<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.

141 Käyttäjää paikalla! 0.0078108310699463

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

A_2000_1 | A_2000_2 | A_2000_3 | A_2000_4 | A_2000_5 | B_2000_1 | B_2000_2 | C_2000_1 | C_2000_2 | C_2000_3 | D_2000_1 | D_2000_2 | E_2000_1 | E_2000_2 | F_2000_1 | F_2000_2 | F_2000_3 | F_2000_4 | F_2000_5 | Hak_2000 | PTK_2000_1 | PTK_2000_2 | PTK_2000_3 | PTK_2000_4 | PTK_2000_5 |

1: Vuoden 2000
2: •• ••
3: VALTIOPAIVAT
4:
5:
6:
7: Asiakirjat
8: D2
9: Eduskunnan kirjelmät
10: Puhemiesneuvoston ehdotukset
11: Hallituksen kirjelmät
12: Valtioneuvoston selonteot
13: Valtioneuvoston tiedonannot
14: Muut asiat
15:
16:
17: EDUSKUNTA
18:
19: HELSINKI
20: ISSN 0783-988X
21: EDITA OYJ, HELSINKI2001
22: Valtiopäiväasiakirjasarjan käyttäjälle
23:
24:
25: Valtiopäiväasiakirjat on vuoden 1975 II valtio- on jaettu eri osiin (A-F) sen mukaan, mistä asia-
26: päiviltä lähtien sidottu sarjaksi, jossa asiakirjat kirjatyypistä on kysymys.
27:
28:
29:
30: ASIAKIRJAT A-F
31:
32: A-osat: lepäämään jätetyt lakiehdotukset (LJL)
33: vahvistamatta jääneet lait (VJL)
34: hallituksen esitykset (HE)
35: hallituksen kirjelmät
36: eduskunnan tarkastettaviksi saatetut ase-
37: muut asiat (M)
38: tukset (A) ja valtioneuvoston päätökset
39: (VNP)
40: valtioneuvoston kirjelmät (U-kirjelmät ja E-osat:
41: valtioneuvoston jäsenten sidonnaisuuskir-
42: lakialoitteet (LA)
43: jelmät VN) toivomusaloitteet 1.3.2000 saakka (TA)
44: toimenpidealoitteet (TPA), 1.3.2000 lähtien
45: B-osat: talousarvioaloitteet (TAA)
46: lisätalousarvioaloitteet (LT A)
47: eduskunnalle annetut kertomukset (K)
48:
49: F-osat:
50: C-osat:
51: kirjalliset kysymykset (KK) ja niihin anne-
52: valiokuntiin käsiteltäviksi lähetetyistä
53: tut valtioneuvoston jäsenten vastaukset
54: asioista laaditut valiokuntien mietinnöt
55: keskustelualoitteet (KA)
56: (VM) ja lausunnot (VL)
57: välikysymykset (VK), 1.3.2000 lähtien
58:
59: D-osat: Valtiopäiväasiakirjasarjan A-F-osista ilmes-
60: eduskunnan vastaukset (EV) ja kirjelmät tyy vaihteleva määrä numeroituja osia sen mu-
61: (EK) kaan, paljonko asioita valtiopäivillä on tullut vi-
62: valtioneuvoston selonteot (VNS) ja tiedon- reille. Jokaisessa osassa on myös sisällysluettelo.
63: annot (VNT) A-, B-, C- ja D-osat julkaistaan myös ruotsin
64: puhemiesneuvoston ehdotukset (PNE) kielellä. Ruotsinkielisinä tehdyt aloitteet ja kir-
65: puhemiesneuvoston laatimat luettelot jalliset kysymykset sidotetaan suomenkielisiin
66: (PNL) E- ja F-osiin.
67: PÖYTÄKIRJAT
68:
69: Pöytäkirjoissa ovat painettuina täysistuntojen ruotsinkielinen lyhennelmä Protokoll sam-
70: pöytäkirjat (PTK). Pöytäkirjoista julkaistaan mandrag (PR).
71:
72:
73:
74: HAKEMISTO
75:
76: Hakemisto jakautuu asiahakemistoon ja henkilö- nisteet, joissa asiasana esiintyy. Tunnisteen avul-
77: hakemistoon. la asiakirjan voi etsiä myös asialuettelosta.
78: Asiahakemisto sisältää valtiopäiväasioiden 1) Henkilöhakemistossa ovat tiedot kaikista kan-
79: asialuettelon ja 2) asiasanaston. sanedustajien ja valtioneuvoston jäsenten valtio-
80: 1) Asialuettelossa ovat asiakirjatyypeittäin päivätoimista sekä heidän täysistunnoissa pitä-
81: vireille tulleet valtiopäiväasiat käsittelyvaihetie- mistään puheenvuoroista. Henkilöhakemiston
82: toineen numerojärjestyksessä. Asialuettelon puheenvuoroluettelossa on viittaukset pöytäkir-
83: alussa on myös kerrottu, miten asiakirjat jakaan- jan sivuille, joilta löytyvät kunkin edustajan val-
84: tuvat eri sidoksiin. tiopäiväasioiden eri käsittelyvaiheista käyttämät
85: 2) Asiasanastossa on aakkosjärjestyksessä puheenvuorot.
86: olevien hakusanojen alla niiden asiakirjojen tun- Hakemisto julkaistaan myös ruotsinkielisenä.
87:
88:
89: INTERNET
90:
91: Valtiopäiväasiakirjat tallennetaan Internetiin löytyvät myös tiedot valtiopäiväasioiden käsitte-
92: sekä suomen- että ruotsinkielisinä heti niiden lyvaiheista. Asiakirjasarjan osia voi myös laina-
93: valmistuttua. Eduskunnan Internet-osoite on ta kirjastoista joko niiden omista kokoelmista tai
94: http://www.eduskunta.fi. Samasta osoitteesta kaukolainana.
95: SISÄLLYSLUETTELO
96:
97:
98:
99: Eduskunnan kirjelmät 1-33/2000 vp EK 9/2000 vp- VNS 411999 vp
100: Eduskunnan kirjelmä valtioneuvoston selonteos-
101: ta pankkituesta 16.11.1999
102: EK 1/2000 vp- PNE 3/1999 vp
103: Eduskunnan kirjelmä puhemiesneuvoston ehdo- EK 10/2000 vp- VNT 1/2000 vp
104: tuksenjohdosta eduskunnan vaalisäännöksi Eduskunnan kirjelmä valtioneuvoston 16.3.2000
105: EK 2/2000 vp - PNE 211999 vp annettuja määrärahakehyksiä koskevan tiedonan-
106: Eduskunnan kirjelmä puhemiesneuvoston ehdo- non johdosta
107: tuksen johdosta uudeksi eduskunnan oikeusasia-
108: miehen johtosäännöksi EK 1112000 vp - K 112000 vp
109: Eduskunnan kirjelmä Suomen itsenäisyydenjuh-
110: EK 3/2000 vp - PNE 112000 vp larahaston Sitran vuodelta 1999 antaman toimin-
111: Eduskunnan kirjelmä puhemiesneuvoston ehdo- takertomuksen johdosta
112: tuksen johdosta uudeksi eduskunnan pankkival-
113: tuutettujen johtosäännöksi EK 12/2000 vp- LA 6112000 vp
114: Eduskunnan kirjelmä sen johdosta, että eduskun-
115: EK 4/2000 vp- VNS 111999 vp ta on lakialoitteen pohjalta hyväksynyt lait edus-
116: Eduskunnan kirjelmä valtioneuvoston selonteos- tajanpalkkiosta annetun lain 1 ja 2 §:n, kansan-
117: ta kihlakuntauudistuksen toteutumisesta edustajain eläkelain 5 §:n ja tuloverolain 70 §:n
118: muuttamisesta
119: EK 5/2000 vp- LA 189/1999 vp
120: Eduskunnan kirjelmä sen johdosta, että eduskun-
121: EK 13/2000 vp - VNS 311999 vp
122: ta on lakialoitteen pohjalta hyväksynyt lain kan-
123: Eduskunnan kirjelmä valtioneuvoston selonteos-
124: sanedustajain eläkelain muuttamisesta
125: ta uuden kuntalain soveltamisen vaikutuksista
126: EK 6/2000 vp - LA 176/1999 vp kuntien hallintoon ja toimintaan
127: Eduskunnan kirjelmä eduskunnan käsittelemän
128: erään lakialoitteen johdosta (laki Repoveden EK 14/2000 vp- PNE 212000 vp
129: kansallispuistosta) Eduskunnan kirjelmä puhemiesneuvoston ehdo-
130: tuksen johdosta uudeksi valtiontilintarkastajien
131: EK 7/2000 vp- K 8, K 1111999 vp johtosäännöksi
132: Eduskunnan kirjelmä hallituksen kertomuksesta
133: valtiovarain hoidosta ja tilasta vuonna 1998 sekä EK 15/2000 vp- K 3/2000 vp
134: valtiontilintarkastajain kertomuksesta vuodelta Eduskunnankirjelmä Suomen Pankin hallintoa ja
135: 1998 tilaa vuodelta 1999 koskevan tarkastuksen joh-
136: dosta
137: EK 8/2000 vp - VNS 112000 vp
138: Eduskunnan kirjelmä valtioneuvoston selonteos- EK 16 a/2000 vp- PNE 3/2000 vp
139: ta Suomen lähtökohdista ja tavoitteista Euroo- Eduskunnan kirjelmä puhemiesneuvoston ehdo-
140: pan unionin vuoden 2000 hallitusten välisessä tuksen johdosta eduskunnan virkamiehistä anne-
141: konferenssissa tun lain muuttamisesta
142: Sisällysluettelo
143:
144:
145:
146: EK 16 b/2000 vp - PNE 3/2000 vp EK 24/2000 vp - K 5/2000 vp
147: Eduskunnan kirjelmä puhemiesneuvoston ehdo- Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan ker-
148: tuksen johdosta eduskunnan kanslian ohjesään- tomus parlamentaarisen yleiskokouksen toimin-
149: nön ja eduskunnan tilisäännön muuttamisesta nasta vuonna 1999 (Euroopan neuvoston Suo-
150: sekä Eduskunnan kirjaston ohjesäännöksi men valtuuskunnalle)
151:
152: EK 17/2000 vp - HE 59/2000 vp, HE 7112000 EK 24a/2000 vp - K 5/2000 vp
153: vpl Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan ker-
154: Hallituksen esitys vuoden 2000 lisätalousarviok- tomus parlamentaarisen yleiskokouksen toimin-
155: Sl nasta vuonna 1999
156: Hallituksen esitys vuoden 2000 lisätalousarviota
157: koskevan hallituksen esityksen (HE 59/2000 vp) EK 25/2000 vp - K 6/2000 vp
158: täydentämisestä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suo-
159: men valtuuskunnan kertomus ETYJ:n parlamen-
160: EK 18/2000 vp - K 7/2000 vp taarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna
161: Eduskunnan kirjelmä eduskunnan tilintarkasta- 1999 (Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjes-
162: jien kertomuksesta vuodelta 1999 tön Suomen valtuuskunnalle)
163:
164: EK 19/2000 vp- K 4/2000 vp 1 EK 25a/2000 vp - K 6/2000 vp
165: Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toiminta- Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suo-
166: kertomus vuodelta 1999 men valtuuskunnan kertomus ETYJ:n parlamen-
167: taarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna
168: EK 20/2000 vp - K 911999 vp 1999
169: Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus oi-
170: keuskanslerin virkatoimista ja lain noudattamis- EK 26/2000 vp - K 8/2000 vp
171: ta koskevista havainnoista vuodelta 1998 Eduskunnan kirjaston kertomus vuodelta 1999
172:
173: EK 21/2000 vp- K 10/1999 vp EK 27/2000 vp - vaalit
174: Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus toimin- Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtajan
175: nastaan vuonna 1998 (Eduskunnan oikeusasia- vaali
176: miehelle)
177: EK 28/2000 vp- HE 191/2000 vp
178: EK 21 a/2000 vp- K 10/1999 vp Hallituksen esitys vuoden 2000 kolmanneksi li-
179: Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus toimin- sätalousarvioksi
180: nastaan vuonna 1998
181: EK 29/2000 vp - K 9/2000 vp
182: EK 22/2000 vp- HE 11112000 vp, HE 139/2000 Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskun-
183: vp nan toimintakertomus vuodelta 1998 (Pohjois-
184: Hallituksen esitys vuoden 2000 toiseksi lisäta- maiden neuvoston Suomen valtuuskunnalle)
185: lousarvioksi
186: Hallituksen esitys vuoden 2000 toista lisätalous- EK 29a/2000 vp - K 9/2000 vp
187: arviota koskevan hallituksen esityksen (HE Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskun-
188: 111/2000 vp) täydentämisestä nan toimintakertomus vuodelta 1998
189:
190: EK 23/2000 vp - VNS 2/2000 vp EK 30/2000 vp - PNE 4/2000 vp
191: Valtioneuvoston selonteko valtakunnallisista Puhemiesneuvoston ehdotus eduskunnan tili-
192: alueidenkäyttötavoitteista säännön muuttamisesta
193:
194: 1 EK 31/2000 vp - K 2/2000 vp
195: asiakirjan ulkoasu muutettu
196: Hallituksen toimenpidekertomus vuodelta 1999
197: Sisällysluettelo
198:
199:
200: EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 VNS 2/2000 vp
201: vp Valtioneuvoston selonteko valtakunnallisista
202: Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodel- alueidenkäyttötavoitteista
203: le 2001
204: Hallituksen esitys vuoden 2001 talousarviota VNS 3/2000 vp
205: koskevan hallituksen esityksen (HE 109/2000 Valtioneuvoston selonteko aluehallinto 2000
206: vp) täydentämisestä -uudistuksen toteutumisesta
207:
208: EK 33/2000 vp - valtiopäivien koollaolo
209: Valtiopäivien keskeyttäminen ja päättyminen
210: Vaitioneuvoston tiedonanto
211: sekä eduskunnan kokoontuminen vuoden 2001 VNT 112000 vp
212: valtiopäiville Valtioneuvoston tiedonanto 16.3.2000 annetuis-
213: ta määrärahakehyksistä
214: Puhemiesneuvoston ehdotukset
215: 1-4/2000 vp Muut asiat 1-9/2000 vp
216: PNE 112000 vp M 1/2000 vp- Jan-Erik Enestam /r
217: Puhemiesneuvoston ehdotus uudeksi eduskun- Edustaja Erlundin edustajantoimen pysyvyys
218: nan pankkivaltuutettujen johtosäännöksi
219: M 2/2000 vp - Esko Aho /kesk
220: PNE 2/2000 vp Edustaja Esko Ahon poissaololupapyyntö täysis-
221: Puhemiesneuvoston ehdotus uudeksi valtionti- tuntotyöstä
222: lintarkastajien johtosäännöksi PTK 55/poissaololuvat
223:
224: PNE 3/2000 vp M 3/2000 vp- Rauha-Maria Mertjärvi /vihr
225: Puhemiesneuvoston ehdotus eduskunnan virka- Ed. Mertjärven vapautuspyyntö talousvaliokun-
226: miehistä annetun lain, eduskunnan kanslian ohje- nan jäsenyydestä
227: säännön ja eduskunnan tilisäännön muuttamises- PTK 140/ilmoitusasiat
228: ta sekä Eduskunnan kirjaston ohjesäännöksi
229: M 4/2000 vp -kirjelmä
230: PNE 4/2000 vp Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtajan si-
231: Puhemiesneuvoston ehdotus eduskunnan tili- donnaisuudet (pääjohtaja Leskinen)
232: säännön muuttamisesta PTK 162/ilmoitusasiat
233:
234: M 5/2000 vp- valiovarainvaliokunnan kirjelmä
235: Valtiovarainvaliokunnan ehdotus puhemiehelle
236: Hallituksen kirjelmä ja varapuhemiehelle tulevasta määrärahasta nii-
237: Hallituksen kirjelmä -HE 113/2000 vp den kulujen korvaamiseksi, joita heillä on ollut
238: Hallituksen kirjelmä Eduskunnalle hallituksen valtiopäivien aikana
239: esityksen (113/2000) peruuttamisesta (korkea- PTK 172/8
240: koululaitoksen kehittämisestä annetun lain 3 §:n
241: M 6/2000 vp - puhemiesneuvosto
242: muuttaminen)
243: Puhemiesneuvoston ohjeet valtiopäivien avajais-
244: ten ja vaalikauden päättäjäisten järjestelyistä
245: Valtioneuvoston selonteot 1-3/2000 vp
246: M 7/2000 vp
247: VNS 112000 vp Valtioneuvoston periaatepäätös 21 päivänä jou-
248: Valtioneuvoston selonteko Suomen lähtökohdat lukuuta 2000 Posiva Oy:n hakemukseen Suomes-
249: ja tavoitteet Euroopan unionin vuoden 2000 hal- sa tuotetun käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoi-
250: litusten välisessä konferenssissa tuslaitoksen rakentamisesta
251: Sisällysluettelo
252:
253:
254: M 8/2000 vp M 9/2000 vp
255: Valtioneuvoston selvitys EU:n yhteisestä turval- Euroopan unionin vuoden 2000 hallitusten väli-
256: lisuus- ja puolustuspolitiikasta: Raportti Feiran nen konferenssi (HVK 2000) (UAO 9/2000 vp)
257: Eurooppa-neuvostolle sekä neuvoston oikeudel- Valiokuntakäsitttely
258: lisen yksikön lausunto sopimusmuutoksista
259: (UTP 15/2000 vp)
260: Valiokuntakäsittely
261: EK 1/2000 vp - PNE 3/1999 vp
262:
263:
264:
265:
266: Eduskunnan kirjelmä puhemiesneuvoston ehdotuksen
267: johdosta eduskunnan vaalisäännöksi
268:
269:
270: Eduskunnalle on vuoden 1999 val- rustuslakivaliokunta on antanut asiasta mie-
271: tiopäivillä puhemiesneuvosto tehnyt ehdo- tintönsä n:o 5/2000 vp, on päättänyt hyväk-
272: tuksen n:o 3/1999 vp eduskunnan vaalisään- syä puhemiesneuvoston ehdotuksen edus-
273: nöksi. Nyt koolla oleva eduskunta, jolle pe- kunnan vaalisäännöksi näin kuuluvana:
274:
275:
276:
277:
278: Eduskunnan vaalisääntö
279:
280: Eduskunta on valtiopäiväjärjestyksen 90 §:n nojalla hyväksynyt itselleen seuraavan vaa-
281: lisäännön:
282:
283: 1 luku 2§
284:
285: Yleiset säännökset Vaalista ilmoittaminen
286: 1§ Vaalin toimittamisesta ilmoitetaan edus-
287: kunnan täysistunnossa. Toimielinvaalista
288: Soveltamisala ilmoitus on tehtävä niin hyvissä ajoin, että
289: ehdokaslistojen jättämiselle jää riittävästi
290: Eduskunnan vaalisääntöä sovelletaan edus- aikaa.
291: kunnan puhemiehen ja varapuhemiesten, Vaali otetaan täysistunnon päiväjärjestyk-
292: eduskunnan oikeusasiamiehen ja apulaisoi- seen.
293: keusasiamiesten, eduskunnan pääsihteerin ja
294: valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtajan
295: vaalissa (henkilövaali) sekä valiokuntien, 3 §
296: kansliatoimikunnan ja eduskunnan toimitet-
297: tavissa muiden useampijäsenisten toimielin- Arpominen
298: ten vaaleissa (toimielinvaali).
299: Pääministerin vaalissa, jota tarkoitetaan pe- Jos äänimäärät tai vertausluvut ovat vaalis-
300: rustuslain (731/1999) 61 §:n 3 momentissa, sa yhtä suuret, ratkaistaan ehdokkaiden tai
301: noudatetaan tämän vaalisäännön 2-4 ja ehdokaslistojen keskinäinen järjestys arpa-
302: 6 §:n säännöksiä. maHa.
303: 200366
304: 2 EK 1/2000 vp- PNE 3/1999 vp
305:
306: 4 § järjestyksessä kuin heidän tarkoitetaan tule-
307: van valituiksi. Ehdokas on yksilöitävä niin
308: Äänestyslippujen säilyttäminen selvästi, ettei sekaannusta valittavaksi ehdo-
309: tetusta synny.
310: Avoimessa lippuäänestyksessä käytetyt Jos vaalissa valittavat varajäsenet ovat
311: äänestysliput tulee säilyttää. henkilökohtaisia, on ehdokaslistassa mainit-
312: tava kunkin jäseneksi ehdotetun kohdalla
313: hänen varajäsenensä nimi tai, jos varajäseniä
314: 2luku on useita, heidän nimensä siinä järjestykses-
315: sä kuin heidät on tarkoitettu valittaviksi.
316: Henkilövaali
317: 8§
318: 5 §
319: Ehdokaslistan jättäminen
320: Äänestyslippu
321: Vähintään kahden edustajan on allekirjoi-
322: ij:enkilövaali toimitetaan umpilipuin. tettava ehdokaslista. Ehdokaslistan ensim-
323: Aänestyslipussa saa olla vain valittavan mäinen allekirjoittaja toimii listan asiamiehe-
324: nimi niin selvästi ilmaistuna, ettei epäsel- nä.
325: vyyttä tarkoitetusta henkilöstä synny. Muun- Asiamiehen tai ehdokaslistan muun allekir-
326: lainen äänestyslippu on hylättävä. joittajan on jätettävä ehdokaslista eduskun-
327: nan keskuskansliaan viimeistään vaalia edel-
328: 6 § tävänä päivänä kello 12. Puhemies voi eri-
329: tyisestä syystä esitellä myöhemminkin teh-
330: Vaalin toimittaminen dyn ehdotuksen.
331: Ehdokaslistat numeroidaan listojen jättä-
332: Heq)dlövaalissa käytetään yhtä vaaliuur- misjärjestyksessä.
333: naa. Aänestyslippu tuodaan uumaan nimen-
334: huudon mukaisessa järjestyksessä ja niin 9§
335: taitettuna, ettei lipun sisältö ole näkyvissä.
336: Muussa järjestyksessä ei äänestyslippua saa Ehdokas listan tarkastaminen
337: uumaan tuoda.
338: Puhemies määrää neljä edustajaa avusta- Ehdokaslistan tarkastaa ja hyväksyy edus-
339: maan äänestyslippujen tarkastamisessa, an- kunnan pääsihteeri.
340: nettujen äänten julkilukemisessa ja äänten Ehdokaslistassa havaitusta virheellisyydes-
341: laskemisessa. tä tai puutteellisuudesta on ilmoitettava asia-
342: Puhemies toteaa vaalin tuloksen. miehelle ja annettava hänelle tilaisuus korja-
343: ta se.
344: Asiamiehille on ilmoitettava, jos sama
345: 3 luku henkilö on otettu ehdokkaaksi kahdelle tai
346: useammalle ehdokaslistalle. Listan allekir-
347: Toimielinvaali joittajilla on tällöin oikeus poistaa ehdok-
348: kaan nimi listalta ja panna toinen nimi sen
349: 7§ sijaan. Asiamiehen on ilmoitettava tästä kes-
350: kuskansliaan viimeistään vaalia edeltävänä
351: Ehdokaslistat päivänä kello 15.
352:
353: Ehdokkaiden asettamiseksi toimielinvaalia
354: varten käytetään puhemiesneuvoston vahvis- 10 §
355: tamaa lomaketta. Ehdokaslistassa saa olla
356: ehdokkaiden nimiä enintään niin monta kuin Yksimielinen vaali
357: vaalissa on valittavia jäseniä ja heidän vara-
358: jäseniään. Jos vaalia varten jätetyissä ehdokaslistoissa
359: Ehdokaslistaan merkitään erikseen jäsenek- on toimielimen jäseneksi ja varajäseneksi
360: si ja varajäseneksi ehdotettujen nimet. Eh- ehdotettuja yhtä monta kuin vaalissa on va-
361: dokkaiden nimet otetaan ehdokaslistaan siinä littavia, puhemies toteaa eduskunnan valin-
362: EK 112000 vp - PNE 3/1999 vp 3
363:
364: neen nimetyt ehdokkaat toimielimen jäsenik- Jos ehdokkaan nimi on kahdella tai useam-
365: si ja varajäseniksi. malla ehdokaslistalla, hänet otetaan huo-
366: Muussa tapauksessa toimitetaan uusi vaali mioon vain siltä listalta, jolla hänen saaman-
367: jossakin lähinnä seuraavista eduskunnan sa vertausluku on suurin. Muilla listoilla
368: täysistunnoista varaamaHa kuitenkin riittä- hänen jälkeensä olevat ehdokkaat siirtyvät
369: västi aikaa ehdokaslistojen jättämiselle. Uut- järjestyksessä yhden sijan ylöspäin.
370: ta ehdokaslistaa ei kuitenkaan ole tarpeen Vaalin tuloksen määräämiseksi kirjoitetaan
371: jättää, jos ehdokaslistan asiamies tai muu ehdokaslistojen kaikkien ehdokkaiden nimet
372: allekirjoittaja 8 §:ssä tarkoitetussa määrä- heidän saamiensa vertauslukujen mukaiseen
373: ajassa allekirjoittamalla uudelleen ehdokas- järjestykseen. Tästä nimisarjasta julistetaan
374: listan vahvistaa listan koskevan myös tätä toimielimen jäseniksi valituiksi nimisarjan
375: vaalia. alusta alkaen niin monta ehdokasta kuin toi-
376: mielimeen on valittava jäseniä ja vara-
377: jäseniksi niin monta seuraavaa ehdokasta
378: kuin varajäseniä on valittava.
379: Vaalissa valittavien henkilökohtaisten va-
380: 11 § rajäsenten nimiä ei oteta 3 momentissa tar-
381: koitettuun nimisarjaan. Tällöin julistetaan
382: Suhteellinen vaali varajäseniksi valituiksi ne ehdokkaat, jotka
383: on ehdokaslistoihin otettu valituiksi tulleiden
384: Jollei uusikaan vaali ole yksimielinen, vaa- varajäseniksi.
385: li ratkaistaan toimittamalla avoin äänestys Puhemies toteaa vaalin tuloksen.
386: puhemiehen johdolla.
387: Edustajille jaetaan ennen vaalia ehdokas-
388: listojen yhdistelmä, johon listat otetaan nu- 13§
389: meroituina listojen antamisjärjestyksessä.
390: Vaalissa käytetään äänestyslippuja, joissa Täydennysvaali
391: tulee olla painettuna edustajan nimi. Edusta-
392: jan on selvästi merkittävä äänestyslippuun Jos toimielimen jäsenen tai varaJasenen
393: ~~n ehdokaslistan numero, jota hän äänestää. paikka on jäänyt avoimeksi, on toimitettava
394: Aänestyslippuun ei saa tehdä muita merkin- täydennysvaali, paitsi milloin puhemiesneu-
395: töjä. Muunlainen äänestyslippu on hylätt~yä. vosto katsoo täydennysvaalin taf{leettomaksi
396: Vaalissa käytetään kahta vaaliuurnaa. Aä- toimielimen jäljellä olevan toimikauden ly-
397: nestyslippu tuodaan uurnaan nimenhuudon hyyden tai muun sellaisen syyn vuoksi.
398: määräämässä järjestyksessä. Muussa järjes- Täydennysvaalissa noudatetaan soveltuvin
399: tyksessä ei äänestyslippua saa uurnaan tuo- osin tämän vaalisäännön säännöksiä. Jos
400: da. täytettävänä on vain yksi jäsenen tai vara-
401: Puhemies määrää neljä edustajaa avusta- jäsenen paikka eikä vaali ole yksimielinen,
402: maan äänestyslippujen tarkastamisessa ja valituksi tulee ehdokas siltä ehdokaslistalta,
403: annettujen äänten laskemisessa. joka on saanut eniten ääniä.
404: Täydennysvaalin ehdokaslistat on, mikäli
405: mahdollista, jätettävä keskuskansliaan vii-
406: meistään kolme tuntia ennen asianomaista
407: 12 § täysistuntoa. Puhemies voi erityisestä syystä
408: esitellä myöhemminkin tehdyn ehdotuksen.
409: Vaalin tuloksen määrääminen
410: 4luku
411: Äänestyksen päätyttyä lasketaan ensin jo-
412: kaisen ehdokaslistan saarnat äänet. Listan Voimaantulo
413: ehdokkaille annetaan tämän jälkeen vertaus-
414: luvut siinä järjestyksessä kuin ehdokkaiden 14 §
415: nimet on otettu listalle. Ensimmäisen ehdok-
416: kaan vertauslukuna on listan saama koko Voimaantulo
417: äänimäärä, toisen ehdokkaan puolet siitä,
418: kolmannen kolmannes, neljännen neljännes Tämä vaalisääntö tulee voimaan 1 päivänä
419: ja niin edelleen. maaliskuuta 2000.
420: 4 EK 1/2000 vp - PNE 3/1999 vp
421:
422: Tällä vaalisäännöllä kumotaan 18 päivänä vaalisääntö siihen myöhemmin tehtyine
423: helmikuuta 1983 hyväksytty eduskunnan muutoksineen.
424:
425:
426: Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 2000
427: EK 2/2000 vp - PNE 2/1999 vp
428:
429:
430:
431:
432: Eduskunnan kirjelmä puhemiesneuvoston ehdotuksen
433: johdosta uudeksi eduskunnan oikeusasiamiehen johtosään-
434: nöksi
435:
436: Eduskunnalle on vuoden 1999 val- on antanut asiasta mietintönsä n:o 7/2000
437: tiopäivillä puhemiesneuvosto tehnyt ehdo- vp, on päättänyt hyväksyä puhemiesneuvos-
438: tuksen n:o 2/1999 vp eduskunnan oi- ton ehdotuksen eduskunnan oikeusasiamie-
439: keusasiamiehen johtosäännöksi. Nyt koolla hen johtosäännöksi näin kuuluvana:
440: oleva eduskunta, jolle perustuslakivaliokunta
441:
442:
443:
444:
445: Eduskunnan oikeusasiamiehen johtosääntö
446:
447: Eduskunta on hallitusmuodon 49 §:n nojalla hyväksynyt eduskunnan oikeusasiamiehelle
448: seuraavan johtosäännön:
449:
450: Oikeusasiamiehen laillisuusvalvonta 2§
451: 1§ Kantelu
452: Oikeusasiamiehen vaivattavat Oikeusasiamiehelle voi tämän laillisuusval-
453: vontaan kuuluvassa asiassa kannella jokai-
454: Vaivattavilla tarkoitetaan tässä johtosään- nen, joka katsoo valvottavan tehtäväänsä
455: nössä perustuslain 109 §:n 1 momentin mu- hoitaessaan menetelleen lainvastaisesti tai
456: kaisesti tuomioistuimia ja muita viranomai- jättäneen täyttämättä velvollisuutensa.
457: sia sekä virkamiehiä, julkisyhteisön työnteki- Kantelu tulee tehdä kirjallisesti. Siitä tulee
458: jöitä ja muitakin julkista tehtävää hoitavia. ilmetä kantelijan nimi ja yhteystiedot sekä
459: Oikeusasiamies valvoo myös valtioneuvos- tarpeelliset tiedot kantelun tarkoittamasta
460: ton, valtioneuvoston jäsenten sekä tasavallan asiasta.
461: presidentin päätösten j;;t toimenpitei.den lai~ 3§
462: lisuutta sen mukaan kmn perustuslam 112 Ja
463: 113 §:ssä säädetään. Mitä jäljempänä sääde- Kantelun tutkiminen
464: tään valvottavista, koskee soveltuvin osin
465: myös valtioneuvostoa, valtioneuvoston jä- Oikeusasiamies tutkii kantelun, jos sen
466: seniä ja tasavallan presidenttiä. kohteena oleva asia kuuluu hänen laillisuus-
467: 200367
468: 2 EK 2/2000 vp- PNE 2/1999 vp
469:
470: valvontaansa ja on aihetta epäillä, että val- nan tai esitutkintalain (449/1987) mukaisen
471: vottava on menetellyt lainvastaisesti tai jättä- esitutkinnan tutkittavanaan olevan asian sel-
472: nyt velvollisuutensa täyttämättä. vittämiseksi.
473: Oikeusasiamies ei tutki kantelua, joka kos-
474: kee y 1i viisi vuotta vanhaa asiaa, ellei kante- 8§
475: lun tutkimiseen ole erityistä syytä.
476: Asianosaisten kuuleminen
477: 4 § Jos on syytä olettaa, että asia saattaa antaa
478: aihetta arvostella valvottavan menettelyä,
479: Oma aloite oikeusasiamiehen on ennen asian ratkaise-
480: mista varattava asianomaiselle tilaisuus tulla
481: Oikeusasiamies voi ottaa laillisuusvalvon- asian johdosta kuulluksi.
482: taansa kuuluvan asian käsiteltäväkseen myös
483: omasta aloitteestaan. 9 §
484:
485: 5 § Huomautus ja käsitys
486: Tarkastukset Jos oikeusasiamies laillisuusvalvontaansa
487: kuuluvassa asiassa katsoo, että valvottava on
488: Oikeusasiamies toimittaa tarpeen mukaan menetellyt lainvastaisesti tai jättänyt velvol-
489: laitosten ja virastojen tarkastuksia perehtyäk- lisuutensa täyttämättä, mutta harkitsee, ettei
490: seen laillisuusvalvontaansa kuuluviin asioi- syytteen nostaminen tai asian saattaminen
491: hin. Erityisesti hänen on toimitettava tarkas- kurinpitomenettelyyn ole kuitenkaan tarpeen,
492: tuksia vankiloissa ja muissa suljetuissa lai- hän voi antaa asianomaiselle huomautuksen.
493: toksissa valvoakseen niihin sijoitettujen hen- Muulloinkin oikeusasiamies voi, jos aihet-
494: kilöiden kohtelua sekä puolustusvoimien eri ta on, saattaa valvottavan tietoon käsityksen-
495: yksiköissä ja Suomen rauhanturvajoukoissa sä lain oikeasta tulkinnasta taikka kiinnittää
496: seuratakseen varusmiesten ja muiden asepal- valvottavan huomiota hyvän hallintotavan
497: velusta suorittavien sekä rauhanturvaa- vaatimuksiin tai perus- ja ihmisoikeuksien
498: mishenkilöstön kohtelua. toteutumista edistäviin näkökohtiin.
499: Tarkastuksen yhteydessä oikeusasiamiehel-
500: lä tai hänen edustajanaan on oikeus päästä 10 §
501: tutustumaan viraston tai laitoksen kaikkiin
502: tiloihin ja tietojärjestelmiin sekä oikeus kes- Esitys
503: kustella luottamuksellisesti viraston tai lai-
504: toksen henkilökunnan sekä siellä palvelevien Oikeusasiamies voi laillisuusvalvontaansa
505: tai sinne sijoitettujen henkilöiden kanssa. kuuluvassa asiassa tehdä toimivaltaiselle vi-
506: ranomaiselle esityksen tapahtuneen virheen
507: oikaisemiseksi tai epäkohdan korjaamiseksi.
508: 6 § Oikeusasiamies voi tehtäväänsä hoitaes-
509: saan kiinnittää valtioneuvoston tai muun
510: Virka-apu lainsäädännön valmistelusta vastaavan toi-
511: mielimen huomiota säännöksissä tai mää-
512: Oikeusasiamiehellä on oikeus saada viran- räyksissä havaitsemiinsa puutteisiin sekä
513: omaisilta maksutta tarpeelliseksi katsomaan- tehdä esityksiä niiden kehittämiseksi ja puut-
514: sa virka-apua sekä tarvitsemansa jäljennök- teiden poistamiseksi.
515: set tai tulosteet viranomaisten sekä muiden
516: valvottavien asiakirjoista ja tiedostoista. 11§
517:
518: 7§ Kertomus
519: Poliisi- tai esitutkinnan määrääminen Oikeusasiamies antaa eduskunnalle joka
520: vuodelta kertomuksen toiminnastaan sekä
521: Oikeusasiamies voi määrätä suoritettavaksi lainkäytön, julkisen hallinnon ja julkisten
522: poliisilain (493/1995) mukaisen poliisitutkin- tehtävien hoidon tilasta samoin kuin lainsää-
523: EK 2/2000 vp - PNE 2/1999 vp 3
524:
525: dännössä havaitsemistaan puutteista kiinnit- denttiä tai jäsentä vastaan, hänen tulee siirtää
526: täen tällöin erityistä huomiota perus- ja ih- asia oikeusasiamiehen ratkaistavaksi.
527: misoikeuksien toteutumiseen.
528: Oikeusasiamies voi antaa eduskunnalle 14 §
529: tärkeäksi katsomastaan asiasta myös erillisen
530: kertomuksen. Asioiden ratkaiseminen esittelystä
531: Kertomustensa yhteydessä oikeusasiamies
532: voi tehdä eduskunnalle ehdotuksia lainsää- Oikeusasiamies ja apulaisoikeusasiamies
533: dännössä havaitsemiensa puutteiden poista- ratkaisevat asiat esittelystä, jolleivät he yk-
534: miseksi. Jos havaittu puute liittyy eduskun- sittäistapauksessa toisin päätä.
535: nan käsiteltävänä olevaan asiaan, oi-
536: keusasiamies voi myös muuten saattaa ha- 15 §
537: vaintonsa eduskunnan asianomaisen elimen
538: tietoon. Kanslian työjärjestys
539: Oikeusasiamiehen kanslian työjärjestykses-
540: 12 § sä annetaan tarkemmat määräykset tehtävien
541: jakamisesta ja sijaisuuksien järjestämisestä
542: Tiedottaminen oikeusasiamiehen ja apulaisoikeusasiamies-
543: ten kesken sekä virkamiesten esittelyvelvol-
544: Oikeusasiamies tiedottaa ratkaisuistaan ja lisuudesta ja kanslian henkilöstön muista
545: kannanotoistaan erityisesti silloin, kun asial- tehtävistä samoin kuin kansliassa noudatetta-
546: la on yleistä merkitystä. vasta yhteistoimintamenettelystä.
547: Oikeusasiamiehen on tiedotettava myös Oikeusasiamies vahvistaa kanslian työjär-
548: toimintatavoistaan ja siitä, missä asioissa ja jestyksen apulaisoikeusasiamiehiä kuultuaan.
549: millä tavoin oikeusasiamiehen puoleen voi
550: kääntyä. 16 §
551: Muut tehtävät ja virkavapaus
552: Oikeusasiamiehen kanslian hallinto
553: Oikeusasiamies ja apulaisoikeusasiamiehet
554: 13§ eivät saa toimikautensa kestäessä hoitaa
555: muuta julkista virkaa. Heillä ei saa myös-
556: Oikeusasiamiehen ja kään olla sellaista julkista tai yksityistä teh-
557: apulaisoikeusasiamiesten päätösvalta tävää, joka voi vaarantaa luottamusta lailli-
558: suusvalvonnan tasapuolisuuteen tai muutoin
559: Oikeusasiamiehellä on yksinään päätösval- haitata oikeusasiamiehen tai apulaisoi-
560: ta kaikissa oikeusasiamiehelle lain mukaan keusasiamiehen tehtävän asianmukaista hoi-
561: kuuluvissa asioissa. Oikeusasiamies päättää, tamista.
562: apulaisoikeusasiamiehiä kuultuaan, myös Jos oikeusasiamieheksi tai apulaisoi-
563: tehtävien jaosta oikeusasiamiehen ja apulais- keusasiamieheksi valitulla on valtion virka,
564: oikeusasiamiesten kesken. hän vapautuu sen hoitamisesta siksi ajaksi,
565: Apulaisoikeusasiamiehet käsittelevät ja jona hän on oikeusasiamiehenä tai apulaisoi-
566: ratkaisevat samoin valtuuksin kuin oi- keusasiamiehenä.
567: keusasiamies ne laillisuusvalvontaan kuulu-
568: vat asiat, jotka oikeusasiamies on heidän 17 §
569: ratkaistavikseen työjärjestyksen mukaan
570: määrännyt tai jotka he omasta aloitteestaan Sijaisuudet
571: ottavat tutkittavakseen.
572: Jos apulaisoikeusasiamies harkitsee, että Jos oikeusasiamies toimikautensa kestäessä
573: hänen käsiteltävänään olevassa asiassa on kuolee tai eroaa toimestaan eikä eduskunta
574: aihetta esittää huomautus valtioneuvoston tai ole valinnut uutta oikeusasiamiestä, oi-
575: valtioneuvoston jäsenen taikka tasavallan keusasiamiehen tehtäviä hoitaa se apulaisoi-
576: presidentin päätöksen tai toimenpiteen joh- keusasiamies, joka on virassa vanhempi.
577: dosta taikka nostaa syyte korkeimman oikeu- Virassa vanhempi apulaisoikeusasiamies
578: den tai korkeimman hallinto-oikeuden presi- hoitaa niin ikään oikeusasiamiehen tehtäviä
579: 4 EK 2/2000 vp - PNE 2/1999 vp
580:
581: tämän ollessa esteeilinen tai muusta syystä Kansliaan voidaan talousarvion puitteissa
582: estynyt tehtäväänsä hoitamasta siten kuin ottaa virkamiehiä määräaikaisiin virkasuh-
583: siitä työjärjestyksessä tarkemmin määrätään. teisiin.
584: Apulaisoikeusasiamiehen ollessa esteeili-
585: nen tai muusta syystä estynyt tehtäväänsä 21 §
586: hoitamasta hänen tehtäviään hoitaa oi-
587: keusasiamies tai toinen apulaisoi- Henkilöstön erityiset kelpoisuusvaatimukset
588: keusasiamies siten kuin siitä työjärjestykses-
589: sä tarkemmin määrätään. Kelpoisuusvaatimuksena on:
590: 1) kansliapäälliköllä, esittelijäneuvoksella,
591: 18 § vanbernmaila oikeusasiamiehensihteerinä ja
592: oikeusasiamiehensihteerinä oikeustieteen
593: Palkkiot kandidaatin tutkinto tai virkaan soveltuva
594: muu ylempi korkeakoulututkinto sekä tehtä-
595: Oikeusasiamies ja apulaisoikeusasiamiehet vässä vaadittava kokemus julkisesta hallin-
596: saavat toimestaan palkkion. Oikeusasiamie- nosta tai tuomarin tehtävistä sekä
597: hen palkkio määräytyy samojen perusteiden 2) muissa tehtävissä toimivilla niihin so-
598: mukaan kuin valtioneuvoston oikeuskansle- veltuva korkeakoulututkinto tai muu tehtä-
599: rin palkkaus ja apulaisoikeusasiamiehen vien edellyttämä koulutus ja kokemus.
600: palkkio samojen perusteiden mukaan kuin
601: apulaisoikeuskanslerin palkkaus. 22 §
602: Jos oikeusasiamieheksi tai apulaisoi-
603: keusasiamieheksi valittu on julkisessa tai Virkamiesten nimittäminen
604: yksityisessä palvelussuhteessa, hänen tulee
605: toimikautensa ajaksi luopua tähän palvelus- Oikeusasiamies nimittää kansliansa virka-
606: suhteeseen kuuluvista palkkaeduista. Hänen miehet. Oikeusasiamies voi erityisestä syystä
607: tulee toimikautensa ajaksi luopua myös sel- tehdä virkamiehen kanssa kirjallisen sopi-
608: laisista palvelussuhteeseen tai luottamusteh- muksen määräaikaisessa palvelussuhteessa
609: tävään liittyvistä muista etuuksista, jotka noudatettavista ehdoista.
610: voivat vaarantaa luottamusta laillisuusval-
611: vonnan tasapuolisuuteen. 23 §
612:
613: 19 § Virkamiesten virkavapaudet
614: Vuosiloma Virkavapautta oikeusasiamiehen kanslian
615: virkamiehille myöntää oikeusasiamies.
616: Oikeusasiamies ja apulaisoikeusasiamiehet
617: saavat kukin puolentoista kuukauden vuosi- 24 §
618: loman.
619: Virkamiesten virkasyytepaikka
620: Oikeusasiamiehen kanslian kansliapäällik-
621: Oikeusasiamiehen kanslian henkilöstö köä, esittelijäneuvosta, vanhempaa oi-
622: keusasiamiehensihteeriä ja oikeusasiamie-
623: 20 § hensihteeriä syytetään virkarikoksesta Hel-
624: singin hovioikeudessa.
625: Henkilöstö
626: Oikeusasiamiehen kansliassa voi olla kans- Hallintomenettelylaki
627: liapäällikön, esittelijäneuvoksen, vanhemman
628: oikeusasiamiehensihteerin, oikeusasiamie- 25 §
629: hensihteerin, tarkastajan, tiedottajan, notaa-
630: rin, osastosihteerin, kirjaajan, arkistonhoita- Hallintomenettelylain soveltaminen
631: jan, apulaiskirjaajan ja toimistosihteerin vir-
632: koja. Oikeusasiamiehen kansliaan voidaan Laillisuusvalvonnassa ja oikeusasiamiehen
633: nimittää myös muita virkamiehiä. kanslian hallintoasioissa noudatetaan sovel-
634: EK 2/2000 vp - PNE 2/1999 vp 5
635:
636: tuvin osin hallintomenettelylain (59811982) motaan 12 päivänäjoulukuuta 1919 hyväk-
637: 1-13 §:ää. sytty ja 10 päivänä tammikuuta 1920 jul-
638: kaistu eduskunnan oikeusasiamiehen joh-
639: Voimaantulo tosääntö siihen myöhemmin tehtyine muu-
640: toksineen.
641: 26 § Tämän johtosäännön voimaan tullessa nuo-
642: remmat oikeusasiamiehensihteerit muuttuvat
643: Voimaantulo virkanimeltään oikeusasiamiehensihteereiksi
644: ja tiedotussihteeri virkanimeltään tiedottajak-
645: Tämä johtosääntö tulee voimaan 1 päivänä si.
646: maaliskuuta 2000. Tällä johtosäännöllä ku-
647:
648:
649: Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 2000
650: EK 3/2000 vp - PNE 1/2000 vp
651:
652:
653:
654:
655: Eduskunnan kirjelmä puhemiesneuvoston ehdotuksen
656: johdosta uudeksi eduskunnan pankkivaltuutettujen joh-
657: tosäännöksi
658:
659: Eduskunnalle on puhemiesneuvosto tehnyt teet koordinoidaan siten, että ne ovat oikeu-
660: ehdotuksen n:o 112000 vp uudeksi eduskun- denmukaisessa suhteessa keskenään tehtävi-
661: nan pankkivaltuutettujen johtosäännöksi. en laatuun ja laajuuteen nähden.
662: Talousvaliokunta on antanut asiasta mie- Eduskunta on päättänyt hyväksyä puhe-
663: tintönsä n:o 3/2000 vp. miesneuvoston ehdotuksen eduskunnan
664: Eduskunta edellyttää, että eduskunnan va- pankkivaltuutettujen johtosäännöksi näin
665: litsemien toimielinten jäsenten palkkioperus- kuuluvana:
666:
667:
668:
669:
670: Eduskunnan pankkivaltuutettujen johtosääntö
671:
672: Eduskunta on valtiopäiväjärjestyksen 83 §:n nojalla vahvistanut eduskunnan pankkivaltuu-
673: tetuille seuraavan johtosäännön:
674:
675: 1§ Pankkivaltuutetut muodostavat pankkival-
676: tuuston. Pankkivaltuusto voi asettaa keskuu-
677: Toimikausi destaan työjaoston, johon valtuuston puheen-
678: johtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi vali-
679: Pankkivaltuutettujen tehtävä alkaa, kun taan jäseneksi yksi pankkivaltuutettu. Työ-
680: eduskunta on toimittanut vaalin, ja jatkuu jaoston tehtävänä on valmistella pankkival-
681: uusien pankkivaltuutettujen vaalin toimitta- tuustossa käsitehäviä asioita.
682: miseen.
683: 2 § 3 §
684:
685: Järjestäytyminen Tehtävät
686: Pankkivaltuutetut kokoontuvat välittömästi Pankkivaltuuston tehtävänä on, siten kuin
687: vaalin tapahduttua valitsemaan keskuudes- Suomen Pankista ja Suomen Pankin virka-
688: taan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. miehistä annetuissa laeissa (214/1998 ja
689: Vaaleissa noudatetaan soveltuvin osin puhe- 1166/1998) tarkemmin säädetään:
690: miehen vaalista annettuja säännöksiä, jollei- 1) valvoa Suomen Pankin hallintoa ja toi-
691: vat pankkivaltuutetut yksimielisesti toisin mintaa;
692: päätä. Vaalien tuloksesta ilmoitetaan edus- 2) antaa eduskunnalle kertomuksia;
693: kunnalle. 3) tehdä eduskunnalle esityksiä ja valtio-
694: Pankkivaltuutettujen ensimmäisen kokouk- neuvostolle ehdotuksia periaatteellisesti mer-
695: sen kutsuu koolle iältään vanhin pankkival- kityksellisissä asioissa;
696: tuutettu. Hän johtaa puhetta, kunnes puheen- 4) tehdä esitys johtokunnan jäsenen viran
697: johtaja on valittu. täyttämisestä;
698: 200368
699: 2 EK 3/2000 vp- PNE 1/2000 vp
700:
701: 5) päättää eräistä johtokunnan jäsenten ja 11 §:n mukaisia kertomuksia tilata lausunto-
702: viranhaltijoiden virkasuhteeseen liittyvistä ja ja selvityksiä harjoitetun rahapolitiikan
703: kysymyksistä; arvioimiseksi. Pankkivaltuusto voi myös
704: 6) vahvistaa pankin eläke- ja perhe- kuulla asiantuntijoita.
705: eläkesäännöt sekä johtokunnan johtosääntö
706: ja antaa muita pysyväismääräyksiä; sekä
707: 7) vahvistaa eduskunnan valitsemille tilin- 6§
708: tarkastajille ja heidän sihteerilleen maksetta-
709: vien palkkioiden ja korvausten perusteet. Pöytäkirja
710: Pankkivaltuusto määrää työaikalain
711: (605/1996) 2 §:n nojalla, keihin Suomen Pankkivaltuusto ottaa sihteerin, joka laatii
712: Pankin viranhaitijoihin ei sovelleta työaika- pankkivaltuuston kokousten pöytäkirjat, kir-
713: lakia. joittaa toimituskirjat sekä suorittaa ne tehtä-
714: Pankkivaltuusto tekee valtioneuvostolle vät, jotka pankkivaltuusto hänelle antaa.
715: esityksen rahoitustarkastuksen johtajan viran Pankkivaltuuston puheenjohtaja ja varapu-
716: täyttämisestä sekä huolehtii rahoitustarkas- heenjohtaja tarkastavat pankkivaltuuston ko-
717: tuksen hallinnosta, siten kuin rahoitustarkas- kousten pöytäkirjat Pankkivaltuuston pu-
718: tuksesta annetussa laissa (503/1993) sääde- heenjohtaja ja sihteeri allekirjoittavat pankki-
719: tään. Pankkivaltuusto toimii Suomen itsenäi- valtuuston toimituskirjat
720: syyden juhlarahaston hallintoneuvostona,
721: siten kuin Suomen itsenäisyyden juhlarahas- 7 §
722: tosta annetussa laissa (717/1990) tarkemmin
723: säädetään. Palkkiot
724: Pankkivaltuusto antaa ohjeet siitä, miten
725: Suomen Pankin johtokunnan jäsenen viran Pankkivaltuutettu saa vuotuisen palkkion,
726: hoidosta enintään viikon kestävän virkava- joka on kolmastoistaosa edustajanpalkkiosta
727: pauden aikana päätetään. Pankkivaltuuston annetun lain (328/1947) mukaan kansan-
728: tehtävänä on ryhtyä asianmukaisiin toimen- edustajalle kulloinkin suoritettavasta vuotui-
729: piteisiin, jos Suomen Pankin johtokunnan sesta palkkiosta kaikkine määrävuosikoro-
730: jäsenen tai rahoitustarkastuksen johtajan tuksineen. Lisäksi pankkivaltuuston puheen-
731: epäillään syyllistyneen virkarikokseen tai jos johtajalle ja varapuheenjohtajalle maksetaan
732: on ilmennyt perusteita siviilikanteen nosta- vuotuiset palkkiot, joiden suuruus on pu-
733: miseksi heitä vastaan. heenjohtajalle puolet ja varapuheenjohtajalle
734: viidesosa pankkivaltuutetun vuotuisesta palk-
735: 4 § kiosta. Vuotuisesta palkkiosta maksetaan
736: kuukausittain kahdestoistaosa.
737: Kokoontuminen Pankkivaltuutetulle maksetaan kultakin
738: kokoukselta kokouspalkkiota kolmasosa
739: Pankkivaltuusto kokoontuu puheenjohtajan kuukausipalkkiosta.
740: kutsusta. Puheenjohtaja kutsuu pankkival- Pankkivaltuusto päättää sihteerin palkkios-
741: tuuston koolle myös, jos pankkivaltuutettu ta.
742: tai pankin johtokunta sitä vaatii. Pankkivaltuutettujen palkkiot ja muut
743: Jos sekä puheenjohtajalla että varapuheen- pankkivaltuuston toiminnasta aiheutuvat kus-
744: johtajalla on este tehtäviensä hoitamiseksi, tannukset suoritetaan Suomen Pankin varois-
745: valitaan pankkivaltuustolle tilapäinen pu- ta.
746: heenjohtaja noudattaen puheenjohtajan vaa-
747: lista annettuja säännöksiä. Jos pankkival- 8§
748: tuustolle on valittu työjaosto, toimii tila-
749: päisenä puheenjohtajana työjaoston kolmas Voimaantulo
750: jäsen.
751: 5§ Tämä johtosääntö tulee voimaan 1 päivänä
752: maaliskuuta 2000.
753: Kertomusten valmistelu Tällä johtosäännöllä kumotaan 2 päivänä
754: maaliskuuta 1926 hyväksytty eduskunnan
755: Pankkivaltuusto voi valmistellessaan edus- pankkivaltuutettujen johtosääntö (19111926)
756: kunnalle Suomen Pankista annetun lain siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
757: EK 3/2000 vp - PNE 1/2000 vp 3
758:
759: Tämän johtosäännön tultua voimaan sup- ja pankkivaltuusto järjestäytyy tämän joh-
760: peamman pankkivaltuuston toiminta lakkaa tosäännön mukaisesti.
761:
762:
763: Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 2000
764: EK 4/2000 vp - VNS 1/1999 vp
765:
766:
767:
768:
769: Eduskunnan kirjelmä valtioneuvoston selonteosta kihla-
770: kuntauudistuksen toteutumisesta
771:
772: Eduskunta on vuoden 1999 valtiopäivillä, yhteispalvelun syventämiseksi ja laajentami-
773: saatuaan valtioneuvoston selonteon kihla- seksi, toimenpiteet kihlakuntien hallinto- ja
774: kuntauudistuksen toteutumisesta, lähettänyt tukipalvelujen hoitamiseksi yhteisesti ja yh-
775: sen lausuntoa varten hallintovaliokuntaan, teisen henkilöstön aseman vakiinnuttamisek-
776: joka on antanut siitä mietintönsä n:o 6/2000 si sekä yhteisten tehtävien laajentamiseksi,
777: vp. toimenpiteet yhteisen määrärahan käyttöalan
778: Eduskunta edellyttää hallituksen huolehti- laajentamiseksi ja yhteiseen määrärahaan
779: van uudistuksen tarkasta seurannasta sekä liittyvän ohjauksen yhteensovittamiseksi
780: antavan eduskunnalle vuoden 2005 loppuun osastojen omien määrärahojen ja niihin liit-
781: mennessä selonteon kihlakuntauudistuksen tyvän ohjauksen kanssa, toimenpiteet kihla-
782: toimeenpanon edistymisestä ottaen huo- kuntahallinnon tietojärjestelmien kehittämi-
783: mioon muun ohella eri toimialojen palvelu- seksi yhteentoimiviksi ja yhteensopiviksi,
784: jen riittävän ja tasapuolisen saatavuuden tur- toimenpiteet tulosohjauksen kehittämiseksi,
785: vaaminen maan eri osissa, erityisesti poliisi-, toimenpiteet eri hallinnonalojen ja -tasojen
786: ulosotto- ja syyttäjäntehtävien järjestäminen yhteistyön kehittämiseksi, sekä toimen{>iteet
787: ja hoitaminen kihlakunnittain, toimenpiteet kihlakunnanvirastojen johtamistoimintoJen ja
788: eri toimialojen resurssitarpeiden johdosta, johtoryhmätyöskentelyn kehittämiseksi.
789: kihlakuntajaon säilyminen paikallisen luon- Eduskunta on hyväksynyt selonteon joh-
790: teensa mukaisesti ja läheisyysperiaatetta dosta hallintovaliokunnan mietinnön mukai-
791: noudattaen riittävän tiheänä, eri toimialojen sen lausunnon ja päättänyt lähettää sen val-
792: yhteistoiminnan laatu ja laajuus, palvelujen tioneuvostolle tarpeellisia toimenpiteitä var-
793: saatavuuden turvaaminen sekä suomen että ten.
794: ruotsin kielellä, toimenpiteet viranomaisten
795:
796:
797: Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 2000
798:
799:
800:
801:
802: 200379
803: EK 5/2000 vp - LA 189/1999 vp
804:
805:
806:
807:
808: Eduskunnan kirjelmä sen johdosta, että eduskunta on
809: lakialoitteen pohjalta hyväksynyt lain kansanedustajain elä-
810: kelain muuttamisesta
811:
812:
813: Eduskunnassa on vuoden 1999 val- Ia oleva eduskunta, jolle sosiaali- ja terveys-
814: tiopäivillä tehty lakialoite !l:o. 189/1999 vp, valiokunta on antanut asiasta mietintönsä n:o
815: joka sisältää ehdotuksen laiksi kansanedus- 5/2000 vp, on hyväksynyt seuraavan lain:
816: tajain eläkelain muuttamisesta. Nyt koot-
817:
818:
819: Laki
820: kansanedustajain eläkelain muuttamisesta
821:
822: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
823: lisätään 14 päivänä heinäkuuta 1967 annettuun kansanedustajain eläkelakiin (32911967)
824: uusi 2 a § seuraavasti:
825: 2a§ Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä touko-
826: Sen estämättä, mitä 2 §:ssä säädetään, en- kuuta 2000. Laki on voimassa vuoden 2005
827: nen 1.1.1940 syntyneen edustajan, jolla on loppuun.
828: eläkeaikaa vähemmän kuin seitsemän vuotta,
829: eläkeikä on 60 vuotta.
830:
831:
832:
833: Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2000
834:
835:
836:
837:
838: 200434
839: EK 6/2000 vp - LA 176/1999 vp
840:
841:
842:
843:
844: Eduskunnan kirjelmä eduskunnan käsittelemän erään
845: lakialoitteen johdosta
846:
847:
848: Eduskunnassa on vuoden 1999 valtio- Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy
849: päivillä tehty lakialoite n:~ 1_7611999 vp, Etelä-Suomen metsien suojelua koskevaan
850: joka sisältää ehdotuksen latkst Repoveden selvitykseen liittyen välittömästi valmistele-
851: kansallispuistosta. Nyt koolla oleva eduskun- maan Repoveden alueen suojelua tavoitteena
852: ta, jolle ympäristövaliokunta on antanut asi- kansallispuiston perustaminen noin 1 000
853: asta mietintönsä n:o 2/2000 vp, on hylännyt hehtaarin suuruisena. Valmistelu on tehtävä
854: lakiehdotuksen. yhteistyössä paikallistason eri osapuolten ja
855: Eduskunta on lakialoitteen johdosta hyväk- puolustusministeriön kanssa.
856: synyt seuraavan lausuman:
857:
858:
859: Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 2000
860:
861:
862:
863:
864: 200481
865: EK 7/2000 vp - K 8, K 11/1999 vp
866:
867:
868:
869:
870: Eduskunnan kirjelmä hallituksen kertomuksesta valtiova-
871: rain hoidosta ja tilasta vuonna 1998 sekä valtiontilintarkasta-
872: jain kertomuksesta vuodelta 1998
873:
874:
875: Eduskunta on, saatuaan vuoden 1999 val- lähettää tämän mietinnön siihen
876: tiopäivillä valti<?päi':äjärj~styksen 30 §:n liittyvine muistutuksineenja ehdotuk-
877: säännösten mukaisesti hallituksen kertomuk- sineen hallitukselle niihin toimenpi-
878: sen valtiovarain hoidosta ja tilasta vuonna teisiin ryhtymistä varten, joihin va-
879: 1998 ja valtiontilintarkastajain kertomuksen liokunnan mietinnössään esille otta-
880: samalta vuodelta, lähettänyt molemmat ker- mat asiat antavat aihetta, sekä
881: tomukset valmistelevasti käsiteltäväksi val- kehottaa hallitusta sisällyttämään
882: tiovarainvaliokuntaan. Nyt koolla oleva vuodelta 1999 annettavaan hallituk-
883: eduskunta, jolle valtiovarainvaliokunta on sen kertomukseen valtiovarain hoi-
884: antanut asiasta mietintönsä n:o 6/2000 vp, dosta ja tilasta kertomuksen näistä
885: on hyväksynyt mietinnön ja samalla päättä- toimenpiteistä.
886: nyt
887:
888:
889: Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 2000
890:
891:
892:
893:
894: 200482
895: EK 8/2000 vp - VNS 1/2000 vp
896:
897:
898:
899:
900: Eduskunnan kirjelmä valtioneuvoston selonteosta Suomen
901: lähtökohdista ja tavoitteista Euroopan unionin vuoden 2000
902: hallitusten välisessä konferenssissa
903:
904:
905: Eduskunta on, saatuaan valtioneuvoston Eduskunta on hyväksynyt selonteon joh-
906: selonteon Suomen lähtökohdista ja tavoit- dosta ulkoasianvaliokunnan mietinnön mu-
907: teista Euroopan unionin vuoden 2000 halli- kaisen lausunnon ja päättänyt lähettää sen
908: tusten välisessä konferenssissa, lähettänyt valtioneuvostolle tiedoksi.
909: sen lausuntoa varten ulkoasiainvaliokuntaan,
910: joka on antanut siitä mietintönsä n:o
911: 2/2000 vp.
912:
913:
914: Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 2000
915:
916:
917:
918:
919: 200483
920: EK 9/2000 vp - VNS 4/1999 vp
921:
922:
923:
924:
925: Eduskunnan kirjelmä valtioneuvoston selonteosta pankki-
926: tuesta 16.11.1999
927:
928: Eduskunta on, saatuaan vuoden 1999 val- nöllisten keinojen valmistelua yksityishenki-
929: tiopäivillä valtioneuvoston selonteon pankki- löiden velkaongelman helpottamiseksi. Tässä
930: tuesta 16.11.1999, lähettänyt sen lausuntoa yhteydessä tulee selvittää mahdollisuudet
931: varten talousvaliokuntaan, joka on antanut ottaa käyttöön myös veloista vapauttava hen-
932: siitä nyt koolla olevalle eduskunnalle mietin- kilökohtainen konkurssi sekä positiivinen
933: tönsä n:o 7/2000 vp. luottorekisteri.
934: Eduskunta on hyväksynyt selonteon joh- Eduskunta on päättänyt lähettää lausun-
935: dosta talousvaliokunnan mietinnön mukaisen tonsa valtioneuvostolle tiedoksi ja tarpeelli-
936: lausunnon. Lausunnossaan eduskunta edel- sia toimenpiteitä varten.
937: lyttää, että hallitus kiirehtii lainsäädän-
938:
939:
940: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 2000
941:
942:
943:
944:
945: 200486
946: EK 10/2000 vp- VNT 1/2000 vp
947:
948:
949:
950:
951: Eduskunnan kirjelmä valtioneuvoston 16.3.2000 annettuja
952: määrärahakehyksiä koskevan tiedonannon johdosta
953:
954:
955: Valtioneuvosto on antanut 16 pruvana tiovarainvaliokuntaan, joka on antanut siitä
956: maaliskuuta 2000 eduskunnalle tiedonannon mietintönsä n:o 8/2000 vp. Eduskunta on
957: määrärahakehyksistä. hyväksynyt valiokunnan ehdotuksen siirty-
958: Saatuaan tiedonannon eduskunta on lähet- misestä päiväjärjestykseen.
959: tänyt sen valmistelevasti käsiteltäväksi vai-
960:
961:
962: Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 2000
963:
964:
965:
966:
967: 200510
968: EK 11/2000 vp - K 1/2000 vp
969:
970:
971:
972:
973: Eduskunnan kirjelmä Suomen itsenäisyyden juhlarahas-
974: ton Sitran vuodelta 1999 antaman toimintakertomuksen joh-
975: dosta
976:
977:
978: Eduskunnalle on annettu Suomen itsenäi- Eduskunta on hyväksynyt mietinnön ja
979: syyden juhlarahaston Sitran toimintakerto- lähettää sen tämän ohella tiedoksi Suomen
980: mus vuodelta 1999. Talousvaliokunta on an- itsenäisyyden juhlarahaston Sitran hallinto-
981: tanut asiasta mietintönsä n:o 10/2000 vp. neuvostolle.
982:
983:
984: Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 2000
985:
986:
987:
988:
989: 200513
990: EK 12/2000 vp- LA 61/2000 vp
991:
992:
993:
994:
995: Eduskunnan kirjelmä sen johdosta, että eduskunta on
996: lakialoitteen pohjalta hyväksynyt lait edustajanpalkkiosta an-
997: netun lain 1 ja 2 §:n, kansanedustajain eläkelain 5 §:n ja tu-
998: loverolain 70 §:n muuttamisesta
999:
1000:
1001: Eduskunnassa on tehty lakialoite n:o lain 70 §:n muuttamisesta. Eduskunta, jolle
1002: 61/2000 vp, joka sisältää ehdotukset laeiksi valtiovarainvaliokunta on antanut asiasta
1003: edustajanpalkkiosta annetun lain 1 ja 2 §:n, mietintönsä n:o 9/2000 vp, on hyväksynyt
1004: kansanedustajain eläkelain 5 §:n ja tulovero- seuraavat lait:
1005:
1006:
1007:
1008:
1009: Laki
1010: edustajanpalkkiosta annetun lain 1 ja 2 §:n muuttamisesta
1011:
1012: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1013: muutetaan edustajanpalkkiosta 30 päivänä huhtikuuta 1947 annetun lain (328/1947) 1 §:n
1014: 1 ja 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 1 momentti laissa 46411977 sekä 2 momentti laissa
1015: 1295/1988, sekä
1016: lisätään 2 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 39/2000, uusi 4 momentti, jolloin nykyinen 4
1017: momentti siirtyy 5 momentiksi, seuraavasti:
1018:
1019: 1§ sanedustaja tai eduskunnan virkamies, valit-
1020: Kansanedustajille maksetaan edustajantoi- see eduskunnan puhemiehistö neljäksi vuo-
1021: men asianmukaisen hoitamisen vaatima deksi. Puheenjohtaja kutsuu toimikunnan
1022: palkkio. Edustajanpalkkioiden määrät vah- koolle. Toimikunta on päätösvaltainen kaik-
1023: vistaa eduskunnan kansliatoimikunta palk- kien jäsenten ollessa sen kokouksessa läsnä.
1024: kiotoimikunnan ehdotuksen mukaisesti. Puhemiehistö voi antaa toimikunnan toimin-
1025: Palkkiotoimikunnan puheenjohtajan ja kaksi taa koskevia täydentäviä määräyksiä.
1026: muuta jäsentä, joista kukaan ei voi olla kan- Edustajalle suoritetaan samalta ajalta kuin
1027: 200514
1028: 2 EK 12/2000 vp - LA 61/2000 vp
1029:
1030: edustajanpalkkiota edustajantoimesta aiheu- 2§
1031: tuvista ylimääräisistä kuluista korvausta, jon-
1032: ka suuruus on 30 prosenttia valtion A 27- Jos edustaja puhemiesneuvoston tai edus-
1033: palkkausluokan peruspalkasta. Edustajalle, kunnan luvalla ei osallistu eduskuntatyöhön,
1034: joka on valittu muusta kuin Helsingin tai voi puhemiesneuvosto edustajan pyynnöstä
1035: Uudenmaan vaalipiiristä, suoritetaan kulu- päättää, että hänelle ei poissaolon ajalta suo-
1036: korvausta 40 prosentin mukaan laskettuna. riteta edustajanpalkkiota tai osaa siltä. Muu-
1037: Jos edustajalla on muussa kuin Helsingin tai toin puhemiesneuvosto voi päättää palkkion
1038: Uudenmaan vaalipiirissä olevan asunnon suorittamatta jättämisestä vain painavasta
1039: lisäksi edustajantoimen hoitamista varten syystä.
1040: omistus- tai vuokra-asunto Helsingissä, Es-
1041: poossa, Kauniaisissa tai Vantaalla, suorite-
1042: taan kulukorvausta 55 prosentin mukaan
1043: laskettuna. Uudenmaan vaalipiiristä valitun
1044: edustajan kulukorvaus lasketaan kuitenkin
1045: 40 prosentin mukaan, jos hänen asuntonsa Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä kesä-
1046: on yleistä kulkutietä käyttäen kauempana kuuta 2000. Lain 1 §:n 1 momentin mukai-
1047: kuin 30 kilometrin matkan päässä eduskun- sesti vahvistetut edustajanpalkkiot ja 1 §:n 2
1048: tatalosta. momentin mukaiset kulukorvaukset suorite-
1049: taan 1 päivästä syyskuuta 2000 alkaen.
1050:
1051:
1052:
1053:
1054: Laki
1055: kansanedustajain eläkelain 5 §:n muuttamisesta
1056:
1057: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1058:
1059: 1§ 2§
1060: Tällä lailla kumotaan 14 päivänä heinä- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syys-
1061: kuuta 1967 annetun kansanedustajain eläke- kuuta 2000.
1062: lain (32911967) 5 §:n 2 momentti, sellaisena
1063: kuin se on laissa 129611988.
1064: EK 12/2000 vp - LA 61/2000 vp 3
1065:
1066: Laki
1067: tuloverolain 70 §:n muuttamisesta
1068:
1069:
1070: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1071: muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/1992) 70 §:n 2 mo-
1072: mentti, sellaisena kuin se on laissa 107211998, seuraavasti:
1073: 70 § haa, edustajan tietoliikennekorvausta sekä
1074: edustajan kulukorvausta.
1075: Kansanedustajan kulukorvaus ja
1076: matkustusoikeus sekä Euroopan parlamentin
1077: jäsenen kulukorvaus Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syys-
1078: kuuta 2000.
1079: Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuo-
1080: Edellä 1 momentissa tarkoitettuna kohtuul- delta 2000 toimitettavassa verotuksessa. En-
1081: lisena korvauksena pidetään edustajanpalk- nen lain voimaantuloa maksettuihin kulukor-
1082: kiosta annetussa laissa (328/1947) tarkoitet- vauksiin sovelletaan kuitenkin lain voimaan-
1083: tua puhemiehen ja varapuhemiesten määrära- tullessa voimassa olleita säännöksiä.
1084:
1085:
1086: Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 2000
1087: EK 13/2000 vp - VNS 3/1999 vp
1088:
1089:
1090:
1091:
1092: Eduskunnan kirjelmä valtioneuvoston selonteosta uuden
1093: kuntalain soveltamisen vaikutuksista kuntien hallintoon ja
1094: toimintaan
1095:
1096:
1097:
1098: Eduskunta on, saatuaan vuoden 1999 val- Eduskunta on hyväksynyt selonteon joh-
1099: tiopäivillä valtioneuvoston selonteon uuden dosta hallintovaliokunnan mietinnön mukai-
1100: kuntalain soveltamisen vaikutuksista kuntien sen lausunnon ja päättänyt lähettää sen val-
1101: hallintoon ja toimintaan, lähettänyt sen lau- tioneuvostolle tiedoksi ja huomioon otetta-
1102: suntoa varten hallintovaliokuntaan, joka on vaksi.
1103: antanut siitä mietintönsä n:o 11/2000 vp.
1104:
1105:
1106: Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 2000
1107:
1108:
1109:
1110:
1111: 200588
1112: EK 14/2000 vp- PNE 2/2000 vp
1113:
1114:
1115:
1116:
1117: Eduskunnan kirjelmä puhemiesneuvoston ehdotuksen
1118: johdosta uudeksi valtiontilintarkastajien johtosäännöksi
1119:
1120:
1121:
1122: Eduskunnalle on puhemiesneuvosto tehnyt Eduskunta on päättänyt hyväksyä puhe-
1123: ehdotuksen n:o 2/2000 vp uudeksi valtionti- miesneuvoston ehdotuksen valtiontilintarkas-
1124: lintarkastajien johtosäännöksi. Valtiovarain- tajien johtosäännöksi näin kuuluvana:
1125: valiokunta on antanut asiasta mietintönsä
1126: n:o 1112000 vp.
1127:
1128:
1129:
1130:
1131: Valtion tilin tarkastajien johtosääntö
1132:
1133: Eduskunta on perustuslain 52 §:n nojalla hyväksynyt valtiontilintarkastajille seuraavan joh-
1134: tosäännön:
1135: 1§ Valtiontilintarkastajat tekevät valvonnan
1136: toteuttamiseksi käyntejä ja tarkastuksia eri
1137: Toimikausi kohteissa.
1138: Valtiontilintarkastajien oikeudesta valvoa
1139: V altiontilintarkastajan toimikausi alkaa, valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden ja val-
1140: kun eduskunta on hänet tähän tehtävään va- tion liikelaitosten ja liikelaitoskonsemien
1141: linnut ja päättyy vaalikauden päättyessä. Jos toimintaa, Valtion vakuusrahastoa, eräitä
1142: valtiontilintarkastajalle myönnetään ero tästä valtion tukitoimia sekä Suomen ja Euroopan
1143: tehtävästä tai jos hänen edustajantoimensa yhteisöjen välistä varainsiirtoa säädetään
1144: lakkaa, valitaan hänen sijaansa uusi valtion- erikseen.
1145: tilintarkastaja toimikauden jäljellä olevaksi 3 §
1146: ajaksi.
1147: Tehtävien rajoitukset
1148: 2§
1149: Valtiontilintarkastajien tehtäviin ei kuulu
1150: Tehtävät valvoa eduskunnan omaa taloudenhoitoa tai
1151: sen vastattavana olevia rahastoja, valtionta,-
1152: Valtiontilintarkastajat valvovat valtion ta- louden tarkastusvirastoa, Kansaneläkelaitosta
1153: loudenhoidon laillisuutta ja tarkoituksenmu- eikä Suomen Pankkia.
1154: kaisuutta sekä valtion talousarvion noudatta-
1155: mista. 4 §
1156: Valtiontilintarkastajien tulee valvonnassaan
1157: keskittyä pääasiassa valtiontalouden yleiseen Tietojen saannin maksuttomuus
1158: tilaan ja hoitoon sekä sellaisiin kysymyksiin,
1159: joiden saattaminen eduskunnan tietoon on Valtiontilintarkastajilla on oikeus saada
1160: perusteltua. maksutta viranomaisilta ja muilta valvonnan
1161: 200641
1162: 2 EK 14/2000 vp - PNE 2/2000 vp
1163:
1164: kohteilta kaikki sellaiset tiedot ja pyynnöstä 8§
1165: laadittavat selvitykset, jotka valvontatehtä-
1166: vän hoitamiseksi ovat tarpeen. Kokouksessa päätettävä! asiat
1167: Valtiontilintarkastajien kokouksessa pääte-
1168: tään:
1169: 1) valtiontalouden valvonnan yleisistä peri-
1170: aatteista;
1171: 5 § 2) valtiontilintarkastajien oman toiminnan
1172: järjestämisestä, siihen liittyvien aloitteiden ja
1173: Järjestäytyminen lausuntojen antamisesta sekä asiantuntijoiden
1174: kutsumisesta valtiontilintarkastajien kokouk-
1175: Valtiontilintarkastajien tulee järjestäytyä seen;
1176: viipymättä sen jälkeen, kun heidät on valittu. 3) valtiontilintarkastajien talousarvioehdo-
1177: Valtiontilintarkastajat valitsevat keskuudes- tuksen antamisesta;
1178: taan toimikaudekseen puheenjohtajan ja va- 4) valtiontilintarkastajien kertomuksen si-
1179: rapuheenjohtajan. Vaaleissa noudatetaan so- sällöstä ja sen antamisajankohdasta;
1180: veltuvin osin puhemiehen vaalista annettuja 5) pyynnöstä ministerille ryhtyä perustus-
1181: säännöksiä, jolleivät valtiontilintarkastajat lain 47 §:n 1 momentin mukaisiin toimiin
1182: yksimielisesti toisin päätä. Puheenjohtajan ja silloin, kun valtiontilintarkastajien pyytämiä
1183: varapuheenjohtajan vaalien tuloksesta ilmoi- tietoja ei ole saatu;
1184: tetaan eduskunnalle. 6) valtiontilintarkastajien kanslian virkojen
1185: Valtiontilintarkastajien ensimmäisen ko- perustamista, määräaikaistamista, lakkautta-
1186: kouksen kutsuu koolle iältään vanhin jäsen. mista tai muuttamista koskevan esityksen
1187: Hän johtaa puhetta, kunnes puheenjohtaja on tekemisestä kansliatoimikunnalle sekä virka-
1188: valittu. miehen nimittämisestä, irtisanomisesta, siir-
1189: tämisestä, virkavapaudesta ja eron myöntä-
1190: misestä, varoituksesta, virantoimituksesta
1191: pidättämisestä ja terveystarkastukseen mää-
1192: 6§ räämisestä;
1193: 7) kirjallisen sopimuksen teosta virkamie-
1194: Jaostot hen kanssa palvelussuhteessa noudatettavista
1195: ehdoista; sekä
1196: Valtiontilintarkastajat voivat valvontatehtä- 8) muista valtiontilintarkastajien tärkeiksi
1197: väänsä varten asettaa keskuudestaan jaostoja. katsomista asioista.
1198: Valtiontilintarkastajat voivat antaa erityi-
1199: sen valvontatehtävän yhdelle valtiontilintar- 9 §
1200: kastajalle.
1201: Pöytäkirja
1202: Valtiontilintarkastajien kokouksesta laadi-
1203: 7 § taan pöytäkirja, johon merkitään läsnä olleet
1204: valtiontilintarkastajat ja kuullut asiantuntijat,
1205: Päätöksenteko kokouksessa käsitellyt asiat, tehdyt ehdotuk-
1206: set ja päätökset äänestyksineen sekä eriävät
1207: Valtiontilintarkastajien kokous on päätös- mielipiteet.
1208: valtainen nelijäsenisenä. Kokous on päätös- Pöytäkirja on valtiontilintarkastajien pu-
1209: valtainen myös kolmijäsenisenä, jos paikalla heenjohtajan ja yhden valtiontilintarkastajan
1210: on puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan tarkistettava.
1211: lisäksi kaksi muuta jäsentä ja valtiontilintar-
1212: kastajat ovat päätöksestä yksimielisiä. 10 §
1213: Valtiontilintarkastajat päättävät kulloinkin
1214: käytettävästä äänestystavasta. Vaalit toimite- Kertomus
1215: taan umpilipuin, jollei muusta vaalitavasta
1216: yk.~imielisesti päätetä. Valtiontilintarkastajat antavat eduskunnalle
1217: Aänten mennessä tasan ratkaisee arpa. vuosittain kertomuksen ja tarvittaessa erillis-
1218: EK 14/2000 vp - PNE 2/2000 vp 3
1219:
1220: kertomuksia niistä havainnoista ja kan- 14 §
1221: nanotoista, joita he ovat tehneet valvoessaan
1222: valtion taloudenhoitoa ja valtion talousar- Viranomaisten toiminnan julkisuudesta
1223: vion noudattamista. annetun lain soveltaminen
1224: Valtiontilintarkastaja voi liittää eriävän
1225: mielipiteensä kertomukseen. Valtiontilintarkastajien toiminnassa nouda-
1226: tetaan soveltuvin osin viranomaisten toimin-
1227: nan julkisuudesta annettua lakia (62111999).
1228: Valtiontilintarkastajien kertomuksessa on
1229: vältettävä yksilöityjen salassapidettävien tie-
1230: tojen esittämistä. Kertomukseen voidaan kui-
1231: tenkin sisällyttää salassapidettävää tietoa, jos
1232: 11§ siihen on valtiontalouden valvontaan liitty-
1233: vää huomattavaa tarvetta.
1234: Yhteistyö valtiontalouden tarkastusviraston Valtiontilintarkastajien kokoukset ja val-
1235: kanssa vontakäynnit eivät ole julkisia.
1236: Valtiontilintarkastajat voivat toimia yhteis-
1237: työssä valtiontalouden tarkastusviraston
1238: kanssa. 15 §
1239: Palkkio
1240: Valtiontilintarkastajalle maksetaan vuotui-
1241: 12 § nen palkkio, joka on kuudesosa edustajan-
1242: palkkiosta annetun lain (328/1947) mukaan
1243: Valtiontilintarkastajien kanslia kansanedustajalle kulloinkin suoritettavasta
1244: palkkiosta kaikkine määrävuosikorotuksi-
1245: Valtiontilintarkastajilla on kanslia, jonka neen. Lisäksi valtiontilintarkastajien puheen-
1246: toimintaa valvoo valtiontilintarkastajien pu- johtajalle ja varapuheenjohtajalle maksetaan
1247: heenjohtaja. Valtiontilintarkastajilla on lisäk- vuotuinen palkkio, jonka suuruus on puheen-
1248: si oikeus käyttää asiantuntija-apua. Valtionti- johtajalla puolet ja varapuheenjohtajalla kol-
1249: lintarkastajat vahvistavat kanslialle työjärjes- masosa valtiontilintarkastajan vuotuisesta
1250: tyksen. palkkiosta.
1251: Kansliassa on ne virat, jotka eduskunnan Vuotuisesta palkkiosta maksetaan kuu-
1252: virkamiehiä koskevien säännösten nojalla on kausittain kahdestoistaosa. Jos valtiontilintar-
1253: kansliaan perustettu. Valtiontilintarkastajilla kastaja ei jonakin kuukautena, jonka aikana
1254: on oikeus nimittää kansliaan muita virkamie- valtiontilintarkastajat ovat kokoontuneet, ole
1255: hiä määräaikaiseen virkasuhteeseen talousar- osallistunut yhteenkään kokoukseen tai val-
1256: vion rajoissa. vontakäyntiin, ei palkkiota hänelle siltä kuu-
1257: Kanslian toimintaa johtaa kansliapäällikkö. kaudelta suoriteta.
1258: Kansliapäällikön tehtävistä ja toimivallasta Valtiontilintarkastajan palkkio maksetaan
1259: määrätään tarkemmin valtiontilintarkastajien sen kuukauden alusta, jolloin valtiontilintar-
1260: kanslian työjärjestyksessä tai valtiontilintar- kastaja on valittu tehtäväänsä, sen kuukau-
1261: kastajien päätöksin. Valtiontilintarkastajat den loppuun, jolloin hänen toimikautensa
1262: voivat pidättää itselleen päätösvallan asiassa, päättyy.
1263: jonka kansliapäällikkö muutoin ratkaisee.
1264: 13§
1265:
1266: Hallintomenettelylain soveltaminen 16 §
1267: Valtiontalouden valvonnassa ja valtionti- Voimaantulo
1268: Iintarkastajien kanslian hallintoasioissa nou-
1269: datetaan soveltuvin osin hallintomenettelyla- Tämä johtosääntö tulee voimaan 1 päivänä
1270: kia (598/1982). heinäkuuta 2000.
1271: 4 EK 14/2000 vp- PNE 2/2000 vp
1272:
1273: Tällä johtosäännöllä kumotaan 8 päivänä Vuosiksi 2000-2003 valittujen valtionti-
1274: kesäkuuta 1951 annettu valtiontilintarkasta- lintarkastajien toimikausi päättyy
1275: jain johtosääntö (39111951) siihen myöhem- 31.12.2004. Heihin ei sovelleta tämän joh-
1276: min tehtyine muutoksineen. tosäännön 1 §:ää.
1277: Vuosiksi 2000-2003 valituille valtionti-
1278: lintarkastajille maksetaan palkkio 1.1.2001
1279: 17 § lukien.
1280: Vuonna 2003 vaalikaudeksi 2003-2007
1281: Siirtymäsäännös valittavien valtiontilintarkastajien toimikausi
1282: alkaa 1.1.2004 ja päättyy tämän johtosään-
1283: Vuosiksi 1996-1999 valittujen valtionti- nön 1 §:n mukaisesti.
1284: lintarkastajien toimikausi päättyy Vaalikaudeksi 2003-2007 valittaville val-
1285: 31.12.2000. tiontilintarkastajille maksetaan palkkio
1286: Vuosiksi 1996-1999 ja 2000-2003 va- 1.1.2005 lukien.
1287: littujen valtiontilintarkastajien osalta sovelle- Kanslian esimiehenä toimiva tarkastusneu-
1288: taan toimikauden loppuun asti eduskunnan vos siirtyy johtosäännön 12 §:ssä tarkoite-
1289: aiempia päätöksiä matkakustannusten kor- tuksi kansliapäälliköksi johtosäännön tullessa
1290: vaamisesta ja päivärahoista. voimaan.
1291:
1292:
1293: Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 2000
1294: EK 15/2000 vp - K 3/2000 vp
1295:
1296:
1297:
1298:
1299: Eduskunnan kirjelmä Suomen Pankin hallintoa ja tilaa
1300: vuodelta 1999 koskevan tarkastuksen johdosta
1301:
1302:
1303: Eduskunnan pankkivaltuustolle
1304: Eduskunnan talousvaliokunta on perustus- antanut eduskunnalle asiasta mietintönsä n:o
1305: lain 91 §:n mukaisesti tutkinut Suomen Pan- 17/2000 vp.
1306: kin hallintoa ja tilaa vuonna 1999 ja sitä Eduskunta on hyväksynyt talousva-
1307: varten tutustunut eduskunnan pankkivaltuus- liokunnan mietinnön, joka täten saatetaan
1308: ton mainitulta vuodelta antamaan kertomuk- eduskunnan pankkivaltuuston tietoon.
1309: seen sekä sitä valaiseviin asiakirjoihin ja
1310:
1311:
1312: Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2000
1313:
1314:
1315:
1316:
1317: 200639
1318: EK 16 a/2000 vp - PNE 3/2000 vp
1319:
1320:
1321:
1322:
1323: Eduskunnan kirjelmä puhemiesneuvoston ehdotuksen
1324: johdosta eduskunnan virkamiehistä annetun lain muuttami-
1325: sesta
1326:
1327:
1328:
1329: Eduskunnalle on puhemiesneuvosto tehnyt nut asiasta mietintönsä n:o 1112000 vp, on
1330: ehdotuksen n:o 3/2000 vp, joka sisältää hyväksynyt puhemiesneuvoston ehdotukseen
1331: muun muassa ehdotuksen eduskunnan virka- sisältyvän ehdotuksen laiksi eduskunnan
1332: miehistä annetun lain muuttamisesta. Edus- virkamiehistä annetun lain muuttamisesta
1333: kunta, jolle perustuslakivaliokunta on anta- näin kuuluvana:
1334:
1335:
1336:
1337:
1338: Laki
1339: eduskunnan virkamiehistä annetun lain muuttamisesta
1340:
1341: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1342: kumotaan eduskunnan virkamiehistä 22 päivänäjoulukuuta 1994 annetun lain (1373/1994)
1343: 7 §:n 2 momentti,
1344: muutetaan 1 §:n 2 momentti, 4 §:n 2 momentti, 7 §:n 3 momentti, 24 ja 44 § sekä 52 §:n
1345: 3 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 1 §:n 2 momentti, 4 §:n 2 momentti ja 24 § laissa
1346: 743/1996, sekä
1347: lisätään lakiin uusi 23 a § seuraavasti:
1348:
1349:
1350: 1§ lainsäädäntöjohtajan, tieto- ja viestintäjohta-
1351: jan, kansainvälisten asiain yksikön johtajan,
1352: Eduskunnan virastoja ja laitoksia ovat Eduskunnan kirjaston johtajan, vanhemman
1353: eduskunnan kanslia, valtiontilintarkastajain eduskuntasihteerin, valiokuntaneuvoksen,
1354: kanslia ja eduskunnan oikeusasiamiehen toimistopäällikön, tietopalvelupäällikön ja
1355: kanslia sekä eduskunnan yhteydessä oleva tiedotuspäällikön virat;
1356: valtiontalouden tarkastusvirasto (virasto). 2) valtiontilintarkastajain kanslia: kans-
1357: liapäällikön ja tarkastusneuvoksen virat;
1358: 3) eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia:
1359: kansliapäällikön ja esittelijäneuvoksen virat;
1360: 4 § sekä
1361: 4) valtiontalouden tarkastusvirasto: pääjoh-
1362: Seuraavia virkoja sekä niitä virka-asemal- tajan virka.
1363: taan vastaavia tai ylempiä virkoja ei saa pe-
1364: rustaa, lakkauttaa eikä niiden nimeä muuttaa, 7§
1365: ellei kutakin virkaa ole valtion talousarvios-
1366: sa eritelty: Mitä 1 momentissa säädetään, sovelletaan
1367: 1) eduskunnan kanslia: eduskunnan pääsih- myös nimitettäessä virkamies 9 §:n 1 mo-
1368: teerin, eduskunnan apulaispääsihteerin, mentin nojalla hoitamaan 1 momentissa tar-
1369: eduskunnan hallintojohtajan, eduskunnan koitettuun virkaan kuuluvia tehtäviä.
1370: 200637
1371: 2 EK 16 a/2000 vp- PNE 3/2000 vp
1372:
1373: 23 a § irtisanottu virkamies kirjallisesti vaatia oi-
1374: Virkamiehen irtisanoo ja virkasuhteen pur- kaisua kansliatoimikunnalta.
1375: kaa nimittävä viranomainen.
1376: 52§
1377: 24 §
1378: Sen lisäksi, mitä 23 §:n 2 momentissa sää- Viranomaisesta, joka antaa virkamiehelle
1379: detään irtisanomisen perusteista, voidaan varoituksen, lomauttaa virkamiehen, pidättää
1380: seuraavat virkamiehet irtisanoa, kun siihen virkamiehen virantoimituksesta tai siirtää
1381: on syytä: virkamiehen 20 §:n nojalla, määrätään
1382: 1) eduskunnan kanslia: eduskunnan pääsih- kansliatoimikunnan päätöksellä.
1383: teeri, eduskunnan apulaispääsihteeri, edus-
1384: kunnan hallintojohtaja, eduskunnan lainsää-
1385: däntöjohtaja, tieto- ja viestintäjohtaja ja
1386: kansainvälisten asiain yksikön johtaja; Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
1387: 2) valtiontilintarkastajain kanslia: kans- kuuta 2001. Lain 4 §:n 2 momentin 2 kohta
1388: liapäällikkö; sekä ja 24 § tulevat kuitenkin voimaan 1 päivänä
1389: 3) eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia: heinäkuuta 2000. Toimenpiteisiin valtionta-
1390: kansliapäällikkö. louden tarkastusviraston pääjohtajan viran
1391: perustamiseksi 31 päivästä joulukuuta 2000
1392: 44 § lukien lain 4 §:n 2 momentin edellyttämässä
1393: Päätökseen, jolla on irtisanottu muu kuin järjestyksessä voidaan ryhtyä ennen lain voi-
1394: 24 §:ssä mainittu eduskunnan virkamies, saa maantuloa.
1395:
1396:
1397: Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 2000
1398: EK 16 b/2000 vp- PNE 3/2000 vp
1399:
1400:
1401:
1402:
1403: Eduskunnan kirjelmä puhemiesneuvoston ehdotuksen
1404: johdosta eduskunnan kanslian ohjesäännön ja eduskunnan
1405: tilisäännön muuttamisesta sekä Eduskunnan kirjaston oh-
1406: jesäännöksi
1407:
1408:
1409: Eduskunnalle on puhemiesneuvosto tehnyt n:o 1112000 vp, on hyväksynyt puhemies-
1410: ehdotuksen n:o 3/2000 vp, joka sisältää neuvoston ehdotukseen sisältyvät ehdotukset
1411: muun muassa ehdotukset eduskunnan kansli- eduskunnan päätöksiksi eduskunnan kansli-
1412: an ohjesäännön ja eduskunnan tilisäännön an ohjesäännön ja eduskunnan tilisäännön
1413: muuttamisesta sekä Eduskunnan kirjaston muuttamisesta sekä Eduskunnan kirjaston
1414: ohjesäännöksi. Eduskunta, jolle perustuslaki- ohjesäännöksi näin kuuluvina:
1415: valiokunta on antanut asiasta mietintönsä
1416:
1417:
1418:
1419:
1420: Eduskunnan päätös
1421: eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta
1422:
1423: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1424: kumotaan 13 päivänä helmikuuta 1987 hyväksytyn eduskunnan kanslian ohjesäännön
1425: (320/1987) 9 § ja 22 §:n 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat eduskunnan päätöksessä
1426: 63411997,
1427: muutetaan 3 §:n 1 ja 4 momentti, 4 ja 5 §, 7 §:n 1 kohta, 8 §:n 3 kohta, 10 §:n 2 momen-
1428: tin 2 kohta, 12 ja 15 §, 18 §:n 1 momentti, 21 §:n johdantokappale, 24 §:n 3 kohta, 25 §,
1429: 26 §:n 1 momentti, 32 §:n 1 momentin 3, 7 ja 8 kohta sekä 34 §:n 1 ja 2 momentti,
1430: sellaisina kuin niistä ovat 3 §:n 1 momentti ja 32 §:n 1 momentin 7 kohta mainitussa edus-
1431: kunnan päätöksessä 63411997, 3 §:n 4 momentti eduskunnan päätöksessä 36411998, 4 §, 10
1432: §:n 2 momentin 2 kohta, 12 §, 24 §:n 3 kohta, 26 §:n 1 momentti ja 32 §:n 1 momentin 3
1433: ja 8 kohta eduskunnan päätöksessä 75211996 sekä 21 §:n johdantokappale eduskunnan pää-
1434: töksessä 137511994, sekä
1435: lisätään ohjesääntöön uusi 25 a §, 32 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on mainituissa
1436: eduskunnan päätöksissä 752/1996,63411997 ja 36411998, uusi 3 aja 7 a kohta sekä 34 §:ään
1437: uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 ja 4 momentti siirtyvät 4 ja 5 momentiksi, seuraavasti:
1438: 3 § apulaistoimistopäällikkö, jaostopäällikkö tai
1439: Keskuskansliassa on pöytäkirjatoimisto, kansliatoimikunnan määräämä muu eduskun-
1440: ruotsin kielen toimisto ja asiakirjatoimisto. nan kanslian virkamies.
1441: Toimiston päällikkönä on toimistopäällik- 4 §
1442: kö. Tietohallintotoimiston päällikkönä on Eduskunnan kansliassa on lisäksi kansain-
1443: tietohallintopäällikkö. Jaoston päällikkönä on välisten asiain yksikkö, tieto- ja viestintäyk-
1444:
1445: 200638
1446: 2 EK 16 b/2000 vp- PNE 3/2000 vp
1447:
1448: sikkö sekä turvallisuuspäällikkö, jotka perus- nan tilisäännössä (460/1988) ja tiliohjesään-
1449: tehtävissään ovat suoraan puhemiehen ja nössä on tarkemmin säädetty ja määrätty.
1450: pääsihteerin alaisia. Tieto- ja viestintäyksi-
1451: kössä on Eduskunnan kirjasto, sisäinen tieto- 15 §
1452: palvelu ja eduskuntatiedotus. Tieto- ja viestintäyksikön tehtävänä on
1453: Kansainvälisten asiain yksikön päällikkönä huolehtia eduskunnan kirjastopalveluista,
1454: on kansainvälisten asiain yksikön johtaja ja eduskunnan sisäisestä tietopalvelusta ja
1455: tieto- ja viestintäyksikön päällikkönä tieto- eduskuntatiedotuksesta.
1456: ja viestintäjohtaja. Eduskunnan kirjaston Eduskunnan kirjasto palvelee eduskuntaa
1457: päällikkönä on Eduskunnan kirjaston johtaja, toimialaansa kuuluvin tavoin, toimii edus-
1458: sisäisen tietopalvelun päällikkönä tietopalve- kunnan keskusarkistona sekä julkisena oi-
1459: lupäällikkö ja eduskuntatiedotuksen päällik- keudellista tietoa, yhteiskuntatietoa ja edus-
1460: könä tiedotuspäällikkö. kuntatietoa välittävänä keskuskirjastona.
1461: Sisäinen tietopalvelu huolehtii kansanedus-
1462: 5 § tajien ja muiden eduskunnassa työskentelevi-
1463: Keskuskanslian tehtävänä on huolehtia en tietopalveluista.
1464: eduskunnan täysistuntoihin liittyvistä valmis- Eduskuntatiedotus huolehtii tiedotustoi-
1465: telu-, täytäntöönpano- ja palvelutehtävistä, minnasta, yhteensovittaa eduskunnan muiden
1466: valtiopäiväasiakirjojen ja rekisterien valmis- toimintayksiköiden tiedotusta ja antaa siinä
1467: tamisesta ja julkaisemisesta sekä asiakirjojen tarvittavaa asiantuntijatukea.
1468: jakelusta ja varastoinnista.
1469: 18 §
1470: Pääsihteerin eduskunnan toimintaan liitty-
1471: 7§ vistä tehtävistä on säädetty eduskunnan työ-
1472: Ruotsin kielen toimiston tehtävänä on: järjestyksen (40/2000) 75 §:ssä.
1473: 1) kääntää Suomen perustuslain 51 §:ssä
1474: tarkoitetut asiakirjat ruotsin kielelle;
1475:
1476: 21 §
1477: Lainsäädäntöjohtajan tehtävänä on sen li-
1478: 8 § säksi, mitä 19 §:ssä on säädetty:
1479: Asiakirjatoimiston tehtävänä on:
1480: 3) huolehtia valtiopäiväasiakirjojen jake-
1481: lusta ja varastoinnista yhdessä eduskunnan
1482: kanslian muiden yksiköiden kanssa; 24 §
1483: Hallintojohtajan tehtävänä on sen lisäksi,
1484: mitä 19 §:ssä on säädetty:
1485: 10 §
1486: 3) vastata eduskunnan kanslian hallinnon
1487: Hallinto-osasto käsittelee lisäksi asiat, jot- tehokkuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta
1488: ka koskevat: sekä tarpeellisen yhteistyön järjestämisestä
1489: eduskunnan oikeusasiamiehen ja valtionti-
1490: 2) eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian lintarkastajain kanslian kanssa;
1491: ja valtiontilintarkastajain kanslian ta-
1492: lousarviota sekä kirjanpitoa ja maksuliikettä
1493: samoin kuin yhteistyötä mainittujen toi-
1494: mielinten kanssa; 25 §
1495: Valiokuntien sihteerien tehtävistä on mää-
1496: rätty puhemiesneuvoston vahvistamissa va-
1497: . 12 § liokuntien yleisohjeissa.
1498: Tilitoimiston tehtävänä on huolehtia edus-
1499: kunnan samoin kuin eduskunnan oikeusasia-
1500: miehen ja valtiontilintarkastajain kanslian 25 a §
1501: talousarvioon, kirjanpitoon ja maksuliikkee- Tieto- ja viestintäjohtajan tehtävänä on sen
1502: seen liittyvistä tehtävistä siten kuin eduskun- lisäksi, mitä 19 §: ssä on säädetty, vastata
1503: EK 16 b/2000 vp- PNE 3/2000 vp 3
1504:
1505: eduskuntaviestinnän toteuttamisesta ja kehit- 7 a) kirjaston johtajalta, johtavalta tieto-
1506: tämisestä, eduskunnan muiden toimintayksi- asiantuntijalta, palvelujohtajalta, arkistopääl-
1507: köiden tiedotuksen yhteensovittamisesta ja liköltä, tietohallintoasiantuntijalta ja tieto-
1508: tiedotuksessa tarvittavan asiantuntijatuen verkkoasiantuntijalta virkaan soveltuva
1509: antamisesta. ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyy
1510: tai jonka lisäksi on suoritettu informaatio-
1511: Asioiden käsittely alan opinnot, sekä hyvä perehtyneisyys toi-
1512: mintayksikön toimialaan kuuluviin asioihin;
1513: 26 § 8) turvallisuuspäälliköltä oikeustieteen
1514: Valiokuntasihteeristön, keskuskanslian, kandidaatin tutkinto tai virkaan soveltuva
1515: hallinto-osaston, tieto- ja viestintäyksikön ja muu ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä
1516: kansainvälisten asiain yksikön päällikkö rat- perehtyneisyys toimintayksikön toimialaan
1517: kaisee yksikkönsä henkilökunnan osalta asi- kuuluviin asioihin; sekä
1518: at, jotka koskevat matkamääräyksen anta-
1519: mista kotimaassa tehtävää virkamatkaa var-
1520: ten, ja pääsihteerin ohjeiden mukaan asiat,
1521: jotka koskevat vuosiloman ajankohtaa. 34 §
1522: Pääsihteerin sijaisesta on säädetty edus-
1523: kunnan työjärjestyksen 75 §:ssä.
1524: Apulaispääsihteerin sijaisena valiokun-
1525: 32 § tasihteeristön päällikön tehtävissä toimii
1526: Kelpoisuusehtona vaaditaan: kansliatoimikunnan määräämä virkamies.
1527: Lainsäädäntöjohtajan sijaisena toimii van-
1528: 3) lainsäädäntöjohtajalta ja vanhemmalta hempi eduskuntasihteeri. Hallintojohtajan
1529: eduskuntasihteeriitä oikeustieteen kandidaa- sijaisena toimii hallintotoimiston toimisto-
1530: tin tutkinto tai virkaan soveltuva muu ylem- päällikkö tai hänenkin ollessaan estynyt hal-
1531: pi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys lain- linto-osaston muut toimistojen päälliköt vir-
1532: valmistelutyöhön sekä eduskuntatyön tunte- kaikäjärjestyksessä. Tieto- ja viestintäjohta-
1533: musta; jan sijaisena toimii kansliatoimikunnan mää-
1534: 3 a) tieto- ja viestintäjohtajalta virkaan so- räämä virkamies. Tietopalvelupäällikön si-
1535: veltuva ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä jaisena toimii apulaistietopalvelupäällikkö,
1536: perehtyneisyys yksikön toimialaan kuuluviin tiedotuspäällikön sijaisena apulaistiedotus-
1537: asioihin; päällikkö ja kirjaston johtajan sijaisena tieto-
1538: ja viestintäjohtajan määräämä johtava tieto-
1539: 7) tietopalvelupäälliköltä, tiedotuspäälli- asiantuntija.
1540: költä, apulaistietopalvelupäälliköltä ja apu-
1541: laistiedotuspäälliköltä virkaan soveltuva
1542: ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä pereh-
1543: tyneisyys toimintayksikön toimialaan kuulu- Tämä eduskunnan päätös tulee voimaan 1
1544: viin asioihin; päivänä tammikuuta 2001.
1545: 4 EK 16 b/2000 vp - PNE 3/2000 vp
1546:
1547: Eduskunnan päätös
1548: eduskunnan tilisäännön muuttamisesta
1549:
1550: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1551: muutetaan 27 päivänä toukokuuta 1988 hyväksytyn eduskunnan tilisäännön (460/1988) 2,
1552: 5 ja 12 §, sellaisina kuin ne ovat eduskunnan päätöksessä 752/1996, seuraavasti:
1553:
1554: 2 § 12 §
1555: Eduskuntaan kuuluvia virastoja ja laitoksia Eduskunnan kanslian taloutta hoitaa kans-
1556: ovat eduskunnan kanslia, valtiontilintarkasta- liatoimikunnan johdon ja valvonnan alaisena
1557: jain kanslia sekä eduskunnan oikeusasiamie- eduskunnan kanslian hallinto-osasto. Val-
1558: hen kanslia. tiontilintarkastajain ja eduskunnan oi-
1559: keusasiamiehen maksuliikettä ja kirjanpitoa
1560: 5 § hoitaa hallinto-osaston tilitoimisto.
1561: Eduskunnan kanslia, valtiontilintarkastajain
1562: kanslia ja eduskunnan oikeusasiamiehen
1563: kanslia antavat vuosittain omalta osaltaan
1564: perustellut ehdotuksensa tarvittavista määrä- Tämä eduskunnan päätös tulee voimaan 1
1565: rahoista kansliatoimikunnalle. päivänä tammikuuta 2001.
1566:
1567:
1568:
1569:
1570: Eduskunnan kirjaston ohjesääntö
1571:
1572: Eduskunta on Suomen perustuslain 52 §:n 2 momentin ja Eduskunnan kirjastosta päivänä
1573: kuuta ( 1 ) annetun lain 5 §:n nojalla hyväksynyt Eduskunnan kirjastolle seuraavan oh-
1574: jesäännön:
1575:
1576: Eduskunnan kirjaston tehtävät ja 3) vastata kirjaston kansainvälisestä toi-
1577: organisaatio minnasta;
1578: 4) huolehtia kirjaston henkilöstöpoliittises-
1579: 1§ ta suunnittelusta;
1580: Eduskunnan kirjasto palvelee eduskuntaa 5) laatia ehdotus kirjaston talousarvioksi;
1581: toimialaansa kuuluvin tavoin, toimii edus- sekä
1582: kunnan keskusarkistona sekä julkisena oi- 6) laatia kirjaston hallitukselle ehdotus
1583: keudellista tietoa, yhteiskuntatietoa ja edus- kertomukseksi kirjaston toiminnasta.
1584: kuntatietoa välittävänä keskuskirjastona.
1585: Eduskunnan kirjaston päällikkönä on
1586: Eduskunnan kirjaston johtaja.
1587: 3 §
1588: 2 § Kirjaston asiantuntijuusalueet ovat oikeu-
1589: Kirjaston johtajan tehtävänä on sen lisäksi, dellinen tieto, yhteiskuntatieto ja eduskunta-
1590: mitä eduskunnan kanslian ohjesäännön tieto.
1591: 19 §:ssä on säädetty: Johtavat tietoasiantuntijat vastaavat asian-
1592: 1) tehdä aloitteita kirjaston toiminnan ke- tuntijuusalueiden kehittämisestä ja kirjaston
1593: hittämiseksi; toimintojen järjestämisestä aihealueiden kan-
1594: 2) vastata yhteydenpidosta kirjastoihin, yli- nalta tarkoituksenmukaisella tavalla, kehittä-
1595: opistoihin ja järjestöihin; vät henkilökunnan erityisosaamista asiantun-
1596: EK 16 b/2000 vp- PNE 3/2000 vp 5
1597:
1598: tijuusalueillaan sekä pitävät yhteyttä sisäisiin 2) huolehtia tiedon tarjoamisesta eduskun-
1599: ja ulkoisiin sidosryhmiin. nassa käsiteltävistä asioista ja eduskunnan
1600: toiminnasta eduskuntatiedotuksen kanssa
1601: 4 § sovitun työnjaon mukaisesti;
1602: Kirjastossa on seuraavat palvelukokonai- 3) vastata kirjaston aineiston sisällön ku-
1603: suudet: vailusta ja sen kehittämisestä;
1604: 1) kokoelmapalvelu; 4) huolehtia kirjaston tietokantatuotannos-
1605: 2) neuvonta- ja arkistopalvelu; ta;
1606: 3) tietopalvelu; sekä 5) kehittää eduskuntatiedon, oikeudellisen
1607: 4) sisäinen palvelu. tiedon ja yhteiskuntatiedon tietoverkkopalve-
1608: luja; sekä
1609: 5§ 6) vastata kirjaston tiedonhallinnan koulu-
1610: Kokoelmapalvelun tehtävänä on: tuksesta.
1611: 1) kehittää ja arvioida kirjaston kokoelmia; Tietopalvelun päällikkönä toimii palvelu-
1612: 2) vastata aineistoista ja niiden käyttökun- johtaja.
1613: toon saattamisesta;
1614: 3) hoitaa eduskunnan valiokuntien, oi- 8§
1615: keusasiamiehen, valtiontilintarkastajien ja Sisäisen palvelun tehtävänä on:
1616: virkamiesten käsikirjastoja; 1) vastata kirjaston tietohallinnosta siltä
1617: 4) huolehtia sidottujen valtiopäiväasiakirjo- osin kuin se ei kuulu tietohallintotoimistolle;
1618: jen jakelusta ja säilyttämisestä, jollei siitä 2) huolehtia kirjaston tiedotuksen ja koulu-
1619: ole muuta säädetty; tuksen koordinoinnista;
1620: 5) hoitaa virallisjulkaisujen vaihtoa ja 3) huolehtia näyttelyistä;
1621: muuta aineistovaihtoa; 4) huolehtia kirjaston talous- ja henkilöstö-
1622: 6) kehittää kirjaston määrällistä ja laadul- hallinnosta siltä osin kuin ne eivät kuulu
1623: lista arviointia ja järjestää kirjaston tilastoin- hallinto-osastolle; sekä
1624: ti. 5) huolehtia kirjaston kalusteista ja laitteis-
1625: '7) huolehtia kirjaston tilojen ja varastojen ta.
1626: toimivuudesta ja järjestämisestä; sekä Sisäisen palvelun päällikkönä toimii kirjas-
1627: 8) huolehtia virasto- ja jäljennepalveluista. ton johtaja.
1628: Kokoelmapalvelun päällikkönä toimii pal-
1629: velujohtaja.
1630: Kirjaston hallitus
1631: 6§
1632: Neuvonta- ja arkistopalvelun tehtävänä on: 9§
1633: 1) hoitaa eduskunnan keskusarkistotehtävät Kirjaston hallituksen tehtävänä on:
1634: siten kuin eduskunnan arkistotoimen joh- 1) käsitellä kirjaston toimintaan ja kehittä-
1635: tosäännössä tarkemmin määrätään; miseen liittyvät keskeisimmät asiat;
1636: 2) järjestää arkistoaineistojen käyttö ja tie- 2) antaa vuosittain kertomus eduskunnalle
1637: topalvelu; kirjaston toiminnasta;
1638: 3) vastata neuvontapalvelusta ja aineiston 3) käsitellä ehdotus kirjaston talousarviok-
1639: lainauksesta; si;
1640: 4) huolehtia kirjaston julkaisutuotannosta; 4) antaa lausunto eduskunnan kansliatoimi-
1641: sekä kunnalle kirjaston johtajan viran ja muiden
1642: 5) huolehtia kirjaston verkkopalveluista keskeisten virkojen täytöstä;
1643: kirjaston tietopalvelun kanssa sovitun työnja- 5) käsitellä ehdotus kirjaston aukioloajoik-
1644: on mukaisesti. si; sekä
1645: Neuvonta- ja arkistopalvelun päällikkönä 6) käsitellä muut kirjaston palvelutoimin-
1646: toimii palvelujohtaja. nan kannalta tärkeät asiat.
1647: 7 § 10 §
1648: Tietopalvelun tehtävänä on: Kirjaston hallitus kokoontuu puheenjohta-
1649: 1) tarjota eduskunnan ulkopuolisten asiak- jan tai tämän estyneenä ollessa varapuheen-
1650: kaiden tarvitsemia oikeudellisen tiedon, yh- johtajan kutsusta ja on päätösvaltainen viisi-
1651: teiskuntatiedon ja eduskuntatiedon tietopal- jäsenisenä.
1652: veluja; Hallituksen kokouksissa päätökset tehdään
1653: 6 EK 16 b/2000 vp- PNE 3/2000 vp
1654:
1655: yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten Hallituksen jäsenille suoritetaan päivärahaa
1656: mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ja matkakustannusten korvausta samojen
1657: mielipide. perusteiden mukaan kuin valtion komiteain
1658: Hallituksen kokouksissa esittelijänä ja sih- jäsenille.
1659: teerinä toimii kirjaston johtaja tai muu hänen
1660: määräämänsä virkamies. Tieto- ja viestintä-
1661: johtajalla on myös esittelyoikeus tarpeellisik- Erinäisiä säännöksiä
1662: si katsomissaan asioissa.
1663: 12 §
1664: Tarkempia määräyksiä eduskunnan arkis-
1665: 11§ tosta annetaan kansliatoimikunnan hyväksy-
1666: Kirjaston hallituksen puheenjohtaja saa mässä eduskunnan arkistotoimen johtosään-
1667: tehtävästään palkkion, jonka määrä on 1/15 nössä sekä toimintayksiköiden arkistosään-
1668: edustajanpalkkiosta annetun lain (328/1947) nöissä.
1669: mukaan hänelle kulloinkin suoritettavasta
1670: vuotuisesta palkkiosta. Vuotuisesta palk-
1671: kiosta suoritetaan kuukausittain 1/12.
1672: Hallituksen muille jäsenille suoritetaan 13 §
1673: kokouspalkkiota samojen perusteiden mu- Tämä ohjesääntö tulee voimaan 1 päivänä
1674: kaan kuin valtion komiteain jäsenille. tammikuuta 2001.
1675:
1676:
1677: Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 2000
1678: EK 1712000 vp - HE 59/2000 vp, HE 71/2000 vp
1679:
1680:
1681:
1682:
1683: EDUSKUNNAN KIRJELMÄ 17/2000 vp
1684:
1685: Hallituksen esitys vuoden 2000 lisätalous-
1686: arvioksi
1687:
1688: Hallituksen esitys vuoden 2000 lisätalousarvio-
1689: ta koskevan hallituksen esityksen (HE 59/2000
1690: vp) täydentämisestä
1691:
1692:
1693: KÄSITTELYTIEDOT tannusvaikutuksista saadut uudet tiedot ja
1694: talousarvioon sisältyvien määrärahojen riit-
1695: Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys vuo- tävyys valtionhallinnon tehtävien ja pitkäjäntei-
1696: den 2000 lisätalousarvioksi (HE 59/2000 vp) sen, hyvän henkilöstöpolitiikan näkökulmasta.
1697: sekä hallituksen esitys vuoden 2000 lisätalous-
1698: Lausuma2
1699: arviota koskevan hallituksen esityksen (HE
1700: 59/2000 vp) täydentämisestä (HE 71/2000 vp). Luku 26.75
1701: Valtiovarainvaliokunta on antanut esityksistä Eduskunta edellyttää, että hallitus eri toimenpi-
1702: yhteisen mietinnön VaVM 13/2000 vp. tein ja luotettaviin määräraha-arvioihin pohjau-
1703: Eduskunta on hyväksynyt lisätalousarvion 21 tuen huolehtii poliisin resursseista varsinaisten
1704: päivänä kesäkuuta 2000 ja päättänyt, että lisä- talousarvioiden yhteydessä.
1705: talousarviota sovelletaan 1 päivästä heinäkuuta Lausuma3
1706: 2000 alkaen.
1707: Momentti 27.10.16
1708: Eduskunta edellyttää, että hallitus tulevissa ta-
1709: lousarvioissa huolehtii kotimaisen puolustustar-
1710: EDUSKUNNAN LAUSUMAT viketeollisuuden toimintaedellytyksistä ja työl-
1711: lisyydestä.
1712: Hyväksyttyään hallituksen esityksen vuoden
1713: 2000 lisätalousarvioksi eduskunta on samalla Lausuma4
1714: hyväksynyt seuraavat lausumat: Momentti 33.18.60
1715: Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää vuo-
1716: Lausuma 1
1717: den 2000 aikana, aiheuttaako lisätalousarvioon
1718: Yleisperustelut sisältyvä pientyönantajan kansaneläkemaksun
1719: Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa edus- alentaminen kilpailun merkittävää vääristymää
1720: kunnalle syyskuun loppuun mennessä toisen ja ryhtyy tarvittaessa toimiin kilpailuedellytys-
1721: lisätalousarvioesityksen, jossa on otettu huo- ten tasapuolistamiseksi.
1722: mioon valtion virka- ja työehtosopimusten kus-
1723:
1724:
1725:
1726:
1727: 200504
1728: EK 17/2000 vp- HE 59/2000 vp, HE 71/2000 vp
1729:
1730:
1731:
1732: Vuoden 2000 lisätalousarvio
1733: Eduskunta on hyväksynyt seuraavan vuoden 2000 lisätalousarvion:
1734:
1735:
1736:
1737:
1738: TULOT
1739:
1740:
1741: Osasto 11
1742: mk
1743: 11. VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT 6 450 000 000
1744:
1745: 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 5 000 000 000
1746: 01. Tulo- ja varallisuusvero, lisäystä ................................................. . 5 000 000 000
1747:
1748: 04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 1050 000 000
1749: 01. Arvonlisävero, lisäystä 1 050 000 000
1750:
1751: 10. Muut verot 400 000 000
1752: 03. Autovero, lisäystä 400 000 000
1753:
1754:
1755:
1756: Osasto 12
1757: 12. SEKALAISET TULOT 8 511215 000
1758:
1759: 28. Valtiovarainministeriön hallinnonala -2 450 000 000
1760: 07. Siirto valtion eläkerahastosta, vähennystä -2 450 000 000
1761:
1762: 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 536 000 000
1763: 01. EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosastosta saatavat tu-
1764: lot, lisäystä .................................................................................. . 70 000 000
1765: 02. EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjausosastosta saatavat
1766: tulot, lisäystä ............................................................................... . 466 000 000
1767:
1768: 31. Liikenneministeriön hallinnonala 3 015 000
1769: 99. Liikenneministeriön hallinnonalan muut tulot, lisäystä 3 015 000
1770:
1771:
1772:
1773: 2
1774: EK 17/2000 vp- HE 59/2000 vp, HE 71/2000 vp
1775:
1776:
1777: 32. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala 22 200 000
1778: 10. Tulot työvoima- ja elinkeinokeskusten yritysosastojen maksullises-
1779: ta palvelutoiminnasta, lisäystä ..................................................... . 2 200 000
1780: 99. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan muut tulot, lisäystä 20 000 000
1781:
1782: 39. Muut sekalaiset tulot 10 400 000 000
1783: 50. Nettotulot osakemyynnistä, lisäystä 10 400 000 000
1784:
1785:
1786:
1787: Osasto 13
1788: 13. KORKOTULOT JA VOITON TULOUTUKSET 2 080 000 000
1789:
1790: 03. Osinkotulot 2 080 000 000
1791: 01. Osinkotulot, lisäystä 2 080 000 000
1792:
1793:
1794:
1795: Osasto 15
1796: 15. LAINAT 2 500 000 000
1797:
1798: 02. Ylijäämän käyttö 2 500 000 000
1799: 0 l. Ylijäämän käyttö, lisäystä 2 500 000 000
1800:
1801: Tulojen kokonaismäärä:
1802: 19 541 215 000
1803:
1804:
1805:
1806:
1807: 3
1808: EK 17/2000 vp- HE 59/2000 vp, HE 71/2000 vp
1809:
1810:
1811: MENOT
1812:
1813:
1814:
1815: Pääluokka 22
1816: mk
1817: 22. EDUSKUNTA 1571000
1818:
1819: 02. Eduskunnan kanslia 1110 000
1820: 21. Toimintamenot (arviomääräraha), lisäystä 1110000
1821:
1822: 09. Valtiontilintarkastajat 80 000
1823: 21. Toimintamenot (arviomääräraha), lisäystä 80 000
1824:
1825: 14. Eduskunnan oikeusasiamies 193 000
1826: 21. Toimintamenot (arviomääräraha), lisäystä 193 000
1827:
1828: 30. Eduskunnan kirjasto 188 000
1829: 21. Toimintamenot (arviomääräraha), lisäystä 188 000
1830:
1831: 40. Valtiontalouden tarkastusvirasto 0
1832: 21. Toimintamenot (arviomääräraha) 0
1833:
1834:
1835:
1836: Pääluokka 23
1837: 23. VALTIONEUVOSTO 1926 000
1838:
1839: 01. Valtioneuvosto 228 000
1840: 01. Palkkaukset (arviomääräraha), lisäystä 228 000
1841:
1842: 02. Valtioneuvoston kanslia 529 000
1843: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä 529 000
1844:
1845: 03. Oikeuskanslerinvirasto 319 000
1846: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä 319 000
1847:
1848: 99. Valtioneuvoston muut menot 850 000
1849: 27. Presidentti Urho Kaleva Kekkosen muistomerkki (siirtomääräraha
1850: 3 v), lisäystä ................................................................................ . 850 000
1851:
1852:
1853: 4
1854: EK 17/2000 vp- HE 59/2000 vp, HE 71/2000 vp
1855:
1856:
1857: Pääluokka 24
1858: 24. ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONAl,A 60 536 000
1859:
1860: 01. Ulkoasiainhallinto 20 747 000
1861: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä 20 747 000
1862:
1863: 99. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot 39 789 000
1864: 21. Tilapäil_l~? e~?stus kansainvälisissä neuvotteluissa (arviomäärä-
1865: raha), hsaysta .............................................................................. . 1 000 000
1866: 22. Suomal.ai.~ten.. rauhanturvajoukkojen ylläpitomenot (arviomäärä-
1867: raha), hsaysta .............................................................................. . 3 319 000
1868: 23. Erityisasiantuntijoista aiheutuvat menot (arviomääräraha), lisäystä 200 000
1869: 25. Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan (arviomäärä-
1870: raha), lisäystä .............................................................................. . 270 000
1871: 66. Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (arviomääräraha), lisäystä .. 35 000 000
1872:
1873:
1874:
1875: Pääluokka 25
1876: 25. OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 48 650 000
1877:
1878: 01. Ministeriö ja sen yhteydessä toimivat viranomaiset 4 706 000
1879: 21. Oikeusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä .. 4 345 000
1880: 22. Eräiden virastojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä .. 361 000
1881:
1882: 10. Tuomioistuinlaitos 19 681 000
1883: 21. Korkeimman oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v),
1884: lisäystä ........................................................................................ . 792 000
1885: 22. Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha
1886: 2 v), lisäystä ................................................................................ . 947 000
1887: 23. Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v),
1888: lisäystä ........................................................................................ . 17 942 000
1889:
1890: 30. Oikeusapu 1380 000
1891: 21. <?i~eu~~putoimistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v),
1892: hsaysta ........................................................................................ . 1 380 000
1893:
1894: 40. Syyttäjä- ja ulosottolaitos 6 383 000
1895: 21. ~YY.ttä~.ä- ja ulosottolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v),
1896: hsaysta ........................................................................................ . 6 383 000
1897:
1898: 50. Vankeinhoitolaitos 16 500 000
1899: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä 15 800 000
1900:
1901:
1902: 5
1903: EK 17/2000 vp - HE 59/2000 vp, HE 71/2000 vp
1904:
1905:
1906: 50. Kriminaalihuollon korvaukset ja avustukset (siirtomääräraha 2 v),
1907: lisäystä ........................................................................................ . 700 000
1908:
1909:
1910:
1911: Pääluokka 26
1912: 26. SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 202 525 000
1913:
1914: 01. Sisäasiainministeriö 2 571000
1915: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä 2 571 000
1916:
1917: 02. Ulkomaalaisvirasto 3 859 000
1918: 2l. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä 3 859 000
1919:
1920: 05. Lääninhallitukset 6 585 000
1921: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä 6 585 000
1922:
1923: 06. Rekisterihallinto 2199 000
1924: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä 2 199 000
1925:
1926: 07. Kihlakunnat 425 000
1927: 21. Kihlakunnanvirastojen yhteiset toimintamenot (siirtomääräraha
1928: 2 v), lisäystä ................................................................................ . 425 000
1929:
1930: 75. Poliisitoimi 46 984 000
1931: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä 46 984 000
1932:
1933: 80. Pelastustoimi 680 000
1934: 21. Pelastustoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä 3 680 000
1935: 31. Valtionosuudet (siirtomääräraha 2 v), vähennystä ....................... . -3 000000
1936:
1937: 90. Rajavartiolaitos 15 225 000
1938: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä 15 225 000
1939:
1940: 97. Avustukset kunnille 100 000 000
1941: 34. Kuntien harkinnanvarainen rahoitusavustus, lisäystä 100 000 000
1942:
1943: 98. Alueiden kehittäminen 23 997 000
1944: 61. EU:n osallistuminen rakenne- ja aluekehitysohjelmiin sekä yhteisö-
1945: aloitteisiin (arviomääräraha), lisäystä .......................................... . II 697 000
1946: 62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus sisäasiainministeriön
1947: osalta (arviomääräraha), lisäystä ................................................. . 12 300 000
1948:
1949: 6
1950: EK 17/2000 vp- HE 59/2000 vp, HE 71/2000 vp
1951:
1952:
1953: Pääluokka 27
1954: 27. PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 201020 000
1955:
1956: 01. Puolustusministeriö 20 870 000
1957: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ............................. . 870 000
1958: 74. Uudisrakennukset ja perusparannukset (siirtomääräraha 3 v),
1959: lisäystä ........................................................................................ . 20 000 000
1960:
1961: 10. Puolustusvoimat 180150 000
1962: 16. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 3 v), lisäystä 120 000 000
1963: 21. Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ... 60 150 000
1964:
1965:
1966:
1967: Pääluokka 28
1968: 28. VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 170 534 200
1969:
1970: 01. Valtiovarainministeriö 6 256 000
1971: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ............................ .. 1 256 000
1972: 89. Osakkeiden myyntijärjestelyt (siirtomääräraha 2 v) ..................... . 5 000 000
1973:
1974: 03. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 170 000
1975: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä 170 000
1976:
1977: 05. Valtiokonttori 1508 000
1978: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä 1 508 000
1979:
1980: 10. Valtiontalouden tarkastusvirasto 1725 000
1981: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä 1 725 000
1982:
1983: 18. Verohallinto 37 866 000
1984: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä 37 866 000
1985:
1986: 39. Eräät siirrot Ahvenanmaan maakunnalle 103 155 200
1987: 30. Ahvenanmaan tasoitusmaksu (arviomääräraha), lisäystä .............. . 76 542 000
1988: 31. Verohyvitys (arviomääräraha), lisäystä ....................................... .. 26 613 200
1989:
1990: 40. Tullilaitos 17 854 000
1991: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä 17 854 000
1992:
1993:
1994:
1995:
1996: 7
1997: EK 17/2000 vp- HE 59/2000 vp, HE 71/2000 vp
1998:
1999:
2000: 52. Tilastokeskus 2 000 000
2001: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä 2 000 000
2002:
2003:
2004:
2005: Pääluokka 29
2006:
2007: 29. OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 179 335000
2008:
2009: 01. Opetusministeriö 49 410 000
2010: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ............................. . 1 010 000
2011: 50. Eräät avustukset, lisäystä ............................................................. . 400 000
2012: 62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus opetusministeriön
2013: osalta (arviomääräraha), lisäystä ................................................. . 48 000 000
2014:
2015: 05. Kirkollisasiat 95000
2016: 21. Ortodoksisen kirkollishallituksen toimintamenot (siirtomääräraha
2017: 2 v), lisäystä ................................................................................ . 95 000
2018:
2019: 07. Opetushallitus 974 000
2020: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä 974 000
2021:
2022: 08. Kansainvälinen yhteistyö 43000
2023: 22. Venäj~~)a I!ä-Euroopan instituutin toimintamenot (siirtomääräraha
2024: 2 v), hsaysta ................................................................................ . 43 000
2025:
2026: 10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus 116 355 000
2027: 21. Yliopistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä 112 300 000
2028: 22. Yliopistolaitoksen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v), lisäystä .. 377 000
2029: 23. Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen toimintamenot (siirto-
2030: määräraha 2 v), lisäystä ............................................................... . 227 000
2031: 24. Harjoittelukoulujen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä 3 451 000
2032:
2033: 20. Ammattikorkeakouluopetus
2034: 25. Ammattikorkeakoulujen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v),
2035: lisäystä ........................................................................................ . 2 000 000
2036: 30. Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja yksityisten ammattikorkea-
2037: koulujen käyttökustannuksiin (arviomääräraha), vähennystä -2000000
2038:
2039: 40. Yleissivistävä koulutus 2 035 000
2040: 21. Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha
2041: 2 v), lisäystä ................................................................................ . 2 035 000
2042:
2043:
2044:
2045:
2046: 8
2047: EK 17/2000 vp- HE 59/2000 vp, HE 71/2000 vp
2048:
2049:
2050: 60. Ammatillinen koulutus 1 210 000
2051: 21. Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha
2052: 2 v), lisäystä ............................................................................... .. 1 210 000
2053:
2054: 70. Opintotuki 45 000
2055: 22. Opintotuen muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomää-
2056: räraha 2 v), lisäystä .................................................................... .. 45 000
2057:
2058: 88. Tiede 5 260 000
2059: 21. Suomen Akatemian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä 1 675 000
2060: 22. Arkistolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ..... 529 000
2061: 23. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomää-
2062: räraha 2 v), lisäystä .................................................................... .. 146 000
2063: 24. Varastokirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä .... . 50 000
2064: 50. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (siirtomääräraha 3 v),
2065: lisäystä ........................................................................................ . 2 860 000
2066:
2067: 90. Taide ja kulttuuri 3 908 000
2068: 21. Taiteen keskustoimikunnan ja taidetoimikuntien toimintamenot
2069: (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ...................................................... . 69000
2070: 22. Valtion taidemuseon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä 477 000
2071: 23. Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v),
2072: lisäystä ........................................................................................ . 155 000
2073: 24. Museoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ...... . 1 663 000
2074: 25. Näkövammaisten kirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v),
2075: lisäystä ........................................................................................ . 134 000
2076: 26. Suomen elokuva-arkiston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v),
2077: lisäystä ........................................................................................ . 123 000
2078: 27. Valtion elokuvatarkastamon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v),
2079: lisäystä ........................................................................................ . 31 000
2080: 51. ~~~ra~at taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (arviomääräraha),
2081: hsaysta ........................................................................................ . 1 256 000
2082:
2083:
2084:
2085: Pääluokka 30
2086: 30. MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 131817 000
2087:
2088: 01. Maa- ja metsätalousministeriö ja työvoima- ja elinkeinokeskusten
2089: maaseutuosastot 1420 000
2090: 21. Maa- ~a.!flet.~ätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha
2091: 2 v), hsaysta ............................................................................... .. 1 420 000
2092:
2093: 02. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 590 000
2094: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä 590 000
2095:
2096: 2 200504 9
2097: EK 17/2000 vp- HE 59/2000 vp, HE 71/2000 vp
2098:
2099:
2100: 12. Maa- ja puutarhatalouden tulotuki 105 000 000
2101: 43. EU-tulotuki (arviomääräraha), lisäystä 105 000 000
2102:
2103: 21. Maatalouden tutkimuskeskus 1577 000
2104: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ............................ .. 1 550 000
2105: 22. Torjunta-ainetarkastukset (arviomääräraha), lisäystä .................. .. 27000
2106:
2107: 22. Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos 226 000
2108: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä 226 000
2109:
2110: 32. Metsäntutkimuslaitos 2 225 000
2111: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä 2 225 000
2112:
2113: 41. Kala-, riista- ja porotalous 13 800 000
2114: 41. Hirviel~i~ten..aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (arviomäärä-
2115: raha), hsaysta .............................................................................. . 12 800 000
2116: 43. Porotalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ............ .. 1 000 000
2117:
2118: 42. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 764 000
2119: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä 764 000
2120:
2121: 51. Vesivarojen käyttö ja hoito 180 000
2122: 22. Vesivarojen käytön ja hoidon menot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä 180 000
2123:
2124: 61. Maanmittauslaitos 4 850 000
2125: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä 4 850 000
2126:
2127: 62. Geodeettinen laitos 120 000
2128: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä 120 000
2129:
2130: 71. Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos 1065 000
2131: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä 1 065 000
2132:
2133:
2134:
2135: Pääluokka 31
2136: 31. LIIKENNEMINISTERIÖN HALLINNONALA 1000 465 000
2137:
2138: 01. Liikenneministeriö 4 215 000
2139: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ............................ .. 1 200 000
2140: 22. Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v), lisäystä ............ .. 3 015 000
2141:
2142:
2143: 10
2144: EK 17/2000 vp- HE 59/2000 vp, HE 71/2000 vp
2145:
2146:
2147: 24. Tielaitos 749 450 000
2148: 21. Perustienpito (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ................................ . 244 150 000
2149: 77. Tieverkon kehittäminen (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ................ . 5 300 000
2150: 79. Tieverkonjälkirahoitus-ja kokonaisrahoitushankkeet (siirtomäärä-
2151: raha 3 v), lisäystä ........................................................................ . 500 000 000
2152:
2153: 26. Tieliikelaitos 6 000 000
2154: 22. Tieliikelaitoksen perustamismenot (siirtomääräraha 2 v) 6 000 000
2155:
2156: 30. Merenkulkulaitos 95 000 000
2157: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ............................. . 40 000 000
2158: 77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v), lisäystä ............ . 55 000 000
2159:
2160: 40. Ratahallintokeskus 120 000 000
2161: 21. Perusradanpito (siirtomääräraha 2 v), lisäystä 120 000 000
2162:
2163: 80. Ilmatieteen laitos 5 400 000
2164: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä 5 400 000
2165:
2166: 81. Merentutkimuslaitos 400 000
2167: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä 400 000
2168:
2169: 99. Liikenneministeriön hallinnonalan muut menot 20 000 000
2170: 77. Vuosaaren sataman liikenneväylien suunnittelu (siirtomääräraha
2171: 3 v) .............................................................................................. 10 000 000
2172: 88. Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v), lisäystä ............................ . 10 000 000
2173:
2174:
2175:
2176: Pääluokka 32
2177:
2178: 32. KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 483123 000
2179:
2180: 10. Hallinto 4 853 000
2181: 21. Kaup~a~. ja ~~ollisuusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha
2182: 2 v), hsaysta ................................................................................ . 1 179 000
2183: 22. Työv~i~a- ~~ elinkeinokeskusten toimintamenot (siirtomääräraha
2184: 2 v), hsaysta ................................................................................ . 3 624 000
2185: 23. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha
2186: 2 v), lisäystä ............................................................................... .. 50 000
2187:
2188: 20. Teknologiapolitiikka 7124 000
2189: 21. ':fe.?lo~ian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v),
2190: hsaysta ........................................................................................ . 1 944 000
2191:
2192: 11
2193: EK 17/2000 vp- HE 59/2000 vp, HE 71/2000 vp
2194:
2195:
2196: 22. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomäärä-
2197: raha 2 v), lisäystä ........................................................................ . 3 183 000
2198: 23. Turvatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v),
2199: lisäystä ........................................................................................ . 390 000
2200: 25. Mittatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v),
2201: lisäystä ........................................................................................ . 175 000
2202: 26. Tekno.l~~iai?: kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha
2203: 2 v), hsaysta ............................................................................... .. 1 432 000
2204:
2205: 40. Kuluttaja- ja kilpailupolitiikka 927 000
2206: 21. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä 263 000
2207: 22. ~~~utt~jatutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v),
2208: hsaysta ........................................................................................ . 121 000
2209: 24. ~~~utt~javalituslautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v),
2210: hsaysta ........................................................................................ . 73 000
2211: 25. Elintarvikeviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä . 87 000
2212: 26. Kilpailuviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä 383 000
2213:
2214: 50. Kansainvälistyminen ja markkinointi 180 000
2215: 21. Matkailun edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v),
2216: lisäystä ........................................................................................ . 180 000
2217:
2218: 60. Energiapolitiikka 39 000
2219: 21. Sähkö- ja maakaasumarkkinaviranomaisen toimintamenot (siirto-
2220: määräraha 2 v), lisäystä .............................................................. .. 39 000
2221:
2222: 70. Erityisrahoitus 330 000 000
2223: 47. Korkotuki Suomen Vientiluotto Oy:n myöntämille luotoille (arvio-
2224: määräraha), lisäystä ..................................................................... . 80 000 000
2225: 89. Sijoitukset valtion pääomasijoitusyhtiöön (siirtomääräraha 3 v) 250 000 000
2226:
2227: 80. Rakennepolitiikka 140 000 000
2228: 42. Avustus telakkateollisuuden kilpailuedellytysten turvaamiseksi
2229: (siirtomääräraha 3 v), lisäystä ..................................................... .. 140 000 000
2230:
2231:
2232:
2233: Pääluokka 33
2234:
2235: 33. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA 257 918 000
2236:
2237: 01. Sosiaali- ja terveysministeriö 11450 000
2238: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ............................ .. 1 450 000
2239: 63. Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v), lisäystä .................... . 10 000 000
2240:
2241:
2242:
2243: 12
2244: EK 17/2000 vp- HE 59/2000 vp, HE 71/2000 vp
2245:
2246:
2247: 02. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 1000 000
2248: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä 1 000 000
2249:
2250: 03. Työttömyysturvalautakunta 80000
2251: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä 80 000
2252:
2253: 04. Tarkastuslautakunta 70 000
2254: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä 70 000
2255:
2256: 06. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus 210 000
2257: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä 210 000
2258:
2259: 07. Työterveyslaitos 1550 000
2260: 50. Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin (siirtomääräraha 2 v),
2261: lisäystä ........................................................................................ . 1 550 000
2262:
2263: 08. Kansanterveyslaitos 1175 000
2264: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä 1 175 000
2265:
2266: 09. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus 208 000
2267: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä 208 000
2268:
2269: 10. Säteilyturvakeskus 825 000
2270: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä 825 000
2271:
2272: 13. Työsuojelun piirihallinto 1350 000
2273: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä 1 350 000
2274:
2275: 18. Sairausvakuutus 210 000 000
2276: 60. ':'.altion o.s~.us ~~irausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomää-
2277: raraha), hsaysta ........................................................................... . 210 000 000
2278:
2279: 21. Rintamaveteraanieläkkeet 30 000 000
2280: 52. Rintamasotilaseläkkeet ja asumistuki (arviomääräraha), lisäystä .. 30 000 000
2281:
2282:
2283:
2284:
2285: 13
2286: EK 17/2000 vp- HE 59/2000 vp, HE 71/2000 vp
2287:
2288:
2289: Pääluokka 34
2290: 34. TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA 8 863 000
2291:
2292: 01. Työhallinto 970 000
2293: 21. Työministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä 950 000
2294: 22. Työvoimaopiston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä 20 000
2295:
2296: 05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus -20 500 000
2297: 61. EU:n o~a.~list~minen työvoima- ja sosiaalipolitiikkaan (arviomäärä-
2298: raha), hsaysta .............................................................................. . 10 700 000
2299: 62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus työministeriön osalta
2300: (arviomääräraha), vähennystä ...................................................... . -31 200 000
2301:
2302: 06. Työvoimapolitiikan toimeenpano 21000 000
2303: 21. Työv~i~a-a.~iain paikallishallinnon toimintamenot (siirtomääräraha
2304: 2 v), hsaysta ................................................................................ . 11 000 000
2305: 29. Työv?i~ap.?liittisen aikuiskoulutuksen ostopalvelut (arviomäärära-
2306: ha), hsaysta ................................................................................. . 10 000 000
2307:
2308: 07. Pakolais- ja siirtolaisuusasiat 7 393 000
2309: 21. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottotoiminta valtion
2310: osalta (arviomääräraha), lisäystä ................................................. . 193 000
2311: 30. Valtion korvaus kunnille eräiden Suomeen muuttavien henkilöiden
2312: toimeentulotuen sekä heille annetun sosiaali- ja terveydenhuollon
2313: erityiskustannuksiin (arviomääräraha), lisäystä ........................... . 7 200 000
2314:
2315:
2316:
2317: Pääluokka 35
2318: 35. YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA 101242 000
2319:
2320: 01. Ympäristöministeriö 4 130 000
2321: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä 4 130 000
2322:
2323: 10. Ympäristön suojelu 4 500 000
2324: 27. Ympäristövahinkojen torjunta (arviomääräraha), lisäystä 4 500 000
2325:
2326: 20. Yhdyskunnat, alueidenkäyttö ja luonnonsuojelu 83 075 000
2327: 22. Luon~o~su~Jelualueiden hoito ja kunnossapito (siirtomääräraha
2328: 3 v), hsaysta ................................................................................ . 575 000
2329: 44. ~~~ki~~suojelulain mukaiset korvaukset (arviomääräraha),
2330: hsaysta ........................................................................................ . 82 500 000
2331:
2332:
2333:
2334: 14
2335: EK 17/2000 vp- HE 59/2000 vp, HE 71/2000 vp
2336:
2337:
2338: 40. Alueelliset ympäristökeskukset 7 532 000
2339: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä .............................. 7 532 000
2340:
2341: 50. Ympäristölupavirastot 605 000
2342: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä .............................. 605 000
2343:
2344: 60. Suomen ympäristökeskus 1400 000
2345: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä .............................. 1 400 000
2346:
2347:
2348:
2349: Pääluokka 36
2350:
2351: 36. VALTIONVELKA 16 695 000 000
2352:
2353: 01. Markka- ja euromääräisen velan korko 4 674 000 000
2354: 90. Markka- ja euromääräisen velan korko (arviomääräraha), lisäystä 4 674 000 000
2355:
2356: 03. Valuuttamääräisen velan korko 368 000 000
2357: 90. Valuuttamääräisen velan korko (arviomääräraha), lisäystä 368 000 000
2358:
2359: 06. Valtionvelan kuoletukset 10 866 000 000
2360: 94. Nettokuoletukset (arviomääräraha), lisäystä 10 866 000 000
2361:
2362: 09. Muut menot valtionvelasta 787 000 000
2363: 21. Palkkiot ja muut menot valtionvelasta (arviomääräraha), lisäystä 787 000 000
2364: Menojen kokonaismäärä:
2365: 19 544 525 200
2366:
2367:
2368:
2369:
2370: 15
2371: EK 17/2000 vp- HE 59/2000 vp, HE 71/2000 vp
2372:
2373:
2374:
2375:
2376: TULOT
2377: Osasto 11 30. Maa- ja metsätalousministeriön
2378: VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT hallinnonala
2379:
2380: 01. EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston
2381: tukiosastosta saatavat tulot
2382: 01. Tulon ja varallisuuden perusteella
2383: kannettavat verot Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä
2384: 70 000 000 mk.
2385: 01. Tulo- ja varallisuusvero
2386: 02. EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston
2387: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä ohjausosastosta saatavat tulot
2388: 5 000 000 000 mk.
2389: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä
2390: 466 000 000 mk.
2391: 04. Liikevaihdon perusteella kannettavat
2392: verot ja maksut
2393: 31. Liikenneministeriön hallinnonala
2394: 01. Arvonlisävero
2395: 99. Liikenneministeriön hallinnonalan muut tu-
2396: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä lot
2397: 1 050 000 000 mk.
2398: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä
2399: 3 015 000 mk.
2400: 10. Muut verot
2401:
2402: 03. Autovero 32. Kauppa- ja teollisuusministeriön
2403: hallinnonala
2404: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä
2405: 400 000 000 mk. 10. Tulot työvoima- ja elinkeinokeskusten yritys-
2406: osastojen maksullisesta palvelutoiminnasta
2407: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä
2408: Osasto 12 2 200 000 mk.
2409: SEKALAISET TULOT
2410: 20. Turvatekniikan keskuksen tulot
2411: Momentin perustelut muutetaan seuraavaksi:
2412: 28. Valtiovarainministeriön hallinnonala Momentille arvioidaan kertyvän 8 700 000
2413: mk.
2414: 07. Siirto valtion eläkerahastosta
2415: Momentin tuloarviota vähennetään 99. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallin-
2416: 2 450 000 000 mk. nonalan muut tulot
2417: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä
2418: 20 000 000 mk.
2419:
2420:
2421:
2422:
2423: 16
2424: EK 17/2000 vp- HE 59/2000 vp, HE 71/2000 vp
2425:
2426:
2427: 39. Muut sekalaiset tulot Osasto 15
2428: LAINAT
2429: 50. Nettotulot osakemyynnistä
2430: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä
2431: 10 400 000 000 mk. 02. Ylijäämän käyttö
2432:
2433: 01. Ylijäämän käyttö
2434: Osasto 13 Momentille merkitään lisäystä 2 500 000 000
2435: KORKOTULOT JA VOITON TULOUTUK- mk.
2436: SET
2437:
2438:
2439: 03. Osinkotulot
2440:
2441: 01. Osinkotulot
2442: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä
2443: 2 080 000 000 mk.
2444:
2445:
2446:
2447:
2448: 3 200504 17
2449: EK 17/2000 vp- HE 59/2000 vp, HE 7112000 vp
2450:
2451:
2452:
2453:
2454: MENOT
2455: Pääluokka 22 Pääluokka 23
2456: EDUSKUNTA VALTIONEUVOSTO
2457:
2458:
2459: 02. Eduskunnan kanslia 01. Valtioneuvosto
2460:
2461: 21. Toimintamenot (arviomääräraha) 01. Palkkaukset (arviomääräraha)
2462: Momentille myönnetään lisäystä 1 110 000 mk. Momentille myönnetään lisäystä 228 000 mk.
2463:
2464:
2465: 09. Valtiontilintarkastajat 02. Valtioneuvoston kanslia
2466:
2467: 21. Toimintamenot (arviomääräraha) 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
2468: Momentille myönnetään lisäystä 80 000 mk. Momentille myönnetään lisäystä 529 000 mk.
2469: Muutetaan 1.7.2000 lukien kanslian esimie- Valtioneuvoston kansliaan perustetaan ED-
2470: henä toimivan tarkastusneuvoksen (A33) viran sihteeristön päällikön virka (A32) ja ED-sihtee-
2471: nimike kansliapäällikön (A33) viraksi. ristön apulaispäällikön virka (A31) 1. 7.2000
2472: lukien.
2473:
2474: 14. Eduskunnan oikeusasiamies 26. Kalastajatorpan vierastalo (siirtomäärä-
2475: raha 2 v)
2476: 21. Toimintamenot (arviomääräraha) Momentin perusteluja täydennetään siten, että
2477: Momentille myönnetään lisäystä 193 000 mk. momentin määrärahaa saa käyttää myös vuokris-
2478: ta aiheutuvien menojen maksamiseen.
2479:
2480: 30. Eduskunnan kirjasto
2481: 03. Oikeuskanslerinvirasto
2482: 21. Toimintamenot (arviomääräraha)
2483: Momentille myönnetään lisäystä 188 000 mk. 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
2484: Momentille myönnetään lisäystä 319 000 mk.
2485:
2486: 40. Valtiontalouden tarkastusvirasto
2487: 99. Valtioneuvoston muut menot
2488: 21. Toimintamenot (arviomääräraha)
2489: Eduskunnan yhteyteen tulevaan valtiontalouden 27. Presidentti Urho Kaleva Kekkosen muisto-
2490: tarkastusvirastoon perustetaan pääjohtajan vir- merkki (siirtomääräraha 3 v)
2491: ka (A34) 31.12.2000 lukien. Momentille myönnetään lisäystä 850 000 mk.
2492: Lisäksi momentin perusteluja muutetaan si-
2493: ten, että muistomerkin hankkimisesta saa aiheu-
2494: tua menoja enintään 3 600 000 mk.
2495:
2496:
2497:
2498: 18
2499: EK 17/2000 vp- HE 59/2000 vp, HE 71/2000 vp
2500:
2501:
2502: Pääluokka 24 66. Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (ar-
2503: ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLIN- viomääräraha)
2504: Momentille myönnetään lisäystä 35 000 000
2505: NONALA
2506: mk.
2507:
2508:
2509: 01. Ulkoasiainhallinto
2510: Pääluokka 25
2511: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
2512: Momentille myönnetään lisäystä 20 7 47 000
2513: mk.
2514: 01. Ministeriö ja sen yhteydessä toimivat
2515: viranomaiset
2516: 30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö
2517: 21. Oikeusministeriön toimintamenot (siirto-
2518: 66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomäärä- määräraha 2 v)
2519: raha 3 v)
2520: Momentille myönnetään lisäystä 4 345 000 mk.
2521: Momentin perusteluja muutetaan siten, että
2522: myöntö- ja sopimusvaltuuksien käyttösuunnitel- 22. Eräiden virastojen toimintamenot (siirto-
2523: man kohtaan 1. Monenkeskinen kehitysyhteis- määräraha 2 v)
2524: työ myönnetään lisäystä 1 215 000 000 mk. Li- Momentille myönnetään lisäystä 361 000 mk.
2525: säys myönnetään käytettäväksi sitoutumiseen
2526: Euroopan Kehitysrahaston lisärahoitukseen
2527: (EKR-9). 10. Tuomioistuinlaitos
2528:
2529: 21. Korkeimman oikeuden toimintamenot (siir-
2530: 99. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan tomääräraha 2 v)
2531: muut menot
2532: Momentille myönnetään lisäystä 792 000 mk.
2533: 21. Tilapäinen edustus kansainvälisissä neuvot-
2534: 22. Korkeimman hallinto-oikeuden toimintame-
2535: teluissa (arviomääräraha)
2536: not (siirtomääräraha 2 v)
2537: Momentille myönnetään lisäystä 1 000 000 mk.
2538: Momentille myönnetään lisäystä 947 000 mk.
2539: 22. Suomalaisten rauhanturvajoukkojen ylläpi-
2540: 23. Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siir-
2541: tomenot (arviomääräraha)
2542: tomääräraha 2 v)
2543: Momentille myönnetään lisäystä 3 319 000 mk.
2544: Momentille myönnetään lisäystä 17 942 000
2545: 23. Erityisasiantuntijoista aiheutuvat menot mk.
2546: (arviomääräraha)
2547: Momentille myönnetään lisäystä 200 000 mk. 30. Oikeusapu
2548: 25. Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhal- 21. Oikeusaputoimistojen toimintamenot (siirto-
2549: lintaan (arviomääräraha) määräraha 2 v)
2550: Momentille myönnetään lisäystä 270 000 mk. Momentille myönnetään lisäystä 1 380 000 mk.
2551:
2552:
2553:
2554:
2555: 19
2556: EK 17/2000 vp- HE 59/2000 vp, HE 71/2000 vp
2557:
2558:
2559: 40. Syyttäjä- ja ulosottolaitos 06. Rekisterihallinto
2560:
2561: 21. Syyttäjä- ja ulosottolaitoksen toiminta- 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
2562: menot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä 2 199 000 mk.
2563: Momentille myönnetään lisäystä 6 383 000 mk.
2564:
2565: 07. Kihlakunnat
2566: 50. Vankeinhoitolaitos
2567: 21. Kihlakunnanvirastojen yhteiset toiminta-
2568: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) menot (siirtomääräraha 2 v)
2569: Momentille myönnetään lisäystä 15 800 000 Momentille myönnetään lisäystä 425 000 mk.
2570: mk.
2571:
2572: 50. Kriminaalihuollon korvaukset ja avustukset 75. Poliisitoimi
2573: (siirtomääräraha 2 v)
2574: Momentille myönnetään lisäystä 700 000 mk. 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
2575: Momentille myönnetään lisäystä 46 984 000
2576: mk.
2577: Pääluokka 26
2578: SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLIN- 80. Pelastustoimi
2579: NONALA
2580: 21. Pelastustoimen toimintamenot (siirtomäärä-
2581: raha 2 v)
2582: 01. Sisäasiainministeriö Momentille myönnetään lisäystä 3 680 000 mk.
2583:
2584: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 31. Valtionosuudet (siirtomääräraha 2 v)
2585: Momentille myönnetään lisäystä 2 571 000 mk. Momentilta vähennetään 3 000 000 mk.
2586:
2587:
2588: 02. Ulkomaalaisvirasto 90. Rajavartiolaitos
2589:
2590: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
2591: Momentille myönnetään lisäystä 3 859 000 mk. Momentille myönnetään lisäystä 15 225 000
2592: mk.
2593: Lisäksi momentin määräraha muutetaan net-
2594: 05. Lääninhallitukset tomäärärahaksi siltä osin, että nettobudjetoinnis-
2595: sa otetaan huomioon EU:lta saatavat tulot.
2596: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
2597: Momentille myönnetään lisäystä 6 585 000 mk.
2598: 97. Avustukset kunnille
2599:
2600: 34. Kuntien harkinnanvarainen rahoitusavustus
2601: Momentille myönnetään lisäystä 100 000 000
2602: mk.
2603:
2604:
2605:
2606: 20
2607: EK 17/2000 vp- HE 59/2000 vp, HE 7112000 vp
2608:
2609:
2610: 98. Alueiden kehittäminen Pääluokka 27
2611: PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLIN-
2612: 61. EU:n osallistuminen rakenne- ja aluekehi-
2613: tysohjelmiin sekä yhteisöaloitteisiin (arviomää- NONALA
2614: räraha)
2615: Momentille myönnetään lisäystä 11 697 000
2616: mk. 01. Puolustusministeriö
2617: Lisäksi momentin perusteluja muutetaan si-
2618: ten, että myöntämisvaltuus kasvaa 902 325 000 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
2619: markasta 923 600 000 markkaan. Momentille myönnetään lisäystä 870 000 mk.
2620:
2621: 62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoitus- 74. Uudisrakennukset ja perusparannukset
2622: osuus sisäasiainministeriön osalta (arviomäärä- (siirtomääräraha 3 v)
2623: raha) Momentille myönnetään lisäystä 20 000 000
2624: Momentille myönnetään lisäystä 12 300 000 mk.
2625: mk.
2626: Lisäksi momentin perusteluja muutetaan si- Muutokset käyttösuunnitelmaan:
2627: ten, että myöntämisvaltuus kasvaa 80 000 000
2628: markasta 141 720 000 markkaan.
2629: Kustannusarvio
2630: Rakennustyö Hyötyala Myönnetty Myönnetään
2631: m2 1 000 mk mk mk
2632: 14. Pienehköt työt 91 600 000 11 000 000
2633: 17. Kasarmi nro 4 pp II-vaihe, Kajaani 11 940 21 000 1 759 9 000 000
2634: Yhteensä 20 000 000
2635: 10. Puolustusvoimat
2636:
2637: 16. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomäärä-
2638: raha 3 v)
2639: Momentille myönnetään lisäystä 120 000 000
2640: mk.
2641: Lisämäärärahaa saa käyttää indeksi- ja va-
2642: luuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen
2643: maksamiseen.
2644:
2645: 21. Puolustusvoimien toimintamenot (siirto-
2646: määräraha 2 v)
2647: Momentille myönnetään lisäystä 60 150 000
2648: mk.
2649:
2650:
2651:
2652:
2653: 21
2654: EK 17/2000 vp- HE 59/2000 vp, HE 71/2000 vp
2655:
2656:
2657: Pääluokka 28 39. Eräät siirrot Ahvenanmaan maakunnalle
2658: VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLIN-
2659: 30. Ahvenanmaan tasoitusmaksu (arviomäärä-
2660: NONALA raha)
2661: Momentille myönnetään lisäystä 76 542 000
2662: mk.
2663: 01. Valtiovarainministeriö
2664: 31. Verohyvitys (arviomääräraha)
2665: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
2666: Momentille myönnetään lisäystä 26 613 200
2667: Momentille myönnetään lisäystä 1 256 000 mk. mk.
2668:
2669: 89. Osakkeiden myyntijärjestelyt (siirtomäärä-
2670: raha 2 v) 40. Tullilaitos
2671: Momentille myönnetään 5 000 000 mk.
2672: Määrärahaa saa käyttää omaisuus- ja osake- 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
2673: järjestelyistä aiheutuvien menojen maksami- Momentille myönnetään lisäystä 17 854 000
2674: seen ja valtionyhtiöiden yksityistämiseen liit- mk.
2675: tyvien menojen maksamiseen.
2676:
2677: 52. Tilastokeskus
2678: 03. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
2679: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
2680: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
2681: Momentille myönnetään lisäystä 2 000 000 mk.
2682: Momentille myönnetään lisäystä 170 000 mk.
2683:
2684: 60. Valtion kiinteistölaitos
2685: 05. Valtiokonttori
2686: Valtion kiinteistölaitos oikeutetaan luovutta-
2687: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) maan Kuntien Eläkevakuutukselle Helsingin
2688: Momentille myönnetään lisäystä 1 508 000 mk. kaupungin 1. kaupunginosan korttelissa 45 si-
2689: jaitseva tontti nro 5 (91-1-45-5) pinta-alaltaan
2690: 3 677 m 2 rakennuksineen 58 088 000 markan
2691: 10. Valtiontalouden tarkastusvirasto kauppahinnasta ja muutoin kiinteistölaitoksen
2692: hyväksymillä ehdoilla.
2693: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
2694: Momentille myönnetään lisäystä 1 725 000 mk.
2695: 82. Korvaukset rahastoille ja rahoituslaitok-
2696: sille
2697: 18. Verohallinto
2698: 60. Suomen itsenäisyyden juhlarahaston toimin-
2699: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) nan rahoittaminen
2700: Momentille myönnetään lisäystä 37 866 000 Momentin perusteluja täydennetään siten, että
2701: mk. momentin määrärahaa saa käyttää myös perus-
2702: tettavan kansainvälisen Millennium-palkinnon
2703: jakamisen valmistelusta aiheutuviin kustannuk-
2704: siin.
2705:
2706:
2707:
2708: 22
2709: EK 17/2000 vp- HE 59/2000 vp, HE 71/2000 vp
2710:
2711:
2712: Pääluokka 29 07. Opetushallitus
2713: OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
2714: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
2715: Momentille myönnetään lisäystä 974 000 mk.
2716: 01. Opetusministeriö
2717: 08. Kansainvälinen yhteistyö
2718: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
2719: Momentille myönnetään lisäystä 1 010 000 mk. 22. Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin toimin-
2720: tamenot (siirtomääräraha 2 v)
2721: 50. Eräät avustukset
2722: Momentille myönnetään lisäystä 43 000 mk.
2723: Momentille myönnetään lisäystä 400 000 mk
2724: käyttösuunnitelman kohtaan Kaatuneiden muis-
2725: ton vaaliminen sekä luovutetun alueen hautaus- 10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus
2726: maiden kunnostaminen.
2727: 21. Yliopistojen toimintamenot (siirtomäärä-
2728: 62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoitus- raha 2 v)
2729: osuus opetusministeriön osalta (arviomäärä-
2730: Momentille myönnetään lisäystä 112 300 000
2731: raha) mk.
2732: Momentille myönnetään lisäystä 48 000 000
2733: mk. 22. Yliopistolaitoksen yhteiset menot (siirto-
2734: Lisäksi momentin perusteluja muutetaan si- määräraha 3 v)
2735: ten, että myöntämisvaltuus kasvaa 211 500 000 Momentille myönnetään lisäystä 377 000 mk.
2736: markasta 359 600 000 markkaan sekä siten, että
2737: määrärahaa saa käyttää myös enintään 19 henki- 23. Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen
2738: lötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaus-, toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
2739: matkustus- yms. menojen maksamiseen yhdessä
2740: Momentille myönnetään lisäystä 227 000 mk.
2741: momenttien 26.98.61 ja 34.05.61 määrärahojen
2742: kanssa.
2743: 24. Harjoittelukoulujen toimintamenot (siirto-
2744: määräraha 2 v)
2745: 05. Kirkollisasiat Momentille myönnetään lisäystä 3 451 000 mk.
2746:
2747: 21. Ortodoksisen kirkollishallituksen toiminta-
2748: menot (siirtomääräraha 2 v) 20. Ammattikorkeakouluopetus
2749: Momentille myönnetään lisäystä 95 000 mk.
2750: 25. Ammattikorkeakoulujen kehittäminen (siir-
2751: Ortodoksiseen kirkollishallitukseen voidaan
2752: tomääräraha 2 v)
2753: perustaa atk-suunnittelijan (A20) virka ja emän-
2754: nän (A14) virka 1.8.2000 lukien. Notaarin (A16) Momentille myönnetään lisäystä 2 000 000 mk.
2755: virka muutetaan sihteeriksi (A18) ja neljän mat-
2756: kalukkarin (A14) virka matkakanttoriksi (A16) 30. Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja
2757: 1.8.2000 lukien. yksityisten ammattikorkeakoulujen käyttökus-
2758: tannuksiin (arviomääräraha)
2759: Momentilta vähennetään 2 000 000 mk.
2760: Lisäksi momentin perusteluja muutetaan si-
2761: ten, että määrärahasta saa käyttää ammattikor-
2762: keakouluopinnoista annetun lain 23 §:n mukai-
2763:
2764:
2765: 23
2766: EK 17/2000 vp- HE 59/2000 vp, HE 71/2000 vp
2767:
2768:
2769: seen ylimääräiseen valtionavustukseen ammatti- 70. Opintotuki
2770: korkeakoulu-uudistuksen tukiohjelmaan ja mui-
2771: hin kehittämishankkeisiin sekä tuloksellisuusra- 22. Opintotuen muutoksenhakulautakunnan toi-
2772: hoitukseen enintään 106 570 000 mk, mistä mintamenot (siirtomääräraha 2 v)
2773: enintään 11 700 000 mk verkko-opiskeluympä- Momentille myönnetään lisäystä 45 000 mk.
2774: ristöjen kehittämiseen ja tietoverkkojen rakenta-
2775: miseen sekä tieto- ja viestintätekniikan hyväksi-
2776: käyttöön opetuksessa. 88. Tiede
2777:
2778: 21. Suomen Akatemian toimintamenot (siirto-
2779: 40. Yleissivistävä koulutus määräraha 2 v)
2780: Momentille myönnetään lisäystä 1 675 000 mk.
2781: 21. Valtion yleissivistävän koulutuksen toimin-
2782: tamenot (siirtomääräraha 2 v) 22. Arkistolaitoksen toimintamenot (siirtomää-
2783: Momentille myönnetään lisäystä 2 035 000 mk. räraha 2 v)
2784: Momentille myönnetään lisäystä 529 000 mk.
2785: 60. Ammatillinen koulutus
2786: 23. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen toi-
2787: mintamenot (siirtomääräraha 2 v)
2788: 21. Valtion ammatillisen koulutuksen toiminta-
2789: menot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä 146 000 mk.
2790: Momentille myönnetään lisäystä 1 210 000 mk.
2791: 24. Varastokirjaston toimintamenot (siirtomää-
2792: räraha 2 v)
2793: 30. Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulu-
2794: tuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään lisäystä 50 000 mk.
2795: Momentin perusteluja muutetaan siten, että mää-
2796: 50. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat
2797: rärahasta saa käyttää enintään 34 530 000 mk
2798: (siirtomääräraha 3 v)
2799: opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta anne-
2800: tun lain 42 §:n 1 momentin ja opetusministeriön Momentille myönnetään lisäystä 2 860 000 mk.
2801: määräämin perustein 42 §:n 2 momentin mu-
2802: kaisten avustusten maksamiseen, Örebron kuu-
2803: 90. Taide ja kulttuuri
2804: lovammaisten oppilaitoksen suomalaisten opis-
2805: kelijoiden kustannusten kattamiseen sekä yli-
2806: Luvun perusteluja muutetaan siten, että Suomen
2807: määräisiin avustuksiin tasoittamaan aikuiskou-
2808: Kansallisteatterin Osakeyhtiölle Kansallisteatte-
2809: lutusta pääasiassa järjestävien oppilaitosten ra-
2810: rin peruskorjauksen rahoittamiseen tarvittaville
2811: hoitusjärjestelmäuudistuksesta aiheutuvia muu-
2812: enintään 220 milj. markan suuruisille pankkilai-
2813: toksia. Määrärahasta saa käyttää enintään
2814: noille myönnettävälle valtiontakaukselle ei tar-
2815: 7 500 000 mk avustuksina verkko-opiskeluym-
2816: vita vastavakuutta.
2817: päristöjen kehittämiseen ja tietoverkkojen ra-
2818: kentamiseen sekä tieto- ja viestintätekniikan hy-
2819: 21. Taiteen keskustoimikunnan ja taidetoimikun-
2820: väksikäyttöön opetuksessa.
2821: tien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
2822: Momentille myönnetään lisäystä 69 000 mk.
2823:
2824: 22. Valtion taidemuseon toimintamenot (siirto-
2825: määräraha 2 v)
2826: Momentille myönnetään lisäystä 477 000 mk.
2827:
2828:
2829: 24
2830: EK 17/2000 vp- HE 59/2000 vp, HE 71/2000 vp
2831:
2832:
2833: 23. Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot 12. Maa- ja puutarhatalouden tulotuki
2834: (siirtomääräraha 2 v)
2835: Momentille myönnetään lisäystä 155 000 mk. 43. EU-tulotuki (arviomääräraha)
2836: Momentille myönnetään lisäystä 105 000 000
2837: 24. Museoviraston toimintamenot (siirtomäärä- mk.
2838: raha 2 v)
2839: Momentille myönnetään lisäystä 1 663 000 mk. 45. Maatalouden ympäristötuki (siirtomäärä-
2840: raha 2 v)
2841: 25. Näkövammaisten kirjaston toimintamenot Momentin perusteluja täydennetään siten, että
2842: (siirtomääräraha 2 v) määrärahaa saa käyttää myös valtion kokonaan
2843: Momentille myönnetään lisäystä 134 000 mk. rahoittamaan ympäristötuen toimeenpanaan liit-
2844: tyvään koulutukseen sekä koulutus- ja neuvonta-
2845: 26. Suomen elokuva-arkiston toimintamenot materiaalin valmistamiseen enintään 5 000 000
2846: (siirtomääräraha 2 v) mk.
2847: Momentille myönnetään lisäystä 123 000 mk.
2848: 14. Maatilatalouden rakenteen ja maaseudun
2849: 27. Valtion elokuvatarkastamon toimintamenot
2850: kehittäminen
2851: (siirtomääräraha 2 v)
2852: Momentille myönnetään lisäystä 31 000 mk. 49. Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (ar-
2853: viomääräraha)
2854: 51. Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kään-
2855: Momentin perusteluja täydennetään siten, että
2856: täjille (arviomääräraha)
2857: korkotukea saa hyväksyä ja määrärahaa saa
2858: Momentille myönnetään lisäystä 1 256 000 mk. käyttää myös porotalouden ja luontaiselinkeino-
2859: jen rahoituslain ( 45/2000) perusteella myönnet-
2860: täville korkotukilainoille ja niistä luottolaitok-
2861: Pääluokka 30 sille suoritettavien korkohyvitysten maksami-
2862: MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN seen.
2863:
2864: HALLINNONALA
2865: 21. Maatalouden tutkimuskeskus
2866:
2867: 01. Maa- ja metsätalousministeriö ja työvoi- 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
2868: ma- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastot Momentille myönnetään lisäystä 1 550 000 mk.
2869:
2870: 21. Maa- ja metsätalousministeriön toimintame- 22. Torjunta-ainetarkastukset (arviomääräraha)
2871: not (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä 27 000 mk.
2872: Momentille myönnetään lisäystä 1 420 000 mk.
2873:
2874: 22. Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos
2875: 02. Maa- ja metsätalousministeriön tietopal-
2876: velukeskus 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
2877: Momentille myönnetään lisäystä 226 000 mk.
2878: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
2879: Momentille myönnetään lisäystä 590 000 mk.
2880:
2881:
2882:
2883: 4 200504 25
2884: EK 17/2000 vp - HE 59/2000 vp, HE 71/2000 vp
2885:
2886:
2887: 32. Metsäntutkimuslaitos Pääluokka 31
2888: LIIKENNEMINISTERIÖN HALLIN-
2889: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
2890: NONALA
2891: Momentille myönnetään lisäystä 2 225 000 mk.
2892:
2893:
2894: 41. Kala-, riista- ja porotalous 01. Liikenneministeriö
2895:
2896: 41. Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen kor- 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
2897: vaaminen (arviomääräraha) Momentille myönnetään lisäystä 1 200 000 mk.
2898: Momentille myönnetään lisäystä 12 800 000 Liikenneministeriöön perustetaan kaksi osas-
2899: mk. topäällikön (A31) virkaa ja yksi apulaisosasto-
2900: päällikön (A29) virka 1.9.2000 edellyttäen, että
2901: 43. Porotalouden edistäminen (siirtomääräraha samasta ajankohdasta lukien liikennetalousosas-
2902: 2 v) ton osastopäällikön (A31 ), tieliikenneosaston
2903: Momentille myönnetään lisäystä 1 000 000 mk. hallitusneuvos osastopäällikkönä (A31) ja tielii-
2904: kenneosaston apulaisosastopäällikön (A29) vi-
2905: rat lakkautetaan. Lisäksi 1.9.2000 lukien muute-
2906: 42. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos taan liikennetalousosaston hallitusneuvos apu-
2907: laisosastopäällikkönä (A29) viran nimi sellai-
2908: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) seksi viraksi, jota ei talousarviossa eritellä.
2909: Momentille myönnetään lisäystä 764 000 mk.
2910: 22. Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha
2911: 3 v)
2912: 51. Vesivarojen käyttö ja hoito Momentille myönnetään lisäystä 3 015 000 mk.
2913:
2914: 22. Vesivarojen käytön ja hoidon menot (siirto-
2915: määräraha 2 v) 24. Tielaitos
2916: Momentille myönnetään lisäystä 180 000 mk.
2917: 21. Perustienpito (siirtomääräraha 2 v)
2918: Momentille myönnetään lisäystä 244 150 000
2919: 61. Maanmittauslaitos mk.
2920: Lisäksi momentin perusteluja muutetaan si-
2921: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ten, että määrärahasta on varattu 41 700 000 mk
2922: Momentille myönnetään lisäystä 4 850 000 mk. EU:n aluekehitysrahastosta rahoitettavien tie-
2923: hankkeiden kansallisten rahoitusosuuksien mak-
2924: samiseen.
2925: 62. Geodeettinen laitos
2926: 77. Tieverkon kehittäminen (siirtomääräraha
2927: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2 v)
2928: Momentille myönnetään lisäystä 120 000 mk. Momentille myönnetään lisäystä 5 300 000 mk.
2929:
2930: 79. Tieverkon jälkirahoitus- ja kokonaisrahoi-
2931: 71. Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos tushankkeet (siirtomääräraha 3 v)
2932: Momentille myönnetään lisäystä 500 000 000
2933: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) mk.
2934: Momentille myönnetään lisäystä 1 065 000 mk.
2935:
2936: 26
2937: EK 17/2000 vp- HE 59/2000 vp, HE 71/2000 vp
2938:
2939:
2940: Lisäksi momentin perusteluja täydennetään
2941: siten, että Tielaitos oikeutetaan solmimaan
2942: hankkeita koskevia kokonaisrahoitussopimuk-
2943: sia, joista saa aiheutua valtiolle menoja yhteen-
2944: sä enintään 900 000 000 mk. Kokonaisrahoitus-
2945: sopimuksia saa solmia ja lisämäärärahaa käyttää
2946: seuraavasti:
2947: Käyttösuunnitelma:
2948: Tie Hanke Sopimusvaltuus Myönnetään
2949: milj. mk milj. mk
2950: E 18 Kehä III Lentoasemantie-Tikkurila 360 150
2951: Vt 6 Koskenkylä-Kouvola 290 100
2952: Vt 4 Liminka-Oulu !55 !55
2953: Vt 2 Porin Ientoasema-Ulvila 95 95
2954: Yhteensä 900 500
2955:
2956:
2957: 26. Tieliikelaitos 60. Joukkoliikenteen palvelujen ostot,
2958: korvaukset ja tuet
2959: 22. Tieliikelaitoksen perustamismenot (siirto-
2960: määräraha 2 v) 42. Valtionavustus koulutuksesta
2961: Momentille myönnetään 6 000 000 mk. Momentin perusteluja muutetaan siten, että mo-
2962: Määrärahaa saa käyttää Tieliikelaitoksen pe- mentilta poistetaan 50 prosentin enimmäis-
2963: rustamiseen liittyviin palkkaus- ja muihin toi- määrä VR- Yhtymän ja Ilmailulaitoksen ammat-
2964: mintamenoihin. tikoulutuksen kustannuksiin.
2965:
2966:
2967: 30. Merenkulkulaitos 80. Ilmatieteen laitos
2968:
2969: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
2970: Momentille myönnetään lisäystä 40 000 000 Momentille myönnetään lisäystä 5 400 000 mk.
2971: mk.
2972:
2973: 77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 81. Merentutkimuslaitos
2974: 3 v)
2975: Momentille myönnetään lisäystä 55 000 000 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
2976: mk. Momentille myönnetään lisäystä 400 000 mk.
2977:
2978:
2979: 40. Ratahallintokeskus 99. Liikenneministeriön hallinnonalan muut
2980: menot
2981: 21. Perusradanpito (siirtomääräraha 2 v)
2982: Momentille myönnetään lisäystä 120 000 000 77. Vuosaaren sataman liikenneväylien suunnit-
2983: mk. telu (siirtomääräraha 3 v)
2984: Momentille myönnetään 10 000 000 mk.
2985:
2986:
2987:
2988: 27
2989: EK 17/2000 vp - HE 59/2000 vp, HE 71/2000 vp
2990:
2991:
2992: Määrärahaa saa käyttää Vuosaaren sataman 23. Turvatekniikan keskuksen toimintamenot
2993: maaliikenneyhteyksien jatkosuunnittelusta ai- (siirtomääräraha 2 v)
2994: heutuvien menojen maksamiseen. Momentille myönnetään lisäystä 390 000 mk.
2995:
2996: 88. Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v) 25. Mittatekniikan keskuksen toimintamenot
2997: Momentille myönnetään lisäystä 10 000 000 (siirtomääräraha 2 v)
2998: mk. Momentille myönnetään lisäystä 175 000 mk.
2999: Lisäksi momentin määräraha muutetaan kol-
3000: mevuotiseksi siirtomäärärahaksi. 26. Teknologian kehittämiskeskuksen toiminta-
3001: menot (siirtomääräraha 2 v)
3002: Momentille myönnetään lisäystä 1 432 000 mk.
3003: Pääluokka 32
3004: KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN
3005: 30. Yrittäjyys- ja pk-politiikka
3006: HALLINNONALA
3007: 62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoitus-
3008: osuus kauppa- ja teollisuusministeriön osalta
3009: 10. Hallinto (arviomääräraha)
3010: Momentin perusteluja muutetaan siten, että
3011: 21. Kauppa- ja teollisuusministeriön toiminta- myöntämisvaltuus kasvaa 390 600 000 markas-
3012: menot (siirtomääräraha 2 v) ta 549 500 000 markkaan.
3013: Momentille myönnetään lisäystä 1 179 000 mk. Lisäksi momentin perusteluja muutetaan si-
3014: Ministeriöstä lakkautetaan ylijohtajan, hallin- ten, että määrärahaa saa käyttää neuvonta-, kou-
3015: tojohtajana virka (A30) 1.7.2000 lukien. lutus-, konsultointi- ja muiden kehittämispalve-
3016: lujen maksullisen toiminnan hintojen alentami-
3017: 22. Työvoima- ja elinkeinokeskusten toiminta- seen enintään 27 000 000 mk.
3018: menot (siirtomääräraha 2 v)
3019: Momentille myönnetään lisäystä 3 624 000 mk.
3020: 40. Kuluttaja- ja kilpailupolitiikka
3021: 23. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintame-
3022: not (siirtomääräraha 2 v) 21. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomää-
3023: räraha 2 v)
3024: Momentille myönnetään lisäystä 50 000 mk.
3025: Momentille myönnetään lisäystä 263 000 mk.
3026:
3027: 20. Teknologiapolitiikka 22. Kuluttajatutkimuskeskuksen toimintamenot
3028: (siirtomääräraha 2 v)
3029: 21. Geologian tutkimuskeskuksen toiminta- Momentille myönnetään lisäystä 121 000 mk.
3030: menot (siirtomääräraha 2 v)
3031: Momentille myönnetään lisäystä 1 944 000 mk. 24. Kuluttajavalituslautakunnan toimintamenot
3032: (siirtomääräraha 2 v)
3033: 22. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen toi- Momentille myönnetään lisäystä 73 000 mk.
3034: mintamenot (siirtomääräraha 2 v)
3035: Momentille myönnetään lisäystä 3 183 000 mk. 25. Elintarvikeviraston toimintamenot (siirto-
3036: määräraha 2 v)
3037: Momentille myönnetään lisäystä 87 000 mk.
3038:
3039:
3040:
3041: 28
3042: EK 17/2000 vp - HE 59/2000 vp, HE 71/2000 vp
3043:
3044:
3045: 26. Kilpailuviraston toimintamenot (siirtomää- 80. Rakennepolitiikka
3046: räraha 2 v)
3047: Momentille myönnetään lisäystä 383 000 mk. 42. Avustus telakkateollisuuden kilpailuedelly-
3048: tysten turvaamiseksi (siirtomääräraha 3 v)
3049: Momentille myönnetään lisäystä 140 000 000
3050: 50. Kansainvälistyminen ja markkinointi mk.
3051: Lisäksi momentin perusteluja täydennetään
3052: Valtion omistamat Matkailuviestintä Comma siten, että vuonna 2000 uusia avustuksia saa
3053: Finland Oy:n osakkeet saadaan myydä. myöntää siten, että alusten rakentamis- ja perus-
3054: korjaussopimusten yhteenlaskettu arvo on enin-
3055: 21. Matkailun edistämiskeskuksen toiminta- tään 6 000 000 000 mk.
3056: menot (siirtomääräraha 2 v)
3057: Momentille myönnetään lisäystä 180 000 mk.
3058: Pääluokka 33
3059: 60. Energiapolitiikka SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN
3060: HALLINNONALA
3061: 21. Sähkö- ja maakaasumarkkinaviranomaisen
3062: toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
3063: Momentille myönnetään lisäystä 39 000 mk. 01. Sosiaali- ja terveysministeriö
3064:
3065: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
3066: 70. Erityisrahoitus Momentille myönnetään lisäystä 1 450 000 mk.
3067: 42. Finnvera Oyj:n korkoluet (arviomääräraha) 62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoitus-
3068: Momentin perusteluja muutetaan siten, että osuus sosiaali- ja terveysministeriön osalta
3069: alueellisen korkotuen ja erityiskorkotuen piiriin (arviomääräraha)
3070: kuuluviin lainoihin sisältyvät myös ne lainat, Momentin perusteluja muutetaan siten, että
3071: joiden korkotukea osarahoitetaan Euroopan myöntämisvaltuus alenee 20 500 000 markasta
3072: aluekehitysrahastosta. 13 700 000 markkaan.
3073: 47. Korkotuki Suomen Vientiluotto Oy:n myön- 63. Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v)
3074: tämille Luotoilie (arviomääräraha)
3075: Momentille myönnetään lisäystä 10 000 000
3076: Momentille myönnetään lisäystä 80 000 000 mk.
3077: mk. Lisäksi momentin perusteluja muutetaan si-
3078: ten, että määrärahaa saa käyttää myös sosiaali-
3079: 89. Sijoitukset valtion pääomasijoitusyhtiöön
3080: ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittä-
3081: (siirtomääräraha 3 v)
3082: miseen tietoteknologian avulla ja tietoteknolo-
3083: Momentille myönnetään 250 000 000 mk. gian hyödyntämisen edellyttämän infrastruktuu-
3084: Määrärahaa saa käyttää Suomen Teollisuus- rin rakentamiseen sekä hankkeen läpiviemisen
3085: sijoitus Oy:n osakepääoman maksamiseen ja edellyttämään koulutus- ja kehittämistoimin-
3086: muuhun oman pääoman ehtoiseen rahoitukseen taan.
3087: yhtiössä. Lisäksi momentin perusteluja muutetaan si-
3088: ten, että määrärahaa saa käyttää enintään neljää
3089: henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän
3090: palkkaamiseen.
3091:
3092:
3093: 29
3094: EK 17/2000 vp- HE 59/2000 vp, HE 71/2000 vp
3095:
3096:
3097: 02. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja 10. Säteilyturvakeskus
3098: kehittämiskeskus
3099: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
3100: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä 825 000 mk.
3101: Momentille myönnetään lisäystä 1 000 000 mk.
3102:
3103: 13. Työsuojelun piirihallinto
3104: 03. Työttömyysturvalautakunta
3105: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
3106: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä 1 350 000 mk.
3107: Momentille myönnetään lisäystä 80 000 mk.
3108:
3109: 17. Työttömyysturva
3110: 04. Tarkastuslautakunta
3111: 53. Valtionosuus työttömän omaehtoisen koulu-
3112: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) tuksen toimeentuloturvasta (siirtomääräraha
3113: Momentille myönnetään lisäystä 70 000 mk. 2 v)
3114: Vuoden 1999 toisen lisätalousarvion momentin
3115: määräraha muutetaan kolmevuotiseksi siirto-
3116: 06. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus määrärahaksi ja vuoden 2000 talousarvion mo-
3117: mentin määräraha kaksivuotiseksi siirtomäärä-
3118: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) rahaksi.
3119: Momentille myönnetään lisäystä 210 000 mk.
3120:
3121: 18. Sairausvakuutus
3122: 07. Työterveyslaitos
3123: 60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtu-
3124: 50. Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin vista menoista (arviomääräraha)
3125: (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä 210 000 000
3126: Momentille myönnetään lisäystä 1 550 000 mk. mk.
3127:
3128:
3129: 08. Kansanterveyslaitos 21. Rintamaveteraanieläkkeet
3130:
3131: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 52. Rintamasotilaseläkkeet ja asumistuki
3132: Momentille myönnetään lisäystä 1 175 000 mk. (arviomääräraha)
3133: Momentille myönnetään lisäystä 30 000 000
3134: mk.
3135: 09. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvon-
3136: takeskus
3137:
3138: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
3139: Momentille myönnetään lisäystä 208 000 mk.
3140:
3141:
3142:
3143:
3144: 30
3145: EK 17/2000 vp- HE 59/2000 vp, HE 71/2000 vp
3146:
3147:
3148: Pääluokka 34 07. Pakolais- ja siirtolaisuusasiat
3149: TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA
3150: 21. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden
3151: vastaanottotoiminta valtion osalta (arviomäärä-
3152: raha)
3153: 01. Työhallinto
3154: Momentille myönnetään lisäystä 193 000 mk.
3155: 21. Työministeriön toimintamenot (siirtomäärä-
3156: raha 2 v) 30. Valtion korvaus kunnille eräiden Suomeen
3157: muuttavien henkilöiden toimeentulotuen sekä
3158: Momentille myönnetään lisäystä 950 000 mk.
3159: heille annetun sosiaali- ja terveydenhuollon eri-
3160: tyiskustannuksiin (arviomääräraha)
3161: 22. Työvoimaopiston toimintamenot (siirto-
3162: määräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä 7 200 000 mk.
3163: Momentille myönnetään lisäystä 20 000 mk.
3164:
3165: Pääluokka 35
3166: 05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLIN-
3167: toteutus
3168: NONALA
3169: 61. EU:n osallistuminen työvoima- ja sosiaali-
3170: politiikkaan (arviomääräraha)
3171: Momentille myönnetään lisäystä 10 700 000 01. Ympäristöministeriö
3172: mk.
3173: Lisäksi momentin perusteluja muutetaan si- 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
3174: ten, että myöntämisvaltuus alenee 7 48 200 000 Momentille myönnetään lisäystä 4 130 000 mk.
3175: markasta 734 300 000 markkaan.
3176:
3177: 62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoitus- 10. Ympäristön suojelu
3178: osuus työministeriön osalta (arviomääräraha)
3179: 27. Ympäristövahinkojen torjunta (arviomäärä-
3180: Momentilta vähennetään 31 200 000 mk.
3181: raha)
3182: Lisäksi momentin perusteluja muutetaan si-
3183: ten, että myöntämisvaltuus alenee 665 900 000 Momentille myönnetään lisäystä 4 500 000 mk.
3184: markasta 542 000 000 markkaan. Lisämäärärahaa saa käyttää öljynpoistosta
3185: mls Park Victoryn hylystä aiheutuvien menojen
3186: maksamiseen.
3187: 06. Työvoimapolitiikan toimeenpano
3188:
3189: 21. Työvoima-asiain paikallishallinnon toimin- 20. Yhdyskunnat, alueidenkäyttö ja luonnon-
3190: tamenot (siirtomääräraha 2 v) suojelu
3191: Momentille myönnetään lisäystä 11 000 000
3192: 22. Luonnonsuojelualueiden hoito ja kunnossa-
3193: mk.
3194: pito (siirtomääräraha 3 v)
3195: 29. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen osto- Momentille myönnetään lisäystä 575 000 mk.
3196: palvelut (arviomääräraha)
3197: Momentille myönnetään lisäystä 10 000 000
3198: mk.
3199:
3200:
3201:
3202: 31
3203: EK 17/2000 vp- HE 59/2000 vp, HE 71/2000 vp
3204:
3205:
3206:
3207: 44. Koskiensuojelulain mukaiset korvaukset Pääluokka 36
3208: (arvionaääräraha) VALTIONVELKA
3209: Monaentille nayönnetään lisäystä 82 500 000
3210: nak.
3211: Ol. Markka- ja euromääräisen velan korko
3212: 40. Alueelliset ympäristökeskukset 90. Markka- ja euromääräisen velan korko
3213: (arvionaääräraha)
3214: 21. Toimintamenot (siirtonaääräraha 2 v)
3215: Monaentille nayönnetään lisäystä 4 674 000 000
3216: Monaentille nayönnetään lisäystä 7 532 000 nlk.
3217: nak.
3218:
3219: 50. Ympäristölupavirastot
3220: 03. Valuuttamääräisen velan korko
3221: 21. Toimintamenot (siirtonaääräraha 2 v)
3222: 90. Valuuttamääräisen velan korko (arvionaää-
3223: Monaentille nayönnetään lisäystä 605 000 nak. räraha)
3224: Monaentille nayönnetään lisäystä 368 000 000
3225: nak.
3226: 60. Suomen ympäristökeskus
3227:
3228: 21. Toimintamenot (siirtonaääräraha 2 v)
3229: 06. Valtionvelan kuoletukset
3230: Monaentille nayönnetään lisäystä 1 400 000 nlk.
3231: 94. Nettokuoletukset (arvionaääräraha)
3232: Monaentille naerkitään lisäystä 10 866 000 000
3233: 99. Ympäristöministeriön hallinnonalan
3234: nlk.
3235: muut menot
3236:
3237: 62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoitus-
3238: 09. Muut menot valtionvelasta
3239: osuus ympäristöministeriön osalta (arvionaäärä-
3240: raha)
3241: 21. Palkkiot ja muut menot valtionvelasta
3242: Monaentin perusteluja nauutetaan siten, että ( arvionaääräraha)
3243: nayöntänaisvaltuus kasvaa 30 000 000 naarkasta
3244: Monaentille nayönnetään lisäystä 787 000 000
3245: 40 500 000 naarkkaan.
3246: mk.
3247:
3248:
3249:
3250:
3251: Eduskunta on päättänyt, että nyt hyväksyttyä vuoden 2000 lisätalousarviota sovelletaan 1 päi-
3252: västä heinäkuuta 2000 alkaen.
3253:
3254:
3255:
3256:
3257: 32
3258: EK 17/2000 vp- HE 59/2000 vp, HE 71/2000 vp
3259:
3260:
3261:
3262:
3263: Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 2000
3264:
3265: Eduskunnan puolesta
3266:
3267:
3268:
3269:
3270: Riitta Uosukainen
3271: puhemies
3272:
3273:
3274:
3275:
3276: Seppo Tiitinen
3277: pääsihteeri
3278:
3279:
3280:
3281:
3282: 5 200504 33
3283: EK 18/2000 vp - K 712000 vp
3284:
3285:
3286:
3287:
3288: Eduskunnan kirjelmä eduskunnan tilintarkastajien ker-
3289: tomuksesta vuodelta 1999
3290:
3291:
3292:
3293: Eduskunnan kansliatoimikunnalle
3294: Eduskunnalle on eduskunnan tilisäännön lähettää sen sekä eduskunnan ti-
3295: 19 §:n säännösten mukaisesti toimitettu lintarkastajien kertomuksen edus-
3296: eduskunnan tilintarkastajien kertomus vuo- kunnan kansliatoimikunnalle tiedoksi
3297: delta 1999. Eduskunta, jolle valtiovarainva- ja niihin toimenpiteisiin ryhtymistä
3298: liokunta on antanut asiasta mietintönsä n:o varten, joihin ne antavat aihetta.
3299: 14/2000 vp, on hyväksynyt mietinnön ja
3300:
3301:
3302: Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 2000
3303:
3304:
3305:
3306:
3307: 200640
3308: EK 19/2000 vp - K 4/2000 vp
3309:
3310:
3311:
3312:
3313: EDUSKUNNAN KIRJELMÄ 19/2000 vp
3314:
3315: Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toiminta-
3316: kertomus vuodelta 1999
3317:
3318:
3319:
3320: Asia Valiokuntakäsittely
3321: Kansaneläkelaitoksen valtuutetut ovat antaneet Sosiaali- ja terveysvaliokunta on antanut asiasta
3322: eduskunnalle Kansaneläkelaitoksen valtuutettu- mietinnön (StVM 19/2000 vp).
3323: jen toimintakertomuksen vuodelta 1999
3324: (K 4/2000 vp). Päätös
3325: Eduskunta on hyväksynyt mietinnön, joka lähe-
3326: tetään tiedoksi Kansaneläkelaitoksen valtuute-
3327: tuille.
3328:
3329:
3330:
3331: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 2000
3332:
3333:
3334:
3335:
3336: K 4/2000 vp 200737
3337: StVM 19/2000 vp
3338: EK 20/2000 vp - K 9/1999 vp
3339:
3340:
3341:
3342:
3343: EDUSKUNNAN KIRJELMÄ 20/2000 vp
3344:
3345: Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus oi-
3346: keuskanslerin virkatoimista ja lain noudatta-
3347: mista koskevista havainnoista vuodelta 1998
3348:
3349:
3350:
3351: Asia Valiokuntakäsittely
3352: Valtioneuvoston oikeuskansleri on antanut edus- Perustuslakivaliokunta on antanut asiasta mie-
3353: kunnalle kertomuksensa oikeuskanslerin virka- tinnön (PeVM 12/2000 vp).
3354: toimista ja lain noudattamista koskevista havain-
3355: noista vuodelta 1998 (K 9/1999 vp ). Päätös
3356: Eduskunta on hyväksynyt mietinnön ja lähettää
3357: sen hallitukselle myös valtioneuvoston oikeus-
3358: kanslerin tietoon saatettavaksi.
3359:
3360:
3361:
3362: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 2000
3363:
3364:
3365:
3366:
3367: K 9/1999 vp
3368: PeVM 12/2000 vp 200740
3369: EK 21/2000 vp- K 10/1999 vp
3370:
3371:
3372:
3373:
3374: EDUSKUNNAN KIRJELMÄ 2112000 vp
3375:
3376: Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus toi-
3377: minnastaan vuonna 1998
3378:
3379:
3380:
3381:
3382: Eduskunnan oikeusasiamiehelle
3383:
3384:
3385: Asia Päätös
3386: Eduskunnan oikeusasiamies on antanut edus- Eduskunta on hyväksynyt mietinnön ja lähettää
3387: kunnalle kertomuksen toiminnastaan vuonna sen sekä eduskunnan oikeusasiamiehelle että
3388: 1998 (K 1011999 vp). hallitukselle myös valtioneuvoston oikeuskans-
3389: lerin tietoon saatettavaksi.
3390: Valiokuntakäsittely
3391: Perustuslakivaliokunta on antanut asiasta mie-
3392: tinnön (PeVM 13/2000 vp).
3393:
3394:
3395:
3396: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 2000
3397:
3398:
3399:
3400:
3401: K 10/2000 vp
3402: PeVM 13/2000 vp 200738
3403: EK 21a/2000 vp - K 10/1999 vp
3404:
3405:
3406:
3407:
3408: EDUSKUNNAN KIRJELMÄ 21a/2000 vp
3409:
3410: Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus toi-
3411: minnastaan vuonna 1998
3412:
3413:
3414:
3415: Asia Päätös
3416: Eduskunnan oikeusasiamies on antanut edus- Eduskunta on hyväksynyt mietinnön ja lähettää
3417: kunnalle kertomuksen toiminnastaan vuonna sen sekä eduskunnan oikeusasiamiehelle että
3418: 1998 (K 10/1999 vp). hallitukselle myös valtioneuvoston oikeuskans-
3419: lerin tietoon saatettavaksi.
3420: Valiokuntakäsittely
3421: Perustuslakivaliokunta on antanut asiasta mie-
3422: tinnön (PeVM 13/2000 vp).
3423:
3424:
3425:
3426: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 2000
3427:
3428:
3429:
3430:
3431: K 10/2000 vp
3432: PeVM 13/2000 vp 200739
3433: EK 22/2000 vp- HE 111/2000 vp, HE 139/2000 vp
3434:
3435:
3436:
3437:
3438: EDUSKUNNAN KIRJELMÄ 22/2000 vp
3439:
3440: Hallituksen esitys vuoden 2000 toiseksi lisä-
3441: talousarvioksi
3442:
3443: Hallituksen esitys vuoden 2000 toista lisätalous-
3444: arviota koskevan hallituksen esityksen (HE
3445: 111/2000 vp) täydentämisestä
3446:
3447:
3448: KÄSITTELYTIEDOT EDUSKUNNAN LAUSUMA
3449:
3450: Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys vuo- Hyväksyttyään hallituksen esityksen vuoden
3451: den 2000 toiseksi lisätalousarvioksi (HE 2000 toiseksi lisätalousarvioksi eduskunta on sa-
3452: 111/2000 vp) sekä hallituksen esitys vuoden malla hyväksynyt seuraavan lausuman:
3453: 2000 toista lisätalousarviota (HE 11112000 vp) Lausuma 1
3454: koskevan hallituksen esityksen täydentämisestä Yleisperustelut
3455: (HE 139/2000 vp). Eduskunta edellyttää, että puuttuva rahoitus hoi-
3456: Valtiovarainvaliokunta on antanut esityksistä detaan joko marraskuussa annettavana lisä-
3457: yhteisen mietintönsä VaVM 24/2000 vp. talousarvioesityksellä tai annettavana täydentä-
3458: Eduskunta on hyväksynyt lisätalousarvion vällä talousarvioesityksellä vuoden 2001 budje-
3459: 27 päivänä lokakuuta 2000 ja päättänyt, että li- tissa siten kuin asiantuntijalausunnot edellyttä-
3460: sätalousarviota sovelletaan 1 päivästä marras- vät.
3461: kuuta 2000 alkaen.
3462:
3463:
3464:
3465:
3466: HE 11112000 vp
3467: HE 139/2000 vp
3468: VaVM 24/2000 vp 200731
3469: EK 22/2000 vp- HE 111/2000 vp, HE 139/2000 vp
3470:
3471:
3472:
3473: Vuoden 2000 II lisätalousarvio
3474: Eduskunta on hyväksynyt seuraavan vuoden 2000 toisen lisätalousarvion:
3475:
3476:
3477:
3478:
3479: TULOT
3480:
3481:
3482:
3483:
3484: Osasto 11
3485: mk
3486: 11. VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT 590 000 000
3487:
3488: 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 450 000 000
3489: 01. Tulo- ja varallisuusvero, lisäystä ................................................. . 600 000 000
3490: 02. Korkotulojen lähdevero, vähennystä ............................................ . -150 000 000
3491:
3492: 04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 380 000 000
3493: 01. Arvonlisävero, lisäystä ............................................................... .. 270 000 000
3494: 02. Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero, lisäystä .................. . 110 000 000
3495:
3496: 08. Valmisteverot -700 000 000
3497: 01. Tupakkavero, vähennystä ........................................................... .. -50 000 000
3498: 04. Alkoholijuomavero, lisäystä ........................................................ . 250 000 000
3499: 07. Polttoainevero, vähennystä .......................................................... . -900 000 000
3500:
3501: 10. Muut verot 460 000 000
3502: 04. Moottoriajoneuvovero, vähennystä .............................................. . -50 000 000
3503: 05. Varainsiirtovero, lisäystä ............................................................. . 450 000 000
3504: 06. Arpajaisvero, lisäystä ................................................................. .. 20 000 000
3505: 07. Ajoneuvovero, lisäystä ................................................................ . 40 000 000
3506:
3507:
3508:
3509: Osasto 12
3510:
3511: 12. SEKALAISET TULOT 1198 873 000
3512:
3513: 26. Sisäasiainministeriön hallinnonala -305 835 000
3514: 98. Euroopan aluekehitysrahastosta saatavat tulot, vähennystä -305 835 000
3515:
3516:
3517:
3518: 2
3519: EK 22/2000 vp - HE 111/2000 vp, HE 139/2000 vp
3520:
3521:
3522: 27. Puolustusministeriön hallinnonala 35 000 000
3523: 99. Puolustusministeriön hallinnonalan muut tulot, lisäystä 35 000 000
3524:
3525: 28. Valtiovarainministeriön hallinnonala 790 050 000
3526: 51. Metallirahatulot, lisäystä ............................................................. . 20 000 000
3527: 87. Tulot rahoitusmarkkinoiden vakauttamisesta, lisäystä ................. . 740 000 000
3528: 99. Valtiovarainministeriön hallinnonalan muut tulot, lisäystä 30 050 000
3529:
3530: 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 136 400 000
3531: 01. EU:~ ~aat~louden ohjaus- ja tukirahaston tukiosastosta saatavat tu-
3532: lot, hsaysta .................................................................................. . 136 400 000
3533:
3534: 31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala 36 472 000
3535: 24. Tielaitoksen sekalaiset tulot, lisäystä ........................................... . 36 000 000
3536: 99. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan muut tulot, lisäystä 472 000
3537:
3538: 34. Työministeriön hallinnonala 506 786 000
3539: 40. Euroopan sosiaalirahastosta saatavat tulot, lisäystä ..................... . 471 786 000
3540: 70. Palkkaturvamaksujen palautukset, lisäystä .................................. . 35 000 000
3541:
3542:
3543:
3544: Osasto 13
3545: 13. KORKOTULOT JA VOITON TULOUTUKSET 200 000 000
3546:
3547: 01. Korkotulot 200 000 000
3548: 07. Korot talletuksista, lisäystä 200 000 000
3549:
3550:
3551:
3552: Osasto 15
3553: 15. LAINAT 5 000 000 000
3554:
3555: 02. Ylijäämän käyttö 5 000 000 000
3556: 01. Ylijäämän käyttö, lisäystä 5 000 000 000
3557: Tulojen kokonaismäärä:
3558:
3559: 6 988 873 000
3560:
3561:
3562:
3563:
3564: 3
3565: EK 22/2000 vp- HE 111/2000 vp, HE 139/2000 vp
3566:
3567:
3568: MENOT
3569:
3570:
3571:
3572: Pääluokka 23
3573: mk
3574:
3575: 23. VALTIONEUVOSTO 100 000
3576:
3577: 03. Oikeuskanslerinvirasto 100 000
3578: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä 100 000
3579:
3580:
3581:
3582: Pääluokka 24
3583: 24. ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 9 550 000
3584:
3585: 01. Ulkoasiainhallinto 5 500 000
3586: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä 5 500 000
3587:
3588: 99. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot 4 050 000
3589: 23. Erityisasiantuntijoista aiheutuvat menot (arviomääräraha), lisäystä 2 800 000
3590: 25. Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan (arviomäärä-
3591: raha), lisäystä .............................................................................. . 1 250 000
3592:
3593:
3594:
3595: Pääluokka 25
3596: 25. OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 27 550 000
3597:
3598: 10. Tuomioistuinlaitos 10 550 000
3599: 21. Korkeimman oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v),
3600: lisäystä ........................................................................................ . 250 000
3601: 22. Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha
3602: 2 v), lisäystä ................................................................................ . 300 000
3603: 23. Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v),
3604: lisäystä ........................................................................................ . 5 000 000
3605: 29. Erityismenot (arviomääräraha), lisäystä ...................................... .. 5 000 000
3606:
3607: 50. Vankeinhoitolaitos 3 000 000
3608: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä 3 000 000
3609:
3610:
3611:
3612:
3613: 4
3614: EK 22/2000 vp - HE 111/2000 vp, HE 139/2000 vp
3615:
3616:
3617: 70. Vaalimenot 14 000 000
3618: 21. Vaalimenot (arviomääräraha), lisäystä 14 000 000
3619:
3620:
3621:
3622: Pääluokka 26
3623: 26. SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA -608 000
3624:
3625: 07. Kihlakunnat 2 000 000
3626: 21. Kihlakunnanvirastojen yhteiset toimintamenot (siirtomääräraha
3627: 2 v), lisäystä ............................................................................... .. 2 000 000
3628:
3629: 75. Poliisitoimi 10 000 000
3630: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä 10 000 000
3631:
3632: 80. Pelastustoimi 3 775 000
3633: 21. Pelastustoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä 1 475 000
3634: 22. Erityismenot (arviomääräraha), lisäystä ...................................... .. 2 300 000
3635:
3636: 90. Rajavartiolaitos 28 463 000
3637: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ............................ .. 17 463 000
3638: 70. Ilma- ja vartioalusten hankinta (siirtomääräraha 3 v), lisäystä 11 000 000
3639:
3640: 98. Alueiden kehittäminen -44 846 000
3641: 61. EU:n osallistuminen rakenne- ja aluekehitysohjelmiin sekä yhteisö-
3642: aloitteisiin (arviomääräraha), vähennystä .................................... . -44 846 000
3643: 62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus sisäasiainministeriön
3644: osalta (arviomääräraha) .............................................................. ..
3645:
3646:
3647:
3648: Pääluokka 27
3649: 27. PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 26 893 000
3650:
3651: 10. Puolustusvoimat
3652: 21. Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
3653:
3654: 30. Kansainvälinen rauhanturvaamistoiminta 26 893 000
3655: 22. YK:n ja ETYJin rauhanturvaamistoiminnan kalusto- ja hallintome-
3656: not (arviomääräraha), lisäystä ..................................................... .. 26 893 000
3657:
3658:
3659:
3660:
3661: 5
3662: EK 22/2000 vp- HE 11112000 vp, HE 139/2000 vp
3663:
3664:
3665: Pääluokka 28
3666: 28. VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 142 057 000
3667:
3668: 01. Valtiovarainministeriö 20 050 000
3669: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), vähennystä -2 000 000
3670: 89. Osakkeiden myyntijärjestelyt (siirtomääräraha 2 v) 22 050 000
3671:
3672: 39. Eräät siirrot Ahvenanmaan maakunnalle 17 007 000
3673: 30. Ahvenanmaan tasoitusmaksu (arviomääräraha), lisäystä 17 007 000
3674:
3675: 70. Hallinnon kehittämiskeskus 4 000 000
3676: 88. Hallinnon kehittämiskeskuksen peruspääoman korotus 4 000 000
3677:
3678: 81. Eräät hallinnonaloittain jakamattomat menot 401 000 000
3679: 22. Nettobudjetoitujen virastojen toiminnan kehittäminen (siirtomäärä-
3680: raha 3 v), lisäystä ....................................................................... .. 1 000 000
3681: 23. Arvonlisäveromenot (arviomääräraha), lisäystä .......................... .. 400 000 000
3682:
3683: 90. Suomen maksuosuudet Euroopan unionille -300 000 000
3684: 66. Maksut Euroopan unionille (arviomääräraha), vähennystä -300 000 000
3685:
3686:
3687:
3688: Pääluokka 29
3689: 29. OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 156 825 000
3690:
3691: 01. Opetusministeriö
3692: 62. EU:n raket;tner~~~~tojen valtion rahoitusosuus opetusministeriön
3693: osalta (arv1omaararaha) ............................................................... .
3694:
3695: 10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus 3 000 000
3696: 24. Harjoittelukoulujen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä 3 000 000
3697:
3698: 20. Ammattikorkeakouluopetus -975 000
3699: 30. Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja yksityisten ammattikorkea-
3700: koulujen käyttökustannuksiin (arviomääräraha), vähennystä -975 000
3701:
3702: 60. Ammatillinen koulutus 85 000 000
3703: 30. Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulutuksen käyttökustan-
3704: nuksiin (arviomääräraha), lisäystä .............................................. .. 85 000 000
3705:
3706:
3707:
3708: 6
3709: EK 22/2000 vp -HE 11112000 vp, HE 139/2000 vp
3710:
3711:
3712: 70. Opintotuki 59 000 000
3713: 52. Opintolainojen valtiontakaus ja korkotuki (arviomääräraha),
3714: lisäystä ........................................................................................ . 47 000 000
3715: 59. Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden koulumat-
3716: katuki (arviomääräraha), lisäystä ................................................ .. 12 000 000
3717:
3718: 88. Tiede 500 000
3719: 22. Arkistolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä 500 000
3720: 50. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (siirtomääräraha 3 v)
3721:
3722: 90. Taide ja kulttuuri 10 300 000
3723: 75. Perusparannukset ja talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v),
3724: lisäystä ........................................................................................ . 10 300 000
3725:
3726:
3727:
3728: Pääluokka 30
3729: 30. MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 180 500 000
3730:
3731: 02. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 500 000
3732: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ............................. . 500 000
3733:
3734: 04. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan muut menot 3 000 000
3735: 25. Eläinlääkintähuolto (arviomääräraha), lisäystä ............................ . 3 000 000
3736:
3737: 12. Maa- ja puutarhatalouden tulotuki 171 300 000
3738: 41. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v)
3739: 45. Maatalouden ympäristötuki (siirtomääräraha 2 v), lisäystä .......... . 185 000 000
3740: 46. Luonnonhaittakorvaus (siirtomääräraha 2 v), vähennystä ............ . -13 700 000
3741:
3742: 31. Metsätalouden edistäminen ja valvonta 9 700 000
3743: 42. Valtionapu metsätalouden edistämis- ja valvontaorganisaatioille,
3744: lisäystä ........................................................................................ . 9 700 000
3745:
3746: 41. Kala-, riista- ja porotalous -8 000 000
3747: 62. Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja rakennepolitiikan edistä-
3748: minen (siirtomääräraha 3 v), vähennystä ..................................... . -8 000 000
3749:
3750: 51. Vesivarojen käyttö ja hoito 1 000 000
3751: 77. Vesistö- ja vesihuoltotyöt (siirtomääräraha 3 v), lisäystä 1 000 000
3752:
3753:
3754:
3755:
3756: 7
3757: EK 22/2000 vp- HE 111/2000 vp, HE 139/2000 vp
3758:
3759:
3760: 61. Maanmittauslaitos 3 000 000
3761: 80. Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot (arviomäärä-
3762: raha), lisäystä .............................................................................. . 3 000 000
3763:
3764:
3765:
3766: Pääluokka 31
3767: 31. LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 189 972 000
3768:
3769: 01. Liikenne- ja viestintäministeriö 156 000
3770: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ........................................... .
3771: 22. Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v), lisäystä ............. . 156 000
3772:
3773: 24. Tielaitos 36 000 000
3774: 21. Perustienpito (siirtomääräraha 2 v) ............................................. ..
3775: 77. Tieverkon kehittäminen (siirtomääräraha 2 v), lisäystä ................ . 36 000 000
3776:
3777: 32. Merenkulun ja muun vesiliikenteen edistäminen 7 000 000
3778: 41. Ulkomaanliikenteen kauppa-alusluetteloon merkittyjen alusten kil-
3779: pailuedellytysten turvaaminen (arviomääräraha), lisäystä ............ . 7 000 000
3780:
3781: 40. Ratahallintokeskus 68 000 000
3782: 79. Radioverkon rakentaminen (siirtomääräraha 3 v) 68 000 000
3783:
3784: 60. Joukkoliikenteen palvelujen ostot, korvaukset ja tuet 316 000
3785: 63. Joukk?l~ike~teen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha
3786: 3 v), hsaysta ................................................................................ . 316 000
3787:
3788: 99. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan muut menot 78 500 000
3789: 88. Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v), lisäystä ............................ . 78 500 000
3790:
3791:
3792:
3793: Pääluokka 32
3794: 32. KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 70 070 000
3795:
3796: 20. Teknologiapolitiikka 1 000 000
3797: 21. <:J~?lo~ian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v),
3798: hsaysta ........................................................................................ . 1 000 000
3799:
3800:
3801:
3802:
3803: 8
3804: EK 22/2000 vp - HE 111/2000 vp, HE 139/2000 vp
3805:
3806:
3807: 30. Yrittäjyys- ja pk-politiikka 63 000 000
3808: 62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus kauppa- ja teollisuus-
3809: ministeriön osalta (arviomääräraha), lisäystä ............................... . 63 000 000
3810:
3811: 40. Kuluttaja- ja kilpailupolitiikka 70 000
3812: 24. Kuluttajavalituslautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v),
3813: lisäystä ........................................................................................ . 70 000
3814:
3815: 70. Erityisrahoitus 6 000 000
3816: 45. Korkotuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille (arviomäärä-
3817: raha), lisäystä .............................................................................. . 6 000 000
3818:
3819:
3820:
3821:
3822: Pääluokka 33
3823: 33. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA -119 500 000
3824:
3825: 01. Sosiaali- ja terveysministeriö
3826: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
3827:
3828: 17. Työttömyysturva -100 000 000
3829: 50. Valtionosuus työttömyyskassoille (arviomääräraha), vähennystä .. -100 000 000
3830:
3831: 19. Eläkevakuutus -63 000 000
3832: 51. Valtion osuus maatalousyrittäjien eläkelaista johtuvista menoista
3833: (arviomääräraha), lisäystä ........................................................... . 7 000 000
3834: 60. Valtion osuus kansaneläkelaista johtuvista menoista (arviomäärä-
3835: raha), vähennystä ........................................................................ . -70 000 000
3836:
3837: 20. Tapaturmavakuutus 2 000 000
3838: 53. Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustan-
3839: nuksista (arviomääräraha), lisäystä .............................................. . 2 000 000
3840:
3841: 32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto 17 000 000
3842: 33. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslää-
3843: kärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha),
3844: lisäystä ........................................................................................ . 17 000 000
3845:
3846: 53. Terveyskasvatus ja -valvonta 2 500 000
3847: 24. Tartuntatautien valvonta (arviomääräraha), lisäystä 2 500 000
3848:
3849:
3850:
3851:
3852: 2 200731 9
3853: EK 22/2000 vp- HE 111/2000 vp, HE 139/2000 vp
3854:
3855:
3856: 57. Lomatoiminta 22 000 000
3857: 40. Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuk-
3858: siin (arviomääräraha), lisäystä ..................................................... . 22 000 000
3859:
3860:
3861:
3862: Pääluokka 34
3863: 34. TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA 110 480 000
3864:
3865: 01. Työhallinto 250 000
3866: 21. Työministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä 250 000
3867:
3868: 05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus -115 000 000
3869: 61. EU:n osallistuminen työvoima- ja sosiaalipolitiikkaan (arviomäärä-
3870: raha), vähennystä ........................................................................ . -60 000 000
3871: 62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus työministeriön osalta
3872: (arviomääräraha), vähennystä ...................................................... . -55 000 000
3873:
3874: 06. Työvoimapolitiikan toimeenpano 123 830 000
3875: 02. Palkka~e~ust~inen työllistämistuki valtionhallinnolle (arviomäärä-
3876: raha), hsaysta .............................................................................. . 130 000 000
3877: 21. Työv~i~a-~~iain paikallishallinnon toimintamenot (siirtomääräraha
3878: 2 v), hsaysta ................................................................................ . 3 500 000
3879: 30. Palkkaperusteinen työllistämistuki kunnille ja kuntayhtymille
3880: (arviomääräraha), vähennystä ...................................................... . -130 000 000
3881: 40. Kotitaloustyön väliaikainen tukeminen (siirtomääräraha 2 v) ...... . 20 330 000
3882: 52. Työmarkkinatuki (arviomääräraha), lisäystä ................................ . 100 000 000
3883:
3884: 07. Pakolais- ja siirtolaisuusasiat 66 400 000
3885: 21. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottotoiminta valtion
3886: osalta (arviomääräraha), lisäystä ................................................. . 10 100 000
3887: 63. ~a~ola.~sten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto (arviomääräraha),
3888: hsaysta ........................................................................................ . 56 300 000
3889:
3890: 99. Työministeriön hallinnonalan muut menot 35 000 000
3891: 50. Palkkaturva (arviomääräraha), lisäystä ....................................... .. 35 000 000
3892:
3893:
3894:
3895:
3896: 10
3897: EK 22/2000 vp - HE 111/2000 vp, HE 139/2000 vp
3898:
3899:
3900: Pääluokka 35
3901: 35. YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA 1 000 000
3902:
3903: 30. Asumisen edistäminen
3904: 60. Siirto valtion asuntorahastoon
3905:
3906: 60. Suomen ympäristökeskus 1 000 000
3907: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v), lisäystä 1 000 000
3908:
3909: 99. Ympäristöministeriön hallinnonalan muut menot
3910: 62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus ympäristöministeriön
3911: osalta (arviomääräraha) ............................................................... .
3912:
3913:
3914:
3915: Pääluokka 36
3916: 36. VALTIONVELKA 6194 000 000
3917:
3918: 01. Markka- ja euromääräisen velan korko -300 000 000
3919: 90. Markka- ja euromääräisen velan korko (arviomääräraha),
3920: vähennystä .................................................................................. . -300 000 000
3921:
3922: 02. Muun EMU-määräisen velan korko 300 000 000
3923: 90. Muun EMU-määräisen velan korko (arviomääräraha), lisäystä 300 000 000
3924:
3925: 06. Valtionvelan kuoletukset 6 074 000 000
3926: 94. Nettokuoletukset (arviomääräraha), lisäystä 6 074 000 000
3927:
3928: 09. Muut menot valtionvelasta 120 000 000
3929: 21. Palkkiot ja muut menot valtionvelasta (arviomääräraha), lisäystä 120 000 000
3930: Menojen kokonaismäärä:
3931: 6 988 889 000
3932:
3933:
3934:
3935:
3936: 11
3937: EK 22/2000 vp- HE 111/2000 vp, HE 139/2000 vp
3938:
3939:
3940:
3941:
3942: TULOT
3943:
3944: Osasto 11 10. Muut verot
3945: VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT
3946: 04. Moottoriajoneuvovero
3947: Momentin tuloarviota vähennetään 50 000 000
3948: 01. Tulon ja varallisuuden perusteella mk.
3949: kannettavat verot
3950: 05. Varainsiirtovero
3951: 01. Tulo- ja varallisuusvero Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä
3952: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 450 000 000 mk.
3953: 600 000 000 mk.
3954: 06. Arpajaisvero
3955: 02. Korkotulojen lähdevero Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä
3956: Momentin tuloarviota vähennetään 150 000 000 20 000 000 mk.
3957: mk.
3958: 07. Ajoneuvovero
3959: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä
3960: 04. Liikevaihdon perusteella kannettavat ve- 40 000 000 mk.
3961: rot ja maksut
3962:
3963: 01. Arvon/isävero Osasto 12
3964: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä
3965: SEKALAISET TULOT
3966: 270 000 000 mk.
3967:
3968: 02. Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero
3969: 26. Sisäasiainministeriön hallinnonala
3970: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä
3971: 110 000 000 mk.
3972: 98. Euroopan aluekehitysrahastosta saatavat tu-
3973: lot
3974: 08. Valmisteverot Momentilta vähennetään 305 835 000 mk.
3975:
3976: 01. Tupakkavero
3977: 27. Puolustusministeriön hallinnonala
3978: Momentilta vähennetään 50 000 000 mk.
3979: 99. Puolustusministeriön hallinnonalan muut
3980: 04. Alkoholijuomavero
3981: tulot
3982: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä
3983: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä
3984: 250 000 000 mk.
3985: 35 000 000 mk.
3986: 07. Polttoainevero
3987: Momentin tuloarviota vähennetään 900 000 000
3988: mk.
3989:
3990:
3991:
3992: 12
3993: EK 22/2000 vp- HE 111/2000 vp, HE 139/2000 vp
3994:
3995:
3996: 28. Valtiovarainministeriön hallinnonala 34. Työministeriön hallinnonala
3997:
3998: 51. Metallirahatulot 40. Euroopan sosiaalirahastosta saatavat tulot
3999: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä
4000: 20 000 000 mk. 471 786 000 mk.
4001:
4002: 87. Tulot rahoitusmarkkinoiden vakauttamisesta 70. Palkkaturvamaksujen palautukset
4003: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä
4004: 740 000 000 mk. 35 000 000 mk.
4005:
4006: 99. Valtiovarainministeriön hallinnonalan muut
4007: tulot Osasto 13
4008: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä
4009: KORKOTULOT JA VOITON
4010: 30 050 000 mk.
4011: TULOUTUKSET
4012:
4013: 30. Maa- ja metsätalousministeriön
4014: hallinnonala 01. Korkotulot
4015:
4016: 01. EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston 07. Korot talletuksista
4017: tukiosastosta saatavat tulot Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä
4018: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 200 000 000 mk.
4019: 136 400 000 mk.
4020:
4021:
4022: 31. Liikenne- ja viestintäministeriön Osasto 15
4023: hallinnonala LAINAT
4024:
4025: 24. Tielaitoksen sekalaiset tulot
4026: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 02. Ylijäämän käyttö
4027: 36 000 000 mk.
4028: 01. Ylijäämän käyttö
4029: 99. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnon- Momentille merkitään lisäystä 5 000 000 000
4030: alan muut tulot mk.
4031: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä
4032: 472 000 mk.
4033:
4034:
4035:
4036:
4037: 13
4038: EK 22/2000 vp- HE 11112000 vp, HE 139/2000 vp
4039:
4040:
4041:
4042:
4043: MENOT
4044:
4045: Pääluokka 23 Pääluokka 25
4046: VALTIONEUVOSTO OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
4047:
4048:
4049: 03. Oikeuskanslerinvirasto 10. Tuomioistuinlaitos
4050:
4051: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 21. Korkeimman oikeuden toimintamenot (siir-
4052: Momentille myönnetään lisäystä 100 000 mk. tomääräraha 2 v)
4053: Momentille myönnetään lisäystä 250 000 mk.
4054:
4055: 22. Korkeimman hallinto-oikeuden toimintame-
4056: Pääluokka 24
4057: not (siirtomääräraha 2 v)
4058: ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLIN-
4059: Momentille myönnetään lisäystä 300 000 mk.
4060: NONALA
4061: 23. Muiden tuomioistuinten toimintamenot
4062: (siirtomääräraha 2 v)
4063: 01. Ulkoasiainhallinto Momentille myönnetään lisäystä 5 000 000 mk.
4064:
4065: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 29. Erityismenot (arviomääräraha)
4066: Momentille myönnetään lisäystä 5 500 000 mk. Momentille myönnetään lisäystä 5 000 000 mk.
4067:
4068:
4069: 99. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan 50. Vankeinhoitolaitos
4070: muut menot
4071: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
4072: 23. Erityisasiantuntijoista aiheutuvat menot Momentille myönnetään lisäystä 3 000 000 mk.
4073: ( arviomääräraha)
4074: Momentille myönnetään lisäystä 2 800 000 mk.
4075: 70. Vaalimenot
4076: 25. Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhal-
4077: lintaan (arviomääräraha) 21. Vaalimenot (arviomääräraha)
4078: Momentille myönnetään lisäystä 1 250 000 mk. Momentille myönnetään lisäystä 14 000 000
4079: mk.
4080:
4081:
4082:
4083:
4084: 14
4085: EK 22/2000 vp - HE 11112000 vp, HE 139/2000 vp
4086:
4087:
4088:
4089: Pääluokka 26 98. Alueiden kehittäminen
4090: SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNON-
4091: 61. EU:n osallistuminen rakenne- ja aluekehi-
4092: ALA tysohjelmiin sekä yhteisöaloitteisiin (arviomää-
4093: räraha)
4094: Momentilta vähennetään 44 846 000 mk.
4095: 07. Kihlakunnat Lisäksi momentin perusteluja muutetaan si-
4096: ten, että myöntämisvaltuus vähenee 923 600 000
4097: 21. Kihlakunnanvirastojen yhteiset toiminta- markasta 811 403 000 markkaan.
4098: menot (siirtomääräraha 2 v)
4099: Momentille myönnetään lisäystä 2 000 000 mk. 62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoitus-
4100: osuus sisäasiainministeriön osalta (arviomäärä-
4101: raha)
4102: 75. Poliisitoimi Momentin perusteluja muutetaan siten, että
4103: myöntämisvaltuus vähenee 141 720 000 mar-
4104: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) kasta 110 900 000 markkaan.
4105: Momentille myönnetään lisäystä 10 000 000
4106: mk.
4107: Pääluokka 27
4108: 80. Pelastustoimi PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNON-
4109: ALA
4110: 21. Pelastustoimen toimintamenot (siirtomäärä-
4111: raha 2 v)
4112: Momentille myönnetään lisäystä 1 475 000 mk. 10. Puolustusvoimat
4113: 22. Erityismenot (arviomääräraha) 21. Puolustusvoimien toimintamenot (siirto-
4114: Momentille myönnetään lisäystä 2 300 000 mk. määräraha 2 v)
4115: Euroopan unionin kriisinhallintakyvyn kehittä-
4116: miseen liittyen perustetaan puolustusvoimiin
4117: 90. Rajavartiolaitos
4118: 1.11.2000 lukien kenraalin virka (A30).
4119: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
4120: Momentille myönnetään lisäystä 17 463 000 30. Kansainvälinen rauhanturvaamistoiminta
4121: mk.
4122: 22. YK:n ja ETYJin rauhanturvaamistoiminnan
4123: 70. Ilma- ja vartioalusten hankinta (siirtomää- kalusto- ja hallintomenot (arviomääräraha)
4124: räraha 3 v) Momentille myönnetään lisäystä 26 893 000
4125: Momentille myönnetään lisäystä 11 000 000 mk.
4126: mk.
4127:
4128:
4129:
4130:
4131: 15
4132: EK 22/2000 vp- HE 11112000 vp, HE 139/2000 vp
4133:
4134:
4135: Pääluokka 28 on yhteensä noin 17 milj. mk. Omaisuus merki-
4136: VAL TIOVARAINMINISTERIÖN HALLIN- tään lainaehdoin annetuksi velkapääomaksi.
4137: Valtioneuvosto vaituotetaan päättämään tarkem-
4138: NONALA min siirrettävästä valtion omaisuudesta ja siir-
4139: ron muista yksityiskohdista.
4140:
4141: 01. Valtiovarainministeriö
4142: 70. Hallinnon kehittämiskeskus
4143: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
4144: Momentilta vähennetään 2 000 000 mk. 88. Hallinnon kehittämiskeskuksen perus-
4145: Lisäksi momentin määräraha muutetaan net- pääoman korotus
4146: tomäärärahaksi siltä osin, että nettobudjetoinnis- Momentille myönnetään 4 000 000 mk.
4147: sa otetaan tulona huomioon EU: lta saatavat tu- Määrärahaa saa käyttää Hallinnon kehittämis-
4148: lot. keskuksen peruspääoman korotukseen kehittä-
4149: miskeskuksen taserakenteen vahvistamiseksi lii-
4150: 89. Osakkeiden myyntijärjestelyt (siirtomäärä- ketoiminnan laajuutta vastaavaksi ja valtiova-
4151: raha 2 v) rainministeriön kehittämiskeskuksesta teettä-
4152: Momentille myönnetään lisäystä 22 050 000 män ulkopuolisen arvioinnin perusteella tehtä-
4153: mk. vien ja valtioneuvoston päättämien kehittämis-
4154: Momentin perusteluja täydennetään siten, että keskuksen kehittämistoimenpiteiden toteuttami-
4155: määrärahaa saa käyttää myös valtion kiinteis- seksi.
4156: töyksiköiltä Kapiteeli Oy:lle ja Valtion kiinteis-
4157: tölaitokselle siirtyvän omaisuuden väliaikaises-
4158: ta hallinnasta valtiovarainministeriölle aiheutu- 81. Eräät hallinnonaloittain jakamattomat
4159: vien menojen maksamiseen. menot
4160:
4161: 22. Nettobudjetoitujen virastojen toiminnan
4162: 39. Eräät siirrot Ahvenanmaan maakunnalle kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
4163: Momentille myönnetään lisäystä 1 000 000 mk.
4164: 30. Ahvenanmaan tasoitusmaksu (arviomäärä-
4165: raha) 23. Arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
4166: Momentille myönnetään lisäystä 17 007 000 Momentille myönnetään lisäystä 400 000 000
4167: mk. mk.
4168:
4169:
4170: 60. Valtion kiinteistölaitos 90. Suomen maksuosuudet Euroopan
4171: unionille
4172: Valtion kiinteistöhallinnon uudelleenjärjestelyi-
4173: hin liittyen siirretään ulkoasiainministeriön, 66. Maksut Euroopan unionille (arviomäärära-
4174: puolustusministeriön, Helsingin yliopiston, Ra- ha)
4175: tahallintokeskuksen ja Tielaitoksen hallussa ol- Momentilta vähennetään 300 000 000 mk.
4176: lutta kiinteistövarallisuutta Valtion kiinteistölai-
4177: toksen hallintaan. Siirrettävän omaisuuden arvo
4178:
4179:
4180:
4181:
4182: 16
4183: EK 22/2000 vp - HE 11112000 vp, HE 139/2000 vp
4184:
4185:
4186: Pääluokka 29 59. Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten
4187: OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA opiskelijoiden koulumatkatuki (arviomääräraha)
4188: Momentille myönnetään lisäystä 12 000 000
4189: mk.
4190: 01. Opetusministeriö
4191:
4192: 62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoitus- 88. Tiede
4193: osuus opetusministeriön osalta (arviomäärära-
4194: 22. Arkistolaitoksen toimintamenot (siirtomää-
4195: ha)
4196: räraha 2 v)
4197: Momentin perusteluja muutetaan siten, että
4198: Momentille myönnetään lisäystä 500 000 mk.
4199: myöntämisvaltuus pienenee 359 600 000 mar-
4200: kasta 350 418 000 markkaan.
4201: 50. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat
4202: (siirtomääräraha 3 v)
4203: 10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus Momentin perusteluja muutetaan siten, että mää-
4204: rärahaa saa käyttää myös valtionavustusten ja
4205: 24. Harjoittelukoulujen toimintamenot (siirto- apurahojen maksamiseen.
4206: määräraha 2 v)
4207: Momentille myönnetään lisäystä 3 000 000 mk.
4208: 90. Taide ja kulttuuri
4209:
4210: 20. Ammattikorkeakouluopetus 75. Perusparannuksetja talonrakennukset (siir-
4211: tomääräraha 3 v)
4212: 30. Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja yk- Momentille myönnetään lisäystä 10 300 000
4213: sityisten ammattikorkeakoulujen käyttökustan- mk.
4214: nuksiin (arviomääräraha)
4215: Momentilta vähennetään 975 000 mk. Lisäykset käyttösuunnitelmaan: mk
4216:
4217:
4218: 2. Kansallismuseon peruskorjaus 5 300 000
4219: 60. Ammatillinen koulutus
4220: 3. Suomenlinnan perusparan-
4221: 30. Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulu- nukset 5 000 000
4222: tuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Yhteensä 10 300 000
4223: Momentille myönnetään lisäystä 85 000 000
4224: mk. Kansallismuseon peruskorjauksen tarkistettu
4225: kustannusarvio on yhteensä 75 000 000 mk, mis-
4226: tä rakennuksen korjaustyön laajuus on 7 566 m2
4227: 70. Opintotuki ja kustannusarvio 70 800 000 mk eli 9 357
4228: mk/m 2 sekä lisärakentamisen osuus 604 m2 ja
4229: 52. Opintolainojen valtiontakaus ja korkotuki kustannusarvio 4 200 000 mk eli 6 953 mk/m2 •
4230: (arviomääräraha)
4231: Momentille myönnetään lisäystä 47 000 000
4232: mk.
4233:
4234:
4235:
4236:
4237: 3 200731 17
4238: EK 22/2000 vp- HE 11l/2000 vp, HE 139/2000 vp
4239:
4240:
4241: Pääluokka 30 komenoihin myönnettävien valtionapujen mak-
4242: MAA- JA METSÄ TALOUSMINISTERIÖN samiseen.
4243: HALLINNONALA
4244: 41. Kala-, riista- ja porotalous
4245:
4246: 02. Maa- ja metsätalousministeriön tietopal- 62. Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja
4247: velukeskus rakermepolitiikan edistäminen (siirtomääräraha
4248: 3 v)
4249: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentilta vähennetään 8 000 000 mk.
4250: Momentille myönnetään lisäystä 500 000 mk. Lisäksi momentin perusteluja muutetaan si-
4251: ten, että määrärahasta on varattu 39 350 000 mk
4252: EU:n osarahoittamien hankkeiden valtion rahoi-
4253: 04. Maa- ja metsätalousministeriön hallin- tusosuutta varten.
4254: nonalan muut menot
4255:
4256: 25. Eläinlääkintähuolto (arviomääräraha) 51. Vesivarojen käyttö ja hoito
4257: Momentille myönnetään lisäystä 3 000 000 mk.
4258: 77. Vesistö- ja vesihuoltotyöt (siirtomääräraha
4259: 3 v)
4260: 12. Maa- ja puutarhatalouden tulotuki Momentille myönnetään lisäystä 1 000 000 mk.
4261:
4262: 41. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki
4263: (siirtomääräraha 2 v) 61. Maanmittauslaitos
4264: Momentin perusteluja muutetaan siten, että
4265: vuonna 2000 ja sitä aiemmin tehdyistä päätök- 80. Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutu-
4266: sistä saa aiheutua ao. vuosiin kohdistuvia vuo- vat menot (arviomääräraha)
4267: den 2001 määrärahasta maksettavia menoja Momentille myönnetään lisäystä 3 000 000 mk.
4268: enintään 450 000 000 mk.
4269:
4270: 45. Maatalouden ympäristötuki (siirtomäärä- Pääluokka 31
4271: raha 2 v)
4272: LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN
4273: Momentille myönnetään lisäystä 185 000 000
4274: mk. HALLINNONALA
4275:
4276: 46. Luonnonhaittakorvaus (siirtomääräraha 2 v)
4277: Momentilta vähennetään 13 700 000 mk. Ol. Liikenne- ja viestintäministeriö
4278:
4279: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
4280: 31. Metsätalouden edistäminen ja valvonta Ministeriön viestintähallinto-osaston osasto-
4281: päällikön virka (A30) siirretään 1.12.2000 lu-
4282: 42. Valtionapu metsätalouden edistämis- ja val- kien ministeriön osastopäällikön viraksi.
4283: vontaorganisaatioille
4284: Momentille myönnetään lisäystä 9 700 000 mk. 22. Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha
4285: Lisämäärärahaa saa käyttää Metsätalouden 3 v)
4286: kehittämiskeskus Tapion ja metsäkeskusten ta- Momentille myönnetään lisäystä 156 000 mk.
4287: kautuviin eläkemenoihin ja niiden viivästyskor-
4288:
4289: 18
4290: EK 22/2000 vp -HE lll/2000 vp, HE 139/2000 vp
4291:
4292:
4293: Lisäksi momentin perusteluja muutetaan si- 99. Liikenne- ja viestintäministeriön hallin-
4294: ten, että määrärahaa saa käyttää EU:n TEN- nonalan muut menot
4295: hankkeiden menoihin.
4296: 88. Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v)
4297: Momentille myönnetään lisäystä 78 500 000
4298: 24. Tielaitos mk.
4299:
4300: 21. Perustienpito (siirtomääräraha 2 v)
4301: Tielaitokseen perustetaan vuoden 2001 alusta
4302: Pääluokka 32
4303: Tiehallintoon siirrettävä pääjohtajan virka (A33)
4304: 1.11.2000 lukien. Tielaitoksen pääjohtajan vir- KAUPPA-JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN
4305: ka (A34) lakkautetaan 31.12.2000 lukien. HALLINNONALA
4306:
4307: 77. Tieverkon kehittäminen (siirtomääräraha
4308: 2 v) 20. Teknologiapolitiikka
4309: Momentille myönnetään lisäystä 36 000 000
4310: mk. Saadaan hyväksyä omistusjärjestelyjä, JOtssa
4311: valtio luopuu määräysvallasta Finntech Finnish
4312: Technology Ltd Oy:ssä.
4313: 32. Merenkulun ja muun vesiliikenteen
4314: edistäminen 21. Geologian tutkimuskeskuksen toimintame-
4315: not (siirtomääräraha 2 v)
4316: 41. Ulkomaanliikenteen kauppa-alusluetteloon
4317: Momentille myönnetään lisäystä 1 000 000 mk.
4318: merkittyjen alusten kilpailuedellytysten turvaa-
4319: minen (arviomääräraha)
4320: Momentille myönnetään lisäystä 7 000 000 mk. 30. Yrittäjyys- ja pk-politiikka
4321:
4322: 62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoitus-
4323: 40. Ratahallintokeskus osuus kauppa- ja teollisuusministeriön osalta
4324: (arviomääräraha)
4325: 79. Radioverkon rakentaminen (siirtomäärä-
4326: Momentille myönnetään lisäystä 63 000 000
4327: raha 3 v)
4328: mk.
4329: Momentille myönnetään 68 000 000 mk. Lisäksi momentin perusteluja muutetaan si-
4330: Määrärahaa saa käyttää rautatieliikenteen ra- ten, että myöntämisvaltuus vähenee 549 500 000
4331: dioverkon rakentamismenojen maksamiseen. markasta 537 500 000 markkaan.
4332: Ratahallintokeskus oikeutetaan tekemään koko-
4333: naisrahoitussopimus radioverkon rakentamises-
4334: ta enintään 300 000 000 markan määrästä. 40. Kuluttaja- ja kilpailupolitiikka
4335:
4336: 24. Kuluttajavalituslautakunnan toiminta-
4337: 60. Joukkoliikenteen palvelujen ostot, menot (siirtomääräraha 2 v)
4338: korvaukset ja tuet
4339: Momentille myönnetään lisäystä 70 000 mk.
4340: 63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittä-
4341: minen (siirtomääräraha 3 v)
4342: Momentiile myönnetään lisäystä 316 000 mk.
4343:
4344:
4345: 19
4346: EK 22/2000 vp- HE 111/2000 vp, HE 139/2000 vp
4347:
4348:
4349: 70. Erityisrahoitus 20. Tapaturmavakuutus
4350:
4351: 45. Korkotuki julkisesti tuetuille vienti- ja alus- 53. Valtion osuus maatalousyrittäjien tapatur-
4352: luotoille (arviomääräraha) mavakuutuksen kustannuksista (arviomäärä-
4353: Momentille myönnetään lisäystä 6 000 000 mk. raha)
4354: Momentin perusteluja muutetaan siten, että Momentille myönnetään lisäystä 2 000 000 mk.
4355: määrärahaa saa käyttää myös Valtiokonttorilie
4356: korontasaussopimuksista aiheutuvien korko- ja
4357: valuuttariskien suojaukseen tarvittavien toimen- 32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveyden-
4358: piteiden ja kustannusten maksamiseen. huolto
4359:
4360: 33. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille
4361: lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheu-
4362: Pääluokka 33
4363: tuviin kustannuksiin (arviomääräraha)
4364: SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN Momentille myönnetään lisäystä 17 000 000
4365: HALLINNONALA mk.
4366:
4367:
4368: 01. Sosiaali- ja terveysministeriö 53. Terveyskasvatus ja -valvonta
4369:
4370: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 24. Tartuntatautien valvonta (arviomääräraha)
4371: Lakkautetaan apulaisosastopäällikön (A30) vir- Momentille myönnetään lisäystä 2 500 000 mk.
4372: ka 1.11.2000 lukien.
4373: 57. Lomatoiminta
4374: 17. Työttömyysturva
4375: 40. Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomitus-
4376: 50. Valtionosuus työttömyyskassoille (arvio- palvelujen kustannuksiin (arviomääräraha)
4377: määräraha) Momentille myönnetään lisäystä 22 000 000
4378: Momentilta vähennetään 100 000 000 mk. mk.
4379:
4380:
4381: 19. Eläkevakuutus Pääluokka 34
4382: TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA
4383: 51. Valtion osuus maatalousyrittäjien eläkelais-
4384: ta johtuvista menoista (arviomääräraha)
4385: Momentille myönnetään lisäystä 7 000 000 mk.
4386: 01. Työhallinto
4387: 60. Valtion osuus kansaneläkelaista johtuvista
4388: 21. Työministeriön toimintamenot (siirtomäärä-
4389: menoista (arviomääräraha)
4390: raha 2 v)
4391: Momentilta vähennetään 70 000 000 mk.
4392: Momentille myönnetään lisäystä 250 000 mk.
4393:
4394:
4395:
4396:
4397: 20
4398: EK 22/2000 vp- HE 111/2000 vp, HE 139/2000 vp
4399:
4400:
4401: 05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien tuki) 200 000 000 markan määrärahan käyttä-
4402: toteutus mättä oleva osa peruutetaan.
4403:
4404: 61. EU:n osallistuminen työvoima- ja sosiaali- 52. Työmarkkinatuki (arviomääräraha)
4405: politiikkaan (arviomääräraha) Momentille myönnetään lisäystä 100 000 000
4406: Momentilta vähennetään 60 000 000 mk. mk.
4407: Lisäksi momentin perusteluja muutetaan si-
4408: ten, että myöntämisvaltuus alenee 734 300 000
4409: markasta 676 370 000 markkaan. 07. Pakolais- ja siirtolaisuusasiat
4410:
4411: 62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoitus- 21. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vas-
4412: osuus työministeriön osalta (arviomääräraha) taanottotoiminta valtion osalta (arviomäärära-
4413: Momentilta vähennetään 55 000 000 mk. ha)
4414: Lisäksi momentin perusteluja muutetaan si- Momentille myönnetään lisäystä 10 100 000
4415: ten, että myöntämisvaltuus alenee 542 000 000 mk.
4416: markasta 459 570 000 markkaan.
4417: 63. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vas-
4418: taanotto (arviomääräraha)
4419: 06. Työvoimapolitiikan toimeenpano Momentille myönnetään lisäystä 56 300 000
4420: mk.
4421: 02. Palkkaperusteinen työllistämistuki valtion-
4422: hallinnolle (arviomääräraha)
4423: Momentille myönnetään lisäystä 130 000 000 99. Työministeriön hallinnonalan muut me-
4424: mk. not
4425:
4426: 21. Työvoima-asiain paikallishallinnon toimin- 50. Palkkaturva (arviomääräraha)
4427: tamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä 35 000 000
4428: Momentille myönnetään lisäystä 3 500 000 mk. mk.
4429:
4430: 30. Palkkaperusteinen työllistämistuki kunnille
4431: ja kuntayhtymille (arviomääräraha) Pääluokka 35
4432: Momentilta vähennetään 130 000 000 mk.
4433: YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLIN-
4434: 40. Kotitaloustyön väliaikainen tukeminen NONALA
4435: (siirtomääräraha 2 v)
4436: Momentille myönnetään 20 330 000 mk.
4437: Määrärahaa saa käyttää kotitaloustyön väliai- 30. Asumisen edistäminen
4438: kaisesta tukijärjestelmästä annetun lain mukai-
4439: sen tuen maksamiseen. 60. Siirto valtion asuntorahastoon
4440: Määrärahaa saa käyttää kokeilujärjestelmän Momentin perusteluja muutetaan siten, että
4441: hallintokustannuksiin ja kokeilun seurannasta vuonna 2000 saadaan myöntää valtion asuntora-
4442: aiheutuviin menoihin. Lisäksi määrärahaa saa haston varoista aravalain mukaisia lainoja yh-
4443: käyttää enintään viiden henkilötyövuoden palk- teensä enintään 5 000 000 000 mk ja hyväksyä
4444: kausmenoihin. Vuoden 1998 talousarvion mo- korkotukilainoiksi vuokra-asuntolainojen kor-
4445: mentin 34.06.65 (Kotitaloustyön väliaikainen kotuesta annetun lain, omistusasuntojen korko-
4446: tuesta annetun lain ja asumisoikeustalolainojen
4447:
4448:
4449: 21
4450: EK 22/2000 vp - HE 11112000 vp, HE 139/2000 vp
4451:
4452:
4453: korkotuesta annetun lain mukaisia lainoja yh- Pääluokka 36
4454: teensä enintään 2 000 000 000 mk sekä näiden VALTIONVELKA
4455: lisäksi vuodelta 1999 peruuntuneita hankkeita
4456: tai muuten käyttämättä jääneitä valtuuksia vas-
4457: taava määrä.
4458: 01. Markka- ja euromääräisen velan korko
4459:
4460: 60. Suomen ympäristökeskus 90. Markka- ja euromääräisen velan korko
4461: (arviomääräraha)
4462: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentilta vähennetään 300 000 000 mk.
4463: Momentille myönnetään lisäystä 1 000 000 mk.
4464: 02. Muun EMU-määräisen velan korko
4465: 99. Ympäristöministeriön hallinnonalan
4466: muut menot 90. Muun EMU-määräisen velan korko (arvio-
4467: määräraha)
4468: 62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoitus- Momentille myönnetään lisäystä 300 000 000
4469: osuus ympäristöministeriön osalta (arviomäärä- mk.
4470: raha)
4471: Momentin perusteluja muutetaan siten, että
4472: 06. Valtionvelan kuoletukset
4473: myöntämisvaltuus vähenee 40 500 000 markas-
4474: ta 32 500 000 markkaan.
4475: 94. Nettokuoletukset (arviomääräraha)
4476: Momentille myönnetään lisäystä 6 07 4 000 000
4477: mk.
4478:
4479:
4480: 09. Muut menot valtionvelasta
4481:
4482: 21. Palkkiot ja muut menot valtionvelasta
4483: (arviomääräraha)
4484: Momentille myönnetään lisäystä 120 000 000
4485: mk.
4486:
4487:
4488:
4489:
4490: Eduskunta on päättänyt, että nyt hyväksyttyä vuoden 2000 toista lisätalousarviota sovelletaan
4491: 1 päivästä marraskuuta 2000 alkaen.
4492:
4493:
4494:
4495:
4496: 22
4497: EK 22/2000 vp - HE 111/2000 vp, HE 139/2000 vp
4498:
4499:
4500:
4501:
4502: Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 2000
4503:
4504:
4505:
4506:
4507: 23
4508: EK 23/2000 vp - VNS 2/2000 vp
4509:
4510:
4511:
4512:
4513: EDUSKUNNAN KIRJELMÄ 23/2000 vp
4514:
4515: Valtioneuvoston selonteko valtakunnallisista
4516: alueidenkäyttötavoitteista
4517:
4518:
4519:
4520: Asia Päätös
4521: Valtioneuvosto on antanut eduskunnalle valtio- Eduskunta on hyväksynyt mietinnön ja lähettää
4522: neuvoston selonteon valtakunnallisista alueiden- sen valtioneuvostolle tiedoksi ja huomioon otet-
4523: käyttötavoitteista (VNS 2/2000 vp). tavaksi.
4524:
4525: Valiokuntakäsittely
4526: Ympäristövaliokunta on antanut asiasta mietin-
4527: nön (YmVM 10/2000 vp).
4528:
4529:
4530:
4531: Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 2000
4532:
4533:
4534:
4535:
4536: VNS 2/2000 vp 200859
4537: YmVM 10/2000 vp
4538: EK 24/2000 vp - K 5/2000 vp
4539:
4540:
4541:
4542:
4543: EDUSKUNNAN KIRJELMÄ 24/2000 vp
4544:
4545: Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan
4546: kertomus parlamentaarisen yleiskokouksen toi-
4547: minnasta vuonna 1999
4548:
4549:
4550:
4551: Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnalle
4552:
4553:
4554: Asia Valiokuntakäsittely
4555: Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunta on Ulkoasiainvaliokunta on antanut asiasta mietin-
4556: antanut eduskunnalle Euroopan neuvoston Suo- nön (UaVM 6/2000 vp).
4557: men valtuuskunnan kertomuksen parlamentaari-
4558: sen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 1999 (K Päätös
4559: 5/2000 vp). Eduskunta on hyväksynyt ulkoasiainvaliokun-
4560: nan mietinnön ja lähettää sen Euroopan neuvos-
4561: ton Suomen valtuuskunnalle ja hallitukselle.
4562:
4563:
4564:
4565: Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 2000
4566:
4567:
4568:
4569:
4570: K 5/2000 vp
4571: UaVM 6/2000 vp 200860
4572: EK 24a/2000 vp - K 5/2000 vp
4573:
4574:
4575:
4576:
4577: EDUSKUNNAN KIRJELMÄ 24a/2000 vp
4578:
4579: Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan
4580: kertomus parlamentaarisen yleiskokouksen toi-
4581: minnasta vuonna 1999
4582:
4583:
4584:
4585: Asia Valiokuntakäsittely
4586: Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunta on Ulkoasiainvaliokunta on antanut asiasta mietin-
4587: antanut eduskunnalle Euroopan neuvoston Suo- nön (UaVM 6/2000 vp).
4588: men valtuuskunnan kertomuksen parlamentaari-
4589: sen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 1999 (K Päätös
4590: 5/2000 vp). Eduskunta on hyväksynyt ulkoasiainvaliokun-
4591: nan mietinnön ja lähettää sen Euroopan neuvos-
4592: ton Suomen valtuuskunnalle ja hallitukselle.
4593:
4594:
4595:
4596: Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 2000
4597:
4598:
4599:
4600:
4601: K 512000 vp
4602: UaVM 6/2000 vp 200861
4603: EK 25/2000 vp - K 6/2000 vp
4604:
4605:
4606:
4607:
4608: EDUSKUNNAN KIRJELMÄ 25/2000 vp
4609:
4610: Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön
4611: Suomen valtuuskunnan kertomus ETYJ:n par-
4612: lamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta
4613: vuonna 1999
4614:
4615:
4616:
4617: Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnalle
4618:
4619:
4620: Asia Valiokuntakäsittely
4621: Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Ulkoasiainvaliokunta on antanut asiasta mietin-
4622: Suomen valtuuskunta on antanut eduskunnalle nön (UaVM 7/2000 vp).
4623: Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön
4624: Suomen valtuuskunnan kertomuksen ETYJ:n Päätös
4625: parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta Eduskunta on hyväksynyt ulkoasiainvaliokun-
4626: vuonna 1999 (K 6/2000 vp). nan mietinnön ja lähettää sen tiedoksi Euroopan
4627: turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen val-
4628: tuuskunnalle ja hallitukselle.
4629:
4630:
4631:
4632: Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 2000
4633:
4634:
4635:
4636:
4637: K 6/2000 vp
4638: UaVM 7/2000 vp 200862
4639: EK 25a/2000 vp - K 6/2000 vp
4640:
4641:
4642:
4643:
4644: EDUSKUNNAN KIRJELMÄ 25a!2000 vp
4645:
4646: Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön
4647: Suomen valtuuskunnan kertomus ETYJ :n par-
4648: lamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta
4649: vuonna 1999
4650:
4651:
4652:
4653: Asia Valiokuntakäsittely
4654: Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Ulkoasiainvaliokunta on antanut asiasta mietin-
4655: Suomen valtuuskunta on antanut eduskunnalle nön (UaVM 7/2000 vp).
4656: Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön
4657: Suomen valtuuskunnan kertomuksen ETYJ:n Päätös
4658: parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta Eduskunta on hyväksynyt ulkoasiainvaliokun-
4659: vuonna 1999 (K 6/2000 vp). nan mietinnön ja lähettää sen tiedoksi Euroopan
4660: turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen val-
4661: tuuskunnalle ja hallitukselle.
4662:
4663:
4664:
4665: Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 2000
4666:
4667:
4668:
4669:
4670: K 6/2000 vp
4671: UaVM 7/2000 vp 200863
4672: EK 26/2000 vp - K 8/2000 vp
4673:
4674:
4675:
4676:
4677: EDUSKUNNAN KIRJELMÄ 26/2000 vp
4678:
4679: Eduskunnan kirjaston kertomus vuodelta 1999
4680:
4681:
4682:
4683: Eduskunnan kirjaston hallitukselle
4684:
4685:
4686: Asia Päätös
4687: Eduskunnan kirjaston hallitus on antanut edus- Eduskunta on hyväksynyt mietinnön ja lähettää
4688: kunnalle Eduskunnan kirjaston kertomuksen sen tämän ohella Eduskunnan kirjaston hallituk-
4689: vuodelta 1999 (K 8/2000 vp). selle.
4690:
4691: Valiokuntakäsittely
4692: Sivistysvaliokunta on antanut asiasta mietinnön
4693: (SiVM 12/2000 vp).
4694:
4695:
4696:
4697: Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 2000
4698:
4699:
4700:
4701:
4702: K 8/2000 vp
4703: SiVM 12/2000 vp 200881
4704: EK 27/2000 vp
4705:
4706:
4707:
4708:
4709: EDUSKUNNAN KIRJELMÄ 27/2000 vp
4710:
4711: Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtajan
4712: vaali
4713:
4714:
4715:
4716:
4717: Valtioneuvostolle
4718:
4719:
4720: Asia Päätös
4721: Eduskunta on toimittanut valtiontalouden tar- Valituksi on tullut pääjohtaja, oikeustieteen kan-
4722: kastusviraston pääjohtajan vaalin kuusivuotis- didaatti Tapio Leskinen.
4723: kaudeksi 1.1.2001-31.12.2006. Eduskunta on päättänyt saattaa vaalin tulok-
4724: sen valtioneuvoston tietoon.
4725:
4726:
4727:
4728: Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 2000
4729:
4730:
4731:
4732:
4733: 200898
4734: EK 28/2000 vp - HE 191/2000 vp
4735:
4736:
4737:
4738:
4739: EDUSKUNNAN KIRJELMÄ 28/2000 vp
4740:
4741: Hallituksen esitys vuoden 2000 kolmanneksi li-
4742: sätalousarvioksi
4743:
4744:
4745: KÄSITTELYTIEDOT Valtiovarainvaliokunta on antanut esitykses-
4746: tä mietinnön (VaVM 34/2000 vp).
4747: Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys vuo- Eduskunta on hyväksynyt kolmannen lisäta-
4748: den 2000 kolmanneksi lisätalousarvioksi (HE lousarvion 30 päivänä marraskuuta 2000 ja päät-
4749: 191/2000 vp). tänyt, että kolmatta lisätalousarviota sovelle-
4750: taan 7 päivästä joulukuuta 2000 alkaen.
4751:
4752:
4753:
4754:
4755: HE 191/2000 vp 200805
4756: VaVM 34/2000 vp
4757: EK 28/2000 vp- HE 191/2000 vp
4758:
4759:
4760:
4761: Vuoden 2000 111 lisätalousarvio
4762: Eduskunta on hyväksynyt seuraavan vuoden 2000 kolmannen lisätalousarvion:
4763:
4764:
4765:
4766:
4767: TULOT
4768:
4769:
4770: Osasto 11
4771: mk
4772: 11. VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT 4 200 000 000
4773:
4774: 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 4 500 000 000
4775: 01. Tulo- ja varallisuusvero, lisäystä 4 500 000 000
4776:
4777: 10. Muut verot -300 000 000
4778: 03. Autovero, vähennystä -300 000 000
4779:
4780:
4781:
4782: Osasto 13
4783: 13. KORKOTULOT JA VOITON TULOUTUKSET 970 000 000
4784:
4785: 03. Osinkotulot 970 000 000
4786: 01. Osinkotulot, lisäystä 970 000 000
4787: Tulojen kokonaismäärä:
4788: 5 170 000 000
4789:
4790:
4791:
4792:
4793: 2
4794: EK 28/2000 vp- HE 191/2000 vp
4795:
4796:
4797: MENOT
4798:
4799:
4800:
4801: Pääluokka 28
4802: mk
4803: 28. VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 23 000 000
4804:
4805: 39. Eräät siirrot Ahvenanmaan maakunnalle 23 000 000
4806: 30. Ahvenanmaan tasoitusmaksu (arviomääräraha), lisäystä 23 000 000
4807:
4808:
4809:
4810: Pääluokka 36
4811: 36. VALTIONVELKA 5 147 000 000
4812:
4813: 01. Markka- ja euromääräisen velan korko -250 000 000
4814: 90. Markka- ja euromääräisen velan korko (arviomääräraha), vähennys-
4815: tä ................................................................................................. . -250 000 000
4816:
4817: 06. Valtionvelan kuoletukset 5 397 000 000
4818: 94. Nettokuoletukset (arviomääräraha), lisäystä 5 397 000 000
4819:
4820: Menojen kokonaismäärä:
4821: 5 170 000 000
4822:
4823:
4824:
4825:
4826: 3
4827: EK 28/2000 vp - HE 191/2000 vp
4828:
4829:
4830:
4831:
4832: TULOT
4833: Osasto 11 Osasto 13
4834: VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT KORKOTULOT JA VOITON TULOUTUK-
4835: SET
4836:
4837: 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kan-
4838: nettavat verot 03. Osinkotulot
4839: 01. Tulo- ja varallisuusvero 01. Osinkotulot
4840: Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä
4841: 4 500 000 000 mk. 970 000 000 mk.
4842:
4843: 10. Muut verot
4844:
4845: 03. Autovero
4846: Momentilta vähennetään 300 000 000 mk.
4847:
4848:
4849:
4850:
4851: 4
4852: EK 28/2000 vp - HE 191/2000 vp
4853:
4854:
4855:
4856:
4857: MENOT
4858:
4859: Pääluokka 28 Pääluokka 36
4860: VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLIN- VALTIONVELKA
4861: NONALA
4862:
4863: 01. Markka- ja euromääräisen velan korko
4864: 39. Eräät siirrot Ahvenanmaan maakunnalle
4865: 90. Markka- ja euromääräisen velan korko (ar-
4866: 30. Ahvenanmaan tasoitusmaksu (arviomäärä- viomääräraha)
4867: raha) Momentilta vähennetään 250 000 000 mk.
4868: Momentille myönnetään lisäystä 23 000 000
4869: mk.
4870: 06. Valtionvelan kuoletukset
4871:
4872: 94. Nettokuoletukset (arviomääräraha)
4873: Momentille myönnetään lisäystä 5 397 000 000
4874: mk.
4875:
4876:
4877:
4878:
4879: Eduskunta on päättänyt, että nyt hyväksyttyä vuoden 2000 kolmatta lisätalousarviota sovelle-
4880: taan 7 päivästä joulukuuta 2000 alkaen.
4881:
4882:
4883:
4884:
4885: Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2000
4886:
4887:
4888:
4889:
4890: 5
4891: EK 29/2000 vp - K 9/2000 vp
4892:
4893:
4894:
4895:
4896: EDUSKUNNAN KIRJELMÄ 29/2000 vp
4897:
4898: Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskun-
4899: nan toimintakertomus vuodelta 1998
4900:
4901:
4902:
4903:
4904: Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnalle
4905:
4906:
4907: Asia Päätös
4908: Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta Eduskunta on hyväksynyt ulkoasiainvaliokun-
4909: on antanut eduskunnalle Pohjoismaiden neuvos- nan mietinnön ja lähettää sen sekä Pohjoismai-
4910: ton Suomen valtuuskunnan toimintakertomuk- den neuvoston Suomen valtuuskunnalle että hal-
4911: sen vuodelta 1998 (K 9/2000 vp). litukselle.
4912:
4913: Valiokuntakäsittely
4914: Ulkoasiainvaliokunta on antanut asiasta mietin-
4915: nön (UaVM 11/2000 vp).
4916:
4917:
4918:
4919: Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2000
4920:
4921:
4922:
4923:
4924: K 9/2000 vp 200956
4925: UaVM 11/2000 vp
4926: EK 29a/2000 vp - K 9/2000 vp
4927:
4928:
4929:
4930:
4931: EDUSKUNNAN KIRJELMÄ 29a/2000 vp
4932:
4933: Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskun-
4934: nan toimintakertomus vuodelta 1998
4935:
4936:
4937:
4938:
4939: Asia Päätös
4940: Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta Eduskunta on hyväksynyt ulkoasiainvaliokun-
4941: on antanut eduskunnalle Pohjoismaiden neuvos- nan mietinnön ja lähettää sen sekä Pohjoismai-
4942: ton Suomen valtuuskunnan toimintakertomuk- den neuvoston Suomen valtuuskunnalle että hal-
4943: sen vuodelta 1998 (K 9/2000 vp ). litukselle.
4944:
4945: Valiokuntakäsittely
4946: Ulkoasiainvaliokunta on antanut asiasta mietin-
4947: nön (UaVM 11/2000 vp).
4948:
4949:
4950:
4951: Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2000
4952:
4953:
4954:
4955:
4956: K 912000 vp 200957
4957: UaVM 11/2000 vp
4958: EK 30/2000 vp- PNE 4/2000 vp
4959:
4960:
4961:
4962:
4963: EDUSKUNNAN KIRJELMÄ 30/2000 vp
4964:
4965: Puhemiesneuvoston ehdotus eduskunnan tili-
4966: säännön muuttamisesta
4967:
4968:
4969:
4970:
4971: Asia Valiokuntakäsittely
4972: Eduskunnan puhemiesneuvosto on tehnyt edus- Valtiovarainvaliokunta on antanut asiasta mie-
4973: kunnalle ehdotuksen eduskunnan tilisäännön tinnön (VaVM 42/2000 vp).
4974: muuttamisesta (PNE 4/2000 vp).
4975: Päätös
4976: Eduskunta on hyväksynyt puhemiesneuvoston
4977: ehdotuksen seuraavasti:
4978:
4979:
4980:
4981: Eduskunnan päätös
4982: eduskunnan tilisäännön muuttamisesta
4983:
4984: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
4985: muutetaan 27 päivänä toukokuuta 1988 hyväksytyn eduskunnan tilisäännön ( 460/1988) 2, 5 ja
4986: 15 § sekä 19 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat 2 ja 5 §eduskunnan päätöksessä 723/2000, 15 §
4987: osaksi eduskunnan päätöksessä 1175/1997 ja 19 §:n 1 momentti eduskunnan päätöksessä 344/1995,
4988: sekä
4989: lisätään 12 §:ään, sellaisena kuin se on eduskunnan päätöksessä 753/1996, uusi 2 momentti, seu-
4990: raavasti:
4991:
4992:
4993: 2§ 12 §
4994: Eduskuntaan kuuluvia virastoja ovat edus- - - - - - - - - - - - - - -
4995: kunnan kanslia, valtiontilintarkastajain kanslia, Valtiontalouden tarkastusvirasto hoitaa talou-
4996: eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia ja vai- tensa tilivirastona siten kuin viraston taloussään-
4997: tiontalouden tarkastusvirasto. nössä määrätään.
4998:
4999: 15 §
5000: Eduskunnan kanslialla on maksuliikettään
5001: varten tulotili ja menotili sekä muita pankkitile-
5002: 5§ jä sen mukaan kuin siitä tiliohjesäännössä mää-
5003: Eduskunnan virastot antavat vuosittain perus- rätään. Tulotili tyhjennetään valtion yleiselle tu-
5004: tellut ehdotuksensa tarvittavista määrärahoista lotiliiie. Menotilille toimitetaan tarvittava kate
5005: kansliatoimikunnalle. valtion yleiseltä menotililtä.
5006:
5007:
5008:
5009: PNE 4/2000 vp 200932
5010: VaVM 42/2000 vp
5011: EK 30/2000 vp- PNE 4/2000 vp
5012:
5013:
5014: Eduskunnan hallintojohtaja hyväksyy tilin- kastaja (KHT). Neljännen tilintarkastajan tulee
5015: käyttäjät. suorittaa tehtävänsä virkavastuulla. Tilintarkas-
5016: tajien tehtävänä on tarkastaa eduskunnan ja sen
5017: 19 § virastojen tilit ja hallinto.
5018: Eduskunnan työjärjestyksen (40/2000) 14 §:n
5019: mukaisesti valittavan neljännen tilintarkastajan
5020: ja hänen sijaisensalvarajäsenensä tulee olla jul-
5021: kishallinnon ja -talouden tilintarkastaja (JHTT) Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammi-
5022: tai Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintar- kuuta 2001.
5023:
5024:
5025:
5026: Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 2000
5027:
5028:
5029:
5030:
5031: 2
5032: EK 31/2000 vp - K 2/2000 vp
5033:
5034:
5035:
5036:
5037: EDUSKUNNAN KIRJELMÄ 31/2000 vp
5038:
5039: Hallituksen toimenpidekertomus vuodelta 1999
5040:
5041:
5042:
5043:
5044: Asia Päätös
5045: Hallitus on antanut eduskunnalle toimenpideker- Eduskunta on hyväksynyt seuraavan lausuman:
5046: tomuksensa vuodelta 1999 (K 2/2000 vp). Edus-
5047: kunta on lähettänyt kertomuksen valmistelevas- Eduskunta edellyttää, että hallitus ottaa
5048: ti käsiteltäväksi perustuslakivaliokuntaan ja asianmukaisesti huomioon sekä perustus-
5049: suhteita ulkovaltoihin koskevalta osalta ulkoasi- lakivaliokunnan mietintöön että liitteinä
5050: ainvaliokuntaan. oleviin lausuntoihin sisältyvät seJlaiset
5051: eduskunnan aikaisempia lausumia koske-
5052: vat huomautukset ja muita seikkoja kos-
5053: kevat lausumat, jotka kohdistuvat halli-
5054: tukseen.
5055: Valiokuntakäsittely
5056: Perustuslakivaliokunta ja ulkoasiainvaliokunta
5057: ovat antaneet asiasta mietintönsä (Pe VM Eduskunta on hyväksynyt mietinnöt, jotka lä-
5058: 14/2000 vp ja UaVM 8/2000 vp). hetetään tiedoksi hallitukselle.
5059:
5060:
5061:
5062: Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2000
5063:
5064:
5065:
5066:
5067: K 2/2000 vp 200958
5068: PeVM 14/2000 vp
5069: UaVM 8/2000 vp
5070: EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp
5071:
5072:
5073: EDUSKUNNAN KIRJELMÄ 32/2000 vp
5074:
5075: Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuo-
5076: delle 2001
5077:
5078: Hallituksen esitys vuoden 2001 talousarviota
5079: koskevan hallituksen esityksen (HE 109/2000
5080: vp) täydentämisestä
5081:
5082:
5083:
5084:
5085: KÄSITTELYTIEDOT ohjelman edellyttämän mahdollisen lisärahoi-
5086: tustarpeen siten, että vuotta 2001 koskeva mää-
5087: Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys val- rärahatarve voidaan ottaa huomioon jo ensim-
5088: tion talousarvioksi vuodelle 2001 (HE 109/2000 mäisessä lisätalousarviossa.
5089: vp) sekä hallituksen esitys vuoden 2001 talous-
5090: Lausuma3
5091: arviota koskevan hallituksen esityksen (HE
5092: 109/2000 vp) täydentämisestä (HE 187/2000 Luku 26.07
5093: Eduskunta edellyttää, että kihlakunnanvirasto-
5094: vp).
5095: Valtiovarainvaliokunta on antanut esityksistä jen toimitiloissa olevat, myös terveydellisiä
5096: haittoja aiheuttavat puutteet ja muut toimitilatar-
5097: yhteisen mietintönsä (Va VM 43/2000 vp ).
5098: Eduskunta on hyväksynyt talousarvion 19 peet selvitetään pikaisesti siten, että korjaaviin
5099: toimenpiteisiin voidaan ryhtyä tarvittaessa jo
5100: päivänä joulukuuta 2000 ja päättänyt, että
5101: talousarviota sovelletaan 1 päivästä tammikuuta vuoden 2001 aikana.
5102: 2001 alkaen. Lausuma 4
5103: Luku 26.97
5104: Eduskunta edellyttää, että kunnallistaloutta kos-
5105: EDUSKUNNAN LAUSUMAT kevan, kuluvan vuoden lopussa jätettävän selvi-
5106: tysmiehen raportin edellyttämät säännösmuu-
5107: Hyväksyttyään talousarvion vuodelle 2001 tokset saatetaan eduskunnan käsittelyyn jo vuo-
5108: eduskunta on samalla hyväksynyt seuraavat lau- den 2001 aikana.
5109: sumat:
5110: Lausuma 5
5111: Lausuma 1 Pääluokka 27
5112: Momentti 22.02.74 Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee
5113: Eduskunta edellyttää, että suhdannetilanteen vuoden 1997 turvallisuus- ja puolustuspoliitti-
5114: vaikutus otetaan eduskunnan lisärakennuksen sen selonteon tarkistuksen linjaukset keväällä
5115: rakentamisen käynnistämistä koskevaa päätöstä 2001 siten, että ne perustuvat realistiselle ja kan-
5116: tehtäessä huomioon. sallisen puolustuskyvyn turvaavalle määräraha-
5117: tasolle vuodesta 2002 lähtien.
5118: Lausuma 2
5119: Momentti 24.50.66
5120: Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää Suo-
5121: men Arktisen neuvoston puheenjohtajakauden
5122: HE 109/2000 vp
5123: HE 187/2000 vp
5124: VaVM 43/2000 vp 200839
5125: EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp
5126:
5127:
5128: Lausuma 6 Lausuma 12
5129: Luku 29.69 Pääluokka 31
5130: Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa oma- Eduskunta edellyttää, että El8-hankkeesta ja
5131: ehtoisen ammatillisen lisäkoulutuksen määrära- Kerava-Lahti-rataosaa koskevasta hankkeesta
5132: hojen riittävyyttä vuonna 2001 ja tuo tarvittaes- tehdään aikataulua koskevat päätökset.
5133: sa lisätalousarviossa ehdotuksen määrärahojen
5134: lisäämisestä niin, että lisäkoulutusta voidaan Lausuma 13
5135: asianmukaisesti järjestää koulutustarpeen mu- Momentti 31.24.77
5136: kaan. Eduskunta edellyttää, että liikenneinfrastruktuu-
5137: rin ministerityöryhmän ehdotukseen sisältyvistä
5138: Lausuma 7 kehittämishankkeista aloitetaan määrärahatilan-
5139: Momentti 29.69.30 teen salliessa hankkeet valtatie 8, Raision kohta,
5140: Eduskunta edellyttää hallituksen ryhtyvän toi- valtatie 5, Joroinen-Varkaus ja valtatie 3, Tam-
5141: menpiteisiin kansalaisopistojen valtionosuuden pereen läntinen kehätie.
5142: laskentaperusteiden uudistamiseksi vuoden
5143: 2002 alusta niin, että kansalaisopistoille asutus- Lausuma 14
5144: rakenteesta ja paikallisista olosuhteista riippu- Momentti 31.24.79
5145: matta turvataan tasavertaiset toimintaedellytyk- Eduskunta edellyttää, että liikenne- ja viestintä-
5146: set. ministeriö tarkentaa ns. jälkirahoitusmallia sekä
5147: valmistelee hanketta valtatie 4, Lahti-Heinola
5148: Lausuma 8 koskevat tarjouspyynnöt siten, että mainitun tie-
5149: Momentti 29.69.53 osuuden rakentaminen moottoritieksi aloitetaan
5150: Eduskunta edellyttää, että ennen vuoden 2002 mahdollisimman pian.
5151: valtion talousarvioehdotuksen antamista selvite-
5152: tään naisjärjestöjen valtiontuen vakinaistami- Lausuma 15
5153: nen niin, että järjestöjen toiminta pysyvästi tur- Momentti 31.60.63
5154: vataan. Eduskunta edellyttää, että liikenne- ja viestintä-
5155: ministeriö selvittää joukkoliikenteen palvelujen
5156: Lausuma 9 ostoon osoitetun määrärahan käyttämistä myös
5157: Momentti 30.12.41 lentoliikenteen palveluihin.
5158: Eduskunta edellyttää, että hallitus tekee tarvitta-
5159: vat muutosesitykset maa- ja puutarhatalouden Lausuma 16
5160: kansalliseen tukeen vuoden 200 1 lisätalous- Momentti 31.60.63
5161: arvioiden yhteydessä. Eduskunta edellyttää, että liikennejärjestelmien
5162: kehittämiseksi selvitetään mahdollisuudet mää-
5163: Lausuma JO rätä työsuhdematkalipulle nimellisarvoa alhai-
5164: Luku 30.33 sempi verotusarvo ja että hallitus ryhtyy toimen-
5165: Eduskunta edellyttää, että Metsähallituksen tu- piteisiin tällaisen työsuhdelipun mahdollistami-
5166: loutustavoitetta määriteltäessä varmistetaan, et- seksi.
5167: tei siihen jouduta käyttämään lainarahoitusta.
5168: Lausuma 17
5169: Lausuma 11 Momentti 32.30.44
5170: Luku 30.71 Eduskunta edellyttää selvitettävän, onko laki
5171: Eduskunta edellyttää, että BSE-tutkimusten kuljetusten alueellisesta tukemisesta säädettä-
5172: edellyttämä lisärahoitus vuodelle 2001 otetaan vissä pysyvänä tai voidaanko kuljetustuki korva-
5173: ensimmäiseen lisätalousarvioon. ta muulla järjestelmällä.
5174:
5175:
5176:
5177:
5178: 2
5179: EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp
5180:
5181:
5182:
5183: Lausuma 18 kuun loppuun mennessa Ja määrärahatarve
5184: Luku 33.32 arvioidaan tuolloin uudelleen.
5185: Eduskunta edellyttää, että sosiaali- ja terveysmi-
5186: nisteriö laatii pikaisesti vanhustenhoitoa koske-
5187: Lausuma21
5188: vat suositukset, joihin kirjataan ne perusasiat, Luku 35.30
5189: joiden varassa hyvä vanhustenhoito voi toimia. Eduskunta edellyttää, että valtion tukeman tuo-
5190: tannon asukasvalintoja koskevia tulorajoja nos-
5191: Lausuma 19 tetaan mahdollisimman pian.
5192: Luku 33.32
5193: Eduskunta edellyttää, että omaishoidon asemaa
5194: Lausuma22
5195: lainsäädännössä kehitetään ja omaishoidon edel- Luku 35.30
5196: lytyksiä kokonaisuudessaan parannetaan. Eduskunta edellyttää, että asunto-osakeyhtiöta-
5197: lolainojen korkotuesta annetun lain mukainen
5198: Lausuma20 hyväksymisvaltuus otetaan valtion vuoden 2001
5199: Luku 34.06 ensimmäiseen lisätalousarvioon.
5200: Eduskunta edellyttää, että TE-keskusten työvoi-
5201: maosastoille vuodelle 2001 osoitettujen määrä- Lausuma23
5202: rahojen riittävyys selvitetään ensi vuonna touko- Momentti 35.30.54
5203: Eduskunta edellyttää, että asumistukeen hyväk-
5204: syttävää enimmäisvuokratasoa korotetaan.
5205:
5206:
5207:
5208:
5209: 3
5210: EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp
5211:
5212:
5213:
5214: Valtion talousarvio vuodelle 2001
5215: Eduskunta on hyväksynyt seuraavan valtion talousarvion vuodelle 2001:
5216:
5217:
5218:
5219:
5220: TULOARVIOT
5221:
5222:
5223:
5224: Osasto 11
5225: mk
5226: 11. VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT 180 015 000 000
5227:
5228: 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 77 765 000 000
5229: 01. Tulo- ja varallisuusvero ............................................................... . 74 715 000 000
5230: 02. Korkotulojen lähdevero ............................................................... . 900 000 000
5231: 03. Perintö- ja lahjavero .................................................................... . 2 150 000 000
5232:
5233: 04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 62 120 000 000
5234: 01. Arvonlisävero .............................................................................. . 59 550 000 000
5235: 02. Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero ............................... .. 2 040 000 000
5236: 03. Apteekkimaksut .......................................................................... . 530 000 000
5237:
5238: 08. Valmisteverot 27 630 000 000
5239: 01. Tupakkavero ............................................................................... . 3 550 000 000
5240: 04. Alkoholijuomavero ..................................................................... .. 7 700 000 000
5241: 05. Virvoitusjuomavero ..................................................................... . 195 000 000
5242: 07. Energiaverot ................................................................................ . 16 185 000 000
5243:
5244: 10. Muut verot 12 475 000 000
5245: 01. Leimavero ................................................................................... . 5 000 000
5246: 03. Autovero ..................................................................................... . 6 700 000 000
5247: 04. Moottoriajoneuvovero ................................................................. . 1 190 000 000
5248: 05. Varainsiirtovero .......................................................................... . 2 500 000 000
5249: 06. Arpajaisvero ................................................................................ . 535 000 000
5250: 07. Ajoneuvovero .............................................................................. . 1 345 000 000
5251: 08. Jätevero ....................................................................................... . 200 000 000
5252:
5253: 19. Muut veronluonteiset tulot 25 000 000
5254: 02. Lästimaksut ................................................................................. . 4 000 000
5255: 08. Öljyjätemaksu ............................................................................. . 20 000 000
5256: 09. Muut verotulot ........................................................................... .. 1 000 000
5257:
5258: 4
5259: EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp
5260:
5261:
5262: Osasto 12
5263:
5264: 12. SEKALAISET TULOT 26 724 254 000
5265:
5266: 24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala 9 500 000
5267: 99. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan tulot 9 500 000
5268:
5269: 25. Oikeusministeriön hallinnonala 465 550 000
5270: 01. Tuotnioistuintulot ........................................................................ . 170 000 000
5271: 47. Ulosottomaksut ........................................................................... . 235 000 000
5272: 50. Vankeinhoitolaitoksen tulot ........................................................ .. 58 550 000
5273: 99. Oikeusministeriön hallinnonalan muut tulot ................................ . 2 000 000
5274:
5275: 26. Sisäasiainministeriön hallinnonala 937 100 000
5276: 75. Tulot poliisin lupapalveluista ...................................................... . 195 000 000
5277: 90. Rajavartiolaitoksen tulot ............................................................. . 16 000 000
5278: 98. Euroopan aluekehitysrahastosta saatavat tulot ............................ .. 718 600 000
5279: 99. Sisäasiainministeriön hallinnonalan muut tulot ............................ . 7 500 000
5280:
5281: 27. Puolustusministeriön hallinnonala 9 150 000
5282: 20. Tulot irtaimen omaisuuden myynnistä, kenttäkauppatoiminnasta ja
5283: rojaltimaksuista ........................................................................... . 100 000
5284: 21. Puolustusministeriön hallinnonalan metsätalouden tulot .............. . 8 000 000
5285: 22. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tulot ................................ .. 50 000
5286: 99. Puolustusministeriön hallinnonalan muut tulot ............................ . 1 000 000
5287:
5288: 28. Valtiovarainministeriön hallinnonala 11 016 932 000
5289: 07. Siirto valtion eläkerahastosta ...................................................... .. 4 930 000 000
5290: 23. Valtiokonttorin tulot .................................................................... . 29 882 000
5291: 25. Vakuutusmaksut vahingon- ym. korvaoksista .............................. . 95 000 000
5292: 28. Kuntien osuudet verotuskustannuksista ...................................... .. 593 800 000
5293: 29. Kansaneläkelaitoksen osuus verotuskustannuksista .................... .. 161 900 000
5294: 30. Evankelisluterilaisten seurakuntien osuudet verotuskustannuksista 90 600 000
5295: 49. Tullilaitoksen tulot ...................................................................... . 45 500 000
5296: 51. Metallirahatulot ........................................................................... . 9 500 000
5297: 87. Tulot rahoitusmarkkinoiden vakauttamisesta .............................. .. 40 000 000
5298: 90. Euroopan unionin traditionaalisten varojen kantopalkkiot .......... .. 88 000 000
5299: 98. Takaisinperittävät arvonlisäveropalautukset ................................ . 4 910 000 000
5300: 99. Valtiovarainministeriön hallinnonalan muut tulot ....................... .. 22 750 000
5301:
5302: 29. Opetusministeriön hallinnonala 2 463 550 000
5303: 0 1. Opetusministeriön tulot .............................................................. .. 9 000 000
5304: 43. Ylioppilastutkintolautakunnan tulot ............................................ .. 50 000
5305: 70. Opintotukitoiminnan tulot ........................................................... . 135 000 000
5306: 88. Valtion osuus veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista ...... . 2 319 500 000
5307:
5308:
5309: 5
5310: EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp
5311:
5312:
5313: 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 4 725 290 000
5314: 01. EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosastosta saatavat
5315: tulot ............................................................................................ . 4 322 950 000
5316: 02. EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjausosastosta saatavat
5317: tulot ............................................................................................ . 94 000 000
5318: 03. EU:n kalatalouden ohjaamisen rahoitusvälineeltä saatavat tulot .. . 34 000 000
5319: 04. EU:lta saatavat muut tulot .......................................................... .. 3 600 000
5320: 21. Maatalouden tutkimuskeskuksen tulot ........................................ .. 2 500 000
5321: 30. Valtion osuus vedonlyönnistä hevoskilpailuissa saadusta tulosta .. 32 500 000
5322: 32. Metsäntutkimuslaitoksen tulot ..................................................... . 17 900 000
5323: 35. Hirvieläinten metsästysmaksut .................................................... . 25 000 000
5324: 36. Viehekalastusmaksut ................................................................... . 10 800 000
5325: 37. Kalastuksenhoitomaksut .............................................................. . 28 400 000
5326: 39. Riistanhoitomaksut ...................................................................... . 38 000 000
5327: 40. Vesioikeudelliset kalatalousmaksut ............................................ .. 10 000 000
5328: 41. Tenojoen kalastuslupamaksut ...................................................... . 1 200 000
5329: 71. Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitoksen tulot .................... .. 22 850 000
5330: 72. Elintarvikeviraston tulot .............................................................. . 18 700 000
5331: 73. Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen tulot .................................. .. 39 990 000
5332: 74. Kasvinjalostusmaksut ..................................... , ........................... .. 4 400 000
5333: 99. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan muut tulot ............ . 18 500 000
5334:
5335: 31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala 20 172 000
5336: 20. Ajoneuvohallintokeskuksen tulot ................................................ .. 3 440 000
5337: 24. Tielaitoksen sekalaiset tulot ........................................................ . 3 000 000
5338: 30. Merenkulkulaitoksen tulot ........................................................... . 10 400 000
5339: 40. Radanpidon tulot ......................................................................... . 2 000 000
5340: 70. Telehallintokeskuksen tulot ......................................................... . 1 032 000
5341: 99. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan muut tulot 300 000
5342:
5343: 32. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala 131 250 000
5344: 10. Tulot työvoima- ja elinkeinokeskusten yritysosastojen maksullises-
5345: ta palvelutoiminnasta ................................................................. .. 12 600 000
5346: 20. Turvatekniikan keskuksen tulot .................................................. .. 9 000 000
5347: 99. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan muut tulot 109 650 000
5348:
5349: 33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 2148 100 000
5350: 07. Vakuutusvalvontaviraston tulot .................................................. ..
5351: 08. Kansanterveyslaitoksen tulot ....................................................... . 2 600 000
5352: 09. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen tulot ........ . 15 500 000
5353: 92. Raha-automaattiyhdistyksen tuotto .............................................. . 2 059 000 000
5354: 98. Valtionapujen palautukset .......................................................... .. 70 000 000
5355: 99. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan muut tulot .............. . 1 000 000
5356:
5357: 34. Työministeriön hallinnonala 733 620 000
5358: 40. Euroopan sosiaalirahastosta saatavat tulot .................................. .. 623 620 000
5359: 70. Palkkaturvamaksujen palautukset ................................................ . 96 000 000
5360:
5361: 6
5362: EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp
5363:
5364:
5365: 99. Työministeriön hallinnonalan muut tulot 14 000 000
5366:
5367: 35. Ympäristöministeriön hallinnonala 28 940 000
5368: 40. Alueellisten ympäristökeskusten tulot ........................................ .. 2 490 000
5369: 60. Korvaukset ympäristövahinkojen torjuntatoimista ....................... . 10 000 000
5370: 70. Asuntotoimen tulot ...................................................................... . 300 000
5371: 99. Ympäristöministeriön hallinnonalan muut tulot ........................... . 16 150 000
5372:
5373: 39. Muut sekalaiset tulot 4 035 100 000
5374: 0 l. Sakkorahat .................................................................................. . 280 000 000
5375: 02. Valtiolle tilitettävät veronlisäykset ja viivekorot ......................... . 350 000 000
5376: 04. Menorästien ja siirrettyjen määrärahojen peruutukset .................. . 800 000 000
5377: 07. Valtiolle valtion eläkerahaston ulkopuolella tuloutettavat korvauk-
5378: set ............................................................................................... . 86 000 000
5379: 10. Muut sekalaiset tulot ................................................................... . 19 100 000
5380: 50. Nettotulot osakemyynnistä .......................................................... . 2 500 000 000
5381:
5382:
5383:
5384: Osasto 13
5385: 13. KORKOTULOT JA VOITON TULOUTUKSET 4 634 000 000
5386:
5387: 01. Korkotulot 1884 000 000
5388: 04. Korot valtion lainoista liikelaitoksille .......................................... . 300 000 000
5389: 05. Korot muista lainoista ................................................................. . 84 000 000
5390: 07. Korot talletuksista ....................................................................... . 1 500 000 000
5391:
5392: 03. Osinkotulot 2 400 000 000
5393: 01. Osinkotulot 2 400 000 000
5394:
5395: 05. Valtion liikelaitosten voiton tuloutukset 350 000 000
5396: 01. Valtion liikelaitosten voiton tuloutukset 350 000 000
5397:
5398:
5399:
5400: Osasto 15
5401: 15. LAINAT 924 556 000
5402:
5403: 01. Valtiolle takaisin maksettavat lainat 924 556 000
5404: 02. Takaisinmaksut valtion lainoista liikelaitoksille .......................... . 24 556 000
5405: 04. Muiden lainojen lyhennykset ....................................................... . 900 000 000
5406: Tuloarvioiden kokonaismäärä:
5407: 212 297 810 000
5408: 7
5409: EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp
5410:
5411:
5412: MÄÄRÄRAHAT
5413:
5414:
5415: Pääluokka 21
5416: mk
5417: 21. TASAVALLAN PRESIDENTTI 36 806 000
5418:
5419: 01. Tasavallan Presidentti 1 806 000
5420: 0 l. Presidentin palkkio ja edustusrahat .............................................. . 1 556 000
5421: 21. Presidentin käyttövarat ................................................................ . 250 000
5422:
5423: 02. Tasavallan Presidentin kanslia 35 000 000
5424: 21. Toimintamenot (arviomääräraha) ................................................ .. 31 400 000
5425: 27. Eläkkeellä olevien presidenttien menot ........................................ . 1 300 000
5426: 75. Perusparannukset (siirtomääräraha 3 v) ...................................... .. 2 300 000
5427:
5428:
5429:
5430: Pääluokka 22
5431: 22. EDUSKUNTA 473 922 000
5432:
5433: 01. Kansanedustajat 106 560 000
5434: 21. Toimintamenot (arviomääräraha) 106 560 000
5435:
5436: 02. Eduskunnan kanslia 272 338 000
5437: 21. Toimintamenot (arviomääräraha) ................................................ .. 232 338 000
5438: 74. Eduskunnan lisätilat (siirtomääräraha 3 v) .................................. .. 40 000 000
5439:
5440: 09. Valtiontilintarkastajat 8 780 000
5441: 21. Toimintamenot (arviomääräraha) 8 780 000
5442:
5443: 14. Eduskunnan oikeusasiamies 17 900 000
5444: 21. Toimintamenot (arviomääräraha) 17 900 000
5445:
5446: 40. Valtiontalouden tarkastusvirasto 49 770 000
5447: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 49 770 000
5448:
5449: 99. Eduskunnan muut menot 18 574 000
5450: 21. Käyttövarat eduskuntaryhmille ryhmäkanslioita varten (arviomää-
5451: räraha) ......................................................................................... . 18574000
5452:
5453:
5454: 8
5455: EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp
5456:
5457:
5458: Pääluokka 23
5459: 23. VALTIONEUVOSTO 228 549 000
5460:
5461: 01. Valtioneuvosto 22 583 000
5462: 01. Palkkaukset (arviomääräraha) ..................................................... .. 20183000
5463: 20. Matkat (arviomääräraha) ............................................................. . 2 400 000
5464:
5465: 02. Valtioneuvoston kanslia 112 250 000
5466: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 112 250 000
5467:
5468: 03. Oikeuskanslerinvirasto 13 270 000
5469: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 13 270 000
5470:
5471: 27. Poliittisen toiminnan avustaminen 70 200 000
5472: 50. Puoluetoiminnan tukeminen 70 200 000
5473:
5474: 99. Valtioneuvoston muut menot 10 246 000
5475: 24. Kunniamerkit (arviomääräraha) ................................................... . 2 800 000
5476: 26. Suomen sotasurmia vuosina 1914---1922 koskeva tutkimus (siirto-
5477: määräraha 3 v) ............................................................................ . 1 500 000
5478: 63. Kansainvälinen millennium-palkinto .......................................... .. 5 946 000
5479:
5480:
5481:
5482: Pääluokka 24
5483: 24. ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 3 946 530 000
5484:
5485: 01. Ulkoasiainhallinto 881 405 000
5486: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ........................................... . 840 405 000
5487: 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) ....................................... . 30 000 000
5488: 87. Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkiminen (siirtomääräraha 3 v) .. 11 000 000
5489:
5490: 30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö 2 031 000 000
5491: 50. Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle (arviomääräraha) 7 000 000
5492: 66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) ..................... . 2 012 000 000
5493: 67. Taloudellinen, teollinen ja teknologinen yhteistyö kehitysmaiden
5494: kanssa (arviomääräraha) .............................................................. . 12 000 000
5495:
5496: 50. Yhteistyö Keski- ja Itä-Euroopan, Venäjän ja muiden IVY-maiden
5497: kanssa 185 000 000
5498: 66. Yhteistyö Keski- ja Itä-Euroopan, Venäjän ja muiden IVY-maiden
5499: kanssa (siirtomääräraha 3 v) ....................................................... .. 185 000 000
5500:
5501:
5502: 2 200839 9
5503: EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp
5504:
5505:
5506: 99. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot 849 125 000
5507: 01. Euroopan parlamentin jäsenten palkkaukset (arviomääräraha) 5 705 000
5508: 21. Tilapäinen edustus kansainvälisissä neuvotteluissa (arviomäärä-
5509: raha) ............................................................................................ . 47 367 000
5510: 22. Suomalaisten rauhanturvajoukkojen ylläpitomenot (arviomäärä-
5511: raha) ............................................................................................ . 304 809 000
5512: 23. Erityisasiantuntijoista aiheutuvat menot (arviomääräraha) ........... . 34 463 000
5513: 25. Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan (arviomäärä-
5514: raha) ........................................................................................... . 43 000 000
5515: 26. Tutkimus- ja kehittämistoiminta (siirtomääräraha 2 v) ................. . 12 500 000
5516: 50. Eräät valtionavut ......................................................................... . 7 205 000
5517: 51. Hädänalaisten Suomen kansalaisten avustaminen (arviomääräraha) 230 000
5518: 66. Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (arviomääräraha) ............... . 388 746 000
5519: 67. Kansainvälisen ilmastosopimuksen alaisen yhteistyön menot (siirto-
5520: määräraha 3 v) ............................................................................ . 5 000 000
5521: 95. Kurssivaihtelut (arviomääräraha) ................................................. . 100 000
5522:
5523:
5524:
5525: Pääluokka 25
5526:
5527: 25. OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 3127 658 000
5528:
5529: 01. Ministeriö ja sen yhteydessä toimivat viranomaiset 244 316 000
5530: 21. Oikeusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) .............. . 143 889 000
5531: 22. Eräiden virastojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............... . 37 727 000
5532: 29. Erityismenot (arviomääräraha) .................................................... . 14 500 000
5533: 51. Eräät valtion maksamat korvaukset ja avustukset (arviomääräraha) 48 200 000
5534:
5535: 10. Tuomioistuinlaitos 1106 703 000
5536: 21. Korkeimman oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 36 532 000
5537: 22. Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha
5538: 2 v) .............................................................................................. 41 653 000
5539: 23. Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ...... . 1 000 518 000
5540: 29. Erityismenot (arviomääräraha) .................................................... . 28 000 000
5541:
5542: 30. Oikeusapu 290 379 000
5543: 21. Oikeusaputoimistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 100 879 000
5544: 50. Maksuton oikeudenkäynti ja eräät muut oikeudenhoitomenot (arvio-
5545: määräraha) .................................................................................. . 189 500 000
5546:
5547: 40. Syyttäjä- ja ulosottolaitos 580 920 000
5548: 21. Syyttäjä- ja ulosottolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 580 920 000
5549:
5550: 50. Rangaistusten täytäntöönpano 903 340 000
5551: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 865 790 000
5552:
5553: 10
5554: EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp
5555:
5556:
5557: 50. Kriminaalihuollon korvaukset ja avustukset (siirtomääräraha 2 v) 37 550 000
5558: 7 4. Avolaitostyöt ............................................................................... .
5559:
5560: 70. Vaalimenot 2 000 000
5561: 21. Vaalimenot (arviomääräraha) 2 000 000
5562:
5563:
5564:
5565:
5566: Pääluokka 26
5567:
5568: 26. SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 7 562 302 000
5569:
5570: 01. Sisäasiainministeriö 118 706 000
5571: 21 . Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 118 706 000
5572:
5573: 02. Ulkomaalaisvirasto 39 745 000
5574: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 39 745 000
5575:
5576: 05. Lääninhallitukset 266 847 000
5577: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 266 847 000
5578:
5579: 06. Rekisterihallinto 162 675 000
5580: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 162 675 000
5581:
5582: 07. Kihlakunnat 234 418 000
5583: 21. Kihlakunnanvirastojen yhteiset toimintamenot (siirtomääräraha
5584: 2 v) .............................................................................................. 234 418 000
5585:
5586: 75. Poliisitoimi 3 226 107 000
5587: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ........................................... . 2 963 107 000
5588: 70. Viranomaisradioverkon rakentaminen ja käyttö (siirtomääräraha
5589: 3 v) .............................................................................................. 263 000 000
5590:
5591: 80. Pelastustoimi 156 955 000
5592: 21. Pelastustoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ................... .. 124 655 000
5593: 22. Erityismcnot (arviomääräraha) .................................................... . 7 200 000
5594: 31. Valtionosuudet (siirtomääräraha 2 v) ........................................... . 25 100 000
5595:
5596: 90. Rajavartiolaitos 1024 986 000
5597: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ........................................... . 991 986 000
5598: 70. Ilma- ja vartioalusten hankinta (siirtomääräraha 3 v) ................... . 25 500 000
5599: 74. Rakentaminen (siirtomääräraha 3 v) ............................................ . 7 500 000
5600:
5601:
5602:
5603: 11
5604: EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp
5605:
5606:
5607: 97. Avustukset kunnille 1420 800 000
5608: 31. Kuntien yleinen valtionosuus, verotuloihin perustuvat tasaukset ja
5609: siirtymätasaukset (arviomääräraha) ............................................. . 1 030 000 000
5610: 32. Kuntien yhdistymisavustukset ja kuntajako (arviomääräraha) ...... . 44 500 000
5611: 34. Kuntien harkinnanvarainen rahoitusavustus ................................ .. 320 000 000
5612: 35. Valtion korvaus edunvalvontapalvelujen tuottamisesta (arviomäärä-
5613: raha) ............................................................................................ . 16 300 000
5614: 80. Korkotuet ja velkojen vakautuslainat kunnille (arviomääräraha) 10 000 000
5615:
5616: 98. Alueiden kehittäminen 911063 000
5617: 43. Maakunnan kehittämisraha (siirtomääräraha 3 v) ........................ .. 52 500 000
5618: 61. Euroopan aluekehitysrahaston osallistuminen EU:n rakennerahasto-
5619: ohjelmiin (arviomääräraha) ........................................................ .. 747 163 000
5620: 62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus sisäasiainministeriön
5621: osalta (arviomääräraha) ............................................................... . 111 400 000
5622:
5623:
5624:
5625: Pääluokka 27
5626:
5627: 27. PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 9 570 120 000
5628:
5629: 01. Puolustusministeriö 261311 000
5630: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) .......................................... .. 53811000
5631: 22. Kiinteistövarallisuuden omistajuudesta ja hallinnoinnista aiheutuvat
5632: menot (siirtomääräraha 2 v) ........................................................ .. 6 000 000
5633: 74. Uudisrakennukset ja perusparannukset (siirtomääräraha 3 v) ...... .. 190 000 000
5634: 87. Kiinteistöjen osto ja pakkolunastus (siirtomääräraha 2 v) ............ . 11 500 000
5635:
5636: 10. Puolustusvoimat 9 167 649 000
5637: 16. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 3 v) .................... .. 3 186 000 000
5638: 21. Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) .............. .. 5 981 649 000
5639:
5640: 30. Kansainvälinen rauhanturvaamistoiminta 131 210 000
5641: 22. Rauhanturvaamistoiminnan kalusto- ja hallintomenot (arviomäärä-
5642: raha) ............................................................................................ . 126 710 000
5643: 24. Kansainvälisen puolustuspoliittisen yhteistyön menot (arviomäärä-
5644: raha) ............................................................................................ . 4 500 000
5645:
5646: 99. Puolustusministeriön hallinnonalan muut menot 9 950 000
5647: 40. Lapuan patruunatehtaan onnettomuuden tapaturmakorvaukset
5648: (arviomääräraha) ......................................................................... . 350 000
5649: 50. Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen .......................... . 9 500 000
5650: 95. Kurssivaihtelut (arviomääräraha) ................................................. . 100 000
5651:
5652:
5653:
5654:
5655: 12
5656: EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp
5657:
5658:
5659: Pääluokka 28
5660:
5661: 28. VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALINNONALA 31 337 930 000
5662:
5663: 01. Valtiovarainministeriö 141 890 000
5664: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ........................................... . 138 890 000
5665: 89. Osakkeiden myyntijärjestelyt (siirtomääräraha 2 v) ..................... . 3 000 000
5666:
5667: 03. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 18 870 000
5668: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 18 870 000
5669:
5670: 05. Valtiokonttori 218 960 000
5671: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ........................................... . 217 960 000
5672: 22. Valtion eläkelautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 000 000
5673:
5674: 07. Valtion maksamat eläkkeet ja korvaukset 15 443 300 000
5675: 05. Vakinaiset eläkkeet, perhe-eläkkeet sekä kuntoutustuet (arviomää-
5676: räraha) ......................................................................................... . 14 902 400 000
5677: 06. Ylimääräiset eläkkeet (arviomääräraha) ...................................... .. 124 500 000
5678: 07. Muut eläkemenot (arviomääräraha) ............................................. . 222 100 000
5679: 50. Tapaturmakorvaukset ja muut vahingonkorvaukset (arviomäärä-
5680: raha) ............................................................................................ . 194 300 000
5681:
5682: 18. Verohallinto 1792 290 000
5683: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 792 290 000
5684:
5685: 39. Eräät siirrot Ahvenanmaan maakunnalle 1009 000 000
5686: 30. Ahvenanmaan tasoitusmaksu (arviomääräraha) ........................... . 955 000 000
5687: 31. Verohyvitys (arviomääräraha) ..................................................... . 50 000 000
5688: 40. Arpajaisveron tuoton palauttaminen Ahvenanmaan maakunnalle
5689: (arviomääräraha) ......................................................................... . 4 000 000
5690:
5691: 40. Tullilaitos 602 280 000
5692: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 602 280 000
5693:
5694: 52. Tilastokeskus 204 440 000
5695: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 204 440 000
5696:
5697: 80. Hallinnon uudistaminen ja eräät henkilöstöhallinnon tukitoimenpi~
5698: teet 67 400 000
5699: 20. Kehittämis- ja koulutustoiminta (siirtomääräraha 2 v) ................. . 25 000 000
5700: 21. Henkilöstön sopeuttamisen tukeminen (siirtomääräraha 2 v) ....... . 1 000 000
5701: 23. Työsuojelun edistäminen (siirtomääräraha 2 v) .......................... .. 5 000 000
5702:
5703:
5704: 13
5705: EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp
5706:
5707:
5708: 24. VEL-perusteinen ja varhaiskuntoutustoiminta (siirtomääräraha
5709: 2 v) .............................................................................................. 20 000 000
5710: 25. Valtion henkilöstöjärjestelyt (siirtomääräraha 2 v) ...................... . 14 000 000
5711: 60. Valtion maksu koulutus- ja erorahastosta johtuvista menoista
5712: (arviomääräraha) ......................................................................... . 2 400 000
5713:
5714: 81. Eräät hallinnonaloittain jakamattomat menot 4 158 100 000
5715: 01. Euroopan unionin kansallisten asiantuntijoiden palkkaukset (arvio-
5716: määräraha) .................................................................................. . 7 000 000
5717: 02. Eräät muut palkat ja virkasuhteen ehtoja koskevat päätökset (arvio-
5718: määräraha) .................................................................................. . 1 000 000
5719: 22. Nettobudjetoitujen virastojen toiminnan kehittäminen (siirtomäärä-
5720: raha 3 v) ...................................................................................... . 9 000 000
5721: 23. Arvonlisäveromenot (arviomääräraha) ......................................... . 4 100 000 000
5722: 24. Kehitysyhteistyöstä ja lähialueyhteistyöstä aiheutuvat arvonlisäve-
5723: romenot (arviomääräraha) ........................................................... . 40 000 000
5724: 95. Lakiin tai asetukseen perustuvat menot, joita varten talousarvioon ei
5725: ole erikseen merkitty määrärahaa (arviomääräraha) .................... .. 100 000
5726: 96. Edeltä arvaamattomat tarpeet ...................................................... . 1 000 000
5727:
5728: 82. Korvaukset rahastoille ja rahoituslaitoksille 443 900 000
5729: 41. Takauskorvaukset eläkekassa Tuelie (arviomääräraha) ................ . 19 000 000
5730: 44. Isäntämaakorvaus Pohjoismaiden Investointipankille .................. . 23 900 000
5731: 60. Suomen itsenäisyyden juhlarahaston toiminnan rahoittaminen .... .. 1 000 000
5732: 63. Korvaus valtion vakuusrahastolle lainojen ja takausten hoitomenoi-
5733: hin (siirtomääräraha 3 v) ............................................................ .. 400 000 000
5734:
5735: 84. Kansainväliset rahoitusosuudet 20 200 000
5736: 66. Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen sitoumusten lunasta-
5737: minen (arviomääräraha) ............................................................... . 1 500 000
5738: 68. Suomen maksuosuus Pohjoismaiden Ympäristörahoitusyhtiön pää-
5739: omasta (arviomääräraha) ............................................................. . 6 700 000
5740: 88. Osuus Pohjoismaiden Investointipankin peruspääoman korottami-
5741: sesta (arviomääräraha) ................................................................. . 9 000 000
5742: 89. Suomen osuus Kansainvälisen investointitakuulaitoksen peruspää-
5743: oman korottamisesta (arviomääräraha) ........................................ . 3 000 000
5744:
5745: 90. Suomen maksuosuudet Euroopan unionille 7 192 000 000
5746: 66. Maksut Euroopan unionille (arviomääräraha) 7 192 000 000
5747:
5748: 99. Muut valtiovarainministeriön hallinnonalan menot 25 300 000
5749: 63. Verosta vapautuksen johdosta takaisin maksetut verot (arviomäärä-
5750: raha) ............................................................................................ . 22 000 000
5751: 95. Valtion saatavien turvaaminen (arviomääräraha) ........................ .. 300 000
5752: 96. H~llinn~.~ ~ehittämiskeskuksen kiinteistömenojen korvaaminen
5753: (surtomaararaha 2 v) ................................................................... . 3 000 000
5754:
5755:
5756: 14
5757: EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp
5758:
5759:
5760: Pääluokka 29
5761: 29. OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 30 303 293 000
5762:
5763: 01. Opetusministeriö 393 839 000
5764: 10. Eräiden valtion kiinteistöjen käyttö ja kunnossapito (siirtomäärära-
5765: ha 3 v) ......................................................................................... . 9 400 000
5766: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) .......................................... .. 108 598 000
5767: 22. Kehittämistoiminta (siirtomääräraha 3 v) ..................................... . 25 241 000
5768: 26. Eräät kopiointi- ja tallennuskorvaukset ........................................ . 24 000 000
5769: 50. Eräät avustukset .......................................................................... . 3 000 000
5770: 62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus opetusministeriön
5771: osalta (arviomääräraha) ............................................................... . 223 600 000
5772:
5773: 05. Kirkollisasiat 11698 000
5774: 21. Ortodoksisen kirkollishallituksen toimintamenot (siirtomääräraha
5775: 2 v) .............................................................................................. 9 398 000
5776: 50. Eräät avustukset .......................................................................... . 2 300 000
5777:
5778: 07. Opetushallitus 102 816 000
5779: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 102 816 000
5780:
5781: 08. Kansainvälinen yhteistyö 91 857 000
5782: 22. Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin toimintamenot (siirtomääräraha
5783: 2 v) ............................................................................................. . 4 257 000
5784: 25. Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö (siirtomääräraha 2 v) .............. . 43 200 000
5785: 50. Eräät avustukset .......................................................................... . 29 500 000
5786: 66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha) 14 900 000
5787:
5788: 10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus 6 535 750 000
5789: 21. Yliopistojen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) ........................ . 5 973 873 000
5790: 22. Yliopistolaitoksen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) .............. . 137417000
5791: 23. Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen toimintamenot (siirto-
5792: määräraha 2 v) ............................................................................ . 43 668 000
5793: 24. Harjoittelukoulujen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............. . 380 792 000
5794:
5795: 20. Ammattikorkeakouluopetus 1776 544 000
5796: 22. Ammattikorkeakoululaitoksen yhteiset menot (siirtomääräraha
5797: 3 v) ............................................................................................. . 22 000 000
5798: 25. Ammattikorkeakoulujen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) ........ . 22 399 000
5799: 30. Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja yksityisten ammattikorkea-
5800: koulujen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) ........................... . 1 732 145 000
5801:
5802:
5803:
5804:
5805: 15
5806: EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp
5807:
5808:
5809: 40. Yleissivistävä koulutus 9 522 119 000
5810: 21. Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha
5811: 2 v) ............................................................................................. . 222 350 000
5812: 25. Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) .. . JO 128 000
5813: 30. Valti.~nosuu~ ja .~~~~stus yleissivistävän koulutuksen käyttökustan-
5814: nuksun (arvtomaararaha) ............................................................. . 8 683 441 000
5815: 34. Valtionosuus yleissivistävien ja ammatillisten oppilaitosten sekä
5816: ammattikorkeakoulujen perustaruiskustannuksiin (siirtomääräraha
5817: 3 v) ............................................................................................. . 460 000 000
5818: 35. Yleissivistävän koulutuksen valtionosuuksien loppuerät (arviomää-
5819: räraha) ......................................................................................... . 143 JOO 000
5820: 51. Valtionavustus järjestöille .......................................................... .. 3 JOO 000
5821:
5822: 60. Ammatillinen koulutus 2 672 366 000
5823: 21. Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha
5824: 2 v) .............................................................................................. 133 403 000
5825: 24. Työssäoppiminen ja harjoittelutoiminta (siirtomääräraha 2 v) .... .. 18 000 000
5826: 25. Ammatillisen koulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) .... .. II 546 000
5827: 30. Valti.~nosuu~ ja .~~v.~stus ammatillisen koulutuksen käyttökustan-
5828: nuksun (arvtomaararaha) ............................................................. . 1 871 987 000
5829: 31. Valtionosuus oppisopimuskoulutukseen (arviomääräraha) .......... .. 486 930 000
5830: 35. Ammatillisen koulutuksen valtionosuuksien loppuerät (arviomäärä-
5831: raha) ............................................................................................ . 141 200 000
5832: 37. Valtionavustus kiinteistöjen hankintaan (siirtomääräraha 3 v) .... .. 3 500 000
5833: 87. Kiinteistöjen hankinta (siirtomääräraha 3 v) ................................ . 5 800 000
5834:
5835: 69. Ammatillinen lisäkoulutus ja vapaa sivistystyö 1613 583 000
5836: 21. Opetusalan koulutuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha
5837: 2 v) ............................................................................................. . 2 000 000
5838: 22. Opetustoimen henkilöstökoulutus ja eräät muut menot (siirtomäärä-
5839: raha 2 v) ...................................................................................... . 79 325 000
5840: 25. Aikuiskoulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) ................ . 20 200 000
5841: 30. Valtionosuus kansalaisopistojen käyttökustannuksiin (arviomäärä-
5842: raha) ............................................................................................ . 392 045 000
5843: 31. Valtionosuus ja -avustus ammatillisen lisäkoulutuksen käyttökus-
5844: tannuksiin (arviomääräraha) ........................................................ . 362 200 000
5845: 33. Ammatillinen lisäkoulutus (siirtomääräraha 2 v) ........................ .. 230 000 000
5846: 35. Aikuiskoulutuksen loppuerät (arviomääräraha) ............................ . 55 500 000
5847: 50. Valtionosuus kansanopistojen käyttökustannuksiin (arviomäärä-
5848: raha) ............................................................................................ . 265 600 000
5849: 51. Valtionosuus ammatillisten erikoisoppilaitosten käyttökustannuk-
5850: siin (arviomääräraha) .................................................................. . 71 601 000
5851: 52. Valtionosuus ja -avustus aikuiskoulutuksen perustaruiskustannuk-
5852: siin (siirtomääräraha 3 v) ............................................................ .. 6 000 000
5853: 53. Valtionavustus järjestöille ........................................................... . 43 340 000
5854: 55. Valtionosuus opintokeskusten käyttökustannuksiin (arviomäärä-
5855: raha) ............................................................................................ . 68 309 000
5856: 56. Valtionosuus kesäyliopistojen käyttökustannuksiin (arviomäärä-
5857: raha) ............................................................................................ . 17 463 000
5858:
5859: 16
5860: EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp
5861:
5862:
5863: 70. Opintotuki 4 185 113 000
5864: 22. Opintotuen muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomää-
5865: räraha 2 v) ................................................................................... . 3113000
5866: 52. Opintolainojen valtiontakaus ja korkotuki (arviomääräraha) ........ . 140 000 000
5867: 55. Opintoraha ja asumislisä (arviomääräraha) .................................. . 3 765 000 000
5868: 56. Aikuisopintoraha (arviomääräraha) ............................................ .. 50 000 000
5869: 57. Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki (arviomääräraha) ............... . 85 000 000
5870: 58. Avustus tilakustannusten korvaamiseen ....................................... . 7 000 000
5871: 59. Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden koulumat-
5872: katuki (arviomääräraha) .............................................................. . 135 000 000
5873:
5874: 88. Tiede 1046 692 000
5875: 21. Suomen Akatemian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............. . 143 748 000
5876: 22. Arkistolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ................. . 70 899 000
5877: 23. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomää-
5878: räraha 2 v) ................................................................................... . 13579000
5879: 24. Varastokirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ................. . 7 561 000
5880: 25. Eräiden teosten laatiminen ja hankkiminen (siirtomääräraha 2 v) . 2 370 000
5881: 50. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (siirtomääräraha 3 v) ..... . 296 360 000
5882: 53. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat tieteen tukemiseen
5883: (arviomääräraha) ......................................................................... . 453 000 000
5884: 54. Eräät avustukset .......................................................................... . 6 675 000
5885: 66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha) 52 500 000
5886:
5887: 90. Taide ja kulttuuri 1 739 302 000
5888: 21. Taiteen keskustoimikunnan ja taidetoimikuntien toimintamenot
5889: (siirtomääräraha 2 v) ................................................................... . 6 906 000
5890: 22. Valtion taidemuseon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ........... . 86 648 000
5891: 23. Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) .. 13 163 000
5892: 24. Museoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) .................... . 81 369 000
5893: 25. Näkövammaisten kirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) .. . 25 991 000
5894: 26. Suomen elokuva-arkiston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) .... . 15 640 000
5895: 27. Valtion elokuvatarkastamon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2 930 000
5896: 30. Valtionosuudet ja -avustukset yleisten kirjastojen käyttökustannuk-
5897: siin (arviomääräraha) .................................................................. . 33 117 000
5898: 31. Valtionosuus ja -avustus teattereiden ja orkestereiden käyttökustan-
5899: nuksiin (arviomääräraha) ............................................................. . 25 047 000
5900: 32. Valtionosuudet ja -avustukset museoille (arviomääräraha) .......... . 11 224 000
5901: 33. Valtionosuus ja -avustus kuntien kulttuuritoimintaan (arviomäärä-
5902: raha) ............................................................................................ . 3 713 000
5903: 34. Valtionosuus yleisten kirjastojen perustaruiskustannuksiin (arvio-
5904: määräraha) .................................................................................. . 36 000 000
5905: 35. Kulttuuritoimen valtionosuuksien loppuerät (arviomääräraha) ..... . 16 700 000
5906: 40. Korvaus Suomenlinnan Liikenne Oy:lle (arviomääräraha) ........... . 1 500 000
5907: 50. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v) ......................................... . 18 350 000
5908: 51. Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (arviomääräraha) 9 712 000
5909: 52. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen tukemiseen
5910: (arviomääräraha) ......................................................................... . 1 265 150 000
5911:
5912:
5913: J 200839 17
5914: EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp
5915:
5916:
5917: 53. Valtionavustus tilakustannuksiin ................................................ .. 69 042 000
5918: 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v) ..................................... .. 3 500 000
5919: 72. Valtion taidemuseon kokoelmien kartuttaminen (siirtomääräraha
5920: 3 v) .............................................................................................. 3 500 000
5921: 75. Perusparannukset ja talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) ........ . 10 000 000
5922: 95. Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot (arviomääräraha) 100 000
5923:
5924: 98. Liikuntatoimi 485 713 000
5925: 50. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat urheilun ja liikuntakas-
5926: vatustyön tukemiseen (arviomääräraha) ....................................... . 480 199 000
5927: 52. Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille ................................ . 5 514 000
5928:
5929: 99. Nuorisotyö 125 901 000
5930: 50. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat nuorisonkasvatustyön
5931: tukemiseen (arviomääräraha) ....................................................... . 121 101 000
5932: 51. Nuorten työpajatoiminnan kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) ..... . 4 800 000
5933:
5934:
5935:
5936: Pääluokka 30
5937:
5938: 30. MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 14 005 774 000
5939:
5940: 01. Maa- ja metsätalousministeriö 214 346 000
5941: 21. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha
5942: 2 v) .............................................................................................. 177 210 000
5943: 22. Tietojärjestelmien kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) ................. . 15 300 000
5944: 41. Eräät korvaukset (arviomääräraha) .............................................. . 12336000
5945: 47. Kasvinjalostustoiminnan edistäminen (arviomääräraha) .............. . 4 500 000
5946: 48. P<?~kkeu~.~e.!listen tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaaminen
5947: (surtomaararaha 2 v) ................................................................... . 5 000 000
5948:
5949: 02. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 54 925 000
5950: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) .......................................... .. 54 925 000
5951:
5952: 03. Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta 3 126 000
5953: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) .......................................... .. 3 126 000
5954:
5955: 04. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan muut menot 71600 000
5956: 25. Eläinlääkintähuolto (arviomääräraha) .......................................... . 7 500 000
5957: 26. Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v) ........................... . 12 000 000
5958: 27. Yhteistutkimukset (siirtomääräraha 3 v) ..................................... .. 37 000 000
5959: 66. Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (arviomääräraha) ............... . 15 100 000
5960:
5961:
5962:
5963:
5964: 18
5965: EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp
5966:
5967:
5968: 12. Maa- ja puutarhatalouden tulotuki 9 981600 000
5969: 41. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v) .. 3 399 000 000
5970: 43. EU-tulotuki (arviomääräraha) ...................................................... . 2 370 500 000
5971: 44. Satovahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v) ..................... . 20 000 000
5972: 45. Maatalouden ympäristötuki (siirtomääräraha 2 v) ........................ . 1 679 000 000
5973: 46. Luonnonhaittakorvaus (siirtomääräraha 2 v) ................................ . 2 513 100 000
5974:
5975: 13. Maataloustuotteiden markkinointi ja tuotannon tasapainottaminen 944 100 000
5976: 41. Maataloustuotannon tasapainottamismenot (siirtomääräraha 3 v) . 1 000 000
5977: 42. Luopumiskorvaukset (arviomääräraha) ....................................... .. 414 000 000
5978: 43. Menekinedistäminen (siirtomääräraha 3 v) .................................. . 27 600 000
5979: 44. Laatujärjestelmien kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) ................ . 7 000 000
5980: 47. Maataloustuotannon lopettamistuet ja pellonmetsitystuki (siirto-
5981: määräraha 2 v) ............................................................................ . 484 000 000
5982: 48. Puutarhatalouden erityistoimenpiteet (arviomääräraha) ............... . 2 500 000
5983: 60. Siirto interventiorahastoon .......................................................... . 8 000 000
5984:
5985: 14. Maatilatalouden rakenteen ja maaseudun kehittäminen 669 500 000
5986: 43. Maaseudun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) ............................ . 19 700 000
5987: 48. Puutarhayritysten korkoavustus (siirtomääräraha 2 v) .................. . 4 000 000
5988: 49. Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha) ........... . 160 000 000
5989: 61. Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston osallistuminen elin-
5990: tarviketalouden ja maaseudun rakennetoimenpiteisiin (arviomäärä-
5991: raha) ............................................................................................ . 216 000 000
5992: 62. Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehit-
5993: tämisestä (arviomääräraha) .......................................................... . 269 800 000
5994:
5995: 15. Muut maatalouden menot 123 600 000
5996: 40. Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen (siirtomääräraha
5997: 3 v) .............................................................................................. 66 400 000
5998: 44. Hevostalouden edistäminen vedonlyönnistä hevoskilpailuissa kerty-
5999: villä varoilla (arviomääräraha) .................................................... . 31500000
6000: 45. Valtionapu 4H-toimintaan ........................................................... . 25 700 000
6001:
6002: 21. Maatalouden tutkimuskeskus 168 043 000
6003: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ........................................... . 165 075 000
6004: 22. Torjunta-ainetarkastukset (arviomääräraha) ................................. . 2 268 000
6005: 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) ...................................... .. 600 000
6006: 77. Maa- ja vesirakennustyöt (siirtomääräraha 3 v) ........................... . 100 000
6007:
6008: 22. Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos 2 410 000
6009: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2 410 000
6010:
6011: 31. Metsätalouden edistäminen ja valvonta 611 900 000
6012: 24. ~-räät_ m~~sätal?.~~~n yhteiskunnalliset palvelut ja yleinen uittoväy-
6013: latuki (surtomaararaha 3 v) ........................................................ .. 23 000 000
6014:
6015: 19
6016: EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp
6017:
6018:
6019: 25. Metsäpuiden siemenhuolto ......................................................... .. 4 900 000
6020: 42. Valtionapu metsätalouden edistämis- ja valvontaorganisaatioille .. 247 400 000
6021: 43. Eräät korvaukset (arviomääräraha) .............................................. . 1 600 000
6022: 44. Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (siirtomääräraha
6023: 3 v) .............................................................................................. 296 000 000
6024: 45. Metsäluonnon hoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v) ............ .. 25 000 000
6025: 50. Eräät metsätalouden valtionavut .................................................. . 12 000 000
6026: 83. Lainat puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (siirtomääräraha
6027: 3 v) .............................................................................................. 2 000 000
6028:
6029: 32. Metsäntutkimuslaitos 210 567 000
6030: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) .......................................... .. 207 037 000
6031: 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) ...................................... .. 2 500 000
6032: 77. Metsien perusparannukset (siirtomääräraha 3 v) .......................... . 650 000
6033: 87. Maan hankkiminen (siirtomääräraha 3 v) .................................... .. 380 000
6034:
6035: 41. Kala-, riista- ja porotalous 232 628 000
6036: 25. Kalakannan hoitovelvoitteet (siirtomääräraha 2 v) ...................... .. 10 000 000
6037: 40. Metsästyksen ja riistanhoidon edistäminen (siirtomääräraha 2 v) .. 37 880 000
6038: 41. Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (arviomäärä-
6039: raha) ............................................................................................ . 25 000 000
6040: 42. Petoeläinten ja hylkeiden aiheuttamien vahinkojen korvaaminen
6041: (siirtomääräraha 2 v) ................................................................... . 17 000 000
6042: 43. Porotalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) .......................... . 9 300 000
6043: 44. Tenojoen kalastuslupamaksut ja viehekalastusmaksut (arviomäärä-
6044: raha) ............................................................................................ . 11 700 000
6045: 45. Kalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) .......................... . 31 248 000
6046: 62. El.inkein?.kalat~l.?~den markkinoinnin ja rakennepolitiikan edistä-
6047: mmen (snrtomaararaha 3 v) ........................................................ .. 86 000 000
6048: 77. Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnostushankkeet (siirtomäärära-
6049: ha 3 v) ......................................................................................... . 4 500 000
6050:
6051: 42. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 89 388 000
6052: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) .......................................... .. 80 248 000
6053: 24. Arvokalojen sopimuskasvatustoiminta (siirtomääräraha 3 v) ...... .. 6 640 000
6054: 74. Kalanviljelylaitosten ja tutkimusasemien perusparannukset (siirto-
6055: määräraha 3 v) ............................................................................ . 2 500 000
6056:
6057: 51. Vesivarojen käyttö ja hoito 159 800 000
6058: 22. Vesivarojen käytön ja hoidon menot (siirtomääräraha 2 v) 29 300 000
6059: 30. Vesihuoltolaitteiden rakentamisen korkotuki (arviomääräraha) .... 20 000 000
6060: 31. Avustukset yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteisiin (siirtomäärä-
6061: raha 3 v) ...................................................................................... . 22 000 000
6062: 43. Eräät valtion maksettavaksi määrätyt korvaukset (arviomääräraha) 2 500 000
6063: 77. Vesistö- ja vesihuoltotyöt (siirtomääräraha 3 v) .......................... . 86 000 000
6064:
6065:
6066:
6067:
6068: 20
6069: EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp
6070:
6071:
6072: 61. Maanmittauslaitos 262145 000
6073: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) .......................................... .. 247 145 000
6074: 80. Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot (arviomäärä-
6075: raha) ............................................................................................ . 15 000 000
6076:
6077: 62. Geodeettinen laitos 16 760 000
6078: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 16 760 000
6079:
6080: 71. Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos 84 049 000
6081: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) .......................................... .. 69 494 000
6082: 22. Lihantarkastustoiminnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ..... . 3 555 000
6083: 28. Rokotteet ja seerumit (arviomääräraha) ...................................... .. 11 000 000
6084:
6085: 72. Elintarvikevirasto 38 033 000
6086: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ........................................... . 19 903 000
6087: 22. Lihantarkastustoiminnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 18 130 000
6088:
6089: 73. Kasvintuotannon tarkastuskeskus 66 010 000
6090: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 66 OlO 000
6091:
6092: 74. Siemenperunakeskus 1 244 000
6093: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ........................................... . 844 000
6094: 22. Tutkimus- ja vienninedistämismenot (siirtomääräraha 2 v) .......... . 400 000
6095:
6096:
6097:
6098: Pääluokka 31
6099: 31. LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 7171981000
6100:
6101: 01. Liikenne- ja viestintäministeriö 120 113 000
6102: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) .......................................... .. 74 413 000
6103: 22. Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) ........................... . 45 700 000
6104:
6105: 24. Tiehallinto 4 073 256 000
6106: 21. Perustienpito (siirtomääräraha 2 v) ............................................. .. 3 253 256 000
6107: 77. Tieverkon kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) ............................. . 500 000 000
6108: 79. Tieverkonjälkirahoitus-ja kokonaisrahoitushankkeet (siirtomäärä-
6109: raha 3 v) ...................................................................................... . 160 000 000
6110: 87. Tielain mukaiset maa-alueiden hankinnat ja korvaukset (arviomää-
6111: räraha) ......................................................................................... . 160 000 000
6112:
6113:
6114:
6115:
6116: 21
6117: EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp
6118:
6119:
6120: 25. Tienpidon valtionavut 50 000 000
6121: 50. Valtionapu yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen
6122: (siirtomääräraha 3 v) ................................................................... . 50 000 000
6123:
6124: 30. Merenkulkulaitos 197 243 000
6125: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) .......................................... .. 64 843 000
6126: 70. Alusten hankinta (siirtomääräraha 3 v) ........................................ . 117 000 000
6127: 77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) ......................... . 15 000 000
6128: 87. Maa- ja vesialueiden hankinta (arviomääräraha) .......................... . 400 000
6129:
6130: 32. Merenkulun ja muun vesiliikenteen edistäminen 266 600 000
6131: 40. Lastialusten hankintojen tukeminen (arviomääräraha) ................. . 17 400 000
6132: 41. Ulkomaanliikenteen kauppa-alusluetteloon merkittyjen alusten kil-
6133: pailuedellytysten turvaaminen (arviomääräraha) .......................... . 243 500 000
6134: 44. Saaristoliikenteen avustaminen (siirtomääräraha 2 v) .................. . 1 700 000
6135: 50. Lästimaksuista suoritettavat avustukset (arviomääräraha) ............ . 4 000 000
6136:
6137: 40. Ratahallintokeskus 1676 000 000
6138: 21. Perusradanpito (siirtomääräraha 2 v) .......................................... .. 1 331 000 000
6139: 77. Rataverkon kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) ........................... . 294 000 000
6140: 78. Helsinki-Leppävaara-kaupunkiradan rakentaminen (siirtomäärä-
6141: raha 3 v) ...................................................................................... . 47 000 000
6142: 87. Rataverkon maa-alueiden hankinnat ja korvaukset (arviomäärä-
6143: raha) ............................................................................................ . 4 000 000
6144:
6145: 52. Ilmaliikenteen korvaukset ja valtionavut 33 200 000
6146: 41. Valtionapu eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon 6 000 000
6147: 43. Korvaus Ilmailulaitokselle valmiustehtävistä ............................... . 27 200 000
6148:
6149: 60. Joukkoliikenteen palvelujen ostot, korvaukset ja tuet 481 000 000
6150: 42. Valtionavustus koulutuksesta ..................................................... .. 13 000 000
6151: 63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha
6152: 3 v) .............................................................................................. 468 000 000
6153:
6154: 72. Viestinnän korvaukset ja avustukset 75 000 000
6155: 42. Sanomalehdistön tuki .................................................................. . 75 000 000
6156:
6157: 80. Ilmatieteen laitos 150 800 000
6158: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 150 800 000
6159:
6160: 81. Merentutkimuslaitos 41119 000
6161: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ........................................... . 36 119 000
6162: 22. Etelämanner-toiminta (siirtomääräraha 3 v) ................................. . 5 000 000
6163:
6164:
6165:
6166: 22
6167: EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp
6168:
6169:
6170: 99. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan muut menot 7 650 000
6171: 40. Eräät valtionavut ........................................................................ .. 4 650 000
6172: 88. Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v) .......................................... . 3 000 000
6173:
6174:
6175:
6176: Pääluokka 32
6177: 32. KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 5 210 592 000
6178:
6179: 10. Hallinto 643 361 000
6180: 21. Kauppa- ja teollisuusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha
6181: 2 v) .............................................................................................. 128 814 000
6182: 22. Työvoima- ja elinkeinokeskusten toimintamenot (siirtomääräraha
6183: 2 v) .............................................................................................. 378 612 000
6184: 23. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha
6185: 2 v) ............................................................................................. . 7 000 000
6186: 24. Tutkimus- ja selvitystoiminta (siirtomääräraha 3 v) .................... .. 40 000 000
6187: 66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (arvio-
6188: määräraha) .................................................................................. . 47 105 000
6189: 92. Korvaus valtion ydinjätehuoltorahastolle (arviomääräraha) ........ .. 41 750 000
6190: 95. Maanomistajien osuus vanhoista kaivospiirimaksuista (arviomäärä-
6191: raha) ............................................................................................ . 80 000
6192:
6193: 20. Teknologiapolitiikka 2 890 222 000
6194: 21. Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha
6195: 2 v) ............................................................................................ .. 216 747 000
6196: 22. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomäärä-
6197: raha 2 v) ..................................................................................... .. 365116000
6198: 23. Turvatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) .. . 53 804 000
6199: 25. Mittatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) .. .. 21 955 000
6200: 26. Teknologian kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha
6201: 2 v) .............................................................................................. 138 000 000
6202: 27. Tutkimus- ja kehitystoiminta (arviomääräraha) .......................... .. 770 000 000
6203: 28. Hanke- ja ohjelmatoiminnan selvitys- ja kehittämismenot (siirto-
6204: määräraha 2 v) ........................................................................... .. 60 000 000
6205: 40. Avustukset teknologiseen tutkimukseen ja kehitykseen (arviomää-
6206: räraha) ......................................................................................... . 826 000 000
6207: 41. Keksintö-, laatu- ja standardisointitoiminnan edistäminen (siirto-
6208: määräraha 3 v) ............................................................................ . 36 600 000
6209: 83. Lainat teknologiseen tutkimukseen ja kehitykseen (arviomäärä-
6210: raha) ............................................................................................ . 232 000 000
6211: 85. Pääomaehtoiset lainat tutkimukseen ja kehitykseen (arviomäärä-
6212: raha) ............................................................................................ . 170 000 000
6213:
6214: 30. Yrittäjyyspolitiikka l 084 197 000
6215: 41. Toimintatuki Finnvera Oyj:lle .................................................... .. 2 000 000
6216: 42. Finnvera Oyj:n korkotuet (arviomääräraha) ................................ .. 167 000 000
6217:
6218: 23
6219: EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp
6220:
6221:
6222: 43. Finnvera Oyj:n tappiokorvaukset (arviomääräraha) .................... .. 90 000 000
6223: 44. Alueellinen kuljetustuki (arviomääräraha) .................................. .. 20 000 000
6224: 45. Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen (arvio-
6225: määräraha) .................................................................................. . 98 000 000
6226: 46. Avustus telakkateollisuuden kilpailuedellytysten turvaamiseksi
6227: (siirtomääräraha 3 v) .................................................................. .. 155 000 000
6228: 47. Valtionavustus kehittämispalvelutoimintaan ja eräille yhteisöille
6229: (siirtomääräraha 3 v) ................................................................... . 21 170 000
6230: 48. Korkotuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille (arviomäärä-
6231: raha) ............................................................................................ . 31 000 000
6232: 49. Korkotuki Suomen Vientiluotto Oy:n myöntämille luotoille (arvio-
6233: määräraha) .................................................................................. . 18 000 000
6234: 50. Korkotuki pk-yritysten investointeihin (arviomääräraha) ............ .. 3 000 000
6235: 60. Siirrot valtiontakuurahastoon (arviomääräraha) .......................... .. 100 000
6236: 62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus kauppa- ja teollisuus-
6237: ministeriön osalta (arviomääräraha) ............................................ .. 478 927 000
6238:
6239: 40. Kuluttaja- ja kilpailupolitiikka 96 116 000
6240: 21. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ................ . 31 490 000
6241: 22. Kuluttajatutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 9 952 000
6242: 24. Kuluttajavalituslautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 7 006 000
6243: 25. Elintarvikeviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............ .. 2 032 000
6244: 26. Kilpailuviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) .................. . 23 136 000
6245: 31. Korvaus velkaneuvonnan järjestämisestä (arviomääräraha) ........ .. 18 500 000
6246: 50. Valtionavustus kuluttajajärjestöille .............................................. . 4 000 000
6247:
6248: 50. Kansainvälistymispolitiikka 343 411000
6249: 21. Matkailun edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha
6250: 2 v) .............................................................................................. 94 411 000
6251: 40. Toimialakohtainen yritysten kansainvälistyminen (arviomäärä-
6252: raha) ............................................................................................ . 105 000 000
6253: 41. Avustus ulkomaankauppaa edistäville järjestöille ja Finpro ry: lle 144 000 000
6254:
6255: 60. Energiapolitiikka 143 285 000
6256: 21. Energiamarkkinaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 985 000
6257: 27. Energiansäästön ja uusiutuvan energian käytön edistäminen ja
6258: energiatiedotus (siirtomääräraha 2 v) .......................................... .. 15 000 000
6259: 40. Energiatuki (arviomääräraha) ..................................................... .. 126 000 000
6260: 45. Energiainvestointien korkotuki (arviomääräraha) ........................ . 800 000
6261: 50. Eräät energiataloudelliset avustukset (siirtomääräraha 3 v) 500 000
6262:
6263: 70. Omistajapolitiikka 10 000 000
6264: 88. Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v) 10 000 000
6265:
6266:
6267:
6268:
6269: 24
6270: EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp
6271:
6272:
6273: Pääluokka 33
6274:
6275: 33. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA 45 092 972 000
6276:
6277: 01. Sosiaali- ja terveysministeriö 273 650 000
6278: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ........................................... . 180 050 000
6279: 62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus sosiaali- ja terveys-
6280: ministeriön osalta (arviomääräraha) ............................................. . 9 400 000
6281: 63. Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v) .................................. . 38 700 000
6282: 64. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän edistäminen tie-
6283: toteknologian avulla sekä siihen tarvittavan infrastruktuurin raken-
6284: taminen (siirtomääräraha 3 v) ...................................................... . 20 000 000
6285: 67. Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet (arviomääräraha) 25 500 000
6286:
6287: 02. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 115 300 000
6288: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 115 300 000
6289:
6290: 03. Työttömyysturvalautakunta 9 643 000
6291: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 9 643 000
6292:
6293: 04. Tarkastuslautakunta 8 511000
6294: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 8 511 000
6295:
6296: 06. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus 19 065 000
6297: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ........................................... . 11 665 000
6298: 26. Mielentilatutkimustoiminnan menot (arviomääräraha) ................. . 7 400 000
6299:
6300: 07. Työterveyslaitos 195 000 000
6301: 50. Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin (siirtomääräraha 2 v) 195 000 000
6302:
6303: 08. Kansanterveyslaitos 187 104 000
6304: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ........................................... . 155 700 000
6305: 26. Rokotteiden hankinta (arviomääräraha) ....................................... . 31 404 000
6306:
6307: 09. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus 24 700 000
6308: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 24 700 000
6309:
6310: 10. Säteilyturvakeskus 55 400 000
6311: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 55 400 000
6312:
6313: 11. Lääkelaitos 7 409 000
6314: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 7 409 000
6315:
6316:
6317:
6318: 4 200839 25
6319: EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp
6320:
6321:
6322: 12. Valtion koulukodit 3 497 000
6323: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 3 497 000
6324:
6325: 13. Työsuojelun piirihallinto 116 073 000
6326: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 116 073 000
6327:
6328: 14. Valtion mielisairaalat 2 420 000
6329: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2 420 000
6330:
6331: 15. Perhekustannusten tasaus 8199 000 000
6332: 51. Äitiysavustus (arviomääräraha) ................................................... . 58 000 000
6333: 52. Lapsilisät (arviomääräraha) ......................................................... . 8 141 000 000
6334:
6335: 16. Yleinen perhe-eläke 246 000 000
6336: 50. Yleinen perhe-eläke (arviomääräraha) 246 000 000
6337:
6338: 17. Työttömyysturva 3 154 000 000
6339: 50. Valtionosuus työttömyyskassoille (arviomääräraha) .................... . 2 945 000 000
6340: 51. Työttömyysturvalain mukainen perusturva (arviomääräraha) ...... .. 164 000 000
6341: 53. Valtionos~us ~~ö~tömän omaehtoisen koulutuksen toimeentulotur-
6342: vasta (arv1omaararaha) ................................................................ . 25 000 000
6343: 54. Valtionosuus aikuiskoulutustuesta (arviomääräraha) .................. .. 20 000 000
6344:
6345: 18. Sairausvakuutus 3 315 000 000
6346: 60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomää-
6347: räraha) ......................................................................................... . 3 315 000 000
6348:
6349: 19. Eläkevakuutus 8 529 000 000
6350: 50. Valtion osuus merimieseläkekassan menoista (arviomääräraha) 173 000 000
6351: 51. Valt.ion .?.~~.us maatalousyrittäjien eläkelaista johtuvista menoista
6352: (arv1omaararaha) ......................................................................... . 2 276 000 000
6353: 52. Valtion osuus yrittäjien eläkelaista johtuvista menoista (arviomää-
6354: räraha) ......................................................................................... . 340 000 000
6355: 60. Valtion osuus kansaneläkelaista johtuvista menoista (arviomäärä-
6356: raha) ............................................................................................ . 5 740 000 000
6357:
6358: 20. Tapaturmavakuutus 73 000 000
6359: 53. Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustan-
6360: nuksista (arviomääräraha) ........................................................... . 73 000 000
6361:
6362: 21. Rintamaveteraanieläkkeet 734 000 000
6363: 52. Rintamasotilaseläkkeet ja asumistuki (arviomääräraha) 734 000 000
6364:
6365:
6366:
6367: 26
6368: EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp
6369:
6370:
6371: 22. Sotilasvammakorvaukset ja eräät kuntoutustoiminnan menot 1575 300 000
6372: 50. Sotilasvammakorvaukset (arviomääräraha) .................................. . 1 558 000 000
6373: 56. Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoimintaan (siirto-
6374: määräraha 2 v) ............................................................................ . 15 000 000
6375: 57. Rintama-avustus eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasoti-
6376: laille (siirtomääräraha 2 v) ......................................................... .. 1 300 000
6377: 59. Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan (siirtomäärära-
6378: ha 2 v) ......................................................................................... . 1 000 000
6379:
6380: 23. Muu sodista kärsineiden turva 20 000 000
6381: 30. Valtion korvaus sodista kärsineiden huoltoon (arviomääräraha) 20 000 000
6382:
6383: 28. Muu toimeentuloturva 59 000 000
6384: 50. Sotilasavustus (arviomääräraha) 59 000 000
6385:
6386: 32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto 15 090 700 000
6387: 30. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustan-
6388: nuksiin (arviomääräraha) ............................................................. . 13 868 000 000
6389: 31. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveyspalvelujen perustaruiskus-
6390: tannuksiin (arviomääräraha) ........................................................ . 220 000 000
6391: 32. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoito-
6392: lain mukaiseen tutkimustoimintaan .............................................. . 337 400 000
6393: 33. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslää-
6394: kärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha) ..... 441 000 000
6395: 34. Valtion korvaus kunnille mielentilatutkimuspotilaista sekä potilas-
6396: siirroista aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha) .................. . 13 000 000
6397: 35. Valt~?n korv~u.s lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjes-
6398: telman menoihin .......................................................................... . 165 000 000
6399: 36. Valtionavustus eräiden sosiaali- ja terveyspalveluhankkeiden kus-
6400: tannuksiin (arviomääräraha) ........................................................ . 1 300 000
6401: 37. Valtionavustus kunnille lasten ja nuorten psykiatrian palveluihin 45 000 000
6402:
6403: 53. Terveyskasvatus ja -valvonta 55 200 000
6404: 23. Terveysvalvonta (siirtomääräraha 2 v) ......................................... . 5 500 000
6405: 24. Tartuntatautien valvonta (arviomääräraha) .................................. . 6 000 000
6406: 50. Terveyskasvatus sekä päihteiden käytön ja tupakoinnin vähentämi-
6407: nen (siirtomääräraha 2 v) ............................................................. . 43 700 000
6408:
6409: 57. Lomatoiminta 966 000 000
6410: 40. Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuk-
6411: siin (arviomääräraha) .................................................................. . 882 000 000
6412: 50. Valtion korvaus Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle ja kunnille
6413: maatalousyrittäjien lomituspalvelujen hallintomenoihin (arviomää-
6414: räraha) ......................................................................................... . 84 000 000
6415:
6416:
6417:
6418:
6419: 27
6420: EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp
6421:
6422:
6423: 92. Raha-automaattiyhdistyksen tuoton käyttö 2 059 000 000
6424: 50. Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvin-
6425: voinnin edistämiseen (arviomääräraha) ........................................ . 1 513 000 000
6426: 55. Valtion korvaus sotainvalidien laitosten käyttökustannuksiin (siirto-
6427: määräraha 2 v) ............................................................................ . 340 000 000
6428: 58. Eräät kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v) ................ . 12 000 000
6429: 59. Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha
6430: 2 v) .............................................................................................. 194 000 000
6431:
6432:
6433:
6434: Pääluokka 34
6435:
6436: 34. TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA 11 558 487 000
6437:
6438: 01. Työhallinto 197 197 000
6439: 21. Työministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) .................. .. 123 785 000
6440: 22. Työvoimaopiston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ................ . 4 316 000
6441: 23. Työelämäohjelmien toteuttaminen (siirtomääräraha 3 v) ............ .. 60 000 000
6442: 67. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja maksuosuudet (arvio-
6443: määräraha) .................................................................................. . 9 096 000
6444:
6445: 05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus 1258 500 000
6446: 61. Euroopan sosiaalirahaston osallistuminen EU:n rakennerahasto-
6447: ohjelmiin (arviomääräraha) ......................................................... . 790 500 000
6448: 62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus työministeriön osalta
6449: (arviomääräraha) ......................................................................... . 468 000 000
6450:
6451: 06. Työvoimapolitiikan toimeenpano 9 623 902 000
6452: 02. Palkkaperusteinen työllistämistuki valtionhallinnolle (arviomäärä-
6453: raha) ............................................................................................ . 208 000 000
6454: 21. Työvoima-asiain paikallishallinnon toimintamenot (siirtomääräraha
6455: 2 v) .............................................................................................. 673 202 000
6456: 25. Työvoimapalvelujen erityismenot (arviomääräraha) .................... . 78 800 000
6457: 29. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ostopalvelut (arviomäärä-
6458: raha) ............................................................................................ . 789 000 000
6459: 30. Palk.kap~~u~teinen työllistämistuki kunnille ja kuntayhtymille
6460: (arvtomaararaha) ......................................................................... . 610 000 000
6461: 31. Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä
6462: (arviomääräraha) ......................................................................... . 32 000 000
6463: 50. Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuvien opintososi-
6464: aaliset edut (arviomääräraha) ...................................................... .. 559 900 000
6465: 52. Työmarkkinatuki (arviomääräraha) ............................................. .. 5 634 000 000
6466: 63. Valtionapu työttömyyden lieventämiseen (arviomääräraha) ........ .. 845 000 000
6467: 64. Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (siirtomääräraha
6468: 3 v) .............................................................................................. 85 000 000
6469: 65. Muuttoturva (arviomääräraha) .................................................... .. 15 000 000
6470: 77. Sijoitusmenot työllisyyden turvaamiseksi (siirtomääräraha 3 v) .. . 94 000 000
6471:
6472: 28
6473: EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp
6474:
6475:
6476: 07. Pakolais- ja siirtolaisuusasiat 354 335 000
6477: 21. Pakolaiste~ ja ~~r~apaikanhakijoiden vastaanottotoiminta valtion
6478: osalta (arvtomaararaha) ............................................................... . 37 835 000
6479: 30. Valtion korvaus kunnille eräiden Suomeen muuttavien henkilöiden
6480: toimeentulotuen sekä heille annetun sosiaali- ja terveydenhuollon
6481: erityiskustannuksiin (arviomääräraha) ......................................... . 67 200 000
6482: 63. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto (arviomääräraha) 249 300 000
6483:
6484: 99. Työministeriön hallinnonalan muut menot 124 553 000
6485: 23. Siviilipalvelus (arviomääräraha) .................................................. . 20 000 000
6486: 50. Palkkaturva (arviomääräraha) ...................................................... . 100 000 000
6487: 51. Eräät merimiespalvelut (arviomääräraha) .................................... . 4 553 000
6488:
6489:
6490:
6491: Pääluokka 35
6492:
6493: 35. YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA 3 646 274 000
6494:
6495: 01. Ympäristöministeriö 107 222 000
6496: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 107 222 000
6497:
6498: 10. Ympäristön suojelu 126 150 000
6499: 27. Ympäristövahinkojen torjunta (arviomääräraha) .......................... . 10 000 000
6500: 60. Siirto öljysuojarahastoon (siirtomääräraha 3 v) ........................... . 5 000 000
6501: 63. Ympäristönsuojelun edistäminen (siirtomääräraha 3 v) ................ . 31 750 000
6502: 64. ympäristönsuojeluinvestointien korkotuki (arviomääräraha) ....... . 5 900 000
6503: 65. Oljyjätemaksulla rahoitettava öljyjätehuolto (siirtomääräraha 3 v) 15 000 000
6504: 67. Ympäristöyhteistyön edistäminen Suomen lähialueen maissa (siirto-
6505: määräraha 3 v) ............................................................................ . 13 000 000
6506: 77. Ympäristötyöt (siirtomääräraha 3 v) ............................................ . 45 500 000
6507:
6508: 20. Yhdyskunnat, alueidenkäyttö ja luonnonsuojelu 272 830 000
6509: 22. Luonnonsuojelualueiden hoito ja kunnossapito (siirtomääräraha
6510: 3 v) .............................................................................................. 81 330 000
6511: 37. Avustukset kuntien kaavoitukseen ja maankäytön ohjaukseen (siir-
6512: tomääräraha 3 v) ......................................................................... . 7 500 000
6513: 44. Koskiensuojelulain mukaiset korvaukset (arviomääräraha) .......... . 5 000 000
6514: 63. Eräät luonnonsuojeluun liittyvät korvaukset (siirtomääräraha 3 v) 69 000 000
6515: 64. Avustukset rakennusperinnön hoitoon (siirtomääräraha 3 v) ........ . 5 000 000
6516: 74. Luonnonsuojelualueiden talonrakennustyöt (siirtomääräraha 3 v) . 3 000 000
6517: 87. Luonnonsuojelualueiden hankkiminen (siirtomääräraha 3 v) 102 000 000
6518:
6519: 30. Asumisen edistäminen 2 510 000 000
6520: 54. Asumistuki (arviomääräraha) 2 510 000 000
6521: 60. Siirto valtion asuntorahastoon
6522:
6523: 29
6524: EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp
6525:
6526:
6527: 40. Alueelliset ympäristökeskukset 321399 000
6528: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) .......................................... .. 320 899 000
6529: 88. Osakkeiden hankkiminen (siirtomääräraha 3 v) .......................... .. 500 000
6530:
6531: 50. Ympäristölupavirastot 26 490 000
6532: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 26 490 000
6533:
6534: 60. Suomen ympäristökeskus 126 335 000
6535: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 126 335 000
6536:
6537: 70. Valtion asuntorahasto 20 438 000
6538: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 20 438 000
6539:
6540: 99. Ympäristöministeriön hallinnonalan muut menot 135 410 000
6541: 22. Kehittäminen ja suunnittelu (siirtomääräraha 2 v) ...................... .. 54 000 000
6542: 24. Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v) .......................... .. 26 400 000
6543: 26. Eräät korvaukset (siirtomääräraha 2 v) ........................................ . 2 260 000
6544: 62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus ympäristöministeriön
6545: osalta (arviomääräraha) ............................................................... . 28 800 000
6546: 63. EU:n ympäristörahaston osallistuminen ympäristö- ja luonnonsuo-
6547: jeluhankkeisiin (siirtomääräraha 3 v) .......................................... .. 15 000 000
6548: 65. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v) ........................................ .. 8 950 000
6549:
6550:
6551:
6552: Pääluokka 36
6553:
6554: 36. VALTIONVELAN KOROT 24 440 000 000
6555:
6556: 01. Euromääräisen velan korko 20 310 000 000
6557: 90. Euromääräisen velan korko (arviomääräraha) 20 310 000 000
6558:
6559: 03. Valuuttamääräisen velan korko 4 032 000 000
6560: 90. Valuuttamääräisen velan korko (arviomääräraha) 4 032 000 000
6561:
6562: 09. Muut menot valtionvelasta 98 000 000
6563: 21. Palkkiot ja muut menot valtionvelasta (arviomääräraha) 98 000 000
6564:
6565:
6566:
6567:
6568: 30
6569: EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp
6570:
6571:
6572: Pääluokka 37
6573:
6574: 37. VALTIONVELAN VÄHENTÄMINEN 14 583 000 000
6575:
6576: 01. Valtionvelan nettokuoletukset ja velanhallinta 14 583 000 000
6577: 94. Nettokuoletukset ja velanhallinta (arviomääräraha) 14 583 000 000
6578:
6579: Määrärahojen kokonaismäärä:
6580: 212 296 190 000
6581:
6582:
6583:
6584:
6585: 31
6586: EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp
6587:
6588:
6589:
6590:
6591: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
6592:
6593: YLEISTÄ
6594:
6595:
6596: Brutto- ja nettobudjetointi
6597:
6598: Valtion talousarviossa noudatetaan pääsääntönä 2) liiketoimintaa harjoittavan viraston tai lai-
6599: bruttobudjetointia. Nettobudjetointi on talousar- toksen toiminnasta kertyvät tulot ja siitä aiheu-
6600: viosta annetussa laissa tarkoin rajoitettu poik- tuvat menot,
6601: keus pääsäännöstä. 3) maksullista toimintaa harjoittavan viraston
6602: Talousarviossa voidaan nettobudjetoida toiminnasta tai toiminnan osasta kertyvät tulot ja
6603: 1) uusista valtionlainoista saatavat tulot ja siitä aiheutuvat menot, sekä
6604: valtionvelan kuoletukset; 4) viraston vastuulla toteutettavasta tutki-
6605: 2) valtionlainoista saatavat korkotulot, emis- mus- tms. yhteishankkeesta tuloina saatavat
6606: siovoitot ja pääomavoitot sekä valtionlainoista muiden hankeosapuolten maksuosuudet ja hank-
6607: aiheutuvat korkomenot, emissioalennukset ja keesta aiheutuvat menot.
6608: pääomatappiot; Tapauksissa 2)-4) on ao. toimintamenomää-
6609: 3) viraston ja laitoksen toiminnasta kertyvät rärahan perustelujen päätösosassa nettobudje-
6610: tulot ja siitä aiheutuvat menot; tointia koskeva maininta.
6611: 4) osakkeiden myynnistä kertyvät tulot sekä Nettobudjetoitavia tuloja eivät ole verot, ve-
6612: myyntiin liittyvät myyntipalkkiot ja valtion os- ronluonteiset maksut tai sakkomaksut Netto-
6613: tajan puolesta vastattavaksi ottamat maksuvel- budjetoinnin kohteena eivät myöskään voi olla
6614: voitteet; siirtomenot tai niiden palautukset lukuun otta-
6615: 5) eläkelaitokselle lain nojalla maksettava matta lain nojalla maksettavaa maksuvalmius-
6616: maksuvalmiussuoritus ja suorituksen palautus suoritusta eläkelaitokselle ja suorituksen palau-
6617: valtiolle; tusta sekä lakiin perustuvaa valtionapua kunnal-
6618: 6) lakiin perustuva valtionapu kunnalle ja le ja kunnan maksettavaksi valtiolle valtionapu-
6619: kunnan maksettavaksi valtiolle valtionapujärjes- järjestelmän määräytymisperusteiden mukaan
6620: telmän määräytymisperusteiden mukaan tuleva tulevaa määrää, eivätkä sijoitusmenot tai omai-
6621: määrä. suuden myyntitulot lukuun ottamatta osakkei-
6622: Viraston toiminnasta kertyvien tulojen ja sii- den myyntiä taikka viraston tai laitoksen toimin-
6623: tä aiheutuvien menojen nettobudjetoinnissa voi- taan tarkoitetun irtaimen omaisuuden hankintaa
6624: daan erottaa seuraavat tapaukset: tai irtaimen omaisuuden myyntiä.
6625: 1) toimintamenomomentin vakiosisällön ku- Nettobudjetoidun toimintamenomomentin
6626: vauksessa mainitut virastolle työnantajana mak- menojen vakiosisältöön kuuluvat jäljempänä il-
6627: settavat tulot ja irtaimen omaisuuden myyntitu- menevät toimintamenomomenttien vakiosisäl-
6628: lot, vakuutus- ja vahingonkorvaukset, työpaik- lön mukaiset menot.
6629: karuokaloiden käytöstä saadut korvaukset sekä Nettoutetusta toiminnasta kertyviä tuloja saa
6630: viraston toimitilojen satunnaisesta luovuttami- käyttää tästä toiminnasta aiheutuviin menoihin
6631: sesta ulkopuolisille yksittäisiä tilaisuuksia var- ilman, että siitä on mainintaa luku- tai moment-
6632: ten saadut tulot, jotka voidaan vähentää toimin- tiperusteluissa.
6633: tamenoista, vaikka tästä ei olisi mainintaa mo- Toimintamenomäärärahan kanssa saa nettout-
6634: mentin perusteluissa, taa myyntituotot sellaisesta irtaimesta käyttö-
6635: omaisuudesta, jonka hankinta rahoitetaan toi-
6636:
6637: 32
6638: EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp
6639:
6640:
6641: mintamenomäärärahasta. Kiinteän omaisuuden, men käyttöomaisuuden myyntituottoja ei saa
6642: finanssisijoitusten (esim. osakkeet ym. arvopa- nettouttaa toimintamenomäärärahan kanssa.
6643: perit) ja erillismomenteilta rahoitettavan irtai-
6644:
6645:
6646: Menomomentteja koskevat yleiset määräykset
6647:
6648: Menot on jaettu talousarviossa momenteiksi teh- pääsäännöstä voidaan poiketa, jos momentin pe-
6649: tävän tai menojen laadun mukaan. rusteluissa on asiaa koskeva maininta.
6650: Tehtävän mukaan budjetoituja määrärahoja Milloin määrärahasta saa maksaa palkkoja tai
6651: ovat jäljempänä käsiteltävät virastojen toiminta- palkkioita, siitä maksetaan myös näihin liittyvät
6652: menomäärärahat sekä eräät kulutusmenoihin lu- sosiaaliturva- ja eläkemaksut ja muut henkilösi-
6653: ettavat projektiluonteiset määrärahat. Tehtävän vumenot
6654: mukaan budjetoitua määrärahaa saa käyttää
6655: kaikkiin kyseisestä tehtävästä säännönmukaises-
6656: ti aiheutuviin menoihin, ellei talousarviosta Vakiosisältöiset menomomentit
6657: muuta johdu.
6658: Pääjaotteluna on seuraava menojen laadun Toimintamenomomenteille ja momenteille 28,
6659: mukainen pääryhmitys (suluissa vastaavat mo- 70 ja 74--79 on määritelty sellaisia vakiosisäl-
6660: menttien numerotunnukset ): töisiä käyttötarkoituksia, joihin ao. momenteille
6661: 1) kulutusmenot (01-29): menot, joiden vä- budjetoituja määrärahoja saa käyttää ilman, että
6662: littömänä vastikkeena valtio saa varainhoito- siitä on maininta ao. momentin perusteluissa.
6663: vuonna käytettäviä tuotannontekijöitä, kuten Vakiosisältöä sovelletaan vastaavasti silloinkin,
6664: työpanosta, tavaroita ja palveluksia, kun toimintamenojen tai maksullisen toiminnan
6665: 2) siirtomenot (30-69): menot, joista valtio nettobudjetointi on siirtänyt menot tulopuolelle
6666: ei saa välitöntä vastiketta, osaksi nettotuloarviota.
6667: 3) sijoitusmenot (70-89): menot, joiden vä- Määrärahoja käytettäessä momenttien perus-
6668: littömänä vastikkeena valtio saa pitkävaikuttei- telut ovat vakiosisältömääritykseen nähden ensi-
6669: sia tuotannontekijöitä tai rahoitusvaateita, joista sijaisessa asemassa. Siten momentin perusteluis-
6670: valtio saa tuloa tai muuta hyötyä useana varain- sa voidaan poiketa vakiosisällöstä joko sulke-
6671: hoitovuonna, ja malla osa vakiokäyttötarkoituksista pois tai täy-
6672: 4) muut menot (90-99): edellä mainittuihin dentämällä niitä muilla käyttötarkoituksilla. Jäl-
6673: pääryhmiin kuulumattomat menot, kuten val- kimmäisessä tilanteessa käyttötarkoitusten täy-
6674: tionvelan hoitomenot dentäminen ilmaistaan em. momenteilla "myös"-
6675: Momentin määrärahaa saa käyttää ainoastaan sanalla esim. seuraavasti: "Momentin määrära-
6676: momentin numerotunnuksen osoittaman meno- haa saa käyttää myös kunniakonsulien menojen
6677: ryhmän menoihin. Siten kulutusmenoihin tarkoi- maksamiseen. 11
6678: tettua määrärahaa ei saa käyttää siirtomenoihin
6679: eikä siirtomenoihin tarkoitettua määrärahaa ku-
6680: lutusmenoihin, ellei momentin perusteluissa ole
6681: Toimintamenomäärärahat
6682: määrätty toisin.
6683: Viraston toiminnasta aiheutuvat menot budjetoi-
6684: Momentilla yksilöityyn käyttötarkoitukseen
6685: daan yhtenä määrärahana menomomenteille
6686: ei saa käyttää muuta käyttötarkoitukseltaan ylei-
6687: 21-27. Toimintamenomäärärahasta saa mak-
6688: sempää määrärahaa (esim. toimintamenomo-
6689: saa viraston tai laitoksen laissa tai asetuksessa
6690: mentin määrärahaa), vaikka kyseisen yleisem-
6691: säädettyjen tehtävien hoidosta aiheutuvia palk-
6692: män määrärahan perusteluissa mainittua yksilöi-
6693: kaus- ja muita kulutusmenoja, koneiden ja ka-
6694: tyä käyttötarkoitusta ei olisi suljettu pois. Tästä
6695: luston sekä muun aineellisen tai aineettoman
6696:
6697: 5 200839 33
6698: EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp
6699:
6700:
6701:
6702: käyttöomaisuuden hankintamenoja sekä muita voitaan vähäisiä tai joiden taloudellinen pitoai-
6703: viraston toiminnasta välittömästi aiheutuneita ka on lyhyt, hankintamenot sekä muut sellaiset
6704: menoja, kuten leasingkorkoja ym. korkomenoja valtion toiminnasta johtuvat tai toimintaan liitty-
6705: ja vahingonkorvauksia. Erillisinä menojen laa- vät menot, mikäli niitä ei ole luettava siirto- tai
6706: dun mukaisina määrärahoina on budjetoitu siir- sijoitusmenoihin.
6707: tomenot, talonrakennus- ja maa- ja vesiraken- Kulutusmenoihin luetaan myös ED-ohjel-
6708: nusinvestointimenot ja osakkeiden ja osuuksien mien vaatima tekninen apu.
6709: hankinta- ja lainananto- ym. finanssisijoitusme- Valtion henkilöstön palkkauksia saadaan
6710: not sekä eräät poikkeuksellisen suuret kalusto- maksaa kulutusmenomomenteilta seuraavasti:
6711: investoinnit. Näihin ei siten saa käyttää toimin- a) toimintameno- ja erityisiltä palkkausmo-
6712: tamenomäärärahaa, ellei määrärahan peruste- menteilta (numerotunnus 01-03) ja
6713: luissa o Ie toisin määrätty. b) muilta kulutusmenomomenteilta työsopi-
6714: Ellei tarkoitukseen ole osoitettu muuta määrä- mussuhteisen henkilöstön ja valtion virkamies-
6715: rahaa, toimintamenomäärärahaa saa käyttää vi- lain (750/1994) 9 §:n 1 momentissa tarkoitettu-
6716: raston toimialaan kuuluvien, EU:n hyväksymien jen määräaikaiseen virkasuhteeseen nimitetty-
6717: tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittami- jen virkamiesten palkkauksia, jos momentin va-
6718: seen sekä ao. hankkeiden tarjouksiin osallistu- kiokäyttötarkoituksessa tai päätösosassa on niin
6719: misen edellyttämään rahoitukseen. määrätty sekä
6720: Toimintamenomomentille nettobudjetoidaan c) valtion virkamieslain mukaan valtioneu-
6721: virastolle työnantajana maksettavat sairausva- voston käytettäväksi asetetun virkamiehen palk-
6722: kuutuksen mukaiset sairaus- ja äitiyspäivärahat kaus saadaan maksaa kyseessä olevan hallinnon-
6723: silloin, kun virasto maksaa työntekijän palkan alan ministeriön toimintamenomomentilta.
6724: sairaus- ja äitiysloman ajalta sekä saadut korva- Virkaan nimitettyjen virkamiesten palkkauk-
6725: ukset työterveydenhuollon kustannuksiin. Li- sia ei saa maksaa muilta kuin toimintameno- ja
6726: säksi toimintamenomomentille nettobudjetoi- palkkausmomenteilta.
6727: daan viraston saarnat kohdassa "Brutto- ja netto-
6728: budjetointi" tarkoitetut irtaimen omaisuuden 04---07. Eläkkeet
6729: myynti tulot, työpaikkaruokaJoiden käytöstä saa-
6730: dut korvaukset ja viraston saarnat vakuutus- ja Momenteille on merkitty lakiin, asetukseen tai
6731: vahingonkorvaukset. valtiota sitovaan sopimukseen perustuvat tai pe-
6732: Lisäksi toimintamenomomentin määrärahaa rusteluissa erikseen määritellyt vakinaiset eläk-
6733: saa käyttää maksullisen toiminnan menoihin, keet, perhe-eläkkeet, ylimääräiset eläkkeet sekä
6734: mikäli viraston tai laitoksen maksullista toimin- eräät lähinnä eläkkeen luonteiset avustukset.
6735: taa ei ole budjetoitu omaksi momentikseen.
6736: 16-18. Puolustusmateriaalin hankkiminen
6737: Momenteille on merkitty puolustusmateriaalin
6738: Menojen laadun mukaiset momentit
6739: hankkimisesta aiheutuvat menot. Lisäksi mo-
6740: mentille voidaan vähennyksenä merkitä viras-
6741: Kulutusmenot (01-29)
6742: ton saarnat puolustusmateriaalihankintoihin liit-
6743: Kulutusmenoja ovat menot, joiden välittömänä tyvät vakuutus- ja vahingonkorvaukset, vaikka
6744: vastikkeena valtio saa varainhoitovuonna käy- tästä ei olisi mainintaa momentin perusteluissa.
6745: tettäviä tuotannontekijöitä. Kulutusmenoihin
6746: luetaan valtion palveluksessa olevan henkilös- 28. Maksullisen palvelutoiminnan kulutusmenot
6747: tön palkkaukset, muut palkkiot, sosiaaliturva- Momentille on merkitty ja momentin määrära-
6748: maksut, eläkemaksut, tavaroiden ja palvelusten haa saa käyttää sellaisten muutoin toimintame-
6749: ostomenot, puolustusmateriaalin sekä sellaisten nomomentilta maksettuvien menojen maksami-
6750: koneiden, laitteiden ja kaluston, jotka ovat ar-
6751:
6752: 34
6753: EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp
6754:
6755:
6756:
6757: seen, jotka selvästi ovat kohdistettavissa mak- 30-39. Valtionavut kunnille ja kuntayhtymiiie
6758: sullisen palvelutoiminnan kulutusmenoiksi. ym.
6759: Maksullisen palvelutoiminnan menojen peruste-
6760: lut liittyvät kiinteästi ao. tulomomenttiin, jonka Momenteille on merkitty kunnille ja kuntayhty-
6761: perusteluissa on otettu huomioon myös muut mille sekä Ahvenanmaan maakunnalle suoritet-
6762: kuin erillismomentille merkittävät maksullisen tavat valtionavut.
6763: palvelutoiminnan kustannukset.
6764: Maksullisen palvelutoiminnan momentin 40-49. Valtionavut elinkeinoelämälle
6765: määrärahaa saa käyttää palkkauksiin vain, jos Momenteille on merkitty elinkeinoelämän edis-
6766: tätä koskeva valtuus mahdollisine henkilömää- tämiseksi tarkoitetut valtionavut yrityksille ja
6767: rärajoituksineen on esitetty momentin peruste- yksityisille elinkeinonharjoittajille sekä yrittäji-
6768: luissa. en ja elinkeinonharjoittajien yms. etuja edistä-
6769: ville keskusjärjestöille, yhdistyksille ym.
6770: Siirtomenot (30---69) 50-59. Valtionavut kotitalouksille ja yleishyö-
6771: d yllisille yhteisöille
6772: Siirtomenoihin luetaan kunnille, muille julkisil-
6773: le yhteisöille, elinkeinoelämälle, kotitalouksille Momenteille on merkitty siirrot kotitalouksille
6774: ja yleishyödyllisille yhteisöille maksettavat val- (yksityisille kuluttajille) sekä valtionavut yleis-
6775: tionavut ja valtion välityksellä tapahtuvat va- hyödyllisille järjestöille, laitoksille, yhdistyksil-
6776: rainsiirrot sekä vastikkeetta tapahtuvat varain- le, seuroille jne. Tällaisia ovat esimerkiksi ur-
6777: siirrot talousarvion ulkopuolella oleviin valtion heilujärjestöt, yksityiset oppilaitokset, yksityi-
6778: rahastoihin, kansaneläkelaitokselle ja ulkomail- set sairaalat ja sellaiset yksityiset tutkimuslai-
6779: le. Valtio ei saa siirtomenoista välitöntä tai suo- tokset, jotka eivät välittömästi palvele liike- tai
6780: ranaista aineellista vastiketta, kuten rahaa, tava- elinkeinoelämää.
6781: raa tai palvelusta siirron saajalta. Välillisesti
6782: siirtomenot edistävät valtion tehtävien toteutta- 60. Siirrot talousarvion ulkopuolisiin valtion ra-
6783: mista. hastoihin ja kansaneläkelaitokselle
6784: Siirtomenot on yleensä luokiteltu saajan mu-
6785: kaan. Valtionavut rakennustoimintaan sekä ko- Momentille on merkitty siirrot talousarvion ul-
6786: neiden ja kaluston hankintaan on pyritty merkit- kopuolisiin valtion rahastoihin sekä siirrot kan-
6787: semään eri momenteille kuin kulutukseen tai saneläkelaitokselle.
6788: muihin käyttötarkoituksiin menevät valtion-
6789: avut. Mikäli määräraha koskee useaa siirron saa- 61-62. EU:n rakennerahasto-osuudet ja vastaa-
6790: jaryhmää, on esitetty jaottelu saajaryhmittäin vat valtion rahoitusosuudet
6791: tarvittaessa edelleen jaoteltuna käyttötalouteen
6792: Momenteille on budjetoitu varainsiirrot Euroo-
6793: ja pääomatalouteen tarkoitettuihin siirtoihin.
6794: pan unionin komission kanssa hyväksyttävien
6795: Momenteille 30-69 on budjetoitu korvauk-
6796: EU:n rakennerahastojen tavoite- ja yhteisöaloi-
6797: set liiketoimintaa harjoittaville yksiköille nii-
6798: teohjelmien mukaisten valtion omien ja muiden
6799: den yleisen edun vuoksi suorittamista tehtävis-
6800: hankkeiden EU:n rahoituksen suorittamiseen.
6801: tä, milloin etu koituu muille kuin valtiolle.
6802: EU:n osallistuminen ohjelmiin on merkitty mo-
6803: Lakisääteisesti määräytyvät ja harkinnanva-
6804: mentille 61 ja vastaava valtion rahoitus momen-
6805: raiset siirtomenot on pyritty merkitsemään eri
6806: tille 62. Kalatalouden ohjaamisen rahoitusväli-
6807: momenteille.
6808: neen rahoitusosuus on poikkeuksellisesti budje-
6809: toitu momentille 62 (30.41.62). Liikenne- ja
6810: viestintäministeriön pääluokassa rakennerahas-
6811:
6812:
6813:
6814: 35
6815: EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp
6816:
6817:
6818: tojen valtion rahoitusosuus on budjetoitu mo- 70-73. Kaluston hankinta
6819: menteille 31.24.21, 31.30.21 ja 31.40.21.
6820: Mikäli viraston tai laitoksen toimintamenot on
6821: 63-65. Muut siirrot kotimaahan budjetoitu toimintamenomomentille (21-27),
6822: on tälle yleensä sisällytetty myös määrärahat ka-
6823: Momenteille on merkitty sellaiset erittelemättö- luston ja aineettoman käyttöomaisuuden hankin-
6824: mät siirrot, joiden jakamista kuntien, elinkeino- taan.
6825: elämän ja kotitaloussektorin kesken ei ole voitu Poikkeustapauksissa (hankinnan suuruus,
6826: edeltäkäsin suorittaa. kertaluonteisuus, valtuuden käyttö, poikkeuksel-
6827: linen hankintamenettely) voidaan momentilla
6828: 66--69. Siirrot ulkomaille erikseen määriteltävän kaluston hankintamenot
6829: budjetoida momentille 70 (Kaluston hankinta),
6830: Momenteille on merkitty sellaiset ulkomaille jonka määrärahaa saa käyttää mainitunlaisten,
6831: siirrettävät varat, joista ei saada välitöntä vasti- viraston tai laitoksen (tai nimetyn hallinnon-
6832: ketta tai joiden vastike on vähäinen suhteessa alan) toiminnan edellyttämien koneiden, laittei-
6833: menon suuruuteen. Tällaisia ovat esim. kehitys- den ja kaluston hankintamenojen maksamiseen.
6834: yhteistyötoiminnan puitteissa myönnettävät
6835: avustukset sekä kansainvälisten yhteisöjen jä- 74---76. Talonrakennukset
6836: senmaksut sekä muut sellaiset avustusluonteiset
6837: jäsenmaksut, jotka ao. yhteisöt käyttävät toimin- Momenteille on merkitty ja niiden määrärahoja
6838: tansa rahoitukseen tai välittävät edelleen avus- saa käyttää niiden perusteluiden mukaisista val-
6839: tuksina kalmansille tahoille. tion uudisrakennustöistä ja rakennusten perus-
6840: parannustöistä aiheutuvien tarpeellisten muun
6841: kuin vakinaisesti virkaan nimitetyn henkilöstön
6842: Sijoitusmenot (70--E9) palkkausmenojen ja muiden rakentamismenojen
6843: maksamiseen. Perusparannuksiksi katsotaan sel-
6844: Sijoitusmenoihin luetaan muut kuin puolustus- laiset muutos- tai korjaustyöt, joiden johdosta
6845: materiaalin ja sellaisten koneiden, laitteiden ja rakennuksen arvo lisääntyy oleellisesti. Määrä-
6846: kaluston, jotka ovat arvoltaan vähäisiä tai joiden rahoja saa käyttää myös rakennusten turva- ja
6847: taloudellinen pitoaika on lyhyt, hankintamenot, muista teknisistä järjestelmistä aiheutuvien me-
6848: talonrakennusten sekä maa- ja vesirakenteiden nojen maksamiseen. Momenttien määrärahoja
6849: rakentamismenot, arvopapereiden, maa-aluei- saa käyttää myös uudisrakennustöiden ja perus-
6850: den ja rakennusten hankintamenot sekä lainan- parannustöiden suunnittelusta ja sen edellyttä-
6851: anto. mien konsulttipalvelusten ostoista aiheutuvien
6852: menojen maksamiseen, lukuun ottamatta sitä
6853: Reaalisijoitukset (70-79) hankkeittain erittelemätöntä suunnittelutyötä,
6854: jota vastaavat palkkausmenot on merkitty toi-
6855: Reaalisijoituksiin luetaan sellaiset valtion käyt-
6856: mintamenomomentille.
6857: töomaisuuden hankinnat, jotka täyttävät jäljem-
6858: pänä eri vakiomomenttiryhmien kohdalla esite- Momenteilla yksilöityjen hankkeiden kustan-
6859: nusarviot vastaavat rakennuskustannusindeksin
6860: tyt tunnusmerkit. Koneiden, laitteiden ja kalus-
6861: ton hankintamenot on merkitty momenteille pistelukua 110 (1995=100). Jos hankkeesta on
6862: tehty urakkasopimus, kustannusarvio perustuu
6863: 70-73. Talonrakennukset on merkitty momen-
6864: sopimukseen. Kustannusarviot eivät sisällä ar-
6865: teille 74---76 ja muut rakennustyöt momenteille
6866: vonlisäveroa.
6867: 77-79.
6868:
6869:
6870:
6871:
6872: 36
6873: EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp
6874:
6875:
6876:
6877: 77-79. Maa- ja vesirakennukset 88-89. Muut finanssisijoitukset
6878: Momenteille on merkitty ja niiden määrärahoja Momenteille on merkitty osakkeiden ja arvopa-
6879: saa käyttää niiden perusteluiden mukaisten pereiden ostomenot, sijoitukset valtionenemmis-
6880: muista valtion rakennustöistä kuin talonraken- töisiin osakeyhtiöihin ym. finanssisijoitukset.
6881: nuksista aiheutuvien muun kuin vakinaisesti vir-
6882: kaan nimitetyn henkilöstön palkkausmenojen ja
6883: muiden menojen maksamiseen. Tällaisia töitä Muut menot (90-99)
6884: voivat olla esim. yleisten teiden, rautateiden, sa-
6885: tamien, kanavien ja siltojen rakentamis- ja pe- Muihin menoihin luetaan valtionvelan korot
6886: ruskorjaustyöt, maankuivatustyöt, vesi- ja vie- sekä muut kulutus-, siirto- ja sijoitusmenoihin
6887: märijohtotyöt, koskien ja vesiväylien perkaa- kuulumattomat menot.
6888: mis-, uittoväylien rakentamis- sekä pengerrys-
6889: ja patoamistyöt. Momenttien määrärahoja saa 90-92. Valtionvelan korot
6890: käyttää myös mainitunlaisten rakennustöiden Momenteille on merkitty euro- ja valuuttamää-
6891: suunnittelusta ja sen edellyttämien konsulttipal- räisen velan korot.
6892: velusten ostoista aiheutuvien menojen maksami-
6893: seen, lukuun ottamatta sitä hankkeittain erittele-
6894: 93-94. Valtionvelan nettokuoletukset ja velan-
6895: mätöntä suunnittelutyötä, jota vastaavat palk- hallinta
6896: kausmenot on merkitty toimintamenomomentil-
6897: le. Momenteille on merkitty euro- ja valuuttamää-
6898: räisen velan nettokuoletukset, pääomatappiot ja
6899: emissiotappiot nettoutettuina.
6900: Lainat ja muut finanssisijoitukset ( 80-89)
6901: 95-99. Muut ja erittelemättömät menot
6902: 80-86. Valtion varoista myönnettävät lainat
6903: Momentcille on merkitty edellä luokittelematto-
6904: Momenteille on merkitty valtion varoista myön- mat menot, kuten alijäämän kattamiseen tarkoi-
6905: nettävät lainat. tetut menot.
6906:
6907: 87. Maa-alueet, rakennukset ja kiinteistöt
6908: Momentille on merkitty maa-alueiden, raken-
6909: nusten ja kiinteistöjen ostomenot.
6910:
6911:
6912:
6913:
6914: 37
6915: EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp Osasto 11
6916:
6917:
6918:
6919:
6920: TULOARVIOT
6921:
6922: Osasto 11
6923: VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT
6924:
6925:
6926: 01. Tulon ja varallisuuden perusteella 04. Alkoholijuomavero
6927: kannettavat verot Momentille arvioidaan kertyvän 7 700 000 000
6928: mk.
6929: 01. Tulo- ja varallisuusvero
6930: Momentille arvioidaan kcrtyvän 74 715 000 000 05. Virvoitusjuomavero
6931: mk. Momentille arvioidaan kertyvän 195 000 000
6932: mk.
6933: 02. Korkotulojen lähdevero
6934: Momentille arvioidaan kcrtyvän 900 000 000 07. Energiaverot
6935: mk. Momentille arvioidaan kertyvän 16 185 000 000
6936: mk.
6937: 03. Perintö- ja lahjavero
6938: Momentille arvioidaan kertyvän 2 150 000 000
6939: mk. 10. Muut verot
6940:
6941: 01. Leimavero
6942: 04. Liikevaihdon perusteella kannettavat Momentille arvioidaan kertyvän 5 000 000 mk.
6943: verot ja maksut
6944: 03. Autovero
6945: 0 l. Arvonlisävero
6946: Momentille arvioidaan kertyvän 6 700 000 000
6947: Momentille arvioidaan kertyvän 59 550 000 000 mk.
6948: mk.
6949: 04. Moottoriajoneuvovero
6950: 02. Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero
6951: Momentille arvioidaan kertyvän 1 190 000 000
6952: Momentille arvioidaan kertyvän 2 040 000 000 mk.
6953: mk.
6954: 05. Varainsiirtovero
6955: 03. Apteekkimaksut
6956: Momentille arvioidaan kertyvän 2 500 000 000
6957: Momentille arvioidaan kertyvän 530 000 000 mk.
6958: mk.
6959: 06. Arpajaisvero
6960: Momentille arvioidaan kertyvän 535 000 000
6961: 08. Valmisteverot
6962: mk.
6963: 01. Tupakkavero
6964: 07. Ajoneuvovero
6965: Momentille arvioidaan kertyvän 3 550 000 000
6966: Momentille arvioidaan kertyvän 1 345 000 000
6967: mk.
6968: mk.
6969:
6970: 38
6971: Osasto 11 EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp
6972:
6973:
6974: 08. Jätevero 08. Öljyjätemaksu
6975: Momentille arvioidaan kertyvän 200 000 000 Momentille arvioidaan kertyvän 20 000 000 mk.
6976: mk.
6977: 09. Muut verotulot
6978: Momentille arvioidaan kertyvän 1 000 000 mk.
6979: 19. Muut veronluonteiset tulot
6980:
6981: 02. Lästimaksut
6982: Momentille arvioidaan kertyvän 4 000 000 mk.
6983:
6984:
6985:
6986:
6987: 39
6988: EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp Osasto 12
6989:
6990:
6991:
6992:
6993: Osasto 12
6994: SEKALAISET TULOT
6995:
6996:
6997: 24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala 99. Sisäasiainministeriön hallinnonalan muut
6998: tulot
6999: 99. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan tulot Momentille arvioidaan kertyvän 7 500 000 mk.
7000: Momentille arvioidaan kertyvän 9 500 000 mk.
7001:
7002: 27. Puolustusministeriön hallinnonala
7003: 25. Oikeusministeriön hallinnonala
7004: 20. Tulot irtaimen omaisuuden myynnistä, kent-
7005: 0 1. Tuomioistuintulot täkauppatoiminnasta ja rojaltimaksuista
7006: Momentille arvioidaan kertyvän 170 000 000 Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa
7007: mk. 100 000 mk.
7008:
7009: 47. Ulosottomaksut 21. Puolustusministeriön hallinnonalan metsä-
7010: Momentille arvioidaan kertyvän 235 000 000 talouden tulot
7011: mk. Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa
7012: 8 000 000 mk.
7013: 50. Vankeinhoitolaitoksen tulot Momentille kertyviä tuloja saa käyttää toi-
7014: Momentille arvioidaan kertyvän 58 550 000 mk. mintamenomäärärahojen vakiosisällön mukai-
7015: siin tarkoituksiin. Tuloja saa käyttää myös puo-
7016: 99. Oikeusministeriön hallinnonalan muut tulot lustusvoimille tuotettuihin aluepalveluihin sekä
7017: Momentille arvioidaan kertyvän 2 000 000 mk. luonnonvarojen hoitoon ja käyttöön liittyviin
7018: ympäristönsuojelumenoihin.
7019:
7020: 26. Sisäasiainministeriön hallinnonala 22. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tulot
7021: Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa
7022: 75. Tulot poliisin lupapalveluista 50 000 mk.
7023: Momentille arvioidaan kertyvän 195 000 000 Momentille kertyviä tuloja saa käyttää toi-
7024: mk. mintamenomäärärahojen vakiosisällön mukai-
7025: siin tarkoituksiin.
7026: 90. Rajavartiolaitoksen tulot
7027: 99. Puolustusministeriön hallinnonalan muut
7028: Momentille arvioidaan kertyvän 16 000 000 mk.
7029: tulot
7030: 98. Euroopan aluekehitysrahastosta saatavat Momentille arvioidaan kertyvän 1 000 000 mk.
7031: tulot
7032: Momentille arvioidaan kertyvän 718 600 000
7033: 28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
7034: mk.
7035: 07. Siirto valtion eläkerahastosta
7036: Momentille siirretään 4 930 000 000 mk.
7037:
7038:
7039: 40
7040: Osasto 12 EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp
7041:
7042:
7043: 23. Valtiokonttorin tulot 29. Opetusministeriön hallinnonala
7044: Momentille arvioidaan kertyvän 29 882 000 mk.
7045: 0 l. Opetusministeriön tulot
7046: 25. Vakuutusmaksut vahingon- ym. korvauksista Momentille arvioidaan kertyvän 9 000 000 mk.
7047: Momentille arvioidaan kertyvän 95 000 000 mk.
7048: 43. Ylioppilastutkintolautakunnan tulot
7049: 28. Kuntien osuudet verotuskustannuksista Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa
7050: Momentille arvioidaan kertyvän 593 800 000 50 000 mk.
7051: mk.
7052: 70. Opintotukitoiminnan tulot
7053: 29. Kansaneläkelaitoksen osuus verotuskustan- Momentille arvioidaan kertyvän 135 000 000
7054: nuksista mk.
7055: Momentille arvioidaan kertyvän 161 900 000
7056: mk. 88. Valtion osuus veikkauksen ja raha-arpajais-
7057: ten voittovaroista
7058: 30. Evankelisluterilaisten seurakuntien osuudet Momentille arvioidaan kertyvän 2 319 500 000
7059: verotuskustannuksista mk.
7060: Momentille arvioidaan kertyvän 90 600 000 mk.
7061:
7062: 49. Tullilaitoksen tulot 30. Maa- ja metsätalousministeriön
7063: hallinnonala
7064: Momentille arvioidaan kertyvän 45 500 000 mk.
7065: 01. EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston
7066: 51. Metallirahatulot
7067: tukiosastosta saatavat tulot
7068: Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa
7069: Momentille arvioidaan kertyvän 4 322 950 000
7070: 9 500 000 mk.
7071: mk.
7072: 87. Tulot rahoitusmarkkinoiden vakauttamisesta
7073: 02. EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston
7074: Momentille arvioidaan kertyvän 40 000 000 mk. ohjausosastosta saatavat tulot
7075: Momentille arvioidaan kertyvän 94 000 000 mk.
7076: 90. Euroopan unionin traditionaalisten varojen
7077: kantopalkkiot
7078: 03. EU:n kalatalouden ohjaamisen rahoitus-
7079: Momentille arvioidaan kertyvän 88 000 000 mk. välineettä saatavat tulot
7080: Momentille arvioidaan kertyvän 34 000 000 mk.
7081: 98. Takaisinperittävät arvonlisäveropalautukset
7082: Momentille arvioidaan kertyvän 4 910 000 000 04. EU:lta saatavat muut tulot
7083: mk.
7084: Momentille arvioidaan kertyvän 3 600 000 mk.
7085: 99. Valtiovarainministeriön hallinnonalan muut
7086: 21. Maatalouden tutkimuskeskuksen tulot
7087: tulot
7088: Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa
7089: Momentille arvioidaan kertyvän 22 750 000 mk.
7090: 2 500 000 mk.
7091: Momentille kertyviä tuloja saa käyttää toi-
7092: mintamenomäärärahojen vakiosisällön käyttö-
7093: tarkoituksiin Maatalouden tutkimuskeskuksen
7094: maksullisessa toiminnassa. Tuloista saa käyttää
7095: maksullisen toiminnan hintojen alentamiseen
7096:
7097: 6 200839 41
7098: EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp Osasto 12
7099:
7100:
7101: hevossairaalan osalta enintään 30 000 mk, valio- 74. (12.30.33) Kasvinjalostusmaksut
7102: taimituotannon osalta enintään 60 000 mk ja Momentille arvioidaan kertyvän 4 400 000 mk.
7103: maatalouden sääpalvelun osalta enintään
7104: 480 000 mk. 99. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnon-
7105: alan muut tulot
7106: 30. Valtion osuus vedonlyönnistä hevoskilpai-
7107: Momentille arvioidaan kertyvän 18 500 000 mk.
7108: luissa saadusta tulosta
7109: Momentille arvioidaan kertyvän 32 500 000 mk.
7110: 31. Liikenne- ja viestintäministeriön
7111: 32. Metsäntutkimuslaitoksen tulot hallinnonala
7112: Momentille arvioidaan kertyvän 17 900 000 mk.
7113: Tulot kertyvät tutkimusmetsien maksullises- 20. Ajoneuvohallintokeskuksen tulot
7114: ta toiminnasta. Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa
7115: 3 440 000 mk.
7116: 35. Hirvieläinten metsästysmaksut Momentille kertyviä tuloja saa käyttää toi-
7117: Momentille arvioidaan kertyvän 25 000 000 mk. mintamenomäärärahojen vakiosisällön mukai-
7118: siin tarkoituksiin.
7119: 36. Viehekalastusmaksut
7120: Momentille arvioidaan kertyvän 10 800 000 mk. 24. Tielaitoksen sekalaiset tulot
7121: Momentille arvioidaan kertyvän 3 000 000 mk.
7122: 37. Kalastuksenhoitomaksut
7123: Momentille arvioidaan kertyvän 28 400 000 mk. 30. Merenkulkulaitoksen tulot
7124: Momentille arvioidaan kertyvän 10 400 000 mk.
7125: 39. Riistanhoitomaksut
7126: Momentille arvioidaan kertyvän 38 000 000 mk. 40. Radanpidon tulot
7127: Momentille arvioidaan kertyvän 2 000 000 mk.
7128: 40. Vesioikeudelliset kalatalousmaksut
7129: Momentille arvioidaan kertyvän 10 000 000 mk. 70. Telehallintokeskuksen tulot
7130: Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa
7131: 41. Tenojoen kalastuslupamaksut 1 032 000 mk.
7132: Momentille arvioidaan kertyvän 1 200 000 mk. Momentille kertyviä tuloja saa käyttää toi-
7133: mintamenomäärärahojen vakiosisällön mukai-
7134: 71. Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitok- siin tarkoituksiin.
7135: sen tulot
7136: 99. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnon-
7137: Momentille arvioidaan kertyvän 22 850 000 mk.
7138: alan muut tulot
7139: 72. Elintarvikeviraston tulot Momentille arvioidaan kertyvän 300 000 mk.
7140: Momentille arvioidaan kertyvän 1.3.2001 luki-
7141: en 18 700 000 mk.
7142: 32. Kauppa- ja teollisuusministeriön
7143: hallinnonala
7144: 73. (12 .30.23) Kasvintuotannon tarkastus-
7145: keskuksen tulot
7146: 10. Tulot työvoima- ja elinkeinokeskusten yritys-
7147: Momentille arvioidaan kertyvän 39 990 000 mk. osastojen maksullisesta palvelutoiminnasta
7148: Momentille arvioidaan kertyvän 12 600 000 mk.
7149:
7150:
7151: 42
7152: Osasto 12 EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp
7153:
7154:
7155: 20. Turvatekniikan keskuksen tulot 99. Työministeriön hallinnonalan muut tulot
7156: Momentille arvioidaan kertyvän 9 000 000 mk. Momentille arvioidaan kertyvän 14 000 000 mk.
7157:
7158: 99. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnon-
7159: alan muut tulot 35. Ympäristöministeriön hallinnonala
7160: Momentille arvioidaan kertyvän 109 650 000
7161: mk. 40. ( 12.35.26) Alueellisten ympäristökeskusten
7162: tulot
7163: Momentille arvioidaan kertyvän 2 490 000 mk.
7164: 33. Sosiaali- ja terveysministeriön
7165: hallinnonala 60. Korvaukset ympäristövahinkojen torjunta-
7166: toimista
7167: 05. Vakuutusvalvontaviraston tulot Momentille arvioidaan kertyvän 10 000 000 mk.
7168: Momentille ei arvioida kertyvän nettotuloa.
7169: Momentille kertyviä tuloja saa käyttää toi- 70. (12.35.40) Asuntotoimen tulot
7170: mintamenomäärärahojen vakiosisällön mukai- Momentille arvioidaan kertyvän 300 000 mk.
7171: siin tarkoituksiin.
7172: 99. (12.35.27 ja 99) Ympäristöministeriön hal-
7173: 08. Kansanterveyslaitoksen tulot linnonalan muut tulot
7174: Momentille arvioidaan kertyvän 2 600 000 mk. Momentille arvioidaan kertyvän 16 150 000 mk.
7175:
7176: 09. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvonta-
7177: keskuksen tulot 39. Muut sekalaiset tulot
7178: Momentille arvioidaan kertyvän 15 500 000 mk.
7179: 0 1. Sakkorahat
7180: 92. Raha-automaattiyhdistyksen tuotto Momentille arvioidaan kertyvän 280 000 000
7181: Momentille arvioidaan kertyvän 2 059 000 000 mk.
7182: mk.
7183: 02. Valtiolle tilitettävät veronlisäykset ja viive-
7184: 98. Valtionapujen palautukset korot
7185: Momentille arvioidaan kertyvän 70 000 000 mk. Momentille arvioidaan kertyvän 350 000 000
7186: mk.
7187: 99. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnon-
7188: alan muut tulot 04. Menorästien ja siirrettyjen määrärahojen
7189: Momentille arvioidaan kertyvän 1 000 000 mk. peruutukset
7190: Momentille arvioidaan kertyvän 800 000 000
7191: mk.
7192: 34. Työministeriön hallinnonala
7193: 07. Valtiolle valtion eläkerahaston ulkopuolella
7194: 40. Euroopan sosiaalirahastosta saatavat tulot tuloutettavat korvaukset
7195: Momentille arvioidaan kertyvän 623 620 000 Momentille arvioidaan kertyvän 86 000 000 mk.
7196: mk.
7197: 10. Muut sekalaiset tulot
7198: 70. Palkkaturvamaksujen palautukset Momentille arvioidaan kertyvän 19 100 000 mk.
7199: Momentille arvioidaan kertyvän 96 000 000 mk.
7200:
7201:
7202: 43
7203: EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp Osasto 12
7204:
7205:
7206: 50. Nettotulot osakemyynnistä
7207: Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa
7208: 2 500 000 000 mk.
7209:
7210:
7211:
7212:
7213: 44
7214: Osasto 13 EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp
7215:
7216:
7217:
7218:
7219: Osasto 13
7220: KORKOTULOT JA VOITON TULOUTUKSET
7221:
7222:
7223: 01. Korkotulot 03. Osinkotulot
7224:
7225: 04. Korot valtion lainoista liikelaitoksille 01. Osinkotulot
7226: Momentille arvioidaan kertyvän 300 000 000 Momentille arvioidaan kertyvän 2 400 000 000
7227: mk. mk.
7228:
7229: 05. Korot muista lainoista
7230: Momentille arvioidaan kertyvän 84 000 000 mk. 05. Valtion liikelaitosten voiton tulootokset
7231:
7232: 07. Korot talletuksista 01. Valtion liikelaitosten voiton tuloutukset
7233: Momentille arvioidaan kertyvän 1 500 000 000 Momentille arvioidaan kertyvän 350 000 000
7234: mk. mk.
7235:
7236:
7237:
7238:
7239: 45
7240: EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp Osasto 15
7241:
7242:
7243:
7244:
7245: Osasto 15
7246: LAINAT
7247:
7248:
7249: 01. Valtiolle takaisin maksettavat lainat 04. Muiden lainojen lyhennykset
7250: Momentille arvioidaan kertyvän 900 000 000
7251: 02. Takaisinmaksut valtion lainoista liikeiaitok- mk.
7252: sille
7253: Momentille arvioidaan kertyvän 24 556 000 mk.
7254:
7255:
7256:
7257:
7258: 46
7259: Pääluokka 21 EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp
7260:
7261:
7262:
7263:
7264: MÄÄRÄRAHAT
7265: Pääluokka 21
7266: TASAVALLAN PRESIDENTTI
7267:
7268:
7269: 01. Tasavallan Presidentti 27. Eläkkeellä olevien presidenttien menot
7270: Momentille myönnetään 1 300 000 mk.
7271: 01. Presidentin palkkio ja edustusrahat Määrärahaa saa käyttää tasavallan presiden-
7272: Momentille myönnetään 1 556 000 mk. tin eläkeoikeudesta annetun lain (930/1999)
7273: Määrärahaa saa käyttää tasavallan presiden- 1 §:n 2 momentin mukaisten eläkkeellä olevien
7274: tin pa1kkiosta annetun lain (1032/1999) mukais- presidenttien käytettäväksi osoitetuista palve-
7275: ten menojen maksamiseen. luista aiheutuvien menojen maksamiseen.
7276:
7277: 21. Presidentin käyttövarat 75. Perusparannukset (siirtomääräraha 3 v)
7278: Momentille myönnetään 250 000 mk. Momentille myönnetään 2 300 000 mk.
7279: Määrärahaa saa käyttää tasavallan presiden- Määrärahaa saa käyttää Presidentinlinnan,
7280: tin käyttömenojen maksamiseen. Mäntyniemen virka-asunnon ja Kultarannan hu-
7281: vilatilan tarpeellisiin peruskorjauksiin.
7282:
7283: 02. Tasavallan Presidentin kanslia
7284:
7285: 21. Toimintamenot (arviomääräraha)
7286: Momentille myönnetään 31 400 000 mk.
7287:
7288:
7289:
7290:
7291: 47
7292: EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp Pääluokka 22
7293:
7294:
7295:
7296:
7297: Pääluokka 22
7298: EDUSKUNTA
7299:
7300:
7301: 01. Kansanedustajat 14. Eduskunnan oikeusasiamies
7302:
7303: 21. Toimintamenot (arviomääräraha) 21. Toimintamenot (arviomääräraha)
7304: Momentille myönnetään 106 560 000 mk. Momentille myönnetään 17 900 000 mk.
7305:
7306:
7307: 02. (22.02 ja 30) Eduskunnan kanslia 40. (28.10) Valtiontalouden tarkastusvirasto
7308:
7309: 21. (22.02.21 ja 30.21) Toimintamenot (arvio- 21. (28.10.21) Toimintamenot (siirtomääräraha
7310: määräraha) 2 v)
7311: Momentille myönnetään 232 338 000 mk. Momentille myönnetään 49 770 000 mk.
7312:
7313: 74. Eduskunnan lisätilat (siirtomääräraha 3 v)
7314: Momentille myönnetään 40 000 000 mk. 99. Eduskunnan muut menot
7315: Määrärahaa saa käyttää eduskunnan tarvitse-
7316: mien lisätilojen suunnittelu- ja rakentamiskus- 21. Käyttövarat eduskuntaryhmille ryhmäkans-
7317: tannuksiin. lioita varten (arviomääräraha)
7318: Momentille myönnetään 18 57 4 000 mk.
7319: Määrärahaa saa käyttää ryhmien toiminnalle
7320: 09. Valtiontilintarkastajat välttämättömien sihteerien ja muun toimistohen-
7321: kilökunnan palkkaamiseen sekä ryhmien toimin-
7322: 21. Toimintamenot (arviomääräraha) nasta aiheutuvien muiden menojen maksami-
7323: Momentille myönnetään 8 780 000 mk. seen.
7324:
7325:
7326:
7327:
7328: 48
7329: Pääluokka 23 EK 32/2000 vp - HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp
7330:
7331:
7332:
7333:
7334: Pääluokka 23
7335: VALTIONEUVOSTO
7336:
7337:
7338: 01. V aitioneuvosto myönnettävistä avustuksista annetun asetuksen
7339: (27/ 1973) 1 §:n mukaisesti avustuksiin eduskun-
7340: 01. Palkkaukset (arviomääräraha) nassa edustettuina oleville puolueille niiden
7341: Momentille myönnetään 20 183 000 mk. säännöissä ja yleisohjelmissa määritellyn julki-
7342: Henkilöstön määrä on enintään 45, joista 18 sen toiminnan tukemiseen. Määrärahasta on tar-
7343: valtioneuvoston jäsentä ja 27 erityisavustajaa. koitettu käytettäväksi puolueiden kansainvälistä
7344: toimintaa varten 4 155 800 mk ja puolueiden
7345: 20. Matkat (arviomääräraha) muuhun toimintaan 65 714 200 mk, mistä kah-
7346: Momentille myönnetään 2 400 000 mk. deksan prosenttia on tarkoitettu puolueille nais-
7347: Määrärahaa saa käyttää pääministerin ja hän- ten poliittiseen toimintaan sekä samoin kahdek-
7348: tä välittömästi avustavien henkilöiden matkus- san prosenttia puolueille niiden piirijärjestöjen
7349: tusmenojen korvaamiseen. Lisäksi määrärahaa toimintaan samojen perusteiden mukaisesti kuin
7350: saa käyttää muiden ministerien ja heidän erityis- edellä mainitut avustukset. Lisäksi määrärahas-
7351: avustajiensa muiden kuin EU:n toimintaan osal- ta saa käyttää 330 000 mk avustuksen suoritta-
7352: listumisesta aiheutuvien matkustusmenojen miseen Ahvenanmaan maakuntahallitukselle po-
7353: maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös mi- liittisen toiminnan tukemiseen Ahvenanmaan
7354: nisterien turvamiesten matkustusmenojen kor- maakunnassa.
7355: vaamiseen vastaavalla tavalla.
7356: 99. Valtioneuvoston muut menot
7357: 02. Valtioneuvoston kanslia
7358: 24. Kunniamerkit (arviomääräraha)
7359: 21. (23.02 .21 ja 26) Toimintamenot (siirtomää- Momentille myönnetään 2 800 000 mk.
7360: räraha 2 v) Määrärahaa saa käyttää valtion virkamiehille
7361: Momentille myönnetään 112 250 000 mk. ja muille lunastuksetta annettavien kunniamerk-
7362: kien kustannusten korvaamiseen.
7363:
7364: 03. Oikeuskanslerinvirasto 26. Suomen sotasurmia vuosina 1914-1922 kos-
7365: keva tutkimus (siirtomääräraha 3 v)
7366: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 1 500 000 mk.
7367: Momentille myönnetään 13 270 000 mk. Määrärahaa saa käyttää tutkimuksesta aihe-
7368: utuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa
7369: käyttää enintään kahdeksaa henkilötyövuotta
7370: 27. Poliittisen toiminnan avustaminen vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.
7371:
7372: 50. Puoluetoiminnan tukeminen 63. Kansainvälinen millennium-palkinto
7373: Momentille myönnetään 70 200 000 mk. Momentille myönnetään 5 946 000 mk.
7374: Määrärahaa saa käyttää puoluelain (10/1969) Määrärahaa saa käyttää korkeatasoisen kan-
7375: 9 §:n sekä puolueiden toiminnan tukemiseen sainvälisen palkinnon myöntämiseen.
7376:
7377:
7378: 7 200839 49
7379: EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp Pääluokka 24
7380:
7381:
7382:
7383:
7384: Pääluokka 24
7385: ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
7386:
7387:
7388: 01. Ulkoasiainhallinto 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v)
7389: Momentille myönnetään 30 000 000 mk.
7390: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Määrärahaa saa käyttää myös valtiolle vuok-
7391: Momentille myönnetään nettomäärärahaa rattujen tilojen peruskorjausluonteisten korjaus-
7392: 840 405 000 mk. ja muutostöiden maksamiseen.
7393: Määrärahaa saa käyttää myös kunniakonsuli- Vuonna 2001 saa tehdä käynnissä oleviin ta-
7394: en menojen maksamiseen. lonrakennushankkeisiin liittyviä sitoumuksia si-
7395: ten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja vuonna
7396: 2002 enintään 20 000 000 mk.
7397:
7398: Käyttösuunnitelma:
7399: Hanke Hyöty-ala Kustannusarvio Myönnetty Myönnetään
7400: m2 1 000 mk mk/m 2
7401: mk mk
7402:
7403:
7404: 1. Uudisrakennushankkeet
7405: Tukholma 68 400 57 700 000 10 700 000
7406: - kanslia- ja asuinraken-
7407: nus 2 900 56 900 19 620
7408: - pysäköintilaitos,
7409: Suomen osuus 3 500 11 500 3 290
7410: Pietari 2 700 58 000 21 500 12 000 000
7411: 2. Peruskorjaushankkeet 5 500 000
7412: 3. Nimetyille hankkeille jaka-
7413: maton 1 800 000
7414: Yhteensä 30 000 000
7415:
7416:
7417:
7418:
7419: 50
7420: Pääluokka 24 EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp
7421:
7422:
7423: 87. Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkiminen 66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomäärä-
7424: (siirtomääräraha 3 v) raha 3 v)
7425: Momentille myönnetään ll 000 000 mk. Momentille myönnetään 2 012 000 000 mk.
7426: Määrärahaa saa käyttää rakennusten, huoneis- Määrärahaa saa käyttää käyttösuunnitelmas-
7427: tojen ja tonttien ostohinnan sekä kiinteistölaino- sa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutu-
7428: jen korkojen ja kuoletusten maksamiseen. vien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa
7429: Vuonna 2001 saadaan tehdä kiinteistöjen ja käyttää aikaisemmin myönnettyjen valtuuksien
7430: huoneistojen hankkimista koskevia sopimuksia nojalla tapahtuviin maksatoksiin ja vuoden 2001
7431: enintään 20 000 000 markan arvosta siten, että kuluessa soimittavien maksujärjestelyjen aiheut-
7432: niistä saa aiheutua valtiolle menoja aikaisintaan tamiin menoihin.
7433: vuonna 2002. Määrärahaa saa käyttää myös kehitysyhteis-
7434: työhallinnon menojen maksamiseen, kun ne ai-
7435: heutuvat henkilökunnan koulutuksesta sekä koh-
7436: 30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö demaihin ja kohdemaissa tehtävistä kehitysyh-
7437: teistyöhallinnon virkamatkoista sekä toimisto-
7438: 50. Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto automatiikan hankinnasta. Humanitaariseen
7439: Oy:lle (arviomääräraha) apuun tarkoitettuja määrärahoja saa käyttää
7440: Momentille myönnetään 7 000 000 mk. myös muiden kuin kehitysmaiden avustamiseen.
7441: Määrärahaa saa käyttää avustusten maksami-
7442: seen Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle (FINN- Käyttösuunnitelma: mk
7443: FUND) korkotuen maksamiseen rahaston otta-
7444: mille luotoille.
7445: Korkotukea saa maksaa yhtiön vuosina 1. Monenkeskinen kehitys-
7446: yhteistyö 640 000 000
7447: 1991-1998 ottamien, vuotuiselta määrältään
7448: enintään 150 000 000 markan suuruisten laino- 2. Maa- ja aluekohtainen
7449: jen osalta. Korkotuen määrä saa vastata enin- kehitysyhteistyö 573 000 000
7450: tään näistä lainoista perittävien korkokustannus- ----------------------------- -----------
7451: ten ja kahden prosentin koron erotus ta.
7452: 4. Maittain kohdentamaton
7453: Valtioneuvosto voi Teollisen yhteistyön ra-
7454: kehitysyhteistyö 260 000 000
7455: hasto Oy:stä annetun lain (29111979) 3 §:n
7456: 4 momentin nojalla antaa määräämillään ehdoil- 5. Humanitaarinen apu 189 000 000
7457: la yhtiölle sitoumuksia siitä, että valtio korvaa 6. Kehitysyhteistyön suunnit-
7458: yhtiölle sen luotonanto- ja takaustoiminnassa telu ja tukitoiminnot sekä
7459: mahdollisesti syntyneitä tappioita sekä osake- ja kehitysyhteistyöosaston
7460: osuussijoitusten menetyksiä ja arvonalennuksia tiedotus 31 000 000
7461: ja että valtio maksaa yhtiön ottamasta ulkomai- 7. Kehitysyhteistyön evalu-
7462: sesta Iuotosta mahdollisesti aiheutuvan kurssi- ointi ja sisäinen tarkastus 4 000 000
7463: tappion. Sitoumuksia saa antaa siten, että niiden
7464: 8. Tuki kansalaisjärjestöjen
7465: piiriin kuuluvien maksettujen luottojen, osake- kehitysyhteistyölle, Kehi-
7466: ja osuussijoitusten ja takausten yhteinen pää- tysyhteistyön Palvelukes-
7467: omamäärä saa olla vasta-arvoltaan enintään kukselle (KePa) ja
7468: 1 000 000 000 mk ja nostettujen ulkomaisten kehitysy hteistyötiedotuk-
7469: luottojen yhteinen pääoma enintään 500 000 000 selle 205 000 000
7470: mk. 9. Korkotuki 110 000 000
7471: Yhteensä 2 012 000 000
7472:
7473:
7474:
7475: 51
7476: EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp Pääluokka 24
7477:
7478:
7479:
7480: Vuoden 2001 aikana saa tehdä uusia kehitysyh- 50. Yhteistyö Keski- ja Itä-Euroopan, Venä-
7481: teistyösopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista jän ja muiden IVY -maiden kanssa
7482: aiheutuu menoja vuoden 2001 jälkeisille vuosil-
7483: le yhteensä enintään 1 680 000 000 markan ar- 66. Yhteistyö Keski- ja Itä-Euroopan, Venäjän ja
7484: vosta. muiden IVY-maiden kanssa (siirtomääräraha
7485: 3 v)
7486: Näitä myöntö- ja sopimusvaltuuksia saa käyt- Momentille myönnetään 185 000 000 mk.
7487: tää seuraavasti: Määrärahaa saa käyttää kotimaisten ja kan-
7488: Valtuus: milj. mk sainvälisten rahoituslaitosten ja järjestöjen yh-
7489: teydessä toimivien Keski- ja Itä-Euroopan mai-
7490: den kehitystä tukevien investointi-, teknisen
7491: 1. Monenkeskinen kehitysyhteis- avun ja muiden rahastojen tukemiseen ja näiden
7492: työ 317,0 rahastojen toteuttamien hankkeiden rahoittami-
7493: 2. Maa- ja aluekohtainen kehitys- seen sekä kahdenvälisten hankkeiden suunnitte-
7494: yhteistyö 632,0 luun ja toteutuksen rahoittamiseen Venäjän fe-
7495: deraatiossa ja Baltian maissa. Määrärahaa saa
7496: käyttää lähialuestrategian mukaisiin ja EU:n
7497: 4. Maittain kohdentamaton pohjoisen ulottuvuuden kannalta tärkeisiin
7498: kehitysyhteistyö 201,0
7499: hankkeisiin sekä Suomelle ulko- ja kauppapo-
7500: 5. Humanitaarinen apu liittisesti tärkeisiin monenkeskisiin ja kahdenvä-
7501: 6. Kehitysyhteistyön suunnittelu lisiin hankkeisiin myös niissä KIE- ja IVY-mais-
7502: ja tukitoiminnot sekä kehitysyh- sa, jotka eivät kuulu Suomen kahdenvälisen
7503: teistyöosaston tiedotus 40,0 avun varsinaisiin painopistealueisiin.
7504: Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisis-
7505: 7. Kehitysyhteistyön evaluointi ja
7506: sisäinen tarkastus sä järjestöissä ja rahoituslaitoksissa sekä kohde-
7507: maissa toimivien asiantuntijoiden rahoittami-
7508: 8. Tuki kansalaisjärjestöjen kehi- seen. Määrärahaa saa käyttää myös edellä mai-
7509: tysyhteistyölle, Kehitysyhteis- nittuun toimintaan liittyvien valtion kulutusme-
7510: työn Palvelukeskukselle (KePa)
7511: nojen maksamiseen sekä enintään kuutta henki-
7512: ja kehitysyhteistyötiedotukselle 300,0
7513: lötyövuotta vastaavan henkilömäärän palkkaa-
7514: 9. Korkotuki 190,0 miseen määräaikaiseen työsopimussuhteeseen
7515: Yhteensä 1 680,0 lähialueyhteistyön koordinointiin, hankevalmis-
7516: teluun, yhteisrahoitukseen, arviointiin ja hallin-
7517: 67. Taloudellinen, teollinen ja teknologinen yh- toon sekä sen kehittämiseen liittyviin asiantunti-
7518: teistyö kehitysmaiden kanssa (arviomääräraha) jatehtäviin.
7519: Vuoden 2001 aikana saa tehdä Keski- ja Itä-
7520: Momentille myönnetään 12 000 000 mk.
7521: Euroopan, Venäjän ja muiden IVY -maiden avus-
7522: Määrärahaa saa käyttää avustusten maksami-
7523: tamista koskevia sopimuksia ja antaa sitoumuk-
7524: seen soveltuvuustutkimuksia, koulutusta ja
7525: sia, joista aiheutuu menoja vuoden 2001 jälkei-
7526: asiantuntijapalveluiden hankkimista varten.
7527: sille vuosille yhteensä enintään 150 000 000
7528: Vuonna 2001 saa tehdä TTT-yhteistyötä koske-
7529: markan arvosta.
7530: via sopimuksia enintään 12 000 000 markan ar-
7531: vosta.
7532:
7533:
7534:
7535:
7536: 52
7537: Pääluokka 24 EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp
7538:
7539:
7540:
7541: 99. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan 23. Erityisasiantuntijoista aiheutuvat menot
7542: muut menot (arvionnääräraha)
7543: Monnentille myönnetään 34 463 000 nnk.
7544: 01. Euroopan parlamentin jäsenten palkkauk- Määrärahaa saa käyttää ulkomaille lähetetty-
7545: set (arvionnääräraha) jen määräaikaisten työsopinnus- ja virkasuhteis-
7546: Monnentille myönnetään 5 705 000 nnk. ten eri ministeriöiden toimialoille kuuluvia
7547: Määrärahaa saa käyttää Euroopan parlament- asioita haitavien erityisasiantuntijoiden ja hei-
7548: tiin valittujen Suonneo edustajien palkkausme- dän käyttöönsä asetettujen apulaisten sekä ED-
7549: nojen maksamiseen. komissioon lähetettyjen asiantuntijoiden palk-
7550: kaus- ja eläkemenojen sekä muiden heidän näis-
7551: 21. Tilapäinen edustus kansainvälisissä neuvot- sä tehtävissä toinninnisestaan aiheutuvien meno-
7552: teluissa (arvionnääräraha) jen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää enin-
7553: Monnentille myönnetään 47 367 000 nnk. tään 51 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön
7554: Määrärahaa saa käyttää valtio- ja ministeri- palkkaamiseen. Lukumäärään ei sisälly EU-ko-
7555: vierailuista sekä kansainvälisiin ja kansainvälis- nnissioon palkattava henkilöstö.
7556: ten järjestöjen Suomessa pitämiin kokouksiin ja
7557: senninaareihin osallistumisesta aiheutuvien me- 25. Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhal-
7558: nojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää lintaan (arvionnääräraha)
7559: nnyös tilapäisen työvoiman palkkioiden ja työn- Monnentille myönnetään 43 000 000 nnk.
7560: antajamaksujen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää kriisinhallintatoimin-
7561: taan ulkomailla osallistuvasta suomalaisesta si-
7562: 22. Suomalaisten rauhanturvajoukkojen ylläpi- viilihenkilöstöstä aiheutuvien erityisnnenojen
7563: tomenot (arvionnääräraha) maksamiseen sekä sellaisiinrauhanturva-ja krii-
7564: Monnentille myönnetään nettomäärärahaa sinhallintaoperaatioiden menojen maksamiseen,
7565: 304 809 000 nnk. joihin rahoitus saadaan kansainvälisiltä järjes-
7566: Määrärahaa saa käyttää rauhanturvaannislais- töiltä tai yhteenliittynniltä ja joihin Suomi osal-
7567: sa (514/ 1984) tarkoitetun rauhanturvaannishen- listuu. Määrärahaa saa käyttää nnyös siviilikrii-
7568: kilöstön palkkaus-, päiväraha-, nnuonanparan- sinhallinnan projekteihin ja koulutukseen sekä
7569: nusraha·- ja koulutusmenojen ja valtion eläke- siviilikriisinhallinnan tehtävissä toimivalle hen-
7570: maksun sekä tilapäistyövoinnan palkkausten kilöstölle otetun henkilövakuutuksen kustannus-
7571: maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää ten korvaamiseen.
7572: rauhanturvaannishenkilöstölle palvelusajaksi Mikäli Suomen hallitukselle esitetään pyyntö
7573: otetun henkilövakuutuksen kustannusten kor- lähettää siviilihenkilöstöä uusiin operaatioihin
7574: vaamiseen. Nettobudjetoinnissa on otettu huo- ja Suonneo hallitus päättää osallistua operaa-
7575: mioonYK:nsuoritukset palkkausnnenoista. tioon, siitä aiheutuvat menot maksetaan tästä
7576: Mikäli Suomelle esitetään pyyntö uuden rau- määrärahasta.
7577: hanturvajoukon lähettämisestä YK:ntai ETYJ:n
7578: päätöksiin perustuviin rauhanturvaannistehtä- 26. Tutkimus- ja kehittämistoiminta (siirtomää-
7579: viin ja tasavallan presidentti päättää rauhantur- räraha 2 v)
7580: vajoukon asettamisesta tai että tasavallan presi- Monnentille myönnetään 12 500 000 nnk.
7581: dentti päättää jatkaa osallistumista jo käynnissä Määrärahaa saa käyttää Kemiallisen aseen
7582: olevan operaation seuraavaan vaiheeseen, saa kieltosopimuksen valvontalaitokselta astettavi-
7583: näihin menoihin käyttää tälle nnonnentille myön- en palvelujen maksamiseen, valvontaseisnnolo-
7584: nettyjä määrärahoja. gian projektin kulutusmenojen ja sellaisen tutki-
7585: mustoiminnan menojen, mukaan lukien tutki-
7586: nnusapurahojen, maksamiseen, joka päännääril-
7587: tään palvelee Suomen harjoittamaa aseidenrii-
7588:
7589: 53
7590: EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp Pääluokka 24
7591:
7592:
7593: suutapolitiikkaa ja ihmisoikeuskysymyksiä ja 51. Hädänalaisten Suomen kansalaisten avusta-
7594: suoritetaan ulkoasiainministeriön välittömässä minen (arviomääräraha)
7595: valvonnassa. Momentille myönnetään 230 000 mk.
7596: Määrärahaa saa käyttää Suomen kansalaisten
7597: 50. Eräät valtionavut kotiinlähettämisestä ja avustamisesta aiheutu-
7598: Momentille myönnetään 7 205 000 mk. vien menojen maksamiseen, tileistä poistoihin
7599: Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten sekä avustuksien maksamiseen ulkomailla asu-
7600: maksamiseen käyttösuunnitelmassa mainituille ville Suomen kansalaisille.
7601: yhteisöille. Kansalaisjärjestöjen Eurooppa-tie-
7602: dotukseen varatusta määrärahasta osoitetaan Eu- 66. Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (ar-
7603: rooppalainen Suomi ry: lle 1 200 000 markkaa ja viomääräraha)
7604: Vaihtoehto EU:lle Tiedotuskeskus ry:lle Momentille myönnetään 388 7 46 000 mk.
7605: 300 000 markkaa Määrärahaa saa käyttää ulkoasiainministe-
7606: riön toimialaan liittyvien järjestöjen jäsenmak-
7607: Käyttösuunnitelma: mk sujen ja vapaaehtoisten rahoitusavustusten mak-
7608: samiseen.
7609: Suomi saa osallistua Maailmanpankin Proto-
7610: Kansalaisjärjestöjen Eurooppa-tiedo-
7611: tyyppi Hiilirahaston rahoitukseen vuosina
7612: tus 3 000 000
7613: 1999-2001 enintään 55 milj. markan osuudel-
7614: Suomen YK-liitto ry 1 150 000 la, josta vuoden 2001 maksatusarvio on
7615: Suomen Pakolaisapu ry 1 050 000 15 000 000 mk.
7616: Suomen toimikunta Euroopan turval-
7617: lisuuden edistämiseksi 600 000
7618: 67. Kansainvälisen ilmastosopimuksen alaisen
7619: yhteistyön menot (siirtomääräraha 3 v)
7620: Suomen YK:n lastenapu UNICEF ry 400 000
7621: Momentille myönnetään 5 000 000 mk.
7622: YK:n Naisten Kehitysrahasto, Määrärahaa saa käyttää kansainvälisen ilmas-
7623: Suomen Yhdistys ry 200 000 tosopimuksen alaiseen yhteistyöhön kehitysmai-
7624: Euroopan turvallisuus- ja yhteistyö- den kanssa.
7625: konferenssin toimintaa tukevat jär-
7626: jestöt sekä ihmisoikeusjärjestöt 160 000 95. Kurssivaihtelut (arviomääräraha)
7627: SPR:n kansainvälisen humanitaarisen Momentille myönnetään nettomäärärahaa
7628: oikeuden ja Geneven sopimusten tun- 100 000 mk.
7629: netuksi tekeminen Suomessa 245 000 Määrärahaa saa käyttää ulkoasiainministeri-
7630: Muut kansainvälistä toimintaa ön vahvistamien tilikurssien ja pankkien viral-
7631: harjoittavat yhteisöt 400 000 listen päivänkurssien välisten laskennallisten
7632: kurssierojen kattamiseen.
7633: Yhteensä 7 205 000
7634:
7635:
7636:
7637:
7638: 54
7639: Pääluokka 25 EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp
7640:
7641:
7642:
7643:
7644: Pääluokka 25
7645: OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
7646:
7647:
7648: 01. Ministeriö ja sen yhteydessä toimivat toteuttamisesta vieraassa valtiossa aiheutuviin
7649: viranomaiset välttämättömiin kustannuksiin. Määrärahaa saa
7650: käyttää myös onnettomuuksien tutkinnasta an-
7651: 21. Oikeusministeriön toimintamenot (siirto- netun lain (37311985) mukaan onnettomuustut-
7652: määräraha 2 v) kintaa varten asetetuista tulkintalautakunnista
7653: Momentille myönnetään 143 889 000 mk. sekä valtioneuvoston päättämässä laajuudessa
7654: Ministeriöön voidaan 1.8.2001 lukien perus- kansainvälisenä yhteistyönä toimiteltavasta tul-
7655: taa kriminaalipoliittisia tehtäviä varten osasto- kinnasta aiheutuvien palkkioiden ja muiden ku-
7656: päällikön virka (A31 ), edellyttäen, että samasta lutusmenojen maksamiseen. Määrärahaa saa li-
7657: ajankohdasta lukien lakkautetaan hallitusneu- säksi käyttää konkurssiasiamiehen vähävarai-
7658: vos, osastopäällikkö, vankeinhoitolaitoksen yli- sessa konkurssipesässä ottamaan kuluvastuu-
7659: johtajan virka (A32). seen liittyen ulkomaisessa tuomioistuimessa tai
7660: Kansainvälisten tehtävien järjestelyyn liit- muussa viranomaisessa antamasta sitoumukses-
7661: tyen voidaan 1.2.2001 lukien perustaa johtajan ta mahdollisesti johtuvan korvausvastuun toteut-
7662: virka (A30). tamiseen.
7663:
7664: 22. Eräiden virastojen toimintamenot (siirto- 51. Eräät valtion maksamat korvaukset ja avus-
7665: määräraha 2 v) tukset (arviomääräraha)
7666: Momentille myönnetään nettomäärärahaa Momentille myönnetään 48 200 000 mk.
7667: 37 727 000 mk. Määrärahaa saa käyttää rikosvahinkojen kor-
7668: Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon oi- vaamisesta valtion varoista annetun lain
7669: keuspoliittisen tutkimuslaitoksen, oikeusrekis- (935/1973) nojalla maksettaviin rikosvahinko-
7670: terikeskuksen ja tietosuojavaltuutetun toimiston korvauksiin sekä syyttömästi vangituille tai tuo-
7671: tulot. mituille valtion varoista vapauden menetyksen
7672: Määrärahaa saa käyttää myös konkurssien johdosta maksettavista korvaoksista annetun
7673: raukeamisen estämiseksi tai muuten konkurssi- lain (42211974) nojalla maksettaviin korvauk-
7674: valvonnan toteuttamiseksi tarpeellisista toimen- siin, avustuksiin rikollisuutta ehkäisevää työtä
7675: piteistä aiheutuviin menoihin sekä apurahojen tekeville ja rikosten uhreista huolehtiville yhtei-
7676: maksamiseen. söille, avustuksiin saamelaisten kulttuuri-itse-
7677: hallinnon ylläpitämiseen, avustuksiin Julkisen
7678: 29. Erityismenot (arviomääräraha) Sanan Neuvostolle ja säädösaineistoa julkaise-
7679: Momentille myönnetään 14 500 000 mk. ville yhteisöille, avustuksiin maakuntien liitoil-
7680: Määrärahaa saa käyttää taloushallinnon jär- le, jotka alueellaan huolehtivat lainopillisen
7681: jestelmistä aiheutuvien menojen ja rikosvahin- asiantuntija-avun hankkimisesta kalatalousyh-
7682: kokorvauksia sekä syyttömästi tuomituille ja teisöille eräisiin laajoihin vesiasioihin liittyvis-
7683: vangituille maksettavia korvauksia koskevien sä kysymyksissä sekä oikeusjärjestyksen kehit-
7684: hakemusten käsittelystä aiheutuvien menojen tämistä ja tunnetuksi tekemistä tukevan toimin-
7685: maksamiseen sekä oikeusministeriön päättämäs- nan avustamiseen.
7686: sä laajuudessa erityisen painavasta syystä Suo- Määrärahaa saa lisäksi käyttää painavasta
7687: men kansalaisen tai ulkomaalaisen oikeusturvan syystä avustuksiin ympäristövahingoista johtu-
7688:
7689:
7690: 55
7691: EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp Pääluokka 25
7692:
7693:
7694: vien oikeudenkäyntien korvaamiseen sekä ym- Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon suora-
7695: päristönsuojelua koskevissa hallintoasioissa ai- käyttöyhteyden avulla kiinteistötietojärjestel-
7696: heutuneisiin tarpeellisiin edunvalvontakustan- mästä luovutetuista otteista ja todistuksista sekä
7697: nuksiin. Avustusta voidaan suorittaa, jos asialla FINLEXin tulosteista perityt maksut.
7698: voidaan katsoa olevan tärkeää merkitystä ylei- Maaoikeuksien lakkauttamiseen liittyen kärä-
7699: sen ympäristönsuojelun edun kannalta tai huo- jäoikeuksiin voidaan 1.3.2001 lukien perustaa
7700: mattavaa vaikutusta lukuisten henkilöiden oloi- kahdeksan käräjätuomarin virkaa (Tl3) ja sa-
7701: hin ja asianosaiselle tai kantajalle aiheutuvia ku- masta ajankohdasta lukien voidaan lakkauttaa
7702: luja ei voida pitää kohtuullisina ottaen huo- kahdeksan maaoikeustuomarin virkaa (T13).
7703: mioon hänen maksukykynsä. Avustus voi kos- Iitin ja Juvan käräjäoikeuksien lakkauttami-
7704: kea vain osaa kustannuksista. seen liittyen voidaan 1.1.2001 lukien lakkauttaa
7705: kaksi laamannin virkaa (Tl5) ja perustaa samas-
7706: Käyttösuunnitelma: mk ta ajankohdasta lukien yksi käräjätuomarin vir-
7707: ka (Tll).
7708:
7709: Rikosvahinkokorvaukset sekä 29. Erityismenot (arviomääräraha)
7710: syyttömästi vangituille ja tuomi-
7711: Momentille myönnetään 28 000 000 mk.
7712: tuille maksettavat korvaukset 39 300 000
7713: Määrärahaa saa käyttää viranomaistoiminnas-
7714: Avustukset saamelaisten kulttuuri- ta lakien ja asetusten nojalla aiheutuvien oikeu-
7715: itsehallinnon ylläpitämiseen 5 700 000 denkäyntikulujen sekä valtion maksettavaksi va-
7716: Avustukset ympäristöoikeuden- hingonkorvauslain (412/1974) nojalla määrätty-
7717: käyntikuluihin ryhmäkannetyyppi- jen korvausten maksamiseen.
7718: sissä asioissa 200 000
7719: Muut avustukset 3 000 000
7720: 30. Oikeusapu
7721: Yhteensä 48 200 000
7722: 21. Oikeusaputoimistojen toimintamenot (siirto-
7723: määräraha 2 v)
7724: 10. Tuomioistuinlaitos
7725: Momentille myönnetään nettomäärärahaa
7726: 100 879 000 mk.
7727: 21. Korkeimman oikeuden toimintamenot (siir-
7728: Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon tulot
7729: tomääräraha 2 v)
7730: oikeusapumaksusta, oikeusavun saajan osittai-
7731: Momentille myönnetään 36 532 000 mk. set korvaukset samoin kuin hävinneen vastapuo-
7732: len korvaukset oikeudenkäyntikuluista.
7733: 22. Korkeimman hallinto-oikeuden toimintame-
7734: not (siirtomääräraha 2 v) 50. Maksuton oikeudenkäynti ja eräät muut oike-
7735: Momentille myönnetään 41 653 000 mk. udenhoitomenot (arviomääräraha)
7736: Momentille myönnetään 189 500 000 mk.
7737: 23. Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siir- Määrärahaa saa käyttää maksuttomasta oikeu-
7738: tomääräraha 2 v) denkäynnistä annetun lain (8711973), yksityis-
7739: Momentille myönnetään nettomäärärahaa henkilön velkajärjestelystä annetun lain
7740: 1 000 518 000 mk. (57/1993), yleisestä oikeusavusta annetun lain
7741: ( 104/ 1998) sekä oikeudenkäynnistä rikosasiois-
7742:
7743:
7744:
7745:
7746: 56
7747: Pääluokka 25 EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp
7748:
7749:
7750: sa annetun lain (68911997) soveltamisesta aiheu- kunnan vankilan toiminnan tulot ja tulot mielen-
7751: tuvien menojen maksamiseen. tilatutkimuksista.
7752:
7753: Käyttösuunnitelma: mk 50. Kriminaalihuollon korvaukset ja avustukset
7754: (siirtomääräraha 2 v)
7755: Momentille myönnetään 37 550 000 mk.
7756: Maksuton oikeudenkäynti 173 000 000
7757: Määrärahaa saa käyttää kriminaalihuollon
7758: Asianomistajan avustaminen 1 000 000 järjestämisestä ja rahoituksesta annetun lain no-
7759: Yksityishenkilön velkajärjestely 10 000 000 jalla korvausten ja avustusten maksamiseen Kri-
7760: minaalihuoltoyhdistykselle ja eräille muille yh-
7761: Syyttömästi syytetyn oikeuden-
7762: teisöille.
7763: käyntikulujen korvaus 5 500 000
7764: Yhteensä 189 500 000 Käyttösuunnitelma: mk
7765:
7766:
7767: 40. Syyttäjä- ja ulosottolaitos Korvaus yhdyskuntaseuraamusten
7768: toimeenpanosta (1.1.-31.7.2001) 36 550 000
7769: 21. Syyttäjä- ja ulosottolaitoksen toiminta- Avustus kriminaalihuoltoon (enin-
7770: menot (siirtomääräraha 2 v) tään) 1 000 000
7771: Momentille myönnetään 580 920 000 mk. Yhteensä 37 550 000
7772: Määrärahaa saa käyttää valtakunnansyyttä-
7773: jänviraston, kihlakuntien syyttäjän- ja ulosotto- 74. Avolaitostyöt
7774: virastojen, Ahvenanmaan maakunnansyyttäjän-
7775: ja maakunnanvoudinviraston toimintamenojen, Momentille ei myönnetä määrärahaa.
7776: kihlakunnanvirastojen syyttäjä- ja ulosotto- Vuosilta 1999 ja 2000 siirtyvistä eristä voi-
7777: osastojen palkkaus-, matka-, ammattikirjalli- daan käyttää työsiirtoJatöihin avolaitostyönä
7778: suus- ja koulutusmenojen sekä ulosoton posti-, enintään 30 000 000 mk, mistä enintään
7779: pankkipalvelu- ja lomakemenojen maksami- 7 000 000 mk kunnan omistuksessa oleviin työ-
7780: seen. Syyttäjä- ja ulosottolaitoksen keskitetty- kohteisiin, jotka ovat kulttuurihistoriallisesti ar-
7781: jen atk-järjestelmien käytöstä, ylläpidosta ja ke- vokkaita tai joihin voidaan liittää yhteiskuntaan
7782: hittämisestä aiheutuvat menot maksetaan sa- sijoittumista edistäviä tukitoimia, joiden kustan-
7783: moin momentin määrärahasta. nuksiin kunta osallistuu. Määrärahaa saa käyt-
7784: tää myös maarakennustöihin.
7785:
7786: 50. Rangaistusten täytäntöönpano
7787: 70. Vaalimenot
7788: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
7789: 21. Vaalimenot (arviomääräraha)
7790: Momentille myönnetään nettomäärärahaa
7791: 865 790 000 mk. Momentille myönnetään 2 000 000 mk.
7792: Vankeinhoitolaitokseen voidaan perustaa Määrärahaa saa käyttää vaalilain (71411998),
7793: 1.8.200llukien pääjohtajan virka (A32). saamelaiskäräjistä annetun lain (97411995) ja
7794: Määrärahasta saa käyttää vankeinhoitolaitok- menettelystä neuvoa-antavissa kansanäänestyk-
7795: sen työtoiminnan liiketaloudellisten suorittei- sissä annetun lain (571/1987) mukaisesti edus-
7796: den hintojen alentamiseen enintään 27 800 000 kuntavaaleista, presidentinvaalista, kunnallis-
7797: mk ja palvelussuhdeasuntojen liiketaloudellisin vaaleista, europarlamenttivaaleista, saamelais-
7798: perustein määräytyvien vuokrien alentamiseen käräjävaaleista ja neuvoa-antavista kansanää-
7799: enintään 10 300 000 mk. Momentille nettobud- nestyksistä sekä niiden tulosten kokoamisesta ja
7800: jetoidaan laitosmyymälöiden myyntitulot, Sata- tietojenkäsittelystä aiheutuvien menojen maksa-
7801: miseen.
7802: 8 200839 57
7803: EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp Pääluokka 26
7804:
7805:
7806:
7807:
7808: Pääluokka 26
7809: SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
7810:
7811:
7812: 01. Sisäasiainministeriö 75. Poliisitoimi
7813:
7814: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
7815: Momentille myönnetään nettomäärärahaa Momentille myönnetään nettomäärärahaa
7816: 118 706 000 mk. 2 963 107 000 mk.
7817:
7818: 70. Viranomaisradioverkon rakentaminen ja
7819: 02. Ulkomaalaisvirasto käyttö (siirtomääräraha 3 v)
7820: Momentille myönnetään 263 000 000 mk.
7821: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Määrärahaa saa käyttää viranomaisradiover-
7822: Momentille myönnetään nettomäärärahaa kon rakentamiseen ja rakentamisen aikaisten
7823: 39 745 000 mk. käyttömenojen maksamiseen. Määrärahaa saa
7824: Ulkomaalaisviraston johtajan viran nimike käyttää enintään viiden henkilötyövuoden palk-
7825: muutetaan ylijohtajaksi 1.3.2001 lukien. kaamiseen projektitehtäviä varten.
7826: Sisäasiainministeriö oikeutetaan tekemään vi-
7827: ranomaisradioverkon toteuttamiseen liittyviä so-
7828: 05. Lääninhallitukset pimuksia vuonna 2001 siten, että valtuuden käy-
7829: töstä aiheutuvat menot mukaan lukien rakenta-
7830: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) misen aikaiset verkon käyttömenot saavat olla
7831: Momentille myönnetään nettomäärärahaa vuonna 2002 enintään 233 000 000 mk.
7832: 266 847 000 mk.
7833:
7834: 80. Pelastustoimi
7835: 06. Rekisterihallinto
7836: 21. Pelastustoimen toimintamenot (siirtomäärä-
7837: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) raha 2 v)
7838: Momentille myönnetään nettomäärärahaa Momentille myönnetään nettomäärärahaa
7839: 162 675 000 mk. 124 655 000 mk.
7840: Määrärahasta saa käyttää maksullisen koulu-
7841: tustoiminnan liiketaloudellisten suoritteiden
7842: 07. Kihlakunnat hintojen alentamiseen enintään 2 400 000 mk.
7843: Hätäkeskuslaitokseen perustetaan johtajan
7844: 21. Kihlakunnanvirastojen yhteiset toimintame- virka (A29).
7845: not (siirtomääräraha 2 v)
7846: Momentille myönnetään 234 418 000 mk. 22. Erityismenot (arviomääräraha)
7847: Määrärahaa saa käyttää kihlakunnanviraston Momentille myönnetään 7 200 000 mk.
7848: yhteisen henkilökunnan palkkauksiin sekä yhtei- Määrärahaa saa käyttää pelastustoimilain
7849: siin toimitila-, tietoliikenne- ja kehittämis- sekä (561/1999) 75 §:n nojalla suoritettavien kor-
7850: erinäisiin muihin menoihin. vausten maksamiseen, sekä kulutusmenoihin,
7851: jotka aiheutuvat ilma-alusten käytöstä pelastus-
7852:
7853: 58
7854: Pääluokka 26 EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp
7855:
7856:
7857: palveluun ja siihen liittyvän hälytys- ja johta- Määrärahaa saa käyttää enintään
7858: misjärjestelmän välittömien kustannusten kor- 5 500 000 mk palvelussuhdeasuntojen liiketa-
7859: vaamisesta ilmailulaitokselle, metsäpalojen tä- loudellisin perustein määräytyvien vuokrien
7860: hystystoiminnasta sekä kansainvälisen hätäavun alentamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös
7861: antamisesta ja vastaanottamisesta sekä siihen EU:n rahoittamiin hankkeisiin.
7862: varautumisesta. Määrärahaa voidaan käyttää
7863: myös pelastustoimilain 86 §:n 2 momentin mu- 70. Ilma- ja vartioalusten hankinta (siirtomää-
7864: kaisten erityisten tutkimusten aiheuttamien me- räraha 3 v)
7865: nojen suorittamiseen. Momentille myönnetään 25 500 000 mk.
7866: Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisen Määrärahaa saa käyttää vuoden 2000 talous-
7867: avun antamiseen EU:n kriisinhallintajärjestel- arviossa myönnetystä kahden vartiolaivan ti-
7868: mien puitteissa sekä YK:n alaisena toimivan ka- lausvaltuudesta aiheutuvien menojen maksami-
7869: tastrofien arviointi- ja koordinointiryhmän (UN- seen sekä tarvittaessa indeksien ja valuuttakurs-
7870: DAC), YK:n ympäristöohjelman (UNEP) asian- sien muutoksista aiheutuviin hankintasopimuk-
7871: tuntijoiden, NA TO:n Euro-Atlanttisen kumppa- sen mukaisiin menoihin.
7872: nuusneuvoston (EAPC) asiantuntijoiden, Suo-
7873: men pelastuspalvelun kansainvälisen komennus- 74. Rakentaminen (siirtomääräraha 3 v)
7874: kunnan (FRF) kahden- tai monenvälisistä ko- Momentille myönnetään 7 500 000 mk.
7875: mennuksista johtuviin palkkaus- ja toimintakus- Määrärahaa saa käyttää enintään
7876: tannuksiin sekä kuntien pelastustehtävistä lähi- 6 000 000 mk OnttoJan kasarmin perusparan-
7877: alueilla aiheutuviin toimintakustannuksiin. nukseen.
7878: Määrärahaa saa käyttää enintään
7879: 31. Valtionosuudet (siirtomääräraha 2 v)
7880: 1 500 000 mk Raja- ja merivartiokoulun Imat-
7881: Momentille myönnetään 25 100 000 mk. ran toimipisteen perusparannukseen. Hankkeen
7882: Määrärahaa saa käyttää kunnille palo- ja pe- kustannusarvio on 19 000 000 mk.
7883: lastustoimen kustannuksiin suoritettavista val-
7884: tionosuuksista ja -avustuksista annetun lain
7885: (560/1975) mukaisten valtionosuuksien maksa- 97. Avustukset kunnille
7886: miseen, sekä pelastustoimilain (561/1999)
7887: 74 §:n mukaisten avustusten maksamiseen kun- 31. Kuntien yleinen valtionosuus, verotuloihin
7888: nille. perustuvat tasaukset ja siirtymätasaukset (ar-
7889: viomääräraha)
7890: Momentille myönnetään 1 030 000 000 mk.
7891: 90. Rajavartiolaitos Määrärahaa saa käyttää kuntien valtionosuus-
7892: lain (114711 996) mukaisen kuntien yleisen val-
7893: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) tionosuuden, verotuloihin perustuvan tasauksen
7894: Momentille myönnetään nettomäärärahaa ja siirtymätasauksen maksamiseen kunnille.
7895: 991 986 000 mk.
7896: Nettobudjetoinnissa otetaan tulona huomioon 32. Kuntien yhdistymisavustukset ja kuntajako
7897: EU: )ta saatavat tulot. (arviomääräraha)
7898: Määrärahaa saa käyttää myös koneiden, lait- Momentille myönnetään 44 500 000 mk.
7899: teiden ja kaluston hankintamenojen maksami- Määrärahaa saa käyttää kuntajaosta annetun
7900: seen sekä rakennusten, rakenteiden ja kiinteistö- lain ( 1196/1997) mukaisten yhdistymisavustus-
7901: jen perusparannuksesta ja uudisrakentamisesta ten ja kuntajakoselvitysten kustannusten maksa-
7902: aiheutuvien menojen maksamiseen silloin, kun miseen.
7903: hankkeen hankintameno tai kustannusarvio on
7904: alle 5 000 000 mk.
7905:
7906:
7907: 59
7908: EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp Pääluokka 26
7909:
7910:
7911: 34. Kuntien harkinnanvarainen rahoitusavustus 61. Euroopan aluekehitysrahaston osallistumi-
7912: Momentille myönnetään 320 000 000 mk. nen EU:n rakennerahasto-ohjelmiin (arviomää-
7913: Määrärahaa saa käyttää kuntien valtionosuus- räraha)
7914: lain 13 §:n mukaisten harkinnanvaraisten avus- Momentille myönnetään 7 47 163 000 mk.
7915: tusten maksamiseen kunnille. Avustusta voi- Vuonna 2001 saa uusia myöntämispäätöksiä
7916: daan myöntää kunnalle, joka ensisijaisesti poik- tehdä yhteensä 884 400 000 markalla.
7917: keuksellisten tai tilapäisten taloudellisten vaike- Mikäli vuoden 2000 myöntämisvaltuutta on
7918: uksien vuoksi on lisätyn taloudellisen tuen tar- jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä
7919: peessa. Siihen vaikuttavina tekijöinä otetaan osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2001.
7920: huomioon myös paikalliset erityisolosuhteet. Si- Määrärahaa saa käyttää EU:n ohjelmakauden
7921: säasiainministeriö voi asettaa avustuksen myön- 2000-2006 tavoiteohjelmia 1 ja 2 sekä yhteisö-
7922: tämiselle ja käytölle kunnan talouden tervehdyt- aloite Interreg III ja Urban -ohjelmia toteutta-
7923: tämisestä koskevia ehtoja. viin hankkeisiin sekä ohjelmien toteutukseen
7924: liittyvään tekniseen apuun Euroopan aluekehi-
7925: 35. Valtion korvaus edunvalvontapalvelujen tysrahastosta (EAKR) maksettavana rahoitus-
7926: tuottamisesta (arviomääräraha) osuutena. Lisäksi määrärahaa saa käyttää ohjel-
7927: Momentille myönnetään 16 300 000 mk. makauden 1995-1999 tavoiteohjelmien 6, 2 ja
7928: Määrärahaa saa käyttää yleisen edunvalvon- Sb, yhteisöaloitteiden sekä ohjelmien toteutta-
7929: nan järjestämisestä annetun lain ( 443/ 1999) miseen liittyvän teknisen avun Euroopan alueke-
7930: 6 §:ssä tarkoitettuihin edunvalvontapalvelun hitysrahastosta maksettavana rahoitusosuutena.
7931: tuottajille maksettaviin korvauksiin. Ohjelmakauden 1995-1999 maksatukset tulee
7932: tehdä vuoden 2001 loppuun mennessä.
7933: 80. Korkotuet ja velkojen vakautuslainat kunnil- Määrärahaa saa yhdessä hallinnonalojen vas-
7934: le (arviomääräraha) tinrahoitusmomenttien määrärahojen kanssa
7935: Momentille myönnetään l 0 000 000 mk. käyttää myös Euroopan aluekehitysrahaston
7936: Määrärahaa saa käyttää kunnan talouden va- osarahoittamien ohjelmien toteuttamiseen tarvit-
7937: kauttamisesta ja kuntaselvityksestä annetun lain tavan enintään 75 henkilötyövuotta vastaavan
7938: (658/ 1994) mukaisten korkotukien maksami- henkilöstön palkkaamiseen teknisen avun va-
7939: seen. roin.
7940: Määrärahaa saa käyttää yritystoiminnan tuke-
7941: misesta annetun lain mukaisiin sijoituksiin alu-
7942: 98. Alueiden kehittäminen eellisiin pääomasijoitusrahastoihin.
7943: Määräraha on alueiden kehittämisestä anne-
7944: 43. Maakunnan kehittämisraha (siirtomäärära- tun lain 6 §:n mukainen aluekehitysraha.
7945: ha 3 v)
7946: 62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoitus-
7947: Momentille myönnetään 52 500 000 mk.
7948: osuus sisäasiainministeriön osalta (arviomäärä-
7949: Määrärahaa saa käyttää lähinnä alueiden elin-
7950: raha)
7951: keinotoiminnan omaehtoiseen kehittämiseen,
7952: mukaanlukien osaamiskeskustoiminta ja alue- Momentille myönnetään 111 400 000 mk.
7953: keskusten kehittäminen. Vuonna 2001 saa uusia myöntämispäätöksiä
7954: Määräraha on alueiden kehittämisestä anne- tehdä yhteensä 135 300 000 markalla.
7955: tun lain (113511993) 6 §:n mukainen aluekehi- Mikäli vuoden 2000 myöntämisvaltuutta on
7956: tysraha. jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä
7957: osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2001.
7958: Määrärahaa saa käyttää Euroopan aluekehi-
7959: tysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta ra-
7960: hoitettavien, tavoite 1 ja 2 -ohjelmien ja Interreg
7961:
7962: 60
7963: Pääluokka 26 EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp
7964:
7965:
7966: III ja Urban -yhteisöaloitteiden ja pilottiprojek- vittavan henkilöstön palkkaamiseen yhdessä
7967: tien hankkeiden valtion rahoitusosuuden maksa- momenteilla 26.98.61 ja 34.05.61 olevien Eli-
7968: miseen. osuuksien kanssa.
7969: Määrärahaa saa käyttää myös teknisen avun ja Määräraha on alueiden kehittämisestä anne-
7970: edellä mainittujen ohjelmien toteuttamiseen tar- tun lain 6 §:n mukainen aluekehitysraha.
7971:
7972:
7973:
7974:
7975: 61
7976: EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp Pääluokka 27
7977:
7978:
7979:
7980:
7981: Pääluokka 27
7982: PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
7983:
7984:
7985: 01. Puolustusministeriö Määrärahaa saa käyttää puolustusministeriön
7986: hallinnonalan kiinteistövarallisuuden hankin-
7987: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) nasta, vuokraamisesta, hoidosta ja luovuttami-
7988: Momentille myönnetään 53 811 000 mk. sesta aiheutuvien hallinnollisten menojen mak-
7989: samiseen henkilöstömenoja lukuun ottamatta.
7990: 22. Kiinteistövarallisuuden omistajuudesta ja
7991: hallinnoinnista aiheutuvat menot (siirtomäärä- 7 4. Uudisrakennukset ja perusparannukset
7992: raha 2 v) (siirtomääräraha 3 v)
7993: Momentille myönnetään 6 000 000 mk. Momentille myönnetään 190 000 000 mk.
7994:
7995: Käyttösuunnitelma:
7996: Kustannusarvio
7997: Hyöty- Myönnetty Myönnetään
7998: Rakennustyö ala m2 1000 mk mk/m 2 mk mk
7999:
8000:
8001: 1. Poliklinikan pp ja laajennus, Kajaani 1 581 13 000 8 223 6 000 000
8002: 2. Huoltotilat, Kemiö 3 040 27 000 8 882 10 000 000 17 000 000
8003: 3. Vanhojen tuotantotilojen pp, Haapa-
8004: järvi 11 200 4 000 000
8005: 4. Keskusvarasto, Tammisaari 2 710 20 800 7 675 4 000 000
8006: 5. Keskusvarasto, Kajaani 7 085 40 500 5 716 18 300 000 22 200 000
8007: 6. Muonituskeskus, Kankaanpää 3 295 34000 10 319 14 500 000 19500000
8008: 7. Lennokkien koulutus- ja huoltohalli,
8009: Kankaanpää 1 407 11 500 8 173 9 500 000 2 000 000
8010: 11. Koulutusrakennus ja elektroniikkakor-
8011: jaamo, Valkeala 3 411 31 500 9 235 14 500 000 17 000 000
8012: 12. Keskusvarasto, Valkeala 2 160 15 000 6 944 4 300 000 7 200 000
8013: 13. Helsingin sotilasläänin esikunta, Es-
8014: poo 90 000 4 400 000
8015: 14. Pienehköt työt 37 300 000
8016: 15. Sotilasalueiden ja -laitteiden rakenta-
8017: minen 33 800 000
8018: 16. Suunnittelu, tutkimus ja varalla 8 000 000
8019: 17. Kasarmi nro 4 pp II-vaihe, Kajaani 11 940 21 000 1 759 9 000 000 12 000 000
8020: Yhteensä 190 000 000
8021:
8022: 62
8023: Pääluokka 27 EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp
8024:
8025:
8026:
8027: 87. Kiinteistöjen osto ja pakkolunastus (siirto- 665 000 000 mk, vuoden 2003 loppuun mennes-
8028: määräraha 2 v) sä enintään 1 165 000 000 mk, vuoden 2004 lop-
8029: Momentille myönnetään II 500 000 mk. puun mennessä enintään 1 550 000 000 mk, vuo-
8030: Määrärahaa saa käyttää hankintavaltuuksista, den 2005 loppuun mennessä enintään
8031: kiinteistöjen ja rakennusten hankkimisesta sekä 1 730 000 000 mk ja vuoden 2006 loppuun men-
8032: osakkeiden hankkimisesta asunto- ja kiinteistö- nessä enintään 1 985 000 000 mk.
8033: osakeyhtiöistä aiheutuvien menojen maksami- Vuoden 1998 ensimmäisessä lisätalousarvios-
8034: seen. sa myönnetyn valmiusyhtymien varustamiseen
8035: tarkoitetun tilausvaltuuden, määrältään
8036: 6 148 000 000 mk, menojen vuosittaista ajoittu-
8037: 10. Puolustusvoimat mista muutetaan siten, että valtuuden käytöstä
8038: saa aiheutua menoja valtiolle vuoden 2001 lop-
8039: 16. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomäärä- puun mennessä enintään 1 838 000 000 mk, vuo-
8040: raha 3 v) den 2002 loppuun mennessä enintään
8041: Momentille myönnetään 3 186 000 000 mk. 3 218 000 000 mk, vuoden 2003 loppuun men-
8042: Määrärahaa saa käyttää puolustusmateriaalin nessä enintään 4 203 000 000 mk, vuoden 2004
8043: sekä puolustusvoimien muun kaluston, välineis- loppuun mennessä enintään 4 948 000 000 mk
8044: tön ja laitesuojien hankkimisesta aiheutuvien vuoden 2005 loppuun mennessä enintää~
8045: menojen maksamiseen ja hankintaan välittömäs- 5 794 000 000 mk ja vuoden 2006 loppuun men-
8046: ti liittyviin tutkimus- ja kehittämistoimintaan, nessä enintään 6 148 000 000 mk.
8047: järjestelmien testaukseen, käyttökoulutukseen ja Vuoden 2000 talousarviossa myönnetyn tie-
8048: hallintomenoihin. Määrärahasta saa käyttää dustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmien
8049: 2 817 000 000 mk aikaisemmin myönnetyistä ti- hankkimiseen tarkoitetun tilausvaltuuden, mää-
8050: lausvaltuuksista ja niihin liittyvistä indeksi- ja rältään 2 665 000 000 mk, menojen vuosittaista
8051: valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen ajoittumista muutetaan siten, että valtuuden käy-
8052: maksamiseen sekä 94 000 000 mk puolustushaa- töstä saa aiheutua menoja valtiolle vuoden 2001
8053: rojen ja aselajien uusinta- ja täydennyshankin- loppuun mennessä enintään 407 000 000 mk
8054: toihin. vuoden 2002 loppuun mennessä enintää~
8055: Sen johdosta, että aikaisemmissa talousarvi- 987 000 000 mk, vuoden 2003 loppuun mennes-
8056: oissa hyväksyttyjen tilausvaltuuksien perusteel- sä enintään 1 592 000 000 mk, vuoden 2004lop-
8057: la ei kaikilta osin ole ollut mahdollista tehdä so- puun mennessä enintään 2 204 000 000 mk ja
8058: pimuksia, saa vuoden 2001 aikana tehdä sopi- vuoden 2005 loppuun mennessä enintään
8059: muksia sanottujen tilausvaltuuksien sitomatta 2 665 000 000 mk.
8060: olevaa määrää vastaavasti edellyttäen, että näis- Vuoden 2000 talousarviossa myönnetyn ilma-
8061: tä sopimuksista aiheutuvat vuotuiset maksut ei- puolustuksen tukeutumisen ja toimintamahdolli-
8062: vät y!itä kyseisten tilausvaltuuksien rahoitus- suuksien turvaamisen tilausvaltuuden, määräl-
8063: suunnitelmissa esitettyjä markkamääriä. tään 1 150 000 000 mk, menojen vuosittaista
8064: Vuonna 2001 saa tehdä merivoimien yksiköi- ajoittumista muutetaan siten, että valtuuden käy-
8065: den varustamiseksi (Merivoimien uudistamisen töstä saa aiheutua menoja valtiolle vuoden 2001
8066: tilausvaltuus, MUT) sopimuksia siten, että niis- loppuun mennessä enintään 278 000 000 mk
8067: tä aiheutuu talousarvion voimaantulopäivän va- vuoden 2002 loppuun mennessä enintää~
8068: luuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 462 000 000 mk, vuoden 2003 loppuun mennes-
8069: 2001-2006 enintään 1 985 000 000 mk. Val- sä enintään 627 000 000 mk, vuoden 2004 lop-
8070: tuuden käytöstä saa aiheutua mainitulla valuut- puun mennessä enintään 880 000 000 mk ja vuo-
8071: takurssitasolla valtiolle menoja vuoden 2001 den 2005 loppuun mennessä enintään
8072: loppuun mennessä enintään 275 000 000 mk, l 150 000 000 mk.
8073: vuoden 2002 loppuun mennessä enintään
8074:
8075:
8076: 63
8077: EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp Pääluokka 27
8078:
8079:
8080:
8081: Uuden tilausvaltuuden enimmäismäärien mu- hintakehitykseen vuoden 2001 ensimmäisestä
8082: kaiset suoritukset voidaan sitoa alaa kuvaavaan vuosineljänneksestä.
8083:
8084: Tilausvaltuus (milj. mk)
8085: Valtuus Myönnetty Myönnetään
8086: ----------------------------------------~--~.
8087:
8088: 03. Torjuntahävittäjien ase- ja huoltojärjestelmien hankki-
8089: minen 4 420 4400 20
8090: 06. Tutkimustoiminnan ja hankintaedellytysten luominen 2 700 1 778 922
8091: 07. Valmiusyhtymien varustaminen 6 148 823 1 015
8092: 11. Tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmien hankki-
8093: minen 2 665 20 387
8094: 12. Ilmapuolustuksen tukeutumisen ja toimintamahdolli-
8095: suuksien turvaaminen 1 150 35 243
8096: 13. Merivoimien uudistaminen 1 985 275
8097: Yhteensä 2 862
8098:
8099: 21. Puolustusvoimien toimintamenot (siirto- heilutapahtumille suoritettavan liiketaloudelli-
8100: määräraha 2 v) sin perustein hinnoitellun maksullisen palvelu-
8101: Momentille myönnetään nettomäärärahaa toiminnan hintojen alentamiseen. Vuonna 2001
8102: 5 981 649 000 mk. saa tehdä varustuksen käyttöä ja kunnossapitoa
8103: Määrärahaa saa käyttää puolustusvoimien koskevia pitkäaikaisia sopimuksia määrärahan
8104: tehtävien edellyttämään toimintaan, ulkomaalai- puitteissa siten, että niistä saa aiheutua valtiolle
8105: sille oppilaille annettavasta sotilaskoulutukses- menoja vuoden 2002 loppuun mennessä enin-
8106: ta ja puolustusvoimien joukkojen kansainväli- tään 320 000 000 mk ja vuoden 2003 loppuun
8107: sestä harjoitustoiminnasta ja sen valmisteluista mennessä enintään 403 000 000 mk.
8108: sekä muusta puolustusvoimien kansainvälisestä Ylimpien upseerien virkarakenteen kehittä-
8109: yhteistoiminnasta aiheutuvien menojen maksa- miseksi puolustusvoimiin perustetaan 1.1.2001
8110: miseen, palvelussuhdeasuntojen liiketaloudelli- lukien seitsemän kenraalin (A30) virkaa. Vas-
8111: sin perustein määräytyvien vuokrien alentami- taavasti samasta ajankohdasta lukien lakkaute-
8112: seen ja Puolustushallinnon rakennuslaitokselle taan seitsemän muuta virkaa.
8113: maksettavaan asuntotoimen hintatukeen sekä Sen johdosta, että vuoden 2000 talousarvios-
8114: kevytrakenteisten suojien ja varastojen rakenta- sa hyväksyttyjen tilausvaltuuksien perusteella ei
8115: misesta aiheutuvien menojen maksamiseen sil- kaikilta osin ole ollut mahdollista tehdä sopi-
8116: loin, kun hankkeen kustannusarvio on alle muksia, saa vuoden 2001 aikana tehdä sopimuk-
8117: 1 000 000 mk. Määrärahaa saa käyttää enintään sia sanottujen tilausvaltuuksien sitomatta ole-
8118: 25 000 000 mk puolustusvoimien toiminnallisis- vaa määrää vastaavasti edellyttäen, että näistä
8119: ta tarpeista aiheutuvien palvelussuhdeasuntojen sopimuksista aiheutuvat vuotuiset maksut eivät
8120: vuokraosuuksien maksamiseen sekä enintään ylitä kyseisten tilausvaltuuksien rahoitussuunni-
8121: 2 000 000 mk sotainvalideille ja sotaveteraaneil- telmissa esitettyjä markkamääriä.
8122: le, maanpuolustustyölle sekä merkittäville ur-
8123:
8124:
8125:
8126:
8127: 64
8128: Pääluokka 27 EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp
8129:
8130:
8131: 30. Kansainvälinen rauhanturvaamistoiminta sekä ETY -järjestön luottamusta ja turvallisuutta
8132: lisäävien toimien täytäntöönpanosta sekä näistä
8133: 22. Rauhanturvaamistoiminnan kalusto- ja hal· johtuvista hallinnollisista toimista aiheutuvien
8134: lintomenot (arviomääräraha) menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää
8135: Momentille myönnetään nettomäärärahaa myös puolustusmateriaalialan yhteistyön meno-
8136: 126 710 000 mk. jen, Länsi-Euroopan puolustusmateriaaliryh-
8137: Määrärahaa saa käyttää sotilastarkkailijoiden män (WEAG) ja NATO:n tiloissa toimivan rä-
8138: palkkojen ja kansallisen päivärahan maksami- jähtävän materiaalin turvallisuuteen keskittyvän
8139: seen, valmiusjoukon palkkaus-, koulutus-, yllä- järjestön (NIMIC) maksuosuuksien maksami-
8140: pito-, varustamis-, hallinto- ja muiden kulutus- seen sekä ympäristönsuojeluyhteistyön meno-
8141: menojen ja pohjoismaisten rauhanturvakurssien jen maksamiseen ja kaikkien edellä lueteltujen
8142: menojen maksamiseen sekä Libanonissa ja Ko- tehtävien tutkimustoiminnasta aiheutuvien me-
8143: sovossa olevien suomalaisten rauhanturvajouk- nojen maksamiseen Suomessa ja ulkomailla.
8144: kojen ja Kyproksella olevan Suomen osaston
8145: matkakustannusten, terveydenhoito-, kuljetus-,
8146: varustamis-, huolto-, edustus- ja hallintomeno- 99. Puolustusministeriön hallinnonalan muut
8147: jen maksamiseen. menot
8148: Määrärahalla pysyväisluonteisiin tehtäviin
8149: palkatun henkilöstön määrä saa olla enintään 23 40. Lapuan patruunatehtaan onnettomuuden
8150: henkilötyövuotta. Lukuun ei sisälly YK:n ja tapaturmakorvaukset (arviomääräraha)
8151: ETYJin rauhanturvaamisoperaatioihin palkat- Momentille myönnetään 350 000 mk.
8152: tava henkilöstö. Määrärahaa saa käyttää Lapuan patruunateh-
8153: Siinä tapauksessa, että Suomen hallitukselle taalla vuonna 1976 sattuneesta onnettomuudesta
8154: esitetään pyyntö uuden rauhanturvajoukon lä- aiheutuneiden tapaturmavakuutuslain mukais-
8155: hettämisestä YK:ntai ETYJin rauhanturvaamis- ten korvausten maksamiseen.
8156: tehtäviin ja Suomi päättää rauhanturvajoukon
8157: asettamisesta tai että Suomi päättää jatkaa osal- 50. Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tuke-
8158: listumistaan jo käynnissä olevan operaation seu- minen
8159: raavaan vaiheeseen, saa näihin menoihin käyt- Momentille myönnetään 9 500 000 mk.
8160: tää tälle momentille myönnettyjä määrärahoja. Määrärahaa saa käyttää maanpuolustusjätjes-
8161: töjen toiminnan tukemiseen.
8162: 24. Kansainvälisen puolustuspoliittisen yhteis-
8163: työn menot (arviomääräraha) 95. Kurssivaihtelut (arviomääräraha)
8164: Momentille myönnetään 4 500 000 mk. Momentille myönnetään nettomäärärahaa
8165: Määrärahaa saa käyttää kansainväliseen puo- 100 000 mk.
8166: lustuspoliittiseen yhteistyöhön, Euroopan unio- Määrärahaa saa käyttää suomalaisista rauhan-
8167: nin puolustuspolitiikan kehittämiseen, NATOn turvajoukoista aiheutuvien menojen laskutuk-
8168: rauhankumppanuusohjelmaan ja asevalvontaan sessa ja sotilasasiamiestoiminnan tilinpidossa
8169: liittyvistä kokouksista, neuvotteluista, seminaa- syntyviin kurssieroihin.
8170: reista, koulutustilaisuuksista ja harjoituksista
8171:
8172:
8173:
8174:
8175: 9 200839 65
8176: EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp Pääluokka 28
8177:
8178:
8179:
8180:
8181: Pääluokka 28
8182: VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
8183:
8184:
8185: 01. Valtiovarainministeriö 07. Valtion maksamat eläkkeet ja korvaukset
8186:
8187: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 05. Vakinaiset eläkkeet, perhe-eläkkeet sekä
8188: Momentille myönnetään nettomäärärahaa kuntoutustuet (arviomääräraha)
8189: 138 890 000 mk. Momentille myönnetään 14 902 400 000 mk.
8190: Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomi- Määrärahaa saa käyttää valtion eläkelain
8191: oon EU:1ta saatavat tulot sekä Kapiteeli Oy:lle ja (280/ 1966) ja siihen liittyvän lainsäädännön mu-
8192: Valtion kiinteistölaitokselle siirtyvän omaisuu- kaisten eläkkeiden, perhe-eläkkeiden, kuntou-
8193: den väliaikaisesta hallinnasta valtiovarainminis- tustukien ja niiden lisien sekä viivästyskorotus-
8194: teriölle saatavat tulot. ten ja mahdollisten oikeudenkäyntikulujen mak-
8195: samiseen.
8196: 89. Osakkeiden myyntijärjestelyt (siirtomäärä-
8197: raha 2 v) 06. Ylimääräiset eläkkeet (arviomääräraha)
8198: Momentille myönnetään 3 000 000 mk. Momentille myönnetään 124 500 000 mk.
8199: Määrärahaa saa käyttää osake- ja muista Määrärahaa saa käyttää ylimääräisten eläk-
8200: omaisuusjärjestelyistä ja omaisuuden hallin- keiden myöntämiseen voimassa olevien valtio-
8201: noinnista aiheutuvien sekä valtionyhtiöiden yk- neuvoston päätösten mukaisesti sekä aiemmin
8202: sityistämiseen liittyvien menojen maksamiseen. myönnettyjen ylimääräisten eläkkeiden maksa-
8203: Valtioneuvosto voi päättää sellaisista omis- miseen.
8204: tusjärjestelyistä, joiden seurauksena luovutaan Lisäksi määrärahasta saadaan myöntää yli-
8205: valtion omistuksesta Rahapaja Oy:ssä kuitenkin määräisiä eläkkeitä ja perhe-eläkkeitä Sotainva-
8206: määräysvalta säilyttäen. lidien Veljesliiton päätoimisille huoltotehtävis-
8207: sä toimiville toimihenkilöille sekä Kriminaali-
8208: huoltoyhdistyksen palveluksessa oleville niille
8209: 03. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus toimihenkilöille, joiden palkkaukseen myönne-
8210: tään valtionapua noudattaen soveltuvin osin val-
8211: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) tion eläkelain, valtion perhe-eläkelain ja rinta-
8212: Momentille myönnetään nettomäärärahaa maveteraanien varhaiseläkelain säännöksiä.
8213: 18 870 000 mk. Eläkkeestä vähennetään samasta palveluksesta
8214: työntekijäin eläkelain nojalla myönnettävä elä-
8215: ke.
8216: 05. Vaitiokonttori Edelleen määrärahaa saa käyttää valtion pal-
8217: veluksesta aiemmin ylimääräisen eläkkeen saa-
8218: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) neiden toimihenkilöiden määräaikaisten eläk-
8219: Momentille myönnetään 217 960 000 mk. keiden jatkamiseen sekä heidän jälkeensä myön-
8220: nettävien perhe-eläkkeiden maksamiseen.
8221: 22. Valtion eläkelautakunnan toimintamenot Määrärahaa saa käyttää enintään 4 040 000
8222: (siirtomääräraha 2 v) mk ylimääräisistä taiteilijaeläkkeistä annetun
8223: Momentille myönnetään 1 000 000 mk. valtioneuvoston päätöksen (75/ 197 4) mukaisten
8224: taitelijaeläkkeiden ja ylimääräisistä sanomaleh-
8225:
8226: 66
8227: Pääluokka 28 EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp
8228:
8229:
8230:
8231: timieseläkkeistä annetun valtioneuvoston paa- sesta, joka näille yhtiöille aiheutuu 31.8.1976
8232: töksen (3711977) mukaisten sanomalehtimies- Televan, 31.12.1983 Valtion polttoainekeskuk-
8233: eläkkeiden myöntämiseen kuitenkin siten, että sen, 31.12.1990 Vammaskosken tehtaan ja La-
8234: enintään saadaan myöntää täyttä eläkettä vastaa- puan patruunatehtaan palveluksessa olleen hen-
8235: vina 35 ylimääräistä taiteilijaeläkettä ja l 0 yli- kilöstön siirrosta näiden yhtiöiden palveluk-
8236: määräistä sanomalehtimieseläkettä. Lisäksi seen. Määrärahaa saa käyttää myös korvausten
8237: määrärahasta saadaan käyttää enintään 50 000 maksamiseen yrityskauppojen tai vastaavien yri-
8238: mk eduskunnan kansliatoimikunnan myöntämi- tysten omistuspohjan uudelleenjärjestelyjen yh-
8239: en ylimääräisten eläkkeiden maksamiseen. teydessä tai konsernin sisällä yhtiöstä toiseen
8240: Määrärahaa saa käyttää ylimääräisten eläk- vanhana työntekijänä ennen 1.1.1994 siirretyn
8241: keiden ja perhe-eläkkeiden myöntämiseen Maa- henkilön työnantajalle sekä Patria Vammas Oy:n
8242: talousseurojen Keskusliiton, sittemmin Maata- tai Patria Lapua Oy:n palveluksesta yrityskaup-
8243: louskeskusten liiton, ja niiden jäsenjärjestöinä pojen, liikkeen luovutuksen tai vastaavien uu-
8244: toimineiden maanviljelys- ja talousseurojen pää- delleenjärjestelyjen yhteydessä vanhana työnte-
8245: toimisesta palveluksesta asutuslainsäädännössä kijänä siirretyn henkilön työnantajalle, jolloin
8246: annetun toimivallan käyttämistä varten muodos- vanhana työntekijänä tarkoitetaan 31.12.1990
8247: tetuissa toimielimissä. Edellytyksenä on lisäksi, Vammaskosken tehtaan tai Lapuan Patruunateh-
8248: että henkilöllä on tai olisi ollut oikeus eläkkee- taan palveluksesta Vammas Oy:n tai Patruuna-
8249: seen valtion varoista tai kunnallisesta eläkejär- tehdas Lapua Oy:n palvelukseen ja myöhemmin
8250: jestelmästä ns. lisäeläketurvan mukaisesti ja että Patria-konserniin siirtyneitä henkilöitä. Valtio-
8251: eläketurva muutoin jäisi olennaisesti pienem- konttori saa sopia vakuutusmatemaattisin perus-
8252: mäksi siitä, mitä se olisi ollut, jos asutustehtä- tein lasketusta eläkevastuiden kertasuoritukses-
8253: vissä palveltu aika olisi luettu eläkeajaksi mai- ta. Lisäksi määrärahaa saa käyttää eläkeoikeu-
8254: nittuja eläkkeitä varten. den siirtämisestä Suomen työeläkejärjestelmän
8255: Eläke myönnetään sen määräisenä, että se yh- ja Euroopan yhteisöjen eläkejärjestelmän välillä
8256: dessä Valtiokonttorin tai Kuntien eläkevakuu- suoritettuihin eläkeoikeuksien pääoma-arvojen
8257: tuksen ja Eläkekassa Maan myöntämän eläk- siirtoihin valtion eläkejärjestelmästä asiaa kos-
8258: keen kanssa on yhtä suuri kuin Valtiokonttorin kevan lain mukaisesti.
8259: tai Kuntien eläkevakuutuksen myöntämä eläke
8260: olisi ollut, jos asutustehtävissä palveltu aika oli- 50. Tapaturmakorvaukset ja muut vahingonkor-
8261: si kokonaan luettu eläkeajaksi näitä eläkkeitä vaukset (arviomääräraha)
8262: varten. Momentille myönnetään 194 300 000 mk.
8263: Määrärahaa saa käyttää tapaturmavakuutus-
8264: 07. Muut eläkemenot (arviomääräraha) lain ja liikennevakuutuslain sekä mainittuihin
8265: Momentille myönnetään 222 100 000 mk. korvausjärjestelmiin liittyvän muun lainsäädän-
8266: Määrärahaa saa käyttää korvausten maksami- nön mukaisten korvausten maksamiseen, val-
8267: seen Kuntien eläkevakuutukselle eri lakien no- tion palveluksessa olleiden henkilöiden ja eräi-
8268: jalla valtion toimintojen kunnallistamisen yhtey- den heihin verrattavien henkilöiden kuoltua suo-
8269: dessä suoritetuista eläkejärjestelyistä ja Eläke- ritettavan taloudellisen tuen maksamiseen, val-
8270: kassa Maalle siitä eläkemenojen lisäyksestä, tion virkamieslain ja eroraha-asetuksen mukais-
8271: mikä aiheutuu asutustehtävissä palvellun ajan ten erorahojen, toistuvien korvausten ja koulu-
8272: huomioon ottamisesta eläkekassan myöntämäs- tusrahojen maksamiseen sekä valtion palveluk-
8273: sä eläkkeessä. Edelleen määrärahaa saa käyttää sessa oleville virantoimituksesta tai työtehtä-
8274: korvausten maksamiseen Nokia Telecommuni- vien suorittamisesta aiheutuvien eräiden kustan-
8275: cations Oy: lle, Vapo Oy: lle, Vammas Oy: lle ja nusten ja vahinkojen korvaamiseen, valtion lii-
8276: Lapua Oy:lle siitä valtion eläkelain tasoisen elä- kelaitosten vahinkoturvajärjestelmästä suoritet-
8277: keturvan säilyttämisestä syntyvästä lisärasituk- tavien korvausten sekä rautatien käytöstä johtu-
8278:
8279:
8280: 67
8281: EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp Pääluokka 28
8282:
8283:
8284:
8285: van vahingon vastuusta annetun lain mukaisten 40. Tullilaitos
8286: korvausten maksamiseen.
8287: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
8288: Momentille myönnetään nettomäärärahaa
8289: 18. Verohallinto 602 280 000 mk.
8290: Nettobudjetoinnissa otetaan tulona huomioon
8291: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) EU: !ta saatavat tulot.
8292: Momentille myönnetään nettomäärärahaa Määrärahaa saa käyttää myös koulutusyhteis-
8293: 1 792 290 000 mk. työhön ja siitä aiheutuviin menoihin Venäjän ja
8294: Määrärahaa saa käyttää myös Ajoneuvohal- Baltian maiden kanssa sekä Interreg-hankkei-
8295: lintokeskukselle maksettavien eräiden tieliiken- den rahoitukseen.
8296: teen veroasioiden hoitoon liittyvien korvausten
8297: maksamiseen.
8298: 52. Tilastokeskus
8299:
8300: 39. Eräät siirrot Ahvenanmaan maakunnalle 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
8301: Momentille myönnetään nettomäärärahaa
8302: 30. Ahvenanmaan tasoitusmaksu (arviomäärä- 204 440 000 mk.
8303: raha) Määrärahaa saa käyttää myös EU:n jäsenyy-
8304: Momentille myönnetään 955 000 000 mk. teen liittyvien tilastohankkeiden rahoitukseen.
8305: Määrärahaa saa Ahvenanmaan valtuuskun-
8306: nan päätöksen mukaisesti käyttää Ahvenanmaan
8307: itsehallintolain ( 1144/1991) mukaista tasoitusta 60. Valtion kiinteistölaitos
8308: ja tasoitusmäärää koskevien ennakkomaksujen
8309: suorittamiseen. Kun tasoitus lain mukaan suori- Valtion kiinteistölaitos oikeutetaan luovutta-
8310: tetaan jälkikäteen, saattavat tällöin vielä vahvis- maan Vaasan kaupungille Vaasan kaupungin 7.
8311: tamattomien tasoitusten määrät nousta ennakko- kaupunginosan korttelissa 5 sijaitseva tontti nro
8312: maksuja suuremmiksi. Tämän johdosta määrära- 3 (905-7-5-3) pinta-alaltaan 9 762m2 rakennuk-
8313: haa saa käyttää ennen lopullisen tasoituksen sineen edellyttäen, että Vaasan kaupunki luovut-
8314: vahvistamista myös lisäennakon myöntämiseen taa valtiolle Vaasan kaupungin 3. kaupungin-
8315: varainhoitovuotta edeltäneiden vuosien menoi- osan kortteliin 8 muodostettavan tontin nro 1 ra-
8316: hin. kennuksineen sekä Oy Klemetinkaari- Ab Kle-
8317: metsösvängen -nimisen yhtiön osakkeet nrot
8318: 31. Verohyvitys (arviomääräraha) 1 858-3 000 sekä maksaa välirahana 8 milj.
8319: Momentille myönnetään 50 000 000 mk. mk.
8320: Määrärahaa saa käyttää Ahvenanmaan itse- 1. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet
8321: hallintolain 49 §:n mukaisen verohyvityksen Valtion kiinteistölaitos on valtion omistuk-
8322: maksamiseen Ahvenanmaan maakunnalle. sessa pysytettävien toimitilakiinteistöjen omis-
8323: tajuusasioista huolehtiva liikelaitos, joka toi-
8324: 40. Arpajaisveron tuoton palauttaminen Ahve- minnallaan turvaa ko. kiinteistöjen tehokkaan
8325: nanmaan maakunnalle (arviomääräraha) käytön sekä arvon säilymisen ja kehittymisen.
8326: Toimitilatarjonnassa otetaan huomioon sekä lii-
8327: Momentille myönnetään 4 000 000 mk.
8328: ketaloudelliset tavoitteet että asiakkaiden tar-
8329: Määrärahaa saa käyttää arpajaisveron tuoton
8330: peet siten, että rakennuskanta ylläpidetään ky-
8331: palauttamiseen Ahvenanmaan maakunnalle.
8332: syntää vastaavana.
8333: Valtion kiinteistöhallinnon uudelleenjärjeste-
8334: lyjä jatketaan vuonna 2001 siten, että vankein-
8335:
8336:
8337: 68
8338: Pääluokka 28 EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp
8339:
8340:
8341: hoitolaitoksen kiinteistöt, kiinteistöosakkeet ja 70. Hallinnon kehittämiskeskus
8342: muu rakennusvarallisuus sekä vankityötoimin-
8343: taan tarvittavat pelto-, metsä- ym. alueet siirre- 1. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet
8344: tään Valtion kiinteistölaitoksen hallintaan. Siir- Hallinnon kehittämiskeskus tuottaa julkisen
8345: rettävän omaisuuden arvo on noin 1 300 milj. hallinnon erityisasiantuntemukseen perustuvia
8346: mk. Omaisuudesta merkitään noin 70 milj. mk koulutus-, konsultointi- ja muita kehittämispal-
8347: muuhun omaan pääomaan ja noin 1 230 milj. mk veluja.
8348: lainaehdoin annetuksi velkapääomaksi. Valtio- 2. Investointien enimmäismäärä ja tärkeim-
8349: neuvosto valtuutetaan päättämään tarkemmin mät kohteet
8350: siirrettävästä valtion omaisuudesta. Hallinnon kehittämiskeskuksen investoin-
8351: 2. Investointien enimmäismäärä ja tärkeim- neista saa aiheutua menoja vuonna 2001 enin-
8352: mät kohteet tään 2 500 000 mk. Lisäksi Hallinnon kehittä-
8353: Valtion kiinteistölaitoksen investoinneista miskeskus saa tehdä vuonna 2001 investointeja
8354: saa aiheutua menoja vuonna 2001 enintään koskevia sitoumuksia, joista aiheutuu menoja
8355: 1 600 milj. mk. Lisäksi Valtion kiinteistölaitos seuraavina vuosina enintään 2 500 000 mk.
8356: saa tehdä sitoumuksia, joista saa aiheutua meno- 3. Lainanotto
8357: ja seuraavina varainhoitovuosina enintään 1 100 Hallinnon kehittämiskeskus oikeutetaan otta-
8358: milj. mk. Tämän lisäksi Valtion kiinteistölaitos maan valtion liikelaitoksista annetun lain
8359: saa suorittaa investointeja, jotka työministeriö (62711987) 8 §:n 2 momentissa tarkoitettua lai-
8360: rahoittaa. naa enintään 5 000 000 mk.
8361: Investoinneista noin 40 prosenttia on raken-
8362: nuskannan arvoa säilyttäviä ja sen toimintakel-
8363: poisuutta parantavia korjausinvestointeja. Kor- 80. Hallinnon uudistaminen ja eräät henkilös-
8364: jausinvestoinneista noin puolet kohdistuu yli- töhallinnon tukitoimenpiteet
8365: opisto- ja korkeakoulurakennuksiin. Uudisin-
8366: vestoinnit toteutetaan kysyntää vastaavasti ja ne 20. Kehittämis- ja koulutustoiminta (siirtomää-
8367: painottuvat korkeakoulu- ja tutkimusrakennuk- räraha 2 v)
8368: siin. Momentille myönnetään 25 000 000 mk.
8369: Valtion kiinteistölaitos saa antaa 100 prosent- Määrärahaa saa käyttää julkisen hallinnon ke-
8370: tisesti omistamilleen tytäryhtiöille lainaa enin- hittämisen edellyttämien tutkimusten, selvitys-
8371: tään 200 milj. mk. Lisäksi Valtion kiinteistölai- ten sekä koulutus- ja muiden palvelujen tuotta-
8372: tos saa antaa vastavakuutta vaatimatta omavel- mis- ja hankintamenojen sekä kehittämis- ja
8373: kaisia takauksia tytäryhtiöinä toimivien kiinteis- koulutustoiminnasta aiheutuvien ulkomaanmat-
8374: töosakeyhtiöiden lainoista yhteensä enintään kamenojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyt-
8375: 200 milj. markan arvosta. tää myös kansallisten ja EU:n rahoittamien lähi-
8376: 3. Lainanotto alueiden ja tulokasmaiden kehittämishankkei-
8377: Valtion kiinteistölaitos oikeutetaan ottamaan den organisointiin ja niihin osallistumisen orga-
8378: vuoden 2001 aikana tehtäviä investointisitou- nisointiin ja hanketyön kehittämiseen. Lisäksi
8379: muksia ja kiinteistölaitokselle siirtyneiden osto- määrärahaa saa käyttää ED-yhteistyöhön hallin-
8380: hankkeisiin liittyvien velkaosuuksien maksa- non kehittämisessä.
8381: mista varten valtion liikelaitoksista annetun lain Määrärahasta käytetään enintään 12 000 000
8382: (627/1987) 8 §:n 2 momentissa tarkoitettua lai- mk valtioneuvoston 26.5.2000 tekemässä peri-
8383: naa enintään 450 milj. mk. aatepäätöksessä tarkoitettuihin hankkeisiin, joi-
8384: den tavoitteena on edistää yhteistoimintaa ja yh-
8385: teisiä ratkaisuja sähköisen asioinnin ja tietotur-
8386: vallisuuden kehittämisessä, julkisten hankinto-
8387: jen sähköistämisessä ja julkisen sektorin tuotta-
8388:
8389:
8390: 69
8391: EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp Pääluokka 28
8392:
8393:
8394: man tiedon sähköisessä jakelussa. Periaatepää- kehittämisestä ja koulutuksesta aiheutuviin me-
8395: töksen tarkoittamaa määrärahaa saa käyttää noihin.
8396: enintään 2 000 000 mk ohjelmistolisenssien Vuonna 2001 saa tehdä VEL-perusteiseen ja
8397: hankintaan. varhaiskuntoutukseen liittyviä sitoumuksia si-
8398: Lisäksi määrärahaa saa käyttää enintään ten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja vuonna
8399: 500 000 mk EU:n piirissä tapahtuvaan komissi- 2002 enintään 3 500 000 mk.
8400: on virkamiesten koulutuksen järjestämiseen.
8401: Määrärahaa saa käyttää noin 12 henkilötyö- 25. Valtion henkilöstöjärjestelyt (siirtomäärära-
8402: vuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaami- ha 2 v)
8403: seen määräaikaisiin tehtäviin. Momentille myönnetään 14 000 000 mk.
8404: Määrärahaa saa käyttää lakkautuspalkkalain
8405: 21. Henkilöstön sopeuttamisen tukeminen (siir- (18211931) mukaisten lakkautuspalkkojen mak-
8406: tomääräraha 2 v) samiseen.
8407: Momentille myönnetään 1 000 000 mk. Määrärahaa saa käyttää myös ennen vuotta
8408: Määrärahaa saa käyttää hallinnon rationali- 1992 päätetyn viraston toiselle paikkakunnalle
8409: soinnin yhteydessä tarvittavista henkilöstön uu- siirron johdosta työpaikan järjestämiseen henki-
8410: delleen sijoittamisen tukitoimista aiheutuviin lölle, joka ei ole voinut siirtyä viraston uudelle
8411: menoihin. sijaintipaikkakunnalle.
8412:
8413: 23. Työsuojelun edistäminen (siirtomääräraha 2 60. Valtion maksu koulutus- ja erorahastosta
8414: v) johtuvista menoista (arviomääräraha)
8415: Momentille myönnetään 5 000 000 mk. Momentille myönnetään 2 400 000 mk.
8416: Määrärahaa saa käyttää työsuojelurahastoa Määrärahaa saa käyttää koulutus- ja erorahas-
8417: vastaavan järjestelyn (laki työsuojelurahastosta tosta annetun lain (53711990) 4 §:n 2 momentin
8418: 40711979) toteuttamiseksi valtionhallinnossa mukaisen valtion maksun maksamiseen koulu-
8419: työsuojelututkimukseen, työsuojelukoulutuk- tus- ja erorahastolle.
8420: seen, työsuojelutietojen keräämiseen ja työsuo-
8421: jelua koskevaan tiedottamiseen sekä valtiotyön-
8422: antajan ja sen palveluksessa olevan henkilöstön 81. Eräät hallinnonaJoittain jakamattomat
8423: välisten työelämän suhteiden edistämistä tar- menot
8424: koittavaan tutkimukseen, koulutukseen ja tiedo-
8425: tukseen. Määrärahalla saa palkata enintään viit- Vuonna 2001 asianomaiset ministeriöt tai nii-
8426: tä henkilötyövuotta vastaava määrä henkilöstöä den valtuuttamat laitokset saavat tehdä tieteellis-
8427: määräaikaisiin työsopimussuhteisiin tehtäviin ten laitteiden hankintoja ja tutkimuspalveluja
8428: tällä määrärahalla rahoitettavia tutkimusprojek- koskevia sopimuksia yhteensä enintään
8429: teja varten. 250 000 000 markan määrästä siten kuin Suo-
8430: men ja Venäjän federaation välisessä sopimuk-
8431: 24. VEL-perusteinen ja varhaiskuntoutustoimin- sessa entiseltä Neuvostoliitolta olevien velka-
8432: ta (siirtomääräraha 2 v) saatavien osittaisesta hoitamisesta on sovittu.
8433: Momentille myönnetään 20 000 000 mk. Valtuudesta aiheutuvat maksut suoritetaan val-
8434: Määrärahaa saa käyttää valtion eläkelain tiontakuurahastolle vuoden 2003 talousarviossa.
8435: (280/ 1966) mukaisten kuntoutuksesta aiheutu-
8436: vien muiden etuuksien kuin kuntoutustukien 01. Euroopan unionin kansallisten asiantuntijoi-
8437: maksamiseen, Valtiokonttorin varhaiskuntou- den palkkaukset (arviomääräraha)
8438: tuksesta antamien ohjeiden mukaiseen toimin- Momentille myönnetään 7 000 000 mk.
8439: taan sekä kuntoutustoiminnan tutkimuksesta, Määrärahaa saa käyttää Euroopan unionin toi-
8440: mielimissä toimivien suomalaisten kansallisten
8441:
8442: 70
8443: Pääluokka 28 EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp
8444:
8445:
8446: asiantuntijoiden palkkaus- ja sosiaaliturvakus- Määrärahaa saa käyttää sellaisten lakiin tai
8447: tannusten maksamiseen. Määrärahalla saa palka- asetukseen perustuvien menojen maksamiseen,
8448: ta enintään 25 henkilötyövuotta vastaava määrä joita varten talousarvioon ei ole erikseen myön-
8449: henkilöstöä määräaikaisiin kansallisten asian- netty määrärahaa.
8450: tuntijoiden tehtäviin.
8451: 96. Edeltä arvaamattomat tarpeet
8452: 02. Eräät muut palkat ja virkasuhteen ehtoja Momentille myönnetään l 000 000 mk.
8453: koskevat päätökset (arviomääräraha) Määrärahaa saa käyttää sellaisten edeltä ar-
8454: Momentille myönnetään 1 000 000 mk. vaamattomista tarpeista aiheutuvien välttämät-
8455: Määrärahaa saa käyttää välttämättömän lisä- tömien menojen maksamiseen, joita varten ta-
8456: henkilökunnan palkkausten maksamiseen sellai- lousarviossa ei ole määrärahaa.
8457: sissa tapauksissa, joissa henkilöstön lisätarve ei
8458: ole ollut tiedossa varsinaista talousarvioesitystä
8459: laadittaessa, sekä valtiovarainministeriön teke- 82. Korvaukset rahastoille ja rahoitus-
8460: mistä virkasuhteen ehtoja koskevista päätöksis- laitoksille
8461: tä aiheutuvien menojen maksamiseen.
8462: Valtioneuvosto oikeutetaan määräämillään eh-
8463: 22. Nettobudjetoitujen virastojen toiminnan ke- doilla antamaan vuonna 2001 vastavakuuksia
8464: hittäminen (siirtomääräraha 3 v) vaatimatta valtion omavelkaisia takauksia ja ta-
8465: Momentille myönnetään 9 000 000 mk. kuita valtion vakuusrahastosta annetun lain
8466: Määrärahaa saa käyttää vuoden 1999 talous- (37911992) 1 §:n 4 momentissa tarkoitettujen
8467: arvion tulomomenteille nettobudjetoitujen viras- yhtiöiden koti- ja ulkomaisten lainojen, muiden
8468: tojen maksullisen toiminnan kehittämiseen sekä sitoumusten ja sovittujen ehtojen täyttämisen
8469: kone- ja laitehankintoihin. vakuudeksi.
8470: Takauksia, takuita ja muita sitoumuksia saa
8471: 23. Arvonlisäveromenot (arviomääräraha) antaa siten, että niiden yhteenlaskettu pääoma-
8472: määrä yhdessä vuosina 1993-1997 momentilla
8473: Momentille myönnetään 4 100 000 000 mk.
8474: 28.87.89 myönnettyjen valtuuksien nojalla an-
8475: Määrärahaa saa käyttää muiden kuin erikseen
8476: nettujen sitoumusten kanssa on enintään
8477: arvonlisäverovelvollisten valtion virastojen ja
8478: 35 000 000 000 mk tai yhdessä vuosien 1993-
8479: laitosten tavaroiden ja palvelujen ostoihin sisäl-
8480: 1996 momentilta 28.87.89 ja vuoden 1993 en-
8481: tyvien arvonlisäveromenojen maksamiseen.
8482: simmäisen lisätalousarvion momentilta 28.87.51
8483: myönnetyn muun tuen kanssa pääomamääräl-
8484: 24. Kehitysyhteistyöstä ja lähialueyhteistyöstä
8485: tään enintään 60 000 000 000 mk.
8486: aiheutuvat arvonlisäveromenot (arviomäärära-
8487: ha)
8488: 41. Takauskorvaukset eläkekassa Tuelle (arvio-
8489: Momentille myönnetään 40 000 000 mk. määräraha)
8490: Määrärahaa saa käyttää kehitysyhteistyöhön
8491: Momentille myönnetään 19 000 000 mk.
8492: ja Keski- ja Itä-Euroopan maiden avustamiseen
8493: Määrärahaa saa käyttää Eläkekassa Tuen
8494: käytettyjen ja kotimaasta hankittujen palvelujen
8495: Osuuskunta Eka-yhtymälle antaman lainan val-
8496: ostoihin sisältyvien arvonlisäveromenojen mak-
8497: tion takauksesta aiheutuviin menoihin.
8498: samiseen.
8499: 44. Isäntämaakorvaus Pohjoismaiden Investoin-
8500: 95. Lakiin tai asetukseen perustuvat menot, joi-
8501: tipankille
8502: ta varten talousarvioon ei ole erikseen merkitty
8503: määrärahaa (arviomääräraha) Momentille myönnetään 23 900 000 mk.
8504: Määrärahaa saa käyttää sen taloudellisen hyö-
8505: Momentillc myönnetään l 00 000 mk.
8506: dyn korvaamiseksi, minkä Suomen Pohjoismai-
8507:
8508:
8509: 71
8510: EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp Pääluokka 28
8511:
8512:
8513: den Investointipankin isäntämaana katsotaan vuonna 2001 suoritettavan kuudennen maksu-
8514: saavan. osuuden maksamiseen.
8515:
8516: 60. Suomen itsenäisyyden juhlarahaston toimin- 88. Osuus Pohjoismaiden Investointipankin pe-
8517: nan rahoittaminen ruspääoman korottamisesta (arviomääräraha)
8518: Momentille myönnetään 1 000 000 mk. Momentille myönnetään 9 000 000 mk.
8519: Määrärahaa saa käyttää kansainvälisen Mil- Määrärahaa saa käyttää Pohjoismaiden Inves-
8520: lennium -palkinnon valmistelusta ja jakamisesta tointipankin peruspääoman korotuksen Suomen
8521: aiheutuviin kustannuksiin. vuonna 2001 suoritettavan kolmannen osuuden
8522: maksamiseen.
8523: 63. Korvaus valtion vakuusrahastolle lainojen ja
8524: takausten hoitomenoihin (siirtomääräraha 3 v) 89. Suomen osuus Kansainvälisen investointita-
8525: Momentille myönnetään 400 000 000 mk. kuulaitoksen peruspääoman korottamisesta (ar-
8526: Määrärahaa saa käyttää valtion vakuusrahas- viomääräraha)
8527: tosta annetun lain 15 §:n 2 momentin mukaisesti Momentille myönnetään 3 000 000 mk.
8528: valtion vakuusrahaston ottamien lainojen ja nii- Määrärahaa saa käyttää Kansainvälisen inves-
8529: den korkojen ja lainoista maksettavien muiden tointitakuulaitoksen (MIGA) pääoman korotuk-
8530: menojen suorittamiseen sekä rahaston takaus- sen Suomen vuonna 2001 suoritettavan toisen
8531: velvoitteiden täyttämiseen. osuuden maksamiseen.
8532:
8533:
8534: 84. Kansainväliset rahoitusosuudet 90. Suomen maksuosuudet Euroopan
8535: unionille
8536: Suomen osuutta Euroopan Neuvoston Kehitys-
8537: pankin pääomasta korotetaan 23 822 384 eurol- 66. Maksut Euroopan unionille (arviomäärära-
8538: la nykyisestä 18 067 000 eurosta yhteensä ha)
8539: 41 889 384 euroon. Momentille myönnetään 7 192 000 000 mk.
8540: Määrärahaa saa käyttää Euroopan unionille
8541: 66. Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettu- suoritettavien arvonlisäveropohjaan ja brutto-
8542: jen sitoumusten lunastaminen (arviomääräraha) kansantuloon perustuvien Suomen maksuosuuk-
8543: Momentille myönnetään 1 500 000 mk. sien maksamiseen.
8544: Määrärahaa saa käyttää kansainvälisille ra-
8545: hoituslaitoksille jäsenyyden perusteella vuosina
8546: 1982-1986 annettujen sitoumusten lunastami- 99. Muut valtiovarainministeriön
8547: seen sekä lunastamisesta aiheutuvien kustannus- hallinnonalan menot
8548: ten maksamiseen. Määrärahaa saa myös käyttää
8549: vuoden 1986 jälkeen annettujen sitoumusten lu- Vuonna 2001 saadaan tehdä Rahapaja Oy:n
8550: nastamisen yhteydessä aiheutuvien valuutta- kanssa sopimuksia euromääräisten metalliraho-
8551: kurssitappioiden ja Junastaruiskustannusten jen lyömisestä siten, että sopimuksista saa ai-
8552: maksamiseen. heutua valtiolle menoja vuonna 2002 enintään
8553: 100 000 000 mk.
8554: 68. Suomen maksuosuus Pohjoismaiden Ympä-
8555: ristörahoitusyhtiön pääomasta (arviomäärära- 63. Verosta vapautuksen johdosta takaisin mak-
8556: ha) setut verot (arviomääräraha)
8557: Momentille myönnetään 6 700 000 mk. Momentille myönnetään 22 000 000 mk.
8558: Määrärahaa saa käyttää Pohjoismaiden Ym- Määrärahaa saa käyttää veron takaisin maksa-
8559: päristörahoitusyhtiön peruspääoman korotuksen miseen tapauksissa, jossa maksuvelvollinen on
8560:
8561: 72
8562: Pääluokka 28 EK 3U2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp
8563:
8564:
8565: sosiaalisista tai muista veronhuojennussäännök- etuuksien takaisin periruisestä ja valtion takau-
8566: sissä taikka verosopimuksissa tarkoitetuista tumisoikeuden käyttämisestä aiheutuvien meno-
8567: syistä valtiovarainministeriön, verohallituksen jen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös
8568: tai tullihallituksen päätöksen nojalla oikeutettu kiinteistön tai muun omaisuuden ostamiseen
8569: saamaan takaisin jo maksetun veron. Lisäksi konkurssi- tai pakkohuutokaupassa, milloin se
8570: määrärahaa saa käyttää tuomioistuimen päätök- on valtion laina-, takaus-, tms. saatavien turvaa-
8571: sellä palautettavaksi määrättyjen verojen, korko- miseksi tarpeen, sekä valtiolle näin tulleen
8572: jen ja oikeudenkäyntikulujen maksamiseen tapa- omaisuuden hoidosta aiheutuvien menojen mak-
8573: uksissa, joissa vastaavaa tulo- tai muuta mo- samiseen.
8574: menttia ei ole käytettävissä.
8575: 96. Hallinnon kehittämiskeskuksen kiinteistöme-
8576: 95. Valtion saatavien turvaaminen (arviomäärä- nojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v)
8577: raha) Momentille myönnetään 3 000 000 mk.
8578: Momentille myönnetään 300 000 mk. Määrärahaa saa käyttää Hallinnon kehittämis-
8579: Määrärahaa saa käyttää valtion laina- ja taka- keskuksen käytössä olevien Munkkiniemen toi-
8580: ussaatavien sekä perintöomaisuuden turvaami- mitilojen kiinteistömenojen korvaamiseen.
8581: sesta ja hoidosta sekä aiheettomasti maksettujen
8582:
8583:
8584:
8585:
8586: 10 200839 73
8587: EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp Pääluokka 29
8588:
8589:
8590:
8591:
8592: Pääluokka 29
8593: OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
8594:
8595:
8596: 01. Opetusministeriö 26. Eräät kopiointi- ja tallennuskorvaukset
8597: Momentille myönnetään 24 000 000 mk.
8598: 10. Eräiden valtion kiinteistöjen käyttö ja kun- Määrärahaa saa käyttää tekijänoikeuslain
8599: nossapito (siirtomääräraha 3 v) ( 404/1961) mukaisten kopiointi- ja tallennus-
8600: Momentille myönnetään 9 400 000 mk. korvausten kopiointitutkimusmenojen sekä ko-
8601: Määrärahaa saa käyttää opetusministeriön piointia ja taliennusta koskevan tiedotus- ja sel-
8602: hallinnassa olevien kiinteistöjen käytöstä, kun- vitystoiminnan menojen maksamiseen.
8603: nossapidosta, korjauksista ja niihin liittyvistä li-
8604: särakennushankkeista sekä vuokrista aiheutu- 50. Eräät avustukset
8605: vien menojen maksamiseen. Momentin käyttö- Momentille myönnetään 3 000 000 mk.
8606: tarkoitukseen liittyviä sitoumuksia saa vuonna Määrärahaa saa käyttää Svenska Finlands
8607: 2001 tehdä siten, että niistä vuoden 2001 jäl- folkting -toiminnan valtionavusta annetun lain
8608: keen aiheutuvat menot ovat yhteensä enintään (902/1985) mukaisten avustusten ja käyttösuun-
8609: 5 000 000 mk. nitelmassa yksilöityjen muiden avustusten mak-
8610: samiseen.
8611: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
8612: Momentille myönnetään nettomäärärahaa Käyttösuunnitelma: mk
8613: 108 598 000 mk.
8614:
8615: 22. Kehittämistoiminta (siirtomääräraha 3 v) Svenska Finlands folkting -toimin-
8616: nan valtionapu, mistä 470 000 mk
8617: Momentille myönnetään 25 241 000 mk.
8618: utbildningsdelegationin sekä muihin
8619: Määrärahaa saa käyttää opetusministeriön toiminta- ja toimistomenoihin 2 025 000
8620: hallinnonalan kehittämis-, kokeilu-, suunnitte-
8621: lu-, tutkimus- ja tiedotustoiminnasta, niihin liit- Paasikivi-Seura 85 000
8622: tyvästä kansainvälisestä yhteistyöstä sekä eri Eräiden siirtoväen sankarihautojen
8623: hallinnonalojen yhteishankkeista aiheutuvien hoito 90 000
8624: toimintamenojen ja avustusten maksamiseen. Kaatuneiden muiston vaaliminen
8625: Määrärahaa saa käyttää myös digitaalisen sekä luovutetun alueen hautausmai-
8626: opetusmateriaalin tuotannon tukemiseen sekä den kunnostaminen 800 000
8627: kulttuuriperinnön digitointiin ja muihin sisältö-
8628: Yhteensä 3 000 000
8629: tuotantoa palveleviin tarkoituksiin. Näihin tar-
8630: koituksiin saa vuonna 2001 hyväksyä sitoumuk-
8631: sia 20 000 000 markan arvosta. 62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoitus-
8632: Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksy- osuus opetusministeriön osalta (arviomäärära-
8633: mien muiden kuin rakennerahastoista rahoitetta- ha)
8634: vien tutkimus-, koulutus- ja kulttuurihankkei- Momentille myönnetään 223 600 000 mk.
8635: den maksamiseen. Vuonna 2001 saa uusia myöntämispäätöksiä
8636: Määrärahaa saa käyttää myös enintään neljää tehdä yhteensä 354 300 000 markalla. Mikäli
8637: henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palk- vuoden 2000 myöntämisvaltuutta on jäänyt
8638: kaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.
8639:
8640: 74
8641: Pääluokka 29 EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp
8642:
8643:
8644: käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta 07. Opetushallitus
8645: tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2001.
8646: Määrärahaa saa käyttää Euroopan aluekehi- 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
8647: tys- ja sosiaalirahastosta rahoitettavien tavoite Momentille myönnetään nettomäärärahaa
8648: 1-, 2- ja 3-ohjelman sekä Interreg- ja Urban-yh- 102 816 000 mk.
8649: teisöaloitteiden ja pilottihankkeiden valtion ra- Määrärahaa saa käyttää myös oppimateriaa-
8650: hoitusosuuden maksamiseen. lin kehittämiseen sekä ruotsinkielisen ja muun
8651: Määrärahaa saa käyttää myös teknisen avun ja vähälevikkisen oppimateriaalin tuottamiseen.
8652: edellä mainittujen ohjelmien toteuttamiseen tar- Määrärahasta käytetään 1 500 000 mk avustuk-
8653: vittavan henkilöstön palkkaamiseen yhdessä sena saamelaiskäräjille jaettavaksi saamenkieli-
8654: momenteilla 26.98.61 ja 34.05.61 olevien ED- sen oppimateriaalin tuottamista varten.
8655: osuuksien kanssa.
8656: Määräraha on alueiden kehittämisestä anne-
8657: tun lain (1135/1993) 6 §:n mukainen aluekehi- 08. Kansainvälinen yhteistyö
8658: tysraha.
8659: 22. Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin toimin-
8660: tamenot (siirtomääräraha 2 v)
8661: 05. Kirkollisasiat Momentille myönnetään nettomäärärahaa
8662: 4 257 000 mk.
8663: 21. Ortodoksisen kirkollishallituksen toiminta-
8664: menot (siirtomääräraha 2 v) 25. Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö (siirto-
8665: Momentille myönnetään 9 398 000 mk. määräraha 2 v)
8666: Momentille myönnetään 43 200 000 mk.
8667: 50. Eräät avustukset
8668: Määrärahaa saa käyttää menoihin, jotka ai-
8669: Momentille myönnetään 2 300 000 mk. heutuvat osallistumisesta kansainvälisten järjes-
8670: Määrärahaa saa käyttää käyttösuunnitelmas- töjen toimintaan ja pohjoismaiseen kulttuuriyh-
8671: sa yksilöityjen avustusten maksamiseen. Suo- teistyöhön sekä kulttuurisopimusten ja vaihto-
8672: men Merimieskirkolle myönnettävästä avustuk- ohjelmien toimeenpanosta. Määrärahasta saa-
8673: sesta saa käyttää enintään 900 000 mk Antwer- daan myöntää ulkomaille suuntautuvan kulttuu-
8674: penin ja Hampurin merimieskirkkojen rakennus- ri- ja sivistystoiminnan edellyttämiin palkkaus-
8675: avustuksiin ja rakennuslainojen hoitoon edellyt- ja ohjelmamenoihin tarkoitettuja avustuksia ja
8676: täen, että evankelis-luterilaisen kirkon keskusra- apurahoja henkilöille ja yhteisöille, jotka edistä-
8677: hasto suorittaa vastaavat osuudet. vät opetus-, tiede- ja kulttuurivaihtoa sekä Suo-
8678: men kulttuurin tunnetuksi tekemistä ulkomailla.
8679: Käyttösuunnitelma: mk Määrärahaa saa lisäksi käyttää määräaikaisen
8680: henkilöstön palkkaamiseen enintään kolmea
8681: henkilötyövuotta vastaavasti.
8682: Eräät avustukset ortodoksisen kirk--
8683: kokunnan seurakunnille ja laitoksille 900 000
8684: 50. Eräät avustukset
8685: Avustus Suomen Merimieskirkolle 1 400 000 Momentille myönnetään 29 500 000 mk.
8686: Yhteensä 2 300 000
8687:
8688:
8689:
8690:
8691: 75
8692: EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp Pääluokka 29
8693:
8694:
8695:
8696: Määrärahaa saa käyttää käyttösuunnitelmas- 22. Yliopistolaitoksen yhteiset menot (siirto-
8697: sa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutu- määräraha 3 v)
8698: vien avustusten maksamiseen. Momentille myönnetään 137 417 000 mk.
8699: Määrärahaa saa käyttää yliopistoja koskevan
8700: Käyttösuunnitelma: mk tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoi-
8701: minnan, näihin liittyvän kansainvälisen yhteis-
8702: työn sekä työllistymistä edistävän toiminnan ja
8703: Kulttuuri-instituutit 17 600 000
8704: opettajien pätevöittämiskoulutuksen menojen
8705: Kansainväliseen levitykseen tarkoi- maksamiseen.
8706: tettujen julkaisujen tukeminen 1 500 000
8707: Eräiden ulkomaanyhdistysten toi- Käyttösuunnitelma: mk
8708: minta 10 400 000
8709: Yhteensä 29 500 000 1. Tutkimus-, kehittämis- ja jul-
8710: kaisutoiminta 51 517 000
8711: 66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöil- 2. Yliopistojen yhteinen atk-toi-
8712: le (arviomääräraha) minta ja tietoliikenneyhteydet 61 900 000
8713: Momentille myönnetään 14 900 000 mk. Korvaus Helsingin yliopiston
8714: 3.
8715: Määrärahaa saa käyttää Unescon ja muiden rahastoille 4 000 000
8716: hallitustenvälisten monenkeskisen sivistykselli-
8717: sen yhteistyön järjestöjen ja ohjelmien jäsen- 4. Yliopistojen alueellinen ke-
8718: hittäminen 20 000 000
8719: maksujen ja rahoitusosuuksien maksamiseen.
8720: Yhteensä 137 417 000
8721:
8722: 10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus Määrärahaa saa käyttää yliopistojen käyttöön
8723: tarkoitetun oppimateriaalin kustannustoiminnan
8724: 21. Yliopistojen toimintamenot (siirtomäärära- sekä opetuksen ja tutkimuksen toimintaedelly-
8725: ha 3 v) tysten turvaamiseksi tarvittavien menojen ja
8726: Momentille myönnetään nettomäärärahaa avustusten maksamiseen.
8727: 5 973 873 000 mk. Määrärahasta voidaan suorittaa Helsingin yli-
8728: Määrärahasta saa käyttää täydennyskoulutuk- opiston rahastoille 4 000 000 mk korvauksena
8729: sen hintojen alentamiseen enintään 14 050 000 suomen-ja ruotsinkielisten almanakkojen ja ka-
8730: mk ja 5 000 000 mk Helsingin kauppakorkea- lenterien julkaisemisen yksinoikeuden poistami-
8731: koulun BBA-täydennyskoulutusohjelman tuke- seksi lain ( 1195/ 1994) johdosta.
8732: miseen. Määrärahaa saa käyttää 209 henkilötyövuotta
8733: Määrärahaa saa käyttää myös yliopistojen vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräai-
8734: opettajille, tutkijoille ja opiskelijoille myönnet- kaisiin tehtäviin.
8735: tävien tutkimusta ja koulutusta edistävien apura-
8736: hojen maksamiseen sekä opiskelijoille opintoi- 23. Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen
8737: hin liittyvän harjoittelun järjestämiseen. toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
8738: Vuoden 2001 aikana saa tehdä sellaisia yli- Momentille myönnetään nettomäärärahaa
8739: opistojen tiloja lisääviä vuokrasopimuksia, jois- 43 668 000 mk.
8740: ta aiheutuu menoja vasta vuoden 2001 jälkeen Määrärahasta käytetään 16 655 000 mk opis-
8741: siten, että tilojen lisäys on enintään 5 000 m 2 • kelija-, harjoittelija-, nuoriso- ja asiantuntija-
8742: vaihtoon myönnettäviin stipendeihin, apurahoi-
8743: hin ja avustuksiin, 6 810 000 mk ulkomaisissa
8744: yliopistoissa palvelevien suomalaisten ulko-
8745:
8746: 76
8747: Pääluokka 29 EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp
8748:
8749:
8750: maanlehtoreiden ja vierailevien professorien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen.
8751: sekä muiden ulkomailla toimivien opetushallin- Määrärahaa saa käyttää enintään neljää henkilö-
8752: toviranomaisten, yhteensä enintään 47 henkilöä, työvuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.
8753: palkkoja varten soveltuvin osin ulkomaanlehto-
8754: riohjesäännön mukaisesti ja 2 630 000 mk ulko- 30. Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja yk-
8755: mailla tapahtuvan suomen kielen ja kulttuurin sityisten ammattikorkeakoulujen käyttökustan-
8756: opetuksen järjestämiseen. nuksiin (arviomääräraha)
8757: Määrärahasta saa käyttää enintään 855 000 Momentille myönnetään 1 732 145 000 mk.
8758: mk maksullisen palvelutoiminnan tukemiseen. Määrärahaa saa käyttää ammattikorkeakoulu-
8759: opinnoista annetun lain (255/1995) ja opetus- ja
8760: 24. Harjoittelukoulujen toimintamenot (siirto- kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain
8761: määräraha 2 v) (635/1998) mukaisen valtionosuuden ja -avus-
8762: Momentille myönnetään 380 792 000 mk. tuksen sekä ammattikorkeakoulujen opettajan-
8763: Määrärahaa saa käyttää myös oppilasavustuk- koulutuksen valtionavustuksen maksamiseen.
8764: sista aiheutuvien menojen sekä maksullisen kou- Määrärahaa saa käyttää ammattikorkeakoulu-
8765: luruokailun tarjoamisesta henkilökunnalle ja opinnoista annetun lain 23 §:n mukaiseen yli-
8766: opetusharjoittelijoille aiheutuvien menojen määräiseen valtionavustukseen ammattikorkea-
8767: maksamiseen. koulu-uudistuksen tukiohjelmaan, tutkimus- ja
8768: kehitystyöhön sekä muihin kehittämishankkei-
8769: siin, tuloksellisuusrahoitukseen ja opiskelijoi-
8770: 20. Ammattikorkeakouluopetus den harjoittelun tukemiseen enintään
8771: 141 070 000 mk.
8772: 22. Ammattikorkeakoululaitoksen yhteiset menot Määrärahasta saa käyttää enintään 15 000 000
8773: (siirtomääräraha 3 v) mk avoimen ammattikorkeakouluopetuksen tu-
8774: Momentiile myönnetään 22 000 000 mk. kemiseen.
8775: Määräraha on tarkoitettu ammattikorkea-
8776: koulujen tietoyhteyksien ja -verkon (FUNET),
8777: korkeakoulukirjastojärjestelmien, ammattikor- 40. Yleissivistävä koulutus
8778: keakoulujen seurannan ja arvioinnin tietokan-
8779: nan (AMKOTA), ammattikorkeakoulujen opis- 21. Valtion yleissivistävän koulutuksen toimin-
8780: kelijavalintajärjestelmän sekä ammattikorkea- tamenot (siirtomääräraha 2 v)
8781: koulujen muiden vastaavien yhteisten menojen Momentille myönnetään nettomäärärahaa
8782: keskitettyyn rahoitukseen. Määrärahaa saa käyt- 222 350 000 mk.
8783: tää enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan Määrärahasta saa käyttää enintään 7 000 000
8784: henkilöstön palkkaamiseen. mk maksullisen palvelutoiminnan tukemiseen.
8785: Määrärahaa saa käyttää myös EU:n Euroop-
8786: 25. Ammattikorkeakoulujen kehittäminen (siir- pa-koulujen opettajien ja hallintohenkilökunnan
8787: tomääräraha 2 v) palkkausmenojen maksamiseen. Lisäksi määrä-
8788: Momentille myönnetään 22 399 000 mk. rahaa saa käyttää valtion yleissivistävien oppi-
8789: Määrärahaa saa käyttää ammattikorkeakoulu- laitosten kansainvälistämiseen, maahanmuutta-
8790: jen arvioinnista, ammattikorkeakoulututkimuk- jien täydentävään opetukseen, vammaisten las-
8791: sesta ja muista selvitys- ja kehittämishankkeista ten koulujen palvelu- ja kehittämiskeskustoi-
8792: aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis- ja toi- mintaan, avustuksina oppimisympäristöjen ke-
8793: mintamenojen ja avustusten maksamiseen. Mää- hittämiseen ja tietoverkkojen rakentamiseen
8794: rärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien sekä tieto- ja viestintätekniikan hyväksikäyt-
8795: muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien töön opetuksessa ja opiskelussa.
8796:
8797:
8798:
8799: 77
8800: EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp Pääluokka 29
8801:
8802:
8803: 25. Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Määrärahaa saa käyttää Suomen, Norjan ja
8804: (siirtomääräraha 2 v) Ruotsin välillä yhteistyöstä ulkomaanopetuksen
8805: Momentille myönnetään 10 128 000 mk. alalla tehdyn sopimuksen mukaisten menojen
8806: Määrärahaa saa käyttää yleissivistävän koulu- maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää enin-
8807: tuksen kokeilu-, tutkimus- ja kehittämishank- tään 810 000 mk musiikkioppilaitosten harkin-
8808: keista aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis- ja nanvaraisiin valtionavustuksiin.
8809: toimintamenojen ja avustusten maksamiseen. Taiteen perusopetuksen asukaskohtaisen val-
8810: Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksy- tionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta
8811: mien muiden kuin rakennerahastoista rahoitetta- on 8 mk asukasta kohti. Valtionosuuden lasken-
8812: vien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksami- nallisena perusteena käytettävä tuntimäärä on
8813: seen. musiikin perusopetuksessa enintään 1 505 000
8814: Määrärahaa saa käyttää enintään neljää henki- ja muussa tuntiperusteisen valtionosuuden pii-
8815: lötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaami- riin kuuluvassa taiteen perusopetuksessa enin-
8816: seen. tään 69 044 tuntia.
8817:
8818: 30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän kou- 34. Valtionosuus yleissivistävien ja ammatillis-
8819: lutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) ten oppilaitosten sekä ammattikorkeakoulujen
8820: perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)
8821: Momentille myönnetään 8 683 441 000 mk.
8822: Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuri- Momentille myönnetään 460 000 000 mk.
8823: toimen rahoituksesta annetun lain (63511998) Määrärahaa saa käyttää perusopetuksen, lu-
8824: mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten mak- kiokoulutuksen, taiteen perusopetuksen, amma-
8825: samiseen. Määrärahaa saa lisäksi käyttää kunti- tillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen
8826: en valtionosuuslain mukaisten verotuloihin pe- opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta anne-
8827: rustuvan valtionosuuksien tasauksen ja siirtymä- tun lain (63511998) sekä peruskoulujen, lukioi-
8828: tasauksen maksamiseen kunnille. den, musiikkioppilaitosten, ammatillisten oppi-
8829: Määrärahasta saa käyttää enintään 25 300 000 laitosten ja ammattikorkeakoulujen opetus- ja
8830: mk avustuksina oppimisympäristöjen kehittämi- kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain
8831: seen ja tietoverkkojen rakentamiseen sekä tieto- (70511992) mukaisten perustaruishankkeiden
8832: ja viestintätekniikan hyväksikäyttöön opetuk- sekä peruskoulun, lukion ja yleisen kirjaston
8833: sessa ja opiskelussa sekä opetusministeriön valtionosuuksista ja -avustuksista annetun lain
8834: määräämin perustein opetus- ja kulttuuritoimen (111211978) mukaisten perustamiskustannus-
8835: rahoituksesta annetun lain 42 §:n mukaisina ten, eräiden ammatillisten oppilaitosten valtion-
8836: avustuksina enintään 49 000 000 mk avustusten osuuksista ja -avustuksista sekä korkotukilai-
8837: maksamiseen oppilaitosten kokeilu- ja kehittä- noista annetun lain (1 075/1975) mukaisten pe-
8838: mistoimintaan ja oppilaitosten kansainvälistämi- rustamiskustannusten sekä ammatillisten oppi-
8839: seen, kunnalle tai rekisteröidylle yhdistykselle laitosten rahoituksesta annetun lain ( 49411983)
8840: Ruotsissa rajakuntien yhteistoimintaan perustu- mukaisten perustaruiskustannusten valtion-
8841: vasta suomalaisoppilaiden koulunkäynnistä ai- osuuksien ja -avustusten maksamiseen.
8842: heutuviin kustannuksiin, ulkomailta muuttanei- Vuonna 2001 saa myöntää valtionosuutta pe-
8843: den oppilaiden tukiopetuksen järjestämiseen rustamishankkeille siten, että hankkeista aiheu-
8844: sekä avustuksen maksamiseen saamenkielisten, tuvat valtionosuudet ovat tammikuun 2001 kus-
8845: romanikielisten ja vieraskielisten oppilaiden äi- tannustasossa yhteensä enintään 295 000 000
8846: dinkielen opetuksen järjestämiseen ja ulkomail- mk. Valtionosuuksista ja -avustuksista yhteensä
8847: ta palaavien suomalaisten oppilaiden ulkomailla enintään 125 000 000 mk saa myöntää toteutus-
8848: hankkiman kielitaidon ylläpitämiseen peruskou- aikaisena. Vuonna 2001 saa edellisen lisäksi
8849: lussa ja lukiossa. vahvistaa laajuuksia sellaisille perustamishank-
8850: keille, joille valtionosuus tullaan myöntämään
8851:
8852:
8853: 78
8854: Pääluokka 29 EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp
8855:
8856:
8857: vuonna 2002 tai sen jälkeen siten, että arvio seen ja opiskelijoiden palkkaamiseen harjoitteli-
8858: hankkeista aiheutuvista valtionosuuksista vuo- joiksi.
8859: den 2001 tammikuun kustannustasossa on yh-
8860: teensä enintään 250 000 000 mk. 25. Ammatillisen koulutuksen kehittäminen
8861: (siirtomääräraha 2 v)
8862: 35. Yleissivistävän koulutuksen valtionosuuksi- Momentille myönnetään II 546 000 mk.
8863: en loppuerät (arviomääräraha) Määrärahaa saa käyttää ammatillisen koulu-
8864: Momentille myönnetään 143 100 000 mk. tuksen kokeilu-, tutkimus- ja kehittämishank-
8865: Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuri- keista aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis- ja
8866: toimen rahoituksesta annetun lain (705/1992) toimintamenojen ja avustusten maksamiseen.
8867: 49 §:n mukaisten peruskoulujen, lukioiden ja Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymi-
8868: musiikkioppilaitosten valtionosuuksien loppu- en muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavi-
8869: erien maksamiseen. en tutkimus- ja koulutushankkeiden maksami-
8870: seen.
8871: 51. Valtionavustus järjestöille Määrärahaa saa käyttää enintään neljää henki-
8872: Momentille myönnetään 3 100 000 mk. lötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaami-
8873: Määrärahaa saa käyttää avustusten maksami- seen.
8874: seen kodin ja koulun yhteistyöstä huolehtiville
8875: järjestöille, Kerhokeskus-koulutyön tuki ry: lie, 30. Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulu-
8876: koulun vapaan harrastustoiminnan tukemiseen, tuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)
8877: Kesälukioseura ry:lle ja eräiden vaihto-oppilas- Momentille myönnetään 1 871 987 000 mk.
8878: järjestöjen toiminnan tukemiseen. Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuri-
8879: toimen rahoituksesta annetun lain (635/1998)
8880: mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten mak-
8881: 60. Ammatillinen koulutus samiseen.
8882: Määrärahasta saa käyttää enintään 35 530 000
8883: 21. Valtion ammatillisen koulutuksen toiminta- mk opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta an-
8884: menot (siirtomääräraha 2 v) netun lain 42 §:n 1 momentinja opetusministeri-
8885: Momentille myönnetään nettomäärärahaa ön määräämin perustein 42 §:n 2 momentin mu-
8886: 133 403 000 mk. kaisten avustusten maksamiseen sekä Örebron
8887: Määrärahaa saa käyttää myös ammatillista kuulovammaisten oppilaitoksen suomalaisten
8888: koulutusta järjestävien valtion oppilaitosten ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden kustan-
8889: kansainvälistämiseen, oppimisympäristöjen ke- nusten kattamiseen.
8890: hittämiseen ja tietoverkkojen rakentamiseen Määrärahasta saa käyttää enintään 7 500 000
8891: sekä tieto- ja viestintätekniikan hyväksikäyt- mk avustuksina oppimisympäristöjen kehittämi-
8892: töön opetuksessa ja opiskelussa, maahanmuutta- seen ja tietoverkkojen rakentamiseen sekä tieto-
8893: jien tuki opetukseen, valtion erityisopetusta anta- ja viestintätekniikan hyväksikäyttöön opetuk-
8894: vien oppilaitosten palvelu- ja kehittämiskeskus- sessa ja opiskelussa.
8895: toimintaan sekä työnantajille maksettaviin kou-
8896: lutuskorvauksiin. 31. Valtionosuus oppisopimuskoulutukseen
8897: (arviomääräraha)
8898: 24. Työssäoppiminen ja harjoittelutoiminta Momentille myönnetään 486 930 000 mk.
8899: (siirtomääräraha 2 v) Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuri-
8900: Momentille myönnetään 18 000 000 mk. toimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) ja
8901: Määrärahaa saa käyttää toisen asteen amma- sen muuttamisesta annetun lain (118611998) mu-
8902: tillisen koulutuksen työssäoppimisen rahoitta- kaisten valtionosuuksien maksamiseen. Oppiso-
8903: miseen, työssäoppimiskäytäntöjen kehittämi-
8904:
8905: 79
8906: EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp Pääluokka 29
8907:
8908:
8909: pimusopiskelijoiden enimmäismäärä ammatilli- teistyöstä ja erityisryhmien koulutuksesta aiheu-
8910: sessa lisäkoulutuksessa vuonna 2001 on 16 000. tuviin menoihin ja avustuksiin.
8911:
8912: 35. Ammatillisen koulutuksen valtionosuuksien 25. Aikuiskoulutuksen kehittäminen (siirtomää-
8913: loppuerät (arviomääräraha) räraha 2 v)
8914: Momentille myönnetään 141 200 000 mk. Momentille myönnetään 20 200 000 mk.
8915: Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuri- Määrärahaa saa käyttää aikuiskoulutuksen
8916: toimen rahoituksesta annetun lain (70511992) kokeilu-, tutkimus- ja muista kehittämishank-
8917: 49 §:n mukaisten kunnallisten ja yksityisten am- keista aiheutuvien menojen ja avustusten maksa-
8918: matillisten oppilaitosten valtionosuuksien lop- miseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää EU:n
8919: puerien maksamiseen. hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista
8920: rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden
8921: 37. Valtionavustus kiinteistöjen hankintaan maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös
8922: (siirtomääräraha 3 v) enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan henki-
8923: Momentille myönnetään 3 500 000 mk. löstön palkkausmenojen maksamiseen.
8924: Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen Määrärahaa saa käyttää myös ammattilentäjiä
8925: maksamiseen Hyvinkään kaupungille ja Helsin- valmistavan ammatillisen erikoisoppilaitoksen
8926: gin kaupungille aiemmin myönnettyjen valtuuk- perustamiseen liittyvään valmistelutyöhön.
8927: sien nojalla oppilaitosten kiinteistöistä aiheutu-
8928: viin pääomakustannuksiin. 30. Valtionosuus kansalaisopistojen käyttökus-
8929: tannuksiin (arviomääräraha)
8930: 87. Kiinteistöjen hankinta (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 392 045 000 mk.
8931: Momentille myönnetään 5 800 000 mk. Määrärahaa saa käyttää vapaasta sivistystyös-
8932: Määrärahaa saa käyttää valtion tekemän tä annetun lain (63211998) mukaisen valtion-
8933: kauppasopimuksen perusteella kunnallistetun osuuden maksamiseen. Määrärahasta saa käyt-
8934: Vaasan teknillisen oppilaitoksen sekä Vaasan tää lain 14 §:n mukaisiin kehittämisavustuksiin,
8935: yliopiston yhteisten laboratoriotilojen kauppa- avustuksina oppimisympäristöjen kehittämiseen
8936: hinnan ja koron maksamiseen. ja tietoverkkojen rakentamiseen sekä tieto- ja
8937: viestintätekniikan hyväksikäyttöön opetuksessa
8938: ja opiskelussa sekä tietoyhteiskunnan koulutus-
8939: 69. Ammatillinen lisäkoulutus ja vapaa hankkeisiin sekä ylimääräisiin avustuksiin yh-
8940: sivistystyö teensä enintään 9 000 000 mk. Valtionosuuteen
8941: oikeuttavia laskennallisia tunteja on 2 012 000.
8942: 21. Opetusalan koulutuskeskuksen toimintame- Tuntikiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää
8943: not (siirtomääräraha 2 v) oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksi-
8944: Momentille myönnetään nettomäärärahaa en maksamiseen.
8945: 2 000 000 mk.
8946: Määrärahaa saa käyttää Opetusalan koulutus- 31. (29.69.32 ja 33, osa) Valtionosuus ja -avus-
8947: keskuksen palvelutoiminnan tukemiseen. tus ammatillisen lisäkoulutuksen käyttökustan-
8948: nuksiin (arviomääräraha)
8949: 22. (29.69.22 ja 33, osa) Opetustoimen henki- Momentille myönnetään 362 200 000 mk.
8950: löstökoulutus ja eräät muut menot (siirtomäärä- Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuri-
8951: raha 2 v) toimen rahoituksesta annetun lain (63511998)
8952: Momentille myönnetään 79 325 000 mk. muuttamisesta annettavan lain mukaisten val-
8953: Määrärahaa saa käyttää opetustoimen henki- tionosuuksien ja -avustusten maksamiseen.
8954: löstön lisäkoulutuksesta, ammattitutkintojen ja Määrärahasta käytetään 70 480 000 mk maini-
8955: kielitutkintojen kehittämisestä sekä lähialueyh- tun lain 43 §:n 3 momentin mukaisten valtion-
8956:
8957: 80
8958: Pääluokka 29 EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp
8959:
8960:
8961: avustusten maksamiseen. Määrärahaa saa lisäk- tuksia. Valtionosuuteen oikeuttavia laskennalli-
8962: si käyttää toimitiloista aiheutuvien vuokrien sia opiskelijaviikkoja on 280 000. Opiskelija-
8963: korvaamiseen sekä vuokratiloja korvaavien omi- viikkokiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää
8964: en tilojen hankinnan valtionavustuksiin. Määrä- oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksi-
8965: rahasta saa käyttää enintään 3 000 000 mk avus- en maksamiseen.
8966: tuksina tietoyhteiskunnan kehittämishankkei-
8967: siin. Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia 51. Valtionosuus ammatillisten erikoisoppilai-
8968: opiskelijatyövuosia on 3 011. tosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha)
8969: Momentille myönnetään 71 601 000 mk.
8970: 33. (29.69.33, osa) Ammatillinen lisäkoulutus Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuri-
8971: (siirtomääräraha 2 v) toimen rahoituksesta annetun lain (63511998)
8972: Momentille myönnetään 230 000 000 mk. mukaisen valtionosuuden maksamiseen. Val-
8973: Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuri- tionosuuteen oikeuttavia laskennallisia tunteja
8974: toimen rahoituksesta annetun lain muuttamises- on 264 000.
8975: ta annettavan lain mukaisesti lääninhallitusten
8976: ammatillisen lisäkoulutuksen rahoituksesta an- 52. Valtionosuus ja -avustus aikuiskoulutuksen
8977: netun lain (1138/1996) mukaisesti tekemien am- perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)
8978: matillisen lisäkoulutuksen koulutushankintojen Momentille myönnetään 6 000 000 mk.
8979: maksamiseen mukaan lukien yliopistojen ja va- Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuri-
8980: kinaisten ammattikorkeakoulujen lyhytkestoi- toimen rahoituksesta annetun lain (63511998)
8981: nen täydennyskoulutus. Määrärahaa saa käyttää mukaisten ammatillisen aikuiskoulutuksen ja
8982: myös väliaikaisen koulutuksen aikaisempiin vapaan sivistystyön perustaruishankkeiden val-
8983: vuosiin kohdistuvien loppusuoritusten maksami- tionavustusten maksamiseen sekä opetus- ja
8984: seen. kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain
8985: (705/1992) mukaisten perustaruishankkeiden
8986: 35. Aikuiskoulutuksen loppuerät (arviomäärära- valtionavustusten maksamiseen.
8987: ha)
8988: Momentille myönnetään 55 500 000 mk. 53. Valtionavustus järjestöille
8989: Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuri- Momentille myönnetään 43 340 000 mk.
8990: toimen rahoituksesta annetun lain (635/ 1998) Määrärahaa saa käyttää avustusten maksami-
8991: mukaisten maksamatta olevien valtionosuuk- seen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry:lle,
8992: sien ja -avustusten loppuerien maksamiseen. Marttaliitto ry: lle ja Käsi- ja taideteollisuusliitto
8993: ry:lle ja niiden edelleen jaettavaksi piiri- tai jä-
8994: 50. Valtionosuus kansanopistojen käyttökustan- senjärjestöilleen, Finlands svenska Marthaför-
8995: nuksiin (arviomääräraha) bund rf:lle, Sapmelas Duodjarat ry:lle, KatjaJan
8996: Momentille myönnetään 265 600 000 mk. Liitto ry: lle, järjestöille vapaaseen sivistystyö-
8997: Määrärahaa saa käyttää vapaasta sivistystyös- hön, Naisjärjestöjen Keskusliitto ry: lle, Naisjär-
8998: tä annetun lain (632/l998) mukaisen valtion- jestöt Yhteistyössä -yhteenliittymälle, Snellman
8999: osuuden maksamiseen. Määrärahasta saa käyt- korkeakoululle ja Kriittiselle korkeakoululle.
9000: tää yhteensä enintään 9 000 000 mk lain 14 §:n
9001: mukaisiin kehittämisavustuksiin ja avustuksina 55. Valtionosuus opintokeskusten käyttökustan-
9002: oppimisympäristöjen kehittämiseen ja tietoverk- nuksiin (arviomääräraha)
9003: kojen rakentamiseen sekä tieto- ja viestintätek- Momentille myönnetään 68 309 000 mk.
9004: niikan hyväksikäyttöön opetuksessa ja opiske- Määrärahaa saa käyttää vapaasta sivistystyös-
9005: lussa ja ylimääräisinä avustuksina tasoittamaan tä annetun lain (63211998) mukaisen valtion-
9006: tutkintotavoitteisen koulutuksen valtionosuus- osuuden maksamiseen. Määrärahasta saa käyt-
9007: järjestelmässä tapahtuneiden muutosten vaiku- tää lain 14 §: n mukaisiin avustuksiin ja tietoyh-
9008:
9009: II 200839 81
9010: EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp Pääluokka 29
9011:
9012:
9013:
9014: teiskunnan kansalaisvalmiuksien lisäämiseen ja Määrärahaa saa käyttää opintotukilain
9015: kehittämishankkeisiin yhteensä enintään (65/ 1994) mukaisen aikuisopintorahan maksa-
9016: 4 000 000 mk. Valtionosuuteen oikeuttavia las- miseen.
9017: kennallisia opetustunteja on 167 000. Tuntikiin-
9018: tiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisu- 57. Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki (ar-
9019: päätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien mak- viomääräraha)
9020: samiseen. Momentille myönnetään 85 000 000 mk.
9021: Määrärahaa saa käyttää avustuksen maksami-
9022: 56. Valtionosuus kesäyliopistojen käyttökustan- seen opiskelijaruokaloille alempaa tai ylempää
9023: nuksiin (arviomääräraha) korkeakoulututkintoa tai ammattikorkeakoulu-
9024: Momentille myönnetään 17 463 000 mk. tutkintoa suorittavien korkeakouluopiskelijoi-
9025: Määrärahaa saa käyttää vapaasta sivistystyös- den sekä opintotukeen oikeuttaviin ammatilli-
9026: tä annetun lain (632/ 1998) mukaisen valtion- siin tai erikoistumiskoulutusohjelmiin taikka
9027: osuuden maksamiseen. Määrärahasta saa käyt- poikkeuskoulutukseen osallistuvien opiskelijoi-
9028: tää lain 14 §:n mukaisiin avustuksiin ja tietoyh- den aterioiden hinnan alentamiseksi. Ateriatuen
9029: teiskuntaohjelman kehittämishankkeisiin yh- määrä on seitsemän markkaa ateriaa kohti. Muu-
9030: teensä enintään 2 000 000 mk. Valtionosuuteen alla kuin korkeakoulun tiloissa sijaitsevan opis-
9031: oikeuttavia laskennallisia opetustunteja on kelijaravintolan pitäjälle voidaan lisäksi myön-
9032: 74 000. Tuntikiintiön estämättä määrärahaa saa tää enintään 9 500 000 mk ylimääräistä ateria-
9033: käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtion- kohtaista avustusta tilojen ja kiinteiden laittei-
9034: osuuksien maksamiseen. den kustannuksiin.
9035:
9036: 58. Avustus tilakustannusten korvaamiseen
9037: 70. Opintotuki Momentille myönnetään 7 000 000 mk.
9038: Määrärahaa saa käyttää avustuksen maksami-
9039: 22. Opintotuen muutoksenhakulautakunnan toi- seen Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle kor-
9040: mintamenot (siirtomääräraha 2 v) keakouluopiskelijoiden terveydenhuoltoa var-
9041: Momentille myönnetään 3 113 000 mk. ten tarvittavien tilojen vuokrakustannusten kor-
9042: vaamiseen.
9043: 52. Opintolainojen valtiontakaus ja korkotuki
9044: (arviomääräraha) 59. Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten
9045: Momentille myönnetään 140 000 000 mk. opiskelijoiden koulumatkatuki (arviomääräraha)
9046: Määrärahaa saa käyttää opintotukilain Momentille myönnetään 135 000 000 mk.
9047: (28/1972) mukaisiin opintolainojen valtiontaka- Määrärahaa saa käyttää lukioiden ja ammatil-
9048: usvastuusuorituksiin ja korkotukeen sekä opin- listen oppilaitosten opiskelijoiden koulumatka-
9049: totukilain (65/ 1994) mukaisista valtiontakauk- tuesta annetun lain (48/1997) mukaisen tuen
9050: sista aiheutuviin menoihin. maksamiseen.
9051:
9052: 55. Opintoraha ja asumislisä (arviomääräraha)
9053: Momentille myönnetään 3 765 000 000 mk. 88. Tiede
9054: Määrärahaa saa käyttää opintotukilain
9055: (65/ 1994) mukaisten opintorahojen ja opintotu- Suomen Akatemian momentilta 29.88.50 ja 53
9056: en asumislisien maksamiseen. rahoitettaviin tutkimushankkeisiin saa vuonna
9057: 2001 hyväksyä sitoumuksia 835 000 000 mar-
9058: 56. Aikuisopintoraha (arviomääräraha) kan arvosta.
9059: Tieteellisten seurain valtuuskunnalle voidaan
9060: Momentille myönnetään 50 000 000 mk.
9061: edelleen luovuttaa tilat vastikkeetta.
9062:
9063: 82
9064: Pääluokka 29 EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp
9065:
9066:
9067: 21. Suomen Akatemian toimintamenot (siirto- rahoittamiin tutkimushankkeisiin liittyvien lai-
9068: määräraha 2 v) tehankintojen menoihin ja yleiskustannuksiin.
9069: Momentille myönnetään nettomäärärahaa
9070: 143 748 000 mk. 53. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat
9071: tieteen tukemiseen (arviomääräraha)
9072: 22. Arkistolaitoksen toimintamenot (siirtomää- Momentille myönnetään 453 000 000 mk.
9073: räraha 2 v) Määrärahaa saa käyttää tutkimusohjelmista,
9074: Momentille myönnetään nettomäärärahaa tutkimuksen huippuyksiköistä, tutkijankoulu-
9075: 70 899 000 mk. tuksesta, kansainvälisestä yhteistyöstä, muista
9076: tutkimushankkeista, tutkimuksen erityisrahoi-
9077: 23. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen toi- tuksesta, tieteellisestä julkaisutoiminnasta ja tie-
9078: mintamenot (siirtomääräraha 2 v) teen tunnetuksi tekemisestä sekä kansainvälis-
9079: ten järjestöjen rahoitusosuuksista aiheutuvien
9080: Momentille myönnetään nettomäärärahaa
9081: menojen maksamiseen.
9082: 13 579 000 mk.
9083: Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksy-
9084: 24. Varastokirjaston toimintamenot (siirtomää- mien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksami-
9085: räraha 2 v) seen.
9086: Määrärahaa saa käyttää palkkaus-, eläkemak-
9087: Momentille myönnetään 7 561 000 mk. su- ja muihin kulutusmenoihin sekä Akatemian
9088: rahoittamiin tutkimushankkeisiin liittyvien lai-
9089: 25. Eräiden teosten laatiminen ja hankkiminen
9090: tehankintojen menoihin ja yleiskustannuksiin.
9091: (siirtomääräraha 2 v)
9092: Määrärahaa saa käyttää myös tieteen tukemi-
9093: Momentille myönnetään 2 370 000 mk. seksi myönnettävien valtionavustusten, -palkin-
9094: Määrärahaa saa käyttää historiateossarjojen ja tojen ja apurahojen, tieteellisen kirjallisuuden
9095: elämäkertojen laadinta- ja hankintamenojen kääntämis- ja painattamismenojen, yksityisluon-
9096: sekä laadintamenoihin myönnettävien avustus- toisten arkistojen valtionavusta annetun lain
9097: ten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää enin- (99811974) mukaisten menojen, kansainväli-
9098: tään viittä henkilötyövuotta vastaavan määräai- seen yhteistyöhön osallistumisesta aiheutuvien
9099: kaisen henkilöstön palkkaamiseen. menojen sekä tieteen tukemiseen liittyvistä tut-
9100: kimuksista, selvityksistä ja julkaisuista aiheutu-
9101: 50. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat vien menojen maksamiseen.
9102: (siirtomääräraha 3 v) Määrärahaa saa käyttää 50 henkilötyövuotta
9103: Momentille myönnetään 296 360 000 mk. vastaavan henkilöstön palkkaamiseen Kotimais-
9104: Määrärahaa saa käyttää tutkimusohjelmista, ten kielten tutkimuskeskukseen.
9105: tutkimuksen huippuyksiköistä, tutkijankoulu-
9106: tuksesta, kansainvälisestä yhteistyöstä, muista 54. Eräät avustukset
9107: tutkimushankkeista, tutkimuksen erityisrahoi- Momentille myönnetään 6 675 000 mk.
9108: tuksesta, valtionavustuksista, apurahoista, tie- Määrärahaa saa käyttää Tiedekeskus Heure-
9109: teellisestä julkaisutoiminnasta ja tieteen tunne- kan sekä eräiden instituuttien ja säätiöiden toi-
9110: tuksi tekemisestä sekä kansainvälisten järjestö- minnan tukemiseen myönnettävien avustusten
9111: jen rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen.
9112: maksamiseen.
9113: Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksy- 66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöil-
9114: mien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksami- le (arviomääräraha)
9115: seen. Momentille myönnetään 52 500 000 mk.
9116: Määrärahaa saa käyttää palkkaus-, eläkemak-
9117: Määrärahaa saa käyttää Suomen maksuosuuk-
9118: su- ja muihin kulutusmenoihin sekä Akatemian sien maksamiseen Euroopan hiukkasfysiikan
9119:
9120: 83
9121: EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp Pääluokka 29
9122:
9123:
9124:
9125: tutkimuskeskukselle (CERN), Euroopan mole- 25. Näkövammaisten kirjaston toimintamenot
9126: kyylibiologian Iaboratoriolie (EMBL), Euroo- (siirtomääräraha 2 v)
9127: pan molekyylibiologian konferenssille (EMBC) Momentille myönnetään nettomäärärahaa
9128: ja Yliopistolliselle Eurooppa-instituutille (EUI) 25 991 000 mk.
9129: sekä vastaaville kansainvälisille tieteellisille jär- Määrärahasta saa käyttää maksullisen palve-
9130: jestöille. lutoiminnan hintatukeen enintään 1 438 000 mk.
9131:
9132: 26. Suomen elokuva-arkiston toimintamenot
9133: 90. Taide ja kulttuuri (siirtomääräraha 2 v)
9134: Momentille myönnetään nettomäärärahaa
9135: 21. Taiteen keskustoimikunnan ja taidetoimikun-
9136: 15 640 000 mk.
9137: tien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
9138: Määrärahasta saa käyttää esitystoiminnan ja
9139: Momentille myönnetään nettomäärärahaa muun maksullisen palvelutoiminnan hintatu-
9140: 6 906 000 mk. keen enintään 600 000 mk.
9141: Määrärahaa saa käyttää myös taiteilijaprofes-
9142: soreiden viroista aiheutuviin palkkausmenoihin, 27. Valtion elokuvatarkastamon toimintamenot
9143: taiteen edistämistä tarkoittavien toimenpiteiden (siirtomääräraha 2 v)
9144: rahoittamiseen ja avustamiseen sekä taide- ja
9145: Momentille myönnetään nettomäärärahaa
9146: kulttuuripolitiikan tutkimus- ja tiedotustoimin-
9147: 2 930 000 mk.
9148: nan menojen maksamiseen.
9149: Määrärahasta saa käyttää maksullisen toimin-
9150: Määrärahasta saa käyttää näyttelytoiminnan
9151: nan hintatukeen enintään 1 680 000 mk.
9152: ja muun maksullisen palvelutoiminnan tukemi-
9153: seen enintään 50 000 mk.
9154: 30. Valtionosuudet ja -avustukset yleisten kirjas-
9155: tojen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)
9156: 22. Valtion taidemuseon toimintamenot (siirto-
9157: määräraha 2 v) Momentille myönnetään 33 117 000 mk.
9158: Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuri-
9159: Momentille myönnetään nettomäärärahaa
9160: toimen rahoituksesta annetun lain (635/ 1998)
9161: 86 648 000 mk.
9162: mukaisten kirjastojen valtionosuuksien ja -avus-
9163: Määrärahaa saa käyttää myös siviilipalvelus-
9164: tusten maksamiseen. Määrärahaa saa lisäksi
9165: miehistä aiheutuvien menojen maksamiseen.
9166: käyttää kuntien valtionosuuslain mukaisten ve-
9167: Määrärahasta saa käyttää näyttelytoiminnan
9168: rotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauk-
9169: ja muun maksullisen palvelutoiminnan tukemi-
9170: sen ja siirtymätasauksen maksamiseen kunnille.
9171: seen enintään 22 900 000 mk.
9172: Määrärahasta käytetään 2 000 000 mk kirjas-
9173: toille sisältötuotannon kehittämiseen.
9174: 23. Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot
9175: (siirtomääräraha 2 v)
9176: 31. Valtionosuus ja -avustus teattereiden ja or-
9177: Momentille myönnetään nettomäärärahaa kestereiden käyttökustannuksiin (arviomäärära-
9178: 13 163 000 mk. ha)
9179: Määrärahasta saa käyttää maksullisen palve-
9180: Momentille myönnetään 25 047 000 mk.
9181: lutoiminnan tukemiseen enintään 1 500 000 mk.
9182: Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuri-
9183: toimen rahoituksesta annetun lain (63511998)
9184: 24. Museoviraston toimintamenot (siirtomäärä-
9185: mukaisten teattereiden ja orkestereiden valtion-
9186: raha 2 v)
9187: osuuksien ja -avustusten maksamiseen. Valtion-
9188: Momentille myönnetään nettomäärärahaa osuuden laskennallisena perusteena käytettävä
9189: 81 369 000 mk. henkilötyövuosien määrä vuonna 2001 on teatte-
9190: reilla enintään 2 399 sekä orkestereilla enintään
9191:
9192:
9193: 84
9194: Pääluokka 29 EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp
9195:
9196:
9197:
9198: 1 007. Valtionosuuden perusteena käytettävä Ie valtionosuus tullaan myöntämään vuonna
9199: yksikköhinta on teattereilla 177 593 mk henkilö- 2002 tai sen jälkeen siten, että arvio hankkeista
9200: työvuotta kohden. aiheutuvista valtionosuuksista vuoden 2001
9201: tammikuun hintatasossa on yhteensä enintään
9202: 32. Valtionosuudet ja -avustukset museoille (ar- 30 000 000 mk.
9203: viomääräraha)
9204: Momentille myönnetään 11 224 000 mk. 35. Kulttuuritoimen valtionosuuksien loppuerät
9205: Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuri- (arviomääräraha)
9206: toimen rahoituksesta annetun lain (635/ 1998) Momentille myönnetään 16 700 000 mk.
9207: mukaisten museoiden valtionosuuksien ja -avus- Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuri-
9208: tusten maksamiseen. Valtionosuuden laskennal- toimen rahoituslain (70511992) 49 §:n mukai-
9209: lisena perusteena käytettävä henkilötyövuosien sesti kirjastojen, museoiden ja kuntien kulttuuri-
9210: määrä on enintään 1 026. Valtionosuuden perus- toiminnan valtionosuuksien loppuerien maksa-
9211: teena käytettävä yksikköhinta on 200 200 mk miseen.
9212: henkilötyövuotta kohden.
9213: Määrärahasta saa käyttää enintään 1 500 000 40. Korvaus Suomenlinnan Liikenne Oy:lle (ar-
9214: mk avustusten maksamiseen museoiden kokoel- v iomääräraha)
9215: matietojen siirtämiseksi elektroniseen muotoon. Momentille myönnetään 1 500 000 mk.
9216: Määrärahaa saa käyttää korvauksen maksami-
9217: 33. Valtionosuus ja -avustus kuntien kulttuuri- seen Suomenlinnan Liikenne Oy:lle tavaralii-
9218: toimintaan (arviomääräraha) kenteen käyttötappioon ja lainanhoitomenoihin.
9219: Momentille myönnetään 3 713 000 mk.
9220: Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuri- 50. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v)
9221: toimen rahoituksesta annetun lain ( 635/1998) Momentiile myönnetään 18 350 000 mk.
9222: mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten mak- Määrärahaa saa käyttää rakennussuojelulain
9223: samiseen kuntien kulttuuritoiminnasta annetun (6011985) 19 §:n nojalla sekä kulttuurihistorial-
9224: lain (72811992) mukaista toimintaa varten. Val- lisesti arvokkaiden rakennusten kunnossapitoa
9225: tionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta tai parantamista ja kulttuurihistoriallisesti ar-
9226: on 25 mk asukasta kohden. vokkaiden alusten entistämistä ja korjausta var-
9227: ten myönnettävien avustusten maksamiseen.
9228: 34. Valtionosuus yleisten kirjastojen perusta- Määrärahaa saa lisäksi käyttää perinteen tallen-
9229: miskus tannuks i in (arviomääräraha) tamistyöhön, avustusten maksamiseen yhdistys-
9230: Momentille myönnetään 36 000 000 mk. ten ja järjestöjen seurantalojen korjaustöihin,
9231: Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuri- korjaustoimintaan liittyvään selvitys- ja tarkas-
9232: toimen rahoituksesta annetun lain (63511998) tustyöhön, valistus- ja neuvontatoimintaan sekä
9233: mukaisten perustamishankkeiden sekä perus- kulttuurin tukemiseen liittyvien avustusten, apu-
9234: koulun, lukion ja yleisen kirjaston valtionosuuk- rahojen ja palkintojen sekä projekteista aiheutu-
9235: sista ja -avustuksista annetun lain ( 1112/ 1978) vien menojen maksamiseen.
9236: mukaisten perustamiskustannusten valtion-
9237: osuuksien maksamiseen. 51. Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kään-
9238: Vuonna 2001 saa myöntää opetus- ja kulttuu- täjille (arviomääräraha)
9239: ritoimen rahoituksesta annetun lain mukaista Momentille myönnetään 9 712 000 mk.
9240: valtionosuutta kirjastojen perustamishankkeille Määrärahaa saa käyttää taitelijaprofessorei-
9241: tammikuun 2001 hintatasossa yhteensä enintään den viroista ja valtion taiteilija-apurahoista an-
9242: 35 000 000 mk. netun lain (734/1969) mukaisten 445 apuraha-
9243: Vuonna 2001 saa edellisen lisäksi vahvistaa vuotta vastaavien taiteilija-apurahojen maksa-
9244: laajuuksia sellaisille perustamishankkeille, joil- miseen. Vuonna 2001 saadaan myöntää kohde-
9245:
9246: 85
9247: EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp Pääluokka 29
9248:
9249:
9250:
9251: apurahoina 50 taiteilija-apurahaa vastaava mää- Määrärahasta saa käyttää 4 000 000 mk eräis-
9252: rä. Momentin määrärahaa saa käyttää myös ai- tä kuvataiteen tekijöille suoritettavista apura-
9253: kaisemmin myönnettyjen pitkäaikaisten taiteili- hoista annetun lain (115/1997) mukaisiin apura-
9254: ja-apurahojen maksamiseen. hoihin.
9255: Määrärahaa saa käyttää myös eräistä kirjaili- Määrärahaa saa käyttää taiteen edistämistä
9256: joille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja tarkoittavien toimenpiteiden rahoittamiseen, tai-
9257: avustuksista annetun lain (1 080/1983) mukai- de- ja kulttuuripolitiikan tutkimus-, selvitys- ja
9258: siin apurahoihin ja avustuksiin sekä 1 000 000 tiedotustoiminnan menojen maksamiseen sekä
9259: mk eräistä kuvataiteen tekijöille suoritettavista taideteosten hankkimiseen valtion julkisiin ra-
9260: apurahoista annetun lain (11511997) mukaisiin kennuksiin. Määrärahaa saa käyttää myös mu-
9261: apurahoihin, mistä enintään 60 000 mk niiden seo- ja perinnealan tukemiseen sekä EU:n ohjel-
9262: myöntämisestä aiheutuviin hallintomenoihin. mien mukaisten kulttuurihankkeiden rahoitus-
9263: osuuksien maksamiseen.
9264: 52. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat
9265: taiteen tukemiseen (arviomääräraha) 53. Valtionavustus tilakustannuksiin
9266: Momentille myönnetään 1 265 150 000 mk. Momentille myönnetään 69 042 000 mk.
9267: Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuri- Määrärahaa saa käyttää avustuksen myöntä-
9268: toimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) miseen eräiden kulttuurilaitosten tilakustannuk-
9269: mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten mak- siin.
9270: samiseen kuntien kulttuuritoimintaan, museoil-
9271: le, teattereille ja orkestereille sekä kirjastoille. 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v)
9272: Museoille myönnettävästä rahoituslain mukai- Momentille myönnetään 3 500 000 mk.
9273: sesta määrärahasta saa käyttää enintään
9274: 14 000 000 mk erikoismuseoiden erityistehtä- Käyttösuunnitelma: mk
9275: viin. Teattereille ja orkestereille myönnettäväs-
9276: tä rahoituslain mukaisesta määrärahasta saa
9277: käyttää enintään 8 000 000 mk teatteri- ja orkes- 1. Valtion taidemuseo 1 000 000
9278: terilain muuttamisesta annetun lain ( 12771 1994) 2. Museovirasto 2 300 000
9279: 6 a §:n mukaisen valtionavustuksen maksami-
9280: 3. Muut laitokset 200 000
9281: seen. Kuntien kulttuuritoimintaan myönnettä-
9282: västä rahoituslain mukaisesta määrärahasta saa Yhteensä 3 500 000
9283: käyttää enintään 630 000 mk rahoituslain 42 §:n
9284: mukaisen valtionavustuksen maksamiseen. Kir- Määrärahaa saa käyttää kalustehankintojen ja
9285: jastoille myönnettävästä määrärahasta saa käyt- näyttelyvarustuksen sekä niiden suunnittelume-
9286: tää enintään 9 000 000 mk opetus- ja kulttuuri- nojen maksamiseen. Vuonna 2001 saa tehdä
9287: toimen rahoituksesta annetun lain mukaisen käyttösuumiitelman kohtaan 1. kohdistuvia ka-
9288: avustuksen maksamiseen kirjastoille, enintään luste-, laite- ja palveluhankintoja koskevia si-
9289: 500 000 mk avustuksen maksamiseen yhteispoh- toumuksia siten, että niistä aiheutuvat menot
9290: joismaiseen kirjastoautotoimintaan, enintään vuoden 2001 jälkeen ovat enintään 3 500 000
9291: 800 000 mk avustuksen maksamiseen kirjasto- mk.
9292: alan järjestöille ja enintään 8 763 000 mk yleis-
9293: ten kirjastojen valtakunnallisten tietoverkkopal- 72. Valtion taidemuseon kokoelmien kartuttami-
9294: velujen ylläpitämiseen ja kehittämiseen. nen (siirtomääräraha 3 v)
9295: Määrärahalla saadaan palkata neljä määräai- Momentille myönnetään 3 500 000 mk.
9296: kaista projektitutkijaa. Alueelliset taidetoimi- Määrärahaa saa käyttää Valtion taidemuseon
9297: kunnat saavat palkata 49 määräaikaista ohjaa- taidehankinnoista aiheutuvien menojen maksa-
9298: vaa taiteilijaa. miseen.
9299:
9300: 86
9301: Pääluokka 29 EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp
9302:
9303:
9304:
9305: 75. Perusparannukset ja talonrakennukset (siir- ja apurahojen maksamiseen. Valtionosuuden
9306: tomääräraha 3 v) laskennallisena perusteena käytettävä yksikkö-
9307: Momentille myönnetään 10 000 000 mk. hinta kuntien liikuntatoiminnan osalta on 64 mk
9308: Määrärahaa saa käyttää myös seitsemää hen- asukasta kohti. Määrärahaa saa käyttää myös lii-
9309: kilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaami- kuntapaikkarakentamisen tukemiseen, liikunta-
9310: seen määräaikaisiin tehtäviin. ja vapaa-aikarakentamisen tutkimukseen, urhei-
9311: lijoiden ja valmentajien apurahoihin, urheilijoi-
9312: Käyttösuunnitelma: mk den tunnustuspalkintoihin, valtion liikuntaneu-
9313: voston sekä sen jaostojen, läänien liikuntatoi-
9314: men, kansainvälisen liikunta-alan yhteistyön,
9315: 1. Museoviraston perusparannuk- kokeilu- ja kehittämistoiminnan sekä liikuntatie-
9316: set ja pienet rakennushankkeet 3 000 000 teellisen toiminnan menoihin.
9317: 2. Suomenlinnan perusparannukset 7 000 000 Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskus-
9318: ten valtionosuuden perusteena olevien opiskeli-
9319: Yhteensä 10 000 000 javuorokuusien enimmäismäärä on 250 000 ja
9320: alueellisten koulutuskeskusten opiskelijapäivi-
9321: Valtion talousarviosta annetun lain ( 423/1988) en enimmäismäärä 47 000. Opiskelijavuorokau-
9322: 10 §:n tarkoittamia sitoumuksia saa kohdistaa sien ja opiskelijapäivien enimmäismäärän estä-
9323: käyttösuunnitelman kohtaan 2. sisältyviin hank- mättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksis-
9324: keisiin siten, että vuoden 2001 jälkeen aiheutu- tä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen.
9325: vat menot ovat enintään 5 000 000 mk ja koh- Määrärahasta saa käyttää enintään 3 700 000
9326: taan 1. sisältyviin hankkeisiin siten, että vuoden mk vapaasta sivistystyöstä annetun lain 14 §:n
9327: 2001 jälkeen aiheutuvat menot ovat enintään mukaisiin avustuksiin. Lisäksi määrärahasta saa
9328: 2 000 000 mk. käyttää enintään 1 350 000 mk opetus- ja kult-
9329: tuuritoimen rahoituslain 42 §:n mukaisen avus-
9330: 95. Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat tuksen maksamiseen Suomen Urheilumuseosää-
9331: menot (arviomääräraha) tiölle.
9332: Momentille myönnetään 100 000 mk. Määrärahaa saa käyttää enintään kolmea hen-
9333: Määrärahaa saa käyttää muinaismuistolain kilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaami-
9334: (29511963) toteuttamisesta aiheutuvien meno- seen.
9335: jenja lain nojalla suoritettavien korvausten mak-
9336: samiseen. 52. Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille
9337: Momentille myönnetään 5 514 000 mk.
9338: Määrärahaa saa käyttää vapaasta sivistystyös-
9339: 98. Liikuntatoimi tä annetun lain (632/1998) mukaisten valtion-
9340: osuuksien maksamiseen.
9341: 50. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat
9342: urheilun ja liikuntakasvatustyön tukemiseen
9343: (arviomääräraha) 99. Nuorisotyö
9344: Momentille myönnetään 480 199 000 mk.
9345: Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuri- 50. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat
9346: toimen rahoituksesta annettuun lakiin nuorisonkasvatustyön tukemiseen (arviomäärä-
9347: (635/1998), liikuntalakiin (1 054/ 1998) sekä va- raha)
9348: paasta sivistystyöstä annettuun lakiin Momentille myönnetään 121 101 000 mk.
9349: (632/1998) perustuvien valtionosuuksien ja Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuri-
9350: -avustusten sekä muiden urheilun ja liikuntakas- ,toimen rahoituksesta annettuun lakiin
9351: vatustyön tukemiseen tarkoitettujen avustusten (63511998) ja nuorisotyölakiin (23511995) pe-
9352:
9353:
9354: 87
9355: EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp Pääluokka 29
9356:
9357:
9358: rustuvien valtionosuuksien ja -avustusten sekä Kansainväliseen yhteistyöhön varatusta mää-
9359: muiden nuorisotyön ja -toiminnan tukemiseen rärahasta nuorten kulttuuriryhmien ulkomaisiin
9360: tarkoitettujen avustusten ja apurahojen maksa- esiintymismatkoihin tarkoitettu määräraha osoi-
9361: miseen. Valtionosuuden laskennallisena perus- tetaan Kansainvälisen henkilövaihdonkeskuk-
9362: teena käytettävä yksikköhinta on kuntien nuori- sen CIMO:n kautta edelleen hakijoille myönnet-
9363: sotyön osalta 73 mk alle 29-vuotiasta asukasta täväksi.
9364: kohti. Määrärahaa saa käyttää myös valtakun- Määrärahaa saa käyttää enintään kahta henki-
9365: nallisten nuorisokeskusten tukemiseen, nuoriso- lötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaami-
9366: asiain neuvottelukunnan ja sen jaostojen, valta- seen.
9367: kunnallisten nuorisojärjestöjen avustustoimi-
9368: kunnan, läänien nuorisotoimen, kansainvälisen 51. Nuorten työpajatoiminnan kehittäminen
9369: nuorisoalan yhteistyön, koululaisten iltapäivä- (siirtomääräraha 2 v)
9370: toiminnan, ennalta ehkäisevän huumevalistus- Momentille myönnetään 4 800 000 mk.
9371: työn, nuorisotutkimuksen ja kehittämistoimin- Määrärahaa saa käyttää nuorten työpajatoi-
9372: nan menoihin sekä nuorison kulttuuritapahtu- minnan tukemiseen ja kehittämiseen.
9373: mien järjestämiseen.
9374:
9375:
9376:
9377:
9378: 88
9379: Pääluokka 30 EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp
9380:
9381:
9382:
9383:
9384: Pääluokka 30
9385: MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
9386:
9387:
9388: 01. Maa- ja metsätalousministeriö maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa
9389: noudatettavasta menettelystä annetussa laissa
9390: 21. Maa- ja metsätalousministeriön toimintame- (133611992) tarkoitettuja korvauksia Ahvenan-
9391: not (siirtomääräraha 2 v) maalle.
9392: Momentille myönnetään 177 210 000 mk.
9393: Määrärahaa saa käyttää myös eräiden Suo- 47. (30.15.47) Kasvinjalostustoiminnan edistä-
9394: men tekemien kalastusta koskevien sopimusten minen (arviomääräraha)
9395: valvonnasta aiheutuvien menojen sekä kalastus- Momentille myönnetään 4 500 000 mk.
9396: lain (286/1982) 14 §:n mukaisten korvausten Määrärahaa saa käyttää avustusten maksami-
9397: maksamiseen. seen kasvinjalostustoiminnan edistämisestä an-
9398: netun lain (89611977) mukaisesti kasvinjalosta-
9399: 22. Tietojärjestelmien kehittäminen (siirtomää- jille jalostukseen, kotimaisen kasvinjalostustoi-
9400: räraha 2 v) minnan edistämiseen sekä siihen ja kasvigeeni-
9401: Momentille myönnetään 15 300 000 mk. varojen säilyttämiseen ja käyttöön liittyviin tut-
9402: Määrärahaa saa käyttää maaseutuelinkeino- kimus- ja kehittämishankkeisiin. Varoja saa
9403: hallinnon tietojärjestelmien kehittämisestä käyttää myös kansallisen kasvigeenivaraohjel-
9404: aiheutuvien menojen maksamiseen. man valmistelusta aiheutuviin kuluihin.
9405: Momentin määrärahaa saa käyttää myös sel-
9406: laisten laitteiden tai ohjelmistojen hankintaan, 48. (30.15.48) Poikkeuksellisten tulvien aiheut-
9407: joiden arvo on yli 50 000 mk tai joiden taloudel- tamien vahinkojen korvaaminen (siirtomäärära-
9408: linen pitoaika on yli kolme vuotta. ha 2 v)
9409: Momentille myönnetään 5 000 000 mk.
9410: 41. (30.15.41)Eräätkorvaukset (arviomäärära- Määrärahaa saa käyttää poikkeuksellisten tul-
9411: ha) vien aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta an-
9412: Momentille myönnetään 12 336 000 mk. netun lain (284/1983) 2 §:n mukaisten vahinko-
9413: Määrärahaa saa käyttää kasvinsuojelulain jen ja kustannusten korvaamiseen sekä metsä-
9414: (1203/1994) 9 §:ssä tarkoitettujen korvausten keskusten asiantuntija-avusta aiheutuviin me-
9415: maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös noihin. Määrärahaa saa käyttää myös edellisiin
9416: enintään 200 000 mk hukkakauran torjunnasta vuosiin kohdistuvien menojen maksamiseen.
9417: annetun lain (178/1976) sekä asetuksen
9418: (541/1976) mukaisiin tarkoituksiin. Määrärahaa
9419: saa käyttää myös Siemenperunakeskuksen tuo- 02. Maa- ja metsätalousministeriön tietopal-
9420: tantoalueelia noudatettavista perunanviljelyn velukeskus
9421: vaatimuksista annetun lain (356/1995) 2 ja
9422: 3 §:stä johtuvien perunanviljelyn lisäkustannus- 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
9423: ten korvaamiseen ja perunan vaalean rengasmä- Momentille myönnetään nettomäärärahaa
9424: dän tehostetun hävittämisen aiheuttamien meno- 54 925 000 mk.
9425: jen maksamiseen. Määrärahasta saa maksaa Määrärahaa saa käyttää myös eräiden ED-
9426: myös edellisiin vuosiin kohdistuvia menoja ja hankkeiden rahoittamiseen.
9427: korvauksia. Määrärahasta saa maksaa myös
9428:
9429: 12 200839 89
9430: EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp Pääluokka 30
9431:
9432:
9433: 03. Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta Määrärahaa saa käyttää lähinnä eri virasto-
9434: jen, laitosten tai muiden yksiköiden yhteistyönä
9435: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) suoritettavasta hallinnonalan strategista valmis-
9436: Momentille myönnetään 3 126 000 mk. telua sekä hallinnonalan vastuulla olevien elin-
9437: keinojen kehittämistä tukevasta tutkimustoimin-
9438: nasta ja tämän tutkimustoiminnan ohjauksesta
9439: 04. Maa- ja metsätalousministeriön hallin- aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa
9440: nonalan muut menot saa käyttää palkkaus- ja muista kulutusmenois-
9441: ta, tutkimushankkeiden asiantuntija-arvioinneis-
9442: 25. Eläinlääkintähuolto (arviomääräraha) ta ja valtion virastoihin tai laitoksiin tapahtuvis-
9443: Momentille myönnetään 7 500 000 mk. ta sijoitusmenoiksi luettavista laitehankinnoista
9444: Määrärahaa saa käyttää eläintautien vastusta- aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa
9445: misesta ja ennaltaehkäisemisestä, eläinsuojelus- saa käyttää myös eurooppalaisten tutkimushank-
9446: ta ja muusta eläinlääkintähuollosta, korvauksis- keiden rahoittamiseen. Määrärahaa saa käyttää
9447: ta, koulutuksesta, eläinlääkäreiden erikoistumi- enintään 95 henkilötyövuotta vastaavan henki-
9448: sesta ja toimituspalkkioista sekä tutkimusapura- löstön paikkaamisesta aiheutuvien menojen
9449: hojen myöntämisestä ja tilapäisen työvoiman maksamiseen.
9450: paikkaamisesta aiheutuvien menojen maksami-
9451: seen. 66. Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (ar-
9452: Määrärahaa saa käyttää enintään kymmentä viomääräraha)
9453: henkilötyövuotta, josta enintään seitsemän Momentille myönnetään 15 100 000 mk.
9454: eläinlääkäreiden erikoistumiseen, vastaavan Määrärahaa saa käyttää maa- ja metsätalous-
9455: henkilöstön paikkaamisesta aiheutuvien meno- ministeriön toimialaan liittyvien jäsenmaksujen
9456: jen maksamiseen. ja vapaaehtoisten rahoitusosuuksien maksami-
9457: seen kansainvälisille organisaatioille sekä mui-
9458: 26. Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha hin kansainvälisten sitoumusten aiheuttamiin ul-
9459: 2 v) komaille meneviin maksuihin.
9460: Momentille myönnetään 12 000 000 mk.
9461: Määrärahaa saa käyttää niiden kulutusmeno-
9462: jen maksamiseen, jotka aiheutuvat yhteistyöstä 12. Maa- ja puutarhatalouden tulotuki
9463: kansainvälisten järjestöjen puitteissa, solmituis-
9464: 41. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki
9465: ta kansainvälisistä ja valtioiden välisistä sopi-
9466: (siirtomääräraha 2 v)
9467: muksista ja muusta alan kansainvälisestä yhteis-
9468: työstä. Lisäksi määrärahaa saa käyttää maa- ja Momentille myönnetään 3 399 000 000 mk.
9469: metsätalousministeriön toimialan lähialueyh- Määrärahaa saa käyttää maa- ja puutarhata-
9470: teistyöhankkeiden valmistelusta ja hallinnoin- louden kansallisista tuista annetun lain
9471: nista aiheutuviin menoihin sekä kansainvälisen (1059/1994) mukaiseen tukeen. Määrärahaa saa
9472: taloudellis-teknologisen yhteistyön edistämi- lisäksi käyttää neuvoston asetuksen (EY
9473: seen tähtäävien soveltuvuustutkimusten yms. 1254/1999) mukaisen emolehmien kansallisen
9474: selvitysten hankkimiseen. Määrärahaa saa käyt- lisäpalkkion kansallisen ja EU:n rahoitusosuu-
9475: tää enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan den ja komission päätökseen (971428/EY) perus-
9476: tilapäisen henkilöstön palkkausmenojen maksa- tuvan kasvinviljelyn kansallisen tuen maksami-
9477: miseen. seen sekä perunantuotannon, hunajantuotannon
9478: ja vilja- ja nurmikasvien siementuotannon kan-
9479: 27. Yhteistutkimukset (siirtomääräraha 3 v) sallisista tuista ja viljelijöiden opintorahasta ai-
9480: Momentille myönnetään 37 000 000 mk. heutuviin menoihin. Määrärahaa saa käyttää
9481: myös tukijärjestelmien suunnittelusta, seuran-
9482:
9483:
9484: 90
9485: Pääluokka 30 EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp
9486:
9487:
9488:
9489: nasta ja kertaluontoisista toimeenpanotehtävistä mk. Määrärahasta saa maksaa myös edellisiin
9490: aiheutuviin menoihin sekä tuotantosuunnan vuosiin kohdistuvia menoja.
9491: vaihtamisesta aiheutuvien tulonmenetysten kor- Vuonna 2001 saa tehdä EU:n komission vuo-
9492: vaamiseksi vuosina 1998 ja 1999 tehdyistä sopi- sille 2000-2006 hyväksymän maatalouden ym-
9493: muksista (väliaikainen tulotuki) aiheutuviin me- päristötukijärjestelmän mukaisia sitoumuksia ja
9494: noihin. sopimuksia siten, että niistä aiheutuu vuosina
9495: Vuonna 2001 ja sitä aikaisemmin tehdyistä 2002-2010 menoja yhteensä enintään
9496: päätöksistä saa aiheutua ao. vuosiin kohdistuvia 1 500 000 000 mk.
9497: vuoden 2002 määrärahasta maksettavia menoja
9498: enintään 500 000 000 mk. 46. Luonnonhaittakorvaus (siirtomääräraha 2 v)
9499: Momentille myönnetään 2 513 100 000 mk.
9500: 43. EU-tulotuki (arviomääräraha) Määrärahaa saa käyttää EU:n komission vuo-
9501: Momentille myönnetään 2 370 500 000 mk. sille 1995-1999 hyväksymän toimenpideohjel-
9502: Määrärahaa saa käyttää Euroopan unionin ko- man ja uuden, vuosille 2000-2006 hyväksytyn
9503: konaan rahoittamien maa- ja puutarhatalouden horisontaalisen maaseudun kehittämisohjelman
9504: tulotukien ja niihin verrattavien muiden Euroo- mukaisten luonnonhaittakorvausten maksami-
9505: pan unionin kokonaan rahoittamien menojen seen. Määrärahasta saa maksaa myös edellisiin
9506: maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös eu- vuosiin kohdistuvia menoja.
9507: roon siirtymisen vuoksi suoritettavan tasaustuen
9508: maksamiseen.
9509: 13. Maataloustuotteiden markkinointi ja
9510: 44. Satovahinkojen korvaaminen (siirtomäärä- tuotannon tasapainottaminen
9511: raha 3 v)
9512: Momentille myönnetään 20 000 000 mk. 41. Maataloustuotannon tasapainottamismenot
9513: Määrärahaa saa käyttää satovahinkojen kor- (siirtomääräraha 3 v)
9514: vaamisesta annettavan lain mukaisten korvaus- Momentille myönnetään 1 000 000 mk.
9515: ten maksamiseen. Määrärahasta saa maksaa Määrärahaa saa käyttää ennen vuotta 1995
9516: myös edellisiin vuosiin kohdistuvia korvauksia. päätetyistä maataloustuotannon tasapainottami-
9517: sesta annetun lain (1261 /1989) mukaisista sopi-
9518: 45. Maatalouden ympäristötuki (siirtomäärära- muksista, pellon metsityspalkkioista ja muista
9519: ha 2 v) toimenpiteistä, maataloustuotannon ohjaamises-
9520: Momentiile myönnetään 1 679 000 000 mk. ta annetun lain (446/1977) mukaisista sopimuk-
9521: Määrärahaa saa käyttää EU:n komission vuo- sista, maataloustuotannon ohjaamisesta ja tasa-
9522: siile 1995-1999 hyväksymän maatalouden ym- painottamisesta annetun lain (81/1983) mukai-
9523: päristöohjelman ja vuosille 2000-2006 hyväk- sista sopimuksista ja metsityspalkkioista aihe-
9524: symän horisontaalisen maaseudun kehittämisoh- utuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa
9525: jelman mukaisten maatalouden ympäristötukien käyttää maksuteknisistä syistä myös edellisiltä
9526: maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös val- vuosilta siirtyneiden menojen maksamiseen.
9527: tion kokonaan rahoittamaan useiden tilojen yh-
9528: teisten vesitaloudellisten toimenpiteiden hanke- 42. Luopumiskorvaukset (arviomääräraha)
9529: kohtaiseen suunnitteluun enintään 500 000 mk, Momentille myönnetään 414 000 000 mk.
9530: suojavyöhykkeiden yleissuunnitteluun enintään Määrärahaa saa käyttää luopumiseläkelain
9531: 3 000 000 mk, maatalouden ympäristötukeen ( 1611974) ja luopumiskorvauslain (1330/1992)
9532: liittyvän koulutuksen maksamiseen enintään mukaisten korvausten maksamiseen.
9533: 5 000 000 mk ja ympäristötuen toimeenpanosta,
9534: seurannasta ja kehittämisestä valtiolle aiheutu- 43. Menekinedistäminen (siirtomääräraha 3 v)
9535: vien menojen maksamiseen enintään 2 500 000 Momentille myönnetään 27 600 000 mk.
9536:
9537: 91
9538: EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp Pääluokka 30
9539:
9540:
9541: Määrärahaa saa käyttää maa- ja puutarhata- 60. Siirto interventiorahastoon
9542: loustuotteiden tunnetuksi tekemiseen ja mene- Momentille myönnetään 8 000 000 mk.
9543: kin edistämiseen sekä hunajantuotannon ja Määrärahaa saa käyttää Maatalouden inter-
9544: markkinoinnin edistämiseen myönnettävien ventiorahaston ottamien lainojen korkojen sekä
9545: avustusten maksamiseen maa- ja metsätalousmi- muiden Maatalouden interventiorahastosta an-
9546: nisteriön asetuksella tarkemmin säädettävin pe- netussa laissa (1206/ 1994) ja asetuksessa
9547: rustein. Määrärahaa saa lisäksi käyttää neuvos- (158711994) tarkoitettujen menojen maksami-
9548: ton asetuksen (EY 122111997) mukaisesta huna- seen, joita ei rahoiteta EU:n maatalouden oh-
9549: jan tuotannon ja markkinoinnin kehittämiseksi jaus- ja tukirahaston tukiosastosta.
9550: laaditusta ohjelmasta aiheutuviin menoihin.
9551:
9552: 44. Laatujärjestelmien kehittäminen (siirtomää- 14. Maatilatalouden rakenteen ja maaseudun
9553: räraha 3 v) kehittäminen
9554: Momentille myönnetään 7 000 000 mk.
9555: Määrärahaa saa käyttää kansallisen elintar- Maatilatalouden kehittämisrahaston (MAKE-
9556: vikkeiden laatustrategian toteuttamisesta aihe- RA) varoista saa käyttää enintään 3 600 000 mk
9557: utuvien ostopalveluiden sekä avustusten maksa- rahaston maksuliikenteen, kirjanpidon ja peri-
9558: miseen. mistehtävien sekä rahaston toiminnan suunnitte-
9559: luun, kehittämiseen ja seurantaan liittyvien teh-
9560: 47. Maataloustuotannon lopettamistuet ja pel- tävien hoitamisesta aiheutuviin menoihin.
9561: lonmetsitystuki (siirtomääräraha 2 v)
9562: Momentille mycnnetään 484 000 000 mk. 43. Maaseudun kehittäminen (siirtomääräraha
9563: Määrärahaa saa käyttää maatalousyrittäjien 3 v)
9564: luopumistuesta annetun lain (1293/1994), kasvi- Momentille myönnetään 19 700 000 mk.
9565: huonetuotannon ja omenanviljelyn lopettamistu- Määrärahaa saa käyttää valtakunnallisista
9566: esta annetun lain (129711994) sekä maatalous- maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeista
9567: tuotannon lopettamistuesta annetun lain aiheutuvien menojen maksamiseen.
9568: (1340/1996) perusteella myönnettävien lopetta-
9569: mistukien ja hoitokustannusten sekä EU:n ko- 48. Puutarhayritysten korkoavustus (siirtomää-
9570: mission hyväksymän toimenpideohjelman mu- räraha 2 v)
9571: kaisen pellonmetsitystuen maksamiseen sekä Momentille myönnetään 4 000 000 mk.
9572: ennen vuotta 1995 tehdyistä metsityssitoumuk- Määrärahaa saa käyttää puutarhayrityksille
9573: sista aiheutuvien menojen maksamiseen. vuosina 1995-1997 myönnettyjen korkotuki-
9574: lainojen ja korkotuetuiksi muutettujen lainojen
9575: 48. Puutarhatalouden erityistoimenpiteet (ar- korkoavustusten maksamiseen. Lisäksi määrära-
9576: viomääräraha) haa saa käyttää korkoavustuksiin Kera Oy:n ja
9577: Momentille myönnetään 2 500 000 mk. Arsenal Oy:n vastaaviin tarkoituksiin myöntä-
9578: Määrärahaa saa käyttää EU:n rahoitusosuuk- mille lainoille.
9579: sien maksamiseen hedelmän- ja vihannestuotta-
9580: jaorganisaatioiden sellaisiin menoihin, jotka ai- 49. Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (ar-
9581: heutuvat hedelmä- ja vihannesmarkkinoiden ta- viomääräraha)
9582: sapainottamistoimenpiteistä. Määrärahaa saa Momentille myönnetään 160 000 000 mk.
9583: käyttää myös EU:n rahoitusosuuksien maksami- Määrärahaa saa käyttää maaseutuelinkeino-
9584: seen elävien kasvien ja kukkaviljelyn tuotteiden jen rahoituslain (329/1999), porotalouden ja
9585: erityistoimenpiteistä aiheutuviin menoihin. luontaiselinkeinojen rahoituslain ( 45/2000),
9586: maa- ja metsätalouden rakennepoliittisista toi-
9587: menpiteistä annetun lain (1303/ 1994), maaseu-
9588:
9589: 92
9590: Pääluokka 30 EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp
9591:
9592:
9593: tuelinkeinolain ( 1295/ 1990) ja maatilalain Vuonna 2001 saa tehdä uusia myöntämispää-
9594: ( 188/1977) mukaisista korkotukilainoista, aikai- töksiä yhteensä 331 500 000 markalla.
9595: semman lainsäädännön mukaisista perusluotois- Mikäli vuoden 2000 myöntämisvaltuutta on
9596: ta sekä eräiden maatilatalouden luottojen va- jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneen osan
9597: kauttamisesta annetun lain (511/1985) mukaisis- myöntää vuonna 2001.
9598: ta lainoista sekä maaseudun pienimuotoisen Määrärahaa saa käyttää EU:n ohjelmakauden
9599: elinkeinotoiminnan edistämisestä annetun lain 2000-2006 Euroopan maatalouden ohjaus- ja
9600: (l 031/1986) mukaisista korkotukilainoista luot- tukirahastosta (EMOTR) ja Euroopan aluekehi-
9601: tolaitoksille suoritettavien korkohyvitysten tysrahastosta (EAKR) rahoitettavien tavoiteoh-
9602: maksamiseen. jelmien 1 ja 2, Leader+- ja lnterreg-yhteisöaloit-
9603: Vuonna 2001 korkotukea saa hyväksyä enin- teiden, pilottihankkeiden sekä alueellisen maa-
9604: tään 900 000 000 markan lainapääomalle. seudun kehittämisohjelman hankkeiden valtion
9605: rahoitusosuuden maksamiseen. Määrärahasta
9606: 61. Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahas- saa maksaa myös ohjelmakauden 1995-1999
9607: ton osallistuminen elintarviketalouden ja maa- tavoiteohjelmien, yhteisöaloitteiden, pilotti-
9608: seudun rakennetoimenpiteisiin (arviomäärära- hankkeiden sekä ohjelmien toteuttamiseksi tar-
9609: ha) vittavan teknisen avun menoja.
9610: Momentille myönnetään 216 000 000 mk. Määrärahaa saa käyttää myös tekniseen apuun
9611: Vuonna 2001 saa tehdä uusia myöntämispää- yhteisön tuen tukiedellytysten mukaisesti yhdes-
9612: töksiä yhteensä 157 000 000 markalla. sä momenteilla 30.14.61 ja 26.98.61 olevien
9613: Mikäli vuoden 2000 myöntämisvaltuutta on EU -osuuksien kanssa sekä alueellisen maaseu-
9614: jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneen osan dun kehittämisohjelman osalta kokonaan kansal-
9615: myöntää vuonna 2001. lisesti rahoitettavana osuutena sisältäen myös
9616: Määrärahaa saa käyttää EU:n ohjelmakauden ohjelmien arviointiin tarvittavat varat. Määrära-
9617: 2000-2006 tavoite 1-ohjelmia, Leader+-yhtei- haa saa käyttää myös ohjelmien toteuttamiseen
9618: söaloitetta ja alueellista maaseudun kehittämis- tarvittavan henkilöstön palkkaamiseen koko-
9619: ohjelmaa toteuttavien hankkeiden ja pilottihank- naan valtion varoin.
9620: keiden Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukira- Määräraha on alueiden kehittämisestä anne-
9621: hastosta (EMOTR) maksettavana rahoitusosuu- tun lain 6 §:n mukainen aluekehitysraha.
9622: tena. Määrärahasta saa maksaa myös ohjelma-
9623: kauden 1995-1999 tavoiteohjelmien, yhteisö-
9624: aloitteiden ja pilottihankkeiden sekä ohjelmien 15. Muut maatalouden menot
9625: teknisen avun menoja EMOTR-O:n rahoitus-
9626: osuutena. 40. Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittä-
9627: Määrärahaa saa yhdessä vastinrahoitusmo- miseen (siirtomääräraha 3 v)
9628: mentin määrärahojen kanssa käyttää myös Eu- Momentille myönnetään 66 400 000 mk.
9629: roopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston oh- Määrärahaa saa käyttää maaseudun neuvonta-
9630: jausosaston osarahoittamien ohjelmien toteutta- järjestöjen valtionavusta annetun valtioneuvos-
9631: miseen tarvittavan teknisen avun maksamiseen. ton päätöksen (VNp 1472/1992) mukaisesti lä-
9632: Määräraha on alueiden kehittämisestä anne- hinnä neuvontaan ja tutkimukseen myönnettä-
9633: tun lain (113511993) 6 §:n mukainen aluekehi- vien valtionapujen maksamiseen.
9634: tysraha.
9635: 44. Hevostalouden edistäminen vedonlyönnistä
9636: 62. Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoitta- hevoskilpailuissa kertyvillä varoilla (arviomää-
9637: masta maaseudun kehittämisestä (arviomäärä- räraha)
9638: raha) Momentille myönnetään 31 500 000 mk.
9639: Momentille myönnetään 269 800 000 mk.
9640:
9641:
9642: 93
9643: EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp Pääluokka 30
9644:
9645:
9646: Määrärahaa saa käyttää totopeliasetuksen Määrärahaa saa käyttää Maatalouden tutki-
9647: (236/1995) 6 §:ssä tarkoitetusta valtion osuu- muskeskuksen maa- ja vesirakennustöistä aihe-
9648: desta suoritettavien avustusten maksamiseen, utuvien menojen maksamiseen.
9649: valtionavusta hevoskasvatuksen edistämiseen ja
9650: hevosurheilun tukemiseen annetun asetuksen
9651: (24411992) mukaisesti sekä luottolaitosten va- 22. Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos
9652: roista myönnettävistä eräistä korkotukilainoista
9653: annetun lain (1 015/1977) mukaisten lainojen Mikäli momentin 30.22.21 määrärahoja on
9654: korkohyvitysten ja hevostalousneuvottelukun- 28.2.2001 jäänyt käyttämättä, saadaan säästynyt
9655: nan sekä hevostalouslain (79611993) mukaisten osa kyseisen momentin määrärahoista käyttää
9656: menojen maksamiseen. Vuonna 2001 ei hyväk- 1.3.2001 lukien momentin 30.21.21 vastaaviin
9657: sytä luottolaitosten varoista myönnettävistä menoihin.
9658: eräistä korkotukilainoista annetun lain mukaisia
9659: uusia korkotukilainoja. Aiemmin myönnettyjen 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
9660: korkotukilainojen korkohyvitysten määrä on Momentille myönnetään nettomäärärahaa
9661: neljän ensimmäisen lainavuoden aikana 4 pro- 2 410 000 mk.
9662: senttia ja lainavuosien 5-8 aikana 2 prosenttia. Lakkautetaan ylijohtajan virka (A30)
9663: Kahdeksannen lainavuoden jälkeen korkohyvi- 1.3.2001 lukien.
9664: tystä ei makseta.
9665:
9666: 45. Valtionapu 4H-toimintaan 31. Metsätalouden edistäminen ja valvonta
9667: Momentille myönnetään 25 700 000 mk.
9668: Määrärahaa saa käyttää 4H-toiminnan tuke- 24. Eräät metsätalouden yhteiskunnalliset pal-
9669: miseen. velut ja yleinen uittoväylätuki (siirtomääräraha
9670: 3 v)
9671: Momentille myönnetään 23 000 000 mk.
9672: 21. Maatalouden tutkimuskeskus Määrärahaa saa käyttää Metsähallituksen
9673: maa- ja vesialueiden virkistyskäyttöön liittyvi-
9674: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) en maksuttomien palveluiden tuottamisesta, erä-
9675: Momentille myönnetään nettomäärärahaa valvonnasta, viranomaistehtävistä ja yleisistä
9676: 165 075 000 mk. uittoväylätöistä aiheutuvien menojen maksami-
9677: seen. Määrärahaa saa käyttää myös riista- ja ka-
9678: 22. Torjunta-ainetarkastukset (arviomääräraha) latalouden hoitoon liittyvistä tehtävistä sekä
9679: Momentille myönnetään 2 268 000 mk. edellä mainittuihin toimintoihin liittyvistä in-
9680: Määrärahaa saa käyttää torjunta-aineasetuk- vestoinneista ja yhteiskunnallisia palveluja kos-
9681: sen (51511998) 18 §:ssä tarkoitetusta toiminnas- kevista selvityksistä aiheutuvien menojen mak-
9682: ta aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrära- samiseen.
9683: haa saa käyttää keskimäärin enintään 13 henki- Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä
9684: lötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkausme- annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa.
9685: nojen maksamiseen.
9686: 25. Metsäpuiden siemenhuolto
9687: 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 4 900 000 mk.
9688: Momentille myönnetään 600 000 mk. Määrärahaa saa käyttää metsäpuiden siemen-
9689: viljelysten perustamisesta ja nuoruusvaiheen
9690: 77. Maa- ja vesirakennustyöt (siirtomääräraha hoidosta sekä metsäpuiden siementen varmuus-
9691: 3 v) varastoinnista aiheutuvien menojen maksami-
9692: seen. Määrärahaa saa käyttää myös muovihuo-
9693: Momentille myönnetään 100 000 mk.
9694:
9695: 94
9696: Pääluokka 30 EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp
9697:
9698:
9699:
9700: nesiemenviljelysten investointimenoihin sekä 44. Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaami-
9701: valtionapujen maksamiseen edellä mainittuihin seen (siirtomääräraha 3 v)
9702: tarkoituksiin. Momentille myönnetään 296 000 000 mk.
9703: Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalou-
9704: 42. Valtionapu metsätalouden edistämis- ja val- den rahoituksesta annetun lain mukaisen val-
9705: vontaorganisaatioille tiontuen ja vahingonkorvauslain ( 412/197 4) mu-
9706: Momentille myönnetään 247 400 000 mk. kaisten työnantajan maksettavien vahingonkor-
9707: Määrärahaa saa käyttää metsäkeskuksille ja vausten maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa
9708: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiolle sää- käyttää metsäviestinnästä eli metsäalan viestin-
9709: dösten perusteella aiheutuviin muihin menoihin nän edistäruishankkeista ja erillisistä tiedotus-
9710: kuin metsänparannuslain (140/1987) ja kestä- projekteista sekä metsäviestintää tukevan aineis-
9711: vän metsätalouden rahoituksesta annetun lain ton tuottamisesta aiheutuvien menojen maksa-
9712: ( 1094/ 1996) mukaisten töiden hankekohtaisen miseen.
9713: suunnittelun ja työnjohdon ja jo suunniteltujen Valtiontuesta saa käyttää enintään 14 000 000
9714: metsäteiden ja ojitusten työnjohdon menoihin. mk EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston
9715: Lisäksi määrärahaa saa käyttää toimitilahankin- tukiosaston rahoittamaan maatalouden metsätoi-
9716: tojen rahoittamiseen myönnettävien valtionapu- menpideohjelmaan sisältyvien töiden kansallis-
9717: jen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös ten rahoitusosuuksien maksamiseen valtion
9718: metsäkeskusten ja Metsätalouden kehittämiskes- osalta. EU:n rahoitusosuuteen, joksi arvioidaan
9719: kus Tapion valtionaputoiminnan liiketaloudelli- 14 000 000 mk, käytetään aikaisemmilta vuosil-
9720: sin perustein hinnoitelluista suoritteista perittä- ta siirtyviä määrärahoja. Valtiontuesta saa käyt-
9721: vien maksujen alentamiseen. tää enintään 4 000 000 mk metsäviestinnästä ai-
9722: Määrärahasta saa käyttää enintään 100 000 heutuviin menoihin.
9723: mk puutavaranmittauslain (364/1991) 44 §:ssä Vuonna 2001 saa hyväksyä edellä mainittu-
9724: mainittuihin menoihin myönnettävien valtion- jen lakien mukaisten tukien piiriin kansallisesti
9725: apujen maksamiseen. kokonaan rahoitettavat työt, joiden valtiontuki
9726: on enintään 300 000 000 mk.
9727: 43. Eräät korvaukset (arviomääräraha) Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä
9728: Momentille myönnetään 1 600 000 mk. annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa.
9729: Määrärahaa saa käyttää metsän hyönteis- ja
9730: sienituhojen torjunnasta annetun lain perusteel- 45. Metsäluonnon hoidon edistäminen (siirto-
9731: la aiheutuvien korvausten ja muiden menojen määräraha 3 v)
9732: sekä Iijoen ja Hassanjoen vesistön uittoväylät- Momentiile myönnetään 25 000 000 mk.
9733: öistä aiheutuneiden vahinkojen korvausten sekä Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalou-
9734: vahinkojen arvioimisesta aiheutuvien menojen den rahoituksesta annetun lain 19 §:ssä tarkoite-
9735: maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää tun ympäristötuen ja mainitun lain 20 §:ssä tar-
9736: metsälaissa tarkoitetuista uhkasakkolain koitetuista metsäluonnon hoitohankkeista sekä
9737: (1113/1990) mukaisista ja niihin verrattavista metsien ympäristönhoitoa ja biologisen moni-
9738: suorituksista aiheutuvien sellaisten menojen muotoisuuden säilyttämistä tukevista valtakun-
9739: maksamiseen, jotka maksetaan etukäteen val- nallisista hankkeista ja toimenpiteistä aiheutu-
9740: tion varoista. vien menojen maksamiseen.
9741:
9742: 50. Eräät metsätalouden valtionavut
9743: Momentiile myönnetään 12 000 000 mk.
9744:
9745:
9746:
9747:
9748: 95
9749: EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp Pääluokka 30
9750:
9751:
9752: Määrärahaa saa käyttää avustusten maksami- Määrärahaa saa käyttää maa-alueiden ja ra-
9753: seen käyttösuunnitelmassa mainituille yhdistyk- kennusten hankinnasta aiheutuvien menojen
9754: sille ja säätiöille. maksamiseen.
9755: Metsäntutkimuslaitos saa tehdä maa-alueiden
9756: Käyttösuunnitelma: mk ja rakennusten hankintaa koskevia sitoumuksia
9757: siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja vuon-
9758: na 2001 ja sen jälkeen yhteensä enintään
9759: Föreningen för Skogskultur rf 300 000 775 000 mk.
9760: Työtehoseura ry 2 800 000
9761: Metsämuseosäätiö 2 200 000
9762: 33. Metsähallitus
9763: Mustilan Kotikunnas-säätiö 200 000
9764: Suomen Metsäyhdistys ry 500 000 1. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet
9765: Metsähallitus hoitaa hallinnassaan olevaa val-
9766: Euroopan Metsäinstituutti ry 6 000 000 tion maa- ja vesiomaisuutta ekologisesti, talou-
9767: Yhteensä 12 000 000 dellisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla siten
9768: kuin maa- ja metsätalousministeriön kanssa tu-
9769: 83. Lainat puuntuotannon kestävyyden turvaa- losohjauksessa tarkemmin sovitaan.
9770: miseen (siirtomääräraha 3 v) Metsähallituksen toimintaa kehitetään Kan-
9771: sallinen metsäohjelma 2010:n linjausten mukai-
9772: Momentille myönnetään 2 000 000 mk.
9773: sesti.
9774: Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalou-
9775: den rahoituksesta annetun lain mukaisten laino- Metsähallitus tuottaa yhteiskunnallisia virkis-
9776: tyspalveluita ja siemenhuoltotöitä sekä ylläpitää
9777: jen maksamiseen.
9778: Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä uittorakenteita. Lisäksi Metsähallitus toteuttaa
9779: erävalvontaa ja riista- ja kalataloutta koskevia
9780: annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa.
9781: hankkeita.
9782: Metsähallitus tukee Itä- ja Pohjois-Suomen
9783: 32. Metsäntutkimuslaitos työllisyyttä pitämällä näillä alueilla metsätöissä
9784: henkilötyön osuuden mahdollisimman suurena.
9785: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Metsähallitus tekee luonnonsuojelualuehan-
9786: kintoja ympäristöministeriön ohjauksessa siten,
9787: Momentille myönnetään nettomäärärahaa
9788: että luonnonsuojelualueiden hankkimiseen,
9789: 207 037 000 mk.
9790: Metsähallitukselle myynnistä ja hankinnoista
9791: syntyviin kuluihin ja maanvaihdon välirahaan
9792: 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v)
9793: käytetään yhteensä 90 milj. mk.
9794: Momentille myönnetään 2 500 000 mk. Metsähallitus voi avustaa Suomen Metsäsää-
9795: tiötä vuonna 2001 enintään 1 milj. markalla.
9796: 77. Metsien perusparannukset (siirtomääräraha Metsähallituksen hallinnassa olevien luon-
9797: 3 v) nonsuojelualueiden palvelu- ja muut toimintata-
9798: Momentille myönnetään 650 000 mk. voitteet asetetaan pääluokan 35 luvussa 20.
9799: Määrärahaa saa käyttää metsäteiden rakenta- 2. Investointien enimmäismäärä ja tärkeim-
9800: misesta ja kunnossapidosta, soiden kuivatukses- mät kohteet
9801: ta, perusmetsityksestä ja -lannoituksesta aihe- Metsähallituksen investoinneista saa aiheu-
9802: utuvien menojen maksamiseen. tua menoja vuonna 2001 enintään 200 milj. mk.
9803: Tämän lisäksi Metsähallitus saa suorittaa inves-
9804: 87. Maan hankkiminen (siirtomääräraha 3 v) tointeja, jotka työministeriö, ympäristöministe-
9805: Momentille myönnetään 380 000 mk. riö tai maa- ja metsätalousministeriö rahoittaa
9806: sekä käyttää hallinnassaan olevaa maa- ja vesi-
9807:
9808: 96
9809: Pääluokka 30 EK 3U2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp
9810:
9811:
9812:
9813: omaisuutta vaihtomaina luonnonsuojelualuei- 42. Petoeläinten ja hylkeiden aiheuttamien va-
9814: den hankintaan. Tärkeimmät investointikohteet hinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v)
9815: ovat kiinteistörakenteen parantamiseen ja luon- Momentille myönnetään 17 000 000 mk.
9816: nonsuojelualueiden hankintaan liittyvät maa- ja Määrärahaa saa käyttää metsästyslain
9817: vesialuehankinnat sekä rakennukset. 87 §:ssä mainittujen muiden kuin hirvieläinten
9818: Metsähallitus saa tehdä vuonna 2001 inves- aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen sekä va-
9819: tointeja koskevia sitoumuksia, joista saa aiheu- hinkojen estämisestä, kysymyksessä olevien
9820: tua menoja seuraavina varainhoitovuosina enin- eläinkantojen seurannasta ja suojelemisesta ai-
9821: tään 200 milj. mk. heutuvien menojen maksamiseen.
9822: 3. Lainanotto ja takaukset
9823: Metsähallitus oikeutetaan ottamaan valtion 43. Porotalouden edistäminen (siirtomääräraha
9824: liikelaitoksista annetun lain (627/1987) 8 §:n 2 2 v)
9825: momentissa tarkoitettua lainaa enintään 200 Momentille myönnetään 9 300 000 mk.
9826: milj. mk. Määrärahaa saa käyttää porotalouden edistä-
9827: Lisäksi valtioneuvosto saa oikeuttaa Metsä- miseen myönnettävien valtionapujen maksami-
9828: hallituksen antamaan vastavakuutta vaatimatta seen.
9829: omavelkaisia takauksia siemen- ja taimituotan-
9830: toa sekä Metsähallituksen toimialan konsultoin- 44. Tenojoen kalastuslupamaksut ja viehekalas-
9831: tia harjoittavien tytäryhtiöiden ottamien yhteen- tusmaksut (arviomääräraha)
9832: sä enintään 30 milj. markan lainojen vakuudek-
9833: Momentille myönnetään 11 700 000 mk.
9834: si.
9835: Määrärahaa saa käyttää Tenojoen kalastuslu-
9836: patuloista kalastuskunnille ja muille vesialueen
9837: 41. Kala-, riista- ja porotalous omistajille palautettavan osuuden maksamiseen
9838: sekä kalastuslain (286/1982) 89 a §:n mukaises-
9839: 25. Kalakannan hoitovelvoitteet (siirtomäärära- ti viehekalastusmaksujen palautuksina vesialu-
9840: ha 2 v) eiden omistajille ja vuonna 2001 kerättävien vie-
9841: hekalastusmaksujen kannosta valtiolle aiheutu-
9842: Momentille myönnetään 10 000 000 mk.
9843: vien kulujen maksamiseen.
9844: Määrärahaa saa käyttää vesioikeudellisten
9845: velvoitepäätösten lupaehtojen edellyttämistä ka-
9846: 45. Kalatalouden edistäminen (siirtomääräraha
9847: lakannan hoitotoimenpiteistä aiheutuvien meno-
9848: 2 v)
9849: jen maksamiseen.
9850: Momentille myönnetään 31 248 000 mk.
9851: 40. Metsästyksen ja riistanhoidon edistäminen Määrärahaa saa käyttää kalastuslain
9852: (siirtomääräraha 2 v) (28611982) 91 ja 91 a §:n perusteella vesialuei-
9853: den omistajille kalavesien käytöstä maksetta-
9854: Momentille myönnetään 37 880 000 mk.
9855: viin korvauksiin, kalastusaluetoiminnasta, ka-
9856: Määrärahaa saa käyttää riistanhoitomaksusta
9857: Iastusalan järjestöjen toiminnasta, kalatalouden
9858: ja pyyntilupamaksusta annetun lain ( 61611993)
9859: edistämisestä sekä valtiolle maksun kannosta ja
9860: 3 §:ssä tarkoitettujen menojen maksamiseen.
9861: kalastuksenhoitomaksurekisterin pidosta aihe-
9862: utuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa
9863: 41. Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen kor-
9864: käyttää enintään viittä henkilötyövuotta vastaa-
9865: vaaminen (arviomääräraha)
9866: van henkilöstön paikkaamisesta aiheutuvien me-
9867: Momentille myönnetään 25 000 000 mk. nojen maksamiseen.
9868: Määrärahaa saa käyttää riistanhoitomaksusta
9869: ja pyyntilupamaksusta annetun lain (616/1993)
9870: 6 §:ssä tarkoitettujen menojen maksamiseen.
9871:
9872:
9873: 13 200839 97
9874: EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp Pääluokka 30
9875:
9876:
9877: 62. Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja ra- 7 4. Kalanviljelylaitosten ja tutkimusasemien pe-
9878: kenne politiikan edistäminen (siirtomääräraha rusparannukset (siirtomääräraha 3 v)
9879: 3 v) Momentille myönnetään 2 500 000 mk.
9880: Momentille myönnetään 86 000 000 mk.
9881: Määrärahaa saa käyttää elinkeinokalatalou-
9882: den kansallisesti rahoitettavista edistämistoi- 51. Vesivarojen käyttö ja hoito
9883: menpiteistä aiheutuvien menojen sekä kalatalou-
9884: den ohjaamisen rahoitusvälineen varoista ja Eu- 22. Vesivarojen käytön ja hoidon menot (siirto-
9885: roopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tu- määräraha 2 v)
9886: kiosastosta rahoitettavien kalataloutta koskevi- Momentille myönnetään 29 300 000 mk.
9887: en toimenpiteiden EU:n rahoitusosuuden ja val- Määrärahaa saa käyttää vesivarojen käyttöön
9888: tion rahoitusosuuden maksamiseen. Määrärahas- ja hoitoon liittyviin erillismenoihin sekä pohja-
9889: ta on varattu 39 000 000 mk EU:n osarahoitta- vesiselvitysten kenttähenkilöstön lisäksi enin-
9890: mien hankkeiden valtion rahoitusosuutta varten. tään 19 henkilötyövuotta vastaavan määräaikai-
9891: Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä sen henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen.
9892: annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa.
9893: 30. Vesihuoltolaitteiden rakentamisen korkotu-
9894: 77. Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnostus- ki (arviomääräraha)
9895: hankkeet (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 20 000 000 mk.
9896: Momentille myönnetään 4 500 000 mk. Määrärahaa saa käyttää luottolaitosten varois-
9897: Määrärahaa saa käyttää luonnonravintolam- ta myönnettävistä eräistä korkotukilainoista an-
9898: mikoiden suunnittelu- ja rakentamishankkeiden netun lain (1 0 1511977) mukaisten vesihuolto-
9899: sekä lähinnä vaelluskalakantojen turvaamiseen laitteiden rakentamiseen myönnettyjen lainojen
9900: ja elvyttämiseen tähtäävien kalataloudellisten korkohyvitysten maksamiseen.
9901: kunnostushankkeiden sekä muiden kalataloutta Uusia korkotukilainoja saa vuonna 2001 hy-
9902: edistävien rakennushankkeiden suunnittelu- ja väksyä enintään 80 000 000 mk.
9903: toteuttamismenojen maksamiseen. Korkohyvityksen määrä on kahdeksan ensim-
9904: mäisen lainavuoden aikana neljä prosenttiyksik-
9905: köä ja 9-16 lainavuosien aikana kaksi prosent-
9906: 42. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos tiyksikköä. Korkohyvitys on kuitenkin enintään
9907: luottolaitoksen perimän koron suuruinen. Kiin-
9908: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) nitysluottolaitosten obligaatiovaroista vuonna
9909: Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1987 tai sitä ennen myönnettyjen korkotukilai-
9910: 80 248 000 mk. nojen korkohyvityksen määrä on sama kuin
9911: Määrärahasta saa käyttää elvytettävien kala- vuonna 1987. Kuudennentoista lainavuoden jäl-
9912: kantojen mädin myynnin hintojen alentamiseen keen korkohyvitystä ei makseta.
9913: enintään 300 000 mk.
9914: 31. Avustukset yhdyskuntien vesihuoltotoimenpi-
9915: 24. Arvokalojen sopimuskasvatustoiminta (siir- teisiin (siirtomääräraha 3 v)
9916: tomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 22 000 000 mk.
9917: Momentille myönnetään 6 640 000 mk. Määrärahaa saa käyttää yhdyskuntien vesi-
9918: Määrärahaa saa käyttää istutuspoikasten lu- huoltotoimenpiteiden avustamisesta annetun
9919: nastamisesta aiheutuvien menojen ja arvokala- lain (5611980) mukaisten avustusten maksami-
9920: kantoja koskevista uusista sopimuksista aiheutu- seen yhdyskuntien vedenhankintaa ja viemä-
9921: vien kulutusmenojen maksamiseen. röintiä edistäviin toimenpiteisiin.
9922:
9923:
9924:
9925: 98
9926: Pääluokka 30 EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp
9927:
9928:
9929: 43. Eräät valtion maksettavaksi määrätyt korva- menojen maksamiseen sekä kiinteistönmuodos-
9930: ukset (arviomääräraha) tamislain (554/1995) 207 §:n 2 momentissa tar-
9931: Momentille myönnetään 2 500 000 mk. koitettujen toimitusmenojen maksamiseen uus-
9932: Määrärahaa saa käyttää ympäristölupaviras- jakojen ja vesitilusjärjestelyjen osalta.
9933: tojen ja tuomioistuinten vesiasioista antamien
9934: päätösten ja lain tai valtiosopimusten perusteel-
9935: la valtion maksettavaksi määrättyjen tai sovittu- 62. Geodeettinen laitos
9936: jen korvausten sekä päätösmaksujen maksami-
9937: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
9938: seen.
9939: Momentille myönnetään nettomäärärahaa
9940: 77. Vesistö- ja vesihuoltotyöt (siirtomääräraha 16 760 000 mk.
9941: 3 v)
9942: Momentille myönnetään 86 000 000 mk.
9943: Määrärahaa saa käyttää vesistötöiden suun-
9944: 71. Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimus-
9945: nittelusta ja toteutuksesta, vesistörakenteiden
9946: laitos
9947: peruskorjauksista, velvoitetöistä sekä valtion
9948: Mikäli momentin 30.71.22 määrärahoja on
9949: vesihuoltotöistä annetun valtioneuvoston pää-
9950: 28.2.2001 jäänyt käyttämättä, saadaan säästynyt
9951: töksen (976/1985) mukaisten töiden toteuttami-
9952: osa kyseisen momentin määrärahoista käyttää
9953: sesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Val-
9954: 1.3.2001 lukien momentin 30.72.22 vastaaviin
9955: mistunut työ saadaan sopia luovutettavaksi kun-
9956: menoihin.
9957: nalle tai muulle yhteistyökumppanille. Samalla
9958: on sovittava niistä ehdoista, joita työn vastaanot-
9959: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
9960: tajan on luovutuksen jälkeen noudatettava.
9961: Momentille myönnetään 69 494 000 mk.
9962: Määrärahasta saa käyttää hyötyeläinten sai-
9963: 61. Maanmittauslaitos rauksien ja kuolinsyyn tutkimuksen ja seuran-
9964: nan sekä maksullisten terveystarkkailuohjel-
9965: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) mien maksullista toimintaa koskevien hintojen
9966: Momentille myönnetään nettomäärärahaa alentamiseen enintään 800 000 mk.
9967: 247 145 000 mk. Määrärahassa saa ottaa huomioon nettobudje-
9968: toituina EU:n tutkimushankkeiden menot.
9969: 80. Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutu-
9970: vat menot (arviomääräraha) 22. Lihantarkastustoiminnan toimintamenot
9971: (siirtomääräraha 2 v)
9972: Momentille myönnetään 15 000 000 mk.
9973: Määrärahaa saa käyttää uusjakotoiminnan tu- Momentille myönnetään 3 555 000 mk.
9974: kemisesta annetun lain (2411981) ja vuokra-alu- Määrärahaa saa käyttää Eläinlääkintä- ja elin-
9975: eiden järjestelystä kaupungeissa ja kauppaJoissa tarvikelaitoksen tehtävänä olevasta lihantarkas-
9976: annetun lain (218/1962) mukaisten menojen, tuksesta aiheutuvien toimintamenojen maksami-
9977: kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lu- seen.
9978: nastuksesta annetun lain (603/ 1977) l 02 §:n mu-
9979: 28. Rokotteet ja seerumi! (arviomääräraha)
9980: kaisten lainojen ja korkotuen rahoituksesta ja
9981: eräistä vesitilusjärjestelyistä annetun lain Momentille myönnetään 11 000 000 mk.
9982: (31/1980) 19 §:n mukaisista lunastuksista aihe- Määrärahaa saa käyttää rokotteiden ja seeru-
9983: utuvien menojen maksamiseen, vesistöhankkei- meiden hankinnasta ja valmistuksesta aiheutu-
9984: den johdosta suoritettavista tilusjärjestelyistä viin menoihin.
9985: annetun lain (451/1988) 21 ja 22 §:n mukaisten
9986:
9987:
9988:
9989: 99
9990: EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp Pääluokka 30
9991:
9992:
9993: 72. Elintarvikevirasto Määrärahasta saa käyttää myös rehu- ja lan-
9994: noitevalmisteiden ja torjunta-aineiden analyysi-
9995: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) toiminnan suoritteiden hintojen alentamiseen
9996: Momentille myönnetään 19 903 000 mk. enintään 1 400 000 mk.
9997: Perustetaan ylijohtajan virka (A30) 1.3.2001
9998: lukien.
9999: 74. (30.25) Siemenperunakeskus
10000: 22. Lihantarkastustoiminnan toimintamenot
10001: (siirtomääräraha 2 v) 21. (30.25.21) Toimintamenot (siirtomääräraha
10002: 2 v)
10003: Momentille myönnetään 18 130 000 mk.
10004: Määrärahaa saa käyttää Elintarvikeviraston Momentille myönnetään nettomäärärahaa
10005: tehtävänä olevasta lihantarkastuksesta aiheutu- 844 000 mk.
10006: vien toimintamenojen maksamiseen.
10007: 22. (30.25.22) Tutkimus- ja vienninedistämis-
10008: menot (siirtomääräraha 2 v)
10009: 73. (30.23) Kasvintuotannon tarkastuskeskus Momentille myönnetään 400 000 mk.
10010: Määrärahaa saa käyttää Siemenperunakes-
10011: 21. (30.23.21) Toimintamenot (siirtomääräraha kuksesta annetun asetuksen (140711995) mukai-
10012: 2 v) siin siemenperunatuotannon tutkimus- ja kehi-
10013: Momentille myönnetään 66 010 000 mk. tystyöstä sekä suomalaisen siemenperunan vien-
10014: ninedistämisestä aiheutuvien menojen maksami-
10015: seen.
10016:
10017:
10018:
10019:
10020: 100
10021: Pääluokka 31 EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp
10022:
10023:
10024:
10025:
10026: Pääluokka 31
10027: LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA
10028:
10029:
10030: 01. Liikenne- ja viestintäministeriö tion osalta. Lisäksi määrärahaa saa käyttää EU:n
10031: TEN-hankkeiden menoihin. Määrärahasta on va-
10032: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) rattu 40 000 000 mk EU:n aluekehitysrahastosta
10033: Momentille myönnetään 74 413 000 mk. rahoitettavien tiehankkeiden kansallista rahoi-
10034: tusosuutta varten.
10035: 22. Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha Tienpidon hankkeiden toteutuksesta saa Tie-
10036: 3 v) hallinto tehdä sitoumuksia siten, että niistä ai-
10037: Momentille myönnetään 45 700 000 mk. heutuu valtiolle menoja myöhempinä vuosina
10038: Määrärahaa saa käyttää tutkimus- ja kehittä- enintään 2 000 000 000 mk.
10039: mismenoihin sekä palkkioihin. Määrärahaa saa Määrärahasta on osa alueiden kehittämisestä
10040: käyttää myös EU:n hyväksymien muiden kuin annetun lain (113511993) 6 §:n mukaista alueke-
10041: rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja hitysrahaa.
10042: kehittämishankkeiden maksamiseen ja niihin
10043: liittyvien tarjousten tekemiseen. 77. Tieverkon kehittäminen (siirtomääräraha
10044: 2 v)
10045: Momentille myönnetään 500 000 000 mk.
10046: 24. Tiehallinto Määrärahaa saa käyttää aikaisempina vuosina
10047: aloitettujen tieverkon laajennus- ja uusinves-
10048: 21. Perustienpito (siirtomääräraha 2 v) tointien toteuttamiseen. Tiehallinto saa tehdä
10049: Momentille myönnetään nettomäärärahaa näitä hankkeita koskevia sitoumuksia siten, että
10050: 3 253 256 000 mk. niistä aiheutuu valtiolle vuoden 2001 jälkeen
10051: Määrärahaa saa käyttää yleisten teiden perus- menoja vuoden 2000 kustannustasossa enintään
10052: tienpidosta ja yleisiksi teiksi otettavien yksityis- 486 milj. mk.
10053: teiden kuntoonpanosta, maa-ainesalueiden han-
10054: kinnoista sekä Tiehallinnon kiinteistönpidosta 79. Tieverkon jälkirahoitus- ja kokonaisrahoi-
10055: aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa tushankkeet (siirtomääräraha 3 v)
10056: saa lisäksi käyttää Tiehallinnon museotoimin- Momentille myönnetään 160 000 000 mk.
10057: nan menojen ja Tieliikelaitoksen henkilöstön so- Määrärahaa saa käyttää vuodelle 2001 myön-
10058: peuttamisesta aiheutuvien menojen maksami- nettävistä ja aikaisempina vuosina myönnetyis-
10059: seen. Momentin määrärahalla saa myös rahoit- tä sopimusvaltuuksista aiheutuvien menojen
10060: taa ns. lähialueyhteistyöhankkeita. Määrärahaa maksamiseen. Tiehallinto oikeutetaan solmi-
10061: saa käyttää myös palvelussuhdeasuntojen liike- maan sopimuksen Orivesi-Muurame-tien laa-
10062: taloudellisin perustein määräytyvien vuokrien jennushankkeesta enintään 260 milj. markan ko-
10063: alentamiseen. konaiskustannusten määrästä. Porvoo-Kosken-
10064: Määrärahaa saa käyttää myös EU:n aluekehi- kylä-hankkeen sopimusvaltuutta tarkistetaan
10065: tysrahastosta rahoitettavia tavoiteohjelmia tote- 207 milj. markasta 225 milj. markkaan. Lisäksi
10066: uttavien hankkeiden kansallisten rahoitusosuuk- Tiehallinto oikeutetaan solmimaan aikaisempi-
10067: sien maksamiseen valtion osalta sekä pilotti- na vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia
10068: hankkeita ja yhteisöaloitteita toteuttavien hank- sopimuksia siltä osin kuin niitä valtuuksia ei ole
10069: keiden kansallisten osuuksien maksamiseen vai- käytetty asianomaisena myöntämisvuonna.
10070:
10071:
10072: 101
10073: EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp Pääluokka 31
10074:
10075:
10076: 87. Tielain mukaiset maa-alueiden hankinnat ja Tieliikelaitoksen hallintaan siirrettävästä val-
10077: korvaukset (arviomääräraha) tion omaisuudesta merkitään peruspääomaksi
10078: Momentille myönnetään 160 000 000 mk. 103 milj. mk ja muuksi omaksi pääomaksi noin
10079: Määrärahaa saa käyttää yleisistä teistä anne- 211 milj. mk sekä pitkäaikaiseksi vieraaksi pää-
10080: tun lain (243/ 1954) ja asetuksen (48711957) mu- omaksi lainaehdoin noin 280 milj. mk.
10081: kaisten maa-alueiden ja korvausten sekä kiin- Valtioneuvosto valtuutetaan päättämään edel-
10082: teistötoimitusmaksusta annetun lain (558/ 1995) lä olevan mukaisesti siirrettävästä valtion omai-
10083: mukaisten kiinteistötoimitusmaksujen maksami- suudesta, mikä osa omaisuudesta merkitään lii-
10084: seen. kelaitoksen omaksi pääomaksi sekä muista ta-
10085: Määrärahaa saa käyttää myös tietä varten tar- loudellisista järjestelyistä.
10086: vittavien alueiden hankkimiseen ja korvaami- 2. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet
10087: seen ennen tiesuunnitelman vahvistamista. Mää- Tieliikelaitoksen tavoitteena on huolehtia toi-
10088: rärahaa saa käyttää myös tielain (243/ 1954) mu- mialaansa kuuluvien palvelujen tarkoituksenmu-
10089: kaisten korkohyvitysten maksamiseen luottolai- kaisesta tarjonnasta ja kehittämisestä liiketoi-
10090: toksille. Korkohyvityksen piiriin ei hyväksytä minnan edellytysten mukaisesti.
10091: uusia lainoja. Tieliikelaitos varmistaa tasapuolisen koko
10092: maan kattavan palvelutarjonnan yleisten teiden
10093: kunnossapidossa ja lassiliikenteen hoidossa.
10094: 25. Tienpidon valtionavut 3. Investointien enimmäismäärä ja tärkeim-
10095: mät kohteet
10096: 50. Valtionapu yksityisten teiden kunnossapi- Tieliikelaitoksen investoinneista saa aiheu-
10097: toon ja parantamiseen (siirtomääräraha 3 v) tua menoja vuonna 2001 enintään 150 milj. mk.
10098: Momentille myönnetään 50 000 000 mk. Lisäksi liikelaitos saa tehdä vuonna 2001 inves-
10099: Määrärahaa saa käyttää yksityisistä teistä an- tointeja koskevia sitoumuksia, joista saa aiheu-
10100: netun lain ja asetuksen mukaisten valtionapujen tua menoja seuraavina vuosina enintään 200
10101: maksamiseen, yksityisten teiden kunnossapi- milj. mk. Tärkeimmät investointikohteet ovat
10102: toon ja parantamiseen. toiminnassa tarvittavien koneiden ja laitteiden
10103: korvausinvestoinnit sekä toimintojen kehittämi-
10104: seen liittyvät investoinnit.
10105: 26. Tieliikelaitos 4. Lainanotto
10106: Tieliikelaitos oikeutetaan ottamaan valtion
10107: 1. Aloitusvaiheen järjestelyt liikelaitoksista annetun lain (627/1987) 8 §:n
10108: Tielaitos jaetaan Tiehallinnosta annetun lain 2 momentissa tarkoitettua lainaa enintään 300
10109: (568/2000) ja Tieliikelaitoksesta annetun lain milj. mk.
10110: (569/2000) mukaisesti 1.1.2001 alkaen virasto-
10111: na toimivaksi Tiehallinnoksi ja liiketoimintaa
10112: harjoittavaksi Tieliikelaitokseksi. Tiehallinto 30. Merenkulkulaitos
10113: huolehtii ja vastaa tieverkosta sekä viranomais-
10114: ja hallintotehtävistä. Tiehallinto hankkii kilpai- 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
10115: luttarualla yleisten teiden ylläpitämisessä ja ke- Momentille myönnetään nettomäärärahaa
10116: hittämisessä tarvittavat tuotteet ja palvelut 64 843 000 mk.
10117: markkinoilta toimiviita tuottajilta, joista yksi Määrärahaa saa käyttää myös EU:n aluekehi-
10118: olisi muodostettava liikelaitos. Liikelaitos olisi tysrahastosta rahoitettavia tavoiteohjelmia to-
10119: pääasiassa Tielaitoksen nykyisen tuotannon teuttavien hankkeiden kansallisten rahoitus-
10120: tuotteita ja palveluja tuottava valtion liikelaitok- osuuksien maksamiseen valtion osalta. Määrära-
10121: sista annetun lain mukainen liikelaitos. hasta on varattu 500 000 mk näiden hankkeiden
10122: kansallista rahoitusosuutta varten. Määrärahaa
10123:
10124:
10125: 102
10126: Pääluokka 31 EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp
10127:
10128:
10129: saa käyttää myös EU:n TEN-hankkeiden tutki- mukaisen tuen maksamiseen alusluetteloon mer-
10130: mus- ja selvitysmenoihin. Määrärahaa saa käyt- kityille lastialuksille.
10131: tää myös palvelussuhdeasuntojen liiketaloudel-
10132: lisin perustein määräytyvien vuokrien alentami- 44. Saaristoliikenteen avustaminen (siirtomää-
10133: seen. räraha 2 v)
10134: Momentille myönnetään 1 700 000 mk.
10135: 70. Alusten hankinta (siirtomääräraha 3 v) Määrärahaa saa käyttää avustusten maksami-
10136: Momentille myönnetään 117 000 000 mk. seen saariston kulkuyhteyksiä haitaville liiken-
10137: teenharjoittajille valtioneuvoston päätöksen mu-
10138: 77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha kaisin perustein. Määrärahaa saa lisäksi käyttää
10139: 3 v) korkotuen maksamiseen luottolaitoksille eräistä
10140: Momentille myönnetään 15 000 000 mk. korkotukilainoista annetun lain ( 1015/ 1977)
10141: Määrärahaa saa käyttää kustannusarvioitaan 2 §:n 4 momentin mukaisesti saaristoliikenteen
10142: merkittävien väylä- ja kanavaverkon laajennus- alusten peruskorjauksiin ja uudishankintoihin
10143: ja uusinvestointien ja laitehankintojen sekä niitä annettaville lainoille.
10144: vastaavien myöhemmin toteutettavien hankkei- Uusia korkotukilainoja ei myönnetä. Aikai-
10145: den suunnittelusta ja muista valmistelevista töis- semmin myönnettyjen korkotukilainojen korko-
10146: tä aiheutuviin menoihin. tuen määrä on neljän ensimmäisen lainavuoden
10147: aikana 4 prosenttia ja 5-8 lainavuosien aikana
10148: 87. Maa- ja vesialueiden hankinta (arviomäärä- 2 prosenttia.
10149: raha) Määräraha on alueiden kehittämisestä anne-
10150: Momentille myönnetään 400 000 mk. tun lain 6 §:n mukainen aluekehitysraha.
10151: Määrärahaa saa käyttää väylien ja muiden
10152: 50. Lästimaksuista suoritettavat avustukset (ar-
10153: maa- ja vesirakennuskohteiden rakentamista
10154: viomääräraha)
10155: varten tarpeellisten maa- ja vesialueiden hankin-
10156: tamenojen sekä vesilain (24611961) mukaisten Momentille myönnetään 4 000 000 mk.
10157: korvausten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää lästimaksuista anne-
10158: tun lain (18911936) mukaisten avustusten mak-
10159: samiseen ammatissaan toimivien merimiesten
10160: 32. Merenkulun ja muun vesiliikenteen hyväksi tapahtuvaan huoltotoimintaan ja meri-
10161: edistäminen pelastustoiminnan edistämiseen. Avustukset
10162: myönnetään merenkulkulaitoksen määrittele-
10163: 40. Lastialusten hankintojen tukeminen (arvio- mistä toiminnoista aiheutuviin menoihin.
10164: määräraha)
10165: Momentille myönnetään 17 400 000 mk.
10166: Määrärahaa saa käyttää ennen vuotta 1996 40. Ratahallintokeskus
10167: sekä vuosina 1999 ja 2000 myönnettyjen korko-
10168: 21. Perusradanpito (siirtomääräraha 2 v)
10169: tukilainavaltuuksien perusteella suoritettavien
10170: korkohyvitysten maksamiseen. Momentille myönnetään nettomäärärahaa
10171: 1 331 000 000 mk.
10172: 41. Ulkomaanliikenteen kauppa-alusluetteloon Määrärahaa saa käyttää radanpidon lisäksi
10173: merkittyjen alusten kilpailuedellytysten turvaa- kiinteistönpidosta aiheutuviin menoihin, jouk-
10174: minen (arviomääräraha) koliikenteen tarkastusmaksutoiminnan kului-
10175: Momentille myönnetään 243 500 000 mk. hin, EU:n TEN-hankkeiden tutkimus- ja suunnit-
10176: Määrärahaa saa käyttää ulkomaanliikenteen telumenojen maksamiseen sekä lähialueyhteis-
10177: kauppa-alusluettelosta annetun lain (170711991) työhön.
10178:
10179:
10180:
10181: 103
10182: EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp Pääluokka 31
10183:
10184:
10185: Määrärahaa saa käyttää myös EU:n aluekehi- 50. Ilmailolaitos
10186: tysrahastosta rahoitettavia tavoiteohjelmia to-
10187: teuttavien hankkeiden sekä pilottihankkeita ja 1. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet
10188: yhteisöaloitteita toteuttavien hankkeiden kansal- Ilmailulaitoksen tavoitteena on toimialansa ja
10189: lisen rahoitusosuuden maksamiseen. Määrära- tehtäviensä mukaisesti huolehtia siitä, että il-
10190: hasta on varattu l 000 000 mk kansallista rahoi- mailutoiminta tapahtuu mahdollisimman turval-
10191: tusta varten. lisesti, tehokkaasti, tarkoituksenmukaisesti ja ta-
10192: Radanpidon hankkeiden toteutuksesta saa Ra- loudellisesti.
10193: tahallintokeskus tehdä sitoumuksia siten, että Ilmailulaitoksen tulee huolehtia palvelujensa
10194: niistä aiheutuu valtiolle menoja myöhempinä tarjonnasta ja kehittämisestä kannattavan liike-
10195: vuosina enintään 600 000 000 mk. toiminnan edellytysten mukaisesti. Palveluiden
10196: tarjonnassa ja kehittämisessä on huomioitava
10197: 77. Rataverkon kehittäminen (siirtomääräraha asiakkaitten, mukaan lukien sotilasilmailu, sekä
10198: 2 v) yhteiskunnan tarpeet. Suomen lentoasemia ja
10199: Momentille myönnetään 294 000 000 mk. lennonvarmistusjärjestelmää ylläpidetään ja ke-
10200: Määrärahaa saa käyttää radanpidon kehittä- hitetään yhtenä kokonaisuutena ja niitä kehite-
10201: mishankkeisiin sekä Ratahallintokeskuksen hal- tään niiden palvelujen kysyntää vastaavasti. En-
10202: lintaan kuuluvien talojen uudisrakentamisen me- sisijaisesti pyritään turvaamaan säännöllisen
10203: noihin. reittiliikenteen edellyttämät palvelut.
10204: Ratahallintokeskus saa tehdä sitoumuksia si- Ilmailulaitoksen tavoitteena on hyödyntää lii-
10205: ten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja myö- ketoiminnassaan lentoasemien läheisyydessä
10206: hempinä vuosina enintään 488 000 000 mk. olevia laitoksen maa-alueita lentoliikenteen ja
10207: yhteiskunnan kannalta mahdollisimman tehok-
10208: 78. Helsinki-Leppävaara-kaupunkiradan ra- kaasti ja pitäen lentoasemien hyvää toimintaa
10209: kentaminen (siirtomääräraha 3 v) ensisijaisena lähtökohtana.
10210: Momentille myönnetään 47 000 000 mk. 2. Investointien enimmäismäärä ja tärkeim-
10211: Määrärahaa saa käyttää Helsinki-Leppävaa- mät kohteet
10212: ra-kaupunkiradan rakentamisesta valtiolle aihe- Ilmailulaitoksen investoinneista saa aiheutua
10213: utuvien menojen maksamiseen. menoja vuonna 2001 enintään 500 milj. mk. Li-
10214: säksi Ilmailulaitos saa tehdä vuonna 2001 inves-
10215: 87. Rataverkon maa-alueiden hankinnat ja kor- tointeja koskevia sitoumuksia, joista saa aiheu-
10216: vaukset (arviomääräraha) tua menoja seuraavina varainhoitovuosina enin-
10217: tään 600 milj. mk. Tärkeimmät kehittämisinves-
10218: Momentille myönnetään 4 000 000 mk.
10219: toinnit ovat Helsinki-Vantaan lentoaseman
10220: Määrärahaa saa käyttää rataverkosta, radanpi-
10221: kolmannen kiitotien rakentaminen sekä lennon-
10222: dosta ja rataverkon käyttämisestä annetun lain
10223: varmistusjärjestelmän uusiminen.
10224: mukaista toimintaa varten hankittavien maa-
10225: Valtioneuvosto saa oikeuttaa Ilmailulaitok-
10226: alueiden ja korvausten sekä kiinteistötoimitus-
10227: sen antamaan vastavakuutta vaatimatta omavel-
10228: maksusta annetun lain (588/1995) mukaisten
10229: kaisia takauksia lentokenttä- ja lennonvarmis-
10230: kiinteistötoimitusmaksujen maksamiseen.
10231: tuspalveluja tuottavien tytäryhtiöidensä tai Il-
10232: mailulaitoksen toimialaan liittyvien kiinteis-
10233: töyhtiöidensä ottamien yhteensä enintään 150
10234: milj. mk lainojen vakuudeksi.
10235: 3. Lainanotto
10236: Ilmailulaitos oikeutetaan ottamaan valtion lii-
10237: kelaitoksista annetun lain (627/1987) 8 §:n
10238:
10239:
10240:
10241: 104
10242: Pääluokka 31 EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp
10243:
10244:
10245: 2 momentissa tarkoitettua lainaa enintään 200 Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä
10246: milj. mk. annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa.
10247:
10248:
10249: 52. Ilmaliikenteen korvaukset ja valtionavut 72. Viestinnän korvaukset ja avustukset
10250:
10251: 41. Valtionapu eräiden lentopaikkojen rakenta- 42. Sanomalehdistön tuki
10252: miseen ja ylläpitoon Momentille myönnetään 75 000 000 mk.
10253: Momentille myönnetään 6 000 000 mk. Määrärahasta saa käyttää 45 000 000 mk val-
10254: Määrärahaa saa käyttää enintään 90 prosentin tioneuvoston erikseen määräämin ehdoin puolu-
10255: suuruisen valtionavun maksamiseen Seinäjoen eille lehdistön ja sitä vastaavan sähköisen julkai-
10256: (Rengonharjun) ja Mikkelin säännöllisen reitti- sutoiminnan tukemiseen sekä Ahvenanmaan
10257: liikenteen piirissä olevien lentopaikkojen raken- maakunnalle tiedotustoiminnan tukemiseen sa-
10258: teiden ja laitteiden parantamiseen sekä kenttien mojen jakoperusteiden mukaan kuin puoluelain
10259: ylläpidon avustamiseen ja lentopaikkojen raken- (1 011969) 9 §: ssä tarkoitettu avustus.
10260: tamiseen otettujen lainojen kustannuksiin. Määrärahasta saa käyttää 30 000 000 mk val-
10261: Määräraha on alueiden kehittämisestä anne- tioneuvoston erikseen määräämin ehdoin avus-
10262: tun lain 6 §:n mukainen aluekehitysraha. tusten maksamiseen sanomalehtien kuljetus-, ja-
10263: kelu- ja muiden kustannusten alentamiseksi. Tu-
10264: 43. Korvaus Ilmailulaitokselle valmiustehtävistä kea voidaan käyttää myös sanomalehdistön ke-
10265: Momentille myönnetään 27 200 000 mk. hittämishankkeisiin.
10266: Määrärahaa saa käyttää maksuna Ilmailulai-
10267: tokselle siviili- ja sotilasliikennettä palveleville
10268: lentoasemille sotilasilmailusta aiheutuvien kiin- 80. Ilmatieteen laitos
10269: teiden kustannusten kattamiseksi.
10270: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
10271: Momentille myönnetään nettomäärärahaa
10272: 60. Joukkoliikenteen palvelujen ostot, 150 800 000 mk.
10273: korvaukset ja tuet Määrärahaa saa käyttää myös palvelussuhde-
10274: asuntojen liiketaloudellisin perustein määräyty-
10275: 42. Valtionavustus koulutuksesta vien vuokrien alentamiseen.
10276: Momentille myönnetään 13 000 000 mk.
10277: Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten
10278: maksamiseen VR-Yhtymä Oy:n ja Ilmailulaitok- 81. Merentutkimuslaitos
10279: sen ammattikoulutukseen.
10280: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
10281: 63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittä- Momentille myönnetään nettomäärärahaa
10282: minen (siirtomääräraha 3 v) 36 119 000 mk.
10283: Momentille myönnetään 468 000 000 mk.
10284: Määrärahaa saa käyttää luvanvaraista henki- 22. Etelämanner-toiminta (siirtomääräraha 3 v)
10285: löliikennettä koskevan lain (343/ 1991) 23 ja Momentille myönnetään 5 000 000 mk.
10286: 23 a §:n mukaisesti. Määrärahaa saa käyttää Etelä-Manner-toimin-
10287: Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksy- nasta aiheutuvien menojen maksamiseen. Mää-
10288: mien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoi- rärahaa saa käyttää enintään kolmea henkilötyö-
10289: tukseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää valtion vuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.
10290: osuutena Merenkurkun ympärivuotisen laivalii-
10291: kenteen tukemiseen.
10292:
10293: 14 200839 105
10294: EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp Pääluokka 31
10295:
10296:
10297: 99. Liikenne- ja viestintäministeriön 88. Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v)
10298: hallinnonalan muut menot Momentille myönnetään 3 000 000 mk.
10299: Määrärahaa saa käyttää valtionenemmistöis-
10300: 40. Eräät valtionavut ten osakeyhtiöiden ja valtion liikelaitosten omis-
10301: Momentille myönnetään 4 650 000 mk. tusjärjestelyistä sekä osakkeiden hankinnasta ja
10302: Määrärahaa saa käyttää avustusten maksami- myynnistä aiheutuvien menojen maksamiseen.
10303: seen liikennealan yhteisöjen toiminnan tukemi-
10304: seen ja liikennealan museotoiminnan rakennus-
10305: hankkeisiin ja muihin kehittämisinvestointeihin.
10306:
10307:
10308:
10309:
10310: 106
10311: Pääluokka 32 EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp
10312:
10313:
10314:
10315:
10316: Pääluokka 32
10317: KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
10318:
10319:
10320: Luottolaitosten varoista myönnettävien eräistä Määrärahasta on varattu 10 000 000 mk pk-
10321: korkotukilainoista annetun lain (1 0 15/1977) yritysten kehittämispalveluihin. Määrärahaa saa
10322: 4 §:n mukainen turvavarastointilainojen korko- käyttää neuvonta-, koulutus-, konsultointi- ja
10323: hyvityksen enimmäismäärä on 5 prosenttia. Uu- muiden kehittämispalvelujen maksullisen toi-
10324: sia turvavarastointilainoja saa hyväksyä vuonna minnan hintojen alentamiseen enintään
10325: 2001 enintään 50 000 000 mk. 25 000 000 mk.
10326: Turvavarastolain (97011982) 7 §:n mukaisia Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi--
10327: varastointiavustuksia saa myöntää vuonna 2001 oon nettobudjetoitavana maksullisen toiminnan
10328: enintään 200 000 mk . tulona KTM Toimiala-Infomedian tulot, julkai-
10329: sutoiminnan tulot sekä asiantuntijatehtävien tu-
10330: lot (KTMp 6/023/98).
10331: 10. Hallinto Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä
10332: annetun lain ( 1135/ 1993) 6 §:n mukaista alueke-
10333: 21. Kauppa- ja teollisuusministeriön toiminta- hitysrahaa.
10334: menot (siirtomääräraha 2 v)
10335: Momentille myönnetään 128 814 000 mk. 23. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintame-
10336: Määrärahasta saa käyttää enintään 100 000 not (siirtomääräraha 2 v)
10337: mk kuluttajatiedon julkistaruispalkintoa varten. Momentille myönnetään nettomäärärahaa
10338: 7 000 000 mk.
10339: 22. Työvoima- ja elinkeinokeskusten toiminta- Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisten
10340: menot (siirtomääräraha 2 v) järjestöjen jäsenmaksuihin ja teknisen ja talou-
10341: Momentille myönnetään nettomäärärahaa dellisen kehityksen edistämiseen, kansainväli-
10342: 378 612 000 mk. seen toimintaan liittyviin projekteihin sekä IN-
10343: Määrärahaa saa käyttää myös euroneuvonta- NOSUOMI ja INNOINT -kilpailun palkintoihin.
10344: keskuksista ja Tekesin projektiluontoisista teh-
10345: tävistä aiheutuvien menojen maksamiseen. Mää- 24. Tutkimus- ja selvitystoiminta (siirtomäärära-
10346: rärahaa saa käyttää myös porotilalain, luontaise- ha 3 v)
10347: linkeinolain, koHtalain ja maatilalakia edeltä- Momentille myönnetään 40 000 000 mk.
10348: vän lainsäädännön valtion hallinnassa olevien Määrärahaa saa käyttää kauppa- ja teollisuus-
10349: kiinteistöjen hoitomenojen maksamiseen. ministeriön strategista suunnittelua ja päätök-
10350: Lisäksi määrärahaa saa käyttää työvoima- ja sentekoa palveleviin tutkimus- ja selvityshank-
10351: elinkeinokeskusten yritysosastojen järjestämis- keisiin. Määrärahaa saa myös käyttää ydinener-
10352: tä pk-yritysten kehittämispalveluista, pk-yrityk- gia-alan valvontaa tukevien selvitysten ja tutki-
10353: sille suunnatuista neuvonta- ja informaatiopal- musten toteuttamiseen, kansainväliseen teknis-
10354: veluista sekä näiden palvelujen kehittämisestä taloudelliseen yhteistyöhön, elinkeinotoimin-
10355: aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa nan kansainvälistymisen tutkimiseen sekä kan-
10356: saa käyttää myös yritysneuvonnan asiantuntija- sainvälisten järjestöjen, rahoituslaitosten ja mui-
10357: palvelujen ostamiseen ja yritysneuvontaa suorit- den yhteistyöorganisaatioiden kanssa valmistel-
10358: taville henkilöille tarkoitettujen koulutuspalve- taviin ja toteutettaviin hankkeisiin. Lisäksi mää-
10359: lujen ostamiseen. rärahaa saa käyttää EU:n hyväksymien muiden
10360:
10361:
10362: 107
10363: EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp Pääluokka 32
10364:
10365:
10366: kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutki- 23. Turvatekniikan keskuksen toimintamenot
10367: mus- ja selvityshankkeiden maksamiseen ja nii- (siirtomääräraha 2 v)
10368: hin liittyvien tarjousten tekemiseen. Momentille myönnetään 53 804 000 mk.
10369: Määrärahaa saa käyttää edellä mainituista
10370: tehtävistä aiheutuviin palkkaus- ja palkkiome- 25. Mittatekniikan keskuksen toimintamenot
10371: noihin, laite- ja ohjelmistohankintamenoihin (siirtomääräraha 2 v)
10372: sekä muihin mainituista toiminnoista aiheutu-
10373: Momentille myönnetään nettomäärärahaa
10374: viin vastaaviin menoihin. Määrärahaa saa käyt-
10375: 21 955 000 mk.
10376: tää enintään 25 henkilötyövuotta vastaavan hen-
10377: Määrärahaa saa myös käyttää mittayksiköistä
10378: kilöstömäärän palkkaamiseen.
10379: ja mittanormaalijärjestelmästä annetun lain
10380: (1156/1993) mukaisesti kansallisen mittanor-
10381: 66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja
10382: maalijärjestelmän yleisestä toteuttamisesta, kan-
10383: rahoitusosuudet (arviomääräraha)
10384: sallisten mittanormaalilaboratorioiden toimin-
10385: Momentille myönnetään 47 105 000 mk. nan ohjauksesta, kehittämisestä ja hallinnoinnis-
10386: Määrärahaa saa käyttää kansainvälisten jär- ta, kansallisen kalibrointipalvelun järjestämises-
10387: jestöjen jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien tä sekä mittatekniikan ja akkreditoinnin edistä-
10388: sekä kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien misestä aiheutuviin toimintamenoihin.
10389: menojen maksamiseen.
10390: 26. Teknologian kehittämiskeskuksen toiminta-
10391: 92. Korvaus valtion ydinjätehuoltorahastolle menot (siirtomääräraha 2 v)
10392: (arviomääräraha)
10393: Momentille myönnetään nettomäärärahaa
10394: Momentille myönnetään 41 750 000 mk. 138 000 000 mk.
10395: Määrärahaa saa käyttää ydinenergialain Nettobudjetoinnissa otetaan tulona huomioon
10396: (990/1987) 52 §:n mukaisen korvauksen maksa- EU: lta saatavat tulot.
10397: miseen valtion ydinjätehuoltorahastolle. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksy-
10398: mien muiden kuin rakennerahastoista rahoitetta-
10399: 95. Maanomistajien osuus vanhoista kaivospii- vien hankkeiden menoihin sekä ulkomaan raha-
10400: rimaksuista (arviomääräraha) liikenteestä johtuviin laskennallisiin kurssivaih-
10401: Momentille myönnetään 80 000 mk. teluihin.
10402: Määrärahaa saa käyttää kaivoslain (50311965)
10403: perusteella maanomistajille suoritettavien puo- 27. Tutkimus- ja kehitystoiminta (arviomäärära-
10404: lustusmaksujen osuuksien maksamiseen. ha)
10405: Momentille myönnetään 770 000 000 mk.
10406: Rahoituspäätöksiä saa vuonna 2001 tehdä
10407: 20. Teknologiapolitiikka enintään 795 000 000 markalla.
10408: Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää sellai-
10409: 21. Geologian tutkimuskeskuksen toiminta- seen teknologiseen tutkimukseen ja kehityk-
10410: menot (siirtomääräraha 2 v) seen, joka edistää teknologisen perusasaamisen
10411: Momentille myönnetään nettomäärärahaa syntymistä ja kehittymistä tutkimus-, kehittä-
10412: 216 747 000 mk. mis- ja koulutusorganisaatioissa elinkeinoelä-
10413: män kehittymiseen vaikuttavilla alueilla. Val-
10414: 22. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen toi- tuutta ja määrärahaa saa käyttää:
10415: mintamenot (siirtomääräraha 2 v) - Valtion budjettitalouden piiriin kuuluvi-
10416: Momentille myönnetään nettomäärärahaa en tutkimuslaitosten, yliopistojen ja korkea-
10417: 365 116 000 mk. koulujen kansallisiin ja kansainvälisiin ohjel-
10418: miin ja hankkeisiin sekä hankkeiden valmiste-
10419: luun.
10420:
10421: 108
10422: Pääluokka 32 EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp
10423:
10424:
10425: - Viranomaisten välisenä yhteistyönä to- terveydenhoidon teknologioiden kehittämisen
10426: teutettaviin klusterihankkeisiin ja muuhun yh- sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulosten
10427: teistyöhön. liiketaloudelliseen hyödyntämiseen.
10428: - Ammattikorkeakoulujen ja muiden kun- Määrärahasta on osa alueiden kehittämisestä
10429: nallisten organisaatioiden tutkimushankkeisiin. annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa.
10430: - Kansainvälisen yhteistyön ja ohjelmien ja
10431: hankkeiden osallistumismaksuihin, laitetoimi- 41. Keksintö-, laatu- ja standardisointitoimin-
10432: tuksiin ja Tekesin puolesta tehtävistä matkoista nan edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
10433: muille kuin Tekesin henkilöstölle aiheutuviin Momentille myönnetään 36 600 000 mk.
10434: matkakustannuksiin. Määrärahaa saa käyttää keksintö-, laatu- ja
10435: - Valtion ja kuntasektorin laitosten uutuus- standardisointitoiminnan tukemiseen ja niiden
10436: tuotteiden hankinnan tukemiseen. edistämisen hallintomenoihin.
10437: - EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden
10438: maksamiseen. 83. Lainat teknologiseen tutkimukseen ja kehi-
10439: tykseen (arviomääräraha)
10440: 28. Hanke- ja ohjelmatoiminnan selvitys- ja ke-
10441: Momentille myönnetään 232 000 000 mk.
10442: hittämismenot (siirtomääräraha 2 v)
10443: Vuonna 2001 uusia lainoja saa myöntää enin-
10444: Momentille myönnetään 60 000 000 mk. tään 275 000 000 mk.
10445: Määrärahaa saa käyttää teknologian siirtoa, Lainoja saa myöntää valtioneuvoston päätök-
10446: teknologian hyödyntämistä ja uusien liiketoi- sen mukaisesti yrityksille ja yhteisöille teknolo-
10447: mintojen syntymistä edistävien palvelujen ja sel- giseen kehitystyöhön, jonka tavoitteena on edis-
10448: laisten hanke- ja ohjelmatoimintaan välittömästi tää kansainvälisesti kilpailukykyisten tuottei-
10449: liittyvien tilaustutkimusten, selvitysten, asian- den, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehit-
10450: tuntija-, arviointi- ja tiedotuspalvelujen hankin- tämistä ja parantamista. Lainoja saa myöntää
10451: taan, joita tarvitaan hanke- ja ohjelmatoiminnan myös riskipitoisiin kehityshankkeisiin, joilla
10452: tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden parantami- tähdätään uuden teknologian hyödyntämiseen ja
10453: seksi. Määrärahaa saa käyttää myös osaamiskes- energiatalouden, ympäristötekniikan ja tervey-
10454: kusohjelman rahoittamiseen. denhoidon teknologioiden kehittämiseen sekä
10455: tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulosten liike-
10456: 40. Avustukset teknologiseen tutkimukseen ja taloudelliseen hyödyntämiseen. Lainoja saa
10457: kehitykseen (arviomääräraha) myöntää ensisijaisesti konkreettiseen tuotekehi-
10458: Momentille myönnetään 826 000 000 mk. tykseen ja tuotteistamiseen. Lainat voidaan
10459: Uusia avustuspäätöksiä saa vuonna 2001 teh- myöntää vakuutta vaatimatta. Mikäli kehitystyö
10460: dä enintään 91 0 000 000 markalla. epäonnistuu, teknologian kehittämiskeskuksella
10461: Avustuksia saa myöntää valtioneuvoston pää- on lainansaajan hakemuksesta oikeus antaa lai-
10462: töksen mukaisesti yrityksille ja yhteisöille tuot- nansaajalle valtioneuvoston päätöksen enim-
10463: teita, tuotantomenetelmiä ja palveluiden kehittä- mäislaina-ajan puitteissa lisää maksuaikaa tai
10464: mistä koskevaan teknologiseen tutkimukseen ja poikkeustapauksessa jättää lainan maksamaton
10465: kehitykseen. Avustuksilla tulee edistää elinkei- pääoma ja korot pk-yrityksiltä osittain tai koko-
10466: norakenteen ja yritysten tuotevalikoiman kehit- naan takaisin perimättä. Muiden kuin pk-yritys-
10467: tämistä kansainvälisen kilpailun ja markkinoi- ten kohdalla näin voidaan menetellä vain erityi-
10468: den edellyttämällä tavalla sekä tukea tuotannol- sen painavasta syystä.
10469: listen ja palveluyritysten uuden teknologian ke-
10470: hittämistä ja hyödyntämistä. Avustuksia saa 85. Pääomaehtoiset lainat tutkimukseen ja kehi-
10471: myöntää myös riskipitoisiin kehityshankkeisiin, tykseen (arviomääräraha)
10472: joilla tähdätään uuden teknologian hyödyntämi- Momentille myönnetään 170 000 000 mk.
10473: seen ja energiatalouden, ympäristötekniikan ja
10474:
10475:
10476: 109
10477: EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp Pääluokka 32
10478:
10479:
10480:
10481: Vuonna 2001 uusia pääomaehtoisia lainoja Määrärahaa saa käyttää yhtiön toiminnan ra-
10482: saa myöntää enintään 200 000 000 mk. hoittamiseen myönnettävään korkotukeen Kera
10483: Pääomaehtoisia lainoja saa myöntää valtio- Oyj: stä ja valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja
10484: neuvoston päätöksen mukaisesti yrityksille tek- takaustoiminnasta annettujen lakien nojalla an-
10485: nologiseen kehitystyöhön, jonka tavoitteena on nettujen sitoumusten mukaisesti.
10486: edistää kansainvälisesti kilpailukykyisten tuot- Alueellisen korkotuen piiriin kuuluvia luotto-
10487: teiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden ke- ja erityisrahoitusyhtiö saa myöntää vuonna 2001
10488: hittämistä ja parantamista. Pääomaehtoisia lai- enintään 700 000 000 mk ja elinkeinopoliittisin
10489: noja saa myöntää myös riskipitoisiin kehitys- perustein tuettavien tukiohjelmien mukaisia eri-
10490: hankkeisiin, joilla tähdätään uuden teknologian tyiskorkotuen piirissä olevia lainoja yhteensä
10491: hyödyntämiseen ja energiatalouden, ympäristö- enintään 600 000 000 mk. Erityiskorkotuen pii-
10492: tekniikan ja terveydenhoidon teknologioiden ke- riin sisältyviä uusia naisyrittäjälainoja yhtiö saa
10493: hittämiseen sekä tutkimus- ja kehittämistoimin- myöntää enintään 100 000 000 mk.
10494: nan tulosten liiketaloudelliseen hyödyntämi- Määrärahasta on osa alueiden kehittämisestä
10495: seen. Pääomaehtoisia lainoja saa myöntää ensi- annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa.
10496: sijaisesti konkreettiseen tuotekehitykseen ja
10497: tuotteistamiseen. Lainan saa myöntää ehdoin, 43. (32.70.43) Finnvera Oyj:n tappiokorvauk-
10498: että lainan pääoma ja pääomalle maksettava kor- set (arviomääräraha)
10499: ko maksetaan takaisin vain edellyttäen, että si- Momentille myönnetään 90 000 000 mk.
10500: dotulle pääomalle jää täysi kate. Lainalla on Määrärahaa saa käyttää Finnvera Oyj:n ja
10501: myös huonompi etuoikeus velallisyrityksen Kera Oyj:n luotonanto- ja takaustoiminnassa
10502: mahdollisessa konkurssissa. Lainat myönnetään syntyneiden tappioiden sekä ulkomaisten luotto-
10503: vakuutta vaatimatta. Mikäli kehitystyö epäon- jen kurssitappioiden korvaamiseen.
10504: nistuu, teknologian kehittämiskeskuksella on Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä
10505: lainansaajan hakemuksesta oikeus antaa lainan- annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa.
10506: saajalle valtioneuvoston päätöksen enimmäislai-
10507: na-ajan puitteissa lisää maksuaikaa tai poikkeus- 44. Alueellinen kuljetustuki (arviomääräraha)
10508: tapauksessa jättää lainan maksamaton pääoma ja Momentille myönnetään 20 000 000 mk.
10509: korot pk-yrityksiltä osittain tai kokonaan takai- Määrärahaa saa käyttää kuljetusten alueelli-
10510: sin perimättä. Muiden kuin pk-yritysten kohdal- sesta tukemisesta annetun lain (954/1981) sekä
10511: la näin voidaan menetellä vain erityisen paina- saaristokuljetusten tukemisesta annetun valtio-
10512: vasta syystä. neuvoston päätöksen (331/ 1982) mukaisen kul-
10513: jetustuen maksamiseen pk-yrityksille. Määrära-
10514: hasta saa käyttää enintään 80 000 mk saariston
10515: 30. Yrittäjyyspolitiikka
10516: kuljetustuen maksamiseen.
10517: Määräraha on alueiden kehittämisestä anne-
10518: 41. (32.70.41) Toimintatuki Finnvera Oyj:lle
10519: tun lain 6 §:n mukainen aluekehitysraha.
10520: Momentille myönnetään 2 000 000 mk.
10521: Määrärahaa saa käyttää Finnvera Oyj:n toi- 45. Yritysten investointi- ja kehittämishankkei-
10522: mintakuluihin valtion erityisrahoitusyhtiön luot- den tukeminen (arviomääräraha)
10523: to- ja takaustoiminnasta annetun lain ( 445/ 1998)
10524: Momentille myönnetään 98 000 000 mk.
10525: ja sen nojalla annetun valtioneuvoston si-
10526: Määrärahaa saa käyttää yritystuesta annetun
10527: toumuksen mukaisesti.
10528: lain ( 1136/ 1993) mukaisten tukien sekä kauppa-
10529: ja teollisuusministeriön päätöksen (2/022/ 1998)
10530: 42. (32.70.42) Finnvera Oyj:n korkotuet (arvio-
10531: mukaisten kansainvälistymistukien sekä elintar-
10532: määräraha)
10533: viketeollisuuden investointi- ja kehittämistukia
10534: Momentille myönnetään 167 000 000 mk.
10535:
10536: 110
10537: Pääluokka 32 EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp
10538:
10539:
10540:
10541: koskevan valtioneuvoston asetuksen mukaisten haa saa käyttää myös julkisten yhteisöjen hank-
10542: tukien maksamiseen. keiden rahoittamiseen.
10543: Lisäksi määrärahaa saa käyttää yritystoimin- Määrärahasta on osa alueiden kehittämisestä
10544: nan tukemisesta annetun lain mukaisten tukien annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa.
10545: maksamiseen.
10546: Yritystoiminnan tukemisesta annetun lain 48. (32.70.45) Korkotuki julkisesti tuetuille
10547: mukaista investointitukea, pk-yritysten kehittä- vienti- ja alusluotoille (arviomääräraha)
10548: mistukea ja yritysten toimintaympäristötukea Momentille myönnetään 31 000 000 mk.
10549: sekä valtioneuvoston asetuksen mukaista elin- Määrärahaa saa käyttää julkisesti tuettujen
10550: tarviketeollisuuden investointi- ja kehittämistu- vienti- ja alusluottojen korontasauksesta anne-
10551: kea saa vuonna 2001 myöntää yhteensä tun lain (1137/1996) mukaisen korkotuen mak-
10552: 85 000 000 mk. samiseen. Määrärahaa voidaan lisäksi käyttää
10553: Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen ko-
10554: annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa. rontasausyhtiöstä annetun lain (1136/1996) tar-
10555: koittamalle yhtiölle Fide Oy: lle maksettavan
10556: 46. (32.80.42) Avustus telakkateollisuuden kil- hallinnointipalkkion suorittamiseen sekä Valtio-
10557: pailuedellytysten turvaamiseksi (siirtomäärära- konttorille korontasaussopimuksista aiheutu-
10558: ha 3 v) vien korko- ja valuuttariskien suojaukseen tar-
10559: Momentille myönnetään 155 000 000 mk. vittavien toimenpiteiden ja kustannusten maksa-
10560: Määrärahaa saa käyttää kauppa- ja teollisuus- miseen.
10561: ministeriön vahvistamien perusteiden mukaan
10562: avustusten maksamiseen suomalaisille telakka- 49. (32.70.47) Korkotuki Suomen Vientiluotto
10563: yhtiöille uusien aluksien rakentamiseen ja alus- Oy:n myöntämille Iuotoilie (arviomääräraha)
10564: ten peruskorjauksiin liittyvien sopimusten joh- Momentille myönnetään 18 000 000 mk.
10565: dosta. Määrärahaa käytetään vuosina 1997- Määrärahaa saa käyttää alustoimitusten rahoi-
10566: 2000 myönnettyjen tukien maksamiseen. tukseen myönnettävistä korkotukilainoista anne-
10567: tun lain ( 1093/ 1985) ja alustoimitusten rahoituk-
10568: 47. Valtionavustus kehittämispalvelutoimintaan seen myönnettävästä korkotuesta annetun lain
10569: ja eräille yhteisöille (siirtomääräraha 3 v) ( 117311990) sekä Suomen Vientiluotto Oy:n
10570: Momentille myönnetään 21 170 000 mk. korkotuesta, valuuttakurssitappioiden korvaami-
10571: Määrärahaa saa käyttää kauppa- ja teollisuus- sesta ja antolainauksen valtion takauksista anne-
10572: ministeriön toimialaan liittyvien järjestöjen val- tun lain (1364/1989) mukaisen korkotuen, va-
10573: tionapuun ja lähinnä pk-yritysten kehittämispal- luuttakurssitappioiden ja takauksista syntynei-
10574: velujen tuottamiseen sekä ulkomaisten inves- den tappioiden korvaamisesta aiheutuvien me-
10575: tointien edistämiseen. Lisäksi määrärahaa saa nojen maksamiseen.
10576: käyttää valtionavustusten maksamiseen pienen
10577: ja keskisuuren yritystoiminnan edistämisyhtei- 50. Korkotuki pk-yritysten investointeihin (ar-
10578: söille. Määrärahaa saa käyttää myös valtioneu- viomääräraha)
10579: voston päätöksen (VNp 143/ 1986) mukaisesti Momentille myönnetään 3 000 000 mk.
10580: valtionavustuksen maksamiseen pk-yrityksille Määrärahaa saa käyttää pienten ja keskisuur-
10581: tarkoitettujen palvelujen kehittämiseen, yrittä- ten yritysten investointien korkotukilainoista
10582: jyyden edistämiseen sekä alueellisiin elinkeino- annetun lain (538/ 1992) nojalla hyväksyttävistä
10583: jen kehittämishankkeisiin. Avustukset myönne- korkotukilainoista aiheutuvan korkotuen maksa-
10584: tään kauppa- ja teollisuusministeriön määrittele- miseen.
10585: mistä toiminnoista aiheutuviin valtionavustuk-
10586: sen piiriin hyväksyttäviin menoihin. Määrära-
10587:
10588:
10589:
10590: 111
10591: EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp Pääluokka 32
10592:
10593:
10594: 60. (32.70.60) Siirrot valtiontakuurahastoon hoitoa koskevat oikaisut) ja neuvoston asetuk-
10595: (arviomääräraha) sen (ETY 2082/1993) artiklan 24 (tuen vähentä-
10596: Momentille myönnetään 100 000 mk. minen, pidättäminen ja peruuttaminen) mukais-
10597: Määrärahaa saa käyttää valtiontakuurahastos- ten Suomen velvoitteiden maksamiseen.
10598: ta annetun lain ( 444/ 1998) ja vientitakuulain Määrärahaa saa käyttää yritystoiminnan tuke-
10599: ( 479/ 1962) perusteella myönnettyjen takuiden misesta annetun lain mukaisiin sijoituksiin
10600: aiheuttamiin korvausmenoihin. Määrärahaa saa alueellisiin pääomasijoitusrahastoihin. Määrära-
10601: käyttää myös valtiontakaustoimintaa koskevien haa saa käyttää neuvonta-, koulutus-, konsul-
10602: lakien (375/1963, 573/1972 ja 60911973) nojal- tointi- ja muiden kehittämispalvelujen maksulli-
10603: la valtiontakaustoiminnasta annettujen takaussi- sen toiminnan hintojen alentamiseen enintään
10604: toumusten ja perusraaka-ainehuollon turvaami- 37 500 000 mk.
10605: seksi annetun lain (651 11985), valtion pääomata- Määrärahaa voidaan kohdistaa myös oman
10606: kuista annetun lain (594/1992) sekä valtion va- pääoman ehtoisesti alueelliseen pääomasijoitus-
10607: kauttamistakauksista annetun lain (52911993) rahastoon. Vastaava ED-rahoitus myönnetään
10608: perusteella myönnettyjen takuiden ja takausten momentilta 26. 98.61.
10609: aiheuttamien korvausmenojen maksamiseen. Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä
10610: annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa.
10611: 62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoitus-
10612: osuus kauppa- ja teollisuusministeriön osalta
10613: ( arviomääräraha) 40. Kuluttaja- ja kilpailupolitiikka
10614: Momentille myönnetään 478 927 000 mk.
10615: 21. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomää-
10616: Vuonna 2001 saa tehdä uusia myöntämispää- räraha 2 v)
10617: töksiä yhteensä 513 600 000 markalla.
10618: Mikäli vuoden 2000 myöntämisvaltuutta on Momentille myönnetään nettomäärärahaa
10619: jäänyt käyttämättä, saadaan käyttämättä jäänees- 31 490 000 mk.
10620: tä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna
10621: 2001. 22. Kuluttajatutkimuskeskuksen toimintamenot
10622: Määrärahaa saa käyttää Euroopan aluekehi- (siirtomääräraha 2 v)
10623: tysrahastosta, Euroopan sosiaalirahastosta ja Momentille myönnetään nettomäärärahaa
10624: Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahastosta 9 952 000 mk.
10625: rahoitettavien rakennerahastokauden 2000-
10626: 2006 tavoite 1-, 2- ja 3-ohjelmien, yhteisöaloit- 24. Kuluttajavalituslautakunnan toimintamenot
10627: teiden sekä pilottiprojektien valtion rahoitus- (siirtomääräraha 2 v)
10628: osuuden maksamiseen. Momentille myönnetään 7 006 000 mk.
10629: Määrärahaa saa käyttää rakennerahastokau-
10630: den 1995-1999 tavoite 2-, 5b-, 6-, 3- ja 4-ohjel- 25. Elintarvikeviraston toimintamenot (siirto-
10631: mien sekä lnterreg- ja SME-yhteisöaloitteiden määräraha 2 v)
10632: sekä pilottiprojektien valtion rahoitusosuuden Momentille myönnetään 2 032 000 mk.
10633: maksamiseen. Lakkautetaan johtajan virka (A29) 1.3.2001
10634: Määrärahaa saa käyttää myös teknisen avun ja lukien.
10635: edellä mainittujen ohjelmien toteuttamiseen tar-
10636: vittavan henkilöstön palkkaamiseen yhdessä 26. Kilpailuviraston toimintamenot (siirtomää-
10637: momenteilla 26.98.61, 34.05.61 ja 30.14.61 ole- räraha 2 v)
10638: vien EU:n osuuksien kanssa. Momentille myönnetään 23 136 000 mk.
10639: Lisäksi määrärahaa saa käyttää neuvoston
10640: asetuksen (EY 126011999) artiklan 39 (varain-
10641:
10642:
10643: 112
10644: Pääluokka 32 EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp
10645:
10646:
10647: 31. Korvaus velkaneuvonnan järjestämisestä Momentin määrärahaa saa käyttää ulkomaan-
10648: (arviomääräraha) kauppaa edistävien järjestöjen suomalaisille pk-
10649: Momentille myönnetään 18 500 000 mk. yrityksille ja kansainvälistyville vientiyrityksil-
10650: Määrärahaa saa käyttää velkaneuvonnasta an- le sekä palvelu- ja matkailualojen yrityksille tar-
10651: netun lain mukaisen korvauksen maksamiseen joamien monipuolisten kansainvälistymistä ja
10652: velkaneuvonnan järjestämisestä. kehittämistä koskevien osaamispalveluiden tar-
10653: joamiseen ja tuottamiseen. Määrärahaa saa käyt-
10654: 50. Valtionavustus kuluttajajärjestöille tää myös Finpro ry:n avustusten maksamiseen
10655: Momentille myönnetään 4 000 000 mk. sekä Finpron yhteydessä toimivan Hankeneu-
10656: vontapalvelut-yksikön toiminnan rahoittami-
10657: seen Finpron valtionavun perusteista annetun
10658: 50. Kansainvälistymispolitiikka valtioneuvoston päätöksen (VNp 45/ 1998) mu-
10659: kaisesti.
10660: 21. Matkailun edistämiskeskuksen toimintame-
10661: not (siirtomääräraha 2 v)
10662: 60. Energiapolitiikka
10663: Momentille myönnetään nettomäärärahaa
10664: 94 411 000 mk. 21. Energiamarkkinaviraston toimintamenot
10665: (siirtomääräraha 2 v)
10666: 40. Toimialakohtainen yritysten kansainvälisty-
10667: minen (arviomääräraha) Momentille myönnetään nettomäärärahaa
10668: 985 000 mk.
10669: Momentille myönnetään 105 000 000 mk.
10670: Määrärahaa saa käyttää sellaisista Energia-
10671: Määrärahaa saa käyttää ensisijaisesti pienten
10672: markkinavirastolle määrätyistä tehtävistä aiheu-
10673: ja keskisuurten yritysten yhdessä joko toimiala-
10674: tuviin menoihin, joita ei kateta valvonta- ja lupa-
10675: kohtaisina tai yhteishankkeina toteuttamiin
10676: maksuilla.
10677: viennin edistämiseen liittyviin toimiin. Määrära-
10678: halla tuetaan vientiyritysten yhteisiä, niiden 27. Energiansäästön ja uusiutuvan energian
10679: kansainvälistymistä edistäviä, hankkeita yritys- käytön edistäminen ja energiatiedotus (siirto-
10680: ten kansainvälistymiskehityksen eri vaiheissa. määräraha 2 v)
10681: Määrärahaa saa myös käyttää ulkomaankauppaa
10682: edistävien järjestöjen ja yrityksiä edustavien toi- Momentille myönnetään 15 000 000 mk.
10683: mialajärjestöjen toteuttamiin kansainvälistymis- Määrärahaa saa käyttää energiansäästöön,
10684: hankkeisiin sekä yritysten yhdessä toteuttamiin energian tehokkaaseen käyttöön sekä uusiutu-
10685: kansainvälistymishankkeisiin. Määrärahaa saa van energian käyttöön ja tuotantoon liittyvästä
10686: lisäksi käyttää määräaikaisena ( 1995-1999) informaatiotoiminnasta ja selvityksistä, uuden
10687: käytössä olleiden elintarviketeollisuuden siirty- säästöteknologian markkinoiden edistämisestä
10688: mäkauden tukien maksamiseen ja vuonna 2000 sekä muusta energia-alan tiedottamisesta ja tie-
10689: järjestetyn Hannoverin maailmannäyttelyn lop- tohuollon järjestämisestä aiheutuvien menojen
10690: puun saattamiseen liittyviin kuluihin. maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös
10691: Määrärahaa saa käyttää myös suomalaisen EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahas-
10692: puuteollisuuden kansainvälistymiseen. toista rahoitettavien hankkeiden osarahoituk-
10693: Uusia avustuksia saa vuonna 2001 myöntää seen.
10694: 104 000 000 mk.
10695: 40. Energiatuki (arviomääräraha)
10696: 41. Avustus ulkomaankauppaa edistäville järjes- Momentille myönnetään 126 000 000 mk.
10697: töille ja Finpro ry:lle Määrärahaa saa käyttää energiatuen myöntä-
10698: Momentille myönnetään 144 000 000 mk. misen yleisistä ehdoista annetun valtioneuvos-
10699: ton päätöksen (29/ 1999) mukaisesti energian-
10700:
10701: 15 200839
10702: 113
10703: EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp Pääluokka 32
10704:
10705:
10706:
10707: säästöä, energian käytön tehostamista ja uusiu- rästä ja lainavuosien 5-8 aikana enintään 4 pro-
10708: tuvan energian käyttöä edistävien sekä energian senttia korkotukilainan määrästä. Kahdeksan-
10709: tuotannon ja käytön ympäristöhaittoja vähentä- nen lainavuoden jälkeen korkotukea ei makseta.
10710: vien ja energiahuollon varmuutta ja monipuoli- Korkohyvitys on aina enintään luottolaitoksen
10711: suutta muutoin edistävien investointi- ja selvi- perimän koron suuruinen.
10712: tyshankkeiden tukemiseen. Energiatukea voi-
10713: daan myöntää yrityksille, yhteisöille ja kunnil- 50. Eräät energiataloudelliset avustukset (siir-
10714: le. Määrärahaa saa käyttää myös Suomen lähi- tomääräraha 3 v)
10715: alueilla toteutettavien hankkeiden tukemiseen. Momentille myönnetään 500 000 mk.
10716: Lisäksi määrärahaa saa käyttää energiatuen Määrärahaa saa käyttää kauppa- ja teollisuus-
10717: myöntämisen yleisistä ehdoista annetun valtio- ministeriön vahvistamien perusteiden mukaises-
10718: neuvoston päätöksen (45/ 1996) ja energia-avus- ti avustusten maksamiseen järjestöille ja yhtei-
10719: tuksista annetun lain (1607/1991) nojalla aiem- söille energiapolitiikan tavoitteita tukevaan toi-
10720: min myönnettyjen avustusten maksamiseen. mintaan.
10721: Vuonna 2001 avustuksia saa myöntää enin-
10722: tään 96 000 000 mk.
10723: 70. Omistajapolitiikka
10724: 45. Energiainvestointien korkotuki (arviomää-
10725: räraha) 88. Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v)
10726: Momentille myönnetään 800 000 mk. Momentille myönnetään 10 000 000 mk.
10727: Määrärahaa saa käyttää luottolaitosten varois- Määrärahaa saa käyttää niiden osakkeiden
10728: ta myönnettävistä eräistä korkotukilainoista an- merkintähinnan maksamiseen, joita valtio mer-
10729: netun lain (101511977) 2 §:n mukaisten korkotu- kitsee valtionyhtiöiden osakeannissa. Määrära-
10730: kilainojen korkotuen maksamiseen. Vuonna haa saa käyttää myös muista tarpeellisista osake-
10731: 2000 ei uusia korkotukilainoja hyväksytä. järjestelyistä aiheutuvien menojen maksami-
10732: Korkohyvityksen määrä on neljän ensimmäi- seen sekä valtionyhtiöiden yksityistämiseen ja
10733: sen lainavuoden aikana 4 prosenttia korkotuki- omistajaohjaukseen liittyvien menojen maksa-
10734: lainan määrästä ja lainavuosien 5-8 aikana miseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää vaihto-
10735: 2 prosenttia korkotukilainan määrästä. Erityisis- velkakirjalainojen merkintähinnan maksami-
10736: tä syistä voi korkotukilainan korkohyvityksen seen. Vaihtovelkakirjalaina saadaan merkitä va-
10737: määrä olla neljän ensimmäisen lainavuoden ai- kuutta vaatimatta.
10738: kana enintään 6 prosenttia korkotukilainan mää-
10739:
10740:
10741:
10742:
10743: 114
10744: Pääluokka 33 EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp
10745:
10746:
10747:
10748:
10749: Pääluokka 33
10750: SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA
10751:
10752:
10753: 01. Sosiaali- ja terveysministeriö 63. Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v)
10754: Momentille myönnetään 38 700 000 mk.
10755: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Määrärahaa saa käyttää sosiaali- ja terveysmi-
10756: Momentille myönnetään nettomäärärahaa nisteriön strategista suunnittelua ja päätöksente-
10757: 180 050 000 mk. koa tukevien tutkimus- ja kehittämishankkeiden
10758: Määrärahaa saa käyttää myös kansallisen ve- rahoittamiseen sekä ministeriön toimialaan liit-
10759: teraanipäivän pääjuhlan järjestämiseen sekä lää- tyvien ohjelmien ja kokeilujen toimeenpanosta
10760: kinnällisen pelastustoimen ja poikkeusolojen aiheutuvien toimintamenojen ja rahoitusavus-
10761: valmiudesta sekä näihin liittyvien laitteiden ja tusten maksamiseen.
10762: kalusteiden hankkimisesta aiheutuvien menojen Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksy-
10763: maksamiseen. mien puite- ja aihealueittaisten ohjelmien mu-
10764: Määrärahasta saa käyttää enintään 1 600 000 kaisten hankkeiden rahoittamiseen.
10765: mk työterveydenhuollon koulutuksesta ja työter- Määrärahaa saa käyttää enintään neljää henki-
10766: veyshenkilöstön kehittämiseen liittyvien hank- lötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palk-
10767: keiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen kaamiseen.
10768: maksamiseen.
10769: 64. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjes-
10770: 62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoitus- telmän edistäminen tietoteknologian avulla sekä
10771: osuus sosiaali- ja terveysministeriön osalta siihen tarvittavan infrastruktuurin rakentami-
10772: (arviomääräraha) nen (siirtomääräraha 3 v)
10773: Momentille myönnetään 9 400 000 mk. Momentille myönnetään 20 000 000 mk.
10774: Vuonna 2001 saa tehdä uusia myöntämispää- Määrärahaa saa käyttää sosiaali- ja terveyden-
10775: töksiä yhteensä 14 800 000 markalla. huollon palvelujärjestelmän kehittämiseen tieto-
10776: Mikäli vuoden 2000 myöntämisvaltuutta on teknologian avulla ja tietoteknologian hyödyntä-
10777: jäänyt käyttämättä, saadaan käyttämättä jäänees- misen edellyttämän infrastruktuurin rakentami-
10778: tä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna seen sekä hankkeen läpiviemisen edellyttämään
10779: 2001. koulutus- ja kehittämistoimintaan sosiaali- ja
10780: Määrärahaa saa käyttää Euroopan aluekehi- terveysministeriön erikseen määräämin perus-
10781: tysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta ra- tein.
10782: hoitettavien tavoite 1, 2 ja 3 -ohjelmien, yhteisö- Määrärahaa saa käyttää enintään yhtä henki-
10783: aloitteiden ja pilottiprojektien hankkeiden val- lötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palk-
10784: tion rahoitusosuuden maksamiseen. kaamiseen.
10785: Määrärahaa saa käyttää myös teknisen avun ja
10786: edellä mainittujen ohjelmien toteuttamiseen tar- 67. Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuu-
10787: vittavan enintään kahta henkilötyövuotta vastaa- det (arviomääräraha)
10788: van henkilöstön palkkaamiseen. Momentille myönnetään 25 500 000 mk.
10789: Määrärahasta on osa alueiden kehittämisestä Määrärahaa saa käyttää kansainvälisten jär-
10790: annetun lain (113511993) 6 §:n mukaista alueke- jestöjen jäsenmaksujen, maksuosuuksien ja eri-
10791: hitysrahaa. tyisohjelmien tukemisesta aiheutuvien menojen
10792: maksamiseen.
10793:
10794: 115
10795: EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp Pääluokka 33
10796:
10797:
10798: 02. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja Määrärahaa saa käyttää mielenterveyslain
10799: kehittämiskeskus (1116/1990) 32 §:n mukaisten valtion korvaus-
10800: ten maksamiseen valtion mielisairaaloille ja
10801: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) vankeinhoitolaitoksen alaisille sairaaloille.
10802: Momentille myönnetään nettomäärärahaa Määrärahaa saa käyttää myös Terveydenhuollon
10803: 115 300 000 mk. oikeusturvakeskuksen tilaamista mielentilalau-
10804: Määrärahaa saa käyttää myös jäsenmaksujen sunnoista maksettavien korvausten maksami-
10805: maksamiseen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon seen.
10806: tilastotietokannan käytöstä ja Sosiaali- ja ter-
10807: veysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen ul-
10808: kopuolella toimeksiannosta tai yhteishankkeena 07. Työterveyslaitos
10809: toteutettavasta tutkimus- ja kehittämistoimin-
10810: nasta aiheutuvien menojen maksamiseen. Lisäk- 50. Valtionapu Työterveys laitoksen menoihin
10811: si määrärahaa saa käyttää Alkoholitutkimussää- (siirtomääräraha 2 v)
10812: tiölle suoritettavan valtionavustuksen ja Alko- Momentille myönnetään 195 000 000 mk.
10813: holitutkimussäätiön toiminnasta Sosiaali- ja ter- Määrärahaa saa käyttää Työterveyslaitoksen
10814: veysalan tutkimus- ja kehittämiskeskukselle ai- toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain
10815: heutuvien menojen maksamiseen sekä täyden- (159/1978) 3 §:n nojalla Työterveyslaitoksen
10816: nyskoulutuksen avustuksen ja ulkomailla toteu- toiminnasta aiheutuviin menoihin suoritettavan
10817: tettavien projektien menojen maksamiseen. valtionavun maksamiseen.
10818:
10819:
10820: 03. Työttömyysturvalautakunta 08. Kansanterveyslaitos
10821:
10822: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
10823: Momentille myönnetään 9 643 000 mk. Momentille myönnetään nettomäärärahaa
10824: 155 700 000 mk.
10825:
10826: 04. Tarkastuslautakunta 26. Rokotteiden hankinta (arviomääräraha)
10827: Momentille myönnetään 31 404 000 mk.
10828: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Määrärahaa saa käyttää tartuntatautilain
10829: Momentille myönnetään 8 511 000 mk. (583/1986) 25 §:n perusteella maksutta toimitet-
10830: tavien rokotustilaisuuksissa tarvittavien rokot-
10831: teiden hankkimisesta ja edelleen toimittamises-
10832: 06. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus ta sekä muihin yleisen rokotusohjelman toteutta-
10833: misesta aiheutuvien menojen ja korvausten mak-
10834: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) samiseen sekä Suomen lääkevahinkokorvaus-
10835: Momentille myönnetään nettomäärärahaa osuuskunnan jäsenmaksuun. Määrärahaa saa
10836: 11 665 000 mk. käyttää myös rokotteiden hankkimisesta ja edel-
10837: Määrärahasta saa käyttää maksullisen palve- leen toimittamisesta välitystoimintaan aiheutu-
10838: lutoiminnan hintatukeen enintään 100 000 mk. vien menojen maksamiseen.
10839:
10840: 26. Mielentilatutkimustoiminnan menot (arvio-
10841: määräraha)
10842: Momentille myönnetään 7 400 000 mk.
10843:
10844:
10845:
10846: 116
10847: Pääluokka 33 EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp
10848:
10849:
10850: 09. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuote- Määrärahaa saa käyttää myös ulkomailla ole-
10851: valvontakeskus vien suomalaisten alusten tarkastustoiminnan ja
10852: työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta
10853: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) työsuojeluasioissa annetun lain (131/ 1973)
10854: Momentille myönnetään nettomäärärahaa 15 §:n mukaisista toimenpiteistä aiheutuvien
10855: 24 700 000 mk. menojen maksamiseen.
10856: Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon mak-
10857: sullisen toiminnan tuloina kemikaalirekisterin
10858: rekisterimaksut. 14. Valtion mielisairaalat
10859:
10860: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
10861: 10. Säteilyturvakeskus Momentille myönnetään nettomäärärahaa
10862: 2 420 000 mk.
10863: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Määrärahaa saa käyttää myös maatalousavus-
10864: Momentille myönnetään nettomäärärahaa tuksia vastaavien menojen maksamiseen.
10865: 55 400 000 mk.
10866:
10867: 15. Perhekustannusten tasaus
10868: 11. Lääkelaitos
10869: 51. Äitiysavustus (arviomääräraha)
10870: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 58 000 000 mk.
10871: Momentille myönnetään nettomäärärahaa Määrärahaa saa käyttää äitiysavustuslain
10872: 7 409 000 mk. ( 47711993) mukaisten äitiysavustusten maksa-
10873: miseen. Määrärahasta maksetaan myös äitiys-
10874: pakkauksista menevä arvonlisävero ja yleisku-
10875: 12. Valtion koulukodit lut.
10876:
10877: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 52. Lapsilisät (arviomääräraha)
10878: Momentille myönnetään nettomäärärahaa Momentille myönnetään 8 141 000 000 mk.
10879: 3 497 000 mk. Määrärahaa saa käyttää lapsilisälain
10880: Määrärahaa saa käyttää myös koulukotien si- (796/ 1992) mukaisten lapsilisien maksamiseen.
10881: sällölliseen kehittämiseen ja toiminnan tukemi-
10882: seen sekä koulukotitoimintaan erikoistuvaan
10883: nuorisopsykiatriaan. Lisäksi määrärahaa saa 16. Yleinen perhe-eläke
10884: käyttää perhetoiminnasta aiheutuvien palkkioi-
10885: den ja muiden menojen maksamiseen sekä kou- 50. Yleinen perhe-eläke (arviomääräraha)
10886: lukotien maatila- ja metsätaloudesta aiheutu- Momentille myönnetään 246 000 000 mk.
10887: vien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää perhe-eläkelain
10888: Määrärahaa saa käyttää myös maatalousavus- (3811969) mukaisten eläkkeiden maksamiseen.
10889: tuksia vastaavien menojen maksamiseen.
10890:
10891: 17. Työttömyysturva
10892: 13. Työsuojelun piirihallinto
10893: 50. Valtionosuus työttömyyskassoille (arvio-
10894: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) määräraha)
10895: Momentille myönnetään nettomäärärahaa Momentille myönnetään 2 945 000 000 mk.
10896: 116 073 000 mk.
10897:
10898: 117
10899: EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp Pääluokka 33
10900:
10901:
10902: Määrärahaa saa käyttää työttömyysetuuksien roista annetun lain (859/1984) mukaisten val-
10903: rahoituksesta annetun lain (55511998), työttö- tion osuuksien maksamiseen. Kansaneläkelai-
10904: myyskassalain (60311984) ja vuorotteluvapaa- toksen järjestämästä kuntoutuksesta annetun
10905: kokeilusta annetun lain (1663/1995) mukaisen lain mukaisen harkinnanvaraisen kuntoutuksen
10906: valtionosuuden maksamiseen työttömyyskas- kustannuksiin saa käyttää sairausvakuutusrahas-
10907: soille. ton varoista enintään 526 000 000 mk.
10908:
10909: 51. Työttömyysturvalain mukainen perusturva
10910: ( arviomääräraha) 19. Eläkevakuutus
10911: Momentille myönnetään 164 000 000 mk.
10912: Määrärahaa saa käyttää työttömyysturvalain 50. Valtion osuus merimieseläkekassan menois-
10913: (602/1984) mukaisen perusturvan maksami- ta (arviomääräraha)
10914: seen. Määrärahaa saa käyttää myös vuorottelu- Momentille myönnetään 173 000 000 mk.
10915: vapaakokeilusta annetun lain mukaisen valtion- Määrärahaa saa käyttää merimieseläkelain
10916: osuuden maksamiseen Kansaneläkelaitokselle. (72/1956) 4 §:n mukaisen valtion osuuden mak-
10917: samiseen.
10918: 53. Valtionosuus työttömän omaehtoisen koulu-
10919: tuksen toimeentuloturvasta (arviomääräraha) 51. Valtion osuus maatalousyrittäjien eläkelais-
10920: Momentille myönnetään 25 000 000 mk. ta johtuvista menoista (arviomääräraha)
10921: Määrärahaa saa käyttää työttömien omaehtoi- Momentille myönnetään 2 276 000 000 mk.
10922: sen opiskelun tukemisesta annetun lain Määrärahaa saa käyttää maatalousyrittäjien
10923: ( 1402/ 1997) mukaisen valtionosuuden maksa- eläkelain (467/1969) 13 §:n ja maatalousyrittä-
10924: miseen. jien sukupolvenvaihdoseläkkeestä annetun lain
10925: (131711990) 41 §:n mukaisen valtion osuuden
10926: 54. Valtionosuus aikuiskoulutustuesta (arvio- maksamiseen.
10927: määräraha)
10928: Momentille myönnetään 20 000 000 mk. 52. Valtion osuus yrittäjien eläkelaista johtuvis-
10929: Määrärahaa saa käyttää aikuiskoulutustuesta ta menoista (arviomääräraha)
10930: annettavan lain mukaisen valtionosuuden mak- Momentille myönnetään 340 000 000 mk.
10931: samiseen. Määrärahaa saa käyttää yrittäjien eläkelain
10932: ( 468/1969) 10 §: n mukaisen valtion osuuden
10933: maksamiseen.
10934: 18. Sairausvakuutus
10935: 60. Valtion osuus kansaneläkelaista johtuvista
10936: 60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtu- menoista (arviomääräraha)
10937: vista menoista (arviomääräraha) Momentille myönnetään 5 7 40 000 000 mk.
10938: Momentille myönnetään 3 315 000 000 mk. Määrärahaa saa käyttää kansaneläkelain
10939: Määrärahaa saa käyttää sairausvakuutuslain (34711956) 59 ja 62 §:n mukaisen valtion osuu-
10940: (364/ 1963), Kansaneläkelaitoksen järjestämästä den maksamiseen ja lapsen hoitotuesta annetun
10941: kuntoutuksesta annetun lain ( 61011991) ja kun- lain ( 444/1969), vammaistuesta annetun lain
10942: toutusrahalain (611/1991) mukaisten valtion ( 124/ 1988) sekä eläkkeensaajien asumistuesta
10943: osuuksien maksamiseen. Määrärahaa saa myös annetun lain (591/1978) mukaisten etuuksien
10944: käyttää maatalousyrittäjien työterveyshuollon maksamiseen.
10945: eräiden kustannusten korvaamisesta valtion va-
10946:
10947:
10948:
10949:
10950: 118
10951: Pääluokka 33 EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp
10952:
10953:
10954: 20. Tapaturmavakuutus Määrärahaa saa käyttää sotainvalidien puoli-
10955: soiden ja vaikeavammaista sotainvalidia hoita-
10956: 53. Valtion osuus maatalousyrittäjien tapatur- neiden leskien sekä sotaleskien kuntoutustoi-
10957: mavakuutuksen kustannuksista (arviomäärä- mintamenojen maksamiseen sosiaali- ja terveys-
10958: raha) ministeriön vahvistamien perusteiden mukaan.
10959: Momentille myönnetään 73 000 000 mk.
10960: Määrärahaa saa käyttää maatalousyrittäjien 57. Rintama-avustus eräille ulkomaalaisille
10961: tapaturmavakuutuslain (102611981) 15 §:n ja vapaaehtoisille rintamasotilaille (siirtomäärä-
10962: sairausvakuutuslain mukaisen omavastuuajan raha 2 v)
10963: korvaamisesta maatalousyrittäjille annetun lain Momentille myönnetään 1 300 000 mk.
10964: (118/ 1991) 10 §: n mukaisen valtion osuuden Määrärahaa saa käyttää sosiaali- ja terveysmi-
10965: maksamiseen. nisteriön määräämin perustein rintama-avustuk-
10966: sen maksamiseen eräille vaikeissa olosuhteissa
10967: Virossa ja muualla entisen Neuvostoliiton
10968: 21. Rintamaveteraanieläkkeet alueella eläville, Suomen puolustusvoimissa
10969: vuosien 1939-1945 sotiin osallistuneille ulko-
10970: 52. Rintamasotilaseläkkeet ja asumistuki maalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille.
10971: (arviomääräraha) Rintama-avustusta voidaan myöntää myös Suo-
10972: Momentille myönnetään 734 000 000 mk. messa pysyvästi asuville vapaaehtoisille rinta-
10973: Määrärahaa saa käyttää rintamasotilaseläke- masotilaille.
10974: lain (119/ 1977) nojalla suoritettavien eläkkei-
10975: den, eläkkeensaajien asumistukilain (591/1978) 59. Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutus-
10976: nojalla rintamasotilaseläkkeisiin suoritettavien toimintaan (siirtomääräraha 2 v)
10977: asumistukien sekä ulkomaille maksettavasta rin- Momentille myönnetään 1 000 000 mk.
10978: tamaJisästä annetun lain (98811988) mukaisen Määrärahaa saa käyttää rintamaveteraanien
10979: rintamalisän maksamiseen. kuntoutuksesta annetun lain (118411988) nojal-
10980: la rintamaveteraanien kuntoutuksesta aiheutu-
10981: vien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa
10982: 22. Sotilasvammakorvaukset ja eräät kuntoo- käyttää myös rintamaveteraanikuntoutuksen tut-
10983: tustoiminnan menot kimusmenojen maksamiseen.
10984:
10985: 50. Sotilasvammakorvaukset (arviomääräraha)
10986: Momentille myönnetään 1 558 000 000 mk. 23. Muu sodista kärsineiden turva
10987: Määrärahaa saa käyttää sotilasvammalain
10988: ( 404/ 1948) ja muiden siihen liittyvien lakien no- 30. Valtion korvaus sodista kärsineiden huol-
10989: jalla suoritettavien korvausten maksamiseen. toon (arviomääräraha)
10990: Määrärahaa saa käyttää myös sotainvalidien Momentille myönnetään 20 000 000 mk.
10991: kuntoutus- ja hoitolaitosten käyttökustannuk- Määrärahaa saa käyttää sotasiirtolaisten yh-
10992: siin suoritettavan valtion korvauksen maksami- teiskunnallisesta huollosta annetun lain
10993: seen. ( 423/1940) 6 §:n nojalla kunnille suoritettavan
10994: valtion korvauksen maksamiseen. Lisäksi mää-
10995: 56. Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kun- rärahaa saa käyttää Maikkulan vanhainkodista
10996: toutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v) eri laitoksiin hoidettavaksi siirrettyjen huolletta-
10997: Momentille myönnetään 15 000 000 mk. vien huolto- ja hoitokustannusten korvaamises-
10998: ta aiheutuvien menojen maksamiseen.
10999:
11000:
11001:
11002:
11003: 119
11004: EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp Pääluokka 33
11005:
11006:
11007: 28. Muu toimeentuloturva Määrärahaa saa käyttää erikoissairaanhoito-
11008: lain (1 06211989) 47 §:n mukaisen tutkimustoi-
11009: 50. Sotilasavustus (arviomääräraha) minnan valtion korvauksen maksamiseen.
11010: Momentille myönnetään 59 000 000 mk.
11011: Määrärahaa saa käyttää sotilasavustuslain 33. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille
11012: (78111993) mukaisten sotilasavustusten maksa- lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheu-
11013: miseen. tuviin kustannuksiin (arviomääräraha)
11014: Momentille myönnetään 441 000 000 mk.
11015: Määrärahaa saa käyttää erikoissairaanhoito-
11016: 32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveyden- lain (1 062/1989) 47 §:n mukaisen valtion korva-
11017: huolto uksen maksamiseen lääkäri- ja hammaslääkäri-
11018: koulutukseen.
11019: 30. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveyden- Määrärahasta saa käyttää enintään
11020: huollon käyttökustannuksiin (arviomääräraha) 323 400 000 mk lääkärin ja hammaslääkärin pe-
11021: Momentille myönnetään 13 868 000 000 mk. rus- ja erikoistumiskoulutuskorvausten maksa-
11022: Määrärahaa saa käyttää eräiden sosiaali- ja miseen yliopistollista sairaalaa ylläpitäville kun-
11023: terveydenhuollon lakien sekä sosiaali- ja tervey- tayhtymille.
11024: denhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta
11025: annetun lain (733/ 1992) ja sen nojalla annetussa 34. Valtion korvaus kunnille mielentilatutkimus-
11026: asetuksessa hyväksyttyjen käyttökustannusten potilaista sekä potilassiirroista aiheutuviin kus-
11027: valtionosuuksien maksamiseen. Määrärahaa saa tannuksiin (arviomääräraha)
11028: käyttää myös kuntien valtionosuuslain mukais- Momentille myönnetään 13 000 000 mk.
11029: ten tasausten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää mielenterveyslain
11030: (1116/1990) 32 §:n mukaisten valtion korvaus-
11031: 31. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveys- ten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös
11032: palvelujen perustamiskustannuksiin (arviomää- Suomen ja Ruotsin välillä solmitun sopimuksen
11033: räraha) mukaisista potilassiirroista kunnille ja kuntayh-
11034: Momentille myönnetään 220 000 000 mk. tymille sekä Ruotsin valtiolle aiheutuviin kus-
11035: Määrärahaa saa käyttää eräiden sosiaali- ja tannuksiin suoritettavan valtion korvauksen
11036: terveydenhuollon lakien sekä sosiaali- ja tervey- maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää
11037: denhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta pohjoismaisen sosiaalipalvelusopimuksen mu-
11038: annetun lain (733/ 1992) ja sen nojalla annetun kaisten potilassiirtojen tukemiseen kertaluontei-
11039: voimavarapäätöksen mukaisiin sosiaali- ja ter- sena korvauksena kunnille ja kuntayhtymille.
11040: veyspalvelujen perustaruishankkeisiin suoritet-
11041: tavan valtionosuuden maksamiseen. 35. Valtion korvaus lastensuojelun suurten kus-
11042: Vuonna 2001 saadaan vahvistaa kokonaiskus- tannusten tasausjärjestelmän menoihin
11043: tannuksiltaan vähintään 2 000 000 markan mää- Momentille myönnetään 165 000 000 mk.
11044: ralSla perustaruishankkeita sekä STVOL:n Määrärahaa saa käyttää lastensuojelulain
11045: 21 §:n 2 momentissa tarkoitettuja hankkeita si- (683/1983) sekä sosiaali- ja terveydenhuollon
11046: ten, että niiden valtionosuuteen oikeuttavat suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain
11047: enimmäiskustannukset ovat yhteensä enintään (733/ 1992) perusteella lastensuojelun suurten
11048: 520 000 000 mk. kustannusten lasaarniseksi suoritettavan valtion
11049: korvauksen maksamiseen.
11050: 32. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille
11051: erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoi-
11052: mintaan
11053: Momentille myönnetään 337 400 000 mk.
11054:
11055: 120
11056: Pääluokka 33 EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp
11057:
11058:
11059: 36. Valtionavustus eräiden sosiaali- ja terveys- lyttämän kansainvälisen yhteistyön aiheuttami-
11060: palveluhankkeiden kustannuksiin (arviomäärä- en menojen maksamiseen.
11061: raha)
11062: Momentille myönnetään 1 300 000 mk. 50. Terveyskasvatus sekä päihteiden käytön ja
11063: Määrärahaa saa käyttää eräiden sosiaali- ja tupakoinnin vähentäminen (siirtomääräraha
11064: terveydenhuollon hankkeiden rahoittamisesta 2 v)
11065: annetun lain (1113/1985) nojalla pääkaupunki- Momentille myönnetään 43 700 000 mk.
11066: seudun kunnille hankkeiden kustannuksiin suo- Määrärahaa saa käyttää terveyskasvatuksesta
11067: ritettavan valtionavustuksen ja koron maksami- sekä toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi
11068: seen. annetun lain (693/1976) 27 §:ssä tarkoitetusta
11069: toiminnasta ja raittiustyölain (82811982) 10 §:n
11070: 37. Valtionavustus kunnille lasten ja nuorten 1 kohdan nojalla päihteiden käytöstä aiheutu-
11071: psykiatrian palveluihin vien haittojen ehkäisemistä tarkoittavasta toi-
11072: Momentille myönnetään 45 000 000 mk. minnasta aiheutuvien menojen maksamiseen.
11073: Määrärahaa saa käyttää lasten ja nuorten Lisäksi määrärahaa saa käyttää alkoholitiedo-
11074: psyykkisen kehityksen tukemisesta, häiriöiden tuksesta ja -valistuksesta aiheutuviin menoihin
11075: ehkäisystä ja psykiatristen hoitopalvelujen tur- sekä huumausainepolitiikkaa tehostavista toi-
11076: vaamisesta kunnille ja kuntayhtymille aiheutu- menpiteistä aiheutuviin menoihin. Määrärahaa
11077: viin kustannuksiin suoritettavan valtionavustuk- saa käyttää lyhytaikaisiin tehtäviin tarvittavan
11078: sen maksamiseen sosiaali- ja terveysministeriön henkilökunnan palkkaamiseen.
11079: erikseen määräämin perustein.
11080:
11081: 57. Lomatoiminta
11082: 53. Terveyskasvatus ja -valvonta
11083: 40. Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomitus-
11084: 23. Terveysvalvonta (siirtomääräraha 2 v) palvelujen kustannuksiin (arviomääräraha)
11085: Momentille myönnetään 5 500 000 mk. Momentille myönnetään 882 000 000 mk.
11086: Määrärahaa saa käyttää terveydensuojelulain Määrärahaa saa käyttää maatalousyrittäjien
11087: (763/1994), elintarvikelain (361/ 1995), geeni- lomituspalvelulain (1231/1996) 35 §:ssä tarkoi-
11088: tekniikkalain (377/ 1995) ja kemikaalilain tettuihin lomituspalvelujen käyttökustannuksiin
11089: (744/1989) edellyttämästä terveysvalvonnasta, lain 37 §:n nojalla kunnille suoritettavan valtion
11090: terveysvalvontatutkimuksesta ja henkilöstön jat- korvauksen maksamiseen.
11091: ko- ja täydennyskoulutuksesta aiheutuvien me-
11092: nojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää ly- 50. Valtion korvaus Maatalousyrittäjien eläke-
11093: hytaikaisiin tehtäviin tarvittavan henkilöstön laitokselle ja kunnille maatalousyrittäjien lomi-
11094: palkkaamiseen. tuspalvelujen hallintomenoihin (arviomäärära-
11095: ha)
11096: 24. Tartuntatautien valvonta (arviomääräraha) Momentille myönnetään 84 000 000 mk.
11097: Momentille myönnetään 6 000 000 mk. Määrärahaa saa käyttää maatalousyrittäjien
11098: Määrärahaa saa käyttää tartuntatautien ehkäi- lomituspalvelulain (123111996) 31 ja 32 §:n no-
11099: syn ja valistustoiminnan, yllättävien epidemioi- jalla Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle ja kun-
11100: den selvittämisen ja seurannan sekä näiden edel- nille lomituspalvelujen hallinnon järjestämises-
11101: tä aiheutuviin kustannuksiin suoritettavan val-
11102: tion korvauksen maksamiseen.
11103:
11104:
11105:
11106:
11107: 16 200839 121
11108: EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp Pääluokka 33
11109:
11110:
11111: 92. Raha-automaattiyhdistyksen tuoton 58. Eräät kuntoutustoiminnan menot (siirtomää-
11112: käyttö räraha 2 v)
11113: Momentille myönnetään 12 000 000 mk.
11114: 50. Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden Määrärahaa saa käyttää eräissä Suomen so-
11115: ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen (arvio- tiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntou-
11116: määräraha) tuksesta annetun lain (1 03911997) nojalla kun-
11117: Momentille myönnetään 1 513 000 000 mk. toutuksesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
11118: Määrärahaa saa käyttää raha-automaattiase-
11119: tuksen (67611967) 29 §:n 1 momentissa mainit- 59. Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan
11120: tuihin tarkoituksiin. Määrärahaa saa käyttää menot (siirtomääräraha 2 v)
11121: myös avustuksen maksamiseen näkövammais- Momentille myönnetään 194 000 000 mk.
11122: ten kirjaston käyttöön tarkoitettujen toimitilojen Määrärahaa saa käyttää rintamaveteraanien
11123: perustamiskustannuksi in. kuntoutuksesta annetun lain ( 118411988) nojal-
11124: la rintamaveteraanien kuntoutuksesta aiheutu-
11125: 55. Valtion korvaus sotainvalidien laitosten vien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa
11126: käyttökustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) käyttää myös rintamaveteraanikuntoutuksen tut-
11127: Momentille myönnetään 340 000 000 mk. kimusmenojen maksamiseen.
11128: Määrärahaa saa käyttää sotainvalidien kun-
11129: toutus- ja hoitolaitosten käyttökustannuksiin
11130: suoritettavan valtion korvauksen maksamiseen.
11131:
11132:
11133:
11134:
11135: 122
11136: Pääluokka 34 EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp
11137:
11138:
11139:
11140:
11141: Pääluokka 34
11142: TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA
11143:
11144:
11145: 01. Työhallinto 05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien
11146: toteutus
11147: 21. Työministeriön toimintamenot (siirtomäärä-
11148: raha 2 v) 61. Euroopan sosiaalirahaston osallistuminen
11149: Momentille myönnetään nettomäärärahaa EU:n rakennerahasto-ohjelmiin (arviomäärä-
11150: 123 785 000 mk. raha)
11151: Momentille myönnetään 790 500 000 mk.
11152: 22. Työvoimaopiston toimintamenot (siirtomää- Vuonna 2001 saa uusia myöntämispäätöksiä
11153: räraha 2 v) tehdä yhteensä 753 500 000 markalla.
11154: Momentille myönnetään nettomäärärahaa Mikäli vuoden 2000 myöntämisvaltuutta on
11155: 4 316 000 mk. jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä
11156: osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2001.
11157: 23. Työelämäohjelmien toteuttaminen (siirto- Määrärahaa saa käyttää EU:n ohjelmakauden
11158: määräraha 3 v) 2000-2006 tavoiteohjelmia 1, 2 ja 3 ja yhteisö-
11159: Momentille myönnetään 60 000 000 mk. aloiteohjelma Equalia toteuttavien hankkeiden
11160: Määrärahaa saa käyttää kansallisen työelä- Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoitusosuu-
11161: män kehittämisohjelman, kansallisen tuotta- den maksamiseen sekä ohjelmien toteutukseen
11162: vuusohjelman ja työssä jaksamisen tutkimus- ja liittyvään tekniseen apuun sosiaalirahastosta
11163: toimenpideohjelman eri kokeilu-, kehittämis- ja maksettavan EU -rahoitusosuuden maksami-
11164: tutkimushankkeiden käynnistämisestä, toteutta- seen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää ohjelma-
11165: misesta ja arvioinnista aiheutuvien menojen kauden 1995-1999 tavoiteohjelmien 2, 3, 4, 5b
11166: maksamiseen. ja 6 sekä yhteisöaloitteiden Euroopan sosiaalira-
11167: Lisäksi määrärahaa saa käyttää ohjelmien jul- haston rahoitusosuuden maksamiseen.
11168: kaisuista, erillisselvityksistä, asiantuntijapalk- Määrärahaa saa käyttää myös teknisen avun ja
11169: kioista, seminaarien järjestämisestä, koti- ja ul- edellä mainittujen ohjelmien toteuttamiseen tar-
11170: komaisten yhteistyöverkostojen luomisesta sekä vittavan enintään 125 henkilötyövuotta vastaa-
11171: enintään kahtatoista henkilötyövuotta vastaavan van henkilöstön palkkaamiseen yhdessä momen-
11172: henkilöstön palkkauksesta ja ohjelmien hallin- teilla 34.05.62 ja 26.98.61 olevien ED-osuuk-
11173: nointiin osallistuvan väliaikaisen henkilöstön sien kanssa.
11174: palkkauksesta aiheutuvien menojen maksami- Määräraha on alueiden kehittämisestä anne-
11175: seen. tun lain (113511993) 6 §:n mukainen aluekehi-
11176: tysraha.
11177: 67. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja
11178: maksuosuudet (arviomääräraha) 62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoitus-
11179: osuus työministeriön osalta (arviomääräraha)
11180: Momentille myönnetään 9 096 000 mk.
11181: Määrärahaa saa käyttää kansainvälisten jär- Momentille myönnetään 468 000 000 mk.
11182: jestöjen jäsenmaksujen, maksuosuuksien ja vel- Vuonna 2001 saa uusia myöntämispäätöksiä
11183: voitteiden suorittamisesta sekä erityisohjelmien tehdä yhteensä 554 600 000 markalla.
11184: tukemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
11185:
11186:
11187:
11188: 123
11189: EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp Pääluokka 34
11190:
11191:
11192: Mikäli vuoden 2000 myöntämisvaltuutta on Määrärahaa saa käyttää ammatinvalinnanoh-
11193: jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä jaukseen liittyvien tukitoimenpiteiden korvaa-
11194: osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2001. miseen sekä vajaakuntoisten työhönsijoituksen
11195: Määrärahaa saa käyttää Euroopan sosiaalira- tukemiseen ja muiden vaikeasti työllistettävien
11196: hastosta ja aluekehitysrahastosta rahoitettavien palveluun työvoimapalvelulain ( 1005/ 1993) ja
11197: tavoiteohjelmien 1, 2 ja 3 sekä Equal-, Interreg- -asetuksen ( 12511 1993), työmarkkinatuesta an-
11198: ja Urban -yhteisöaloitteiden ja pilottiprojektien netun lain (1542/1993) sekä työvoimapalvelui-
11199: hankkeiden valtion rahoitusosuuden maksami- hin liittyvistä etuuksista annetun asetuksen
11200: seen. Määrärahaa saa käyttää myös teknisen (1253/1993) mukaisesti. Määrärahaa saa käyt-
11201: avun ja edellä mainittujen ohjelmien toteuttami- tää ammatinvalinnanohjauksen ja vajaakuntois-
11202: seen tarvittavan enintään 110 henkilötyövuotta ten työhönsijoittumisen tukitoimenpiteisiin
11203: vastaavan henkilöstön palkkaamiseen yhdessä osallistuvien tapaturmakorvausten maksami-
11204: momenteilla 34.05.61 ja 26.98.61 olevien ED- seen sekä ryhmävastuuvakuutusten vakuutus-
11205: osuuksien kanssa. maksuihin. Määrärahaa saa käyttää ryhmäpalve-
11206: Määräraha on alueiden kehittämisestä anne- 1una järjestettävään työnhakukoulutukseen osal-
11207: tun lain 6 §:n mukainen aluekehitysraha. listuvien työttömien työnhakijoiden matkakus-
11208: tannusten korvaamiseen työnhakukoulutukseen
11209: osallistuvien ylläpitokorvauksesta annetun ase-
11210: 06. Työvoimapolitiikan toimeenpano tuksen (98011998) mukaisesti. Määrärahaa saa
11211: käyttää ulkomaalaislain (37811991) 18 a §:n mu-
11212: 02. Palkkaperusteinen työllistämistuki valtion- kaisesta muuttovalmennuksesta aiheutuvien me-
11213: hallinnolle (arviomääräraha) nojen maksamiseen.
11214: Momentille myönnetään 208 000 000 mk. Lisäksi momentin määrärahaa saa käyttää
11215: Määrärahaa saa käyttää työllisyyslain enintään 2 600 000 mk Venäjän lähialueiden ja
11216: (275/1987) mukaisten palkkausmenojen ja työl- Baltian maiden työvoiman kouluttamisesta ai-
11217: listämisestä aiheutuvien muiden menojen mak- heutuvien menojen maksamiseen työministe-
11218: samiseen valtion virastoissa ja laitoksissa. Mää- riön tarkemmin päättämällä tavalla. Vuonna
11219: rärahaa saa käyttää myös ennen työllisyyslain 2001 saa tehdä koulutuksen hankintasopimuksia
11220: voimaantuloa palkattujen ja edelleen samassa siten, että niistä saa aiheutua valtiolle menoja
11221: työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöi- vuoden 2001 jälkeen enintään 700 000 mk.
11222: den paikkaamisesta aiheutuviin menoihin. Mää-
11223: rärahaa saa käyttää myös vakuutusten maksami- 29. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen osto-
11224: seen. Määrärahasta saa käyttää enintään palvelut (arviomääräraha)
11225: 13 000 000 mk työllisyyslain aluevelvoitteiden Momentille myönnetään 789 000 000 mk.
11226: ja muun työllistämisen toteuttamisesta aiheutu- Määrärahaa saa käyttää työvoimapoliittisesta
11227: vien muiden kuin palkkausmenojen maksami- aikuiskoulutuksesta annetun lain (76311990)
11228: seen. Määrärahasta maksettavat palkat saavat mukaisen koulutuksen hankkimiseen. Määrära-
11229: olla enintään A 17 palkkausluokan mukaisia. haa saa käyttää myös koulutuksen ja majoituk-
11230: sen hankkimiseen Pohjoiskalotin koulutussääti-
11231: 21. Työvoima-asiain paikallishallinnon toimin- öltä. Määrärahaa saa käyttää koulutuksesta tie-
11232: tamenot (siirtomääräraha 2 v) dottamiseen, tarjouspyyntö-ja hankintailmoitte-
11233: Momentille myönnetään nettomäärärahaa luun sekä työvoimapoliittisen aikuiskoulutuk-
11234: 673 202 000 mk. sen suunnittelua ja hankintatoimintaa tukevasta
11235: kehittämis-, kokeilu- ja selvitystyöstä aiheutu-
11236: 25. Työvoimapalvelujen erityismenot (arvio- vien menojen maksamiseen, koulutus- ja kon-
11237: määräraha) sulttipalvelujen hankkimisesta aiheutuvien me-
11238: Momentille myönnetään 78 800 000 mk. nojen maksamiseen sekä enintään yhtä henkilö-
11239:
11240:
11241: 124
11242: Pääluokka 34 EK 3U2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp
11243:
11244:
11245: työvuotta vastaavan henkilöstön palkkaami- kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vas-
11246: seen. Vuonna 2001 saa tehdä työvoimapoliitti- taanotosta annetun lain ( 493/ 1999) mukaisen
11247: sesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 14 §: n työmarkkinatuen maksamiseen. Määrärahaa saa
11248: mukaisia koulutuksen hankintasopimuksia si- käyttää ylläpitokorvauksen maksamiseen työ-
11249: ten, että niistä saa aiheutua valtiolle menoja vuo- harjoitteluun Osallistuvalle vähintään 500 päi-
11250: den 2001 jälkeen enintään 227 000 000 mk. vää työttömänä olleelle työttömälle ja vastaavin
11251: ehdoin kotoutumistoimenpiteisiin osallistuval-
11252: 30. Palkkaperusteinen työllistämistuki kunnille Ie. Määrärahaa saa käyttää työharjoittelusta tai
11253: ja kuntayhtymille (arviomääräraha) kotoutumistoimenpiteestä aiheutuneiden tapa-
11254: Momentille myönnetään 610 000 000 mk. turmakorvausten ja työharjoittelijoina tai kotou-
11255: Määrärahaa saa käyttää työllisyyslain tumistoimenpiteissä olevien ryhmävastuuvakuu-
11256: (27511987) mukaisten valtionapujen, mukaan lu- tusten maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa
11257: kien työllisyyslain edellyttämät lisätuet, maksa- käyttää ylläpitokorvauksen maksamiseen kunto-
11258: miseen. Määrärahaa saa käyttää myös ennen uttavasta työtoiminnasta annetun lain mukai-
11259: työllisyyslain voimaantuloa palkattujen ja edel- seen toimintaan Osallistuvalle työmarkkinatu-
11260: leen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntois- kea saavalle työttömälle.
11261: ten henkilöiden paikkaamisesta aiheutuviin me-
11262: noihin. Lisäksi määrärahaa saa käyttää vähin- 63. Valtionapu työttömyyden lieventämiseen
11263: tään 500 päivää työttömänä olleiden työmarkki- (arviomääräraha)
11264: natukea saavien pitkäaikaistyöttömien työllistä- Momentille myönnetään 845 000 000 mk.
11265: miseen yhdessä työmarkkinatuen kanssa. Määrärahaa saa käyttää työllistämistukien
11266: maksamiseen työllisyysasetuksen (136311997)
11267: 31. Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työ- nojalla työllisyyslaissa (275/ 1987) tarkoitettu-
11268: toiminnan järjestämisestä (arviomääräraha) jen työllistämiseen. Määrärahasta saa käyttää
11269: Momentille myönnetään 32 000 000 mk. 20 000 000 mk työttömien aloitteellisuuden tu-
11270: Määrärahaa saa käyttää kuntouttavasta työtoi- kemiseen ja tässä toiminnassa tarvittavan henki-
11271: minnasta annetun lain mukaisten valtion kor- löstön palkkaamiseen Iyhytaikaisiin tehtäviin.
11272: vausten maksamiseen kunnille kuntouttavan Määrärahaa saa käyttää ennen työllisyyslain voi-
11273: työtoiminnan järjestämisestä. maantuloa palkattujen ja edelleen samassa työ-
11274: suhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden
11275: 50. Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen paikkaamisesta aiheutuviin menoihin. Määrära-
11276: osallistuvien opintososiaaliset edut (arviomää- haa saa käyttää myös työharjoittelusta aiheutu-
11277: räraha) neiden tapaturmakorvausten ja työharjoittelijoi-
11278: Momentille myönnetään 559 900 000 mk. na olevien ryhmävastuuvakuutusten maksami-
11279: Määrärahaa saa käyttää työvoimapoliittisesta seen.
11280: aikuiskoulutuksesta annetun lain (763/1990) Määrärahaa saa käyttää vähintään 500 päivää
11281: mukaisten opintososiaalisten etuuksien maksa- työttöminä olleiden työmarkkinatukea saavien
11282: miseen sekä työttömyyskassojen hallintokulu- pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen. Tässä tar-
11283: jen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyt- koitettua työllistämistukea voidaan maksaa yh-
11284: tää opiskelijavalinnasta aiheutuvien menojen dessä työmarkkinatuen kanssa.
11285: maksamiseen, ei kuitenkaan ilmoitus- ja tiedo- Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä
11286: tustoiminnan menoihin. annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa.
11287:
11288: 52. Työmarkkinatuki (arviomääräraha) 64. Työllisyysperusteiset siirtomenot investoin-
11289: teihin (siirtomääräraha 3 v)
11290: Momentille myönnetään 5 634 000 000 mk.
11291: Määrärahaa saa käyttää työmarkkinatuesta Momentille myönnetään 85 000 000 mk.
11292: annetun lain (154211993) ja maahanmuuttajien
11293:
11294: 125
11295: EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp Pääluokka 34
11296:
11297:
11298: Määrärahaa saa käyttää osarahoituksena kun- tuu menoja myöhempinä vuosina enintään
11299: tien, kuntayhtymien ja muiden yhteisöjen työlli- 50 000 000 mk.
11300: syysperusteisiin investointeihin, joilla ediste- Määräraha on alueiden kehittämisestä anne-
11301: tään uusien työpaikkojen syntymistä ottamalla tun lain 6 §:n mukainen aluekehitysraha.
11302: samalla huomioon myös alueelliset työllisyysnä-
11303: kökohdat Määrärahaa saa käyttää aikaisempina
11304: vuosina myönnettyjen avustusten maksamiseen. 07. Pakolais- ja siirtolaisuusasiat
11305: Määräraha on alueiden kehittämisestä anne-
11306: tun lain 6 §:n mukainen aluekehitysraha. 21. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vas-
11307: taanottotoiminta valtion osalta (arviomäärära-
11308: 65. Muuttoturva (arviomääräraha) ha)
11309: Momentille myönnetään 15 000 000 mk. Momentille myönnetään 37 835 000 mk.
11310: Määrärahaa saa käyttää työvoimapalvelulain Määrärahaa saa käyttää valtion vastaanotto-
11311: (1 005/1993) 11 §:n mukaisesti työttömän tai keskusten toimintamenojen maksamiseen, pako-
11312: työttömäksi jäävän työnhakijan taloudelliseen laisten maahantulomatkojen järjestämisestä,
11313: tukemiseen, jos hän hakee tai siirtyy työhön lähtömaassa suoritettavista terveystarkastuksis-
11314: asuinpaikkakuntansa työssäkäyntialueen ulko- ta ja koulutuksesta sekä vastaanottoa edistävän
11315: puolelle. Työvoimapalveluihin liittyvistä etuuk- koulutuksen ja tiedotustoiminnan järjestämises-
11316: sista annetun asetuksen (125311993) 4 §:n mu- tä aiheutuvien menojen maksamiseen. Lisäksi
11317: kaan työttömälle tai työttömäksi jäävälle henki- määrärahaa saa käyttää vastaanoton toteuttami-
11318: lölle voidaan myöntää liikkuvuusavustuksena seksi erityistilanteissa tarpeellisten palvelujen
11319: matkakustannusten korvausta Suomen alueella hankkimisesta aiheutuvien menojen maksami-
11320: tehtävästä matkasta, jonka hän tekee työpaik- seen sekä turvapaikanhakijoiden vastaanoton
11321: kaan tutustumista, palvelussuhteen solmimista neuvottelukunnan kustannuksiin. Määrärahasta
11322: tai uuteen työpaikkaan siirtymistä varten. saa käyttää enintään 3 000 000 mk turvapaikan-
11323: hakijoiden ja pakolaisten oikeusapupalvelujen
11324: 77. Sijoitusmenot työllisyyden turvaamiseksi hankkimiseen. Määrärahaa saa lisäksi käyttää
11325: (siirtomääräraha 3 v) rasismin ja etnisen syrjinnän seurantaan ja syr-
11326: Momentille myönnetään 94 000 000 mk. jinnän vastaiseen koulutukseen.
11327: Määrärahaa saa käyttää työttömyyden torju- Määrärahaa saa käyttää enintään 124 henkilö-
11328: misesta aiheutuvien menojen maksamiseen työvuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.
11329: hankkeissa, joilla edistetään uusien työpaikko-
11330: jen syntymistä ottamalla samalla huomioon 30. Valtion korvaus kunnille eräiden Suomeen
11331: myös alueelliset työllisyysnäkökohdat muuttavien henkilöiden toimeentulotuen sekä
11332: Määrärahaa saa käyttää työllisyyslain 13 §:n heille annetun sosiaali- ja terveydenhuollon eri-
11333: mukaisiin valtion investointikohteisiin sekä in- ty is kustannuksiin ( arviomääräraha)
11334: vestoinneiksi katsottavien valtion hankinnoista Momentille myönnetään 67 200 000 mk.
11335: aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa Määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston mää-
11336: saa käyttää siirtymäkauden 1998-2001 aikana räämin perustein (512/1999) entisen Neuvosto-
11337: myös sellaisten uusien aloitettavien hankkeiden liiton alueelta Suomeen muuttavien henkilöiden
11338: rahoitukseen, joita ei ole tarkoitus merkitä val- toimeentulotuen kustannusten sekä heille anne-
11339: tion taseeseen, sekä tällaisten aloitettujen hank- tun sosiaali- ja terveydenhuollon erityiskustan-
11340: keiden loppuunsaattamiseen. Vuonna 2001 saa nusten korvaamiseen kunnille.
11341: tehdä käynnissä oleviin töihin liittyviä valtion
11342: talousarviosta annetun lain ( 423/1988) 10 §:ssä 63. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vas-
11343: tarkoitettuja sitoumuksia siten, että niistä aiheu- taanotto (arviomääräraha)
11344: Momentille myönnetään 249 300 000 mk.
11345:
11346: 126
11347: Pääluokka 34 EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp
11348:
11349:
11350:
11351: Määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston mää- 50. Palkkaturva (arviomääräraha)
11352: räämin perustein ( 493/ 1999) pakolaisten kotou- Momentille myönnetään 100 000 000 mk.
11353: tumista tukevan toiminnan järjestämisestä ja so- Määrärahaa saa käyttää palkkaturvalain
11354: siaali- ja terveydenhuollon antamisesta kunnille (86611998) ja merimiesten palkkaturvalain
11355: aiheutuvien kustannusten laskennallisiin korva- (92711979) mukaisten menojen maksamiseen.
11356: uksiin sekä toimeentulotuen, tulkkipalvelujen ja Määrärahasta saa käyttää enintään 4 000 000 mk
11357: erityiskustannusten korvaamiseen, paluumuu- palkkaturvamenettelyyn liittyviin viranomais-
11358: tosta aiheutuviin menoihin sekä kunnille, kun- maksuihin ja oikeudenkäyntikuluihin sekä kon-
11359: tayhtymille ja yhteisöille niiden ylläpitämien kurssikustannusten maksamiseen.
11360: turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusten,
11361: ryhmä- ja perheryhmäkotien, tulkkikeskusten 51. Eräät merimiespalvelut (arviomääräraha)
11362: sekä muihin tarvittaviin menoihin. Vuoden 2001
11363: Momentille myönnetään 4 553 000 mk.
11364: pakolaiskiintiö on 750 henkilöä. Määrärahaa saa käyttää merimiesten palvelu-
11365: ja opintotoiminnasta annetun lain ( 45211972)
11366: nojalla merimiesten huoltotoimintaan suoritetta-
11367: 99. Työministeriön hallinnonalan muut
11368: van valtion osuuden maksamiseen sekä meri-
11369: menot
11370: mieslaissa tarkoitetun työsopimuksen tekemi-
11371: sestä annetun asetuksen (783/ 1995) mukaisiin
11372: 23. Siviilipalvelus (arviomääräraha)
11373: palveluihin, merimieslain ( 423/1978) ja meri-
11374: Momentille myönnetään 20 000 000 mk. miesten vuosilomalain ( 433/1984) nojalla meri-
11375: Määrärahaa saa käyttää siviilipalveluksen ja miesten vuosiloma- ja vanhempainvapaamatka-
11376: täydennyspalveluksen toimeenpanosta siviili- kustannuksiin sekä työsuhteen alkamiseen ja
11377: palveluslain ( 1723/1991) nojalla aiheutuviin päättymiseen liittyviin matkakustannuksiin suo-
11378: kustannuksiin sekä työhallinnossa palvelevien ritettavan valtionosuuden maksamiseen.
11379: siviilipalvelusmiesten ylläpito- ja päivärahakus-
11380: tannuksiin.
11381:
11382:
11383:
11384:
11385: 127
11386: EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp Pääluokka 35
11387:
11388:
11389:
11390:
11391: Pääluokka 35
11392: YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA
11393:
11394:
11395: 01. Ympäristöministeriö Määrärahaa saa käyttää öljyjätemaksusta an-
11396: netun lain (894/1986) 7 §:n nojalla öljysuojara-
11397: Ympäristöministeriö edistää kestävää kehitystä. hastoon tehtävän siirron maksamiseen.
11398: Tavoitteena on hyvä ja turvallinen elinympäris-
11399: tö, luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, 63. Ympäristönsuojelun edistäminen (siirtomää-
11400: ympäristöhaittojen ehkäiseminen sekä asun- räraha 3 v)
11401: to-olojen kehittäminen. Momentille myönnetään 31 750 000 mk.
11402: Määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston pää-
11403: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) töksen (894/1996) mukaisten avustusten maksa-
11404: Momentille myönnetään 107 222 000 mk. miseen ympäristönsuojelun edistämiseen sekä
11405: yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteiden avusta-
11406: misesta annetun lain (56/1980) mukaisten avus-
11407: 10. Ympäristön suojelu tusten maksamiseen yhdyskuntien vesiensuoje-
11408: lua edistäviin investointeihin.
11409: 27. Ympäristövahinkojen torjunta (arviomäärä- Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä
11410: raha) annetun lain (1135/1993) 6 §:n mukaista alueke-
11411: Momentille myönnetään 10 000 000 mk. hitysrahaa.
11412: Määrärahaa saa käyttää öljy- ja muiden ympii-
11413: ristövahinkojen torjunnan järjestämisestä, tor- 64. Ympäristönsuojeluinvestointien korkotuki
11414: juntakaluston hankinnoista ja torjuntatoimenpi- ( arviomääräraha)
11415: teistä sekä ympäristövahingon torjuntaan välit- Momentille myönnetään 5 900 000 mk.
11416: tömästi liittyvistä tutkimuksista aiheutuvien me- Määrärahaa saa käyttää luottolaitosten varois-
11417: nojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää ta myönnettävistä eräistä korkotukilainoista an-
11418: myös kansainvälisestä yhteistyöstä ja koulutus- netun lain (1 0 15/1977) mukaisiin teollisuuden ja
11419: ja kehittämistoiminnasta sekä oikeudenkäyn- energiahuollon ilmansuojeluinvestointeihin,
11420: neistä aiheutuvien menojen ja Sivutoimisten va- teollisuuden vesiensuojeluinvestointeihin, jät-
11421: rastonhoitajien ja torjuntatöihin osallistuvien teiden yleisten käsittelypaikkojen perustamis- ja
11422: palkkioiden maksamiseen. kunnostaruisinvestointeihin ja jätteiden hyödyn-
11423: Määrärahaa saa käyttää myös niiden menojen tämistä edistäviin investointeihin ennen vuotta
11424: maksamiseen, jotka aiheutuvat toimivaltaiselle 1992 myönnettyjen lainojen sekä yhdyskuntien
11425: viranomaiselle siitä, että laittomasti tehtyjä kan- vesiensuojeluinvestointeihin ennen vuotta 1995
11426: sainvälisiä jätesiirtoja joudutaan palauttamaan, myönnettyjen lainojen korkohyvitysten maksa-
11427: eikä kaikkia kustannuksia aina saada heti peri- miseen.
11428: tyksi aiheuttajalta. Korkohyvityksen määrä on muille kuin yh-
11429: dyskuntien vesiensuojelulainoille neljän ensim-
11430: 60. Siirto öljysuojarahastoon (siirtomääräraha mäisen lainavuoden aikana neljä prosenttiyksik-
11431: 3 v) köä ja lainavuosina 5-8 kaksi prosenttiyksik-
11432: Momentille myönnetään 5 000 000 mk. köä. Kahdeksannen lainavuoden jälkeen korko-
11433: tukea ei makseta. Yhdyskuntien vesiensuojelu-
11434: lainoille maksettavan korkohyvityksen määrä on
11435:
11436: 128
11437: Pääluokka 35 EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp
11438:
11439:
11440: kuitenkin kahdeksan ensimmäisen lainavuoden 20. Yhdyskunnat, alueidenkäyttö ja luonnon-
11441: aikana neljä prosenttiyksikköä ja lainavuosina suojelu
11442: 9-16 kaksi prosenttiyksikköä. Kuudennentois-
11443: ta lainavuoden jälkeen korkohyvitystä ei makse- Metsähallituksen luonnonsuojelutehtävien pal-
11444: ta. Korkohyvitys on kaikissa lainoissa aina enin- velu- ja muut toimintatavoitteet vuonna 2001
11445: tään luottolaitoksen perimän koron suuruinen. ovat:
11446: Luonnonsuojelualueiden peruspalveluiden
11447: 65. Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjätehuol- kehittäminen ja ylläpito turvataan erityisesti tär-
11448: to (siirtomääräraha 3 v) keimmissä kansallispuistoissa ja muilla vilk-
11449: Momentille myönnetään 15 000 000 mk. kaassa käytössä olevilla suojelualueilla. Soiden,
11450: Määrärahaa saa käyttää öljyjätemaksusta an- perinnemaisemien ja metsien ennallistaminen
11451: netun lain 7 §:n nojalla öljyjätteistä ja niiden ke- kohdeunetaan luonnon monimuotoisuuden säi-
11452: räilystä, kuljetuksesta, varastoinnista ja käsitte- lyttämisen kannalta kiireisimpiin kohteisiin sekä
11453: lystä aiheutuvien menojen maksamiseen öljyjä- järjestetään hankkeiden seuranta.
11454: temaksuina kertyvien varojen käytöstä öljyjäte- Metsähallitus vastaa useiden uhanalaisten la-
11455: huoltoon annetussa valtioneuvoston päätökses- jien valtakunnallisesta suojelusta ja seurannas-
11456: sä (1191/1997) tarkemmin säädetyin perustein. ta. Metsähallitus osallistuu myös Natura 2000
11457: -verkoston mahdolliseen täydentämisen lop-
11458: 67. Ympäristöyhteistyön edistäminen Suomen lä- puunsaattamiseen, toteuttamiseen ja biologi-
11459: hialueen maissa (siirtomääräraha 3 v) seen seurantaan ja lähialueiden luonnonsuojelu-
11460: yhteistyöhön.
11461: Momentille myönnetään 13 000 000 mk.
11462: Määrärahaa saa käyttää ympäristöinvestointi- Metsähallitus lisää EU:n rakennerahastojen
11463: en, kansainvälisten yhteisesti toimeenpantavien hyväksikäyttöä luonnonsuojelualueiden hoitoon
11464: ympäristöohjelmien ja alueellisten strategioiden ja käyttöön.
11465: edistämiseen sekä niihin liittyvään valmisteluun Metsähallituksen luontopalvelut osallistuvat
11466: ja yhteistyöhön Suomen lähialueilla. luonnonvarasuunnitteluun ja alue-ekologiseen
11467: suunnitteluun.
11468: Määrärahaa saa lisäksi käyttää avustusten
11469: maksamiseen yrityksille ja yhteisöille suunnitte-
11470: 22. Luonnonsuojelualueiden hoito ja kunnossa-
11471: lu- ja toimeenpanokustannuksiin Suomen lähi-
11472: pito (siirtomääräraha 3 v)
11473: alueiden pienehköissä ympäristöhankkeissa.
11474: Momentille myönnetään 81 330 000 mk.
11475: 77. Ympäristötyöt (siirtomääräraha 3 v) Määrärahaa saa käyttää kansallispuistojen,
11476: Momentille myönnetään 45 500 000 mk. muiden luonnonsuojelualueiden sekä erä-
11477: Määrärahaa saa käyttää ympäristötöiden maa-alueiden hoitomenojen, opastustoiminnan
11478: suunnittelusta ja rakentamisesta, peruskorjauk- menojen sekä rakennusten ja rakennelmien, tei-
11479: sista ja rakentamisvelvoitteista aiheutuvien me- den ja tieosuuksien korjaus- ja kunnossapitome-
11480: nojen maksamiseen sekä valtion vesihuoltotöis- nojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää
11481: tä annetun valtioneuvoston päätöksen myös sellaisten koneiden, laitteiden ja kaluston
11482: (976/ 1985) mukaisten töiden toteuttamisesta ai- hankkimiseen, joiden hankintahinta on yli
11483: heutuvien menojen maksamiseen. Valmistunut 50 000 mk ja taloudellinen käyttöaika yli kolme
11484: vuotta.
11485: työ saadaan sopia luovuteltavaksi kunnan tai
11486: muun yhteistyökumppanin omistukseen. Samal- Määrärahaa saa käyttää lisäksi yksityismai-
11487: la on sovittava niistä ehdoista, joita työn vas- den luonnonsuojelualueiden merkintään ja hoi-
11488: taanottajan on luovutuksen jälkeen noudatetta- tomenoihin, uhanalaisten eliölajien ja maisema-
11489: va. alueiden hoitoon sekä luonnonsuojelusuunnitte-
11490: Määräraha on alueiden kehittämisestä anne- luun ja maa-aineslain soveltamiseen liittyvän
11491: tun lain 6 §:n mukainen aluekehitysraha. suunnittelun menoihin. Määrärahaa saa käyttää
11492:
11493:
11494: 17 200839
11495: 129
11496: EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp Pääluokka 35
11497:
11498:
11499: myös ennen maa-aineslain voimaantuloa synty- usten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää
11500: neiden ainestenottopaikkojen kunnostamiseen. maa-aineslain 8 ja 26 §:n mukaisesti suojelusta
11501: Määrärahaa saa käyttää myös saimaannorpan aiheutuvien korvausten maksamiseen. Tämän li-
11502: suojeluun ja norppakannan hoitoon sekä norp- säksi määrärahaa saa käyttää luonnonsuojelu-
11503: pien aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen. lain 55 §:n 2 momentin mukaisiin haitankor-
11504: vauksiin.
11505: 37. Avustukset kuntien kaavoitukseen ja maan- Määrärahaa saa käyttää myös alueellisten
11506: käytön ohjaukseen (siirtomääräraha 3 v) ympäristökeskusten maksamiin korvauksiin rau-
11507: Momentille myönnetään 7 500 000 mk. hoitettujen harvinaisten eläinten aiheuttamista
11508: Määrärahaa saa käyttää avustusten maksami- vahingoista sekä vahinkojen estäruisestä ja rau-
11509: seen aluearkkitehtitoiminnan menoihin sekä yh- hoitettujen harvinaisten eläinkantojen suojele-
11510: dyskuntakehityksen kannalta merkittävien koh- miseksi tarvittavista toimenpiteistä aiheutuvien
11511: teiden, luonnon- ja rantojensuojelun, maiseman menojen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa
11512: ja rakennetun kulttuuriympäristön hoidon sekä käyttää koron maksamiseen jaksotetuille kor-
11513: virkistyskäytön kannalta valtakunnallisesti mer- vausten maksuerille. Koron suuruus on kiinteän
11514: kittävien alueiden yleiskaavojen laatimista var- omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuk-
11515: ten. Lisäksi määrärahaa saa käyttää avustusten sesta annetun lain 95 §:n 1 momentin mukainen.
11516: maksamiseen kunnille ja kuntien virkistysaluei- Määrärahaa saa käyttää myös vahingoittunei-
11517: den hankintaa varten perustamille yhteisöille den luonnonvaraisten eläinten sekä EU:n CI-
11518: usean kunnan yhteisten virkistysalueiden han- TES-asetuksen edellyttämän eläinten hoidon jär-
11519: kintaan. jestämiseen.
11520: Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä Valtioneuvoston vahvistamien luonnonsuoje-
11521: annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa. luohjelmien toteuttamiseksi saa tehdä vuonna
11522: 2001 sopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista ai-
11523: 44. Koskiensuojelulain mukaiset korvaukset heutuu menoja vuoden 2001 jälkeisille vuosille
11524: (arviomääräraha) yhteensä enintään 100 000 000 mk. Valtuudesta
11525: Momentille myönnetään 5 000 000 mk. saa aiheutua menoja vuoden 2002 loppuun men-
11526: Määrärahaa saa käyttää koskiensuojelulain nessä enintään 30 000 000 mk, vuoden 2003 lop-
11527: sekä Ounasjoen ja Kyrönjoen erityissuojelusta puun mennessä enintään 60 000 000 mk ja vuo-
11528: annettujen lakien mukaisten korvausten maksa- den 2007 loppuun mennessä yhteensä enintään
11529: miseen. Määrärahaa saa käyttää myös korvaus- 100 000 000 mk.
11530: toimitusten kustannuksiin ja valtion edun val-
11531: vonnan kannalta välttämättämistä selvityksistä 64. Avustukset rakennusperinnön hoitoon
11532: aiheutuviin menoihin. (siirtomääräraha 3 v)
11533: Momentille myönnetään 5 000 000 mk.
11534: 63. Eräät luonnonsuojeluun liittyvät korvaukset Määrärahaa saa käyttää rakennussuojelulain
11535: (siirtomääräraha 3 v) (60/ 1985) 11 ja 13 §:n nojalla suoritettavien kor-
11536: Momentille myönnetään 69 000 000 mk. vausten ja suojelun toteuttamisesta valtiolle
11537: Määrärahaa saa käyttää korvausten maksami- aiheutuvien menojen maksamiseen sekä maan-
11538: seen maanomistajille tai erityisen oikeuden hai- käyttö- ja rakennuslain (132/ 1999) 57 §: n 3 mo-
11539: tijoille luonnonsuojelulain 24, 25, 29 ja 47 §:n mentin mukaisten avustusten maksamiseen kun-
11540: mukaisten päätösten tai sopimusten aiheuttamis- nille.
11541: ta taloudellisista menetyksistä. Määrärahaa saa Määrärahaa saa lisäksi käyttää avustusten
11542: käyttää Natura 2000 -verkoston toteuttamisesta maksamiseen yksityiselle omistajalle, rakennus-
11543: aiheutuviin luonnonsuojelulain 53 §:n, maan- perinnön hoitoa edistäville yhteisöille, kunnille
11544: käyttö- ja rakennuslain 197 §:n sekä yksityistie- ja kuntayhtymille kulttuurihistoriallisesti arvok-
11545: lain 7a §:n mukaan valtiolle määrättyjen korva- kaiden kohteiden ja niiden välittömän ympäris-
11546:
11547: 130
11548: Pääluokka 35 EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp
11549:
11550:
11551:
11552: tön kunnossapitoon, suojeluun ja parantamiseen ruus on kiinteän omaisuuden ja erityisten oike-
11553: sekä säilyttämisen edellyttämiin selvityksiin. uksien lunastuksesta annetun lain 95 §:n 1 mo-
11554: Määrärahaa saa käyttää myös avustuksen maksa- mentin mukainen.
11555: miseen merkittäviin maisema-alueisiin kuulu- Valtion omistukseen hankitaan luonnonsuoje-
11556: van rakennetun ympäristön hoitqon ja kunnos- lualueita myös vaihtamalla niitä valtion maa-
11557: tukseen. alueisiin.
11558: Kunnille ja kuntayhtymille voidaan myöntää Valtioneuvoston vahvistamien luonnonsuoje-
11559: avustusta myös kulttuurihistoriallisesti arvok- luohjelmien toimeenpanoa varten saa tehdä
11560: kaan kohteen hankkimiseksi, jolloin avustus vuonna 2001 sopimuksia ja antaa sitoumuksia,
11561: myönnetään niissä tapauksissa, kun siitä aiheu- joista aiheutuu menoja vuoden 2001 jälkeisille
11562: tuvat kustannukset muodostuvat kunnan tai kun- vuosille yhteensä enintään 95 000 000 mk. Val-
11563: tayhtymän taloudelliseen asemaan nähden koh- tuudesta saa aiheutua menoja vuoden 2002 lop-
11564: tuuttomiksi. puun mennessä enintään 25 000 000 mk, vuo-
11565: Avustusta rakennusperinnön hoitoon saa den 2003 loppuun mennessä enintään
11566: myöntää enintään 50 prosenttia toimenpiteiden 55 000 000 mk sekä vuoden 2007 loppuun men-
11567: kustannuksista. Erittäin arvokkaaseen, raken- nessä yhteensä enintään 95 000 000 mk.
11568: nustavaltaan tyypilliseen tai ainutlaatuiseen
11569: kohteeseen, johon uusi käyttötapa on vaikeasti
11570: sovitettavissa tai jolla on valtakunnallista merki- 30. Asumisen edistäminen
11571: tystä, voidaan avustusta myöntää tätä enemmän,
11572: kuitenkin enintään 80 prosenttia kustannuksista. 54. Asumistuki (arviomääräraha)
11573: Momentille myönnetään 2 510 000 000 mk.
11574: 7 4. Luonnonsuojelualueiden talonrakennustyöt Määrärahaa saa käyttää asumistukilain
11575: (siirtomääräraha 3 v) ( 408/1975) mukaisten asumistukien maksami-
11576: Momentille myönnetään 3 000 000 mk. seen.
11577: Määrärahaa saa käyttää luonnonsuojelualuei-
11578: den talonrakennustöiden lisäksi luonnonsuojelu- 60. Siirto valtion asuntorahastoon
11579: alueilla sijaitsevien tai niitä varten tarvittavien Momentille ei myönnetä määrärahaa.
11580: rakennusten ostamiseen sekä luonnonsuojelu- Aravalainat
11581: alueiden teiden ja tieosuuksien rakentamis- ja Vuonna 2001 saadaan valtion asuntorahaston
11582: perusparannusmenojen maksamiseen. varoista myöntää aravalain (1189/1993) mukai-
11583: sia lainoja yhteensä enintään 5 100 000 000 mk
11584: 87. Luonnonsuojelualueiden hankkiminen (siir- sekä sen lisäksi vuodelta 2000 peruuntuneita
11585: tomääräraha 3 v) hankkeita tai muuten käyttämättä jäänyttä myön-
11586: Momentille myönnetään 102 000 000 mk. tämisvaltuutta vastaava määrä. Vuonna 2001 ei
11587: Määrärahaa saa käyttää maa- ja vesialueiden myönnetä rakennusaikaisia lainoja, lyhytaikai-
11588: sekä rakennusten ostamiseen ja lunastamiseen sia perusparannuslainoja eikä omistusaravalai-
11589: luonnonsuojelutarkoituksia varten sekä erämaa- noja omaksilunastamislainoja lukuun ottamatta.
11590: alueisiin liitettävien alueiden ostamiseen. Mää- Pääkaupunkiseudun ja sen kehyskuntien sa-
11591: rärahaa saa käyttää myös valtiolle luonnonsuoje- moin kuin muiden suurimpien kasvukeskusten
11592: lutarkoituksiin hankittavien alueiden arvioinnis- vuokra- ja asumisoikeusasuntotuotannon sekä
11593: ta, maanmittaustoimituksista ja hankintatehtä- lähiöiden projektiluonteisen perusparannuksen
11594: vistä aiheutuvien menojen maksamiseen sekä pitkäjänteisyyden ja suunnitelmallisuuden edis-
11595: ympäristöministeriön hallinnassa olevien aluei- tämiseksi voidaan tehdä ehdollisia ennakkopää-
11596: den kiinteistönhoidon kustannuksiin. Lisäksi töksiä vuosina 2002-2004 myönnettävistä ara-
11597: määrärahaa saa käyttää koron maksamiseen jak- valainoista. Ehdollisten ennakkopäätösten mu-
11598: sotetuille kauppahinnan maksuerille. Koron suu- kaan myönnettävien lainojen määrä saa kutakin
11599:
11600:
11601: 131
11602: EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp Pääluokka 35
11603:
11604:
11605:
11606: vuotta kohden olla pääkaupunkiseudun ja sen jäänyttä hyväksymisvaltuutta vastaava maara.
11607: kehyskuntien sekä muiden suurimpien kasvu- Vuonna 2001 ei myönnetä lyhytaikaisia korko-
11608: keskusten vuokra- ja asumisoikeusaravalainois- tukilainoja.
11609: sa yhteensä enintään 880 000 000 mk ja lähiöoh- Pääkaupunkiseudun ja sen kehyskuntien sa-
11610: jelman vuokratalojen perusparannuslainoissa moin kuin muiden suurimpien kasvukeskusten
11611: enintään 100 000 000 mk. vuokra- ja asumisoikeusasuntotuotannon pitkä-
11612: Henkilökohtaisen aravalainan saajasta itses- jänteisyyden ja suunnitelmallisuuden edistämi-
11613: tään riippumattomista syistä aiheutuvien vaike- seksi voidaan tehdä ehdollisia ennakkopäätök-
11614: uksien lieventämiseksi voidaan vuonna 2001 siä vuosina 2002-2004 hyväksyttävistä korko-
11615: aravalain 46 §:n ja arava-asetuksen (1587 /1993) tukilainoista. Ehdollisten ennakkopäätösten mu-
11616: 28 §:n nojalla myöntää enintään 7 000 000 mk kaan hyväksyttävien lainojen määrä saa kutakin
11617: lykkäystä lainan korkojen, lyhennysten tai mo- vuotta kohden olla pääkaupunkiseudun ja sen
11618: lempien maksamisesta. kehyskuntien sekä muiden suurimpien kasvu-
11619: Korkotukilainat ja valtiontakaukset keskusten vuokra- ja asumisoikeuskorkotukilai-
11620: Valtion asuntorahaston varoista maksetaan noissa yhteensä enintään 360 000 000 mk.
11621: vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolai- Omistusasuntolainojen valtiontakauksista an-
11622: nojen korkotuesta annetun lain, vuokra-asunto- netun lain mukaisten valtionvastuiden kokonais-
11623: lainojen korkotuesta annetun lain (867/1980), määrä saa vapaarahoitteisissa ja asp-lainoissa
11624: omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain olla yhteensä enintään 6 500 000 000 mk vuo-
11625: (1204/1993), asumisoikeustalolainojen korkotu- den 2001 lopussa. Lisäksi vuokra-asuntolaino-
11626: esta annetun lain (1205/1993), asunto-osakeyh- jen korkotuesta annetun lain, asumisoikeustalo-
11627: tiötalolainojen korkotuesta annetun lain lainojen korkotuesta annetun lain, vuokra-asun-
11628: (205/1996), oman asunnon hankintaan myönnet- tolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotu-
11629: tävien lainojen korkotuesta annetun lain esta annetun lain sekä omistusasuntolainojen
11630: (639/1982) ja eräisiin lämmityslaitoshankkei- korkotuesta annetun lain mukaisiin lainoihin tu-
11631: siin myönnettävistä lainoista ja korkotuesta an- lee lain mukainen valtionvastuu.
11632: netun lain (83/ 1982) mukaiset korkotuet, korko- Vanhojen korkotukilainojen korkotuen
11633: hyvitykset ja luottovarauskorvaukset Lisäksi määrät
11634: asuntorahaston varoista katetaan vuokra-asunto- Vuonna 1993 uustuotantoa varten hyväksyt-
11635: lainojen korkotuesta annetun lain 9 ja 9a §:ssä, tyjen korkotukilainojen korkohyvitys on vuokra-
11636: asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun asuntojen korkotuesta annetun lain 2 §:n 1 mo-
11637: lain 10 §:ssä, vuokra-asuntolainojen ja asumis- mentin 1-5 kohdassa tarkoitetuille lainansaajil-
11638: oikeustalolainojen korkotuesta annetussa laissa le 8 prosenttia lainavuosina 1-5 ja 6 prosenttia
11639: sekä omistusasuntolainojen valtiontakauksista lainavuosina 6-10. Muille lainansaajille vuon-
11640: annetussa laissa (204/1996) tarkoitetut valtion- na 1993 uustuotantoa varten hyväksyttyjen lai-
11641: vastuut Asuntorahaston varoista maksetaan nojen korkohyvitys on 7 prosenttia lainavuosina
11642: myös asuntosäästöpalkkio lain (862/ 1980) mu- 1-4 ja 5 prosenttia lainavuosina 5-8. Muiden
11643: kaiset asuntosäästöpalkkiot vuosina 1993 ja 1992 hyväksyttyjen korkotuki-
11644: Vuonna 2001 saadaan vuokra-asuntolainojen lainojen korkohyvitys on 6 prosenttia lainavuo-
11645: korkotuesta annetun lain, asumisoikeustalolai- sina 1-4 ja 4,5 prosenttia lainavuosina 5-8.
11646: nojen korkotuesta annetun lain, vuokra-asunto- Vuonna 1991 hyväksytyissä lainoissa lainan saa-
11647: lainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotues- jalta perittävä korko on neljänä ensimmäisenä
11648: ta annetun lain sekä omistusasuntolainojen kor- vuonna lainanantajan perimän koron ja 7 prosen-
11649: kotuesta annetun lain mukaisia lainoja hyväksyä tin korkohyvityksen erotus sekä 5-8 vuosina
11650: korkotukilainoiksi yhteensä enintään lainanantajan perimän koron ja 5 prosentin kor-
11651: 1 150 000 000 mk sekä sen lisäksi vuodelta 2000 kohyvityksen erotus. Korkohyvitys on kuiten-
11652: peruuntuneita hankkeita tai muuten käyttämättä
11653:
11654:
11655: 132
11656: Pääluokka 35 EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp
11657:
11658:
11659: kin enintään luottolaitoksen perimän koron suu- ristettujen lainojen maksamisen vakuudeksi
11660: ruinen. enintään 405 000 000 markan suuruinen valtuus
11661: Korkohyvitystä maksetaan vuokra-asuntojen vuonna 2001 ostaa arvopapereita tai sitoutua li-
11662: korkotuesta annetun lain 2 §:n 1 momentin 1-5 sävakuusjärjestelyyn. Vuonna 2001 valtiova-
11663: kohdassa tarkoitetuille lainansaajille uustuotan- rainministeriö tai Valtiokonttori saa valtioneu-
11664: toa varten enintään kymmeneltä ja muissa ta- voston määräämissä rajoissa tehdä asuntorahas-
11665: pauksissa enintään kahdeksalta vuodelta ennen ton varainhankintaan tai -hallintaan liittyviä ko-
11666: vuotta 1994 korkotukilainoiksi hyväksyttyjen ron- ja valuutanvaihtosopimuksia ja muita suo-
11667: lainojen osalta. jautumissopimuksia pääomamäärältään yhteen-
11668: Avustukset sä enintään 4 000 000 000 markan suuruisten
11669: Valtion asuntorahaston varoista maksetaan vastuiden osalta lisättynä arvopaperistaruisra-
11670: asuntojen korjausavustuksista annetun lain kenteen välivaiheiden aikaisten sopimusten
11671: ( 1031/1998) mukaiset avustukset asuntojen kor- määrällä.
11672: jaustoimintaan. Lisäksi rahaston varoista makse-
11673: taan eräistä Valtion asuntorahastosta maksetta-
11674: vista avustuksista annetun lain (657/2000) mu- 40. Alueelliset ympäristökeskukset
11675: kaiset avustukset.
11676: Vuonna 2001 saadaan valtioneuvoston hyväk- 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
11677: symin perustein myöntää uusia asuntorahaston Momentille myönnetään nettomäärärahaa
11678: varoista maksettavia avustuksia asuntojen korja- 320 899 000 mk.
11679: ustoimintaan enintään 240 000 000 mk sekä sen
11680: lisäksi vuodelta 2000 peruuntuneita hankkeita 88. Osakkeiden hankkiminen (siirtomääräraha
11681: tai muuten käyttämättä jäänyttä valtuutta vastaa- 3 v)
11682: va määrä. Taloudellisissa vaikeuksissa oleville Momentille myönnetään 500 000 mk.
11683: vuokrataloille ja opiskelija-asuntojen omaan Määrärahaa saa käyttää Etelä-Savon ympäris-
11684: pääomaan saadaan valtioneuvoston hyväksymin tökeskuksen toimesta merkittävien ympäristö-
11685: perustein myöntää avustuksia yhteensä enintään keskuksen laboratoriotoiminnan yhtiöittämisek-
11686: 25 000 000 mk sekä asunnottomille ja pakolai- si perustettavan osakeyhtiön osakkeiden ja mui-
11687: sille osoitettaviin asuntoihin enintään den yhtiön perustamisen edellyttämien toimen-
11688: 20 000 000 mk. Vuokrataloavustuksia koske- piteiden aiheuttamien menojen maksamiseen.
11689: vasta valtuudesta Valtiokonttori saa käyttää Etelä-Savon ympäristökeskus oikeutetaan lisäk-
11690: enintään 300 000 mk taloudellisissa vaikeuksis- si luovuttamaan apporttina osakkeiden merkin-
11691: sa olevien asuntoyhteisöjen talouden tervehdyt- tää vastaan yhtiölle ympäristökeskuksen hallin-
11692: tämistä ja kunnossapidon suunnittelua edistävis- nassa olevaa irtainta käyttöomaisuutta yhteensä
11693: tä selvityksistä ja toimenpiteistä aiheutuviin enintään 200 000 markan arvosta sekä päättä-
11694: kustannuksiin. mään muilta osin yhtiön osakkuuteen liittyvistä
11695: Varainhankintavaltuudet järjestelyistä ja toimenpiteistä. Osakeyhtiön val-
11696: Vuonna 2001 valtion asuntorahasto saa arvo- tiolle kuuluvia osakkeita hallinnai Etelä-Savon
11697: paperistaa asunto- ja aravalainoja tai ottaa pitkä- ympäristökeskus.
11698: aikaista lainaa yhteensä enintään 4 500 000 000
11699: markan nettomäärään asti. Maksuvalmiudessa
11700: vuoden aikana esiintyvien vaihtelujen tasaami- 50. Ympäristölupavirastot
11701: seen tarvittavaa lyhytaikaista lainaa rahastolla
11702: saa kerralla olla enintään 3 000 000 000 mk, 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
11703: kuitenkin siten, että vuoden 2001 lopussa lyhyt- Momentille myönnetään nettomäärärahaa
11704: aikaisen lainan määrä saa olla enintään 26 490 000 mk.
11705: 500 000 000 mk. Asuntorahastolla on arvopape-
11706:
11707:
11708: 133
11709: EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp Pääluokka 35
11710:
11711:
11712: 60. Suomen ympäristökeskus yhteistyöstä, Euroopan unionin jäsenyyttä hake-
11713: neiden maiden lähentymistoimien edistämisestä
11714: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) sekä kestävän metsätalouden suunnittelusta
11715: Momentille myönnetään nettomäärärahaa Luoteis-Venäjällä.
11716: 126 335 000 mk. Määrärahaa saa käyttää enintään kolmea hen-
11717: kilötyövuotta vastaavan työsopimussuhteessa
11718: olevan henkilöstön palkkaamiseen kansainvälis-
11719: 70. Valtion asuntorahasto ten tehtävien hoitamiseksi ympäristöministeri-
11720: ässä.
11721: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
11722: Momentille myönnetään 20 438 000 mk. 26. Eräät korvaukset (siirtomääräraha 2 v)
11723: Momentille myönnetään 2 260 000 mk.
11724: Määrärahaa saa käyttää ympäristönsuojelu-
11725: 99. Ympäristöministeriön hallinnonalan lain (86/2000) 22 §:n 3 momentin mukaisesta
11726: muut menot polttonesteiden laadunvalvonnasta tullilaitok-
11727: selle aiheutuvien kustannusten kattamiseen sekä
11728: 22. Kehittäminen ja suunnittelu (siirtomäärära- CE-merkittyjen rakennustuotteiden markkina-
11729: ha 2 v) valvonnasta Turvatekniikan keskukselle aihe-
11730: Momentille myönnetään 54 000 000 mk. utuvien menojen maksamiseen.
11731: Määrärahaa saa käyttää ympäristöhallinnon
11732: tehtävien strategista valmistelua ja kehittämistä 62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoitus-
11733: palvelevasta kehittämis-, suunnittelu-, tutki- osuus ympäristöministeriön osalta (arviomäärä-
11734: mus-, seuranta- ja arviointitoiminnasta ja kan- raha)
11735: sainvälisestä asiantuntijayhteistyöstä sekä muun Momentille myönnetään 28 800 000 mk.
11736: hallinnon ja elinkeinoelämän yhteistyöhankkeis- Vuonna 2001 saa uusia myöntämispäätöksiä
11737: ta aiheutuvien muita kulutusmenoja vastaavien tehdä yhteensä 39 300 000 markalla.
11738: menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää Mikäli vuoden 2000 myöntämisvaltuutta on
11739: myös EU:n hyväksymien tutkimus- ja kehittä- jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä
11740: mishankkeiden kansalliseen rahoitukseen. osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2001.
11741: Määrärahaa saa käyttää enintään viittä henki- Määrärahaa saa käyttää Euroopan aluekehi-
11742: lötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaami- tysrahastosta rahoitettavien tavoite 1- ja 2 -oh-
11743: seen määräaikaisiin projekteihin ympäristömi- jelmien sekä Interreg- ja Urban- yhteisöaloittei-
11744: nisteriössä. den ja pilottiprojektien hankkeiden valtion ra-
11745: hoitusosuuden maksamiseen.
11746: 24. Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha Määrärahaa saa käyttää myös teknisen avun ja
11747: 2 v) edellä mainittujen ohjelmien toteuttamiseen tar-
11748: Momentille myönnetään 26 400 000 mk. vittavan henkilöstön palkkaamiseen yhdessä
11749: Määrärahaa saa käyttää kansainvälisten jär- momentilla 26.98.61 olevien ED-osuuksien
11750: jestöjen jäsenmaksuihin ja maksuosuuksiin sekä kanssa.
11751: menoihin, jotka aiheutuvat osallistumisesta kan- Määräraha on alueiden kehittämisestä anne-
11752: sainvälisten järjestöjen kokouksiin ja muista ul- tun lain 6 §:n mukainen aluekehitysraha.
11753: komaanmatkoista, Suomessa järjestettävistä
11754: kansainvälisistä kokouksista, vieraskielisen ai- 63. EU:n ympäristörahaston osallistuminen ym-
11755: neiston julkaisemisesta sekä muusta kansainvä- päristö- ja luonnonsuojeluhankkeisiin (siirto-
11756: lisestä kahden- ja monenkeskisestä yhteistyöstä. määräraha 3 v)
11757: Määrärahaa saa lisäksi käyttää menoihin, joita Momentille myönnetään 15 000 000 mk.
11758: aiheutuu lähialueilla tapahtuvasta asiantuntija-
11759:
11760: 134
11761: Pääluokka 35 EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp
11762:
11763:
11764:
11765: Määrärahaa saa käyttää EU:n komission hy- mintaan, saariston kehityksen edistämisestä an-
11766: väksymien LIFE-ympäristörahastosta osarahoi- netun lain (494/1981) 12 §:n mukaisten avustus-
11767: tettavien hankkeiden sekä pilottihankkeiden EU- ten maksamiseen saariston ympäristönhoitoa
11768: rahoitusosuuksien maksamiseen. edistäviin hankkeisiin sekä avustusten maksami-
11769: seen Pidä Saaristo Siistinä ry: lie ja tunturialuei-
11770: 65. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v) den jätehuoltoa edistävään toimintaan. Määrära-
11771: Momentille myönnetään 8 950 000 mk. haa saa käyttää myös kestävää kehitystä sekä
11772: Määrärahaa saa käyttää avustusten maksami- ympäristökasvatusta ja -valistusta edistävien
11773: seen valtakunnallisille luonnonsuojelu- ja ympä- projektiluonteisten hankkeiden tukemiseen.
11774: ristöjärjestöille, valtakunnallisille asunto- ja ra- Määrärahasta on osa alueiden kehittämisestä
11775: kennusalan järjestöille valistus- ja neuvontatoi- annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa.
11776:
11777:
11778:
11779:
11780: 135
11781: EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp Pääluokka 36
11782:
11783:
11784:
11785:
11786: Pääluokka 36
11787: VALTIONVELAN KOROT
11788:
11789:
11790: 01. Euromääräisen velan korko Määrärahaa saa käyttää valuuttamääräisen ve-
11791: lan korkomenojen ja koronmaksua suojaavien
11792: 90. (36.01.90, osa ja 36.02.90, osa) Euromää- johdannaissopimusten menojen maksamiseen.
11793: räisen velan korko (arviomääräraha)
11794: Momentille myönnetään nettomäärärahaa
11795: 20 310 000 000 mk. 09. Muut menot valtionvelasta
11796: Määrärahaa saa käyttää euromääräisen velan
11797: korkomenojen ja koronmaksua suojaavien joh- 21. Palkkiot ja muut menot valtionvelasta (ar-
11798: dannaissopimusten menojen maksamiseen. viomääräraha)
11799: Bruttomääräisistä menoista vähennettäviä tulo- Momentille myönnetään 98 000 000 mk.
11800: ja ovat valtionlainoista saatavat korkotulot sekä Määrärahaa saa käyttää valtion lainanoton ja
11801: valtionlainojen koronmaksua suojaavista joh- velanhallinnan valmistelusta, lainojen ottami-
11802: dannaisista kertyvät tulot. sesta ja liikkeeseenlaskusta, lainojen takaisin-
11803: maksusta ja suojautumissopimuksista aiheutu-
11804: vien menojen, asiantuntija- ym. palkkioiden
11805: 03. Valuuttamääräisen velan korko sekä muiden lainanoton ja velanhallinnan toteut-
11806: tamiseen liittyvien menojen maksamiseen. Mää-
11807: 90. (36.03.90, osa) Valuuttamääräisen velan rärahaa saa käyttää myös lyhytaikaisen tilapäis-
11808: korko (arviomääräraha) rahoituksen hankkimisesta aiheutuvien menojen
11809: Momentille myönnetään nettomäärärahaa ja valtion asuntorahaston arvopaperistamaila
11810: 4 032 000 000 mk. suoritetusta varainhankinnasta valtiolle aiheutu-
11811: vien menojen maksamiseen.
11812:
11813:
11814:
11815:
11816: 136
11817: Pääluokka 37 EK 32/2000 vp- HE 109/2000 vp, HE 187/2000 vp
11818:
11819:
11820:
11821:
11822: Pääluokka 37
11823: VALTIONVELAN VÄHENTÄMINEN
11824:
11825:
11826: 01. Valtionvelan nettokuoletukset ja Määrärahasta saa käyttää valtionvelan ennen-
11827: velanhallinta aikaisissa takaisinostoissa esiintyvien pääoma-
11828: tappioiden maksamiseen enintään 5 000 000 000
11829: 94. (36.01.90, osa, 36.02.90, osa, 36.03.90, osa mk.
11830: ja 36.06.94) Nettokuoletukset ja velanhallinta
11831: (arviomääräraha) Käyttösuunnitelma: mk
11832: Momentille myönnetään nettomäärärahaa
11833: 14 583 000 000 mk.
11834: Nimellisarvoiset nettokuo-
11835: Määrärahaa saa käyttää valtionvelan kuole-
11836: letukset (netto) 12 655 000 000
11837: tusten ja takaisinostojen maksamiseen. Määrära-
11838: haa saa käyttää myös valtion lainanotossa esiin- Pääomatappiot (netto) 1 928 000 000
11839: tyvien emissiotappioiden ja velan takaisinostois- Emissiotappiot (netto) 0
11840: sa esiintyvien pääomatappioiden sekä valtionlai-
11841: Yhteensä 14 583 000 000
11842: nojen pääomaa suojaavista johdannaisista aihe-
11843: utuvien menojen maksamiseen.
11844:
11845:
11846:
11847: Eduskunta on päättänyt, että vuotta 2001 koskevaa talousarviota sovelletaan 1 päivästä tammi-
11848: kuuta 2001.
11849:
11850:
11851: Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2000
11852:
11853:
11854:
11855:
11856: 18 200839 137
11857: EK 33/2000 vp
11858:
11859:
11860:
11861:
11862: EDUSKUNNAN KIRJELMÄ 33/2000 vp
11863:
11864: Valtiopäivien keskeyttäminen ja päättyminen
11865: sekä eduskunnan kokoontuminen vuoden 2001
11866: Valtiopäivilie
11867:
11868:
11869:
11870:
11871: Eduskunta on perustuslain 33 §:n ja eduskunnan että eduskunta kokoontuu vuoden 2001 valtio-
11872: työjärjestyksen 1 ja 3 §:n nojalla päättänyt, että päiville 1 päivänä helmikuuta 2001, jolloin vuo-
11873: vuoden 2000 valtiopäivät keskeytetään 19 päivä- den 2000 valtiopäivät päättyvät.
11874: nä joulukuuta 2000 täysistunnon päätyttyä ja
11875:
11876:
11877:
11878: Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2000
11879:
11880:
11881:
11882:
11883: 201023
11884: PNE 112000 vp - Puhemiesneuvosto
11885:
11886:
11887:
11888:
11889: PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS
11890: 112000 vp
11891:
11892: Puhemiesneuvoston ehdotus uudeksi eduskun-
11893: nan pankkivaltuutettujen johtosäännöksi
11894:
11895:
11896:
11897:
11898: YLEISPERUSTELUT
11899:
11900: Ehdotus sisältää esityksen eduskunnan pankki- Myös jo Suomen Pankista annetun lain säätämi-
11901: valtuutettujen johtosäännön uudistamiseksi ko- sen yhteydessä jätettiin laista pois tehtävien erot-
11902: konaisuudessaan. Samalla kumottaisiin nykyi- telu suppeamman ja laajemman pankkivaltuus-
11903: nen vuodelta 1926 olevajohtosääntö,jota on vii- ton kesken. Suomen Pankin ja pankkivåJtuutettu-
11904: meksi tarkistettu 25.2.1992. jen tehtävien muuttumisen vuoksi myös uudesta
11905: Ehdotuksen tarkoituksena on tehdä pankkival- eduskunnan työjärjestyksestä on jätetty pois
11906: tuutettujen johtosääntöön 1 päivänä maaliskuuta säännökset suppeammasta pankkivaltuustosta.
11907: 2000 voimaan tulevan Suomen perustuslain Suppearoman pankkivaltuuston toiminta lakkai-
11908: (73111999) ja 1 päivänä tammikuuta 1999 voi- si tämän johtosäännön voimaan tullessa. Uudek-
11909: maan tulleiden Suomen Pankista ja Suomen Pan- si suppeamman pankkivaltuuston korvaavaksi
11910: kin virkamiehistä annettujen lakien (214/1998 ja elimeksi voisi pankkivaltuusto ehdotuksen mu-
11911: 1166/1998) vaatimat muutokset. Lisäksi uudessa kaan asettaa itselleen työjaoston pankkivaltuus-
11912: johtosäännössä otetaan huomioon rahoitustar- ton työn organisoinnin sitä vaatiessa. Työjaoston
11913: kastusta koskeviin säännöksiin tehdyt muutok- tehtävänä olisi pankkivaltuustossa käsiteltävien
11914: set. Ehdotuksen laatimisessa on huomioitu myös asioiden valmistelu.
11915: puhemiesneuvoston asettaman EKPJ ja eduskun- Uutena säännöksenä johtosääntöön on otettu
11916: ta- työryhmän 25.11.1998 tekemät ehdotukset. pankkivaltuuston mahdollisuus tilata lausuntoja
11917: Ehdotuksen tavoitteena on vahvistaa pankki- ja selvityksiä sekä kuulla asiantuntijoita. EKPJ ja
11918: valtuutetuille uusi johtosääntö, joka antaa koko- eduskunta -työryhmä kehotti huolehtimaan siitä,
11919: naiskuvan pankkivaltuutettujen tehtävistä ja että pankkivaltuuston valmistellessa eduskunnal-
11920: työskentelystä. Johtosäännössä ei kuitenkaan le Suomen Pankista annetun lain II §:ssä tarkoi-
11921: toistettaisi perustuslain, uuden eduskunnan työ- tettuja kertomuksia pankkivaltuustolla olisi käy-
11922: järjestyksen (40/2000) eikä Suomen Pankista an- tettävissään ne voimavarat, jotka ovat tarpeelli-
11923: netun lain eduskunnan pankkiva1tuutettuja kos- set pankkivaltuuston riippumattomuuden varmis-
11924: kevia säännöksiä. Ehdotettujohtosääntö on niuk- tamiseksi.
11925: ka ja se sisältäisi vain välttämättöminä pidetyt Voimassa olevan johtosäännön säännökset
11926: säännökset. Samalla johtosäännön kirjoittamista- Suomen Pankin lainausliikkeen ja valuuttakau-
11927: paa nykyaikaistettaisiin ja se saatettaisiin vastaa- pan tarkastuksesta (5 §) sekä kassojen ja kassa-
11928: maan pankkivaltuuston työskentelyssä vakiintu- hoivien sekä lainaus- ja vakuuskirjojen inven-
11929: neita käytäntöjä. toinnista (6 §) sopivat menettelynä paremmin ti-
11930: Perustuslakiin ei enää sisällytetty jakoa laa- lintarkastajien ja sisäisen tarkastuksen sekä
11931: jempaan ja suppeampaan pankkivaltuustoon. asianomaisen hallinnon kuin pankkivaltuuston
11932:
11933: Versio 2.1
11934: PNE 112000 vp - Puhemiesneuvosto
11935:
11936:
11937: tehtäviin. Tarkastuksen toimittamista pankkival- vat säännökset, jotka on otettu Suomen Pankista
11938: tuuston toimesta eivät tue myöskään Suomen annettuun lakiin (10 ja 12 §).
11939: Pankista annetun lain säännökset. Nämä sään- Puhemiesneuvoston ehdotus uudeksi eduskun-
11940: nökset ehdotetaan vanhentuneina jätettäväksi nan pankkivaltuutettujen johtosäännöksi on val-
11941: pois nyt vahvistettavasta johtosäännöstä. Lisäksi misteltu eduskunnan pankkivaltuutettujen teke-
11942: johtosäännöstä on jätetty pois äänestysmenette- män ehdotuksen pohjalta virkatyönä eduskunnan
11943: lyä ja päätöksentekoa pankkivaltuustossa koske- keskuskansliassa.
11944:
11945:
11946: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
11947:
11948: 1 §. Toimikausi. Pankkivaltuutettujen tehtävien tuutettujen puheenjohtajan ja varapuheenjohta-
11949: alkaminen on pykälässä todettu valtiopäiväjär- jan vaalissa noudatetaan puhemiehen vaalista an-
11950: jestyksen 83 §:n 4 momentin ja nykyisen johto- nettuja säännöksiä, elleivät pankkivaltuutetut yk-
11951: säännön 1 §:n mukaisesti. Valtiopäiväjärjestyk- simielisesti toisin päätä. Pankkivaltuutetut voi-
11952: sen mukaan pankkivaltuutettujen toimi alkaa niin vat yksimielisesti päättää valita puheenjohtajan-
11953: pian kuin vaali on suoritettu ja kestää uusien sa ja varapuheenjohtajansa ilman suljettua lip-
11954: pankkivaltuutettujen vaalin toimittamiseen. Pe- puäänestystä.
11955: rustuslaissa ei ole mainintaa pankkivaltuutettu- Suomen Pankista annetun lain 10 §:n mukaan
11956: jen toimen alkamisesta, mutta lain 37 §:n mu- eduskunnan valitsemat pankkivaltuutetut muo-
11957: kaan eduskunnan toimielimet asetetaan vaalikau- dostavat pankkivaltuuston. Pykälän 3 momentis-
11958: den ensimmäisillä valtiopäivillä koko vaalikau- sa ehdotetaan, että pankkivaltuusto voi asettaa
11959: deksi, ellei esimerkiksi toimielimen johtosään- keskuudestaan työjaoston. Työjaoston esikuvana
11960: nössä toisin säädetä. Vaalikausi päättyy perus- on valtiopäiväjärjestyksen 83 §:n mukainen sup-
11961: tuslain 24 §:n mukaan uusien vaalien tuloksen peampi pankkivaltuusto. Momentin mukaan
11962: vahvistamiseen eli kolmantena päivänä vaalien pankkivaltuusto voi päättää työnsä organisoin-
11963: jälkeen. Pankkivaltuutettujen toimi päättyisi eh- nista asettamalla työjaoston, joka valmistelee
11964: dotuksen mukaan perustuslain 37 §:n pääsään- pankkivaltuustossa käsiteHäviä asioita. Valmis-
11965: nöstä poiketen vasta uusien pankkivaltuutettujen televa työjaosto saattaa olla tarpeen esimerkiksi
11966: vaalin toimittamiseen. Säännös pitää ennallaan eduskunnalle tapahtuvan raportoinnin lisääntyes-
11967: nykyisen käytännön ja tarkoittaa, että aina on sä. Lisäksi useat pankkivaltuuston päätösvaltaan
11968: olemassa toimivaltaiset pankkivaltuutetut, jotka kuuluvat hallinnolliset ja valvonnalliset tehtävät
11969: voivat kokoontua eduskuntavaaleista riippumat- edellyttävät itsenäistä ja johtokunnasta riippuma-
11970: ta. tonta valmistelua. Tällaisia ovat muun muassa
11971: esityksen tekeminen johtokunnan jäsenen viran
11972: 2 §. Järjestäytyminen. Pykälän 1 ja 2 momentis- täyttämisesta valtioneuvostolle ja muut johto-
11973: sa säädetään pankkivaltuutettujen ensimmäises- kunnan jäseniin kohdistuvat työnantajavallan
11974: tä kokouksesta sekä puheenjohtajan ja varapu- käyttöä koskevat päätökset sekä valtioneuvostol-
11975: heenjohtajan valinnasta. Uudessa eduskunnan le tehtävistä periaatteellisesti merkityksellisistä
11976: työjärjestyksessä todetaan, että eduskunnan toi- ehdotuksista päättäminen. Työjaosto voidaan tar-
11977: mielinten järjestäytymisessä noudatetaan sovel- vittaessa myös saada koolle koko valtuustoa no-
11978: tuvin osin valiokuntien järjestäytymisestä annet- peammin ja joustavammin pankkivaltuuston en-
11979: tuja säännöksiä (17 §:n 5 momentti). Pykälän nakkokannan muodostamiseksi. Mikäli pankki-
11980: 1 ja 2 momentti vastaavat sekä valtiopäiväjärjes- valtuusto päättää asettaa työjaoston, tulee työ-
11981: tyksessä että nykyisessä samoin kuin uudessa jaostoon ehdotuksen mukaan valita puheenjohta-
11982: eduskunnan työjärjestyksessä valiokuntien jär- jan ja varapuheenjohtajan lisäksi yksi pankkival-
11983: jestäytymisestä annettuja säännöksiä. Pankkival- tuuston jäsen.
11984:
11985: 2
11986: PNE 1/2000 vp - Puhemiesneuvosto
11987:
11988:
11989: 3 §. Tehtävät. Pankkivaltuuston tehtävistä on an- lyhytaikaisten poissaolojen aikana. Tästä syystä
11990: nettu erittäin yksityiskohtaiset säännökset Suo- ehdotetaan, että 3 momenttiin otettaisiin sään-
11991: men Pankista ja Suomen Pankin virkamiehistä nös, jonka mukaan pankkivaltuusto antaa ohjeet
11992: annetuissa laeissa. Lisäksi pankkivaltuustolle on siitä, miten johtokunnan jäsenen viran hoidosta
11993: säädetty tehtäviä rahoitustarkastuksesta annetus- enintään viikon kestävän virkavapauden aikana
11994: sa laissa (50311993), Suomen itsenäisyyden juh- päätetään. Ohjeissa voidaan antaa tarkempia
11995: larahastosta annetussa laissa (717 /1990) ja työ- määräyksiä sijaisen kelpoisuusehdoista ja säätää
11996: aikalain (605/1996) 2 §:ssä. Pykälän pääasialli- siitä menettelystä, jota noudattaen sijainen mää-
11997: sena tarkoituksena on antaa yleiskuva pankkival- rätään.
11998: tuustolle kuuluvista tehtävistä. Pykälän 1-3 mo- Lisäksi 4 momentin mukaan pankkivaltuuston
11999: mentin säännökset sisältävät vain pankkivaltuus- tehtävänä on ryhtyä asianmukaisiin toimenpitei-
12000: tolle lailla annettujen tehtävien kuvailua, sen si- siin, jos Suomen Pankin johtokunnan jäsenen tai
12001: jaan 4 momentissa on ehdotettu pankkivaltuus- rahoitustarkastuksenjohtajan epäillään syyllisty-
12002: tolle annettavaksi tehtäviä, joita voimassa olevat neen virkarikokseen taijos on ilmennyt perustei-
12003: lait eivät mainitse. ta siviilikanteen nostamiseksi heitä vastaan.
12004: Pykälän 1 momentissa on luonnehdittu pää- Pankkivaltuustolla olisi toimimisvelvollisuus
12005: piirteittäin pankkivaltuustolle Suomen Pankista johtokunnan jäsenen tai rahoitustarkastuksen
12006: ja Suomen Pankin virkamiehistä annetuissa laeis- johtajan saattamiseksi vastuuseen virkatoimien-
12007: sa määriteltyjä tehtäviä. sa lainmukaisuudesta, jos kyse on virkarikokses-
12008: Pykälän 2 momentin mukaan pankkivaltuusto ta tai perusteista, jotka oikeuttaisivat siviilikan-
12009: määrää työaikalain 2 §:n nojalla, keihin Suomen teen nostamiseen. Johtokunnanjäsentä koskevan
12010: Pankin viranhaitijoihin ei sovelleta työaikalakia. virkarikosepäilyn johdosta pankkivaltuutettujen
12011: Pykälän 3 momentin mukaan pankkivaltuusto tulisi käynnistää esitutkintaprosessi. Pankkival-
12012: tekee valtioneuvostolle esityksen rahoitustarkas- tuutetut voivat myös ilmoittaa asiasta eduskun-
12013: tuksen johtajan viran täyttämisestä sekä huoleh- nan talousvaliokunnalle, eduskunnan oikeusasia-
12014: tii rahoitustarkastuksen hallinnosta, siten kuin ra- miehelle, valtioneuvoston oikeuskanslerille tai
12015: hoitustarkastuksesta annetussa laissa säädetään. tasavallan presidentille. Säännös on tarkoituk-
12016: Pankkivaltuutetuille kuuluvat rahoitustarkastuk- senmukainen vastuuvapauden myöntämistä kos-
12017: sen hallintoon liittyvät tehtävät on lueteltu rahoi- kevien säännösten tultua poistetuksi Suomen
12018: tustarkastuslain 5 ja 22 §:ssä. Rahoitustarkastus Pankkia koskevasta laista. Pankkivaltuuston toi-
12019: toimii Suomen Pankin yhteydessä, ja sillä on oma mivalta varoituksen antamiseksi pankin johto-
12020: johtokunta. Lisäksi pankkivaltuusto toimii Suo- kunnan jäsenelle ja rahoitustarkastuksen johta-
12021: men itsenäisyyden juhlarahaston hallintoneuvos- jalle on säännelty Suomen Pankista annetun lain
12022: tona, siten kuin Suomen itsenäisyyden juhlara- 11 §:n 2 momentin 3 kohdassa ja rahoitustarkas-
12023: hastosta annetun lain 8 ja 9 §:ssä tarkemmin sää- tuksesta annetun lain 5 §:n 2 momentin 5 kohdas-
12024: detään. sa. Tasavallan presidentti voi Suomen Pankista
12025: Pykälän 4 momentissa säädetään johtokunnan annetun lain 16 §:n mukaan erottaa johtokunnan
12026: jäsenen viran hoidon järjestämisestä lyhyiden jäsenen, jos tämä ei enää täytä tehtävänsä edel-
12027: virkavapaiden aikana. Suomen Pankista annetun lyttämiä vaatimuksia tai on syyllistynyt vaka-
12028: lain 11 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaan pank- vaan rikkomukseen.
12029: kivaltuusto päättää johtokunnan jäsenen viran
12030: hoitamisesta yli viikon kestävän virkavapauden 4 §. Kokoontuminen. Pankkivaltuutettujen kool-
12031: ajan. Sen sijaan johtokunnan jäsenen viran hoi- lekutsuminen on pykälässä määritelty tapahtu-
12032: don järjestämisestä viikon tai sitä lyhyemmän vaksi nykyiseen tapaan puheenjohtajan kutsusta.
12033: virkavapauden aikana ei ole säädetty. Johtokun- Säännöksessä on yksinkertaistettu tapaa, jolla
12034: nan päätösvaltaisuuden takaaminen voi edellyt- pankkivaltuutettu voi pyytää puheenjohtajalta
12035: tää sijaisjärjestelyjä myös johtokunnan jäsenten kokouksen koollekutsumista. Säännökseen on
12036:
12037:
12038: 3
12039: PNE 112000 vp - Puhemiesneuvosto
12040:
12041:
12042: myös lisätty käytännössä noudatettu tapa, jonka 7 §.Palkkiot ja muut kustannukset. Pankkival-
12043: mukaan pankin johtokunta on tarpeen vaatiessa tuutettujen palkkioperuste ehdotetaan säilytettä-
12044: pyytänyt pankkivaltuuston koolle. väksi ennallaan eli palkkio määräytyy edelleen
12045: Jos sekä pankkivaltuuston puheenjohtajalla murto-osana kansanedustajan vuotuisesta palk-
12046: että varapuheenjohtajalla on este tehtävänsä hoi- kiosta määrävuosikorotuksineen. Voimassa ole-
12047: tamiseen, ehdotetaan 2 momentissa meneteltä- vassa johtosäännössä palkkion murto-osuus on
12048: väksi samalla tavoin kuin valiokunnissa vastaa- yksi viidestoistaosa, uuden säännöksen mukaan
12049: vassa tilanteessa. Tällöin pankkivaltuusto voi va- se olisi yksi kolmastoistaosa kansanedustajan
12050: lita itselleen tilapäisen puheenjohtajan. Jos pank- palkkiosta. Säännös siis merkitsee pankkivaltuu-
12051: kivaltuustolle on valittu työjaosto, toimii tilapäi- tetulle maksettavan palkkion korotusta. Lisä-
12052: senä puheenjohtajana työjaoston kolmas jäsen. palkkiona maksettaisiin puheenjohtajalle puolet
12053: Tämä vastaa nykyistä tilannetta, jolloin puheen- ja varapuheenjohtajalle viidesosa pankkivaltuu-
12054: johtajan ja varapuheenjohtajan esteen aikana pu- tetun vuotuisesta palkkiosta. Aiemman säännök-
12055: heenjohtajana toimii suppeamman pankkival- sen nojalla puheenjohtajalle on maksettu lisä-
12056: tuuston kolmas jäsen. palkkiona neljäsosa pankkivaltuutetun vuotui-
12057: sesta palkkiosta ja varapuheenjohtajalle ei lisä-
12058: 5 §. Kertomusten valmistelu. Säännökseen ehdo- palkkiota ole maksettu.
12059: tetaan kirjattavaksi pankkivaltuustolle oikeus ti- Säännöksen 2 momentin mukaan pankkival-
12060: lata lausuntoja ja selvityksiä. Ulkopuolisten lau- tuutetuille alettaisiin maksaa myös erillistä ko-
12061: suntojen ja selvitysten tilausvaltuus parantaa val- kouspalkkiota. Kokouspalkkio olisi tasasuurui-
12062: tuuston mahdollisuuksia itsenäisesti arvioida ra- nen kaikille pankkivaltuutetuille eli kultakin ko-
12063: hapolitiikkaa eduskunnalle annettavissa kerto- koukselta yksi kolmasosa kuukausipalkkiosta.
12064: muksissa. Säännökseen on myös lisätty nyt jo Pykälän 3 momentin mukaan pankkivaltuusto
12065: käytännöksi muodostunut asiantuntijoiden kuu- määräisi edelleen sihteerille maksettavan palkki-
12066: leminen pankkivaltuustossa. Johtokunnan jäse- on.
12067: nillä on läsnäolo- ja puheoikeus pankkivaltuus- Pykälän 4 momentissa säädetään, että pankki-
12068: ton kokouksissa Suomen Pankista annetun lain valtuuston toiminnasta aiheutuvat kustannukset
12069: 12 §:n perusteella. suoritetaan Suomen Pankin varoista. Tässä tar-
12070: koitettuja kustannuksia voivat olla pankkivaltuu-
12071: 6 §. Pöytäkirja. Pankkivaltuuston sihteeriä ja tettujen ja heidän sihteerinsä palkkiot, 5 §:ssä
12072: pöytäkirjan laatimista koskevat säännökset ehdo- mainituista lausunnoista ja selvityksistä sekä
12073: tetaan säilytettäviksi asiallisesti nykyisellään. asiantuntijoiden kuulemisesta aiheutuvat kustan-
12074: Säännösten kieliasu ehdotetaan kuitenkin nyky- nukset samoin kuin pankkivaltuuston kokousku-
12075: aikaistettavaksi. lut
12076: Pöytäkirjan tarkistamista ja toimituskirjojen
12077: allekirjoittamista koskevaa menettelyä ehdote- 8 §. Voimaantulo. Pykälän mukaan uusi edus-
12078: taan kevennettäväksi. Pankkivaltuuston päätök- kunnan pankkivaltuutettujen johtosääntö tulee
12079: sellä pöytäkirjat on nykyisin tarkistanut sup- voimaan samanaikaisesti Suomen perustuslain
12080: peampi pankkivaltuusto. Toimituskirjat on alle- kanssa 1 päivänä maaiiskuuta 2000. Samalla ku-
12081: kirjoittanut koko pankkivaltuusto. Pöytäkirjojen motaan voimassa oleva eduskunnan pankkival-
12082: tarkistus ehdotetaan siirrettäväksi puheenjohta- tuutettujen johtosääntö. Siirtymäsäännös on tar-
12083: jalle ja varapuheenjohtajalle ja toimituskirjojen peen suppeamman pankkivaltuuston toiminnan
12084: allekirjoittaminen puheenjohtajalle ja sihteerille. lakatessa ja pankkivaltuuston uuden järjestäyty-
12085: Aikaisempaa kevyempi menettely on perusteltu misen johdosta.
12086: huomioon ottaen pankkivaltuuston hallinnollis-
12087: ten tehtävien vähentyminen.
12088:
12089:
12090:
12091: 4
12092: PNE 112000 vp - Puhemiesneuvosto
12093:
12094:
12095: Edellä sanotun perusteella puhemiesneuvosto että eduskunta hyväksyy eduskunnan
12096: valtiopäiväjärjestyksen 83 §:n nojalla kunnioit- pankkivaltuutetuille seuraavan johto-
12097: taen ehdottaa, säännön:
12098:
12099:
12100:
12101:
12102: Eduskunnan pankkivaltuutettujen johtosääntö
12103: Eduskunta on valtiopäiväjärjestyksen 83 §:n nojalla vahvistanut eduskunnan pankkivaltuutetuille
12104: seuraavan johtosäännön:
12105:
12106: 1§ tä annetuissa laeissa (214/1998 ja 1166/1998)
12107: Toimikausi tarkemmin säädetään:
12108: 1) valvoa Suomen Pankin hallintoa ja toimin-
12109: Pankkivaltuutettujen tehtävä alkaa, kun edus- taa;
12110: kunta on toimittanut vaalin, ja jatkuu uusien 2) antaa eduskunnalle kertomuksia;
12111: pankkivaltuutettujen vaalin toimittamiseen. 3) tehdä eduskunnalle esityksiä ja valtioneu-
12112: vostolle ehdotuksia periaatteellisesti merkityk-
12113: 2§ sellisissä asioissa;
12114: Järjestäytyminen 4) tehdä esitys johtokunnanjäsenen viran täyt-
12115: tämisestä;
12116: Pankkivaltuutetut kokoontuvat välittömästi 5) päättää eräistä johtokunnan jäsenten ja vi-
12117: vaalin tapahduttua valitsemaan keskuudestaan ranhaltijoiden virkasuhteeseen liittyvistä kysy-
12118: puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Vaaleis- myksistä;
12119: sa noudatetaan soveltuvin osin puhemiehen vaa- 6) vahvistaa pankin eläke- ja perhe-eläkesään-
12120: lista annettuja säännöksiä, jolleivat pankkival- nöt sekä johtokunnan johtosääntö ja antaa muita
12121: tuutetut yksimielisesti toisin päätä. Vaalien tu- pysyväismääräyksiä; sekä
12122: loksesta ilmoitetaan eduskunnalle. 7) vahvistaa eduskunnan valitsemille tilintar-
12123: Pankkivaltuutettujen ensimmäisen kokouksen kastajille ja heidän sihteerilleen maksettavien
12124: kutsuu koolle iältään vanhin pankkivaltuutettu. palkkioiden ja korvausten perusteet.
12125: Hänjohtaa puhetta, kunnes puheenjohtaja on va- Pankkivaltuusto maaraa työaikalain
12126: littu. (605/1996) 2 §:n nojalla, keihin Suomen Pankin
12127: Pankkivaltuutetut muodostavat pankkival- viranhaitijoihin ei sovelleta työaikalakia.
12128: tuuston. Pankkivaltuusto voi asettaa keskuudes- Pankkivaltuusto tekee valtioneuvostolle esi-
12129: taan työjaoston, johon valtuuston puheenjohta- tyksen rahoitustarkastuksenjohtajan viran täyttä-
12130: jan ja varapuheenjohtajan lisäksi valitaan jäse- misestä sekä huolehtii rahoitustarkastuksen hal-
12131: neksi yksi pankkivaltuutettu. Työjaoston tehtä- linnosta, siten kuin rahoitustarkastuksesta anne-
12132: vänä on valmistella pankkivaltuustossa käsitehä- tussa laissa (503/1993) säädetään. Pankkival-
12133: viä asioita. tuusto toimii Suomen itsenäisyyden juhlarahas-
12134: ton hallintoneuvostona, siten kuin Suomen itse-
12135: 3§ näisyyden juhlarahastosta annetussa laissa
12136: (717 /1990) tarkemmin säädetään.
12137: Tehtävät
12138: Pankkivaltuusto antaa ohjeet siitä, miten Suo-
12139: Pankkivaltuuston tehtävänä on, siten kuin men Pankin johtokunnan jäsenen viran hoidosta
12140: Suomen Pankista ja Suomen Pankin virkamiehis- enintään viikon kestävän virkavapauden aikana
12141:
12142: 5
12143: PNE 112000 vp - Puhemiesneuvosto
12144:
12145:
12146:
12147: päätetään. Pankkivaltuuston tehtävänä on ryhtyä kousten pöytäkirjat Pankkivaltuuston puheen-
12148: asianmukaisiin toimenpiteisiin, jos Suomen Pan- johtaja ja sihteeri allekirjoittavat pankkivaltuus-
12149: kin johtokunnan jäsenen tai rahoitustarkastuksen ton toimituskirjat
12150: johtajan epäillään syyllistyneen virkarikokseen
12151: tai jos on ilmennyt perusteita siviilikanteen nos- 7§
12152: tamiseksi heitä vastaan. Palkkiot
12153:
12154: 4§ Pankkivaltuutettu saa vuotuisen palkkion,
12155: Kokoontuminen joka on kolmastoistaosa edustajanpalkkiosta an-
12156: netun lain mukaan kansanedustajalle kulloinkin
12157: Pankkivaltuusto kokoontuu puheenjohtajan suoritettavasta vuotuisesta palkkiosta kaikkine
12158: kutsusta. Puheenjohtaja kutsuu pankkivaltuus- määrävuosikorotuksineen. Lisäksi pankkival-
12159: ton koolle myös, jos pankkivaltuutettu tai pan- tuuston puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajal-
12160: kin johtokunta sitä vaatii. le maksetaan vuotuiset palkkiot, joiden suuruus
12161: Jos sekä puheenjohtajalla että varapuheenjoh- on puheenjohtajalle puolet ja varapuheenjohta-
12162: tajalla on este tehtäviensä hoitamiseksi, valitaan jalle viidesosa pankkivaltuutetun vuotuisesta
12163: pankkivaltuustolle tilapäinen puheenjohtaja nou- palkkiosta. Vuotuisesta palkkiosta maksetaan
12164: dattaen puheenjohtajan vaalista annettuja sään- kuukausittain kahdestoista osa.
12165: nöksiä. Jos pankkivaltuustolle on valittu työjaos- Pankkivaltuutetulle maksetaan kultakin ko-
12166: to, toimii tilapäisenä puheenjohtajana työjaoston koukselta kokouspalkkiota kolmasosa kuukausi-
12167: kolmas jäsen. palkkiosta.
12168: Pankkivaltuusto päättää sihteerin palkkiosta.
12169: 5§ Pankkivaltuutettujen palkkiot ja muut pankki-
12170: valtuuston toiminnasta aiheutuvat kustannukset
12171: Kertomusten valmistelu
12172: suoritetaan Suomen Pankin varoista.
12173: Pankkivaltuusto voi valmistellessaan edus-
12174: kunnalle Suomen Pankista annetun lain 11 §:n 8§
12175: mukaisia kertomuksia tilata lausuntoja ja selvi- Voimaantulo
12176: tyksiä harjoitetun rahapolitiikan arvioimiseksi.
12177: Pankkivaltuusto voi myös kuulla asiantuntijoita. Tämä johtosääntö tulee voimaan päivänä
12178: maaliskuuta 2000.
12179: 6§ Tälläjohtosäännöllä kumotaan 2 päivänä maa-
12180: Pöytäkirja liskuuta 1926 hyväksytty eduskunnan pankkival-
12181: tuutettujen johtosääntö (191/1926) siihen myö-
12182: Pankkivaltuusto ottaa sihteerin, joka laatii hemmin tehtyine muutoksineen.
12183: pankkivaltuuston kokousten pöytäkirjat, kirjoit- Tämänjohtosäännön tultua voimaan suppeam-
12184: taa toimituskirjat sekä suorittaa ne tehtävät, jot- man pankkivaltuuston toiminta lakkaa ja pankki-
12185: ka pankkivaltuusto hänelle antaa. valtuusto järjestäytyy tämän johtosäännön mu-
12186: Pankkivaltuuston puheenjohtaja ja varapu- kaisesti.
12187: heenjohtaja tarkastavat pankkivaltuuston ko-
12188:
12189:
12190:
12191:
12192: 6
12193: PNE 112000 vp - Puhemiesneuvosto
12194:
12195:
12196: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2000
12197:
12198:
12199:
12200:
12201: Riitta Uosukainen
12202: Eduskunnan puhemies
12203:
12204:
12205:
12206:
12207: Seppo Tiitinen
12208: Eduskunnan pääsihteeri
12209:
12210:
12211:
12212:
12213: 7
12214: PNE 2/2000 vp - Puhemiesneuvosto
12215:
12216:
12217:
12218:
12219: PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS
12220: 2/2000 vp
12221:
12222: Puhemiesneuvoston ehdotus uudeksi valtion-
12223: tilintarkastajien j ohtosäännöksi
12224:
12225:
12226:
12227:
12228: EHDOTUKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
12229:
12230: Suomen perustuslaki (73111999) tuli voimaan edustajan toimikautta. Periaatteellisesti siirryt-
12231: 1.3.2000. Lain 90 § jakaa valtion taloudenhoi- täisiin tili- tai varainhoitovuosiin pohjautuvasta
12232: donja valtion talousarvion noudattamisen ulkoi- toiminnan rytmityksestä jatkuvaan valvontaan.
12233: sen tarkastustoimen toisaalta valtiontilintarkas- Valtiontalouden tarkastusviraston siirtyessä
12234: tajien suorittamaan parlamentaariseen valvon- eduskunnan yhteyteen vuoden 2001 alusta tar-
12235: taan ja toisaalta eduskunnan yhteydessä olevan kastusvirasto tulee vuosittain antamaan lausun-
12236: valtiontalouden tarkastusviraston suorittamaan non mm. valtion tilinpäätöksestä ja talousarvion
12237: tarkastukseen. Valtiontalouden tarkastusviras- noudattamisesta.
12238: ton asema ratkaistaan siitä säädettävällä lailla. Valtiontilintarkastajien palkkion sääntely
12239: Perustuslain uudistusprosessiin liittyvä edus- nostettaisiin uudistuksella johtosäännön tasolle.
12240: kunnan toimielinten ohje- ja johtosääntöjen tar- Nykyisin palkkiosta päättää eduskunta valtiova-
12241: kistus avaa mahdollisuuden uudistaa myös val- rainvaliokunnan ehdotuksesta. Ehdotettu palk-
12242: tiontilintarkastajien ja heitä avustavan kanslian kiosäännös vastaa rakenteeltaan eduskunnan
12243: toimintaa. Tällä johtosäännön uudistamisella pankkivaltuutettujen johtosäännön palkkiopykä-
12244: korostettaisiin valtiontilintarkastajien toimin- lää ja sisältää ehdotuksen valtiontilintarkasta-
12245: nan valvovaa luonnetta ja muutettaisiin valtion- jien palkkion tarkistamisesta.
12246: tilintarkastajien toimikausi vastaamaan kansan-
12247:
12248:
12249: YLEISPERUSTELUT
12250:
12251: 1. Ehdotuksen lähtökohdat tietoa valtiontalouden hoidosta. Eduskunnan
12252: Valtiontilintarkastajat käynnistivät lokakuussa budjettivalta ei mietinnön mukaan toteudu täy-
12253: 1998 oman johtosääntönsä uudistamistyön läh- dellisenä, ellei eduskunnalla ole riittäviä mah-
12254: tien siitä, että tarkastusjärjestelmä uudistetaan dollisuuksia valvoa tehokkaasti talousarvion to-
12255: niiden perusperiaatteiden mukaan, jotka on esi- teutumista.
12256: tetty Perustuslaki 2000 -komitean mietinnössä Komitea vertaili valtiontilintarkastajien ja
12257: (KM 1997:13). Mietinnössä korostettiin edus- Valtiontalouden tarkastusviraston toimintaa ja
12258: kunnan budjettivallan olennaista kaventumista totesi, että vaikka niiden tarkastusvaltuudet ja
12259: viime vuosina ja sen myötä eduskunnan lisään- tarkastuksen kohteet ovat keskenään samanlai-
12260: tynyttä tarvetta saada riittävästi ajankohtaista set, niin niiden toiminta kuitenkin eroaa toisis-
12261:
12262: Versio 2.0
12263: PNE 2/2000 vp - Puhemiesneuvosto
12264:
12265:
12266: taan erilaisten voimavarojen ja tarkastuksen nä- nen valvonta koskee pääasiassa valtion toimin-
12267: kökulman vuoksi. Komitean perusratkaisussa nan tarkoituksenmukaisuutta. Valvontatoimen
12268: molemmat jatkaisivat itsenäisinä valvonta- ja jakamaUoman luonteenjohdosta toiminnassa on
12269: tarkastusyksikköinä, kuitenkin siten, että Val- kuitenkin aina mukana myös laillisuusnäkökul-
12270: tiontalouden tarkastusvirasto siirtyisi eduskun- ma.
12271: nan yhteyteen.
12272: Komitea totesi mietinnössään, että tarkas- 2. Ehdotuksen tavoitteet ja keskeinen sisältö
12273: tuselimen riippumattomuuden kannalta on kes-
12274: Uusi perustuslaki ei muuta valtiontilint~k~s~a
12275: keistä että se voi päättää itsenäisesti tarkastuk-
12276: '
12277: sen ja valvonnan suorittamisesta, kohdenta~I-
12278: . jien nykyistä asemaa tai tehtävää. Valtwntlhn-
12279: tarkastajat valitaan edelleen eduskunnan kes-
12280: sesta ja raportoinoista sekä tarkastuksessa tarvit-
12281: kuudesta. Perustuslakiuudistuksen johdosta
12282: tavien asiakirjojen ja tietojen hankkimisesta.
12283: eduskunnassa aloitettu laaja ohje- ja johtosään-
12284: Tämä komitean lausuma ajatus pätee sekä val-
12285: töjen uudistaminen sekä Valtiontalouden tarkas-
12286: tiontilintarkastajiin että Valtiontalouden tarkas-
12287: tusviraston siirto eduskunnan yhteyteen avaavat
12288: tusvirastoon.
12289: kuitenkin mahdollisuuden kehittää valtiontilin-
12290: Tämän johtosääntöehdotuksen valmistelussa
12291: tarkastajien toiminnan sisältöä ja raportointia.
12292: on otettu huomioon myös valtiontalouden tar-
12293: Nykykäytännön mukaan eduskunta valitsee
12294: kastuksen ja valvonnan järjestäruistyöryhmän
12295: keskuudestaan valtiontilintarkastajat tietyiksi
12296: muistiossa (VM työryhmämuistioita 2.12.97
12297: varainhoitovuosiksi. Kultakin varainhoitovuo-
12298: 29/97), valtiovarainvaliokunnan lausunnossa pe-
12299: delta valtiontilintarkastajat antavat kertomuk-
12300: rustuslakivaliokunnalle (VaVL 29/1998 vp),
12301: sen. Kertomus luovutetaan eduskunnalle ko. va-
12302: valtiontilintarkastajien 10.11.1998 päivätyssä
12303: rainhoitovuotta seuraavan vuoden loppuun men-
12304: lausunnossa perustuslakivaliokunnalle (ptk
12305: nessä. Nykyiset viisi valtiontilintarkastajaa, joi-
12306: 27/1997, 259 §ja liite A) sekä perustuslakiv~lio
12307: den kansanedustajan toimikausi alkoi maalis-
12308: kunnan mietinnössä (PeVM 10/1998 vp) esityk-
12309: kuussa 1995 ja päättyi maaliskuussa 1999, valit-
12310: sestä uudeksi Suomen hallitusmuodoksi (HE
12311: tiin keväällä 1995 valtiontilintarkastajiksi va-
12312: 111998 vp) esitettyjä periaatteita.
12313: rainhoitovuosiksi 1996-1999. Eduskunta on
12314: Edellä mainitussa lausunnossaan valtiova-
12315: nykyisen käytännön mukaisesti jo huhtikuussa
12316: rainvaliokunta käsitteli laajasti hallitusmuoto-
12317: 1999 valinnut uudet valtiontilintarkastajat vuo-
12318: esityksen merkitystä valtiontalouden ulkoisen
12319: siksi 2000-2003.
12320: tarkastuksen kehittämisessä. Valiokunnan mu-
12321: Nykyisen johtosäännön keskeinen ongelma
12322: kaan ehdotettu perustuslaki ei merkitsisi muu-
12323: on se, että valtiontilintarkastajien käytännön
12324: tosta valtiontilintarkastajien nykyiseen asemaan
12325: työn ajoittuminen poikkeaa kansanedustajan toi-
12326: ja tehtäviin. Heidän parlamentaarinen työnsä jat-
12327: mikaudesta. Tämä ilmenee siten, että eduskun-
12328: kuisi edelleen, ja se edellyttää valiokunnan mu-
12329: nan valittua valtiontilintarkastajat nämä joutu-
12330: kaan riittävät ja uskottavat omat voimavarat teh-
12331: vat odottamaan työn aloittamista varsin pitkään
12332: tävien hoitamiseen. Valiokunta korosti valtionti-
12333: ja että eduskunnassa on samaan aikaan kahdet
12334: lintarkastajien itsenäisyyden ja oman päätösval-
12335: eri valtiontilintarkastajat.
12336: lan tärkeyttä myös uuden perustuslain oloissa ja
12337: Vuosiksi 1996-1999 valitut valtiontilintar-
12338: sitä että tämän tulee heijastua myös valtiontilin-
12339: ' .
12340: tarkastajien uuden johtosäännön valmistelussa.
12341: kastajat luovuttivat ensimmäisen kertomuksen-
12342: sa kertomusvuodelta 1996, eduskunnalle joulu-
12343: Valiokunnan mukaan valtiontilintarkastajien
12344: tehtävänä oleva valvonta on yleisempää ja laa-
12345: k~ussa 1997, eli yli kaksi ja puoli vuotta valin-
12346: tansa jälkeen. Viimeisen kertomuksensa, kerto-
12347: jempaa kuin tarkastusviraston tehtävänä oleva
12348: musvuodelta 1999, he luovuttavat eduskunnalle
12349: tarkastus toiminta. Valtiontilintarkastajien toi-
12350: marraskuussa 2000, eli yli puolitoista vuotta sen
12351: minta ei siten voi korvata Valtiontalouden tar-
12352: jälkeen, kun neljän valtiontilintarkastajan osalta
12353: kastusvirastoa eikä päinvastoin. Parlamentaari-
12354: kansanedustajan toimikausi on päättynyt. Vasta
12355:
12356: 2
12357: PNE 2/2000 vp - Puhemiesneuvosto
12358:
12359:
12360: tämän jälkeen voivat vuosiksi 2000-2003 vali- seen yhteistyöhön tarkastusorgaanien kesken.
12361: tut valtiontilintarkastajat aloittaa varsinaisen Käytännössä tämä on merkinnyt yhteistyötä val-
12362: toimintansa. vonnan ja tarkastustoimen suunnittelussa, eräitä
12363: Toimikautta koskeva epäkohta ehdotetaan yhteisiä valvontaprojekteja sekä ilmiautojen ja
12364: poistettavaksi kytkemällä valtiontilintarkastaja- kanteluiden käsittelyn keskittämistä tarkastusvi-
12365: na toimiminen entistä selvemmin osaksi edusta- rastoon. Virkamiehille on myös esim. järjestetty
12366: jantointa. Ehdotetun johtosäännön mukaan val- eräitä yhteisiä koulutustilaisuuksia.
12367: tiontilintarkastajan toimi lakkaisi, kun edusta- Valtiontilintarkastajien palkkiosta on nykyi-
12368: jantoimi lakkaa. senjohtosäännön 11 §:n mukaan päättänyt edus-
12369: Kertomusmenettelyä olisi tarkoitus uudistaa kunta valtiovarainvaliokunnan ehdotuksesta.
12370: siten, että luovuttaisiin tiettyyn varainhoitovuo- Palkkio on vuodesta 1980 lukien ollut tietyn pro-
12371: teen perustuvasta tarkastelusta. Eduskunnalle senttimäärän mukainen osuus kansanedustajalle
12372: annettaisiin edelleen pääsääntöisesti yksi val- kulloinkin suoritettavasta palkkiosta kaikkine
12373: tiontilintarkastajien varsinainen kertomus. Vuo- määrävuosikorotuksineen. Palkkion määräyty-
12374: sikatsaustyyppinen osuus (koostuu lähinnä ny- misperusteita on tarkistettu viimeksi vuonna
12375: kyisen kertomuksen yleisestä ja valtionyhtiöitä 1984.
12376: koskevasta osasta) jäisi pois. Oleellisilta osin Valtiontilintarkastajan erityisen palkkion pe-
12377: nämä sisältyvät jo nykyisin tarkastusviraston rusteena on tehtävän suuri työmäärä. Vuonna
12378: tarkastustoimintaan, ja tarkastusvirasto tulee ra- 1999 valtiontilintarkastajat kokoontuivat 27 ker-
12379: portoimaan näistä havainnoistaan vuosittain taa (28 kokousta v. 1998). Kotimaisia käynti-
12380: suoraan eduskunnalle. Hallituksen kertomus kohteita valtiontilintarkastajilla oli 52 (64 koh-
12381: valtiovarain hoidosta ja tilasta sisältää myös detta v. 1998), minkä lisäksi he kävivät ulko-
12382: vuosikatsausaineistoa. asiainhallinnon kohteissa kuudessa maassa (7
12383: Valtiontalouden tarkastusviraston asemasta ja maassa v. 1998).
12384: tehtävistä tullaan säätämään erillisellä lailla, ja Johtosääntöehdotuksella nostettaisiin palk-
12385: tässä laissa määritellään sisältö sanonnalle kion sääntely johtosääntötasolle ja yhtenäistet-
12386: "eduskunnan yhteydessä". Tällä ei ole välitöntä täisiin palkkiosäännön rakenne vastaamaan
12387: vaikutusta valtiontilintarkastajien johtosäännön eduskunnan eräiden vastaavien toimielinten
12388: valmisteluun, sillä näiden itsenäisten tarkastus- palkkiosäännöksiä. Ehdotus merkitsee myös ny-
12389: orgaanien yhteistyö olisi jatkossakin sopimuk- kyisen palkkion korottamista. Valtiontilintar-
12390: senvaraista. Tarkastusviraston siirto eduskun- kastajien puheenjohtajan kuukausipalkkio nou-
12391: nan yhteyteen ja siitä johtuva suora raportointi sisi 3 305 markasta 5 509 markkaan, varapu-
12392: eduskunnalle mahdollistavat sen, että valtionti- heenjohtajan palkkio 3 085 markasta 4 896,90
12393: lintarkastajat arvioisivat uudelleen kertomuk- markkaan ja jäsenen palkkio 2 864 markasta
12394: sensa rakenteen. Näin vältyttäisiin päällekkäi- 3 672,70 markkaan.
12395: seltä raportoinoilta eduskunnalle. Tarkastusvi- Ehdotettuun johtosääntöön on kirjattu pää-
12396: rasto antaa ensimmäisen, varainhoitovuotta sääntöisesti ainoastaan ne säännökset, jotka kos-
12397: 2001 koskevan raporttinsa eduskunnalle vuonna kevat valtiontilintarkastajia. Valtiontilintarkas-
12398: 2002. tajien kanslian toimintaa varten laaditaan erilli-
12399: Keskeistä on se, että valtiontalouden ulkoi- nen työjärjestys. Tämä on osaltaan vaikuttanut
12400: sen tarkastuksen suuntaamisessa ja työnjaossa siihen, että johtosääntö on jouduttu kirjoitta-
12401: näkyisi valtiontilintarkastajien toiminnan valvo- maan kokonaan uudestaan. Johtosäännön sana-
12402: va ja Valtiontalouden tarkastusviraston tarkasta- muotoja on myös selkeytetty ja nykyaikaistettu
12403: va luonne. Valtiontilintarkastajat ja Valtionta- verrattuna nykyiseen johtosääntöön, ja valmiste-
12404: louden tarkastusvirasto ovat yhtä mieltä valtion lussa on otettu huomioon eduskunnan uusi työ-
12405: ulkoisen tarkastustoimen kehittämisen nykyvai- järjestys.
12406: heesta. Tämä on luonut edellytykset konkreetti-
12407:
12408:
12409: 3
12410: PNE 2/2000 vp - Puhemiesneuvosto
12411:
12412:
12413: 3. Asian valmistelu tilintarkastajain kanslian yhteistoimintakokouk-
12414: Valtiontilintarkastajain kanslian es1m1es asetti sessa 18.2.1999 ja hyväksyttiin esitettäväksi pu-
12415: 20.10.1998 virkamiestyöryhmän valmistele- hemiesneuvostolle valtiontilintarkastajien ko-
12416: maan perusteltua esitystä valtiontilintarkasta- kouksessa 9. 3 .1999.
12417: jain johtosäännön uudistamiseksi. Työryhmä Johtosääntöesitystä on tämän jälkeen edel-
12418: kuuli työnsä aikana eduskuntasihteeri Ritva leen käsitelty eduskunnan keskuskanslian ja
12419: Bäckströmiä ja eduskunnan oikeusasiamiehen valtiontilintarkastajain kanslian virkamiesten
12420: kanslian kansliapäällikkö Ilkka Rautiota sekä yhteisissä neuvotteluissa. Valtiontilintarkastajat
12421: pyysi lausunnon eduskunnan hallintotoimiston ovat 9.5.2000 antaneet eduskunnan puhemies-
12422: toimistopäällikkö Martti K. Korhoselta. Työryh- neuvostolle lausunnon muuttuneesta johtosään-
12423: mä luovutti mietintönsä valtiontilintarkastajille töesityksestä.
12424: 16.2.1999. Johtosääntöesitys käsiteltiin valtion-
12425:
12426:
12427: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
12428:
12429: 1 §. Toimikausi. Pykälän mukaan valtiontilin- talousarvioon sisältyvää kuin sen ulkopuolista-
12430: tarkastajan toimikausi alkaisi, kun eduskunta on kin valtiontaloutta.
12431: hänet tähän tehtävään valinnut, ja jatkuisi, kun- Pykälän 2 momentissa täsmennettäisiin val-
12432: nes hänen edustajantoimensa päättyy vaalikau- tiontilintarkastajille annettua valvontatehtävää.
12433: den päättyessä tai mahdollisesti lakkaa kesken Sen mukaan valvonnassa tulisi keskittyä pää-
12434: vaalikauden. Jos valtiontilintarkastajalle myön- asiassa valtiontalouden yleiseen tilaan ja hoi-
12435: nettäisiin ero tästä tehtävästä tai hänen edusta- toon sekä sellaisiin kysymyksiin, joiden saatta-
12436: jantoimensa lakkaisi, valittaisiin hänen sijalleen minen eduskunnan tietoon olisi perusteltua. Val-
12437: uusi valtiontilintarkastaja toimikauden jäljellä vonnan kohteiden ja käsiteltävien aiheiden va-
12438: olevaksi ajaksi. linta kuuluisi valtiontilintarkastajien yksinomai-
12439: Valtiontilintarkastajien tehtävä olisi selkeästi seen toimivaltaan. Kulloisetkin valtiontilintar-
12440: osa edustajantointa, kun valtiontilintarkastajana kastajat arvioisivat näin aina aihekohtaisesti,
12441: voisi toimia vain kansanedustaja. Määrittelemäl- mitkä ovat sellaisia kysymyksiä, joiden selvittä-
12442: lä valtiontilintarkastajien toimikausi vaalikau- minen on eduskunnan kannalta perusteltua.
12443: deksi ja säätämällä, että edustajan toimen lak- Edellä mainitut kaksi momenttia olisivat
12444: kaaminen merkitsee automaattisesti myös asiallisesti samansisältöiset nykyisenjohtosään-
12445: valtiontilintarkastajan toimikauden lakkaamis- nön 4 §:n 1 ja 2 momenttien kanssa. Säännökset
12446: ta, turvattaisiin se, että valtiontilintarkastajana kuvaavat valtiontilintarkastajien toiminnan ny-
12447: voi toimia vain kulloinkin istuvan eduskunnan kyistä painopistettä.
12448: jäsen. Ehdotetun johtosäännön myötä siirryttäisiin
12449: valtiontilintarkastajien toiminnassa tilivuosi-
12450: 2 §. Tehtävät. Perustuslain 90 §:n momentin pohjaisesta tarkastelusta jatkuvaan valvontaan.
12451: mukaan eduskunta valitsee keskuudestaan val- Nykyisen, tiettyyn tilivuoteen sidotun (esim.
12452: tiontilintarkastajat valvomaan valtion talouden- Valtiontilintarkastajain kertomus vuodelta
12453: hoitoa ja valtion talousarvion noudattamista. 1997) kertomuksen sijasta valtiontilintarkasta-
12454: Johtosäännön 2 §:n 1 momentissa täsmennettäi- jat antaisivat kertomuksen toiminnastaan ja ha-
12455: siin, että tämä valvonta koskee sekä talouden- vainnoistaan tiettynä vuonna ( esim. Valtiontilin-
12456: hoidon laillisuutta että tarkoituksenmukaisuut- tarkastajain kertomus toiminnastaan vuonna
12457: ta. Valtion taloudenhoidon ja talousarvion nou- 2000). Luopuminen valtiontilintarkastajien osal-
12458: dattamisen valvonta koskee nun valtion ta tiukasta tilivuosisidonnaisuudesta olisi perus-
12459: teltua mm. sen johdosta, että Valtiontalouden
12460:
12461: 4
12462: PNE 2/2000 vp - Puhemiesneuvosto
12463:
12464:
12465: tarkastusvirasto siirtyy eduskunnan yhteyteen ja viinsä kuuluu myös tarkastaa valtiontilintarkas-
12466: sen eräänä laajana työkenttänä on nimenomaan tajien kanslian taloudenhoitoa. Suomen Pankin
12467: valtionhallinnon kaikkien tilivirastojen jatkuva toimintaa valvomaan eduskunta asettaa ensim-
12468: vuosittainen tilintarkastus. mäisillä eduskuntavaalien jälkeisillä valtiopäi-
12469: Pykälän 3 momentissa velvoitettaisiin val- villä yhdeksän pankkivaltuutettua, joille edus-
12470: tiontilintarkastajat suorittamaan valvonnan to- kunta vahvistaa johtosäännön. Suomen Pankin
12471: teuttamiseksi käyntejä ja tarkastuksia eri koh- tilintarkastusta varten eduskunta valitsee vuosit-
12472: teissa. Tämä säännös vastaisi nykyisen johto- tain viisi tilintarkastajaa. Kansaneläkelaitoksen
12473: säännön 4 §:n 1 momenttia. hallinnon ja toiminnan valvomiseen eduskunta
12474: Nämä käynnit muodostavat merkittävän osan asettaa valtuutetut, jotka valitsevat tarpeellisen
12475: valtiontilintarkastajien toiminnasta. Esimerkik- määrän tilintarkastajia suorittamaan Kansanelä-
12476: si vuonna 1999 valtiontilintarkastajat suorittivat kelaitoksen tilien tarkastuksen.
12477: yhteensä 26 käyntiä ministeriöissä ja muussa
12478: keskushallinnossa (31 käyntiä v. 1998). Kah- 4 §. Tietojen saannin maksuttomuus. Perustus-
12479: teen jaostoon jakautuneina suoritettiin yhteensä lain 90 §:n 3 momentti on valtiontilintarkasta-
12480: 26 käyntiä alue- ja paikallistason kohteissa sekä jien tiedonsaantia koskeva perussäännös. Sen
12481: tavattiin Ahvenanmaan maakunnan edustajia mukaan valtiontilintarkastajilla ja Valtiontalou-
12482: (33 käyntiä v. 1998). Lisäksi valtiontilintarkas- den tarkastusvirastolla on oikeus saada viran-
12483: tajat kävivät ulkoasianhallinnon kohteissa 6 omaisilta ja muilta valvontansa kohteina olevil-
12484: maassa (7 maassa v. 1998). ta tehtävänsä hoitamiseksi tarvitsemansa tiedot.
12485: Pykälän 4 momentissa viitattaisiin valtion- Perustuslaissa tämän säännöksen on katsottava
12486: tilintarkastajien valvontaoikeutta koskevaan eri- tarkoittavan yleistä tietojensaantioikeutta, joka
12487: tyislainsäädäntöön. Näitä ovat laki valtiontilin- ei riipu esimerkiksi tietojen tai asiakirjojen sa-
12488: tarkastajain oikeudesta tarkastaa eräitä valtion laisuudesta vaan siitä, mitä valvontatehtävän
12489: tukitoimia (630/1988), valtionenemmistöisten hoitamiseksi tarvitaan. Tätä perustuslain sään-
12490: osakeyhtiöiden toiminnan tarkastuksesta annet- nöstä täydentävät johtosääntöehdotuksen 2 §:n
12491: tu laki (968/1947), valtion teollisuuslaitosten perustelujen kohdalla mainitut tarkastusoikeutta
12492: hoidon ja käytön yleisistä perusteista annettu sääntelevät erityislait.
12493: laki (168/1931), laki valtion liikelaitoksista Ehdotettu johtosäännön 4 § ei laajentaisi pe-
12494: (627/1987), laki valtion vakuusrahastosta rustuslakiin perustuvaa tiedonsaantioikeutta.
12495: (379/1992) sekä laki valtiontilintarkastajien ja Pykälän mukaan valtiontilintarkastajilla olisi oi-
12496: valtiontalouden tarkastusviraston oikeudesta keus saada maksutta valvonnan kohteelta kaikki
12497: tarkastaa eräitä Suomen ja Euroopan yhteisöjen sellaiset tiedot, joita valtiontilintarkastajat pitä-
12498: välisiä varainsiirtoja (353/1995). vät tarpeellisina. Säännöksellä tarkoitettaisiin
12499: kaiken jo olemassa olevan asiakirja-aineiston
12500: 3 §. Tehtävien rajoitukset. Pykälällä selvennet- luovuttamista maksutta ja myös erityisten selvi-
12501: täisiin valtiontilintarkastajien toimialaa luettele- tysten laatimista valtiontilintarkastajien päättä-
12502: malla ne tahot, jotka eivät kuulu valvontaoikeu- mistä kysymyksistä.
12503: den piiriin. Eduskunnan oma taloudenhoito ja
12504: sen vastattavana olevat rahastot ovat nykyisin- 5 §.Järjestäytyminen. Pykälä vastaisi sisällöl-
12505: kin valtiontilintarkastajien toimivallan ulkopuo- tään eduskunnan työjärjestyksen 17 §:n 1-3
12506: lella. Valtiontalouden tarkastusviraston siirtyes- momentteja, joissa säädetään eduskunnan valio-
12507: sä eduskunnan yhteyteen siirtyy se valtiontilin- kuntien järjestäytymisestä. Järjestäytymisessä ja
12508: tarkastajien valvontavallasta eduskunnan tilin- puheenjohtajien valinnassa noudatettaisiin pu-
12509: tarkastajien valvonta- ja tarkastusvallan piiriin. hemiehen vaalista annettuja säännöksiä, jollei-
12510: Eduskunnan talouden tarkastavat eduskun- vät valtiontilintarkastajat yksimielisesti toisin
12511: nan valitsemat tilintarkastajat, ja heidän tehtä-
12512:
12513:
12514: 5
12515: PNE 2/2000 vp - Puhemiesneuvosto
12516:
12517:
12518: päättäisi. Järjestäytymiskokouksen kutsuisi töä koskevat asiat. Pykälän kohdissa 1-7 mai-
12519: koolle iältään vanhin valtiontilintarkastaja. nitut asiat ovat sellaisia, että niistä ei voisi tehdä
12520: lopullista päätöstä johtosäännön 5 §:n tarkoitta-
12521: 6 §. Jaostot. Pykälä olisi samansisältöinen ny- massa jaostossa tai niitä ei voisi delegoida kans-
12522: kyisen johtosäännön 3 §:n kanssa. Valtiontilin- liapäällikölle 11 §:n mukaisesti. Kansliapäälli-
12523: tarkastajat ovat käytännön työtään varten jakau- kön tehtävänä olisi luonnollisesti valtiontilintar-
12524: tuneet kahteen jaostoon. Pykälän 2 momentin kastajien kokouksessa käsiteltävien asioiden
12525: mukaan erityinen valvontatehtävä olisi mahdol- valmistelun johto ja valvonta.
12526: lista antaa myös yhdelle valtiontilintarkastajalle. Perustuslain 47 §:n 1 momentin mukaan edus-
12527: kunnalla on oikeus saada valtioneuvostolta
12528: 7 §. Päätöksenteko. Valtiontilintarkastajat olisi- asioiden käsittelyssä tarvitsemansa tiedot.
12529: vat päätösvaltaisia silloin, kun neljä valtiontilin- Asianomaisen ministerin tulee huolehtia siitä,
12530: tarkastajaa on läsnä kokouksessa. Tämä pää- että valiokunta tai muu eduskunnan toimielin saa
12531: sääntö olisi sama kuin nykyisen johtosäännön viipymättä viranomaisen hallussa olevat tarvit-
12532: 7 §:n 2 momentissa, ja päätösvaltaisuus edellyt- semansa asiakirjat ja muut tiedot. Valtiontilin-
12533: tää siten suhteellisesti useamman jäsenen läsnä- tarkastajat ovat em. pykälän tarkoittama toimi-
12534: oloa kuin esimerkiksi eduskunnan valiokunnis- elin, ja sen mukaisesti ehdotetun johtosäännön
12535: sa, joissa päätösvaltaisuuden raja on kaksi kol- 8 §:n 5 kohtaan on otettu tätä menettelyä kuvaa-
12536: masosaa jäsenistä. Valtiontilintarkastajien te- va säännös. Valtiontilintarkastajat päättäisivät
12537: hokkaan toiminnan turvaamiseksi ehdotetaan li- siis kokouksessaan sellaisiin tarpeellisiin toi-
12538: säksi, että päätösvaltaisuuteen riittäisi kolmen miin ryhtymisestä, joilla turvattaisiin pyydetty-
12539: jäsenen läsnäolo, jos he ovat päätöksissään yksi- jen tietojen saanti.
12540: mielisiä. Puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan Voimassa olevan johtosäännön 2 §:n 3 mo-
12541: täytyisi kuitenkin olla saapuvilla. Viimeksi mai- mentin mukaan valtiontilintarkastajat voivat
12542: nitulta osin säännös vastaisi eduskunnan kans- tehdä virkamiehen kanssa kirjallisen sopimuk-
12543: liatoimikunnan päätösvaltaisuudesta annettuja sen palvelussuhteessa noudatettavista ehdoista.
12544: säännöksiä. Aikaisemmassa eduskunnan oikeusasiamie-
12545: Valtiontilintarkastajat päättäisivät kulloinkin hen johtosäännössä oli oikeusasiamiehelle
12546: käytettävästä äänestystavasta. Jollei tästä pääs- myönnetty samanlainen valtuus kansliansa vir-
12547: täisi yksimielisyyteen, toimitettaisiin vaali um- kamiehen suhteen. Uudessa oikeusasiamiehen
12548: pilipuin. johtosäännössä, jonka eduskunta hyväksyi
12549: Pykälän 3 momentin mukaan äänten mennes- 2.2.2000, säännöstä täsmennettiin siten, että
12550: sä tasan ratkaisisi arpa eikä puheenjohtajan mie- erillisen sopimuksen tekemiseen on oltava eri-
12551: lipide. Tämä merkitsisi muutosta, koska nykyi- tyinen syy ja sopimus voi koskea ainoastaan
12552: sin puheenjohtajan ääni ratkaisee äänten men- määräaikaisen palvelussuhteen ehtoja.
12553: nessä tasan. Sääntely vastaisi valiokunnissa käy- Kun valtiontilintarkastajien kanslian toimin-
12554: tettävää äänestysmenettelyä, ja sillä pyrittäisiin ta on tällaisten tarpeiden arvioinnin kannalta rin-
12555: korostamaan valtiontilintarkastajien keskinäistä nastettavisssa oikeusasiamiehen kansliaan, eh-
12556: tasavertaisuutta. dotetaan erillisen sopimuksen tekemismahdolli-
12557: suuksien perusteet muutettaviksi samanlaisiksi
12558: 8 §. Kokouksessa päätettävät asiat. Pykälään on oikeusasiamiehen johtosäännön vastaavan sään-
12559: koottu ne asiat, jotka valtiontilintarkastajien toi- nöksen perusteiden kanssa. Tarve erillisen sopi-
12560: mivaltaan kuuluvina olisi käsiteltävä valtionti- muksen tekemiseen voi ilmetä esimerkiksi sil-
12561: lintarkastajien kokouksissa. Näitä olisivat esim. loin, jos jotakin erityistä asiaa valmistelemaan
12562: valtiontilintarkastajien toiminnan yleisiin peri- tarvitaan henkilö, jonka rekrytointi ei ole mah-
12563: aatteisiin ja eduskunnalle annettavaan kerto- dollista tavanomaisin ehdoin.
12564: mukseen liittyvät asiat sekä kanslian henkilös-
12565:
12566:
12567: 6
12568: PNE 2/2000 vp- Puhemiesneuvosto
12569:
12570:
12571: 9 §. Pöytäkirja. Pykälän 1 ja 2 momentti sisältä- tiontalouden tarkastusviraston kanssa. Pykälä
12572: vät pöytäkirjan pitoa ja tarkistamista koskevat vastaisi nykyisen johtosäännön 5 §:ää. Se mah-
12573: säännökset, jotka vastaisivat nykyisen johto- dollistaisi nykyisen yhteistyön jatkumisen ja ke-
12574: säännön 8 §:ää. Täsmennyksenä aiempaan sää- hittämisen. Yhteistyön sopimuksenvaraista edel-
12575: dettäisiin, että pöytäkirjaan on merkittävä myös leen kehittämistä tukee myös perustuslakivalio-
12576: eriävät mielipiteet. kunnan mietinnössään (PeVM 10/1998 vp) lau-
12577: suma näkemys, jonka mukaan valtiontilintarkas-
12578: JO§. Kertomus. Valtiontilintarkastajat antaisi- tajien ja Valtiontalouden tarkastusviraston väli-
12579: vat eduskunnalle vuosittain kertomuksen niistä nen yhteistyö ei ole ristiriidassa riippumatto-
12580: havainnoista ja kannanotoista, joita he ovat teh- muusvaatimuksen kanssa.
12581: neet valvoessaan valtion taloudenhoitoa ja val- Valtiontilintarkastajat ovat jo ennestään käyt-
12582: tion talousarvion noudattamista. Tarvittaessa täneet hyväkseen tämän pykälän suomaa yhteis-
12583: voitaisiin antaa myös erilliskertomuksia. Kerto- työmahdollisuutta. Valvonnan ja tarkastustoi-
12584: muksen antamisajankohtaa ei täsmällisesti sää- men suunnittelussa on yhteistyöllä pyritty vält-
12585: dettäisi mm. siitä syystä, että kertomuksen val- tämään samojen aihepiirien käsittelemistä sa-
12586: mistumisajankohta on pitkälti riippuvainen manaikaisesti. Eräiden yhteisprojektien avulla
12587: myös käytännön olosuhteista. Tarvittavat tiedot on hyödynnetty yhteistä asiantuntemusta ja tätä
12588: hallinnonalojen toiminnan tuloksista valmistu- asiantuntemusta on lisätty myös yhteisillä kou-
12589: vat seuraavan vuoden maalis-huhtikuussa. Val- lutustilaisuuksilla.
12590: tiontilintarkastajien kertomusosuuksien käsitte- Valtiontilintarkastajat ovat vuonna 1994 päät-
12591: ly on tämän vuoksi ajoitettu alkamaan huhti-tou- täneet, että muut kuin selvästi laajempaa ja ylei-
12592: kokuun vaihteessa ja kertomuksen viimeiset sempää merkitystä omaavat ilmiannot ja kante-
12593: osuudet hyväksytään lokakuussa. Näin saadaan lut siirretään Valtiontalouden tarkastusvirastol-
12594: eduskunnalle annettava tieto mahdollisimman le tai asian laadun mukaan muulle toimivaltai-
12595: ajankohtaiseksi. selle viranomaiselle, esim. eduskunnan oikeus-
12596: Eduskunnalle annettaisiin edelleen pääsään- asiamiehelle. Näin vältytään saman ilmiarmon
12597: töisesti yksi valtiontilintarkastajien varsinainen käsittelemisestä useammalla taholla yhtä aikaa.
12598: kertomus, josta vuosikatsaustyyppinen osuus Tarkastusvirastossa on erillisyksikkö ilmiauto-
12599: (koostuu lähinnä nykyisen kertomuksen yleises- jen ja kanteluiden käsittelyä varten.
12600: tä ja valtionyhtiöitä koskevasta osasta) jäisi pois.
12601: Kertomuksen sisällön muuttaminen ajoittuisi 12 §. Valtiontilintarkastajien kanslia. Pykä-
12602: vuoteen 2002, jolloin Valtiontalouden tarkastus- län 1 momentissa säädettäisiin, että valtiontilin-
12603: virasto antaisi ensimmäisen oman kertomuksen- tarkastajilla on apunaan kanslia, jonka toimin-
12604: sa toiminnastaan eduskunnalle. taa valvoo valtiontilintarkastajien puheenjohta-
12605: Pykälän 2 momentissa säädettäisiin valtionti- ja. Lisäksi valtiontilintarkastajilla olisi oikeus
12606: lintarkastajan oikeudesta liittää kertomukseen käyttää asiantuntija-apua.
12607: eriävä mielipiteensä. Momentti vastaisi sisällöl- Kanslia on organisatorisesti ns. eduskunnan
12608: lisesti nykyisen johtosäännön 6 §:n 3 moment- erillishallintoyksikkö. Kansliassa on tällä het-
12609: tia. Viimeksi eriävä mielipide on sisällytetty kellä 15 vakinaista virkamiestä sekä erityiseen
12610: vuodelta 1966 annettuun valtiontilintarkastajain projektiin palkattu virkamies.
12611: kertomukseen. Tämä periaatteellisesti merkittä- Oman kanslian tarpeellisuutta on arvioinut
12612: vä mahdollisuus korostaa kunkin valtiontilintar- mm. valtiovarainvaliokunta lausunnossaan
12613: kastajan itsenäistä harkintavaltaa. (VaVL 29/1998 vp),jonka mukaanparlamentaa-
12614: rinen tarkastus edellyttää, että valtiontilintarkas-
12615: 11 §. Yhteistyö Valtiontalouden tarkastusviras- tajilla on riittävät ja uskottavat omat voimavarat
12616: ton kanssa. Pykälässä säädettäisiin, että valtion- tehtäviensä hoitamiseen ja että parlamentaari-
12617: tilintarkastajat voivat toimia yhteistyössä Val- sen tarkastustyön toiminnallisen ja hallinnolli-
12618:
12619:
12620: 7
12621: PNE 2/2000 vp - Puhemiesneuvosto
12622:
12623:
12624: sen johdon tulee olla valtiontilintarkastajien eli pykäliä 1-13. Tärkeitä olisivat erityisesti
12625: omassa valvonnassa ja päätösvallassa. esteellisyyttä koskevat säännökset.
12626: Pykälän 1 momentin mukaan valtiontilintar-
12627: kastajat vahvistaisivat kanslialleen työjärjestyk- 14 §. Viranomaisten toiminnan julkisuudesta
12628: sen. Ehdotettavaan johtosääntöön olisi koottu annetun lain soveltaminen. Uutta Suomen Hal-
12629: pääasiassa valtiontilintarkastajia koskeva sään- litusmuotoa koskevan hallituksen esityksen (HE
12630: nöstö. Nykyisessä johtosäännössä olevat sään- 1/1998 vp) 50 §:n perusteluissa todettiin, että
12631: nökset kansliasta ja sen virkamiehistä siirrettäi- eduskunnan valitsemien toimielinten, kuten val-
12632: siin valtiontilintarkastajain kanslian työjärjes- tiontilintarkastajien, tulee noudattaa niitä salas-
12633: tykseen, joka laaditaan johtosäännön hyväksy- sapitosäännöksiä, joita asianomaisessa laissa tai
12634: misen jälkeen. Tämä jako johtosääntöön ja työ- johtosäännössä on säädetty. Koska valtiontilin-
12635: järjestykseen lisäisi kulloistenkin valtiontilintar- tarkastajia koskevaa erillistä lakia ei ole, heidän
12636: kastajien mahdollisuuksia joustavasti muuttaa salassapitovelvollisuudestaan olisi säädettävä
12637: heitä avustavankanslian toimintaa uusien tarpei- johtosäännössä. Viranomaisten toiminnan julki-
12638: den mukaisesti. suudesta annettu laki (62111999) koskee lain
12639: Pykälän 2 momentin mukaan kansliassa olisi 4 §:n 1 momentin 6 kohdan mukaan eduskunnan
12640: ne virat, jotka eduskunnan virkamiehiä koske- virastoja ja laitoksia, jollainen mm. valtiontilin-
12641: vien säännösten nojalla on kansliaan perustettu. tarkastajien kanslia on. Eduskunta ei sen sijaan
12642: Lisäksi valtiontilintarkastajilla olisi oikeus ni- ole viranomainen, eivätkä kansanedustajat ole
12643: mittää kansliaan muita virkamiehiä määräaikai- virkamiehiä. Valtiontilintarkastajana toimiva
12644: seen virkasuhteeseen talousarvion rajoissa. kansanedustaja ei tässäkään asemassa olisi ri-
12645: Säännös vastaisi nykyisen johtosäännön 2 §:n koslain 2 luvun 12 §:n mukaan virkamies. Oi-
12646: 2 momenttia. keuskirjallisuudessa on katsottu, että kansan-
12647: Pykälän 3 momentin mukaan kansliapäällik- edustaja toimii edustajantoimessaan niissä ta-
12648: könä toimiva tarkastusneuvos johtaisi ylimpänä pauksissa, joissa hän osallistuu eduskunnan tai
12649: virkamiehenä kanslian toimintaa. Säännös ko- sellaisen toimielimen toimintaan, jonka edus-
12650: rostaisi virkamiesjohdon asemaa kanslian työn kunta valitsee tai asettaa ja johon vain kansan-
12651: johtamisessa. Kansliapäällikölle voitaisiin dele- edustaja on vaalikelpoinen.
12652: goida itsenäistä päätösvaltaa joko työjärjestyk- Tämänjohdosta valtiontilintarkastajien johto-
12653: sessä tai tarvittaessa valtiontilintarkastajien eril- säännössä olisi tarkoituksenmukaista määrätä,
12654: lisillä päätöksillä. Valtiontilintarkastajat voisi- että viranomaisten toiminnan julkisuudesta an-
12655: vat kuitenkin aina pidättää itselleen päätösval- nettua lakia noudatetaan soveltuvin osin valtion-
12656: lan asiassa, jonka kansliapäällikkö muutoin rat- tilintarkastajien toimintaan. Näin laissa säädetyt
12657: kaisee. salassapitovelvoitteet ja rangaistussäännökset
12658: ulotetaan koskemaan myös valtiontilintarkasta-
12659: 13 §. Hallintomenettelylain soveltaminen. Eh- jia. Ilman tätä viittausta julkisuuslakiin voisi
12660: dotetulla säännöksellä laajennettaisiin hallinto- olla epäselvää tai jäädä kokonaan säätämättä se,
12661: menettelylain (598/1982) soveltaminen valtion- miten nämä velvoitteet ja sanktiot kohdistuvat
12662: tilintarkastajien valvontatoimintaan ja kanslian valtiontilintarkastajiin. Sen sijaan ei erillistä
12663: hallintoasioiden käsittelyyn. Hallintomenettely- viittausta valtiontilintarkastajien kansliaan tar-
12664: laki ilmaisee ne keskeiset käsittelyn periaatteet, vita, koska sitä koskeva säännös sisältyy julki-
12665: joilla perustuslain 21 §:n 2 momentin takeet hy- suuslain em. 4 §:n 1 momentin 6 kohtaan.
12666: västä hallinnosta voidaan turvata. Valtiontilin- Pykälän 2 momentin mukaan valtiontilintar-
12667: tarkastajien valvontatoimintaan ei sisälly pää- kastajat voisivat liittää kertomukseensa salassa
12668: töksentekoa jonkun edusta, oikeudesta tai pidettävää tietoa, jos katsovat, että perustellut
12669: velvollisuudesta. Lain soveltamistarve koskisi syyt sitä edellyttävät. Tämän säännöksen ei kat-
12670: tämän vuoksi lähinnä lain alkuosan säännöksiä, sota olevan ristiriidassa viranomaisten toimin-
12671:
12672:
12673: 8
12674: PNE 2/2000 vp - Puhemiesneuvosto
12675:
12676:
12677: nan julkisuudesta annetun lain 10 §:n kanssa. otoissa tukeuduttiin paljolti em. kertomukseen.
12678: Sen mukaan salassa pidettävästä asiakirjasta saa Näin tehtiin esim. valtiontilintarkastajien anta-
12679: antaa tiedon vain, jos niin on erikseen ko. laissa massa laajassa lausunnossa luonnoksesta halli-
12680: säädetty. Ristiriitaa ei synny siksi, että johto- tuksen esitykseksi laiksi viranomaisten asiakir-
12681: säännössä valtiontilintarkastajat tuodaan viran- jojen julkisuudesta ja siihen liittyviksi laeiksi
12682: omaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (lausunto 13.9.1994, dnro 322/94).
12683: soveltamisen piiriin. Tällöin johtosäännössä
12684: voitaisiin antaa myös oikeus salassapidon mur- 15 §.Palkkio. Valtiontilintarkastajan entytsen
12685: tamiselle. palkkion perusteena on se, että tilintarkastajaksi
12686: Kun otetaan huomioon valtiontilintarkasta- ei ole katsottu voitavan valita ilman asianomai-
12687: jien perustuslaissa säädetty tehtävä valvoa val- sen omaa suostumusta. Näin on ollut asianlaita
12688: tion taloudenhoitoa ja valtion talousarvion nou- vuoden 1995 lainmuutoksen jälkeenkin, josta
12689: dattamista, tämän tehtävän käytännön toteutta- lähtien vain kansanedustaja on voitu valita val-
12690: minen saattaa edellyttää, että salassa pidettävis- tiontilintarkastajaksi. Tehtävän luonne eroaa
12691: tä kysymyksistä annetaan tietoa eduskunnalle näin selvästi esim. valiokunnan jäsenyydestä,
12692: valtiontilintarkastajien kertomuksessa. Esimer- jonka edustaja on velvollinen vastaanottamaan
12693: kiksi jokin suuri vastakauppasopimus, jota val- ja hoitamaan erityisettä palkkiotta. Valtiontilin-
12694: tiontilintarkastajat tarkastelevat kertomukses- tarkastajan tehtävistä johtuva suuri työmäärä tu-
12695: saan, voisi sisältää sellaisia kysymyksiä ja tieto- lee hoidettavaksi siis edustajan normaalien edus-
12696: ja, joiden käsittely ja julkistaminen valtiontilin- tajantöiden lisäksi. Valtiontilintarkastajat ovat
12697: tarkastajien kertomuksessa olisi aiheellista. tästä huolimatta perinteisesti osallistuneet täysi-
12698: Säännöksen myöntämä mahdollisuus salassa pi- mittaisesti mm. valiokuntatyöskentelyyn. Vuon-
12699: dettävän tiedon julkistamiseen olisi kuitenkin na 1999 valtiontilintarkastajat kokoontuivat 27
12700: hyvin poikkeuksellista. kertaa (28 kokousta v.1998). Kotimaisia käynti-
12701: Hallintomenettelylain 5 §:n mukaan asia käsi- kohteita valtiontilintarkastajilla oli 52 ( 64 koh-
12702: tellään julkisesti, jos niin on säädetty tai erityi- detta v. 1998), minkä lisäksi he kävivät ulko-
12703: sen säännöksen nojalla päätetty. Valtiontilintar- asiainhallinnon kohteissa 6 maassa (7 maassa
12704: kastajien kokousten osalta ehdotetaan, etteivät V. 1998).
12705: kokoukset olisi julkisia. Asian luonteesta taas Valtiontilintarkastajien palkkiosta on nykyi-
12706: johtuu, etteivät valtiontilintarkastajien valvonta- senjohtosäännön 11 §:n mukaan päättänyt edus-
12707: käynnit eri virastoihin voi olla julkisia. Selvyy- kunta valtiovarainvaliokunnan ehdotuksesta.
12708: den vuoksi tämä todettaisiin johtosäännössä. Palkkio on vuodesta 1980 lukien ollut tietyn pro-
12709: Valvonnan tarkoituksen toteutuminen edellyt- senttimäärän mukainen osuus kansanedustajalle
12710: tää, että tarkastaja ja tarkastettava voivat keskus- kulloinkin suoritettavasta palkkiosta kaikkine
12711: tella luottamuksellisesti. Tarkastuksen tulokset määrävuosikorotuksineen. Palkkion määräyty-
12712: julkistetaan kuitenkin valtiontilintarkastajien misperusteita on tarkistettu viimeksi vuonna
12713: kertomuksessa siinä laajuudessa kuin valtion- 1984.
12714: tilintarkastajat päättävät. Tässä yhteydessä ehdotetaan valtiontilintar-
12715: Valtiontilintarkastajain kertomuksessa vuo- kastajien palkkion määräytymisperusteiden si-
12716: delta 1989 (s. 42-48) käsiteltiin laajasti valtio- sällyttämistä johtosääntöön sekä palkkiosään-
12717: päiväjärjestyksen ja yleisten asiakirjain julki- nön rakenteen muuttamista vastaamaan edus-
12718: suudesta annetun lain ristiriitatilanteita. Viran- kunnan muiden toimielinten, esim. eduskunnan
12719: omaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia pankkivaltuutettujenjuuri muutettuja palkkiope-
12720: valmisteltaessa valtiontilintarkastajilla oli mah- rusteita. Ehdotuksen mukaan valtiontilintar-
12721: dollisuus antaa lausuntoja valmisteilla olevasta kastajalle maksettaisiin vuotuinen palkkio, joka
12722: hallituksen esityksestä. Valtiontilintarkastajien olisi kuudesosa edustajanpalkkiosta annetun lain
12723: asian eri valmisteluvaiheissa antamissa kannan- mukaan kansanedustajalle kulloinkin suoritetta-
12724:
12725:
12726: 9
12727: PNE 2/2000 vp - Puhemiesneuvosto
12728:
12729:
12730: vasta palkkiosta kaikkine määrävuosikorotuk- Vuotuisesta palkkiosta maksettaisiin kuukau-
12731: sineen. sittain kahdestoistaosa. Jos valtiontilintarkasta-
12732: Valtiontilintarkastajain puheenjohtajalle ja ja ei jonakin kuukautena, jonka aikana valtion-
12733: varapuheenjohtajalle maksettaisiin lisäksi vuo- tilintarkastajat ovat kokoontuneet, olisi osallis-
12734: tuinen palkkio, jonka suuruus olisi puheenjohta- tunut yhteenkään valtiontilintarkastajien ko-
12735: jalla puolet ja varapuheenjohtajalla kolmasosa koukseen tai valvontakäyntiin, ei palkkiota hä-
12736: valtiontilintarkastajan vuotuisesta palkkiosta. nelle siltä kuukaudelta suoritettaisi.
12737:
12738: Ehdotukseen sisältyy alla olevan asetelman osoittama palkkion korotusesitys
12739:
12740: Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsen
12741: Nykyinen, mk/kk 3 305,40 3 085,04 2 864,68
12742: Ehdotus, mklkk 5 509,00 4 896,90 3 672,70
12743: Ehdotus, mk/v 66108,00 58 762,80 44 072,40
12744:
12745: Valtiontilintarkastaj ille ei ehdoteta erillistä ko- 15 §:ään kirjattu palkkiosääntö lähtee siitä, että
12746: kouspalkkiojärjestelmää. valtiontilintarkastajan tehtävä alkaisi valintahet-
12747: kestä ja sen myötä myös palkkionmaksu sen
12748: 16 §. Voimaantulo. Johtosäännön valmistelussa kuukauden alusta, jolloin valinta on tapahtunut.
12749: on pidetty tarkoituksenmukaisena, että johto- Vuosiksi 2000-2003 valittujen valtiontilintar-
12750: sääntö tulisi voimaan 1. 7.2000. kastajien käytännön työ alkaisi edellisten val-
12751: Ehdotetuna uudella johtosäännöllä kumottai- tiontilintarkastajien toimikauden päätyttyä, ja
12752: siin 8 päivänä kesäkuuta 1951 annettu valtionti- sen mukaisesti alkaisi myös palkkion maksu
12753: lintarkastajain johtosääntö (39111951) siihen 1.1.200 1. Tämä vastaisi käytännössä sitä tilan-
12754: myöhemmin tehtyine muutoksineen. netta, johon myös tähän asti sovelletut eduskun-
12755: nan erillispäätökset valtiontilintarkastajien palk-
12756: 17 §. Siirtymäsäännös. Valtiontilintarkasta- kiosta olisivat johtaneet.
12757: jien toimikauden muuttuessa käytännössä vaali- Pykälän 4 momentissa todettaisiin, että vuo-
12758: kaudeksi, jouduttaisiin siirtymäsäännöksissä siksi 2000-2003 valittujen valtiontilintarkasta-
12759: määrittelemään nykyisen johtosäännön mukaan jien toimikausi päättyisi tämän johtosäännön
12760: vuosiksi 1996-1999 ja vuosiksi 2000-2003 1 §:n mukaan vaalikauden päättyessä. Nykyisen
12761: valittujen valtiontilintarkastajien toimikaudet johtosäännön mukaan heidän toimikautensa oli-
12762: Pykälän 1 momentin mukaan vuosiksi 1996- si päättynyt vuoden 2004 loppuun mennessä.
12763: 1999 valittujen valtiontilintarkastajien toimi- Lyhentämällä näiden valtiontilintarkastajien toi-
12764: kausi päättyisi 31.12.2000. mikautta päästäisiin seuraavien eduskuntavaa-
12765: Palkkiosäännön muuttumisen vuoksi olisi py- lienjälkeen vuoden 2003 maaliskuussa järjestel-
12766: kälän 2 momentissa myös todettava, että vuosik- mään, jossa valtiontilintarkastaja tultuaan vali-
12767: si 1996-1999 valittujen valtiontilintarkastajien tuksi voi välittömästi ryhtyä hoitamaan tehtä-
12768: osalta sovelletaan toimikauden loppuun asti väänsä eikä hänen tarvitse odottaa käytännön
12769: eduskunnan aiempia päätöksiä matkakustannus- työn aloittamista yli puolitoista vuotta, kuten ny-
12770: ten korvaamisesta ja päivärahoista. Nämä koski- kyisin.
12771: sivat niitä valtiontilintarkastajia, jotka eivät ole
12772: enää kansanedustajia. Edellä sanotun perusteella puhemiesneuvosto
12773: Pykälän 3 momentissa on selvennetty vuosik- perustuslain 52 §:n ja eduskunnan työjärjestyk-
12774: si 2000-2003 valittujen valtiontilintarkastajien sen 6 §:n nojalla kunnioittaen ehdottaa,
12775: palkkion maksua. Ehdotetun johtosäännön
12776:
12777:
12778: 10
12779: PNE 2/2000 vp - Puhemiesneuvosto
12780:
12781:
12782: että eduskunta hyväksyy eduskunnan
12783: valtiontilintarkastajille seuraavan joh-
12784: tosäännön:
12785:
12786:
12787:
12788: Valtiontilintarkastajien johtosääntö
12789: Eduskunta on perustuslain 52 §:n nojalla hyväksynyt valtiontilintarkastajille seuraavan johtosään-
12790: nön:
12791:
12792:
12793: 1§ 3§
12794: Toimikausi Tehtävien rajoitukset
12795: Valtiontilintarkastajan toimikausi alkaa, kun Valtiontilintarkastajien tehtäviin ei kuulu val-
12796: eduskunta on hänet tähän tehtävään valinnut ja voa eduskunnan omaa taloudenhoitoa tai sen
12797: päättyy vaalikauden päättyessä. Jos valtiontilin- vastattavana olevia rahastoja, Valtiontalouden
12798: tarkastajalle myönnetään ero tästä tehtävästä tai tarkastusvirastoa, Kansaneläkelaitosta eikä Suo-
12799: jos hänen edustajantoimensa lakkaa, valitaan hä- men Pankkia.
12800: nen sijaansa uusi valtiontilintarkastaja toimikau-
12801: den jäljellä olevaksi ajaksi. 4§
12802:
12803: 2§ Tietojen saannin maksuttomuus
12804:
12805: Tehtävät Valtiontilintarkastajilla on oikeus saada mak-
12806: sutta valvonnan kohteelta kaikki sellaiset tiedot
12807: Valtiontilintarkastajat valvovat valtion talou- ja pyynnöstä laadittavat selvitykset, joita val-
12808: denhoidon laillisuutta ja tarkoituksenmukaisuut- tiontilintarkastajat pitävät tarpeellisina.
12809: ta sekä valtion talousarvion noudattamista.
12810: Valtiontilintarkastajien tulee valvonnassaan 5§
12811: keskittyä pääasiassa valtiontalouden yleiseen ti-
12812: laan ja hoitoon sekä sellaisiin kysymyksiin, joi- Järjestäytyminen
12813: den saattaminen eduskunnan tietoon on perustel-
12814: Valtiontilintarkastajien tulee järjestäytyä vii-
12815: tua.
12816: Valtiontilintarkastajat tekevät valvonnan to- pymättä sen jälkeen, kun heidät on valittu.
12817: teuttamiseksi käyntejä ja tarkastuksia eri koh- Valtiontilintarkastajat valitsevat keskuudes-
12818: taan toimikaudekseen puheenjohtajan ja varapu-
12819: teissa.
12820: Valtiontilintarkastajien oikeudesta valvoa heenjohtajan. Vaaleissa noudatetaan soveltuvin
12821: valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden ja val- osin puhemiehen vaalista annettuja säännöksiä,
12822: tion liikelaitosten ja liikelaitoskonsemien toi- jolleivät valtiontilintarkastajat yksimielisesti
12823: mintaa, Valtion vakuusrahastoa, eräitä valtion toisin päätä. Puheenjohtajan ja varapuheenjohta-
12824: tukitoimia sekä Suomen ja Euroopan yhteisöjen jan vaalien tuloksesta ilmoitetaan eduskunnalle.
12825: välistä varainsiirtoa säädetään erikseen. Valtiontilintarkastajien ensimmäisen kokouk-
12826: sen kutsuu koolle iältään vanhin jäsen. Hänjoh-
12827: taa puhetta, kunnes puheenjohtaja on valittu.
12828:
12829:
12830:
12831:
12832: 11
12833: PNE 2/2000 vp - Puhemiesneuvosto
12834:
12835:
12836: 6§ ta tai muuttamista koskevan esityksen tekemi-
12837: sestä kansliatoimikunnalle sekä virkamiehen ni-
12838: Jaostot mittämisestä, irtisanomisesta, siirtämisestä, vir-
12839: Valtiontilintarkastajat voivat valvontatehtä- kavapaudesta ja eron myöntämisestä, kurinpito-
12840: väänsä varten asettaa keskuudestaan jaostoja. menettelystä, virantoimituksesta pidättämisestä
12841: Valtiontilintarkastajat voivat antaa erityisen ja terveystarkastukseen määräämisestä·
12842: valvontatehtävän yhdelle valtiontilintarkasta- 7) kitj allisen sopimuksen teosta virkamiehen
12843: jalle. kanssa määräaikaisessa palvelussuhteessa nou-
12844: datettavista ehdoista, milloin tähän on erityinen
12845: syy; sekä
12846: 7§ 8) muista valtiontilintarkastajien tärkeiksi
12847: Päätöksenteko katsomista asioista.
12848:
12849: Valtiontilintarkastajien kokous on päätösval- 9§
12850: tainen nelijäsenisenä. Kokous on päätösvaltai-
12851: nen myös kolmijäsenisenä, jos paikalla on pu- Pöytäkirja
12852: heenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi kak-
12853: si muuta jäsentä ja valtiontilintarkastajat ovat Valtiontilintarkastajien kokouksesta laadi-
12854: päätöksestä yksimielisiä. taan pöytäkirja, johon merkitään läsnä olleet val-
12855: Valtiontilintarkastajat päättävät kulloinkin tiontilintarkastajat ja kuullut asiantuntijat, ko-
12856: käytettävästä äänestystavasta. Vaalit toimite- kouksessa käsitellyt asiat, tehdyt ehdotukset ja
12857: taan umpilipuin, jollei muusta vaalitavasta yksi- päätökset äänestyksineen sekä eriävät mielipi-
12858: mielisesti päätetä. teet.
12859: Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa. Pöytäkitja on valtiontilintarkastajien puheen-
12860: johtajan ja yhden valtiontilintarkastajan tarkis-
12861: tettava.
12862: 8§
12863:
12864: Kokouksessa päätettävät asiat 10 §
12865:
12866: Valtiontilintarkastajien kokouksessa pääte- Kertomus
12867: tään:
12868: 1) valtiontalouden valvonnan yleisistä peri- Valtiontilintarkastajat antavat eduskunnalle
12869: aatteista; vuosittain kertomuksen ja tarvittaessa erillisker-
12870: 2) valtiontilintarkastajien oman toiminnan tomuksia niistä havainnoista ja kannanotoista
12871: järjestämisestä, siihen liittyvien aloitteiden ja joita he ovat tehneet valvoessaan valtion talou~
12872: lausuntojen antamisesta sekä asiantuntijoiden denhoitoaja valtion talousarvion noudattamista.
12873: kutsumisesta valtiontilintarkastajien kokouk- Valtiontilintarkastaja voi liittää eriävän mie-
12874: seen; lipiteensä kertomukseen.
12875: 3) valtiontilintarkastajien talousarvioehdo-
12876: tuksen antamisesta; 11 §
12877: 4) valtiontilintarkastajien kertomuksesta;
12878: Yhteistyö Valtiontalouden tarkastusviraston
12879: 5) pyynnöstä ministerille ryhtyä perustuslain
12880: kanssa
12881: (731/1999) 47 §:n 1 momentin mukaisiin toi-
12882: miin silloin, kun valtiontilintarkastajien pyytä- Valtiontilintarkastajat voivat toimia yhteis-
12883: miä tietoja ei ole saatu; työssä Valtiontalouden tarkastusviraston kanssa.
12884: 6) valtiontilintarkastajien kanslian virkojen
12885: perustamista, määräaikaistamista, lakkauttamis-
12886:
12887:
12888: 12
12889: PNE 2/2000 vp - Puhemiesneuvosto
12890:
12891:
12892: 12 § 15 §
12893:
12894: Valtiontilintarkastajien kanslia Palkkio
12895: Valtiontilintarkastajilla on kanslia, jonka toi- Valtiontilintarkastajalle maksetaan vuotui-
12896: mintaa valvoo valtiontilintarkastajien puheen- nen palkkio, joka on kuudesosa edustajanpalk-
12897: johtaja. Valtiontilintarkastajilla on lisäksi oi- kiosta annetun lain (328/1947) mukaan kansan-
12898: keus käyttää asiantuntija-apua. Valtiontilintar- edustajalle kulloinkin suoritettavasta palkkiosta
12899: kastajat vahvistavat kanslialle työjärjestyksen. kaikkine määrävuosikorotuksineen. Lisäksi val-
12900: Kansliassa on ne virat, jotka eduskunnan vir- tiontilintarkastajien puheenjohtajalle ja varapu-
12901: kamiehiä koskevien säännösten nojalla on kans- heenjohtajalle maksetaan vuotuinen palkkio,
12902: liaan perustettu. Valtiontilintarkastajilla on oi- jonka suuruus on puheenjohtajalla puolet ja va-
12903: keus nimittää kansliaan muita virkamiehiä mää- rapuheenjohtajalla kolmasosa valtiontilintarkas-
12904: räaikaiseen virkasuhteeseen talousarvion rajois- tajan vuotuisesta palkkiosta.
12905: sa. Vuotuisesta palkkiosta maksetaan kuukausit-
12906: Kanslian toimintaa johtaa kansliapäällikkönä tain kahdestoistaosa. Jos valtiontilintarkastaja ei
12907: toimiva tarkastusneuvos. Kansliapäällikön teh- jonakin kuukautena, jonka aikana valtiontilin-
12908: tävistä ja toimivallasta määrätään tarkemmin tarkastajat ovat kokoontuneet, ole osallistunut
12909: valtiontilintarkastajien kanslian työjärjestykses- yhteenkään kokoukseen tai valvontakäyntiin, ei
12910: sä tai valtiontilintarkastajien päätöksin. Valtion- palkkiota hänelle siltä kuukaudelta suoriteta.
12911: tilintarkastajat voivat pidättää itselleen päätös- Valtiontilintarkastajan palkkio maksetaan sen
12912: vallan asiassa, jonka kansliapäällikkö muutoin kuukauden alusta, jolloin valtiontilintarkastaja
12913: ratkaisee. on valittu tehtäväänsä, sen kuukauden loppuun,
12914: jolloin hänen toimikautensa päättyy.
12915: 13 §
12916: 16 §
12917: Hallintomenettelylain soveltaminen
12918: Voimaantulo
12919: Valtiontalouden valvonnassa ja valtiontilin-
12920: tarkastajien kanslian hallintoasioissa noudate- Tämä johtosääntö tulee voimaan päivä-
12921: taan soveltuvin osin hallintomenettelylakia nä kuuta 2000.
12922: (598/1982). Tällä johtosäännöllä kumotaan 8 päivänä ke-
12923: säkuuta 1951 annettu valtiontilintarkastajain
12924: 14 § johtosääntö (39111951) siihen myöhemmin teh-
12925: tyine muutoksineen.
12926: Viranomaisten toiminnanjulkisuudesta annetun
12927: lain soveltaminen 17 §
12928: Valtiontilintarkastajien toiminnassa noudate- Siirtymäsäännös
12929: taan soveltuvin osin viranomaisten toiminnan
12930: julkisuudesta annettua lakia (62111999). Vuosiksi 1996-1999 valittujen valtiontilin-
12931: Valtiontilintarkastajien kertomukseen voi- tarkastajien toimikausi päättyy 31.12.2000.
12932: daan sisällyttää salassa pidettävää tietoa, jos sii- Vuosiksi 1996-1999 valittujen valtiontilin-
12933: hen on perusteltua syytä. tarkastajien osalta sovelletaan toimikauden lop-
12934: Valtiontilintarkastajien kokoukset ja valvon- puun asti eduskunnan aiempia päätöksiä matka-
12935: takäynnit eivät ole julkisia. kustannusten korvaamisesta ja päivärahoista.
12936: Vuosiksi 2000-2003 valituille valtiontilin-
12937: tarkastajille maksetaan palkkio 1.1.2001 lukien.
12938:
12939:
12940: 13
12941: PNE 2/2000 vp - Puhemiesneuvosto
12942:
12943:
12944: Vuosiksi 2000-2003 valittujen valtiontilin-
12945: tarkastajien toimikausi päättyy tämänjohtosään-
12946: nön 1 §:n mukaisesti.
12947:
12948:
12949:
12950:
12951: Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 2000
12952:
12953:
12954:
12955:
12956: Riitta Uosukainen
12957: Eduskunnan puhemies
12958:
12959:
12960:
12961:
12962: Seppo Tiitinen
12963: Eduskunnan pääsihteeri
12964:
12965:
12966:
12967:
12968: 14
12969: PNE 3/2000 vp - Puhemiesneuvosto
12970:
12971:
12972:
12973:
12974: PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS
12975: 3/2000 vp
12976:
12977: Puhemiesneuvoston ehdotus eduskunnan virka-
12978: miehistä annetun lain, eduskunnan kanslian oh-
12979: jesäännön ja eduskunnan tilisäännön muutta-
12980: misesta sekä Eduskunnan kirjaston ohjesään-
12981: nöksi
12982:
12983:
12984:
12985:
12986: EHDOTUKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
12987:
12988: Puhemiesneuvosto ehdottaa, että eduskunnan tie- nan uudelleen järjestämiseen liittyen Eduskun-
12989: to- ja viestintätoiminnan hoitaminen organisoi- nan kirjaston siirtämistä osaksi eduskunnan
12990: daan eduskunnan kansliassa uudelleen perusta- kansliaa. Samalla Eduskunnan kirjaston henki-
12991: malla nykyisen tiedotusyksikön tilalle tieto- ja löstö siirretään kirjastosta annetun lain nojalla
12992: viestintäyksikkö, jonka tehtävänä on huolehtia eduskunnan kanslian henkilöstöksi. Hallituksen
12993: eduskunnan tiedotustoiminnasta, eduskunnan si- esityksessä ehdotettujen lakiehdotusten tultua
12994: säisestä tietopalvelusta ja kirjastopalveluista. ensin hyväksytyksi voidaan hyväksyä puhemies-
12995: Tieto- ja viestintäyksikössä olisi kolme suhteelli- neuvoston ehdotus tieto- ja viestintätoiminnan
12996: sen itsenäistä alayksikköä: Eduskunnan kirjasto, järjestämisestä eduskunnan kansliassa.
12997: eduskuntatiedotus ja sisäinen tietopalvelu. Eduskunnan kanslian ohjesääntöön ehdote-
12998: Asiakokonaisuuteen kuuluu yhdessä tämän taan lisäksi tehtäväksi Suomen perustuslain
12999: ehdotuksen kanssa käsiteltäväksi tarkoitettu hal- (731/1999) ja eduskunnan työjärjestyksen
13000: lituksen esitys Eduskunnan kirjastoon liittyväksi (40/2000) voimaantulosta johtuvat tekniset muu-
13001: lainsäädännöksi, jossa ehdotetaan säädettäväksi tokset sekä joitakin pieniä kanslian yksiköiden
13002: uusi laki Eduskunnan kirjastosta sekä muutetta- toiminnallisista tarpeista johtuvia täsmennyksiä.
13003: vaksi neljää muuta lakia. Hallituksen esityksessä Ehdotetut säädökset on tarkoitettu tulemaan
13004: ehdotetaan eduskunnan tieto- ja viestintätoimin- voimaan 1 päivänä tammikuuta 2001.
13005:
13006:
13007: YLEISPERUSTELUT
13008:
13009: 1. Nykytila ja sen arviointi dotukseen liittyviä tehtäviä erityisesti kansalais-
13010: Eduskunnan kansliatoimikunta asetti 19.3.1998 tiedotuksessa, verkkoviestinnän kehittämisessä,
13011: työryhmän, jonka tehtävänä oli määritellä edus- julkaisutoiminnassa ja valokuvien arkistoinnissa
13012: kunnan tiedotusstrategia ja tehdä siihen liittyvät (Eduskunnan tiedotusstrategiatyöryhmän muis-
13013: ehdotukset. Eduskunnan tiedotusstrategiatyöryh- tio/Eduskunnan kanslian julkaisu 3/ 1999). Edus-
13014: mä ehdotti 16.4.1999 antamassaan muistiossa kunnan kansliatoimikunta on 17.6.1999 hyväksy-
13015: Eduskunnan kirjastolle merkittäviä eduskuntatie- nyt työryhmän ehdotuksen ohjeellisena eräitä tie-
13016:
13017: Versio 2.1
13018: PNE 3/2000 vp - Puhemiesneuvosto
13019:
13020:
13021: dotustoiminnan organisointiin liittyviä ehdotuk- tämistä, ei tiedotustoiminnan kokonaisvaltaista
13022: sia lukuun ottamatta. kehittämistä eikä myöskään sen riittävää koordi-
13023: Tiedotusstrategiatyöryhmän muistiossa tode- nointia. Päätösvallan ja päätöksenteon erillisyys
13024: taan, että tiedotusstrategian ja -toiminnan lin- johtaa todennäköisesti toimintojen päällekkäi-
13025: jauksista päättää eduskunnan kanslian ylimpänä syyksiin, erilaisiin ratkaisuihin ja toimenpitei-
13026: päättävänä elimenä eduskunnan kansliatoimi- siin. Tiedotustoiminnan koordinointi ei kirjaston
13027: kunta. Omalta osaltaan sen toteutuksesta päättää hallinnollisen erillisaseman vuoksi ole tarkoituk-
13028: puhemiesneuvosto. Sen toteuttamista valvovat senmukaisesti aikaansaatavissa.
13029: eduskunnan puhemies ja kanslian päällikkönä
13030: toimiva pääsihteeri, jolla on viimekätinen virka- 2. Keskeiset tavoitteet ja ehdotukset
13031: miesvastuu tiedottamisesta.
13032: Ehdotuksen tavoitteena on muuttaa eduskunnan
13033: Voimassa olevan Eduskunnan kirjastosta an-
13034: hallintorakenteita siten, etteivät ne ole este tieto-
13035: netun lain (983/1984) 1 §:n mukaan Eduskunnan
13036: ja viestintätoiminnalle, ja siten luoda tarpeelliset
13037: kirjasto on eduskunnan hoidon ja valvonnan alai-
13038: edellytykset toiminnan tehokkaalle ja tarkoituk-
13039: nen julkinen laitos. Kirjaston tehtävänä on lain
13040: senmukaiselle järjestämiselle. Tämän vuoksi eh-
13041: 2 §:n mukaan palvella eduskuntaa, kansanedus-
13042: dotetaan, että Eduskunnan kirjasto siirretään
13043: tajia ja eduskunnan virkamiehiä toimialaansa
13044: osaksi eduskunnan kansliaa.Eduskunnassa on
13045: kuuluvin tavoin, hoitaa eduskunnan arkistoa sekä
13046: tietopalvelutoimintoja sekä eduskunnan kans-
13047: toimia oikeus- ja valtiotieteellisenä keskuskirjas-
13048: liassa että Eduskunnan kirjastossa. Eduskunnan
13049: tona. Lain 3 §:n mukaan kirjaston hallintoa hoi-
13050: kansliassa tietopalvelutehtävistä huolehtii kes-
13051: taa eduskunnan valitsema kirjaston hallitus, jo-
13052: kuskanslian tietopalvelu ja kirjastossa kirjaston
13053: hon kuuluu viisi kansanedustajaa ja kolme edus-
13054: tietopalvelu. Koska Eduskunnan kirjasto ehdote-
13055: kunnan ulkopuolista asiantuntijajäsentä. Tar-
13056: taan siirrettäväksi eduskunnan kansliaan, on täs-
13057: kemmat säännökset kirjastosta sisältyvät Edus-
13058: sä yhteydessä tarkoituksenmukaista järjestää
13059: kunnan kirjaston ohjesääntöön (450/1985). Oh-
13060: myös eduskunnan tietopalvelutoiminnot hallin-
13061: jesäännön 19 §:n 2 momentin mukaan kirjaston
13062: nollisesti uudella tavalla.
13063: johtajana toimii ylikirjastonhoitaja.
13064: Eduskuntaviestinnän tehokkaan järjestämisen
13065: Eduskunnan kanslian ylin päättävä elin on
13066: ja kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaisin
13067: eduskunnan valitsema eduskunnan kansliatoimi-
13068: hallinnollinen ratkaisu on koota eduskunnan tie-
13069: kunta, jonka kokoonpanosta ja tehtävistä sääde-
13070: to- ja viestintätoimintaan liittyvät tehtävät sa-
13071: tään eduskunnan työjärjestyksen 72 ja 73 §:ssä.
13072: maan yksikköön. Sen vuoksi ehdotetaan, että
13073: Eduskunnan kanslia toimii kansliatoimikunnan
13074: eduskunnan kansliaan nykyisen tiedotusyksikön
13075: valvonnassa; kanslian päällikkönä toimii edus-
13076: tilalle muodostetaan osastojaon ulkopuolinen tie-
13077: kunnan pääsihteeri. Tarkemmat säännökset edus-
13078: to- ja viestintäyksikkö. Tieto- ja viestintäyksi-
13079: kunnan kanslian organisaatiosta ja toiminnasta
13080: kössä on kolme suhteellisen itsenäistä alayksik-
13081: sisältyvät eduskunnan kanslian ohjesääntöön
13082: köä: Eduskunnan kirjasto, eduskuntatiedotus ja
13083: (320/1987). Kanslian ohjesäännön 15 §:n mu-
13084: sisäinen tietopalvelu. Ehdotettu ratkaisu luo
13085: kaan eduskunnan kansliassa tiedotustoiminnasta
13086: edellytykset eduskunnan tiedotusstrategiatyö-
13087: huolehtii tiedotusyksikkö.
13088: ryhmän ehdotusten toteutukselle. Samoin edus-
13089: Eduskunnan kirjaston ja eduskunnan kanslian
13090: kunnan tiedotustoiminnan koordinointi, tarvitta-
13091: päätöksentekolinjat ovat käytännössä täysin eril-
13092: van yhteistyönjärjestäminen ja resurssien uudel-
13093: liset. Nykyiset hallinnolliset rakenteet saattavat
13094: leen suuntaaminen on tällä hallinnollisella raken-
13095: siten johtaa ristiriitaisiin tilanteisiin eduskunnan
13096: teella tehokkaasti järjestettävissä. Ratkaisu antaa
13097: tiedotusstrategian toteutuksessa. Kirjaston ja
13098: lisäksi mahdollisuudet järjestää eduskunnan tie-
13099: kanslian hallinnollinen erillisyys ei mahdollista
13100: topalvelutoiminnot tehokkaalla tavalla. Ti~topa~
13101: resurssien tehokasta hyväksikäyttöä eikä niiden
13102: velujen päällekkäisyydet voidaan purkaa Ja tOI-
13103: uudelleen suuntaamista, ei toiminnan järkevöit-
13104: minnan koordinointi on helposti järjestettävissä.
13105:
13106: 2
13107: PNE 3/2000 vp - Puhemiesneuvosto
13108:
13109:
13110: Ratkaisu luo myös edellytyksiä suunnata uudel- Eduskunnan kirjaston hallitus toimisi edel-
13111: leen resursseja tietopalvelujen kehittämiseen. leen kirjaston asiantuntijaelimenä. Hallitus käsit-
13112: Tieto- ja viestintäyksikön tehtävänä olisi huo- telisi kirjaston toimintaan ja sen kehittämiseen
13113: lehtia eduskuntaviestinnästä eli eduskunnan tie- liittyviä periaatteellisia kysymyksiä. Myös kir-
13114: dotustoiminnasta, eduskunnan sisäisestä tieto- jaston kertomuksen antaminen kuuluisi hallituk-
13115: palvelusta sekä kirjastopalveluista. Tieto- ja sen tehtäviin.
13116: viestintäyksikön alayksiköistä eduskuntatiedo- Ehdotusten toteuttaminen edellyttää eduskun-
13117: tuksen tehtävänä olisi edelleen vastata eduskun- nan kansliaaja Eduskunnan kirjastoa koskevien
13118: nan tiedotustoiminnasta ja sen kehittämisestä. säädösten uudistamista. Tämän vuoksi eduskun-
13119: Eduskuntatiedotuksen tulisi myös yhteensovit- nan kanslian ohjesääntöön ehdotetaan lisättäväk-
13120: taa eduskunnan muiden toimintayksiköiden tie- si tieto- ja viestintäyksikköä koskevat säännök-
13121: dotusta sekä antaa siinä tarvittavaa asiantuntija- set. Lisäksi ehdotetaan säädettäväksi uusi Edus-
13122: tukea. Eduskunnan kirjasto osallistuisi eduskun- kunnan kirjaston ohjesääntö, jossa on otettu huo-
13123: tatiedotukseen ja sen kehittämiseen erityisesti mioon tieto- ja viestintäyksikön perustaminen.
13124: kansalaistiedotuksessa, verkkoviestinnän kehit- Tieto- ja viestintäyksikön perustaminen edellyt-
13125: tämisessä, julkaisutoiminnassa ja valokuvien ar- tää muutoksia myös eduskunnan virkamiehistä
13126: kistoinnissa. annettuun lakiin (1373/1994) ja eduskunnan tili-
13127: Sisäinen tietopalvelu vastaisi kansanedusta- sääntöön (460/1988).
13128: jienja muiden eduskunnassa työskentelevien tie- Maaliskuun 1 päivänä 2000 voimaan tulleet
13129: topalveluista ja niiden kehittämisestä. Eduskun- Suomen perustuslaki ja eduskunnan työjärjestys
13130: nan kirjasto hoitaisi sisäisistä tietopalveluista edellyttävät eräiden teknisten muutosten teke-
13131: eduskuntatyössä tarvittavan kirjallisuuden ja mistä eduskunnan kanslian ohjesääntöön. Ohje-
13132: muun tietoaineiston kokoelman hankinnan ja yl- säännössä on mm. viittauksia valtiopäiväjärjes-
13133: läpidon sekä lainauksen kokoelmasta ja eduskun- tykseen ja eduskunnan vanhaan työjärjestyk-
13134: nan arkistoon liittyvän tietopalvelun. Eduskun- seen, jotka molemmat on kumottu. Lisäksi ohje-
13135: nan kirjasto hoitaisi edelleen eduskuntatietoon, sääntöön on tarpeellista tehdä joitakin pieniä
13136: oikeudelliseen ja yhteiskuntatietoon sekä ED-tie- kanslian yksiköiden toiminnallisista tarpeista
13137: toon liittyvän tietopalvelun eduskunnan ulkopuo- johtuvia täsmennyksiä.
13138: lisille asiakkaille. Eduskunnan arkisto toimisi
13139: jatkossakin osana kirjastoa. 3. Ehdotuksen vaikutukset
13140: Eduskunnan kirjasto, tiedotusyksikkö ja kes-
13141: Ehdotuksella ei ole välittömiä taloudellisia vai-
13142: kuskanslian tietopalvelu ehdotetaan siirrettävik- kutuksia.
13143: si uuteen yksikköön nykymuodossaan. Toimin-
13144: tayksikköjen henkilökunta jatkaisi nykyisissä
13145: tehtävissään ja henkilökunnan virkasuhteiden eh- 4. Asian valmistelu
13146: dot pysyisivät siirron yhteydessä ennallaan. Puhemiesneuvoston ehdotus perustuu Eduskun-
13147: Alayksiköiden päällikköinä toimisivat vastaa- nan kirjasto ja kanslia -työryhmässä tehtyyn val-
13148: vien yksiköiden nykyiset päälliköt: ylikirjaston- mistelutyöhön (Eduskunnan kirjasto ja kanslia
13149: haitajasta tulisi Eduskunnan kirjaston johtaja, -työryhmän muistio/Eduskunnan kanslian julkai-
13150: keskuskanslian tietopalvelun toimistopäälliköstä su 7/1999). Eduskuntaryhmät ja eduskunnan vir-
13151: sisäisen tietopalvelun tietopalvelupäällikkö ja kamiesyhdistykset ovat antaneet lausuntonsa
13152: tiedotusyksikön tiedotuspäälliköstä eduskunta- työryhmän ehdotuksista kansliatoimikunnalle.
13153: tiedotuksen tiedotuspäällikkö. Koko yksikön Enemmistö lausunnonantajista kannatti työryh-
13154: päällikkönä toimisi tieto- ja viestintäjohtaja. män ehdotuksia; tieto- ja viestintäjohtajan viran
13155: Tieto- ja viestintäjohtajana voisi kansliatoimi- perustamista ei kuitenkaan eduskuntaryhmien
13156: kunnan määräyksestä toimia myös joku alayksi- lausunnoissa pidetty tarpeellisena. Kansliatoimi-
13157: köiden päälliköistä oman toimensa ohella. kunta ja Eduskunnan kirjaston hallitus ovat käsi-
13158: telleet asian.
13159:
13160: 3
13161: PNE 3/2000 vp - Puhemiesneuvosto
13162:
13163:
13164: 5. Muita ehdotukseen vaikuttavia seikkoja Hallituksen esityksen tarkoituksena on eduskun-
13165: Eduskunnalle annetussa hallituksen esityksessä nan tieto- ja viestintätoiminnan uudelleen organi-
13166: Eduskunnan kirjastoon liittyväksi lainsäädän- sointi siten, että Eduskunnan kirjasto siirretään
13167: nöksi ehdotetaan säädettäväksi uusi laki Edus- osaksi eduskunnan kansliaa. Hallituksen esitys
13168: kunnan kirjastosta, jolla kumottaisiin vuonna on samaan asiakokonaisuuteen kuuluvana käsi-
13169: 1984 annettu laki Eduskunnan kirjastosta teltävä yhdessä tämän puhemiesneuvoston ehdo-
13170: (983/1984), ja muutettavaksi neljää muuta lakia. tuksen kanssa.
13171:
13172:
13173:
13174: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
13175:
13176: 1. Säädösehdotusten perustelut 1.2. Eduskunnan kanslian ohjesääntö
13177:
13178: 3 §. Pykälän 1 momentissa luetellaan keskus-
13179: 1.1. Laki eduskunnan virkamiehistä
13180: kanslian toimistot. Tästä luettelosta ehdotetaan
13181: 1 §. Pykälän 2 momentista ehdotetaan tarpeetto- poistettavaksi tietopalvelu. Pykälän 4 momentis-
13182: mana poistettavaksi Eduskunnan kirjastoa koske- sa luetellaan keskuskanslian toimintayksiköiden
13183: va maininta. päälliköinä toimivat virkamiehet. Luettelosta eh-
13184: dotetaan poistettavaksi tietopalvelun päällikkö.
13185: 4 §. Pykälän 2 momentin 1 kohtaa ehdotetaan
13186: muutettavaksi siten, että eduskunnan kanslian ns. 4 §. Pykälän 1 momentissa luetellaan eduskun-
13187: erittelyvirkojen luetteloon lisätään tieto- ja vies- nan kanslian yksiköt ja 2 momentissa yksiköiden
13188: tintäjohtajan, Eduskunnan kirjaston johtajan, päälliköinä toimivien virkamiesten virkanimik-
13189: tietopalvelupäällikön ja tiedotuspäällikön virat. keet Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan lisättä-
13190: Saman momentin 4 kohta, jossa on mainittu väksi tieto- ja viestintäyksikkö ja sen alayksiköt
13191: Eduskunnan kirjaston ylikirjastonhoitajan virka sekä 2 momenttiin yksiköiden päällikköinä toi-
13192: ns. erittelyvirkana, ehdotetaan poistettavaksi. mivien virkamiesten virkanimikkeet Tieto- ja
13193: viestintäyksikön päällikkönä toimisi tieto- ja
13194: 7 §. Pykälän 2 momentti ehdotetaan kumottavak- viestintäjohtaja. Tieto- ja viestintäjohtajana voi-
13195: si, koska perustuslain 125 §:n 1 momentin mu- si kansliatoimikunnan määräyksestä toimia myös
13196: kaan kumottavan momentin mukaista toimival- joku alayksiköiden päälliköistä oman toimensa
13197: taa ei voi delegoida kansliatoimikunnan tehtä- ohella.
13198: väksi. Pykälän 3 momenttiin ehdotetaan tehtä-
13199: väksi 2 momentin kumoamisesta johtuvat muu- 5 §. Pykälässä säädetään keskuskanslian tehtä-
13200: tokset. vistä. Pykälästä ehdotetaan poistettavaksi tieto-
13201: palvelun tehtävät.
13202: 24 §. Pykälän 1 kohdan luetteloon niistä virka-
13203: miehistä, jotka voidaan irtisanoa, kun siihen on 7 §. Pykälän 1 kohdan viittaus kumotun valtio-
13204: syytä, ehdotetaan lisättäväksi tieto- ja viestintä- päiväjärjestyksen 88 §:n 2 momenttiin ehdote-
13205: johtajan virka. Pykälän 4 kohta, jossa on mainit- taan korvattavaksi viittauksena Suomen perus-
13206: tu ylikirjastonhoitajan virka, ehdotetaan poistet- tuslain 51 §:ään.
13207: tavaksi.
13208: 8 §. Pykälän 3 kohdasta ehdotetaan tarpeettomi-
13209: 44 §. Pykälästä ehdotetaan poistettavaksi sään- na poistettaviksi maininnat Eduskunnan kirjas-
13210: nös ylikirjastonhoitajan tekemän irtisanomispää- tosta ja valtion painatuskeskuksesta.
13211: töksen oikaisumenettelystä.
13212:
13213:
13214: 4
13215: PNE 3/2000 vp - Puhemiesneuvosto
13216:
13217:
13218: 9 §. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi, koska si- 32 §. Pykälässä on säännökset eduskunnan vir-
13219: säisen tietopalvelun tehtävät ehdotetaan lisättä- kamiesten kelpoisuusehdoista. Pykälän 1 mo-
13220: väksi 15 §:ään. menttiin ehdotetaan lisättäväksi uudet kohdat 3 a
13221: ja 7 a, joissa on säännökset tieto- ja viestintäjoh-
13222: JO, 12ja 24 §. Pykälistä ehdotetaan tarpeetto- tajan, kirjastonjohtajan,johtavan tietoasiantunti-
13223: mana poistettavaksi Eduskunnan kirjastoa koske- jan, palvelujohtajan, arkistopäällikön, tietohal-
13224: va maininta. lintoasiantuntijan ja tietoverkkoasiantuntijan
13225: kelpoisuusehdoista. Kohtaa 7 ehdotetaan muutet-
13226: 15 §. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, tavaksi siten, että siihen otetaan säännökset tieto-
13227: että siinä on säännökset tieto- ja viestintäyksi- palvelupäällikön, tiedotuspäällikön, apulaistieto-
13228: kön ja sen alayksiköiden tehtävistä. palvelupäällikön ja apulaistiedotuspäällikön kel-
13229: poisuusehdoista.
13230: 18 §. Pykälän 1 momentin viittaus kumottuun Pykälän 1 momentin 3 ja 8 kohdissa säädetään
13231: eduskunnan työjärjestykseen (377/1983) ehdote- lainsäädäntöjohtajan, vanhemman eduskuntasih-
13232: taan korvattavaksi viittauksella eduskunnan työ- teerin ja turvallisuuspäällikön kelpoisuusehdois-
13233: järjestyksen (40/2000) 75 §:ään. ta. Lainsäädäntöjohtajan, vanhemman eduskun-
13234: tasihteerin ja turvallisuuspäällikön kelpoisuuseh-
13235: 21 §. Pykälän johdantokappaleesta ehdotetaan toja ehdotetaan muutettavaksi siten, että oikeus-
13236: tarpeettomana poistettavaksi viittaus eduskun- tieteen kandidaatin tutkinnon lisäksi myös vir-
13237: nan työjärjestykseen. kaan soveltuva muu ylempi korkeakoulututkinto
13238: antaa kelpoisuuden näihin virkoihin.
13239: 22 §. Pykälässä säädetään vanhemman eduskun-
13240: tasihteerin tehtävistä. Pykälän 2 momentti ehdo- 34 §. Pykälän 1 momentin viittaus kumotun
13241: tetaan tarpeettomana kumottavaksi, koska kes- eduskunnan työjärjestyksen (377/1983) 9 §:ään
13242: kuskanslian sihteeristöön kuuluvien virkamies- ehdotetaan korvattavaksi viittauksella eduskun-
13243: ten työnjako on jo pitkään muodostunut keskus- nan työjärjestyksen (40/2000) 75 §:ään.
13244: kanslian tehtävistä lähtevistä kokonaisuuksista. Pykälän 2 momenttia ehdotetaan tarkennetta-
13245: vaksi siten, että kansliatoimikunnan määräämä
13246: 25 §. Pykälässä oleva maininta erikoisvaliokun- apulaispääsihteerin sijainen toimii sijaisena va-
13247: nista ehdotetaan korvattavaksi termillä valiokun- liokuntasihteeristön päällikön tehtävissä. Apu-
13248: ta. Samalla ehdotetaan käytännössä tarpeettoma- laispääsihteerin sijaisesta säädetään muilta osin
13249: na poistettavaksi maininta erikoisvaliokuntien työjärjestyksen 75 §:n 2 momentissa. Momenttia
13250: sihteerien johtosäännöstä. ehdotetaan muutettavaksi myös siten, että lain-
13251: säädäntöjohtajan sijaisena toimii vanhempi edus-
13252: 25 a §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi tie- kuntasihteeri. Näin mainitut virkanimikkeet vas-
13253: to- ja viestintäjohtajan tehtävistä. Ohjesäännön taavat nykyisiä virkanimikkeitä. Lisäksi hallinto-
13254: 19 §:ssä mainittujen yksikön esimiestehtävien li- johtajan sijaisuusjärjestelyjä ehdotetaan täsmen-
13255: säksi tieto- ja viestintäjohtajan tehtävänä olisi nettäväksi sen varmistamiseksi, että hänellä on
13256: vastata eduskuntaviestinnän eli eduskunnan kir- eri tilanteissa aina sijainen.
13257: jastopalveluiden, sisäisen tietopalvelun ja tiedo- Pykälään ehdotetaan myös lisättäväksi uusi 3
13258: tustoiminnan toteuttamisesta ja kehittämisestä, momentti, jossa ovat säännökset tieto- ja viestin-
13259: yhteensovittaa eduskunnan eri toimintayksiköi- täjohtajan, kirjaston johtajan, tietopalvelupäälli-
13260: den tiedotusta sekä antaa toimintayksiköiden tar- kön ja tiedotuspäällikön sijaisista. Johtavan tieto-
13261: vitsemaa asiantuntija-apua mm. järjestämällä asiantuntijan virkoja kirjastossa on kolme, joista
13262: viestinnän koulutusta. kirjaston johtajan sijaisen määräisi tieto- ja vies-
13263: tintäjohtaja. Tieto- ja viestintäyksikön keskei-
13264: 26 §. Pykälään ehdotetaan otettavaksi maininta simpiin tehtäviin kuuluu eduskuntaviestintä, jo-
13265: tieto- ja viestintäyksiköstä.
13266:
13267: 5
13268: PNE 3/2000 vp - Puhemiesneuvosto
13269:
13270:
13271: ten olisi tarkoituksenmukaista, että sijaiseksi ta vastaavista virkamiehistä ehdotetaan otetta-
13272: määrätään eduskuntatietoon perehtynyt johtava vaksi pykäliin, joissa säädetään palvelukokonai-
13273: tietoasiantuntija. suuksien tehtävistä.
13274:
13275: 5 §. Pykälän säännökset vastaavat pääosiltaan
13276: 1.3. Eduskunnan tilisääntö
13277: nykyisen kirjaston ohjesäännön 3 §:n säännök-
13278: siä. Pykälässä ehdotetaan, että kokoelmapalvelu
13279: 2, 5 ja 12 §. Pykälistä ehdotetaan tarpeettomana
13280: poistettavaksi Eduskunnan kirjastoa koskeva nykyisten tehtävien lisäksi huolehtii eduskunnan
13281: valiokuntien, oikeusasiamiehen, valtiontilintar-
13282: maininta.
13283: kastajien ja virkamiesten käsikirjastoista ja kir-
13284: jaston virasto- ja jäljennepalveluista. Tietokanta-
13285: 1.4. Eduskunnan kirjaston ohjesääntö tuotannosta huolehtiminen ehdotetaan siirrettä-
13286: 1 §. Pykälän 1 momentissa säädetään Eduskun- väksi kirjaston tietopalvelulle. Pykälän 2 mo-
13287: nan kirjaston tehtävistä. Säännökset vastaavat mentissa ehdotetaan, että kokoelmapalvelun
13288: Eduskunnan kirjastosta annetun lain (xx/xxxx) päällikkönä toimii palvelujohtaja.
13289: 1 §:n säännöksiä. Pykälän 2 momentissa sääde-
13290: tään, että kirjaston päällikkönä toimii Eduskun- 6 §. Pykälän säännökset vastaavat pääosiltaan
13291: nan kirjaston johtaja. nykyisen kirjaston ohjesäännön 4 §:n säännök-
13292: siä. Pykälässä ehdotetaan, että neuvonta- ja ar-
13293: 2 §. Pykälässä säädetään kirjastonjohtajan tehtä- kistopalvelu huolehtii nykyisten tehtävien lisäk-
13294: vistä. Eduskunnan kanslian ohjesäännön si kirjaston tietoverkkopalveluista kirjaston tie-
13295: (32011987) 19 §:ssä säädettyjen esimiestehtä- topalvelun kanssa sovitun työnjaon mukaisesti.
13296: vien lisäksi kirjaston johtajan tehtävänä on eri-
13297: tyisesti kehittää kirjastoa ja sen toimintaa, huo- 7 §. Pykälän säännökset vastaavat pääosiltaan
13298: lehtia kirjaston henkilöstöpolitiikasta ja pitää yh- n; ·isen ki1jaston ohjesäännön 5 §:n säännök-
13299: teyttä kirjaston toiminnan kannalta tärkeisiin ko- sii Pykälässä ehdotetaan, että tietopalvelu tar-
13300: ti- ja ulkomaisiin sidosryhmiin. Lisäksi kirjaston joaa tietopalveluja eduskunnan ulkopuolisille
13301: johtaja valmistelee ehdotukset kirjaston talousar- asiakkaille eduskuntatiedon, oikeudellisen tie-
13302: vioksi ja kirjaston kertomukseksi sekä esittelee don ja yhteiskuntatiedon alueilla. Kansalaistie-
13303: ne kirjaston hallitukselle. dotukseen liittyvässä eduskuntatiedon tarjoami-
13304: sessa tietopalvelu toimii eduskuntatiedotuksen
13305: 3 §. Pykälän 1 momentissa ehdotetaan, että kir- kanssa sovitun työnjaon mukaisesti. Neuvonta-
13306: jaston asiantuntijuusalueet ovat oikeudellinen ja arkistopalvelulle aikaisemmin kuulunut tieto-
13307: tieto, yhteiskuntatieto ja eduskuntatieto. Nämä kantatuotanto ehdotetaan siirrettäväksi tietopal-
13308: alueet vastaavat kirjaston tehtävää toimia oikeu- velulle. Tietokantoja ja tietoverkkopalveluja ke-
13309: dellisen tiedon, yhteiskuntatiedon ja eduskunta- hitetään kirjaston asiantuntijuusalueilla. Kirjas-
13310: tiedon keskuskirjastona. Pykälän 2 momentissa ton tiedonhallinnan koulutuksesta vastaisi tieto-
13311: ehdotetaan, että asiantuntijuusalueiden kehittä- palvelu. Pykälän 2 momentissa ehdotetaan, että
13312: misestä vastaavat johtavat tietoasiantuntijat Joh- tietopalvelun päällikkönä toimii palvelujohtaja.
13313: tavat tietoasiantuntijat ovat aihealueidensa asian-
13314: tuntijoita, jotka asiantuntijuusalueellaan vastaa- 8 §. Pykälässä ehdotetaan, että sisäisen palvelun
13315: vat kirjaston toiminnan ja henkilökunnan osaa- nykyisistä tehtävistä virasto- ja jäljennepalvelut
13316: misen kehittämisestä. sekä valtiopäiväasiakirjojen jakelu ja säilyttämi-
13317: nen siirretään kokoelmapalvelulle. Tiedonhallin-
13318: 4 §. Pykälän säännökset vastaavat pääosiltaan nan koulutus ehdotetaan siirrettäväksi tietopalve-
13319: nykyisen kirjaston ohjesäännön (450/1985) 2 §:n lulle. Uutena tehtävänä sisäiselle palvelulle eh-
13320: säännöksiä. Säännökset palvelukokonaisuuksis- dotetaan kirjaston näyttelyiden järjestämistä.
13321: Muuten tehtävät säilyisivät nykyisen ohjesään-
13322:
13323: 6
13324: PNE 3/2000 vp - Puhemiesneuvosto
13325:
13326:
13327: nön 6 §:n mukaisina. Pykälän 2 momentissa eh- II §. Pykälän säännökset vastaavat nykyisen
13328: dotetaan, että sisäisen palvelun päällikkönä toi- kirjaston ohjesäännön 17 §:n säännöksiä.
13329: mii kirjaston johtaja.
13330: 12 §. Pykälän säännökset vastaavat nykyisen kir-
13331: 9 §. Pykälän säännökset vastaavat osittain Edus- jaston ohjesäännön 33 §:n säännöksiä.
13332: kunnan kirjastosta (xx/xxxx) annetun lain 3 §:n
13333: säännöksiä. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi 13 §. Ohjesääntö ehdotetaan tulevaksi voimaan
13334: kirjaston hallituksen tehtävistä tarkemmin. Eh- 1 päivänä tammikuuta 2001.
13335: dotetun pykälän mukaan kirjaston hallitus toimii
13336: asiakkaita edustavana asiantuntijaelimenä, joka 2. Voimaantulo
13337: käsittelee kirjaston palvelutoiminnan kannalta Säädökset ehdotetaan tuleviksi voimaan 1 päivä-
13338: keskeiset asiat. Lisäksi hallitus antaa lausunnon nä tammikuuta 2001.
13339: kansliatoimikunnalle kirjaston johtajan viran ja
13340: muiden keskeisten virkojen täytöstä. Edellä esitetyn perusteella puhemiesneuvosto,
13341: viitaten eduskunnan työjäjestyksen (40/2000)
13342: JO§. Pykälään ehdotetaan otettavaksi säännök- 6 §:n sekä valtion talousarviosta annetun lain
13343: set kirjaston hallituksen päätöksentekoon liitty- (423/1988) 25 §:n säännöksiin, kunnioittaen eh-
13344: vistä menettelytavoista. Pykälän 3 momentissa dottaa,
13345: ehdotetaan, että esittelijänä ja sihteerinä kirjas-
13346: ton hallituksen kokouksissa toimii kirjaston joh- että eduskunnan virkamiehistä annet-
13347: taja tai muu hänen määräämänsä virkamies. Kir- tuun lakiin, eduskunnan kanslian ohje-
13348: jastonjohtajan lisäksi esittelyoikeus olisi tieto- ja sääntöön ja eduskunnan tilisääntöön
13349: viestintäjohtajalla tatpeellisiksi katsomissaan tehtäisiin seuraavat muutokset ja että
13350: asioissa. eduskunta hyväksyisi Eduskunnan kir-
13351: jastolle seuraavan ohjesäännön:
13352:
13353: 1.
13354: Laki
13355: eduskunnan virkamiehistä annetun lain muuttamisesta
13356:
13357: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
13358: kumotaan eduskunnan virkamiehistä 22 päivänäjoulukuuta 1994 annetun lain (1373/1994) 7 §:n 2
13359: momentti, ja
13360: muutetaan 1 §:n 2 momentti, 4 §:n 2 momentti, 7 §:n 3 momentti sekä 24 ja 44 §, sellaisina kuin
13361: niistä ovat 1 §:n 2 momentti, 4 §:n 2 momentti ja 24 §laissa 74311996, seuraavasti:
13362:
13363: 1§ 4§
13364:
13365: Eduskunnan virastoja ja laitoksia ovat edus- Seuraavia virkoja sekä niitä virka-asemaltaan
13366: kunnan kanslia, valtiontilintarkastajain kanslia vastaavia tai ylempiä virkoja ei saa perustaa, lak-
13367: sekä eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia (vi- kauttaa eikä niiden nimeä muuttaa, ellei kutakin
13368: rasto). virkaa ole valtion talousarviossa eritelty:
13369: 1) eduskunnan kanslia: eduskunnan pääsihtee-
13370: rin, eduskunnan apulaispääsihteerin, eduskun-
13371:
13372:
13373:
13374: 7
13375: PNE 3/2000 vp - Puhemiesneuvosto
13376:
13377:
13378: nan hallintojohtajan, eduskunnan lainsäädäntö- 1) eduskunnan kanslia: eduskunnan pääsihtee-
13379: johtajan, tieto- ja viestintäjohtajan, kansainvälis- ri, eduskunnan apulaispääsihteeri, eduskunnan
13380: ten asiain yksikön johtajan, Eduskunnan kirjas- hallintojohtaja, eduskunnan lainsäädäntöjohtaja,
13381: ton johtajan, vanhemman eduskuntasihteerin, va- tieto- ja viestintäjohtaja ja kansainvälisten asiain
13382: liokuntaneuvoksen, toimistopäällikön, tietopal- yksikön johtaja;
13383: velupäällikön ja tiedotuspäällikön virat; 2) valtiontilintarkastajain kanslia: kanslian
13384: 2) valtiontilintarkastajain kanslia: tarkastus- esimiehenä toimiva tarkastusneuvos; sekä
13385: neuvoksen virka; sekä 3) eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia:
13386: 3) eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia: kansliapäällikkö.
13387: kansliapäällikön ja esittelijäneuvoksen virat.
13388: 44 §
13389: 7§ Päätökseen, jolla on irtisanottu muu kuin
13390: 24 §:ssä mainittu eduskunnan virkamies, saa irti-
13391: Mitä 1 momentissa säädetään, sovelletaan sanottu virkamies kirjallisesti vaatia oikaisua
13392: myös nimitettäessä virkamies 9 §:n 1 momentin kansliatoimikunnalta.
13393: nojalla hoitamaan 1 momentissa tarkoitettuun
13394: virkaan kuuluvia tehtäviä.
13395: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuu-
13396: 24 § ta 2001.
13397: Sen lisäksi, mitä 23 § :n 2 momentissa sääde-
13398: tään irtisanomisen perusteista, voidaan seuraa-
13399: vat virkamiehet irtisanoa, kun siihen on syytä:
13400:
13401:
13402:
13403:
13404: 2.
13405: Eduskunnan päätös
13406: eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta
13407:
13408: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
13409: kumotaan 13 päivänä helmikuuta 1987 hyväksytyn eduskunnan kanslian ohjesäännön (320/1987)
13410: 9 §ja 22 §:n 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat eduskunnan päätöksessä 634/1997,
13411: muutetaan 3 §:n 1 ja 4 momentti, 4 ja 5 §, 7 §:n 1 kohta, 8 §:n 3 kohta, 10 §:n 2 momentin 2 kohta,
13412: 12 ja 15 §, 18 §:n 1 momentti, 21 §:njohdantokappale, 24 §:n 3 kohta, 25 §, 26 §:n 1 momentti, 32 §:n
13413: 1 momentin 3, 7 ja 8 kohta sekä 34 §:n 1 ja 2 momentti,
13414: sellaisina kuin niistä ovat 3 §:n 1 momentti ja 32 §:n 1 momentin 7 kohta eduskunnan päätöksessä
13415: 63411997, 3 §:n 4 momentti eduskunnanpäätöksessä 36411998,4 §, 10 §:n 2 momentin 2 kohta, 12 §,
13416: 24 §:n 3 kohta, 26 §:n 1 momentti ja 32 §:n 1 momentin 3 ja 8 kohta eduskunnanpäätöksessä 752/1996
13417: sekä 21 §:njohdantokappale eduskunnan päätöksessä 1375/1994, sekä
13418: lisätään ohjesääntöön uusi 25 a §, 32 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on mainituissa eduskun-
13419: nan päätöksissä 752/1996, 634/1997 ja 364/1998, uusi 3 aja 7 a kohta sekä 34 §:ään uusi 3 momentti,
13420: jolloin nykyinen 3 ja 4 momentti siirtyvät 4 ja 5 momentiksi, seuraavasti:
13421:
13422:
13423:
13424:
13425: 8
13426: PNE 3/2000 vp - Puhemiesneuvosto
13427:
13428:
13429: 3§ 3) huolehtia valtiopäiväasiakirjojen jakelusta
13430: Keskuskansliassa on pöytäkirjatoimisto, ruot- ja varastoinnista yhdessä eduskunnan kanslian
13431: sin kielen toimisto ja asiakirjatoimisto. muiden yksiköiden kanssa;
13432:
13433: Toimiston päällikkönä on toimistopäällikkö.
13434: Tietohallintotoimiston päällikkönä on tietohal- 10 §
13435: lintopäällikkö. Jaoston päällikkönä on apulaistoi-
13436: mistopäällikkö, jaostopäällikkö tai kansliatoimi- Hallinto-osasto käsittelee lisäksi asiat, jotka
13437: kunnan määräämä muu eduskunnan kanslian vir- koskevat:
13438: kamies.
13439: 2) eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian ja
13440: 4§ valtiontilintarkastajain kanslian talousarviota
13441: Eduskunnan kansliassa on lisäksi kansainvä- sekä kirjanpitoa ja maksuliikettä samoin kuin
13442: listen asiain yksikkö, tieto- ja viestintäyksikkö yhteistyötä mainittujen toimielinten kanssa;
13443: sekä turvallisuuspäällikkö, jotka perustehtävis-
13444: sään ovat suoraan puhemiehen ja pääsihteerin
13445: alaisia. Tieto- ja viestintäyksikössä on Eduskun-
13446: 12 §
13447: nan kirjasto, sisäinen tietopalvelu ja eduskunta-
13448: Tilitoimiston tehtävänä on huolehtia eduskun-
13449: tiedotus.
13450: nan samoin kuin eduskunnan oikeusasiamiehen
13451: Kansainvälisten asiain yksikön päällikkönä on
13452: ja valtiontilintarkastajain kanslian talousar-
13453: kansainvälisten asiain yksikön johtaja ja tieto- ja
13454: vioon, kirjanpitoonja maksuliikkeeseen liittyvis-
13455: viestintäyksikön päällikkönä tieto- ja viestintä-
13456: tä tehtävistä siten kuin eduskunnan tilisäännössä
13457: johtaja. Eduskunnan kirjaston päällikkönä on
13458: (460/1988) ja tiliohjesäännössä on tarkemmin
13459: Eduskunnan kirjaston johtaja, sisäisen tietopal-
13460: säädetty ja määrätty.
13461: velun päällikkönä tietopalvelupäällikkö ja edus-
13462: kuntatiedotuksen päällikkönä tiedotuspäällikkö.
13463: 15 §
13464: Tieto- ja viestintäyksikön tehtävänä on huo-
13465: 5§
13466: lehtia eduskunnan kirjastopalveluista, eduskun-
13467: Keskuskanslian tehtävänä on huolehtia edus-
13468: nan sisäisestä tietopalvelusta ja eduskuntatiedo-
13469: kunnan täysistuntoihin liittyvistä valmistelu-,
13470: tuksesta.
13471: täytäntöönpano- ja palvelutehtävistä, valtiopäi-
13472: Eduskunnan kirjasto palvelee eduskuntaa toi-
13473: väasiakirjojen ja rekisterien valmistamisesta ja
13474: mialaansa kuuluvin tavoin, toimii eduskunnan
13475: julkaisemisesta sekä asiakirjojen jakelusta ja va-
13476: keskusarkistona sekä julkisena oikeudellista tie-
13477: rastoinnista.
13478: toa, yhteiskuntatietoa ja eduskuntatietoa välittä-
13479: vänä keskuskirjastona.
13480: 7§ Sisäinen tietopalvelu huolehtii kansanedusta-
13481: Ruotsin kielen toimiston tehtävänä on: jienja muiden eduskunnassa työskentelevien tie-
13482: 1) kääntää Suomen perustuslain 51 §:ssä tar- topalveluista.
13483: koitetut asiakirjat ruotsin kielelle; Eduskuntatiedotus huolehtii tiedotustoimin-
13484: nasta, yhteensovittaa eduskunnan muiden toi-
13485: mintayksiköiden tiedotusta ja antaa siinä tarvitta-
13486: 8§ vaa asiantuntijatukea.
13487: Asiakirjatoimiston tehtävänä on:
13488:
13489:
13490:
13491:
13492: 9
13493: PNE 3/2000 vp - Puhemiesneuvosto
13494:
13495:
13496: 18 § ohjeiden mukaan asiat, jotka koskevat vuosilo-
13497: Pääsihteerin eduskunnan toimintaan liittyvis- man ajankohtaa.
13498: tä tehtävistä on säädetty eduskunnan työjärjes-
13499: tyksen (40/2000) 75 §:ssä.
13500: 32 §
13501: Kelpoisuusehtona vaaditaan:
13502: 21 §
13503: Lainsäädäntöjohtajan tehtävänä on sen lisäk- 3) lainsäädäntöjohtajalta ja vanhemmalta
13504: si, mitä 19 §:ssä on säädetty: eduskuntasihteeriitä oikeustieteen kandidaatin
13505: tutkinto tai virkaan soveltuva muu ylempi kor-
13506: keakoulututkinto, perehtyneisyys lainvalmistelu-
13507: 24 § työhön sekä eduskuntatyön tuntemusta;
13508: Hallintojohtajan tehtävänä on sen lisäksi, mitä 3 a) tieto- ja viestintäjohtajalta virkaan sovel-
13509: 19 §:ssä on säädetty: tuva ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä pereh-
13510: tyneisyys yksikön toimialaan kuuluviin asioihin;
13511: 3) vastata eduskunnan kanslian hallinnon te-
13512: hokkuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta sekä 7) tietopalvelupäälliköltä, tiedotuspäälliköltä,
13513: tarpeellisen yhteistyön järjestämisestä eduskun- apulaistietopalvelupäälliköltä ja apulaistiedotus-
13514: nan oikeusasiamiehen ja valtiontilintarkastajain päälliköltä virkaan soveltuva ylempi korkeakou-
13515: kanslian kanssa; lututkinto ja hyvä perehtyneisyys toimintayksi-
13516: kön toimialaan kuuluviin asioihin;
13517: 7 a) kirjaston johtajalta, johtavalta tietoasian-
13518: 25 § tuntijalta, palvelujohtajalta, arkistopäälliköltä,
13519: Valiokuntien sihteerien tehtävistä on määrätty tietohallintoasiantuntijalta ja tietoverkkoasian-
13520: puhemiesneuvoston vahvistamissa valiokuntien tuntijalta virkaan soveltuva ylempi korkeakoulu-
13521: yleisohjeissa. tutkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suori-
13522: tettu informaatioalan opinnot, sekä hyvä perehty-
13523: 25 a § neisyys toimintayksikön toimialaan kuuluviin
13524: Tieto- ja viestintäjohtajan tehtävänä on sen li- asioihin;
13525: säksi, mitä 19 §:ssä on säädetty, vastata eduskun- 8) turvallisuuspäälliköltä oikeustieteen kandi-
13526: taviestinnän toteuttamisesta ja kehittämisestä, daatin tutkinto tai virkaan soveltuva muu ylempi
13527: eduskunnan muiden toimintayksiköiden tiedo- korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys toi-
13528: tuksen yhteensovittamisesta ja tiedotuksessa tar- mintayksikön toimialaan kuuluviin asioihin; sekä
13529: vittavan asiantuntijatuen antamisesta.
13530:
13531: Asioiden käsittely 34 §
13532: Pääsihteerin sijaisesta on säädetty eduskun-
13533: nan työjärjestyksen 75 §:ssä.
13534: 26 §
13535: Apulaispääsihteerin sijaisena valiokuntasih-
13536: Valiokuntasihteeristön, keskuskanslian, hal-
13537: teeristön päällikön tehtävissä toimii kansliatoi-
13538: linto-osaston, tieto- ja viestintäyksikön ja kan-
13539: mikunnan määräämä virkamies. Lainsäädäntö-
13540: sainvälisten asiain yksikön päällikkö ratkaisee
13541: johtajan sijaisena toimii vanhempi eduskuntasih-
13542: yksikkönsä henkilökunnan osalta asiat, jotka
13543: teeri. Hallintojohtajan sijaisena toimii hallinto-
13544: koskevat matkamääräyksen antamista kotimaas-
13545: toimiston toimistopäällikkö tai hänenkin olles-
13546: sa tehtävää virkamatkaa varten, ja pääsihteerin
13547: saan estynyt hallinto-osaston muut toimistojen
13548:
13549:
13550:
13551: 10
13552: PNE 3/2000 vp - Puhemiesneuvosto
13553:
13554:
13555: päälliköt virkaikäjärjestyksessä. Tieto- ja vies- kö ja kirjastonjohtajan sijaisena tieto- ja viestin-
13556: tintäjohtajan sijaisena toimii kansliatoimikun- täjohtajan määräämä johtava tietoasiantuntija.
13557: nan määräämä virkamies. Tietopalvelupäällikön
13558: sijaisena toimii apulaistietopalvelupäällikkö, tie-
13559: dotuspäällikön sijaisena apulaistiedotuspäällik-
13560: Tämä eduskunnan päätös tulee voimaan l päi-
13561: vänä tammikuuta 2001.
13562:
13563:
13564:
13565:
13566: 3.
13567: Eduskunnan päätös
13568: eduskunnan tilisäännön muuttamisesta
13569:
13570: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
13571: muutetaan 27 päivänä toukokuuta 1988 hyväksytyn eduskunnan tilisäännön (460/1988) 2, 5 ja 12 §,
13572: sellaisina kuin ne ovat eduskunnan päätöksessä 752/1996, seuraavasti:
13573:
13574: 2§ 12 §
13575: Eduskuntaan kuuluvia virastoja ja laitoksia Eduskunnan kanslian taloutta hoitaa kanslia-
13576: ovat eduskunnan kanslia, valtiontilintarkastajain toimikunnan johdon ja valvonnan alaisena edus-
13577: kanslia sekä eduskunnan oikeusasiamiehen kans- kunnan kanslian hallinto-osasto. Valtiontilintar-
13578: lia. kastajain ja eduskunnan oikeusasiamiehen mak-
13579: suliikettä ja kirjanpitoa hoitaa hallinto-osaston ti-
13580: 5§ litoimisto.
13581: Eduskunnan kanslia, valtiontilintarkastajain
13582: kanslia ja eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia
13583: antavat vuosittain omalta osaltaan perustellut eh-
13584: Tämä eduskunnan päätös tulee voimaan 1 päi-
13585: dotuksensa tarvittavista määrärahoista kanslia-
13586: vänä tammikuuta 2001.
13587: toimikunnalle.
13588:
13589:
13590:
13591:
13592: 4.
13593: Eduskunnan kirjaston ohjesääntö
13594: Eduskunta on Suomen perustuslain 52 §:n 2 momentin ja Eduskunnan kirjastosta patvana
13595: kuuta annetun lain ( 1 ) 5 §:n nojalla hyväksynyt Eduskunnan kirjastolle seuraavan ohje-
13596: säännön:
13597:
13598: Eduskunnan kirjaston tehtävät ja organisaatio mialaansa kuuluvin tavoin, toimii eduskunnan
13599: keskusarkistona sekä julkisena oikeudellista tie-
13600: 1§ toa, yhteiskuntatietoa ja eduskuntatietoa välittä-
13601: Eduskunnan kirjasto palvelee eduskuntaa toi- vänä keskuskirjastona.
13602:
13603: 11
13604: PNE 3/2000 vp - Puhemiesneuvosto
13605:
13606:
13607: Eduskunnan kirjaston päällikkönä on Edus- 4) huolehtia sidottujen valtiopäiväasiakirjo-
13608: kunnan kirjaston johtaja. jen jakelusta ja säilyttämisestä, jollei siitä ole
13609: muuta säädetty;
13610: 2§ 5) hoitaa virallisjulkaisujen vaihtoa ja muuta
13611: Kirjaston johtajan tehtävänä on sen lisäksi, aineistovaihtoa;
13612: mitä eduskunnan kanslian ohjesäännön 19 §:ssä 6) kehittää kirjaston määrällistä ja laadullista
13613: on säädetty: arviointia ja järjestää kirjaston tilastointi;
13614: 1) tehdä aloitteita kirjaston toiminnan kehittä- 7) huolehtia kirjaston tilojen ja varastojen toi-
13615: miseksi; mivuudesta ja järjestämisestä; sekä
13616: 2) vastata yhteydenpidosta kirjastoihin, yli- 8) huolehtia virasto- ja jäljennepalveluista.
13617: opistoihin ja järjestöihin; Kokoelmapalvelun päällikkönä toimii palve-
13618: 3) vastata kirjaston kansainvälisestä toimin- lujohtaja.
13619: nasta;
13620: 4) huolehtia kirjaston henkilöstöpoliittisesta 6§
13621: suunnittelusta; Neuvonta- ja arkistopalvelun tehtävänä on:
13622: 5) laatia ehdotus kirjaston talousarvioksi; sekä 1) hoitaa eduskunnan keskusarkistotehtävät
13623: 6) laatia kirjaston hallitukselle ehdotus kerto- siten kuin eduskunnan arkistotoimen johtosään-
13624: mukseksi kirjaston toiminnasta. nössä tarkemmin määrätään;
13625: 2) järjestää arkistoaineistojen käyttö ja tieto-
13626: 3§ palvelu;
13627: Kirjaston asiantuntijuusalueet ovat oikeudelli- 3) vastata neuvontapalvelusta ja aineiston lai-
13628: nen tieto, yhteiskuntatieto ja eduskuntatieto. nauksesta;
13629: Johtavat tietoasiantuntijat vastaavat asiantun- 4) huolehtia kirjaston julkaisutuotannosta;
13630: tijuusalueiden kehittämisestä ja kirjaston toimin- sekä
13631: tojen järjestämisestä aihealueiden kannalta tar- 5) huolehtia kirjaston verkkopalveluista kir-
13632: koituksenmukaisella tavalla, kehittävät henkilö- jaston tietopalvelun kanssa sovitun työnjaon mu-
13633: kunnan erityisosaamista asiantuntijuusalueillaan kaisesti.
13634: sekä pitävät yhteyttä sisäisiin ja ulkoisiin sidos- Neuvonta- ja arkistopalvelun päällikkönä toi-
13635: ryhmiin. mii palvelujohtaja.
13636:
13637: 4§ 7§
13638: Kirjastossa on seuraavat palvelukokonaisuu- Tietopalvelun tehtävänä on:
13639: det: 1) tarjota eduskunnan ulkopuolisten asiakkai-
13640: 1) kokoelmapalvelu; den tarvitsemia oikeudellisen tiedon, yhteiskun-
13641: 2) neuvonta- ja arkistopalvelu; tatiedon ja eduskuntatiedon tietopalveluja;
13642: 3) tietopalvelu; sekä 2) huolehtia tiedon tarjoamisesta eduskunnas-
13643: 4) sisäinen palvelu. sa käsiteltävistä asioista ja eduskunnan toimin-
13644: nasta eduskuntatiedotuksen kanssa sovitun työn-
13645: 5§ jaon mukaisesti;
13646: Kokoelmapalvelun tehtävänä on: 3) vastata kirjaston aineiston sisällön kuvai-
13647: 1) kehittää ja arvioida kirjaston kokoelmia; lusta ja sen kehittämisestä;
13648: 2) vastata aineistoista ja niiden käyttökuntoon 4) huolehtia kirjaston tietokantatuotannosta;
13649: saattamisesta; 5) kehittää eduskuntatiedon, oikeudellisen tie-
13650: 3) hoitaa eduskunnan valiokuntien, oikeus- don ja yhteiskuntatiedon tietoverkkopalveluja;
13651: asiamiehen, valtiontilintarkastajien ja virkamies- sekä
13652: ten käsikirjastoja; 6) vastata kirjaston tiedonhallinnan koulutuk-
13653: sesta.
13654:
13655: 12
13656: PNE 3/2000 vp - Puhemiesneuvosto
13657:
13658:
13659: Tietopalvelun päällikkönä toimii palvelujoh- Hallituksen kokouksissa päätökset tehdään
13660: taja. yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten
13661: mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan mieli-
13662: 8§ pide.
13663: Sisäisen palvelun tehtävänä on: Hallituksen kokouksissa esittelijänä ja sihtee-
13664: l) vastata kirjaston tietohallinnosta siltä osin rinä toimii kirjaston johtaja tai muu hänen mää-
13665: kuin se ei kuulu tietohallintotoimistolle; räämänsä virkamies. Tieto- ja viestintäjohtajalla
13666: 2) huolehtia kirjaston tiedotuksen ja koulutuk- on myös esittelyoikeus tarpeellisiksi katsomis-
13667: sen koordinoinnista; saan asioissa.
13668: 3) huolehtia näyttelyistä;
13669: 4) huolehtia kirjaston talous- ja henkilöstöhal- II§
13670: linnosta siltä osin kuin ne eivät kuulu hallinto- Kirjaston hallituksen puheenjohtaja saa tehtä-
13671: osastolle; sekä västään palkkion, jonka määrä on 1115 osa edus-
13672: 5) huolehtia kirjaston kalusteista ja laitteista. tajanpalkkiosta annetun lain (328/1947) mukaan
13673: Sisäisen palvelun päällikkönä toimii kirjaston hänelle kulloinkin suoritettavasta vuotuisesta
13674: johtaja. palkkiosta. Vuotuisesta palkkiosta suoritetaan
13675: kuukausittain 1112 osa.
13676: Kirjaston hallitus Hallituksen muille jäsenille suoritetaan ko-
13677: kouspalkkiota samojen perusteiden mukaan kuin
13678: 9§ valtion komiteain jäsenille.
13679: Kirjaston hallituksen tehtävänä on: Hallituksen jäsenille suoritetaan päivärahaa ja
13680: l) käsitellä kirjaston toimintaan ja kehittämi- matkakustannusten korvausta samojen perustei-
13681: seen liittyvät keskeisimmät asiat; den mukaan kuin valtion komiteain jäsenille.
13682: 2) antaa vuosittain kertomus eduskunnalle kir-
13683: jaston toiminnasta; Erinäisiä säännöksiä
13684: 3) käsitellä ehdotus kirjaston talousarvioksi;
13685: 4) antaa lausunto eduskunnan kansliatoimi- 12 §
13686: kunnalle kirjaston johtajan viran ja muiden kes- Tarkempia määräyksiä eduskunnan arkistosta
13687: keisten virkojen täytöstä; annetaan kansliatoimikunnan hyväksymässä
13688: 5) käsitellä ehdotus kirjaston aukioloajoiksi; eduskunnan arkistotoimen johtosäännössä sekä
13689: sekä toimintayksiköiden arkistosäännöissä.
13690: 6) käsitellä muut kirjaston palvelutoiminnan
13691: kannalta tärkeät asiat. 13 §
13692: Tämä ohjesääntö tulee voimaan päivänä
13693: 10 § tammikuuta 200 l.
13694: Kirjaston hallitus kokoontuu puheenjohtajan
13695: tai tämän estyneenä ollessa varapuheenjohtajan
13696: kutsusta ja on päätösvaltainen viisijäsenisenä.
13697:
13698:
13699:
13700:
13701: 13
13702: PNE 3/2000 vp - Puhemiesneuvosto
13703:
13704:
13705: Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 2000
13706:
13707:
13708:
13709:
13710: Riitta Uosukainen
13711: Eduskunnan puhemies
13712:
13713:
13714:
13715:
13716: Seppo Tiitinen
13717: Eduskunnan pääsihteeri
13718:
13719:
13720:
13721:
13722: 14
13723: PNE 4/2000 vp- Puhemiesneuvosto
13724:
13725:
13726:
13727:
13728: PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS
13729: 4/2000 vp
13730:
13731: Puhemiesneuvoston ehdotus eduskunnan tili-
13732: säännön muuttamisesta
13733:
13734:
13735:
13736:
13737: PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
13738:
13739: Puhemiesneuvosto ehdottaa, että eduskunnan ti- tusvirasto siirtyy eduskunnan virastoksi 1 päivä-
13740: lisääntöön tehdään muutokset, jotka ovat tar- nä tammikuuta 200 1.
13741: peen sen johdosta, että valtiontalouden tarkas- Ehdotetut säädökset on tarkoitettu tulemaan
13742: voimaan 1 päivänä tammikuuta 2001.
13743:
13744:
13745: PERUSTELUT
13746:
13747: Suomen perustuslain 90 §:n 2 momentin mu- kaan tarkemmat määräykset eduskunnan ja val-
13748: kaan valtion taloudenhoidon ja valtion talousar- tiontalouden tarkastusviraston taloudenhoidosta
13749: vion noudattamisen tarkastamista varten edus- ja kirjanpidosta annetaan eduskunnan tilisään-
13750: kunnan yhteydessä on riippumaton valtiontalou- nössä, jollei tarkastusviraston osalta ole lailla
13751: den tarkastusvirasto. Tarkastusviraston asemas- muuta säädetty. Lait 676/2000 ja 678/2000 tule-
13752: ta ja tehtävistä säädetään tarkemmin lailla. vat voimaan 1 päivänä tammikuuta 2001.
13753: Valtiontalouden tarkastusvirastosta 14. heinä- Puhemiesneuvosto ehdottaa, että eduskunnan
13754: kuuta 2000 annetun lain (676/2000) 1 §:n 1 mo- tilisäännön 2, 5, 12 ja 19 §:iin otetaan valtionta-
13755: mentin mukaan eduskunnan yhteydessä on val- louden tarkastusvirastoa koskevat tarpeelliset
13756: tiontalouden tarkastusvirasto. Samana päivänä määräykset. Tilisäännön 2 §:stä ilmenisi, että
13757: muutetun valtion talousarviosta annetun lain valtiontalouden tarkastusvirasto on eduskun-
13758: 25 §:n (678/2000) mukaan valtion talousarvios- taan kuuluva virasto, 5 §:stä, että valtiontalou-
13759: ta annetun lain säännöksiä on soveltuvin osin den tarkastusvirasto antaa ehdotuksensa talous-
13760: noudatettava myös eduskunnan ja valtiontalou- arvion määrärahoista kansliatoimikunnalle, ja
13761: den tarkastusviraston taloudenhoidossa. Arvio- 12 §:stä, että valtiontalouden tarkastusvirasto on
13762: määrärahan ylittämisestä päättää niiden määrä- itsenäinen tilivirasto, joka vastaa taloudestaan
13763: rahojen osalta eduskunnan kansliatoimikunta, siten kuin viraston taloussäännössä määrätään,
13764: joka myöntää myös 19 §:n 1 momentissa (tulo- ja 19 §:stä, että eduskunnan tilintarkastajat tar-
13765: rästit ja menorästit sekä eräiden menojen koh- kastavat myös valtiontalouden tarkastusviraston
13766: dentaminen) ja 20 §:ssä (edellisille vuosille kuu- tilit ja hallinnon. Samalla poistettaisiin 15 §:ssä
13767: luvien menojen maksaminen kuluvan vuoden olevista tilien nimistä vanhentuneet postisiirto-
13768: määrärahasta) tarkoitetut luvat. Valtion talous- alut
13769: arviosta annetun lain 25 §:n 2 momentin mu-
13770:
13771: Versio 2.1
13772: PNE 4/2000 vp - Puhemiesneuvosto
13773:
13774:
13775: Tilintarkastajien valintaa koskevat säännök- kunnan tiliohjesääntöön otetaan määräys, jonka
13776: set ovat nykyisin eduskunnan työjärjestyksen mukaan eduskunnan baslian hallinto-osaston
13777: (40/2000) 14 §:ssä. Sen 1 momentin mukaan tilitoimisto vastaa edu, Kuntaryhmille ryhmä-
13778: eduskunta valitsee keskuudestaan kolme tilintar- kanslioita varten maksamiensa käyttövarojen
13779: kastajaa ja heille kullekin henkilökohtaisen va- valvonnasta. Valvonta toteutuisi ensisijaisesti
13780: rajäsenen. Eduskunnan valitsemat tilintarkasta- siten, että tilitoimisto pyytäisi eduskuntaryhmil-
13781: jat valitsevat neljännen tilintarkastajan ja hänen tä niiden tilinpäätökset, jotka senjohdosta tulisi-
13782: varajäsenensä siten kuin eduskunnan tilisään- vat julkisiksi asiakirjoiksi. Tarvittaessa tilitoi-
13783: nössä tarkemmin säädetään. Pykälän 2 momen- misto voisi saada tilinpäätöstä tarkemmankin
13784: tin mukaan eduskunnan tilintarkastajien tehtävä- selvityksen ryhmäkansliamäärärahan käytöstä ja
13785: nä on tarkastaa eduskunnan tilit ja hallinto. Ti- antaa myös ohjeita vastaisen varalle.
13786: lintarkastajat antavat vuosittain eduskunnalle ti-
13787: lintar kas tuskertomuksen. Asian valmistelu
13788: Tilisäännön 19 §:ssä säädettäisiin neljännen Puhemiesneuvoston ehdotus perustuu kanslia-
13789: tilintarkastajan ja hänen varajäsenensä kelpoi-
13790: toimikunnan 23 päivänä marraskuuta 2000 teke-
13791: suusehdoksi julkishallinnon ja -talouden tilintar-
13792: mään aloitteeseen eduskunnan tilisäännön muut-
13793: kastajan (JHTT) tai Keskuskauppakamarin hy- tamisesta. Ehdotus on valmisteltu virkatyönä
13794: väksymän tilintarkastajan (KHT) tutkinto. Li-
13795: eduskunnan kanslian hallinto-osastossa. Ehdo-
13796: säksi säännöksessä tarkennettaisiin käsite edus- tus tilisäännön muuttamisesta on ollut esillä li-
13797: kunnan tilit ja hallinto koskemaan valtion kirjan- säksi puhemiesneuvoston 16 päivänä helmikuu-
13798: pitoon kuuluvaa osaa eduskunnan pääluokan ta 1999 asettamassa, valtiontalouden tarkastus-
13799: menoista säätämällä, että tarkastus kohdistuu
13800: viraston asemaa ja tehtäviä koskevaa lainsää-
13801: eduskunnan ja sen virastojen tileihin ja hallin-
13802: däntöä valmistelleessa toimikunnassa.
13803: toon. Valtion talousarviossa olevan eduskunnan
13804: pääluokan menoista tarkastuksen kohteena olisi
13805: siten kansanedustajista aiheutuvat menot, edus- Voimaantulo
13806: kunnan virastojen menot ja käyttövarat eduskun- Säännökset ehdotetaan tuleviksi voimaan 1 päi-
13807: taryhmille ryhmäkanslioita varten siltä osin, että vänä tammikuuta 2001.
13808: varat on maksettu talousarvion perusteiden mu-
13809: kaisesti. Säännöksestä ilmenisi siten nykyistä Edellä esitetyn perusteella puhemiesneuvosto,
13810: selkeämmin, että eduskunnan tilintarkastajien viitaten eduskunnan työjärjestyksen (40/2000)
13811: toimivalta ja vastuu ei ulotu eduskunnan tili- 6 §:n 1 momentin 8 kohdan säännöksiin, kun-
13812: säännön perusteella eduskuntaryl:unien tilien tar- nioittaen ehdottaa,
13813: kastamiseen.
13814: Eduskuntaryhmien tilejä tarkastavat ryhmien että eduskunnan tilisääntöön tehtäisiin
13815: itsensä valitsemat tilintarkastajat. Lisäksi edus- seuraavat muutokset:
13816:
13817:
13818:
13819: Eduskunnan päätös
13820: eduskunnan tilisäännön muuttamisesta
13821:
13822: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
13823: muutetaan 27 päivänä toukokuuta 1988 hyväksytyn eduskunnan tilisäännön (460/1988) 2, 5 ja
13824: 15 § sekä 19 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat 2 ja 5 § eduskunnan päätöksessä 723/2000, 15 §
13825: osaksi eduskunnan päätöksessä 117511997 ja 19 §:n 1 momentti eduskunnan päätöksessä 344/1995,
13826: sekä
13827:
13828: 2
13829: PNE 4/2000 vp - Puhemiesneuvosto
13830:
13831:
13832: lisätään 12 §:ään, sellaisena kuin se on eduskunnan päätöksessä 75311996, uusi 2 momentti seu-
13833: raavasti:
13834:
13835:
13836: 2§ kaan kuin siitä tiliohjesäännössä määrätään. Tu-
13837: Eduskuntaan kuuluvia virastoja ovat edus- lotili tyhjennetään valtion yleiselle tulotilille.
13838: kunnan kanslia, valtiontilintarkastajain kanslia, Menotilille toimitetaan tarvittava kate valtion
13839: eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia ja val- yleiseltä menotililtä.
13840: tiontalouden tarkastusvirasto. Eduskunnan hallintojohtaja hyväksyy tilin-
13841: käyttäjät.
13842: 5§
13843: Eduskunnan virastot antavat vuosittain perus- 19 §
13844: tellut ehdotuksensa tarvittavista määrärahoista Eduskunnan työjärjestyksen (40/2000) 14 §:n
13845: kansliatoimikunnalle. mukaisesti valittavan neljännen tilintarkastajan
13846: ja hänen varajäsenensä kelpoisuusehtona vaadi-
13847: 12 § taan julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajan
13848: (JHTT) tutkinto tai Keskuskauppakamarin hy-
13849: Valtiontalouden tarkastusvirasto hoitaa talou- väksymän tilintarkastajan (KHT) tutkinto. Tilin-
13850: tensa tilivirastona siten kuin viraston taloussään- tarkastajien tehtävänä on tarkastaa eduskunnan
13851: nössä määrätään. ja sen virastojen tilit ja hallinto.
13852:
13853: 15 §
13854: Eduskunnalla on maksuliikettään varten tulo- Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammi-
13855: tili ja menotili sekä muita pankkitilejä sen mu- kuuta 2001.
13856:
13857:
13858:
13859:
13860: Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2000
13861:
13862:
13863:
13864:
13865: Riitta Uosukainen
13866: Eduskunnan puhemies
13867:
13868:
13869:
13870:
13871: Seppo Tiitinen
13872: Eduskunnan pääsihteeri
13873:
13874:
13875:
13876: 3
13877: 2000vp
13878:
13879:
13880:
13881:
13882: Hallituksen kirjelmä Eduskunnalle hallituksen esityk-
13883: sen (113/2000) peruuttamisesta
13884:
13885:
13886:
13887:
13888: Eduskunnalle 15 päivänä syyskuuta 2000 annetun lain 3 §:n muuttamisesta pernute-
13889: annettu hallituksen esitys n:o 113/2000 vp taan.
13890: laiksi korkeakoululaitoksen kehittämisestä
13891:
13892: Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 2000
13893:
13894:
13895: Tasavallan Presidentti
13896:
13897:
13898:
13899:
13900: TARJA HALONEN
13901:
13902:
13903:
13904:
13905: Ministeri Sinikka Mönkäre
13906:
13907:
13908:
13909:
13910: 209386U
13911: VNS 112000 vp
13912:
13913:
13914:
13915:
13916: Suomen lähtökohdat ja tavoitteet
13917: Euroopan unionin vuoden 2000
13918: hallitusten välisessä konferenssissa
13919:
13920:
13921:
13922:
13923: Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle
13924: 2.2.2000
13925: 2
13926:
13927:
13928:
13929:
13930: SISÄLLYSLUETTELO
13931:
13932:
13933: JOHDANTO 3
13934: VUODEN 2000 HALLITUSTEN VÄLISEN KONFERENSSIN
13935: TAUSTA JA VALMISTELUT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3
13936: SUOMEN LÄHTÖKOHDAT
13937: HALLITUSTEN VÄLISESSÄ KONFERENSSISSA . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5
13938: OSA YKSI: KÖLNIN JA HELSINGIN EUROOPPA-NEUVOSTON
13939: VUODEN 2000 HALLITUSTEN VÄLISELLE KONFERENSSILLE
13940: ESITTÄMÄT AIHEET . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5
13941:
13942: 1. Komission koko ja kokoonpano .................................... 6
13943: 2. Äänten painottaminen neuvostossa .................................. 6
13944: 3. Määräenemmistöpäätöksenteon käyttöalan mahdollinen laajentaminen 7
13945:
13946: 4. Muita tarvittavia perussopimusten muutoksia, jotka liittyvät edellä mainittuihin
13947: kysymyksiin ja Amsterdamin sopimuksen täytäntöönpanoon . . . . . . . . . . . . . . . . 8
13948: 4.1. Komission jäsenten vastuu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8
13949: 4.2. Euroopan parlamentti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9
13950: 4.3. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin ja yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen
13951: tuomioistuin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9
13952: 4.4. Muut toimielimet ja neuvoa-antavat elimet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10
13953: - Tilintarkastustuomioistuin
13954: - Talous- ja sosiaalikomitea
13955: - Alueiden komitea
13956: OSA KAKSI: MUITA ESIIN TULLEITA INSTITUTIONAALISIA KYSYMYKSIÄ 11
13957: 5. Hallitusten välisen konferenssin kanssa rinnakkaiset, mutta erilliset prosessit . . . . . 11
13958: 5.1. Euroopan unionin yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka . . . . . . . . . . . 11
13959: 5.2. Ehdotus unionin perusoikeuskirjaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11
13960: 6. Muita uudistusehdotuksia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12
13961: 6.1. Joustavuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12
13962: 6.2. Perussopimusten uudelleenjärjestely . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13
13963: HALLITUSTEN VÄLISEN KONFERENSSIN KÄYTÄNNÖN
13964: JÄRJESTELYT JA JATKOVALMISTELUT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13
13965: 3
13966:
13967: JOHDANTO VUODEN 2000 HALLITUSTEN
13968: VÄLISEN KONFERENSSIN TAUSTA JA
13969: Tässä valtiopäiväjärjestyksen 54 g §:n mu- VALMISTELUT
13970: kaisessa valtioneuvoston selonteossa esitel-
13971: lään Suomen hallituksen lähtökohdat ja ta- Edellisessä, vuoden 1996 HVK: ssa, joka
13972: voitteet Brysselissä 14.-15.2. 2000 yleisten johti Amsterdamin sopimuksen allekirjoitta-
13973: asiain neuvoston yhteydessä avattavassa Eu- miseen, institutionaaliset kysymykset olivat
13974: roopan unionin jäsenvaltioiden hallitusten keskeisellä sijalla. Konferenssia pidettiin
13975: välisessä konferenssissa (jäljempänä "HVK", hyvänä mahdollisuutena mukauttaa unionin
13976: "HVK 2000"). toimielinrakenteita ja tehostaa päätöksente-
13977: Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta edellytti komenettelyjä siten, että unioni kykenisi pa-
13978: suurelle valiokunnalle osoittamassaan lau- remmin vastaanottamaan uusia jäsenvaltioita.
13979: sunnossa 15.10.1999 (UaVL 1011999 vp), Amsterdamin sopimuksella laajennettiin
13980: että valtioneuvosto antaa eduskunnalle hy- muun muassa määräenemmistöpäätöksenteon
13981: vissä ajoin ennen konferenssin alkua selonte- käyttöalaa neuvostossa, vahvistettiin komis-
13982: on, jossa käydään läpi konferenssin asialis- sion puheenjohtajan asemaa, vahvistettiin
13983: talla olevat kysymykset sekä valtioneuvoston Euroopan parlamentin toimivaltaa ja asetet-
13984: kannat niihin. Suuri valiokunta yhtyi ulko- tiin sen jäsenmäärälle katto.
13985: asiainvaliokunnan lausunnossa olevaan kan- Vaikeimpia institutionaalisia kysymyksiä
13986: taan (26/1999 vp 22.10.1999). eli komission kokoa ja kokoonpanoa sekä
13987: Euroopan unionin (EU) perustana olevien äänten painottamista neuvostossa ei kuiten-
13988: sopimusten tarkistamisen edellytyksenä on kaan onnistuttu ratkaisemaan. Tällöin pää-
13989: hallitusten välisen konferenssin koollekutsu- dyttiin ratkaisuun, joka salli laajentumisneu-
13990: minen. Hallitusten välisen konferenssin jär- vottelujen aloittamisen. Euroopan unionin,
13991: jestämisestä määrätään unionisopimuksen 48 Euroopan yhteisön, Euroopan hiili- ja te-
13992: artiklassa. Ennen hallitusten välisen konfe- räsyhteisön sekä Euroopan atomienergiayh-
13993: renssin aloittamista neuvosto kuulee artiklas- teisön perustamissopimuksiin liitetyn pöytä-
13994: sa esitetyn mukaan Euroopan parlamenttia ja kirjan nro 11 mukaisesti ratkaisematta jää-
13995: tarvittaessa komissiota. Neuvoston antaman neisiin kysymyksiin päätettiin palata unionin
13996: myönteisen lausunnon jälkeen neuvoston laajentumisen edetessä. Pöytäkirjan 1 artik-
13997: puheenjohtaja kutsuu konferenssin koolle lassa todetaan, että unionin ensimmäisen
13998: hyväksymään yhteisellä sopimuksella perus- laajentumisen voimaantulopäivänä komis-
13999: sopimuksiin tehtävät muutokset. Muutokset siossa on kansalainen kustakin jäsenvaltiosta
14000: tulevat voimaan, kun kaikki jäsenvaltiot ovat edellyttäen, että ääntenpainotusjärjestelmää
14001: ratifioineet ne valtiosääntönsä asettamien neuvostossa on muutettu kaikkien jäsenvalti-
14002: vaatimusten mukaisesti. oiden hyväksyttävissä olevalla tavalla. Pöy-
14003: EHTY-sopimus päättyy 31.7.2002. Tämän täkirjan 2 artiklan mukaan uusi hallitusten
14004: jälkeen päätöksenteko hiili- ja terässektoreil- välinen konferenssi kutsutaan koolle vähin-
14005: la siirtyy EY-sopimuksen päätöksenteko- tään vuotta ennen kuin unionin jäsenvaltioi-
14006: menettelyjen alaisuuteen. den määrä ylittää kaksikymmentä tarkastele-
14007: Helsingin Eurooppa-neuvoston (10.-11.12. maan perusteellisesti toimielinten kokoonpa-
14008: 1999) jälkeen 14.12.1999 Suomi puheenjoh- noa ja toimintaa koskevia perussopimuksen
14009: tajavaltiona osoitti neuvoston pääsihteerille määräyksiä. Italia, Ranska ja Belgia antoivat
14010: kirjeen, jossa esitettiin perussopimusten kyseistä pöytäkirjaa koskevan julistuksen,
14011: muuttamista. Neuvosto päätti 48 artiklan jossa laajentumisneuvotteluiden päättäminen
14012: mukaisesti 16.-17.12.1999 kuulla Euroopan kytketään määräenemmistöpäätöksenteon
14013: parlamenttia ja komissiota, jotta neuvosto käytön merkittävään laajentamiseen. Pää-
14014: voisi antaa myönteisen lausunnon hallitusten tösasiakirjaan liitetyssä konferenssin hyväk-
14015: välisen konferenssin järjestämisestä. Neuvos- symässä julistuksessa todettiin myös: "Yksi-
14016: ton annettua myönteisen lausunnon puheen- mielisyys vallitsee siitä, että 29 päivänä
14017: johtajavaltio Portugali voi kutsua konferens- maaliskuuta 1994 tehdyn neuvoston päätök-
14018: sin koolle. sen ("Ioanninan välitysratkaisu") soveltamis-
14019: ta jatketaan edelleen, kunnes ensimmäinen
14020: laajentuminen tulee voimaan, ja että kysei-
14021: seen päivämäärään mennessä löydetään rat-
14022: kaisu Espanjan erityistapaukseen."
14023: 4
14024:
14025: Tilanne on sittemmin muuttunut. Unionin HVK-selvityksessä katsottiin komission jä-
14026: laajentumisprosessi on edennyt ennalta arvi- senten vastuu, Euroopan parlamentin paikka-
14027: oitua nopeammin, ja laajentumisen etenemi- jako ja yhteispäätösmenettely, EY:n tuomio-
14028: nen on selkiytynyt. Neuvotteluissa ensim- istuimen ja ensimmäisen oikeusasteen tuo-
14029: mäisten kuuden hakijavaltion kanssa on mioistuimen toiminnan tehostaminen sekä
14030: päästy hyvään alkuun ja neuvottelut seuraa- mahdollisesti muutokset myös muissa toi-
14031: vien kuuden valtion kanssa aloitetaan ke- mielimissä, erityisesti tilintarkastustuomiois-
14032: väällä 2000. Nykyisessä tilanteessa on tar- tuimessa. HVK-selvityksen mukaan tähän
14033: koituksenmukaista pyrkiä sellaisiin ratkaisui- asiakokonaisuuteen kuuluvat kysymykset
14034: hin, jotka kattavat näköpiirissä olevat laajen- tulisi ratkaista vuoden 2000 loppuun men-
14035: tumiset. nessä hallitusten välisessä konferenssissa.
14036: Euroopan unionin toimielinten tehokkaan HVK-selvityksen toisessa osassa käsiteltiin
14037: toiminnan varmistamiseksi unionin laajentu- valmisteluissa esiin tulleita muita institutio-
14038: misen jälkeen Eurooppa-neuvosto vahvisti naalisia kysymyksiä, joita ei kuitenkaan eh-
14039: Kölnissä 3.-4.6.1999 aikomuksen kutsua dotettu otettaviksi HVK:n asialistalle, jotta
14040: vuoden 2000 alussa koolle jäsenvaltioiden neuvottelut saataisiin päätökseen Kölnin Eu-
14041: hallitusten edustajien konferenssin. Euroop- rooppa-neuvoston asettamassa aikataulussa.
14042: pa-neuvoston päätelmien mukaan konferens- Näihin kuuluvat HVK:n kanssa rinnakkaiset,
14043: sin tarkoituksena on ratkaista laajentumisen mutta erilliset prosessit - Euroopan unionin
14044: edellyttämät Amsterdamissa avoimiksi jää- yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka
14045: neet institutionaaliset kysymykset. ja ehdotus Euroopan unionin perusoikeuskir-
14046: Kölnin päätelmien mukaisesti puheenjohta- jaksi. Turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa ei
14047: javaltio Suomi laati itsenäisesti Helsingin suljettu kokonaan pois asialistalta, vaan kat-
14048: Eurooppa-neuvostolle kattavan selvityksen sottiin, että kysymys saattaisi mahdollisesti
14049: Uäljempänä "HVK-selvitys") tarkasteltaviksi tulla tarkasteltavaksi HVK:n myöhemmässä
14050: tulevista institutionaalisista kysymyksistä vaiheessa. Perusoikeuskirjan osalta todettiin,
14051: ratkaisuvaihtoehtojen selvittämiseksi ja arvi- että sen jälkeen kun perusoikeuskirja on saa-
14052: oimiseksi. Puheenjohtajavaltion tuli ottaa tu valmiiksi, harkitaan, olisiko se sisällytet-
14053: huomioon jäsenvaltioiden, komission ja Eu- tävä perussopimuksiin ja miten se olisi teh-
14054: roopan parlamentin tekemät ehdotukset. tävä. Lisäksi toisessa osassa kuvattiin muita
14055: Suomi valmisteli HVK-selvityksen Kölnin valmisteluissa esille tulleita uudistusehdotuk-
14056: päätelmissä annetun toimeksiannon pohjalta. sia eli joustavuutta ja perussopimusten uu-
14057: Kyseessä oli puheenjohtajavaltion vastuulla delleenjärjestelyä. HVK-selvityksessä todet-
14058: oleva selvitys, joka perustui keskusteluihin tiin, että joustavuutta ei haluta käsiteltäväksi
14059: jäsenvaltioiden, Euroopan parlamentin ja hallitusten välisessä konferenssissa. Perusso-
14060: komission kanssa. Selvitystä ei käsitelty Co- pimusten uudelleenjärjestelyn käsittelyä kon-
14061: reperissa eikä yleisten asiain neuvostossa ferenssissa ei juuri kannatettu.
14062: vaan se jaettiin jäsenvaltioille 7.12.1999 juu- Helsingin Eurooppa-neuvosto toivotti pää-
14063: ri ennen Helsingin Eurooppa-neuvostoa. telmissään tervetulleeksi puheenjohtajavalti-
14064: HVK-selvitys (13636/99 POLGEN 4) vastasi on HVK-selvityksen. Päätelmien mukaisesti
14065: pitkälle jäsenvaltioiden enemmistön kantoja. konferenssin olisi saatettava työskentelynsä
14066: Selvitys toimitettiin eduskunnan suurelle päätökseen ja sovittava tarvittavista perusso-
14067: valiokunnalle 8.12.1999 (E 3211999 vp). pimusten muutoksista joulukuuhun 2000
14068: HVK-selvitys jakautui kahteen osaan. En- mennessä. Päätelmiin kirjattiin, että konfe-
14069: simmäisessä osassa esiteltiin sellaiset kysy- renssissa tarkastellaan Kölnin Eurooppa-neu-
14070: mykset, joita valmistelujen pohjalta katsot- voston päätelmien mukaisesti ja puheenjoh-
14071: tiin mahdolliseksi ehdottaa HVK-neuvottelu- tajavaltion HVK-selvityksen valossa komis-
14072: jen asialistalle. Näitä ovat Kölnin Euroop- sion kokoa ja kokoonpanoa, äänten painotta-
14073: pa-neuvoston päätelmissä selkeästi mainitut mista neuvostossa ja määräenemmistöpäätös-
14074: kysymykset eli komission koko ja kokoon- ten käyttöalan mahdollista laajentamista neu-
14075: pano, ääntenpainotus neuvostossa, määrä- vostossa sekä muita perustamissopimuksiin
14076: enemmistöpäätösten käyttöalan mahdollinen tarvittavia muutoksia, jotka liittyvät unionin
14077: laajentaminen, sekä muut tarvittavat muutok- toimielimiin edellä mainittujen asioiden yh-
14078: set, jotka liittyvät edellä mainittuihin kysy- teydessä ja pantaessa täytäntöön Amsterda-
14079: myksiin ja Amsterdamin sopimuksen täytän- min sopimusta. Päätelmien mukaan seuraava
14080: töönpanoon. Tällaisiksi liitännäisiksi asioiksi puheenjohtajavaltio Portugali antaa Euroop-
14081: 5
14082:
14083: pa-neuvostolle selvityksen konferenssin nanotot vuoden 2000 HVK: ssa esille tuleviin
14084: etenemisestä ja voi ehdottaa asioita lisättä- kysymyksiin esitellään jäljempänä samassa
14085: väksi konferenssin asialistalle. järjestyksessä kuin HVK-selvityksessä.
14086: Pääministeri Lipponen esitteli ennen Hel- HVK-selvityksen mukaan konferenssilla
14087: singin Eurooppa-neuvostoa 3.12.1999 edus- tulisi olla kolme selkeää tavoitetta. Ensinnä-
14088: kunnan suurelle valiokunnalle valtiopäiväjär- kin asialistan tulisi keskittyä laajentumisen
14089: jestyksen 54 a §:n mukaisesti sekä Suomen edellyttämiin välttämättömiin institutionaali-
14090: että puheenjohtajavaltion tavoitteita HVK:n siin uudistuksiin. Tavoitteena tulisi olla kat-
14091: suhteen Helsingin Eurooppa-neuvostossa. tavien ja kestävien institutionaalisten uudis-
14092: Lisäksi 13.12.1999 pääministeri esitteli va- tusten tekeminen, jotta unionin laajentumi-
14093: liokunnalle Eurooppa-neuvostossa saavutet- nen olisi mahdollista, ja unioni voisi vas-
14094: tuja tuloksia. taanottaa kaikki laajentumisprosessissa mu-
14095: kana olevat valtiot. Toiseksi HVK:ssa olisi
14096: SUOMEN LÄHTÖKOHDAT pyrittävä tasapainoiseen ja poliittisesti perus-
14097: HALLITUSTEN VÄLISESSÄ teltavissa olevaan lopputulokseen, jonka jä-
14098: KONFERENSSISSA senvaltioiden kansalaiset ymmärtävät ja hy-
14099: väksyvät. Kolmanneksi HVK:n pitäisi saada
14100: Vuoden 1996 HVK:ssa Suomi katsoi unio- työnsä päätökseen vuoden 2000 loppuun
14101: nin toiminnan kehittämisen ja tehostamisen mennessä, jotta laajentumisprosessi ei vii-
14102: olevan tarpeen, jotta unioni pystyisi vastaa- västyisi. Tavoitteet vastaavat myös hallituk-
14103: maan sekä sisäisiin että ulkoisiin, erityisesti sen tavoitteita tulevassa HVK:ssa.
14104: laajentumisesta aiheutuviin haasteisiin. Suo- Ulkoasiainvaliokunnan lausunnon (U aVL
14105: men lähtökohtana ja tavoitteena (VNS 1011999 vp) mukaan on perusteltua, että
14106: 1/1996 vp) institutionaalisten kysymysten Suomi sekä puheenjohtajavaltiona että pu-
14107: osalta oli, että kysymyksiä oli tarkasteltava heenjohtajuuskauden jälkeen pyrkii rajaa-
14108: kokonaisuutena, arvioiden toimielinten välis- maan HVK:n asialistan niihin kysymyksiin,
14109: tä tasapainoa. Tarkastelussa tuli ottaa huomi- jotka on laajasti katsottu välttämättömiksi
14110: oon kansanvaltaisuuden ja tehokkuuden aset- laajentumisen kannalta. Valiokunta toteaa
14111: tamat vaatimukset sekä erityisesti myös kuitenkin, että tästä huolimatta HVK:ssa
14112: pienten jäsenvaltioiden edut. Suomi korosti tulee varmistaa komission ja neuvoston ohel-
14113: myös tarvetta unionin ja kansalaisten lähen- la muidenkin unionin toimielinten, erityisesti
14114: tämiseen. yhteisöjen tuomioistuimen, toimivuus laajen-
14115: Nämä tavoitteet ovat olleet tärkeitä myös tuneessa unionissa.
14116: Amsterdamin sopimuksen hyväksymisen Suomen lähtökohtana on Helsingin Eu-
14117: jälkeen. Pääministeri Paavo Lipposen II hal- rooppa-neuvoston päätelmien mukainen asia-
14118: lituksen ohjelmassa (15.4.1999) todetaan lista. Mikäli konferenssin asialistaa kuitenkin
14119: seuraavasti: "Hallitus toimii sen puolesta, laajennetaan asioihin, joita ei käsitellä tässä
14120: että unionin päätöksentekoa ja hallintoa ke- selonteossa, valtioneuvosto täydentää selon-
14121: hitetään avoimuuden, vastuullisuuden ja te- tekoa asianmukaisesti.
14122: hokkaan hallintokäytännön periaatteiden mu-
14123: kaisesti. Hallitus tukee Euroopan unionin OSA YKSI: KÖLNIN JA HELSINGIN
14124: vahvistamista kansainvälisenä poliittisena ja EUROOPPA-NEUVOSTON VUODEN
14125: taloudellisena toimijana. Hallituksen tavoit- 2000 HALLITUSTEN VÄLISELLE
14126: teena on unionin institutionaalinen uudista- KONFERENSSILLE ESITTÄMÄT
14127: minen siten, että ratkaisut kestävät myös AIHEET
14128: unionin laajentuessa uusilla jäsenmailla. Hal-
14129: litus on valmis tukemaan määräenemmistö- Institutionaalisia kysymyksiä koskeva lo-
14130: päätöksenteon laajentamista unionin toimin- pullinen ratkaisu tulee olemaan kokonaisrat-
14131: takyvyn varmistamiseksi ja unionin toi- kaisu, jossa kytketään yhteen keskeiset asia-
14132: mielinten välisen tasapainon säilyttämistä kohdat eli komission koko ja kokoonpano,
14133: sekä niiden keskinäisen yhteistyön turvaa- äänten painottaminen neuvostossa sekä mää-
14134: mista". räenemmistöpäätösten käyttöalan laajentami-
14135: Suomen toiminta ja tavoitteenasettelu vuo- nen.
14136: den 1996 HVK:ssa ja hallituksen ohjelma Hallituksen tavoitteena on kokonaisval-
14137: 15.4.1999 muodostavat perustan Suomen tainen ja johdonmukainen pitkän aikavä-
14138: kannoille tulevassa HVK:ssa. Suomen kan- lin ratkaisu. On oleellista, että lopputulos
14139: 6
14140:
14141: on tasapainoinen ja kaikkien jäsenvaltioi- sesti jäsenvaltioiden yhdenvertaisuutta ja
14142: den edut huomioonottava siten, että unio- siten edellyttäisi käsittelyä HVK:ssa.
14143: nin legitimiteetti kaikissa jäsenvaltioissa Lisäksi on esitetty, että komission varapu-
14144: vahvistuu ja päätöksenteko tehostuu. heenjohtajien määrää lisättäisiin nykyisestä
14145: perustamissopimusten sallimasta yhdestä tai
14146: 1. Komission koko ja kokoonpano kahdesta varapuheenjohtajasta. Se, että vara-
14147: puheenjohtajien määrää kasvatettaisiin esi-
14148: Perustamissopimusten mukaan 20-jäseni- merkiksi viiteen tai seitsemään, saattaisi joh-
14149: sessä komissiossa on oltava ainakin yksi taa komission jäsenten tosiasiallisen aseman
14150: kansalainen kustakin jäsenvaltiosta, mutta nykyistä laajempaan eriyttämiseen komission
14151: saman valtion kansalaisuus saa olla enintään sisällä. Varapuheenjohtajien määrän lisää-
14152: kahdella komission jäsenellä. Nykyisessä mistä voidaan kuitenkin perustella sillä, että
14153: komissiossa on kaksi Saksan, Ranskan, Yh- komission puheenjohtajan työtaakka komis-
14154: distyneen kuningaskunnan, Italian ja Espan- sion poliittisessa ohjaamisessa kasvaa laajen-
14155: jan kansalaista. Komission koosta ja ko- tumisen myötä. Varapuheenjohtajista voisi
14156: koonpanosta unionin laajentumista silmällä olla hyötyä myös komission sisäisen koor-
14157: pitäen ei päästy yksimielisyyteen vuoden dinaation tehostamisessa. Vuonna 1993 voi-
14158: 1996 HVK:ssa, vaan asia jätettiin ratkaista- maan tulleella unionisopimuksella varapu-
14159: vaksi laajentumista edeltävässä HVK:ssa. heenjohtajien määrää vähennettiin kuudesta
14160: HVK-valmisteluissa nousi esille kaksi pe- enintään kahteen. Jos osana kokonaisrat-
14161: rusvaihtoehtoa: 1) komissio, jossa on yksi kaisua päätetään lisätä varapuheenjohtajien
14162: kansalainen kustakin jäsenvaltiosta tai 2) määrää, on myös ratkaistava, määrätäänkö
14163: komissio, jossa on vähemmän jäseniä kuin tästä sopimuksessa vai siirretäänkö siitä
14164: jäsenvaltioita. Kollegiota, jossa on yksi kan- päättäminen komissiolle.
14165: salainen kustakin jäsenvaltiosta, pidettiin Hallitus katsoo, että komissiossa tulee
14166: parhaana tapana varmistaa komission legiti- unionin laajentuessa olla yksi kansalainen
14167: miteetti. Sen arvioidaan lisäävän kansalais- kustakin jäsenvaltiosta. Hallituksen näke-
14168: ten unioniin kuulumisen tunnetta sekä var- myksen mukaan komissio voi tässä ko-
14169: mistavan sen, että kaikkien jäsenvaltioiden koonpanossa toimia tehokkaasti kollegio-
14170: tuntemus on edustettuna komissiossa. Perus- na laajentumisten jälkeenkin. Hallitus
14171: teluna komissiolle, jossa olisi vähemmän katsoo myös, että komission jäsenten tu-
14172: jäseniä kuin jäsenvaltioita, on puolestaan lee olla samanarvoisia komission kollegi-
14173: esitetty, että komissio voi näin tehokkaasti aalisessa päätöksenteossa. Tällainen rat-
14174: täyttää tehtävänsä kollegiona. Tämä vaih- kaisu turvaa parhaiten komission legiti-
14175: toehto vaikuttaisi kuitenkin tosiasiassa erityi- miteetin ja jäsenvaltioiden tasavertaisen
14176: sesti pienten jäsenvaltioiden edustukseen aseman.
14177: komissiossa. Hallitus voi tarvittaessa harkita varapu-
14178: Komission jäsenten lukumäärän lisäksi heenjohtajien lukumäärän muuttamista
14179: valmistelevissa keskusteluissa on noussut osana kokonaisvaltaista tasapainoista rat-
14180: esiin komission jäsenten keskinäinen asema. kaisua. Kaikkien komission jäsenten tulee
14181: Voimassa olevien määräysten mukaan ko- olla samanarvoisia päätöksenteossa, riip-
14182: mission jäsenet ovat tasavertaisia päätöksen- pumatta varapuheenjohtajien määrän
14183: teossa. Komissio tekee päätöksensä jäsenten- mahdollisesta lisäämisestä.
14184: sä yksinkertaisella enemmistöllä. Siltä osin
14185: kuin komission työn tehostamista halutaan 2. Äänten painottaminen neuvostossa
14186: toteuttaa sisäisillä uudelleenjärjestelyillä,
14187: kuten tehtäväjaoilla tai työryhmätyöskente- Kullekin neuvoston jäsenelle kuuluvien
14188: lyllä, kyse ei ole HVK:a edellyttävistä kysy- äänten painottamisen tarkoituksena oli alun-
14189: myksistä. Vain sellaiset komission jäsenten perin heijastaa väestön lukumäärää ja suur-
14190: asemaa koskevat muutokset, jotka vaikuttai- ten, keskikokoisten ja pienten jäsenvaltioi-
14191: sivat heidän asemaansa komission päätök- den ryhmittymien välistä tasapainoa. Jokai-
14192: senteossa, vaativat muutosta perustamissopi- sen uuden laajentumisen yhteydessä uusi
14193: muksiin ja siten käsittelyä HVK:ssa. Esimer- jäsenvaltio tai uudet jäsenvaltiot on sijoitettu
14194: kiksi komission jäsenten luokittelu eriarvoi- äänimääräluokkiin samaa periaatetta noudat-
14195: sesti käyttäen kriteereinä nimeävän jäsenval- taen. Nykyinen ääntenpainotusjärjestelmä
14196: tion kokoa tai asukaslukua loukkaisi oleelli- antaa väestömäärältään pienille jäsenvaltioil-
14197: 7
14198:
14199: Ie suhteellisesti enemmän ääniä kuin suuril- Syksyllä 1999 Suomen puheenjohtajaval-
14200: le ... tiona jäsenvaltioiden kanssa käymissä
14201: Aäntenpainotuksessa vaihtoehtoina ovat HVK-keskusteluissa olivat esillä molemmat
14202: olleet esillä äänten uugelleenpainottaminen vaihtoehdot, sekä äänten uudelleenpainotta-
14203: ja kaksoisenemmistö. Aänten uudelleenpai- minen että kaksoisenemmistö. Näistä vaih-
14204: nottamisella neuvostossa tarkoitetaan lähes- toehdoista äänten uudelleenpainottaminen sai
14205: tymistapaa, jonka tavoitteena on jäsenvaltioi- laajemman kannatuksen. Kävi myös ilmi,
14206: den äänimäärää muuttamalla turvata lähinnä että yhteys komission kokoon ja kokoon-
14207: suurten jäsenvaltioiden suhteellinen painoar- panoon tehtävien muutosten sekä neuvoston
14208: vo päätöksenteossa. Kaksoisenemmistö pe- ääntenpainotuksen välillä tunnustettiin sel-
14209: rustuu ajatukseen, jonka mukaan määrä- keästi.
14210: enemmistöpäätös muodostuu yhtäältä jäsen- Puheenjohtajan HVK-selvityksessä tode-
14211: valtioiden äänten määräenemmistöstä ja toi- taan, että äänten uudelleenpainottamiseen
14212: saalta unionin väkilukuun pohjautuvasta tie- perustuvaa ratkaisua voitaisiin helpottaa li-
14213: tyn suuruisesta, erikseen sovittavasta säämällä painotettujen äänten lukumäärää
14214: enemmistöstä. suhteellisesti, jotta ääntenpainotusta voitai-
14215: Amsterdamin sopimukseen liitetyssä toi- siin eriyttää uusien jäsenvaltioiden huomioon
14216: mielimiä koskevassa pöytäkirjassa todetaan, ottamiseksi. Tämä mahdollistaisi uusien jä-
14217: että "unionin ensimmäisen laajentumisen senvaltioiden sijoittamisen entistä tarkemmin
14218: voimaantulopäivänä komissiossa on yksi nykyisten jäsenvaltioiden rinnalle tai väliin
14219: kansalainen kustakin jäsenvaltiosta edellyttä- ääntenpainotusasteikolla.
14220: en, että kyseiseen päivämäärään mennessä Hallitus voi hyväksyä ääntenpainotus-
14221: neuvoston ääntenpainotusta on muutettu järjestelmään muutoksia sillä edellytyk-
14222: kaikkien jäsenvaltioiden hyväksyttävissä ole- sellä, että muissa institutionaalisissa ky-
14223: valla tavalla, joko painottamalla äänet uudel- symyksissä päästään tyydyttäviin tulok-
14224: leen tai ottamalla käyttöön kaksinkertainen siin. Kokonaisratkaisun tulee olla tasapai-
14225: enemmistö, ja siten, että otetaan huomioon noinen ja siinä tulee ottaa huomioon
14226: kaikki asian kannalta merkitykselliset seikat, kaikkien jäsenvaltioiden edut.
14227: erityisesti hyvityksen antaminen niille jäsen- Hallituksen mielestä ääntenpainotuk-
14228: valtioille, jotka luopuvat toisen komission seen on löydettävä yksinkertainen ja sel-
14229: jäsenen nimeämismahdollisuudesta". keä ratkaisu, joka on sovellettavissa laa-
14230: Määräenemmistöön tarvittava äänimäärän jentum isprosessin joka vaiheessa. Hallitus
14231: osuus on säilynyt lähes muuttumattomana eli pitää äänten uudelleenpainottamista sel-
14232: noin 71 prosenttina äänten kokonaismääräs- keämpänäjayksinkertaisempanajärjestel-
14233: tä. HVK-valmisteluissa kävi ilmi, että tule- mänä ja siten selvästi parempana vaih-
14234: vassa HVK:ssa on ehkä pohdittava tarvetta toehtona kuin kaksoisenemmistöä.
14235: muuttaa määräenemmistön äänikynnystä laa- Hallitus katsoo, että määräenemmistö-
14236: jentumisen yhteydessä. päätösten nykyistä äänikynnystä ei ole
14237: Vuoden 1996 HVK:n aikana Suomen pe- tarpeen muuttaa.
14238: ruslähtökohtana oli, että nykyistä ääntenpai-
14239: notusjärjestelmää ei ole tarpeen muuttaa ai- 3. Määräenemmistöpäätöksenteon
14240: nakaan ennen laajentumista (VNS 1/1996 käyttöalan mahdollinen
14241: vp). Vuoden 1996 HVK:n loppuvaiheessa laajentaminen
14242: Suomen hallitus päätyi siihen, että Suomen
14243: kannalta äänten uudelleenpainottaminen olisi Suomen kannan lähtökohtana on pääminis-
14244: kaksoisenemmistöä parempi vaihtoehto. Suo- teri Lipposen hallituksen ohjelma 15.4.1999,
14245: mella oli valmiutta keskustella äänten uudel- jonka mukaan "hallitus on valmis tukemaan
14246: leenpainotuksesta, mikäli kaikilla jäsenvalti- määräenemmistöpäätöksenteon laajentamista
14247: oilla olisi katsottu olevan oikeus komission unionin toimintakyvyn varmistamiseksi".
14248: jäseneen. Kaksoisenemmistöä pidettiin han- HVK-selvityksessä suositellaan määrä-
14249: kalana menettelynä eikä sen läpimenemistä enemmistöpäätöksenteon käyttöalan laajenta-
14250: pidetty mahdollisena. Suomen kannat poh- mista, muun muassa tehokkuuden ja dynaa-
14251: Jautuvat pitkälti edellisen HVK:n aikana esi- misuuden takaamiseksi laajentuneessa
14252: tettyihin kantoihin, koska tilanne ei ole rat- unionissa. Tämä ei kuitenkaan ulottuisi kaik-
14253: kaisevalla tavalla muuttunut vuoden 1996 kiin asioihin, vaan selvityksen mukaan tie-
14254: HVK:a varten laadittujen selvitysten jälkeen. tyistä asioista päätettäisiin edelleen yksimie-
14255: 8
14256:
14257: lisesti. Selvityksessä esitellään asiaryhmiä, sia ja muuta primäärioikeutta, jäsenvalti-
14258: joissa määräenemmistöpäätöksenteon käyttö- oiden erillistä hyväksymistä edellyttäviä
14259: alan laajentaminen olisi ajateltavissa. Määrä- neuvoston päätöksiä, yhteistä toimielin-
14260: enemmistöpäätöksenteon käyttöalan laajenta- järjestelmää, eräitä talousarvion ulkopuo-
14261: miseen liittyy myös keskustelu yhteispäätös- lisia rahoitusjärjestelyjä sekä unionin ja
14262: menettelyn käyttöalan laajentamisesta. jäsenvaltioiden välistä toimivaltaa koske-
14263: HVK:a koskevissa keskusteluissa on nous- vat muutokset. Samoin noudatetaan yksi-
14264: sut esille myös kysymys siitä, että mikäli mielisyysvaatimusta, kun päätetään sisä-
14265: määräenemmistöpäätöksenteon käyttöalaa ei markkinoiden keskeisistä periaatteista
14266: voida riittävästi laajentaa, yksimielisyysvaa- poikkeam isesta, puolustuspolitiikasta
14267: timuksen lieventäminen muulla tavoin saat- (unionisopimuksen V osastossa) sekä
14268: taa olla tarpeellista. yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen
14269: Suomen yleiskanta vuoden 1996 HVK:ssa sekä pakkovallan käyttöön liittyvistä ky-
14270: (valtioneuvoston selvitykset eduskunnalle symyksistä (hallitusten välisessä yhteis-
14271: määräenemmistöpäätösten soveltamisalan työssä oikeudellisesti sitovat instrumentit
14272: laajentamisesta 15.11.1996 ja 16.5.1997) oli unionisopimuksen VI osastossa).
14273: seuraava: " valtioneuvosto suhtautuu Hallitus katsoo, että yhteispäätösmenet-
14274: myönteisesti määräenemmistöpäätösten lisää- tely tulisi ulottaa pääsääntöisesti niihin
14275: miseen nykyistä ääntenpainotusjärjestelmää asiaryhmiin, joissa siirrytåä"n määräenem-
14276: noudattaen ja yhteispäätösmenettelyn sovel- mistöpäätöksentekoon.
14277: tamisalan laajentamiseen". Vuoden 1996 Lähtökohtaisesti talous- ja rahaliittoa
14278: HVK:a varten laadituissa selvityksissä eri koskevia päätöksentekomenettelyjä ei
14279: päätöksentekotapojen piirissä olevat asiat tässä vaiheessa tulisi muuttaa.
14280: käytiin läpi artikloittain.
14281: Hallitus kannattaa määräenemm istöpää-
14282: töksenteon käyttöalan laajentamista, jotta 4. Muita tarvittavia perussopimusten
14283: voitaisiin turvata tehokkuus laajentuvassa muutoksia, jotka liittyvät edellä
14284: unionissa. Tämä voisi tulla kysymykseen mainittuihin kysymyksiin ja
14285: muun muassa Amsterdamin sopimuksen
14286: - läheisesti sisämarkkinoiden toimin- täytäntöönpanoon
14287: taan liittyvissä unionin kansalaisuutta,
14288: henkilöiden vapaata liikkuvuutta, lainsää- 4.1. Komission jäsenten vastuu
14289: däntöjen lähentämistä (verotuksessa erik-
14290: seen selvitettäviltä osin) sekä yhteisöbud- Komission ero kesken toimikautensa
14291: jettia koskevissa kysymyksissä; 16.3.1999 herätti kysymyksen tarpeesta tar-
14292: - moitteettomassa varainhoidossa; kastella komission jäsenten vastuuta tulevas-
14293: - yhteisöpolitiikoissa (teollisuus, kult- sa HVK:ssa.
14294: tuuri ja ympäristö); Komissio on riippuvainen paitsi yhteisöjen
14295: - kauppapolitiikassa (palvelut, aineetlo- tuomioistuimen jälkikäteisestä laillisuusval-
14296: mat oikeudet) sekä vonnasta myös siitä, nauttiiko se parlamentin
14297: - joissakin institutionaalisissa kysy- poliittista luottamusta. Parlamentti voi antaa
14298: myksissä (esimerkiksi tuomioistuimen epäluottamuslauseen vain komissiolle koko-
14299: työjärjestyksen hyväksyminen, menettely naisuudessaan, jolloin komission jäsenten on
14300: komissiolle siirretyn täytäntöönpanoval- yhdessä jätettävä tehtävänsä. Parlamentin
14301: lan käytössä); asemaa suhteessa komissioon on joissakin
14302: - vielä yksimielisyyden piirissä olevis- yhteyksissä ehdotettu vahvistettavaksi siten,
14303: sa asioissa, joissa sovelletaan yhteispää- että epäluottamuslause voisi kohdistua myös
14304: tösmenettelyä (unionin kansalaisten liik- yksittäiseen komission jäseneen.
14305: kumis- ja oleskeluoikeus, siirtotyöläisten Parlamentin mahdollisuus antaa epäluotta-
14306: sosiaaliturva, kulttuuripolitiikan edistä- muslause ainoastaan komissiolle kokonaisuu-
14307: mistoimet). dessaan eikä yksittäisille komission jäsenille
14308: Yksimielisesti tulee jatkossakin päättää on perusteltu erityisesti siksi, että komissio
14309: kysymyksistä, jotka liittyvät unionin pe- tekee päätöksensä kollegiona. Pyrkimykset
14310: rusluonteeseen eivätkä päätöksenteon te- saattaa yksittäiset jäsenet vastuullisiksi Eu-
14311: hostamiseen laajentuneessa unionissa. roopan parlamentille olisi näin ollen torjutta-
14312: Tällaisia kysymyksiä ovat perussopimuk- va.
14313: 9
14314:
14315: Nykyisen komission puheenjohtajan aloit- 4.3. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin ja
14316: taman käytännön mukaan yksittäiset komis- yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen
14317: sion jäsenet ovat tosiasiallisessa vastuussa tuomioistuin
14318: komission puheenjohtajalle. Komission pu-
14319: heenjohtaja on vaatinut kultakin komission Yhteisöjen tuomioistuimessa ja ensimmäi-
14320: jäseneltä sitoumuksen, jonka mukaan jäsen sen oikeusasteen tuomioistuimessa vireille
14321: suostuu eroamaan puheenjohtajan pyynnöstä. saatettujen oikeudenkäyntiasioiden lukumää-
14322: HVK-selvityksessä katsottiin, että tulevassa rä on lisääntynyt jatkuvasti. Tämä on seu-
14323: HVK:ssa olisi harkittava, tulisiko yksittäis- rausta siitä, että yhteisön oikeuden merkitys
14324: ten komission jäsenten tosiasiallinen vastuu on kasvanut Euroopan unionin kansalaisten
14325: komission puheenjohtajalle ilmaista perusta- ja yritysten toiminnassa ja kansallisten tuo-
14326: missopimuksessa. mioistuinten ratkaisutyössä. Tuomioistuinten
14327: Hallitus katsoo, että komission tulee käsiteltäväksi tulevien asioiden määrä kasvaa
14328: olla edelleen vastuussa Euroopan parla- jatkossa myös laajentumisen seurauksena ja
14329: mentille kollegiona. Hallitus suhtautuu siksi, että tuomioistuimille on annettu uusia
14330: torjuvasti yksittäisten jäsenten saattam i- lainkäyttötehtäviä.
14331: seen vastuullisiksi Euroopan parlamentil- Yhteisöjen tuomioistuimen ja ensimmäisen
14332: le. oikeusasteen tuomioistuimen jatkuvasti kas-
14333: Hallitus katsoo, että yksittäisten komis- vava työmäärä voi johtaa siihen, että lailli-
14334: sion jäsenten vastuuta komission puheen- suusvalvonta vaikeutuu. Yhä pidentyvät jut-
14335: johtajalle tulee vahvistaa. Tältä osin voi- tujen käsittelyajat johtavat oikeusturvan hei-
14336: daan tutkia, tulisiko tämä ilmaista perus- kentymiseen.
14337: tam issopim uksessa. Yhteisöjen tuomioistuimet ovat esittäneet,
14338: että HVK:n asialistalle otetaan kolme tuo-
14339: 4.2. Euroopan parlamentti miooistuinta koskevaa ehdotusta; erityinen
14340: virkamiesasioita koskeva järjestelmä, valitus-
14341: Euroopan parlamentin jäsenmäärän raja lupamenettely ja kysymys tuomioistuimen
14342: asetettiin Amsterdamin sopimuksella 700:aan työjärjestyksen vahvistamistavasta. Myös ko-
14343: laajentumista silmällä pitäen. Rajaa pidettiin mission asettaman viisaiden ryhmän välira-
14344: tarpeellisena, koska liian suuri jäsenmäärä portissa 4.11.1999 käsitellään erilaisia toi-
14345: saattaisi heikentää parlamentin toimintaky- mia, joilla voidaan parantaa tuomioistuimen
14346: kyä. Sopimusmuutoksilla ei haluttu vaikuttaa toimintaedellytyksiä puuttumatta kuitenkaan
14347: jäsenvaltioiden mahdollisuuksiin saada yhteisön oikeussuojajärjestelmän keskeisiin
14348: asianmukainen edustus Euroopan parlament- rakenteisiin.
14349: tiin. Suomi kannatti rajan asettamista edel- Yhteisön oikeussuojajärjestelmän toimi-
14350: lyttäen, että jäsenvaltioiden asianmukainen vuuden turvaaminen on keskeinen haaste
14351: edustus voidaan säilyttää. lähitulevaisuudessa. Tämä voi edellyttää
14352: Euroopan parlamentin paikkojen jako 700 myös tuomioistuinjärjestelmää koskevia ra-
14353: jäsenen enimmäismäärän puitteissa saattaa kenteellisia muutoksia. Tämän tyyppisiin
14354: nousta esille tulevassa HVK:ssa. HVK-val- muutoksiin ei kuitenkaan ole valmiutta en-
14355: mistelujen aikana 700 jäsenen ylärajaa ei nen perusteellista valmistelutyötä.
14356: sinänsä asetettu kyseenalaiseksi. HVK:ssa on Sen sijaan on tarpeen ryhtyä nopeasti sel-
14357: ehkä tarkasteltava sitä, miten kunkin jäsen- laisiin yhteisöjen perustamissopimuksen
14358: valtion, myös Suomen, jäsenmäärää Euroo- muutoksia edellyttäviin toimiin, jotka mah-
14359: pan parlamentissa. olisi suht~ellisesti vähen- dollistavat yhteisöjen tuomioistuinmenettelyn
14360: nettävä, kun 700 jäsenen raJa on saavutettu. sopeuttamisen joustavasti kasvaviin juttu-
14361: Lisäksi olisi harkittava, tulisiko sopimukseen määriin. Tähän joustavuuden lisäämiseen
14362: sisällyttää määräyksiä uusien jäsenvaltioiden voidaan pyrkiä mahdollistamaila tiettyjen
14363: liittymisen ja istuvien parlamentin jäsenten tuomioistuiota koskevien, nyt perustamisso-
14364: toimikauden päättymisen välisestä siirtymä- pimuksen muutosta edellyttävien, määräys-
14365: kaudesta. ten muuttaminen neuvoston yksimielisellä
14366: Hallitus kannattaa Euroopan parlamen- päätöksellä (esimerkiksi tuomareiden ja jul-
14367: tin enimmäisjäsenmäärän säilyttämistä kisasiamiesten määrä), luopumalla yksimie-
14368: 700:ssa laajentumisten jälkeenkin. M ah- lisyysvaatimuksesta tuomioistuimen työjär-
14369: dollisuus jäsenvaltioiden asianmukaiseen jestyksen hyväksymismenettelyssä sekä luo-
14370: edustukseen tulee jatkossakin turvata. malla tiettyjen jutturyhmien käsittelyä varten
14371:
14372: 209015R
14373: 10
14374:
14375: joustavampia menettelyjä. olla sama asema kuin nykyisillä jäsenvalti-
14376: Hallitus katsoo, että yhteisöjen tuomio- oilla. Jäsenmäärän nostaminen johtaisi kui-
14377: istuimen ja yhteisöjen ensimmäisen oi- tenkin siihen, että käytännössä tilintarkastus-
14378: keusasteen tuomioistuimen kasvavat jut- tuomioistuimella ei olisi toimivia ja tehok-
14379: tumäärät edellyttävät tuomioistuinten toi- kaita toimintamahdollisuuksia. Tilanteen rat-
14380: mintaedellytysten ja -tapojen joustavaa kaisemiseksi on epävirallisesti esitetty erilai-
14381: kehittämistä. sia ratkaisuja. Kaikilla vaihtoehdoilla on laa-
14382: Hallitus katsoo, että eräät nyt yhteisön jempiakio vaikutuksia muun muassa ko-
14383: perustamissopimuksen muuttamista edel- koonpanoon, nimityksiin, puheenjohtajuu-
14384: lyttävät tuomioistuimia koskevat mää- teen, päätöksentekoon ja ehkä myös tilintar-
14385: räykset voitaisiin jatkossa tehdä neuvos- kastustuomioistuimen ja kansallisten tarkas-
14386: ton yksimielisellä päätöksellä. Yhteisöjen tuselinten välisiin suhteisiin.
14387: tuomioistuimien työjärjestysten hyväksy- Tilintarkastustuom ioistuim essa tulisi
14388: mismenettelyä tulee muuttaa siten, että ne jatkossakin olla yksi kansalainen kustakin
14389: voitaisiin jatkossa hyväksyä neuvoston jäsenvaltiosta. Hallitus pyrkii siihen, että
14390: puolesta määräenemmistöllä, ei kuiten- tilintark as tus tuom iois tuim en toimintatavat
14391: kaan yhteispäätösmenettelyssä. ja organisaatio vastaavat hyvin sen tehtä-
14392: Hallitus katsoo myös, että eräitä kan- viä laajentuneessa unionissa. Tämän
14393: neryhmiä kuten virkamiesjuttuja varten vuoksi on tutkittava erilaisia tilintarkas-
14394: voidaan luoda erityismenettelyjä. Lisäksi tustuomioistuimen päätöksenteon kehittä-
14395: voidaan eräiden kannery hm ien osalta ot- misvaihtoehtoja.
14396: taa käyttöön valituslupajärjestelmä vali-
14397: tettaessa yhteisöjen ensimmäisen oi-
14398: keusasteen tuomioistuimen tuomioista. - Talous- ja sosiaalikomitea
14399: Hallitus katsoo, että kaikissa ratkaisuis-
14400: sa, jotka yhteisöjen tuomioistuinjärjestel- Neuvostoa ja komissiota avustaa neuvoa-
14401: män puitteissa tehdään, on varmistettava, antava talous- ja yhteiskuntaelämän eri alo-
14402: että jäsenvaltioiden yhdenvertaisuus yh- jen edustajista koostuva talous- ja sosiaaliko-
14403: teisön lainkäyttöelinten edessä säilyy. mitea. Komitea kytkettiin Amsterdamin so-
14404: pimuksella jonkin verran aiempaa tiiviimmin
14405: yhteisön toimintaan, jolloin sen oikeutta tul-
14406: la kuulluksi eräisiin kysymyksiin liittyvissä
14407: 4.4. Muut toimielimet ja neuvoa-antavat lainsäädäntötoimissa laajennettiin. Komiteas-
14408: elimet sa on 222 jäsentä, joista 9 on suomalaisia.
14409: Hallitus katsoo, että talous- ja sosiaali-
14410: - Tilintamastustuomioistuin komitean nykyinen asema ja jäsenmäärän
14411: määräytymisen perusteet ovat sopivat
14412: Neuvosto nimittää tilintarkastustuomiois- eikä perustamissopimusten muutoksiin
14413: tuimen 15 jäsentä kuudeksi vuodeksi kerral- ole tarvetta.
14414: laan yksimielisesti ja kuultuaan Euroopan
14415: parlamenttia. Kullakin jäsenvaltiolla on käy-
14416: tännössä oikeus nimetä yksi kansalainen ti- - Alueiden komitea
14417: lintarkastustuomioistuimeen. Tilintarkastus-
14418: tuomioistuin toimii kollegiona. Alueiden komitean hallinnollista itsenäi-
14419: Yleisesti on katsottu, että unionin laajentu- syyttä vahvistettiin, toimivaltaa täsmennettiin
14420: minen vaikeuttaa tilintarkastustuomioistui- ja kuulemisvelvollisuutta laajennettiin Ams-
14421: men toimintamahdollisuuksia nykyisessä terdamin sopimuksella. Komiteassa on 222
14422: kollegiaalisessa organisaatiomuodossa. Käy- jäsentä, joista 9 on suomalaisia.
14423: tännössä jo nyt työskentely ja päätöksenteko Hallitus katsoo, että alueiden komitean
14424: on osoittautunut vaikeaksi kollegion koon nykyinen asema ja jäsenmäärän määräy-
14425: vuoksi. tymisen perusteet ovat sopivat eikä pe-
14426: Tilintarkastustuomioistuimen tuomarien rustamissopimusten muutoksiin ole tar-
14427: nimittämisessä uusilla jäsenvaltioilla tulisi vetta.
14428: 11
14429:
14430: OSA KAKSI: MUITA ESIIN TULLEITA Suomen puheenjohtajuuskauden aikana
14431: INSTITUTIONAALISIA KYSYMYKSIÄ jäsenmaat esittivät eriäviä näkemyksiä siitä,
14432: tarvitaanko uusien rakenteiden perustamisen
14433: 5. Hallitusten välisen konferenssin myötä muutoksia perussopimukseen. Helsin-
14434: kanssa rinnakkaiset, mutta erilliset gin Eurooppa-neuvostossa sovittiin, että
14435: prosessit myös tätä kysymystä tutkitaan Portugalin
14436: puheenjohtajuuskaudella.
14437: 5.1. Euroopan unionin yhteinen Hallitus katsoo, että kriisinhallinnan
14438: turvallisuus- ja puolustuspolitiikka kehittäminen ei automaattisesti edellytä
14439: unionisopimuksen muuttamista. Portuga-
14440: Helsingin Eurooppa-neuvosto päätti kehit- lin puheenjohtajuuskaudella tehtävässä
14441: tää tehokkaampia sotilaallisia ja ei-sotilaalli- selvitystyössä on tutkittava asiaa erityi-
14442: sia voimavaroja ja perustaa uusia rakenteita, sesti päätöksentekovallan delegoinnin
14443: jotta EU voisi vastata kaikista ED-sopimuk- osalta. Jos arviossa päädytään siihen, että
14444: sessa määritellyistä konfliktinesto- ja kriisin- unionisopimuksen muuttaminen on välttä-
14445: hallintatehtävistä eli niin sanotuista Peters- mätöntä, asia voidaan perusteellisesti val-
14446: bergin tehtävistä. misteltuna ottaa HV K:n asialistalle konfe-
14447: Eduskunta käsitteli EU:n yhteistä turvalli- renssin loppuvaiheessa.
14448: suus- ja puolustuspolitiikkaa pääministerin
14449: suullisen tiedonannon pohjalta 25.11.1999 5.2. Ehdotus unionin perusoikeuskhjaksi
14450: sekä syyskauden aikana säännöllisesti ulko-
14451: asiainvaliokunnassa. Kölnin Eurooppa-neuvoston puheenjohta-
14452: Kriisinhallintaan liittyviä pysyviä toimieli- jan päätelmissä todetaan, että Euroopan
14453: miä tulevat olemaan Brysselissä pysyvällä unionin nykyisessä kehitysvaiheessa unionin
14454: pohjalla toimivat poliittinen- ja turvallisuus- tasolla voimassaolevat perusoikeudet olisi
14455: komitea (PSC), sotilaallinen komitea ja soti- koottava perusoikeuskirjaksi ja siten tuotava
14456: lasesikunta. Väliaikaiset PSC ja sotilaallinen näkyvämmin esille.
14457: komitea perustetaan maaliskuussa 2000. Sa- Päätelmien liitteenä olevassa Eurooppa-
14458: maan aikaan neuvoston pääsihteeristöä vah- neuvoston päätöksessä tavoitteeksi asetettiin
14459: vistetaan siirtämällä jäsenvaltioista soti- perusoikeuskirjaluonnoksen valmistuminen
14460: lasasiantuntijoita, jotka muodostavat tulevan ennen joulukuussa vuonna 2000 kokoontu-
14461: sotilasesikunnan ytimen. vaa Eurooppa-neuvostoa, jolloin Eurooppa-
14462: EU:n ja NATOn välillä tehdään jatkotyötä neuvosto esittäisi Euroopan parlamentille ja
14463: keskinäisen neuvonpidon, yhteistyön ja avoi- komissiolle, että ne yhdessä neuvoston kans-
14464: muuden varmistamiseksi. EU:n tarkoituksena sa antaisivat ehdotuksen pohjalta juhlallisesti
14465: on sopia myös periaatteista, jotka koskevat peruskirjan Euroopan unionin perusoikeuk-
14466: unianiin kuulumattomien eurooppalaisten sista. Päätöksessä todetaan myös, että "tä-
14467: NA TOn jäsenmaiden ja muiden eurooppa- män jälkeen on pohdittava, olisiko peruskirja
14468: laisten kumppanien kanssa tehtävää yhteis- sisällytettävä perustamissopimuksiin ja miten
14469: työtä Euroopan unionin johtamassa kriisin- se olisi tarvittaessa tehtävä."
14470: hallinnassa. Näiden kahden tehtävän edistä- Valtioneuvosto katsoi selonteossaan ennen
14471: minen annettiin Portugalin tehtäväksi pu- vuoden 1996 HVK:a (VNS 111996), että
14472: heenjohtajuuskaudellaan. perusoikeuksien suojaa voidaan täydentää
14473: EU:n tarkoituksena on parantaa ja käyttää unionin tasolla esimerkiksi sisällyttämällä
14474: tehokkaammin hyödyksi kriisinhallinnan eräät perusoikeudet unionin perussopimuk-
14475: siviilivoimavaroja. Jäsenvaltioilla ja unionil- siin, laatimalla unionille erityinen perusoi-
14476: la on huomattava määrä kokemusta ja re- keusluettelo tai siten, että Euroopan yhteisö
14477: sursseja useilla siviilikriisinhallinnan aloilla. liittyy Euroopan neuvoston ihmisoikeussopi-
14478: Unionin on kuitenkin vahvistettava resurs- mukseen. Selonteossa todettiin edelleen, että
14479: siensa ja välineittensä nopeaa reagointival- vaihtoehdot eivät sulje toisiaan pois. Selon-
14480: miutta, tehokkuutta ja niiden yhteisvaikutus- teosta antamassaan mietinnössä (U a VM
14481: ta. EU perustaa ei-sotilaallisten kriisinhallin- 711996 vp) eduskunnan ulkoasiainvaliokunta
14482: tavälineiden koordinoimiseksi koordinointi- kiinnitti huomiota suuren valiokunnan ja
14483: järjestelyn sihteeristön yhteyteen. Jatkoval- perustuslakivaliokunnan lausunnoissaan
14484: mistelussa tutkitaan myös siviilikriisinhallin- (SuVL 2/1996 vp ja PeVL 6/1996 vp) osoit-
14485: takomitean perustamista. tamiin ongelmiin, joita unionin oman perus-
14486: 12
14487:
14488: oikeusjärjestelmän kehittämisestä vo1s1 ai- Taustalla on laajentuminen ja ajatus, jonka
14489: heutua. Tämän vuoksi valiokunta päätyi mukaan unionin ei tulisi edetä aina hitaim-
14490: edellyttämään, että Suomi asettaa tavOitteek- man jäsenvaltion mukaan.
14491: seen yhteisön liittymisen Euroopan ihmisoi- Joustavuutta koskevista yleisistä periaat-
14492: keussopimukseen ja tämän edellyttämien teista ja edellytyksistä sekä eräistä toimieli-
14493: perussopimusmuutosten toteuttamisen miä, päätöksentekomenettelyjä ja rahoitusta
14494: HVK:ssa. Tavoite ei kuitenkaan eräiden jä- koskevista kysymyksistä määrätään Amster-
14495: senvaltioiden vastustuksen vuoksi toteutunut damin sopimuksen yleisessä joustavuuslau-
14496: vuoden 1996 HVK: ssa. sekkeessa. Ensimmäisessä (yhteisöasiat) ja
14497: Vaikka unionille ollaan luomassa omaa kolmannessa pilarissa (poliisiyhteistyö ja
14498: perusoikeuskirjaa, yhteisön liittyminen ih- rikosoikeudellinen yhteistyö) on joustavuu-
14499: misoikeussopimukseen ei ole menettänyt den mahdollistavat oikeuttamislausekkeet.
14500: ajankohtaisuuttaan. Ihmisoikeuksien kansain- Toisessa pilarissa (yhteinen ulko- ja turvalli-
14501: välisen valvonnan turvaamiseksi liittyminen suuspolitiikka) ei ole määräyksiä tiiviimmäs-
14502: sopimukseen olisi unionin alueella oleskele- tä yhteistyöstä vaan ainoastaan määräykset
14503: vien henkilöiden kannalta tarpeellista. Liitty- rakentavasta pidättäytymisestä. Joustavuuden
14504: minen olisi tarpeen myös Euroopan ihmisoi- käynnistäminen vaatii jäsenvaltioiden enem-
14505: keustuomioistuimen ja EY:n tuomioistuimen mistöä ja käynnistäruispäätös tehdään määrä-
14506: toimivallanjaon selventämiseksi. Tämän enemmistöllä kuitenkin siten, että jonkin
14507: vuoksi yhteisön liittymistä Euroopan ihmis- jäsenvaltion vedotessa elintärkeään kansalli-
14508: oikeussopimukseen tulisi pitää esillä perusoi- seen etuun asia siirretään Eurooppa-neuvos-
14509: keuskirjan valmistelulle rinnakkaisena pro- toon yksimielisesti päätettäväksi.
14510: sessina. Vuoden 1996 HVK:ssa Suomi kannatti
14511: Hallitus pitää tärkeänä unionin kansa- joustavuutta koskevien määräysten sisällyttä-
14512: laisten ja muiden unionin alueella oleske- mistä unionin perussopimuksiin. Suomi kan-
14513: levien henkilöiden perusoikeussuojan natti lähestymistapaa, jonka mukaan perus-
14514: vahvistamista. Tässä yhteydessä tulisi sopimuksiin sisällytetään yleinen joustavuus-
14515: selvittää myös yhteisön mahdollisuus liit- lauseke, jota täydennetään pilarikohtaisilla
14516: tyä Euroopan ihmisoikeussopimukseen. erityislausekkeilla. Suomi korosti unionin
14517: Hallitus pitää hyvänä jo sovittua me- yhtenäisyyden säilyttämisen tärkeyttä ja kat-
14518: nettelyä, että sen jälkeen kun perusoi- soi, että yhteistyön käynnistämiselle asete-
14519: keuskirja on saatu valmiiksi, harkitaan, taan selkeät edellytykset. Suomi tuki vaih-
14520: olisiko se sisällytettävä perussopimuksiin toehtoa, jonka mukaan neuvosto tekee pää-
14521: ja miten se olisi tehtävä. Lähtökohtaisesti töksen joustavuuden soveltamisesta I ja III
14522: hallitus suhtautuu varauksellisesti perus- pilariin kuuluvilla aloilla määräenemmistöl-
14523: oikeuskirjan sisällyttämiseen perussopi- lä. Suomen ja muiden pienten jäsenvaltioi-
14524: muksiin. den kannalta on tarkoituksenmukaista, että
14525: joustavuutta harjoitetaan valvotusti yhteisesti
14526: 6. Muita uudistusehdotuksia sovittujen sääntöjen puitteissa unionin sisä-
14527: puolella, jolloin se on myös avointa kaikille
14528: 6.1. Joustavuus jäsenvaltioille, jotka täyttävät tietyt kriteerit.
14529: Puheenjohtajan HVK-selvityksessä tode-
14530: Amsterdamin sopimuksen myötä perusso- taan, että keskusteluissa kävi selvästi ilmi,
14531: pimuksiin lisättiin määräykset tiiviimmästä että tätä asiaa ei haluta käsiteltäväksi halli-
14532: yhteistyöstä eli niin sanotusta joustavuudesta tusten välisessä konferenssissa. Helsingin
14533: Uäljempänä "joustavuus"). Joustavuuden tar- Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaan
14534: kempi kirjaaminen perussopimuksiin toi mu- seuraava puheenjohtajavaltio Portugali antaa
14535: kanaan uuden toimintaperiaatteen, jonka mu- Eurooppa-neuvostolle selvityksen konferens-
14536: kaan jäsenvaltioiden ei tarvitse tehdä kaik- sin etenemisestä ja voi ehdottaa asioita lisät-
14537: kea yhdessä. Määräysten mukaan ne jäsen- täväksi konferenssin asialistalle. Portugalin
14538: valtiot, jotka haluavat ja kykenevät, voivat puheenjohtajuuskaudella keskustelu jousta-
14539: tiettyjen edellytysten toteutuessa harjoittaa vuudesta on jatkunut mahdollisena lisäaihee-
14540: tiiviimpää yhteistyötä unionin toiminta-aloil- na HVK:n asialistalle.
14541: la käyttäen hyväksi unionin toimielimiä, me- Hallituksen peruslähtökohta tiiviim-
14542: nettelyjä ja järjestelyjä. Tavoitteena on pitää pään yhteistyöhön eli joustavuuteen ei
14543: joustavuus unionin rakenteiden sisäpuolella. ole muuttunut. Hallitus ei pidä tarpeel-
14544: 13
14545:
14546: lisena Amsterdamin sopimuksen jousta- teenkirjoittamisen yhteydessä voidaan myös
14547: vuusmääräysten perusteellista muuttamis- nostaa esille laajempia periaatteellisia muu-
14548: ta. toshankkeita, kuten esim. perusoikeusluette-
14549: Joustavuuden käyttökynnystä voidaan lon sisällyttäminen sopimukseen. Siltä osin
14550: käsitellä osana määräenemmistöpäätös- kun perussopimukset jaettaisiin kahteen ryh-
14551: kysymystä. mään, keskeiseksi muodostuu kysymys, mitä
14552: määräyksiä voitaisiin muuttaa edellyttämättä
14553: 6.2. Perussopimusten uudelleenjäljestely kansallisten parlamenttien suostumusta.
14554: ED:n perusluonteessa tapahtuisi merkittävä
14555: Historiallisista syistä Euroopan yhteisöillä muutos, jos toimielimet itse voisivat määri-
14556: on kolme erillistä perustaruissopimusta (EH- tellä unionin toimivallan laajuuden. Kysy-
14557: TY 1951, Euratom 1957 ja ETY 1957). Näi- myksellä on myös selkeä valtiosääntöulottu-
14558: den rinnalle tuli vuonna 1992 sopimus Eu- vuus muun muassa eduskunnan aseman osal-
14559: roopan unionista. ta. Käytännössä lienee lisäksi lähes mahdo-
14560: Primäärioikeuden sopimusten yhdistämistä tonta muuttaa säännösten järjestystä muutta-
14561: yhdeksi perussopimukseksi ('peruskirjaksi') matta samalla niiden tulkintaa. Tekninen
14562: on käsitelty useissa eri yhteyksissä. Euroo- ongelma liittyy sopimusten artiklanumeroin-
14563: pan parlamentti esitti vuonna 1984 päätös- uin muuttumiseen.
14564: lauselman muodossa esityksen ED:n perus- Perussopimusten uudelleenjärjestelyä saa-
14565: kirjaksi. Amsterdamin sopimuksen neuvotte- tetaan ehdottaa HVK:n asialistalle. Kyseessä
14566: luita varten parlamentin toimeksiannosta teh- on kuitenkin niin laajamittainen hanke, että
14567: tiin ehdotus perustaruissopimusten yhdistel- sitä lienee mahdotonta toteuttaa HVK:lle
14568: mäksi. Neuvotteluissa oli esillä kolme toi- asetetussa aikataulussa. Hanke edellyttää
14569: menpidettä: vanhentuneiden tai merkityksen- kaikkien jäsenvaltioiden yksimielisyyttä sekä
14570: sä menettäneiden määräysten poistaminen, kansallisia ratifiointeja.
14571: perussopimusten yhdistäminen ja uudelleen- Hallitus ei pidä perusteltuna perusta-
14572: numerointi. Vanhentuneiden tai merkityksen- missopimusten uudelleenjärjestelyä vuo-
14573: sä menettäneiden määräysten poistaminen den 2000 hallitusten välisessä konferens-
14574: toteutettiin kaikkien neljän perussopimuksen sissa.
14575: (EY :n perustamissopimus, EHTY -sopimus,
14576: Euratom-sopimus ja ED-sopimus) osalta.
14577: Dudelleennumerointi toteutettiin EY:n perus- HALLITUSTEN VÄLISEN
14578: taruissopimuksen ja ED-sopimuksen osalta. KONFERENSSIN KÄYTÄNNÖN
14579: Perussopimusten yhdistämistä ei sen sijaan JÄRJESTELYT JA
14580: toteutettu. JATKOVALMISTELUT
14581: Vuoden 2000 HVK:n valmisteluissa sopi-
14582: musten uudelleenjärjestely on jälleen nostet- Helsingin Eurooppa-neuvoston päätelmien
14583: tu esille. Sitä ehdotti komission asettama mukaisesti yleisten asiain neuvoston jäseninä
14584: viisaiden ryhmä lokakuussa 1999 ja tältä toimivilla ministereillä on poliittinen koko-
14585: pohjalta ehdotus on mukana myös komission naisvastuu hallitusten välisestä konferenssis-
14586: 10.11.1999 julkaisemassa HVK-asiakirjassa. ta. Konferenssin valmisteluista huolehtii ryh-
14587: Perusajatuksena olisi jakaa nykyiset sopi- mä, jossa kunkin jäsenvaltion hallituksella
14588: musmääräykset kahteen ryhmään, joista en- on edustaja. Komission edustaja on mukana
14589: simmäiseen kuuluisivat perustavaa laatua sekä poliittisella että valmistelutasolla. Kon-
14590: olevat toimivaltamääräykset ja toiseen muut ferenssin käytännön järjestelyissä avustaa
14591: olennaiset määräykset (mm. alakohtaiset po- neuvoston pääsihteeristö.
14592: litiikat). Edellisiä voitaisiin muuttaa vain Eurooppa-neuvoston päätelmissä Euroopan
14593: nykyisessä perustaruissopimusten muuttamis- parlamentin asemaa HVK:ssa vahvistettiin
14594: menettelyssä. Jälkimmäisten muutos vaatisi jonkin verran edelliseen HVK:iin verrattuna.
14595: neuvoston yksimielisen päätöksen ja parla- Euroopan parlamentti on tiiviisti mukana ja
14596: mentin hyväksynnän. osallistuu konferenssin työskentelyyn. V al-
14597: Hankkeeseen liittyy erilaisia näkökohtia. misteluryhmän kokouksiin voi osallistua
14598: Etuna voidaan pitää ED:n primäärioikeuden kaksi Euroopan parlamentin tarkkailijaa. Ku-
14599: selkeytymistä. Poliittiselta kannalta herää takin HVK:n ministerikokousta edeltää kes-
14600: kysymys siitä, johtaako hanke mahdollisesti kustelu Euroopan parlamentin puhemiehen
14601: ED:n perustuslain laatimiseen. Laajan uudel- kanssa, jota avustaa kaksi Euroopan paria-
14602: 14
14603:
14604: mentin edustajaa. HVK:a käsitteleviä, valti- haiten tuoda mukaan yhteisöprosessiin, sekä
14605: on- tai hallitusten päämiesten tasolla pidettä- informoinoin että päätöksenteon suhteen.
14606: viä kokouksia edeltävät Euroopan parlamen- HVK-neuvottelut käydään puheenjohtaja-
14607: tin puhemiehen kanssa käytävät keskustelut. valtion Portugalin 24.1.2000 yleisten asiain
14608: Hakijamaille annetaan nykyisillä fooru- neuvostossa julkaiseman työohjelman ja ai-
14609: meilla säännöllisesti tietoja neuvottelujen kataulun mukaisesti. HVK-neuvotteluja käy-
14610: edistymisestä ja tilaisuus esittää kantansa dään ministeritasolla kerran kuukaudessa
14611: käsiteltävistä asioista. Neuvottelujen edisty- yleisten asiain neuvoston yhteydessä järjes-
14612: misestä informoidaan myös Euroopan talous- tettävissä HVK -kokouksissa. Ministeritason
14613: alueen valtioita. kokouksia valmisteleva hallitusten edustajien
14614: Hallitusten välinen konferenssi on yksi ryhmä kokoontuu pääsääntöisesti joka toinen
14615: Portugalin painopistealueista sen 1.1.2000 viikko.
14616: alkaneella puheenjohtajuuskaudella. Portuga- Kansallisella tasolla hallitusten välistä kon-
14617: lin puheenJohtajuusohjelmassa todetaan, että ferenssia käsitellään EU-ministerivaliokun-
14618: puheenjohtajavaltio pyrkii varmistamaan, nassa ja tarpeen mukaan hallituksen ulko- ja
14619: että neuvotteluissa edistytään niin nopeasti ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokun-
14620: rakentavasti kuin mahdollista. Tämän tode- nassa. Virkamiestason valmistelut tehdään
14621: taan vaativan kaikilta osapuolilta halua ja institutionaalisessa työryhmässä ja ED-asioi-
14622: avoimuutta löytää tasapainoisia ratkaisuja, den komiteassa. Myös ministereiden eri-
14623: jotka voidaan yhteisesti hyväksyä. Hakija- tyisavustajien ryhmä seuraa HVK-kysymyk-
14624: mailla on tilaisuus esittää näkemyksensä siä. Ministeriöihin ja Ahvenanmaalle on ni-
14625: HVK-asialistan aiheista ja niitä informoidaan metty HVK-yhdyshenkilöt yhteydenpidon
14626: neuvottelujen kulusta. Euroopan parlamentti helpottamiseksi.
14627: on tiiviisti mukana. Puheenjohtaja toteaa Hallitus tiedottaa asianmukaisesti kansalai-
14628: huomioivansa HVK:n aikana eri tahoilta tu- sille ja järjestöille konferenssin valmisteluis-
14629: levat ehdotukset. Portugali haluaa myös ta ja kulusta.
14630: edistää mahdollisimman paljon Euroopan Hallitus pitää eduskunnan säännöllisesti
14631: perusoikeuskirjan laatimista. Lisäksi puheen- informoituna ja kuulee sitä valtiopäiväjärjes-
14632: johtajavaltio kiinnittää huomiota siihen, tyksen mukaisesti vuoden 2000 HVK:n ku-
14633: kuinka kansalliset parlamentit voidaan par- lusta ja siellä tehtävistä päätöksistä.
14634: VNS 2/2000 vp
14635:
14636:
14637:
14638:
14639: Valtioneuvoston selonteko
14640: eduskunnalle valtakunnallisista
14641: alueidenkäyttötavoitteista
14642:
14643:
14644:
14645:
14646: Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 26.5.2000
14647: Kansikuva: Mantsi Rapeli
14648: Taitto: Ainoliisa Miettinen
14649: ISBN 951-731-221-0
14650: Oy Edita Ab, Helsinki 2000
14651: 3
14652:
14653:
14654: Sisältö
14655: Johdanto 5
14656:
14657: 1 Alueidenkäytön nykytila ja kehitysnäkymät 7
14658: 1.1 Yhteiskuntakehitys vaikuttaa alueidenkäyttöön 7
14659: 1.2 Aluerakenne 8
14660: 1.3 Yhdyskuntarakenne 12
14661: 1.4 Elinympäristön laatu 16
14662: 1.5 Maisemat ja kulttuuriympäristöt 19
14663: 1.6 Luonnonarvot 22
14664: 1.7 Luonnon virkistyskäyttö 26
14665: 1.8 Luonnonvarojen kestävä käyttö 29
14666: 1.9 Yhteysverkostot 33
14667: 1.10 Energiahuollon ja erityistoimintojen alueet 37
14668: 1.11 Helsingin seutu 40
14669: 1.12 Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet 42
14670: 2 Tavoitteiden lähtökohdat 45
14671: 2.1 Tavoitteiden oikeusperusta 45
14672: 2.2 Tavoitteiden suhde muuhun lainsäädäntöön 45
14673: 2.3 Tavoitteiden rajaus 46
14674: 2.4 Tavoitteiden merkitys kansainvälisten sopimusten toimeenpanossa 47
14675: 2.5 Tavoitteiden kytkentä Euroopan aluesuunnittelun ja aluekehityksen suuntaviivoihin 48
14676: 3 Alustava ehdotus tavoitteiksi 51
14677: 3.1 Johdanto 51
14678: 3.2 Tavoitteiden oikeusvaikutukset 52
14679: 3.3 Toimiva aluerakenne 53
14680: 3.4 Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 54
14681: 3.5 Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 56
14682: 3.6 Toimivat yhteysverkostot 58
14683: 3.7 Helsingin seudun erityiskysymykset 60
14684: 3.8 Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet 60
14685: 4 Tavoitteiden toteuttamisen edistäminen 62
14686: 4.1 Alueidenkäytön suunnittelu 62
14687: 4.2 Valtion viranomaisten toiminta 63
14688: 4.3 Toteuttamisen seuranta 64
14689: 5 Tavoitteiden valmistelu ja vaikutusten arviointi 66
14690: 5.1 Valmisteluprosessi 66
14691: 5.2 Tavoitteiden vaikutukset 67
14692: Tausta-aineisto
14693:
14694: Alueidenkäytön aiempia tavoitteenasetteluja 74
14695: Kaavoituksen nykytila 77
14696: Alue- ja yhdyskuntarakenteen muutoksista 87
14697: Kansainvälinen yhteistyö aluesuunnittelussa 102
14698: Kansainväliset sopimukset 110
14699: Valtakunnallinen ohjaus muissa maissa 113
14700:
14701:
14702: Tausta-aineisto ei sisällä valtioneuvoston kannanottoja
14703: 4
14704:
14705:
14706:
14707:
14708: - VN
14709: hyväksyy
14710:
14711:
14712:
14713:
14714: -Maakunnan
14715: liitto laatii
14716: ja hyväksyy
14717: - YM vahvistaa
14718:
14719:
14720:
14721:
14722: 1
14723:
14724:
14725: ...................... .....................
14726: 1
14727: 1
14728:
14729:
14730: .··1
14731: 1 1
14732: ···~-············· ... :'
14733:
14734:
14735: ...·.... ..
14736: ••• 1
14737: 1
14738: ..
14739: •••
14740:
14741:
14742: ~
14743: ······~"
14744: •••• 1
14745: .·
14746: .·.· ..····
14747: ./ - Kunta laatii ja hyväksyy
14748: .··.··
14749: .·:.··...... ...... . ........··.· - Kuntayhtymä
14750: laatii ja
14751: hyväksyy
14752: - YM vahvistaa
14753:
14754:
14755:
14756:
14757: - Kunta laatii ja hyväksyy
14758:
14759:
14760: Kuva 1. Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä.
14761: 5
14762:
14763:
14764:
14765: Johdanto
14766: Selonteon tausta ja tarkoitus
14767: Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osamaankäyttö-ja raken-
14768: nuslain ( 132/1999) mukaista alueidenkäytön ohjausjärjestelmää. Lain 22
14769: § :n mukaan valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista päättää valtio-
14770: neuvosto.
14771: Lain perustelujen mukaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoittei-
14772: den merkityksen kannalta on perusteltua, että eduskunta voi keskustella
14773: ja ottaa kantaa niihin kysymyksiin, joita tavoitteet tulisivat koskemaan.
14774: Perustelujen mukaan tarkoituksena on, että eduskunnalle annetaan selon-
14775: teko ennen kuin valtioneuvosto päättää tavoitteista.
14776: Selonteon tarpeellisuudesta on käyty keskusteluja sekä eduskunnan
14777: että valtioneuvoston piirissä. Käytyjen keskustelujenjälkeen eduskunnan
14778: puhemiesneuvosto päätti, että valtioneuvoston tulisi antaa selonteko
14779: eduskunnalle ennen kuin se päättää tavoitteista.
14780: Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista on valmisteltu alustava
14781: ehdotus ympäristöministeriön johdolla. Selonteon tarkoituksena on välit-
14782: tää eduskunnalle tietoa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden pe-
14783: rusteista, merkityksestä ja alustavasta sisällöstä, jotta eduskunta voi
14784: ottaa kantaa tavoitteisiin. Lisäksi selontekoon on koottu taustatietoja
14785: alueidenkäyttöön liittyvistä ja siihen vaikuttavista tekijöistä.
14786: Valtioneuvosto muodostaa lopullisen kantansa ja päättää valtakunnal-
14787: lisista alueiden käyttötavoitteista sen jälkeen, kun selonteko on käsitelty
14788: eduskunnassa.
14789:
14790:
14791: Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet osa
14792: alueidenkäytön ohjausta
14793: Uuden maankäyttö-ja rakennuslain mukaiseen suunnittelujärjestelmään
14794: kuuluvat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maakuntakaava, yleis-
14795: kaava ja asemakaava.
14796: Maakuntakaavalla ratkaistaan alueidenkäytön maakunnalliset kysy-
14797: mykset. Yleis- ja asemakaavoilla ohjataan kunnan alueidenkäyttöä.
14798: Uusi laki lisäsi oleellisesti kuntien päätösvaltaa kaavoituksessa kun-
14799: takaavojen alistamisvelvollisuuden poistuessa. Jälkivalvonnan poistumi-
14800: nen korostaa kaavoituksen ennakko-ohjauksen merkitystä. Uuden lain
14801: toimivuus ja vaikuttavuus edellyttävät ennalta asetettuja valtakunnallisia
14802: alueidenkäyttötavoitteita, jotka ohjaavat alueidenkäyttöä ja alueidenkäy-
14803: tön suunnittelua. Tavoitteiden ensisijaisena tarkoituksena on varmistaa
14804: 6
14805:
14806:
14807: valtakunnallisesti merkittävien asioiden huomioon ottaminen maakuntien
14808: ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Tavoit-
14809: teet antavat kaavoituksen ennakko-ohjaukselle sisällöllisen perustan val-
14810: takunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä.
14811: Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on osaltaan
14812: tukea ja edistäämaankäyttö-ja rakennuslain yleisten tavoitteiden ja laissa
14813: määriteltyjen alueidenkäytön suunnittelun tavoitteiden saavuttamista.
14814: Keskeisimpiä näistä tavoitteista ovat kestävä kehitys ja hyvä elinympä-
14815: ristö.
14816: Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden valmistelussa on nouda-
14817: tettu lain kantavaa ajatusta päätösvallan siirrosta lähelle kansalaisia.
14818: Tavoitteissa tullaan ilmaisemaan valtioneuvoston näkemys valtakunnal-
14819: lisesti merkittävistä alueidenkäytön kysymyksistä, mutta ei oteta kantaa
14820: niiden ratkaisemiseen. Tavoitteet tulevat lain hengen mukaisesti konkre-
14821: tisoitaviksi ja ratkaistaviksi kuntien ja maakuntien suunnittelussa sekä
14822: valtion eri viranomaisten toiminnassa. Tällöin voidaan ottaa huomioon
14823: alueelliset ja paikalliset erityispiirteet ja tarvittava yhteensovittaminen
14824: muiden tavoitteiden kanssa.
14825: 7
14826:
14827:
14828:
14829: 1 Alueidenkäytön nykytila ja
14830: kehitysnäkymät
14831: 1.1 Yhteiskuntakehitys vaikuttaa
14832: alueidenkäyttöön
14833: Yleismaailmalliset kehityskulut heijastuvat
14834: alueidenkäyttöön
14835: Yleismaailmalliset kehityskulut, erityisesti talouden ja ympäristön tilan
14836: muutokset, tuovat uusia haasteita kaikkien valtioiden toimiin. Talous- ja
14837: tuotantojärjestelmien murrokset muuttavat valtioiden ja talousalueiden
14838: toimintatapaa, alueellista rakennetta ja maankäyttöä.
14839: Talouden toiminta ja ympäristön tilan muutokset liittyvät monin tavoin
14840: toisiinsa. Koko maapalloa koskevia ympäristöuhkia on tunnistettu useita.
14841: Maapallon laajuisen ympäristökysymyksen näkyvimpänä haasteena on
14842: ilmastonmuutoksen hallitseminen. Alueidenkäytön valinnoilla voidaan
14843: vaikuttaa taajamien yhdyskuntarakenteeseen ja energiankulutukseen sekä
14844: etenkin rakennusten lämmityksestä ja liikenteestä aiheutuvien päästöjen
14845: määrään. Toinen oleellinen yhteys ilmastonmuutokseen syntyy puistojen
14846: ja viheralueiden sekä laajojen kasvihuonekaasujen nieluina toimivien
14847: metsä- ja suoalueiden kautta. Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen
14848: ja luonnon monipuolisuuden turvaaminen ovat myös alueidenkäyttöön
14849: liittyviä tavoitteita.
14850: Muuttuvassa maailmassa Suomen on Euroopan unioninjäsenvaltiona
14851: turvattava asemansa koko Euroopan ja Itämeren kansojen yhteisössä ja
14852: huolehdittava maakuntien ja kaupunkien kilpailukyvystä. Ympäristön
14853: laadusta huolehtiminen on paitsi ekologinen välttämättömyys niin myös
14854: osa alueiden kilpailukykyä. Viime vuosina ympäristön parantamishank-
14855: keet ovat saaneet laajenevaa huomiota aluepoliittisessa toiminnassa myös
14856: Suomessa EU:n tukipolitiikan myötä.
14857:
14858:
14859: Kansalliset kehityskulut heijastuvat alueidenkäyttöön
14860: Suomessa on vallalla kaksi erillistä mutta yhtäaikaista kehityskulkua.
14861: Yhtäältä aluerakenne keskittyy elinkeinotoimintojen kehityksen ja siitä
14862: seuraavan väestön muuttoliikkeen vuoksi ja toisaalta yhdyskuntarakenne
14863: hajautuu erityisesti kasvavilla seuduilla. Maassamme vielä käynnissä
14864: oleva kaupungistuminen ja sen voimistuminen 1990-luvun laskusuhdan-
14865: teen jälkeen tuo kasvutaajamiin uutta väestöä samanaikaisesti, kun useat
14866: alueet menettävät väestöään.
14867: 8
14868:
14869:
14870: Kasvavissa taajamissa väestön lisäys ja tietoteollisen tuotantotavan mur-
14871: ros muuttavat yhdyskunnan rakennetta. Teolliset toiminnot vetäytyvät
14872: keskustoista ja rakentaminen sijoittuu yhä useammin jo rakennetun yh-
14873: dyskunnan sisään. Suurimmissa kasvutaajamissa alueidenkäytön haastee-
14874: na on rakennettujen alueiden lomaan sijoittuvan rakentamisen ja viher-
14875: alueiden hyvä ja tasapainoinen toteutus. Kasvupaineiden vuoksi ympä-
14876: ristön terveellisyys ja turvallisuus, palvelut, rakentamisen inhimillinen
14877: mittakaava sekä kohtuullinen hintataso vaativat erityistä huomiota. Yh-
14878: dyskuntarakenteen eheyttäminen edellyttää puistojen, viheralueiden ja
14879: luonnonalueiden jäsentynyttä suunnittelua ja kehittämistä sekä kulttuu-
14880: riympäristön huomioon ottamista.
14881: Kaupunkiseuduilla ja pienemmissä kasvutaajamissa, joissa mahdolli-
14882: suutta sisäiseen kasvuun ei ole, ongelmana on kasvun suuntautuminen
14883: yhdyskuntarakennetta hajauttavasti kehävyöhykkeille ja haja-asutuksek-
14884: si lievealueille. Tämä lisää tarpeettomasti liikennetarvetta, kunnallistek-
14885: niikan ja palvelujen kustannuksia sekä energiankulutusta ympäristöhait-
14886: toineen.
14887: Maaseutualueilla rakennemuutosta pyritään hallitsemaan etsimällä
14888: poistuvien elinkeinotoimintojen tilalle korvaavia uusia toimeentulomah-
14889: dollisuuksia. Oleellinen kysymys maaseutualueilla on taajama- ja kylä-
14890: verkoston tukeminen sekä uusien, usein matkailuun ja virkistyskäyttöön
14891: liittyvien elinkeinotoimintojen sijoittuminen tasapainoisesti olemassa
14892: olevaan rakenteeseen nähden. Kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutuk-
14893: sen tulisi olla molempia alueita tukevaa, seudun aluetaloutta vahvistavaa
14894: ja kestävän kehityksen vaatimukset huomioon ottavaa.
14895:
14896:
14897: 1
14898: Käsitteellisesti aluera- 1.2 Aluerakenne 1
14899: kenne sisältää mm. kau-
14900: pungit, muut taajamat, ky- Väestökehitys vaikuttaa aluerakenteeseen
14901: lät ja haja-asutusalueet,
14902: erilaiset liikenteen väylät Kaupungistuminen liittyy maapallonlaajuiseen tuotantotapojen muutok-
14903: ja energiaverkostot, maa-
14904: ja metsätalouden, teolli- seen ja jatkuu yhä Suomessakin. Suomessa ongelmallista on kaupungis-
14905: suuden, palvelujen, ener- tumisen nopeus. Erityisesti itäisen ja pohjoisen Suomen alueiden elin-
14906: giantuotannon ja jätteen- keinotoimintojen työvoimatarve on vähentynyt. Useat tutkimukset selit-
14907: käsittelyn alueet sekä
14908: luonnonresurssien sijain-
14909: tävät syyksi maaseudun elinkeinopohjan muutoksen. Sekä maa- että
14910: nin. Kunkin toiminnan metsätalouden tuotanto ja jatkojalostus ovat koneeliistuneet ja tuotanto-
14911: aluevarauksia tarkastellaan yksiköt suurentuneet ja keskittyneet alueellisesti. Myös teollisuuden ra-
14912: itsenäisenä kokonaisuute-
14913: kennemuutos on ollut nopeaa vaikuttaen teollisuusvaltaisten paikkakun-
14914: na mutta myös suhteessa
14915: muiden toimintojen sijain- tien kehitykseen.
14916: tiin ja tarpeisiin. Aluera- Maassamuutto suuntautuu pääosin etelään ja vahvoille kaupunkiseu-
14917: kennetta pyritään suunnit- duille. Pääkaupunkiseutu sekä Tampereen, Turun ja Oulun seudut ovat
14918: telemaan ensisijaisesti
14919: maakuntakaavoituksen olleet 1990-luvulla kasvualueita. Muita kasvualueita ovat olleet etelä-
14920: avulla. rannikon seudut, Helsingin ja Vaasan välisen linjan seudut sekä Jyväs-
14921: 9
14922:
14923:
14924: kpl
14925: 100
14926: 90
14927: 90 86 Kuntien lukumäärä
14928: 80 kuvaa sitä, miten suu-
14929: 68 68 66 ri määrä kuntia tarvi-
14930: 70
14931: taan, jotta saavutetaan
14932: 60
14933: 80 % kunkin vuoden
14934: 50 kaikkien kuntien yh-
14935: 40 31 teenlasketusta muutto-
14936: 30 25 voitosta. Vuonna
14937: 19
14938: 20 1994 voimaan tullut
14939: 10 kotipaikkalaki selittää
14940: osin muutosta vuoden
14941: 0
14942: 1994 jälkeen.
14943: 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999
14944: vuosi Lähde: Tilastokeskus
14945: Kuva 2. Kuntien lukumäärä, johon keskittyy 80 % kunkin vuoden muutto-
14946: voitosta.
14947:
14948:
14949:
14950: kylän seutu. Muuttotappioalueita eivät ole enää vain maaseutualueet vaan
14951: myös monet taajamat ja kaupungit menettävät väestöäänja elinvoimaan-
14952: sa.
14953: Viime aikoina monien kasvavien alueiden muuttovoitto on painottu-
14954: nut nuoriin työntekijöihin ja opiskeluikäisiin. Työn ja opiskelun ohella
14955: muuton syynä on osaltaan myös kaupunkimaisen elämäntavan arvostuk-
14956: sen nousu. Työn, etätyön tai elämäntapavalinnan pohjalta syntyvä muutto
14957: maaseudulle ei ole pystynyt toimimaan muuton pääsuunnan vastapaino-
14958: na.
14959: Väestön muuttoliikettä ei voida hallita alueidenkäytön suunnittelun
14960: keinoin. Alueidenkäytön suunnitelulla huolehditaan siitä, että yhteiskun-
14961: nan kehityksestä johtuvien kehityskulkujen vaikutukset alueidenkäyttöön
14962: ovat hallittavissa.
14963: Muutto kasvualueille on niin voimakasta, että se aiheuttaa ongelmia
14964: vastaanottavissa kunnissa. Muuttoväestö aiheuttaa aluksi enemmän kus-
14965: tannuspaineita kuin tuo tuloja kunnille. Syntyy ongelmia palvelujen tar-
14966: joamisessa ja asuntotilanne heikkenee. Tämä aiheuttaa painetta rakentaa
14967: asuntoja ympäröiviin kuntiin. Vahvan seudullisen aluerakenteen ohjauk-
14968: sen puuttuessa reuna-alueille syntyy hallitsematonta hajarakentamista.
14969: Yhdyskuntarakenne hajoaa ja kaupungistumisen mahdollistama alueta-
14970: louden kasvu hukkuu kasvaneisiin infrastruktuurin, palvelujen ja liiken-
14971: teen kustannuksiin.
14972: Kasvualueiden kehitystä voidaan hallita ohjaamalla nopea kasvu
14973: lievealueiden sijasta niitä ympäröiville liikenteellisesti edulliselle vyö-
14974: hykkeille ja taajamiin. Tämän vuoksi tarvitaan näkemys aluerakenteel-
14975: 10
14976:
14977:
14978: lisista kehitysvyöhykkeistä ja niiden tavoitteellisesta taajamaverkostosta.
14979: Lisäksi tarvitaan näkemys maaseudun ja kaupunkien vuorovaikutussuh-
14980: teesta ja kylärakenteen tukemisesta.
14981:
14982:
14983: Kehittämisvyöhykkeissä ja kaupunkiverkostoissa on
14984: potentiaalia
14985:
14986: Aluerakenteellisilla kehittämisvyöhykkeillä tarkoitetaan yhteisiä piirtei-
14987: tä omaavia alueellisia kokonaisuuksia, joilla tunnistetaan yhteiset intres-
14988: sit. Kehittämisvyöhyke voi olla kasvualue tai taantuva alue, jolla elin-
14989: keinoelämä, kunnat tai muut viranomaiset löytävät yhteisiä etuja ja ryh-
14990: tyvät järjestäytyneeseen yhteistyöhön. Se voidaan muodostaa esimerkik-
14991: si yhtenevien luonnonolosuhteiden tai yhtenevän elinkeinopohjan ja sen
14992: kehityksen varaan. Vyöhykkeellä voidaan ryhtyä yhteiseen aluesuunnit-
14993: telutyöhön esimerkiksi asuntorakentamisen, liiketilojen rakentamisen, lii-
14994: kennejärjestelmien, liikenneterminaalien tai matkailukohteiden ja matkai-
14995: lureitistöjen suunnittelussa ja markkinoinnissa.
14996: Kehittämisvyöhykkeet voivat suurina rakenteina ulottua usean maa-
14997: kunnan alueelle tai jopa valtion rajan yli. Esimerkiksi Helsinki-Hämeen-
14998: linna-Tampere -akselin kaltainen alue voi toimia pääkaupunkiseudun
14999: kasvun vaihtoehtoalueena ja erityisesti kasvuhuippujen tasapainottajana.
15000: Toinen esimerkki on Oulun seudulta Ruotsin puolelle ulottuva ns. Perä-
15001: meren kaari. Molempia vyöhykkeitä yhdistää vahvat liikenteen ja muun
15002: infrastruktuurin rakenteet, työssäkäynti sekä vakiintunut taloudellisen ja
15003: kulttuurisen yhteistyön traditio. Näitä molempia alueita on jo suunniteltu
15004: maakuntien yhteistyönä.
15005: Kaupunkiverkoston muodostavat yhteistyö- ja työjakosuhteessa toi-
15006: mivat kaupungit. Kaupungit voivat verkostoitua esimerkiksi läheisen
15007: sijaintinsa takia ja pyrkiä saamaan taloustoimintaansa mittakaavaetuja. Ne
15008: voivat verkostoitua myös jonkin erikoistuneen toiminnan vuoksi, jolloin
15009: verkoston kaupungit voivat sijaita jopa eri mantereilla. Kaupunkiverkos-
15010: tot perustuvat usein ylimaakunnallisiin tai valtioiden rajat ylittäviin ke-
15011: hitysstrategioihin.
15012: Kehitysvyöhykkeiden ja kaupunkiverkostojen tarjoama toimintakehys
15013: voi olla erityisen hyödyllinen maakunnan liittojen yhteistyölle alueiden
15014: välisen verkostoitumisen ja työnjaon edistämiseksi.
15015:
15016:
15017: Kyläverkostot maaseudun aluerakenteen perustana
15018:
15019: Maaseutualueiden kehitys on alueellisesti erilaistunutta. Maaseutu voi-
15020: daan jakaa kaupunkien läheiseen maaseutuun, ydinmaaseutuun ja syrjäi-
15021: seen maaseutuun (kuva 3). Myös eteläisen Suomen ja laajojen väestötap-
15022: pioalueiden maaseudulla on erilaiset kehitysedellytykset Rannikolla ja
15023: 11
15024:
15025:
15026:
15027:
15028: Maaseututyyptl 1993
15029: :,:J Syrjäinen maaseutu
15030: (93)
15031: ;;;::: Saaristo (14)
15032: 2,; Ydinmaaseutu (229)
15033: ~~ Kaup.läh.maaseutu (83)
15034: • Kaupungit (33)
15035:
15036: Kuntaraja
15037:
15038: c=J Seutukuntaraja
15039: c::J Maakuntaraja
15040:
15041:
15042:
15043:
15044: Lähde: Kajaanin Kehittämiskeskus
15045:
15046: Kuva 3. Maaseutualueiden sijoittuminen.
15047: 12
15048:
15049:
15050: saaristossa maaseutuasutuksen kehityksen perusta poikkeaa sisämaan
15051: maaseutualueista.
15052: Kaupunkiseutujen läheisen maaseudun kehitys kytkeytyy kaupunki-
15053: en kehitykseen. Kaupungin työpaikat luovat toimeentulomahdollisuuksia
15054: ja kaupungin taloudellisella toiminnalla ja ostovoimalla on positiivisia
15055: heijastusvaikutuksia maaseudulle. Kaupunkien läheisellä maaseudulla on
15056: parhaat mahdollisuudet kyläverkoston kehittämiseen.
15057: Ydinmaaseudulla painottuvat maa- ja metsätalous uusine tuotanto-
15058: suuntineen. Aluerakenteen kehittämisellä voidaan tukea tuotantotoimin-
15059: toja sekä maaseudun keskustenjulkisten ja yksityisten palvelujen toimin-
15060: taedellytyksiä. Elinkeinojen kehitykseen vaikuttavat kulttuuriympäristön
15061: arvot ja kohteet, joiden säilymistä ja kehitystä voidaan tukea alueidenkäy-
15062: tön keinoin.
15063: Syrjäisen maaseudun alueidenkäytössä korostuvat lomailu, loma-asu-
15064: tus ja luontomatkailu. Useat luontomatkailuun tai vapaa-ajanviettoon
15065: liittyvät kohteet sijaitsevat etäällä kyläverkostosta ja mahdollinen raken-
15066: taminen muuttaa alueen rakennetta. Myös loma-asutus ja valtateiden
15067: varsien palvelurakentamisen kohteet muuttavat alueen rakennetta. Maa-
15068: kuntasuunnittelussa voidaan tutkia vanhan rakenteen hyödyntämismah-
15069: dollisuuksia suhteessa uusiin toimintoihin. Aluesuunnittelun keinoin
15070: voidaan esimerkiksi tukea loma-asutuksen sijoittumista kylien alueille.
15071: Asutuksen suuntaaminen kyliin ja taajamiin mahdollistaa riittävän
15072: vahvojen kokonaisuuksien muodostumisen. Kylät voivat tukea toinen
15073: toisiaan nauhamaisina ja verkostomaisina rakenteina. Tämä edesauttaa
15074: myös työmatkaliikenteen järjestämistä joukkoliikenteen varaan.
15075: Vaikka rakentamisen suuntaaminen tukemaan kyläverkostoja on tar-
15076: peen, jää maaseutualueille myös harvaan sijoittuvia yksittäisiä rakennus-
15077: paikkoja, jotka voivat tarjota mahdollisuuden esimerkiksi erityistä yksi-
15078: 2
15079: tyisyyttä arvostaville tai luonnonmukaiseen omavaraiseen elämäntapaan
15080: Yhdyskuntarakenteella
15081: tarkoitetaan työssäkäynti- tähtääville asumismuodoille.
15082: alueen, kaupunkiseudun,
15083: kaupungin, kaupunginosan
15084: tai muun taajaman raken- 1.3 Yhdyskuntarakenne2
15085: netta. Tämä sisältää lähes
15086: samat elementit kuin alue-
15087: rakenne. Yhdyskuntaraken- Yhdyskuntarakenne hajautuu
15088: teen suunnittelussa tarkaste-
15089: lu on yksityiskohtaisempaa Suomessa on liikenneväyliä, putkistoja, verkostoja ja muita rakenteita
15090: ja välineenä yleensä yleis- asukasta kohden muihin länsimaihin verrattuna erittäin paljon. Tämä
15091: kaavatasoiset suunnitteluvä-
15092: johtuu osittain kylmästä ilmastosta ja harvasta asutuksesta, mutta myös
15093: lineet Oleellista on eri toi-
15094: mintojen sijainnin ja alue- hajanaisesta yhdyskuntarakenteesta. Taajamissa käytetään kaksin- tai
15095: varausten tarkastelu omana kolminkertainen määrä maa-aluetta asukasta kohti läntisiin naapurimai-
15096: kokonaisuutenaan sekä eri hin verrattuna. Ilmiö on taloudellisesti merkittävä, koska taajamissa on
15097: toimintojen suunnittelu suh-
15098: teessa muiden toimintojen runsaasti vajaakäytössä olevaa infrastruktuuria. Teiden ja muun infra-
15099: sijaintiin ja aluetarpeisiin. struktuurin rakentaminen ja huolto on kallista.
15100: 13
15101:
15102:
15103: Hajanainen yhdyskuntarakenne aiheuttaa luonnonalueiden tuhlausta, ym-
15104: päristöjen keskeneräisyyttä, palvelujen kannattamattomuutta ja karsiu-
15105: tumista sekä runsaita liikenteen päästöjä. Ongelma koskee erityisesti
15106: kaupunkien ja kaupunkiseutujen sisäistä rakennetta mutta myös maaseu-
15107: tutaajamia. OhjaamaUoman kehityksen vaarana ovat toimintojen epätar-
15108: koituksenmukainen sekä kustannuksia ja luonnonvaroja tuhlausta ai-
15109: heuttava sijainti.
15110: Suurissa kaupungeissa merkittävä osa uudesta rakentamisesta sijoit-
15111: tuu vanhan yhdyskuntarakenteen lomaan. Tuotantorakenteen muutoksen
15112: myötä vanhoja toimintoja poistuu ja ympäristöhaittoja aiheuttavaa teol-
15113: lisuutta siirretään soveliaammille paikoille. Alueita vapautuu uuskäyt-
15114: töön. Valtaosassa Suomen kaupungeista taajaman rakennettujen alueiden
15115: leviäminen uusille alueille ja asumisväljyyden kasvu aiheuttavat väestö-
15116: tiheyden laskua. Yhä uusia alueita otetaan rakentamisen piiriin, jolloin
15117: palvelut ja väestö joutuvat yhä etäämmälle toisistaan. Vain Helsingin seu-
15118: dulla väestötiheys on lievästi kasvamassa.
15119: Rakennustoiminnan taloudellisista tekijöistä ja kaavoituksen valin-
15120: noistajohtuen kaupunkiseutujen ympäristössä voi tapahtua suurimittakaa-
15121: vaistakin yhdyskuntarakennetta hajauttavaa rakentamista. Toinen yhdys-
15122: kuntarakenteen hajautumisen ilmenemismuoto on pääosin poikkeuslu-
15123: pien varassa tapahtuva hajanainen pientalojen rakentaminen kaupunkien
15124: lievealueilla. Kaupunkien kehävyöhykkeillä maaseutu, lähiöt, kehäväy-
15125: lät ja niitä ympäröivät kaupalliset palvelut sekä teollisuusalueet sekoit-
15126: tuvat toisiinsa. Kaupungin ja maaseudun välinen raja hämärtyy.
15127: Pendelöinti kasvaa nykyisin lähes kaikilla kaupunkiseuduilla. Ongel-
15128: mana on se, että myös työpaikat ja kaupalliset palvelut pyrkivät siirtymään
15129: asukkaiden perässä kaupunkien kehävyöhykkeille. Työmatkojen osuus
15130: liikennesuoritteesta pienenee ja vapaa-ajan liikenne kasvaa. Pendelöinti
15131: on vielä hallittavissa oleva kaupunkiseutujen kehitysilmiö, mutta määräl-
15132: lisesti paljon suurempi päivittäinen työpaikkojen välinen henkilö- ja ta-
15133: varaliikenne sekä palvelujen saavuttamiseen liittyvä liikenne tekevät
15134: yhdyskuntarakenteesta taloudellisesti tehottoman.
15135: Hajautumisilmiö koskettaa maaseudun väestöä menettäviä alueita
15136: ikään kuin kaksinkertaisena. Kylien ja taajamien rakenne hajoaa hajara-
15137: kentamisen myötä ja entiseen rakenteeseen syntyy aukkoja asumattomik-
15138: si jääneistä tiloista ja taloista. Myös maaseutualueilla kannattaa tukeutua
15139: olemassa olevien taajamien ja kylien kehityspotentiaaliinja niiden raken-
15140: teen eheyttämiseen.
15141: Yhdyskuntarakenteen hajautumiseen liittyvä merkittävä kehityskulku
15142: on päivittäistavarakaupan myymäläkoon kasvu ja kaupan suuryksiköiden
15143: sijoittuminen henkilöauton käyttöä edellyttäville paikoille. Ilmiön toinen
15144: puoli on lähimyymälöiden katoaminen taajamista ja asuinalueilta. Vähit-
15145: täiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen keskustojenja asuinalueiden ul-
15146: 14
15147:
15148:
15149: kopuolelle hajottaa usein yhdyskuntarakennetta ja lisää henkilöauto liiken-
15150: nettä. Suuryksiköt saattavat myös vetää mukanaan muita palveluja. Taa-
15151: jamien reuna-alueille rakennettavat suuryksiköt aiheuttavat yleensä kun-
15152: nille tieinvestointeja sekä energia- ja vesihuoltoverkkoon liittyviä meno-
15153: ja. Kaupan tämänhetkisistä kehitystrendeistä huolimatta suunnittelulla on
15154: tarpeen varmistaa alueidenkäytölliset mahdollisuudet vähittäiskaupan
15155: lähipalvelujen järjestämiselle kaikille väestöryhmille.
15156:
15157:
15158: Eheä yhdyskuntarakenne tuo säästöjä
15159: Yhdyskuntarakenteen eheyttämisessä on kysymys jo kaavoitettujen alu-
15160: eiden toteuttamisesta, alueiden uudelleenkäytöstä ja yhdyskuntarakenteen
15161: lomaan jääneiden hyödyttömien alueiden saattamisesta rakennusten,
15162: rakenteiden ja viheralueiden rakentamiseen.
15163: Alueidenkäytössä on tarpeellista kiinnittää huomiota niihin keinoihin,
15164: joilla kaupunkiseutujen ja taajamien yhdyskuntarakenteenjatkuva hajau-
15165: tuminen voidaan estää ja saada jo rakennettu infrastruktuuri tehokkaa-
15166: seen käyttöön. Tämä vähentäisi liikennettä ja sen päästöjä, tukisi joukko-
15167: liikenteen kehittämistä ja lähipalvelujen säilymistä sekä säästäisi luonnon-
15168: alueita.
15169: Valtion teknisen tutkimuskeskuksen selvityksissä on vertailtu uusien
15170: kaupunginosien rakentamiskustannuksia, käyttökustannuksia ja tästä ai-
15171: heutuvaa ympäristörasitusta materiaalien kulutuksenaja päästöinä. Sel-
15172: vitysten pohjalta on laadittu esimerkkitaulukko, joka on päivitetty luku-
15173: arvoiltaan ja oleellisilta päästöiltään VTT:n toimesta vuoden 1999 tasolle
15174: (ks. esimerkki alla taulukossa).
15175:
15176: Esimerkki 10 000 asukkaan lisäkustannuksista ja liikenteen päästöistä, jotka aiheutuvat asunto-
15177: alueen sijoittamisesta 6 km:n "ylimääräiselle" etäisyydelle työpaikoista ja palveluista:
15178:
15179: Lisäkustannukset:
15180: Investoinnit Muut kulut
15181: - ulkoinen kunnallistekniikka 235 mmk 10 mmk 1 vuosi
15182: - sisäinen kunnallistekniikka 180 mmk 7 mmk 1 vuosi
15183: - palvelurakennukset 50 mmk 10 mmk 1 vuosi
15184: - liikenne - mmk 30 mmk 1 vuosi
15185: - yhteensä 465 mmk 57 mmk 1 vuosi
15186: Liikenteen lisäpäästöt
15187: - hiilidioksidi (C02) 3850 tonnia 1 vuosi
15188: - häkä (CO) 17 5 tonnia 1 vuosi
15189: - typen oksideja (NOx) 38 tonnia 1 vuosi
15190: - hiilivetyjä (HC) 26 tonnia 1 vuosi
15191: - metaania (CH4) 1,3 tonnia 1 vuosi
15192: - typpioksidulia (N20) 0,6 tonnia 1 vuosi
15193: - hiukkasia 0,5 tonnia 1 vuosi
15194: - rikkidioksidia (S02) 0,2 tonnia 1 vuosi
15195: 15
15196:
15197:
15198: Yksittäisen pientalon rakentamisen kustannuksia eri etäisyydelle taaja-
15199: mista on myös tutkittu. Selvitykset viittaavat siihen, että haja-asutusalu-
15200: eiden rakentaminen tulee niin perheen yksityistalouden kuin kunnallis-
15201: taloudenkin kannalta pitkällä aikatähtäimellä keskimäärin kalliimmaksi
15202: kuin taajamaan rakentaminen.
15203: Eheyttäväliä rakentamisella voidaan poistaa yhdyskuntarakenteen ha-
15204: jautumisesta koituneita ongelmia. Ajoneuvoliikennettä voidaan vähentää
15205: suunnittelemalla yhdyskuntarakenne niin, että syntyy toimivia ihmisen
15206: mittakaavaisia kokonaisuuksia, joissa lähipalvelut ja lähivirkistysalueet
15207: ovat saavutettavissa jalan. Tarkoituksenmukaisesti sijoitetut palvelut ja
15208: viheralueet luovat edellytyksiä paitsi asukkaiden arkielämän sujumiselle
15209: myös sosiaalisille kontakteille.
15210: Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen on koko kaupunkiseudun mitta-
15211: kaavainen kysymys. Eheyttävä rakentaminen lähiympäristöissä merkit-
15212: see myös uusien viheralueiden varaamista ja rakentamista. Eheyttämisen
15213: ei tulisi johtaa ylimitoitettuun lähiympäristöjen täydennysrakentamiseen.
15214: Monissa taajamissa uudet rakentamisalueet voidaan ainakin osittain
15215: kytkeä vanhaan rakenteeseen ja jo rakennettuun infrastruktuuriin. Kasvu-
15216: olosuhteissa esiintyy kuitenkin aina myös pyrkimystä rakentaa uusia
15217: satelliittimaisia alueita ja hajanaista pientaloasutusta lievealueille. Aluei-
15218: denkäytön suunnittelulla on tässä ratkaiseva merkitys. Hyvin hallittu,
15219: suunniteltu ja toteutettu yhdyskuntarakenne on ympäristön ja luonnon
15220: kannalta paras. Eheä yhdyskuntarakenne tuottaa myös pitkällä aikajän-
15221: teellä merkittäviä taloudellisia etuja ja siitä hyötyy koko taajaman ja
15222: seudun talous.
15223:
15224:
15225: Väestö- ja kehitysennusteet ratkaisevat mitoituksen
15226:
15227: Väestökehityksen tunnusluvut ovat alueidenkäytön suunnittelussa tärkei-
15228: tä. Usein suunnitelmat perustuvat mahdollisimman korkeisiin väestön
15229: kasvuennusteisiin. Ylimitoitusta esiintyy myös teollisuusalueiden, suur-
15230: ten teollisuuslaitosten, yritystoiminnan kiinteistöjen ja infrastruktuuriver-
15231: kostojen rakentamisen aluevarauksissa. Alue tai taajama halutaan osoit-
15232: taa suunnitelmissa ja tulevaisuuskuvissa elinvoimaiseksi. On helpompi
15233: sitoutua valoisiin kuin taantuviin kehityskuviin. Toisaalta valtion tuki-
15234: muotojen tai infrastruktuuri-investointien odotetaan sitoutuvan ennustet-
15235: tuun väestökehitykseen.
15236: Kaavoihin jää ylimitoitusta, jos alueidenkäytön suunnittelu perustuu
15237: ylimitoitettuihin väestöennusteisiin, jotka eivät toteudu. Kaavojen mukai-
15238: nen rakentaminen toteutuu usein vain osittain ja hajanaisesti. Jo raken-
15239: nettua infrastruktuuria voi jäädä vajaakäyttöön ja rakennetut alueet kes-
15240: keneräisiksi. Palvelujen ja joukkoliikenteen järjestäminen vaikeutuu ja
15241: liikkumistarve lisääntyy.
15242: 16
15243:
15244:
15245: Kun alueidenkäytön suunnittelu liittyy yhä kiinteämmin alueelliseen ke-
15246: hittämissuunnitteluun, on tarpeen kiinnittää erityistä huomiota suunnitte-
15247: lussa käytettävien tilastoaineistojen tarkkuuteen sekä kehitysanalyysien
15248: ja -ennusteiden laadintaperusteisiin ja laadukkuuteen. Suunnittelutyön
15249: pohjana olevien mahdollisten rakentamishankkeiden realistisuus ja odot-
15250: tamattomien hankkeiden varalla olevien alueiden oikea mitoitus ovat
15251: tärkeitä.
15252:
15253:
15254: 1.4 Elinympäristön laatu
15255: 3
15256: Maakuntakaavoitus
15257: määrittelee seutujen aluera- Elinympäristön laatu on osa hyvinvointia
15258: kenteen. Maakuntakaavas-
15259: sa muodostetaan kuva seu- Yhdyskunnat kylistä kaupunkeihin muodostavat enemmistölle suomalai-
15260: dun taajamien sijainnista, sia jokapäiväisen elinympäristön. Vähintään 200 asukkaan taajamissa
15261: taajamien kasvusuunnista
15262: ja mm. asuinalueiden ja asuu yli 80 % Suomen väestöstä. Suomalaisen kaupunkiasumisen tyy-
15263: erilaisten teollisuus- ja tuo- pillinen ilmiö ovat lähiöt, joissa arvioidaan asuvan noin miljoona ihmistä.
15264: tantoalueiden sijainnista Yhdyskuntien rakentaminen ja niiden ympäristön laatu koskevat suur-
15265: suhteessa toisiinsa. Myös
15266: päätieverkko ja muut lii-
15267: ta ihmismäärää ja niiden yhteiskunnallinen merkitys on huomattava. Alu-
15268: kenteen alueet saavat si- eidenkäytön suunnittelulla voidaan vaikuttaa elinympäristön viihtyi-
15269: jaintinsa maakuntakaavoi- syyteen, terveellisyyteen, turvallisuuteen ja toimivuuteen monella taval-
15270: tuksessa. Yleispiirteinen la. Kaavoituksella3 on merkittävä rooli elinympäristöjen laadun turvaa-
15271: kaavoitus ohjaa yhdyskun-
15272: tarakenteen muotoutumista misessa.
15273: ja toimintojen sijoittumista, Terveellinen, toimiva, turvallinen ja viihtyisä elinympäristö luo poh-
15274: esimerkiksi asuntoalueiden, jan yksilöiden ja yhteisöjen toiminnalle. Hyvä ympäristö edistää ihmisten
15275: palvelujen, työpaikkojen ja
15276: virkistysalueiden keskinäis-
15277: hyvinvointia, eri väestöryhmien tasa-arvoa ja vastaa mahdollisimman
15278: tä sijaintia ja liikenneyhte- monipuolisesti ihmisten tarpeisiin. Elinympäristön tulisi tarjota eri väes-
15279: yksiä. Näiden alueiden töryhmille puitteet jokapäiväisen elämän järjestämiseen ja perustarpeiden
15280: keskinäinen sijainti vaikut-
15281: tyydyttämiseen.
15282: taa mm. työ- ja asiointi-
15283: matkojen pituuteen, palve- Asuinympäristöt tarjoavat ihmisille jokapäiväisen elämän puitteet.
15284: lujen saavutettavuuteen, lii- Erityisen tärkeä asuinympäristö on väestöryhmille, jotka viettävät suurim-
15285: kenteen määrään ja kulku- man osan ajastaan asuinalueella, mm. lapsille, vanhuksille, vammaisille
15286: muodon valintaan sekä
15287: melun ja saasteiden mää- ja kotona työskenteleville. Hyvä asuinympäristö tukee lasten kehitystä ja
15288: rään. Yleispiirteisellä kaa- vanhusten omatoimista selviytymistä.
15289: voituksella vaikutetaan Työympäristöt ovat työikäiselle väestölle tärkeitä päivittäisen elämän
15290: myös luonnonsuojelun alu-
15291: eiden toteutumiseen. Yksi-
15292: ympäristöjä. Työympäristöjä ovat mm. asuinympäristössä sijaitsevat työ-
15293: tyiskohtaisella kaavoituk- paikat, keskustojen yritystoimintojen, hallinnon virastojen ja palvelujen
15294: sella säännellään lähiympä- alueet, raskaan ja muun teollisen tuotannon alueet, tilaa vievän vähittäis-
15295: ristön muotoutumista, mm.
15296: kaupan ja varastoinoin alueet sekä liikenneterminaalien alueet.
15297: rakennusten sijaintia ja ko-
15298: koa, luonnonalueiden, Keskustat ovat paitsi työn alueita myös asumisen, palvelujen, vapaa-
15299: puistojen ja leikkipaikko- ajan vieton ja mm. matkailun alueita. Keskustat ovat oleellisia kaupun-
15300: jen sijaintia, pienilmastoa, kien ja taajamien elinkeinotoimintojen kehitykselle sekä taajaman veto-
15301: rakennetun kulttuuriympä-
15302: ristön suojelua sekä katu- voimaisuuden, omaleimaisuuden ja asukkaiden identiteetin muotoutumi-
15303: verkkoa ja pysäköintiä. selle.
15304: 17
15305:
15306:
15307: Tavoitteena hyvä elinympäristö
15308: Ympäristöministeriön teettämän asukaskyselyn mukaan asukkaat ovat
15309: yleisesti ottaen tyytyväisiä asuinalueidensa ympäristöihin4 • Monet yhteis-
15310: kunnalliset muutokset, kuten vanhusväestön lisääntyminen ja ruokakun-
15311: tien koon pieneneminen vaikuttavat kuitenkin asuintalotyyppiä ja asuin-
15312: ympäristöä koskeviin toivomuksiin. Asukaskyselyssä tuli selkeästi esiin,
15313: että eri väestöryhmien tarpeet ja toivomukset asuinympäristön suhteen
15314: vaihtelevat suuresti iän ja perhetyypin mukaan. Tyytymättömyyttä esiin-
15315: tyy mm. palveluiden, liikenneturvallisuuden, varsinkin lasten liikennetur-
15316: vallisuuden sekä liikennemelun suhteen. Varsinkin vanhukset ja lapset
15317: kokevat turvattomuutta.
15318: Rakennetun ympäristön suunnittelulla voidaan vaikuttaa alueen reaa-
15319: liseen ja koettuun turvallisuuteen. Monet seikat alueen rakenteesta sen
15320: yksityiskohtiin vaikuttavat yhteisten ulkotilojen turvallisuuteen. Ihmisiä-
15321: heisen mittakaavan sekä yhteisöllisyyden syntyä voidaan edistää jaka-
15322: malla alue sopivan kokoisiin yksiköihin ja rakennusryhmiin tai pihapii-
15323: reihin.
15324: Ympäristön visuaaliset ominaisuudet ja mittakaava vaikuttavat mer-
15325: kittävästi ihmisten viihtyvyyteen ja juurtumiseen. Julkisen ulkotilan laa-
15326: dulla, arkkitehtuurilla, arvokkailla rakennuksilla sekä kasvillisuudella on
15327: suuri merkitys alueen ilmeelle ja omaleimaisuudelle. Elinympäristön his-
15328: toriallinen kerrostuneisuus luo yhteisölle sidoksen menneisyyteen ja
15329: edistää sitoutumista alueeseen.
15330: Kaupunkien keskusta-alueiden uudistaminen 1960- ja 1970-luvuilla
15331: johti monin paikoin rikkanaiseen kaupunkikuvaan. Uuden sovittaminen
15332: vanhaan ei aina ole saanut tarpeellista huomiota. Keskusta-alueiden asu-
15333: kasmäärät ovat vähentyneet ja suurmyymälöiden sijoittaminen keskusto-
15334: jen ulkopuolelle on heikentänyt niiden asemaa kauppapaikkoina.
15335: Keskustat ovat kaupunkien käyntikortteja ja suurten kaupunkien
15336: uusien elinkeinotoimintojen ja kansainvälistymisen ydinalueita. Keskus-
15337: tojen vahvistaminen vetovoimaisina asumisen ja palvelujen alueina edel-
15338: lyttää kaupunkikuvan vähittäistä uudistamista ja parantamista sekä liiken-
15339: teen aiheuttamien haittojen vähentämistä. Ristipaineet dynaamisen ke-
15340: hittämisen ja ihmisiäheisen mittakaavan välillä voidaan hoitaa huolelli-
15341: sella suunnittelulla.
15342: Myös maaseututaajamien rakennetun ympäristön laatuun liittyy usein
15343: ongelmia. Tiehankkeet, liikerakentaminen ja asuinkerrostalojen mittakaa-
15344: va ovat usein vaurioittaneet pitkän ajan kuluessa kehittyneitä kulttuuri-
15345: ympäristöjä. Maaseututaajamissa ja kylissä on tarpeen entistä paremmin
15346: tukeutua alueen kulttuuriperintöön ja sovittaa uusi alueidenkäyttö ja ra-
15347: kentaminen huolellisesti vanhaan ympäristöön. 4
15348: Asukasbarometri 1998.
15349: Kävely, pyöräily ja joukkoliikenne ovat erityisen tärkeitä niille väes- Ympäristöministeriö, Suo-
15350: töryhmille, jotka eivät käytä henkilöautoa. Asunto-, keskusta- ja työpaik- men ympäristö 343, 1999.
15351: 18
15352:
15353:
15354: ka-alueiden suunnittelussa on tarpeen huomioida jalankulun, pyöräilyn ja
15355: joukkoliikenteen tehokkaat järjestämismahdollisuudet. Pyöräily He tärkei-
15356: tä ovat jatkuvat ja keskustoihin ulottuvat pyöräilyreitistöt. Aivan viime
15357: vuosina on havaittu viihtyisillä ja laadukkailla jalankulkualueilla olevan
15358: suuri merkitys keskustaan sijoittuvalle liikennetoiminnalle ja edelleen
15359: keskustan kiinteistöjen arvolle. Useimmissa menestyvissä kaupungeissa
15360: on jo keskustan jalankulkualueita.
15361: Liikuntaesteisien tulisi voida liikkua kaikkialle, mikä edellyttää kevy-
15362: en liikenteen verkoston suunnittelua myös heidän tarpeittensa mukaan.
15363: Liikuntaesteisien intressien huomioon ottaminen helpottaa monien mui-
15364: denkin liikkumista. Asuinalueilla palvelujen läheisyys sekä liikkumisym-
15365: päristön esteettömyys parantavat vanhusten ja vammaisten mahdollisuuk-
15366: sia omatoimisuuteen ja asumiseen pitempään omassa kodissa.
15367: Liikenneturvallisuus on erityisen tärkeä lasten kannalta. Lasten elin-
15368: piirin laajuus riippuu paljolti siitä, miten turvallista asuinalueella on
15369: liikkua. Lapsilla tulisi olla mahdollisuuksia leikkiin ja turvalliseen liik-
15370: kumiseen kodin lähiympäristössä ja etenkin turvalliset reitit päiväkotiin,
15371: kouluun, leikkipuistoihin ja virkistysalueille.
15372: Virkistys- ja ulkoilualueet ovat tärkeitä ihmisten terveydelle ja viih-
15373: tymiselle. Lisäksi niillä on merkitystä yhdyskuntien visuaaliselle ilmeel-
15374: le ja paikalliselle identiteetille. Virkistystoiminnan aiheuttamaa rasitusta
15375: luonnolle voidaan vähentää suojaamaHa herkät kohteet sekä ohjaamalla
15376: virkistyskäyttö maastossa kestävimmille alueille ja reiteille. Virkistys- ja
15377: ulkoilualueina toimivan viheralueverkostonjatkuvuus edistää myös luon-
15378: non monimuotoisuuden säilymistä.
15379:
15380:
15381: Elinympäristön oltava puhdas ja terveellinen
15382: Monet kehitystrendit heikentävät ja uhkaavat ympäristön puhtautta. Tyy-
15383: pillisiä haittatekijöitä ovat liikenteen, teollisuuden, muun tuotantotoimin-
15384: nan ja asutuksen päästöt veteen ja ilmaan, melu ja onnettomuusriskit sekä
15385: saastuneet maa-alueet. Haitallisten terveysvaikutusten syntymistä voi-
15386: daan ehkäistä monin tavoin. Riskejä aiheuttavaan toimintaan samoin kuin
15387: onnettomuusriskien hallintaan tulisi kiinnittää riittävää huomiota. Tähän
15388: tarvitaan hyvää sijainninsuunnittelua ja riittävien suojavyöhykkeiden
15389: käyttöä. Onnistunut sijainninsuunnittelu edellyttää yhteistyötä alueiden-
15390: käytön suunnittelusta vastaavien viranomaisten, ympäristönsuojelun
15391: asiantuntijoiden sekä onnettomuusriskejä aiheuttavien teollisuus- ja tuo-
15392: tantotoimintojen laitosten suunnittelijoiden välillä.
15393: Taajamissa rakentaminen sijoittuu yhä useammin vanhan rakennetun
15394: ympäristön lomaan ja alueille, joilla on aikaisemmin ollut muita toimin-
15395: toja. Alueen ja rakennusmaan puhtauteen ei ole aina kiinnitetty tarpeeksi
15396: huomiota. Alueidenkäytön suunnittelulla ja saastuneiden maa-alueiden
15397: 19
15398:
15399:
15400: puhdistamisella on kiinteä yhteys. Maankäytön muutoksella ja mitoituk-
15401: sella on oleellinen vaikutus puhdistustyön taloudellisiin edellytyksiin.
15402: Likaavien toimintojen käytössä olleen ja mahdollisesti saastuneiden
15403: alueiden suunnitteluun on tarpeen kiinnittää erityistä huomiota. Saastu-
15404: neen maa-alueen aiheuttama haitta ja soveltuvuus eri maankäyttömuotoi-
15405: hin sekä tieto tarpeellisista puhdistustoimista tulee olla alueidenkäytön
15406: suunnittelun yhteydessä tiedossa.
15407: Kasvava liikenne taajamissa ja pääväylillä aiheuttaa päästöjä ja onnet-
15408: tomuusriskejä. Hyvän suunnittelun avulla ilman puhtaus ja meluttomuus
15409: voidaan varmistaa ja suojata lähiympäristössä liikkuminen onnettomuus-
15410: riskeiltä.
15411: Melusta aiheutuvaa haittaa on tarpeen ehkäistä ja myös pyrkiä vähen-
15412: tämään jo olemassa olevia meluhaittoja. Uusia asuinalueita tai muita
15413: melulle herkkiä toimintoja ei voida sijoittaa melualueille, ellei samalla
15414: kyetä suojaamaan asuntoja ja asuinympäristöjä melulta. Melun haittoja
15415: voidaan vähentää mm. toimintojen sijoittamisella, maastomuodoilla,
15416: rakennuksilla, me-luesteillä ja kasvillisuudella.
15417: Jätehuollon tarpeisiin varattujen alueiden puute vaikeuttaa paikoin
15418: jätehuollon tason parantamista ja jätehuollon alueellista järjestämistä.
15419: Jätteen käsittelylaitoksille ja kaatopaikoille on tarpeen varata riittävät
15420: alueet niin, että pääosin kaikki alueella syntyvä jäte voidaan käsitellä
15421: alueellisessa laitoksessa tarkoituksenmukaisesti. Alueiden sijoittamiseen
15422: vaikuttavat maa- ja kallioperän laatu sekä riittävä etäisyys asuinalueista
15423: ja vedenhankintaan käytettävistä alueista. Lähtökohtana on se, ettei kä-
15424: sittelystä aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle.
15425: Pohjaveden pilaantumista voidaan ehkäistä sijoittamalla pohjavedelle
15426: riskiä aiheuttava laitos tai toiminta pohjavesialueen ulkopuolelle ja siir-
15427: tämällä näillä alueilla olevia riskitoimintoja pohjavesialueiden ulkopuo-
15428: lelle. Laajat pohjavesialueet on tarpeen selvittää jo maakuntakaavoituk-
15429: sen yhteydessä ja huomioida yksityiskohtaisemman kaavoituksen ratkai-
15430: sUissa.
15431:
15432:
15433: 1.5 Maisemat ja kulttuuriympäristöt
15434: Kulttuuriperintö kansallisen identiteetin perustana
15435: Kulttuuriperintö kattaa ihmisen toiminnan myönteiset henkiset ja fyysiset
15436: tulokset, joiden säilyttämistä ja välittämistä tuleville polville pidetään
15437: tärkeänä. Maisemat ja kulttuuriympäristöt ovat kansallisen kulttuurimme
15438: konkreettisia lähtökohtia. Niissä näyttäytyy identiteettimme perusta.
15439: Arkeologista kulttuuriperintöä ovat kaikki ihmisen toiminnanjättämät
15440: jäljet, niin irtaimet esineet kuin kiinteät muinaisjäännökset. Suomesta
15441: tunnetaan noin 14 000 esihistoriallista muinaisjäännöstä ja lukematon
15442: 20
15443:
15444:
15445: joukko historiallisen ajan kohteita. Uusia kohteita löytyy ajan myötä li-
15446: sää.
15447: Euroopassa kulttuuriperinnön merkitys on koko ajan korostumassa
15448: sekä alueellisesti että koko maanosan mittakaavassa. Paikallisesti vaih-
15449: televiin kulttuurimaisemiin liittyvä mosaiikkimainen kulttuuriperintö
15450: halutaan turvata. Tämä ilmenee myös Euroopan aluesuunnittelun ja alue-
15451: kehityksen periaatteissa sekä alan kansainvälisissä sopimuksissa. Suoma-
15452: lainen kulttuuriperintö on osa tätä laajaa yhteiseurooppalaista omaisuut-
15453: ta.
15454: Kulttuuriperinnön ja -ympäristön vaaliminen edellyttää arvokkaiden
15455: vanhojen kohteiden suojelua mutta yhä enenevässä määrin myös kulttuu-
15456: riperinnön ja sen kohteita koskevien muutosten hallintaa. Kulttuuriperin-
15457: tö maisemineen, rakennuksineen ja muinaismuistoineen toimii oikein
15458: kohdeltuna alueen identiteetin, vetovoimaisuuden ja mm. matkailun ke-
15459: hittämisen tukena.
15460: Alueidenkäytön suunnittelun yhteydessä nousee esille kulttuuriympä-
15461: ristön kehittämiseen liittyviä tarpeita ja usein kulttuuriympäristön kohteet
15462: saavat alueidenkäytön suunnittelussa fyysisen hahmonsa, sijainnin ja
15463: rajauksen. Näin alueidenkäytön suunnittelu toimii myös kanavana, joka
15464: tuo kansalaisille ja virkamiehille tietoa kulttuuriympäristön kohteista.
15465:
15466:
15467: Maisemat ovat ihmisen ja luonnon muovaamia
15468: Kulttuurimaisema on historiallisten prosessien, toimintojen ja tapahtumi-
15469: en tulos, ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksen summa. Maisema voidaan
15470: jakaa luonnonmaisemaan ja kulttuurimaisemaan. Maatalousmaisemat
15471: sekä niihin liittyvä asutus on kulttuurimaisemaa tyypillisimmillään. Kult-
15472: tuurimaiseman ääripää on urbaani kaupunkimaisema.
15473: Kulttuurimaiseman luonteeseen kuuluu mosaiikkimaisuus ja alueelli-
15474: suus. Kulttuurimaiseman piirteet vaihtelevat maan eri osissa paikallisten
15475: luonnonolojen ja historiallisen kehityksen mukaisesti. Kulttuurimaisema
15476: sisältää symboliarvoja, jotka ovat voimakkaasti paikkaan sitoutuneita.
15477: Pelloista ja niityistä koostuvat avoimet tilat ovat kulttuurimaiseman kes-
15478: keinen elementti. Esteettisten arvojen ohella niillä on elinkeinohistorial-
15479: lisia ja biologisia arvoja. Suomessa pelto on maiseman niukkuustekijä.
15480: Ihminen on toiminnallaan myös rikastuttanut luontoa; moni alunperin
15481: luonnonvarainen mutta vähälukuinen eläin- ja kasvilaji menestyy aino-
15482: astaan maatalouden ja erityisesti karjatalouden muokkaamissa ympäris-
15483: töissä. Niityt ja hakamaat ovat rikkaimpia mutta nopeasti väheneviä luon-
15484: totyyppejämme. Suuri osa uhanalaisista eläin- ja kasvilajeista elää tällai-
15485: sissa perinnemaisemissa.
15486: Kulttuurimaisemat ovat syntyneet vähitellen pitkäaikaisen, jatkuvan
15487: työn tuloksena. Kulttuurimaiseman uhkatekijät voidaan johtaa sen arvois-
15488: 21
15489:
15490:
15491: ta. Mikäli viljelty maa jää vaille hoitoa, alkaa vähittäinen umpeenkasvu,
15492: pensoittuminen ja metsittyminen. Huolenpitoa vaille jäävät rakennukset
15493: rappeutuvat ja vähitellen luhistuvat. Niittyjen hoidon laiminlyönti johtaa
15494: pian kasvillisuuden umpeenkasvuun ja eläin- ja kasvilajiston yksipuolis-
15495: tumiseen. Monet maankäytön hankkeet kuten taajamien, moottoriteiden,
15496: matkailualueiden, voimajohtolinjojen, patoaltaiden rakentaminen voivat
15497: aiheuttaa kulttuuri- ja luonnonmaisemille vaurioita.
15498:
15499: Rakennusperintöä kannattaa vaalia
15500: Rakennettu ympäristö muodostaa valtaosan kansallisvarallisuudestam-
15501: me. Rakennettu ympäristö muodostaa oleellisen osan kulttuuriperintöä,
15502: mutta myös yksityis- ja julkistaloudellisesti merkittävän omaisuusmassan.
15503: Rakennusperintöön sisältyy normaalin rakennuskannan eli asuin-, talous-
15504: ja muiden rakennusten lisäksi mm. tiestö, sillat, kanavat, mastot ja voi-
15505: malinjat
15506: Suomen rakennusperinnölle on kansainvälisessä vertailussa ominais-
15507: ta nuoruus. Valtaosa rakennuksista on sotien jälkeiseltä ajalta. Ennen
15508: 1800-lukua rakennettua rakennuskantaa on hyvin niukasti ja koko itse-
15509: näistymistä edeltävän ajan rakennuksia on rakennuskannastamme alle
15510: kymmenesosa.
15511: Suomessa rakentaminen on pitkään painottunut uudisrakentamiseen,
15512: mutta nyt painopiste on siirtymässä yhä enemmän korjausrakentamiseen
15513: ja sitä kautta olemassa olevien rakenteiden ja rakennusperinnön hyödyn-
15514: tämiseen. Eri ikäkausista, rakennustavoista, käyttötarkoituksista sekä
15515: rakennus- ja asuntotyypeistä kertova rakennetun ympäristön historialli-
15516: nen kerroksellisuus nähdään arvona sinänsä.
15517: Rakennettuun ympäristöön on sitoutunut paitsi varallisuutta myös ma-
15518: teriaaleja, energiaa ja tietoa rakentamisen tekniikoista. Suomalainen
15519: ainutkertainen rakennusperintö on syntynyt ihmisen ja luonnon vuorovai-
15520: kutuksesta. Rakentamisen on pitänyt sopeutua ankaraan ilmastoomme.
15521: Menneinä aikoina rakentamismahdollisuudet olivat niukat ja tarkoituk-
15522: senmukaisuus oli välttämättömyys.
15523:
15524:
15525: Kansainväliset sopimukset velvoittavat, inventoinnit ovat
15526: tietolähde
15527: Maisemiin ja kulttuuriympäristöihin kohdistuu kansainvälisten sopimus-
15528: ten velvoitteita. Pariisissa vuonna 1972 tehdyn, maailman kulttuuri- ja
15529: luonnonperinnön suojelemista koskevan yleissopimuksen nojalla valittui-
15530: hin maailmanperintökohteisiin kuuluvat Suomessa Vanha Rauma, Suo-
15531: menlinna, Petäjäveden kirkko sekä Verla. Euroopan rakennustaiteellisen
15532: perinnön suojelu perustuu Granadassa vuonna 1985 tehtyyn sopimukseen.
15533: 22
15534:
15535:
15536: Eurooppalainen yleissopimus arkeologisen perinnön suojelusta on peräi-
15537: sin Vaiettasta vuodelta 1992. Euroopan Neuvostossa valmistellaan par-
15538: haillaan Euroopan maisemasopimusta, jonka on tarkoitus valmistua vuo-
15539: den 2000 aikana.
15540: Kotimaiset kulttuuriympäristön inventoinnit jakautuvat pääpiirteis-
15541: sään neljälle osa-alueelle. Ne ovat rakennusperintö, maisema ja kulttuu-
15542: ribiotoopit sekä esihistorialliset ja historialliset muinaisjäännökset.
15543: Ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmä selvitti vuonna 1992
15544: kulttuurimaiseman hoidon pääperiaatteita ja maaseudun kulttuurimaise-
15545: mia edustavia alueita. 5 Mietinnön pohjalta valtioneuvosto teki vuonna
15546: 1995 periaatepäätöksen valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista
15547: ja maisemanhoidon kehittämisestä. Periaatepäätös velvoittaa valtion vi-
15548: ranomaisia huolehtimaan 156 valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alu-
15549: een arvoista.
15550: Museovirasto ja ympäristöministeriö saivat vuonna 1993 inventoitua
15551: valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. 6 Mukaan
15552: otettiin 1772 kohdetta, jotka vaihtelevat yksittäisistä rakennuksista laa-
15553: joihin maisema-alueisiin. Inventointi on tarkoitettu maankäytöstä vastaa-
15554: vien viranomaisten käyttöön sekä otettavaksi huomioon maankäytön
15555: suunnittelussa ja hankkeita toteutettaessa.
15556: Edellä mainittujen inventointien tietojen perusteella valittiin vuonna
15557: 1993 Suomen kansallismaisemat, joita on 27. Ne on esitelty ympäristö-
15558: ministeriön julkaisussa. 7 Vaikka sitä ei ole tarkoitettu hallintoa sitovaksi
15559: tai ohjaavaksi kannanotoksi, on monelle kansallismaisemalle jo suunni-
15560: teltu alueen maisemanhoitoon tähtääviä hankkeita.
15561: Museovirasto on selvittänyt esihistoriallisia muinaisjäännöksiä ja te-
15562: keillä on luettelo valtakunnallisista kohteista. Muinaisjäännösten inven-
15563: tointi on painottunut esihistoriallisten kohteiden luettelointiin ja tulokset
15564: 5
15565: Arvokkaat maisema-
15566: viedään muinaisjäännösrekisteriin. Ainoa raporttimuotoinen inventointi
15567: alueet, Maisema-aluetyö- on vuodelta 1983. 8
15568: ryhmän mietintö II. Y mpä- Museovirasto tarkistaa parhaillaan sekä rakennettua kulttuuriympäris-
15569: ristöministeriö, ympäristön- töä että arkeologisia kohteita koskevia inventointeja.
15570: suojeluosasto, mietintö 66/
15571: 1992.
15572: 6
15573: Valtakunnallisesti arvok-
15574: kaat kulttuurihistorialliset 1.6 Luonnonarvot
15575: ympäristöt. Museovirasto,
15576: rakennushistorianosasto, Luonnon monimuotoisuus vähenee
15577: julkaisu 16, 1993.
15578: 7
15579: Kansallismaisemat. Y m-
15580: päristöministeriö, 1993.
15581: Biologisen monimuotoisuuden väheneminen on nykyajan vaikeimpia ym-
15582: 8
15583: Valtakunnallisesti merkit- päristöongelmia. Eliölajiston uhanalaistuminen on seurausta luonnonym-
15584: tävät esihistorialliset suoje- päristöjen muuttumisesta maa- ja metsätalouden, yhdyskuntarakentami-
15585: lualuekokomaisuudet. Sisä-
15586: sen, liikenteen rakenteiden sekä maa- ja kiviaineksen oton vuoksi (kuva
15587: asiamninisteriö, kaavoitus-
15588: ja rakennusosasto, tiedotuk- 4). Eliölajiston monimuotoisuutta ylläpitävien luonnonilmiöiden myön-
15589: sia 3/1983. teisiä vaikutuksia on vähennetty estämällä luonnonkulot, säännöstelemäl-
15590: 23
15591:
15592:
15593:
15594:
15595: • metsänhoito yleensä (40,9 %)
15596: maatalouden muutokset (16,7 %)
15597: (mm. niittyjen umpeenkasvu)
15598: - rakentaminen (12,2 %)
15599: kemialliset haitat (7,3 %)
15600: ojitus, turpeenotto (5, 1 %)
15601: - maaston kuluminen (4,5 %)
15602: • vesirakentaminen (4,0 %)
15603: - soranotto, kaivostoiminta (2,7 %)
15604: - pyynti, keräily, häirintä, liikenne (2,6 %)
15605: muut ja tuntemattomat syyt (4,0 %)
15606:
15607: Lähde: Uhanalaisten eläinten ja kasvien seurantatoimikunnan mietintö.
15608: Komiteanmietintö 1991:30. 1992
15609:
15610: Kuva 4. Lajeja uhkaavat seikat.
15611:
15612:
15613: läjärviäja ojittamalla kosteikkoja. Suomen uhanalaisista lajeista valtaosa
15614: elää metsissä. Muita merkittäviä uhanalaisten lajien elinympäristötyyp-
15615: pejä ovat perinteisen maatalouden muovaamat kulttuuriympäristöt, kal-
15616: liot, vedet, rannat sekä suot.
15617: Hyväksyessään vuonna 1992 allekirjoitetun biologista monimuotoi-
15618: suutta koskevan YK:n yleissopimuksen Suomi sitoutui edistämään bio-
15619: logisen monimuotoisuuden suojelua ja kestävää käyttöä osana yhteiskun-
15620: nan kaikkea toimintaa. Valtioneuvosto on 4.6.1998 tekemässään periaa-
15621: tepäätöksessä ekologisen kestävyyden edistämisestä katsonut, että Suo-
15622: men biologista monimuotoisuutta koskeva kansallinen toimintaohjelma
15623: vuosille 1997-2005 9 tukee myös kestävän kehityksen ohjelman toimeen-
15624: panoa. Toimintaohjelman keskeinen tavoite on biodiversiteetin suojelun
15625: ja kestävän käytön yhdentäminen yhteiskunnan eri osa-alueiden toimin-
15626: toihin. Suojelualueilla ja alueidenkäytön suunnittelulla on keskeinen mer-
15627: kitys luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa.
15628:
15629:
15630: Lainsäädäntö ja suojelualueet ovat suojelun perusta
15631: Maassamme on tapahtunut viime vuosina merkittävää myönteistä kehi-
15632: tystä biologisen monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön kehittä-
15633: misessä. Asiaan liittyvä keskeinen säännöstö, luonnonsuojelulaki astui
15634: voimaan vuoden 1997 alusta. Samaan aikaan tuli voimaan metsälaki, jon-
15635: ka yhtenä tavoitteena on säilyttää metsien biologinen monimuotoisuus. 9
15636: Suomen biologista mo-
15637: Metsälain ohjaavaa ja hyvää metsänhoitoa edistävää vaikutusta täydentää nimuotoisuutta koskeva
15638: kansallinen toimintaohjel-
15639: laki kestävän metsätalouden rahoituksesta. Luonnonsuojelulain ja metsä-
15640: ma 1997-2005. Ympäristö-
15641: lain soveltamisalat sekä mahdollisesti koko maahan laajeneva talousmet- ministeriö, Suomen ympä-
15642: sien sertifiointi täydentävät toisiaan metsäluonnon suojelussa. ristö 137, 1997.
15643: 24
15644:
15645:
15646: Luonnonsuojelualueverkko ja verkon täydentämiseen tähtäävät valtio-
15647: neuvoston hyväksymät valtakunnalliset suojeluohjelmat sekä eliökohtai-
15648: set rauhoitukset ovat luonnon monimuotoisuuden suojelun perusta. Kes-
15649: keiset osat näistä suojelun toteuttamisvälineistä on koottu Suomen ehdo-
15650: tukseksi Euroopan yhteisön Natura 2000 -verkostosta, josta valtioneuvos-
15651: to teki päätöksen 20.8.1998. Natura-verkoston kokonaisuuden kannalta
15652: Suomella on erityinen vastuu Suomelle tyypillisten pohjoisen havumet-
15653: sävyöhykkeen luontotyyppien suojelussa. Näitä ovat erityisesti maanko-
15654: hoamisrannikon luontotyypit, järvien, jokien ja purojen luontotyypit,
15655: luonnonmetsät, keidassuot ja aapasuot.
15656: Myös maankäyttö- ja rakennuslaki on keskeinen luonnon monimuo-
15657: toisuuden ja muiden luonnonarvojen kannalta. Alueiden käytön suunnit-
15658: telun tavoitteeksi on lain 5 §:ssä asetettu mm. luonnon monimuotoisuu-
15659: den ja muiden luonn_onarvojen säilyminen. Kaavojen sisältövaatimuksia
15660: koskevat säännökset edellyttävät, että kaavoituksessa otetaan huomioon
15661: luonnonsuojelulaissa tarkoitettujen luonnonsuojeluohjelmien lisäksi
15662: muutkin luonnonarvot Lakiin sisältyvät säännökset kansallisista kaupun-
15663: kipuistoista, joiden tarkoituksena on edistää kaupunkiseuduilla sijaitse-
15664: vien, kansallisesti merkittävien puisto-, virkistys- ja viheraluekokonaisuuk-
15665: sien säilymistä.
15666: Myös muulla lainsäädännöllä on edistetty luonnon monimuotoisuuden
15667: suojelua. Koskiensuojelulailla sekä Ounasjoen ja Kyröjoen suojelusta
15668: säädetyillä erityislaeilla on suojeltu 55 vesistöä, vesistön osaa tai yksit-
15669: täistä koskea vesivoimarakentamiselta. Vesilain nojalla voidaan ottaa
15670: huomioon lakiin kuuluvan lupamenettelyn ja intressivertailun kautta myös
15671: luontoarvoja, joskin muut intressit ovat usein syrjäyttäneet luontoarvot
15672: Laissa vesilain muuttamisesta pienvesien suojeluun on kiinnitetty huo-
15673: miota siten, että pienehköt fladat ja kluuvijärvet sekä pienet lammet ja
15674: puroa pienemmät luonnonuomat ovat pääsääntöisesti muuttamiskiellos-
15675: sa. Maa-aineslain soveltaminen antaa jossain määrin sijaa myös biolo-
15676: giseen monimuotoisuuteen liittyville näkökohdille, mutta konkreettisim-
15677: min ne toteutuvat valtakunnallisen harjunsuojeluohjelman alueilla.
15678: Lainsäädännöllisten uudistusten ja luonnonsuojelualueverkon kehit-
15679: tämisen myötä maamme uhanalaisten eliölajien tilanne ainakin osittain
15680: helpottunee tulevaisuudessa. Asiasta saadaan uutta tietoa vuoden 2000
15681: aikana, kun maamme eläinten ja kasvien uhanalaisuuden uusi tarkastelu
15682: saadaan päätökseen.
15683:
15684: Luonnonympäristöt pirstoutuvat
15685: Yhtenäisten luonnonympäristöjen ja eliöiden elinympäristöjen pirstoutu-
15686: minen vaikutuksineen on yksi luonnon monimuotoisuuden suurimmista
15687: ongelmista. Luonnonympäristöjen pirstoutumisen ja vähenemisen sekä
15688: pienilmastomuutosten seurauksena monet eliölajit ovat uhanalaistuneet
15689: 25
15690:
15691:
15692: erityisesti metsäympäristöissä. Luonnonsuojelualueiden eristäytyminen
15693: yhä enemmän toisistaan tai muista luontoarvoja sisältävistä alueista on
15694: pirstoutumiseen liittyvä ilmiö, joka vaatisi eliöstön leviämiselle soveliai-
15695: den ekologisten yhteyksien säilyttämistä aina kun se on mahdollista. Il-
15696: man tätä monien eliölajien perintöaineksen vaihtelu lajien luonnollisessa
15697: ympäristössä ja niiden luontaisilla levinneisyysalueilla ei toteudu riittä-
15698: vässä määrin. Asia on nostettu vakavasti esille Suomen biologista moni-
15699: muotoisuutta koskevassa kansallisessa toimintaohjelmassa vuosille 1997-
15700: 2005.
15701: Pirstoutumisessa on lähinnä kaksi haitallista tekijää: elinympäristöjen
15702: pinta-alan yleinen väheneminen ja jäljelle jääneen elinympäristön pirstou-
15703: tuminen yhä pienemmiksi ja toisistaan eristyneemmiksi saarekkeiksi.
15704: Suojelualueetkin ovat varsinkin Etelä-Suomessa hyvin pieniä, mikä on
15705: estänyt niiden muodostumista ekologisesti kestäviksi kokonaisuuksiksi.
15706: Tällöin korostuu ekologisten yhteyksien tarve.
15707:
15708: Luonnonarvoja voidaan turvata hyvillä
15709: alueidenkäyttöratkaisuilla
15710: Kansallisen luonnonperinnön turvaamisen kannalta tärkeimmistä luon-
15711: nonsuojeluohjelmista on jo päätetty. Sellaisten luonnonarvojen turvaami-
15712: nen, joita suojeluohjelmissa tai muussa lainsäädännössä ei ole riittävästi
15713: säädelty, on usein perusteltua hoitaa mm. kaavoituksen keinoin. Aluei-
15714: denkäytön ratkaisuilla on usein huomattavia ekologisia vaikutuksia mm.
15715: liikenteen määrän ja kulkumuotojakautuman tai ympäristövaikutusten
15716: kannalta keskeisten toimintojen, kuten teollisuuden tai energiatuotannon
15717: sijoittumisen kautta. Tällöin on usein kyse nimenomaan luonnonperinnön
15718: kannalta merkittävien alueiden pirstoutumisen uhasta.
15719: Luontoarvojen säilymisen osalta olisi tarpeen, että alueidenkäytön
15720: ratkaisuissa korostetaan luonnon biologisen monimuotoisuuden yleistä
15721: huomioon ottamista. Alueidenkäytön ratkaisut eivät saa olla ristiriidassa
15722: kansainvälisten sopimusvelvoitteiden, kansallisten suojelupäätösten tai
15723: luontoarvoja koskevien valtakunnallisten selvitysten kanssa ja käytäntö-
15724: jen tulisi olla mahdollisimman yhdenmukaisia maan eri osissa.
15725: On tärkeää, että alueidenkäytön suunnittelu osaltaan tukee luonnon-
15726: suojelulain mukaisen luonnonsuojelualueverkon ekologista kestävyyttä ja
15727: yhtenäisyyttä sekä turvaa alueellisia biodiversiteetin ilmenemismuotoja.
15728: Eliölajiston suotuisaa suojelutasoa voidaan ylläpitää tai jopa joissakin
15729: tapauksissa edistää sijoittamalla toiminnot siten, ettei vaikeuteta luonto-
15730: tyyppien tai eliölajiston säilymistä tai parhaimmillaan niin, että tilannetta
15731: parannetaan luonnon monimuotoisuuden kannalta.
15732: Luontoarvojen alueellisesti vaihteleva luonne asettaa maan eri osissa
15733: erilaisia vaatimuksia ja vaatii erilaisia sovelluksia toimintojen sijoittelul-
15734: le. Selvilläolovelvollisuus on keskeinen lähtökohta alueidenkäytön suun-
15735: 26
15736:
15737:
15738: nittelussa. Tämä perustuu maamme luonnontieteelliseen tuntemukseen
15739: sekä biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä koskevaan kansainvä-
15740: liseen yleissopimukseen.
15741: Luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävien alueiden ja koh-
15742: teiden kartoittaminenj a niiden huomioon ottaminen alueidenkäytön suun-
15743: nittelussa ja aluekehittämisohjelmissa on tärkeää. Alueiden määrittely
15744: edellyttää yhteistyötä eri tahojen kanssa ja tapauskohtaista harkintaa sekä
15745: mahdollisimman hyvää tietopohjaa ratkaisujen ekologisista vaikutuksis-
15746: ta.
15747: Kaavoituksessa on mahdollista selvittää yhdyskuntien kannalta tärke-
15748: ät, puhdasta veden laatua vaativat alueet. Tällaisia ovat mm.yleisellä
15749: merkittävällä virkistysalueella sijaitsevat vesistöt tai muusta tärkeästä
15750: käytöstä veden erityiseen puhtauteen kohdistuvat vaatimukset. Erityistä
15751: suojelua vaativat vesistöt on kartoitettu 1990-luvun alussa. 10 Luonnonsuo-
15752: jeluohjelmat ja Natura 2000 -verkostoesitys sisältävät erityistä suojelua
15753: vaativista vesistöistä edustavimmat kohteet. Osa kohteista on hyvin laa-
15754: joja edustaen valuma-aluekohtaisiaja maakunnallista arvoja, joita suoje-
15755: luohjelmat eivät kata.
15756: Vuoteen 2005 ulottuvassa vesiensuojelun tavoiteohjelmassa 11 on
15757: määritelty vesiensuojelun tavoitetila, jossa merialueiden sekä järvien ja
15758: jokien vesi- ja rantaluonnon monimuotoisuus ja arvokkaiden luonnon
15759: erityispiirteiden säilyminen on turvattu. Tavoitetilan saavuttaminen edel-
15760: lyttää vesi- ja rantaluonnon ottamista huomioon kaiken sitä muuttavan ja
15761: kuormittavan toiminnan suunnittelussa. Hyväksytyn vesiensuojelun toi-
15762: menpideohjelman12 mukaan maakuntakaavoissa tulisi ottaa huomioon
15763: erityisesti suojeltavat vedet ja niiden valuma-alueet. Tehostuneella suun-
15764: nittelulla on tarkoitus ohjata vesiä kuormittavaa ja suojeltavia vesiä vaa-
15765: rantavaa toimintaa sille parhaiten soveltuvalle alueelle.
15766:
15767:
15768: 1. 7 Luonnon virkistyskäyttö
15769: 10
15770: Erityissuojelua vaativat
15771: vesistöt. Y mpäristöministe-
15772: Luonnon virkistyskäyttö suomalaisten perustarpeita
15773: riö, ympäristönsuojeluosas- Luonnon virkistyskäyttö on suomalaisille kulttuurinen itsestäänselvyys ja
15774: to, työryhmän mietintö 63/ suosittu vapaa-ajan käyttötapa. Suomessa luonnon virkistyskäyttö perus-
15775: 1992.
15776: 11
15777: Vesien suojelun tavoit- tuu jokamiehenoikeuteen, joka mahdollistaa ulkoilun kaikilla ulkoiluun
15778: teet. Ympäristöministeriö, soveltuvilla alueilla ja erityisillä virkistysalueilla. Virkistysalueet voivat
15779: Suomen ympäristö 226, palvella päivittäistä lähivirkistystä, viikonloppuvapaan ulkoilutarpeita tai
15780: 1998.
15781: 12
15782: Vesien suojelun toimen-
15783: loma-ajan virkistyskäyttöä. Päävastuu luonnon virkistyskäytön turvaami-
15784: pideohjelma vuoteen 2005. sesta on kunnilla. Valtio voi halutessaan perustaa virkistyspalveluita
15785: Ympäristöministeriö, Suo- valtion maille.
15786: men ympäristö 402, 2000.
15787: 13 Vuonna 1973 virkistysaluekomitea määritteli valtakunnallisen virkis-
15788: Virkistysaluekomitean
15789: mietintö. Komiteamietintö tysaluetarpeen. 13 Komitean näkemykset seudullisten virkistysalueiden tar-
15790: 1973:143. peesta ovat toteutuneet seutukaavavarauksissa. Valtio on tukenut seudut-
15791: 27
15792:
15793:
15794: listen virkistysalueiden hankintaa ja ulkoilureittien rakentamista.
15795: Vaikka virkistysalueiden tarpeet ovat toteutuneet seutukaavoissa suh-
15796: teellisen hyvin, ei virkistysalueiden laatu ja tavoitettavuus vastaa kaikkial-
15797: la tarvetta. Virkistysaluevaraukset ovat suuntautuneet sinne missä yhteis-
15798: kunta on omistanut maata. Valtaosa virkistysaluevarauksista on Pohjois-
15799: Suomessa kun taas väestön painopiste on etelässä. Keskeisimpänä ongel-
15800: mana voidaan pitää laadukkaimpien rantojen ja luonnonsatamien mökkiy-
15801: tymistä ja niiden poistumista jokamiehenoikeuden piiristä. Erityisesti
15802: Etelä-Suomessa on puutetta hyvin tavoitettavista, rannoilla sijaitsevista
15803: vetovoimaisista virkistysalueista.
15804: Lähivirkistys on kansalaisten päivittäisen ulkoilutarpeen ja viihtyvyy-
15805: den kannalta tärkeintä. Loma- ja viikonloppuvapaata palvelevien laajem-
15806: pien virkistysalueiden puute johtuu pitkälti siitä, että kukin kunta on
15807: keskittynyt omien kuntalaisten virkistysmahdollisuuksien turvaamiseen.
15808: Viikonloppu- ja lomavapaan ulkoilu kaipaa kuitenkin laajempia virkis-
15809: tysaluekokonaisuuksia. Näiden toteuttaminen edellyttää kuntien yhteis-
15810: työtä.
15811: Valtion luonnonsuojelualueilla, kuten kansallispuistoilla, on suuri
15812: merkitys etenkin luontoelämyksiin perustuvalle luontomatkailulle. Ulkoi-
15813: lun palveluverkostoja ovat mm. luonnonsatamat rannikolla ja sisävesis-
15814: töissä, vierasvenesatamaverkosto, huoltosatamaverkosto, veneväylä-ja
15815: melontareittiverkostot, moottorikelkkailureitistöt liitännäispalveluineen,
15816: leirintäalueverkosto, vuokramökkiverkko, matkailua palvelevat virkistys-
15817: alueet sekä metsä- ja yksityistieverkot
15818: Vaikka luonnon virkistyskäyttö saa yhä uusia elinkeinotoiminnaksi
15819: soveltuvia piirteitä, kuntien ja valtion tulee kantaa perusvastuu kaikille
15820: kuuluvien virkistysmahdollisuuksien turvaamisesta. Ylikunnallisissa vir-
15821: kistysalue-ja palveluhankkeissa kuntien suunnitelmallinen yhteistyö on
15822: tärkeää. Eri toimialojen kehittämistarpeet ovat alueellisia toimirajoja
15823: laajempia, valtakunnallisia tai jopa kansainvälisiä kysymyksiä.
15824: Valtion maiden virkistys- ja matkailukäyttöä voidaan edistää suunni-
15825: telmallisesti painottaen olemassa olevia virkistys- ja matkailualueita,
15826: reittejä ja palveluverkkoja. Julkiset palvelut voivat tukea yksityisten
15827: palveluiden syntymistä ja edesauttaa luontomatkailualan yritysten verkot-
15828: tumista.
15829: Kehittämistoimet olisi tarpeen kohdentaa alueille, joilla on eniten
15830: virkistys- ja matkailupalvelujen kysyntäpainetta. Lähivirkistyspalvelut
15831: ovat taajamaväestölle tärkeitä. Kaupunkiseuduilla ja taajamien lähialueil-
15832: la on tärkeää huomioida, että kehittämistoimet kohdeunetaan palveluihin,
15833: jotka vastaavat laadultaan kuluttajien tarpeita ja joiden ympäristönsuoje-
15834: lu on hoidettu hyvin.
15835: Suomessa luonnon vetovoima on oleellinen matkailun perusta. Suomi
15836: on tyypiltään kiertomatkailumaa. Suomessa on väestöpohjaan nähden
15837: 28
15838:
15839:
15840: hyvät liikennepalvelut, jolla on huomattava merkitys hajasijoitettujen
15841: ulkoilupalveluiden saavuttamiselle. Kiertomatkailua palvelee maassa
15842: noin 250 leirintäaluetta ja venematkailua noin 60 vierasvenesatamaa.
15843: Lomakylät ja maatilamajoitusyritykset palvelevat myös kiertomatkailua.
15844: Lomailun kesä- ja talvisesonki ovat yritystoiminnalle lyhyitä, joskin
15845: väestön lomatottumukset ovat muuttumassa ympärivuotisemmaksi.
15846: Luontomatkailun ja luonnon virkistyskäytölle on maassamme hyvät
15847: luontaiset edellytykset. Ympäristöministeriön johdolla on käynnistetty
15848: hallitusohjelman mukaisesti työllisyyttä tukevan, luonnon virkistyskäy-
15849: tön ja luontomatkailun kehittämisohjelman valmistelu.
15850:
15851:
15852: Harkittu rantarakentaminen on kaikkien etu
15853: Alueidenkäytön ja luonnon virkistyskäytön oleellinen yhtymäkohta on ke-
15854: sämökkiasutus. Maassamme on lähes 450 000 kesämökkiä ja määrä
15855: kasvaa jatkuvasti. Kesämökit sijaitsevat pääosin rannoilla.
15856: Taajamien ja asutuskeskusten läheisyydessä ranta-alueet ovat pitkälti
15857: sulkeutuneita eri taajamatoimintojen ja vakinaisen asutuksen myötä. Asu-
15858: tuskeskusten ulkopuolella rantojen sulkeutuneisuutta aiheuttaa eniten
15859: loma-asutus. Rantojenkäytön suunnittelulla lomarakentamisen määrä
15860: voidaan sopeuttaa alueen luonnonolosuhteisiin sekä säilyttää riittävästi
15861: vapaata rantaa jokamiehen oikeuteen perustuvaan virkistyskäyttöön ja
15862: luonnonsuojeluun.
15863: Rantakaavoissa pyrittiin aiemmin pääsääntöisesti mahdollisimman
15864: korkeisiin rakennusoikeuksiin. Viime vuosikymmenen ajan rakentami-
15865: sen keskimääräinen mitoitus on arvostusten muutoksen myötä kuitenkin
15866: laskenut. Myös arviot rakentamisen vaikutuksista luontoon, vesistöolo-
15867: suhteisiin ja maisemaan ovat vaikuttaneet rakentamisen mitoituksen koh-
15868: tuullisuuteen kaavoituksessa. Loma-asutuksen rakentamisen jatkues-
15869: sa rantarakentamisen mitoitus on tärkeää myös valtakunnallisesti.
15870: Loma-asuntojen käytöllä on vaikutuksia mm. sijaintikuntansa talou-
15871: teen sekä valtakunnallisesti tarkasteltuna esimerkiksi liikennemääriin ja
15872: -päästöihin. Loma-asukkaat käyttävät paikkakunnan kaupallisia palvelui-
15873: ta,josta saatavilla tuotoilla saattaa olla ratkaiseva merkitys palvelujen säi-
15874: lymiselle. Välittömien kuntaan kohdistuvien taloudellisten vaikutusten
15875: lisäksi loma-asutuksella on esimerkiksi rakennustoimintaan ja työllisyy-
15876: teen liittyviä kerrannais- ja seurausvaikutuksia.
15877: Vapaa-ajan rakennusten ympärivuotinen käyttö on lisääntynyt varsin-
15878: kin suurimpien kaupunkien ja asutuskeskusten ympärillä. Loma-asunto-
15879: jen muuttuminen ympärivuotiseen käyttöön kyläalueiden ulkopuolella
15880: hajauttaa yhdyskuntarakennetta ja aiheuttaa mm. kunnille uusia vaatimuk-
15881: sia terveydenhoidon, jätehuollon, vesi- ja viemäriputkistojen ja muiden
15882: palvelujen järjestämisessä.
15883: 29
15884:
15885:
15886: Suosimalla loma-asutuksen rakentamista kyläalueilla ja niiden läheisyy-
15887: dessä voidaan tukea maaseudun kyläverkoston säilymistä ja kehittämis-
15888: tä. Perinteisen rantarakentamisen lisäksi on tarpeen kehittää monipuoli-
15889: sesti vapaa-ajan asumisen muotoja tukeutuen eri tyyppisiin vapaa-ajan
15890: viettomuotoihin.
15891:
15892:
15893: 1.8 Luonnonvarojen kestävä käyttö
15894: Luonnonvarojen säästeliäs käyttö kannattaa
15895: Ekatehokkuuden parantaminen ja kulutuksen muuttaminen kestävämpään
15896: suuntaan merkitsevät luonnonvarojen käytössä sitä, että vähemmästä pri-
15897: määrimateriaalista kyetään tuottamaan entistä suurempi määrä vaurautta.
15898: Samalla luonnonvarojen käytön aiheuttamat ympäristöhaitat ja luonnon
15899: monimuotoisuuden väheneminen on mahdollista hallita paremmin.
15900: Alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina ovat luonnonvarojen alueelli-
15901: nen sijoittuminen, hyödyntämismahdollisuudet ja eri käyttömuotojen
15902: välisten ristiriitojen yhteensovittaminen.
15903: Luonnonvarat voidaanjakaa uusiutuviinja uusiutumattomiin luonnon-
15904: varoihin. Suomessa kulutettiin luonnon primäärimateriaaleja vuonna
15905: 1998 yhteensä arviolta 196 miljoonaa tonnia. Tästä määrästä uusiutumat-
15906: tomia luonnonvaroja oli 114 miljoonaa tonnia ja uusiutuvia 60 miljoonaa
15907: tonnia.
15908:
15909: Puhdas vesi on välttämättömyys
15910: Valtioneuvoston hyväksymän vesiensuojelun tavoiteohjelman mukaan
15911: vesiensuojelun tarkoituksena on turvata pinta- ja pohjaveden hyvä tila,
15912: estää vesien pilaantuminen ja parantaa haitallisesti muuttuneiden vesien
15913: tilaa. Tavoiteohjelman mukaan erityisesti tärkeiltä ja muilta vedenhankin-
15914: taan soveltuvilta pohjavesialueilta poistetaan pohjaveden määrää ja laa-
15915: tua vaarantavat tekijät. Uudet pohjavesiriskejä aiheuttavat toiminnot
15916: ohjataan näiden pohjavesialueiden ulkopuolelle.
15917: Suomen pintavedet peittävät lähes 10% maan pinta-alasta. Näitä on
15918: pitkään hyödynnetty asutuksen vedenhankinnassa. Suomen järvien vesi-
15919: tilavuus on pinta-alaan verrattuna suhteellisen pieni. Rannikkoalueilla
15920: vesistöt ovat jokivaltaisia, eivätkä järvet tasaa niiden laadun ja määrän
15921: vaihteluita, mistä aiheutuu ongelmia myös vedenhankinnalle. Mataluu-
15922: desta, vähäisestä puskurikyvystä ja pitkästä jääpeitteisestä kaudesta joh-
15923: tuu, että järvet ovat herkkiä rehevöitymään.
15924: Vesistöjen merkittävyydestä huolimatta niitä on aikanaan käytetty pur-
15925: kupaikkoina jätevesille ja muille maalta valuville haitailisille aineille.
15926: Jätevedet ovat heikentäneet nimenomaan asutuskeskusten ja teollisuuden
15927: 30
15928:
15929:
15930: alapuolisten vesistöjen tilaa. Nykyään hajakuormitus on vesien tilaa rat-
15931: kaisevimmin heikentävä tekijä.
15932: Laajojen pohjavesiesiintymien puuttuessa useimmat suurimmista kau-
15933: punkiseuduista ovat edelleen pintaveden käyttäjiä. Vesilaitosten toimit-
15934: tamasta vedestä oli vuonna 1997 40 % pintavettä. Haja-asutus käyttää
15935: nykyisin lähes yksinomaan pohjavettä. Pintavesien käyttö tekopohjave-
15936: den raakavesilähteenä lisääntyy. Siksi hyvälaatuisella pintavedellä on
15937: vedenhankinnassa nykyistä suurempi potentiaalinen arvo. Vaikka pyrki-
15938: mys on lisätä pohjaveden käyttöä, pohjaveden puuttuessa tai pohjavesi-
15939: olosuhteiden muuttuessa, saatetaan pintavesiä tarvita vedenhankintaan.
15940: Myös vapaa-aika ja virkistyskäyttö lisäävät hyvälaatuisten vesien käyt-
15941: töarvoa.
15942: Alueidenkäytön suunnittelulla voidaan osaltaan vähentää vesistöjen
15943: kuormitusta. Erityisen tärkeitä ovat ne pintavedet, joita yhdyskuntien
15944: vesilaitokset käyttävät raakavesilähteinään. Tällaisten vesien valuma-alu-
15945: eelle ei tulisi sijoittaa uusia, erityistä pilaantumisriskiä aiheuttavia toimin-
15946: toja. Vesistöjen hajakuormitusta voidaan vähentää edistämällä haja-asu-
15947: tuksen mahdollisuuksia liittyä yleisiin tai muihin yhteisiin verkostoihin
15948: tai tehostamalla jätevesien kiinteistökohtaista käsittelyä.
15949:
15950:
15951: Metsä- ja peltoalueiden pirstomista vältettävä
15952: Metsät ovat Suomen taloudellisesti tärkein luonnonvara. Suomessa on
15953: metsätalousmaata 86 prosenttia maapinta-alasta. Puuvarannon ohella
15954: metsillä on myös muuta taloudellista merkitystä sekä aineettornia arvoja.
15955: Kestävä metsätalous edellyttää metsänhoidon kehittämistä sellaiseksi, että
15956: monimuotoisuuden säilyttäminen ja elvyttäminen sisällytetään kaikkiin
15957: metsätalouden toimenpiteisiin. Toisaalta kestävä metsätalous edellyttää
15958: myös suojelualueita, joilla turvataan metsäluonnon monimuotoisuuden
15959: ekologinen perusta.
15960: Talousmetsien kestävää käyttöä säätelee metsälaki. Lain toimeenpano
15961: edellyttää alueellista ja aineellista suunnittelua. Kansallisen metsäohjel-
15962: man 2010 tarkoituksena on kehittää metsien hoitoa, käyttöä ja suojelua
15963: siten, että metsät säilyvät terveinä, elinvoimaisinaja monimuotoisina ja
15964: samalla tyydyttävät monipuolisesti ja kestävästi suomalaisten talouden ja
15965: virkistyksen tarpeita.
15966: Kansallinen metsäohjelma 2010 14 pohjautuu keskeisiltä osiltaan laki-
15967: sääteisiin metsätalouden alueellisiin tavoiteohjelmiin, joilla pyritään ta-
15968: sapainottamaan talousmetsien eri käyttömuotojen tavoitteet. Tavoiteoh-
15969: jelmat sisältävät selvitykset muun muassa metsävaroista, metsien suoje-
15970: 14
15971: lusta ja monimuotoisuudesta, metsätalouden työllisyysvaikutuksista ja
15972: Kansallinen metsäohjel-
15973: ma. Maa- ja metsätalousmi- metsätalouden yritystoiminnasta.
15974: nisteriön julkaisuja 2/1999. Monissa maakunnissa metsätalous on yksi tärkeimmistä toimeentulon
15975: 31
15976:
15977:
15978: lähteistä. Kotimaisen puun hyödyntämismahdollisuuksia ja metsätalou-
15979: den kilpailukykyä voidaan edistää myös alueidenkäytön keinoin. Metsien
15980: runsaus johtaa väistämättä siihen, että niihin kohdistuu rakentamista ja
15981: muita maankäyttöpaineita. Alueidenkäytössä on tarpeen ottaa huomioon
15982: metsätalousalueet ja metsätalouden harjoittamisen edellytykset.
15983: Vuonna 1995 maatalousmaata oli kaikkiaan 8 % Suomen maa-alasta.
15984: Viljeltyä maata siitä oli noin 85 %. Peltoalan alueelliset vaihtelut ovat
15985: suuria. Laajoja ja yhtenäisiä viljelyalueita on keskimääräistä enemmän
15986: Etelä-Suomessa ja Pohjanmaan rannikolla.
15987: Useat alueidenkäyttömuodot kilpailevat maatalouden kanssa hyvistä
15988: peltoalueista. Hyviä peltoalueita on poistunut maataloustuotannon piiris-
15989: tä paikoitellen runsaastikin. Kilpailevia alueidenkäyttöintressejä ovat
15990: ennen kaikkea asuntorakentaminen mutta myös teollisuus, tierakentami-
15991: nen ja loma-asutus. Hyvän peltomaan käyttö rakentamiseen korostuu
15992: erityisesti kaupunkiseutujen ja myös muiden taajamien lievealueilla.
15993: Taajamien läheisyydessä hyvätkin peltoalueet ovat saattaneet jäädä pois
15994: maatalouskäytöstä niihin kohdistuvien odotusarvojen vuoksi.
15995: Hyvien ja laajojen yhtenäisten peltoalueiden säilyminen viljelyskäy-
15996: tössä on perusteltua niin talouden kuin maiseman ja luonnon monimuo-
15997: toisuudenkin näkökulmasta. Tällaiset peltoalueet on tarpeen suojata ra-
15998: kentamiselta ja muilta pysyviltä maankäytön muutoksilta. Joissakin tapa-
15999: uksissa peltoalueita on kuitenkin ilmeisen välttämätöntä käyttää yhdys-
16000: kuntarakentamiseen. Tämä saattaa olla yleisen tärkeän edun vuoksi pe-
16001: rusteltua esimerkiksi silloin, kun asuntorakentamiselle tai muulle yhdys-
16002: kuntarakentamiselle ei pystytä osoittamaan vaihtoehtoista sijaintiratkai-
16003: sua kasvavassa taajamassa.
16004:
16005:
16006: Kiviainesten käytössä suojeltava pohjavesiä
16007: Soran, hiekan ja kalliomurskeen kulutus Suomessa oli arviolta 75 miljoo-
16008: naa tonnia vuonna 1998. Suomen sora- ja hiekkavaroista puolet sijaitsee
16009: Salpausselkien alueella. Vastaavasti maassa on luonnon olosuhteista joh-
16010: tuen toistakymmentä useiden tuhansien neliökilometrien laajuista soran
16011: ja hiekan puutealuetta. Viime vuosina kalliokiviaineksen käyttö luon-
16012: nonsoraa ja -hiekkaa korvaavana aineksena on kasvanut voimakkaasti.
16013: Suomessa on runsaasti sellaisia kallioalueita, jotka sijaintinsa ja kiviai-
16014: neksen puolesta sopivat kiviainestuotantoon, joten kalliokiviaineksen
16015: käytön lisääminen on mahdollista pitkälle tulevaisuuteen.
16016: Luonnon rakennus- ja tarvekiveä louhittiin jalostettavaksi vuonna
16017: 1998 noin miljoona tonnia. Luonnonkiven käyttö erityisesti ympäristö-
16018: rakentamisessa ja muussa julkisessa rakentamisessa on lisääntynyt.
16019: Pohjaveden ja tekopohjaveden käyttö on viime vuosikymmeninä li-
16020: sääntynyt nopeasti. Noin 3,5 miljoonaa suomalaista sai juomavetensä
16021: 32
16022:
16023:
16024: pohjavedestä vuonna 1998. Vuoteen 2010 mennessä sen osuuden ennus-
16025: tetaan nousevan jo noin 80 prosenttiin. Pohjaveden etuna pintaveteen
16026: verrattuna on paitsi parempi laatu myös parempi suojaamismahdollisuus
16027: likaantumista vastaan.
16028: Kiviaines-ja pohjavesivarat sijaitsevat samoissa geologisissa sora- ja
16029: kalliomuodostumissa. Ristiriita kiviainesten oton ja pohjaveden suojelun
16030: välillä on viime vuosina kärjistynyt voimakkaasti erityisesti soran ja
16031: hiekan puutealueilla. Kiviaines-ja pohjavesivarojen hyödyntäminen on
16032: mahdollista, kun se perustuu kiviaines-ja pohjavesivarojen alueellisiin
16033: suunnitelmiin, joissa on osoitettu suojelu- ja käyttötarpeet ja selvitetty
16034: varantojen määrä ja laatu sekä kulutus ja kulutustarve.
16035: Pohjavesien suojelun ja kiviainesten ottamisen kannalta keskeisimmät
16036: lait ovat maa-aineslaki ja vesilaki. Alueidenkäytön suunnittelussa on
16037: mahdollista ottaa huomioon maa-aineslain mukainen ottamisen sääntely
16038: ja vesilain tarkoittama pohjavesien suojelu ja siten edistää maa-aineslain
16039: ja vesilain mukaisten suojelu- ja käyttötavoitteiden turvaamista.
16040:
16041:
16042: Turvetuotanto luonnon kestokyvyn mukaan
16043: Suomen pinta-alasta lähes kolmannes on suota. Turvetuotantoon käyttö-
16044: kelpoisten soiden määrän arvioidaan olevan yhteensä 1,4 miljoonaa heh-
16045: taaria. Turpeesta käytetään noin 90 % energiantuotantoon ja kasvutur-
16046: peeksi noin 5 %. Vuonna 1997 tuotettiin turpeella 6,5 % kaikesta kulu-
16047: tetusta primäärienergiasta. Turvevarat riittävät nykyisellä kulutuksella
16048: noin 400 vuodeksi. Riittävyydessä on kuitenkin huomattavia alueellisia
16049: eroja.
16050: Turvetta käytetään eniten Keski-, Pohjois- ja Itä-Suomessa, minne
16051: kivihiilen kuljetusmatkat muodostuvat pitkiksi tai maakaasuputken raken-
16052: taminen on epätodennäköistä. Turpeen käyttö monipuolistuu jatkuvasti
16053: uusien innovaatioiden myötä. Turveteollisuus työllistää 6 000 henkeä
16054: Suomessa ja turvetuotanto onkin alueellisesti merkittävä työllistäjä.
16055: Turvetuotannosta poistuu soita 1000-2000 ha vuodessa, mikä korva-
16056: taan ottamalla uusia soita käyttöön. Loppuun hyödynnetyt suot uudelleen-
16057: soistetaan tai metsitetään suurimmaksi osaksi. Jälkikäyttömuotoina ovat
16058: myös mm. lintujärvien rakentaminen sekä energiapuun tai ruokohelpin
16059: kasvatus.
16060: Turvetuotanto on luvanvaraista toimintaa. Y mpäristönsuoj elullisesti
16061: herkillä alueilla uusien tuotantosoiden määrää on rajoitettu. Kokonaan
16062: suojeltuja soita on noin 800 000 hehtaaria ja lisäksi 300 000 hehtaaria on
16063: Lapin erämaasoi ta. Turvetuotanto vaikuttaa mm. suon ja sen ympäristön
16064: maaperän ravinne-, vesi- ja lämpötalouteen sekä suoluonnon monimuo-
16065: toisuuteen. Turvetuotanto ja erityisesti turpeen energiankäyttö aiheuttaa
16066: merkittäviä kasvihuonekaasujen päästöjä. Turpeen merkittävimmän
16067: 33
16068:
16069:
16070: kuormitustekijän, vesistöpäästöjen, vähentämiseksi turveteollisuus on ke-
16071: hittänyt 1990-luvulla menetelmiä, joilla ympäristökuormitusta on voitu
16072: merkittävästi vähentää.
16073: Turvetuotannon edellytyksiä ja vaikutuksia on tarpeen tarkastella laa-
16074: joina kokonaisuuksina osana muuta alueidenkäyttöä. Keskeistä on tunnis-
16075: taa turvetuotannon nykytila ja kehitysnäkymät sekä sovittaa yhteen tuo-
16076: tanto- ja suojeluintressit
16077: Myös soiden jälkikäyttöön tulisi kiinnittää huomiota. Kohdistamalla
16078: uudet turvetuotantoalueet ensisijaisesti jo ojitetuille soille voidaan välttää
16079: luonnontilaisien soiden käyttöönottoa. Näin voidaan edistää suoluonnon
16080: monimuotoisuuden säilymistä ja vähentää turvetuotannon vesistöhaitto-
16081: ja, koska ojitettujen soiden kuivatustarve on ojittamattomampia vähäisem-
16082: pi ja vastaavasti vesistökuormitus pienempi.
16083:
16084:
16085: 1. 9 Yhteysverkostot
16086: Liikennejärjestelmää kehitettävä kokonaisuutena
16087: Valtakunnan liikennejärjestelmän ja sen osana toimivien valtakunnallis-
16088: ten liikenneverkkojen kehittämisen lähtökohtana on yhteiskunnan kehi-
16089: tys. Liikennejärjestelmän toimivuus on alueiden ja taajamien kehityksen
16090: perusedellytys. Liikennejärjestelmän kehittämiseen kohdistuu monia
16091: paineita maan sisäisen muuttoliikkeen, elinkeinoelämän tarpeiden, ulko-
16092: maan kaupan kuljetusten sekä alue- ja yhdyskuntarakenteen muutosten,
16093: ympäristö- ja liikenneturvallisuusnäkökohtien, tietotekniikan kehittymi-
16094: sen sekä kansalaisten arvo- ja liikkumistapamuutosten seurauksena.
16095: Liikennepalveluiden ja niihin liittyvän infrastruktuurin suunnittelun ja
16096: toteutuksen on oltava pitkäjänteistä. Liikennejärjestelmää tulisi kehittää
16097: kaikki liikennemuodot kattavana kokonaisuutena, jossa eri liikennemuo-
16098: dot tukevat toisiaan. Eri liikennemuotojen yhteistyön tuloksena voidaan
16099: saada aikaan toimivia matka- ja kuljetusketjuja. Erityisesti suurimmilla
16100: kaupunkiseuduilla kaikkien liikennemuotojen ja maankäytön samanaikai-
16101: sella suunnittelulla on mahdollista saavuttaa entistä ympäristöystävälli-
16102: sempi ja toimiva liikennejärjestelmä. Kestävän kehityksen kannalta on
16103: erityisen tärkeää, että liikenteen kasvua hillitään maankäytön suunnitte-
16104: lulla ja kehittämällä liikkumista korvaavia mahdollisuuksia. Henkilöau-
16105: toliikenteelle tarjotaan kilpailukykyisiä vaihtoehtoja nostamalla julkisen
16106: liikenteen palvelutasoa ja parantamalla kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä.
16107:
16108:
16109: Liikenteen kustannuksia ja ympäristöhaittoja vähennettävä
16110: Kaikki ajoneuvoliikenne aiheuttaa luonnonvarojen kulutusta ja aiheuttaa
16111: päästöjä ympäristöön. Kestävään kehitykseen tähtäävän toiminnan tavoit-
16112: 34
16113:
16114:
16115: 200
16116: Taulukko 1. Liilennesuorite
16117: Liikenteen osuus 180
16118: Suomen kokonaispääs-
16119: 160
16120: töistä
16121: 140
16122: Päästälaji Liikenteen
16123: osuus 120
16124: päästöstä (%)
16125: 100
16126: 80
16127: Hiilidioksidi 20
16128: Typen oksidit 60 60
16129: Hiilivedyt 60 40
16130: Hiilimonoksidi 75 1980 1984
16131:
16132: Rikkidioksidi 20
16133: Lähde: Tilastokeskus
16134:
16135: Kuva 5. Tieliikenteen päästöjen kehitys (1980=100).
16136:
16137: 160 Henkilöautot
16138: 155
16139: _., -
16140: 150 .L
16141: 145
16142: 140 """"""'
16143: 135 I
16144: 130
16145: 125
16146: 120 1
16147: ~ """""'
16148: 115 1
16149: 110 L:
16150: 105 J' '"""' .lnillclcnliik"""n"'
16151: """"""'~~ '"!!~""""'' ~
16152: 100 'V
16153:
16154: 95
16155: 90 1 1 1
16156: 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998
16157: Lähde. Tilastokeskus
16158:
16159: Kuva 6. Joukkoliikenteen ja henkilöautoliikenteen kehitys (1986= 100).
16160:
16161:
16162: teena on kehittää taajamien yhdyskuntarakennetta ja liikennejärjestelmiä
16163: niin, että liikkumisen ja kuljetusten tarve vähenee sekä liikenneturvalli-
16164: suus ja mahdollisuudet käyttää ympäristöystävällisiä liikennemuotoja
16165: paranevat.
16166: Henkilöautoliikenne on välttämätöntä, mutta myös kallista ja ympä-
16167: ristöä likaavaa. Liikenne aiheuttaa sekä yksityistalouksille, yrityksille että
16168: julkiselle taloudelle suuria kustannuksia. Kustannuksia syntyy kulkuneu-
16169: vojen hankinnasta, huollosta ja polttoaineesta, tie- ja katurakentamisesta,
16170: pysäköinoin järjestämisestä ja ympäristöhaittojen torjumisesta. Liikenne-
16171: infrastruktuurin rakentamis- ja ylläpitokustannusten lisäksi liikenne vaa-
16172: tii paljon aktiiviseen tuotanto- ja liiketoimintaan tarvittavaa tilaa. Nope-
16173: 35
16174:
16175:
16176: asti liikkuva auto tarvitsee ympärilleen usean kymmenen metrin tilan ja
16177: määränpäässä aina pysäköintipaikan.
16178: Henkilöautoliikenteen osittainen korvaaminenjoukkoliikenteellä vaa-
16179: tii toimivaa joukkoliikennejärjestelmää sekä turvallista ja laadukasta
16180: joukkoliikenneympäristöä. Liikennejärjestelmien kokonaissuunnittelun
16181: tärkeys korostuu erityisesti kaupunkiseuduilla ja taajamissa. Eri liiken-
16182: nemuotojen yhdistämismahdollisuudet edellyttävät, että kaavoituksessa
16183: varataan riittävät alueet henkilö- ja tavaraliikenneterminaalien kehittä-
16184: mistä ja toimintaa varten.
16185:
16186: Verkostojen kehittämisessä painottuu ylläpito
16187: Liikenne- ja kuljetusverkostoja muodostavat tiet, radat, väylät, lentoreitit,
16188: vesi-, maakaasu- ja öljyputket, sähkölinjat ja tietoliikenne. Verkostoon
16189: kuuluvat myös sen solmukohdat Useimmilla verkostoilla ja niiden sol-
16190: mukohdilla on fyysinen sijaintinsa ja aluevaraustarpeensa.
16191: Verkostojen aluevaraustarve muodostuu jo olemassa olevista väylistä
16192: ja niiden solmukohdista sekä mahdollisesta uusien verkostojen rakenta-
16193: misesta. Liikenne-, kuljetus- ja yhteysverkostojen suunnittelu liittyy erot-
16194: tamattomasti alueidenkäytön suunnitteluun. Liikenneverkostojen ja
16195: liikenteen solmukohtien sijainti ja laatu vaikuttavat koko alueen tai taa-
16196: jaman toiminnalliseen rakenteeseen.
16197: Asutus ja tuotantorakenne edellyttää koko maan kattavaa liikenneverk-
16198: koa. Koska liikennemäärät ovat harvan asutuksen vuoksi suhteellisen
16199: pieniä, on väylien taloudellinen ylläpito pulmallista. Väylien pidon pai-
16200: nopiste on siirtynyt uuden rakentamisesta kunnon säilyttämiseen ja päi-
16201: vittäisen liikennöitävyyden turvaamiseen. Tähän suuntaan on vaikuttanut
16202: myös se, että nykyinen ja tuleva liikenne voidaan pääosin hoitaa jo ole-
16203: massa olevalla liikenneverkolla kunhan sen kunnosta pidetään huolta.
16204: Samanaikaisesti on kuitenkin tarpeen kehittää joukkoliikennettä ja tasa-
16205: painottaa tavarakuljetuksia eri liikennemuotojen kesken.
16206:
16207: Valtakunnallisten liikenneverkkojen toimivuus
16208: Hyvien yhteyksien luomisella Keski-Eurooppaan ja Venäjälle vahviste-
16209: taan Suomen kilpailukykyä ja asemaa Venäjälle suuntautuvan taloudel-
16210: lisen toiminnan tukialueena. Yhteyksien kehittämisessä tärkeitä kokonai-
16211: suuksia ovat ns. Pohjolan kolmio, joka on EU:n tärkeimpien liikenneinf-
16212: rastruktuurihankkeiden joukkoon hyväksytty kokonaisuus, Helsinki-Pie-
16213: tari-Moskova -liikennekäytävä, Via Baltica sekä Barentsin euroarktinen
16214: liikennealue. Näiden liikenneyhteyksien kehittämisellä on myös suuri
16215: vaikutus alue- ja yhdyskuntarakenteeseen valtakunnallisella tasolla.
16216: Valtakunnallisesti merkittäviä teitä ja katuja ovat valtatiet, TEN-ver-
16217: koston tiet ja E-tiet, virallisiin rajanylityspaikkoihin johtavat maantiet,
16218: 36
16219:
16220:
16221: talvisatamiin johtavat tiet ja kadut, raskaan ja säännöllisen lentoliiken-
16222: teen, myös sotilasliikenteen, lentoasemille johtavat tiet ja kadut sekä val-
16223: takunnallisesti merkittäviin matkakeskuksiin ja tavaraterminaaleihin joh-
16224: tavat tiet ja kadut.
16225: Valtakunnallista merkitystä omaavia ratoja ovat päärataverkon radat,
16226: kaikkiin virallisiin rajanylityspaikkoihin johtavat radat, talvisatamiin
16227: johtavat radat, valtakunnallisesti merkittäviin matkakeskuksiin ja tavara-
16228: terminaaleihinjohtavat radat, pääkaupunkiseudun metron radat sekä seu-
16229: raavat uudet ratayhteydet Helsinki-Vantaan lentoaseman rata (nk. Marja
16230: -rata) ja metron laajentaminen Espooseen sekä Kerava-Lahti -oikorata.
16231: Päärataverkkoon kuuluvat tärkeimmät kansainvälisen liikenteen rata-
16232: osat, valtakunnan osakeskuksia yhdistävät rataosat sekä merkittävimpiä
16233: maakunta- ja kaupunkikeskuksia yhdistävät rataosat Lisäksi päärataverk-
16234: ko muodostaa yhtenäiset reitit valtakunnallisesti merkittävimpiin satamiin
16235: ja tärkeimmille rajanylityspaikoille.
16236: Nopean junaliikenteen ulottaminen osalle rataverkkoa on rautatielii-
16237: kenteen kilpailukyvyn ja Suomen tasapainoisen kehityksen kannalta olen-
16238: naista.
16239: Suomen satamakapasiteetti on hajaantunutta. Suomessa on tilastoituja
16240: kauppa- ja teollisuussatamia sekä lastauspaikkoja yhteensä noin 60. Ran-
16241: nikon satamien lisäksi merkittäviä tavaraliikenteen satamia on myös Sai-
16242: maan vesistöalueella. Talvisatamat pidetään auki kaikkina talvina.
16243: Valtakunnallista merkitystä omaavia satamia ja vesiväyliä ovat kaikki
16244: ympärivuotisessa käytössä olevat satamat, ns. talvisatamat, kauppameren-
16245: kulun pääväylät ja muut kauppamerenkulun väylät. Myös suunniteltu
16246: Vuosaaren satama on valtakunnallisesti merkittävä. Yhteyden säilyminen
16247: Saimaalta Suomenlahteen on sekä kuljetusten että matkailun kehittämisen
16248: kannalta tärkeää.
16249: Suomessa on noin 25 Ilmailulaitoksen ylläpitämää lentoasemaa,joista
16250: 18 on siviili-ilmailun käytössä, 4 siviili-sotilaslentoasemaa ja 3 sotilas-
16251: lentoasemaa. Näiden lisäksi Suomessa on kaksi muuta lentoasemaa, joille
16252: on säännöllistä liikennettä sekä kaksi sellaista lentoasemaa, joille kevyt
16253: reittiliikenne on mahdollista. Pienkenttiä on yhteensä noin 50. Alueiden-
16254: käytön suunnittelussa on huomioitava myös lentoliikenteen varalaskupai-
16255: kat
16256: Valtakunnallista merkitystä omaavia lentoasemia ja lennonvarmistus-
16257: järjestelmiä ovat kaikki raskaan ja säännöllisen lentoliikenteen, myös
16258: sotilasilmailun käyttöön tarkoitetut lentoasemat ja lennonvarmistusjärjes-
16259: telmät
16260: Valtakunnallista merkitystä omaavia tietoliikenneverkkoja ovat erityi-
16261: sesti valtakunnalliset joukkoviestinnän jakeluverkot sekä televerkot.
16262: Lisäksi tällaisia ovat raskaan ja säännöllisen lentoliikenteen käyttöön
16263: tarkoitettujen lentoasemien sekä sotilasilmailun lennonvarmistusjärjestel-
16264: 37
16265:
16266:
16267: mät, kauppa- ja sotilasmerenkulun väyliä varten rakennetut turvalaite-ja
16268: liikenteenohjausjärjestelmät, ilmatieteelliset ja hydrologiset mittausjärjes-
16269: telmät sekä maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tietoliikennejärjestelmät
16270:
16271:
16272: 1.10 Energiahuollon ja erityistoimintojen alueet
16273: Energian tuotannossa ja siirrossa voidaan säästää
16274:
16275: Energianhuollon edellytysten turvaamiseksi tarvitaan alueita sekä tuotan-
16276: tolaitoksille että energiaverkostoille.
16277: Suomen kantaverkko muodostaa keskeisen osan valtakunnan sähkö-
16278: järjestelmää. Sähkön siirtoverkko koostuu suurjännitteisistä voimajoh-
16279: doista ja sähköasemista. Voimajohdon vaatiman johtoalueen muodosta-
16280: vat johtoaukea sekä johtoaukean molemmin puolin sijaitsevat reunavyö-
16281: hykkeet
16282: Sähkön siirtoverkon käyttöikä on pitkä, peruskorjattuna vähintään 50
16283: vuotta. Nyt olemassa olevia voimajohtoja ja voimajohtoreittejä käytetään
16284: pitkälle 2000-luvulle. Nykyisten johtojen parantamisella ei jännitetasoa
16285: muuttamatta saada aikaan merkittävää siirtokapasiteetin lisäystä. Yleen-
16286: sä siirtokapasiteetin lisäys on mahdollista vain uusia voimajohtoja raken-
16287: tamalla. Uudet johdot on mahdollista rakentaa olevassa olevien johtojen
16288: kanssa samalle johtokadulle, mikä merkitsee olemassa olevan johtokadun
16289: levenemistä. Tulevaisuudessa samalla johtokadulla on yhä enemmän
16290: voimajohtoja, jolloin johtokaduista tulee paikallisesti laajempia. Joissa-
16291: kin tilanteissa tämä kuitenkin tarjoaa mahdollisuuden välttää täysin uu-
16292: sien johtokatujen rakentamisen.
16293: Hajautettu sähkön tuotanto lähellä kulutusta vähentää uusien voima-
16294: johtojen maankäyttötarvetta. Mitä lähempänä sähkönkulutus on sähkön
16295: tuotantopaikkaa, sitä vähemmän tarvitaan suurjännitteisiä voimajohtoja
16296: sähkön siirtämiseen paikasta toiseen. Teollisuuden vastapainevoimalai-
16297: tokset, yhdyskuntien lämmitysvoimalaitokset sekä muut hajautetun säh-
16298: köntuotannon laitokset vaativat vähemmän uusia suurjännitteisiä voima-
16299: johtoja, sillä yleensä sähkön kuluttajat ovat lähellä näitä tuotantolaitoksia.
16300: Tarvittava lauhdelisäteho on kannattavinta toteuttaa suurissa voima-
16301: laitosyksiköissä. Käytetystä polttoaineesta ja teknologiasta riippuen yk-
16302: sikkökoko on nykyisin 400-600 MW maakaasu- ja hiilivoimalaitoksissa.
16303: Näiden laitosten sijoituspaikka määrää tarvittavat uudet siirtojohdot Mi-
16304: käli laitokset sijoitetaan nykyisten suurten voimalaitosten läheisyyteen
16305: saatetaan joutua rakentamaan tarvittavan liittymisjohdon lisäksi jopa
16306: satoja kilometrejä suurjännitevoimajohtoa takaamaan ongelmaton säh-
16307: könsiirto tuottajilta kuluttajille.
16308: Siirrettävän sähkömäärän ja siirtoetäisyyden kasvaessa joudutaan
16309: kasvattamaan voimajohtojen lukumäärää tai siirtojännitettä. Kumpikin
16310: 38
16311:
16312:
16313: näistä merkitsee yleensä lisääntyvää maankäyttöä: siirtojännitteen kasvat-
16314: taminen laajempaa johtoaluetta ja voimajohtojen lukumäärän lisääminen
16315: useampaa johtokatua. On myös mahdollista sijoittaa samoille johdinpyl-
16316: väille useampia sähkövirtapiirejä. Näin voidaan säästää johtoalueen le-
16317: veydessä, mutta pylväät ovat tavanomaisia voimajohtopylväitä korkeam-
16318: mat.
16319:
16320: Tuulivoimalat sovitettava ympäristöön
16321: Tuulivoima on ympäristöystävällinen, päästöjä tuottamaton sähköntuotan-
16322: tomuoto, jonka suurimmat haitat ovat visuaalinen vaikutus maisemaan
16323: sekä meluhaitta lähiympäristössä.
16324: Tuulivoimaloiden kokoluokka on kasvanut voimakkaasti viime vuo-
16325: sikymmeninä. Tällä hetkellä rakennetaan eniten 600 kW:n ja 1 MW:n
16326: laitoksia, joiden tornien korkeudet vaihtelevat 40-60 metrin ja roottorin
16327: halkaisijat 40-50 metrin välillä. Jotta laitokset eivät varjostaisi toisiaan,
16328: ne on sijoitettava 120-300 metrin etäisyydelle toisistaan. Tuulipuistoissa
16329: maa-aluetta on mahdollista käyttää myös muuhun tarkoitukseen, koska
16330: tuulivoimalan perustus vie halkaisijaltaan vain noin 5 metrin alueen. Li-
16331: säksi tarvitaan huoltoyhteys sekä sähkönsiirtoa varten voimajohto.
16332: Laitokset on sijoitettava mahdollisimman tuuliselle paikalle, jotta säh-
16333: köntuotannon kustannukset muodostuvat edullisiksi. Suomessa mahdol-
16334: lisia sijoituspaikkoja ovat meren ranta, Lapin tunturit, merialueet laajoille
16335: merituulipuistoille 10-100 yksikön ryhmissä sekä sisämaassa mahdolli-
16336: sesti ympäristöään korkeammat mäet, suurten järvien rannat tai laajat
16337: peltoaukeat.
16338: Tuulivoimalan näkyvyys riippuu säästä ja maastomuodoista. Ranni-
16339: kon laitokset eivät metsäisessä maastossa näy sisämaahan päin kuin joi-
16340: takin kilometrejä, mutta merelle päin hyvän näkyvyyden vallitessa ne on
16341: mahdollista erottaa yli 10 km:n etäisyydeltä. Laitosten meluhaitta on suu-
16342: rimmillaan pienillä tuulilla. Yli 8 m/s tuulen nopeudella tuulivoimalan
16343: melu hukkuu luonnon taustameluun. Meluhaitta ulottuu alle 1 km:n sä-
16344: teelle tuulivoimalasta ja yleensä melun ohjearvot alitetaan noin 300 m:n
16345: päässä laitoksesta. Tuulivoimalat aiheuttavatjonkin verran lintukuolemia.
16346:
16347: Maakaasu- ja öljyputkia tulevaisuuden varalle
16348: Suomen maakaasun siirtoputkiston pituus oli vuoden 1997 lopussa 898
16349: km. Maakaasuverkossa on yleensä yksi putki, mutta siirtotarpeen kas-
16350: vaessa voidaan rakentaa toinen putki rinnalle. Tällä hetkellä rakennetaan
16351: rinnakkaisputkea Imatralta Kouvolaan.
16352: Suomen ja Ruotsin välille on suunniteltu kaasuputkea, joka kulkisi
16353: merenpohjalla Uudestakaupungista Gävleen. Tämän putken rakentami-
16354: nen riippuu ennen kaikkea Ruotsin suhtautumisesta maakaasun tuontiin.
16355: 39
16356:
16357:
16358: Jos Venäjän maakaasua tullaan siirtämään Suomen kautta Keski-Euroop-
16359: paan, on yhtenä maakaasuputken linjausreitin vaihtoehtona Ylämaa-Uusi-
16360: kaupunki-Gävle. Toisen vaihtoehdon mukaan Suomen kautta kulkeva
16361: putki jatkuisi Hangosta merenalaisena Saksaan. Kolmannen vaihtoehdon
16362: mukaan putki ei kulkisi ollenkaan Suomen kautta, vaanjohdettaisiin me-
16363: renpohjassa koko matkan Karjalan kannakselta Saksaan. North Transgas
16364: Oy selvittää kaikkia kolmea vaihtoehtoa.
16365: Lokakuussa 1998 valmistui EU:n Trans-European Energy Network
16366: -ohjelman puitteissa Suomen, Ruotsin ja Tanskan energiayhtiöiden sel-
16367: vitys pohjoismaisesta maakaasuverkosta, jonka ensi vaihe voisi olla val-
16368: mis aikaisintaan vuonna 2005. Tähän verkkoon voisivat kuulua meren-
16369: alaiset kaasuputket: Helsinki-Tallinna, Hanko-Norrköping ja Uusikau-
16370: punki-Gävle.
16371: Finnish Barents Group selvitti Barentsin meren maakaasunjohtamista
16372: Suomen kautta Eurooppaan. Barentsin merellä on suunnattomat kaasu-
16373: varat, joita tulevaisuudessa tullaan käyttämään Euroopassa. Venäjän
16374: näkemys on, että kaasuputki tultaisiin kuitenkin johtamaan Karjalan ta-
16375: savallan kautta Viipuriin. Mahdotonta ei ole, etteikö putken yksi haara
16376: tuotaisi Suomeen Petroskoista Joensuun tienoille.
16377: Länsirannikon voimayhtiöiden toimeksiannosta norjalaiset ovat tutki-
16378: neet Pohjanmeren kaasukentiltä Ruotsin läpi Vaasaan tuotavaa kaasuput-
16379: kea. Vaasasta putki haarautuisi etelään ja pohjoiseen Pohjanlahden ran-
16380: nikkoa pitkin.
16381: Fortum Oy on tutkinut aktiivisesti raakaöljyputken johtamista Karja-
16382: lan kannaksen, Ylämaan ja Anjalankosken kautta Porvoon tuotan-
16383: tolaitoksille. Raakaöljyputken kapasiteetiksi on kaavailtu 10-15 miljoo-
16384: naa tonnia vuodessa. Tästä määrästä 2-5 miljoonaa tonnia vuodessa ja-
16385: lostettaisiin Porvoossa ja loput laivattaisiin siellä vietäväksi kolmansiin
16386: maihin. Hankkeesta on jo tehty ympäristövaikutusten arviointiohjelma.
16387: Putken pituus Suomen puolella olisi 170 km.
16388: Vaikka sekä kaasu- että öljyputkien rakentamiseen liittyykin suuria
16389: epävarmuustekijöitä, on niihin tarpeen varautua alueidenkäytössä, koska
16390: ne ovat mittaluokaltaan ja vaikutuksiltaan erittäin merkittäviä hankkeita.
16391:
16392:
16393: Maanpuolustuksen ja rajavalvonnan aluevaraustarpeet
16394: Maanpuolustuksella ja rajavalvonnalla on aluevaraustarpeita. Alueiden-
16395: käytön suunnittelussa niille on turvattava toimintojen ja niiden kehittä-
16396: misen edellyttämät aluetarpeet ja toimintaedellytykset. Osalla maanpuo-
16397: lustuksen ja rajavalvonnan käyttämistä alueista on melu-, vaara- ym. vai-
16398: kutuksia, jotka edellyttävät yhteensovittavaa suunnittelua lähialueille
16399: sijoittuvan muun alueidenkäytön kanssa.
16400: 40
16401:
16402:
16403: 1.11 Helsingin seutu 15
16404: Paremmat edellytykset asumiselle
16405:
16406: Helsingin seudun kysymykset ovat omaa mittaluokkaansa ja kytkeytyvät
16407: suorimmin koko maan kehitysedellytyksiin, vaikka Suomessa on mui-
16408: takin kasvavia keskuksia. Helsingin seutu on Suomen kansainvälistymi-
16409: sen, uuden teknologian, tuotannon sekä tutkimuksen ja koulutuksen kär-
16410: kialue.
16411: Pääkaupunkiseudun väestömäärä oli vuoden 1999 alussa noin 934 000
16412: asukasta. Tämä on miltei viidesosa koko maan väestöstä. Pääkaupunki-
16413: seudun nopea väestönkasvu jatkunee hitaasti laantuen vuoteen 2020 asti.
16414: Tuolloin seudulla asuu todennäköisesti noin 1,1 miljoonaa asukasta. Kas-
16415: vusta kolmasosa aiheutuu nykyväestön syntyvyydestä ja kaksi kolmas-
16416: osaa muuttoliikkeestä.
16417: Nykyisin seudulla on noin 37 miljoonaa asuntokerrosneliömetriä. Pää-
16418: kaupunkiseudulle on tyypillistä lähiöasuminen: seudun asukkaista puolet
16419: asuu 60 lähiössä. Tyypillistä seudulle on myös kerrostaloasuminen.
16420: Asuntokannasta 75% on kerrostaloasuntoja kun muualla maassa luku on
16421: 43%.
16422: Vanhojen asuntojen neliöhinnat olivat vuonna 1998 seudulla keski-
16423: määrin 77 % kalliimmat kuin muualla maassa. Tämän jälkeen on tapah-
16424: tunut vielä voimakas hintojen nousu. Samana vuonna vapaarahoitteisten
16425: asuntojen vuokrat olivat 50% muuta maata korkeammat. Myös vuokrat
16426: ovat nousseet rajusti viimeisen vuoden aikana.
16427: Pääkaupunkiseudulla on asuntopulaa. Asunnonsaantivaikeuksien sekä
16428: asuntojen ja liiketilojen hintojen nousun ongelmat ovat pitkälti seurausta
16429: kysynnän ja tarjonnan epätasapainos ta. Arvioitu väestön lisäys ja asumis-
16430: väljyyden kasvu vaatisivat seudulle noin 16 miljoonan kerrosneliömetrin
16431: asuntorakentamista vuoteen 2020 mennessä.
16432: Arvioidut rakentamistarpeet mahtuvat suurin piirtein nykyisten yleis-
16433: kaavojen aluevarauksiin. Pääkaupunkiseudun lainvoimaisissa asemakaa-
16434: voissa on asuntorakentamismahdollisuuksia 5,8 miljoonalle kerrosneliö-
16435: metrille, josta kolme neljäsosaa on pientalovarantoa. Vireillä olevissa ase-
16436: makaavoissa on lisäksi varauksia asuntorakentamiseen noin 1,4 miljoo-
16437: nan kerrosneliömetrin verran.
16438:
16439:
16440: Eheyttäminen ja joukkoliikenne avainkysymyksiä
16441: 15
16442: Helsingin seudulla tar- Väestön ja elinkeinoelämän edellyttämän lisärakentamisen toteuttamisek-
16443: koitetaan tässä yhteydessä si pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakennetta on tarpeen eheyttää. Tämä
16444: pääkaupunkiseudun ja sen
16445: kehyskuntien muodosta- on tarkoituksenmukaista myös aluetalouden ja ympäristön parantamisek-
16446: maa aluetta. si. Täydentävällä rakentamisella voidaan minimoida kasvun aiheuttamia
16447: 41
16448:
16449:
16450: haittatekijöitä, jotka uhkaavat ihmisten viihtyvyyttä, terveyttä ja ympä-
16451: ristöä. Eheytyvä maankäyttö luo mahdollisuuksia joukkoliikenteen pal-
16452: velutason parantamiselle sekä yksityisten ja julkisten palvelujen säilymi-
16453: selle asuinalueilla. Eheytyvä yhdyskuntarakenne edesauttaa myös kunti-
16454: en taloudenpitoa vähentämällä raskaiden investointien tarvetta ja tehos-
16455: tamalla olemassa olevien rakenteiden käyttöastetta.
16456: Pitkällä aikavälillä pääkaupunkiseudun riittävää asunto- ja toimitila-
16457: rakentamista uhkaa eräiden merkittävien alueidenkäyttöhankkeiden py-
16458: sähtyminen. Erityisesti länsimetron ja Malmin lentokentän ratkaisujen
16459: viipyminen haittaavat tai estävät niiden lähialueiden ja koko pääkaupun-
16460: kiseudulle oleellisten suunnittelukohteiden etenemistä. Tärkeää on pää-
16461: kaupunkiseudun öljy- ja polttoainehuollon turvaamiseksi tarvittavan uu-
16462: den öljysatama-alueen sijainnin määrittely, kun Helsingin Laajasalon
16463: öljysatama-alue siirtyy kaupungin yleiskaavan toteuttamissuunnitelman
16464: mukaisesti asuinalueeksi vuokra-ajan päätyttyä vuoden 2010 jälkeen.
16465: Perinteisesti on ajateltu, että maaseudulla ja haja-asutusalueilla työ-
16466: matkat ovat pidempiä kuin kaupunkiseuduilla. Tilanne on kuitenkin päin-
16467: vastainen. Selvästi pisimmät työmatkat tehdään Suomen suurilla kaupun-
16468: kiseuduilla. Tämä johtuu yhdyskuntarakenteen hajanaisuudesta ja naapu-
16469: rikunnista kaupunkeihin suuntautuvasta työmatka- ja asiointiliikenteestä.
16470: Helsingin seudulla henkilöautojen määrä ja ajoneuvoliikenne ovat lisään-
16471: tyneet samoin kuin rakentaminenkin erityisesti seudun reunaosissa.
16472: Pääkaupunkiseudun asukkaat tekevät päivittäin noin 2,6 miljoonaa
16473: matkaa. Neljännes näistä tehdään jalan tai polkupyörällä. Joukkoliiken-
16474: nettä suosivan liikennepolitiikan ansiosta joukkoliikenteen osuus on vie-
16475: lä korkea, mutta se on koko ajan laskussa. Joukkoliikenteen osuus seudun
16476: ajoneuvoliikenteen matkoista on laskenut vuosien 1966 ja 1995 välillä
16477: 66 prosentista 39 prosenttiin. Nopeimmin liikennemäärät ovat kasvaneet
16478: Espoossa ja Vantaalla, joilla vain neljäsosa matkoista tehdään joukkolii-
16479: kenteellä.
16480: Ajoneuvoliikenne vaikuttaa oleellisesti keskustojen ja asuinalueiden
16481: ympäristön laatuun. Liikenteen merkittävimpiä haittatekijöitä ovat
16482: liikennealueiden tilantarve, liikenteen päästöt sekä liikennemelu. Haitto-
16483: jen vähentäminen edellyttää palvelukykyisen aluekeskusverkoston kehit-
16484: tämistä sekä yhdyskuntarakenteen eheyttämistä julkisten ja yksityisten
16485: lähipalvelujen ja joukkoliikenteen taloudellisen järjestämisen mahdollis-
16486: tavalle tasolle.
16487: Helsingin seudun väestömäärän kasvu ja ympäristöhaittojen hallinta
16488: edellyttävät joukkoliikenteen ja erityisesti raideliikenteen kehittämistä.
16489: Seudun viimeaikaisten suunnitelmien lähtökohtana on ollut uudisraken-
16490: tamisen sijoittaminen joukkoliikenteen pääväylien ja erityisesti raidelii-
16491: kenteen tuntumaan
16492: Pääkaupunkiseudulla on enää vähän luonnontilaisia metsä-, suo- ja
16493: 42
16494:
16495:
16496: kallioalueita. Metsät ovat useimmiten virkistysalueina olevia puistomet-
16497: siä. Kaavoitetut viheralueet ovat pääkaupunkiseudun luonnon monimuo-
16498: toisuuden kannalta tärkeitä.
16499:
16500:
16501: 1.12 Luonto- ja kulttuuriympäristöiDä erityiset
16502: aluekokonaisuudet
16503: Eräillä laajoilla aluekokonaisuuksilla on maassamme erityisiä luonnon-
16504: arvoja ja kulttuurisia erityispiirteitä, joiden säilyminen vaatii ymmärtävää
16505: huomiota. Luonto- ja kulttuuriympäristön kannalta erityisistä aluekoko-
16506: naisuuksista merkittävimpiä ovat saaristomeri, maankohoamisrannikko,
16507: Lapin tunturialue ja Vuoksen vesistöalue. Eräille näistä aluekokonaisuuk-
16508: sista on aiemminkin annettu seutukaavoitusta ohjaavia alueidenkäytön
16509: valtakunnallisia tavoitteita.
16510:
16511:
16512: Saaristomeri
16513: Saaristomeri muodostaa yhdessä Ahvenanmaan kanssa maailman laajim-
16514: man saaritihentymän, johon sisältyy yli puolet Suomen rannikon saarista.
16515: Alueen saaristoluonto on vyöhykkeistä siirryttäessä mannerrannikolta
16516: avomerelle: pääjakona käytetään usein jakoa mannersaaristoon, sisäsaa-
16517: ristoon ja ulkosaaristoon. Näiden välillä on kuitenkin selvästi havaittavia
16518: vaihettumisvyöhykkeitä ja lukuisia erityisiä pienempialaisia kohteita.
16519: Saaristomeren kulttuuri, yhdyskunnat ja elinkeinot ovat kautta vuosi-
16520: satojen olleet muutostilassa. Useat kehityskulut ovat kohdistuneet ensin
16521: mannersaaristoon ja levinneet sitten ulommas saaristoon. Saariston kehi-
16522: tykselle on ollut oleellista liikenneyhteyksien asteittainen paraneminen
16523: sekä saaristoelinkeinojen elinvoima suhteessa muun Suomen elinkeino-
16524: rakenteiden kehitykseen. Viimeisinä vuosikymmeninä ympäristökysy-
16525: mykset ja luonnonsuojelun sovittaminen saaristoelinkeinoihin ovat muo-
16526: dostuneet tärkeäksi tekijäksi.
16527: Uusia vanhojen elinkeinojen rinnalle sopivia elinkeinoja on etsitty
16528: lukuisissa tutkimuksissa ja kehittämishankkeissa. Saaristoluonnon ainut-
16529: laatuisuus ja kyläyhteisöjen kauneus antavat mahdollisuuksia matkailu-
16530: elinkeinoihin, mutta kaikki toiminta tulisi sovittaa huolellisella suunnit-
16531: telulla herkkiin luonnonolosuhteisiin.
16532:
16533:
16534: Maankohoamisrannikko
16535: Merenkurkun ja Pohjanlahden rannikot muodostavat kansallisesti ja kan-
16536: sainvälisesti ainutlaatuisen jatkuvan maankohoamisen alueen. Alueen
16537: rannikko ja saaristo vaativat erityistä huomiota, koska kyseessä on nuori,
16538: 43
16539:
16540:
16541: jatkuvasti muuttuva maisema, joka on pienimuotoinen ja haavoittuva.
16542: Koko eläin- ja kasvimaailman, erityisesti lintujen ja kalojen elinolot
16543: muuttuvat jatkuvasti maankohoamisen myötä. Erityisesti jokien suistois-
16544: sa syntyy muutosalueita, joiden alueidenkäytössä on kiinnitettävä erityis-
16545: tä huomiota maisemallisiin ja luonnontaloudellisiin seikkoihin.
16546: Maankohoamisella voi olla odottamattomia vaikutuksia ihmisen toi-
16547: mintaanja asutukseen. Alueidenkäyttöäjoudutaan suunnittelemaan poik-
16548: keuksellisissa oloissa, koska yhdyskunnille oleelliset rantaviivat vaihtu-
16549: vat ja niihin liittyvät toiminnot joutuvat siirtymään. Yleensä alueidenkäy-
16550: tön suunnittelussa käytetään useiden vuosikymmenten aikatähtäintä,
16551: mutta maankohoamisrannikolla asutus ja maisema voivat muuttua oleel-
16552: lisesti jo parin vuosikymmenen sisällä.
16553: Maankohoamisrannikolla onkin tarpeen selvittää maankohoamisen ta-
16554: loudelliset ja ympäristölliset vaikutukset erityisen huolellisesti. Raken-
16555: tamisen sijoittelussa olisi huomioitava, että maankohoamisrannikolle
16556: ominaisten luonnon kehityskulkuj en jäljet säilyisivät havaittavina ja luon-
16557: non monimuotoisuutta turvaavia ajallisesti kerrostuneita kohteita säilyisi.
16558: Samoin tulisi säilyttää luonnon kehityskulkuun sopeutuneen kulttuuriym-
16559: päristön ajallisia kerrostumia.
16560:
16561:
16562: Lapin tunturialueet
16563: Lapin tunturialueet ovat harvaan asuttuja, geologisilta piirteiltään jylhiä
16564: ja luonnonolosuhteiltaan herkkiä alueita, jotka sisältävät laajoja erämaita.
16565: Lapin tunturialueet muodostavat oleellisen osan Suomi kansainvälisestä
16566: kuvasta. Lähes kaikissa koko Suomen kuvauksissa pohjoinen tunturialue
16567: esitetään ainutlaatuisena pohjoisena alueena, joka vaikuttaa suomalaisten
16568: ja koko kansan identiteettiin
16569: Nykyään Lapin tunturialueet edustavat myös koko Euroopan unionin
16570: pohjoisinta ja usein eksoottiseksi koettua kylmää ja erityislaatuista aluet-
16571: ta. Oleellista kuitenkin on, että osa tunturialueista on saamelaisten ko-
16572: tiseutualuetta ja edelleen perinteisten saamelaiselinkeinojen ja -kulttuu-
16573: rin aluetta.
16574: Lapin tunturialueet tarjoavat perinteisten elinkeinojen harjoittamisen
16575: lisäksi runsaasti mahdollisuuksia matkailuun ja lomanviettoon. Alueen
16576: luonto on kuitenkin herkkää. Alueella on harvinaisia suojeltavia luonto-
16577: tyyppejä ja sen ekasysteemit ovat vähälajisia ja haavoittuvia.
16578: Lapin tunturialueille voi kohdistua alueidenkäytön muutospaineita
16579: mm. kaivannaistoiminnan, matkailun ja tuulivoimaloiden vuoksi. Uudet
16580: toiminnat on tarpeen sopeuttaa herkkiin luonnonoloihin. Samalla on
16581: huomioitava saamelaiskulttuurin historia ja kehitysedellytykset, omalei-
16582: maisten kylä- ja kulttuuriympäristöjen säilyminen sekä poronhoidon jat-
16583: kuvat edellytykset.
16584: 44
16585:
16586:
16587: Vuoksen vesistöalue
16588: Vuoksen vesistöalue on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen vesistö, sisä-
16589: saaristo ja asutusalue. Suomen historiassa Saimaalla on oma tärkeä kult-
16590: tuurinen merkityksensä. Vesistön ja sitä ympäröivän alueen elinkeino-
16591: jen, kuljetusreitistöjen ja yhdyskuntamuodostuksen kehitys ovat oleel-
16592: linen osa maan historiaa ja kulttuurisen identiteetin muodostumista. Luon-
16593: nonalueena alue on herkkä ja kaunis tarjoten houkuttelevia vapaa-ajan-
16594: vieton, lomailun ja matkailun mahdollisuuksia.
16595: Alueen luonnon ja vesistöjen kuljetusreittien tmjoamat voimakkaat ve-
16596: tovoimatekijät tulisi hyödyntää alueen kehityksen vahvistamiseksi. Sa-
16597: manaikaisesti tulee kuitenkin huolehtia luonnon kestokyvystä, maisemi-
16598: en kauneudesta sekä uhanalaisten lajien, kuten saimaannorpan, elinmah-
16599: dollisuuksien säilymisestä.
16600: 45
16601:
16602:
16603:
16604: 2 Tavoitteiden lähtökohdat
16605: 2.1 Tavoitteiden oikeusperusta
16606: Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet voivatmaankäyttö-ja rakennus-
16607: lain 22 §:n mukaan koskea asioita, joilla on
16608: aluerakenteen, alueiden käytön taikka liikenne- tai energiaverkon
16609: kannalta kansainvälinen tai laajempi kuin maakunnallinen merkitys;
16610: • merkittävä vaikutus kansalliseen kulttuuri- tai luonnonperintöön; tai
16611: • valtakunnallisesti merkittävä vaikutus ekologiseen kestävyyteen, alue-
16612: rakenteen taloudellisuuteen tai merkittävien ympäristöhaittojen välttämi-
16613: seen.
16614: Mainitun lainkohdan mukaisesti tavoitteita on määritelty kansainvä-
16615: lisesti tai kansallisesti merkittävistä asioista.
16616: Kansainvälistä merkitystä arvioitaessa on kiinnitetty huomiota valti-
16617: oiden rajat ylittäviin alueidenkäytön ja aluerakenteen kysymyksiin sekä
16618: maailmanlaajuisiin ympäristöongelmiin, joiden ratkaisemiseen alueiden-
16619: käytöllä voidaan vaikuttaa. Kansainvälistä merkitystä on myös niillä alu-
16620: eidenkäyttöratkaisuilla,joilla vaikutetaan EU:n säännösten tai kansainvä-
16621: listen sopimusten täytäntöönpanoon.
16622: Valtakunnallista merkitystä arvioitaessa on kiinnitetty huomiota koko
16623: maata koskeviin tai maakuntien rajat ylittäviin aluerakenteen ja alueiden-
16624: käytön kehittämiskysymyksiin. Yleensä aluerakenteen tai liikenne- tai
16625: muiden verkostojen kehittämiseen liittyvät ratkaisut ulottuvat laajemmal-
16626: le kuin yhden maakunnan alueelle. Yhdyskuntarakenne ja elinympäristön
16627: laatu ovat koko maan mittakaavassa keskeisiä alueidenkäytön kysymyk-
16628: siä, joilla on merkittäviä vaikutuksia ekologiseen kestävyyteen ja merkit-
16629: tävien ympäristöhaittojen välttämiseen.
16630: Alueidenkäyttö vaikuttaa merkittävästi kansalliseen kulttuuri- ja luon-
16631: nonperintöön sekä luonnonvaroihin. Kansallisen luonnonperinnön tur-
16632: vaamiseksi tärkeimmistä luonnonsuojeluohjelmista on jo päätetty. Sellais-
16633: ten luonnonarvojen turvaamista, joita luonnonsuojeluohjelmissa ei ole
16634: käsitelty, voidaan kuitenkin edistää kaavoituksen keinoin. Kulttuuri- ja
16635: luonnonperinnön kannalta merkittävimpiä alueita ovat kansallismaisemat
16636: sekä valtakunnallisesti merkittävät maisemakokonaisuudet ja kulttuuri-
16637: ympäristöt.
16638:
16639:
16640: 2.2 Tavoitteiden suhde muuhun lainsäädäntöön
16641: Maankäyttö- ja rakennuslaki on osa ympäristönkäytön ohjausjärjestel-
16642: mää, johon kuuluu monia muita ympäristön käyttöä ohjaavia lakeja.
16643: 46
16644:
16645:
16646: Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kannalta keskeisimpiä lake-
16647: ja ovat luonnonsuojelulaki, metsälaki, vesilaki, maa-aineslaki, rakennus-
16648: suojelulaki, muinaismuistolaki ja ympäristönsuojelulaki. Näissä laeissa
16649: säädetään muiden tavoitteiden ohella myös suojelusta kyseisellä toimialal-
16650: la ja asetetaan ehdottomia rajoituksia ympäristön muuttamiselle. Ympä-
16651: ristön suojelusta huolehditaan ensisijaisesti erityislainsäädännön vaati-
16652: musten mukaisesti ja niissä määritellyin keinoin.
16653: Alueidenkäytön suunnittelulle on maankäyttö-ja rakennuslailla mää-
16654: ritelty erityislakeja kokonaisvaltaisemmat tavoitteet. Lain 5 §:ssä aluei-
16655: denkäytön suunnittelun tavoitteeksi on asetettu mm. luonnon monimuo-
16656: toisuuden ja muiden luonnonarvojen säilyminen, kulttuuriarvojen vaali-
16657: minen, ympäristönsuojelu ja ympäristöhaittojen ehkäiseminen sekä luon-
16658: nonvarojen säästeliäs käyttö. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoittei-
16659: den tulee tukea ja edistää laissa määriteltyjen alueidenkäytön suunnitte-
16660: lun tavoitteiden saavuttamista. Edellä mainittujen ympäristötavoitteiden
16661: edistäminen kuuluu näin ollen myös valtakunnallisten alueidenkäyttöta-
16662: voitteiden piiriin.
16663: Vaikka varsinaiset suojelutehtävät hoidetaan erityislakien nojalla,
16664: tulee suojelutavoitteiden toteutumista edistää ja tukea myös alueidenkäy-
16665: tön ja sen suunnittelun keinoin. Alueidenkäytön suunnittelu on luonteel-
16666: taan kokonaisvaltaista ja eri intressejä yhteensovittavaa toimintaa, jossa
16667: tunnistetaan toiminnalliset tarpeet ja sovitetaan ne ympäristön vaatimuk-
16668: siin. Tämä edesauttaa ympäristöllisten näkökohtien riittävän laaja-alaista
16669: tarkastelua ja varhaista huomioon ottamista alueidenkäytön suunnittelus-
16670: sa ennen hankekohtaisia ratkaisuja ja erityislakien mukaisia menettelyjä.
16671: Valtakunnallisilla alueidenkäyttötavoitteilla ei luoda erityislainsää-
16672: dännön kanssa päällekkäistä ohjauskeinoa. Päällekkäisyyden välttämises-
16673: tä seuraa, ettei tavoitteissa toisteta erityislaeista johtuvia rajoituksia.
16674:
16675:
16676: 2.3 Tavoitteiden rajaus
16677: Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita on määritelty ainoastaan sellai-
16678: sista valtakunnallisesti merkittävistä asioista, joihinmaankäyttö-ja raken-
16679: nuslaissa tarkoitetulla ohjausjärjestelmällä voidaan vaikuttaa. Näin ollen
16680: tavoitteet rajautuvat lain soveltamisalan mukaisesti asioihin, jotka koske-
16681: vat alueiden suunnittelua, rakentamista ja käyttöä.
16682: Tavoitteissa ei käsitellä alue-, energia- tai liikennepoliittisiin kysy-
16683: myksiä eikä määritellä niitä koskevia taloudellisia ratkaisuja. Täsmälli-
16684: nen rajankäynti ei kuitenkaan ole yksiselitteistä, koska kaikki inhimilli-
16685: nen toiminta tarvitsee maata ja muita alueidenkäytöllisiä toimintaedelly-
16686: tyksiä.
16687: Valtakunnallisilla alueidenkäyttötavoitteilla on tarkoitus varautua
16688: eräisiin valtakunnallisesti merkittäviin hankkeisiin niiden alueidenkäytöl-
16689: 47
16690:
16691:
16692: listen tarpeiden osalta, mutta ei muutoin muodostaa kantaa hankkeiden
16693: toteuttamiseen. Yksilöimällä tietyt valtakunnallisesti merkittävät hank-
16694: keet voidaan varmistaa se, etteivät esimerkiksi yksittäiset kunnat toimil-
16695: laan estä tai vaikeuta useiden kuntien tai maakuntien alueille ulottuvien
16696: yhteys- tai muun perusrakenteen verkostojen rakentamismahdollisuuksia.
16697: Tällaiset tavoitteissa yksilöitävät hankkeet toteuttavat valtakunnallisesti
16698: merkittävää yhteys- tai muuta tarvetta, mutta niiden toteuttamisen aika-
16699: taulu, toteuttamistapa tai ylipäätänsä toteuttaminen saattavat olla vielä
16700: avoimia. Tarkoituksena on, että tavoitteiden ajanmukaisuus tullaan näiltä
16701: osin tarkistamaan viimeistään viiden vuoden kuluttua.
16702: Pyrkimyksenä on, että yhteiskuntapolitiikan eri lohkot tukevat toisi-
16703: aan. Tämä on pyritty varmistamaan valtakunnallisten alueidenkäyttöta-
16704: voitteiden laajapohjaisella ja vuorovaikutteisella valmistelulla. Tavoittei-
16705: den valmistelussa on sovitettu yhteen valtionhallinnon eri sektoreiden kes-
16706: keisimmät alueidenkäyttöön liittyvät tavoitteet valtakunnalliseksi näke-
16707: mykseksi.
16708:
16709:
16710: 2.4 Tavoitteiden merkitys kansainvälisten
16711: sopimusten toimeenpanossa
16712: Vaikka alueidenkäyttöä koskeva päätöksenteko on täysin kansallista, vai-
16713: kuttavat siihen kansallisen tavoitteenasettelun lisäksi kansainväliset so-
16714: pimukset. Suomi on sitoutunut lukuisiin kansainvälisiin sopimuksiin,
16715: joiden velvoitteiden toteuttaminen edellyttää myös alueidenkäytön kei-
16716: nojen käyttöä.
16717: Ilmastonmuutosta koskeva YK:n puitesopimuksen (SopS 61/1994)
16718: tavoitteena on kasvihuonekaasujen pitoisuuksien vakiinnuttaminen ilma-
16719: kehässä turvalliselle tasolle. Ilmastosopimukseen liittyvässä Kioton pöy-
16720: täkirjassa teollisuusmaat sitoutuvat vähentämään pöytäkirjassa mainittu-
16721: ja kasvihuonekaasupäästöjään niin, että niiden kokonaismäärä vähenee
16722: vähintään 5 %vuoden 1990 päästöjen tasosta velvoitekauden 2008-2012
16723: aikana. EU:n sisäinen taakanjaon mukaan Suomen tulee vuoteen 2010
16724: mennessä vakiinnuttaa kasvihuonekaasupäästöt vuoden 1990 tasolle.
16725: Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita määriteltäessä on olennais-
16726: ta se, että Suomen kaltaisessa maassa alue- ja yhdyskuntarakenteella on
16727: merkittävä vaikutus ilmastonmuutoksen hallinnassa. Teollisuuden pääs-
16728: töjen ohella suurimmat päästölähteet ovat rakennusten lämmitys ja liiken-
16729: ne, joihin molempiin voidaan vaikuttaa alueidenkäytön ratkaisuilla. Ta-
16730: voitteita asetettaessa pyritään vaikuttamaan energian tehokkaaseen käyt-
16731: töön, energian säästöön ja uusiutuvien energialähteiden lisääntyvään
16732: käyttöön, jotka omalta osaltaan hidastavat ilmastomuutosta.
16733: Biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen (SopS 78/
16734: 1994) tavoitteena on maapallon ekosysteemien, eläin- ja kasvilajien sekä
16735: 48
16736:
16737:
16738: niiden sisältämien perintötekijöiden monimuotoisuuden suojelu ja kestä-
16739: vä käyttö. Sopimuksen mukaan monimuotoisuus tulisi integroida osaksi
16740: yhteiskunnan eri sektoreiden sisäisiä ja niiden välisiä suunnitelmia ja toi-
16741: mintaperiaatteita. Sopimus laajentaa suojelun myös perinteisen luonnon-
16742: suojelun ulkopuolelle.
16743: Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa on tarkoitus painottaa
16744: luonnon monimuotoisuutta osana eri maankäyttötarpeita kokonaisvaltai-
16745: sesti yhteensovittavaa alueidenkäytön suunnittelua. Tärkeätä on kiinnit-
16746: tää huomiota vihervyöhykkeiden ja monipuolisten luonnonympäristöjen
16747: riittävyyteen yhdyskuntien kehittämisessä, ekologisten käytävien tarpee-
16748: seen sekä ekologisesti merkittävien ja yhtenäisten luonnonalueiden säi-
16749: lymiseen yhtenäisenä.
16750: Suomea velvoittaa kolme kulttuuriympäristön suojelua koskevaa kan-
16751: sainvälistä sopimusta. Maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojele-
16752: misesta koskevan yleissopimuksen (SopS 19/1987) tavoitteena on yhte-
16753: näisen ja tehokkaanjärjestelmän luominen yleismaailmallisesti arvokkaan
16754: kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemiseksi. Sopimusosapuolia veivoi-
16755: tetaan suojelemaan alueellaan olevat maailmanperintökohteet Euroopan
16756: rakennustaiteellisen perinnön suojelua koskeva yleissopimuksen (SopS
16757: 10/1992) edellyttää sopimusosapuolilta toimenpiteitä rakennustaiteellisen
16758: perinnön suojelemiseksi. Rakennustaiteellinen perintö kattaa kaikki his-
16759: toriallisesti, arkeologisesti, taiteellisesti, tieteellisesti, yhteiskunnallisesti
16760: tai teknisesti huomattavan mielenkiintoiset rakennukset ja rakenteet sekä
16761: kaupunki ja maaseuturakennusten ryhmät. Eurooppalainen yleissopimuk-
16762: sen arkeologisen perinnön suojelusta (SopS 26/1995) tarkoituksena on
16763: suojella arkeologista perintöä Euroopan maiden yhteisen muistin lähtee-
16764: nä sekä historiallisen ja tieteellisen tutkimuksen välineenä. Sopijapuolet
16765: sitoutuvat pyrkimykseen sovittaa yhteen arkeologiset ja maankäytön
16766: suunnittelun tarpeet.
16767: Alueidenkäytön suunnittelu on ratkaisevassa asemassa näiden sopi-
16768: musten täytäntöönpanossa. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa
16769: on tarkoitus asettaa kansainväliset sopimukset ja yleensä valtakunnalli-
16770: sesti merkittävien kulttuuriperintöarvojen säilyminen alueidenkäytön läh-
16771: tökohdiksi. Tavoitteissa korostuu kulttuuriperintöarvojen merkitys ja
16772: huomioon ottaminen alueiden identiteetin, vetovoimaisuuden ja matkai-
16773: lun kehittämisen tukena.
16774:
16775:
16776: 2.5 Tavoitteiden kytkentä Euroopan alue-
16777: suunnittelun ja aluekehityksen suuntaviivoihin
16778: Suomi on EU:n jäsenmaana hyväksynyt Euroopan aluesuunnittelun ja
16779: aluekehityksen suuntaviivat (European Spatial Development Perspective,
16780: ESDP). Suuntaviivat eivät sido jäsenmaita, mutta ovat luonteeltaan yh-
16781: 49
16782:
16783:
16784: teisesti hyväksyttyjä aluesuunnittelun periaatteita. Hyväksyessään ESDP-
16785: suuntaviivat Suomi on korostanut, että läheisyysperiaatetta noudattaen
16786: aluesuunnittelun lopulliset ratkaisut tehdään jäsenmaan suunnittelu- ja
16787: hallintojärjestelmän puitteissa.
16788: ESDP-asiakirja on merkittävä askel EU:n aluesuunnitteluyhteistyös-
16789: sä. Keskustelu suuntaviivoista on lisännyt rajat ylittävää yhteistyötä
16790: aluesuunnittelukysymyksissä eri jäsenmaiden välillä. Lisäksi ESDP-pro-
16791: sessi on mahdollistanut kokoavan keskustelun eri sektoreiden toimenpitei-
16792: den vaikutuksista aluesuunnitteluun.
16793: Suuntaviivoilla on tuotu eurooppalaiseen aluesuunnittelukeskusteluun
16794: taloutta koskevien kysymysten rinnalle tavoitteita kulttuuriperinnön ja
16795: luonnonympäristön varjelemiseksi. ESDP-suuntaviivat on ryhmitelty
16796: seuraaviin kolmeen pääryhmään:
16797: tasapainoisen ja monikeskuksisen kaupunkijärjestelmän luominen
16798: sekä kaupungin ja maaseudun välisen suhteen uudistaminen,
16799: infrastruktuurin ja tiedon yhdenmukaisen saatavuuden varmistaminen
16800: sekä
16801: luonnon- ja kulttuuriperinnön järkevä hoito ja suojeleminen.
16802: Lisäksi ESDP-asiakirjan tausta-aineistossa on tuotu esille pohjoisten
16803: jäsenmaiden erityisolosuhteina arktiset ilmasto-olosuhteet, herkästi haa-
16804: voittuva luonto, perifeerinen sijainti Keski-Euroopan markkina-alueisiin
16805: nähden sekä harva asutus.
16806: ESDP-suuntaviivoissa mainittu monikeskinen aluerakenne ja alueke-
16807: hitys korostaa tasapainoisen yhdyskuntarakenteen merkitystä ja kaupun-
16808: kien yhteistyön tarvetta. Suuntaviivat nostavat esille yhdyskuntarakenteen
16809: hajoamisen varjopuolet ja korostavat huolellisen sijainti- ja rakentamis-
16810: politiikan merkitystä. Tärkeänä pidetään tässä kaupunkien ja niitä ympä-
16811: röivien kuntien yhteistyön tiivistämistä.
16812: Infrastruktuurin osalta liikennejärjestelyillä on keskeinen vaikutus
16813: alue- ja yhdyskuntarakenteeseen ja muuhun alueidenkäyttöön. ESDP
16814: lähtee mm. siitä, että toimiva liikenne ja riittävät tietoliikennemahdolli-
16815: suudet ovat tärkeä edellytys EU:n reuna-alueiden kehittämisessä. ESDP-
16816: suuntaviivat korostavat liikenteen kasvun haittoja ja että järkevällä alue-
16817: suunnittelulla voidaan vaikuttaa liikennetarpeen vähentämiseen. Olemas-
16818: sa olevan infrastruktuurin tehokkaampaa hyväksi käyttöä olisi lisättävä
16819: eri kuljetusmuotojen välisillä kuljetusketjuilla. Rautateiden ja vesiliiken-
16820: teen hyödyntämistä tavaraliikenteessä olisi lisättävä. Tärkeänä pidetään
16821: myös aluesuunnittelun ja liikennesuunnittelun nykyistä parempaa yhteen-
16822: sovittamista.
16823: ESDP-suuntaviivat toteavat, että aluesuunnittelulla voi olla paikalli-
16824: sella ja alueellisella tasolla tärkeä tehtävä luonnon monimuotoisuuden
16825: säilyttämisessä. On myös korostettu, että luonnon ja kulttuuriperinnön
16826: merkitys taloudellisen kehityksen perustana on lisääntymässä. Esimerk-
16827: 50
16828:
16829:
16830: kinä mainitaan ympäristöystävällisen matkailun tarjoamat mahdollisuu-
16831: det. Tärkeänä pidetään yhteensovitettujen aluesuunnittelustrategioiden
16832: laatimista kulttuurimaisemien vaalimiseksi sekä ympäristöitään herkkien
16833: alueiden turvaamiseksi.
16834: Suomalainen yhdyskuntakehitys ja siihen liittyvät ongelmat ja mah-
16835: dollisuudet ovat pitkälti samansuuntaisia EU:ssa havaittavien yleisten
16836: kehityssuuntien kanssa. Tästä syystä ESDP-suuntaviivat liittyvät moniin
16837: alustavasti esitettyihin valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin, jot-
16838: ka ovat sisällöltään pitkälti samansuuntaisia suuntaviivoissa esitettyjen
16839: periaatteiden kanssa.
16840: Uuteenmaankäyttö-ja rakennuslakiin perustuvilla valtakunnallisilla
16841: alueidenkäyttötavoitteilla mahdollistetaan kytkennät ESDP-suuntaviivo-
16842: jen ja kansallisen suunnittelun välille.
16843: 51
16844:
16845:
16846:
16847: 3 Alustava ehdotus tavoitteiksi
16848:
16849: 3.1 Johdanto
16850: Maankäyttö-ja rakennuslain tarkoittamista valtakunnallisista alueiden-
16851: käyttötavoitteista on valmisteltu alustava ehdotus ympäristöministeriön
16852: johdolla yhteistyössä keskeisten viranomaisten ja vuorovaikutuksessa eri
16853: sidosryhmien kanssa.
16854: Alustavassa ehdotuksessa tavoitteet on ryhmitelty asiasisällön perus-
16855: teella seuraaviin kokonaisuuksiin:
16856: Toimiva aluerakenne
16857: Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu
16858: Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat
16859: Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto
16860: Helsingin seudun erityiskysymykset
16861: Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet
16862: Aluerakenteen toimivuudella on niin valtakunnallista kuin kansainvä-
16863: listäkin merkitystä. Aluerakenteen kehittämisessä korostuu tarve hyödyn-
16864: tää alueiden omia vahvuuksia, edistää alueiden keskinäistä verkostoitu-
16865: mista ja työnjakoa sekä luoda erilaisia kehittämisvyöhykkeitä. Olemassa
16866: olevien rakenteiden mahdollisimman tehokas hyödyntäminen vaikuttaa
16867: keskeisesti myös aluerakenteen taloudellisuuteen. Maanpuolustukseen
16868: liittyvät kysymykset tulevat maakuntaa laajemman merkityksen vuoksi
16869: esille tavoitteissa.
16870: Yhdyskuntien ympäristön laatu on ekologisen kestävyyden tai merkit-
16871: tävien ympäristöhaittojen ehkäisyn kannalta keskeinen kysymys koko
16872: valtakunnan mittakaavassa. Liikennemäärät, kulkumuotojakaumat, ener-
16873: gian kulutus tai yhdyskuntakustannukset määräytyvät pitkälle yhdyskun-
16874: tarakenteen perusteella. Elinympäristöjen terveellisyydellä, turvallisuu-
16875: della ja viihtyisyydellä on keskeinen merkitys niin asukkaille kuin elin-
16876: keinotoiminnalle ja tätä kautta myös koko maan tulevalle kehitykselle ja
16877: kilpailukyvylle.
16878: Kulttuuri- ja luonnonperintöä sekä luonnonvaroja koskevilla ratkai-
16879: suilla turvataan osaltaan kansallisen luonto- ja kulttuuriperinteen säily-
16880: minen ja vaikutetaan ekologiseen kestävyyteen erittäin pitkälle tulevai-
16881: suuteen. Myös alueiltaan suppeissa kohteissa saattavat mm. rakennushis-
16882: torialliset arvot taikka historialliseen tapahtumaan, perinteeseen tai kehi-
16883: tyskulkuun liittyvät näkökohdat korostaa valtakunnallista merkittävyyt-
16884: tä. Luonnon virkistys- ja matkailukäytön kehittäminen edellyttää entistä
16885: enemmän verkostoitumista ja alueiden välistä työnjakoa. Asiaa koskevat
16886: ratkaisut ovat tärkeitä niin ekologisen kestävyyden kuin elinkeinotoimin-
16887: 52
16888:
16889:
16890: nankin edellytysten kannalta. Rantojenkäytöllä on keskeisenä maankäyt-
16891: tömuotona oleellinen merkitys niin virkistysmahdollisuuksille kuin ran-
16892: taluonnon säilymiselle.
16893: Yhteysverkostojen ja energiahuollon kannalta keskeistä on valtakun-
16894: nallisten tarpeiden turvaaminen siten, että edistetään toimivaa alueraken-
16895: netta ja kansainvälistä kilpailukykyä. Näillä ratkaisuilla on ylimaakunnal-
16896: lista vaikutusta. Liikenneverkon osalta tavoitteet liittyvät erityisesti pää-
16897: tieverkkoon, kaukoliikenteen rataverkkoon ja valtakunnallisiin satamiin
16898: ja lentoasemiin. Keskeisenä haasteena on näiden kehittäminen yhtenäi-
16899: senä liikennejärjestelmänä. Energiahuollon osalta valtakunnalliset tarpeet
16900: liittyvät tuotantolaitosten ja energian kuljetusten verkostojen sekä uusiu-
16901: tuvien energialähteiden alueidenkäytöllisten edellytysten turvaamiseen.
16902: Helsingin seudun erityiskysymykset koskevat aluetta, jolla asuu lähes
16903: viidennes maan väestöstä. Väestömäärän voimakkaan kasvun seuraukse-
16904: na seudun työssäkäyntialue laajentuu koko ajan ja ulottaa vaikutuksensa
16905: useiden maakuntien alueelle. Helsingin seudulla alueidenkäytön ratkai-
16906: suilla on poikkeuksellisen suuri merkitys koko alueen tulevalle kehityk-
16907: selle. Ratkaisut vaikuttavat erityisesti alueen ekologiseen kestävyyteen ja
16908: valtakunnalliseen aluerakenteeseen, mutta myös koko maan kansainvä-
16909: liseen kilpailukykyyn.
16910: Kulttuuri- ja luonnonympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet ovat
16911: kansallisen kulttuuri- ja luonnonperinnön vaalimisen kannalta keskeisiä
16912: alueita. Alueet ovat laajoja kokonaisuuksia, joiden vaikutukset ulottuvat
16913: yleensä useiden maakuntien tai jopa naapurivaltioiden alueille. Ne ovat
16914: myös kansainvälisesti ainutlaatuisia, Suomen kansallisia erityispiirteitä
16915: edustavia alueita. Näihin alueisiin kohdistuu sellaisia alueidenkäyttöpai-
16916: neita, että ne edellyttävät erityisen huolellista ja vaativaa yhteensovitta-
16917: mista.
16918:
16919:
16920: 3.2 Tavoitteiden oikeusvaikutukset
16921: Maankäyttö-ja rakennuslain 24 §:n 1 momentin mukaan valtion viran-
16922: omaisten tulee toiminnassaan ottaa huomioon valtakunnalliset alueiden-
16923: käyttötavoitteet ja edistää niiden toteuttamista. Valtion viranomaisten on
16924: myös arvioitava toimenpiteidensä vaikutuksia valtakunnallisten alueiden-
16925: käyttötavoitteiden kannalta.
16926: Lain 24 § :n 2 momentin mukaan maakunnan suunnittelussa ja muussa
16927: alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten aluei-
16928: denkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden
16929: toteuttamista.
16930: Maankäyttö-ja rakennuslain 28 §:ssä on erikseen maakuntakaavan si-
16931: sältövaatimuksena korostettu valtakunnallisten alueidenkäyttötavoittei-
16932: den huomioon ottamista. Kun tavoitteet on asianmukaisesti otettu huomi-
16933: 53
16934:
16935:
16936: oon maakuntakaavassa, ne vaikuttavat lain 32 §:n 1 momentin mukaisesti
16937: maakuntakaavan ohjausvaikutuksen kautta myös kuntien alueidenkäytön
16938: suunnitteluun. Maakuntakaavoitukseen kohdennetuilla tavoitteilla ei ole
16939: oikeudellisesti sitovaa vaikutusta kuntakaavoitukseen ennen kuin ne ovat
16940: tulleet otetuiksi huomioon maakuntakaavoituksessa. Tämän jälkeen ne
16941: tulee ottaa huomioon kuntien kaavoituksessa maakuntakaavan ohjausvai-
16942: kutuksen kautta.
16943: Ehdotetut tavoitteet on jaettu oikeusvaikutusten perusteella yleis- ja
16944: erityistavoitteisiin. Tavoitteiden valmistelussa on katsottu, että valtioneu-
16945: vosto voi antaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita rajoitetummil-
16946: la oikeusvaikutuksilla kuin mihin maankäyttö-ja rakennuslaki antaa val-
16947: tuutuksen.
16948: Yleistavoitteet ovat alueidenkäytön ja sen suunnittelun periaatteita.
16949: Niiden saavuttamista edistetään alueidenkäytössä ja sen suunnittelussa.
16950: Tavoitteiden määrittelyssä on lähdetty siitä, että yleistavoitteet ovat luon-
16951: teeltaan sellaisia, että niihin on tarkoitettu sovellettavaksi lain 24 §:n 2
16952: momentissa määritellyt, alueidenkäytön suunnittelua koskevat oikeusvai-
16953: kutukset vain yleispiirteisen kaavoituksen osalta. Yleistavoitteita ei siten
16954: ole tarkoitettu käytettäväksi alueidenkäytön yksityiskohtaistajärjestämis-
16955: tä koskevien kaavojen sisällön oikeudelliseen arviointiin.
16956: Erityistavoitteet ovat alueidenkäyttöä ja sen suunnittelua koskevia
16957: velvoitteita ja reunaehtoja. Niiden saavuttamista on edistettävä alueiden-
16958: käytössä ja sen suunnittelussa. Erityistavoitteita koskevatmaankäyttö-ja
16959: rakennuslain 24 § :n 2 momentissa määritellyt, alueidenkäytön suunnit-
16960: telua koskevat oikeusvaikutukset sekä yleispiirteisten että yksityiskohtais-
16961: ten kaavojen osalta.
16962:
16963:
16964: 3.3 Toimiva aluerakenne
16965: Yleistavoitteet
16966: Alueidenkäytöllä tuetaan maan tasapainoista kehittämistä sekä elinkeino-
16967: elämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntä-
16968: mällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä
16969: elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää
16970: hyödyntämistä. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu
16971: ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin.
16972: Toimivan aluerakenteen runkona kehitetään pääkaupunkiseutua, maa-
16973: kuntakeskuksia sekä kaupunkiseutujen ja maaseudun keskusten muodos-
16974: tamaa verkostoa.
16975: Alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutus-
16976: ta sekä kyläverkoston kehittämistä. Erityisesti maaseudun taantuvilla
16977: alueilla kiinnitetään alueidenkäytössä huomiota jo olemassa olevien ra-
16978: 54
16979:
16980:
16981: kenteiden hyödyntämiseen sekä elinkeinotoiminnan ja muun toimintapoh-
16982: jan monipuolistamiseen. Maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita
16983: vapaa-ajan toimintoja suunnataan mahdollisuuksien mukaan tukemaan
16984: maaseudun taajamia ja kyläverkostoa.
16985: Alueidenkäytössä ja aluerakenteen kehittämisessä turvataan maanpuo-
16986: lustuksen ja rajavalvonnan edellytykset.
16987:
16988:
16989: Erityistavoitteet
16990: Maakunnan suunnittelussa yhteistyössä maakuntien liittojen kesken on
16991: selvitettävä ne alue- ja yhdyskuntarakenteeseen ja muuhun alueidenkäyt-
16992: töön liittyvät toimenpiteet, joilla edistetään ylimaakunnallisten kehittä-
16993: misvyöhykkeiden muodostamista ja niiden kehittämisedellytyksiä. Maa-
16994: kunnan suunnittelussa on esitettävä valtakunnallisesti tärkeät vyöhykkeet
16995: sekä kaupunki- ja taajamaverkostot ja niiden kehittämisperiaatteet.
16996: Maakunnan suunnittelussa on selvitettävä maaseudun alue- ja yhdys-
16997: kuntarakenteen sekä kyläverkoston kehittämiseen liittyvät toimenpiteet,
16998: joilla edistetään olemassa olevien rakenteiden hyödyntämistä, palvelujen
16999: saatavuutta, maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistamista sekä ym-
17000: päristöarvojen säilymistä.
17001: Maakunnan suunnittelussa maakuntien liittojen on yhteistyössä naa-
17002: purivaltioiden vastaavien alueellisten viranomaisten kanssa selvitettävä
17003: ja edistettävä alueidenkäytön järjestämistä raja-alueilla. Samalla tulee
17004: kiinnittää huomiota alue- ja yhdyskuntarakenteen toimivuuteen sekä elin-
17005: keinotoiminnan tarpeiden ja ympäristöarvojen yhteensovittamiseen.
17006: Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuk-
17007: sen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset
17008: varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä
17009: muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille.
17010: Samalla on huomioitava muun yhdyskuntarakenteen, elinympäristön
17011: laadun ja ympäristöarvojen asettamat vaatimukset.
17012:
17013:
17014: 3.4 Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja
17015: elinympäristön laatu
17016: Yleistavoitteet
17017: Elinympäristöjen toimivuutta ja taloudellisuutta edistetään hyödyntämäl-
17018: lä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja eheyttämällä taajamia. Taa-
17019: jamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. Rakentamista
17020: ohjataan ensisijaisesti nykyisiin taajamiin ja kyläalueille. Yhdyskuntara-
17021: kennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väes-
17022: töryhmien saavutettavissa.
17023: 55
17024:
17025:
17026: Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä varaa-
17027: malla riittävät alueet elinkeinotoiminnoille. Niiden sijoittumisessa kiin-
17028: nitetään huomiota olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen ja hy-
17029: vään saavutettavuuteen.
17030: Yhdyskuntarakenteen kehittämisessä pyritään vähentämään liikenne-
17031: tarvetta ja parantamaan liikenneturvallisuutta. Alueidenkäytöllä paranne-
17032: taan jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edellytyksiä.
17033: Kaupunkiseutujen työssäkäyntialueilla varmistetaan alueidenkäytöl-
17034: liset edellytykset asuntorakentamiselle ja sen tarkoituksenmukaiselle
17035: sijoittumiselle sekä hyvälle elinympäristölle. Kaupunkiseutuja kehitetään
17036: tasapainoisina kokonaisuuksina siten, että tukeudutaan olemassa oleviin
17037: keskuksiin. Keskusta-alueita kehitetään monipuolisina palvelujen, asumi-
17038: sen ja vapaa-ajan alueina.
17039: Elinympäristön viihtyisyyttä edistetään kiinnittämällä huomiota ra-
17040: kennetun ympäristön ajalliseen kerroksellisuuteen sekä pyrkimällä kor-
17041: keatasoisiin, alueiden omaleimaisuutta vahvistaviin, maisemakuvaan
17042: sopeutuviinja mittakaavaltaan ihmisläheisiin rakennettuihin ympäristöi-
17043: hin. Taajamia kehitettäessä viheralueita hyödynnetään siten, että niistä
17044: muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia.
17045: Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydel-
17046: le aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa
17047: olevien haittojen poistamiseen. Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa
17048: olevat tai odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja poikkeukselliset luon-
17049: nonolot tunnistetaan ja vaikutuksia ehkäistään.
17050:
17051:
17052: Erityistavoitteet
17053: Maakuntakaavan ja yleiskaavan lähtökohtana on oltava perusteltu väes-
17054: tönkehitysarvio. Maakunnan suunnittelussa ja yleiskaavoituksessa on
17055: tarkasteltava pitkällä aikavälillä taajama- ja maaseutualueiden väestömää-
17056: rän kehityksen erilaisia vaihtoehtoja.
17057: Maakuntakaavoituksessa ja yleiskaavoituksessa on selvitettävä mah-
17058: dollisuudet eheyttää yhdyskuntarakennetta ja esitettävä eheyttämiseen
17059: tarvittavat toimenpiteet. Erityisesti kaupunkiseuduilla on selvitettävä
17060: toimiva liikennejärjestelmä sekä palvelujen saatavuutta edistävä keskus-
17061: järjestelmä ja palveluverkko sekä sen yhteydessä vähittäiskaupan suur-
17062: yksiköiden sijoittuminen.
17063: Uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei
17064: tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Vähit-
17065: täiskaupan suuryksiköt sijoitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta. Näis-
17066: tä tavoitteista voidaan poiketa, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perus-
17067: tuen pystytään osoittamaan, että rakentaminen on kestävän kehityksen
17068: mukaista.
17069: 56
17070:
17071:
17072: Alueidenkäytön suunnittelussa on varattava riittävät alueet jalankulun ja
17073: pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta.
17074: Haitallisia terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejä aiheuttavat toi-
17075: minnot on sijoitettava riittävän etäälle vaikutuksille herkistä toiminnois-
17076: ta. Suuronnettomuusvaaraa aiheuttavat laitokset sekä vaarallisten ainei-
17077: den kuljetusreitit ja niitä palvelevat kemikaaliratapihat on sijoitettava riit-
17078: tävän etäälle asuinalueista, yleisten toimintojen alueista ja luonnon kan-
17079: nalta herkistä alueista.
17080: Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen maa- ja
17081: kallioperän soveltuvuus suunniteltuun käyttöön. Saastuneen maa-alueen
17082: puhdistustarve on selvitettävä ennen ryhtymistä kaavan toteuttamistoi-
17083: miin.
17084: Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta aiheutuvaa haittaa ja pyrit-
17085: tävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Uusia asuinalueita tai muita
17086: melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta
17087: riittävää meluntorjuntaa.
17088: Maakuntakaavoituksessa on osoitettava jätteenkäsittelylaitoksille alu-
17089: eet siten, että pääosin kaikki syntyvä jäte voidaan hyödyntää tai käsitellä
17090: valtakunnallisesti tai alueellisesti tarkoituksenmukaisesti. Laitokset ja
17091: kaatopaikat on maa- ja kallioperän ominaisuudet huomioon ottaen sijoi-
17092: tettava riittävän etäälle vedenhankinnan kannalta tärkeistä tai vedenhan-
17093: kintaan soveltuvista pohjavesialueista.
17094: Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava terveellisen ja hyvälaa-
17095: tuisen veden riittävä saanti ja se, että taajamien alueelliset vesihuoltorat-
17096: kaisut voidaan toteuttaa. Lisäksi alueidenkäytön suunnittelussa on otet-
17097: tava huomioon jätevesihaittojen ehkäisy.
17098:
17099:
17100: 3.5 Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö
17101: ja luonnonvarat
17102: Yleistavoitteet
17103: Kansallinen kulttuuri- ja rakennusperintö otetaan alueidenkäytössä huo-
17104: mioon. Alueidenkäytöllä edistetään kulttuuriympäristön säilymistä. Eri-
17105: tyisesti kiinnitetään huomiota rakennusperinnön kerroksellisuuden ja
17106: alueellisesti vaihtelevan luonteen säilyttämiseen.
17107: Alueidenkäytössä otetaan huomioon elollisen ja elottoman luonnon
17108: kannalta arvokkaat ja herkät alueet ja edistetään niiden monimuotoisuu-
17109: den säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden välillä
17110: edistetään mahdollisuuksien mukaan.
17111: Alueidenkäytössä otetaan huomioon kulttuuri- ja luonnonperintöä
17112: koskevat kansainvälisten sopimusten velvoitteet sekä valtioneuvoston
17113: päätökset. Lisäksi viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit
17114: 57
17115:
17116:
17117: otetaan huomioon suunnittelun lähtökohtina.
17118: Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä ja luontomatkai-
17119: lua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä virkistyskäytön kysyntä-
17120: ja vetovoima-alueilla. Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisema-alu-
17121: eiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä,
17122: matkailun tukialueina sekä niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä
17123: suojelutavoitteita vaarantamatta.
17124: Alueidenkäytöllä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä
17125: siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolvil-
17126: le. Alueidenkäytössä ja sen suunnittelussa otetaan huomioon luonnonva-
17127: rojen sijainti ja hyödyntämismahdollisuudet.
17128:
17129: Erityistavoitteet
17130: Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kult-
17131: tuuri- ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Valtakunnallisesti arvokkailla
17132: kohteilla ja alueilla on alueidenkäytön sovelluttava niiden historialliseen
17133: kehitykseen.
17134: Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisesti merkittävät
17135: maisema- ja kulttuuriperintöalueet ja -kohteet. Maakuntakaavoituksessa
17136: tulee ottaa huomioon kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti arvokkaat
17137: historialliset tiet, väylät, rakenteet ja esiintymät.
17138: Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai
17139: virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet Aluei-
17140: denkäyttöä ja rakentamista on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuk-
17141: sia tarpeettomasti pirstota.
17142: Maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon vesi- ja rantaluonnon
17143: suojelun tai virkistyskäytön kannalta erityistä suojelua vaativat vesistöt.
17144: Maakuntakaavoituksessa on luotava alueidenkäytölliset edellytykset
17145: ylikunnallisesti merkittävien virkistyskäytön reitistöjen ja verkostojen
17146: muodostamiselle. Maakuntakaavoituksella ja yleiskaavoituksella on luo-
17147: tava alueidenkäytölliset edellytykset seudullisten virkistysalueiden muo-
17148: dostamiselle erityisesti Etelä-Suomessa ja suurilla kaupunkiseuduilla.
17149: Maakunnan suunnittelussa yhteistyössä maakuntien liittojen kesken
17150: on tuettava matkailukeskusten ja -alueiden verkottumista sekä vapaa-ajan
17151: käytön vyöhykkeiden kehittämistä niin, että muodostuu toimivia palve-
17152: lukokonaisuuksia. Ensisijaisesti on kehitettävä olemassa olevia matkai-
17153: lukeskuksia ja -alueita. Alueidenkäytön suunnittelulla matkailualueita
17154: tulee eheyttää.
17155: Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva loma-asutus on mi-
17156: toitettava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-aluei-
17157: den säilyminen sekä loma-asumisen viihtyisyys. Vapaa-ajan asutuksen
17158: ohjaamisella on mahdollisuuksien mukaan tuettava maaseudun kyläver-
17159: kostoa sekä nykyisen rakennuskannan ja infrastruktuurin hyväksikäyttöä.
17160: 58
17161:
17162:
17163: Maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon käyttökelpoiset kiviaines-
17164: varat sekä niiden kulutus ja kulutustarve pitkällä aikavälillä. Kiviainesten
17165: ottoon osoitettavien alueiden on perustuttava arviointiin, jossa selvitetään
17166: alueiden luonto- ja maisema-arvot sekä toisaalta soveltuvuus vesi- ja ki-
17167: viaineshuoltoon.
17168: Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suoje-
17169: lutarve ja käyttötarpeet. Pohjavesien pilaantumis- ja muuttamisriskejä
17170: aiheuttavat laitokset ja toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle niistä
17171: pohjavesialueista, jotka ovat vedenhankinnan kannalta tärkeitä ja sovel-
17172: tuvat vedenhankintaan.
17173: Maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon turvetuotantoon so-
17174: veltuvat suot ja sovitettava yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet Turpeen-
17175: ottoalueiksi varataan ensisijaisesti jo ojitettuja soita. Turpeenoton vaiku-
17176: tuksia on tarkasteltava valuma-alueittain ja otettava huomioon erityisesti
17177: suoluonnon monimuotoisuuden säilyttämisen, muiden ympäristönäkö-
17178: kohtien ja taloudellisuuden asettamat vaatimukset.
17179: Ilman erityisiä perusteita ei hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita tule ottaa
17180: taajamatoimintojen käyttöön eikä hyviä ja laajoja metsätalousalueita
17181: pirstoa muulla maankäytöllä.
17182:
17183:
17184: 3.6 Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto
17185:
17186: Yleistavoitteet
17187: Liikennejärjestelmiä suunnitellaan ja kehitetään kokonaisuuksina, jotka kä-
17188: sittävät eri liikennemuodot ja palvelevat sekä asutusta että elinkeinoelämän
17189: toimintaedellytyksiä. Erityistä huomiota kiinnitetään liikenne- ja kuljetus-
17190: tarpeen vähentämiseen sekä liikenneturvallisuuden ja ympäristöystävällis-
17191: ten liikennemuotojen käyttöedellytysten parantamiseen.
17192: Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaises-
17193: ti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja -verkostoja.
17194: Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja
17195: edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia.
17196:
17197:
17198: Erityistavoitteet
17199: Alueidenkäytössä on turvattava olemassa olevien valtakunnallisesti mer-
17200: kittävien ratojen, maanteiden ja vesiväylien jatkuvuus ja kehittämismah-
17201: dollisuudet sekä valtakunnallisesti merkittävien satamien ja lentoasemien
17202: sekä rajanylityspaikkojen kehittämismahdollisuudet.
17203: Alueidenkäytön suunnittelussa on säilytettävä mahdollisuus toteuttaa
17204: Kerava-Lahti -oikorata, nopean liikenteen ratoja osalla päärataverkkoa ja
17205: 59
17206:
17207:
17208: moottoriväylä välillä Turku-Helsinki-Vaalimaa sekä muita valtakunnal-
17209: lisesti merkittäviä väyliä. Alueidenkäytön suunnittelussa on lisäksi tur-
17210: vattava vesiliikenteen yhteysmahdollisuudet Saimaan vesistöstä Suomen-
17211: lahteen.
17212: Alueidenkäytössä on edistettävä eri liikennemuotojen yhteistyötä ja
17213: joukkoliikennettä varaamaHa riittävät alueet solmupisteinä toimivien ta-
17214: varaliikenneterminaalien ja henkilöliikenteen matkakeskusten toimintaa
17215: ja kehittämistä varten. Nopean liikenteen junaratayhteyksiä toteutettaes-
17216: sa on huolehdittava lähiliikenteen toimintaedellytysten säilymisestä.
17217: Lentoasemien ympäristön maankäytössä tulee ottaa huomioon lento-
17218: liikenteen turvallisuuteen liittyvät tekijät, erityisesti lentoesteiden korke-
17219: usrajoitukset, sekä lentomelun aiheuttamat rajoitukset. Uusia lentoasemia
17220: suunniteltaessa ja olemassa olevia laajennettaessa tulee ottaa huomioon
17221: asutus ja muut melulle herkät toiminnot siten, ettei valtioneuvoston an-
17222: tamia melutason ohjearvoja ylitetä. Alueidenkäytössä on turvattava len-
17223: toliikenteen nykyisten varalaskupaikkojen ja lennonvarmistusjärjestelmi-
17224: en kehittämismahdollisuudet sekä sotilasilmailun tarpeet.
17225: Alueidenkäytössä on turvattava valtakunnallisesti merkittävien vies-
17226: tintäjärjestelmien tarpeet hyödyntämällä rakenneimien yhteiskäyttöä ja
17227: edistämällä maankäytön tehokkuutta. Teleliikenteen mastojen sijoittumi-
17228: sessa on erityistä huomiota kiinnitettävä maisemallisten arvojen säilyttä-
17229: miseen.
17230: Maakuntakaavoituksessa on osoitettava ja muussa alueidenkäytön
17231: suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisen energiahuollon
17232: kannalta merkittävät voimajohtojen linjaukset siten, että niiden toteutta-
17233: mismahdollisuudet säilyvät. Suunnittelussa on otettava huomioon sekä
17234: tarpeelliset uudet linjaukset että vanhojen verkostojen parantamisten ja
17235: laajentamisten tarpeet. Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödyn-
17236: nettävä olemassa olevia johtokäytäviä.
17237: Maakuntakaavoituksessa on rannikko- ja tunturialueilla osoitettava
17238: tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat
17239: on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin.
17240: Alueidenkäytössä on varmistettava ydinvoimaloiden edellyttämät suo-
17241: javyöhykkeet sekä varauduttava ydinjätteen loppusijoitukseen.
17242: Maakuntakaavoituksessa on varauduttava vaihtoehtoisiin kaukokuljetta-
17243: miseen tarvittaviin maakaasu- ja öljyputkien linjauksiin Venäjältä siten,
17244: että niiden toteuttamismahdollisuudet turvataan.
17245: Yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytössä ja alueiden-
17246: käytön suunnittelussa on otettava huomioon ympäröivä maankäyttö ja
17247: lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja
17248: -alueet sekä maiseman erityispiirteet.
17249: 60
17250:
17251:
17252: 3. 7 Helsingin seudun erityiskysymykset
17253: Yleistavoitteet
17254: Helsingin seudulla varmistetaan alueidenkäytölliset edellytykset asuntora-
17255: kentamiselle ja sen tarkoituksenmukaiselle sijoittumiselle, joukkoliikenteel-
17256: le sekä hyvälle elinympäristölle.
17257: Seudun alue- ja yhdyskuntarakennetta kehitetään väestönkehityksen
17258: edellyttämällä tavalla ja kasvusuunnat valitaan hyödyntämällä joukko lii-
17259: kenteen, erityisesti raideliikenteen sekä seutua ympäröivän kaupunki- ja
17260: taajamaverkoston mahdollisuuksia. Alueidenkäytön suunnittelulla eh-
17261: käistään yhdyskuntarakenteen hajautumista.
17262: Yhdyskuntarakenteessa varaudutaan raideliikenteen laajentumiseen ja
17263: tehokkuuden parantamiseen sijoittamalla riittävästi asuntotuotantoa ja
17264: työpaikkarakentamista niiden vaikutusalueelle.
17265: Alueiden käyttöönoton ajoituksella varmistetaan yhdyskuntaraken-
17266: teen toimivuus. Alakeskusten ja liikenteellisesti merkittävien solmukoh-
17267: tien asemaa vahvistetaan sekä työpaikka-alueina että palvelukeskuksina.
17268: Joukkoliikenteen ja muiden liikennemuotojen yhteiskäyttöä edistetään.
17269:
17270: Erityistavoitteet
17271: Alueidenkäytössä on turvattava väestön tarpeiden edellyttämät ylikunnal-
17272: liseen virkistyskäyttöön soveltuvat riittävän laajat ja vetovoimaiset vapaa-
17273: ajan alueet. Vapaa-ajan alueiden on muodostettava yhtenäinen kokonai-
17274: suus turvaamalla niitä yhdistävän viheralueverkoston jatkuvuus.
17275: Maakunnan liittojen ja kuntien on yhteistyössä selvitettävä Malmin
17276: lentokentälle sekä Laajasalon öljysatamalleja -varastolle vaihtoehtoiset
17277: sijaintipaikat. Alueidenkäytössä tulee huolehtia siitä, ettei vaihtoehtoja
17278: suljeta pois niin kauan kuin lentokentän ja öljysataman sijainti on ratkai-
17279: sematta. Lisäksi tulee varautua Vuosaaren satamaan.
17280: Alueidenkäytön suunnittelussa tulee varautua Helsinki-Vantaan len-
17281: toaseman kytkemiseen osaksi raideliikenneverkostoa sekä metron laajen-
17282: tamiseen. Varautumisessa on otettava huomioon ympäröivä maankäyttö
17283: ja lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet
17284: ja -alueet sekä maiseman erityispiirteet.
17285:
17286:
17287: 3.8 Luonto- ja kulttuuriympäristöiDä erityiset
17288: aluekokonaisuudet
17289: Yleistavoitteet
17290: Alueidenkäytöllä edistetään Saaristomeren, maankohoamisrannikon,
17291: Lapin tunturialueiden ja Vuoksen vesistöalueen säilymistä luonto- ja
17292: 61
17293:
17294:
17295: kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävinä aluekokonaisuuksina.
17296: Samalla varmistetaan että, asumisen ja elinkeinotoiminnan harjoittami-
17297: sen edellytykset säilyvät. Alueiden erityispiirteet tunnistetaan sekä mat-
17298: kailu, virkistys ja muu alueidenkäyttö sovitetaan mahdollisimman tasa-
17299: painoisesti yhteen poikkeuksellisten luonnonolojen ja kulttuuriarvojen
17300: turvaamiseksi. Samalla tuetaan sitä, että luonnonoloihin sopeutuneet oma-
17301: leimaiset kylä- ja kulttuuriympäristöt säilyvät ehyinä, ja elvytetään alu-
17302: eiden ympäristön- ja maisemanhoitoa.
17303: Saaristomerellä kiinnitetään huomiota alueen jakaantumiseen rannik-
17304: ko-, väli- ja ulkosaaristoon sekä niiden luonnon, kulttuuriympäristöjenja
17305: asutuksen ominaispiirteiden säilymiseen. Samalla on otettava huomioon
17306: elinkeinoelämän ja pysyvän asutuksen tarpeet. Saaristomerellä turvataan
17307: kulttuurimaiseman kannalta merkittävien alueiden ja riittävän laajojen ra-
17308: kentamattomien alueiden säilyminen.
17309: Maankohoamisrannikolla otetaan huomioon maankohoamisen talou-
17310: delliset ja ympäristölliset vaikutukset olemassa olevaa rakennetta uudis-
17311: tettaessa ja uutta suunniteltaessa. Jokien suistoalueilla kiinnitetään eri-
17312: tyistä huomiota maiseman ja luonnontalouden erityispiirteisiin. Rakenta-
17313: misen sijoittelussa turvataan maankohoamisrannikolle ominaisten luon-
17314: non kehityskulkujen alueellinen edustavuus sekä kulttuuriympäristöjen
17315: säilyminen.
17316: Saamelaisten kotiseutualueella turvataan alueidenkäytössä saamelais-
17317: kulttuurin ja -elinkeinojen kehittämisedellytykset ja sovitetaan ne yhteen
17318: luonnon kestokyvyn kanssa. Muuallakin poronhoitoalueena turvataan po-
17319: ronhoidon kehittämisedellytykset.
17320: Vuoksen vesistöalueella ohjataan matkailua, vesistöjen virkistyskäyt-
17321: töä ja vesiliikennettä sekä rakentamista ja muuta maankäyttöä siten, että
17322: järviluonnon, maiseman ja kulttuuriperinnön erityispiirteet säilyvät.
17323: 62
17324:
17325:
17326:
17327: 4 Tavoitteiden toteuttamisen
17328: edistäminen
17329:
17330: 4.1 Alueidenkäytön suunnittelu
17331: Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista edistetään kaa-
17332: voituksen ja valtion viranomaistoiminnan keinoin. Tavoitteet on pääosin
17333: määritelty varsin yleispiirteisesti. Lähtökohtana on, että tavoitteet konk-
17334: retisoidaan maakunta- ja kuntatason kaavoituksessa. Näin voidaan ottaa
17335: huomioon kunkin alueen erityispiirteet ja huolehtia yhteensovittamisesta
17336: alueellisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa.
17337: Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita määriteltäessä on lähdetty
17338: siitä, että maakunnan suunnittelu, erityisesti maakuntakaava on ensisijai-
17339: nen suunnittelumuoto tavoitteiden konkretisoinnissa. Maakuntakaavassa
17340: valtakunnalliset tavoitteet voidaan ja tulee sovittaa yhteen niin maakun-
17341: nallisten kuin paikallistenkin tavoitteiden kanssa. Tavoitteiden luonteen
17342: ja alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän toimivuuden sekä valtion ym-
17343: päristöhallinnon tehokkaan ohjauksen kannalta on tarkoituksenmukaista,
17344: että tavoitteet täsmentyvät pääosin jo maakuntatasolla alueidenkäytön
17345: suunnitteluperiaatteiksi ja aluevarauksiksi. Tämän jälkeen ne vaikuttavat
17346: maakuntakaavan ohjausvaikutuksen kautta kuntien alueidenkäytön suun-
17347: nitteluun.
17348: Tavoitteiden edistämisen kannalta on oleellista, että maakunnan liitot
17349: huolehtivat maakuntakaavan ajantasallapidosta. Maakuntakaavan ajanta-
17350: saisuuden arviointi on tarpeen suorittaa sen jälkeen, kun valtakunnalliset
17351: alueidenkäyttötavoitteet on ensimmäisen kerran annettu ja aina kun niitä
17352: uusitaan. Tavoitteiden toteuttamisen edistämiseksi maakunnan liittojen
17353: tulisi myös tehostaa keskinäistä yhteistyötään alueidenkäyttöasioissa.
17354: Kysymys ei ole vain maankäytön yhteensovittamisesta välittömästi maa-
17355: kuntien raja-alueilla, vaan laajemman kokonaisnäkemyksen tarpeesta
17356: aluerakenteen ja yhteysverkostojenja muun alueidenkäytön kehittämises-
17357: sä.
17358: Maakuntataso on luonteva tavoitteiden konkretisoimisessa myös sen
17359: vuoksi, että maakuntakaavoituksen ohella maakunnan liitoilla on vastuu
17360: aluekehitystehtävistä ja tähän liittyen aluekehittämisohjelmien laatimises-
17361: ta, joista säädetään laissa alueiden kehittämisestä. Maakuntakaavoitusta
17362: ja aluekehittämisohjelmia yhdistävänäja ohjaavana linkkinä toimii maan-
17363: käyttö- ja rakennuslain mukainen maakuntasuunnitelma. Se on strategi-
17364: nen suunnitelma, jossa osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys. Siinä
17365: voidaan esittää maakunnan aluerakennetta ja alueidenkäyttöä koskevia
17366: 63
17367:
17368:
17369: linjauksia. Maakuntasuunnitelmaa voidaan kehittää joustavana suunnitel-
17370: mana, jossa annetaan suuntaviivoja alueidenkäytön tulevista tarpeista ja
17371: perusteita voimassa olevien kaavojen ja aluekehittämisohjelmien tarkis-
17372: tamiselle. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamisen
17373: edistämisen kannalta on tärkeää, että jo maakuntasuunnitelmassa aluera-
17374: kenne ja alueidenkäyttö integroidaan osaksi muuta maakunnan kehitystä
17375: ja otetaan huomioon tavoitteissa esitetyt näkökulmat.
17376: Pääsääntöisesti valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet välittyvät
17377: kuntien alueidenkäytön suunnitteluun maakuntakaavan ohjausvaikutuk-
17378: sen kautta sen jälkeen, kun tavoitteet on asianmukaisesti konkretisoitu
17379: maakuntakaavoituksessa. On kuitenkin tilanteita, joissa alueidenkäyttöä
17380: tai alueidenkäytön suunnittelua koskevia tavoitteita ei ole konkretisoitu
17381: maakuntakaavoituksessa. Lisäksi osa tavoitteista on sellaisia, että niitä ei
17382: ole tarkoituksenmukaista käsitellä maakuntakaavoissa. Tällöin tavoitteet
17383: otetaan huomioon suoraan kuntien kaavoituksessa kuitenkin sillä rajauk-
17384: sella, että yleistavoitteita ei ole tarkoitettu käytettäväksi alueidenkäytön
17385: yksityiskohtaista järjestämistä koskevien kaavojen sisällön oikeudelliseen
17386: arviointiin.
17387: Yleiskaavojen merkitys korostuu valtakunnallisten alueidenkäyttöta-
17388: voitteiden ja maakuntakaavan konkretisoinnissa kunnassa. Yleiskaavalla
17389: ohjataan yleispiirteisesti maankäyttöä ja sovitetaan yhteen toimintoja
17390: kunnan alueella. Yleiskaava on keskeinen kunnan alueidenkäytön kehit-
17391: tämisväline ja se liittyy läheisesti kunnan strategiseen suunnitteluun ja
17392: muuhun kehittämiseen.
17393: Valtion ympäristöhallinnon tehtävänä kaavoituksen ohjauksessa on
17394: neuvottelumenettelyin ja asiantuntija-avun myötä varmistaa, että valta-
17395: kunnalliset alueidenkäyttötavoitteet otetaan huomioon ja että niiden to-
17396: teutumista edistetään. Ympäristöministeriö vastaa maakuntakaavoituksen
17397: ohjauksesta ja käy maakunnan liittojen kanssa viranomaisneuvotteluja,
17398: joiden tarkoituksena on varmistaa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoit-
17399: teiden huomioon ottaminen. Alueelliset ympäristökeskukset vastaavat
17400: alueellaan kuntakaavoituksen ohjauksesta. Olennainen osa tätä ohjausta
17401: ovat kuntien kanssa vuosittain järjestettävät kehittämiskeskustelut ja
17402: yksittäisiä kaavoja koskevat viranomaisneuvottelut. Näissä keskusteluis-
17403: sa ja neuvotteluissa tarkastellaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoit-
17404: teiden ja maakuntakaavojen asettamia tarpeita.
17405:
17406:
17407: 4.2 Valtion viranomaisten toiminta
17408: Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet otetaan huomioon valtion viran-
17409: omaisten toiminnassa sekä keskus- että aluehallintotasolla tehtäessä oh-
17410: jelmia, suunnitelmia ja muita politiikkatason linjauksia samoin kuin konk-
17411: reettisia alueidenkäyttöön vaikuttavia toimenpiteitä. Tavoitteiden huomi-
17412: 64
17413:
17414:
17415: oon ottaminen merkitsee sitä, että valtion viranomaisten tulee hakea
17416: omassa toiminnassaan sellaisia ratkaisuja, joilla edistetään tavoitteiden
17417: toteutumista. Toisaalta se merkitsee pidättäytymistä sellaisista toimenpi-
17418: teistä, joilla vaikeutetaan tavoitteiden toteutumista.
17419: Aluerakenteen ja alueidenkäytön kannalta keskeisiä suunnitelmia
17420: valmistellaan ja päätöksiä tehdään eri tahoilla valtionhallinnossa. Varsin-
17421: kin liikenne-, alue- ja energiakysymyksiä koskevat linjaukset, ohjauskei-
17422: not ja ratkaisut vaikuttavat tavoitellun alueidenkäytön saavuttamiseen,
17423: eräiltä osin alueidenkäytön suunnittelua enemmänkin.
17424: Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on sovittaa
17425: yhteen valtionhallinnon eri sektoreiden keskeisimmät alueidenkäyttöön
17426: liittyvät tavoitteet ja tarpeet yhteiseksi valtakunnalliseksi näkemykseksi.
17427: Tavoitteita määriteltäessä onkin pyritty siihen, että alueidenkäyttö ja muut
17428: yhteiskuntapolitiikan sektorit tukevat toisiaan. Tämän vuoksi valtion
17429: viranomaisten tulee toiminnassaan ottaa alueidenkäyttötavoitteet huomi-
17430: oon ja edistää niiden toteuttamista. Maankäyttö-ja rakennuslain mukaan
17431: valtion viranomaisten on myös arvioitava toimenpiteidensä vaikutuksia
17432: valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kannalta.
17433: Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden edistäminen edellyttää
17434: valtion viranomaisilta uudenlaista toimintakulttuuria ja lisääntyvää yh-
17435: teistyötä valtion ympäristöhallinnon ja muiden viranomaisten välillä.
17436: Tavoitteet tuovat osaltaan sisältöperustaa sille haasteelle ja jo alkaneelle
17437: prosessille, jolla kestävä kehitys ja ympäristövaikutusten arviointi kytke-
17438: tään osaksi valtion viranomaisten toimintaa.
17439: On tarpeen, että ympäristöministeriö käynnistää valtakunnallisten alu-
17440: eidenkäyttötavoitteiden toteuttamista koskevan vuoropuhelun asian kan-
17441: nalta keskeisimpien hallinnonalojen kanssa.
17442:
17443:
17444: 4.3 Toteuttamisen seuranta
17445: Uudenmaankäyttö-ja rakennuslain toimivuuden kannalta on tärkeää, että
17446: valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista tullaan seuraa-
17447: maan.
17448: Valtion ympäristöhallinnon tehtävänä on seurata valtakunnallisten alu-
17449: eidenkäyttötavoitteiden toteutumista kaavoituksen yhteydessä. Maakun-
17450: takaavat ja kuntien yhteiset yleiskaavat alistetaan ympäristöministeriölle
17451: vahvistettavaksi. Tällöin arvioidaan valtakunnallisten alueidenkäyttöta-
17452: voitteiden huomioon ottaminen. Alueellisten ympäristökeskusten tehtä-
17453: vänä on alueellaan seurata, että kaavoituksessa, rakentamisessa ja muussa
17454: alueidenkäytössä otetaan huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttöta-
17455: voitteet
17456: Ympäristöministeriö on käynnistänyt maankäyttö- ja rakennuslain
17457: toimivuuden seurannan eri tahojen yhteistyönä. Tässä yhteydessä tullaan
17458: 65
17459:
17460:
17461: myös tarkastelemaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteu-
17462: tumista ja toimivuutta osana maankäyttö-ja rakennuslain ohjausjärjestel-
17463: mää. Seurannan yhteistyöryhmän lisäksi eri tahojen kokemuksia uuden
17464: lain toimivuudesta on tarkoitus hankkia seminaarien, tutkimusten ja sel-
17465: vitysten avulla.
17466: Ympäristöhallinnossa on käynnissä alueidenkäytön ja elinympäristön
17467: seurannan kehittäminen. Paikkatietoja apuna käyttäen seurataan alueiden-
17468: käytössä ja ympäristön tilassa tapahtuvia muutoksia. Tämä seuranta antaa
17469: viitteitä siitä, mihin suuntaan alueidenkäyttö Suomessa kehittyy ja se antaa
17470: suuntaa myös tavoitteiden toteutumisesta ja vaikutuksista.
17471: Tarkoituksena on, että ympäristöministeriö arvioi tavoitteiden ajanta-
17472: saisuutta tarpeen mukaan. Kuitenkin viimeistään viiden vuoden kuluessa
17473: päätöksen voimaantulosta on syytä arvioida alueidenkäytöllistä varautu-
17474: mista edellyttävien yksilöityjen hankkeiden ajantasaisuus yhteistyössä
17475: asianomaisten viranomaisten kanssa. Arviointien perusteella ympäristö-
17476: ministeriön tehtävänä on huolehtia tarpeen mukaan päätöksen tarkistami-
17477: sesta ja sen saattamisesta valtioneuvoston käsiteltäväksi.
17478: 66
17479:
17480:
17481:
17482: 5 Tavoitteiden valmistelu ja
17483: vaikutusten arviointi
17484: 5.1 Valmisteluprosessi
17485: Maankäyttö-ja rakennuslain mukaan valtakunnallisten alueidenkäyttöta-
17486: voitteiden valmistelun on perustuttava eri tahojen vuorovaikutukseen.
17487: Ympäristöministeriö asetti valmistelutyötä varten yhteistyöryhmän, jos-
17488: sa on edustus yhdeksästä ministeriöstä, maakunnan liitoista, Suomen
17489: kuntaliitosta ja alueellisista ympäristökeskuksista.
17490: Yhteistyöryhmän apuna toimi seitsemän aihekohtaista teemaryhmää,
17491: jotka kartoittivat valtakunnallisesti merkittäviä alueidenkäyttökysymyk-
17492: siä ja valmistelivat alustavia tavoitteita. Teemaryhmiin oli koottu eri
17493: tahojen monipuolinen asiantuntemus. Ryhmien teemat olivat: alue- ja yh-
17494: dyskuntarakenne sekä kaupunkiseudut, yhteysverkostot, energian tuotan-
17495: to ja energiaverkostot, elinympäristön laatu, kulttuuriympäristöt ja mai-
17496: semat, luonnonarvot ja virkistys sekä luonnonvarat.
17497: Valmistelutyön aikana on järjestetty kaksi laajapohjaista sidosryhmä-
17498: seminaaria, joissa eri tahot ovat tuoneet näkemyksensä valmistelutyöhön.
17499: Erikseen on järjestetty keskustelutilaisuuksia ja neuvotteluja mm. maa-
17500: kunnan liittojen ja alueellisten ympäristökeskusten kanssa. Luonnosvai-
17501: heen tekstit ovat varsin aikaisessa vaiheessa olleet myös ympäristöminis-
17502: teriön intemet -sivuilla eri tahojen ja yleisön tutustumista ja kommentoi-
17503: mista varten.
17504: Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskevan valtioneuvoston
17505: päätöksen luonnoksesta pyydettiin lausunnot 170 taholta ja lausuntoja
17506: annettiin 120. Pääosassa lausunnoista valtakunnan tason alueidenkäytön
17507: ohjaamista pidettiin tärkeänä ja tarpeellisena osanamaankäyttö-ja raken-
17508: nuslain ohjausjärjestelmää. Tarvetta perusteltiin erityisesti nykyisellä yh-
17509: teiskunnallisella tilanteella: elinkeinoelämän muutoksilla, kaupungistu-
17510: misella sekä yhtäältä väestön keskittymisellä ja toisaalta taantuvalla ke-
17511: hityksenä. Päätösluonnoksen rakennetta pidettiin yleensä selkeänä.
17512: Useimmat tahot pitivät esiin nostettuja asioita valtakunnallisesti merkit-
17513: tävinä ja määriteltyjä tavoitteita pääosin asianmukaisina ja perusteltuina.
17514: Lausunnoissa esitettiin kuitenkin lukuisa määrä yksittäisiä huomautuksia
17515: luonnokseen. Lausunnoissa annettiin myös tunnustusta avoimelle ja vuo-
17516: rovaikutteiselle valmisteluprosessille. Useat lausunnoista olivat kuiten-
17517: kin keskenään ristiriitaisia, mikä kertoo siitä, että eri tahoilla on erilaisia
17518: odotuksia tavoitteiden merkityksestä ja sisällöstä.
17519: Lausunnot on otettu huomioon valmisteltaessa alustava ehdotus val-
17520: tioneuvoston päätökseksi valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista.
17521: 67
17522:
17523:
17524: Lausuntokierroksen jälkeen kansanedustajille järjestettiin seminaari, jos-
17525: sa heille esiteltiin alustava päätösehdotus ja varattiin mahdollisuus kes-
17526: kustella siitä. Seminaarissa esitettiin alustavaa ehdotusta koskevien nä-
17527: kemysten ohella tarve tuoda asia poliittiseen keskusteluun selonteon
17528: myötä. Selonteon tarvetta perusteltiin myös sillä, että se toisi asian parem-
17529: min tunnetuksi.
17530: Maankäyttö-ja rakennusasetuksen mukaan valtakunnallisia alueiden-
17531: käyttötavoitteita valmisteltaessa on niiden ympäristö- ja muut vaikutuk-
17532: set selvitettävä ja arvioitava riittävässä määrin. Vaikutusten arviointi
17533: kytkettiin tavoitteiden valmisteluun alusta lähtien. Arvioinnin tavoitteena
17534: on ollut tuottaa tietoa tavoitteiden ympäristö-, talous- ja sosiaalisista
17535: vaikutuksista tavoitteiden valmistelun, päätöksenteon ja toteuttamisen
17536: tueksi. Arvioinnista on vastannut ulkopuolinen konsultti, joka on myös
17537: avustanut vuorovaikutuksen järjestämisessä valmistelun aikana.
17538: Arviointityöhön ovat osallistuneet teemaryhmissä mukana olleet hen-
17539: kilöt, muita asiantuntijoita sekä sidosryhmien edustajia. Yhteistyömuo-
17540: toilla käytettiin työpajoja, palauteseminaareja, haastatteluja ja kirjallista
17541: kommentointia. Lausuntokierroksen aikana arviointiraportin luonnos oli
17542: lausunnonantajien käytettävissä ja lisäksi arviointityöstä on välitetty tie-
17543: toa ympäristöministeriön internetsivujen kautta. Näin arviointi on osal-
17544: taan vaikuttanut valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden muovautu-
17545: miseen.
17546:
17547:
17548: 5.2 Tavoitteiden vaikutukset
17549: Arvioinnissa on selvitetty tavoitteiden toteutumisen vaikutuksia. Myös
17550: sellaisia tilanteita on arvioitu, joissa samaan asiaan vaikuttavista useam-
17551: mista tavoitteesta vain osa toteutuu. Monet esitetyistä haittavaikutuksista
17552: ovatkin seurausta siitä, että jokin tavoite toteutuu, mutta samaan asiaan
17553: vaikuttava toinen tavoite ei toteudu tai toteutuu vain osittain. Tavoittei-
17554: den yleisyyden vuoksi arviointi on laadullista. Vaikutusten määrää, laa-
17555: juutta ja merkittävyyttä on voitu arvioida vain varsin yleispiirteisesti.
17556: Arvioinnin keskeiset tulokset on seuraavassa esitetty vaikutusulottuvuuk-
17557: sittain alustavan arviointiraportin pohjalta.
17558:
17559: Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen
17560:
17561: Toteutuessaan monet tavoitteet edistävät sekä kehittyvien että taantunei-
17562: den keskusten ja alueiden kehitysedellytyksiä: keskukset verkostoituvat,
17563: syntyy ylimaakunnallisia kehittämisvyöhykkeitä, valtakunnalliset yhte-
17564: ysverkot kehittyvät, maaseudun ja kaupunkien vuorovaikutus lisääntyy,
17565: yhdyskuntarakenteet eheytyvät sekä elinympäristöjen laadun ja virkistys-
17566: mahdollisuuksien paranemisen myötä alueiden vetovoimaisuus lisääntyy.
17567: 68
17568:
17569:
17570: Monet tavoitteista vaikuttavat yhdyskuntarakennetta eheyttävästi taaja-
17571: missa ja kylissä, erityisesti kasvavilla kaupunkiseuduilla. Eheytymisen
17572: myötä yhdyskuntarakenteen toimivuus ja taloudellisuus paranee. Yh-
17573: teysverkostojen kehittäminen saattaa kuitenkin vaikuttaa yhdyskuntara-
17574: kennetta hajauttavasti
17575: Kylien ja maaseudun muiden keskusten tukeminen saattaa parantaa
17576: ympäröivien haja-asutusalueiden kehitysedellytyksiä. Yhdyskuntaraken-
17577: teen kovin voimakas eheyttäminen ja ympäristönäkökohtien huomioimi-
17578: nen saattaa toisaalta joissakin tapauksissa heikentää haja-asutusalueiden
17579: kehitysedellytyksiä.
17580:
17581:
17582: Vaikutukset liikenteeseen ja
17583: yhdyskuntahuoltoon
17584: Monet tavoitteista vaikuttavat liikenteen, erityisesti henkilöautoliikenteen
17585: kasvua hillitsevästi etenkin taajamissa ja kaupunkien työssäkäyntialueil-
17586: la. Tällaisia tavoitteita ovat erityisesti yhdyskuntarakenteen eheytymiseen
17587: sekä kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen tukemiseen tähtäävät tavoit-
17588: teet. Koska tavoitteet edistävät yleisesti taloudellista kasvua ja alueiden
17589: välistä työnjakoa, saattavat ne vaikuttaa liikenteen määrää lisäävästi.
17590: Tähän suuntaan voi vaikuttaa myös pääliikenneyhteyksien kehittäminen.
17591: Mikäli tavoitteet lisäävät asukasmääriä taajamissa ja kyläalueilla, tavoit-
17592: teilla voi olla paikallisesti liikenteen määrää lisäävä vaikutus.
17593: Yhdyskuntarakenteen eheytyminen, lisärakentamisen sijoittuminen
17594: joukkoliikenneyhteyksien varteen, eri liikennemuotojen yhteistyö ja lii-
17595: kenteen solmukohtien kehittäminen tukevat joukkoliikennettä erityisesti
17596: kasvavilla alueilla. Monet tavoitteista parantavat jalankulun ja pyöräilyn
17597: edellytyksiä.
17598: Tavoitteet edistävät erityisesti valtakunnallisesti merkittävien jo ole-
17599: massa olevien yhteysverkostojen kehittämistä. Alueidenkäytöllisen va-
17600: rautumisen avulla varmistetaan väylien ja verkostojen solmukohtien
17601: kehittämisedellytykset.
17602: Alueidenkäytöllinen varautuminen, pohjavesialueiden suojelu sekä
17603: nykyisten verkostojen ja muiden teknisen huollon järjestelmien käyttö-
17604: asteen lisääntyminen parantaa yhdyskuntahuollon varmuutta ja taloudel-
17605: lisuutta. Yhdyskuntarakenteen eheytyminen vähentää uusien yhdyskun-
17606: tahuollon verkostojen rakentamistarvetta. Yhdyskuntarakenteen eheyty-
17607: minen lisää yhdistetyn sähkön ja lämmön yhteistuotannon sekä kaukoläm-
17608: pöverkkojen laajentamisen edellytyksiä.
17609: Monet ympäristön laatua ja virkistyskäyttömahdollisuuksia edistävät
17610: tavoitteet saattavat joissakin tilanteissa rajoittaa yhteysverkostojen ja
17611: yhdyskuntahuollon kehittämistä.
17612: 69
17613:
17614:
17615: Vaikutukset luonnonvaroihin ja luontoon
17616: Monet tavoitteista edistävät luonnonvarojen suunnitelmallista ja kestävää
17617: hyödyntämistä. Erityisesti yhdyskuntarakenteen eheyttämistä koskevat
17618: tavoitteet vaikuttavat luonnonvarojen kulutusta vähentävästi ja myös
17619: päästöjä, erityisesti kasvihuonekaasupäästöjä vähentävästi. Toisaalta,
17620: niiltä osin, kun tavoitteet lisäävät taloudellista kasvua ja lisäävät liiken-
17621: nettä, tavoitteilla on myös energian kulutusta ja päästöjä lisäävä vaikutus.
17622: Yhdyskuntarakenteen eheytyessä liikenteen päästöt keskittyvät suppeam-
17623: malle alueelle, mikä saattaa korostaa päästöjen paikallisia haittavaikutuk-
17624: Sia.
17625: Tavoitteet edistävät arvokkaiden luontoalueiden, laajojen yhtenäisten
17626: luonnonalueiden ja luonnon monimuotoisuuden säilymistä etenkin taa-
17627: jamien ulkopuolisilla alueilla. Toisaalta tiivistyvillä alueilla luonnonalu-
17628: eiden määrä saattaa vähetä ja luonnonalueet saattavat siellä pirstoutua pie-
17629: nemmiksi.
17630: Rakentamisen keskittyminen taajama-alueille ja luonnonalueiden vir-
17631: kistyskäytön sekä matkailun kanavoituminen tietyille alueille ja reiteille
17632: vähentää ympäristöhaittoja muilla luonnonalueilla. Vastaavasti ympäris-
17633: töhaitat saattavat lisääntyä tiivistyvien taajamien viheralueilla sekä vir-
17634: kistys- ja matkailureiteillä ja -keskuksissa ja niiden lähialueilla.
17635:
17636:
17637: Vaikutukset maisemaan, kaupunkikuvaan ja
17638: kulttuuriperintöön
17639: Tavoitteet kokonaisuudessaan edistävät maiseman ja kulttuuriperinnön
17640: säilymistä ja niiden huomioon ottamista maankäytössä ja rakentamisessa.
17641: Keskeneräisillä ja maisemakuvaltaan hajanaisilla taajama-alueilla
17642: eheyttämisen vaikutus maisemakuvaan on todennäköisesti positiivinen.
17643: Taajama-alueiden ulkopuolella hajautuneen rakentamisen maisemaan ja
17644: kulttuuriperintöön kohdistuvat haittavaikutukset vähenevät. Sen sijaan
17645: eheytettäessä alueita, joille ovat leimaa antavina avoimet kulttuurimaise-
17646: mat ja historialliset kohteet, täydennysrakentamiseen perustuvan eheyt-
17647: tämisen vaikutukset saattavat olla kielteisiä.
17648:
17649:
17650: Vaikutukset ihmisiin ja yhteisöihin
17651: Eheyttämisen seurauksena palvelujen tuottamisen edellytykset ja saavu-
17652: tettavuus paranevat suurten taajamien asuinalueilla, pienissä taajamissa
17653: ja kylissä. Eheyttäminen saattaa johtaa kaupunkimaisen asumisen ja eten-
17654: kin kaupunkiseuduilla kerrostalovaltaisen asumisen lisääntymiseen. Use-
17655: at tavoitteet tukevat etenkin autottomien liikkumismahdollisuuksia taa-
17656: jama-alueilla. Tavoitteet saattavat toteutuessaan lisätä väestön muuttoa
17657: 70
17658:
17659:
17660: haja-asutusalueilta taajamiin ja kyläalueille, jonne rakentaminen kohden-
17661: tuu.
17662: Useat tavoitteet tukevat sekä jokamiehenoikeuteen että järjestettyihin
17663: virkistys- ja matkailupalveluihin tukeutuvaa virkistäytymistä. Eheyttävä
17664: rakentaminen saattaa vähentää virkistyskäyttöön soveltuvia alueita ja
17665: heikentää niiden virkistysarvoa etenkin taajamissa ja niiden lähialueilla.
17666: Myös muu rakentaminen, esimerkiksi yhteysverkostojen ja energiahuol-
17667: lon kehittäminen saattavat heikentää virkistysmahdollisuuksia.
17668: Tavoitteet tukevat ihmisten terveydelle haitallisten tekijöiden ja ris-
17669: kien huomioon ottamista ja terveyshaittojen ennaltaehkäisyä ja vähentä-
17670: mistä alueidenkäytön suunnittelussa. Toisaalta eheyttämisen seuraukse-
17671: na taajamaliikenteen päästöt saattavat lisääntyä ja keskittyä ja näin lisätä
17672: korkeammille pitoisuuksille altistuvien määrää. Myös melu saattaa tällöin
17673: paikallisesti lisääntyä, ellei maankäytössä ja rakentamisessa tarpeeksi
17674: ennaltaehkäistä melun haittavaikutuksia.
17675: Tavoitteet edistävät ympäristön laadun, viihtyvyyden, ulkoilu- ja vir-
17676: kistysmahdollisuuksien sekä kevyen liikenteen parantamista. Tätä kautta
17677: ne vaikuttavat ihmisten fyysistä ja psyykkistä terveyttä lisäävästi.
17678:
17679: Vaikutukset talouteen ja elinkeinoihin
17680: Toteutuessaan monet tavoitteet edistävät taloudellista kasvua, elinkeino-
17681: jen kehittämisedellytyksiäja työllisyyttä. Tällainen vaikutus on erityises-
17682: ti tavoitteilla, jotka edistävät kaupunki- ja muiden taajamakeskustojen
17683: kehittämistä, keskusten verkottumista ja kehittämisvyöhykkeiden muo-
17684: dostamista, alueiden varaamista elinkeinoelämän tarpeisiin sekä yhteys-
17685: verkostojen kehittämistä.
17686: Niiltä osin kun tavoitteet tukevat hyvää ympäristöä ja siihen tukeutu-
17687: via virkistysmahdollisuuksia, tavoitteet lisäävät alueiden vetovoimaisuut-
17688: ta sekä asuinpaikan että yritysten sijoituspaikan valinnassa. Laadukkaan
17689: luonnon- ja kulttuuriympäristön vaaliminen tukee virkistys- ja matkailu-
17690: yrittämisen edellytyksiä.
17691: Huomattavien työpaikka-, palvelu- ja matkailutoimintojen sijoittamis-
17692: ta, luonnon- ja kulttuuriympäristön vaalimista sekä elinympäristön laa-
17693: dun turvaamista koskevien tavoitteiden toteutuminen saattaa joissakin
17694: tilanteissa rajoittaa yritysten sijaintipaikan valintaa tai rakentamista.
17695: Yhdyskuntien eheytyminen parantaa palveluelinkeinojen toiminta-
17696: edellytyksiä ja kannattavuutta eheytyvillä alueilla. Tavoitteet vahvistavat
17697: keskustojen asemaa liikepaikkoina ja mahdollisesti lähikaupan toiminta-
17698: edellytyksiä. Mikäli maaseudun väestöpohja säilyy ja kaupunkilaisten
17699: matkailu lisääntyy, palvelujen tuottamisedellytykset maaseutualueilla li-
17700: sääntyvät. Mikäli tavoitteiden takia uusien kaupan suuryksiköiden perus-
17701: taminen vaikeutuu, isoihin yksiköihin perustuvan kaupan toimintaedel-
17702: lytykset saattavat joissakin tapauksissa heikentyä.
17703: 71
17704:
17705:
17706: Niiltä osin kun tavoitteet edistävät elinkeinojen kehittämisedellytyksiä
17707: sekä työllisyyttä, ne tukevat välillisesti valtion ja kuntien taloutta. Yhdys-
17708: kuntarakenteen eheyttäminen vaikuttaa positiivisesti kuntien talouteen
17709: lisäämällä nykyisten yhdyskuntahuollon järjestelmien ja palvelujen käyt-
17710: töastetta sekä vähentämällä uusien investointien tarvetta. Myös tukeutu-
17711: minen ensisijaisesti nykyisiin rakenteisiin vähentää tarvetta investoida
17712: esimerkiksi uusiin yhteysverkostoihin.
17713: Keskustojen sekä virkistysalueiden ja -verkostojen kehittäminen aihe-
17714: uttaa julkisia kustannuksia. Myös ympäristönäkökohtien huomioiminen
17715: rakentamisessa saattaa aiheuttaa kustannuksia. Toisaalta haittojen ennal-
17716: taehkäisy on usein edullisempaa kuin haittojen korjaaminen jälkikäteen.
17717:
17718: Vaikutukset suunnitteluun ja päätöksentekoon
17719: Tavoitteet parantavat suunnittelun tasoa ja vaikuttavat nykyisiä suunnit-
17720: telukäytäntöjä yhtenäistävästi. Tavoitteet tukevat yhteensovittavaa suun-
17721: nittelua. Yhteensovittava etukäteissuunnittelu helpottaa toimijoiden pää-
17722: töksentekoa, intressien yhteensovittamista sekä taloudellisesti, sosiaali-
17723: sesti ja ympäristöllisesti kestävien ratkaisujen löytämistä. Tavoitteiden
17724: yleisyys ja tulkinnanvaraisuus saattaa aiheuttaa ongelmia valvovien vi-
17725: ranomaisten sekä maakuntien ja kuntien yhteistyössä. Joissain tilanteissa
17726: tavoitteiden toteuttamiseen saattaa liittyä ristiriitoja eri viranomaisten ja
17727: muidenkin tahojen kesken.
17728: Tavoitteiden toteutuminen tukee kansainvälisten sopimusten ja vel-
17729: voitteiden noudattamista.
17730: Työmäärä etenkin kunnissa ja maakunnan liitoissa saattaa lisääntyä,
17731: mikä saattaa merkitä lisääntyviä resurssitarpeita tai tarvetta kohdentaa
17732: nykyisiä resursseja uudelleen. Yhteistyötarve lisääntyy mm. maakunnan
17733: liittojen välillä, maakunnan liittojen ja kuntien välillä sekä alueidenkäy-
17734: tön suunnittelusta vastaavien ja yritysten ja kansalaisten välillä. Myös
17735: valtion viranomaisten välinen yhteistyötarve lisääntyy.
17736:
17737:
17738: Haitallisten vaikutusten lieventäminen ja vaikutusten
17739: seuranta
17740: Monet esitetyistä haittavaikutuksista ovat seurausta siitä, että jokin tavoi-
17741: te toteutuu, mutta samaan asiaan vaikuttava toinen tavoite ei toteudu tai
17742: toteutuu vain osittain. Tavoitteiden toteutumisesta aiheutuvia haitallisia
17743: vaikutuksia voidaan lieventää konkreettisten alueidenkäyttöratkaisujen
17744: avulla. Lieventämistoimenpiteitä voidaan tukea ja tuoda esille muun
17745: ohella tavoitteiden toteuttamisesta vastaaville suunnattavien ohjeiden ja
17746: koulutuksen avulla sekä kokoamalla järjestelmällisesti seurantatietoa ja
17747: välittämällä sitä tavoitteiden käytännön toteutuksesta vastaaville.
17748: 72
17749:
17750:
17751: Vaikutusten seurannalla tulee selvittää miten ennustetut vaikutukset to-
17752: teutuvat käytännössä. Keskeiset seurantanäkökulmat ovat tavoitteissa
17753: ilmaistujen tavoitetilojen toteutuminen sekä tavoitteiden sivuvaikutusten,
17754: etenkin haitallisten vaikutusten ilmeneminen ja lieventäminen.
17755: 73
17756:
17757:
17758:
17759: Tausta-aineisto
17760:
17761:
17762: Alueidenkäytön aiempia tavoitteenasetteluja
17763:
17764:
17765: Kaavoituksen nykytila
17766:
17767:
17768: Alue- ja yhdyskuntarakenteen muutoksista
17769:
17770:
17771: Kansainvälinen yhteistyö aluesuunnittelussa
17772:
17773:
17774: Kansainväliset sopimukset
17775:
17776:
17777: Valtakunnallinen ohjaus muissa maissa
17778:
17779:
17780:
17781: Tausta-aineisto ei sisällä valtioneuvoston kannanottoja
17782: 74
17783:
17784:
17785:
17786: Alueidenkäytön aiempia
17787: tavoitteenasetteluja
17788: Suomesta on pitkään puuttunut varsinainen valtakunnan tasoinen aluei-
17789: denkäytön suunnittelu. Viime vuosikymmenten ajan Suomen alueellises-
17790: ti laaja-alaisin alueidenkäytön suunnittelumuoto on ollut seutukaavaliit-
17791: tojen, nyttemmin maakuntien liittojen seutukaavoitus.
17792: Vuoteen 1973 asti valtakunnansuunnittelusta vastasi valtakunnan-
17793: suunnittelutoimisto, jonka toiminta lakkasi, kun asetus valtakunnansuun-
17794: nittelutoimistosta ja -neuvostosta kumottiin. Tämän jälkeen toimintojen
17795: ja talouden valtakunnallinen ja alueellinen suunnittelu annettiin valtioneu-
17796: voston kanslian suunnitteluosaston tehtäväksi. Valtakunnallinen aluei-
17797: denkäytön suunnittelu siirrettiin sisäasiainministeriöön. Alueidenkäytön
17798: suunnittelusta vastannut sisäasianministeriön kaavoitus- ja rakennusosas-
17799: to liitettiin 1983 perustettuun ympäristöministeriöön, jossa se toimii
17800: nykyään alueidenkäytön osastona.
17801: Alueidenkäytön valtakunnallinen tavoitteenasettelu on muodostunut
17802: seutukaavaliitoille seutukaavoitusta varten annetuista erityisistä tarkoitus-
17803: peristä ja valtakunnallisista suuntaviivoista. Säädöspohjana ovat olleet
17804: rakennuslain 18 §ja 22 §. Rakennuslain 18 §:n mukaan seutukaavan laa-
17805: timisesta voi antaa määräyksen ympäristöministeriö kuntia kuultuaan.
17806: Tällöin voitiin määrätä myös niistä erityisistä tarkoitusperistä, joihin
17807: seutukaavan laatimisella pyrittiin. Rakennuslain 22 §:n mukaan ympä-
17808: ristöministeriö voi seutukaavaliittoa kuultuaan antaa tarkempia määräyk-
17809: siä seutukaavoituksen toimittamisesta seutukaava-alueella. Erityisistä
17810: tarkoitusperistä on käytetty myös nimitystä valtakunnalliset suuntaviivat.
17811: Ensimmäiset seutukaavoituksen erityiset tarkoitusperät annettiin pää-
17812: osin 1960-luvulla liittokohtaisesti seutukaavaliittoja perustettaessa. Myö-
17813: hemmin niitä tarkistettiin liittojen aluerajausten uusiutuessa. Vuonna 1987
17814: seutukaavaliitoille annettiin koko maan kattavat valtakunnalliset
17815: suuntaviivat.
17816: Vuonna 1982 julkistettiin sisäasiainministeriön raportti Alueiden
17817: käyttö Suomessa: Nykytila, kehitysnäkymät ja ongelmat. Raportissa
17818: todettiin, että valtakunnallisen alueidenkäytön suunnittelun kehittämis-
17819: työn päätavoitteena on tuottaa seudullisessa alueidenkäytön suunnitte-
17820: lussa huomioon otettavia valtakunnallisia näkökohtia. Työ oli ajoitettu
17821: seutukaavoituksen suunnitteluaikatauluun soveltuvaksi niin, että aikaan-
17822: saataisiin valtakunnan ja väliportaan tason välinen alueiden käyttöä kos-
17823: keva vuoropuhelu. Raportissa tarkasteltiin alueidenkäytön nykytilaa ja
17824: ongelmia valtakunnallisesta näkökulmasta. Siinä käsiteltiin teemaittain
17825: luonnonolo-suhteita, maanomistusta, alue- ja yhdyskuntarakennetta, yh-
17826: 75
17827:
17828:
17829: dyskuntia ja rakennettua ympäristöä, teollisuutta, alkutuotantoa, liiken-
17830: nettä, teknistä huoltoa, virkistystä ja matkailua, loma-asutusta sekä suo-
17831: jelualueita. Lopuksi esitettiin yhteenveto keskeisistä aluerakenne-ja alu-
17832: eidenkäyttökysymyksistä.
17833: Tietoa raportin perustaksi oli kerätty valtioneuvoston periaatepäätök-
17834: sistä sekä komitea- ja työryhmämietinnöistä. Sisäasianministeriö oli myös
17835: tehnyt muiden viranomaisten kanssa selvityksiä, joista yksi keskeisin oli
17836: vuonna 1977 julkaistu "Valtakunnallisesti merkittävät sijoitussuunnitel-
17837: mat ja hankkeet alueiden käytön kannalta". Alueiden käyttö Suomessa
17838: -raportin aineisto kävi lausuntokierroksella seutukaavaliitoissa ja läänin-
17839: hallituksissa. Lisäksi eri viranomaisten kesken pidettiin laaja seminaari.
17840: Huomattavaa on, että seminaarissa käsittelyn painopisteinä olivat selvi-
17841: tyksessä esitetyt seutukaava-alueita laajemmat suuralueittaiset ongelmat.
17842: Vuonna 1987 annettiin ensimmäinen varsinainen rakennuslain 22 §:n
17843: mukainen ympäristöministeriön päätös: Seutukaavaliittoja koskevat
17844: valtakunnalliset suuntaviivat. Päätös perustui aiempaan Alueiden käyt-
17845: tö Suomessa -raporttiin, seutukaavaliittojen kanssa käytyihin neuvottelui-
17846: hin sekä eri viranomaisten näkemykset kartoittavaan lausuntokierrokseen.
17847: Ministeriön omaa tausta-aineistoa olivat teemakohtaiset raportit, mm.
17848: "Valtakunnallisesti merkittävät virkistysaluekokonaisuudet ja retkeilyrei-
17849: tit" sekä "Valtakunnallisesti merkittävät esihistorialliset suojelualuekoko-
17850: naisuudet".
17851: Päätöksen mukaan seutukaavaliittoja koskevilla valtakunnallisilla
17852: suuntaviivoilla pyrittiin seuraaviin päämääriin:
17853: saatettiin ajan tasalle pääasiassa 1960-luvulla seutukaavaliitoille ta-
17854: voitteiksi annetut rakennuslain 18 §:n mukaiset erityiset tarkoitusperät
17855: kiinnitettiin seutusuunnittelun huomiota valtakunnan tasoisten aluera-
17856: kenne-ja alueiden käyttöongelmien käsittelyyn ja ratkaisujen löytämiseen
17857: sekä painotettiin myös aluekohtaisia erityiskysymyksiä ottaen taustaksi
17858: valtakunnalliset näkökohdat
17859: tuotiin esille seutukaavaliittojen suunnittelun valtakunnalliset paino-
17860: pisteet seuraaviksi 10-15 vuodeksi
17861: osoitettiin seutukaavaliittojen tärkeimmät yhteistoimintatarpeet ja yh-
17862: teistoimintatahot.
17863: Päätöksen taustaolettamuksina tarkasteltiin varsin moderneja kehitys-
17864: ilmiöitä seuraavin otsikoin: väestö, yhteiskunnalliset arvostukset, ympä-
17865: ristö, kansantalous sekä teknologia ja tietoliikenne. Päätöksen yhtenä
17866: lähtökohtana oli kansainvälisen yhteistyön lisääntyminen, jonka katsottiin
17867: edellyttävän erityisesti valtakunnan rajoihin rajoittuvien seutukaavaliit-
17868: tojen osallistumista naapurimaiden kanssa tapahtuvaan yhteistyöhön.
17869: Tavoitteiden ja taustojen käsittelyn lisäksi päätöksessä määriteltiin
17870: jokaiselle seutukaava-alueelle toistakymmentä aihetta, joihin seutusuun-
17871: nittelussa tuli kiinnittää erityistä huomiota. Aiheet kuvattiin varsin
17872: 76
17873:
17874:
17875: vaihtelevasti. Ne saattoivat olla suosituksia kehittämispoliittisiksi toimik-
17876: si, selvityspyyntöjä, kehotuksia ympäristövaikutusten arviointiin, luon-
17877: non- tai maisemansuojelun tarpeen osoituksia tai vaikkapa yhteistyötar-
17878: peen osoittamista naapuriseutukaavaliittojen tai naapurivaltioiden kans-
17879: sa.
17880: Vuonna 1995 julkaistiin ympäristöministeriön koko maan kattava
17881: raportti Alueiden käyttö ja aluerakenne vuonna 2017. Raportissa esi-
17882: tettiin näkemyksiä alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä alueidenkäytön
17883: suuntaamisesta kohti kestävän kehityksen yhdyskuntia. Lisäksi raportti
17884: tarjosi maakuntien liittojen pitkän aikavälin suunnittelulle kansallisia
17885: lähtökohtia ja toimi tausta-aineistona liittojen strategiselle suunnittelulle.
17886: Raportissa tarkasteltiin maan kehitysnäköaloja, mahdollisuuksia ja uhkia.
17887: Teemoja olivat väestön ikääntyminen ja arvojen muutokset, talouskehi-
17888: tyksen vaikutus aluerakenteeseen, vapaa-ajan alueiden lisääntyvä tarve,
17889: arvokkaiden luontoalueiden ja luonnonvarojen vaikutus yhdyskuntien
17890: kehitykseen.
17891: Raportissa esiteltiin neljä skenaariotaja tavoitehava kehityskuva,jossa
17892: määriteltiin kymmenkunta toivottavaa alueidenkäytön ja aluerakenteen
17893: kehityskulkua, mm. "suojelua myös etelään, tiiviimmällä rakentamisella
17894: halvempia yhdyskuntia ja maaseuturakentaminen kyliin". Kehityskuva
17895: perustui tyypiteltyihin vyöhykkeisiin. Pääjako eri tyyppisiä kehitys-
17896: toimenpiteitä tarvitseviin vyöhykkeisiin tehtiin kaupunkivyöhykkeiden ja
17897: -seutujen sekä toisaalta maa- ja metsätalousvaltaisten vyöhykkeiden välil-
17898: lä. Vyöhykkeet kattavat mm. kaikki Suomen maakuntakeskukset Rapor-
17899: tissa käsiteltiin myös kehityskuvan toteuttamiskysymyksiä mm. valtakun-
17900: nallisia maankäytön kehittämistavoitteita, muiden ministeriöiden kehit-
17901: tämisohjelmia ja taloudellisia ohjauskeinoja.
17902: Raportti valmisteltiinjuuri EU:n liittymispäätöksen kynnyksellä. Näin
17903: ollen Suomella oli valmius tarjota maan aluerakennetta ja alueidenkäyt-
17904: töä koskeva aineisto käynnissä olleeseen Euroopan unionin alueidenkäyt-
17905: töä ja aluesuunnittelua koskevan Europe 2000+ -raportin valmisteluun.
17906: Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden laadinnassa Suomi ei
17907: etene yksin vaan useat Euroopan maat ovat laatineet tai laatimassa kan-
17908: sallisia tavoitteita ja raportteja. Raportteja ovat esimerkiksi Saksan
17909: Raumordnerisher Orientierungsrahrnen, Tanskan Denmark 2018, Hollan-
17910: nin On the Road to 2015, Ruotsin Sverige 2009, Puolan Poland 2000+
17911: ja Viron Eesti 2010.
17912: 77
17913:
17914:
17915:
17916: Kaavoituksen nykytila
17917:
17918: Tämän luvun tarkoituksena on kuvata kaavoituksen viimeaikaista kehi-
17919: tystä. Tiedot on saatu pääosin vuoden 1998 kaavoitustoimen vuosittaises-
17920: ta seurantaraportista ja aikasarjat päättyvät yleensä vuosiin 1997-98. Ky-
17921: seinen raportti sisältää hallinnollisia seurantatietoja seutu- ja yleiskaavoi-
17922: tuksesta, detaljikaavoituksesta, lomarakentamisesta, poikkeusluvista ja
17923: rakennussuojelusta. Vuoden 1998 kaavoitustoimen seurantatiedot on
17924: työstetty Suomen ympäristökeskuksessa käyttäen pääosin tilastokeskuk-
17925: sen pohjatietoja. Kaikki tiedot ovat rakennuslain ajalta ja lain toimival-
17926: tajaon mukaisia.
17927: Vuonna 1997 kaavoja ja poikkeuslupia koskevia päätöksiä tehtiin
17928: valtion viranomaisten toimesta yhteensä noin 9 300.
17929:
17930:
17931: Seutukaavoitus maakuntakaavoituksen perustana
17932: Seutukaavoituksen tehtävät
17933: Pääosan seutukaavoitustyöstä ovat hoitaneet seutukaavaliitot ja nykyisin
17934: tehtävä on maakunnan liittojen vastuulla. Seutukaavat ovat joko aihe- tai
17935: aluekohtaisia vaiheseutukaavoja tai koko maakunnan alueen kattavia
17936: kokonaisseutukaavoja.
17937: Suomessa seutukaavoitus aloitettiin yli 50 vuotta sitten. Jo tuolloin
17938: havaittiin, että monien alueidenkäytön kysymysten ratkaisuihin tarvittiin
17939: yhtä kuntaa laajempia suunnittelualueita. Välittömän aiheen antoi voima-
17940: kas asutustoiminta, johon sodan jälkeen oli ryhdyttävä. Virikkeet suun-
17941: nittelutyöhön saatiin sekä kuntien että elinkeinoelämän piiristä. Työ or-
17942: ganisoitiin aluksi vapaaehtoiselta pohjalta. Rakennuslaki,joka sisälsi seu-
17943: tukaavoitusta koskevat säädökset, astui voimaan vuonna 1958. Jo käyn-
17944: nistyneen vapaaehtoisen seutukaavoituksen menettelyt johtivat kuitenkin
17945: tarpeeseen uudistaa säännöksiä hyvin pian. Uudet säännökset saatiin
17946: voimaan 1969.
17947: Rakennuslain mukaiset seutukaavaliitot perustettiin vuosien 1963 ja
17948: 1972 välisenä aikana. Liittojen työ perustui tuolloin sisäasiainministeri-
17949: ön antamaan seutukaavan laatimismääräykseenja muihin ohjeisiin. Aluk-
17950: si keskityttiin ns. runkokaavoihin, joissa esitettiin taajamia ja liikenne-
17951: verkkoa sekä muita tärkeitä maankäyttömuotoja koskevat yleispiirteiset
17952: ratkaisut. Seuraavaksi laadittiin suojelu- ja virkistysaluekaavoja ja sitten
17953: siirryttiin muihin maankäytön muotoihin. Voimassa oleva seutukaava
17954: muodostuu ympäristöministeriön vahvistamien seutukaavojen yhdistel-
17955: mästä.
17956: 78
17957:
17958:
17959: Viime vuosina seutukaavoituksessa on siirrytty ylläpitämään ja täyden-
17960: tämään laadittuja seutukaavoja tarpeen mukaan. Karkeasti ottaen seutu-
17961: kaavoituksessa on 1990-luvulla ollut meneillään viides seutukaavakier-
17962: ros. Eri maakunnissa seutukaavoitus on kuitenkin alueelliselta kattavuu-
17963: deltaanja sisällöltään melko eriytynyttä. Viime vuosina on laadittu myös
17964: useampia aiemmat kaavat yhteenkokoavia ja kaikki maankäyttömuodot
17965: kattavia kokonaisseutukaavoja. Tässä yhteydessä on myös siirrytty kaa-
17966: vojen laatimiseen atk-tekniikoihin perustuvilla menetelmillä.
17967: Seutukaavoituksen jatkuessa maakuntakaavoituksena työ kytkeytyy
17968: tiiviimmin maakuntien alueelliseen kehittämistyöhön. Alueidenkäytön
17969: ongelmat ovat edelleen tyypillisesti monisäikeisiä ja vaativat erilaisten
17970: kilpailevien maankäyttömuotojen yhteensovittamista. Ongelmien paino-
17971: pisteet vaihtelevat maan eri osissa. Haasteita ovat mm. maakunnan ta-
17972: louden ja kansainvälistymisen tukeminen maakuntakaavan keinoin, yh-
17973: dyskuntarakenteen hajautumisen ehkäiseminen, liikenne- ja kuljetusver-
17974: kostojen ajantasainen suunnittelu, virkistysmahdollisuuksien, lomanviet-
17975: toalueiden ja rantarakentamisen ohjaus, lisääntyvien matkailualueiden ja
17976: reitistöjen sopeuttaminen nykyisiin maankäyttömuotoihin sekä ympäris-
17977: tön- ja luonnonsuojelun ylikunnalliset ja jopa kansainväliset vaatimukset
17978: huomioivien aluevaraustarpeiden toteuttaminen.
17979:
17980: Seutukaavoituksen tilanne
17981: Kaikkiaan Suomessa on vahvistettu yli 70 seutukaavaa. Vuosina 1996-
17982: 1999 ympäristöministeriössä vahvistettiin vuosittain 2-6 seutukaavaa.
17983: Vahvistettujen seutukaavojen aluevarausten yhteenlaskettu pinta-ala oli
17984: vuoden 1997 alussa 130 000 km2 , joka vastaa noin 40% maapinta-alasta.
17985: Eri maakunnan liittojen alueella tilanteet poikkeavat kuitenkin toisistaan
17986: suuresti.
17987: Vuoden 2000 alusta siirrytään seutukaavojen kaltaisten, mutta monil-
17988: ta osiltaan ja laatimisperiaatteiltaan uudistettujen maakuntakaavojen laa-
17989: timiseen. Ne vahvistetaan edelleen ympäristöministeriössä.
17990: 79
17991:
17992:
17993:
17994:
17995: 92 502 kml/ 99,4 %
17996:
17997:
17998:
17999: p.p ''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''' 18,1%
18000:
18001: K-P ~ 8,4%
18002:
18003: POH ~ 6,7%
18004:
18005: E-P ~ 4,9%
18006:
18007: K-S ''''''''''''''''''''''''''' 6,0%
18008:
18009:
18010:
18011:
18012: 52,5%
18013: 17,8%
18014:
18015: KYM ''''''''''''''''''''"'''''''''' 22,5%
18016:
18017:
18018: ~.c.=~·HA~·MH
18019: :: -::::::::::::::::::::::::::::
18020: 10,1 %
18021: 19,3%
18022:
18023: 14,9%
18024: -:.EP1RK '''''''''''''''''''''''''''''''''""'"''''"''"''''
18025: ~ SAT :::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::: 21,0%
18026:
18027:
18028: ] V-S IID···lill""!ill"'!ill····!ll····ilil····ilil···illl····lill!····!ill····!ill···!ll····!lll··· 15,3%
18029:
18030: ~ -u m 1 10,6%
18031: 86,4%
18032: ~UUD ''''''''''''"""''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''
18033: 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 5000 5500 6000 6500 7000 7500 8000
18034:
18035: Claluevaraus, pinta~ala krn2 86,4 % prosenttia maa-alasta pinta-ala km2
18036:
18037: Kuva 1. Seutukaavojen aluevaraukset 1.1.1997.
18038:
18039:
18040:
18041: Yleiskaavoitus on vakiinnuttanut paikkansa
18042: Yleiskaavoituksen tehtävät
18043:
18044:
18045: Vuonna 1958 voimaan tullutta rakennuslakia valmisteltaessa nähtiin tar-
18046: peelliseksi kehittää maankäytön suunnittelujärjestelmää ottamalla lakiin
18047: myös kuntien yleispiirteistä kaavoitusta koskevat säännökset. Yleiskaa-
18048: voituksen liikkeellelähtö oli kuitenkin hidasta. Kunnat eivät useinkaan
18049: nähneet yhdyskuntarakenteen suunnitelmallisen kehittämisen tarpeelli-
18050: suutta eivätkä halunneet sitoa käsiään pitkän aikavälin suunnitelmilla.
18051: Vuonna 1968 lakia muutettiin siten, että oikeusvaikutuksiltaan erilaisten
18052: yleiskaavojen laatiminen tuli mahdolliseksi, samoin yleiskaavan laatimi-
18053: nen vaiheittain ja osa-alueittain. Yleiskaavoitus on edennyt vähitellen,
18054: erityisesti 1990-luvun alusta alkaen kehitys on ollut voimakasta. Tällä
18055: hetkellä lähes kaikissa Suomen kunnissa on yleiskaava valmiina tai tekeil-
18056: lä.
18057: 80
18058:
18059:
18060: Pääsääntöisesti yleiskaavat ovat kunnan osan kattavia osayleiskaavoja;
18061: erityisesti rantojen osayleiskaavoitus on ollut runsasta. Kaavoitusta ovat
18062: vauhdittaneet sekä valtion tuki yleiskaavoitukselle että vuonna 1990
18063: rakennuslakiin otettu säännös, jonka mukaan kunta voi vahvistetun yleis-
18064: kaavan nojalla halutessaan saada oikeuden olla alistamatta yksityiskoh-
18065: taisia kaavoja valtion viranomaisten vahvistettavaksi. Myös kunnan
18066: hyväksymien yleiskaavojen perusteella poikkeuslupien päätösvaltaa on
18067: siirretty kunnille pienimuotoisen rakentamisen osalta.
18068: Yleiskaava on käytännössä kehittynyt varsin monimuotoiseksi. Tar-
18069: peesta riippuen se voi olla hyvin yleispiirteinen, yhdyskuntarakennetta ja
18070: sen kehittämistavoitteita koskeva suunnitelma tai konkreettinen, jopa
18071: suoraan rakentamista ohjaava kaava. Suunnittelutarpeiden moninaisuu-
18072: desta johtuen kaavat ovat myös sisällöltään erilaisia. Rantojen suunnit-
18073: teluun on kehittynyt oma metodiikkansa, joka poikkeaa huomattavasti
18074: taajamien kehittämiseen, olevien alueiden parantamiseen tai uusien raken-
18075: tamisalueiden suunnitteluun tarkoitetuista yleiskaavoista. Rannoilla vah-
18076: vistetuilla yleiskaavailla on voitu ohjata suoraan rakentamista.
18077: Yleiskaavoitukseen viime vuosina kohdistuneessa kehittämistyössä on
18078: korostunut ympäristövaikutusten selvittämisen ohella myös suunnittelun
18079: vuorovaikutteisuus ja asiakirjojen ymmärrettävyys ja havainnollisuus.
18080: Osallistuminen on lisääntynyt toivotulla tavalla ja tuonut osaltaan uusia
18081: vaatimuksia yleiskaavojen esitystavan kehittämiselle. Myös yleiskaavo-
18082: jen vahvistaminen on jälleen kääntynyt nousuun.
18083:
18084: Yleiskaavoituksen tilanne
18085: Yleiskaavoitus on laajentunut lähes kaikkiin maamme kuntiin. Vuoden
18086: 1997 lopussa oli 432 kunnassa ainakin yksi hyväksytty yleis- tai osayleis-
18087: kaava tai sellainen oli tekeillä. Vahvistettujen yleiskaavojen pinta-ala oli
18088: noin 18 000 km2 , joka vastaa noin 6% koko maan pinta-alasta.
18089: Vuoden 1997 lopussa oli kunnanvaltuuston hyväksymiä yleiskaavoja
18090: yhteensä noin 1 500, joista valtion vahvistamia oli noin 350. Koko kun-
18091: nan alueen käsittäviä yleiskaavoja oli noin 100 ja loput olivat osayleis-
18092: kaavoja. Vuoden 1997 lopussa oli tekeillä yli 500 uutta osayleiskaavaa
18093: ja yli 100 vanhaa osayleiskaavaa oli tarkistettavana.
18094: Yleiskaavoituksen turvaamiseksi annetut rakennus- ja toimenpidekiel-
18095: toalueet lisääntyivät 1980-luvulla tasaisesti, jyrkempi nousu ajoittui 1990-
18096: luvun alkuun. Vuoden 1995 jälkeen on kieltoalueiden pinta-ala laskenut
18097: jyrkästi yleiskaavojen vahvistumisen myötä. Vuoden 1997 lopussa kiel-
18098: toalueita oli 280 000 ha.
18099: 81
18100:
18101:
18102:
18103: 2100
18104: 2000
18105: 1900
18106: .2
18107: ~
18108: 1800
18109: 1700
18110: ]-
18111: 1600
18112: 1500
18113: 1400
18114: 1300
18115: 1200
18116: 1100
18117: 1000
18118: 900
18119: 800
18120: 700
18121: 600
18122: 500
18123: 400
18124: 300
18125: 200
18126: JOO
18127: 0
18128: ;- e: 1: g: ~ gg ~ :!! lS lll 'i ~ ~ :Ii :8
18129: :;;
18130: ~
18131: "' e: ~ ~
18132: -tekeillä uusia ~kv:n hyväksymll I!ZZ!J vahvistetut -vahv.p-ala IOOObs
18133:
18134:
18135: Kuva 2. Osayleiskaavoitus 1978-1998 (koko maa, vuoden alussa).
18136:
18137:
18138:
18139: Yksityiskohtaisia kaavoja uusitaan
18140: Detaljikaavoituksen tehtävä
18141: Yksityiskohtaiset kaavat ohjaavat rakentamista tarkimmin. Ne voivat
18142: osoittaa tarkasti rakentamisen käyttötarkoituksen, määrän, sijoittumisen
18143: kortteleihin ja tonteille sekä rakentamisen mahdollistavien teknisten jär-
18144: jestelyjen toteuttamistavan.
18145: Vuoden 1999 loppuun voimassa olleen rakennuslain mukaisia yksi-
18146: tyiskohtaisia kaavoja olivat asemakaava, rakennuskaava ja rantakaava.
18147: Asemakaavalla on ohjattu etupäässä kaupunkien ja rakennuskaavalla
18148: maaseutukuntien rakentamista, rantakaavalla loma-asutuksen sijoittumis-
18149: ta. Uudessa maankäyttö- ja rakennuslaissa detaljikaavat yhdistyivät ase-
18150: makaavaksi, mutta ranta-alueille laadittavalla asemakaavalla on edelleen
18151: omat erityissäännökset.
18152: Asemakaava on kaavamuodoista vanhin ja siten myös erityisesti oi-
18153: keudellisessa mielessä kehittynyt täydellisimmäksi. Kaupunkien järjes-
18154: tämisen ja rakentamisen perusteista annettiin jo vuonna 1856 asetus, jossa
18155: 82
18156:
18157:
18158: paapaino oli kaupunkien paloturvallisuuskysymyksissä. Ensimmäinen
18159: asemakaavalaki annettiin vuonna 1931. Se koski kaupunkeja ja kauppa-
18160: loi ta sekä maaseudun taajaan asuttuja alueita. Siihen sisältyi myös ase-
18161: makaavamääräyksiä koskeva säännöstö.
18162: Vuonna 1959 voimaan tulleen rakennuslain valmistelun aikaan Suo-
18163: messa vallitsi funktionalistinen suunnitteluperiaate. Sen mukaan kaavoi-
18164: tuksella oli osoitettava tarpeelliset alueet eri toiminnoille ja järjestettävä
18165: niiden väliset yhteydet. Kaavamerkinnät muotoutuivat toiminnoittain
18166: aluevarausmerkinnöiksi ja keskeisiksi kysymyksiksi nousivat mitoitus ja
18167: rakennusoikeudet Liikenteen kasvuennusteet korostivat liikennesuunnit-
18168: telun tärkeyttä. Rakennuskaavojen laatiminen siirtyi lääninhallituksilta
18169: kunnille vuonna 1966. Asema- ja rakennuskaavoja on sittemmin "keven-
18170: netty" supistamalla liikenteelle varattuja alueita ja muuttamalla rakenta-
18171: misen mittakaavaa inhimillisemmäksi.
18172: Yleiskaavoituksen laajentumisen myötä yksityiskohtaiset kaavat ovat
18173: muuttuneet pienialaisemmiksi ja niiden laatiminen on ajoittunut lähelle
18174: toteutusta. Yhä useammin asemakaavat laaditaan jo rakennetuille alueil-
18175: le. Tämä on entisestään korostanut kuntalaisten oikeutta osallistua elin-
18176: ympäristönsä suunnitteluun. Kaavoituksen julkisuutta on lisätty ja osal-
18177: listumismahdollisuuksia on varhennettu rakennuslain muutoksilla.
18178:
18179: Detaljikaavoituksen tilanne
18180: Detaljikaavapäätösten vuosittainen kokonaismäärä on vähentynyt selvästi
18181: 1980-luvulta, jolloin niitä tehtiin keskimäärin lähes 2000 vuodessa.
18182: Vuonna 1997 detaljikaavapäätöksiä tehtiin yhteensä noin 1400, joista
18183: asemakaavoja oli yli 800, rakennuskaavoja yli 300 ja rantakaavoja noin
18184: 250.
18185: Detaljikaavoitettu alue kasvaa tasaisesti, vuonna 1997 sitä oli arviolta
18186: noin 6 100 km2 • Tästä asema- ja rakennuskaavojen osuus oli 4 000 km2
18187: ja rantakaavojen osuus noin 2 100 km2 •
18188: Vuonna 1973 kaikki detaljikaavat vahvistettiin valtion viranomaisten
18189: toimesta. Vuodesta 1974 lähtien kuntien ilman alistusvelvollisuutta vuo-
18190: sittain hyväksymät detaljikaavat ovat lukumäärältään lisääntyneet vähi-
18191: tellen. 1990-luvun lopussa kunnissa ratkaistiin suoraan vajaa puolet ase-
18192: makaavoista.
18193:
18194: Rantakaavoitus laajenee, mutta pääosin mökit rakennetaan ilman
18195: kaavaa
18196: Vuonna 1997 oli voimassa noin 4 000 rantakaavaa. Kaavojen yhteispinta-
18197: ala oli noin 2 100 km2 , joka vastaa 0,6% maapinta-alasta. Rantaviivaa
18198: kaavoihin sisältyi yli 13 000 km, joka on 4,5 % rantaviivasta. Rantakaa-
18199: voihin sisältyi varaus yli 80 000 lomarakennukselle. Lomarakentamisesta
18200: kuitenkin vain alle 20 % sijoittuu kaavoitetuille alueille.
18201: 83
18202:
18203:
18204: 2400
18205:
18206:
18207: 2200
18208:
18209:
18210: 2000
18211:
18212:
18213: 1800
18214:
18215:
18216: 1600
18217:
18218:
18219: 1400
18220: ....... --------- .... -· -- ...... -....
18221: 1200
18222: ... ..
18223: • .. asemakaavat yht.
18224: 1000
18225:
18226:
18227: 800
18228: rakennuskaavat yht.
18229: ' ... ·.
18230: 600
18231:
18232:
18233: 400
18234:
18235:
18236: 200
18237: kpl
18238: 0
18239:
18240:
18241:
18242: ~ asemak:t/YM ~ asemak:t/yke:t rz!"Z2lZa asemak:tlkunnat
18243:
18244: • • • • • • asemakaavat/yht - - rakennuskaavat/yht. - rantakaavat
18245:
18246: -Kaavat yht.
18247:
18248:
18249: Kuva 3. 1974-1998 ratkaistu! asema-, rakennus- ja rantakaavat.
18250:
18251:
18252:
18253: Vuosina 1985-1997 vahvistettuihin rantakaavoihin sisältyi varaus yhteen-
18254: sä 56 000 lomarakennukselle. Vastaavana aikana valmistuneista
18255: lomarakennuksista 82 % sijoittui yleis-, asema-, rakennus- ja rantakaa-
18256: vojen ulkopuolisille alueille. Rantakaavoihin sisältyykin huomattava tont-
18257: tireservi. Voidaan arvioida, että vuosina 1985-1997 rantakaavoitetuista
18258: lomatonteista yli 35 000 on rakentamatta.
18259: Maassamme oli vuoden 1997 lopussa noin 430 000 lomarakennusta.
18260: Vuodesta 1980 lomarakennusten määrä on kasvanut noin 170 000 mökil-
18261: lä. 1990-luvulla lupia on myönnetty noin 7 000-8 000 vuodessa. Ranta-
18262: rakentamista koskevien rakennuslain uusittujen säännösten voimaantulo
18263: vuoden 1997 alusta näkyy lomarakentamista kuvaavissa tunnusluvuissa.
18264: Lomarakennusten rakennuslupamäärä puolittui edelliseen vuoteen verrat-
18265: tuna. Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 1997 rakennusluvan sai
18266: noin 5 700 lomarakennushanketta, joista 4 300 kohdistui uusiin raken-
18267: nuksiin
18268: 84
18269:
18270:
18271: (kunakin vuonna 31.12. voimassa olleet kaavat ja vireillä olleet hankkeet)
18272: 250000
18273:
18274:
18275:
18276:
18277: 200000
18278:
18279:
18280:
18281:
18282: 150000
18283:
18284:
18285:
18286:
18287: 100 000
18288:
18289: 1-
18290:
18291: "" ""'
18292: 50000 "" ""' ""'
18293: .. ""' 1-' "" ""
18294: ha/kpl ]JL ~ ~
18295: J
18296: 0 1mr~u J
18297: ~
18298: ~
18299: ~
18300: ~
18301: ~
18302: ~
18303: -
18304: ~
18305: 8
18306: ~
18307: -
18308: ~
18309: N
18310: ~
18311: W
18312: ~
18313: ~
18314: -
18315: ~
18316: ~
18317: ~voim.ha ESSS:s:l vireillä ha -kaavoissa 1omarak.var. kpl
18318:
18319:
18320: Kuva 4. Rantakaavoitustilanteen kehitys 1975-1998.
18321:
18322:
18323: Poikkeuslupia myönnetään varsin paljon
18324: Vanhan rakennuslain esitöissä (HE 91/1954 vp) uskottiin poikkeuslupa-
18325: rakentamisen jäävän marginaaliseksi ilmiöksi alueidenkäytön suunnitte-
18326: lun kokonaisuudessa. Tarkoituksena oli, että detaljikaavan laatiminen
18327: olisi aina pääsääntö ja että ainoastaan erityisellä luvalla olisi sallittua muo-
18328: dostaa taaja-asutusta ennen kaavoitusta pienehkölle alueelle, jos siitä ei
18329: otaksuttu aiheutuvan myöhemmin haittaa. Rakennuslain valmisteluasia-
18330: kirjoista käy ilmi, että suunnittelematonta taaja-asutustyyppistä rakenta-
18331: mista haluttiin jo 45 vuotta sitten rajoittaa ennen kaikkea kaupunkikun-
18332: nille aiheutuvien ylimääräisten kustannusten ja maaseudun osalta yhdys-
18333: kuntarakenteen hajautumisen ehkäisemiseksi (Lvk 1949, s. 4-5).
18334: Tänä päivänä ongelma näyttää vastaavan täysin edellä kuvattua, jos-
18335: kin rakentamismäärät ja siten myös haasteiden suuruus ovat nykyisin
18336: toista luokkaa kuin rakennuslain säätämisen aikoihin. Jo pitkään poikke-
18337: usluvan perusteella kaavoittamattomalle alueelle rakennettujen asuntojen
18338: 85
18339:
18340:
18341: 10500
18342:
18343: 10000
18344:
18345: 9500
18346:
18347: 9000
18348: poikkeusluvat yht.
18349: 8500
18350:
18351: 8000
18352:
18353: 7 500
18354:
18355: 7000
18356:
18357: 6500
18358:
18359: 6000
18360:
18361: 5500
18362:
18363: 5000
18364:
18365: 4500
18366:
18367: 4000
18368:
18369: 3500
18370:
18371: 3000
18372:
18373: 2500
18374:
18375: 2000
18376:
18377: 1500
18378:
18379: 1000
18380:
18381: 500
18382:
18383: 0
18384: ~. .!ml
18385: kp1
18386: ;;l ...
18387: .... ~ ::
18388: ~
18389: 8: ~
18390: 00
18391: 00 (!l
18392: ~
18393: :!! :s :ll 't
18394: ~ ~ ::s ~
18395:
18396:
18397: ~ ympäristökeskukset ~YM IZZ:'a kunnat -yht.
18398:
18399: Kuva 5. Poikkeusluvat 1973-1998.
18400:
18401: osuus uusista asunnoista on ollut noin 10 %:n luokkaa. Erillispientalojen
18402: osuus on vielä huomattavasti tätä suurempi.
18403: Vuonna 1989 poikkeuslupia myönnettiin ennätyksellisesti yli 10 000
18404: kappaletta. Vuoden 1990 jälkeen poikkeuslupapäätökset vähenivät sel-
18405: västija vuosikymmenen puolivälissä lukumääräjäi noin 5000:een. Tämän
18406: jälkeen poikkeuslupapäätösten määrä on jälleen kasvanut. Vuonna 1997
18407: poikkeuslupia myönnettiin lähes 7500 ja vuonna 1998 noin 8000. Valta-
18408: osa poikkeuslupapäätöksistä on ollut myönteisiä. Valtion viranomaisten
18409: ratkaisemista hakemuksista oli myönteisiä 83 % ja kuntien jopa 97 %.
18410: Poikkeusluparakentamisella on yhdyskuntarakenteen hajautumisenja yh-
18411: dyskuntakustannusten nousun ohella muitakin haitallisia vaikutuksia.
18412: Yksittäislupiin perustuva harkinta ei aina kykene ottamaan huomioon
18413: tarvittavien yleisten alueiden ja virkistyskäytön tarpeita. Samoin maan-
18414: omistajien tasapuolisen kohtelun mahdollisuudet vähenevät jatkuvasti ja
18415: monet ovat saaneet huomata ensin ehtineiden jo käyttäneen alueelle
18416: kohtuudella soveltuvan rakennusoikeuden. Halukkuus muuttaa loma-
18417: asuntoja pysyvään käyttöön on myös lisääntymässä. Kunnat voivat jou-
18418: tua tilanteiseen, jossa kunnallisten palvelujen kysyntä kasvaa loma-asu-
18419: 86
18420:
18421:
18422: tusalueilla. Kunnat voivat esimerkiksi joutua järjestämään vanhusten-
18423: huollon mökeilleen asettuville "paluumuuttajille".
18424:
18425: Muutamia muita havaintoja
18426: Rakentamisen volyymistä
18427: Vuosittain valmistuneiden rakennusten määrä laski tasaisesti vuosikym-
18428: menen alusta lähtien mutta kehitys kääntyi vuonna 1997 nopeaan nou-
18429: suun. Lisäys oli edelliseen vuoteen verrattuna noin 40 %. Vuonna 1997
18430: rakennushankkeita valmistui noin 43 OOO,joista uusia rakennuksia oli noin
18431: 33 000. Samana vuonna rakennusluvan sai noin 52 000 rakennushanket-
18432: ta, joista uusia rakennuksia oli noin 39 000.
18433:
18434: Rakennukset yhä useammin kaava-alueille
18435: Kaikkien vuonna 1997 valmistuneiden rakennusten kerrosalasta 70 %,
18436: rakennusten lukumäärästä 50 %ja asunnoista 90 % valmistui kaava-alu-
18437: eille. Erillispientaloista kaava-alueille sijoittui noin 70 %, mutta lomara-
18438: kennuksista vain noin 20 %.
18439:
18440: Kuntien maanhankinta
18441: Kuntien maanhankinta on tapahtunut pääosin vapaaehtoisin kaupoin ja
18442: aluevaihdoin, lunastusmahdollisuuksia on käytetty varsin harvoin.
18443:
18444: Rakennussuojelu
18445: Rakennussuojelulain nojalla oli vuoden 1998 toukokuun alkuun mennes-
18446: sä suojeltu noin 180 kohdetta sekä valtion omistamien rakennusten suoje-
18447: lusta annetun asetuksen nojalla noin 800 rakennusta. Keskimäärin 20
18448: prosenttia vuosittain vahvistettavista kaavoista sisältää rakennussuojelu-
18449: merkintöjä tai -määräyksiä. Pääosa rakennussuojelusta toteutuukin kaa-
18450: voituksella. Vuonna 1997 alueelliset ympäristökeskukset tekivät noin 50
18451: rakennussuojelulain mukaista suojelu-päätöstä ja noin 50 toimenpide-
18452: kieltopäätöstä.
18453:
18454: Ulkomaalaisten kiinteistönhankinta
18455: Vuonna 1997 ulkomaalaiset olivat ostajana 290 kiinteistönluovutuksessa,
18456: mikä on noin 0,4% kaikista luovutuksista. Vain osa näistä oli luvanvarai-
18457: sia. Luovutuksiin sisältyi noin 1 600 hehtaaria maata ja niissä käytettiin
18458: rahaa lähes 100 miljoonaa markkaa. Kohteista 43 %:ssa käyttötarkoi-
18459: tuksena oli lomarakentaminen ja 43 %:ssa asuinrakentaminen. Vuonna
18460: 1997 alueelliset ympäristökeskukset myönsivät ulkomaalaisille 72 lupaa
18461: vapaa-ajan asumiseen tai virkistykseen tarkoitetun kiinteistön hankkimi-
18462: seen.
18463: 87
18464:
18465:
18466:
18467: Alue- ja yhdyskuntarakenteen
18468: muutoksista 1)
18469: Suomen alue- ja yhdyskuntarakenteen
18470: peruspiirteitä
18471: Väestön muuttoliike Pohjois- ja Itä-Suomesta etelään
18472: ja maaseudulta kaupunkeihin käynnistyi Suomessa
18473: laajamittaisena ilmiönä 1960-luvulla. Tästä huoli-
18474: matta Suomi on esimerkiksi Ruotsiin verrattuna edel-
18475: leenkin varsin laajasti ja tasaisesti asutettu maa (kuva
18476: 1). Ruotsissa väestön painopiste on selkeästi Tukhol-
18477: man eteläpuolella ja pohjoisemmassa väestö on pai-
18478: nottunut rannikolle. Suomessa yhtenäinen, joskin
18479: harva asutus ulottuu etelärannikolta Oulu-Joensuu
18480: linjalle saakka. Vaikka Suomi Ruotsiin verrattuna
18481: onkin suhteellisen tasaisesti asutettu maa, on väestön
18482: ja toimintojen painopiste Suomessakin keskittymäs-
18483: sä entistä enemmän suurimmille kaupunkiseuduille.
18484: Suomen ja Ruotsin aluerakenteelliset erot johtu-
18485: vat sekä luonnonmaantieteellisistä että kaupungistu-
18486: miskehitykseen liittyvistä syistä. Suomi säilyi mui-
18487: hin läntisen Euroopan maihin verrattuna varsin pit-
18488: kään maatalousvaltaisena yhteiskuntana ja siten
18489: myös kaupungistumiskehitys käynnistyi Suomessa
18490: myöhemmin kuin useimmissa muissa läntisen Eu-
18491: roopan ma1ssa.
18492: Leimaa-antavin piirre yhdyskuntarakenteen kehi-
18493: tyksessä on taajamoituminen2, joka liittyy läheisesti
18494: ---------------------
18495: !)Seuraavat esitettävät alue- ja yhdyskuntarakennetta koske- Kuva 1. Asutut 1 km x
18496: vat tiedot perustuvat pääosin ympäristöhallinnon kehittämään yhdyskuntarakenteen
18497: 1 km ruudut Suomes-
18498: seurantajäijestelmään (YKR). Tulosteissa on käytetty ympäristöhallinnon aineistojen
18499: lisäksi Suomen ja Ruotsin tilastokeskuksen ja maanmittauslaitoksen (MML lupa 7/
18500: sa ja Ruotsissa vuon-
18501: myy/00) aineistoja. Tulosteet ovat kuvaa 1 lukuun ottamatta tuotettu Suomen ympä- na 1995.
18502: ristökeskuksessa ja osin myös Uudenmaan ympäristökeskuksessa. Kuvan 1 alkuperäi-
18503: nen kartta on tuotettu Oulun yliopiston maantieteen laitoksella.
18504: 2l Taajamoitumisella tarkoitetaan taajamaväestön osuuden kasvua ja taajaman alueel-
18505:
18506: lista muodostumista. Taajamalla tarkoitetaan tekstissä vähintään 200 asukkaan taajaan
18507: rakennettua aluetta. Rajaus perustuu 250 x 250m ruudukkoon, jossa huomioidaan
18508: asukasluvun lisäksi, rakennusten lukumäärä, kerrosala ja keskittyneisyys. Rajaus on
18509: sekä ajallisesti että alueellisesti vertailukelpoinen ja toteutettu vuosilta 1980, 1985,
18510: 1990 ja 1995. Rajaus on ulkoreunaltaan hieman tiukempi kuin yleinen pohjoismainen
18511: taajamarajaus (vähintään 200 asukasta ja rakennusten välinen etäisyys alle 200 m).
18512: 88
18513:
18514:
18515: yhteiskunnan elinkeinorakenteen muuttumiseen (kuva 2). Ajanjaksolla
18516: 1980 - 1995 taajamaväestön määrä on kasvanut 652 000 asukkaalla eli
18517: 19,2 %:lla ja haja-asutusalueilla asuvan väestön määrä samana aikana
18518: supistunut 206 600 asukkaalla eli 17,1 %:lla.
18519: Taajamaväestön osuus koko väestöstä on ollut jatkuvasti kasvussa, ja
18520: se on tällä hetkellä noin 80% (kuva 3). Samaan aikaan myös keskimää-
18521: räinen asumisväljyys on kasvanut noin 30 %:lla (26m2/asukas vuonna
18522: 1980 ja 34m2/asukas vuonna 1995). Näiden seurauksena taajamien maa-
18523: pinta-ala on lisääntynyt voimakkaasti. Koko maan pinta-alaan nähden taa-
18524: jamien maa-ala on kuitenkin vähäinen. Se kasvoi vuosina 1980 - 1995
18525: 1,22%:sta 1,74 %:iin.
18526: Kun taajamien maa-ala on kasvanut väestömäärää nopeammin, on
18527: seurauksena ollut taajamien asukastiheyden aleneminen. Vuonna 1980
18528: keskimääräinen asukastiheys taajamissa oli noin 900 asukasta/km2 • Vuo-
18529: teen 1995 mennessä asukastiheys oli alentunut noin 750 asukkaaseen 1
18530: km 2 • Suomalaiset taajamat ovatkin eurooppalaisittain varsin väljästi ra-
18531: kennettuja. Ruotsissa, jossa taajamat tilastollisesti rajataan samoin perus-
18532: tein kuin Suomessa, taajamien asukastiheys on Suomea huomattavasti
18533: korkeampi, noin 1 400 asukasta/km2 (taulukko 1). Ruotsissa asukastiheys
18534: on viimeisten 15 vuoden aikana alentunut vain hitaasti. Samalla taajami-
18535: en pinta-ala on Ruotsissa kasvanut 1980-1995 vain 8,4 %kun se Suomes-
18536: sa kasvoi lähes 43 %.
18537: Y'Hstö
18538: % Suomen pinta-alasta % Suomen väestöstä
18539: 2 85
18540: 5500000 , . . - - - - - - , - - - - - - , - - - - - - - ,
18541:
18542:
18543: 1,8
18544: 5000000 r----t=::::~p---=j 80
18545: ~...-
18546: 4500000 ~---+----lf-------1
18547: 1,6
18548:
18549: 1,4 75
18550: 4000 000 +-----t-----11---:--=-=--~'-T
18551:
18552:
18553: 3500 000 ±-:--,........c:..:_-j-----lf----l 1,2
18554: 70
18555: 3000000 +-----+----lf-------1
18556: 65
18557: 2500000 +-----+------<f-------1 0,8
18558:
18559: 2000000 +-----+---f-------1 0,6 60
18560:
18561: 1500000 +-----t------,f-----1 0,4
18562: 55
18563: 1000000!===:!===~~~-~ 0,2
18564:
18565: 500000 - ' - - - - - - ' - - - - ' - - - - - - - ' 0 50
18566: 1980 1915 1990 1995
18567: 1980 1985 1990 1995
18568: ~------KokolnU• · • · •Taalama _____ H....,...,
18569:
18570: Kuva 2. Suomen väestömäärän muutos taaja- Kuva 3. Taajamien maa-alan osuus koko maan
18571: missa ja haja-asutus-alueella 1980-1995. pinta-alasta ja taajamaväestön osuus kokonais-
18572: väestön määrästä 1980-1995.
18573: 89
18574:
18575:
18576: Taulukko 1. Taajamien maapinta-alan, väkiluvun ja asukastiheyden kehitys 1980-1995 Suomessa ja
18577: Ruotsissa.
18578: taaja- osuus koko taajamaväestö osuus koko asukastiheys
18579: ma maa-ala maa-alasta väestöstä
18580: km 2 % 1000 as % as./km 2
18581:
18582: Suomi Ruotsi Suomi Ruotsi Suomi Ruotsi Suomi Ruotsi Suomi Ruotsi
18583:
18584: 1980 3 721 4 822 1,22 1,17 3 398 6 913 71,0 83,1 913 1 434
18585: 1995 5 307 5 228 1,74 1,27 4 051 7 418 79,1 83,9 763 1 419
18586:
18587:
18588:
18589: Eri kokoisista taajamista asukastiheys on yleensä korkein suurimmissa ja
18590: alhaisin pienissä taajamissa. Helsingin ja sen lähikuntien alueille ulottu-
18591: van Helsingin seudun keskustaajaman asukastiheys vuonna 1995 oli noin
18592: 1900 as./km 2 ja vastaavasti 10 000- 35 000 asukkaan taajamien noin 800
18593: as. /km2 . Muiden taajamien kokoluokista poiketen Helsingin seudun kes-
18594: kustaajaman asukastiheys on ollut lievässä kasvussa.
18595:
18596:
18597: Taajamien alueellinen laajeneminen
18598: Taajamat kasvavat sekä väestömäärän että pinta-alan suhteen. Osa taaja-
18599: mien alueellisesta kasvusta on riippumatonta niiden väestökehityksestä.
18600: Tämä johtuu ennen muuta asumisväljyyden kasvusta sekä rakentamisen
18601: painottumisesta pientalovaltaiseen suuntaan.
18602: Taajamien alueellista kasvua tapahtuu kahdella eri tavalla: toisaalta
18603: taajamat levittäytyvät reunaosistaan entistä laajemmalle alueelle ja toi-
18604: saalta niiden piiriin liittyy kuroutumalla uusia, aiemmin erillisinä yhdys-
18605: kuntina toimineita taajamia.
18606: Esimerkiksi Jyväskylän seudun keskustaajama on laajentunut reuna-
18607: osistaan. Uutta taajamamuodostusta on tapahtunut myös taajamaraken-
18608: teen sisällä (kuva 4). Vielä vuonna 1980 erilliseksi taajamaksi luokiteltu
18609: Säynätsalo-Muuratsalo on vuosien 1980-1995 välisenä aikana kuroutu-
18610: nut osaksi Jyväskylän keskustaajamaa. Näistä lisäalueista johtuen Jyväs-
18611: kylän seudun keskustaajaman maapinta-ala onkin kasvanut voimakkaas-
18612: ti. Lisäys vuosina 1980-1995 on ollut noin 48%. Samaan aikaan keskus-
18613: taajaman väestömäärä kasvoi noin 26%:lla ollen vuonna 1995 93 600
18614: asukasta.
18615: 90
18616:
18617:
18618:
18619: Taajaman laajenemin~n
18620: Jyväskylän seudulla
18621: 1
18622: 1980-95--.., -a·
18623:
18624: f f;" 0
18625:
18626:
18627: P,
18628:
18629:
18630:
18631:
18632: 1>
18633:
18634: ~
18635: 0 CJ
18636:
18637:
18638:
18639:
18640: v 'i,
18641: f D
18642: ~.,
18643: (] ~ (1
18644:
18645:
18646: JQ
18647: ei
18648: LJ
18649:
18650: b "" "
18651: .L:!) y ~
18652: p -
18653:
18654: D
18655: ~ ,
18656: !.)
18657:
18658:
18659:
18660:
18661: Säynätsålo-
18662: Muuratsalo? V
18663:
18664:
18665: !1
18666: Kuva 4. Taajaman laajeneminen Jyväskylän kaupunkiseudulla 1980-1995
18667: (harmaa = 1980 taajama-alue, musta = laajenemisalueet 1980-1995).
18668: 91
18669:
18670:
18671:
18672: ,~ !rteail& j Asuinhuoneistojen lukumäärä hehtaarilla
18673: J. ö "" o 250 x 250m ruuduissa v .1995
18674:
18675: -- · g:.4
18676: Q
18677:
18678:
18679:
18680:
18681: 11
18682: ~~ r
18683: 0
18684: 1 YLI ..I / ! 2,2
18685: ~--L-v
18686: 1
18687: 0o.44
18688: ~-----r-----.~-------
18689:
18690: ~~
18691:
18692:
18693:
18694:
18695: Kuva 5. Asuttujen asuinhuoneistojen lukumäärä 1 hehtaari 250 x 250m
18696: ruuduissa Oulun seudun taajamia ympäröiväliä haja-asutusalueella 1995.
18697: Vihreä alue= keskustaajamaa 5 km:n säteellä ja lähitaajamia 3 km:n sä-
18698: teellä taajaman reunasta ympäröivä etäisyysvyöhyke.
18699:
18700:
18701:
18702:
18703: Suomessa taajaman raja ympäröivään haja-asutusalueeseen nähden ei ole
18704: kovin selkeä. Usein asutus levittäytyy kohtalaisen tiiviisti rakennettuna
18705: mattona myös taajama-alueiden ulkopuolelle esimerkiksi tieverkkoon
18706: tukeutuen. Oulun seudulla 5 km:n säteelle keskustaajaman ja 3 km:n sä-
18707: teelle lähitaajamien reunasta sijoittui vuonna 1995 yhteensä 1510 asuttua
18708: asuinhuoneistoa (kuva 5). Neliökilometriä kohden tämä on 1,7 asuinhuo-
18709: neistoa, mikä on selvästi alle maan keskitason. Asuinhuoneistojen luku-
18710: määrä on tällä alueella kuitenkin lisääntynyt nopeasti, vuosina 1980-1995
18711: 30 %:lla.
18712: 92
18713:
18714:
18715:
18716:
18717: Asuinhuoneistoja 1 km2 AsuinhuoneJ;tojen Iukumäätän
18718: 1995 1 muutos1980-95 %
18719:
18720:
18721: .4 ..
18722: . 8 ·20
18723: ••• 8
18724: :!j. 2
18725: • 4
18726: • 0,8· 2
18727: •
18728:
18729:
18730: II
18731: JO. 100
18732: •w ·~·5- 30
18733: 15
18734: 0· ~
18735: fl -10- 0
18736: •·100··10
18737:
18738:
18739:
18740:
18741: 3
18742: l Kunta kuuluu laajempaan Kuva 6. Suurimpien kaupunkiseutujen keskustaajamaa ympäröivän haja-
18743: työssäkäyntialueeseen, jos asutuksen tiheys ja sen muutos 1980-1995. Vasemmalla asutuksen tiheys
18744: vähintään 7,5 %työllisestä (asuttuja asuinhuoneistoja!km 2) keskustaajamaa ympäröiväliä haja-asu-
18745: työvoimasta käy työssä tusalueella 1995. Oikealla asuttujen asuinhuoneistojen lukumäärän muu-
18746: työssäkäyntialueen keskus-
18747: tos (%). Ympäröivä haja-asutus kuvan 5. mukaisesti.
18748: kunnassa ja vähintään 20
18749: % kunnan työllisestä työ-
18750: Musta rajaus = 30 suurinta työssäkäyntialuetta 3!.
18751: voimasta käy työssä oman
18752: kunnan ulkopuolella. Asutus suurimpia keskustaajamia ympäröiväHä haja-asutusalueella on
18753: selvästi tiheintä Etelä-Suomen kaupunkiseuduilla (kuva 6). Harvimmin
18754: asuttuja ovat eräiden rannikolla sijaitsevien sekä Pohjois-Suomen kaupun-
18755: kitaajamien lähiympäristöt Rannikkoalueilla tätä selittää saaristoalueiden
18756: harva asutus. Muuten asukastiheyden erot kaupunkitaajamien lähiympä-
18757: ristössä näyttävät vastaavan asukastiheyden yleistä vaihtelua maan eri
18758: osissa.
18759: Kaupunkiseudut poikkeavat toisistaan hyvin paljon siinä, miten asu-
18760: tus taajamia ympäröivillä haja-asutusalueilla on kehittynyt. Voimakkaan
18761: kasvun alueita ovat mm. Oulun, Kuopion ja Joensuun kaupunkiseudut,
18762: joissa asuttujen asuinhuoneistojen lisäys on vuosina 1980-1995 ollut yli
18763: 30 %. Eräillä kaupunkiseuduilla kuten Salossa, Kotkassa, Lappeenrannas-
18764: sa, Imatralla ja Kemissä asuttujen asuinhuoneistojen määrä keskustaaja-
18765: 93
18766:
18767:
18768: man lähiympäristössä on sen sijaan lievästi laskenut. Kaupunkiseutukoh-
18769: taisiin eroihin ovat vaikuttaneet kaupunkiseudun yleinen kasvukehitys,
18770: kaupunkiseudun eri kuntien välinen kilpailu uusista asukkaista ja myös
18771: alueella omaksuttu rakennuslupapolitiikka.
18772:
18773:
18774: Kaupunkiseutujen alueellinen laajeneminen
18775: Varsinaisten taajamien ja niiden lähialueiden ohella kaupunkiseutujen
18776: kasvu on levittäytynyt yhä laajemmalle käsittäen myös entistä suurempia
18777: osia ympäröivästä maaseudusta. Voimakkaimmin kasvavien kaupunki-
18778: seutujen väestökasvusta suuri osa sijoittuukin nykyään 10 - 50 km:n sä-
18779: teelle varsinaisesta keskuskaupungista. Merkittävä osa tästä kasvusta
18780: kohdentuu myös ympäröivälle maaseutualueelle.
18781: Uudellamaalla pääkaupunkiseudun kasvuvaikutukset ovat heijastu-
18782: neet laajalle alueelle muuta Uuttamaata. Taajama-alueilla väestökasvu on
18783: ajanjaksolla 1980-1995 ollut keskuskaupunki Helsinkiä selvästi nopeam-
18784: paa mm. Espoossa sekä ns. kehyskunnissa aina Inkoota, Vihtiä, Mäntsä-
18785: lää ja Pomaista myöten (kuva 7). Myös haja-asutusalueilla asuvan väes-
18786: tön määrä on kasvanut nopeasti pääkaupunkiseutua ympäröivissä kunnis-
18787: sa (kuva 8).
18788:
18789:
18790:
18791:
18792: Asukasluvun muutos(%)
18793: 1980- 1995
18794:
18795:
18796: 0
18797: 0
18798: • < -5.1
18799: -5 - -0.1
18800: 0-5
18801:
18802:
18803: •••
18804: 5.1 -20
18805: 20.1-40.1
18806: 0 10 20 30 40 50 iqn >40.1
18807:
18808:
18809:
18810: Kuva 7. Taajamien väestömuutos 1980-1995 Uudenmaan ympäristökes-
18811: kuksen alueella taajamarajauksen 1995 mukaisesti.
18812: 94
18813:
18814:
18815:
18816:
18817: Asukasluvun muutos
18818: 1980- 1995
18819: • <-15.1
18820: fl -15--6.1
18821: 0 -6-0
18822: 0 0.1-7.5
18823: • 7.6-20
18824: • >20.1
18825: 0 10 2:) 30 .«) f;lJ km 0 Taajamarajaus (SYKE)
18826:
18827: Kuva 8. Haja-asutusalueiden väestömuutos 1980-1995 Uudenmaan ym-
18828: päristökeskuksen alueella taajamarajauksen 1995 mukaisesti.
18829:
18830: Samaan aikaan Uudenmaan reuna-alueilla niin haja-asutusalueet kuin
18831: eräät merkittävät taajamatkin kuten Hanko ja Loviisa ovat menettäneet
18832: väestöään. Eräissä kunnissa kuten Ruotsinpyhtäällä, Lapinjärvellä ja Poh-
18833: jassa haja-asutusalueiden taantuva kehitys on verrattavissa Pohjois- ja Itä-
18834: Suomen maaseutualueiden kehitykseen.
18835: Kaupunkiseutujen kasvun ulottuminen entistä laajemmalle alueelle
18836: johtuu pitkälti keskuskaupungin synnyttämistä työ- ja asuntomarkkinois-
18837: ta ja niiden alueellisesta laajenemisesta. Tämä ilmenee mm. siten, että
18838: useimpien suurempien kaupunkien ympäristökunnissa vain melko pieni
18839: osa käy työssä omassa asuinkunnassaan. Näistä on kehittynyt keskuskau-
18840: punkiin työmarkkinoiden kautta sidoksissa olevia asumiskuntia (kuva 9).
18841: Laajimmillaan kunnan ulkopuolisesta työssäkäynnistä riippuvia alu-
18842: eita on kaikkein suurimpien kaupunkien kuten Helsingin, Turun, Tampe-
18843: reen ja Oulun ympäristössä. Etelä-Suomessa myös pienempien keskusten
18844: ympärillä on alueellisia, toisiinsa nähden lomittain sijoittuvia työmarkki-
18845: na-alueita. Nämä muodostavat yhdessä Helsingin, Turun ja Tampereen
18846: seutujen kanssa laajoja, taajamista ja maaseutualueista koostuvia moni-
18847: keskuksisia alueita, joissa myös maaseudulla asuva väestö saa toimeen-
18848: tulonsa suurelta osin kaupunkielinkeinoista aikaisemman maa- ja metsä-
18849: talouden sijasta. Ero on jyrkkä verrattuna Keski- ja Pohjois-Suomen maa-
18850: seutukuntiin, joissa omassa asuinkunnassa työssäkäyvien osuus on Etelä-
18851: Suomen maaseutukuntia selvästi suurempi. Kun lähellä sijaitsevaa, työ-
18852: 95
18853:
18854:
18855:
18856:
18857: Asuinkunnassa työssäkäyvien
18858: Asuinkunnassa työssäkäyvien
18859: osuus kunnittaln v. 1995,%
18860: osuuden muutos 1980-95, 'lo·yks.
18861: •ao- • +3,0- +9,9
18862: •so-79 0 -3,0- +2.9
18863: 040-59 D-100- -3,1
18864: IID20-39 • -HiO - -101
18865: ·--15,1
18866:
18867:
18868:
18869:
18870: Kuva 9. Vasemmalla omassa kunnassa työssäkäyvien osuus(%) kunnan
18871: työllisestä työvoimasta 1995. Oikealla omassa kunnassa työssäkäyvien
18872: osuuden muutos (%-yks.) kunnan työllisestä työvoimasta 1985-1995.
18873:
18874:
18875: tilaisuuksia tarjoavaa suurempaa keskusta ei ole olemassa, on työtä py-
18876: rittävä löytämään ensisijassa oman kunnan alueelta. Työtilaisuuksien
18877: puuttuessa seurauksena on usein muutto Etelä-Suomeen tai muille kas-
18878: vaville kaupunkiseuduille.
18879: Suurimmilla kaupunkiseuduilla kehitys on johtamassa yhä laajempiin
18880: asunto- ja työmarkkina-alueisiin. Tätä osoittaa mm. se, että omassa asuin-
18881: kunnassa työskentelevien osuus on vuosina 1985-1995 alentunut kaikkein
18882: voimakkaimmin suurten kaupunkiseutujen äärimmäisillä reuna-alueilla.
18883: Tästä esimerkkinä Kuru, Vesilahti ja Pälkäne Tampereen seudulla sekä
18884: Yli-Ii, Yli-Kiiminki, Muhos ja Liminka Oulun seudulla. Samaan aikaan
18885: joissakin keskuskaupunkien lähikunnissa kuten Espoossa, Vantaalla,
18886: Nurmossa ja Oulunsalossa omassa kunnassa työssäkäynti on voimakkaas-
18887: ti lisääntynyt. Tämä on johtunut keskuskaupungin työpaikkakasvun levit-
18888: täytymisestä myös naapurikuntien puolelle.
18889:
18890: Yhdyskuntarakenne ja työmatkaliikenne
18891: Ihmisten päivittäinen liikkumistarve määräytyy pitkälti yhdyskuntaraken-
18892: 96
18893:
18894:
18895: teellisista tekijöistä. Liikkumistarve on yleensä sitä suurempi mitä hajau-
18896: tuneemmin ihmisten ja elinkeinoelämän kannalta tärkeät toiminnot sijait-
18897: sevat toisistaan. Eräs merkittävimmistä liikkumistarpeista on asuntojen ja
18898: työpaikkojen välinen työmatkaliikenne.
18899: Kaupunkiseutujen maantieteellinen laajeneminen on näyttäytynyt
18900: mm. työmatkojen keskipituuden kasvuna vuosina 1980-1995 (kuva 10).
18901: Suurimmilla kaupunkiseuduilla työmatkojen 4) keskipituus kasvoi kysei-
18902: senä ajanjaksona 5,2 km:sta 8,0 km:iin. Vaikka työmatkojen lukumäärä
18903: työttömyyden seurauksena vähenikin 1990-luvun alkupuolella, kasvoi
18904: työmatkasuorite eli työmatkojen kokonaispituus samaan aikaan noin 20
18905: %.
18906: Eri kaupunkiseuduista pisimmät työmatkat tehtiin vuonna 1995 Hel-
18907: singin työssäkäyntialueella,jonka osuus koko maan työmatkoista oli noin
18908: 30 %ja työmatkakilometreistä noin 37 %. Laajalla alueella Helsingin
18909: ympäristössä työmatkojen keskipituus on yli 15 km (kuva 11). Tätä pi-
18910: dempien työmatkojen lukumäärä on lisääntynyt merkittävästi vuosien
18911: 1985 - 1995 välisenä aikana. Kolmen suurimman työssäkäyntialueen eli
18912: Helsingin, Turun ja Tampereen osuus koko maan työmatkoista vuonna
18913: 1995 oli noin 50 %.
18914: Pitkien työmatkojen määrä on lisääntynyt voimakkaasti myös etäällä
18915: kaupunkikeskuksista sijaitsevilla maaseutualueilla. Vuonna 1995 pitkiä
18916: 20- 100 km:n työmatkoja oli noin 10% työmatkoista mutta samalla ne
18917: aiheuttivat lähes puolet koko maan työmatkasuoritteesta.
18918:
18919: km
18920: 9
18921:
18922: 8
18923:
18924: 7
18925:
18926: 6
18927:
18928: 5
18929:
18930: 4
18931:
18932: 3
18933:
18934: 2
18935: 4l Työmatkalla tarkoite-
18936: taan tässä yhteydessä
18937: asuin- ja työpaikan välis- Kuva 10. Työmatkojen
18938: tä alle 100 km:n pituista keskimääräisen pituu-
18939: 0
18940: (yhdensuuntainen linnun- den kehitys 1980-
18941: 1980 1985 1990 1995
18942: tie-etäisyys) työmatkaa. 1995.
18943: 97
18944:
18945:
18946:
18947:
18948: Työmatkojen keskimääräinen
18949: pituus 1985, km Työmatkojen keskimääräinen
18950: pituus 1995, km
18951: .15,0-99,9
18952: • 10,0-14,9 .15,0-99,9
18953: Ii!! 5,0- 9,9 • 10,0-14,9
18954: 0,0- 4,9 11!1 5,0· 9,9
18955: 0,0· 4,9
18956:
18957:
18958:
18959:
18960: Kuva 11. Työmatkojen keskimääräisen pituuden kehitys 1985-1995. Kes-
18961: kimääräinen työmatkan pituus 1985 (vasemmalla) ja 1995 (oikealla)
18962: asuinpaikan mukaan 5 x 5 ruutujaolla kuvattuna. Kartoissa mustalla ti-
18963: lastollinen työssäkäyntialuejako ja punaisilla pisteillä 30 suurimman työs-
18964: säkäyntialueen keskuskaupunki.
18965:
18966:
18967: Yhdyskuntarakenne ja luonnonympäristö
18968: Taajamien alueellisen laajenemisen ja hajarakentamisen seurauksena ra-
18969: kentamaton maa-ala5l vähenee ja luonnon elinympäristöt pirstaloituvat
18970: (taulukko 2 seuraavalla sivulla). Erityisen merkittävää tämä kehitys on
18971: ollut Helsingin työssäkäyntialueella, joka käsittää myös Lohjan, Riihimä-
18972: en ja Porvoon seudut. Rakentamaton maa-ala väheni tällä alueella vuo-
18973: sina 1980-1995 yhteensä 367 km2 :lla. Tämä vastaa Nurmijärven kunnan
18974: kokonaispinta-alaa ja edustaa 4,9 %:a koko työssäkäyntialueen pinta-
18975: alasta. Muilla suurimmilla kaupunkiseuduilla rakentamattomien luonnon-
18976: alueiden väheneminen on ollut hitaampaa.
18977: 5
18978: l Rakentamattomalla maa-alalla tarkoitetaan tässä yhteydessä rakentamattomien 250
18979: x 250 m ruutujen yhteenlaskettua maapinta-alaa. Luvuissa ei ole huomioitu vapaa-
18980: ajan asuntoja, joita siten voi sisältyä rakentamattamiksi luokiteltuihin ruutuihin.
18981: 98
18982:
18983:
18984: Taulukko 2. Rakentamaton maa-ala ja sen kehitys seitsemällä suurimmalla tilastollisella työssäkäynti-
18985: alueella vuosina 1980-95.
18986:
18987: työssäkäynti- maapinta-ala rakentamaton rakentamattoman rakentamaton rakentamattoman
18988: alue 1995 maa-ala 1995 maa-alan osuus maa-ala maa-alan osuuden
18989: 1980-95 muutos 1980-95
18990: km 2 km2 % km2 %-yks.
18991:
18992: Helsinki 7 489 5 246 70 -367 -4,9
18993: Turku 4 511 3 377 75 -137 -3,0
18994: Tampere 5 018 4 021 80 -109 -2,2
18995: Oulu 5 999 5 496 92 -89 -1,5
18996: Lahti 2 404 1 891 79 -55 -2,3
18997: Jyväskylä 2 756 2 256 82 -84 -3,0
18998: Kuopio 2 418 1 989 82 -72 -3,0
18999:
19000:
19001: Kaupunkiseutujen sisäinen rakenne
19002: Samalla kun taajamat ja muu kaupunkien kasvuun liittyvä rakentaminen
19003: levittäytyy entistä laajemmalle tapahtuu myös kaupunkiseutujen sisällä
19004: merkittäviä muutoksia. Yleisenä piirteenä on keskustapakoisuus. Asuk-
19005: kaiden, teollisuus- ja muiden työpaikka-alueiden ja lopulta myös palve-
19006: lutoimintojen painopiste on siirtymässä perinteisestä ydinkeskustasta
19007: kaupungin reuna-alueille. Samaan aikaan kauempana kaupunkiseutujen
19008: maaseutumaisissa reunakunnissa perinteinen, maa- ja metsätalouden
19009: varaan rakentunut elinkeinopohja on väistymässä ja korvautumassa suu-
19010: relta osin kunnan ulkopuolella sijaitsevilla tuotanto- ja palveluelinkeino-
19011: jen työpaikoilla.
19012: Sekä Hyvinkäällä että Vaasassa asukastiheys on korkeimmillaan, eli
19013: yli 40 asukasta/hehtaari, ydinkeskustassa ja sen välittömässä ympäristös-
19014: sä (kuva 12). Näillä alueilla väestömäärä on kuitenkin vuosina 1980-1995
19015: voimakkaasti alentunut, useilla keskustan osa-alueilla yli kymmenellä
19016: asukkaalla/hehtaari. Tämä on ollut ennen muuta seurausta asumisen syr-
19017: jäytymisestä muiden keskustatoimintojen kuten palvelujen ja muun toi-
19018: mitilarakentamisen tieltä. Myös asumisväljyyden kasvu on johtanut ke-
19019: hitystä samaan suuntaan. Rakennusmaan alueelliset hintaerot ovat johta-
19020: neet siihen, että vain hintakilpailukyvyltään vahvimmat toiminnot ovat
19021: voineet hakeutua ydinkeskustaan.
19022: Asukastiheys on Hyvinkään ja Vaasan keskustaajamissa kasvanut voi-
19023: makkaimmin taajaman reuna-alueilla. Vaasan 58 000 asukkaan keskus-
19024: taajaman asukastiheys vuonna 1995 oli 1 126 asukasta/km2 , mikä edustaa
19025: Vaasan kokoisten kaupunkien keskitasoa. Hyvinkään 38 000 asukkaan
19026: keskustaajaman asukastiheys on puolestaan selvästi maan keskitasoa kor-
19027: keampi, vuonna 1995 1 426 asukasta/km 2• Tämä on nähtävissä myös
19028: 99
19029:
19030:
19031:
19032:
19033: •
19034: , .
19035: ...
19036: 0
19037: 0
19038:
19039:
19040:
19041:
19042: {)
19043: a:··
19044: •g
19045:
19046:
19047:
19048: .>20
19049: • 10-20
19050: 5-Hl
19051: 0- 5
19052: .• -10- 0
19053: ·<-10
19054:
19055:
19056:
19057: Kuva 12. Keskustaajaman asukastiheyden kehitys Hyvinkäällä ja Vaasas-
19058: sa 1980-1995. Ylempi kuva asukastiheys (as./ha) 1995, alempi kuva asu-
19059: kastiheyden muutos (as./ha) 1980-1995.
19060: 100
19061:
19062:
19063: uuden asutuksen sijoittumisessa. Hyvinkäällä asumisen kasvualueet sijoit-
19064: tuvat selvästi lähemmäksi ydinkeskustaa kuin Vaasassa. Tähän vaikutta-
19065: vat mm. luonnonmaantieteelliset esteet, kaupungin kehityshistoriasta
19066: aiheutuvat yhdyskuntarakenteelliset tekijät ja myös kaupungin harjoitta-
19067: ma kaavoitus- ja maapolitiikka.
19068:
19069:
19070: Yhdyskuntarakenne ja joukkoliikenteen edellytykset
19071: Taajamien sisäisellä rakenteella on huomattava merkitys joukkoliikenteen
19072: toimintaedellytysten kannalta. Toimivan joukkoliikenteen eräänä perus-
19073: edellytyksenä on riittävän kysynnän takaava asukastiheys. Kannattavan
19074: joukkoliikenteen rajana kaupunkiseuduilla on usein pidetty vähintään 20
19075: asukasta/hehtaari.
19076: Kannattavanjoukkoliikenteen alueella asuvan väestön osuus koko taa-
19077: jamaväestöstä on suurin Helsingissä ja Kuopiossa, molemmissa yli 80 %
19078: (taulukko 3). Taajamien yleisestä alenevasta asukastiheydestä johtuen
19079:
19080: Taulukko 3: Kannattavan joukkoliikenteen alueella ( > 20 as./ha) asuva väestö eräiden kaupunkiseutu-
19081: jen keskustaajamassa.)
19082: keskus- 1995 1980-95
19083: taajama
19084: keskus- kannattavan joukko- keskus- kannattavan joukko-
19085: taajama liikenteen alue taajama liikenteen alue
19086: väestö väestö osuus väestö väestö väestöosuu-
19087: väestöstä muutos muutos denmuutos
19088: % (%-yks.)
19089:
19090: Helsinki 954 362 795 357 83 173 579 163 110 2,4
19091: Turku 218 722 153 903 70 26 102 7 041 -5,9
19092: Tampere 251 650 173 405 69 43 667 18 482 -5,6
19093: Oulu 135 928 82 089 60 41 687 16 267 -9,5
19094: Lahti 106 994 71 399 67 8 005 -1 991 -7,4
19095: Jyväskylä 93 853 60 872 65 19 298 7 306 -7,0
19096: Kuopio 75 742 64 678 85 10 657 7 342 -2,7
19097: Pori 83 092 44 512 54 14 281 -1 781 -13,7
19098: Vaasa 57 595 40 024 69 6 454 -85 -8,9
19099: Kouvola 52 323 27 423 52 1 346 -2 252 -5,8
19100: Joensuu 49 767 33 360 67 7 705 2 178 -7,1
19101: Lappeenranta 49 462 30 311 61 4 880 1 299 -3,8
19102: Kotka 53 294 31 291 59 -1 915 -4 838 -6,7
19103: Hämeenlinna 42 566 25 521 60 3 515 -1 363 -8,9
19104: Seinäjoki 35 685 18 338 51 8 282 2 376 -6,9
19105: Rovaniemi 45 008 23 211 52 11 680 2 503 -10,6
19106: Kokkola 32 138 17 615 55 3 770 453 -5,7
19107: Mikkeli 35 766 23 485 66 5 410 304 -10,7
19108: Kajaani 31 731 20 564 65 3 411 -971 -11,2
19109: 101
19110:
19111:
19112: tämä osuus on Helsinkiä lukuun ottamatta laskenut, yleensä eniten pie-
19113: nemmissä kaupungeissa. Kannattavan joukkoliikenteen alueella asuvan
19114: väestön kokonaismäärä on kuitenkin monessa suurimmista kaupungeista
19115: kasvanut vuosina 1980-1995, eniten Helsingissä ja Oulussa. Sen sijaan
19116: useimmissa keskikokoisissa ja pienemmissä kaupungeissa, joissa joukko-
19117: liikenteen edellytykset muutenkin ovat heikommat, on kehitys ollut päin-
19118: vastaista. Mikäli kehitys jatkuu nykyisen suuntaisena, tyydyttävät jouk-
19119: koliikenteen toimintaedellytykset säilyvät vain kaikkein suurimmilla
19120: kaupunki seuduilla.
19121: Kannattavan joukkoliikenteen alueet sijaitsevat Tampereella tiiviisti
19122: asutetussa kaupungin keskiosassa (kuva 13). Uusia kannattavia joukko-
19123: liikenteen alueita on vuosien 1980- 998 aikana syntynyt erityisesti kau-
19124: pungin itäosiin. Kannattamattomaksi muuttuneet alueet muodostuvat
19125: yleensä yksittäisistä, tasaisesti keskustaajaman eri osiin sijoittuvista 250
19126: m x 250 m tilastoruuduista.
19127:
19128:
19129:
19130:
19131: c=J Kannattavan joukkoliikenteen alue 1980
19132: - 1980-98 kannattamattomaksi muuttunut alue
19133:
19134:
19135: - 1980-98 kannattavaksi muuttunut alue
19136:
19137: Kuva 13. Kannattavan joukkoliikenteen alueet Tampereella vuosina 1980 ja
19138: 1998 asukastiheyden ( > 20 as./ha) mukaan250m x 250m tilastoruuduttain.
19139: 102
19140:
19141:
19142:
19143: Kansainvälinen yhteistyö
19144: aluesuunnittelussa
19145: Euroopan unionin alue-suunnitteluyhteistyö ja ESDP
19146:
19147: Euroopan unionin perustamissopimuksen sekä Suomen liittymissopimuk-
19148: sen mukaisesti maankäytön suunnittelunjärjestäminen on jäsenvaltioiden
19149: sisäinen asia. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin harjoittaa yhteistyötä EU:n ns.
19150: kolmannen pilarin mukaisena toimintana. Säädösperustana mainitaan
19151: useimmiten perustamissopimuksen 129b, 130a-b ja 130r-t artiklat. Tämä
19152: yhteistoiminta on tuottanut joukon aluesuunnittelun raportteja ja toimin-
19153: taohjelmia. Ne ovat kaikkienjäsenmaiden hyväksymiä ei-sitovia asiakir-
19154: joja. Raportteja on kuitenkin tarkoitus käyttää tausta-aineistona yhteisön
19155: eri politiikkoja valmisteltaessa. Lisäksi niitä voidaan käyttää lähteenä ja
19156: tausta-aineistona kansallisessa aluesuunnittelussa. Tärkein raporteista
19157: on Euroopan aluesuunnittelun ja aluekehityksen suuntaviivat -asiakirja
19158: (ESDP).
19159: Pitkällä aikavälillä Euroopan alueelliseen kehitykseen vaikuttavat
19160: tekijät, kuten taloudellisen integraation eteneminen, EU:n todennäköinen
19161: laajentuminen, lisääntyvät ympäristöhaasteet, teknologiset innovaatiot
19162: sekä paikallisten ja alueellisten viranomaisten kasvava rooli lisäävät tar-
19163: vetta löytää yhtenäisiä linjoja aluesuunnittelulle Euroopassa.
19164: EU:n jäsenmaille on tärkeää, että myös hakijamaat ja ei-jäsenet kuten
19165: Venäjä ovat mukana aluesuunnittelun yhteistyössä. Euroopan neuvosto,
19166: johon kuuluu 41 j äsenmaata, valmistelee koko Euroopan kattavia alue-
19167: suunnittelun suuntaviivoja syksyllä 2000 pidettävää ministerikonferens-
19168: sia varten.
19169:
19170:
19171: Euroopan aluesuunnittelun ja aluekehityksen suuntaviivat,
19172: ESDP
19173:
19174: Euroopan unionin jäsenvaltioiden aluesuunnittelusta vastaavat ministerit
19175: käynnistivät vuonna 1993 "Euroopan aluesuunnittelun ja aluekehityksen
19176: suuntaviivat" -asiakirjan (ESDP, European Spatial Development Perspec-
19177: tive) laatimisen. Muodollisesti kysymyksessä oli hallitusten välinen yh-
19178: teistyö. Vuonna 1997 hyväksyttiin ESDP -asiakirjan ensimmäinen viral-
19179: linen luonnos ja toukokuussa 1999 asiakirja hyväksyttiin EU:n aluesuun-
19180: nittelusta vastaavien ministereiden epävirallisessa kokouksessa. ESDP on
19181: viime vuosina ollut EU:n merkittävin aluesuunnittelun yhteistyöhanke.
19182: ESDP -asiakirja ei ole jäsenvaltioita sitova, mutta kaikkien yhteisesti hy-
19183: väksymä.
19184: 103
19185:
19186:
19187: ESDP -asiakirjan tavoitteilla pyritään tasapainoiseen ja kestävään kehi-
19188: tykseen koko Euroopan unionin alueella. ESDP:n kolme perustavoitetta
19189: ovat:
19190: taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus,
19191: luonnollisten elinedellytysten ja kulttuuriperinnön säilyttäminen sekä
19192: Euroopan alueen tasapainoisempi kilpailukyky.
19193: ESDP:n suuntaviivat eurooppalaiselle alueidenkäytölle on koottu kol-
19194: meen seuraavaan aihekokonaisuuteen:
19195: tasapainoisen ja monikeskuksisen kaupunkijärjestelmän luominen
19196: sekä kaupungin ja maaseudun välisen suhteen uudistaminen,
19197: infrastruktuurin ja tiedon yhdenmukaisen saatavuuden varmistaminen
19198: sekä
19199: kestävä kehitys, luonnon- ja kulttuuriperinnön järkevä hoito sekä
19200: suojeleminen.
19201: Ennen valmistumistaan ESDP -asiakirja oli lausunnolla jäsenmaissa
19202: ja ED-elimissä. Suomen lausunto perustui laajaan kansalliseen lausunto-
19203: kierrokseen ja useaan seminaariin. Lausunto käsiteltiin EU-ministeriva-
19204: liokunnassa ja siitä annettiin selvitys eduskunnan suurelle valiokunnalle.
19205: Lisäksi Euroopan komissio järjesti yhdessäjäsenvaltioiden kanssajoukon
19206: ESDP:tä koskevia julkisia seminaareja. Voidaankin sanoa, että ESDP on
19207: aluesuunnittelua ja -kehitystä käsitelleen laajapohjaisen vuorovaikutuk-
19208: sen tulos.
19209: Lausunnossaan Suomi korosti, että läheisyysperiaatteen mukaan alu-
19210: eidenkäytön ratkaisut tehdään jäsenmaiden suunnittelu- ja hallintojärjes-
19211: telmän puitteissa. Kuitenkin Suomi piti ESDP-työtä hyödyllisenä, koska
19212: se mahdollisti kokoavan keskustelun eri toimijoiden ja hallinnon sekto-
19213: reiden toimenpiteiden yhteisvaikutuksista. ESDP:n aihekokonaisuudet,
19214: mm. yhdyskuntaverkosto, yhteysverkostot sekä kulttuuri- ja luonnonpe-
19215: rinnön kohteet katsottiin aluesuunnittelun kannalta käyttökelpoisiksi.
19216: Painopisteen katsottiin kuitenkin olevan rajat ylittävissä ja ylikansallista
19217: merkitystä sisältävissä kysymyksissä. Alue-suunnittelulla katsottiin voi-
19218: tavan vaikuttaa mm. eräisiin ylikansallisiin ympäristökysymyksiin. Suo-
19219: mi piti tärkeänä, että myös ns. kolmannet maat saavat mahdollisuuden
19220: vaikuttaa ESDP:n valmisteluun.
19221: ESDP -asiakirjan hyväksynnän yhteydessä painotettiin tarvetta ESDP-
19222: työnjatkamiselle. Suomen puheenjohtajuuskauden tehtäväksi tuli vastata
19223: ESDP:n soveltamis- ja toimintaohjelman laatimisesta sekä avata keskus-
19224: telu kansainvälisen aluesuunnittelun tulevaisuudesta Euroopan tasolla.
19225: Nämä asiat olivat esillä Suomen puheenjohtajuuskauden aluesuun-
19226: nittelusta ja -kehityksestä vastaavien ministerien epävirallisessa kokouk-
19227: sessa lokakuussa 1999, jossa soveltamis- ja toimenpideohjelma hyväksyt-
19228: tiin.
19229: ESDP:n soveltamis- ja toteuttamisohjelma heijastaa pitkälti ESDP
19230: 104
19231:
19232:
19233: -asiakirjan hyväksymisen yhteydessä esiin nousseita toimenpide-ehdo-
19234: tuksia. Ohjelman avulla on tarkoitus toteuttaa ESDP:n perustavoitteita.
19235: Se sisältää 12 toimenpidettä, jotka on koottu kolmeen toimintalinjaan:
19236: • Aluesuunnittelun näkökohtien edistäminen yhteisön ja kansallisissa
19237: politiikoissa
19238: • Alueiden kehittämistä koskevan tiedon, tutkimuksen ja informaation
19239: lisääminen
19240: • Valmistautuminen EU:n laajentumiseen
19241: Soveltamis- ja toteuttamisohjelmassa määritellään kunkin toimenpi-
19242: teen osalta, onko vetovastuussa komissio vai joku jäsenvaltioista ja esi-
19243: tetään aikataulu toimenpiteiden toteuttamiselle.
19244:
19245: Muut aluesuunnittelu-yhteistyötä tukevat raportit ja
19246: ohjelmat
19247: Europe 2000 (Outlook for the Development of the Community's
19248: Territory)
19249: Europe 2000 on EU:n komission vuonna 1991 antama tiedoksiauto EU:n
19250: alueellisista kehitysnäkymistä ministerineuvostolle ja parlamentille. Ra-
19251: portti käsittelee silloista EU:n aluetta. Suomi ei luonnollisestikaan ole
19252: mukana tarkasteluissa. Tiedoksiauto on luonteeltaan kuvaileva ja ana-
19253: lysoiva, mutta se sisältää myös esityksiä kehittämistoimenpiteiden koh-
19254: teiksi. Näitä ovat rajaseutuyhteistyö, alueiden ja kaupunkien yhteis-
19255: työ, puuttuvat keskusperiferia -yhteydet sekä Euroopan kaupungit.
19256:
19257: Europe 2000+ (Cooperation for European Territorial Development)
19258: Europe 2000+ on Europe 2000 -raportin uudistettu laitos vuodelta 1994.
19259: Silloistenjäsenvaltioiden lisäksi omat tarkastelunsa ovat saaneet pohjois-
19260: maat, itäinen Eurooppa, Venäjä ja itäiset lähialueet sekä Välimeren alu-
19261: een eteläiset ja itäiset valtiot. Europe 2000+ on koko Euroopan aluesuun-
19262: nittelun ja alueidenkäyttökysymysten laaja kuvaus. Siinä käsitellään Eu-
19263: roopan aluerakennetta ja sen muutostekijöitä, kaupunkialueita, maaseu-
19264: tua ja maiden rajavyöhykkeitä. Lisäksi tarkastellaan aluesuunnittelun
19265: tarvetta Euroopan tasolla sekä kuvataan EU:n keinoja tukea aluekehitystä
19266: erityisesti rakennerahastojen keinoin. Raportissa tarkastellaan myös
19267: ylikansallisia yhteistyövyöhykkeitä.
19268:
19269: Rannikkoalueiden yhdennetty käyttö ja hoito (Integrated Coastal Zone
19270: Management, ICZM)
19271: EU:n komissio antoi vuonna 1995 neuvostolle ja parlamentille tiedonan-
19272: non rannikkoalueiden yhtenäisestä suunnittelusta. Kolmivuotinen esi-
19273: merkkihankkeiden valmistelu käynnistettiin vuonna 1996. Suomesta
19274: 105
19275:
19276:
19277: esimerkkihankkeisiin on liitetty etelärannikon seitsemän kunnan yleiskaa-
19278: voitus. Tavoitteena oli käyttää tutkimuksiin ja arviointeihin perustuvia
19279: vahvistettavia yleiskaavoja yhteensovittamaan eri alueidenkäyttöintres-
19280: sejä. Keskusteluasiakirja yleisistä toimintaperiaatteista ja toiminnan vaih-
19281: toehdoista valmistui syksyllä 1999. Komissio harkitsee esimerkkivaiheen
19282: jälkeen jatkotoimenpiteitä. Valmisteilla on kuusi teematutkimusta aihei-
19283: naan lainsäädäntö, EU:n rannikkoalueita koskevat toimet, informaatio,
19284: teknologia, sektori- ja aluekohtainen yhteistyö sekä osallistuminen. Tut-
19285: kimusten tavoitteena on koota eri osa-alueiden tietoja jäsenvaltioiden alu-
19286: eidenkäytön suunnittelijoiden käyttöön.
19287:
19288: Interreg -yhteisöaloite
19289: Interreg -ohjelmat ovat EU:n rakennerahastojen yhteisöaloitteita. Inter-
19290: reg II C -ohjelman yhtenä tavoitteena on tukea monikansallista
19291: aluesuunnitteluyhteistyötä. Interreg -ohjelmat ovatkin keskeisiä ESDP:n
19292: suuntaviivojen toteuttamisvälineitä. Unionin alueella on seitsemän Inter-
19293: reg II C -ohjelman suuraluetta, joista yksi on Itämeren alue. Neljän Itä-
19294: meren alueen ED-jäsenmaan laatima ohjelmasopimus hyväksyttiin komis-
19295: siossa vuoden 1997 lopulla. Ohjelmakausi päättyi vuoden 1999 lopussa.
19296: Ohjelmassa on käynnistetty 45 monikansallista hanketta, joiden ED-ra-
19297: hoitus on yhteensä 24 miljoonaa euroa. Itämeren alueen valtiot ovat toi-
19298: mineet aktiivisesti INTERREG II C -yhteisöaloitteen sekä Venäjälle
19299: suuntautuvan TACIS-rahoituksenja erityisesti Baltian maihin ja Puolaan
19300: suuntautuvan PHARE -rahoituksen yhteensovittamiseksi yhteisten pro-
19301: jektien rahoittamisessa. Vuosien 2000-2006 rakennerahastokaudella alue-
19302: suunnittelun toimet tulevat toteutumaan ensisijaisesti INTERREG III B-
19303: ohjelman puitteissa.
19304:
19305: TEN-verkot (Trans-European Network)
19306: Euroopan unionin liikennepolitiikka perustuu kestävän liikkuvuuden pe-
19307: riaatteelle. Liikennettä kehitetään kokonaisvaltaisesti ottaen huomioon
19308: liikenteen taloudelliset, ympäristölliset sekä elintasoon, elämän laatuun
19309: ja työllisyyteen liittyvät vaikutukset. Näiden periaatteiden pohjalta EU
19310: tukee taloudellisesti liikenneyhteyksiä, jotka hyödyttävät koko Euroop-
19311: paa.
19312: Kaikki liikennemuodot yhdistävä yleiseurooppalainen liikenneverkos-
19313: to eli TEN-verkosto on tarkoitus toteuttaa vuoteen 2010 mennessä. EU
19314: on nimennyt yleiseurooppalaisten liikenneverkostojen 14 tärkeintä pro-
19315: jektia, joille EU:n tuki erityisesti suunnataan. Yksi näistä hankkeista on
19316: Pohjolan kolmio. Sen Suomessa oleva osa käsittää itä-länsi suuntaisen
19317: Etelä-Suomen yh-teyskäytävän. Lisäksi Suomea kiinnostavia hankkeita
19318: sisältyy kesällä 1999 julkaistuun TINA (Transport Infrastructure needs
19319: Assessment in Central and Eastero Europe) -raportin luonnokseen.
19320: 106
19321:
19322:
19323: EU Compendium of planning systems and policies
19324: Alueidenkäytön ja mm. liikennejärjestelmien strategioiden ja ohjelmien
19325: valmistelussa tarvitaan ajankohtaista tietoa suunnittelujärjestelmistä.
19326: Komissio julkaisee sarjaa jäsenmaiden suunnittelujärjestelmistä ja onnis-
19327: tuneista toteutusratkaisuista. Komissio laatii myös vertailevia analyyseja
19328: jäsenmaiden järjestelmistä.
19329:
19330:
19331: Itämeren alueen aluesuunnitteluyhteistyö
19332: Itämeren-alueen valtioiden suunnitteluyhteistyö on alkanut jo 1990-luvun
19333: alkupuolella. Yhteistyöhön osallistuu myös EU:n ulkopuolisia maita.
19334: Työn tuloksia käytetään tausta-aineistona kansallisen tason alue-
19335: suunnittelussa. Raporteissa esitetyt analyysit ja linjanvedot ovat löytäneet
19336: nopeasti tiensä myös EU :n raportteihin. EU :n piirissä Itämeren alue
19337: mainitaankin usein hyvänä esimerkkinä tuloksekkaasta kansainvälisestä
19338: aluesuunnitteluyhteistyöstä.
19339: VASAB (Vision and Strategies around the Baltic Sea 2010) on Itä-
19340: meren maiden aluesuunnitteluyhteistyön prosessi. VASAB -perusraport-
19341: ti käsittelee koko Itämeren alueen aluerakenteen ja alueidenkäytön ke-
19342: hitystä. Raportti on hyväksytty vuonna 1994 aluesuunnittelusta vastaavi-
19343: en Itämeren maiden ministereiden kokouksessa.
19344: VASAB -raportissa strategiat on koottu kolmeen sisältöteemaan:
19345: "Helmet": kansainvälisesti merkittävä kaupunkiverkosto
19346: "Nauhat": tehokkaat kaupunkiseutujen väliset yhteydet
19347: "Erityisalueet": dynaamisen kehittämisen ja korkean elämisen laadun
19348: alueet
19349: "Suunnittelujärjestelmä": toimiva aluesuunnittelu
19350: VASAB -prosessi on jatkunut vuonna 1996 hyväksytyn "From Vision
19351: to Action" -ohjelman mukaisesti. Erityisesti Suomea koskevia hankkeita
19352: ovat Tampere-Helsinki-Tallinna-Riika -kehitysvyöhyke, joka on laajen-
19353: tunutjatkoprojektiksi Liettuan kautta Puolaanja Saksaan, pohjoisessa Pe-
19354: rämeren kaari sekä Baltic palette Suomenlahden-Tukholman rantavyö-
19355: hykkeellä.
19356: VASAB -projektien toteutusmahdollisuudet ovat kytkeytyneet ra-
19357: hoituksen osalta vuonna 1999 päättyneen rakennerahastojen ohjelmakau-
19358: den yhteisöaloitteisiin Interreg IIA ja IIC, Euroopan aluekehitysrahaston
19359: 10 artiklan mukaisiin pilottihankkeisiin, EU:n Terra -ohjelmaan sekä
19360: PHARE- ja TACIS-rahoitukseen. Rakennerahastojen tulevalla vuosien
19361: 2000-2007 ohjelmakaudella VASAB -projektien tärkeä toteutuskeino on
19362: erityisesti Interreg III B -ohjelma. Tätä varten valmistellaan ajankohtais-
19363: tettua VASAB 2010+ -asiakirjaa, jossa määritellään painopisteet uusien
19364: projektien arvioinnin taustaksi.
19365: 107
19366:
19367:
19368: Itämeren maiden aluesuunnitteluministereiden kokouksessa
19369: 22.10.1996 hyväksyttiin ns. Tukholman julistus Itämeren alueen kestä-
19370: västä alueidenkäytön politiikasta. Julistuksen perussanomana on, että
19371: alueellisten kehitysprojektien toteuttamisessa on otettava huomioon kes-
19372: tävän kehityksen kriteerit. Julistus korostaa kestävän yhdyskunta- ja
19373: kaupunkiverkon kehittämisohjelmaa, liikenneverkkojen ja kestävän alue-
19374: kehityksen yhteensovittamista sekä mm. rannikkovyöhykkeiden kestävää
19375: kehitystä. Julistus painottaa myös EU:n eri rahoitusohjelmien käyttämistä
19376: tukemaan aluesuunnittelun tavoitteita.
19377: Itämeren maiden aluesuunnitteluministerit hyväksyivät 22.10.1996
19378: myös Itämeren alueen rannikkovyöhykkeen aluesuunnittelua koskevat
19379: yhteiset suositukset, jotka sisältävät rannikkovyöhykkeen kestävän kehi-
19380: tyksen tavoitteet sekä suositukset rannikkovyöhykkeen suunnittelun ja
19381: käytön ohjaamiseksi. Asiakirjassa korostetaan, että suositusten toteutta-
19382: minen on kansallinen, maakunnallinen ja paikallinen asia, joka perustuu
19383: läheisyysperiaatteeseen sekä vastuun jakautumiseen em. tahojen kesken
19384: kussakin maassa.
19385: Itämeren Agenda 21 hyväksyttiin keväällä 1998. Sen lähtökohtana
19386: on YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssin ohjelmajulistus maapallon
19387: kestävän kehityksen saavuttamiseksi. Itämeren Agenda 2l:ssä on käsi-
19388: telty seuraavia teemoja: maatalous, energia, kalastus, metsätalous, teol-
19389: lisuus, matkailu ja liikenne. Teemaraportit on valmisteltu eri maiden
19390: johdolla. Aluesuunnittelua on käsitelty raporteissa omissa luvuissaan ja
19391: lisäksi sillä on tiivis kytkentä useisiin teemoihin.
19392: Pohjoismaiden ministerineuvoston alaisuudessa toimiva aluepoli-
19393: tiikkavirkamiesryhmä (NÄRP) valmisteli vuonna 1996 selvityksen Inter-
19394: reg IIC -ohjelman mahdolliseksi sisällöksi. Tarkoituksena oli löytää
19395: kytkennät aluesuunnittelun ja aluepolitiikan välille. Selvitys painottaa
19396: mm. tiedonvaihdon merkitystä ja aluesuunnittelun keinojen käyttöä alue-
19397: kehityksen tukena. Toimiessaan vuonna 2000 Pohjoismaiden ministeri-
19398: neuvoston puheenjohtajana Tanska aikoo korostaa aluesuunnittelun ja
19399: aluepolitiikan koordinoinnin tärkeyttä. Myös yhteispohjoismainen tutki-
19400: mus- ja koulutuslaitos Nordregio on pyrkinyt ottamaan vahvempaa roolia
19401: sekä aluekehityksen että aluesuunnittelun hankkeissa.
19402:
19403:
19404: Yhteistyön tarve tulevaisuudessa
19405: Vielä 1980-luvun lopussa Suomessa pidättäydyttiin tekemästä valtioiden
19406: rajat ylittäviä aluesuunnittelun karttaesityksiä. Ympäristöministeriön
19407: päätös "Seutukaavaliittoja koskevat valtakunnalliset suuntaviivat" vuo-
19408: delta 1987 sisälsi yleisen toteamuksen kansainvälistymisestä ja valtakun-
19409: nan rajoihin rajoittuvien seutukaavaliittojen yhteistyötarpeesta naapuri-
19410: valtioiden alueiden kanssa. Ympäristöministeriön raportti "Alueidenkäyt-
19411: 108
19412:
19413:
19414: tö ja aluerakenne vuonna 2017" vuodelta 1995 sisälsi jo ylikansallisia
19415: tarkasteluja ja viittauksia Itämeren alueen ja EU:n aluesuunnitteluyhteis-
19416: työhön.
19417: Maakunnan liitot, kunnat ja eri organisaatiot toimivat useissa aluei-
19418: denkäytön suunnittelun yhteishankkeissa ulkomaisten organisaatioiden
19419: kanssa. Tähän työhön kannustavat paitsi alueelliset intressit ja halu kan-
19420: sainvälistyvään toimintaan, myös useat EU:n tähän työhön osoittamat tu-
19421: kitoimet.
19422: Uuden näkökulman aluesuunnitteluyhteistyöhön on tuonut käsite
19423: "alueiden Eurooppa", jonka toteutuksen voimakkaiksi toimijoiksi Suo-
19424: messa ovat nousseet maakunnan liitot ja niiden muodostamat alueelliset
19425: yhteenliittymät. Maakunnan liittojen laajempi yhteistyö keskenään ja yli-
19426: kansallinen yhteistyö ovat lisääntyneet selvästi 1990-luvulla. Erityisesti
19427: 1990-luvun puolivälin jälkeen EU:n rakennerahasto-ohjelmien myötä
19428: ylikansalliset yhteistyöhankkeet ovat nousseet maakuntien merkittäväksi
19429: toimintakentäksi. Usein yhteistyö on virinnyt seutujen oman verkostoi-
19430: tuvan kehittämispolitiikan sekä kotimaisen ja EU-lähtöisen aluepoliitti-
19431: sen rahoituksen innoittamana toimintana.
19432: Useat kehittämispoliittiset toimet vaikuttavat alueidenkäyttöön. Alu-
19433: eidenkäytön suunnittelulla ohjataankin mittavia taloudellisia arvoja. Yli
19434: puolet maamme kansallisvarannosta sitoutuu rakennuksiin ja muuhun
19435: infrastruktuuriin. Hankkeiden aluetarpeet saattavat joutua toteutusta hait-
19436: taavaan kilpailutilanteeseen ellei niitä yhteensoviteta maakunnan sisällä
19437: ja tehdä järjestäytynyttä yhteistyötä naapurialueiden kanssa. On ilmeisen
19438: selvää, että maakuntien on jatkossa yhä useammin turvauduttava myös
19439: ylimaakunnallisiin ja ylikansallisiin alueidenkäytön suunnitteluprojektei-
19440: hin alueensa kehittämishankkeiden toteutusmahdollisuuksien turvaami-
19441: seksi.
19442: Oman lisänsä aluesuunnittelun kansainvälisen yhteistyön tarpeeseen
19443: ovat tuoneet useat maailmanlaajuiset kehitystrendit Näistä keskeisimpiä
19444: ovat taloustoiminnan kansainvälistyminen, yritystoiminnan ylikansalli-
19445: nen verkottuminen, tarve hallita kaupungistumisen seurausvaikutuksia,
19446: liikenteen kasvu ja ympäristöongelmien ylikansallinen luonne. Perinteis-
19447: ten aluesuunnittelutarpeiden kuten liikenneverkostojen suunnittelun rin-
19448: nalle on ED-yhteistyössä noussut myös eräitä uusia suunnittelutarpeita.
19449: Näitä ovat mm. tulvien hallinta sekä herkkien luonnonalueiden ja turis-
19450: min yhteensovittaminen yhteisillä rannikoilla. EU:n laajenemisen alueel-
19451: listen vaikutusten arviointi tulee lähivuosina nousemaan vahvasti esille.
19452: Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tarjoavat suomalaisille osa-
19453: puolille kuvan valtakunnallisesti merkittävistä alueidenkäytön kysymyk-
19454: sistä ja edesauttavat niiden välittymistä kansainväliseen keskusteluun ja
19455: yhteistyöhön. On myös tarpeen, että Suomella on ajantasainen, alueiden-
19456: käytön valtakunnallisista tavoitteista lähtevä sekä eri maakuntien näke-
19457: 109
19458:
19459:
19460: mykset yhteensovittava koonnos koko maan alueidenkäytöstä ja aluera-
19461: kenteesta. Ilman tällaista kokonaiskuvaa olisi yhteistyö EU:n ja muiden
19462: kansainvälisten organisaatioiden kanssa ongelmallista ja kansainvälisis-
19463: sä asiakirjoissa voisi esiintyä kansallisesta tavoitteenasettelusta poikke-
19464: avia näkemyksiä Suomen alueidenkäytöstä ja aluerakenteesta.
19465: 110
19466:
19467:
19468:
19469: Kansainväliset sopimukset
19470:
19471: Ihmisten ja organisaatioiden yhteistyö kansainvälistyy. Taloudellinen,
19472: kulttuurinen ja ympäristöongelmien hallintaan tähtäävä vuorovaikutus
19473: kasvaa alueittain, maanosittain ja koko maapallon laajuisesti. Globalisoi-
19474: tuminen johtaa myös hallinnon kansainvälistymiseen ja sen myötä kan-
19475: sainvälisten sopimusten yleistymiseen. On ilmeisen selvää, että kansain-
19476: välisten sopimusten määrä tulee edelleen lisääntymään ja sopimusten vai-
19477: kutukset myös alueidenkäytön suunnitteluun tulevat laajenemaan.
19478: Alueidenkäytön suunnittelun kansainväliset haasteet on toistaiseksi
19479: koettu vähäisiksi, mutta tilanne on muuttumassa. Alueidenkäytön kysy-
19480: mykset liittyvät läheisesti moniin ylikansallisiin ympäristöongelmiin,
19481: kansainvälisten liikennejärjestelmien kehittämiseen, yhteisten vesistöalu-
19482: eiden käyttöön ja mm. matkailun lisääntymiseen. Varsinaisia alueiden-
19483: käytön suunnitteluun liittyviä kansainvälisiä sopimuksia ei ole solmittu,
19484: mutta mm. YK:ntoiminnan piirissä on järjestetty useita asuinyhdyskun-
19485: tien tilaaja kehittämistä käsitteleviä korkeantason konferensseja ja lukui-
19486: sia tutkimusseminaareja.
19487: Alueidenkäytön kannalta merkittävimmät kansainväliset sopimukset
19488: liittyvät ympäristöön. Vaikka sopimusten pääaihe ei liittyisi alueidenkäyt-
19489: töön, osalla sopimuksista on myös alueidenkäytön suunnitteluun liittyvä
19490: ulottuvuutensa. Valtioiden väliset sopimukset toimeenpannaan yleensä
19491: kansallisten ohjelmien ja kansallisen lainsäädännön muutosten kautta.
19492: Seuraavassa tarkastellaan alueidenkäytön kannalta keskeisimpiä kan-
19493: sainvälisiä sopimuksia.
19494:
19495: Ilmastosopimus (SopS 61/1994)
19496: Ilmastonmuutosta koskeva YK:n puitesopimus tuli voimaan vuonna 1994.
19497: Sopimuksen pitkän ajan tavoitteena on kasvihuonekaasujen pitoisuuksi-
19498: en vakiinnuttaminen ilmakehässä turvalliselle tasolle. Ilmastosopimuk-
19499: seen liittyvä Kioton pöytäkitj a tehtiin Kiotossa vuonna 1997. Pöytäkirja
19500: ei ole vielä tullut voimaan. Pöytäkirjassa teollisuusmaat sitoutuvat vähen-
19501: tämään pöytäkirjassa mainittuja kasvihuonekaasupäästöjään niin, että
19502: niiden kokonaismäärä vähenee vähintään 5 % vuoden 1990 päästöjen
19503: tasosta velvoitekauden 2008-2012 aikana. EU:ssa hyväksyttiin EU:n si-
19504: säinen taakanjako, jonka mukaan Suomen tulee vuoteen 2010 mennessä
19505: vakiinnuttaa kasvihuonekaasupäästöt vuoden 1990 tasolle. Buenos Aire-
19506: sin vuoden 1994 osapuolikokouksessa hyväksyttiin toimintaohjelma
19507: (Buenos Aires Action Plan). Sen pohjalta valmistellaan tarkempia mää-
19508: räyksiä sopimuksen ja pöytäkirjan elementeistä, erityisesti niin sanotuista
19509: 111
19510:
19511:
19512: Kioton mekanismeista. Tarkemmat määräykset pyritään hyväksymään
19513: Haagissa marraskuussa 2000 pidettävässä 6. osapuolikokouksessa.
19514: Suomi ei ole vielä ratifioinut Kioton pöytäkirjaa. Suomessa valmis-
19515: tellaan kansallista strategiaa päästövelvoitteiden täyttämiseksi. Ilmasto-
19516: sopimus ja siihen liittyvä pöytäkirja vaikuttavat välillisesti myös aluei-
19517: denkäyttöön ja sen suunnitteluun, koska niillä voidaan vaikuttaa päästö-
19518: jen vähentämiseen.
19519:
19520: Biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus (SopS 78/1994)
19521: Sopimuksella on kolme keskeistä tavoitetta: biologisen monimuotoisuu-
19522: den suojelu, kestävä käyttö sekä perintöaineksen käytöstä saadun hyödyn
19523: oikeudenmukainen ja tasapuolinen jako. Sopimus ei koske vain suojelu-
19524: alueiden muodostamista monimuotoisuuden edistämiseksi, vaan sopimus
19525: laajentaa suojelun myös perinteisen luonnonsuojelun ulkopuolelle. Sopi-
19526: mus edellyttää, että valtioiden tulee laatia uusia ja muuttaa vanhoja suun-
19527: nitelmiaan, strategioitaan ja ohjeimiaan vastaamaan sopimuksen tavoit-
19528: teita eli ennen kaikkea luonnon monimuotoisuuden suojelua ja sen kes-
19529: tävää käyttöä. EU:n luontodirektiivi toteuttaa sopimusta omalta osaltaan
19530: EU :n tasolla. Suomessa sopimuksen toimeenpano perustuu luonnonsuo-
19531: jelulakiin sekä Suomen biologista monimuotoisuutta koskevaan kansal-
19532: liseen toimintaohjelmaan vuosille 1997-2005.
19533:
19534: Yleissopimus maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön
19535: suojelemisesta (SopS 19/1987)
19536: Sopimuksen tavoitteena on yhtenäisen ja tehokkaan järjestelmän luomi-
19537: nen yleismaailmallisesti arvokkaan kulttuuri- ja luonnonperinnön suoje-
19538: lemiseksi. Vaikka suojeluvelvoitteet ovat julistuksenomaisia, niiden on
19539: katsottu velvoittavan sopimusosapuolia suojelemaan alueellaan olevat
19540: maailmanperintökohteet Osapuolet sitoutuvat myös pidättäytymään ta-
19541: hallisista toimenpiteistä, jotka saattaisivat välittömästi tai välillisesti
19542: vahingoittaa muiden osapuolten alueella olevaa kulttuuri- ja luonnonpe-
19543: rintöä. Sopimuksen pohjalta maailman kulttuuriperintölistalle on Suomes-
19544: ta otettu neljä kohdetta: Suomenlinna, Rauman puukaupunki, Verlan
19545: tehdasalue sekä Petäjäveden vanha puukirkko.
19546:
19547: Euroopan rakennustaiteellisen perinnön suojelua koskeva
19548: yleissopimus (SopS 10/1992)
19549: Sopimuksessa rakennustaiteellinen perintö kattaa kaikki historiallisesti,
19550: arkeologisesti, taiteellisesti, tieteellisesti, yhteiskunnallisesti tai teknises-
19551: ti huomattavan mielenkiintoiset rakennukset ja rakenteet sekä kaupunki
19552: ja maaseuturakennusten ryhmät. Sopimuspuolet sitoutuvat edesauttamaan
19553: sopimuksen tavoitteiden toteutumista kaikilla tasoilla oman poliittisen ja
19554: hallinnollisen rakenteensa mukaisesti.
19555: 112
19556:
19557:
19558: Eurooppalainen yleissopimus arkeologisen perinnön suojelusta
19559: (SopS 26/1995)
19560: Sopimuksen tarkoituksena on suojella arkeologista perintöä Euroopan
19561: maiden yhteisen muistin lähteenä sekä historiallisen ja tieteellisen tutki-
19562: muksen välineenä. Sopijapuolet sitoutuvat pyrkimykseen sovittaa yhteen
19563: arkeologiset ja maankäytön suunnittelun tarpeet vannistamaHa arkeolo-
19564: gien osallistumisen sellaiseen maankäytön suunnitteluun, jossa käsitel-
19565: lään arkeologisia muinaisjäännöksiä. Sopimusosapuolten tulee myös
19566: varmistaa, että ympäristövaikutusten arvioinnissa ja sitä seuraavassa pää-
19567: töksenteossa otetaan kaikin mahdollisin tavoin huomioon kiinteät mui-
19568: naisjäännökset ja niiden ympäristö.
19569:
19570: Itämeren alueen merellisen ympäristön suojelua koskeva
19571: yleissopimus
19572: Sopimuksen tarkoituksena on Itämeren alueen merellisen ympäristöön
19573: kuuluvan veden ja merenpohjan suojelu. Sopimusalue käsittää alueme-
19574: rien lisäksi maiden sisäiset aluevedet rantaviivaan asti ja maalta peräisin
19575: olevien päästöjen sääntely on ulotettu koskemaan koko valuma-aluetta.
19576: Sopimus solmittiin vuonna 1992, mutta se ei ole vielä voimassa.
19577: Osaltaan alueidenkäytön suunnitteluun vaikuttavia kansainvälisiä so-
19578: pimuksia ovat vuonna 1992 allekirjoitettu YK:nEuroopan talouskomis-
19579: sion yleissopimus teollisuusonnettomuuksien maan rajan ylittävistä vai-
19580: kutuksista, vuonna 1991 allekirjoitettu YK:nEuroopan talouskomission
19581: yleissopimus valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arvioinnis-
19582: ta sekä vuonna 1993 kansainvälisen työjärjestön yleiskokouksen kansain-
19583: välisen työkonferenssin hyväksymä yleissopimus teollisuuden suuronnet-
19584: tomuuksien torjunnasta.
19585: Kahdenkeskisistä sopimuksista, joilla on vaikutuksia lähinnä raja-
19586: alueilla olevien vesistöjen käyttöön, voidaan mainita Suomen tasavallan
19587: ja Sosialististen neuvostotasavaltain liiton välinen rajavesistöjä koskeva
19588: sopimus (SopS 25-26/1965), Suomen ja Ruotsin välinen rajajokisopimus
19589: (SopS 53-54/1971) sekä suomalais-norjalaisesta rajavesikomissiosta teh-
19590: ty sopimus (SopS 32/1981).
19591: 113
19592:
19593:
19594:
19595: Valtakunnallinen ohjaus muissa
19596: •
19597: maissa
19598:
19599: Alueidenkäyttöä ohjataan valtakunnallisella tasolla pääsääntöisesti kai-
19600: kissa länsimaissa. Yleisin tapa on erillinen suuntaviiva-, tavoite- tai muu
19601: vastaava asiakirja, jonka maan hallitus tai eduskunta hyväksyy lähtökoh-
19602: daksi alueidenkäytölle ja sen suunnittelulle. Sisällöltään asiakirjat poik-
19603: keavat toisistaan olosuhteista ja tarpeista riippuen. Myös tavoitteiden
19604: yleispiirteisyydessä ja yksityiskohtaisuudessa sekä asiakirjojen laajuudes-
19605: sa on huomattavia eroja. Tavoitteet voivat koskea yleisesti koko maata
19606: tai rajattuja alueita. Tavoitteiden yksityiskohtaisuuteen näyttää vaikutta-
19607: van se, että eräissä maissa valtion ohjaus korvaa maakunnallisen tai seu-
19608: dullisen suunnittelun puuttumisen.
19609: Tanskan kaavoituslaissa on säännökset valtakunnan tasoisesta suun-
19610: nittelusta ja kaavoituksesta rannikkoalueilla. Alueidenkäytön valtakun-
19611: nallisen ohjauksen välineet ovat selonteko ja valtakunnalliset suuntavii-
19612: vat.
19613: Ympäristöministeriön on annettava uuden parlamentin ympäristö- ja
19614: suunnitteluvaliokunnalle selonteko valtakunnansuunnittelusta. Vuonna
19615: 1996 annetun selonteon kolme painopistettä olivat tasapainoinen
19616: kaupunkijärjestelmä, liikkuminen ympäristön ehdoilla sekä luonnon- ja
19617: kulttuuriperintö yhteen sovittavan valtakunnallisen suunnittelun kautta.
19618: Vuoden 1997 selonteon aiheena on Tanskan kytkeytyminen EU:n alue-
19619: suunnittelupolitiikkaan. Parhaillaan laadittavassa uusimmassa selonteos-
19620: sa keskitytään elinkeinoelämän ja liikenteen kehittämiseen.
19621: Ympäristöministeriön ohjausoikeus konkretisoituu valtakunnan tason
19622: suuntaviivoihin, joita se voi valtakunnallisten intressien ja suunnittelun
19623: laadun varmistamiseksi vahvistaa. Suuntaviivat toteutuvat erityisesti
19624: seutukaavoituksen kautta. Suuntaviivoja on annettu esimerkiksi
19625: rannikkoalueiden suunnittelusta. Ne voivat olla hyvin konkreettisiakin
19626: siten, että niillä voidaan osoittaa jokin toiminto tietylle paikalle tai tehdä
19627: "lisäys" seutukaavaan. Tanskassa on esimerkiksi puututtu pakolaiskes-
19628: kuksen sijoittumiseen, Ison-Beltin alueeseen ja maakaasulaitokseen.
19629: Suuntaviivoilla on myös mahdollista puuttua kunnalliseen kaavoitukseen.
19630: Lisäksi ympäristöministeriö voi tietyissä tapauksissa ottaa kunnan pää-
19631: töksenteko-oikeuden poikkeuslupia, lupia tai kieltoja koskevissa asiois-
19632: sa. Näin on puututtu esimerkiksi Kastrup'in lentoasemaan sekä oma-
19633: kotitalojen sijoittamiseen ranta-alueille.
19634: Tanskassa valtakunnan tasoiseen ohjaukseen liittyy myös taloudelli-
19635: sen tuen käyttömahdollisuus ja mahdollisuus vapauttaa kunnanhallitus
19636: 114
19637:
19638:
19639: joidenkin säännösten soveltamisesta lain tavoitteiden turvaamiseksi. Li-
19640: säksi ympäristöministeriö voi velvoittaa kunnan laatimaan selvityksiä
19641: valtakunnansuunnittelun tarpeisiin.
19642: Tanskan kaavoituslain mukaan maa on luokiteltu vyöhykkeiksi, joita
19643: ovat kaupunki-, loma-asunto-, maaseutu- ja rannikonläheisyysvyöhyk-
19644: keet Vyöhykkeillä on voimassa toisistaan poikkeavia maankäytön
19645: suunnittelua ohjaavia määräyksiä ja suoraan maankäyttöä koskevia rajoi-
19646: tuksia.
19647: Norjassa kaavoitus- ja rakentamislaissa on kolme valtakunnan tason
19648: ohjauskeinoa: valtakunnalliset määräykset, rantoja koskeva rakentamis-
19649: rajoitus ja valtion mahdollisuus muuttaa kunnallisia kaavoja.
19650: Valtakunnallisten määräysten antamisvalta kuuluu maan hallitukselle.
19651: Se voi asettaa fylkenja kuntien fyysiselle, taloudelliselle ja sosiaaliselle
19652: kehitykselle yleisiä tavoitteita tai raameja, joilla luodaan perusta suunnit-
19653: telulle. Käytännössä tämä on tapahtunut yhteistyössä parlamentin kanssa
19654: ja aloite voi tulla myös parlamentista. Määräykset voivat olla teemakoh-
19655: taisia tai konkreettisia tiettyä aluetta koskevia. Määräyksiä on annettu
19656: mm. lasten ja nuorten intresseistä kaavoituksessa (1992), Oslo-vuonon
19657: rantojen valtakunnallisista intresseistä (1993), alue- ja liikennesuunnitte-
19658: lusta (1993) ja suojelluista vesistöistä (1994). Määräyksillä voidaan myös
19659: asettaa kansallisten tai seudullisten intressien vuoksi 10 vuoden kielto
19660: tietynlaiselle kehitykselle määrätyllä alueella ja kieltoa voidaan jatkaa vii-
19661: dellä vuodella.
19662: Rantarakentamiskielto koskee yleensä 100 metrin etäisyyttä järvien
19663: rannoilla. Valtiollinen yksityiskohtainen kaava ja yleiskaavan osa voidaan
19664: laatia tärkeiden valtakunnallisten tai ylikunnallisten intressien turvaa-
19665: miseksi taikka muiden yhteiskunnallisten syiden vuoksi.
19666: Ruotsissa valtakunnan tasoista alueidenkäyttöä koskevat säännökset
19667: ovat luonnonvaralaissa. Laissa määritellään, miten yleinen etu tulee tur-
19668: vata silloin, kun on syntymässä eri maankäyttötarpeiden ristiriitoja maa-
19669: ja vesialueiden käytössä. Säännöksiä on noudatettava kaavoituksessa ja
19670: muussa maankäytön suunnittelussa. Suunnittelun lähtökohdaksi on lakiin
19671: kirjattu yleistavoitteiden omaisia säännöksiä, jotka tähtäävät siihen, että
19672: maata, vesiä ja fyysistä ympäristöä tulee käyttää siihen tarkoitukseen,
19673: johon ne parhaiten soveltuvat. Esimerkiksi maa- ja metsätalousalueita saa
19674: käyttää taajamatoimintoihin vain, jos se on välttämätöntä tärkeän yleisen
19675: edun kannalta eikä vaihtoehtoista sijaintipaikkaa ole saatavilla.
19676: Lisäksi luonnonvaralaissa on erityisiä, tiettyjä alueita koskevia sään-
19677: nöksiä. Näitä alueita ovat laissa luetellut turismin ja virkistyksen kannal-
19678: ta valtakunnallisesti arvokkaat alueet, joilla tulee ottaa valtakunnalliset
19679: intressit erityisesti huomioon lupa- tai muuta päätöstä tehtäessä. Tiettyjä
19680: meren rannikkoalueita koskee kielto sijoittaa eräitä laissa lueteltuja
19681: toimintoja. Lisäksi vapaa-ajanasuntojen rakentamista rajoitetaan tietyillä
19682: 115
19683:
19684:
19685: alueilla siten, että vain täydennysrakentaminen on sallittua. Tietyillä
19686: tunturialueilla on sallittua vain poronhoitoa, paikallista asumista, tutki-
19687: musta ja "liikkuvaa vapaa-ajankäyttöä" palveleva rakentaminen. Muut
19688: toimenpiteet ovat sallittuja, jos alueen luonnetta ei muuteta. Kansallisjoil-
19689: la ja tietyillä laissa luetelluilla alueilla on vesivoimarakentaminen kiellet-
19690: tyä. Luonnonvaralaissa on myös säännökset kansalliskaupunkipuistosta,
19691: jotka määritellään suoraan laissa.
19692: Hollannissa valtakunnallinen alueidenkäytön ohjaus perustuu alue-
19693: suunnitteluministeriön valmistelemaan kansalliseen aluesuunnittelun
19694: politiikka-asiakirjaan ja sen pohjalta parlamentin antamiin sitoviin alue-
19695: suunnittelun päätöksiin. Politiikka-asiakirja palvelee "inspiraation" läh-
19696: teenä kaavoitukselle sekä perustana valtion viranomaisten toimenpiteille
19697: suunnittelussa sekä lähtökohtana niille projekteille, jotka ovat kansalli-
19698: sesti tärkeitä ja joihin maan hallitus on osallisena. Valmistelu pohjautuu
19699: laajapohjaiseen vuorovaikutukseen sekä nykytilannetta ja tulevaisuuden
19700: vaihtoehtoja kartoittaviin selvityksiin.
19701: Parhaillaan laadittavana olevassa viidennessä politiikka-asiakirjassa
19702: on hahmoteltu teemoja, joihin jatkotyössä keskitytään lähemmin. Perus-
19703: lähtökohtana on nykyistä hallitumpi ja rajoitetumpi kasvun ohjaaminen.
19704: Keskeisimpinä asioina nousevat esille kansainvälisen näkökulman ja lä-
19705: hialueyhteistyön vahvistaminen alueidenkäytön suunnittelussa, alueelli-
19706: sesti ja taloudellisesti tasapainoisempi aluekehitys, tiettyjen kaupunkiseu-
19707: tujen vahvistaminen, kehittämisvyöhykkeiden vahvistaminen mm. klus-
19708: teriajattelun pohjalta, elinympäristöihin kohdistuvien erilaisten tarpeiden
19709: huomioon otto ja räätälöidyt ratkaisut, yhtenäisten luontoalueiden säilyt-
19710: täminen, maaseudun maatalouden elinvoiman säilyttäminen ja monipuo-
19711: lisemmat maaseututoiminnot, kansallinen luontoverkosto sekä kansalli-
19712: nen vesien hallinnan strategian luominen.
19713: Skotlannissa valtakunnallinen alueidenkäytön ohjaus perustuu halli-
19714: tuksen antamiin kansallisiin suunnittelua koskeviin politiikkasuuntavii-
19715: voihin, joilla ei kuitenkaan ole lainsäädännöllistä valtuutusta. Paikallis-
19716: ten viranomaisten tulisi pyrkiä ottamaan nämä huomioon alueidenkäytös-
19717: sään ja sitä koskevissa kaavoissa.
19718: Suuntaviivoja annetaan erillisinä raportteina tietyistä kansallisesti
19719: tärkeistä teemoista. Tähän mennessä suuntaviivoja on annettu 18 teemas-
19720: ta, joista ensimmäinen käsitteli suunnittelujärjestelmää. Teemat liittyvät
19721: tiettyihin tärkeänä pidettyihin alueisiin, kuten kaupunkikeskustoihin,
19722: rannikkoon ja maaseutuun tai tiettyyn toimintoon, kuten asutukseen, kai-
19723: vostoimintaan, liikenteeseen, elinkeinoelämään, hiihdon edellytyksiin ja
19724: vesien hallintaan tai ympäristöarvoihin, kuten historiallisiin ympäristöi-
19725: hin ja luonnonperintöön.
19726: Kanadassa alueidenkäyttöä koskeva lainsäädäntövalta on provinsseil-
19727: la. Esimerkiksi Ontarion suunnittelulaki valtuuttaa ministeriönsä valmis-
19728: 116
19729:
19730:
19731: telemaan provinssia koskevat alueidenkäytön suuntaviivat, jotka paikal-
19732: lisessa kaavoituksessa on otettava huomioon.
19733: Suuntaviivat ovat luonteeltaan koko provinssia koskevia ja määritte-
19734: levät eri maankäyttötarpeiden yhteensovittamisen perusteita ja priorisoin-
19735: tia. Suuntaviivat on jaettu kolmeen osaan. Ensimmäisessä käsitellään
19736: yhdyskuntia, asutusta ja infrastruktuuria ja painotetaan muutosten hallin-
19737: taa ja sellaisia maankäyttötapoja, jotka kiihdyttävät taloudellista kasvua
19738: ja suojelevat ympäristöä ja ihmisten terveyttä. Toisena ryhmänä ovat
19739: maatalouden, kaivostoiminnan ja muiden luonnonvarojen ja luonnonpe-
19740: rinnön muodostamat resurssit ja alueidenkäytölliset edellytykset näiden
19741: taloudellisesti ja sosiaalisesti sekä ympäristön kannalta kestävälle hyö-
19742: dyntämiselle. Kolmannessa ryhmässä käsitellään varautumista luonnon
19743: tai ihmistoiminnan aiheuttamiin riskeihin näkökulman ollessa taloudel-
19744: listen tai ihmisten terveydelle aiheutuvien seuraamusten välttämisessä.
19745: VNS 3/2000 vp
19746:
19747:
19748:
19749:
19750: V aitioneuvoston selonteko
19751: aluehallinto 2000-uudistuksen toteutumisesta
19752: OY EDITAAB. HELSINKI2000
19753: VALTIONEUVOSTON SELONTEKO ALUEHALLINTO 2000-UUDISTUKSEN TOTEU-
19754: TUMISESTA
19755:
19756:
19757: 1. Johdanto
19758:
19759: Pääministeri Paavo Lipposen 1 hallituksen ohjelmaan sisältyi yhtenä tavoitteena teh-
19760: tävien edellyttämä, selväpiirteinen ja alueiden omaleimaisuuden huomioon ottava
19761: aluehallinto, joka käsittää aikaisempaa tuntuvasti vähemmän organisaatioita. Tämän
19762: tavoitteen toteuttamista varten asetettiin vuoden 1995 syyskuussa Aluehallinto 2000-
19763: hanke, jonka ehdotusten pohjalta laadittiin eduskunnalle 5.10.1996 annettu hallituk-
19764: sen esitys valtion aluehallintoa koskevan lainsäädännön uudistamiseksi (HE
19765: 14811996). Eduskunta hyväksyi 10.12.1996 esitykseen sisältyvät lääninhallituslain
19766: (2211997) ja lain työvoima- ja elinkeinokeskuksista (2311997) sekä eräät näihin la-
19767: keihin liittyvät säädösmuutokset Eduskunta hylkäsi esitykseen myös sisältyvät työ-
19768: suojeluhallintoa koskevat lakiehdotukset, jotka toteutuessaan olisivat merkinneet
19769: työsuojelupiirien yhdistämistä lääninhallituksiin. Hyväksytyt lait tulivat voimaan
19770: 1.9.1997.
19771:
19772: Vastauksessaan edellä mainittuun hallituksen esitykseen eduskunta edellytti hallituk-
19773: sen huolehtivan siitä, ettei uudistuksen toimeenpanossa lisätä hallinnon portaita eikä
19774: muutoinkaan byrokratiaa sekä että unioniasioissa noudatetaan normaalia EU-asioiden
19775: päätöksentekomenettelyä. Eduskunta edellytti, että työvoima- ja elinkeinokeskuksia
19776: perustetaan viisitoista ja että ne ovat seuraavilla toimialueilla: Uusimaa, Varsinais-
19777: Suomi, Satakunta, Etelä-Häme, Pirkanmaa, Kymi, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Poh-
19778: jois-Karjala, Keski-Suomi, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kai-
19779: nuu ja Lappi.
19780:
19781: Eduskunta edellytti vastauksessaan lisäksi hallituksen huolehtivan siitä, että lakieh-
19782: dotuksiin ja niiden perusteluihin pohjautuvan aluehallinnon uudistamisen toimeenpa-
19783: noa ohjataan ja seurataan tarkkaan kiinnittäen muun muassa erityistä huomiota työ-
19784: voima- ja elinkeinokeskusten tehokkaaseen poikkihallinnolliseen yhteistyöhön ja
19785: koordinaatioon sekä keskusten yhteistyöhön maakunnan liittojen ja muiden yhteis-
19786: työtahojen kanssa ja että hallitus antaa eduskunnalle selonteon uudistuksen toimeen-
19787: panosta vuoden 2000 loppuun mennessä.
19788:
19789:
19790:
19791: 2. Aluehallinnon kehitys 1990-luvulla
19792:
19793: Viime vuosina toteutetuista aluehallinnossa tapahtuneista muutoksista ovat keskeisiä
19794: tehtävien ja päätösvallan siirrot paikallistasolle, aluetason päätösvallan lisääntymi-
19795: nen, aluekehitystehtävien siirto lääninhallituksilta maakuntien liitoille vuonna 1994,
19796: aluetason ympäristötehtävien kokoaminen alueellisiin ympäristökeskuksiin vuonna
19797: 1995 sekä aluehallinnon 1.9.1997 voimaan tullut uudistus.
19798:
19799: 209331K
19800: 2
19801:
19802: Viimeksi mainittu uudistus koostui kolmesta osasta. Ensinnäkin elinkeinoelämän ja
19803: työvoima-asioiden alueellista edistämistä varten perustettiin uusi alueviranomainen,
19804: työvoima- ja elinkeinokeskus. Toiseksi lääninhallitusten lukumäärä supistettiin kah-
19805: destatoista kuuteen. Kolmanneksi valtion aluejakaja yhtenäistettiin siten, että maa-
19806: kuntajako muodostaa pääsääntöisesti kaikkien alueviranomaisten aluejaotuksen poh-
19807: jan.
19808:
19809: Toteutettujen uudistusten jälkeen aluehallinto on huomattavasti aiempaa kootumpi.
19810: Olennainen muutos on ollut myös aluekehitysvastuun siirtyminen valtionhallinnoita
19811: kunnalliseen itsehallintoon pohjautuvalle maakuntahallinnolle.
19812:
19813: Valtion aluehallinto hoitaa keskushallinnon sille antamia tehtäviä alueellaan. Valtion
19814: alueelliset elinkeinojen kehittämistehtävät on ohjattu työvoima- ja elinkeinokeskuk-
19815: sille. Lääninhallitusten tehtäviin kuuluvat muun muassa laillisuusvalvonta, sisäisen
19816: turvallisuuden tehtävät, peruspalvelujen saatavuuden ja tason alueellinen arviointi,
19817: alaisen hallinnon ohjaus, tarpeellisten lupien myöntäminen ja valvonta sekä vastaavi-
19818: en yleisten hallinnollisten edellytysten tarjoaminen. Aluehallinnon verkostossa mo-
19819: lemmat mainitut organisaatiot ovat keskeisiä toimijoita maakuntien liittojen ja ympä-
19820: ristökeskusten rinnalla.
19821:
19822: Valtion aluehallinnossa työskentelevien määrä on vuodesta 1989 vuoteen 1999 supis-
19823: tunut 18,4% samalla kun keskushallinnossa työskentelevien määrä on kasvanut 18,6
19824: %. Mahdollista tehtävien ja päätösvallan siirtoa keskushallinnolta valtion aluehallin-
19825: nolle selvitetään sisäasiainministeriön 26.8.1999 asettamassa Hajautettu ja joustava
19826: palveluhallinto-hankkeessa ja valtioneuvoston 21.6.2000 asettamassa keskushallinto-
19827: hankkeessa.
19828:
19829:
19830:
19831: 3. Uudistuksen tavoitteet
19832:
19833: Hallituksen esityksen mukaan Aluehallinto 2000-uudistuksen yleisenä tavoitteena oli
19834: luoda tehtävien edellyttämä, selväpiirteinen, alueiden omaleimaisuuden huomioon
19835: ottava aluehallinto. Valtion aluehallinnon uudistamisen tavoitteena oli, että
19836:
19837: • asiointi on asiakkaalle aikaisempaa helpompaa ja parempaa,
19838:
19839: • viranomaisten yhteistyö ja koordinaatio tehostuvat,
19840:
19841: • viranomaisten toiminta tehostuu ja tulee taloudellisemmaksi,
19842:
19843: • hallinnosta tulee selkeämpi ja tunnetumpi,
19844:
19845: • virastojen sisäiset järjestelyt tulevat aikaisempaa joustavammaksi,
19846:
19847: • julkisen hallinnon välittömät asiakaspalvelutehtävät siirretään lähelle asiakas-
19848: ta ja
19849:
19850: • kuntien itsehallintoa vahvistetaan.
19851: 3
19852:
19853: Lääninhallitusten toiminnan kehittämistavoitteena oli hallituksen esityksen mukaan
19854: vahvistaa lääninhallituksia valtion alueellisina yleis- ja erityishallintoviranomaisina.
19855: Niiden tuli erityisesti huolehtia aluetasolla yleisestä järjestyksestä ja turvallisuudesta,
19856: valvonnasta ja tarkastuksesta, välttämättömästä lupahallinnosta sekä alueellisesta
19857: seurannasta ja arvioinnista. Tavoitteena oli myös koota alueellisia hallinto-, tuki- ja
19858: turvallisuustehtäviä lääninhallituksiin sekä lisätä mahdollisuuksia siirtää tehtäviä ja
19859: toimivaltaa keskushallinnosta lääninhallituksiin. Toisaalta niiltä osin kuin tehtävien
19860: hoito edellyttää kansalaisten asiointia lääninhallituksessa, tarkoituksena oli siirtää
19861: näitä tehtäviä paikallistasolla hoidettaviksi.
19862:
19863: Esityksen tavoitteena oli myös tehostaa lääninhallitusten tehtävien hoitoa. Muodos-
19864: tamalla suurempia alueita arvioitiin voitavan varmistaa lakisääteisten tehtävien yh-
19865: denmukainen hoitaminen eri osissa maata sekä säilyttää henkilöstön ammattitaito
19866: suuremmissa yksiköissä. Tarkoituksena oli myös muuttaa lääninhallitusten henkilös-
19867: törakennetta asteittain keventäen johto-organisaatiota ja painottaen esittelijä- ja suo-
19868: rittavaa tasoa. Lääniuudistuksesta arvioitiin syntyvän vuositasolla 65 mmk:n säästö
19869: viiden vuoden siirtymäkauden jälkeen.
19870:
19871: Työvoima- ja elinkeinokeskusten perustamisen tavoitteena oli yritystoiminnan edis-
19872: täminen ja työllisyyden hoidon helpottaminen, kun aikaisemmin kolmella hallin-
19873: nonalalla tehtävät päätökset saadaan palvelemaan samoja päämääriä. Uudistuksella
19874: pyrittiin myös parantamaan valtionhallinnon kykyä aikaisempaa joustavampaan ja
19875: tehokkaampaan asiakaspalveluun. Keskukset tarjoaisivat aikaisempaa paremmin niin
19876: sanottua yhden luukun palvelua asiakkaille. Uudistuksella tavoiteltiin myös toimin-
19877: nan laadullista kehittämistä. Uudistuksella varmistettaisiin lisäksi samanlaisten ha-
19878: kemusten samanlainen viranomaiskäsittely ja parannettaisiin viranomaispäätösten
19879: seurantaa ja valvontaa. Tavoitteena oli edelleen tarjota aikaisempaa monipuolisempia
19880: palveluja myös maatalousyrittäjille.
19881:
19882: Työvoima- ja elinkeinokeskusuudistuksen tavoitteena oli myös lisätä ja vahvistaa
19883: aluetasolla eri hallinnonalojen osallistumista alueiden kehittämiseen. Alueellisella
19884: elinkeinohallinnolla tulee esityksen perustelujen mukaan olla toimialaansa liittyvää
19885: päätösvaltaa ja liikkumavaraa.
19886:
19887: Aikaisempien kuuden organisaation kokoaminen yhdeksi viranomaiseksi, työvoima-
19888: ja elinkeinokeskukseksi, antaisi esityksen perustelujen mukaan mahdollisuuden ke-
19889: hittää keskuksen koko toimialan käsittäviä täyden palvelun aluetoimistoja. Tämä pa-
19890: rantaisi palvelujen laatua ja antaisi mahdollisuuden kehittää yhteisiä palveluja, pois-
19891: taa päällekkäisiä tehtäviä ja saada aikaan hallinnollisia säästöjä tukipalveluissa. Kes-
19892: kusten perustamisen säästötavoite oli neljän vuoden siirtymäkaudelle yhteensä noin
19893: 10 prosenttia siihen koottavien yksiköiden silloisista, yhteenlasketuista toimintame-
19894: noista.
19895:
19896: Aluehallinto 2000-uudistuksen tavoitteena on komiteavalmistelussa ollut edellä mai-
19897: nittujen tavoitteiden lisäksi valtion aluehallintoon kohdistuvan ohjauksen joustavoit-
19898: taminen (komiteanmietintö 1996:7). Tästä on uudistusten toimeenpanossa johdettu
19899: tavoitteet, joiden mukaan työvoima- ja elinkeinokeskusten ohjauksen tulee olla sel-
19900: keää ja joustavaa sekä tukea yhtenäistä elinkeino- ja työvoimapolitiikkaa. Vastaavas-
19901: ti lääninhallitusten ohjauksen tulee olla selkeää ja joustavaa ja tukea lääninhallitusten
19902: toiminnallisia edellytyksiä.
19903: 4
19904:
19905: 4. Uudistuksen toimeenpano ja seuranta
19906:
19907: 4.1. Aluehallinto 2000-uudistuksen arviointitutkimus
19908:
19909: Sisäasiainministeriö tilasi 19.5.1998 Tampereen yliopiston hallintotieteen laitokselta
19910: tutkimuksen, jonka kohteena ovat olleet lääniuudistuksen, työvoima- ja elinkeino-
19911: keskusuudistuksen ja aluejakouudistuksen vaikutukset ja uudistukselle asetettujen ta-
19912: voitteiden saavuttaminen. Tutkimuksesta on valmistunut kaksi väliraporttia, ensim-
19913: mäinen maaliskuussa 1999 ja toinen marraskuussa 1999 (Aluehallinto 2000 sekä
19914: Työn ja työyhteisön kokeminen lääninhallituksissa ja TE-keskuksissa, Tampereen
19915: yliopiston hallintotieteen laitos, Tampere). Tutkimuksen loppuraportti julkaistiin
19916: 24.8.2000 (Aluehallinto 2000-uudistuksen arviointi, Tampereen yliopiston hallinto-
19917: tieteen laitos, Tampere).
19918:
19919: Arvioinnin kohteena olivat aluehallinto 2000-uudistuksen vaikutukset kansalaisten,
19920: yritysten ja muiden asiakkaiden näkökulmasta sekä poliittisen päätöksentekijän ja
19921: keskushallinnon tavoitteiden saavuttaminen. Arvioinnissa tuli kiinnittää erityistä
19922: huomiota eduskunnan uudistuksen hyväksyessään antamassaan lausumassa esittä-
19923: miin näkökohtiin. Tavoitteena oli, että tutkimuksen loppuraportti muodostaa pohjan
19924: sekä toiminnan jatkuvalle kehittämiselle että eduskunnalle annettavalle selonteolle.
19925:
19926: Tutkimuksen aineistona on kolme kyselyä. Nämä ovat avainryhmä-, henkilöstö- ja
19927: sidosryhmäkyselyt Avainryhmäkyselyyn vastasivat työvoima- ja elinkeinokeskusten
19928: ja lääninhallitusten johtoon kuuluvat henkilöt ja näitä virastoja ohjaavat ministeriöi-
19929: den virkamiehet. Sidosryhmäkysely kohdennettiin kunnille, maakuntien liitoille,
19930: elinkeinoelämän järjestöille ja eräille muille keskeisille sidosryhmille. Lisäksi tutki-
19931: mushankkeessa suoritettiin haastatteluja. Avainryhmäkyselyn vastausprosentti oli 61,
19932: henkilöstökyselyn vastausprosentti noin 50 ja sidosryhmäkyselyn runsaat 60 prosent-
19933: tia.
19934:
19935: Arviointitutkimus sekä työvoima- ja elinkeinokeskusuudistukseen ja lääniuudistuk-
19936: seen liittyvä toimeenpanoaineisto ovat olleet olennainen tietopohja tämän selonteon
19937: valmistelussa.
19938:
19939:
19940:
19941: 4.2. Työvoima- ja elinkeinokeskusuudistuksen toimeenpano
19942:
19943: TE-keskusuudistuksen pääpiirteet
19944:
19945: Työvoima- ja elinkeinokeskusten (TE-keskusten) toiminta käynnistyi 1.9.1997. TE-
19946: keskuksiin koottiin kolmen hallinnonalan aluetasolla toimivat elinkeino-
19947: organisaatiot. Käytännössä tämä merkitsi 77 erillisen yksikön kokoamista 15 TE-
19948: keskukseksi. Keskuksiin yhdistettiin kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalta
19949: ministeriön yrityspalvelun piiritoimistot, Teknologian kehittämiskeskuksen alueyksi-
19950: köt, Suomen ulkomaankauppaliiton alueyksiköt sekä valtiontakuukeskuksen alueyk-
19951: siköt Työministeriön hallinnonalalta keskuksiin liitettiin työvoimapiirit alaisine työ-
19952: voimatoimistoineen sekä maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalta maaseu-
19953: 5
19954:
19955: tuelinkeinopiirit. Myöhemmin yhdistettäessä Kera Oyj ja valtiontakuukeskus Finnve-
19956: ra Oyj:ksi siirrettiin TE-keskusten takuuyksiköt Finnvera Oyj:ön.
19957:
19958: TE-keskusten toiminnan suunnittelua varten toimi laaja valmistelujaostoverkosto.
19959: Valmistelujaostot muodostettiin tiedottamista, henkilöstö-, talous- ja tietohallintoa
19960: sekä alueellista yhteistyötä ja EU-asioiden hallinnoinuin suunnittelua varten. Valmis-
19961: televat toimenpiteet käsittivät näin ollen mm. ulkoisen ja sisäisen tiedottamisen
19962: suunnitteluaja toteutusta mukaan lukien graafiset ohjeet, tulosohjauksen kehittämis-
19963: tä, tietohallinnon kehittämistä sekä taloushallinnon organisointia.
19964:
19965: TE-keskusten muodostaminen jaettiin kolmeen vaiheeseen. Ensimmäisen vaiheen
19966: muodostivat ne toimenpiteet, jotka tarvittiin ennen TE-keskusten toiminnan käynnis-
19967: tymistä. Tämä vaihe käsitti mm. organisaatiokohtaisten yhdistämissuunnitelmien laa-
19968: timisen, TE-keskusten johtajien valinnan, mallityöjärjestysten laatimisen, tilivirasto-
19969: kohtaisten taloussääntöjen laatimisen, tulosohjausta käsittelevän viitekehyksen ra-
19970: kentamisen sekä ministeriöiden välisen sekä ministeriöiden ja TE-keskusten välisen
19971: yhteistyöorganisaation kehittämisen. Keväällä 1997 käynnistettiin myös TE-
19972: keskusten eri toimintoja koskevat kehittämistyöryhmät, jotka saivat työnsä valmiiksi
19973: vuoden lopussa.
19974:
19975: Toisen vaiheen muodosti TE-keskusten käynnistysvaihe, joka kesti syksyn 1997.
19976: Tällöin käynnistettiin ensimmäinen tulosohjausmenettely sekä laaja koko henkilöstön
19977: käsittävä koulutus, jonka puitteissa TE-keskuksille laadittiin keskuskohtaiset visiot,
19978: strategiat, toiminta-ajatukset sekä arvot.
19979:
19980: Esimerkkinä voidaan mainita Pirkanmaan TE-keskus, joka on määritellyt toiminta-
19981: ajatuksensa seuraavasti:
19982:
19983: "TE-keskuksen tehtävänä on edistää pirkanmaalaista elinkeinoelämää, yrittä-
19984: jyyttä, työllisyyttä ja maakunnan myönteistä kehitystä yhteistyössä asiakkai-
19985: den ja sidosryhmien kanssa"
19986:
19987: Toiminta-ajatus tähtää visioon, joka kuuluu seuraavasti:
19988:
19989: "Pirkanmaan TE-keskus on muihin julkisiin yrityspalveluorganisaatioihin
19990: verrattuna maan paras ja monipuolisin ja ammattitaitoinen alueellisia yritys-
19991: neuvonta-, rahoitus-, kehittämis- ja koulutuspalveluja tuottava elinkeino-,
19992: työllisyys- ja maaseutuasioiden asiantuntija- ja palveluorganisaatio".
19993:
19994: TE-keskuksen arvot ovat asiakaslähtöisyys, vaikuttavuus ja keskinäinen ar-
19995: vostus ja yhteistyö.
19996:
19997: Käynnistysvaiheen aikana määriteltiin myös ne keskeiset kehittämishankkeet, jotka
19998: nähtiin tarpeelliseksi toteuttaa TE-keskusten toimivuuden sekä ohjauksen parantami-
19999: sen näkökulmasta. Varsinaisesti uudistukseen liittyvien käytäntöjen eteenpäinvienti
20000: tapahtui TE-keskuksissa. Työtä vaativat niin yhteistoiminnan järjestäminen kuin si-
20001: dosryhmätyö. Muutto yhteisiin tiloihin, joka on toteutunut jo neljässätoista TE-
20002: keskuksessa, on parantanut osaltaan myös yhteistyötä palveluiden tuottamisessa.
20003: 6
20004:
20005: Vuoden 1998 alusta lukien siirryttiin TE-keskusten kehittämisessä kolmanteen eli
20006: kehittämisvaiheeseen. Samalla muutettiin TE-keskusten ja ministeriöiden välistä yh-
20007: teistyöorganisaatiota siten, ettäjatkuvan toiminnan turvaamiseksi muodostettiin
20008: funktiokohtaisia yhteistyöryhmiä ja kutakin kehittämishanketta varten oma projekti-
20009: organisaationsa. Ns. kansliapäällikkötyöryhmässä on seurattu TE-keskusten kehitty-
20010: mistä sekä sovitettu yhteen kehittämiseen ja toiminnan ohjaukseen liittyviä näkökoh-
20011: tia. Edellä todetun lisäksi ovat tarvittaessa kokoontuneet myös TE-keskustoiminnasta
20012: vastuussa olevien ministeriöiden ministerit.
20013:
20014: Tampereen yliopiston arviointitutkimuksen mukaan TE-keskusuudistuksen toteutuk-
20015: sessa on kaivattu selkeitä viestejä siitä, tuleeko TE-keskuksia kehittää kokonaisuute-
20016: na vai toimialoja yhdistävänä katto-organisaationa. Keskushallinnon jämäkkyys ja
20017: yhdenmukaisuus näyttävät suuressa määrin vaikuttavan siihen, minkälainen suunta
20018: uudistuksella on ollut.
20019:
20020: Tutkimuksen mukaan lähtökohtatilanteen huomioon ottaen TE-keskusuudistuksen
20021: toteuttaminen on edennyt kohtuullisesti. Yleinen arvio on myös se, että uudistus on
20022: edennyt parempaan suuntaan. Tähän on vaikuttanut uudistuksen painopisteen muut-
20023: tuminen perustaruistoiminnasta kehittämiseen.
20024:
20025: Yhteistyö
20026:
20027: TE-keskusten toiminnan yleishallinnollinen vastuu on kauppa- ja teollisuusministeri-
20028: öllä. Yleishallintoon kuuluvien tehtävien hoitaminen edellyttää erityisesti tiettyjen
20029: tehtävien osalta tiivistä yhteistyötä työministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön
20030: kanssa.
20031:
20032: TE-keskusten kehittämisen seurantaa, eri toimenpiteiden yhteensovittamista ja toi-
20033: minnan kehittämistä varten on perustettu mukana olevien ministeriöiden kansliapääl-
20034: liköistä ja heidän nimeämistään virkamiehistä (yksi kustakin ministeriöstä) sekä TE-
20035: keskuksen johtajien ja henkilöstöjärjestöjen edustajasta muodostuva yhteistyöryhmä
20036: (ns. kansliapäällikkötyöryhmä).
20037:
20038: Lisäksi ovat toimineet seuraavat työryhmät: tulosohjaus, toiminta- ja taloussuunnitte-
20039: lu, tietotekniikka, viestintä ja henkilöstökoulutus. Osa erityisesti ministeriöiden väli-
20040: seen yhteistyöhön liittyvistä tehtävistä ei edellytä erillisten työryhmien asettamista,
20041: vaan ne hoidetaan vastuuhenkilöverkoston avulla.
20042:
20043: Keskeiset kehittämishankkeet
20044:
20045: Keskeisiä tähän mennessä toteutettuja kehittämistoimenpiteitä ovat olleet muun mu-
20046: assa toimintamenojen yhdistäminen yhdelle momentille, kunkinTE-keskuksen muo-
20047: dostaminen itsenäiseksi tilivirastoksi ja tämän edellyttämien organisaatioratkaisujen
20048: tekeminen, tietohallinnon yhtenäistäminen, tulosohjauksen kehittäminen, johtamis-
20049: järjestelmien kehittäminen, uutta rakennerahastokautta koskevan hallinnointimallin
20050: kehittäminen, yrityspalvelupisteiden muodostaminen sekä kansainvälistymispalvelu-
20051: jen kehittäminen.
20052:
20053: TE-keskusten toiminnan käynnistyessä vuonna 1997 keskuksille myönnettiin toimin-
20054: tamenoihin määrärahoja kauppa- ja teollisuusministeriön, työministeriön sekä maa-
20055: 7
20056:
20057: ja metsätalousministeriön pääluokkiin kuuluvilta momenteilta siten, että kukin minis-
20058: teriö vastasi pääasiassa omien osastojensa toimintamenoista, minkä lisäksi kauppa- ja
20059: teollisuusministeriö osoitti varat johdon toimintamenoihin.
20060:
20061: Edellä mainitusta menettelystä aiheutui ongelmia toiminnan kehittämiselle. Menette-
20062: ly vaikeutti yhteistoimintaa, yhteisten toimintojen kokoamista sekä näistä aiheutuvi-
20063: en menojen maksamista sekä resurssien joustavaa käyttöä. Menettely merkitsi myös
20064: sitä, että johtajalla ei ollut mahdollisuuksia resurssijohtamiseen. Ongelmien vähen-
20065: tämiseksi hallitus päätti keväällä 1998, että vuoden 1999 talousarvioon toimintame-
20066: not kootaan yhteen palkkausmenoja lukuun ottamatta. Samalla päätettiin, että TE-
20067: keskuksista muodostetaan itsenäiset tilivirastot vuoden 1999 aikana.
20068:
20069: Vuonna 1999 keskityttiin asiakaspalvelun kehittämiseen, eri osastojen toimenpitei-
20070: den yhteensovittamiseen, organisaatiorakenteen kehittämiseen sekä sisäisen toimi-
20071: vuuden kuten johtamisjärjestelmien sekä talous-, henkilöstö- ja tietohallinnon paran-
20072: tamiseen. Lisäksi kaikkien TE-keskusten palveluvalikoimaa laajennettiin koskemaan
20073: patentti- ja rekisterihallituksen eräitä palveluja sekä aloittavien yritysten ja pienyri-
20074: tysten informointia työnantajavelvoitteista.
20075:
20076: Vuoden 2000 alusta TE-keskusten taloushallinto uudistui siten, että jokainen TE-
20077: keskus aloitti toimintansa itsenäisenä tilivirastona. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaisel-
20078: la TE-keskuksella on oma taloussääntö sekä kirjanpito ja maksuliike. Vuoden 2000
20079: alusta niin ikään kaikki TE-keskusten toimintamenot mukaan lukien palkkaukset on
20080: budjetoitu kauppa- ja teollisuusministeriön pääluokkaan ja ne osoitetaan TE-
20081: keskuksille kokonaisuutena.
20082:
20083: Taloushallinnon uudistuksen tavoitteena oli tukea TE-keskusten itsenäisyyttä alueel-
20084: lisina palveluorganisaatioina ja korostaa niiden vastuuta asetettujen tulostavoitteiden
20085: saavuttamisessa. Uudistus on merkinnyt TE-keskusten muidenkin hallinnollisten
20086: toimintojen yhteen kokoamista ja siten yhtenäistänyt keskusten sisäistä hallintoa sekä
20087: luonut edellytyksiä palveluiden parantamiselle ja yhtenäistämiselle.
20088:
20089: TE-keskusten kehittämisen keskeisenä tavoitteena on ollut eri osastojen toimenpiteitä
20090: yhteen sovittamalla ja osastojen monipuolista osaamista hyödyntämällä tuottaa ai-
20091: empaa parempia ja vaikuttavampia palveluja sekä yksittäisten asiakkaiden toiminnan
20092: että koko toimialueen kehittämiseksi. Tässä mielessä TE-keskusten toiminta on ke-
20093: hittymässä kohti yhtenäistä toimintakulttuuria. Myös hallintoa kehitetään edelleen
20094: vastaamaan toiminnan tarpeita.
20095:
20096: Myös tulosohjausprosessia, joka on operatiivisen toiminnan tärkein ohjausväline, on
20097: kehitetty kauppa- ja teollisuusministeriön, työministeriön ja maa- ja metsätalousmi-
20098: nisteriön välisenä yhteistyönä yhdessä TE-keskusten kanssa. Ohjaavien ministeriöi-
20099: den yhteistä strategiaa on syvennetty ja tulosohjaukseen on kytketty toimintaa ohjaa-
20100: via yhteisiä vaikuttavuutta, laatua, taloudellisuutta sekä tehokkuutta kuvaavia mitta-
20101: reita.
20102:
20103: TE-keskuksia koskevan asetuksen muutokset
20104:
20105: TE-keskuksista annettuun asetukseen (93/1997) on tehty muutoksia kolmeen ottee-
20106: seen.
20107: 8
20108:
20109: Vuonna 1998 (907/1998) asetukseen lisättiin 15 a §,jossa määritellään keskuksiin
20110: perustettavat työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen sekä aikuisten ammatillisen lisä-
20111: koulutuksen ennakointi- ja hankintatoimikunnat Tavoitteena oli parantaa ammatilli-
20112: sen koulutuksen osuvuutta työelämän tarpeisiin osaavan työvoiman saannin turvaa-
20113: miseksi. Seuraava muutos ( 1310/1999) koski keskuksen johtoryhmän kokoonpanoa,
20114: johon lisättiin keskuksen yhteisistä hallinto- ja talousasioista vastaava virkamies (hal-
20115: lintopäällikkö). Syyskuun 1 päivänä 2000 voimaan tulleessa asetusmuutoksessa
20116: (594/2000) vahvistettiin TE-keskusten johtamisedellytyksiä parantamalla johtajan
20117: asemaa ja toimi valtaa. Ratkaisu- ja nimitysvalta on asetuksen mukaan pääsääntöisesti
20118: johtajalla. Päätösvalta delegoidaan työjärjestyksillä edelleen asianomaisille osastoille
20119: tai yksiköille.
20120:
20121:
20122:
20123: 4.3. Lääniuudistuksen toimeenpano
20124:
20125: Lääniuudistuksen pääpiirteet
20126:
20127: Lääniuudistus merkitsi lääninhallitusten määrän supistumista kahdestatoista kuuteen.
20128: Tämä oli mahdollista, kun käsiteltävien asioiden määrä sekä asiakaspalvelutehtävät
20129: olivat lääninhallituksissa vähentyneet uudistusta edeltäneiden tehtäväsiirtojen takia.
20130: Uudistuksen jälkeen läänit ovat Etelä-Suomen, Länsi-Suomen, Itä-Suomen, Oulun,
20131: Lapin ja Ahvenanmaan läänit.
20132:
20133: Lääninhallitusten päätoimipaikat sijaitsevat Hämeenlinnassa, Turussa, Mikkelissä,
20134: Oulussa, Rovaniemellä ja Maarianhaminassa. Etelä-, Länsi- ja Itä-Suomen lääninhal-
20135: lituksilla on lisäksi alueelliset palveluyksiköt lakkaotettujen lääninhallitusten sijainti-
20136: kaupungeissa ja Länsi-Suomen lääninhallituksella Tampereella uusi alueellinen pal-
20137: veluyksikkö. Hallituksen esityksen perustelujen mukaan palveluyksiköt hoitaisivat
20138: edelleen muun muassa hakemusten ja elinkeinoilmoitusten vastaanottoa, eräitä alko-
20139: holitarkastus ja -lupatehtäviä, ruotsinkielisiä alueellisia palveluita sekä sosiaali- ja
20140: terveystoimen rakentamisen ja koulurakentamisen operatiivisia tehtäviä.
20141:
20142: Lääniuudistuksen tullessa voimaan silloisten lääninhallitusten henkilöstö maaherraa
20143: lukuun ottamatta siirtyi uusien lääninhallitusten palvelukseen. Hallituksen esityksen
20144: perustelujen mukaan uudistuksesta johtuva henkilöstön supistaminen ajoittuisi vuo-
20145: teen 2001 ulottuvalle siirtymäajalle, jonka aikana lääninhallituksissa voi olla pääl-
20146: lekkäistä henkilöstöä. Myös palveluyksiköiden henkilöstömäärä pyritään perustelu-
20147: jen mukaan sopeuttamaan tehtäviä vastaavaksi vuoteen 2001 mennessä.
20148:
20149: Sisäasiainministeriö lähetti lääninhallituksille 6.4.1998 kirjeen, jossa täsmennetään
20150: lääninhallitusten henkilöstön paikkakunnalta toiselle siirtymiseen liittyviä säännöksiä
20151: ja periaatteita. Kirjeessä todetaan lähtökohtana uudistuksen toimeenpanossa olevan
20152: se, että henkilöstön palvelussuhde turvataan uudistuksen vuoteen 2001 kestävän siir-
20153: tymäajan päättymiseen saakka. Kirjeen mukaan myös virkojen sijoittamiset paikka-
20154: kunnalta toiselle pyritään mainittuna ajanjaksona toteuttamaan vapaaehtoisuuteen pe-
20155: rustuen. Lisäksi kirjeessä velvoitettiin lääninhallitukset mahdollisimman pian määrit-
20156: telemään ne tehtävät, joihin tarvittavan henkilöstön määrä tulee supistumaan tai jois-
20157: sa uudelleen kohdentaminen paikkakunnalta toiselle on toiminnallisista syistä perus-
20158: teltua.
20159: 9
20160:
20161: Lääniuudistuksen toimeenpano ja läänikohtainen valmistelu
20162:
20163: Sisäasiainministeriö asetti lääniuudistuksen toimeenpanoa varten johtoryhmän
20164: 14.10.1996. Johtoryhmän tuli edistää ja yhteensovittaa Manner-Suomen lääninhalli-
20165: tusten toiminnallista yhdistämistä viideksi lääniksi. Johtoryhmän alaisuuteen asetet-
20166: tiin kahdeksan alajaostoa, jotka loivat pohjan lääninhallitusten toiminnalliseksi yh-
20167: denmukaistamiseksi.
20168:
20169: Lääniuudistuksen läänikohtainen toimeenpanon valmistelu käynnistyi jaostojen väli-
20170: raportteja hyväksi käyttäen. Hankkeen loppuraportit valmistuivat 28.1.1998. Jaosto-
20171: jen väliraportit johtoryhmän kannanotoilla varustettuina olivat kuitenkin hyvissä
20172: ajoin keväällä 1997 käytettävissä. Jaostojen työllä pyrittiin saamaan yhdenmukai-
20173: suutta läänien, erityisesti uusien läänien, toiminnalliseen valmisteluun. Lääninhalli-
20174: tukset noudattivatkin ehdotuksia varsin hyvin.
20175:
20176: Ohjaus- ja johtamisjärjestelmäjaosto tarkasteli lääninhallituksen organisaation muo-
20177: toa, hajautettua verkosto-organisaatiota, organisaation ominaisuuksia, johtamisen ke-
20178: hittämistä, toimintojen hajauttamista ja keskittämistä, verkottumista sekä hallin-
20179: nonalakohtaista toimintojen organisoimista. Jaosto esitti lääninhallitusten organisaa-
20180: tiomalliksi hajautettua verkosto-organisaatiota, jossa hajautetaan henkilöstöä, toimi-
20181: valtaa, tehtäviä ja poikkeustapauksissa johtamista. Perusteluna oli erityisesti tavoite
20182: säilyttää ja vahvistaa hallintopalvelujen alueellinen kattavuus sekä vähentää päällek-
20183: käisyyttä ja aktivoida uusiin yhteistyömuotoihin. Kolmessa uudessa läänissä malli
20184: otettiinkin käyttöön.
20185:
20186: Ohjaus- ja johtamisjärjestelmäjaoston ehdotuksen ja suunnitelmamallin pohjalta lää-
20187: ninhallitukset laativat perustamissuunnitelman. Läänikohtainen valmistelu eteni aika-
20188: taulussa siten, että 1.9.1997 uudet organisaatiot olivat toimintakunnossa ja siirtymi-
20189: nen uuteen lääninhallintoon sujui kitkatta ja ilman palvelujen heikentymistä.
20190:
20191: Tampereen yliopiston laatiman arviointitutkimuksen mukaan uudistuksen valmiste-
20192: luprosessi onnistui varsin hyvin. Valmistelutyön tuloksena syntyneet toimeenpano-
20193: suunnitelmat arvioidaan kattaviksi, perusteellisiksi ja innovatiivisiksi. Tutkimuksen
20194: mukaan kaksi kolmasosaa henkilöstöstä suhtautui alun alkaen lääniuudistukseen
20195: kriittisesti. Sidosryhmissäkin kriittisesti suhtautuvia oli noin 40 %. Muutosvastarin-
20196: nan voittaminen ja tilanteen vakauttaminen ovatkin asettaneet uudistuksen toimeen-
20197: panolle omat vaatimuksensa, mikä on tutkimuksen mukaan vaikuttanut mahdolli-
20198: suuksiin keskittyä uudistuksen varsinaisiin tavoitteisiin, hallinnon ja toiminnan kehit-
20199: tämiseen.
20200:
20201: Lääniuudistukseen liitetyn siirtymäkauden on uudistuksen toimeenpanossa katsottu
20202: jatkuvan vuoden 2001loppuun saakka. Tätä pitkää siirtymäkautta voidaan Tampe-
20203: reen yliopiston tutkimuksen mukaan pitää yhtenä uudistuksen virheenä. Siirtymä-
20204: kauden arvioidaan heikentäneen lääninhallitusten mahdollisuuksia toteuttaa lääniuu-
20205: distusta ja keskittyä toirnintalähtöiseen organisaation kehittämiseen. Siirtymäkausi
20206: on myös pitänyt yllä henkilöstön epävarmuutta tulevaisuudestaan. Henkilöstön epä-
20207: varmuuden tunteet voivat siirtymäkauden pituuden lisäksi johtua säästötoimista ja
20208: lääninhallinnon tulevaisuutta koskevan julkisen keskustelun jatkumisesta. Siirtymä-
20209: kausi tarjosi toisaalta myös mahdollisuuden henkilöstön hallittuun supistamiseen teh-
20210: täviä vastaavaksi. Rajoitetut toimintavapaudet uudistuksenjohtamisessa ovat tutki-
20211: 10
20212:
20213: muksen mukaan kuitenkin aiheuttaneet sen, että uudistuksen yhteydessä on jossain
20214: määrin tehty ratkaisuja ajelehtien eli päätöksiä on tehty niissä asioissa, joissa se on
20215: ollut mahdollista. Edellä mainitussa sisäasiainministeriön kirjeessä edellytetty selvi-
20216: tystyö supistuvien tehtävien ja toiminnallisista syistä johtuvan paikkakunnalta toisel-
20217: le siirtymistarpeen kartoittamiseksi on lääninhallituksissa vielä kesken. Myöskään
20218: riittäviä resursseja tarvittavien muutosprosessien läpiviennille ei ole taloudellisista
20219: syistä ollut.
20220:
20221:
20222:
20223: Lääninhallitusten yhteistyöryhmä ja muu yhteistyö
20224:
20225: Lääninhallitusasetuksessa (120/1997) säädetään lääninhallitusten yhteistyöryhmästä.
20226: Yhteistyöryhmän tehtävänä on lääninhallitusten tulosohjauksen yhteensovittaminen
20227: ja lääninhallitusten kehittämistä yleisesti koskevien asioiden käsittely. Yhteistyö-
20228: ryhmässä ovat edustettuina lääninhallituksia ohjaavat ministeriöt. Siihen kuuluvat
20229: myös kaikki maaherrat ja lääninhallitusten henkilöstön edustaja.
20230:
20231: Tulosohjausta koskevat asiat ovat yhteistyöryhmän työssä keskeisiä, koska tulosoh-
20232: jausjätjestelmäja kehysbudjetointi aiheuttavat monialaisessa virastossa paljon yhteis-
20233: työn tarvetta lääninhallitusten ja ohjaavien viranomaisten sekä eri toimialojen välillä.
20234:
20235: Yhteistyöryhmä kokoontuu noin kahdeksan kertaa vuodessa. Sen tärkeimpiä viime-
20236: aikaisia tehtäviä on ollut lääninhallitusten voimavarasuunnitelman laatiminen. Yh-
20237: teistyöryhmän työskentely on osoittautunut hedelmälliseksi. Yhteistyöryhmää onkin
20238: täydennetty siten, että se edustaa yhä laajempaa asiantuntemusta. Yhteistyöryhmän
20239: käsittelemät asiat on myös koettu sekä lääninhallituksissa että ohjaavissa viranomai-
20240: sissa hyvin merkitykselliseksi.
20241:
20242: Lääninhallitusten ja sisäasiainministeriön välinen perinteinen yhteistyömuoto on
20243: maaherrakokous. Lääniuudistuksen jälkeen tämän yhteisellä päätöksellä kootun yh-
20244: teistyöfoorumin toiminta on otettu entistä selkeämmin sisäasiainministeriön veto vas-
20245: tuulle. Maaherrakokouksen puheenjohtajana toimii sisäasiainministeriön kansliapääl-
20246: likkö. Maaherrakokouksen tarkoituksena on erityisesti yhteisen näkemyksen muo-
20247: dostaminen ajankohtaisista kysymyksistä.
20248:
20249: Myös eri ohjaavat viranomaiset ovat toimialallaan lisänneet erilaisia yhteisiä neuvot-
20250: telupäiviä ja yhteistyö on tiivistynyt.
20251:
20252: Lääninhallitukset ovat säilyttäneet perinteiset ulkoiset yhteytensä ja pyrkineet sen li-
20253: säksi edistämään maakunnallista ja yli maakuntarajojen tapahtuvaa alueellista yhteis-
20254: työtä monin eri muodoin. Tutkimusten mukaan kunnissa koetaan lääninhallituksen
20255: osallistuminen paikallisiin ja seudun hankkeisiin myönteisenä. Lääninhallitukset ovat
20256: toiminnassaan jatkuvassa yhteydessä mm. ympäristökeskuksiin, työsuojelupiireihin,
20257: tiepiireihin, TE-keskuksiin ja maakuntien liittoihin. Lääninhallitusten sisällä koetaan
20258: tutkimusten mukaan jonkin verran, että yhteydet alueisiin ovat lääniuudistuksen seu-
20259: rauksena heikentyneet. Sidosryhmätutkimukset eivät tätäjohtopäätöstä kuitenkaan
20260: suoranaisesti tue, vaan valtionhallinnon ja kunnallisen itsehallinnon roolijako näh-
20261: dään entistä selkeämpänä ja siihen puolestaan kuuluu tietty lääninhallituksen vaiku-
20262: tusvallan väheneminen. Lääninhallituksilla nähdään toisaalta olevan mahdollisuuksia
20263: 11
20264:
20265: alueellisen painoarvon lisäämiseen puolueettomina asiantuntijavirastoina. Tämä liit-
20266: tyy verkostomaisen yhteistyön tehostumiseen, mikä vie oman aikansa, koska kysy-
20267: mys on myös henkilösuhteiden rakentumisesta ja lujittumisesta.
20268:
20269: Voimavarasuunnitelma
20270:
20271: Lääniuudistuksen toteutuksen yksi tärkeimmistä toimintatapaa koskevista tavoitteista
20272: on ollut lääninhallitusten toiminnan vakiinnuttaminen ja muutoksen hallinta. Valtion
20273: talousarvioesityksessä 1999 asetettiin lääninhallituksille yhteinen tavoite, jonka mu-
20274: kaan ohjaavien viranomaisten ja lääninhallitusten yhteistyönä laaditaan pitkäjänteiset
20275: voimavarasuunnitelmat, jotka turvaavat lääniuudistuksen hallitun läpiviennin ja
20276: mahdollistavat tehtäväsiirrot keskushallinnosta. Lisäksi tavoitteessa edellytetään, että
20277: suunnitelmien edellyttämät toimenpiteet aloitetaan vuonna 1999.
20278:
20279: Tavoitteen toteuttamiseksi on laadittu "Lääninhallitusten voimavarasuunnitelma" -
20280: niminen asiakirja. Se on lääninhallitusten yhteistyöryhmän ohjauksessa laadittu ja
20281: yhteistyöryhmän hyväksymä suunnitelma, jossa esitetään yleiset puitteet voimavaro-
20282: jen jakautumiselle ja tarvittaville toimenpiteille. Sitä täydentämään tehdään erilaisia
20283: yksityiskohtaisempia suunnitelmia eri toimialoilla.
20284:
20285: Eräs voimavarasuunnitelman laatimisen yhteydessä syntyneitä tärkeimpiä havaintoja
20286: on se, että lääninhallitusten tehtävät ovat muuttuneet muutamassa vuodessa Aluehal-
20287: linto 2000-uudistuksen lähtökohdista varsin paljon. Samoin se toimintaympäristö,
20288: jossa aluehallintoviranomaiset toimivat on muuttunut ja saanut uutta merkitystä. Täl-
20289: lä hetkellä näyttääkin välttämättömältä turvata lääninhallitusten toimintakyky ei vain
20290: nykyisistä tehtävistä selviytymiseen vaan valmiuteen vastaanottaa uusia lisääntyviä
20291: haasteita.
20292:
20293: Lääninhallitusten tehtävissä on tapahtunut lisääntymistä. Suurin yksittäinen tehtävä-
20294: siirto on rakennerahastotehtävien siirto opetusministeriöltä lääninhallituksille vuoden
20295: 2000 alusta. Opetusministeriön ja lääninhallitusten arvion mukaan tehtävä vaatii yh-
20296: teensä runsaan 30 henkilötyövuoden lisäyksen. Tästä lisätarpeesta kuitenkin voidaan
20297: opetusministeriön arvion mukaan hoitaa yli puolet siirtämällä työpanosta muista teh-
20298: tävistä, erityisesti ammatillisen lisäkoulutuksen hallinnointitehtävistä. Lääninhalli-
20299: tuksilta poistuvat koulutuksen hankintasopimusten laadintaan sekä sopimusten mu-
20300: kaisen valtionrahoituksen maksamiseen liittyvät tehtävät. Siirtymäkauden järjestelyi-
20301: den vuoksi lisäkoulutuksen rahoituksesta aiheutuva työmäärä ei kuitenkaan vähene
20302: merkittävästi vielä vuonna 2001. Uudessakin järjestelmässä lääninhallituksilla on
20303: edelleenkin lisäkoulutuksen tarpeen ennakointiin sekä koulutuksen seurantaan ja ar-
20304: viointiin liittyviä aluetason asiantuntijatehtäviä.
20305:
20306: Yleisesti ottaen lääninhallitusten tehtävälisäykset ovat luonteeltaan hallinnon paino-
20307: pisteen siirtymisiä, eivät yksittäisiä tehtävien delegointeja. Korostetusti tämä ilmenee
20308: sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla, jossa muun muassa perusoikeusuudis-
20309: tus on aiheuttanut alueellisen viranomaisen arviointi- ja ohjaustehtävän selvää lisäys-
20310: tä. Kaikilla lääninhallituksen toimialoilla peruspalvelujen arviointitehtävä on saanut
20311: lisää painoa ja sen merkitys on kasvava. Tehtävä on vaativa ja lääninhallitukset pa-
20312: nostavat arvioinnin kehittämiseen edelleen.
20313: 12
20314:
20315: Muita yksittäisiä tehtäväsiirtoja tai -lisäyksiä ovat liikenneministeriön toimialalla
20316: eräät kansainväliseen liikenteeseen liittyvät tehtävät, kauppa- ja teollisuusministeriön
20317: toimialalla perintätoiminnan luvanvaraisuus ja velkaneuvonnan organisointi sekä
20318: opetusministeriön toimialalla liikuntapaikkarakentamiseen ja koululaisten iltapäivä-
20319: toimintaan liittyvät tehtävät. Euroopan Yhteisön vaatimukset heijastuvat myös elin-
20320: tarvikevalvontaan. Lääninhallitusten eläinlääkintätoimeen on voitu osoittaa noin nel-
20321: jän henkilötyövuoden lisäpanostus.
20322:
20323: Osa tehtäväkehityksestä on tehtävien vähenemistä, kun tehtäviä on delegoitu läänin-
20324: hallituksista kihlakunnanvirastoille. Henkilöstövaikutukseltaan nämä tehtäväsiirrot
20325: eivät ole kovin suuria.
20326:
20327: Lääninhallitusten strategiatyö
20328:
20329: Lääninhallitukset ovat lääniuudistuksen jälkeen käynnistäneet strategiatyön, jonka
20330: tuloksena kaikki manner-Suomen lääninhallitukset ovat määritelleet visionsa, toimin-
20331: ta-ajatuksensa ja keskeiset toiminnassa noudatettavat arvot.
20332:
20333: Esimerkiksi Länsi-Suomen lääninhallitus on määritellyt toiminta-ajatuksensa seuraa-
20334: valla, lääninhallitusten roolia hyvin kuvaavana tavalla
20335:
20336: "Länsi-Suomen lääninhallitus on valtion aluehallinnon monialainen asiantun-
20337: tijavirasto, jonka toiminta perustuu asiakkaiden tarpeista lähtevään palvelupe-
20338: riaatteeseen. Se tuo alueelliseen toimintaan vakautta ja turvallisuutta sekä
20339: edistää, alueellista yhteistyötä kehittäen, hyvinvointia, oikeusturvaaja oikeu-
20340: denmukaisuutta, tasa-arvoa sekä kansalaisten perusoikeuksien toteutumista."
20341:
20342: Oulun lääninhallituksen visioon on tiivistetty lääninhallituksen tavoitetila vuodelle
20343: 2005 seuraavasti
20344:
20345: "Olemme asiakkaiden arvostama valtion monialainen verkostoitunut asian-
20346: tuntijavirasto Oulun läänissä."
20347:
20348: Lääninhallitusten visioissa korostuvat merkitys alueellisina organisaatioina, monia-
20349: laisuus, asiantuntijuus sekä yhteiskunnallinen ja valtiollinen tehtävä oikeudenmukai-
20350: suuden, hyvinvoinnin ja perusoikeuksien edistäjänä ja arvioijana.
20351:
20352: Tampereen yliopiston tutkimuksen mukaan lääninhallitusten henkilöstö arvioi myön-
20353: teisesti lääninhallitusten visioita. Visioiden läpivienti organisaatioon ei ole kuiten-
20354: kaan vielä täysin toteutunut. Lääninhallitusten tulevana haasteena onkin saada henki-
20355: löstö toteuttamaan ja määrittämään vision sisältöä.
20356:
20357: Keskeiset kehittämishankkeet
20358:
20359: Kansalaisten peruspalvelujen saatavuuden ja tason alueellinen arviointi lääninhalli-
20360: tuksen toimialalla kuuluu lääninhallituksen keskeisiin tehtäviin. Lääninhallitukset
20361: ovat arvioineet toimialansa peruspalveluja vuodesta 1996 alkaen. Arviointi on perus-
20362: tunut osittain erityislainsäädäntöön ja osittain lääninhallitusten ja ministeriöiden väli-
20363: siin tulossopimuksiin. Lääninhallituslain 15.4.2000 voimaan tulleella muutoksella
20364: (348/2000) arviointi säädettiin kaikilta osin säädöspohjaiseksi.
20365: 13
20366:
20367: Lääninhallitusten suorittamaa arviointia on lääniuudistuksen jälkeen kehitetty eri ta-
20368: voin muun muassa asiaa selvittäneen työryhmän ehdotusten ja professori Pertti Aho-
20369: sen suorittaman arvioinnin perusteella. Kehittämistyön tuloksena arviointi tuottaa en-
20370: tistä paremmin alueellista tietoa peruspalveluista säädösvalmistelua, taloussuunnitte-
20371: lua ja valtakunnallisten suunnitelmien laatimista varten. Arvioinnilla tuotettu tieto
20372: voi palvella entistä paremmin myös kuntia peruspalvelujen kehittämistyössä. Arvi-
20373: ointi on myös edistänyt hallinnonalojen välistä yhteistyötä sekä lääninhallituksissa
20374: että lääninhallituksia ohjaavien viranomaisten kesken. Poikkihallinnollisen arvioin-
20375: nin osuus koko arviointitehtävästä onkin yhä merkittävämpi.
20376:
20377: Lääninhallitukset kehittävät edelleen toimintaansa erityisesti monialaisena asiantunti-
20378: janaja paikallisten palvelujen toteuttamisen edistäjinä. Myös lääninhallitusten säh-
20379: köisiä palveluja ja sähköistä asiointia kehitetään ja palvelusitoumusten käyttöön ottoa
20380: on kokeiltu. Lisäksi lääninhallitusten sisäisiä toimintatapoja on uudistettu. Lääninhal-
20381: litukset ovat muun muassa ottamassa käyttöön henkilöstötilinpäätöksen ja ovat uu-
20382: distaneet virkojen nimiä siten, että ne kuvaavat lääninhallitusten uudistunutta tehtä-
20383: väkenttää ja toimintatapaa sekä edistävät lääninhallitusten sisäistä yhteistyötä. Myös
20384: lääninhallitusten palkkausjärjestelmää uudistetaan parhaillaan tavoitteena ottaa uusi
20385: järjestelmä käyttöön vuoden 2001 aikana. Järjestelmän uudistamisen lähtökohtana on
20386: oikeudenmukaisen ja kannustavan palkkauksen periaate. Uudessa jäijestelmässä
20387: palkkauksen perusteina ovat tehtävän vaativuus sekä henkilökohtainen suoritustaso.
20388:
20389:
20390:
20391: 5. TE-keskusuudistuksen toteutuminen
20392:
20393: 5.1. TE-keskusten toiminta-ajatus ja tehtävät
20394:
20395: Työvoima- ja elinkeinokeskusten toiminta-ajatuksena on vastata omalla toimialueel-
20396: laan valtion harjoittamasta elinkeino-, työvoima-, ja maaseutupolitiikasta. Tätä toi-
20397: minta-ajatusta keskukset toteuttavat tukemalla ja neuvomaila etenkin pk-yrityksiä,
20398: edistämällä yritysten teknologista kehitystä, vientiä ja kansainvälistymistä, edistä-
20399: mällä maatilataloutta, maaseutuelinkeinoja sekä kalataloutta, edistämällä alueellista
20400: työvoimapolitiikkaa ja työvoimapoliittista aikuiskoulutusta sekä ohjaamalla ja val-
20401: vomalla työvoimaosaston alaisia työvoimatoimistoja.
20402:
20403: TE-keskusten tehtävänä on vahvistaa elinkeinopolitiikan tuloksellisuutta aluetasolla
20404: yhdensuuntaistamaila eri hallinnonalojen toimintaa. Tämä tapahtuu toteuttamalla hal-
20405: litusohjelman ja sen hankesalkun, Suomen työllisyyspolitiikan ja ohjaavien ministe-
20406: riöiden tavoitteiden mukaisia toimenpiteitä.
20407:
20408: TE-keskusten tavoitteet ja toimenpiteet on ryhmitelty seuraaville tulosalueille:
20409:
20410: 1. Kilpailukykyisen toimintaympäristön kehittäminen
20411:
20412: 2. Työpaikkoja yrittäjyydellä ja yritysten kehittämisellä
20413:
20414: 3. Työmarkkinoiden toimivuuden ja työvoiman kehittäminen
20415:
20416: 4. Maatalouden ja kalatalouden elinvoimaisuuden kehittäminen
20417: 14
20418:
20419: 5. Kansallisen ja EU:n yhteisen maatalous- ja kalatalouspolitiikan täytäntöönpanon
20420: valvonta
20421:
20422: 6. TE-keskusten toimivuuden edistäminen.
20423:
20424:
20425:
20426: 5.2. TE-keskusten palvelut
20427:
20428: Tampereen yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan palveluja koskeva yhteistyö on
20429: kasvanut aluehallinto 2000-uudistuksen myötä. Myös uudistuksen tavoiteasettelussa
20430: mainittu yhden luukun periaate on vahvistunut. Palveluita saa yhä enemmän samoista
20431: toimitiloista ja palvelujen yhteen kokoaminen asiakkaiden kannalta tarkoituksenmu-
20432: kaisella tavalla on ollut toiminnan lähtökohtana. Myös yhteisiä työvoima- ja elinkei-
20433: nopalveluita järjestetään yrityksille.
20434:
20435: Tutkimuksen mukaan ulkoisissa arvioissa TE-keskuksia kohtaan kohdistuu kritiikkiä
20436: siitä, ettei palvelutoiminta ole vielä riittävän yhtenäistä. Palveluja tuotetaan yhä eriy-
20437: tyneesti ja sektorikohtaisuus heikentää yhden luukun palvelujen toimivuutta. Keskei-
20438: nen kysymys on, missä asioissa yhden luukun palvelut ovat tarkoituksenmukaisia ja
20439: hyödyllisiä. TE-keskuksissa on käynnistynyt runsaasti palvelujen kehittämistoimin-
20440: taa. Uusien palvelujen myötä laatu ja valikoima on parantunut. Arviointitutkimuksen
20441: perusteella TE-keskusten ulkoisessa profiilissa palveluiden laadun kehittäminen ei
20442: kuitenkaan näy vielä riittävästi.
20443:
20444: Merkittävä palvelujen kokoamiseen liittyvä toiminto keskuksissa on ollut yrityspal-
20445: velupisteiden perustaminen. Vaikka ne on toteutettu keskuksissa eri tavoin, yleisenä
20446: linjana on ollut eri osastojen palvelujen yhdistäminen sekä tätä laajemman muun mu-
20447: assa Tekesin, Finnpron, Finnveran, Uusyrityskeskuksen, patentti- ja rekisterihallituk-
20448: sen sekä joissakin tapauksissa myös verohallinnon kanssa tehtävä yhteistyö. Monissa
20449: tapauksissa myös kunnat ovat mukana yhteispalvelujen järjestämisessä. TE-
20450: keskuksissa pyritään asiakkaiden ensiasteen neuvonnan järjestämiseen niin, että asi-
20451: akkaan viranomaiskontaktien määrä vähenee, tiedonkulku tarjolla olevista mahdolli-
20452: suuksista paranee ja palvelun laatu kohenee. Tavoitteena on tarjota yrittäjille kaikki
20453: yrittäjyyteen tarvittava tieto koko yrityksen elinkaaren ajan. On kuitenkin todettava,
20454: että työvoiman tarjontaan liittyvät palvelut ovat saatavissa työvoimatoimistoista.
20455:
20456: TE-keskusten teknologiayksiköt toimivat TE-keskusten yritysosastojen yhteydessä
20457: osana Teknologian kehittämiskeskuksen kansallista ja kansainvälistä asiantuntijaor-
20458: ganisaatiota tuoden Tekesin rahoitus- ja asiantuntijapalvelut alueille erityisesti pk-
20459: yritysten lähelle. Tuotekehitysavustukset on tarkoitettu pitkäjänteiseen teknologiseen
20460: tutkimukseen ja kehitykseen sekä perusasaamisen kehittämiseen. Tuotekehitys-
20461: lainoilla rahoitetaan markkinaläheistä tuotannon ja tuotteiden kehitystä ja tuotteista-
20462: mista. Teknologia-asiantuntijoiden vastuulla on myös kansallisia ja kansainvälisiä
20463: teknologiaohjelmia.
20464:
20465: Keksintö- ja innovaatiopalvelut TE-keskuksissa on keskitetty keksintöasiamiehille,
20466: jotka toimivat tällä hetkellä lähes kaikissa TE-keskuksissa. Keksintöasiamiesten pal-
20467: veluihin kuuluvat yleisneuvonta keksintö-, tuotekehitys- ja teollisuusoikeusasioissa
20468: sekä hankekohtainen neuvonta uuden tuotteen kehittämisessä ja kehitystyön rahoit-
20469: 15
20470:
20471: tamisessa. Keksintöjen kaupallistamisessa hyödynnetään TE-keskuksen liiketoimin-
20472: nallista osaamista. Tämän lisäksi keksintöasiamies tiedottaa keksintötoiminnasta se-
20473: kä pitää yhteyttä muihin alueensa toimijoihin.
20474:
20475: Arviointitutkimuksen perusteellaTE-keskusuudistuksen seurauksena työvoima- ja
20476: elinkeinopolitiikan arvostus on vahvistunut. TE-keskuksista on tullut näkyviä ja
20477: merkittäviä toimijoi ta, joiden ulkoinen imago on melko myönteinen. TE-keskusten
20478: palveluita ei kuitenkaan tunneta riittävästi. Toimintaan kohdistuu myös epärealistisia,
20479: ulkopuolisia odotuksia. Näin ollen ulkoisen tunnettavuuden hyväksi joudutaan teke-
20480: mään vielä runsaasti työtä.
20481:
20482:
20483:
20484: 5.3. TE-keskusten merkitys alueiden kehittämiselle
20485:
20486: TE-keskusuudistuksen seurauksena työvoima- ja elinkeinopolitiikan hallinto muo-
20487: dostaa aikaisempaa yhtenäisemmän kokonaisuuden. Uudistus on siten selkiyttänyt
20488: aluehallinnon toimialojen toimintaa ja tehtäviä.
20489:
20490: Tampereen yliopiston tekemän arviointitutkimuksen mukaan TE-keskusten merkitys
20491: alueiden kehityksen tukemisessa on ilmeinen. Aluehallintouudistus käynnisti proses-
20492: sin, jossa TE-keskukset ovat hakeneet toiminnallista asemaansa aluehallinnossa. Uu-
20493: distus on edistänyt alueellista kehitystä ja omaleimaisten alueiden muotoutumista.
20494: TE-keskuksilla on vahva alueellinen rooli ja niiden toiminta tukee maakunnallista
20495: kehittämistä. Tässä prosessissa kuitenkin eri tehtäväroolit, erityisesti kehittäjän ja
20496: valvojan tehtävät voivat aiheuttaa toiminnallisia ristiriitoja. Tämä on luonnollista
20497: seurausta siitä, että keskuksilla on lakisääteisesti muun muassa maatalouspolitiikan
20498: toteutuksessa valvojan rooli. Työvoimaosastot puolestaan ohjatessaan alaisiaan työ-
20499: voimatoimistojajoutuvat kiinnittämään huomiota työttömyysturvaan liittyvään kont-
20500: rollitehtävään.
20501:
20502: Arviointitutkimuksen mukaan keskuksilla ei kuitenkaan ole vielä riittävästi toimin-
20503: nallisia mahdollisuuksia edistää aluepolitiikkaa alueillaan. Tämä on vähentänyt TE-
20504: keskusten merkitystä alueellisen kehityksen ja omaehtoisten alueiden muotoutumi-
20505: sessa. Ongelma ei ole kovin suuri elinkeino- ja työvoimapolitiikan sisällön kannalta,
20506: sillä asiaa edistetään samankaitaisin linjauksin niin valtakunnallisella kuin paikalli-
20507: sella tasolla.
20508:
20509: Arviointitutkimuksen perusteella TE-keskusten ja kunnallista demokratiaa edustavi-
20510: en maakuntien liittojen välillä ei ole merkittäviä valtaan liittyviä ristiriitoja. Tätä on
20511: tutkimuksen mukaan edesauttanut paitsi yhteistyömuotojen runsaus ja toimivuus
20512: myös se, että elinkeino- ja työvoimapoliittiset tavoitteet ovat samansuuntaisia yhteis-
20513: kunnassa. Maakunnat vastaavat alueiden kehittämisestä ja alueiden menestystekijöi-
20514: den rakentamisessa TE-keskuksien toiminta on keskeistä. Tutkimuksessa kuitenkin
20515: henkilöstön arvion mukaan TE-keskusten ja maakuntien liittojen työnjako ei vielä
20516: ole täysin selkeä.
20517:
20518: TE-keskusten toimialoilla toiminta suhteessa paikallishallintoon on pääpiirteissään
20519: pysynyt muuttumattomana. Toiminnassa on jonkin verran käytetty palvelujen tuot-
20520: tamisessa hyödyksi sitä, että TE-keskuksissa on edustettuna kolme toimialaa. Arvi-
20521: 16
20522:
20523: ointitutkimuksen mukaan TE-keskuksen suhde työvoimatoimistoihin on kuitenkin
20524: edelleen ongelmallinen, eikä kaikkia mahdollisuuksia palvelujen edistämiseksi ole
20525: vielä pystytty hyödyntämään. Sähköisten asiointimahdollisuuksien kehittyminen
20526: saattaa parantaa palvelujen kattavuutta. Työvoimahallinnon sektorinäkökulmasta uu-
20527: distuksen vaikutukset suhteessa työvoimatoimistoihin saatetaan nähdä jopa kielteisi-
20528: nä.
20529:
20530: Uudistus on osittain tukenut kuntien liittymistä alueelliseen yhteistyöhön. Kuntien
20531: kannalta TE-keskukset ovat tärkeä yhteistyökumppani. Tämä liittyy erityisesti TE-
20532: keskusten rooliin rahoittajanaja valvojana muun muassa EU-tukien ollessa kysy-
20533: myksessä.
20534:
20535:
20536:
20537: 5.4. TE-keskusten suhde keskushallintoon
20538:
20539: Uudistus on edistänyt tehtävien ja päätösvallan siirtämistä keskushallinnosta aluehal-
20540: lintoon. Konkreettinen esimerkki tehtävien siirrosta on tilivirastouudistus. TE-
20541: keskusasetuksen 1.9.2000 voimaan tullut muutos parantaa keskuksen johtajan ase-
20542: maa huomattavasti suhteessa keskuksen kehittämiseen, nimitysvaltaan ja henkilöstö-
20543: poliittisiin kysymyksiin. Arviointitutkimuksen tulosten perusteella sidosryhmät saat-
20544: tavat kuitenkin pitää yleisesti päätösvallan siirtämistä liian vähäisenä.
20545:
20546: Monitoimialaisen ohjauksen tavoin TE-keskustenkin ohjaukseen on liittynyt ongel-
20547: mia. Sektorit ovat pitäneet ohjauksessa kiinni toimialojensa tulostavoitteista ja sa-
20548: malla eduista ja niitä koskevasta vallasta. Ohjaus on mainitusta syystä voinut olla ris-
20549: tiriitaista. Toisaalta ohjausta on toteutettu tavoilla, joita lainsäädäntö on vaatinut.
20550: Sektoriohjauksesta on voitu pitää kiinni. Yhtenäisen elinkeino- ja työvoimapolitiikan
20551: kannalta tilanne on kuitenkin kehittynyt parempaan suuntaan. Ohjaukseen liittyvä
20552: yhteistyö on parantunut ja TE-keskuskohtaisista tulostavoitteistakin vallitsee yksi-
20553: mielisyys.
20554:
20555: Työministeriön näkökulmasta kauppa- ja teollisuusministeriön yleishallinnollinen
20556: ohjausvastuu on ongelmallinen suhteessa työvoimatoimistoihin. Erityisesti maa- ja
20557: metsätalousministeriön taholta on ilmaistu, että TE-keskusuudistus on johtanut mo-
20558: nimutkaisiin ohjaussuhteisiin ja epäselvyyteen vastuusuhteissa. Keskushallinnon
20559: työpanos ohjaukseen on lisääntynyt. Tulosohjauksen kehittämiseen on näin ollen
20560: edelleen syytä kiinnittää huomiota.
20561:
20562:
20563:
20564: 5.5. Toimintaedellytykset ja ohjausjärjestelmä
20565:
20566: Johtamisjärjestelmä
20567:
20568: Arviointitutkimuksen mukaan uudistuksen seurauksena elinkeino- ja työvoimapoli-
20569: tiikan aluehallinnosta on tullut yhä enemmän tiimi- ja hankeorganisaatio. Tämä on li-
20570: sännyt toimintajobtoisen toiminnan merkitystä, mikä samalla on joustavoittanut TE-
20571: keskusten toimintaaja luonut pohjaa paremmalle asiakaspalvelulle. Myös hallinto-
20572: 17
20573:
20574: asioiden hoitamisessa on hyödynnetty elinkeino- ja työvoimapolitiikan hallinnon yh-
20575: teenkokoamista.
20576:
20577: Uudistuksen yhteydessä on kuitenkin voitu melko huonosti organisoida toiminta ko-
20578: konaan uudelta pohjalta toimintolähtöisesti tai palvelukokonaisuuksittain. Esimerkik-
20579: si lainsäädäntö ei riittävästi mahdollista osastojaon purkamista ja toimintopohjaisen
20580: tai asiakaslähtöisen organisaation rakentamista. Osastot ja niiden sisällä toimialat
20581: ovat olleet lähtökohtaisesti toisistaan poikkeavia myös siten, että niillä on ollut toisis-
20582: taan eroavat toimintatavat ja -käytännöt. Toiminnan tuonnekin erottaa TE-keskusten
20583: osastoja toisistaan. Työvoimaosastolla on alaisuudessaan työvoimatoimistot, maaseu-
20584: tuosastojen toiminnassa korostuvat valvontatehtävät Osastoilla on tiettyjä perusteh-
20585: täviä, jotka on ensisijaisesti hoidettava.
20586:
20587: Arviointitutkimuksen mukaan yhteistyö TE-keskuksiin kuuluvien toimialojen välillä
20588: on kasvanut. Koordinaatiota on parantanut varsinkin yhteisten visioiden ja strategioi-
20589: den määrittely. Sektoreiden toimintakulttuuritkin ovat olleet erilaisia, vaikka ne ovat
20590: alkaneet lähestyä toisiaan. Osastojen tehtävien erilaisuudesta johtuen TE-keskukset
20591: tulevat edelleen näyttäytymään sektorikohtaisina organisaatioina. Kuitenkin voidaan
20592: olettaa, että keskusten johtajien ratkaisuvallan lisääntyminen ja johtoryhmätyösken-
20593: telyn tiivistäminen tulevat lisäämään yhtenäisyyttä niiden tehtävien osalta, joihin se
20594: luontevasti kuuluu.
20595:
20596: Arviointitutkimuksen perusteella johtamisjärjestelmässä on ollut herkkyyttä henki-
20597: löstöristiriidoille eikä se ole sitouttanut johtoa riittävästi kokonaistavoitteiden edis-
20598: tämiseen. TE-keskusjohtajan asema on ollut epäselvä ja johtamisvaltuudet ovat olleet
20599: riittämättömät kokonaisvaltaisen TE-keskuksen johtamisen kannalta. Tilanne on kui-
20600: tenkin tässä suhteessa parantunut oleellisesti 1.9.2000 voimaantulleessa TE-
20601: keskusasetuksen muutoksessa.
20602:
20603: Arviointitutkimuksen mukaan TE-keskusten johdossa on henkilöitä, joihin henkilös-
20604: tö ja ulkoiset tahot pääsääntöisesti luottavat. Johdon yhtenäisyys on ollut kuitenkin
20605: ongelma. Muun muassa hankejohtamisessa tarvittavaa vuorovaikutuksellista johta-
20606: mista ei ole riittävästi. Henkilöstön johtaminen TE-keskuksissa, samoin kuin yli-
20607: päänsä julkisessa hallinnossa, on ilmeinen ongelma.
20608:
20609: Johtamisjärjestelmän arviointi Tampereen yliopiston tutkimuksessa perustuu keskei-
20610: siltä osin henkilöstölle touko-kesäkuussa 1999 osoitettuun kyselytutkimukseen. Tuon
20611: ajankohdan jälkeen on tehty merkittäviä muutoksia lisäten TE-keskusten itsenäisyyt-
20612: tä. Lisäksi on otettu käyttöön uusia tai kehitettyjä johtamista tukevia mittausjärjes-
20613: telmiä sekä kehitetty systemaattisen palautteen perusteella tulosjohtamisjärjestelmää.
20614:
20615: TE-keskusten asiakaspalvelun parantamiseen liittyen asiakaslaadun seuranta, itsear-
20616: viointi ja laadun kehittäminen ovat edenneet laatustrategian mukaan. Vuonna 1999
20617: pääosin käyttöönotettu asiakaslaadun seurantajärjestelmä osoittaa asiakaslaadun
20618: nousseen vuodesta 1999 vuoteen 2000 kouluarvosanalla mitattuna arvosta 8.04 ar-
20619: vosanaan 8.24. TE-keskusten tunnettuus ja palvelumielikuva ovat molemmat kehit-
20620: tyneet myönteisesti yritys-, työvoima- ja maaseutuosastoilla sekä yrityspalvelupis-
20621: teissä, jotka olivat osatutkimuskohteina. Asiointi oli viimeisen vuoden aikana nous-
20622: sut keskimäärin 14 prosentista 19 prosenttiin haastatelluista (yli 4000 henkeä). Myös
20623: 18
20624:
20625: palvelun laatumielikuva "pk-yritysten toimintaedellytysten edistäjä" on noussut kes-
20626: kimäärin kaikilla osastoilla ja TE-keskuksissa valtakunnallisesti.
20627:
20628: Sisäisen laadun mittaukseen on otettu käyttöön vuonna 1999 henkilöstöbarometri,
20629: joka osoitti työyhteisön tilanteen olevan yleisesti tyydyttävän ja osassa TE-keskuksia
20630: hyvän, mutta vaativan osassa TE-keskuksia toimenpiteitä, joihin on ryhdytty. Uusi
20631: esimiesbarometri 2000 antaa täsmällisempää tietoa esimiestoimintojen kehittämiseen
20632: TE-keskuksissa. Neuvottelukunnan ja johtoryhmän toiminnan kehittäminen ovat ke-
20633: hittämiskohteina edelleen.
20634:
20635: Laajan ennakointityön tuloksia hyödynnetään toimintaympäristön analysoinnissa
20636: systemaattisesti. TE-keskukset ovat aktiivisesti mukana valtionhallinnon johtamisjär-
20637: jestelmiä ja palvelujen laatua kehittävissä valtiovarainministeriön hankkeissa. Yhte-
20638: näinen tuottavuusjärjestelmä on otettu käyttöön vuoden 2000 alusta ja se antaa jat-
20639: kossa johdolle uuden välineen käyttöön resurssien ohjauksessa. Toiminnan vaikutta-
20640: vuuden arviointi- ja seurantajärjestelmiä on yhtenäistetty ja kehitetty mm. operatii-
20641: visten tietojärjestelmien sekä arviointiosaamisen koulutuksen osalta. Erityistä huo-
20642: miota on kiinnitetty hallitusohjelman keskeiseen painopisteeseen, työllisyysasteen
20643: kohottamiseen sekä työllisyysvaikutusten aikaansaamiseen ja arviointiin. Jyväskylän
20644: yliopiston tutkimus kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan EAKR- ja ESR -
20645: hankkeiden vaikuttavuudesta (KTM 16/2000) osoittaa tukitoimintojen olevan perus-
20646: teltuja ja kannattavia EU:n, Suomen sekä tutkittujen 2-, 5b- ja 6-ohjelma-alueiden
20647: kannalta varsinkin työllisyysvaikutusten ja yritysten kilpailukyvyn parantumisen
20648: osalta.
20649:
20650: TE-keskukset työyhteisöinä
20651:
20652: Tampereen yliopiston arviointitutkimuksen mukaan TE-keskuksissa ei ole työyhtei-
20653: söinä merkittäviä ongelmia. Luottamuksen kokeminen työyhteisön ihmisiin on TE-
20654: keskuksissa verrattain hyvä. Ilmapiiri näyttää melko hyvältä. Työyhteisöä koskevasta
20655: tiedonkulusta on kuitenkin ristiriitaisia kokemuksia. Samoin mahdollisuuksissa vai-
20656: kuttaa omaan työhön on havaittu ongelmia. Arviointitutkimuksen mukaan uuden or-
20657: ganisaation, TE-keskusten, perustaminen ei ole kuitenkaan tuonut TE-keskuksiin
20658: poikkeuksellisia ongelmia työyhteisöinä.
20659:
20660: TE-keskusuudistus on kuitenkin tutkimuksen mukaan lisännyt henkilöstön kokeman
20661: työn määrää. Näin on tapahtunut varsinkin esimiesasemassa toimivien kohdalla. On
20662: myös syytä olettaa, että työuupumus on lisääntynyt. Arviointitutkimuksen mukaan
20663: kysymys on myös uudistumiseen liittyvistä vaatimuksista, kuten yhteistyön kasvusta
20664: ja aiemmasta poikkeavien käytäntöjen vaatimasta opettelusta, jotka kuorrnittavat
20665: henkilöstöä.
20666:
20667: Tutkimuksessa havaittua henkilöstön viihtyvyyden laskua on joka tapauksessa pidet-
20668: tävä asiana, johon on kiinnitettävä enemmän huomiota. Osassa TE-keskuksia johta-
20669: vassa asemassa olevien keskinäiset ristiriidat ovat heikentäneet viihtyvyyttä. Lisäksi
20670: kasvaneet organisaatiot, joissa työskentelee itsenäisiä monen ammattialan ihmisiä
20671: ovat alttiita sisäisille ristiriidoille.
20672:
20673: TE-keskusten henkilöstö kokee tutkimuksen mukaan valmiutensa työtehtävien suo-
20674: rittamiseen verrattain hyvänä. Lähes puolet eli 40 % henkilöstöstä näkee itsellään
20675: 19
20676:
20677: olevan kykyä nykyistä vaativampiinkin tehtäviin. Tämän johdosta töiden uudelleen-
20678: jakoa ja päätösvallan delegointia ja henkilöstön yhteiskäyttöä eri osastojen tehtäviin
20679: on selvästi mahdollista lisätä edelleen. Henkilöstön kokemus oman ammattitaidon
20680: hyväksikäyttämisestä on aluehallintouudistuksen myötä kasvanut ja tähän suuntaan
20681: voidaan edelleen edetä. TE-keskusuudistus on lisännyt poikkihallinnollista yhteistyö-
20682: tä. Tämän voidaan otaksua vaikuttaneen ammattitaidon monipuolistumiseen.
20683:
20684: TE-keskusuudistus ja toiminnan taloudellisuus
20685:
20686: TE-keskusuudistuksessa eivät taloudellisiin säästöihin liittyvät tavoitteet ole olleet
20687: vahvasti esillä. Monilla alueilla kuten maatalouden hallinnossa on valvontaa täytynyt
20688: vahvistaa ja henkilöstöä lisätä. Lisäksi hallinnolliset uudistukset kuten tilivirastojen
20689: perustaminen ovat merkinneet hallinnollisen työn siirtymistä keskushallinnosta alue-
20690: hallintoon. Aluehallintouudistukseen liittyvän hallituksen esityksen perusteluissa ta-
20691: voitteena oli, että keskuksiin liitettävien yksiköiden yhteisistä toimintamenoista saa-
20692: daan neljän vuoden siirtymäkauden aikana 10% säästö. Perusteluissa arvioitiin, että
20693: alkuperäiset yhteenlasketut toimintamenot olisivat 240 miljoonaa markkaa. Samoin
20694: arvioitiin, että yhdistettävien yksiköiden henkilöstömäärä olisi noin tuhat. Vuonna
20695: 1999 toimintamenomäärärahoista palkatun henkilöstön lukumäärä oli 1227. Vuoden
20696: 2000 talousarvion mukaan TE-keskusten toimintamenomäärärahat ovat yhteensä 350
20697: miljoonaa.
20698:
20699: Henkilöstömäärän kasvuun on vaikuttanut muun muassa se, että työvoima- ja elin-
20700: keinokeskuksia perustettiin eduskunnan päätöksellä kaksi enemmän kuin hallitus
20701: esitti. Tämä merkitsi muun muassa kahden uuden työvoimaosaston perustamista,
20702: koska alun perin työvoimapiirejä oli vain 13. Näiden osastojen toiminta vaatii noin
20703: 45 henkilön työpanosta.
20704:
20705: Maaseutuosastojen alkuperäinen henkilöstömäärä oli 430. Vuoden 1997 talousarvi-
20706: ossa maaseutuosastoille oli osoitettu 465 henkilötyövuotta. Valvontatehtävien lisään-
20707: tymisen seurauksena maaseutuosastojen henkilöresursseja on jouduttu lisäämään si-
20708: ten, että vuonna 1999 osastoilla oli yhteensä 536 henkilötyövuotta ja vuonna 2000
20709: yhteensä 590, joista 13 vakinaistettuja työllistettyjä. Hallintotehtävien, erityisesti ta-
20710: loushallinnon tehtävien siirto aluehallintoon on aiheuttanut yhteensä 28 virkasiirtoa
20711: muilta hallinnonaloilta. Siirtoja on tehty erityisesti lääninhallituksista ja tielaitoksel-
20712: ta. Muita virkasiirtoja lähinnä työvoimaosastoille on ollut yhteensä 14.
20713:
20714: Vaikka arviointi onkin edellä johtuvista seikoista johtuen erittäin vaikeaa, voidaan
20715: todeta, ettei 10 %:n säästötavoitteeseen ole ainakaan toistaiseksi päästy. Pääsääntöi-
20716: sesti kuitenkin kaikki varsinaisesti TE-keskustoiminnasta aiheutuvat lisätehtävät on
20717: voitu hoitaa ilman niistä aiheutuvaa lisäresurssointia valtion talousarvioon. Voidaan
20718: olettaa, että toimintojen tuottavuus on koko ajan kasvussa. Tuottavuuden seuranta on
20719: systemaattisesti aloitettu vuonna 2000.
20720:
20721: TE-keskuksiin on liittynyt joitakin selkeästi kustannuksia vähentäviä käytäntöjä.
20722: Esimerkiksi yhteiset toimitilat ova~ tuoneet jossakin määrin kustannussäästöjä. Li-
20723: säksi yhteiset hallinnolliset toiminnot tuovat pitkällä aikavälillä kustannussäästöjä.
20724: Säästöjä on myös mahdollista synnyttää keskushallinnossa, koska tehtäviä on siirret-
20725: ty alueille.
20726: 20
20727:
20728: 6. Lääniuudistuksen toteutuminen
20729:
20730: 6.1. Aluehallintouudistuksen vaikutukset lääninhallitusten rooliin
20731:
20732: Aluehallinto 2000-uudistuksen tavoitteena oli luoda selväpiirteinen, alueiden oma-
20733: leimaisuuden huomioon ottava aluehallinto. Tavoitteena oli muun muassa tehdä hal-
20734: linnosta selkeämpi ja tunnetumpi sekä vahvistaa kuntien itsehallintoa. Lääninhallitus-
20735: ten toiminnan kehittämistavoitteena oli vahvistaa lääninhallituksia valtion alueellisi-
20736: na yleis- ja erityishallintoviranomaisina. Niiden tuli erityisesti huolehtia aluetasolla
20737: yleisestä järjestyksestä ja turvallisuudesta, valvonnasta ja tarkastuksesta, välttämät-
20738: tömästä lupahallinnosta sekä alueellisesta seurannasta ja arvioinnista.
20739:
20740: Lääniuudistuksella ei tavoiteltu varsinaisesti lääninhallitusten roolin muutoksia. Lää-
20741: ninhallitusten tehtävät ja rooli olivat huomattavasti muuttuneet jo ennen lääni uudis-
20742: tusta. Merkittävin muutos toteutettiin vuonna 1994, jolloin aluekehitysvastuu siirret-
20743: tiin maakuntien liitoille. Tämän muutoksen lisäksi kunnallista itsehallintoa oli vah-
20744: vistettu jo 1980-luvullaja 1990-luvun alussa siirtymällä laskennallisiin valtion-
20745: osuuksiin ja poistamalla lääninhallitusten tehtävistä muun muassa sosiaali- ja terve-
20746: ystoimen ja sivistystoimen tehtäväkohtaisten valtionosuuksien hyväksyminen. Myös
20747: Tampereen yliopiston suorittaman arviointitutkimuksen mukaan aluehallinto 2000-
20748: uudistus on verrattain vähän muuttanut lääninhallitusten tehtäviä suhteessa kunnal-
20749: lishallintoon.
20750:
20751: Lääninhallitusten henkilöstö on arviointitutkimuksen mukaan kokenut uudistuksen
20752: etäännyttäneen heitä kunnista. Myös kuntien virkamiehillä yleinen käsitys on, että
20753: lääninhallitukset ovat etääntyneet kuntien toiminnasta. Kuntasektorilla työskentele-
20754: vistä yli 80 % katsoo, ettei lääninhallitus pyri ohjaamaan liikaa organisaationsa toi-
20755: mintaa. Lääninhallitusta ei kunnissa koeta myöskään oman organisaation kilpailijana
20756: eikä lääninhallituksen toimintaa pidetä uhkana kunnalliselle demokratialle. Maakun-
20757: tien liitoissa sen sijaan vajaat puolet piti lääninhallitusten toimintaa uhkana kunnalli-
20758: sen demokratian kannalta. Tutkimuksen mukaan tulokset kertovat paitsi vahvasta
20759: kunnallisesta itsehallinnosta ja selkeästä työnjaosta, myös yhä vahvistuvasta yhteis-
20760: työstä ja kumppanuusajattelusta.
20761:
20762: Tampereen yliopiston suorittaman arviointitutkimuksen mukaan lääninhallitukset
20763: koetaan yhä enemmän osaksi keskushallintoa eivätkä kansalaiset samaistu lääneihin.
20764: Koko Suomen alueella lääninhallitusten merkitys alueellisen identiteetin kannalta on
20765: vähentynyt. Sidosryhmäanalyysin perusteella lääninhallitukset kuitenkin yhä tukevat
20766: maakunnallista kehitystä ja niiden toimintaan kohdistuu alueellisia odotuksia. Kunti-
20767: en ja maakuntien liittojen edustajat katsoivat yleisesti lääninhallitusten osallistuvan
20768: heidän kannaltaan tärkeisiin projekteihin. Erityisesti kuntien edustajat kuitenkin kat-
20769: soivat, ettei lääninhallituksilla ole riittävästi taloudellisia resursseja kehittämishank-
20770: keita ja projekteja varten.
20771:
20772: Tavoitteen aluehallinnon selkeyttämisestä voidaan arvioida lääninhallituksia koskien
20773: toteutuneen. Lääninhallitus on keskushallinnon tehtävien toimeenpanija läänissään.
20774: Lääninhallitus huolehtii niistä tehtävistä, joita ei ole tarkoituksenmukaista hoitaa mi-
20775: nisteriössä tai muussa keskushallinnon viranomaisessa, mutta jotka vaativat nimen-
20776: 21
20777:
20778: omaan valtion viranomaisen toimintaa. Aluehallinnon toimijoita on edelleen varsin
20779: runsaasti. Niiden keskinäinen työnjako on kuitenkin selkeä. Tästä huolimatta yhteen-
20780: sovittavaa yhteistyötä tarvitaan useilla aloilla. Lääninhallitus onkin valtionhallinnos-
20781: sa usein tarpeellinen ja luonteva yhteistyön edistäjä ja alueellinen koordinoija.
20782:
20783: Suhteessa valtion paikallishallintoon lääninhallitukset ovat arviointitutkimuksen mu-
20784: kaan joutuneet etsimään uutta roolia. Uudistus on tutkijan arvion mukaan lisännyt
20785: kihlakunnanvirastojen ja erillisvirastojen omia toimintamahdollisuuksia.
20786:
20787: Lääninhallituksissa tavoite hallinnon tekemisestä entistä tunnetummaksi on toteutu-
20788: nut hitaasti. Arviointitutkimuksen mukaan kaksi kolmasosaa sidosryhmien edustajis-
20789: ta katsoo, ettei lääninhallitusten toiminnasta tiedetä riittävästi. Tutkija arvioikin, että
20790: kansalaiset eivät tiedä, missä suhteessa lääninhallitusten tehtävät ovat yhteiskunnalli-
20791: sesti hyödyllisiä. Tästä johtuen lääninhallituksia on helppo pitää byrokraattisina ja
20792: tarpeettomina organisaatioina. Tutkijan mukaan lääninhallitusten on myös hyvin vai-
20793: kea toiminnallaan muuttaa niihin kohdistuneita käsityksiä, koska aluehallintouudis-
20794: tukseen liittyi monien kielteisiksi mieltämiä piirteitä ja koska arvot ja asenteet ovat
20795: pysyviä ominaisuuksia. Lääninhallitusten johdon arvion mukaan erityisesti viimeai-
20796: kainen alueellisesti eriytyvä kehitys on kuitenkin nostanut lääninhallituksia esiin
20797: keskeisenä valtion vastuu viranomaisena, johon kiinnitetään toiveita alueellisten pe-
20798: rusrakenteiden turvaamiseksi.
20799:
20800: Valtion alueellisina yleis- ja erityishallintoviranomaisina lääninhallitusten voidaan
20801: arvioida uudistuksen ja sen jälkeen tapahtuneen kehityksen seurauksena vahvistu-
20802: neen. Huhtikuun 15 päivänä 2000 voimaan tulleella lailla lääninhallituslain 2 ja 4 §:n
20803: muuttamisesta (348/2000) peruspalvelujen alueellinen arviointi säädettiin lääninhalli-
20804: tuksen lakisääteiseksi tehtäväksi sen kaikilla toimialoilla. Samalla laissa vahvistettiin
20805: lääninhallituksen tehtäväksi myös poikkeusoloihin varautumisen koordinointi. Lain-
20806: muutos korostaa lääniuudistuksen tavoitteiden mukaisesti lääninhallitusten tehtävää
20807: peruspalvelujen saatavuuden ja laadun sekä yleisen turvallisuuden edistäjänä läänis-
20808: sä.
20809:
20810:
20811:
20812: 6.2. Vaikutukset palveluihin ja tehtäviin
20813:
20814: Palvelut
20815: Tampereen yliopiston arviointitutkimuksen mukaan aluehallinto 2000-uudistuksen
20816: vaikutukset lääninhallitusten palveluihin ovat olleet melko vähäisiä. Palvelujen saa-
20817: tavuuden turvaamisen arvioidaan onnistuneen kohtuullisesti. Tämä on hyvä tulos,
20818: kun otetaan huomioon lääninhallitusten määrän vähentäminen kahdestatoista kuuteen
20819: ja lääninhallitusten toimintamenojen supistuminen uudistuksen jälkeen yli kymme-
20820: nellä prosentilla.
20821:
20822: Lääninhallitukset ovat myös pyrkineet parantamaan palvelujaan muun muassa laadun
20823: kehittämistyöllä, ottamalla käyttöön palvelusitoumuksia ja kehittämällä sähköisiä
20824: palveluja. Uutta palvelutoimintaa lääninhallituksissa on peruspalvelujen arviointi, jo-
20825: ka palvelee sekä poliittista päätöksentekijää ja keskushallintoa että kuntia peruspal-
20826: velujen kehittämisessä. Muilta osin lääninhallitusten palvelujärjestelmää ei kuiten-
20827: kaan tutkimuksen mukaan voi vielä luonnehtia kovin innovatiiviseksi. Asiakaskes-
20828: 22
20829:
20830: keisyyden ja palvelujen laadun kehittäminen on toistaiseksi keskeneräistä. Lisäksi
20831: palvelujen on koettu etääntyneen paikallistasosta, mitä sidosryhmät pitävät uudistuk-
20832: sen kielteisenä vaikutuksena.
20833:
20834: Aluehallintouudistusta koskevan hallituksen esityksen perustelujen mukaan kaikkia
20835: asioita ei ollut tarkoitus käsitellä jokaisessa lääninhallituksen palveluyksikössä.
20836: Myöskään arviointitutkimuksen mukaan ei ole tarkoituksenmukaista pitää yllä täy-
20837: den palvelun palveluyksiköitä. Muun muassa sähköisen palvelun kehittäminen antaa
20838: mahdollisuuden palvella asiakkaita palvelun antajan sijaintipaikasta riippumatta. Si-
20839: dosryhmät pitivät kuitenkin alueellisia palveluyksiköitä sinänsä tarpeellisina palvelu-
20840: jen saatavuuden säilyttämisen kannalta.
20841:
20842: Asiakas- ja sidosryhmien näkökulmasta lääninhallitusten palvelut ovat aikaisempaa
20843: vaikeammin hahmotettavissa. Tähän on vaikuttanut muun muassa palveluvalikoiman
20844: muodostuminen palveluyksiköittäin kirjavaksi. Erityisesti kuntien edustajat kokivat
20845: myös palvelujen muuttuneen aikaisempaa persoonattomammiksi.
20846:
20847: Lääninhallitusten johto ja henkilöstö arvioivat palvelujen yhdenmukaistuneen uudis-
20848: tuksen vaikutuksena. Lisäksi henkilöstö arvioi uudistuksen lisänneen jossakin määrin
20849: asiantuntemusta ja sitä kautta palvelujen laatua. Sidosryhmäkyselyyn vastanneet ei-
20850: vät kuitenkaan olleet havainneet tätä asiantuntemuksen paranemista. Tämä selittyy
20851: tutkimuksen mukaan sillä, että sidosryhmiin kuuluvat liittävät asiantuntemuksen alu-
20852: eellisten olojen hyvään tuntemukseen.
20853:
20854: Yhtenä uudistuksen seurauksena on ollut se, että yhteen kootut palvelut ovat suu-
20855: rempien voimavarojen vuoksi vähemmän haavoittuvia.
20856:
20857: Tehtävät
20858:
20859: Lääninhallitukset ovat monialaisia asiantuntijavirastoja. Ne hoitavat sen mukaan kuin
20860: erikseen säädetään oikeushallintoon, pelastus- ja poliisihallintoon, opetus- ja kulttuu-
20861: rihallintoon sekä liikunta- ja nuorisotoimeen, maa- ja metsätaloushallintoon, liiken-
20862: nehallintoon, kilpailu-, kuluttaja- ja elintarvikehallintoon sekä sosiaali- ja terveyshal-
20863: lintoon liittyviä tehtäviä. Myös peruspalvelujen arviointi ja poikkeusoloihin varau-
20864: tumisen koordinointi ovat lääninhallitusten lakisääteisiä tehtäviä.
20865:
20866: Lääninhallitusten tehtävät voidaan jakaa esimerkiksi alaisen hallinnon ohjaukseen,
20867: valvonta- ja arviointi tehtäviin, kanteluiden käsittelyyn, rahoituspäätöksiin ja lupiin
20868: sekä palveluiden ostoon ja neuvontaan. Kaikkiin näihin liittyy samalla kehittävä ja
20869: toiminnan parantamiseen tähtäävä elementti. Aluehallintouudistus onkin arviointitut-
20870: kimuksen mukaan merkinnyt tehtävien painopisteiden muuttumista. Lääninhallinnon
20871: toiminnassa painottuu yhä enemmän valvonnan ja tiukan ohjauksen sijasta arvioiva
20872: lähestymistapa. Tutkimuksen mukaan lääninhallituksilla on myös muista organisaa-
20873: tioista poikkeava tehtäväkenttä. Samantyyppistä osaamista tai tehtävien suorittamista
20874: ei ole muilla aluehallinnon organisaatioilla.
20875:
20876: Lääninhallitusten tehtäviä ei aluehallintouudistuksen yhteydessä muutettu. Hallituk-
20877: sen esityksen perustelujen mukaan tavoitteena oli kuitenkin koota alueellisia hallin-
20878: to-, tuki- ja turvallisuustehtäviä lääninhallituksiin sekä lisätä mahdollisuuksia siirtää
20879: tehtäviä ja toimivaltaa keskushallinnosta lääninhallituksiin. Alueellisia hallinto- ja
20880: 23
20881:
20882: tukitehtäviä ei uudistuksen jälkeen ole juurikaan koottu lääninhallituksiin. Sen sijaan
20883: keskushallinnosta on jonkin verran säädösteitse ja huomattavassaklo määrin tulosoh-
20884: jauksen kautta siirretty tehtäviä ja päätösvaltaa lääninhallituksiin. Tätä kehitystä on
20885: tarkemmin kuvattu edellä lääninhallitusten voimavarasuunnitelman yhteydessä. Kes-
20886: kushallinnosta on kuitenkin edelleen mahdollista ja tarvetta siirtää useita tehtäviä
20887: lääninhallituksiin. Samalla on kuitenkin siirrettävä tehtävien edellyttämät resurssit.
20888:
20889:
20890:
20891: 6.3. Vaikutukset lääninhallitusten ohjaukseen
20892:
20893: Aluehallintouudistuksen vaikutukset lääninhallitusten ohjaukseen ovat olleet pääasi-
20894: assa myönteisiä. Ohjaavat viranomaiset ovat olleet tyytyväisiä siihen, että ohjattavia
20895: yksiköitä on vähemmän. Samoin lääninhallitusten sisäisen organisaation yhtenäistä-
20896: minen on helpottanut ohjausta. Tutkimuksen mukaan yhteisistä tavoitteista sopimi-
20897: nen on entistä helpompaa, sillä yhteistyö on tiivistynyt lääninhallitusten ja ohjaavien
20898: viranomaisten kesken. Kuitenkin eri sektorien välinen toiminnan painopisteiden
20899: muuttaminen on ollut vaikeaa. Tämä johtuu erityisesti lääninhallitusten säästötoimis-
20900: ta. Nämä ovat aiheuttaneet eri toimialojen puolustautumista sellaisia muutoksia vas-
20901: taan, jotka merkitsevät voimavarojen vähenemistä.
20902:
20903: Aluehallintouudistus ei ole poistanut ristikkäisohjauksesta aiheutuvia ongelmia, joita
20904: ovat toiminnallisen ohjauksen sekä rahoituksen erillisyys, jolloin voimavarat ja ta-
20905: voitteet eivät aina kohtaa. Ongelmia on kuitenkin kyetty lieventämään lääninhallitus-
20906: ten yhteistyöryhmän toiminnan tehostamisella ja lääninhallitusten johtoryhmätyös-
20907: kentelyn jäntevöittämisellä.
20908:
20909:
20910:
20911: 6.4. Vaikutukset lääninhallitukseen organisaationa ja työyhteisönä
20912:
20913: Lääniuudistuksessa säilytettiin kaikki olemassa olevat lääninhallitusten toimipisteet
20914: ja perustettiin lisäksi Tampereelle uusi alueellinen palveluyksikkö. Valtioneuvoston
20915: päätöksellä lääninhallituksille määrättiin toimipaikat Samassa päätöksessä vahvistet-
20916: tiin alueelliset palveluyksiköt, jotka muodostettiin muista lakkautettujen läänien toi-
20917: mipaikoista. Tämä ratkaisu perustui suurelta osin haluun säilyttää palveluverkosto ja
20918: eräille toimialoille tärkeä alueellinen asiantuntemus. Lisäksi perusteena oli henkilös-
20919: töpoliittinen näkökohta, jolla käytännössä turvattiin henkilöstölle työpaikka asuin-
20920: paikkakunnalla.
20921:
20922: Lääniuudistuksessa yhtenäistettiin lääninhallitusten organisaatiota. Lääninhallitusten
20923: sisäinen organisoiturninen oli kehittynyt vuosien kuluessa epäyhtenäiseksi, mikä vai-
20924: keutti sekä ohjausta että asiakaspalvelua. Manner-Suomen lääninhallituksiin perus-
20925: tettiin lääninhallitusasetuksen (120/1997) mukaisesti osastot sosiaali- ja terveystoi-
20926: meen, poliisitoimeen ja sivistystoimeen. Käytännössä myös hallinto on yhtenäisesti
20927: organisoitu lääninhallituksissa. Lisäksi omat erilliset yksiköt on kaikissa lääninhalli-
20928: tuksissa liikennehallintoa ja pelastustointa varten.
20929:
20930: Asiantuntemuksen kokoaminen ja erikoistuminen on vaatinut lääninhallituksen osas-
20931: toilta uuden sisäisen työskentelytavan kehittämistä. Lääninhallitukset toimivat nykyi-
20932: 24
20933:
20934: sin hyvin suurelta osin hajautetun verkosto-organisaation mallin mukaisesti. Tämä
20935: malli sallii toiminnan eri paikkakunnilla kollegiaalisena työskentelynä ja yhtenäisen
20936: johdon alaisena. Sen soveltamiseen tarvitaan kuitenkin toimialakohtaista joustoa ja
20937: malli vaatii vielä harjaantumista. Tältä osin uudistus on vielä kesken. Lääninhallitus-
20938: laki antaa myös mahdollisuuden siihen, että yksi lääninhallitus tekee tehtäviä toisen
20939: läänin alueella. Tällaista hajakeskitystä on käytetty pienimuotoisesti ja sen mahdolli-
20940: suuksia tutkitaan jatkuvasti.
20941:
20942: Uudistuksen tuloksena ei ole päästy siihen, että toimialojen välinen oman alueen var-
20943: jelu olisi yleisesti vähentynyt. Halua poikkihallinnolliseen yhteistyöhön kyllä on,
20944: mutta voimavarojen niukkuus ja säästötoimet ovat lähinnä vaikuttaneet siihen, että
20945: osastojen raja-aidat eivät ole toivotulla tavalla madaltuneet. Tässä suhteessa koke-
20946: mukset ovat tosin kahden suuntaisia. Jopa kielteistä kehitystä entiseen verraten on
20947: esiintynyt. Toisaalta poikkihallinnollinen tiimityöskentely on yleistynyt, lääninhalli-
20948: tusten johtoryhmätyö on entistä jäntevämpää ja ohjaavien viranomaisten yhteistyö on
20949: tehostunut.
20950:
20951: Lääninhallitusten yhtenäisyyttä on uudistuksen jälkeen jonkin verran heikentänyt se,
20952: että kehitys on ollut eri suuntaista päätoimipaikoissa ja alueellisissa palveluyksiköis-
20953: sä. Palveluyksiköissä työskentelevät tuntevat muita enemmän erillisyyden ja irralli-
20954: suuden tunteita.
20955:
20956: Lääninhallitusten sisäinen johtaminen on tutkimuksen mukaan rakenteellisesti selke-
20957: ää. Hyvänä puolena on myös muutostarpeiden tunnistaminen. Henkilöstö tuntee luot-
20958: tamusta johtoon. Esimiestoiminnan muuttuminen perinteisestä hierarkkisesta johta-
20959: mis- ja päätöksentekotavasta muutosprosessien johtamisen suuntaan on kuitenkin ol-
20960: lut hidasta. Vuorovaikutteisen johtamisen omaksuminen on kokenut lääninhallituk-
20961: sissa samoja vaikeuksia kuin muussakin hallinnossa. Lääninhallitusten johtamisjär-
20962: jestelmien keventämiseen on kiinnitetty paljon huomiota. Päätöksentekoa onkin or-
20963: ganisaatiossa madallettu ja hajautettu, mutta toiminnassa on tutkimustulosten mu-
20964: kaan vielä liikaa esimiespainotteisuutta.
20965:
20966: Lääninhallitusten sisäisen toimintakulttuurin eroavuudet ovat aiheuttaneet enemmän
20967: sopeutumisvaikeuksia kuin osattiin odottaa. Tehtävien teknisen toteutuksen yhtenäis-
20968: täminen on ollut helpompaa ja tuloksellisempaa, joten asiakaspalvelussa toiminta-
20969: kulttuurien erot eivät näy haitallisina.
20970:
20971:
20972:
20973: 6.5. Lääniuudistus henkilöstön näkökulmasta
20974:
20975: Lääniuudistuksessa henkilöstön asema pyrittiin turvaamaan mahdollisimman hyvin.
20976: Ainoastaan maaherrojen virat lakkautettiin ja uudet virat ilmoitettiin haettaviksi.
20977: Muulle henkilöstölle taattiin palvelussuhteen jatkuminen siirtymäkauden ajan eikä
20978: kenenkään ollut pakko siirtyä paikkakunnalta toiselle uudistuksen tullessa voimaan.
20979: Siirtymiset paikkakunnalta toiselle on myös siirtymäkauden aikana käytännössä to-
20980: teutettu vapaaehtoisuuteen perustuen. Uudistukseen liittyi kuitenkin säästösuunni-
20981: telmia, minkä vuoksi lääninhallituksissa on henkilökuntaa vähennetty luonnollisen
20982: poistuman kautta ja vapaaehtoisin siirtotoimin.
20983: 25
20984:
20985: Henkilökunta vastusti lääniuudistusta varsin yleisesti. Tämänkin takia henkilöstön
20986: keskuudessa muutosvastarinta on tutkimuksen mukaan ollut suurta ja epävarmuutta
20987: koetaan paljon. Motivaation lasku on vähentänyt toimintakykyä. Yleisen kehityksen
20988: myötä lisääntyvät tehokkuuden vaatimukset ja jatkuvat muutokset osin vahvistavat
20989: voimattomuuden kokemusta. Lääninhallitusten niukat voimavarat eivät ole sallineet
20990: täysin riittävää panostusta työkyvyn ylläpitämistä ja uusien työmuotojen omaksumis-
20991: ta tukeviin toimiin, vaikka lääninhallitusten johto on kiinnittänyt asiaan paljon huo-
20992: miota ja erilaisia toimenpideohjelmia on toteutettukin.
20993:
20994: Työn kuormitus on lääniuudistuksen jälkeen kasvanut. Henkilöstöstä 69 % koki työ-
20995: määränsä jatkuvasti tai usein liian suureksi. Tehtävien määrä oli usean toimipaikan
20996: lääninhallituksissa 62 %:n mielestä jakaantunut epätasaisesti eri toimipaikkoihin.
20997: Kuormituksen kokemiseen vaikuttavat niin henkilöä kohden lasketun työsuoritteen
20998: kasvu (tehokkuuden kasvu) kuin työilmapiirin edellä kuvatut epäkohdat. Ilmiötä on
20999: tutkittu eri näkökulmista ja siihen on yritetty löytää ratkaisuja, mutta henkilöstön ja
21000: määrärahojen niukkuus asettavat vaikeita rajoituksia kehittämistoimille.
21001:
21002:
21003:
21004: 6.6. Tehokkuus ja taloudellisuus
21005:
21006: Aluehallinto 2000-mietinnön mukaan uudistuksesta koituisi taloudellista säästöä, jo-
21007: ka johtuu ennen kaikkea johto-organisaation keventämisestä. Säästöjä tulisi myös
21008: kiinteistökustannuksista, yhteisistä sisäisistä tukipalveluista ja tietohallintopalveluis-
21009: ta. Mietinnössä esitetään eri säästökohteistajonkin verran markkamääräisiä arvioita,
21010: mutta selkeää yhteenvetoa mietinnössä ei ole. Hallituksen esityksen eduskuntakäsit-
21011: telyn yhteydessä säästöjen kokonaismääräksi arvioitiin vuoden 2001loppuun men-
21012: nessä 65 miljoonaa markkaa vuodessa, kun lääninhallitusten yhteiset toimintamenot
21013: olivat vuonna 1996 noin 325 miljoonaa markkaa.
21014:
21015: Säästöjen arvioinnissa on lääninhallitusten poliisiosastot otettu huomioon muiden
21016: osastojen tapaan. Myöhemmässä budjetointiuudistuksessa poliisitoimen menot on
21017: koottu talousarvion yhden luvun alle.
21018:
21019: Työsuojelupiirien piiritoimistojen kokoaminen osaksi lääninhallitusta olisi merkinnyt
21020: lääninhallitusten henkilöstömäärän lisääntymistä 480 virkamiehellä. Työsuojelupiiri-
21021: en toimintamäärärahat olivat 102 miljoonaa markkaa. Työsuojelupiirejä oli 11, mutta
21022: piirien henkilöstö oli sijoitettuna 81 toimipisteeseen. Tarkoituksena oli edelleen
21023: mahdollistaa usean toimipisteen käyttäminen. Paikallisten toimipisteiden oli määrä
21024: tukeutua muun muassa tukipalveluissaan kihlakuntaorganisaatioon. Työsuojelu kaa-
21025: vailtiin organisoitavaksi toiminnan vaatimusten johdosta itsenäiseksi lääninhallituk-
21026: sen osastoksi. Varsinaisia säästötavoitteita ei mietinnössä esitetty, mutta voidaan pää-
21027: tellä, että tehtävien integroinnista voitiin odottaa tiettyjä rationalisointisäästöjä, aina-
21028: kin tukipalvelujen tuottamisen muodossa.
21029:
21030: Uudistuksessa vähennettiin läänien määrää, mutta uusien lääninhallitusten toiminnan
21031: organisoimisessa oli kuitenkin otettava huomioon, että alueellisia taidetoimikuntia
21032: perustettiin kaksi lisää ja niiden resurssointi oli järjestettävä. Myös lääninhallitusten
21033: toimipaikkojen vahvistamisen yhteydessä nähtiin tosiasiallinen tarve järjestää Pir-
21034: kanmaan alueelliset tehtävät niin, että Tampereen alueelliseen palveluyksikköön oli
21035: 26
21036:
21037: ryhdyttävä kokoamaan selvästi enemmän eri alojen asiantuntemusta kuin uudistuk-
21038: sen alkuperäisissä lähtökohdissa oli oletettu.
21039:
21040: Lääniuudistuksesta aiheutuvat säästöt- ja lisäkustannukset- ovat toteutuneet läänin-
21041: hallitusten erilaisina tavoitteellisina toimenpiteinä ja kunkin vuoden määrärahan
21042: edellyttäminä muina sattumanvaraisempina toimina. Toteutunutta säästöä voidaankin
21043: parhaiten tarkastella talousarvion kehysten valossa. Vuoden 1999loppuun mennessä
21044: toteutuneet säästöt olivat hieman yli 36 miljoonaa markkaa. Vuoden 2000 talousarvi-
21045: oon sisältyy edelleen muun muassa virkasiirroista aiheutuvia vähennyksiä. Yhteensä
21046: säästöt ovat tähän mennessä noin 38 miljoonaa markkaa. Tähän arvioon on lisättävä
21047: vielä vuoden 2000 virkaehtosopimuksesta aiheutuvien lisämenojen kattamattajäävä
21048: osuus. Lisäksi poliisitoimessa on tehty omia rationalisointitoimia.
21049:
21050: Edellä kohdassa 4.3. mainitun lääninhallitusten voimavarasuunnitelman laatimisen
21051: yhtenä lopputuloksena on ohjaavien ministeriöiden yhteinen johtopäätös, että enem-
21052: mistä säästötoimista luovutaan, koska lääninhallitusten tehtäväkenttä on niin paljon
21053: muuttunut. Jo saavutettuja säästöjä on kuitenkin pidettävä lääninhallitusten näkökul-
21054: masta huomattavina. Osa lääninhallitusten säästöistä on henkilöstön siirtoja muihin
21055: valtion virastoihin. Valtion budjettitalouden näkökulmasta tämä osuus ei ole pienen-
21056: tänyt talousarvion loppusummaa. Virkasiirtojen periaatteiden valossa ne kuitenkin
21057: ovat omiaan vähentämään lisähenkilökunnan palkkaamisen tarvetta kasvavilla valti-
21058: on sektoreilla.
21059:
21060: Tehtyjen selvitysten mukaan suurimmat henkilöstömenojen säästöt on saavutettu
21061: lääninhallitusten ylimmässä johdossa sekä hallinto- ja tukipalvelutehtävissä. Säästöt
21062: ovat siten kohdentuneet alkuperäisen tavoitteen mukaisesti. Kuitenkin on huomatta-
21063: va, että muun muassa eräät henkilöstöpoliittiset periaatteet ovat aiheuttaneet, että
21064: lääninhallitukset eivät ole voineet pelkästään tällä perusteella toteuttaa säästötoimia,
21065: vaan erilaisiin tarjoutuneisiin mahdollisuuksiin on ollut pakko tarttua. Tämä on aihe-
21066: uttanut tiettyä sattumanvaraisuutta säästöjen kohdentumisessa ja ainakin tilapäistä
21067: epätasapainoa työn kuormituksessa, mikä on heijastunut henkilöstön rasittumisena.
21068:
21069:
21070:
21071: 7. Aluejako ja aluehallintoviranomaisten yhteistyö
21072:
21073: 7.1. Aluejako
21074:
21075: Maakuntapohjaisen aluejaon vahvistamista voidaan arviointitutkimuksen mukaan pi-
21076: tää kokonaisuudessaan onnistuneena. TE-keskusten aluejako näyttää pääpiirteissään
21077: ongelmattomalta. Kritiikkiä kohdistuu lähinnä siihen, että aluejako on osin erilainen
21078: kuin maakuntapohjainen aluejako. Tehdyn kuuden läänin ratkaisu on vaikutuksiltaan
21079: odotetunkaltainen. Henkilöstö on kritisoinut suurläänijakoa erityisen voimakkaasti.
21080: Sidosryhmät suhtautuivat myönteisesti Oulun ja Lapin läänien alueisiin ja kriittisim-
21081: min Länsi-Suomen lääninhallituksen alueeseen. Näkemysten taustalla ovat olleet
21082: alueellinen epäyhtenäisyys, laajuus sekä aluelähtöisyyden katoaminen. Länsi-
21083: Suomen lääniinhän kuuluu peräti seitsemän maakuntaa ja 205 kuntaa. Toisaalta lää-
21084: ninhallitukset ovat kyenneet järjestämään palvelunsa kohtuullisen hyvin nykyisillä
21085: alueillaan.
21086: 27
21087:
21088: Maakuntapohjainen aluejako on yhdenmukaistanut hallinnollisia rajoja. Mitä vä-
21089: hemmän päällekkäisyyksiä aluejaossa esiintyy, sitä tarkoituksenmukaisempana sitä
21090: voidaan alueiden näkökulmasta pitää.
21091:
21092: Maakuntajako on vahvistanut maakuntien liittojen asemaa. Se on selkeyttänyt kritee-
21093: reitä, joilla valtion aluejakoa koskevia ratkaisuja tehdään. Maakuntapohjainen alue-
21094: jako on tarkoituksenmukainen erityisesti sellaisilla toimialoilla, joissa valtion ja kun-
21095: tien välillä on toiminnallista yhteistyötä.
21096:
21097: Maakuntapohjainen aluejako kytkee valtionhallinnon toimintaa alueisiin sekä niiden
21098: edun ajamiseen. Alueellisen edun näkökulma selittää alueilla toimivien sidosryhmien
21099: tyytymättömyyttä siihen, että valtionhallinnon organisaatio toimii monen maakunnan
21100: alueella. Tällaisessa tilanteessa aluehallinnon organisaatio ei voi edistää vain jonkin
21101: tietyn maakunnan asiaa.
21102:
21103: Maakuntapohjaisen aluejaotuksen, kuten ylipäänsä hallinnollisten rajojen, ongelmana
21104: on tutkimuksen mukaan se, että ne edistävät yhteistyötä rajojen sisällä, mutta vaike-
21105: uttavat ulkoista yhteistyötä. Alueiden olosuhteita tarkastellaan usein aluekokonai-
21106: suuksina, mistä johtuen alueen sisällä olevat erovaisuudet saattavat jäädä näkymät-
21107: tömiin.
21108:
21109:
21110:
21111: 7 .2. Aluehallintoviranomaisten yhteistyö
21112:
21113: Aluehallintouudistus on arviointitutkimuksen mukaan lisännyt TE-keskusten mah-
21114: dollisuuksia alueelliseen yhteistyöhön kaikilla keskuksen toimialoilla. Lääninhalli-
21115: tuksissa uudistuksella ei ole toistaiseksi ollut yhtä suuria vaikutuksia alueellisen yh-
21116: teistyön kannalta ja muun muassa henkilöstön arviot siitä ovat osin ristiin meneviä.
21117: Laajaa alueellista yhteistyötä vaativilla toimialoilla kuten liikennehallinnossa henki-
21118: löstö kokee alueellisen yhteistyön parantuneen. Toisaalta esimerkiksi palo- ja pelas-
21119: tustoimessa, jossa olennaista on tiivis paikallinen kytkentä, henkilöstö kokee yhteis-
21120: työn mahdollisuuksien heikentyneen.
21121:
21122: Yhteiskuntatieteiden ylioppilas Kirsti Haimila laati vuoden 2000 keväällä Tampereen
21123: yliopiston politiikan tutkimuksen laitokselle selvityksen aluehallinnon koordinaatio-
21124: tarpeesta. Selvityksen perustana oli kysely, joka lähetettiin otoksena TE-keskusten,
21125: lääninhallitusten, maakuntien liittojen, ympäristökeskusten, tiepiirien, merenkulku-
21126: piirien, läänioikeuksien ja kauppakamari en ylimmälle johdolle. Selvityksen mukaan
21127: koordinaation tarve aluehallinnossa on ilmeinen. Koordinaatiosta katsottiin olevan
21128: eniten hyötyä alueen edunvalvonnassa suhteessa keskushallintoon, ED-projektien
21129: valmistelussa sekä elinkeinojen, koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisessä. Tär-
21130: keimpänä koordinaation tuottamana hyötynä vastaajat pitivät tehokkaampaa resurssi-
21131: en käyttöä. Selvityksen mukaan TE-keskukset, maakuntien liitot ja tiepiirit katsoivat
21132: alueen viranomaisilla olevan yhteinen näkemys siitä, mihin suuntaan kehitystä alu-
21133: eella tulisi ohjata. Lääninhallitukset eivät pitäneet tilannetta näin hyvänä. Lääninhal-
21134: lituksissa myös tunnettiin selvästi vähemmän muiden aluehallinnon organisaatioiden
21135: tavoitteita kuin esimerkiksi TE-keskuksissa, maakuntien liitoissa ja ympäristö kes-
21136: kuksissa.
21137: 28
21138:
21139: Vaikka erityisiä yhteistyöongelmia ei ole, eri tahoilta saadaan viitteitä siitä, että TE-
21140: keskusten tulisi voida vaikuttaa enemmän maakunnallisen strategian muotoutumi-
21141: seen. Tämä ilmenee esimerkiksi Uudenmaan ja Varsinais-Suomen TE-keskuksista
21142: tehdystä arvioinnista (Sandberg-Ståhlberg, 1999). Jotta TE-keskus olisi aidosti alu-
21143: eellinen toimija, toimintapolitiikan tulisi nykyistä enemmän keskittyä ratkaisemaan
21144: maakunnalle keskeisiä ongelmia tai hyödyntämään maakunnan vahvuuksia.
21145:
21146: Alueellinen eriarvoistuminen on lääninhallitusten kokemusten mukaan lisännyt alu-
21147: eellisen yleishallintoviranomaisen aloitteellisen panoksen kysyntää. Tämä johtunee
21148: siitä, että eriarvoistumiskehitys on usean tekijän yhteistulos, jolloin yhteiskunnan
21149: toimenpiteiden tulisi olla laaja-alaisia ja ne myös vaativat syvällistä, koordinoitua yh-
21150: teistyötä.
21151:
21152: Arviointitutkimuksessa pidetään tärkeänä myös lääninhallitusten, erityisesti niiden
21153: hyvinvointipalvelujen turvaamiseen liittyvien käytäntöjen ja turvallisuuspalvelujen
21154: kehittämisen, kytkeytymistä alueelliseen kehittämiseen. Tutkimuksessa arvioidaan-
21155: kin sisäasiainministeriön vuoden 2000 keväällä TE-keskusten, lääninhallitusten, ym-
21156: päristökeskusten, maakuntien liittojen ja työsuojelupiirien johdolle järjestämän ver-
21157: kostoitumiskoulutuksen edistäneen lääninhallitusten mahdollisuuksia alueelliseen yh-
21158: teistyöhön. Koulutuksen jälkeen on maakunnissa käynnistynyt varsinainen verkosto-
21159: jen rakentamisvaihe. Koulutuksen tavoitteena olleen syvällisen verkostoyhteistyön
21160: ytimeen kuuluvat TE-keskukset, lääninhallitukset, ympäristökeskukset ja maakuntien
21161: liitot. Tähän ytimeen liittyy monia toimijoita kuten työsuojelu- ja tiepiirit, alueen
21162: kunnat, korkeakoulut ja muut oppilaitokset sekä elinkeinoelämä.
21163:
21164:
21165:
21166: 8. TE-keskus- ja lääniuudistuksen keskeisten tavoitteiden toteutuminen
21167:
21168: TE-keskus- ja lääniuudistukselle hallituksen esityksessä asetettujen keskeisten tavoit-
21169: teiden voidaan tiivistetysti arvioida toteutuneen seuraavasti.
21170:
21171: Asiointi on asiakkaalle aikaisempaa helpompaa ja parempaa
21172:
21173: TE-keskuksissa palveluja koskeva yhteistyö on selkeästi kasvanut ja yhden luukun
21174: periaate on vahvistunut. Palveluita saa yhä enemmän samoista toimitiloista ja palve-
21175: lujen kokoaminen yhteen asiakkaiden kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla on ol-
21176: lut toiminnan lähtökohtana. Palvelutoiminnan ei kuitenkaan vielä arvioida olevan
21177: riittävän yhtenäistä.
21178:
21179: Lääninhallituksissa palvelujen saatavuus on turvattu kohtuullisesti lääninhallitusten
21180: määrän vähentämisestä huolimatta. Lääninhallitukset ovat myös kehittäneet palvelu-
21181: jen laatua. Uutta, kehittyvää palvelutoimintaa on lääninhallitusten suorittama perus-
21182: palvelujen arviointi.
21183:
21184: Viranomaisten yhteistyö ja koordinaatio tehostuvat
21185:
21186: Elinkeino- ja työvoimapolitiikan hallinto muodostaa yhä yhtenäisemmän kokonai-
21187: suuden. Keskusten ohjaus on kuitenkin voinut olla ristiriitaista. Yhtenäisen elinkei-
21188: no- ja työvoimapolitiikan kannalta tilanne on kehittynyt parempaan suuntaan.
21189: 29
21190:
21191: Lääniuudistuksen vaikutukset lääninhallitusten ohjaukseen ovat olleet melko vähäi-
21192: siä. Uudistukselle asetetut säästötavoitteet ovat jonkin verran lisänneet ohjaavien ta-
21193: hojen välisiä ristiriitoja. Yhteistyö ohjausprosessissa on kuitenkin jonkin verran pa-
21194: rantunut. Lääninhallitukset hyödyntävät tehtäviensä hoidossa yhä enemmän mahdol-
21195: lisuuksiaan toimia poikkihallinnollisessa yhteistyössä, mikä on edistänyt myös oh-
21196: jaavien viranomaisten välistä yhteistyötä.
21197:
21198: Uudistus on lisännyt TE-keskusten mahdollisuuksia alueelliseen yhteistyöhön kaikil-
21199: la keskuksen toimialoilla. TE-keskusten ja maakuntien liittojen yhteistyömuodot
21200: ovatkin lukuisia ja hyvin toimivia.
21201:
21202: Viranomaisten toiminta tehostuu ja tulee taloudellisemmaksi
21203:
21204: TE-keskusuudistuksessa säästötavoitteet eivät ole olleet vahvasti esillä. Lisääntyneet
21205: tehtävät vaikeuttavat nykyisen tilanteen vertaamista uudistusta edeltäneeseen tilan-
21206: teeseen. Kustannussäästöjä on saatu aikaan mm. yhteisissä toimitiloissa ja uudistus
21207: antaa mahdollisuuden kustannusten alentamiseen pitkällä aikavälillä sekä keskushal-
21208: linnossa tehtäväsiirtojen muodossa että aluehallinnon tehostuneena toimintana.
21209:
21210: Lääninhallitusten toiminta on tehostunut ja tullut taloudellisemmaksi. Johto-
21211: organisaatiota on kevennetty ja yleishallinnon tehtävistä on voitu vähentää henkilös-
21212: töä. Säästöjä on saatu aikaan noin 40 miljoonaan markkaan asti vuodessa. Koko ar-
21213: vioitu säästövaikutus, 65 miljoonaa markkaa vuodessa, ei ole toteutunut eikä siihen
21214: lääninhallitusten lisääntyneet tehtävät huomioon ottaen enää pyritä.
21215:
21216: Hallinnosta tulee selkeämpi ja tunnetumpi
21217:
21218: TE-keskusuudistus on selkiyttänyt aluehallinnon toimialojen toimintaaja tehtäviä.
21219: Tavoitteen aluehallinnon selkeyttämisestä voidaan arvioida myös lääninhallituksia
21220: koskien toteutuneen. Aluehallinnon toimijoita on edelleen varsin runsaasti. Niiden
21221: keskinäinen työnjako on kuitenkin selkeä.
21222:
21223: Uudistuksen seurauksena elinkeino- ja työvoimapolitiikan arvostus on vahvistunut ja
21224: TE-keskuksista on tullut merkittävä ja näkyvä toimija. Lääninhallitusten toiminnasta
21225: sen sijaan ei tiedetä riittävästi alueilla. Toiminnan ja palvelujen tekemisessä tunne-
21226: tuiksi tarvitaan sekä TE-keskuksissa että lääninhallituksissa vielä runsaasti työtä.
21227:
21228: Virastojen sisäiset järjestelyt tulevat aikaisempaa joustavammiksi
21229:
21230: Lääninhallituksissa on voitu lisätä voimavarojen yhteiskäyttöäja näin muun muassa
21231: erilaiset säästötoimet ovat olleet mahdollisia. TE-keskuksissa lainsäädäntö ei mah-
21232: dollista riittävästi toimintopohjaisen organisaation rakentamista. Uudistuksen seura-
21233: uksena elinkeino- ja työvoimapolitiikan aluehallinnosta on kuitenkin tullut entistä
21234: enemmän tiimi-ja hankeorganisaatio, mikä merkitsee myös entistä joustavampaa ja
21235: asiakaslähtöisempää toimintaa.
21236:
21237: Julkisen hallinnon välittömät asiakaspalvelutehtävät siirretään lähelle asiakasta
21238:
21239: Välittömät asiakaspalvelutehtävät on valtaosin siirretty lähelle asiakasta joko alue-
21240: tai paikallishallintoon. Eräiden yksittäisten tehtävien siirtomahdollisuuksia selvite-
21241: tään edelleen.
21242: 30
21243:
21244: Kuntien itsehallintoa vahvistetaan
21245:
21246: Aluehallintouudistus on tukenut selvästi paikallista itsehallintoa. Se on jättänyt yhä
21247: enemmän vapauksia kunnille ja maakunnalliselle kehittämiselle. TE-keskuksia ja
21248: lääninhallituksia ei kunnissa koeta uhkaksi kunnalliselle demokratialle vaan kump-
21249: paneiksi.
21250:
21251:
21252:
21253: 9. Kehittämislinjaukset ja uudistuksen jatkotoimet
21254:
21255: 9.1. Lähtökohdat
21256:
21257: Tampereen yliopiston arviointitutkimuksen valossa aluehallintouudistuksen tavoit-
21258: teiden toteuttamiseksi on tarpeen edelleen kiinnittää huomiota sekä TE-keskuksissa
21259: että lääninhallituksissa muun muassa päätösvallan siirtoon keskushallinnosta, sekto-
21260: roituneisuuden vähentämiseen, palvelujen kehittämiseen, hallinnon tekemiseen tun-
21261: netuksi ja muutosvaiheen välittömien ongelmien poistamiseen.
21262:
21263: Lääninhallituksissa tutkija arvioi edellä mainittujen lisäksi erityisiä toimenpiteitä
21264: vaativan sen varmistaminen, että lääninhallitusten kyky toimia suhteessa oman toi-
21265: mialan paikallishallintoon säilyy uudistusta edeltävällä tasolla. TE-keskuksissa ta-
21266: voitteet selkeää, joustavaa ja yhtenäistä elinkeino- ja työvoimapolitiikkaa tukevasta
21267: ohjauksesta, organisaation sisäisestä joustavuudesta ja selkeästä johtamisesta eivät
21268: tutkimuksen arvion mukaan vielä ole toteutuneet riittävästi.
21269:
21270: Keskeisimpinä kehittämiskohteina tutkimuksessa pidetään lääninhallituksissa sisäi-
21271: sen ja ulkoisen identiteetin ja johtamisen vahvistamista sekä palveluiden kehittämis-
21272: tä. TE-keskuksissa keskeisiä kehittämiskohteita ovat identiteetin sisäinen ja ulkoinen
21273: vahvistaminen sekä johtamismenetelmien ja kulttuurin uudistaminen. Kehittämis-
21274: kulttuuria ja ulkoisen toiminnan näkyvyyttä ja yhtenäisyyttä tulisi tutkimuksen mu-
21275: kaan keskuksissa vahvistaa. Yhtenäisyyden lisääminen TE-keskusjärjestelmän sisällä
21276: on myös edelleen tarpeen.
21277:
21278: Hallituksen tavoitteena on kehittää hajaotettua ja joustavaa palveluhallintoa ja turvata
21279: aluehallinnon edellytykset ottaa vastaan uusia tehtäviä ja päätösvaltaa. Näiden tavoit-
21280: teiden toteuttamiseksi ministeriöistä on tarpeen siirtää valtion aluehallintoviranomai-
21281: sille niiden toimialoilla päätösvalta, joka koskee yksittäistapauksia, tukitoimintoja tai
21282: lupien myöntämistä ja jota ei ole tarkoituksenmukaista sijoittaa paikallishallintoon.
21283: Lisäksi aluehallintoon siirretään aluehallintoviranomaisten verkoston toimintakyvyn
21284: ja toiminnan vaikuttavuuden edellyttämää päätösvaltaa. Päätösvaltaa siirrettäessä
21285: käytetään hyväksi mahdollisuudet keskittää joidenkin asioiden käsittely ja ratkaisu-
21286: valta tiettyyn yksikköön siten, että toiminnot sijoittuvat tasapainoisesti maan eri
21287: osiin.
21288:
21289: Aluehallintoviranomaisten yhteistyötä on tarpeen edelleen tehostaa tavoitteena aikai-
21290: sempaa laaja-alaisempaa ja syvällisempää yhteistyötä tekevä verkosto. Maakunnit-
21291: tain jo aloitettua TE-keskusten, lääninhallitusten, ympäristökeskusten ja maakuntien
21292: liittojen verkostoitumista edistetään muun muassa siirtämällä edellä todetolla tavalla
21293: 31
21294:
21295: päätösvaltaa näille viranomaisille ja lisäämällä myös keskushallinnon yhteistyötä ja
21296: koordinaatiota.
21297:
21298:
21299:
21300: 9.2. TE-keskuksia koskevat kehittärnislinjaukset
21301:
21302: Yleisesti ottaen edellytykset TE-keskusten toiminnalle alueellisen elinkeino- ja työ-
21303: voimapolitiikan kehittäjinä ja toteuttajina ovat olemassa. Tässä vaiheessa on tärkeää
21304: turvata kehityksen vakaa jatkuminen.
21305:
21306: Elinkeinopolitiikalle on tulevaisuudessa entistä enemmän leimallista yritysten toi-
21307: mintaympäristön harmonisointi. Kilpailukyvyn säilymiselle ja paranemiselle on en-
21308: siarvoista muutosten nopea tunnistaminen. Tähän voidaan alueilla päästä ainoastaan
21309: lisäämällä ja tehostamalla elinkeinopolitiikan kaikkien aluetason toimijoiden välistä
21310: yhteistyötä. Toimintaympäristön dynaamisuus vaatii TE-keskuksilta innovatiivisuut-
21311: ta.
21312:
21313: Tärkein lähtökohta TE-keskusten toiminnan kehittämisessä on asiakkaiden odotusten
21314: ja tarpeiden huomioon ottaminen. Asiakkaat odottavat keskuksilta nykyistä aktiivi-
21315: sempaa toimintaa ja asioinnin helpottamista. Keskuksista kehitetään proaktiivisia
21316: asiantuntijaorganisaatioita joustavamman hallinnon aikaansaamiseksi. Kehittämis-
21317: työn lähtökohtana tulevat olemaan Alueellisen yrityspalvelutoiminnan kehittämis-
21318: hankkeen (KTM:n työryhmä- ja toimikuntaraportteja 1 /2000) linjaukset. Tarkoitus
21319: on, että kaikissa TE-keskuksissa yrityksille suunnattavat yrityspalvelut kootaan yh-
21320: teen tavoitteena tehokkaampien palvelukokonaisuuksien rakentaminen.
21321:
21322: TE-keskusten palvelujen seutukunnallista ja paikallista saatavuutta kehitetään. Tar-
21323: koituksena on valmistella palveluyksiköiden laatujärjestelmä sekä seutukunnallisten
21324: kokeiluprojektien avulla erilaisten yhteistyömallien rakentamista ja arviointia seutu-
21325: kuntien, työvoimatoimistojen, koulutusorganisaatioiden, teknologiakeskusten ja
21326: maaseutukeskusten kanssa. Yrittiijille suunnattua alueellista rahoitus- ja kehittämis-
21327: palveluja koskevaa tiedotustoimintaa yhtenäistetään. Tähän on tarvetta kaikkien alu-
21328: eellisten toimijoiden osalta.
21329:
21330: TE-keskusten toiminnassa tullaan entistä enemmän panostamaan innovaatioiden tu-
21331: kemiseen ja teknologiapainotusta lisätään alueellisten kehittämissuunnitelmien val-
21332: mistelussa ja toteutuksessa. Samalla aktivoidaan yrityksiä kehittämistoimintaan ja
21333: hyödyntämään uutta teknologiaa liiketoiminnassaan. Erityisesti pk-yritysten innova-
21334: tiivisten hankkeiden käynnistäminen ja toteuttaminen edellyttää usein laaja-alaista
21335: neuvontaa ja hyvinkin spesifiä asiantuntija-apua. Erityistä huomiota tulee kiinnittää
21336: teknologian siirtoon sekä potentiaalisten yrittäjien ja toimivien yritysten aktivointiin
21337: uuden tiedon hankintaan ja soveltamiseen. Yritysosastojen teknologiayksiköt ovat
21338: avainasemassa teknologian siirrossa ja alueiden vahvuuksien tunnistamisessa. Jokai-
21339: nen TE-keskus on rakentanut oman teknologiastrategiansa, jonka tavoitteena on
21340: osaamisen tason lisääminen siten, että teknologiahankkeiden määrä alueella kasvaa.
21341: Teknologiapalveluja vahvistetaan vuonna 2001.
21342:
21343: TE-keskusten strategia yritysten kansainvälistymisen edistämiseksi ohjaa kansainvä-
21344: listymispalveluja vastaamaan yritysten ja niiden henkilöstön kansainvälistymisedel-
21345: 32
21346:
21347: lytysten parantamisesta, valmiuksien luomisesta, kansainvälisen kilpailukyvyn saa-
21348: vuttamiseksi sekä yritysten ohjaamisesta kansainvälistymiseen kokonaisvaltaisen lii-
21349: ketoimintojen suunnittelun kautta.
21350:
21351: Työmarkkinoiden toimivuus on EMU-ympäristössä entistä keskeisempi kasvun ja
21352: hyvinvoinnin kehittämisen edellytys. Yrityksille on turvattava osaavan työvoiman
21353: saatavuus ja ehkäistävä syrjäytymistä työmarkki noilta. TE-keskusten roolia Suomen
21354: työllisyyspolitiikan toimintasuunnitelman alueellisena toimeenpanijana ja yhteenso-
21355: vittajana tulee vahvistaa. Työvoimatoimistojen ohjaus ja tuki tulee varmistaa.
21356:
21357: Keskeinen tehtäväalue TE-keskusten toiminnassa on myös EU:n yhteisen maatalous-
21358: ja kalastuspolitiikan toimeenpano. Pääosa tehtävistä on valvonta- ja tarkastustehtä-
21359: viä. Toimeenpanoa säätelevät EU:n yksityiskohtaiset säädökset, joissa jäsenvaltioilla
21360: ei ole omaa harkinnan varaa. Tehtävien puutteelliseen hoitamiseen liittyy merkittäviä
21361: taloudellisia riskejä rahoituskorjausten muodossa. Tämän johdosta EU:n yhteisen
21362: maatalous- ja kalastuspolitiikan toimeenpanon edellyttämien valvonta- ja tarkastus-
21363: tehtävien hoito tulee turvata ottaen huomioon myös varautuminen ennalta arvaamat-
21364: tomiin tarpeisiin.
21365:
21366: Alkaneella EU:n rakennerahastokaudella TE-keskusten alueellista strategiaa vahvis-
21367: tetaan. Keskusten johtoryhmät ovat keskeisiä toimijoita rakennerahastostrategian
21368: määrittelyssä alueellaan. Strategiatyötä tehdään yhdessä maakuntaliittojen ja muiden
21369: keskeisten alueellisten toimijoiden kanssa. TE-keskusten tulosohjauksessa tulee ko-
21370: rostumaan aiempaa laajempi näkökulma EU:n tavoiteohjelmiin.
21371:
21372: Keskusten sisäisen toiminnan tehostamiseksi selvitetään missä määrin asiakas- tai
21373: toimintolähtöinen organisointi olisi tarkoituksenmukaista ja missä määrin tehtävät
21374: edellyttävät selkeästi nykyistä osastojakoa. Muilta osin sisäisessä toiminnassa koros-
21375: tuvat johtamisjärjestelmän edelleen kehittäminen ja tehostaminen sekä henkilöjohta-
21376: misen edistäminen.
21377:
21378:
21379:
21380: 9.3. Lääninhallituksia koskevat kehittämislinjaukset
21381:
21382: Lääninhallitukset ovat 1990-luvun alkuvuosien supistuvan tehtäväkehityksen jälkeen
21383: uudessa tilanteessa, jossa tehtävät ovat edellä kuvatulla tavalla lisääntyneet ja tulevat
21384: edelleen lisääntymään, vaikkakin eräillä tehtäväalueilla voi tapahtua myös tehtävien
21385: vähentymistä. Lääninhallitusten toiminnassa myös painottuu entistä enemmän val-
21386: vonnan ja yksittäistapauksellisen päätöksenteon sijasta arvioiva lähestymistapa. Ta-
21387: pahtunut kehitys edellyttää lääninhallitusten voimavarojen vahvistamista kasvavilla
21388: tehtäväalueilla ja myös resurssien liittämistä tehtäväsiirtoihin lääninhallituksiin. Kes-
21389: kushallinnosta siirrettävien tehtävien lisäksi lääninhallituksiin keskitetään muun jul-
21390: kishallinnon tukipalveluja. Lääninhallitusten vielä hoitamat välittömät asiakaspalve-
21391: lutehtävät, jotka eivät liity alueellisiin tehtäviin, siirretään valtion paikallishallintoon
21392: tai muille organisaatioille.
21393:
21394: Lääninhallitukset osallistuvat alueelliseen yhteistyöhön aikaisempaa enemmän tuo-
21395: den tähän yhteistyöhön hyvinvoinnin ja turvallisuuden peruspalvelujen näkökulman.
21396: Lääninhallitusten erityistä vahvuutta, toimintaa monialaisina viranomaisina, kehite-
21397: 33
21398:
21399: tään edelleen lisäten tätä kautta myös keskushallinnon poikkihallinnollista yhteistyö-
21400: tä.
21401:
21402: Lääninhallitusten palvelujen kehittämiseen sekä palvelujen ja lääninhallituksen toi-
21403: minnan tunnetuksi tekemiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Asiakaspalautejärjes-
21404: telmät ja sähköisiä palveluja otetaan käyttöön. Lääninhallitukset kehittävät myös
21405: muita palautejärjestelmiä ja yhteydenpitoa kuntiin.
21406:
21407: Etelä-, Länsi- ja Itä-Suomen lääninhallitusten organisaatiota arvioidaan toiminnalli-
21408: sista lähtökohdista. Tässä yhteydessä arvioidaan muun muassa, mitkä lääninhallitus-
21409: ten tehtävät edellyttävät edelleen nykypohjaista aluelähtöistä organisointia ja mitkä
21410: tulisi keskittääjoko päätoimipaikkaan tai tiettyyn alueelliseen palveluyksikköön. Ar-
21411: vioinnin edellyttämiä muutoksia toteutetaan vuoden 2002 alusta lukien.
21412:
21413: Lääninhallitusten kehittämiseksi työyhteisöinä muun muassa muutetaan johtamista
21414: vuorovaikutteisemmaksi ja luodaan toimintamallit, joilla visiot ja strategiat toteutu-
21415: vat myös käytännön työssä. Lisäksi henkilöstön kehittämiseen osoitetaan voimavaro-
21416: ja ja todettuihin henkilöstön jaksamis- ja motivaatio-ongelmiin etsitään ratkaisuja
21417: lääninhallitusten yhteisellä ohjelmalla ja ottamalla käyttöön uusi kannustava palkka-
21418: usjärjestelmä.
21419: VNT 112000 vp
21420:
21421:
21422:
21423:
21424: V aitioneuvoston tiedonanto Eduskunnalle
21425: 16.3.2000 annetuista määrärahakehyksistä
21426:
21427:
21428:
21429:
21430: 209048C
21431: 2
21432:
21433:
21434:
21435:
21436: VALTIONEUVOSTON TIEDONANTO EDUSKUNNALLE 16.3.2000
21437: MÄÄRÄRAHAKEHYKSIST Ä
21438:
21439: Suomessa harjoitettu talouspolitiikka on voimavaroja on pystytty kohdeotamaan uu-
21440: tuottanut viime vuosina myönteisiä tuloksia. delleen siten, että kestävän kasvun edelly-
21441: Talouden kasvu on jatkunut 1990-luvun tykset ovat vahvistuneet.
21442: puolivälistä asti voimakkaana, samaan ai- Hallituksen tavoitteena on, että samanlaista
21443: kaan kun talouden tasapainottomuudet ovat vakaan kehityksen ja johdonmukaisen raken-
21444: lieventyneet. Inflaatio on pysynyt matalana nemuutoksen talouspolitiikkaa jatketaan lähi-
21445: ja hintakilpailukyky on säilynyt hyvänä. Tä- vuosien aikana. Tämä on välttämätöntä, jotta
21446: mä yhdessä reaaliseen kilpailukykyyn tehty- Suomi voisi selviytyä edessä olevista suuris-
21447: jen panostusten kanssa on mahdollistanut ta väestön ikääntymiseen, talouden kansain-
21448: viennin jatkuvan, ripeän kasvun ja talouden välistymiseen, koko väestön hyvinvointiin ja
21449: ulkoisen rahoitustasapainon vahvistumisen. alueellisesti tasapainoiseen kehitykseen liit-
21450: Työllisyysaste on kohonnut viime vuosina tyvistä haasteista.
21451: useimpia muita teollisuusmaita nopeammin. Finanssipolitiikka on tämän onnistumiseksi
21452: Työvoiman tarjonnan kasvaessa työttömyys- keskeisessä asemassa, ja siihen kohdistuu
21453: aste ei kuitenkaan ole alentunut toivotulla euroympäristössä erityisen suuria vaatimuk-
21454: nopeudella. sia. On neljä tärkeätä perustetta sille, että
21455: Merkittävää on, että yksityisen sektorin finanssipolitiikan linjan tulee lähivuosina
21456: taloudellinen asema on vahvistunut 1990-lu- jatkua tiukkana: on varmistettava vakaan
21457: vun jälkipuoliskolla huomattavasti. Yritysten kasvun jatkuminen ilman uusia tasapainotto-
21458: kannattavuudessa on tapahtunut selvää pa- muuksia, on varauduttava eläkemenojen tu-
21459: ranemista ja yrityssektorin omavaraisuusaste levaan kasvuun, on luotava edellytyksiä hal-
21460: on kohonnut tuntuvasti. Tapahtunut kehitys litusohjelman mukaisten verokevennysten
21461: on lisännyt yritysten kykyä kestää taloudelli- toteuttamiselle ja turvattava talouspolitiikan
21462: sia häiriöitä. Kotitalouksien velkojen suhde riittävä liikkumavara myös suhdannekehi-
21463: käytettävissä oleviin tuloihin on tällä hetkel- tyksen muuttuessa epäedullisemmaksi.
21464: lä neljänneksen matalampi kuin kymmenen
21465: vuotta sitten.
21466: Valtio velkaantoi Suomessa 1990-luvun al- Ikääntymisen vaikutukset julkiseen talouteen
21467: kupuoliskolla poikkeuksellisen raskaasti ja
21468: nopeassa tahdtssa. Valtionvelka suhteessa Yli 60-vuotiaiden lukumäärä lisääntyy tällä
21469: bruttokansantuotteeseen kasvoi vuoden 1990 vuosikymmenellä noin 260 000 henkilöllä ja
21470: noin 10 prosentin tasolta lähes 70 prosenttiin 20--59-vuotiaiden määrä vähenee samaan
21471: vuonna 1995. Valtiontalous on 1990-luvun aikaan 150 000 henkilöllä. Arvioiden mu-
21472: jälkipuoliskolla tasapainottunut ja velkasuh- kaan, eläkkeet nousevat suhteessa palk-
21473: de kääntynyt laskuun. kasummaan nykyisestä 30 prosentista 40
21474: prosenttiin vuonna 2015 ja lähes 50 prosent-
21475: tiin vuonna 2030, mikäli eläkkeellesiirty-
21476: 1. Talous- ja finanssipolitiikan haasteet misikä ja eläke-etuudet säilyvät nykyisel-
21477: lään, vaikka työeläkejärjestelmää muutettiin
21478: Talouden elpyminen 1990-luvun jälkipuo- kestävämmälle pohjalle vuonna 1996.
21479: liskolla on perustunut ennen muuta kahteen Ikääntyminen kasvattaa myös muita julki-
21480: tekijään: tasapainoista talouskasvua tukenee- sia menoja. Tilastot osoittavat, että noin 70-
21481: seen suhdannepolitiikkaan ja voimavaroja vuotiaan väestön keskimääräiset terveyden-
21482: lisänneeseen rakennepolitiikkaan. Lisäksi huollon menot ovat henkeä kohden yli kak-
21483: 3
21484:
21485: sinkertaiset 50-vuotiaan väestön terveyden- Hallitus on ottanut tavoitteekseen työhön
21486: huoltomenoihin verrattuna. On arvioitu, että kohdistuvan verotuksen alentamisen vaali-
21487: sosiaaliturvamenojen suhde kansantuottee- kauden aikana 10--11 mrd. markalla. En-
21488: seen nousee voimakkaasti lähimpien 30 vuo- simmäinen kevennys kohdistui jo meneillään
21489: den aikana, joskin väestön terveydentila ko- olevaan vuoteen, joskin sen mitoituksessa oli
21490: henee ja elinikä pidentyy. Sosiaalimenojen otettava huomioon talouden nopea kasvu ja
21491: kasvupaineisiin voidaan vaikuttaa aktiivisim- jo orastavat epätasapainoilmiöt.
21492: min vähentämällä ja ennaltaehkäisemällä
21493: pitkäaikaistyöttömyyttä, kohottamalla työlli-
21494: syysastetta, kohentamalla työikäisen väestön Lähiajan näkymät
21495: työ- ja toimintakykyä sekä parantamalla
21496: ikääntyneiden henkilöiden itsenäistä suoriu- Kolmas finanssipolitiikan suuri haaste liit-
21497: tumista. tyykin kansantalouden meneillään olevan
21498: Työllisten määrä yhtä eläkeläistä kohden kehityksen hallitsemiseen. Kansantuote on
21499: tulee alenemaan nykyisestä vajaasta kahdesta kasvanut kuusi vuotta peräkkäin keskimäärin
21500: henkilöstä noin puoleentoista henkilöön yli 4 prosentin vuosivauhdilla, samanaikai-
21501: vuonna 2010 ja hieman yli yhteen henki- sesti kun talouden rakenne on muuttunut
21502: löön vuonna 2020. Väestön ikääntyminen olennaisesti.
21503: kasvattaa painetta nostaa aktiiviseen väes- Suotuisa talouskehitys on vähentänyt työt-
21504: töön kohdistuvaa verorasitusta tuntuvasti. tömyyttä kokonaisuutena ja jonkin verran
21505: Lamavuosien jälkeen valtion varustautu- myös pitkäaikaistyöttömyyttä. Tästä huoli-
21506: mista kohtaamaan uusia menopaineita on matta pitkäaikaistyöttömyyden ongelma on
21507: parannettava. Vaikka velkaantumisvauhti on edelleen vaikea. Osalla laman aikana työttö-
21508: toteutettujen säästötoimenpiteiden takia voitu miksi jääneistä on edelleen suuria vaikeuksia
21509: pysäyttää ja velkaa yksityistämisestä saatu- löytää entisenkaltaisia työtilaisuuksia varsin-
21510: jen tulojen turvin jo vuonna 1999 lyhentää, kaan omalta kotiseudultaan. Samaan ai-
21511: valtionvelka oli viime vuoden lopussa edel- kaan nopeasti kasvavilla yrityksillä on eri-
21512: leen 410 mrd. markkaa. Velan suhde kan- tyisesti kasvualueilla entistä suurempia vai-
21513: santuotteeseen on hyvän taloudellisen kas- keuksia löytää ammattitaitoista työvoimaa
21514: vun ansiosta laskenut ja on tällä hetkellä siitä huolimatta, että resursseja on runsaasti
21515: arviolta 57 prosenttia. Velkaa on silti lähes käyttämättöminä ja työttömyysaste on vasta
21516: kuusi kertaa enemmän kuin kymmenen nyt alittamassa 10 prosentin tason.
21517: vuotta sitten, ja valtionvelasta aiheutuvat Työvoimakapeikot ovat yleistymässä. Sel-
21518: korot ovat edelleen runsaat 25 mrd. markkaa vitysten mukaan lähes puolet elektroniikka-
21519: vuodessa. ja sähköteollisuuden ja runsas kolmannes ra-
21520: kennusalan yrityksistä on kohdannut työvoi-
21521: man saantiongelmia. Yhtä ilmeistä on, että
21522: Työllisyys ja veropolitiikka myös palveluyritysten edellytykset hankkia
21523: ammattitaitoista työvoimaa ovat vaikeutu-
21524: Työllisyyden selvä kohoaminen nykyisestä massa. Juuri tehdyn tiedustelun mukaan noin
21525: on siten keskeinen edellytys verotaakan li- 60 prosenttia palveluyrityksistä odotti rekry-
21526: sääntymisen lieventämiseksi tai estämiseksi. tointiongelmien vaikentuvan kuluvan vuoden
21527: Työllisyyden nousu t<;tpahtuu sekä efektiivis- alkupuoliskolla. Erityistaitoja edellyttävillä
21528: tä eläkeikää että työllisyysastetta korottamal- atk-palveluyrityksillä, mutta myös kiinteistö-
21529: la. Kummallekin on hallitusohjelmassa ase- palvelu- sekä hotelli- ja ravintola-alan yri-
21530: tettu selvät tavoitteet. Viime vuosina on to- tyksillä vastaava luku oli yli 80 prosenttia.
21531: teutettu useita ikääntyvän väestön työnteon Lähes täsmälleen samanlaisia piirteitä liittyi
21532: edellytyksiä parantavia ja työssä pysymistä myös 1980-luvun lopun kehitykseen.
21533: tukevia toimenpiteitä. Nykyinen tilanne työmarkkinoilla on selvä
21534: Työllisyysasteen nousu sekä työvoimaka- merkki siitä, että työllisyystilanne koetaan
21535: peikko-ongelman torjuminen edellyttävät, hyväksi ja että huoli työpaikkojen säilymi-
21536: että verokiilaa voidaan edelleen alentaa. Pal- sestä on eräillä sektoreilla kaikonnut. Mikäli
21537: velusektorin laajentuminen on keskeinen tämä johtaa kustannustason nousuun, työlli-
21538: edellytys työllisyyden paranemiselle. Työn syys ei nouse tarvittavalla tavalla, ja vai-
21539: verokiila aiheuttaa erityisesti tälle sektorille keudet selviytyä pitkän aikavälin haasteista
21540: ongelmia. lisääntyvät olennaisesti.
21541: 4
21542:
21543: Kehitys alkaa eräiltä muiltakin osin muis- lopulla laaditut hallinnonalojen toiminta- ja
21544: tuttaa 1980-luvun lopun ylikuumenemisvai- taloussuunnitelmat vuosiksi 2001-2004
21545: heita. Ilmassa on vahvaa optimismia, asunto- päätyvät vuoden 2001 osalta noin 41/z mrd.
21546: jen ja muiden omaisuusesineiden hinnat ovat markkaa vuoden 1999 varsinaisen budjetin
21547: jyrkässä nousussa ja osake-emissioiden ko- reaalista tasoa korkeammalle menojen tasol-
21548: konaistaso on poikkeuksellisen korkea - le. Kun sekä suhdannenäkymät että hallituk-
21549: kaikki piirteitä, jotka olivat havaittavissa sen finanssipoliittiset linjaukset puoltavat
21550: myös 1980-luvun lopulla. Toisaalta monet hallinnonalojen suunnitelmia tiukempaa fi-
21551: asiat ovat nyt paremmin kuin tuolloin, muun nanssipolitiikan mitoitusta, on toteutettu me-
21552: muassa kotitalouksien ja yritysten velkaan- notasoa alentavia toimenpiteitä.
21553: tuminen on nyt huomattavasti vähäisempää. Menojen tasoon vaikuttaa myös arvioitu
21554: Varsinkin asunto- ja luottomarkkinoilla talouskehitys tarkastelukaudella. Talouskas-
21555: liikakysynnän merkit ovat tällä hetkellä il- vun sekä työllisyyskehityksen ennustetaan
21556: meisiä. Asuntojen hinnat ovat kiivenneet jo olevan aiemmin arvioitua suotuisampaa.
21557: useamman vuoden suhteellisen ripeästi ylös- Tästä on seurauksena se, että esimerkiksi
21558: päin ja esimerkiksi vuonna 1999 nousu oli työttömyysturvan määräraha-arvioita on voi-
21559: noin 10 prosentin luokkaa. Pääkaupunkiseu- tu alentaa aiemmasta, vaikka pitkäaikaiseksi
21560: dulla ja muissa suurissa kasvukeskuksissa muodostuneen työttömyyden erityisongel-
21561: nousuvauhti on ollut jopa 15 prosenttia. mien hoitamiseen joudutaankin kohdenta-
21562: Myös asuntoluotot ovat kasvaneet lähes ko- maan merkittävästi voimavaroja. Valtion
21563: ko vuoden 1999 ajan noin 15 prosentin vuo- velkataakkaa on kevennetty omaisuuden
21564: sivauhdilla, ja vaikka nousu syksyn mittaan myyntituloilla, mikä alentaa Juoksevien kor-
21565: hieman hidastui, muutosvauhti on edelleen komenojen arviota. Toisaalta yleisen korko-
21566: merkittävä. Tätä taustaa vasten asuntosek- tason nousu sekä dollarin arvon vahvistumi-
21567: torin ylikuumenemisuhka on ilmeinen huoli- nen euroon nähden ovat puolestaan lisänneet
21568: matta siitä, että yksityisen sektorin rahoi- korkomenoja. Nämä tekijät sekä valtionvelan
21569: tusasema on nyt vahvempi kuin kymmenen suunnitelmallisen hoidon tarpeet aiheuttavat
21570: vuotta sitten. osaltaan tulevaisuudessakin epävarmuutta
21571: budjetin mitoituksessa.
21572: Määrärahakehystä koskevan valtioneuvos-
21573: Finanssipolitiikan vastuu ton päätöksen mukaan menot vuoden 2001
21574: hintatasossa ovat vuonna 2001 193,8 mrd.
21575: Talouden tasapainoisen kehityksen turvaa- mk, vuonna 2002 194,4 mrd. mk, vuonna
21576: minen lepää nykyoloissa finanssipolitiikan ja 2003 194,7 mrd. mk ja vuonna 2004 193,1
21577: työmarkkinapolitiikan varassa, koska korko- mrd. mk. Hallitusohjelman menolinjauksen
21578: kehitys määräytyy euroalueen keskimääräi- mukaiseksi menotasoksi vuoden 2001 hinta-
21579: sen kehityksen perusteella. Yhteisen rahan tasossa arvioidaan noin 194 mrd. mk. Mää-
21580: vuoksi ei synny vastavaikutusta talouden yli- rärahakehys vastaa siten hallitusohjelmassa
21581: kuumentuessa, koska korot eivät reagoi ke- määriteltyä finanssipolitiikan linjaa.
21582: hitykseen. Niinpä tilanne ei kärjisty samalla Talousarvion kireyttä lisää osaltaan myös
21583: tavalla kuin 10 vuotta sitten. Ongelmat tule- EU:lle suoritettavan maksun nousu. EU:n ra-
21584: vat näkyviin vasta pitkällä aikavälillä, kun kennerahastomäärärahoja ja niihin sitoutuvia
21585: liian alhainen työllisyysaste ja liian korkea kansallisia määrärahoja sisältyy vuoden 2001
21586: veroaste uhkaavat syöstä talouden negatiivi- kehykseen yhteensä 3,2 mrd. markkaa, mikä
21587: seen kierteeseen. merkitsee 1,2 mrd. markan kasvua vuoden
21588: 2000 talousarvioon verrattuna. Kaudella
21589: 2000-2006 EU:n rakennerahasto-ohjelmilla
21590: 2. Määrärahakehykset pyritään erityisesti vahvistamaan heikosti
21591: kehittyneiden samoin kuin syrjäytyneiden
21592: Vuosien 2001-2004 määrärahakehysten alueiden aluetaloutta synnyttämällä uusia
21593: käsittelyn pohjana on ollut hallitusohjelmas- työpaikkoja ja uutta yrittäjyyttä sekä eh-
21594: sa todettu menokehitystä koskeva finanssipo- käisemään syrjäytymistä. Tavoitteena on
21595: litiikan linjaus, jonka mukaan valtion menot myös edistää työllistyvyyttä ja tasa-arvoa,
21596: pidetään reaalisesti vuoden 1999 varsinaisen parantaa koulutuksen vaikuttavuutta sekä
21597: talousarvion tasolla. Pääasiassa olemassa kehittää osaamispääomaa.
21598: oleviin päätöksiin perustuvat vuoden 1999 Hallitusohjelman mukaan valtiontalouteen
21599: 5
21600:
21601: rakennetaan vaalikauden kuluessa rakenteel- mukaiset veronalennukset, valtion rahoi-
21602: linen rahoitusylijäämä. Se, kuinka suureen tusylijäämä suhteessa bruttokansantuottee-
21603: rahoitusylijäämään kehyspäätöksen mukai- seen nousee kuluvan vuoden 0,6 prosentista
21604: sella valtion menojen kehityksellä päädy- 1,4 prosenttiin vuonna 2001 ja on 1,1-1,4
21605: tään, riippuu menojen ohella myös valtion prosenttia vuosina 2002-2004. Tulolaskel-
21606: tulojen kehityksestä. Jos tulokehitystä koske- ma perustuu tällöin arvioon kansantuotteen
21607: van arvion lähtökohdaksi otetaan ennustettu keskimäärin 3,1 prosentin kasvusta tulevien
21608: kansantalouden kehitys ja hallitusohjelman neljän vuoden aikana.
21609:
21610: Valtion talouden kehitys vuosina 1999-2004
21611:
21612: 1999 2000 2001 2002 2003 2004
21613: Budjettimäärärahat, mrd. mk'> 194,1 196,3 193,8 194,4 194,7 193,1
21614: Valtionvelka, % BKT:sta 57 53 49 46 43 40
21615: J) V. 1999-2000 talousarviot ja v. 2001-2004 kehysmäärärahat vuoden 2001 hinnoin.
21616:
21617:
21618:
21619: Hallitus pitää laskelman osoittamaa vajaan Vaikutus julkiseen talouteen
21620: 1Vz prosentin ylijäämää minimitavoitteena
21621: sille, että hallitusohjelmassa tavoitteeksi ase- Hallitus jatkaa kuntatalouden vahvistamista
21622: tetuista veronalennuksista voidaan pitää ta- budjettitaloutien mahdollisuuksien rajoissa.
21623: sapainotavoitteiden vaarantumatta kiinni. Valtion toimenpiteet vahvistavat kuntatalout-
21624: Lisäksi hallitus edellyttää, että palkankoro- ta nettomääräisesti jo tänä vuonna laskenta-
21625: tukset ovat maltillisia, eikä kansantalouden tavasta riippuen noin miljardilla markalla ja
21626: tasapainoinen kehitys muutenkaan vaarannu. ensi vuonna vielä jonkin verran suuremmalla
21627: Valtionvelka jatkaa menokehyksen toteu- määrällä. Valtion toimenpiteistä periaatteelli-
21628: tuessa alenemistaan lähivuosien aikana. Il- sesti ja taloudellisesti merkittävin on valtion
21629: man merkittäviä uusia yksityistämistuloja ja kuntien välisen kustannustenjaon toteutta-
21630: velkasuhteen arvioidaan alittavan 50 prosen- minen täysimääräisenä siten, että kuntien
21631: tin tason vuonna 2001 ja 40 prosentin tason valtionosuuksia lisätään vuonna 2001 noin
21632: vuonna 2004 eräin kaavamaisin oletuksin. 1,2 mrd. mk ja vuosina 2002 ja 2003 kum-
21633: Myönteisestä kehityksestä huolimatta velan panakin vielä noin 600 milj. mk. Uusia kun-
21634: taso suhteessa kansantuotteeseen on vuonna tien menoja lisääviä toimenpiteitä ei kehys-
21635: 2004 edelleen noin nelinkertainen vuoden päätökseen sisälly. Kuntien menoja kasvattaa
21636: 1990 tasoon verrattuna. Tämä merkitsee, että eniten jo päätetyn esiopetusuudistuksen to-
21637: valtionvelkaa tulee pystyä vaalikauden pää- teuttaminen.
21638: tyttyäkin edelleen selvästi alentamaan.
21639:
21640: Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä ja EMU-velka vuosina 1999-2004, % BKT:sta
21641:
21642: 1999 2000 2001 2002 2003 2004
21643: Valtionhallinto -0,6 0,6 1,4 1,2 1,1 1,4
21644: Paikallishallinto -0,2 0,0 0,1 0,2 0,2 0,1
21645: Sosiaaliturvarahastot 3,1 3,1 3,2 3,2 3,2 3,1
21646: Julkisyhteisöjen nettoluotonanto yht. 2,3 3,7 4,7 4,7 4,5 4,7
21647: Arvio vakausohjelmassa 1999 3,1 4,7 4,2 4,6 4,7
21648: Perusjäämä 3,7 5,2 5,8 5,6 5,4 5,5
21649: Julkisyhteisöjen EMU-velka 47 44 42 39 37 35
21650:
21651: Kuntatalous kokonaisuutena vahvistuu tuneisuuden arvioidaan selvästi alenevan ja
21652: lähivuosina. Kuntien vuosikate ylittää reip- kassavarojen kasvavan. Kuntakohtaiset erot
21653: paasti poistojen määrän. Kuntien velkaan- ovat kuitenkin suuria ja kasvamassa. Perus-
21654: 6
21655:
21656: palvelujen turvaamiseksi koko maassa halli- tiin vuonna 2001. Sen jälkeen ylijäämä
21657: tus on päättänyt esittää kuluvan vuoden lisä- säilyy vuoteen 2004 asti suunnilleen 4,5
21658: talousarvioon kuntien harkinnanvaraisten prosentin tasolla suhteutettuna kansantuottee-
21659: avustusten lisäämistä 100 milj. markalla. Jo seen. Taso on vuosina 2001-2003 hyvin lä-
21660: päätetystä verotuksen ansiotulovähennyksen hellä syksyllä 1999 hyväksytyn Suomen va-
21661: korotuksesta aiheutuvaa kuntien tulonmene- kausohjelman tasoa.
21662: tystä ei kompensoida kunnille. Kuntakohtais-
21663: ten erojen vähentämiseksi hallitus pitää me-
21664: neillään olevan kuntataloutta koskevan val- Kehykset osa talouspolitiikan kokonaisuutta
21665: mistelun tavoitteena kehysten mukaisten
21666: kuntien valtionapujen suuntaamista nykyistä Finanssipolitiikan kireys lievenee vuonna
21667: voimakkaammin suurimmissa taloudellisissa 2001 jonkin verran tuotannon kasvun hidas-
21668: vaikeuksissa oleviin kuntiin. tuessa. Myöhemmin kehyskaudella julkisen
21669: Euroalueen vakausvalvonnassa kiinnitetään sektorin rahoitusylijäämän suhteessa brutto-
21670: huomio koko julkiseen sektoriin, johon kuu- kansantuotteeseen arvioidaan säilyvän lähes
21671: luvat valtion ja kuntien ohella myös sosiaali- ennallaan. Finanssipolitiikan vaikutus ta-
21672: turvarahastot Syksyllä 1999 hyväksytyn va- louteen näyttäisi olevan lähellä neutraalia.
21673: kausohjelman mukaan julkiseen talouteen Ottaen huomioon, että talouskasvun arvioi-
21674: syntyy noin 4V2 prosentin ylijäämä lähi- daan kuitenkin jatkuvan ensi vuonna varsin
21675: vuosina. Kehyspäätöksen mukaan koko jul- ripeänä, on ilmeistä, että talouden tasapai-
21676: kisen sektorin rahoitusylijäämän arvioidaan nosta on tarpeen huolehtia myös työvoima-
21677: nousevan vuoden 1999 2,3 prosentista 3,7 kapeikkoja ehkäisevillä ja muilla rakennepo-
21678: prosenttiin vuonna 2000 ja siitä 4,7 prosent- liittisilla toimenpiteillä.
21679:
21680:
21681:
21682:
21683: Liitteenä Määrärahakehykset vuosille 2001-2004 liitteineen
21684: V AL TIOVARAINMINISTERIÖ VM 04/214/00
21685: 16.3.2000
21686:
21687:
21688:
21689:
21690: Jake1ussa mainitut
21691:
21692:
21693:
21694:
21695: Valtiovarainministeriön kirje no TM 9804/18.3.1998
21696:
21697: MÄÄRÄRAHAKEHYKSET VUOSILLE 2001-2004
21698:
21699:
21700: Valtioneuvosto on tänään, asian oltua valmistelevasti valtioneuvoston raha-asi-
21701: ainvaliokunnan käsiteltävänä, antanut valtion talousarviosta annetun asetuksen 1 b
21702: §:n sekä valtioneuvoston 5.3.1998 talousarvioehdotusten sekä toiminta- ja
21703: taloussuunnitelmien laadintaperiaatteista tekemän päätöksen nojalla määrärahake-
21704: hykset vuosille 2001-2004.
21705:
21706: Talouskehitys ja finanssipolitiikka
21707: Kokonaistuotanto on kasvanut viimeiset kuusi vuotta keskimäärin yli 4 prosentin
21708: vuosivauhdilla. Talouskasvun arvioidaan jatkuvan kuluvana vuonna edelleen
21709: voimakkaana ja myös ensi vuodelle ennustetaan ripeää talouskasvua. Talouden
21710: ylikuumenemisen merkit ovat huolestuttavasti yleistymässä. Työvoimakapeikkojen
21711: arvioidaan lisääntyvän mm. rakennusalalla kasvukeskuksissa ja laajenevilla
21712: informaatioteknologia-aloilla. Kehitys työ-, asunto- ja osakemarkkinoilla alkaa
21713: muistuttaa monessa suhteessa 1980-luvun lopun talouden ylikuumenemisvaihetta,
21714: joka oli keskeinen tekijä talouslamaan johtaneessa prosessissa. Inflaatio uhkaa
21715: kiihtyä edelleen.
21716: Euroalueen toteuduttua ylikuumenemista aiemmin hillinneet kotimaiset rahamark-
21717: kinareaktiot ovat käytännössä poistuneet. Korkotason ja euron kurssimuutokset
21718: heijastelevat talouskehitystä koko euroalueella, jolloin isojen maiden talouksien
21719: tilanne on keskeinen määräävä tekijä. Euroalueen korkotason arvioidaankin
21720: pysyvän Suomen talouskasvuvauhtiin verrattuna edelleen matalana. Tässä
21721: tilanteessa on perusteltua, että tiukalla finanssipolitiikalla reagoidaan riittävästi
21722: talouskehityksen pitämiseksi tasapainoisella uralla. Määrärahakehyspäätöksen
21723: seurauksena finanssipolitiikka on ensi vuonna hieman vähemmän kiristävää kuin
21724: kuluvana vuonna.
21725:
21726: Toimintapoliittisista lähtökohdista ja laadintaperiaatteista
21727:
21728: Määrärahakehykset on laadittu vuoden 2001 hinta- ja kustannustasossa. Kehysten
21729: valmistelussa on lähdetty tarpeesta ylläpitää kireää finanssipolitiikkaa ottaen
21730: 8
21731:
21732: huomioon hallitusohjelma ja lakisääteiset indeksitarkistukset Hallitusohjelman
21733: finanssipoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi säästölakeja, joiden voimassaolo-
21734: aika päättyy vuoden 2000 lopussa, on tarkoitus jatkaa. MäärärahakehysteD mitoi-
21735: tuksessa on otettu huomioon myös muita valtion menoja lisääviä tai alentavia
21736: toimenpiteitä.
21737: Valtionvelan pääluokka (entinen pl 36) on jaettu kahtia yhtäältä valtionvelan
21738: korkomenoihin (uusi pl 36) sekä toisaalta velan nettokuoletoksiin ja aktiivisesta
21739: velanhoidosta johtuviin nettomenoihin, kuten pääomatappioihin (uusi pl 37).
21740: Valtionvelan korot sisältyvät edelleen määrärahakehyksiin, kun taas uusi pää-
21741: luokka 37 on jätetty kehysten ulkopuolelle. Aktiivisesta velanhoidosta johtuviin
21742: menoihin budjetoitiin varsinaisessa talousarviossa vuodelle 1999 noin 0,7 mrd.
21743: markkaa ja vuodelle 2000 noin 1,0 mrd. markkaa, mikä on otettava huomioon
21744: vertailtaessa kehyksiä aiempiin vuosiin. Valtionvelan korkomenojen kehitys
21745: kehyskauden aikana on riippuvaista valtiontalouden ylijäämän tasosta ja osin
21746: kulloisestakin markkinatilanteesta riippuvista korkotasoista, valuuttakursseista ja
21747: aktiivisen velanhoidon toimista. Pääluokan 37 suuruudeksi on tämänhetkisten
21748: tietojen valossa arvioitu runsaat 10 mrd. markkaa.
21749: Valtion ja kuntien välinen lakisääteinen kustannustenjaon tarkistus toteutetaan
21750: porrastetusti siten, että valtionosuuksia lisätään vuonna 2001 puolella täysimää-
21751: räisestä tarkistuksesta ja toinen puoli jakautuu tasasuuruisesti vuosille 2002 ja
21752: 2003. Tämä edellyttää lainsäädännön tarkistamista. Valtionosuuksia korotetaan
21753: lisäksi puolella täyden indeksikorotuksen määrästä. Valtion toimenpiteiden arvi-
21754: oidaan vahvistavan kuntataloutta nettomääräisesti laskentatavasta riippuen 1-1 V2
21755: mrd. markalla. Jo päätetystä verotuksen ansiotulovähennyksen korotuksesta aiheu-
21756: tuvaa kuntien tulonmenetystä ei kompensoida kunnille. Kuluvan vuoden
21757: lisätalousarvioon esitetään kuntien harkinnanvaraisten avustusten väliaikaista
21758: lisäämistä 100 milj. markalla. Hallitus pitää meneillään olevan kuntataloutta
21759: koskevan valmistelun tavoitteena kehysten mukaisten kuntien valtionapujen
21760: suuntaamista nykyistä voimakkaammin suurimmissa taloudellisissa vaikeuksissa
21761: oleviin kuntiin.
21762: Tutkimukseen ja kehitykseen suunnattava valtion rahoitus on kehyksissä vuonna
21763: 1996 päätetyn tutkimusmäärärahojen lisäysohjelman tasolla. Korkeakoulujen rahoi-
21764: tusaseman vahvistamiseksi kasvatetaan yleiskustannuslisän osuutta ulkopuolisella
21765: rahoituksella toteutettavissa tutkimushankkeissa.
21766: Työvoimapolitiikan toimenpiteiden kokonaismitoitus alenee kehyskaudella
21767: työttömyyden vähenemistä vastaavasti.
21768: Tiemäärärahoihin on tarkoitus esittää tielaitoksen liikelaitostamiseen liittyen
21769: lisäystä vuoden 2000 lisätalousarviossa.
21770: EU:n rakennerahastomäärärahoja ja niihin sitoutuvia valtion kansallisia määrära-
21771: hoja sisältyy vuotta 2001 koskevaan hallituksen kehyspäätökseen yhteensä noin
21772: 3,2 mrd. mk, joka jakaantuu kahdeksan eri hallinnonalan kesken. Tämä merkitsee
21773: noin 1,2 mrd. markan kasvua vuoden 2000 talousarvioon.
21774: Määrärahakehyksissä ei vakiintuneen tavan mukaisesti ole ennakoitu valtion
21775: henkilöstön tulevien vuosien palkkausten tarkistuksia. Valtion virastojen siirty-
21776: mistä tuloksellisuutta parantavaan palkkausjärjestelmään jatketaan. Vaikutus
21777: toimintamenoihin ratkaistaan virastokohtaisesti uudistusta toteutettaessa.
21778: 9
21779:
21780:
21781: Vuosien 2001-2004 määrärahakehykset vuoden 2001 hinta- ja kustannustasossa,
21782: milj. mk
21783: Hallinnonala 2001 2002 2003 2004
21784: 23. Valtioneuvoston kanslia 212 223 224 210
21785: 24. Ulkoasiainministeriö 3 502 3 610 3 741 3 876
21786: 25. Oikeusministeriö 3 080 3 084 3 141 3 206
21787: 26. Sisäasiainministeriö 7 317 7 383 7 225 7 168
21788: 27. Puolustusministeriö 9 207 9 292 9 490 9 490
21789: 28. Valtiovarainministeriö 31 201 32 990 33 244 33 592
21790: 29. Opetusministeriö 29 832 30 280 30 358 30 303
21791: 30. Maa- ja metsätalousministeriö 13 823 14 061 14 211 14 226
21792: 31. Liikenneministeriö 6 917 6 818 6811 6 770
21793: 32. Kauppa- ja teollisuusministeriö 4 947 4 876 4 959 4 927
21794: 33. Sosiaali- ja terveysministeriö 43 188 43 160 42 901 42 376
21795: 34. Työministeriö 11 281 11 137 10 814 10 373
21796: 35. Ympäristöministeriö 3 616 3 586 3 566 3 541
21797: 36. Valtionvelan korot 25 200 23 300 23 500 22 600
21798: Yhteensä 193 809 194 355 194 691 193 084
21799:
21800: Ministeriöiden tulee laatia vuoden 2001 talousarvioehdotuksensa sekä vuosien
21801: 2002-2004 toiminta- ja taloussuunnitelmansa yllä olevien menokehysten mukai-
21802: sesti. Lisäksi ministeriöiden tulee noudattaa valtiovarainministeriön antamia
21803: toiminta- ja taloussuunnitelmien sekä talousarvioehdotusten laadintaa koskevia
21804: määräyksiä.
21805: Edellä oleva saatetaan täten jakelussa mainituille tiedoksi ja toimenpiteitä varten.
21806:
21807:
21808:
21809:
21810: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
21811:
21812:
21813:
21814: Osastopäällikkö,
21815: budjettipäällikkö Timo Viherkenttä
21816:
21817:
21818:
21819:
21820: Liite 1 Vuosien 2001-2004 määrärahakehykset euromääräisenä
21821: Liite 2 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja oletukset vuosina 1999-2004
21822:
21823: JAKELU Ministeriöt
21824:
21825:
21826:
21827:
21828: 209048C
21829: Liite 1
21830:
21831:
21832:
21833:
21834: Vuosien 2001-2004 määrärahakehykset euromääräisenä, milj.
21835: Hallinnonala 2001 2002 2003 2004
21836: 23. Valtioneuvoston kanslia 36 37 38 35
21837: 24. Ulkoasiainministeriö 589 607 629 652
21838: 25. Oikeusministeriö 518 519 528 539
21839: 26. Sisäasiainministeriö 1 231 1 242 1 215 1 206
21840: 27. Puolustusministeriö 1 548 1 563 1 596 1 596
21841: 28. Valtiovarainministeriö 5 248 5 548 5 591 5 650
21842: 29. Opetusministeriö 5 017 5 093 5 106 5 097
21843: 30. Maa- ja metsätalousministeriö 2 325 2 365 2 390 2 393
21844: 31. Liikenneministeriö 1 163 1 147 1 146 1 139
21845: 32. Kauppa- ja teollisuusministeriö 832 820 834 829
21846: 33. Sosiaali- ja terveysministeriö 7 264 7 259 7 215 7 127
21847: 34. Työministeriö 1 897 1 873 1 819 1 745
21848: 35. Ympäristöministeriö 608 603 600 596
21849: 36. Vaitioovelan korot 4 238 3 919 3 952 3 801
21850: Yhteensä 32 596 32 688 32 745 32 474
21851:
21852:
21853: Euromääräiset määrärahakehysluvut on laskettu kaavamaisesti euron muuntoker-
21854: toimella erikseen jokaisesta määrärahakehyksissä olevasta luvusta ja tulokset on
21855: pyöristetty miljoonan euron tarkkuuteen normaaleilla pyöristyssäännöillä. Euro-
21856: määräiset määrärahakehysluvut ovat ainoastaan informatiivisia ja niihin sisältyy
21857: pyöristyksistä johtuvaa epätarkkuutta varsinaisiin markkamääräisiin kehyslukuihin
21858: verrattuna.
21859: Liite 2
21860:
21861:
21862:
21863:
21864: Kokonaistaloudelliset ennusteet ja oletukset vuosina 1999-2004
21865: 1999 2000 2001 2002 2003 2004
21866: BKT, muutos 3,5 4,7 3,6 3,2 2,7 2,7
21867: Kuluttajahintaindeksi,
21868: muutos 1,2 2,2 1,8 1,8 1,8 1,8
21869: Ansiotasoindeksi,
21870: muutos 2,6 4,0 3,5 4,0 4,0 4,0
21871: Rakennuskustannus-
21872: indeksi, v. 95/100 105 108 110 111 112 113
21873: Työttömyysaste 10,2 9,1 8,2 7,8 7,6 7,5
21874: Palkkasumman kasvu 5,8 6,2 5,2 4,8 4,5 4,4
21875: Työttömyysvak.maksu
21876: - työnantaja, keskim. 2,75 2,5 2,4 2,3 2,2 2,1
21877: - työntekijä 1,35 1,0 0,9 0,8 0,7 0,6
21878: TEL-indeksi
21879: - yli 65-vuotiaat 1812 1838 1886 1926 1970 2014
21880: - alle 65-vuotiaat 1868 1903 1963 2015 2073 2134
21881: KEL-indeksi 1239 1253 1282 1305 1329 1353
21882: Valtionosuusindeksi,
21883: muutos*> 2,2 3,0 3,1 3,0 3,0 3,0
21884: TEL-maksu 21,5 21,5 21,5 21,5 21,5 21,7
21885: - työnantaja 16,8 16,8 16,8 16,8 16,8 16,9
21886: - työntekijä 4,7 4,7 4,7 4,7 4,7 4,8
21887: Valtion työnant.maksut 25,6 25,6 25,6 25,6 25,6 25,5
21888: - sotu 6,8 6,8 6,8 6,8 6,8 6,8
21889: - eläkemaksu (VEL) 18,8 18,8 18,8 18,8 18,8 18,7
21890: Kuntien työnant.maksut 31,10 31,04 31,25 31,45 31,65 31,75
21891: - sotu 4,75 4,75 4,75 4,75 4,75 4,75
21892: - muut sos.vak.maksut 1,30 1,30 1,30 1,30 1,30 1,30
21893: - työttömyysvak.maksu 3,65 3,29 3,2 3,1 3,0 2,9
21894: - eläkemaksu (KVTEL) 21,40 21,70 22,00 22,30 22,60 22,80
21895:
21896: *) Toteutunut ja ennuste
21897: Suomennos M 112000 vp- Jan-Erik Enestam /r
21898:
21899:
21900:
21901:
21902: MUU ASIA 112000 vp
21903:
21904: Edustaja Rainer Erlundin /eri edustajantoimen
21905: pysyvyys
21906:
21907:
21908:
21909:
21910: Eduskunnalle
21911:
21912: Suomen perustuslain 28 §:n 4 momentin mukaan on tahallinen ja hovioikeuden päätös täytäntöön-
21913: eduskunta voi tutkia, sallitaanko kansanedusta- panokelpoinen. Koska on mahdollista, että kan-
21914: jan olla kansanedustajana, jos kansanedustajaksi sanedustaja Rainer Erlund on näin ollen menettä-
21915: valittu on täytäntöönpanokelpoisella päätöksellä nyt edustajantoimen edellyttämän luottamuksen
21916: tuomittu tahallisesta rikoksesta vankeuteen. Jos ja kunnioituksen, eduskunnan ja eduskunnan pe-
21917: rikos osoittaa, ettei tuomittu ansaitse edustajan- rustuslakivaliokunnan on syytä tutkia asia.
21918: toimen edellyttämää luottamusta ja kunnioitusta,
21919: eduskunta voi julistaa hänen edustajantoimensa Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen,
21920: lakanneeksi.
21921: Helsingin hovioikeus on 31 päivänä maalis- että eduskunta tutkisi Suomen perustus-
21922: kuuta 2000 tuominnut kansanedustaja Rainer Er- lain 28 §:n 4 momentin nojalla, salli-
21923: lundin 45 päivän ehdolliseen vankeuteen lapsen taanko kansanedustaja Rainer Erlundin
21924: seksuaalisen hyväksikäytön yrityksestä. Rikos olla edelleen kansanedustajana.
21925:
21926:
21927: Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2000
21928:
21929: Jan-Erik Enestam /r
21930:
21931:
21932:
21933:
21934: Versio 2.0
21935: M 6/2000 vp- Puhemiesneuvosto
21936:
21937:
21938:
21939:
21940: MUU ASIA 6/2000 vp
21941:
21942: Puhemiesneuvoston ohjeet valtiopäivien ava-
21943: jaisten ja vaalikauden päättäjäisten järjeste-
21944: lyistä (Hyväksytty 15.12.2000)
21945:
21946:
21947:
21948:
21949: 1. Ennen valtiopäivien avajaisia ja vaalikauden nan kahvilassa. Valtiopäivien avajais- ja vaali-
21950: päättäjäisiä, joihin kutsut esittää eduskunnan kauden päättäjäispäivänä järjestetään kulttuuri-
21951: puhemies, pidetään valtiopäiväjumalanpalvelus tilaisuus, esimerkiksi ooppera- tai balettiesitys.
21952: Helsingin tuomiokirkossa. 6. Valtiopäiväjumalanpalveluksen uusi istu-
21953: 2. Valtiopäiväjumalanpalveluksen päätyttyä majärjestys on näiden ohjeiden liitteenä.
21954: siirrytään eduskuntataloon, jossa valtiopäivien 7. Eduskunnan auditorioon järjestetään sekä
21955: avajaiset ja vaalikauden päättäjäiset pidetään. valtiopäivien avajaisten että vaalikauden päättä-
21956: 3. Valtiopäivien avajaisissa tasavallan presi- jäisten yhteyteen oheistilaisuus, jossa eduskun-
21957: dentti tervehtii eduskuntaa ja julistaa valtiopäi- nan henkilökunta, kansanedustajien puolisot ja
21958: vät avatuiksi. Eduskunnan puhemies vastaa tasa- muut, jotka eivät mahdu lehterille, voivat seura-
21959: vallan presidentin puheeseen eduskunnan puo- ta salin juhlallisuuksia.
21960: lesta. 8. Ulkoasiainministeriön protokollapäällikkö
21961: Vaalikauden päättäjäisissä eduskunnan puhe- toimii entiseen tapaan valtiopäivien juhlameno-
21962: mies lausuu tasavallan presidentille eduskunnan jen ohjaajana.
21963: tervehdyksen, jonka jälkeen tasavallan presi- 9. Aivan valtiopäivien alussa järjestetään
21964: dentti julistaa eduskunnan työn päättyneeksi "valtiopäivien avauskeskustelu" pääministerin
21965: vaalikaudelta. ilmoituksen tai ajankohtaiskeskustelun muo-
21966: 4. Valtiopäivien avajaisissa ja vaalikauden doin. Lähtökohta olisi, että pääministeri käyttää
21967: päättäjäisissä hallitus, kansanedustajat ja yleisö ensin puheenvuoron, jonka jälkeen ovat ryhmä-
21968: seisovat eduskunnan puhemiehen saapuessa pää- puheenvuorot ja niiden jälkeen vastauspuheen-
21969: sihteerin seuraamana saliin kuten myös tasaval- vuoroin käytävä keskustelu, jossa painotetaan
21970: lan presidentin saapuessa. ryhmäpuheenjohtajien tai muiden ryhmäpuheen-
21971: Sekä avajaisissa että päättäjäisissä tasavallan vuoron käyttäjien välistä mielipiteiden vaihtoa.
21972: presidentti poistuu ensin ja hänen jälkeensä Vaalikauden ensimmäisillä valtiopäivillä tämän
21973: poistuvat eduskunnan puhemies ja pääsihteeri. keskustelun korvaisi hallituksen ohjelmasta an-
21974: Heidän jälkeensä poistuu ensin hallitus ja sitten nettavan tiedonannon käsittely.
21975: kansanedustajat. 10. Näitä yleisohjeita noudatetaan vuoden
21976: 5. Avajaisten ja päättäjäisten jälkeen tarjo- 2001 valtiopäivien alusta lukien.
21977: taan valtiopäiväkahvit valtiosalissa ja eduskun-
21978:
21979:
21980:
21981:
21982: Versio 2.0
21983: Liite - M 6/2000 vp
21984:
21985:
21986:
21987:
21988: ISTUMAJÄRJESTYS V AL TIOP ÄIVÄJUMALANPALVELUKSESSA
21989:
21990:
21991:
21992: 1. Entiset presidentit puolisoineen 1. Tasavallan presidentti puolisoineen
21993: 2. Hallitus 2. Eduskunnan puhemiehistö, pääsihteeri ja EOA
21994: 3. Hallitus ja OKA 3. Kansanedustajat
21995: 4. KKO:nja KHO:n presidentit, puolustusvoi-
21996: main komentaja, HY:n kansleri, ritarikuntien 4. Kansanedustajat
21997: kanslerit, arkkipiispa
21998: 5. KKO:njäsenet 5. Kansanedustajat
21999: 6. KHO:njäsenet 6. Kansanedustajat
22000: 7. Ministereiden puolisot 7. Kansanedustajat
22001: 8. Adjutantitjajuhlamenojen ohjaaja 8. Kansanedustajat
22002: M 7/2000 vp
22003:
22004:
22005:
22006:
22007: Valtioneuvoston periaatepäätös
22008: 21 päivänä joulukuuta 2000 Posiva Oy:n
22009: hakemukseen Suomessa tuotetun käytetyn
22010: ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen
22011: rakentamisesta
22012:
22013:
22014:
22015:
22016: Helsinki 2000
22017: ISBN 951-739-578-1
22018:
22019: OY EDITA AB, HELSINK12001
22020: Valtioneuvoston periaatepäätös 21 päivänä joulu-
22021: kuuta 2000 Posiva Oy:n hakemukseen Suomessa
22022: tuotetun käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslai-
22023: toksen rakentamisesta.
22024:
22025:
22026:
22027: Hakemus
22028:
22029: Posiva Oy on 26.5.1999 päivätyssä hakemuksessaan pyytänyt ydinenergialain
22030: (99011987) 11 §:ssä tarkoitettua valtioneuvoston periaatepäätöstä siitä, että Suomessa
22031: tuotetun käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen rakentaminen Eurajoen kun-
22032: nan Olkiluotoon on yhteiskunnan kokonaisedun mukaista. Lisäksi Posiva Oy on täs-
22033: mentänyt hakemustaan kirjeellään 23.11.2000.
22034:
22035: Posiva Oy on Teollisuuden Voima Oy:n ja Fortum Power and Heat Oy:n yhteisesti
22036: vuonna 1995 perustama ja omistama yhtiö, jonka päätoimialana on huolehtia omistaji-
22037: ensa ydinvoimalaitosten (Olkiluoto 1 & 2 sekä Loviisa 1 & 2) käytetyn ydinpolttoai-
22038: neen huollon voimalaitosalueella tapahtuvan välivarastoinnin jälkeisistä toimenpiteistä.
22039:
22040: Suunniteltu loppusijoituslaitos koostuu maanpäällisestä kapselointilaitoksesta apu- ja
22041: oheistiloineen sekä n. 400-700 metrin syvyyteen kallioperään louhittavista loppusijoi-
22042: tustiloista. Käytetty ydinpolttoaine sijoitettaisiin loppusijoitustiloihin kuparikapseleihin
22043: kapseloituna.
22044:
22045: Alkuperäisen hakemuksen mukaan kapselointilaitoksella käsiteltäisiin vuosittain 100-
22046: 250 tonnia uraania ja loppusijoitettavan käytetyn ydinpolttoaineen kokonaisuraanimäärä
22047: olisi 2600-9000 tonnia. Hakemuksesta ilmenee, että arvioitu enimmäismäärä 9000 ton-
22048: nia sisältäisi Suomen nykyisistä neljästä ydinvoimalaitosyksiköstä 40-60 vuoden käyt-
22049: töaikana kertyvän sekä lisäksi kahdesta mahdollisesta uudesta Suomeen rakennettavasta
22050: ydinvoimalaitosyksiköstä 60 vuoden käyttöiän aikana kertyvän käytetyn ydinpolttoai-
22051: neen.
22052:
22053: Hakemusta täsmentävässä kirjeessään Posiva Oy on pyytänyt, että valtioneuvosto rat-
22054: kaisisi erikseen hakemuksen siltä osin, kuin se koskee nykyisten ydinvoimalaitosten
22055: toiminnassa syntyvän käytetyn ydinpolttoaineen, enintään noin 4000 tonnia uraania vas-
22056: taavan määrän loppusijoittamista, ja siirtäisi hakemuksen siltä osin kuin se koskee Teol-
22057: lisuuden Voima Oy:n vireillä olevan, uuden ydinvoimalaitoksen rakentamista koskevan
22058: periaatepäätöshakemuksen mukaisen laitoksen käytetyn ydinpolttoaineen, enintään noin
22059: 2500 tonnia, loppusijoittamista ratkaistavaksi kyseisen, Teollisuuden Voima Oy:n peri-
22060: aatepäätöshakemuksen käsittelyn yhteydessä. Samalla kirjeellään Posiva Oy on ilmoit-
22061: tanut rajaavansa periaatepäätöshakemuksensa koskemaan ainoastaan edellä mainittujen
22062: viiden laitoksen toiminnassa syntyvän käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusta.
22063:
22064: 209416C
22065: 2
22066:
22067: Täsmentävä kirje huomioon otettuna Posiva Oy:n hakemuksen kohteena on loppusijoi-
22068: tuslaitos, jossa loppusijoitettavan käytetyn ydinpolttoaineen kokonaisuraanimäärä on
22069: enintään noin 6500 tonnia.
22070:
22071: Loppusijoituslaitoksen rakentaminen alkaisi vuoden 2010 jälkeen ja käyttövaihe vuonna
22072: 2020.
22073:
22074: Hakijayhtiö on esittänyt perusteluina loppusijoituslaitoksen rakentamiselle seuraavaa:
22075:
22076: Ydinenergialain 6 a §:n mukaan ydinjätteet, jotka ovat syntyneet Suomessa tapah-
22077: tuneen ydinenergian käytön yhteydessä tai seurauksena on käsiteltävä, varastaita-
22078: va ja sijoitettava pysyväksi tarkoitetulla tavalla Suomeen.
22079:
22080: Vastuu ydinjätehuollon toteuttamisesta on jätteen tuottajilla, jotka ydinenergialain
22081: mukaan ovat jätehuoltovelvollisia. Käytetyn ydinpolttoaineen jälkihuolto on osa
22082: ydinenergialain 9 §:n mukaisesti ydinvoimalaitoksen luvanhaltijalle koituvasta
22083: huolehtimisvelvollisuudesta. Teollisuuden Voima Oy:n ja Fortum Power and Heat
22084: Oy:n omistaman hakijayhtiö Posiva Oy:n tehtävänä on yhtiöiden käytetyn ydin-
22085: polttoaineen loppusijoitus eli sijoittaminen pysyväksi tarkoitetulla tavalla Suomen
22086: kallioperään mukaan lukien loppusijoituksen edellyttämä tutkimus- ja kehitystyö.
22087:
22088: Käytetty ydinpolttoaine varastoidaan tällä hetkellä Olkiluodon ja Loviisan ydin-
22089: voimalaitosalueilla vesialtaisiin. Vesiallasvarastointia ei voida katsoa ydinenergia-
22090: lain 6 §:n ja ydinenergia-asetuksen (16111988) 76 §:n edellyttämäksi pysyväksi
22091: tarkoitetuksi sijoittamiseksi Suomen maa- tai kallioperään. Koska Suomen oloissa
22092: maaperään tapahtuvaa sijoitusta tuskin voidaan pitää turvallisena pitkällä aika-
22093: välillä, jää ainoaksi ydinenergia-asetuksen 76 §:n mukaiseksi periaatteelliseksi
22094: vaihtoehdoksi kallioon tapahtuva loppusijoitus.
22095:
22096: Eduskunta on syksyllä 1997 hyväksymässään energiapoliittisessa selonteossa ko-
22097: rostanut ydinjätehuollon järjestämisen tärkeyttä ja käytetyn ydinpolttoaineen lop-
22098: pusijoituspaikan valintaa voimassaolevan aikataulun mukaisesti. Valtioneuvosto
22099: on vuonna 1983 tekemässään ydinjätehuollon tutkimus-, selvitys- ja suunnittelu-
22100: työn tavoitteita koskevassa periaatepäätöksessä todennut, että vuoden 2000 lop-
22101: puun mennessä olisi oltava selvitettynä ja valittuna sellainen loppusijoituspaikka,
22102: johon loppusijoitustilat voidaan tarvittaessa rakentaa.
22103:
22104: Käytetty ydinpolttoaine voitaisiin periaatteessa myös jälleenkäsitellä. Loppusijoi-
22105: tusvelvoite koskisi silloin jälleenkäsittelyssä syntynyttä ydinjätettä, josta osa on
22106: runsasaktiivista ja verrattavissa käytettyyn ydinpolttoaineeseen.
22107:
22108: Tutkimusvaiheessa olevat menetelmät, joilla pyritään muuttamaan ydinjätteitä
22109: vaarattomammiksi, eivät arvioiden mukaan lähivuosikymmeninä johda teknolo-
22110: gioihin, joilla päästäisiin eroon kaikista ydinjätteistä ja loppusijoittamisen tarpees-
22111: ta.
22112: 3
22113:
22114: Ydinenergian tuotannon seurauksena syntyvistä radioaktiivisista jätteistä on huo-
22115: lehdittava niin, ettei niistä ole vaaraa ihmiselle eikä elolliselle luonnolle, sekä niin,
22116: ettei tuleville sukupolville aiheudu kohtuuttomia rasitteita ja etteivät ennustetut
22117: vaikutukset tulevien sukupolvien terveyteen ole suuremmat kuin tällä hetkellä hy-
22118: väksyttävänä pidetyt vaikutukset.
22119:
22120: Hakijayhtiö toteaa hakemuksessaan lisäksi, että
22121:
22122: Suunniteltu loppusijoitusratkaisu täyttää esitetyt turvallisuusvaatimukset ja sen
22123: avulla vältetään rasitteiden aiheuttaminen tuleville sukupolville. Ratkaisun turval-
22124: lisuutta on arvioitu laajoissa tutkimuksissa sekä Suomessa että ulkomailla 1980-
22125: luvulta lähtien. Ratkaisulla myös poistetaan huolehtimisvelvoite tulevilta suku-
22126: polvilta. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusvaiheen päätyttyä loppusijoi-
22127: tustilat voidaan sulkea lopullisesti niin, ettei ydinpolttoaineesta aiheudu uhkaa ih-
22128: misille tai luonnolle. Ydinpolttoaine voidaan toisaalta myös palauttaa maan pin-
22129: nalle.
22130:
22131: Laitoksen terveys- ja ympäristövaikutukset on pessimistisimmissäkin arvioinneis-
22132: sa todettu merkityksettämän pieniksi.
22133:
22134: Laitoksen toiminta ja siihen liittyvät kuljetukset voidaan järjestää niin, että aiheu-
22135: tuvat ympäristövaikutukset ja turvallisuusriskit jäävät merkityksettämän pieniksi.
22136:
22137: Suomen kallioperäolosuhteisiin soveltuvat tekniset ratkaisut loppusijoitustiloja
22138: varten on kehitetty.
22139:
22140: Sijoituspaikkatutkimusten tulokset osoittavat Eurajoen Olkiluodon kallioperän so-
22141: veltuvan loppusijoitukseen.
22142:
22143: Eurajoen Olkiluodossa on varastoituna suurin osa tällä hetkellä olemassa olevasta
22144: käytetystä ydinpolttoaineesta ja nykyisessä ydinvoimalaitosten käyttötilanteessa
22145: Olkiluodossa myös syntyy tulevaisuudessa enemmän loppusijoitettavaa käytettyä
22146: polttoainetta kuin Loviisassa. Loppusijoituslaitoksen sijoittamisella Olkiluotoon
22147: voidaan minimoida ydinpolttoaineen kuljetukset.
22148:
22149: Eurajoen kunnassa vallitseva asenneilmapiiri tarjoaa hankkeen valmistelulle hyvät
22150: edellytykset.
22151:
22152: Loppusijoitusratkaisu jättää käytännössä joka tapauksessa vielä vuosikymmeniä
22153: aikaa loppusijoitusmenetelmän jatkokehitykselle samoin kuin mahdolliselle har-
22154: kinnalle suunnitelmien muuttamisesta.
22155:
22156: Posiva Oy:n osakasyhtiöt rahastoivat jätehuoltovelvollisina varat ydinjätehuollon
22157: tulevia kustannuksia varten Valtion ydinjätehuoltorahastoon ydinenergialaissa
22158: määriteltyjen periaatteiden mukaisesti.
22159:
22160: Hakemukseen on liitetty ydinenergia-asetuksen 24 §:n edellyttämät selvitykset.
22161: 4
22162:
22163: Hakemuksen käsittely ja päätöksen tekoa edeltäneet toimenpiteet
22164: Kuuleminen
22165:
22166: Ydinenergialain 13 §:n mukainen yleinen kuuleminen
22167:
22168: Hakija on jakanut laatimansa, kauppa- ja teollisuusministeriön tarkastaman loppusijoi-
22169: tushanketta koskevan, alkuperäisen hakemuksen mukaista laitosta kuvaavan yleispiirtei-
22170: sen selvityksen jokaiseen talouteen Eurajoen kunnassa ja sen naapurikunnissa. Yleis-
22171: piirteinen selvitys on ollut yleisesti saatavilla hanketta koskevissa, kauppa- ja teolli-
22172: suusministeriön julkisissa ilmoituksissa mainituissa paikoissa.
22173:
22174: Hankkeen vireilläolosta on kuulutettu Eurajoen, Euran, Kiukaisten, Lapin, Luvian ja
22175: Nakkilan kuntien sekä Rauman kaupungin ilmoitustauluilla. Hankkeen vireilläolosta on
22176: lisäksi ilmoitettu seuraavissa lehdissä: Helsingin Sanomat, Hufvudstadsbladet, Länsi-
22177: Suomi, Satakunnan Kansa ja Uusi-Rauma.
22178:
22179: Ydinenergialain edellyttämä julkinen kuulemistilaisuus järjestettiin Eurajoella
22180: 9.11.1999. Kirjallinen kooste tilaisuudessa esitetyistä mielipiteistä sisältyy tämän pää-
22181: töksen liitteeseen.
22182:
22183: Periaatepäätöshakemuksesta pyydetyt lausunnot
22184:
22185: Kauppa- ja teollisuusministeriö on hankkinut alkuperäisestä hakemuksesta ydinenergia-
22186: lain 12 §:n mukaisesti lausunnon ympäristöministeriöitä sekä Eurajoen kunnan kunnan-
22187: valtuustolta ja Eurajoen naapurikunnilta. Ydinenergia-asetuksen 25 §:n mukaisesti mi-
22188: nisteriö on pyytänyt hakemuksesta lausunnon seuraavilta tahoilta: sisäasiainministeriö,
22189: puolustusministeriö, Länsi-Suomen lääninhallitus, Satakuntaliitto, Lounais-Suomen
22190: ympäristökeskus ja ydinenergianeuvottelukunta.
22191:
22192: Kauppa- ja teollisuusministeriö on lisäksi pyytänyt lausunnon seuraavilta tahoilta: sosi-
22193: aali- ja terveysministeriö, valtiovarainministeriö, liikenneministeriö, Suomen ympäristö-
22194: keskus, Loviisan kaupunki, Energia-alan Keskusliitto ry Finergy ja Suomen luonnon-
22195: suojeluliitto. Ministeriö on lisäksi lähettänyt periaatepäätöshakemuksen tiedoksi mah-
22196: dollista lausuntoa varten seuraaville tahoille: Teollisuuden ja Työnantajain keskusliitto,
22197: Suomen yrittäjät, Maa- ja metsätaloustuottajien Keskusliitto MTK ry, Suomen Ammat-
22198: tiliittojen Keskusjärjestö SAK ry, AKAVA ry, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry,
22199: Svenska Lantsbruksproducentemas Centralförbund.
22200:
22201: Kaikista lausunnoista on tehty yhteenveto, joka sisältyy tämän päätöksen liitteeseen.
22202:
22203: Ilmoitus Ruotsin viranomaisille
22204:
22205: Suomen, Norjan, Ruotsin ja Tanskan välillä 15 päivänä marraskuuta 1976 tehdyn, mai-
22206: den välisten rajojen läheisyyteen rakennettavien ydinlaitosten turvallisuuskysymyksiin
22207: liittyvän yhteydenoton suuntaviivoja koskevan sopimuksen (SopS 19/1977) mukaisesti
22208: on hankkeesta ilmoitettu Ruotsin viranomaisille. Näiden puolesta lausunnon antoi Sta-
22209: 5
22210:
22211: tens kärnkraftsinspektion, jonka lausuntoa on selostettu tämän päätöksen liitteenä ole-
22212: vassa lausuntoyhteenvedossa.
22213:
22214:
22215: Alustava turvallisuusarvio
22216:
22217: Ydinenergialain 12 §:n mukaisesti kauppa- ja teollisuusministeriö on pyytänyt Säteily-
22218: turvakeskukselta (STUK) hanketta koskevan, ydinenergia-asetuksen 25 §:n 2 momentin
22219: mukaisen alustavan turvallisuusarvion. Säteilyturvakeskus on liittänyt antamaansa tur-
22220: vallisuusarvioon ydinenergialain 56 §:n 2 momentissa tarkoitetun neuvottelukunnan
22221: (ydinturvallisuusneuvottelukunta) lausunnon. Alustava turvallisuusarvio on tämän pää-
22222: töksen liitteenä. Lisäksi Säteilyturvakeskus on antanut hankkeesta lausunnon, jota sa-
22223: moin kuin Ydinturvallisuusneuvottelukunnan lausuntoa on selostettu tämän päätöksen
22224: liitteenä olevassa lausuntoyhteenvedossa.
22225:
22226:
22227: Muut selvitykset
22228:
22229: Periaatepäätöshakemuksen liitteenä Posiva Oy on toimittanut kauppa- ja teollisuusmi-
22230: nisteriölle hanketta koskevan, ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain
22231: (468/1994) mukaisen arviointiselostuksen. Laissa määriteltynä yhteysviranomaisena
22232: ministeriö on antanut selostuksesta ja sen riittävyydestä lausunnon sekä liittänyt tämän
22233: lausunnon periaatepäätöksen valmisteluaineistoon.
22234:
22235: Hallintomenettelylain 15 §:n mukaisesti kauppa- ja teollisuusministeriö on pyytänyt ha-
22236: kijayhtiöltä vastineen hankkeesta annetuista lausunnoista ja alustavasta turvallisuusarvi-
22237: osta. Vastinetta on selostettu tämän päätöksen liitteenä olevassa lausuntoyhteenvedossa.
22238:
22239: Kauppa- ja teollisuusministeriö on laatinut periaatepäätöksen ratkaisemista varten val-
22240: tioneuvostolle ydinenergia-asetuksen 26 §:n 1 momentissa edellytetyn ydinjätehuoltoa
22241: koskevan katsauksen. Katsaus on tämän päätöksen liitteenä.
22242:
22243:
22244: Päätöksen tekoon sovellettavat lainkohdat
22245: Ydinenergialain 14 § :n 1 momentissa säädetään, että ennen kuin valtioneuvosto tekee
22246: lain 11 §:ssä tarkoitetun periaatepäätöksen, sen on todettava, että
22247:
22248: suunnitellun ydinlaitoksen sijaintikunta on lain 12 §:ssä tarkoitetussa lausunnos-
22249: saan puoltanut ydinlaitoksen rakentamista, ja että
22250:
22251: esiin ei ole tullut seikkoja, jotka osoittaisivat, ettei ole riittäviä edellytyksiä raken-
22252: taa ydinlaitosta siten kuin lain 6 §:ssä edellytetään. Kyseisen 6 §:n mukaan ydin-
22253: energian käytön on oltava turvallista eikä siitä saa aiheutua vahinkoa ihmisille,
22254: ympäristölle tai omaisuudelle.
22255:
22256: Ydinenergialain 14 §:n 2 momentissa säädetään, että jos valtioneuvosto on todennut 1
22257: momentissa säädettyjen edellytysten täyttyneen, sen on harkittava periaatepäätöstä yh-
22258: 6
22259:
22260: teiskunnan kokonaisedun kannalta ja otettava huomioon ydinlaitoksesta aiheutuvat hyö-
22261: dyt ja haitat, kiinnittäen erityisesti huomiota 1) ydinlaitoksen tarpeellisuuteen maan
22262: energiahuollon kannalta, 2) ydinlaitoksen suunnitellun sijaintipaikan sopivuuteen ja
22263: ydinlaitoksen ympäristövaikutuksiin sekä 3) ydinpolttoaine- ja ydinjätehuollon järjes-
22264: tämiseen.
22265:
22266: Hakemuksen osittainen siirtäminen
22267: Valtioneuvosto siirtää hakijayhtiön pyynnöstä hakemuksen ratkaisemisen siltä osin kuin
22268: se koskee Suomeen mahdollisesti rakennettavan uuden ydinvoimalaitoksen toiminnassa
22269: syntyvän käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusta ratkaistavaksi vireillä olevan, Teol-
22270: lisuuden Voima Oy:n jättämän uuden ydinvoimalaitoksen rakentamista koskevan peri-
22271: aatepäätöshakemuksen käsittelyn yhteydessä.
22272:
22273:
22274: Periaatepäätöksen ennakkoedellytysten täyttyminen
22275:
22276: Eurajoen kunnan lausunto
22277:
22278: Eurajoen kunnanvaltuusto on antanut hankkeesta lausunnon, jossa se puoltaa hakemuk-
22279: sessa esitetyn loppusijoituslaitoksen rakentamista Eurajoen Olkiluotoon. Kunnanval-
22280: tuuston päätös Eurajoen kunnan puoltavasta lausunnosta tuli lainvoimaiseksi
22281: 17.11.2000.
22282:
22283: Edellytykset rakentaa laitos ydinenergialain 6 §:n mukaiseksi
22284:
22285: Säteilyturvakeskuksen tekemässä alustavassa turvallisuusarviossa ei ole tullut esiin
22286: seikkoja, jotka osoittaisivat, ettei ole riittäviä edellytyksiä rakentaa esitettyä loppusijoi-
22287: tuslaitosta siten, että laitos on turvallinen ja että siitä ei aiheudu vahinkoa ihmisille, ym-
22288: päristölle tai omaisuudelle. Turvallisuusarvion johtopäätöksenä Säteilyturvakeskus tote-
22289: aa, että myönteisen periaatepäätöksen tekeminen tässä vaiheessa on turvallisuuden kan-
22290: nalta perusteltua.
22291:
22292: Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen mukaan loppusijoituslaitoksen ympäristö-
22293: vaikutukset jäävät vähäisiksi eikä laitoksesta aiheutuisi terveydellistä haittaa ihmisille.
22294: Yhteysviranomaisena antamassaan lausunnossa kauppa- ja teollisuusministeriö totesi
22295: hanketta koskevan ympäristövaikutusten arviointiselostuksen olevan hankkeen nyky-
22296: vaiheen huomioon ottaen riittävän laaja-alainen ja yksityiskohtainen sekä ministeriön
22297: näkemyksen mukaan täyttävän ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain
22298: ja asetuksen vaatimukset sekä hankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa ase-
22299: tetut tavoitteet.
22300:
22301: Hakemuksesta annetuissa lausunnoissa ei ole tuotu esiin seikkoja, jotka osoittaisivat, et-
22302: tä loppusijoituslaitosta ei voitaisi rakentaa turvalliseksi tai että siitä olisi haittaa ympä-
22303: ristölle, ihmisille tai omaisuudelle.
22304: 7
22305:
22306: Säteilyturvakeskuksen alustavaan turvallisuusarvioon, annettuihin lausuntoihin, ympä-
22307: ristövaikutusten arviointiselostukseen sekä selostusta koskevaan yhteysviranomaisen
22308: lausuntoon ja hakijan hakemukseen liittämiin, ydinenergia-asetuksen 24 §:n mukaisiin
22309: selvityksiin viitaten valtioneuvosto toteaa, ettei ole tullut esiin seikkoja, jotka osoittaisi-
22310: vat, että ei ole riittäviä edellytyksiä rakentaa suunniteltu loppusijoituslaitos siten kuin
22311: ydinenergialain 6 §:ssä edellytetään.
22312:
22313:
22314: Periaatepäätöksen harkinta
22315: Valtioneuvosto on todennut, että suunnitellun ydinlaitoksen sijaintikunta Eurajoki on
22316: puoltanut laitoksen rakentamista ja että ei ole tullut esiin seikkoja, jotka osoittaisivat,
22317: että laitosta ei voitaisi rakentaa siten kuin ydinenergialain 6 § edellyttää, ja harkinnut
22318: hankkeen hyötyjä ja haittoja yhteiskunnan kokonaisedun kannalta ja päättänyt tehdä 11
22319: päivänä joulukuuta 1987 annetun ydinenergialain (99011987) 11 §:n nojalla periaatepää-
22320: töksen suunnitellun ydinlaitoksen rakentamisesta.
22321:
22322:
22323: Periaatepäätös
22324: Suomen nykyisten ydinvoimalaitosten toiminnassa syntyvän käytetyn ydin-
22325: polttoaineen loppusijoituslaitoksen, sellaisena kuin hakemuksen laitosku-
22326: vaus sen keskeisiltä toimintaperiaatteiltaan ja turvallisuuden varmistamiseen
22327: liittyviltä ratkaisuiltaan esittää, rakentaminen Eurajoen kunnan Olkiluotoon
22328: on yhteiskunnan kokonaisedun mukaista.
22329:
22330: Tämän periaatepäätöksen nojalla loppusijoitustiloja voidaan rakentaa enintään sille
22331: määrälle käytettyä ydinpolttoainetta kuin Suomen nykyisten ydinvoimalaitosten kul-
22332: loinkin voimassa olevien käyttölupien perusteella arvioidut loppusijoitustarpeet edellyt-
22333: tävät niin, että loppusijoitettavan ydinpolttoaineen määrä kokonaisuudessaan on enin-
22334: tään noin 4000 tonnia.
22335:
22336: Tämä loppusijoituslaitosta koskeva periaatepäätös merkitsee, että hanke voi edetä maan-
22337: alaisten tutkimustilojen rakentamiseen ja paikkakohtaisiin tarkempiin tutkimuksiin.
22338:
22339:
22340: Periaatepäätöksen voimassaolo
22341: Tämä periaatepäätös raukeaa, mikäli ydinenergialain 18 §:n mukaista lupaa käytetyn
22342: ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen rakentamisen aloittamiseksi Olkiluotoon ei ole
22343: haettu 15 vuoden kuluessa siitä, kun eduskunta on päättänyt periaatepäätöksen voimaan
22344: jäämisestä.
22345: 8
22346:
22347: Periaatepäätöksen vaikutuksia
22348: Hankkeen toteuttaminen edellyttää ydinenergialain mukaan valtioneuvoston myöntämää
22349: rakentamislupaa ja myöhemmin käyttölupaa, joiden yhteydessä hanketta jälleen tarkas-
22350: tellaan yhteiskunnan kokonaisedun kannalta. Lupien myöntämisen edellytyksenä on
22351: myös muun muassa, että hanke on turvallinen eikä siitä aiheudu vahinkoa ihmisille,
22352: ympäristölle tai omaisuudelle. Tästä loppusijoituslaitosta koskevasta periaatepäätökses-
22353: tä ei seuraa oikeutta korvaukseen, jos rakentamislupaa ei myönnetä.
22354:
22355: Loppusijoituslaitoksen rakentamislupakäsittelyä varten luvanhakijan on toimitettava vi-
22356: ranomaisille mm. useita ydinenergialain ja -asetuksen mukaisia, laitoksen turvallisuu-
22357: den osoittavia selvityksiä sekä ajantasaiset selvitykset laitoksen ympäristövaikutuksista
22358: ja niistä suunnitteluperusteista, joita hakija aikoo noudattaa ympäristövahinkojen vält-
22359: tämiseksi ja ympäristörasituksen rajoittamiseksi.
22360:
22361: Hankkeen ympäristövaikutusten selvityksissä hakijan on esitettävä tarkennetut selvityk-
22362: set ydinpolttoaineen kuljetusvaihtoehtojen turvallisuudesta ja vaikutuksista ympäristöön
22363: sekä osoitettava, että kuljetukset voidaan toteuttaa turvallisesti ja niin, että vaarallisten
22364: aineiden kuljetuksesta annetun lain (71911994) sekä sen nojalla annettujen säännösten
22365: vaatimukset tulevat täytetyiksi.
22366:
22367: Valtioneuvosto on päätöksessään käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen turvalli-
22368: suudesta (4 7811999) säätänyt hankkeeseen sovellettavista turvallisuusvaatimuksista ja
22369: niiden täyttymisen osoittamisesta. Hankkeesta vastaavan on luotettavin selvityksin osoi-
22370: tettava laitoksen käytön turvallisuus sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Näihin sisäl-
22371: tyy selvitys teknisten vapautumisesteiden toimivuudesta (muun muassa kapselit ja lop-
22372: pusijoitustilojen täyteaineet) vallitsevissa loppusijoitusolosuhteissa ottaen huomioon
22373: muun muassa suolaisen veden ja ydinpolttoaineesta vapautuvan lämmön vaikutukset.
22374: Kyseisen päätöksen mukaan pitkäaikaisturvallisuuden tulee perustua toisiaan varmista-
22375: viin vapautumisesteisiin siten, että yhden vapautumisesteen toimintakyvyn vajavuus tai
22376: ennustettavissa oleva geologinen muutos ei vaaranna pitkäaikaisturvallisuutta. Hakijan
22377: tulee esittää selvitys siitä, että loppusijoitusalueen kallioperässä tai sen kautta ei tapahdu
22378: radioaktiivisten aineiden kulkeutumista ympäristöön niin, että niistä voisi lyhyellä tai
22379: pitkällä aikavälillä aiheutua haittaa ihmisille, omaisuudelle tai ympäristölle mukaan lu-
22380: kien meriympäristö. Ympäristövaikutusten selvityksissä on otettava huomioon myös
22381: mahdolliset vaikutukset eläin- ja kasvilajeihin. Lisäksi selvityksissä on otettava huomi-
22382: oon kaikki kemialliset ja fysikaaliset prosessit ja vuorovaikutukset, joilla voi olla merki-
22383: tystä loppusijoituksen turvallisuudelle.
22384:
22385: Valtioneuvoston edellä mainitun päätöksen mukaan loppusijoitus tulee suunnitella siten,
22386: että pitkäaikaisturvallisuuden varmistaminen ei edellytä loppusijoituspaikan valvontaa
22387: ja että loppusijoitustila on avattavissa, mikäli kehittynyt tekniikka tekee sen tarkoituk-
22388: senmukaiseksi. Hakemuksen mukaan loppusijoitus on suunniteltu niin, että loppusijoi-
22389: tettujen kapseleiden palautus maan pinnalle on teknisesti mahdollista hankkeen kaikissa
22390: vaiheissa. Hankkeesta vastaavan on ennen mahdollista rakentamislupaa esitettävä tar-
22391: kennetut, riittävän yksityiskohtaiset selvitykset ja suunnitelmat loppusijoitustilojen avat-
22392: tavuudesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä sekä avaustekniikasta ja avaamisen turvalli-
22393: 9
22394:
22395: suudesta. Samoin on esitettävä ajantasainen arvio avaamisen kustannuksista. Näissä
22396: suunnitelmissa on otettava huomioon se, ettei pitkäaikaisturvallisuus saa heikentyä avat-
22397: tavuuden ja palautettavuoden seurauksena.
22398:
22399: Tämä periaatepäätös ei millään tavalla rajoita kauppa- ja teollisuusministeriön mahdol-
22400: lisuuksia tehdä ydinenergialain 28 §:n nojalla ydinjätehuollon periaatteita koskevia uu-
22401: sia päätöksiä, joiden mukaisesti voidaan esimerkiksi velvoittaa ydinvoimayhtiöt seu-
22402: raamaan hakemuksessa esitetystä ratkaisusta poikkeavien käytetyn ydinpolttoaineen
22403: huollon menetelmien kehitystä ja raportoimaan ministeriölle menetelmäkehityksen
22404: mahdollisista vaikutuksista tämän periaatepäätöksen mukaisen loppusijoitusratkaisun
22405: tarkoituksenmukaisuuteen.
22406:
22407: Ydinenergia-asetuksen 74 §:n mukaisesti ydinenergialain 28 §:ssä säädetyn tarkoituksen
22408: toteuttamiseksi on jätehuoltovelvollisen toimitettava vuosittain kauppa- ja teollisuusmi-
22409: nisteriölle ydinvoimayhtiöiden ydinjätehuoltoa ja siten myös loppusijoituksen suunnitte-
22410: lua ja toteutusta koskevat suunnitelmat. Mainitun asetuksen 74 §:ssä todetaan myös, että
22411: suunnitelma voidaan vaatia tehtäväksi muulloinkin, mikäli aihetta siihen katsotaan ole-
22412: van. Ministeriö on ydinvoimayhtiöiden ydinjätehuollon selvityksistä antamassaan pää-
22413: töksessä 29.6.2000 todennut, että vuosien 2001-2004 loppusijoitusta koskeva, Posiva
22414: Oy:n voimayhtiöiden puolesta esittämä loppusijoituksen tutkimusohjelma on riittävä
22415: seuraavan tutkimusohjelman pohjaksi edellyttäen, että valtioneuvosto tekee hanketta
22416: koskevan myönteisen periaatepäätöksen ja eduskunta sen hyväksyy. Seuraavissa tutki-
22417: musohjelmaa koskevissa päätöksissään ministeriö ottaa huomioon jäljellä olevat tutki-
22418: mustarpeet, hankkeen vaiheen ja loppusijoitushankkeen suunnitellun aikataulun.
22419:
22420: Tämän periaatepäätöksen perusteella rakennettavassa laitoksessa voidaan siinä tapauk-
22421: sessa, että se turvallisuusnäkökohtien perusteella on tarpeellista, käsitellä ja sinne lop-
22422: pusijoittaa luvanhaltijan ja ydinturvallisuusviranomaisen suostumuksella myös Suomen
22423: nykyisillä ydinvoimalaitoksilla ydinpolttoaineen käytön seurauksena syntynyttä muuta
22424: ydinjätettä, jonka ympäristö- ja muilla vaikutuksilla ei ole kyseisen materiaalin määrä ja
22425: kokonaisaktiivisuus huomioon ottaen merkitystä loppusijoituksen turvallisuuden kan-
22426: nalta. Loppusijoituslaitoksen rakentamislupaa haettaessa vaaditaan ydinenergialain ja -
22427: asetuksen mukaisesti esitettäväksi yksityiskohtaiset tekniset suunnitelmat, turvallisuus-
22428: selvitykset ja selvitykset ympäristövaikutuksista kaikkien jätteiden osalta, jotka loppusi-
22429: joituslaitokseen aiotaan sijoittaa.
22430:
22431:
22432: Periaatepäätöksen perustelut
22433: Ydinenergian käyttö edellyttää ydinenergialain mukaista lupaa ja lain mukaan luvanhal-
22434: tijan, jonka toiminnan seurauksena syntyy tai on syntynyt ydinjätettä, on velvollinen
22435: huolehtimaan kaikista toimintansa seurauksena syntyvien ydinjätteiden ydinjätehuol-
22436: toon kuuluvista toimenpiteistä ja niiden asianmukaisesta valmistelemisesta sekä vas-
22437: taamaan niiden kustannuksista. Mainitusta velvollisuudesta seuraa ydinenergiaa tuotta-
22438: vien yhtiöiden velvollisuus vastata myös laitostensa käytetyn ydinpolttoaineen huollos-
22439: ta. Ydinenergialain 6 a §:ssa puolestaan on säädetty, että ydinjätteet, jotka ovat synty-
22440: 10
22441:
22442: neet Suomessa tapahtuneen ydinenergian käytön yhteydessä tai seurauksena, on käsitel-
22443: tävä, varastaitava ja sijoitettava pysyväksi tarkoitetulla tavalla Suomeen.
22444:
22445: Suomessa on loppusijoitukseen tähdäten jo parinkymmenen vuoden ajan pitkäjänteisesti
22446: tehty valmisteluja, joita ovat ohjanneet muun muassa
22447:
22448: valtioneuvoston vuonna 1983 tekemä ydinjätehuollon tutkimuksen, selvityksen ja
22449: suunnittelutyön tavoitteita koskeva periaatepäätös, jonka mukaan Suomessa mah-
22450: dollisesti tapahtuvaan käytetyn polttoaineen loppusijoittamiseen on varauduttava
22451: siten, että vuoden 2000 loppuun mennessä on, päätöksessä lueteltujen välitavoit-
22452: teiden kautta, valittu ja selvitetty sellainen sijoituspaikka, johon loppusijoitustilat
22453: voidaan tarvittaessa rakentaa, ja samoin jonka mukaan loppusijoitustilasta ja mah-
22454: dollisesta käytetyn polttoaineen kapselointilaitoksesta luvanhaltijoiden on varau-
22455: duttava esittämään valvontaviranomaisille rakentamislupaa varten tarvittavat
22456: suunnitelmat vuoden 2010 loppuun mennessä;
22457:
22458: valtioneuvoston vuonna 1983 tekemät lupapäätökset (34/814/82) Teollisuuden
22459: Voima Oy:n ydinvoimalaitosyksiköiden käytön jatkamisesta, joihin sisältyy mää-
22460: räys varautua Suomessa tapahtuvaan, turvallisuus- ja ympäristösuojeluvaatimuk-
22461: set täyttävään loppusijoittamiseen pitäen suunnittelulähtökohtana sitä, että loppu-
22462: sijoittaminen voidaan aloittaa noin vuodesta 2020;
22463:
22464: kauppa- ja teollisuusministeriön vuonna 1991 ja 1995 ydinenergialain nojalla te-
22465: kemät ydinjätehuoltoa koskevat päätökset, joilla edellä mainitun, vuonna 1983
22466: tehdyn periaatepäätöksen loppusijoitukseen tähtäävä toimintaohjelma ja aikataulu
22467: on saatettu sekä Teollisuuden Voima Oy:tä (7/815/91) että Fortum Power and
22468: Heat Oy:tä (111815/95) sitoviksi, ja
22469:
22470: valtioneuvoston päätös (47811999) käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen
22471: turvallisuudesta, joka koskee käytetyn ydinpolttoaineen sijoittamista pysyväksi
22472: tarkoitetulla tavalla kallioperään ja jonka mukaan loppusijoitus kokonaisuutena on
22473: suunniteltava turvallisuuden kannalta edullisesti, jolloin suunnittelussa on otettava
22474: huomioon käytetyn ydinpolttoaineen aktiivisuuden vähentäminen välivarastoinnil-
22475: la sekä parhaan tekniikan ja tieteellisen tiedon hyväksikäyttö, mutta jonka mukaan
22476: loppusijoitusta ei saa tarpeettomasti siirtää.
22477:
22478: Suomen energiataloudessa tai tulevaisuuteen vaikuttavissa energiapoliittisissa päätök-
22479: sissä, maamme yhteiskuntaoloissa tai yleisessä kansainvälisessä kehityksessä, ydinener-
22480: gian tuotannossa Suomessa ja tuotannossa kertyvän käytetyn ydinpolttoaineen määräs-
22481: sä, Suomen ydinjätehuoltoon ja loppusijoitukseen vaikuttavissa taloudellisissa tekijöissä
22482: tai turvallisuusnäkökohdissa ei ole tapahtunut sellaisia muutoksia eikä selvityksissä tai
22483: lausunnoissa tullut esiin sellaisia niitä koskevia seikkoja, joiden perusteella ydinjäte-
22484: huollon vastuitaja loppusijoitusta koskevia periaatteita, säädöksiä, päätöksiä tai aikatau-
22485: luja tulisi muuttaa.
22486:
22487: Luotettavan ja turvallisen loppusijoitusratkaisun kehittämisen ja sen Suomessa tapahtu-
22488: van toteutuksen kannalta on edullista, että loppusijoitukseen tähtäävä prosessi jatkuu
22489: 11
22490:
22491: keskeytyksittä, jolloin myös suomalaisen teknistieteellisen osaamisen taso ja määrä to-
22492: dennäköisimmin säilyvät.
22493:
22494: Yhteiskunnan sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä tavoitehavan tasapainoisen kehittä-
22495: misen kannalta on myös tarpeellista huolehtia hyvissä ajoin siitä, että nykysukupolven
22496: ydinenergian käytön yhteydessä syntyvän ydinjätteen ja siis myös käytetyn ydinpoltto-
22497: aineen kertyminen ei muodosta taakkaa tai huolehtimisvelvollisuutta tuleville sukupol-
22498: ville.
22499:
22500: Mikäli käytetty ydinpolttoaine jälleenkäsiteltäisiin, jäljelle jäisi joka tapauksessa run-
22501: sasaktiivista ydinjätettä. Säteilyturvakeskus on lausunnossaan todennut, että tähän men-
22502: nessä esitetyt ratkaisut ydinjätteiden käsittelemiseksi niiden vaarallisuuden vähentämis-
22503: tarkoituksessa (jälleenkäsittely, transmutaatio) eivät poista tarvetta loppusijoittaa run-
22504: sasaktiivista ydinjätettä.
22505:
22506: Säteilyturvakeskuksen lausunnon mukaan turvallisuuden kannalta vähiten epävarmuuk-
22507: sia sisältävä vaihtoehto Suomen olosuhteissa on käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus
22508: kallioperään. Edelleen Säteilyturvakeskuksen mukaan myös lainvastaisen käytön estä-
22509: misen kannalta tarkoituksenmukaisin tapa on eristää käytetty ydinpolttoaine sijoittamal-
22510: la se lopulliseksi tarkoitetulla tavalla syvälle kallioperään.
22511:
22512: Posiva Oy:n periaatepäätöshakemuksen jättämisajankohta sekä hakemuksessa hankkeel-
22513: le esitetty toteuttamistapa ja -aikataulu vastaavat niitä vaatimuksia ja velvoitteita, jotka
22514: lainsäädännössä ja sen nojalla on Teollisuuden Voima Oy:lle ja Fortum Power and Heat
22515: Oy:lle asetettu. Niinikään hankkeen suunnitteluperusteet noudattavat valtioneuvoston
22516: käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen turvallisuutta koskevan päätöksen
22517: (4 78/1999) vaatimuksia eikä ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä ole tullut esiin
22518: hankkeesta aiheutuvia valtakunnallisesti merkittäviä ympäristöhaittoja.
22519:
22520: Ottaen huomioon edellä todetut ydinjätehuollon vastuut ja velvoitteet sekä loppusijoi-
22521: tusta koskevat ydinenergialain vaatimukset ja muut säädökset sekä lisäksi sen, että
22522: suunniteltu loppusijoitusratkaisu on nykytiedon mukaan turvallinen, valtioneuvosto kat-
22523: soo, että on tarkoituksenmukaista edetä loppusijoitukseen tähtäävässä valmistelutyössä
22524: sillä tavalla ja siinä aikataulussa kuin valtioneuvoston päätöksissä on hahmoteltu. Näin
22525: ollen on perusteltua tehdä Posiva Oy:n täsmennetyssä hakemuksessa esitetyn loppusijoi-
22526: tuslaitoksen rakentamista koskeva periaatepäätös.
22527:
22528: Ydinenergialain 6 b §:n mukaan ydinjätteitä, jotka ovat syntyneet muualla kuin Suo-
22529: messa tapahtuneen ydinenergian käytön yhteydessä tai seurauksena, ei saa käsitellä, va-
22530: rastoida tai sijoittaa pysyväksi tarkoitetulla tavalla Suomessa. Ei myöskään ole tehty
22531: päätöksiä nykyisten ydinvoimalaitosten käyttöajan jatkamisesta niiden käyttölupien
22532: voimassaolon päättymisen jälkeen eikä periaatepäätöksiä uusien ydinvoimalaitosten ra-
22533: kentamisesta. Näistä syistä valtioneuvosto katsoo, että loppusijoitustilojen rakentami-
22534: nen etukäteen suuremmalle määrälle käytettyä ydinpolttoainetta kuin syntyy nykyisissä
22535: Suomessa sijaitsevissa ydinvoimalaitoksissa ei tue kansallisen lainsäädännön tarkoitus-
22536: ta. Valtioneuvosto katsoo lisäksi, ettei ole tarpeellista rakentaa loppusijoitustiloja etukä-
22537: teen enempää kuin käytetyn ydinpolttoaineen huolto laitosten kulloinkin voimassa ole-
22538: 12
22539:
22540: vien käyttölupien perusteella edellyttää, sillä siinäkin tapauksessa, että laitosten käyttö-
22541: aikaa jatketaan, loppusijoitusta edeltää riittävän pitkä välivarastointijakso loppusijoitus-
22542: tilojen laajentamiseksi.
22543:
22544: Valtioneuvosto katsoo, että on hyväksyttävää sekä tekniseltä ja taloudelliselta kannalta
22545: perusteltua keskittää Suomessa syntyneen käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus yh-
22546: delle paikkakunnalle. Kuten Säteilyturvakeskus on lausunnossaan todennut, käytetyn
22547: polttoaineen kuljetus loppusijoituslaitokseen voidaan järjestää turvallisuusmääräysten
22548: mukaisesti.
22549:
22550: Edelleen valtioneuvosto toteaa, ettei ole tullut esiin seikkoja, jotka osoittaisivat esitetyn
22551: loppusijoituspaikan soveltumattomaksi hankkeen toteuttamiseen, sillä
22552:
22553: alueen kallioperä on laadultaan sellainen, että siihen voidaan selvitysten mukaan
22554: rakentaa suunnitellut loppusijoitustilat niin, että rakentamiselle ja loppusijoituk-
22555: selle lyhyellä ja pitkällä aikavälillä asetettavat turvallisuusvaatimukset täyttyvät;
22556:
22557: ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä ei ole tullut esiin hankkeesta aiheutu-
22558: via paikallisesti merkittäviä ympäristöhaittoja;
22559:
22560: kaavoitus ei aseta estettä hankkeen toteuttamiselle;
22561:
22562: loppusijoituspaikan lähialueella ei ole tunnettuja luonnonvaroja, joiden taloudelli-
22563: sen hyödyntämisen laitoksen toteuttaminen estäisi;
22564:
22565: esiin ei ole tullut sellaisia kielteisiä yhteiskunnallisia tai taloudellisia vaikutuksia,
22566: joiden merkitys Eurajoen kunnassa olisi suurempi kuin muissa mahdollisesti ky-
22567: symykseen tulevissa loppusijoituslaitoksen sijaintikunnissa; ja
22568:
22569: esiin ei ole tullut myöskään muita vaikutuksia, jotka synnyttäisivät kunnasta sel-
22570: laisia kielteisiä mielikuvia, joista seurausvaikutuksena koituisi Eurajoelle erityistä
22571: taloudellista tai yhteiskunnallista haittaa tai joiden merkitys Eurajoen kunnassa
22572: olisi suurempi kuin muissa mahdollisesti kysymykseen tulevissa loppusijoituslai-
22573: toksen sijaintikunnissa.
22574:
22575: Suunnitellun loppusijoituspaikan etuna hankkeen toteuttamisen kannalta on mm. loppu-
22576: sijoituslaitoksen rakentamista, toimintaa ja turvajärjestelyjä tukeva infrastruktuuri alu-
22577: eella jo sijaitsevan ydinvoimalaitoksen ansiosta. Lisäksi loppusijoituslaitoksen sijainti-
22578: paikka ydinvoimalaitoksen läheisyydessä on edullinen kuljetusteknisten kysymysten
22579: ratkaisemisen kannalta. Myös laitoksen rakentamisen aikaiset häiriöt ihmisille ovat ym-
22580: päristövaikutusten arviointiselostuksen mukaan vähäiset.
22581:
22582: Loppusijoituslaitoksen käytöstä ei synny uusia radioaktiivisia aineita. Kapselointilaitok-
22583: sen käytöstä ja käytöstäpoistosta syntyvien ydinjätteiden huolto puolestaan on suunni-
22584: teltu ja järjestettävissä siten, ettei säteilyturvallisuutta lyhyellä eikä pitkällä aikavälillä
22585: vaaranneta.
22586: 13
22587:
22588: Hakijayhtiö Posiva Oy perii omistajayhtiöidensä ydinvoimalaitosten käytetyn ydinpolt-
22589: toaineen välivarastoinnin jälkeisen huollon kustannukset, mukaan lukien loppusijoituk-
22590: sen suunnittelun, toteuttamisen ja käytön kustannukset kyseisiltä yhtiöiltä. Mainitut jä-
22591: tehuoltovelvolliset omistajayhtiöt keräävät vuosittain varoja tulevia kustannuksia vas-
22592: taavasti Valtion ydinjätehuoltorahastoon ydinenergialaissa määriteltyjä periaatteita nou-
22593: dattaen.
22594:
22595: Hakijayhtiö on osoittanut, että sillä on hankkeen tutkimuksen ja suunnittelun sekä lop-
22596: pusijoituslaitoksen rakentamisen, käytön ja sulkemisen edellyttämä asiantuntemus ja
22597: sen lisäksi käytössään osakasyhtiöidensä asiantuntemus. Yhtiöllä on myös yhteydet asi-
22598: antuntijaverkostoon, johon kuuluu sekä kotimaisia että ulkomaisia tutkimuslaitoksia,
22599: korkeakouluja ja konsultti yrityksiä. Lisäksi yhtiöllä on sopimus suunnitteluyhteistyöstä
22600: ja tiedonvaihdosta useiden maiden ydinjätehuolto-organisaatioiden kanssa
22601:
22602: Edellä esitetyn perusteella valtioneuvosto katsoo ottaen huomioon
22603:
22604: loppusijoituksen aseman ydinjätehuollossa osana turvallista ydinenergian käyttöä
22605: ja sitä kautta osana energiahuoltoa;
22606:
22607: yhteiskunnallisen vastuun huolehtia ydinpolttoaineen kierron turvallisesta ja ko-
22608: konaisvaltaisesta ratkaisemisesta;
22609:
22610: yhteiskunnallisen vastuun valmistautua loppusijoitukseen aiempien päätösten ai-
22611: katauluja noudattaen;
22612:
22613: sen, että esitetty loppusijoitusratkaisu toteuttaa laissa ja sen nojalla jätehuoltovel-
22614: vollisille asetetut vaatimukset;
22615:
22616: sen, ettei ole tullut esiin seikkoja, jotka osoittaisivat, ettei esitetty loppusijoitus-
22617: ratkaisu ole toteutuskelpoinen;
22618:
22619: esitetyn loppusijoitusratkaisun turvallisuuden varmistamiseksi laaditut suunnitel-
22620: mat;
22621:
22622: sen, ettei ole tullut esiin seikkoja, jotka osoittaisivat, ettei esitetty loppusijoitus-
22623: paikka sovellu hankkeen toteuttamiseen;
22624:
22625: esitetyn loppusijoituslaitoksen arvioidut ympäristövaikutukset;
22626:
22627: hankkeen muut hyödyt ja selvityksissä esiin tulleet mahdolliset haitat sekä haitto-
22628: jen laadun ja todennäköisyyden;
22629:
22630: sen, ettei näköpiirissä ole muita ydinenergialain mukaisia, teknillisesti toteutuskel-
22631: poisia ratkaisuja käytetyn ydinpolttoaineen tai runsasaktiivisen ydinjätteen loppu-
22632: sijoittamiseksi;
22633: 14
22634:
22635: ydinenergialaissa esitetyn rajoituksen, jonka mukaan Suomessa saa sijoittaa pysy-
22636: väksi tarkoitetulla tavalla vain Suomessa tapahtuneen ydinenergian käytön yhtey-
22637: dessä tai seurauksena syntyviä ydinjätteitä; ja sen
22638:
22639: ettei ole tehty periaatepäätöksiä mahdollisten uusien ydinvoimalaitosten rakenta-
22640: misesta Suomeen,
22641:
22642: että täsmennetyn hakemuksen mukainen hanke on yhteiskunnan kokonaisedun mukai-
22643: nen siten, että loppusijoitustiloja rakennetaan enintään sille määrälle käytettyä ydinpolt-
22644: toainetta kuin Suomessa sijaitsevien nykyisten ydinvoimalaitosten kulloinkin voimassa
22645: olevien käyttölupien perusteella arvioidut loppusijoitustarpeet edellyttävät.
22646:
22647:
22648: Maksu
22649: Tästä päätöksestä on peritty Posiva Oy:ltä 220 000 mk:n maksu, joka on määrätty ydin-
22650: energian valvonnasta suoritettavista maksuista annetussa asetuksessa (195/88).
22651:
22652:
22653: Eduskuntakäsittely
22654: Tämä päätös annetaan ydinenergialain 15 §:n mukaisesti eduskunnan tarkastettavaksi.
22655:
22656:
22657:
22658: 21 päivänäjoulukuuta 2000
22659:
22660:
22661:
22662:
22663: Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre
22664:
22665:
22666:
22667:
22668: Ylitarkastaja Anne Väätäinen
22669:
22670:
22671:
22672: LIITTEET 1 Säteilyturvakeskuksen alustava turvallisuusarvio
22673:
22674: 2 Yhteenveto lausunnoista ja julkisessa kuulemistilaisuudessa
22675: esitetyistä mielipiteistä
22676:
22677: 3 Käytetyn ydinpolttoaineen huolto; katsaus
22678: KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖ Liite 1
22679: Energiaosasto
22680:
22681:
22682:
22683:
22684: Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen
22685: periaatepäätöshakemusta koskeva Säteilyturva-
22686: keskuksen alustava turvallisuusarvio
22687: 2
22688:
22689:
22690: Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen
22691: periaatepäätöshakemusta koskeva Säteilyturva-
22692: keskuksen alustava turvallisuusarvio
22693:
22694: 1 Johdanto .... ... ...... ...... .. ........ .. .. .............. ......... ........... ........................ ..... ......... 3
22695:
22696: 2 Loppusijoituksen toteutustapa ja ajoitus .. ......... ....... .. .. ... ...... ........ ..... 4
22697:
22698: 3 Loppusijoituslaitoksen suunnitteluperusteet ....... ..... .. ............. .. .. ... ... 7
22699: 3.1 Yleiset suunnitteluperiaatteet .................................................................. 7
22700: 3.2 Päästöjen ja onnettomuuksien ehkäiseminen.......................................... 9
22701: 3.3 Maanalaisten tilojen suunnittelu............................................................. 12
22702: 3.4 Ydinmateriaalivalvonnanjärjestäminen.................................................. 13
22703:
22704: 4 Vapautumisesteiden toimintakyky ........................................................ 15
22705:
22706: 5 Loppusijoituspaikan soveltuvuus........................................................... 20
22707:
22708: 6 Turvallisuusanalyysit ... .... .. ....... ....................... ......... ....... .. ..... .. .... ...... ....... 24
22709: 6.1 Loppusijoituslaitoksen käytön turvallisuuden osoittaminen ................... 24
22710: 6.2 Pitkäaikaisturvallisuuden osoittaminen................................................... 25
22711:
22712: 7 Säteilyturvallisuus. ..................... .. ..... ....................... .. ..... .. .. ....... ................. 28
22713: 7.1 Loppusijoituslaitoksen käytön turvallisuus............................................. 28
22714: 7.2 Käytetyn ydinpolttoaineen kuljetusten turvallisuus ..... .. .. ... .. .......... ........ 30
22715: 7.3 Pitkäaikaisturvallisuus ... .. ..... .. ..... .................................. ... ...................... 31
22716:
22717: 8 Yhteenveto ..... .. .... .. ............ .. .... ....... .. .......................... ....... .. ..... ...... .......... ..... 37
22718:
22719: 9 Viitteet............................................................................................................. 38
22720:
22721: Liitteet ................................................................................................................... 41
22722: 3
22723:
22724: 1 Johdanto
22725:
22726: Posiva Oy jätti 26.5.1999 valtioneuvostolle ydinenergialain mukaisen hakemuksen peri-
22727: aatepäätöksen tekemisestä käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksesta. Kyseinen
22728: loppusijoituslaitos on tarkoitettu maamme ydinvoimalaitosten käytetylle polttoaineelle.
22729: Laitoksen sijaintipaikaksi ehdotetaan Eurajoen Olkiluodon voimalaitosalueen lähistöllä
22730: olevaa aluetta, joka on yksi neljästä yksityiskohtaisten sijoituspaikkatutkimusten koh-
22731: teena olleesta alueesta.
22732:
22733: Periaatepäätöshakemuksessa esitetty loppusijoitusratkaisu on ollut maassamme tutki-
22734: mus- ja kehitystyön kohteena noin 20 vuoden ajan. Tavoitteet tälle tutkimus- ja kehitys-
22735: työlle määriteltiin alun perin valtioneuvoston vuonna 1983 tekemässä päätöksessä. Sii-
22736: hen sisältyivät seuraavat aikataulutavoitteet
22737:
22738: Väliraportointi valmistelutyön etenemisestä vuosina 1985 ja 1992
22739:
22740: Loppusijoituspaikan valita vuoden 2000 loppuun mennessä
22741:
22742: Valmius rakentamisluvan hakemiseen vuoden 2010 loppuun mennessä
22743:
22744: Valmius loppusijoittamisen aloittamiseen vuodesta 2020 lähtien.
22745:
22746: Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen valmistelutöitä toteutti aluksi Teollisuuden
22747: Voima Oy ja vuodesta 1996 lähtien Posiva Oy. Valmistelutyöt ovat tähän mennessä
22748: edenneet asetettujen aikataulutavoitteiden mukaisesti. Loppusijoitustekniikkaa, loppusi-
22749: joituksen turvallisuutta ja sijoituspaikan valintaa koskevat yhteenvetoselvitykset on jul-
22750: kaistu vuosina 1985, 1992 ja 1996 ja STUK on tehnyt niistä asiantuntija-arvioinnit (lau-
22751: sunnot kauppa- ja teollisuusministeriölle dnot 540/2/C82/85, 12.1.1987; 14/l/C61/86,
22752: 25.5.1987; C832/91, C832/115, 4.2.1994; A811/17, 31.10.1997). Vuonna 1993 Kan-
22753: sainvälisen atomienergiajärjestön muodostama asiantuntijaryhmä (ns. WATRP review
22754: teamteki arvion maamme käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitussuunnitelmista (KTM
22755: 1994). Näissä arvioinneissa ei ilmennyt esteitä loppusijoitushankkeen jatkamiselle.
22756:
22757: Mahdollisen periaatepäätöksen jälkeen ja ennen loppusijoituslaitoksen rakentamislupa-
22758: hakemuksen jättämistä valtioneuvoston päätettäväksi Posiva Oy:n tarkoituksena on to-
22759: teuttaa noin kymmenen vuotta kestävä tutkimus- ja kehitystyöohjelma, johon sisältyy
22760: muun muassa maanalaisen tutkimustilan rakentaminen valitulle sijoituspaikalle.
22761:
22762: Ydinenergialain 12 §:n mukaan kauppa- ja teollisuusministeriön on pyydettävä periaa-
22763: tepäätöshakemuksesta Säteilyturvakeskuksen alustava turvallisuusarvio. Tämän pyyn-
22764: nön ministeriö on esittänyt 24.6.1999 päivätyssä kirjeessään.
22765:
22766: Säteilyturvakeskuksen laatima alustava turvallisuusarvio esitetään tässä raportissa. Se
22767: pohjautuu valtioneuvoston 25.3.1999 tekemään päätökseen (478/1999) käytetyn ydin-
22768: polttoaineen loppusijoituksen turvallisuudesta. Raportin kunkin aihekohtaisen luvun
22769: 4
22770:
22771: alussa esitetään asiaa koskevat turvallisuusvaatimukset edellä mainitun valtioneuvoston
22772: päätöksen mukaan. Eräiltä osin näille vaatimuksille esitetään täsmennyksiä muun muas-
22773: sa valmisteilla olevaan Säteilyturvakeskuksen YVL-ohjeeseen perustuen. Turvallisuus-
22774: vaatimusten jälkeen kussakin luvussa arvioidaan, miten näiden vaatimusten täyttyminen
22775: on osoitettu periaatepäätöshakemuksessa ja sen keskeisissä viiteraporteissa.
22776:
22777: Alustavan turvallisuusarvion laatimisen tukena on käytetty useita ulkopuolisia asiantun-
22778: tijoita. Säteilyturvakeskus on hankkinut periaatepäätöshakemuksen turvallisuuskysy-
22779: myksistä lausunnot Valtion teknilliseltä tutkimuskeskukselta, Geologian tutkimuskes-
22780: kukselta, Teknillisen korkeakoulun insinöörigeologian ja geofysiikan laboratorioita sekä
22781: Helsingin yliopiston radiokemian laboratorioita. Nämä lausunnot ovat liitteinä 1-4. Sä-
22782: teilyturvakeskuksen toimeksiannosta on kymmenen korkeatasoisen ulkomaisen asian-
22783: tuntijan ryhmä perehtynyt Posiva Oy:n turvallisuusselvityksiin. Tämän asiantuntijaryh-
22784: män yhteinen kannanotto on liitteenä 5 ja lisäksi liitteisiin 6-14 sisältyy yhdeksän aihe-
22785: kohtaista raporttia samalta ryhmältä. Säteilyturvakeskus on myös hankkinut Valtion
22786: teknillisen tutkimuskeskuksen valmistustekniikan yksikön asiantuntijoilta arvioinnit ku-
22787: pari-rautakapselin valmistustekniikasta ja pitkäaikaiskestävyydestä. Nämä raportit ovat
22788: liitteinä 15 ja 16.
22789:
22790:
22791: 2 Loppusijoituksen toteutustapa ja ajoitus
22792:
22793: Turvallisuusvaatimukset
22794:
22795: Ydinenergialain 6a §:n mukaan ydinjätteet, jotka ovat syntyneet Suomessa tapahtuneen
22796: ydinenergian käytön yhteydessä tai seurauksena, on käsiteltävä, varastaitava ja sijoitet-
22797: tava pysyväksi tarkoitetulla tavalla Suomeen. Lain määritelmien mukaan sijoittaminen
22798: pysyväksi tarkoitetulla tavalla on loppusijoitusta. Ydinenergia-asetuksen 76 §:n mukaan
22799: päätettäessä periaatteista, joihin huolehtimisvelvollisuuden on perustuttava, on päätök-
22800: sen perustuttava siihen, että ydinjätteet voidaan lopullisesti siirtää Suomen oikeuden-
22801: käyttövallan ulkopuolelle tai sijoittaa Suomen maa- tai kallioperään.
22802:
22803: Valtioneuvoston päätöksen (478/1999) 7 §sisältää seuraavat määräykset:
22804:
22805: Loppusijoitus kokonaisuutena on suunniteltava turvallisuuden kannalta edullisesti.
22806: Suunnittelussa on otettava huomioon käytetyn ydinpolttoaineen aktiivisuuden vähentä-
22807: minen välivarastoinnilla sekä parhaan tekniikan ja tieteellisen tiedon hyväksikäyttö.
22808: Loppusijoitusta ei kuitenkaan saa tarpeettomasti siirtää.
22809:
22810: Loppusijoitus tulee suunnitella siten, että pitkäaikaisturvallisuuden varmistaminen ei
22811: edellytä loppusijoituspaikan valvontaa ja että loppusijoitustila on avattavissa, mikäli
22812: kehittyvä tekniikka tekee sen tarkoituksenmukaiseksi.
22813:
22814: Loppusijoituksen toteutuksen eri vaiheita, sijoituspaikan valinnan jälkeen, ovat:
22815:
22816: maanalaisen tutkimustilan rakentaminen ja käyttö;
22817: 5
22818:
22819: käytetyn ydinpolttoaineen kapselointilaitoksen, aputilojen ja loppusijoitustilojen
22820: rakentaminen;
22821:
22822: jätekapselien siirto loppusijoitustiloihin;
22823:
22824: loppusijoitustilojen ja muiden maanalaisten tilojen sulkeminen;
22825:
22826: mahdolliset loppusijoituslaitoksen käytön jälkeiset valvontatoimet
22827:
22828: Nämä vaiheet, jotka voivat olla osittain päällekkäisiä, tulisi ajoittaa ja toteuttaa pitkäai-
22829: kaisturvallisuuden kannalta edullisesti. Tällöin on otettava huomioon mm seuraavat sei-
22830: kat:
22831:
22832: jätteen aktiivisuuden ja lämmöntuoton vähentäminen ennen loppusijoitusta;
22833:
22834: parhaan käytettävissä olevan tai käyttöön tulossa olevan tekniikan soveltaminen;
22835:
22836: riittävän tutkimustiedon saaminen loppusijoituspaikasta ja muista pitkäaikaistur-
22837: vallisuuteen vaikuttavista seikoista;
22838:
22839: mahdolliset turvallisuuden varmistamiseen tai ydinaseiden leviämisen ehkäisemi-
22840: seen tarkoitetut valvontatoimet;
22841:
22842: tarve säilyttää jätekapselien palautettavuus loppusijoitustiloista;
22843:
22844: tavoite säilyttää kallioperän luonnolliset olosuhteet ja muutenkin pitkäaikaistur-
22845: vallisuuden kannalta edulliset olosuhteet loppusijoitustiloissa;
22846:
22847: pyrkimys välttää jätteen pitkäaikaisesta välivarastoinnista aiheutuvia turvallisuus-
22848: riskejä ja muita rasitteita jälkipolville.
22849:
22850: Loppusijoitustilojen avattavuus tarkoittaa, että tilojen sulkemisen jälkeenkin jätekapse-
22851: lien on oltava palautettavissa loppusijoitustiloista riittävän pitkään. Käytännössä rajaksi
22852: muodostunee ajanjakso, jona tekniset vapautumisesteet estävät tehokkaasti loppusijoi-
22853: tettujen radioaktiivisten aineiden vapautumista kallioperään. Loppusijoitus tulisi suunni-
22854: tella siten, että jätekapselien palautus on tarvittaessa teknisesti mahdollista ja että siihen
22855: tarvittavat voimavarat eivät ole kohtuuttomat. Palautettavuuden mahdollistaminen sa-
22856: moin kuin mahdolliset valvontatoimet loppusijoituslaitoksen käytön jälkeen eivät saa
22857: heikentää pitkäaikaisturvallisuutta.
22858:
22859: Turvallisuusvaatimusten toteutuminen
22860:
22861: Ehdotetussa loppusijoitusratkaisussa käytetyt polttoaineniput, joita on jäähdytetty vä-
22862: hintään 20 vuotta, ensin kapseloidaan eli sijoitetaan sellaisenaan kuparista ja raudasta
22863: valmistettuihin astioihin, jotka suljetaan kaasutiiviiksi. Nämä jätekapselit sijoitetaan
22864: bentoniittisaven ympäröiminä kallioperään 400-700 metrin syvyyteen rakennettavaan
22865: 6
22866:
22867: laajaan tunneliverkostoon. Tämä loppusijoitusratkaisu on ollut laajan tutkimus- ja kehi-
22868: tystyön kohteena varsinkin Ruotsissa ja Suomessa noin 20 vuoden ajan.
22869:
22870: Posiva Oy:n esittämä loppusijoituksen yleisaikataulu loppusijoituslaitoksen rakentami-
22871: sesta vuoden 2010 jälkeen ja käyttöönotosta vuoden 2020 jälkeen perustuu valtioneu-
22872: voston vuonna 1983 päättämään ja KTM:n viimeksi vuonna 1995 vahvistamaan tavoi-
22873: teaikatauluun. Loppusijoituslaitoksen käytön päättymisestä periaatepäätöshakemuksessa
22874: todetaan, että se tehdään aikaisintaan vuonna 2040 ja viimeistään vuonna 2100 sen mu-
22875: kaan, kuinka kauan ydinvoimaa maassamme käytetään. Hakemuksessa on varauduttu
22876: nykyisten laitosyksiköiden lisäksi kahden uuden yksikön käytetyn ydinpolttoaineen
22877: loppusijoitukseen.
22878:
22879: Periaatepäätöksen tekemisen jälkeen Posiva Oy:n on tarkoitus ryhtyä maanalaisen tut-
22880: kimustilan rakentamiseen valitulla loppusijoituspaikalla. Tätä voidaan pitää tarkoituk-
22881: senmukaisena, jotta saataisiin turvallisuudesta ja sijoituspaikan soveltuvuudesta varmis-
22882: tautumiseen tarvittavaa tutkimustietoa. Myös Säteilyturvakeskuksen kansainvälinen asi-
22883: antuntijaryhmä yhtyi tähän käsitykseen (liite 5).
22884:
22885: Muilta osin Posiva Oy:n yleisaikataulua ei ole vielä pidettävä lopullisena. Loppusijoi-
22886: tuslaitoksen rakentamisen ja käyttöönoton ajankohtaa voidaan tarvittaessa siirtää, mikäli
22887: siihen on selkeät perusteet. Myös loppusijoituksen tekninen toteutustapa on määritelty
22888: periaatepäätöshakemuksessa varsin väljästi, jolloin sitä voidaan tarvittaessa muokata.
22889:
22890: Loppusijoitettujen jätekapselien palautettavuus ei ole ollut alun perin loppusijoituksen
22891: suunnitteluperusteena. Posiva Oy on kuitenkin teettänyt selvityksen (Saanio & Raiko
22892: 1999), jossa tarkastellaan mahdollisuuksia poistaa jätekapselit loppusijoitustiloista nii-
22893: den käyttöaikana ja myös sulkemisen jälkeen. Selvityksen mukaan palauttaminen on
22894: mahdollista kohtuullisin voimavaroin ja tarvittava tekniikka on vastaavanlaista kuin
22895: loppusijoitustiloja rakennettaessa ja jätekapseleita niihin loppusijoitettaessa.
22896:
22897: Jälkivalvonnalla tarkoitetaan loppusijoitettujen jätteiden tarkkailua esim. turvallisuudes-
22898: ta varmistautumiseksi tai ydinmateriaalien koskemattomuuden toteamiseksi. Tällaisia
22899: valvontatoimia ei varsinaisesti sisälly Posiva Oy:n loppusijoitussuunnitelmiin. Loppusi-
22900: joitettuihin jätekapseleihin suoranaisesti kohdistuvien valvontatoimien soveltaminen
22901: ehdotettuun loppusijoitusratkaisuun ja yleisemminkin loppusijoitukseen kiteiseen kal-
22902: lioperään ei näytä mahdolliselta heikentämättä samalla turvallisuutta. Esim. ydinmateri-
22903: aalivalvonnan on perustuttava epäsuoriin menetelmiin, joilla havaitaan suljettuihin lop-
22904: pusijoitustiloihin tunkeutuminen.
22905:
22906: Jos niin aikanaan halutaan, voidaan osa loppusijoituslaitoksen kuiluista ja päätunneleis-
22907: ta pitää käytön jälkeen avoimina loppusijoitustilojen tarkkailemiseksi ja jätekapselien
22908: palautettavuuden helpottamiseksi. Itse loppusijoitustunnelit on kuitenkin tarkoituksen-
22909: mukaista täyttää viipymättä.
22910:
22911: Säteilyturvakeskuksen käsityksen mukaan periaatepäätöshakemuksen mukaiseen loppu-
22912: sijoituksen toteutustapaan ja ajoitukseen sisältyy niin runsaasti joustavuutta, että niitä
22913: koskevat turvallisuusvaatimukset voidaan ottaa huomioon.
22914: 7
22915:
22916:
22917: 3 Loppusijoituslaitoksen suunnitteluperusteet
22918:
22919:
22920: 3.1 Yleiset suunnitteluperiaatteet
22921:
22922: Turvallisuusvaatimukset
22923:
22924: V aitioneuvoston päätöksen (478/1999) 11-16 § :t sisältävät seuraavat määräykset:
22925:
22926: Loppusijoituslaitoksen käytön turvallisuuden ja pitkäaikaisturvallisuuden varmistami-
22927: seksi laitoksen suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä sekä loppusijoitustilojen sul-
22928: kemisessa tulee:
22929:
22930: 1) soveltaa koeteltua tai muuten huolella tutkittua, korkealaatuista tekniikkaa;
22931:
22932: 2) noudattaa kehittyneitä laadunvarmistusta koskevia ohjelmia; sekä
22933:
22934: 3) ylläpitää kehittynyttä turvallisuuskulttuuria.
22935:
22936: Loppusijoituslaitoksen käytöstä saatavia kokemuksia on järjestelmällisesti seurattava ja
22937: arvioitava. Turvallisuuden parantamiseksi on toteutettava toimenpiteet, joita käyttöko-
22938: kemukset ja turvallisuustutkimukset sekä tieteen ja tekniikan kehittyminen huomioon ot-
22939: taen voidaan pitää perusteltuina.
22940:
22941: Loppusijoituslaitoksen järjestelmät, rakenteet ja laitteet on luokiteltava sen perusteella,
22942: mikä merkitys niillä on loppusijoituslaitoksen käytön turvallisuuden ja pitkäaikaistur-
22943: vallisuuden kannalta. Kultakin järjestelmällä, rakenteelta ja laitteella edellytettävän
22944: laadun sekä sen todentamiseksi tarvittavien tarkastusten ja testausten on oltava riittävät
22945: kyseisen kohteen turvallisuusmerkitykseen nähden.
22946:
22947: Loppusijoituslaitoksessa on varmistettava toiminnot, jotka ovat tärkeitä polttoainenip-
22948: pujen sekä jätekapselien eheyden säilymisen, päästöjen ehkäisemisen ja laitoksen henki-
22949: löstön säteilyturvallisuuden kannalta.
22950:
22951: Loppusijoituslaitoksen käytön turvallisuuden ja pitkäaikaisturvallisuuden varmistami-
22952: seksi tarvittavat tekniset ja hallinnolliset vaatimukset ja rajoitukset on esitettävä turval-
22953: lisuusteknisissä käyttöehdoissa. Laitoksen käyttöä, kunnossapitoa, määräaikaistarkas-
22954: tuksia ja -kokeita sekä häiriö- ja onnettomuustilanteita varten on oltava riittävät ohjeet.
22955: Järjestelmien ja laitteiden luotettava toiminta on varmistettava huollolla sekä säännön-
22956: mukaisin määräaikaistarkastuksin ja -kokein.
22957:
22958: Loppusijoituslaitoksen henkilöstöön kuuluvien on oltava tehtäviinsä soveltuvia, päteviä
22959: ja hyvin koulutettuja. Henkilöstöä varten on oltava koulutusohjelmat pätevyyden ylläpi-
22960: tämiseksi ja kehittämiseksi.
22961: 8
22962:
22963: Turvallisuusvaatimusten toteutuminen
22964:
22965: Valtioneuvoston päätöksessä esitetyistä yleisistä suunnitteluperiaatteista osa on sen
22966: luonteisia, ettei niiden toteutumista ole tarkoituksenmukaista arvioida vielä loppusijoi-
22967: tushankkeen periaatepäätösvaiheessa vaan vasta myöhemmissä luvitusvaiheissa. Näitä
22968: ovat erityisesti vaatimukset, jotka koskevat turvallisuusteknisiä käyttöehtoja, käyttöoh-
22969: jeita, määräaikaistarkastuksia ja -testejä, henkilöstön pätevyyttä ja käyttökokemusten
22970: seurantaa.
22971:
22972: Loppusijoituslaitos koostuu maanpäällisestä osasta, jossa on mm. käytetyn polttoaineen
22973: vastaanotto- ja kapselointitilat (ns. kapselointilaitos) sekä maanalaisesta luolastosta,
22974: jonne kapseloitu käytetty polttoaine sijoitetaan.
22975:
22976: Periaatepäätöshakemuksessa ja sen perustana olevissa Posiva Oy:n raporteissa (Kukkola
22977: 1999b, Kukkola 1999c) on esitetty kapselointilaitoksen alustavat suunnitelmat. Posi van
22978: esittämä suunnitteluratkaisu perustuu suurelta osin jo käytössä olevaan koeteltuun tek-
22979: niikkaan, mutta osasta laitoksessa käytettäväksi tarkoitetusta tekniikasta ei ole Suomes-
22980: sa kokemusta tai se on vielä kehitteillä.
22981:
22982: Polttoainenippujen käsittelystä kuumakammion ilmatilassa ei ole kokemuksia maas-
22983: samme, mutta esim. jälleenkäsittelylaitoksilla polttoainenipuille tehdään paljon vaati-
22984: vampia käsittelyoperaatioita kuin suunnitellulla kapselointilaitoksella. Lisäksi kuluneen
22985: vuosikymmenen aikana ovat yleistyneet käytetyn ydinpolttoaineen kuivavarastot, joissa
22986: polttoainenippuja siirrellään vastaavalla tavalla kuin Posivan esisuunnitelmassa esite-
22987: tään.
22988:
22989: Kuparikapselin valmistus-, sulkemis- ja tarkastustekniikat ovat voimaperäisen tutkimus-
22990: ja kehitystyön kohteena sekä Suomessa että Ruotsissa ja viime vuosina alalla on saavu-
22991: tettu huomattavaa edistystä. Posiva Oy on saanut hiljattain valmiiksi ensimmäisen täy-
22992: simittaisen kupari-rautakapselin, mutta sen mikrorakenne ei vielä vastaa loppusijoitus-
22993: kapselilta vaadittavia laatuominaisuuksia. Säteilyturvakeskus seuraa jätekapselin tutki-
22994: mus- ja kehitystyötä ja tulee esittämään arvioita sen edistymisestä. Lopullinen arvio laa-
22995: tuvaatimusten täyttymisestä tehdään viimeistään mahdollisessa rakennuslupavaiheessa.
22996: Liiteeseen 15 sisältyy seikkaperäinen asiantuntija-arvio jätekapselin valmistustekniikan
22997: nykytilanteesta.
22998:
22999: Loppusijoituslaitoksen maanpäällisten ja maanalaisten osien alustavia suunnitelmia on
23000: esitetty periaatepäätöshakemuksessa sekä Posiva Oy:n raporteissa (Kukkola 1999b,
23001: Riekkola ym. 1999). Rakennustekniset suunnitelmat perustuvat olemassa olevaan ja
23002: koeteltuun tekniikkaan. Maanalaisen osan suunnitteluperusteiden toteutumista tarkastel-
23003: laan kohdassa 3.3. Jätekapselin siirrosta bentoniitilla vuorattuun loppusijoitusreikään
23004: samoin kuin loppusijoitustunnelien sulkemisesta on lähiaikoina käynnistymässä täyden
23005: mittakaavan kokeet Äspön kalliolaboratoriossa Ruotsissa.
23006:
23007: Posiva Oy:llä on laatujärjestelmä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhtiön toiminnan
23008: järjestelmällisyyttä. Posivan laatujärjestelmä sisältää kolmen tason ohjeistukset: varsi-
23009: naisen laatukäsikirjan (Posiva Oy 1999), menettelyohjeet ja työohjeet
23010: 9
23011:
23012: Laatukäsikirjassa kuvataan Posivan organisaatio sekä yksiköiden ja henkilöiden tehtä-
23013: vät. Toiminnan suunnittelun kuvaus kattaa toimintasuunnitelmien ja yhtiön toimialojen
23014: kuvaukset sekä sopimusmenettelyt Posivan asiakkaiden ja alihankkijoiden kanssa. Me-
23015: nettelyohjeissa annetaan yksityiskohtaisia ohjeita tutkimus-, kehitys- ja suunnittelutyöl-
23016: le. Työohjeissa määritellään toimintatavat ja vastuut Posivan itsensä suorittamissa tut-
23017: kimus- ja kehitystoiminnoissa.
23018:
23019: Posiva Oy:n laatujärjestelmä on kansainvälisen ISO 9001 laatujärjestelmän periaattei-
23020: den mukainen. Laatujärjestelmän kuvaukset ovat asianmukaiset, riittävän selkeät ja yk-
23021: sityiskohtaiset. Posivan toiminta on Säteilyturvakeskuksen kokemusten perustella ollut
23022: kuvausten mukaista. Säteilyturvakeskuksen tarkoituksena on auditaida vuoden 2000 ai-
23023: kana Posivan laatujärjestelmä.
23024:
23025: Hyvä turvallisuuskulttuuri merkitsee, että kaikissa niissä organisaatioissa, joiden toi-
23026: minnalla on vaikutusta turvallisuuteen, annetaan kaikessa toiminnassa riittävä paino
23027: turvallisuusasioille. Turvallisuuskulttuuri muodostuu organisaatioiden toimintatavoista
23028: ja yksittäisten ihmisten asenteista.
23029:
23030: Säteilyturvakeskus on arvioinut Posivassa vallitsevaa turvallisuuskulttuuriaja sen kehit-
23031: tymistä tarkastus- ja valvontatyönsä yhteydessä tehtyjen havaintojen pohjalta. Merkittä-
23032: viä puutteita ei ole havaittu. Johtopäätöksenä on, että Posivassa ylläpidetään vaatimuk-
23033: set täyttävää turvallisuuskulttuuria. Turvallisuustutkimusten ja loppusijoitushankkeen
23034: edistyessä turvallisuuskulttuurin merkitys kasvaa Posivassa ja sen alihankkijoilla, jol-
23035: loin nykyistä ohjelmallisempi turvallisuuskulttuurin kehittäminen ja turvallisuuskulttuu-
23036: rin sitominen laatujärjestelmään on tarpeen.
23037:
23038: Posiva on myös esittänyt hakemuksessaan suunnitelmiaan ja käsityksiään turvallisuus-
23039: tason jatkuvasta parantamisesta, laitoksen turvallisuudelle tärkeiden laitteiden ja järjes-
23040: telmien luokittelemisesta ja turvallisuustoimintojen varmistamisesta. Säteilyturvakes-
23041: kuksella ei ole huomauttamista näihin alustaviin suunnitelmiin. Turvallisuusvaatimusten
23042: täyttymisen lopullisempi arviointi näiltä osin tehdään mahdollisessa rakentamislupavai-
23043: heessa.
23044:
23045: Edellä esitetyn perusteella loppusijoituslaitoksen esisuunnitelma täyttää Säteilyturva-
23046: keskuksen mielestä riittävällä tavalla valtioneuvoston päätökseen sisältyvät yleiset
23047: suunnitteluperiaatteet
23048:
23049:
23050: 3.2 Päästöjen ja onnettomuuksien ehkäiseminen
23051:
23052: Turvallisuusvaatimukset
23053:
23054: Valtioneuvoston päätöksen (478/1999) 17-21 §:t sisältävät seuraavat määräykset:
23055:
23056: Radioaktiivisten aineiden vapautuminen loppusijoituslaitokseen käytetyn ydinpoltto-
23057: aineen käsittelyn yhteydessä on rajoitettava vähäiseksi. Vapautuneet kiinteät, nestemäi-
23058: 10
23059:
23060: set ja ilmassa olevat hiukkasmaiset radioaktiiviset aineet on otettava talteen ja käsiteltä-
23061: vä radioaktiivisena jätteenä.
23062:
23063: Loppusijoituslaitoksen käytön säteilyturvallisuutta koskevien vaatimusten täyttyminen
23064: on varmistettava jatkuvin tai säännönmukaisin mittauksin. Valvonta on kohdistettava
23065: erityisesti laitoksen mahdollisiin päästäreitteihin sekä laitoksen ympäristöön.
23066:
23067: Rakenteellisin ratkaisuin on estettävä sellaisten polttoainekeskittymien muodostuminen,
23068: jotka synnyttävät hallitsemauoman neutronien ylläpitämän fissioiden ketjureaktion.
23069:
23070: Loppusijoituslaitos on suunniteltava siten, että tulipalon todennäköisyys on pieni ja tu-
23071: lipalon seuraukset turvallisuuden kannalta vähäisiä.
23072:
23073: Loppusijoituslaitos on suunniteltava siten, että estetään luotettavasti räjähdykset, jotka
23074: voisivat vaarantaa polttoainenippujen, jätekapselien tai radioaktiivisia aineita sisältävi-
23075: en laitteiden tai tilojen eheyden.
23076:
23077: Loppusijoituslaitoksen suunnittelussa on otettava huomioon mahdollisina pidettävistä
23078: luonnonilmiöistä ja muista laitoksen ulkopuolisista tapahtumista aiheutuvat vaikutukset.
23079:
23080: Ydinvoimalaitosten turvajärjestelyjä koskevista yleisistä määräyksistä annettua valtio-
23081: neuvoston päätöstä (396/1991) sovelletaan sen 12 §:n mukaisesti loppusijoituslaitok-
23082: seen siinä laajuudessa kuin laitokseen kohdistuvasta lainvastaisesta toiminnasta aiheu-
23083: tuva uhka edellyttää.
23084:
23085: Ydinvoimalaitosten valmiusjärjestelyistä koskevista yleisistä määräyksistä annettua val-
23086: tioneuvoston päätöstä (39711991) sovelletaan sen JO §:n mukaisesti loppusijoituslai-
23087: tokseen siinä laajuudessa kuin laitoksen ydinvahingosta aiheutuva vaara edellyttää.
23088:
23089: Turvallisuusvaatimusten toteutuminen
23090:
23091: Loppusijoituslaitoksessa käsitellään vähintään 20 vuotta varastoitua käytettyä polttoai-
23092: netta. Pitkästä säilytysajasta johtuen polttoaineen aktiivisuus on merkittävästi vähenty-
23093: nyt ja se sisältää vain harvoja radionuklideja, jotka voisivat helposti vapautua häiriö- tai
23094: onnettomuustilanteessa. Koska loppusijoituslaitoksessa käsiteltävän polttoaineen jälki-
23095: lämpö ei ole erityisen suuri eikä käsittelytiloissa tarvita suuria paineita tai lämpötiloja,
23096: on suurten radioaktiivisten ainemäärien vapautuminen laitoksen tiloihin tai ympäristöön
23097: varsin epätodennäköistä.
23098:
23099: Jos loppusijoituslaitos rakennetaan Olkiluotoon, kapselointilaitos saattaa tulla käytetyn
23100: polttoaineen välivaraston yhteyteen. Tällöin polttoainenippujen siirto kapselointilaitok-
23101: selle yksinkertaistuisi ja polttoaineen lämpötilatransienttien rajoittaminen sekä samalla
23102: päästämahdollisuuksien vähentäminen voisi olla mahdollista.
23103:
23104: Kapselointilaitoksen ja muun loppusijoituslaitoksen tyypilliset käyttöhäiriöt ja onnetto-
23105: muudet voisivat sattua kuljetusastian, polttoainenipun tai jätekapselin käsittelyn yhtey-
23106: dessä, kuten kuljetusastian pudotessa tai polttoainenipun vaurioituessa kuumakammios-
23107: 11
23108:
23109: sa. Onnettomuuksiin on varauduttu Posiva Oy:n esisuunnitelmien mukaan (Kukkola
23110: 1999a, Kukkola 1999b) muun muassa siten, että loppusijoituslaitoksessa käsitellään ja
23111: säilytetään käytettyä polttoainetta vain joko tiiviisti suljetuissa säiliöissä tai säteilysuoje-
23112: lullisesti suojatuissa tiloissa. Säteilysuojattujen tilojen poistoilman ja viemärivesien
23113: suodatus pystyy estämään lähes kaikkien radioaktiivisten aineiden pääsyn ympäristöön.
23114: Suodatuksessa ja tilojen puhdistuksessa kertyvät radioaktiiviset aineet otetaan talteen ja
23115: käsitellään radioaktiivisena jätteenä. Radioaktiivisten aineiden mahdolliset päästäreitit
23116: varustetaan aktiivisuusmittauksella.
23117:
23118: Posiva Oy:n raporteissa (Rossi ym. 1999, Kukkola 1999a) on tarkasteltu erilaisia häiriö-
23119: ja onnettomuustilanteita ja niistä aiheutuvia päästöjä ja annoksia. Näiden perusteella
23120: voidaan arvioida, että loppusijoituslaitos voidaan rakentaa niin, että valtioneuvoston
23121: päätöksen päästöjen rajoittamista koskevat vaatimukset täyttyvät ja että säteilyturvalli-
23122: suutta koskevien vaatimusten täyttymisen varmistaminen voitaisiin toteuttaa nykyisellä
23123: tekniikalla.
23124:
23125: Suurimmat polttoainekeskittymät loppusijoituslaitoksessa ovat jätekapseli ja kuljetusas-
23126: tia. Niiden kriittisyysonnettomuudet (hallitsemattomat ketjureaktiot) edellytetään estet-
23127: tävän rakenteellisin ratkaisuin. Käytetyn polttoaineen loppusijoituskapselin osalta tämä
23128: on osoitettu Pasivan raportissa (Anttila M. 1999) ja myös äskettäin julkaistussa ruotsa-
23129: laisessa turvallisuusanalyysissä (SKB 1999). Käytetyn polttoaineen kuljetusastioita
23130: koskevat kriittisyysturvallisuusvaatimukset on sekä laskelmin että käytännössä havaittu
23131: mahdolliseksi saavuttaa hyvällä marginaalilla.
23132:
23133: Periaatepäätöshakemuksen mukaan palokuormat laitoksessa voidaan rajoittaa pieniksi
23134: niissä tiloissa, joissa käsitellään radioaktiivisia aineita. Tulipalon mahdollisuutta ja sen
23135: seurauksia rajoitetaan rakenteellisin keinoin, esimerkiksi materiaalivalinnoin, palo-
23136: osastoinnilla sekä paloilmoitus-, sammutus- ja savunpoistojärjestelmin.
23137:
23138: Maanalaisessa luolastossa käsitellään räjähdysaineita. Periaatepäätöshakemuksen mu-
23139: kaan räjähdysaineet varastoidaan, kuljetetaan ja niitä käytetään siten, että räjähdysaine-
23140: onnettomuuden mahdollisuus on pieni, eikä mahdollinen onnettomuus vaarantaisi sätei-
23141: lyturvallisuutta.
23142:
23143: Loppusijoituslaitoksen suunnittelussa otetaan huomioon ydinvoimalaitosten suunnitte-
23144: lussa noudatettavia turvallisuusperiaatteita koskevassa Säteilyturvakeskuksen ohjeessa
23145: YVL 1.0 esitetyt luonnonilmiöistä ja ulkoisista tapahtumista aiheutuvat vaikutukset.
23146: Näitä ovat mm. maanjäristykset, tulviminen ja pienlentokoneen törmäys.
23147:
23148: Periaatepäätöshakemuksessa todetaan, että laitoksen turva- ja valmiusjärjestelyt tullaan
23149: toteuttamaan ydinvoimalaitoksia koskevien valtioneuvoston päätösten mukaisesti. To-
23150: teutuksessa otetaan huomioon, että loppusijoituslaitosten mahdolliset onnettomuudet
23151: ovat seurauksiltaan vähäisemmät kuin ydinvoimalaitosten mahdollisista onnettomuusti-
23152: lanteista aiheutuvat.
23153:
23154: Edellä olevan perusteella loppusijoituslaitos on mahdollista suunnitella ja rakentaa si-
23155: ten, että turvallisuus perustuu pääosin luontaisesti turvallisiin järjestelmiin ja että valtio-
23156: 12
23157:
23158: neuvoston päätöksen mukaiset päästöjen ja onnettomuuksien rajoittamista koskevat vaa-
23159: timukset täyttyvät.
23160:
23161:
23162: 3.3 Maanalaisten tilojen suunnittelu
23163:
23164: Turvallisuusvaatimukset
23165:
23166: Valtioneuvoston päätöksen (478/1999) 24-26 §:t sisältävät seuraavat määräykset:
23167:
23168: Suunnitellussa loppusijoitussyvyydessä on oltava riittävän suuria ja ehyitä kalliotila-
23169: vuuksia, jotka soveltuvat loppusijoitustilojen rakentamiseen. Loppusijoitustilojen suun-
23170: nittelua varten ja turvallisuusarvioissa tarvittavien lähtötietojen hankkimiseksi on
23171: suunnitellun loppusijoituspaikan kallioperän ominaisuudet selvitettävä suunnitellussa
23172: loppusijoitussyvyydessä tehtävin tutkimuksin.
23173:
23174: Maanalaisten tilojen sijoittelu, louhinta, rakentaminen ja sulkeminen on toteutettava si-
23175: ten, että kallioperä parhaalla tavalla säilyttää pitkäaikaisturvallisuuden kannalta tär-
23176: keät ominaisuudet.
23177:
23178: Maanalaisten tilojen laajennustöitä ei saa tehdä jo loppusijoitustiloissa olevien jätekap-
23179: selien läheisyydessä, ja muutoinkin toiminnot loppusijoituslaitoksessa on suunniteltava
23180: niin, että jätekapselien vioittuminen on tehokkaasti estetty. Maanalaisissa tiloissa teh-
23181: täviin louhinta- ja rakennustöihin liittyviä maa-ainesten siirtoja tai niihin verrattavia
23182: muita laajamittaisia siirtotoimenpiteitä ei saa tehdä tiloissa, joita saatetaan samanai-
23183: kaisesti käyttää jätekapselien siirtoihin.
23184:
23185: Turvallisuusvaatimusten toteutuminen
23186:
23187: Loppusijoitustilat Olkiluotoon on alustavasti suunniteltu sijoitettavan kiillegneissikalli-
23188: oon noin 500 metrin syvyydelle (Anttila P. ym. 1999). Tilat sijoittuisivat yhteen tasoon
23189: ja veisivät noin 1 km 2 pinta-alan, mikäli loppusijoitettava polttoainemäärä on 4000 tU.
23190: Jos loppusijoitettava polttoainemäärä on huomattavasti suurempi, tiloja jouduttaisiin
23191: laajentamaan sen alueen ulkopuolelle, jolle tutkimukset ovat keskittyneet.
23192:
23193: Arviot Olkiluodon kallioperän soveltuvuudesta loppusijoitukseen perustuvat siellä
23194: kymmenen vuoden ajan tehtyihin sijoituspaikkatutkimuksiin. Loppusijoitustilojen ase-
23195: mointisuunnitelma on luonnollisesti vain suuntaa-antava ja vasta sijoituspaikkatutki-
23196: musten seuraavassa vaiheessa, maanalaisesta tutkimustunnelista tehtävissä tutkimuksis-
23197: sa, voidaan tilojen sijainti määrittää tarkemmin. Loppusijoitustunnelien sijoittelun läh-
23198: tökohtana on vähintään 50 metrin suojaetäisyyden jättäminen tärkeimpiin kallioperä-
23199: malliin sisältyviin rikkonaisuusvyöhykkeisiin. Posiva Oy on kehittämässä järjestelmää,
23200: jolla luokitellaan kallioperän erilaiset heikkousvyöhykkeet
23201:
23202: Olkiluodon kallioperän rakennettavuudesta loppusijoitustilojen kannalta on laadittu sel-
23203: vitys (Äikäs ym. 1999). Olkiluodossa on pääkivilajin, kiillegneissin suuntautuneisuus ja
23204: 13
23205:
23206: lujuus suhteessa kallion jännitystilaan sijoitustilojen suunnittelua rajoittava seikka, jolla
23207: voi olla vaikutusta sijoitussyvyyteen sekä tunnetien muotoon ja suuntaukseen (liitteet 12
23208: ja 13).
23209:
23210: Periaatepäätöshakemuksessa esitetään ensisijaisena sijoitustilaratkaisuna tunnelien poh-
23211: jaan poratut jätekapselien loppusijoitusreiät, mutta sen ohella harkitaan jätekapselien si-
23212: joittamista vaaka-asennossa tunneleihin. Loppusijoituslaitoksen maanalaisten tilojen
23213: louhinnassa pyritään välttämään merkittävimpiä rikkonaisuusvyöhykkeitä. Louhinnassa
23214: aiotaan käyttää varovaista poraus-räjäytystekniikkaa, josta maassamme on pitkäaikaiset
23215: kokemukset. Loppusijoitustunnelien louhintaan tullaan harkitsemaan myös täysperäpo-
23216: raustekniikan käyttöä varsinkin, mikäli esim. kallion jännitystilan vaikutusten mini-
23217: moimiseksi päädytään jätekapselien vaakasijoitusratkaisuun.
23218:
23219: Loppusijoitustoiminnat on suunniteltu toteutettavan siten, että loppusijoitustunnelin
23220: louhinnan jälkeen jätekapselien siirto sinne ja tunnelin täyttäminen tehdään ilman tar-
23221: peettomia viipeitä. Pyrkimyksenä on rajoittaa loppusijoitustunnelien tiivistys- ja lujitus-
23222: tarvetta sekä haitallisten, esim. orgaanisten ja hapettavien ainesten kulkeutumista loppu-
23223: sijoitustiloihin. Kansainvälisen asiantuntijaryhmän raportissa (liite 5) on kiinnitetty
23224: huomiota betonin ja muiden mahdollisesti haitallisten aineiden käytön rajoittamiseen
23225: loppusijoitustiloja rakennettaessa.
23226:
23227: Loppusijoitustunnelien rakentamista ja jätekapselien siirtoja valmiisiin loppusijoitus-
23228: tunneleihin on tarkoitus tehdä samanaikaisesti, mutta nämä toiminnat erotetaan suo-
23229: jaseinin ja louhintatärinöitä vaimentavin suojaetäisyyksin. Materiaalit kyseisille alueille
23230: kuljetetaan eri reittejä pitkin.
23231:
23232: Säteilyturvakeskuksen käsityksen mukaan loppusijoituslaitoksen maanalaisten tilojen ja
23233: toimintojen alustavissa suunnitelmissa on riittävällä tavalla otettu huomioon valtioneu-
23234: voston päätökseen sisältyvät turvallisuusvaatimukset
23235:
23236:
23237: 3.4 Ydinmateriaalivalvonnan järjestäminen
23238:
23239: Turvallisuusvaatimukset
23240:
23241: Valtioneuvoston päätöksen (47811999) 23 §sisältää seuraavan määräyksen:
23242:
23243: Loppusijoituslaitoksen suunnittelu, rakentaminen, käyttö ja sulkeminen on toteutettava
23244: siten, että ydinmateriaaliin kohdistuva valvonta voidaan järjestää sitä koskevien vaati-
23245: musten mukaisesti.
23246:
23247: Ydinmateriaalivalvonnan tarkoituksena on todentaa, että ydinaineita ei siirretä ydinasei-
23248: siin tai muihin ydinräjähteisiin ja että ydinaineita käytetään lupaehtojen edellyttämällä
23249: tavalla. Erityisesti maanalaisiin tiloihin ja siellä tapahtuviin toimintoihin liittyvät kan-
23250: sainvälisen valvonnan vaatimukset ovat osittain kehitysvaiheessa, koska loppusijoitus
23251: on uusi valvonnan kohde. Kansainväliset sopimukset eivät mahdollista ydinmateriaali-
23252: valvonnan päättymistä tilojen sulkemisen jälkeenkään.
23253: 14
23254:
23255: Ydinmateriaalivalvonnan tarpeita varten ydinainetiedot tullaan varmentamaan mittauk-
23256: sin ennen loppusijoitusta. Varmennetun tiedon jatkuvuudesta (continuity-of-knowledge)
23257: tulee pystyä huolehtimaan loppusijoitustilojen sulkemiseen asti.
23258:
23259: Ydinmateriaalivalvonnan yksityiskohtainen toteutuminen määritellään kulloinkin voi-
23260: massa olevien kansallisten säännösten ja kansainvälisten sopimusten mukaan. Nämä
23261: säännökset eivät ole vielä vakiintuneet. Kansainvälistä ydinmateriaalivalvontaa koske-
23262: via vaatimuksia on käsitelty ja kehitetty erityisesti Kansainvälisen atomienergiajärjestön
23263: IAEA:n johdolla monenkeskisenä kansainvälisenä projektina (ns. SAGOR-projekti).
23264: IAEA on perustanut myös loppusijoituksen ydinmateriaalivalvontaa kehittävän ja seu-
23265: raavan asiantuntijaryhmän. Seuraavassa esitetään alustavasti joitakin käytetyn ydinpolt-
23266: toaineen loppusijoituksen ydinmateriaalivalvontaa koskevia vaatimuksia.
23267:
23268: Ydinmateriaalien kirjanpitoa, joka pohjautuu ydinvoimalaitoksen vastaavaan kirjanpi-
23269: toon, tulee jatkaa käsittelyn alaisesta ja loppusijoitetusta ydinmateriaalista. Kaikki kir-
23270: janpito on säilytettävä ja varmistettava huolellisesti.
23271:
23272: Kapselointilaitoksessa tullaan ilmoitettujen ydinainetietojen verifiointi tekemään suurel-
23273: la tarkkuudella, koska polttoainenippuja käsitellään siellä viimeisen kerran erillisinä.
23274: Tämän takia siellä tulee varautua ydinainetietojen mittauksiin ainetta rikkomattomin
23275: menetelmin sen varmistamiseksi, että ydinaineiden ilmoitetut tiedot ovat oikeita ja täy-
23276: dellisiä.
23277:
23278: Ydinmateriaalin kulkureitit, käsittelyprosessit ja valvonta on suunniteltava siten, että
23279: tiedon jatkuvuus voidaan varmistaa joka vaiheessa. Jos tiedon jatkuvuus jonkin ydinma-
23280: teriaalierän osalta menetetään, on valvontatoimet sen erän osalta tehtävä uudelleen. Mi-
23281: tään loppusijoitustilaa ei saa sulkea, ennen kuin on varmistettu, että kyseisten jätekapse-
23282: lien osalta valvontatiedon jatkuvuusehto on täytetty.
23283:
23284: Loppusijoituslaitoksen suunnittelussa ja rakentamisessa on otettava huomioon ydinma-
23285: teriaalien valvonnan järjestäminen sekä varauduttava valvontalaitteiden sijoitteluun ja
23286: käyttöön. Loppusijoitustilojen ja -toimien valvonnassa on varauduttava suunnittelutieto-
23287: jen ja rakentamisen edistymisen tarkkaan seurantaan ja varmentamiseen.
23288:
23289: Turvallisuusvaatimusten toteutuminen
23290:
23291: Periaatepäätöshakemuksen mukaan safeguards-valvonta perustuisi ydinmateriaalin kir-
23292: janpitoon sekä visuaalisiin ja teknisiin mittaus-, valvonta- ja rekisteröimismenetelmiin
23293: loppusijoitusprosessin eri vaiheissa. Valvonnan teknisiä periaatteita olisivat:
23294:
23295: laitoksen suunnittelutietojen sekä suunnitellun toiminnan ja toteutuksen vastaa-
23296: vuuden valvonta (Design lnformation Verification);
23297:
23298: ydinmateriaalin kirjanpito koko polttoainekierron ajan (Accountancy);
23299:
23300: ainetta rikkomattomat määritykset polttoaineen määrän ja laadun todentamiseksi
23301: (Nondestructive Assay, NDA).
23302: 15
23303:
23304: ydinpolttoaineen jatkuva fyysinen suojaus ja valvonta häviämisen tai sekaantumi-
23305: sen estämiseksi (Containment and Surveillance, C/S);
23306:
23307: Ydinmateriaalivalvonnan toteuttamista yksinkertaistaa se, ettei polttoainenippuja pureta
23308: kapselointilaitoksella, vaan ne sijoitetaan sellaisenaan loppusijoituskapseliin. Tosin vä-
23309: häinen määrä aiemmin purettujen nippujen osia sisältäviä säilytysastioita voi myös tulla
23310: kapseloitaviksi. Suljetun jätekapselin avaaminen ja nippujen poistaminen sieltä tulee
23311: kysymykseen vain siinä tapauksessa, että kapseli on viallinen.
23312:
23313: Loppusijoitustilojen toteutuksen valvonnassa on otettava huomioon, että suunnittelutie-
23314: dot muuttuvat sitä mukaa kun tilojen rakentaminen ja kallioperän laatua koskevat tutki-
23315: mukset edistyvät. Koska loppusijoitustunnelit pyritään sulkemaan mahdollisimman pian
23316: sen jälkeen kun jätekapselit on sijoitettu niihin, menetetään jätekapseleihin suoranaisesti
23317: kohdistuvien valvontatoimien mahdollisuus ja valvonnan on perustuttava välillisiin me-
23318: netelmiin.
23319:
23320: Säteilyturvakeskus on aktiivisesti mukana kansainvälisen ydinmateriaalivalvonnan ke-
23321: hittämisessä. Keskuksen näkemys on, että ydinmateriaalien valvonta voidaan toteuttaa
23322: kansallisten säännösten ja voimassaolevien kansainvälisten sopimusten edellyttämällä
23323: tavalla sekä edellä esitettyjen vaatimusten ja periaatteiden pohjalta.
23324:
23325:
23326: 4 Vapautumisesteiden toimintakyky
23327:
23328: Turvallisuusvaatimukset
23329:
23330: Valtioneuvoston päätöksen (47811999) 8§ sisältää seuraavat määräykset:
23331:
23332: Loppusijoituksen pitkäaikaisturvallisuuden tulee perustua toisiaan varmistaviin vapau-
23333: tumisesteisiin siten, että yhden vapautumisesteen toimintakyvyn vajavuus tai ennustetta-
23334: vissa oleva geologinen muutos ei vaaranna pitkäaikaisturvallisuutta. Vapautumisestei-
23335: den on tehokkaasti estettävä loppusijoitettujen radioaktiivisten aineiden vapautumista
23336: kallioperään vähintään usean tuhannen vuoden ajan.
23337:
23338: Vapautumisesteisiin sisältyy sekä teknillisiä että luonnollisia vapautumisesteitä. Tekni-
23339: siä vapautumisesteitä voivat olla
23340:
23341: niukkaliukoinen polttoainematriisi, johon suurin osa radioaktiivisia aineita on si-
23342: toutunut;
23343:
23344: tiivis, syöpymistä ja mekaanista rasitusta kestävä astia, johon polttoaineniput sul-
23345: jetaan;
23346:
23347: radioaktiivisten aineiden liukenemista ja kulkeutumista rajoittavat kemialliset olo-
23348: suhteet jätekapselien ympäristössä;
23349: 16
23350:
23351: jätekapselit kallioperästä eristävä, pienen vedenläpäisevyyden omaava ja vähäisiä
23352: kallioliikuntoja myötäävä täyteaine (ns. puskuri);
23353:
23354: täyteaineet ja sulkurakenteet, jotka rajoittavat pohjaveden virtausta ja radioaktii-
23355: visten aineiden kulkeutumista louhittujen tilojen kautta.
23356:
23357: Luonnollisia vapautumisesteitä voivat olla
23358:
23359: sijoitustiloja ympäröivä tiivis kallioperä, joka rajoittaa pohjaveden virtaamaa jäte-
23360: kapselien ympäristössä;
23361:
23362: sijoituspaikan kallioperä, jossa vähäinen pohjaveden virtaus, pelkistävä ja muu-
23363: toinkin suotuisa pohjavesikemia sekä pohjaveteen liuenneiden aineiden kiinnitty-
23364: minen kiveen rajoittavat radioaktiivisten aineiden liikkuvuutta;
23365:
23366: kallioperän tarjoama suoja luonnonilmiöitä ja ihmisen toimia vastaan.
23367:
23368: Vapautumisesteen pitkäaikaista toimintakykyä arvioitaessa on otettava huomioon, että
23369: satunnaisten poikkeamien vuoksi asetettuja tavoitearvoja ei välttämättä täysin saavuteta.
23370: Nämä poikkeamat voivat aiheutua esim. teknisten vapautumisesteiden valmistus- tai
23371: asennusvirheistä, tai luonnollisten vapautumisesteiden ominaisuuksien satunnaisvaihte-
23372: lusta tai määritysvirheistä. Vapautumisesteiden toimintakyky kokonaisuudessaan on mi-
23373: toitettava siten, että turvallisuusvaatimukset täytetään tällaisista poikkeamista huolimat-
23374: ta.
23375:
23376: Vapautumisesteiden mitoituksessa on myös oletettava, että jonkin ennakoimattoman il-
23377: miön vuoksi yhden vapautumisesteen toimintakyky kokonaisuudessaan saattaa olla
23378: huomattavasti tavoitearvoja heikompi. Turvallisuusvaatimusten on täytyttävä siitä huo-
23379: limatta.
23380:
23381: Vapautumisesteiden toimintakykyä arvioitaessa on otettava huomioon muutokset ja ta-
23382: pahtumat, jotka voivat esiintyä eri tarkasteluajanjaksoina. Useaan tuhanteen vuoteen asti
23383: ulottuvana tarkasteluajanjaksona voidaan sijoituspaikan kallioperän ominaisuuksien
23384: olettaa säilyvän nykyisenkaltaisina. Ennustettavissa olevista prosesseista, kuten maan-
23385: kohoamisesta, sekä sijoitustilojen louhinnasta ja loppusijoitetusta jätteestä aiheutuvat
23386: muutokset on kuitenkin otettava huomioon. Teknisten vapautumisesteiden toimintaky-
23387: kytavoitteet on asetettava siten, ettei loppusijoitettuja radioaktiivisia aineita vapaudu
23388: kallioperään tänä ajanjaksona.
23389:
23390:
23391: Moniesteperiaatteen toteutuminen
23392:
23393: Vapautumisesteiden toimintakyky vaihtelee huomattavasti tarkasteltavan radioaktiivisen
23394: aineen mukaan. Sen vuoksi on järkevää tarkastella erikseen neljää eri nuklidiryhmää:
23395:
23396: lyhytikäiset fissiotuotteet, joita ovat strontium-90 ja kesium-137;
23397: 17
23398:
23399: helposti kulkeutuvat nuklidit, joita ovat hiili-14, kloori-36, seleeni-79, palladium-
23400: 107, tina-126, jodi-129 ja kesium-135;
23401:
23402: hitaasti kulkeutuvat nuklidit, joita ovat aktinidit sekä fissiotuotteista esim. tekneti-
23403: um-99;
23404:
23405: polttoainenippujen rakenneosien nuklidit.
23406:
23407: Lyhytikäiset fissiotuotteet
23408:
23409: Noin 30 vuoden puoliintumisajan omaavat strontium-90 ja kesium-137 dominoivat käy-
23410: tetyn polttoaineen aktiivisuutta ja myös säteilyvaaraa muutaman sadan vuoden ajan. Jos
23411: tekniset vapautumisesteet eristävät jäteaineet tehokkaasti usean tuhannen vuoden ajan,
23412: kuten turvallisuusvaatimukset edellyttävät, kyseiset nuklidit ehtivät hajota tänä aikana.
23413:
23414: Mikäli kaikkien jätekapselien eristyskyky ei kuitenkaan ole täydellinen edes ensimmäis-
23415: ten satojen vuosien aikana, muodostuu ratkaisevaksi polttoaineen kaasuaukossa ja raera-
23416: joilla oleva aktiivisuusosuus, jonka voidaan katsoa vapautuvan välittömästi sen jälkeen
23417: kun pohjavesi pääsee tunkeutumaan kapseliin. Välittömästi vapautuvaksi inventaari-
23418: osuudeksi on TILA-99 -turvallisuusanalyysissä (Vieno ja Nordman, 1999) arvioitu 1 %
23419: strontium-90:lle ja 6 % kesium-137:lle.
23420:
23421: Kesiumin ja strontiumin liukoisuus pohjaveteen voi olla suuri, mutta kulkeutuminen
23422: polttoaineesta kallioon ns. lähialueen kautta on kuitenkin hyvin hidasta ja TILA-99 -tur-
23423: vallisuusanalyysin mukaan niiden aktiivisuus ehtii tänä aikana vähetä alle miljoonas-
23424: osaan. Myös kulkeutumisajan kallioperässä on arvioitu vähentävän kyseisten nuklidien
23425: aktiivisuutta lähes yhtä paljon.
23426:
23427: Edellä todetun perusteella lyhytikäisten fissiotuotteiden eristämiseksi on kolme tehokas-
23428: ta vapautumisestettä: jätekapseli, bentoniittipuskuri ja kallioperä. Yhden vapautumises-
23429: teen toimintakyvyn olennainen heikkeneminen ei näyttäisi uhkaavan turvallisuusvaati-
23430: musten täyttymistä, vaikkakin epävarmuuksien vaikutus strontium-90:n ja kesium-137:n
23431: vapautumismääriin voi olla suuri.
23432:
23433: Helposti kulkeutuvat nuklidit
23434:
23435: TILA-99:ssä valitut arviot kyseisten nuklidien välittömästi vapautuvasta osuudesta
23436: (kaasuaukko- ja raerajaosuudesta) vaihtelevat välillä 1-12%. Koska polttoainematriisis-
23437: ta vapautuvan vuotuisen osuuden arvioidaan olevan tyypillisesti välillä 10-5-10-6 , on vä-
23438: littömästi vapautuvan osuuden merkitys ratkaiseva.
23439:
23440: Helposti kulkeutuvien nuklidien välittömästi vapautuva aktiivisuusosuus on hyvin pieni
23441: käytetyn polttoaineen kokonaisaktiivisuuteen nähden: esim. 1000 vuoden päästä se on
23442: noin 5x10-5 ja 100 000 vuoden kuluttua noin 10-3. Välittömästi vapautuva kokonaisak-
23443: tiivisuus on alussa noin 20 TBq, jos loppusijoitettava polttoainemäärä on 4000 tU.
23444: 18
23445:
23446: Kyseisten nuklidien liukoisuus pohjaveteen on suuri ja ne pidättyvät huonosti bentoniit-
23447: tipuskurissaja kallioperässä. Koska useimpien puoliintumisaika on hyvin pitkä, ne eivät
23448: juurikaan ehdi hajota sinä aikana kun kulkeutuvat vapautumisesteiden läpi. Toisaalta
23449: vapautuvien aktiivisuusmäärien (ilmaistuna esim. yksiköissä Bq/a) maksimiarvot alene-
23450: vat merkittävästi kulkeutumisen aikana dispersioilmiöiden ansiosta. Vastaavalla tavalla
23451: vaikuttaa myös useiden jätekapselien puhki syöpymisen aikahajonta, minkä ansiosta vä-
23452: littömästi vapautuvista nuklideista aiheutuvat aktiivisuuspäästöt laimenevat ajallisesti.
23453:
23454: Edellä kuvatusta vapautumisesteiden rajoitetusta eristyskyvystä helposti kulkeutuviin
23455: nuklideihin nähden seuraa toisaalta, etteivät niistä aiheutuvat aktiivisuuspäästöt kasva
23456: ratkaisevasti, vaikka vapautumisesteiden toimintakyky heikentyisi olennaisesti.
23457:
23458: Hitaasti kulkeutuvat nuklidit
23459:
23460: Kyseiset nuklidit dominoivat käytetyn polttoaineen aktiivisuutta ja myös potentiaalista
23461: säteilyvaarallisuutta muutaman sadan vuoden pituisen ajanjakson jälkeen. Niiden välit-
23462: tömästi vapautuva kaasuaukko- tai raerajaosuus on yleensä merkityksettämän pieni.
23463: Kun kallioperässä vallitsevat pelkistävät pohjavesiolosuhteet, hitaasti kulkeutuvien nuk-
23464: lidien eristämiseen näyttäisi olevan käytettävissä useita tehokkaita vapautumisesteitä:
23465: pitkäikäinen jätekapseli, sitoutuminen niukkaliukoiseen polttoainematriisiin, liukoisuus-
23466: rajoitukset sekä hidas kulkeutuminen bentoniittipuskurin ja kallioperän läpi.
23467:
23468: Koska hitaasti kulkeutuvat nuklidit on moninkertaisesti eristetty, niistä aiheutuvat aktii-
23469: visuuspäästöt ja säteilyannokset jäävät TILA-99 -analyysin mukaan hyvin pieniksi ver-
23470: rattuna helposti kulkeutuvista nuklideista aiheutuviin. Yhden vapautumisesteen huomat-
23471: tava heikentyminen ei vielä muuta olennaisesti tilannetta. Vastajos useampi vapautumi-
23472: seste heikkenisi samanaikaisesti, kuten suuren kalliosiirroksen leikatessa loppusijoitusti-
23473: laa, voisivat hitaasti kulkeutuvista nuklideista aiheutuvat säteilyvaikutukset muodostua
23474: ratkaiseviksi.
23475:
23476: Polttoainenippujen rakenneosien nuklidit
23477:
23478: Polttoainenippujen metallisten rakenneosien nuklideihin sisältyy sekä helposti että hi-
23479: taasti kulkeutuvia. Edellisten aktiivisuus on samaa suuruusluokkaa ja jälkimmäisten
23480: selvästi pienempi kuin pohtoaineeseen sisältyvien vastaavien nuklidiryhmien aktiivi-
23481: suudet. Kyseiset nuklidit ovat sitoutuneina metallimatriisiin, josta niiden vapautuminen
23482: kestää arvioiden mukaan 103-104 vuotta. Vertailu itse pohtoaineeseen sisältyviin nukli-
23483: deihin osoittaa, että nippujen rakenneosien nuklidien merkitys jää yleensä marginaali-
23484: seksi.
23485:
23486: Johtopäätökset
23487:
23488: Ehdotetussa loppusijoitusratkaisussa moniesteperiaate näyttää toteutuvan varsin hyvin,
23489: kun painotetaan niitä radioaktiivisia aineita, joiden aktiivisuusosuus on vallitseva kuna-
23490: kin tarkasteluajanjaksona. Käytettyyn pohtoaineeseen tosin sisältyy nuklideja, jotka va-
23491: pautuvat ja kulkeutuvat helposti sen jälkeen, kun jätekapselien eristys on menetetty,
23492: 19
23493:
23494: mutta niiden osuus on enimmilläänkin vain noin tuhannesosa kulloisestakin kokonaisak-
23495: tii visuudesta.
23496:
23497: Teknisiä vapautumisesteitä koskevan vaatimuksen toteutuminen
23498:
23499: Posiva Oy:n loppusijoitusratkaisussa teknisten vapautumisesteiden tärkeimmät osateki-
23500: jät ovat jätekapseli (kupari-rautakapseli jonka sisällä ovat polttoaineniput) ja hentoniit-
23501: tipuskuri jätekapselin ympärillä. Lisäksi näiden materiaalien ja ympäröivän kallioperän
23502: muodostamat hydrologiset ja kemialliset olosuhteet ovat tärkeitä teknisten vapautumi-
23503: sesteiden toimintakyvyn kannalta.
23504:
23505: Kupari, polttoaineen uraanidioksidi ja hentoniitti ovat sekä kokemusperäisten havainto-
23506: jen että termodynaamisten analyysien valossa varsin pysyviä materiaaleja olosuhteissa,
23507: joiden voidaan arvioida vallitsevan loppusijoitustiloissa.
23508:
23509: Posiva Oy:n loppusijoitusratkaisu tähtää hyvin pitkäkestoiseen täydelliseen eristykseen
23510: kupari-rautakapselin avulla. Jätekapselin suunnitteluperusteet on pyritty määrittämään
23511: niin, että kuparikapselin syöpymiseen puhki loppusijoitusolosuhteissa kuluisi jopa mil-
23512: joonia vuosia. Mitoituksessa on pyritty ottamaan huomioon mm. jääkaudesta aiheutuvat
23513: geologiset muutokset.
23514:
23515: Toimiakseen suunnitellulla tavalla jätekapselin on täytettävä korkeat laatuvaatimukset,
23516: jotka koskevat mm. mikrorakennetta, hitsisaumojen virheettömyyttä ja toleransseja.
23517: Näiden vaatimusten täyttymistä ei ole vielä riittävästi osoitettu, sillä massiivisten kupa-
23518: risäiliöiden valmistamisesta on varsin rajoitetusti kokemuksia. Sekä Posivan että Ruot-
23519: sin SKB:n toimesta on hiljattain valmistettu täysimittaisen jätekapselin prototyyppejä,
23520: mutta niiden materiaaliominaisuudet eivät vielä vastaa loppusijoituskapselilta edellytet-
23521: täviä laatuvaatimuksia. Viime vuosina jätekapselin valmistustekniikka samoin kuin ku-
23522: parikapselin saumojen elektronihitsaustekniikka ja tähän liittyvä tarkastustekniikka ovat
23523: kuitenkin edenneet merkittävästi. Jätekapselin valmistustekniikan tilannetta on arvioitu
23524: yksityiskohtaisemmin liitteenä 15 olevassa VTT Valmistustekniikassa laaditussa arvi-
23525: ointiraportissa.
23526:
23527: Jätekapselin pitkäaikaiskestävyyden osoittamiseksi on myös tärkeätä, että voidaan sul-
23528: kea pois ilmiöt, jotka voisivat johtaa kapselin eheyden nopeaan menetykseen, kuten vi-
23529: ruminen, paikallinen korroosio ja jännityskorroosio. Näiden ilmiöiden merkitystä on
23530: tarkasteltu liitteenä 16 olevassa VTT:n Valmistustekniikan arviointiraportissa. Sen ylei-
23531: senä johtopäätöksenä on, että kyseisten jätekapselin eheyden vaarantavien ilmiöiden
23532: merkityksen arvioimiseen tarvitaan vielä lisätutkimuksia.
23533:
23534: Jätekapselin pitkäaikaiskestävyyden kannalta on myös olennaista, että hentoniittipuskuri
23535: säilyttää sille asetetut toimintakykytavoitteet Sen on täytettävä tiukat laatuvaatimukset
23536: mm. materiaaliominaisuuksien ja pakkaustiheyden suhteen, jotta pitkäaikainen toimin-
23537: takyky olisi suunnitellun kaltainen. Mekaanisen vakauden kannalta tärkeitä ominaisuuk-
23538: sia ovat hentoniitin riittävä myötökyky kallioliikunnoissa ja että hentoniitti pystyy kan-
23539: tamaan merkittävästi suuremman ominaispainon omaavan jätekapselin. Bentoniitin ke-
23540: miallisen ja mikrorakenteen pysyvyyden kannalta on tärkeätä enimmäislämpötilan sekä
23541: 20
23542:
23543: helposti liukenevien kalium- ja karbonaattipitoisten materiaalien määrän rajoittaminen
23544: loppusijoitustiloissa (liitteet 5 ja 9). Näistäkin seikoista varmistuminen edellyttää lisä-
23545: tutkimuksia.
23546:
23547: Säteilyturvakeskuksen käsityksen mukaan Posiva Oy:n loppusijoitusratkaisuun sisälty-
23548: villä teknisillä vapautumisesteillä on hyvät edellytykset eristää jäteaineet kallioperästä
23549: jokseenkin täydellisesti turvallisuusvaatimusten mukaisesti usean tuhannen vuoden
23550: ajaksi. Asiasta varmistuminen edellyttää kuitenkin tutkimusten jatkamista ja täyden mit-
23551: takaavan toimintakykytestejä. Näitä on suunniteltu tehtävän periaatepäätöstä seuraavalla
23552: tutkimusjaksolla. Koska jätekapselien valmistuksen, kapseloinnin ja loppusijoitustoimi-
23553: en täydellistä virheettömyyttä ei voida olettaa, turvallisuusarvioissa on vastaisuudessa-
23554: kin otettava huomioon mahdollisuus, että pieni osa jätekapseleista menettää tiiviytensä
23555: huomattavasti ennen usean tuhannen vuoden vähimmäiseristysaikaa.
23556:
23557:
23558: 5 Loppusijoituspaikan soveltuvuus
23559:
23560: Turvallisuusvaatimukset
23561:
23562: Valtioneuvoston päätöksen (478/1999) 9 ja 10 §sisältävät seuraavat määräykset:
23563:
23564: Loppusijoituspaikan kallioperän ominaisuuksien on kokonaisuutena oltava suotuisat ra-
23565: dioaktiivisten aineiden eristämiseksi elinympäristöstä. Loppusijoituspaikaksi ei tule va-
23566: lita paikkaa, jossa on jotakin pitkäaikaisturvallisuuden kannalta ilmeisen epäedullista.
23567:
23568: Loppusijoitustilojen on oltava niin syvällä, että maanpäällisten tapahtumien, toiminto-
23569: jen ja olosuhdemuutosten vaikutukset pitkäaikaisturvallisuuteen ovat vähäiset ja että ih-
23570: misen tunkeutuminen loppusijoitustiloihin on hyvin vaikeata.
23571:
23572: Loppusijoituspaikan kallioperällä tulisi olla riittävässä määrin luonnollisen vapautumi-
23573: sesteen ominaisuuksia (kohta 4). Lisäksi kallioperän ominaisuuksien on oltava suotuisat
23574: teknisten vapautumisesteiden pitkäaikaisen toimintakyvyn kannalta. Kallioperän olo-
23575: suhteiden, jotka ovat pitkäaikaisturvallisuuden kannalta merkityksellisiä, tulisi olla va-
23576: kaat tai ennustettavat vähintään usean tuhannen vuoden päähän ja sen jälkeen tapahtuvi-
23577: en geologisten muutosten vaihtelualue tulisi olla arvioitavissa.
23578:
23579: Loppusijoituspaikaksi soveltumattomuutta osoittavia seikkoja ovat:
23580:
23581: hyödyntämiskelpoisten luonnonvarojen läheisyys;
23582:
23583: epätavallisen suuret kalliojännitykset;
23584:
23585: poikkeuksellinen seisminen tai tektoninen aktiivisuus;
23586:
23587: pohjaveden poikkeuksellisen haitalliset ominaisuudet, kuten pelkistyskyvyn puute
23588: sekä sellaisten ainesten suuret pitoisuudet, jotka voivat heikentää olennaisesti va-
23589: pautumisesteiden toimintakykyä;
23590: 21
23591:
23592: poikkeuksellisen vaikeasti tulkittava geologinen rakenne.
23593:
23594: Loppusijoitussyvyys on valittava pitkäaikaisturvallisuuden kannalta edullisesti ottaen
23595: huomioon ainakin:
23596:
23597: kallioperän geologiset rakenteet ja kivilajien ominaisuudet;
23598:
23599: kalliojännitysten, lämpötilan sekä pohjaveden virtauksen ja ominaisuuksien muu-
23600: tokset syvyyden myötä;
23601:
23602: maanpäällisten luonnonilmiöiden, kuten jäätiköitymisen, ja ihmisen toiminnan
23603: vaikutusten vaimeneminen syvyyden myötä.
23604:
23605: Jotta maanpäällisten toimintojen ja olosuhdemuutosten vaikutukset olisivat vähäiset, tu-
23606: lisi loppusijoitustilojen sijaita usean sadan metrin syvyydessä.
23607:
23608: Turvallisuusvaatimusten toteutuminen
23609:
23610: Loppusijoituspaikan valinnan lähtökohtana on ollut vuonna 1985 valmistunut koko
23611: maan kattava alueseulonta (Salmi ym. 1985). Tutkimusalueiden valinnan perusteet ja
23612: sijoituspaikan valintaprosessin eteneminen on kuvattu periaatepäätöshakemuksen liit-
23613: teessä 7. Tutkimusalueiden valinnassa ovat geologisten ominaisuuksien lisäksi painot-
23614: tuneet erityisesti paikallinen suhtautuminen hankkeeseen ja maanomistusolot, koska ne
23615: ovat ratkaisevia hankkeen läpiviennin kannalta.
23616:
23617: Periaatepäätöshakemuksessa sijoituspaikaksi ehdotetaan Eurajoen Olkiluotoa, joka on
23618: yksi neljästä alueesta, joilla sijoituspaikkatutkimukset on saatettu loppuun. Posiva Oy:n
23619: johtopäätöksenä on, että loppusijoitus voitaisiin toteuttaa turvallisesti kaikilla neljällä
23620: alueella ja että alueiden väliset erot ovat verraten vähäisiä loppusijoituksen turvallisuu-
23621: den kannalta. Näin ollen Posiva Oy on perustanut loppusijoituspaikan valinnan ensisi-
23622: jaisesti muihin kuin geologisiin seikkoihin.
23623:
23624: Tehdyissä tutkimuksissa ei ole ilmennyt seikkoja, jotka suoranaisesti osoittaisivat jon-
23625: kin neljästä alueesta soveltumattomaksi loppusijoitukseen, kun arviointiperusteena käy-
23626: tetään edellä esitettyjä soveltumattomuuskriteereitä. Kaikki tutkimusalueet edustavat
23627: maassamme varsin yleisiä kallioperätyyppejä. Olkiluodossa ei tehtyjen selvitysten mu-
23628: kaan ole erityisiä hyödyntämiskelpoisia malmivaroja (llveskivi & Niini 1985).
23629:
23630: Kivilaji- ja rakenneominaisuudet
23631:
23632: Kullekin tutkimusalueelle on tehty kallioperän rakennetulkinnat, jotka tosin sisältävät
23633: vielä runsaasti epävarmuuksia, koska rikkonaisuusvyöhykkeiden kulusta ei ole riittävän
23634: varmaa tietoa (liite 13). Kunkin tutkimusalueen rakennemalliin on sisällytetty kolmi-
23635: senkymmentä rikkonaisuusvyöhykettä. Rakennemallien perusteella on alustavasti pyrit-
23636: ty löytämään kalliolohkoja, jotka eheytensä ja muiden ominaisuuksiensa puolesta sovel-
23637: tuisivat loppusijoitustilojen sijaintipaikaksi. Jatkotutkimuksissa on tarkoitus selvittää
23638: näiden lohkojen sisään jäävien rakenteiden sijaintia ja ominaisuuksia.
23639: 22
23640:
23641: Lähtökohtana periaatepäätöshakemuksessa on, että loppusijoitustilat rakennetaan kiille-
23642: gneissiin 400-700 m syvyyteen. Tilat saatetaan joutua jakamaan useampaan lohkoon ja
23643: sijoittamaan eri syvyystasoille. Olkiluodossa 4000 tU polttoainemäärää vastaavat tilat
23644: on alustavasti kaavailtu rakennettavan yhdelle tasolle noin 500 metrin syvyyteen (Antti-
23645: la P. ym. 1999).
23646:
23647: Olkiluodon paikkatutkimusten ja rakennettavuusselvitysten perusteella voidaan arvioi-
23648: da, että yli 600 metrin syvyydessä jouduttaisiin turvautumaan vaativiin lujitustoimenpi-
23649: teisiin (Äikäs ym. 1999).
23650:
23651: Hydrogeologia
23652:
23653: Kaikilla tutkimusalueilla pitkäaikaiset mittaustulokset kuvastavat vakaita pohjavesiolo-
23654: suhteita eikä niissä ole nähtävissä suuria eroja. Pohjavesigeologisten tutkimusten ja tul-
23655: kintojen perusteella alueille on laadittu hydrogeologiaa kuvaavat mallit. Yhteinen piirre
23656: kaikille alueille on vettä johtavien rakenteiden lukumäärän väheneminen syvyyden
23657: myötä. Myös kiinteän kallion vedenjohtavuus näyttäisi pienenevän syvemmälle mentä-
23658: essä.
23659:
23660: Pohjaveden virtausmallinnuksessa on käytetty perustana kallioperän rakennemalleja ja
23661: hydrogeologisia mittauksia. Olkiluodon ja Hästholmenin tapauksessa on otettu huomi-
23662: oon myös maankohoamisen vaikutus. Vaikkakin geologista tutkimusohjelmaa pidetään
23663: korkeatasoisena, ei rakennetietojen ja hydrologisten lähtötietojen yhteensovittamisessa
23664: kansainvälisen asiantuntijaryhmän arvion mukaan ole onnistuttu parhaalla mahdollisella
23665: tavalla (liiteet 5 ja 13).
23666:
23667: Tilastollisesti verraten edustava määrä mittauksia antaa viitteitä siitä, että Olkiluodossa
23668: kiinteän kallion vedenjohtavuus olisi jonkin verran pienempi kuin tutkimusalueilla kes-
23669: kimäärin. Olkiluodon etuna on myös suhteellisen pieni hydraulinen gradientti, jota tule-
23670: van maankohoamisen ei olennaisesti arvioida muuttavan. Näiden seikkojen perusteella
23671: pohjaveden virtaamat loppusijoitussyvyydessä näyttäisivät jäävän Olkiluodossa jonkin
23672: verran pienemmiksi kuin muilla tutkimusalueilla (Vieno ja Nordman, 1999).
23673:
23674: Pohjavesikemia
23675:
23676: Pohjavesikemiaa koskevia tutkimuksia on pidettävä sisällöllisesti laajoina ja tieteellises-
23677: ti korkeatasoisina, mikä todetaan myös kansainvälisen asiantuntijaryhmän raporteissa
23678: (liitteet 5, 8 ja 14). Puutteellisuutena voidaan mainita, ettei kallioperän kemiallista pus-
23679: kurointikykyä ole muutostilanteita ajatellen riittävästi analysoitu (liite 9).
23680:
23681: Pohjavesikemian kannalta merkittävin ero tutkimusalueiden kesken on, että rannikko-
23682: paikkakunnilla (Olkiluoto ja Hästholmen) pohjavesi vaihettuu murtovedestä suolaiseen
23683: suunnitellussa loppusijoitussyvyydessä kun taas sisämaapaikkakunnilla (Romuvaara ja
23684: Kivetty) se on makeaa. Rannikkopaikkakunnilla pohjavesikemia on monimutkaisempi
23685: kuin sisämaapaikkakunnilla ja lisäksi se on suunnitellussa loppusijoitussyvyydessä hi-
23686: taassa muutostilassa maankohoamisen vuoksi, minkä seurauksena pohjaveden suolai-
23687: suuden arvioidaan vähitellen pienenevän loppusijoitussyvyydessä.
23688: 23
23689:
23690: Tehtyjen tutkimusten perusteella pohjaveden suolaisuuden vaikutukset loppusijoituksen
23691: turvallisuuteen näyttävät verraten vähäisiltä, mikäli pitoisuudet eivät ole merkittävästi
23692: suuremmat kuin Olkiluodon kallioperässä puolen kilometrin syvyydessä. Joidenkin nuk-
23693: lidien liikkuvuus saattaa kasvaa jo lievästi suolaisessa pohjavedessä. Sen sijaan esim.
23694: kompaktoidun bentoniitin toimintakyky näyttäisi heikkenevän olennaisesti vasta suola-
23695: pitoisuuksissa, jotka ovat moninkertaisia Olkiluodossa loppusijoitussyvyydessä vallitse-
23696: viin verrattuna. Olkiluodossa pohjaveden suolaisuus kasvaa nopeasti syvemmälle men-
23697: täessä, mikä saattaa rajoittaa loppusijoitussyvyyttä.
23698:
23699: Pohjaveden kemialliset ominaisuudet Olkiluodossa loppusijoitussyvyydessä viittaavat
23700: vähäiseen vedenvaihtuvuuteen ja pitkiin viipymäaikoihin (Anttila P. ym. 1999). Näen-
23701: näinen ristiriita pohjaveden virtausmalleista saatujen tulosten kanssa selittyy sillä, että
23702: pohjaveden kemia antaa paikallisesti ja ajallisesti integroidun kuvan kun taas virtaus-
23703: mallinnus keskittyy nopeisiin virtausreitteihin.
23704:
23705: Kallioliikunnot
23706:
23707: Kallioperän hitaiden liikkeiden havainnoimiseksi on olemassa GPS-asemien verkosto,
23708: joka käsittää 12 valtakunnallista asemaa ja paikallisverkoston kullakin tutkimusalueella.
23709: Mittauksilla pyritään etsimään ne vyöhykkeet, joilla kallioperän vaaka- tai pystyliikun-
23710: toja tulee todennäköisesti esiintymään maankokoamisen, maanjäristysten tai manner-
23711: laattojen liikuntojen seurauksena. Asemat ovat olleet käytössä vasta muutamia vuosia
23712: eikä mittauslukemia ole kertynyt vielä riittävästi johtopäätösten tekemiseen.
23713:
23714: Kullekin tutkimusalueelle on tehty selvitys, jossa laskennallisin menetelmin arvioidaan
23715: loppusijoitustilan läheisyydessä tapahtuvan maanjäristyksen aiheuttamia sekundäärisiir-
23716: tymiä loppusijoitustilaa ympäröivän kallion rakoverkostossa (La Pointe & Cladouhos
23717: 1999). Tulokset viittaavat siihen, että tällaiset siirtymät voisivat olla merkittävä riski
23718: enintään jääkauden perääntymisvaiheen olosuhteissa, jolloin maanjäristysten intensitee-
23719: tit ja taajuudet voivat olla olennaisesti nykyistä suuremmat.
23720:
23721: Tutkimusalueista on myös tehty seismistä historiaa tarkastelevat selvitykset. Olkiluodon
23722: ympäristössä 100 kilometrin säteellä on sattunut verraten harvoin ja pieniä maanjäris-
23723: tyksiä havaintohistorian aikana (Saari 1998).
23724:
23725: Viime jääkauden jälkeisen maankohoamisen on arvioitu nykyisin olevan enintään 6
23726: mm/a Olkiluodon ja noin 2 mm/a Loviisan seudulla (Miettinen ym. 1999, Anttila P. ym.
23727: 1999). Tulosten perusteella maankohoaminen on ollut tasaisesti hidastuvaa jo useiden
23728: tuhansien vuosien ajan.
23729:
23730: Johtopäätökset
23731:
23732: Säteilyturvakeskuksen käsityksen mukaan tutkimusalueiden kesken ei ole ratkaisevia
23733: loppusijoituksen turvallisuuteen vaikuttavia eroja. Tähänastisten tutkimusten perusteella
23734: Olkiluoto näyttää soveltuvan sijoituspaikaksi. Kalliomekaaniset ominaisuudet ja pohja-
23735: veden suolaisuuden syvyysriippuvuus saattavat kuitenkin rajoittaa jonkin verran loppu-
23736: 24
23737:
23738: sijoitussyvyyttä. Myös Säteilyturvakeskuksen kansainvälinen asiantuntijaryhmä päätyi
23739: raportissaan samansuuntaisiin johtopäätöksiin (liite 5).
23740:
23741:
23742: 6 Thrvallisuusanalyysit
23743:
23744: 6.1 Loppusijoituslaitoksen käytön turvallisuuden osoittaminen
23745:
23746: Turvallisuusvaatimukset
23747:
23748: Valtioneuvoston päätöksen (47811999) 27 §sisältää seuraavat määräykset:
23749:
23750: Jos loppusijoituslaitoksen käyttöä koskevien turvallisuusvaatimusten täyttyminen ei ole
23751: suoraan todennettavissa, se on osoitettava kokeellisin tai laskennallisin menetelmin tai
23752: näiden menetelmien yhdistelmällä. Laskennalliset menetelmät tulee valita siten, että to-
23753: dellinen riski tai haitta on suurella varmuudella pienempi kuin laskennallisten me-
23754: netelmien antamat tulokset. Laskennallisten menetelmien on oltava luotettavia ja hyvin
23755: kelpoistettuja tarkasteltavien tapahtumien käsittelyyn.
23756:
23757: Turvallisuusvaatimusten toteutuminen
23758:
23759: Posiva Oy on arvioinut loppusijoituslaitoksen käytön turvallisuutta laskennallisin mene-
23760: telmin, joiden lähtötiedot perustuvat kokeelliseen tietoon käytetyn polttoaineen ominai-
23761: suuksista ja kuljetuksista sekä kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen esisuunnitelmaan
23762: (Anttila 1998, Rossi ym. 1999, Suolanen ym. 1999, Kukkola 1999a).
23763:
23764: Käytetyn ydinpolttoaineen radionuklidikoostumus ja säteilyvoimakkuus on arvioitu
23765: Valtion teknillisessä tutkimuskeskuksessa (Anttila 1992, Anttila 1995, Anttila 1998).
23766: Tämä on tehty käyttämällä testattuja tietokoneohjelmia. Lähtötietojen tarkkuutta voi-
23767: daan pitää hyvänä.
23768:
23769: Loppusijoituslaitoksen esisuunnitelmaan perustuen on laadittu tapahtumakuvaukset lai-
23770: toksen normaalikäytön sekä mahdollisten käyttöhäiriöiden ja onnettomuustilanteiden
23771: aiheuttamien säteilyannosten arvioimiseksi (Kukkola 1999a). Normaalikäytössä radio-
23772: aktiivisia aineita voisi vapautua lähinnä vuotavista polttoainesauvoista. Häiriö- ja onnet-
23773: tomuustilanteissa päästöt aiheutuisivat rikkoontuneista polttoainenipuista.
23774:
23775: Eri tilanteiden säteilyannokset on arvioitu VTT:ssa (Rossi ym. 1999). Laitoksen työnte-
23776: kijöiden säteilyannokset on arvioitu olettaen suunnitteluperusteiden mukaiset suurimpi-
23777: en säteilytasojen vallitsevan laitostiloissa. Laitoksen läheisyydessä asuvien ihmisten on
23778: oletettu altistuvan siten, että laitostiloihin vapautuneita radioaktiivisia aineita pääsee
23779: suodattimien läpi ilmastointipiipusta ulos. Säätilan vaikutukset säteilyannoksiin on ana-
23780: lysoitu todennäköisyyspohjaisesti vakiintuneena laskentaohjelmalla.
23781: 25
23782:
23783: Kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen säteilyturvallisuusanalyysit tarkasteltavien fysi-
23784: kaalisten ilmiöiden kannalta verraten yksinkertaisia. Analyyseihin sisältyy kuitenkin
23785: epävarmuuksia, sillä joidenkin lähtötietojen, esim. vuotavien polttoainenippujen määri-
23786: en, polttoaineesta vapautuvien aktiivisuusosuuksien ja altistuvien ihmisten suojausker-
23787: toimien, arviointi on summittaista. Esitetyissä analyyseissä lähtötiedot ja -oletukset on
23788: kuitenkin pyritty valitsemaan siten, että saadut tulokset yliarvioivat todellisia säteilyan-
23789: noksia.
23790:
23791: Säteilyturvakeskuksen käsityksen mukaan loppusijoituslaitoksen käytön turvallisuutta
23792: on analysoitu suunnitelmien alustavuuteen nähden varsin laajasti sekä luotettavin ja
23793: pääosin säteilyvaikutuksia yliarvioivin menetelmin.
23794:
23795:
23796: 6.2 Pitkäaikaisturvallisuuden osoittaminen
23797:
23798: Turvallisuusvaatimukset
23799:
23800: Valtioneuvoston päätöksen (47811999) 28 ja 29 §:t sisältävät seuraavat määräykset:
23801:
23802: Pitkäaikaisturvallisuutta koskevien säteilyturvallisuusvaatimusten täyttyminen sekä lop-
23803: pusijoitusmenetelmän ja loppusijoituspaikan soveltuvuus on perusteltava turvallisuus-
23804: analyysilla, jossa on tarkasteltava sekä todennäköisinä pidettäviä kehityskulkuja että
23805: pitkäaikaisturvallisuutta heikentäviä epätodennäköisiä tapahtumia. Turvallisuusanalyy-
23806: sin perustana tulee olla kokeellisiin tutkimuksiin pohjautuva numeerinen analyysi, jota
23807: on täydennettävä kvalitatiivisin, asiantuntijaharkintaan perustuvin tarkasteluin siltä
23808: osin kuin kvantitatiiviset analyysit eivät ole mahdollisia tai niihin sisältyy huomattavia
23809: epävarmuuksia.
23810:
23811: Perusteltaessa 5 §:ään sisältyvän eniten alfistuvien ihmisten säteilyaltistusrajan täyt-
23812: tymistä tulee tarkastella sellaista loppusijoituspaikan lähiympäristöstä ravintonsa hank-
23813: kivaa yhteisöä, johon kohdistuu suurin säteilyaltistus. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten
23814: lisäksi on tarkasteltava mahdollisia vaikutuksia eläin- ja kasvilajeihin.
23815:
23816: Turvallisuusanalyysissa käytettävien lähtötietojen ja mallien on perustuttava parhaa-
23817: seen tutkimustietoon ja asiantuntijakäsitykseen. Lähtötiedot ja mallit on valittava tar-
23818: kasteluajanjaksona mahdollisina pidettävien olosuhteiden mukaan, ja käytettävissä ole-
23819: vat tutkimusmenetelmät huomioon ottaen, niiden on oltava keskenään ristiriidattornia ja
23820: loppusijoituspaikkaa vastaavia. Käytettäviä laskennallisia menetelmiä valittaessa lähtö-
23821: kohtana on pidettävä, että todellisen säteilyaltistuksen ja vapautuvien radioaktiivisten
23822: aineiden todellisten määrien tulee suurella varmuudella olla pienempiä kuin turvalli-
23823: suusanalyysien antamat tulokset. Erikseen on arvioitava turvallisuusanalyysiin sisälty-
23824: vät epävarmuudet ja niiden merkitys.
23825:
23826: Loppusijoituksen pitkäaikaisturvallisuutta käsittelevään turvallisuusanalyysiin tulisi si-
23827: sältyä ainakin
23828: 26
23829:
23830: loppusijoitusjärjestelmän (jätekapselit, täyteaineet ja -rakenteet, louhitut tilat, ym-
23831: päröivä kallioperä ja pohjavesi sekä loppusijoituspaikka) kuvaus ja vapautumis-
23832: esteiden määrittely;
23833:
23834: loppusijoitusjärjestelmän mahdollista tulevaa käyttäytymistä kuvaavien kehitys-
23835: kulkujen määrittely (skenaarioanalyysi);
23836:
23837: vapautumisesteiden toimintakykytavoitteiden määrittely;
23838:
23839: tarvittavien konseptuaalisten ja matemaattisten mallien laadinta ja niissä tarvit-
23840: tavien lähtötietojen määrittäminen;
23841:
23842: loppusijoitettavasta jätteestä vapautumisesteiden läpi elinympäristöön vapautu-
23843: vien radioaktiivisten aineiden määrän ja niistä aiheutuvien säteilyannosten määrit-
23844: täminen;
23845:
23846: milloin mahdollista, pitkäaikaisturvallisuutta heikentävistä epätodennäköisistä ta-
23847: pahtumista aiheutuvien aktiivisuuspäästöjen ja säteilyannosten todennäköisyyden
23848: arviointi;
23849:
23850: epävarmuus- ja herkkyysanalyysit sekä täydentävät tarkastelut sellaisten ilmiöiden
23851: ja tapahtumien merkityksestä, joiden kvantitatiivinen analysointi ei ole mahdol-
23852: lista;
23853:
23854: analyysien tulosten vertaaminen turvallisuusvaatimuksiin;
23855:
23856: turvallisuusanalyysin dokumentointi.
23857:
23858: Turvallisuusvaatimusten toteutuminen
23859:
23860: Periaatepäätöshakemuksen mukaisen loppusijoitusratkaisun pitkäaikaisturvallisuutta on
23861: perusteltu TILA-99 -turvallisuusanalyysillä (Vieno ja Nordman, 1999), joka on Posiva
23862: Oy:n tilauksesta laadittu Valtion teknillisessä tutkimuskeskuksessa. Kyseinen analyysi
23863: ei kohdistu erityisesti ehdotettuun sijoituspaikkaan, Olkiluotoon, vaan siinä tarkastel-
23864: laan kaikkia neljää tutkimusaluetta. TILA-99 -analyysi sisältää periaatteessa ne elemen-
23865: tit, jotka edellä esitetyn mukaisesti turvallisuusanalyysiitä edellytetään. Seuraavassa tar-
23866: kastellaan analyysin sisällöllistä asianmukaisuutta.
23867:
23868: TILA-99 -analyysi ei sisällä suoranaisesti skenaarioanalyysiä. Tähän puutteeseen kiin-
23869: nitti huomiota myös Säteilyturvakeskuksen kansainvälinen asiantuntijaryhmä (liitteet 5,
23870: 7, 10 ja 11). Analyysin tekijät ovat tosin osallistuneet kansainvälisiin skenaarioanalyy-
23871: sihankkeisiin ja voineet hyödyntää näin saamaansa kokemusta TILA-99:n skenaario-
23872: määrityksissä. Arviointityön yhteydessä ei ole todettu turvallisuuden kannalta merkittä-
23873: viä ilmiöitä, tapahtumia tai prosesseja, jotka TILA-99:ssä olisi jätetty kokonaan huo-
23874: miotta.
23875: 27
23876:
23877: Luonteeltaan analyysi on deterministinen eli pistelähtöarvoja soveltava. Tavoitteena on
23878: ollut ns. konservatiivinen analyysi, eli valita konseptuaaliset mallit ja lähtötiedot niin,
23879: että analyysin tulokset hyvällä varmuudella yliarvioivat todellisuudessa aiheutuvia sä-
23880: teilyvaikutuksia. Epävarmuusmarginaalien laajuuden vuoksi jokaisen mallin ja lähtö-
23881: tiedon kohdalla ei kuitenkaan ole pyritty ehdottomaan konservatiivisuuteen. Lähtötieto-
23882: jen ja mallien suuren määrän vuoksi analyysin lopputulosten konservatiivisuusastetta on
23883: vaikea arvioida.
23884:
23885: TILA-99 -raportin viiteluettelosta voidaan päätellä, että pyrkimyksenä on ollut parhaan
23886: käytettävissä olevan tutkimustiedon ja asiantuntijakäsityksen hyödyntäminen. Analyy-
23887: sin tekemiseen osallistuneilla tutkijoilla on ollut verraten hyvät yhteydet tärkeimpiin
23888: tutkimushankkeisiin, jotka koskevat ydinjätteiden loppusijoitusta kiteiseen kallioperään.
23889: Posivalla on tiedonvaihto- ja yhteistyösopimukset tärkeimpien vastaavien ulkomaisten
23890: organisaatioiden kanssa. Myös kansainvälinen asiantuntijaryhmä piti TILA-99 -turvalli-
23891: suusanalyysiäja sen taustana olevia selvityksiä korkeatasaisina (liite 5).
23892:
23893: TILA-99 -analyysin geologiset lähtötiedot on mahdollisuuksien mukaan johdettu Posiva
23894: Oy:n sijoituspaikkatutkimusten tuloksista. Siten ne kuvaavat yleisesti tutkimusalueiden
23895: kallioperää mutta eivät erityisemmin ehdotettua loppusijoituspaikkaa, Olkiluotoa. Eräi-
23896: den lähtötietojen osalta on kuitenkin annettu erikseen parametriarvot suolaiselle pohja-
23897: vedelle (kuten Olkiluodossa ja Hästholmenilla) ja makealle pohjavedelle (kuten Romu-
23898: vaarassa ja Kivetyssä). Lisäksi Olkiluodossa ja Hästholmenilla tapahtuvan maan ko-
23899: hoamisen vaikutuksia on analysoitu.
23900:
23901: TILA-99 -analyysin puutteista ja yksinkertaistuksista, johon myös Säteilyturvakeskuk-
23902: sen kansainvälinen asiantuntijaryhmä kiinnitti huomiota (liitteet 5, 6, 7, 10 ja 11), voi-
23903: daan edellä todetun lisäksi mainita seuraavat:
23904:
23905: TILA-99 on yhden kapselin analyysi. Näin ollen esimerkiksi jätekapselia ympä-
23906: röivän kallion ominaisuuksien vaihtelun merkitys ei ole helposti nähtävissä.
23907:
23908: TILA-99:n parametriarvot ovat ajallisesti invariantteja, vaikka esim. geologisten
23909: parametriarvojen epävarmuus kasvaa ajan myötä. Siten analyysin konservatiivi-
23910: suusasteen voidaan katsoa olevan sitä pienempi mitä pitempi tarkasteluajanjakso
23911: on kyseessä.
23912:
23913: Bentoniittipuskurin heikkoa toimintakykyä koskeva skenaario ei kuvaa riittävästi
23914: tilanteita, joissa bentoniitin eristyskyky voi ratkaisevasti heikentyä.
23915:
23916: TILA-99:ssä säteilyannosten laskenta on pelkistetty ns. kaivoskenaarion sovelta-
23917: miseen kun taas muita altistumisteitä on arvioitu muiden turvallisuusanalyysien
23918: tulosten pohjalta. Lisäksi kaivoskenaariossa oletettu laimennustekijä on huomatta-
23919: vasti suurempi kuin viimeaikaisissa ruotsalaisissa analyyseissä (SKI 1996, SKB
23920: 1999).
23921: 28
23922:
23923: Loppusijoituspaikan ympäristön eliöpopulaatioihin kohdistuvia säteilyvaikutuksia
23924: on tarkasteltu varsin suppeasti. Tosin aiheesta on julkaistu kansainvälisestikin
23925: niukasti tutkimustietoa.
23926:
23927: YksinkertaistusteD ja epävarmuuksien vastapainoksi TILA-99 sisältää varsin laajan va-
23928: likoiman herkkyystarkasteluja, joiden avulla voidaan arvioida parametriarvojen muunte-
23929: luu vaikutusta lopputuloksiin.
23930:
23931: Säteilyturvakeskuksen käsityksen mukaan TILA-99 -turvallisuusanalyysiä, yhdessä
23932: eräiden muiden viime vuosina julkaistujen vastaavanlaisten turvallisuusanalyysien kans-
23933: sa (SKB 1992, Vieno ym. 1992, SKI 1996, Vieno ym. 1996, SKB 1999), voidaan käyt-
23934: tää perustana arvioitaessa periaatepäätöshakemuksessa esitetyn loppusijoitusratkaisun
23935: pitkäaikaisturvallisuutta. Tulevan tutkimus- ja kehitysjakson aikana on turvallisuusana-
23936: lyysivalmiuksia kehitettävä edellä esitettyjen puutteiden poistamiseksi ja niin, että sijoi-
23937: tuspaikkakohtaisia lähtötietoja voidaan nykyistä paremmin käyttää hyväksi.
23938:
23939:
23940: 7 Säteilyturvallisuus
23941:
23942: 7.1 Loppusijoituslaitoksen käytön turvallisuus
23943:
23944: Turvallisuusvaatimukset
23945:
23946: Valtioneuvoston päätöksen (478/1999) 4 §sisältää seuraavat määräykset:
23947:
23948: Loppusijoituslaitoksen käytöstä ei saa aiheutua laitoksen henkilöstön tai muiden ihmis-
23949: ten terveyttä vaarantavaa säteilyaltistusta eikä vahinkoa ympäristölle tai omaisuudelle.
23950:
23951: Loppusijoituslaitos ja sen käyttö tulee suunnitella siten, että:
23952:
23953: 1) laitoksen käytön ollessa häiriötöntä radioaktiivisten aineiden päästöt ympäristöön
23954: jäävät merkityksettämän pieniksi;
23955:
23956: 2) odotettavissa olevien käyttöhäiriöiden seurauksena eniten altistuville laitoksen
23957: henkilöstöön kuulumattomille ihmisille aiheutuva efektiivinen vuosiannos jää alle
23958: arvon 0,1 millisievertiä (mSv ); sekä
23959:
23960: 3) oletetun onnettomuuden seurauksena eniten altistuville laitoksen henkilöstöön
23961: kuulumattomille ihmisille aiheutuva efektiivinen vuosiannos jää alle arvon 1 mSv.
23962:
23963: Tätä pykälää sovellettaessa ei oteta huomioon säteilyannoksia, jotka aiheutuvat lop-
23964: pusijoituslaitoksen maanalaisten tilojen kiviaineksesta ja pohjavedestä vapautuvista
23965: luonnon radioaktiivisista aineista.
23966: 29
23967:
23968: Turvallisuusvaatimusten toteutuminen
23969:
23970: Edellytykset loppusijoituslaitoksen käytöstä aiheutuvan säteilyaltistuksen pitämiselle
23971: vähäisinä ovat hyvät, sillä siellä käsitellään kerrallaan verraten pieniä määriä pitkään
23972: jäähtynyttä käytettyä polttoainetta, käsittelymenetelmät ovat yksinkertaisia eikä käsitte-
23973: lytiloissa tarvita korkeita paineita tai lämpötiloja.
23974:
23975: Periaatepäätöksen viitteinä olevissa raporteissa on kuvattu loppusijoituslaitoksen nor-
23976: maalikäytön toimintoja sekä mahdollisina pidettäviä käyttöhäiriöitä ja onnettomuusti-
23977: lanteita (Kukkola 1999a). Niissä on myös arvioitu säteilyannoksia normaalikäytön aika-
23978: na sekä ympäristön eniten altistuvien ihmisten annoksia käyttöhäiriöiden ja onnetto-
23979: muuksien seurauksena (Rossi ym. 1999).
23980:
23981: Loppusijoituslaitoksen työntekijöiden säteilyannosten arvioimisessa on käytetty pessi-
23982: mistisiä eli annoksia yliarvioivia oletuksia. Tarkastelun mukaan pääosa säteilyannokses-
23983: ta aiheutuisi kuljetussäiliön vastaanottamisesta. Työntekijöiden saama vuotuinen kollek-
23984: tiivinen säteilyannos jäisi murto-osaan ydinvoimalaitoksissa saatavasta vuotuisannok-
23985: sesta, mutta henkilökohtaisten säteilyannosten rajoittamiseksi saatettaisiin polttoaineen
23986: vastaanotossa joutua käyttämään vuoden aikana eri työntekijöitä. Parempi ratkaisu olisi
23987: kuljetussäiliön vastaanoton suunnittelu niin, että säteilyannoksia voidaan huomattavasti
23988: pienentää.
23989:
23990: Normaalikäytön päästöjen aiheuttamia annoksia ympäristön eniten altistuville ihmisille
23991: on analysoitu säätilan suhteen todennäköisyyspohjaisesti. Tulosten mukaan laitoksen
23992: läheisyydessä vuotuinen annossitouma olisi 99,5 % todennäköisyydellä enintään noin
23993: 0,01 mSv ja 95 % todennäköisyydellä enintään noin 0,001 mSv.
23994:
23995: Odotettavissa olevilla käyttöhäiriöillä tarkoitetaan sellaisia tapahtumia, joita arvioidaan
23996: sattuvan harvemmin kuin kerran vuodessa mutta joilla on suuri todennäköisyys sattua
23997: ainakin kerran laitoksen käyttöiän aikana. Tällaisista tapahtumista aiheutuvien sätei-
23998: lyannosten eniten altistuville yksilöille on laskettu jäävän hyvällä varmuudelle alle sa-
23999: dasosaan vastaavasta annosrajoituksesta 0,1 mSv vuodessa.
24000:
24001: Oletetuilla onnettomuuksilla tarkoitetaan tapahtumia, joilla arvioidaan olevan vähäinen
24002: todennäköisyys sattua edes kerran laitoksen käyttöiän aikana. Analyysien tulosten mu-
24003: kaan tällaisista tapahtumista aiheutuvat suurimmat säteilyannokset jäävät hyvällä var-
24004: muudella noin kymmenesosaan vastaavasta annosrajasta 1 mSv vuodessa ja vasta ää-
24005: rimmäisen epäedullisen säätilan vallitessa voisivat lähestyä sitä.
24006:
24007: Edellä olevan perusteella Säteilyturvakeskus katsoo, että loppusijoituslaitoksen käyttö-
24008: toimet voidaan toteuttaa niin, että valtioneuvoston päätökseen sisältyvät säteilyturvalli-
24009: suusvaatimukset täyttyvät.
24010: 30
24011:
24012: 7.2 Käytetyn ydinpolttoaineen kuljetusten turvallisuus
24013:
24014: Turvallisuusvaatimukset
24015:
24016: Käytetyn ydinpolttoaineen kuljetus ydinvoimalaitokselta loppusijoituslaitokselle ei
24017: edellytä valtioneuvoston periaatepäätöstä eikä se sisälly myöskään Posiva Oy:n hake-
24018: mukseen. Koska kuljetusten turvallisuus noussee esille periaatepäätöksestä käytävässä
24019: keskustelussa, Säteilyturvakeskus arvioi tässä yhteydessä lyhyesti myös esitettyjä kulje-
24020: tusten turvallisuusselvityksiä.
24021:
24022: Käytetyn ydinpolttoaineen kuljettamista loppusijoituslaitokseen koskevat turvallisuus-
24023: määräykset sisältyvät vaarallisten aineiden kuljetuksesta annettuun lakiin (71911994) ja
24024: sen nojalla annettuihin säännöksiin. Ydinaineiden ja ydinjätteiden kuljetuksia koskee
24025: myös Säteilyturvakeskuksen ohje YVL 6.5.
24026:
24027: Lähtökohtana kuljetusten turvallisuusmääräyksissä on, että kuljetussäiliö takaa ensisi-
24028: jaisesti turvallisuuden. Erityyppisten radioaktiivisten aineiden kuljetuksille on kansain-
24029: välisesti standardoidut säiliötyypit. Käytetyn ydinpolttoaineen kuljetuksiin tarvitaan B-
24030: tyypin säiliö, jonka on läpäistävä varsin vaativat onnettomuustestit
24031:
24032: Kuljetusmääräyksissä asetetaan myös rajat säteilyannosnopeudelle kuljetuspakkauksen
24033: ulkopuolella kuljetushenkilöstön ja muiden pakkauksen lähistöllä olevien ihmisten suo-
24034: jelemiseksi. Annosnopeuden raja-arvoille sovelletaan yleisiä radioaktiivisen aineen kul-
24035: jetussäännöksissä pakkauksille annettuja arvoja: säiliön ulkopinnalla enintään 2 mSv
24036: tunnissa ja yhden metrin päässä korkeintaan 0,1 mSv tunnissa. Myös pakkauksen pinta-
24037: kontaminaatiota on rajoitettu, jotta radioaktiivisia aineita ei pääsisi leviämään ympäris-
24038: töön kuljetuksen aikana.
24039:
24040: Turvallisuusmääräysten toteutuminen
24041:
24042: Käytetyn ydinpolttoaineen kuljetusten terveysriskejä on arvioitu VTT:ssa laaditussa ra-
24043: portissa (Suolanen ym. 1999). Tarkastelu käsittelee kuljetuksia Hästholmenilta ja Olki-
24044: luodosta raportin julkaisuajankohtana loppusijoituspaikaksi ehdolla olleille paikkakun-
24045: nille.
24046:
24047: Polttoainetta kuljetettaisiin keskimäärin 110 uraanitonnia vastaava määrä vuodessa.
24048: Kuljetusten lukumäärä riippuisi kuljetustavasta (maantie-, rautatie- tai merikuljetus) se-
24049: kä kerralla kuljetettavien säiliöiden määrästä.
24050:
24051: Normaalikuljetusten annokset on arvioitu suurimman kuljetuksissa sallitun säteilyan-
24052: nosnopeuden perusteella. Säteilyannos väestön eniten altistuvallekin yksilölle jää merki-
24053: tyksettämän pieneksi.
24054:
24055: Häiriötapauksina on tarkasteltu kuljetuksen pysähtymistä, jolloin ihmisiä voi päästä lä-
24056: helle kuljetussäiliöitä, sekä säiliön ulkopinnalle mahdollisesti jääneiden radioaktiivisten
24057: aineiden irtoamista. Myös näissä tapauksissa annokset jäävät pieniksi.
24058: 31
24059:
24060: Kuljetuksista on tehty myös analyyseja, joiden tarkoituksena on selvittää pakkauksen
24061: pahan vaurioitumisen seurauksia. Tällaisia tapauksia ei ole käytetyn polttoaineen kulje-
24062: tuksissa sattunut, vaikka yli kolmenkymmenen vuoden ajan on tehty tuhansia kuljetuk-
24063: sia. Tulosten perusteella pahimmissa analysoiduissa tapauksissa onnettomuuspaikan lä-
24064: heisyydessä voitaisiin tarvita lyhytaikaisia väestön suojaustoimenpiteitä.
24065:
24066: Posivan raportissa on myös vertailtu kuljetusten aiheuttamaa tavanomaista liikenneon-
24067: nettomuusriskiä ja niiden säteilysuojelullista riskiä. Kuten aikaisemmissa ulkomaisissa
24068: selvityksissä, myös tässä raportissa tuloksena on, että tavanomainen liikenneonnetto-
24069: muusriski on säteilystä aiheutuvaa riskiä suurempi.
24070:
24071: Posivan esittämissä turvallisuustarkasteluissa ei ole tarkasteltu merikuljetuksia yhtä pe-
24072: rusteellisesti kuin maakuljetuksia. Jos sijoituspaikkana on Olkiluoto, on todennäköistä,
24073: että Loviisan voimalaitoksen käytetty polttoaine vietäisiin loppusijoituslaitokselle meri-
24074: kuljetuksena. Ruotsissa on jo yli viidentoista vuoden kokemukset käytetyn ydinpoltto-
24075: aineen merikuljetuksista ja niistä on tehty perusteelliset turvallisuusselvitykset Näin ol-
24076: len merikuljetuksiin ei Säteilyturvakeskuksen mielestä liity sellaisia seikkoja, jotka
24077: edellyttäisivät tässä yhteydessä lisäselvityksiä.
24078:
24079: Posivan raportissa esitetyt tarkastelut sekä kansainvälinen kokemus käytetyn ydinpolt-
24080: toaineen kuljetuksista yli kolmenkymmenen vuoden ajalta vahvistavat käsitystä, että
24081: kuljetukset voidaan tehdä sekä kansainväliset että suomalaiset turvallisuusmääräykset
24082: täyttävästi.
24083:
24084:
24085: 7.3 Pitkäaikaisturvallisuus
24086:
24087: Turvallisuusvaatimukset
24088:
24089: Valtioneuvoston päätöksen (478/1999) 5 ja 6 §:t sisältävät seuraavat määräykset:
24090:
24091: Loppusijoituksesta ei saa millään tarkasteluajanjaksolla aiheutua sellaisia terveydelli-
24092: siä tai ympäristöllisiä vaikutuksia, jotka ylittäisivät loppusijoituksen toteutusajankohta-
24093: na hyväksyttävänä pidettävän enimmäistason.
24094:
24095: Loppusijoitus tulee suunnitella siten, että todennäköisenä pidettävien kehityskulkujen
24096: seurauksena aiheutuvat säteilyvaikutukset eivät ylitä 3 ja 4 momentissa tarkoitettuja
24097: enimmäisarvoja.
24098:
24099: Tarkasteluajanjaksolla, jona ihmisille aiheutuva säteilyaltistus voidaan riittävän luo-
24100: tettavasti arvioida, mutta jonka on oltava vähintään usean tuhannen vuoden mittainen,
24101: tulee:
24102:
24103: 1) eniten alfistuville ihmisille aiheutuvan efektiivisen vuosiannoksen jäädä alle arvon
24104: 0,1 mSv; ja
24105: 32
24106:
24107: 2) muille ihmisille aiheutuvien keskimääräisten efektiivisten vuosiannosten jäädä
24108: merkityksettämän pieniksi.
24109:
24110: Edellä tarkoitetun ajanjakson jälkeisille tarkasteluajanjaksoille tulee loppusijoitetuista
24111: ydinjätteistä peräisin olevien elinympäristöön vapautuvien radioaktiivisten aineiden
24112: määrien pitkän ajan keskiarvojen alittaa enimmäisarvot, jotka Säteilyturvakeskus aset-
24113: taa kunkin radionuklidin osalta erikseen. Enimmäisarvot tulee asettaa siten, että:
24114:
24115: 1) loppusijoituksesta aiheutuvat säteilyvaikutukset voivat olla enimmillään vastaa-
24116: vansuuruisia kuin luonnon radioaktiivisista aineista aiheutuvat; ja
24117:
24118: 2) laaja-alaiset säteilyvaikutukset jäävät merkityksettämän pieniksi.
24119:
24120: Pitkäaikaisturvallisuutta heikentävien epätodennäköisten tapahtumien merkitys on sel-
24121: vitettävä ja, jos mahdollista, niiden seurausten ja säteilyvaikutusten odotusarvojen hy-
24122: väksyttävyyttä on arvioitava 5 §:ssä tarkoitettuihin efektiivisen vuosiannoksen raja-ar-
24123: voihin sekä vapautuvien radioaktiivisten aineiden enimmäismääriin verrattuna.
24124:
24125: Edellä esitettyjä pitkäaikaisen säteilyturvallisuuden tavoitteita tulee noudattaa loppusi-
24126: joituslaitoksen suunnittelussa ja loppusijoituksen toteutuksessa. Säteilylain 2 §:ään si-
24127: sältyvän optimointiperiaatteen ja Valtioneuvoston päätöksen 12 §:ään sisältyvän turval-
24128: lisuuden jatkuvaa parantamista koskevan periaatteen mukaisesti on kuitenkin kaikin
24129: käytännöllisin toimenpitein pyrittävä edelleen vähentämään säteilyaltistusta, vaikka ta-
24130: voitearvot olisi saavutettu.
24131:
24132: Eniten altistuvien ihmisten annosrajoitusta, 0,1 mSv vuodessa efektiivisenä annoksena,
24133: sovelletaan loppusijoituspaikan lähiympäristössä asuvaan omavaraiseen perhe- tai pien-
24134: kyläyhteisöön, johon kohdistuu suurin säteilyaltistus. Yhteisön elinympäristössä olete-
24135: taan olevan pienen järven ja pinnanläheisiä pohjavesiä hyödyntävän kaivon. Altistus-
24136: reitteinä on tarkasteltava ainakin kontaminoituneen veden käyttöä talous- ja kasteluve-
24137: tenä sekä kontaminoituneiden vesistöjen ravintoketjuja.
24138:
24139: Lisäksi on tarkasteltava keskimääräisiä efektiivisiä vuosiannoksia laajemmille ihmis-
24140: joukoille, jotka asuvat alueellisen järven tai merenrannikon ympäristössä ja altistuvat
24141: näihin vesistöihin kulkeutuneista radioaktiivisista aineista. Näiden annosten tulee olla,
24142: populaatioiden koosta riippuen, enintään sadasosa-kymmenesosa edellä annetusta eni-
24143: ten altistuvien ihmisten annosrajoituksesta.
24144:
24145: Valtioneuvoston päätöksen 5 §:ssä tarkoitetut nuklidikohtaiset enimmäisarvot loppusi-
24146: joitustiloista vapautuville, elinympäristöön kulkeutuville radioaktiivisten aineiden mää-
24147: rille tullaan antamaan YVL-ohjeessa. Vuonna 1992 julkaistua TV0-92 -turvallisuusana-
24148: lyysiä arvioidessaan Säteilyturvakeskus sovelsi seuraavia nuklidiryhmäkohtaisia enim-
24149: mäisarvoja:
24150:
24151: 0,1 GBq/a nuklideille radium-226, torium-229, protaktinium-231, uraani-238, plu-
24152: tonium-239 ja -240, neptunium-237 ja amerikium-243;
24153: 33
24154:
24155: 1 GBq/a nuklideille kloori-36, seleeni-79, niobium-94, tina-126, jodi-129, ke-
24156: sium-135;
24157:
24158: 10 GBq/a nuklideille hiili-14, nikkeli-59 , sirkonium-93, teknetium-99 ja palla-
24159: dium-107.
24160:
24161: Näitä arvoja on vielä tarpeen tarkistaa uusimpien biosfäärianalyysien valossa (esim.
24162: SKB 1999). Sen seurauksena jotkin enimmäisarvot muuttunevat mutta todennäköisesti
24163: enimmillään tekijällä kymmenen. Aktiivisuuspäästöt voidaan laskea enintään 1 000
24164: vuoden keskiarvoina.
24165:
24166: Tyypillisiä valtioneuvoston päätöksen 6 §:ssä tarkoitettuja pitkäaikaisturvallisuutta hei-
24167: kentäviä epätodennäköisiä tapahtumia ovat
24168:
24169: syvän porakaivon tekeminen loppusijoituspaikalle;
24170:
24171: jätekapseliin osuvaa kallionäytekairausta;
24172:
24173: kallioliikunto, joka rikkoo lukuisia jätekapseleita.
24174:
24175: Tällaisten satunnaisten ja tahattomien tapahtumien turvallisuusmerkitys on arvioitava ja
24176: milloin mahdollista, on laskettava niistä aiheutuva vuotuinen säteilyannos tai aktiivi-
24177: suuspäästö, joka kerrotaan sen arvioidulla aiheutumistodennäköisyydellä. Tätä odotus-
24178: arvoa verrataan edellä annettuihinsäteilyannos-ja aktiivisuuspäästörajoituksiin. Jos kui-
24179: tenkin aiheutuvan yksilöannoksen seurauksena voisi olla deterministisiä säteilyvaiku-
24180: tuksia (vähintään 0,5 Sv), sen aiheutumisen vuotuisen todennäköisyyden tulee jäädä alle
24181: arvon 10-6 •
24182:
24183: Loppusijoituksella ei saa olla haitallisia säteilyvaikutuksia kasvi- tai eläinlajeihin. Tä-
24184: män osoittamiseksi on arvioitava tyypillisiä säteilyannoksia loppusijoituspaikan ympä-
24185: ristön maa- ja vesialueiden eliöissä. Niiden tulee jäädä selvästi pienemmiksi kuin an~
24186: nokset, joista parhaan käytettävissä olevan tieteellisen tiedon mukaan voisi aiheutua
24187: luonnon monimuotoisuuden vähenemistä tai merkittävää haittaa jollekin eliöpopulaati-
24188: oille. Lisäksi harvinaisille tai taloudellisesti merkittäville eläimille, kasveille ja koti-
24189: eläimille ei saa aiheutua merkittävää yksilökohtaista säteilyhaittaa.
24190:
24191: Turvallisuusvaatimusten toteutuminen
24192:
24193: Säteilyannosrajoitukset
24194:
24195: Koska teknisten vapautumisesteiden edellytetään eristävän jäteaineet tehokkaasti usean
24196: tuhannen vuoden ajan, tänä aikana voisi elinympäristöön vapautua radioaktiivisia ainei-
24197: ta lähinnä siten, että esim. valmistus- tai asennusvikojen takia pieni määrä jätekapseleita
24198: menettäisi eheytensä ennenaikaisesti. Tällaista tilannetta on kuvattu TILA-99 -turvalli-
24199: suusanalyysissä "neulanreikä" -skenaariolla.
24200: 34
24201:
24202: Jos muut vapautumisesteet toimisivat oletetulla tavalla, aiheutuisivat suurimmat annok-
24203: set välittömästi vapautuvista ja helposti kulkeutuvista aineista, joita ovat mm. jodi-129,
24204: kesium-135 ja hiili-14. Säteilyannosten maksimiarvot ensimmäisten 10 000 vuoden ai-
24205: kana jäisivät alle 1o-9 Sv/a yhtä vuotavaa kapselia kohti.
24206:
24207: Kyseiset säteilyannokset ovat epäherkkiä useimmille vapautumisesteiden toimintakykyä
24208: kuvaaville epävarmuuksille. Poikkeuksena ovat epärealistisina pidettävät ääritilanteet,
24209: joissa yhdistyvät esim. alun perin vuotava kapseli, suuri pohjaveden virtaama jätekapse-
24210: lin ympäristössä ja suolaisen pohjaveden kemia.
24211:
24212: TILA-99 -analyysissä ei ole kuitenkaan kiinnitetty riittävästi huomiota yhteisvikaantu-
24213: misiin, joiden välillä voi olla syy-yhteys. Tällainen skenaario on esim. kapselissa alun
24214: perin olevan "neulanreiän" nopea kasvu korroosion vaikutuksesta ja bentoniittipuskurin
24215: eristyskyvyn heikkeneminen raudan korroosiokaasujen ulospurkautumisen tai kor-
24216: roosiotuotteiden paisumisen takia. Jos oletetaan tällainen tapahtumaketju ensimmäisten
24217: tuhansien vuosien aikana, TILA-99 -analyysin perusteella voidaan arvioida enimmäissä-
24218: teilyannoksiksi 10-7-10-6 Sv/a yhtä viallista jätekapselia kohden. Toisaalta hiljattain il-
24219: mestyneessä ruotsalaisessa turvallisuusanalyysissä (SKB 1999) on analysoitu, että "neu-
24220: lanreiästä" huolimatta radioaktiivisia aineita alkaisi vapautua jätekapselista vasta
24221: 200 000 vuoden päästä.
24222:
24223: TILA-99 -analyysissä ei ole laskettu säteilyannoksia laajemmille väestöryhmille. Sen
24224: sijaan siinä on referoitu ruotsalaisia analyysejä (SKB 1992, SKI 1996), jossa on verrattu
24225: keskenään kaivoveden kautta saatavia enimmäisannoksia ja loppusijoituspaikan lähei-
24226: sestä merenlahdesta saatavia enimmäisannoksia. Merestä kalan syönnin kautta saatavat
24227: annokset osoittautuvat kriittisimpien nuklidien osalta (hiili-14, kesium-135, tina-126,
24228: seleeni-79) vähintään tekijällä 100 pienemmiksi ja muiden nuklidien osalta vähintään
24229: tekijällä 1000 pienemmiksi kuin kaivoreitin kautta koituvat säteilyannokset. Saman-
24230: suuntaisia tuloksia saatiin myös Olkiluodon keski- ja matala-aktiivisten jätteiden loppu-
24231: sijoituslaitoksen turvallisuusanalyysissä (Vieno ym. 1991).
24232:
24233: Aktiivisuuspäästärajoitukset
24234:
24235: Aktiivisuuspäästärajoituksia sovelletaan usean tuhannen vuoden jälkeen seuraavalle
24236: ajanjaksolle, jona suuria ilmastonmuutoksia ja siitä aiheutuvia huomattavia geologisia-
24237: kin muutoksia voidaan pitää todennäköisinä. Vaikkakin jätekapselien suunnitteluperus-
24238: teinen kestoikä on miljoonia vuosia, kasvavat niiden kestoon liittyvät epävarmuudet
24239: mainittujen geologisten muutosten vuoksi niin, että konservatiivisuusperiaatteen mu-
24240: kaista on olettaajätekapselien eheyden menetys jo huomattavasti aikaisemmin.
24241:
24242: Päästärajoitusvaatimuksen täyttymisen arvioimiseksi tehdään esimerkinomainen tarkas-
24243: telu olettaen pessimistisesti, että jätekapselit alkavat vaurioitua 10 000 vuoden päästä ja
24244: että 50 000 vuoden kuluttua kaikki kupari-rautakapselit ovat vaurioituneet niin, etteivät
24245: ne enää toimi vapautumisesteenä. Aiheutuvia aktiivisuuspäästöjä voidaan arvioida TI-
24246: LA-99 -analyysin "häviävä kapseli" -skenaarioiden perusteella. Suurimmat päästöt bio-
24247: sfääriin ja prosenttiosuudet alustavista aktiivisuuspäästärajoituksista olisivat tällöin krii-
24248: tillisimmillä nuklideilla seuraavat:
24249: 35
24250:
24251: hiili-14: 0,5 GBq/a; 5% aktiivisuuspäästärajoituksesta
24252: kloori-36: 0,1 GBq/a; 10% aktii visuuspäästöraj oituksesta
24253: tina-126: 0,3 GBq/a; 30% aktiivisuuspäästärajoituksesta
24254: jodi-129: 0,01 GBq/a; 1% aktiivisuuspäästärajoituksesta
24255: Cs-135: 0,04 GBq/a; 4% aktiivisuuspäästörajoituksesta.
24256:
24257: Makean ja suolaisen pohjaveden skenaariolla ei ole olennaista eroa edellä tarkastellussa
24258: skenaariossa. Yksittäisten vapautumisesteiden toimintakyvyn epävarmuuksien vaikutus
24259: ei yleensäkään ole kovin suuri, koska kriittisimmät nuklidit lukeutuvat helposti kulkeu-
24260: tuviin. Vasta jos useamman vapautumisesteen eristyskyky heikkenisi oletetusta, voisivat
24261: hitaasti kulkeutuvien nuklidien aktiivisuuspäästöt tulla dominoiviksi.
24262:
24263: Odottamattomat tapahtumat
24264:
24265: TILA-99 -turvallisuusanalyysissä ei ole suoraan laskettu loppusijoitustilan läheisyyteen
24266: tehdystä syvästä (esim. 300 m) porakaivosta aiheutuvia säteilyannoksia. Niitä voidaan
24267: karkeasti arvioida analyysiin sisältyvän matalan kaivon tulosten perusteella. Syvässä
24268: kaivossa laimennus saattaisi jäädä huomattavasti pienemmäksi kuin matalassa kaivossa,
24269: mutta toisaalta on otettava huomioon, että kaivon olemassaolon todennäköisyys tarkas-
24270: teltavana ajankohtana on pieni. Näin ollen säteilyannoksen odotusarvo ei muodostuisi
24271: olennaisesti suuremmaksi kuin matalan kaivon tapauksessa.
24272:
24273: Myöskään jätekapseliin osuvan syväporauksen tai kallionäytekairauksen seurauksia ei
24274: ole analysoitu TILA-99 -raportissa. Tällaisia skenaarioita on kuitenkin tarkasteltu ai-
24275: emmissa suomalaisissa ja ruotsalaisissa turvallisuusanalyyseissä (Vieno ym. 1985, SKB
24276: 1999). Tyypillistä tuloksille on, että säteilyseuraukset esim. kairaussydäntä käsitteleville
24277: henkilöille voivat olla suuret. Toisaalta tällaisen kapseliin osuvan kairauksen todennä-
24278: köisyys, arvioituna syvien kairausten nykyisten määrien perusteella, jää suuruusluok-
24279: kaan 10-7 vuodessa. Näin ollen säteilyseuraamusten odotusarvo jäisi selvästi asetettua
24280: rajoitusta pienemmäksi.
24281:
24282: TILA-99 -analyysissä on suppeasti tarkasteltu skenaariota, jossa kalliosiirros rikkoo lu-
24283: kuisia jätekapseleita. Tällöin oletetaan lisäksi menetettävän bentoniittipuskurin eristys-
24284: kyky, ja pohjaveden virtauksen ja kemian parametriarvot oletetaan muuttuvan epäedul-
24285: lisiksi. Kuvatunlaisten siirrosten arvioidaan todennäköisimmin syntyvän jääkauden pe-
24286: rääntymisvaiheen olosuhteissa ja siksi TILA-99:ssä sen oletetaan tapahtuvan 30 000
24287: vuoden päästä. Viimeisimmät tutkimustulokset ilmastonmuutoksista ja jääkausista tosin
24288: viittaavat jääkauden tuloon huomattavasti myöhemmin kuin TILA-99:ssä on oletettu
24289: (Forsström 1999, SKB 1999).
24290:
24291: Aiheutuvaksi enimmäisannokseksi on saatu 0,03 mSv/a rikkaontuvaa jätekapselia koh-
24292: den merkittävimmän nuklidin ollessa Pu-239. Kun yhdessä suuressa siirroksessa voisi
24293: rikkooutua enimmillään joitakin kymmeniä jätekapseleita, tulisi enimmäisannokseksi
24294: noin 2 mSv/a. Jos jääkauden perääntymisvaiheen oletetaan ajoittuvan vasta yli 50 000
24295: vuoden päähän jäisi enimmäisannos noin puoleen edellä esitetystä.
24296: 36
24297:
24298: Loppusijoitustilaa leikkaavan suuren kalliosiirroksen todennäköisyyden kvantitatiivinen
24299: arviointi on nykyisen tietämyksen perusteella hyvin epävarmaa, vaikka Fennoskandina-
24300: vian postglasiaalisia siirroksia on tutkittu usean vuoden ajan (Kuivamäki ym. 1998). Jos
24301: loppusijoitustilojen sijainti on asianmukainen, siirroksen todennäköisyys voidaan katsoa
24302: hyvin pieneksi seuraavan jääkaudenkin yhteydessä. Näin ollen säteilyannoksen odo-
24303: tusarvon voidaan arvioidajäävän selvästi alle rajoituksen 0,1 mSv/a.
24304:
24305: Muun elollisen luonnon suojelu
24306:
24307: Kansainvälisiä periaatteita ja annoskriteereitä muun elollisen luonnon suojelemiseksi
24308: ollaan vasta luomassa (IAEA 1999). Tällä hetkellä kuitenkin katsotaan, että eliöiden
24309: suojelu tulee toteuttaa populaatiotasolla, poikkeuksena harvinaiset tai taloudellisesti
24310: merkittävät eliöt sekä kotieläimet Parhaan nykyisen tieteellisen tiedon mukaan ei osalle
24311: eliöyksilöitä koituva alle 0,1 milligrayn tuntiannos (n. 800 mGy/a) aiheuta haitallisia
24312: vaikutuksia terveille eliöpopulaatioille (UNSCEAR 1996). Tämä annos on yli tuhat ker-
24313: taa suurempi kuin loppusijoituksesta eniten altistuville ihmisille asetettu annosrajoitus ja
24314: yli satakertainen luonnon taustasäteilyyn verrattuna. Näin ollen on selvää, että asetetut
24315: turvallisuusvaatimukset varmistavat myös riittävän eliöpopulaatioiden suojelun ja luon-
24316: non monimuotoisuuden turvaamisen.
24317:
24318: Harvinaisten ja taloudellisesti merkittävien eliöiden ja kotieläimien suojelun voidaan
24319: katsoa toteutuvan samoilla edellytyksillä kuin ihmisen suojelun. On myös otettava huo-
24320: mioon, että loppusijoituksesta aiheutuva säteilyaltistus keskittyy varsin suppealle alueel-
24321: le.
24322:
24323: TILA-99:ssä viitataan eräisiin kanadalaisin ja ruotsalaisiin tutkimuksiin, joissa on arvi-
24324: oitu loppusijoituksen aiheuttamaa säteilyrasitusta kasveille, nisäkkäille, linnuille ja ka-
24325: loille. Kaikki arviot jäävät huomattavasti alle mahdollisesti haitallisten säteilytasojen.
24326:
24327: Kasveja ja eläimiä koskevien säteilyannoskriteerien eettisiä perusteita ja annosten ar-
24328: viointimenetelmiä tullaan lähivuosina tutkimaan voimakkaasti eri kansainvälisten yh-
24329: teisöjen (ICRP, IAEA, EU) piirissä. Vaikkakin periaatepäätöshakemuksessaja TILA-99
24330: -analyysissä olevat muun elollisen luonnon säteilysuojelua koskevat tarkastelut ovat
24331: suppeita, niitä voidaan pitää tässä vaiheessa riittävinä.
24332:
24333: Johtopäätökset
24334:
24335: Periaatepäätöshakemuksen tukena esitettyjen turvallisuusselvitysten, liitteenä olevien
24336: arvioiden ja oman arviointityön valossa Säteilyturvakeskukselle on muodostunut käsi-
24337: tys, että suunniteltu loppusijoitusratkaisu ja ehdotettu loppusijoituspaikka täyttävät pit-
24338: käaikaisturvallisuudelle asetetut vaatimukset. Tämän edellytyksenä on, että vapautumi-
24339: sesteiden toimintakyky kokonaisuudessaan ei ole ratkaisevasti huonompi kuin turvalli-
24340: suusanalyysissä on oletettu. Varsinkin teknisten vapautumisesteiden hyvä eristyskyky
24341: ensimmäisten tuhansien vuosien aikana on turvallisuuden kannalta olennaista. Tästä
24342: varmistuminen edellyttää huomattavaa tutkimus- ja kehitystyöpanosta tulevan tutkimus-
24343: jakson aikana.
24344: 37
24345:
24346: 8 Yhteenveto
24347: Posiva Oy:n ehdottama loppusijoitusratkaisu vastaa ydinenergialainsäädännön määrä-
24348: yksiä siitä, miten ydinjätteistä tulee huolehtia. Suunniteltu toteutusaikataulu on valtio-
24349: neuvoston vuonna 1983 tekemän ja KTM:n viimeksi vuonna 1995 vahvistaman tavoite-
24350: aikataulun mukainen. Periaatepäätöshakemuksessa esitettyyn loppusijoituksen toteutus-
24351: tapaan ja ajoitukseen sisältyy Säteilyturvakeskuksen käsityksen mukaan niin paljon
24352: joustavuutta, että niitä koskevat turvallisuusvaatimukset voidaan ottaa huomioon.
24353:
24354: Loppusijoituslaitokselle, johon sisältyvät maanpäällinen kapselointilaitos sekä maan-
24355: alaiset loppusijoitustilat aputiloineen, on laadittu esisuunnitelmat, joissa on erityisesti
24356: tarkasteltu laitoksen turvallisuuteen liittyviä suunnitteluperusteita. Säteilyturvakeskuk-
24357: sen mielestä ne ovat asianmukaiset ja tässä vaiheessa riittävät.
24358:
24359: Loppusijoituslaitoksen käytölle ja ydinpolttoaineen kuljetukselle loppusijoituslaitokseen
24360: on laadittu turvallisuusarviot Säteilyturvakeskuksen mielestä niissä on riittävällä tavalla
24361: osoitettu turvallisuusmääräysten täyttyminen. Säteilyturvakeskuksen käsityksen mukaan
24362: käytetyn ydinpolttoaineen kuljetuksen, kapseloinnin ja loppusijoitustoimien turvallisuus
24363: perustuu suurelta osin luontaisesti turvallisiin jfujestelmiin eikä näihin toimintoihin liity
24364: vakavan ympäristöonnettomuuden mahdollisuutta.
24365:
24366: Loppusijoituksen pitkäaikaisturvallisuuden on suunniteltu perustuvan peräkkäisten va-
24367: pautumisesteiden järjestelmään. Nämä vapautumisesteet ovat sekä luonnollisia, kuten
24368: kallioperä, että teknisiä rakenteita, kuten jätekapseli. Ehdotetussa loppusijoitusratkai-
24369: sussa tämä moniesteperiaate näyttää eristävän radioaktiiviset aineet luotettavasti elin-
24370: ympäristöstä, kun painotetaan niitä aineita, joiden aktiivisuusosuus on ratkaiseva kuna-
24371: kin tarkasteluajanjaksona.
24372:
24373: Säteilyturvakeskuksen käsityksen mukaan Posiva Oy:n loppusijoitusratkaisuun sisälty-
24374: villä teknisillä vapautumisesteillä on hyvät edellytykset eristää jäteaineet kallioperästä
24375: jokseenkin täydellisesti turvallisuusvaatimusten mukaisesti usean tuhannen vuoden
24376: ajaksi. Asiasta varmistuminen edellyttää kuitenkin tutkimusten jatkamista ja täyden mit-
24377: takaavan toimintakykytestejä. Näitä on suunniteltu tehtävän periaatepäätöstä seuraavalla
24378: tutkimusjaksolla.
24379:
24380: Yksityiskohtaiset loppusijoitustutkimukset on tehty neljällä alueella. Säteilyturvakeskus
24381: on arvioinut niiden soveltuvuutta loppusijoitukseen ja katsoo, ettei tutkimusalueiden
24382: kesken ei ole ratkaisevia loppusijoituksen turvallisuuteen vaikuttavia eroja. Tähänastis-
24383: ten tutkimusten perusteella Olkiluoto näyttäisi soveltuvan sijoituspaikaksi. Pohjaveden
24384: suolaisuuden syvyysriippuvuuden ja kalliomekaanisten ominaisuuksien vuoksi saattaa
24385: soveliain loppusijoitussyvyys Olkiluodossa jäädä pienemmäksi kuin periaatepäätösha-
24386: kemuksessa esitetty enimmäissyvyys 700 metriä.
24387:
24388: Loppusijoituksen pitkäaikaisturvallisuutta on perusteltu turvallisuusanalyysillä, jonka
24389: tukena on parinkymmenen vuoden ajan tehtyjä turvallisuustutkimuksia. Säteilyturva-
24390: keskuksen käsityksen mukaan kyseistä turvallisuusanalyysiä, yhdessä eräiden muiden
24391: viime vuosina julkaistujen vastaavanlaisten turvallisuusanalyysien kanssa, voidaan
24392: 38
24393:
24394: käyttää perustana arvioitaessa periaatepäätöshakemuksessa esitetyn loppusijoitusratkai-
24395: sun pitkäaikaisturvallisuutta.
24396:
24397: Periaatepäätöshakemuksen tukena esitettyjen turvallisuusselvitysten ja siitä suoritetun
24398: arvioinnin valossa Säteilyturvakeskukselle on muodostunut käsitys, että suunnitellulla
24399: loppusijoitusratkaisulla ja ehdotetuna loppusijoituspaikalla on hyvät edellytykset täyttää
24400: pitkäaikaisturvallisuudelle asetetut vaatimukset. Turvallisuudesta varmistuminen vaatii
24401: kuitenkin huomattavaa tutkimus- ja kehitystyöpanosta, joita on tarkoitus tehdä tulevan
24402: tutkimusjakson aikana mm. valitulla loppusijoituspaikalla.
24403:
24404: Säteilyturvakeskus on hankkinut alustavan turvallisuusarvionsa tueksi joukon asiantun-
24405: tija-arvioita ja lausuntoja, jotka ovat tämän raportin liitteenä. Lausunnoissaan neljä jul-
24406: kishallinnon ydinjätetutkimuksen ohjelmaan osallistunutta tutkimuslaitosta katsoo, ettei
24407: niiden edustamien tutkimusalueiden osalta ole ilmennyt mitään sellaisia seikkoja, jotka
24408: viittaavat siihen, ettei ehdotettu loppusijoitusratkaisu täyttäisi turvallisuusvaatimuksia.
24409: Säteilyturvakeskuksen kansainvälinen asiantuntijaryhmä esittää käsityksenään, ettei tur-
24410: vallisuuden kannalta ole estettä periaatepäätöksen tekemiselle. Myöskään Säteilyturva-
24411: keskuksen suorittamassa arviointityössä ei ole ilmennyt sellaisia seikkoja, joiden perus-
24412: teella olisi pääteltävissä, etteivät valtioneuvoston päätökseen (47811999) sisältyvät tur-
24413: vallisuusvaatimukset täyty.
24414:
24415:
24416:
24417: 9 Viitteet
24418:
24419: Anttila, M. 1992. TVO:n käytetyn polttoaineen koostumus, aktiivisuus, lämmöntuotto ja
24420: muut radioaktiiviset ominaisuudet jäähtymisajan funktiona. Helsinki, Voimayhtiöiden
24421: ydinjätetoimikunta. Raportti YJT-92-03.
24422:
24423: Anttila, M. 1995. Characteristics of Loviisa NPP spent fuel. Helsinki, Nuclear Waste
24424: Commission ofFinnish Power Companies, Report YJT-95-21.
24425:
24426: Anttila, P. 1995. Käytetyn polttoaineen loppusijoitus- loppusijoituspaikan valintaperus-
24427: teet. Helsinki. Voimayhtiöiden ydinjätetoimikunta. Raportti YJT -95-07.
24428:
24429: Anttila, M. 1998. Radiation protection calculations for an encapsulation plant. Helsinki,
24430: Posiva Oy, R&D Report 98-01e.
24431:
24432: Anttila, M. 1999. Criticality safety calculations for the nuclear waste disposal canisters
24433: for twelve spent fuel assemblies. Helsinki, Posiva Oy, Working Report 99-03.
24434:
24435: Anttila, P., Ahokas, H., Front, K., Hinkkanen, H., Johansson, E., Paulamäki, S., Riekko-
24436: la, R., Saari, J., Saksa, P., Snellman, M., Wikström, L., Öhberg, A. 1999. Final disposal
24437: of spent fuel in Finnish bedrock- Olkiluoto site report. Helsinki, Posiva Oy, POSIV A-
24438: 99-10.
24439:
24440: Forsström, L. 1999. Future glaciation in Fennoscandia. Helsinki, Posiva Oy, POSIV A-
24441: 99-30.
24442: 39
24443:
24444: Ilveskivi, P. & Niini, H. 1985. Olkiluodon malmikriittisyys. Teknillisen korkeakoulun
24445: taloudellisen geologian laboratorio. Voimayhtiöiden ydinjätetoimikunta. Raportti YJT-
24446: 85-04.
24447:
24448: KTM 1994. Evaluation of the Finnish nuclear waste management programme, Report of
24449: the WATRP review team. Ministry of Trade and Industry publication Reviews B:181,
24450: 1994.
24451:
24452: Kuivamäki, A., Vuorela, P. & Paananen, M. 1998. Indications of postglacial and recent
24453: bedrock movements in Finland and Russian Karelia. Espoo, Geological Survey of
24454: Finland, Nuclear Waste Disposal Research, Report YST -99.
24455:
24456: Kukkola, T. 1999a. Loppusijoituslaitoksen normaalikäytön, käyttöhäiriöiden ja onnet-
24457: tomuustilanteiden määritys päästö- ja annoslaskentaa varten. Helsinki, Posiva Oy. Työ-
24458: raportti 99-17.
24459:
24460: Kukkola, T. 1999b. Kapselointilaitoksen ja -prosessin kuvaus. Helsinki, Posiva Oy.
24461: Työraportti 99-29.
24462:
24463: Kukkola, T. 1999c. Loppusijoituslaitoksen maanpäällisten osien kuvaus. Helsinki, Po-
24464: siva Oy. Työraportti 99-30.
24465:
24466: IAEA 1999. Protection of the environment from the effects of ionizing radiation, A re-
24467: port for discussion. Wien, Intemational Atomic Energy Agency, IAEA-TECDOC-1091.
24468:
24469: La Pointe, P.R. & Cladouhos, T.T. 1999. An overview of a possible approach to calcu-
24470: late rock movements due to earthquakes at Finnish nuclear waste respository sites. Hel-
24471: sinki, Posiva Oy, POSIVA 99-02.
24472:
24473: Miettinen, A., Eronen, M. & Hyvärinen, H. 1999. Land uplift and relative sea-level
24474: changes in the Loviisa area, southeastero Finland, during the last 8000 years. Helsinki,
24475: Posiva Oy, POSIV A 99-28.
24476:
24477: Posiva Oy 1999. Laatukäsikirja, versio 1.2. Helsinki 1.7.1999.
24478:
24479: Riekkola R., Saanio, T., Autio, J., Raiko, H. & Kukkola, T. 1999. Käytetyn ydinpoltto-
24480: aineen loppusijoitustilojen kuvaus. Helsinki, Posiva Oy. Työraportti 99-46.
24481:
24482: Rossi, J., Raiko, H., Suolanen, V. & IIvonen, M. 1999. Käytetyn ydinpolttoaineen lop-
24483: pusijoituslaitoksen normaalikäytön, käyttöhäiriöiden ja onnettomuustilanteiden aiheut-
24484: tamien säteilyannosten arviointi. Helsinki, Posiva Oy. POSIV A 99-16.
24485:
24486: Saanio, T. & Raiko, H. 1999. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituskapseleiden pa-
24487: lautettavuus. Helsinki, Posiva Oy. Työraportti 99-21.
24488:
24489: Saari, J. 1997. Olkiluodon alueen seismisyys. Helsinki, Posiva Oy. Työraportti 97-61.
24490: 40
24491:
24492: Salmi, M., Vuorela, P. & Kuivamäki, A. 1985. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoi-
24493: tuksen geologiset aluevalintatutkimukset Helsinki, Voimayhtiöiden ydinjätetoimikunta.
24494: Raportti YJT -85-27.
24495:
24496: Suolanen, V., Lautkaski, R., & Rossi, J. 1999. Käytetyn ydinpolttoaineen kuljetusten
24497: terveysriskien arviointi. Helsinki, Posiva Oy. POSIVA 99-17.
24498:
24499: SKI 1996. SKI SITE-94 deep repository performance assessment project Stockholm,
24500: Swedish Nuclear power Inspectorate, SKI Technical Report 96:36.
24501:
24502: SKB 1992. SKB 91 - Final disposal of spent nuclear fuel- Importance of the bedrock
24503: for safety. Stockholm, Swedish Nuclear Fuel and Waste Management Co (SKB), Tech-
24504: nical report 92-20.
24505:
24506: SKB 1999. SR 97- Post-elosure safety of deep repository for spent nuclear fuel. Stock-
24507: holm, Swedish Nuclear Fuel and Waste Management Co (SKB), Technical report 99-
24508: 06.
24509:
24510: UNSCEAR 1996. Sources and effects of ionizing radiation, Unscear 1996 report to the
24511: General Assembly, with scientific annex, United Nations Scientific Committee on the
24512: Effects of Atomic Radiation. New York, United Nations.
24513:
24514: Vieno, T., Hautojärvi, A., Koskinen, L. & Nordman, H. 1992. TV0-92 safety analysis
24515: of spent fuel disposal. Helsinki, Nuclear Waste Commission of Finnish Power Compa-
24516: nies, Report YJT-92-33E.
24517:
24518: Vieno, T. & Nordman, H. 1996. Interim report on safety assessment of spent fuel dis-
24519: posal TILA-96. Helsinki, Posiva Oy, POSIV A 96-17.
24520:
24521: Vieno, T. & Nordman, H. 1999. Safety assessment of spent fuel disposal in Hästhol-
24522: men, Kivetty, Olkiluoto and Romuvaara, TILA-99. Helsinki, Posiva Oy, POSIV A 99-
24523: 07.
24524:
24525: Vieno,T., Suolanen, V. 1991. VLJ-luolan biosfäärianalyysi. Helsinki, Valtion teknilli-
24526: nen tutkimuskeskus, raportti YJT -91-11
24527:
24528: Vieno, T., Peltonen, E., Vuori, S., Anttila, M., Hillebrand, K., Meling, K., Rasilainen,
24529: S., Salminen, P., Suolanen, V. & Winberg, M. 1985. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusi-
24530: joituksen turvallisuusanalyysi - Häiriötilanteet Helsinki, Voimayhtiöiden ydinjätetoi-
24531: mikunta. Raportti YJT-85-23.
24532:
24533: Äikäs, K. (toim.), Hagros, A., Johansson, E., Malmlund, H., Sievänen, U., Tolppanen,
24534: P., Ahokas, H., Heikkinen, E., Jääskeläinen, P., Ruotsalainen, P., Saksa, P. 1999. Olki-
24535: luodon kallioperän luokittelu loppusijoitustilojen rakennettavuuden kannalta. Helsinki,
24536: Posiva Oy. Työraportti 99-55.
24537: 41
24538:
24539: Liitteet
24540:
24541: 1 Valtion teknillinen tutkimuskeskus, Energia, 1999. Lausunto 1.11.1999 (dno
24542: ENE/5/99).
24543:
24544: 2 Geologian tutkimuskeskus, 1999. Lausunto 26.10.1999 (dno 27/9011999).
24545:
24546: 3 Helsingin teknillinen korkeakoulu, insinöörigeologian ja geofysiikan laboratorio,
24547: 1999. Lausunto 29.10.1999.
24548:
24549: 4 Helsingin yliopisto, kemian laitos, radiokemian laboratorio, 1999. Lausunto
24550: 29.10.1999.
24551:
24552: 5 M.J. Apted, N.A. Chapman, S.Frape, F.P.Glasser, B.Grundfelt, D.P. Hodgkinson,
24553: J.A. Hudson, A.G. Milnes, K.Pers, D. Read, 1999. STUK Extemal Review Group
24554: Consensus Report.
24555:
24556: 6 M.J. Apted, 1999. Review of Posiva 99-07: Safety Assessment of Spent Fuel Dis-
24557: posal in Hästholmen, Kivetty, Olkiluoto and Romuvaara. Monitor Scientific Llc.
24558: Denver, Colorado.
24559:
24560: 7 N.A. Chapman, 1999. Review of Posiva 99-07: Safety Assessment of Spent Fuel
24561: Disposal in Hästholmen, Kivetty, Olkiluoto and Romuvaara and associated docu-
24562: mentation supporting the Posiva application for approval of a Decision in Princi-
24563: ple regarding a final disposal facility for spent nuclear fuel. QuantiSci Project No:
24564: STUK-6150-GEN, QuantiSci Ltd, Melton Mowbray, UK.
24565:
24566: 8 S.K. Frape, 1999. General comments and concems regarding aspects of Posiva's
24567: proposed concept for "Spent fuel disposal at sites in Finland". University of Wa-
24568: terloo, Canada.
24569:
24570: 9 F.P. Glasser, 1999. Report to STUK: Safety Assessment of the Posiva Proposals
24571: for Spent Fuel Disposal: The Near Field. University of Aberdeen, UK.
24572:
24573: 10 B. Grundfelt & K. Pers, 1999. Review of TILA-99. Performance Assessment and
24574: Use of Natural Analogues. Kemakta AR 99-27, Sweden.
24575:
24576: 11 D. Hodgkinson, 1999. Review of TILA-99 and Posiva Performance Assessment
24577: Methodology. Report No: QRS-1015A-1, Version 1. Quintessa, UK.
24578:
24579: 12 J.A. Hudson, 1999. Report to STUK. Final disposal of spent fuel in Finland: peer
24580: review of the rock mechanics, rock ingineering and rock classification compo-
24581: nents. Rock Engineering Consultants, UK.
24582:
24583: 13 A.G. Milnes, 1999. Final report for review task lA. Geology, rock structure mod-
24584: els, geohydrology. GEA Consulting, Stockholm, Sweden.
24585: 42
24586:
24587: 14 D. Read, 1999. Review of documentation supporting the Posiva application for a
24588: decision in principle. Geological Barrier and Radionuclide Migration. Progress
24589: Report. Enterprise Limited, UK.
24590:
24591: 15 R.Pelli, 1999. Review of the manufacturing technology of the spent fuel canisters.
24592: Valtion teknillinen tutkimuskeskus, Report VALC661. Espoo, Finland.
24593:
24594: 16 P. Auerkari, T. Kannisto & K.Mäkelä, 1999. Valtion teknillinen tutkimuskeskus,
24595: Research Report VAL62-992639. Espoo, Finland.
24596: KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖ Liite 2
24597: Energiaosasto
24598:
24599:
24600:
24601:
24602: Yhteenveto lausunnoista ja julkisessa
24603: kuuleruistilaisuudessa esitetyistä mielipiteistä
24604:
24605: Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen
24606: rakentamista koskeva periaatepäätös
24607: 2
24608:
24609:
24610: Sisällysluettelo
24611:
24612: 1 Lakisääteiset lausunnot ........... ................................... ...... ......................... 3
24613:
24614: 2 Muut pyydetyt lausunnot.......................................................................... 14
24615:
24616: 3 Kauppa- ja teollisuusministeriöön toimitetut muut mielipiteet
24617: käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoshankkeesta................... 17
24618: Kirjalliset mielipiteet ..... ........ ......... ................................ ...... ........... .......... ..... 17
24619: Puhelimitse esitetyt mielipiteet....................................................................... 21
24620:
24621: 4 Julkisessa kuuleruistilaisuudessa esitetyt mielipiteet....................... 22
24622: Tilaisuuden pöytäkirja ............... .................... ... .. ............................................ 22
24623: Yhteenveto Eurajoen kuulemistilaisuudessa 9.11.1999 esitetyistä
24624: mielipiteistä..................................................................................................... 25
24625:
24626: 5 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen ympäristö-
24627: vaikutusten arviointiselostuksesta annettujen lausuntojen
24628: ~~tey~e~~ä ~sit~tyt kannanotot periaatepäätöshakemukseen
24629: lnttyvista seikoista............................................................................................. 28
24630:
24631: 6 Hakijan vastine annetuista lausunnoista sekä alustavasta
24632: turvallisuusarviosta ... ........................... ............................................................ 31
24633: 3
24634:
24635: 1 Lakisääteiset lausunnot
24636:
24637: Kauppa- ja teollisuusministeriö on ydinenergialain 12 §:n mukaisesti pyytänyt Eurajoen
24638: kunnalta lausuntoa periaatepäätöshakemuksesta.
24639:
24640: Ydinenergialain 12 §:n mukaisesti ministeriö on pyytänyt Säteilyturvakeskukselta han-
24641: ketta koskevan alustavan turvallisuusarvion. Säteilyturvakeskus on toimittanut hanketta
24642: koskevan lausunnon ja liittänyt lausuntonsa liitteeksi pyydetyn turvallisuusarvion sekä
24643: ydinturvallisuusneuvottelukunnan lausunnon, jota ydinenergia-asetuksen 25 § edellyt-
24644: tää.
24645:
24646: Ydinenergia-asetuksen 25 §:n mukaisesti on lisäksi pyydetty lausunto ympäristöminis-
24647: teriöltä, sisäasiainministeriöltä, puolustusministeriöltä, Länsi-Suomen lääninhallituksel-
24648: ta, Satakuntaliitolta, Lounais-Suomen ympäristökeskukselta, Eurajoen ympäristökunnil-
24649: ta ja ydinenergianeuvottelukunnalta. Nämä kaikki ovat antaneet hakemuksesta lausun-
24650: tonsa.
24651:
24652: Seuraavassa on tiivistetty lausuntojen sisältö. Säteilyturvakeskuksen turvallisuusarviota
24653: ei esitetä tässä yhteydessä.
24654:
24655:
24656: Eurajoen kunta
24657:
24658: Eurajoen kunta puoltaa ydinenergialain 14 §:n mukaisesti käytetyn ydinpolttoaineen
24659: loppusijoituslaitoksen rakentamista Eurajoen Olkiluotoon.
24660:
24661:
24662: Säteilyturvakeskus (STUK)
24663: (kursivoidut tekstit lausunnon väliotsikkoja
24664:
24665: Loppusijoitusta on suunniteltu ja tutkittu siinä laajuudessa, että periaatepäätöksen har-
24666: kinnalle on nyt riittävät edellytykset: Ydinjätteiden loppusijoituksen turvallisuutta on
24667: tutkittu Suomessa noin 20 vuotta. Lisätiedon hankinta turvallisuuden varmistamiseksi
24668: vaatii, että maan pinnalta tehtävien tutkimusten lisäksi tutkimuksia ryhdytään tekemään
24669: myös maan alla niissä syvyyksissä ja olosuhteissa, joihin loppusijoitusta on suunniteltu.
24670:
24671: Tähänastisten tutkimusten nojalla Olkiluoto soveltuu loppusijoituspaikaksi: STUKin tai
24672: sen käyttämien ulkopuolisten asiantuntijoiden tekemissä arvioinneissa ei ole tuotu esiin
24673: sellaisia geologisia seikkoja, jotka puoltaisivat jonkin muun tutkitun alueen kuin Olki-
24674: luodon valintaa loppusijoituspaikaksi. Kun otetaan huomioon Olkiluodon muut edut si-
24675: joituspaikkana, on perusteltua keskittää jatkotutkimukset Olkiluotoon.
24676:
24677: Loppusijoituslaitoksen käyttöön ei liity merkittäviä turvallisuusriskejä: Laitosta koske-
24678: vat esisuunnitelmat ovat asianmukaiset ja tässä vaiheessa riittävät. Laitos perustuu val-
24679: taosin koeteltuun tekniikkaan. Laitoksen käytön ja ydinpolttoaineen kuljetuksen osalta
24680: turvallisuusarvioissa on riittävällä tavalla osoitettu turvallisuusmääräysten täyttyminen.
24681: 4
24682:
24683: Kuljetuksista on jo runsaasti maailmanlaajuista kokemusta. Ydinpolttoaineen kuljetuk-
24684: seen, kapselointiin tai loppusijoitustoimintoihin ei liity ympäristöä saastuttavan suuron-
24685: nettomuuden vaaraa.
24686:
24687: Tutkimukset ovat vahvistaneet käsitystä mahdollisuudesta saavuttaa asetetut turvalli-
24688: suustavoitteet myös hyvin pitkälle tulevaisuuteen ulottuvalla ajanjaksolla: STUKin tar-
24689: kastamat Posiva Oy:n teettämät tutkimukset sekä julkisin varoin tehty riippumaton tut-
24690: kimustyö ovat vahvistaneet käsitystä siitä, että asetetut turvallisuustavoitteet voidaan
24691: täyttää. Vapautumisesteet säilyttävät suurella todennäköisyydellä toimintakykynsä niin
24692: pitkään kuin on tarpeen radioaktiivisten aineiden leviämisen estämiseksi. Myöskään
24693: niiden pettäminen luonnonmullistusten, kuten esimerkiksi jääkauden aiheuttamien kal-
24694: lioliikuntojen tai ihmisen toiminnan seurauksena ei johtaisi ympäristön kannalta vaka-
24695: viin seuraamuksiin. STUKin hankkimissa lausunnoissa ja asiantuntija-arvioissa ei ole
24696: kyseenalaistettu ehdotetun konseptin soveltuvuutta eikä todettu muitakaan esteitä peri-
24697: aatepäätöksen tekemiselle.
24698:
24699: Lisää kehitystyötä ja turvallisuustutkimuksia tarvitaan rakentamisluvan perusteeksi:
24700: Loppusijoituksen turvallisuutta ei vielä ole osoitettu sillä varmuudella kuin rakentamis-
24701: luvan yhteydessä on edellytettävä. Kehitystyön tarvetta ja epävarmuuksia liittyy useisiin
24702: osa-alueisiin: kapselin valmistukseen, teknisten vapautumisesteiden pitkäaikaiskäyttäy-
24703: tymiseen, ehdotetun loppusijoituspaikan ominaisuuksiin ja turvallisuuden arviointime-
24704: netelmiin. Posiva Oy:n suunnittelema noin kymmenen vuotta kestävä intensiivisen tut-
24705: kimus- ja kehitystyön jakso vaikuttaa sopivalta ajalta avoimien kysymysten selvittämi-
24706: seen.
24707:
24708: Posiva Oy:n esittämä konsepti tarjoaa ydinjätteiden pysyväksi eristämiseksi biosfääris-
24709: tä paremman lähtökohdan kuin muut tiedossa olevat vaihtoehdot: Vaihtoehtoja ydinjä-
24710: tehuollon järjestämiseksi on tarkasteltu STUKin antamassa lausunnossa, joka koski lop-
24711: pusijoituksen ympäristövaikutusten arviointia. Johtopäätös on, että turvallisuuden kan-
24712: nalta vähiten epävarmuuksia sisältävä vaihtoehto Suomen olosuhteissa on käytetyn
24713: ydinpolttoaineen loppusijoitus kallioperään. Eräs esitetyn loppusijoitusratkaisun vah-
24714: vuus on, että sen perusperiaatteet ovat tarpeellisia ja käyttökelpoisia jätteen tyypistä ja
24715: muodosta riippumatta. Tämä minimoi myöhemmän muutostarpeen, vaikka ydinjäte-
24716: huoltoa koskeva kansainvälinen tutkimus- ja kehitystyö jobtaisikin uusiin teknisiin in-
24717: novaatioihin.
24718:
24719: Peruskonseptia olisi mahdollista parantaa joustavasti, jos tulevaisuudessa tehtäisiin
24720: merkittäviä teknisiä innovaatioita: Tulevan kehityksen tarjoamia mahdollisuuksia on
24721: syytä arvioida säännöllisesti suunnittelun edetessä ja erityisesti silloin, kun käsitellään
24722: loppusijoituslaitoksen rakentamislupahakemusta ja käyttölupahakemusta. Vaikuttaa il-
24723: meiseltä, että mahdollisia innovaatioita voitaisiin joustavasti hyödyntää peruskonseptiin
24724: tehtävillä muutoksilla. Mitkään näköpiirissä olevat innovaatiot eivät kuitenkaan poista
24725: tarvetta loppusijoittaa runsasaktiivista ydinjätettä.
24726:
24727: Olennaisesti erilaisen ydinjätehuoltokonseptin kehittäminen on odotettavissa vain siinä
24728: tapauksessa, että ydinenergian käyttö lisääntyy voimakkaasti globaalisessa mittakaa-
24729: vassa: Useimmissa ydinenergiaa käyttävissä maissa kehitellään pääperiaatteiltaan vas-
24730: 5
24731:
24732: taavia loppusijoituslaitoksia kuin Posiva Oy:n esittämä. Tällä hetkellä näköpiirissä ei
24733: ole sellaista tekijää, joka voisi suunnata maailmanlaajuisesti yhdenmukaisen kehityksen
24734: kokonaan uudelle uralle. Olennaisesti erilaisen ydinjätehuoltokonseptin kehittämiseksi
24735: vaadittaisiin mittavia kehityshankkeita. Resurssien panostus olisi perusteltavissa vain,
24736: jos ydinenergian käyttö maailmassa alkaisi voimakkaasti lisääntyä ja nykyisin jätteeksi
24737: luokiteltavaa käytettyä ydinpolttoainetta tarvittaisiin uuden polttoaineen raaka-aineeksi.
24738: Ydinenergian käytön huomattava kasvu edellyttäisi uudentyyppisiä reaktoreita. Suomen
24739: näkökulmasta ei ole järkevää odottaa maailmanlaajuista ydinenergian käytön lisäänty-
24740: mistä esim. uudentyyppisten reaktoreiden myötä. Posiva Oy:n suunnittelema loppusijoi-
24741: tuslaitos jonkin verran muunneltuna olisi tarpeen em. kehityksestä huolimatta, elleivät
24742: jälleenkäsittelylaitoksia omistavat maat suostuisi ottamaan haltuunsa laitosten tuottamaa
24743: runsasaktiivista ydinjätettä.
24744:
24745: Ydinjätteen turvallinen loppusijoitusratkaisu on kehitettävä sinä aikana, kun riittävä
24746: teknistieteellinen asiantuntemus on vielä varmasti käytettävissä: Loppusijoituslaitoksen
24747: turvallisuus ja ydinjätteen luotettava eristäminen biosfääristä voidaan parhaiten varmis-
24748: taa siten, että tutkimus- ja kehitystyö, suunnittelu, rakentaminen ja käyttöönotto seuraa-
24749: vat toisiaan keskeytymättömänä prosessina. Mikäli prosessi olennaisesti hidastuu tai
24750: keskeytyy, on ilmeistä, että tarvittavaa asiantuntemusta prosessin jatkamiseen on erittäin
24751: vaikea ylläpitää ja hankkia uudelleen. Näin on asia erityisesti silloin, jos ydinenergian
24752: käytölle ei ole näköpiirissä jatkoa nykyisten laitosten käytön päättyessä. On ennakoita-
24753: vissa, että asiantuntemuksen heikentyminen alkaa jo aivan lähivuosina ellei ydinener-
24754: gia-ala tarjoa uudelle sukupolvelle kiinnostavia tulevaisuuden näkymiä. Viivästys mer-
24755: kitsisi työn teknistieteellisen laadun todennäköisen heikentymisen lisäksi myös merkit-
24756: täviä lisäkustannuksia ja sitä, että ydinjätehuoltoon varattuja rahastoja jouduttaisiin kas-
24757: vattamaan.
24758:
24759: Loppusijoitetun jätteen palautus ja uuden jätehuoltokonseptin käyttöönotto on teknisesti
24760: mahdollista kaikissa prosessin vaiheissa: Ehdotetussa konseptissa jätteen palautus esim.
24761: jatkokäyttöä varten olisi teknisesti mahdollista loppusijoitusprosessin missä vaiheessa
24762: tahansa, jopa tilojen sulkemisen jälkeen. Palautustarpeen syntyminen turvallisuussyistä
24763: vaikuttaa kuitenkin erittäin epätodennäköiseltä.
24764:
24765: Turvallisuusarvioinnin johtopäätös on, että myönteisen periaatepäätöksen tekeminen on
24766: turvallisuuden kannalta perusteltua: STUKin tekemässä alustavassa turvallisuusarvios-
24767: sa ei ole tullut esiin seikkoja, jotka osoittaisivat, ettei ole riittäviä edellytyksiä rakentaa
24768: Posiva Oy:n alustavien suunnitelmien mukaista käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus-
24769: laitosta siten, että laitos on turvallinen ja että siitä ei aiheudu vahinkoa ihmisille, ympä-
24770: ristölle tai omaisuudelle. Periaatepäätöksen teon yhteydessä olisi syytä edellyttää tutki-
24771: mus- ja kehitystyötä, jonka perusteella voidaan varmentaa esitetyn konseptin turvalli-
24772: suus riittävän hyvin ennen rakentamisluvan myöntämistä. Jatkotutkimusten suunnitte-
24773: lussa ja seurannassa noudatettavat menettelytavat vahvistettaneen YEL 28 § nojalla teh-
24774: tävällä kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksellä.
24775: 6
24776:
24777: Ydinturvallisuusneuvottelukunta
24778: (lausunto on STUKin antaman alustavan turvallisuusarvion liite)
24779:
24780: Posivan loppusijoitusmalli on turvallisuusperiaatteiltaan alan kansainvälisten järjestöjen
24781: suositusten mukainen. Moniesteperiaate voidaan tehokkaasti toteuttaa, mutta mm. me-
24782: tallisten loppusijoituskapselien valmistustekniikka ja laadunvarmistus edellyttävät vielä
24783: huomattavasti kehitystyötä.
24784:
24785: Jatkossa on kehitettävä huomattavasti turvallisuusarvioinnin menetelmiä. Tähänastisten
24786: turvallisuusanalyysien tulosten perusteella on uskottavaa, että asetut turvallisuusvaati-
24787: mukset voidaan saavuttaa varsin selvin marginaalein.
24788:
24789: Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustiloista palautettavuuden edistäminen teknisiä
24790: ratkaisuja muuttamalla ei saa vaarantaa pitkäaikaisturvallisuutta tai kasvattaa tahallisen
24791: tai tahattoman tiloihin tunkeutumisen todennäköisyyttä.
24792:
24793: On olemassa riittävät edellytykset harkita periaatepäätöstä. Perusteellisen turvallisuus-
24794: analyysin viranomaistarkastus suoritetaan rakentamislupahakemusta käsiteltäessä. Vasta
24795: tällöin tulee mahdolliseksi varmentaa, miten paljon käytettyä polttoainetta tai muuta
24796: runsasaktiivista ydinjätettä loppusijoituslaitos voi ottaa vastaan.
24797:
24798: Mikäli Olkiluodon kallioperä osoittautuu loppusijoituksen turvallisuuden kannalta so-
24799: pimattomaksi, on ryhdyttävä tutkimaan vaihtoehtoisia paikkoja.
24800:
24801: Hankkeen valmistelua perusratkaisun pohjalta tulee jatkaa määrätietoisesti. On kuiten-
24802: kin välttämätöntä, että Posiva Oy:n tulevassa tutkimusohjelmassa seurataan aktiivisesti
24803: myös vaihtoehtoisten toteutustapojen kehittymistä. Loppusijoituslaitoksen suunnittelus-
24804: sa on syytä edetä niin, että siihen voidaan vaihtoehtoisesti sijoittaa myös runsasaktiivis-
24805: ta jätettä, mikäli ydinjätehuollon perusmallista mahdollisesti siirryttäisiin polttoaineen
24806: jälleenkäsittelyyn. Neuvottelukunta esittää harkittavaksi, että mahdollisessa periaatepää-
24807: töksessä todetaan hiukan hakemusta yleisemmin yhteiskunnan kokonaisedun mukaisek-
24808: si rakentaa Suomen ydinvoimaloissa syntyneiden runsasaktiivisten ydinjätteiden loppu-
24809: sijoitustilat
24810:
24811: On tärkeää, että viranomaiset määrittelevät mahdollista periaatepäätöstä seuraavalle Po-
24812: siva Oy:n tutkimus- ja kehitystyölle selkeät vaatimukset sekä seurantaohjelman sopivine
24813: väliyhteenvetoineen ja toteutusratkaisun tarkistuksineen. Seurantaan tulee sisältyä myös
24814: kansainvälisiä arviointeja. Noudatettavan menettelyn pääpiirteet tulisi vahvistaa KTM:n
24815: päätöksellä ydinenergialain 28 §:n mukaisesti.
24816:
24817:
24818: Ydinenergianeuvottelukunta
24819:
24820: On yhteiskunnan kokonaisedun mukaista ratkaista ja toteuttaa loppusijoitus aikaisempi-
24821: en päätösten mukaisessa aikataulussa. Ratkaisun siirtäminen tuleville sukupolville (ns.
24822: nollaratkaisu) on tekniset ja eettiset näkökohdat huomioon ottaen kyseenalaista.
24823: 7
24824:
24825: Suomen ydinvoimaviranomaisen ydinjätehuollon asiantuntijaresurssit ovat rajallisem-
24826: mat kuin useissa muissa maissa. On tärkeää varmistaa, että ydinturvallisuusviranomai-
24827: silla on käytettävissään tarvittavat ammattitaitoiset henkilöresurssit joko omassa tai jos-
24828: sain muussa Posiva Oy:stä riippumattomassa organisaatiossa.
24829:
24830: Verkostoitumisen ansiosta Posiva Oy:llä on edellytykset hoitaa tulevat loppusijoitusteh-
24831: tävät Tärkeimpänä haasteena on asiantuntemuksen siirtäminen ja säilyttäminen tuleville
24832: sukupolville.
24833:
24834: Nykyinen rahastointijärjestely kattaa riittävän varmasti loppusijoituksesta aiheutuvat
24835: kustannukset.
24836:
24837: Ydinaineiden valvontaan liittyvien kysymysten kohdalla neuvottelukunta viittaa sovel-
24838: tuvin osin aiempaan 20.8.1999 päivättyyn lausuntoansa käytetyn ydinpolttoaineen lop-
24839: pusijoitushankkeen ympäristövaikutusten arvioinnista*. Loppusijoitetun materiaalin
24840: ylöskaivaminen suljetusta sijoituspaikasta on vaikeaa ja on erittäin epätodennäköistä,
24841: että tähän ilmenisi tulevaisuudessa syytä. Siksi loppusijoituspaikan maisemointi on tur-
24842: vallinen ratkaisu.
24843:
24844: On teknisesti perusteltua, että loppusijoituslaitoksen kapasiteettia suunniteltaessa on
24845: otettu huomioon myös mahdollisen uuden ydinvoimalaitoksen käyttämän polttoaineen
24846: loppusijoitustarpeet
24847:
24848: Käytetyn polttoaineen loppusijoitushankkeen edetessä tarjoutuu viranomaisille luontai-
24849: sesti menettelyn ja turvallisuusnäkökohtien tarkistuspisteitä rakennus- ja käyttölupapro-
24850: sessien yhteydessä. Loppusijoituksen vaiheittainen eteneminen jättää myös mahdolli-
24851: suuden päättää käytetyn polttoaineen muunlaisesta käsittelystä, mikäli tähän tulevaisuu-
24852: dessa ilmenee tarvetta.
24853:
24854: Neuvottelukunta puoltaa Posiva Oy:n esittämää periaatepäätöshakemusta.
24855:
24856: Ympäristöministeriö
24857:
24858: Ydinjätteen loppusijoituslaitosta koskevan periaatepäätöshakemuksen käsittely on pul-
24859: mallista, koska ydinenergialain 6 a §:n mukaan Suomessa syntyvä ydinjäte on käsiteltä-
24860: vä, varastaitava ja sijoitettava pysyväksi katsottavalla tavalla Suomeen sen maa- tai kal-
24861: lioperään. Lainsäädännössä on siten jo itse asiassa otettu välillisesti kantaa hankkeen
24862: yhteiskunnalliseen kokonaisedullisuuteen. Tällöin periaatepäätöksen käsittelyssä painot-
24863: tuvat esitetyn loppusijoitushankkeen turvallisuuden ja ympäristövaikutusten arviointi.
24864:
24865:
24866:
24867:
24868: KTM:n huomautus: Em. lausunnossaan neuvottelukunta totesi, että hankkeen YVA-selostuksessa ei
24869: ole käsitelty loppusijoitustilan uudelleenavaamiseen mahdollisesti liittyviä turvallisuusriskejä sekä to-
24870: tesi, että sekä IAEA:ssa että Euratomissa on loppusijoituksen safeguards-konseptin kehitys vielä kes-
24871: ken ja että kehitystyötä on tärkeätä seurata.
24872: 8
24873:
24874: On tärkeää, että loppusijoituslaitoksen käytön aikana seurataan jo sijoitettujen polttoai-
24875: nekapselien käyttäytymistä loppusijoitustilassa. YVA-selostus on ympäristöministeriön
24876: mielestä syytä tarkistaa ja täydentää kymmenen ja kahdenkymmenen vuoden kuluttua.
24877: Tarvittaessa YVA-menettely kuulemisineen voitaisiin suorittaajoiltakin osin uudestaan.
24878:
24879: Ympäristöministeriö katsoo, että loppusijoitushankkeen ympäristövaikutukset on hank-
24880: keen suunnitteluvaiheen huomioon ottaen selvitetty siinä laajuudessa, että valtioneuvos-
24881: tolla on mahdollisuudet periaatepäätöshakemuksen asialliseen käsittelyyn tältä osin.
24882:
24883: Ministeriö esittää, että valtioneuvosto toteaisi mahdollisessa periaatepäätöksessään, että
24884: päätös antaa Posiva Oy:lle ennen muuta luvan jatkaa ydinjätteen loppusijoitukseen täh-
24885: tääviä tutkimuksia Olkiluodossa syvällä kallioperässä ja pitäen esitettyä ratkaisua perus-
24886: ratkaisuna. Valtioneuvoston tulisi käsitellä esitetyn loppusijoitusratkaisun hyväksyttä-
24887: vyyttä perusteellisesti vasta rakentamisluvan käsittelyn yhteydessä.
24888:
24889: Yhtiö tulisi velvoittaa esittämään ensi tilassa kauppa- ja teollisuusministeriölle yksityis-
24890: kohtainen suunnitelma seuraavien kymmenen vuoden aikana tehtävistä tutkimuksista.
24891: Tutkimuksissa tulisi käsitellä mm.:
24892:
24893: bentoniittieristyksen pitkäaikaiskestävyyttä suolaisessa pohjavedessä sekä vapau-
24894: tumisesteiden (kallioperä, bentoniittimurskeella täytetyt käytävät, bentoniittisavi,
24895: kuparikapseli, polttoainenippu) merkitystä ja pitkäaikaistehokkuuteen vaikuttavia
24896: seikkoja,
24897:
24898: loppusijoitettujen polttoainekapselien käyttäytymisen seurantaa loppusijoitustilas-
24899: sa loppusijoituslaitoksen käytön aikana,
24900:
24901: loppusijoitustilan avattavuutta, sekä
24902:
24903: mahdollisia pitkäaikaisia vaikutuksia eläin- ja kasvilajeille mukaan lukien meri-
24904: ympäristö.
24905:
24906: Posiva Oy tulisi velvoittaa seuraamaan muualla tehtävää ydinjätetutkimusta, harjoittaa
24907: tässä mielessä yhteistoimintaa muiden käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusta tutkivi-
24908: en tahojen kanssa sekä ajoittain arvioimaan ja raportoimaan viranomaisille, pitäisikö
24909: esitettyä ydinjätteen loppusijoituksen perusratkaisua muuttaa.
24910:
24911: Sisäasiainministeriö
24912:
24913: Pelastustoimen lainsäädäntö on muuttunut hankkeen YV A-selostuksen laatimisen jäl-
24914: keen. Laissa (561/1999) on kuntien pelastussuunnitteluvelvoitteita, joista aiemmin oli
24915: määrätty alemman asteisilla normeilla. Pelastustoimen palvelutason tulee vastata kun-
24916: nan alueella esiintyviä onnettomuusuhkia. Lain mukaan ydinlaitokset on otettava pelas-
24917: tussuunnittelussa huomioon myös muissa kunnissa kuin laitoksen sijaintikunnassa, jos
24918: mahdollisen onnettomuuden vaikutukset voivat ulottuvat niihin.
24919: 9
24920:
24921: Hakemuksessa ei ole juurikaan käsitelty onnettomuuksien pelastusviranomaisilta edel-
24922: lyttämiä toimenpiteitä eikä siten myöskään laitoksesta kunnan pelastustoimen palvelu-
24923: tasoon mahdollisesti aiheutuvia vaatimuksia. Myös ydinpolttoaineen kuljetus kunnan
24924: läpi on onnettomuusriski, johon pelastustoimen on varauduttava. Onnettomuuksiin va-
24925: rautuminen tulee suunnitella myös poikkeusoloja ja pitkällä aikavälillä muuttuvia olo-
24926: suhteita ajatellen.
24927:
24928: Laitoksen sijoittaminen Eurajoen Olkiluotoon edellyttää tarkistuksia Olkiluodon ydin-
24929: voimalaa varten laadittuun pelastussuunnitelmaan ja mahdollisesti vähäisiä tarkistuksia
24930: myös Loviisan ydinvoimalan pelastussuunnitelmaan.
24931:
24932: Ydinpolttoaineen kuljetuksia varten tulisi laatia perussuunnitelma, jonka perusteella lä-
24933: pikulkukuntien on mahdollista tehdä omat suunnitelmansa kuljetusten aikaista pelastus-
24934: valmiutta varten. Lisäksi jokainen kuljetus tulisi suunnitella tapauskohtaisesti kaikkien
24935: tahojen kesken. Merikuljetusvaihtoehdon valinta edellyttäisi pelastustoimen valmiuden
24936: suunnittelua asianosaisten viranomaisten kanssa.
24937:
24938: Ministeriön poliisiosasto puoltaa periaatepäätöshakemuksen hyväksymistä, sillä loppu-
24939: sijoitukseen liittyvissä toiminnoissa tultaisiin soveltamaan käytännössä testattuja turva-
24940: järjestelyjä ydinmateriaaliin kohdistuvan laittoman toiminnan ehkäisemiseksi.
24941:
24942: Puolustusministeriö
24943:
24944: Ei huomauttamista periaatepäätöshakemuksesta.
24945:
24946: Länsi-Suomen lääninhallitus
24947:
24948: Loppusijoituslaitoksen suunniteltu sijaintipaikka Eurajoen Olkiluotoon antaa erityisen
24949: hyvän perustan loppusijoituslaitoksen turvallisuusjärjestelyille. Alueella toimivan ydin-
24950: voimalaitoksen turvajärjestelyt lainvastaisen toiminnan varalta täyttävät Säteilyturva-
24951: keskuksen määrittelemät ehdot ja sama turvajärjestelmä voidaan alueellisesti ulottaa il-
24952: man vaikeuksia loppusijoituslaitokseen. Poliisin valmius- ja toimintasuunnitelmat ydin-
24953: turvallisuutta vaarantavan lainvastaisen toiminnan torjumiseksi päivitetään säännöllises-
24954: ti ydinlaitoksen kanssa. Ydinlaitoksen turvahenkilöstö pystyy torjumaan välittömän
24955: ydinturvallisuuteen kohdistuvan lainvastaisen toiminnan. Rauman kihlakunnan poliisi-
24956: laitoksella on 24 h vuorokaudessa valmius vastata omalta osaltaan ydinturvallisuuteen
24957: kohdistuvan rikostilanteen torjunnasta. Poliisin lääninjohdon käsityksen mukaan loppu-
24958: sijoituslaitoksen lainvastaisen toiminnan turvajärjestelyt pystytään toteuttamaan jo nyt
24959: alueella voimassa olevan turvallisuusjärjestelmän sisällä ja samoilla erityisen korkeilla
24960: ydinturvallisuutta korostavilla kriteereillä. Tulevaisuuteen ulottuvaan historialliseen ai-
24961: kaperspektiiviin alueen poliisitoiminnan osalta ei tässä lausunnossa oteta kantaa.
24962:
24963: Satakuntaliitto
24964:
24965: Satakunnan seutukaavassa 5 Olkiluodon saaren keskiosa ja länsipää on osoitettu yhdys-
24966: kuntateknisen huollon alueeksi pääasiassa ydinvoimalaitoksia varten. Määräysten mu-
24967: 10
24968:
24969: kaan alueen yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa ja suunnittelussa tulee erityistä
24970: huomiota kiinnittää ympäristönsuojelukysymyksiin sekä järjestää radioaktiivisten jättei-
24971: den käsittely ja varastointi ehdottoman turvallisesti. Ydinvoimalaitosalueen ympärille
24972: on lisäksi osoitettu kaukosuojavyöhyke, joka asettaa tiettyjä rajoituksia alueen maan-
24973: käytölle.
24974:
24975: Olkiluodon saaren keskiosa, jolle käytetyn ydinpolttoaineen kapselointi- ja loppusijoi-
24976: tuslaitos mahdollisesti sijoittuisivat, on vahvistetussa rakennuskaavassa osoitettu teolli-
24977: suus- ja varastorakennusten korttelialueiksi. Rakennuskaavan mukaan kyseisille kortte-
24978: lialueille saa rakentaa ydinvoimalaitoksia sekä muita voimantuotantoon, -jakeluun ja
24979: -siirtoon tarkoitettuja laitoksia, laitteistoja, laitteita sekä niihin liittyviä rakennuksia, ra-
24980: kennelmia ja rakenteita, ellei sitä ole muutoin rajoitettu. Rakennuskaavassa ei kuiten-
24981: kaan käsitellä ydinjätteiden loppusijoitusta, sillä mahdolliseen loppusijoitukseen ei ole
24982: kaavaa laadittaessa osattu varautua.
24983:
24984: Loppusijoituslaitoksen sijoittaminen alueelle saattaa vaikuttaa eri maankäyttömuotojen
24985: yhteensopivuuteen ja edellyttää jonkinlaisia kaavamuutoksia. Uudessa maankäyttö- ja
24986: rakennuslaissa on määräyksiä myös maanalaisten tilojen asemakaavasta. Maanalaisille
24987: alueille voidaan tarvittaessa laatia asemakaavaa jos maankäytön yksityiskohtainen
24988: suunnittelu on tarpeellista vain maanalaisten tilojen rakentamista ja muuta käyttöä var-
24989: ten. Näiltä osin kaavallinen tarkastelu ja kaavan mahdollinen päivittäminen tulevaisuu-
24990: den käyttötarpeita vastaavaksi on selvitettävä.
24991:
24992: Vahvistetun seutukaavan 5 nojalla käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen toteutta-
24993: miselle Eurajoen Olkiluotoon ei ole estettä. Alempiasteisten kaavojen osalta hankkeen
24994: soveltuvuus voimassa oleviin kaavoihin on tarkasteltava erikseen.
24995:
24996: Muita huomautuksia:
24997:
24998: Mikäli keskustelu monikansallisesta vaihtoehdosta joskus vakavasti käynnistyy,
24999: prosessin tulee luonnollisesti lähteä Olkiluodonkin osalta kaikilta osiltaan alusta.
25000:
25001: Eurajoen kunta on esittänyt lainsäädäntömuutoksia käytetyn ydinpolttoaineen
25002: loppusijoituslaitoksen sijoittumiselle Eurajoelle. Eurajoen kunnan tekemiä esityk-
25003: siä ei ole valtioneuvostossa hyväksytty. Satakuntaliitto esittää, että Eurajoen kun-
25004: nan esittämät lainsäädäntömuutokset hyväksyttäisiin.
25005:
25006: Mahdollisen imagohaitan vähentämiseksi tulee päätöksen jälkeen osoittaa varoja
25007: riittävään tiedottamiseen ja markkinointiin.
25008:
25009: Lounais-Suomen ympäristökeskus
25010:
25011: Lounais-Suomen ympäristökeskuksella ei ole huomautettavaa käytetyn ydinpolttoai-
25012: neen loppusijoitushanketta koskevasta periaatepäätöshakemuksesta.
25013: 11
25014:
25015: Euran kunta
25016:
25017: On oikea ratkaisu, että Suomessa tuotetut ydinjätteet käsitellään ja säilytetään Suomes-
25018: sa. Euran kunta pitää kuitenkin tehtyjä selvityksiä ydinjätteen turvallisesta sijoittamises-
25019: ta Suomen kallioperään toistaiseksi riittämättöminä. Hakemuksen jatkokäsittelyssä yh-
25020: teysviranomaisen ja säteilyturvallisuuskeskuksen rooli riittävän monipuolisten, kansain-
25021: välisten asiantuntija-arvioiden saamiseksi on tärkeä.
25022:
25023: Jatkokäsittelyssä tulee myös luotettavasti selvittää ja estää ydinjätteen tuonti sijoitus-
25024: paikkaan Suomen ulkopuolelta.
25025:
25026: Ydinjätteen loppusijoitusratkaisulla on merkitystä Rauman seudun imagoon ja turvalli-
25027: suuteen. Siksi luvan saajan ja myöntäjän on huolehdittava siitä, että tästä aiheutuvat hai-
25028: tat, velvoitteet ja kustannukset korvataan.
25029:
25030: Kiukaisten kunta
25031:
25032: On oikein ja tarkoituksenmukaista ratkaista Suomen osalta asia siten, että täällä tuotetut
25033: ydinjätteet, noin yksi prosentti maailman ydinjätteestä, käsitellään ja säilytetään Suo-
25034: messa. Yhteiskunnan kokonaisedun kannalta on arveluttavaa, että hyvin pienen kansa-
25035: laisryhmän hyväksyntä laitoksen sijoittamisesta Olkiluotoon on saanut periaatepää-
25036: töshakemuksessa merkittävän huomion ja perustelut esitettyyn vaihtoehtoon. Loppusi-
25037: joitusratkaisulla on merkitystä seudun imagoon ja turvallisuustasoon kansalaisten mie-
25038: lissä. Tämän johdosta tulee jo tässä vaiheessa huolehtia siitä, että mahdolliset haitat ja
25039: lisävelvoitteet korvataan täysimääräisesti, jos ydinjätteen loppusijoitusratkaisu tulee
25040: olemaan periaatepäätöshakemuksen mukainen.
25041:
25042:
25043: Lapin kunta
25044:
25045: Lapin kunta viittaa aiemmin asiaan liittyneestä YVA -selostuksesta antamaansa lausun-
25046: toon. Lausunnossa kiinnitettiin huomiota mm. sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten
25047: riittämättömään tarkasteluun siltä osin, kuin ne koskevat sijoituspaikan naapurikuntia.
25048: Turvallisuus, terveellisyys ym. vaikutusten arviointi perustuu liiaksi olettamuksiin, kos-
25049: ka todellista käytännön tutkimustulosta ei ole riittävästi käytettävissä. Lisäksi lausun-
25050: nossa todettiin, että sijoituspaikkaa valittaessa tulisi ottaa huomioon sijoituspaikkakun-
25051: taa ympäröivän seutukunnan mielipide. Näiltä osin periaatepäätöshakemus ei ole muut-
25052: tanut tilannetta.
25053:
25054: Periaatepäätöshakemuksen osalta on ristiriitaista ja pitkäaikaisturvallisuutta vaarantavaa
25055: mainita, että esitetyllä loppusijoitusmallilla "tulevat sukupolvet vapautuvat jatkuvasta
25056: huolehtimisvelvollisuudesta" kun toisaalta todetaan, että "menetelmä mahdollistaa lop-
25057: pusijoitetun polttoaineen palauttamisen maanpinnalle, mikäli siihen on perusteltu syy."
25058:
25059: Epäselväksi jää, mitä tapahtuu, missä aikataulussa edetään ja mitkä ovat vaihtoehdot
25060: siinä tapauksessa, että jatkotutkimukset tuovat Olkiluodon osalta esiin yllätyksiä.
25061: 12
25062:
25063: Hakemuksessa ei millään tavalla reagoida toteamukseen "mahdolliset kielteiset sosiaali-
25064: set vaikutukset liittyvät esimerkiksi mielikuvakysymyksiin, jotka saattavat olla merkit-
25065: tävämpiä muilla kuin ydinvoimalaitospaikkakunnilla."
25066:
25067: Ei ole pelkkä sattuma, että samanaikaisesti on lausunnolla ja esillä TVO:n laajentamis-
25068: hanke ja tässä kyseessä oleva loppusijoitushanke. Samanaikaisuudella pyritään ilmeises-
25069: ti saamaan hankkeet tukemaan toinen toisiaan ilman, että koko ydinenergian käytön tu-
25070: levaisuutta olisi pohdittu perusteellisesti.
25071:
25072: Periaatepäätöksen tekeminen nyt esitetyillä tiedoilla ei ole perusteltua, koska se monilta
25073: osin perustuisi puutteellisiin tutkimustuloksiin ja tästä johtuen olettamuksiin.
25074:
25075:
25076: Luvian kunta
25077:
25078: Periaate, että Suomessa syntyvä ydinpolttoaine käsitellään ja loppusijoitetaan Suomeen
25079: on oikein. On myöskin oikein sijoittaa se paikkakunnalle, missä korkea-aktiivista jätettä
25080: syntyy eniten ja mikä saa ydinpolttoaineen käyttämisestä taloudellista hyötyä, jos loppu-
25081: sijoitus voidaan hoitaa ympäristön kannalta turvallisesti.
25082:
25083: Rakentamisen, käytön sekä sulkemisen jälkeisen ajan seurantaohjelma ja seurannan tu-
25084: lokset tulee saattaa tiedoksi myöskin naapurikuntiin.
25085:
25086: Kunnalla ei ole muuta huomautettavaa periaatepäätöshakemukseen.
25087:
25088: Nakkilan kunta
25089:
25090: Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus on hoidettava turvallisimmalla mahdollisella
25091: tavalla. Jos ratkaisuksi valitaan suunniteltu kallioperäsijoitus tulee varmistaa tehokas
25092: seurantaprosessi. Turvallisuutta tulee voida arvioida jatkuvasti myös tulevaisuudessa
25093: saatavan uuden tiedon perusteella. Yksi tapa varmistaa seurannan tehokkuus on järjestää
25094: tutkimusrahoitusta useille loppusijoittajasta riippumattomalle organisaatiolle. Loppusi-
25095: joitusratkaisua koskevien korjaavien päätösten mahdollisuus on säilytettävä, jotta ydin-
25096: jätteet eivät milloinkaan ja missään olosuhteissa aiheuta turvallisuusriskiä.
25097:
25098: Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamisella on todennäköisesti kielteinen imagovai-
25099: kutus sijoituskunnalle ja sen ympäristökunnille. Mikäli käytetty ydinpolttoaine sijoite-
25100: taan Eurajoen Olkiluodon kallioperään, tulee Satakuntaliiton, Kauppa- ja teollisuusmi-
25101: nisteriön ja Posiva Oy:n kesken sopia avoimesta, rehellisestä ja riittävästi resursoidusta
25102: tiedotusohjelmasta, jolla em. imagohaitta minimoidaan.
25103:
25104: Näillä edellytyksillä Nakkilan kunta voi hyväksyä Posiva Oy:n hakemuksen mukaisen
25105: periaatepäätöksen.
25106: 13
25107:
25108: Rauman kaupunki
25109:
25110: Periaatepäätöksessä tulee turvata se, että Olkiluotoon on mahdollista sijoittaa vain Suo-
25111: messa syntynyttä ydinjätettä.
25112:
25113: Loppusijoituslaitoksen edellyttämästä alueellisesta varautumisesta aiheutuvat kaikki
25114: kustannukset tulee osoittaa laitoksen omistajalle.
25115:
25116: Paikallishallinnon merkitystä tulisi lisätä säteilyvalvonnassa.
25117: 14
25118:
25119: 2 Muut pyydetyt lausunnot
25120:
25121: Kauppa- ja teollisuusministeriö on pyytänyt lausunnon myös sosiaali- ja terveysministe-
25122: riöltä, liikenneministeriöltä, valtiovarainministeriöltä, Suomen ympäristökeskukselta,
25123: Loviisan kaupungilta, Energia-alan keskusliitto ry Finergyltä ja Suomen luonnonsuoje-
25124: luliitolta. Periaatepäätöshakemus on toimitettu tiedoksi mahdollista lausuntoa varten
25125: myös Teollisuuden ja työnantajain keskusliitolle, Suomen yrittäjille, Maa- ja metsätalo-
25126: ustuottajien Keskusliitto MTK ry:lle, Suomen Ammattiliittojen Keskusliitto SAK ry:lle,
25127: AKAVA ry:lle, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry:lle sekä Svenska Lantsbrukspro-
25128: ducenternas Centralförbundille.
25129:
25130: Edellä mainituista tahoista seitsemän antoi periaatepäätöshakemuksesta lausunnon.
25131:
25132: Lisäksi ulkoasiainministeriö on toimittanut loppusijoitushanketta koskevasta periaate-
25133: päätöshakemuksesta Ruotsin viranomaisille kauppa- ja teollisuusministeriön ilmoituk-
25134: sen, joka perustuu Suomen, Norjan, Ruotsin ja Tanskan välillä 15. päivänä marraskuuta
25135: 1976 tehtyyn sopimukseen (SopS 19177) maiden välisten rajojen läheisyyteen rakennet-
25136: tavien ydinlaitosten turvallisuuskysymyksiin liittyvän yhteydenoton suuntaviivoista. Il-
25137: moituksessa on pyydetty mahdollista lausuntoa hankkeesta. Lausunto Ruotsin viran-
25138: omaisilta on saatu.
25139:
25140: Seuraavassa on tiivistettynä lausuntojen sisältö.
25141:
25142: Sosiaali- ja terveysministeriö
25143:
25144: Työsuojeluun liittyviä kysymyksiä ei ole käsitelty samalla tarkkuudella kuin muita
25145: ydinturvallisuuteen liittyviä seikkoja. Työsuojelusuunnitelmien tulee olla valmiita hy-
25146: vissä ajoin ennen louhinnan ja muiden töiden aloittamista.
25147:
25148: Toimintoja, joihin on työsuojelun osalta kiinnitettävä enemmän huomiota kuin hake-
25149: muksessa on tehty: kapselien hitsaus, radioaktiivisen pölyn imurointi, kapselien laske-
25150: minen tunneleihin, erilliset turva- ja varmistusjärjestelmät, henkilökunnan terveystar-
25151: kastukset, palo- ja räjähdysvaaran estäminen louhintatöissä, varavalaistusjärjestelmät,
25152: kommunikointijärjestelmät ja siivouslaitteet.
25153:
25154: Ydinjätteiden loppusijoituksessa ei ole ydinturvallisuuden hallintaa vaikeuttavia omi-
25155: naisuuksia. Ministeriö pitää laitoshanketta ympäristöterveydenhuollon ja työsuojelun
25156: edellytykset täyttävänä sekä terveydenhuollon ja säteilyaltistusriskin kannalta parempa-
25157: na vaihtoehtona kuin 0-vaihtoehtoa (välivarastoinnin jatkaminen) siten toteutettuna, että
25158: varastoimista seurataan ja että ydinjätehaudan purkaminen on tarvittaessa mahdollista.
25159: 15
25160:
25161: Valtiovarainministeriö
25162:
25163: Esitetty perusratkaisu on hyväksyttävä lähtökohta valmistelun jatkamiseksi. Se täyttää
25164: turvallisuusvaatimukset eikä ole odotettavissa parempia tai taloudellisesti edullisempia
25165: vaihtoehtoja. Ratkaisun sisältöä voidaan muuttaa, jos teknologinen kehitys antaa aihetta.
25166:
25167: Turvallisuusnäkökulmasta Eurajoki ei merkittävästi eroa muista laajasti selvitetyistä si-
25168: jaintipaikoista. Taloudelliset vaikutukset vaihtelevat jonkin verran sijaintipaikan valin-
25169: nasta riippuen. Aluetaloudelliset aktiviteettia lisäävät vaikutukset olisivat kuitenkin sel-
25170: vät mikä tahansa vaihtoehdoista valittaessa.
25171:
25172: Valtiovarainministeriöllä ei ole huomautettavaa periaatepäätöshakemuksessa esitetyn
25173: sijaintipaikan Eurajoen Olkiluodon suhteen eikä myöskään Loviisan Hästholmenin suh-
25174: teen varasijoituspaikkana.
25175:
25176: Suomen ympäristökeskus
25177:
25178: Ympäristöpolitiikan näkökulmasta on tarpeen tarkastella, missä määrin mahdollista lop-
25179: pusijoituslaitosta tai sen toimintaa kyetään mukauttamaan luonnossa, yhteiskunnassa ja
25180: teknisessä osaamisessa tapahtuviin muuttuviin olosuhteisiin.
25181:
25182: Periaatepäätöksessä tulisi kiinnittää huomiota ydinjätteen palautettavuoteen joko perus-
25183: vaihtoehdon tai mahdollisten uusien vaihtoehtojen puitteissa. Tuleva 20 vuoden väliva-
25184: rastointiaika ei poista tätä tarvetta.
25185:
25186: Loppusijoitushankkeen merkittävimmät ympäristövaikutukset liittyvät laitoksen ja kul-
25187: jetusten mahdollisiin säteilyvaikutuksiin ja ne ovat siten riippuvaisia toiminnan turvalli-
25188: suudesta. Vielä YVA-vaiheessa ei tarkasteltu kaikkia hankkeen toteuttamiseen liittyviä,
25189: ympäristön kannalta oleellisia valintoja. Erityisesti ydinjätteen kuljetusten eri vaihtoeh-
25190: tojen yhteiskunnallisia vaikutuksia tulee jatkossa arvioida tarkemmin. Kokemusten mu-
25191: kaan kysymykset riskien merkittävyydestä ja kohdentumisesta herättävät näkemys eroja.
25192:
25193: Kauppa- ja teollisuusministeriön teettämiä laajoja, ydinjätehuoltoa koskevia yhteiskun-
25194: tatieteellisiä tutkimuksia ja selvityksiä hyödynnetään periaatepäätöshakemuksen tausta-
25195: aineistossa hyvin niukalti. Koska loppusijoitukseen liittyy eettisiä ja yhteiskunnallisia
25196: kysymyksiä, olisi tärkeää, että tuotettua tutkimustietoa hyödynnettäisiin päätöksenteon
25197: valmistelussa mahdollisimman hyvin. Periaatepäätöksen tueksi olisi tästä syystä syytä
25198: liittää tarkasteluja hankkeeseen ja sen vaihtoehtoihin liittyvistä näkemyseroista.
25199:
25200:
25201: SAK, STTK ja AKAVA yhdessä
25202:
25203: Laitoksen rakentamisessa tulisi ottaa huomioon teknologiassa tapahtuva edistyminen ja
25204: tulevaisuuden mahdollisuudet. On osoitettava voimavaroja turvallisuuskysymysten sekä
25205: ydinjätteen käsittelyn ja loppusijoituksen tutkimukseen ja kehittämiseen.
25206: 16
25207:
25208: Energia-alan keskusliitto ry Finergy
25209:
25210: Pasivan periaatepäätöshakemus ja sijoituspaikkavalinta ovat osoitus siitä, että ydinvoi-
25211: mayhtiöt täyttävät niille asetetut velvoitteet. Loppusijoitus kallioperään varmistaa käyte-
25212: tyn polttoaineen pitkäaikaisen eristämisen ympäristöstä. Kallioperäsijoitus on turvalli-
25213: sempi kuin muut vaihtoehdot, esim. maanpäällinen varastointi.
25214:
25215: Ydinvoimalla on tärkeä rooli Suomen sähköntuotantorakenteessa ja kansainvälisten
25216: ympäristövelvoitteiden täyttämisessä. Ydinvoiman yhteiskunnallinen hyväksyttävyys
25217: puolestaan edellyttää mm. käytetyn polttoaineen loppusijoituksen turvallista toteutta-
25218: mista. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikan valinta, tutkimusten jatkaminen ja
25219: loppusijoituksen turvallisuuden varmentaminen ovat osoitus siitä, että loppusijoitukseen
25220: suhtaudutaan ydinvoimayhtiöissä vastuullisesti. Pidämme ydinvoiman hyväksyttävyy-
25221: den kannalta välttämättömänä, että käytetyn polttoaineen loppusijoitus etenee myös jat-
25222: kossa sille asetetun aikataulun mukaisesti ja että tutkimuksia jatketaan periaatepäätök-
25223: sen jälkeen.
25224:
25225: Periaatepäätöshakemus liitteineen on huolellisesti laadittu ja osoittaa myös loppusijoi-
25226: tushankkeen lain edellytykset täyttäväksi. Hanke on Suomen sähköhuollon kehittämisen
25227: näkökulmasta välttämätön.
25228:
25229: Loppusijoittaminen syvälle kallioperään on järkevä ratkaisu. Tehtyjen selvitysten perus-
25230: teella turvallisuuden kannalta ei ole estettä myönteisen periaatepäätöksen tekemiselle ja
25231: tutkimusten jatkamiselle Eurajoen Olkiluodossa.
25232:
25233: Ruotsin viranomaisten kommentit
25234:
25235: Ruotsin viranomaisten puolesta lausunnon on antanut Statens kärnkraftinspektion, SKI.
25236: Lausunnossaan SKI viittaa aiempaan, loppusijoitushankkeen ympäristövaikutusten ar-
25237: viointiselostuksesta (YV A-selostus) antamaansa lausuntoon. SKI arvioi tuolloin, ettei
25238: loppusijoitushankkeesta aiheudu haitallisia terveys- tai ympäristövaikutuksia Ruotsissa
25239: edellyttäen, että hanke toteutetaan YV A-selostuksessa esitetyllä tavalla ja että hanke
25240: täyttää Suomessa voimassa olevat turvallisuusvaatimukset SKI toteaa lausunnossaan,
25241: ettei sen kanta loppusijoitushankkeeseen ole muuttunut.
25242:
25243: SKI ilmoittaa edelleen seuraavansa kiinnostuneena käytetyn ydinpolttoaineen loppusi-
25244: joitushankkeen etenemistä Suomessa. Lisäksi se huomauttaa, että Naturvårdsverket,
25245: Boverket, Sveriges meteorologiska och hydrologiska institut sekä Statens strålskydds-
25246: institut ovat hankkeen aiemmissa vaiheissa saaneet tilaisuuden antaa arvionsa Posiva
25247: Oy:n suunnitelmista rakentaa käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitos Suomeen.
25248: 17
25249:
25250: 3 Kauppa- ja teollisuusministeriöön toimitetut muut
25251: mielipiteet käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitos-
25252: hankkeesta
25253:
25254: Kauppa- ja teollisuusministeriön hanketta koskevissa ilmoituksissa esitetyn mukaisesti
25255: kenellä tahansa on ollut tilaisuus esittää ministeriölle mielipiteensä hankkeesta. Yhteen-
25256: sä noin 70 henkilöä ja kaksi yhteisöä toimitti hankkeesta kirjallisen mielipiteen ja kolme
25257: henkilöä esitti mielipiteen puhelimitse. Seuraavassa on tiivistetty esitettyjen mielipitei-
25258: den sisältö.
25259:
25260: Hanketta koskevassa ilmoituksessa on ollut painovirhe. Loppusijoitettavaksi suunniteltu
25261: ydinpolttoaineen kokonaismäärä oli virheellisesti esitetty vuosittain (tonnialv) loppusi-
25262: joitettavana määränä. Mielipidetiivistelmässä on (*) -merkintä niissä huomautuksissa,
25263: jotka viittaavat ilmoitettuun, loppusijoitettavan ydinpolttoaineen määrään.
25264:
25265:
25266: Kirjalliset mielipiteet
25267: Esittäjä: Daniel Patosalmi
25268: Kotipaikka: Turku
25269: KTM:n päiväys: 06.07.1999, 25.11.1999
25270: ED-lainsäädännön perustella myös ulkomaisia ydinjätteitä tultaisiin tuomaan Suomeen,
25271: joten hankesuunnitelmassa ilmoitetut jätemäärät eivät ole oikeat. Hanketta koskevassa
25272: KTM:n ilmoituksessa on tarkoituksellisesti ilmoitettu virheellinen loppusijoitettavan
25273: ydinjätteen määrä (*). Hanke ei ole yhteiskunnan kokonaisedun mukainen. Suomalais-
25274: ten päättäjien on perusteltua odottaa ainakin kymmenen vuotta, että joku muu EU-
25275: jäsenvaltio, esim. Saksa tai Ranska tekevät ensin omat päätöksensä käytetyn ydinpoltto-
25276: aineen loppusijoituksista omille mailleen.
25277:
25278: Nimimerkki: "Luonnon ja lasten ystävä"
25279: Kotipaikka:
25280: KTM:n päiväys: 14.07.1999
25281: Jätteet sijoitettava Eurajoelle sillä ehdolla, etteivät pohjavedet saastu. Tuulivoima ja
25282: energian säästäminen parempi ratkaisu. Onnettomuuden sattuessa puhtaan luonnon
25283: saastumista ei kukaan pysty korvaamaan.
25284:
25285: Esittäjä: Pirkko Pämppi
25286: Kotipaikka: Eurajoki
25287: KTM:n päiväys: 31.08.1999, 09.11.1999, 18.11.1999
25288: Loppusijoituspäätöstä olisi siirrettävä eikä Eurajokea loppusijoituspaikaksi mm., koska
25289: alueella on sopimaton kallioperä ja maanjäristysvaara sekä rannikolla veden kautta le-
25290: viämisvaarat suuremmat kuin sisämaassa. Itä-Suomessa sijaitsevat vanhemmat kalliot
25291: olisivat parempi vaihtoehto. Eurajoen entiset päättäjät lupasivat voimalaitoksesta päätet-
25292: 18
25293:
25294: täessä, että jätteitä ei jätetä Eurajoelle. Kapselitekniikka ei ole toimiva ja jäljellä on pal-
25295: jon ratkaisemattomia turvallisuuskysymyksiä. Eurajoen kunnan ja Pasivan kesken tehty
25296: vuokrasopimus lainvastainen.
25297:
25298: Esittäjä Jaakko Jaakkola
25299: Kotipaikka: Riihikoski
25300: KTM:n päiväys: 26.10.1999
25301: Päätös uudesta ydinvoimalasta, suhtautuminen päätökseen sekä loppusijoituspäätös ja
25302: tieto loppusijoitusmenetelmästä vaikuttavat toinen toisiinsa. Loppusijoitetun jätteen
25303: valvottavuus ja järjestelmän huollettavuus tarpeellisia.
25304:
25305: Esittäjä: Heino P. Paavilainen ym. (yht. 8 henkilöä)
25306: Kotipaikka: Pori, Rauma, Panelia, Turku
25307: KTM:n päiväys: 09.11.1999, 17.11.1999
25308: EI periaatepäätöstä, koska hanke on vaarallinen eikä yhteiskunnan kokonaisedun mu-
25309: kainen. Ulkomailta voidaan sekä EU:n lainsäädännön perusteella että epärehellisin kei-
25310: noin tuoda ydinjätteitä Suomeen loppusijoitettavaksi. Hakemuksessa esitetty maksimijä-
25311: temäärä laskettu liian suureksi ottaen huomioon ydinvoimalaitoksilla syntyvät käytetyn
25312: ydinpolttoainen määrät (*).
25313:
25314: Esittäjä: Ritva Maliniemi
25315: Kotipaikka: Eurajoki
25316: KTM:n päiväys: 10.11.1999
25317: EI ydinvoimalle ja loppusijoitukselle hankkeesta loppusijoituspaikkakunnalla koituvien
25318: yhteiskunnallisten ja terveydellisten ongelmien vuoksi. Eurajoen kunnan ja Posiva Oy:n
25319: loppusijoitushankkeeseen liittyvät taloudelliset sopimukset ovat epäilyttäviä. Kunnassa
25320: ei ole järjestetty yleistä äänestystä asiasta, aloite äänestyksen järjestämisestä on jätetty
25321: kolme kertaa. 50 kilometrin säteellä Olkiluodosta asuville annettava mahdollisuus ää-
25322: nestää loppusijoituksesta. Nykyiset päättäjät jättävät riskin satojen seuraavien sukupol-
25323: vien harteille. Pelkää, että tapahtuu inhimillinen erehdys tai tekniikka pettää ja tuhoaa
25324: ympäristön laajalta alueelta ikuisiksi ajoiksi.
25325:
25326: Esittäjä: Salme Brun ym. (yht. 10 henkilöä)
25327: Kotipaikka: Turku, Kaarina, Raisio
25328: KTM :n päiväys: 17.11.1999
25329: Kapselien epäkelvon kuoriaineen kestävyys kyseenalaista osittain rakoilleen kallioperän
25330: liikahdellessa. EU:n talous- ja kilpailulainsäädännön nojalla voidaan Suomeen tuoda
25331: muiden EU -maiden ydinjätteitä varastoitavaksi. Hakemuksessa esitetty maksimijäte-
25332: määrä on laskettu liian suureksi ottaen huomioon ydinvoimalaitoksilla syntyvät käyte-
25333: tyn ydinpolttoaineen määrät (*).
25334:
25335: Esittäjä: Soili I. Häkkinen
25336: Kotipaikka: Porvoo
25337: KTM:n päiväys: 17 .11.1999' 25.11.1999
25338: 19
25339:
25340: EI ydinvoiman käytölle. Loppusijoittaminen sisältää riskejä ja vaatii lisätutkimuksia.
25341: Jätteet tulisi välivarastoida kunnes ne osataan muuttaa vaarattomiksi. Eurajoki on liian
25342: lähellä useita suuria kaupunkeja ym. (Kristiinankaupunki, Hämeenlinna, Tampere, Tur-
25343: ku, Ahvenanmaan maakunta, Ruotsin valtio aluevesirajoineen, kaikki noin 100 km sä-
25344: teellä)
25345:
25346: Esittäjä: Tuuli Hirvilammi ym. (yht. 5 henkilöä)
25347: Kotipaikka: Tampere, Pori
25348: KTM:n päiväys: 18.11.1999
25349: Selvitykset ydinjätteiden sijoittamiseksi Suomen kallioperään toistaiseksi riittämättö-
25350: mät. Tärkeä edellytys päätöksenteolle, että naapurikunnat saavat mahdollisuuden tehdä
25351: omat ratkaisunsa riittävän tiedon pohjalta. Jätteitä ei tule sijoittaa Eurajoelle, jolleivät
25352: naapurikunnat hyväksy siihen liittyviä mahdollisia sosiaalisia, taloudellisia sekä turval-
25353: lisuus- ja terveysriskejä.
25354:
25355: Esittäjä: Sampsa Oinaala ym. (yht. 3 henkilöä)
25356: Kotipaikka: Helsinki, Turku
25357: KTM:n päiväys: 18.11.1999
25358: Tutkimustiedot ydinjätteiden kalliohautauksen teknologiasta ovat ristiriitaisia. Loppusi-
25359: joitus vaikuttaa myös naapurikuntien sosiaaliseen ja taloudelliseen kehitykseen, tervey-
25360: teen, turvallisuuteen ja elämän laatuun. Naapurikuntien kanta ehdottomasti selvitettävä.
25361:
25362: Esittäjä: Seija Juvala
25363: Kotipaikka: Eurajoki
25364: KTM:n päiväys: 18.11.1999
25365: Kansanäänestys Eurajoella ja naapurikunnissa välttämätön. Eurajoella otetaan kantaa
25366: hankkeeseen väärän ja riittämättömän tiedon perusteella. Eurooppalaiseen tapaan tulisi
25367: kiirehtiä loppusijoitushankkeen sijasta tekemään ydinvoiman purkupäätöksiä.
25368:
25369: Esittäjä: Olli Tammilehto
25370: Kotipaikka: Helsinki
25371: KTM:n päiväys: 18.11.1999
25372: EI periaatepäätöstä. Turvallisuusselvitykset ovat riittämättömät ja tutkimustiedot ristirii-
25373: taisia. Periaatepäätös perustuisi nyt hakijatahon tutkimuksiin, jotka ovat epäluotettavia.
25374: Naapurikuntien olisi saatava osallistua päätöksen tekoon.
25375:
25376: Yhteisö: Suomen Kristillisen Liiton Satakunnan piirin hallitus
25377: Kotipaikka: Pori
25378: KTM:n päiväys: 18.11.1999
25379: Mikäli loppusijoituspaikaksi hyväksytään Eurajoen Olkiluoto, on päätökseen merkittävä
25380: lausuma: Eurajoen Olkiluotoon varastoidaan vain Suomen ydinvoimaloissa syntynyttä
25381: käytettyä ydinpolttoainetta ja ydinjätettä
25382: 20
25383:
25384: Esittäjä: Raija Sulo ym. ("seurakunnan työntekijät", yht. 29 henkilöä)
25385: Kotipaikka: Rauma
25386: KTM:n päiväys: 18.11.1999
25387: EI periaatepäätöstä, sillä seudun turvallisuus ja elinkelpoisuus kärsii, varsinkin jos EU
25388: pakottaa varastoimaan myös ulkomaisia jätteitä.
25389:
25390: Esittäjä: Hellä Latvala ym. (yht. 42 henkilöä)
25391: Kotipaikka: Harjavalta, Kokemäki, Nakkila
25392: KTM:n päiväys: 18.11.1999
25393: EI ydinjätteen loppusijoittamista Eurajoelle. EI ydinvoimaa. Mielipiteen ohessa Sinikka
25394: Nikkanen esittää yhdeksän ydinjätteisiin ja ydinvoimaan liittyvää kysymystä mm. ym-
25395: päristövaikutusten tutkimisesta, loppusijoitusprosessin etenemisestä, jos Olkiluoto
25396: osoittautuu sopimattomaksi ja EU:n päätösvallasta mahdollisessa ulkomaisten ydinjät-
25397: teiden tuonnissa Suomeen. (Kauppa- ja teollisuusministeriö on toimittanut kysyjälle
25398: vastaukset sisältävän tietoaineiston.)
25399:
25400: Esittäjä: Mikko Pitkäniemi
25401: Kotipaikka: Turku
25402: KTM:n päiväys: 19.11.1999
25403: EI periaatepäätöstä. Turvallisuusselvitykset toistaiseksi riittämättömiä.
25404:
25405: Esittäjä: Lotta Lähteenmäki
25406: Kotipaikka: Turku
25407: KTM:n päiväys: 19.11.1999
25408: Loppusijoitus vaikuttaa myös naapurikuntien sosiaaliseen ja taloudelliseen kehitykseen,
25409: terveyteen, turvallisuuteen ja elämän laatuun. Naapurikuntien kanta ehdottomasti selvi-
25410: tettävä. EI loppusijoitusta Eurajoen Olkiluotoon.
25411:
25412: Esittäjä: Petri Nurminen
25413: Kotipaikka: Harjavalta
25414: KTM:n päiväys: 23.11.1999
25415: EI periaatepäätöstä, koska turvallisuusselvitykset toistaiseksi riittämättömät. Naapuri-
25416: kuntienkin, samoin kuin lähikuntien, jotka eivät ole Eurajoen naapurikuntia, olisi saata-
25417: va osallistua päätöksen tekoon. Loppusijoittamisen turvallisuudesta ei saa kustannus-
25418: syistä tinkiä.
25419:
25420: Esittäjä: Leevi Alakopsa
25421: Kotipaikka: Kuggom
25422: KTM:n päiväys: 30.11.1999
25423: Käytetty ydinpolttoaine pitäisi sijoittaa niin, että tarvittaessa saadaan kohtuudella kaive-
25424: tuksi pois.
25425: 21
25426:
25427: Yhteisö: Maan ystävät ry.
25428: Kotipaikka: Turku
25429: KTM:n päiväys: 10.12.1999
25430: Vallitsee ristiriitaisia näkemyksiä loppusijoittamisen turvallisuudesta ja palautettavuu-
25431: den mahdollisuudesta. Pohjoismaisen kallioperän vakaudesta ei yksimielisyyttä. Loppu-
25432: sijoitusratkaisua ei saa kytkeä yhteen paikkakuntaan ja yhteen ratkaisumalliin. Kuljetus-
25433: ten välttämiseksi olisi jätteet sijoitettava Suomen molemmille ydinvoimalaitos-
25434: paikkakunnille. Laadittava aikataulu ydinvoimaloiden sulkemiseksi.
25435:
25436:
25437: Puhelimitse esitetyt mielipiteet
25438: Esittäjä: Ilmari Nurmela
25439: Kotipaikka: Eura
25440: KTM:n päiväys: 05.07.1999
25441: Soittaja totesi, että ydinjätteet on pidettävä siinä kunnassa, missä ne tuotetaan ja missä
25442: jo muutenkin sijaitsee ydinlaitos sekä huomauttaa, että hänen käsityksensä mukaan Ol-
25443: kiluodon ydinvoimalan huoltojaksojen aikana ympäristön säteilyarvot kohoavat. Tutta-
25444: van sanojen mukaan voimalaitoksella on kielletty tekemästä huoltoja, kun ilmavirrat
25445: Ruotsiin päin.
25446:
25447: Esittäjä: Jukka Tuomi
25448: Kotipaikka: Honkajoki
25449: KTM:n päiväys: 22.10.1999
25450: Soittaja kysyi, onko mahdolliset maanjäristykset otettu huomioon.
25451:
25452: Esittäjä: Markku Qvick
25453: Kotipaikka:
25454: KTM:n päiväys: 27.10.1999
25455: Soittaja kiinnitti huomion siihen, että KTM:n energiaosaston osastonjohtaja on myös
25456: Fortumin hallintoneuvoston jäsen, joten hänen ei tule jääviyssyistä esitellä loppusijoi-
25457: tushanketta.
25458: 22
25459:
25460: 4 Julkisessa kuulemistilaisuudessa esitetyt mielipiteet
25461:
25462: Kauppa- ja teollisuusministeriö järjesti Eurajoella ydinenergialain edellyttämän julkisen
25463: kuulemistilaisuuden, jossa esitettiin yhteensä 10 mielipidettä. Seuraavassa on esitetty
25464: tilaisuuden pöytäkirja ja sen jälkeen tiivistelmät mielipiteistä.
25465:
25466:
25467: Tilaisuuden pöytäkirja
25468:
25469: KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖ PÖYTÄKIRJA
25470: Energiaosasto
25471: 18.1.2000
25472:
25473: Kauppa- ja teollisuusministeriön järjestämä käytetyn ydinpolttoaineen
25474: loppusijoitushanketta koskeva ydinenergialain 13 §:n mukainen julkinen
25475: kuulemistilaisuus
25476:
25477: Paikka Eurajoki, kunnantalo, valtuustosali, Kalliotie 5
25478: Aika Tiistai 9.11.1999 klo 18.00-19.30
25479:
25480: Viranomaisten edustajat
25481:
25482: Hallitusneuvos Hannes Aulu KTM, pj.
25483: Ylitarkastaja Anne Väätäinen KTM, siht.
25484: Ylitarkastaja Esa Joutsenvirta KTM
25485: Tiedotuspäällikkö Pirkko V arpasuo KTM
25486: Osastosihteeri Maija Patronen KTM
25487:
25488: Ylitarkastaja Risto Paltemaa STUK
25489: Geologi Kaisa-Leena Hutri STUK
25490: Tiedottaja Risto Isaksson STUK
25491:
25492: Osanottajien määrä noin 35
25493:
25494: 1 Tilaisuuden avaaminen
25495:
25496: Hallitusneuvos Hannes Aulu toivotti läsnäoHjat tervetulleiksi ja julisti kuulemis-
25497: tilaisuuden avatuksi todeten, että tilaisuuden tarkoituksena oli kuulla mielipiteitä käyte-
25498: tyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitosta koskevasta periaatepäätöshakemuksesta. Aulu
25499: totesi, että kauppa- ja teollisuusministeriö toimii hankkeessa yhteysviranomaisena ja on
25500: ydinenergialain nojalla velvollinen järjestämään tämän asiaa koskevan julkisen kuule-
25501: mistilaisuuden. Aulu totesi tilaisuudesta kuulutetun lain edellyttämällä tavalla. Edelleen
25502: Aulu kertoi tilaisuuden ohjelman pääsisällön.
25503: 23
25504:
25505: 2 Esittelyt
25506:
25507: Aulu esittäytyi ja ilmoitti toimivansa KTM:n määräämänä tilaisuuden puheenjohtajana.
25508: Lisäksi hän totesi, että ministeriöstä olivat läsnä tilaisuuden sihteerinä toimiva ylitarkas-
25509: taja Anne Väätäinen, tiedotuspäällikkö Pirkko Varpasuo mm. avustamassa tiedotusväli-
25510: neitä, osastosihteeri Maija Patronen, joka ottaisi vastaan varauksia mielipiteiden esittä-
25511: miseen sekä ylitarkastaja Esa Joutsenvirta.
25512:
25513: Lisäksi puheenjohtaja totesi, että läsnä oleva ylitarkastaja Risto Paltemaa esittäisi Sätei-
25514: lyturvakeskuksen edustajana tilaisuudessa puheenvuoron ennen varsinaista yleisön mie-
25515: lipiteiden kuulemista.
25516:
25517: 3 Menettelytavat tilaisuudessa
25518:
25519: Puheenjohtaja antoi seuraavat ohjeet:
25520:
25521: "Ennen mielipiteiden esittämistä pidetään 15 minuutin mittainen tauko, jonka aikana ti-
25522: laisuuden osanottajat voivat jättää puheenvuorovarauksia sitä varten jaetulla kaavak-
25523: keella. Jos kyseessä on yhteisön mielipide, on varauksen yhteydessä jätettävä myös yh-
25524: teisön valtakirja tai toimitettava se jälkikäteen ministeriöön viimeistään 19.11.1999. Pu-
25525: heenvuorot myönnetään siinä järjestyksessä kuin niitä on varattu. Puheenvuorojen
25526: enimmäispituus riippuu pyydettyjen puheenvuorojen määrästä ja se ilmoitetaan tauon
25527: jälkeen. Mielipiteitä voi myöskin esittää kirjallisesti toimittamalla ne KTM:ön viimeis-
25528: tään 19.11.1999. Kirjallisen mielipiteen voi jättää myös tässä kuulemistilaisuudessa.
25529: Yhteisöä edustettaessa on näidenkin yhteydessä toimitettava valtakirja samoin kuin
25530: suullisten mielipiteiden osalta mainittiin.
25531:
25532: Koko kuulemistilaisuus ja puheenvuorot nauhoitetaan ja videokuvataan. Puheenvuo-
25533: roista laaditaan tilaisuuden jälkeen kirjallinen kooste. Kooste toimitetaan myöhemmin
25534: valtioneuvostolle yhdessä periaatepäätöshakemusta koskevan esityksen kanssa. Valtio-
25535: neuvostolle toimitetaan myös ministeriöön toimitetut kirjalliset mielipiteet ja lausun-
25536: not."
25537:
25538: 4 Loppusijoitushanketta koskeva periaatepäätöshakemuksen käsittely
25539:
25540: Anne Väätäinen kertoi loppusijoitushankkeen periaatepäätösmenettelyn aikataulusta,
25541: asian käsittelyvaiheista ja myönteisen periaatepäätöksen edellytyksistä (mm. sijainti-
25542: kunnan puoltava lausunto ja Säteilyturvakeskuksen hyväksyvä alustava turvallisuus-
25543: arvio).
25544:
25545: 5 Säteilyturvakeskuksen edustajan puheenvuoro
25546:
25547: Risto Paltemaa kertoi loppusijoittamisen turvallisuusnäkökohdista ja Säteilyturvakes-
25548: kuksen roolista suunnitellun loppusijoituslaitoksen turvallisuuden arvioinnissa. Lisäksi
25549: hän mainitsi paikalla olevan Säteilyturvakeskuksesta myös geologi Kaisa-Leena Hutrin
25550: ja tiedottaja Risto Isakssonin, joiden hän sanoi itsensä lisäksi voivan vastata kuulemisti-
25551: laisuuden jälkeen mahdollisiin kysymyksiin.
25552: 24
25553:
25554: TAUKO klo 18.25-18.45. Tauon aikana vastaanotettiin puheenvuorovaraukset (10 kpl).
25555:
25556: 6 Mielipiteiden esittäminen
25557:
25558: Puheenjohtaja ilmoitti, että puheenvuorojen enimmäispituus olisi 15 minuuttia. Lisäksi
25559: hän pyysi mielipiteiden esittäjiä esittäytymään ennen puheenvuoroaan.
25560:
25561: Yhteenveto esitetyistä mielipiteistä on tämän pöytäkirjan liitteenä.
25562:
25563: 7 Tilaisuuden päättäminen
25564:
25565: Puheenjohtaja totesi kaikkien pyydettyjen puheenvuorojen tulleen pidetyiksi ja päätti
25566: tilaisuuden klo 19.30.
25567:
25568: Pöytäkirjan vakuudeksi
25569:
25570:
25571:
25572: Hannes Aulu Anne Väätäinen
25573: puheenjohtaja sihteeri
25574: 25
25575:
25576: Yhteenveto Eurajoen kuulemistilaisuudessa 9.11.1999 esitetyistä
25577: mielipiteistä
25578:
25579: Mielipiteet esitysjärjestyksessä
25580:
25581: Esittäjä: Tarmo Vajala
25582: Kotipaikka: Eurajoki
25583: Puhujan käsityksen mukaan hänen tuntemansa nuorimies sai Olkiluodossa töissä olles-
25584: saan huomattavan määrän säteilyä ja kuoli hiukan myöhemmin säteilyn aiheuttamiin
25585: vaikutuksiin. Laitoksen henkilökunta pyrki salaamaan tapahtuneen*). Lisäksi puhujan
25586: mukaan Eurajoen alueella säteilyarvot ovat korkeammat kuin on annettu ymmärtää. Hä-
25587: nellä on itsellään säteilymittari, jolla todennut Eurajoen kirkonkylässä voimakkaimmat
25588: lukemat*). Puhujan mukaan lähiympäristössä joka toisella on syöpää; haluaisi tietää
25589: kuinka paljon voimalaitos on aiheuttanut sitä. Puhujan mukaan Ruotsin lehdistössä kir-
25590: joitetaan, että ruotsalaiset voisivat tuoda jätteitään Olkiluotoon, koska Vattenfall on Te-
25591: ollisuuden Voiman osakas.
25592:
25593: (* Huom; Asiasta on tehty erillinen selvitys [Säteilyturvakeskuksen lausunto KTM:lle
25594: 19.1.2000, 49/020/99; 14/815/1999 KTM] Selvityksessä ei ole tullut esiin seikkoja, jot-
25595: ka tukisivat kannanotossa esitettyjä väitteitä.)
25596:
25597: Esittäjä: Iida Simes
25598: Kotipaikka: Helsinki
25599: Puhujan Goka ilmoitti esiintyvänsä Suomen Luonnonsuojeluliiton edustajana) mukaan
25600: Luonnonsuojeluliitto samoin kuin monet ympäristöjärjestöt ovat tehneet omia turvalli-
25601: suusvaatimuksiaan ja arvioitaan siitä, miten ydinjätteestä tulisi huolehtia, mutta tällä
25602: hetkellä ei Luonnonsuojeluliitolla enempää kuin kansainvälisillä ympäristöjärjestöillä-
25603: kään ole ratkaisua ydinjäteongelmaan. Totesi, että Posivan tulee voida pitävästi todistaa,
25604: että loppusijoitussuunnitelma on täysin turvallinen. Ydinjätteitä ei saa kuljettaa, vaan
25605: varastointi on järjestettävä molemmilla ydinvoimalapaikkakunnilla. Loppusijoitettujen
25606: ydinjätekapseleiden täytyy olla tarkkailtavissa. Kapselointilaitoksia ei tällä hetkellä vie-
25607: lä ole olemassa missään, joten turvallisuusarviot eivät voi olla luotettavia. Kallioperän
25608: alkuperäiset olosuhteet muuttuvat ydinjätteiden lämmöntuoton vuoksi. Satojen vuosien
25609: kuluessa saattaa ydinjäte kulkeutua hyvinkin kauas alkuperäisestä sijoituspaikastaan
25610: kallioperän liikkeiden ja maanalaisten virtausten kuljettamana. Onko ydinjätesijoituk-
25611: seen lopulta rahaa? Jos tapahtuu ydinvoimaonnettomuuksia, ovatko ydinjätehuoltora-
25612: haston varat riittävät? Loppusijoituspäätöstä tulisi toistaiseksi viivyttää, etsiä uutta tek-
25613: nologiaa ja panostaa ainakin muutamien kymmenien vuosien ajan joko maanpäällisen
25614: tai maanpinnan läheiseen kuivavarastointiin. Edellä mainittu voi olla kalliimpi ratkaisu,
25615: mutta ydinjätehuollossa ei pidä valita vaihtoehtoa halpuuden mukaan.
25616:
25617: Esittäjä: Ritva Maliniemi
25618: Kotipaikka: Eurajoki
25619: 26
25620:
25621: Puhuja vastustaa ydinvoimaa säteilyn vuoksi ja korostaa vastuuta myös tulevista suku-
25622: polvista. Arvosteli menettelyä ja mm. taloudellisia kytköksiä, joilla vauhditettiin Eura-
25623: joen valintaa loppusijoituspaikaksi, sekä arveli myös ulkomaisia jätteitä tuotavan loppu-
25624: sijoitettavaksi. Mainitsi, ettei yleistä äänestystä asiasta ole järjestetty, vaikka aloitteita
25625: on jätetty. Olkiluodosta 50 kilometrin säteellä asuville tulisi antaa myös äänestysmah-
25626: dollisuus. Katsoi ympäristön väestön olevan huolissaan kaikista terveys- ym vaikutuk-
25627: sista, joita loppusijoituslaitos aiheuttaisi. Korosti nykyisen päättäjäsukupolven jättämää
25628: riskiä tuleville sukupolville. Hänen mielestään atomiteollisuus olisi lopetettava mahdol-
25629: lisimman nopeasti, jotta radioaktiivisen saasteen lisäys loppuisi ja onnettomuusriski
25630: pienenisi. Pelkää inhimillistä erehdystä tai tekniikan pettämistä, jolloin tuhoutuisi niin
25631: ihmiset kuin ympäristökin laajalta alueelta ikuisiksi ajoiksi. Mainitsi yleisesti myös alu-
25632: een syöpäpotilaista.
25633:
25634: Esittäjä: Mikko Laiho
25635: Kotipaikka: Kokemäki
25636: Epäili, että EU tulee määrittelemään ydinjätteen kauppatavaraksi, jolloin Suomeen tuo-
25637: daan ulkomaisia ydinjätteitä, sekä arvostelee sitä, että pelkästään Eurajoen kunta voi an-
25638: taa hyväksynnän koko aluetta koskevassa asiassa. Suosittelee loppusijoituslaitoksen si-
25639: joittamista mahdollisimman autioon paikkaan. Epäili, että mahdollisen talouslaman ai-
25640: kana Suomi suostuu loppusijoittamaan ulkomaisia jätteitä, sekä pitää taajamien ja meren
25641: läheisyyttä ongelmana loppusijoitukselle. Puhujan mielestä pitäisi odottaa, että esim.
25642: ranskalaiset tekisivät ensin yhden loppusijoitusluolan, ja katsottaisiin, mitä sitten tapah-
25643: tuu.
25644:
25645: Esittäjä: Pirkko Pämppi
25646: Kotipaikka: Eurajoki
25647: Korosti naapurikuntien kielteistä kantaa loppusijoitukseen sekä varoitti sopimattomasta
25648: kallioperästä ja meren läheisyydestä. Puhujan mielestä Kuhmo on monta kertaa parem-
25649: paa ja vahvempaa kalliota, koska se on 500 miljoonaa vuotta vanhempaa. Hän epäili
25650: TVO:n vakuutusten riittävyyttä. Totesi myös, ettei Eurajoen kunnalle ole hyötyä loppu-
25651: sijoituksesta. Peräsi asiassa vastuunkantajaa.
25652:
25653: Yhteisö: Rauman kauppakamari
25654: Esittäjä: Jaakko Hirvonsalo
25655: Kotipaikka: Rauma
25656: Puhujan mukaan seudun elinkeinoelämä kannattaa loppusijoitustutkimuksen aloittamis-
25657: ta. Tällaisessa asiassa vastuu ja turvallisuus ovat kaikkein tärkeimmät. Tutkimuksissa ja
25658: tiedottamisessa on pyrittävä noudattamaan mahdollisimman suurta avoimuutta. Loppu-
25659: sijoituksen yhteydessä paikkakunnalle voidaan luoda myös energian tutkimusyksikkö,
25660: joka osaltaan houkuttelee osaavia ihmisiä muuttaman paikkakunnalle ja nostaa seudun
25661: tietotaitotasoa. Työllisyysvaikutukset seudun kokoon nähden merkittäviä.
25662:
25663: Esittäjä: Leo Mikola
25664: Kotipaikka: Eurajoki
25665: 27
25666:
25667: Loppusijoitus on mm. poikkeustilanteissa (sota tms.) turvallisempi vaihtoehto kuin
25668: ydinjätteiden säilyttäminen maan pinnalla.
25669:
25670: Esittäjä: Ilmari Rauvola
25671: Kotipaikka: Eurajoki
25672: Mikäli tekniikka kehittyy samoin kuin tähän mennessä, viimeistään sadan vuoden pääs-
25673: tä ydinjätteitä tarvitaan energiantuotantoon. Ei vastustanut loppusijoitusta. Lisäksi hän
25674: totesi, ettei Eurajoella tai lähikunnissa tutkitusti esiinny sen enempää syöpää kuin muu-
25675: allakaan Suomessa.
25676:
25677: Esittäjä: Juha Jaakkola
25678: Kotipaikka: Eurajoki
25679: Puhuja muistutti, että 70-luvun alussa ydinvoimalahanketta käsiteltäessä todettiin, että
25680: ydinjätteet viedään Eurajoelta pois. Ydinjätteitä on jo olemassa ja niitä syntyy lisää,
25681: mutta loppusijoitus tulisi kuitenkin tehdä kauempana asutuksesta ja merestä. Olkiluodon
25682: ympäristössä suuria asutuskeskuksia kuten lähikaupungit. Elintarvikkeiden ja elintarvi-
25683: keraaka-aineiden tuottajille saattaa syntyä haittaa loppusijoitusalueen huonosta imagos-
25684: ta. Pienen kunnan päättäjät tekevät isoja ratkaisuja, jotka koskettavat tulevia sukupolvia.
25685:
25686: Esittäjä: Paavo Majaneva
25687: Kotipaikka: Eurajoki
25688: Puhuja on päätöksentekijänä valtuustossa. Korosti, että loppusijoituksen turvallisuutta ei
25689: ole todistettu. Lisäksi hän varoitti, että suomalaisia tullaan mm. EU:n taholta käyttä-
25690: mään hyväksi, jos loppusijoituslaitos rakennetaan. Ei usko loppusijoittamisen tuovan
25691: paikkakunnalle taloudellista tai yhteiskunnallista hyötyä. Uhkana nuoren työvoiman pa-
25692: ko paikkakunnalta.
25693: 28
25694:
25695: 5 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen
25696: ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta annettujen
25697: lausuntojen yhteydessä esitetyt kannanotot periaatepäätös-
25698: hakemukseen liittyvistä seikoista
25699:
25700: Loppusijoituslaitosta koskevasta ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta (YV A-
25701: selostus) annetuissa lausunnoissa tuotiin esiin seikkoja, jotka eivät suoranaisesti kuulu
25702: YVA-selostuksen arvioinnin piiriin. Seuraavassa on tiivistetty kyseiset kannanotot.
25703: YV A-selostuksesta annetut lausunnot on seikkaperäisemmin esitelty kauppa-ja teolli-
25704: suusministeriön 5.11.1999 selostuksesta antamassa yhteysviranomaisen lausunnossa.
25705:
25706: Viranomaisten ja yhteisöjen kannanotot:
25707:
25708: Lieksan kaupunki toteaa, että Eurajoki ja Loviisa ovat parhaat vaihtoehdot loppusijoi-
25709: tuskunniksi. Tällöin minimoidaan ydinjätteen kuljetusten aiheuttama terveydellinen ris-
25710: ki.
25711:
25712: Loviisan kaupunki ilmaisee pettymyksensä siitä, että periaatepäätöshakemus, joka koski
25713: vain yhtä kuntaa ja laitospaikkaa, jätettiin ennen kuin Loviisa ja muut ehdokaspaikka-
25714: kunnat olivat voineet kommentoida YV A-selostusta. Kaupunki huomauttaa myös Posi-
25715: van ja Eurajoen kunnan välisistä taloudellisista kytköksistä.
25716:
25717: Konneveden kunta painottaa, että loppusijoitustilan tulee olla avattavissa, mikäli teknii-
25718: kan kehitys tekee sen tulevaisuudessa tarkoituksenmukaiseksi. Eurajoki ja Loviisa ovat
25719: parhaat vaihtoehdot loppusijoituspaikaksi paikkakunnilla jo olemassa olevan infrastruk-
25720: tuurin ja palveluiden perusteella, joihin loppusijoituslaitos voi tukeutua. Kuljetusten ai-
25721: heuttamat riskit ovat pienimmät, mikäli Eurajoki tai Loviisa valitaan loppusijoituspai-
25722: kaksi. Suoritettujen kyselyjen perusteella enemmistö sekä Eurajoen että Loviisan asuk-
25723: kaista olisi valmis hyväksymään loppusijoituslaitoksen rakentamisen kunnan alueelle.
25724:
25725: Saarijärven kaupunki painottaa, että käytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus
25726: on yksi ratkaistava osa ydinenergiatuotantoa. Ydinjätteen loppusijoitukselle ei ole tois-
25727: taiseksi löydetty käyttökelpoista ja turvallista ratkaisua; tieto kallioperäsijoituksesta on
25728: riittämätöntä, koska nykyisten tietojen pohjalta ei ole osoitettu, että suljettu, valvomaton
25729: säilytys peruskalliossa olisi täysin varma vaihtoehto. Loppusijoittamisen perusvaihtoeh-
25730: toa tulee testata ennen päätöksentekoa. Kaupunki esittää, että jätteet on käsiteltävä nii-
25731: den syntypaikalla kuljetusten minimoimiseksi ja myös, että voimayhtiöt tulee velvoittaa
25732: edelleen selvittämään vaihtoehtoja loppusijoittamiselle ja tutkimaan jätteen uusiokäyt-
25733: töä.
25734:
25735: Lounais-Suomen ympäristökeskus ehdottaa, että harkittaisiin loppusijoituslaitoksen ra-
25736: kentamista molemmille ydinvoimalapaikkakunnille; näin vältettäisiin kuljetusten ai-
25737: heuttamat kustannus- ja ympäristöhaitat
25738: 29
25739:
25740: Oulun lääninhallitus toteaa parhaiksi sijoituspaikkavaihtoehdoiksi ydinvoimalapaikka-
25741: kunnat kuljetusmatkojen minimoitumisen vuoksi. Eurajoella ja Loviisassa on paras
25742: valmius toimia mm. onnettomuustilanteissa.
25743:
25744: Itä-Uudenmaan liiton mielestä loppusijoituspaikan tulisi olla paras mahdollinen, joka
25745: YV A:n perusteella on Loviisa. Liitto kysyy, miten muualla Euroopassa keskustelun
25746: kohteena oleva nopeutettu luopuminen ydinvoimasta vaikuttaa sijaintipaikkavalintaan.
25747: Liiton mielestä on ennen päätöksentekoa syytä arvioida ja julkistaa myös mahdollisen
25748: lisäydinvoiman rakentamisen vaikutus ydinjätehuoltoon. Liitto pitää Eurajoen ja Pasi-
25749: van taloudellisia kytköksiä epäilyttävinä.
25750:
25751: Uudenmaan TE-keskus ei näe erityistä vaaraa tai rajoitetta elinkeinotoiminnalle min-
25752: kään sijaintipaikkavaihtoehdon kohdalla. TE-keskuksen mielestä mm. kuljetusmatkojen
25753: minimoimiseksi ja turvallisuuden varmistamiseksi tulisi loppusijoitukseen valita ydin-
25754: laitospaikkakunta. Suunnitellun Loviisan ydinturvallisuustekniikan osaamiskeskuksen
25755: TE-keskus katsoo tukevan turvallista ydinvoimatuotantoa. Keskuksen mielestä loppusi-
25756: joituslaitoksen työllisyysvaikutukset liittyvät lähinnä rakentamisvaiheeseen ja ovat toi-
25757: minnan aikana verraten vähäiset.
25758:
25759: Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piirin näkemyksen mukaan vaikutusten arvi-
25760: oinnit perustuvat teorioihin, joista mikä tahansa saatetaan ajan myötä havaita virheelli-
25761: seksi. On tärkeää, että loppusijoitusalueella toteutetaan pitkäaikaista säännöllistä seuran-
25762: taa. Ydinvoimapaikkakunnat ovat liiton mukaan parhaita sijoituspaikkoja kuljetusten
25763: minimoinnin vuoksi. Jätteiden sijoittamista ydinvoimalaitospaikkakunnille puoltaa nii-
25764: den moraalinen velvoite vastata toiminnan aiheuttamista jätteistä. Satakunnan piiri pitää
25765: Eurajokea parempana vaihtoehtona. Edelleen liitto mainitsee, että ydinjätteen loppusi-
25766: joituksen ongelmallisuuden vuoksi olisi harkittava tarkkaan uuden ydinvoimalan raken-
25767: tamista.
25768:
25769: Kivetyn puolesta ry toteaa, että ydinjäteongelma vaatii vielä paljon tutkimuksia ja tut-
25770: kimuksille väljempää aikataulua. Pasivan esittämä perusratkaisu ei saa olla ainoa malli,
25771: jota jatkossa selvitetään.
25772:
25773: Romuvaara-liikkeen tuki ry katsoo, ettei loppusijoituskunnan kantaa hankkeeseen pitäisi
25774: kysyä ennenkuin tutkimuskuilu on olemassa. Yhdistys kannattaa tarkasti valvottua pit-
25775: käaikaisvarastointia mahdollisimman lähellä tuotantopaikkaa. Jos järjestelmä pettää in-
25776: himillisen virheen, yllättävän maaperän liikehdinnän tai muun ennalta laskemauoman
25777: syyn vuoksi, ollaan tekemisissä vaarallisen ja kalliin ongelman kanssa. Yhdistyksen
25778: mielestä loppusijoitetun ydinjätteen palauttaminen tulee kalliimmaksi ja hankalammaksi
25779: kuin on annettu ymmärtää. On panostettava voimakkaasti nykyistä parempien keinojen
25780: löytämiseen ydinjäteongelman ratkaisemiseksi; kalliohauta ei vastaa yhdistyksen käsi-
25781: tystä onnistuneesta ratkaisusta.
25782: 30
25783:
25784: Yksityishenkilöiden kannanotot:
25785:
25786: Esittäjä: Tuula Mäkelä
25787: Kotipaikka: Kajaani
25788: KTM:n päiväys: 23.6.1999
25789: Vaatii, että ydinenergian käyttö on lopetettava.
25790:
25791: Esittäjät: Maija Piitulainen ym. (yht. 6 henkilöä)
25792: Kotipaikka: Suolahti
25793: KTM:n päiväys: 17.8.1999
25794: Ilmaisevat huolensa loppusijoitusteknologian toimivuudesta mm. kallioperään liittyvien
25795: seikkojen osalta sekä huomauttavat palautettavuuden kalleudesta ja jälkitarkkailun tar-
25796: peesta. He katsovat myös, että kuljetusriskit on minimoitava sijoittamalla ydinhauta
25797: mahdollisimman lähelle ydinvoimalaa.
25798:
25799: Esittäjä: Reijo Välkkynen
25800: Kotipaikka: Kokemäki
25801: KTM:n päiväys: 19.8.1999
25802: Toteaa, että loppusijoittamisen aiheuttaman vahingon kokonaisvaltaisuutta ei ymmärre-
25803: tä. Hankkeet ydinjätteen loppusijoittamisesta kallioperään, joka "elää" vuosisatoja, tulisi
25804: kaikkialla lopettaa. Ydinjäte tehtävä nykytieteen keinoin täysin vaarattomaksi.
25805:
25806: Esittäjä: EsaAallas
25807: Kotipaikka: Loviisa
25808: KTM:n päiväys: 20.8.1999
25809: Vastustaa loppusijoitusta ja esittää, että ydinjätteet viedään niihin maihin, joista uraani
25810: ostetaan. Hän vaatii ydinvoiman käytön lopettamista
25811:
25812: Esittäjä: Thomas Rosenberg
25813: Kotipaikka: Loviisa
25814: KTM:n päiväys: 23.8.1999
25815: Arvostelee Posivan ja Eurajoen keskinäisiä taloudellisia sitoumuksia, joiden seuraukse-
25816: na hänen mukaansa Eurajoki valittiin loppusijoituspaikkakunnaksi ennen YV An lop-
25817: puunsaattamista.
25818:
25819: Esittäjä: Paavo Majaneva
25820: Kotikun ta: Eurajoki
25821: KTM:n päiväys: 26.8.1999
25822: Toteaa, että loppusijoituksen vaikutukset ulottuvat koko talousalueelle, maakuntaan ja
25823: viimekädessä koko Suomen kansaan koskien sen elämistä ja ammatinharjoittamista.
25824: 31
25825:
25826: 6 Hakijan vastine annetuista lausunnoista sekä alustavasta
25827: turvallisuusarviosta
25828:
25829: Hakijayhtiö Posiva Oy on antanut vastineensa annetuista lausunnoista ja Säteilyturva-
25830: keskuksen alustavasta turvallisuusarviosta. Seuraavassa on tiivistetty Posivan esittämät
25831: näkemykset ja huomautukset aihepiireittäin.
25832:
25833:
25834: Ulkomaisen jätteen tuonti
25835:
25836: Posiva on vuonna 1998 teettänyt Kansainvälisen talousoikeuden instituutissa (KATTI)
25837: selvityksen ED-oikeuden määräyksistä ydinjätteiden tuonnin suhteen (KATTin julkaisu
25838: 32). Selvityksessä todetaan ensinnäkin, että unioni ei voi ilman jäsenmaan omaa suos-
25839: tumusta velvoittaa tätä ottamaan vastaan muiden jäsenmaiden ydinjätteitä. Lisäksi selvi-
25840: tys osoittaa, että jäsenmailla on käytännössä muutoinkin täysi mahdollisuus estää ydin-
25841: jätteiden tuonti alueelleen.
25842:
25843: Parhaillaan on myös ratifioitavana kansainvälinen käytetyn polttoaineen ja radioaktiivi-
25844: sen jätteen huollon turvallisuutta koskeva yleissopimus, jossa todetaan mm. seuraavaa:
25845: "[sopimuspuolet] ovat vakuuttuneita siitä, että radioaktiiviselle jätteelle tulisi, niin pit-
25846: källe kuin on sopusoinnussa tällaisen materiaalin huollon turvallisuuden kannalta, löy-
25847: tää loppusijoituspaikka valtiossa, jossa se on syntynyt, kuitenkin tunnustaen, että tietyis-
25848: sä olosuhteissa käytetyn polttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huollon turvallisuutta
25849: voitaisiin tukea sopimaHa sopimuspuolten välillä laitosten käytöstä yhdessä niistä tois-
25850: ten osapuolten hyväksi, erityisesti milloin jäte on peräisin yhteisistä hankkeista; [sopi-
25851: muspuolet] tunnustavat, että jokaisella valtiolla on oikeus kieltää käytetyn polttoaineen
25852: ja radioaktiivisen jätteen tuonti vieraasta valtiosta omalle alueelleen".
25853:
25854: Imagovaikutukset
25855:
25856: Mahdolliset imagovaikutukset ovat olleet ympäristövaikutusten arvioinnin yhtenä kes-
25857: keisenä teemana. Näiden selvitysten mukaan normaalisti toimiessaan loppusijoituslaitos
25858: ei merkittävästi vaikuttaisi paikkakuntien imagoon tai esimerkiksi paikkakuntien tuot-
25859: teiden kysyntään. Laitoksella tapahtuvat onnettomuudet voisivat tilapäisesti kiinnittää
25860: erityishuomiota paikkakuntaan. Normaalisti vaikutukset tällöinkin kohdistuisivat erityi-
25861: siin paikkaspesifisiin tuotteisiin, jollaisesta voisi olla esimerkkinä erämaamatkailu. La-
25862: pin kunnan lausunnossa mainitaan, että Posiva on todennut haittojen olevan toden-
25863: näköisempiä muilla kuin voimalaitospaikkakunnilla mutta ei ole silti käsitellyt näitä.
25864: "Muilla" paikkakunnilla on kuitenkin tarkoitettu selostuksessa Kuhmoa ja Äänekoskea:
25865: selvitysten mukaan imagovaikutukset näihin kahteen kuntaan voisivat olla merkittäväm-
25866: piä kuin nykyisiin voimalaitoskuntiin. Posivan käsitys on, että voimalaitoskuntien naa-
25867: purikuntien imagoon loppusijoituslaitoksella ei olisi vaikutusta.
25868:
25869: Posivan tarkoituksena on pitää hankkeen toteutuksessa kiinteää yhteyttä Eurajoen kun-
25870: taan ja sen naapurikuntiin, jolloin mahdolliset kielteiset vaikutukset voidaan ottaa en-
25871: nakkoon huomioon.
25872: 32
25873:
25874: Valvonta
25875:
25876: Useissa mielipiteissä ja lausunnoissa vaaditaan ydinjätteille jatkuvaa valvontaa. Val-
25877: vonnan mahdollistamiseksi ehdotetaan varastointiratkaisuja, jotka sallivat jätesäiliöiden
25878: kunnon tarkkailun paremmin kuin Posivan esittämä loppusijoitusratkaisu.
25879:
25880: Posiva on YV A-selostuksessa lyhyesti käsitellyt loppusijoitustilojen mahdollisia jälki-
25881: tarkkailu- ja valvontatoimia, joskin se on todennut näiden jäävän myöhemmin päätettä-
25882: viksi. Lausunnossaan Posivan YVA-selostuksesta kauppa- ja teollisuusministeriö on
25883: katsonut asian käsittelyn tällä erää riittäväksi. Loppusijoituksen jälkivalvontamahdolli-
25884: suudet ja -tekniikka ovat parhaillaan laajan kansainvälisen mielenkiinnon kohteena ja
25885: mm. IAEA on laatimassa yhteenvetoa tämänhetkisestä tilanteesta. Koskajälkivalvonnan
25886: käytännön järjestäminen tulee ajankohtaiseksi aikaisintaan vasta 40-50 vuoden päästä,
25887: onkin mahdollista, että valvontatekniikka kehittyy nykyisestä. Posiva seuraa alan kan-
25888: sainvälistä keskustelua ja kehitystyötä.
25889:
25890: Posivan näkemys on, että avoimen pääsyn loppusijoitustiloihin sallivat ratkaisut jättävät
25891: myös turvallisuuden sen varaan, että varastoista pidetään huolta. Posivan käsitys on, että
25892: huolenpidon mahdollisesta katkeamisesta aiheutuva riski on merkittävämpi kuin se hyö-
25893: ty, joka saavutettaisiin pitämällä tilat avoinna valvonnan helpottamiseksi.
25894:
25895: Palautettavuus
25896:
25897: Posivan esittämä loppusijoitusratkaisu on alun perin suunniteltu lähtien siitä tavoittees-
25898: ta, että tilojen sulkemisen jälkeen minkäänlaista valvontaa ei turvallisuuden ylläpitämi-
25899: seksi enää tarvita eikä tilojen unohtamisesta aiheudu riskiä tuleville sukupolville. YVA-
25900: selostuksen yhteydessä palauttamisessa tarvittavasta tekniikasta laadittiin selvitys, jonka
25901: mukaan palauttaminen maan pinnalle on teknisesti mahdollista niin kauan kuin käytetyt
25902: polttoaineniput pysyvät pakattuna loppusijoitussäiliöihin. Yleisellä tasolla samansuun-
25903: taiseen johtopäätökseen on tullut myös Euroopan komission työryhmä, jonka raportti
25904: palautettavuusasioista ilmestyy alkuvuodesta 2000.
25905:
25906: Posiva valmistautuu esittämään avaamiseen tarvittavasta tekniikasta yksityiskohtai-
25907: semman selvityksen rakentamislupahakemuksen yhteydessä.
25908:
25909: Kaksi loppusijoitustilaa
25910:
25911: Joissakin viranomaisten lausunnoissa ja muissa mielipiteissä on tuotu esille mah-
25912: dollisuus, että loppusijoitus tapahtuisi molemmilla ydinvoimalaitospaikkakunnilla, kos-
25913: ka silloin ei tarvittaisi polttoainekuljetuksia. Tällainen ratkaisu edellyttäisi kahden kap-
25914: selointilaitoksen ja loppusijoitustilan rakentamista, mikä resurssien käytön kannalta ei
25915: olisi järkevää.
25916:
25917: Posivan tuleva tutkimus-, kehitys- ja suunnittelutyö ja kansainvälinen tutkimusyhteis-
25918: työ:
25919: 33
25920:
25921: Merkittävänä lähivuosien tavoitteena on maanalaisten tutkimustilojen louhiminen Olki-
25922: luotoon.
25923:
25924: Vuoden 2000 ydinjätehuollon ohjelmaan sisältyy ohjelman laatiminen vuosien 2001-
25925: 2010 tutkimus-, kehitys- ja suunnittelutyölle. Ympäristöministeriön ja Säteilyturvakes-
25926: kuksen huomaututukset ovat yhtenä perusteena laatiessamme edellä mainittua tutki-
25927: mus-, kehitys- ja teknisen suunnittelutyön ohjelmaa vuosille 2001-2010. Pidämme kui-
25928: tenkin toivottavana, että näistä asioista voidaan käydä asiantuntijakeskustelua suoraan
25929: eri osapuolten kesken jatkotyön linjaamiseksi tehokkaimmalla mahdollisella tavalla
25930:
25931: Posivalla on tiiviit yhteydet useihin kansallisiin ydinjäteyhtiöihin ja Posivan asian-
25932: tuntijat osallistuvat aktiivisesti mm. OECD:n ydinenergiatoimiston organisoimaan tut-
25933: kimusyhteistyöhön. Posiva on mukana myös useissa EU:n viidenteen puiteohjelmaan
25934: ehdolla olevissa hankkeissa. Eri yhteistyömuodot antavat hyvän mahdollisuuden seurata
25935: muiden maiden ydinjätesuunnitelmien ja alan tutkimuksen yleistä kehitystä.
25936:
25937: Yksittäisiä huomautuksia
25938:
25939: Viranomaisten lausunnoissa on huomautettu työsuojelusta ja pelastusjärjestelyistä sekä
25940: annettu ohjeita ja neuvoja liittyen mm. kaavoitukseen. Posiva tulee päivittämään
25941: suunnitelmansa ja ottamaan viranomaisten suositukset huomioon.
25942:
25943: Joissakin mielipiteissä on arvioitu vakuutusten ja rahoituksen riittävyyttä. Nykyisten
25944: ydinjätteiden huoltoon ja ydinvoimalaitosten purkamiseen tarvittavat varat on lähes ko-
25945: konaan rahastoitu valtion ydinjätehuoltorahastoon.
25946: KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖ Liite 3
25947: Energiaosasto
25948:
25949:
25950:
25951:
25952: Käytetyn ydinpolttoaineen huoltoa koskeva
25953: katsaus
25954:
25955: Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen
25956: rakentamista koskeva periaatepäätös
25957: 2
25958:
25959: Sisällysluettelo
25960:
25961: Yleistä ................................................................................................................... . 3
25962:
25963: Vaihtoehdot käytetyn ydinpolttoaineen huollossa ................................ . 4
25964:
25965: Suora loppusijoitus .......................................................................................... . 5
25966:
25967: Jälleenkäsittely .................................................................................................. . 6
25968: Jälleenkäsittelyprosessi .................................................................................. . 6
25969: Jälleenkäsittelyvaihtoehto ydinjätehuollon osana .......................................... . 6
25970:
25971: Tehostettu jälleenkäsittely ja transmutaatio .......................................... . 7
25972:
25973: Valvottu pitkäaikaisvarastointi ................................................................... . 8
25974: Pitkäaikainen välivarastointi vesialtaissa ....................................................... . 8
25975: Pitkäaikainen kuivavarastointi ....................................................................... . 8
25976: DRD-välivarastointimenetelmä..................................................................... .. 9
25977:
25978: Loppusijoituksen palautettavuus ................................................................ . 9
25979:
25980: Ydinjätehuollon vaikutukset ympäristöön .............................................. . 11
25981: Yleistä ............................................................................................................ . 11
25982: Säteilyvaikutukset .......................................................................................... . 11
25983:
25984: Yhteenveto: ydinjätehuollon vaihtoehtoratkaisujen vertailu .......... .. 16
25985:
25986: Yhteenveto tärkeimpien ydinvoimaa käyttävien eurooppalaisten
25987: valtioiden käytetyn ydinpolttoaineen huollosta .................................... .. 18
25988: Yleistä ............................................................................................................ . 18
25989: Belgia ............................................................................................................. . 18
25990: Espanja ........................................................................................................... . 18
25991: Iso-Britannia .................................................................................................. . 19
25992: Ranska ............................................................................................................ . 20
25993: Ruotsi ............................................................................................................. . 21
25994: Saksa .............................................................................................................. . 22
25995: Sveitsi ............................................................................................................ . 23
25996: USA ............................................................................................................... . 23
25997: 3
25998:
25999: Käytetyn ydinpolttoaineen huolto
26000:
26001: Seuraavassa on esitetty ydinenergia-asetuksen mukainen periaatepäätösmenettelyyn
26002: kuuluva katsaus käytössä oleviin ja suunniteltuihin käytetyn ydinpolttoaineen huollon
26003: menetelmiin, niiden turvallisuuteen, ympäristövaikutuksiin, taloudellisuuteen ja soveltu-
26004: vuuteen Suomen oloihin.
26005:
26006: Nyt meneillään olevassa periaatepäätösmenettelyssä on kyse käytetyn ydinpolttoaineen
26007: eli korkea-aktiivisen ydinjätteen loppusijoituksesta. Matala- ja keskiaktiivisen eli ns.
26008: voimalaitosjätteen loppusijoituslaitokset ovat olleet käytössä Olkiluodossa vuodesta
26009: 1992 ja Loviisassa vuodesta 1998 lähtien.
26010:
26011:
26012: Yleistä
26013:
26014: Ydinreaktorissa energiantuotanto perustuu tuoreen ydinpolttoaineen sisältämän uraanin
26015: halkeamisessa vapautuvaan energiaan. Kun polttoaine muutaman vuoden käytön jälkeen
26016: poistetaan reaktorista, se on erittäin radioaktiivista ja sen lämmöntuotto korkea. Käyte-
26017: tyn polttoaineen sisältämiä radioaktiivisia aineita ei voida tuhota tavanomaisin keinoin,
26018: joten käytetyn ydinpolttoaineen huolto perustuu sen luotettavaan eristämiseen elollisesta
26019: ympäristöstä. Radioaktiiviset aineet hajoavat itsestään luonnollisen hajoamisen seurauk-
26020: sena. Osa käytetyn polttoaineen sisältämistä radioaktiivisista aineista on kuitenkin niin
26021: pitkäikäisiä, että eristäminen tulee suunnitella kestämään erilaisia geologisia ajanjakso-
26022: ja. Periaatteessa radioaktiivisia aineita voidaan myös tuhota ydinreaktioissa, mutta laa-
26023: jamittainen ja täydellinen hävittäminen ei ole mahdollista olemassa olevalla tekniikalla.
26024:
26025: Voimalaitosten käytäntö on, että reaktorista käytetty ydinpolttoaine siirretään aluksi lai-
26026: toksella oleviin jäähdytysaltaisiin. Altaiden vesi toimii sekä jäähdytteenä että säteily-
26027: suojauksena. Altaissa polttoaineniput viipyvät yhdestä kymmeneen vuotta, jona aikana
26028: niiden radioaktiivisuus ja lämmöntuotto alenevat luonnollisen radioaktiivisen hajoami-
26029: sen seurauksena ja nippujen jatkokäsittely helpottuu.
26030:
26031: Seuraava huoltovaihe on yleensä välivarastointi, jonka aikana aktiivisuus edelleen ale-
26032: nee. Esim. Olkiluodossa ja Loviisassa käytetty ydinpolttoaine pidetään välivarastoissa
26033: nykyisten suunnitelmien mukaisesti 15-40 vuotta. Kyseiset varastot ovat ns. märkäva-
26034: rastoja, joissa polttoaine edelleen säilytetään vesialtaissa. Myös näistä poikkeavia, ns.
26035: kuivavarastoja on kehitetty ja käytössä ulkomaisilla ydinvoimalaitoksilla.
26036:
26037: Käytetty ydinpolttoaine voidaan periaatteessa nähdä joko sellaisenaan jätteenä tai osit-
26038: tain kierrätyskelpoisena materiaalina, koska se sisältää ydinenergian tuotannossa käyt-
26039: tökelpoista uraania ja plutoniumia. Käytettyä ydinpolttoainetta kierrätettäessä se jäl-
26040: leenkäsitellään. Tällöin valtaosa polttoaineen sisältämistä radioaktiivisista aineista jää
26041: syntyvään jälleenkäsittelyjätteeseen, joka on hyvin radioaktiivista ja siitä on huolehdit-
26042: 4
26043:
26044: tava sen mukaisesti. Jälleenkäsittelyvaihtoehto ei näin ollen ainakaan nykyisiä mene-
26045: telmiä käytettäessä poista loppusijoitustarvetta.
26046:
26047:
26048: Vaihtoehdot käytetyn ydinpolttoaineen huollossa
26049:
26050: Käytetyn ydinpolttoaineen huollon alkuvaiheen osalta voidaan valita kolmen vaihtoeh-
26051: toisen strategian välillä:
26052:
26053: 1 Avoin polttoainekierto, jossa käytetty ydinpolttoaine sijoitetaan asianmukaisesti
26054: kapseloituna syvälle kallioperään lyhyehkön kymmenestä muutamaan kymme-
26055: neen vuoteen kestäneen välivarastoinnin jälkeen. Tätä kutsutaan myös suoraksi
26056: loppusijoittamiseksi. Useiden maiden turvallisuusvaatimuksissa edellytetään käy-
26057: tettäväksi sellaista menetelmää, jossa ydinpolttoaine voidaan haluttaessa palauttaa
26058: maan pinnalle jatkokäsiteltäväksi.
26059:
26060: 2 Suljettu polttoainekierto, jossa käytetty ydinpolttoaine jälleenkäsitellään muuta-
26061: man vuoden välivarastoinnin jälkeen esimerkiksi erottamalla polttoaineeksi kel-
26062: paavat uraani ja plutonium muista aineista. Uraania ja plutoniumia voidaan käyt-
26063: tää polttoaineen valmistukseen. Uraanin halkeamisreaktioissa syntyneet voimak-
26064: kaasti radioaktiiviset fissiotuotteet ja muut aktinidit kuin uraani ja plutonium voi-
26065: daan joko loppusijoittaa kiinteytettynä jälleenkäsittelyjätteenä tai myöhemmin
26066: muuttaa jatkokäsittelemällä (transmutoimalla) vähemmän vaaralliseen muotoon,
26067: mikäli tähän soveltuva tekniikka joskus saadaan kehitettyä.
26068:
26069: 3 Pitkäaikaisvarastointi, jossa käytetty ydinpolttoaine varastoidaan sellaisenaan
26070: määräämättömäksi ajaksi joko maan pinnalle tai matalalle maan sisään rakennetta-
26071: vissa välivarastoissa. Kyseessä on vain väliaikaisratkaisu ja täten päätös jatkokä-
26072: sittelystä tai suorasta loppusijoituksesta on välttämätöntä tehdä joskus tulevaisuu-
26073: dessa.
26074:
26075: Suoralie loppusijoittamiselle on nähtävissä mm. eettisiä perusteita: ydinvoimasta hyöty-
26076: vät sukupolvet huolehtivat lopullisesti myös syntyneistä jätteistä eivätkä siirrä vastuun
26077: taakkaa tulevaisuuteen. Lisäksi maanpäällä sijaitsevissa laitoksissa pitkäaikaisesti varas-
26078: toidun käytetyn ydinpolttoaineen voidaan olettaa olevan riski esim. yhteiskunnallisesti
26079: epävakaissa oloissa ja altis tahallisesti aiheutetuille onnettomuuksille.
26080:
26081: Jälleenkäsittelyllä voidaan vähentää pohtoaineeksi louhittavan uraanin määrää 20-30 pro-
26082: sentilla sekä myös loppusijoitettavan jätteen määrää. Jälleenkäsittely yhdistettynä pit-
26083: käikäisten radioaktiivisten aineiden transmutointiin voisi lyhentää aikaa, jonka kuluessa
26084: jätteet olisivat eliökunnalle vaarallisia.
26085:
26086: Välivarastoinnin pitkittämisen etuna on pidetty sitä, että tällöin jäisi aikaa seurata, tuottaa-
26087: ko ydinvoimatekniikan kehittyminen sellaisia keinoja, joilla voidaan vähentää loppusijoi-
26088: tettavia aineiden määriä ja niiden vaarallisuutta, esimerkiksi transmutaatio. Lisäksi siinä
26089: tapauksessa, että loppusijoitus toteutettaisiin myöhemmin, saataisiin lisäaikaa loppu-
26090: sijoitustekniikkaan sisältyvien epävarmuuksien vähentämiseen. Välivarastoinnin pitkä-
26091: 5
26092:
26093: aikainen jatkaminen myös alentaa polttoaineen aktiivisuutta ja lämmöntuottoa, mikä jos-
26094: sain määrin voisi pienentää loppusijoitustilan tarvitsemaa kalliotilavuutta.
26095:
26096: Teoreettisina vaihtoehtoina runsasaktiivisten jätteiden tai käytetyn ydinpolttoaineen loppu-
26097: sijoitukselle esitettiin ydinvoimatekniikan kehityksen alkuvaiheessa ja myöhemminkin
26098: monia tapoja, esim. avaruuteen lähettämistä, napajäätiköihin tai valtamerten pohjasedi-
26099: mentteihin hautaamista. Näitä vaihtoehtoja on myös tutkittu ja selvitetty, mutta niiden so-
26100: veltamiseen käytännössä liittyy huomattavia ongelmia.
26101:
26102:
26103: Suora loppusijoitus
26104:
26105: Avoimessa polttoainekierrossa käytetty ydinpolttoaine loppusijoitetaan syvälle kalliope-
26106: rään, kuten kiteiseen kallioperään tai savikivi-, suolakivimuodostumiin. Tällä hetkellä
26107: vallitsee yleinen käsitys, että tutkituista loppusijoitusvaihtoehdoista syvälle kallioperään
26108: tapahtuva loppusijoitus eli geologinen loppusijoitus tarjoaa parhaat ja realistisiromat
26109: mahdollisuudet eristää runsasaktiiviset ydinjätteet biosfääristä eli ihmisen elinympäris-
26110: töstä.
26111:
26112: Suomessa ja Ruotsissa esitetyssä loppusijoituksen perusmallissa ydinpolttoaine sijoitet-
26113: taisiin erillisissä kupari-valurauta-kapseleissa noin 400-700 metrin syvyydessä kalliope-
26114: rässä sijaitseviin loppusijoitustiloihin. Jokaiseen kapseliin sijoitettaisiin 12 polttoaine-
26115: nippua. Kapselien ulompi kuparikerros on suunniteltu toimivan korroosiosuojana ja si-
26116: sempi rautakerros mekaanisena tukirakenteena. Kapselit ympäröitäisiin bentoniitti-
26117: savella, jonka tehtävänä on muun muassa vähentää virtaavan pohjaveden pääsyä koske-
26118: tuksiin kapseleiden kanssa. Lopuksi loppusijoitustilat sekä niihin johtavat tunnelit ja
26119: kuilu suljettaisiin bentoniittisaven ja kiviaineksen sekoituksella.
26120:
26121: Tämän pohjoismaisen perusmallin ohella on selvitetty mm. syviin pystysuoriin reikiin
26122: tai pitkiin vaakasuoriin reikiin tapahtuvaa geologista loppusijoitusta. Teknisen toteutet-
26123: tavuuden kannalta näitä menetelmiä ei ole pidetty aivan yhtä luotettavina kuin perus-
26124: mallia. Myös mahdollinen loppusijoitustilaan sijoitettujen jätteiden palautettavuus eli
26125: niiden poistaminen sijoitustiloista mahdollista jatkokäsittelyä varten on näissä vaihtoeh-
26126: doissa huomattavasti hankalampi toteuttaa.
26127:
26128: Geologisessa loppusijoituksessa polttoainekapseleita ympäröi kalliomassa, joka vaimentaa
26129: täydellisesti kaiken suoran säteilyn maan pinnalle. Useiden satojen metrien loppusijoitus-
26130: syvyys myös suojaa käytettyä ydinpolttoainetta jääkausien kallioperää kuluttavalta vai-
26131: kutukselta. Kallioperän raoissa ja halkeamissa virtaava pohjavesi tarjoaa ainoan kulku-
26132: väylän käytetyn ydinpolttoaineen sisältämille radioaktiivisille aineille päästä kosketuksiin
26133: ihmisten ja muun elävän ympäristön kanssa. Loppusijoitukseen suunnitellussa moni-
26134: estejärjestelmässä (mm. polttoaineen kapselointi ja loppusijoitustilojen bentoniittitäyte) on
26135: teknisten päästäesteiden päämääränä rajoittaa pohjaveden pääsyä kosketuksiin käytetyn
26136: ydinpolttoaineen kanssa. Moniestejärjestelmän peräkkäiset päästäesteet toimivat eri fysi-
26137: kaalis-kemiallisilla periaatteilla. Loppusijoitustilan päästäesteiden suunnittelussa tavoit-
26138: teena on, että minkään yksittäisen päästäesteen pettäminen ei olennaisesti alentaisi koko
26139: 6
26140:
26141: järjestelmän toimintakykyä. Toisin sanoin tavoitteena on rajoittaa tai hidastaa radio-
26142: aktiivisten aineiden vapautumista kallioperään ja edelleen biosfääriin.
26143:
26144:
26145: Jälleenkäsittely
26146:
26147: Suljetussa polttoainekierrossa käytetty polttoaine jälleenkäsitellään ja polttoaineeksi
26148: kelpaavat uraani ja plutonium hyödynnetään edelleen. Käsittelyprosessista jää jäljelle
26149: voimakkaasti radioaktiivista jälleenkäsittelyjätettä, joka on loppusijoitettava. Kuitenkin
26150: vain osa jälleenkäsittelyssä erotetusta plutoniumista ja uraanista voidaan käytännössä
26151: hyödyntää polttoaineen valmistukseen käytettäväksi nykyisen tyyppisissä kevytvesire-
26152: aktoreissa.
26153:
26154:
26155: Jälleenkäsittelyprosessi
26156: Jälleenkäsittelyn yhteydessä käytetystä ydinpolttoaineesta erotetaan ensimmäisessä vai-
26157: heessa käyttökelpoinen uraani ja plutonium jatkokäyttöä varten. Ensimmäisen erotus-
26158: vaiheen jälkeen ne erotetaan edelleen toisistaan erillisiin liuoksiin puhdistettaviksi ja
26159: jatkokäsiteltäviksi sen mukaan, millaisessa valmistusprosessissa niitä on tarkoitus käyt-
26160: tää uuden ydinpolttoaineen valmistuksessa.
26161:
26162: Jälleenkäsittelystä jää edelleen ydinjätteeksi useita radioaktiivisia aineita, jotka ovat se-
26163: koittuneina jälleenkäsittelyprosessissa käytettyihin kemiallisiin yhdisteisiin, yleensä liu-
26164: oksiin. Tämän runsasaktiivisen nestemäisen jätteen alkuperäistä tilavuutta pienennetään
26165: höyrystämällä alle kymmenesosaan, minkä jälkeen liuoksen määrä on noin 250-500 lit-
26166: raa käsiteltyä uraanitonnia kohti. Jätteen varastointiin nestemäisenä liittyy turvallisuus-
26167: riskejä ja siksi jäteliuos saatetaan turvallisempaan olomuotoon lasittamalla eli kuivaa-
26168: maila ja sekoittamalla jäte sulaan lasi massaan, joka puolestaan valetaan terässäiliöihin.
26169:
26170:
26171: Jälleenkäsittelyvaihtoehto ydinjätehuollon osana
26172: Jälleenkäsittelyn lopputuloksena syntyy runsasaktiivista lasitettua jätettä sekä vähä- ja
26173: keskiaktiivisia jätteitä. Lasitetun jätteen loppusijoitustarve ja loppusijoituksen turvalli-
26174: suustekninen vaativuus ovat periaatteessa samat kuin avoimessa polttoainekierrossa
26175: syntyvän käytetyn ydinpolttoaineen. Myös syntyneiden vähä- ja keskiaktiivisten jättei-
26176: den loppusijoituksesta on luonnollisesti huolehdittava asianmukaisesti.
26177:
26178: Jälleenkäsittelyn myönteisinä puolina voidaan nähdä mm. uraanivarojen tehokkaampi
26179: hyödyntäminen ja loppusijoitettavan runsasaktiivisen jätteen pienempi tilavuus. Tämä
26180: johtuu lähinnä siitä, että jätteessä ei ole käytetyn polttoaineen uraania ja plutoniumia.
26181: Uraanilla ja plutoniumilla on heikko liikkuvuus syvällä kallioperässä vallitsevissa olo-
26182: suhteissa, mikä tasoittaa jälleenkäsittelyvaihtoehdon etua päästöjen ja säteilyvaikutuk-
26183: sien osalta suoraan loppusijoitukseen verrattuna.
26184: 7
26185:
26186: Toisaalta jälleenkäsittely merkitsee käytetyn ydinpolttoaineen käsittelyvaiheiden ja kul-
26187: jetusten lisääntymistä sekä siis näistä aiheutuvien normaalikäytön päästöjen ja häiriö- ja
26188: onnettomuustilanteiden mahdollisuuksien lisääntymistä. Erääksi jälleenkäsittelyn on-
26189: gelmaksi on nähty ydinräjähteiden valmistukseen soveltuvan plutoniumin leviämisriskin
26190: kasvaminen.
26191:
26192: Jälleenkäsittelyn tarkoituksenmukaisuutta voidaan tarkastella paitsi turvallisuustekni-
26193: seltä myös mm. taloudelliselta kannalta. Suoraan loppusijoitukseen on päädytty etenkin
26194: sellaisissa maissa, joissa jouduttaisiin käyttämään ulkomaisia jälleenkäsittelypalveluita
26195: ja joissa ydinvoimakapasiteetti on pieni. Jälleenkäsittelypalveluita on saatavissa vain
26196: muutamista maista ja oman jälleenkäsittelyn toteuttaminen esimerkiksi vain Suomen
26197: tarpeita varten rakennetussa laitoksessa ei ole teknistaloudellisesti mielekästä. Toisaalta
26198: Suomen laki kieltää kokonaan käytetyn ydinpolttoaineen viennin ulkomaille, mikä ny-
26199: kytilanteessa estää Suomessa syntyneen käytetyn ydinpolttoaineen jälleenkäsittelyn ul-
26200: komailla.
26201:
26202:
26203: Tehostettu jälleenkäsittely ja transmutaatio
26204:
26205: Käytetyn ydinpolttoaineen käsittelyyn on pyritty kehittelemään tekniikkaa, jolla vaaral-
26206: lisimmat radioaktiiviset aineet voitaisiin ydinfysikaalisesti muuntaa vähemmän vaaralli-
26207: seen muotoon. Tämän ns. transmutoinnin tavoitteena on lyhentää sitä aikaväliä, jonka
26208: kuluessa kyseiset aineet voivat aiheuttaa vaaraa. Menetelmä sisältäisi useimpien esitet-
26209: tyjen muuunelmien mukaan ensimmäisenä vaiheena nykyisin käytettävään jälleenkä-
26210: sittelyprosessiin verrattuna tehostetun erottelun, jossa käytetystä polttoaineesta ensin
26211: erotettaisiin uraanin ja plutoniumin ohella erilleen myös eräitä pitkäikäisiä fissiotuottei-
26212: ta ja myös muut aktinidit. Sen jälkeen erotetut aineet muunnettaisiin ydinreaktioissa eli
26213: transmutoitaisiin toisiksi aineiksi joko tavanomaisissa reaktoreissa tai erityisissä trans-
26214: mutaatiolaitoksissa.
26215:
26216: Tehokkaimmillakaan kaavailluilla tavoilla kaikkia radioaktiivisia aineita ei voida koko-
26217: naan tuhota tai siihen tarvittava ajanjakso olisi kohtuuttoman pitkä ja näin joka tapauk-
26218: sessa tietty osa jätteistä tulee aikanaan loppusijoitettavaksi.
26219:
26220: Transmutaatiohankkeet ovat vielä verrattain varhaisella kehitysasteella ja menetelmän
26221: todelliset tekniset mahdollisuudet ovat vielä osoittamatta. Periaatteellisena vaihtoehtona
26222: transmutaatio ei kuitenkaan ole uusi ajatus, vaan sen fysikaaliset perusteet on esitetty jo
26223: kymmeniä vuosia sitten. Transmutaation ja siihen tarvittavan, nykyistä jälleenkäsittelyä
26224: tehokkaamman erotustekniikan on arvioitu tulevan selvästi kalliimmaksi kuin suora
26225: loppusijoitus.
26226:
26227: Transmutaatio voidaan tällä hetkellä nähdä lähinnä pitkän aikavälin tutkimuskohteena,
26228: joka liittyy yleiseen ydinenergian kehittämiseen tai laajentuvaan käyttöön. Transmutaa-
26229: tion mahdollinen teollinen soveltaminen on nykynäkemysten mukaan vähintään vuosi-
26230: kymmenien päässä.
26231: 8
26232:
26233: Valvottu pitkäaikaisvarastointi
26234:
26235: Väliaikaisena ratkaisuna käytetyn ydinpolttoaineen huoliolle on esitetty hyvin pitkäai-
26236: kaista välivarastointia. Käytetyn ydinpolttoaineen välivarastointitekniikka ei periaat-
26237: teessa ole riippuvainen siitä, onko varastointi suunniteltu lyhyt- vai pitkäaikaiseksi. Jäl-
26238: kivalvonnan ja turvallisten toimintaolosuhteiden säilyttämisen merkitys korostuu sitä
26239: enemmän, mitä pitkäaikaisemmaksi välivarastointi on tarkoitettu. Seuraavassa on lyhy-
26240: esti kuvattu nykyisiä vaihtoehtoisia välivarastointimenetelmiä.
26241:
26242:
26243: Pitkäaikainen välivarastointi vesialtaissa
26244: Käytettyä polttoainetta säilytetään nykyisin useimmiten vesiallasvarastoissa. Näin ta-
26245: pahtuu mm. Suomen ydinvoimalaitoksilla. Tästä niin sanotusta märkävarastoinnista on
26246: käytettävissä kokemuksia jo usealta vuosikymmeneltä. Käyttökokemukset ovat osoitta-
26247: neet, että kaikki kuviteltavissa olevat, polttoainetta mahdollisesti vaurioittavat mekanis-
26248: mit, kuten hapettuminen, vedyttyminen, eri korroosiomuodot, galvaaniset ilmiöt tai re-
26249: aktiot polttoaineen suojakuoren ja fissiotuotteiden välillä voidaan estää, jos varastoal-
26250: taissa ylläpidetään oikeat olosuhteet.
26251:
26252: Vesiallasvarastojen käyttökokemusten mukaan on ennustettavissa, että varastoitavat
26253: polttoaine-elementit säilyvät vaurioitumatta yli 50 vuotta, ja ruotsalaisen maanalaisen
26254: CLAB-keskusvälivaraston käyttökokemusten perusteella tehtyjen arvioiden perusteella
26255: jopa yli 100 vuotta. Polttoaine-elementtien säilyminen vaurioitumatta edellyttää kuiten-
26256: kin, että säilytysaltaan veden kemialliset ominaisuudet ylläpidetään koko varastointijak-
26257: son ajan oikeina. Tarkasti valvotuissa olosuhteissa hyvin pitkäaikaisestakaan välivaras-
26258: toinnista ei aiheudu säteilyhaittoja ympäristön väestölle eikä käyttöhenkilökunnalle.
26259:
26260:
26261: Pitkäaikainen kuivavarastointi
26262: Kuivavarastointikin on mahdollista toteuttaa joko maanalaisena tai maanpäällisenä. En-
26263: nen varastoon siirtämistä polttoaine-elementtejä on pidettävä muutaman vuoden ajan re-
26264: aktoreiden yhteydessä olevissa vesialtaissa tai vesiallasvälivarastoissa. Tämän vesijääh-
26265: dytysvaiheen jälkeen käytetyssä polttoaineessa syntyvän jälkilämmön poistamiseen riit-
26266: tää kuivavarastoinnissa ilman luonnolliseen kiertoon perustuva jäähdytys. Märkävaras-
26267: tointiin verrattuna kuivavarastointi asettaa pienempiä vaatimuksia seurannalle ja valvon-
26268: tatoimille. Toisaalta kuivavarastossa käytännön mahdollisuudet polttoainenippujen kun-
26269: non valvontaan ovat huonommat kuin vesiallasvarastossa. Menetelmänä kuivavarastoin-
26270: ti sopisi käytettäväksi myös Suomessa.
26271:
26272: Käytetyn polttoaineen välivarastointiin on alettu käyttää yhä enemmän myös kuljetuk-
26273: seen soveltuvia ilmajäähdytteisiä metallisia säiliöitä. Tällaisia kuivavarastoja on käytös-
26274: sä mm. Belgiassa, Saksassa, Sveitsissä, Unkarissa ja Yhdysvalloissa. Muun muassa mo-
26275: net niistä Itä-Euroopan maista, jotka aiemmin palauttivat käytetyn polttoaineen entiseen
26276: Neuvostoliittoon, ovat päätyneet kuivavarastointiin käyttäen säiliöitä, jotka soveltuvat
26277: 9
26278:
26279: sekä kuljetukseen että varastointiin. Kuivavarastoinnista kertyneet käyttökokemukset
26280: ovat olleet hyviä ja mahdollisuuksia jatkaa välivarastointia aina 50-150 vuoteen pide-
26281: tään hyvinä.
26282:
26283: Nykyisin käytössä olevat kuivavarastot on kuitenkin tarkoitettu vastaavaan välivaras-
26284: tointiin kuin Suomessakin käytettävät vesiallasvarastot Eräissä maissa, mm. Ranskassa,
26285: on esitetty suunnitelmia selvästi pidempiaikaiseen, jopa satojen vuosien välivarastoin-
26286: tiin tarkoitetuista kuivavarastoista.
26287:
26288:
26289: D RD-väli varastointimenetelmä
26290: Myös käytössä olevista märkä- ja kuivavarastoinneista periaatteeltaan poikkeavaa kui-
26291: vaa kalliovarastointia on ehdotettu pitkäaikaiseen välivarastointiin. Ruotsalaisten tutki-
26292: joiden patentoimassa keksinnössä, ns. DRD-menetelmässä (Dry Rock Depository) käy-
26293: tetty polttoaine sijoitettaisiin kapseloituna kallioperään noin 50-100 metrin syvyyteen.
26294: Sijoituspaikalla varaston ympäristön kalliopohjavesi kuivatettaisiin pois luonnonruhjeita
26295: ja/tai keinotekoisesti aikaansaatuja rakoja hyväksi käyttäen, jolloin varasto olisi pohja-
26296: veden pinnan yläpuolelle. Tarvittava jäähdytys hoidettaisiin ilmalla luonnonkiertoon pe-
26297: rustuen käyttäen pystysuoria porareikiä. Pohjavesiolosuhteiden ja jäähdytyksen pysy-
26298: vyyteen pitkällä aikavälillä liittyy kuitenkin huomattavia epävarmuuksia.
26299:
26300: Ratkaisun esittäjien mukaan DRD-laitos olisi selvästi normaalia loppusijoitustilaa hal-
26301: vempi ratkaisu ja siis kokonaistaloudellisesti edullinen, jos sillä voitaisiin kokonaan
26302: välttyä muulta loppusijoitukselta. Esitetylle vaihtoehdolle ei kuitenkaan ole tehty katta-
26303: via turvallisuusanalyysejä, joissa tarkasteltaisiin esimerkiksi jäähdytyksen pettämisestä
26304: aiheutuvia jätekapselien vaurioitumisia sekä ympäristöön mahdollisesti leviävien radio-
26305: aktiivisten aineiden aiheuttamia säteilyhaittoja. Lisäksi on todennäköistä, että tulevien
26306: jääkausien vaikutuksesta suhteellisen lähelle maanpintaa sijoitettuna varasto vaurioituisi
26307: huomattavasti herkemmin kuin syvälle sijoitettu loppusijoitustila. DRD-menetelmää ei
26308: siten voida pitää lopulliseksi tarkoitettuna käytetyn ydinpolttoaineen huollon ratkaisuna.
26309:
26310: DRD-menetelmää ei pidetä missään ensisijaisena vaihtoehtona käytetyn ydinpoltto-
26311: aineen huollon ohjelmassa. Suomen maanpinnan muodot ja pohjaveden pinnankorkeu-
26312: det eivät ole otollisia DRD-menetelmän soveltamiselle.
26313:
26314:
26315: Loppusijoituksen palautettavuus
26316:
26317: Voimassa olevaan valtioneuvoston päätökseen käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoi-
26318: tuksen turvallisuudesta sisältyy suunnitteluvaatimus, että käytetty ydinpolttoaine on voi-
26319: tava tarvittaessa palauttaa varastosta tai loppusijoitustilasta takaisin maan pinnalle.
26320:
26321: Palauttamista voidaan tulevaisuudessa pitää tarpeellisena esimerkiksi siinä tapauksessa,
26322: että transmutointiteknologiassa tehdään merkittävä harppaus eteenpäin. Oleellisesti lop-
26323: pusijoituksen pitkäaikaisturvallisuuteen vaikuttavien puutteellisuuksien tai päästöestei-
26324: 10
26325:
26326: den vaurioiden havaitseminen polttoaineen loppusijoituksen kuluessa tai jonkin verran
26327: sen jälkeen voivat myös edellyttää palautettavuutta. Lisäksi teknologian kehittymisen
26328: myötä ydinpolttoaineen jatkohyödyntäminen energian tuotannossa saattaisi luoda tar-
26329: peen palauttamiseen.
26330:
26331: Loppusijoituksen tarkoituksena on varastoida käytetty ydinpolttoaine niin, että siitä ei
26332: tulevaisuudessa aiheudu haittaa eikä huolehtimisvelvollisuutta. Viimekädessä tämä tar-
26333: koittaisi, ettei jälkipolvien tarvitsisi välttämättä tietää loppusijoitustilojen olemassa-
26334: olosta ja sijainnista. Syvälle kallioperään sijoittamisen etuna ja vaatimuksenakio on pi-
26335: detty sitä, että väärinkäytön estämiseksi kapseleita ei helposti saada palautetuksi ja että
26336: loppusijoitustilaan ei tulevaisuudessa vahingossa tunkeuduta.
26337:
26338: Toisaalta palautettavuuden vaatimus edellyttää, kuten Suomen ydinenergialakiin on kir-
26339: jattu, tiedon säilyttämistä jälkipolville siitä, missä ja miten kapselit ovat varastoituina.
26340: Samalla kuitenkin kasvaa myös todennäköisyys tahalliseen tai rikolliseen tiloihin tun-
26341: keutumiseen.
26342:
26343: Aiemmin kuvattuja, pitkäaikaiseen välivarastointiin tarkoitettuja menetelmiä käytettäes-
26344: sä ja varsinkin varaston sijaitessa maan päällä tai maan pinnan tuntumassa, on palautet-
26345: tavuus paitsi mahdollista myös suhteellisen yksinkertaista ja halvempaa. Perusratkaisuja
26346: huomattavasti vähemmän tutkitun maanalaisen DRD-kuivavälivarastoinnin tapauksessa
26347: käsitykset vaihtelevat palautettavuuden helppoudesta. Palautettavuuskysymyksistä on
26348: pääasiassa keskusteltu geologisen loppusijoituksen yhteydessä. Suomessa ja Ruotsissa
26349: esitetyn tekniikan mukaisesti toteutettuna loppusijoitus on peruutettavissa ja ydinpoltto-
26350: aine palautettavissa maan pinnalle kaikissa loppusijoituksen vaiheissa, myös tilojen ja
26351: tunnetien sulkemisen jälkeen.
26352:
26353: Syvällä kallioperässä sijaitsevan loppusijoitustilan avaaminen ja kapselien palauttami-
26354: nen tapahtuisi periaatteessa samoin menetelmin kuin tilan rakentaminen ja kapselien
26355: vienti tilaan. Toteutus, sen vaikeusaste ja kustannukset riippuvat ennen muuta siitä, mis-
26356: sä vaiheessa loppusijoitusta palauttaminen tehtäisiin. Loppusijoitustilan käyttöjakson
26357: aikana pystykuilut loppusijoitustilaan ja keskustunneli säilytetään avoimina, jolloin rat-
26358: kaisun peruuttaminen edellyttää ainoastaan sijoitustunnelin avaamista ja sijoitusreikien
26359: bentoniittitäytteen poistamista. Kapselit on suunniteltu hyvin kestäviksi korroosiota ja
26360: mekaanisia rasituksia vastaan eikä ehjien kapselien poistamisessa tarvita tehokkaampia
26361: säteilysuojajärjestelyjä eikä monimutkaisempia kuljetusvälineitä kuin alkuperäisessä si-
26362: joittamisessa. Ajan myötä muuttuva ja palauttamisjärjestelyihin mahdollisesti vaikutta-
26363: va tekijä on esim. kapselien ympäristössä vallitseva lämpötila, joka vajaassa sadassa
26364: vuodessa nousee ylimmilleen, n. 65 asteeseen. Kapselien pintalämpötila on korkeimmil-
26365: laan, n. 95 astetta, parinkymmenen vuoden kuluttua loppusijoituksen jälkeen.
26366:
26367: Ruotsin Äspön laboratoriossa on tehty palauttamistekniikkaan liittyviä käytännön
26368: kokeita. Myös täyden mittakaavan koe on suunniteltu toteutettavaksi lähivuosina.
26369: Suomen ja Ruotsin kiteinen, luja kallioperä on erityisesti pitkällä aikavälillä edullisempi
26370: palautettavuutta ajatellen kuin savi- ja suolamuodostumat, joita eräissä muissa maissa
26371: kaavaillaan vaihtoehtoina loppusijoitustilan sijaintipaikaksi.
26372: 11
26373:
26374: Ydinjätehuollon vaikutukset ympäristöön
26375:
26376: Yleistä
26377: Ydinjätehuollon ja loppusijoituksen ympäristövaikutukset voidaan jakaa säteilyyn liit-
26378: tyviin ja muihin vaikutuksiin. Muilla vaikutuksilla tarkoitetaan lähinnä ns. sosiaalisia,
26379: psykososiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia. Näille on käytetty myös yhteisenä yleisni-
26380: mityksellä "yhteiskunnallisia" vaikutuksia kuvaamaan niiden erilaista luonnetta verrat-
26381: tuna säteilyn ihmiseen ja luontoympäristöön aiheuttamista fysiologisiin ja luonnontie-
26382: teellisiin vaikutuksiin. Toisaalta säteilyvaikutusten jyrkkä erottelu muista vaikutuksista
26383: on vaikeaa, sillä mahdollisilla säteilyvaikutuksilla on esimerkiksi fysiologisten terveys-
26384: vaikutusten tai niiden uhan kautta luonnollisesti yhteys myös psykososiaalisiin ja talou-
26385: dellisiin vaikutuksiin.
26386:
26387: Yhteiskunnallisia vaikutuksia voidaan tarkastella suoraan laitoksesta aiheutuvina tai vä-
26388: lillisesti esimerkiksi yhdyskuntarakenteen muutosten tai ns. imagovaikutusten kautta.
26389: Nämä vaikutukset ovat luonnollisesti merkittävimmät loppusijoituslaitoksen ympäris-
26390: tössä. Kuljetusten osalta vaikutukset voivat koskettaa laitoksen sijainnista ja kuljetusta-
26391: vasta riippuen suurempaa väestömäärää.
26392:
26393: Edellä kuvattujen yhteiskunnallisten ja säteilyvaikutusten lisäksi loppusijoituslaitoksen
26394: tai muiden ydinjätehuollon osina toimivien ydinlaitosten rakentamisesta aiheutuu luon-
26395: nollisesti ympäristöön normaalin teollisuusrakentamisen vaikutuksia (esim. pöly, melu,
26396: tärinä, maisemamuutokset ja tarvittavat maankäytön ratkaisut).
26397:
26398: Seuraavassa keskitytään tarkastelemaan käytetyn polttoaineen huollosta ympäristölle
26399: mahdollisesti aiheutuvia säteilyvaikutuksia.
26400:
26401:
26402: Säteilyvaikutukset
26403: Käytetyn ydinpolttoaineen huollon terveysvaikutuksia arvioidaan toiminnasta aiheutu-
26404: vien todellisten ja mahdollisten onnettomuustilanteiden aiheuttamien päästöjen perus-
26405: teella laskemalla kuvitteelliselle ihmiselle joko elimistöön joutuneen radioaktiivisen ai-
26406: neen tai suoran ulkoisen säteilyn aiheuttama säteilyannos. Laskettua säteilyannosta ver-
26407: rataan asetettuihin turvallisuuskriteereihin. Säteilyannoksien suuruutta tarkastellaan eri-
26408: tyisesti säteilylle eniten altistetun ryhmän yksilöannosten kannalta. Laajemman alueen
26409: väestölle pidemmällä aikavälillä yhteensä aiheutuvia säteilyvaikutuksia voidaan arvioi-
26410: da ns. väestöannoksen perusteella. Ydinlaitosten välittömässä läheisyydessä asukkaille
26411: aiheutuvien yksilöannoksien tulee viranomaismääräysten mukaan pysyä selvästi luon-
26412: nollisen taustasäteilyn tasoa pienempänä. Suomessa viranomaisten asettama enimmäis-
26413: yksilöannos on 0,1 mSv (millisievert) vuodessa. Tämä on alle 3 % suomalaisten keski-
26414: määräisestä, pääosin luonnollisesta taustasäteilystä ja huoneilman radonista aiheutuvas-
26415: ta, säteilyannoksesta (noin 4mSv/ vuosi).
26416: 12
26417:
26418: Huolimatta radioaktiivisten aineiden hajoamisesta eräät pitkäikäisimmät aineet eivät eh-
26419: di kokonaan hävitä esimerkiksi kallioperässä kulkeutumisen kuluessa ja voivat näin ol-
26420: len vapautua biosfåäriin ja säilyä siellä kauan ja aiheuttaa pitkäaikaista säteilyaltistusta.
26421: Valtioneuvoston esittämien yleisten turvallisuusvaatimusten mukaisesti säteilystä aiheu-
26422: tuvia haittoja on tarkasteltava myös pitkien aikavälien kuluessa. Koko yqinpolttoaine-
26423: kierron kattavissa kansainvälisissä selvityksissä on arvioitu eri vaiheiden osuutta koko-
26424: naisväestöannokseen. Tällöin lasketaan yhteen koko tarkasteluajanjaksona ja kulloinkin
26425: tarkasteltavalla kohdealueella kertyvät säteilyannokset käyttäen mittayksikkönä man-
26426: sievertiä (manSv). Tällöin tarkastelujakson pituus ja alueen suuruus vaikuttavat pit-
26427: käikäisten radioaktiivisten aineiden osalta merkittävästi kokonaisväestöannoksen suu-
26428: ruuteen.
26429:
26430: Välivarastointi
26431:
26432: Ydinvoimalaitosten normaalikäytöstä ympäristöön aiheutuvat säteilyvaikutukset ovat
26433: erittäin alhaiset luonnon taustasäteilyyn verrattuna. Käytetyn ydinpolttoaineen väliva-
26434: rastoinnista joko voimalaitoksella tai erillisessä välivarastossa aiheutuvat päästöt nor-
26435: maalikäytössä ovat edelleen olennaisesti pienemmät kuin päästöt itse ydinvoimalaitok-
26436: silta eli luonnon taustasäteilyn aiheuttamiin annoksiin verrattuina merkityksettömiä.
26437:
26438: Käytännön kokemukset ovat osoittaneet märkä- ja kuivavarastoissa tapahtuvan käytetyn
26439: ydinpolttoaineen välivarastoinnin olevan koeteltuaja turvallista tekniikkaa. Vesiallasva-
26440: rastoinnin keskeinen turvallisuuskysymys on jäähdytyksen keskeytymättömyyden ta-
26441: kaaminen. Varastolaitokset suunnitellaankin kestämään suuria mekaanisia rasituksia ja
26442: muita häiriöitä kuten esimerkiksi sähkön saannin katkoksia.
26443:
26444: Jälleenkäsittely
26445:
26446: Jälleenkäsittelylaitoksen normaalikäytössä vapautuvista pitkäikäisistä radioaktiivisista
26447: aineista aiheutuvat väestöannokset ovat suuremmat kuin ydinvoimalaitoksen vastaavasti
26448: aiheuttama väestöannos.
26449:
26450: Onnettomuustilanteiden vaarallisuus riippuu olennaisesti laitoksilla käsiteltävien mate-
26451: riaalien laadusta ja niiden sisältämien radioaktiivisten aineiden määristä. Merkittävä ero
26452: esimerkiksi jälleenkäsittelylaitoksen ja ydinvoimalaitoksen välillä on se, että samanai-
26453: kaisesti käsiteltävä radioaktiivisten aineiden määrä on jälleenkäsittelylaitoksella olen-
26454: naisesti pienempi. Toisaalta aineet ovat siellä helposti leviävässä muodossa (liuoksina,
26455: jauheina, kaasuina) ja niissä tapahtuu voimakkaita fysikaalisia ja kemiallisia reaktioita.
26456: Runsasaktiivisten nestemäisten jätteiden kiinteytysprosessissa, lasittamisessa, ei ole ko-
26457: kemusten perusteella todettu merkittäviä turvallisuusongelmia.
26458:
26459: Kapselointi
26460:
26461: Käytetyn polttoaineen kapseloinnissa loppusijoituslaitokselta normaalitilanteessa tapah-
26462: tuvat radioaktiivisten aineiden päästöt ovat pienempiä kuin ydinvoimalaitoksen vastaa-
26463: vat päästöt ja luonnon taustasäteilyyn verrattuna merkityksettömät. Kapselointilaitoksen
26464: 13
26465:
26466: työntekijöille aiheutuvat säteilyannokset ovat arvioiden mukaan niinikään pienempiä
26467: kuin ydinvoimalaitosten henkilökunnalle.
26468:
26469: Myös kapselointilaitoksella kerrallaan käsiteltävät radioaktiivisten aineiden määrät ovat
26470: pieniä verrattuna ydinvoimaloiden vastaaviin materiaalimääriin. Kapselointi tapahtuu
26471: eristetyissä kammioissa kauko-ohjatusti lämpötilan ja paineen ollessa alhaiset. Kapse-
26472: lointi ei edellytä radioaktiivisen materiaalin prosessointia ja siksi siihen liittyvät turval-
26473: lisuusriskit ovat selvästi pienemmät kuin jälleenkäsittelylaitoksen riskit. Radioaktiivis-
26474: ten aineiden päästöjä voi tapahtua ainoastaan polttoaine-elementtien vaurioituessa esi-
26475: merkiksi putoamisen seurauksena. Kapselointilaitoksista ei toistaiseksi ole todellisia
26476: käyttökokemuksia, mutta kapselointiprosessin voidaan perustellusti olettaa olevan sätei-
26477: lyturvallisuuden kannalta vaikeuksitta toteutettavissa. Samaan suuntaan viittaavat väli-
26478: varastointilaitoksien ja jälleenkäsittelylaitoksien polttoaineen siirto- ja käsittelyteknii-
26479: kasta saadut kokemukset.
26480:
26481: Radioaktiivisten aineiden kuljetukset
26482:
26483: Käytetyn ydinpolttoaineen ja muiden radioaktiivisten materiaalien kuljetuksista on pal-
26484: jon kokemuksia ja niitä varten on luotu toimivat järjestelmät ja kattavat kansainväliset
26485: turvallisuusmääräykset Kuljetussäiliöratkaisut on testattu monipuolisesti erilaisia häi-
26486: riötilanteita (mm. rajut törmäykset, tulipalot ja veteen uppoamiset) silmällä pitäen.
26487:
26488: Kuljetusten aiheuttamia riskejä arvioitaessa turvallisuusanalyyseissa on tarkasteltu nor-
26489: maaleja kuljetuksia sekä erilaisia häiriö- ja onnettomuustilanteita. Tutkimustulosten pe-
26490: rusteella kuljetusten aiheuttamat säteilyannokset ovat vähäisiä verrattuna luonnon taus-
26491: tasäteilyyn. Vakavissa kuljetussäiliön vaurioitumistilanteissa radioaktiivisten aineiden
26492: päästön aiheuttama väestöannos jäisi alle kymmenesosaan luonnon taustasäteilystä saa-
26493: tavaan annokseen.
26494:
26495: Loppusijoitus kallioperään
26496:
26497: Kapselointivaiheen jälkeen käytetyn ydinpolttoaineen syvälle kallioperään tapahtuvassa
26498: loppusijoituksessa ei ole nähtävissä suuria kertapäästöjä aiheuttavia onnettomuuksia,
26499: jotka aiheuttaisivat nopeasti ilmeneviä säteilyvaikutuksia väestössä. Loppusijoituksen
26500: mahdolliset säteilyvaikutukset kohdistuvat laitoksen lähiseudun asukkaisiin ja ne toden-
26501: näköisesti ajoittuvat kauas tulevaisuuteen.
26502:
26503: Kallioperään sijoitetun ydinpolttoaineen sisältämät radioaktiiviset aineet voivat teknis-
26504: ten esteiden mahdollisesti vaurioiduttua vapautua ensin kallioperään liukenemalla poh-
26505: javeteen ja kulkeutua edelleen pohjavesivirtausten kuljettamana kallioperästä biosfääriin
26506: sekä aiheuttaa sen jälkeen eri altistusreittien kautta säteilyannoksia. Nykyisten laskelmi-
26507: en mukaan luonnolliset radionuklidien vapautumisesteet (lähinnä kallio) ja tekniset es-
26508: teet (kapselointi, bentoniitti) varmistavat suunnitellusti toimiessaan, että ympäristössä
26509: asuville henkilöille aiheutuva vuosittainen säteilyaltistuksen lisäys olisi luokkaa 0,001
26510: mSv. Suuremmille väestöryhmille keskimäärin aiheutuvat annokset jäisivät hyvin pal-
26511: jon edellä mainittua arvoa pienemmiksi. Näin myös väestöannos jäisi pieneen murto-
26512: osaan taustasäteilyn aiheuttamaan väestöannokseen verrattuna.
26513: 14
26514:
26515: Merkittävin haitta loppusijoitustilan moniestejärjestelmälle vo1s1 aiheutua jääkauden
26516: jälkeisistä maankuoren lohkoliikunnosta. Tällaisen tapauksen vaikutuksia on arvioitu
26517: olettaen, että jo 1000 vuoden kuluttua voimakas loppusijoitustilaa leikkaava siirros rik-
26518: koisi kymmeniä kapseleita samanaikaisesti. Tulosten mukaan jäisi ympäristön väestölle
26519: aiheutuva säteilyannoksen lisäys luonnolliseen taustasäteilyyn ja siten myös annosrajoi-
26520: hin verrattuna vähäiseksi. Loppusijoitustilat sijoitetaan kuitenkin turvallisuussyistä
26521: mahdollisimman ehjiin kalliolohkoihin, sillä liikunnot todennäköisimmin tapahtuvat en-
26522: sisijaisesti jo olemassa olevia liikuntasanmaja (mm. rako- ja ruhjevyöhykkeet) pitkin.
26523: Lisäksi täyteaineena käytettävä hentoniitti suojaa kapseleita loppusijoitustilassa tapah-
26524: tuvilta pienehköiltä kallioperän liikunnoilta.
26525:
26526: Geologisen loppusijoituksen säteilyvaikutuksia arvioitaessa tarkastellaan ketjua, jonka
26527: muodostavat kupari-rautakapselin korroosiotarkastelu tai vaurioituminen mekaanisesti,
26528: radionuklidien leviäruistarkastelu pohjaveden virtauskentässä, pohjaveden virtaustarkas-
26529: telut sekä radionuklidien leviäruistarkastelu biosfäärissä ja ihmisen altistus säteilylle
26530: elinpiirissään. Perustapaukseksi oletetaan tilanne, jossa kallioperässä nyt vallitsevat olo-
26531: suhteet jatkuvat myös tulevaisuudessa. Herkkyystarkasteluissa taas selvitetään perusta-
26532: pauksesta poikkeavien kehityskulkujen seurauksia, jolloin laskelmissa vaihdellaan mm.
26533: pohjaveden kemiallisia ominaisuuksia sekä pohjaveden virtaamaa ja ajanhetkeä, jolloin
26534: radionuklidit alkavat vapautua pohjaveteen. Lisäksi herkkyystarkasteluissa on selvitetty
26535: myös ihmisen tahatonta tunkeutumista loppusijoitustilaan. Taulukkoon 1 on koottu sup-
26536: pea yhteenveto suomalaisissa turvallisuusanalyyseissa tarkastelluista tapauksista. Laske-
26537: tut säteilyannokset jäivät kaikissa yhdistelmissä luonnon taustasäteilyn aiheuttamia an-
26538: noksia pienemmiksi.
26539: 15
26540:
26541: Taulukko 1. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen suomalaisissa turvallisuus-
26542: analyyseissa tarkasteltuja tapauksia
26543: Tapaus Perustelu
26544: Pohjavesikemian Peruskalliosta tavattu kemiallisesti erilaisia pohjavesiä; kemia olen-
26545: muutokset naisesti mukana kupari-rautakapselin korroosiossa, radionuklidien
26546: liukenemisessa pohjaveteen ja radionuklidien vuorovaikutuksessa
26547: kivi-vesisysteemissä
26548: - pelkistävä (perustapaus) - loppusijoitussyvyydellä nykyisin vallitseva tilanne
26549: - hapettava - lähempänä maanpintaa vallitseva tilanne; vaikuttaa merkittävästi
26550: kapselin korroosioon, radionuklidien liukoisuuteen ja leviämiseen;
26551: jääkaudet voivat syöttää hapettavaa sulamisvettä kallioruhjeisiin
26552: -suolainen - rannikoilla tavattu syviä lähes liikkumattomia suolaisia pohjave-
26553: siä; vaikuttaa radionuklidien liukoisuuteen ja leviämiseen; jääkau-
26554: det voivat siirtää makean ja suolaisen veden rajapintaa
26555:
26556: Pohjaveden virtaama Radionuklidien leviäminen tapahtuu pohjaveden välityksellä; mikäli
26557: pohjavesikemia ei muutu, pohjaveden kuljetuskyky on suoraan riip-
26558: puvainen virtaamasta
26559: - uusia ruhjeita - jääkausi en yhteydessä voi kallion jännitystila laueta uusien vettä
26560: hyvin johtavien ruhjeiden syntymisen kautta
26561: - häiriintynyt vyöhyke - tunnelien louhiminen häiritsee kallion jännitystilaa ja voi aikaan-
26562: saada tunnelien ympärille vettä paremmin johtavan vyöhykkeen
26563: Kapselin elinikä Kuparin korroosionopeuden arviointi riippuu monista tekijöistä
26564: - odotettu elinikä vähintään - kuparin korroosio on hidasta vallitsevissa kemiallisissa olosuh-
26565: 100 000 vuotta (perus- teissa
26566: tapaus)
26567: - alun pitäen viallisia kap- - kapselin valmistuksen laadunvarmistus vastaavan teollisen toi-
26568: seleita, esim. reikiä, vialli- minnan tasoa
26569: nen hitsisauma
26570: - hapettava pohjavesi - hapettava pohjavesi korrodoi kuparia
26571: - kallioliikunnot vaurioittavat - kallioliikuntoja tiedetään tapahtuneen Suomessakin
26572: kapselia
26573: Jääkausien vaikutukset Jääkausia tiedetään olleen Suomen leveysasteilla ja voidaan olet-
26574: taa olevan myös tulevaisuudessa; jääkausien kaikkia yksityiskohtia
26575: ei tunneta
26576: - maan nousu rannikolla - nykyiset maannousunopeudet tunnetaan
26577: - vaikutus pohjavesikemiaan - sulamisvesien tunkeutumiseen kallioperään liittyy epävarmuuksia
26578: - kallioliikunnot -jääkauden aikana kallion jännitystila vaihtelee, jännitysten lau-
26579: kaisemat maanjäristykset voivat aiheuttaa kallioliikuntoja ja uusia
26580: ruhjeita, vaikkakin jännitykset useimmiten purkautuvatkin olemas-
26581: sa olevia ruhjeita pitkin
26582: Tunkeutuminen Ihmisen voidaan kuvitella tunkeutuvan tahattomasti loppusijoitusti-
26583: loppusijoitustilaan laan
26584: - koeporaus - kairausnäytteen käsittely voi altistaa työntekijät säteilylle
26585: - syvä porakaivo - loppusijoitustilan lähelle voidaan tehdä porakaivo, jos sijoitustilas-
26586: ta ei tiedetä
26587:
26588:
26589:
26590: Kokonaissäteilyvaikutukset ydinjätehuollon eri vaihtoehdoissa
26591:
26592: Ydinjätehuollon vaihtoehtoratkaisujen ympäristölle aiheuttamia kokonaissäteilyvaiku-
26593: tuksia verrattaessa on otettava huomioon koko ydinpolttoaineen kierto alkaen uraani-
26594: malmin louhinnasta, koska eri vaihtoehdoissa materiaalivirrat merkittävästi poikkeavat
26595: 16
26596:
26597: toisistaan. Tällöin tulee tarkastella myös mm. mahdollisen jälleenkäsittelyn vaikutusta
26598: väestöannoksiin ja säteilyriskeihin. Laskennallisiin väestöannoksiin vaihtoehtoisissa
26599: prosesseissa vaikuttavat hyvin monet tekijät, eikä suoran loppusijoituksen strategiaa ja
26600: jälleenkäsittelyn sisältävää ydinjätehuollon strategiaa voida yksiselitteisesti asettaa pa-
26601: remmuusjärjestykseen.
26602:
26603: Väestöannoksena laskettuna säteilyvaikutukset tuotettua energiayksikköä ja käytettyä
26604: luonnonuraanimäärää kohden ovat selvitysten mukaan suoran loppusijoituksen ja jäl-
26605: leenkäsittelyn vaihtoehdoissa samantasoiset, kun otetaan huomioon myös jälleenkäsit-
26606: telylaitokselta ilmaan vapautuviksi oletetut pitkäikäisten radioaktiivisten aineiden pääs-
26607: töt. Siinä tapauksessa taas, että jälleenkäsittelyssä erotettu uraani ja plutonium jäisivät
26608: kokonaan hyödyntämättä reaktorien polttoaineena tai uudelleenkäytön osuutta ei huo-
26609: mioida laskelmassa, suoran loppusijoituksen voidaan katsoa aiheuttavan pienemmän
26610: väestöannoksen käytettyä uraanimäärää kohti kuin jälleenkäsittelyvaihtoehto. Joka ta-
26611: pauksessa sekä käytetyn ydinpolttoaineen että lasitetun runsasaktiivisen jälleenkäsitte-
26612: lyjätteen loppusijoitusta koskevat tutkimustulokset vahvistavat käsitystä, että loppusijoi-
26613: tus voidaan toteuttaa turvallisesti ja että väestön yksilöiden vuotuiset enimmäissätei-
26614: lyannokset jäävät selvästi viranomaisten asettamien rajojen alapuolelle.
26615:
26616:
26617: Yhteenveto: ydinjätehuollon vaihtoehtoratkaisujen vertailu
26618:
26619: Edellä kuvattujen, käytetyn ydinpolttoaineen huollon vaihtoehtoisten ratkaisujen kes-
26620: keisiä etuja ja haittoja on esitetty alla olevassa taulukossa 2.
26621: 17
26622:
26623: Taulukko 2. Yhteenveto käytetyn ydinpolttoaineen huollon ja loppusijoituksen vaihto-
26624: ehtoisten ratkaisujen eduista ja haitoista sekä sovellettavuudesta Suomen olosuhteissa
26625: Vaihtoehto Edut Haitat Soveltamismahdolli-
26626: suudel Suomessa
26627: Suora loppu- - Käsittelyvaiheita vähän - Kaikki pitkäikäiset ra- - Perusratkaisumalli Suo-
26628: sijoitus ja käyttöhenkilökunnan dieaktiiviset aineet mu- messa
26629: säteilyaltistus pieni kana jätteessä, joten -Täyttää ydinenergialain
26630: - Perusteknologia ole- potentiaalinen vaaralli- vaatimukset käsittelystä
26631: massa suus kestää pitkään ja pysyvästä sijoittami-
26632: - Suuria kertavaikutuksia - Uraanivarojen käyttöte- sesta Suomeen; myös
26633: aiheuttavat tapahtumat hokkuus huono palauttaminen mahdol-
26634: erittäin epätodennäköi- lista
26635: siä
26636: Valvottu -Valvonta mahdollista - Siirtää vastuuta tuleville - Nykyisten välivarastojen
26637: pitkäaikainen - Mahdollistaa vaihtoeh- polville käyttöä voidaan jatkaa
26638: välivarastointi tojen uudelleen harkin- - Turvallisuus vaatii aktii- jopa 100 vuotta
26639: nan: palautettavuus vista valvontaa - Mahdollisen uudentyyp-
26640: suhteellisen yksinker- - Vaatii ydinmateriaalival- pisen välivaraston ra-
26641: taista vontaa kentamispäätös tarvi-
26642: -Teknologia olemassa - Ei voi olla lopullinen rat- taan vasta vuosikym-
26643: kaisu menien päästä
26644:
26645: Jälleen- - Uraanivaroja voidaan - Useita käsittelyvaiheita, - Kustannus- ja muista
26646: käsittely ja käyttää tehokkaammin mikä lisää käyttöhenki- syistä johtuen olisi epä-
26647: loppusijoitus ja uraanin väkevöintitar- lökunnan säteilyannok- tarkoituksenmukaista
26648: ve pienempi sia; häiriötilanteissa voi rakentaa pelkästään
26649: - Uraanin ja plutoniumin aiheutua päästöjä ym- Suomen tarpeisiin jäi-
26650: määrä jätteessä pie- päristöön leenkäsittelylaitosta
26651: nempi ja mahdollinen - Kustannukset kasvavat - Nykyisessä muodos-
26652: vaarallisuus pitkällä ai- - Useita loppusijoitettavia saan ydinenergialaki ei
26653: kavälillä alhaisempi jätetyyppejä; kokonaisti- salli ulkomaisten palve-
26654: lavuus voi kasvaa lujen käyttöä
26655: - Ydinasemateriaalien
26656: leviämisriski suurempi
26657: Jälleen- - Pitkäikäisten radioaktii- -Tarvittava jälleenkäsit- - Suomen ydinvoimaoh-
26658: käsittely, visten aineiden määrä telyteknologia monimut- jelma on liian suppea it-
26659: lisäerottelu, jätteessä vähenee kaista ja kasvattaa edel- senäiseen soveltami-
26660: transmutaatio, - Potentiaalisen vaaralli- leen kustannuksia se en
26661: loppusijoitus suuden ajanjakso lyhe- - Ydinasemateriaalin vai- - Ottaen huomioon jo pe-
26662: nee mistusteknologian Ie- rusvaihtoehtoon si-
26663: - Osana kehittynyttä viämisriski lisääntyy säilyvän välivarastoin-
26664: ydinenergiajärjestelmää -Teknologia ei ole käy- nin ja loppusijoituksen
26665: voisi olla edullinen rat- tettävissä vielä ja vaatii palautettavuuden tarvit-
26666: kaisu huomattavaa lisäkehi- taessa kaukana tulevai-
26667: tystä suudessa voidaan peri-
26668: - Toteutetettavuus epä- aatteessa hyödyntää
26669: varmaa mahdollisesti kehittyviä
26670: kansainvälisiä palveluita
26671: Avaruuteen - Jätteistä päästään lo- - Luotettavuusongelmia => - Mahdollista ainoastaan
26672: lähettäminen pullisesti eroon riski laaja-alaiseen ydin- kansainvälisenä yhteis-
26673: tms. saastumiseen työnä ja yhteisin sopi-
26674: muksin
26675: 18
26676:
26677: Yhteenveto tärkeimpien ydinvoimaa käyttävien
26678: eurooppalaisten valtioiden sekäUSA:nkäytetyn
26679: ydinpolttoaineen huollosta
26680:
26681: Yleistä
26682: Seuraavassa esitetään katsaus seitsemän merkittävimmän ydinenergiaa käyttävän Eu-
26683: roopan maan sekä USA:n käytetyn ydinpolttoaineen huoltoratkaisuihin. Kuvattu tilanne
26684: vastaa vuoden 2000 alun tilannetta. Esitetyt tilastotiedot sen sijaan on kerätty vuoden
26685: 1998 IAEA:n tilastoista.
26686:
26687:
26688: Belgia
26689: Ydinvoimayksiköiden määrä: 7
26690: Ydinsähkön tuotantokapasiteetti: 5 700 MW
26691: Ydinenergian osuus sähkön tuotannosta: 55,2 %
26692:
26693: Kesällä 1999 nimitetty hallitus on muuttamassa perusteellisesti Belgian ydinenergia-
26694: ohjelmaa. Tähän asti osa käytetystä ydinpolttoaineesta on jälleenkäsitelty Ranskassa ja
26695: näin syntynyt uraani ja plutonium käytetty uudelleen polttoaineen valmistukseen. Sa-
26696: maan aikaan on tutkittu ja kehitetty syvälle kallioperään tapahtuvaa loppusijoitusta.
26697: Ydinjätehuollosta ja toiminnan suunnittelusta vastaa valtionyhtiö ONRAF.
26698:
26699: Hallituksen ohjelmassa asetetaan tavoitteeksi käytetyn polttoaineen jälleenkäsittelyn lo-
26700: pettaminen heti, kun se sopimusteknisesti on mahdollista. Jatkossa keskityttäisiin aino-
26701: astaan kansallisen suoraan loppusijoitukseen perustuvan ratkaisun kehittämiseen. Tutki-
26702: mus- ja kehitystyötä esitetään jatkettavaksi vuoteen 2010, jolloin tehtäisiin päätöksiä si-
26703: joituspaikasta ja käytettävästä tekniikasta.
26704:
26705:
26706: Espanja
26707: Ydinvoimayksiköiden määrä: 9
26708: Ydinsähkön tuotantokapasiteetti: 7 600 MW
26709: Ydinenergian osuus sähkön tuotannosta: 30,2 %
26710:
26711: Kesällä 1999 julkaistussa Espanjan viidennessä radioaktiivisten jätteiden huoltoa koske-
26712: vassa suunnitelmassa esitetään, että käytetyn ydinpolttoaineen suora loppusijoitus on
26713: perusvaihtoehto, mutta että myös jälleenkäsittely on edelleen mahdollinen vaihtoehto.
26714: Radioaktiivisten jätteiden huollosta vastaa valtionyhtiö ENRESA. Tähän mennessä pie-
26715: ni osa syntyneestä käytetystä polttoaineesta on jälleenkäsitelty.
26716:
26717: Loppusijoituslaitoksen sijoituspaikan valinnan suhteen Espanja on päätynyt ottamaan
26718: aikalisän ja siirtämään valinnan vuoteen 2010. Taustalla on näkemys, että uudet tekno-
26719: 19
26720:
26721: logiat, kuten transmutaatio, voisivat tuoda keinoja vähentää sekä loppusijoitettavan jät-
26722: teen määrää että sen vaarallisuutta. Samalla jätehuoltostrategiassa todetaan, että geolo-
26723: gista loppusijoitusta tarvitaan joka tapauksessa. Jotta päätöksen siirtäminen olisi mah-
26724: dollista, on käytetyn polttoaineen välivarastojen kapasiteettia päätetty aluksi lisätä
26725: sijoittamalla polttoaine-elementtejä nykyisiin vesivarastoihin tiiviimmin. Jatkossa on ra-
26726: kennettava myös uutta varastointitilaa esimerkiksi laitosten yhteyteen. Korkea-aktiivi-
26727: selle ja lasitetulle jälleenkäsittelyjätteelle, joka palautuu Ranskasta ja Englannista, ra-
26728: kennetaan välivarasto. Varaston tulisi valmistua vuoteen 2010 mennessä.
26729:
26730: Aikalisän myötä myös mahdollisen loppusijoituspaikan etsintä lopetetaan toistaiseksi.
26731: Panostusta loppusijoitustutkimukseen ja -kehitykseen ei !opeteta aivan kokonaan, vaan
26732: pyritään säilyttämään tarvittava tieto-taito kansainvälisiin hankkeisiin osallistumalla.
26733: Samalla panostusta jälleenkäsittelyn ja transmutaation kehittämiseen esimerkiksi EU:n
26734: tutkimushankkeiden kautta jatketaan.
26735:
26736:
26737: Iso-Britannia
26738: Ydinvoimayksiköiden määrä: 33
26739: Ydinsähkön tuotantokapasiteetti: 12 500 MW
26740: Ydinenergian osuus sähkön tuotannosta: 24,5 %
26741:
26742: Iso-Britanniassa ydinjätteiden tuottajat ovat vastuussa jätehuollon suunnittelusta ja to-
26743: teutuksesta. Siellä sijaitsee yksi suuri jälleenkäsittelylaitos ja käytännössä kaikki synty-
26744: vä käytetty polttoaine on tarkoitus jälleenkäsitellä tässä laitoksessa. Jälleenkäsittelyjäte
26745: on välivarastoitu laitoksen yhteyteen.
26746:
26747: Hallituksen johdolla on ryhdytty valmistelemaan uutta kokonaisvaltaista ydinjäte-
26748: huollon ohjelmaa. Ylähuoneen tiede- ja tutkimusvaliokunnan maaliskuussa 1999 julkai-
26749: semassa raportissa suositellaan, että ydinjätteet olisi ensisijaisesti loppusijoitettava sy-
26750: välle kallioon siten, että jätteet olisivat valvottavissa ja palautettavissa. Loppusijoitustila
26751: tulisi sulkea vasta kun on riittävät takeet siitä, että näin voidaan turvallisesti tehdä. Vä-
26752: hintään yhden loppusijoitustilan tulisi olla käytössä 50 vuoden kuluessa.
26753:
26754: Hallitus on ilmoittanut että kyseinen raportti on keskeinen lähtökohta ydinjätehuollon
26755: jatkovaiheille, joista seuraava on hallituksen todennäköisesti vuoden 2000 lopulla käyn-
26756: nistämä kuulemismenettely. Tarkoituksena on selvittää yleisiä ydinjätehuoltopolitiikan
26757: periaatteita ja luoda pohja asiaa koskevalle uudelle lainsäädännölle. Tässä vaiheessa
26758: hallitus ei ota lainkaan kantaa mahdolliseen loppusijoittamiseen, sen toteutustapoihin tai
26759: aikatauluihin.
26760:
26761: Lisäksi hallitus toteaa, että tutkimus- ja kehittämistoiminta on tärkeää sekä väliaikaisva-
26762: rastoinnin aikana ennen lopullisia päätöksiä että päätösten jälkeen. Geologista loppusi-
26763: joitusta koskevaa tutkimusta jatketaan ja sitä varten luodaan erityinen strategia.
26764:
26765: Laajasti hyväksytyn ydinjätehuoltopolitiikan luominen ja päätösten voimaan saattami-
26766: nen on pitkä, mahdollisesti noin 5 vuotta kestävä, prosessi ja sen jälkeen vienee noin 20
26767: 20
26768:
26769: vuotta ennen kuin loppusijoituslaitos on valmis. Hallituksen raportti tulevasta ydinjäte-
26770: huollon politiikasta julkaistaneen edellä mainitun kuulemismenettelyn jälkeen.
26771:
26772:
26773: Ranska
26774: Ydinvoimayksiköiden määrä: 57
26775: Ydinsähkön tuotantokapasiteetti: 61 500 MW
26776: Ydinenergian osuus sähkön tuotannosta: 75,8 %
26777:
26778: Ydinjätehuollon toteuttamisesta vastaa valtion omistama ydinjäteyhtiö ANDRA. Käy-
26779: tännön tutkimus ja kehitystyöstä vastaa ANDRA yhdessä ydinenergiakomissio CEA:n
26780: kanssa. Ranskassa on suuri jälleenkäsittelylaitos, jossa käsitellään kaikki Ranskassa
26781: syntyvä käytetty ydinpolttoaine.
26782:
26783: Ranskan korkea-aktiivisen ydinjätteen huollon, myös käytetyn polttoaineen loppusijoi-
26784: tuksen) tutkimusta ja kehitystä säätelee vuonna 1991 säädetty laki. Siinä määrätään sel-
26785: vitettäväksi ja tutkittavaksi yhtä suurella panostuksella geologista loppusijoitusta, iso-
26786: tooppierottelua ja transmutaatiota sekä pitkäaikaisvälivarastointia. Hallituksen tulee esi-
26787: tellä tutkimustuloksien pohjalta ratkaisu korkea-aktiivisen jätteen käsittelystä viimeis-
26788: tään vuonna 2006.
26789:
26790: Geologisen loppusijoituksen osalta laki määrää valitsemaan vähintään kaksi paikkaa,
26791: joihin rakennetaan maanalainen laboratorio. Lain mukaan laboratorioista ainakin yhden
26792: tulee sijaita graniittikalliossa ja toisen savikivessä. Työn tavoitteena on, että jonkin la-
26793: boratorion paikalle rakennettaisiin varsinaisen loppusijoituslaitos. Savikivilaboratorion
26794: paikka valittiin vuoden 1998 lopussa. Sen sijaan graniittilaboratorion sijoituspaikkaa ei
26795: ole vielä saatu valituksi. Valintaan on nimetty kolmihenkinen ryhmä, joka tulee neuvot-
26796: telemaan kymmenen geologisten esiselvitysten perusteella valitun paikan sijaintikuntien
26797: ja -maakuntien päättäjien kanssa. Paikka valitaan lähinnä poliittisen ja kansalaisten hy-
26798: väksynnän perusteella.
26799:
26800: Isotooppierottelun ja transmutaation tutkimuksen ja kehityksen vastuuorganisaatio on
26801: CEA. Transmutaation osalta työ keskittyy Phenix-nimisellä nopealla reaktorilla tehtä-
26802: viin tutkimuksiin. Ranskan valtio rahoittaa pienellä osuudella myös kiihdytinpohjaisten
26803: transmutaatioreaktoreiden kehittämistä.
26804:
26805: Pitkäaikaisvälivarastoinnin tutkimuksessa ja kehityksessä keskitytään lähelle maanpin-
26806: taa sijoitettavaan ratkaisuun. Varasto pyrittäisiin eristämään pohjavedestä sijoittamalla
26807: se korkean mäen yläosaan merkittävästi pohjaveden pintaa korkeammalle edellä esitel-
26808: lyn DRD-menetelmän kaltaisesti.
26809:
26810: Edellä mainitulla lailla perustettiin myös kansallinen arviointikomitea, jonka tehtävänä
26811: on arvioida ja raportoida vuosittain työn edistymisestä. Komitea julkaisi kesäkuussa
26812: 1998 mietinnön, jossa pohditaan palautettavuutta ja sen soveltuvuutta eri tilanteissa.
26813: Yhteenvedossa päädytään suosittelemaan käytetyn polttoaineen välivarastointia ja sen
26814: jälleenkäsittelyä sekä jälleenkäsittelyjätteen geologista loppusijoitusta. Perusteena tälle
26815: 21
26816:
26817: suositukselle on, että käytetty polttoaine luokitellaan Ranskassa kierrätyskelpoiseksi
26818: materiaaliksi, jolloin sitä koskee yleinen jätteiden kierrätysvelvoite. Sen sijaan korkea
26819: aktiivinen jälleenkäsittelyjäte suositellaan eristettäväksi mahdollisimman tehokkaasti
26820: biosfääristä, mihin paras keino on loppusijoitus syvälle kallioperään.
26821:
26822:
26823: Ruotsi
26824: Ydinvoimayksiköiden määrä: 11
26825: Ydinsähkön tuotantokapasiteetti: 10 000 MW
26826: Ydinenergian osuus sähkön tuotannosta: 45,7%
26827:
26828: Ydinjätehuollon turvallisuutta valvovat hallituksen alaiset SKI ja SSI. Nämä myös teke-
26829: vät omaa ydinalan tutkimusta. Lisäksi yhtenä neuvoa-antavana elimenä toimii ydinjä-
26830: teneuvottelukunta KASAM, joka riippumattomana muista toimijoista säännöllisesti ar-
26831: vioi Ruotsin ydinjätehuollon tieteellistä tasoa ja osaamista. Ydinvoimateollisuuden
26832: omistama SKB-yhtiö on vastuussa ydinjätehuollon toteutuksesta ja sen edellyttämästä
26833: tutkimustoiminnasta.
26834:
26835: Käytetty ydinpolttoaine välivarastoidaan tällä hetkellä Oskarshamnissa ydinvoima-
26836: laitoksen yhteydessä olevassa keskusvarastossa (CLAB), johon kauempana sijaitsevista
26837: laitoksista tulevat ydinjätteet kuljetetaan meritse. Ensisijainen vaihtoehto on rakentaa
26838: myös ydinjätteen kapselointilaitos CLAB:n yhteyteen, joskaan päätöstä asiasta ei ole
26839: tehty. Pieni osa Ruotsissa syntynyttä käytettyä ydinpolttoainetta on jälleenkäsitelty Iso-
26840: Britanniassa. Suunnitelmien mukaan tultaisiin pieniä määriä MOX-polttoainetta valmis-
26841: tamaan ja käyttämään Oskarshamnin ydinvoimalaitoksella. Päätöksen asiasta tekee hal-
26842: litus.
26843:
26844: Käytetty ydinpolttoaine on tarkoitus loppusijoittaa noin 500 metrin syvyyteen kalliope-
26845: rään. Loppusijoitusmenetelmä vastaa Suomessakin käytettäväksi suunniteltua menetel-
26846: mää. Sen mukaan ydinpolttoaineniput kapseloidaan kupari-rauta-kapseleihin, jotka lop-
26847: pusijoitustilassa lisäksi eristetään bentoniitilla ympäröivästä kalliosta. Sulkemisen jäl-
26848: keen loppusijoitustila ei edellytä valvontaa.
26849:
26850: Monipuolisia käytännön loppusijoitustutkimuksia sekä ruotsalaisten omina että kansain-
26851: välisinä projekteina tehdään SKB:n Äspössä sijaitsevassa maanalaisessa kalliolabo-
26852: ratoriossa, jossa tutkimukset voidaan tehdä todellisessa loppusijoitussyvyydessä. Par-
26853: haillaan valmistellaan myös täyden mittakaavan loppusijoituskoetta. Kapselit eivät koe-
26854: vaiheessa kuitenkaan sisältäisi todellista ydin polttoainetta.
26855:
26856: Loppusijoituslaitosta koskeva rakennuslupahakemus jätettäisiin suunnitellun aikataulun
26857: mukaan noin vuonna 2008. Hallituksen esittämän vaatimuksen mukaan SKB:n on selvi-
26858: tettävä loppusijoituslaitoksen sijoittamismahdollisuudet alustavasti vähintään 5-10
26859: paikkakunnalla, joista vähintään kahdella tullaan tekemään paikkakohtaiset, yksityis-
26860: kohtaisemmat kallio- ym. tutkimukset, joiden perusteella loppusijoituspaikka valitaan.
26861: SKB:n on vienyt lävitse selvitykset kuudella paikkakunnalla, jotka kaikki sijaitsevat
26862: Ruotsin itärannikon tuntumassa. Marraskuussa vuonna 2000 SKB esitti näistä kolmea
26863: 22
26864:
26865: paikkaa (Oskarshamn, Östhammar ja Tierp), joilla kallioperätutkimuksia jatkettaisiin.
26866: Ruotsin hallituksen sekä ehdotettujen kuntien on määrä ottaa kantaa tutkimusten jatka-
26867: miseen vuoden 2001 syksyllä. SKB suunnittelee aloittavansa tutkimukset vuonna 2002.
26868:
26869:
26870: Saksa
26871: Ydinvoimayksiköiden määrä: 19
26872: Ydinsähkön tuotantokapasiteetti: 21 200 MW
26873: Ydinenergian osuus sähkön tuotannosta: 33,0 %
26874:
26875: Saksan alkuperäinen atomienergialaki edellytti kaiken käytetyn ydinpolttoaineen jäl-
26876: leenkäsittelemistä ja valtion rakentamaa loppusijoituslaitosta kaikelle ydinjätteelle.
26877: Vuonna 1979 aloitettiin valtiovallan toimesta suolakivimuodostumaan sijoitettavan lop-
26878: pusijoituslaitoksen kehittely Gorlebeniin. Saksassa ei kuitenkaan ole omaa jälleenkäsit-
26879: telylaitosta, joten ydinvoimayhtiöt yhtiöt ovat tehneet sopimuksia jälleenkäsittelystä
26880: Ranskassa ja Englannissa. Vuodesta 1994 alkaen yhtiöt ovat voineet perustaa käytetyn
26881: polttoaineen huollon suunnittelun myös suoralle loppusijoitukselle. Saksassa on myös
26882: valtion ylläpitämiä alueellisia välivarastoja, joista osaan on sijoitettu tai mahdollista si-
26883: joittaa käytettyä polttoainetta.
26884:
26885: Saksan hallitus ja neljä suurinta ydinvoimayhtiötä solmivat kesäkuussa 2000 sopimuk-
26886: sen, jossa sovitaan maan ydinvoimalaitosten sulkemisen aikataulusta ja niiden tuottami-
26887: en ydinjätteiden loppusijoituksen periaatteista. Sopimuksen pohjalta hallituksen on tar-
26888: koitus esittää parlamentille vastaava atomienergialain muutos. Tämä ei kuitenkaan ole
26889: vielä valmistunut. Sopimuksen voimaantulo edellyttää myös kyseisten neljän yhtiön
26890: päättävien elinten hyväksyntää, mikä tapahtunee vasta lakiesityksen valmistuttua.
26891:
26892: Sopimuksen mukaan ydinpolttoaineen jälleenkäsittely lopetetaan niin pian kuin se on
26893: mahdollista rikkomatta jo tehtyjä sopimuksia. Ydinpolttoaineen kuljetukset jälleenkäsit-
26894: telylaitoksille eivät ole enää mahdollisia 1.7.2005 jälkeen. Voimayhtiöiden on rakennet-
26895: tava mahdollisimman nopeasti polttoaineen välivarastot kunkin voimalaitoksen yhtey-
26896: teen tai lähistölle. Käytettyä polttoainetta voidaan kuljettaa alueellisiin välivarastoihin,
26897: kunnes varastot ovat valmiit.
26898:
26899: Hallitus sitoutuu edelleen vastaamaan loppusijoituksesta. Mahdollisia kivilajityyppejä
26900: varaston rakentamiselle on useita. Kuitenkin Gorlebenissa tapahtuvat valmistelevat työt
26901: lopetetaan hukkainvestointien välttämiseksi siihen asti kunnes eräät geologiseen loppu-
26902: sijoitukseen yleensä (mm. palautettavuuden tarve) ja suolakivisijoituksen turvallisuu-
26903: teen erityisesti liittyvät kysymykset on selvitetty, kuitenkin vähintään kolmeksi ja enin-
26904: tään kymmeneksi vuodeksi.
26905: 23
26906:
26907: Sveitsi
26908: Ydinvoimayksiköiden määrä: 5
26909: Ydinsähkön tuotantokapasiteetti: 3 100 MW
26910: Ydinenergian osuus sähkön tuotannosta: 40,0 %
26911:
26912: Sveitsin lainsäädännön mukaan kaikki radioaktiiviset jätteet on sijoitettava tarkoituk-
26913: seen soveltuvissa geologisissa muodostumissa sijaitseviin loppusijoitustiloihin. Ydin-
26914: voimayhtiöiden ja valtion yhteinen yhtiö NAGRA vastaa kaikkien Sveitsin ydinjättei-
26915: den loppusijoituksen suunnittelusta.
26916:
26917: Tällä hetkellä käytettyä polttoainetta varastoidaan kunkin ydinvoimalaitoksen yhteydes-
26918: sä olevassa välivarastossa. Uusi keskitetty välivarasto, jonka käytöstä vastaa ydinvoi-
26919: mayhtiöiden yhdessä omistama Zwilag-niminen yhtiö on valmis, mutta odottaa vielä lo-
26920: pullista hyväksymistä. Voimayhtiöillä on myös sopimuksia jälleenkäsittelystä ulkomail-
26921: la. Hallitus päätti kesäkuussa 1999 pyrkiä lopettamaan jälleenkäsittelyn perustellen pää-
26922: töstään taloudellisilla seikoilla, ydinaseiden leviämisvaaralla ja merikuljetuksiin liitty-
26923: vältä saastumisvaaralla.
26924:
26925: Nykylainsäädäntöä pidetään ydinjätehuollon osaltapuutteellisenaja yrityksiä sen uusi-
26926: miseksi on tehty useita kertoja. Yritykset ovat katkenneet geologisen loppusijoituksen
26927: vastustajien kannanottoihin. Alkuvuodesta 2000 valmistui energiaministerin asettaman
26928: EKRA- työryhmän mietintö, jossa asetuttiin voimakkaasti kannattamaan geologista lop-
26929: pusijoitusta ainoana, joka täyttää pitkäaikaisturvallisuuden vaatimukset. Työryhmä edel-
26930: lytti loppusijoitukselta myös palautettavuutta, jonka tarvetta tarkkailtaisiin erillisen pi-
26931: lottivaraston avulla. Raportti on saanut ristiriitaisen vastaanoton.
26932:
26933: Hallitus valmistelee uutta lakiesitystä, joka perustuu EKRAn suosituksiin. Se annetta-
26934: neen parlamentille viimeistään 2001.
26935:
26936: Nykylainsäädäntö antaa mahdollisuuden poikkeustapauksissa varastoida sveitsiläistä
26937: ydinjätettä myös ulkomailla. Tällainen vaihtoehto koskisi todennäköisesti vain runsas-
26938: aktiivista pitkäikäistä jätettä eli käytännössä jälleenkäsittelyjätettä.
26939:
26940:
26941: USA
26942: Ydinvoimayksiköiden määrä: 103
26943: Ydinsähkön tuotantokapasiteetti: 100 400 MW
26944: Ydinenergian osuus sähkön tuotannosta: 19,8%
26945:
26946: Kaavailut käytetyn polttoaineen/korkea-aktiivisen jätteen loppusijoittamisesta geologi-
26947: siin muodostumiin ovat Yhdyvalloissa alkaneet jo 1950-luvun puolivälissä. Vuonna
26948: 1982 säädettiin ns. ydinjätelaki, Nuclear Waste Policy Act, jonka mukaan tällä hetkellä
26949: toimitaan. Laissa on määritelty geologinen loppusijoitus maan viralliseksi pitkän täh-
26950: täimen toimintastrategiaksi.
26951: 24
26952:
26953: Ydinjätehuollosta ja loppusijoituksesta on vastuussa energiaministeriö (DOE, Depart-
26954: ment of Energy). Ydinjätehuolto rahoitetaan ydinjäterahastosta, jonka varat kertyvät
26955: ydinvoimayhtiöiden suorittamista, voimantuotannon ja -myynnin määrän mukaan mää-
26956: räytyvästä maksusta.
26957:
26958: Mainitun ydinjätelain ohjaamien loppusijoituslaitoksen paikanvalintavaiheiden jälkeen
26959: vuonna 1987 kongressi kehotti energiaministeriötä keskittämään paikkatutkimukset
26960: Yucca Mauntaiuin (Nevada) alueelle. Samalla ministeriötä kehotettiin selvittämään
26961: myös seuraavan loppusijoituslaitoksen tarve. Selvityksen takarajaksi asetettiin vuosi
26962: 2010.
26963:
26964: Nykyiset Yucca Mountain -hankkeen aikataulutavoitteena on luovuttaa paikkaa koskeva
26965: esitys presidentille vuonna 2001 sekä aikaansaada valmius rakennuslupahakemuksen
26966: jättämiseen vuonna 2002. Nykyisen aikataulun mukaan loppusijoituslaitoksen rakenta-
26967: minen aloitettaisiin vuonna 2005. Loppusijoitustoiminta voisi alkaa vuonna 2010.
26968:
26969: Yucca Mauntaiuin tutkimusalue koostuu vulkaanisesta kivilajista ja loppusijoitustilat on
26970: suunniteltu rakennettavan 300 m syvyyteen. Paikalle on rakennettu maanlaiset tutki-
26971: mustilat, joissa on meneillään täyden mittakaavan loppusijoituskokeita. Laitokseen lop-
26972: pusijoitettaisiin käytettyä ydinpolttoainetta, joka on kertynyt paitsi ydinvoimaloista
26973: myös puolustusvoimien toiminnoista, tutkimusreaktoreista (ml. ulkomailla toimivat tut-
26974: kimusreaktorit) ja ydinkäyttöisistä aluksista. Loppusijoituslaitokseen voidaan sijoittaa
26975: myös ydinkärjistä purettava plutonium ja ydinaseohjelmista peräisin olevaa korkea-
26976: aktiivista, lasitettua jätettä. Nykyinen laki rajoittaa loppusijoitettavan jätemäärän 70 000
26977: tonniin. On arvioitu, että vuoteen 2040 mennessä käytettyä ydinpolttoainetta kertyy
26978: USA:ssa 87 000 tonnia.
26979:
26980: Uudessa Meksikon osavaltiossa otettiin v. 1999 käyttöön maanalainen, maailman en-
26981: simmäinen pitkäikäisille ydinjätteille tarkoitettu loppusijoituslaitos. Laitos on tarkoitettu
26982: USA:n ydinasetuotannossa kertyville matala- ja keskiaktiivisille ydinjätteille. Loppusi-
26983: joitusluolastot sijaitsevat 650 m syvyydessä suolamuodostumassa
26984: