<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.

153 Käyttäjää paikalla! 0.0064189434051514

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

A_1977_1 | A_1977_2 | A_1977_3 | B_1977_1 | B_1977_2 | C_1977_1 | C_1977_2 | D_1977 | E_1977_1 | E_1977_2 | E_1977_3 | F_1977_1 | F_1977_2 | Hak_1977 | PTK_1977_1 | PTK_1977_2 | PTK_1977_3 | PTK_1977_4 |

1: Vuoden 1977
2: VALTIOPÄIVÄT
3:
4:
5:
6:
7: Asiakirjat
8: E1
9: Lakialoitteet 1-186
10:
11:
12:
13:
14: HELSINKI 1977
15: Helsinki 1978. Valtion painatuskeskus
16: SISÄLLYSLUETTELO
17:
18:
19:
20:
21: Lakialoitteet 1-186
22: ( 1-148 jätetty yleisenä aloiteaikana,
23: 149-186 yleisen aloiteajan jälkeen)
24:
25:
26: Siv. Siv.
27: - 1 Ehrnrooth ym.: Ehdotus laiksi Suomen Hal- - 16 Breilin ym.: Ehdotus laiksi valtionrauta-
28: litusmuodon 23 §:n muuttamisesta ....... . 1 teiden talouden hoidon yleisistä perusteista
29: annetun lain 1 §:n muuttamisesta ....... . 31
30: - 2 Impiö ym.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjes-
31: tyksen 75 §:n muuttamisesta ........... . 4 - 17 Ekorre: Ehdotukset laiksi tulo- ja varal-
32: lisuusverolain 9 §:n muuttamisesta ja eräiksi
33: - 3 Järvinen ym.: Ehdotukset laeiksi kansan- siihen liittyviksi laeiksi ................. . 33
34: edustajain vaaleista annetun lain ja kunnallis-
35: vaalilain muuttamisesta ................. . 5 - 18 Hetemäki ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja va-
36: rallisuusverolain 22 §:n muuttamisesta ..... . 36
37: - 4 Knuuttila ym.: Ehdotus laiksi valtiopäivä-
38: järjestyksen muuttamisesta ............... . 7 - 19 Hollming ym.: Ehdotus laiksi asuntotu-
39: lon verottamisesta eräissä tapauksissa anne-
40: - 5 Niskanen ym.: Ehdotus laiksi Suomen Hal- tun lain muuttamisesta ................... . 37
41: litusmuodon 6 §:n muuttamisesta ......... . 10
42: - 20 Hollming ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtove-
43: - 6 Orrenmaa ym.: Ehdotus laiksi Suomen Hal- rolain 3 §:n muuttamisesta ............. . 39
44: litusmuodon 23 §:n muuttamisesta ....... . 12
45: - 21 Impiö ym.: Ehdotus laiksi alueellisesta
46: - 7 Rekonen ym.: Ehdotus laiksi hintavalvonta- kuljetustuesta annetun lain muuttamisesta .. 41
47: lain muuttamisesta ..................... . 13
48: - 22 Jokela ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varalli-
49: - 8 Saarto ym.: Ehdotus hintavalvontalaiksi .. 15 suusverolain 12 §:n muuttamisesta ....... . 44
50: - 9 Aaltonen ym.: Ehdotus laiksi vakuutusso- - 23 Kaarna ym.: Ehdotus laiksi perintö- ja lah-
51: pimuslain muuttamisesta ................. . 21 javerolain 10 S:n muuttamisesta .........• 46
52: - 10 Forsman ym.: Ehdotus lai'ksi vahingonkor- - 24 J. Laine ym.: Ehdotus laiksi valtion in-
53: vauslain 4 luvun 1 §:n muuttamisesta ..... . 24 vestointirahastosta annetun lain 7 § :n muut-
54: - 11 Kuusio ym.: Ehdotus lailksi vahingonkor- tamisesta 47
55: vauslain 5 luvun 6 §:n muuttamisesta ..... . 26 - 25 Louekoski ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja
56: ...;_· 12 Matikkala ym.: Ehdotus laiksi tieliikenne-
57: varallisuusverolain 29 §:n muuttamisesta 49
58: lain 8 §:n muuttamisesta ............... . 27 - 26 Matikkala ym.: Ehdotus laiksi tu1o- ja
59: varallisuusverolain 36 ja 57 §:n muuttamisestd 50
60: - 13 Mäki ym.: Ehdotus laiksi 21 päivänä loka-
61: kuuta 1698 annetun Kuninkaallisen säännön - 27 Muroma ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varal-
62: 7 § :n kumoamisesta 28 lisuusverolain 29 §:n muuttamisesta ....... . 52
63:
64: - 14 Työläjärvi ym.: Ehdotus laiksi rikoslain - 28 Orrenmaa ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja va-
65: 20 luvun 9 §:n 2 momentin kumoamisesta 29 rallisuusverolain 55 §:n muuttamisesta ..... . 53
66:
67: - 15 Ahde ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varalli- - 29 Orrenmaa ym.: Ehdotus liikevaihtoverolaik-
68: suusverolain 26 §:n muuttamisesta ....... . 30 si 54
69: 087700129D
70: 4 Sisällysluettelo
71:
72: Siv. Siv.
73: - 30 Pajunen: Ehdotus laiksi auto- ja moottori- - 48 Salolainen ym.: Ehdotus laiksi asuntotu-
74: pyöräverosta annetun lain 7 §:n muuttami- lon verottamisesta eräissä tapauksissa annetun
75: sesta 74 lain 10 §:n muuttamisesta . . . . . • • . . • . . • • 110
76: - 31 Perho ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varalli- - 49 Turunen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja va-
77: suusverolain 41 §:n muuttamisesta •...•• 75 rallisuusverolain muuttamisesta . . • . . . . . . • . . 112
78: - 32 Pesälä ym.: Ehdotus laiksi perintö- ja lah- - 50 Työläjärvi: Ehdotus laiksi rajoitetusti vero-
79: javerolain 10 §:n muuttamisesta ......... . 76 velvollisen valtion- ja kunnallisverosta anne-
80: tun lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 114
81: - 33 Pohjonen ym.: Ehdotus laiksi tupakkaval-
82: misteverosta annetun lain muuttamisesta .. 77 - 51 Vennamo ym.: Ehdotus laiksi vuodelta 1977
83: toimitettavassa valtionverotuksessa sovelletta-
84: - 34 M. Puhakka ym.: Ehdotus laiksi 'kehitys-
85: vista veroasteikoista ja veroprosenteista anne-
86: alueiden tuotantotoiminnan tukemisesta anne-
87: tun lain 4 §:n muuttamisesta . • . . . . . . . . • . 116
88: tun lain muuttamisesta ................. . 79
89: - 52 Vennamo ym.: Ehdotus 1\aiksi eräistä palk-
90: - 35 Pystynen: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuus-
91: katuloista verotuksessa tehtävistä vähennyk-
92: verolain 26 ja 27 §:n muuttamisesta •..... 81
93: sistä annetun lain 7 §:n muuttamisesta . . . . . . 117
94: - 36 Raudaskoski ym.: Ehdotus laiksi leima- - 53 Vennamo ym.: Ehdotus laiksi veron viiväs-
95: verolain 16 ja 26 §:n muuttamisesta • . . • . . 83 tyskorosta ja jäämämaksusta annetun lain
96: - 37 Raudaskoski ym.: Ehdotus laiksi leimave- muuttamisesta 118
97: rolain 22 §:n kumoamisesta ............. . 84 - 54 Vennamo ym.: Ehdotus laiksi obligaatiolai-
98: - 38 Rekonen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja nojen veronhuojennuksista annetun lain muut-
99: varallisuusverolain 37 §:n muuttamisesta .. 85 tamisesta 119
100:
101: - 39 Rekonen ym.: Ehdotus laiksi vuodelta 1978 - 55 Vennamo ym.: Ehdotus laiksi alueellisesta
102: toimi tettavassa valtionverotuksessa sovelletta- kuljetustuesta annetun lain muuttamisesta . . 120
103: vista veroasteikoista ja veroprosenteista ..... . 86 - 56 Vennamo ym.: Ehdotus vientitalletuslaiksi 122
104: - 40 Saarinen ym.: Ehdotus laiksi valtionyh- - 57 Vennamo ym.: Ehdotus laiksi indeksieh~
105: tiöiden neuvostosta ...................•.. 89 don käytön rajoittamisesta annetun lain muut-
106: - 41 Saarto ym.: Ehdotus laiksi suhdanteiden ta- tamisesta 126
107: soittamiseksi suoritettavasta suhdanneverosta 92
108: - 58 Voutilainen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja va-
109: - 42 Saarto ym.: Ehdotus laiksi suhdannevaihte- rallisuusverolain 36 ja 57 §:n muuttamisesta 128
110: luiden tasoittamiseksi suoritettavasta vienti-
111: - 59 Maijala ym.: Ehdotukset laeiksi säästö-
112: maksusta 96
113: pankkilain 58 §:n ja osuuspankkilain 50 §:n
114: - 43 Salmenkivi ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja va- muuttamisesta 130
115: rallisuusverolain 34 §:n muuttamisesta ..... . 99
116: - 60 Kivitie ym.: Ehdotus laiksi vähittäiskaupan
117: - 44 Salmenkivi ym.: Ehdotus laiksi sähköveros- ja eräiden työliil&:eiden liikeajasta annetun
118: ta annetun lain kumoamisesta . . . . . . . . . . . . 101 lain 1 §:n muuttamisesta ................•. 133
119: - 45 Salmenkivi ym.: Ehdotus laiksi valtion in- - 61 M. Puhakka ym.: Ehdotus lai:ksi kunnalli-
120: vestointirahastosta annetun lain muuttamises- sesta kodinhoitoavusta annetun lain muutta-
121: ta . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . 103 misesta 134
122: - 46 Salolainen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja va- - 62 Saimo ym.: Ehdotus laiksi keskioluesta an-
123: rallisuusverolain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . 105 netun lain muuttamisesta ..........•..... 136
124:
125: - 47 Salolainen ym.: Ehdotus laiksi velkojen - 63 Savola ym.: Ehdotus laiksi yliopistollisista
126: korkojen vähennysoikeuden rajoittamisesta keskussairaaloista annetun lain 7 §:n muutta-
127: verotuksessa annetun lain 2 §:n muuttamisesta 108 tamisesta 137
128: Sisällysluettelo 5
129:
130: Siv. Siv.
131: - 64 Suonio ym.: Ehdotukset laeiksi alkoholi- - 83 Majlander: Ehdotus laiksi kirjastolain 9
132: lain 1 §:n ja keskioluesta annetun lain 1 §:n §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 181
133: muuttamisesta 138
134: - 84 J. Mäkelä ym.: Ehdotus laiksi kansakoulu-
135: - 65 R. Tuominen ym.: Ehdotus laiksi terveyden- lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 182
136: hoitolain 43 §:n muuttamisesta ......... . 140
137: - 85 Rainio ym.: Ehdotus laiksi koulujärjestel-
138: - 66 Ahonen ym.: Ehdotus laiksi kunnallisten män perusteista annetun lain muuttamisesta 184
139: viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain muutta-
140: 141 - 86 Malm m. fl.: Förslag tili lag angående
141: misesta
142: ändring av 7 § lagen om lantbruksnämnder . • 186
143: - 67 Ahonen ym.: Ehdotus laiksi 'kunnallisten
144: - 86 Malm ym.: Ehdotus laiksi maatalouslauta-
145: luottamusmiesten eläketurvasta ........•• 143
146: 'kunnista annetun lain 7 §:n muuttamisesta 187
147: - 68 Grönholm ym.: Ehdotus laiksi kunnallis-
148: vaalilain 4 ja 5 §:n muuttamisesta ...•.... 146 - 87 Miettinen: Ehdotus laiksi metsänparannus-
149: lain 1 §:n muuttamisesta •...........•... 188
150: - 69 Impiö ym.: Ehdotus laiksi jakolain 320
151: - 88 Vennamo ym.: Ehdotus maatilalaiksi •... 190
152: §:n muuttamisesta ........•......•..•••. 147
153: - 89 Vennamo ym.: Ehdotus maataloustulolaik-
154: - 70 Jokela ym.: Ehdotus laiksi kunnallislain
155: 122 §:n muuttamisesta ................. . 148 si 206
156: - 90 Aalto ym.: Ehdotus laiksi tapaturmavakuu-
157: - 71 Koskenniemi ym.: Ehdotus laiksi kunnallis-
158: tuslain muuttamisesta ................... . 209
159: lain 5 ja 50 §:n muuttamisesta ........•..• 149
160: - 91 Ajo ym.: Ehdotus laiksi työsopimuslain
161: - 72 Luttinen ym.: Ehdotus laiksi kalastuslain
162: 4 §:n muuttamisesta ..................... . 151 51 §:n muuttamisesta . .. .. .. .. .. .. .. .. . 210
163:
164: - 73 Mäki ym.: Ehdotus laiksi kunnallislain - 92 Alppi ym.: Ehdotus laiksi työsopimuslain
165: 153 37 ja 54 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 211
166: muuttamisesta
167: - 74 Rantala ym.: Ehdotus laiksi manttaalikun- - 93 Eenilä ym.: Ehdotus laiksi työaikalain 19
168: nan lakkauttamisesta . . . .. . . . . .. . . .. . . . . . 157 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 212
169:
170: - 75 Vennamo ym.: Ehdotus laiksi kunnallis- - 94 Forsman ym.: Ehdotus laiksi tapaturmava-
171: lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 159 kuutuslain 4 §:n muuttamisesta . . . . . . . • . . 213
172:
173: - 76 Vennamo ym.: Ehdotus laiksi kuntajaosta - 95 Helminen ym.: Ehdotus laiksi kaivoslain
174: 59 §:n muuttamisesta ...................... 214
175: annetun lain 2 ja 14 §:n muuttamisesta . . . • 163
176: - 77 Aro ym.: Ehdotus laiksi valtion audiovisuaa- - 96 Hokkanen ym.: Ehdotus laiksi työaikalain
177: muuttamisesta 216
178: lisesta keskuksesta annetun lain 2 ja 5 §:n
179: muuttamisesta 164 - 97 Hyvönen ym.: Ehdotus laiksi työntekijäin
180: eläkelain 5 b §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . 218
181: - 78 Grönholm ym.: Ehdotus Jaiksi koulujärjes-
182: telmän perusteista annetun lain 9 §:n muut- - 98 Hyvönen ym.: Ehdotus laiksi sairausva-
183: tamisesta .......................... .. 166 kuutuslain muuttamisesta • . . . • . . . . . . . . . • . . 220
184: - 79 Kivistö ym.: Ehdotukset laeiksi teatteri- - 99 Järvilehto ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain
185: korkeakoulusta ja teatterikorkeakoulusta an- muuttamisesta 222
186: netun lain voimaansaattamisesta ........... . 167
187: - 100 Kainulainen ym.: Ehdotus laiksi työsopi-
188: - 80 Kivistö ym.: Ehdotus laiksi alueteat- muslain muuttamisesta ................. . 223
189: tereiden valtionavusta ................. . 173 - 101 E. Laine ym.: Ehdotus laiksi valtakunnal-
190: - 81 Kortesalmi ym.: Ehdotus laiksi opintotuki- lisista työttömyyskassoista annetun lain 20 §:n
191: lain 10 §:n muuttamisesta ............. . 179 2 momentin kumoamisesta ............... . 226
192: - 82 Liikanen ym.: Ehdotus la~ksi opintotukilain - 102 Lillqvist ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuu-
193: 10 §:n muuttamisesta ................... . 180 tuslain 19 §:n muuttamisesta .............• 227
194: 6 Sisällysluettelo
195:
196: Siv. Siv.
197: - 10.3 Loikkanen: Ehdotus laiksi rintamasotilas- - 125 Söderman ym.: Ehdotus laiksi työsuoje-
198: eläkelain 9 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . 228 lualan tutkimus- ja palvelutoiminnasta . . . . 306
199: - 104 Luja-Vepsä ym.: Ehdotus laiksi työsopi- 126 Taxell m. fl.: Förslag tili lag angående
200: muslain 37 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . 229 ändring av lagen om barndagvård . . . . . . . . . . 309
201: - 105 Muurman ym.: Ehdotus laiksi työsopimus- 126 Taxell ym.: Ehdotus laiksi lasten päivä-
202: lain 40 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 231 hoidosta annetun lain muuttamisesta . . . . . . 310
203: - 106 Myyryläinen ym.: Ehdotus laiksi tapatur- - 127 Tenhiälä ym.: Ehdotukset laeiksi lapsili-
204: mavakuutuslain 4 §:n muuttamisesta . . . . . . 232 sälain ja lasten päivähoidosta annetun lain
205: - 107 U. Mäkelä ym.: Ehdotukset ammattitau- muuttamisesta 311
206: tilaiksi sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi . . 234
207: - 128 Tennilä ym.: Ehdotus laiksi työaikalain
208: - 108 U. Mäkelä ym.: Ehdotus laiksi rintama- muuttamisesta 313
209: sotilaseläkelain 2 ja 9 §:n muuttamisesta . . . . 239
210: - 129 Tennilä ym.: Ehdotus laiksi valtakunnalli-
211: - 109 Männistö ym.: Ehdotus laiksi sairausva- sista työttömyyskassoista annetun lain muut-
212: kuutuslain 16 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . 241 tamisesta 314
213: - 110 T. Nieminen: Ehdotus laiksi lapsilisälain - 130 Uitto: Ehdotus laiksi työehtosopimuslain
214: muuttamisesta 242 muuttamisesta 316
215: - 111 Orrenmaa ym.: Ehdotus laiksi työsopimus- 131 Uitto ym.: Ehdotus laiksi valtakunnalli-
216: lain 34 ja 37 §:n muuttamisesta ......... . 243 sista työttömyyskassoista annetun lain 24 ja
217: 26 b §:n muuttamisesta ................. . 322
218: - 112 Orrenmaa ym.: Ehdotus laiksi sairausva-
219: kuutuslain muuttamisesta ............... . 246 - 132 Uitto ym.: Ehdotukset laeiksi lyhytaikai-
220: sissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläke-
221: - 113 Pohjonen ym.: Ehdotus laiksi sairausva-
222: lain 7 §:n ja työntekijäin eläkelain 7 b §:n
223: kuutuslain muuttamisesta ............... . 247
224: muuttamisesta 324
225: - 114 M. Puhakka ym.: Ehdotus laiksi työsopi-
226: - 133 Uitto ym.: Ehdotus luottamusmieslaiksi 326
227: muslain 26 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 250
228: 134 Vennamo ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain
229: 115 M. Puhakka ym.: Ehdotus laiksi kotiut-
230: 1 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 330
231: tamisrahalain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 252
232: 135 Vennamo ym.: Ehdotus laiksi lapsen ela-
233: - 116 P. Puhakka ym.: Ehdotus laiksi työsopimus-
234: tustuen turvaamisesta annetun lain 8 §:n muut-
235: lain 17 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 253
236: tamisesta 331
237: - 117 Saarto ym.: Ehdotus sosiaaliturvalaiksi 255
238: - 136 Vennamo ym.: Ehdotus laiksi vakuutetun
239: - 118 Stenius ym.: Ehdotus Jaiksi työsopimus- sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sai-
240: lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 283 rausvakuutusmaksun määrästä ........... . 332
241: - 119 Stenius ym.: Ehdotus työsuojelulaiksi . . 287 137 Vennamo ym.: Ehdotus laiksi työnanta-
242: - 120 Suomi ym.: Ehdotus laiksi työsääntölain jan työttömyysvakuutusmaksun suuruudesta .. 333
243: kumoamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 298 - 138 Vennamo ym.: Ehdotus laiksi pienyrit-
244: - 121 Suonio ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuu- täjän vuosilomarahasta annetun lain muutta-
245: tuslain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 299 misesta 334
246:
247: - 122 Suonio: Ehdotus laiksi kansaneHikelain - 139 Vennamo ym.: Ehdotus laiksi sotiemme
248: 22 b §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 302 veteraanien perusoikeuksista ............. . 336
249:
250: - 123 Surakka ym.: Ehdotus laiksi työsopimus- - 140 Vennamo ym.: Ehdotus laiksi sotilasvam-
251: lain 3 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 304 malain 10 ja 18 §:n muuttamisesta ....... . 338
252: - 124 Surakka ym.: Ehdotus laiksi vuosilo- - 141 Vennamo ym.: Ehdotus laiksi rintama-
253: malain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 305 sotilaseläkelain muuttamisesta ........... . 339
254: Sisällysluettelo 7
255:
256: Siv. Siv.
257: - 142 Hemmi ym.: Ehdotus laiksi tieliikenne- - 160 E. Laine ym.: Ehdotus laiksi keskioluesta
258: lain 4 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 341 annetun lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 419
259: - 143 Koskenniemi ym.: Ehdotus tieliikenne- - 161 Rekonen ym.: Ehdotus laiksi edustajan-
260: laiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 342 palkkiosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta 421
261: - 144 Koskenniemi ym.: Ehdotus laiksi yksityi-
262: - 162 Friberg ym.: Ehdotus laiksi raskauden
263: sistä teistä annetun lain muuttamisesta . . . . 358
264: keskeyttämisestä annetun lain muuttamisesta 422
265: - 145 Friberg ym.: Ehdotus laiksi sotaväen rikos-
266: - 163 P. Jokinen ym.: Ehdotus laiksi keski-
267: lain 147 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 364
268: oluesta annetun lain muuttamisesta . . . . . . . . 424
269: - 146 Koivisto ym.: Ehdotus laiksi palvelukseen
270: kutsutun asevelvollisen työ· tai virkasuhteen - 164 Holkeri ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja va-
271: jatkumisesta annetun lain 3 §:n muuttamises- rallisuusverolain 34 ja 65 §:n muuttamisesta 425
272: sesta 366
273: - 165 Vennamo ym.: Ehdotukset ~aeiksi työn-
274: - 147 Ahde ym.: Ehdotukset kuluttajansuoja- antajan sosiaaliturvamaksusta annetun lain
275: laiksi ja eräiksi siihen llittyviksi laeiksi .... 367 1 §:n väliaikaisesta muuttamis,esta sekä vuo-
276: delta 1977 suoritettavan vakuutetun sairaus-
277: - 148 Suonio ym.: Ehdotus laiksi palkkaturva- vakuutusmalk!sun ja työnantajan sairausvakuu-
278: lain 2 §:n muuttamisesta • . . . . . . . . . . . . . . . 384 tusmaksun määrästä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 428
279:
280: - 166 Vennamo ym.: Ehdotus laiksi lapsilisä-
281: - 149 Vennamo ym.: Ehdotus laiksi maatalous-
282: lain 1 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 430
283: tuotteiden markkinointirahastosta . . . . . . . . . . 385
284: - 150 Lampinen ym.: Ehdotukset markkinointi- - 167 Matikkala ym.: Ehdotus laiksi lapsilisä-
285: laiksi ja eräiksi sj,ihen liittyviksi laeiks1 . . . . 387 lain 1 §:n muubtamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 431
286:
287: - 151 A.-L. Jokinen ym.: Ehdotukset kulut- 168 Rosnell ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain
288: tajansuojalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi 1 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 433
289: laeiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 395
290: - 169 Helminen ym.: Ehdotus laiksi auto- ja
291: - 152 Vennamo: Ehdotus laiksi yksityisistä moottoripyöräverosta annetun lain muuttami-
292: teistä annetun lain muubtamisesta . . . . . . . . 405 sesta 434
293: 153 Tarjanne: Ehdotus osakeyhtiölaiksi .... 407 - 170 Salmenkivi ym.: Ehdotus laiksi auto- ja
294: moottoripyöräverosta annetun lain muutta-
295: 154 Kivistö ym.: Ehdotukset laeiksi opinto-
296: misesta 436
297: tuk:Hain 10 §:n ja asumistukilain muuttami-
298: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 410 - 171 Äikäs ym.: Ehdotus laiksi auto- ja moot-
299: - 155 Aaltonen ym.: Ehdotukset laeifusi opinto- toripyöräverosta annetun lain muuttamisesta 438
300: tukilain 10 §:n ja asumistukilain muuttami-
301: - 172 Salmenkivi ym.: Ehdotus laiksi vuodelta
302: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 413
303: 1978 toimitettavassa valtionverotuksessa so-
304: - 156 Vennamo: Ehdotus laiksi pakkohuuto- vellettavista veroasteikoista ja veroprosen-
305: kaupalla myytävien kiinteistöjen lunastami- teista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 440
306: sesta valtiolle annetun lain muuttamisesta . . 415
307: - 173 Rekonen ym.: Ehdotus laiksi vuodelta
308: - 157 Vennamo: Ehdotus laifusi työntekijäin 1978 toimitettavassa valtionverotuksessa so-
309: eläkelain 4 c §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . 416 vellettavista veroasteikoista aa veroprosen-
310: - 158 Vennamo: Ehdotus kunnallisten luotta- teista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 442
311: mushenkilöiden eläkelaiksi . . . . . . . . . . . . . . . . 417
312: - 174 Mati:kkala ym.: Ehdotus laiksi vuodelta
313: - 159 Vennamo: Ehdotus laiksi kunnallisten 1978 toimitettavassa valtionverotuksessa so-
314: viranhaJ.tijain ja työntekijäin eläkelain muut- vellettavista veroasteikoista ja veroprosen-
315: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 418 teista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 444
316: 8 Sisällysluettelo
317:
318: Siv. Siv.
319: - 175 Salmenkivi ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja - 182 Friberg: Ehdotus lai!ksi eräistä viiliai:kai-
320: varallisuusverolain muuttamisesta . . . . . . . . . . 446 sista poikkeuksista sotatuomioistuimista ja
321: oikeudenkäynnistä niissä annettuun lakii:n 11
322: - 176 Korhonen ym.: Ehdotus laiksi opinto- päivänä huhtikuuta 1947 annetun lain voi-
323: tukilain 10 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . 449 massaolaajan pidentämisestä . . . . . . . . . . . . . . 458
324: - 177 Kortesalmi ym.: Ehdotus laiksi opinto-
325: · ain 10 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . 450
326: tukil - 183 Linna ym.: Ehdotus maataloustulolai!ksi 460
327:
328: - 178 Mattsson ym.: Ehdotus laiksi opintotuki- - 184 Matikkala ym.: Ehdotukset maataloustu-
329: lain 10 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 451 lolaiksi ja laiksi maataloustuotteiden markki-
330: nointi!rahastosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 462
331: - 179 Kortesalmi ym.: Ehdotus laiksi kalastus-
332: lain 83 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 453 - 185 Matikkala ym.: Ehdotus laiksi sairaus-
333: vakuutuslain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 466
334: - 180 P. Jokinen ym.: Ehdotus laiksi kalastus-
335: lain 83 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 454 - 186 Melin: Förslaget i:ill lag om Finlands
336: - 181 Toivanen ym.: Ehdotus laiksi maatalous- flagga .................................. 468
337: yrittäjien eläkelain 10 §:n 1 momentissa tar-
338: - 186 Melin: Ehdotus laiksi Suomen lipusta . . 471
339: koitetun perusprosentin ja yrittäjien eläkelain
340: 9 §:n 1 momentissa tarkoitetun maksupro-
341: sentin suuruudesta vuonna 1978 . . . . . . . . . . 456
342: 1977 vp.
343:
344: Lakialoite n:o 1.
345:
346:
347:
348:
349: Ehrnrooth ym.: Ehdotus laiksi Suomen Hallitusmuodon 23 S:n
350: muuttamisesta.
351:
352:
353: E d u s k u n n a II e.
354:
355: Hallitusmuodon (HM) 23 §:ää, johon presi- Sen jälkeen kun tasavallan presidentti en-
356: dentin vaalitapaa koskevat keskeiset määräykset simmäisen kerran oli valittu välillisillä vaaleil-
357: sisältyvät, ei ole muutettu sinä lähes 60 vuoden la vuonna 1925, virisi keskustelu jälleen vaali-
358: aikana, jolloin hallitusmuotomme on ollut voi- tavan muuttamisesta. Nytkin- kuten kaikissa
359: massa. Hallitusmuodon v. 1919 tapahtuneen 1920-luvulla tehdyissä presidentin vaalitapaa
360: vahvistamisen jälkeen ei hallitusten taholta ole koskeneissa aloitteissa - oli tavoitteena vaalin
361: koskaan tehty esitystä presidentin vaalitavan uskominen eduskunnan suoritettavaksi.
362: muuttamiseksi. Sitä vastoin eduskunta-aloitteita Ensimmäisissä 1930-luvulla tehdyissä aloit-
363: - sekä laki- että toivomusaloitteita - on ku- teissa esitettiin (Urho Toivola ym., Vilho An-
364: luneena kautena asiasta tehty alun kolmatta- nala ym. ja A. K. Cajander ym.) presidentin
365: kymmentä. valitsemista välittömällä kansanvaalilla. Pe-
366: Ensimmäisissä 1920-luvun alussa tehdyissä rusteluina esitettiin mm., että kansan tahto,
367: eduskunta-aloitteissa HM 23 §:n muuttami- vaikka se valitsijamiesvaaleissa tulisi selvästi
368: seksi pyrittiin tasavallan presidentin vaali siir- ilmaistuksi, ei itse presidentin vaalissa saanut
369: tämään eduskunnalle. Perusteluina eduskunnan osakseen sitä kunnioitusta, jonka se ansaitsisi.
370: suorittaman vaalin puolesta esitettiin mm., Valitsijamiehet eivät myöskään kaikissa tapauk-
371: että se olisi omiaan säästämään valtion varoja sissa olleet menetelleet alkuvalitsijoille anta-
372: ja kansalaisten vaivoja. Niin ikään katsottiin miensa lupausten mukaisesti, puoluetoimistojen
373: eduskunnan toimittaman vaalin säästävän maa- ohjeet olivat liian suuressa määrin päässeet vai-
374: ta turhilta puoluetaisteluilta, samalla kun sen kuttamaan jne. Epäkohtana korostettiin myös
375: katsottiin soveltuvan hyvin vahvoja parlamen- sitä, että tasavallan presidentiksi saattoi tulla
376: taarisia piirteitä sisältävään hallitusmuotoomme. henkilö, jonka ehdokkuudesta ei valitsijamies-
377: Hallitusmuodon mukaisia valitsijamiesvaaleja vaalien yhteydessä ollut ollut edes puhetta.
378: kannattaneet eivät hyväksyneet kustannusteki- Sotien jälkeen tehtyjen presidentin vaalita-
379: jänäkökohtia enempää kuin kansan vaivaamis- paa koskeneiden aloitteiden valtaosa on käsi~
380: näkökohtiakaan. Muiden muassa ed. E. N. Se- tellyt vaalin siirtämistä pysyvästi eduskunnalle.
381: tälä katsoi, että koska tasavallan presidentille Poikkeuksena mainittakoon kuitenkin ed. Kalle
382: oli myönnetty laajat valtuudet eduskunnan ha- Kaupin ym. aloite vuodelta 1949, jossa esitet-
383: joitusoikeuksineen ja veto-oikeuksineen, olisi tiin vaalin toimittamista välittömällä kansan-
384: luonnotonta, että henkilö, joka eduskuntaakio vaalilla.
385: kohtaan harjoitti tällaista kontrollia, olisi edus- Suomessa on parin viimeisen vuosikymmenen
386: kunnan valitsema. Valitsijamiesvaalien kannat- aikana lähes jokaisen presidentin vaalin yhtey-
387: tajien taholla katsottiin lisäksi, että valitsija- dessä käyty julkista keskustelua presidentin
388: miehet saattoivat presidentin vaalissa ilmaista valintatavasta. Keskustelu ei yksin ole kohdis-
389: kansan tahdon luotettavammin kuin finanssi- tunut siihen, olisiko presidentti valittava välit-
390: ja lainsäädäntövallan käyttöä varten valittu tömillä tai välillisillä vaaleilla tai sitten suoraan
391: eduskunta. Ed. Rafael Erich puolestaan korosti eduskunnan toimesta, vaan maassamme on ny-
392: sitä, että presidentin vaalin siirtäminen edus- kyisen presidentin aikana jo kerran päädytty
393: kunnalle järkyttäisi valtiovallan kolmijakoa ja siihen, että presidentin valitsijamiesvaaleista
394: samalla koko uuden hallitusmuodon perusperi- on kokonaan luovuttu ja presidentin toimi-
395: aatteita. kautta jatkettu ilman perustuslain mukaisia
396: 087700129D
397: 2 Lakialoite n:o 1
398:
399: vaaleja eduskunnan säätämällä poikkeuslailla Mm. Ranskassa ja Itävallassa puhtaassa
400: (1973 ). Myös vuoden 1978 presidentin valit- muodossa toteutetusta kansanvaalista saadut
401: sijamiesvaalien edellä käynnistettiin keskustelu kokemukset puoltavat tätä kansanvallan kan-
402: vaalien toimittamatta jättämisestä ja uudesta nalta parasta vaalitapaa.
403: eduskunnan säätämästä poikkeuslaista nykyisen Presidentin vaalia koskeva hallitusmuodon
404: presidentin toimikauden jatkamiseksi aina vuo- kohta olisikin muutettava välittömäksi kan-
405: teen 1984. sanvaaliksi mahdollisine uusintavaaleineen. Eh-
406: Näin menetellään siitä huolimatta, vaikka dotuksen mukaan rekisteröidyillä puolueilla tai
407: kaikki tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, 3 000 äänioikeutetulla kansalaisella olisi oikeus
408: että Suomen kansa on valmis osallistumaan nimetä vaalissa huomioon otettavaksi oma pre-
409: presidentin valitsijamiesvaaleihin, ja vaikka sidenttiehdokas. Ehdokkaiden lukumäärä olisi
410: useat puolueet ja lukuisat kansanedustajat siten ennakolta rajoittamaton. Vaali nimettyjen
411: ovat korostaneet presidentin vaalin suurta mer- ehdokkaiden välillä suoritettaisiin suorana kan-
412: kitystä pohjoismaiselle demokratialle mm. siten, sanvaalina siten, että kukin äänioikeutettu ää-
413: että on ehdotettu siirtymistä suoraan kansan- nestäisi yhtä presidenttiehdokasta. Jos joku
414: vaaliin presidenttiä valittaessa. ehdokkaista saisi kaikista hyväksytyistä äänistä
415: Välittömän vaalin etuna välilliseen vaaliin enemmän kuin puolet, olisi hänet valittu tasa-
416: nähden on yleisesti korostettu mm. sitä, että vallan presidentiksi. Ellei kukaan saisi ensim-
417: välittömässä vaalissa kansalla on suurempi vai- mäisessä äänestyksessä yli puolta äänistä, suo-
418: kutusvalta itse presidentin henkilökysymykseen ritettaisiin viimeistään kolme viikkoa ensim-
419: kuin välillisissä vaaleissa. mäisen vaalikierroksen jälkeen uusintavaali nii-
420: Välittömistä vaalitavoista on tuotu esiin den kahden ehdokkaan välillä, jotka ensimmäi-
421: kaksi päätyyppiä: ne, jotka edellyttävät mah- sellä kierroksella ovat saaneet enimmät äänet.
422: dollista uusintavaalia ja ne, jotka johtavat tu- Uusintakierroksella tulisi näistä kahdesta eh-
423: lokseen ilman niitä. Näistä parhaimpana on dokkaasta valituksi tasavallan presidentiksi se,
424: pidettävä alkuvalitsijoiden puhtaimmassa muo- joka on saanut enimmät äänet. Jos toisella
425: dossaan suorittamaa välitöntä kansanvaalia, kierroksella olisi annettu ääniä muille kuin
426: jossa äänestäjillä on valittavanaan ennakolta näille kahdelle ehdokkaalle, katsottaisiin tällai-
427: rajoittamaton määrä presidenttiehdokkaita ja set äänet mitättömiksi. Mikäli toisella vaali-
428: jossa ratkaisuvalta uusintavaalien avulla säilyy kierroksella molemmat ehdokkaat saisivat sa-
429: loppuun saakka alkuvalitsijoilla. Mainittakoon, man äänimäärän, suoritettaisiin maaratyssä
430: että Suomen ensimmäinen hallitusmuotoesitys ajassa uusi vaali niin kauan, kunnes toinen on
431: (hallituksen esitys n:o 1/1917 II vp.) raken- saanut ehdottoman enemmistön hyväksytyistä
432: tui sille pohjalle, että tasavallan presidentti äänistä.
433: olisi ollut kansan välittömästi valittava ja - Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
434: ellei kukaan ehdokkaista olisi saanut vaalissa nioittaen,
435: ehdotonta enemmistöä - olisi uusintavaali että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
436: ollut suoritettava kuukauden kuluttua kolmen lakiehdotuksen:
437: eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä.
438:
439:
440:
441: Laki
442: Suomen Hallitusmuodon 23 §:n muuttamisesta.
443: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrä-
444: tyllä tavalla, muutetaan hallitusmuodon 23 § näin kuuluvaksi:
445: 23 §. Presidentin vaali tapahtuu suoralla kansan-
446: Tasavallan presidentin valitsee Suomen kan- vaalilla mahdollisine uusintavaaleineen. Rekis-
447: sa suoralla kansanvaalilla 40 vuotta täyttänei- teröidyillä puolueilla tai 3 000 äänioikeutetulla
448: den syntyperäisten Suomen kansalaisten joukos- kansalaisella on oikeus nimetä vaalissa huo-
449: ta aina kuudeksi vuodeksi. mioon otettavaksi oma presidenttiehdokas.
450: Lakialoite n:o 1 3
451:
452: Presidentin vaali suoritetaan tammikuun 15. viikon jälkeen jälleen uusi vaali, ja näiri mene-
453: ja 16. päivänä. Kukin äänioikeutettu Suomen tellen niin kauan, kunnes toinen on saanut
454: kansalainen saa vaalissa äänestää yhtä presi- ehdottoman enemmistön hyväksytyistä äänistä.
455: denttiehdokasta. Jos joku nimetyistä ehdok- . Tarkemmat määräykset presidenttiehdokkai-
456: kaista saa kaikista hyväksytyistä äänistä enem- den asettamisesta ja presidentin vaalista anne-
457: män kuin puolet, on hänet valittu tasavallan taan lailla. Äänioikeudesta presidentin ja valit-
458: presidentiksi. sijamiesten vaaleissa, kelpoisuudesta valitsija-
459: Ellei kukaan saa ensimmäisessä äänestyksessä mieheksi sekä soveltuvin osin valitsijamiesten
460: yli puolta äänistä, suoritetaan kolme viikkoa vaalin tavasta ja järjestyksestä samoin kuin va-
461: ensimmäisen vaalikierroksen jälkeen uusinta- litsijamiesten varamiesten asettamisesta on voi-
462: vaali niiden kahden ehdokkaan välillä, jotka massa, mitä kansanedustajain vaaleista on
463: ensimmäisellä kierroksella saivat enimmät ää- säädetty.
464: net. Toisella äänestyskierroksella tulee näistä Henkilöä, joka on ollut presidenttinä kah-
465: kahdesta ehdokkaasta valituksi tasavallan presi- tena toimikautena, ei voida valita uudelleen
466: dentiksi se, joka on saanut enimmät äänet. Jos presidentiksi.
467: toisella kierroksella annetaan ääniä muille kuin Jos eduskunnan jäsen valitaan presidentiksi,
468: näille kahdelle ehdokkaalle, katsotaan tällaiset lakkaa hänen edustajantoimensa itsestään. Val-
469: äänet mitättömiksi. Mikäli toisella äänestyskier- tion virassa oleva henkilö, joka valitaan presi-
470: roksella molemmat ehdokkaat saavat saman dentiksi, katsotaan virasta eronneeksi.
471: äänimäärän, suoritettaisiin viimeistään kolmen
472:
473:
474: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1977.
475:
476: Georg C. Ehrnrooth Tuure Junnila
477: 4 1977 vp.
478:
479: Lakialoite n:o 2.
480:
481:
482: Impiö ym.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyksen 75 §:n muut-
483: tamisesta.
484:
485: E d u s k u n n a 11 e.
486:
487: Tulo- ja menoarvioon sisältymättömän mää- JOlttaa moneen kertaan käsiteltäväksi tulevia
488: rärahan ottamisesta budjettiin kansanedustajan yksityisen edustajan aloitteita. Valtiovarainva-
489: tekemän ehdotuksen pohjalta on säädetty val- liokunnassa hylätyn ehdotuksen uudelleen käsit-
490: tiopäiväjärjestyksen 75 §:ssä. Esitys on pan- telyyn ottamista tulo- ja menoarviosta täysis-
491: tava vireille asianmukaisesti tehdyllä raha-asia- tunnossa päätettäessä on syytä tiukentaa ja sen
492: aloitteella, joka on ollut valtiovarainvaliokun- vuoksi lisätä valtiopäiväjärjestyksen 75 §:ään
493: nan sekä tarpeen mukaan alustavasti myös sen uusi 3 momentti, jossa edellytetään edustajan
494: erikoisvaliokunnan tutkittavana, jonka työalaa tekemälle aloitteelle vähintään neljän edustajan
495: määräraha lähinnä koskee. Tätä edustajalle kirjallista kannatusta, siis viisi edustajaa saa
496: kuuluvaa oikeutta on pidettävä asiamukaisena tällaisen asian täysistunnossa käsiteltäväksi.
497: eikä sitä ole syytä kaventaa. Samalla tavoin olisi syytä rajoittaa muitakin
498: Eduskunnan käsitellessä vuosittain tulo- ja muutos- ja perustelulausumaehdotuksia, joita
499: menoarviota tulee täysistunnoissa runsaasti kansanedustajat tekevät budjetin täysistunto-
500: äänestykseen sellaisia edustajan tekemiä ehdo- käsittelyssä. Tätä varten tulisi valtiopäiväjärjes-
501: tuksia, jotka edellämainitulla tavalla on valio- tyksen 75 §:ään lisätä vielä uusi 4 momentti.
502: kunnissa käsitelty ja siellä hylätty. Eduskunnan Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
503: budjettikäsittelyn jouduttamiseksi, valtion varo-
504: jen säästämiseksi ja turhan paperisodan pois- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
505: tamiseksi on kuitenkin syytä kohtuullisesti ra- lakiehdotuksen:
506:
507: Laki
508: valtiopäiväjärjestyksen 75 §:n muuttamisesta.
509: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä maara-
510: tyllä tavalla, lisätään 13 päivänä tammikuuta 1928 annetun valtiopäiväjärjestyksen ( 7/28)
511: 75 §:ään uusi 3 ja 4 momentti seuraavasti:
512: 75 §.
513: Edustajan tekemä ehdotus, joka tarkoittaa
514: Edustajan tekemä, 2 momentissa tarkoitettu tulo- ja menoarvioehdotukseen sisältyvän mää-
515: ehdotus, joka on valtiovarainvaliokunnassa tut- rärahan pienentämistä tai tulo- ja menoarvioon
516: kittu, voidaan ottaa täysistunnossa tulo- ja liittyvän perustelulausuman hyväksymistä, voi-
517: menoarviosta päätettäessä käsiteltäväksi vain, daan ottaa täysistunnossa käsiteltäväksi vain,
518: mikäli edustajan ehdotukseen on sen jälkeen, mikäli edustajan ehdotukseen on kirjallisesti yh-
519: kun asian käsittely on valtiovarainvaliokunnas- tynyt neljä edustajaa.
520: sa päättynyt, kirjallisesti yhtynyt vähintään
521: neljä edustajaa.
522:
523: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
524:
525: Lauri Impiö Taisto Tähkämaa
526: Juuso Häikiö Raino Westerholm
527: Mikko Asunta Veikko J. Matikkala
528: Antero Salmenkivi Henrik Westerlund
529: Reino Karpola Gunnar Häggblom
530: 1977 vp; 5
531:
532: Lakialoite n:o .3.
533:
534:
535:
536: Järvinen ym.: Ehdotukset laeiksi kansanedustajain vaaleista an-
537: netun lain ja kunnallisvaalilain muuttamisesta.
538:
539: E d u s k u n n a 11 e.
540: Kunnallisvaalilain ( 361/72), kansanedusta- tarpeen saada keskusvaalilautakunnille jo lain
541: jain vaaleista annetun lain (391/69) sekä ta- nojalla riittävät tiedot valtiolta kustannuksitta,
542: savallan presidentin valitsijamiesten vaaleista etenkin pohjaluetteloon kuuluvien hakemisto-
543: annetun lain (392/69) perusteella kunnille ja jen ja siihen liittyvien tietojen sekä ilmoitus-
544: niiden keskusvaalilautakunnille aiheutuu eräitä velvollisuuksien osalta. Valtion maksuperuste-
545: kustannuksia, jotka voitaisiin oikeudenhoidon laki ( 980/73) ei aseta esteitä tällaiselle kus-
546: kannalta katsoa valtion suoritettaviksi. Toisaal- tannuksenjaon muutokselle.
547: ta eräät vaaliluettelojen laatimiseksi asetetut Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme,
548: määräajat eivät vastaa nykyistä teknistä val-
549: miutta eivätkä vaalien toteuttamiseen tarvitta- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
550: vaa valmisteluaikaa. lakiehdotukset:
551: Lisäksi vaalien toimittamisen kannalta on
552:
553: 1.
554: Laki
555: kansanedustajain vaaleista annetun lain muuttamisesta.
556: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansanedustajain vaaleista 13 päivänä kesä-
557: kuuta 1969 annetun lain (391/69) 13 §:n 1 momentti ja 102 §:n 1 momentti, sellaisina
558: kuin niistä 13 §:n 1 momentti on 16 päivänä toukokuuta 1975 annetussa laissa (315/75),
559: sekä lisätään lain 13 § :ään uusi 3 momentti, seuraavasti:
560: 13 §. oikeusministeriön ohjeiden mukaisesti alusta-
561: Ääne~tysalu~iden vaaliluetteloiden pohjaksi vasti täytettyinä.
562: on asianomatsen henkikirjoitusviranomaisen
563: vuosittain viimeistään elokuun 10 päivänä toi- Edellä 1 momentissa tarkoitetut luettelot ja
564: mitettava kunnan keskusvaalilautakunnalle edel- hakemisto on toimitettava viitenä kappaleena,
565: lisen vuoden lokakuussa toimitetun äänestys· jos edellisen vuoden henkikirjan mukaan kun-
566: aluejaon mukaisesti laaditut luettelot (pohja- nassa on ollut yli 100 000 asukasta.
567: luettelot) sekä viimeistään maaliskuun 31 päi-
568: vana toimitettava väestörekisterikeskukselle 102 §.
569: näitä luetteloita varten tarvittavat tiedot kai- Kaikki kuntien keskusvaalilautakuntien, vaa-
570: kista kuluvan vuoden henkikirjan mukaan kun- lilautakuntien ja vaalitoimikuntien menot on
571: nassa asuneista henkilöistä, jotka ennen seu- kuntien suoritettava, mutta äänestysliput, 13
572: raavan vuoden alkua ovat täyttäneet 18 vuotta. §:ssä tarkoitetuista pohjaluetteloista ja hake-
573: Luettelot kirjoitetaan henkikirjan osoittamas- mistoista, 16 § :ssä ja 24 § :ssä tarkoitetuista
574: sa järjestyksessä oikeusministeriön vahvistaman ilmoituskorteista aiheutuvat menot ja kaikki
575: kaavan mukaiselle lomakkeelle. Niissä on vaalitoimitsijain sekä vaalipiirien keskuslauta-
576: omana ryhmänä mainittava henkilöt, jotka on kuntien menot suoritetaan valtion varoista.
577: henkikirjoitettu kunnassa, mutta joita ei ole
578: merkitty minkään kiinteistön kohdalle. Kuhun-
579: kin luetteloon on liitettävä aakkosellinen ha- Tämä laki tulee voimaan päivänä
580: kemista ja 16 §:ssä tarkoitetut ilmoituskortit kuuta 197 .
581: 6 Lakialoite n:o 3
582:
583: 2.
584:
585: Laki
586: kunnallisvaalilain muuttamisesta.
587:
588: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 12 päivänä toukokuuta 1972 annetun kunnal-
589: lisvaalilain (361/72) 8 §:n 1 momentti ja 100 §:n 1 momentti, niistä 8 §:n 1 momentti
590: sellaisena kuin se on 23 päivänä huhtikuuta 1976 annetussa laissa (336/76), sekä lisätään
591: lain 8 §:ään uusi 3 momentti, seuraavasti:
592:
593: 8 §. roisto ja 11 §:ssä tarkoitetut ilmoituskortit oi-
594: Vaaliluetteloiden pohjaksi on asianomaisen keusministeriön ohjeiden mukaisesti täytettyinä.
595: henkikirjoitusviranomaisen vaalivuonna viimeis-
596: tään elokuun 10 päivänä toimitettava kunnan Edellä 1 momentissa tarkoitetut luettelot ja
597: keskusvaalilautakunnalle äänestysaluejaon mu- hakemista on toimitettava viitenä kappaleena,
598: kaisesti laaditut luettelot ( pohjaluettelot) sekä jos edellisen vuoden henkikirjan mukaan kun-
599: viimeistään maaliskuun 31 päivänä toimitetta- nassa on ollut yli 100 000 asukasta.
600: va väestörekisterikeskukselle näitä luetteloita
601: varten tarvittavat tiedot kaikista kuluvan vuo- 100 §.
602: den henkikirjan mukaan kunnassa asuneista Kaikki kuntien keskusvaalilautakuntien, vaa-
603: henkilöistä, jotka ennen vaalivuoden alkua lilautakuntien ja vaalitoimikuntien menot on
604: ovat täyttäneet 18 vuotta. Niihin on Islannin, kuntien suoritettava, mutta äänestysliput, 8
605: Norjan, Ruotsin ja Tanskan kansalaisten koh- §:ssä tarkoitetuista pohjaluetteloista ja hake-
606: dalle myös tehtävä merkintä niistä kunnista, mistosta ja 11 §:ssä tarkoitetuista ilmoituskor-
607: joissa heidät on Suomessa henkikirjoitettu kah- teista aiheutuvat menot sekä 66 §:ssä ja 72
608: tena vaalivuotta lähinnä edeltäneenä vuotena. §:n 2 momentissa tarkoitetut ennakkoäänestys-
609: Luettelot kirjoitetaan henkikirjan osoittamassa asiakirjat kustannetaan ja kaikki vaalitoimitsi-
610: järjestyksessä oikeusministeriön vahvistaman jain menot suoritetaan valtion varoista.
611: kaavan mukaiselle lomakkeelle. Niissä on oma-
612: na ryhmänään mainittava henkilöt, jotka on
613: henkikirjoitettu kunnassa, mutta joita ei ole
614: merkitty minkään kiinteistön kohdalle. Kuhun- Tämä laki tulee voimaan päivänä
615: kin luetteloon on liitettävä aakkosellinen hake- kuuta 197 .
616:
617: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
618:
619: Sven-Erik Järvinen Eino Grönholm
620: 1977 vp. 7
621:
622: Lakialoite n:o 4.
623:
624:
625:
626:
627: Knuuttila ym.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyksen muuttami-
628: sesta.
629:
630:
631: E d u s k u n n a 11e.
632:
633: Vuonna 1919 ed. H. Ritavuoren eduskunta- säätyvaltiopäivien vuoden 1869 valtiopäiväjär-
634: lakialoitteen perusteella säädetty hallitusmuoto jestyksen 71 §:stä. Vastaava määräys on muual-
635: on osoittautunut yleisiltä määräyksiitään sangen la maailmassa tuntematon. Se on ristiriidassa
636: onnistuneeksi erityisesti siltä osalta kuin sää- parlamentarismin ja kansanvallan kanssa. Tähän
637: detty hallitusmuoto seuraa K. ]. Ståhlbergin 1906 perustuslakikomitean jäsen E. N. Setälä
638: puheenjohdolla 1917 toimineen perustuslaki- johdonmukaisesti perusteliossa eriävässä mieli-
639: komitean esityksiä. Silloisista valtiollisista olo- piteessään kiinnitti vakavaa arvostelua. Samoin
640: suhteista johtuen tehtiin kuitenkin ed. H. Ri- eräät muut komitean jäsenet. Tämän kohdan
641: tavuoren lakialoitteeseen perustuslakivaliokun- poistamiseen palasi E. N. Setälä oikeusminis-
642: ta- ja eduskuntakäsittelyssä monia huononnuk- teriölle 30.8. 1921 ns. yhden miehen komiteana
643: sia, jotka myös poikkesivat K. J. Ståhlbergin jättämässään ehdotuksessa uudeksi valtiopäivä-
644: johdolla tehdystä komiteamietinnöstä. Olosuh- järjestykseksi. Uudistus tältä kuten useiden
645: teet ovat kuitenkin muuttuneet kahden mies- muidenkin 1906 valtiopäiväjärjestyksen tarpeel-
646: polven aikana, mistä syystä on vireillä laajem- listen uudistusten kohdalta jäi toteuttamatta
647: pi valtiosääntöuudistus. Tässä uudistuksessa on perustuslakien muutosta meillä vaikeuttavien
648: yleisesti hyväksyttynä tavoitteena pyrkimys te- määräysten takia. Niistä johtuen 1920-luvulla
649: hostaa ja korostaa eduskunnan merkitystä ensi- jouduttiin lopulta tyytymään nimellisiin ja muo-
650: sijaisena valtioelimenä lainsäädännössä ja val- dollisiin uudistuksiin vuonna 1928 uuden val-
651: tiontaloudessa. tiopäiväjärjestyksen säätämisessä.
652: Eduskunnan vaikutusvallan lisääminen ja Vakaan taloudellisen ja yhteiskunnallisen ke-
653: parlamentarismi edellyttävät nykyisen valtio- hityksen turvaamiseksi on parlamentaarisen
654: päiväjärjestyksemme uudistamista. Sen kaikki kansanvallan puitteissa eduskunnalla ja myös
655: olennaiset määräykset periytyvät joko vuodel- sen enemmistön luottamusta nauttivalla halli-
656: ta 1906 tai sitä edeltäneeltä säätyvaltiopäivien tuksella oltava mahdollisuus tarvittaessa edus-
657: ajalta. Kokemus muista parlamentaarisista kan- kunnan valvonnan alaisena ryhtyä nopeisiin toi-
658: sanvallan maista on osoittanut, että asteittai- menpiteisiin mm. työllisyyden, rahanarvon, ul-
659: sella uudistuksella voidaan kehittää eduskun- komaankaupan tasapainon, työmarkkinoiden
660: nan toimintaa ensisijaisena valtioelimenä. Täl- rauhallisen kehityksen ja yleensä pitkäntähtäi-
661: löin tulisi kiinnittää huomiota sellaisiin jään- men taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityk-
662: teisiin menneiltä ajoilta perustuslaissa, jotka sen turvaamiseksi. Miltei kaikissa muissa parla-
663: jo sinänsä haittaavat kansanvaltaista parlament- mentaarisen kansanvallan maissa on eduskunnan
664: titoimintaa. Seuraavissa kolmessa kohdassa val- enemmistöllä ja sen luottamusta nauttivalla hal-
665: tiopäiväjärjestyksemme on katsottava erityisen lituksella tässä suhteessa paremmat mahdolli-
666: haitalliseksi nykyisessä yhdentyvän ja voimak- suudet. Nykyisiä määräyksiä, jotka antavat yh-
667: kaan kansainvälisen vuorovaikutuksen alaisessa delle kuudesosalle eduskunnassa mahdollisuu-
668: kehittyvässä yhteiskunta- ja talouselämässä. den estää tilanteen nopeasti vaatimat vaikkapa
669: VJ :n 66 § :n 7 momentti, joka antaa yhdelle määräaikaiset toimenpiteet ei ole. Mitään pysy-
670: kolmasosalle eduskunnan jäsenistä oikeuden viä valtuuksia hallitukselle ryhtyä nopeasti tar-
671: saada mikä tahansa tavallinen laki verolakia vittaviin poikkeustoimenpiteisiin eduskunnan
672: lukuunottamatta lykätyksi yli vaalien, sisältyi valvonnassa meillä ei ole. Parlamentaarisen kan-
673: vuoden 1906 valtiopäiväjärjestykseen jäänteenä sanvallan ja perustavaa laatua olevia valtio-
674: 8 Lakialoite nio 4
675:
676: sääntöä koskevia määräyksiä lukuunottamatta jällä on sijainen tai varamies, ei eduskunnassa
677: tulisi edes kahdella kolmasosalla eduskunnasta ole. Prof. E. N. Setälä ja hänen puheenjohdol-
678: olla oikeus päättää korkeintaan yhden vuoden laan toiminut valtiopäiväjärjestyskomitea 1921
679: pituisista poikkeuksista perustuslaista seuraa- ehdottivat varamiesjärjestelmää edustajille, jot-
680: viin vaaleihin saakka. Tietenkään ei ole asian- ka olivat saaneet kuukautta pidemmän vapau-
681: mukaista, että istuva eduskunta voisi antaa tuksen toimestaan samoin kuin valtioneuvoston
682: seuraavan eduskunnan puolesta valtuuksia hal- jäsenille ja eduskunnan oikeusasiamiehelle. Ko-
683: litukselle poiketa joistakin perustuslakimää- mitea tosin perusteluissaan totesi, ettei vara-
684: räyksistä. Tätä koskeva määräys tulisi sisällyt- miesjärjestelmää muualla maailmassa missään
685: tää kolmantena momenttina VJ:n 67 pykälään. vielä ole otettu käytäntöön, mutta piti sitä
686: Samassa yhteydessä tulisi nykyinen 67 §:n kol- silti useasta syystä tarpeellisena. Nyttemmin
687: mas momentti: "Säätyjen erioikeuksista on voi- mm. kaikissa pohjoismaissa on varamiesjär-
688: massa, mitä edellä perustuslaista on säädetty", jestelmä. Samoin miltei kaikissa kansanvaltai-
689: poistaa kokonaan. Se on myöskin niin kuin sissa maissa hallituksen jäsenet eivät saman-
690: monet jäykät menneiltä vuosisadoilta periyty- aikaisesti saa olla eduskunnan jäseniä. Ruotsin
691: neet määräykset täysin sopimaton kansanvallan valtiosääntöuudistuksen uuden määräyksen pe-
692: ja yhdenvertaisuuden kannalta. rusteluja tähän toistamatta on meillä lisäksi
693: Vuoden 1906 valtiopäiväjärjestyksen uudis- erityisperusteita varamiesjärjestelmään. Kan-
694: tuksessa jäi eduskunta sekä juridisesti että vie- sanedustajien lukumäärä 200 on suhteellisen
695: lä enemmän tosiasiallisesti toisarvoiseksi val- pieni maan laajan pinta-alan ja vaihtelevien
696: tioelimeksi. Kustaa III:n ajoilta voimassa ole- olosuhteiden vaatiman riittävän alueellisen
697: vat muut perustuslait ja tosiasiallinen tilanne edustavuuden turvaamiseksi samoin kuin eri-
698: jätti vallan valtion päämiehelle, keisari-suuri- koisvaliokuntien työn ja päätösvaltaisuuden tur-
699: ruhtinaalle, ja hänen käskyvallassaan olevalle vaamiseksi, etteivät sairauden, matkojen tai
700: virkakoneistolle. Niissä olosuhteissa eduskun- muiden syiden tähden poissaolot haittaa edusta-
701: nan vuotuinen työaika rajoitettiin 90 päiväksi vuutta eivätkä muuta voimasuhteita. Puhemie-
702: ja sen jäsenyys jäi sivutehtäväksi. Vaikka edus- hen erikoisaseman korostamiseksi olisi myös
703: kunnan työaika on pidentynyt ei tätä seikkaa paikallaan, että hänen tilalleen tulisi varajäsen,
704: ole riittävästi otettu huomioon siten, että edus- kuten mm. Ruotsissa.
705: kunnassa täysitehoisesti ja päätoimisesti olisi Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
706: voitu keskittyä ensiarvoiseen tehtävään. Valtiol-
707: lisessa elämässä ja hallinnossa kaikkein ylim- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
708: piäkin virkoja myöten yleisesti noudatettua lakiehdotuksen:
709: periaatetta siitä, että jokaisella päätöksenteki-
710:
711:
712:
713:
714: Laki
715: valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta.
716: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä mää-
717: rätyllä tavalla,
718: kumotaan tammikuun 13 päivänä 1928 annetun valtiopäiväjärjest)'ksen (7 /28) 66 §:n
719: 7 momentti, muutetaan 67 §:n 3 momentti sekä
720: lisätään 10 §:ään uusi 3-5 momentti ja 67 §:ään uusi 4 momentti seuraavasti:
721:
722: 10 §. Jos edustaja valitaan eduskunnan puhemie-
723: heksi tai oikeusasiamieheksi, kutsuttakaan hä-
724: Jos eduskunta on myöntänyt edustajalle va- nen sijaansa varamies täksi ajaksi, kuin hänen
725: pautusta, toimestaan yhtä kuukautta pitemmäk- puhemies- tai oikeusasiamiestoimensa kestää.
726: si ajaksi, op varamies täksi ajaksi kutsuttava Jos edustaja on nimitetty valtioneuvoston
727: hänen sijaansa. jäseneksi, kutsuttakaan hänen sijaansa edus-
728: Lakialoite n:o 4 9
729:
730: kuntaan varamies siksi ajaksi, kuin hän on lakkaa olemasta voimassa kolmen kuukauden
731: siinä toimessa. kuluessa siitä kuin uusien vaalien jälkeen edus-
732: 67 §. kunta on kokoontunut valtiopäiville.
733: Tämän 67 §:n 3 momentin perusteella tehtä-
734: Jos perustuslakia osittain koskeva ehdotus, vät osittaiset perustuslakimuutokset älkööt
735: minkä voimassaoloaika on korkeintaan yksi koskeko Suomen hallitusmuodon 1-5 §:iä
736: vuosi, julistetaan täysistunnossa kiireelliseksi eikä 36 §: ää eikä valtiopäiväjärjestyksen 1-6
737: päätöksellä, jota vähintään kaksi kolmasosaa §:iä eikä 37 §:ää.
738: annetuista äänistä on kannattanut, tehdään tätä
739: koskeva lopullinen päätös kolmannessa käsitte-
740: lyssä yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Tä- Tämä laki tulee voimaan päivänä
741: ten hyväksytty osittainen perustuslain muutos kuuta 197 .
742:
743:
744: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1977.
745:
746: Sakari Knuuttila Ralf Friberg
747: Kalevi Kivistö Jouko Mäkelä
748: Matti Puhakka
749:
750:
751:
752:
753: 2 087700129D
754: 10 1977 vp.
755:
756: Lakialoite n:o 5.
757:
758:
759:
760:
761: Niskanen ym.: Ehdotus laiksi Suomen Hallitusmuodon 6 §:n
762: muuttamisesta.
763:
764:
765: E d u s k u n n a 11 e.
766:
767: Oikeus kunnolliseen, tilavuudeltaan ja va- mällä huomattavasti asuntolainojen laina-aikoja
768: rustelutasoltaan kohtuulliset vaatimukset täyttä- niin, että laina-ajat vastaisivat likimain asun-
769: vään asuntoon on keskeinen tekijä kansalaisten tojen keskimääräistä käyttöikää.
770: perusturvallisuuden muodostumisessa. Sen tulisi Perusteellisten uudistusten toteuttaminen
771: kansalaisten perusoikeuksien joukossa olla sa- asuntotuotannossa edellyttäisi asuntotuotannon
772: massa asemassa kuin muutkin hallitusmuodon rahoituksessa muutoksia, joilla asuntotuotan-
773: 6 §:ssä säädetyt oikeudet. non rahoitus irroitettaisiin yksityisten rahalai-
774: Kuitenkin ovat pieni- ja keskituloisten kan- tosten määräysvallasta. Asuntotuotannon tehos-
775: salaisten mahdollisuudet saada haltuunsa koh- tamiseksi tulisi perustaa demokraattisesti joh-
776: tuullisella hinnalla joko vuokra- tai omistus- dettu valtion rakennusyritys, joka harjoittaisi
777: asunto jatkuvasti huonontuneet ja asumistason myös rakennustarvike- ja rakennusaineteolli-
778: suhteen Suomi on edelleen jäljessä muista Poh- suutta. Erikseen olisi vielä syytä saattaa aikaan
779: joismaista. Esimerkiksi vuonna 1970 asui maapoliittisia uudistuksia, joilla rakennusmaa
780: maassamme lähes 900 000 ihmistä liian ah- saatettaisiin yhteiskunnan haltuun ja kunnille
781: taasti ja lähes 700 000 henkilöä sekä ahtaasti annettaisiin mahdollisuus rakennusmaan pakko-
782: että erittäin puutteellisissa asunnoissa. Erityi- lunastamiseen kohtuullisella hinnalla.
783: sesti kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista vallit- Asumisturvan lisäämiseksi tulisi vuokralais-
784: see suurimmissa asutuskeskuksissa ankara puute. ten irtisanomisturvaa kiireellisesti parantaa sekä
785: Asumisen eriarvoisuus ja asumistasoerot ovat lisätä vuokralaisten mahdollisuuksia vaikuttaa
786: suoritettujen tutkimusten mukaan Suomessa vuokratalojen hallintoon. Vuokra-asuntojen si-
787: Pohjoismaiden suurimmat. tominen työsuhteeseen tulisi kieltää ja tehostaa
788: Jotta jokaiselle kansalaiselle voitaisiin tur- valvontaa tarvittaessa lainsäädäntöä muuttamal-
789: vata kohtuulliset vaatimukset täyttävä asumis- la niin, että vuokra-asuntojen tarpeeton purka-
790: taso, tulisi valtiovallan huolehtia siitä, että minen ja niiden muuttaminen liikehuoneistoiksi
791: asuntotuotannon taso pidettäisiin vähintään voitaisiin estää.
792: keskimäärin vuosien 1974-1975 tasolla. Koska oikeus asumiseen näkemyksemme mu-
793: Erityistä huomiota valtiovallan tulisi kiinnit- kaan kuuluu sellaisiin jokaiselle kansalaiselle
794: tää sellaisiin kokonaisvaltaisiin toimenpiteisiin, kuuluviin perusoikeuksiin, jotka voidaan rin-
795: joilla asumiskustannuksia voitaisiin alentaa ja nastaa muihin hallitusmuodon 6 §: ssä luetei-
796: lisätä valtion ja kuntien valvoman asuntotuo- tulliin perusoikeuksiin, olemme nähneet tar-
797: tannon osuutta. Nopeasti vaikuttavana toimen- peelliseksi esittää lakiin muutosta, jolla tämä
798: piteenä tulisi toteuttaa kaikkia asuntoja koske- perusoikeus turvattaisiin.
799: va hinta- ja vuokrasäännöstely sekä kehittää Edellä olevan perusteella ehdotamme,
800: asumistukijärjestelmää. Lisäksi tulisi puuttua
801: asumiskustannusten muodostumiseen mm. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
802: alentamalla asuntolainojen korkoa ja pidentä- lakiehdotuksen:
803: Lakialoite n:o 5 11
804:
805:
806: Laki
807: Suomen Hallitusmuodon 6 § :n muuttamisesta.
808:
809: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä maara-
810: tyllä tavalla, lisätään 17 päivänä heinäkuuta 1919 annetun hallitusmuodon (94/19) 6
811: §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 28 päivänä heinäkuuta 1972 annetussa
812: laissa ( 592/72), uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy 4 momentiksi, seu-
813: raavasti:
814: 6 §. hintaiseen ja olosuhteisiin nähden riittävän ti-
815: lavaan asuntoon.
816: Jokaisella kansalaisella on oikeus kohtuu-
817: ----
818: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
819:
820: Helvi Niskanen Jarmo Wahlström Kuuno Honkonen
821: Taisto Sinisalo Heimo Rekonen Anna-Liisa Hyvönen
822: Ensio Laine Niilo Koskenniemi Helge Talvitie
823: Pauli Puhakka Pauli Uitto Pauli Räsänen
824: Arto Merisaari Ulla-Leena Alppi Lauha Männistö
825: Oili Suomi Kalevi Kivistö Osmo Vepsäläinen
826: Aulis Juvela Mikko Ekorre Aarne Pulkkinen
827: Marjatta Stenius Anna-Liisa Jokinen Matti Järvenpää
828: 12 1977 vp.
829:
830: Lakialoite n:o 6.
831:
832:
833:
834: Orrenmaa ym.: Ehdotus laiksi Suomen Hallitusmuodon 23 § :n
835: muuttamisesta.
836:
837:
838: E d u s k u n n a 11 e.
839:
840: Eduskunta hyväksyi 1. 4. 1969 toivomuksen, hallituksen tuli asettaa valtiosääntökomitealle
841: että hallitus kiireellisesti suorituttaisi tutkimuk- tehtäväksi valmistella esitys tasavallan presiden-
842: sen siitä, olisiko perusteltua syytä järjestää tin vaalin toimittamisesta välittömällä kansan-
843: presidentin valitseminen tapahtuvaksi välittö- vaalilla.
844: mällä kansanvaalilla ja rajoittaa presidentin toi- Viitaten näihin eduskunnan kannanottoihin
845: mikausien määrää, sekä valmistaisi ja antaisi sekä siihen, että valtiosäännön kokonaisuudis-
846: eduskunnalle esityksen sellaisista muutoksista tus on pysähdyksissä, ehdotamme kunnioittaen,
847: voimassa olevaan lainsäädäntöön, johon tutki-
848: muksen tulos antaa aihetta. Puolisentoista että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
849: vuotta myöhemmin - 3. 11. 1970 - edus- lakiehdotuksen:
850: kunnassa hyväksyttiin ponsi, jonka mukaan
851:
852: Laki
853: Suomen Hallitusmuodon 23 §:n muuttamisesta.
854:
855: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä määrä-
856: tyllä tavalla, muutetaan hallitusmuodon 23 § näin kuuluvaksi:
857:
858: 23 §. sintaäänestys niiden kahden ehdokkaan välillä,
859: Tasavallan presidentin valitsee Suomen kan- jotka vaalissa ovat saaneet suurimmat ääni-
860: sa syntyperäisten 40 vuotta täyttäneiden Suo- määrät.
861: men kansalaisten joukosta aina kuudeksi vuo- Jos eduskunnan jäsen valitaan presidentiksi,
862: deksi. Ketään ei voida valita presidentiksi kol- lakkaa hänen edustajantoimensa. Valtion vi-
863: manneksi perättäiseksi toimikaudeksi. rassa tai toimessa oleva henkilö, joka valitaan
864: Presidenttiehdokkaan voi asettaa rekisteröi- presidentiksi, katsotaan virasta eronneeksi.
865: ty puolue tai tuhat kansanedustajan vaalissa Tarkemmat määräykset presidenttiehdokkai-
866: äänioikeutettua kansalaista, jotka sopivat eh- den asettamisesta ja presidentin vaalista anne-
867: dokkaan nimeämisestä. taan lailla. Äänioikeudesta presidentin vaaleis-
868: Jos vain yksi ehdokas on asetettu, tulee sa sekä soveltuvin osin vaalin tavasta ja jär-
869: hän ilman vaalia tasavallan presidentiksi. jestyksestä on voimassa, mitä kansanedustajain
870: Milloin ehdokkaita on asetettu useampia, vaaleista on säädetty.
871: toimitetaan tammikuun kolmantena sunnuntai- Jos tässä hallitusmuodossa muualla kuin tä-
872: na ja seuraavana maanantaina samanaikaisesti män pykälän 4 momentissa säädetty määräpäi-
873: koko maassa välitön ja salainen tasavallan pre- vä sattuu pyhäpäiväksi, pidettäköön seuraava
874: sidentin vaali. Jos presidentin vaalissa joku arkipäivä määräpäivänä.
875: ehdokkaista on koko maassa saanut enemmän
876: kuin puolet annetuista äänistä, on hänet va-
877: littu tasavallan presidentiksi. Muussa tapauk- Tämä laki tulee voimaan päivänä
878: sessa suoritetaan kahden viikon kuluttua uu- kuuta 197 .
879:
880: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
881:
882: Juhani Orrenmaa Osmo A. Wiio Terhi Nieminen
883: 1977 vp. 13
884:
885: Lakialoite n:o 7.
886:
887:
888:
889:
890: Rekonen ym.: Ehdotus laiksi hintavalvontalain muuttamisesta.
891:
892:
893:
894: E d u s k u n n a 11e.
895:
896: Jo vuosia jatkunut hintojen ja maksujen aikaisen ja todella pitävän hintasulun aikaan-
897: nousu on vihdoinkin saatava pysähtymään. Por- saaminen olisi työläisten ja muiden vähävarais-
898: varillisen oikeiston tukeen nojaavalla hallituk- ten ja pienituloisten etujen ja toimeentulon
899: sella ei kuitenkaan ole vähäisintäkään aiko- turvaamiseksi suoranainen välttämättömyys.
900: musta hintasäännöstelyn aikaansaamiseksi pu- Hallitushan yrittää kyllä uskotella työläisille ja
901: humattakaan hintojen nousun pysäyttämisestä. muille palkansaajille nyt ennen työehtosopi-
902: Hallitushan esitti jo ennestäänkin kehnon hin- musten solmiamista, että hinnat eivät tule ai-
903: talain huonontamista, joka merkitsee sitä, että nakaan sanottavasti nousemaan. Näin ei kui-
904: hintojen ja maksujen korotusvyöry tulee yhä tenkaan ole asianlaita, vaan hintojen, maksujen
905: edelleenkin jatkumaan, ellei ryhdytä toimenpi- ja verojen korotusvauhti tulee jatkumaan vii-
906: teisiin sen pysäyttämiseksi. me vuosien tapaan. Palkansaajien ei tule tyytyä
907: Hintojen korotuksista kärsivät eniten työläi- katteettomiin lupauksiin hintojen kurissapitä-
908: set, toimihenkilöt, pienviljelijät, opiskelijat ja misestä, vaan on edellytettävä palkkojen sito-
909: eläkeläiset. Tilastokeskuksen väestöryhmittäin mista reaaliansiotason nousun turvaavaan in-
910: tekemien laskelmien mukaan hintojen ja maksu- deksiin. Jotta työläisten, eläkeläisten, opiskeli-
911: jen nousu on vaikuttanut kaikkein tuhoisimmin jain, pienviljelijäin ja muiden vähävaraisten ja
912: pienviljelijöiden ja eläkeläisten ja matalapalkka- pienituloisten edut ja toimeentulo voidaan tur-
913: alojen työntekijäin sekä suuriperheisten toimeen- vata, varmin keino on hintojen ja maksujen
914: tuloon. Ravinto- ja asumismenothan vievät lä- nousun pysäyttäminen ehdottoman pitävän hin-
915: hes kaiken edellä mainittujen väestöryhmien tasulun avulla.
916: alhaisista tuloista ja ravinto- ja asumiskustan- Tämän lakiesityksen sisältö lähtee siitä, että
917: nukset ovat myös nousseet eniten. Näin ollen valtioneuvoston velvollisuutena on väestön
918: työläisten ja muiden työtätekevien, eläkeläisten elinehtojen turvaaminen ja hintojen nousun es-
919: ja opiskelijain toimeentulon turvaamiseksi on täminen. Lakiesityksen mukaan valtioneuvos-
920: välttämätöntä hintojen nousun pysäyttäminen. tolle ja elinkeinohallitukselle tulisi riittävät
921: Kun hallitus ei ole valmis tehokkaaseen hin- valtuudet hintojen nousun estämiseen ja tehok-
922: tasäännöstelyyn, vaan on jopa ensimmäisenä kaan hintasulun julistamiseen. Edellä mainittua
923: esittämässä hintojen ja maksujen korotuksia, riittävän tehokasta hintasäännöstelyä, hinta-
924: niin on välttämätöntä sellaisen lain aikaansaa- valvontaa ja hintasulkua koskevat yksityiskoh-
925: minen, joka velvoittaa hallituksen toimimaan taiset määräykset sisältyvät lakiesityksen 7, 9,
926: hintojen nousun estämiseksi. Voimassa oleva 12 a, 13 ja 15 §:n määräyksiin.
927: hintalainsäädäntöhän ei sitä tee, joten tehok- Edellä olevan nojalla ehdotamme,
928: kaan hintasäännöstelyn ja tarpeen vaatiessa te-
929: hokkaan hintasulun aikaansaamisen mahdollis- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
930: tavan hintavalvontalain säätäminen on välttä- lakiehdotuksen:
931: mätöntä. Nykyisessä tilanteessa riittävän pitkä-
932: 14 Lakialoite n:o 7
933:
934:
935:
936: Laki
937: hintavalvontalain muuttamisesta.
938:
939: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä maa-
940: räty~ tavalla, muutetaan 15 päivänä helmikuuta 1974 annetun hintavalvontalain (156/74)
941: 7, 9, 12 a ja 13 sekä 15 §:n 1 momentti sellaisina kuin niistä 9, 12 a ja 13 sekä 15 §:n
942: 1 momentti ovat 28 päivänä tammikuuta annetussa laissa ( 100/77), seuraavasti:
943:
944: 7 §. noudattamaansa hyödykkeen hintaa sekä mää-
945: Elinkeinohallituksen tulee määrätä, että sel- rätä ylimpänä sallittuna hintana noudatetta-
946: laisten hyödykkeiden osalta, joilla on välitön vaksi samana ajankohtana voimassa .olleen hin-
947: tai välillinen vaikutus elinkustannuksiin taikka tavalvontaa koskevien säännösten nojalla an-
948: muidenkin hyödykkeiden osalta, milloin se netulla päätöksellä vahvistetun hinnan tai hin-
949: hintavalvontaa varten on tarpeen, elinkei- noitteluperusteen (hintasulku).
950: nonharjoittajien on ilmoitettava elinkeinohalli-
951: tuksen määräämässä laajuudessa hyödykkeen 13 §.
952: hinta tai hinnoitteluperuste ja niiden muutok- Milloin sellaisen muun kuin 12 §:ssä tarkoi-
953: set hintaviranomaisille. tetun hyödykkeen hinta, jolla on välitön tai
954: Ilmoitusvelvollisuus koskee myös elinkeinon- välillinen vaikutus elinkustannuksiin, on muo-
955: harjoittajien järjestöä, milloin se on antanut dostunut tai ilmeisesti muodostuu hyödykkeen
956: ilmoitusvelvollisuuden alaista hyödykettä kos- todellisia tuotantokustannuksia korkeammaksi,
957: kevia hintasuosituksia tai -ohjeita. ja elinkeinohallituksen ilmoitettua perustellusti,
958: Ilmoitusvelvollisuus voidaan määrätä niin miltä osin hyödykkeen hintaa koskevat neuvot-
959: pitkäksi ajaksi kuin elinkeinohallitus katsoo sen telut ovat jääneet tuloksettomiksi, valtioneu-
960: tarpeelliseksi. voston tulee määrätä tarpeelliseksi katsomak-
961: seen ajaksi, että hyödykkeelle on vahvistettava
962: 9 §. ylin sallittu hinta tai hinnoitteluperuste.
963: Elinkeinohallituksen tulee, mikäli se toteaa, Milloin hyödykkeen hintaa koskevat neu-
964: että hyödykkeen hinta on muodostunut tai vottelut ovat jääneet tuloksettomiksi, elinkeino-
965: ilmeisesti muodostuu todellisia tuotantokustan- hallituksen tulee, kunnes valtioneuvosto on
966: nuksia korkeammaksi, ryhtyä neuvotteluihin tehnyt 1 momentin mukaisen päätöksen, kiel-
967: hyödykkeen hinnasta asianomaista toimialaa tää ilmoitetun hinnan tai hinnoitteluperusteen
968: edustavan järjestön tai hyödykettä tuottavien korotuksen.
969: elinkeinonharjoittajien kanssa. Viimeksi maini- 15 §.
970: tussa tapauksessa asianomaista toimialaa edusta- V ahvistettaessa hyödykkeen ylin sallittu
971: valle järjestölle on varattava tilaisuus tulla kuul- hinta tai hinnoitteluperuste 12, 12 a ja 13 §:n
972: luksi, milloin se voi tapahtua aiheuttamatta mukaisesti on vahvistuksen perustaksi otetava
973: olennaista viivästystä. hyvää liikkeenhoidollista tasoa edustavan elin-
974: 12 a §. keinonharjoittajan tuottaman hyödykkeen to-
975: Valtioneuvoston tulee huolehtia vakaan hin- delliset tuotantokustannukset.
976: tatason säilyttämisestä maassamme ja, milloin
977: on tapahtunut tai on uhkaamassa hintojen nou-
978: su, valtioneuvoston tulee kieltää elinkeinon- Tämä laki tulee voimaan päivänä
979: harjoittajaa ylittämästä määrättynä ajankohtana kuuta 197 .
980: -----
981: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1977.
982:
983: Heimo Rekonen Ulla-Leena Alppi Pauli Puhakka
984: Marjatta Stenius Niilo Koskenniemi Taisto Sinisalo
985: Ensio Laine Pauli Uitto E.-J. Tennilä
986: Aarne Koskinen Oili Suomi
987: 1977 vp. 15
988:
989: Lakialoite n:o 8.
990:
991:
992:
993:
994: Saarto ym.: Ehdotus hintavalvontalaiksi.
995:
996:
997: E d u s k u n n a II e.
998: Kaikissa kapitalistisissa maissa esiintyvän Lakiehdotuksen 4 §:ssä esitetään valtioneu-
999: inflaation kielteisten vaikutusten voimistuessa vostoa koskeva velvoite hintasäännöstelyn yleis-
1000: myös talouspoliittiset pyrkimykset yleisen hin- ten tavoitteiden toteuttamiseksi tarpeellisesta
1001: tatason nousun ja rahanarvon heikkenemisen hintojen valvonnasta ja säännöstelystä. Tällä
1002: torjumiseksi ovat lisääntyneet. Eri maista saa- velvoittavuudella on nimenomaan tahdottu ko-
1003: dut kokemukset ovat osoittaneet, ettei talou- rostaa sitä, että yleisen edun mukaista ja kan-
1004: dellinen kilpailu, joka yhä suuremmassa määrin salaisten todellisten tulojen suotuisan kehityk-
1005: tapahtuu monopolihintoja soveltavien suuryri- sen turvaamiseksi on välttämätöntä harjoittaa
1006: tysten harjoittamana eikä kysyntää säätelevänä tehokasta hintavalvontaa.
1007: raha- ja finanssipolitiikkana, ole rajoittanut hin- Lakiehdotuksen 5 §:ssä määritellään ne me-
1008: tatason nousua. Myös hintasäännöstely on nettelytavat, joilla hintasäännöstelyä harjoite-
1009: osoittautunut käytännössä tehottomaksi pysy- taan. Ehdotuksessa määritellyn tutkimustoimin-
1010: västi torjumaan hintatason nousua. Tämä on nan tarkoitus on olla koko hintasäännöstelyn
1011: johtunut ensinnäkin siitä, että tehokkaan hin- ja hintojen valvonnan läpikäyvän menettelyn,
1012: tasäännöstelyn lainsäädännölliset edellytykset mikä merkitsee, että koko hintasäännöstely ja
1013: ovat olleet riittämättömät. Toiseksi inflaatioon sen tavoitteiden toteuttaminen edellyttää, paitsi
1014: ja sen voimistumiseen on olennaisesti vaikut- yksittäisten hyödykkeiden hintoihin ja kustan-
1015: tanut se, että ns. tulopoliittisissa ratkaisuissa on nuksiin, myöskin koko hinta- ja kustannusta-
1016: pyritty rajoittamaan lähes yksinomaisesti työ- soon sekä yleensä hinnanmuodostusprosessiin
1017: kustannusten eli palkkojen nousua, samanai- kohdistuvaa perusteellista, aktiivista ja jatku-
1018: kaisesti kun muut kustannukset, hinnat, voitot vaa tutkimustoimintaa. Tutkimustoiminnan tar-
1019: ja muut pääomatulot ovat saaneet kehittyä koituksena on tuottaa hintasäännöstelyn tehok-
1020: vapaasti ja voimakkaasti aiheuttaen muiden kaan toteuttamisen edellyttämää informaatiota.
1021: kielteisten vaikutusten ohella jatkuvaa inflaa- Lakiehdotuksen 12 §: ssä esitetään, että hin-
1022: tiopainetta ja hintatason nousua. toja ja kustannuksia koskevan tutkimustoimin-
1023: Edellä esitetyn perusteella on pidettävä nan tulee kohdistua erityisesti monopolisrisen
1024: välttämättömänä, että maassamme harjoitetta- hinnoittelun kohteena olevien hyödykkeiden
1025: vaa hintasäännöstelyä ja hintojen valvontaa te- hintoihin ja muuhun kilpailurajoitusten alaisil-
1026: hostetaan olennaisesti nykyisestään. Tähän täh- la markkinoilla tapahtuvaan hinnanmuodostuk-
1027: tää seuraava lakialoite. seen.
1028: Tutkimustoimintaa koskeviin 10 ja 11 §:iin
1029: Yleiset säännökset. liittyy 14 §:n määräys siitä, että valtioneuvos-
1030: to voi määrätä hyödykkeen hintaa alennetta-
1031: Lakialoitteen yleisissä säännöksissä on esi- vaksi, mikäli tutkimustoiminnan tulokset an-
1032: tetty hintasäännöstelyn tarkoitus, eräät ehdo- tavat siihen perusteltua aihetta ja elleivät muut
1033: tuksessa käytettävät tärkeimmät käsitteet sekä erityiset syyt ole tähän esteenä. Erityinen este
1034: menettelytavat, joilla hintasäännöstelyn tavoit- hinnan alentamiselle voi olla esimerkiksi se,
1035: teisiin pyritään. Hintasäännöstelyn tarkoituk- että hyödykkeen kustannuksista olennaisesti
1036: seksi on 1 §:ssä mainittu vakaan hinta- ja poikkeavalla hinnoittelulla halutaan. erinäis-
1037: kustannustason ylläpitäminen sekä taloudellis- ten sosiaaalisten tai muiden syiden perusteella
1038: ten tasapainohäiriöiden vahingollisten vaiku- rajoittaa ko. hyödykkeen kulutusta tai kulu-
1039: tusten syntymisen ehkäiseminen. tuksen kasvua.
1040: 16 Lakialoite n:o 8
1041:
1042: T ehokkaimpana ja välittömästi hinnanasetan- tuotannossa käytettävien hyödykkeiden hinto-
1043: taan vaikuttavana hintasäännöstelyn muotona jen muutokset, jotka tapahtuvat kokonaan hin-
1044: on perusteltua pitää yllä varsinaista hintasään- tasäännöstelystä riippumatta, aiheuttavat sel-
1045: nöstelyä eli hinnanvahvistusmenettelyä ja sen laisia kustannusten muutoksia, että kulutus-
1046: edellyttämää sulkuhintasäännöstelyä nimen- hyödykkeiden hintatason vakaana pitäminen ei
1047: omaan elinkustannuksiin suoraan vaikuttavien ole mahdollista. Tällaisissa olosuhteissa on
1048: hyödykkeiden osalta, lukuunottamatta hyödyk- myös usein tapahtunut siten, että saman mo-
1049: keitä, joilla ei ole sanottavaa vaikutusta elin- nopoliasemassa olevan yrityksen tai yritysryh-
1050: kustannuksiin. Hinnanvahvistusmenettelyn säi- mittymän alemmassa jalostuksen tai vaihdan-
1051: lyttäminen näin laajana on välttämätöntä, jotta nan vaiheessa toimiva osa on kohottanut hin-
1052: voitaisiin riittävän tehokkaasti ehkäistä elinkus- tasäännöstelystä riippumatta valmistamiensa tai
1053: tannusten nousu. Nimenomaan markkinameka- kaupan pitämiensä hyödykkeiden hintoja, joi-
1054: nismin heikkooksien ja ristiriitaisooksien sekä den aiheuttamia kustannusten nousuja seuraa-
1055: yritystoiminnan monopolisoitumisen johdosta vissa jalostus- ja vaihdaotavaiheissa toimivat
1056: on hinnanvahvistusmenettelyä pidettävä sinä yrityskokonaisuuden osat ovat käyttäneet hin-
1057: valvonnan muotona, jolla kokemuksenkin pe- nankorotustensa tai niitä koskevien hakemusten
1058: rusteella voidaan tehokkaimmin ehkäistä hinto- perusteena.
1059: jen nousu. Pääosiltaan ilmoitus- ja neuvottelu- Edellä esitetyn perusteella erityisesti elinkus-
1060: menettelyn varaan perustuva hintavalvontame- tannusten kannalta keskeisten kulutushyödyk-
1061: kanismi ei mitenkään täytä sekä tehokkaalle keiden sekä yleensäkin hintatason vakaana pi-
1062: että riittävän joustavalle hintavalvontamekanis- tämisen ja johdonmukaisen hintapolitiikan kan-
1063: mille asetettavia vaatimuksia. Sulkuhintasään- nalta on välttämätöntä, että nimenomaan varsi-
1064: nöstelyä ja hinnanvahvistusmenettelyä koskevat naisen hintasäännöstelyn piiriin kuuluvien hyö-
1065: määräykset on esitetty lakialoitteen 6 §: ssä. dykkeiden tuotantokustannuksiin vaikuttavien
1066: 6 §:n 5 momenttiin sisältyvät määräykset, jotka hyödykkeiden hintoja valvotaan ja sopivin kei-
1067: koskevat hintasulkua. noin sekä tarpeellisessa laajuudessa säännöstel-
1068: Lakialoitteen 8 §:ssä esitetään määräykset lään. Lakiehdotuksen 9 §: ssä on esitetty, että
1069: niistä perusteista, joilla ylimmän sallitun hin- säännöstelyn laajuudesta ja keinoista määräyksiä
1070: nan ja hinnoitteluperusteiden vahvistaminen antaessaan valtioneuvoston tulee erityisesti ot-
1071: suoritetaan hinnanvahvistusmenettelyn piirissä taa huomioon se, mikä hinnanvahvistusmenet-
1072: oleville hyödykkeille. Tällaisina perusteina mai- telyn piirissä olevien hyödykkeiden hintatason
1073: nitaan hyvää liikkeenhoidollista tasoa edusta- vakaana pitämiseksi on tarpeen. Tämä tarkoit-
1074: van elinkeinonharjoittajan tuotanto- ja liiketoi- taa sitä, että valtioneuvosto voi ja sen tulee
1075: minnan todelliset kustannukset, kustannusten valita välituotteiden hinnanmuodostuksen sään-
1076: alentuminen, vahvistettavan hinnan vaikutus telykeinot nimenomaan mm. siten, että voi-
1077: elinkustannuksiin sekä muut asiaan vaikuttavat daan ehkäistä monopolihinnoittelu, ja siten,
1078: seikat. Esitetyn kaltainen hinnanvahvistus- ja että hintojen alentumisten tulee tasapainottaa
1079: hinnoitteluperusteiden määrittely mahdollistaa mahdollisesti esiintyviä välttämättömiä hinto-
1080: oikeudenmukaisen ja tehokkuutta edistävän jen nousuja. Valtioneuvostolla esityksen mu-
1081: hintapolitiikan harjoittamisen. kaan on valta valita se säännöstelyn laajuus ja
1082: SKDL:n lakialaitteessa on erityisesti otettu ne säännöstelykeinot, jotka tähän tarkoituk-
1083: huomioon sen hintasäännöstelyssä vallitsevan seen parhaiten soveltuvat.
1084: huomattavan heikkouden ja epäjohdonmukai- Lakialoitteen 10 §:ssä esitetään määräyksiä
1085: suuden poistaminen, mikä aiheutuu siitä, että elinkeinonharjoittajia ja heidän yhdistyksiään
1086: hintasäännöstely on kohdistunut vain niin kut- koskevan ilmoitusmenettelyn soveltamisesta
1087: suttulliin lopputuotteisiin eli pääasiassa kulu- hintavalvonnan keinona. Ilmoitusmenettely on
1088: tushyödykkeisiin - niistäkin suurimman osan aloitteessa tarkoitettu hintavalvonnan kannalta
1089: ollessa varsinaisen hintasäännöstelyn ulkopuo- tärkeimmäksi avustavaksi ja täydentäväksi val-
1090: lella - samanaikaisesti kun näiden hyödykkei- vontamenettelyksi, jota voidaan soveltaa tar-
1091: den tuotantokustannuksiin vaikuttavat nk. väli- koituksenmukaisessa laajuudessa ja muodossa.
1092: tuotteet ovat olleet kokonaan hintasäännöstelyn Ilmoitusmenettelyllä voidaan mm. hankkia in-
1093: ulkopuolella. Merkittävien raaka-aineiden, ener- formaatiota niiden hyödykkeiden hinnoista ja
1094: gian, koneiden, puolivalmisteiden, pakkaustar- hinnoitteluperusteista sekä näiden muutoksista,
1095: vikkeiden, erilaisten palvelusten ja yleensä jotka eivät kuulu hinnanvahvistusmenettelyn
1096: Lakialoite n:o 8 17
1097:
1098: purun. Ilmoitusmenettelyn olemassaolo on dannevaihteluiden tasoittamiseksi suoritetta-
1099: myös edellytys hintarekisterin kehittämiselle ja vasta vientimaksusta, jonka lain nojalla valtion
1100: ylläpitämiselle. suhdannerahastoon siirrettyjä varoja esitetään
1101: Kansantaloutemme · tasapainohäiriöitä ja siirrettäväksi hinnantasausrahastoon. 13 §:n
1102: inflaatiokehitystä aiheuttavista tekijöistä mo- mukaan hinnantasausrahaston varoja tulee käyt-
1103: net, muun muassa vienti- ja tuontihintojen tää tuontihintojen nousun ehkäisemiseen tai
1104: vaihtelut ovat kansainvälistä alkuperää. Koti- muutoin kuluttajahintatason vakaana pitämi-
1105: maisilla toimenpiteillä ei näitä häiriöitä kyetä seen.
1106: kokonaan estämään, mutta niiden vahingollisia SKDL on sisällyttänyt hintasäännöstelyä .kos-
1107: vaikutuksia voidaan pyrkiä merkittävästi rajoit- kevaan lakialoitteeseensa myös elinkustannus-
1108: tamaan. Näin ollen SKDL:n lakialoitteen 13 ten kannalta keskeisen huoneenvuokrien vai·
1109: §:ssä on esitetty määräykset hinnantasausrahas- vontaa koskevan 14 §:n, jonka mukaan val-
1110: ton perustamisesta ja käytöstä tuonti- ja vienti- tioneuvoston tulee säännöstellä huoneenvuok-
1111: hintojen kehityksen kotimaiseen hintatasoon ria siinä laajuudessa mikä on tarpeen, jotta
1112: kohdistuvan inflatorisen vaikutuksen vaimen- vuokrat pysyvät kohtuullisina eivätkä aiheetto-
1113: tamiseksi. Hinnantasausrahaston perustamista masti kohoa.
1114: tuontikaupparahastosta annetussa laissa ( 530/ Edellä olevan perusteella ehdotamme,
1115: 58) tarkoitetun tuontikaupparahaston yhtey-
1116: teen koskevat määräykset liittyvät toisaalta että Eduskunta hyväksyisi· seuraavan
1117: SKDL:n aloitteeseen, joka koskee lakia suh- lakiehdotuksen:
1118:
1119: Hintavalvontalaki.
1120: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrä-
1121: tyllä tavalla, säädetään:
1122:
1123: 1 luku. lain alaisen työsopimussuhteen perusteella suo-
1124: Yleiset säännökset. ritettavaan palkkaan.
1125: Tätä lakia ei sovelleta vientiin eikä suoma-
1126: 1 §. laisen tonniston tarjontaan ulkomaanliikentees-
1127: Hintavalvonnan tarkoituksena on ylläpitää sä.
1128: vakaata hinta- ja kustannustasoa sekä estää
1129: taloudellisten tasapainohäiriöiden vahingollisten 4 §.
1130: vaikutusten syntyminen. Valtioneuvoston tulee edellä 1 §: ssä sääde-
1131: tyn tarkoituksen toteuttamiseksi säännöstellä
1132: 2 §. ja valvoa hyödykkeiden hintoja siten kuin jäl-
1133: Elinkeinonharjoittajalla tarkoitetaan tässä jempänä säädetään.
1134: laissa jokaista luonnollista henkilöä, yksityistä Valtioneuvostolla on valta antaa määräyksiä
1135: taikka julkista oikeushenkilöä, joka pitää kau- hyödykkeiden laadusta, sikäli kuin se on tar-
1136: pan, myy tai muutoin vastiketta vastaan luo- peellista hintoja säännösteltäessä.
1137: vuttaa hyödykkeitä.
1138: 3 §. 5 §.
1139: Hyödykkeen hinnalla tarkoitetaan tässä lais- Hintasäännöstelyä ja hintojen valvontaa har-
1140: sa tarvikkeen hintaa sekä korvausta henkilön ja joitetaan toteuttamalla sulkuhintasäännöstelyä
1141: tavaran kuljetuksesta, tarvikkeen ja muun ja hinnanvahvistusmenettelyä, ilmoitusmenette-
1142: omaisuuden käyttämisestä, sähkön, muun voi- lyä sekä suorittamalla hintavalvonnan edellyttä-
1143: man, lämmön, kaasun ja veden luovuttamisesta, mää tutkimustoimintaa.
1144: palveluksesta sekä muista toisen hyväksi tul-
1145: leista eduista ja työsuorituksista. 2 luku.
1146: Tätä lakia ei sovelleta kiinteän omaisuuden, Hinnanvahvistusmenettely ja hintasulku.
1147: rahan, muun maksuvälineen, arvopaperin, saa-
1148: misoikeuden tai todisteen hintaan, eikä julkis- 6 §.
1149: oikeudellisen palvelusuhteen tai työsopimus- Asetuksella lähemmin määrättävien, elinkus-
1150: 3 087700129D
1151: 18 Lakialoite n:o 8
1152:
1153:
1154: tannuksiin vaikuttavien hyödykkeiden osalta 7 §.
1155: sovelletaan sulkuhintasäännöstelyä ja hinnan- Valtioneuvosto voi määrätä, että sellaiselle
1156: vahvistusmenettelyä, lukuunottamatta hyödyk- hyödykkeelle, jolle valtion varoista maksetaan
1157: keitä, joilla ei voida katsoa olevan sanottavaa hintat\lkea tai jonka hinnanmuodostusta välit-
1158: vaikutusta elinkustannuksiin. tömästi ja .olennaisesti ohjataan valmisteveron,
1159: Hyödykkeen sulkuhinnalla tarkoitetaan muu- tuontimaksun, verotullin tai muun vastaavan
1160: ta säännöstelymääräysten mukaista kuin hinta- toimenpiteen avulla, on vahvistettava ylin sal-
1161: viranomaisen vahvistamaa hintaa, jolla elinkei- littu hinta tai hinnoitteluperuste. Vaitioneuvos-
1162: nonharjoittaja on hyödykettä viimeksi ennen ton päätöksessä on lueteltava edellä tarkoite-
1163: sulkuhintoja koskevaksi ajankohdaksi määrät- tut hyödykkeet ja määräys on voimassa niin
1164: tyä päivämäärää pitänyt kaupan, myynyt tai kauan kuin hintatukea maksetaan tai hinnan-
1165: muutoin vastiketta vastaan luovuttanut tai si- muodostuksen ohjaus jatkuu tahi kunnes val-
1166: käli kuin silloin oli noudatettavana valtion vi- tioneuvosto toisin päättää.
1167: ranomaisen muun kuin hintavalvontaa koske- 8 §.
1168: van säännöksen nojalla vahvistama hinta, näin Ylimmän sallitun hinnan ja hinnoitteluperus-
1169: vahvistettua hintaa. Sulkuajankohdan valtio- teiden vahvistaminen suoritetaan ottaen huo-
1170: neuvosto. voi päätöksellään tarkistaa vuosittain. mioon hyvää liikkeenhoidollista tasoa edustavan
1171: Sulkuhinta on hyödykkeen ylin sallittu myynti- elinkeinonharjoittajan tuotanto- ja liiketoimin-
1172: hinta, ellei sille ole hintavalvontaa koskevien nan todelliset kustannukset ja erityisesti kus-
1173: säännösten nojalla vahvistettu ylintä sallittua tannusten alentuminen, vahvistettavan hinnan
1174: myyntihintaa tai sen määräämisperustetta. vaikutus elinkustannuksiin sekä muut asiaan
1175: Valtioneuvosto voi vahvistaa tai määrätä vaikuttavat seikat.
1176: elinkeinohallituksen vahvistamaan ylimmän sal- 9 §.
1177: litun myyntihinnan tai hinnoitteluperusteet Valtioneuvoston tulee valvoa sekä tarpeelli-
1178: myös sellaiselle hyödykkeelle, jolla ei ole sul- sessa laajuudessa ja sopivin keinoin säännös-
1179: kuhintaa. tellä ja määrätä säännösteltäväksi kulutushyö-
1180: Ylimmän sallitun hinnan korottamista ja dykkeiden tuotantokustannuksiin vaikuttavien
1181: vahvistamista haetaan elinkeinohallitukselta, hyödykkeiden eli niin kutsuttujen välituottei-
1182: jonka asiana on, ellei valtioneuvosto ole tätä den hintoja. Säännöstelyn laajuudesta ja kei-
1183: oikeutta itselleen pidättänyt, vahvistaa hyödyk- noista määräyksiä annettaessa valtioneuvoston
1184: keelle ylin sallittu hinta tai sen laskentaperus- tulee erityisesti ottaa huomioon se, mitä 6
1185: teet. §: ssä tarkoitettujen hyödykkeiden hintatason
1186: Milloin valuuttakurssien muutos, kansain- vakaana pitiimiseksi on tarpeen.
1187: välisen hinta- tai kustannustason nousu tai muu
1188: siihen verrattava maan ulkopuolella tapahtuva 3 luku.
1189: kehitys, kotimainen rahanuudistus tai muu sii- Ilmoitusmenettely.
1190: hen verrattava valtion toimenpide taikka muut 10 §.
1191: kotimaiset tekijät ovat johtaneet tai johtamassa Valtioneuvosto voi määrätä, että elinkeinon-
1192: kotimaisen hinta- ja kustannustason vakavuu- harjoittaja on velvollinen tekemään ilmoituk-
1193: den ilmeiseen häiriintymiseen, valtioneuvosto sen tuottamiensa tai lucivuttamiensa hyödyk-
1194: voi, ellei hinta- ja kustannustason vakavuuden keiden hinnoista ja hinnoitteluperusteista. Il-
1195: palauttaminen muin tässä laissa säädetyin toi- moitusvelvollisuus koskee tällöin myös elin-
1196: menpitein ole mahdollista, määrätä enintään keinonbarjoittajan järjestöä, milloin se on an-
1197: 'kahdeksitoista · kuukaudeksi kerrallaan, ettei tanut ilmoitusvelvollisuuden alaista hyödy~et
1198: elinkeinonharjoittaja saa ylittää määrättynä ajan- tä koskevia hintasuosituksia tai ohjeita,
1199: kohtana soveltamaansa hintaa tai hinnoittelu- Vaitioneuvosto antaa tarke111pia määräyksiä
1200: perustetta. Tästä toimenpiteestä valtioneuvoston ilmoitusmenettelyn soveltamisesta,
1201: tulee välittömästi tehdä ilmoitus eduskunnan . :Elinkeinohallituksen tulee seurata ilmoitus-
1202: puhemiehelle, jonka on· saatettava se eduskun- velvollisuuden alaisten hyödykkeiden hintojen
1203: nan tie~oon. heti tahi, . jollei eduskunta ole kehitystä sekä tutkia,. milloin siihen on aihetta,
1204: koolla, niin pi~m kuin eduskunta on kokoontu- hinnoissa tapahtuneiden muutosten ja hinnoit-
1205: nut, ja on se kumottava, jos eduskunta niin telun . perusteet. Elinkeinohallitus julkaisee
1206: päättää. ; ajoittain harkitsemassaan laajuudessa ilmoitus-
1207: Lakialoite n:o 8 19
1208:
1209: velvollisuuden alaisten hyödykkeiden hintoja vuokraa ja virkasuhdeasunnosta perittävää vas-
1210: koskevia hintavertailuja ja yhteenvetoja. tiketta.
1211:
1212: 7 luku.
1213: 4 luku.
1214: Erinäisiä määräyksiä.
1215: Hintoja koskeva tutkimustoiminta.
1216: 11 §. 15 §.
1217: Valtioneuvosto määrää elinkeinohallituksen Mikäli 11 ja 12 §:ssä tarkoitetun tutkimus-
1218: suorittamaan hintoja ja kustannuksia, hinta- ja toiminnan tulokset antavat siihen perusteltua
1219: kustannustasoa ja siihen vaikuttavia tekijöitä aihetta, valtioneuvoston tulee määrätä hyödyk"
1220: sekä hinnanmuodostusta koskevaa tutkimustoi- keen hintaa alennettavaksi, elleivät muut eri-
1221: mintaa. tyiset syyt ole tähän esteenä.
1222: 12 §. 16 §.
1223: 10 §:ssä tarkoitetun tutkimustoiminnan tu- Valtioneuvosto voi asettaa erityisen toimieli~
1224: lee kohdistua erityisesti monopolistisen hinnoit- men valtioneuvoston tarpeelliseksi katsomassa
1225: telun kohteena olevien hyödykkeiden hintoihin laajuudessa käsittelemään ja ratkaisemaan tässä
1226: ja muuhun nk. kilpailurajoitusten alaisilla laissa tarkoitettuja huoneenvuokria ja hintoja
1227: markkinoilla tapahtuvaan hinnanmuodostuk- koskevia asioita.
1228: seen.
1229: 17 §.
1230: 5 luku. Elinkeinohallituksen tulee neuvoteltuaan
1231: asianomaisen elinkeinonharjoittajien järjestön
1232: Hinnantasausrahasto. kanssa antaa määräyksiä siitä, miten hyödyk-
1233: 13 §. keiden hinnat on merkittävä tai pidettävä ylei-
1234: Tuonti- ja vientihintojen kehityksen koti- sön nähtävänä.
1235: maiseen hintatasoon kohdistuvan inflatorisen
1236: vaikutuksen vaimentamiseksi valtioneuvosto pe- 18 §.
1237: rustaa tuontikaupparahastosta annetussa laissa Elinkeinonharjoittaja on velvollinen anta-
1238: ( 530/58) tarkoitetun tuontikaupparahaston maan elinkeinohallitukselle tiedot, jotka tämä
1239: yhteyteen hinnantasausrahaston, johon siirre- hintavalvontaa tai hintavalvonnan edellyttä-
1240: tään suhdannevaihteluiden tasoittamiseksi suo- mää tutkimustoimintaa varten tarvitsee. Tiedot
1241: ritettavasta vientimaksusta annetun lain no- on annettava viranomaisen määräämän riittä-
1242: jalla valtion suhdannerahastoon siirrettyjä va- vän pitkän ajan kuluessa ja ne on annettava,
1243: roja, siten kuin asetuksella tarkemmin määrä- niin vaadittaessa, kirjallisena.
1244: tään. Hinnantasausrahaston varoja tulee käyt- Elinkeinonharjoittaja on myös velvollinen
1245: tää sellaisten tuontitavaroiden hintojen alenta- antamaan hintaviranomaisille tarkastettavaksi
1246: miseen, tai tuontihintojen nousun kompensoi- kirjanpitonsa, kustannuslaskentansa, sekä muut
1247: miseksi sellaisten muiden tavaroiden hintojen kustannuslaskentaan tai hinnoitteluun liittyvät
1248: alentamiseen, jotka vaikuttavat olennaisesti asiakirjat, milloin hintaviranomaiset niitä hin-
1249: elinkustannuksiin. tavalvontaa tai sen edellyttämää tutkimustoi-
1250: mintaa varten tarvitsevat. Asiakirjojen tarkas-
1251: tus on suoritettava siten, että siitä aiheutuu
1252: 6 luku. mahdollisimman vähän haittaa, ja ilman elin-
1253: Huoneenvuokrien valvonta. keinonharjoittajan lupaa asiakirjoja pois vie-
1254: mättä, ellei erityisen painavaa syytä tästä poik-
1255: 14 §. keamiseen ole.
1256: Valtioneuvoston tulee säännöstellä ja valvoa
1257: huoneenvuokria siinä laajuudessa mikä on tar- 19 §.
1258: peen, jotta vuokrat pysyvät kohtullisina ja Elinkeinonharjoittajalie tai elinkeinonhar-
1259: vuokrat eivät aiheettomasti kohoa. Huoneen- joittajien järjestölle ei tätä lakia sovellettaessa
1260: vuokralla tarkoitetaan tässä laissa huoneen- saa tuottaa suurempia kustannuksia kuin hinta-
1261: vuokrasopimuksen perusteella maksettavaa valvonnan toteuttamiseksi on tarpeen.
1262: 20 Lakialoite n:o 8
1263:
1264:
1265: 20 §. tai jokin osa siitä suoritettava valtiolle. Mil-
1266: Tietoa, joka on hankittu tai muutoin saatu loin tällaisen tarvikkeen hintaa samanlaisesta
1267: tämän lain nojalla, ei saa käyttää yksityiseksi syystä alennetaan, valtioneuvosto voi vastaa-
1268: hyödyksi eikä ilmaista sivullisille, ellei sitä vasti määrätä hinnaneron tai jonkin osan siitä
1269: ole julkiseksi päätetty. maksettavaksi asianomaiselle elinkeinonharjoit-
1270: tajalle.
1271: 21 §. 23 §.
1272: Sitä, joka rikkoo 20 §:ssä säädetyn kiellon, Joka rikkoo tätä lakia tai sen nojalla annet-
1273: rangaistaan sakolla, jollei rikoksesta ole muual- tuja määräyksiä, rangaistaan niin kuin eräitä
1274: la säädetty ankarampaa rangaistusta. valtuuslakeja vastaan tehtyjen rikosten rankai-
1275: semisesta 28 päivänä kesäkuuta 1958 annetus-
1276: 22 §. sa laissa säädetään.
1277: Milloin on odotettavissa, että hyödykkeen
1278: hinta olennaisesti kohoaa lainsäädännön taikka 24 §.
1279: valtioneuvoston tai muun valtioelimen päätök- Tarkemmat määräykset tämän lain täytän-
1280: sen tai hintatasoon välittömästi vaikuttavan toi- töönpanosta ja soveltamisesta annetaan asetuk-
1281: menpiteen johdosta, valtioneuvostolla on valta sella.
1282: määrätä, että varastossa olevasta tai kaupan 25 §.
1283: pidettävästä tarvikkeesta tai sen valmistusai- Tämä laki tulee voimaan päivänä
1284: neesta on uuden ja entisen hinnan välinen ero kuuta 19
1285:
1286:
1287: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
1288:
1289: Veikko Saarto Aarne Pulkkinen
1290: Anna-Liisa Hyvönen Arto Merisaari
1291: Lauha Männistö Helvi Niskanen
1292: Osmo Vepsäläinen Irma Rosnell
1293: 1977 vp. 21
1294:
1295: Lakialoite n:o 9.
1296:
1297:
1298:
1299:
1300: Aaltonen ym.: Ehdotus laiksi vakuutussopimuslain muuttamisesta.
1301:
1302:
1303: E d u s k u n n a II e.
1304:
1305: Nykyisin myönnettävät palovakuutukset eivät ainaispalovakuutuksen Irtisanomiseen ja sen
1306: ole ikuisia. Ne ovat voimassa yleensä vuoden rahasto-osuuteen. Lainvalmistelukunta peukaloi
1307: kerrallaan. Toisin oli kuitenkin ennen. Raken- kuitenkin lain valmistelun viime vaiheessa la-
1308: nuksille voitiin ottaa ainaispalovakuutus ikui- kiehdotuksen 126 §:n 2 momentin tekstiä si-
1309: siksi ajoiksi. ten, että irtisanomisoikeus jäi yksinomaan va-
1310: Katastrofipalovaaran takia olivat palovakuu- kuutusyhtiölle, jolla sen käyttämiseen ei luon-
1311: tusmaksut 1800-luvun alkupuolella erittäin nollisestikaan ollut mitään intressiä.
1312: korkeita. Palosuojelun ja rakennustavan pa- Ainaispalovakuutuksia tehtiin epäkohdista
1313: rantuessa osoittautuivat maksut aivan liian huolimatta vakuutussopimuslain voimaan tul-
1314: suuriksi. Maksujen alentaminen olisi kuitenkin tuakin vilkkaasti. Tämä selittynee sillä, että
1315: merkinnyt hidastumista pääomien kertymisessä. vakuutuksen ottaminen oli varsin usein ehtona
1316: Niinpä vuonna 1832 perustettu Kaupunkien lainan saamiselle. Arvosteluakin kuitenkin
1317: Yleinen Keskinäinen Vakuutusyhtiö ( sittem- esiintyi. Niinpä esim. eräs sosiaaliministeriön
1318: min Tarmo) ottikin käyttöön ainaispalovakuu- vakuutusosaston asiantuntija totesi vuonna
1319: tuksen. 1954: "Minusta olisi kohtuullista, että ne, jot-
1320: Ainaispalovakuutu!iten vakuutusmaksut olivat ka vuosikymmenien aikana ovat ottaneet ai-
1321: niin korkeat, että maksuista kertyvien rahas- naisia vakuutuksia, maksaneet kalliita maksuja
1322: ja kärsineet inflaatiotappion, voisivat myydä
1323: tojen tuotto riitti hyvin suoritettaviksi tuleviin
1324: palokorvauksiin ja vakuutusten hoidosta ai- vakuutuksensa takaisin. Kieltää oikeus vakuu-
1325: tussopimuksen tarkistamiseen ei olisi kohtuul-
1326: heutuviin kustannuksiin. Mikäli rahastojen va-
1327: lista vakuutuksenottajaa kohtaan, joka. on luot-
1328: rat sijoitettiin esim. .kiinteään omaisuuteen,
1329: tanut yhtiöön ja sen asiamiehiin ja joka on
1330: olivat ne suojassa inflaatiolta ja pääsivät osal-
1331: lisiksi kiinteän omaisuuden yleisestä arvonnou- saatu ottamaan ainainen vakuutus jonkin laina-
1332: operaation yhteydessä. Mielestäni tilanne muo-
1333: sustakin. Järjestelmän suhteen ei vakuutus-
1334: yhtiöillä ollut todellakaan aihetta valituksiin. dostuu suureen yleisöön nähden kestämättö-
1335: mäksi. Me vakuutusmiehet emme ole menetel-
1336: Yhtä hyvin eivät olleet a~iat vakuutuksenot- leet oikein tarjotessamme ainaisia vakuutuksia
1337: tajien kannalta. Ainaispalovakuutusten vakuu- korkean korkokannan aikana vieläpä inflaation-
1338: tusmäärät eivät olleet indeksiin sidottuja ja kin uhatessa." Ainaispalovakuutukseen kohdis-
1339: menettivät sen vuoksi inflaation myötä kaiken tettu arvostelu johti viimein vuonna 1967 sii-
1340: aikaa arvoaan. Vakuutusehdot olivat myös va- hen, että sosiaaliministeriö asetti ainaispalova-
1341: kuutuksenottajalle erittäin ankarat. Pahin puu- kuutusten vastaisuudessa tapahtuvan myöntä-
1342: te oli se, ettei hänellä ollut oikeutta irtisano- misen edellytykseksi sen, että vakuutuksenotta-
1343: malla vakuutus nostaa suorittamiaan vakuutus- jalle on annettava vakuutusehdoissa oikeus ir-
1344: maksuja takaisin ja sijoittaa niitä tuottavam- tisanoa ainaispalovakuutus ja nostaa vakuutus-
1345: malla tavalla. yhtiöstä sinne suorittamiaan vakuutusmaksuja
1346: ·Nykyistä vakuutussopimuslakia säädettäessä vastaava takaisinostoarvo. Ehtojen muuttami-
1347: pyrittiin myös ainaispalovakuutuksen ottanei- seen vakuutusyhtiöt eivät kuitenkaan suostu-
1348: den asemaa parantamaan. Ensinnäkin lain kat- neet, vaan luopuivat vähin äänin uusien ainais-
1349: sottiin koskevan ennen sen voimaan tuloa teh- palovakuutusten myöntämisestä 01. 07. 1967
1350: tyjä ainaispalovakuutuksiakin. Edelleen oli tar- alkaen. Aikaisemmin myönnetyt ainaispalova-
1351: koitus antaa vakuutuksenottajallekin neljän kuutukset jäivät kuitenkin edelleen voimaan ja
1352: vuoden kuluessa lain voimaan tulosta oikeus ovat voimassa tänäkin päivänä.
1353: 22 Lakialoite n::o 9
1354:
1355:
1356: Vuonna 1967 ainaispalovakuutuksella oli kuvan seuraavat vuoden 1967 Vakuutusyhtiot
1357: merkittävä asema vakuutusyhtiöiden harjoitta- -tilastosta kootut luwt:
1358: massa palovakuutustoiminnassa. Siitä antavat
1359:
1360: Vakuutusyhtiöissä 31. 12. 1976 voimassa olleet palo- ja yhdistelmävakuutukset:
1361: Vakuutuskanta Vakuutusmaksuvastuu
1362: Vakuutuslaji mrd mk %-osuus mmk %-osuus
1363: Ainaispalovakuutus 18,0 20,9 134,8 43,5
1364: Muu palovakuutus ................... . 64,7 75,1 172,3 55,6
1365: Yhdistelmävakuutus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3,4 4,0 3,0 0,9
1366: ----------~------~------------~------~-
1367: yht. 86,1 100,0 310,1 100,0
1368:
1369:
1370: Erityisen merkittävä oli ainaispalovakuutuk- on ainaispalovakuutuksen merkitys vakuutustur-
1371: sen osuus wonna 1967 kaupungeissa ja kaup- van antajana voimakkaasti vähentynyt. Se ilme-
1372: patoissa olevien kiinteistöjen vakuutuskannassa. nee seuraavista vuoden 197 4 Vakuutusyhtiöt
1373: Osuus oli tuolloin 51 %. Vuoden 1967 jälkeen -tilastosta kootuista luvuista:
1374:
1375: Vakuutusyhtiöissä 31. 12. 197 4 voimassa olleet palo- ja yhdistelmävakuutukset
1376: Vakuutuskanta Vakuutusmaksuvastuu
1377: Vakuutuslaji mrd mk %-osuus mmk %-osuus
1378: Ainaispalovakuutus 22,2 8,7 194,4 38,3
1379: Muu palovakuutus ................... . 188,5 74,0 287,7 56,8
1380: Yhdistelmävakuutus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44,0 17,3 24,6 4,9
1381: ----------~------~------------~--------~
1382: yht. 254,7 100,0 506,7 100,0
1383:
1384:
1385: Edellä olevissa luvuissa kiinnittää erityisesti Äskettäin asetti valtioneuvosto komitean sel-
1386: huomiota ainaispalovakuutuksen vakuutusmak- vittämään vakuutussopimussuhteita koskevien
1387: suvastuun eli vakuutusmaksurahaston suuruus säännösten uudistamista. Vuodelta 1933 pe-
1388: verrattuna sen melko vähäiseksi jääneeseen räisin olevan, vanhentuneen vakuutuslainsää-
1389: vakuutuskantaan. Ainaispalovakuutuksessa ra, däntömme uudistustyö on vihdoin pantu alul-
1390: hastointiaste onkin noin 6-kertainen verrat- le. Uudistustyön jossain vaiheessa tulee eteen
1391: tuna muuhun palovakuutukseen. Näin siitä myös voimassa olevia ainaispalovakuutuksia
1392: huolimatta, että isoriskiset ja korkeamaksui- koskeva kysymys. Tällöin on suorastaan pak-
1393: set kauppa- ja teollisuuskohteet on vakuu- ko todeta, etteivät ainaispalovakuutukset ole
1394: tettu valtaosaltaan muun palovakuutuksen puit- periaatteiltaan ja ehdoiltaan hyväksyttäviä. So-
1395: teissa. Suoritettaessa vertailua yhdistelmäva- pimusoikeudellinen oikeudenmukaisuus voi to-
1396: kuutukseen on syytä muistaa, että yhdistelmä- teutua vain antamalla vakuutuksenottajillekin
1397: vakuutuksessa on palovakuutuksen osuus vain oikeus ainaispalovakuutusten irtisanomiseen ja
1398: noin 50 %, toisen puolen koostuessa muista rahasto-osuuksiin.
1399: siihen sisällytetyistä vakuutuksista. Kun tä- Tietenkin voidaan ajatella, että ainaispalova-
1400: män ottaa huomioon saa lopputulokseksi sen, kuutuksia koskeva kysymys jätetään vakuutus-
1401: että ainaispalovakuutuksessa rahastointiaste on lainsäädännön kokonaisuudistuksen yhteydessä
1402: noin 31-kertainen verrattuna yhdistelmävakuu- selvitettäväksi. Niin ei pitäisi kuitenkaan teh-
1403: tukseen. Siitä huolimatta vakuutusyhtiöt ovat dä. Ensinnäkin uudistustyö on siinä määrin laa-
1404: kyenneet alentamaan yhdistelmävakuutuksista ja tehtävä, että sen toteuttaminen tulee vaati-
1405: tärkeimpien, koti- ja huvilavakuutusten maksu- maan pitkähkön ajan. Ainaispalovakuutusten
1406: tasoa vuoden 1977 alusta lukien keskimäärin inflaatiotappiot kasvaisivat niin ollen edelleen.
1407: 10 %:lla. Toisaalta uudistustyö saattaisi hidastua, ellei
1408: Lakialoit~ nio 9 23
1409:
1410: peräti estyä, ainaispalovakuutusten rahastoihin kaminen voi tapahtua hetkessä. Mainittuja toi-
1411: liittyvien taloudellisten intressien takia. Sen menpiteitä ei ole kuitenkaan syytä pitkittää-
1412: vuoksi on kaikkien osapuolien, niin vakuutuk- kään merkittävässä määrin. Samalla on vakuu-
1413: senottajien, vakuutusyhtiöiden kuin valtiovallan- tuksenottajat pyrittävä suojaamaan vastaisilta
1414: kin kannalta tärkeää, että ainaispalovakuutuk- inflaatiotappioilta.
1415: set pyritään lakkauttamaan ja niiden rahastot . Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
1416: purkamaan pikaisesti. nioittaen,
1417: Ainaispalovakuutusten lukumäärän ollessa
1418: tällä hetkellä noin 100 000 kpl ja rahastojen että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1419: noin 200 mmk on luonnollisesti selvää, ettei lakiehdotuksen:
1420: vakuutusten lakkauttaminen ja rahastojen pur-
1421:
1422:
1423: Laki
1424: vakuutussopimuslain muuttamisesta.
1425:
1426: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 12 päivänä toukokuuta 1933 annettuun vakuu-
1427: tussopimuslakiin ( 132/33) uusi näin kuuluva 126 a §:
1428:
1429: 126 a §.
1430: Ikuisiksi ajoiksi ennen heinäkuun 1 patvaa Saamastaan, edellä 1 momentissa tarkoitettua
1431: 196 7 tehdyn palovakuutussopimuksen ovat sopimusta koskevasta irtisanomisesta vakuutuk-
1432: sekä vakuutuksenantaja että vakuutuksensaaja senantajan on lähetettävä postitse neljäntoista
1433: oikeutetut, sen estämättä mitä edellä on sää- päivän kuluessa vakuutuksensaajalle kirjallinen
1434: detty, irtisanomaan lakkaavaksi kolmenkymme- vahvistus sekä samalla ilmoitettava hänelle irti-
1435: nen päivän kuluttua. Vakuutuksenautajan on sanotun vakuutuksen osuus vakuutusmaksuvas-
1436: neljän vuoden kuluessa luettuna sopimuksen tuusta.
1437: lakkaamisesta suoritettava vakuutuksensaajalle
1438: takaisin vakuutuksen osalle vakuutusmaksuvas-
1439: tuusta lankeava osuus sekä Suoritettavalie mää- Tämä laki tulee voimaan päivänä
1440: rälle vuotuista korkoa kahdentoista prosentin kuuta 197 .
1441: mukaan sopimuksen lakkaamispäivästä lähtien.
1442:
1443: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
1444:
1445: Markus Aaltonen Kalevi Kivistö Juhani Tuomaala
1446: Juhani Surakka Mikko Ekorre Anneli Kivitie
1447: Matti Kuusio Jouko Tuovinen Peter Muurman
1448: Sinikka Luja-Vepsä
1449: 24 1977 vp.
1450:
1451: Lakialoite n:o 10.
1452:
1453:
1454:
1455:
1456: Forsman ym.: Ehdotus laiksi vahingonkorvauslain 4 luvun l §:n
1457: muuttamisesta.
1458:
1459:
1460: E d u s k u n n a 11 e.
1461:
1462: Vahingonkorvauslain ( 412/74) yhtenä pää- vastaavaan summaan. Esitykset eivät kuiten-
1463: tavoitteena oli työntekijän ja virkamiehen suo- kaan menneet läpi.
1464: jaaminen taloudellisesti kohtuuttoman raskail- Vahingonkorvauslakia on nyt sovellettu run-
1465: ta vahingonkorvauksilta. Lakiin tullut niin sa- saat kaksi vuotta. Oikeuskäytännön yhtenäistä-
1466: nottu sovittelusäännös 4 luvun 1 §:ssä on kui- miseksi ja työntekijän ja virkamiehen suojaami-
1467: tenkin varsin epämääräinen ja jättää lain sovel- seksi kohtuuttomilta korvausvelvoitteilta va-
1468: tajalle laajan harkintavallan. Lain sanamuodosta hingonkorvauslain tavoitteiden mukaisesti on
1469: johtuen sovittelusäännöksen käytäntöön sovel- mielestämme lain 4 luvun 1 pykälää täyden-
1470: taminen on ollut kirjavaa. Kaikissa tapauksissa nettävä määrittelemällä korvauskatto. Korvaus-
1471: eivät työntekijän ja virkamiehen suojaamista katto ei saa olla kovin korkea, sillä suuret
1472: koskevat lain tavoitteet ole sovittelusäännök- korvausvelvoitteet tekevät toimeentulon mah-
1473: sen sanamuodon epämääräisyydestä johtuen to- dottomaksi. Työntekijälle ja virkamiehelle tuo-
1474: teutuneet. Eräät tuomioistuimet ovat tuomin- mittavan vahingonkorvausvelvollisuuden ylära-
1475: neet työntekijöitä maksamaan taloudelliseen jaksi tulee asettaa jo lain valmisteluvaiheessa
1476: asemaansa nähden ylimitoitettuja korvauksia. esitetty kolmen kuukauden palkkaa vastaava
1477: Näin on tapahtunut erityisesti liikenteen piiris- rahamäärä. Korvauskaton säätämisestä huoli-
1478: sä työskentelevien työntekijöiden kohdalla. matta tulee nykyisen lain sovittelusäännökset
1479: Vahingonkorvauslakia .valmisteltaessa ehdo- säilyttää.
1480: tettiin lakiin niin sanottua "korvauskattoa". Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
1481: Työntekijän ja virkamiehen korvausvastuu esi-
1482: tettiin rajoitettavaksi tiettyyn määrään, esimer- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1483: kiksi yhden tai kolmen kuukauden palkkaa lakiehdotuksen:
1484:
1485:
1486:
1487:
1488: Laki
1489: vahingonkorvauslain 4 luvun 1 §:n muuttamisesta.
1490: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä toukokuuta 197 4 annetun va-
1491: hingonkorvauslain ( 412/74) 4 luvun 1 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
1492:
1493: 4 luku.
1494: Työntekijän ja virkamiehen korvausvastuu. teon laatu, vahingon aiheuttajan asema, va-
1495: hingon kärsineen tarve sekä muut olosuhteet.
1496: 1 §. Jollei vahinkoa ole aiheutettu tahallisesti, voi-
1497: Vahingosta, jonka työntekijä työssään vir- daan työntekijä tuomita suorittamaan korvauk-
1498: heellään tai laiminlyönnillään aiheuttaa työ- sena enintään työntekijän viimeksi kuluneen
1499: toverilleen tai sivulliselle, hän on velvollinen kolmen kuukauden palkkaa vastaava määrä.
1500: korvaamaan määrän, joka harkitaan kohtuulli- Jos työntekijän viaksi jää vain lievä tuottamus,
1501: seksi ottamalla huomioon vahingon suuruus, ei vahingonkorvausta ole tuomittava. Laki on
1502: Lakialoite n:o 10 25
1503:
1504: sama, jos vahingon aiheuttaa 3 luvun 1 §:n 1 Tämä laki tulee voimaan
1505: momentissa tarkoitettu itsenäinen yrittäjä. kuuta 197 .
1506:
1507:
1508:
1509: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
1510:
1511: Mauno Forsman Olli Helminen
1512:
1513:
1514:
1515:
1516: 4 087700129D
1517: 26 1977 vp.
1518:
1519: Lakialoite n!o 11.
1520:
1521:
1522: Kuusio ym.: .Ehdotus. laiksi vahingonkorvauslain 5 luvun 6 §:n
1523: muuttamisesta.
1524:
1525: E d u s k u n n a 11 e.
1526: Vahingonkorvauslain 5 luvun 6 §:ssä määri- ka aiheeton 1rt1sanominen tai 1omauttaminen
1527: tetään ne perusteet, joilla aineettoman va- on työntekijälle aiheuttanut. - SAK:n ja
1528: hingon käsimyksestä voi saada vahingonkor- STK:n solmimassa irtisanomissuojasopimukses-
1529: vausta. Mielestämme näihin aineettoman va- sa vuodelta 1966 on huomioitu myös aineeton
1530: hingon korvausta edellyttäviin puitteisiin on vahingonkorvaus laittoman irtisanomisen tai lo-
1531: lisättävä se toimeentuloturvan vähentymisestä mauttamisen seurauksena. Käsiteltäessä työtuo-
1532: tai vaarantumisesta aiheutuva kärsimys, mikä mioistuimessa laitonta työsuhteen lakkautta-
1533: työntekijälle koituu, kun työnantaja lainvastai- mista tai lomauttamista, voidaan korvaus hen-
1534: sesti lakkauttaa työntekijän työsuhteen tai lo- kisestä kärsityksestä tuomita. Laki on tältä
1535: mauttaa työntekijän. Työntekijän irtisanomis- osin irtisanomissuojasopimusta heikompi. Työn-
1536: suoja on maassamme heikko verrattuna esimer- tekijän irtisanomis- ja lomautusturvan paranta-
1537: kiksi Ruotsin ja useiden muiden maiden vas- minen edellyttävät, että aineetonta korvausta
1538: tavaan järjestelmään. Työsuhteen lakkauttami- henkisestä kärsimyksestä on voitava tuomita
1539: sen laittomuudesta huolimatta ei työntekijällä myös yleisissä tuomioistuimissa.
1540: ole mahdollisuutta vaatia työsuhteensa jatka- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
1541: mista. Hän voi ainoastaan saada työnantajalta
1542: vahingonkorvausta. Vahingonkorvausta tuomi- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1543: taan vain aineellisesta vahingosta eikä kiinnitetä lakiehdotuksen:
1544: huomiota siihen henkiseen kärsimykseen, jon-
1545:
1546: Laki
1547: vahingonkorvauslain 5 luvun 6 §:n muuttamisesta.
1548: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä toukokuuta 1974 annetun va-
1549: hingonkorvauslain ( 412/74) 5 luvun 6 § näin kuuluvaksi:
1550:
1551: 5 luku. kunniaan, kotirauhaan tai työntekijän irtisano-
1552: Korvattava vahinko. mis- tai lomautussuojaan kohdistunut tai muu
1553: sen kaltainen lainvastainen teko tai rikos.
1554: 6 §.
1555: Henkilövahinkoa koskevia tämän lain sään-
1556: nöksiä on sovellettava myös sen kärsimyksen Tämä laki tulee voimaan päivänä
1557: korvaamiseen, jonka on aiheuttanut vapauteen, kuuta 197 .
1558:
1559: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
1560:
1561: Matti Kuusio Eino Grönholm Kaarina Suonio
1562: Markus Aaltonen Matti Puhakka Helge Siren
1563: Sven-Erik Järvinen Jorma Rantala Matti Luttinen
1564: Aimo Ajo Veikko Pajunen Matti Louekoski
1565: Peter Muurman Olli Helminen Pirkko Aro
1566: Risto Tuominen Jouko Mäkelä Bror Lillqvist
1567: Sinikka Luja-Vepsä Juhani Surakka Paavo Tiilikainen
1568: Reino Breilin Jouko Tuovinen Antti Pohjonen
1569: Kaisa Raatikainen J. Laine Tellervo Koivisto
1570: Maija Rajantie Salme Myyryläinen
1571: 1977 vp. 27
1572:
1573: Lakialoite n:o 12.
1574:
1575:
1576:
1577:
1578: Matikkala yin.: Ehdotus laiksi tieliikennelain 8 §:n muutta-
1579: misesta.
1580:
1581:
1582: E d u s kun n a II e.
1583:
1584: Eduskunta on 2 patvana marraskuuta 1976 ei tässä vaiheessa ole mielekästä esittää pro-
1585: hyväksynyt lain rikoslain täydentämisestä lii- millerajoihin muutoksia. Yhdestä asiasta asian-
1586: kennejuopumusta koskevilla säännöksillä, jon- tuntijat ovat erityisen huolissaan; ja se on lii-
1587: ka Tasavallan Presidentti on vahvistanut 10 kenteessä noudatettava täyden raittiuden pe-
1588: päivänä joulukuuta 1976. riaatteen hämärtyminen. Täyden raittiuden pe-
1589: Tässä laissa rangaistavuuden raja määritel- riaate ei ilmene lakitekstistä, mikä voidaan
1590: lään pääsääntöisesti veren alkoholipitoisuuden helposti korjata muuttamalla tieliikennelain 8
1591: perusteella, mikä on parempi ja selkeämpi vaih- § niin, että jos moottoriajoneuvon · kuljettajan
1592: toehto kuin aikaisempien säännösten mukainen veren alkoholipitoisuus on alkoholin nauttimi-
1593: menettely. Lain esivalmisteluvaiheessa monet sesta johtuen kohonnut, on hänet tuomittava
1594: asiantuntijat pitivät hallituksen esittämiä ja alkoholin käyttämisestä liikenteessä sakkoon,
1595: sittemmin eduskunnan hyväksymiä promille- jollei teosta ole muualla laissa säädetty anka-
1596: rajoja liian korkeina. Lain vahvistamisen jäl- rampaa rangaistusta.
1597: keen on edelleen monien asiantuntijoiden tahol- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen eh-
1598: ta pidetty säädettyjä promillerajoja erityisesti dotamme,
1599: liikenneturvallisuuden ja asenteiden kannalta
1600: hyvin vaarallisina. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1601: Koska kokemukset promillerajoista puuttuvat, lakiehdotuksen:
1602:
1603:
1604: Laki
1605: tieliikennelain 8 § :n muuttamisesta.
1606:
1607: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 29 päivänä maaliskuuta 1957 annetun tie-
1608: liikennelain (143/57) 8 §, sellaisena kuin se on 10 päivänä joulukuuta 1976 annetussa
1609: laissa ( 961 /7 6) , näin kuuluvaksi:
1610: 8 §. rampaa rangaistusta, alkoholin käyttämisestä
1611: Joka 1 §:ssä tarkoitetulla alueella tai muual- liikenteessä sakkoon.
1612: la kuljettaa moottoriajoneuvoa nautittuaan al-
1613: koholia niin, että hänen verensä alkoholipitoi-
1614: suus on sen johdosta kohonnut, on tuomittava, Tämä laki tulee voimaan päivänä
1615: jollei teosta ole muualla laissa säädetty anka- kuuta 197 .
1616: ----
1617: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1977.
1618:
1619: Veikko J. Matikkala U. Järvilehto Sauli Hautala
1620: Olavi Majlander Erkki Korhonen Raino Westerholm
1621: Impi Muroma Antero Juntumaa Jorma Fred
1622: 28 1977 vp.
1623:
1624: Lakialoite n:o 13.
1625:
1626:
1627:
1628:
1629: Mäki ym.: Ehdotus laiksi 21 päivänä lokakuuta 1698 annetun
1630: Kuninkaallisen säännön 7 §:n kumoamisesta.
1631:
1632:
1633: E d u s k u n n a 11 e.
1634:
1635: Vanhimpia meillä voimassa olevia säännök- kuin muussakaan sosiaalisessa mielessä, koska
1636: siä on varmaankin kuninkaallinen sääntö loka- täten kertyvät varat ovat. niin mitättömiä ko,-
1637: kuun 21. päivältä 1698, jonka 7 §:ssä määrä- konaisuudessaan.
1638: tään seuraavaa: "Kun perunkirjoitus jossakin Tästä säännöksestä aiheutuu kuitenkin huo-
1639: kuolinpesässä toimitetaan ja jäämistä menee mattavasti vaivaa ja turhaa työtä. Onpa lisäksi
1640: joko perinnöksi tai velkojen maksamiseen, on niin, että on jossain määrin epäselvää · se,
1641: kaikesta pesän omaisuudesta eli varojen yhteen- mille kunnalle kyseinen köyhäinsadannes
1642: lasketusta määrästä maksettava vaivaisille 1/8 kuuluu.
1643: prosenttia'. ja olkoot perunkirjoituksen toimit- Kaikista näistä syistä ja jo monesti esitetty-
1644: tajat velvolliset tämän maksun heti ottamaan jen toivomusten mukaisesti toteamme, että
1645: haltuunsa sekä kuittia vastaan toimittamaan tämä säädös olisi nyt lopultakin kumottava.
1646: vaivaiskassan hoitajalle." Tässä tarkoituksessa kunnioittaen ehdotamme,
1647: Monessa eri yhteydessä on tämä säännös to-
1648: dettu nykyisin . täysin tarpeettomaksi ja epä- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1649: asianmukaiseksi. Säännöksellä ei ole mitään lakiehdotuksen:
1650: merkitystä köyhäinhoidon kannalta enempää
1651:
1652:
1653: Laki
1654: 21 päivänä lokakuuta 1698 annetun Kuninkaallisen säännön 7 §:n kumoamisesta.
1655:
1656: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1657:
1658: Täten kumotaan 21 päivänä lokakuuta 1698
1659: annetun kuninkaallisen säännön 7 §.
1660:
1661: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1977.
1662:
1663: Timo Mäki Christoffer Taxell Anneli Kivitie
1664: Arto Lampinen Arto Merisaari Veikko Pajunen
1665: Mikko Jokela Veikko Vennamo Lasse Äikäs
1666: Pentti Sillantaus Georg C. Ehrnrooth
1667: 1977 vp. 29
1668:
1669: Lakialoite n:o 14.
1670:
1671:
1672:
1673:
1674: Työläjärvi ym.: Ehdotus laiksi rikoslain 20 luvun 9 §:n 2 mo-
1675: mentin kumoamisesta.
1676:
1677:
1678: Ed u s kun n a 11 e.
1679:
1680: Kun rikoslain 20 luku uus1ttnn nykyiseen 9 § :n 2 momentin tarpeellisuuteen uudelleen
1681: muotoonsa, pelättiin muutosten eräin osin ole- palata. Säännöksen luonne on sinänsä rikos-
1682: van liian nopeita. Sen vuoksi lakiin jätettiin oikeudellisesti varsin epätavallinen kriminali-
1683: sellaisia säännöksiä, joilla haluttiin turvata rau- soidessaan lailliseen tekoon kehotuksen ja on
1684: hallinen siirtymävaihe. väärin käytettävissä. Lakivaliokunta itse piti
1685: Tämän vuoksi, vaikka eräänä lainuudistuk- tarpeellisena todeta erikseen lisätessään maini-
1686: sen päätavoitteena olikin ollut mahdollisuuksien tun 2 momentin, ettei säännöstä tulisi käyttää
1687: mukaan erottaa toisistaan sukupuolimoraali ja asialliseen homoseksuaalisuutta koskevaan tie-
1688: rikosoikeus, jätettiin uuteenkin lakiin eräitä dottamiseen. Näin on kuitenkin eräissä tilan-
1689: asennoitumispykäliä. Niinpä, vaikka lainuudis- teissa nyt pyritty kohdistamaan. Kun julkinen
1690: tuksella tuli täysi-ikäisten henkilöiden välinen tiedottaminen on yleisten ja näiltä osin riittä-
1691: homoseksuaalisuus sinänsä lailliseksi, lisäsi vien säännösten säätelemä, olisi mielestämme
1692: eduskunnan lakivaliokunta kuitenkin tällöin aiheellista jättää voimaan vain 9 §:n 1 moment-
1693: lakiin uuden kohdan, jolla kriminalisoitiin ho- ti, joka mahdollistaa sekä heteroseksuaalisen
1694: moseksualismiin kehottaminen. Tällä haluttiin että homoseksuaalisen käyttäytymisen valvon-
1695: lakivaliokunnan mietintöä lainaten estää väärän nan tarvittavissa määrin.
1696: käsityksen saaminen yhteiskunnan suhtautumi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
1697: sesta homoseksualismiin. nioittaen,
1698: Kun nyt kuusi vuotta lain säätämisen jäl-
1699: keen voidaan muutosvaiheen todeta kuluneen että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1700: kiistatta rauhallisesti, tulisi rikoslain 20 luvun lakiehdotuksen:
1701:
1702:
1703: Laki
1704: rikoslain 20 luvun 9 §:n 2 momentin kumoamisesta.
1705:
1706: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1707:
1708: Täten kumotaan tammikuun 15 päivänä 1971
1709: annettu rikoslain (16/71) 20 luvun 9 §:n
1710: 2 momentti.
1711:
1712:
1713: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
1714:
1715: Pirkko Työläjärvi I.-C. Björklund
1716: Anna-Liisa Hyvönen Jutta Zilliacus
1717: Helvi Niskanen Kaarina Suonio
1718: Jarmo Wahlström Terhi Nieminen
1719: 30 1977 vp.
1720:
1721: Lakialoite n:o 15.
1722:
1723:
1724:
1725: Ahde ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 26 §:n
1726: muuttamisesta.
1727:
1728:
1729: E d u s k u n n a 11 e.
1730:
1731: Tulo- ja varallisuusverolain 26 §:n 1 mo- kustannusten vähentämiskelpoisuus epämääräi-
1732: mentin 7 kohdan mukaan tulon hankkimisesta nen. Vaikka edellä mainittu lainkohta verohal-
1733: johtuneita menoja ovat muun ohessa valtiolli- lituksen kirjeen nojalla tulkittuna saattaisi an-
1734: sen luottamustehtävän hoitamisesta välittömäs- taa mahdollisuuden saman tapaisiin vähennyk-
1735: ti aiheutuneet kohtuulliset kustannukset sen siin kunnan luottamusmiehen osalta kuin val-
1736: mukaan kuin verohallitus tarkemmin määrää. tionkin, olisi lainkohtaa tarkennettava siten,
1737: Valtiollisia luottamustoimia ovat mm. kansan- että se sanamuodon mukaisesti antaisi oikeu-
1738: edustajan ja ministerin toimet sekä erilaisten den kunnan luottamusmiehelle vastaaviin vä-
1739: komiteoiden, toimikuntien ja lautakuntien jä- hennyksiin kuin valtion luottamustehtävän hoi-
1740: senyydet. ·Verohallitus on antanut lainkohdan tamisesta on voimassa. Kun otetaan huomioÖn
1741: soveltamisesta kirjeen 181/31/76. Siinä lausu- uuden kunnallislain luottamusmiehille asetta-
1742: taan muun muassa seuraavaa: "Vaikka sään- mien tehtävien olennainen lisääntyminen ja
1743: nöksess~ puhutaan vain valtiollisen luottamus- näissä tehtävissä toimivien luottamusmiesten
1744: tehtävän hoitamisesta aiheutuneiden kustannus- määrän kasvu, vaikuttaisi varsin perustellulta
1745: tenvähentämisestä, tämä ei merkitse sitä, ettei- ja tasapuoliselta, että kunnalliset luottamus-
1746: vätkö myös esim. kunnallisen luottamustehtä- miehet rinnastettaisiin lainkohdassa valtiollisia
1747: vän hoitamisesta aiheutuneet kustannukset olisi luottamustehtäviä hoitaviin henkilöihin. Lain-
1748: vähennyskelpoisia. Erona on vain se, että vii- kohdan lisäys vaatii luonnollisesti verohalli-
1749: meksi mainitut kustannukset vähennetään yleis- tuksen päätöstä kunnallisen luottamustehtävän
1750: ten verotusperiaatteiden mukaan, kun taas val- hoitamisesta aiheutuneiden kustannusten vä-
1751: tiollisesta luottamustehtävän hoitamisesta ai- hentämisestä verotuksessa.
1752: heutuneiden kustannusten vähentämisestä an- Edellä olevan perusteella ehdotamme>
1753: netaan määräykset verohallituksen päätöksessä."
1754: Kuten edellä selostetusta käy ilmi, on kun- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1755: nallisten luottamustehtävien hoidosta johtuvien lakiehdotuksen:
1756:
1757: Laki
1758: tulo- ja varallisuusverolain 26 §:n muuttamisesta.
1759:
1760: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 197 4 annetun tulo-
1761: ja varallisuusverolain 26 §:n 1 momentin 7 kohta näin kuuluvaksi:
1762:
1763: Tulon hankkimisesta johtuneita menoja ovat tävän hoitamisesta välittömästi aiheutuneet koh-
1764: muun ohessa: tuulliset kustannukset sen mukaan kuin vero-
1765: hallitus tarkemmin määrää.
1766: 7) valtiollisen ja kunnallisen luottamusteh-
1767:
1768: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
1769:
1770: Matti Ahde Antero Salmenkivi Veikko J. Matikkala
1771: Veikko Saarto Henrik Westerlund Georg C. Ehrnrooth
1772: Reino Karpola Juhani Orrenmaa Veikko Vennamo
1773: 1977 vp. 31
1774:
1775: Lakialoite n:o 16.
1776:
1777:
1778:
1779:
1780: Breilin ym.: Ehdotus laiksi valtionrautateiden talouden hoidon
1781: yleisistä perusteista annetun lain 1 § :n muuttamisesta.
1782:
1783:
1784: E d u s k u n n a 11 e.
1785:
1786: Valtionrautateiden talouden hoidon yleisistä tariksi. Valtionrautateiden työn tuottavuus
1787: perusteista annetun lain ( 242/50) soveltami- edustaa huipputasoa maassamme. Vuonna 1964
1788: sessa on jo vuosikausia ilmennyt ristiriitaisuuk- rautateillä oli henkilökuntaa yli 35 000 ja kul-
1789: sia, jotka ovat vakavasti haitanneet valtionrau- jetussuorite henkilökilometrejä noin 1 500 milj.
1790: tateiden pitkäjännitteistä kehittämistä. Tilan- ja nettotonnikilometrejä noin 4 800 miljoonaa.
1791: teen korjaamiseksi lakia on muutettava. Vuonna 1974 vastaavat luvut olivat 28 000
1792: Lakia säädettäessä valtionrautateiden kulje- henkilöä ja noin 2 600 milj. henkilökilometriä
1793: tusvelvollisuus oli yleinen ja itsestään selvä sekä noin 7 200 milj. nettotonnikilometriä.
1794: kaikille. Samoin rata- ja asemaverkko sekä nii- Kuljetussuorite työntekijää kohden on noussut
1795: den palvelutehtävät ovat vakiintuneet kaikkien suhteellisestikin ottaen nopeasti.
1796: tuntemalle tasolle. Keskeinen ongelma oli täl- Samanaikaisesti ns. alijäämä on kasvanut
1797: löin miten turvata laitoksen tulot ja korvauk- voimakkaasti. Tämä on johtunut lähinnä tariffi-
1798: set toiminnan ylläpitämisen edellyttävälle ta- tason alhaisuudesta kustannuksiin verrattuna.
1799: solle silloisissa taloudellisesti vaikeissa oloissa. Kun tarkastellaan alijäämän koostumista h<l-
1800: Rautateistä pyrittiin ottamaan hyötyjä irti niin vaitaan yli 2/3 johtuvan tavaraliikenteestä ja
1801: paljon kuin mahdollista, ja enemmänkin, rato- vain alle 1/3 henkilöliikenteestä. Lakkautetta-
1802: jen ja kaluston uusimisen kustannuksella. vaksi vaadituo henkilöpaikallisliikenteen osuus
1803: Tänään rautateiden tulevaisuutta varjostavat vuoden 1975 alijäämästä (370 mmk) oli noin
1804: toisenlaiset vaarat. Valtionrautateiden toimin- 10 mmk ja kappaletavaraliikenteen noin 40
1805: nan väitetään olevan tehotonta ja kannattama- mmk. Vaunukuormaliikenteen osuus oli lähes
1806: tonta, minkä vuoksi halutaan siirtää sen perin- 250 mmk, sitä ei kuitenkaan kukaan ole vaa-
1807: teellisiä tehtäviä muille liikennemuodoille. Jo tinut lakkautettavaksi.
1808: vuosikausia on pyritty lakkauttamaan henkilö- Koska ns. alijäämää sen virheellisyyksistä huo-
1809: paikallisliikenne ja supistamaan kappaletavara- limatta käytetään supistamistoimenpiteiden ver-
1810: liikenne vain muutamiin Etelä-Suomen termi- hona on lakia selvennettävä. Laissa on määri-
1811: naaleihin. Perusteluiksi on esitetty valtionrau- teltävä henkilö- ja tavaraliikenteen vähimmäis-
1812: tateiden alijäämän supistaminen. Lain mukaan palvelutaso, jonka mukaan valtionrautatiet on
1813: tämä perustelu ei kuitenkaan ole riittävä eikä velvollinen liikenteen hoidosta huolehtimaan.
1814: missään tapauksessa oikeuttaisi supistustoimen- Se miten laitos tässä onnistuu olkoon sen toi-
1815: piteisiin. Lain mukaan liiketaloudellisen kan- minnan tuloksellisuuden arvosteluperuste.
1816: nattavuuden rinnalla tulee aina ottaa huomioon Palvelutason yksityiskohtainen määrittely
1817: myös maan yleinen etu. Mikäli yleinen etu tehdään asetuksella ( 8 §) tai valtioneuvoston
1818: niin vaatii osoitetaan valtionrautateille kus- päätöksellä.
1819: tannuksia lisäävien velvoitteiden korvaamiseksi Edellä olevan perusteella ehdotamme,
1820: määrärahat tulo- ja menoarviossa ( 5 § ) .
1821: Nykyiseen tapaan laskettu alijäämä ei kelpaa että Edusleunta hyväksyisi seuraavan
1822: valtionrautateiden toiminnan tehokkuuden mit- lakiehdotuksen:
1823: 32 Lakialoite n:o 16
1824:
1825:
1826:
1827: Laki
1828: valtionrautateiden talouden hoidon yleisistä perusteista annetun lain 1 §:n muuttamisesta.
1829: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan valtionrautateiden talouden hoidon yleisistä
1830: perusteista 19 päivänä toukokuuta 1950 annetun lain (242/50) 1 § näin kuuluvaksi:
1831:
1832: 1 §.
1833: Vaidonrautateiden taloutta on hoidettava tason tulee tasapuolisesti vastata eri käyttäjä-
1834: terveiden liikeperiaatteiden mukaan laitoksen ryhmien tarpeita maan eri osissa.
1835: kannattavuutta ja maan yleistä etua silmällä Palvelutaso on vahvistettava jokaisen ase-
1836: pitäen että liikenteen palvelutaso vastaa yleisiä man ja niiden välisen liikenneyhteyden osalta
1837: yhteiskuntapolitiikan vaatimuksia. vähintään viideksi vuodeksi eteenpäin. Tällöin
1838: Valtionrautateiden henkilö- ja tavaraliiken- tulee esittää aseman päivittäiset yleisön palve-
1839: teen sekä sen vastuulla olevien eri kuljetus- luajat ja -tehtävät sekä päivittäin pysähtyvien
1840: tehtävistä koostuvien kuljetusketjujen palvelu- junien lukumäärä.
1841:
1842:
1843: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
1844:
1845: Reino Breilin Uki Voutilainen
1846: Seppo Tikka Paula Eenilä
1847: Salme Myyryläinen Matti Luttinen
1848: Lyyli Aalto
1849: 1977 vp. 33
1850:
1851: Lakialoite n:o 17.
1852:
1853:
1854:
1855:
1856: Ekorre: Ehdotukset laiksi tulo- ja varallisuusverolain 9 § :n
1857: muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.
1858:
1859:
1860: Ed u s kun n a II e.
1861:
1862: Helpottaakseen ja oikaistakseen Suomessa kaan valtiokanttorille kuntien kesken jaetta-
1863: vain lyhytaikaisesti työssä olevien ulkomaalais- vaksi. Tämän periaatteen toteuttamiseksi tulisi
1864: ten ja maassamme tilapäisiä tehtäviä suoritta- verotuslain ( 482/58) 62 § ja rajoitetusti ve-
1865: vien sekä maastamme osinko-, korko- ja rojalti- rovelvollisen valtion- ja kunnallisverosta anne-
1866: tuloja taikka lisenssimaksuja ja muita niihin tun lain ( 917/72) 3 § muuttaa kunnallisvero-
1867: rinnastettavia hyvityksiä saavien ulkomailla toimikunnan esittämällä tavalla. Alhainen vero-
1868: asuvien verotusta eduskunta sääti vuonna 1972 kanta oli eduskunnan mielestä oikein toisaalta
1869: rajoitetusti verovelvollisten valtion- ja kunnai- siksi, ettei rajoitetusti verovelvollisten tulosta
1870: Hsverotusta koskevan lain, ns. lähdeverolain lähdeverolain mukaan tehdä yleisiä, sosiaalisia
1871: ( 917/72). Uudistusta pidettiin tarpeellisena, eikä luonnollisia vähennyksiä sekä toisaalta
1872: koska rajoitetusti verovelvollisella voi vero- siksi, että verokannan määräämisessä on otet-
1873: vuonna olla huomattavasti muita tuloja tai va- . tava huomioon se, etteivät lähdeverolain mu-
1874: roja kuin ne, joista häntä Suomessa verotetaan. kaisesti verovelvollisten Suomessa verotettavat
1875: Kun rajoitetusti verovelvollisen Suomesta saa- tulot osoita heidän oikeata veronmaksukykyään.
1876: rnat tulot tai Suomessa olevien varojen määrä Lähdeverolaki tarkoitettiin siis sellaisille,
1877: eivät anna kuvaa hänen todellisesta veronmak- jotka saavat pääasialliset tulonsa ulkomailla,
1878: sukyvystään, katsoi eduskunta, ettei progressii- jossa myös asuvat, mutta jotka saavat tämän
1879: visten asteikkojen soveltamista voida pitää oi- lisäksi tilapäisesti tuloja myös Suomesta. Ve-
1880: keana eikä perusteltuna. Lisäksi hallitus oli rotuksen piiriin säädettiin kuuluviksi ne Suo-
1881: todennut esityksensä perusteluissa, että yleinen messa tuloa saavat, jotka eivät asu Suomessa.
1882: verotusmenettely saattaisi aiheuttaa "tällaisel- Tulo- ja varallisuusverolain ( 1043/74) 9 §:n
1883: le, usein kieltä taitamattomalle verovelvolliselle mukaan "Suomen kansalaista pidetään kuiten-
1884: tarpeettomia hankaluuksia ja taloudellisia me" kin Suomessa asuvana, vaikka hän ei jatkuvasti
1885: netyksiäkin". oleskelekaan täällä yli kuuden kuukauden ai-
1886: Säätämässään ns. lähdeverolaissa eduskunta kaa, kunnes kolme vuotta on kulunut sen
1887: määräsi rajoitetusti verovelvollisen verotuksen vuoden päättymisestä, jonka aikana hän on
1888: määräksi osinkotuloista 25 prosenttia ja muis- lähtenyt maasta, jollei hän näytä, että hänellä
1889: ta tuloista 30 prosenttia. Lähdevero maksetaan ei ole verovuonna ollut olennaisia siteitä Suo-
1890: hyväksytyn lain mukaan kokonaisuudessaan meen". Suomesta muuttaneiden, mutta Suo-
1891: valtiolle, koska oikeus verottaa ulkomailla asu- messa asuviksi katsottavien olennaisina siteinä
1892: vaa henkilöä tai ulkomaista yhteisöä kunnallis- verohallituksen ohjeiden mukaan on pidetty
1893: verotuksessa niistä tuloista, joista vero peritään ensisijassa vain pysyvää asuntoa.
1894: lähdeveroria, ei hallituksen käsityksen mukaan Kun lähdeverolain etuuksilla ovat eräät Ke-
1895: kuuluisi millekään kunnalle. Verovelvollisella- min ja Tornion seudulla työskentelevät ryhty-
1896: han ei olisi nimittäin Suomessa näissä tapauk- neet keinottelemaan saaden huomattavan alen-
1897: sissa kotikuntaa. Kunnallisverotoimikunnan nuksen palkasta pidätettävään veroonsa, lakia
1898: mietinnössä (Komiteanmietintö 91/1976) kat- tulisi siten muuttaa, ettei pelkästään asuminen
1899: sotaan kuitenkin, että lähdeverona perittävään Ruotsissa oikeuta lähdeverotuksen piiriin pää-
1900: lopulliseen veroon sisältyy kunnallisveroa, jon- semistä. Tulo- ja varallisuusverolain 9 § :n 1
1901: ka määräksi toimikunta esittää 50 prosenttia momentissa tulisikin määrätä, että olennaisina
1902: lähdeveron määrästä. Puolet lähdeverosta olisi- siteinä pidetään varsinaisen asunnon lisäksi
1903: kin tilitettävä toimikunnan ehdotuksen muo pysyväisluontoista työ- taikka virkasuhdetta se-
1904: 5 087700129D
1905: 34 Lakialoite n:o 17
1906:
1907: kä muuta niihin verrattavaa seikkaa. Niinikään yleensä enää muuttovuoden jälkeen ole Suo-
1908: tulisi mainitussa tulo- ja varallisuusverolain men kotikuntaa, jossa hänet olisi ollut henki-
1909: 9 §:n 1 momentissa todeta, että Suomen kan- kirjoitettava. Näin ollen hänelle määrättävä
1910: salaisen kotipaikaksi katsotaan tällöin se kunta, kunnallisvero menee verotuslain 62 §:n mu-
1911: jossa mainittu työpaikka tai muu olennainen kaan kokonaisuudessaan valtiolle ja hänen ve-
1912: side sijaitsee. Myös kunnallisverotoimikunta rottamisensa tapahtuu Helsingissä. Tämän
1913: katsoi, että Suomen kansalaisen, jota tulo- ja vuoksi, jotta kunnallisvero-osuus tulisi oikealle
1914: varallisuusverolain 9 §:n perusteella verotetaan kunnalle, tulisi verotuslain 59 §:ään lisätä
1915: Suomessa asuvana, vaikka hän ei täällä oleskele- uusi momentti, jossa määrättäisiin, että kun-
1916: kaan yli kuuden kuukauden aikaa, on suoritetta- nallisvero mainituissa tapauksissa on suoritet-
1917: va kunnallisveroa sille kunnalle, johon hänellä tava sille kunnalle, johon verovelvollisella on
1918: Suomeen olevat olennaiset siteet, esimerkiksi katsottava olevan olennaiset siteet, esimerkiksi
1919: työpaikka tai kiinteistö, liittyvät tai, ellei tätä työpaikka tai kiinteistö. Ellei tätä sääntöä
1920: sääntöä voida soveltaa, siihen kuntaan, joka voitaisi soveltaa, tulisi kunnallisvero suorittaa
1921: viimeksi on ollut hänen kotikuntansa. Samalla sille kunnalle, joka viimeksi on ollut verovel-
1922: tulisi niin sanottu kolmen vuoden sääntö vollisen kotikuntana.
1923: poistaa. Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
1924: Henkilöllä, joka kolmen vuoden säännön tai nioittaen,
1925: sitä pitemmän asumisajaksi katsottavan ajan että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
1926: perusteella on katsottu Suomessa asuvaksi, ei lakiehdotukset:
1927: 1.
1928: Laki
1929: tulo- ja varallisuusverolain 9 §:n muuttamisesta.
1930: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo-
1931: ja varallisuusverolain ( 1043/74) 9 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
1932: 9 §. näytä, että hänellä ei ole verovuonna ollut olen-
1933: Henkilön katsotaan asuvan Suomessa, jos naisia siteitä Suomeen, jolloin olennaisilla si-
1934: hänellä on täällä varsinainen asunto ja koti, teillä tarkoitetaan varsinaista asuntoa, pysy-
1935: tai jos hän jatkuvasti täällä oleskelee yli kuu- väisluontoista työ- tai virkasuhdetta sekä muu-
1936: den kuukauden ajan, jolloin tilapäinen poissa- ta niihin verrattavaa seikkaa. Suomen kansa-
1937: olo ei estä pitämästä oleskelua jatkuvana. Suo- laisen kotipaikaksi katsotaan tällöin se kunta,
1938: men kansalaista pidetään kuitenkin Suomessa jossa mainittu työpaikka tai muu olennainen
1939: asuvana, vaikka hän ei jatkuvasti oleskelekaan side sijaitsee.
1940: täällä yli kuuden kuukauden aikaa, jollei hän
1941:
1942: 2.
1943: Laki
1944: rajoitetusti verovelvollisen valtion- ja lrunnallisverosta annetun lain 3 §:n muuttamisesta.
1945: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rajoitetusti verovelvollisen valtion- ja kun-
1946: nallisverosta 29 päivänä joulukuuta 1972 annetun lain ( 917/72) 3 § :n 2 momentti näin
1947: kuuluvaksi:
1948: 3 §. vähennykset. Lähdeverosta menee 50 % val-
1949: tiolle ja 50 % kunnille (kuntien yhteisvero).
1950: Lähdevero on 25 prosenttia osingosta sekä Kuntien osuus jaetaan, ellei 15 § :stä muuta
1951: .30 prosenttia korosta, rojaltista samoin kuin johdu, maan kaikkien kuntien kesken verotus-
1952: palkasta ja eläkkeestä. Lähdeveroa perittäessä lain 62 §: ssä säädetyllä tavalla.
1953: tulosta saadaan tehdä vain 4 § :ssä tarkoitetut
1954: Lakialoite n:o 17 35
1955:
1956: 3.
1957: Laki
1958: verotuslain 59 ja 62 §:n muuttamisesta.
1959: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 12 päivänä joulukuuta 1958 annetun verotus-
1960: lain ( 482/58) 62 § ja lisätään lain 59 § :ään uusi 3 momentti seuraavasti:
1961:
1962: 59 §. muutoin ei voida katsoa kuuluvan millekään
1963: tietylle kunnalle, verovelvollisen on suoritetta-
1964: Suomen kansalaisen, jota tulo- ja varallisuus- va kunnallisvero jaettavaksi maan kaikkien
1965: verolain 9 § :n mukaan verotetaan Suomessa kuntien kesken (kuntien yhteisvero).
1966: asuvana, vaikka hän ei täällä jatkuvasti oleske- Milloin henkilön, jonka verovelvollisuutta
1967: lekaan yli kuuden kuukauden aikaa, on suori- koskevien säännösten mukaan on katsottava
1968: tettava kunnallisveroa sille kunnalle, johon hä- asuneen verovuonna Suomessa, on suoritettava
1969: nellä on katsottava olevan olennaiset siteet, tai henkilökohtaisista tuloistaan kunnallisvero jaet-
1970: ellei tätä sääntöä voida soveltaa, sille kunnalle, tavaksi maan kaikkien kuntien kesken, määrä-
1971: joka viimeksi on ollut hänen kotikuntansa. tään kunnallisverotuksessa verotettava tulo,
1972: ellei 59 §:n 3 momentista muuta johdu, niin
1973: 62 §. kuin verovelvollisen kotikuntana olisi vero-
1974: Jos liikettä tai ammattia on harjoitettu val- vuoden alussa ollut Helsingin kaupunki.
1975: takunnassa siten, ettei sitä voida katsoa har- Kuntien yhteisvero tilitetään valtiokontto~
1976: joitetun missään kunnassa olevasta kiinteästä rille, joka maksaa kunnille kultakin puolivuo-
1977: toimipaikasta, tahi jos ulkomaisella yhteisöllä tiskaudelta tulevan osuuden seuraavan syys-
1978: tai sellaisella henkilöllä, jolla verovuoden alus- tai maaliskuun kuluessa edellisenä vuotena toi-
1979: sa ei ole ollut valtakunnassa kotikuntaa, on mitetun henkikirjoituksen mukaisen asukaslu-
1980: ollut henkilökohtaista tuloa täällä taikka jos vun suhteessa.
1981: tulosta maksettavan veron 59 §:n mukaan
1982:
1983:
1984: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
1985:
1986: Mikko Ekorre
1987: 36 1977 vp.
1988:
1989: Lakialoite n:o 18.
1990:
1991:
1992:
1993:
1994: Hetemäki ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 22 § :n
1995: muuttamisesta.
1996:
1997:
1998: E d u s k u n n a 11 e.
1999:
2000: Suomalainen kulttuurielämä on äskettäin Stipendit, opintorahat ja muut niihin rin-
2001: saanut osakseen virkistävää tunnustusta ja huo- nastettavat apurahat, palkinnot ja eläkkeet
2002: miota maamme rajojen ulkopuolelta, kun toh- olisikin kokonaisuudessaan säädettävä verova-
2003: tori Bo Carpelan'ille on myönnetty pohjois- paiksi. Nykyisen lain mukaan näiden apuraho-
2004: mainen kirjallisuuspalkinto. Vuonna 1975 ta- jen verovapaus on kytketty valtion taiteilija-
2005: pahtuneen tulo- ja varallisuusverolain muutok- apurahan määrään. Tällaista kytkentää ei voida
2006: sen perusteella, jonka mukaan ulkomaiset pitää lainsäädännöllisesti onnistuneena, koska se
2007: palkinnot ovat veronalaisia, saattaa kuitenkin tarjoaa mahdollisuuden esimerkiksi uudella val-
2008: puolet palkinnosta siirtyä verottajan taskuun. tion taiteilija-avustuksen järjestelyllä jopa saat-
2009: Ei kuitenkaan ole asianmukaista, että huomat- taa kaikki apurahat verotettaviksi. Muutenkaan
2010: tavasta taiteellisesta tai tieteellisestä työstä ei ole perusteltua yrittää lainsäädännöllä pie-
2011: saatu kansainvälinen tunnustus lasketaan pal- nentää meillä muutenkin yleisesti pieniksi muo-
2012: kinnonsaajan normaaliksi tuloksi. Kunniakas dostuneitten stipendien kokoa. Koska malmin-
2013: Nobel'in palkinto, jos se lankeaisi vielä jonkun etsintä muodostuu jatkuvasti yhä tärkeämmäksi
2014: suomalaisen osaksi, saattaisi nykyisen· lain mu- teollisuuttamme kehitettäessä ja laajennettaessa,
2015: kaan saajansa aivan kestämättömään tilantee- olisi myöskin malminetsintäpalkkiot säädettävä
2016: seen. Suomalaisia tieteen ja taiteen harjoittajia verovapaiksi.
2017: verotetaan muutenkin poikkeuksellisen anka- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
2018: rasti jopa niin, että verotus voi johtaa suoma- nioittaen,
2019: laisten tieteen ja taiteen huomattavien edusta- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2020: jien siirtymiseen pois maasta. lakiehdotuksen:
2021:
2022:
2023: Laki
2024: tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n muuttamisesta.
2025:
2026: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 197 4 annetun tulo-
2027: ja varallisuusverolain 22 §:n 1 momentin 2 kohta, sellaisena kuin se on 25 päivänä heinäkuuta
2028: 1975 annetussa laissa ( 607/75), näin kuuluvaksi:
2029:
2030: 22 §. palkkiota eikä tieteellisen, taiteellisen tai yleis-
2031: Veronalaiseksi tuloksi ei katsota: hyödyllisen toiminnan tunnustukseksi annettua
2032: palkintoa tai valtion samanluontoisesta taikka
2033: 2) stipendiä, opintorahaa tai muuta apu- muusta ansiokkaasta toiminnasta antamaa elä-
2034: rahaa, joka on saatu opintoja tai tieteellistä kettä.
2035: tutkimusta varten, malminetsinnästä jaettavaa
2036:
2037: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1977.
2038:
2039: Elsi Hetemäki Antero Salmenkivi
2040: 1977 vp. 37
2041:
2042: Lakialoite n:o 19.
2043:
2044:
2045:
2046: Hollming ym.: Ehdotus laiksi asuntotulon verottamisesta eräissä
2047: tapauksissa annetun lain muuttamisesta.
2048:
2049:
2050: E d u s k u n n a 11 e.
2051:
2052: Vuonna 1973 säädetyn asuntotulon verotta- kaineo inflaatio ollut 26,5 % tämän vuoden
2053: mista koskevan lain (505/73) mukaan asunto- alkuun mennessä, josta seuraa 150 000 markan
2054: tuloa ei lasketa, jos oman, vakituisessa käytös- verotusarvon muuttuminen 189 750 markkaan
2055: sä olevan asunnon verotusarvo on 100 000 mk nykyrahassa laskettuna.
2056: tai sen alle. Tämä verotusarvo on heinäkuussa Ottaen huomioon tähänastisen inflaatiokehi-
2057: v. 1975 hyväksytyllä lain muutoksella (526/ tyksen sekä m 2-verotusarvojen vuosittaisen nou-
2058: 75) korotettu 150 000 markkaan, minkä suu- sun olisi oman vakituisessa käytössä olevan
2059: ruinen se edelleenkin on. asunnon asuntotulosta vapaata verotusarvo-
2060: Oman asunnon verotusarvo muodostuu vero- rajaa nostettava 150 000 markasta 200 000
2061: viranomaisten vuosittain vahvistamista asunto- markkaan siten, että tämä arvo vuosittain
2062: osakeyhtiöiden huoneistojen neliömetriä kohti inflaation mukaisesti tarkistetaan.
2063: määräämistä markkamääristä tai omakotikiin- Asuntotulo muusta kuin vakituisesta asun-
2064: teistöjen kohdalla myös veroviranomaisten vuo- nosta jätetään valtionverotuksessa verottamat-
2065: sittain vahvistamista neliömetriarvoista sekä ta siltä osin kuin sen perusteena olevan asun-
2066: erikseen tähän lisättävästä tontin verotus- non verotusarvo ei vuoden 1975 lainmuutoksen
2067: arvosta. jälkeen ylitä 50 000 markkaa. Tämän vapaa-
2068: Viime vuosien aikana veroviranomaisten ajan asunnon tai kesämökin veron määräyty-
2069: määräämät osakehuoneistojen m2-verotusarvot misen osalta pätee myös edellä sanottu vero-
2070: ja myös vastaavat omakotitalojen ja tonttien tusarvojen vuosittainen kiristäminen paikka-
2071: m2-arvot ovat vuosittain kohonneet paikkakun- kunnasta riippuen 10-20 % :lla. Näin ollen
2072: nasta riippuen 15-20 %. Kun lisäksi otetaan useista alunperin "verottamista" mökeistä on
2073: huomioon asuntojen vanheneminen ja kun inflaatiokehityksen myötä jouduttu maksamaan
2074: kiinteistön osalta ·poistoja voidaan vuosittain asuntotulon perusteella veroa, kun verotusar-
2075: tehdä vain 5 % puutalon ja 2 % kivitalon von määrää ei ole vastaavasti tarkistettu. Tämä
2076: kohdalla, ovat oman asunnon verotusarvot verotusarvoraja olisi mielestämme pikaisesti
2077: useissa tapauksissa silloinkin, kun asuntoa ylei- korotettava 70 000 markkaan.
2078: sesti pidetään kohtuullista eikä mitään ylelli- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
2079: syystasoa vastaavana, nousseet yli tuon asunto- nioittaen,
2080: tulosta vapaan 150 000 markan rajan. Vuoden että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2081: 1975 alun jälkeen on tukkuhintaindeksin mu- lakiehdotuksen:
2082:
2083:
2084: Laki
2085: asuntotulon verottamisesta eräissä tapauksissa annetun lain muuttamisesta.
2086:
2087: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan asuntotulon verottamisesta eräissä tapauksissa
2088: 15 päivänä kesäkuuta 1973 annetun lain 1 §:n 2 ja 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat 4
2089: päivänä heinäkuuta 1975 annetussa laissa (526/75), ja lisätään lakiin uusi 1 a § seuraavasti:
2090:
2091: 1 §. verottamatta siltä osin kuin sen perusteena
2092: olevan asunnon verotusarvo ei ylitä 200 000
2093: Asuntotulo vakituisesta asunnosta jätetään markkaa.
2094: 38 Lakialoite n:o 19
2095:
2096: Asuntotulo muusta asunnosta kuin vakitui- 1 a §.
2097: sesta asunnosta jätetään valtionverotuksessa Asuntotulon määräytymisen rajana oleva
2098: verottamatta siltä osin kuin sen perusteena ole- asunnon verotusarvon suuruus säädetään ku-
2099: van asunnon verotusarvo ei ylitä 70 000 takin vuotta varten ja tarkistetaan samalla vä-
2100: markkaa. hintään rahanarvon muuttumisen mukaisesti.
2101:
2102:
2103: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1977.
2104:
2105: Kirsti Hollming Pertti Salolainen
2106: 1977 vp. 39
2107:
2108: Lakialoite n:o 20.
2109:
2110:
2111:
2112:
2113: Hollming ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain 3 §:n muutta-
2114: misesta.
2115:
2116:
2117: E d u s k u n n a II e.
2118:
2119: Hallituksen 15 pa1vana lokakuuta 1976 suomalaisella oli moottorilentolupakirja, joita
2120: eduskunnalle antaman ja 1 päivänä tammikuu- vuotta aikaisemmin oli voimassa 3 214.
2121: ta 1977 voimaan tulleen liikevaihtoverolain Liikevaihtoverolain 3 §:n e kohdassa alle
2122: muutoksen mukaan alle 1 600 kiloa painaviita 1 600 kilon painoiset moottorilentokoneet rin-
2123: moottorilentokoneilta poistettiin niille perin- nastetaan yli 10 metrin pituisiin huvikäyttöön
2124: teellisesti kuulunut vapautus liikevaihtoverosta. tarkoitettuihin veneisiin. Rinnastus ei tee oi-
2125: Suomen ilma-alusrekisteriin merkittiin vuo- keutta yleisilmailutoiminnalle. Selvästi suurin
2126: den 1976 aikana 18 uutta em. lainmuutoksen osa siitä on koulutusta, joka useissa tapauksissa
2127: tarkoittamaa lentokonetta. Jos myytävien ko- tähtää ammatin hankkimiseen ilmailun piirissä.
2128: neiden määrä tänä vuonna nousee samalle ta- Varsin huomattava osa alle 1 600 kiloa paina-
2129: solle on veron tuotto valtiolle arviolta 300 000 vien koneiden lentotoiminnasta on lisäksi hyö-
2130: markkaa. tykäyttöä kuten esim. kulonvalvontaa, riistan
2131: laskentaa, etsintä- ja pelastuslentoja yms. Pien-
2132: Kaikki merkit viittaavat kuitenkin siihen, lentotoiminnan rinnastaminen veneilyyn suu-
2133: ettei Suomessa liikevaihtoveron voimaan tule- rilla huviveneillä on harhaanjohtavaa senkin
2134: misen jälkeen myydä läheskään näin monta vuoksi, että lähes kaikki lentotoiminta tapah-
2135: pienlentokonetta. Sekä nyt säädetyn veron että tuu ilmailukerhoilta ja pienyrittäjiltä vuokra-
2136: sen kanssa samaan aikaan voimaan tulleen il- tulla eikä lentäjän omalla lentokalustolla. Ve-
2137: mailuhallinnon perimien maksujen 100 % :n ko- rojen ja maksujen huomattava nostaminen vai-
2138: rotuksen yhteisvaikutus näet nostaa kustan- keuttaa myös ilmailukerhojen tärkeätä nuoriso-
2139: nuksia niin voimakkaasti, että pienkoneilmailu toimintaa ja ilmailualan yritysten asemaa, mi-
2140: Suomessa tyrehtyy pahoin. kä taas saattaa johtaa negatiivisiin työllisyys-
2141: Tällaista tyrehtymistä on itse asiassa tapah- vaikutuksiin yrittäjien joutuessa kustannuskier-
2142: tunut jo ennen liikevaihtoveron säätämistä ja teessä mahdollisesti lopettamaan toimintansa.
2143: yleisilmailulta perittävien maksujen korottamis- Edellä olevaan perustuen ja koska pienko-
2144: ta. Yleisilmailun kaikki toimintaluvut olivat neiden liikevaihtoveron tuotto valtiolle on mi-
2145: vuonna 1976 edellisvuotisia pienempiä. Pien- tätön verrattuna siitä koko yleisilmailualalle ai-
2146: koneita oli viime vuonna 363 kappaletta, vuon- heutuneeseen haittaan, ehdotamme kunnioit-
2147: na 1975 vielä 385. Niillä lennettiin vuonna taen,
2148: 1976 kaikkiaan 89 500 tuntia, vuotta aikai- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2149: semmin 103 000 tuntia. Viime vuonna 3 131 lakiehdotuksen:
2150: 40 Laklaloit~ n:o 20
2151:
2152:
2153:
2154:
2155: Laki
2156: liikevaihtoverolain 3 §:n muuttamisesta.
2157:
2158: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 5 päivänä joulukuuta 1963 annetun liike-
2159: vaihtoverolain 3 §:n 1 momentin e kohta, sellaisena kuin se on 23 päivänä joulukuuta 1976
2160: annetussa laissa ( 1041 /7 6) , näin kuuluvaksi:
2161:
2162: 3 §.
2163: Verotonta on seuraavien tavaroiden myynti metriä lukuun ottamatta aluksia, jotka ovat
2164: ja maahantuonti: rakenteeltaan pääasiassa huvi- ja urheilukäyt-
2165: töön tarkoitettuja.
2166: e) ilma-alukset sekä sellaiset vesialukset,
2167: joiden rungon suurin pituus on vähintään 10
2168:
2169:
2170: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1977.
2171:
2172: Kirsti Hollming Anna-Liisa Linkola
2173: 1977 vp. 41
2174:
2175: Lakialoite n:o 21.
2176:
2177:
2178:
2179:
2180: lmpiö ym.: Ehdotus laiksi alueellisesta kuljetustuesta annetun
2181: lain muuttamisesta.
2182:
2183:
2184: E d u s k u n n a 11 e.
2185:
2186: Laki alueellisesta kuljetustuesta (12/76) arvioidaan ammattimaisen kuorma-autoliiken-
2187: sai eduskunnassa viimeksi sitä muutettaessa teen kuljetussuoritusosuudeksi ainakin 70 pro-
2188: triuodon, joka jätti maantiekuljetukset toisarvoi- senttia. Kehitysalueiden kuljetustuen piiriin
2189: seen asemaan verrattuna rautatiekuljetuksiin. kuuluvista kuljetuksista, jotka ovat pääosiltaan
2190: Kuorma-autokuljetusten kohdalta eivät edus- tyypillisiä teollisuuden tuotekuljetuksia, suori-
2191: kunnassa lakiin tehdyt muutokset ole vaikut- tetaan tiettävästi noin neljä viidettäosaa · kuor-
2192: taneet kuin merkityksettömän vähäisesti. Lai- ma-autoilla ja vain yksi viidesosa rautateitse
2193: vakuljetusten vinoutumia korjattiin jossakin tai laivoilla tapahtuvifla kuljetuksina. Voimassa
2194: määrin mutta edelleen jäi korjattavaa. Edus- olevassa laissa kytketään yhteen alue- ja liiken-
2195: kunta kuitenkin edellytti vastauksessaan hal- nepolitiikka, jotka eivät liian pitk'ålle yhteen
2196: lituksen selvittävän merikuljetusten asemaa sovitettuina palvele aluepolitiikkaa eivätkä ole
2197: suhteessa muiden liikennemuotojen saamaan kansan- eikä valtiontaloudellisesti riittävästi pe-
2198: tukeen. ja erityisesti sen, onko voimassa oleva rusteltavissa.
2199: tukijärjestelmä johtanut nykyisellään kansanta- Nykyisessä valtiontalouden tilanteessa, jol-
2200: loudellisesti epäedulliseen kuljetusten jakautu- loin monilla aloilla kuorma-autojen työttömyys
2201: miseen Pohjois~Suomen ja Etelä-Suomen sa- on nopeasti kasvanut eikä valtiovalta voi tar-
2202: tamien kesken. Kuljetettavien tuotteiden luet- jota tulevaisuudessakaan esimerkiksi maantei-
2203: teloon. jäi myös huomattavasti epäkohtia. den rakentamisessa ja kunnostamisessa kulu-
2204: Tilastoista käy edelleen ilmi, että kuorma- neiden vuosien tapaan riittävästi ajoja, on alan
2205: autoliikenteen kuljetussuoritteet ovat ihan lap- kalustoa kansan- ja myös yksityistalo~dellisesti
2206: sipuolen asemassa rautatiekuljetuksiin verrat- tuottamattomana. Kehitysalueiden tilanne tu-
2207: tuna. Vuoden 1976 ensi puoliskolla makset- lee nousukauden tullenkin jäämään vaikeam-
2208: tiin rautateiden kuljetusten perusteella kulje- maksi alan yrittäjien kannalta kuin mitä tilan-
2209: tustukea tuen kokonaismäärästä 70,69 prosent- ne on muualla maassa.
2210: tia, laivakuljetusten 15,52 prosenttia ja kuor- Teollisuuden ja yritystoiminnan monipuolis-
2211: ma-autokuljetusten vain 13-,82 prosenttia. Eri- tuessa eri puolilla maata on paikallaan, että
2212: tyisesti kiinnittää· huomiota se, että Lapissa, tuen piiriin tulevat myÖs kehitysalueille tapah-
2213: missä .rautatieverkosto on maantieverkostoon tuvat kuljetukset silloin kun on kysymyksessä
2214: nähden suppea, vuoden 1976 ensimmäisellä raaka-aineiden ja . puolivalmisteiden kuljetus
2215: neljänneksellä kuorma-autokuljetustuki oli teollisuuden käyttöön. .
2216: 11,58 prosenttia ja toisella neljänneksellä vain Edellä olevan perusteella ehdotamme,
2217: 16,3 prosenttia. Maantieliikenteen kuljetussuo-
2218: riteosuus on runsaasti yli 60 prosenttia maam- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2219: me kotimaan tavaran .kuljetusliikenteestä. Tästä lakiehdotuksetz:
2220:
2221:
2222:
2223: 6 087700129D
2224: 42 Lakialoite n:o 21
2225:
2226:
2227:
2228: Laki
2229: alueellisesta kuljetustuesta annetun lain muuttamisesta.
2230:
2231: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan alueellisesta kuljetustuesta 9 päivänä tam-
2232: mikuuta 1976 annetun lain (12/76) 2 §, 5 §:n 2 momentin 2, 3, 5 ja 7 kohta, 6 §, 7 §:n
2233: 1 momentin a ja b kohta sekä 8 §:n 1 ja 3 momentti näin kuuluviksi:
2234:
2235: 2 §. - rauta- ja terästeokset
2236: Kuljetustukea maksetaan vähintään 266 kilo- - muut muokatut metallit ja metalliteoks.:t
2237: metrin pituisista rautatie-, maantie- ja lento-
2238: kuljetuksista, Merikarvian kunnassa ja sen poh- 7. Kemian teollisuuden ja sen liitännäisteolli-
2239: joispuolella sijaitsevista Pohjanlahden satamista suuden tuotteet
2240: sekä Saimaan kanavan kautta laivalla kotimaa-
2241: han suuntautuvista rannikkokuljetuksista ja ul-
2242: komaille suuntautuvista vientikuljetuksista tai 6 §.
2243: rautatie-, auto- ja lentokuljetusten ja tällaisten Kuljetustuen määrä 4 §:ssä tarkoitetusta
2244: laivakuljetusten yhdistelmistä sekä kehitys- kuljetusmaksusta on rautatie-, auto- ja lento-
2245: alueille, lisätukialueille ja tukialueille kuljetet- kuljetuksissa:
2246: tavista raaka-aineista ja puolivalmisteista. Yh- Kuljetettu matka Tuki- Tukiprosentti
2247: distetyissä auto-, lento- tai laivakuljetuksissa kilometriä prosentti 2 §:ssä tarkoi-
2248: kuljetustukea maksetaan yli 100 kilometrin pi- tettuihin laiva-
2249: kuljetuksiin
2250: tuisista kuljetuksista. liittyvissä
2251: kuljetuksissa
2252: 5 §. 101- 116 ........ 5
2253: 117- 134 ........ 7
2254: 2. Kivi- ja maalajeista, kivennäisaineista sekä 135- 160 ........ 10
2255: niiden valmisteista 161- 210 ........ 12
2256: - kvartsihiekka ja lajiteltu kvartsimurske, lasi- 211- 265 ........ 15
2257: ja valuhiekka, liuskesirote, talkki, rikki ja 266- 283 ........ 5 17
2258: piimaa 284- 303 ........ 9 20
2259: - kaivannaisteollisuuden tuotteet 304- 335 ........ 12 20
2260: - betonituotteet 336- 435 ........ 15 20
2261: - sementti 436- 485 ........ 17 20
2262: - kiviteokset 486- 535 ........ 20 20
2263: - savi- ja grafiittiteokset 536- 585 ........ 22 22
2264: - tiilet 586- 635 ........ 25 25
2265: - lasi ja lasitavarat 636- 690 ........ 28 28
2266: -jäkälä 691- 760 ........ 30 30
2267: 3. Puusta ja puuteoksista 761- 850 ......... 32 32
2268: - sahattu, höylätty ja veistetty puutavara 851- 950 ......... 34 34
2269: - puiset rakennukset ja rakennelmat 951-1050 ........ 36 36
2270: - kyllästetty puutavara 1051-1160 ........ 38 38
2271: - vaneri ja vaneriviilu yli 1160 ......... 40 40
2272: - lastu- ja rimalevyt, lastuvilla, tulitikkusäleet
2273: ja -laatikkoainekset Kehitysalueiden ensimmäiseltä vyöhykkeeltä
2274: - puusepänteollisuuden tuotteet ja puolival- alkavista kuljetuksista maksetaan 1 momentissa
2275: misteet mainittu tuki kolmella ja alueellisen kehityksen
2276: - selluloosa edistämisestä annetun lain 4 §:ssä tarkoitetulta
2277: - metsähake lisätukialueelta alkavista kuljetuksista kuudella
2278: prosenttiyksiköllä korotettuna. Samat korotuk-
2279: 5. Metalliteollisuustavaroista set koskevat kuljetuksia, jotka päättyvät maini-
2280: - rauta- ja teräslevyt, palkit, langat ja muoto- tuille alueille raaka-aineiden ja puolivalmistei-
2281: rauta den osalta. Tukialueelta alkavista ja sinne päät-
2282: Lakialoite n:o 21 43
2283:
2284: tyvistä tuen piiriin kuuluvista kuljetuksista tuki tatiekuljetuksesta maksettava tuki olisi valtion-
2285: maksetaan 1 momentin mukaisena. rautateiden tariffisäännön mukaisia kappale-
2286: tavarakuljetuksia vastaavista kuljetuksista kap-
2287: 7 §. paletavaraluokan mukaan sekä vaunukuorma-
2288: Kuljetustuen maara 2 S:ssä tarkoitetuissa kuljetuksia vastaavista kuljetuksista kalleim-
2289: laivakuljetuksissa on man käytössä olevan vaunukuormaluokan mu-
2290: a) Raahen kaupungissa ja sen pohjoispuo- kaan laskettuna.
2291: lella sijaitsevista Pohjanlahden satamista saman-
2292: suuruinen kuin vastaavista rautatiekuljetusten Mikäli tavarakuljetus olisi lähetyksen raken-
2293: liikennepaikoista maksettava rautatiekuljetus- teen, koon tai muun seikan vuoksi rautatie-
2294: tuki Raumalle. kuljetusta käytettäessä kuljetettava ylimääräi-
2295: b) Merikarvian kunnassa sekä sen ja Raahen sellä junalla, saadaan tuki laskea kolminkertai-
2296: kaupungin välillä sijaitsevista Pohjanlahden sa- sesta kalleimman käytössä olevan vaunukuorma-
2297: tamista 6,00 mk/tonni. luokan mukaisesta rahdista. Ellei tällaista kul-
2298: jetusta voida kuljettaa rautateitse, saadaan tuki
2299: laskea enintään kuusinkertaisesta kalleimman
2300: 8 §. käytössä olevan vaunukuormaluokan mukaisesta
2301: Edellä 6 §:n mukaan maksetaan autokulje- rahdista.
2302: tuksista kuljetustukea samojen perusteiden mu-
2303: kaan kuin rautatiekuljetuksista kuitenkin siten,
2304: että kuljetustuki saa tällöin enintään nousta Tämä laki tulee voimaan päivänä
2305: samaan määrään kuin vastaavan pituisesta rau- kuuta 197 .
2306:
2307:
2308: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
2309:
2310: Lauri lmpiö Pekka Vilmi Eero Lattula
2311: Mikko Jokela Aimo Ajo Esko Härkönen
2312: Kerttu Hemmi
2313: 44 1977 vp.
2314:
2315: Lakialoite n:o 22.
2316:
2317:
2318:
2319:
2320: Jokela ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 12 §:n
2321: muuttamisesta.
2322:
2323:
2324: E d u s k u n n a 11 e.
2325:
2326: Tulo- ja varallisuusverolain 12 §:n 3 momen- settavat verot ole lisäämässä. Valtionvero on
2327: tissa on säädetty, että kunta ja kuntainliitto osaltaan vaikuttamassa sähkön hintaan korot-
2328: ovat verovelvollisia vain kunnalle ja silloinkin tavasti. Epäkohta kärjistyy erityisesti sellaisissa
2329: ainoastaan liiketulosta ja muuhun kuin yleiseen yhtiöissä, jotka huolehtivat haja-asutusalueiden
2330: tai yleishyödylliseen tarkoitukseen käytetyn sähkönjakelusta, missä jakelukustannukset olo-
2331: kiinteistön tai kiinteistön osan tuottamasta tu- suhteista johtuen jo muutoinkin ovat korkeam-
2332: losta. mat kuin taajama-alueella. Samassa asemassa
2333: Kunnallista palvelutoimintaa hoidetaan osit- kuin sähkönjakelu ovat muutkin yksityisoikeu~
2334: tain liiketoiminnan tapaan. Näin tapahtuu mm. dellisen yhteisön puitteissa tuotetut kunnalli-
2335: sähkönjakelussa sekä veden jakelussa ja vie- set palvelut.
2336: märöinnissä. Po. liiketoimintaa voi harjoittaa Kunnallisia palveluja tuottavat yksityisoi-
2337: joko kunta tai kuntainliitto välittömästi taikka keudelliset yhteisöt eivät yleensä jaa osakkail-
2338: kunnan tahi kuntainliiton perustama ja omista- leen tai jäsenilleen osinkoa taikka muuta voit-
2339: ma osakeyhtiö tai muukin yksityisoikeudellinen . toa tahi ylijäämää, vaan ne toimivat itsekannat-
2340: yhteisö. Esimerkkeinä mainittakoon maaseudul- tavuusperiaatteella. Verovapauden ehdoksi tu-
2341: la toimivat maakunnalliset sähkönjakeluosake- lisikin säätää, ettei toiminnan tarkoituksena
2342: yhtiöt, lukuisat vesihuolto-osakeyhtiöt ja -osuus- saa olla voiton tai muun taloudellisen edun
2343: kunnat, puhelinyhteisöt sekä yhdyskuntien läm- tavoittelu.
2344: pöhuolto-osakeyhtiöt. Yksityisoikeudellisen yh- Kunnallisia palveluja tuottavat yksityisoikeu-
2345: teisön perustaminen kunnallisten palvelujen delliset yhteisöt ovat yleensä ns. monopoli-
2346: tuottamiseen on ollut välttämätöntä ja perustel- asemassa alueellaan, ts. vastaavia palveluja ei-
2347: tua muun muassa usean kunnan yhteisenä vät muut yhteisöt anna. Näin ollen minkään-
2348: hankkeena, kun tarkoitukseen sopivaa julkis- laiset kilpailunäkökohdat eivät voi olla vero-
2349: oikeudellista yhteisömuotoa ei ole käytettävis- vapauden esteenä.
2350: sä. Merkittävimpiä ovat osakeyhtiömuotoiset Edellä mainitut yhteisöt ovat verovelvollisia
2351: yhteisöt, mutta myös osuuskuntia ja yhdistyk- myös kunnallisverotuksessa. Niin kuin alussa
2352: siä toimii palvelujen tuottajina. mainittiin ovat myös kunta, kuntayhtymä ja
2353: Kunnan, kuntayhtymän ja kuntainliiton lii- kuntainliitto verovelvollisia liiketoiminnastaan
2354: ketoiminnan tapaan järjestämä kunnallisten kunnalle. Tätä hyväksyttävää periaatetta nou-
2355: palvelujen tuottaminen on valtionverosta va- dattaen on perusteltua, että kunnallisesta pal-
2356: paata toimintaa. Sen sijaan osakeyhtiön ja velutoiminnasta huolehtivat yhteisöt jäävät
2357: muun yksityisoikeudellisen yhteisön on verotus- edelleen verovelvollisiksi kunnallisverotuksessa.
2358: käytännön mukaan suoritettava veroa valtiolle Puheena olleiden yhteisöjen verovapaudesta
2359: sekä tulon että varallisuuden perusteella niin valtionverotuksessa olisi sisällytettävä tarpeelli-
2360: kuin ao. säännökset yksityisen liiketoiminnan set säännökset tulo- ja varallisuusverolakiin.
2361: verollisuudesta edellyttävät. Verollisuudesta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2362: johtuu, että esimerkiksi sähkönjakeluyhtiön ku- nioittavasti,
2363: luttajat ovat jakelun kustannuksiin nähden epä-
2364: edullisemmassa asemassa kuin puhtaasti kun- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2365: nallisen laitoksen kuluttajat, joiden jakelutoi- lakiehdotuksen:
2366: minnan kustannusrasituksia eivät valtiolle mak-
2367: Lakialoite n:o 22 45
2368:
2369:
2370: Laki
2371: tulo- ja varallisuusverolain 12 §:n muuttamisesta.
2372: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo-
2373: j~ varallisuusverolain ( 1043/74) 12 §:n 3 momentti ja lisätään pykälän 1 momenttiin uusi
2374: 3 kohta, jolloin nykyinen 3 kohta siirtyy 4 kohdaksi, seuraavasti:
2375:
2376: 12 §. kunnan, kuntayhtymän tai kuntainliiton taikka
2377: Tulon perusteella suorittavat vain kunnalle seurakunnan tai muun uskonnollisen yhdyskun-
2378: veroa: nan palveluksessa olevia varten.
2379:
2380: 3) osakeyhtiö, osuuskunta tai yhdistys hoi- Kunta ja kuntainliitto sekä 1 momentin 3
2381: tamastaan kunnallisesta palvelutoiminnasta, kohdassa tarkoitettu yhteisö niin myös evan-
2382: kuten yhdyskuntien sähkönjakelusta, veden- kelisluterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko-
2383: jakelusta, viemäröinnistä, puhelinliikenteestä, kunta sekä niiden seurakunta ja muu uskon-
2384: kaukolämmityksestä tai muista niihin verratta- nollinen yhdyskunta ovat verovelvollisia kun-
2385: vista palveluista, mikäli yhteisön tarkoituksena nalle ainoastaan liiketulosta ja muuhun kuin
2386: ei ole tuottaa voittoa tai muuta taloudellista yleiseen tai yleishyödylliseen tarkoitukseen käy-
2387: etua osakkailleen tai jäsenilleen, sekä tetyn kiinteistön tai kiinteistön osan tuotta-
2388: 4) sellainen eläkelaitos tai eläkesäätiö taik- masta tulosta.
2389: ka leski- ja orpokassa, joka saa avustusta ylei-
2390: sistä varoista tahi joka on perustettu valtion,
2391:
2392: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1977.
2393:
2394: Mikko Jokela Kalevi Mattila Lauri Impiö
2395: Väinö Raudaskoski Lea Sutinen Aimo Ajo
2396: Paavo Vesterinen Sauli Hautala Toivo T. Pohjala
2397: Mikko Kaarna Olavi Martikainen Pekka Vilmi
2398: Veikko Pihlajamäki Heikki Mustonen Juuso Häikiö
2399: Einari Nieminen Sylvi Saimo Kerttu Hemmi
2400: Heimo Linna Juhani Tuomaala Christoffer Taxell
2401: Aino Karjalainen
2402: 46 1977 vp.
2403:
2404: Lakialoite n:o 23.
2405:
2406:
2407:
2408:
2409: Kaarna ym..: Ehdotus laiksi perintö- ja lahjaverolain 10 §:n
2410: muuttamisesta.
2411:
2412:
2413: E d u s k u n n a 11 e.
2414:
2415: Kun perintö- ja lahjaverolaki ( 387/40) sää- omaisuuden arvon määrittelyssä nk. käyvän
2416: dettiin, sen 10 §:ään otettiin säännös, jonka arvon periaatetta. Kun omaisuuden käyvästä
2417: mukaan perintö- ja lahjaverotuksen kohteeksi arvosta ei ole olemassa yhtenäisiä säännöksiä,
2418: joutuva omaisuus arvioidaan niiden perustei- eikä edes ohjeita, niin tästä johtuen verotusvi-
2419: den mukaan, jotka ovat voimassa omaisuuden ranomaiset eri paikkakunnilla käyttävät eri
2420: arvioimisesta tulo- ja omaisuusverotuksessa. tapoja käyvän arvon määrittelySISä. Perintö- ja
2421: Käytännössä verotusviranomaiset noudattivat- lahjaverotus on siten tullut paitsi ankaram-
2422: kin aina vuoteen 1975 saakka perintö- ja lah- maksi, myös yhtenäisen käytännön puuttuessa
2423: javeroa määrättäessä niitä omaisuuden arvioin- erittäin epäoikeudenmukaiseksi.
2424: tisäännöksiä, jotka oli säädetty 19. 11. 1943/ Edellä olevan perusteella ehdotamme,
2425: 888 annetussa tulo- ja omaisuusverolaissa.
2426: Kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana ovat että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2427: verotusviranomaiset ryhtyneet käyttämään pe- lakiehdotuksen:
2428: rintö- ja lahjaverotuksen kohteena olevan
2429:
2430:
2431: Laki
2432: perintö- ja lahjaverolain 10 §:n muuttamisesta.
2433:
2434: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 12 päivänä heinäkuuta 1940 annetun pe-
2435: rintö- ja lahjaverolain (378/40) 10 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
2436:
2437: 10 §. ( 1943/74) varojen arvostamisesta säädettyjen
2438: Omaisuus arvioidaan 31 päivänä joulukuuta perusteiden mukaan.
2439: 1974 annetussa tulo- ja varallisuusverolaissa
2440:
2441:
2442: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1977.
2443:
2444: Mikko Kaarna Lea Sutinen Markku Salonen
2445: Mikko Jokela Kalevi Mattila Esko Pekonen
2446: Väinö Raudaskoski Olavi Martikainen Pekka Jokinen
2447: Paavo Vesterinen Saimi Ääri Heikki Perho
2448: Heimo Linna Lasse Äikäs Sylvi Saimo
2449: Veikko Pihlajamäki Hannu Tenhiälä Mauno Manninen
2450: Einari Nieminen Juhani Saukkonen Pentti Poutanen
2451: 1977 vp. 47
2452:
2453: Lakialoite n:o 24.
2454:
2455:
2456:
2457:
2458: J. Laine ym.: Ehdotus laiksi valtion investointirahastosta anne-
2459: tun lain 7 §:n muuttamisesta.
2460:
2461:
2462: E d u s k u n n a 11 e.
2463:
2464: Valtion investointirahastosta annetun lain Yrityksillä on siis tällä hetkellä varsin run-
2465: (74/75) 3 ja 7 §:n mukaan rahastoon kuu- saasti tuotantoa ja työllisyyttä elvyttäviä sijoi-
2466: luvat tushankkeita vireillä tai suunnitteilla. Niin pian
2467: a) ne varat, jotka valtion tulo- ja meno- kuin maan taloudellisen tilanteen katsotaan
2468: arviossa rahastoon siirretään, sallivan näitten hankkeitten loppuunsaattami-
2469: sen tai käynnistämisen, tarvitaan eri rahoitus-
2470: b) ne varat, jotka toiminnasta kertyvät, ja kanavia välttämättömän rahoituksen turvaami-
2471: c) rahaston toimintaa varten otetut lainat. seksi.
2472: Edellä a) ja b) kohdissa tarkoitetuille va- Valtion investointirahaston lainanantomah-
2473: roille ei ole laissa asetettu enimmäismäärää, dollisuudet ovat asiallisesti katsoen lähes lop-
2474: mutta c) kohdassa tarkoitetun lainan enimmäis- puunkäytetyt. Ilman lainmuutosta tulisi Juoto-
2475: määrä on lain 7 §:ssä määritelty. Lainan mää- tustoiminta täysin pysähtymään, koska ei ole
2476: rä saa olla samanaikaisesti rahaston oman pää- näköpiirissä mahdollisuutta, että rahastolle voi-
2477: oman kanssa enintään 1500 miljoonaa mark- taisiin lähitulevaisuudessa valtion tulo- ja meno-
2478: kaa. Omana pääomana otetaan huomioon vain arvion kautta siirtää varoja.
2479: a) kohdassa tarkoitetut valtion budjetista siir- Tässä vaiheessa olisi välttämätöntä, että
2480: retyt varat. lainmuutoksella mahdollistettaisiin valtion in-
2481: Koska budjetista on siirretty rahaston pää- vestointirahaston nykyistä suurempi luotonotto.
2482: omaksi 500 miljoonaa markkaa, on rahastolle Näin rahastolle luotaisiin lainsäädännöllinen ja
2483: otettavien lainojen enimmäismäärä 1 000 mil- tekninen valmius hankkia itselleen mahdolli-
2484: joonaa markkaa. Tätä enimmäisrajaa ei voida simman edullisia ulkomaisia luottoja välittö-
2485: ylittää muuttamatta lain 7 §:ää. mästi kun rahapolitiikan katsotaan sallivan luo-
2486: tonannon lisäämisen yrityksille. Vielä tällä
2487: Hallituksen esityksessä lainanottovaltuuksille hetkellä kansainvälisillä luottomarkkinoilla tar-
2488: ei ollut markkamääräistä rajaa. Hallitus esitti, jotaan Suomelle poikkeuksellisen edullisin eh-
2489: että lainaa saataisiin ottaa rahaston oman pää- doin luottoja. Investointirahaston vakaan ja
2490: oman kaksinkertainen määrä. Ottaen huomioon yritysten kannalta edullisen luototustoiminnan
2491: rahaston nykyinen oman paaoman maara kannalta olisi tähdellistä, että rahasto voisi
2492: (500 mUj. mk), lainan enimmäismäärä olisi itsenäisesti ja mahdollisimman tarkoituksen-
2493: tässäkin tapauksessa sama eli 1 000 miljoonaa mukaisena ajankohtana toteuttaa ulkomaisen
2494: markkaa. Investointirahaston toimintaa varten luotonottonsa.
2495: on jo otettu ulkomaisia lainoja lähes enimmäis- Edellä olevien näkökohtien perusteella eh-
2496: määrään saakka. Valtioneuvoston tälle vuodelle dotetaan, että lain 7 § :n 1 momenttia muu-
2497: vahvistaman sijoitussuunnitelman mukaan ra- tetaan siten, että rahasto voisi ottaa lisää lainaa
2498: hastolla on käytettävissä lainanantoon varoja enintään 1 000 milj. markkaa.
2499: yhteensä 182 miljoonaa markkaa. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
2500: Ratkaisemattomia lainahakemuksia on kui-
2501: tenkin huomattavasti enemmän kuin käytettä- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2502: vissä olevia varoja. lakiehdotuksen:
2503: 48 Lakialoite n:o 24
2504:
2505:
2506:
2507: Laki
2508: valtion investointirahastosta annetun lain 7 §:n muuttamisesta.
2509:
2510: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan valtion investointirahastosta 7 päivänä hel-
2511: mikuuta 1975 annetun lain (74/75) 7 §:n 1 momentti näii1 kuuluvaksi:
2512:
2513: 7 §. menoarviossa siirretty. Ulkomaan rahan mää-
2514: Investointirahasto voi ottaa tolmlntaansa räisen lainan vasta-arvo taas lasketaan lainaa
2515: varten lainaa, jonka määrä saa olla samanaikai- otettaessa voimassa olleen Suomen Pankin
2516: sesti investointirahaston oman pääoman kans- asianomaiselle valuutalle noteeraaman myynti-
2517: sa enintään 2 500 miljoonaa markkaa. Rahas- kurssin mukaan. Lainan ottamisesta ja sen eh-
2518: ton omana pääomana otetaan tällöin huomioon doista päättää valtioneuvosto.
2519: vain ne varat, jotka siihen on valtion tulo- ja
2520:
2521:
2522: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1977.
2523:
2524: Jermu Laine Antti Pohjonen Lyyli Aalto
2525: Väinö Turunen Mauno Forsman Veikko Pajunen
2526: Reino Breilin Meeri Kalavaineo Jorma Rantala
2527: Arvo Ahonen
2528: 1977 vp.
2529:
2530: Lakialoite n:o 25.
2531:
2532:
2533:
2534:
2535: Louekoski ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 29 §:n
2536: muuttamisesta.
2537:
2538:
2539: E d u s k u n n a 11 e.
2540: Voimassa olevan tulo- ja varallisuusverolain solmiessa työntekijöitä koskevasta ryhmähenki-
2541: 29 §:n mukaan on verovelvollisella oikeus vä- vakuutuksesta. Henkivakuutustoiminnalla on
2542: hentää omasta taikka puolisonsa tai lastensa tärkeä tehtävä pitkäaikaisena säästämismuoto-
2543: henki- tai muusta henkilövakuutuksesta suo- na, joka siirtää kulutusmahdollisuden hetkeen,
2544: rittamansa maksut eräitä laissa sanottuja mak- jolloin tarve on suurimmillaan. Myös kansan-
2545: suja lukuunottamatta. Vähennysoikeus on kui- talouden kannalta, erityisesti työllisyyden hoi•
2546: tenkin rajoitettu enintään 120 markkaan hen- tamiseksi on henkivakuutuksen kautta synty-
2547: kilöä kohti. Vähennysoikeuden yläraja oli 90 väliä pääomanmuodostuksella merkittävä ase-
2548: markkaa jo vuodesta 1958 alkaen. Samasta vuo- ma.
2549: desta on pelkästään elinkustannusindeksi jo Edellä sanotuista syistä ja erityisesti palkan-
2550: noussut 248 %, minkä lisäksi verovähennysten saajaväestön välittömän verotuksen keventämi-
2551: suhteellisen merkityksen alenemiseen ovat vai- seksi olisi käsityksemme mukaan henkivakuu-
2552: kuttaneet monet muut tekijät, ennen. kaikkea tusmaksujen vähennyskelpoisuuden ylärajaa
2553: verotuksen yleinen kiristyminen. Tämän vuok- nostettava vähintään alun perin tarkoitetulle
2554: si ei nykyinen vähennysoikeus ole lainkaan suh- tasolle. Ylärajaksi olisi säädettävä 300 markkaa
2555: teessa sen alkuperäiseen tarkoitukseen. henkilöä kohti.
2556: Vapaaehtoinen ja sopimuksenvarainen henki- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
2557: vakuutus täydentää merkittävällä tavalla laki-
2558: sääteistä sosiaalivakuutusta. Tämä on todettu että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2559: mm. työmarkkinajärjestöjen toimesta niiden lakiehdotuksen:
2560:
2561: Laki
2562: tulo- ja varallisuusverolain 29 § :n muuttamisesta.
2563: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo-
2564: ja varallisuusverolain ( 1043/74) 29 §:n 1 momentin 4 kohta, sellaisena kuin se on 25
2565: päivänä heinäkuuta 1975 annetussa laissa (680/75), näin kuuluvaksi:
2566:
2567: 29 §. sekä kansaneläkevakuutusmaksua, kuitenkin
2568: Verovelvollisella on oikeus vähentää: yhteensä enintään 300 markkaa kutakin per-
2569: heenjäsentä kohti,
2570: 4) omasta taikka puolisonsa tai lastensa hen-
2571: ki- tai muusta henkilövakuutuksesta suoritta-
2572: mansa maksut, lukuun ottamatta 5 kohdassa Tämä laki tulee voimaan päivänä
2573: ja sairausvakuutuslaissa tarkoitettuja maksuja kuuta 19
2574:
2575: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1977.
2576:
2577: Matti Louekoski Eino Grönholm
2578: Pirkko Aro Paula Eenilä
2579: 7 087700129D
2580: 50 1977 vp.
2581:
2582: Lakialoite n:o 26.
2583:
2584:
2585:
2586:
2587: Matikkala ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain .36 ja
2588: 57 § :n muuttamisesta.
2589:
2590:
2591: Ed u s kun n a 11 e.
2592:
2593: Tulo- ja varallisuusverolain perusteella myön- tapauksessa inflaation vaikutuksesta invalidi-
2594: netään henkilölle, jolla on sairaudesta, viasta tai vähennyksen merkitys on olennaisesti heiken-
2595: vammasta aiheutunut pysyvä haitta, kunnallis- tynyt.
2596: verotuksessa invalidivähennys, jonka suuruus Invalidivähennys on luonteeltaan sosiaalinen.
2597: on vuodelta 1977 toimitettavassa verotuksessa Se on tarkoitettu osittain korvaamaan niitä yli-
2598: enintään 2 000 markkaa. Tämän lisäksi hän saa määräisiä kustannuksia, joita invaliditeetistä
2599: valtionverotuksessa verosta tehtävän, enintään aiheutuu. On kohtuullista, että invalidien alen-
2600: 500 markan suuruisen vähennyksen. Vähennys tunut veronmaksukyky otetaan oikeudenmukai-
2601: on täysimääräinen, jos haitta-aste on 100 pro- sella tavalla huomioon veroja määrättäessä. Tä-
2602: senttia. Muussa tapauksessa vähennys on haitta- mä on tärkeää senkin johdosta, että sairausku-
2603: asteen ilmoittama prosenttimäärä 2 000 mar- luja ei voida verotuksessa vähentää täysimää-
2604: kasta, edellyttäen, että haitta-aste on vähintään räisenä.
2605: .30 prosenttia. Edellä sanotun perusteella tulisi mielestäm-
2606: Invalidivähennys on pysynyt markkamääräl- me invalidivähennyksen markkamääriä korot-
2607: tään samansuuruisena vuodesta 1965 lähtien. taa inflaation vaikutuksen poistamiseksi. Sa-
2608: Onpa sen suomaa etuisuutta jopa heikennetty- malla ehdotamme, että .30 prosentin rajoitus
2609: kin vuonna 197 4 toteutetun verouudistuksen haitta-asteen alarajana vähennyksen saamiseksi
2610: yhteydessä, jolloin invalidivähennyksen saami- kumottaisiin.
2611: sen ehdoksi asetettiin vähintään 30 prosentin Edellä olevan perusteella ehdotamme,
2612: haitta-aste ja valtionverotuksessa siirryttiin
2613: 2 000 markan tulovähennyksen asemesta 500 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2614: markan verosta tehtävään vähennykseen. Joka lakiehdotuksen:
2615:
2616:
2617: Laki
2618: tulo- ja varallisuusverolain 36 ja 57 §:n muuttamisesta.
2619: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
2620: muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja varallisuusverolain (1043/74) 36
2621: §:n 1 momentin 5 kohta sekä 57 §:n 1 momentin 2 kohta, sellaisina kuin ne ovat 25
2622: päivänä heinäkuuta 1975 annetussa laissa (607 /75), näin kuuluviksi:
2623: . 36 § .. on pienempi, prosenttimäärän osoittama osuus
2624: Suurimman osan verovuodesta ·Suomessa 4 000 markasta (invalidivähennys). Milloin ve-
2625: asunut henkilö saa kunnallisverotuksessa vä- rovelvollinen on verovuonna saanut pakolli-
2626: hentää: seen eläketurvaan perustuvaa työkyvyttömyys-
2627: eläkettä, katsotaan hänen haitta-asteensa ilman
2628: 5) 4 000 markkaa, jos hänellä on sairaudes- eri selvitystä 100 prosentiksi, jos' eläke on
2629: ta, viasta tai vammasta aiheutunut pysyvä hait- myönnetty täytenä, sekä 50 prosentiksi, jos se
2630: ta, jonka haitta-aste esitetyn selvityksen mu- on myönnetty osaeläkkeenä, ellei verovelvolli-
2631: kaan on 100 prosenttia, tai jos prosenttimäärä sen haitta-asteen esitetyn selvityksen perusteel-
2632: Lakialoite n:o 26 51
2633:
2634: la katsota olevan suurempi. Verovelvollinen säi- 2) jos hänellä on oikeus 36 §:n 1 momentin
2635: lyttää oikeutensa työkyvyttömyyseläkkeen mu- 5 kohdan mukaiseen invalidivähennykseen,
2636: kaiseen invalidivähennykseen senkin jälkeen, 1 000 markkaa, milloin hänen sanotussa lain-
2637: kun työkyvyttömyyseläke on muuttunut van- kohdassa tarkoitettu haitta-asteensa on 100
2638: huuseläkkeeksi. Asetuksella voidaan antaa mää- prosenttia, tai jos prosenttimäärä on pienempi,
2639: räyksiä niistä perusteista, joiden mukaan hait- prosenttimäärän osoittama osuus 1 000 mar-
2640: ta-aste määritellään, sekä invalidivähennyksen kasta, sekä
2641: saamiseksi esitettävästä selvityksestä.
2642:
2643:
2644: 57 §. Tämä laki tulee voimaan päivänä
2645: Verovelvollisen henkilön, joka suurimman kuuta 197 .
2646: osan verovuodesta on asunut Suomessa, tulo- Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran
2647: verosta vähennetään: siltä verovuodelta toimitettavassa verotuksessa,
2648: joka lähinnä seuraa lain voimaantuloa.
2649:
2650:
2651: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1977.
2652:
2653: Veikko J. Matikkala Ulla Järvilehto Jorma Fred
2654: Olavi Majlander Erkki Korhonen Sauli Hautala
2655: Impi Muroma Raino Westerholm
2656: 52 1977 vp.
2657:
2658: Lakialoite n:o 27.
2659:
2660:
2661:
2662:
2663: Muroma ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 29 § :n
2664: muuttamisesta.
2665:
2666:
2667: E d u s k u n n a 11 e.
2668:
2669: Tulo- ja varallisuusverolain mukaan saadaan luja. Henkilöt ja yhteisöt, jotka ymmärtävät
2670: verotuksessa tulosta vähentää yleishyödylliseen tämänkaltaisen toiminnan merkityksen, joutu-
2671: tarkoitukseen tehdyt lahjoitukset eräissä ta- vat sitä säännöllisesti taloudellisesti tukiessaan
2672: pauksissa. Asetuksella on yksilöity ne kohteet, maksamaan veroa siitäkin summasta, jonka he
2673: joille annetut avustukset ovat verovähennys- antavat itseltään pois joko suoranaisesti tai vä-
2674: kelpoisia. Kristilliset järjestöt jäävät verovähen- lillisesti oman yhteiskuntansa tai muun maail-
2675: nyskelpoisuuden ulkopuolelle. man auttamiseksi. Tällaista esimerkillistä uhrau-
2676: Vapaa järjestö- ja kulttuuritoiminta on kui- tuvaisuutta tulisi valtiovallan kuitenkin omalta
2677: tenkin monella tavalla kansamme kasvatukseen osaltaan arvostaa, siihen rohkaista ja kasvattaa.
2678: ja tulevaisuuteen vaikuttava tekijä. Tästä syys- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
2679: tä on tärkeää, ettei se pääsisi vähenemään tai
2680: pahimmassa tapauksessa jopa kuolemaan. Työ että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2681: vapaan järjestö- ja kulttuuritoiminnan tukemi- lakiehdotuksen:
2682: seksi ja kehittämiseksi vaatii jatkuvia ponniste-
2683:
2684:
2685: Laki
2686: tulo- ja varallisuusverolain 29 § :n muuttamisesta.
2687:
2688: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
2689: varallisuusverolain (1043/74) 29 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on 25 päivänä hei-
2690: näkuuta 1975 annetussa laissa (608/75), uusi näin kuuluva 7 kohta:
2691:
2692: 29 §. Tämä laki tulee voimaan päivänä
2693: Verovelvollisella on oikeus vähentää: kuuta 197 .
2694:
2695: 7) yleishyödylliselle kristillistä, sosiaalista
2696: tai kulttuurityötä tekevälle järjestölle suoritta-
2697: mansa avustus.
2698:
2699:
2700:
2701:
2702: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1977.
2703:
2704: Impi Muroma Olavi Majlander Raino Westerholm
2705: Erkki Korhonen Antero Juntumaa Sauli Hautala
2706: Ulla Järvilehto Jorma Fred Veikko J. Matikkala
2707: 1977 vp. 53
2708:
2709: Lakialoite n:o 28.
2710:
2711:
2712: Orrenmaa ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 55 §:n
2713: muuttamisesta.
2714:
2715: E d u s k u n n a 11e.
2716:
2717: Inflaation tuloverorasitusta lisäävä vaikutus Joskin vuoden 1975 ja viime vuoden osalta
2718: on viime vuosien rajun inflaatiovauhdin joh- tätä kehitystä on pyritty korjaamaan asteikkoi-
2719: dosta tullut yhä kouriintuntuvampana esille. hin ja eräisiin vähennysoikeuksiin tehdyillä
2720: Valtion tuloveron progressiivisesta asteikosta muutoksilla, eivät nämä muutokset kuitenkaan
2721: johtuen nimellisesti suuremmista mutta ostoar- inflaation jatkuessa takaa sitä, etteikö tulovero-
2722: voltaan aikaisemman suuruisista tuloista joudu- rasitus tulisi inflaation avulla edelleen nouse~
2723: taan maksamaan suhteellisesti enemmän veroa maan. Kun ei voida pitää hyväksyttävänä sitä,
2724: kuin aikaisemmin, kun asteikot pysytetään en- että valtiovalta tällä tavoin pyrkii hyötymään
2725: nallaan. Yhä pienemmät tulot ovat tästä kehi- inflaatiosta, ja kun verolainsäädännössäkin olisi
2726: tyksestä johtuen joutuneet ankaran progressii- päästävä pitkäjännitteisyyteen, olisikin verola-
2727: visen verotuksen piiriin. Tämä on tullut selväs- kiin tehtävällä muutoksella huolehdittava, että
2728: ti ilmi yleisten palkankorotusten yhteydessä. Jo verorasitus pysyy reaalisesti sillä tasolla, mistä
2729: keskituloluokissa palkankorotuksesta tai muista eduskunta on aikoinaan tehnyt päätöksensä,
2730: lisäansioista menee nykyään veroihin noin ilman että asteikkoja vuosittain tarvitsisi tuoda
2731: 50 %, kun vastaavien reaalitulojen kohdalla eduskuntaan poliittisten kiistojen kohteeksi.
2732: tämä prosenttiluku 1960-luvun alkupuolella oli Tämä voi tapahtua siten, että hallitusta veivoi-
2733: 30. tetaan tekemään asteikkoihin ja myös vähennys-
2734: Tästä inflaation aikaansaamasta verorasituk- oikeuksiin rahan arvon alenemisen vaatimat
2735: sen noususta joutuvat kärsimään kaikki progres- muutokset ja vain siinä tapauksessa, että niihin
2736: siivisen asteikon mukaan valtiolle tuloveroa halutaan tämän lisäksi tehdä muita muutoksia,
2737: maksavat, joista pääosan muodostavat palkan- ne olisi tuotava hallituksen esityksen muodossa
2738: saajat. Sensijaan yhteisöt, joiden verokanta on eduskunnan käsiteltäviksi.
2739: suhteellinen, jäävät näin tapahtuvan verorasi- Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme kun-
2740: tuksen nousun ulkopuolelle, mikä on siirtänyt nioittaen,
2741: valtion tuloverorasituksen painopistettä palkan-
2742: saajille, ammatinharjoittajille ja niille pienyrit- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2743: täjille, jotka harjoittavat yritystoimintaa ilman lakiehdotuksen:
2744: yhteistyömuotoa. Näin verotukseen tulee tätä
2745: tietä pahoja vääristymiä.
2746:
2747: Laki
2748: tulo- ja varallisuusverolain 55 §:n muuttamisesta.
2749: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
2750: varallisuusverolain (1043/74) 55 §:n 3 momentti näin kuuluvaksi:
2751: 55 §. räiset vähennysoikeudet ja vähennysoikeuksien
2752: ylä- ja alarajat tarkistetaan vuosittain kuluttajan
2753: Kultakin vuodelta toimitettavassa verotuk- hintaindeksin mukaisesti sen mukaan kuin ase-
2754: sessa sovellettavat veroasteikot ja markkamää- tuksella lähemmin säädetään.
2755:
2756: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
2757:
2758: Juhani Orrenmaa Pekka Tarjanne Juhani Sipiläinen
2759: Kerttu Hemmi Anneli Kivitie Terhi Nieminen
2760: 54 1977 vp.
2761:
2762: Lakialoite n:o 29.
2763:
2764:
2765:
2766:
2767: Orrenmaa ym.: Ehdotus llikevaihtoverolaiksi.
2768:
2769:
2770: E d u s k u n n a 11 e.
2771:
2772: Kansantaloutemme kehitys on ollut viime tus. Siirtyminen lisäarvonverojärjestelmään voi-
2773: vuosina huolestuttavaa eikä merkkejä sen olen- daan toteuttaa tämän ehdotuksen pohjalta.
2774: naisesta muuttumisesta ole nähtävissä koti- Uudistus on kuitenkin toteutettava komitean
2775: maassa eikä kansainvälisillä markkinoilla. Työt- ehdotuksesta poiketen siten, että se ei vähennä
2776: tömyys maassamme on voimakkaasti kasvanut vähävaraisten kansalaisten kulutusmahdollisuuk-
2777: ja tuotantomme kansainvälinen kilpailukyky on sia ja että sen vaikutukset soveltuvat muutoin-
2778: heikentynyt. Teollisuuden investoinnit alenivat kin mahdollisimman hyvin yhteiskunnallisiin
2779: vuonna 1976 runsaalla neljänneksellä ja alene- oloihimme.
2780: va suunta uhkaa jatkua edelleen vuoden 1977 Edellä lausutun mukaisesti tulisi elintarvik-
2781: aikana. On pelättävissä, ettei maamme pääse keet säätää elantokustannusten nousun estämi-
2782: riittävästi osalliseksi myöskään myöhemmin kan- seksi nykyisen järjestelmän mukaisesti vain ja-
2783: sainvälisillä markkinoilla ehkä tapahtuvasta ky- lostuskustannusten ja kaupan myyntipalkkioi-
2784: synnän kasvusta. den osalta verollisiksi. Keskeisimmät elintarvik-
2785: Taloudellista kehitystä olisi pyrittävä kaikin keet, kuten maito, liha, perunat ja kananmunat
2786: tavoin elvyttämään. Vain siten voidaan vähen- olisi säädettävä kokonaan verottomiksi tava-
2787: tää myös työttömyydestä aiheutuvia ongelmia roiksi.
2788: yhteiskunnassamme. Erityisen tärkeää on, että Lääkkeiden verotus tulisi järjestää nykyisen
2789: kotimainen tuotantomme on kansainvälisesti lakimme mukaisesti sellaiseksi, että vain niiden
2790: kilpailukykyistä ja että tuotantoa varten suori- jälleenmyyntipalkkiot ovat verollisia.
2791: tettavat investoinnit voivat jatkua riittävän kor-
2792: kealla tasolla. Sanoma- ja aikakauslehtien tilausmaksut olisi
2793: Muualla Länsi-Euroopassa on liikevaihtove- säädettävä nykyiseen tapaan verottomiksi.
2794: rotuksessa siirrytty yleisesti lisäarvonverojär- Palvelusuorituksista olisi verollisiksi säädet-
2795: jestelmään. Suomessa .sitä vastoin sovelletaan tävä lähinnä vain sellaiset palvelut, joita elin-
2796: edelleen vuodelta 1963 olevaa liikevaihtovero- keinoelämä käyttää hyväkseen ja joiden verot-
2797: lakia. Sen mukaan liikevaihtovero on suoritet- tamatta jättäminen johtaisi veron kertaantumi-
2798: tava, toisin kuin muissa Länsi-Euroopan mais- seen. Verotuksen ulkopuolelle tulisi tämän
2799: sa, myös tuotantoa varten hankittavista koneis- vuoksi em. ehdotuksesta poiketen jättää mm.
2800: ta ja laitteista samoin kuin eräistä muista tuo- henkilökuljetus sekä parturi- ja kampaamopal-
2801: tantovälineistä. Vero korottaa sen johdosta tuo- velut.
2802: tannon kustannuksia, heikentää kilpailijamaihin Verovelvollisella olisi oltava oikeus vähentää
2803: verrattuna sen toimintaedellytyksiä ja mahdol- liiketoimintaansa varten hankkimiensa tavaroi-
2804: lisuuksia investointien suorittamiseen. Työttö- den ja palvelusuoritusten ostohinnat myynnin
2805: myyden vähentämiseksi ja tuotannon kilpailu- verotusarvoa laskiessaan. Tässä tarkoitetun vä-
2806: kyvyn parantamiseksi o~si sen vuoksi myös hennysoikeuden ulkopuolelle tulisi kuitenkin
2807: Suomessa siirryttävä liikevaihtoverotuksessa li- jättää eräät sellaiset hyödykkeet, joiden hinnat
2808: säarvonveroj ärjestelmään. monessa tapauksessa on katsottava lähinnä ve-
2809: Liikevaihtoverotuksen epäkohtia tutkinut ko- rovelvollisen tai hänen palveluksessaan olevien
2810: mitea (kom.miet. 1969: B 35) teki vuonna elantokustannuksiksi. Tällaisia hyödykkeitä
2811: 1969 valmistuneessa mietinnössään ehdotuksen ovat mm. verovelvollisen käyttöomaisuudeksi
2812: lisäarvonverojärjestelmän mukaiseksi liikevaih- hankitut henkilöautot sekä verovelvollisen ja
2813: toverolaiksi. Komitean mietintöön sisältyi hal- hänen henkilökuntansa asuntoina ja vapaa-ajan-
2814: lituksen esityksen muotoon laadittu lakiehdo- viettopaikkana käytettävät rakennukset.
2815: Lakialoite n:o 29 55
2816:
2817: Vero olisi pääsääntöisesti suoritettava niiden tOlmtntaa taikka aatteellisen yhdistyksen toi-
2818: laskutus- tai muiden veiotusmäärien perusteella, meenpanemansa urheilu-, huvi- tai muun sen-
2819: joilla verovelvollinen on ostajaa velottanut, tai, kaltaisen tilaisuuden yhteydessä harjoittamaa
2820: jos veiotusta ei käytetä, verovelvolliselle kerty- tarjoilua ja muuta siihen verrattavaa toimintaa
2821: neiden myyntihintojen perusteella. Vähittäis- eikä myöskään liiketoimintaa, jota harjoittavan
2822: kauppaa tai siihen verrattavaa toimintaa harjoit- henkilön työ- ja toimintakyky on jonkin eli-
2823: tavalle verovelvolliselle tulisi kuitenkin säätää men puuttumisen tai toimintavajavuuden vuok-
2824: mahdollisuus suorittaa vero samoin kuin nykyi- si ratkaisevasti heikentynyt, ole pidettävä lais-
2825: sin maksuperusteen eli kertymisperiaatteen mu- sa tarkoitettuna liiketoimintana.
2826: kaan. Edellä luetellut periaatteet on otettu huo-
2827: Vaihdossa vastaanotettujen ja muidenkin mioon seuraavassa ehdotuksessa uudeksi liike-
2828: myyjän omassa käytössä olleiden tavaroiden os- vaihtoverolaiksi.
2829: tohinnat olisi säädettävä vähennyskelpoisiksi Lakiehdotuksen mukaisen veron tuoton voi-
2830: nykyisen lain mukaisesti. daan arvioida olevan jonkin verran voimassa
2831: Liikevaihtoverotuksesta pienyrittäjille aiheu- olevan liikevaihtoverolain ja vakuutusmaksuve-
2832: tuvien vaikeuksien vähentämiseksi tulisi lakiin rolain mukaista veron tuottoa alempi.
2833: ottaa säännökset veronkantopalkkion maksa- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
2834: misesta. nioittavasti,
2835: Lakiin olisi otettava valtuutussäännös, jon-
2836: ka mukaan asetuksella voitaisiin säätää, ettei että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2837: tilapäistä, vähäistä tai laadultaan erityistä liike- lakiehdotuksen:
2838:
2839:
2840: Liikevaihtoverolaki.
2841: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
2842:
2843: I OSA. Myös julkisyhteisöt ovat verovelvollisia har-
2844: Yleisiä säännöksiä. joittamastaan, tässä laissa verolliseksi säädetys-
2845: tä liiketoiminnasta.
2846: 1 §.
2847: Valtiolle on suoritettava liikevaihtoveroa ta- 4 §.
2848: varoiden luovutuksista ja palvelusuorituksista Verovelvollinen ei ole
2849: sekä tavaran maahantuonnista sen mukaan kuin a) maatalouden, metsätalouden, kalastuksen
2850: tässä laissa säädetään. ja poronhoidon harjoittaja tästä elinkeinostaan,
2851: mikäli hän luovuttaa sen tuotteet jalostamatto-
2852: 2 §. mina tai tavanomaiseen myyntikuntoon jalostet-
2853: Tavaralla tarkoitetaan· irtainta esinettä, ra- tuina pitämättä erillistä liiketoimipaikkaa myyn-
2854: kennusta, rakennelmaa, vettä, vesihöyryä, jää- tiä varten;
2855: tä, sähköä, kaasua, lämpöä, kylmyyttä sekä b) maa- tai metsätalouden harjoittaja, joka
2856: muuta niihin verrattavaa hyödykettä. vähäisessä määrin vuokraa maa- tai metsätalout-
2857: taan varten hankkimiaan vetoeläimiä taikka
2858: koneita, työkaluja tai muita laitteita muille
2859: II OSA. paikkakunnan maa- tai metsätalouden harjoit-
2860: Tavaroiden luovutukset ja palvelusuoritukset .. tajille tai tekee mainituilla eläimillä tai välineil~
2861: lä heille maan- tai metsänparannustöitä, viljely-
2862: 1 luku. töitä tai heidän omasta alkutuotannostaan saa-
2863: Verovelvollisuus. mansa sadon puinti-, kuivatus-, lajittelu- tai
2864: peittaustöitä;
2865: 3 §. c) maa- tai metsätalouden harjoittajien kes"
2866: Verovelvollinen on jokainen, joka harjoittaa kenään muodostama yhtymä tai yhteisö, joka
2867: liiketoimintana Suomessa tässä laissa tarkoitet- vuokraa vain osakkailleen ja vähäisessä määrin
2868: tua tavaroiden luovuttamista tai palvelusuori- muille paikkakunnan maa- tai metsätalouden
2869: tusten tekemistä. harjoittajille näissä elinkeinoissa käytettäviä ve-
2870: 56 Lakialoite n:o 29
2871:
2872:
2873: toeläimiä taikka koneita, työkaluja tai muita tai poronhoidon harjoittajan, joka ei ole vero-
2874: laitteita tai tekee vain osakkailleen ja vähäises- velvollinen tästä elinkeinostaan, tämän elinkei-
2875: sä määrin muille paikkakunnan maa- tai met- nonsa tuotteiden luovutushintoja.
2876: sätalouden harjoittajille edellä b kohdassa tar-
2877: koitettuja töitä; 5 §.
2878: d) liikkeenharjoittaja siltä kalenterivuodelta, Maatalouden, metsätalouden, kalastuksen ja
2879: jonka aikana hänen liikevaihtoosa on enintään poronhoidon harjoittajalla sekä sillä, joka har-
2880: 8 000 markkaa tai, jos hän harjoittaa elinkei- joittaa tässä laissa tarkoitettua tavaroiden luo-
2881: noaan pitämättä liiketoimipaikkaa ja käyttämät- vuttamista tai palvelusuoritusten tekemistä
2882: tä apulaisina muita kuin aviopuolisoaan ja 21 mutta joka ei tämän lain mukaan ole verovel-
2883: vuotta nuorempia jälkeläisiään, siltä kalenteri- vollinen, on oikeus hakemuksesta tulla vero-
2884: vuodelta, jonka aikana hänen liikevaihtoosa on velvolliseksi.
2885: enintään 18 000 markkaa; Yhteisöllä, jonka omistaman rakennuksen
2886: e) kulkukaupan harjoittaja; eikä kaikkiin huoneistoihin, kiinteistön hoitoa var-
2887: f) taiteilija, joka luovuttaa alkuperäisiä tai- ten tarpeellisia huoneistoja ja huoneistojen yh-
2888: deteoksiaan pitämättä erillistä liiketoimipaikkaa teiskäyttöä varten varattuja huonetiloja lukuun
2889: myyntiä varten. ottamatta, osakkaalla tai jäsenellä on yhtiöjärjes-
2890: Maataloudella tarkoitetaan maanviljelystä, tyksen tai sääntöjen nojalla hallintaoikeus, on
2891: karjan-, siipikarjan- ja mehiläisten hoitoa, sika-, myös oikeus tulla hakemuksesta verovelvolli-
2892: hevos- ja lammastaloutta, kalojen kasvatusta, seksi.
2893: jäkälän keruuta ynnä muuta sellaista alkutuo- Tässä pykälässä tarkoitettu verovelvollinen
2894: tantoa, ei kuitenkaan kauppapuutarhan tai ka- voidaan uudesta hakemuksesta vapauttaa vero-
2895: lanviljelylaitoksen pitoa, turkistarhausta eikä velvollisuudesta aikaisintaan viiden vuoden ku-
2896: muuta sellaista toimintaa. luttua verovelvolliseksi tulosta.
2897: Kalastuksella tarkoitetaan myös hylkeenpyyn-
2898: tiä. 6 §.
2899: Liiketoimipaikaksi katsotaan rakennus, huo- Verovelvollinen, joka harjoittaa liiketoimin-
2900: neisto, huone, piha, muu maa-alue tai paikka, taa eri toimialoilla tai usealla paikkakunnalla,
2901: jossa on ryhdytty järjestelyihin liiketoiminnan voidaan erityisistä syistä määrätä toimintansa
2902: harjoittamiseksi, kuten paikka, missä sijaitsee jostakin osasta eri verovelvolliseksi.
2903: soranottopaikka, louhos, kaivos tai muu löy-
2904: dös, tehdas, saha tai muu tuotantolaitos, työ-
2905: paja, työhuone tai korjaamo, myymälä, toimis-
2906: to tai ravitsemisliike, varasto- tai näyttelytila, 2 luku.
2907: kioski tai myyntikoju taikka muu pysyvä tai V erollinen liiketoiminta.
2908: siirrettävä laitos. Liiketoimipaikaksi katsotaan
2909: myös tavara- ja henkilökuljetukseen sekä kier- 7 §.
2910: tomyymälä- ja kiertokauppaan ja muuhun ta- Verollista on liiketoimintaa varten hankitun
2911: varan myynti- tai välitystoimintaan käytettävä tavaran luovutus ja tässä laissa tarkoitettu pal-
2912: kulkuneuvo. velusuoritus vastiketta vastaan.
2913: Liiketoimipaikaksi ei katsota huonetta, jota
2914: käytetään pääasiallisesti asumiseen, eikä myös- 8 §.
2915: kään ulkona torilla tai muulla siihen verratta- Tavaran luovutuksella tarkoitetaan muun
2916: valla yleisellä paikalla olevaa maksutonta myyn- ohessa
2917: tipaikkaa. a) tavaran myyntiä, myös osamaksukaupoin,
2918: Liikevaihdoksi katsotaan vaihto-omaisuuteen ja vaihtoa;
2919: luettujen tavaroiden ja tässä laissa tarkoitettu- b) tavaran toimittamista komissiovarastoon;
2920: jen palvelusuoritusten luovutushinnat vähennet- c) metsänhakkuuoikeuden, kasvavan sadon
2921: tynä luovutushintojen oikaisuerillä, ylijäämän- sekä kiven, soran, hiekan, saven, turpeen ja
2922: palautuksilla ja luottotappioilla. Liikevaihtoon muun maa-aineksen otto-oikeuden luovutta-
2923: luetaan myös ulkomaille tapahtuvista tavaroi- mista;
2924: den luovutuksista ja palvelusuorituksista saadut d) urakka- tai muun sellaisen sopimuksen
2925: luovutushinnat. Liikevaihtoon ei lueta sellai- perusteella rakennetun rakennuksen tai raken··
2926: sen maatalouden, metsätalouden, kalastuksen nelman luovuttamista; sekä
2927: Lakialoite n:o 29 57
2928:
2929: e) liiketoimintaa varten hankitun tavaran d) meripelastustoiminta;
2930: ottamista verovelvollisen liiketoiminnasta käy- e) sanoma- ja aikakauslehtien luovutus vä-
2931: tettäväksi verovelvollisen yksityiseen kulutuk- hintään kuukauden ajaksi tilattuina; sekä
2932: seen tai muuhun kuin tässä laissa tarkoitettuun f) apteekkitavaroiden luovutus, kun luovut-
2933: liike toimintaan. tajana on apteekkitavaralaissa tarkoitettu ap-
2934: 9 §. teekkitavaratehdas tai apteekkitavarakauppa.
2935: Verovelvollisen katsotaan hankkineen tava-
2936: ran ja tässä laissa tarkoitetun palvelusuorituk- 11 §.
2937: sen liiketoimintaansa varten silloin, kun Verollisia palvelusuorituksia ovat muun
2938: a) tavara on tarkoitettu verovelvollisen vaih- muassa:
2939: to-, käyttö- tai rahoitusomaisuudeksi; ja a) majoitus- ja ravitsemisliikkeessä tapahtu-
2940: b) palvelusuoritus kohdistuu verovelvollisen va sekä muu siihen verrattava tarjoilu sekä ma-
2941: vaihto-, käyttö- tai rahoitusomaisuuteen taikka joitusliikkeessä tapahtuva majoitus;
2942: on tarkoitettu muutoin käytettäväksi tai kulu-
2943: tettavaksi liiketoiminnassa. b) tavaraan, maahan ja vesialueeseen koh-
2944: Liiketoimintaa varten hankituiksi tavaroiksi distuvat työsuoritukset;
2945: ja palvelusuorituksiksi ei kuitenkaan katsota c) suunnittelu-, kokeilu-, muotoilu-, tarkis-
2946: a) verovelvollisen käyttöomaisuudeksi han- tamis-, mittaus-, kartoitus-, analyysi- ja muut
2947: kittuja henkilöautoja; sellaiset palvelut;
2948: b) rakennuksia ja niissä olevia huonetiloja, d) muun tavaran kuin rakennuksen ja raken-
2949: jotka on tarkoitettu käytettäväksi verovelvolli- nelman vuokraus ja käyttöoikeuden muu luo-
2950: sen tai hänen henkilökuntansa pysyvinä asun- vutus;
2951: toina; e) huoneiston sekä rakennuksen vuokraus
2952: c) rakennuksia ja niissä olevia huonetiloja, ja käyttöoikeuden muu luovutus, kun luovutta-
2953: jotka on tarkoitettu käytettäväksi lastentarhana, jana on edellä 5 §:n 2 momentissa tarkoitet-
2954: päiväkotina, lomakotina, kesämökkinä tai muu- tu, hakemuksesta verovelvolliseksi tullut yh-
2955: na sellaisena vapaa-ajanviettopaikkana tai ur- teisö;
2956: heilu-, keila- tai uimahallina tahi muuna sellai- f) tavarakuljetus;
2957: sena urheilu-, harrastelu- tai askartelutilana; g) huolinta, tulliselvitys, lastaus, ahtaus ja
2958: eikä purkaminen;
2959: d) palvelusuorituksia, jotka kohdistuvat a h) patenttien, tavaramerkkien ja muiden nii-
2960: kohdassa tarkoitettuihin henkilöautoihin tai b hin rinnastettavien oikeuksien sekä niiden käyt-
2961: ja c kohdassa tarkoitettuihin rakennuksiin ja töoikeuksien luovutus;
2962: niitä varten tarpeellisiin maa- ja vesialueisiin i) valokuvien ja elokuvien julkaisuoikeuden
2963: samoin kuin urheilu- ynnä muuhun sellaiseen luovutus;
2964: käyttöön tarkoitettuihin maa- ja vesialueisiin. j) mainospalvelu, myös radio- ja televisio-
2965: mainonta, ja ilmoitustilan luovuttaminen;
2966: 10 §. k) puhelin-, lennätin-, telex- ja muu tieto-
2967: Verotonta on liikennepalvelu;
2968: a) tavaran luovutus ja palvelusuoritus ulko- 1) kirjoitus-, monistus-, jäljentämis- ja pos-
2969: maille; tituspalvelut, kirjanpito-, tilinpito-, tilintarkas-
2970: b) tavaran luovutus ja palvelusuoritus ulko- tus- ja asianajopalvelut, reikäkortti- ja tietoko-
2971: maiselle ostajalle, joka ei ole täällä verovelvol- nepalvelut, rationalisointi~, työ- ja markkinatut-
2972: linen, kun tavara tai palvelu toimitetaan hänen kimukset;
2973: toimeksiannostaan ja häntä veloittaen suoraan m) vakuutussopimuksiin perustuvien vakuu-
2974: verovelvolliselle liikkeen harjoittajalle tämän tusten antaminen, lukuun ottamatta eläke-, jäl-
2975: liiketoimintaa varten; leen- ja luottovakuutuksia;
2976: c) ilma-aluksen sekä sellaisen vesialuksen, n) matkatoimistopalvelu; sekä
2977: jonka nettokantavuus on vähintään 19 rekisteri- o) muiden tavaroiden kuin rakennusten ja
2978: tonnia, ja jäänmurtajan luovutus ja vuokraus rakenneimien välitys sekä tässä laissa tarkoitet-
2979: sekä tällaiseen alukseen taikka sen ainesosaan tujen verollisten palvelusuoritusten välitys.
2980: kohdistuva työsuoritus ja sen yhteydessä aluk- Verolliseksi palvelusuoritukseksi katsotaan
2981: sen ainesosaksi välittömästi liitettävän tavaran myös palvelusuorituksen ottaminen verovelvol-
2982: luovutus; lisen liiketoiminnasta käytettäväksi verovelvol-
2983: 8 087700129D
2984: 58 Lakialoite n:o 29
2985:
2986: Iisen yksityiseen kulutukseen tai muuhun kuin vutus verolliseksi tavaran luovutukseksi tai pal-
2987: tässä laissa tarkoitettuun liiketoimintaan. velusuoritukseksi.
2988: Verolliseen palvelusuoritukseen luetaan myös Verovelvollisen lopettaessa liiketoimintansa
2989: sen yhteydessä käytetyn tavaran luovuttami- tai verovelvollisuuden muutoin päättyessä kat-
2990: minen. sotaan verovelvollisen ottaneen verovelvollisuu-
2991: Työsuorituksella tarkoitetaan valmistus-, ra- den päättyessä hallussaan olleet, liiketoimintaa
2992: kennus-, muutos-, muokkaus-, parannus-, pur- varten hankitut tavarat ja palvelusuoritukset
2993: kamis-, ruoppaus-, perkaus-, puhdistus-, kor- käytettäväksi liiketoimintaan kuulumattomaan
2994: jaus-, kunnostamis-, asentamis-, kunnossapito-, tarkoitukseen.
2995: jäädytys-, jäähdytys-, lämmitys-, lajittelu-, pak- Tämän pykälän 1 ja 2 momenttia ei sovelle-
2996: kaus- ja muita sellaisia töitä. ta seuraavissa tapauksissa:
2997: a) osakeyhtiö tai osuuskunta on sulautunut
2998: 12 §. sen liiketoimintaa jatkavaan osakeyhtiöön tai
2999: Palvelusuoritukseksi ulkomaille katsotaan osuuskuntaan;
3000: muun ohessa b) kaupparekisteriin merkitsemätön osake-
3001: yhtiö tai osuuskunta on merkitty sanottuun re-
3002: a) ulkomaan liikenteessä olevassa vesi- tai kisteriin ja liikkeen toiminta jatkuu sellaise-
3003: ilma-aluksessa tapahtuva tarjoilu; naan;
3004: b) ulkomailta Suomeen tuotuun sellaiseen c) avoimen yhtiön tai laivanisännistäyhtiön
3005: tavaraan kohdistuva työsuoritus, joka välittö- osakas tai kommandiittiyhtiön henkilökohtaises-
3006: mästi työn suorittamisen jälkeen tavaraa täällä ti vastuunalainen yhtiömies on vaihtunut tai
3007: käyttämättä tullivalvonnan alaisena palautetaan eronnut yhtiöstä tai siihen on tullut uusi osa-
3008: ulkomaille; kas tai yhtiömies ja yritys jatkaa liiketoimintaa
3009: c) tavaran vuokraus yksinomaan ulkomailla sellaisenaan;
3010: käytettäväksi; d) avoin yhtiö muuttuu kommandiittiyhtiök-
3011: d) ulkomailla olevaan tavaraan, maahan tai si tai kommandiittiyhtiö avoimeksi yhtiöksi vas-
3012: vesialueeseen kohdistuva suunnittelu- ja muo- tuunalaisten yhtiömiesten pysyessä samoina ja
3013: toilutyö; liikkeen toiminta jatkuu sellaisenaan;
3014: e) henkilö- ja tavarakuljetus Suomesta ul- e) yhtymän osakas on vaihtunut tai eronnut
3015: komaille ja ulkomailta Suomeen; tai siihen on tullut uusi osakas ja näin muuttu-
3016: f) kauttakulkuliikenteessä tapahtuva tavara- nut yhtymä jatkaa liiketoimintaa sellaisenaan;
3017: ja henkilökuljetus; f) verovelvollinen on kuollut ja kuolinpesä
3018: g) mainospalvelu, joka käytetään hyväksi ul- jatkaa hänen liiketoimintaansa sellaisenaan; ja
3019: komailla; g) verovelvollisen koko liike on perintönä
3020: h) ulkomaanmatkoihin kohdistuvat matka- tai testamentin, lahjan taikka avio-oikeuden no-
3021: toimistopalvelut; jalla siirtynyt henkilölle, joka jatkaa verovelvol-
3022: i) ulkomailla olevan omaisuuden taikka siel- lisen liiketoimintaa sellaisenaan.
3023: lä olevan muun etuuden vakuuttaminen; sekä
3024: j) maastavietävän, maahantuotavan tai maan
3025: kautta kuljetettavan tavaran tai ulkomaan lii- 3 luku.
3026: kenteeseen pääasiallisesti käytettävän vesi- tai
3027: ilma-aluksen tahi muun liikkuvan kuljetuskalus- V eron määrä ja lisäarvo.
3028: ton vakuuttaminen. 14 §.
3029: Palvelusuoritukseksi ulkomaille ei katsota Vero on 15 prosenttia lisäarvosta, johon vero
3030: a) mainospalvelua ja ilmoitustilan luovutta- sisältyy.
3031: mista ulkomaalaiselle, milloin palvelu käytetään 15 §.
3032: hyväksi Suomessa; eikä Lisäarvoon, joka lasketaan kalenterikuukau-
3033: b) Suomesta ulkomaille suuntautuvaa puhe- sittain verollisten tavaran luovutusten ja pal-
3034: lin-, lennätin-, telex- ja muuta tietoliikennepal- velusuoritusten perusteella, luetaan
3035: velua. a) verovelvollisen kalenterikuukauden aika-
3036: 13 §. na veloittamat lähetettyjen, toimitettujen tai
3037: Verovelvollisen luovuttaessa koko liikkeensä muutoin luovutettujen tavaroiden ja palvelusuo-
3038: katsotaan tällöin tapahtuva liiketoimintaa var- ritusten luovutushinnat sekä verovelvolliselle
3039: ten hankitun tavaran tai palvelusuorituksen luo- kalenterikuukauden aikana sanotuista tavarois-
3040: Lakialoite n:o 29 59
3041:
3042: ta ja palvelusuorituksista veloittamatta kerty- den aikana ilman veloitusta suorittanut;
3043: neet luovutushinnat; d) niiden verovelvollisen sellaiselta maata-
3044: b) verovelvolliselle kalenterikuukauden aika- louden tai kalastuksen harjoittajalta, joka ei
3045: na valtion varoista tavaran tai palvelusuorituk- ole siitä verovelvollinen, liiketoimintaansa var-
3046: sen luovutushinnan alentamiseksi suoritetut kor- ten hankkimien, hänelle lähetettyjen, toimitet-
3047: vaukset; tujen tai muutoin luovutettujen maatalous- tai
3048: c) verovelvollisen kalenterikuukauden aika- kalastustuotteiden ostohinnat, joista häntä on
3049: na verollisista ostoistaan saarnat vuosi-, vaihto- kalenterikuukauden aikana veloitettu tai jotka
3050: ja käteisalennukset ynnä muut ostohintojen hän on kalenterikuukauden aikana ilman ve-
3051: oikaisuerät sekä ylijäämänpalautukset; sekä loitusta suorittanut;
3052: d) verovelvollisen kalenterikuukauden aika- e) 20 sadasosaa niistä verovelvollisen sellai-
3053: na liiketoiminnastaan yksityiseen kulutukseen selta metsätalouden harjoittajalta, joka ei ole
3054: tai muuhun kuin tässä laissa tarkoitettuun lii- siitä verovelvollinen, liiketoimintaansa varten
3055: ketoimintaan ottamien tavaroiden ja palvelusuo- hankkimien, hänelle lähetettyjen, toimitettujen
3056: ritusten ostohinnat tai, mikäli on kysymys ve- tai muutoin luovutettujen metsätaloustuottei-
3057: rovelvollisen valmistamista tavaroista, niiden den ostohinnoista, joista häntä on kalenterikuu-
3058: valmistusarvot taikka, jos tavaran tai palvelu- kauden aikana veloitettu tai jotka hän on kalen-
3059: suorituksen käypä luovutushinta on niitä alem- terikuukauden aikana ilman veloitusta suorit-
3060: pi, viimeksi mainittu hinta. tanut;
3061: Rakennuksen tai rakennelman sekä maahan, f) niiden verovelvollisen sellaiselta poron-
3062: vesialueeseen, rakennukseen tai rakennelmaan hoidon harjoittajalta, joka ei ole siitä verovel-
3063: kohdistuneen rakennus-, muutos-, korjaus-, pur- vollinen, liiketoimintaansa varten hankkimien,
3064: kamis-, muokkaus-, parannus-, ruoppaus-, per- hänelle lähetettyjen, toimitettujen tai muutoin
3065: kaus-, kunnostamis- tai asentamistyösuorituksen luovutettujen porotaloustuotteiden ostohinnnat,
3066: luovutushinnoista ja muista 1 momentin a-d joista häntä on kalenterikuukauden aikana ve-
3067: kohdissa tarkoitetuista määristä luetaan lisäar- loitettu tai jotka hän on kalenterikuukauden
3068: voon vain 70 sadasosaa. aikana ilman veloitusta suorittanut;
3069: Sellaisen tavaran tai palvelusuorituksen, jon- g) verovelvollisen kalenterikuukauden aika-
3070: ka verovelvollinen on ottanut liiketoiminnas- na verollisista tavaran luovutuksista ja palvelu-
3071: taan osaksi tässä laissa tarkoitettuun liiketoi- suorituksista antamat vuosi-, vaihto- ja käteis-
3072: mintaan kuulumattomaan tarkoitukseen, osto- alennukset ynnä muut luovutushinnan oikaisu~
3073: hinnat, valmistusarvot tai käyvät luovutushin- erät sekä ylijäämänpalautukset;
3074: nat luetaan lisäarvoon vain siltä osin kuin ta- h) ne verollisista tavaran luovutuksista ja
3075: vara tai palvelusuoritus on otettu muuhun kuin palvelusuorituksista ostajan maksukyvyttömyy-
3076: tässä laissa tarkoitettuun liiketoimintaan. den vuoksi syntyneet luottotappiot, jotka ve-
3077: Lisäarvoa laskettaessa vähennetään rovelvollinen on kalenterikuukauden aikana
3078: a) niiden verovelvollisen toiselta verovelvol- poistanut kirjanpidossaan; sekä
3079: liselta verollisina liiketoimintaansa varten hank- i) edellä tämän momentin b kohdassa tar-
3080: kimien, hänelle lähetettyjen, toimitettujen tai koitettuun arvoon ja c kohdassa tarkoitettuihin
3081: muutoin luovutettujen tavaroiden ja palvelusuo- ostohintoihin lisätty liikevaihtovero.
3082: ritusten ostohinnat, joista häntä on kalenteri- Rakennuksen tai rakennelman sekä maahan,
3083: kuukauden aikana veloitettu tai jotka hän on vesialueeseen, rakennukseen tai rakennelmaan
3084: kalenterikuukauden aikana ilman veloitusta suo- kohdistuneen rakennus-, muutos-, korjaus-, pur-
3085: rittanut; kamis-, muokkaus-, parannus-, ruoppaus-, per-
3086: b) niiden verovelvollisen liiketoimintaansa kaus-, kunnostamis- tai asentamistyösuorituksen
3087: varten verollisina maahantuomien tavaroiden ostohinnoista ja muista 4 momentin a, c, g ja
3088: arvo, jotka on kalenterikuukauden aikana tul- h kohdissa tarkoitetuista määristä vähennetään
3089: lattu; lisäarvoa laskettaessa vain 70 sadasosaa.
3090: c) niiden verovelvollisen liiketoimintaansa Verovelvollinen apteekkiliikkeen harjoittaja
3091: varten hankkimien, hänelle lähetettyjen, toimi- saa lisäarvoa laskettaessa vähentää myös niiden
3092: tettujen tai muutoin luovutettujen, jäljempänä apteekkitavaratehtaalta tai -kaupalta hankki-
3093: 24 §:ssä tarkoitettujen palvelusuoritusten osto- miensa apteekkitavaroiden ostohinnat, joista
3094: hinnat, joista häntä on kalenterikuukauden aika- häntä on kalenterikuukauden aikana veloitettu
3095: na veloitettu tai jotka hän on kalenterikuukau- tai jotka hän on kalenterikuukauden aikana il-
3096: 60 Lakialoite n:o 29
3097:
3098:
3099: man veloitusta suorittanut, sekä niiden itse neen maaran verokauden seuraavien kalenteri-
3100: maahantuomiensa apteekkitavaroiden hinnan, kuukausien aikana. Ellei vähennys sitenkään
3101: jotka on kalenterikuukauden aikana tullattu. tule kokonaisuudessaan verovelvollisen hyväksi,
3102: Lisäarvoa laskettaessa verovelvollinen saa hänellä on oikeus saada takaisin määrä, joka
3103: tehdä edellä 4 momentin d ja f kohdassa tarkoi- vastaa vähentämättä jääneestä määrästä lasket-
3104: tetun vähennyksen puolitoistakertaisena seuraa- tavaa veroa.
3105: vien tavaroiden osalta:
3106: a) peruna, myös lajiteltuna; 17 §.
3107: b) liha ruhoina, ruhon osina tai luuttomak- Verovelvollisen on maksettava kalenterikuu-
3108: si leikattuna; kauden lisäarvosta laskettu vero viimeistään
3109: c) maito, myös kuorittuna; toiseksi seuraavan kalenterikuukauden viimei-
3110: d) kananmunat, myös lajiteltuina; sekä senä päivänä. Jos mainittu päivä on pyhäpäivä
3111: e) teuraseläimeksi hankitut eläimet. tai arkilauantai, saa veron suorittaa ensimmäi-
3112: Verovelvolliselta verollisena hankituksi kat- senä arkipäivänä sen jälkeen tai, jos silloin on
3113: sotaan myös tavara, jonka verovelvollinen on vapunpäivä, seuraavana arkipäivänä.
3114: ostanut tavaran oltua myyjän omassa käytössä.
3115: Sen estämättä, mitä edellä 1 momentin a
3116: kohdassa on säädetty, on yksinomaan vähittäis-
3117: kauppaa tai siihen verrattavaa toimintaa har- !II OSA.
3118: joittavalla verovelvollisella oikeus laskea vero
3119: kalenterikuukausittain kuukauden aikana ker- Tavaran maahantuonti sekä eräiden ulko-
3120: tyneiden luovutushintojen perusteella. maalaisten palvelusuoritukset.
3121: Sellaisen tavaran tai palvelusuorituksen, jon-
3122: ka verovelvollinen on hankkinut osittain tässä 1 luku.
3123: laissa tarkoitettua liiketoimintaa varten, osittain Tavaran maahantuonti.
3124: muuhun tarkoitukseen, ostohinta saadaan vä-
3125: hentää vain siltä osin kuin tavara tai palvelu- 18 §.
3126: suoritus on hankittu verovelvollisen tässä lais- Verovelvollinen on tavaran maahantuoja ja,
3127: sa tarkoitettua liiketoimintaa varten. milloin tavara on ostettu tullihuutokaupasta,
3128: Verovelvollinen turkistarhauksen harjoittaja, tavaran ostaja.
3129: joka harjoittaa myös 4 § :n 1 momentin a koh- Myös julkisyhteisöt ovat verovelvollisia tava-
3130: dassa tarkoitettua elinkeinoa olematta siitä ve- ran maahantuonnista.
3131: rovelvollinen saa, milloin hän on siirtänyt sa-
3132: notusta alkutuotannostaan saamiaan tuotteita 19 §.
3133: käytettäväksi turkiseläinten kasvatuksessa, vä- Vero on 17,64 prosenttia maahantuodun ta-
3134: hentää mainittujen tuotteiden käypää ostohin- varan arvosta.
3135: taa vastaavasta arvosta edellä 4 momentin d,
3136: e ja f kohdissa mainitut määrät. 20 §.
3137: Milloin maatalous-, kalastus- tai porotalous- Maahantuodun tavaran arvoksi katsotaan tul-
3138: tuotteita, joiden ostohinta on 4 momentin lilaissa tarkoitettu tavaran normaalihinta. Maa-
3139: d tai f kohdan mukaan vähennetty, on sellaisi- hantuodun maatalous-, kalastus- ja porotalous-
3140: naan tai muihin tavaroihin sisältyvinä viety tuotteen arvoksi katsotaan kuitenkin vain 60
3141: maasta, maastaviejän myynnin verotusarvoon sadasosaa normaalihinnasta.
3142: luetaan 40 sadasosaa tehdyn vähennyksen mää-
3143: rästä. Valtiovarainministeriö voi eri tavaroiden Milloin ulkomailla korjattavana tai muutoin
3144: tai tavararyhmien kohdalta vahvistaa ne perus- käsiteltävänä ollut tavara palautetaan maahan,
3145: teet, joiden mukaan mainittu vähennys laske- sen arvoksi katsotaan korjaus-, käsittely- ja lä-
3146: taan. hetyskustannusten määrä. Ulkomailta tuodun,
3147: siellä osaksi tai kokonaan Suomesta viedyistä
3148: 16 §. tarvikkeista valmistetun tavaran arvoksi katso-
3149: Mikäli 15 §:ssä tarkoitettuja vähennyksiä taan tullilaissa tarkoitettu tavaran normaalihin-
3150: ei voida tehdä täysimääräisinä laskettaessa lisä- ta alennettuna maastavietyjen, valmistukseen
3151: arvoa asianomaiselta kalenterikuukaudelta, ve- käytettyjen tarvikkeiden sillä arvolla, johon lii-
3152: rovelvollinen saa vähentää vähentämättä jää- kevaihtovero sisältyy.
3153: Lakialoite n:o 29 61
3154:
3155: Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettuun ul- 25 §.
3156: komailta tuodun tavaran arvoon luetaan tulli, Vero on 17,64 prosenttia palvelusuorituksen
3157: tuontimaksu, auto- ja moottoripyörävero ja val- ostohinnasta.
3158: mistevero, mikäli tavarasta on niitä suoritet-
3159: tava. 26 §.
3160: Vero lasketaan niiden määrien perusteella,
3161: 21 §. joilla verovelvollista on hänelle lähetetyistä, toi-
3162: Verotonta on mitetuista tai muutoin luovutetuista palvelusuo-
3163: a) edellä 10 §:n c kohdassa tarkoitettujen rituksista kalenterikuukauden aikana veloitettu
3164: tavaroiden maahantuonti; tai jotka hän on kalenterikuukauden aikana il-
3165: b) alkuperäisten taideteosten maahantuonti, man veloitusta suorittanut.
3166: kun maahantuojana on taideteoksen tekijä; ja Jos maahan, vesialueeseen, rakennukseen tai
3167: c) sellaisen tavaran maahantuonti, joka tul- rakennelmaan on tehty rakennus-, muutos-, kor-
3168: lilain 90 §:n 1, 2, 3, 5-7, 9-24 tai 27 koh- jaus-, purkamis-, muokkaus-, parannus-, ruop-
3169: dan taikka 91 tai 92 §:n mukaan on tulliva- paus-, perkaus-, kunnostamis- tai asentamistyö-
3170: paata; sekä tä, luetaan 1 momentissa tarkoitettuihin mää-
3171: d) apteekkitavaroiden maahantuonti. riin kuitenkin vain 70 sadasosaa veloitetusta tai
3172: suoritetusta hinnasta.
3173: 22 §.
3174: Vero maahantuodun tavaran arvosta on suo- 27 §.
3175: ritettava siten kuin tullilaissa on tullista sää- Kalenterikuukaudelta laskettu vero on mak-
3176: detty. settava viimeistään toiseksi seuraavan kalenteri-
3177: 23 §. kuukauden viimeisenä päivänä. Jos mainittu
3178: Maahantuoduo tavaran arvosta suoritetun ve- päivä on pyhäpäivä tai arkilauantai, saa veron
3179: ron palauttamisesta on soveltuvin osin voimas- suorittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen
3180: sa, mitä tullin palauttamisesta on säädetty. Pa- tai, jos silloin on vapunpäivä, seuraavana arki-
3181: lautusta ei kuitenkaan suoriteta, jos tavaran ar- päivänä.
3182: vo on lisäarvoa laskettaessa vähennetty.
3183: Milloin maahantuodun jalosteen raaka-ainee-
3184: na on maatalous-, kalastus- tai porotaloustuo- IV OSA.
3185: tetta, maahantuojalla on oikeus saada tullauk-
3186: sen yhteydessä veronpalautuksena määrä, mikä Veroviranomaiset ja verotusmenettely.
3187: vastaa 40 sadasosaa jalosteeseen sisältyvän edel-
3188: lä tarkoitetun raaka-aineen osalta menevästä ve- 1 luku.
3189: rosta. Valtiovarainministeriön asiana on vah- Veroviranomaiset.
3190: vistaa perusteet, joiden mukaan palautus eri
3191: jalosteista lasketaan. Milloin maasta viedään 28 §.
3192: tavaraa, josta on maksettu tässä tarkoitettua ve- Valtiovarainministeriön alainen verohallitus
3193: ronpalautusta, maastaviejäitä peritään veronpa- huolehtii verotuksen yleisestä valvonnasta. Ve-
3194: lautus takaisin. rohallituksen alaiset liikevaihtoverotoimistot,
3195: joiden toimialueet ja nimet valtiovarainministe-
3196: riö määrää, huolehtivat verotuksesta.
3197: 2 luku. Tullilaitos huolehtii kuitenkin maahantuon-
3198: Ulkomaalaisten palvelusuoritukset. nin yhteydessä tapahtuvasta verotuksesta ja
3199: sen valvonnasta.
3200: 24 §.
3201: Verovelvollinen on jokainen, jolle muualla 29 §.
3202: kuin Suomessa asuva henkilö taikka ulkomai- Liikevaihtoverotoimiston on ratkaistava ve-
3203: nen yhteisö tai yhtymä on tehnyt tässä laissa rovelvollisuus ja toimitettava verotus sekä rat-
3204: tarkoitetun Suomessa käytettävän palvelusuori- kaistava ennakkotietohakemukset ja oikaisu-
3205: tuksen, ellei palvelusuorituksen tekijä ole tääl- vaatimukset istunnossaan. Liikevaihtoverotoi-
3206: lä verovelvollinen. misto voi tällöin toimia myös jaostoihin jakau-
3207: Myös julkisyhteisöt ovat 1 momentin mu- tuneena. Jaoston puheenjohtaja voi kuitenkin
3208: kaan verovelvollisia. ratkaista verovelvollisuuden hakemuksen tai
3209: 62 Lakialoite n:o 29
3210:
3211: ilmoituksen mukaisesti sekä toimittaa verotuk- Liikevaihtoverotoimiston on ·sille annettujen
3212: sen veroilmoituksen mukaisesti, mikäli hän ja ilmoitusten ja liiketoiminnasta muutoin saatu-
3213: asian esittelijä ovat päätöksestä yksimielisiä. jen tietojen perusteella ratkaistava, harjoittaa-
3214: Muiden kuin 1 momentissa tarkoitettujen ko asianomainen tässä laissa tarkoitettua liike-
3215: asioiden ratkaisemisesta sekä liikevaihtoverotoi- toimintaa ja onko hänet merkittävä verovelvol-
3216: mistojen toiminnasta jaostoihin jakautuneena listen luetteloon tai poistettava siitä.
3217: säädetään asetuksella. Liiketoiminnan harjoittajalla ja valtionasia-
3218: miehellä on oikeus kirjallisella hakemuksella
3219: 30 §. saattaa verovelvollisuutta koskeva asia muuttu-
3220: Jos liikevaihtoverotoimiston tai sen jaoston neiden olosuhteiden vuoksi uudelleen käsiteltä-
3221: istunnossa asiaa ratkaistaessa ilmaantuu eri täväksi liikevaihtoverotoimistossa. Liikevaihto-
3222: mieliä, tulee päätökseksi se mielipide, jota verotoimiston on, sitten kun valtionasiamiehen
3223: useimpien istuntoon osallistuvien on katsotta- hakemuksen johdosta on asianomaista liiketoi-
3224: va kannattaneen, sekä äänten jakaantuessa ta- minnan harjoittajaa ja viimeksi mainitun hake-
3225: san se mielipide, joka on verovelvolliselle edul- muksen johdosta valtionasiamiestä kuultu, rat-
3226: lisempi, tai, jollei tätä perustetta käy sovelta- kaistava asia.
3227: minen, se mielipide, jota puheenjohtaja on kan-
3228: nattanut. 34 §.
3229: Verovelvollisen, jota tarkoitetaan tämän lain
3230: 31 §. II osan 1 luvussa ja III osan 2 luvussa, sekä
3231: Valtionasiamies valvoo valtion etua liikevaih- jokaisen, jolta liikevaihtoverotoimisto sitä eri-
3232: toverotoimistossa. tyisesti vaatii, on annettava veroilmoitus kulta-
3233: Verohallitus määrää yhden tai useamman lii- kin verokaudelta.
3234: kevaihtoverotoimiston viran tai toimen haltijan Verokautena on kalenterivuoden puolisko.
3235: toimimaan valtionasiamiehenä. Liikevaihtovero- Sellaisen verovelvollisen, joka luovuttaa tava-
3236: toimiston jäsentä ei voida määrätä valtionasia- roita tai tekee palvelusuorituksia ulkomaille ja
3237: mieheksi. Valtionasiamiehellä on oikeus seurata joka ei voi tehdä 15 § :n 4 momentissa tarkoi-
3238: asian käsittelyä liikevaihtoverotoimistossa. tettuja vähennyksiä täysimääräisinä, verokau-
3239: deksi voidaan kirjallisesta hakemuksesta mää-
3240: 32 §. rätä kalenterikuukausi.
3241: Liikevaihtoverotoimisto, jonka toimialueella
3242: verovelvollinen on verokauden alussa harojitta- 35 §.
3243: nut tai verokauden aikana alkanut harjoittaa Veroilmoitus, joka on verovelvollisen allekir-
3244: liiketoimintaansa, on toimivaltainen verotusta joitettava, on annettava vahvistetulla lomak-
3245: koskevassa asiassa. Jos verovelvollinen harjoit- keella. Verovelvollisen on toimitettava veroil-
3246: taa liiketoimintaa kahden tai useamman liike- moituksensa kalenterivuoden ensimmäiseltä ve-
3247: vaihtoverotoimiston toimialueella, on toimival- rokaudelta liikevaihtoverotoimistolle viimeis-
3248: tainen se liikevaihtoverotoimisto, jonka toimi- tään seuraavan syyskuun 15 päivänä ja toiselta
3249: alueella pääliike sijaitsee. Milloin edellä säädet- verokaudelta viimeistään seuraavan maaliskuun
3250: tyjä perusteita ei voida soveltaa, on toimivaltai- 15 päivänä. Kalenterikuukauden pituiselta ve~
3251: nen se liikevaihtoverotoimisto, jonka toimi- rokaudelta on veroilmoitus kuitenkin toimitet-
3252: alueella verovelvollisen kotipaikka on. tava liikevaihtoverotoimistolle viimeistään seu-
3253: raavan kalenterikuukauden viimeisenä arkipäi-
3254: vänä. Liikevaihtoverotoimisto voi vaatia, mil-
3255: 2 luku. loin syytä siihen on, veroilmoituksen annetta-
3256: Ilmoittamisvelvollisuus. vaksi asettamansa määräajan kuluessa myös ve-
3257: rokautta lyhyemmältä ajalta. Tällöin on vero-
3258: 33 §. kautena pidettävä sitä ajanjaksoa, jolta veroc
3259: - Sen, joka ryhtyy harjoittamaan tässä laissa ilmoitus on vaatimuksen mukaan annettava.
3260: tarkoitettua liiketoimintaa, on tehtävä ennen Postitse saapunut veroilmoitus katsotaan
3261: toiminnan alkamista kirjallinen ilmoitus liike~ oikeaan aikaan annetuksi, jos veroilmoituksen
3262: vaihtoverotoimistolle. Verovelvollisen on viipy- sisältävä postilähetys on 1 momentissa sääde-
3263: mättä kirjallisesti ilmoitettava liikevaihtovero- tyssä ajassa jätetty postiin liikevaihtoverotoi:
3264: toimistolle liiketoimintansa lopettamisesta. mistolle osoitettuna.
3265: Lakialoite n:o 29 63
3266:
3267: Veroilmoitus sekä muut selvitykset ja hake- omaisuus. Tarkastus voidaan toimeenpanna jo
3268: mukset on annettava sille liikevaihtoverotoimis- verokauden aikana.
3269: tolle, joka 32 ·§ :n mukaan on toimivaltainen. Asiakirjain tarkastus on, mikäli mahdollista;
3270: Veroilmoituksen ja muun asiakirjan antamises- toimitettava verovelvollisen liikehuoneistossa
3271: ta on vaadittaessa annettava todistus. tai hänen käyttämässään tili- tai palvelutoimis-
3272: tossa. Mikäli tarkastus toimitetaan edellä mai-
3273: 36 §. nitussa huoneistossa tai toimistossa verovelvol-
3274: llmoittamisvelvollisuuden täyttämisestä vas- lisen on asetettava tarkastajan käytettäväksi tar-
3275: taa koituksenmukaiset tilat sekä tarpeelliset apu-
3276: a) yhteisön puolesta asianomainen hallitus neuvot ja apulaiset. Jos tarkastusta ei voida
3277: tai hallinto; haitatta toimittaa edellä tarkoitetussa paikassa,
3278: b) avoimen yhtiön, kommandiittiyhtiön ja tarkastus voidaan toimittaa liikevaihtoverotoi-
3279: yhtymän puolesta sen verosta vastuussa oleva mistossa. Asiakirjat on esitettävä tarkastetta-
3280: osakas; viksi siellä tai toimitettava sinne, missä tarkas-
3281: c) sellaisen henkilön puolesta, joka ei asu tus suoritetaan. Valokuvaamalla tai muulla vas-
3282: kotimaassa, sekä ulkomaisen yhteisön tai yhty- taavalla tavalla valmistettuina jäljennöksinä säi-
3283: män puolesta myös niiden täällä oleva edus- lytettävistä asiakirjoista on 1 momentissa tar-
3284: taja; ja koitetun viranomaisen kehotuksesta valmistet-
3285: d) konkurssipesän puolesta konkurssihallin- tava jäljennökset tarkastusta suorittavan hen-
3286: to, holhottavan puolesta holhooja, poissa ole- kilön käyttöön. Suoritetusta tarkastuksesta on
3287: van puolesta hänelle määrätty uskottu mies ja laadittava kertomus.
3288: kuolinpesän puolesta osakas, jonka hoidettava-
3289: na pesän omaisuus on, tai, jos pesä on jaettu, 39 §.
3290: se, jonka hoidettavana pesän omaisuus oli jaon Jokaisen on annettava verohallituksen tai lii-
3291: aikana, taikka pesänselvittäjä tai toimitsija. kevaihtoverotoimiston kehotuksesta sellaisia
3292: toisen verotusta, verotarkastusta tai verotusta
3293: koskevaa muutoksenhakuasiaa varten välttämät-
3294: 37 §. tömiä muita tietoja, jotka selviävät hänen hal-
3295: Sen, joka on laiminlyönyt veroilmoituksen lussaan olevista asiakirjoista tai muutoin ovat
3296: antamisen säädetyssä ajassa tai antanut veroil- hänen tiedossaan, mikäli hänellä ei lain mukaan
3297: moituksen puutteellisena; tulee liikevaihtovero- ole oikeutta kieltäytyä todistamasta asiasta. Toi-
3298: toimiston kehotuksesta tämän asettaman mää- sen verotukseen vaikuttavia, hänen taloudellis-
3299: räajan kuluessa täyttää velvollisuutensa. ta asemaansa koskevia tietoja ei kuitenkaan saa
3300: Verovelvollisen on ilmoittamisvelvollisuuten- kieltäytyä antamasta.
3301: sa täyttämiseksi kehotuksesta annettava maa- Posti- ja lennätinlaitoksen on 1 momentissa
3302: räajassa myös ne täydentävät selvitykset, jotka mainitun viranomaisen kirjallisesta kehotukses-
3303: hänen verotustaan varten ovat tarpeen. ta annettava tiedot asiakkaalle saapuneista pos-
3304: tiosoituksista ja postiennakko-osoituksista sekä
3305: 38 §. muusta postin välityksellä tapahtuneesta raha-
3306: Verovelvollisen on liikevaihtoverotoimiston liikenteestä. .
3307: tai verohallituksen asianomaisen virkamiehen Edellä 1 momentissa mainituilla viranomai-
3308: kehotuksesta esitettävä Suomessa sanotun viran- silla on oikeus 38 §:ssä mainituin tavoin tar-
3309: omaisen tai tämän määräämän asiantuntevan ja kastaa tai tarkastuttaa ne liike- ja muut asia-
3310: esteettömänä pidettävän henkilön tarkastetta- kirjat, joista 1 ja 2 momentissa tarkoitettuja
3311: vaksi liike- ja tilikirjansa, inventaarinsa ja tase- tietoja voi olla saatavissa.
3312: erittelynsä liitteineen samoin kuin tositeaineis-
3313: to ja kaikki muu laskentatoimeen kuuluva 40 §.
3314: aineisto, sopimus- ja velkakirjat, pöytäkirjat, Viranomaisen ja julkisen laitoksen tulee 39
3315: kirjeenvaihto, koneellisen kirjanpidon menetel- .§: n 1 momentissa tarkoitetun viranomaisen
3316: mäkuvaus sekä muut asiakirjat, jotka saattavat pyynnöstä antaa verotusta varten tarpeellisia
3317: olla tarpeen häntä verotettaessa, verotarkastus- tietoja taikka sallia sellaisen viranomaisen mää-
3318: ta toimitettaessa tai hänen verotustaan koske- räämän henkilön ottaa niistä selko, mikäli niitä
3319: vaa muutoksenhakua käsiteltäessä, sekä näytet- ei ole annettu, seh mukaan kuin siitä on erik-
3320: tävä liiketoimintaan kuuluvat varastot ja muu seen säädetty, virallisia tilastoja varten.
3321: 64 Lakialoite n:o 29
3322:
3323:
3324: Maistraatin ja nimismiehen on ennen tammi- va verovelvollista kuultuaan verotus arvion mu-
3325: kuun ja heinäkuun loppua maksutta toimitetta- kaan ( arvioverotus) .
3326: va liikevaihtoverotoimistolle luettelot niistä il- Ennen verotuksen toimittamista on valtion-
3327: moituksista, jotka edellisenä puolivuotiskaute- asiamiestä kuultava.
3328: na on tehty elinkeinon aloittamisesta tai lopet- Toimitettaessa arvioverotusta on lisäarvo py-
3329: tamisesta. rittävä selvittämään suoritettujen ostojen,
3330: Viranomaisen, joka myöntää luvan elinkeinon myyntipalkkioiden, maksettujen palkkojen ja
3331: harjoittamiseen, on välittömästi ilmoitettava lii- muiden sellaisten menoerien perusteella laadit-
3332: kevaihtoverotoimistolle myöntämästään luvasta. tujen laskelmien avulla tai verovelvollisen aikai-
3333: sempaan sekä muiden samalla alalla ja saman-
3334: laisissa olosuhteissa toimivien verovelvollisten
3335: 3 luku. liiketoimintaan vertaamalla.
3336: Liikevaihtoverotoimiston pöytäkirjaan on
3337: V erotuksen toimittaminen. merkittävä arvioverotuksen syyt sekä lisäarvoa
3338: 41 §. ja suoritettavan veron tai maksettavan palau-
3339: Liikevaihtoverotoimisto toimittaa verotuk- tuksen määrää koskeva laskelma.
3340: sen kultakin verokaudelta ennen seuraavalta ve-
3341: rokaudelta annettavan veroilmoituksen jättö- 44 §.
3342: ajan päättymistä (säännönmukainen verotus). Jos verovelvolliselle on laskuvirheen ta1 su-
3343: Jos verotusta ei ole voitu toimittaa sanotussa hen verrattavan erehdyksen vuoksi tahi sen joh-
3344: ajassa sen vuoksi, että veroilmoitusta ei ole an- dosta, että liikevaihtoverotoimisto ei ole asiaa
3345: nettu määräajassa, tai sen vuoksi, että asiaa ei joltakin osalta tutkinut, jäänyt hänen sitä
3346: ole voitu riittävästi selvittää, voidaan säännön- aiheuttamattaan vero kokonaan tai osaksi mää-
3347: mukainen verotus kuitenkin toimittaa vielä en- räämättä tai jos verovelvolliselle on samanlai-
3348: nen toiseksi seuraavalta verokaudelta annetta- sesta syystä vahvistettu liikaa palautusta, on
3349: van veroilmoituksen jättöajan päättymistä. oikaisu tehtävä viimeistään vuoden kuluessa
3350: Tavaran maahantuonnin yhteydessä toimitet- sen verokauden päättymisestä lukien, jolta vero
3351: tavasta verotuksesta on, mikäli tässä laissa ei olisi ollut määrättävä tai jolta päätös palautuk-
3352: toisin säädetä, soveltuvin osin voimassa, mitä sen vahvistamisesta on tehty (veronoikaisu).
3353: tullin määräämisestä on säädetty.
3354: 45 §.
3355: Jos verovelvolliselle on sen johdosta, että
3356: 42 §. hän on jättänyt antamatta veroilmoituksen taik-
3357: Verotusta toimitettaessa on tunnollisesti sekä ka antanut puutteellisen, erehdyttävän tai vää-
3358: valtion että verovelvollisen etua silmälläpitäen rän veroilmoituksen tahi muun tiedon tai asia-
3359: harkittava, mitä verovelvollisen liiketoimista kirjan, jäänyt joltakin kuluvan tai kolmen edel-
3360: sekä muista asiaan vaikuttavista seikoista on lisen kalenterivuoden verokaudelta vero koko-
3361: veroilmoituksesta tai muutoin käynyt selville naan tai osaksi määräämättä taikka hänelle on
3362: taikka muulla perusteella katsottava oikeaksi. vahvistettu liikaa palautusta, hänelle on mää-
3363: rättävä se vero, mikä mainitusta syystä on jää-
3364: 43 §. nyt määräämättä tai mikä vastaa hänelle liikaa
3365: Toimittaessaan verotusta liikevaihtoverotoi- vahvistettua palautusta (jälkiverotus).
3366: miston on Jos liikevaihtoverotoimiston tai valitusviran-
3367: a) jollei ilmene syytä, minkä vuoksi veroil- omaisen päätöksellä on todettu, että henkilö,
3368: moitusta sellaisenaan ei voida asettaa verotuk- jonka osalta verotus on toimitettu, ei ole vero-
3369: sen perusteeksi, toimitettava verotus sen mu- velvollinen, on hänelle jälkiverotuksin määrät-
3370: kaan (ilmoituksen mukainen verotus); tävä 1 momentissa säädetyssä määräajassa se
3371: b) jollei veroilmoituksen jotakin kohtaa voi- vero, joka vastaa hänelle verotusta toimitettaes-
3372: da sellaisenaan hyväksyä verotuksen perusteek- sa ehkä vahvistettua palautusta.
3373: si, tehtävä tarpeellinen oikaisu ja toimitettava
3374: verotus sen mukaan (laskelmaverotus) ; ja 46 §.
3375: c) jollei veroilmoitusta ole kehotuksesta Verovelvollisen kuoltua on 44 ja 45 §:ssä
3376: huolimatta annettu tai sitä ei voida oikaistuna- säädetty veronoikaisu ja jälkiverotus kohdistet-
3377: kaan panna verotuksen perusteeksi, toimitetta- tava kuolinpesään. Jälkiverotus on tällöin toi-
3378: Lakialoite n:o 29 65
3379:
3380: mitettava kahden vuoden kuluessa sen kalente- Veroa on korotettava
3381: rivuoden päättymisestä, jona perukirja on an- a) jos verovelvollinen on säädetyn kehotuk-
3382: nettu perintöverolautakunnalle. sen saatuaan ilman hyväksyttävää syytä jättä-
3383: nyt ilmoittamisvelvollisuutensa kokonaan tai
3384: 47 §. osaksi täyttämättä, enintään 50 prosentilla;
3385: Ennen veronoikaisun ja jälkiverotuksen toi- h) jos verovelvollinen on törkeästä huolimat-
3386: mittamista on verovelvollista tai, jos veronoi- tomuudesta laiminlyönyt ilmoittamisvelvollisuu-
3387: kaisu tai jälkiverotus kohdistuu kuolinpesään, tensa tai antanut olennaisesti väärän veroilmoi-
3388: kuolinpesää kuultava. tuksen tahi muun tiedon tai asiakirjan, enintään
3389: Veronoikaisu ja jälkiverotus voidaan toimit- kaksinkertaiseksi; sekä
3390: taa myös verokautta pitemmältä ajalta kuiten- c) jos verovelvollinen on veron kavaltami-
3391: kin enintään kalenterivuodelta. sen tarkoituksessa laiminlyönyt ilmoittamisvel-
3392: Veronoikaisua tai jälkiverotusta ei ole toimi- vollisuutensa tai antanut olennaisesti väärän ve-
3393: tettava, jos verokaudelta määräämättä jäänyt roilmoituksen tahi muun tiedon tai asiakirjan,
3394: vero tai liikaa vahvistettu palautus on asetuk- vähintään 50 prosentilla ja enintään kaksinker-
3395: sessa säädettävää vähäistä määrää pienempi. taiseksi.
3396: Milloin verovelvolliselle on vahvistettu pa-
3397: 48 §. lautusta, veronkorotus voidaan määrätä alenta-
3398: Jos jollekin olosuhteelle tai toimenpiteelle on malla palautusta
3399: annettu sellainen oikeudellinen muoto, joka ei
3400: vastaa asian varsinaista luonnetta tai tarkoitus- a) jos veroilmoituksessa tahi muussa tiedos-
3401: ta, on verotusta toimitettaessa meneteltävä, sa tai asiakirjassa on vähäinen puutteellisuus
3402: niinkuin asiassa olisi käytetty oikeata muotoa. eikä verovelvollinen ole noudattanut saamaansa
3403: Jos luovutuksesta tuleva vastike on sovittu kehotusta sen korjaamiseen, enintään 10 pro-
3404: tai määrätty kohtuullisena pidettävää pienem- sentilla; sekä
3405: mäksi ja jos tähän tai muuhun toimenpiteeseen b) jos verovelvollinen ilman hyväksyttävää
3406: on ryhdytty ilmeisesti siinä tarkoituksessa, että syytä on laiminlyönyt veroilmoituksen tahi
3407: suoritettava veromäärä vähentyisi tai vahvistet- muun tiedon tai asiakirjan oikeassa ajassa anta-
3408: tava palautus lisääntyisi, voidaan arvion mu- misen taikka antanut sen olennaisesti vaillinai-
3409: kaan vahvistaa, mistä määrästä veroa on suori- sena, enintään 20 prosentilla.
3410: tettava tai palautusta vahvistettava. Veronkorotus on määrättävä alentamalla pa-
3411: Jos veloitusta ei ole toimitettu kohtuullises- lautusta
3412: sa ajassa sen jälkeen kun se olisi voinut tapah- a) jos verovelvollinen on törkeästä huolimat-
3413: tua, otetaan luovutus huomioon toimitettaessa tomuudesta antanut olennaisesti väärän vero-
3414: verotusta siltä verokaudelta, jonka aikana ve- ilmoituksen tahi muun tiedon tai asiakirjan,
3415: loituksen olisi kohtuudella pitänyt tapahtua. enintään 50 prosentilla; sekä
3416: b) jos verovelvollinen on tahallaan saadak-
3417: 49 §. seen aiheettomasti tai liikaa palautusta antanut
3418: Veroa voidaan korottaa olennaisesti väärän veroilmoituksen tahi muun
3419: a) jos veroilmoituksessa tahi muussa tiedos- tiedon tai asiakirjan, vähintään 50 prosentilla.
3420: sa tai asiakirjassa on vähäinen puutteellisuus Jos 1 momentin a kohdassa ja 2 momentissa
3421: eikä verovelvollinen ole noudattanut saamaan- tarkoitettu puutteellisuus tai vaillinaisuus on
3422: sa kehotusta sen korjaamiseen, enintään 10 koskenut vain tiettyä liikevaihdon osaa, veron-
3423: prosentilla; korotus on määrättävä vain tätä liikevaihtoa
3424: b) jos verovelvollinen on jättänyt verokau- vastaavasta verosta.
3425: den joltakin kalenterikuukaudelta menevän ve-
3426: ron säädetyssä ajassa kokonaan suorittamatta 50 §.
3427: tai suorittanut sitä ilmeisesti liian vähän, enin- Jos verovelvollinen ei ole maksanut 17 §:ssä
3428: tään 10 prosentilla; sekä tarkoitettua veroa tai jos hänelle on säännön-
3429: c) jos verovelvollinen ilman hyväksyttävää mukaisessa verotuksessa määrätty veroa enem-
3430: syytä on laiminlyönyt veroilmoituksen tahi män kuin hän on maksanut, liikevaihtoverotoi-
3431: muun tiedon tai asiakirjan oikeassa ajassa anta- miston on annettava verovelvolliselle verolip-
3432: misen taikka antanut sen olennaisesti vaillinai- pu. Maksuaika saa olla enintään 30 päivää ve-
3433: sena, enintään 20 prosentilla. rolipun lähettämispäivästä.
3434: 9 087700129D
3435: 66 Lakialoite n:o 29
3436:
3437:
3438: Jos vero, joka on jäänyt säädettyhä aikana jäljempänä muuta säädetä, viivytyksettä ja riip-
3439: kokonaan tai osaksi maksamatta, vahvistetaan pumatta siitä, onko maksun perusteena oleva
3440: veroilmoituksen mukaisesti, voidaan vero mää- päätös saanut lainvoiman.
3441: rätä heti maksettavaksi. Liikevaihtoverotoimisto voi käyttää palau-
3442: Veronoikaisuin ja jälkiverotuksin määrätty tuksen ja liikaa maksetun määrän 4 momen-
3443: vero määrätään maksettavaksi tissa tarkoitettuine korkoineen verovelvolliselle
3444: a) jos vero on enintään 200 markkaa, yh~ määrätyn, maksamatta olevan viivästyskoron,
3445: tehä eränä siten, että maksuaika on enintään veron ja veronkorotuksen suoritukseksi.
3446: 30 päivää verolipun lähettämispäivästä; Jos ulosottomies kirjallisesti ilmoittaa liike-
3447: b) jos vero on yli 200 markkaa mutta enin- vaihtoverotoimistolle, että palautusta tai takai-
3448: tään 1 000 markkaa, kahtena eränä siten, että sinmaksua saavalla verovelvollisella on ulosotos-
3449: ensimmäisen erän maksuaika on enintään 30 sa veronkuittauslain (426/65) 2 §:n tarkoit-
3450: päivää ja toisen erän enintään 60 päivää ve- tama verojäämä, liikevaihtoverotoimisto voi
3451: rolipun lähettämispäivästä; sekä myös pidättää osaksi tai kokonaan palautuksen
3452: c) jos vero on yli 1 000 markkaa, kolmena tai takaisin maksettavan määrän, joka ei ole
3453: eränä siten, että ensimmäisen erän maksuaika asetuksella säädettävää määrää pienempi, kun-
3454: on enintään 30 päivää, toisen erän enintään 60 nes se on ulosmitattu verojäämän suorituksek-
3455: päivää ja kolmannen erän enintään 90 päivää si, enintään kuitenkin yhden kuukauden ajaksi
3456: verolipun lähettämispäivästä. maksun perusteena olevan päätöksen tekemi-
3457: sestä.
3458: 51 §. Palautukselle ja verovelvollisen liikaa mak-
3459: Milloin veroa ei ole suoritettu viimeistään ve- samalle määrälle on maksettava asetuksella
3460: rokauden päättymistä toiseksi seuraavan kalen- määrättävä korko. Korko lasketaan verokautta
3461: terikuukauden aikana tai, jos kalenterikuukau- toiseksi seuraavan kalenterikuukauden lopusta
3462: den viimeinen päivä on pyhäpäivä tai arkilauan- tai, milloin on kysymys määrästä, jonka vero-
3463: tai, ensimmäisellä arkipäivänä sen jälkeen tai velvollinen on maksanut vasta mainitun ajan-
3464: jos se on vapunpäivä, seuraavana arkipäivänä, kohdan jälkeen, maksupäivästä takaisinmaksu-
3465: suorittamatta jääneelle verolle on maksettava tai kuittauspäivään.
3466: veronlisäystä kultakin täydeltä sadalta markalta
3467: Korkoa ei makseta palautukselle eikä takai-
3468: yksi markka. jokaiselta kalenterikuukaudelta ve-
3469: rokauden päättymisestä lukien verolle määrät- sin maksettavalle määrälle, joka on asetuksella
3470: säädettävää vähäistä määrää pienempi.
3471: tävää eräpäivää edeltävän kuukauden loppuun.
3472: Jos vero myöhemmin viranomaisen toimen-
3473: pitein määrätään, veronlisäystä on maksettava
3474: 53 §.
3475: Vero ja veronkorotus määrätään sekä pa-
3476: 1 momentissa säädetyllä tavalla tällekin vero-
3477: lautus vahvistetaan kukin erikseen täysin mat-
3478: määrälle. Milloin veron määrääminen perustuu
3479: valtion puolesta tehtyyn valitukseen sekä mil- koin jättämällä yli menevät pennit lukuun otta-
3480: loin valtiolle on perittävä verovelvollisen jo matta. Veronlisäys ja korko lasketaan vastaa-
3481: valla tavalla täysin markoin.
3482: suorittama, mutta hänelle palautettu vero, ve-
3483: .ronlisäystä on määrättävä saman perusteen mu-
3484: kaan kuin palautukselle on suoritettava korkoa. 54 §.
3485: Veron vahvistanut viranomainen voi kuiten- Jos maksamatta jäänyt vero, vahvistettu pa-
3486: kin erityisten syiden vuoksi määrätä, että ve- lautus tai liikaa maksettu määrä on asetuksella
3487: ronlisäystä on suoritettava myöhemmästä kuin säädettävää vähäistä määrää pienempi, ei sitä
3488: 1 momentissa säädetystä ajankohdasta lukien. määrätä maksettavaksi eikä makseta takaisin.
3489: Vero-oikaisun tai jälkiverotuksen yhteydessä
3490: 49 §:n nojalla määrätylle veronkorotukselle ei 55 §.
3491: maksuunpanna veronlisäystä. Milloin verotus on toimitettu veroilmoituk-
3492: sen mukaisesti, voidaan sitä koskeva päätös ja
3493: 52 §. verolippu lähettää verovelvolliselle postitse
3494: Liikevaihtoverotoimiston on hakemuksetta saantitodistusta vaatimatta, jolloin, ellei muuta
3495: maksettava verovelvolliselle vahvistettu palau- näytetä, hänen katsotaan saaneen päätöksestä
3496: tus ja takaisin maksettava hänen liikaa maksa- tiedon seitsemäntenä päivänä sen päivän jäl-
3497: maosa määrä. Maksamisen tulee tapahtua, ellei keen, jona viranomainen on antanut asiakir-
3498: Lakialoite n:o 29 67
3499:
3500: jan hänen ilmoittamallaan osoitteella varustet- verotoimiston säännönmukaisessa verotuksessa
3501: tuna postin kuljetettavaksi. antamaan päätökseen (oikaisuvaatimus). Oikai-
3502: suvaatimus on toimitettava liikevaihtoverotoi-
3503: 56 §. .inistolle kolmenkymmenen päivän kuluessa pää-
3504: Veto, josta on vastuussa muukin henkilö töksen tiedoksisaannista ; tai, jos vaatimuksen
3505: kuin verovelvollinen, on pantava verovelvolli- tekijä on valtionasiamies, päätöksen tekemi-
3506: sen ja verosta vastuussa olevien henkilöiden· yh- sestä.
3507: teisvastuullisesti maksettavaksi. Liikevaihtove- Verovelvollinen ja se, joka on verosta vas-
3508: rotoimiston päätökseen on merkittävä verosta tuussa, voi vaatia · liikevaihtoverotoimistolta
3509: vastuussa olevat henkilöt. oikaisua liikevaihtoverotoimiston kuluvan ja
3510: Jos liikevaihtoverotoimisto ei ole pannut ve- kolmen edellisen kalenterivuoden verokaudelta
3511: roa siitä verovelvollisen lisäksi vastuussa ole- säännönmukaisessa verotuksessa antamaan pää-
3512: van henkilön maksettavaksi, liikevaihtoverotoi- tökseen sillä perusteella, että verotus on toimi-
3513: misto voi erikseen määrätä asianomaista kuul- tettu lakia virheellisesti soveltaen taikka että
3514: tuaan hänet verovelvollisen kanssa yhteisvas- asiaan käsiteltäessä liikevaihtöverotoimistossa
3515: tuulliseksi veron maksamisesta. on tap_ahttmut er~ys tai ~ene~tely~irhe, jon-
3516: ka vmdaan Q*"~b~ olennatsestl vaikuttaneen
3517: asian ratkaisUUn.
3518: 4 luku. Verovelvoilisen ja sen, joka on verosta vas-
3519: Ohjauksen ja ennakkotiedon antaminen. tuussa, oikaisuvatllimuksesta on kuultava val-
3520: tionasiamiestä ;. valtionasiamiehen oikaisuvaa-
3521: 57 §. timuksesta ve!O'Velvollista.
3522: Liikevaihtoverotoimisto antaa ohjausta liike-
3523: vaihtoverotukseen kuuluvassa asiassa. 60 §.
3524: Verovelvollinen, valtionasiamies ja se, joka
3525: 58 §. on verosta vastuussa, saa kirjallisesti valittaa
3526: Liikevaihtoverotoimisto voi kirjallisesta ha· liikevaihtQverotoimiston päätöksestä liikevaih-
3527: kemuksesta, mikäli asia on hakijalle erityisen tovero-oikeudelle .(slärinönmukainen valitus).
3528: tärkeä, antaa ennakkotiedon liikevaihtoverolain Valittaa ei ~~vista liikevaihtoverotoi-
3529: soveltamisesta hakijan liiketoimeen. Ennakko- miston päätökMstä'i
3530: tietoa ei anneta kysymyksestä, onko hakija ve- a) päätöksestä, johon voidaan vaatia oikai-
3531: rovelvollinen. sua·
3532: Ennakkotieto annetaan. enintään kahta tai, b) edellä 33 §:n 2 tai 3 momentissa tar-
3533: jos verokautena on kalenterikuukausi, enintään koitetusta päät~tä; eika
3534: kahtatoista toisiaan seuraavaa verokautta var- c) päätö~sestä, jolla on päätetty olla- anta-
3535: ten. Ennakkotietoa ei voida antaa jo päätty- matta ennakkotieto.
3536: nyttä verokautta varten. Valituskirja on kolmenkymmenen päivän ku-
3537: Lainvoiman saanutta ennakkotietopäätöstä luessa siitä, kun valittaja on saanut tiedon liike-
3538: on, kun hakija sitä kirjallisesti vaatii, sitovana vaihtoverotoimiston päätöksestä, tiedoksisaanti-
3539: noudatettava toimitettaessa verotusta niiltä ve- päivää lukuun ottamatta, toimitettava liikevaih-
3540: rokausilta, joita varten se on annettu. toverotoimistolle tai liikevaihtovero-oikeudelle.
3541: Maahantuonnista suoritettavaa veroa koske- Valtionasiamiehen valitusaika luetaan siitä päi-
3542: van ennakkotiedon antamisesta on soveltuvin västä, jolloin asia on ratkaistu, ja hänen on va-
3543: osin voimassa, mitä tullitariffin soveltamista litusoikeuden menettämisen uhalla kirjallisesti
3544: koskevasta ennakkotiedosta on säädetty .. ilmoitettava liikevaihtoverotoimistolle tyytymät-
3545: tömyytensä päätökseen seitsemän päivän ku-
3546: luessa mainitusta päivästä.
3547: V OSA. Liikevaihtoverotoimiston on lähetettävä lii-
3548: Muutoksenhaku. kevaihtovero-oikeudelle valituskirja omine lau-
3549: suntoineen sekä valtionasiamiehen tekemästä va-
3550: 59 §. lituksesta verovelvolliselta ja verovelvollisen
3551: Verovelvollinen, valtionasiamies ja se, joka tekemästä valituksesta valtionasiamieheltä vaa-
3552: on verosta vastuussa, voi kirjallisesti vaatia dittuine vastineineen sekä asian käsittelyssä syn-
3553: liikevaihtoverotoimistolta oikaisua liikevaihto- tyneet muut asiakirjat ja tarpeelliset otteet lii-
3554: 68 Lakialoite n:o 29
3555:
3556: kevaihtoverotoimiston pöytäkirjasta sekä selvi- luessa tiedoksisaannista tourutettava liikevaih-
3557: tys valitusajan alkamisesta. Liikevaihtoverotoi- tovero-oikeudelle tai korkeimmalle hallinto-
3558: miston on lähetettävä antamansa lausunnon oikeudelle ja sen oheen liitettävä valituksenalai-
3559: kaksoiskappale verovelvolliselle, joka saa nel- nen päätös sekä, milloin valitus ei ole valtion
3560: jäntoista päivän kuluessa kaksoiskappaleen puolesta tehty, selvitys siitä, milloin päätös on
3561: postittamisesta antaa liikevaihtovero-oikeudelle valittajalle tiedoksi annettu. Valtionasiamiehen
3562: lausunnon johdosta vastineensa. valitusaika luetaan liikevaihtovero-oikeuden
3563: päätöksen tekemisestä, ja on hänen, valitusoi-
3564: 61 §. keuden menettämisen uhalla kirjallisesti ilmoi-
3565: Verovelvollinen sekä se, joka on verosta vas- tettava liikevaihtovero-oikeudelle tyytymättö-
3566: tuussa, saa valittaa liikevaihtoverotoimiston ku- myytensä seitsemän päivän kuluessa mainitusta
3567: luvan ja kolmen edellisen kalenterivuoden ve- päivästä. Jos valituskirja on annettu liikevaih-
3568: rokaudelta antamasta päätöksestä, josta ei voi- tovero-oikeudelle on sen, varattuaan asianosai-
3569: da tehdä oikaisuvaatimusta, liikevaihtovero-oi- sille tilaisuuden vastineen antamiseen asetta-
3570: keudelle sillä perusteella, että verotus on toi- maosa kohtuullisen määräajan kuluessa, lähe-
3571: mitettu lakia virheellisesti soveltaen taikka että tettävä valituskirja vastineineen. sekä asiassa
3572: asiaa käsiteltäessä liikevaihtoverotoimistossa on kertyneet asiakirjat korkeimmalle hallinto-oikeu-
3573: tapahtunut erehdys tai menettelyvirhe, jonka delle.
3574: voidaan otaksua olennaisesti vaikuttaneen asian
3575: ratkaisuun (perustevalitus). 64 §.
3576: Verovelvollinen, tulliasiamies sekä se, joka
3577: 62 §. on verosta vastuussa, saa valittaa tullihallituk-
3578: Verovelvollinen sekä se, joka on verosta vas- sen tämän lain nojalla antamasta päätöksestä
3579: tuussa, saa valittaa tullihallitukselle tavaran korkeimmalle hallinto-oikeudelle siinä järjes-
3580: maahantuonnin yhteydessä toimitetusta verotuk- tyksessä, jota on noudatettava haettaessa muu-
3581: sesta ja viennin yhteydessä tapahtuneesta ve- tosta tullin määräämiseen.
3582: ronpalauttamisesta. Valitukseen sovelletaan, Valittaa ei kuitenkaan saa
3583: mitä tullilaissa on muutoksenhausta säädetty. a) verovelvollinen ja se, joka on verosta
3584: Verovelvollinen sekä se, joka on verosta vas- vastuussa, jos se vero tai veronpalautuksen
3585: tuussa,. saa valittaa tullihallitukselle tavaran määrä, minkä osalta päätös on verovelvolliselle
3586: maahantuonnin yhteydessä toimitetusta vero- vastainen, on pienempi kuin 300 markkaa;
3587: tuksesta ja viennin yhteydessä tapahtuneesta b) tulliasiamies, jos se vero tai veronpalau-
3588: veronpalauttamisesta sillä perusteella, että siinä tuksen määrä, jonka osalta päätös on valtiolle
3589: on tapahtunut 61 §:ssä tarkoitettu virhe tai vastainen, on pienempi kuin 1 000 markkaa;
3590: erehdys, kolmen vuoden kuluessa veron määrää- eikä
3591: mistä seuranneen kalenterivuoden alusta lu- c) päätöksestä, jolla on päätetty olla anta-
3592: kien. matta ennakkotieto.
3593: 63 §.
3594: Verovelvollinen, liikevaihtovero-oikeudessa 65 §.
3595: oleva valtionasiamies ja se, joka on verosta vas- Sen estämättä, mitä 63 ja 64:ssä on muu-
3596: tuussa, saa valittaa liikevaihtovero-oikeuden toksenhakurajoituksista säädetty, korkein hal-
3597: päätöksestä korkeimmalle hallinto-oikeudelle. linto-oikeus voi hakemuksesta myöntää luvan
3598: Verovelvollinen sekä se, joka on verosta vas- valittaa
3599: tuussa, ei saa valittaa, jos se veron tai veron- a) jos lain soveltamisen kannalta muissa sa-
3600: palautuksen määrä, minkä osalta päätös on ve- manlaisissa tapauksissa on tärkeätä saattaa asia
3601: rovelvolliselle vastainen, on pienempi kuin 300 korkeimman hallinto-oikeuden tutkittavaksi; tai
3602: markkaa verokaudelta tai sen osalta. b) jos asianomainen näyttää, että valituksel-
3603: Valtionasiamies ei saa valittaa, jos se veron la on hänelle erittäin suuri merkitys muutoin-
3604: tai veronpalautuksen määrä, minkä osalta pää- kin kuin siinä asiassa, mistä on kysymys.
3605: tös on valtiolle vastainen, on pienempi kuin Valtionasiamiehelle ja tulliasiamiehelle ei voi-
3606: 1 000 markkaa verokaudelta tai sen osalta. da myöntää lupaa valittaa 1 momentin b koh-
3607: Valituskirja on kolmenkymmenen päivän ku- dassa mainitulla perusteella.
3608: Lakialoite n:o 29 69
3609:
3610: 66 §. VI OSA.
3611: Valituslupahakemus on tehtävä kirjallisesti.
3612: Hakemuskirja on osoitettava korkeimmalle hal- Erinäiset säännökset.
3613: linto-oikeudelle ja siinä on ilmoitettava hakijan 70 §.
3614: nimi, päätös, jota muutoksenhaku koskee, ja Liiketoimintaa harjoittavat verovelvolliset
3615: hakemuksen perusteet. Hakemuskirjaan on lii- sekä ne, jotka hakemuksestaan ovat tulleet ve-
3616: tettävä valituskirja tai sisällytettävä valitus. rovelvollisiksi, on merkittävä liikevaihtoverotoi-
3617: Lupahakemuskirja on toimitettava liikevaih- mistossa pidettävään luetteloon ja numeroita-
3618: tovero-oikeudelle tai korkeimmalle hallinto- va.
3619: oikeudelle viimeistään kolmantenakymmenente-
3620: nä päivänä siitä päivästä, jona päätöksen tie- 71 §.
3621: doksisaanti on tapahtunut. Valtionasiamiehelle Jos liikevaihtoveroviranomainen asiaa käsi-
3622: luetaan sanottu määräaika päätöksenteon päi- tellessään havaitsee, että asia kuuluu toisen lii-
3623: västä. kevaihtoveroviranomaisen käsiteltäviin, on se
3624: siirrettävä oikealle viranomaiselle.
3625: Muutoin on noudatettava muutoksenhausta
3626: hallintoasioissa annetun lain 12 § :n 6 momen-
3627: tin, 13 b ja 14 §:n valituslupaa koskevia sään- 72 §.
3628: nöksiä. Liikevaihtoverotoimiston on annettava tieto
3629: verovelvolliselle häntä koskevasta päätöksestä
3630: 67 §. pöytäkirjan otteella.
3631: Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä
3632: on annettava valittajalle kappale sekä lisäksi 73 §.
3633: lähetettävä jäljennös kaksin tai, kun muutosta Avoimen yhtiön osakas ja kommandiittiyh-
3634: on haettu valtion puolesta, kolmin kappalein tiön henkilökohtaisesti vastuunalainen yhtiö-
3635: liikevaihtovero-oikeudelle. Liikevaihtovero-oi- mies on niin kuin omasta verostaan vastuussa
3636: keuden on annettava korkeimman hallinto-oi- yhtiön verosta. Sama vastuu on kuolinpesän
3637: keuden päätös asianomaiselle tiedoksi silloin, osakkaalla pesän verosta sekä sellaisen yhtymän
3638: kun muutosta liikevaihtovero-oikeuden päätök- osakkaalla, jonka kaksi tai useampia henkilöitä
3639: seen on haettu valtion puolesta. on muodostanut liikkeen harjoittamista varten
3640: ja joka on tarkoitettu toimimaan osakkaiden
3641: yhteiseen lukuun, yhtymän verosta. Laivaisän-
3642: 68 §. nistäyhtiön osakas vastaa yhtiön verosta laiva-
3643: Vero on maksettava oikaisuvaatimuksesta tai osuutensa mukaisessa suhteessa.
3644: valituksesta huolimatta, jollei oikaisuvaatimuk-
3645: sen käsittelevä viranomainen tai valitusviran- Kuolleen henkilön verosta vastaa kuolinpesä
3646: omainen toisin määrää. ainoastaan pesän varoilla. Jos pesä on jaettu,
3647: vastaa osakas vain siitä, mitä hänen pesäosuu-
3648: Jos vero on liikevaihtovero-oikeuden tullihal- delleen verosta tulee, ja enintään pesäosuutensa
3649: lituksen tai korkeimman hallinto-oikeuden pää- määrällä.
3650: töksellä poistettu tai sitä on alennettu tai jos
3651: palautusta on vahvistettu lisää, on liikaa suo- 74 §.
3652: ritettu määrä tai lisää vahvistettu palautus mak- Vero on maksettava 32 §:ssä tarkoitetulle
3653: settava 52 §:ssä säädetyin tavoin asianomai- liikevaihtoverotoimistolle postipankin välityk-
3654: selle. sellä sen mukaan kuin siitä asetuksella sääde-
3655: tään. Valtiovarainministeriö voi kuitenkin mää-
3656: 69 §. rätä, että vero saadaan maksaa myös muiden ra-
3657: Milloin liikevaihtovero-oikeus tai korkein halaitosten välityksellä. Tulliviranomaisen kan-
3658: hallinto-oikeus on muutoksenhaun johdosta kat- tamasta verosta on voimassa, mitä tullista on
3659: sonut jonkun verovelvolliseksi tai korottanut säädetty.
3660: veromäärää taikka alentanut verovelvolliselle Verovelvolliselle, jonka lisäarvo kalenterivuo-
3661: vållvisteffuå ·palautusta, on jäljenAqSJ~ä.ät()ksestä delta on enintään miljoona markkaa, on oikeus
3662: toimitettava asianomaiselle liikevaihtoverotoi~ saada veronkantopalkkiqna. kultakin kalenteri-
3663: mistolle, jonka on viivytyksettä maksuunpan- vuodelta kaksi sadalta suorittamiensa lain 17
3664: tava vero. §:ssä tarkoitettujen verojen yhteismäärästä, kui-
3665: 70 Lakialoite n:o ~9
3666:
3667:
3668: tenkin vähintään 20 markkaa ja enintään 1 500 mille asiantuntijoille sekä verotuksen valvontaa,
3669: markkaa. Milloin suoritetun veron yhteismäärä veron perintää, verotuksesta tehdyn valit\lksen
3670: k-alenterivuodelta on enintään 20 markkaa, tutkimista ja syytteeseen saattamista varten
3671: palkkio on suoritettua veroa vastaava määrä. muillekin viranomaisille sekä näiden edustajille.
3672: Verohallitus voi myös asettamillaan ehdoilla
3673: 75 §. määrätä asiakirjat annettavaksi tilastollista tai
3674: Verovelvollisen on pidettävä sellaista kirjan- muuta tieteellistä tutkimusta varten tällaista
3675: pitoa, joka osoittaa kaikki veron määräämistä tutkimusta suorittavan henkilön tai viranomai-
3676: varten tarvittavat tiedot. Tarkemmat kirjanpi- sen käytettäväksi.
3677: toa koskevat määräykset annetaan asetuksella. Liikevaihtovero-oikeuden ja korkeimman
3678: Vähennyskelpoisesta ostosta on kirjanpitoon hallinto-oikeuden päätökset voidaan julkaista
3679: liitettävä myyjän antama lasku tai muu tosite, sanamuodon mukaisina tai lyhennettyinä, asian-
3680: josta annetaan tarkemmat määräykset asetuk- omaisten nimiä kuitenkaan mainitsematta.
3681: sella.
3682: 79 §.
3683: 76 §. Jokainen on velvollinen pitämään salassa ja
3684: Säälittävistä tai muista erityisen painavista olemaan hyväkseen käyttämättä, mitä hän viras-
3685: kohtuussyistä valtiovarainministeriö voi hake- saan, julkisessa toimessaan, 78 §:ssä tarkoite-
3686: muksesta alentaa suoritettua tai suoritettavaa tuissa tapauksissa taikka muutoin on veroilmoi-
3687: veromäärää, veronlisäystä, viivästyskorkoa tai tuksesta tai verotusta varten annetuista muista
3688: jäämämaksua tahi poistaa ne kokonaan. Minis- tiedoista tai asiakirjoista saanut tietää toisen
3689: teriö voi myös määrätä maahantuonnin yhtey- liiketoimista tai siitä, mitä niistä liikevaihto-
3690: dessä suoritetun tai tavaran hintaan sisältyneen verotoimistossa, liikevaihtovero-oikeudessa tai
3691: veron tahi osan siitä suoritettavaksi takaisin. verohallituksessa on lausuttu.
3692: Verohallituksella on oikeus ratkaista 1 mo- Liikevaihtoverohallintoon kuuluva viran tai
3693: mentissa ta.rkoitettu hakemus, milloin poistettac toimen haltija, ylimääräisen toimen haltija ja ti-
3694: vaksi tai palautettavaksi pyydetyn veron, veron- lapäinen toimihenkilö ei saa kuulua tässä lais-
3695: lisäyksen, viivästyskoron tai jäämämaksun mää- sa tarkoitetun verovelvollisen yhteisön hallituk-
3696: rä on enintään 20 000 markkaa. Valtiovarain- seen tai hallintoon eikä toimia sen tilintarkasta-
3697: ministeriö voi kuitenkin ratkaista periaatteelli- jana, ellei verohallitus ole yksittäistapauksessa
3698: sesti tärkeitä asiaryhmiä koskevat hakemukset tai erityisiä tapauksia varten yleisesti antanut
3699: silloinkin, kun poistettavaksi pyydetty määrä siihen lupaa. Verohallitus voi antaa lisäksi ra-
3700: on 20 000 markkaa tai sitä pienempi. joittavia määräyksiä edellä mainitun henkilön
3701: Siinä kertomuksessa, jonka hallitus valtiopäi- oikeudesta harjoittaa liikettä tai ammattia tahi
3702: väjärjestyksen 29 § :n mukaan antaa eduskun- toimia virkansa ulkopuolella liikevaihtoverovel-
3703: nalle, on lueteltava myönnetyt helpotukset, si- vollisen asiamiehenä, avustajana tai asiantunti-
3704: käli kuin ne saman verovelvollisen osalta ovat jana verotusta tahi kirjanpitoa koskevassa taik-
3705: 5 000 markkaa suuremmat. ka tuomioistuimessa: vireillä olevassa asiassa.
3706: 77 §.
3707: Verohallitus voi määräämillään ehdoilla eri- 8.0 §.
3708: tyisen painavien syiden vuoksi myöntää vero- Liikevaihtoverotoimisto, liikevaihtovero-oi-
3709: velvolliselle. veron maksamisen· lykkäystä. keus ja korkein hallinto-oikeus voivat oikaisu-
3710: Maahantuonnista suoritettavan veron maksa- vaatimukseen tai valitukseen annettavassa pää-
3711: misen lykkäyksestä on. voimassa, mitä tullilais- töksessä määrätä asianosaisen suorittamaan
3712: oikeudenkäyntikulujen korvausta noudattaen so-
3713: sa on · säädetty.
3714: veltuvin osin oikeudenkäymiskaaren 21 luvus-
3715: 78 §. sa säädettyjä perusteita. ·
3716: Tiedot ja asiakirjat, jotka ilmoittamisvelvolli-
3717: suuden täyttämiseksi on annettu tai esitetty, 81 §.
3718: on pidettävä salassa eikä niitä saa pöytäkirjassa Verotusta tai siitä tehtyii valitusta varten voi
3719: tai päätöksessä selostaa laajemmalti kuin on ~ viranomainen, joka asiaa käsittel~e, myöntää
3720: välttämätöntä. Tiedot ja asiakirjat saadaan kui- verovelvolliselle sekä valtionasiamiehelle oikeu-
3721: tenkin antaa veroviranomaisille ja näiden kutsu- den kuulustuttaa valallisesti todistajia siinä Jää-
3722: Lakialoite n:o 29 71
3723:
3724: uinoikeudessa tai yleisessä alioikeudessa, missä vastineista ja 38 § :n mukaan tounltetussa tar-
3725: se saattaa sopivasti käydä päinsä. Todistajain kastuksessa laaditusta kertomuksesta. Sama
3726: kuulustelussa on myös toisella asianosaisella oikeus on sillä. joka on verosta vastuussa.
3727: tällöin oikeus kuulustuttaa todistajia. Edellä 1 momentissa tarkoitetusta iii.liennök-
3728: Korkeimmassa hallinto-oikeudessa ja liike- sestä voidaan asetuksella säätää otettavaksi eräi-
3729: vaihtovero-oikeudessa voidaan toimittaa suulli- den viranomaisten toimituskirjoista ja virkatoi-
3730: nen kuulustelu, jossa saadaan myös kuulustel- mista suoritettavain maksujen perusteista 17
3731: la valallisesti todistajia ja asiantuntijoita sekä päivänä lokakuuta 1942 annetussa laissa (806/
3732: totuusvakuutuksen nojalla asianosaista. Suulli- 42) säädettyjen yleisten perusteiden mukainen
3733: sen kuulustelun toimittavat korkeimman hallin- lunastus. Lunastus kannetaan leimamerkkejä
3734: to-oikeuden tai liikevaihtovero-oikeuden mää- käyttämällä.
3735: räämä jäsen puheenjohtajana sekä asian esitteli- Lunastusta ei kuitenkaan voida säätää otetta-
3736: jä. vaksi verolipun jäljennöksestä.
3737: 82 §.
3738: Edellä 81 §:ssä tarkoitetulle todistajalle on 86 §.
3739: sen viranomaisen, joka on todistajaa kuullut, Joka hankkiakseen itselleen tai toiselle hyö-
3740: määrättävä suoritettavaksi palkkio noudattaen tyä on antamalla väärän veroilmoituksen tai
3741: soveltuvin osin, mitä on voimassa todistajain muun verotuksen ohjeeksi tarkoitetun tiedon
3742: palkkioiden määräämisestä yleisessä tuomiois- taikka muulla vilpillä pidättänyt tai yrittänyt
3743: tuimessa vireillä olevassa asiassa. pidättää valtiolta veroa tai saada aiheettomasti
3744: MiUoin todistajaa on kuultu valtion nimeä- tai liikaa palautusta, rangaistakoon, niin kuin
3745: mänä, maksetaan hänelle tuleva palkkio yleisis- rikoslaissa säädetään.
3746: tä varoista niiden perusteiden mukaan, jotka Joka ilman sanottua tarkoitusta jättää anta-
3747: ovat voimassa korvauksen suorittamisesta val- matta veroviranomaiselle tässä laissa tarkoite-
3748: tion varoista tuomioistuimessa kuullulle todis- tun ilmoituksen, tiedon tai asiakirjan taikka
3749: tajalle. Muussa tapauksessa on sen, joka on to- joka rikkoo tämän lain tai sen nojalla annettu-
3750: distajan nimennyt, suoritettava palkkio. jen säännösten kirjanpitoa koskevia tai muita
3751: Mitä tässä pykälässä säädetään todistajasta, määräyksiä, rangaistakoon, jollei rikkomus ole
3752: on soveltuvin kohdin noudatettava asiantunti- vähäinen, sakolla.
3753: jaan.
3754: 83 §.
3755: Ulosotonhaltija sekä nimismies ja poliisilai- 87 §.
3756: tos ovat velvollisia antamaan veroviranomai- Jos verotusta toimittava tai muu virkamies
3757: sille virka-apua. Ulosotonhaltijalla on myös menettelee hänelle tämän lain mukaan kuulu-
3758: oikeus veroviranomaisen esityksestä uhkasakol- vassa tehtävässä lainvastaisesti tai laiminlyö hä-
3759: la tai vankeudella velvoittaa se, joka ei ole nelle tässä laissa säädetyn velvollisuuden taikka
3760: noudattanut 37 ja 38 § :n nojalla annettua ke- ilmaisee saamansa, salassa pidettävän tiedon,
3761: hotusta, täyttämään velvollisuutensa. rangaistakoon, niin kuin rikoslain 40 luvussa
3762: on säädetty.
3763: 84 §. Tässä pykälässä tarkoitettuna virkamiehenä
3764: Valtiovarainministeriö voi, milloin en ty1set pidetään myös sitä, joka on määrätty tilapäises-
3765: syyt vaativat, yleisesti pitentää niitä määräaika- ti olemaan apuna verotuksessa.
3766: ja~ joiden kuluessa veroilmoitus on liikevaihto·
3767: verotoimistolle annettava taikka vero makset-
3768: tava' VII OSA.
3769: Liikevaihtoverotoimisto voi erityisistä syistä
3770: yksittäistapauksessa enintään kahdella kuukau- Voimaantulo- ja siirtymissäännökset.
3771: della pitentää veroilmoituksen antamiselle sää-
3772: dettyä aikaa. 88 §.
3773: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
3774: 85 §. kuuta 197 ja sitä sovelletaan, milloin tavara
3775: Verovelvollisella ja ennakkotiedon hakijalla on luovutettu tai palvelusuoritus tehty taikka
3776: on oikeus saada jäljennös häntä koskevassa maahantuotu tavara on luovutettu, tullivalvon-
3777: asiassa annetuista päätöksistä, lausunnoista, nasta 1 päivänä tammikuuta 197 tai sen jäl-
3778: 72 Lakialoite n:o 29
3779:
3780: keen. Samalla kumotaan 5 parvana joulukuuta Tämän lain II osan 1 luvussa tarkoitettu ve-
3781: 1963 annettu liikevaihtoverolaki (532/63) sii- rovelvollinen, jolla on lain voimaantullessa hal-
3782: hen tehtyine muutoksineen sekä .20 ·päivänä lussaan vaihto-omaisuuteen kuuluvia, tämän
3783: joulukuuta 1966 annettu laki· eräistä vakuutus- lain 15 §:n 4 momentin e kohdassa tarkoitet-
3784: maksuista suoritettavasta verosta (664/66) . tuja metsätaloustuotteita, joiden ostohinta ei
3785: Joulukuun 5 päivänä 1963 annettua liikevaihto- ole ollut 5 päivänä joulukuuta 1963 annetun
3786: verolakia on kuitenkin sovellettava, milloin ta- liikevaihtoverolain perusteella vähennyskelpoi-
3787: vara on luovutettu tai palvelusuoritus tehty nen myynnin verotusarvoa laskettaessa, saa vä-
3788: taikka maahantuotu tavara on luovutettu tulli- hentää 20 sadasosaa tällaisen vaihto-omaisuu-
3789: valvonnasta ennen 1 päivää tammikuuta 197 den ostohinnasta.
3790: sekä eräistä vakuutusmaksuista suoritettavasta Verovelvollinen, joka tämän lain mukaan on
3791: verosta annettua lakia niihin vakuutusmaksui- velvollinen suorittamaan liikevaihtoveroa ra-
3792: hin, jotka ovat kertyneet vakuutuksenantajalle kennuksen tai rakennelman luovuttamisesta, saa
3793: tai jotka vakuutuksenottaja on maksanut ennen 1 momentissa mainituin edellytyksin niin ikään
3794: 1 päivää tammikuuta 197 . Ennen lain voi- vähentää rakentamaansa, lain voimaantullessa
3795: maantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon keskeneräisenä olevaan rakennukseen tai raken-
3796: edellyttämiin toimenpiteisiin. nelmaan käyttämiensä rakennustarvikkeiden
3797: sekä verollisten työsuoritusten ja verottorniin
3798: 89 §. työsuorituksiin sisältyvien tavaroiden ostohin-
3799: Lisäarvoon ei lueta viiden vuoden aikana nan.
3800: lain voimaantulosta verovelvollisen ennen Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetut vähen-
3801: parvaa kuuta 197 hankkiman käyttö- nykset saadaan tehdä lisäarvoa vuoden 197
3802: omaisuuteen kuuluneen rakennuksen tai raken- ensimmäiseltä verokaudelta laskettaessa niin
3803: nelman luovutushintaa eikä, hänen ottaessaan kuin vaihto- tai käyttöomaisuus olisi hankittu
3804: tällaisen rakennuksen tai rakennelman tässä lais- sanotun verokauden ensimmäisen kalenterikuu-
3805: sa tarkoitettuun liiketoimintaan kuulumatto- kauden aikana.
3806: maan tarkoitukseen, tämän lain 15 §:n 1 mo-
3807: mentin d kohdassa tarkoitettua ostohintaa tai 91 §.
3808: käypää luovutushintaa, kuitenkin niin, että se Haettaessa muutosta ennen 1 pa1vaa tammi-
3809: osa rakennuksen tai rakennelman luovutushin- kuuta 197 annettuun liikevaihtovero-oikeuden
3810: nasta tai ostohinnasta, jonka on katsottava vas- tai liikevaihtoverotoimiston päätökseen on va-
3811: taavan rakennukseen tai rakennelmaan lain voi- litukseen sovellettava 5 päivänä joulukuuta
3812: maantulopäivän jälkeen tehtyjä perusparannuk- 1963 annettua liikevaihtoverolakia, liikevaihto-
3813: sia, luetaan tällöinkin lisäarvoon. verotoimiston päätöksen osalta kuitenkin vain,
3814: mikäli muutoksenhaku tapahtuu tämän lain 60
3815: 90 §. § :n 3 momentissa tarkoitetun valitusajan ku-
3816: Tämän lain II osan 1 luvussa tarkoitettu ve- luessa.
3817: rovelvollinen, jolla on lain voimaantullessa hal-
3818: lussaan sellaista hänen liiketoimintaansa varten 92 s.
3819: verollisena hankkimaansa vaihto-omaisuutta tai Sen, joka tämän lain voimaantullessa aikoo
3820: sellaista kuun päivän 197 jälkeen harjoittaa tässä laissa tarkoitettua liiketoimin-
3821: mutta ennen tämän lain voimaantuloa hänen taa, on kaksi viikkoa ennen lain voimaantulo-
3822: liiketoimintaansa varten hankkimaansa käyttö- päivää tehtävä liikevaihtoverotoimistolle 3 3
3823: omaisuutta, jonka ostohinta ei ole ollut 5 päi- §: ssä tarkoitettu ilmoitus.
3824: vänä joulukuuta 1963 annetun liikevaihtovero- Liiketoiminnan harjoittajan, joka on mer-
3825: lain perusteella vähennyskelpoinen myynnin ve- kitty 5 päivänä joulukuuta 1963 annetun liike-
3826: rotusarvoa laskettaessa mutta jonka ostohinta vaihtoverolain 33 §:ssä tarkoitettuun rekiste-
3827: olisi, jos tavara olisi hankittu tämän lain voi- . riin tai luetteloon, ei ole tehtävä edellä 1 mo-
3828: massa ollessa, vähennyskelpoinen, saa vähen- mentissa tarkoitettua ilmoitusta. Tällainen lii-
3829: tää sanotun vaihto- tai käyttöomaisuuden osto- ketoiminnan harjoittaja katsotaan merkityksi
3830: hinnan. Jos käyttöomaisuus on rakennus tai ra- tämän lain 70 §:ssä tarkoitettuun luetteloon 1
3831: kennelma, verovelvollinen saa vähentää kuiten- päivästä tammikuuta 197 alkaen ja numeroi-
3832: kin vain 70 sadasosaa rakennuksen tai raken- duksi hänelle 20 päivänä joulukuuta 1963 an-
3833: nelman ostohinnasta. netun liikevaihtoveroasetuksen (571/63) 10
3834: Lakialoite n:o 29 73
3835:
3836: §:n nojalla annetulla liikevaihtoveronumerolla, Asetuksella voidaan säätää, ettei tilapäistä,
3837: ellei liikevaihtoverotoimisto liiketoiminnan har- vähäistä tai laadultaan erityistä liiketoimintaa
3838: joittajan viimeistään kahta viikkoa ennen lain taikka aatteellisen yhdistyksen toimeenpane-
3839: voimaantulopäivää tekemän hakemuksen joh- mansa urheilu-, huvi- tai muun senkaltaisen ti-
3840: dosta ole toisin päättänyt. laisuuden yhteydessä harjoittamaa tarjoilua ja
3841: muuta siihen verrattavaa toimintaa eikä mvös-
3842: 93 §. kään liiketoimintaa, jota harjoittavan henkilön
3843: Jos verovelvollinen tämän lain voimaantultua työ- ja toimintakyky on jonkin elimen puuttu-
3844: lähettää, toimittaa tai muutoin luovuttaa tava- misen tai toimintavajavuuden vuoksi ratkaise-
3845: ran tai palvelusuorituksen ennen lain voimaan- vasti heikentynyt, ole pidettävä tässä laissa tar-
3846: tuloa sovittuun hintaan, on tätä lakia sovellet- koitettuna liiketoimintana.
3847: tava ja sovittua hintaa korotettava tai alennet- Liiketoiminnan harjoittaja voi, sen estämät-
3848: tava sen mukaan kuin suoritettavan veron mää- tä, mitä edellä 2 momentissa tarkoitetulla ase-
3849: rä muuttuu, ellei asianosaisten kesken ole kat- tuksella on hänen harjoittamansa laatuisesta lii-
3850: sottava toisin sovituksi. ketoiminnasta säädetty, hakemuksesta tulla ve-
3851: rovelvolliseksi niin kuin 5 §:ssä on säädetty.
3852: 94 §.
3853: Tarkempia määräyksiä tämän lain täytäntöön-
3854: panosta ja soveltamisesta annetaan asetuksella.
3855:
3856:
3857: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
3858:
3859: Juhani Orrenmaa Juhani Sipiläinen
3860: Kerttu Hemmi Anneli Kivitie
3861: Pekka Tarjanne Terhi Nieminen
3862:
3863:
3864:
3865:
3866: 10 087700129D
3867: 74 1977 vp.
3868:
3869: Lakialoite n:o 30.
3870:
3871:
3872:
3873:
3874: Pajunen: Ehdotus laiksi auto- ja moottoripyöräverosta annetun
3875: lain 7 §:n muuttamisesta.
3876:
3877:
3878: E d u s k u n n a 11 e.
3879:
3880: Hallitus antoi marraskuun 19 pä1yänä 1976 fajien hakemukset autoveron palauttamiseksi
3881: eduskunnalle esityksen laiksi auto" ja moottori- samalla tavalla kuin edellä ammattimaiseen lii-
3882: pyöräverosta annetun lait?- muuttamis8ta, joka kenteeseen rekisteröityjen autojenkin kohdalla
3883: sittemmin myös eduskunnassa byväbyttiin. eikä käytännössä ole ilmennyt mitään periaat-
3884: Lain 7 §:n mukaan od ammattiniaiseen lii- teellista eroa näiden kahden autotyypin suhteen,
3885: kenteeseen rekisteröidyn auton . omistajalla olisi erittäin perusteltua muuttaa lakia siten,
3886: oikeus saada takaisin maksamastaan autoverosta että myös autokouluautoista myönnettäisiin
3887: enintään 15 000 mk. Hallitus perusteli esitys- autoveronpalautus. Tätä voidaan perustella
3888: tään korottaa palautettavan autoveron enim- myös sillä, että näin palautettaisiin autokouluil-
3889: mäismäärää 12 000 markasta 15 000 markkaan le niillä aikoinaan ollut ja laissa taattu saavu-
3890: nimenomaan sillä, että ammattimaisessa liiken- tettu etu, joka poikkeuksellisesti ja valtionta-
3891: teessä käytettävien autojen hinnat ja hintaan si- loudellisista syistä kerran tilapäisiksi tarkoite-
3892: sältyvä autovero ovat kohonneet. Varsinaiset tuin toimenpitein poistettiin.
3893: palautusperusteet pysytettiin kuitenkin alkupe- Edellä olevan perusteella ehdotan,
3894: räisessä muodossaan.
3895: Koska laki on aikaisemmin tehnyt mahdolli- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3896: seksi myös autokoulutoiminnassa käytettävien lakiehdotuksen:
3897: ja erikoisvarustein varustettujen autojen omis-
3898:
3899:
3900: Laki
3901: auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain 7 §:n muuttamisesta.
3902:
3903: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan auto- ja moottoripyöräverosta 14 pmvana
3904: marraskuuta 1967 annetun lain 7 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 29 päivänä joulu-
3905: kuuta 197 6 annetussa laissa ( 107 5/7 6) , näin kuuluvaksi:
3906:
3907: 7 §. sä kuitenkin vasta tämän tultua rekisteröidyksi
3908: Mikäli veronalaisena maahan ,tuotu auto on auton omistajaksi, hakemuksesta saamaan Hel-
3909: sitä ensi kertaa rekisteröitäessä merkitty rekis- singin piiritullikamarilta takaisin maahan tuo-
3910: teriin ammattimaiseen liikenteeseen käytettä- taessa suoritetun autoveron määrän, kuitenkin
3911: väksi taikka käytettäväksi autokouluautona, on enintään 15 000 markkaa. Palautusta on uhalla,
3912: se, joka tällöin on rekisteröity auton omistajak- että oikeus sen saamiseen on menetetty, haet-
3913: si tai haltijaksi ja joka käyttää sitä pääasialli- tava 6 kuukauden kuluessa siitä, kun hakija
3914: sesti ammattimaiseen liikenteeseen tai koulu- on merkitty autorekisteriin auton omistajaksi.
3915: autona, oikeutettu, auton oltua haltijan käytös-
3916:
3917: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
3918:
3919: Veikko Pajunen
3920: 1977 vp. 75
3921:
3922: Lakialoite n:o 31.
3923:
3924:
3925:
3926:
3927: Perho ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 41 §:n
3928: muuttamisesta.
3929:
3930:
3931: E d u s k u n n a II e.
3932:
3933: Maatalouden verouudistusta toimeenpantaes- näitä maksamattornia maatalouden tuotetilityk-
3934: sa periaatteeksi otettiin pyrkimys mahdollisim- siä verotettavana varallisuutena. Näin asian voi-
3935: man suureen oikeudenmukaisuuteen, yksinker- daan tulkita olevankin, ellei TVL:n sanamuo-
3936: taisuuteen ja vaivattomuuteen sekä verovelvol- toa muuteta niin, että se vastaa maatalousve-
3937: lisen että verottajan kannalta. Verotus tapah- rotuksessa hyväksyttyä käteisperiaatetta myös
3938: tuukin käteisperiaatteella, mikä sisältää maata- tältä osin. Lain korjaaminen poistaisi epäoikeu-
3939: louden varastojen täyden aliarvostuksen. Toi- denmukaisen eriarvoisuuden eri viljelijöiden
3940: sin sanoen maatilan tuotevarastoista ei makseta kesken, mikä nyt vailitsee veroviranomaisten
3941: varallisuusveroa. Määräys tästä sisältyy TVL:n erilaisten tulkinnan johdosta asianomaisista it-
3942: 41 §:n 1 momentin 10 kohtaan. sestään riippumatta.
3943: Monien maataloustuotteiden tilitysjärjestel- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
3944: mästä, mm. maidon ja sokerijuurikkaan, sekä nioittaen,
3945: etenkin nykyisestä kireästä rahatilanteesta joh-
3946: tuen joudutaan tilitysvuoden vaihteen jälkeen että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3947: tulevana vuonna maksamaan tuotetilejä. lakiehdotuksen:
3948: Eräissä veropiireissä on ruvettu pitämään
3949:
3950:
3951: Laki
3952: tulo.- ja varallisuusverolain 41 §:n muuttamisesta.
3953: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joululmuta 1974 annetun tulo- ja
3954: varallisuusverolain ( 1043(74) 41 §:n 1 momentin 10 kohta näin kuuluvaksi:
3955:
3956: 41 §. mastaan maataloudesta saarnat tuotteet ja niistä
3957: Veronalaisia varoja eivät ole: muodostuneet saatavat sekä sitä varten hanki-
3958: tut siemenet, lannoitteet, väkirehut ja muut
3959: 10) verovelvollisen maataloustuotantoaan sellaiset tarvikkeet, niin myös verovelvollisen
3960: varten pitämät kotieläimet ja hänen harjoitta- porotaloutta varten ·pitämät porot. '
3961:
3962:
3963: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
3964:
3965: Heikki Perho Sauli Hautala Taisto Tähkämaa
3966: Hannu Tenhiälä Tapani Mörttinen Mikko Pesälä
3967: Toivo T. Pohjala P. Mäki-Hakola Väinö Raudaskoski
3968: Matti Asunmaa Mikko Kaarna Mikko Asunta
3969: Einari Nieminen Henrik Westerlund Matti Maijala
3970: 76 1977 vp.
3971:
3972: Lakialoite n:o 32.
3973:
3974:
3975:
3976:
3977: Pesälä ym.: Ehdotus laiksi perintö- ja lahjaverolain 10 §:n muut-
3978: tamisesta.
3979:
3980:
3981: E d u s k u n n a 11 e.
3982:
3983: Perintö- ja lahjaverotuksessa on käytetty kuntien ei ole mahdollista tapauskohtaisesti
3984: 1940-luvulta lähtien niitä perusteita, jotka pe- selvittää riittävällä tarkkuudella maa- ja met-
3985: rinnön lankeamisen hetkellä ovat voimassa ole- säalueiden todennäköisiä luovutushintoja.
3986: vassa omaisuusverotuksessa vahvistettu. Viime Jotta verotukselta vaadittava tarkkuus ja yh-
3987: aikoina on kuitenkin eri puolilla maata perintö- tenäisyys voitaisiin palauttaa perintö- ja lahja-
3988: verolautakunnissa alettu soveltaa käytäntöä, veroperusteita vahvistettaessa, olisi perintöve-
3989: jonka mukaan perintöverotuksessa ei enää nou- rolain 10 §:n 1 momentti muutettava siten,
3990: datetakaan tulo- ja varallisuusverotuksessa vah- että verotuksen pohjana käytetään tulo- ja va-
3991: vistettua omaisuuden arvoa esim. maatalous- rallisuusverotuksessa käytettyjä arvoja.
3992: ja metsämaan osalta, vaan käypänä arvona pi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3993: detään omaisuuden todennäköistä luovutushin- nioittavasti,
3994: taa.
3995: Tällainen lain soveltaminen on johtanut hy- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3996: vinkin epäyhtenäiseen käytäntöön. Epäyhtenäi- lakiehdotuksen:
3997: syys johtuu mm. siitä, että perintöverolauta-
3998:
3999:
4000: Laki
4001: perintö- ja lahjaverolain 10 §:n muuttamisesta.
4002: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 12 päivänä heinäkuuta 1940 annetun perintö-
4003: ja lahjaverolain (378/40) 10 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
4004:
4005: 10 s. sa noudatetaan voimassa olevassa tulo- ja va-
4006: Perintö- ja lahjaveroperusteita vahvistettaes- rallisuusverotuksessa käytettyjä arvoja.
4007:
4008:
4009:
4010: Helsingissä 11 päivänä helmikuu ta 1977.
4011:
4012: Mikko Pesälä Hannu Tenhiälä Mikko Jokela
4013: Lasse Äikäs Sylvi Saimo Erkki Häkämies
4014: Väinö Raudaskoski Mikko Asunta
4015: 1977 vp. 77
4016:
4017: Lakialoite n:o 33.
4018:
4019:
4020:
4021:
4022: Pohjonen ym.: Ehdotus laiksi tupakkavalmisteverosta annetun
4023: lain muuttamisesta.
4024:
4025:
4026: E d u s kun n a 11 e.
4027:
4028: Vuonna 1975 toteutetut savukkeiden hinto- nusindeksiin korotus ei vaikuttaisi edes yhtä
4029: jen tarkistukset ovat aiheuttaneet tehdasvalmis- promillea, koska sikaarien ja piipputupakan pai-
4030: teisten savukkeiden kulutuksen alenemisen. no indeksissä on vain 2.3 promillea. Perusve-
4031: Huomattava osa tehdasvalmisteisten savukkei- ron tarkistus lisäisi tupakkavalmisteveron ar-
4032: den polttajista on kuitenkin siirtynyt itsekää- vioitua tuottoa noin 40 miljoonalla markalla
4033: rittäviin savukkeisiin ja ns. pikkusikareihin. vuodessa.
4034: Terveyspoliittisesti tällainen kulutuksen raken- Laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämi-
4035: nemuutos on haitallinen, koska itsekäärittävien seksi edellyttää, että myös tupakan verotusta
4036: savukkeiden raaka-aineen, piippu- ja savuketu- käytettäisiin eräänä keinona pyrittäessä tupa-
4037: pakan, terveysvaaroja ja -haittoja aiheuttavien koinnin vähentämiseen ja ohjaamaan tupakoin-
4038: aineiden, kuten tervan ja nikotiinin, määrä on titottumuksia terveydelle vähemmän vaaralli-
4039: suurempi kuin tehdasvalmisteisten savukkeiden seen suuntaan. Veron suuruuden tulisi määräy-
4040: ja lisäksi niitä usein poltetaan ilman suodatinta. tyä sen mukaan, missä määrin tupakkavalmiste
4041: Terveyspoliittisista syistä on välttämätöntä sisältää tai sitä poltettaessa syntyy terveydelle
4042: tarkistaa nykyistä perusveron porrastusta, esim. varallisia ja haitallisia aineita. Perusveron suu-
4043: savukkeet 46-48, sikaarit 40, piipputupakka ruus ehdotetaan määrättäväksi tupakkatuotteen
4044: 30 sekä nuuska ja purutupakka 20 % siten, luokituksen perusteella siten, että perusvero
4045: että perusvero olisi samansuuruinen kaikille tu- kannettaisiin 10 % :lla korotettuna erittäin hai-
4046: pakkavalmisteille. Jotta savukkeiden hinta ei talliseksi luokitellusta tupakkavalmisteesta.
4047: laskisi, tulisi muiden valmisteiden perusvero
4048: korottaa myös 48 % :iin. Tämä korotus, mikäli Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
4049: lisäveroperusteet säilytetään entisellään, johtai-
4050: si piipputupakan ja sikaarien vähittäismyynti- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4051: hintojen nousuun noin 75 %:lla. Elinkustan- lakiehdotuksen:
4052:
4053:
4054:
4055: Laki
4056: tupakkavalmisteverosta annetun lain muuttamisesta.
4057:
4058: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 9 päivänä joulukuuta 1938 tupakkavalmiste-
4059: verosta annetun lain (382/38) 3 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 2 päivänä syyskuu-
4060: ta 1957 annetussa laissa ( 296/57), sekä
4061: lisätään lakiin uusi 3 a § seuraavasti:
4062:
4063: 3 §. 3 a §.
4064: Perusveroa kannetaan, paitsi 4 ja 5 §:ssä Jos tupakkavalmiste sen mukaan kuin toi-
4065: mainituissa tapauksissa, valmisteen vähittäis- menpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi anne-
4066: myyntihinnasta 48 prosenttia. tun lain (639/76) 6 §:ssä säädetään, on luo-
4067: kiteltu erittäin haitalliseksi, kannetaan 3 §:n
4068: 78 Lakialoite n:o 33
4069:
4070:
4071: 1 momentissa tarkoitettu perusvero 10 prosen- Tämä laki tulee voimaan · ·päivänä
4072: tilla korotettuna. kuuta 1977.
4073:
4074:
4075:
4076: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
4077:
4078: Antti Pohjonen Bror LiUqvist Sven-Erik Järvinen
4079: Väinö Turunen Jorma Rantala Helge Siren
4080: Paula Eenilä Sinikka Luja-Vepsä Eino Grönholm
4081: Matti Puhakka Meeri Kalavaineo Jouko Mäkelä
4082: Matti Luttinen Reino Breilin Aimo Ajo
4083: Uljas Mäkelä
4084: 1977 vp. 79
4085:
4086: Lakialoite n:o 34.
4087:
4088:
4089:
4090:
4091: M. Puhakka ym.: Ehdotus laiksi kehitysalueiden tuotantotoimin-
4092: nan tukemisesta annetun lain muuttamisesta.
4093:
4094:
4095: E d u s k u n n a 11 e.
4096:
4097: Kehitysalueiden omat teollisuuden kehittä- saan ja kunnat olennaisiltaan osin ovat alue-
4098: misresurssit ovat erittäin rajalliset. Näin on poliittisen lainsäädännön perusteella tapahtu-
4099: erityisesti; kun tarkastellaan kohteita, joissa van tukitoiminnan ulkopuolella. Taataksemme
4100: tuottavuus on hyvä ja omarahoitusmahdollisuu- johdonmukaisen ja kaikki resurssit huomioon
4101: det riittäviä. ottavan aluepoliittisen tuen ohjaantumisen ja
4102: Valtiojohtoinen teollisuus muodostaa merkit- käytön, on tarkoituksenmukaista saattaa myös
4103: tävän osan kehitysalueiden investoinneista. Ke- valtion yritykset ja kunnat saman aluepoliitti-
4104: hitysalueiden syrjäisimmillä seuduilla lähes sen tuen piiriin mitä yksityiset yritykset kehi-
4105: poikkeuksetta kunta muodostaa selvästi voi- tysalueiden tuotantotoiminnan tukemisesta an-
4106: makkaimman taloudellisia voimavaroja omaa- netun lain ( 452/75) mukaan jo nykyisellään
4107: van yksikön. saavat.
4108: Täten valtion yritykset ja kunnat talousyk- Koska laskusuhdanteesta ja kireästä raha-
4109: sikköinä muodostavat suhteellisesti huomatta- politiikasta johtuen sekä tuottavien että erityi-
4110: vasti merkittävämmän resurssin kehitysalueilla sesti omarahoitusmahdollisuuksia omaavien
4111: kuin muualla Suomessa taloudellisen toiminnan tarkoituksenmukaisten investointien määrä on
4112: edistäjänä ja työllistäjänä muuhun elinkeino- vähenemässä erityisesti kehitysalueilla, on tar-
4113: elämään verrattuna. peellista, että valtion yritykset otetaan aluepo-
4114: Näin ollen niiden avulla on suuressa määrin liittisen lainsäädännön piiriin ja että kuntien
4115: toteutettavissa aluepoliittisen lainsäädännön teollistamisinvestoinneille annetaan yhtäläiset
4116: henkeä: elinkeinotoiminnan edistämistä kehitys- aluepoliittiset etuisuudet yksityisen teollisuuden
4117: alueiden heikoimmin kehittyneissä osissa, sa- kanssa.
4118: moin alueiden yhdyskunta-, elinkeino- ja työ-
4119: markkinarakenteen sekä palvelutason paranta- Edellä esitettyyn perustuen ehdotamme kun-
4120: mista, ihmisten tulotason turvaamista ja työ- nioittaen,
4121: paikkojen pysyvyyden takaamista. Kuitenkin
4122: niiden työllistävistä ja taloudellisista resursseis- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4123: ta huolimatta valtion yritykset kokonaisuudes- lakiehdotuksen:
4124:
4125:
4126: Laki
4127: kehitysalueiden tuotantotoiminnan tukemisesta annetun lain muuttamisesta.
4128:
4129: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kehitysalueiden tuotantotoiminnan tukemises-
4130: ta 13 päivänä kesäkuuta 1975 annetun lain ( 452/75) 3, 4, 6, 9, 18 ja 24 § näin kuulu-
4131: viksi:
4132:
4133: 3 §. Investointiavustusta myönnetään kunnille
4134: Investointiavustusta myönnetään valtion yh- kehitysalueiden kunnille yritystoiminnan edis-
4135: tiöille ja yksityisille yrityksille tarpeellisen tämiseksi myönnettävistä korkotukiluotoista
4136: käyttöomaisuuden hankkimiseen taikka muutos- annetun lain, sellaisena kuin se on muutettuna
4137: tai parannustöiden suorittamiseen. 18 päivänä heinäkuuta 1975 annetulla lailla
4138: 80 Lakialoite n:o 34
4139:
4140:
4141: ( 579/75), mukaisiin investointeihin sanotussa Avustusta ei myönnetän sellaisten henkilöiden
4142: laissa mainituin ehdoin. koulutukseen, jotka jo ovat saaneet tarvittavan
4143: koulutuksen.
4144: 4 §. Koulutusavustusta ei myönnetä, jos valtion
4145: Investointiavustusta myönnetään 3 § :n 1 mo- yhtiötä tai yksityistä yritystä tuetaan kehitys-
4146: mentissa mainituille yrityksille ja 3 §:n 2 mo- alueiden tuotannollisen toiminnan työvoimapo-
4147: mentissa mainituille kunnille kehitysalueiden liittisesta rahoituksesta annetun lain nojalla.
4148: ensimmäisellä ja toisella vyöhykkeellä sekä li-
4149: sätukialueilla. 18 §.
4150: Milloin valtion yhtiö tai yksityinen yritys il-
4151: 6 §. man pakottavaa syytä lopettaa investointiavus-
4152: Käynnistysavustusta myönnetään valtion yh- tuksen myöntämisen perusteena olevan toimin-
4153: tiöille ja yksityisille yrityksille tuotantotoimin- tansa tai supistaa sitä olennaisesti investointi-
4154: nan aloittamisen tai laajentamisen aiheuttamien avustuksen maksamista seuraavien viiden vuo-
4155: palkkojen ja lakisääteisten sosiaalimenojen pe- den aikana, mainittu avustus on määrättävä
4156: rusteella. maksettavaksi takaisin osaksi tai kokonaan.
4157: Käynnistysavustusta ei myönnetä, jos valtion
4158: yhtiötä tai yksityistä yritystä tuetaan kehitys-
4159: alueiden tuotannollisen toiminnan työvoima- 24 §.
4160: poliittisesta rahoituksesta annetun lain (524/ Tämä laki tulee voimaan palVana
4161: 73) nojalla. kuuta 197 . Lakia sovelletaan vuosina 1975-
4162: 1979 kauppa- ja teollisuusministeriölle tai sen
4163: 9 §. alaisille teollisuuspiiriviranomaisille tulleiden
4164: Koulutusavustusta myönnetään henkilöstön hakemusten nojalla myönnettäviin avustuksiin,
4165: kouluttamiseen valtion yhtiölle ja yksityiselle joita käytetään vuosina 1975-1980 aloitettuun
4166: yritykselle sellaisiin tehtäviin, joiden suoritta- investointi-, tuotanto- ja koulutustoimintaan.
4167: minen on yrityksen toiminnan kannalta tarpeen.
4168:
4169:
4170: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
4171:
4172: Matti Puhakka Pirkko Aro Matti Luttinen
4173: Juhani Surakka Erkki Liikanen Markus Aaltonen
4174: Pirkko Työläjärvi Antti Pohjonen Peter Muurman
4175: Tellervo Koivisto Uljas Mäkelä Olli Helminen
4176: Risto Tuominen Eino Grönholm Sinikka Luja-Vepsä
4177: Paavo Tiilikainen Jouko Mäkelä Helge Siren
4178: Seppo Tikka Reino Breilin Uki Voutilainen
4179: 1977 vp. 81
4180:
4181: Lakialoite n:o 35.
4182:
4183:
4184:
4185:
4186: Pystynen: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 26 ja 27 § :n
4187: muuttamisesta.
4188:
4189:
4190: E d u s kun n a 11 e.
4191:
4192: Tulo- ja varallisuusverolain (1043/74) 25 Eräässä valitustapauksessa myös korkein hal-
4193: § :n mukaan verovelvollisella on oikeus tulos- linto-oikeus on ottanut kannan, että kunnallis-
4194: taan vähentää tulon hankkimisesta tai säilyttä- ten luottamustoimien aiheuttamat kustannukset
4195: misestä johtuneet menot. Lain 26 § :n 1 mo- eivät ole vähennyskelpoisia kustannuksia tulon
4196: mentin 7 kohdan mukaan tulon hankkimisesta hankkimisesta.
4197: johtuneiksi menoiksi luetaan muun ohessa val- Kun on selvää, että verohallituksen edellä
4198: tiollisen luottamustehtävän hoitamisesta välit- siteerattu kanta on oikea ja kohtuullinen ja että
4199: tömästi aiheutuneet kohtuulliset kustannukset kunnallisten luottamustointen hoitoa ei ole
4200: sen mukaan kuin verohallitus tarkemmin mää- aihetta asettaa verotuksellisesti erilaiseen ase-
4201: rää. Lain 27 § :n mukaan taas puheena olevina maan kuin valtiolliset luottamustoimet, TVL:n
4202: menoina ei saa vähentää verovelvollisen ja hä- puheena oleva kohta olisi muutettava sellaisek-
4203: nen perheensä elantokustannuksia, joita ovat si, että sen mukaan myös kunnallisen luotta-
4204: myös asunnon vuokra ja kotiapulaisen palkka- mustoimen hoitamisen aiheuttamat kustannuk-
4205: menot. set ovat verotuksessa vähennyskelpoisia. Tar-
4206: TVL:n 26 §:n 1 momentin 7 kohdassa tar- vittava muutos saataisiin aikaan muuttamalla
4207: koitetun määräyksen on verohallitus antanut kyseessä olevassa lainkohdassa sana "valtiolli-
4208: 31. 12. 1975 ja sitä on sovellettu ensi kerran sen" sanaksi "julkisen".
4209: vuodelta 1975 toimitetussa verotuksessa. Sen TVL:n 27 §:n säännös siitä, että kotiapulai-
4210: 1 §:n mukaan valtiollisen luottamustehtävän sen palkkamenot eivät ole vähennyskelpoisia
4211: hoitamisesta välittömästi aiheutuneet kohtuulli- kustannuksia, on kohtuuton ja vailla perustetta
4212: set kustannukset vähennetään verovelvollisen silloin, kun kotiapulainen tai häneen verratta-
4213: veroilmoitukseensa liittämän luotettavan selvi- va henkilö on palkattava vanhempien työssä-
4214: tyksen perusteella. Lääninverotoimistoille, vero- käynnin tai muun välttämättömän syyn vuoksi
4215: hallinnon tietojenkäsittelykeskukselle ja vero- lasten kotona tapahtuvaa hoitamista ja siihen
4216: toiroistoille lähettämässään 7. 1. 197 6 päivätys- liittyvää kodin hoitoa varten. Koska lasten
4217: sä kirjeessään n:o 181/31/76 verohallitus on hoidon järjestäminen palkattua henkilöä käyt-
4218: mm. katsonut, että "vaikka säännöksessä puhu- täen on välttämätöntä silloin, kun vanhemmat
4219: taan vain valtiollisen luottamustehtävän hoita- tai huoltaja käy työssä, on selvää, että nämä
4220: misesta aiheutuneiden kustannusten vähentämi- kustannukset ovat luonteeltaan lain 25 ja 26
4221: sestä, tämä ei merkitse sitä, etteivätkö myös §: ssä tarkoitettuja kustannuksia. Silloinkin,
4222: esim. kunnallisen luottamustehtävän hoitami- kun tämän tehtävän hoitaa verovelvollisen su-
4223: sesta aiheutuneet kustannukset olisi verotukses- kulainen, olisi lastenhoitokustannukset saatava
4224: sa vähennyskelpoisia". vähentää saman periaatteen mukaan kuin 26 §:n
4225: Käytännössä on kuitenkin esiintynyt tapauk- 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauk-
4226: sia, joissa kunnallisen luottamustoimen hoitami- sissa. On myös pidettävä kohtuuttomana sitä,
4227: sesta koituneita kustannuksia, kuten ns. ryh- että samasta tulosta verotetaan samassa ansio-
4228: mäveroja ja puolueelle suoritettavat pakolliset toiminnassa kaksi kertaa: ensin lasten työssä
4229: maksut, jotka valtiollisen luottamustehtävän käyvän vanhemman tai muun huoltajan tulona
4230: ollessa kysymyksessä hyväksytään vähennyskel- ja toisen kerran kotiapulaisen tai lasten hoita-
4231: poisiksi kustannuksiksi, ei ole hyväksytty vä- jan tulona. Myös tämän kaksinkertaisuuden
4232: hennyksiksi. poistamiseksi kotiapulaisen palkkaa olisi saata-
4233: 11 087700129D
4234: 82 Lakialoite n:o 35
4235:
4236:
4237: va vähentää palkkamenona ainakin edellä mai- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4238: nituissa tapauksissa. lakiehdotuksen:
4239: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4240: taen,
4241:
4242:
4243: Laki
4244: tulo- ja varallisuusverolain 26 ja 27 §:n muuttamisesta.
4245:
4246: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 197 4 annetun tulo- ja
4247: varallisuusverolain (1043/74) 26 §:n 1 momentin 7 kohta ja 27 § näin kuuluviksi:
4248:
4249: 26 §. ovat myös asunnon vuokra ja kotiapulaisen
4250: Tulon hankkimisesta johtuneita menoja ovat palkkamenot.
4251: muun ohessa: Kotiapulaisen tai muun vastaavan työnteki-
4252: jän palkkamenot saa kuitenkin vähentää tulon
4253: 7) julkisen luottamustehtävän hoitamisesta hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuneina kus-
4254: välittömästi aiheutuneet kohtuulliset kustan- tannuksina silloin, kun työntekijän paikkaami-
4255: nukset sen mukaan kuin verohallitus tarkem- nen on ollut tarpeellista verovelvollisen työssä-
4256: min määrää. käynnin, hänelle kuuluvan tehtävän hoidon, sai-
4257: rauden tai muun sellaisen syyn vuoksi hänen
4258: huollettavanaan olevan lapsen hoitamisen ja
4259: 27 §. siihen liittyvän kodinhoidon järjestämiseksi. Vä-
4260: Tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä joh- hentää saa myös muut tässä pykälässä maini-
4261: tuneina menoina ei saa vähentää verovelvollisen tusta syystä lapsen hoidon järjestämisestä aiheu-
4262: ja hänen perheensä elantokustannuksia, joita tuneet kustannukset.
4263:
4264:
4265: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1977.
4266:
4267: Erkki Pystynen
4268: 1977 vp. 83
4269:
4270: Lakialoite n:o 36.
4271:
4272:
4273:
4274: Raudaskoski ym.: Ehdotus laiksi leimaverolain 16 ja 26 §:n
4275: muuttamisesta.
4276:
4277: Ed u s kun n a 11 e.
4278:
4279: Kiinteän ja siihen verrattavan omaisuuden hinnasta on suoritettava leimaveroa 6 %. Maa-
4280: luovutusleimavero määräytyy nykyisin vuodes- talousmaa maksanee tällä hetkellä 2 000-
4281: ta 1956 asti muuttamattomana voimassa olleen 10 000 markkaa hehtaarilta sijainnista riippuen.
4282: progressiivisen asteikon mukaan. Ottaen huo- Leimaverolakia tulisikin muuttaa siten, ·että
4283: mioon rahanarvon heikkenemisen asteikko ei asunto- ja maataloustarkoitukseen pääasialli-
4284: vastaa enää lainsäätäjän tarkoitusta. Toisaalta sesti käytettävästä kiinteistöstä ja asunto-osa-
4285: asunto-osakeyhtiön osakkeiden luovutuksesta keyhtiön osakkeista olisi luovutuksen yhteydes-
4286: suoritetaan vain 1,2 % :n suuruinen leimavero. sä suoritettava leimaveroa saman verokannan
4287: Näin eri asumismuodot joutuvat erilaisen, pien- mukaisesti. Muiden kiinteistöjen, kuten va-
4288: taloasuminen kohtuuttoman, rasituksen koh- paa-ajan asuntojen, teollisuus- yms. kiinteistö-
4289: teeksi. Kuitenkin pienehkö asunto-osake tällä jen luovutuksesta leimavero suoritettaisiin prog-
4290: hetkellä saattaa kaupungeissa maksaa yhtä pal- ressiivisen asteikon mukaan.
4291: jon ja enemmänkin kuin iso talo maaseudulla. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4292: Leimavero asettaa esteitä ja kustannuksia nioittaen,
4293: myös järkeville tilan koon suurentamiseen ja
4294: maatalouden ratianalisointiin tähtääville kau- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4295: poille. Jo 20 000 markan ylittävästä kauppa- lakiehdotuksen:
4296:
4297: Laki
4298: leimaverolain 16 ja 26 §:n muuttamisesta.
4299: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leimavero-
4300: lain 16 §, sellaisena kuin se on 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetussa laissa (332/56) ja 26
4301: §, sellaisena kuin se on 25 päivänä maaliskuuta 1955 annetussa laissa (135/55), näin kuu-
4302: luviksi:
4303:
4304: 16 §. markan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 %
4305: Kiinteistön omistusoikeuden luovutuskirja sekä
4306: varustetaan, kun lainhuutoa haetaan, seuraa- yli 1 000 000 markan . . . . . . . . . . 6 %.
4307: vin leimamäärin:
4308: 1) pääasiallisesti asunto- tai maatalous- 26 §.
4309: tarkoituksiin käytettävä kiinteistö 1,2 % Kaupungissa olevaa vuokratonttia rakennuk-
4310: 2) muuhun tarkoitukseen käytettävä sineen koskeva luovutuskirja on, kun vuokra-
4311: kiinteistö, arvon ollessa enintään oikeuden siirto ilmoitetaan kunnalliselle viran-
4312: 50 000 markkaa . . . . . . . . . . . . . . 2 % omaiselle, varustettava leimalla kiinteistöä kos-
4313: yli 50 000, mutta alle 15 000 mar- kevan kauppakirjan leimaamisesta 16 §: ssä
4314: kan 00 .. 00.00 •• 00 00 00 3 %
4315: 00 00 00. säädettylliin määriin. Soveltuvin kohdin on
4316: yli 150 000, mutta alle 500 000 noudatettava myös, mitä 17, 20-25 § :issä ja
4317: markan 00 00 ..... 00 00 00 4 %
4318: 00 00 00. 30 §:n 1 momentin 1 ja 5 kohdissa on sää-
4319: yli 500 000, mutta alle 1 000 000 detty.
4320:
4321: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
4322:
4323: Väinö Raudaskoski Kalevi Mattila Toivo Yläjärvi
4324: Mikko Pesälä Mauno Manninen Olavi Martikainen
4325: 84 1977 vp.
4326:
4327: Lakialoite n:o 37.
4328:
4329:
4330:
4331:
4332: Raudaskoski ym.: Ehdotus laiksi leimaverolain 22 §:n kumoami-
4333: sesta.
4334:
4335:
4336: E d u s k u n n a 11 e.
4337:
4338: Voimassa oleviin kiinteistön luovutusta kos- lukien, jolloin maatilatalouden uusi tuloverolaki
4339: keviin leimaverolain (662/43) säännöksiin si- tuli voimaan. Tätä lakia sovelletaan irtaimen
4340: sältyy lukuisia epäkohtia. Näiden epäkohtien omaisuuden osalta myös kiinteistökauppojen yh-
4341: poistamiseksi asetti valtiovarainministeriö jo teydessä myytävään irtaimistoon, eikä kauppa-
4342: vuonna 1966 toimikunnan, jonka asiaa koske- hinnan perusteeton siirtäminen irtaimen omai-
4343: va mietintö valmistui vuonna 1971. Tässä suuden osalle ole enää mahdollista. Vastaava
4344: mietinnössä esitettiin mm. kiinteistökaupan yh- tilanne on myös muiden kuin maatilakiinteistö-
4345: teydessä hankitun irtaimen omaisuuden vapaut- jen kohdalla.
4346: tamista leimaverosta. Toimikunnan esitys ei Vaikka kaikkia kiinteistöleimavetoon sisäl-
4347: kuitenkaan edes tältä osin ole johtanut lainsää- tyviä epäkohtia ei tällä hetkellä voitaisikaan
4348: dännön muuttamiseen. poistaa, olisi kiinteistökauppaan sisältyvän ir-
4349: Se, että aikanaan on päädytty siihen, että taimiston vapauttaminen omaisuudensiirtolei-
4350: myös irtain omaisuus kiinteistökauppaan liitty- maverosta tärkeä askel kehitettäessä leimavero-
4351: vänä on sisällytetty leimaveron piiriin, johtui lain säännöksiä nykyistä oikeudenmukaisem-
4352: aivan ilmeisesti siitä, että täten estettiin leima- paan suuntaan.
4353: veron mahdolliset kiertoyritykset. Kiinteistön Kaikkeen edellä sanottuun viitaten ehdotam-
4354: kauppahintaa siirtämällä irtaimiston osalle ei me,
4355: leimaverotusta voitu kiertää.
4356: Irtain omaisuus olisi kuitenkin tullut vapaut- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4357: taa leimaverosta (54 3/6 7 ) jo vuodesta 1968 lakiehdotuksen:
4358:
4359:
4360:
4361: Laki
4362: leimaverolain 22 §:n kumoamisesta.
4363: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
4364:
4365: Täten kumotaan 6 p.äivänä elokuuta 1943 Tämä laki tulee voimaan päivänä
4366: annetun leimaverolain ( 662/4 3 ) 22 §. kuuta 197 .
4367:
4368:
4369:
4370: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1977.
4371:
4372: Väinö Raudaskoski Mikko Pesälä Kalevi Mattila
4373: Matti Maijala Mauno Manninen Olavi Martikainen
4374: Toivo Yläjärvi
4375: 1977 vp. 85
4376:
4377: Lakialoite n:o 38.
4378:
4379:
4380:
4381:
4382: Rekonen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 37 §:n
4383: muuttamisesta.
4384:
4385:
4386: E d u s k u n n a 11 e.
4387:
4388: Tulo- ja varallisuusverolain 37 §:n mukaan tään. Kaikkihan ovat luvanneet verohelpotuksia
4389: verovelvollinen saa kunnallisverotuksessa perus- pienituloisille, mutta verohelpotukset on kui-
4390: vähennyksenä vähentää, mikäli hänen kokonais- tenkin annettu suurituloisille ja rikkaille.
4391: tulonsa eivät muiden verovähennysten jälkeen Kunnallisverobao on suhteellisesti kaikkein
4392: ylitä 2 000 markkaa, kyseisen summan tulois- epäoikeudenmukaisin, koska se kohdistuu jo
4393: taan. aivan pienituloisiin veronmaksajiin, kuten pie-
4394: Kyseinen 2 000 markan perusvähennys on in- nen työeläkkeen varassa eläviin eläkeläisiin ja
4395: flaation vuoksi menettänyt vuosi vuodelta sitä jopa opiskelijoihin. Pienituloisiin kohdistuvaa
4396: vähäistäkin merkitystä, joka sillä on ollut kaik- raskasta kunnallisveroa voidaan keventää ko-
4397: kein pienituloisimpien verotaakan keventämi- rottamalla perusvähennyksen enimmatsmaara
4398: seksi. Mikäli perusvähennys aiotaan saattaa vas- ainakin rahan arvoa ja hintojen nousua vastaa-
4399: taamaan sitä tasoa ja merkitystä, mikä sillä oli valle tasolle.
4400: 1960-luvun puolivälissä, perusvähennys tulee
4401: korottaa 6 000 markkaan vuodessa. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
4402: On suorastaan käsittämätöntä, että perusvä-
4403: hennys, josta eivät pääse osalliseksi suurituloi- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4404: set, on menettänyt suurimman osan merkitys- lakiehdotuksen:
4405:
4406: Laki
4407: tulo- ja varallisuusverolain 37 §:n muuttamisesta.
4408:
4409: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 197 4 annetun tulo-
4410: ja varallisuusverolain (1043/74) 37 § näin kuuluvaksi:
4411:
4412: 37 §. tun tulon määrä, tat JOS tulo on 6 000 mark-
4413: Jos koko verovuoden Suomessa asuneen hen- kaa suurempi, 6 000 markkaa vähennettynä yh-
4414: kilön tulo edellä mainittujen vähennysten jäl- dellä prosentilla jokaisesta täydestä 60 markan
4415: keen ei ole 6 000 markan määrää suurempi, on määrästä, jolla tulo ylittää 6 000 markan mää-
4416: siitä kunnallisverotuksessa vähennettävä sano- rän (perusvähennys) .
4417:
4418:
4419: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
4420:
4421: Heimo Rekonen Oili Suomi
4422: Aarne Koskinen Marjatta Stenius
4423: 86 1977 vp.
4424:
4425: Lakialoite n:o 39.
4426:
4427:
4428:
4429:
4430: Rekonen ym.: Ehdotus laiksi vuodelta 1978 toimitettavassa val-
4431: tionverotuksessa sove llettavista veroasteikoista ja veroprosen-
4432: teista.
4433:
4434:
4435: Ed u s kun n a 11 e.
4436:
4437: Julkisen talouden menot ovat kasvaneet kan- vuodelta kiristynyt ja siirtynyt lähes kokonaan
4438: santalouden kasvua nopeammin. Tämä johtuu yksityisten veronmaksajien kannettavaksi. Eri-
4439: mm. siitä, että valtio on ottanut suorittaakseen koisesti pieni- ja keskituloisten verotus on ki-
4440: tehtäviä, jotka joko suoraan tai välillisesti pal- ristynyt täysin kohtuuttomaksi. Suuryhtiöt,
4441: velevat suurpääoman etuja. Valtion osallistu- pankit, vakuutuslaitokset, suurten maa- ja met-
4442: minen tulopolitiikkaan on merkinnyt suuria tu- säomaisuuksien omistajat, rikkaat ja suurituloi-
4443: lonsiirtoja valtiolta yksityiselle teollisuudelle ja set eivät enää maksa sanottavasti veroja lain-
4444: liike-elämälle suoranaisen taloudellisen avun, kaaan.
4445: edullisten luottojen, verohelpotusten ja muiden Suurin toivein odotettu uusi tulo- ja varalli-
4446: erilaisten taloudellisten etuisuuksien kautta. suusverolaki ei tuonut muutosta tilanteeseen.
4447: Rinnan valtion ja kuntien menojen kasvun Verotuksen perusteita ei muutettu hivenenkään
4448: kanssa on myös verotus kiristynyt. Työläisten, vertaa siihen suuntaan, että verotuksen paine
4449: toimihenkilöiden, pienviljelijäin, opiskelijain, siirtyisi suuryhtiöiden ja rikkaiden kannetta-
4450: eläkeläisten ja kaikkien pieni- ja keskituloisten vaksi ja vähäväkisen kansan verotus helpottuisi.
4451: verotaakkaa on kuitenkin kiristetty eniten. Ei edes yhtiöiden, pankkien ja säätiöiden omai-
4452: Suuryhtiöiden, pankkien, suurituloisten ja rik- suutta palautettu tuloveron alaiseksi kuten oli
4453: kaiden verotus on sen sijaan suuresti laskenut. vuoteen 1968 saakka. Suurten yhtiöiden tulo-
4454: Valtion tuloveron kehitystä osoittaa se, että veroprosentti jäi myös entiselleen vaikka kom-
4455: kun yksityiset tulonsaajat maksoivat ko. veros- munistit esittivät sen korottamista.
4456: ta vuonna 1962 49,9 %, niin vuonna 1975 Aviapuolisoiden erillisverotukseen siirtymistä
4457: yksityisten veronmaksajien osuus oli noussut koskenut tulo- ja varallisuusverolain muutos ei
4458: 89,9 %:iin. Yhtiöiden, säätiöiden, osuuskuntien myöskään tuonut kevennystä tapahtuneeseen
4459: ja muiden yhteisöjen osuus laski vastaavasti n. työläisten ja muiden palkansaajien kiristynee-
4460: 11 % :iin koko valtion tuloveron tuotosta, vaik- seen verotukseen.
4461: ka se oli ollut vuonna 1962 50,1 % ko. veros- Eduskunnan enemmistö hyväksyi myös vuo-
4462: ta. Valtion tuloveron muodostumista yhä suu- delta 1977 valtionverotuksessa sovellettavat ve-
4463: remmassa määrin pieni- ja keskituloisten kannet- roasteikot sellaisiksi, että pieni- ja keskitulois-
4464: tavaksi osoittaa se, että kun tuloveroa maksa- ten verotus ei alene. Huolimatta siitä, että jo
4465: vien määrä oli vuonna 1962 763 388 henkilöä, pitkään on luvattu eri hallitusten toimesta an-
4466: niin vuonna 1975 veroa maksavien määrä oli taa esitys pääomatulojen verotuksen kokonais-
4467: noussut 2 100 OOO:een. uudistuksesta, niin tällaista esitystä ei ole edus-
4468: Valtion tuloveron kiristyminen johtuu in- kunnalle annettu vieläkään. Kuitenkin on vält-
4469: flaation ja nimellispalkkojen nousun sekä mil- tämätöntä saada aikaan muutos suuryhtiöiden
4470: tei paikallaan pysyneiden verotaulukoiden yh- ja liikkeiden verotukseen saamalla nekin mak-
4471: teisvaikutuksesta. Verovähennysten merkitys samaan veroa omaisuudestaan ja estämällä ne
4472: on myös inflaatiosta johtuen muodostunut en- pelaamasta varastojen aliarvostuksilla ja pois-
4473: tistä pienemmäksi ja on siten osaltaan vaikutta- toilla.
4474: nut verotusta kiristävästi. Kunnallisverotus on Sellainen tilanne kuin nykyisin, että useim-
4475: myös kasvanut ja veroäyri on yhä edelleenkin mat suuryhtiöt eivät enää lainkaan maksa tu-
4476: nousussa. Kuten havaitaan verotus on vuosi loveroa valtiolle eivätkä myöskään sanottavasti
4477: Lakialoite n:o .39 87
4478:
4479: veroa kunnille, on täysin kestämätön, eikä niin Työläisten, toimihenkilöiden ja muiden pieni-
4480: voi enää jatkua. On tullut aika saada muutos ja keskituloisten verotusta voidaan keventää
4481: maassamme harjoitettuun suuryhtiöitä ja rikkai- alentamalla veroasteikkoja. Se ei kuitenkaan voi
4482: ta suosivaan veropolitiikkaan. tapahtua siten kuin kävi kuluvan vuoden vero-
4483: Työläisten ja muiden palkansaajien osalta on taulukaista päätettäessä. Prosenttimääräinen· ve-
4484: verotus muodostunut sellaiseksi, että esim. kes- rotaulukoiden tarkistaminen esim. inflaatiota
4485: kivertotyöläisen saamasta palkankorotuksesta vastaavasti ei tee oikeutta pieni- ja keskitulqi-
4486: menee n. 28 % valtion tuloveroon, n. 19 % sille vaan on suurituloisten etujen mukainen.
4487: kunnallisveroon, kansaneläke- ja sairausvakuu- Siksi verotaulukoiden tarkistuksen tulee tapah-
4488: tusmaksuun ja n .. 18-20 % liikevaihto- ja tua siten, että verotettavan tulon alarajaa ko-
4489: muihin välillisiin veroihin. Palkankorotuksesta rotetaan, ja taulukoita kevennetään keskitulois-
4490: vie verottaja 2/3, joten sietokyvyn raja on jo ten tulonsaajien osalta, mutta kiristetään suu-
4491: ylitetty ja tarvitaan tekoja tavallisen kansalaisen rituloisille.
4492: verotaakan keventämiseksi. Tämän lakiehdotuksen mukaan vapautuisivat
4493: Suurpaåoman etujen mukaista veropolitiikkaa valtion tuloverosta kaikki ne yksinäiset tulon-
4494: toteuttava hallitus on kuitenkin lähtenyt vä- saajat, joiden vuositulot jäisivät alle 18 000
4495: lillisen verotuksen kiristämisen tielle. Se mer- markan. Vastaavasti ne huoltovelvolliset, joilla
4496: kitsee verotuksen paineen siirtämistä entistäkin on yksi lapsi, vapautuisivat valtion tuloveros-
4497: enemmän työtätekevien ja erikoisesti kaikkein ta jos vuositulot jäisivät alle 24 000 markan.
4498: pienituloisimpien ja vähävaraisimpien kannet- Taulukko tulisi merkitsemään verotuksen ke-
4499: tavaksi. Nykyinen hallitus kokoomuksen ja mui- ventymistä n. 60 000 markan ja sitä alhaisem-
4500: den oikeistoryhmien tukemana on toteuttamas- pien vuositulojen saajille. Sen sijaan suurten tu-
4501: sa arvonlisäverotukseen siirtymisen. Jo kuluvan lonsaajien verotus kiristyisi.
4502: vuoden budjettikäsittelyn yhteydessä eduskun- Varallisuusveroasteikko tässä lakiehdotukses-
4503: nan enemmistö vapautti yhtiöt 1. 10. 1977 läh- sa on sama kuin vuonna 1976, jolloin perittiin
4504: tien teollisuusrakennusten liikevaihtoverosta ja ylimääräinen omaisuusvero ja jolloin yhtiöt
4505: parhaillaan on eduskuntakäsittelyssä lakiesitys myös maksoivat omaisuusveroa,. Yhteisöjen tu-
4506: joka menee tässä suhteessa vieläkin pidemmälle. loveroasteikko esitetään muutettavaksi siten,
4507: Lakiesityksen mukaan teollisuusrakennuksia ei että pienten yhteisöjen, joiden vuotuinen liike-
4508: ainoastaan vapaotettaisi liikevaihtoveron mak- vaihto on alle 5 miljoonaa markkaa, olisi tulos-
4509: samisesta vaan annettaisiin asiallisesti ottaen ta maksettava vero 45 %, keskisuurten yhteisö-
4510: suoranaista valtion avustusta teollisuusraken- jen vero olisi 47 % ja suurten yhteisöjen 49 %.
4511: nusten rakentamiseen. Yhteisön varallisuusveroprosentiksi esitetään
4512: Veronpalautusten lykkääminen, komennuspäi- 1,5.
4513: värahojen verotuksen kiristäminen ja entistä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
4514: tiukempi linja mm. työvaatekulujen vähennys-
4515: oikeuden saamiseksi sisältyvät hallituksen ja ve- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4516: rohallituksen toimenpiteisiin työtätekevien ve- lakiehdotuksen:
4517: rotaakan kiristämiseksi.
4518:
4519:
4520:
4521: Laki
4522: vuodelta 1978 toimitettavassa valtionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja veroprosen-
4523: teista.
4524:
4525: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
4526:
4527: 1 §. 2 §.
4528: Vuodelta 1978 totmttettavassa verotuksessa Progressiivinen tuloveroasteikko on seuraa-
4529: määrätään verovelvollisen tulo- ja varallisuus- va:
4530: verolain perusteella valtiolle suoritettava tulo-
4531: ja varaiiisuusvero tässä laissa olevien veroas-
4532: teikkojen ja veroprosenttien mukaan.
4533: 88 Lakialoite n:o 39
4534:
4535: Verotettava tulo Veron vakio- Vero-% 4 §.
4536: mk erä tulon alarajan yli Yhteisön tuloveroprosentti määräytyy seuraa-
4537: alarajan koh- menevästä
4538: dalla mk tulon osasta van asteikon mukaisesti:
4539: 12 000- 14 000 20 10 Yhteisön liikevaihdon Yhteisön
4540: 14 000- 16 000 220 14 määrä mk tuloveroprosentti
4541: 16 000- 20 000 500 18 - 5 000 000 45
4542: 20 000- 25 000 1220 22 5 000 001-20 000 000 47
4543: 25 000- .30 000 2 .320 27 20 000 001- 49
4544: .30 000- 40 000 .3 670 .33
4545: 40 000- 50 000 6 970 .39 Yhteisön varallisuusveroprosentti on 1,5.
4546: 50 000- 60 000 10 870 44
4547: 60 000- 80 000 15 270 50
4548: 80 000-100 000 25 270 55
4549: 100 000-200 000 .36 270 60
4550: 200 000- ... 96 270 61
4551:
4552: 3 §.
4553: Progressiivinen varallisuusveroasteikko on
4554: seuraava:
4555: Verotettava Veron vakio· Vero-%
4556: varallisuus erä varalli- alarajan ylit-
4557: mk suuden ala- tävästä varal-
4558: rajan kohdalla lisuuden
4559: mk osasta
4560: 50 000-100 000 50 0,7
4561: 100 000-200 000 400 1,2
4562: 200 000-300 000 1 600 3,8
4563: 300 000-500 000 5 400 3,9
4564: 500 000- 13 200 4,0
4565:
4566:
4567: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
4568:
4569: Heimo Rekonen Pauli Uitto E.-J. Tennilä
4570: Marjatta Stenius Pauli Puhakka Aarne Koskinen
4571: Niilo Koskenniemi Taisto Sinisalo Oili Suomi
4572: 1977 vp. 89
4573:
4574: Lakialoite n:o 40.
4575:
4576:
4577:
4578:
4579: Saarinen ym.; Ehdotus laiksi valtionyhtiöiden neuvostosta.
4580:
4581:
4582: Ed u s kun n a II e.
4583:
4584: Valtion omistamilla yrityksillä on huomatta- Aloitteeseen sisältyvä lakiehdotus on laadittu
4585: va osuus Suomen talouselämässä. Niiden avulla siten, että se voidaan hyväksyä eduskunnassa
4586: on voitu laajentaa tuotannon raaka-aineperustaa, yksinkertaisella enemmistöllä. Valtionyhtiöiden
4587: monipuolistaa tuotantorakennetta ja edistää neuvosto johtaisi valtionyhtiöiden toimintaa
4588: työllisyyttä. Valtionyhtiöiden toimin voitaisiin käyttämällä valtionyhtiöiden yhtiökokouksissa
4589: vahvistaa maamme taloudellista itsenäisyyttä ja valtiolle osakkeiden omistajana kuuluvaa pää-
4590: puuttua tärkeisiin talouspolitiikan ongelmiin, täntävaltaa. Neuvoston suunnitelmien ja pää-
4591: joiden ratkaisemiseen yksityisellä pääomalla ei tösten toteuttaminen voidaan varmistaa yhtiö-
4592: ole kykyä eikä halua. kokouksessa tehtävin päätöksin ja yhtiöiden
4593: Valtion laajan yritystoiminnan antamia mah- hallintoelinten valinnoin. Valtion määräysvalta
4594: dollisuuksia talouselämän ohjaamiseksi kansan antaa myös mahdollisuuden pitkälle menevän
4595: enemmistön etuja vastaavasti ei ole läheskään yritysdemokratian toteuttamiseen valtionyhtiöis-
4596: riittävästi käytetty. Valtionyhtiöt toimivat lu- sä. Koska laissa ei puututtaisi valtionyhtiöiden
4597: kuisina erillisinä yksikköinä, joita ei demokraat- yksityisten osakkaiden asemaan, lain hyväksy-
4598: tisesti valvota eikä johdeta suunnitelmallisesti. minen ei siis edellyttäisi perustuslainsäätämis-
4599: Niiden siteet suurpääomaan ovat kiinteämmät järjestyksessä tehtävää päätöstä.
4600: kuin kansanvaltaiseen päätöksentekojärjestel- Ehdotetulla lailla voitaisiin saada aikaan pa-
4601: mään. Ne ovat riippuvaisia yksityisistä liikepan- rannuksia kahdella tasolla. Kansantalouden ta-
4602: keista ja muista rahalaitoksista sekä sidoksissa solla voitaisiin lisätä koko maan talouteen mer-
4603: suurpääoman järjestöihin. Tämän vuoksi niiden kittävästi vaikuttavan valtion yritystoiminnan
4604: toiminta on suuressa määrin vastannut suurpää- suunnitelmallisuutta ja eduskunnan vaikutusval-
4605: oman tavoitteita ja valta-asemia. taa talouselämässä.
4606: Kauppa- ja teollisuusministeriön valtionyh- Valtionyhtiöiden sisällä taas voitaisiin tehok-
4607: tiöiden toimistolla ei ole ollut riittävästi arvo- kaasti laajentaa työläisten ja toimihenkilöiden
4608: valtaa, voimavaroja eikä valtuuksia valtion yri- demokraattisia oikeuksia.
4609: tystoiminnan suunnitteluun ja johtamiseen. Työtätekevien on voitava vaikuttaa välittö-
4610: mästi elin- ja työympäristöönsä sekä muuhun
4611: Valtionyhtiöiden pitäisi olla edelläkävijöinä yhteiskunnalliseen kehitykseen. Erityinen mer-
4612: talouden demokraattisessa kehittämisessä. Nii- kitys on työntekijöiden toimintaoikeuksien laa-
4613: den toimintaa olisi laajennettava ja kehitettävä. jentamisella ja valvontamahdollisuuksien laajen-
4614: Valtionyhtiöt olisi irrotettava suurpääoman tamisella työpaikoilla. Esimerkiksi välittömästi
4615: ohjauksesta ja alistettava demokraattiseen oh- on voitava toteuttaa seuraavat parannukset:
4616: jaukseen ja valvontaan. Tätä varten valtionyh- - oikeus kokoontua työaikana sekä oikeus
4617: tiöiden keskitetty suunnittelu ja johto olisi an- järjestää poliittisia, kulttuuri- ym. tilaisuuksia
4618: nettava eduskunnan valitsemalle parlamentaari- työpaikalla työntekijän vapaa-aikana ilman työn-
4619: selle elimelle. antajan asettamia ehtoja tai rajoituksia,
4620: Ehdotamme, että säädettäisiin laki valtionyh- - oikeus saada kaikki tiedot yrityksen ta-
4621: tiöiden neuvostosta. Eduskunnan valitseman loudellisesta tilasta ja omistussuhteista,
4622: neuvoston tehtävänä olisi ohjata, valvoa ja ke- - oikeus saada kaikki haluamansa tiedot
4623: hittää valtionyhtiöiden toimintaa. Tämä tapah- yrityksen suunnitelmista ja päätöksistä sekä
4624: tuisi neuvoston laatiman yhtenäisen suunnitel- oikeus tiedottaa ja valvqa tiedonvälitystä työ-
4625: man pohjalta. paikalla.
4626: 12 087700129D
4627: 90 Lakialoite n:o 40
4628:
4629:
4630: Samoin on turvattava paremmat työskentely- muutenkin sen to1mmnassa. Koska huomatta-
4631: olot, toimintaoikeudet ja oikeusturva työnteki- va osa valtionyhtiöitä koskevista asioista käsi-
4632: jöiden valitsemille luottamushenkilöille ja -eli- teltäisiin edelleen valtioneuvostossa, olisi näis-
4633: mille. Henkilöstöasiat on saatettava työnteki- tä asioista hankittava valtionyhtiöiden neuvos-
4634: jöiden valvontaan. ton lausunto ennen ratkaisun tekemistä.
4635: Lakiehdotus koskee osakeyhtiöitä, joissa val- Valtionyhtiöiden neuvostoon kuuluisi 21 jä-
4636: tiolla on suora tai välillinen määräysvalta. Val- sentä, jotka eduskunta valitsisi kahdeksi kalen-
4637: tionyhtiöiden neuvosto ei kuitenkaan käyttäisi terivuodeksi kerrallaan. Vaali toimitettaisiin
4638: valtion määräysvaltaa sellaisissa erityislainsää- suhteellista vaalitapaa käyttäen, jolloin neuvos-
4639: dännön piiriin kuuluvissa osakeyhtiöissä kuin to vastaisi poliittisilta voimasuhteiltaan edus-
4640: Oy Alko Ab, Oy Yleisradio Ab ja Kehitysalue- kuntaa.
4641: rahasto Oy. Todettakoon selvyyden vuoksi Neuvoston apuna olisi sihteeristö ja muuta
4642: myös, ettei lain säätäminen vaikuttaisi valtion tarvittavaa henkilökuntaa, minkä lisäksi kaup-
4643: tulo- ja menoarvion piiriin kuuluvien asioiden pa- ja teollisuusministeriö avustaisi neuvostoa
4644: käsittelyyn. tarvittaessa asioiden valmistelussa.
4645: Lakiehdotuksen mukaan valtionyhtiöt on ir- Neuvosto päättäisi itse tarkemmin toiminta-
4646: rotettava nykyisistä työnantajien järjestöistä. muodoistaan.
4647: Valtionyhtiöiden olisi keskenään järjestettävä
4648: tarpeellinen yhteistyö työehtoasioissa. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
4649: Valtionyhtiöt ja viranomaiset ovat ehdotuk-
4650: sen mukaan velvollisia antamaan tietoja val- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4651: tionyhtiöiden neuvostolle ja avustamaan sitä lakiehdotuksen:
4652:
4653:
4654: Laki
4655: valtionyhtiöiden neuvostosta.
4656:
4657: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
4658:
4659: 1 §. 3 §.
4660: Valtionyhtiöiden toimintaa ohjaa, kehittää ja Neuvosto maaraa valtion edustajat valtion-
4661: valvoo valtionyhtiöiden neuvosto tämän lain yhtiöiden yhtiökokouksiin. Valtion edustaja
4662: mukaisesti. käyttää myös Suomen Pankin ja Kansaneläke-
4663: Vaidonyhtiöllä tarkoitetaan tässä laissa osa- laitoksen äänivaltaa.
4664: keyhtiötä, jonka osakkeista valtio omistaa Neuvosto ei kuitenkaan määrää valtion edus-
4665: enemmän kuin puolet. Sama koskee myös osa- tajaa Oy Alko Ab:n, Oy Yleisradio Ab:n, Ke-
4666: keyhtiötä, jonka osakkeista edellä tarkoitetut hitysaluerahasto Oy:n eikä muunkaan sellaisen
4667: osakeyhtiöt tai ne ja valtio omistavat yhteensä osakeyhtiön yhtiökokoukseen, jonka hallinnon
4668: enemmän kuin puolet. järjestämisestä on laissa vastaavasti erikseen
4669: säädetty. Neuvosto voi jättää valtioneuvoston
4670: 2 §. tehtäväksi valtion edustajan määräämisen mer-
4671: Valtionyhtiöiden neuvoston tehtävänä on: kitykseltään vähäisen valtionyhtiön yhtiöko-
4672: 1) laatia yhtenäinen suunnitelma valtionyh- koukseen.
4673: tiöiden toiminnan yhteensovittamiseksi, kehit-
4674: tämiseksi ja laajentamiseksi; 4 §.
4675: 2) johtaa valtionyhtiöiden toimintaa tässä Neuvoston määräämä valtion edustaja on vel-
4676: laissa säädettyjen valtuuksien puitteissa; ja vollinen valtionyhtiön yhtiökokouksessa nou-
4677: 3) edistää valtionyhtiöiden sisäisen toimin- dattamaan neuvoston antamia toimintaohjeita
4678: nan demokratisoimista laajentamalla työläisten ja päätöksiä.
4679: ja toimihenkilöiden oikeuksia toimia työpaikoil- Edustajan on neuvoston antamien ohjeiden
4680: la sekä osallistua päätöksentekoon ja valvoa mukaisesti huolehdittava siitä, että yhtiön työ-
4681: sitä. läiset ja toimihenkilöt saavat edustuksen yh-
4682: Lakialoite ri:.o 40 91
4683:
4684: tiön kaikkiin hallintoelimiin sekä että heidän Vaalin toimittavat eduskunnan valitsijamie-
4685: oikeutensa tietojen saantiin sekä kokoontumi- het suhteellista vaalitapaa noudattaen.
4686: seen, järjestäytymiseen ja tiedottamiseen työ-
4687: paikoilla turvataan. 9 §.
4688: Neuvostolla on sihteeristö ja tarpeellinen
4689: 5 §. määrä muuta henkilökuntaa sen mukaan kuin
4690: Neuvoston on huolehdittava valtionyhtiöiden tarkoitukseen on varoja osoitettu.
4691: tarpeellisen yhteistyön järjestämisestä työehto-
4692: asioissa siten, etteivät valtionyhtiöt ole jäseninä Kauppa- ja teollisuusministeriö avustaa neu-
4693: työnantajien yhdistyksissä, joihin kuuluu muita vostoa tarvittaessa asioiden valmistelussa. Pää-
4694: kuin valtionyhtiöitä. tösten täytäntöönpanossa antavat tarvittavaa
4695: virka-apua kussakin tapauksessa toimivaltaiset
4696: 6 §. viranomaiset.
4697: Valtionyhtiöt ja viranomaiset ovat velvollisia
4698: antamaan neuvostolle ja sen edustajille niiden 10 §.
4699: tarpeellisiksi katsomia tietoja sekä avustamaan Neuvosto valitsee keskuudestaan puheenjoh-
4700: neuvostoa sen toiminnassa. tajan ja kaksi varapuheenjohtajaa sekä päättää
4701: asioiden käsittelyssä noudatettavasta järjestyk-
4702: 7 §. sestä.
4703: Asianomaisen ministeriön on hankittava neu-
4704: voston lausunto asiasta, joka koskee valtionyh- 11 §.
4705: tiötä, ennen asian ratkaisemista tai esittelyä. Neuvostoon kuuluva saa palkkiota ja kor-
4706: Lausuntoa ei tarvita, jos päätösehdotus perus- vausta tehtävän hoitamisen aiheuttamista kus-
4707: tuu neuvoston aloitteeseen tai suunnitelmaan tannuksista sen mukaan kuin eduskunta mää-
4708: taikka jos asiaa on pidettävä merkitykseltään rää.
4709: vähäisenä. Neuvosto ottaa 9 § :n 1 momentissa tarkoi-
4710: tetut henkilöt toimiinsa ja määrää heidän palk-
4711: 8 §. kauksensa.
4712: Neuvostossa on 21 jäsentä, jotka eduskunta
4713: valitsee kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan. 12 §.
4714: Kullekin jäsenelle valitaan henkilökohtainen Tämä laki tulee voimaan päivänä
4715: varajäsen. kuuta 19
4716:
4717:
4718: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
4719:
4720: Aarne Saarinen Siiri Lehmonen Mikko Ekorre
4721: Veikko Saarto Toivo Jokinen Anna-Liisa Jokinen
4722: Helvi Niskanen Jarmo Wahlström Kuuno Honkonen
4723: Taisto Sinisalo Marjatta Stenius Helge Talvitie
4724: Ensio Laine Heimo Rekonen Pauli Räsänen
4725: Pauli Puhakka Niilo Koskenniemi Lauha Männistö
4726: Arto Merisaari Pauli Uitto Osmo Vepsäläinen
4727: Oili Suomi Ulla-Leena Alppi Aarne Pulkkinen
4728: Aulis Juvela Ele Alenius Matti Järvenpää
4729: Kalevi Kivistö
4730: 92 1977 vp.
4731:
4732: Lakialoite n:o 41.
4733:
4734:
4735:
4736:
4737: Saarto ym.: Ehdotus laiksi suhdanteiden tasoittamiseksi suori-
4738: tettavasta suhdanneverosta.
4739:
4740:
4741: E d u s k u n n a 11 e.
4742:
4743: Eräs keskeisin kotimaista suhdannekehitystä telemään yksityisen investointikysynnän vaihte-
4744: kuumentava tekijä on ulkomaisen suhdanneke- luja, ei myöskään ole perusteltuja toiveita siitä,
4745: hityksen voimakas heijastuminen Suomen ta- että yhteiskunnan mahdollisuus vaikuttaa suh-
4746: louselämään. Vientikysynnän lisääntyessä ulko- danteisiin ja niiden aiheuttamiin lähinnä työtä-
4747: maisen suhdannenousun lähtiessä liikkeelle suo- tekevää väestönosaa koskeviin haitallisiin vaiku-
4748: malainen teollisuus, kuten kapitalistinen teolli- tuksiin, niiden vaimentamiseen tai eliminoimi-
4749: suus yleensä, kiihdyttää lisääntyneitten voitto- seen, saataisiin aikaan joitakin olennaisia paran-
4750: jen ja voitto-odotusten seurauksena voimak- nuksia.
4751: kaasti investointitoimintaansa. Suhdannevaihteluiden tasaamiseksi ja niiden
4752: Kotimaisen tuotantokapasiteetin ollessa haitallisten vaikutusten lieventämiseksi on saa-
4753: useimmissa tapauksissa riittämätön kattamaan tava aikaan pysyvä suhdanneverojärjestelmä,
4754: nopeasti puhjennutta investointitavarakysyntää, jonka avulla voitaisiin kerätä suuryrityksiltä va-
4755: kysyntä suuntautuu pääosiltaan ulkomaille ai- roja aina suhdanteiden kuumetessa (liiketoimin-
4756: heuttaen näin ollen huomattavaa häiriintymistä taan kohdistuva suhdannevero), sekä investoin-
4757: kauppataseessa, mitä häiriintymistä pyritään tä- tiverojärjestelmä, jonka avulla aina kun suh-
4758: hänastisen talouspolitiikan kokemusten perus- danteiden kuumenemisesta johtuen investointi-
4759: teella pääasiassa korjaamaan kulutuskysyntää su- toiminta alkaisi osoittaa ylikuumenemisen merk-
4760: pistavilla toimenpiteillä. kejä voitaisiin investointitoiminnan kehitystä
4761: Näiden toimien seuraukset ovat työväestön ja ohjata.
4762: maaseudun vähävaraisten kannalta olleet vahin- Suhdanneveron avulla kerättyjen varojen tu-
4763: gollisia, eikä niillä ole ollut myöskään sanotta- lisi kokonaisuudessaan jäädä yhteiskunnan käyt-
4764: via suhdanteita tasaavia vaikutuksia. Nyt olisi töön. Varoja tulisi käyttää laskusuhdannevai-
4765: saatava aikaan järjestelmä, jonka puitteissa suh- heessa työllisyyden edistämiseen, investointitoi-
4766: danteiden tasoittaminen olisi mahdollista ilman, minnan kiihdyttämiseen ja yleensäkin teollisen
4767: että samalla alennettaisiin työväestön elintasoa. rakenteen vahvistamiseen ja kehittämiseen val-
4768: Tämä vaatimus edellyttää, että järjestelmä on tion teollisuutta vahvistamalla.
4769: pysyvä ja että se antaa valtioneuvostolle mah-
4770: dollisuudet vaikuttaa suoraan suhdannekehityk- Investointiveron tarkoituksena on vaikuttaa
4771: sen syihin. - -- investomt1en ajankohtaan, rakenteeseen ja
4772: Menneestä kehityksestä saatujen kokemusten alueelliseen sijoittumiseen säätämällä vero suu-
4773: perusteella on syytä luopua ajatuksesta, että reksi ja kulloinkin määräaikaiseksi, mutta salli-
4774: suhdannevaihteluita vaimentavina ja kauppata- malla samalla veron alueellinen ja aloittainen
4775: seen alijäämää vähentävinä toimenpiteinä rest- vaihtelu.
4776: riktiivinen rahapolitiikka ja kulutuskysynnän ra- Riittävän korkea veroprosentti olisi takeena
4777: joittaminen olisivat ainoita mahdollisia. sille, että investointi haluttuna ajankohtana es-
4778: Nyt olisi siirryttävä politiikkaan, jossa kes- tyisi ja tulisi suhdannekehitystä ajatellen suotui-
4779: keisenä pyrkimyksenä on vaikuttaminen suo- sampana ajankohtana suoritetuksi.
4780: raan ja aktiivisesti investointitoiminnan raken- Lisäksi lain tulee antaa valtioneuvostolle
4781: teelliseen kehitykseen. mahdollisuudet ohjata sen avulla myös tuotan-
4782: Niin kauan kuin ei suhdanne- tai muin po- non rakenteellista ja alueellista kehitystä. Tä-
4783: liittisin keinoin ole mahdollisuutta päästä sää- män johdosta suhdanneverolakiin on sisällytetty
4784: Lakialoite n:o 41 93
4785:
4786: mahdollisuudet veroasteen vaihtelemiseen puoltavana perusteena investoinnin vahingolli-
4787: alueittain ja toiminta-aloittain sekä myös mah- nen vaikutus maksutaseeseen. Pienyritykset va-
4788: dollisuudet veroasteen muuttamiseen suhdanne- pautetaan suhdanneveron rasituksista lakialoit-
4789: jakson eri vaiheiden mukaisesti. Lakialoittee- teeseen otetulla säännöksellä, jonka mukaan
4790: seen on otettu säännökset siitä, millä perus- veroa ei perittäisi, jos sen määrä olisi 4 000
4791: teilla suhdanneveron alueellisen ja aloittaisen markkaa pienempi.
4792: differentioinnin tulee tapahtua. Niiden mukai- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4793: sesti veron perimättä jättämisen perusteena voi-
4794: si olla esimerkiksi investoinnin sijoittuminen ke- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4795: hitysalueelle ja toisaalta myös veron perimistä lakiehdotuksen:
4796:
4797:
4798:
4799: Laki
4800: suhdanteiden tasoittamiseksi suoritettavasta suhdanneverosta.
4801:
4802: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 6 7 §: ssä määrä-
4803: tyllä tavalla, säädetään:
4804:
4805: 1 §. ole täällä verotuslaissa tarkoitettua kiinteää
4806: Suhdannevaihteluiden tasoittamiseksi on suo- toimipaikkaa. Verovelvollisen ei ole suoritettava
4807: ritettava suhdanneveroa sen mukaan kuin tässä suhdanneveroa kolmena ensimmäisenä vuotena
4808: laissa säädetään. hänen liikkeensä perustamisesta lukien, mikäli
4809: Valtioneuvosto päättää suhdanneveron kanta- liikettä ei voida katsoa perustetun ennestään
4810: misesta. olemassa olevan liikkeen toiminnan jatkamista
4811: varten.
4812: 2 §. Mikäli veronalainen rakennus otetaan vero-
4813: Suhdanneveroa on velvollinen suorittamaan velvolliselta pakkolunastuksella tai muulla sii-
4814: jokainen, joka harjoittaa Suomessa liiketoimin- hen rinnastettavalla menettelyllä tai vapaaehtoi-
4815: taa ja joka on velvollinen suorittamaan val- sesti luovutetaan sellaiseen tarkoitukseen, johon
4816: tiolle tulon tai omaisuuden perusteella veroa vastaanottaja edellä mainitulla menettelyllä on
4817: (liiketoimintaan kohdistuva suhdannevero), ja oikeutettu Junastamaan sen, taikka jos raken-
4818: jokainen, jonka lukuun veronalaista investointi- nus tai rakennustila tuhoutuu, ei täten menete-
4819: toimintaa tapahtuu (investointitoimintaan koh- tyn tai tuhoutunutta rakennusta tai rakennus-
4820: distuva suhdannevero). Veronalaiseksi voidaan tilaa vastaava, menetetyn tai tuhoutuneen tilalle
4821: määrätä kaikki verotuskautena aloitettu inves- tapahtuva rakentaminen ole veronalaista.
4822: tointitoiminta lukuunottamatta asuntojen ra-
4823: kentamista ja aatteellisten yhdistysten raken- 4 §.
4824: nustoimintaa. Valtioneuvosto maaraa, miltä ajanjaksolta
4825: Avoimen yhtiön osakas, kommandiittiyhtiön suhdanneveroa on kannettava. Suhdanneveron
4826: henkilökohtaisesti vastuunalainen yhtiömies 2 §: ssä mainittujen eri muotojen osalta valtio-
4827: sekä kuolinpesän, yhtymän ja laivanisännistöyh~ neuvoston määräämä ajanjakso voi alkaa eri ai-
4828: tiön osakas vastaa yhtiön, kuolinpesän ja koina ja voi olla kestoajaltaan erilainen.
4829: yhtymän suhdanneveron suorittamisesta niin
4830: kuin omasta verostaan. 5 §.
4831: Liiketoimintaan kohdistuva suhdannevero,
4832: 3 §. joka saa olla enintään 50 penniä veroäyriltä,
4833: Suhdanneverosta ovat vapaat valtio ja sen määrätään suhdanneverovelvolliselle viimeksi
4834: laitokset, sekä kunnat, kuntainliitot ja niiden toimitetussa kunnallisverotuksessa liiketulosta
4835: laitokset. sekä koti- että muussa kunnassa pantujen vero-
4836: Liiketoimintaan kohdistuvaa suhdanneveroa äyrien perusteella sen mukaan kuin valtioneu-
4837: ei kuitenkaan ole suoritettava sen, jonka tulo- vosto tarkemmin määrää.
4838: ja omaisuusverolain säännösten mukaan ei ole Investointitoimintaan kohdistuva suhdanne-
4839: katsottava asuvan Suomessa, eikä sen, jolla ei vero saa olla enintään 40 prosenttia investoin-
4840: 94 Lakialoite n:o 41
4841:
4842: tikustannuksista. Investointikustannuksilla tar- 2. investoinnit pääasiassa vain korvaavat jo
4843: koitetaan sellaisia menoja, jotka elinkeinotulon olemassa olevassa tuotannossa olevia rakennuk-
4844: verottamisesta annetun lain mukaan vähenne- sia, koneita ja laitteita uusilla,
4845: tään veronalaisesta tulosta vuotuisin poistoin 3. investoinnit kauppa- ja pankkialalla mer-
4846: hankintamenoina. Investointeihin kohdistuvaa kitsevät toimintaverkoston tarpeetonta laajenta-
4847: suhdanneveroa ei pidetä hankintamenona. mista,
4848: Valtioneuvosto määrää suhdanneveron suu- sekä verottomuutta puoltavina seikkoina, että
4849: ruuden. Suhdannevero voidaan määrätä eri suu- 1. investoinnit johtavat tuotantoon, joka
4850: ruiseksi maan eri osissa, eri toimialoilla, eri korvaa tuontia tai edistää vientiä,
4851: tuotteilla ja eri käyttötarkoitusta palvelevien in- 2. investoinnit lisäävät tuotantoa ja työlli-
4852: vestointien suorittamisesta. syyttä,
4853: Valtioneuvosto voi muuttaa suhdannevero- 3. investoinnit toimeenpannaan kehitys-
4854: prosenttia kesken kantokauden. alueilla.
4855: 9 §.
4856: 6 §. Verojohtajan, jonka on viimeksi toimitetussa
4857: Liiketoimintaan kohdistuva suhdannevero verotuksessa ollut määrättävä verovelvolliselle
4858: kannetaan kuukausittain yhtä suurina erinä val- valtionvero, on määrättävä liiketoimintaan koh-
4859: tioneuvoston määräämänä kantojaksona, joka distuvan suhdanneveron määrä noudattaen so-
4860: saa olla enintään 24 kuukautta. Valtioneuvosto veltuvin osin, mitä ennakkoperintälaissa on en-
4861: voi kuitenkin määrätä, että veronkanto lopete- nakkokannossa suoritettavan ennakon määrästä
4862: taan kesken kantojakson, jolloin erääntymättö- säädetty.
4863: miä eriä ei kanneta. Milloin verovelvollinen on ennen kantojak-
4864: Investointitoimintaan kohdistuvan suhdanne- son alkamista tai sen aikana lopettanut toimin-
4865: veron verotuskautta ei saa määrätä 24 kuu- tansa, eikä kysymyksessä ole yhteisöjen sulau-
4866: kautta pitemmäksi eikä määrätä uutta verotus- tuminen tai saman liiketoiminnan muulla tavoin
4867: kautta alkavaksi ennen kuin vähintään 12 kuu- jatkaminen toisessa yrityksessä, taikka hänen
4868: kautta on kulunut edellisen verotuskauden omaisuutensa on luovutettu konkurssiin, on ve-
4869: päättymisestä. rojohtajan hakemuksesta määrättävä, että suh-
4870: danneveron periminen on lopetettava ja makset-
4871: 7 §. tavana olevat erät on lyhennettävä siten kuin
4872: Investointitoimintaan kohdistuvaa suhdanne- veron lyhentämisestä on säädetty.
4873: veroa suoritetaan sellaisista investoinneista, Joka verotuskautena harjoittaa veronalaista
4874: jotka valtioneuvoston asettama investointitoimi- investointitoimintaa, on velvollinen antamaan
4875: kunta määrää verotettavaksi. Investointitoimi- verohallituksen vahvistamaa lomaketta käyttäen
4876: kunnan, johon kuuluu puheenjohtaja ja 14 jä- veroilmoituksen sen veropiirin verotoimistolle,.
4877: sentä, asettaa valtioneuvosto samalla kun se te- jonka alueella investointeja suoritetaan.
4878: kee päätöksen verotuskauden alkamisesta. Veroilmoitus on annettava viimeistään kuu-
4879: Veron määräämiseksi on verotuskauden ai- kauden kuluessa siitä, kun investointeihin ryh-
4880: kana kaikki investoinnit, jotka ylittävät valtio- dyttiin.
4881: neuvoston määräämän markkamääräisen rajan, Investoinnit loppuun suoritettuaan verovel-
4882: alistettava investointitoimikunnan tutkittavaksi, vollisen on verohallituksen vahvistamalla lo-
4883: jolloin investointitoimikunta tutkituttaa inves- makkeella annettava verotoimistolle selvitys
4884: tointien vaikutusta maksutaseeseen, tuotantoon investointikustannuksien lopullisesta määrästä
4885: ja työllisyyteen sekä liiketoiminnan alueelliseen ( veroselvitys) .
4886: sijoittumiseen ja määrää onko suunniteltua in- Investointi on katsottava suoritetuksi lop-
4887: vestointia pidettävä verovelvollisena. puun, kun sen käsittämät rakennukset tai ra-
4888: kennustilat ovat pääasiallisilta osiltaan valmis-
4889: 8 §. tuneet käyttötarkoitukseensa, sekä koneet ja
4890: Päättäessään investointeihin kohdistuvan suh- laitteet asennettu käyttövalmiiksi.
4891: danneveron kantamisesta investointitoimikun-
4892: nan tulee erityisesti huomioida veron kanta- 10 §.
4893: mista puoltavina seikkoina, että Jos 5 §:n 1 momentissa tarkoitettu suhdan-
4894: 1. investointeihin liittyy hankintoja, jotka neveron määrä on pienempi kuin 4 000 mark-
4895: merkittävällä tavalla rasittavat maksutasetta, kaa, ei suhdanneveroa määrätä suoritettavaksi.
4896: Lakialoite n:o 41 95
4897:
4898: 11 §. tavalla jonka valtioneuvosto lähemmin asetuk-
4899: Jos suhdanneveron maksaminen määräaikana sella määrää. Tätä suunnittelutoimintaa varten
4900: laiminlyödään tai veroilmoitusta ei ole annettu voidaan myös käyttää suhdannerahaston varoja.
4901: tai sitä ei ole annettu säädetyssä ajassa, on ve-
4902: rovelvollisen suoritettava maksupäivään 20 % :n 14 §.
4903: vuotuinen korko. Korosta ja sen perimisestä on Tässä laissa tarkoitettuun verojohtajan paa-
4904: voimassa mitä veronlisäyksestä on säädetty. tökseen saadaan hakea muutosta vain siten kuin
4905: Jos suhdannevero laskuvirheen tai siihen ver- ennakkoperintälain 51 §:n 5 momentissa on
4906: rattavan erehdyksen johdosta on jäänyt osaksi säädetty.
4907: tai kokonaan määräämättä tai veroa on määrät- Lääninhallituksen tämän lain nojalla anta-
4908: ty aiheetta tai sitä on määrätty liikaa, on ve- maan päätökseen ei saa valittamalla hakea muu-
4909: ron määränneen verojohtajan oikaistava virhe. tosta.
4910: Jos vero on jäänyt osaksi tai kokonaan mää-
4911: räämättä, on oikaisu tehtävä kolmen kuukau- 15 §.
4912: den kuluessa suhdanneveron kantojakson alka- Oikaisun tai muutoksenhaun perusteella pa-
4913: misesta ja muutoin kolmen kuukauden kulues- lautettavalle verolle maksetaan korko siten kuin
4914: sa kantojakson päättymisestä. verotuslaissa tältä osin on määrätty.
4915: Myös muilta osin tässä laissa noudatetaan,
4916: 12 §. mitä verotuslaissa on kulloisestakin kysymyk-
4917: Tässä laissa tarkoitettu investointitoiminnan sestä säädetty.
4918: ja liiketoiminnan vero, veronkorotus ja veron-
4919: lisäystä vastaava korko on suoritettava yhtenä 16 §.
4920: eränä verotoimiston määräämänä maksupäivänä Valtioneuvoston tämän lain 1 §:n 2 momen-
4921: tarkoitusta varten avatulle verotoimiston posti- tin, 2 §:n, 3 §:n ja 4 §:n nojalla antama suh-
4922: siirtotilille. danneveron suorittamista koskeva päätös on vii-
4923: Milloin veroa ei ole suoritettu määräaikana, pymättä ilmoitettava eduskunnan puhemiehelle,
4924: on suhdanneverolle, veronkorotukselle ja veron- jonka on saatettava se eduskunnan tietoon heti
4925: lisäystä vastaavalle korolle suoritettava veron- tai, jollei eduskunta ole koolla, niin pian kuin
4926: lisäystä siten kuin siitä on erikseen säädetty. se on kokoontunut, ja päätös on kumottava,
4927: Suhdanneveron kannossa noudatetaan muutoin jos eduskunta niin päättää.
4928: soveltuvin osin, mitä verotuslaissa ja sen no- Jos eduskunta päättää, että 1 momentissa tar-
4929: jalla on veronkannasta säädetty. koitettu valtioneuvoston päätös on kumottava,
4930: Tämän lain nojalla kertynyt investointivero, on suhdanneveron kantaminen lopetettava ja
4931: sille määrätty veronkorotus ja veronlisäystä vas- kannetut talletukset viipymättä palautettava
4932: taava korko on siirrettävä valtion suhdannera- sekä palautettaville määrille maksettava 8 §:ssä
4933: hastosta annetussa laissa (891/69) tarkoitet- tarkoitettu korko.
4934: tuun valtion suhdannerahastoon erityisille ti-
4935: Ieille Suomen Pankkiin. Tällä tilillä olevia va- 17 §.
4936: roja voidaan investoida valtiojohtoiseen teolli- Suhdanneveron suorittamisesta vero- ja ve-
4937: suuteen. ronkantoviranomaisille aiheutuvien tehtävien
4938: yleinen johto kuuluu verohallitukselle.
4939: 13 §.
4940: 12 § :n 3 momentissa tarkoitetut investoinnit 18 §.
4941: valtiojohtoiseen teollisuuteen on aloitettava vä- V aitioneuvosto antaa tarkempia määräyksiä
4942: littömästi kun yksityisen liike-elämän investoin- tämän lain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta.
4943: nit osoittavat alenemista. Näitä investointeja
4944: varten on hyvissä ajoin laadittava täytäntöön- Tämä laki tulee voimaan päivänä
4945: panoa varten yksityiskohtaisia suunnitelmia, kuuta 197 .
4946:
4947:
4948: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
4949:
4950: Veikko Saarto Arto Merisaari Helvi Niskanen
4951: 96 1977 vp.
4952:
4953: Lakialoite n:o 42.
4954:
4955:
4956:
4957:
4958: Saarto ym.: Ehdotus laiksi suhdannevaihteluiden tasoittamiseksi
4959: suoritettavasta vientimaksusta.
4960:
4961:
4962: E d u s k u n n a 11 e.
4963:
4964: Kansainväliset suhdannevaihtelut sekä kan- ylimääräisiä, ei-ansaittuja ja siksi täysin koh-
4965: sainvälisen inflaation aiheuttaman hintatason tuuttomia voittoja. Toiseksi vientihintojen nou-
4966: voimakas nousu aiheuttaa erityisesti noususuh- su kuitenkin aiheuttaa elinkustannusten ja hin-
4967: danteen vaiheessa keskeisten vientituotteittem- tatason nousua, joka on vaikeasti ennakoitavis-
4968: me hinnoissa huomattavaa nousua, joka ei ole sa ja siksi vaikeuttaa suunnittelua ja myös työ-
4969: seurausta vientiyritysten omasta toiminnasta. ehtosopimusten solmiamista, koska elinkustan-
4970: Vientituotteiden hintojen huomattava nousu nusten tulevasta noususta on epävarmuutta.
4971: tuo vientiyrityksille näin ylimääräisiä vientivoit- Oheinen lakialoite mahdollistaa tehokkaan
4972: toja, jotka lisäävät kotimaista inflaatiopainetta hintasäännöstelyn. Se antaa mahdollisuuden hin-
4973: ja aiheuttavat painetta myös kotimaisen hinta- tasäännöstelyolosuhteissa perusajankohdasta lu-
4974: tason nousuun. Tämän vuoksi olisi tarpeellista, kien jatkuvasti tulouttaa valtion suhdannerahas-
4975: että vientiyrityksiltä vientimaksun avulla perit- toon vientiyritysten ne lisävoitot, jotka johtuvat
4976: täisiin kansainvälisen hintatason nousun aiheut- kansainvälisestä inflaatiosta. Tämä tapahtuu
4977: tamat ylisuuret voitot yhteiskunnan haltuun pääperiaatteessa niin, että jatkuvasti verrataan
4978: käytettäväksi mm. elinkustannuksiin huomatta- toisiinsa toisaalta vientituotteiden kansainvälis-
4979: vasti vaikuttavien tuontitavaroiden ja kotimais- tä hintatasoa ja sen nousua ja toisaalta vienti-
4980: ten tuotteiden hintojen alentamiseen sekä ra- yritysten kustannustason nousua, jolloin otetaan
4981: kennepoliittisesti hyödyllisten investointien huomioon palkkataso, kotimaisten raaka-ainei-
4982: tukemiseen. den, puolivalmisteiden ja koneiden hintojen
4983: Kansainvälinen inflaatio kohottaa viennin nousu, sekä tuotannossa tarvittavien tuontitava-
4984: maailmanmarkkinahintoja ja lisää vientiyritys- roiden hintojen nousu. Tarkoitus on, että vien-
4985: ten myyntituloja. Samalla se myös kohottaa tihintojen noususta johtuvasta myyntituloksen
4986: tuontihintoja ja lisää tuontitavaroiden kulutta- lisäyksestä vähennetään kustannusten noususta
4987: jien elinkustannuksia ja tuotantokustannuksia. aiheutuva kustannuslisäys ja jäännös peritään
4988: Jos kaikki saavat korvauksia tästä, niin vienti- valtion suhdannerahastoon vientimaksulla.
4989: yritysten kustannuksetkin nousevat nopeasti ja Vientimaksun suuruus olisi muutettavissa sen
4990: suuri osa viennin inflaatiovoitoista hupenee. mukaan kuin tämä jäännös kasvaa tai supistuu.
4991: Kansainvälinen inflaatio tuo jonkin verran voit- Tarkoituksena on, että valtioneuvosto antaa
4992: toa vientiyrityksille, koska kustannukset ko- täsmällisemmät ohjeet vientimaksuprosentin
4993: hoavat myöhemmin kuin hinnat nousevat, lai- määräämiseksi.
4994: nojen reaaliarvo alenee jne. Kuitenkin voidaan
4995: sanoa, että pääasia kehityksessä on se, että Kun vientimaksun periminen lain 1 §:n mu-
4996: muodostuu kotimainen inflaatio, joka kulkee kaisissa tapauksissa perustuu ainoastaan sellai-
4997: voimakkuudessaan eteenpäin samassa tahdissa seen vientihintojen nousuun, johon yrityksellä
4998: kuin kansainvälinen inflaatiokin, ja inflaatiosta itsellään ei ole vaikutusta, ja joka ei johdu vien-
4999: hyötyy aina suurpääoma. tiä harjoittavan yrityksen omista toimenpiteistä,
5000: Edellä kuvatuissa olosuhteissa hintasäännöste- on pidettävä tarkoituksenmukaisena, että vien-
5001: lyn toteuttaminen on vaikeata ja se saattaa joh- timaksun avulla kerättyjä varoja ei palauteta
5002: taa myös vinoutumiin. Ensinnäkin, jos tiukalla takaisin vientiyrityksille, vaan ne jäävät käy-
5003: hintasäännöstelyllä estetään kotimaisen hinta- ja tettäväksi siten kuin on säädetty valtion suh-
5004: kustannustason nousu, niin syntyy kuitenkin dannerahastoon ja hintarahastoon siirretyistä
5005: tilanteita, joissa vientiteollisuus saa jatkuvasti varoista.
5006: Lakialoite .n:o 42 97
5007:
5008: Valtion suhdannerahastoon kertyvät vienti- tuna olisi omiaan vaikuttamaan parantavasti
5009: maksut on tarkoitus käyttää kahteen tarkoituk- maamme jatkuvasti rasitettuun maksutaseeseen.
5010: seen. Ensinnäkin siirretään tarpeen mukaan Toisaalta elintarvikkeiden hintojen aleQeminen
5011: vientimaksuja suhdannerahastosta hinnantasaus- lisäisi kotimaista kulutusta ja vähentäisi samalla
5012: rahastoon. Hinnantasausrahaston varat on tar- vientituen tarvetta.
5013: koitus käyttää elinkustannusten ja hintatason Osa suhdannerahastoon kertyvistä vientimak-
5014: vakiinnuttamiseksi olosuhteissa, joissa tuonnin sutuloista tulisi käyttää sellaisen valtion teolli-
5015: maailmanmarkkinahinnat nousevat. Tämä voi suuden luomiseksi, joka korvaisi tuontia multi-
5016: tapahtua niin, että käytetään hinnantasausrahas- lateraalimaista ja toisaalta tehostaisi vientiä.
5017: ton varat tärkeimpien tuontitavaroiden kotimai- Näin on mahdollista vaikuttaa myönteisesti
5018: sen hintatason nousun estämiseksi jatkuvien, maksutaseen kehitykseen ja vähentää devalvaa-
5019: tuontiliikkeille menevien tukimaksujen muodos- tion uhkaa, jolloin tarve vientimaksujen perimi-
5020: sa. Vielä parempi vaihtoehto olisi kuitenkin an- seen devalvaation jälkeisissä epänormaaleissa
5021: taa tuontitavaroiden nousta ja käyttää hinnan- oloissa vähenisi.
5022: tasausrahaston varoja kotimaisten peruselintar- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5023: vikkeiden hintojen alentamiseen vastaavilla tu-
5024: kimaksuilla. Silloin tuontitavaroiden suhteelli- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5025: nen kallistuminen kotimaisiin tuotteisiin verrat- lakiehdotuksen:
5026:
5027: Laki
5028: suhdannevaihteluiden tasoittamiseksi suoritettavasta vientimaksusta.
5029: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyl-
5030: lä tavalla, säädetään:
5031: 1 §. mukaan laskettu korko maastavieiän sijasta
5032: Milloin kansainvälisen hintatason nousu tai tuotteen valmistajan maksettavaksi ja poistaa
5033: valuuttakurssien muutos on johtanut tai johta- alkuperäiselle vientimaksun suorittamisvelvolli-
5034: massa jonkin Suomen viennin kannalta merkit- selle maksuunpantu vientimaksu.
5035: tävän tuotteen tai tuoteryhmän vientihintojen
5036: sellaiseen nousuun, joka ylittää kotimaisen hin- 3 §.
5037: ta- ja kustannustason nousun, on tästä vienti- Valtioneuvosto määrää tullitariffin nimikkeit-
5038: hintojen nopeammasta noususta aiheutuvasta täin vientimaksun alaiset tuotteet sekä sen pro-
5039: vientitulojen lisäyksestä suoritettava suhdanne- senttiluvun ( vientimaksuprosentti), jonka mu-
5040: rahastoon vientimaksua sen mukaan kuin tässä kaan vientimaksu on suoritettava maasta vie-
5041: laissa säädetään. dyn tuotteen vientihinnasta.
5042: 2 §. 4 §.
5043: Vientimaksun on velvollinen suorittamaan Vientimaksuprosentin suuruutta määrättäessä
5044: jokainen, joka myyntitarkoituksessa vie maasta on otettava huomioon vientimaksun alaisia tuot-
5045: vientimaksun alaisia tuotteita. · teita valmistavien toimialojen kannattavuuske-
5046: Viejä, joka ei ole itse valmistanut maasta hitys vertaamalla vientihintojen kehitystä koti-
5047: vietyä tuotetta, saa periä suorittamaansa vienti- maisten hintojen kustannuskehitykseen sekä ot-
5048: maksua vastaavan määrän tuotteen lopulliselta tamalla myös huomioon tuotteiden valmistuk-
5049: valmistajalta sinä päivänä, jona vientimaksu sessa käytettyjen ulkomaisten raaka-aineiden ja
5050: erääntyy maksettavaksi. Ellei tuotteen valmista- tuotantotarvikkeiden hintakehitys.
5051: ja suorita vientimaksua erääntymispäivänä, vien- Vientimaksuprosentti voidaan määrätä eri
5052: timaksun suorittamiseen velvollinen on oikeu- suuruiseksi eri tuotteille sekä erilaiseksi maan
5053: tettu kolmen kuukauden kuluessa erääntymis- eri osissa.
5054: päivästä hakemaan tullihallitukselta vientimak- Valtioneuvosto voi myös määräämillään eh-
5055: sun palauttamista ja asettamista lopullisen val- doilla päättää, että vientimaksua ei ole suori-
5056: mistajan maksettavaksi. Tullihallituksella on oi- tettava sellaisten yritysten maasta viemistä tuot-
5057: keus määrätä vientimaksu ja sille tullisäännön teista, joiden vientitulo on enintään 200 000
5058: 139 §:n 2 momentissa mainittujen perusteiden markkaa vuodessa.
5059: 13 087700129D
5060: 98 Lakialoite n:o 42
5061:
5062: 5 §. Vientimaksuna kertyviä varoja voidaan myös
5063: Sen mukaan kuin 4 §: ssä mainittujen tekijäin valtioneuvoston päätöksen mukaan siirtää tuon-
5064: kehityksessä vientimaksuprosentin määräämisen tikaupparahastosta 23 päivänä joulukuuta 1958
5065: jälkeen tapahtuu muutoksia, jotka lisäävät tai annetussa laissa (530/58) tarkoitetun tuonti-
5066: vähentävät yritysten kannattavuutta, on valtio- kaupparahaston yhteydessä hoidettavaan erilli-
5067: neuvoston vastaavasti korotettava tai alennet- seen hinnantasausrahastoon.
5068: tava vientimaksuprosenttia.
5069: 10 §.
5070: 6 §. Erityisen painavista syistä valtioneuvosto voi
5071: Maasta viedyn tuotteen vientihinnalla tarkoi- hakemuksesta joko kokonaan tai osittain va-
5072: tetaan sitä fob-hintaa, mikä tuotteella on sitä pauttaa tietyn tuotteen tai tuoteryhmän tai tie-
5073: tulliselvitettäessä. Jos tuote on myyty fas-eh- tyn vientierän vientimaksun alaisuudesta ja mil-
5074: doin, käytetään hintana kuitenkin fas-hintaa. loin olosuhteet ovat säälittävät tai vientimak-
5075: Vientimaksun suorittaneen vaatimuksesta ote- sun penmmen muutoin olisi kohtuutonta,
5076: taan toteutuneet luottotappiot ja reklamaation myöntää osittaisen tai täyden vapautuksen vien-
5077: johdosta tapahtuneet hinnanalennukset sekä timaksun suorittamisesta.
5078: maahan palautettujen tuotteiden fob- ja fas-
5079: arvo huomioon vientihinnan vähennyksenä ja 11 §.
5080: sitä vastaava vientimaksu palautetaan vienti- Vientimaksun suorittamiseen velvollinen tai
5081: maksun suorittaneelle. valmistaja, joka 2 §:n mukaisesti on vientimak-
5082: sun suorittanut, saa vähentää suorittamansa
5083: 7 §. vientimaksun veronalaisista tuotoistaan joko
5084: Tuote katsotaan maasta viedyksi, kun kulku- siltä verovuodelta, jona vientimaksu on mak-
5085: neuvo, johon tuote on lastattu, on lopullisesti settu, tai sitä seuraavalta verovuodelta toimi-
5086: tulliselvitettynä lähtenyt maasta, postitse vie- tettavassa valtion- ja kunnallisverotuksessa.
5087: täessä kuitenkin, kun tuote on otettu postin
5088: kuljetettavaksi. Vapaasatamassa tai vapaavaras- 12 §.
5089: tossa oleva tuote katsotaan maasta viedyksi, Ennen 3 §:ssä ja 5 §:n 1 momentissa tarkoi-
5090: kun se kulkuneuvo, johon tuote on lastattu, on tettujen päätösten tekemistä on, jollei Suomen
5091: edellä sanotuin tavoin lähtenyt ulkomaalle. Pankin johtokunta ole tehnyt asiasta esitystä,
5092: hankittava sanotun johtokunnan lausunto.
5093: 8 §. 13 §.
5094: Vientimaksusta on soveltuvin osin voimassa, Joka pidättää tai yrittää pidättää tämän lain
5095: mitä vientitullista ja muusta tullilaitokseen kan- mukaan valtiolle tulevaa vientimaksua taikka
5096: nettavasta verosta tai maksusta on säädetty. muutoin rikkoo tämän lain säännöksiä tai nii-
5097: Vientimaksu saadaan, jos vakuus sen suorit- den soveltamisesta annettuja määräyksiä, ran-
5098: tamisesta on asetettu, maksaa tullitoimipaik- gaistakoon, jollei sellaisest~ teosta muualla ole
5099: kaan kahden kuukauden kuluessa siitä kun tuo- ankarampaa rangaistusta säädetty, sakolla tai
5100: te on ilmoitettu maasta vietäväksi. enintään yhden vuoden vankeudella, ja olkoon
5101: vientimaksunalainen tuote tai sen arvo oikeu-
5102: 9 §. den harkinnan mukaan kokonaan tai osaksi val-
5103: Vientimaksusta kertyvät varat on siirrettävä tiolle menetetty.
5104: valtion suhdannerahastosta annetussa laissa
5105: (8 91 /6 9) tarkoitettuun valtion suhdannerahas- 14 §.
5106: toon. Kunnes tulo- ja menoarviossa varojen siir- Valtioneuvosto antaa tarvittaessa tarkempia
5107: rosta rahastoon on päätetty, varat on väliaikai- määräyksiä tämän lain täytäntöönpanosta ja so-
5108: sesti talletettava erityiselle tilille Suomen Pank- veltamisesta.
5109: kiin. Tällä tilillä olevia varoja voidaan sijoit-
5110: taa siten kuin valtion suhdannerahaston varojen Tämä laki tulee voimaan päivänä
5111: sijoittamisesta on säädetty. kuuta 197 .
5112:
5113:
5114: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
5115:
5116: Veikko Saarto Arto Merisaari Helvi Niskanen
5117: 1977 vp. '99
5118:
5119: Lakialoite n:o 43.
5120:
5121:
5122:
5123:
5124: Salmenkivi ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 34 ):n
5125: muuttamisesta.
5126:
5127:
5128: E d u s k u n n a 11 e.
5129:
5130: Joulukuun 9 päivänä 1976 solmitun budjet- Yhteisön voiton ja siitä osakkeenomistajille
5131: tisopimuksen 14-kohdassa on sovittu, että sel- jaetun osingon kaksinkertaisen verotuksen vai1
5132: vitetään mahdollisuudet pienteollisuuteen koh- kutuksesta osakerahoitusta ei nykyisin voida
5133: distuvan lainoituksen ja muun rahoituksen te- käyttää riittävästi yritysten rahoitusrakenteen
5134: hostamiseksi ja kauppa- ja teollisuusministeriön parantamiseksi. Kaksinkertaisen verotuksen ai-
5135: piiriorganisaation osuuden lisäämiseksi kyseises- heuttamien haittojen vähentämiseksi säädettiin
5136: sä toiminnassa. vuoden 1969 alusta voimaan tulleessa elinkei-
5137: Kokoomuksen eduskuntaryhmä on omalta noverolaissa, että osakeyhtiö ja osuuskunta saa
5138: osaltaan pyrkinyt selvittämään asiaa ja esittää vähentää tulostaan 40 % jakamansa osingon ja
5139: tässä tarkoituksessa, ottaen samalla huomioon osuuspääoman koron määrästä. Lisäksi vuosina
5140: yrittäjien aseman keventämisen yleensä sekä 1969-1978 tapahtuneille maksullisille osake-
5141: työllisyyden tehostamisen, seuraavaa, ja osuuspääoman korotuksille maksettu osinko-
5142: Tuotannon harjoittamista varten tarvitaan ja osuuspääoman korko saadaan vähentää vii-
5143: pääomaa sekä varsinaisen toiminnan että sitä deltä vuodelta kokonaan yhteisön tulosta. Huo-
5144: varten suoritettavien investointien rahoittami- jennuksia sovelletaan kuitenkin vain valtionve-
5145: seksi. Lainarahoituksen lisäksi yrityksellä tulee rotuksessa. Lievenhyksistä huolimatta osakera-
5146: olla aina myös pääomaa, joka kantaa riskin epä- hoituksesta aiheutuu yritykselle enemmän kus:.
5147: onnistumisesta ja mahdollisista tappioista. Mitä tannuksia kuin lainarahoituksesta. Voidakseen
5148: suuremman osuuden investoinneistaan yritys maksaa velkapääomalle korkoa 100 markkaa
5149: voi rahoittaa oman pääoman ja sen omasta toi- yrityksen on ansaittava tuloa vastaavasti 100
5150: minnasta kertyneiden tulojen avulla, sitä var- markkaa. Voidakseen maksaa vastaavan suurui-
5151: memmalla pohjalla yritys voi toimia ja me- sen osingon yrityksen on sitä vastoin ansaitta-
5152: nestyä kansainvälisessä kilpailussa, huolehtia va voittoa ennen veroja nykyisin yli kaksinker-
5153: palkkojen maksamisesta jne. tainen määrä. Osakerahoitus on yrityksille sen
5154: Suomalaisten yritysten rahoitusrakenne on vuoksi liian kallista, jotta sitä voitaisiin käyttää
5155: kansainvälisesti heikko ja velkarahoituksen riittävästi tuotannon ja investointien rahoitta-
5156: osuus omaan pääomaan verrattuna korkea. Vii- miseen. Muualla Länsi-Euroopassa epäkohta on
5157: me vuosina tuotannon rahoitusmahdollisuudet poistettu siirtymällä yhteisön ja sen osakkaan
5158: ovat edelleen nopeasti heikentyneet. Samalla verotuksessa yhä yleisemmin ns. hyvitysmenet-
5159: velkarahoituksen osuus on huolestuttavasti kas- telyyn.
5160: vanut. Korkomenojen osuus on teollisuudessam- Elinkeinoverolain voimaantulon jälkeen pois-
5161: me jo lähes kuusi prosenttia liikevaihdosta eli tettiin osakkenomistajilta tulo- ja omaisuusve-
5162: huomattavasti korkeampi kuin muissa maissa. rolakia muuttamalla oikeus vähentää valtion-
5163: Tuotantolaitokset ovat monissa tapauksissa me- verostaan 15 % osinkotulonsa määrästä. Tällä
5164: nettäneet kelpoisuutensa lainarahoitukseen ja tavoin osinkotulosta menevän veron painopiste
5165: rahoituskustannusten lisäämiseen. Rahoitusti- siirrettiin käytännössä osakkeenomistajille.
5166: lanteen heikentymisen seurauksena tuotannon Osinkotulosta on tosin valtionverotuksessa ve-
5167: harjoittamisen jatkuminen ja työllisyyden hoi- rovapaata 500 markkaa. Jotta osakkeenomista-
5168: taminen yrityksissä käy yhä epävarmemmaksi. ja saisi osakkeistaan verojen jälkeen saman tuo-
5169: Tämän estämiseksi tulisi yritysten omarahoitus- ton kuin verovapaista talletuksista ja obligaa-
5170: ta erityisesti osakepääoman muodossa voida no- tioista, tulisi osingon olla tästä huolimatta vä-
5171: peasti lisätä. hintään kaksinkertainen korkotuloon verrattu-
5172: 100 Lakialoite n:o 43
5173:
5174:
5175: na, vaikkei osakkeista maksettavaa omaisuusve- ventäminen voisi tapahtua saattamalla uudelleen
5176: roa oteta huomioon. Käytännössä osakesijoituk- voimaan osinkotulon osalta valtionverotuksessa
5177: set muodostuvat nykyisin monissa tapauksissa myönnetty 15 % :n vähennys. Lisäksi tulisi sel-
5178: verotuksen vuoksi sijoittajille tappiollisiksi. vittää, millä tavoin yhteisön ja sen osakkaan
5179: Tällaista tilannetta ei voida pitää kansantalou- tulon verotus tulisi tulevaisuudessa järjestää si-
5180: temme kehitystä ja tuotannon rahoitusmahdolli- ten, että se kohdistuisi tasapuolisesti erilaisiin
5181: suuksia ajatellen tarkoituksenmukaisena eikä yrityksiin ja niiden osakkaisiin ja samalla lisäisi
5182: hyväksyttävänä. mahdollisuuksia osakerahoituksen käyttöön.
5183: Tuotantotoiminnan edellytysten parantami- Mainittu 15 % :n vähennys tulisi sen mukai-
5184: seksi ja kansainvälisen kilpailukyvyn lisäämisek- sesti saattaa voimaan määräajaksi.
5185: si olisi pääomia pyrittävä nopeasti ohjaamaan Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
5186: tuotannon rahoitukseen erityisesti oman pää-
5187: oman muodossa. Tässä tarkoituksessa tulisi ny- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5188: kyistä yhteisön ja sen osakkaan tulon kaksin- lakiehdotuksen:
5189: kertaista verotusta viipymättä lieventää. Lie-
5190:
5191:
5192: Laki
5193: tulo- ja varallisuusverolain 34 § :n muuttamisesta.
5194:
5195: Eduskunnan päätöksen mukaisesti .muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
5196: varallisuusverolain (1043/74) 34 § näin kuuluvaksi:
5197:
5198: 34 §. osingon tai osuuspaaoman koron määrästä, ei
5199: Milloin verovelvollisen veronalaiseen tuloon kuitenkaan enempää kuin veron koko määrä.
5200: sisältyy osinkoa kotimaisista osakeyhtiöistä tai
5201: osuuspääoman korkoa kotimaisista osuuskun-
5202: nista, on verovelvollisen tulosta ja omaisuudes- Tätä lakia sovelletaan vuosilta 1977-1982
5203: ta menevästä verosta vähennettävä 15 sadalta toimitettavissa valtionverotuksissa.
5204:
5205:
5206: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
5207:
5208: Antero Salmenkivi Alii Vaittinen-Kuikka Sinikka Karhuvaara
5209: Mikko Asunta Tapani Mörttinen Heikki Perho
5210: Matti Jaatinen Harri Holkeri Saara Mikkola
5211: Eeva Kauppi P. Mäki-Hakola Arto Lampinen
5212: Heikki J artti Markku Salonen Erkki Pystynen
5213: Pekka Jokinen Kirsti Hollming Irma Koski
5214: Juuso Häikiö Ilkka Kanerva Kullervo Rainio
5215: Eero Lattula Timo Mäki Anna-Liisa Linkola
5216: Matti Hokkanen Elsi Hetemäki Tuure Junnila
5217: Lauri lmpiö Toivo T. Pohjala Mauri Miettinen
5218: Esko J. Koppanen Erkki Häkämies Pertti Salolainen
5219: Pentti Sillantaus
5220: 1977 vp. 101
5221:
5222: Lakialoite n:o 44.
5223:
5224:
5225:
5226:
5227: Salmenkivi ym.: Ehdotus laiksi sähköverosta annetun lain ku-
5228: moamisesta.
5229:
5230:
5231: E d u s k u n n a II e.
5232:
5233: Joulukuun 9 päivänä 1976 solmitun budjet- Sähköä käytetään teollisuudessa tuotantopa-
5234: tisopimuksen 14-kohdassa on sovittu, että sel- noksena. Sen osuus tuotannon bruttoarvosta on
5235: vitetään mahdollisuudet pienteollisuuteen koh- keskimäärin noin 1.8 prosenttia. Veron arvioi-
5236: distuvan lainoituksen ja muun rahoituksen te- daan nostavan teollisuuden sähkökustannuksia
5237: hostamiseksi ja kauppa- ja teollisuusministeriön noin 10 prosentilla ja muodostavan noin 0.18
5238: piiriorganisaation osuuden lisäämiseksi kysei- prosentin välittömän kustannuspaineen. Säh-
5239: sessä toiminnassa. köön sisältyy lisäksi veroa voimalaitosinvestoin-
5240: Kokoomuksen eduskuntaryhmä on omalta teihin sisältyvän liikevaihtoveron sekä voiman-
5241: osaltaan pyrkinyt selvittämään asiaa ja esittää tuotannossa käytetyn hiilen valmisteveron joh-
5242: tässä tarkoituksessa, ottaen samalla huomioon dosta. Teollisuuden lopputuotteisiin vero muo-
5243: yrittäjien aseman keventämisen yleensä sekä dostaa kerrannaisvaikutuksineen noin 0.3 pro-
5244: työllisyyden tehostamisen, seuraavaa. sentin hintapaineen.
5245: Työttömyys on maassamme viime aikoina Tuotantopanosten verottaminen vaikuttaa vä-
5246: voimakkaasti kasvanut. Tuotantomme kansain- littömästi teollisuuden kilpailukykyä heikentä-
5247: välinen kilpailukyky on samanaikaisesti olen- västi. Muiden teollisuudelle asetettujen rasittei-
5248: naisesti heikentynyt ja osuutemme kansainväli- den ohella sähkövero heikentää erityisesti vien-
5249: sestä kaupasta on alentunut. Teollisuuden in- titeollisuuden toimintaedellytyksiä. Näin ollen
5250: vestoinnit alenivat vuonna 1976 runsaalla nel- vero ei myöskään voi olla vaikuttamatta työlli-
5251: jänneksellä ja aleneva suunta uhkaa jatkua edel- syyteen.
5252: leen vuoden 1977 aikana. On pelättävissä, ettei Sähköverolla on erityisen haitallinen vaiku-
5253: maamme pääse osalliseksi myöskään myöhem- tus teollisuutemme avaintoimialoihin, kuten
5254: min kansainvälisillä markkinoilla ehkä tapahtu- metsäteollisuuteen, kemian perusteollisuuteen
5255: vasta kysynnän kasvusta. ja metallien valmistukseen. Kun sähkövero koh-
5256: Vallitsevassa tilanteessa tulisi taloudellista distuu voimakkaimmin juuri perustuotannon-
5257: kehitystä pyrkiä kaikin tavoin elvyttämään. aloihin sekä vientiteollisuuteen, muodostuvat
5258: Vain siten voidaan vähentää myös työttömyy- veron kerrannaisvaikutukset suuriksi ja vero
5259: destä aiheutuvia ongelmia yhteiskunnassamme. koko teollisuuden toimintaedellytyksiä vahin-
5260: Erityisen tärkeää on, että kotimainen tuotan- goittavaksi. Sähköverolaki olisi mainituista
5261: tomme on kansainvälisesti kilpailukykyistä ja syistä kumottava.
5262: että teollisuutemme tuotantopanosten hintoja
5263: ei verotuksellisin toimenpitein nosteta. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5264: Maassamme ryhdyttiin perimään syyskuun nioittaen,
5265: 1976 alusta lukien sähköveroa, jota teollisuu- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5266: temme joutuu maksamaan vuosittain noin 200 lakiehdotuksen:
5267: milj. markkaa. Pelkästään metsäteollisuuden
5268: osuus tästä on runsaat 110 milj. markkaa.
5269: 102 Lakialoite n:o 44
5270:
5271:
5272:
5273: Laki
5274: sähköverosta annetun lain kumoamisesta.
5275:
5276: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
5277:
5278: Täten kumotaan sähköverosta 29 patvana
5279: heinäkuuta 1976 annettu laki (652/76).
5280:
5281:
5282: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
5283:
5284: Antero Salmenkivi Anna-Liisa Linkola Kullervo Rainio
5285: Mikko Asunta Timo Mäki Saara Mikkola
5286: Heikki Perho Matti Jaatinen Erkki Pystynen
5287: Eeva Kauppi Aili Vaittinen-Kuikka Irma Koski
5288: Heikki J artti Tapani Mörttinen Tuure Junnila
5289: Pekka Jokinen P. Mäki-Hakola Mauri Miettinen
5290: Juuso Häikiö Markku Salonen Pentti Sillantaus
5291: Eero Lattula Ilkka Kanerva Kirsti Hollming
5292: Matti Hokkanen Elsi Hetemäki Arto Lampinen
5293: Lauri Impiö Toivo T. Pohjala Harri Holkeri
5294: Esko J. Koppanen Erkki Häkämies Pertti Salolainen
5295: Sinikka Karhuvaara
5296: 1977 vp. 103
5297:
5298: Lakialoite n:o 45.
5299:
5300:
5301:
5302:
5303: Salmenkivi vm.: Ehdotus laiksi valtion investointirahastosta an-
5304: netun lain muuttamisesta.
5305:
5306:
5307: E d u s k u n n a 11 e.
5308:
5309: Joulukuun 9 päivänä 1976 solmitun budjet- lisätyksi omaa pääomaansa muuten kuin toimin-
5310: tisopimuksen 14-kohdassa on sovittu, että sel- nan tuloksella. Yrityksen kasvun ollessa voima-
5311: vitetään mahdollisuudet pienteollisuuteen koh- kas tämä merkitsee, että yrityksen velkaantu-
5312: distuvan lainoituksen ja muun rahoituksen te- misaste nousee. Se puolestaan on omiaan lisää-
5313: hostamiseksi ja kauppa- ja teollisuusministeriön mään riskialttiutta ja heikentämään lisärahoi-
5314: piiriorganisaation osuuden lisäämiseksi kysei- tuksen saantimahdollisuuksia.
5315: sessä toiminnassa. Pienet ja keskisuuret yritykset ovat huomat-
5316: Kokoomuksen eduskuntaryhmä on omalta tavassa määrin käyttäneet nopeita ja joustavia
5317: osaltaan pyrkinyt selvittämään asiaa ja esittää luottoja osana käyttöpääomastaan. Koska val-
5318: tässä tarkoituksessa, ottaen samalla huomioon tion muodostamat rahoituslähteet ovat pääasias-
5319: yrittäjien aseman keventämisen yleensä sekä sa koskeneet investointien, viennin yms. tuke-
5320: työllisyyden tehostamisen, seuraavaa. mista, ei näistä rahoitusmuodoista ole ollut
5321: Valtion investointirahastosta annetun lain 1 apua yritysten käyttöpääomatarpeen tyydyttä-
5322: § :n mukaan perustettiin rahasto "taloudellista miseen. Parhaillaan vallitseva taloudellinen la-
5323: kasvua alueellisesti tasapuolisesti edistävien, ma on kärjistänyt tilannetta. Keskuspankin ki-
5324: kansainvälistä kilpailukykyä parantavien tai reän rahapolitiikan seurauksena ovat myös lii-
5325: työllisyyden turvaamiseksi ja tulotason paran- kepankit joutuneet rajoittamaan luototustaan
5326: tamiseksi tarpeellisten tuotannollisten investoin- ja näin ovat yritykset joutuneet erittäin suuriin
5327: tien rahoittamiseksi''. vaikeuksiin jopa niin, että käyttöpääoman saan-
5328: Teollisuusyritystemme perinteisestä pääoma- nin turvaamisesta on kiinni koko yrityksen toi-
5329: köyhyydestä johtuen koko yrityssektorimme on minta. Valtion investointirahastosta annetun
5330: erittäin haavoittuvainen suurille suhdannevaih- lain 1 §:ssä mainitut perustelut sopivat sellai-
5331: teluille. Tilanne kärjistyy nimenomaan pienten sinaan perusteluiksi myös sille, että rahaston
5332: ja keskisuurten yritysten kohdalla. Tämän vuok- varoista voitaisiin myöntää lainoja ei vain in-
5333: si yrityksissä on ajauduttu yhä enenevässä mää- vestointitarkoituksiin vaan myös yritysten käyt-
5334: rin käyttämään vierasta pääomaa. Tilanne ei töpääoman lainoittamiseen.
5335: kuitenkaan johdu pelkästään oman pääoman Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5336: puutteesta vaan myös siitä, että verottaja koh- nioittaen,
5337: telee eri tavoin vieraan ja oman pääoman eh-
5338: doilla tapahtuvaa rahoitusta. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5339: Pieni tai keskisuuri yritys ei saa useinkaan lakiehdotuksen:
5340:
5341:
5342: Laki
5343: valtion investointirahastosta annetun lain muuttamisesta.
5344:
5345: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan valtion investointirahastosta 7 päivänä helmi-
5346: kuuta 1975 annetun lain (74/75) 1 § sekä lisätään 4 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti:
5347:
5348: 1 §. ti edistävien, kansainvälistä kilpailukykyä pa-
5349: T aiondellista kasvua alueellisesti tasapuolises- rantavien tai työllisyyden turvaamiseksi ja tu-
5350: 104 Lakialoite n:o 45
5351:
5352:
5353: lotason parantamiseksi sekä tuotannon jatku- 4 §.
5354: misen mahdollistamiseksi tarpeellisten tuotan-
5355: nollisten investointien ja yritysten käyttöpää- Lisätyn johtokunnan valmistava käsittely ei
5356: omien rahoittamiseksi perustetaan tulo- ja me- kuitenkaan ole tarpeen niiden lainojen osalta,
5357: noarvion ulkopuolella oleva valtion investointi- jotka myönnetään yritysten käyttöpääoman ra-
5358: rahasto, jota jäljempänä sanotaan investointira- hoittamiseen.
5359: hastoksi. Investointirahastosta on voimassa,
5360: mitä tässä laissa säädetään.
5361:
5362:
5363:
5364: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
5365:
5366: Antero Salmenkivi A1li Vaittinen-Kuikka Irma Koski
5367: Mikko Asunta Tapani Mörttinen Kullervo Rainio
5368: Matti Jaatinen P. Mäki-Hakola Anna-Liisa Linkola
5369: Eeva Kauppi Markku Salonen Tuure Junnila
5370: Heikki J artti Ilkka Kanerva Mauri Miettinen
5371: Pekka Jokinen Elsi Hetemäki Pentti Sillantaus
5372: Juuso Häikiö Erkki Häkämies Timo Mäki
5373: Eero Lattula Sinikka Karhuvaara Pertti Salolainen
5374: Matti Hokkanen Toivo T. Pohjala Kirsti Hollming
5375: Lauri Impiö Heikki Perho Arto Lampinen
5376: Esko J. Koppanen Saara Mikkola Harri Holkeri
5377: Erkki Pystynen
5378: 1977 vp. 105
5379:
5380: Lakialoite n:o 46.
5381:
5382:
5383:
5384:
5385: Salolainen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain muut-
5386: tamisesta.
5387:
5388:
5389: Ed u s kun n a 11 e.
5390:
5391: Tulo- ja varallisuusverolain 55 § :n 3 mo- tenkin riittämätön puolisovähennys ennallaan.
5392: mentin mukaan kultakin vuodelta toimitettavas- Myöskään koulutusvähennykseen eikä kunnal-
5393: sa verotuksessa sovellettavista veroasteikoista lisverotuksen lapsivähennykseen hallitus ole
5394: ja veroprosenteista säädetään erikseen. syksyllä 1976 katsonut aiheelliseksi puuttua.
5395: Hallitus totesi antaessaan eduskunnalle esi- Jotta ansiotuloja saavien ja muiden verovel-
5396: tyksen laiksi vuodelta 1977 toimitettavassa val- vollisten verotuskohtelu ei muuttuisi nykyistä-
5397: tionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista kin epäoikeudenmukaisemmaksi, katsomme,
5398: ja veroprosenteista mm. seuraavaa: että myös valtionverotuksen osinkotulovähen-
5399: "Inflaatiosta johtuvan tuloveroasteen kasvun nystä on korotettava, etenkin kun muistetaan
5400: hillitsemiseksi kuitenkaan ei riitä, että vain tu- sen olleen samansuuruinen jo vuodesta 1972.
5401: loveroasteikkoa lievennetään". Näin ollen myös Niin ikään emme pidä oikeana sitä, että in-
5402: verovähennysten määriä on tarkistettava, jottei validien ja vanhusten tuloverorasitusta on to-
5403: tuloverorasitus inflaatiosta johtuen nousisi. dellisuudessa lisätty jättämällä invalidi- ja van-
5404: Hallitus halusi tuolloin tarkistaa ainoastaan huusvähennykset ennalleen.
5405: eräitä valtionverotuksen vähennyksiä. Tätä pe- Opiskelijavähennys on ollut samansuuruinen
5406: rusteltiin mm. sillä, että hallituksen tarkoituk- jo vuoden 1974 verotuksessa. Varsinkin nyt
5407: sena on ylläpitää ansiotuloja saavien ja muiden kun opintolainojen osuus opintojen rahoitukses-
5408: verovelvollisten eriarvoista verotuskohtelua. sa on supistumassa, on varsin perusteltua, ettei
5409: Näin ollen inflaation tuloverorasitusta nostavaa opiskelijoiden vaatimattomien kesä- ym. sivu-
5410: vaikutusta esitettiin hillittäväksi lähinnä vain tulojen verotusta enää kiristetä.
5411: ansiotuloja saavien verovelvollisten työtulovä- Kuten edellä olevasta on käynyt ilmi, ovat
5412: hennysten enimmäismääriä korottamalla. Näi- useat markkamääräiset vähennysoikeudet pysy-
5413: denkin osalta hallitus puhui ainoastaan verora- neet vuosikausia samoina ja menettäneet siten
5414: situksen hillitsemisestä, ei sen pysäyttämisestä. huomattavasti reaaliarvoaan, mikä on osaltaan
5415: Jotta verorasituksen inflaatiosta johtuva kas- ollut lisäämässä tuloverorasitusta.
5416: vu saadaan pysäytetyksi, on kaikkien verovä- Yllä olevaan viitaten katsomme, että myös
5417: hennysten reaaliarvo pidettävä ennallaan hinta- markkamääräisten vähennysten enimmäismää-
5418: tason muutoksista huolimatta. Toisin sanoen riä vuodelle 1978 on korotettava 20 % :lla,
5419: myös kunnallisverotuksen vähennysten enim- jotta tuloverorasituksen kasvu saataisiin pysäy-
5420: mäismääriä on korotettava. tetyksi eikä vain hidastetuksi.
5421: Erityisesti haluamme painottaa sitä, ettei hal- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5422: litus ole ottanut perhepoliittisia näkökohtia riit- nioittaen,
5423: tävästi huomioon. Mm. niiden perheiden ase-
5424: maa, joissa vain toinen puolisoista ansaitsee, että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5425: on jatkuvasti heikennetty pitämällä jo muu- lakiehdotuksen:
5426:
5427:
5428:
5429:
5430: 14 087700129D
5431: 106 Lakialoite n:o 46
5432:
5433:
5434:
5435: Laki
5436: tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta.
5437:
5438: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
5439: varallisuusverolain ( 1043/74) 28 §, 29 §:n 1 momentin 4 ja 6 kohta, sellaisina kuin ne
5440: ovat 25 päivänä heinäkuuta 1975 annetussa laissa (608/75), 31 §:n 1 momentti ja 33 §:n
5441: 1 momentin 1-3 kohta, sellaisina kuin ne ovat 29 päivänä joulukuuta 1976 annetussa laissa
5442: (1092/76), 33 §:n 1 momentin 4 ja 5 kohta, sellaisina kuin ne ovat 25 päivänä heinäkuuta
5443: 1975 annetussa laissa (608/75), 34 §, 36 §:n 1 momentin 1-5 kohta, sellaisina kuin 2 ja
5444: 3 kohta ovat 25 päivänä heinäkuuta 1975 annetussa laissa (607/75) ja 5 kohta on sanottu-
5445: na päivänä annetussa laissa (608/75), 37 § sekä 57 §:n 1 momentin 1-3 kohta, sellaisina
5446: kuin 1 kohta on 29 päivänä joulukuuta 1976 annetussa laissa (1092/76) ja 2 ja 3 kohta
5447: ovat 25 päivänä helmikuuta 1975 annetussa laissa (608/75), näin kuuluviksi:
5448:
5449: 28 §. 33 §.
5450: Verovelvollinen saa vähentää palkkatulostaan Valtionverotuksessa saa verovelvollinen vä-
5451: palkkatulovähennyksenä 360 markkaa, ei kui- hentää lisäksi:
5452: tenkaan enempää kuin palkkatulon määrän. 1) 25 prosenttia ansiotulostaan, kuitenkin
5453: Palkkatulovähennys korvaa palkkatulosta tehtä- enintään 6 960 markkaa (työtulovähennys),
5454: vät luonnolliset vähennykset, jollei niiden mää- 2) 20 prosenttia ansiotulosta, kuitenkin
5455: rä ylitä 360 markkaa. enintään 2 780 markkaa, jos verovelvollinen
5456: on verovuonna elättänyt alaikäistä lastaan tai
5457: 29 §. kasvattilastaan, kuitenkin niin, että puolisoista
5458: Verovelvollisella on oikeus vähentää: vähennyksen saa vain se, jonka ansiotulojen
5459: määrä on pienempi (ylimääräinen työtulovä-
5460: 4) omasta taikka puolisonsa tai lastensa hennys),
5461: henki- tai muusta henkilövakuutuksesta suorit- 3) 20 prosenttia tulostaan, kuitenkin enin-
5462: tamaosa maksut, lukuun ottamatta 5 kohdassa tään 2 780 markkaa, jos sellainen verovelvolli-
5463: ja sairausvakuutuslaissa tarkoitettuja maksuja nen, johon ei sovelleta tämän lain puolisoita
5464: sekä kansaneläkevakuutusmaksua, kuitenkin yh- koskevia säännöksiä, on verovuonna elättänyt
5465: teensä enintään 150 markkaa kutakin perheeen- alaikäistä lastaan tai kasvattilastaan (valtion-
5466: jäsentä kohti, verotuksen yksinhuoltajavähennys) ,
5467: 4) 5 400 markkaa, milloin verovelvollisen
5468: 6) omia ja perheenjäsentensä sairauskuluja puolisolla ei ole lainkaan hänen veronalaiseksi
5469: enintään 960 markkaa tai, milloin kysymyksessä tulokseen luettavaa tuloa, tai jos puolisolla on
5470: ovat puolisot, yhteensä enintään 1 920 mark- sanotunlaista tuloa, saa se puolisoista, jonka
5471: kaa, minkä lisäksi enimmäismääriä on korotet- tulojen yhteismäärä on suurempi, vähentää
5472: tava 240 markalla jokaisesta alaikäisestä lap- 5 400 markkaa vähennettynä 25 prosentilla toi-
5473: sesta tai kasvattilapsesta, jota verovelvollinen sen puolison tulon määrästä (puolisovähennys) ,
5474: on verovuonna elättänyt. 5) 600 markkaa jokaisesta verovuonna elät-
5475: tämästään sellaisesta lapsestaan tai kasvattilap-
5476: sestaan, joka ennen verovuoden alkua on täyt-
5477: 31 §. tänyt 16 vaan ei 18 vuotta ja joka verovuonna
5478: Jos verovuonna Suomessa asuneen henki- vähintään seitsemän kuukauden ajan on saanut
5479: lön veronmaksukyky hänen ja hänen perheensä säännöllistä ja täyttä opetusta kansa-, perus-,
5480: käytettävissä olevat tulot ja varallisuus huo- ammatti-, iltaoppi- tai oppikoulussa, korkeakou-
5481: mioon ottaen on erityisistä syistä, kuten elatus- lussa tai muussa niihin verrattavassa oppilai-
5482: velvollisuuden, työttömyyden tai sairauden joh- toksessa, kuitenkin niin, että vähennys myönne-
5483: dosta olennaisesti alentunut, vähennetään tu- tään vain toiselle puolisoista, jolloin, jos mo-
5484: losta kohtuullinen määrä, ei kuitenkaan enem- lemmilla puolisoilla on tuloja, vähennyksen saa
5485: pää kuin 4 200 markkaa (veronmaksukyvyn vain se puoliso, jonka tulojen yhteismäärä on
5486: alentumisvähennys). suurempi (koulutusvähennys),
5487: Lakialoite n:o 46 107
5488:
5489: 34 §. haitta-asteen esitetyn selvityksen perusteella
5490: Luonnollinen henkilö tai erillisenä verovel- katsota olevan suurempi. Verovelvollinen säilyt-
5491: vollisena verotettava kotimainen kuolinpesä saa tää oikeutensa työkyvyttömyyseläkkeen mukai-
5492: valtionverotuksessa vähentää kotimaiselta osa- seen invalidivähennykseen senkin jälkeen, kun
5493: keyhtiöltä tai osuuskunnalta saaduista osingois- työkyvyttömyyseläke on muuttunut vanhuus-
5494: ta tai osuuspääoman koroista 600 markkaa eläkkeeksi. Asetuksella voidaan antaa määräyk-
5495: (osinkotulovähennys). siä niistä perusteista, joiden mukaan haitta-aste
5496: määritellään, sekä invalidivähennyksen saami-
5497: 36 §. seksi esitettävästä selvityksestä.
5498: Suurimman osan verovuodesta Suomessa asu-
5499: nut henkilö saa kunnallisverotuksessa vähentää:
5500: 1) 1 200 markkaa, milloin hän ennen vero- 37 §.
5501: vuoden päättymistä on täyttänyt kuusikymmen- Jos koko vuoden Suomessa asuneen henkilön
5502: täviisi vuotta ( vanhuusvähennys) , tulo edellä mainittujen vähennysten jälkeen ei
5503: 2) 780 markkaa jokaisesta alaikäisestä lap- ole 2 400 markan määrää suurempi, on siitä
5504: sestaan tai kasvattilapsestaan, jota hän on ve- kunnallisverotuksessa vähennettävä sanotun tu-
5505: rovuonna elättänyt, kuitenkin niin, että vähen- lon määrä, tai jos tulo on 2 400 markkaa suu-
5506: nys myönnetään vain toiselle puolisoista, jol- rempi, 2 400 markkaa vähennettynä yhdellä
5507: loin, jos molemmilla puolisoilla on tuloja, vä- prosentilla jokaisesta täydestä 20 markan mää-
5508: hennyksen saa vain se puoliso, jonka tulojen rästä, jolla tulo ylittää 2 400 markan määrän
5509: yhteismäärä on suurempi (lapsivähennys) , (perusvähennys).
5510: 3) 600 markkaa, jos hänellä verovuodelta on
5511: oikeus 2 kohdan mukaiseen lapsivähennykseen 57 §.
5512: eikä häneen ole sovellettava tämän lain puoli- Verovelvollisen henkilön, joka suurimman
5513: soita koskevia säännöksiä (kunnallisverotuksen osan verovuodesta on asunut Suomessa, tulo-
5514: yksinhuoltajavähennys) , verosta vähennetään:
5515: 4) 2 400 markkaa ansiotulostaan, jos hän on 1) jos hän on verovuonna elättänyt alaikäis-
5516: verovuonna vähintään seitsemän kuukauden tä lastaan tai kasvattilastaan, 420 markkaa jo-
5517: ajan saanut säännöllistä ja täyttä opetusta kan- kaisesta sanotusta lapsesta, kuitenkin niin, että
5518: sa-, perus-, ammatti-, iltaoppi- tai oppikoulussa, vähennys myönnetään vain sille puolisoista,
5519: korkeakoulussa tai muussa näihin verrattavassa jonka tuloveron määrä on suurempi (huoltaja-
5520: oppilaitoksessa (opiskelijavähennys); sekä vähennys),
5521: 5) 2 400 markkaa, jos hänellä on sairaudes-
5522: ta, viasta tai vammasta aiheutunut pysyvä hait- 2) jos hänellä on oikeus 36 §:n 1 momen-
5523: ta, jonka haitta-aste esitetyn selvityksen mu- tin 5 kohdan mukaiseen invalidivähennykseen,
5524: kaan on 100 prosenttia, tai jos prosenttimäärä 600 markkaa, milloin hänen sanotussa lainkoh-
5525: on pienempi, mutta kuitenkin vähintään 30 dassa tarkoitettu haitta-asteensa on 100 pro-
5526: prosenttia, prosenttimäärän osoittama osuus senttia, tai jos prosenttimäärä on pienempi,
5527: 2 400 markasta (invalidivähennys). Milloin ve- mutta kuitenkin vähintään 30 prosenttia, pro-
5528: rovelvollinen on verovuonna saanut pakolliseen senttimäärän osoittama osuus 600 markasta,
5529: eläketurvaan perustuvaa työkyvyttömyyseläket- sekä
5530: tä, katsotaan hänen haitta-asteensa ilman eri 3) jos hänellä on oikeus 36 § :n 1 momentin
5531: selvitystä 100 prosentiksi, jos eläke on myön- 1 kohdan mukaiseen vanhuusvähennykseen, 120
5532: netty täytenä, sekä 50 prosentiksi, jos se on markkaa.
5533: myönnetty osaeläkkeenä, ellei verovelvollisen
5534:
5535:
5536: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1977.
5537:
5538: Pertti Salolainen Antero Salmenkivi Elsi Hetemäki
5539: 108 1977 vp.
5540:
5541: Lakialoite n:o 47.
5542:
5543:
5544:
5545:
5546: Salolainen ym.: Ehdotus laiksi velkojen korkojen vähennysoikeu-
5547: den rajoittamisesta verotuksessa annetun lain 2 § :n muutta-
5548: misesta.
5549:
5550:
5551: Ed u s k u n n a 11 e.
5552:
5553: Laki velkojen korkojen vähennysoikeuden korkojen enimmäismäärä on lain mukaan aina
5554: rajoittamisesta verotuksessa annettiin 20 joulu- sama täysin riippumatta asianomaisen asunto-
5555: kuuta 1974. Tällöin verotuksessa vähennyskel- tarpeesta ja huoltovelvollisuudesta. Kun vero-
5556: poisten korkojen enimmäismääräksi säädettiin velvollinen, jolla on useita huollettavia - oli
5557: oman vakituisen asunnon hankkimisesta ja pe- sitten kysymys lapsista tai samassa taloudessa
5558: rusparannuksesta aiheutuneiden velkojen osal- elävistä vanhemmista - saa vähentää asunto-
5559: ta 15 000 markkaa ja muiden velkojen osalta lainansa korkoja saman verran kuin yksinäinen
5560: 5 000 markkaa. Sanottuja korkojen enimmäis- henkilö useimmiten pienemmästä asunnosta, on
5561: määriä ei ole tämän jälkeen lainkaan korotettu, kohtuullista että huoltovelvollinen, jolla on ta-
5562: vaikka hintataso on kuluttajahintaindeksin mu- vallisesti suuremmat velat jouduttuaan hankki-
5563: kaan noussut lainsäätämishetkestä kuluvan vuo- maan suuremman asunnon, saisi vähentää vero-
5564: den alkuun mennessä kolmanneksella. Myös tuksessa korkojen enimmäismäärän korotettuna
5565: keskimääräinen antolainauskorko on kohonnut 10 prosentilla kutakin alaikäistä lasta tai sa-
5566: ja lisännyt siten korkojen määrää. massa taloudessa elävää huollettavaa kohti.
5567: Jotta inflaatio ei pääsisi tätäkin kautta nos- Edellä lausutun perusteella ehdotamme kun-
5568: tamaan tuloverorasitusta, on korkojen enim- nioittaen,
5569: mäismääriä, jotka saa verotuksessa vähentää,
5570: nostettava hintatason nousua vastaavasti. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5571: Vakituiseen asuntoon kohdistuvien velkojen lakiehdotuksen:
5572:
5573:
5574: Laki
5575: velkojen korkojen vähennysoikeuden rajoittamisesta verotuk~essa annetun lain 2 §:n muutta-
5576: misesta.
5577:
5578: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan velkojen korkojen vähennysoikeuden raJoitta-
5579: misesta verotuksessa 20 päivänä joulukuuta 1974 annetun lain (953/74) 2 §:n 1 moment-
5580: ti, sellaisena kuin se on 25 päivänä heinäkuuta 1975 annetussa laissa (610/74), näin kuulu-
5581: vaksi:
5582:
5583: 2 §. ainoastaan 50 000 markkaan saakka kokonaan
5584: Verovelvollisella on oikeus veronalaisista tu- ja tämän määrän ylittävältä osalta 20 prosent-
5585: loistaan vähentää elinkeinotoimintaan, maatila- tia. Verovelvollisella tai milloin kysymyksessä
5586: talouden harjoittamiseen ja muuhun ansiotoi- ovat puolisot, joihin sovelletaan tulo- ja varal-
5587: mintaan liittyvien velkojen korot sekä indeksi- lisuusverolain ( 104 3/7 4) puolisoita koskevia
5588: ja kurssitappiot, kuitenkin niin, että kunnallis- säännöksiä, puolisoilla yhdessä on lisäksi oikeus
5589: verotuksessa saadaan tietyn tulolähteen tuloihin vähentää oman tai perheensä vakituisen asun-
5590: kohdistuvien velkojen korot sekä indeksi- ja non hankkimisesta ja perusparannuksesta .ti-
5591: kurssitappiot vähentää vain sanotun tulolähteen heutuneiden velkojen korkoja sekä indeksi- ja
5592: tuloista sekä kiinnitettyjen velkojen korot kurssitappioita yhteensä enintään 20 000 mark-
5593: Lakialoite n:o 47 109
5594:
5595: kaa korotettuna 10 prosentilla kutakin alaikäis- kurssitappiot eivät ole verotuksessa lainkaan
5596: tä lasta tai samassa taloudessa elävää huollet- vähennyskelpoisia.
5597: tavaa kohti sekä muiden velkojen korkoja ja
5598: indeksi- ja kurssitappioita yhteensä enintään
5599: 7 000 markkaa kuitenkin niin, että erityislain
5600: nojalla verovapaan · omaisuuden hankkimista Tätä lakia sovelletaan ensimma1sen kerran
5601: varten otettujen velkojen korot ja indeksi- ja vuodelta 1977 toimitettavassa verotuksessa.
5602:
5603:
5604: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1977.
5605:
5606: Pertti Salolainen Markku Salonen
5607: Elsi Hetemäki Antero Salmenkivi
5608: 110 1977 vp.
5609:
5610: Lakialoite n:o 48.
5611:
5612:
5613:
5614:
5615: Salolainen ym.: Ehdotus laiksi asuntotulon verottamisesta eräissä
5616: tapauksissa annetun lain 10 §:n muuttamisesta.
5617:
5618:
5619: E d u s k u n n a 11 e.
5620:
5621: Asuntotuloverolain (505/73) 10 §:n mu- vuokralle vain niroellisestä vastikkeesta vält-
5622: kaan, sellaisena kuin se on 4 päivänä heinä- tääkseen maksamasta asuntotuloveroa tältä
5623: kuuta 1975 annetussa laissa (526/75), "jos ajalta. Tällainen mahdollisuushan on olemassa
5624: muu tulo verovuonna on ollut pienempi kuin lähinnä kesäasuntoina käytettävien vapaa-ajan
5625: vastaava asuntotulo samalta ajalta laskettuna tai asuntojen kohdalla. Asuntotuloverolain mukai-
5626: jos asunto on luovutettu toisen asunnoksi kor- nen asuntotulo vahvistetaan vain sellaisesta
5627: vauksetta, on verotettava tulo asunnosta vah- asunnosta, joka on ollut varattuna sanottuun
5628: vistettava kuitenkin vähintään asuntotulon suu- käyttöön. Lainmuutoksen tarkoituksena ei
5629: ruiseksi". suinkaan ollut lain 10 §:n säännöksellä saada
5630: Verohallitus on säännöstä tulkitessaan katso- aikaan poikkeusta lain sovellutusalaan eikä saa-
5631: nut, että se koskisi yleisesti sellaisia tapauksia, da myöskään aikaan mitään uutta harkintavero-
5632: joissa asunto on luovutettu toisen käyttöön tusmuotoa, jolla asuntotulon piiriin tulisivat
5633: joko kokonaan vastikkeetta tai selvästi käypää sellaisetkin asunnot, jotka eivät ole omistajansa
5634: vuokraa alemmasta vastikkeesta, esimerkiksi yh- käytössä. Tästä on osoituksena sekin, että sään-
5635: tiövastikkeesta. Lisäksi verohallitus on verotoi- nöstä ehdotettiin sovellettavaksi jo vuodelta
5636: roistoille antamissaan ohjeissa katsonut, ettei 1975 toimitettavassa verotuksessa, vaikka laki-
5637: asuntotuloverolaissa olevia 150 000 ja 50 000 esitys annettiin Eduskunnalle vasta huhtikuus-
5638: markan verovapaita määriä oteta huomioon so- sa 1975 ja laki vahvistettiin heinäkuussa
5639: vellettaessa sanottua 10 §: n säännöstä. 1975."
5640: Edellä esitetty lain tulkinta on johtanut koh- Kun asuntotuloverolaki koskee vain verovel-
5641: tuuttomiin olemattoman tulon verotuksiin esim. vollisen omistamaa omaan tai perheen asumiseen
5642: silloin kun lähiomaiselle on annettu asunto tai vapaa-ajan viettoon tarkoitettua asuntoa,
5643: vuokralle vain yhtiövastikkeesta. on lain 10 § saatettava sellaiseen muotoon,
5644: Vastatessaan allekirjoittaneen Salolaisen kir- ettei sanotunlaisia veronmaksajan oikeusturvaa
5645: jalliseen kysymykseen n:o 330 toinen valtio- loukkaavia tulkintaerimielisyyksiä pääse synty-
5646: varainministeri Jouko Loikkanen totesikin 21 mään.
5647: joulukuuta 1976 mm. seuraavaa: "Lainmuutok- Edellä lausutun perusteella ehdotamme kun-
5648: sen tarkoituksena oli, kuten hallituksen esityk- nioittaen,
5649: sen perusteluistakin selvästi käy ilmi, estää
5650: mahdollisuus kiertää asuntotuloverolain sään- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5651: nöksiä siten, että verovelvollinen antaisi omas- lakiehdotuksen:
5652: sa käytössään olevan asuntonsa osaksi vuotta
5653: Lakialoite n:o 48 111
5654:
5655:
5656:
5657: Laki
5658: asuntotulon verottamisesta eräissä tapauksis~ annetun lain 10 §:n muuttamisesta.
5659:
5660: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan asuntotulon verottamisesta eräissä tapauksissa
5661: 15 päivänä kesäkuuta 1973 annetun lain 10 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 4 päivä-
5662: nä heinäkuuta 1975 annetussa laissa (526/75), näin kuuluvaksi:
5663:
5664: 10 §. tettu toisen asunnoksi korvauksetta, on vero-
5665: Milloin verovelvollisella on asunnosta ollut tettava tulo asunnosta vahvistettava kuitenkin
5666: asuntotulon lisäksi myös muuta tuloa, vahvis- lain 1 ja 2 § :n mukaisesti määräytyvän asun-
5667: tetaan tämä tulo niin kuin siitä erikseen on totulon suuruiseksi.
5668: säädetty. Jos asunto on ollut lain 1 tai 9 §:n
5669: mukaisessa käytössä ja muu tulo verovuonna
5670: on ollut pienempi kuin vastaava asuntotulo sa- Tätä lakia sovelletaan ensimma1sen kerran
5671: malta ajalta laskettuna tai jos asunto on luovu- vuodelta 1976 toimitettavassa verotuksessa.
5672:
5673:
5674: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1977.
5675:
5676: Pertti Salolainen Antero Salmenkivi
5677: Markku Salonen Elsi Hetemäki
5678: 112 1977 vp.
5679:
5680: Lakialoite n:o 49.
5681:
5682:
5683:
5684:
5685: Turunen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain muutta-
5686: misesta.
5687:
5688:
5689: E d u s k u n n a 11 e.
5690:
5691: Viimeaikaiset välittömään verotukseen teh- vanhuusvähennystä korotettaisiin nykyisestä
5692: dyt muutokset eivät ole merkinneet verotuksen 1 000 markasta 2 000 markkaan, invalidivähen-
5693: alenemista pienituloisille kansalaisille. Kun vas- nystä nykyisestä 2 000 markasta 4 000 mark~
5694: taavasti välillisen verotuksen korottamisen seu- kaan, kunnallisverotuksessa suoritettavaa perus-
5695: rauksena hinnat ovat nousseet, on pienitulois- vähennystä nykyisestä 2 000 markasta 4 000
5696: ten kansalaisten kohdalla tapahtunut selvää markkaan. Tuloverosta tulisi saada vähentää
5697: elintason laskua. invalidivähennyksenä 1 000 markkaa, jos hait-
5698: Välittömään verotukseen tehtävien muutos- ta-aste on 100 prosenttia, tai jos prosenttimäärä
5699: ten tulisi yleensä kohtaantua pienituloisiin kan- on pienempi, mutta kuitenkin vähintään 30
5700: salaisiin ja erityisesti niihin, jotka elävät toi- prosenttia, prosenttimäärän osoittama osuus
5701: meentulominimin rajamailla ja sen alapuolella. 1 000 markasta ja vanhuusvähennyksen saajan
5702: Tällaisia suuria erillisryhmiä ovat vähimmäis- tulisi saada vähentää 200 markkaa tuloverosta
5703: toimeentulon saajat sekä työ-, maatalousyrittä- nykyisen 100 markan asemasta.
5704: jä- ja yrittäjäeläkkeen varassa elävät monet Tulo- ja varallisuusverolain muutokset tulisi
5705: eläkkeensaajat, sotainvalidit ja rintamamiehet. mielestämme saattaa voimaan niin nopeasti, että
5706: Jos pyritään seuraamaan yleisesti hyväksyttyä niitä voitaisiin soveltaa jo vuodelta 1977 toi-
5707: oikeusperiaatetta, jonka mukaan veroa tulee mitettavassa verotuksessa.
5708: maksaa veronmaksukyvyn mukaan, edellytettäi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5709: siin nyt kiireellisesti muutoksia tulo- ja varalli- nioittaen,
5710: suusverolainsäädäntöön. Tämän vuoksi tulo- ja että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5711: varallisuusverolakia tulisi muuttaa siten, että lakiehdotuksen:
5712:
5713:
5714: Laki
5715: tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta.
5716:
5717: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo-
5718: ja varallisuusverolain (1043/74) 36 §:n 1 momentin 1 ja 5 kohta, sellaisena kuin 5 kohta
5719: on 25 päivänä heinäkuuta 1975 annetussa laissa (607/75), 37 §sekä 57 §:n 1 momentin 2
5720: ja 3 kohta näin kuuluviksi:
5721:
5722: 36 §. haitta, jonka haitta-aste esitetyn selvityksen
5723: Suurimman osan verovuodesta Suomessa asu- mukaan on 100 prosenttia, tai jos prosentti-
5724: nut henkilö saa kunnallisverotuksessa vähen- määrä on pienempi, mutta kuitenkin vähintään
5725: tää: 30 prosenttia, prosenttimäärän osoittama osuus
5726: 1) 2 000 markkaa, milloin hän on ennen 4 000 markasta (invalidivähennys). Milloin ve-
5727: verovuoden päättymistä täyttänyt kuusikym- rovelvollinen on verovuonna saanut pakolliseen
5728: mentäviisi vuotta (vanhuusvähennys), eläketurvaan perustuvaa työkyvyttömyyseläket-
5729: tä, katsotaan hänen haitta-asteensa ilman eri
5730: 5) 4 000 markkaa, jos hänellä on sairaudes- selvitystä 100 prosentiksi, jos eläke on myön-
5731: ta, viasta tai vammasta aiheutunut pysyvä netty täytenä, sekä 50 prosentiksi, jos se on
5732: Lakialoite n:o 49 113
5733:
5734: myönnetty osaeläkkeenä, ellei verovelvollisen 57 §.
5735: haitta-asteen esitetyn selvityksen perusteella Verovelvollisen henkilön, joka on suurimman
5736: katsota olevan suurempi. Verovelvollinen säilyt- osan verovuodesta asunut Suomessa, tulove-
5737: tää oikeutensa työkyvyttömyyseläkkeen mukai- rosta vähennetään:
5738: seen invalidivähennykseen senkin jälkeen, kun
5739: työkyvyttömyyseläke on muuttunut vanhuus- 2) jos hänellä on oikeus 36 §:n 1 momentin
5740: eläkkeeksi. Asetuksella voidaan antaa määräyk- 5 kohdan mukaiseen invalidivähennykseen,
5741: siä niistä perusteista, joiden mukaan haitta-aste 1 000 markkaa, milloin hänen sanotussa lain-
5742: määritellään, sekä invalidivähennyksen saami- kohdassa tarkoitettu haitta-asteensa on 100 pro-
5743: seksi esitettävästä selvityksestä. senttia, tai jos prosenttimäärä on pienempi,
5744: mutta kuitenkin vähintään 30 prosenttia, pro-
5745: senttimäärän osoittama osuus 1 000 markasta,
5746: 37 §. sekä
5747: Jos koko verovuoden Suomessa asuneen hen- 3) jos hänellä on oikeus 36 § :n 1 momen-
5748: kilön tulo edellä mainittujen vähennysten jäl- tin 1 kohdan mukaiseen vanhuusvähennykseen,
5749: keen ei ole 4 000 markan määrää suurempi, on
5750: siitä kunnallisverotuksessa vähennettävä sano-
5751: _______ _____
5752: 200 markkaa. .;_ -.....:_
5753:
5754:
5755:
5756: tun tulon määrä, tai jos tulo on 4 000 mark-
5757: kaa suurempi, .4 000 markkaa vähennettynä
5758: yhdellä prosentilla jokaisesta täydestä 40 mar- Tämä laki tulee voimaan pru.vana
5759: kan määrästä, jolla tulo ylittää 4 000 markan kuuta 197 ja sitä sovelletaan ensi kerran
5760: määrän (perusvähennys) . vuodelta 197 toimitettavassa verotuksessa.
5761:
5762:
5763: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1977.
5764:
5765: Väinö Turunen Matti Ahde Lasse Lehtinen
5766: Lyyli Aalto Tellervo Koivisto Antti Pohjonen
5767: Sinikka Luja-Vepsä Paavo Tiilikainen Meeri Kalåvainen
5768: Reino Breilin Peter Muurman Sven-Erik Järvinen
5769: Salme Myyryläinen Arvo Ahonen Helge Siren
5770: Jorma Rantala Markus Aaltonen Eino Grönholm
5771: Eino Loikkanen Jouko Mäkelä Matti Louekoski
5772: Matti Luttinen Jouko Tuovinen Uljas Mäkelä
5773: Risto Tuominen Rali Friberg Matti Kuusio
5774: Pirkko Aro Erkki Liikatien Uki Voutilainen
5775: Pirkko Työläjärvi Veikko Pajunen
5776:
5777:
5778:
5779:
5780: 15 087700129D
5781: 114 1977 vp.
5782:
5783: Lakialoite n:o 50.
5784:
5785:
5786:
5787:
5788: Työläjärvi: Ehdotus laiksi rajoitetusti verovelvollisen valtion- ja
5789: kunnallisverosta annetun lain muuttamisesta.
5790:
5791:
5792: E d u s k u n n a 11 e.
5793:
5794: Ulkomaalla asuvaa henkilöä verotetaan Suo- oleskelevat Suomessa pari päivää viikossa tai
5795: mesta saaduista tuloista rajoitetusti verovelvol- pari viikkoa kuukaudessa, jolloin Suomesta saa-
5796: lisen valtion- ja kunnallisverosta 29. 12. 1972 dusta palkasta peritään lopullisena lähdeverona
5797: annetun lain, ns. lähdeverolain mukaan. Sano- 27%.
5798: tun lain mukaan palkasta, eläkkeestä, osin- Tiettävästi ei missään muualla maailmassa
5799: goista, rojaltista ja koroista peritään lopullinen verotuksen oikeudenmukaisuusvaatimuksen
5800: lähdevero, joka kattaa sekä valtion- että kun- vuoksi ole voitu säätää suhteellista verokantaa
5801: nallisveron. Vero menee kokonaisuudessaan val- sovellettavaksi palkan ja eläkkeen verotuksessa.
5802: tiolle. Lähdeveron suuruus palkan, eläkkeen, Ruotsissa on useita vuosia sitten tehty ehdotus
5803: koron ja rojaltin osalta vahvistettiin 30 % :ksi ulkomailla asuvien henkilöiden Ruotsista saa-
5804: ja osinkojen osalta 25 % :ksi. Palkasta saadaan man palkkatulon verotuksen yksinkertaistami-
5805: työn suorittamisesta aiheutuneina kustannuksi- seksi siten, että palkasta peritään lopullinen
5806: na vähentää 10 %, joten lopullinen vero on lähdevero. Tämä ehdotus, jota ei ole toteutet-
5807: palkan suuruudesta riippumatta 27 %. Alle tu, rakentui progressiiviseen veroasteikkoon.
5808: 1 000 markan kuukausieläkkeistä saadaan teh- Ehdotus ei koskenut lainkaan eläkkeitä.
5809: dä erityinen vähennys. Suomen ja Ruotsin välisen 27. 6. 1973 alle-
5810: Muusta kuin edellä mainituista tuloista ul- kirjoitetun uuden verosopimuksen mukaan, joka
5811: komaalla asuva henkilö suorittaa valtionveroa on tarkoitus saattaa voimaan vuoden 1977
5812: 30 % sekä kunnallisveroa siitä voimassa ole- alusta, Ruotsi soveltaa kaksinkertaisen vero-
5813: vien säännöksien mukaan. Siten esimerkiksi tuksen poistamisessa ns. hyvitysmenetelmää.
5814: kiinteistön vuokratulosta peritään keskimäärin Menetelmän mukaan Ruotsi verottaa Ruotsissa
5815: noin 50 % veroa Suomessa. Tämänkin veron asuvaa henkilöä normaalisti ruotsalaisten vero-
5816: määrä on riippumaton tulon suuruudesta. lakien ja -asteikkojen mukaan myös Suomesta
5817: Lähdeveron määrä vahvistettiin lain säätämi- saadusta palkkatulosta. Vahvistetusta verosta
5818: sen aikana voimassa olevien keskimaäräisten vähennetään Suomessa maksettu vero, jolloin
5819: marginaaliverojen tasolle. Suomessa asuvien lähdeverolain mukainen verohelpotus lisää
5820: henkilöiden verorasitus on viimeisten neljän Ruotsin valtion verotuloja. Jos Ruotsissa asuva
5821: vuoden aikana tuntuvasti kasvanut bruttovero- henkilö saa Suomesta esimerkiksi 150 000 mar-
5822: asteen ollessa jo yli 40 %. Ulkomailla asuvien kan palkan, pidätetään siitä Suomessa 27%
5823: henkilöiden verorasitus Suomessa on kuitenkin eli 40 500 markkaa. Marginaalivero Ruotsissa
5824: pysynyt samana. Tasa-arvoisuutta verotuksessa tallaisissa tapauksissa on vähintään 70 %, jo-
5825: vähentää lisliksi se, että ulkomailla asuvia hen- ten Ruotsin valtio perii tästä tulosta Suomessa
5826: kilöitä verotetaan suhteellisen verokannan mu- maksetun veron lisliksi 64 500 markkaa. Läh-
5827: kaan, joka varsinkin säännönmukaiseen palk- deverolain mukaista osittaista luopumista Suo-
5828: kaan ja ellikkeeseen sovellettuna johtaa suuri- melle verosopimuksen mukaan kuuluvasta ve-
5829: tuloisten henkilöiden verorasituksen kevenemi- rotusoikeudesta ei voida pitää tarkoituksenmu-
5830: seen ja pienituloisten henkilöiden verorasituk- kaisena.
5831: sen kiristymiseen. Lähdeverolain säännöksiä on Edellä olevan perusteella esitän, että lakia
5832: käytetty hyväksi esimerkiksi siten, että ruotsa- rajoitetusti verovelvollisen valtion- ja kunnal-
5833: laisten yritysten Suomessa olevien tytäryhtiöi- lisverosta muutetaan siten, että tilapäisestä
5834: den johtajat asuvat vakituisesti Ruotsissa ja Suomessa tapahtuvasta työskentelystä saadusta
5835: Lakialoite n:o 50 115
5836:
5837: palkasta, osingosta, korosta sekä rojaltista peri- että sitä sovelletaan myös sellaisiin henkilöi~
5838: tään 50 % :n lähdevero. Tulon hankkimisesta hin, joita Suomen solmimien verosopimusten
5839: aiheutuneita kustannuksia ei saisi erikseen vä- nojalla voidaan verottaa Suomessa vain rajoi-
5840: hentää, koska ne voidaan ottaa huomioon jo tetusti. Tosiasiassahan näitä henkilöitä voidaan
5841: verokannan suuruutta vahvistettaessa. Sään- verottaa Suomessa rajoitetummin kuin tulo- ja
5842: nönmukaisen yli kuusi kuukautta kestävän työ-. varallisuusverolain mukaisia rajoitetusti vero-
5843: suhteen perusteella saadun palkan sekä eläk- velvollisia henkilöitä.
5844: keen verottaminen toimitetaan verotuslain mu- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
5845: kaisessa järjestyksessä noudattaen vuosittain taen,
5846: vahvistettavia veroasteikoita ja veroprosentteja.
5847: Lisäksi esitän, että lähdeverolain soveltamis- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5848: alaa selvyyden vuoksi täsmennettäisiin · siten, lakiehdotuksen:
5849:
5850: Laki
5851: rajoitetusti verovelvollisen valtion- ja kunnallisverosta annetun lain muuttamisesta.
5852:
5853: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan rajoitetusti verovelvollisen valtion- ja kunnal-
5854: lisverosta 29 päivänä joulukuuta 1972 annetun lain (917/72) 4 §:n 3 ja 4 momentti,
5855: muutetaan 1 §:n 1 momentti, 3 §:n 1 ja 2 momentti ja 4 §:n 1 momentti, sellaisina kuin
5856: niistä 3 §:n 1 ja 2 momentti ja 4 §:n 1 momentti ovat 14 päivänä kesäkuuta 1974 an-
5857: netussa laissa (469/74), ja lisätään 5 §:ään, sellaisena kuin se on viimeksi mainitussa lais-
5858: sa, uusi 1 ja 2 momentti, jolloin nykyinen 1 momentti siirtyy 3 momentiksi, seuraavasti:
5859: 1 §. 4 §.
5860: Sille, joka valtion- ja kunnallisverotusta kos- Palkkana pidetään sellaista palkkaa tai palk-
5861: kevien säännösten tai vieraan valtion kanssa kiota, rojaltiksi katsottavaa tekijänpalkkiota lu-
5862: tehdyn sopimuksen määräysten mukaan on vel- kuun ottamatta, jota ennakkoperintälain (418/
5863: vollinen suorittamaan veroa valtiolle ja kun- 59) 4 tai 6 §:ssä tarkoitetaan. Lähdeveron alai-
5864: nalle tulon perusteella vain Suomesta saamas- seen 3 §:ssä tarkoitettuun palkkaan luetaan
5865: taan tulosta ja veroa valtiolle omaisuuden pe- myös päivärahana tai muun nimisenä hyvityk-
5866: rusteella vain täällä olevasta omaisuudestaan senä maksettu oleskelukustannusten korvaus
5867: (rajoitetusti verovelvollinen), määrätään val- sekä muiden työn suorittamisesta aiheutuvien
5868: tion- ja kunnallisvero tämän lain mukaan. kustannusten korvauksena maksetut hyvityk-
5869: set. Palkkaan kuuluvat luontaisedut arvioidaan
5870: 3 §. sen mukaan kuin ennakkoperintälaissa sääde-
5871: Lähdevero on suoritettava voimassa olevan tään.
5872: verolainsäädännön mukaan veronalaisesta osin-
5873: gosta, korosta ja rojaltista sekä palkasta, ei
5874: kuitenkaan säännönmukaisen yli kuusi kuu- 5 §.
5875: kautta kestävän työsuhteen perusteella saadus- Säännönmukaisen yli kuusi kuukautta kestä-
5876: ta palkasta eikä merimiesverolaissa (208/58) vän työsuhteen perusteella saadun palkan sekä
5877: tarkoitetusta merimiestulosta. Osuuspääoman eläkkeen verottaminen toimitetaan verotuslain
5878: korosta on vastaavasti voimassa, mitä tässä lais- ( 482/58) mukaisessa järjestyksessä ja noudat-
5879: sa on osingosta säädetty. taen tulon verottamisesta yleisesti voimassa ole-
5880: Lähdevero on 50% osingosta, korosta, ro- via säännöksiä.
5881: jaltista sekä palkasta. Lähdeveroa perittäessä Eläkkeenä pidetään sellaista eläkettä tai elin-
5882: tulosta ei saa tehdä vähennyksiä. Lähdevero korkoa, jota ennakkoperintälain 5 §:ssä tarkoi-
5883: menee kokonaisuudessaan valtiolle. tetaan.
5884:
5885:
5886: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
5887:
5888: Pirkko Työläjärvi
5889: 116 1977 vp.
5890:
5891: Lakialöite n:o .51.
5892:
5893:
5894:
5895:
5896: Vennamo ym.: Ehdotus laiksi vuodelta 1977 toimitettavassa val-
5897: tionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja veroprosen-
5898: teista annetun lain 4 S:n muuttamisesta.
5899:
5900:
5901: E d u s k u n n a 11 e.
5902:
5903: Pienemmät yritykset työllistävät valtaenem- verovääryydet. Tällä tavoin saadaan maahamme
5904: mistön kansamme työntekijöistä. Kuitenkin nopeasti tuottavia työpaikkoja sekä poistetaan
5905: selvitysten mukaan pienemmät yritykset ja pal- työttömyyttä.
5906: veluyritykset maksavat veroa suhteellisesti Tämä kaikki käy parhaiten siten, että yh-
5907: kaksi kertaa enemmän kuin suuret yritykset. teisöjen tuloveroprosentti määrätään progressii-
5908: Tämä pienempien yritysten veroriisto johtuu viseksi niin, että pienemmissä yrityksissä tulo-
5909: elinkeinoverolaista, jonka suuret puolueet ajoi- veroprosentti on alhaisempi kuin suuremmissa
5910: vat eduskunnassa läpi suosiessaan monopoli- yrityksissä. Sama koskee myös kuluvaksi vuo-
5911: pääomaa. deksi .mäiirättyä varallisuusveroa. ·
5912: Kun kuitenkin työllisyys on maassamme Mainituilla· perusteilla ehdotamme kunnioit-
5913: heikko sekä työn ja toimeentulon puute jat- taen,
5914: kuvasti kasvaa, niin on välttämätöntä kiireel- että Eduskunta hyväksyisi seutaavan
5915: lisesti poistaa pienempiä yrityksiä rasittavat lakiehdotuksen:
5916:
5917:
5918: Laki
5919: vuodelta 1977 toimitettavassa valtionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja vero-
5920: prosenteista annetun lain 4 § :n muuttamisesta.
5921:
5922: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 29 päivänä joulukuuta 1976 vuodelta 1977
5923: to1m1tettavassa valtionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja veroprosenteista annetun
5924: lain (1091/76) 4 § näin kuuluvaksi:
5925:
5926: 4 §.
5927: Yhteisön tuloveroprosentti määräytyy seuraa- Yhteisön varallisuusvero määrätään sen mu-
5928: van taulukon mukaisesti: kaisesti kuin 3 §: ssä säädetään kuitenkin niin,
5929: että varallisuusveroprosentti on enintään 1. Eri-
5930: Yhteisön Yhteisön
5931: työntekijöiden lukumäärä tulovero-% tyisistä syistä voi valtioneuvosto vapauttaa
5932: -80 35 yleishyödyllisen yhteisön joko kokonaisuudes-
5933: 81-200 40 saan tai osaksi varallisuusverosta.
5934: 201- 43
5935:
5936: Helsingissä 11 päiväoli helmikuuta 1977,
5937:
5938: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
5939: 1977 vp. 117
5940:
5941: Lakialoite n:o 52.
5942:
5943:
5944:
5945:
5946: VetmAmP ym.: Ehdotus laiksi eräistä palkkatuloista verotuksessa
5947: tehtävist~ v~hennyksistä annetun lain 7 § :n muuttamisesta.
5948:
5949:
5950: E d u s k u n n a II e.
5951:
5952: On vaarm, että metsätyömies ja muu met- siaaliturvaan. Asiantilaan on siis kiireellisesti
5953: sasta ansionsa saava joutuu moottorisahan saatava korjaus.
5954: vuoksi monesti maksamaan veroa olemattomis- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
5955: ta tuloista. Samoin nämä kustannukset vai- taen,
5956: kuttavat hänen eläkkeeseensä ja muuhun so- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5957: lakiehdotuksen:
5958:
5959: Laki
5960: eräistä palkkatuloista verotuksessa tehtävistä vähennyksistä annetun lain 7 §:n muuttamisesta.
5961:
5962: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan eräistä palkkatuloista verotuksessa tehtävis-
5963: tä vähennyksistä 22 päivänä joulukuuta 1967 annetun lain 7 §, sellaisena kuin se on 17 päi-
5964: vänä joulukuuta 1976 annetussa laissa ( 975/7 6), näin kuuluvaksi:
5965:
5966: 7 §.
5967: Tätä lakia sovelletaan vuosilta 1968-1977 kunnallisverotuksissa sekä, että 1 §:n 1 mo-
5968: toimitettavissa valtion- ja kunnallisverotuksissa mentissa tarkoitettu moottorisahan vähennys
5969: kuitenkin niin, että lain 1 §:n 2 momenttia on yksittäiseltä työntekijäitä 60 %, kahden
5970: sovelletaan vuosilta 1971-1977 ja 5 a §:ää henkilön työryhmältä 40 % ja kolmen henki-
5971: vuosilta 1976 ja 1977 toimitettavissa valtion- ja lön työryhmältä 30 %.
5972: -----
5973: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
5974:
5975: Veikko Vennam9 J. Juhani Kortesalmi
5976: 118 1977 vp.
5977:
5978: Lakialoite n:o 53.
5979:
5980:
5981:
5982:
5983: Vennamo ym.: Ehdotus laiksi veron viivästyskorosta ja jäämä-
5984: maksusta annetun lain muuttamisesta.
5985:
5986:
5987: E d u s k u n n a II e.
5988:
5989: Hyväksytyn lain mukaan peritään veronsa Jäämämaksu on tarpeeton ja kohtuuton.
5990: maksamatta jättäneiltä kohtuuttoman raskasta
5991: viivästyskorkoa ja jäämämaksua. Sakkokorko Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
5992: nousee 18 prosenttiin. Tämä on jo kiskontaa. taen,
5993: SMP katsoo, että sakkokorko on jo riittävä, että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5994: kun se on yksi prosentti kultakin kuukaudelta. lakiehdotuksen:
5995:
5996:
5997:
5998: Laki
5999: veron viivästyskorosta ja jäämämaksusta annetun lain muuttamisesta.
6000:
6001: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan veron viivästyskorosta ja jäämämaksusta 13
6002: päivänä helmikuuta 1976 annetun lain (145/76) 7 § ja muutetaan 1, 8, 9 ja 10 § näin
6003: kuuluviksi:
6004:
6005: 1 §. 8 §.
6006: Valtionveron, kunnallisveron, kirkollisveron, Maksuvelvolliselta perityt varat käytetään
6007: kansaneläkevakuutusmaksun, sairausvakuutus- ensin viivästyskoron, veronlisäyksen ja viiväs-
6008: maksun, metsänhoitomaksun, työnantajan so- tyskorkoa vastaavan koron sekä sen jälkeen
6009: siaaliturvamaksun, perintö- ja lahjaveron, lii- veron suoritukseksi.
6010: kevaihtoveron, vakuutusmaksuveron, lähdeve-
6011: ron, merimiesveron sekä ennakkoperinnässä 9 §.
6012: suoritettavan ennakon, muun määrän ja enoa- Viivästyskorko tilitetään valtiolle. Metsän-
6013: kanpidätyksen sekä muun valtiolle tai kunnalle hoitomaksulle peritty viivästyskorko tilitetään
6014: suoritettavan veron määräaikana maksamisen kuitenkin metsänhoitoyhdistyksistä annetussa
6015: laiminlyönnistä peritään viivästyskorkoa sen laissa (558/50) säädetyllä tavalla.
6016: mukaan kuin tässä laissa säädetään. Edellä tar-
6017: koitettuja veroja, maksuja ja muita suorituksia 10 §.
6018: kutsutaan tässä laissa veroksi. Veron viivästyskorko ei ole tuloverotuksessa
6019: Viivästyskorkoa ei peritä veronlisäyksen tai vähennyskelpoinen.
6020: viivästyskorkoa vastaavan koron maksamisen
6021: laiminlyömisen johdosta. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
6022: ( 3 mom. kuten hallituksen esityksessä.) kuuta 1977.
6023:
6024:
6025: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1977.
6026:
6027: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
6028: 1977 vp. 119
6029:
6030: Lakialoite n:o 54.
6031:
6032:
6033:
6034:
6035: Vennamo ym.: Ehdotus laiksi obligaatiolainojen veronhuojennuk-
6036: sista annetun lain muuttamisesta.
6037:
6038:
6039: E d u s k u n n a II e.
6040:
6041: Vaikka tavallisten kansalaisten ja yritteliäi- verot joutuvat pienituloisten ja pienyritteliäi-
6042: syyden on varsin vaikeata saada pankeista lai- syyden kannettaviksi.
6043: naa, on nykyinen suuntaus ajanut eduskunnas- Kaiken kukkuraksi kunnat menettävät vero-
6044: sa läpi lain, jonka mukaan valtion liikkeelle tuloja ja kunnallisveroäyrin hinta nousee.
6045: laskemat korkeakorkoiset obligaatiot ovat täy- Tällaista asiantilaa ei voida pitää hyväksyt-
6046: sin verovapaat niin valtion kuin kunnan ve- tävänä ja siksi on tästä lähtien poistettava ve-
6047: roista. rovapaus valtion liikkeelle laskemilta korkea-
6048: Tämä johtaa nykyisen raskaan verotuksen korkoisilta obligaatioilta.
6049: aikana siihen, että pääomat ohjautuvat valtiol-
6050: le byrokraattisen Suomen rakentamiseen koko Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
6051: maamme vapaan talousjärjestelmän korvaamat- taen,
6052: tomaksi vahingoksi. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6053: Lisäksi suurituloiset ja suuromistajat pääse- lakiehdotuksen:
6054: vät tällä tavoin kiertämään veroja ja nämäkin
6055:
6056:
6057: Laki
6058: obligaatiolainojen veronhuojennuksista annetun lain muuttamisesta.
6059:
6060: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään obligaatiolainojen veronhuojennuksista 24 pal-
6061: vänä kesäkuuta 1969 annetun lain 1 § :ään, sellaisena kuin se on 19 päivänä joulukuuta
6062: 1975 annetussa laissa ( 980/75), uusi näin kuuluva 2 momentti:
6063:
6064: 1 §.
6065: kuuta 1977 ja sen jälkeen liikkeelle laskemia
6066: Tämä laki ei koske valtion 1 päivänä huhti- obligaatioita.
6067:
6068:
6069: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1977.
6070:
6071: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
6072: 120 1977 vp.
6073:
6074: Lakialoite n:o 55.
6075:
6076:
6077:
6078:
6079: Vennamo ym.: Ehdotus laiksi alueellisesta kuljetustuesta annetun
6080: lain muuttamisesta.
6081:
6082:
6083: E d u s k u n n a 11 e.
6084:
6085: Lähinnä kehitysalueiden alueellista kuljetus- tuksilla ottanut moninkertaisesti pois sen, mitä
6086: tukea koskeva laki on väärämielinen. Se syrjii se on luvannut laajan valtakuntamme kuljetus-
6087: autoilija-pienyrittäjiä ja yleensäkin yksityistä kustannuksiin helpotusta.
6088: kuljetustoimenalaa. Veronmaksajien markat Kun voimassaoleva laki on muutoinkin puut-
6089: menevät valtionrautateiden tukemiseen, vaik- teellinen, ehdotamme kaiken lausumamme pe-
6090: ka rautateitä on kehitysalueilla ja sivualueilla rusteella,
6091: harvasti.
6092: Lisäksi kuljetustuki on liian alhainen. Val- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6093: tiovalta on kuljetustoimenalan verojen koro- lakiehdotuksen:
6094:
6095: Laki
6096: alueellisesta kuljetustuesta annetun lain muuttamisesta.
6097:
6098: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 9 päivänä tammikuuta 1976 alueellisesta
6099: kuljetustuesta annetun lain (12/76) 2 §:n 1 ja 3 momentti, 4 §:n 2 momentti, 5 §:n 2
6100: momentin 5 kohta ja 3 momentti, 6 §:n 1 momentti ja 7 §:n 1 momentti näin kuuluviksi:
6101:
6102: 2 §.
6103: Kuljetustukea maksetaan vähintään 180 ki- ja kuljetusmaksujen yhteismäärä nousee vuosi-
6104: lometrin pituisista rautatiekuljetuksista, Meri- neljänneksen aikana vähintään 300 markkaan.
6105: karvian kunnassa ja sen pohjoispuolella sijaitse-
6106: vista Pohjanlahden satamista sekä kehitysalueil-
6107: la olevista Saimaan vesistöalueen satamista Sai- 5 §.
6108: maan kanavan kautta laivalla kotimaahan suun-
6109: tautuvista rannikkokuljetuksista ja ulkomaille Kuljetustukea maksetaan seuraavien tuottei-
6110: suuntautuvista vientikuljetuksista sekä rauta- den kuljetuksesta:
6111: tiekuljetusten ja tällaisten laivakuljetusten yh-
6112: distelmistä. 5. Metalli teollisuustavaroista
6113: - rauta- ja teräslevyt, palkit, langat ja muoto-
6114: Sen lisäksi, mitä edellä 2 momentissa on sää- rauta,
6115: detty, maksetaan kuljetustukea ammattimai- - rauta- ja terästeokset,
6116: sessa liikenteessä tapahtuvista vähintään 180 - muut metalliteokset.
6117: kilometrin pituisista tai 1 momentissa tarkoi-
6118: tettuihin laivakuljetuksiin liittyvistä kuorma- Mikäli kehitysalueilla, lisätukialueilla tai
6119: autokuljetuksista. tukialueilla ryhdytään valmistamaan sellaisia 2
6120: momentissa tarkoitettuihin tavaroihin verratta-
6121: via tuotteita, joita sanotussa momentissa ei ole
6122: 4 §. mainittu tahi muita tuotteita, on valtioneu-
6123: vostolla oikeus määrätä, mitkä tällaisista tuot-
6124: Kuljetustuki maksetaan, mikäli kuljetusmak- teista oikeuttavat kuljetustukeen.
6125: su on ollut vähintään 20 markkaa lähetykseltä
6126: LalQaloite n:o 55 121
6127:
6128: 6 §. 7 §.
6129: Kuljetustuen määrä 4 §:ssä tarkoitetusta kul- Kuljetustuen määrä 2 § :n 1 momentissa tar-
6130: jetusmaksusta on rautatie- ja niihin liittyvissä koitetuissa laivakuljetuksissa on
6131: autokuljetuksissa: a) Raahen kaupungissa ja sen
6132: Tukiprosentti
6133: 2 §:n pohjoispuolella sijaitsevista
6134: 1 momentissa Pohjan.lahden satamista . . 6,00 mk/tonni
6135: tarkoitettl!ihin
6136: laivakuljetuksiin b ) Merikarvian kunnassa sekä
6137: Kuljetettu matka Tuki· liittyvissä
6138: kilometriä prosentti kuljetuksissa sen ja Raahen kaupungin
6139: 101- 116 5 7 välillä sijaitsevista Pohjan-
6140: 117- 134 7 12 lahden satamista . . . . . . . 3,00 mk/ tonni
6141: 135- 160 10 20 c) Saimaan kanavan kautta
6142: 161- 210 12 23 tapahtuvista laivak:uljetuk-
6143: 211- 265 15 26 sista
6144: 266- 283 17 29
6145: 284- 303 20 32 1) Joensuun ja Kuopion
6146: 304- 335 23 32 satamista sekä niiden
6147: 336- 435 26 32 yläpuolella olevista sa-
6148: 4.36- 485 29 32 tamista . . . . . . . . . . . 12,00 mk/tonni
6149: 486- 535 32 32 2) muista kehitysalueilla
6150: 536- 585 34 34 olevista Saimaan vesis-
6151: 586- 635 37 37 töalueen satamista . . . 10,00 mk/tonni
6152: 636- 690 40 40
6153: 691- 760 42 42 Laivakuljetustukea laskettaessa pidetään vä-
6154: 761- 850 44 44 himpänä painona kuutiometriä kohti 250 kiloa,
6155: 851- 950 46 46 mikäli lähetyksen paino kuutiometriä kohti on
6156: 951-1050 48 48 tätä painoa pienempi. Valtioneuvostolla on oi-
6157: 1051-1160 50 50 keus korottaa laivakuljetuksista maksettavaa
6158: yli 1160 52 52 tukea valtionrautateiden tavaraliikenteen tahti-
6159: tason keskimääräistä nousua vastaavasti.
6160:
6161: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
6162:
6163: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
6164:
6165:
6166:
6167:
6168: 16 087700129D
6169: 122 1977 vp.
6170:
6171: Lakialoite n:o 56.
6172:
6173:
6174:
6175:
6176: Vennamo ym.: Ehdotus vientitalletuslaiksi.
6177:
6178:
6179: E d u s kun n a 11 e.
6180:
6181: Ulkomaanvienti on kansallemme elintärkeä. Siksi olisi vientitalletuslakia muutettava niin,
6182: Ulkomaanviennistä saaduilla varoilla maksetaan että maassamme kaikissa olosuhteissa voidaan
6183: työntekijöille kunnollinen palkka. Samoin ulko- säilyttää kunnollinen palkkataso sekä oikeuden-
6184: maanviennistä saaduilla varoilla maksetaan puu- mukainen kantohinta. Kun vientitalletuspro-
6185: raaka-aineesta kunnollinen kantohinta, niinkuin sentti voi nousta aina 50 prosenttiin, niin se
6186: muustakin kotimaisesta raaka-aineesta. olisi alennettava enintään 30 prosentiksi. Tätä-
6187: Lepäämään hyväksytyn vientitalletuslain mu- kään ylärajaa ei voida missään tapauksessa pitää
6188: kaan haJ].itus voi pidättää itselleen kuitenkin liian alhaisena.
6189: niin paljon vientivaroja, että tämä johtaa palk-
6190: kojen alentumiseen. Samoin se voi johtaa kan- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
6191: tohinnan alentumiseen ja muiden kotimaisten taen,
6192: raaka-aineiden kohtuullisten hintojen alentumi- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6193: seen. Vientitalletuslakia voidaan siis käyttää lakiehdotuksen:
6194: kansan köyhdyttämiseen, joka ei ole hyväksyt-
6195: tävää.
6196:
6197:
6198: Vientitalletuslaki.
6199: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrä-
6200: tyllä tavalla, säädetään:
6201:
6202: Yleiset säännökset. maan jokainen, joka myynti- tai siihen verrat-
6203: tavassa tarkoituksessa vie maasta vientitalletuk-
6204: 1 §. sen alaisen tuotteen.
6205: Milloin Suomen viennin kannalta merkittä- Viejä, joka ei ole itse valmistanut maasta vie-
6206: vän tuotteen tai tuoteryhmän vientihinnat ovat määnsä tuotetta, saa periä vientitalletusta vas-
6207: olennaisesti nousseet tai niiden voidaan olettaa taavan määrän tuotteen lopulliselta valmista-
6208: nousevan olennaisesti ja milloin tästä aiheutuva jalta. Jollei valmistaja suorita vientitalletusta
6209: vientitulojen lisäys haittaisi talouselämän va- vastaavaa määrää viejälle viimeistään vientital-
6210: kaata kehitystä, valtioneuvosto voi suhdanne- letusten maksamiselle säädetyssä määräajassa,
6211: kehityksen tasoittamiseksi ja ottaen huomioon, viejä voi kuuden kuukauden kuluessa määräajan
6212: että kysymyksessä olevia tuotteita valmistavan päättymisestä hakea tullihallitukselta vientital-
6213: alan kannattavuus ja toimintamahdollisuudet letuksen palauttamista ja sen määräämistä val-
6214: sekä kunnollinen palkkataso ja kotimaisten raa- mistajan suoritettavaksi.
6215: ka-aineiden oikeudenmukaiset hinnat säilyvät, Tullihallituksella on 2 momentissa tarkoite-
6216: maarata suoritettavaksi vientitalletuksia sen tuissa tapauksissa oikeus määrätä vientitalletus
6217: mukaan kuin tässä laissa säädetään. viejän sijasta lopullisen valmistajan maksetta-
6218: vaksi tullihallituksen määräämänä aikana sekä
6219: viejälle palautettavaksi tämän maksama määrä.
6220: 2 §. Viejälie palautettavalle vientitalletukselle ei suo-
6221: Vientitalletuksen on velvollinen suoritta- riteta korkoa.
6222: Lakialoite n:o 56 123
6223:
6224: 3 §. 8 §.
6225: Sitä, joka on vienyt maasta vientitalletuksen Maasta viedyn tuotteen vientihinnalla tar-
6226: alaisen tuotteen tai jonka maksettavaksi tulli- koitetaan sitä fob-hintaa tai, jos kauppa on
6227: hallitus 2 § :n 3 momentin mukaisesti on mää- tehty fas-ehdoin, sitä fas-hintaa, mikä tuotteella
6228: rännyt vientitalletuksen, sanotaan tässä laissa oli sitä tulliselvitettäessä. Jos ilmoitettu kaup-
6229: talletusvelvolliseksi. pahinta ei ole ainoa vastike maasta viedystä
6230: tuotteesta, oikaistaan vientihinta kokonaissuo-
6231: Vientitalletuksen määrääminen, suorittaminen ja ritusta vastaavaksi.
6232: kanto. Vientitalletuksen suorittaneen vaatimuksesta
6233: otetaan reklamaation johdosta tapahtuneet hin-
6234: 4 §. nanalennukset sekä maahan palaotettujen tuot-
6235: Valtioneuvosto määrää tullitariffin nimikkeit- teiden fob- tai fas-arvo huomioon vientihinnan
6236: täin ne tuotteet, joista vientitalletus on suori- vähennyksenä ja sitä vastaava vientitalletuksen
6237: tettava, sekä sen prosenttiluvun ( vientitalletus- osa palautetaan vientitalletuksen suorittaneelle
6238: prosentti), jonka mukaan vientitalletus on suo- talletusvelvolliselle.
6239: ritettava tuotteen vientihinnasta. 9 §.
6240: Vientitalletus on suoritettava vientipäivänä
6241: 5 §. voimassa olevien säännösten mukaan.
6242: Valtioneuvosto saa määrätä vientitalletuspro-
6243: sentiksi enintään kolmekymmentä prosenttia 10 §.
6244: tuotteen tai tuoteryhmän vientihinnan arviai- Vientitalletuksen kantaa tullilaitos tulliselvi-
6245: dosta prosenttisesta noususta. Tätä arvioitaessa tyksen yhteydessä.
6246: perushintana pidetään tuotteen tai tuoteryhmän
6247: keskimääräistä vientihintaa valtioneuvoston pää- Tullilaitos siirtää kantamaosa vientitalletuk-
6248: töstä edeltäneiden neljän kalenterikuukauden sen erityiselle tilille Suomen Pankkiin.
6249: aikana sekä vertailuhintana tuotteen tai tuote-
6250: ryhmän tosiasioiden perusteella arvioitua keski- 11 §.
6251: määräistä vientihintaa valtioneuvoston päätöstä Vientitalletuksesta, sen suorittamisesta, mak-
6252: seuraavien neljän kalenterikuukauden aikana. suunpanosta ja kannasta, .muutoksenhausta ja
6253: Vientitalletusprosentti voi olla eri suuruinen muutoinkin on, jollei tässä laissa toisin säädetä,
6254: eri tuotteilla. soveltuvin osin voimassa mitä tullista on sää-
6255: Vientitalletusprosentin suuruutta maarat- detty tai määrätty.
6256: täessä on otettava huomioon kysymyksessä ole- Mitä 1 momentissa on säädetty, koskee myös
6257: vien tuotteiden valmistuksen kustannus- ja kan- tullilain ( 271/39) nojalla määrättävää veron-
6258: nattavuuskehitys. lisäystä ja veronkorotusta sekä sanotun lain
6259: Jos muun lain nojalla on määrätty suoritetta- nojalla toimitettavaa veronoikaisua ja jälkivero-
6260: vaksi suhdannetalletuksia, on myös tämä otet- tusta.
6261: tava huomioon vientitalletusprosentin suuruutta 12 §.
6262: määrättäessä. Jos viejä osoittaa, että vientitalletuksen alai-
6263: 6 §. sen tuotteen vientihinta vähennettynä vientital-
6264: Jos tuotteesta on vientimaksulain (52/74) letusprosentin osoittamalla määrällä on alempi
6265: nojalla määrätty suoritettavaksi vientimaksua, kuin se keskimääräinen hinta, jolla vastaavaa
6266: ei vientitalletusta saa määrätä suoritettavaksi tuotetta on valtioneuvoston alkuperäistä pää-
6267: tämän tuotteen osalta. töstä edeltäneiden neljän kalenterikuukauden
6268: aikana viety maasta, tulliviranomaisen on alen-
6269: 7 §. nettava vientitalletuksen määrää kysymyksessä
6270: Valtioneuvosto määrää sen ajanjakson, jonka olevan vientierän osalta näiden hintojen ero-
6271: kuluessa maasta vietävästä tuotteesta vientital- tosta vastaavalla määrällä tai palautettava jo
6272: letus on suoritettava ( kantoaika). Kantoaika suoritettu vientitalletus tai osa siitä talletus-
6273: saa kunkin tuotteen osalta olla enintään 18 velvolliselle.
6274: kuukauden pituinen. Edellä 1 momentissa tarkoitettua alennusta
6275: Kantoajat voivat eri tuotteiden osalta alkaa tai palautusta ei myönnetä, jos sen määrä on
6276: eri aikoina. enintään 500 markkaa.
6277: 124 L~oite n:o 56
6278:
6279:
6280:
6281: Vientitalletusten palauttaminen. veron suorittamista varten. Ennakonpidätyk-
6282: 13 §. sestä sekä sen tilittämisestä valtiolle ja käyttä-
6283: misestä on muuten soveltuvin osin voimassa,
6284: Suomen Pankki palauttaa vientitalletuksen rpitä osingosta toimitettavasta ennakonpidätyk-
6285: talletusvelvolliselle valtioneuvoston määräämänä sestä on säädetty.
6286: aikana yhtenä tai .useampana eränä. Valtioneu- Jos talletusvelvollinen tekee verohallitukselle
6287: voston on kuitenkin määrättävä viep.titalletus todennäköiseksi käyttävänsä vientitalletuksen
6288: palautettavaksi kolmen vuoden kuluessa tuote- sinä verovuonna, jona talletus palautetaan, tai
6289: kohtaisen kantoajan päättymisestä. sitä seuraavana verovuonna tuotannon laajen-
6290: Jos talletusvelvollinen lopettaa liiketoimin- tamista tai tuotannon jalostusasteen nostamista
6291: tansa eikä kysymyksessä ole yhteisöjen sulautu- tarkoittaviin investointeihin tai muuhun talle-
6292: minen tai saman liiketoiminnan jatkaminen toi- tusten palauttamista koskevassa valtioneuvoston
6293: sessa yrityksessä taikka jos hänen varansa luo- päätöksessä määrättyyn tarkoitukseen, saadaan
6294: vutetaan konkurssiin, on palauttamatta oleva vientitalletus nostaa 1 momentissa tarkoitettua
6295: vientitalletus hakemuksesta maksettava viipy- pidätystä toimittamatta. ·
6296: mättä takaisin. Jos vientitalletuksen palautus on 2 morpen-
6297: tissa tarkoitetussa tapauksessa käytetty kuluvan
6298: 14 §. käyttöomaisuuden hankintamenon tai muun sel-
6299: Suomen Pankki suorittaa vientitalletuksille laisen menon kattamiseen, joka verott1ksessa
6300: vähintään viiden prosentin vuotuisen koron. vähennetään vuotuisin poistoin, tuloutetaan
6301: Korko maksetaan talletusta nostettaessa erik- palautus tältä osin vähentämällä käytetty määrä
6302: seen kullekin erälle. mainitusta hankintamenosta tai muusta edellä
6303: tarkoitetusta menosta. Tällöin poistot hyväksy-
6304: tään verotuksessa hankintamenon tai muun
6305: V erotuskohtelu. edellä tarkoitetun menon ja vientitalletuksen
6306: 15 §. palautuksesta sen kattamiseen käytetyn määrän
6307: erotuksesta.
6308: Talletusvelvollinen saa vähentää suoritta-
6309: maosa vientitalletuksen veronalaisista tuotois- 18 §.
6310: taan siltä verovuodelta, jona talletus on suori- Jos talletusvelvollinen ei ole käyttänyt vien-
6311: tettu, toimitettavassa valtion- ja kunnallisvero- titalletusta, joka on palautettu ennakonpidätystä
6312: tuksessa. toimittamatta, 17 §: n 2 momentissa mainittuun
6313: Vientitalletuksen palautus luetaan sen vero- tarkoitukseen, luetaan täten käyttämättä jäänyt
6314: vuoden veronalaiseksi tuotoksi, jonka aikana vientitalletus tai sen osa, korotettuna viidellä
6315: talletus tai sen osa on palautettu talletusvelvol- prosentilla, toimitettavassa jälkiverotuksessa pa-
6316: liselle. lautusvuoden veronalaiseksi tuotoksi. Talletus-
6317: Edellä 1 momentissa tarkoitettua vähennystä velvollisen on suoritettava tätä tuottoa vastaa-
6318: ei oteta huomioon vahvistettaessa tappionta- valle veronosalle 12 prosentin vuotuinen korko
6319: sauksesta tuloverotuksessa annetussa laissa siitä päivästä, jolloin mainittu vientitalletus
6320: ( 362/68) tarkoitettua verovelvollisen tappiota. nostettiin, siihen päivään, jolloin vero viimeis-
6321: tään on maksettava. Veronkorotusta ei tällöin
6322: 16 §. määrätä.
6323: Jos talletusvelvollisella on kaksi tai useam- 19 §.
6324: pia eri tulolähteinä pidettäviä liikkeitä, vienti- Vientitalletukselle maksettavaa korkoa ei kat-
6325: talletus vähennetään ja luetaan veronalaiseksi sota valtion- ja kunnallisverotuksessa talletus-
6326: tuotoksi kunnallisverotuksessa tulolähteittäin velvollisen veronalaiseksi tuloksi eikä vienti-
6327: kunkin tulolähteen tuloksen mukaisessa suh- talletusta hänen veronalaisiksi varoikseen.
6328: teessa. Tällöin ei tulosta määritettäessä vienti-
6329: talletusta oteta huomioon.
6330: Erinäiset säännökset.
6331: 17 §. 20 §.
6332: Suomen Pankin on toimitettava pala~,ltetta
6333: vasta vientitalletuksesta 60 prosentin ennakon- Valtioneuvoston on otettava vientitalletuksen
6334: pidätys talletusvelvollisen valtion- ja kunnallis- suorittamista koskeva päätöksensä tarkistetta-
6335: Lakialoite n:o 56 125
6336:
6337: vaksi viimeistään, kun kolme kuukautta on ku- Jos eduskunta päättää, että valtioneuvoston
6338: lunut vientitalletuksen kantamista tai aikaisem- vientitalletusten suorittamista, vientitalletuspro-
6339: paa tarkistamista koskevan päätöksen tekemi- senttia tai kantoaikaa koskeva päätös on kumot-
6340: sestä. Valtioneuvosto voi tällöin myös muuttaa tava, talletusten kantaminen kumotun päätök-
6341: vientitalletusprosenttia tai kantoaikaa. sen perusteella on keskeytettävä ja kannetut
6342: talletukset viipymättä palautettava. Palautetta-
6343: 21 §. ville määrille on suoritettava 14 §:ssä säädetty
6344: Valtiovarainministeriö voi erityisistä sy1sta korko. ·
6345: hakemuksesta osittain tai kokonaan poistaa suo- Jos eduskunta päättää, että valtioneuvoston
6346: ritettavan vientitalletuksen tai määrätä jo suori- vientitalletusten palauttamista ja palautettujen
6347: tetun vientitalletuksen tai osan siitä maksetta- talletusten käyttöä koskeva päätös on kumot-
6348: vaksi takaisin talletuksen suorittaneelle talletus- tava, valtioneuvoston on tehtävä uusi eduskun-
6349: velvolliselle. Tullihallituksella on oikeus rat- nan päätöksestä johtuva päätös. Kumotun pää-
6350: kaista asia, milloin poistettavaksi tai palautet- töksen nojalla palautettua .talletusta ja sille
6351: tavaksi pyydetyn vientitalletuksen määrä on maksettua korkoa ei kuitenkaan ole perittävä
6352: enintään 20 000 markkaa. takaisin talletusvelvolliselta.
6353: Edellä 1 momentissa mainitussa asiassa an-
6354: nettuun päätökseen ei saa valittamalla hakea 23 §.
6355: muutosta. Tarkempia määräyksiä tämän lain täytäntöön-
6356: 22 §. panosta antaa tarvittaessa valtioneuvosto.
6357: Vaitioneuvoston tämän lain nojalla antama
6358: vientitalletusta koskeva päätös on viipymättä 24 §.
6359: ilmoitettava eduskunnan puhemiehelle. Hänen Tämä laki tulee voimaan pruvana
6360: on saatettava se eduskunnan tietoon heti tai, kuuta 19 . Vientitalletuksia ei kuitenkaan saa
6361: jollei eduskunta ole koolla, niin pian kuin se määrätä suoritettavaksi eikä kantaa enää sen
6362: on kokoontunut. Valtioneuvoston päätös on jälkeen, kun viisi vrlotta on kulunut tämän lain
6363: kumottava, jos eduskunta niin päättää. voimaantulosta.
6364:
6365:
6366: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
6367:
6368: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
6369: 126 1977 vp.
6370:
6371: Lakialoite n:o 57.
6372:
6373:
6374:
6375:
6376: Vennamo ym.: Ehdotus laiksi indeksiehdon käytön rajoittamisesta
6377: annetun lain muuttamisesta.
6378:
6379:
6380: E d u s k u n n a 11 e.
6381:
6382: Vastoin SAK:n lupauksia ja valtapuolueiden SMP katsoo, että nimenomaan jatkuvan hin-
6383: puheita ovat suuret puolueet yhteisessä rinta- tavyöryn aikana jokaisella Suomen kansalaisella
6384: massa ajaneet eduskunnassa läpi lain palkkojen palkanansaitsijoista piensäästäjiin saakka tulee
6385: ja niihin verrattavien korvausten indeksiturvan olla riistaa vastaan indeksiturva. Tämä indeksi-
6386: kieltämisestä. Tämä laki on voimassa kaksi turva on saatava lakipohjaiseksi.
6387: vuotta. Tarkoitettu indeksiturva ei rasita kansanta-
6388: Kysymyksessä on yhteinen sopimus Suomen louttamme, jos riistaa ei tapahdu maamme pie-
6389: kansan leivän kaventamiseksi ja ansiotason alen- nituloisia ja pienyrittäjiä vastaan. Ehdotettava
6390: tamiseksi. Vain SMP on ollut tämän vääryyden laki on siis hyvin oikeudenmukainen.
6391: renkaan ulkopuolella. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
6392: Indeksiturvan kielto liittyy siihen kansan taen,
6393: vastaiseen talouspolitiikkaan, jota maassamme
6394: on jo harjoitettu monta vuotta. Näennäisillä että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6395: erimielisyyksillä ovat suuret puolueet peitelleet lakiehdotuksen:
6396: tämän vakavan totuuden Suomen kansalta.
6397:
6398:
6399:
6400: Laki
6401: indeksiehdon käytön rajoittamisesta annetun lain muuttamisesta.
6402:
6403: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään indeksiehdon käytön rajoittamisesta 29 päivänä
6404: maaliskuuta 1974 annetun lain (262/74) 2 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 mo-
6405: mentti siirtyy 3 momentiksi, 3 §:ään uusi 3 momentti, 6 §:n 1 momenttiin uudet 7-10
6406: kohdat ja 6 §:ään uudet 2-4 momentit seuraavasti:
6407:
6408: 2 §. 6 §.
6409: Mitä edellä tässä laissa on säädetty, ei sovel-
6410: Samoin on elinkustannusindeksin muutoksiin leta:
6411: perustuva indeksiehto sallittu, milloin kysymyk-
6412: sessä on pankkiin tai muuhun vastaavaan raha-
6413: laitokseen sijoitettu pientalletus. Valtioneuvos- 7) palkkaan, eläkkeeseen, hautausapuun, ela-
6414: ton on tarkemmin määrättävä, mitä on pidet- tusapuun ja muuhun korvaukseen siltä osin
6415: tävä pientalletuksena. kuin se ei ylitä 1 800 markkaa kuukaudessa,
6416: kuitenkin niin, että jos 1 800 markkaa kuukau-
6417: dessa pienempi palkka, eläke ja korvaus tämän
6418: 3 §. lain johdosta ylittää sanotun rajan, niin 1 800
6419: markan jo aikaisemmin ylittänyt palkka, eläke
6420: Mitä 1 momentissa on säädetty, sovelletta- ja korvaus korotetaan samaan määrään;
6421: koon myös sellaiseen urakkasopimukseen, jonka 8) valtion maksamaan hintapoliittiseen tu-
6422: aliurakoitsija tekee pääurakoitsijan kanssa. keen;
6423: Lakialoite n:o 57 127
6424:
6425: 9) metsätyömiehen ansioon; ja kustannuskorotusten johdosta, valtion on suo-
6426: 10) lapsilisään ja muihin perhepoliittisiin ritettava korotuksesta kunnalle asianmukainen
6427: korvauksiin. korvaus niin, että asumisen ja kuljetustoimen
6428: Hyväksytyn työehtosopimuskauden aikana alan kustannukset pysyvät entisellään.
6429: valtio ei saa korottaa maksujaan. Lisäksi vai- Mikäli valtio korottaa peruselintarvikkeiden
6430: tion on huolehdittava, että sen maksamat mak- tai muiden välttämättömyystavaroiden hintoja
6431: sut pysyvät reaaliarvoltaan samanlaisina. työehtosopimuskauden aikana vastoin sopimusta
6432: Kunta ei saa nostaa asumisen tai kuljetustoi- tai tarkoitusta, on valtion korvattava asianomai-
6433: men alan kustannuksia hyväksytyn työehtosopi- selle tapahtunut hinnankorotus niin, että kulut-
6434: muskauden aikana. Jos näin tapahtuu valtion tajahinta ei nouse.
6435: -----
6436: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1977.
6437:
6438: Veikko Vennamo J.Juhrull Kort~
6439: 128 1977 vp.
6440:
6441: Lakialoite n:o 58.
6442:
6443:
6444:
6445: Voutilainen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 36 ja
6446: 57 § :n muuttamisesta.
6447:
6448:
6449: E d u s k u n n a 11 e.
6450:
6451: Invalidivähennyksenä saa Suomessa suurim- tukea kuntoottavan avohuollon tavoittein vam-
6452: man osan verovuodesta asunut henkilö 31 jou- maisten elämän- ja toimeentuloedellytysten ta-
6453: lukuuta 1974 annetun tulo- ja varallisuusvero- soittamiseksi ja turvaamiseksi sekä heidän oma-
6454: lain 36 § :n 1 momentin 5 kohdan nojalla toimisuutensa ja omavastuisuutensa elvyttämi-
6455: vähentää kunnallisverotuksessa kokonaistulos- seksi ja säilyttämiseksi samoin kuin myös vam-
6456: taan 2 000 mk, jos hänellä on sairaudesta, maisille yhteiskunnan jäseninä elämässä kuulu-
6457: viasta tai vammasta aiheutunut pysyvä haitta, van valinnanvapauden mahdollistamiseksi.
6458: jonka haitta-aste on 100 %, tai jos prosentti- Invaliditeettiin perustuvien kunnallisessa ja
6459: määrä on pienempi, mutta kuitenkin vähintään valtiollisessa verotuksessa toteutettavien vero-
6460: 30 %, prosenttimäärän osoittama osuus 2 000 helpotusten taso ja vaikutus on kuitenkin rahan
6461: mk:sta. arvon muuttumisen myötä alentunut siitä, mikä
6462: Tulo- ja varallisuusverolain 57 §:n 1 mo- niille on tulo- ja varallisuusverolakia edeltä-
6463: mentin 2 kohdan nojalla vähennetään valtion- neissä kunnallista ja valtiollista verotusta kos-
6464: verotuksessa tuloverosta, jos verovelvollisella keneissa säännöksissä samoin kuin myös tulo-
6465: on oikeus lain 36 §:n 1 momentin 5 kohdan ja varallisuusverolakia säädettäessä tarkoitettu.
6466: mukaiseen invalidivähennykseen 500 mk, mil- Tulo- ja varallisuusverolain nojalla invalidi-
6467: loin hänen sanotussa lainkohdassa tarkoitettu teetin perusteella määräytyvien invalidivähen-
6468: haitta-asteensa on 100 %, tai jos prosentti- nyksen ja verovähennyksen suuruus olisikin
6469: määrä on pienempi, mutta kuitenkin vähintään näin ollen tarkistettava toteuttamalla tarvittava
6470: 30 %, prosenttimäärän osoittama osuus 500 korotus niiden määriin.
6471: mk:sta.
6472: Invaliditeettiin perustuvien verohelpotusten Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
6473: käyttö on sosiaali- ja yhteiskuntapolitiikassa tavasti,
6474: muodostunut keinoksi, jolla invalidien muuta että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6475: huoltoa on voitu menestyksellä täydentää ja lakiehdotuksen:
6476:
6477: Laki
6478: tulo- ja varallisuusverolain 36 ja 57 § :n muuttamisesta.
6479:
6480: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
6481: varallisuusverolain (1043/74) 36 §:n 1 momentin 5 kohta ja 57 §:n 1 momentin 2
6482: kohta näin kuuluviksi:
6483:
6484: 36 §. 4 000 markasta (invalidivähennys). Milloin
6485: Suurimman osan verovuodesta Suomessa asu- verovelvollinen on verovuonna saanut pakolli-
6486: nut henkilö saa kunnallisverotuksessa vähentää: seen eläketurvaan perustuvaa työkyvyttömyys-
6487: eläkettä, katsotaan hänen haitta-asteensa ilman
6488: 5) 4 000 markkaa, jos hänellä on sairau- eri selvitystä 100 prosentiksi, jos eläke on
6489: desta, viasta tai vammasta aiheutunut pysyvä myönnetty täytenä, sekä 50 prosentiksi, jos se
6490: haitta, jonka haitta-aste esitetyn selvityksen mu- on myönnetty osaeläkkeenä, ellei verovelvolli-
6491: kaan on 100 prosenttia, tai jos prosenttimäärä sen haitta-asteen esitetyn selvityksen perus-
6492: on pienempi, mutta kuitenkin vähintään 30 teella katsota olevan suurempi. Verovelvollinen
6493: prosenttia, prosenttimäärän osoittama osuus säilyttää oikeutensa työkyvyttömyyseläkkeen
6494: Lakialoite n~o 58 129
6495:
6496: mukaiseen invalidivähennykseen senkin jälkeen, 2) jos hänellä on oikeus 36 §:n 1 momen~
6497: kun työkyvyttömyyseläke on muuttunut van- tin 5 kohdan mukaiseen invalidivähennykseen,
6498: huuseläkkeeksi. Asetuksella voidaan antaa mää- 1 000 markkaa, milloin hänen sanotussa lain-
6499: räyksiä niistä perusteista, joiden mukaan haitta- kohdassa tarkoitettu haitta-asteensa on 100
6500: aste määritellään, sekä invalidivähennyksen saa- prosenttia, tai jos prosenttimäärä on pienempi,
6501: miseksi esitettävästä selvityksestä (25. 7. 1975/ mutta kuitenkin vähintään 30 prosenttia, pro-
6502: 607). senttimäärän osoittama osuus 1 000 markasta,
6503: 57 §. sekä
6504: Verovelvollisen henkilön, joka suurimman
6505: osan verovuodesta on asunut Suomessa, tulo-
6506: verosta vähennetään: Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran
6507: verovuodelta 197 toimitettavassa verotuksessa.
6508:
6509: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
6510:
6511: Uki Voutilainen Uljas Mäkelä Matti Puhakka
6512: Timo Mäki Veikko Pihlajamäki Sven-Erik Järvinen
6513: Pekka Vilmi
6514:
6515:
6516:
6517:
6518: 17 087700129D
6519: 130 1977 vp.
6520:
6521: Lakialoite n:o 59.
6522:
6523:
6524:
6525:
6526: Maijala ym.: Ehdotukset laeiksi säästöpankkilain .58 §:n ja osuus-
6527: pankkilain .50 §:n muuttamisesta.
6528:
6529:
6530:
6531: E d u s k u n n a 11 e.
6532:
6533: Voimassa olevissa elokuun 29 päivänä 1969 ei siten mittaa oikealla tavalla pankin mate-
6534: annetuissa pankkilaeissa on pankkien vakavarai- riaalista kestokykyä. Vakavaraisuussuhteen las-
6535: suuden turvaamiseksi säädetty, että pankkien kennan ulkopuolelle jääviä tekijöitä ovat pank-
6536: oman pääoman on oltava tietyssä suhteessa kien keräämät luottotappiovaraukset ja niiden
6537: pankin sitoumusten yhteismäärään. Säästöpank- ottamat vakuutukset luottotappioiden varalle.
6538: kilain (541/69) 58 §:n ja osuuspankkilain Samanluonteinen tekijä on jokaisen osuuspan-
6539: (542/69) 50 §:n mukaan tämän vakavaraisuus- kin ja säästöpankin kuuluminen voimakkaisiin
6540: suhteen on oltava näissä pankeissa vähintään yhteenliittymiin osuuspankkijärjestöön ja sääs-
6541: 2 % sitoumuksista. Sitoumuksista voidaan vä- töpankkilaitokseen, jotka tosiasiassa ovat tehok-
6542: hentää eräät laissa luetellut riskittöminä pidet- kaasti turvanneet yksittäisten pankkien toimin-
6543: tävät pankin sijoitukset. Pankin antamat vas- nan ja sitoumukset.
6544: tuusitoumukset taas otetaan sitoumusten yhteis- Vaikka pankkilakien siirtymäsäännösten mu-
6545: määrää laskettaessa huomioon puolesta määräs- kaan pankkien omien pääomien ja sitoumusten
6546: tään. suhde on saatettava kuntoon vasta 1. 1. 1980
6547: Pankkilakien vakavaraisuussäännökset ovat mennessä, jo nyt on voitu todeta, että monelle
6548: kaavamaisia eivätkä ota huomioon kaikkia säästöpankille ja osuuspankille tuottaa suuria
6549: pankkien turvallisuuteen vaikuttavia merkittä- vaikeuksia saavuttaa vaadittu vakavaraisuusaste
6550: viäkään tekijöitä. siirtymäajan kuluessa. Lisäksi on ilmeistä, että
6551: Kaavamaisia ovat säännökset sikäli, että monet niistäkin pankeista, jotka vakavaraisuus-
6552: pankkien oman pääoman vähimmäismäärä on suhteen saavuttavat, eivät kykene sitä pitämään
6553: suhteutettu pankin sitoumuksiin eli siis käytän- yllä. Näin on erityisesti laita kehitysalueilla,
6554: nössä talletuksiin ja shekkitilin pitäjien saami- joissa pankkien mahdollisuudet omien pääomien
6555: siin eikä pankin sitoumuksiin ja niissä erityi- kartuttamiseen ovat merkittävästi heikommat
6556: sesti luottoihin, vaikka pankkien vaarat ja va- kuin maassa keskimäärin. Vaikeuksia on myös
6557: hingot aiheutuvat käytännössä juuri luottotap- niissä kasvukeskusten pankeissa, joissa sitou-
6558: pioista. Säännösten kaavamaisuus ilmenee myös mukset kasvavat erityisen voimakkaasti. Kaik-
6559: siinä, että niissä luetellaan riskittömiksi sitou- kien pankkien osalta vakavaraisuussuhteen saa-
6560: muksista vähennettäviksi sijoituksiksi vain mei- vuttamiselle ja säilyttämiselle asettaa inflaation
6561: tl:in oloissnmme aivan varmoina pidettäviä sijoi- aiheuttama sitoumusten niroellismäärien voima-
6562: wksia. kas kasvu esteitä.
6563: Vakavaraisuussäännösten perustavaa laatua Osoituksena paikallispankkien vaikeuksista
6564: olevana puutteena on pidettävä sitä, etteivät on, että vuoden 197 5 tilinpäätösten mukaan oli
6565: niiden mukaan pankkien lakimääräiseen vaka- 192 osuuspankkia ja 115 säästöpankkia, joiden
6566: varaisuuteen vaikuta ne tekijät, joilla pankit omat pääomat eivät täyttäneet 2 % :n vaati-
6567: käytännössä kattavat luotonannosta aiheutuvat musta. Näin siitä huolimatta, että sekä säästö-
6568: tappiot. Pankkilaeissa säädetyin tavoin lasket- pankkilaitoksessa että osuuspankkijärjestössä on
6569: tuun v~lkavaraisuussuhteeseen ei toisaalta liioin vuodesta 1970 lähtien määrätietoisesti ponnis-
6570: vaikut,l se, että pankki on kärsinyt merkittä- teltu pankkien vakavaraisuussuhteen parantami-
6571: viäkin luottotappioita, kunhan ne vain on seksi. Vaikka nämä pankit eivät olekaan saavut-
6572: katettu muusta kuin omasta pääomasta. Laissa taneet lain määräämää vakavaraisuusprosenttia,
6573: siiädct t:/ oman pääoman ja sitoumusten suhde ne ovat silti vakavaraisia ja pystyviä vastaa-
6574: Lakialoite n:o 59 131
6575:
6576: maan sitoumuksistaan. Vakavaraisuutensa tur- seen parantaa säästö- ja osuuspankkien mahdol-
6577: vaamiseksi nekin ovat tehneet luottotappiova- lisuuksia omien pääomien kartuttamiseen lisä-
6578: rauksia ja lisäksi yksityisten osuuspankkien ja rahaston avulla.
6579: säästöpankkien vakavaraisuus on turvattu eri- Kun on epävarmaa, johtavatko pankkilaki-
6580: tyisellä luottokantavakuutuksella näiden pank- toimikunnan ehdotukset ollenkaan tai ainakaan
6581: kiryhmien omissa keskinäisissä vakuutusyh- riittävän ajoissa lainsäädäntötoimiin ja kun on
6582: tiöissä. Nämä vakuutusyhtiöt ovat turvanneet ilmeistä, ettei toimikunnan ehdottama lisära-
6583: oman vakavaraisuutensa siten, kuin vakuutus- hastointimenettely yksin riitä keinoksi osuus-
6584: yhtiölaki edellyttää ja sosiaali- ja terveysminis- pankkien ja säästöpankkien vakavaraisuussuh-
6585: teriö vakuutusyhtiön julkisesta valvonnasta vas- teen ylläpitämiseksi, on oman pääoman ja sitou-
6586: taavana viranomaisena on määrännyt. Olennai- musten suhdetta koskevaa säästöpankkilain ja
6587: sen tekijän vakuutusyhtiön turvallisuudessa osuuspankkilain säännöstä tarpeen muuttaa si-
6588: muodostavat niiden ottamat jälleenvakuutukset. ten, että niissä oikealla tavalla otetaan huo-
6589: Näitä kumpaakaan seikkaa, luottotappiovarauk- mioon luottotappiovaraukset ja luottokannan
6590: sia ja luottokantavakuutusta, joilla pankit tosi- vakuuttaminen. Mikäli näin ei tehdä, joutuvat
6591: asiallisesti turvaavat vakavaraisuutensa, ei kui- sadat molempiin paikallispankkiryhmiin kuulu-
6592: tenkaan laissa määrättyä vakavaraisuusprosent- vat pankit varsinkin kehitysalueilla erittäin vai-
6593: tia laskettaessa laisinkaan oteta huomioon. keaan tilanteeseen. Tällä hetkellä on täysin sel-
6594: Valtiovarainministeriö asetti helmikuun 14 vää, että suurimmalta osalta näiden pankkien
6595: patvana 197 3 toimikunnan valmistelemaan on mahdotonta saavuttaa vaadittua vakavarai-
6596: pankkilainsäädäntöön tarvittavia tarkistuksia. suusprosenttia määräaikaan mennessä, tuskinpa
6597: Toimikunta on mietintönsä osa II:ssa (Komi- sen jälkeenkään. Niiden toimintamahdollisuudet
6598: teanmietintö 1976/66) katsonut, ettei pankki- jäävät määräajan päättymisen jälkeen riippu-
6599: lakien vakavaraisuussäännösten muuttaminen vaksi viranomaisen harkinnasta ja siten epävar-
6600: miltään osin ole perusteltua. Toimikunnan mie- malle pohjalle. Ei ole mitään syytä päästää asiaa
6601: lestä on voimassa olevien säännösten valmiste- näin pitkälle ja siksi on ajoissa ryhdyttävä lain-
6602: lutyön yhteydessä otettu jo huomioon ne näkö- säädännön muuttamiseen niin, että paikallisten
6603: kohdat, joihin säännösten muuttamiseksi on säästö- ja osuuspankkien toiminta voi häiriöttö.
6604: vedottu. Toimikunta on pitänyt myös toden- mästi jatkua.
6605: näköisenä, etteivät pankit siirtymäkauden ai- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme,
6606: kana ole käyttäneet kaikkia mahdollisuuksia
6607: vakavaraisuussuhteen korottamiseksi. Sen sijaan että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
6608: toimikunta on suhtautunut myönteisesti ajatuk- lakiehdotukset:
6609:
6610: 1.
6611: Laki
6612: säästöpankkilain 58 § :n muuttamisesta.
6613:
6614: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6615: muutetaan 29 päivänä elokuuta 1969 annetun säästöpankkilain ( 541/69) 58 §: n 1 mo-
6616: mentti ja
6617: lisätään samaan pykälään uusi 5 momentti seuraavasti:
6618:
6619: 58 §. sekä sellaiset obligaatiot, jotka pankki saa
6620: Säästöpankin oman pääoman on oltava vähin- lukea kassavarantoon. Vastuusitoumukset ote-
6621: tään kaksi prosenttia pankin sitoumusten yh- taan sitoumusten yhteismäärää laskettaessa huo-
6622: teismäärästä, josta on vähennetty pankin kassa, mioon puolesta määrästään. Mikäli pankki on
6623: pankin saatavat valtiolta, kunnilta, kuntainlii- vakuuttanut luottokantansa julkisen valvonnan
6624: toilta ja seurakunnilta, saatavat Suomen Pan- alaisessa pankkien keskinäisessä vakuutusyh-
6625: kilta sekä muilta kotimaisilta ja ulkomaisilta tiössä luottotappioiden varalta, pankin sitou-
6626: pankeilta, pankin antamat, valtion, kunnan, muksista saadaan vähentää oman pääoman ja
6627: kuntainliiton tai seurakunnan takaamat lainat sitoumusten suhdetta laskettaessa pankkitarkas-
6628: 132 Lakialoite n:o 59
6629:
6630:
6631: tusviraston hyväksymä osuus, kuitenkin enin- daan pankin sääntöjen mukaan käyttää vain
6632: tään puolet. pankin luottotappioiden peittämiseen, ja enin-
6633: tään puoleen prosenttiin pankin sitoumusten
6634: Säästöpankin omaan pääomaan saadaan rin- yhteismäärästä.
6635: nastaa 1 momentissa tarkoitettua oman pää-
6636: oman ja sitoumusten suhdetta laskettaessa puo- Tämä laki tulee voimaan päivänä
6637: let sellaisesta luottotappiovarauksesta, jota voi- kuuta i97 .
6638:
6639:
6640: 2.
6641: Laki
6642: osuuspankkilain 50 §:n muuttamisesta.
6643:
6644: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6645: muutetaan 29 päivänä elokuuta 1969 annetun osuuspankkilain (542/69) 50 §:n 1 mo-
6646: mentti ja
6647: lisätään samaan pykälään uusi 5 momentti seuraavasti:
6648:
6649: 50 §.
6650: Osuuspankin oman pääoman on oltava vähin- ten suhdetta laskettaessa pankkitarkastusviras-
6651: tään kaksi prosenttia pankin sitoumusten yhteis- ton hyväksymä osuus, kuitenkin enintään puo-
6652: määrästä, josta on vähennetty pankin kassa, let.
6653: pankin saatavat valtiolta, kunnilta, kuntainlii-
6654: toilta ja seurakunnilta, saatavat Suomen Pan- Osuuspankin omaan pääomaan saadaan rin-
6655: kilta sekä muilta kotimaisilta ja ulkomaisilta nastaa 1 momentissa tarkoitettua oman pää-
6656: pankeilta, pankin antamat, valtion, kunnan, oman ja sitoumusten suhdetta laskettaessa puo-
6657: kuntainliiton tai seurakunnan takaamat lainat let sellaisesta luottotappiovatauksesta, jota voi-
6658: sekä sellaiset obligaatiot, jotka pankki saa lukea daan pankin sääntöjen mukaan käyttää vain
6659: kassavarantoon. Vastuusitoumukset otetaan si- pankin luottotappioiden peittämiseen, ja enin-
6660: toumusten yhteismäärää laskettaessa huomioon tään puoleen prosenttiin pankin sitoumusten
6661: puolesta määrästään. Mikäli pankki on vakuut- yhteismäärästä.
6662: tanut luottokantansa julkisen valvonnan alai-
6663: sessa pankkien keskinäisessä vakuutusyhtiössä
6664: luottotappioiden varalta, pankin sitoumuksista Tämä laki tulee voimaan päivänä
6665: saadaan vähentää oman pääoman ja sitoumus- kuuta 197 .
6666:
6667: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
6668:
6669: Matti Maijala Paavo Tiilikainen Sauli Hautala
6670: Juhani Saukkonen P. Mäki-Hakola Jorma Fred
6671: Katri-Helena Eskelinen Kalevi Mattila Reino Breilin
6672: Esko Pekonen Veikko Pihlajamäki Heikki Perho
6673: Antti Pohjonen Lasse Äikäs Mikko Asunta
6674: Timo Mäki Toivo Jokiniemi Matti Asunmaa
6675: Toivo Yläjärvi Anneli Kivitie Sylvi Saimo
6676: 1977 vp. 133
6677:
6678:
6679: Lakialoite n:o 60.
6680:
6681:
6682: Kivitie ym.: Ehdotus laiksi vähittäiskaupan ja eräiden työliikkei-
6683: den liikeajasta annetun lain 1 § :n muuttamisesta.
6684:
6685:
6686: E d u s k u n n a 11 e.
6687:
6688: Vähittäiskaupan ja eräiden työliikkeiden lii- ole ainuttakaan edellä ma1Dltutn tavoin toimi-
6689: keajasta annetun lain ( 435/69 ja 919/71) vaa liiketoimipaikkaa. Pikatukkujen hyväkseen
6690: puutteellisuudesta johtuu, että siinä ei ole käyttämä aukiololain puutteellisuus lisää vähit-
6691: erikseen määritelty alunperin tukkukauppatoi- täiskaupan ja eri yritysmuotojen välistä eriarvoi-
6692: minnaksi tarkoitetun liikkeen aukioloaikoja. suutta, antaa noin 120 liiketoimipaikalle edun,
6693: Tästä johtuen ovat eräät ns. pikatukut ryhty- jota varmaan aukioloaikalakia laadittaessa ei ole
6694: neet harjoittamaan liiketoimintaansa myöskin voitu tarkoittaa. Pienyrittäjien taholla tuskin,
6695: sunnuntaisin ja eräinä muinakin juhlapäivinä. jo nykyisten haittailmiöiden lisääntymisenkään
6696: Myyntiä ei kuitenkaan ole rajoitettu koskemaan vuoksi, pidettäneen välttämättömänä kauppa-
6697: vain pelkkää käteissuoritusta vastaan tapahtu- tavaroiden hankkimista sunnuntaisin ja muina
6698: vaa tavaran luovuttamista jälleenmyyjille, kuten juhlapäivinä ja ylimääräisenä kilpailuetuna se
6699: kauppiaille, kioskeille ja ravintoloille, vaan osta- muutenkin asettaa eri yritysmuodot keskenään
6700: jina ovat yhä enenevässä määrin alkaneet esiin- eriarvoiseen asemaan. Lain noudattamista val-
6701: tyä myös tavalliset kuluttajat. Niinpä tätä liike- vovat poliisiviranomaiset joutuvat tarkkailua
6702: toimintaa on ainakin kuluttajille tapahtuvan suorittaessaan myöskin kerrassaan ylivoimaisen
6703: myynnin osalta pidettävä selvästi vähittäiskau- tehtävän eteen. Sen lisäksi että he toteavat
6704: pan ja eräiden työliikkeiden liikeajasta annetun pikatukkujen sunnuntaina ja juhlapäivinä tapah-
6705: lain 1 ja 2 §:n vastaisena. tuvan kauppatoiminnan, heidän tulisi lisäksi
6706: Käteissuoritusta vastaan, pääasiassa jälleen- tarkastaa, ettei myyntiä tapahdu tavallisille
6707: myyjille tarkoitettua myyntiä harjoittavia pika- kuluttajille.
6708: tukkuja on maassamme yhteensä noin 120 kpl, Kaiken edellä esitetyn perusteella ehdo-
6709: joista Kesko Oy:n omistamia 10 kpl ja yksityis- tamme,
6710: ten tukkuliikkeiden omistuksessa 110 kpl. Tuo-
6711: tanto- ja kulutusosuustoiminnallisilla keskus- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6712: liikkeillä eikä liioin niiden jäsenosuuskaupoilla lakiehdotuksen:
6713:
6714: Laki
6715: vähittäiskaupan ja eräiden työliikkeiden liikeajasta annetun lain 1 §:n muuttamisesta.
6716: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan vähittäiskaupan ja eräiden työliikkeiden liike-
6717: ajasta 24 päivänä kesäkuuta 1969 annetun lain 1 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 17 päi-
6718: vänä joulukuuta 1971 annetussa laissa (919/71), näin kuuluvaksi:
6719:
6720: 1 §. liikehuoneiston aukioloa, jossa tällaista kaup-
6721: paa tai liikettä harjoitetaan tai joka on perus-
6722: Mitä tässä laissa on säädetty ammattimaisen tettu vähittäiskauppiaitten ja niihin verratta-
6723: vähittäiskaupan sekä parturin- ja kähertäjäliik- vien jälleenmyyjien tai jalostajien täydennys-
6724: keen harjoittamisesta, koskee myös sellaisen hankintapaikaksi.
6725:
6726: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
6727:
6728: Anneli Kivitie Matti Luttinen Pär Stenbäck
6729: Kerttu Hemmi Veikko Pajunen Marjatta Stenius
6730: Matti Kuusio Antero Juntumaa Ilkka Kanerva
6731: Kaarina Suonio Juhani Orrenmaa Juhani Sipiläinen
6732: Pekka Tarjanne Terhi Nieminen
6733: 134 1977 vp.
6734:
6735: Lakialoite n:o 61.
6736:
6737:
6738:
6739:
6740: M. Puhakka ym.: Ehdotus laiksi kunnallisesta kodinhoitoavusta
6741: annetun lain muuttamisesta.
6742:
6743:
6744:
6745: E d u s kun n a 11 e.
6746:
6747: Kotipalvelut ovat kuntien sosiaalipalvelujen muuttamisesta) valtionosuutta koskevat sään-
6748: perusrunko. Kotipalvelujen laajentaminen, las- nökset.
6749: ten päivähoidon ohella, on kuntien sosiaalitoi- Laki kunnallisesta kodinhoitoavusta annetun
6750: messa keskeisellä sijalla. Kotipalveluja, kodin- lain 14 §:n muuttamisesta edellyttää valtion-
6751: hoitajien ja kotiavustajien apua käytetään mah- osuuden suorittamiselle uuden viran kustan-
6752: dollisimman tehokkaasti eri kuntien kodinhoi- nuksiin, että sosiaalihallitus on sosiaali- ja ter-
6753: tajien virkojen ja kotiavustajien toimien puit- veysministeriön hyväksymän valtionosuuden
6754: teissa sosiaalitoimessa kolmen suuren osa-alueen suorittamista koskevan yleisen suunnitelman
6755: hoitamisessa. Näitä ovat lapsiperheiden tuke- puitteissa päättänyt valtionosuutta suoritetta-
6756: minen, pitkäaikaissairaanhoidon järjestäminen ja vaksi.
6757: sosiaalihuollon ennalta ehkäisevä työ. Vuoden 1977 yleiseen suunnitelmaan on si-
6758: Lapsiperheiden osalta kodinhoitajien työ koh- sällytetty vain 60 virkaa. Tämä määrä on riit-
6759: demuu lyhytaikaisen sairauden, synnytyksen tämätön kunnille kotipalvelujen laajentami-
6760: tms. syyn vuoksi perheenäidin tehtävien hoita- seksi.
6761: miseen. Erittäin keskeiseksi on muodostunut Kuntien tulee itse päättää virkojen perusta-
6762: myös sairaan lapsen päivähoidon järjestäminen misesta samalla tavoin kuin päivähoidossa. Tä-
6763: kodinhoitajan avulla. Näillä toimenpiteillä voi- män harkintamahdollisuuden tulee ulottua sekä
6764: daan kehittää lapsiystävällistä yhteiskuntaa. kodinhoitajien että johtavien kodinhoitajien vir-
6765: kojen perustamiseen.
6766: Pitkäaikaissairaiden hoito on tämän vuosi- Kotiavustajapalvelujen kehittämistä kunnissa
6767: kymmenen suurimpia ongelmia, jonka ratkaise- rajoittaa kotiavustajan toimiin tuleva rajoitettu
6768: misessa on käytettävä kaikki avohuollon pal- valtion tuki, joka on ollut sosiaalihallituksen
6769: velumahdollisuudet. Tällöin kotipalvelujen ja perusteiden mukaan valtion tulo- ja menoar-
6770: kotisairaanhoidon kehittäminen vanhusten asun- vioon varattujen määrärahojen puitteissa vajaa
6771: to-olojen parantamisen ohella ovat keskeisimpiä. 10 % todellisista menoista. Kunnissa on syn-
6772: Jo tälläkin hetkellä kunnat käyttävät näitä toi- tynyt vääristymää, kun kodinhoitajien palveluja
6773: mintamuotoja, mutta palvelut ovat riittämättö- suunnataan vanhusten ja pitkäaikaissairaiden
6774: mät. Kuitenkin tehokkaalla kotipalvelutoimin- hoitoon, vaikka niitä pitäisi lain hengen mukai-
6775: nalla voidaan ehkäistä laitossijoituksia. sesti suunnata lapsiperheiden tukemiseen. Tämä
6776: Sosiaalilautakunnat ovat käyttäneet ja enene· vääristymä on syntynyt nimenomaan kotiavus-
6777: vässä määrin käyttävät kotipalveluja ennalta tajan toimen riittämättömästä valtionosuudesta,
6778: ehkäisevässä lastensuojelu-, päihdehuolto- ja minkä vuoksi kunnat eivät perusta kotiavusta-
6779: mielenterveystyössä. Kodinhoitajan käyttämi- jien toimia tarvetta vastaavasti.
6780: sestä hoidollisen työn tukena on ns. tehostetun Kuntien kotipalvelujen kehittämiseksi tulee
6781: perhetyön kokeilussa saatu myönteisiä koke- kunnille antaa mahdollisuus perustaa tarpeitaan
6782: muksia. vastaava määrä kodinhoitajien ja johtavien ko-
6783: Kotipalvelujen kehittämiselle kunnissa kun- dinhoitajien virkoja niin, että palkkaus- yms.
6784: tien todellisia tarpeita vastaavaksi asettavat kui- kuluihin tulee valtionosuus. Kotiavustajien toi-
6785: tenkin esteitä voimassa olevien lakien (laki mien valtionosuus tulee saada samalle tasolle
6786: kunnallisesta kodinhoitoavusta ja laki kunnalli- kuin kodinhoitajien virkoihin säädetty valtion-
6787: sesta kodinhoitoavusta annetun lain 14 §: n osuus.
6788: Lakialoite n:o 61 135
6789:
6790: Edellä esitettyyn perustuen ehdotamme kun- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6791: nioittaen, lakiehdotuksen:
6792:
6793:
6794: Laki
6795: kunnallisesta kodinhoitoavusta annetun lain muuttamisesta.
6796:
6797: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan kunnallisesta kodinhoitoavusta annetun lain
6798: 15 ja 16 § ja muutetaan 14 §, sellaisina kuin niistä 14 §:n 1 momentti ja 16 § ovat 18 päi-
6799: vänä heinäkuuta 1975 annetussa laissa (587 /75), 14 §:n 2 momentti 23 päivänä joulukuuta
6800: 1976 annetussa laissa ( 1051/76) ja 15 § 18 päivänä kesäkuuta 1971 annetussa laissa (536/
6801: 71), seuraavasti:
6802: 14 §.
6803: Valtio osallistuu kodinhoitajain 9 §: ssä tar- kodinhoitajista 2 päivänä kesäkuuta 1950 an-
6804: koitetusta palkkauksesta kunnille aiheutuviin nettu laki (272/50) myöhempine muutoksi-
6805: kustannuksiin kuntien taloudellisesta kantoky- neen.
6806: vystä riippuen 30-80 prosentilla peruspalkan Tämän lain voimaan tullessa virassa oleva
6807: sekä ikä-, kalliinpaikan- ja syrjäseutulisien kuin kunnallinen kodinhoitaja säilyttää hänelle aikai-
6808: myös näistä johtuvien työnantajan sosiaaliturva- semmin voimassa olleiden säännösten mukaan
6809: maksujen määrästä. Valtio osallistuu kotiavus- kuuluneet oikeudet palkkaan ja luontoisetuihin
6810: tajatoiminnasta kunnille aiheutuviin menoihin sekä kunnallisista kodinhoitajista annetun lain
6811: kuntien taloudellisesta kantokyvystä riippuen muuttamisesta 8 päivänä kesäkuuta 1964 anne-
6812: 30-80 prosentilla. tussa laissa (315 /64) säädettyyn lisäpalkkioon,
6813: Valtionosuuden suorittamisen edellytyksenä jos hän kolmen kuukauden kuluessa tämän lain
6814: on, että kotipalvelujen kehittämisestä on kun- voimaantulosta kirjallisesti sosiaalilautakunnalle
6815: nassa laadittava 5-vuotissuunnitelma, jonka lää- ilmoittaa sitä haluavansa.
6816: ninhallitus on hyväksynyt. Kunnalle tällainen kodinhoitajan palkkauk-
6817: seen annettava valtionapu suoritetaan kunnalli-
6818: Tämä laki tulee voimaan patvana sista kodinhoitajista 2 päivänä kesäkuuta 1950
6819: kuuta 197 , ja sillä kumotaan kunnallisista annetun lain ( 272/50) mukaisesti.
6820:
6821: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
6822:
6823: Matti Puhakka Kaisa Raatikainen Jouko Mäkelä
6824: Jorma Rantala Paavo Tiilikainen Reino Breilin
6825: Uki Voutilainen Seppo Tikka Matti Luttinen
6826: Kaarina Suonio Pirkko Aro Markus Aaltonen
6827: Juhani Surakka Erkki Liikanen Peter Muurman
6828: Pirkko Työläjärvi Uljas Mäkelä Olli Helminen
6829: Tellervo Koivisto Antti Pohjonen Sinikka Luja-Vepsä
6830: Risto Tuominen Eino Grönholm Helge Siren
6831: 136 1977 "P·
6832:
6833: Lakialoite n:o 62.
6834:
6835:
6836:
6837: Saimo ym.: Ehdotus laiksi keskioluesta annetun latin muuttami-
6838: sesta.
6839:
6840:
6841: E d u s k u n n a 11 e.
6842:
6843: Alkoholilain 99 §:n mukaan alkoholijuoman aiheutuvia epäkohtia. Näin ei kuitenkaan ole
6844: nauttiminen on kielletty kadulla, torilla, tiellä, käynyt. Tällä hetkellä kaikki tunnustavat, että
6845: puistossa tai muulla yleisellä paikalla. Tämä keskiolut on alkoholijuoma siinä missä sitä
6846: määräys koskee kuitenkin vain keskiolutta vä- väkevämmätkin juomat.
6847: kevämpiä alkoholijuomia. Keskioluesta annetun Erityisesti keskioluen nauttiminen julkisilla
6848: erikoislain katsotaan nimittäin tällä kohdalla paikoilla on lisännyt niissä ilmeneviä järjestys-
6849: kumoavan alkoholilain säännöksen siitä huoli- häiriöitä. Tämän vuoksi tulisi keskioluesta an-
6850: matta, että alkoholilain 1 §:n mukaan myös nettuun lakiin lisätä seuraavat keskioluen naut-
6851: keskiolut on alkoholijuoma. timista eri tiloissa koskevat määräykset.
6852: Laki keskioluesta annettiin lähinnä sen Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6853: vuoksi, että keskioluen toivottiin mietona alko-
6854: holijuomana vähentävän järjestyshäiriöitä ja että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6855: joopottelua ja muita alkoholin nauttimisesta lakiehdotuksen:
6856:
6857: Laki
6858: keskioluesta annetun lain muuttamisesta.
6859: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään keskioluesta 26 päivänä heinäkuuta 1968 annet-
6860: tuun lakiin (645/68) uusi näin kuuluva 43 a §:
6861:
6862: 43 a §. 4) kadulla, torilla, tiellä, puistossa tai muul-
6863: Keskioluen nautummen on kielletty, jollei la yleisellä paikalla; sekä
6864: tämän lain muista säännöksistä muuta johdu: 5) kotimaan liikenteen aluksessa, junassa,
6865: linja-autossa sekä muussa yleisön käytettävänä
6866: 1 ) huoneistossa, jossa harjoitetaan keski- olevassa kulkuneuvossa.
6867: oluen vähittäismyyntiä, sekä muussa avoimessa Edellä 1 momentin 1-3 ja 5 kohdassa tar-
6868: kauppaliikkeessä; koitetussa paikassa tai kulkuneuvossa älköön
6869: 2) ravitsemisliikkeessä ja muussa paikassa, paikan omistaja tai vastaava hoitaja tahi tilai-
6870: missä yleisölle maksusta pidetään saatavana suuden toimeenpanija tai järjestysmies taikka
6871: ruokaa, kahvia, teetä, virvoitusjuomia tai muuta kulkuneuvon päällikkö, kuljettaja tai junailija
6872: sellaista; salliko keskioluen nauttimista.
6873: 3) huoneistossa tai muussa paikassa, johon Mitä 1 momentin 2 kohdassa sekä 2 momen-
6874: on järjestetty yleinen kokous-, juhla-, näyttely-, tissa on sanottu, ei koske parantolaa, lepokotia
6875: huvi- tai muu sellainen tilaisuus; tai muuta sen luonteista laitosta.
6876:
6877: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
6878:
6879: Sylvi Saimo Mauno Manninen Aimo Ajo
6880: Juhani Saukkonen Einari Nieminen Mikko Pesälä
6881: Ensio Laine Mikko Kaarna Aino Karjalainen
6882: Eeva Kauppi Eero Lattula Petter Savola
6883: Matti Järvenpää Lea Sutinen Pentti Poutaneo
6884: 1977 vp. 137
6885:
6886: Lakialoite n:o 63.
6887:
6888:
6889:
6890:
6891: Savola ym.: Ehdotus laiksi yliopistollisista keskussairaaloista an-
6892: netun lain 7 §:n muuttamisesta.
6893:
6894:
6895: E d u s k u n n a 11 e.
6896:
6897: Yliopistollisista keskussairaaloista annetun taa jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina ole-
6898: lain (392/56) 6 §:n mukaan valitsee keskus- vien eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääni-
6899: sairaalassa hoitopaikkoja omistavan yliopiston osuutta kuntainliiton alueella. Uuden lain seu-
6900: lääketieteellinen tiedekunta keskussairaalaliiton rauksena voi käydä niin, että korkeakoulun
6901: kuntainliiton liittovaltuustoon enintään kolme edustus jää kokonaan puuttumaan keskussairaa-
6902: jäsentä ja yhtä monta varajäsentä. lan liittohallituksesta. Jotta näin ei tapahtuisi,
6903: Keskussairaalaliiton liittohallituksen kokoon- vaan aikaisempi käytäntö jatkuisi, olisi yliopis-
6904: panosta ei laissa ole määräyksiä, mutta käy- tollisista keskussairaaloista annetun lain 7 §:ään
6905: täntö on ollut sellainen, että hoitopaikkoja tehtävä lisäys, joka turvaa keskussairaalassa hoi-
6906: omistavalla korkeakoululla on ollut edustus topaikkoja omistavalle korkeakoululle edustuk-
6907: myös liittohallituksessa. sen liittohallituksessa.
6908: Vuoden 1977 alusta voimaan tulleen uuden Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6909: kunnallislain 122 §:n mukaan kuntainliiton liit- nioittavasti,
6910: tohallituksen ja sen alaisten toimielinten ko- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6911: koonpano on sovitettava sellaiseksi, että· se vas- lakiehdotuksen:
6912:
6913:
6914: Laki
6915: yliopistollisista keskussairaaloista annetun lain 7 §:n muuttamisesta.
6916:
6917: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yliopistollisista keskussairaaloista 15 päivänä
6918: kesäkuuta 1956 annetun lain (392/56) 7 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
6919:
6920: 7 §.
6921: Keskussairaalan hallintoa hoitaa liittovaltuus- hallituksen toimivaltaan kuuluva asia. Keskus-
6922: ton valitsema liittohallitus, joka myös edustaa sairaalassa hoitopaikkoja omistavan yliopiston
6923: liittoa, valvoo sen yhteisiä etuja ja panee täy- lääketieteellinen tiedekunta saa nimetä liittohal-
6924: täntöön liittovaltuuston päätökset, sikäli kuin litukseen kaksi jäsentä.
6925: kysymyksessä ei ole 9 § :n mukaan sairaala-
6926: -----
6927: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1977.
6928:
6929: Petter Savola Juuso Häikiö
6930: Mikko Jokela Pekka Jokinen
6931: Sylvi Saimo Paavo Vesterinen
6932: Kalevi Mattila Alvar Saukko
6933:
6934:
6935:
6936:
6937: 18 087700129D
6938: 138 1977 vp.
6939:
6940: Lakialoite n:o 64.
6941:
6942:
6943:
6944:
6945: Suonio ym.: Ehdotukset laeiksi alkoholilain 1 §:n ja keskioluesta
6946: annetun lain 1 § :n muuttamisesta.
6947:
6948:
6949: Eduskunnalle.
6950:
6951: Parlamentaarisen alkoholikomitean enem- Edellä mainituista syistä keskioluen myynnin
6952: mistö on torjunut ajatuksen keskioluen myyn- siirtäminen Alkoon ei ole alkoholipoliittisesti
6953: nin siirtämisestä Alkon myymälöihin ja sen mielekäs ratkaisu. On etsittävä muita vaihto-
6954: sijaan ehdottanut erilaisia keskioluen myynnin ehtoja keskioluen haittavaikutusten vähentämi-
6955: valvontatoimien tiukennuksia. Tämä linja onkin seksi. Mikäli parlamentaarisen alkoholikomitean
6956: oikea, sillä keskioluen myynnin rajoittaminen esittämiä valvontatoimien tiukennuksia ei pidetä
6957: Alkoon tulisi todennäköisesti lisäämään väke- riittävinä keinoina, on mahdollista näiden lisäksi
6958: vämpien juomien myyntiä ja johtaisi siten aivan puuttua myös keskioluen alkoholiprosenttiin.
6959: päinvastaisiin alkoholipoliittisiin seurauksiin Alkoholilain ja keskioluesta annetun lain mu-
6960: kuin mihin rajoitustoiminnalla pyritään. Tätä kaan keskioluella tarkoitetaan alkoholijuomaa,
6961: käsitystä vahvistaa se, että 1970-luvulla alko- joka sisältää enemmän kuin 2.25, mutta vähem-
6962: holinkulutuksen kasvu on ollut vahvan oluen, mäin kuin 3.7 painoprosenttia etyylialkoholia.
6963: viinien ja ennen kaikkea väkevien juomien Käytännössä panimot valmistavat lain sailiman
6964: kulutuksen kasvua, kun taas keskioluen kulu- ylärajan vahvuista keskiolutta. Alentamalla tätä
6965: tus on pysynyt käytännöllisesti katsoen ennal- ylärajaa esimerkiksi 3.0 painoprosenttiin, voi-
6966: laan. Vuonna 1969 keskioluen osuus oli taisiin vähentää keskioluen haittoja ja keski-
6967: 38,4 % absoluuttiseksi alkoholiksi lasketusta oluen käyttöä päihdetarkoituksiin.
6968: kokonaiskulutuksesta ja vuonna 1975 vastaava Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6969: luku oli enää 26,3 %. Alkoholinkulutuksen nioittaen,
6970: kasvu on siis tapahtunut nimenomaan Alkossa
6971: myytävien juomien osalta ja tämä kehitys toden- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
6972: näköisesti voimistuisi, jos ihmiset joutuisivat lakiehdotukset:
6973: hakemaan myös keskioluensa Alkosta.
6974:
6975: 1.
6976: Laki
6977: alkoholilain muuttamisesta.
6978: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 26 päivänä heinäkuuta 1968 annetun alkoholi-
6979: lain (459/68) 1 §:n 3 momentti näin kuuluvaksi:
6980:
6981: 1 §. kiolutta ja vähintään 3.0 painoprosenttia etyyli-
6982: alkoholia sisältävä vahvaa olutta.
6983: Tässä laissa tarkoitetusta oluesta alle 3.0
6984: painoprosenttia etyylialkoholia sisältävä on kes-
6985: Lakialoite n:o 64 139
6986:
6987: 2.
6988: Laki
6989: keskioluesta annetun lain muuttamisesta.
6990: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan keskioluesta 26 päivänä heinäkuuta 1968 an-
6991: netun lain ( 462/68) 1 § näin kuuluvaksi:
6992:
6993: 1 §. juomaa, joka sisältää enemmän kuin 2.25,
6994: Tässä laissa tarkoitetaan keskioluella pää- mutta alle 3.0 painoprosenttia etyylialkoholia.
6995: asiassa maltaista, humalista ja vedestä yksin-
6996: omaan käymisen avulla valmistettua alkoholi- Tämä laki tulee voimaan päivänä
6997: kuuta 197 .
6998:
6999:
7000: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
7001:
7002: Kaarina Suonio Pirkko Työläjärvi
7003: Jouko Mäkelä Pirkko Aro
7004: Aimo Ajo
7005: 140 1977 vp.
7006:
7007: Lakialoite n:o 65.
7008:
7009:
7010: R. Tuominen ym.: Ehdotus laiksi terveydenhoitolain 43 §:n
7011: muuttamisesta.
7012:
7013:
7014: Eduskunnalle.
7015:
7016: Terveydenhoitolain 43 §:n (885/74) tarkoi- kuudessa. Useimmissa tapauksissa on korvattu
7017: tuksena on määritellä perusteet, joiden mukaan vain pieni osa siitä taloudellisesta vahingosta,
7018: henkilöllä, joka vaarallisen tai valvottavan tar- joka asianomaiselle on aiheutunut siitä, ettei
7019: tuntataudin leviämisen estämiseksi määrätään hän ole voinut eristämismääräyksen perusteella
7020: olemaan poissa työstä tai eristettäväksi, on tehdä normaalia työtään.
7021: oikeus saada hänelle aiheutuneesta ansion me- Kun asianomaiset henkilöt, jotka lain velvoi-
7022: netyksestä tai muusta taloudellisesta vahingosta tuksella eristetään tietyksi ajaksi normaalista
7023: korvausta. Sairausvakuutuslain mukaisen päivä- elämänmenostaan, joutuvat jo muutoinkin kär-
7024: rahan lisäksi tällaisella henkilöllä on voimassa simään, on pidettävä kohtuullisena terveyden-
7025: olevan lain mukaan erityisestä syystä oikeus hoitolain 43 §:n muuttamista sellaiseksi, ettei
7026: saada valtion varoista korvausta ansion mene- mamlttua taloudellista vahinkoa tapahtuisi
7027: tyksestä tai taloudellisesta vahingosta, jolloin asianomaiselle. Tähän päästäisiin poistamalla
7028: sairausvakuutuksen päiväraha otetaan vähen- pykälästä sanat "erityisestä syystä", jolloin
7029: nyksenä huomioon. karanteeniin määrätylle aina korvattaisiin mene-
7030: Kyseinen lainkohta on kuitenkin käytännössä tetty ansio tai todistettavissa oleva taloudelli-
7031: johtanut erilaisiin tulkintoihin. Varsinkin se, nen vahinko.
7032: mikä on katsottava lain tarkoittamaksi erityi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7033: seksi syyksi, on aiheuttanut hämmennystä kor- nioittaen,
7034: vausta hakeneiden ja myös terveydenhoidon että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7035: kenttätyössä toimivien alan virkailijoiden kes- lakiehdotuksen:
7036:
7037: Laki
7038: terveydenhoitolain 43 §:n muuttamisesta.
7039: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 29 päivänä marraskuuta 1974 annetun tervey-
7040: denhoitolain ( 885/74) 43 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
7041: 43 §. Henkilöllä on edellisen lisäksi oikeus saada val-
7042: Henkilöllä, joka erittäin vaarallisen, yleisvaa- tion varoista korvausta hänelle aiheutuneesta
7043: rallisen tai valvottavan tartuntataudin leviämi- ansion menetyksestä tai muusta taloudellisesta
7044: sen estämiseksi on määrätty 31 §:n nojalla vahingosta siltä osin kuin sairausvakuutuslain
7045: olemaan poissa ansiotyöstään tai 39 §:n 2 mo- mukainen päiväraha ei niitä korvaa. Korvausta
7046: mentin nojalla eristettäväksi, vaikka hän ei ole ei suoriteta, mikäli työstä poissaolo tai eristä-
7047: tautiin sairastunut tai on siitä jo parantunut, minen on johtunut 39 §:n 3 momentissa mai-
7048: on oikeus saada hänelle aiheutuneesta ansion nitusta syystä.
7049: menetyksestä tai muusta taloudellisesta vahin-
7050: gosta, mitä hän ei ole kyennyt välttämään toi-
7051: menpitein, joita häneltä kohtuudella on voitu
7052: edellyttää, päivärahaa siten kuin sairausvakuu- Tämä laki tulee voimaan päivänä
7053: tuslaissa (364/63) päivärahasta säädetään. kuuta 197 .
7054: -----
7055: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
7056:
7057: Risto Tuominen Mauno Forsman Olli Helminen
7058: Antti Pohjonen Seppo Tikka Meeri Kalavaineo
7059: Paavo Tiilikainen Pentti Rajala
7060: 1977 vp. 141
7061:
7062: Lakialoite n:o 66.
7063:
7064:
7065:
7066:
7067: Ahonen ym.: Ehdotus laiksi kunnallisten viranhaltijain ja työn-
7068: tekijäin eläkelain muuttamisesta.
7069:
7070:
7071: E d u s k u n n a 11 e.
7072:
7073: Vuoden 1976 kunnallisiin virka- ja työehto- toksen kautta, olisi kunnallisten viranhaltijflin
7074: sopimuksiin liittyvässij sosiaalisia etuja koske- ja työntekijäin eläkelakia ( 202/64) .täydennet-
7075: vassa sopimuksessa edellytettiin ryhmähenkiva- tävä mainittua etua koskevilla säännöksillä.
7076: kuutusta vastaavan järjestelyn toteuttamista. Tällä toimenpiteellä turvattaisiin myös se, ettei
7077: Järjestely on tarkoituksenmukaisinta toteuttaa mikään kunta tai kuntainliitto jäisi nyt ehdote-
7078: siten, että kunnallisten viranhaltijain ja työn- tun järjestelyn ulkopuolelle.
7079: tekijäin eläkelakia (202/64) täydennetään vi- Puheena olevasta edusta käytettäisiin maini-
7080: ranhaltijan tai työntekijän kuoleman jälkeen tussa laissa taloudellisen tuen nimitystä. Siitä
7081: suoritettavaa taloudellista tukea koskevilla sään- määrättäisiin, niin kuin muustakin eläketur-
7082: nöksillä. vasta, lain 3 §:n 1 momentin mukaisesti kun-
7083: Kevään 197 6 tulopoliittiseen kokonaisratkai- nallisen eläkelaitoksen eläkesäännössä. Talou-
7084: suun liittyi työmarkkinain yksityisellä sekto- dellista tukea kos~e.vat ~ääräyk~et .tulisivat ?le-
7085: rilla ns. ryhmähenkivakuutuksen järjestäminen. maan yhdenmukaisia tyomarkkinoilla tehtyJen,
7086: Kunnallisiin virka- ja työehtosopimuksiin liitty- ryhmähenkivakuutusta vastaavaa etua koskevien
7087: vässä sosiaalisia etuja koskevista järjestelyistä sopimusten kanssa. Niinpä viranhaltijan tai
7088: tehdyssä sopimuksessa edellytettiin vastaavan työntekijän kuoleman jälkeen suoritettavan tuen
7089: edun järjestämistä myös kunnallisille viranhai- perusmäära tulisi olemaan 18 000 markkaa.
7090: tijoille ja työntekijöille. Kunnallishallinnossa on Perusmäärää korotettaisiin 2 250 markalla
7091: kuitenkin jouduttu toteamaan, että kysymyk- jokaista seuraavaa edunsaajana olevaa lasta
7092: seen tulevat lainsäännökset ovat tulkinnanva- kohti. Tapaturmaisen kuoleman sattuessa suo-
7093: raisia sen ratkaisemiseksi, mitä menettelyä nou- ritettavaa määrää korotettaisiin 50 prosentilla.
7094: dattaen puheena oleva etu on kunnallisille vi- Ensisijaisina edunsaajina tulisivat olemaan edun-
7095: ranhaltijoille ja työntekijöille annettava. Vaitio- jättäjän puoliso ja 18 vuotta nuoremmat lapset.
7096: neuvoston oikeuskansleri on katsonut, että voi- Ellei heitä olisi, olisivat toissijaisina edunsaa-
7097: massa olevan lain mukaan kunnat ja kuntain- jina sellaiset 18 vuotta täyttäneet lapset ja van-
7098: liitot voivat järjestää edun antamisen viranhal- hemmat, joiden työ- ja ansiokyky ja varallisuus
7099: tijoilleen ja työntekijöilleen harkintansa mukaan ovat niin vähäiset, että he elatukseensa nähden
7100: joko vakuutusyhtiöiden kanssa tehtävin sopi- ovat olleet huomattavasti riippuvaisi!l edunjät-
7101: muksin tai, kun sanottu etu voidaan järjestää täjästä. Edellä tarkoitettuina lapsina pidettäisiin
7102: annettavaksi myös kunnallisen eläkejärjestelmän myös otto- ja kasvattilapsia.
7103: puitteissa lisäeläketurvana, käyttämällä hyväksi Taloudellisen tuen rahoitus järjestettäisiin,
7104: kunnallista eläkelaitosta. Lisäksi oikeuskansleri niin kuin kunnallisen eläkejärjestelmän rahoi-
7105: on katsonut, että asiaa on pidettävä kuitenkin tus muutoinkin, jakoperiaatteen mukaisesti.
7106: siinä määrin tulkinnanvaraisena, että lainsään- Käytettävissä olevien kuolleisuuslukujen perus-
7107: nösten täydentämistä olisi sen johdosta harkit- teella voidaan po. tuen kustannukset arvioida
7108: tava. noin 10 miljoonaksi markaksi vuodessa. Talou-
7109: Edellä esitetyn johdosta ja kun kunnallishal- dellinen tuki tulisi koskemaan myös niitä kun-
7110: linnon kokonaisedun mukaista olisi, että pu- nallisia viranhaltijoita ja työntekijöitä, joiden
7111: heena olevan edun antaminen järjestetään kun- eläketurvaa ei ole järjestetty kunnallisen eläke-
7112: tien ja kuntainliittojen osalta yhdenmukaisin laitoksen toimesta annettavaksi. Suurimman
7113: perustein ja keskitetysti kunnallisen eläkelai- ryhmän näistä muodostavat kunnan koululai-
7114: 142 Lakialoite n:o 66
7115:
7116:
7117: toksen opettajat. Näidenkin viranhaltijoiden ja myös ne viranhaltijat ja työntekijät, joiden var-
7118: työntekijöiden osalta kunnalliselle eläkelaitok- sinaisesta eläketurvasta on säädetty kansakou-
7119: selle suoritettaviin maksuosuuksiin kuntien olisi lulaitoksen viranhaltijain palkkauksesta ja eläk-
7120: saatava kohtuullinen valtionosuus erikseen sää- keistä annetussa laissa ( 248/57), peruskoulun
7121: dettyjen tai säädettävien perusteiden mukaan. viranhaltijain palkkauksesta, eläkkeestä ja per-
7122: 2 § :n 1 momentti: Momentin nykyisen sana- he-eläkkeestä annetussa laissa ( 9/72), maata-
7123: muodon mukaan eläketurvaan kuuluu peruselä- lous-, kotitalous- ja kotiteollisuusoppilaitoksista
7124: keturva ja lisäeläketurva. Momenttiin ehdote- annetussa laissa ( 62/62), lyhytaikaisissa työ-
7125: taan lisättäväksi, että eläketurvaan kuuluu myös suhteissa olevien työntekijäin eläkelaissa (134/
7126: viranhaltijan tai työntekijän kuoleman jälkeen 62) tai yksityisoppikouluasetuksessa (23/51)
7127: suoritettava taloudellinen tuki. taikka jotka sen mukaan kuin kunnallisten
7128: 2 §:n 4 momentti: Kun puheena olevan viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain 16 §:n
7129: taloudellisen tuen tulee koskea kuntien ja kun- 1 ja 3 momentissa on säädetty, ovat säilyttä-
7130: tainliittojen kaikkia viranhaltijoita ja työnteki- neet oikeutensa eläkkeen saamiseen siltä kun-
7131: jöitä siitä riippumatta, missä laissa heidän vaki- nalta tai kuntainliitolta, jonka palveluksessa he
7132: naisesta eläketutvastaan on säädetty, ehdote- edelleen ovat.
7133: taan lain 2 §:ään lisättäväksi tätä koskeva uusi Sen perusteella, mitä edellä on esitetty, ehdo-
7134: 4 momentti. Ehdotetun säännöksen mukaan tamme,
7135: tuen piiriin tulisivat kuulumaan niiden viran- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7136: haltijain ja työntekijäin lisäksi, jotka muutoin- lakiehdotuksen:
7137: kin kuuluvat kunnallisen eläkelain alaisuuteen,
7138:
7139:
7140: Laki
7141: kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain muuttamisesta.
7142:
7143: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä huhtikuuta 1964 annetun kunnal-
7144: listen viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain (202/64) 2 §:n 1 momentti ja lisätään samaan
7145: 2 §:ään uusi 4 momentti seuraavasti:
7146:
7147: 2 §. mitä 1 §:n 5 momentissa on säädetty, jäsenyh-
7148: Eläketurvaan kuuluu peruseläketurva, lisä- teisön jokaista viranhaltijaa ja työntekijää.
7149: eläketurva ja viranhaltijan ja työntekijän kuo-
7150: leman jälkeen suoritettava taloudellinen tuki. Tässä laissa säädetty taloudellinen tuki suo-
7151: ritetaan, milloin viranhaltija tai työntekijä on
7152: Taloudellinen tuki koskee sen estämättä, kuollut 1 päivänä tammikuuta 1977 tai sen
7153: jälkeen.
7154:
7155: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
7156:
7157: Arvo Ahonen Paavo Tiilikainen Sven-Erik Järvinen
7158: Mikko Jokela Bror Lillqvist Helge Talvitie
7159: Meeri Kalavaineo Osmo Vepsäläinen Esko Pekonen
7160: Seppo Tikka Aimo Ajo Siiri Lehmonen
7161: 1977 vp. 143
7162:
7163: Lakialoite n:o 67.
7164:
7165:
7166:
7167:
7168: Ahonen ym.: Ehdotus laiksi kunnallisten luottamusmiesten eläke-
7169: turvasta.
7170:
7171:
7172: E d u s k u n n a 11 e.
7173:
7174: Hallituksen eduskunnalle 21. 12. 1973 anta- lakiesitys on rakennettu pakollisen eläketurvan
7175: massa esityksessä laiksi työntekijäin eläkelain pohjalle.
7176: muuttamisesta (HE n:o 245/1973 vp.) esitet- Lain soveltamispiiriin tulisivat kuulumaan
7177: tiin muun muassa lakiin lisättäväksi uusi 1 b §, paitsi kunnallislain 8 § :ssä tarkoitetut luotta-
7178: jonka mukaan luottamustoimessa olevalle hen- musmiehet, kuten kunnallisvaltuuston, kunnal-
7179: kilölle palkan maksaja voisi sosiaali- ja terveys- lishallituksen ja kunnallisten lautakuntien jäse-
7180: ministeriön hyväksymin ehdoin järjestää ja kus- net, myös sellaiset luottamusmiehet, jotka kunta
7181: tantaa TEL:n vähimmäisehtojen mukaisen elä- tai kuntainliitto valitsee valtion lautakuntaan
7182: keturvan. Mainitun eläketurvan suhteen olisi tai toimikuntaan taikka muutoin valtion luot-
7183: muutoin noudatettava työsuhteeseen perustuvaa tamustoimeen ja joille kunta tai kuntainliitto
7184: eläketurvaa koskevia TEL:ssä säädettyjä periaat- on lain mukaan velvollinen suorittamaan palk-
7185: teita. kion. Täten esimerkiksi kihlakunnanoikeuden
7186: Asiantuntijoita sosiaalivaliokunnassa kuul- lautamiehet pääsisivät myös eläketurvasta osal-
7187: taessa kunnallisen eläkelaitoksen taholta esitet- liseksi.
7188: tiin, ettei TEL:n mukainen luottamusmieselä- Lisäksi laki koskisi kunnallisen eläkelaitok-
7189: kejärjestelmä sellaisenaan soveltuisi kunnallisiin sen luottamusmiehiä samoin kuin sellaisen yh-
7190: luottamusmiehiin muun muassa sen johdosta, teisön luottamusmiehiä, joka on kunnallisten
7191: että niin sanotuksi rajatuloksi on kaavailtu noin viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain 1 §:ssä
7192: 100 markan määrää kuukaudessa. Kun huomat- mainituin tavoin liittynyt kunnallisen eläkelai-
7193: tavassa osassa kuntia ja kuntainliittoja makset- toksen jäsenyhteisöksi.
7194: tavat luottamusmiespalkkiot ovat suhteellisen Kunnallisten luottamusmiesten eläketurva kä-
7195: alhaiset, 100 markan rajatulo olisi jättänyt jou- sittäisi vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-
7196: kon kunnallisia luottamusmiehiä lain ulkopuo- eläketurvan ja eläketurva olisi koskematonta.
7197: lelle. Lisäksi kunnallisen eläkelaitoksen taholta Sen sijaan työttömyyseläkkeen ei ole katsottu
7198: ilmoitettiin, että sen piirissä on kiireellisenä soveltuvan luottamusmieseläkejärjestelmään.
7199: valmisteltavana aloite kunnallisia luottamusmie-
7200: hiä koskevaksi eläkejärjestelmäksi. Sosiaalivalio- Tarkemmat määräykset eläketurvasta edelly-
7201: kunta esittikin työntekijäin eläkelain muutta- tetään annettavaksi kunnallisten luottamusmies-
7202: mista koskevan hallituksen esityksen 1 b §:ään ten eläkesäännössä, jonka eläkelaitoksen val-
7203: lisättäväksi säännöksen, jonka mukaan lakia ei tuuskunta hyväksyisi.
7204: sovelleta valtion, kuntien eikä kuntainliittojen Luottamusmiesten eläketurvan rahoitus pe-
7205: luottamustoimiin. Eduskunta hyväksyi hallituk- rustuisi osaksi jaoitus- osaksi rahoitusjärjestel-
7206: sen esityksen 15. 5. 1974 sosiaalivaliokunnan mälle ja rahoitus toteutettaisiin eläkelaitoksen
7207: ehdottamin muutoksin. talousarvioon otetuilla siirroilla rahastoon. Elä-
7208: TEL:n mukainen luottamusmiesten eläke- kelaitoksen valtuuskunnan itsensä päätettävänä
7209: turva rakentuu vapaaehtoisuuden pohjalle. Kun olisi, siirtääkö se varoja rahastoon ja kuinka
7210: kunnallisten luottamusmiesten eläketurvaa jär- paljon.
7211: jestettäessä on lähdetty siltä pohjalta, että luot- Maksuosuus kunnalliselle eläkelaitokselle
7212: tamusmieseläkkeen tulisi korvata se eläkeoikeu- määräytyisi niiden ennakkopidätysten alaisten
7213: den menetys, mikä kunnallisen luottamustoimen palkkioiden perusteella, joita jäsenyhteisö on
7214: hoitamisesta saattaa asianomaiselle aiheutua, si.Jorittanut luottamusmieheile. Myös siinä ta-
7215: 144 Lakialqite n:o 67
7216:
7217:
7218: pauksessa, että asianomainen on vapautettu sisällyttää säännöksiä valitusmenettelystä eikä
7219: suorittamasta ennakkopidätystä palkkioista tai eräistä muista lähinnä teknillisluontoisista kysy-
7220: palkkiosta ei sen määrän pienuuden vuoksi ole myksistä, vaan on katsottu tarkoituksenmukai-
7221: ennakkoa pidätettävä, jäsenyhteisö olisi velvol- simmaksi viitata vain kunnallisten viranhaltijain
7222: linen suorittamaan maksuosuuden. Sen sijaan ja työntekijäin eläkelain vastaaviin säännöksiin.
7223: päivärahoista, matkakustannusten korvauksista Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
7224: eikä vastaavista olisi maksuosuutta suoritettava, nioittaen,
7225: eikä niitä toisaalta otettaisi huomioon eläkkee-
7226: seen oikeuttavana palkkiona. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7227: Lakiesitykseen ei ole katsottu aiheelliseksi lakiehdotuksen:
7228:
7229:
7230:
7231:
7232: Laki
7233: kunnallisten luottamusmiesten eläketurvasta.
7234:
7235: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
7236:
7237: 1 §. 2 §.
7238: Kunnallisella luottamusmiehellä on oikeus Eläketurvasta, joka käsittää vanhuus-, työky-
7239: eläketurvaan siten kuin jäljempänä säädetään. vyttömyys~ ja perhe-eläketurvan, määrätään kun-
7240: Kunnallisella luottamusmiehellä on oikeus, nallisten luottamusmiesten eläkesäännössä. Elä-
7241: mikäli asianomainen kunta tai kuntainliitto niin kesäännön samoin kuin 3 §:n 4 momentissa tar-
7242: päättää, eläketurvaan siten kuin jäljempänä sää- koitetun rahaston säännöt hyväksyy kunnallisen
7243: detään. eläkelaitoksen valtuuskunta.
7244: Kunnallisen luottamusmiehen eläketurvasta
7245: huolehtii kunnallinen eläkelaitos. 3 §.
7246: Luottamusmiehen eläketurvasta aiheutuvat
7247: Tätä lakia sovelletaan kunnallislain (9'53/ menot jaetaan jokaiselta varainhoitovuodelta
7248: 7 6) 8 §: ssä tarkoitettuihin kunnallisiin luotta- jäsenyhteisöjen vastattaviksi maksuosuuksina,
7249: musmiehiin. Laki koskee myös luottamusmiestä, jotka määräytyvät kunkin jäsenyhteisön luotta"
7250: jonka kunta tai kuntainliitto sen mukaan, kuin musmiehilleen sinä varainhoitovuonna suoritta-
7251: erikseen on säädetty, valitsee valtion lautakun- mien palkkioiden yhteismäärän suhteessa.
7252: taan tai toimikuntaan taikka muutoin valtion Luottamusmiehen eläketurvasta aiheutuvat
7253: luottamustoimeen ja jolle kunta tai kuntain- menot jaetaan jokaiselta varainhoitovuodelta
7254: liitto on lain mukaan velvollinen suorittamaan eläketurvaan liittyneiden jäsenyhteisöjen vastat-
7255: palkkion. taviksi maksuosuuksina, jotka määräytyvät kun-
7256: Mitä 1 momentissa kunnallisesta luottamus- kin jäsenyhteisön luottamusmiehilleen sinä va-
7257: miehestä on säädetty, sovelletaan myös kunnal- rainhoitovuonna suorittamien palkkioiden yh-
7258: lisen eläkelaitoksen ja sellaisen yhteisön luotta- teismäärän suhteessa.
7259: musmieheen, joka on kunnallisten viranhaltijain Palkkioiden yhteismäärää laskettaessa otetaan
7260: ja työntekijäin eläkelain (202/64) 1 §:ssä mai- huomioon kaikki enoakanpidätyksen alaiset
7261: nituin tavoin liittynyt kunnallisen eläkelaitok- palkkiot.
7262: sen jäsenyhteisöksi. Edellä 1 momentissa tarkoitettuihin menoi-
7263: Mitä 1 momentissa kunnallisesta luottamus- hin kuuluviksi luetaan myös eläkelaitoksen ta-
7264: miehestä on säädetty, sovelletaan myös kunnal- lousarvioon otetut siirrot rahastoon, jonka elä-
7265: lisen eläkelaitoksen ja sellaisen yhteisön luotta• kelaitoksen valtuuskunta on perustanut eläke-
7266: musmieheen, joka on kunnallisten viranhaltijain laitoksen vastaisten eläkemenojen tasoittami-
7267: ja työntekijäin eläkelain (202/ 64) 1 § :ssä mai- seksi ja maksuvalmiuden turvaamiseksi.
7268: nituin tavoin liittynyt kunnallisen eläkelaitok- Edellä 1 momentissa tarkoitetuilta jäsenyhtei-
7269: sen jäsenyhteisöksi ja joka on päättänyt saat· söiltä voidaan varainhoitovuotena periä enoak-
7270: taa luottamusmiehensä eläketurvasta osalliseksi. koja niiden maksuosuuksista.
7271: Lakialoit~ n:o 67 145
7272:
7273: 4 §. tekijäin eläkelain 8, 9, 10, 11, 12, 13 ja
7274: Kunnallisen eläkelaitoksen jäsenyhteisö on 19 a §:ssä on säädetty.
7275: velvollinen suorittamaan eläkelaitokselle mak-
7276: suosuuden, jonka eläkelaitoksen valtuuskunta 6 §.
7277: vahvistaa kaikille jäsenyhteisöille samaksi pro- . Tämän lain voimaantultua jäsenyhteisö ei voi
7278: senttimääräksi palkkioista, jotka jäsenyhteisö on järjestää eikä pitää voimassa luottamusmiessuh-
7279: tässä laissa tarkoitetuille kunnallisille luotta- teeseen perustuvaa eläketurvaa luottamusmie-
7280: musmiehille suorittanut. hille muulla kuin tässä laissa tarkoitetulla ta-
7281: Palkkioiden yhteismääriä laskettaessa otetaan valla.
7282: huomioon kaikki ennakonpidätyksen alaiset Mitä 1 momentissa on säädetty, ei ole
7283: palkkiot. esteenä ylimääräisen eläkkeen myöntämiselle
7284: Maksuosuusprosentti on määrättävä niin, että yksittäistapauksessa harkinnan mukaan.
7285: sen voidaan, kun otetaan huomioon todennäköi-
7286: nen korkokanta ja muut vakuutusteknilliset sei~
7287: kat, vakiosuuruisena pysytettynä olettaa tuotta· 7 §.
7288: van tulon, joka riittää eläketurvan järjestämi- Tämä laki tulee voimaan päivänä
7289: sestä aiheutuvien tulevien menojen peittämiseen kuuta 197 .
7290: kuitenkin siten, että rahan arvon muuttumisen Lakia sovelletaan kuitenkin myös eläketapah.
7291: johdosta annettavia korotuksia varten tarvittava tumaan, joka on sattunut 1 päivänä tammi-
7292: maksutulon osa voidaan periä vasta sitten, kun kuuta 1977 tai sen jälkeen.
7293: näitä menoja erääntyy maksettavaksi. Kunnalliset luottamusmiehet tulevat eläke~
7294: Edellä 3 momentissa tarkoitetun eläketurvan turvasta osallisiksi lain voimaantulosta lukien,
7295: järjestämisestä johtuvien tulevien menojen peit• mikäli jäsenyhteisö tekee päätöksensä luotta-
7296: tämiseen tarvittavat varat eläkelaitoksen on kir- musmiesten eläketurvasta ennen vuoden 197
7297: jattava eläkelaitoksen valtuuskunnan vahvista- loppua. Mikäli päätös tehdään myöhemmin,
7298: mien perusteiden mukaisesti rahastona. eläketurva tulee voimaan sen kalenterivuoden
7299: Yleiset määräykset eläkelaitoksen varojen alusta, joka lähinnä seuraa kuuden kuukauden
7300: sijoittamisesta antaa eläkelaitoksen valtuus- kuluttua päätöksen tekemisestä. Päätöksestään
7301: kunta. jäsenyhteisön on ilmoitettava kirjallisesti eläke-
7302: 5 §. laitoksen hallitukselle kuukauden kuluessa siitä
7303: Muutoin noudatetaan soveltuvin osin vastaa- jolloin päätös on saanut lainvoiman.
7304: vasti, mitä kunnallisten ·viranhaltijain ja työn-
7305:
7306:
7307: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
7308:
7309: Arvo Ahonen Niilo Koskenniemi Antti Pohjonen
7310: Risto Tuominen Aarne Pulkkinen Lyyli Aalto
7311: Meeri Kalavainen Siiri Lehmonen Tellervo Koivisto
7312: Uki Voutilainen Helvi Niskanen Taisto Sinisalo
7313: Sakari Knuuttila Jouko Mäkelä Jorma Rantala
7314: P. Liedes Reino Breilin Uljas Mäkelä
7315: Veikko Pajunen Paavo Tiilikainen Olli Helminen
7316: Maija Rajantie Jouko Tuovinen Juhani Surakka
7317: Erkki Liikanen Helge Siren Aimo Ajo
7318: Jermu Laine Kaisa Raatikainen Bror Lillqvist
7319: Matti Kuusio Peter Muurman Osmo Vepsäläinen
7320: Helge Talvitie Sinikka Luja-Vepsä Sven-Erik Järvinen
7321: Väinö Turunen
7322:
7323:
7324:
7325:
7326: 19 087700129D
7327: 146 1977 vp.
7328:
7329: Lakialoite n:o 68.
7330:
7331:
7332: Grönholm ym.: Ehdotus laiksi kunnallisvaalilain 4 ja 5 S:n muut·
7333: tamisesta.
7334:
7335: E d u s k u n n a 11 e.
7336: Kunnallisvaalilain (361/72) 4 §:n 1 momen· käli varajäseniä valitaan viisi. Keskusvaalilauta·
7337: tissa säädetään, että kunnallisvaltuuston on ase- kunnan käytännön työlle olisi tarkoituksenmu·
7338: tettava kuntaan keskusvaalilautakunta, johon kaisempaa, että varajäsenet eivät olisi henkilö-
7339: kuuluu viisi jäsentä ja tarpeellinen määrä vara· kohtaisia, koska kunnallisvaalilain 6 §:n 1 mo-
7340: jäseniä, kuitenkin vähintään viisi. Saman pykä· mentin mukaan keskusvaalilautakunnat ovat
7341: län 2 momentissa on säännös, jonka mukaan päätösvaltaisia 5-jäsenisinä. Varajäsenten hen-
7342: jäsenet on valittava siten, että he mahdolli- kilökohtaisuus merkitsee sitä, että esteellisyys·
7343: suuksien mukaan edustavat kunnassa edellisissä ja estymistapauksia varten on jokaiseen kokouk·
7344: kunnallisvaaleissa esiintyneitä äänestäjäryhmiä. seen kutsuttava kaikki varajäsenet, jotta lauta-
7345: Eräät tutkijat ovat katsoneet, että sanonnalla kunta saadaan pysymään varmasti päätösvaltai-
7346: "mahdollisuuksien mukaan edustettava edelli· sena.
7347: sissä vaaleissa esiintyneitä äänestäjäryhmiä" on Jos hyväksytään yleiseksi periaatteeksi, että
7348: tarkoitettu sitä, että keskusvaalilautakunnassa jokaisella puolueella tulee olla edustaja keskus-
7349: on ensin kullekin vaaleissa esiintyneelle puo- vaalilautakunnassa, niin silloin olisi paikallaan
7350: lueelle annettava yksi paikka ja vain siinä muuttaa lakia siten, että keskusvaalilautakun-
7351: tapauksessa useampi paikka, ettei ole ollut mah- taan olisi mahdollisuus valita enemmän kuin
7352: dollisuuksia täyttää paikkoja muuten. Tämä viisi jäsentä. Lisäksi edellämainitusta syystä
7353: merkitsee yleensä sosialistienemmistöisessä kun· olisi syytä säätää laki niin, että varajäseniä ei
7354: nassa sitä, että keskusvaalilautakunnan kokoon- valittaisi henkilökohtaisina vaan varajäsenet oli-
7355: pano muodostuu ei-sosialistisenemmistöiseksi. sivat yleisvarajäseniä.
7356: Tämä on kunnallishallinnossa noudatettavien Edellä olevan perusteella ehdotamme,
7357: periaatteiden vastaista.
7358: Kunnallislain (953/76) 69 §:n 1 momentin että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7359: säännökset huomioiden keskusvaalilautakunnan lakiehdotuksen:
7360: varajäsenet on valittava henkilökohtaisina, mi·
7361:
7362: Laki
7363: kunnallisvaalilain 4 ja 5 § :n muuttamisesta.
7364: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 12 päivänä toukokuuta 1972 annetun kunnal-
7365: lisvaalilain (361/72) 4 §:n 1 ja 2 momentti sekä 5 §:n 2 momentti näin kuuluviksi:
7366:
7367: 4 §. ten, että heistä ainakin neljä edustaa kunnassa
7368: Kunnanvaltuuston on asetettava kuntaan kun- edellisissä kunnallisvaaleissa esiintynyttä neljää
7369: nan keskusvaalilautakunta, johon kuuluu vähin- suurinta äänestäjäryhmää.
7370: tään viisi ja enintään kymmenen jäsentä ja tar-
7371: peellinen määrä varajäseniä, kuitenkin vähintään
7372: viisi. Varajäseniä ei saa valita henkilökohtaisina. 5 §.
7373: Jäsenet, joista valtuuston on määrättävä yksi
7374: puheenjohtajaksi ja yksi varapuheenjohtajaksi, Valtuuston on määrättävä jäsenistä yksi pu-
7375: sekä varajäsenet on valittava neljäksi vuodeksi heenjohtajaksi ja yksi varapuheenjohtajaksi.
7376: kerrallaan vaalikelpoisista kunnan jäsenistä si-
7377:
7378: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1977.
7379:
7380: Eino Grönholm Pirkko Aro Paula Eenilä
7381: 1977 vp. 147
7382:
7383: Lakialoite n:o 69.
7384:
7385:
7386: Impiö ym.: Ehdotus laiksi jakolain .320 §:n muuttamisesta.
7387:
7388: E d u s k u n n a 11 e.
7389: Jakolaki on syntynyt pitkäaikaisen, jopa vuo- tonta, oman asiansa esilletuloaikaa ei millään
7390: sikymmeniä kestäneen ja perusteellisen valmis- voi ennakoida, istunto voi olla kuukauden tai
7391: telutyön tuloksena vuonna 1951. Sen jälkeen parin vuoden kuluttua valitusajan päättymi-
7392: lakia on useampaan otteeseen muutettu sen sestä. Kuulutus kunnan ilmoitustaululla on
7393: mukaan kuin kehitys on vaatinut. Vuonna pelkkä muodollisuus, käytännön merkitystä tie-
7394: 1972 on pantu toimeen maanmittaushallinnon don levittäjänä sillä ei juuri ole. Paikkakunnan
7395: organisaatiouudistus ja sen johdosta puututtu yhdessä tai kahdessa lehdessä julkaistun kuulu-
7396: myös jossain määrin ensimmäistä muutoksen- tuksen perillemeno on sekin epävarmaa, koska
7397: hakuastetta, maanjako-oikeutta koskeviin sään- paikkakunnalla saatetaan julkaista useampaa
7398: nöksiin ja mm. muutettu tämän oikeusistuimen lehteä, asianomaiset ovat poissa paikkakunnalta
7399: nimi maaoikeudeksi. Tuossa yhteydessä ei kui- esim. lomamatkalla tai sitten asuvat kokonaan
7400: tenkaan ole nimikkeiden tarkistamista lukuun- toisella paikkakunnalla.
7401: ottamatta kajottu säännöksiin, jotka koskevat Koska asianosaisten osoitteet on selvitetty jo
7402: maaoikeuden istunnosta tiedottamista. Lain mu- hakemusasiakirjoihin ja kun nykyisen kopiotek-
7403: kaan istunnosta tiedotetaan kuulutuksella kun- niikan aikakautena kirjeiden monistaminen ei
7404: nan ilmoitustaululla ja yhdessä tai kahdessa tuota vaikeuksia, olisi jakolain 320 §:ää syytä
7405: paikkakunnalla leviävässä sanomalehdessä sekä muuttaa etenkin toisessa kunnassa asuvien
7406: virkakirjeellä asianomaisille viranomaisille ja maanomistajien aseman parantamista ajatellen
7407: valittajalle, jos tämän osoite on tiedossa. Sen siten, että myös toimitukseen tyytyneille asian~
7408: sijaan toimitukseen tyytyneille asianosaisille, osaisille ilmoitetaan valitusasian käsittelystä.
7409: vaikka näiden osoite olisi tiedossa, ei lähetetä
7410: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7411: henkilökohtaista ilmoitusta. Tätä on pidettävä nioittaen,
7412: pahana epäkohtana, sillä jakolain alaisissa
7413: asioissa on usein kysymys suurista taloudelli-
7414: sista ja käytännöllisistä intresseistä. Maaoikeuk- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7415: lakiehdotuksen:
7416: sien toiminta taas on todella ennalta-arvaama-
7417:
7418: Laki
7419: jakolain .320 §:n muuttamisesta.
7420: . Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan joulukuun 14 päivänä 1951 annetun jakolain
7421: 320 §, sellaisena kuin se on 2 päivänä toukokuuta 1972 annetussa laissa (321/72), näin
7422: kuuluvaksi:
7423:
7424: 320 §. tuomarin siitä ilmoitettava virkakirjeellä, joka
7425: Maaoikeuden istunnosta on tiedotettava kuu- vähintään neljätoista päivää ennen istuntoa on
7426: lutuksella kunnan ilmoitustaululla ja yhdessä tai kirjattuna annettu postissa kuljetettavaksi. Sa-
7427: kahdessa paikkakunnalla leviävässä sanomaleh- malla tavoin on istunnosta ilmoitettava valitta·
7428: dessä vähintään neljätoista päivää ennen istun- jalle ja muille asianosaisille, jos näiden osoite
7429: toa. Maanmittauskonttorille ja toimitusinsinöö- on tiedossa. ·
7430: rille sekä julkisille asiamiehille on maaoikeus-
7431:
7432: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
7433:
7434: Lauri Impiö Toivo T. Pohjala Niilo Koskenniemi
7435: Mikko Jokela Pekka Vilmi Eero Lattula
7436: Aimo Ajo
7437: 148 1977 vp.
7438:
7439: Lakialoite n:o 70.
7440:
7441:
7442:
7443:
7444: Jokela ym.: Ehdotus laiksi kunnallislain 122 §:n muuttamisesta.
7445:
7446:
7447: E d u s k u n n a 11 e.
7448: Kunnallislain (953/1976) 122 §:n 4 mo- kohdasta ilmene tarpeeksi selvästi, olisi lakia
7449: mentin mukaan kuntainliiton liittohallituksen ko. kohdin muutettava.
7450: ja sen alaisten toimielinten kokoonpano on Lakia säädettäessä oli tarkoituksena liittohal-
7451: sovitettava sellaiseksi, että se vastaa jäsenkun- litusten kokoonpanoista päätettäessä mahdollis-
7452: tien valtaustoissa edustettuina olevien eri ryh- taa kuntainliiton alueella kunnallisvaaleissa
7453: mien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta kun- ääniä ja valtuustopaikkoja saaneiden eri mieli-
7454: tainliiton alueella. pideryhmien ja -ryhmittymien toiminta kunnal-
7455: Uutta kunnallislakia on sovellettu tämän vuo- lisvaalien tapaan. Samoin oli tarkoituksena, että
7456: den alusta lukien myös kuntainliittojen koh- liittohallituksen paikkoja jaettaessa käytetään
7457: dalla. Kyseinen liittohallitusten ja sen alaisten jakoperusteena eri mielipideryhmien ja -ryhmit-
7458: toimielinten kokoonpanon määrittelevä lain- tymien kunnallisvaaleissa saamia äänimääriä.
7459: kohta on kuitenkin osoittautunut tulkinnaltaan Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
7460: -epäselväksi, mistä johtuen kunnissa on tuUut nioittaen,
7461: vaikeuksia kuntainliittojen hallintoelinten ko-
7462: koamisessa. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7463: Koska lainsäätäjän tahto ei kyseisestä lain- lakiehdotuksen:
7464:
7465:
7466: Laki
7467: kunnallislain 122 §:n muuttamisesta.
7468:
7469: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 1.0 päivänä joulukuuta 1976 annetun kunnal-
7470: lislain (953/1976) 122 §:n 4 momentti näin kuuluvaksi:
7471:
7472: 122 §.
7473: Kuntainliiton toimielimet. vastaa jäsenkuntien valtaustoissa edustettuina
7474: olevien eri mielipideryhmien ja -ryhmittymien
7475: Liittohallituksen ja sen alaisten toimielinten kunnallisvaaleissa saamaa äänimäärää kuntain-
7476: kokoonpano on sovitettava sellaiseksi, että se liiton alueella.
7477:
7478:
7479: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
7480:
7481: Mikko Jokela Timo Mäki. Saara Mikkola
7482: Markku· Salonen · Eero Lattula Erkki Pystynen
7483: Alvar Saukko ·Irma Koski Aili Vaittinen-Kuikka
7484: Matti Asunmaa Kullervo Rainio Anna-Liisa Linkola
7485: Esko Pekonen Pekka Jokinen Olavi Majlander
7486: Tapani Mörttinen Mauri Miettinen Mikko Kaarna
7487: Esko J. Koppanen Eeva Kauppi Väinö Raudaskoski
7488: Erkki Häkämies Ilkka Kanerva Matti Maijala
7489: . Håkan Malm Jorma Fred
7490: . 1977 vp. 149
7491:
7492: Lakialoite n:o 71.
7493:
7494:
7495:
7496:
7497: Koskenniemi ym.: Ehdotus laiksi kunnallislain 5 ja 50 §:n muut-
7498: tamisesta.
7499:
7500:
7501: E d u s k u n n a 11 e.
7502:
7503: Kunnillista itsehallintoa on viime aikoina Toisaa1ta ·laissa- olisi kiellettävä kuntaa luo-
7504: kavenh.ettu olennaisesti valtion talouspoliittisin vuttamasta yksityisille elinkeinonharjoittajill(!
7505: keinoin ja suoria lainsäädäntötoimia käyttäen. omaisuutta tai hyödykkeitä muuten kuin täyttä
7506: Valtionapulainsäädäntöä on muutettu niin, että korvausta vastaan. Erityisesti köyhät kunnat
7507: valta päättää kunnallisista palveluista on mo- ovat joutuneet pahaan kierteeseen yrittäesså'äri
7508: nilla aloilla siirtynyt keskushallinnolle. kilpaa houkutella työpaikkoja alueelleen tarjoa-
7509: Kunnilla on entistä vähemmän mahdollisuuk- malla yksityisyrityksille halpoja tai ilmaisia
7510: sia vaikuttaa omiin asioihinsa, parantaa kunnal- maa-alueita, teollisuusrakennuksia ja muita
7511: lisia palveluita ja vähentää pahenevaa työttö- etuuksia. Tämä kuntien asukkaita vahingoittava
7512: myyttä. Tässä suhteessa vuoden 1977 alusta kilpailu ei lisää maan työpaikkoja, mutta ka-
7513: voimaan tullut uusi kunnallislakikaan ei mer- ventaa sekin kuntien itsenäiseen toimintaan
7514: kinnyt edistystä. Kunnallislakiin aikaisemminkin käytettävissä olevia voimavaroja.
7515: sisältyneet kehityksen esteet, kunnan toimialan Kunnallisen demokratian pahimpia esteitä on
7516: rajoitukset ja määräenemmistösäännökset, on määräenemmistövaatimus päätettäessä uuden
7517: säilytetty. määrärahan myöntämisestä tai entisen korotta-
7518: Kunnan yleinen toimiala on uudessa kunnai- misesta. Kolmannes valtuutetuista voi estää
7519: Hslaissa määritelty hyvin epämääräisesti, mutta kunnallisen toiminnan kehittämisen ja inflaation
7520: toimialasäännöksen tulkinta pysynee pääpiirteis- vallitessa jopa palvelutason ennallaan pitämisen.
7521: sään entisenä. On jopa mahdollista, että edus- Tämä antaa uudistuksia vastustaville piireille
7522: kunnan toisen lakivaliokunnan enemmistön hy- kohtuuttoman suuren vaikutusvallan ja aiheut-
7523: väksymät toimialasäännöstä koskevat perustelut taa turhautumista kuntalaisissa, joiden enem-
7524: johtavat kunnan toimialan supistumiseen. Tä- mistön vaaleissa ilmaisema tahto ei pääse toteu-
7525: män vaaran torjumiseksi ja kunnallisen itsehal- tumaan. Esimerkiksi oikeus elinkeinotoiminnan
7526: linnon toimintaedellytysten parantamiseksi lakia harjoittamiseen voi jäädä teoreettiseksi määrä-
7527: olisi kiireellisesti muutettava. enemmistövaatimuksen vuoksi. Määräenemmis-
7528: Laissa olisi ensinnäkin säädettävä, että kunta tövaatimus talousarvioasioissa olisi kumottava,
7529: voi harkintansa mukaan harjoittaa elinkeinotoi- mutta se voidaan säilyttää päätettäessä takaus-
7530: mintaa. Laajentamalla harjoittamaansa elinkei- sitoumuksen tai muun vakuuden antamisesta.
7531: notoimimaa kunta voi lujittaa talouttaan vero- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
7532: rasitusta kasvattamatta, parantaa työllisyyttä, nioittaen,
7533: tehostaa palveluja sekä lisätä yleensä kuntalais-
7534: ten mahdollisuuksia vaikuttaa kunnan kehityk- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7535: sen perusedellytyksiin. lakiehdotuksen:
7536: 150 Lakialoite n:o 71
7537:
7538:
7539: Laki
7540: kunnallislain 5 ja 50 §:n muuttamisesta.
7541: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7542: muutetaan 10 päivänä joulukuuta 1976 annetun kunnallislain (953/76) 50 § ja
7543: · lisatään 5 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi,
7544: seuraavasti:
7545:
7546: 5 §. 50 §.
7547: Kunnan toimiala. Määräenemmistö.
7548: Päätöksen tekemiseen vaaditaan, että vähin-
7549: Kunta voi harjoittaa elinkeinotoimintaa. Yk- tään kaksi kolmannesta saapuvilla olevista val-
7550: sityiselle elinkeinonharjoittajalle kunta ei saa tuutetuista sitä kannattaa, asioissa, jotka kos-
7551: luovuttaa omaisuutta eikä hyödykkeitä muuten kevat takaussitoumuksen tai muun vakuuden
7552: kuin täyttä korvausta vastaan. antamista.
7553:
7554:
7555:
7556: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1977.
7557:
7558: Niilo Koskenniemi Jarmo Wahlström 1.-C. Björklund
7559: Aarne Pulkkinen Siiri Lehmonen Ele Alenius
7560: Heimo Rekonen Ulla-Leena Alppi Aulis Juvela
7561: Marjatta Stenius Veikko Saarto Helge Talvitie
7562: Helvi Niskanen Mikko Ekorre Osmo Vepsäläinen
7563: Toivo Jokiniemi Pauli Uitto Arto Merisaari
7564: Kuuno Honkonen
7565: 1977 vp. 151
7566:
7567: Lakialoite n:o 72.
7568:
7569:
7570:
7571:
7572: Luttinen ym.: Ehdotus laiksi kalastuslain 4 §:n muuttamisesta.
7573:
7574:
7575: E d u s k u n n a 11 e.
7576:
7577: Maamme runsaiden kalavesien kalantuotanto luontaiset edellytykset tälle harrastukselle ja
7578: on merkittävä uusiutuva luonnonvara, osa to- sen yhteydessä hyödynnetään osaltaan vesiemme
7579: dellista kansallisomaisuuttamme. Monipuolisel- luonnonvaroja. Onginta luonnollista syöttiä
7580: la kalastuksella on yhteiskunnan kannalta mer- käyttäen ja piikkionginta ovat harrastetuimmat
7581: kitystä niin ravinnon kuin virkistyksenkin tuot- kalastustavat vapaa-ajankalastajien parissa. Suu
7582: tajana. Mahdollisuudet omakohtaiseen kalasta- rimmat hankaluudet näiden kalastustapojen har-
7583: miseen ja kalataloutemme yleiseen kehittämi- rastajille aiheutuu siitä, että voimassa oleva
7584: seen kiinnostavat nykyisin laajoja kansalaispii- kalastuslainsäädäntö rajoittaa kansalaisten har-
7585: rejä. Vapaa-ajankalastajain keskusjärjestön, Suo- rastusmahdollisuudet huomattavasti. Ristiriita
7586: men Kalamiesten Keskusliiton keväällä 1976 kansalaisten harrastushalukkuuden ja vesistö-
7587: eduskunnalle jättämän noin 80 000 kansalaisen jemme kalastusedellytysten ja toisaalta kalas-
7588: allekirjoittaman kansalaisadressin sanat osoitta- tuslainsäädäntömme välillä tulisi poistaa. Voi-
7589: vat tämän. "Maamme runsaslukuisilla kalave- massa olevan vuonna 1951 annetun kalastus-
7590: sillä liikkuu lähes kahteen miljoonaan henki- lain 4 § :n mukaan kunnassa olevalla vesi-
7591: löön nouseva vapaa-ajankalastajien joukko. Vuo- alueella jokaisella kunnassa asuvalla on oikeus
7592: delta 1952 oleva kalastuslakimme on säädetty erinäisin poikkeuksin harjoittaa onkimista.
7593: ennen kuin vapaa-ajankalastus kehittyi laajojen Tämä perustuu samana vuonna annetun yleisen
7594: kansalaispiirien harrastukseksi eikä sen vuoksi kalastusoikeuden laajentamista koskevan lain
7595: vastaa tarpeen ja kehityksen vaatimuksia. Kan- säännöksiin. Näissä ei ole määritelty onkimista,
7596: salaisten kalastusmahdollisuuksia on parannet- vaan se on tapahtunut asetuksella. Sen mukaan
7597: tava. Sen tulee tapahtua lainsäädäntöä kehittä- onkimisena on pidettävä sellaista onkimista,
7598: mällä, kalavesiemme kalatuoton talteenottoa jota harjoitettaessa vapa tai siima on onkijan
7599: monipuolistamaila ja kalavesien hoitoa tehosta- kädessä taikka käden ulottuvilla eikä vieheenä
7600: malla. Piikkionginta ja onginta luonnollista ole piikki, uistin, perho tai muu keinotekoinen
7601: syöttiä käyttäen on saatava jokamiehenoikeu- laite. Nykyisin suosittu piikkionginta on eri
7602: deksi. Myös muita kalastustapoja on kehitettävä asemassa kuin onginta luonnollista syöttiä käyt-
7603: kalavesiemme tilan ja tuoton perustalta sekä täen. Molemmat kalastustavat ovat kuitenkin
7604: kalavesien käytön järjestelyissä on seurattava harrastajalleen mieluisia ja terveellisiä ja edel-
7605: yhteiskunnassa tapahtuvaa kehitystä. Ammatik- lytykset niiden harrastamiselle ovat kalavesil-
7606: seen kalastavien kalastusmahdollisuudet on sa- lämme olemassa.
7607: malla turvattava." Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7608: Vapaa-ajankalastus on ulkoilua ja kuntoilua, nioittaen,
7609: jossa virkistyminen ja luonnossa liikkuminen
7610: merkitsevät harjoittajalleen saaliin saannin että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7611: ohella varsin paljon. Vesistömme tarjoavat lakiehdotuksen:
7612: 152 Lakialoite n:o 72
7613:
7614:
7615:
7616: Laki
7617: kalastuslain 4 § :n muuttamisesta.
7618: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä syyskuuta 1951 annetun kalastus-
7619: lain 4 §, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 10 päivänä tammikuuta 1964 annetussa
7620: laissa (4/64) , näin kuUluvaksi:
7621: 4 §.
7622: Kunnassa olevalla vesialueelia olkoon jokai- vieterikoukulla. Muikun, silakan ja kilohallin
7623: sella Suomen kansalaisella oikeus harjoittaa pyyntiä verkoilla saa sellaisella alueella harjoit-
7624: onkimista muualla paitsi lohi- ja siikapitoisten taa jokainen kunnassa asuva.
7625: vesistöjen kaskissa ja virtapaikoissa, rauhoitus- Onkimisena on pidettävä sellaista kalastus-
7626: piireissä, kalanviljelylammikoissa ja niihin ver" tapaa, jota harjoitettaessa vapa tai siima on
7627: rattavissa sekä 13 §:ssä mainituissa paikoissa. onkijan käd~sä tai käden ulottuvilla ja vie-
7628: Loheksi luetaan, milloin erikseen ei ole toisin heenä on ·mato, täky tai muu .luonnollinet:J.
7629: säädetty, myös taimen, järvitaimen ja purotai- syötti taikka talvella ongittaessa pilkki.
7630: men eli tammukka. Edellä 1, 2 ja 3 momentissa mainittua kalas-
7631: Älköön onkimista kuitenkaan ilman lupa~ tusta älköön niin harjoitettako, että kalastus
7632: harjoitettakp niin lähellä toisen asuttua rantaa, kalaveden omistajan tai vuokraajan tavanomai-
7633: kylpy- tai muuta sellaista paikkaa, .että siitä silla apaja- ja isorysäpaikoilla estyy ja häiriintyy.
7634: aiheutuu omistajalle tai haltijalle haittaa. . Mitä edellä on säädetty, koskee sekä yhteisiä
7635: Meren ulkosaaristossa ja aavaa sell<:ää vas· että .jaettuja kalavesiä.
7636: tassa olevalla kylään kuuluvalla vesialueella Milloin erityiset syyt vaativat, on maatalous-
7637: olkoon jokaisella kylässä asuvalla oikeus har• ministeriö oikeutettu määrätyllä alueella rajoit-
7638: joittaa onkimista tai muuta koukkukalastusta, tamaan 1, 2 ja 3 momentissa tarkoitettua kalas•
7639: ei kuitenkaan haukisiimalla, heittouistimella tai tusta tai sen kokonaan kieltämään.
7640:
7641:
7642: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
7643:
7644: Matti Luttinen Mauno Forsman Anna-Liisa Hyvönen
7645: ·Matti Ahde Olli Helminen Arto Merisaari
7646: Meeri Kalavainen Eino Grönholm Jermu Laine
7647: · Sinikka Lu)a-Vepsä Helge Siren Veikko Pajunen
7648: Reino · Breilin Pekka Jokinen Jouko Tuovinen
7649: Matti Kuusio Risto Tuominen Matti Järvenpää
7650: Tellervo Koivisto Matti Hokkanen Uljas Mäkelä
7651: Jorma: Rantala Erkki Pystynen Toivo Jokiniemi
7652: Sven-Erik Järvinen M. Jaatinen Oili Suomi
7653: Salme Myyryläinen Pertti Salolainen 1.-C. Björklund
7654: Irma Koski Elsi Hetemäki Impi Muroma
7655: Erkki Liikanen Erkki Häkämies Anneli Kivitie
7656: Juuso Häikiö Unto Ruotsalainen Kaarina Suonio
7657: Ulf Sundqvist Pauli Räsänen
7658: 1977 vp. 153
7659:
7660: Lakialoite n:o 73.
7661:
7662:
7663:
7664:
7665: Mäki ym.: Ehdotus laiksi kunnallislain muuttamisesta.
7666:
7667:
7668: E d u s k u n n a 11 e.
7669:
7670: Viime joulukuussa annetun kunnallislain kä- kunnallislakimme mukaan vahvassa asemassa.
7671: sittelyn lopussa koettiin sellainen yllätys, että Näkökohdat, joiden vuoksi lakimme on tällä
7672: valiokunnan ja eduskunnan niukka enemmistö kannalla, ovat kuitenkin tänään yhtä painavat
7673: päätyi ratkaisuun, että kunnanjohtajat eivät ole kuin ne olivat voimassa olevaa kunnallislakia
7674: kunnanhallituksen jäseniä. Tämä ratkaisu oli kolmisenkymmentä vuotta sitten säädettäessä.
7675: erittäin yllättävä eikä sitä oltu aikaisemmissa Kunnan hallinnossa tarvitaan edelleen - enem-
7676: selvittelyissä mm. komiteassa lainkaan otettu. män kuin tuolloin - johtavaa, virkamiesvas-
7677: huomioon eikä niinollen tämän ratkaisun seu- tuulla toimivaa, hyvän ammattikoulutuksen
7678: raamuksia voitu käytännön kokemuksen tietä omaavaa- ja tehtävälleen riittävän pitkällä aika-
7679: arvostella. välillä omistautuvaa henkilöä, jolla silloisen
7680: Asiaa valiokunnassa käsiteltäessä esittivät laki- ja talousvaliokunnan mielestä on riittävän
7681: eräät valiokunnan jäsenet vastalauseessaan pe- itsenäinen asema voidakseen "toimia itsenäi-
7682: rusteluiksi kannanotolleen seuraavaa: sesti tilapäisistä mielipidevaihteluista riippu-
7683: "VaHokunta on äänin 9-,.--8 tullut siihen tu- mattomana". Liinamaan virkamieshallitus on
7684: lokseen, että kunnanjohtajalla ei tulisi olla antaessaan esityksensä ·eduskunnalle uudeksi
7685: äänivaltaa kuntansa hallituksessa vaan, että kunnallislaiksi oikeastaan tunnustanut tämän
7686: tämä koostuisi yksinomaan määräajaksi vali- näkökohdan ehdottamalla, että kunnanjohtajan
7687: tuista luottamushenkilöistä. Kunnanjohtaja jäisi virka tulisi pakolliseksi kaikkiin kuntiin, pie-
7688: näin ollen vain esittelevän viranhaltijan ase- nimpiinkin~ Sitäkin yllättävämmältä tuntuu
7689: maan. Vaikka valiokunta toisaalta on esittä- äänivallan poistamista tarkoittava valiokunnan
7690: mässä kunnanjohtajien virkojen pysyttämistä niukan enemmistön kannanotto.
7691: toistaiseksi täytettävinä, äänivallan poistamisen Valiokunnan enemmistön kanta tulee käytän-
7692: voidaan silti sanoa vesittävän koko kunnanjoh- nössä lisäämään kuntalaisten verorasitusta. Yk-
7693: tajaj ärjestelmän. sinomaan luottamushenkilöiden muodostamalle
7694: Vuoden 1927 kaupunkien kunnallislain muu- kunnanhallitukselle tulee taloudenhoidossa huo-
7695: toksella toteutettiin kaupunginjohtajajärjes- mattavasti selvemmin kuin nykyisen järjestel-
7696: telmä. Vuoden 1949 alusta voimaan tulleen, män puitteissa poliittinen paine, mikä auttamat-
7697: nykyisen kunnallislain mukaan maalaiskunnalla tomasti merkitsee painetta veroäyrin hinnan
7698: on mahdollisuus perustaa kunnanjohtajan virka, nostamiseksi. Ehdotettu muutos merkitsee käy-
7699: joita tällä hetkellä on n. 285 maalaiskunnassa. tännössä jokaiseen kuntaan päätoimista luotta-
7700: Kunnallisjohtajan aseman heikentäminen ääni- mushenkilöpuheenjohtajaa, jolle kunnallislain
7701: vallan poistamisen muodossa merkitsee voi- säännöstön mukaan on suoritettava ansionme-
7702: massa olevan järjestelmän vakavaa huononta- netyskorvaus. Suuremmissa kunnissa myös vara-
7703: mista. Äänivaltaa vailla oleva kunnanjohtaja ei puheenjohtajina toimivat muodostuvat itse
7704: ilmeisestikään tuntisi samaa vastuuta kunnan- asiassa päätoimisiksi luottamushenkilöiksi. Löy-
7705: hallituksen ratkaisuista kuin nykyisin joutues- tyykö päätoimisiksi luottamushenkilöiksi halua-
7706: saan muiden kunnanhallitukseen kuuluvien via, riittävän koulutuksen kunnallishallintoon
7707: kanssa kantamaan ei vain moraalisen tai kun- saaneita henkilöitä, on kysymys, joka saattaa
7708: nallispoliittisen, vaan myös oikeudellisen vas- muodostua monessa kunnassa varsin ongelmal-
7709: tuun päätöksistä. liseksi. Ehdotettu järjestelmä synnyttäisi kun-
7710: · Kunnallisjohtaja äänivaltaisena kunnallishalli- nanvirastoon luottamushenkilöjohtajan ja viran-
7711: tuksen puheenjohtajana on epäilemättä nykyisen haltijajohtajan, joiden asennoituminen ja huono
7712: 20 087700129D
7713: 154 Lakialoite n:o 73
7714:
7715:
7716: yhteistyö saattaa käytännön as101ssa vaikuttaa 2. Käytännössä on koettu, että sellaisia kun-
7717: haitallisesti itse kuntalaisten asioiden ajamiseen. nanhallituksen puheenjohtajia ei ole hevin löy-
7718: Valiokunnan enemmistön kanta merkitsee kai- dettävissä, jotka sellaisella rutiinilla ja täsmäl-
7719: kissa kunnissa huomattavia hallintokustannus- lisyydellä ja pätevyydellä voisivat kunnanhalli-
7720: lisäyksiä. Jokapäiväisessä toimielin- ja kunnan- tusta johtaa kuin ammattimies, virassaan vaki-
7721: virastotyöskentelyssä syntyy monia ristiriitati- naisesti toimiva kunnanjohtaja.
7722: lanteita. Kysymys ei ole kunnanjohtajien asiasta, Niinkuin alussa on mainittu merkitsee täl-
7723: vaan kunnallishallinnon joustavasta toimivuu- lainen eduskunnan niukan enemmistön ottama
7724: desta." kanta kunnille lisää kustannuksia ja käytän-
7725: Nyt kun laki on tullut voimaan ja sen nössä tarpeetonta ajahukkaa sekä muita käytän-
7726: ensimmäiset vaikutukset on koettu, voidaan nön hankaluuksia.
7727: ensinnäkin todeta seuraavaa:
7728: 1. Monissa kunnissa on pysytetty käytän- Kaiken tämän vuoksi ehdotamme,
7729: nössä kunnanjohtajan asema ja valta keino-
7730: tekoisin järjestelyin mm. muuttamalla kaupun- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7731: ginhallituksen johtosääntöä sopivalla tavalla. lakiehdotuksen:
7732:
7733:
7734: Laki
7735: kunnallislain muuttamisesta.
7736:
7737: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 10 päivänä joulukuuta 1976 annetun kunnal-
7738: lislain (953/76) 24 §:n 3 momentti, 44 §:n 1 ja 2 momentti, 48 §:n 1 momentti, 51 §:n
7739: 2 momentti, 54 §:n 1, 2 ja 3 momentti, 56 §:n 1 momentti, 60 §:n 2 momentti, 61 §:n
7740: 1 momentti, 63 §:n 1 momentti, 64 §:n 2 ja 3 momentti, 66 §, 70 §, 102 §:n 1 mo-
7741: mentti, 134 §:n 2 momentti ja 141 §:n 2 momentti näin kuuluviksi:
7742:
7743: 24 §. nanhallituksen muille jäsenille. Kokouksesta ori
7744: Virheellinen menettely ja toimesta myös annettava yleisesti tieto valtuuston päät~
7745: pidättäminen. tämissä sanomalehdissä tai muulla sen määrää-
7746: mällä tavalla.
7747:
7748: Toimikunnan jäsenen pidättämisestä toimes-
7749: taan 2 momentissa mainituissa tapauksissa päät- 48 §.
7750: tää kuitenkin kunnanhallitus ja väliaikaisesti Kunnanhallituksen edustus valtuuston
7751: kunnanjohtaja. kokouksessa.
7752: 44 §. Kunnanjohtajan ja apulaiskunnanjohtajan on
7753: oltava saapuvilla kunnanvaltuuston kokouk-
7754: Kokous kutsu. sessa. Heidän poissaolonsa ei kuitenkaan estä
7755: Kokouskutsun antaa kunnanvaltuuston pu- asioiden päättämistä. Myös muilla kunnanhalli-
7756: heenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan vara- tuksen jäsenillä on oikeus olla kokouksessa
7757: puheenjohtaja. Jos molemmilla varapuheenjoh- läsnä.
7758: tajillakin on este, kutsun antaa kunnanjohtaja.
7759: Kutsun valtuuston ensimmäiseen kokoukseen 51 §.
7760: antaa kunnanjohtaja ja kokouksen avaa iältään
7761: vanhin valtuutettu, joka johtaa kokouksessa Valiokunnat.
7762: puhetta, kunnes valtuuston puheenjohtaja ja
7763: varapuheenjohtajat on valittu. Valmistelua varten asetetun valiokunnan ko-
7764: Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen kouksesta on ilmoitettava valtuuston puheen-
7765: aika ja paikka sekä siinä käsiteltävät asiat. johtajalle, varapuheenjohtajalle ja kunnanjohta•
7766: Kutsu on lähetettävä valtuutetuille sekä kun- jalle, joilla on oikeus olla siinä saapuvilla ja
7767: nanjohtajalle, apulaiskunnanjohtajalle ja kun- ottaa osaa keskusteluun.
7768: Lakialoite n:o 73 155
7769:
7770: 54 §. 63 §.
7771: Kokoonpano ja toimikausi. Asian siirtäminen kunnanhallituksen
7772: käsiteltäväksi.
7773: Kunnanhallituksen puheenjohtajana on kun-
7774: nanjohtaja. Lisäksi kunnanhallituksessa on vä- Kunnanhallitus tai kunnanjohtaja voi siirtää
7775: hintään kuusi kunnanvaltuuston valitsemaa lautakunnan tai johtokunnan päättämän asian
7776: muuta jäsentä, joille jokaiselle valtuusto valit- kunnanhallituksen käsiteltäväksi. Kunnanhalli-
7777: see henkilökohtaisen varajäsenen. Valittavien tus voi tällöin kumota lautakunnan tai johto-
7778: jäsenten ja varajäsenten toimikausi on kaksi kunnan päätöksen tai muuttaa sitä taikka pa-
7779: vuotta siten, että toimikausi alkaa tai päättyy lauttaa asian uudelleen käsiteltäväksi.
7780: valtuutettujen toimikauden vaihtuessa.
7781: Jos kunnassa on apulaiskunnanjohtaja, hän
7782: on kunnanhallituksen jäsen. Jos apulaiskunnan- 64 §.
7783: johtajia on useampia, on ensimmäinen apulais- Kokoontuminen.
7784: kunnanjohtaja kunnanhallituksen jäsen.
7785: Kunnanhallitus valitsee yhden jäsenistään
7786: varapuheenjohtajaksi. Jos kunnassa on apulais- Kokouksen kutsuu koolle kunnanjohtaja
7787: kunnanjohtaja, toimii kuitenkin hän kunnan- kunnanhallituksen johtosäännössä määrätyllä
7788: hallituksen varapuheenjohtajana. tavalla.
7789: Kunnanhallituksen kokouksesta on ilmoitet-
7790: 56 §. tava samalla tavoin myös kunnanvaltuuston
7791: Kunnanjohtaja. puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajille, joilla
7792: on oikeus olla siinä saapuvilla ja ottaa osaa
7793: Kunnassa on kunnanjohtajan päätoiminen keskusteluun.
7794: virka, jonka kunnanvaltuusto täyttää määrää-
7795: mättömäksi ajaksi. 66 §.
7796: Kunnanhallitukseen kuuluvan oikeus
7797: saada tietoja.
7798: 60 §.
7799: ]aostot. Mitä 53 §:ssä on säädetty valtuutetusta, so-
7800: velletaan vastaavasti kunnanjohtajaan, apulais-
7801: kunnanjohtajaan ja kunnanhallituksen muuhun
7802: Jaoston muuna jäsenenä kuin puheenjohta- jäseneen sekä varajäseneen.
7803: jana voi olla myös kunnanhallituksen varajäsen.
7804: Kunnanjohtaja ja apulaiskunnanjohtajat eivätkä 70 §.
7805: myöskään varajäsenet saa muodostaa jaostossa Kunnanhallituksen edustus.
7806: enemmistöä. Muutoin jaostosta on soveltuvin
7807: osin voimassa, mitä kunnanhallituksesta on sää- Kunnanhallituksen edustajana lautakunnassa
7808: detty. on, sen mukaan kuin kunnanhallitus määrää,
7809: joko kunnanjohtaja tai apulaiskunnanjohtaja
7810: 61 §. taikka kunnanhallituksen muu jäsen. Kunnan-
7811: Toimivallan siirtäminen. hallituksen edustajalla on lautakunnan kokouk-
7812: sessa puhevalta, mutta ei äänioikeutta.
7813: Kunnanhallituksen jaostolle sekä kunnanjoh- Kunnanjohtajalla ja apulaiskunnanjohtajalla
7814: tajalle, apulaiskunnanjohtajalle ja kunnanhalli- on oikeus olla läsnä lautakunnan kokouksessa
7815: tuksen alaiselle viranhaltijalle voidaan kunnan- ja käyttää siinä puhevaltaa, vaikka hän ei ole
7816: hallituksen johtosäännössä ja 11 § :n 1 momen- kunnanhallituksen edustajana lautakunnassa.
7817: tissa mainitussa muussa säännössä tai taksassa
7818: antaa valta ratkaista kunnanhallitukselle kuu- 102 §.
7819: luvia vähemmän tärkeitä säännössä mainittavia Säännösten soveltaminen.
7820: asioita, ei kuitenkaan asioita, jotka koskevat
7821: esityksen tekemistä kunnanvaltuustolle tai sen Kunnanosavaltuustosta on soveltuvin osin
7822: päätöksen täytäntöön panemista. vastaavasti voimassa, mitä 26 §:n 1 momen-
7823: tissa, 30 §:n 1 momentissa, 32 §:n 1 momen-
7824: 156 Lakialoite n:o 7}
7825:
7826:
7827: tissa sekä 36, 39, 42-49, 51 ja 52 §:ssä on lituksen puheenjohtajaa11. Mitä 80 §:n 2 mo-
7828: säädetty kunnanvaltuustosta. Mitä 22 §: n 2 mentissa on säädetty ylijäämän .tai alijäämän
7829: momentissa on säädetty valtuutetuista, koskee ottamisesta talousarvioon, ei sovelleta. Määrä-
7830: myös kunnanosavaltuuston jäsentä. Hänestä on ajoista, joita tarkoitetaan 67 §:ssä, 82 §:n 1
7831: voimassa, mitä 25 §:n 1 momentin toisessa ja 2 momentissa, 90 §:n 3 momentissa ja
7832: virkkeessä on säädetty. Sovellettaessa 48 §:ää 95 §:n 2 momentissa, on määrättävä. perus~
7833: kunnanjohtajalla ja apulaiskunnanjohtajalla kat- säännössä.
7834: sotaan ·kuitenkin olevan vain oikeus, mutta ei
7835: velvollisuutta, olla· saapuvilla kunnanosavaltuus· 141 §.
7836: ton kokouksessa.
7837: __ __________ _
7838: ............._
7839: '
7840: V alitusviranomainen.
7841: .
7842:
7843:
7844: 134 §. Valitus lautakunnan ja johtokunnan päätök"
7845: Kuntaa koskevien säännösten soveltaminen sestä tehdään kunnanhallitukselle tai kuntain-
7846: kuntainliitossa. liitossa liittohallitukselle. Sama koskee vali~
7847: tusta lautakunnan ja johtokunnan puheenjoh-
7848: tajan ja jäsenen sekä kunnan tai kunt11inliiton
7849: Mitä 9 §:,ssä on säädetty kunnanhallituksen viranhaltijan päätöksestä, joka on tehty hänelle
7850: johtosäännöstä, ei sovelleta. Sovellettaessa uskotun ratkaisuvallan nojalla. Päätöksestä
7851: 50· §:ri säännöstä lasketaan päätöksen tekoon asiassa, jota ei saa siirtää kunnanhallituksen tai
7852: vaadittava määräenemmistö liittovaltuuston saa• liittohaliituksen käsiteltäväksi, samoin kuin
7853: puvilla, olevien jäsenten yhteenlasketusta ääni- kunnanjohtajan, apulaiskunnanjohtajan ja liitto-
7854: määrästä; Mitä on säädetty kunnanjohtajasta, hallituksen puheenjohtajan päätöksestä valite-
7855: sovelletaan 56 §: ää lukuunottamatta liittohal" taan kuitenkin lääninoikeudelle.
7856:
7857:
7858:
7859: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1977 .
7860:
7861: . Timo Mäki Erkki. Häkämies Markku Salonen
7862: Erkki
7863: '
7864: Pystynen
7865: .
7866: Irma Koski Arto Lampinen
7867: 1977 vp. 157
7868:
7869: Lakialoite n:o 74.
7870:
7871:
7872:
7873:
7874: Rantala ym.: Ehdotus laiksi manttaalikunnan lakkauttamisesta.
7875:
7876:
7877: E d u s k u n n a 11 e.
7878:
7879: Aikansa eläneen manttaalikuntalaitoksen lak- rojen jako on jatkuvasti herättänyt yhä suurem-
7880: kauttamista koskeva asia on ollut vuosikym- paa katkeruutta. Mm. pienviljelijäjärjestöt ja
7881: meniä vireillä synnyttäen yhä laajempaa katke- pienviljelijöiden erilaiset muut yhteisöt ovat
7882: ruutta maaseudulla. Vuoden 1960 valtiopäivillä miltei poikkeuksetta jääneet osattomiksi näistä
7883: hyväksyttiin laki manttaalikuntalaitoksen lak- varoista, vaikka pakollinen manttaalimaksu on
7884: kauttamisesta, mutta eduskunnan silloinen vä- jatkuvasti rasittanut tätä vähävaraista väestön-
7885: hemmistö äänesti lain lepäämään yli vaalien, ja osaa.
7886: v: n 1962 vaalien jälkeisillä valtiopäivillä edus- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme,
7887: kunta hylkäsi po. lakkautuslain, vaikka asian-
7888: tuntijat, harvaa poikkeusta lukuunottamatta, että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7889: pitivät manttaalikuntalaitosta jo täysin tarpeet- lakiehdotuksen:
7890: tomana. Myös manttaalikuntien keräämien va-
7891:
7892:
7893: Laki
7894: manttaalikunnan lakkauttamisesta.
7895: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
7896:
7897: 1 §. löin selvitysmiehillä on oikeus muuttaa mant-
7898: Tämä laki kumoaa maalaiskuntain kunnallis- taalikunnan omaisuutta rahaksi, sikäli kuin se
7899: hallinnosta 15 päivänä kesäkuuta 1898 annet- selvitystä varten on tarpeellista. Kiinteätä omai-
7900: tuun asetukseen (21/98) sisältyvät säännökset suutta älköön kuitenkaan luovutettako ilman
7901: manttaaliin pannusta maasta ja laitoksista sekä kuntakokouksen erityistä lupaa muutoin kuin
7902: niiden omistajain ja haltijain kuntakokouksesta, myymällä se julkisessa huutokaupassa.
7903: joista tässä laissa käytetään nimitystä manttaali- Tämän lain voimaan tultua saadaan manttaali-
7904: kunta. kunnan toimintaa jatkaa ainoastaan siinä määrin
7905: 2 §. kuin tarkoituksenmukainen selvitys sitä vaatii.
7906: Manttaalikunnan pesä on selvitettävä viiden
7907: vuoden kuluessa tämän lain voimaan tulosta. 4 §.
7908: Manttaalikunnan kuntakokouksen on kuuden Manttaalikunnan .tuntemattamille velkojille
7909: kuukauden kuluessa tämän lain voimaan tulosta on hankittava vuosihaaste. Jos sen jälkeen, kun
7910: valittava selvityksen toimeenpanoa varten yksi vuosihaasteessa määrättynä paikalletulopäivänä
7911: tai useampia selvitysmiehiä, joiden vaalista on ilmoittautuneet tai ennen ilmoittautumisajan
7912: ilmoitettava lääninhallitukselle. Jollei selvitys- päättymistä tiedossa olleet velkojat ovat saaneet
7913: miehiä määräajassa ole valittu, määrää heidät täyden suorituksen sekä tarpeelliset varat on
7914: lääninhallitus. pantu erilleen riitaista, erääntymätöntä tai
7915: 3 §. muuta sellaista saamista varten, jonka maksa-
7916: Selvitysmiesten tehtävänä on hoitaa ,mant- mista ei voida välittömästi toimittaa, manttaali-
7917: taalikunnan asioita selvityksen aikana sekä ryh- kunnalle jää omaisuutta, varat on käytettävä
7918: tyä kaikkiin niihin toimiin, jotka ovat tarpeen kuntakokouksen päättämällä tavalla johonkin
7919: manttaalikunnan toiminnan lopettamiseksi. Täl- maataloutta edistävään tarkoitukseen.
7920: 158 Lakialoite n:o 74
7921:
7922: Manttaalikunnan velat suoritetaan s11na Jar- 6 §.
7923: jestyksessä kuin 9 päivänä marraskuuta 1868 Selvityksen aikana kuntakokoukseen edelleen
7924: annetussa etuoikeusasetuksessa (32/68) on sää- sovelletaan 1 § :ssä mainitun asetuksen sään-
7925: detty. Milloin manttaalikunnan omaisuus ei nöksiä kuitenkin niin, että kuntakokoukseen
7926: riitä sen velan maksamiseen, kantakoen mant- saavat ottaa osaa ainoastaan ne manttaaliin pan-
7927: taalikunta selvitysaikana manttaalimaksua niin, nun maan ja laitosten omistajat ja haltijat, jotka
7928: että velka voidaan suorittaa. · lain voimaan tullessa ovat kuntakokouksessa
7929: äänioikeutettuja.
7930: 5 §.
7931: Selvitysmiesten on kultakin kalenterivuodelta 7 §.
7932: kahden kuukauden kuluessa sen päättymisestä Tehtävä, joka muualla laissa on asetettu
7933: annettava kuntakokoukselle tili sekä selostus manttaaliin pannun maan ja laitosten omista-
7934: niistä toimista, joihin he ovat ryhtyneet mant- jien ja haltijain kuntakokoukselle, siirtyy tämän
7935: taalikunnan toiminnan lopettamiseksi. lain voimaan tullessa kunnalle.
7936: Selvityksen tultua suoritetuksi selvitysmiesten
7937: on viivytyksettä annettava kuntakokoukselle 8 §.
7938: lopputilitys. Selvityksen loppuunsaattamisesta Tarkemmat säännökset tämän lain soveltami-
7939: on tehtävä ilmoitus lääninhallitukselle. Senkin sesta ja täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.
7940: jälkeen, kun selvitys on saatettu loppuun, selvi-
7941: tysmiesten asiana on tarvittaessa käyttää mant-
7942: taalikunnan puhevaltaa.
7943:
7944:
7945: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1977.
7946:
7947: Jorma Rantala Matti Puhakka Aarne Saarinen
7948: Matti Ahde Uljas Mäkelä Kauko Tamminen
7949: Juhani Surakka Aimo Ajo Niilo Koskenniemi
7950: Tellervo Koivisto Sven-Erik Järvinen Arto Merisaari
7951: Matti Luttinen Erkki Liikanen Anna-Liisa Hyvönen
7952: Sinikka Luja-Vepsä Helge Siren Ulla-Leena Alppi
7953: Meeri Kalavainen Jouko Tuovinen Jarmo Wahlström
7954: Pirkko Aro Peter Muurman Toivo Jokiniemi
7955: Risto Tuominen Väinö Turunen Pauli Uitto
7956: Antti Pohjonen Ralf Friberg Oili Suomi
7957: Reino Breilin Lasse Lehtinen M. Kainulainen
7958: Eino Grönholm Bror Lillqvist Matti Järvenpää
7959: Jacob Söderman Paula Eenilä Heimo Rekonen
7960: Olli Helminen Veikko Pajunen Aarne Koskinen
7961: Uki Voutilainen Osmo Vepsäläinen Unto Ruotsalainen
7962: Arvo Ahonen Helge Talvitie Lauha Männistö
7963: Jouko Mäkelä Mikko Ekorre Aulis Juvela
7964: Kaisa Raatikainen Kalevi Kivistö 1.-C. Björklund
7965: Matti Louekoski Helvi Niskanen Ele Alenius
7966: Maija Rajantie Kauko Hjerppe Jermu Laine
7967: Seppo Tikka Heikki Mustonen Anna-Liisa Jokinen
7968: Paavo Tiilikainen Kalevi Sorsa E.-J. Tennilä
7969: Mauno Forsman Kuuno Honkonen Ulf Sundqvist
7970: Kaarina Suonio Pentti Liedes Pauli Räsänen
7971: Pentti Rajala Siiri Lehmonen Irma Rosnell
7972: Pirkko Työläjärvi
7973: 1977 vp. 159
7974:
7975: Lakialoite n:o 75.
7976:
7977:
7978:
7979:
7980: Vennamo ym.: Ehdotus laiksi kunnallislain muuttamisesta.
7981:
7982:
7983: E d u s k u n n a II e.
7984: Maassamme on kuluvan vuoden alusta tullut Uusi kunnallislaki ei tunne välikysymysme-
7985: voimaan uusi kunnallislaki. Tämä kunnallislaki nettelyä kunnanhallitusta vastaan. Tällainen
7986: on kuitenkin niin epäkansanvaltainen ja edis· välikysymys olisi voitava tehdä jo viiden val-
7987: tää niin suuresti vallan keskitystä, että sitä on tuutetun toimesta. Mikäli valtuuston enemmistö
7988: kiireellisesti muutettava. tällöin toteaa, että kunnanhallitus ei nauti val-
7989: Niinpä nykyinen kunnallislaki sallii kuntien tuuston luottamusta, olisi valtuuston viivyttele-
7990: pakkoliitokset, ilman kuntalaisten kunnallisessa mättä valittava uusi kunnanhallitus. Tätä tar-
7991: kansanäänestyksessä antamaa suostumusta. koittavat säännökset olisi saatava uuteen kun-
7992: Tämä ei ole hyväksyttävää. nallislakiin.
7993: Samoin uusi kunnallislaki sallii kunnallisten Samoin olisi kunnallinen kyselytunti saatet-
7994: maksujen ja taksojen siirtämisen pois valtuus- tava lakipohjaiseksi kuntalaisten edun mukai-
7995: tolta pimentoon. Tämä ei ole tervettä kansan- sesti ennen valtuuston istuntoa.
7996: valtaa. Edelleen uusi kunnallislaki olisi muutettava
7997: Samoin uusi kunnallislaki sallii kohtuuttomat niin, että kunnanhallituksen toimikausi olisi
7998: luottamushenkilöiden palkkiot ja korvaukset määrättävä kalenterivuodeksi. Tämä on todel-
7999: sekä niillä keinottelun. lista kansanvaltaa.
8000: Samoin uusi kunnallislaki tekee mahdolli- Kokemus osoittaa, että byrokratian estämi-
8001: seksi enemmistön diktatuurin niin, että pienet seksi ja kansanvallan lisäämiseksi kunnan tär-
8002: valtuustoryhmät eivät pääse riittävästi osallistu- keimmät toimihenkilöt olisi valittava tehtä-
8003: maan lautakunnissa ja muissa toimielimissä viinsä määräajaksi. Tällaista mahdollisuutta uusi
8004: asioiden valmisteluun. kunnallislaki ei tunne.
8005: Hämmästyttävästi myös uusi kunnallislaki Veroriiston estämiseksi olisi uudessa kunnal-
8006: hyväksyy valtuutettujen poliittisen loikkauksen, lislaissa säädettävä kunnallisen veroäyrin hin-
8007: joka on häpeämätöntä äänestäjien pettämistä. nalle lakimääräinen katto, niinkuin esimerkiksi
8008: Tämä on poliittista rappiota. Norjassa. Veroäyrin hinta saisi tällöin olla enin-
8009: Harhauttavasta propagandasta huolimatta tään 17 penniä.
8010: kuntalaisten aloiteoikeus on edelleen hyvin Väärinkäytästen estämiseksi olisi lakipohjai-
8011: tehoton. Sitä on siis korjattava. sesti määrättävä, että kunnan tilintarkastajiin
8012: Uusi kunnallislaki ei tunne kunnallista kan- olisi valittava ainakin yksi henkilö kaikista val-
8013: sanäänestystä, vaikka kaikki puolueet tätä lupa- tuustossa edustettuna olevista ryhmistä. Tällöin
8014: sivat valheellisesti kunnallisvaalien alla. Kuiten- myös estettäisiin kuntalaisten varojen tuhlailu
8015: kin vähintään 5 prosentin kuntalaisista tulisi puoluepoliittisiin tarkoituksiin.
8016: voida saada tärkeästä asiasta toteutetuksi kan- Uudessa kunnallislaissa on peitetysti hyväk-
8017: sanäänestys, jos valtuusto ei siitä suosiolla sytty kunnallinen puoluetuki. Kansamme valta-
8018: päätä. enemmistö on tätä vastaan. Siksi olisi kunnal-
8019: Kunnallinen tiedoitustoiminta on edelleen lislakiin otettava selvä säännös siitä, että kun-
8020: hyvin rajoitettua. Terve kansanvalta ei kuiten- nallinen puoluetuki on kielletty.
8021: kaan ole pimentämistä. Perustuslain edellyttämä tasa-arvo vaatii, että
8022: Kokemusperäisesti olisi myös parempi, jos kohtuuhintaiset kunnalliset palvelukset turva-
8023: valtuuston toimikausi olisi vain kolme vuotta taan kaikille kuntalaisille kunnasta riippumatta.
8024: eikä neljä vuotta, niinkuin uudessa kunnallis- Myös tästä olisi otettava selvä säännös uuteen
8025: laissa. kunnallislakiin.
8026: 160 Lalqaloite n:o 75
8027:
8028:
8029: Samoin olisi uuteen kunnallislakiin otettava teella joudu kohtuuttomiin , taloudellisiin vai-
8030: selvä säännös, että valtiovalta ei saa siirtää keuksiin.
8031: kunnallisia tehtäviä kuntien kannettavaksi ja Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
8032: taloudellisiksi rasituksiksi. Samoin olisi lakipoh- taen,
8033: jaisesti turvattava että kehitysalueiden ja sivu- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8034: alueiden kunnat eivät uuden kunnallislain perus- lakiehdotuksen:
8035:
8036: Laki
8037: kunnallislain muuttamisesta.
8038: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 10 päivänä joulukuuta 1976 annetun kunnal-
8039: lislain (953/76} 2 §:n 2 momentti, 6 §, 7 §:n 2 momentti, 13 §:n 1 momentti, 21 §:n
8040: 1 ja 2 momentti, 36 §:n 1 momentti, 41 §:n 1 momentti, 54 §, 56 §:n 1 momentti ja 81
8041: §:n 3 momentti sekä lisätään 11 §:n 2 morrienttiin uusi 5 kohta, 22 §:ään uusi 4 mo-
8042: mentti, 36 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, 37
8043: §:ään uusi 2 ja 3 momentti, 50 §:ään uusi 2 momentti, 53 §:ään uusi 1 momentti, jolloin
8044: nykyinen 1 momentti siirtyy 2 momentiksi, 69 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2
8045: momentti siirtyy 3 momentiksi, 85 §:ään uusi 3 ja 4 momentti, 86 §:ään uusi 4 momentti,
8046: 92 §:ään uusi 4 momentti ja 99 §:ään uusi 4 :tnomentti seuraavasti:
8047: 2 §. 5) kunnan jäsenten maksettavaksi koituvan
8048: Kunnan alue ja nimi. veron, maksun ja taksan sekä sen suuruuden
8049: määräämistä.
8050: Kuntaa ei saa kuitenkaan liittää toiseen kun-
8051: taan tai lakkauttaa tahi sen aluetta supistaa 13 s.
8052: ilman enemmistön kunnallisen kansanäänestyk- Kuntasuunnitelma.
8053: sen kautta antamaa suostumusta. Kunnalla on oltava kunnanvaltuuston ohjeel-
8054: lisena hyväksymä kunnan olojen kehittämistä,
8055: 6 §. hallinnon ja talouden hoitamista sekä alueiden
8056: Säännösten soveltaminen. yleispiirteistä käyttämistä koskeva kuntasuunni-
8057: Kunnan hallinnossa on noudatettava tätä telma. Suunnitelma on laadittava vähintään vii-
8058: lakia, jollei lailla erikseen ole toisin säädetty. deksi vuodeksi etukäteen ja se on määräajoin
8059: Kunnan varoista ei saa myöntää minkään- tarkistettava. Suunnitelman tulee rakentua kun-
8060: laista välitöntä tai välillistä puoluetukea. talaisten etujen ja tarpeiden perustalle.
8061:
8062: 7 §.
8063: Kunnan toimielimet. 21 §.
8064: Palkkiot ja korvaukset.
8065: Valmistelu, täytäntöönpane ja muu hallinto
8066: on kunnanhallituksen ja sen valvonnan alaisena Luottamushenkilölle suoritetaan:
8067: lautakuntien, joissa tulee olla edustettuna jokai- 1) kohtuullista palkkiota luottamustoimen
8068: nen kunnanvaltuustossa oleva puolue, johto- hoitamisesta;
8069: kuntien ja toimikuntien sekä virkamiesten
8070: asiana. 2) kohtuullista korvausta ansionmenetyk-
8071: sestä samoin kuin kustannuksista, joita luotta-
8072: mustoimen vuoksi aiheutuu sijaisen paikkaami-
8073: 11 s. sesta, lastenhoidon järjestämisestä tai muusta
8074: vastaavasta syystä; sekä
8075: Päätösvallan siirtäminen.
8076: 3) matkakustannusten korvausta ja päivä-
8077: Mitä 1 momentissa on sanottu, ei koske: rahaa.
8078: Palkkion ja korvausten perusteet määrätään
8079: 4) lainan ottamista tai uudistamista taikka palkkiosäännössä, jonka kunnanvaltuusto hy-
8080: sen maksuajan pitentämistä; sekä väksyy. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan
8081: Lakialoite n:o 75 l61.
8082:
8083: tehtävästä tai muusta luottamushenkilön erityi- valtuuston luottamusta, ,on valtuuston viivyt-
8084: sestä tehtävästä voidaan palkkiosäännössä mää- telemättä valittava uusi kunnanhallitus. Vanha
8085: rätä suoritettavaksi kohtuullinen palkkio. kunnanhallitus hoitaa kuitenkin juoksevia teh-
8086: täviä, kunnes uusi kunnanhallitus on valittu.
8087:
8088: 22 §. .53 §.
8089: Toimikausi ja toimen lakkaaminen. Valtuutetun oikeus saada tietoja.
8090: Jos valtuutettu siirtyy pois laillisesti sekä Ennen valtuuston istuntoa on aina järjestet-
8091: tehtyjen päätösten ja säännösten mukaisesti tävä kyselytunti, jonka aikana valtuutetut voi-
8092: toimineesta ryhmästään, tulee valtuuston todeta vat esittää kunnanhallitukselle ja kunnan joh-
8093: hänen luopuneen valtuutetun tehtävästä ja kut- dolle suullisia kysymyksiä. Näihin kysymyksiin
8094: sua hänen paikalleen ensimmäinen varamies. vastataan välittömästi. Kyselytunti on julkinen.
8095:
8096: 36 §.
8097: Kunnan jäsenten aloitteet.
8098: 5 luku.
8099: Kunnan jäsenellä on oikeus tehdä aloitteita
8100: kunnan hallintoa koskevissa asioissa. Tällainen Kunnanhallitus.
8101: aloite on käsiteltävä viivyttelemättä.
8102: Jos vähintään viisi prosenttia kuntalaisista 54 §.
8103: vaatii, on määrätyssä asiassa suoritettava viipy- Kokoonpano ja toimikausi.
8104: mättä kunnallinen kansanäänestys. Tämän äänes- Kunnanhallitukseen kuuluvat valtuuston va-
8105: tyksen tulos on kunnan lakkauttamisen asiassa litsemat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja
8106: sitova. viisi muuta jäsentä. Kunnanhallitukseen ei saa
8107: valita henkilöä, joka ei täytä 40 §:ssä tarkoi-
8108: tettua vaalikelpoisuutta.
8109: 37 §.
8110: Tiedotustoiminta. Valtuusto valitsee jokaiselle kunnanhallituk-
8111: sen jäsenelle varajäsenen.
8112: Ainakin kerran vuodessa on jokaiselle kunta- Kunnanhallituksen toimikausi on kalenteri-
8113: laiselle lähetettävä tiedote, jossa selostetaan vuosi niin, että uuden kunnanhallituksen vaali
8114: tehdyt tärkeimmät ratkaisut sekä tärkeimmät suoritetaan tammikuussa.
8115: vireillä olevat asiat.
8116: Vähintään kerran kuukaudessa on kuntalai- 56 §.
8117: sille kunnanhallituksen toimesta järjestettävä Kunnanjohtaja.
8118: kyselyoikeus. Valtuuston puheenjohtajan ja eri
8119: ryhmien edustajien on oltava läsnä. Vastaukset Kunnassa on kunnanjohtajan päätoiminen
8120: virka, jonka haltijan tehtävänä on kunnanhalli-
8121: on annettava välittömästi.
8122: tuksen alaisena johtaa kunnan hallintoa. Kun-
8123: 41 §. nanjohtajan valitsee kunnanvaltuusto viiden
8124: Vaalin toimittaminen. vuoden ajaksi kerrallaan. Sama henkilö voidaan
8125: valita kunnanjohtajaksi useamman kerran.
8126: Valtuutetut ja heidän varajäsenensä valitaan
8127: varsinaisissa kunnallisvaaleissa kolmeksi kalen-
8128: terivuodeksi kerrallaan, niinkuin siitä on erik- 69 §.
8129: seen säädetty. Lautakunnan vaali.
8130:
8131: 50 §. Lautakunnan jäsenet tulee valita niin, että
8132: Määräenemmistö. vähintään kaksi kolmannesta heistä on muita
8133: kuin valtuutettuja. Lautakunnan jäsenten tulee
8134: Viisi valtuutettua voi tehdä kunnanhallitusta toimia tasapuolisesti ja puoluesidonnaisuudesta
8135: vastaan välikysymyksen. Mikäli valtuuston vapaina.
8136: enemmistö toteaa, että kunnanhallitus ei nauti
8137: 21 087700129D
8138: 162 Lakialoite n:o 75
8139:
8140:
8141: 81 §. delliset taloudelliset mahdollisuudet, voi valtio-
8142: Kunnallisvero ;a verontasausrahasto. neuvosto määrätä kunnan taloudelliseen hol-
8143: houkseen veroäyrin hinnan kurissa pitämiseksi.
8144: Veroäyrin hinta saa olla enintään seitsemän~
8145: toista penniä. Vähimmäistulosta ei myöskään 86 §.
8146: saa määrätä kunnallisveroa sen mukaan kuin Rahastot.
8147: siitä erikseen säädetään. Kunnallisvero on alene-
8148: vasti progressiivinen. Muilta osin kunnallisve-
8149: rosta säädetään erikseen. Valtuusto ei kuitenkaan voi 2 momentissa
8150: tarkoitetulla rahaston säännöllä siirtää varojen
8151: 85 §. sijoittamista koskevaa päätäntävaltaansa muille
8152: V eroäyrin hinta. toimielimille.
8153:
8154: Mikäli veroäyrin hinta sitä 1 ja 2 momen- 92 §.
8155: tissa mainitulla tavalla laskettaessa ylittää T ilintarkasta;at.
8156: 81 §:n 3 momentissa mainitun enimmäismää-
8157: rän, tulee valtioneuvoston myöntää kunnalle Tilintarkastajiin on nimettävä ainakin yksi
8158: lisää varoja perustettavasta kunnallisen veroäy- kunkin valtuustoryhmän esittämä henkilö.
8159: rin tasausrahastosta tai antaa kunnalle helpo-
8160: tusta valtion asettamista velvoituksista niin, 99 §.
8161: että kunnan veroäyrin hinta säästäväliä talou- Kunnanosavaltuusto.
8162: denhoidolla saadaan alennetuksi 81 §: ssä mai-
8163: nittuun enimmäismäärään. Valittujen jäsenten lisäksi saa kukin valtuus-
8164: Jos kunnan taloutta hoidetaan tuhlailevasti tossa edustettuna oleva ryhmä nimetä kunnan-
8165: tahi jättämällä huomioon ottamatta kunnan t~ osavaltuustoon yhden jäsenen.
8166:
8167:
8168: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1977.
8169:
8170: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
8171: 1977 vp. 163
8172:
8173: Lakialoite n:o 76.
8174:
8175:
8176:
8177: Vennamo ym.: Ehdotus laiksi kuntajaosta annetun lain 2 ja 14
8178: §:n muuttamisesta.
8179:
8180:
8181: E d u s k u n n a 11 e.
8182:
8183: SMP ei hyväksy kuntien pakkoliittämistä ja Sama koskee myös kunnan määrätyn alueen
8184: pakkolakkauttamista, vielä vähemmän alueen asukkaita.
8185: pakkosiirtämistä kunnasta toiseen. Kuitenkin nykyisen lain mukaan byrokratia
8186: SMP katsoo, että kuntalaisten enemmistön ja hallitus voivat päättää kuntien pakkoliittä·
8187: kannan tulee olla näissä asioissa ratkaiseva. misestä täysin kuntalaisten tahdosta välittä-
8188: Tosiasioita ei saa pimentää niiltä, joita asia mättä. Tämä ei ole kansanvaltaa. Siksi voi-
8189: koskee, niinkuin useasti on tapahtunut, vaan massa olevaa lakia on korjattava.
8190: kaikki asiaan vaikuttavat seikat on jokaiselle Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
8191: tarkoin selvitettävä. taen,
8192: On nimittäin varmaa, että tosiasioiden perus-
8193: teella kuntalaiset itse pystyvät parhaiten päät- että Eduskunttl hyväksyisi seuraavan
8194: tämään, mikä on heidän etunsa ja tahtonsa. lakiehdotuksen:
8195:
8196: Laki
8197: kuntajaosta annetun lain 2 ja 14 §:n muuttamisesta.
8198:
8199: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 21 päivänä tammikuuta 1977 kuntajaosta anne-
8200: tun lain (73/77) 2 ja 14 § näin kuuluviksi:
8201:
8202: 2 s. pyrkimyksiin kehittää aluejako hallinnon ja
8203: Yleiset edellytykset. muiden yhteiskunnallisten toimintojen kannalta
8204: muutoinkin tarkoituksenmukaiseksi.
8205: Kuntajakoa voidaan väestön enemmistön Väestön kielisuhteiden huomioon ottamisesta
8206: suostumuksella muuttaa, jos se on perusteltua on säädetty hallitusmuodon 50 §:n J momen-
8207: tarkoituksenmukaisen yhdyskuntamuodostuksen tissa.
8208: edistämiseksi, kunnallishallinnon palvelusten
8209: järjestämisen helpottamiseksi tai kunnallishal- 14 §.
8210: linnon väestöpohjan ja taloudellisten voimava-
8211: rojen vahvistamiseksi, taikka jos sitä muusta V aitioneuvoston ;a sisäasiainministeriön
8212: syystä on pidettävä tarpeellisena. toimivalta.
8213: Kuntajaon muuttamisen tarvetta ja mahdolli- Kuntajaon muuttamisesta päättää valtioneu-
8214: suuksia harkittaessa on kiinnitettävä huomiota vosto.
8215: asianomaisten kuntien valtuustojen kantaan ja Sisäasiainministeriö voi kuitenkin päättää vä-
8216: sen alueen asukkaiden mielipiteisiin, jota kun- häisestä kuntajaon muutoksesta, milloin niiden
8217: tajaon muutos koskisi tai johon se välittömästi kuntien valtuustot, joita muutos koskee, eivät
8218: vaikuttaisi, samoin kuin maantieteellisiin olo- ole sitä vastustaneet, sekä hylätä sellaista muu-
8219: suhteisiin, talouselämän ja liikenneyhteyksien tosta koskevan esityksen. jota valtuustot eivät
8220: kannalta asiaan vaikuttaviin näkökohtiin sekä ole puoltaneet.
8221:
8222: Helsin8issi 10 päivänä helmikuuta 1977.
8223: Veikko Veruwno J. Juhani Kortesalmi
8224: 164 1977 vp.
8225:
8226: Lakialoite n:o 77.
8227:
8228:
8229:
8230:
8231: Aro ym.: Ehdotus laiksi valtion audiovisuaalisesta keskuksesta
8232: annetun lain 2 ja 5 §:n muuttamisesta.
8233:
8234:
8235: E d u s k u n n a 11 e.
8236:
8237: Eduskunta hyväksyi vuoden 1976 tammi- opp1maara-, opetusmenetelmä- ja oppimate-
8238: kuussa lain valtion audiovisuaalisesta keskuk- riaalikysymyksistä huolehtiminen, ei ole tarkoi-
8239: sesta. Lain tarkoituksena on vakinaistaa luon- tuksenmukaista erottaa tarvittavan erityisoppi-
8240: teeltaan pysyviä tehtäviä jatkuvasti jo vuo- materiaaliri tuottamistoimintaa organisatorisesti
8241: desta 1953 lähtien hoitaneen valtion opetus- keskusvirastoista erillisen valtion laitoksen hoi-
8242: elokuvatoimikunnan toiminta siirtämällä sen dettavaksi.
8243: tehtävät perustettavalle opetusministeriön alai- Sivistysvaliokunnan ehdotukseen yhtyen edus-
8244: selle valtion audiovisuaaliselle keskukselle. kunta kuitenkin poisti tuottamista koskevan
8245: Alkuperäisen lakiehdotuksen mukaan val- maininnan laista. Eduskunnan tekemä muutos
8246: tion audiovisuaalinen keskus olisi hoitanut val- hallituksen esityksen 2 §:ään koskien keskuk-
8247: takunnallisena keskuksena audiovisuaalisen op- sen tehtäviä heikentää mielestämme olennai-
8248: pimateriaalin jakeluun, tuottamiseen ja käytön sella tavalla niitä kokonaistavoitteita, joihin
8249: edistämiseen liittyviä, asetuksella tarkemmin lailla on pyritty. Hallituksen esityksen peruste-
8250: säädettäviä tehtäviä. Esityksessä lähdetään luissakin todettiin saatavissa oleva av-materiaali
8251: myös siitä, että audiovisuaalisen keskuksen teh- täysin riittämättömäksi ja valikoimaitaan ky-
8252: tävänä olisi osallistua yhteistyössä ammattikas- syntää vastaamattomaksi.
8253: vatushallituksen ja kouluhallituksen kanssa Kun pyritään .av-materiaalin jakelu7 ja tuo-
8254: audiovisuaalisen oppimateriaalin tuottamiseen. tantojärjestelmän vakinaistamiseen ja tehosta-
8255: Keskuksen oman av-materiaalin tuotantotoi- miseen, kuuluu siihen- mielestämme myös av-
8256: mintaa perusteltiin erityisesti kielellisten vä- keskuksen mahdollisuus tuottaa tätä aineistoa.
8257: hemmistöjen, vammaisten ja ammatillisen kou- Sen vuoksi ehdotamme, että lain 2 § muutet-
8258: lutuksen suppeiden koulutusalojen av-oppimate- taisiin sellaiseksi kuin se oli eduskunnalle
8259: riaalin, mutta myös yleensä asiallisen opetus- lokakuussa 1975 jätetyssä lakiehdotuksessa.
8260: suunnitelmiin liittyvän av-materiaalin riittämät- Tästä johtuen olisi muutettava myös lain
8261: tömyydellä tai suoranaisella puutteella. Lakia 5 §:ää.
8262: käsiteltäessä todettiin, että koska alan keskus- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
8263: virastojen, kouluhallituksen ja ammattikasva- nioittaen,
8264: tushallituksen keskeisenä tehtävänä on toi- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8265: siinsa kiinteästi liittyvistä opetussuunnitelma-, lakiehdotuksen:
8266:
8267:
8268:
8269: Laki
8270: valtion audiovisuaalisesta keskuksest3 annetun lain 2 ja 5 §:n muuttamisesta.
8271:
8272: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan valtion audiovisuaalisesta keskuksesta 16 päi-
8273: vänä tammikuuta 1976 annetun lain (27/76) .. 2 ja 5 § näin kuuluviksi:
8274:
8275: 2 §. pimateriaalin jakeluun, tuottamiseen ja käytön
8276: Valtion audiovisuaalinen keskus hoitaa val- edistämiseen liittyviä, asetuksella tarkemmin
8277: takunnallisena keskuksena audiovisuaalisen op- säädettäviä tehtäviä.
8278: ~loite n:o 77 165
8279:
8280: 5 s. tion maksuperustelaissa (980/73) säädettyjen
8281: Audiovisuaalinen keskus perii tuottamistaan perusteiden mukaisesti siten kuin asetuksella
8282: tavaroista ja palveluksista maksuja valtiolle vai- tarkemmin säädetään.
8283:
8284:
8285: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
8286:
8287: Pirkko Aro Juhani Surakka Risto Tuominen
8288: Maija Rajantie Kaisa Raatikainen Tellervo Koivisto
8289: Paula Eenilä Paavo Tiilikainen Pirkko Työläjärvi
8290: Seppo Tikka Matti Kuusio · Erkki Liikanen
8291: Mauno Forsman Pentti Rajala Eino Grönholm
8292: Matti Puhakka
8293: 166 1977 11'·
8294:
8295: Lakialoite n:o 78.
8296:
8297:
8298:
8299:
8300: Grönholm ym.: Ehdotus laiksi koulujärjestelmän perusteista an-
8301: netun lain 9 §:n muuttamisesta.
8302:
8303:
8304: E d u s kun n a 11 e.
8305:
8306: Koulujärjestelmän perusteista annetun lain Opettajajäseniä ei välttämättä tarvita riittä-
8307: (467 /68) 9 §:n 1 momentin mukaan kunnan vän asiantuntemuksen saamiseksi lautakuntaan,
8308: kouluhallintoa varten kunnassa on koululauta- koska lautakunnalla on mahdollisuus kuulla
8309: kunta, johon kunnanvaltuusto valitsee 8-12 opettajakunnan kuten muidenkin kouluissa työs-
8310: jäsentä. Kahden jäsenen tulee kuulua kunnan kentelevien henkilöryhmien edustajia asiantun-
8311: koululaitoksen opettajistoon. tijoina. Lisäksi koululainsäädännöstä puuttuvat
8312: Kunnallishallinnossa on varsin poikkeuksel- säännökset varajäsenten valitsemisesta koulu-
8313: lista se, että johonkin hallintokuntaan on valit- lautakuntaan.
8314: tava jäseniä sen alaisista toimihenkilöistä. Muun Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8315: muassa uuden kunnallislain (953/76) 69 §:n nioittavasti,
8316: 2 momentissa säädetään, että lautakunnan alai-
8317: set toimihenkilöt eivät ole vaalikelpoisia siihen että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8318: lautakuntaan. lakiehdotuksen:
8319:
8320:
8321:
8322: Laki
8323: koulujärjestelmän perusteista annetun lain 9 § :n muuttamisesta.
8324: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan koulujärjestelmän perusteista 26 päivänä heinä-
8325: kuuta 1968 annetun lain (467 /68) 9 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
8326:
8327: 9 §.
8328: Kunnan kouluhallintoa varten kunnassa on kullekin jäsenelle henkilökohtaisen varajäsenen
8329: koululautakunta, johon kunnanvaltuusto valit- ja määrää yhden puheenjohtajaksi ja yhden
8330: see toimikauttaan vastaavaksi ajaksi vähintään varapuheenjohtajaksi.
8331: kahdeksan ja enintään kaksitoista jäsentä sekä
8332:
8333:
8334: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1977.
8335:
8336: Eino Grönholm Jacob Söderman Matti Puhakka
8337: Mauno Forsman Sinikka Luja-Vepsä Jouko Mäkelä
8338: Markus Aaltonen Väinö Turunen Ralf Friberg
8339: Sven-Erik Järvinen Antti Pohjonen Olli Helminen
8340: Aimo Ajo Kaarina Suonio Matti Kuusio
8341: Helge Siren Paula Eenilä Tellervo Koivisto
8342: Pirkko Aro
8343: 1977 vp. 167
8344:
8345: Lakiåloite n:o 79.
8346:
8347:
8348:
8349:
8350: Kivistö ym.: Ehdotukset laeiksi teatterikorkeakoulusta ja teatteri~
8351: korkeakoulusta annetun lain voimaansaattamisesta.
8352:
8353:
8354: E d u s k u n n a 11 e.
8355:
8356: YLEISPERUSTELUT.
8357:
8358: Teatterialan koulutusta annetaan maassamme kijoita. Tiedekuntien ja opetusosastojen ulko-
8359: Suomen Teatterikoulussa, Svenska T eatersko- puolella on vuodesta 1967 toiminut ammatti-
8360: lan i Helsingfors -nimisessä oppilaitoksessa, näyttelijäkurssi. Vuonna 1974 alkaneen III
8361: taideteollisessa korkeakoulussa ja Tampereen näyttelijäkurssin oppilasmäärä on 17. Kurssi on
8362: yliopistossa. rahoitettu valtion ja Tampereen kaupungin
8363: Helsingissä sijaitsevassa Suomen Teatterikou- myöntämin avustuksin.
8364: lussa, jota ylläpitää Suomen Teatterikoulun Teatterialan koulutuksen kokonaisuudistus ta
8365: Kannatusosakeyhtiö, on näyttelijäosasto sekä ovat valmistelleet useat toimikunnat. Opetus-
8366: ohjaaja- ja dramaturgiosasto. Oppilaitoksessa ministeriön vuonna 1966 asettama toimikunta
8367: koulutetaan näyttelijöitä, ohjaajia ja dramatur- on laatinut ehdotuksen puhenäyttämöiden hen-
8368: geja. Koulussa oli syyskaudella 1975 36 näyt- kilökunnan valtion varoilla tuettavan koulu-
8369: telijä-, 11 ohjaaja- ja 8 dramaturgioppilasta. tuksen järjestämisestä er1ty1sesti huomioon
8370: Varsinainen koulutus kestää neljä vuotta. Oppi- ottaen alueelliset ja kielelliset näkökohdat (Ko-
8371: laitoksessa annetaan myös kurssimuotoista jat- miteanmietintö 1967: B 72). Mietinnön poh-
8372: kokoulutusta. Oppilaitos saa toimintaansa var- jalta valtion näyttämötaidetoimikunta on tehnyt
8373: ten harkinnanvaraista valtionavustusta. Vuonna ehdotuksen valtion korkeakoulun perustamiseksi
8374: 1975 valtionavustuksen määrä oli yli 99 % ja alalla annettavan opetuksen sisällön uudista-
8375: koulun kokonaismenoista. Valtionavustuksen miseksi. Suomen Teatterikorkeakoulun Kanna-
8376: myöntää ja sen käyttöä valvoo opetusministeriö. tusosakeyhtiön asettama toimikunta on puoles-
8377: Lisäksi ministeriöllä on kannatusosakeyhtiön taan laatinut vuonna 1972 opetusministeriön
8378: johtokunnassa kaksi nimeämäänsä edustajaa. myöntämän avustuksen turvin tulevan teatteri-
8379: Koulu toimii vuokratiloissa. korkeakoulun tilaohjelman. Opetusministeriö
8380: Svenska Teaterskolan i Helsingfors -nimistä asetti vuonna 1972 toimikunnan uudistamaan
8381: oppilaitosta, joka on ainoa ruotsinkielistä alan edellä mainittujen mietintöjen ehdotukset kor-
8382: opetusta antava koulu maassamme, ylläpitää keakoululaitoksen viime ajan kehityksen mukai-
8383: Garantiföreningen för Svenska Teatern i Hel- siksi ja laatimaan ehdotuksen koulutuksen ke-
8384: singfors -niminen yhdistys. Koulusta valmistuu hittämiseksi ja asian vaatimiksi toimenpiteiksi.
8385: näyttelijöitä. Koulutus kestää neljä vuotta. Syys- Tämä teatterikoulutuksen uudistamistaimikunta
8386: lukukaudella 1975 koulussa oli 18 oppilasta. ehdottaa mietinnössään (Komiteanmietintö
8387: Oppilaitos saa toimintaansa varten harkinnan- 1972: B 118) valtion ylläpitämän ja omista-
8388: varaista valtionavustusta, jonka määrä vuonna man teatterikorkeakoulun perustamista ja sen
8389: 1975 oli noin 90% koulun kokonaismenoista. sijoittamista taideteollisen korkeakoulun välit-
8390: Koulu toimii vuokratiloissa. tömään yhteyteen.
8391: Näiden varsinaisten teatterikoulujen lisäksi Viime vuosien aikana on ollut pyrkimyksenä
8392: annetaan alan opetusta taideteollisessa korkea- taidealojen korkeinta koulutusta antavien oppi-
8393: koulussa, missä lavastajat saavat koulutuksensa, laitosten määrittäminen korkeakoulutasoiseksi.
8394: sekä Tampereen yliopistossa, jonka humanisti- Näin on jo tapahtunut taideteollisen oppilaitok-
8395: sen tiedekunnan alaisessa draamastudiossa kou- sen (heinäkuun 1 päivästä 1973 alkaen taide-
8396: lutetaan muun muassa ohjaajia ja teatterintut- teollinen korkeakoulu) ja Sibelius-Akatemian
8397: 168 Lakialoite n:o 79
8398:
8399: osalta. Vaikka Suomen Teatterikoulun sisäistä perustelut, joiden mukaan uudisrakennukseen
8400: organisaatiota onkin viime aikoina kehitetty ja on tarkoitus sijoittaa myös teatterikoulutukseen
8401: opetuksen sisältöä ja menetelmiä uudistettu tarvittavat tilat.
8402: siten, että koulun opetusta on pyritty kehittä- Korkeakoulun keskushallinnon järjestelyssä
8403: mään korkeakoulutasoiseksi, edellyttää maan tulee noudattaa demokraattisia periaatteita sekä
8404: teatterilaitoksen alan koulutukselta vaatiman , pyrkiä hallinnon tehostamiseen siten, että kor-
8405: kehityksen jatkuminen siirtymistä korkeakoulu- keakoulu pystyy suunnittelemaan ja toteutta-
8406: tasoiseen valtakunnalliseen teatterikoulutukseen, maan tutkimus- ja opetustyössä ne tehtävät,
8407: mikä on yleisesti todettu välttämättömäksi ja jotka koulutukselle asetetaan. Korkeakoulun
8408: kiireelliseksi. Katsommekin, ettei uudistuksen opetuksen ja tutkimuksen hallinnollisina perus-
8409: toteuttamista voida enää lykätä aiheuttamatta yksikköinä tulevat olemaan laitokset, jotka
8410: haittaa alan koulutuksen kehittämiselle. muodostavat korkeakoulun alihallinnon. Kor-
8411: Suomen Teatterikoulun toiminnasta aiheutu- keakoulun laitokset olisivat näyttelijäntyön lai-
8412: vat menot peitetään, kuten edellä on mainittu, tos, ruotsinkielinen laitos, teatteriohjauksen ja
8413: nykyisin .lähes kokonaisuudessaan harkinnanva- dramaturgian laitos, skenografian laitos ja tans-
8414: raisella valtionavustuksella. Kun korkeakoulu- sitaiteen laitos. Näiden lisäksi toimisivat perus-
8415: tasoisen valtakunnallisen teatterikoulutuksen yksikköinä koulutuskeskus ja opetusteatteri.
8416: edelleen kehittämisestä tulee aiheutumaan me- Pidämme tärkeänä, että teatterikoulussa tä-
8417: nojen lisäystä, ei ole pidettävä tarkoituksenmu- hän asti annettua opetusta voidaan oppilaitok-
8418: kaisena, että uudistus toteutetaan yksityisen sen organisatorisen aseman muutoksesta huoli-
8419: oppilaitoksen puitteissa valtion vastatessa kou- matta antaa mahdollisimman häiriöttömästi.
8420: lutuksesta aiheutuvista kaikista kustannuksista. Tämän vuoksi teatterikoulun palveluksessa teh-
8421: Tämän vuoksi olemme päätyneet siihen, että
8422: täviinsä kouliintuneet henkilöt siirtyisivät vas-
8423: Suomen Teatterikoulun Kannatusosakeyhtiön
8424: taaviin tehtäviin korkeakoulussa. Siirtymävai-
8425: ylläpitämä Suomen Teatterikoulu otetaan varoi-
8426: heessa Suomen Teatterikoulun palveluksessa
8427: neen ja velkoineen valtion omistukseen 1 päi-
8428: västä elokuuta 1977 lukien ja että sen toimin- olevat henkilöt tulee oman suostumuksensa
8429: taa jatkamaan perustetaan valtion teatterikor- perusteella sijoittaa heidän silloista asemaansa
8430: ja tehtäväänsä vastaavaan virkaan tai ylimää-
8431: keakoulu. Samalla toteamme, että perustetta-
8432: vassa korkeakoulussa on mainitusta ajankoh- räiseen toimeen taikka työsopimussuhteeseen
8433: dasta lukien jatkettava myös Garantiföreningen valtion korkeakoulussa. Näiden virkojen tai
8434: för Svenska Teatern i Helsingfors -nimisen tointen lisäksi tulisi korkeakouluun voida pe-
8435: yhdistyksen ylläpitämässä oppilaitoksessa nykyi- rustaa professorin virkoja. Myös Svenska Tea-
8436: sin annettavaa alan ruotsinkielistä opetusta. terskolan i Helsingfors -nimisen oppilaitoksen
8437: Perustettava teatterikorkeakoulu tulee Suo- rehtorille ja kahdelle päätoimiselle lehtorille
8438: men teatterikoulun toimintaa jatkavana oppilai- olisi varattava tilaisuus siirtyä korkeakoulun
8439: toksena sijaitsemaan Helsingin kaupungissa, palvelukseen.
8440: joHoin sillä säilyy yhteistyöedellytykset taide- Suomen Teatterikoulun ja Svenska Teater-
8441: teollisen korkeakoulun sekä muiden Helsingissä skolanin saarnat valtionavustukset ilmenevät
8442: sijaitsevien oppi- ja taidelaitosten kanssa. Kun seuraavasta taulukosta:
8443: teatterikorkeakoulussa aloitetaan myös ruotsin- Suomen Teatteri- Svenska Teater- Yhteensä
8444: kielinen alan koulutus, on tärkeätä, että oppi- koulu skolan
8445: laitos tästäkin syystä sijaitsee sellaisella paikka- 1970 332 744 mk 39000 mk 371744 mk
8446: kunnalla, jossa on ruotsinkielisiä ammattiteat- 1971 603 894 mk 46190 mk 650084 mk
8447: tereita. Teatterikorkeakoulu tulee sijoittaa Hel- 1972 644 542 mk 60 620 mk 705162 mk
8448: 1973 861631 mk 110191 mk 971822 mk
8449: singin kaupungin varaamalle tontille uudessa 1974 1365 698 mk 182 340 mk 1548038 mk
8450: Pasilan keskustassa parhaillaan suunnitteilla 1975 2112600 mk 251428 mk 2364028 mk
8451: olevaan taideteollisen korkeakoulun uudisraken-
8452: nukseen, jolloin oppilaitokset voivat eräiltä osin Korkeakoulun arvioidut menot:
8453: käyttää yhteisiä tiloja ja välineitä. Eduskunta
8454: on vuoden 1972 toiseen lisämenoarvioon sisäl- 1.8.-31. 12.1977
8455: tyneen silloisen taideteollisen oppilaitoksen palkkausmenoja 1100 000 mk
8456: uudisrakennuksen suunnittelumäärärahan käsit- muita menoja 250 000 mk
8457: telyn yhteydessä hyväksynyt myös määrärahan yhteensä 1 .350 000 mk
8458: Lakialoite" n:o 79 -169
8459:
8460: Teatterikorkeakoulusta annettavan lain voi- noarvioon olisi sisällytettävä .tarpeelliset määrä-
8461: maansaattamisesta ehdotetaan säädettäväksi eri- rahat virkojen ja toimien perustamiseksi sekä
8462: tyisellä lailla, johon otettaisiin tarpeelliset siir- tilapäisten toimihenkilöiden ja työsopimussuh-
8463: tYmäsäännökset sekä säännökset Suomen Teat- teeseen otettavan henkilökunnan palkkaamiseksi
8464: terikoulun palveluksessa siirtymisvaiheessa ole- teatterikorkeakouluun sekä oppilaitoksen muita
8465: van henkilökunnan sijoittamisesta valtion kor- menoja varten.
8466: keakoulun palvelukseen. Vuoden 1977 lisäme-
8467:
8468:
8469:
8470:
8471: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT.
8472:
8473: Yksityiskohtaisina perusteluina esitetään: kuulumaan opetusteatteriyksikön ja koulutus-
8474: keskuksen johtaminen.
8475: Laki teatterikorkeakoulusta. 5 §. Teatterikorkeakouluun siirtyy myös alan
8476: ruotsinkielinen opetus. Varsinkin näyttelijän-
8477: ammatti vaatii kehittynyttä kielenkäyttöä ja
8478: 3 §. Koska kysymys korkeakoulujen hallin- luovaa kommunikointia, joka edellyttää äidin-
8479: non kokonaisuudistuksesta ei ole vielä saanut kielellä tapahtuvaa opetusta. Edellä sanotun
8480: ratkaisuaan, ehdotamme korkeakoulun hallinnon johdosta ehdotamme, että teatterikorkeakoulun
8481: joustavan järjestämisen mahdollistamiseksi, että opetus- ja tutkintokielinä ovat suomi ja ruotsi.
8482: teatterikorkeakoulun hallinnosta annetaan sään- Yhteisopetusta voidaan antaa kummallakin kie-
8483: nökset asetuksella. lellä.
8484: 4 §. Rehtorin, koulutuskeskuksen johtajan, 6 §. Pidämme tarkoituksenmukaisena ottaen
8485: professorin ja lehtorin viran pätevä hoitaminen huomioon viime aikoina eräitä muita korkea-
8486: edellyttää jatkuvaa kosketusta käytännön teatte- kouluja koskeviin lakeihin tehdyt muutokset,
8487: rielämään, minkä vuoksi on tärkeää, ettei kou- että korkeakoulun virkaan tai toimeen pääsemi-
8488: lutukselle haitallista vieraantumista alan käy- seksi vaaditaan ainoastaan riittävä suomen kie-
8489: tännön työstä pääse tapahtumaan. Teatteri- ja len taito. Asetuksella tultaisiin antamaan tarkem-
8490: teatterikoulutusala on suhteellisen suppea. Teat- mat säännökset siitä, miten virkaan tai toimeen
8491: terikorkeakoulu tulee eroamaan monessa suh- pyrkivän on osoitettava kielitaitonsa. Ruotsin:
8492: teessa muista korkeakouluista, myös taideteolli- kielisessä laitoksessa palvelevien osalta olisivat
8493: sesta korkeakoulusta. Kun virkojen määräaikais- vastaavat säännökset voimassa ruotsin kielen
8494: tamisen ei ole miltään taholta esitetty vaikeut- taidosta ja sen osoittamisesta.
8495: tavan pätevien opettajavoimien saantia ja kun 7 §. Virkoja täytettäessä tulisi voida noudat-
8496: Suomen Teatterikoulun henkilökunta on sitä taa kutsumismenettelyä. Siitä ei kuitenkaan tule
8497: kannattanut, esitämme, että teatterikorkeakou- kehittää järjestelmää, jolla sivuutetaan tietyt
8498: lun rehtori, koulutuskeskuksen johtaja ja ope- hakijat. Milloin johonkin virkaan on tiedossa
8499: tushenkilökunta nimitettäisiin määräajaksi. useampia tasaveroisia hakijoita, ei kutsumis-
8500: Näitä määräaikoja järjesteltäessä on otettava menettelyyn tule ryhtyä. Kutsumismenettelyyn
8501: huomioon opetuksen jatkuvuus ja muut koulu- ryhtymisestä ja sen perusteista säädettäisiin tar-
8502: näkökohdat sekä mahdollisuuksien mukaan kemmin asetuksella.
8503: teattereiden kiinnitysajat. Tätä tarkoittava 10 §. Opiskelijoilta ei tule periä maksuja.
8504: esitys eräiden sopimuspaikkaisten virkojen Myöskään Suomen Teatterikoulussa ei vuoden
8505: täyttämisestä annetun lain (76/71) 2 §:n 1974 alusta lukien ole peritty lukukausimak-
8506: muuttamiseksi hallituksen tulee antaa eduskun- suja. Muitakaan maksuja oppilaiden ei tarvitse
8507: nalle lähitulevaisuudessa. suorittaa.
8508: Koulutuskeskuksen johtajan tehtäviin tulisi Myös teatterikorkeakoulun osalta olisi sää-
8509:
8510:
8511:
8512: 22 087700129D
8513: 170 LakWoite 11:0 79
8514:
8515:
8516: dettävä, että korkeakoulu voisi suorittaa ulko- määrätä niihin virkoihin ja ylimääräisiin toi-
8517: puolisille tilaajille tutkimus- ja muita palvelu- miin, jotka asetuksen mukaan muutoin olisivat
8518: tehtäviä. Näistä tehtävistä perittävien maksujen teatterikorkeakoulun täytettäviä. Pykälän sään-
8519: perusteista annettaisiin säännökset asetuksella nöksen tarkoituksena on yksinkertaistaa ja no-
8520: noudattaen, mitä valtion maksuperustelaissa peuttaa nimittämismenettelyä virkoja ja toimia
8521: (980/73) on säädetty. ensi kerran täytettäessä.
8522: 4 §. Teatterikoulun palveluksesta välittömäs-
8523: ti valtion korkeakoulun palvelukseen siirtyvälle
8524: Laki teatterikorkeakoulusta annetun lain henkilölle on myönnettävä oikeus lukea hyväk-
8525: voimaansaattamisesta. seen eläkettä, ikälisää ja vuosilomaa varten se
8526: palvelus, joka hänelle on luettu hyväksi teatte-
8527: 2 §. Suomen Teatterikoulun henkilökuntaan rikoulun palveluksessa, koska teatterikoulun
8528: kuuluvien oikeusturvan kannalta on välttämä- siirtymisestä valtion omistukseen ei saa aiheu-
8529: töntä, että heille annetaan teatterikoulun valtion tua hänelle etujen vähenemistä.
8530: omistukseen siirtymisen jälkeenkin mahdollisuus
8531: jatkaa entistä työtään vastaavissa tehtävissä. 5-6 §. Teatterikoulutuksen häiriöttämän
8532: Tästä syystä ehdotamme säädettäväksi, että teat- kulun turvaamiseksi ehdotamme säädettäväksi,
8533: terikorkeakoulun virkoja ja toimia ensi kerran että teatterikorkeakoulujen virkoja ja toimia
8534: täytettäessä teatterikoulun palveluksessa olevat voidaan täyttää ja ryhtyä muihinkin tarpeelli-
8535: henkilöt nimitetään tai määrätään, mikäli he sii- siin toimenpiteisiin ennen teatterikorkeakoulus-
8536: hen suostuvat, vastaaviin valtion virkoihin ja ta annetun lain voimaan tuloa.
8537: toimiin niitä haettavaksi julistamatta. Virkojen
8538: ja toimien täyttäminen tapahtuisi asetuksella Edellä lausutun perusteella ehdotamme,
8539: annettavien säännösten mukaisesti, kuitenkin
8540: siten, että opetusministeriön asiana olisi, Suo- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
8541: men Teatterikoulua kuultuaan, nimittää tai lakiehdotukset:
8542:
8543:
8544:
8545: 1.
8546: Laki
8547: teatterikorkeakoulusta.
8548:
8549: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
8550:
8551: 1 §. 4 §.
8552: Teatterikorkeakoulun tehtävänä on antaa tie- Korkeakouluun voidaan perustaa rehtorin,
8553: dollista teatteritaiteen ja teatteritekniikan sekä koulutuskeskuksen johtajan, professorin, lehto-
8554: näihin liittyvien ammattialojen opetusta, har- rin ja sihteerin virkoja. Virat voivat olla myös
8555: joittaa edustamiensa alojen kokeilu- ja tutki- sopimuspalkkaisia.
8556: mustyötä sekä muutenkin edistää alojen kehi- Lisäksi voidaan korkeakouluun valtion tulo-
8557: tystä. ja menoarvion rajoissa ottaa ylimääräisiä toi-
8558: Korkeakoulussa on koulutuskeskus, jossa voi- menhaltijoita, tilapäisiä toimihenkilöitä ja tunti-
8559: daan .antaa muutakin kuin korkeakoulutasoista opettajia sekä työsopimussuhteessa olevaa hen-
8560: <>petusta. kilökuntaa.
8561:
8562: 2 §. 5 §.
8563: Korkeakoulu on opetusministeriön alainen. Korkeakoulun opetus- ja tutkintokielillä ovat
8564: suomi ja ruotsi. Yhteisopetus tapahtuu asetuk-
8565: 3 §. sessa säädetyllä tavalla suomen ja ruotsin kie-
8566: Korkeakoulun hallinnosta säädetään asetuk- lellä ja henkilökohtainen ohjaus opiskelijan
8567: sella. äidinkielellä. Opiskelijalla on oikeus kuulus-
8568: 171
8569:
8570: teluissa ja tutkinnoissa käyttää suomen tai ruot- joitus- ja testamenttivaroja:, joiden hoitamisesta
8571: sin kieltä. ja käyttämisestä säädetään asetuksella.
8572: Ulkomaalainen opettaja, joka on määrätty
8573: joko tilapäisesti tai hallitusmuodon 84 S:n mu- 9 §.
8574: kaan vakinaisesti toimimaan opettajana korkea- Professorin viran tai muun viran taikka toi-
8575: koulussa, saa käyttää opetuskielenä muutakin men perustamisesta korkeakouluun 8 §:ssä tar-
8576: kieltä kuin korkeakoulun opetuskielta. koitetuilla varoilla säädetään kussakin tapauk-
8577: Korkeakoulun virkakieli on suomi. Yksityi- sessa annettavalla asetuksella.
8578: sellä on kuitenkin oikeus käyttää omassa asias- Edellä 1 momentissa tarkoitetun viran tai
8579: saan ruotsin kieltä ja saada toimituskirja tällä toimen haltijalla on soveltuvin osin samat
8580: kielellä. oikeudet ja velvollisuudet kuin korkeakoulun
8581: 6 §. muulla vastaavalla viran- tai toimenhaltijalla.
8582: Korkeakoulun virkaan tai toimeen paasemi-
8583: seksi -vaaditaan, että virkaan tai toimeen pyr- 10 §.
8584: kivä on asetuksessa säädetyllä tavalla osoitta- Korkeakoulu ja sen laitokset voivat suorittaa
8585: nut riittävästi hallitsevansa suomen kieltä. Vi- valtion ja kunnan viranomaisille sekä yksityisille
8586: ran tai toimen haltijalta vaadittavasta ruotsin ja yhteisöille näiden tilaamia tutkimus- ja muita
8587: kielen taidosta säädetään samoin asetuksella. palvelutehtäviä, joista suoritettavien maksujen
8588: osalta on noudatettava, mitä valtion maksu-
8589: 7 §. perustelaissa ( 980/73) on säädetty.
8590: Avoinna olevaan professorin virkaan voidaan
8591: kutsusta nimittää henkilö, jonka pätevyys vir- 11 §.
8592: kaan on ilmeinen ja jonka nimittäminen siihen Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
8593: on korkeakoulun tehtävän kannalta suotavaa töönpanosta annetaan asetuksella.
8594: sen mukaan mitä asetuksella säädetään.
8595: 12 §.
8596: 8 §. Tämän lain voimaansaattamisesta säädetään
8597: Korkeakoululla on oikeus ottaa vastaan lah- erikseen.
8598:
8599:
8600: 2.
8601: Laki
8602: teatterikorkeakoulusta annetun lain voimaansaattamisesta.
8603:
8604: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
8605: 1 §. mia ensi kerran täytettäessä nimitetään tai mää-
8606: Teatterikorkeakoulusta päivänä rätään teatterikoulun palveluksessa siirtymähet-
8607: kuuta 197 annettu laki ( / ) , jota jäl- kellä oleva henkilö, mikäli hän siihen kirjalli-
8608: jempänä kutsutaan korkeakoululaiksi, tulee voi- sesti suostuu, sen estämättä, mitä kelpoisuus-
8609: maan 1 päivänä elokuuta 1977. ehdoista on säädetty tai määrätty, hänen palve-
8610: Korkeakoululain voimaan tullessa otetaan Iustaan teatterikoulussa vastaavaan valtion vir-
8611: Suomen Teatterikoulu -niminen yksityinen oppi- kaan tai ylimääräiseen toimeen teatterikorkea-
8612: laitos, jota jäljempänä kutsutaan teatterikorkea- koulussa virkaa tai tointa haettavaksi julista-
8613: kouluksi, varoineen ja velkoineen 1 päivänä matta.
8614: elokuuta 1977 Suomen valtion ja Suomen Teat- Nimittämisestä niihin virkoihin taikka mää-
8615: terikoulun Kannatusosakeyhtiön välillä tehdyn räämisestä niihin ylimääräisiin toimiin, joihin
8616: esisopimuksen mukaisesti valtion omistukseen sen mukaan kuin asetuksella säädetään, teatteri-
8617: ja se jatkaa toimintaansa valtion teatterikorkea- korkeakoulu nimittää tai ottaa, päättää 1 mo-
8618: kouluna. mentissa tarkoitetuissa tapauksissa opetusminis-
8619: 2 §. teriö teatterikoulua kuultuaan. Opetusministe-
8620: Korkeakoululaissa tarkoitettuja virkoja ja toi- riön asiana on myös, teatterikoulua kuultuaan,
8621: 172 Lakialoite n:o 79
8622:
8623:
8624: ensi kertan ottaa mahdolliset teatterikorkeakou- lusajan hyväksi lukemiseen eläkettä ja vuosi-
8625: lun tilapäiset toimihenkilöt ja työsopimussuh- lomaa varten. Jos hänet myöhemmin nimitetään
8626: teessa oleva henkilökunta. teatterikorkeakoulun virkaan tai määrätään
8627: ylimääräiseen toimeen, on hänellä sama oikeus
8628: 3 §. palvelusajan hyväksi lukemiseen ikälisää varten.
8629: Milloin teatterikoulun palveluksessa ollut
8630: henkilö on siirretty teatterikorkeakouluun työ- 5 §.
8631: sopimussuhteeseen, ei tähän liittyviä taloudelli- Korkeakoululaissa tarkoitettuja virkoja ja yli-
8632: sia etuja saa sopimuksella saattaa hänelle aikai- määräisiä toimia voidaan täyttää ennen korkea-
8633: semman palvelussuhteen mukaan kuuluneita koululain voimaantuloa.
8634: vastaavia etuja olennaisesti epäedullisemmiksi. Ennen korkeakoululain voimaantuloa voidaan
8635: myös ryhtyä muihin toimenpiteisiin, jotka ovat
8636: 4 §. tarpeen teatterikoulun toiminnan jatkamiseksi
8637: Henkilö, joka korkeakoululain voimaan tul~ teatterikorkeakouluna korkeakoululain voimaan
8638: lessa on teatterikoulun palveluksessa ja joka tullessa.
8639: välittömästi nimitetään tai määrätään teatteri- 6 §.
8640: korkeakoulun virkaan tai ylimääräiseen toimeen, Opetusministeriö voi ennen korkeakoululain
8641: saa eläkettä, ikälisää ja vuosilomaa varten lukea voimaantuloa asettaa määräajan, jonka kuluessa
8642: hyväkseen koko sen ajan, joka hänelle on vas- henkilön on kirjallisesti opetusministeriölle
8643: taavia etuja varten luettu hyväksi teatterikou- ilmoitettava, haluaako hän ottaa vastaan val-
8644: lun palveluksessa. tion viran tai toimen, sekä ryhtyä muihin val-
8645: Edellä 1 momentissa tarkoitetulla henkilöllä, mistaviin toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen
8646: joka välittömästi otetaan teatterikorkeakoulun teatterikoulun henkilökunnan siirtämiseksi val-
8647: tilapäiseksi toimihenkilöksi tai työsopimussuh- tion palvelukseen korkeakoululain voimaan tul-
8648: teeseen, on 1 momentissa säädetty oikeus palve- lessa.
8649:
8650:
8651: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
8652:
8653: Kalevi Kivistö Ulla-Leena Alppi Mikko Ekorre
8654: Helvi Niskanen Jarmo Wahlström 1.-C. Björklund
8655: Ele Alenius
8656: 1977 vp. 173
8657:
8658: Lakialoite n:o 80.
8659:
8660:
8661:
8662:
8663: Kivistö ym.: Ehdotus laiksi alueteattereiden valtionavusta.
8664:
8665:
8666:
8667:
8668: E d u s k u n n a II e.
8669:
8670:
8671: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ.
8672:
8673: Alueteatterijärjestelmää on kokeiltu jo kuu- Lakisääteisen valtionosuuden määräksi ehdote-
8674: den vuoden ajan harkinnanvaraisen valtionavus- taan vähintään 50 % ja enintään 70 %, kui-
8675: tuksen turvin. Lakiesityksessä ehdotetaan alue- tenkin niin, että siirtymäkauden aikana se voisi
8676: teattereiden valtionavustusten lakisääteistämistä. olla alle säädetyn vähimmäismäärän. Esityksen
8677: Ehdotuksen mukaan alueteatterijärjestelmä ra- mukaan valtioneuvosto päättäisi niistä teatte-
8678: kennettaisiin jo olemassa olevien ammattiteat- reista, jotka pääsevät lakisääteisen valtionavun
8679: tereiden varaan. Näiden teattereiden toiminta- piiriin sekä vahvistaisi näiden valtionosuuspro-
8680: kapasiteettia on kuitenkin lisättävä ja annettava sentin. Lain voimaantuloajankohdaksi esitetään
8681: niille edellytyksiä säännöllisen kiertuetoiminnan 1. 8. 1977. Esityksen mukaan tulisi pyrkiä sii-
8682: aikaansaamiselle. Esityksessä ehdotetaan, että hen, että alueteatterijärjestelmä on toteutettu
8683: alueteatterijärjestelmä toteutettaisiin asteittain. kokonaisuudessaan kymmenen vuoden kuluessa.
8684:
8685:
8686:
8687:
8688: YLEISPERUSTELUT.
8689:
8690: Nykyinen tilanne. minnasta, palvelukyvystä ja taloudesta osoitta-
8691: vat, että taloudellinen vastuu teattereiden tuke-
8692: Valtio on vuosikymmenien ajan tukenut misesta on yhä suuremmassa määrin jäänyt teat-
8693: ammattiteattereita harkinnanvaraisin toiminta- tereiden sijaintikaupunkien kannettavaksi. Vuo-
8694: avustuksin. Avustusta jaettiin vuonna 1975 sina 1963-1972 kunnallisten avustusten osuus
8695: likimain 40 teatterille. Määräraha tähän tarkoi- nousi kolmanneksesta puoleen teattereiden kai-
8696: tukseen, alueteatterikokeiluun varattua määrä- kista tuloista samalla kun valtionavun vastaava
8697: rahaa lukuun ottamatta, oli noin 9,3 miljoonaa suhteellinen osuus pysyi lähes ennallaan eli
8698: markkaa. Valtion tuki on kymmenen vuoden noin 20 prosenttina. Teattereiden taloutta ei
8699: aikana noussut noin 2,4 miljoonasta markasta voida turvata pääsylipputuloilla, sillä lipun hin-
8700: sanottuun 9,3 miljoonaan markkaan eli yli 3,5- nan korottaminen johtaa helposti katsojalukujen
8701: kertaiseksi. Edellä mainittujen toiminta-avus- alenemiseen ja ennen muuta vähentää vähävarai-
8702: tusten lisäksi valtio on myöntänyt varoja oh- sen väestönosan mahdollisuuksia teatteripalve-
8703: jaaja- ja lavastajavierailuihin, teatteritalojen ra- lujen käyttöön. Tulojen epävarmuudesta joh-
8704: kentamiseen sekä teattereiden perushankintoi- tuen ei teattereiden taloudenhoidossa ole kyetty
8705: hin ja teknisiin laitteisiin. Alueteatterikokeilua noudattamaan tarpeellista pitkäjännitteisyyttä.
8706: varten on valtion tulo- ja menoarviossa ollut Myöskään ohjelmiston monipuolisuuteen ei ole
8707: vuodesta 1970 alkaen erillinen määräraha. voitu kiinnittää riittävää huomiota.
8708: Laaditut selvitykset (teatterikomitea 1972; Selvityksen yhteydessä on myös ilmennyt,
8709: komiteanmietintö 1973: 117) teattereiden toi- ettei teatterin sijaintikaupunkia ympäröivillä
8710: 174 Lakialoite n:o 80
8711:
8712: kunnilla yleensä ole mahdollisuuksia merkitse- mukaisinta muodostaa julkisoikeudellisia val-
8713: västi osallistua teatterin taloudelliseen tukemi- tion tai kunnan laitoksia.
8714: seen. Teatterikaupunkien rahoitusosuuden kasvu
8715: on ollut ristiriidassa kiertuetoiminnan ja mui-
8716: den alueteatteripyrkimysten kehittämisen kans- Tavoitteet.
8717: sa, koska teattereiden taloudesta pääasiallisen
8718: vastuun kantavat kaupungit ovat halunneet koh- Kuusi vuotta kestänyt alueteatterikokeilu on
8719: distaa taloudellisen tuen ensisijaisesti omien edellä mainituista puutteistaan huolimatta osoit-
8720: asukkaittensa hyväksi. Valtionapu katsojaa ja tanut alueteatterijärjestelmän tarpeellisuuden.
8721: asukasta kohti on jakautunut epätasaisesti maan Katsommekin, ettei kokeilua nykyisessä muo-
8722: eri osien kesken. Alueellisiin olosuhteisiin ei dossaan ole mielekästä jatkaa enää, vaan alue-
8723: ole erityisistä alueteatterimäärärahoista huoli- teatteritoimintaa olisi vastaisuudessa kehitettävä
8724: matta voitu kiinnittää riittävästi huomiota. lakisääteiseltä pohjalta. Järjestelmän kehittämi-
8725: sessä olisi tärkeimmäksi tavoitteeksi asetettava
8726: teattereiden yleisöpohjan laajentaminen alueelli-
8727: V almisteluvaiheet. sesti ja sosiaalisesti sekä samalla teattereiden
8728: Valtion taidekomitea katsoi mietinnössään taiteellisen tason kohottaminen. Alueteatterijär-
8729: (komiteanmietintö 1965: A 8), että taiteelli- jestelmä olisi rakennettava jo olemassa olevien
8730: sista ja taloudellisista syistä olisi pyrittävä ammattiteattereiden varaan. Teattereiden toi-
8731: ammattiteatteritoiminnan kehittämiseen siten, mintakapasiteettia olisi kuitenkin huomattavasti
8732: että valtion lisääntyvä tuki keskitettäisiin mää- lisättävä ja luotava edellytykset säännöllisen
8733: rätyille alueteattereille. Opetusministeriö oi- kiertuetoiminnan aikaansaamiselle. Yleisöpohjan
8734: keutti vuonna 1968 valtion näyttämötaidetoi- laajentamisen ja teatteripalvelusten alueellisen
8735: mikunnan asettamaan alueteatterijaoston, jonka ja sosiaalisen tasa-arvoisuuden toteuttamiseksi
8736: tehtäväksi annettiin tutkia ja kehittää tällaista olisi lisätty valtionapu suunnattava ensisijai-
8737: alueteatterijärjestelmää. Jaoston ehdotuksen sesti maan niihin osiin, missä valtionavun suh-
8738: pohjalta valtion näyttämötaidetoimikunta eslttl teellinen osuus asukaslukuun nähden ja teat-
8739: pääasiallisiksi alueteatteritoiminnan muodoiksi terikäyntien määrä asukasta kohden on ollut
8740: kiertuetoiminnan järjestämisen teattereiden si- alhaisin. Samalla olisi kuitenkin huolehdittava
8741: jaintipaikkakunnan ulkopuolelle, yleisökuljetuk- siitä, ettei jo saavutettuja myönteisiä tuloksia
8742: set ja asiamiesverkoston kehittämisen teatterei- maan muissa osissa sijaitsevien teattereiden toi-
8743: den vaikutusalueen kuntiin. Esityksen mukai- minnallisessa kehittämisessä vaaranneta.
8744: sesti aloitettiin vuoden 1969 syyskaudella alue- Alueteatterijärjestelmän toteuttaminen on osa
8745: teatterikokeilu lisämenoarviossa osoitetun mää- laajempaa pitemmän aikavälin suunnitelmaa,
8746: rärahan turvin kolmessa teatterissa. Nykyään joka sisältää koko teatteritoiminnan saattami-
8747: alueteatteritoimintaa kokeillaan Rovaniemellä, sen lakisääteisen tuen piiriin. Alueteatterijärjes-
8748: Joensuussa, Kuopiossa, Jyväskylässä, Wasa tea- telmän vakinaistamista on kuitenkin pidettävä
8749: ter-nimisessä teatterissa ja yhteistyönä Vaasan muita järjestelyjä kiireellisempänä.
8750: ja Seinäjoen sekä Imatran ja Lappeenrannan Mielestämme tulisi alueteatterijärjestelmä to-
8751: teattereissa ja vuoden 1976 alusta lukien myös teuttaa siten, että ensimmäisessä vaiheessa
8752: Kajaanissa, Kemissä ja Abo svenska teater-nimi- valtionosuuteen oikeutetuiksi alueteattereiksi
8753: sessä teatterissa. Lisäksi Oulun kaupunginteat- hyväksyttäisiin lähinnä ne teatterit, joissa
8754: teri oli mukana kokeilussa vuosina 1972- alueteatterikokeilua on kauimmin harjoitettu.
8755: 1974, Porin teatteri vuosina 1971-1974 sekä Muut alueteatterit, näistä ensisijaisesti nyt ko·
8756: Kouvolan ja Kotkan teatterit yhdessä vuosina keilun piirissä olevat alueteatterit, hyväksyttäi-
8757: 1974-1975. siin valtionosuuteen oikeutetuiksi sen mukaan
8758: Valtion näyttämötaidetoimikunta ja taiteen kuin valtion tulo- ja menoarviossa osoitetaan
8759: keskustoimikunta ovat korostaneet alueteatte- varoja tätä tarkoitusta varten. Samalla olisi
8760: reiden valtionavun lakisääteistämisen tarpeelli- myös valtionavun prosenttiosuutta korotettava.
8761: suutta ja kiireellisyyttä. Alueteatterien hallin- Ne alueteatterikokeilua harjoittavat teatterit,
8762: non osalta taiteen keskustoimikunta ehdottaa joita ei hyväksyttäisi lakimääräiseen valtion-
8763: hallinnon järjestämistä lakisääteisesti kunnalli- osuuteen oikeutetuiksi alueteattereiksi, voisivat
8764: selle pohjalle ja valtion näyttämötaidetoimikun- edelleen saada harkinnanvaraista valtionavus-
8765: nan mukaan alueteattereista olisi tarkoituksen- tusta kokeilumäärärahoista. AlueteatterijätjesL
8766: Lakialoite n:o 80 175
8767:
8768: telmä olisi toteutettava kokonaisuudessaan kym· eli 1 päivästä elokuuta 1977 lukien vuoden
8769: menen vuoden kuluessa. loppuun voidaan arvioida noin 1,9 miljoonaa
8770: markkaa, mikäli lakisääteisen valtionosuuden
8771: Taloudelliset vaikutukset. piiriin otettaisiin alkuvaiheessa neljä teatteria,
8772: joiden valtionosuusprosentti vaihtelisi 3.5 pro-
8773: Tässä lakiehdotuksessa tarkoitettujen vaki- sentista .50 prosenttiin. Laista aiheutuva valtion
8774: naisten alueteattereiden valtionosuuden maa- menojen nettolisäys olisi ensimmäisenä vuonna
8775: täksi ensimmäisenä vuonna lain voimaantulosta arviolta noin 700 000 markkaa.
8776:
8777:
8778: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT.
8779:
8780: 1 §. Pykälässä määritellään alueteatterin toi- tuvaa kiertuetoimintaa myös teatterin vakinai-
8781: minta-ajatus. Tarkoituksena on, että valtionosuus sissa toimitiloissa tapahtuvia näytäntöjä, on
8782: voitaisiin myöntää yhden kunnan alueteatterille luonnollista, että alueteatteriksi hyväksyttävän
8783: sekä myös kahdelle tai useammalle alueteatteri- teatterin toimitilojen on täytettävä kohtuulliset
8784: toimintaa yhteistyössä harjoittavalle kuntien tai laatuvaatimukset. Menestykselliseltä alueteatte-
8785: kuntainliiton ylläpitämäTie teatterille. Viimeksi- ritoiminnalta on myös vaadittava, että se on
8786: mainitunlaisille alueteattereille voitaisiin vah- kattavaa ja ulottuu teatterin toiminta-alueen eri
8787: vistaa yhteinen toiminta-alue. puolille, mikä tarkoittaa sitä, että hankalienkin
8788: 2 §. Pykälän 1 momentin mukaan valtion- yhteyksien päässä olevat kunnat ja toiminta-
8789: osuutta myönnetään alueteatterille, jonka avusta- alueen äärialueet otetaan huomioon. Edelleen
8790: minen maan teatteritoiminnan kokonaisjärjeste- on toiminnan oltava kattava myös ikärakenteel-
8791: lyn kannalta on tarkoituksenmukaista. Säännös lisesti ja sosiaalisesti.
8792: antaa valtioneuvostolle mahdollisuuden ratkais- 4 §. Lakimääräiseen valtionosuuteenoikeute-
8793: tessaan, mikä teatteri otetaan valtionosuuden pii- tun alueteatterin valtionosuusprosentiksi esitäm-
8794: riin, suunnata sanottu osuus joustavasti alueelli- me vähintään 50 ja enintään 70 prosenttia lakieh-
8795: set näkökohdat mahdollisimman hyvin huo- dotuksen 5 §:n 1 momentissa mainittavista
8796: mioon ottaen. alueteatterin vuotuisista menoista. Liukuvaan
8797: Alueteatterin hyväksyisi valtionosuuteen oi- valtionosuusprosenttiin on päädytty lähinnä val-
8798: keutetuksi 2 momentin mukaan valtioneuvosto. tiontaloudellisista syistä.
8799: Tarkemmat säännökset menettelystä annettai-
8800: siin asetuksella. Valtioneuvosto määräisi teatterin valtion-
8801: 3 §. Lainkohta sisältää säännökset valtion- osuusprosentin hyväksyessään alueteatterin val-
8802: osuuden saamisen edellytyksistä. Näistä edelly- tionosuuteen oikeutetuksi. Vaidonosuusprosent-
8803: tyksistä useimmat ovat tavanmukaisia valtion- tia vahvistettaessa huomioon otettavia perus-
8804: osuuslakeihin sisältyviä yleisiä edellytyksiä, jot- teita olisivat lähinnä teattereiden alueelliset eri-
8805: ka liittyvät valtionosuuden käytön valvontaan ja tyisolosuhteet. Ensisijaisesti kehitysalueilla ja
8806: ovat sisällöltään samantapaisia kuin esim. mu- saaristossa toimivien alueteattereiden valtion-
8807: siikkioppilaitosten valtionavustuksesta 8 päi- osuus voitaisiin korottaa 70 % :iin teatterin
8808: vänä maaliskuuta 1968 annetussa laissa (147 / todeiiisista ja hyväksyttävistä menoista. Pro-
8809: 68) säädetyt ehdot. Näiden ehtojen tarkoituk- senttilukuja voitaisiin myöhemmin tarkistaa,
8810: sena on lisäksi varmistaa, että valtionosuutta mikäli muuttuneet olosuhteet antavat siihen
8811: saavat teatterit harjoittavat monipuolista alueel- aihetta.
8812: lista toimintaa. 5 §. Pykälä sisältää säännökset menolajeista,
8813: Alueteatteritoiminta ei saa tapahtua taiteel- joihin alueteatterit voivat saada valtionosuutta.
8814: lisen ja ammatillisen tason kustannuksella. Mo- Alueteatteritoiminnan · menoista ratkaisevan
8815: nenlaisen, usein helpommin saatavissa olevan osan muodostavat palkkausmenot. Kun pääosa
8816: ohjelman pyrkiessä hallitsemaan kansalaisten alueteatterin valtionosuudesta näin ollen käy-
8817: vapaa-aiankävttöä on tärkeää, että alueteatterin tettäisiin teatterin henkilökunnan palkkoihin,
8818: esitykset täyttävät korkeat laatuvaatimukset. esitämme palkkojen yhdenmukaistamiseksi, että
8819: Koska alueteatteritoiminta edellyttää ollak- valtiovarainministeriö vahvistaisi valtio,avun
8820: seen menestyksellistä paitsi ulospäin suuntau- perusteena olevat palkat, jollei mahdollisista
8821: 176 Lakialoite n:o 80,
8822:
8823: kunnallisista virka- tai työehtosopimuksista van määrärahan puitteissa uudisrakennuksia ja
8824: muuta johdu. peruskorjauksia varten sekä huoneistojen han~
8825: Vcltiovarainministeriön nam vahvistamaa kintaan. Muut hankinnat ja pienemmät korjauk-
8826: palkkausta olisi valtionosuutta myönnettäessä set on tarkoitettu sisällytettäväksi vuotuiseen
8827: samalla pidettävä maksimipalkkauksena. Palk- perusavustukseen. Edelleen voisivat alueteatte-
8828: kausmenojen osalta on vielä todettava, että rit saada harkinnanvaraista valtionavustusta
8829: lakiehdotuksen 3 §:n 8 kohdan mukaisesti on koti- ja ulkomaisten teatterivierailujen järjestä-
8830: alueteatterin uusien virkojen perustamiseen saa- miseen. Nämä vierailut eivät olisi luonteeltaan
8831: tava opetusministeriön suostumus. sellaista alueellista kiertuetoimintaa, johon teat-
8832: Useat pykälän 1 momentissa luetellut meno- teri saa lakimääräistä valtionosuutta.
8833: lajit ovat samankaltaisia kuin muissakin val- Harkinnanvaraisen valtionavustuksen myön-
8834: tionosuuslaeissa. Poikkeuksen muodostavat alue- tämisen yleiset perusteet vahvistaisi valtioneu-
8835: teatteritoiminnalle luonteenomaiset menot. V al- vosto.
8836: tionosuuteen oikeuttaviksi on esitetty määrätyt 7 §. Lakiehdotuksen mukaiset hallintotehtä-
8837: kiertuetoiminnasta aiheutuvat menot sekä kier- vät kuuluisivat opetusministeriölle, joka myön-
8838: tuetoimintaan liittyvistä lyhytaikaiseksi tarkoi- täisi lain mukaisen valtionosuuden ja -avustuk-
8839: tetuista esiintymistilojen vuokrauksista aiheutu- sen tai -lainan sekä valvoisi niiden käyttämistä.
8840: vat menot teatterin sijaintipaikkakunnan ulko- 8 §. Pykälässä on valtioneuvosto velvoitettu
8841: puolella. Edelleen on esitykseen sisällytetty valtionosuutta koskevien päätöstensä tarkistami-
8842: joukko muita menolajeja, jotka on teatteri- seen, milloin muuttuneet olosuhteet alueteat-
8843: toiminnalle luonteenomaisina ja välttämättö- terin osalta antavat siihen aihetta.
8844: minä otettava valtionosuuteen oikeuttaviksi. 10 §. Lähinnä valtiontaloudellisista syistä
8845: 6 §. Valtionosuuteen oikeutetuksi hyväksy- katsomme, että alueteatterijärjestelmä tulisi
8846: tylle alueteatterille voitaisiin myöntää valtion- toteuttaa vaiheittain myös sikäli, että valtion-
8847: osuuden lisäksi myös harkinnanvaraista valtion- osuus alueteattereiden menoista voisi olla kym-
8848: avustusta. menen vuoden siirtymäkauden aikana alle laki-
8849: ehdotuksen 4 §:n 1 momentissa säädetyn vähim-
8850: Kiertuetoimintaan voitaisiin 1 momentin mu- mäismäärän. Mielestämme tämän pykälän
8851: kaan myöntää tulo- ja menoarvion rajoissa soveltamisessa on lähdettävä siitä, ettei teatte-
8852: harkinnanvaraista valtionavustusta eräiden lain- rin saama valtionosuus saa muodostua aikai-
8853: kohdassa lueteltujen, 5 § :n mukaan prosen- sempaa harkinnanvaraista valtionavustusta pie-
8854: tuaaliseen valtionosuuteen oikeuttavien menojen nemmäksi.
8855: täyteen määrään saakka. Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
8856: Lisäksi on alueteattereille varattu mahdolli-
8857: suus saada harkinnanvaraista valtionavustusta että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8858: ja -lainaa valtion tulo- ja menoarvioon otetta- lakiehdotuksen:
8859:
8860:
8861:
8862:
8863: Laki
8864: alueteattereiden valtionavusta.
8865:
8866: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
8867:
8868: 1 §. Alueteatterin tulee korkeatasoisella ja moni-
8869: Kunnallisille alueteattereille myönnettävistä puolisella toiminnalla palvella eri väestöryhmiä
8870: valtionosuuksista ja -avustuksista on voimassa, sijaintipaikkakuntaansa laajemmalla alueella.
8871: mitä tässä laissa säädetään, sekä jäljempänä
8872: säädetyin poikkeuksin, mitä kuntien ja kuntain- 2 §.
8873: liittojen valtionosuuksista ja -avustuksista anne- Valtionosuudesta osalliseksi paasee alueteat-
8874: tussa laissa (35/73) on säädetty. teri, jonka avustaminen valtion varoin on maan
8875: Lakialoite n:o 80 177
8876:
8877: teatter1t01mmnan kokonaisjärjestelyn kannalta jien, lavastajien ja näyttelijöiden samoin kUin
8878: tarkoituksenmukaista. välttämättömän tilapäisen henkilökunnan palk-·
8879: Alueteatterin hyväksyy valtionosuuteen oi- kauksesta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset
8880: keutetuksi valtioneuvosto. sekä edellä tarkoitettujen palkkausten perus-
8881: teella kunnalliselle eläkelaitokselle suoritettavat
8882: 3 §. maksuosuudet;
8883: Valtionosuuden saamisen edellytyksenä on, 2) välttämättömät matka-, päiväraha-, majoi-
8884: että: tus- ja kuljetuskustannukset sikäli kuin ne eivät
8885: ylitä vastaavia valtion suorittamia korvauksia;
8886: 1) teatterissa noudatetaan tätä lakia ja sen
8887: 3) alueteatterin omien rakennusten ja huo-
8888: nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä;
8889: neistojen vuokra-arvo määrättynä valtioneuvo3-
8890: 2) teatteria ei ylläpidetä taloudellisen edun ton vahvistamien perusteiden mukaan;
8891: hankkimiseksi; 4) kohtuulliset kalustosta, lämmityksestä,
8892: 3) teatterilla on opetusministeriön vahvis- valaistuksesta, käyttövoimasta, kaasusta, ve-
8893: tama toiminta-alue ja että teatteri esiintyy eri destä, jätevedestä, puhtaanapidosta, vakuutus-
8894: puolilla toiminta-aluettaan; maksuista, toimistotarvikkeista ja painatustöistä
8895: 4) teatterin toiminnassa ylläpidetään kor- aiheutuvat menot, ilmoitus- ja mainoskulut sekä
8896: keata taiteellista ja ammatillista tasoa ja että puhelin- ja postikulut;
8897: teatterin ohjelmisto on monipuolista; 5) kohtuulliset vuokramenot teatteritoimin-
8898: 5) teatterilla on sijaintipaikkakuunallaan nan kannalta välttämättämistä vuokratuista
8899: käytettävissä alueteatteritoiminnan kannalta tar- tiloista teatterin sijaintikunnassa sekä kiertue-
8900: koituksenmukainen huonetila sekä kalusto ja toiminnasta aiheutuvat vastaavat menot alue-
8901: muu välineistä; teatterin toiminta-alueella, mikäli kunta ei muu-
8902: 6) teatterilla on riittävä ja ammattitaitoinen toin saa valtionosuutta tai -avustusta sanottujen
8903: henkilökunta; tilojen vuokraamiseen tai kunnossapitoon;
8904: 7) henkilökunnan palkkauksessa ja muissa 6) alueteatterissa tarvittavan lavastuksen,
8905: eduissa noudatetaan valtiovarainministeriön puvuston, soittimien ja muun taiteellista toi-
8906: vahvistamia perusteita; mintaa varten välttämättömän välineistön ja
8907: 8) uusia toimia perustetaan ainoastaan ope- materiaalin hankinnasta, vuokraamisesta ja
8908: tusministeriön suostumuksella; huollosta aiheutuvat kohtuulliset menot; sekä
8909: 9) teatterin taloudenhoito ja tilinpito on jär- 7) kohtuulliset tekijänpalkkioista, muista esi-
8910: jestetty asianmukaisesti; sekä että tysoikeuksien korvauksista ja näytelmien kään-
8911: 10) valtionosuutena saadut varat käytetään tämisestä aiheutuvat menot.
8912: niihin tarkoituksiin, joihin ne on myönnetty ja Valtiovarainministeriö vahvistaa 1 momen-
8913: käyttämättä jäänyt osa palautetaan valtiolle. tissa tarkoitettujen palkka- ja palkkioetujen pe-
8914: rusteet, joiden nojalla valtionosuutta suorite-
8915: 4 §. taan, jollei eduskunnan palkkavaltuuskunnan
8916: Valtionosuutena myönnetään siihen oikeute- hyväksymistä kunnallisista virka- ja työehto-
8917: tulle alueteatterille määrä, joka vastaa vähin- sopimuksista muuta johdu.
8918: tään 50 prosenttia ja enintään 70 prosenttia Mikäli alueteatterilla on 1 momentissa tar-
8919: 5 §:n 1 momentissa mainituista alueteatterin koitettujen menojen valtionavulla korvattaviin
8920: vuotuisista menoista. osuuksiin jonakin vuonna käytettävissä muita
8921: Valtioneuvosto vahvistaa kullekin alueteatte- varoja, voidaan valtionosuutta sanotulta vuo-
8922: rille 1 momentissa tarkoitetun valtionosuuspro- delta vastaavasti vähentää.
8923: sentin.
8924: 6 §.
8925: 5 §. Lakimääräisen valtionosuuden lisäksi voidaan
8926: Valtionosuuteen oikeuttaviksi luetaan seuraa- alueteatterille myöntää valtion tulo- ja meno-
8927: vat todelliset ja hyväksyttävät alueteatterin arviossa tarkoitukseen osoitetun määrärahan
8928: menot: rajoissa valtionavustusta kiertuetoiminnasta ai-
8929: 1) alueteatterin johtajan ja sen toiminnan heutuviin 5 § :n 1 momentin mukaisiin matka-,
8930: kannalta tarpeelliseksi katsottavan muun vaki- päiväraha-, majoitus- ja kuljetuskustannuksiin
8931: naisen henkilökunnan sekä vierailevien ohjaa- niiden täyteen määrään saakka.
8932: 23 087700129D
8933: 178 Lakialoite n:o 80
8934:
8935: Tulo-· ja menoarviossa osoitettujen maarara- Jos opetusministeriö katsoo, että valtionosuus
8936: hojen rajoissa voidaan alueteatterille lisäksi on lakkautettava, on sen saatettava asia valtio-
8937: myöntää valtionavustusta ja -lainaa teatteri- neuvoston ratkaistavaksi.
8938: tilojen hankkimiseen, peruskorjauksiin ja raken- Jos valtionosuus lakkautetaan kokonaan tai
8939: tamiseen sekä valtionavustusta koti- ja ulko- osaksi taikka jos alueteatteri lopettaa toimin-
8940: maisten teatterivierailujen järjestämiseen. tansa tai jos valtionosuudella tai -avustuksella
8941: Vaidonavustuksen myöntämisen yleiset pe- hankittua omaisuutta lakataan käyttämästä alue-
8942: rusteet vahvistaa valtioneuvosto. teatterin omaan tarkoitukseen, on myönnettyä
8943: valtionosuutta tai -avustusta vastaava osuus
8944: 7 §. sanotun omaisuuden käyvästä arvosta palautet-
8945: Tässä laissa tarkoitetun valtionosuuden ja tava valtiolle, jollei valtioneuvosto erityisestä
8946: -avustuksen tai -lainan myöntää opetusministe- syystä toisin päätä.
8947: riö, jonka tehtävänä on myös valvoa, että alue- Jos valtionosuutta tai -avustusta on suori-
8948: teatteri täyttää tuen saamiselle säädetyt ehdot. tettu liikaa, voidaan valtionosuuden tai -avun
8949: saaja viiden vuoden kuluessa valtionosuuden tai
8950: 8 §. -avun myöntämisestä velvoittaa suorittamaan
8951: Jos alueteatterin omistussuhteissa tai toimin- takaisin liikaa saamansa määrä.
8952: nassa tapahtuu muutoksia, jotka saattavat kos-
8953: kea alueteatterin oikeutta valtionosuuteen tai 9 §.
8954: perusteita, joiden mukaan sen valtionosuuspro- Tarkemmat säädökset tämän lain täytäntöön-
8955: sentti on vahvistettu, valtioneuvoston asiana on, panosta annetaan asetuksella.
8956: mikäli muuttuneet olosuhteet antavat siihen
8957: aihetta, tarkistaa alueteatterin valtionosuutta 10 §.
8958: koskevat päätöksensä. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta
8959: Jos valtionosuutta saava alueteatteri ei täytä 1977.
8960: säädettyjä ehtoja tai jos sen toiminnassa ilme- Tämän lain 4 § :n 1 momentissa tarkoitettu
8961: nee epäkohtia, joita ei huomautuksesta huoli- valtionosuusprosentti voi 31 päivään joulu-
8962: matta korjata asetetussa määräajassa, voi ope- kuuta 1985 olla vähemmänkin kuin 50 pro-
8963: tusministeriö keskeyttää valtionosuuden anta- senttia. Valtionosuus on kuitenkin vähintään
8964: misen toistaiseksi joko kokonaan tai osaksi. 30 prosenttia.
8965:
8966: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1977.
8967:
8968: Kalevi Kivistö 1.-C. Björklund Helvi Niskanen
8969: Lauha Männistö Pauli Uitto Mikko Ekorre
8970: Jarmo Wahlström Ulla-Leena Alppi Ele Alenius
8971: 1977 vp. 179
8972:
8973: Lakialoite n:o 81.
8974:
8975:
8976:
8977:
8978: Kortesalmi ym.: Ehdotus laiksi opintotukilain 10 §:n muuttami-
8979: sesta.
8980:
8981:
8982: E d u s k u n n a 11 e.
8983:
8984: Inflaation ja elinkustannusten nousun vuoksi Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
8985: opiskelukustannukset ovat nousseet siinä mää-
8986: rin, että hallituksen opintotuki ei vastaa todel- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8987: lista opintokustannusten nousua. lakiehdotuksen:
8988:
8989:
8990:
8991:
8992: Laki
8993: opintotukilain 10 §:n muuttamisesta.
8994:
8995: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 14 päivänä tammikuuta 1972 annetun opinto-
8996: tukilain (28/72) 10 §:n 1 momentin 2 kohta, sellaisena kuin se on 21 päivänä tammi-
8997: kuuta 1977 annetussa laissa (65/77) näin kuuluvaksi:
8998:
8999: 10 §.
9000: Opintorahana myönnetään kerrallaan enin- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhti-
9001: tään yhdeksi opintovuodeksi: kuuta 1977.
9002: Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryh-
9003: 2) alemman keskiasteen ammattikoulutuk- tyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
9004: sessa 1 200 markkaa ja muussa ammattikoulu-
9005: tuksessa, ellei jäljempänä 3 kohdasta muuta
9006: johdu, 1 000 markkaa; ja
9007:
9008:
9009:
9010:
9011: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
9012:
9013: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
9014: 180 1977 vp.
9015:
9016: Lakialoite n:o 82.
9017:
9018:
9019:
9020:
9021: Liikanen ym.: Ehdotus laiksi opintotukilain 10 §:n muuttami-
9022: sesta.
9023:
9024:
9025: E d u s kun n a 11 e.
9026:
9027: Pankkien päätös supistaa opintolainoja 20- Eduskunnan 17. joulukuuta 197 6 hyväksymässä
9028: 30% syksyllä 1976 vaikuttaa ennen muuta laissa opintotukilain muuttamisesta esitetyt
9029: vähävaraisten opiskelijoiden asemaan ja hei- opintorahan korotukset eivät vastaa kustannus-
9030: kentää heidän opiskelumahdollisuuksiaan. Opin- tason nousua ja näin opintorahan reaaliarvo las-
9031: tojen rahoitusvaikeudet johtavat opiskelun vii- kee.
9032: västymiseen ja yhä useampiin keskeytyksiin. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9033: Opintotuki on tällä hetkellä pääosin laina-
9034: muotoista. Opintorahan osuus ei ole viime että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9035: aikoina lisääntynyt siten, että opiskelijoiden lakiehdotuksen:
9036: velkaantumisen kasvu olisi kyetty estämään.
9037:
9038:
9039: Laki
9040: opintotukilain 10 §:n muuttamisesta.
9041:
9042: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 14 päivänä tammikuuta 1972 annetun opinto-
9043: tukilain 10 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 21 päivänä tammikuuta 1977 annetussa
9044: laissa (65/77), näin kuuluvaksi:
9045:
9046: 10 §.
9047: Opintorahana myönnetään kerrallaan enin- sessa koulutuksessa, ellei jäljempänä 3 kohdasta
9048: tään yhdeksi opintovuodeksi: muuta johdu, 1 200 markkaa;
9049: 1) lukiossa tai lukioasteella tulo- ja meno- 3) yliopistoissa ja muissa korkeakouluissa
9050: arvion rajoissa enintään 700 markkaa; sekä asetuksella erikseen määrätyissä oppilai-
9051: 2) alemman keskiasteen ammatillisessa kou- toksissa 1 100 markkaa.
9052: lutuksessa 1 300 markkaa ja muussa ammatilli-
9053: -----
9054: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1977.
9055:
9056: Erkki Liikanen Pirkko Aro
9057: l977 'vp, 181
9058:
9059: Lakialoite n:o 83.
9060:
9061:
9062:
9063:
9064: Majlander: Ehdotus laiksi kirjastolain 9 §:n muuttamisesta.
9065:
9066:
9067: E d u s k u n n a 11 e.
9068:
9069: Maakuntakirjastoina toimiville kirjastoille ten muillakin maakunnallisilla kulttuurilaitoksil-
9070: voidaan kirjastolain nojalla maksaa ylimääräistä la, on erinomaiset toimintamahdollisuudet, jos
9071: valtionapua, joka suuruudeltaan on vahvistettu vain tämän toiminnan taloudellisista edellytyk-
9072: 30 000 markaksi vuodessa. Kun tämä markka- sistä huolehditaan.
9073: määrä on vahvistettu jo vuonna 1961 eikä sitä Maakuntakirjastojen kehittämisen jarruna
9074: sen jälkeen ole korotettu, on selvää, että tämä kuitenkin on lisäavustuksen jälkeenjääneisyys,
9075: erityinen avustus on menettänyt merkitystään joka johtuu avustuksen sitomisesta vanhentu-
9076: kustannustason kohotessa. neeseen lakiin. Tämän johdosta olisi lakia tältä
9077: Maakuntakirjastojen erityisavustus on tar- osin muutettava korottamalla avustussummaa
9078: koitettu kattamaan niitä menoja, joita maakun- sekä lisäämällä lain 9 §:ään uusi momentti,
9079: takirjastona toimiminen kirjastoille aiheuttaa. jolla annettaisiin valtioneuvostolle oikeus korot-
9080: Tällaisia menoja ovat esimerkiksi kirjavalikoi- taa avustusta kustannustason nousua vastaaval-
9081: maan ja muuhun palvelutoimintaan kohdistuvat la määrällä.
9082: korkeammat vaatimukset, mutta myös tärkeä Samalla tulisi kiirehtiä valtionapujen maksa-
9083: maakunnallisen kulttuuri- ym. harrastustoimin- tusta, missä on tapahtunut viivästyksiä.
9084: nan elvyttäminen. Viime vuosina on maassam- Edellä sanotun perusteella ehdotan kunnioit-
9085: me virinnyt aivan uutta mielenkiintoa kansalli- taen,
9086: sia ja maakuntien kulttuuriperinteitä kohtaan ja että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9087: niiden elvyttämisessä maakuntakirjastoilla, ku- lakiehdotuksen:
9088:
9089:
9090: Laki
9091: kirjastolain 9 §:n muu'ttamisesta.
9092:
9093: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 3 päivänä toukokuuta 1961 annetun kirjasto-
9094: lain (235/61) 9 § näin kuuluvaksi:
9095:
9096: 9 §.
9097: Kunta, jonka kirjasto toimii maakuntakirjas- Valtioneuvosto voi, mikäli kustannustaso
9098: tona, saa edellä mainitun avustuksen lisäksi maassa on kohonnut, korottaa edellä 1 mo-
9099: asetuksessa tarkemmin määrätyillä ehdoilla mentissa mainittuja markkamääriä enintään kus~
9100: vuosittain 50 000 markkaa. Lisäksi kunta saa tannustason nousua vastaavassa suhteessa.
9101: maakuntakirjastolle määrätyn toiminta-alueen
9102: kutakin asukasta kohti vuosittain 15 penniä.
9103: Asukaslukua laskettaessa ei oteta huomioon Tämä laki tulee voimaan päivänä
9104: kirjaston sijaintikuntaa. kuuta 197 .
9105:
9106: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1977.
9107:
9108: Olavi Majlander
9109: 182 1977 vp.
9110:
9111: Lakialoite n:o 84.
9112:
9113:
9114:
9115:
9116: J. Mäkelä ym.: Ehdotus laiksi kansakoululain muuttamisesta.
9117:
9118:
9119: E d u s k u n n a 11 e.
9120:
9121: Erityisopetuksen suunnittelutoimikunta to- Tällainen lapsi on vapautettava oppivelvolli-
9122: teaa I osamietinnössään ( 197 0: A 16 ) , että suudesta, mikäli hänelle ei ole järjestetty ope~
9123: alle apukoulutasoisten Vajaamielisten (psyykki- tusta tämän lain mukaisessa erikoiskoulussa".
9124: sesti kehitysvammaisten) opetuspaikkatarve Hallitus on esityksessään eduskunnalle laiksi
9125: maassamme on alle 1 o/o oppivelvollisten mää- kehitysvammaisten erityishuollosta ja laiksi
9126: rästä eli noin 6 500. Tästä määrästä on erita- sen voimaanpanosta (HE n:o 102/1976 vp.)
9127: soisen opetuksen piirissä tällä hetkellä noin monin tavoin sekä esityksen yleis- että erityis~
9128: 1 800-2 000 vajaamielistä, joista valtaosa on perusteluissa korostanut kehitysvammaisten op-
9129: keskiasteisesti vajaamielisiä (ÄO 20-49). So- pioikeuden tarpeellisuutta ja todennut heidän
9130: siaalialan erityisopetuskomitea puolestaan to- vapauttamisensa oppivelvollisuudesta olevan
9131: teaa mietinnössään (1971: B 98), että oppi- vastoin kehitysvammaisten erityishuollon ta-
9132: velvollisuudesta kansakoululain (247 /57) no- voitteita. Itse lakiehdotukseen on sisällytetty
9133: jalla vapautettujen vuotuinen prosenttinen yleissäännös ( 2 §) mm. harjaantumis- ja muun
9134: osuus on ollut noin 0.8-0.9 o/o eli yli 600 tarpeellisen opetuksen järjestämisestä ja eri-
9135: lasta. Valtaosa vapautetuista on ollut eriastei- tyissäännökset (28, 29 ja 30 §) oppioikeudes-
9136: sia · kehitysvammaisia, vaikka osa kehitysvam- ta, menettelystä oppivelvollisuudesta vapau-
9137: malaitoksissa huollettavina olevista kehitysvam- tettaessa ja sen peruuttamisesta sekä kunnan,
9138: maisista kuuluukin edelleen oppivelvollisuus- jossa lapsella on kotipaikka, velvollisuudesta
9139: luetteloon. järjestää tällaiselle lapselle edellytykset oppi-
9140: Peruskouluasetuksen ( 443/70) mukaan hen- velvollisuuden suorittamiseen.
9141: kisessä kehityksessä viivästyneille ja lievästi Hallituksen esityksen yhteydessä ei ole kui-
9142: vajaamielisille lapsille annetaan erityisopetusta tenkaan esitetty muutoksia koululainsäädän-
9143: peruskouluun kuuluvassa apukoulussa ja muus- töön kehitysvammaisten oppivelvollisuudesta
9144: sa erityiskoulussa, tarkkailu- ja muilla erityis- vapauttamisen poistamiseksi kokonaisuudessaan,
9145: luokilla taikka muulla tarkoituksenmukaisella koska lähivuosina on odotettavissa asianomai-
9146: tavalla. Laissa koulujärjestelmän perusteista sen lainsäädännön kokonaisuudistus.
9147: ( 467/1968) säädetään, että oppivelvollisuudes- Koululainsäädännön kokonaisuudistuksen yh-
9148: ta ja sen täyttämisestä on voimassa, mitä siitä teydessä voi kehitysvammaisten oppivelvolli-
9149: kansakoululaissa on säädetty, kuitenkin niin, suudesta vapauttaminen jäädä kuitenkin ennal-
9150: että peruskoulupiirissä asuvan oppivelvollisuus- leen tai mainittu uudistus viivästyä. Näin Suo-
9151: ikäisen lapsen on käytävä peruskoulu, jollei hän messa ainoana pohjoismaista edelleen vapautet-
9152: saa vastaavaa opetusta muulla tavoin taikka taisiin kouluikäisiä lapsia oppivelvollisuudesta,
9153: hän ei kansakoululain mukaan ole enää ikänsä vaikka juuri nämä lapset tarvitsisivat vikansa,
9154: vuoksi oppivelvollinen. Kansakoululaissa tode- vammansa tai sairautensa vuoksi tavanomaista
9155: taan, että syvästi vajaamielisen (vaikeasti ja enemmän kouluviranomaisten järjestämää ope-
9156: keskiasteisesti vajaamieliset) opetuksesta sää- tusta sosiaali- ja terveydenhuoltoviranomaisten
9157: detään erikseen ja saman lain 44 § :n mukaan huolehtiessa heidän muusta huollostaan.
9158: "lasta älköön pidettäkö kansakoulun oppilaana, Kehitysvammaisten oppivelvollisuudesta va-
9159: jos hänen koulunkäyntinsä ruumiinvian, sairau- pauttaminen on vastoin kehitysvammaisten eri-
9160: den tai sielullisen poikkeavuuden vuoksi on tyishuollon tavoitteita ja merkitsee erityisesti
9161: katsottava vahingolliseksi tai hyödyttömäksi. keskiasteisten ja osittain lievästi Vajaamielisten
9162: Lakialoite n:o 84 183
9163:
9164: (ÄO 20/30-50/70) jäämistä kouluviran- Edellä olevaan viitaten ehdotamme. kunnioit-
9165: omaisten järjestämän opetuksen ulkopuolelle ja tavasti,
9166: ilman peruskouluun liittyviä oppilashuollollisia että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9167: palveluksia. lakiehdotuksen:
9168:
9169:
9170: Laki
9171: kansakoululain muuttamisesta.
9172:
9173: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 1 päivänä heinäkuuta 1957 annetun kansa-
9174: koululain (247 /57) 39 §:n 2 momentti, muutetaan 40, 43 ja 44 § ja lisätään 41 §:ään uusi
9175: 5 momentti seuraavasti:
9176:
9177: 40 §. 43 §.
9178: Oppivelvollisuus tarkoittaa sen tieto- ja Oppivelvollisuuden täyttämiseksi lapsen on
9179: taitomäärän saavuttamista, joka annetaan pe- käytävä peruskoulua tai saatava vastaavaa ope-
9180: ruskoulussa tai 2 momentissa tarkoitetussa ope- tusta muussa oppilaitoksessa tahi kotona taikka
9181: tuksessa. 40 §:n 2 momentissa tarkoitettua opetusta. ·
9182: Sellaisen kehitysvammaisen lapsen, jonka
9183: opetusta ei voida järjestää peruskoulun apu- 44 §.
9184: koulussa, tulee saada opetusta peruskoulun Lapselle, jolle peruskoulussa annettava ope-
9185: harjaantumiskoulussa. tus ei sovellu ruumiinvian, sairauden tai henki-
9186: Asetuksella säädetään, missä määrin jossakin sen poikkeavuuden takia, tulee antaa koulu-
9187: muussa oppilaitoksessa suoritettu opiskelu vas- viranomaisten järjestämää opetusta tämän lain
9188: taa peruskoulun tieto- ja taitomäärän saavutta- mukaisessa erityislaitoksessa tai -koulussa tai
9189: mista. kouluviranomaisten järjestämää kotiopetusta
9190: 41 §. taikka 40 § :n 2 momentissa tarkoitettua ope-
9191: tusta.
9192: Jos lapsen oppimisedellytykset edellyttävät
9193: opetusta harjaantumiskoulussa, hänen opetuk-
9194: sensa tulee tarpeen mukaan voida aloittaa en- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
9195: nen oppivelvollisuusikää sekä jatkaa sitä myös kuuta 1978.
9196: yli oppivelvollisuusiän.
9197:
9198: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
9199:
9200: Jouko Mäkelä Salme Myyryläinen Elsi Hetemäki
9201: Kalevi Mattila Kerttu Hemmi Jermu Laine
9202: Paavo Vesterinen Mauno Manninen Kalevi Kivistö
9203: Toivo Yläjärvi Aulis Juvela Uljas Mäkelä
9204: Antti Pohjonen Pauli Uitto Uki Voutilainen
9205: Toivo Jokiniemi
9206: 184 1977 vp.
9207:
9208: Lakialoite n:o 85.
9209:
9210:
9211:
9212:
9213: Rainio ym.: Ehdotus laiksi koulujärjestelmän perusteista annetun
9214: lain muuttamisesta.
9215:
9216:
9217: E d u s kun n a 11 e.
9218:
9219: Taloudellisen nousun myötä on saatu kokea suhteitten kautta luoda opettamiselle edullinen
9220: viime vuosikymmeninä myös valtava aineellis- ilmapiiri ja järjestys. Muussa tapauksessa on
9221: ten hyödykkeiden tason nousu. Paranevan tek- vaihtoehtona vain ankaraan ulkoiseen kuriin ja
9222: niikan myötä on kehitetty entistä taloudellisem- rangaistuksiin rakentuva autoritaarinen järjes-
9223: min ihmisen käyttöön yhä monipuolisempia ja telmä. Avainkysymykseksi muodostuu tällöin
9224: yhä parempia vaatimuksia täyttäviä välineitä. opetettavien ryhmien koko. Liian suurissa ryh-
9225: Voidaan kuitenkin kysyä, onko palvelusten laa- missä ei opettaja voi päästä sellaisiin henkilö-
9226: dullinen taso kyennyt seuraamaan mukana ja kohtaisiin positiivisiin suhteisiin oppilaisiin
9227: ennen kaikkea, onko henkisen kulttuurin piirissä yksilöinä, että järjestyksen pito voisi rakentua
9228: pystytty kohottamaan palvelusten laatua sa- edellä kuvatulle normien sisäistämisen perustal-
9229: massa määrin. Vastaus on epäilemättä kieltei- le, vaan on pakko turvautua autoritaarisiin me-
9230: nen. netelmiin.
9231: Hyvinvoinnin nousun myötä kansakunnan pi- Hyvinvointiyhteiskunnassamme on tultu sil-
9232: tää kuitenkin huolehtia siitä, että korkeampi le tasolle, että huomattava osa hyvinvoinnis-
9233: elintaso riittävästi heijastuu myös henkisen ta- tamme on pyrittävä suuntaamaan koulutuksen
9234: son nousuna. Koululaitokseen sovellettuna tä- laadullisen tason nostamiseen. Yksi tärkeä te-
9235: mä merkitsee itse opetuksen laadullisen tason kijä siinä on kouluissamme luokkien ja muiden
9236: parantamista kohonneen elintason tarjoamien opetusryhmien koko, jota on käytävä askelit-
9237: mahdollisuuksien mukaisesti. Eräs keskeisen tain pienentämään. Se, että määräykset opetus-
9238: merkitsevä keino on tällöin kohentaa niitä ul- ryhmien koosta sisältyvät nyt peruskouluasetuk-
9239: koisia puitteita, joissa opetus tapahtuu - opet- seen, on ollut houkuttelemassa ryhmien koon
9240: tajien ammattitaidon ja kehittämisen ohessa - muuntelemiseen kulloinkin valtiontaloudellisen
9241: ja se lieneekin helpoimmin toteutettavissa. tilanteen mukaan. Näin labiili ei tilanne toki
9242: Koulutyön sosiaalipsykologian ja oppimis- koulutuksen piirissä saa olla. Siksi säädökset
9243: psykologian kannalta eräs keskeisen tärkeä opetusryhmien koosta olisi sisällytettävä uutena
9244: kysymys on opetettavan ryhmän, kuten kou- pykälänä itse koulujärjestelmälain piiriin. Pyr-
9245: luluokan, koko. Kiistämättä voidaan todeta kimällä tulevaisuudessa pienentämään opetus-
9246: ainakin se, että liian suuret yksiköt hei- ryhmien kokoa vielä nyt ehdotetusta voidaan
9247: kentävät oppimistuloksia ja toisaalta aiheut- askel askeleelta huolehtia myös siitä, että kult-
9248: tavat vaikeuksia järjestyksen ylläpitämisessä. tuurimme kannalta ensiarvoisen tärkeän, hyvin
9249: Kun yhteiskunnassa yleisesti pyritään eroon koulutetun opettajakuntamme piirissä säilyy
9250: jäykästä alistamisesta kuriin ja sen sijaan työllisyys vakaana uusien ikäluokkien jaksottai-
9251: yritetään luoda hyvää järjestystä ja miellyttä- sista lukumääräisistä vaihteluista huolimatta.
9252: vää yhdessäoloa sisäistämällä hyvien ihmissuh- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
9253: teiden perustana olevia arvoja, seuraa tästä, nioittaen,
9254: että myös koulussa on opetettavissa ryhmissä että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9255: koetettava henkilökohtaisten positiivisten ihmis- lakiehdotuksen:
9256: Lakialoite rt:o 85 185
9257:
9258:
9259:
9260: Laki
9261: koulujärjestelmän perusteista annetun lain muuttamisesta.
9262:
9263: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan koulujärjestelmän perusteista 26 patvana
9264: heinäkuuta 1968 annetun lain. ( 462/68) 6 §.:n 4 momentti ja lisätään lakiin uusi näin kuu-
9265: luva 6 a S:
9266:
9267: 6 a §.
9268: Opetusryhmässä peruskoulun ensimmäisellä tusryhmään kuuluu kahden tai useamman vuo-
9269: ja toisella luokalla voi olla enintään 24 oppi- siluokan oppilaita, saadaan jako toimittaa, jos
9270: lasta, kolmannesta kuudensiin luokilla 28 oppi- oppilaita on vähintään 20.
9271: lasta ja seitsemännellä ja sitä ylemmillä luokilla Jos opetusryhmässä, johon kuuluu kölman-
9272: 30 oppilasta. nen tai neljännen vuosiluokan oppilaita, on
9273: Jos peruskoulun opetusryhmässä, johon kuu- vähintään 22 oppilasta, voidaan ryhmä vieraan
9274: luu ensimmäisen tai toisen vuosiluokan oppilai- kielen ja toisen kotimaisen kielen opetuksessa
9275: ta, on vähintään 20 oppilasta, voidaan ryhmä jakaa kahteen erikseen opetettavaan osaan. Mil-
9276: äidinkielen ja matematiikan opetuksessa jakaa loin tällaiseen opetusryhmään kuuluu kahden
9277: yhteensä kolmena tuotina viikossa kahteen erik- tai useamman vuosiluokan oppilaita, saadaan
9278: seen opetettavaan osaan. jako toimittaa, jos oppilaita on vähintään 20.
9279: Jos opetusryhmässä, johon kuuluu kolman- Milloin poikia ja tyttöjä opetetaan liikunnas-
9280: nen tai neljännen vuosiluokan oppilaita, on sa erikseen, saa ryhmään samanaikaisesti kuulua
9281: vähintään 22 oppilasta, voidaan ryhmä äidin- enintään 22 oppilasta.
9282: kielen ja matematiikan opetuksessa jakaa yh- Yksityiskohtaisia ohjeita peruskoulun ope-
9283: teensä kahtena tuntina viikossa kahteen erik- tusryhmien muodostamisesta annetaan asetuk-
9284: seen opetettavaan osaan. Milloin tällaiseen ope- sella.
9285:
9286: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
9287:
9288: Kullervo Rainio Impi Muroma Erkki Pystynen
9289: Erkki Häkämies Saara Mikkola Anna-Liisa Linkola
9290: Elsi Hetemäki Erkki Korhonen Matti Hokkanen
9291: Elly Sigfrids Ilkka Kanerva Mikko Asunta
9292: Timo Mäki
9293:
9294:
9295:
9296:
9297: 24 087700129D
9298: 186 1977 rd.
9299:
9300: Lagmotion nr 86.
9301:
9302:
9303:
9304:
9305: Malm m.fl.: Förslag tilllag angående ändring av 7 § lagen om
9306: lantbruksnämnder.
9307:
9308:
9309: T i 11 R i k s d a g e n.
9310:
9311: I lagen om lantbruksnämnder stadgas att Det är vanligt att alternativa kompetensbe-
9312: lantbrukssekreterare bör ha avlagt lantbruks- stämmelser i allmänhet godkänns ifråga om
9313: instituts utbildningsgrad eller högre examen kommunala tjänster. Lantbrukstekniker eller
9314: samt att med jordbruksstyrelsens tillstånd som person, som kan anses ha nödig skicklighet på
9315: lantbrukssekreterare med bitjänst kan antas grund av lång praktisk erfarenhet, bör ges
9316: person, som inte uppfyller de för huvudsyssla möjligheter att tillfälligt sköta lantbrukssekre-
9317: nämnda kompetenskraven, ifall han annars kan terartjänst som huvudsyssla.
9318: prövas ha nödig skicklighet för uppgiftens För att de lokala behoven bättre skall kunna
9319: handhavande. tiligodoses bör därför uppgiften att godkänna
9320: Samtidigt har under senare år många lant- icke formellt kompetenta lantbrukssekreterare
9321: brukssekreterartjänster i huvudssyssla inte kun- överföras tili lantbruksbyrå.
9322: nat besättas dels på grund av brist på kompe- Hänvisande tili det ovan anförda föreslår vi
9323: tenta sökande och dels på grund av, att lagen vördsamt,
9324: icke ger kommunerna möjligheter att tillfälligt
9325: besätta dessa tjänster med formellt inkompe- att Riksdagen måtte antaga följande
9326: tenta sökande. lagförslag:
9327:
9328:
9329: Lag
9330: angående ändring av 7 § lagen om lantbruksnämnder.
9331: I enlighet med riksdagens beslut ändras 7 § 3 mom. lagen den 27 januari 1971 om lant-
9332: bruksnämnder ( 87/71), som följer:
9333:
9334: 7 §.
9335: son, som icke uppfyller i 2 mom. nämda kom-
9336: Med lantbruksbyrås tilistånd må tili lant- petensfordringar, om han i övrigt prövas äga
9337: brukssekreterare, som tillfälligt handhar sin för handhavandet av lantbrukssekreterarens
9338: befattning såsom huvudsyssla eller som hand- åligganden erforderlig skicklighet och förmåga.
9339: har sin befattning såsom bisyssla, anställas per-
9340:
9341:
9342: Helsingfors den 9 februari 1977.
9343:
9344: Håkan Malm Elly Sigfrids
9345: Henrik Westerlund Christoffer Taxell
9346: 1977 vp. 187
9347:
9348: Lakialoite n:o 86. Suomennos.
9349:
9350:
9351:
9352:
9353: Malm ym.: Ehdotus laiksi maatalouslautakunnista annetun lain
9354: 7 §:n muuttamisesta.
9355:
9356:
9357: E d u s k u n n a 11 e.
9358:
9359: Laissa maatalouslautakunnista säädetään, että On tavallista, että vaihtoehtoiset pätevyys-
9360: maataloussihteerin tulee olla maatalousopiston määräykset yleensä hyväksytään kuntien toin-
9361: oppimäärän tai korkeamman tutkinnon suorit- ten ollessa kyseessä. Maatalousteknikolle tai
9362: tanut sekä että sivuvirkaiseksi maataloussihtee- henkilölle, jolla voidaan katsoa olevan tarpeel-
9363: riksi voidaan maatilahallituksen luvalla ottaa linen taito pitkän käytännön kokemuksen no-
9364: henkilö, joka ei täytä päätoimiseen virkaan jalla, tulee antaa mahdollisuudet tilapäisesti
9365: mainittuja pätevyysvaatimuksia, jos hänellä hoitaa maataloussihteerin tointa päätoimisesti.
9366: muuten voidaan harkita olevan tarpeellinen Jotta paikalliset tarpeet paremmin voitaisiin
9367: taito tehtävien hoitamiseen. tyydyttää, tulee sen tähden tehtävä muodolli-
9368: Tämän asiantilan vallitessa ei viime vuosina sesti epäpätevien maataloussihteerien hyväksy-
9369: ole voitu täyttää useaa päätoimista maatalous- misestä siirtää maataloustoimistolle.
9370: sihteerin tointa osittain pätevien hakijoiden Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9371: puuttumisen johdosta ja osittain siitä syystä, nioittaen,
9372: että laki ei salli kuntien täyttää niitä tilapäisesti että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9373: muodollisesti epäpätevillä hakijoilla. lakiehdotuksen:
9374:
9375:
9376:
9377:
9378: Laki
9379: maatalouslautakunnista annetun lain 7 § :n muuttamisesta.
9380: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maatalouslautakunnista 27 päivänä tammi-
9381: kuuta 1971 annetun lain ( 87/71 ) 7 §: n 3 momentti näin kuuluvaksi:
9382:
9383: 7 §. momentissa mamtttuja kelpoisuusehtoja, jos
9384: -Maataloustoimiston
9385: - - - - - -luvalla - -voidaan
9386: - - -joko-tila-
9387: - hänellä muutoin harkitaan olevan maataloussih-
9388: teerin tehtävien hoitamiseen tarvittava taito ja
9389: päiseksi päävirkaiseksi tai sivuvirkaiseksi maa- kyky.
9390: taloussihteeriksi ottaa henkilö, joka ei täytä 2
9391:
9392:
9393: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1977.
9394:
9395: Håkan Malm Elly Sigfrids
9396: Henrik Westerlund Christoffer Taxell
9397: 188 1977 vp.
9398:
9399: Laldaloite n:o 87.
9400:
9401:
9402:
9403:
9404: Miettinen: EhdOtus laiksi metsänparannuslain 1 §:n muuttami-
9405: sesta.
9406:
9407:
9408: E d u s k u n n a 11 e.
9409:
9410: Hallitus on antanut 23 pa1vana lokakuuta minen olisi edullisimmin toteutettavissa metsä-
9411: 1976 eduskunnalle esityksen metsänparannus- tiensuunnittelun ja rakentamisen yhteydessä.
9412: lain muuttamisesta (HE n:o 172/1976 vp.). Jotta metsätalouden käyttöön saataisiin riittä-
9413: Hallituksen esitys perustuu suurimmaksi osak- västi metsälentopaikkoja, olisi niiden suunnit-
9414: si Metsänparannuslainsäädännön tarkastamis- telu ja rakentaminen hyväksyttävä metsäauto-
9415: taimikunnan mietintöön (Komiteanmietintö teihin rinnastettavana työmuotona samantyyp-
9416: 1972 B: 39) ja Metsätalouden neuvottelukun- pisen rahoitustuen piiriin. Metsälentopaikkoja
9417: nan laatimassa puuntuotannon tavoiteohjelmas- koskeva maininta olisi täten lisättävä 1 §:n 1
9418: sa tehtyihin ehdotuksiin lainsäädännön tarkista- momentin loppuun.
9419: miseksi. Myös Metsäkomitea on mietinnössään Toinen tarkennusta vaativa kohta hallituksen
9420: (Komiteanmietintö 1975: 23) esittänyt useiden esityksessä on yhteisöjen ja yhtiöiden jättämi-
9421: esitykseen sisältyvien ehdotusten toteuttamista. nen metsänparannuslain mukaisen lainoituksen
9422: Eräät metsänparannuslain muutosesityksistä ulkopuolelle. Käsityksemme mukaan olisi varsin
9423: perustuvat myös Lappi-projektin neuvottelu- perusteltua jo tässä vaiheessa saattaa edellä mai-
9424: kunnan tekemiin ehdotuksiin. nitut yhteisöt ja yhtiöt tasavertaiseen asemaan
9425: Hallituksen lakiesitykseen sisältyviä ehdotuk- ainakin niin sanottujen yhteishankkeiden osalta,
9426: sia on pääosiltaan pidettävä perusteltuina ja esimerkiksi tie- ja ojitushankkeissa.
9427: tarkoituksenmukaisina. Ehdotetut muutokset Tämä näkemys tulee perustellusti esiin myös
9428: tuovat parannusta nykyiseen lainsäädäntöön. edellä mainitussa komiteanmietinnössä ( 1972:
9429: Esityksestä puuttuu kuitenkin eräitä, metsän- B 39) ja siinä ehdotetuissa uusissa lainkohdis-
9430: parannustoiminnan käytännön toteuttamiseen sa. Näitä komitean ehdottamia periaatteita ei
9431: liittyviä asioita, joten on perusteltua tuoda nii- kuitenkaan jostakin syystä ole sisällytetty nyt
9432: tä esiin lakialoitteen muodossa ja pyrkiä otta- eduskunnan käsiteltävänä olevaan hallituksen
9433: maan käsittelyyn lakiesityksen valiokunta- ja antamaan esitykseen.
9434: eduskuntakäsittelyn aikana. Käytännössä tässä tapauksessa on pelättävis-
9435: Eräs tulevaisuudessa yhä tärkeämmäksi muo- sä, että nykyinen ja hallituksen esityksen mu-
9436: dostuva tekijä metsänparannustoiminnassa on kainen menettelytapa saattaisi jarruttaa eräitten
9437: lentokoneiden käyttö. Se on metsätaloudessa yhteishankkeiden, tie- ja ojitushankkeiden to-
9438: nopeasti yleistymässä. Lannoitteiden ja vesakko- teuttamista, koska esim. metsäteollisuusyhtiö
9439: hävitteiden levittämisen ohella lentokoneita voi taloudellisista syistä johtuen olla vähemmän
9440: tullaan lähitulevaisuudessa käyttämään merkit- halukas olemaan mukana ehkä sinänsä hyvässä
9441: tävässä mitassa myös metsänparannustöiden ja muutoin kannattavassa hankkeessa, joka ko.
9442: jälkitarkastusten ja suunnittelun sekä metsän- yhteisölle tai yhtiölle kuitenkin voi käytön kan-
9443: arvioimisen apuvälineinä. Kehitystä on kuiten- nalta olla vähämerkityksinen tai tarpeeton ja
9444: kin voimakkaasti jarruttamassa sopivien nousu- jossa se lisäksi joutuisi rahoituksellisesti eriar-
9445: ja laskupaikkojen puute. Metsätalouden kasva- voiseen asemaan muiden osakkaiden kanssa.
9446: vien tarpeiden tyydyttäminen on mahdollista Tällöin ei metsätaloudellinen kokonaisetu ja
9447: vain suunnittelemalla ja rakentamalla metsä- sen kehittäminen suinkaan toteutuisi. On myös
9448: lentopaikkoja, joiden normivaatimukset ilmailu- kohtuutonta, että yhtiö voidaan yksityistielain
9449: hallitus on äskettäin vahvistanut. (358/62) 22 §:n perusteella velvoittaa tie-
9450: Metsälentopaikkojen suunnittelu ja rakenta- osakkaana osuutensa mukaan tekemään ja pi-
9451: Lakialoite n:o 87 189
9452:
9453: tamaan kunnossa yhteistä tietä, jota se ei tar- Edellä esitetyn perusteella olisi varsin koh-
9454: vitse, eikä halua muutoinkaan osallistua tie- tuullista ja perusteltua, että yhteisöt ja yhtiöt
9455: hankkeeseen vain sillä perusteella, että se omis- voisivat ainakin ns. yhteishankkeiden osalta,
9456: taa kiinteistön tien vaikutuspiiriksi katsottaval- nimenomaan tie- ja ojitushankkeiden osalta
9457: la alueella. Tämä voi mainitun lain 24 §:n saada tasavertaisesti lainoitusta ko. hankkeesta
9458: säännöksen perusteella tulla myös sovelletta- sen estämättä, mitä metsänparannuslain 1 §:n
9459: vaksi taannehtivasti 10 vuoden ajalta. Kuiten- 3 momentissa on säädetty. Tätä koskeva muu-
9460: kaan yhtiö ei saa tieyksikköään vastaavaa avus- tos olisikin esityksen eduskuntakäsittelyn aika-
9461: tusta eikä lainaakaan metsänparannusvaroista na lakiin tehtävä.
9462: muiden osakkaiden tavoin. Tämä epäkohta ko- Edellä esityn perusteella ehdotan kunnioit-
9463: rostuu vielä entisestäänkin silloin, kun tie ra- taen,
9464: kennetaan vastoin yhteisön tai yhtiön näkemys-
9465: tä ja tarvetta korkealuokkaisemmaksi kuin sen että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9466: pääasiallisena tarkoituksena oleva esim. metsä- lakiehdotuksen:
9467: taloudellisen kuljetustarpeen tyydyttäminen
9468: edellyttäisi.
9469:
9470:
9471: Laki
9472: metsänparannuslain 1 §:n muuttamisesta.
9473:
9474: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 15 päivänä syyskuuta 1967 annetun metsän-
9475: parannuslain ( 413/6 7 ) 1 §: n 1 momentti ja lisätään lain 1 §: ään uusi 5 ja 6 momentti
9476: seuraavasti:
9477:
9478: 1 §. säädetty, voidaan metsänparannusvaroja käyt-
9479: Metsänparannustöitä varten otetaan valtion tää metsänparannussuunnitelmien laatimisesta
9480: tulo- ja menoarvioon vuosittain tarpeelliset sekä suunnitelmien toteuttamisen valvonnasta
9481: määrärahat. Näitä varoja, joista jäljempänä ja työn johdosta aiheutuviin kustannuksiin
9482: tässä laissa käytetään nimitystä metsänparan- myös 3 momentissa tarkoitetun yhteisön tai
9483: nusvarat, voidaan käyttää metsäojitusta, metsän säätiön omistaman alueen osalta.
9484: luontaisen uudistamisen edistämistä, metsän Samoin voidaan, poiketen siitä, mitä edellä
9485: viljelyä, taimikon hoitoa, lannoitusta sekä met- tässä pykälässä on säädetty, metsänparannus-
9486: sätien, siihen liittyvän puutavaran varasto- lainaa myöntää myös 3 momentissa tarkoitetun
9487: alueen ja metsälentopaikan tekemistä tarkoit- yhteisön tai säätiön omistaman alueen osalta,
9488: tavien suur..nitelmien laatimiseen. mikäli näiden mukanaolo tie- ja ojitusyhteis-
9489: hankkeen toteutumisen kannalta katsotaan tar-
9490: Poiketen siitä, mitä edellä tässä pykälässä on koituksenmukaiseksi.
9491:
9492:
9493: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
9494:
9495: Mauri Miettinen
9496: 190 1977 vp.
9497:
9498: Lakialoite n:o 88.
9499:
9500:
9501:
9502:
9503: Vennamo ym.: Ehdotus maatilalaiksi.
9504:
9505:
9506: E d u s k u n n a 11 e.
9507:
9508: Uusi maatilalaki on hirvittävä isku perhe- ja Myöskään uudessa maatilalaissa ei ole tur-
9509: pienviljelijöitä vastaan, vaikka tämä ikävä to- vattu maatilatalouden kehittämisrahastolle riit-
9510: tuus onkin koetettu salata Suomen kansalta. Tä- tävästi varoja.
9511: män ovat eduskunnassa todenneet myös monet Uudessa maatilalaissa on paljon muitakin
9512: keskustapuolueen kansanedustajat. puutteita, mutta jos edes juurimainitut virheet
9513: Niinpä uusi maatilalaki on poistanut kaiken- ja vääryydet saataisiin korjatuksi, niin suora-
9514: laisen pakkolunastuksen uhkan rahan vallalta. nainen katastrofi estyisi laajalla maaseudul-
9515: Maakeinottelijat ja puutavarayhtiöt voivat nyt lamme.
9516: vapaasti ostella maita ja mantuja. Maaseutu Nyt uudella maatilalailla on lopetettu koko
9517: autioituu ja Suomi kulkee kohti uutta torppari- itsenäisyytemme aikainen terve asutustoiminta.
9518: aikakautta. Kymmenillätuhansilla perhe- ja pienviljelmillä
9519: Kehittyvä perhe- ja pienviljelys tarvitsee 1ai- joudutaan ovi painamaan viimeisen kerran kiin-
9520: napääomaa. Uusi maatilalaki ei kuitenkaan ole ni, ja kaikki tämä on tapahtunut keskustapuo-
9521: ottanut huomioon elävän elämän tarpeita, vaan lueen ja sen johdon tahdosta. Suomen maa-
9522: käytettävissä olevat vähäiset lainapääomat on seutu on ollut raskaan petoksen kohteena.
9523: kasvavasti ohjattu suurille tiloille. Perhe- ja
9524: pienviljelmät jäävät enemmän tai vähemmän Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
9525: lehdellä soittelemaan. Pakkohuutokaupat tule- taen,
9526: vat lisääntymään. Jopa lainan saanti kielletään että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9527: muka tilan pirstoutumisen perusteella. lakiehdotuksen:
9528:
9529:
9530: Maatilalaki.
9531: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
9532:
9533: 1 luku. varsinaisen maatilatalouden ohella sekä muuta
9534: Yleiset säännökset. erikoismaataloutta samoin kuin poro- ja kalata-
9535: loutta.
9536: 1 §. 2 §.
9537: Yksityisen pienomistuksen vahvistamiseksi Tämän lain mukaisia toimenpiteitä sovelle-
9538: sekä maatalouden ja metsätalouden tuoton lisää- taan henkilöön, joka kokonaan tai osa-aika-
9539: miseksi ja maatilatalouden toimintaedellytysten viljelijänä tahi muutoin saa toimeentulonsa
9540: parantamiseksi suoritetaan tuotantoedellytysten tahi osan siitä 1 §:n mukaan silloin, kun
9541: kohentamista, edistetään osa-ajan viljelyä ja hänen tukemistaan on pidettävä tarkoituksen-
9542: pienmetsätaloutta sekä toteutetaan näiden ta- mukaisena.
9543: voitteiden saavuttamiseksi muita toimenpiteitä Edellä 1 momentissa tarkoitetut toimen-
9544: samoin kuin omistettujen kotien hankkimista piteet eivät koske viljelmää, jonka muunnettu
9545: niitä tarvitseville siten kuin tässä laissa sääde- peltopinta-ala ylittää kolmekymmentä ( 30)
9546: tään. peltohehtaaria ja metsän tuotto sataviisikym-
9547: Tämä laki koskee myös puutarhaviljelyä, mentä ( 150) kiintokuutiometriä.
9548: turkistarhausta ja kalanviljelyä joko yksin tai Tämän lain mukaisiin tavoitteisiin pyrittäessä
9549: Lakialoite n:o 88 191
9550:
9551: on ensisijaisina huomioitava lapsiperheet ja rin- 7 §.
9552: tamasotilastunnuksen omaavat sekä ne, joissa Maatilalla tarkoitetaan tässä laissa yhden tai
9553: seuraavan polven edustaja ryhtyy jatkamaan useamman samalle omistajalle kuuluvan tilan
9554: maatilatalouden harjoittamista ja nuoret parit, tai tilanosan muodostamaa maatilataloudellista
9555: jotka haluavat aloittaa maatilatalouden pidon kokonaisuutta sekä asuntotilalla tilaa tai aluet-
9556: kuin myös asunnon tarpeessa olevat. ta, joka sillä olevine rakennuksineen on tarkoi-
9557: tettu käytettäväksi pysyväisluonteiseen asumi-
9558: 3 §. seen.
9559: Tämän lain mukaan muodostettua maatilaa Tilanosalla tarkoitetaan tilan määräosaa ja
9560: ei saa myydä kahdelle tai useammalle henkilölle määräalaa.
9561: yhteisesti. Siitä, millä edellytyksillä voidaan yh-
9562: teisesti kahdelle tai useammalle henkilölle
9563: myöntää lainaa, säädetään tarkemmin asetuk- 2 luku.
9564: sella huomioon ottaen, ettei kaikkien yhteis- Toimielimet.
9565: omistajien tarvitse täyttää 2 § :n 1 momentissa
9566: säädettyjä edellytyksiä. A viapuolisot katsotaan 8 §.
9567: kuitenkin yhdeksi henkilöksi. Tämän lain toimeenpanen ylin johto kuuluu
9568: Erityisistä syistä voi tämän lain mukaisista maa- ja metsätalousministeriölle ja sen alaisena
9569: toimenpiteistä päästä osalliseksi myös alaikäi- toimivalle maatilahallitukselle. Piirihallinnon
9570: nen henkilö. tehtäviä hoitavat maatalouspiirien maatalous-
9571: toimistot ja paikallishallinnon tehtäviä kunnal-
9572: 4 §. liset maatalouslautakunnat.
9573: Jos tila, joka muodostaa maatilan tai kuu-
9574: luu siihen, ositetaan tai jaetaan sovintojaolla 9 §.
9575: taikka maatilaan kuuluva tila tai tilanosa luo- Maataloustoimiston yhteydessä on maan käy-
9576: vutetaan kaupan, vaihdon, lahjan tai muun tön suunnittelua varten suunnittelutoimikunta,
9577: oikeustoimen kautta, ei tämän lain mukaisia jonka puheenjohtajana on maataloustoimiston
9578: toimenpiteitä saa kohdistaa tällä tavoin muo~ maanmittausinsinööri ja muina jäseninä maatila-
9579: dostuneen maatilan hyväksi. hallituksen määräämät maataloustoimiston agro-
9580: Edellä 1 momentissa säädettyä ei kuitenkaan nomi ja metsänhoitaja sekä kolme asianomaisen
9581: sovelleta, ellei pirstominen ole tapahtunut lai- kunnan kunnallisvaltuuston valitsemaa henki-
9582: nan hakijan tai hänen vanhempiensa toimesta. löä. Edellä tarkoitetulle agronomille ja metsän-
9583: hoitajalle sekä kunnallisvaltuuston valitsemille
9584: 5 §. jäsenille on nimettävä varamiehet. Agronomin
9585: Mitä 4 §: n 1 momentissa on säädetty, ei varamiehenä voi toimia myös maataloustoimis-
9586: sovelleta, milloin tilasta ositetaan tai maatilas- ton agrologi ja metsänhoitajan varamiehenä
9587: ta luovutetaan tiluksia muihin kuin maa- tai metsäteknikko. Ellei maataloustoimistossa ole
9588: metsätaloudellisiin tarkoituksiin, eikä myös- maanmittausinsinöörin viran haltijaa tai tämä
9589: kään, milloin tiluksia erotetaan maa- tai metsä- on estynyt virkaansa hoitamasta, maatilahallitus
9590: taloudellisiin tarkoituksiin, mikäli erottamista määrää suunnittelutoimikunnan puheenjohtajak-
9591: ei ole pidettävä, olosuhteet huomioon ottaen, si muun maanmittausinsinöörin.
9592: maatilan vastaisen käytön kannalta ilmeisen Suunnittelutoimikunnan kunnallisvaltuuston
9593: epätarkoituksenmukaisena. valitsemat jäsenet sekä heidän varamiehensä va-
9594: litaan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Mainittujen
9595: 6 §. jäsenten tulee olla maatilatalouteen perehtynei-
9596: Tämän lain säännöksiä ei sovelleta aluee- tä ja ainakin kahdella heistä on oltava, mikäli
9597: seen, mahdollista, perehtyneisyyttä maan käytön
9598: 1 ) jolla on voimassa asemakaava tai joka suunnitteluun.
9599: on rakennuskiellossa asemakaavan laatimista Jos toimitus koskee kahdessa tai useammas-
9600: varten, tai sa kunnassa olevaa aluetta, suunnittelutoimi-
9601: 2) joka rakennuskaavassa tai rantakaavassa kunnan jäseninä ovat sen kunnan kunnallisval-
9602: taikka vahvistetussa yleiskaavassa on osoitettu tuuston valitsemat jäsenet, jonka alueella suu-
9603: muihin kuin maa- ja metsätaloudellisiin tarkoi- rin osa toimituksen kohteena olevista maa-
9604: tuksiin. alueista sijaitsee.
9605: 192 Lakialoite n:o 88
9606:
9607:
9608: 10 §. 14 §.
9609: Jos suunnittelutoimikunnassa ilmenee erimie- Valtion tulo- ja menoarvioon otetaan vuo-
9610: lisyyttä asian ratkaisemisesta, päätetään asia sittain maan hankkimiseen valtion metsätalout·
9611: äänestämällä noudattaen samaa menettelyä kuin ta varten muista sanottuun tarkoitukseen osoi-
9612: monijäsenisessä tuomioistuimessa. tetuista varoista erillinen määräraha, joka suu-
9613: ruudeltaan vastaa viimeistä edellisenä vuotena
9614: 11 §. ennen kysymyksessä olevaa varainhoitovuotta
9615: Maatalouden yleisneuvontajärjestöjä ja pun- 13 §:n mukaisina korvauksina metsähallituk-
9616: metsälautakuntia voidaan käyttää apuna tämän selle tuloutettujen varojen määrää.
9617: lain mukaisissa tehtävissä siten kuin asetuksella
9618: tarkemmin säädetään. 15 §.
9619: Valtiolle tämän lain mukaan ostettu omai-
9620: suus on ennen sen edelleen luovuttamista py~
9621: 3 luku. rittävä vapauttamaan vastaamasta sitä rasitta-
9622: Maan ja muun omaisuuden hankkiminen. vista saamisoikeuksista.
9623: 12 §. 16 §.
9624: Maatilahallitus ostaa tämän lain tarkoituksiin Valtiori tämän lain mukaan ostamaa kiinteä-
9625: kokonaisia tiloja, tilanosia, oikeuksia ja osuuk- tä omaisuutta ei saa ulosmitata ulosottolain 4
9626: sia. luvun 26 § :n nojalla edellisen omistajan tai
9627: Alueilla, joissa lisämaiksi tai asuntotarkoituk- hänen saaotemiehensä velasta, josta kiinteistö
9628: sia varten tarvittavaa maata ei ole ostotoimin- ei paattioikeuden nojalla tai muuten ole vas-
9629: nan kautta saatavana, on maatilahallituksella taamassa.
9630: oikeus pakkolunastusta käyttäen hankkia Jos valtiolle ostettua tilaa tai tilanosaa rasit-
9631: soveliasta maata valtion, kunnan, yhtiön, sää- taa eläkeoikeus, voi maatilahallitus suorittaa
9632: tiön, maakeinottelijan ja suurtilallisen maista oikeuden haltijalle, mikäli hän siihen suostuu,
9633: tilan elinkelpoisuutta haittaamatta sen mukaan oikeudesta tulevan edun sijasta hintatason
9634: kuin asetuksella tarkemmin säädetään. huomattavan nousun tai laskun mukaan vastaa-
9635: Pakkolunastuksella hankittu maa on myy- vasti korotettua tai alennettua korvausta taikka
9636: tävä ilman voittoa perhe- ja pienviljelystiloille oikeuden pääoma-arvoa vastaavan kertakaikki-
9637: lisämaaksi tai asuntotarkoituksia varten viivyt- sen korvauksen valtion varoista, sen mukaan
9638: telemättä pakkolunastuksen saatua lain voiman. kuin asetuksella säädetään.
9639: Maatilahallituksella on oikeus hankkia maata
9640: tämän lain tarkoituksiin vaihtamalla hallinnas- 17 §.
9641: saan olevaa maata muiden omistamaan maahan. Maatilahallitus voi päättämissään raJOlssa
9642: Mikäli vaihdettavat alueet eivät arvoltaan vas- siirtää 12 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettua
9643: taa toisiaan, korvataan erotus rahana. osto-oikeuttaan maatalouspiirien maataloustoi-
9644: Mitä 4 momentissa on säädetty, noudatetaan mistoille.
9645: soveltuvia osin maatilahallituksen ja muun val-
9646: tion viranomaisen keskeisiin alueiden hallin- 4 luku.
9647: nan siirtoihin.
9648: Maan käyttäminen.
9649: 13 §.
9650: Metsähallituksella on oikeus vaihtaa hallin- 18 §.
9651: nassaan olevaa sellaista valtion maata, joka on Hankittua maata ja muuta omaisuutta kos-
9652: tarkoituksenmukaisesti 5 luvussa tarkoitetulla kevan käyttösuunnitelman laatii suunnittelutoi-
9653: maatilajärjestelyalueella käytettävissä lisäalueik- mikunta maatilahallituksen määräyksestä käyt-
9654: si, maatilahallituksen hallinnassa olevaan maa- tösuunnitelmatoimituksessa, jota koskevasta
9655: han, joka arvoltaan vastaa metsähallituksen menettelystä säädetään tarkemmin asetuksella.
9656: maan arvoa. Mikäli vaihdettavat alueet eivät Määräykseen maatilahallitus voi sisällyttää oh-
9657: kuitenkaan arvoltaan täysin vastaa toisiaan, jeita siitä, mitä käyttösuunnitelmaa laadittaessa
9658: korvataan erotus rahana. Jos metsähallitukselle on otettava huomioon.
9659: korvattava määrä nousee asetuksella säädettä- Käyttösuunnitelma voidaan laatia ilman
9660: vää määrää suuremmaksi, on sen saatava vaih- suunnittelutoimikuntaa, jos maatilahallitus kat-
9661: toon lisäksi valtioneuvoston lupa. soo, ettei suunnitelman laatiminen toimikunnan
9662: Lakialoite n:o 88 193
9663:
9664: toimesta ole tarpeen. Tällöin noudatettavasta 23 §.
9665: menettelystä säädetään niin ikään tarkemmin Tämän lain mukaan hankittua omaisuutta
9666: asetuksella. voidaan käyttää muihin tarkoituksiin, milloin
9667: 19 §. sillä sanotuin tavoin käytettynä on huomatta-
9668: Maatilahallitus voi jakolaissa ( 604/51) tar- vasti suurempi arvo kuin käytettynä tämän
9669: koitettujen toimitusmiesten esityksestä siirtää lain tarkoituksiin, tai milloin sitä ei muutoin
9670: tämän lain mukaan käytettävissä olevaa maata voida tarkoituksenmukaisesti käyttää tämän lain
9671: toimituksessa määrättävää tilikorvausta vastaan tarkoituksiin.
9672: käytettäväksi uusjaossa toimitusmiesten päättä-
9673: mällä tavalla jakoehdotuksen laatimisen helpot- 24 §.
9674: tamiseen. Maata käytettäessä ei sovelleta, mitä Käyttösuunnitelmasta on käytävä selville
9675: tässä laissa on säädetty maan antamisen edelly- muodostettavat lisäalueet ja maatilat, niistä
9676: tyksistä. maksettavat hinnat, ne henkilöt, joille lisä--
9677: Edellä 1 momentissa mainittuun tarkoituk- alueet on tarkoitettu myytäviksi, lisäalueiden
9678: seen ei saa siirtää maata, jota ei ole vapautet- hintojen maksuehdot sekä ehdotus omaisuuden
9679: tu sitä rasittavista saamis- ja nautintaoikeuk- käyttämisestä muuhun kuin tämän lain tarkoi-
9680: sista. tuksiin.
9681: Tilaan, joka on käytetty 1 momentissa mai- Mitä 1 momentissa on säädetty lisäalueista,
9682: nitulla tavalla, kuuluva yhteismetsäosuus saa- noudatetaan soveltuvin osin myös oikeuksien ja
9683: daan liittää tilaan tai tiloihin riippumatta siitä, osuuksien sekä tilusjärjestely- ·ja muiden maa-
9684: mihin tiloihin yhteismetsän osakastilan yksi- tilatalouden harjoittamisen kannalta tarpeellis-
9685: tyiset tilukset on liitetty. Osuuden antamisen ten alueiden osalta. Yhteismetsän osalta on
9686: johdosta ei vastaanottavan tilan manttaalia käyttösuunnitelmasta lisäksi käytävä selville,
9687: muuteta. mitkä tilat saavat osuuden yhteismetsään ja
9688: Tilikorvauksen määräämisestä, maksuajasta mikä on kunkin yhteismetsäosuus.
9689: ja korosta sekä valtion saamisen etuoikeudesta
9690: on voimassa, mitä jakolaissa on säädetty. 25 §.
9691: Edellä 24 §: ssä tarkoitetuksi hinnaksi maa-
9692: 20 §.
9693: rätään se paikkakunnan käypä hinta, mikä
9694: Lisäaluetta haluavien keskinäistä etusijajärjes- omaisuudella on katsottava olevan siihen tar-
9695: tystä harkittaessa on otettava erityisesti huo- koitukseen käytettynä, mihin se luovutetaan.
9696: mioon maan tarve ja tilusten tarkoituksenmu- Hinnan määräämistä varten laaditaan tilusseli-
9697: kainen sijoitus, tilojen tuotantohaaran ja tuo- telmä ja arviokirja.
9698: tantokyvyn paranemisen mahdollisuudet sekä
9699: lisämaata haluavien perheiden koko. 26 §.
9700: 21 §. Käyttösuunnitelma on alistettava maatalous-
9701: Maatiloja varten voidaan perustaa yhteismet- toimiston vahvistettavaksi. Milloin maatalous-
9702: sä. Yhteismetsä on muodostettava kooltaan toimisto katsoo, ettei käyttösuunnitelma ole
9703: sekä tilusten sijainnin ja metsätalouden harjoit- asianmukainen, tai käyttösuunnitelmaan tyyty-
9704: tamisen kannalta muutoinkin tarkoituksenmu- mätön asianosainen on tehnyt sitä vastaan
9705: kaiseksi. muistutuksen tahi milloin omaisuutta on eh-
9706: Yhteismetsään voidaan liittää tiluksia yhden dotettu käytettäväksi muuhun kuin tämän lain
9707: tai useamman kunnan alueelta. tarkoituksiin taikka milloin maatilahallitus on
9708: niin määrännyt, on käyttösuunnitelma alistet-
9709: 22 §. tava maatilahallituksen vahvistettavaksi. Muus-
9710: Tilaan voidaan liittää: sa tapauksessa maataloustoimiston päätös on
9711: 1) aluetta varastoalueeksi, venevalkamaksi lopullinen.
9712: sekä soran, hiekan, saven, mudan, kuivike- ja Asianosaisella tarkoitetaan 1 momentissa
9713: polttoturpeen ja muun sellaisen tarveaineen henkilöä, joka on käyttösuunnitelmatoimituk-
9714: ottopaikaksi tahi osuus tällaisia tarpeita varten sessa hakenut lisäaluetta tai muuta aluetta,
9715: erotettuun yhteiseen alueeseen; sekä oikeutta tahi osuutta. Käyttösuunnitelmatoimi-
9716: 2) vesialue tai osuus yhteiseen vesialueeseen. tuksessa on asianosainen myös se kunta, jonka
9717: Tilaa varten voidaan perustaa jakolaissa tar- aluetta toimitus koskee.
9718: koitettu rasiteoikeus. Edellä 1 momentissa tarkoitettuun maatila-
9719: 25 087700129D
9720: 194 Lakialoite n:o 88
9721:
9722:
9723: hallituksen päätökseen ei saa hakea muutosta dostamista tarkoittavan maanmittaustoimituk-
9724: valittamalla. sen suorittamiseen.
9725: 27 §. 30 §.
9726: Siitä, kenelle maatila ja muihin kuin tämän Tarpeellinen piirirajankäynti sekä tilusten
9727: lain tarkoituksiin käytettävä alue myydään, tarkoituksenmukaisen sijoituksen aikaansaami-
9728: alueen kohtuullisesta käyvästä hinnasta sekä sen edellyttämä tilusvaihto sekä muut tarpeelli-
9729: maatilan ja alueen hinnan maksuehdoista päät- set maanmittaustoimitukset suoritetaan sen mu-
9730: tää maatilahallitus. Maatilahallituksen päätök- kaan, mitä maanmittaustoimituksista on sää-
9731: seen saa hakea muutosta korkeimmalta hallinto- detty. Jos tilusvaihto edellyttää sopimusta, te-
9732: oikeudelta. kee sen valtion puolesta maataloustoimisto.
9733: Päätöstä tehdessään on maatilahallituksen Milloin tämän lain tarkoituksiin hankittu
9734: noudatettava tämän lain periaatteita sekä to- määräala tai osa siitä vaihdetaan tilusvaihdolla,
9735: teutettava oikeudenmukaista harkintaa. erotetaan määräala samalla tilaksi.
9736:
9737: 28 §. .31 §.
9738: Muut kuin tilojen yhteisiksi tarkoitetut Tila, joka tämän lain mukaan muodostetaan
9739: alueet muodostetaan tiloiksi noudattaen, mitä kokonaan tai osaksi kruununluontoisesta maas-
9740: jakolaissa on säädetty alueen lohkomisesta sekä ta, saa perintömaan luonnon.
9741: erillisen alueen tilaksi muodostamisesta.
9742: Alue voidaan muodostaa yhdeksi tilaksi, .32 §.
9743: vaikka se käsittäisikin osia useammasta samaan Tässä laissa tarkoitettujen maanmittaustoi-
9744: kylään kuuluvasta tilasta, jotka ovat eri luon- mitusten kustannukset suoritetaan valtion va-
9745: toa tai kuuluvat eri talonnumeroihin, taikka roista. Maan tai osuuden saajan on kuitenkin
9746: tällaisen osan ohella yhden tai useampia koko- suoritettava toimituksessa käytetyille uskotuille
9747: naisia tiloja tahi tilajärjestelmään kuulumaton- miehille ja apumiehille maksettavat palkkot.
9748: ta maata. Erityisistä syistä voidaan alue muo- Maaoikeuden istunnon kustannukset suorite-
9749: dostaa yhdeksi tilaksi myös silloin, kun se kä- taan valtion varoista. Kuitenkin noudatetaan,
9750: sittää eri kyliin kuuluvia tiloja tai niiden osia. mitä jakolain 329 §:ssä on säädetty.
9751: Yhteiseksi perustettu alue erotetaan tilojen .3.3 §.
9752: yhteiseksi riippumatta siitä, mihin kylään alue Maataloustoimiston asiana on huolehtia
9753: ja tilat kuuluvat. Tilojen manttaaleja ei muu- maanmittaustoimituksen vireille saattamisesta.
9754: teta.
9755: Jos maarekisteriin tilana merkitty alue on 34 §.
9756: kokonaan päätetty käyttää tilojen yhteisenä Suunnittelutoimikunnan puheenjohtaja voi
9757: alueena, suoritetaan sillä erityinen maanmit- suorittaa tämän lain toimeenpanoon liittyvän
9758: taustoimitus, jossa alue lakkautetaan olemasta maanmittaustoimituksen, ja on tällöin toimitus-
9759: tilana ja erotetaan osuutta saaneiden tilojen yh- miehistä voimassa, mitä jakolaissa on säädetty.
9760: teiseksi alueeksi. Milloin ainoastaan osa tilasta
9761: on päätetty käyttää tilojen yhteisenä alueena,
9762: suoritetaan edellä tarkoitettu maanmittaustoi- 5 luku.
9763: mitus vain sanotun alueen osalta tilan osalukua
9764: ja manttaalia muuttamatta. Osuutta yhteiseen Maatilajärjestely.
9765: alueeseen saaneiden tilojen manttaaleja ei muu- .35 §.
9766: teta. Maatilojen koon suurentaroiseksi ja tilusten
9767: Milloin käyttösuunnitelmassa osuus yhtei- sijoituksen parantamiseksi voidaan suorittaa
9768: seen alueeseen on annettu määräalaan, on mää- maatilajärjestely.
9769: räala maanmittaustoimituksen yhteydessä ero-
9770: tettava tilaksi. 36 §.
9771: Maatilajärjestelyn suorittaa suunnittelutoimi-
9772: 29 §. kunta maatilahallituksen määräyksestä.
9773: Yhteismetsän perustamisen jälkeen maata- Päättäessään maatilajärjestelyn suorittamises-
9774: loustoimiston tulee hakea asianomaiselta maan- ta maatilahallituksen on samalla määriteltävä
9775: mittauskanttorilta määräys yhteismetsän muo- se alue, jota järjestely koskee.
9776: Lakialoite n:o 88 195
9777:
9778: Järjestelyalueeseen ei sisällytetä asunto-, lii- 42 §.
9779: ke- tai teollisuuskiinteistöjä eikä muitakaan Maatilasuunnitelmaan sisältyvän valtion
9780: alueita, joilla ei ole maatilataloudellista merki- omaisuuden osalta laaditaan 18 §:n 1 momen-
9781: tystä. tissa tarkoitettu käyttösuunnitelma.
9782: 37 §.
9783: Edellä 36 § :ssä mainitun määräyksen antami-
9784: sen edellytyksenä on, että järjestelyalueella on 6 luku.
9785: maatilahallituksen hallinnassa maata ja että Myyminen.
9786: alueella näyttää olevan tarpeen myös tilusten
9787: sijoituksen parantaminen tai että vähintään 43 §.
9788: puolet järjestelyalueen maatilojen omistajista, Kauppakirjojen laatimisesta ja allekirjoitta-
9789: jotka omistavat vähintään puolet alueen pelto- misesta tämän lain tarkoituksiin luovutetun
9790: alasta, siihen suostuvat. omaisuuden osalta huolehtii valtion puolesta
9791: maataloustoimisto. Milloin kysymys on oikeuk-
9792: 38 §. sien ja osuuksien luovuttamisesta, maatalous-
9793: Järjestelyaluetta voidaan toimituksen kes- toimisto antaa kuitenkin kauppakirjaa tekemät-
9794: täessä laajentaa, jos se havaitaan tarpeelliseksi tä hinnanperimispäätöksen.
9795: ja 3 7 §: ssä säädetyt edellytykset ovat olemassa. Ostajan on allekirjoitettava kauppakirja 30
9796: vuorokauden pituisen määräajan kuluessa uhal-
9797: 39 §. la, että maataloustoimisto voi katsoa oikeuden
9798: Maatilajärjestelyssä laaditaan maatilasuunni- ostamiseen rauenneeksi.
9799: telma, joka sisältää ehdotuksen valtiolle hanki- Tilusselitelmä ja arviokirja on saatettava os-
9800: tun maan käyttämisestä sekä tarkoituksenmu- tajan tietoon samalla, kun hänelle ilmoitetaan
9801: kaisten maatilojen aikaansaamisen edellyttä- kauppakirjan allekirjoittamisesta.
9802: mien tilusten järjestelyjen ja muiden toimen-
9803: piteiden suorittamisesta järjestelyalueella. 44 §.
9804: Muuhun kuin tämän lain tarkoituksiin luo-
9805: 40 §. vutettavan omaisuuden osalta huolehtii kaup-
9806: Maatilasuunnitelmaa laatiessaan suunnittelu- pakirjan laatimisesta ja sen allekirjoittamisesta
9807: toimikunnan tulee tehdä ehdotuksia 35 §: ssä valtion puolesta maatilahallitus.
9808: mainittujen päämäärien toteuttamisen kannalta
9809: tarpeellisista tilojen ~ja alueiden vaihdoista ja 45 §.
9810: luovutuksista, tilusvaihdoista sekä tilojen ja Jos ennen kauppakirjan allekirjoittamista tai
9811: alueiden valtiolle ostamisesta. hinnanperimispäätöksen tekemistä havaitaan
9812: hinnan määräämisessä sattuneen laskuvirhe tai
9813: 41 §. muu erehdys, maatilahallitus voi vahvistaa hin-
9814: Suoritettaessa maatilasuunnitelman laatimi- nan uudelleen noudattaen 25 §:ssä säädettyjä
9815: seksi tarpeellisia selvityksiä ei selvityksen suo- perusteita.
9816: rittajia ja heidän apulaisiaan saa estää liikku- Maatilahallitus vahvistaa niin ikään hinnan
9817: masta järjestelyalueella ja ottamasta työn suo- uudelleen, jos tilan tai alueen arvo on olennai-
9818: rittamista varten tarvittavia näytteitä. Välttä- sesti muuttunut hinnan määräämisen jälkeen
9819: mättömän tarpeen niin vaatiessa ovat edellä eikä kauppakirjaa vielä ole allekirjoitettu.
9820: tarkoitetut henkilöt oikeutettuja ulottamaan Mitä 2 momentissa on säädetty, noudatetaan
9821: toimintansa myös järjestelyalueen ulkopuolelle. soveltuvin osin osuuksien ja oikeuksien koh-
9822: Mitä 1 momentissa on säädetty, on soveltu- dalta.
9823: vin osin voimassa myös niiden toimenpiteiden Maatilahallituksen tämän pykälän nojalla an-
9824: osalta, jotka ovat tarpeen maatilajärjestelyn tamiin päätöksiin ei saa hakea muutosta valit-
9825: suorittamisen edellytysten selvittämiseksi. tamalla.
9826: Vahingosta, joka 1 ja 2 momentissa tarkoite- 46 §.
9827: tuista toimenpiteistä aiheutuu, suoritetaan kor- Valtion luovuttaessa tämän lain mukaisesti
9828: vaus valtion varoista. Korvausta on haettava tiloja tai alueita ei ole noudatettava, mitä maa-
9829: maatilahallitukselta vuoden kuluessa vahingon kaaren 1 luvun 2 §:ssä on säädetty luovutus-
9830: tapahtumisesta. kirjan oikeaksi todistamisesta.
9831: 196 Lakialoite n:o 88
9832:
9833:
9834: Luovutuskirjassa on mainittava, että tilan tai van merkinnän tekemistä varten kiinnitysrekis-
9835: alueen saanto perustuu tähän lakiin. teriin.
9836: 49 §.
9837: 47 §. Kauppakirjaan, jolla luovutetaan metsitettä-
9838: Haettaessa lainhuutoa niille tässä laissa tar- väksi tarkoitettua maatalousmaata, on otettava
9839: koitetuille saannoille, joissa valtio on tilan tai ehto, että metsittäminen on suoritettava kaup-
9840: alueen luovuttajana, ei selvityksen esittäminen pakirjassa asetetussa määräajassa ja että maa-
9841: edellisen omistajan omistusoikeudesta ole tar- tilahallitus voi, jollei metsittämisehtoa nouda-
9842: peen. teta, antaa metsittämisen keskus- tai piirimetsä-
9843: Milloin lainhuutoa haetaan sellaisen osuuden lautakunnan toimesta suoritettavaksi vastaanot-
9844: saannolle, joka on liitetty ennestään olevaan tajan kustannuksella. Tämä ei kuitenkaan estä
9845: tilaan sen manttaalia korottaen tai määräalaan metsittämisen suorittamista metsänparannuslain-
9846: otettavaksi huomioon sen manttaalia määrät- säädännön mukaisena hankkeena. Jos alueen
9847: täessä, käy manttaalilaskelman sisältävän seli- omistusoikeus on ennen metsittämistä siirty-
9848: telmän virallisesti oikeaksi todistettu jäljennös nyt, koskee metsittämisehto uutta omistajaa.
9849: alkuperäisestä saantoasiakirjasta. Milloin 1 momentissa tarkoitetun maatalous-
9850: maan hallinta siirretään toiselle valtion viran-
9851: 48 §. omaiselle, ei hallinnan siirtoon liitetä sanotun
9852: Myyntihinnan ja sen koron maksamisesta momentin mukaista metsittämisehtoa.
9853: sekä uloshakukuluista on tila tai alue panttina Keskus- ja piirimetsälautakunnan toimesta
9854: etuoikeudella kaupantekopäivästä. Sanottu hin- suoritetun metsittämisen kustannukset makse-
9855: ta korkoineen saadaan ottaa tilasta tai alueesta taan, mikäli maanomistaja ei niitä välittömästi
9856: riippumatta siitä, kuinka kauan ne ovat olleet suorita, maatilatalouden kehittämisrahaston va-
9857: maksamatta. roista, ja saadaan kustannukset periä maan-
9858: Milloin osuus yhteiseen alueeseen annetaan omistajalta valtiolle verojen ja maksujen peri-
9859: tilaan tai alueeseen, on se osuudelle määrätyn misestä ulosottotoimin voimassa olevassa jär-
9860: hinnan ja sen koron maksamisesta samoin kuin jestyksessä. Nämä kustannukset saadaan riippu-
9861: uloshakukuluista panttina. Sanottu hinta kor- matta siitä, kuinka kauan ne ovat olleet mak-
9862: koineen saadaan ottaa tilasta tai alueesta, riip- samatta, ottaa siitä kiinteistöstä, jonka alueella
9863: pumatta siitä, kuinka kauan ne ovat olleet metsittäminen on suoritettu. Kustannusten pe-
9864: maksamatta, samalla etuoikeudella kuin kiin- rimisestä huolehtii maataloustoimisto.
9865: teistöstä menevistä julkisoikeudellisista suori-
9866: tuksista on säädetty. Hinta saadaan periä siltä,
9867: joka perimisen aikana on tilan tai alueen omis- 7 luku.
9868: taja. Periminen toimitetaan lainvoimaisen hin- Lainoitus.
9869: nanperimispäätöksen perusteella siinä järjestyk-
9870: sessä kuin verojen ulosotosta on säädetty. 50 §.
9871: Kun tila tai alue on myyty tahi hinnanperi- Lainoitusta varten tarvittavat varat antaa
9872: mispäätös tehty, on maataloustoimiston lähe- maatilahallitus maatilatalouden kehittämisrahas-
9873: tettävä ilmoitus asianomaiselle tuomarille mer- ton varoista lainoina liikepankeille, Postipan-
9874: kinnän tekemistä varten 1 ja 2 momentissa tar- kille ja Suomen Hypoteekkiyhdistykselle.
9875: koitetusta panttioikeudesta kiinteistökiinnitys- Osuuspankkien Keskuspankki Oy jakaa lai-
9876: asiain pöytäkirjaan. Alueen erottamisen itsenäi- nat osuuspankkien ja Säästöpankkien Keskus-
9877: seksi tilaksi tultua merkityksi maarekisteriin on Osake-Pankki säästöpankkien kautta.
9878: maataloustoimiston lähetettävä siitä ilmoitus Maa tila talouden kehi ttämisrahaston varoista
9879: asianomaiselle tuomarille, jonka tulee tehdä voidaan myöntää tässä laissa tarkoitettuja lai-
9880: alueesta muodostettua tilaa varten kiinnitys- noja myös suoraan valtion viranomaisten toi-
9881: rekisteriin laadittavaan rekisterikorttiin merkin- mesta.
9882: tä edellä tarkoitetun paattioikeuden kohdistu- 51 §.
9883: misesta muodostettuun tilaan. Lainoitukseen voivat 50 §:ssä tarkoitetut
9884: Kun 1 ja 2 momentissa tarkoitettu hinta on luottolaitokset käyttää muitakin kuin maatila-
9885: täysin maksettu, on maataloustoimiston lähe- talouden kehittämisrahaston varoista lainaksi
9886: tettävä ilmoitus asianomaiselle tuomarille tilan saamiaan varoja. Näitä lainoja sanotaan tässä
9887: tai alueen panttivastuusta vapautumista koske- laissa kor kotukilainoiksi.
9888: Lakialoite n:o 88 197
9889:
9890: 52 §. mille, joiden tarkoitul;;:sena on harjoittaa maa-
9891: Tämän lain mukaan voidaan myöntää lainaa: taloudellista yhteistoimintaa, voidaan myöntää
9892: 1) maatilan, lisäalueen ja asuntoalueen hank- lainaa tässä pykälässä mainittuihin tarkoituk-
9893: kimista varten ( maanostolaina) ; siin.
9894: 2) yhden tai useamman määräosan hankki- Yhtymällä tarkoitetaan 2 ja 4 momentissa
9895: mista varten tilasta tai alueesta, johon lainan osakeyhtiötä, osuuskuntaa ja avointa yhtiötä.
9896: hakijalla on osuus ( sisarosuuslaina);
9897: (3 kohta kuten hallituksen esityksen 52 §:n 53 §.
9898: 1 momentin 3 kohta.) Maanostolainaa voidaan myöntää enintään 75
9899: 4) asuinrakennuksen rakentamista, laajenta- prosenttia 52 § :n 1 momentin 1 kohdassa sekä
9900: mista ja peruskorjausta varten (asuntolaina ja enintään 50 prosenttia 52 § :n 3 momentissa
9901: lisälaina ) ; tarkoitetun omaisuuden luovutushinnasta ja si-
9902: 5) pellon kuivattamista ja salaojittamista sarosuuslainaa enintään 75 prosenttia 52 §:n
9903: sekä muuta perusparantamista varten ( perus- 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun omaisuuden
9904: parannuslaina) ; luovutushinnasta.
9905: 6) sellaisen yksityisen tien, samoin kuin sel- Rakentamislainaa voidaan myöntää enintään
9906: laisen tien, jota vain kiinteistön omistajalla tai 60 prosenttia hyväksytyn kustannusarvion mää-
9907: haltijalla on oikeus käyttää, tekemistä varten rästä. Rakentamislainoja myönnettäessä on kiin-
9908: ( tielaina) ; nitettävä huomiota siihen, että rakennukset
9909: 7) vedenhankinta- ja viemäröintilaitteiden ovat rakennusteknillisesti ja taloudellisesti sekä
9910: rakentamista varten ( vesihuoltolaina) ; muutoinkin tarkoituksenmukaisb.
9911: 8) maatalousirtaimiston hankkimista varten Asuntolainaa ja asuntokorkotukilainaa voi-
9912: ( irtaimistolaina) ; daan myöntää asuinrakennuksen rakentamista,
9913: 9) sähkövirran saantiin oikeuttavien osuus- laajentamista ja peruskorjausta varten sijainnil-
9914: ja liittymismaksujen suorittamista sekä sähkö- taan, pohjaratkaisultaan, teknillisiltä rakenteil-
9915: virran hankkimista ja jakelua varten tarvitta- taan ja varusteiltaan sosiaalisesti ja maatilata-
9916: vien laitteiden rakentamista varten (sähköistä- loudellisesti tarkoituksenmukaisten sekä asumis-
9917: mislaina); kustannuksiltaan kohtuullisten asuntojen ai-
9918: 10) tuotantotoiminnalle tai sivuansion saan- kaansaamiseksi. Asuntolainan lisäksi voidaan
9919: nille tarpeellisen henkilö-, paketti- tai kuorma- heikossa taloudellisessa asemassa olevalle hen-
9920: auton tahi veneen ja sen moottorin sekä moot- kilölle myöntää maatilahallituksen vahvistamln
9921: torikelkan hankintaa varten ( kuljetuskalusto- perustein asuinrakennuksen rakentamista, laa-
9922: Iaina); jentamista ja peruskorjausta varten lisälainaa.
9923: 11) tarpeellisen jatkuvan sivuansion turvaa- Valtioneuvosto voi kuitenkin tarvittaessa antaa
9924: mista varten ( sivuansiopienyrittäjälaina); määräyksiä perusteista, joiden mukaan lisälai-
9925: 12) rappeutuneen pellon kunnostamiseksi ja nan myöntämistä koskevia edellytyksiä on ar-
9926: uuden pellon raivaamiseksi ( raivauslaina) ; vosteltava. Asuntolainan samoin kuin lisälainan
9927: 13 ) porotalouden edistämiseen sen mukaan suuruus on enintään 30 ja asuntokorkotukilai-
9928: kuin asetuksella tarkemmin säädetään (poro- nan enintään 50 prosenttia hyväksytyn kustan-
9929: talouslaina ) ; nusarvion määrästä. Asunto- ja lisälainaa parem-
9930: 14) kalatalouden edistämiseen sen mukaan malla etuoikeudella mahdollisesti kiinnitettyjen
9931: kuin asetuksella tarkemmin säädetään (kala- lainojen määrä saa mainittujen lainojen kanssa
9932: talouslaina) ; sekä yhteensä olla enintään 95 prosenttia vakuuden
9933: 15) turkistarhauksen edistämiseen ( turkis- arvosta. Asuntolainan ja asuntokorkotukilainan
9934: tarhauslaina). avulla rakennettavassa ja laajennettavassa ra-
9935: Vesihuoltolainoja ja sähköistämislainoja voi- kennuksessa olevan asunnon huoneistoala saa
9936: daan myöntää muillekin yksityisille henkilöille olla enintään 140 neliömetriä.
9937: kuin viljelijöille sekä vesihuoltolainoja myös Perusparannus- ja tielainaa voidaan myöntää
9938: yhtymille. enintään 60 ja vesihuoltolainaa enintään 75 pro-
9939: Maanostolainaa voidaan myöntää myös yh- senttia hyväksytyn kustannusarvion määrästä.
9940: teismetsän osakaskunnalle metsätalouden har- Irtaimistolainaa voidaan myöntää enintään
9941: joittamiseen soveltuvan maan hankkimista var- 60 prosenttia hyväksyttävistä hankintakustan-
9942: ten. nuksista.
9943: Yksityisten viljelijöiden perustamille yhty- Sähköistämislainaa voidaan myöntää enintään
9944: 198 Lakialoite n:o 88
9945:
9946:
9947: 75 prosenttia sähkövirran saantiin oikeutta- myydään ulosottotoimin tai muutetaan rahaksi
9948: vista osuus- ja liittymismaksuista tai siihen konkurssimenettelyssä, huutokauppahinnasta lai-
9949: oikeuttavien osakkeiden hinnasta sekä sähkö- nan maksamiseen tulevalla määrällä ensiksi
9950: virran hankkimista ja jakelua varten tarvitta- lyhennetyksi luottolaitoksen vastuulla olevaa
9951: vien laitteiden hyväksyttävistä rakentamiskus- osaa lainasta ja sen jälkeen sitä valtion vas-
9952: tannuksista. tuulla olevaa osaa, joka lainan saajan maksa-
9953: Milloin valtion varoista tai varoista, joista mien lyhennysten kautta ei ole tullut suorite-
9954: valtio maksaa lainan antajatie korkohyvitystä, tuksi. Milloin lainan saajalle on myönnetty
9955: on myönnetty rakentamis- tai asuntolainaa ra- useampia lainoja samasta luottolaitoksesta, käsi-
9956: kennuksen rakentamista, laajentamista tai pe- tellään lainoja edellä mainitussa selvittelyssä
9957: ruskorjausta varten, ei rakentamis- tai asunto- niin kuin ne olisi myönnetty yhtenä lainana.
9958: lainaa saa myöntää uuden, samaan tarkoituk-
9959: seen käytettävän rakennuksen rakentamista var- 57 §.
9960: ten, ellei aikaisempi laina ole kokonaan mak- Luottolaitokselle suoritetaan 50 § :ssä tar-
9961: settu takaisin. koitettujen lainavarojen hoidosta maatilatalou-
9962: den kehittämisrahaston varoista hoitopalkkiota
9963: 54 §. valtioneuvoston päättämä määrä, joka saa olla
9964: Lainan vakuutena tulee olla kiinteistökiin- enintään 0,5 prosenttia lainojen määrästä.
9965: nitys. Laina voidaan kuitenkin antaa, sen mu- Edellä 51 §: ssä tarkoitetuista varoista myön-
9966: kaan kuin maatilahallitus tarkemmin määrää, netyistä lainoista maksetaan luottolaitokselle
9967: muutakin hyväksyttävää vakuutta vastaan. tulo- ja menoarviossa osoitetuista varoista
9968: korkohyvityksenä määrä, joka saadaan, kun
9969: 55 §. korkoprosenttina käytetään luottolaitoksen kuu-
9970: Lainan myöntää osuuspankki, säästöpankki, den kuukauden irtisanomisajoin tehdyistä talle-
9971: liikepankki, Postipankki tai Suomen Hypo- tuksista yleisölle kulloinkin maksaman koron,
9972: teekkiyhdistys. lisättynä 4 prosenttiyksiköllä, ja lainan saa-
9973: Lainan myöntämiseen on osuuspankin saa- jan maksaman koron välistä erotusta. Suomen
9974: tava Osuuspankkien Keskuspankki Oy:n ja Hypoteekkiyhdistykselle maksettavaa korko-
9975: säästöpankin Säästöpankkien Keskus-Osake- hyvitystä laskettaessa käytetään talletuskorkona
9976: Pankin hyväksyminen. Liikepankin, Postipan- maan kahden suurimman liikepankin kuuden
9977: kin ja Suomen Hypoteekkiyhdistyksen tulee kuukauden irtisanomisajoin tehdyistä talletuk-
9978: antaa lainahakemus ennen asian ratkaisemista sista yleisölle kulloinkin maksamaa korkoa. Lai-
9979: maatilahallituksen tehtävään määräämän hen- noitustoiminnasta aiheutuvien lisäkustannusten
9980: kilön tarkastettavaksi. korvaamiseksi suoritetaan luottolaitokselle li-
9981: Milloin maatilahallitus on niin määrännyt, säksi korkohyvityksenä valtioneuvoston päät-
9982: on lainan myöntämisen edellytyksiä koskeva tämä määrä, joka saa olla enintään 0,5 prosent-
9983: asia saatettava maatilahallituksen ratkaistavaksi. tia lainojen määrästä.
9984:
9985: 56 §. 58 §.
9986: Se osa lainasta, joka ylittää maaran, minkä Liikepankille, Postipankille ja Suomen Hypo-
9987: luottolaitos voi omien sääntöjensä tai ohjei- teekkiyhdistykselle myönnetty laina ja sen
9988: densa mukaan antaa lainan vakuutena olevan korko on maksettava valtiolle sitä mukaa
9989: omaisuuden perusteella, saadaan, milloin kysy- kuin lainan saajain on suoritettava velkaansa
9990: mys ei ole 52 §:n 2 ja 4 momentissa tarkoite- luottolaitokselle, minkä lisäksi heidän maksa-
9991: tuille yhtymille myönnettävistä lainoista, maati- maosa ylimääräiset lyhennykset on viipymättä
9992: lahallituksen päätöksellä jättää valtion vastuul- valtiolle suoritettava.
9993: le. Tämä osa ei kuitenkaan saa nousta yli 40
9994: prosentin vakuutena olevan omaisuuden arvos- 59 §.
9995: ta. Maatilahallituksella on valta huolehtia maa-
9996: Lainan saajan lyhentäessä lainaansa katsotaan tilatalouden kehittämisrahaston lainoitukseen
9997: valtion ja luottolaitoksen välisessä selvittelyssä käytettävissä olevien varojen ohjaamisesta siten,
9998: valtion vastuulla oleva osa lainasta ensiksi että korkotukilainojen erilaiset saantimahdolli-
9999: suoritetuksi. Kuitenkin katsotaan siinä tapauk- suudet eri osissa maata sekä kehitysaluepoliit-
10000: sessa, että lainan valeuutena oleva omaisuus tiset näkökohdat tulevat huomioon otetuiksi.
10001: Lakialoite n:o 88 199
10002:
10003: 60 §. alueiden myyntihintojen samoin kuin oikeuk-
10004: Edellä 55 §:ssä tarkoitettujen luottolaitosten sien ja muiden osuuksien kuin yhteismetsä-
10005: on valvottava, että lainat käytetään niitä myön- osuuksien myyntihintojen maksuaika on enin-
10006: nettäessä määrättyyn tarkoitukseen ja muutoin- tään viisi vuotta.
10007: kin tämän lain ja sen nojalla annettujen sään- Se osa lisäalueen, yhteismetsäosuuden tai
10008: nösten ja määräysten mukaisesti. maatilan myyntihinnasta, jota ei ole annettu
10009: Lainan myöntänyt luottolaitos on velvollinen säännönmukaisin maksuehdoin velaksi, on mak-
10010: antamaan maatilahallituksen valtuuttamille hen- settava kauppakirjaa allekirjoitettaessa tai mää-
10011: kilöille sellaisia tietoja, jotka ovat tarpeen sen räajassa, joka ei saa olla viittä vuotta pitempi
10012: selvittämiseksi, onko lainan hakija ollut laissa kaupantekopäivästä lukien. Mikäli sanottua
10013: tarkoitetun luoton tarpeessa, samoin kuin ne myyntihinnan osaa ei makseta kauppakirjaa
10014: tiedot ja tarkastettavaksi ne asiakirjat, jotka allekirjoitettaessa, on siitä maksettava seitse-
10015: tarvitaan sen toteamiseksi, onko lainaehtoja män prosentin vuotuinen korko.
10016: sekä tätä lakia ja sen nojalla annettuja mää-
10017: räyksiä muutoin noudatettu. Samassa tarkoituk- 65 §.
10018: sessa on mainituilla henkilöillä oikeus suorit- Maanosto- ja sisarosuuslainan takaisinmaksu-
10019: taa lainan saajien luona tarkastuksia. aika on enintään 25 vuotta, rakentamis- ja vesi-
10020: huoltolainan enintään 20 vuotta, asuntokorko-
10021: 61 §. lainan enintään 15 vuotta, perusparannus-, tie-
10022: Rakentamis- ja asuntolainojen käytön valvo- ja sähköistämislainan sekä yhteismetsän osakas-
10023: miseksi ja maksamisen edellytysten toteami- kunnalle myönnetyn maanostolainan enintään
10024: seksi on rakennuspaikalla suoritettava tarkas- 10 vuotta ja irtaimistolainan enintään viisi
10025: tuksia. Näistä tehtävistä huolehtii maalaiskun- vuotta.
10026: nassa rakennuslautakunta sekä kaupungissa ja Asuntolainan ja lisälainan laina-aika on enin-
10027: kauppalassa maistraatti ja järjestysoikeus. tää 25 vuotta. Asuntolainan periminen aloi-
10028: tetaan viimeistään yhdeksäntenä lainavuotena.
10029: 62 §. Milloin lainan saajalle on myönnetty sekä
10030: Milloin kunnalla on rakennuslaissa (370/58) asuntolainaa että lisälainaa, peritään ne aina
10031: tarkoitettu rakennustarkastaja, on hänen tai takaisin yhdeksännestä lainavuodesta alkaen.
10032: hänen toimestaan suoritettava 61 § :ssä tarkoi- Lisälaina voidaan periä takaisin yhdellä
10033: tetut tarkastukset. kertaa.
10034: Rakennustarkastaja maalaiskunnassa on myös Asuntolaina sekä lisälaina, jota ei peritä
10035: velvollinen muissa kuin 1 momentissa tarkoi- takaisin yhdellä kertaa, on maksettava takaisin
10036: tetuissa tapauksissa kunnan alueella avusta- viidennentoista lainavuoden loppuun mennessä,
10037: maan viranomaisia rakennusten arvioimisessa, jollei maataloustoimisto 2 § :n 1 momentissa
10038: tarkastamisessa tai muussa sellaisessa tehtä- ja lisälainan osalta lisäksi 53 § :n 3 momentissa
10039: vässä. säädetyin hakijan taloudellista asemaa koskevin
10040: 63 §. edellytyksin hakemuksesta ennen kymmenennen
10041: Rakennusluvan sekä sitä varten suoritetta- lainavuoden päättymistä myönnä takaisinmaksu-
10042: van piirustusten ja rakennuspaikan tarkastami- aikaan pitennystä. Pitennystä voidaan myöntää
10043: sen osalta perittäväksi vahvistettua maksua koko jäljellä olevalle lainamäärälle tai osalle
10044: lukuun ottamatta ei rakennuttajalta maalais- siitä enintään niin, että laina tulee kokonaan
10045: kunnassa peritä rakennuslain 136 §:ssä tarkoi- maksetuksi takaisin 2 momentissa tarkoitetun
10046: tettuja tai muita maksuja tässä laissa tarkoi- laina-ajan kuluessa.
10047: tetun rakennustyön valvonnasta. 66 §.
10048: Myyntihinta ja laina voidaan määrätä suori-
10049: tettavaksi siten, että lyhennykset ovat alussa
10050: 8 luku. pienemmät ja suurenevat perimisajan kuluessa.
10051: Myyntihinnan ja lainan periminen.
10052: 67 §.
10053: 64 §. Lisäalueen, yhteismetsäosuuden ja maatilan
10054: Lisäalueen, yhteismetsäosuuden ja maatilan myyntihinnan vuotuinen korko on alueellisen
10055: myyntihinnan maksuaika on enintään 25 vuotta. kehityksen edistämisestä annetun lain ( 451/75)
10056: Edellä 24 §:n 2 momentissa tarkoitettujen 4 §: n 1 momentissa tarkoitetulla ensimmäi-
10057: 200 Lakialoite n:o 88
10058:
10059:
10060: sellä vyöhykkeellä yksi prosentti Ja toisella Edellä 64 §:n 1 momentissa mainittujen nii-
10061: vyöhykkeellä kolme prosenttia sekä muualla den myyntihintojen, joiden maksuaika on enin-
10062: maassa viisi prosenttia tai, jos kysymys on tään 25 vuotta, ja 65 § :n 1 momentissa mai-
10063: kooltaan asetuksella säädettävää pienemmästä nittujen lainojen, irtaimistolainoja lukuun otta-
10064: maatilasta, muuallakin maassa kuin mainitulla matta, vuotuinen korko voidaan lailla korottaa
10065: ensimmäisellä vyöhykkeellä yksi prosentti. enintään 1 momentissa sanotun suuruiseksi.
10066: Edellä 24 §:n 2 momentissa tarkoitettujen
10067: alueiden myyntihintojen samoin kuin oikeuk- 70 §.
10068: sien ja muiden osuuksien kuin yhteismetsä- Lisäalueen, yhteismetsäosuuden ja maatilan
10069: osuuksien myyntihintojen vuotuinen korko on myyntihinnan sekä 52 §:ssä mainittujen maa-
10070: koko maassa kahdeksan prosenttia. tilatalouden kehittämisrahaston varoista myön-
10071: nettyjen lainojen lyhennysten ja korkojen tai
10072: 68 §. molempien suorittamisessa voidaan myöntää ha-
10073: Maatilatalouden kehittämisrahaston varois- kijasta itsestään riippumattomista syistä aiheu-
10074: ta myönnetyn maanosto- ja sisarosuuslainan tuneiden vaikeuksien lieventämiseksi lykkäystä
10075: vuotuinen korko on alueellisen kehityksen edis- enintään kaksi vuotta kerrallaan, kuitenkin yh-
10076: tämisestä annetun lain 4 §:n 1 momentissa teensä enintään kymmenen vuotta. Sellaisen saa-
10077: tarkoitetulla ensimmäisellä vyöhykkeellä yksi misen osalta, jonka maksuaika on enintään kym-
10078: prosenttia ja toisella vyöhykkeellä kolme pro- menen vuotta, ei lykkäystä kuitenkaan saa
10079: senttia sekä muualla maassa viisi prosenttia myöntää yhteensä enempää kuin viisi vuotta.
10080: tai, jos kysymys on kooltaan asetuksella sää- Siltä ajalta, jolta on myönnetty lykkäystä
10081: dettävää pienemmästä maatilasta, muuallakin koron suorittamisessa, ei peritä korkoa.
10082: maassa kuin mainitulla ensimmäisellä vyöhyk- Milloin siihen katsotaan olevan syytä, voi-
10083: keellä yksi prosenttia. Rakentamis-, perus- daan 1 momentissa tarkoitettu lykkäys myön-
10084: parannus-, tie-, vesihuolto-, irtaimisto- sekä säh- tää määrätyillä ehdoilla tai myönnetty lykkäys
10085: köistämislainan vuotuinen korko on vastaa- peruuttaa.
10086: vasti kolme, neljä ja viisi prosenttia. Lykkäyksen myöntämisestä päättää kahden
10087: Rakennetun asuntotilan hankkimista varten ensimmäisen vuoden osalta maataloustoimisto
10088: myönnetyn maanostolainan vuotuinen korko on ja muussa tapauksessa maatilahallitus. Maatila-
10089: kuitenkin 1 momentissa mainituilla vyöhyk- hallitus päättää myös lykkäyksen peruuttami-
10090: keillä kolme prosenttia. Asunto- ja lisälainan sesta.
10091: vuotuinen korko on koko maassa kolme pro- 71 §.
10092: senttia. Lyhennysten ja koron kannosta, velallisen
10093: Korkotukilainana myönnetyn maanosto- ja oikeudesta ylimääräisten lyhennysten maksami-
10094: sisarosuuslainan vuotuinen korko on 1 momen- seen ja velvollisuudesta suorittaa pääomamää-
10095: tissa mainituilla vyöhykkeillä neljä prosenttia rältään vähäinen saaminen yhdellä kertaa tai
10096: ja muualla maassa viisi prosenttia. Muiden muutoin säännönmukaista lyhyemmässä ajassa,
10097: korkotukilainojen vuotuinen korko on koko maksujen suorittamisen alkamisajasta sekä kor-
10098: maassa viisi prosenttia. kotukilainojen takaisinmaksuajan pitentämisestä
10099: Yhteismetsän osakaskunnalle myönnetyn säädetään asetuksella.
10100: maanostolainan vuotuinen korko on koko Lisäalueen, yhteismetsäosuuden ja maatilan
10101: maassa viisi prosenttia. myyntihinnan sekä maanosto-, sisarosuus- ja
10102: rakentamislainan lyhennysten periminen aloite-
10103: 69 §. taan heikossa taloudellisessa asemassa olevan
10104: Asuntolainan vuotuisen koron valtioneuvosto henkilön osalta alueellisen kehityksen edistä-
10105: voi asumiskustannusten tasoittamiseksi eri misestä annetun lain 4 § :n 1 momentissa
10106: aikoina valmistuneissa taloissa korottaa enin- tarkoitetuilla kehitysalueilla 1 momentissa tar-
10107: tään vastaaviin tarkoituksiin annetuista ensi- koitettua ajankohtaa kahta vuotta ja muualla
10108: sijaisista kiinnityslainoista yleisesti perittävän maassa yhtä vuotta myöhemmin.
10109: koron suuruiseksi.
10110: Lisälaina on kahdeksan ensimmäistä laina- 72 §.
10111: vuotta koroton, minkä jälkeen siitä peritään Milloin maan tai luoton saaja luovuttaa toi-
10112: yhtä suuri korko kuin samaan aikaan myönne- selle osaksi tai kokonaan tilan tai alueen, jota
10113: tyistä asuntolainoista. rasittaa tässä laissa tarkoitettu valtion tai
10114: Lakialoite n:o 88 201
10115:
10116: luottolaitoksen saaminen, voidaan sanottu saa- lain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetulla en-
10117: minen tai osa siitä määrätä heti korkoineen simmäisellä vyöhykkeellä voidaan 53 §: ssä
10118: maksettavaksi, jollei saamisen säilyttämistä mainittujen enimmäismäärien sijasta noudattaa
10119: 2 §:n 1 momentin säännökset huomioon ottaen muiden lainojen kuin asuntolainojen ja lisälai-
10120: voida pitää tarkoituksenmukaisena. Maksetta- nojen osalta 10 prosenttiyksikköä suurempia
10121: vaksi määrätystä pääomasta on suoritettava enimmäismääriä.
10122: omistusoikeuden siirtymisen ajankohdasta lu- 77 §.
10123: kien kahdeksan prosentin suuruinen vuotuinen Maatilojen viljelyedellytysten parantamiseksi
10124: korko. voidaan 75 §: ssä tarkoitetulla alueella myöntää
10125: 73 §. takaisinmaksuajaltaan enintään 20 vuoden rai-
10126: Kauppa- ja velkakirjoihin voidaan ottaa saa- vauslainaa, sen mukaan kuin valtioneuvosto
10127: misen irtisanomisen sekä kauppa- tai laina- tarkemmin määrää.
10128: ehdoissa ehkä sovitun sakkokoron maksetta- Raivauslainaa voidaan myöntää enintään
10129: vaksi määräämisen uhalla noudatettavaksi 85 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.
10130: ehtoja, jotka koskevat tilan tai alueen käyttä- Lainan vuotuinen korko on kolme prosenttia.
10131: mistä, saamisen perimisen turvaamista sekä lai- Lainasta on muutoin voimassa, mitä 7 ja 8
10132: nan käyttöä samoin kuin muita tarpeellisiksi luvussa on takaisinmaksuajaltaan enintään 20
10133: katsottuja ehtoja. vuoden lainasta säädetty.
10134: Jos saaminen tai osa siitä irtisanotaan 1 mo-
10135: mentin nojalla, on maksettavaksi määrätystä 78 §.
10136: pääomasta suoritettava päätöksen antamisesta Jollei sitä työtä, jota varten on myönnetty
10137: lukien 72 §:ssä säädetyn suuruinen korko. 74 §: ssä tarkoitettua avustusta, ole suoritettu
10138: asetuksella säädettävän määräajan kuluessa, on
10139: 74 §. maatilahallituksella valta velvoittaa avustuksen
10140: Syntyvien ja huollettavien lasten perusteella saaja tai hänen oikeudenomistajansa suoritta-
10141: voidaan myöntää maksulykkäystä ja helpotusta maan avustus kokonaan tai osittain valtiolle
10142: tämän lain maksuista sen mukaan kuin asetuk- takaisin. Takaisin perittävä avustus saadaan
10143: sella tarkemmin säädetään. riippumatta siitä, kuinka kauan on kulunut
10144: takaisinperimispäätöksestä, ottaa siitä tilasta,
10145: 9 luku. jonka hyväksi tehtävistä töistä on kysymys,
10146: samalla etuoikeudella kuin kiinteistöstä mene-
10147: Erityiset tukitoimenpiteet. vistä julkisoikeudellisista suorituksista on sää-
10148: 75 §. detty. Periminen saadaan toimittaa verojen
10149: Alueellisen kehityksen edistämisestä annetun ulosotosta säädetyssä järjestyksessä. Maatilahal-
10150: lain 4 § :n 1 momentissa tarkoitetuilla kehitys- lituksen päätökseen ei saa hakea muutosta va-
10151: alueilla voidaan myöntää avustusta: littamalla.
10152: 1) sellaisen yksityisen tien, jonka tekemi- Oikeutta 74 §: ssä mainittuihin avustuksiin
10153: seen ei voida myöntää avustusta yksityisistä ei saa ulosmitata.
10154: teistä annetun lain nojalla, samoin kuin sellai-
10155: sen tien, jota vain kiinteistön omistajalla tai
10156: haltijalla on oikeus käyttää, tekemiseen ja 10 luku.
10157: 2) pellon salaojittamista varten. Erinäisiä säännöksiä.
10158: Inarin, Enontekiön ja Utsjoen kunnissa voi-
10159: daan 1 momentissa mainitun lisäksi myöntää 79 §.
10160: avustusta: Valtio on vapaa suorittamasta kunnallis- ja
10161: 1 ) karjarakennuksen rakentamiseen ja kirkollisveroa tämän lain mukaan hankitun
10162: 2) maatalouskelpoisen maan raivaamista var- tilan tai alueen tuloista siltä kalenterivuodelta,
10163: ten pelloksi tai laitumeksi. jona sanottu omaisuus on tullut maatilahalli-
10164: Avustusten prosentuaalisista eninmmäismää- tuksen hallintaan.
10165: ristä sekä niiden myöntämisedellytyksistä sää- 80 §.
10166: detään asetuksella. Jos käyttösuunnitelmaa laadittaessa on sattu-
10167: nut laskuvirhe tai muu erehdys, joka tulee ilmi
10168: 76 §. kauppakirjan allekirjoittamisen tai hinnan-
10169: Alueellisen kehityksen edistämisestä annetun periruispäätöksen tekemisen jälkeen, on maa-
10170: 26 087700129D
10171: 202 Lakialoite n:o 88
10172:
10173:
10174: tilahallituksella valta asianosaisia kuultuaan suo- detty muun viranomaisen toimivaltaan kuulu-
10175: rittaa oikaisu, jos siitä on tehty hakemus vii- viksi.
10176: den vuoden kuluessa kauppakirjan allekirjoit- 86 §.
10177: tamisesta tai hinnanperimispäätöksen tekemi- Maatilatalouden kehittämisrahaston varoja
10178: sestä. voidaan sen lisäksi, mitä niiden käyttämisestä
10179: Jos 1 momentissa tarkoitettu laskuvirhe tai on edellä säädetty, käyttää:
10180: erehdys on vähäinen, voidaan se jättää oikai- 1) maan ja muun omaisuuden hankkimi-
10181: sematta. seen;
10182: Maatilahallituksen 1 ja 2 momentin nojalla 2) hankitun omaisuuden hoitamiseen ja kun-
10183: antamiin päätöksiin ei saa hakea muutosta. nostamiseen;
10184: 3 ) lainoituksesta aiheutuviin muihin kuin
10185: 81 §. 57 §:ssä tarkoitettuihin hoitomenoihin sekä
10186: Henkilö, joka suorittaa tässä laissa tarkoi- 4) edellä 74 §:ssä tarkoitettuihin avustuk-
10187: tettuja tehtäviä, on niiden suorittamisesta vas- siin.
10188: tuussa niin kuin virkamies. Tämän lain toimeenpanoa varten on maatila-
10189: talouden kehittämisrahastoon siirrettävä vuosit-
10190: 82 §. tain valtion tulo- ja menoarviossa tarpeelliset
10191: Milloin valtio on taman lain mukaista toi- varat ja voidaan näitä varoja käyttää myös
10192: mintaa koskevassa oikeudenkäynnissä asianosai- maatilatalouden kehittämistoimintaa koskevien
10193: sena tahi tällaiseen toimintaan liittyvässä lain- tutkimusten ja selvitysten suorittamiseen siinä
10194: huudatus- tai kiinnitysasiassa hakijana, ei tuo- laajuudessa kuin eduskunta päättää.
10195: marilla ole oikeutta saada toimituskirjoina
10196: annettavista pöytäkirjanotteista eikä todistuk-
10197: sista lunastusta valtiolta. Tämän lain täytän- 11 luku.
10198: töönpanoa hoitavien viranomaisten pyytämät
10199: otteet lainhuudatusasiain pöytäkirjasta sekä Välittäviä säännöksiä.
10200: todistukset, jotka koskevat kiinteistökiinnitys- 87 §.
10201: asiain pöytäkirjaan tai ulosmitattujen kiinteis- Maankäyttö- ja maanhankintalainsäädännön
10202: töjen luetteloon tehtäviksi säädettyjä merkintö- sekä muun aikaisemman asutuslainsäädännön
10203: jä, on annettava niin ikään lunastuksetta. nojalla hankittu omaisuus, jonka käytöstä ei
10204: ennen tämän lain voimaantuloa ole määrätty
10205: 83 §. taikka joka vapautuu sanotun lainsäädännön
10206: Mitä 48 ja 77 §:ssä on säädetty sanotuissa mukaisesta käyttötarkoituksesta, sekä muukin
10207: lainkohdissa tarkoitettujen saamisten etuoikeu- maatilahallituksen hallinnassa tämän lain voi-
10208: desta, ei aiheuta muutosta niiden oikeuteen, maan tullessa oleva omaisuus katsotaan hanki-
10209: joilla on ennen tämän lain voimaantuloa vireille tuksi tämän lain tarkoituksiin tai se käytetään
10210: pannun hakemuksen nojalla vahvistettu kiinni- 23 §: ssä säädetyllä tavalla, kuitenkin niin, että
10211: tys tai vuokraoikeuden rekisteröiminen tahi sitä sellaisen omaisuuden käyttämisestä, mikä sijait-
10212: ennen syntynyt maksamattoman kauppahinnan see alueella, jolle on vahvistettu asemakaava,
10213: panttioikeus taikka muu kiinnittämättä voi- rakennuskaava tai rantakaava, päättää maa- ja
10214: massa oleva panttioikeus kiinteistöön. metsätalousministeriö.
10215: Mitä 1 momentissa on säädetty, sovelletaan
10216: 84 §. niin ikään valtion virkatalojen ja niistä muo-
10217: Milloin tämän lain mukaan hankitulle omai- dostettujen pää- eli kantatilojen sekä viljelys-
10218: suudelle on saajan suoritettavaksi määrätty luo- ja asuntotilojen vuokralle antamisesta annetussa
10219: vuttajalle maksettua hintaa alempi hinta tai laissa (74/22) samoin kuin valtion virkataloi-
10220: korvaus, jää erotus maatilatalouden kehittämis- hin kuuluvain vuokra-alueiden lunastamisesta
10221: rahaston tappioksi. sekä virkatalojen käyttämisestä annetussa laissa
10222: ( 154/26) tarkoitettujen maatilahallituksen hal-
10223: 85 §. linnassa olevien virkatalojen osalta. Milloin
10224: Maataloustoimistoille voidaan asetuksella an- maatilahallituksen hallinnassa oleva virkatalo
10225: taa ratkaisuvaltaa sellaisissa tämän lain mu- tai sen osa on mainittujen lakien nojalla annet-
10226: kaisissa asioissa, joita ei nimenomaan ole sää- tu vuokralle, katsotaan vuokrasopimuksen voi-
10227: Lakialoite n:o 88 203
10228:
10229: massaoloaika päättyneeksi tämän lain voimaan- ettei hallintasopimusaikaa saa pitentää ja että
10230: tuloa seuraavan maaliskuun 14 päivänä. Uusi tila tai alue voidaan heti myydä, vaikka hal-
10231: vuokrasopimus on kuitenkin tehtävä, jos vuok- lintasopimukseen sisältyviä velvoitteita ei olisi-
10232: ramies niin haluaa, siksi ajaksi, joka aikaisem- kaan täytetty.
10233: man vuokrasopimuksen mukaan vielä olisi ollut Milloin ennen tämän lain voimaantuloa on
10234: jäljellä. Uudessa vuokrasopimuksessa määrä- tehty maankäyttölain (353/58) 65 §:ssä tar-
10235: tään vuokramaksu rahana. koitettu päätös asukkaan ottamisesta tai lisä-
10236: Tämän lain voimaan tullessa muun viran- alueen saaja on määrätty maankäyttölain 61 §:n
10237: omaisen kuin maatilahallituksen hallinnassa ole- mukaisesti vahvistetussa käyttösuunnitelmassa,
10238: vaan virkataloon kuuluva maa jää edelleen on tila tai alue myytävä asukkaalle hallinta-
10239: sanotun viranomaisen hallintaan ja, mikäli se sopimusta tekemättä.
10240: tai osa siitä on annettu vuokralle, vuokrasuhde Milloin tila tai alue myydään 1 ja 2 momen-
10241: pysyy edelleen voimassa, niin kuin siitä on tin nojalla, ei sitä saa asettaa maankäyttölain
10242: säädetty tai sovittu. Milloin virkataloon kuu- 102 § :ssä tarkoitettujen ehtojen ja rajoitusten
10243: lunutta muun viranomaisen kuin metsähallituk- alaiseksi. Kauppakirjaan voidaan kuitenkin
10244: sen hallinnassa olevaa maata annetaan vuok- ottaa myyntihinnan maksettavaksi määräämisen
10245: ralle yleishyödyllisiin tarkoituksiin, maaraa uhalla ehtoja, jotka koskevat saamisen perimi-
10246: vuokramaksun ja muut vuokraehdot se minis- sen turvaamista, samoin kuin muita tarpeelli-
10247: teriö, joka tai jonka alainen viranomainen hal- siksi katsottuja ehtoja.
10248: litsee vuokralle annettavaa maata.
10249: Tämän lain tullessa voimaan muuttuu 2 mo- 91 §.
10250: mentissa mainituissa laeissa tarkoitettuihin vir- Henkilölle, joka hallitsee tilaa tai aluetta
10251: kataloihin kuuluva maa perintöluontoiseksi. maankäyttölain mukaisen hallintasopimuksen
10252: perusteella, saadaan, sen mukaan kuin asetuk-
10253: 88 §. sella tarkemmin säädetään, myöntää lainaa
10254: Milloin yhteislaitumista annetusta laissa aikaisempien säännösten mukaan. Niin ikään
10255: (355/58) tarkoitetusta yhteislaitumesta tehdyn voidaan tilan tai alueen omistajalle myöntää
10256: vuokrasopimuksen voimassaoloaika jatkuu tä- lainaa aikaisempien säännösten mukaan tilan
10257: män lain voimaantulon jälkeen, noudatetaan tai alueen kuntoonpanoa tarkoittavien sellaisten
10258: laitumen osalta aikaisempia säännöksiä. töiden suorittamista varten, jotka uutistilan pe-
10259: Laidunalueen, joka on vapautunut 1 momen- rustamispalkkion perusteena olevassa suunnitel-
10260: tissa mainitun lain mukaisesta käyttötarkoituk- massa on edellytetty tehtäviksi.
10261: sesta, tai osan siitä voi maatilahallitus antaa
10262: toistaiseksi yhdelle tai useammalle henkilölle 92 §.
10263: vuokralle laitumena käytettäväksi. Valtion toimesta tehtävien töiden, uutistilan
10264: perustamispalkkion, verovapauden, maksuhel-
10265: 89 §. potusten sekä muiden maanhankintalainsäädän-
10266: Asutuslainsäädännön kumoamiseen liittyvistä nön ja maankäyttölain ja siihen liittyvien lakien
10267: toimenpiteistä annetun lain ( 360/58) 7 a §: ssä mukaisten etujen osalta noudatetaan aikaisem-
10268: tarkoitettujen alueiden osalta noudatetaan tä- pia säännöksiä.
10269: män lain voimaantulon jälkeen edelleen, lukuun Porotilalakia ( 590/69), eräiden kolttien
10270: ottamatta 6 momenttia, sanotun pykälän sään- asuttamisesta annettua lakia ( 27 3/55) ja kolt-
10271: nöksiä, kuitenkin niin, että pykälän 3 ja 4 mo- tien maanjärjestelylakia ( 593/69) täytäntöön-
10272: mentissa tarkoitetuissa tapauksissa maatilahalli- pantaessa sovelletaan edelleen maankäyttölakia
10273: tus voi katsoa alueen tai osan siitä hankituksi ja muuta maankäyttölainsäädäntöä, kuitenkin
10274: maatilalain tarkoituksiin. siten että maankäyttötoimikunnalle kuuluvat
10275: tehtävät suorittaa 9 § :ssä tarkoitettu suunnit-
10276: 90 §. telutoimikunta.
10277: Tilasta tai alueesta tehtyyn hallintasopimuk- 93 §.
10278: seen, johon perustuvaa oikeutta ei ennen tämän Maankäyttö- ja maahankintalainsäädännön,
10279: lain voimaantuloa ole menetetty, sekä asuk- muun aikaisemman asutuslainsäädännön, virka-
10280: kaan oikeuteen saada omakseen hallintasopi- talo- ja jälleenrakennuslainsäädännön, maatalou-
10281: muksen kohteena oleva tila tai alue, noudate- den perusluotosta annetun lain (156/65) sekä
10282: taan aikaisempia säännöksiä, kuitenkin niin, salaojituslain (132/67) nojalla ennen tämän
10283: 204 Lakialoite n:o 88
10284:
10285:
10286: lain voimaantuloa syntyneen valtion, kunnan maksamisesta on asianomainen tila tai alue
10287: sekä luottolaitoksen saamisen takaisinmaksu- panttina siten kuin 1 ja 2 momentissa on sää-
10288: ajan ja koron osalta noudatetaan aikaisempia detty.
10289: säännöksiä ja sopimuksen ehtoja. 98 §.
10290: Aikaisempia säännöksiä noudatetaan niin Milloin tila tai alue on 97 §: n 2 momen-
10291: ikään niiden asioiden osalta, jotka liittyvät 1 tissa säädetyin tavoin panttina, tulee maata-
10292: momentissa tarkoitettujen lakien toimeen- loustoimiston lähettää asianomaiselle tuomarille
10293: panoon ja joista ei tässä luvussa ole toisin sää- ilmoitus panttioikeutta koskevan merkinnän
10294: detty. tekemistä varten kiinnitysasiain pöytäkirjaan.
10295: 94 §. Kun saaminen on täysin maksettu, tulee maa-
10296: Tämän lain voimaantulon jälkeen syntyneen, taloustoimiston lähettää ilmoitus asianomaiselle
10297: maankäyttölainsäädännön mukaisen saamisen tuomarille tilan tai alueen vapautumista pantti-
10298: takaisinmaksuajan ja koron kohdalta noudate- vastuusta koskevan merkinnän tekemistä var-
10299: taan, mitä 92 §: ssä on säädetty. ten kiinnitysrekisteriin.
10300: 95 §. 99 §.
10301: Tämän lain tullessa voimaan lakkaavat maan- Mitä 60-63 §:ssä on säädetty, sovelletaan
10302: käyttölain 102 §: ssä tarkoitetut ehdot ja rajoi- myös sellaisen rakentamisen osalta, jota on
10303: tukset. Sinä aikana, jolloin valtion kauppahinta- tuettu maankäyttölain nojalla.
10304: saamista on maksamatta, voidaan pääomahak-
10305: kuusta saatuja varoja käyttää, sen mukaan kuin 100 §.
10306: asetuksella tarkemmin säädetään, valtion Jos maankäyttö- tai maanhankintalainsäädän-
10307: myyntihintasaamisen maksamiseen. nön mukaisessa katselmustoimituksessa on sat-
10308: 96 §. tunut laskuvirhe tai erehdys, noudatetaan vir-
10309: l\ililloin tila tai alue, jota rasittaa maan- heen tai erehdyksen oikaisemisen osalta, mitä
10310: käyttö- tai maanhankintalainsäädännön, muun 45 ja 79 §:ssä on säädetty.
10311: aikaisemman asutuslainsäädännön taikka virka-
10312: talo- tahi jälleenrakennuslainsäädännön mukai- 101 §.
10313: nen valtion, kunnan tai luottolaitoksen saami- Korkeimmassa oikeudessa, korkeimmassa hal-
10314: nen, osaksi tai kokonaan luovutetaan toiselle, linto-oikeudessa ja maaoikeudessa tämän lain
10315: voidaan saaminen tai osa siitä määrätä heti voimaan tullessa vireillä olevat asiat käsitellään
10316: takaisin maksettavaksi. aikaisempien säännösten mukaan sekä sanotun
10317: ajankohdan jälkeen vireille tulevat asiat niiden
10318: 97 §. säännösten mukaan, joita on tullut noudattaa
10319: Maankäyttölainsäädännön ja muun aikaisem- siinä asteessa, jossa asia on ensiksi käsitelty.
10320: man asutuslainsäädännön nojalla myyty tila tai
10321: alue, joka on tämän lain voimaan tullessa 102 §.
10322: panttina valtion kauppa- tai myyntihintasaami- Valtion maan käyttämisestä ja maan pakko-
10323: sen ja sen koron maksamisesta siihen saakka, lunas tamises ta maankäyttölain tarkoituksiin
10324: kunnes saaminen on loppuun suoritettu, on annetun lain (3 59/58) mukainen katselmustoi-
10325: edelleenkin sanotuin tavoin panttina mainitun mitus, jota maankäyttötoimikunta tämän lain
10326: saamisen maksamisesta. tullessa voimaan ei ole saattanut loppuun, kat-
10327: Sellaisen 1 momentissa tarkoitetun lainsää- sotaan sanottuna ajankohtana rauenneeksi. Maa-
10328: dännön mukaisen kauppa- ja myyntihintasaa- tilahallitus voi lisäksi maanomistajan suostu-
10329: misen korkoineen maksamisesta, joka on syn- muksella määrätä rauenneeksi toimituksen, joka
10330: tynyt tämän lain voimaantulon jälkeen tai jonka tämän lain voimaan tullessa ei ole lainvoimai-
10331: panttioikeudesta ei ole tehty ennen sanottua nen.
10332: ajankohtaa ilmoitusta asianomaiselle tuomarille, Maankäyttötoimikunnalle kuuluvan tehtävän
10333: on tila tai alue panttina aikaisempien säännös- suorittaa tämän lain voimaantulon jälkeen
10334: ten mukaisesti. suunnittelutoimikunta.
10335: Edellä 1 momentissa tarkoitetun lainsäädän- Asutuslautakunnan tai maatalouslautakunnan
10336: nön mukaisten yhteismetsäosuuksien ja muiden maankäyttölain 26 § :n nojalla maankäyttötoi-
10337: osuuksien hintojen samoin kuin kustannus- mikuntaan valitsemat henkilöt toimivat tämän
10338: osuuksien sekä mainittujen saamisten korkojen lain voimaan tultua suunnittelutoimikunnan
10339: Lakialoite n:o 88 205
10340:
10341: jäseninä siihen saakka, kunnes kunnallisval- pitentämisestä 14 päivänä maaliskuuta 1947
10342: tuusto on 9 §:n mukaisesti valinnut heidän annetun lain ( 198/47),
10343: sijaansa uudet jäsenet ja näille varamiehet. 7) täydentävistä säännöksistä maanhankinta-
10344: Vaali on toimitettava kolmen kuukauden ku- lakiin perustettaessa asuntotontteja ja asunto-
10345: luessa lain voimaantulosta. Edellä tarkoitetut tiloja kaupunkeihin ja kauppaloihin 6 päivänä
10346: uudet jäsenet ja heidän varamiehensä on valit- elokuuta 1948 annetun lain ( 601/48),
10347: tava siksi ajaksi, mikä valtuutettujen toimikau- 8) eräiden maanhankintalain nojalla annet-
10348: desta on jäljellä. tujen lainvoiman saaneiden päätösten purkami-
10349: sen rajoittamisesta 18 päivänä joulukuuta 1953
10350: 103 §. annetun lain ( 517/53),
10351: Maatilatalouden kehittämisrahaston varoja 9) Pohjois-Suomen hävitetyn alueen maaseu-
10352: voidaan käyttää sellaisiin maankäyttö- ja maan- dun jälleenrakentamiseen myönnettyjen laino-
10353: hankintalainsäädännön toimeenpanaan liittyviin jen takaisin perimisestä eräissä tapauksissa 1
10354: tarkoituksiin, joihin niitä on käytetty ennen päivänä huhtikuuta 1955 annetun lain ( 159/
10355: tämän lain voimaantuloa. 55),
10356: 10) asutusrahaston varoilla ostetun maan
10357: 104 §. käyttämisestä eräissä tapauksissa 20 päivänä
10358: Tarkemmat säännökset tämän lain täytän- toukokuuta 1955 annetun lain (274/55),
10359: töönpanosta annetaan asetuksella. 11) Porkkalan alueen maataloudellisen jäl-
10360: leenrakentamistyön tukemisesta valtion varoilla
10361: 105 §. 4 päivänä tammikuuta 1957 annetun lain
10362: Tämä laki tulee voimaan pmvana ( 4/57),
10363: kuuta 19 ja se kumoaa tässä luvussa sääde- 12) maanhankintalain mukaan perustettujen
10364: tyin poikkeuksin seuraavat lait niihin tehtyine tilojen myymisestä eräissä tapauksissa 1 päivänä
10365: muutoksineen: heinäkuuta 1957 annetun lain (256/57),
10366: 1 ) valtion virkatalojen ja niistä muodostet- 13) 16 päivänä elokuuta 1958 annetun
10367: tujen pää- eli kantatilojen sekä viljelys- ja maankäyttölain (3 53/58 ) ,
10368: asuntotilojen vuokralle antamisesta 30 päivänä 14) maankäyttölainoista 16 päivänä elokuuta
10369: maaliskuuta 1922 annetun lain (74/22), 1958 annetun lain (354/58),
10370: 2) valtion virkataloihin kuuluvain vuokra- 15) yhteislaitumista 16 päivänä elokuuta
10371: alueiden lunastamisesta sekä virkatalojen käyt- 1958 annetun lain (355/58),
10372: tämisestä 23 päivänä huhtikuuta 1926 annetun 16) asutusyhteismetsistä 16 päivänä elo-
10373: lain (154/26), kuuta 1958 annetun lain (356/58),
10374: 3 ) lisämaan antamisesta Kuusamon kunnassa 17) valtion maan käyttämisestä ja maan
10375: oleville pienille tiloille sekä samassa kunnassa pakkolunastamisesta maankäyttölain tarkoituk-
10376: olevien viljelys- ja asuntoalueiden muodostami- siin 16 päivänä elokuuta 1958 annetun lain
10377: sesta itsenäisiksi tiloiksi 22 päivänä toukokuuta (.359/58),
10378: 1931 annetun lain ( 173 /31), 18) asutuslainsäädännön kumoamiseen liitty-
10379: 4) lisämaan antamisesta Kemijärven ja Sal- vistä toimenpiteistä 16 päivänä elokuuta 1958
10380: lan kunnissa sekä Kuusamon kunnan Liikasen annetun lain (360/58),
10381: kylässä oleville liian pienille tiloille 14 päivänä 19) maankäyttölain nojalla tuetun rakenta-
10382: huhtikuuta 1944 annetun lain ( 257/44), misen valvonnasta 30 päivänä joulukuuta 1960
10383: 5) 20 päivänä heinäkuuta 1945 annetun annetun lain ( 512/60),
10384: Kuusamon ja Sallan kuntien maanhankintalain 20) maatalouden perusluotosta 12 päivänä
10385: (751/45), maaliskuuta 1965 annetun lain (156/65) ja
10386: 6) siirtoväen pika-asutuslain ja maanhan- 21 ) 17 päivänä maaliskuuta 196 7 annetun
10387: kintalain mukaisesti poisotettavien puiden sekä salaojituslain (132/67).
10388: siirrettävien rakennusten otto- ja siirtoaikojen
10389:
10390:
10391: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
10392:
10393: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
10394: 206 1977 vp.
10395:
10396: Lakialoite n:o 89.
10397:
10398:
10399:
10400:
10401: Vennamo ym.: Ehdotus maataloustulolaiksi.
10402:
10403:
10404:
10405: E d u s k u n n a II e.
10406:
10407: Perhe- ja pienviljelijät eivät enää kauan saa siirtää toisten tuotteiden hyödyksi ja toisten
10408: kestä vuodesta vuoteen jatkunutta taloudellista vahingoksi. Kaikkea maataloustuotantoa on
10409: syrjintää ja maaseudun autioittamista. Siksi on kohdeltava oikeudenmukaisesti.
10410: maahamme lopulta saatava oikeudenmukainen Myöskään ei saa menetellä niin, että osa
10411: ja pysyvä maataloustulolaki, joka turvaa perhe- tuotantokustannuksista jätetään ottamatta huo-
10412: ja pienviljelijöille toimeentulon ja estää maa- mioon. Mikään elinkeinon ala ei menesty, ellei
10413: seudun jatkuvan autioitumisen. se turvaa yrittäjälle kohtuullista toimeentuloa.
10414: Tähän uuteen maataloustulolakiin ei saa ot- Mainituilla perusteilla SMP:n eduskuntaryh-
10415: taa rangaistussäännöksiä perhe- ja pienviljel- mä esittää jäljempänä ilmenevän uuden maata-
10416: mien rasitukseksi, koska maamme kotimaisten loustulolain pysyväksi koko Suomen kansan
10417: elintarvikkeiden näennäinen ylituotanto johtuu etujen mukaisesti.
10418: ulkomaantuonnista ja teollisesta maataloudesta. Ehdotamme siis kunnioittaen,
10419: Uudessa maataloustulolaissa on myös turvat-
10420: tava kaikille tuotteille asianmukainen tuottaja- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10421: hinta. Tapahtunutta kustannusten nousua ei lakiehdotuksen:
10422:
10423:
10424: Maataloustulo laki.
10425: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
10426:
10427: 1 §.
10428: Riittävän maataloustulon toteuttamiseksi ja että maatalouden harjoittajat saavat tälle tulon
10429: maataloustuotannon tasapuolisesti ohiaarniseksi osalle kaikkien palkansaajien tulokehitystä vas-
10430: sekä perhe- ja pienviljelmien toimeentulon tur- taavan tulon.
10431: vaamiseksi määrätään rukiin, vehnän, rehnoh-
10432: ran ja rehnkauran sekä maidon, naudanlihan, 3 §.
10433: sianlihan, lampaanlihan ja kananmunien tavoi- Edellä 2 §:ssä tarkoitetun tulokehityksen
10434: tehinnat hinnoitteluvuosiksi 1977/78-1979/ toteuttamiseksi tulee tavoitehintojen muutosten
10435: 80 ja päätetään muista toimenpiteistä sen mu- ohella käyttää hintapoliittista tukea.
10436: kaan kuin tässä laissa säädetään. Tavoitehintojen ja hintapoliittisen tuen
10437: Tässä laissa tarkoitettu hinnoitteluvuosi al- määrääminen sekä muista maataloudesta saa-
10438: kaa maaliskuun alussa ja päättyy seuraavan tavaan tuloon vaikuttavista toimenpiteistä
10439: helmikuun lopussa, kuitenkin niin, että hin- päättäminen perustuvat valtioneuvoston ja
10440: noitteluvuoden sadon osalta rukiin, vehnän, maataloustuottajain keskusjärjestöjen välisiin
10441: rehuohran ja rehukauran hinnoitteluvuosi alkaa neuvotteluihin sekä valtioneuvoston päätöksiin
10442: elokuun alussa ja päättyy seuraavan heinäkuun siten kuin tässä laissa säädetään.
10443: lopussa. Hintapoliittista tukea on viljelmäkoon mu-
10444: 2 §. kaan maksettava hintapoliittinen tuki, alueit-
10445: Edellä 1 §: ssä tarkoitettujen toimenpiteiden tainen hintapoliittinen tuki ja muu neuvotte-
10446: tulee korjata maataloudesta saatua tuloa siten, luissa sovittu hintapoliittinen tuki.
10447: Lakialoite n:o 89 207
10448:
10449: 4 §. edellisessä maataloustuloratkaisussa edellytetys-
10450: Maataloustuotteiden tavoitehintojen ja hinta- tä tasosta.
10451: poliittisen tuen määräämisen perustaksi ote- Maataloustulon muutosta määrättäessä on
10452: taan 3 § :n 2 momentissa tarkoitetuissa neu- myös otettava huomioon muiden kuin 1 § :n
10453: votteluissa maatalouden tuotosta ja kustannuk- 1 momentissa mainittujen maataloustuotteiden
10454: sista laadituo kokonaislaskelman perusteella kokonaistuotossa tapahtunut muutos edellises-
10455: saatava maataloustulo, joka lasketaan vä- sä maataloustuloratkaisussa edellytetystä tasosta
10456: hentämällä maatalouden tuotosta kustannukset. sekä ne maataloustulon muutokset, jotka on
10457: Edellä 1 momentissa tarkoitettu kokonais- aikaisemmin sovittu otettavaksi tai jotka on
10458: laskelma laaditaan keskimääräisten tuotteiden tämän tai muun lain mukaan muutoin otettava
10459: ja tuotantopanosten määrien sekä vallitsevan huomioon kysymyksessä olevassa ratkaisussa.
10460: hinta- ja kustannustason perusteella, ottaen li-
10461: säksi huomioon hintoja ja palkkoja sekä muita
10462: kustannuseriä koskevat jo tehdyt päätökset ja 7 §.
10463: sopimukset siten kuin neuvotteluissa sovitaan. Sen lisäksi, mitä 6 §: ssä on säädetty, valtio-
10464: Maataloustulo on jaettava oikeudenmukai- neuvoston ja maataloustuottajain keskusjärjes-
10465: sesti eri tuotteiden kesken sekä kustannukset töjen on neuvoteltava siitä, miten maatalous-
10466: todellisuuden mukaan kullekin tuotteelle. Las- tuloa on 2 §:n säännös huomioon ottaen muu-
10467: kelmasta voidaan jättää pois joitakin eriä nii- toin kehitettävä.
10468: den vähäisen merkityksen tai muun vastaavan
10469: 8 §.
10470: syyn vuoksi.
10471: Milloin 1 § :n 1 momentissa mainittujen
10472: 5 §. tuotteiden keskimääräinen hintataso on viimek-
10473: Edellä 4 §: ssä tarkoitettua kokonaislaskelmaa si kuluneen hinnoitteluvuoden aikana poiken-
10474: laadittaessa nut enemmän kuin yhden prosentin vahviste-
10475: 1 ) rukiin, vehnän, rehuohran, rehukauran, tusta tavoitehintatasosta, otetaan tämä huo-
10476: maidon, naudanlihan, sianlihan, lampaanlihan mioon siten, että tämän lain nojalla muutoin
10477: ia kananmunien hintoina käytetään viimeksi määrättävää tavoitehintatasoa korotetaan tai
10478: ~ahvistettu ja tavoitehintoja, alennetaan seuraavan hinnoitteluvuoden ajaksi
10479: yhtä monella prosentilla kuin saavutettu hinta-
10480: 2) tavoitehintoihin ei lueta alueittaista hin- taso on keskimäärin alittanut tai ylittänyt ta-
10481: tapoliittista tukea eikä tuotteiden jälkitilejä, voitehintatason enemmällä kuin yhdellä pro-
10482: jotka otetaan tuottoa laskettaessa erikseen sentilla.
10483: huomioon,
10484: 3) hintapoliittinen tuki luetaan maatalouden 9 §.
10485: tuottoon sen suuruisena kuin siitä viimeksi Alueittaisesta ja viljelmäkoon mukaan mak-
10486: tehdyssä maataloustuloratkaisussa on päätetty, settavasta hintapoliittisesta tuesta päätetään si-
10487: 4) valtion varoista maksettavat satovahinko- ten, että tuen yhteismäärä muuttuu vähintään
10488: korvaukset katsotaan seuraavana hinnoittelu- samassa suhteessa, mutta kuitenkin enintään
10489: vuonna maataloudesta saaduksi tuloksi siten kolme kertaa niin paljon kuin tavoitehintoja
10490: kuin satovahinkojen korvaamisesta annetussa mainittu hintapoliittinen tuki mukaan luettuna
10491: laissa ( 530/75) on säädetty sekä muut niihin keskimäärin muutetaan.
10492: verrattavat korvaukset sen mukaan kuin neu- Milloin jonakin vuonna suoritetun hintapo-
10493: votteluissa sovitaan, liittisen tuen määrä alittaa tai ylittää 1 mo-
10494: 5) kustannuksiin ei lueta viljelijän oman mentissa tarkoitetun määrän, otetaan erotus
10495: perheen työn arvoa, huomioon seuraavan vuoden tuen vastaavana
10496: 6) kustannuksiin ei lueta veroja. lisäyksenä tai vähennyksenä.
10497: Tarkemmat määräykset hintapoliittisen tuen
10498: 6 §. jakoperusteista antaa valtioneuvosto.
10499: Maatalouden kustannustasossa tapahtunut
10500: muutos on neuvotteluissa otettava huomioon 10 §.
10501: siten, että maataloustulo muuttuu yhtä suu- Valtioneuvoston ja maataloustuottajain kes-
10502: rella määrällä kuin kokonaislaskelman mukai- kusjärjestöjen väliset 3 § :n 2 momentissa tar-
10503: set maatalouden kustannukset ovat muuttuneet koitetut neuvottelut on aloitettava viipymättä
10504: 208 Lakialoite n:o 89
10505:
10506:
10507: jomman kumman osapuolen sitä vaatiessa. Neu- 14 §.
10508: votteluja jatketaan kunnes niissä saavutetaan Tässä laissa tarkoitettujen toimenpiteiden
10509: yksimielisyys. valmistelua varten valtioneuvosto asettaa neu-
10510: 11 §. vottelukunnan, jonka on laadittava neuvotte-
10511: Valtioneuvosto määrää, neuvoteltuaan maa- luissa tarvittavat laskelmat. Neuvottelukunnan
10512: taloustuottajain keskusjärjestöjen kanssa, hel- tulee lisäksi avustaa maa- ja metsätalousminis-
10513: mikuun loppuun mennessä maataloustulon teriötä lain täytäntöönpanossa tarvittavien toi-
10514: muutoksen jakamisesta eri tuotteille ja hinta- menpiteiden valmistelussa sekä seurata tavoite-
10515: poliittiseen tukeen sekä 1 §:n 1 momentissa hintojen ja markkinointitilanteen kehitystä sekä
10516: tarkoitetuista tavoitehinnoista. tehdä maa- ja metsätalousministeriölle esityksiä
10517: Tavoitehinnat määrätään tulemaan voimaan tavoitehintojen sekä muiden tämän lain tarkoit-
10518: 1 § :n 2 momentin mukaisten hinnoitteluvuo- tamien toimenpiteiden toteuttamiseksi.
10519: sien alusta. Neuvottelukunnassa ovat edustettuina val-
10520: tioneuvosto, maataloustuottajain keskusjärjestöt
10521: 12 §. ja kuluttajat. Neuvottelukunnan kokoonpanosta
10522: Ellei 3 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa neu- säädetään tarkemmin asetuksella.
10523: votteluissa ole päästy sopimukseen helmikuun
10524: loppuun mennessä, tavoitehinnat määrätään, 15 §.
10525: 11 §:n säännöksestä poiketen, tulemaan voi- Hinnoitteluvuodeksi 1977/78 tavoitehintoja
10526: maan sopimukseen pääsyä seuraavan kuukau- määrättäessä otetaan huomioon se maatalous-
10527: den alusta ottaen kuitenkin huomioon, mitä tulon muutos, joka muodostuu verrattaessa
10528: rukiin, vehnän, rehnkauran ja rehnohran ta- 4 §:n mukaista, vallitsevassa hinta- ja kustan-
10529: voitehinnoista on 1 §:n 2 momentissa säädet- nustasossa laskettua maataloustuloa siihen maa-
10530: ty. Tällöin korotetaan tavoitehintoja seuraavan taloustuloon, joka saadaan tavoitehintatuotteille
10531: hinnoitteluvuoden ajaksi siten, että neuvottelu- hinnoitteluvuodeksi 1976/77 vahvistetun ta-
10532: tuloksen mukainen maataloustulo saavutetaan. voitehintatason ja muiden tuotteiden, jälki-
10533: tilien ja tuotantopanosten osalta tavoitehinta-
10534: 13 §. tasoa hinnoitteluvuodelle 1976/77 vahvistet-
10535: Valtioneuvosto ja maataloustuottajain kes- taessa sovitun hintatason mukaan laskien.
10536: kusjärjestöt neuvottelevat elokuun 25 päivään Hinnoitteluvuodeksi 1977/78 tavoitehintoja
10537: mennessä siitä, miten maidon, naudanlihan, määrättäessä on maataloustulon korotustar-
10538: sianlihan, lampaanlihan ja kananmunien tavoite- peeksi laskettava lisäksi
10539: hintoja olisi tarkistettava edellisessä maatalous- 1) se määrä, jolla vuoden 1976 maatalous-
10540: tuloratkaisussa edellytetystä tuotantopanosten tuloratkaisun mukaisesti tavoitehintoja alennet-
10541: hintatasosta tapahtuneiden tuotantokustannus- tiin maatalouden ylituotannon vientikustannus-
10542: ten muutosten vuoksi. Lisäksi otetaan huo- ten vuoksi,
10543: mioon se ero, joka on 1 §:n 1 momentissa 2) se vuoden 1976 maataloustuloratkaisun
10544: mainittujen tuotteiden edelliseen hinnoittelu- nojalla tapahtunut tavoitehintojen alentaminen,
10545: vuoteen kohdistuvien jälkitilien lopullisten joka aiheutui tavoitehintatason ylityksestä hin-
10546: määrien ja niiden jälkitilien määrien välillä, noitteluvuonna 1975/76 sekä maidon, naudan-
10547: jotka on otettu huomioon kulumassa olevan lihan, sianlihan, lampaanlihan ja kananmunien
10548: hinnoitteluvuoden varsinaista maataloustulorat- tavoitehintojen 1 päivänä maaliskuuta 1976 ta-
10549: kaisua tehtäessä. pahtuneesta ennenaikaisesta voimaantulosta,
10550: Mikäli 1 momentin mukaan määräytyvä ta- sekä
10551: voitehintojen muutos olisi pienempi kuin 1 %, 3) maatalouden osuus vuoden 1974 satova-
10552: tarkistusta ei toteuteta. hinkokorvauksista vuoden 197 6 maataloustulo-
10553: Tarkistusneuvottelujen edellyttämät uudet ta- ratkaisussa edellytetyllä tavalla.
10554: voitehinnat määrätään tulemaan voimaan syys-
10555: kuun alusta. Tarkistusneuvottelujen ja uusien 16 §.
10556: tavoitehintojen osalta noudatetaan soveltuvin Tarkemmat määräykset tämän lain täytän-
10557: osin lisäksi, mitä 10-12 §:ssä on säädetty. töönpanosta annetaan asetuksella.
10558:
10559: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
10560:
10561: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
10562: 1977 vp. 209
10563:
10564: Lakialoite n:o 90.
10565:
10566:
10567:
10568:
10569: Aalto ym.: Ehdotus laiksi tapaturmavakuutuslain muuttamisesta.
10570:
10571:
10572: Ed u s kun n a 11 e.
10573:
10574: Tapaturmavakuutuslainsäädäntöä ovat vakuu- dalla on otettu. Kun työntekijä näissä tapauk-
10575: tusyhtiöt tulkinneet sillä tavoin, että jos työ- sissa joutuu kohtuuttoman suojattomaan ase-
10576: tapaturma on aiheutunut työntekijän sairaus· maan, olisi tapaturmalainsäädäntöä muutettava
10577: kohtauksesta, esimerkiksi epilepsiakohtauksesta, tältä osin.
10578: ei tapaturmaa ole korvattu työtapaturmana. Sa- Edellä olevan johdosta ehdotanune kunnioit-
10579: maa periaatetta ovat vakuutusyhtiöt noudatta- taen,
10580: neet myös niissä vapaaehtoisissa vakuutuksissa, että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10581: joita työhön valmennuksen ja työkokeilun koh- lakiehdotuksen:
10582:
10583:
10584: Laki
10585: tapaturmavakuutuslain muuttamisesta.
10586:
10587: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 20 patvana elokuuta 1948 annettuun tapatur-
10588: mavakuutuslakiin (608/48) uusi näin kuuluva 11 a §:
10589:
10590: 11 a §.
10591: Jos tapaturma sattuu työssä, suojatyössä, työ- paturmasta ei suoriteta muuten tämän lain mu-
10592: hön valmennuksessa tai työkokeilussa olevalle kaisesti eikä myöskään vapaaehtoisen tapatur-
10593: asianomaisen sairauskohtauksen aiheuttamana mavakuutuksen perusteella, korvataan tapatur-
10594: tai muusta sellaisesta syystä, että korvausta ta- ma valtion varoista tämän lain mukaisesti.
10595:
10596: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1977.
10597:
10598: Lyyli Aalto Uljas Mäkelä
10599:
10600:
10601:
10602:
10603: 27 0877001290.
10604: 210 1977 vp.
10605:
10606: Lakialoite n:o 91.
10607:
10608:
10609: Ajo ym.: Ehdotus laiksi työsopimuslain 51 §:n muuttamisesta.
10610:
10611:
10612: · E du sku nnalie.
10613: Vahingonkorvauslain säätämisen yhteydessä käli työntekijä ei voi esittää näyttöä, katsotaan
10614: muutettiin myös työsopimuslain 51 §:n sään- hänen syyllistyneen törkeään huolimattomuu-
10615: nöksiä. Tavoitteena oli se, että työntekijä on teen, jolloin työntekijä joutuu suorittamaan so-
10616: vahingonkorvau,svelvollisuuden osalta samassa vitellun vahingonkorvauksen.
10617: asemassa riippumatta siitä, oliko kysymyksessä Edellä mainittu näyttövelvollisuus johtaa sii-
10618: ulkopuoliselle tai työnantajalle aiheutettu va- hen, että työntekiiä ei olekaan samassa asemas-
10619: hinko. Työnantaja ja työntekijä ovat .kuitenkin sa silloin, kun vahinko on aiheutettu työnanta-
10620: sopimussuhteessa. Yleisten sopimusoikeudellis- jalle, kuin. silloin, jos se on aiheutettu ulkopuo-
10621: ten periaatteiden mukaan sopimussuhteessa va- liselle. - Jotta edellä mainitut vahingonkor-
10622: hinkoa kärsineen on vain osoitettava hänelle vauslain ja työsopimuslain 51 §:n päämäärät to-
10623: aiheutuneen vahingon määrä,· kun taas sopimus- teutuisivat, on työsopimuslain 51 § muutettava
10624: ta rikkoneen osapuolen on näytettävä toimi- siten, että näyttövelvollisuus siirretään työn-
10625: neensa sopimusehtojen mukaisesti. Vahingon- antajalle. Työnantajan, joka väittää työntekijän
10626: korvauslain 4 luvun 1 §: ssä olevien sovittdu- laiminlyöneen velvollisuutensa, tulee näyttää
10627: säännösten mukaan työntekijä vapautuu vas- väitteensä toteen. Mikäli työnantaja ei voi näyt-
10628: tuusta, jos hänen viakseen jää vain lievä tuot- tää työntekijän syyllistyneen törkeään huolimat-
10629: tamus. Silloin kun työntekijä aiheuttaa työs- tomuuteen tai tahallisesti aiheuttaneen vahin-
10630: sään vahinkoa työnantaj11lle, on hänen vapau- gon, vapautuu työntekijä korvausvastuusta.
10631: tuakseen vastuusta näytettävä toteen, ettei hän Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
10632: ole lainkaan syyllistynyt huolimattomuuteen, tai
10633: että hän on syyllistynyt ainoastaan lievään huo- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10634: limattomuuteen. Käytännössä tällaisen näytön lakiehdotuksen:
10635: esittäminen on useimmiten mahdotonta, ja mi-
10636:
10637: Laki
10638: työsopimuslain 51 §:n muuttamisesta.
10639: Eduskunnan päätöksen mukah;;esti muutetaan 30 päivänä huhtikuuta 1970· annetun työsopi-
10640: muslain 51 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on 31 päivänä toukokuuta 1974 annetussa
10641: laissa (414/74), näin kuuluvaksi:
10642: 51 §. hinko vahingonkorvauslain ( 412/74) 4 luvun
10643: Vahingonkorvausvelvollisuus. 1 §: ssä säädettyjen perusteiden mukaan. Lievä
10644: huolimattomuus vapauttaa työntekijän korvaus-
10645: Työntekijän, jonka näytetään tahallaan tai vastuusta. Samoja perusteita ja edellä mainittua
10646: törkeästä huolimattomuudesta laiminlyöneen näyttövelvollisuutta on sovellettava työntekijän
10647: tästä laista tai työsopimuksesta hänelle johtu- työssään työnantajalle aiheuttaman vahingon
10648: vien velvollisuuksien täyttämisen taikka ai- korvaamiseen.
10649: heuttaneen tahallisella tai törkeän huolimatto-
10650: maila menettelyllään sopimuksen 43 §:ssä tar-
10651: koitetun purkamisen työnantajan toimesta, tulee Tämä laki tulee voimaan päivänä
10652: korvata työnantajalle siten aiheuttamansa va- kuuta 197 .
10653:
10654: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
10655:
10656: Aimo Ajo Juhani Surakka Bror Lillqvist
10657: Pirkko Aro Arvo Ahonen Niilo Koskenni~mi. .'·, :..:;,: ,
10658: Peter Muurman
10659: 1977 Vp. 211
10660:
10661: Lakialoite n:o 92.
10662:
10663:
10664:
10665:
10666: Alppi ym.: Ehdotus laiksi työsopimuslain 37 ja 54 §:n muutta-
10667: misesta.
10668:
10669:
10670: E d u s kun n a 11 e.
10671:
10672: .Voimassa oleva työsopimuslaki kieltää nais- pituus on kuusi kuukautta synnytyksen jälkeen
10673: puolisen työntekijän irtisanomisen synnytyslo- sekä vielä jonkin aikaa sen jälkeen. kun työn-
10674: man aikana tai siten, että työsuhde päättyisi tekijä on palannut työhön.
10675: synnytysloman alkaessa tai aikana. Lisäksi sa- Mikäli työnantaja suorittaa irtisanomisen lain
10676: notun lain 37 §:ssä olevaa säännöstä irtisano- vastaisesti, syntyy työntekijälle voimassa olevan
10677: missuojasta on tulkittu siten, ettei raskaus ole työsopimuslain 51 §:n nojalla oikeus täyteen
10678: siinä tarkoitettu erityisen painava syy, joka oi- vahingonkorvaukseen. Sitävastoin laissa ei ole
10679: keuttaisi työnantajan irtisanomaan työsopi- nykyisin säädetty sanotunlaisesta menettelystä
10680: muksen. Kuitenkin on ilmeistä ja käytännössä rangaistusta. Raskaana olevan työntekijän työs-
10681: koettua, ettei yleissäännös takaa riittävää työs- säpysymisoikeuden tehostamiseksi on kuitenkin
10682: säpysymisoikeutta. mainitunlainen rangaistusuhka tarpeellinen.
10683: Riittävän suojan takaamiseksi tulisi lakia Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
10684: muuttaa siten, että irtisanomissuoja alkaisi sii· nioittaen,
10685: tä hetkestä lukien, jolloin työnantaja saa kuul-
10686: la työntekijän olevan raskaana. Irtisanomissuo- että Eduskunt4 hyväksyisi seuraavan
10687: jan tulisi kestää koko äitiysloman ajan, jonka lakiehdotuksen:
10688:
10689:
10690: Laki
10691: työsopimuslain 37 ja 57 §:n muuttamisesta.
10692:
10693: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä huhtikuuta 1970 annetun työ-.
10694: sopimuslain (320/70) 37 §:n 4 momentti ja 54 § näin kuuluviksi:
10695:
10696: 37 §. muuta työtä, joka vastaa työntekijän ammatti-
10697: taitoa tai jonka työntekijä muutoin suostuu ot-
10698: Toistaiseksi voimassa olevat sopimukset. tamaan vastaan. Muu sopimus on mitätön.
10699:
10700: Työn!lntaja ei saa irtisanoa raskaana olevan · 54 §.
10701: naispuolisen työntekijän työsopimustil. saatuaan Rangaistusmääräykset. "'
10702: tietää raskaudesta, eikä myöskään yhdeksän
10703: kuukauden. aikana synnytyksen jälkeen tai !llYÖ· Työnantaja, joka rikkoo 17 § :n 3 momen-
10704: herrithln kolmen 'kuukauden aikana työntekijän tissa, 26 §:n 1 momentissa, 37 §:n,4 mo1llen-
10705: palattua työhön äitiysloman jälkeen, paitsi 'mil~ tissa; 47 ja 52 §:ssä tai 53 §:n 2 momentissa
10706: loin työ .kokonaan· päättyy; 'eikä voida järjestää olevia säännöksiä, tuomittakoon sakkoon. · '
10707: :;:, .. .! . . ' ' -----
10708:
10709:
10710: Helsingissä 11 päivänä helmiku~ta 1977:
10711:
10712: Osmo Vepsäläinen· Anna~Liisa Hyvön~n .· · ·
10713: Helvi Nisk~en Arto M~tis~~, > ,.
10714: 212 1977 vp.
10715:
10716: Lakialoite n:o 93.
10717:
10718:
10719:
10720:
10721: Eenilä ym.: Ehd9tus laiksi työaikalain 19 §:n muuttamisesta.
10722:
10723:
10724: E d u s kun n a 11 e.
10725:
10726: Työaikalain 19 §:n mukaan oikeus 8 §:ssä ja Työaikalain 19 §:n lyhyt vanhentumisaika saat-
10727: 15 §:n 5 momentiss·a tarkoitettuun erilliseen taa houkutella työnantajia teettämään kohtuut-
10728: rahakorvaukseen sekä 17 ja 18 §: ssä säädet- tomasti ylityötä ilman, että työntekijä saa lain-
10729: tyyn korotettuun palkkaan on rauennut, jollei mukaisia korvauksia. Työnantajat luottavat täl-
10730: kannetta ole nostettu vuoden kuluessa sen ka- löin siihen, että saatavia ei vaadita riittävän
10731: lenterivuoden päättymisestä, jolloin sellainen ajoissa.
10732: oikeus syntyi. Vuosilomalakia uudistettaessa vuonna 1973
10733: Em. laissa oleva määräaika .on käytännössä pidennettiin vuosilomalakiin perustuvien kor·
10734: osoittautunut lyhyeksi, mikä on. aiheuttanut vausten kanneaikaa. Uuden vuosilomalain mu-
10735: eräissä tapauksissa työntekijöille suuriakin yli- kaan työntekijän oikeus vuosilomapalkkaan tai
10736: ja sunnuntaityökorvausten menetyksiä. Maas- lomakorvaukseen raukeaa, jollei kannetta ole
10737: samme on vielä työpaikkoja, joissa työntekijät nostettu kahden vuoden kuluessa sen kalenteri-
10738: eivät edes uskalla vaatia kaikkia työaikalain vuoden päättymisestä, jonka aikana vuosiloma
10739: mukaisia korvauksia ennen kuin ammattiliitto olisi annettava tai lomakorvaus maksettava.
10740: tai työsuojelutarkastajat ovat puuttuneet asiaan. Edellä mainituilla perusteilla ja yhtenäisyyden
10741: Tiillaisia työpaikkoja on erityisesti palveluelin- vuoksi myös työaikalain mukainen kanneaika
10742: keinojen ja liikenteen piirissä. Saatavia lasket- tulisi pidentää kahteen vuoteen sen kalenteri-
10743: taessa voidaan ylityökorvauksia todeta olevan vuoden päättymisestä, jolloin oikeus syntyi.
10744: useilta vuosilta. Myös muiden työaikalakien kanneajat olisi tar-
10745: Työaikalain 19 §:n mukaisen vanhentumis- kistettava uudistuksen yhteydessä.
10746: ajan vuoksi työntekijä ei voi oikeudessa hakea Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
10747: saataviaan kuin edelliseltä ja kuluvalta vuodelta.
10748: Työsuojelullisesti on tärkeää, ettei tarpee- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10749: tonta ylityötä teetetä. Ylityötä teetettäessä on lakiehdotuksen:
10750: ylityökorvaukset maksettava lain mukaisesti.
10751:
10752: Laki
10753: työaikalain 19 § :n muuttamisesta.
10754:
10755: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 2 päivänä elokuuta 1946 annetun työaika-
10756: lain 19 §, sellaisena kuin se on 30 päivänä joulukuuta 1965 annetussa laissa (713/65), näin
10757: kuuluvaksi:
10758: 19 §. vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päätty·
10759: Oikeus 8 §:ssä ja 15 §:n 5 momentissa tar- misestä, jolloin sellainen oikeus syntyi,
10760: koitettuun erilliseen rahakorvaukseen sekä 17
10761: ja 18 § :ssä säädettyyn korotettuun palkkaan on Tämä laki tulee voimaan päivänä
10762: rauennut, jollei kannetta ole nostettu kahden kuuta 197 .
10763:
10764: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
10765:
10766: Paula Eenilä Pirkko Aro Helge Siren
10767: 1977 vp. 213
10768:
10769: Lskialoite n:o 94.
10770:
10771:
10772:
10773: Forsman ym.: Ehdotus laiksi tapa~mavakuutuslain 4 §:n muut-
10774: tamisesta.
10775:
10776:
10777: E d u s k u n n a ll e.
10778:
10779: Tapaturmavakuutuslain 4 §:n mukaan työ- misesta. Ottaen huomioon työssä käyvien avio-
10780: tapaturmalla tarkoitetaan tässä laissa tapatur- parien suuren lukumäärän ei ole perusteltua
10781: maa, joka aiheuttaen ruumiinvamman on koh- erottaa työmatkasta matkaa kodista tai työpai-
10782: dannut työntekijää: kasta päivähoitopaikkaan. Koko matka on kat-
10783: 1. työssä; sottava tapaturmavakuutuslakia sovellettaessa
10784: · 2. työstä jobtuvissa olosuhteissa: työmatkaksi. Erityisesti työssä käyvät äidit,
10785: a) työpaikalla tai työpaikkaan kuuluvalla jotka useimmissa perheissä vievät lapset päivä-
10786: alueella, hoitoon, saattavat joutua tapaturmavakuutus-
10787: b) matkalla asunnosta työpaikalle tai lain nykyisen soveltamisen vuoksi väliinputoa·
10788: päinvastoin, tai jiksi.
10789: c) hänen ollessaan työnantajan asioilla, Edellä esitetyn perusteella tulisikin tapatur-
10790: tahi mavakuutuslain 4 §:ää muuttaa siten, että koko
10791: matka kodista työpaikalle tai sieltä takaisin
10792: 3. hänen yrittäessään varjella tai pelastaa katsotaan työmatkaksi huolimatta siitä, että
10793: työnantajansa omaisuutta tahi, työtoimin- työntekijä joutuu viemään lapsensa päivähoi-
10794: tansa yhteydessä, ihmishenkeä. toon tai noutamaan hänet sieltä.
10795: Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
10796: Vakuutuskäytännössä on ilmennyt epäkoh-
10797: daksi se, että lain tarkoittamaksi työmatkaksi ei että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10798: katsota sitä matkan osaa, joka aiheutuu lapsen lakiehdotuksen:
10799: päivähoitopaikkaan viemisestä tai sieltä nouta-
10800:
10801: Laki
10802: tapaturmavakuutuslain 4 § :n muuttamisesta.
10803: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 20 päivänä elokuuta 1948 annetun tapatur-
10804: mavakuutuslain ( 608/48) 4 §: n 1 momentti näin kuuluvaksi:
10805:
10806: 4 §. matkaksi katsotaan myös se matkan osa, jonka
10807: Työtapaturmalla tarkoitetaan tässä laissa ta- työntekijä työhön mennessään tai työstä pala-
10808: paturmaa, joka aiheuttaen ruumiinvamman on tessaan joutuu tekemään lapsen päivähoidon
10809: kohdannut työntekijää: vuoksi.
10810: 3. hänen yrittäessään varjella tai pelastaa
10811: 1. työssä; työnantajansa omaisuutta tahi, työtoimintansa
10812: 2. työstä jobtuvissa olosuhteissa: a) työpai- yhteydessä, ihmishenkeä.
10813: kalla tai työpaikkaan kuuluvalla alueella; b)
10814: matkalla asunnosta työpaikalle tai päin vastoin; Tämä laki tulee voimaan päivänä
10815: tai c) hänen ollessaan työnantajan asioilla. Työ- kuuta 197 .
10816:
10817: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
10818:
10819: Mauno Forsman Olli Helminen
10820: 214 1977 vp.
10821:
10822: Lakialoite n:o 95.
10823:
10824:
10825:
10826:
10827: Helminen ym.: Ehdotus laiksi kaivoslain 59 S:n muuttamisesta.
10828:
10829:
10830: E d u s k u n n a 11 e.
10831:
10832: Työsuojelun valvonnasta annettu laki ( 131/ kentelevää työntekijää kuten esimerkiksi maan-
10833: 73) on määritellyt työsuojeluviranomaisten teh- päällisten korjaamoiden, rikastamaiden ja vas-
10834: täväksi valvoa työturvallisuuslain ( 299/58) talivien laitoksien työntekijät. Teknillisen tar-
10835: noudattamista. Työsuojeluvalvontalain sekä työ- kastuslaitoksen valvontatoiminta ei myöskään
10836: turvallisuuslain perusteella on myös työsuojelu- koske maan alla eikä maan päällä tapahtuvassa
10837: viranomaisilla oikeus suorittaa tarkastuksia kai- työssä muun muassa työsopimuslain (320/70),
10838: -voksissa ja muissakin vastaavissa työkohteissa, työaikalain ( 604/46), vuosilomalain ( 272/7 3),
10839: jotka toisaalta on säädetty kauppa- ja teollisuus- nuorten työntekijäin suojelusta annetun lain
10840: ministeriön alaisen teknillisen tarkastuslaitoksen ( 669/6 7) eikä työsuojelun valvonnasta anne-
10841: valvontaan (73/75). tun lain ( 131/73) noudattamista.
10842: Työturvallisuuslain säännökset koskevat tie- Kaivoksissa on sattunut vakavia onnetto-
10843: tyin poikkeuksin kaikkea työ- ja virkasuhteessa muuksia. Muun muassa eräässä Luikonlahdella
10844: tehtävää työtä. Lain 8 §:ssä on lisäksi säädetty: sijaitsevassa kaivoksessa sattui 8 päivänä mar-
10845: "Jos työturvallisuudesta jossakin työssä on voi- raskuuta 197 6 kuolemaan johtanut työtapatur-
10846: massa erityisiä säännöksiä, noudatettakoon sel- ma. Onnettomuuksien jälkeen suoritetuissa sel-
10847: laisessa työssä tämän lain ohella myös niitä." vityksissä on voitu todeta, että työsuojeluviran-
10848: Kaivoslain (50 3/65) 56 §: ssä on vastaavasti omaisten ja kaivostarkastuksia suorittaneiden
10849: säädetty, että kaivostyön harjoittajan velvolli- viranomaisten tarkastuksiensa yhteydessä an-
10850: suus on järjestää työturvallisuus noudattaen tamat ohjeet ja määräykset ovat poikenneet
10851: kaivoslain ja työturvallisuuslain säännöksiä. toisistaan. Tästä on ollut seurauksena, että kai-
10852: Työturvallisuuslain 8 § :n tarkoittamia sään- vostyöpaikoilla ei ole suoritettu kaikkia niitä
10853: nöksiä sisältyy kaivoslain ohella muun muassa turvallisuustoimenpiteitä, joita työsuojeluviran-
10854: myös säteilysuojauslakiin ( 174/57), paineastia-· . omaiset ovat vaatineet tehtäväksi. Näiden lai-
10855: lakiin (98/73), myrkkylakiin (309/69) ja miniyöntien johdosta on voitu havaita, että
10856: lakiin räjähdysvaarallisista aineista (263/53). mikäli työsuojeluviranomaisten tarkastuspöytä-
10857: Työturvallisuuslain noudattamista valvovat kirjaan tekemiä neuvoja ja ohjeita olisi nouda-
10858: työsuojeluviranomaiset ja kaivoslain noudatta- tettu, olisi erittäin todennäköisesti voitu välttää
10859: misen valvonta kuuluu kauppa- ja teollisuus- muun muassa Luikonlahden kuolemaan jobta-
10860: ministeriön alaisen teknillisen tarkastuslaitok- nut työtapaturma.
10861: sen tehtäviin. Kaivostyön turvallisuutta koske- Saatujen selvitysten mukaan kaivostarkastus-
10862: vat säännökset edellyttävät näin ollen sekä työ- ta suorittavat viranomaiset eivät ole riittävästi
10863: suojeluviranomaisten että kauppa- ja teollisuus- ottaneet huomioon työsuojeluviranomaisten tar-
10864: ministeriön alaisten tarkastusviranomaisten kiin- kastuksissa esille tulleiden epäkohtien poistami-
10865: teää yhteistyötä. seksi annettuja ohjeita. Tarkastuksia suoritta-
10866: Työsuojelun piirihallinto suoritti malmikai- vien viranomaisten yhteistyön puutteista ja sel-
10867: voksissa tarkastUksia vuonna 197 4 kolmetoista kiytymättömistä toimivaltasuhteista ovat joo-
10868: kertaa ja vuonna 1975 seitsemäntoista kertaa. tuneet kärsimään ennen kaikkea kaivoksissa
10869: Teknillisen tarkastuslaitoksen suorittama kai- työskentelevät työntekijät.
10870: vosten työturvallisuusvalvonta kohdistuu noin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
10871: 1600:n maan alla tai avolouhoksilla työskente- nioittaen,
10872: levän kaivosmiehen työturvallisuuteen. Teknilli-
10873: sen tarkastuslaitoksen valvonnan ulkopuolelle että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10874: jää noin 6000 muuta kaivosteollisuudessa työs- lakiehdotuksen:
10875: Lakialoite n:o 9.5 215
10876:
10877:
10878: Laki
10879: kaivoslain 59 §:n muuttamisesta.
10880:
10881: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 17 päivänä syyskuuta 1965 annetun kaivos-
10882: lain (503/65) 59 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi: ·· ·
10883:
10884: 59 §. noudattamaan asianomaisen työsuojeluviran-
10885: Kauppa- ja teollisuusministeriön tehtävänä omaisen tarkastuksen yhteydessä annettuja neu-
10886: on valvoa tämän lain sekä sen nojalla ailiiettu- voja, ohjeita ja määräyksiä.
10887: jen säännösten ja määräysten noudattamista
10888: sekä suorittaa sitä varten tarkastuksia. Sen li-
10889: säksi, mitä tässä laissa on säädetty, kaivostar-
10890: kastuksia suorittavat viranomaiset ovat kaivos- Tämä ·laki tulee voimaan päivänä
10891: ten työsuojelua koskevissa asioissa velvollisia kuuta 197 .
10892:
10893: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1977.
10894: -----
10895: Olli Helminen Kaarina Suonio Aimo Ajo
10896: Risto Tuominen Maija Rajantie Matti Puhakka
10897: Jacob Söderman Matti Louekoski Juhani Surakka
10898: Helge Talvitie Marjatta Stenius Jouko Tuovinen
10899: Ensio Laine Matti Kuusio Erkki Liikanen
10900: Väinö Turunen Sven-Erik Järvinen
10901: 216 1977, vp.
10902:
10903: Lakialoite n:o 96.
10904:
10905:
10906:
10907:
10908: Hokkanen ym.: Ehdotus laiksi työaikalain muuttamisesta.
10909:
10910:
10911: E d u s k u n n a 11 e.
10912:
10913: Eduskunta äänesti 9. 5. 1973 autonkuljetta- onkin itse asiassa varsin pitkälle oma työnjoh-
10914: jien työaikalakia koskevan hallituksen esityksen tajansa. Käytännölle vieraat työaikasäännökset
10915: n:o 145/1972 vp. lepäämään yli vaalien. Edus- ovat aiheuttaneet tarpeettomia vaikeuksia kul-
10916: kunnan kulkulaitosvaliokunta ja sosiaalivalio- jetusten järjestelyssä ja usein työaikajärjestel-
10917: kunta olivat lain hylkäämisen kannalla. Edus- män tarkka noudattaminen on käytännössä
10918: kunnan niukka enemmistö hyväksyi lain, joka jopa mahdotonta. Työsuojeluhallitukselle on jä-
10919: sittemmin siis äänestettiin yli vaalien. tetty yli 700 autonkuljettajien työtuntijärjes-
10920: Eduskunta hyväksyi samalla kertaa sosiaali- telmää koskevaa erivapaushakemusta. Näistä
10921: valiokunnan ehdottaman toivomuksen, jonka vain osa on toistaiseksi käsitelty. Jo tämä yk-
10922: mukaan hallituksen tulisi asettaa kiireellisesti sityiskohta osoittaa, kuinka laajamittaiseen ja
10923: sellainen työryhmä, jossa olisivat edustettuina raskaaseen byrokratiaan autonkuljettajien muu-
10924: tasapuolisesti työnantajien . ja työntekijöiden tettu työaikajärjestelmä on johtanut. Suurimmat
10925: edustajat. Työryhmän tehtävänä olisi ollut uu- epäkohdat uudessa autonkuljettajien työaikajär-
10926: den tasapuolisemman ehdotuksen laatiminen, jestelmässä liittyvät ehdottomiin työ- ja lepo-
10927: jossa olisi otettu huomioon moottoriajoneuvo- aikoja ja niiden vuorottelua koskeviin rajoihin,
10928: liikenteen todelliset epäkohdat ja myös mah- ns. kaksoismiehitystä eli kahden kuljettajan
10929: dollisesti ajopiirturin käyttöönottoon liittyvät vuorottelua koskeviin rajoituksiin sekä ennalta
10930: kysymykset. Toivomuksessa tarkoitettua työ- laadittavaan työtuntijärjestelmään.
10931: ryhmää ei kuitenkaan asetettu. Erityisesti uusi autonkuljettajien työaikajär-
10932: Vaalien jälkeisillä valtiopäivillä eduskunta jestelmä on aiheuttanut vaikeuksia sellaisissa
10933: marraskuussa 1975 sitten hyväksyi yli vaalien kuljetuksissa, joissa kuljetettavat määrät, kul-
10934: lepäämään jätetyn lain jälleen niukalla äänten- jetusreitit ja kuljetusten suuntautuminen vaih-
10935: enemmistöllä. Hyväksyessään lain eduskunta sa- televat kuljetuksista toiseen. Varsinkin pitkien
10936: malla edellytti, että hallitus tarkoin seuraa lain etäisyyksien takana olevilla alueilla kuten esi-
10937: soveltamisesta saatavia kokemuksia ja tarvit- merkiksi kehitysalueilla uusi kuljettajien työ-
10938: taessa antaa esityksen lain korjaamiseksi. aikajärjestelmä on luonut tilanteen, jossa elin-
10939: Laki on ollut nyt voimassa noin 4 kuukautta. tärkeiden kuljetusten suorittaminen kuljettajien
10940: Lain mukainen työaikajärjestelmä on saatujen työaikasäännöksiä kirjaimellisesti noudattaen on
10941: kokemusten mukaan monelta kohdin käytän- käynyt erittäin vaikeaksi ellei täysin mahdotto-
10942: töön soveltumaton eikä vastaa autonkuljettajan maksi. Jotta autonkuljettajien työaikajärjestel-
10943: työn luonteen asettamia vaatimuksia. Laissa män vääristymät voitaisiin korjata, tulisi työ-
10944: ei ole otettu huomioon autonkuljettajan aikalakiin sisältyviä autonkuljettajia koskevia
10945: työlle tunnusomaisia erikoisolosuhteita, kuten säännöksiä osittain muuttaa.
10946: olosuhteiden nopeaa vaihtelua työn kestäessä, Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme,
10947: työn itsenäisyyttä ja vastuullisuutta sekä tavan-
10948: omaisen työn johdon ja valvonnan lähes täydel- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10949: listä puuttumista, jonka vuoksi autonkuljettaja lakiehdotuksen:
10950: Lakialoite n:o 96 217
10951:
10952:
10953: Laki
10954: työaikalain muuttamisesta.
10955:
10956: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 2 päivänä elokuuta 1946 annetun työaika-
10957: lain 5 a ja 7 S sekä 16 a §:n 1, 3 ja 4. 1llOmentti, .sellaisina kuin ne ovat 20 päivänä helmi-
10958: kuuta 1976 annetussa laissa (189/76), näin kuuluviksi:
10959:
10960: 5 a §. noudatettava siinä laajuudessa, kuin sopimuk-
10961: Moottoriajoneuvon kuljettajan työaika saa seen sidottu työnantaja muutoinkin on velvol-
10962: olla enintään 11 tuntia 24 perättäisen tunnin linen sopimusta noudattamaan.
10963: aikana.
10964: Jos työtä ei voida muulla tavoin tarkoituk- 16 a §.
10965: senmukaisesti järjestää, saadaan 1 momentissa Moottoriajoneuvon kuljettajalle on annettava
10966: mainittu työaika pidentää enintään 13 tunnik- vähintään 10 tuntia kestävä lepoaika jokaisena
10967: si, edellyttäen, että työaika tällaisen pidenne- 24 perättäisen tunnin jaksona. Lepoajan on
10968: tyn työajan jälkeistä lepoaikaa seuraavien 24 oltava yhdenjaksoinen, ellei kuljetustehtävän
10969: perättäisen tunnin aikana ei ylitä 11 tuntia. loppuun suorittaminen erityisesti muuta edel-
10970: Moottoriajoneuvon kuljettajan pisin yhtämit- lytä.
10971: tainen työaika saa olla enintään 5,5 tuntia. Jo-
10972: kaista tällaista työjaksoa kohti on kuljettajalle Moottoriajoneuvon kuljettajan lepoajaksi las-
10973: annettava vähintään 30 minuutin tauko yhdessä ketaan aika, jolloin kuljettaja voi vapaasti jär-
10974: tai useammassa erässä. jestää ajankäyttönsä osallistumatta mihinkään
10975: ammattiinsa kuuluvaan työhön.
10976: 7 §. Kuljetuksissa, joissa kaksi kuljettajaa vuorot-
10977: Työnantajain ja työntekijäin yhdistyksillä, telee keskenään toisen toimiessa kuljettajana
10978: joiden toimintapiiri käsittää koko maan, on ja toisen levätessä, saadaan lepoajaksi lukea 3
10979: oikeus työ- ja virkaehtosopimuksessa sopia momentin estämättä myös se aika, jolloin kul-
10980: säännöllisestä työajasta 5 §:n, 5 a §:n sekä 6 jettaja matkan kestäessä lepää autossa va-
10981: §:n säännöksistä poikkeavasti, kuitenkin niin, paana ammattiinsa kuuluvista tehtävistä edel-
10982: ettei työaika keskimäärin ylitä 40 tuntia viikos- lyttäen, että auto on varustettu tarkoitukseen
10983: sa. Tällaista työehtosopimuksen määräystä on sopivalla lepohytillä.
10984:
10985: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
10986:
10987: Matti Hokkanen Esko Härkönen
10988: Matti Asunmaa Lauri Impiö
10989:
10990:
10991:
10992:
10993: 28 087700129D
10994: 21'8 1977 vp.
10995:
10996: Lakialoite n:o 97.
10997: .··'
10998:
10999:
11000:
11001: Hyvönen ym.: Ehdotus laiksi työntekijäin eläkelain 5 b §:n muut-
11002: tamisesta.
11003:
11004: . \·'
11005:
11006:
11007: Edus.kunnalle.
11008:
11009: Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön see annettu ohje sitä, että lakia ei voida jousta-
11010: (SAK:n) aloitteesta muutti eduskunta työnte- vasti ja tarkoituksenmukaisesti soveltaa.
11011: kijäin eläkelakia niin, että siihen liitettiin osa- Kitkattomasti lakia voitaisiin tällaisenaan so-
11012: eläke. Työpaikoilla oli aloitettu työntekijöiden veltaa vain tapauksissa, jolloin päivittäistä työ-
11013: terveystarkastuksia, joissa oli ilmennyt huomat· aikaa lyhennettäisiin 40 prosentilla eli työpäi-
11014: tavassa määrin tarvetta siirtää työntekijöitä vä- vän pituudeksi tulisi noin 6 tunnin mittainen tai
11015: hemmän rasittaviin työolosuhteisiin. Tällöin mil- työaikaa muutoin vastaavasti lyhennettäisiin. Päi-
11016: tei poikkeuksetta tapahtui työntekijäin ansiota- vittäisen työajan lyhentäminen tai yleensä työ-
11017: sossa alenemista, jota työntekijäin ammatilliset ajan lyhentäminen on katsottu työnantajien ta-
11018: järjestöt pitivät epäoikeudenmukaisena. holta soveltumattomaksi sen häiritessä normaa-
11019: Eduskunta muutti työntekijäin eläkelakia lia työprosessia, ja käytännössä sitä harvoin
11020: niin, että työeläkettä voitiin maksaa kompensoi- sovelletaankaan.
11021: maan ansiotasossa tapahtunutta alenemista, työn- Eräänä tärkeimmistä tavoitteista osaeläkkeen
11022: tekijän pääasiallisen toimeentulon jäädessä työs- aikaansaamiseksi pidettiin ammattiyhdistysliik-
11023: tä saadun ansion varaan. Osaeläke sisällytettiin keen piirissä sitä, ettei työtehtävän muutos toisi
11024: työntekijäin eläkelain 5 b §:ään. tullessaan ansiotasossa alenemista. Nykyinen laki
11025: Lainmuutoksesta on kulunut neljä vuotta. ei täytä tässäkään suhteessa asetettua· tavoitetta,
11026: Kokemus on osoittanut, että laki ei vastaa sitä koska osaeläkevähimmäistason yläpuolella on
11027: tarvetta, jota ammatilliset järjestöt olivat tarkoit- enintään puolet täydestä eläkkeestä. Ansion ale-
11028: taneet. Osaeläkkeen saamisen ehtona on, että neminen on siis noin 30 prosentin tasoa ja mer-
11029: työntekijän kyky ansaita toimeentulonsa on lää- kitsee varsin tuntuvaa toimeentulon heikkene-
11030: ketieteellisesti alentunut kahdella viidesosalla. mistä.
11031: Näin suuri terveydellinen aleneminen edellyttää Mielestämme on välttämätöntä muuttaa työ-
11032: myös kohtuuttoman suurta ansioiden alenemista. eläkelakeja niin, että osaeläkkeen sijasta alettai-
11033: Lisäksi, kun osaeläkkeen tarkoituksena oli alun siin suorittaa erotuseläkettä, jolla korvataan se
11034: alkaen palvella myös työntekijäin terveydenhuol- ansion aleneminen, joka seuraa, kun työntekijä
11035: toa ja kuntoutusta, nykyinen lainsäädäntö on terveydellisistä syistä joutuu siirtymään huo-
11036: myös tässä suhteessa osoittautunut täysin riittä- nommin palkattuun tehtävään tai voi jatkaa
11037: mättömäksi. entistä tehtäväänsä vain osittain tai osa-aikatyö-
11038: Osaeläkesäädöksen soveltamisohjeiden mu- nä. Tällöin voitaisiin parhaiten turvata työnteki-
11039: kaan voidaan osaeläkettä maksaa, jos ansiotasos- jäin terveydenhuollolliset tavoitteet ja turvata
11040: sa on tapahtunut 40 prosentin alentuma. Täl- työntekijän toimeentulo hänen joutuessaan ter-
11041: lainen vaatimus on ristiriidassa työehtosopimus- veydellisistä, syistä siirtymään parempipaikkai-
11042: ten palkkaluokittelun ja käytännön työelämän sesta työtehtävästä heikompipaikkaiseen tehtä-
11043: kanssa. Kun yleensä palkkatyöehtosopimusten vään.
11044: määräykset sisältävät viisi palkkaryhmää tehtä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11045: västä riippuen, ja kun alimman ja ylimmän palk- nioittaen,
11046: kaluokan erot ovat keskimäärin vain noin 25
11047: prosentin suuruusluokkaa, ja kun kuntoutettavat että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11048: yleensä eivät tee urakkapalkattua työtä, merkit- lakiehdotuksen:
11049: Laki~ite n:o 97 219
11050:
11051:
11052: Laki
11053: työntekijäin eläkelain 5 b § :n muuttamisesta.
11054:
11055: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun työnteki-
11056: jäin eläkelain 51;> §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on. 20 päivänä syyskuuta 1974 anne-
11057: tussa laissa':Pkt~/'74-),'riäin ·kuulmraksi: - ' ·
11058:
11059: 5 b §. uudessa ammatissa, siihen kuntootettuna tai hä-
11060: Työkyvyttömyyseläke myönnetään täytenä· nelle . osoitetussa uudessa virassa tai työssä tahi
11061: eläkkeenä tai erotuseläkkeenä. Täyden työkyvyt- hänen oma-aloitteisesti hakeuduttuaan uuteen
11062: tömyyseläkkeeJ;l suuruus määrätään 5 ja 5 a §:n työhön, .siinä saaQia ansio. ()n pienempi kuin hä-
11063: mukaan ja se myönnetään työntekijälle, jonka nen eläkkeensä perusteena oleva palkkansa, hä-
11064: työkyvyn on 4 $:n 3 momentin mukaise~ti ar- 11elle SIJOritetaan erotus eläkkeenä, kuitenkin
11065: vioitu olevan ainakin vuoden ajan alentunut vä- enintään se määrä, jonka työntekijä saisi siirryt-
11066: hintään kolmella viidenneksellä. Mikäli työnte- tyään täydelle eläkkeelle.
11067: kijän, jolle on myönnetty työkyvyttömyyseläke,
11068: -----
11069: .Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
11070:
11071: Anna-Liisa Hyvönen Osmo Vepsäläinen
11072: Arto Merisaari Matti Järvenpää
11073: 220 1977 vp.
11074:
11075: Lakialoite n:o 98.
11076:
11077: . '·
11078:
11079:
11080:
11081: Hyvönen ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslam muuttamisesta.
11082:
11083:
11084: E d u s k u n n a 11 e.
11085:
11086: Maassamme on viimeisten vuosien aikana· yri- tu täksi ajaksi, käy niin, että työntekijälle jo pel-
11087: tetty tehostetummin hoitaa kuntoutustoimintaa kästään tästä syystä käy mahdottomaksi hakeu-
11088: useiden eri järjestelmien toimesta. Suurimpana tua erilaisiin ammattiin valmistaviin kouluihin.
11089: kuntouttajana on ollut kansaneläkelaitos, jonka Usein tämä epävarmuus toimeentulosta uudel-
11090: toimesta kuntoutusta annetaan noin kymmenel- leenkoulutusajalta vie jo etukäteen tarvittavan
11091: letuhannelle kansalaiselle. Kuntoutustoimintaa motivaation kuntoutettavan aktiivisuudelta.
11092: jarruttaa ja vaikeuttaa liian myöhäinen kuntou- Todettakoon tässä yhteydessä, että tapatur-
11093: tuksen vireillepano, joka muun muassa johtuu mavakuutuslain nojalla kuntoutettavat saavat
11094: työterveydenhuollon heikkouksista ja laimin- haitta-asteesta riippumatta lähes täyden toimeen-
11095: lyönneistä. Mutta lisäksi kuntoutuksen vireille- tuloturvan kuntoutusaikanaan. Näin ei tapahdu
11096: panoa lukuisissa tapauksissa viivästyttää ja usein maamme suurimman sosiaaliturvalaitoksen kan-
11097: estääkin se, että kansaneläkelaitos ei voi nykyi- saneläkelaitoksen toimesta kuntoutettavien osal-
11098: sen lainsäädännön puitteissa ja puutteista joh- ta, vaikka se rahoittaakin suurimmalta osin ko-
11099: tuen suorittaa kuntoutusajalta läheskään riittä- ko maamme työterveyshuollon.
11100: vää toimeentuloturvaa kuntoutettavalle itselleen Sairausvakuutuslakia tulisi muuttaa näiltä
11101: ja hänen perheenjäsentensä toimeentulon turvaa- osin siten, että se tekisi kuntoutustoiminnan vi-
11102: miseksi. reillepanon varhaisessa vaiheessa nykyistä pa-
11103: Sairausvakuutuslain 14 §:n nojalla oikeus remmin mahdolliseksi. Tällöin on ratkaisevan
11104: päivärahan saantiin on vain niillä, "jotka ovat tärkeää sairausvakuutuspäivärahan suorittaminen
11105: kykenemättömiä tekemään tavallista työtään tai niille, jotka eivät ole työkyvyttömiä, mutta joi-
11106: työtä, joka on siihen verrattavaa". Tämä siis ai- den sairaus ilman kuntoutustoimenpiteitä ennus-
11107: na edellyttää työkyvyttömyyttä ja on tällaisenaan teen mukaan saattaa johtaa ennenaikaiseen työ-
11108: koko terveyspolitiikkamme vastainen, eikä luo kyvyttömyyteen. Samoin on tarpeellista maksaa
11109: edellytyksiä varhaiskuntoutukselle täyden työ- päivärahaa kaikille kuntoutettaville työntekijöil-
11110: kyvyttömyyden ennaltaehkäisemiselle. Oman le, eikä vain tapaturmavakuutuslain perusteella
11111: rajoituksensa kuntoutustoiminnalle ja kokonais- kuntoutettaville. Päivärahaa olisi voitava suorit-
11112: valtaiselle terveydenhuollolle luo sairausvakuu- taa niin kauan kuin lääketieteellinen kuntoutus
11113: tuksen sairauspäivärahan maksukauden rajoitta- jossakin kuntoutuslaitoksessa kestää sekä siltä
11114: minen 300 päivään saman sairauden johdosta. ajalta, jonka vajaakuntoinen työntekijä joutuu
11115: Silmälläpitäen kuntoutusta ja täyden työkyvyt- olemaan koulu- tai kurssilaitoksessa saadakseen
11116: tömyyden ennaltaehkäisemistä tämä 300 päivän kykyään vastaavan uuden ammatin. Tämä edel-
11117: rajoitus on usein kohtalokas. Esimerkiksi, kun lyttää sairausvakuutuslain 300 enimmäispäivä-
11118: työntekijä joutuu terveydellisten seikkojen rajan poistamista sairausvakuutuslain 19 §:stä
11119: vuoksi siirtymään hänen terveyttään paremmin edellä esitettyjen henkilöryhmien kohdalla.
11120: vastaavaan työtehtävään, edellyttää se tilastojen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11121: mukaan keskimäärin noin 2,5 vuoden pituista nioittavasti,
11122: uudelleenkoulutusta, mikäli pyritään antamaan
11123: tyydyttävä ammattitaito asianomaiselle. Kun että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11124: työntekijän toimeentulo ei ole riittävästi turvat- lakiehdotuksen:
11125: Lakialoite n:o 98 221
11126:
11127:
11128: Laki
11129: sairausvakuutuslain muuttamisesta.
11130: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairaus-
11131: vakuutuslain (364/63) 4 §:n 1 momentti, 14 §:n 1 ja 2 momentti sekä 19 §:n 3 momentti
11132: näin kuuluviksi:
11133:
11134: 14 §. nustaa ja panna käytäntöön kuntoutustoimenpi-
11135: Korvaukseksi sairaudesta johtuvasta työky- teiden sairautta ehkäisevä, sitä parantava tahi
11136: vyttömyydestä ja työkyvyttömyyttä estävästä tai sen pahenemista estävä vaikutus ja palauttaa työ-
11137: työkuntoa palauttavasta kuntoutuksesta suorite- kyky.
11138: taan päivärahaa sekä raskauden ja synnytyksen 19 §.
11139: johdosta äitiysrahaa.
11140: Työkyvyttömyydellä tarkoitetaan sellaista sai- Samaksi sairaudeksi katsottavan sairauden joh-
11141: raudesta johtuvaa tilaa, jonka kestäessä vakuu- dosta suoritetaan päivärahaa sen kalenterikuu-
11142: tettu on sairauden edelleen jatkuessa kykene- kauden loppuun, jota seuraavan kuukauden ai-
11143: mätön tekemään tavallista työtään tai työtä, joka kana päivärahan suorituspäivien luku nousisi
11144: on läheisesti siihen verrattavaa. Työkykyä yllä- 300 päivään. Vakuutetulle voidaan myöntää päi-
11145: pitävällä tai työkyvyttömyyttä estäväliä kuntou- värahaa edellisestä poiketen niin pitkäksi ajan-
11146: tuksella tarkoitetaan tutkimusta, hoitoa ja muita jaksoksi kuin hänen lääketieteellinen tai amma-
11147: toimenpiteitä, joiden avulla voidaan todeta, en- tillinen kuntoutuksensa kestää.
11148:
11149:
11150: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
11151:
11152: Anna-Liisa Hyvönen Osmo Vepsäläinen
11153: Arto Merisaari Matti Järvenpää
11154: Marjatta Stenius
11155: 222 1977 vp.
11156:
11157: Lakialoite n:o 99.
11158:
11159:
11160: Järvilehto ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain muuttamisesta.
11161:
11162:
11163: E d u s k u n n a 11 e.
11164:
11165: Riittävän terve väestöpohja on kansakunnan Kun lapsilisämaksuina kerätään varoja yli
11166: elinkysymys. Kun syntyneisyys maassamme on 200 miljoonaa markkaa enemmän kuin niitä
11167: laskenut ennätysmäisesti muuhun Eurooppaan jaetaan tähän tarkoitukseen, on tuntuva lapsili-
11168: verrattuna, ja kun maamme väestörakenteeseen sien korotus tältäkin osin perusteltua. Lisäksi on
11169: on tullut vuosien 1969-1974 välillä 63 000 syytä sitoa lapsilisät indeksiin niiden reaaliarvon
11170: lapsen vajaus, on syytä muiden lasta ja perhettä turvaamiseksi.
11171: 'suojelevien toimenpiteiden ohella kehittää myös Kun kouluakäyvän lapsen kulutusmenot ovat
11172: perhekustannusten tasausjärjestelmää. Lapsiper- suuret, on syytä ulottaa lapsilisien maksamisikä-
11173: heet ovat jääneet sosiaaliturvan kehityksessä raja koululaisten osalta 18 vuoteen.
11174: liiaksi taka-alalle, perhekustannusten tasaukseen · Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
11175: käytettyjen varojen osuus sosiaalimenoista on
11176: 20 vuoden aikana laskenut runsaalla kolmannek- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11177: sella ja enemmän kuin missään muussa Pohjois- lakiehdotuksen:
11178: maassa.
11179:
11180: Laki
11181: lapsilisälain muuttamisesta.
11182: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11183: muutetaan 22 päivänä heinäkuuta 1948 annetun lapsilisälain (541/48) 1 §:n 2 momentti,
11184: 1 a § ja 13 §, sellaisina kuin niistä 1 §:n 2 momentti ja 1 a § ovat 29 päivänä joulukuuta 1976
11185: annetussa laissa (1103/76) ja 13 § 1 päivänä kesäkuuta 1962 annetussa laissa (337/62), sekä
11186: lisätään lain 2 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti:
11187: 1 §. 2 §.
11188:
11189: Lapsilisän määrä on 970 markkaa vuodessa. Siitä poiketen, mitä 1 momentissa on säädet-
11190: Jäljempänä 3 §: ssä mainitun, lapsilisän nostami- ty, suoritetaan lapsilisä 1 §:n mukaan siihen oi-
11191: seen oikeutetun henkilön toisesta lapsesta on keutetulle lapselle, joka jatkaa koulunkäyntiään
11192: lapsilisän määrä kuitenkin 1120 markkaa, kol- tai opintojaan ja on vanhempiensa välittömässä
11193: mannesta lapsesta 1 306 markkaa sekä neljän- huollossa, sen vuosineljänneksen loppuun, jonka
11194: nestä ja kustakin seuraavasta lapsesta 1 670 kuluessa hän täyttää 18 vuotta.
11195: markkaa vuodessa, paitsi milloin lapsi on 6 §:ssä
11196: tarkoitetulla tavalla hoidettavana laitoksessa. 13 §.
11197: Edellä 1 ja 1 a §:ssä mainitut markkamäärät
11198: sidotaan yleiseen elinkustannusindeksiin siten,
11199: että niitä korotetaan maksuerittäin elinkustan-
11200: 1 a §. nusten nousua vastaavalla määrällä vuoden
11201: Lapsilisää suoritetaan 1 §:n mukaan lapsili- 1977 tammikuusta alkaen.
11202: sään oikeutetusta, kolmea vuotta nuoremmasta
11203: lapsesta korotettuna 400 markalla vuodessa. Tämä laki tulee voimaan päivänä
11204: kuuta 19
11205:
11206: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
11207:
11208: Ulla Järvilehto Impi Muroma Olavi Majlander
11209: Antero Juntumaa Veikko J. Matikkala Sauli Hautala
11210: 1977 "P· 223
11211:
11212: Lakialoite n:o 100.
11213:
11214:
11215:
11216:
11217: Kainulainen ym.: Ehdotus laiksi työsopimuslain muuttamisesta.
11218:
11219:
11220: E d u s k u n n a 11 e.
11221:
11222: Työlainsäädiintömme lähtökohtana sanotaan Yhteiskuntaelämän eri aloilla ovat demokraat-
11223: usein olevan työsuhteen heikomman osapuolen, tisen päätöksenteon ja valvonnan periaatteet jat-
11224: työntekijän, suojeleminen vahvempaa sopija- kuvasti saaneet entistä enemmän suosiota ja
11225: kumppaniaan vastaan. Työsuhdejärjestelmämme kannatusta. Demokraattisuuden vaatimusta on
11226: peruslakina pidettävä työsopimuslaki ilmentää työsuhteissa ja työelämässä yleensä tavallisimmin
11227: kuitenkin ratkaisevimmilta kohdiltaan aivan toi- vaadittu yritysdemokratiaa ja työväenvalvontaa
11228: senlaista· näkemystä, nimittäin vahvemman osa- koskevissa yhteyksissä. Yritysdemokratia ja työ-
11229: puolen, työnantajan, etujen avointa ja yksipuo· väenvalvonta eivät kuitenkaan edes käsitteelli-
11230: lista turvaamista. Keskeisin säännös työnantaja- sesti puhumattakaan käytännön toteutuksesta ole
11231: vallan turvaamisessa on työsopimuslain 1 § ja mahdollisia, jos työnantajalle tunnustetaan yksi-
11232: sen määräykset työnantajan yksipuolisesta työn- puolinen työnjohto- ja valvontaoikeus pääsään-
11233: johto- ja valvontaoikeudesta. Tosin lain 13 §:ssä nöksi niissä kysymyksissä, joista työsuhteen eh-
11234: on työnjohto- ja valvontaoikeutta pyritty rajaa- dot vaikenevat, tai yksipuolinen valvontaoikeus
11235: maan, mutta nykyisellään se vieläkin, ottaen periaatteessa työsuhteen koko· alueella. Yhtä
11236: huomioon työnantajan käytössä olevan tulkinta- vähän yritysdemokratiasta ja työväenvalvonnasta
11237: etuoikeuden käytännön tasolla, on huomattavan voidaan puhua silloin, jos työtätekevät eivät saa
11238: laaja. Vaikka teoriassa onkin selvää, ettei tämä valvontaa varten välttämättömiä tietoja yrityk-
11239: työnantajalle tunnustettu yksipuolinen työnjoh- sen, työnantajan tuloista ja menoista ja ylipää-
11240: to-oikeus koske ja sisällä kelpoisuutta puuttua tään kaikesta tämän elinkeinotoimintaan liitty·
11241: työsuhteen ehtoihin, kuten työnjohto-oikeuden västä toiminnasta .. Toisin sanoen säännökset lli·
11242: perusteella muuttaa sovittua palkkaa tai· muuta ke- ja ammattisalaisuuden turvaamisesta on yri-
11243: työsuhteen ehtoa tai käytännön, maan tavan tysdemo!qatian ja työväen;valvonnan esteinä
11244: tms. perusteella muodostunutta työsuhteen eh- välttämättä poistettava tai ainakin • olennaisesti
11245: toa, sillä kuitenkin on suuri merkitys' jo pel- saatettava toisensisältöisiksi. Jotta voitaisiin pu-
11246: kästään siitä syystä, että pääsääntöisesti huo- hua yritysdemokratiasta ja työväenvalvonnasta
11247: mattava joukko asioita jää jokaisessa työnteko- tuke luonnollisesti toteuttaa myös positiivisin
11248: tilanteessa säätelemättä oikeusjärjestelmämme säännöksin työtätekevien oikeus harjoittaa vai-
11249: tuntemilla säännöstyskeinoilla ja näin ollen~ ehkä .vontaa työnantajan, yrittäjän tuloihin ja menoi-
11250: ulkopuolelle työsuhteitten ehtojen. Itse asiassa hin nähden sekä ylipäätään kaiken tämän elin-
11251: työsopimus on niitä harvinaisia poikkeustapauk- keinotoimintaan liittyvän suhteen.· Vaikka· val-
11252: sia eri sopimustyyppien joukossa, jossa tunnus, vonnan osalta ei· haluttaisi puhu~~ edes yritysde-
11253: tetaan jo laissa toiselle sopijakumppanille yksi- mokratiasta ja työväenvalvonnasta, on kuitenkin
11254: pUOliJ:len oikeus. 'muovata sopimussuhteen si- nykyisellään pakko pysähtyä kysymään, miksi ai-
11255: siiltöä ja ti~yissä rajoiS:sa omia .ja ·vastapuo- noastaan toisella sopimussuhteen osapuolella,
11256: lett · v.elvoitteitakin · · • sellaisissa •< tapauksis8a; työnantajalla olisi li:tin · nimenomaisen sanonnan
11257: että sopimuks:ella .tai muulla työsuhteen sään.. mukaan' oikeus valvoa mitä cy&ufiteessa tapah-
11258: nöstelykeinOlla.ei !>k kysymyks&n tulevaa: asiaa tuu;. että:rtyösuhteen ehtoja, iä työnantajan tyÖn~
11259: ratkaistu _,ja muodostettu työmhteen . 'ehdoksi: johto"oikeuden rajoissa antamia määräyksiä nou•
11260: Toisin sanoeD' hiem~ yksinkertaistettuna n.tskin dateta'an tms. Eikö vähintäänkin kohtUus vaildi;
11261: mitkään muudopimustyjrpit tunriustavat. tGisef.; kun puhutaan sopimussuhteesta, 'että toinenkin
11262: Ie- sopijakumppahille yksinoikeUtta :sopimukseli sopimuskumppani~. työntekijä. on> oikeutettu ;~h;
11263: vaietessa :siltä osin, Päättää; ·miten on: menetd• tölaiUa; :\ralvom•an ,; eyönantajan neöesOtt:amuksia
11264: tävä.::' · · .. :;:· ainakin työsuhteen ehtojen oikeassa toteuttalrt.i.:
11265: 224 Lakialoite n:o 100
11266:
11267:
11268: sessa ja, koska elinkeinotoimintaa ja kaikkea Nykyistä yksipuolista työnjohto-oikeutta ra-
11269: siihen liittyvää on yleensä vaikea selvästi erottaa jottettaessa on kiinnitettävä huomiota siihen,
11270: työsuhteen ehtojen toteuttamiseen liittyvästä ettei työnantaja toisaalta tosiasiallisesti voi
11271: valvonnasta, valvomaan myös koko työnantajan muuttaa olemassaolevia työsuhteen ehtoja, ai-
11272: harjoittamaa elinkeinotoimintaa. Vaikka meidän emmin noudatettua käytäntöä tai mitään niitä
11273: työsuhdejärjestelmämme teoriassa rakentuu yk- määräyksiä, mitä aiemmin on annettu työn suo-
11274: silötason työsopimuksille ja työsuhteille, on ylei- ritustavan, laadun ja laajuuden sekä ajan ja pai-
11275: sesti tunnustettu tosiasia, että käytännössä kol- kan suhteen, jos muutos merkitsee työntekijän
11276: lektiivinen työoikeus muodostaa pääsäännön. aseman huonontumista jossain suhteessa, kuten
11277: Niinpä onkin selvää, kun puhutaan yritys- että hän joutuisi tekemään enemmän työtä, ra-
11278: demokratiasta ja työväenvalvonnasta ja niihin sittavampaa tai ikävämpää työtä tai muutor.
11279: liittyvistä asioista, että ne on sallittava ja ne johtaisi hänen ansiotasonsa selvään alenemiseen
11280: tulisi toteuttaa ennen kaikkea joukkoluontai- tai hänen uransa tahi ansiotasonsa kehityksen
11281: sesti siten, että työntekijät toimivat työpaikalla pysähtymiseen tai hidastumiseen.
11282: yhdessä ja valvontaa suorittaessaan nojautuvat Koska työsopimuslaki on koko työlainsäädän-
11283: myös omiin työelämän organisaatioihinsa, ennen nön peruslaki, on lähdettävä siitä, että kaikissa
11284: muuta ammattiyhdistysliikkeeseen. työntekoa tarkoittavissa sopimussuhteissa on
11285: Valvontakysymyksiin puututtaessa on syytä noudatettava vähintään työsopimuslain määräyk-
11286: samalla täsmentää työnantajan valvontaoikeu- siä. Siitä syystä on aihetta muuttaa nykyistä ti-
11287: den sisältöä niin, että se ei koske muuta kuin lannetta siten, että erityislainsäädännöllä voi-
11288: pelkkää työn teknisen suorittamisen valvontaa daan työsopimuslain määräyksistä poiketa ai-
11289: ja valvontaa sen suhteen, että työntekijä noudat- noastaan sikäli kuin ne määräykset ovat työn-
11290: taa työsuhteen ehtoja. Valvontaoikeutensa no- tekijän kannalta edullisempia. On lähdettävä
11291: jalla työnantaja ei ole siis oikeutettu esimerkiksi myös siitä, että valtion ja yleensä julkistyön-
11292: pitämään silmällä yleistä järjestystä tai työnteki- antajan on pystyttävä tarjoamaan työntekijöil-
11293: jäin käyttäytymistä, suhtautumista yhteiskun- leen vähintään samat työehdot riippumatta pal-
11294: nallisiin asioihin tai mielipiteisiin, yhteisöihin velussuhteen luonteesta, kuin yksityisellä sek-
11295: tms. Periaatteena on pidettävä, että yleinen torillakin. Siitä syystä myös virka- tai julkisoi-
11296: laillisuusvalvonta myös työpaikalla kuuluu vi- keudelliset palvelussuhteet ja niihin verrattavat
11297: ranomaisille, eikä sitä ole itseavun muodossa on saatettava palvelussuhteen ehtojen osalta vas-
11298: annettu työnantajan huolehdittavaksi. Niinpä taamaan vähintään työsopimuslain vaatimuksia.
11299: valvonnan nimikkeellä ei ole sallittua työnanta- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11300: jan pitää erityisiä järjestyksenpitojoukkoja, teh-
11301: daspoliiseja tms. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11302: lakiehdotuksen:
11303:
11304:
11305: Laki
11306: työsopimuslain muuttamisesta.
11307:
11308: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä huhtikuuta 1970 annetun työ-
11309: sopimuslain (320/70) 1 ja 13 § sekä 15 §:n 1 momentti näin kuuluviksi:
11310:
11311: 1 §. Sopimus voidaan tehdä kaikenlaisesta työstä.
11312: Työsopimus. Työnantajalla on oikeus valvoa, että työn-
11313: tekijä · noudattaa työsuhteen ehtoja. Työnteki-
11314: Työsopimuksella tarkoitetaan sopimusta, jossa jällä on, yksin ja yhdessä toisten työntekijäin
11315: toinen sopimuspuoli, työntekijä, sitoutuu teke- kanssa, samoinkuin työntekijäin yhdistyksillä,
11316: mään toiselle, työnantajalle, työtä tämän lukuun jotka valvovat työpaikan työntekijäin etuja, luo-
11317: palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Vaikka vuttamaton oikeus valvoa työnantajan kyseisen
11318: vastiketta ei olisi nimenomaan määrätty, mutta liikkeen, yrityksen tai laitoksen kaikkea toimin-
11319: asianhaaroista ei käy ilmi, että työ on tehtävä taa ja siihen vaikuttavia tai siihen liittyviä toi-
11320: vastikkeetta, työ on korvattava ja tätä lakia so- mintoja ja tässä tarkoituksessa saada tietoja
11321: vellettava. työnantajan ja tämän muiden yritysten, laitos-
11322: Lakialoite n:o 100 225
11323:
11324: ten ja toimintamuotojen, jotka vaikuttavat työn- työsuhteen ehtoja eikä huontnitafMah työfite-
11325: antajan asemaan, yksityiskohtaisesti tai tarpeen kijän asemaa työntekijän ansion, minkään vas-
11326: mukaan eriteltyinä tuloista ja menoista, ja kai- tikemuodon, työn määrän, laadun tai minkään
11327: kista muista tekijöistä, jotka voivat vaikuttaa muunkaan seikan suhteen.
11328: työnantajan tai työntekijän asemaan tahi heidän Olosuhteiden muuttuessa tai muussa siihen
11329: sopimussuhteeseensa. Tämän työväenvalvonnan verrattavassa tapauksessa, työnantajan tai työn-
11330: harjoittamisessa trtnrittavat tiedot on atutettava tekijän tahi molempien velvollisuutta koske-
11331: viivyttelemättä ja tarvittaessa kirjallisesti. vaa tai siihen vaikuttavaa uutta oikeutta tai
11332: Jos erityinen laki, sopimus tai muu työsuh- velvollisuutta ei työnantaja saa määrätä työn-
11333: teen säännöstyslähde sisältää tästä laista poik- johto-oikeutensa nojalla silloinkaan, kun se ei
11334: keavia säännöksiä, on työnantajan kuiterikin merkitsisi työntekijän aseman huonontumista,
11335: noudatettava kaikessa vähintään työsopimuslain vaan tällaisista asioista on sovittava osapuolten
11336: määräyksiä työntekijän suhteen, mutta työnte- kesken.
11337: kijälle edullisempia poikkeavia säännöksiä ja Työnjohto•oikeutta käyttäessään työnantajan
11338: ehtoja on noudatettava. on otettava huomioon työntekijän perustellut
11339: Valtion ja muun julkisoikeudellisert työnanta- odotukset.
11340: jan ofi työntekoa tatkoittavissa virka-; palvelus- 15 §.
11341: ja muissä sopimussuhteissaän noudatettavtt vä- Ammattisalaisuudet sek/.i lahiominen.
11342: hifitään työsopimuslain työnantajalle asettamia
11343: velvoitteit~. Työnantajatt ammattisalaisuutt"' j~ä ty&ttJ.
11344: 1.3 §. kijälle on hän~n työssään uskottu ja joka kö!l-
11345: kee hal'\Tinaista työmenetelmää tai muuta sel-
11346: Yleissäännös työntekijän velvollisuuksista. laista työnantlljan kilpailunsetttaan vaikuttAvaa
11347: Työntekijän öfi suoritettava hänelle annettu seikk~ta 1 ei työntekijä sopimussuhteen aikana
11348: työ huolellisesti, noudattaen niitä määräyksiä, saa ilmaista työnantajan ltilpailijalle tai sellai-
11349: mitä työnantaja työn suoritustavan, laadun ja sen lukuun toimivalle.
11350: laajuuden sekä ajan ja paikan suhteen toimi-
11351: valtansa mukaisesti antaa. Edellä mainitun
11352: työnjohto-OikeutenSa nojalla ty6nantajtl ei kui· Tämä laki tulee \foitnaan piiivätiä
11353: tenkaan saa muuttaa tai pyrkiä muuttamaan kuuta 1977.
11354:
11355: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
11356:
11357: Markus Kslntdainen Pauli Puhakka
11358: Marjatta Stenius P.~ll
11359:
11360:
11361:
11362:
11363: 29 087700129D
11364: 226. 1977 vp.
11365:
11366: Lakialoite n:o 101.
11367:
11368:
11369:
11370:
11371: E. Laine ym.: Ehdotus laiksi valtakunnallisista työttömyyskas-
11372: soista annetun lain 20 S:n 2 momentin kumoamisesta.
11373:
11374:
11375: Eduskunnalle.
11376:
11377: Eduskunta päätti viime vuoden joulukuussa nut hakeutuu vapaaehtoisesti koulutukseen sel-
11378: eräistä työttömyyskassalain muutoksista, joista laisille ammattialoille, joilla on mahdollisuus
11379: osa merkitsi lain etuoksien saannin vaikeutta- työn ja ansion saantiin mieluummin kuin on
11380: mista. Merkittävin huononnus oli lain 20 §:ään työtä vailla. Näin ollen ei ole mitään tarvetta
11381: lisätty uusi 2 momentti, joka antaa mahdolli- pakkokurssittamiseen. Suorastaan naurettavalta
11382: suuden työttömyyskassan alle 50-vuotiaiden sellainen tuntuu ajankohtana, jolloin yli 20 000
11383: jäsenten ns. pakkokurssitukseen sillä uhalla, että vapaaehtoisesti kursseille pyrkivää joutuu jää-
11384: ao. henkilö muutoin menettää työttömyyskassa- mään koulutusta vaille syystä, että kurssipaik-
11385: avustuksen. Jotta sanottua säädöstä ei voitaisi koja ei ole riittävästi.
11386: käyttää mielivaltaisesti esim. kortistojen puh- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
11387: distamiseksi työttömyyden johdosta avustuksia
11388: anovista, olisi säädös kumottava. On luonnol- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11389: lista, että jokainen työttömyyden uhriksi joutu- lakiehdotuksen:
11390:
11391:
11392: Laki
11393: valtakunnallisista työttömyyskassoista annetun lain 20 §:n 2 momentin kumoamisesta.
11394:
11395: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
11396:
11397: Täten kumotaan valtakunnallisista työttö- kuin se on 29 päivänä joulukuuta 1976 anne-
11398: myyskassoista 23 päivänä maaliskuuta 1934 tussa laissa (1102/76).
11399: annetun lain 20 §:n 2 momentti, sellaisena
11400:
11401: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1977.
11402:
11403: Ensio Laine E.-J. Tennilä
11404: Pentti Liedes Heimo Rekonen
11405: 1977 vp. 227
11406:
11407: Lakialoite n:o 102.
11408:
11409:
11410:
11411:
11412: LiUqvist ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain 19 §:n muutta-
11413: misesta.
11414:
11415:
11416: E d u s k u n n a 11e.
11417:
11418: Sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan 1 mom.), joka aiheuttaa lain soveltamisessa
11419: liittyy nykyisin epäkohta, joka koskee päivä- epäselvyyksiä ja eri suuntiin meneviä ratkai-
11420: rahan suoritusajan, 300 arkipäivän laskemista. suja. Saman sairauden käsitteen poistaminen
11421: Kun vakuutettu on saanut päivärahaa 300 arki- laista olisi perusteltua samalla kun lakia muu-
11422: päivältä, hän voi saman sairauden vuoksi saada tettaisiin siten, että jaksoittain esiintyviltä työ-
11423: uudelleen päivärahaa vasta oltuaan kahden vuo- kyvyttömyysajoilta voitaisiin suorittaa päivära-
11424: den ajan työkykyinen. Monet sairaudet, esim. haa nykyistä laajemmin. Päivärahan laskemisen
11425: astma, ilmaantuvat usein jaksoittain. Näissä perusteeksi olisi otettava sama työkyvyttömyys.
11426: tapauksissa vakuutettu saatuaan enimmäisajan Koska sairaalassa olevalla vakuutetulla on yhtä-
11427: päivärahaa ei enää saa päivärahaa uudelleen läinen oikeus päivärahaan kuin muullakin työ-
11428: sairastuessaan, ja kun työkyvyttömyysjaksot kyvyttömällä vakuutetulla, tätä koskeva mai-
11429: ovat tavallisesti lyhyitä, ei hän saa myöskään ninta voidaan tarpeettomana poistaa lain 19 §:n
11430: eläkettä ja jää näin ollen toimeentuloturvan 2 momentista.
11431: ulkopuolelle työkyvyttömyytensä ajalta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11432: Päivärahan suoritusaikaa koskevissa sään- nioittaen,
11433: nöksissä käytetään päivärahan suoritusajan las-
11434: kemisen perusteena niin sanottua saman sairau- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11435: den käsitettä {19 §:n 2 ja 3 mom., 20 §:n lakiehdotuksen:
11436:
11437:
11438: Laki
11439: sairausvakuutuslain muuttamisesta.
11440:
11441: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairaus-
11442: vakuutuslain {364/63) 20 § ja muutetaan lain 19 §:n 2 ja 3 momentti seuraavasti:
11443: 19 §. den loppuun, jota seuraavan kuukauden aikana
11444: päivärahan suorituspäivien luku nousisi 300 päi~
11445: Jos työkyvyttömyys on alkanut uudelleen 30 vään. Suorituspäivät otetaan huomioon kahden
11446: päivän kuluessa siitä päivästä, jolta viimeksi viimeisen vuoden ajalta. Jos vakuutettu kuiten-'
11447: suoritettiin päivärahaa, suoritetaan päiväraha kin on ollut kykenevä tekemään työtä yhtäjak-
11448: uuden työkyvyttömyyden alkamispäivää seuraa- soisesti vähintään kolmen kuukauden •ajän, ei
11449: vasta arkipäivästä. tätä ajanjaksoa edeltäneitä suorituspäiviä oteta
11450: Päivärahaa suoritetaan sen kalenterikuukau.: huomioon enimmäismäärää laskettaessa.
11451: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
11452:
11453: Bror Lillqvist Antti Pohjonen Meeri Kalavaineo
11454: Jacob Söderman Salme Myyryläinen Mauno Forsman
11455: RaH Friberg Sinikka Luja-Vepsä Ulf Sundqvist
11456: Juhani Tuomaala Reino Breilin
11457: 228 1,71 \fP;
11458:
11459: Lakialoite n:o 103.
11460:
11461:
11462:
11463:
11464: ~tten: Ehdotus laiksi rintamasotilaseläkelain 9 §:n muutta-
11465: misesta.
11466:
11467:
11468: E d u s k u n n a 11 e.
11469:
11470: Ritltamasotilaseläkelakia: uudistettaesså viime tuiksi !laamaan rintamalisän silloin kun he saa-
11471: vuoden valtiopäivillä tehtiin muutoksia myös vat kansaneläkettä.
11472: rintamalisän saannin edellytyksiin. Epätarkoi- Rintamalisän määtä on nykyisessä låissa 492
11473: tuksenmukaisena on kuitenkin pidettävä sitä, markkaa vuodessa. Sosialidemokta:tttien tllholta
11474: ~ttä eräin perustein evättäisiin rintamalisän esitettiin lain käsittelyn yhteydessä, että tintä-
11475: saanti ~yös ni.~ltä r.intama~ehiltä,jotk~ saavat ma1isää maksettaisiin '40 markkaa vuodessa.
11476: .kunilallisen elakela:tn mukatsta elaketta. Huo• Eduskunnan enemttiistö ei kuitenkaan silloitt
11477: :mattava osa näistä rintamamiehistä on pieni· tätä esitystä hyväksynyt. Tämän vuoksi vah-
11478: _paikkaisia kuntlantyöntekijöitä. Osa heistä on vistettuun lakiin tulisi saada rouutos, jolla rin-
11479: lisäksi sellaisia henkilöitä, jotka ovåt jääneet tamalisän määrä korotetaan esitettyyn ~40
11480: ·eläkkeelle jo entlen kuitt laki kunnallisten viran- markkaan wodessa.
11481: haltijain ja työntekijäin eläkkeistä vuonna 1964 Edellä esitetyn perusteella ehdotan kwmioit-
11482: tuli voimaan. taen,
11483: Edellä olevan vuoksi rintamasotilaseläkelakia
11484: olisi siten muutettava, että kunnalliset viran- että Eduskunta hyväksyisi Ji!tiYetafJan
11485: haltijat ja työntekijät tulisivat aina oikeute- laleiehdotuksett:
11486:
11487:
11488: Laki
11489: rintamasotilaseläkelain 9 §:n muuttamisesta.
11490:
11491: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 26 päivänä tAmmikuuta 1977 annetun rintama-
11492: sotilaseläkelain (119/77) 9 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
11493:
11494: ' j. suhteeseen ~tlntalld "Irueellä tarkoitetun
11495: Kansaneläkettä saavalle rintamasotilaalle mak- vain valtion eläkelain (280/66) 10 §:n 2 ja
11496: st!tllM rinttmålisää '40 mJtkkM v\KI'dasa, ei 3 momentin mukaan 111ääräytyvää lakiin, ase-
11497: kllitcmkalln silloin; kun häMn tyÖo tai virb- tukseen tai julkiseen eläkesääntöön perustuvaa
11498: Nhtee"!iecm peru!ltt.ntsssll eläkkecessiiän on otettu Muuta elikettii.
11499:
11500: -----
11501: bt.tolni.oan rm«~mapl&lveht. TiillöiA työ- ja virkt~
11502: Helsinginli 8 piiiviiml hclmikwt• 1971.
11503:
11504: J!iMLo~
11505: 1977 vp. 229
11506:
11507: Lakialoite n:o 104.
11508:
11509:
11510:
11511:
11512: Luja-Vepsä ym.: Ehdotus laiksi työsopimuslain 37 §:n muutta-
11513: misesta.
11514:
11515:
11516: E d u s k u n n a II e.
11517: Työsopimuslain voimassa olevat raskaana ole- Vaikka jo ayt maassamme on järj~telmii,
11518: van naiaen e,rityissuojaa koekevat $äännökset jossa irtisanomistA ei saa suorittaa raskauden
11519: eivät ole tyydyttäviä. Raskaana ol~vicn naisten perusteella, tällaisia irtisanomisia joka tapauk-
11520: irtisanomisia tapahtuu toistuvasti, vaikka heitä sessa tapahtuu. Tämän johdosta on erityisesti
11521: varten on olemassa erityissuoja synnytysloman kiinnitettävä humniota myös siihen vahingon-
11522: ajaksi. Käytännössä työnantajat etsivät irtisano- korvaukseen, joka työnantaja veivoitetaan mak-
11523: miselleen muun syyn kuin raskauden, joka kui- samaan silloin, kun hän toimittaa lainvastaisen
11524: tenkin useimmiten on todellinen syy. Yksittäi- utisanomisen. Koska käytännössä tuomioistui-
11525: set työntekijät joutuvat työnantajaansa vastalln met eivät läheskään aina korvauksia määrätes-
11526: käydyissä oikeuspro~s.seissa näytöin selvittä~ sään lähde lain edellyttämästä täyden korvauk-
11527: mään sen, että työftllntajan todellinen syy irti· sen periaatteesta, on paikallaan, että työntekijä
11528: sanomiseen on ollut raskaus. Työntekijät jou- saa hyväkseen tehostetun vahingonkorvauksen
11529: tuvat siis tuhlaamaan voimavarojaan sen seikan silloin, kun raskaana oleva työntekijä irtisano-
11530: selvittämiseksi, ettci työnantajan väittämä syy taan. Koska on ilmeistä, että raskautensa aikana
11531: ole todellinen. irtisanottu työntekijä ei tuon raskauden aikana
11532: Tällainen arveluttava ja työntekijän voima- enää uutta työtä saa, on tuoltll ajalta syntyvä
11533: varoja kulutt~t.va pro$Cssitaloudellisestikin hylät- vahinko korvattava täysimittai.sesti. Tämän
11534: tävä järjestely ei siis käytännössä johda kan- lisäbi työntekijän tulisi saada korvausta aina
11535: sainvälisten sopimuksien tai työsopimuslain hen- siihen hetkeen saakka, johon irtisanomissuoja
11536: gen mukaisiin lopputuloksiin. Raskaana olevan ulottuu. Pohjana olisi näin ollen se ansio, jonka
11537: naisen irtisanomissuojaa onkin parannettava si- työntekijä olisi saanut, jos työsuhdetta ei olisi
11538: ten, että työnantajalla ei ole sen jälkeen, kun irtisanottu. Työntekijän tulisi saada puheena
11539: hän on saanut tiedon raskaudesta, lainkaan olevan erityissäännöksen rikkomisen johdosta
11540: oikeutta irtisanoa raskaana olevaa työntekijää. kertakaikkinen vahingonkorvaus. Työntekijä
11541: Purkusäännöksien jäädessä ennalleen työnanta- näin ollen ei olisi velvollinen esittämään sel-
11542: jalla joka tapauksessa olisi edelleen käytettävis- vitystä vahingonkorvauksen suuruudesta. Toi-
11543: sään työsopimuksen purkumahdollisuus niissä saalta työntekijällä olisi edelleen käytettävissään
11544: tapauksissa, joissa kokonaisarvioinnin jälkeen ei myös työsopimuslain yleiset vahingonkorvausta
11545: kohtuudella voi vaatia työsuhdetta jatkettavan. koskevat säännökset.
11546: Raskauden ajan irtisanomissuoja ei sellaise- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
11547: naan vielä riitä, vaan suoja, jotta se turvaa
11548: myös synnytyslomalta palaavan työntekijän työ- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11549: suhteen pysyvyyden, tulisi ulottaa kestämään lakiehdotuksen:
11550: vuoden yli synnytystapahtuman.
11551: 230 Lakialoite n:o 104
11552:
11553:
11554:
11555: Laki
11556: työsopimuslain 37 §:n muuttamisesta.
11557:
11558: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä huhtikuuta 1970 annetun työsopi-
11559: muslain (302/1970) 37 §:n 4 momentti näin kuuluvaksi:
11560:
11561: 37 §. vaa kieltoa, työntekijä on oikeutettu saamaan
11562: Toistaiseksi voimassa olevat sopimukset. heti korvauksena sen suuruisen ansion, minkä
11563: hän olisi saanut, jos irtisanomista ei olisi
11564: Työnantaja ei saa irtisanoa raskaana olevan tapahtunut. Muu sopimus on mitätön.
11565: naispuolisen työntekijän työsopimusta saatuaan
11566: tietää raskaudesta eikä myöskään vuoden aikana
11567: synnytyksen jälkeen. Jos työnantaja irtisanoo Tämä laki tulee voimaan päivänä
11568: työsopimuksen lakkaamaan vastoin edellä ole- kuuta 197 •
11569:
11570: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
11571:
11572: Sinikka Luja-Vepsä Arvo Ahonen Seppo Tikka
11573: Meeri Kalavaineo Salme Myyryläinen Jouko Tuovinen
11574: Tellervo Koivisto Matti Louekoski Erkki Liikanen
11575: Pirkko Aro Sven-Erik Järvinen Jouko Mäkelä
11576: Juhani Surakka Olli Helminen Eino Grönholm
11577: Jorma Rantala Kaisa Raatikainen Lasse Lehtinen
11578: Matti Luttinen Jacob Söderman Ralf Friberg
11579: Matti Kuusio Kaarina Suonio Väinö Turunen
11580: Reino Breilin Maija Rajantie Aimo Ajo
11581: Antti Pohjonen Helge Siren Uljas Mäkelä
11582: Paavo Tiilikainen Peter Muurman Uki Voutilainen
11583: Pentti Rajala Paula Eenilä Matti Puhakka
11584: Risto Tuominen Pirkko Työläjärvi Mauno Forsman
11585: 1977 vp. 231
11586:
11587: Lakialoite n:o 10.5.
11588:
11589:
11590:
11591: Muurman ym.: Ehdotus laiksi työsopimuslain 40 §:n muuttami-
11592: sesta.
11593:
11594:
11595: E d u s k u n n a 11 e.
11596: Vuonna 1971 voimaan tulleen työsopimus- säännöksinä menevän ohi työsopimuslain 40
11597: lain 7 §:n mukaan työntekijän asema on tur- § :n alkuperäisen tarkoituksen.
11598: vattu liikkeen omistajan vaihtuessa. Mainitulla Oikeuskäytäntö sen suhteen, onko työnteki-
11599: pykälällä on pyritty turvaamaan se, että työn- jällä irtisanomissuoja myös liikkeen luovutuk-
11600: tekijät jatkavat ns. vanhoina työntekijöinä myös sen yhteydessä, on muodostunut horjuvaksi.
11601: uuden omistajan palveluksessa. Samainen työso- Toisaalta ei ole kuitenkaan mitään sellaista
11602: pimuslain pykälä viittaa lain 40 §:ään, joka syytä, jonka vuoksi työntekijöiden tulisi olla
11603: koskee irtisanomista liikkeen luovutuksen joh- vailla irtisanomissuojaa omistajanvaihdoksen
11604: dosta ja joka myös mitätöi sen pääsäännön, yhteydessä. Liikkeen luovutukseen liittyvät irti~
11605: että työntekijän työsuhde jatkuu entisin oi- sanomissuojakysymykset ovat siinä määrin käy-
11606: keuksin ja velvollisuuksin liikkeen luovutuk- tännön elämässä toistuvia, että itse laissa on
11607: sesta huolimatta. tunnustettava periaate työntekijän irtisanomis-
11608: Työsopimuslain 37 §:n pakottavien mää- suojasta liikkeen luovutuksen tapahtuessa.
11609: räyksien perusteella on päädyttävissä tulkintaan, Työntekijöiden kannalta laittomasta irtisano-
11610: ettei liikkeen uusi omistaja ole oikeutettu työ- misesta johtuvat vastuukysymykset tulevat par-
11611: sopimuslain 40 § :n nojalla irtisanomaan hänelle haiten järjestellyiksi siten, että vastuuseen jou-
11612: 7 §:n nojalla siirtyneitä työntekijöitä. Tukea tuu sekä liikkeen entinen että uusi omistaja.
11613: tälle tulkinnalle on saatavissa työsopimuslain Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11614: eduskuntavaiheista; eduskunnan sosiaalivalio-
11615: kuntakäsittelyssä aikaansaatujen irtisanomissuo- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11616: jasäännöksien on katsottava työntekijäin suoja- lakiehdotuksen:
11617:
11618: Laki
11619: työsopimuslain 40 §:n muuttamisesta.
11620: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä huhtikuuta 1970 annetun työsopi-
11621: muslain (320/1970) 40 §:n 2 ja 3 momentti näin kuuluviksi:
11622: 40 §.
11623: Irtisanominen liikkeen luovutuksen johdosta. Irtisanomisajalta maksettavasta palkasta sa-
11624: moin kuin lainvastaisesta irtisanomisesta aiheu~
11625: Jos se, jolle liike on luovutettu, haluaa eri- tuvasta vahingosta vastaavat liikkeen entinen
11626: tyisen painavasta syystä irtisanoa työsopimuk- ja uusi omistaja omasta ja toistensa puolesta.
11627: sen, hän voi kahden viikon kuluessa luovutuk-
11628: sesta irtisanoa työsopimuksen lakkaamaan nel-
11629: jäntoista päivän kuluttua irtisanomisesta, vaikka Tämä laki tulee voimaan päivänä
11630: irtisanomis- tai työsopimusaika on pitempi. kuuta 197 .
11631:
11632: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
11633:
11634: Peter Muurman Aimo Ajo Matti Puhakka
11635: Seppo Tikka Markus Aaltonen Paavo Tiilikainen
11636: Uki Voutilainen Sinikka Luja-Vepsä Reino Breilin
11637: Matti Luttinen Erkki Liikanen
11638: l97'f vp.
11639:
11640: Lakialoite n:o 106.
11641:
11642:
11643:
11644:
11645: Myyryläinen ym.: Ehdotus laiksi tapaturmavakuutuslain 4 §:n
11646: muuttamisesta.
11647:
11648:
11649: E d u s k u n n a 11 e.
11650:
11651: Tapaturll}avakuutuslain 4 §:ssä sääd~t~än, vQoksi hän on er1ty1sep alttiina väkivallan-
11652: ottä tapaturmalla tarkoitetaan tässä laissa tBcpa- teoille ja pahoinpitelyille.
11653: turJBaa, joka aiheuttaen ruumiinvamman on Vakuutuskäytännössä ei työmatkalla tapahtu-
11654: kohdannut työntekijää: neita pahoinpitelyjä ole k~:~tsottu tapaturmava-
11655: kQutuslain 4 luvun 1 §:ssä tarkoitetuksi työn-
11656: l- ty9ssä; tekijää työmatkalla kohdanneeksi työtapatur-
11657: 2. tyÖ!ltä jobtuvissa olosuhteissa: maksi. Mielestämme tapaturmavakQutuslakia en
11658: fl-) työpaikalla tai työpaikkaan kuulu- muutettava siten, että työtapaturmaksi katso-
11659: valla alueella; taan työmatkalla tapahtuneet pl!hoinpitelyt sel-
11660: b) matkalla asunnosta työpaikalle tai laisissa tapauksissa, joissa työntekijä työnsä
11661: päinvastoin; tai luonteen vuoksi joutug palaamaap. työstä öiseen
11662: c} hänen ollessaan työnantajan asioilla; aikaan. - Tällaiset työntekijät, joista suuri
11663: tahi osa on naisia, ovat mielestämme erityis~uojelun
11664: 3. hänen yrittäessään varjella tai pelastaa tarpeessa. Heille ei riitä rikosvahinkajen kor-
11665: työnantajansa omaisuutta tahi, työtoimin- vaamisesta valtion varoista ( 935/73) annetun
11666: tansa yhteydessä, ihmishenkeä. lai~ mukainen mahdollisuus hakea tapaturma-
11667: vi)'astalta korvausta pahoinpitelyn aiheuttal,Ili&ta
11668: Työntekijän 1 mqmentis~a tarkoitetuissa olo- sail'aanhoitokustannuksista, viasta ja pysyvästi
11669: suhteissa saama vamma, joka on syntynyt haitasta sekä karvausta tulojen ja, elatusten
11670: lyhyehkönä, enintään yhden vuorokauden pitui- vähentymisestä. Em. lain mukainen korvaus-
11671: sena aikana ja jota ei korvata ammattitautina, käsittely on hidas ja korvauksen maksaminen
11672: voidaan, sen mukaan kuin asetuksessa määrä- edellyttää yleensä poliisitutkintaa ja tuomiois-
11673: tään, katsoa työtapaturman aiheutta!Il3ksj. tY.inkii~!tt~;lyä. P3hoinpitelyn kohteeksi joutu-
11674: Työtapaturmaksi katsotaan myös sellainen nut työntekijä, joka saattaa olla yksinhuoltaja,
11675: ty!;in.telciiää 1 mom.entiss11 mainituissa olosuh- tarvitse~; päivärahaa jo tyqkyvyttömänä olles-
11676: teissa kohdannut tapaturma, joka oP aih.eum- saan. --- Ed~llä mainitun ~ikosvahinkojen kor-
11677: nut sodasta tai aseellisesta selkkauksesta. vaamisesta valtion varoista annetun lain 5 §:n
11678: Väkivaltarikokset ovat maassamme viime mukainen korvaus tulojen ja elatuksen vähenty-
11679: vuosina ll!!iiäntyneet. SUmiinpif!tävänä piirteenä misestä on lisäksi rajoitettu enimmäismäärään,
11680: Q.ft oUu~ yötyötä tekcwiin naisiin kohdistuneiden joka yloonsä on tapatu~;ma\'akuutuslain mukaista
11681: vijldvnltarikQ!iten lukumäärän nousu. Tästä on päivärahaa pienempi.
11682: esimc:rkkinii jopa murh,tapauksia . .,..,... Erityisesti Edellä sanottuun viitaten ehdotamm~,
11683: kaupungeissa on yötyötä tekevän naisen, esi-
11684: merkiksi ravintolatyÖntekijän, vaarallista kul- ettil Bdu.skunta h}luiiksyisi seu.raswzn
11685: kea jalan kotiinsa. Myöhäisen ajankohdan lakiehdatuksrtlf:
11686: 233
11687:
11688:
11689: Laki
11690: tapaturmavakuutuslain 4 §:n muuttamisesta.
11691:
11692: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 20 päivänä elokuuta 1948 annetun tapaturma-
11693: vakuutuslain (608/48) 4 §:n 3 momentti näin kuuluvaksi:
11694: 4 §. nut pahoinpitely sellaisessa tapauksessa, jossa
11695: - - - - - - - - - - - - - - työntekijä työnsä luonteen vuoksi joutuu palaa-
11696: Työtapaturmaksi katsotaan myös sellainen maan työstä öiseen aikaan.
11697: työntekijää 1 momentissa mainituissa Plosuh·
11698: teissa kohdannut tapaturma, joka on aiheutunut
11699: s~sta t~ ~Jseellis~sta selkkauksest!!,. Li~äksi Tämä laki tulee voimaan päivi;inij
11700: työtapatw:.tllaksi katsota~W työmatk311a tap~tl1, kuuta 197 .
11701: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
11702:
11703: Smme MyyryliUncm LyYU Aalto Matti LuttineJl
11704: Seppo Tikb Reino 13reilin T!i:U«:tVo 1\Qivisto
11705:
11706:
11707:
11708:
11709: 30 osnoo129D
11710: 234 1977 vp.
11711:
11712: Lakialoite n:o 107.
11713:
11714:
11715:
11716:
11717: U. Mäkelä ym.: Ehdotukset ammattitautilaiksi sekä eräiksi siihen
11718: liittyviksi laeiksi.
11719:
11720:
11721: E d u s k u n n a 11 e.
11722:
11723: Ammattitautien lukumäärä on kasvanut ammattitautilainsäädäntö on hyväksynyt tämän-
11724: vuosi vuodelta. Vuonna 1975 ilmoitettiin am- kaltaiset tekijät ammattitaudin aiheuttajaksi.
11725: mattitautirekisterille jo lähes 5 400 ammatti- Lakiehdotuksen 2 §:n 2 momentin ehdotettu
11726: tautia. Eri lähteistä saatujen tutkimustietojen säännös sisältää sen periaatteen ilmaisun, että
11727: mukaan kuitenkin Suomessa edelleen on hyvin riittävänä näyttönä on pidettävä osoitettua
11728: huomattavasti ammattitaudiksi katsottavia sai- ammattitautia aiheuttavaksi 1 momentissa kat-
11729: rauksia, jotka eivät tule korvauksen piiriin. sottujen tekijöiden todennäköistä vaikutusta
11730: Ammattitautilaki on syytä pitää edelleen sairauden kehittymisessä. Koska sairauden ke-
11731: läheisesti tapaturmavakuutusjärjestelmään liitty- hittymiseen useimmiten vaikuttavat monet teki-
11732: neenä. On kuitenkin huomattava, että ammatti- jät, joista kenties vain osa on työperäisiä, on
11733: taudit eroavat luonteeltaan muutamilta kohdin välttämätöntä todeta, että osatekijöistä otetaan
11734: normaalista tapaturmista. Selvimmin tämä tulee huomioon sairauden syntymiseen tai olemassa-
11735: esiin määriteltäessä sitä ajankohtaa, jolloin olevan sairauden pahenemiseen vaikuttaneet.
11736: ammattitauti katsotaan alkaneeksi. Työtapa- Kun riittäväksi näytöksi työhön liittyvän teki-
11737: turma edellyttää äkillistä tai hyvin lyhytaikaista jän vaikutuksesta sairauden kehittymiseen on
11738: tapahtumaketjua, joka saa aikaan ruumiinvam- asetettu tekijän todennäköinen vaikutus, on
11739: man. Ammattitauti saattaa syntyä kuitenkin todettava, että tämä näyttö saattaa edellyttää
11740: pitkänkin ajanjakson kuluessa, mistä syystä esi- eri tapauksissa erilaista selvitystä. Tilanteeseen
11741: merkiksi työkyvyttömyyden alkamisajankohta saattaa liittyä useita eri tekijöitä, altistusaika ja
11742: saattaa poiketa taudin alkamisesta huomatta- altistuksen voimakkuus saattavat vaihdella ja
11743: vasti. lisäksi henkilökohtaisilla taipumuksilla voi olla
11744: Voimassaolevan ammattitautilain mukaan am- tapauksen kulkuun ratkaiseva merkitys. Koska
11745: mattitauti voi syntyä ainoastaan työssä. Tapa- kyse on sosiaalivakuutuksesta, on vakuutuslai-
11746: turmavakuutuslain 4 §:n mukaisesti työtapa- toksella erityinen vastuu myös sellaisen selvi-
11747: turma voi syntyä myös työstä jobtuvissa olosuh- tyksen hankkimisesta, joka on korvauksen haki-
11748: teissa sekä työntekijän yrittäessä varjella tai jalle positiivinen. Samoin näytön tulkinnan
11749: pelastaa työnantajan omaisuutta tai ihmishen- tulee tapahtua antamalla sanalle "todennäköi-
11750: keä. Tämä laajennus on syytä suorittaa myös nen" yleisen kielenkäytön mukainen sisältö,
11751: ammattitautilakiin, koska ei ole perusteita kat- joka ei siten useinkaan merkitse sitovaa ja
11752: soa ammattitaudin syntyneen rajoitetummissa aukotonta todistelua.
11753: olosuhteissa kuin työtapaturman. Erityisesti on katsottu aiheelliseksi helpottaa
11754: Voimassaolevan ammattitautilain mukaisesti todistustaakkaa niissä tapauksissa, joissa jo etu-
11755: ammattitaudin aiheuttavana tekijänä voi olla käteen tiedetään, että asetuksessa mainittu
11756: fysikaalinen, kemiallinen tai biologinen tekijä. tekijä tällaisissa olosuhteissa voi aiheuttaa ky-
11757: Niin sanottuja psyykkisiä tekijöitä ei ole hyväk- seessä olevan sairauden. Näissä tapauksissa siis
11758: sytty ammattitaudin aiheuttajaksi. Tällaisia oli- oletetaan työhön liittyvän tekijän todennäköi-
11759: sivat esimerkiksi työn yksipuolisuus, toistuvuus, sesti vaikuttaneen sairauden kehittymiseen, ellei
11760: liiallinen työvauhti, epämukava työaika, pakko- asiaan liittyvästä selvityksestä nimenomaisesti
11761: tahtisuus, työympäristön fysikaaliset ja kemial- ilmene sellaisia seikkoja, jotka antavat perustel-
11762: liset olosuhteet sekä muut psyykkistä rasitta- lun aiheen olettaa sairauden syntyneen muusta
11763: vuutta aiheuttavat tekijät. Esimerkiksi Ruotsin kuin työhön liittyvästä syystä. Huomattakoon
11764: Lakialoite n:o 107 235
11765:
11766: kuitenkin, että tekijäluettelo koskee vain sai- yhden vuoden pituinen määräaika alkaisi kulua.
11767: rauksia, jotka kyseessä olevissa olosuhteissa ovat Tiettävästi tätä määräaikaa ei nykyisessäkään
11768: saattaneet aiheutua näistä tekijöistä eivätkä vakuutuskäytännössä ole sovellettu.
11769: siten mitä tahansa sairauksia. Sen sijaan on katsottu tarpeelliseksi rajoittaa
11770: Useat tämän lain mukaisen korvauksen mää- mahdollisuus takautuvasti saada korvausta pi-
11771: räytymiseen vaikuttavat seikat on ehdotettu demmältä ajalta kuin kolmelta vuodelta ennen
11772: määräytyväksi tapaturmavakuutuslain mukaan. korvausasian vireilletuloa. Jottei tällainen sään-
11773: Tämä koskee tämän säännöksen 1 momentin nös johtaisi liian ankaraan lopputulokseen, voi-
11774: mukaan pääsääntöisesti mm. korvausvelvolli- daan korvausta suorittaa takautuvasti pidem-
11775: suutta, korvauslajeja ja korvausasian käsittelyä. mältäkin ajalta, mikäli vireilletulon viipymiseen
11776: Ammattitaudin suhteen ei useinkaan ole hel- on ollut hyväksyttävä syy. Tällaisena syynä
11777: posti osoitettavissa sellaista selkeätä alkamis- voisi olla esim. se seikka, ettei sairauden
11778: ajankohtaa kuin tapaturman sattumishetki. ammattitaudin luonnetta ole tiedetty. Tästä on
11779: Alkamisajankohta on osoitettava lain säännök- ehdotettu säädettäväksi 3 § :n 2 momentissa.
11780: sellä ja tässä on tyydyttävä tiettyyn kaavamai- Korvausvelvollisuuden määräytymisessä lie-
11781: suuteen. Hallinnollisesti selkein ja useasti myös nee järkevää myös tyytyä viimeisen syysuhteen
11782: oikeaan lopputulokseen johtava on se ajan- toteamiseen kuten 3 momentissa on ehdotettu
11783: kohta, jolloin lääkäri on todennut 2 §:ssä tar- säädettäväksi. Enempi aikaisempien työ-, virka:
11784: koitetun, samalla tai myöhemmin ammattitau- tai toimisuhteiden ja niissä olleen ammattitauti-
11785: diksi osoittautuvan sairauden. Tämä olisi sään- altistuksen jälkikäteen tutkiminen aiheuttaisi
11786: nöksen mukaan pääsääntö. On kuitenkin ta- suuria todisteluvaikeuksia ja tarpeettomia kus-
11787: pauksia, jolloin vasta myöhemmin lääkärin toi- tannuksia.
11788: mesta todettu sairaus on jo aikaisempana ajan- Korvauksen saajan vuosityöansion laskenta-
11789: kohtana alkanut aiheuttaa ansiokyvyn alentu- perusteeksi ehdotetaan otettavaksi pääsääntöi-
11790: mista. Näiden tapausten varalta on korvauk- sesti 4 momentissa saman pykälän 1 momentin
11791: seen oikeutetulle ehdotettu oikeus osoittaa pää- mukaisen alkamisajankohdan mukaan laskettava
11792: sääp.töä aikaisempi alkamisajankohta. vuosityöansio, ellei jäljempänä 5 ja 6 momen-
11793: Tapaturmavakuutuslain 17 § :n säännöksen tissa olevista säännöksistä johtuen tule valitta-
11794: mukaan päivärahaa voidaan suorittaa enintään vaksi jokin uudempi korvauksenhakijalle edul-
11795: yhden vuoden ajalta tapaturman sattumishet- lisempi vuosityöansio.
11796: kestä lukien. Tätä ajankohtaa ammattitauti- Viides momentti sisältää vuosityöansion las-
11797: asioissa vastaavaksi on ehdotettu se ajankohta, kentaperusteen niitä tapauksia varten, jolloin
11798: jolloin lääkäri toteaa ammattitaudiksi osoittau- päivärahan tai elinkoron suorittaminen alkaa
11799: tuvan sairauden, tai se varhaisempi ajankohta, vasta 2 vuoden kuluttua 1 momentin mukaan
11800: josta lukien ammattitauti on aiheuttanut ansio- tulevasta laskentaperusteesta ja tämän myöhem-
11801: kyvyn alenemista. Vaikka tämä ajankohta män ajankohdan mukaan määräytyvä vuosityö-
11802: yleensä on myöhäisempi kuin nykyisen lain ansio on korvauksen saajalle edullisempi.
11803: edellyttämä ammattitaudin ilmenemisen ajan- Kuudennessa momentissa on ehdotettu 5
11804: kohta, jouduttaisiin ehdotettujenkin säännösten momentin mukainen myöhemmän korvauksen
11805: mukaan usein tilanteeseen, jossa e.m. yhden saajalle edullisemman laskentaperusteen valinta-
11806: vuoden aika on jo kulunut silloin kun ammatti- menettely käytettäväksi myös, kun edellisen
11807: tauti alkaa aiheuttaa korvaukseen oikeuttavaa vuosityöansion määräämisestä on kulunut 2
11808: työkyvyttömyyttä. Jotta ammattitautiasioissa vuotta silloin, kun korvausta aletaan maksaa
11809: voitaisiin suorittaa päivärahaa tapaturmatapauk- uudelleen tai kun elinkoron perusteena olevaa
11810: sia vastaavasti, on ehdotettu että tämä yhden haitta-astetta korotetaan ja lopputulos on kor-
11811: vuoden aika laskettaisiin siitä, kun sairaus vauksen saajalle 1 momentin menettelyä edulli-
11812: alkaa aiheuttaa työkyvyttömyyttä. sempi.
11813: Toimikunta on ehdottanut luovuttavaksi Työelämän muuttuessa, työmenetelmien vaib.
11814: säännöksestä, jonka mukaan korvausoikeus me- tuessa ja uusien aineiden mukana syntyy uusia
11815: netetään, jollei etuutta ole haettu vuoden mää- työntekijäin terveydelle vaarallisia tekijöitä. Tä-
11816: räajassa. Tämä johtuu siitä, että ammattitauti- män vuoksi on välttämätöntä, että on olemassa
11817: asioissa ei saadun kokemuksen mukaan ole koh- esimerkkiluettelo niistä tekijöistä, jotka saadun
11818: tuullista asettaa mitään ehdotonta ajankohtaa, kokemuksen ja tutkimuksen perusteella tai
11819: josta lukien tapaturmavakuutuslain mukainen muulla tavoin on voitu todeta terveydelle vaa-
11820: 236
11821:
11822: rtilli6ikii ja niistä sairauksista, joita nämä teki- siin luwmattava!lti t\uttaa, jos helll~ annemoisUn
11823: jät aiheuttavat. tietoja potilaiden korvt\USIUlioiden rAtkail!,li&t,.,
11824: On syytä erityisesti huomauttaa, että k:yJeessii Tätä tarlwittan säännöi on otettu ehdotukfien.
11825: oo ~illlerkkiluettelo, jonka tarkoitq~ena on 6 §:ksi.
11826:
11827: ""n
11828: tuimia korvauskäytiinnöll apuna 1 mutta ei suin-
11829: tyhjentävänä luettelona. Tällaisen luc::ttdon
11830: on oltava joustavat~ti muutettavissa. Jotta aih~l
11831: Sairauden O§~ittamia.cm ammatdtfludiksi vaa-
11832: tii us~issa tapauksi~>s3 pitkälli:iliä ja pernsteellisie.
11833: .$ClvitykJ>iä, jotka k~hdistuvat työympätistösaii
11834: liset muutokset tulisivat tebdyik$i, olisi suo- vallitaevien alti~tulitekijöiden löytämiseen j~
11835: tav•a, että ti:imä luettelo tarkistettaisiin. TiUI.öin työntekiiän sairauden tgtkimiae~n, On ~lviiä,
11836: voidalltl luetteloon tehdä kunkin hetken tietä- että yksityisen tyÖn.tekiiän m.ahdollisq\Mlet h~ullt
11837: mystä vastaavat lisäykset ja korjaukset tai kia näitä selvityk!?iä ovat Vl\tllin taioitettlt, Tä-
11838: todeta, että luettelo sellaisenaan on edelleen män vuoksi ehdotetaan tapa.turm~tvakuutu!!lQin
11839: aj11n tasalla. Tieto tämän luettelon sisältöön vai. 41. §:n mmmamist!\ :>iten, että vakutJtuslaltok-
11840: kuttavista tek;.jöistä saattaa elia usc::amman laa- selle säädetään velvollisuus hankkia asian rat-
11841: tuista. Tämän vuok~>i on katsottu aiheelliseksi kai&emiselle tarpeellinen selvityf!. On tärkeää,
11842: ehdott!la perustettavaksi neuvottelukunta, jossa että kl.lstannukset eivät ole esteenä asian perus-
11843: olisivat edustettuina ne tahot, joilta oletetta- teelliselle selvittämiselle. Tämän vuoksi on
11844: vasti amml!lttitauteja koskevaa ajankohtaista aiheellista, että vahingoittunee.lla on Qikeus
11845: tietoutta on saatavissa. TiUI.ainen tieto saattaa saada korvaus ammattitaudin !>dvittämisestä
11846: oUa lääketieteellistä, työsuojeluun liittyvää, työ- syntyneistä tarpeellisista kustannuksista riippu-
11847: markkinaosapuolten tietoja työoloista ja ammat- matta siitä, mikä näiden t:utkimustep. loppll-
11848: titautien korvausmenettelyn yhteydessä havait- tulos on. Oikeus tähän korva;uk~een an sisälly-
11849: tuja &c::ikkoja. Tämän mukaisesti on neuvottelu- tetty ehdotettuun tapaturmav~tkuutuslain 14 § :n
11850: l,mi;Ulan kokoonpanossa ehdotettu huomioonotet• 4 mom.entin muutokseen,.
11851: tavaksi tällainen asiantuntemus. Neuvottelu- Edellä olevan pei'Usteella, ehdotamm~.
11852: kunta antaisi myös lausuntoja amm;:tttitauti-
11853: asioissa viranomaisille ja vakuutuslaitoksille. ettii Edrukunta hyviik$yisi 1eur44vat
11854: Toimikunta on havainnut, että ammattitauti- lakiehdotukset:
11855: potilaita tutkivien lääkäreiden toimintaa voitai-
11856:
11857: 1.
11858: Anunattitautilaki.
11859: Ed\.u~kunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
11860:
11861: 1 §. tussa momentissa tarkoitetui11sa olosuhtei$sa
11862: AnuuMtitaudin jc:lhdosta on suoritettava kor- ovat todennäköisesti vaiktJttaneet sait:auden
11863: vaustQ. sitl:!n ku\n tässä laissa sekä t~tp3turnta• syntymiseen tai olf!massaolevan sairauden pahe-
11864: vakulltu!!l~tis$a ( 608148) ja valtion viran- ja nemiseen.
11865: tctimenhaltijain tapaturmakorvauk5esta aMe- Asetuksella sääcleti\än niistä fysikaalisist!l,
11866: tus!lt laili$tl (154/35) ll!tädetään, kemiallisista ja biologisista tcld.jöistä, joiden
11867: katsotaan vaikuttaneen 2 momenti!lsa tarkoite-
11868: 2 s. tulla tavalla, jollei Umene sairauden aiheutu-
11869: AJ:M~.attitaudiU3 tArke.itet!lan tlissä lai1.1sa slli- neen mllllten kuin työssä tai 1 momendssll tar-
11870: rautto, jO.kJ\ on työ-, virka- t~ti toitnisuhte~n koitetuissa olo$uhteis$J\.
11871: perusteella suoritetussa työssä tai tapaturma-
11872: vakuutulllal.n 4 S:n 1 mQmentin ?. tai 3 koh- :? s.
11873: dMtt t~trkoitetuis!!ll ol~s.uhtei!!aa aiheutunut ~orvau!lvelvollisu,udest~. kE>~Ukse!!ta. i~ kor-
11874: fy~tlkuUIItlltft, k~mialUaestft ttti hiologil.!!'!sta teki· va.qaa:iiain käsittelystä on voim11a~a. Jollc::i täs~
11875: iätitä taikka muust!l. työntekijän terveydelle va- laif!~3 toisht säid~tä, mitä tftpatutmav3ku1Jtu&-
11876: mngglli!iekai Qllait~tusttl tQkijästö. lai3aa lA vfJ!tlon vira.n" i3 tolmenhaltijitin tapa.
11877: SairAutt!l on pidettävä atn~attitautina, j~11 mrmakorvauksest3 annetu,~at\ lai&lll on säiidfttty.
11878: 1 m.onwntis~a tnl!.init\lt ~kijät työ~§ä tai !l!UlO"> 't!lVfttutJDan s~Jtt'umithetkeä ~sta3 titlWin se
11879: Lakialöite tl:o 107 237
11880:
11881: .ajättkohtä, jolloin lääkäri on todefifitlt ammatti- 4s.
11882: tAUdiksi oscittautuval'l. säitauden. Jos vakoutus- Ammattitaudin toteamisen ohjeeksi sosiaali-
11883: laitokselle kuitefikin osoitetaan, että sairaus jo ja terveysministeriö antaa esimerkkiluettelon
11884: aikaisempaM ajankohtana on aiheuttanut ansio- ammattitautina korvattavia sairauksia aiheutta-
11885: kyvyn älentumista, pidetään tätä Iljankohtaa vista tekijöistä ja sairauden muodoista sekä
11886: tapatutman sattutnishetkeä vastaavana. Päivä- niistä töistä, joissa kokemuksen mukaan näitä
11887: rahaa suoritetaan ammattitaudin johdosta enin- sairauksia esiintyy.
11888: tään yhden vuoden ajan siitä lukien, kun Valtioneuvosto asettaa kolmeksi vuodeksi ker-
11889: ammattitauti on alkanut aiheuttaa työkyvyttö- rallaan ammattitautiasiain neuvottelukunnan,
11890: myyttä. jonka tehtävänä on tehdä esityksiä sosiaali- ja
11891: Mitä korvauksen hakemisesta määräajassa on terveysministeriölle 1 momentissa tarkoitetun
11892: säädetty tapaturmavakuutuslain 41 §:ssä, ei luettelon tarkistamiseksi ja täydentämiseksi sekä
11893: sovelleta ammattitauteihin. Korvausta ammatti- antaa viranomaisille ja tapaturmavakuutusta
11894: taudin johdosta ei ilman hyväksyttävää syytä harjoittaville laitoksille lausuntoja ammattitauti-
11895: suoriteta takautuvasti kolmea vuotta pitemmältä asioissa siten kuin asetuksella tarkemmin sää-
11896: ajalta ennen korvausasiain vireilletuloa. detään. Neuvottelukunnan kokoonpanossa on
11897: Korvausvelvollisuus määräytyy sen mukaan, otettava huomioon työlääketieteen, työsuojelun,
11898: minkä työ-, virka- tai toimisuhteen aikana lakisääteistä tapaturmavakuutusta harjoittavien
11899: ammattitauti on viimeksi voinut aiheutua. vakuutuslaitosten sekä edustavimpien työmatk-
11900: 'kinajärjestöjen edustus.
11901: Korvauksen perusteena oleva vuosityöansio
11902: määräytyy ~ellä 1 momentissa tarkoitetun ta- .) §.
11903: paturman sattumishetkeä vastaavan ajankohdan Tämä laki, sen nojalla annettava asetus sekä
11904: mukaan, jollei 5 tai 6 momentin säännöksistä sosiaali- ja terveysministeriön päätös ohjeista
11905: muuta johdu. ammattitaudin toteamiseksi on pidettävä työ-
11906: Jos työkyvyttömyydestä aiheutuvaa korvausta paikalla työntekijöiden nähtävänä.
11907: suoritetaan ajalta, joka alkaa vasta sen jälkeen,
11908: kun kaksi vuotta on kulunut siitä ajankohdasta, 6 §.
11909: joka 1 momentin mukaan vastaa tapaturman Sen estämättä, mitä vakuutusyhtiölain (450/
11910: sattumisajankohtaa, lasketaan vuosityöansio sen 52) 94 §:ssä tai muualla laissa on säädetty,
11911: ajankohdan mukaan, iosta lukien korvausta on vakuutuslaitoksella oikeus antaa tietoja am-
11912: aletaan suorittaa, mikäli tämä on korvauksen mattitautiasiassa lausunnon antane€lle lääkärille
11913: saajalle edullisempi. tai sille lääketieteellistä toimintaa harjoittavalle
11914: Edellä 5 momentissa säädetyllä tavalla mene- laitokselle, jonka palveluksessa lääkäcl oli lau-
11915: tellään myös, jos edellisen vuosityöansion mää- sunnon kirjoittaessaan.
11916: räämisestä on kulunut kaksi vuotta silloin, kun
11917: korvausta aletaan maksaa uudelleen tai kun 7 §.
11918: elinkoron perusteena olevaa haitta-astetta koro- Tämä laki tulee voimaan päivänä
11919: tetaan. kuuta 197 ja sillä kumotaan 29 päivänä joulu-
11920: kuuta 1967 annettu ammattitautilaki (638/67).
11921:
11922:
11923: 2.
11924: Laki
11925: tapaturmavakuutuslain 14 ja 41 §:n muuttamisesta.
11926:
11927: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 20 päivänä elokuuta 1948 annetun tapaturma-
11928: vakuutuslain (608/48) 41 §:n 5 momentti ja lisätään 14 §:ään uusi 4 momentti seuraavasti:
11929:
11930: 14 s. tai työtapaturman selvittämisestä aiheutuneet
11931: tämän lain 41 § :n 5 momentissa tarkoite-
11932: Vahingoittuneelle korvataan ammattitaudin tut tarpeelliset lääketieteelliset tutkimuk-
11933: 238 Lakialoite n:o 107
11934:
11935:
11936: set riippumatta tämän tutkimuksen lopputulok- tokselle toimitettava lääkärin antama tai, vam-
11937: sesta. Tutkimusten ajalta suoritetaan tämän man tahi sairauden laadusta riippuen, muu luo-
11938: lain 17 § :n mukainen päivärahakorvaus. tettava selvitys vahingoittuneen tai sairastu~
11939: neen tilasta. Tämän lisäksi on, jos korvausasian
11940: 41 §. selvittäminen sitä vaatii tai ammattitautiepäilyn
11941: tutkiminen sitä edellyttää, vakuutuslaitoksen
11942: Korvauksen saamista varten on vakuutuslai- toimesta hankittava rtarpeellinen lisäselvitys.
11943:
11944:
11945:
11946: 3.
11947: Laki
11948: tapaturmakorvausta saavien invalidihuollosta annetun lain 1 § :n muuttamisesta.
11949:
11950: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan tapaturmakorvausta saavien invalidihuollosta
11951: 20 päivänä joulukuuta 1963 annetun lain 1 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on 20 päi-
11952: vänä joulukuuta 1968 annetussa laissa (696/68), näin kuuluvaksi:
11953:
11954: 1 §. ansiomahdollisuudet voisivat korvattavan vam-
11955: man tai ammattitaudin johdosta myöhemmin
11956: Invalidihuoltoa voidaan myös antaa, jos on olennaisesti heikentyä.
11957: todennäköistä, että työ- ja toimintakyky sekä
11958:
11959:
11960: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
11961:
11962: Uljas Mäkelä Aimo Ajo Matti Kuusio
11963: Reino Breilin Matti Louekoski Uki Voutilainen
11964: Meeri Kalavainen Matti Puhakka Bror Lillqvist
11965: Sinikka Luja-Vepsä Mauno Forsman Jouko Mäkelä
11966: Pentti Rajala Olli Helminen Pirkko Työläjärvi
11967: Antti Pohjonen Jouko Tuovinen
11968: 1977 vp. 239
11969:
11970: Lakialoite n:o 108.
11971:
11972:
11973:
11974:
11975: U. Mäkelä ym.: Ehdotus laiksi rintamasotilaseläkelain 2 ja 9 §:n
11976: muuttamisesta.
11977:
11978:
11979:
11980: E d u s k u n n a II e.
11981:
11982: Rintamasotilaseläkejärjestelmä uudistettiin nen. Ehdotamme tästä syystä, että kyseessä
11983: vuoden 1976 valtiopäivien lopussa eduskunnan oleva keinotekoinen ja epäoikeudenmukainen
11984: hyväksyttyä esityksen rintamasotilaseläkelaiksi. rintamasotilaseläkkeen myöntämiseen vaikuttava
11985: Rintamasotilaseläke-etuudet tulivat riippumat- ikärajoitus poistettaisiin.
11986: tomiksi kansaneläkejärjestelmästä, rintamasoti- Rintamasotilaseläkelain voimaantulo on mer-
11987: laseläke-etuuksia korotettiin ja rintamalisäoi- kinnyt myös rintamasotilaseläkkeiden kohoa-
11988: keutta laajennettiin. mista. Rintamalisän määrä jäi kuitenkin ennal-
11989: Uuden lain mukaan rintamasotilaseläkkeen leen eli 41 markaksi kuukaudessa. Nykyisellään
11990: myöntämisen edellytyksenä on, että rintama- rintamalisä on lähinnä tunnustuksen luonteinen
11991: sotilas on täyttänyt 55 vuotta. Sanottu ikärajoi- korvaus sodasta johtuneista menetyksistä. Rin-
11992: tus on laissa poistettu rintamalisän osalta, jonka tamalisän määrän pienuuden johdosta on sen
11993: myöntäminen on siten riippumaton rintamasoti- taloudellinen merkitys rintamasotilaalle erittäin
11994: laan iästä. Olisi kohtuullista, että myös rintama- vähäinen. Mielestämme tulisi rintamalisää kui-
11995: sotilaseläke voitaisiin myöntää 55 vuotta nuo- tenkin korottaa. Maamme taloudellisen tilanteen
11996: remmille rintamasotilaille, jotka heikentyneen huomioon ottaen ehdotamme, että tässä vai-
11997: terveytensä johdosta ovat taloudellisissa vai- heessa rintamalisä korotettaisiin 50 markkaan
11998: keuksissa. Rintamasotilaseläkkeissä alinta ikä- kuukaudessa.
11999: rajaa koskevan rajoituksen poistaminen merkit- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12000: see vain viiden uuden ikäluokan saattamista
12001: rintamasotilaseläkejärjestelmän piiriin ja uudis- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
12002: tus olisi siten kustannuksiltaan varsin kohtuulli- lakiehdotuksen:
12003:
12004:
12005:
12006: Laki
12007: rintamasotilaseläkelain 2 ja 9 §:n muuttamisesta.
12008:
12009: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan tammikuun 28 päivänä 1977 annetun rintama-
12010: sotilaseläkelain (119/77) 2 § ja 9 §:n 1 momentti näin kuuluviksi:
12011:
12012: 2 §. 9 §.
12013: Rintamasotilaalle, joka ei ole täyttänyt 60 Kansaneläkettä saavalle rintamasotilaalle mak-
12014: vuotta ja joka ei alentuneen työkykynsä vuoksi setaan rintamalisää 600 markkaa vuodessa, ei
12015: pysty tekemään tai saamaan hänelle sopivaa toi- kuitenkaan silloin, kun hänen työ- tai virka-
12016: meentuloaan turvaavaa työtä, maksetaan rinta- suhteeseen perustuvassa eläkkeessään on otettu
12017: masotilaseläkettä, jonka täysi määrä vuodessa huomioon rintamapalvelu. Tällöin työ- tai virka-
12018: on ensimmäisessä kuntaryhmässä 3 732 mark- suhteeseen perustuvalla eläkkeellä tarkoitetaan
12019: kaa, toisessa kuntaryhmässä 3 516 markkaa ja vain valtion eläkelain (280/66) 19 §:n 2 tai
12020: kolmannessa kuntaryhmässä 3 300 markkaa. 3 momentin mukaan määräytyvää eläkettä tai
12021: 24() Lakialoite fi:o 108
12022:
12023:
12024: samojen perusteiden mukaan määräytyvää la- 64) säädetyn lisäeläketurvan mukai5ta tai sitä
12025: kiin, asetukseen tai julkiseen eläkesääntöön vastaavaa eläkettä.
12026: perustuvaa muuta eläkettä taikka kunnallisten
12027: viranhaltijain ja työntekijäin eläkelaissa (202/
12028: ----
12029: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
12030:
12031: tnjas Mäkelä Jouko Mäkelä Pentti Rajala
12032: Väinö Turunen Bror Lffiqvist Matti Louekoski
12033: Reino Breilin Arvo Ahonen Pirkko Työläjärvi
12034: Paavo Tiilikainen Aimo Ajo Sakari Knuuttila
12035: Uki Voutilainen Jouko Tuovinen Sven-Erik Järvinen
12036: Matti Puhakka Eino Loikkanen
12037: 1977: vP· 241
12038:
12039: Lakialoite n:o 109.
12040:
12041:
12042:
12043:
12044: Männistö ym.~ Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain 16 §:n muut-
12045: tamisesta.
12046:
12047:
12048: E d u s k u n n a 11 e.
12049:
12050: Viime vuosien tavattoman suurten hinta- ja Päivärahan saajista noin puolet saa .juuri
12051: maksukorotusten eräänä selvänä seuraamuksena vähimmäismäärän päivärahaa. Pienten päivära-
12052: voidaan perustellusti pitää sitä, että tarkistetut hamäärien ja inflaation seurauksena on sairaus-
12053: sairausvakuutuslain mukaiset päivärahat eivät vakuutussuorituksissa syntynyt sellainen määrä
12054: enää lainkaan vastaa nykyisen kustannustason ylijäämää, että esim. 1973 kansaneläkelaitos
12055: edellyttämiä vaatimuksia vähimmäistoimeentu- joutui palauttamaan valtiolle kaiken siltä saa-
12056: lon turvaamisesta. mansa, korvauksiin tarkoitetun etumaksun, 95
12057: Jos nimittäin lähdetään siitä, että sairausva- miljoonaa markkaa. Valtion osuus sairausvakuu-
12058: kuutuspäivärahan tulisi edes jollakin tavoin tur- tusmenoista, jonka alun perin oli tarkoitus olla
12059: vata sairauden kohteeksi joutuneen henkilön kolmannes kaikista, jäi siis jälleen nollaan.
12060: perustoimeentulo, ei parhaalla tahdollakaan Päivärahan korottaminen on välttämätöntä ja
12061: voida sanoa, että nykyinen vähimmäispäiväraha perusteltua. Vähimpänä kohtuulliseksi arvioita-
12062: 15 markkaa päivässä eli 375 markkaa kuukau- vana päivärahan määränä on pidettävä JO mark-
12063: dessa, olisi tähän alkuunkaan riittävä. Mikäli · kaa. Korotuksen rahoittamiseen tarvittaisiin
12064: vähimmäistoimeentulon mittapuuna pidetään vain edellä mainittua valtiolle palaotettua etu-
12065: nykyistä minimipalkkatasoa, voidaan epäkohta maksua tuntuvasti pienempi summa.
12066: havaita välittömästi. Samoin on asia, jos vähim- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
12067: mäistoimeentulorajaksi asetetaan tulottoman
12068: eläkkeensaajan perusosa sekä täydet tukiosa ja että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
12069: tukilisä. lakiehdotuksen:
12070:
12071: Laki
12072: sairausvakuutuslain 16 §:n muuttamisesta.
12073:
12074: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairaus-
12075: vakuutuslain 16 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 31 päivänä joulukuuta 1971 annetussa
12076: laissa (999/71), näin kuuluvaksi:
12077: 16 §. vakuutetulla ei ole edellä tarkoitettuna aikana
12078: Milloin vakuutetun verotuksessa todetut työ- työtuloa tai sen määrä ei ole noussut 20 000
12079: tulot asetuksella säädettävänä kalenterivuotena markkaan, on päivärahan määrä päivää kohti
12080: ovat olleet vähintään 20 000 markkaa, päivä- 30 markkaa. Mitä työtulolla tarkoitetaan tätä
12081: rahan määrä on päivää kohti puolitoista promil- lakia sovellettaessa, säädetään asetuksella.
12082: lea vakuutetun tässä pykälässä tarkoitetuista
12083: työtuloista, kuitenkin siten, että päivärahan
12084: määrää laskettaessa ei oteta huomioon sitä Tämä laki tulee voimaan päivänä
12085: tulojen osaa, joka ylittää 40 000 markkaa. Jos kuuta 197 . ·
12086:
12087: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
12088:
12089: Lauha Männistö Anna-Liisa Jokinen Jarmo Wahlström
12090: Osmo Vepsäläinen Aarne Pulkkinen Niilo Koskenniemi
12091: 31 0877001290
12092: 242 1977 vp.
12093:
12094: Lakialoite n:o 110.
12095:
12096:
12097:
12098:
12099: T. Nieminen: Ehdotus laiksi lapsilisälain muuttamisesta.
12100:
12101:
12102: E d u s k u n n a 11 e.
12103:
12104: Voimassa oleva päivähoitolaki tukee vain Julkisen talouden kannalta hoitolisän maksa-
12105: kodin ulkopuolisia hoitomuotoja. Kotona on minen olisi huomattavasti edullisempaa kuin
12106: kuitenkin todettu parhaiten voitavan antaa las- alle 1-vuotiaille lapsille tarkoitetun päivähoidon
12107: ten ensimmäisinä ikävuosinaan tarvitsema yksi- luominen. Nykyisin sillä summalla, joka käyte-
12108: löllinen ja turvallinen hoito. Siksi on tärkeätä tään yhden kunnallisen päivähoitopaikan yllä-
12109: tukea erityisesti pienten lasten kotihoitoa. Koti- pitämiseen, voitaisiin kotihoidon tukea maksaa
12110: hoidon tuki voitaisiin sisällyttää lapsilisälakiin, neljälle lapselle. Hoitolisän piiriin kuuluvan
12111: jolloin uutta järjestelmää ei tarvittaisi. Tällai- lapsen ollessa yhteiskunnan tukemassa· päivähoi-
12112: nen hoitolisä tulisi aluksi toteuttaa koskemaan dossa, päivähoitomaksua voitaisiin korottaa joko
12113: alle 1-vuotiaiden lasten kotihoitoa. Hoitolisä- osittain tai kokonaan hoitolisää vastaavalla sum-
12114: järjestelmä tulisi toteuttaa yleisenä, kaikkia malla.
12115: tämän ikäisiä lapsia koskevana, ja se tulisi Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
12116: nähdä nimenomaan ennaltaehkäisevänä eikä taen,
12117: sosiaalihuollollisena järjestelmänä. Yksilöllisen
12118: hoidon erilaisia sosiaalisia ja persoonallisia häi- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
12119: riöitä ennalta ehkäisevä vaikutus on todettu lakiehdotuksen:
12120: kiistattomasti.
12121:
12122:
12123: Laki
12124: lapsilisälain muuttamisesta.
12125:
12126: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 22 päivänä heinäkuuta 1948 annettuun lapsi-
12127: lisälakiin (541/48) näin kuuluvat 1 b ja 2 a §:
12128:
12129: 1 b §. tetaan kuukausittain siten, että sitä suoritetaan
12130: Lapsilisää suoritetaan 1 §: n mukaan lapsili- viimeisen kerran sinä kuukautena, jolloin lapsi
12131: sään oikeutetusta kuusi kuukautta täyttäneestä, täyttää yhden vuoden. . .
12132: mutta vuotta nuoremmasta lapsesta korotettuna
12133: lapsen hoitolisänä 360 markalla kuukaudessa.
12134: Tämä laki tulee voimaan päivänä
12135: 2 a §. kuuta 197 .
12136: 1 b §:ssä tarkoitettu lapsen hoitolisä suori-
12137:
12138:
12139: Helsingissä 14 päivänä helmikuut~ 1977.
12140:
12141: Terhi Nieminen
12142: 1977 vp. 243
12143:
12144:
12145: Lakialoite n!o 111.
12146:
12147:
12148:
12149:
12150: Orrenmaa ym.: Ehdotus laiksityösopimuslain 34 ja 37 §:n muut-
12151: tamisesta. · · ·
12152:
12153:
12154: Eduskunnalle.
12155:
12156: Naispuolisella työntekijällä, jonka raskaus on nen ero lapsesta äidille ·lähes aina syyllisyyden
12157: kestänyt vähintään 180 päivää, on oikeus saada tunteita.
12158: synnytyslomaksi · se aika, johon hänelle sairaus- Näihin tilanteisiin liittyy lomalta paluun jäl-
12159: vakuutuslain mukaan tulevan äitiysrahan katso- keen työelämän paine, ruuhkaliikenne työmat-
12160: taan kohdistuvan tai jollei hänellä ole oikeutta koilla ja kiireinen työtahti työpaikoilla. Kodin
12161: äitiysrahaan, katsottaisiin· kohdistuvan, jos hä- taloustyöt ja muun perheen huoltaminen vievät
12162: nellä sellainen oikeus olisi. Synnytysloman aika liiaksi oman aikansa. Nykyisellään yhä lisään-
12163: ei kuitenkaan pääty aikaisemmin kuin kuuden tyvä päihteiden käyttö perheissä· aiheuttaa per-
12164: viikon kuluttua synnytyksestä ( työsopimuslaki heen sisäisiä jännitystiloja, mitkä rasittavat eri~
12165: 320/70 34 § 1 mom.). tyisesti perheenäitiä. Kaikki nämä tekijät yh-
12166: Äitiysrahaa suoritetaan yhteensä 174 arki- dessä luovat erityisen otollisen tilanteen mie-
12167: päivältä siten, että 24 arkipäivää siitä kohdis- lenterveydellisten häiriöiden puhkeamiselle.
12168: tuu laskettua synnytysaikaa välittömästi edeltä- Nämä sairaudet lisääntyvät vuosi vuodelta ja
12169: neeseen ja 150 arkipäivää sitä välittömästi seu- niitä esiintyy myös pienten lasten äideillä.
12170: raavaan aikaan. Jos raskaus on keskeytynyt Riittävän pitkä loma synnytyksen jälkeen tar-
12171: aikaisemmin kuin 24 arkipäivää ennen laskettua vitaan luomaan rauhallista ajanjaksoa, mikä
12172: synnytysaikaa, äitiysrahan katsotaan kohdistu- olisi välttämätöntä sekä äidin että lapsen mie-
12173: van raskauden keskeyttämispäivää välittömästi lenterveyden sekä fyysisen toipumisen kannalta.
12174: seuraavaan 17 4 arkipäivään (sairausvakuutus- Sairauksien ennaltaehkäisyyn on kiinnitettävä
12175: laki, muutos 521/74, 23 § 1 mom.). vakavaa huomiota. Pienten lasten on todettu sai-
12176: Mainittujen säännösten mukaan on äitiyslo- rastavan päivähoidossa varsin runsaasti, sairas-
12177: maa n. yhden kuukauden verran ennen laskettua päivien ollessa 10-15 % hoitopäivistä. Alle
12178: synnytysaikaa ja kuuden kuukauden ajan ~en 1-vuotiaan lapsen hoitaminen vaatii runsaasti
12179: jälkeen. Työsopimuslain mukaan tämä loma on aikaa. Näin ollen päivähoitojärjestelyt eivät va-
12180: palkaton. Laista poiketen on joillakin työ- ja pauta mainittavastikaan lisätyövoimaa työmark-
12181: virkaehtosopimuksilla voitu sopia palkan mak- kinoille. On lähes samaritekevää hoitaako äiti
12182: samisesta osalle synnytysloman aikaa. itse lastaan vai tekeekö sen työn joku muu.
12183: Kuuden kuukauden loma synnytyksen jälkeen Työmarkkinoille vapautuu tässä tilanteessa kah-
12184: on ·liian lyhyt. Se ei turvaa riittävästi lapsen desta henkilöstä vain toinen.
12185: kehitystä eikä äidin toipumista. Perheet välttyi- Päivähoidon .laajentumispyrkimyksiä tulee
12186: sivät monelta ongelmalta, mikäli loma olisi pi- lähivuosina haittaamaan henkilökuntapula ja
12187: dempi. Varsinaisen synnytysloman jälkeen olisi valtiontalouden heikko tilå. Valmiita päiväko-
12188: saatava lisälomaa työsuhteen katkeamatta. teja on jo nyt tyhjillään hoitohenkilöstön puut•
12189: Qdotusaika tuo äidille ylimääräistä fyysistä ja teen johdosta. Tilanteen paraneminen vie run-
12190: psyykkistä rasitusta. Synnytyksen jälkeen kuluu saasti aikaa ja jatkuvasta henkilökunnan kou~
12191: melkoinen aika ennen- -kuin mielentila ja eli- luttamisesta huoli111aita lisääntyY' henkilökunnan
12192: m1stö l?vat palautuneet entiselleen. Tuon pitkä- määrä vain rajoitetusti, sillä ammatissa tapah-
12193: aikaisen . muutos- ja palautumistapahtuman ai- tuu toisaalta poistumaa työn rasittavuuden'ja
12194: ;kana tulee lisärasitteeksi pienen lapsen hoito ja eläkkeellejäämisen johdosta. Kun' kouli.ltettavat
12195: ;huoli ; lapsen ·päivähoidon järjestelyistä. Vaikka henkilöt ovat nuoria, tulee osa heistä· jäämään
12196: plii\Fahoito olisi -hyväkin; ·aiheuttaa liian aikaf. muutamiksi' vuosiksi myös ·omien lastensa hoi~
12197: 244 Lakialoite n:o 111
12198:
12199:
12200: tajiksi, koska perheellistyminen sattuu usein ilmaisseet näissä yhteyksissä halunsa toimia it.se
12201: opintojen loppuvaiheeseen. lastensa hoitajina. Tämä ilmenee mm. Helsingin
12202: Molempien puolisoiden työssäkäyminen ei kaupungin v. 1972 julkaisemassa tutkimuksessa.
12203: aina ole perhetalouden kannalta kannattavaa. On ilmeistä, että pidemmät lomasijaisuudet
12204: Näin on silloinkin, kun joudutaan maksamaan onnistuvat lyhyitä paremmin. Pitkän sijaisuu-
12205: useamman lapsen hoitomaksut ansaituista pal- den hoitajaa kannattaa kouluttaa alusta alkaen
12206: koista. .Hoitpmaksut ja muut työstä johtuvat vaativiinkin tehtäviin. Työ tulee tällöin hänelle
12207: kulut saattavat nousta jo toisen puolison ansait- mielekkääksi ja vastuu työstä jakaantuu tasai-
12208: semien tulojen suuruiseksi. Tämän kannatta· semmin sijaisen ja työyhteisön muiden työn-
12209: vuusrajan saavuttavat monet naiset jo kahden tekijöiden kanssa. Tämän johdosta ei pidempiä
12210: lapsen kanssa. synnytyslomia koeta työyhteisön piirissä rasit-
12211: Lakisääteinen äitiysloma koskee vain osaa teena.·
12212: synnyttäjistä. Tämä osa äideistä joutuu jättä- Äitiysloma on palkaton ja niin voisi olla sen
12213: mään lapsensa vieraaseen hoitoon jo .kuuden jälkeen myönnettävä lisälomakin. Työnantajalle
12214: kuukauden ikäisenä. Muut äidit voivat yleensä ei tällöin koidu mainittavaa haittaa pidemmästä
12215: hoitaa itse lastaan kauemmin. Näin joutuvat lomasta. Taloudellista menetystä tulisi työnanta-
12216: lapset kehityksen kannalta tärkeänä ajanjaksona jalle silloin, kun sijaistyövoimaa ei ole riittä-
12217: eriarvoiseen asemaan, jolla voi olla merkitystä västi saatavissa. Mikäli lisäloman myöntäminen
12218: myöhemmälle kehitykselle. Nykyisessä yhteis- rasittaisi kohtuuttomasti pienyrittäjiä, voitaisiin
12219: kunnassa korostetaan kuitenkin yhtäläisiä oi- heitä hyvittää lomajärjestelyn johdosta erillis-
12220: keuksia, mitkä ovatkin lasten kannalta merkit· säännöksin.
12221: tävät. Syntyvän lapsen, äidin ja koko perheen kan-
12222: Selvitysten mukaan on työssä käyvillä nai· nalta on perusteltua jatkaa nykyistä synnytys-
12223: silla todettu olevan vähiten vapaa-aikaa. Sitä lomaa tai antaa sen jälkeen lisälomaa. Lisäloma
12224: vähäisemmäksi vapaa-aika käy, mitä pienempiä tulee tehdä lakisääteiseksi. Sitä tulisi antaa syn-
12225: lapsia perheissä on. Näinollen. työssäkäyväliä tyneen lapsen hoitamista varten työsuhteen kat-
12226: äidillä on lapsille erittäin vähän aikaa. Lasten keamatta, jos jompi kumpi vanhemmista niin
12227: kannalta tämä on ilmeinen haittatekijä, kodin haluaa. Loman tulee jatkua tarvittaessa siihen
12228: kiireinen ja hermostunut ilmapiiri voi aiheuttaa saakka, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta.
12229: häiriintymistä lapsissa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12230: Mielipidetutkimusten mukaan on enemmistö nioittaen,
12231: perheistä katsonut oman kodin pienten lasten että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
12232: parhaaksi hoitoympäristöksi. Samoin ovat äidit lakiehdotuksen:
12233:
12234: Laki
12235: työsopimuslain 34 ja 37 §:n muuttamisesta.
12236:
12237: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä huhtikuuta 1970 annetun työsopi-
12238: muslain (320/70) 34 §:n 1 momentti sekä 37 §.:n 4 momentti näin kuuluviksi:
12239:
12240: 34 §. maa syntyneen lapsen hoitamista var.ten siihen
12241: Synnytys/oma. saakka, kun lapsi täyttää kaksi vuotta.
12242:
12243: Naispuolisella työntekijällä, jonka raskaus on
12244: kestänyt vähintään 180 päivää, on oikeus saada 37 §.
12245: synnytyslomaksi se aika, johon hänelle sairaus- Toista.iseksi voimassa olevat sopimukset.
12246: vakuutuslain mukaan tulevan äitiysrahan katso-
12247: taan kohdistuvan tai jollei hänellä ole oikeutta
12248: äitiysrahaan, katsottaisiin kohdistuvan, jos hä- Työnantaja ei saa irtisanoa naispuolisen työn-
12249: nellä sellainen oikeus olisi. Synnytysloman aika tekijän työsopimusta 34 § :n 1 momentissa tar-
12250: ei kuitenkaan pääty aikaisemmin kuin kuuden koitetun synnytysloman ja lisäloman aikana eikä
12251: viikon kuluttua synnytyksestä. Synnytysloman myöskään, saatuaan tietää työntekijän olevan
12252: päätyttyä työntekijällä on oikeus. saada lisälo- raskaana lisäloman aikana, päättymään synny-
12253: Lakialoite n:o 111 245
12254:
12255: tysloman taikka lisäloman alkaessa tai aikana. Tämä laki tulee voimaan päivänä
12256: Muu sopimus on mitätön. kuuta 197 .
12257:
12258:
12259: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
12260:
12261: Juhani Orrenmaa Pekka Tarjanne Anneli Kivitie
12262: Kerttu Hemmi Juhani Sipiläinen Terhi Nieminen
12263: 246 1977 vp.
12264:
12265: Lakialoite n:o 112.
12266:
12267:
12268:
12269:
12270: Orrenmaa ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta.
12271:
12272:
12273: E d u s k u n n a 11 e.
12274:
12275: Yhteiskunnassamme syntyy lapsia, jotka eivät tyisesti adoptioäitien äitiysloman lakisääteinen
12276: eri syiden perusteella voi kasvaa biologisten järjestäminen nykyisten työehtosopimusten edel-
12277: vanhempiensa luona. Monet näistä lapsista anne- lyttämällä tavalla eli paikallisen äitiysloman saa-
12278: taan adoptiolapsiksi määrättyjen säädösten pe- minen samojen perusteiden mukaan kuin syn-
12279: rusteella. Toisaalta on olemassa naisia, jotka nyttäneen naisen olisi oikeudenmukainen toi-
12280: eivät voi itse synnyttää lasta, mutta ovat haluk- menpide adoptioäidille.
12281: kaita adoptoimaan perheeseen lapsen tai lapsia. Edellä lausutun perusteella ehdotamme kun-
12282: Nykyisin Suomessa vahvistetaan vuosittain noin nioittavasti,
12283: 500 adoptiota. Tämä lukumäärä voisi olla suu-
12284: rempikin, mikäli tiettyjä lakimääräisiä tukitoi- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
12285: menpiteitä olisi nykyistä enemmän tarjolla. Eri- lakiehdotuksen:
12286:
12287:
12288: Laki
12289: sairausvakuutuslain muuttamisesta.
12290:
12291: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausva-
12292: kuutuslain (364/63) 21 §:ään uusi 2 momentti, 23 §:ään uusi 3 ja 4 momentti sekä
12293: 30 §:ään uusi 6 ja 7 momentti seuraavasti:
12294:
12295: 21 §. 30 §.
12296:
12297: Jokaisella naispuolisella vakuutetulla, joka on 1 ja 2 momentti eivät koske lapsen adoptoi-
12298: adoptoinut lapsen ja joka on asunut Suomessa nutta äitiä.
12299: vähintään 180 päivää välittömästi ennen adop- Jollei myönnettyä päivä- tai äitiysrahaa ole
12300: tointia, on oikeus saada äitiysrahaa. nostettu kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun
12301: se on ollut vakuutetun nostettavissa, taikka
12302: 23 §. maksettavaksi myönnettyä korvausta sairauden
12303: tai adoptoinnin aiheuttamista kustannuksista
12304: Äitiysrahaa suoritetaan yhteensä 150 päivältä kolmen kuukauden kuluessa sen myöntämisestä,
12305: kohdistettuna adoptointia välittömästi seuraa- on oikeus etuuteen menetetty, mikäli ei erityi-
12306: vaan aikaan. sestä syystä katsota kohtuulliseksi toisin päät-
12307: Jos adoptoija on sairaana edellisessä momen- tää.
12308: tissa tarkoitettuna aikana, ei hänellä ole oikeutta
12309: saada siltä ajalta sairautensa perusteella päivä- Tämä laki tulee voimaan päivänä
12310: rahaa. kuuta 197 .
12311:
12312: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
12313:
12314: Juhani Orrenmaa Pekka Tarjanne Anneli Kivitie
12315: Kerttu Hemmi Juhani Sipiläinen Terhi Nieminen
12316: 1977 vp. 247
12317:
12318: Laki8loite n:b 113.
12319:
12320:
12321:
12322:
12323: Pohjonen ym.: Ehdotus ·laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta .
12324: . ·.· '·;
12325:
12326: E d u s k u n n a 11 e.
12327:
12328: Nykyisessä lääkekorvausjärjestelmässä on raam1senä että lääkkeiden liika- ja väärinkäyt-
12329: useita vakavia epäkohtia sekä vakuutettujen tönä. Myös kerrallaan enintään korvattavaa lää-
12330: että yhteiskunnan, erityisesti kansantalouden kemäärää koskevan rajoituksen puuttuminen
12331: kannalta. aiheuttaa liikaostoja ja siten korvausten tarpee-
12332: Sairausvakuutusjärjestelmää luotaessa koros- tonta nousua.
12333: tettiin erityisesti· pitkäaikaissairaiden ja suurim- Edellä mainittujen epäkohtien poistamiseksi
12334: pien hoitokustannusten kohteeksi joutuvien ase- tai ainakin lieventämiseksi tulisi' sairausvakuu-
12335: man parantamista. Yksittäisissä tapauksissa va- tuslakiin tehdä eräitä tarkistriksia.
12336: kuutettujen maksettavaksi jäävät kustannukset Niinpä sairausvakuutukseSta ·'. korvatt~vien
12337: voivat kuitenkin edelleenkin nousta· hyvinkin · lääkkeiden sekä niiden korvausprosenttien vah-
12338: huomattaviin summiin eikä korvaustasoa, koko- vistaminen tulisi antaa kansaneläkelaitoksen teh-
12339: naan korvattavien lääkkeiden jatkuvasti kasva· täväksi. Koska tähän työhön tulisi liittymään
12340: neesta .osuudesta huolimatta, voida nykyisin runsaasti etityistä asiantuntemusta vaativia teh-
12341: korvausperustein pitää nimenomaan vähävarai~ täviä, tulisi kansaneläkelaitoksen avuksi asettaa
12342: simpien osalta riittävinä. valtioneuvoston toimesta .lääkekorvauslauta-
12343: · ··Sama koskee keskimääräistä huomattavasti kunta. Edellä mainittujen ·vahviStamisten sekä
12344: enemmän hoitoa tarvitsevia taloudellisesti pe;. lääkekorvauslautakunnan toiminnan tulisi perus-
12345: remmassakin asemassa olevia henkilöitä. Niinpä tua lääkkeiden tarpeellisuuteen ja taloudellisuu-
12346: lääkekustannukset muodostavat edelleen perhei- teen.
12347: den sairaanhoitokuluista noin puolet ja alem- Edelleen tulisi voimas-Sa oleva osittain kor-
12348: missa tuloluokissa . jopa tätäkin suuremman vatravien lääkkeiden ostokertakohtaineri oma-
12349: osuuden. vastuu muuttaa lääkekohtaiseksi. Samalla tulisi
12350: Yhteiskunnan kannalta ei ole mahdollista sen määrä alentaa nykyisestä neljästä markasta
12351: rajattomasti lisätä lääkekorvausjärjestelmään kolmeen markkaan. Osittain korvattavat lääk-
12352: suuntautuvia varoja~ sillä ne ovat jo täiiä het- keet tulisi myös jakaa nykyisen 50 % :n kor-
12353: kellä n. 600 miljoonaa" markkaa. Esimerkiksi vausryhmän lisäksi uusiin 75 %:n ja 25 %:n
12354: sairausvakuutuksen kustannukset kokonaan kor- korvausryhmiin ja siltä lääkekustannusten
12355: vattavista ·.-lääkkeistä ovat nousseet vuodesta osalta, joka jää vakuutetun maksettavaksi sai-
12356: 1965 ·n. 1300 % :lla. Vastaava nousu 'osittain rausvakuutuskorvauksen jälkeen-' ja · joka ylittää
12357: korvattavien osalta on ollut n. 350 %. Vaikka esim. 1 000 markkaa 12 peräkkäisen kurikau-
12358: kustannusten ·kasvusta osa onkin johtunut den aikana, tulisi suorittaa vakuu'tetuile täysi
12359: etuuksien lisäämisestä, on kasvussa mukana sel~ korvaus. Ehdotetut markkamäärät tulisi voida
12360: laisia tekijöitä, joihin tulisi voida vaikuttaa: tarkistaa rahan arvon muutoksia vastaaviksi.
12361: Keskeisimmät näistä ovat lääkkeiden hinnat ja Lääkkeiden hankintaa tulisi rajoittaa siten,
12362: niiden korotukset, lääkevålikoiman uusiutumi- että kerranaan . korvattaisiin enintään kolmen
12363: nen ja sen ·mukana seuraava lääkkeidenmäärää~ kuukauden hoitoa vastaava lääkemäärä, ellei
12364: miskäytännön muuttuminen,· sekä lääkkeiden suuremman lääkemäärän kerrallaan korvaami~
12365: tarkoituksenmukaiseen ja taloudelliseen käyt" seen olisi erityistä ·syytä. '
12366: töön liittyvän informaation puutteellisuus, joka Lääkäreiden lääkkeiden mäarääminen tulisi
12367: ilmenee sekä lääkkeiden epätaloudellisena mää- ottaa seurannan piiriin ja velvoitettava lääkärit
12368: 248 Lakialoite n:o 113
12369:
12370:
12371: lääkkeitä määrätessään ottamaan huomioon nilleen ennallaan. Sen sijaan pitemmällä aikavä-
12372: myös taloudelliset näkökohdat. Lisäksi tulisi lillä tulisivat ehdotukset korvattavien lääkkei-
12373: tehostaa sellaista informaatiota, jolla on joko den vahvistamisesta, lääkekorvauslautakunnasta,
12374: suora tai välillinen vaikutus lääkkeistä aiheutu- lääkäreiden lääkkeiden määräämisen seuraami-
12375: viin kustannuksiin. sesta ja lääkeinformaation tehostamisesta mer-
12376: Vakuutettujen kannalta ehdotetut muutokset kitsemään selvää kustannusten kasvun hidastu-
12377: perustuvat sairausvakuutuslain tarpeellisuuspe- mista.
12378: riaatteen nykyistä pitemmälle menevään noudat- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12379: tamiseen. Keskimäärin vakuutettujen etuudet nioittaen, ·
12380: tulisivat pysymään ennallaan. Myös sairausva-
12381: kuutuksen lääkekustannukset tulisivat ehdotus- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
12382: ten toteuttamisen alkuvaiheessa pysymään suun- lakiehdotuksen:
12383:
12384:
12385: Laki
12386: sairausvakuutuslain muuttamisesta.
12387:
12388: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
12389: muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutuslain (364/63) 3 §:n 1 mo-
12390: mentti, sellaisena kuin se on 6 päivänä kesäkuuta 1974 annetussa laissa (452/74), 5 §:n
12391: 1 momentin 3 kohta, 9 §:n 1 momentti ja 67 §, sekä
12392: lisätään 6 §:ään uusi 2 momentti, 9 §:ään uusi 2 ja 3 momentti, 68 §:ään uusi 4 mo-
12393: mentti ja 76 §:ään uusi 2 momentti sekä lakiin uusi 13 a ja 50 a §, seuraavasti:
12394:
12395: 3 §. mät lääkkeet korvataan kuitenkin kokonaan.
12396: Tämän lain mukaista vakuutusta hoitaa kan- Asetuksella säädetään, mitä on pidettävä vai-
12397: saneläkelaitos. Kansaneläkelaitoksen yhteydessä keana ja pitkäaikaisena sairautena.
12398: toimivat sairausvakuutusasiain neuvottelukunta Jos vakuutetulle tämän lain mukaan korvat-
12399: ja lääkekorvauslautakunta. tavista lääkkeistä kahdentoista perättäisen kuu-
12400: kauden aikana aiheutuneet kustannukset ovat
12401: ylittäneet 1 000 markkaa, korvataan lääkkeet
12402: 5 §. ylimenevältä osalta kokonaan.
12403: Sairaanhoitona korvataan sen mukaan kuin Kerrallaan korvataan enintään kolmen kuu-
12404: jäljempänä säädetään: kauden hoitoaikaa vastaava lääkemäärä, jollei
12405: erityisestä syystä toisin päätetä.
12406: 3) lääkärin määräämät korvattaviksi vahvis-
12407: tetut lääkkeet; sekä 13 a §.
12408: Edellä 5 § :n 1 momentin 3 kohdassa tarkoi-
12409: tetut lääkkeet sekä niiden 9 §:n 1 momentin
12410: 6 §. mukaisten korvauksien määrät vahvistaa kan-
12411: saneläkelaitos lääkekorvauslautakuntaa kuul-
12412: Tämän lain nojalla korvattavia lääkkeitä sekä tuaan. Kokonaan korvattavat lääkkeet määrää
12413: tutkimus- ja hoitotoimenpiteitä määrättäessä kuitenkin valtioneuvosto. Lääkkeitä ja niiden
12414: tulee ottaa huomioon myös taloudelliset näkö- korvauksien määriä vahvistettaessa tulee ottaa
12415: kohdat. huomioon lääkkeiden tarpeellisuus ja taloudel-
12416: lisuus.
12417: 9 §. 50a §.
12418: Edellä 5 § :n 1 momentin 3 kohdassa tarkoi- Lääkekorvauksia koskevissa asioissa toimii
12419: tetuista lääkkeistä korvataan kaksikymmentä- kansaneläkelaitoksen apuna valtioneuvoston kol-
12420: viisi, viisikymmentä tai seitsemänkymmentäviisi meksi vuodeksi kerrallaan asettama lääkekor-
12421: sadalta kolme markkaa ylittävältä osalta kuta- vauslautakunta, johon kuuluu puheenjohtaja ja
12422: kin ostettua lääkettä kohti. Vaikeaa ja pitkä- seitsemän jäsentä ja tarpeellinen määrä varajäse-
12423: aikaista sairautta varten tarvittavat välttämättö- niä.
12424: Lakialoite n:o 113 249
12425:
12426: Tarkemmat määräykset lääkekorvauslauta- kansaneläkelaitokselle maksutta kaikki 5 '§:n
12427: kunnasta ja sen tehtävistä annetaan asetuksella. 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettujen lääkkei-
12428: den vahvistamista varten tarvittavat tiedot ja
12429: 67 §. selvitykset. Vastaavat tiedot on kansaneläke-
12430: Joka luvattomasti ilmaisee mitä hän tässä laitoksella oikeus saada myös lääkintöhallituk-
12431: laissa säädettyjä tehtäviä täyttäessään on saanut selta.
12432: tietää jonkin henkilön taloudellisesta asemasta
12433: tai terveydentilasta taikka elinkeinonharjojttajan 76 §.
12434: liike- tai ammattisalaisuuksista, rangaistakoon
12435: sakolla, jollei teosta muussa laissa ole ankaram- Valtioneuvosto voi tarkistaa edellä 8, 9 ja
12436: paa rangaistusta säädetty. 10 §:ssä säädetyt markkamäärät enintään rahan-
12437: arvon muutoksia vastaavasti.
12438: 68 §.
12439:
12440: Apteekkitavaratehtaan ja -kaupan johtajan ja Tämä laki tulee voimaan päivänä
12441: toimihenkilön sekä apteekkarin tulee ilmoittaa kuuta 197 .
12442:
12443:
12444: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
12445:
12446: Antti Pohjonen Ralf Friberg Jouko Mäkelä
12447: Jorma Rantala Sinikka Luja-Vepsä Väinö Turunen
12448: Salme Myyryläinen Meeri Kalavaineo Aimo Ajo
12449: Jacob Söderman Sven-Erik Järvinen Paula Eenilä
12450: Matti Luttinen Eino Grönholm Tellervo Koivisto
12451: Erkki Liikanen Helge Siren Matti Puhakka
12452: . Bror Lillqvist Reino Breilin Uljas Mäkelä
12453:
12454:
12455:
12456:
12457: 32 087700129D
12458: 250 1977 vp.
12459:
12460: Lilkialoite it:o 114.
12461:
12462:
12463:
12464:
12465: M. Puhakka ym.: Ehdotus laiksi työsopimuslain 26 §:n muutta-
12466: misesta.
12467:
12468:
12469:
12470:
12471: E d u s k u n n a 11 e.
12472:
12473: Vahingonkorvauslakia (412/74) säädettäessä usein työntekijän palkasta työnantajalle aiheu-
12474: jäi työsopimuslain 26 § muuttamatta. Tätä on tuneen vahingon määrän kokonaisuudessaan
12475: pidettävä puutteena, sillä vahingonkorvauslain kiinnittämättä huomiota em. sovittelusäännök-
12476: tavoitteet työntekijän suojaamiseksi olisivat siip; Vahingonkorvauslain 4 luvu1;1 1 §:n mu-
12477: edellyttäneet niiden säännösten muuttamista, kaan lievä tuottamus ei aiheuta lainkaan kor-
12478: joiden nojalla työnantaja ·saa kuitata vahingon- .. va'\;lsvastuuta ja törk~#~sä tuottamuksessakin
12479: korvaussaamisensa työntekijän palkasta. Vahiri- vahingonkorvausta on soviteltava. On kohtuu-
12480: gonkorvauslain yhtenä päätarkoituksena op suo- tonta, että työntekijän ·on vietävä asia oikeu-
12481: jata työntekijää ja virkamiestä toimeentulon teen. mikäli hän haluaa tuomioistuimen tulkit-
12482: kannalta kohtuuttomilta · vahingonkorvausvel- sevan työsopimuslain 51 § :n ja vahingonkor-
12483: voitteilta työssä aiheutuvissa vahingoissa. Tähän vauslain 4 luvun 1 §:n säännöksiä tapauk-
12484: pyrittiin ottamalla lain 4 luvun 1 §:ään niin seensa.
12485: sanotut sovittelusääru1ökset. Sovittelusäännökset Koska työntekijän tuottamusasteen arvioimi-
12486: ovat sanannaltaan varsin yleisiä ja lain sovel- nen ja korvausmäärän sovitteleminen edellyttä-
12487: tajalla on niiden puitteissa suuri liikkumava- vät työntekijän oikeusturvan takaamiseksi aina
12488: paus. Työntekijän ja virkamiehen oikeusturva tuomioistuimen ratkaisua, olisi työsopimuslain
12489: edellyttää, että vain tuomioistuin tulkitsee ja 26 §:n 1 momentti muutettava siten, että työn-
12490: soveltaa mainittuja väljiä sovittelusäännöksiä. antaja ei saa kuitata työntekijän palkasta vahin-
12491: - Työsopimuslain 26 § antaa kuitenkin työn- gonkorvaussaamistaan, ellei korvausvelvolli-
12492: antajalle mahdollisuuden kuitata työntekijän suutta ja vahingonkorvauksen määrää ole lain-
12493: palkasta työnantajalle aiheutetun vahingon mää- voimaisella tuomiolla vahvistettu.
12494: rän ilman tuomioistuimen lainvoimaista tuo- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
12495: miota. Tätä mahdollisuutta rajoittavat vain
12496: ulosottolain palkan ulosmittaamista koskevat että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
12497: rajoitukset. Käytännössä työnantajat kuittaavat lakiehdotuksen:
12498:
12499:
12500:
12501: Laki
12502: työsopimuslain 26 §:n muuttamisesta.
12503:
12504: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä huhtikuuta 1970 annetun työsopi-
12505: muslain (320/70) 26 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
12506:
12507: 26 §. saamista vastasaamisenaan siltä osin kuin palkka
12508: Työnantajan kuittausoikeus. lain mukaan on jätettävä ulosmittaamatta.
12509: Työnantaja ei saa käyttää vahingonkorvaussaa-
12510: Työnantaja ei saa kuitata työntekijän palkka- mistaan kuittaamiseen ennenkuin työntekijän
12511: Laki~ite·n:o 114 251
12512:
12513: velvollisuus vahingonkorvaukseen ja vahingon- Tämä laki tulee voimaan päivänä
12514: korvauksen määrä on lainvoimaisella tuomiolla kuuta 197 .
12515: vahvistettu. Muu sopimus on mitätön.
12516:
12517:
12518:
12519: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
12520:
12521: Matti Puhakka Pet~r Muurtitan' · Sinikka Luja-Vepsä
12522: Matti Luttinen . ,Olli, ij:elminen . ,, . Paavo .. Tiilikainen.
12523: Reiilo Breilin · . Kaisa Raatikainen · Matti Ahde
12524: Erkki Liikatlen ··M~~H K~lavainen Jouko Tu9vinen
12525: Juh~ni •. ~11ra:kka
12526: !,:'
12527: Kdarina Suoriio · H:elg~ Siren ·
12528: Markus Aaltonen Risto .. T11ominen. Seppo Tikka
12529: · Pirkko tuo · · · Uki Voutilainen
12530:
12531:
12532:
12533:
12534: j;'_:·
12535: 252 1977 vp.··
12536:
12537: Lakialoite n:o 115.
12538:
12539:
12540:
12541: M. Puhakka ym.: Ehdotus laiksi kotiuttamisrahalain muuttami-
12542: sesta.
12543:
12544: E d u s k u n n a 11 e.
12545: Varusmiespalveluksesta kotiutuu vuosittain Kotiuttamisrahan pitäisi vastata kulloinkin
12546: noin 40 000 varusmiestä. Nykyisin 2/J kotiutu- puolen kuukauden vähimmäispalkkatasoa, kuten
12547: vista saa 150 markan suuruisen kotiuttamisra- mm. Puolustuslaitoskomitea on mietinnössään
12548: han. Kotiuttamisraha on vuodesta 1971 asti (1976: 10) esittänyt. Kotiuttamisrahan korot-
12549: ollut 150 mk. Raha myönnetään sosiaalisin pe- taminen on tärkeätä sen vuoksi, että nykyisen
12550: rustein. työllisyystilanteen vallitessa noin puolet kotiutu-
12551: Kotiuttamisrahalain ( 185/71) hallintomenot vista varusmiehistä jää vaille työ- tai opiskelu-
12552: muodostuvat kohtuuttamiksi verrattuna itse paikkaa.
12553: myönnettävään rahamäärään. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
12554: Kotiuttamisrahan maksamista kaikille puol-
12555: taa myös se, että varusmiehet, harvoja poik- että Eduskunta hyväksyisi sueraavan
12556: keuksia lukuunottamatta, ovat kotiutuessaan lakiehdotuksen:
12557: varattornia ja ensimmäiseen tiliin on yleensä
12558: aikaa kahdesta viikosta kuukauteen.
12559:
12560: Laki
12561: kotiuttamisrahalain muuttamisesta.
12562:
12563: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 26 päivänä helmikuuta 1971 annetun kotiut-
12564: tamisrahalain ( 185/71) 2, 5 ja 6 § sekä muutetaan 1, 3, 4 ja 8 § näin kuuluviksi:
12565:
12566: 1 §. 4 §.
12567: Vakinaisesta palveluksesta kotiutuvalle ase- Kotiuttamisraha maksetaan kolmen vuoro-
12568: velvolliselle suoritetaan valtion varoista kotiut- kauden kuluessa asevelvollisen kotiutumisesta.
12569: tamisrahaa siten kuin jäljempänä säädetään. Ko-
12570: tiuttamisrahaan on oikeutettu myös aseellisen 8 §.
12571: palveluksen sijasta aseettomaan palvelukseen tai Tarkemmat määräykset tämän lain täytän-
12572: siviilipalv.elukseen määrätty asevelvollinen. töönpanosta ja soveltamisesta antaa sosiaali- ja
12573: terveysministeriö.
12574: 3 §.
12575: Kotiuttamisrahan suuruuden määrittää edus- Tämä laki tulee voimaan päivänä
12576: kunta vuosittain valtion tulo- ja menoarvion kuuta 197 .
12577: käsittelyn yhteydessä vähimmäispalkkatasoa vas-
12578: taavaksi.
12579:
12580: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
12581:
12582: Matti Puhakka Uljas Mäkelä Matti Luttinen
12583: Peter Muurman Kaarina Suonio Erkki Liikanen
12584: Olli Helminen Eino Grönholm Juhani Surakka
12585: Risto Tuominen Markus Aaltonen Pirkko Aro
12586: Sinikka Luja-Vepsä Seppo Tikka Helge Siren
12587: Jouko Tuovinen Jouko Mäkelä Meeri Kalavainen
12588: Antti Pohjonen Reino Breilin Kaisa Raatikainen
12589: Uki Voutilainen
12590: 1977 vp. 253
12591:
12592: Lakialoite n:o 116.
12593:
12594:
12595:
12596:
12597: P. Puhakka ym.: Ehdotus lhlksi työsopimuslain 17 §:n muutta-
12598: misesta.
12599:
12600:
12601:
12602: E d u s k u n n a II e.
12603:
12604: Työsopimuslain 17 §:n ns. minimipalkkasään- kysymykseen tulla myös muu kuin valtakunnal-
12605: nös on sen jälkeen kun tuomioistuinlaitos on linen työehtosopimus, ja ellei tätäkään olisi
12606: eduskunnan tahdon vastaisesti mennyt tulkit- olemassa, olisi valtioneuvoston asiana määrätä
12607: semaan sen määräyksiä täysin toisella tavalla tällaiselle alalle minimipalkka.
12608: mihin on pyritty, olennaisesti menettänyt mer- Syrjintää koskeva säännös työsopimuslain
12609: kitystään, koska tilanne on minimipalkkasään- 17 §: ssä on olennaisesti puutteellinen, kun sen
12610: nöksen soveltamisalan osalta niin sekava, ettei ei ole katsottu koskevan työhön otettaessa ta-
12611: voida puhua yleisestä minimipalkkaturvasta. pahtuvaa syrjintää. Vahingonkorvauksen ja sak-
12612: Tästä syystä asiantila tulee selventää. Periaat- korangaistuksen uhalla tulisi työhönotossa ta-
12613: teena tulee olla, että jokaisella työntekijällä pahtunut syrjintä sanktioida.
12614: jokaisessa ammatissa tulee olla jokin minimi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
12615: palkka, joka pääsääntöisesti olisi vähintään alan nioittavasti,
12616: työehtosopimuksessa mainittu kyseistä työtä tai
12617: siihen lähinnä verrattavaa työtä koskeva mini- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
12618: mipalkkaus. Mikäli asianomaisella alalla ei esiin- lakiehdotuksen:
12619: tyisi valtakunnallista työehtosopimusta, voisi
12620:
12621:
12622:
12623: Laki
12624: työsopimuslain 17 §:n muuttamisesta.
12625:
12626: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä huhtikuuta 1970 annetun työsopi-
12627: muslain (320/70) 17 § näin kuuluvaksi:
12628:
12629: 17 §. neuvoston määrättävä, mikä on kyseisessä
12630: Yleissäännös työnantajan velvollisuuksista. työssä noudatettava minimipalkkaus.
12631: Jos työsopimus joiltakin osiltaan on ristirii-
12632: Työnantajan on työsopimuksessa tai työsuh- dassa sen kanssa, mitä 1 momentissa on sää-
12633: teessa muuten noudatettava vähintään niitä detty, on työsopimus näiltä osiltaan mitätön ja
12634: palkka- ja muita ehtoja, jotka kyseessä olevasta niiden sijasta käyvät noudatettaviksi asianomai-
12635: tai siihen lähinnä rionastettavasta työstä asian- sen työehtosopimuksen tai valtioneuvoston pää-
12636: omaisen alan tai, ellei alalla ole valtakunnallista töksen vastaavat määräykset.
12637: työehtosopimusta, siihen lähinnä verrattavan Työnantajan on kohdeltava työntekijäitään
12638: alan työehtosopimuksessa on noudatettavaksi tasapuolisesti, niin ettei ketään perusteettomasti
12639: määrätty. Ellei edellä sanotun mukaisesti löydy aseteta toisiin nähden eri asemaan syntyperän,
12640: valtakunnallistakaan työehtosopimusta, on nou- uskonnon, sukupuolen, iän, poliittisen tai am-
12641: datettava muuta alalla olevaa edustavinta työ- mattiyhdistystoiminnan, yhteiskunnallisen mie-
12642: ehtosopimusta. Muussa tapauksessa on valtio- lipiteen tai muun näihin verrattavan seikan
12643: 254 Lakialpite n:o 116
12644:
12645: vuoksi. Mitä edellä on sanottu työntekijöiden Tämä laki tulee voimaan päivinä
12646: tasapuolisesta kohtelusta, sovelletaan myös kuuta 1977.
12647: työntekijää työhön otettaessa.
12648:
12649:
12650:
12651: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
12652:
12653: Pauli Puhakka Oili Suomi P. Liedes
12654: Irma Rosnell Marjatta Stenius H. Rekonen
12655: Markus Kainulainen
12656: 1977 vp.
12657:
12658: Lakialoite n:o 117.
12659:
12660:
12661:
12662:
12663: Saarto ym.: Ehdotus sosiaaliturvalaiksi.
12664:
12665:
12666:
12667: E d u s k u n n a 11e.
12668:
12669: Kansalaisten sosiaalinen perusturva maas- Yhteiskunnallisten erojen lisääntyessä kasvaa
12670: samme on yhä varsin puutteellinen. Sairasta- eriarvoisuus sosiaaliturvan alueella. Vähäva-
12671: vuus ja työkyvyn menettäminen on meillä raisten kansalaisten mahdollisuudet terveyden
12672: yleisempää kuin useimmissa muissa maissa. ylläpitämiseen ja kunnolliseen sosiaaliturvaan
12673: Sairauskustannukset ovat sairausvakuutuksesta kaventuvat. Lisäksi on yhä ns. väliinputoaja-
12674: huolimatta suurena rasituksena vähävaraiselle ryhmiä, kuten vanhimmat ikäluokat, perheen-
12675: väestölle, varsinkin kun kansanterveyslain mu- äidit, yksinhuoltajat ja syrjäseutujen vähäosai-
12676: kaisia palveluja ei ole kyetty kunnolla kehittä- set.
12677: mään. Työkyvyttömien samoin kuin vanhuus- Muista kapitalistisistakin maista poiketen on
12678: eläkkeellä olevien eläkeläisten valtaosan asema meillä merkittävä osa pakollista lakisääteistä
12679: on yhteiskunnassamme edelleen puutteenalai- sosiaalivakuutusta annettu yksityisten, liike-
12680: nen. Inflaatio on heikentänyt pienten eläkkei- voittoa tavoittelevien yritysten hoidettavaksi.
12681: den, avustusten ja muiden sosiaalisten suori- Sosiaalipolitiikkamme suuntaa ovat sen vuoksi
12682: tusten ostoarvoa samaan aikaan kun sosiaali- päässeet määräämään suoranaiset liiketaloudel-
12683: kustannusten rasitusta on siirretty hintojen liset laskelmat.
12684: korotuksina ja kasvavana verotaakkana yhä Sosiaaliturvan alueella saattavat pääomapii-
12685: enemmän ·työtätekevien harteille. rit kyllä suostua joihinkin osittaisiin myönny-
12686: Monilla työaloilla työntekijöitä ,uhkaavat tyksiin, mutta ne tekevät sen torjuakseen
12687: työperäiset sairaudet ja työkyvyn menettämi- työtätekevien tyytymättömyyttä, hajoittaakseen
12688: nen parhaassa työiässä. Työkyvyttömien lukua heidän taistelurintamaansa ja sumentaakseen
12689: ovat lisänneet tapaturmat. Silti on ehkäisevä heidän tietoisuuttaan. Tällöin ne eivät kuiten-
12690: terveydenhuolto lähes kokonaan järjestämättä kaan luovu mistään keskeisistä eduistaan vaan
12691: ja työterveydenhuolto puutteellisesti hoidettu . päinvastoin pyrkivät käyttämään sosiaalitur-
12692: Myös työturvallisuuden kehittämistä on pyritty van koneistoa hyväkseen vahvistaakseen ja
12693: vaikeuttamaan. Ammattitautien ja tapaturmien laajentaakseen asemiaan ja vaikutusmahdolli-
12694: korvaaminen on hoidettu yksityisenä liiketoime- suuksiaan. Yksityiset vakuutuslaitokset ja muut
12695: na. Työntekijöiden jatkuvana uhkana olevan yksityiset voitontavoittelijat ovat monopolien
12696: työttömyyden varalta on luotu vain osittaista vanavedessä tunkeutuneet sosiaalivakuutuksen
12697: turvaa. Vaikeaan työttömyysongelmaan on liit- sekä terveydenhuollon alueelle. Yhteiskunnalli-
12698: tynyt vielä runsas rnaastamuutto. Epäkohdat nen demokratia on tälläkin tavoin kaventunut
12699: ovat korostuneet kehitysalueilla. • viime vuosina, ja kansalaisten vaikutusmah~
12700: Kansan työtätekevää enemmistöä vastaan dollisuudet sosiaaliturvan toteuttamisessa. ovat
12701: suuntautuu yhä jyrkempi taloudellisten ja so- vähentyneet. Eduskunnan päätösvaltaa sosiaa-
12702: siaalisten supistusten politiikka, joka · pahen- lipolitiikassa on rajoitettu. Eläke- ja muiden
12703: taa maassamme kärjistyvää sosiaalista kriisiä. sosiaaliturvajärjestelmien •hajanaisuus ja lain-
12704: Tulehtunein tilanne on terveydenhuollossa, säädännön monimutkaisuus lisäävät hallinnon
12705: mutta kriisikehitys on havaittavissa··· koko so- virkavaltaisuutta ja heikentävät kansalaisten
12706: siaaliturvan alueella. Työtätekevä ja vähävarai• oikeusturvaa. · · ·· · '
12707: nen kansanosa joutuu yhä kovempaan •talou~ Tuotantovoimien kehitystaso maassamme anl
12708: delliseen ja sosiaaliseen puristukseen1 · sarnaan taisi mahdollisuudet •. kansalaisten · sosiaaJitur•
12709: aikaan kun monopoliyritysten voitot kasvavat. van järjestämiseen siten, että jokaisen toimeen-
12710: 256 Lakialoite' n:o 117
12711:
12712:
12713: tulo olisi turvattu kaikissa elämäntilanteissa. kehitys sen sijaan on pysähtynyt. Kansaneläk-
12714: Tämän mahdollisuuden toteutumista estää keiden taso on jätetty alhaiseksi, eikä sidonnai-
12715: maassamme suurtuotantovälineiden yksityis- suus elinkustannuksiin ole pystynyt pitämään
12716: omistus, joka rajoittaa tuotannon edellytysten sitä edes ennallaan viime vuosien korkean in-
12717: täysimittaista hyväksikäyttöä ja johtaa yhteis- flaation olosuhteissa, puhumattakaan siitä, että
12718: kunnallisiin kriiseihin ja sosiaalisiin vääristy- kansaneläkkeitä olisi korotettu yleistä tulo-
12719: miin. Sosiaaliturvajärjesteltniemme kehittymät- . kehitystä vastaavasti. Tästä ovat muiden pie-
12720: tömyys paljastuu nykyisten kapitalististen krii- nituloisten ohella kärsineet erityisesti pelkän
12721: sien oloissa räikeästi. Sosiaaliturvamme puut- kansaneläkkeen varassa elävät, joita on n.
12722: teet korostuvat etenkin vertailussa sosialistis- 400 000.
12723: ten maiden suuriin saavutuksiin sosiaalisella , Kansaneläkejärjestelmään ei ole tehty vält-
12724: alalla. tämättömiä korjauksia, jotka olisivat poistaneet
12725: eläkeläisten jokapäiväisessä elämässään tunte-
12726: mia epäkohtia. Tuloharkinta pakottaa kiusal-
12727: Sosiaaliturvajärjestelmien kehittäminen. liseen ja kalliiseen tulojen ja omaisuuden ur-
12728: kintaan ja johtaa siihen, että mitättömän pie-
12729: SKDL:n eduskuntaryhmän tavoitteena on netkin omat ja myös puolison tulot kaventavat
12730: sosiaaliturvajärjestelmien kehittäminen demo- edelleen kymmenien tuhansien eläkeläisten kan-
12731: kraattisella, kansan etujen mukaisella tavalla. saneläkkeitä. Tulosidonnaisuuden vuoksi kes-
12732: Se edellyttää eläke- ja muun sosiaaliturvan kimääräinen kansaneläke onkin jäänyt 450
12733: parantamista ja yhtenäisen, yhteiskunnallisesti markan tasoon. Suurin mahdollinen ka.Qsanelä-
12734: hallitun sosiaaliturvajärjestelmän aikaansaamis- ke ·on tällä hetkellä kuntaryhmän mukaan yk-
12735: ta. Tähän yhtenäiseen järjestelmään sisältyisi- sinäisellä eläkkeensaajalla 772-698 markkaa
12736: vät pakolliset lakisääteiset sosiaalivakuutukset: ja naimisissa olevalla, jonka puoliso saa elä-
12737: kansaneläkevakuutus, työ- eli lisäeläkevakuu- kettä, 649-590 markkaa kuukaudessa. Kan-
12738: tus, sairausvakuutus, tapaturmavakuutus sekä saneläke onkin jäänyt vähimmäispalkkaa vas-
12739: liikennevakuutus henkilövahinkojen osalta. Jär- taavasta tasosta yksinäisellä eläkkeensaajalla
12740: jestelmää hoitaisi kansaneläkelaitoksesta kehi- 150-250 markkaa ja aviopuolisoilla vielä noin
12741: tettävä valtion sosiaaliturvalaitos. sata markkaa enemmän. Aviopuolisoita siis
12742: edelleen rangaistaan pienemmällä eläkkeellä.
12743: Kootaryhmitys puolestaan jakaa eri alueilla
12744: Eläkevakuutus. maata asuvat eläkeläiset eriarvoisiin ryhmiin.
12745: Suurin osa mainituista epäkohdista olisi pois-
12746: Työtätekevien eläketurva on paaastassa Jar· tunut, jos eduskunnan v. 1972 miltei yksimie-
12747: jestetty yhteiskunna.Jlisesti haHitun kansanelä- lisesti hyväksymää kansaneläkeuudistusta ei
12748: kejärjestelmän ja suurpääoman hallinnassa ole- olisi eräiltä tärkeiltä osiltaan peruutettu.
12749: van työeläkejärjestelmän kautta. Viime vuo-
12750: sien eläkeratkaisut ovat siirtäneet painopistettä
12751: työeläkejärjestelmän suuntaan kansaneläkejär- Työeläkevakuutus.
12752: jestelmän kustannuksella ja siten entisestään
12753: lisänneet suurpääoman valtaa tällä yhä tärkeäm- Työ- ja yrittäjäeläkkeen sa'<ljia on 416 000 ja
12754: mäksi tulevalla yhteiskunnallisen toiminnan valtion ja kunnallisen eläkkeen saajia 160 000.
12755: alueella. Monet eläketurvassamme todetut puut- V. 1962 perustettu työeläkejärjestelmä on
12756: teet johtuvat juuri tästä epäkansanvaltaisesta alusta alkaen rakennettu yksityisen vakuutuk-
12757: kehityksestä. sen pohjalle, toisin kuin missään muussa maas-
12758: sa on tehty. Keskittyminen työeläkejärjestel-
12759: mässä on edennyt pitkälle. Suurimmat eläke~
12760: Kansaneläkevakuutus. vakuutusyhtiöt ovat hallitsevassa asemassa.
12761: Kaksi suurinta yhtiötä - Ilmarinen ja Eläke-
12762: Kansaneläkkeensaajia on tällä hetkellä n. Varma - hallitsevat kahdestaan puolta koko
12763: 900 000. Kansaneläkejärjestelmä on edelleen työeläkejärjestelmästä. Työ- ja yrittäjäeläkeva-
12764: laajin eläkejärjestelmä, ja se on saatu säily- kuutusta toimeenpanevat lisäksi kuusi muuta
12765: mään koko kansaa koskevana. Järjestelmän eläkevakuutusyhtiötä, runsaat sata suuryritys-
12766: Lakialoite n:o 117 257
12767:
12768: ten yhteydessä tomnvaa eläkesäätiötä, toista- ja kunnallinen eläke 1 182 markkaa. Kaikkein
12769: kymmentä yksityistä eläkekassaa sekä LEL- suurimmat ovat erot kuitenkin kunkin eläke-
12770: työeläkekassa ja Maatalousyrittäjien Eläkelai- järjestelmän sisällä: pienipaikkaisilla myös työ-
12771: tos. eläke on pieni, kun taas suuripaikkaiset yltä-
12772: Työeläkejärjestelmän hallintoon on järjestet- vät ylisuuriin eläkkeisiin. Näistä ylisuurista
12773: ty edustus myös ammattiyhdistysliikkeelle. eläkkeistä onkin keinotekoisesti tehty eläke-
12774: SAK:n edustus eräiden eläkevakuutusyhtiöiden politiikkaamme hallitseva ongelma. Niitä uusil-
12775: hallintoneuvostoissa ja Eläketurvakeskuksen la indeksisidonnaisuusjärjestelyillä karsittaessa
12776: hallinnossa on kuitenkin näennäinen eikä pysty on samalla leikattu myös pienten eläkkeiden
12777: muuttamaan ,työe!lä!kejätjes.telmän perusluonnet- indeksikorotuksia. Eläkepolitiikkamme määrää-
12778: ta suurpääoman käsissä olevana ja sitä hyödyt- jät eivät ole halunneet käyttää. sitä yksinker-
12779: tävänä sosiaalivakuutuksen osana. taista keinoa ylisuurten eläkkeiden ongelman
12780: ratkaisemiseen, joka on Suomea lukuunotta-
12781: Heinäkuussa 1975 voimaan tullut, vuoden matta käytössä kaikissa maissa: eläkkeiden ra-
12782: 197 4 tulopoliittisessa sopimuksessa päätetty joittamista yläpäästä, eläkekattoa.
12783: eläkelakien muutos lujitti suurpääoman otetta
12784: eläkevakuutuksesta. Tuolla ratkaisulla työeläk-
12785: keestä tehtiin ensisijainen eläke kansaneläkkeen Eläke-etuuksien parantaminen.
12786: sijasta. Kansaneläkkeen tukiosat pienentyvät ja
12787: jäävät vähite.hlen pois rmsil.ta työeläkkeensaa- Kansaneläkkeestä tulee kehittää todellinen
12788: jillita. Siten ikans.a!nelä!ke}ärjestelmän suhteellinen pemseläke. Sitä vanten kansaneläkkeen tuki-
12789: osuus eläketurvan hoidossa pienentyy ja yksi- osan tulosidonnaisuutta lievennetään tekemällä
12790: tyisen työeläkevakuutuksen osuus kasvaa. Työ- ensin työtulot etuoikeutetuksi tuloksi tukiosaa
12791: eläkejärjestelmän rahastointiastetta kiihdytet- määrättäessä ja palauttamaila työeläkkeen etu-
12792: tiin samalla niin, että kun työeläkerahastot oli- oikeus tukiosaan nähden sekä poistamalla sit-
12793: vat vuoden 197 6 lopussa jo yli 12 miljardia ten tulosidonnaisuus kokonaan tukiosasta.
12794: markkaa, niin ne kuluvan vuosikymmenen lop- Kansaneläkkeen perus- ja tukiosasta tulee tä-
12795: puun mennessä jopa kaksinkertaistuvat. Tästä ten kaikille kansalaisille kuuluvan peruseläk-
12796: rahastoinnista hyötyvät suuryritykset, joilla on keen runko. Verovapaana maksettava perus-
12797: oikeus automaattiseen takaisinlainaukseen työ- eläke korotetaan asteittain vähimmäispalkkaa
12798: eläkevaroista, toisin sanoen työeläkevakuutus- vastaavaksi.
12799: maksujen suorittamiseen velkakirjoilla. Suur-
12800: työnantajat hyötyvät rahastoinnista sillä ta- Peruseläke, kuten muutkin sosiaaliturvalain
12801: voin, että työeläkemaksut, vaikka niistä tosi- mukaiset etuudet, sidotaan palkkaindeksiin.
12802: asiassa suoritetaan vain pieni osa, ovat vero- Peruseläke maksetaan jokaiselle eläkkeensaa-
12803: tuksessa vähennyskelpoisia ja ne sen lisäksi on jalle samansuuruisena asuinpaikasta ja aviosuh-
12804: tulopoliittisissa sopimuksissa vähennetty pal- teesta riippumatta.
12805: koista. Takaisinlainattujen varojen velkakorko Nykyisestä työeläkkeestä tulee lisäeläke, joka
12806: on alhainen, ja nopeasti etenevä inflaatio syö maksetaan kansaneläkkeen jatkeeksi. Lisäelä-
12807: lainojen arvoa. Työeläkerahastoista onkin tul- kettä karttuu 1100 mk/kk ylittävästä työtu-
12808: lut monopoleille tärkeä veronkierron ja ylivoit- losta 1,5 % työvuotta kohti. Täysimääräinen
12809: tojen saalistuksen väline. lisäeläke ansaitaan 30 vuodessa. Kokonaiseläke
12810: Hyöty työeläkejärjestelmän paisumisesta on on tällöin siis vähimmäispaikkatasolla 100 %,
12811: mennyt sitä hallitseville pääomapiireille, ei työ- ja eläkeprosentti alenee työtulojen suuretessa
12812: läiseläkeläisille. Valtaosa työeläkkeistä on pie- siten, että se on 3 000 markan kuukausitulos-
12813: niä. Keskimääräinen työeläke oli vuoden 1976 ta 65,2 % ja sitä suuremmista tuloista edelleen
12814: lopussa 411 markkaa kuukaudessa. Eläke-erot alempi. Ylisuurten eläkkeiden syntyminen este-
12815: ovat huomattavat eri ansioeläkejärjestelmiin tään säätämällä ehdoton eläkekatto, joka olisi
12816: kuuluvien välillä. Edellä mainittuna ajankohta- peruseläkkeen kolminkertainen määrä. Pieni-
12817: na oli keskimääräinen TEL-eläke 562 mark- paikkaisilla kansaneläkkeen ja lisäeläkkeen
12818: kaa, LEL-eläke 286 markkaa, YEL-eläke 728 muodostama kokonaiseläke olisi nykyistä suu-
12819: markkaa ja MYEL-elfrke 155 markkaa. Valtion- rempi, kuten ilmenee seuraavasta taclukosta ja
12820: eläke sen sijaan oli keskimäärin 1 417 markkaa kuviosta.
12821:
12822: 33 087700129D
12823: 258 Lakialoite n:o 117
12824:
12825:
12826: Kokonaiseläke tavoitetasossaan nykyisin ia ehdotuksen mukaan eräillä palkkatasoilla.
12827: Palkka ia eläke bruttosummina.
12828: .
12829: Kokonaiseläkc 1. 1. 1977 Kokonaiseläkc ehdotuksen mukaan
12830: Palkka 1 1
12831: mk/kk Kansan- Työeläke % pal- Kansan- % pal-
12832: 1 Lisäeläke
12833: eläke 60% Yhteensä 1 kasta eläke 45% 1 Yhteensä 1 kasta
12834: 1 1 1 1
12835:
12836:
12837: 1200 419 720 1139 94,9 1100 45 1145 95,4
12838: 1600 299 960 1259 78,7 1100 225 1325 82,8
12839: 2000 179 1200 1379 68,9 1100 405 1505 75,3
12840: 2500 153 1480 1633 65,3 1100 630 1730 69,2
12841: 3 000 153 1750 1903 63,4 1100 855 1955 65,2
12842: 4 000 153 2290 2 443 61,1 1100 1305 2405 60,1
12843: 5000 153 2 847 3 000 60,0 1100 1755 2 855 57,1
12844: 6 000 153 3 447 3 600 60,0 1100 2200 3 300 55,0
12845: 7 000 153 4 047 4200 60,0 1100 2200 3 300 47,1
12846: 8 000 153 4 647 4 800 60,0 1100 - 2200 3 300 41,2
12847: 1
12848:
12849:
12850:
12851:
12852: KOKONAISElXKE SOSIAALITURVALAIN MUKAAN
12853:
12854: • PERUSELÄKE 1100 MK/KK
12855: - LISÄELÄKE 45 X 1100 MK/KK YLITTÄVÄSTÄ PALKASTA.
12856: ELÄKE
12857: MK/KK • ELÄKEKATTO 3300 MK/KK
12858: -·-·- KOKONAISELÄKE 1.1.1917:
12859: KANSANELÄKE 1 KR + TYöELÄKE 60 X
12860: 3000
12861:
12862:
12863:
12864:
12865: 2000 2000
12866:
12867:
12868:
12869:
12870: 1000 ,..,., 1000
12871: ,.-·--·-·-·-
12872:
12873:
12874: PALKKA MK/KK 1000 2000 3000 4000 5000 6000
12875: Lakialoite n:o 117 259
12876:
12877: Lisäeläke lasketaan viiden parhaan työvuo- työntekijöiden asuntoja, kuntouttamislaitoksia
12878: den keskiansioiden perusteella. Vähimmäistaso ja virkistyspaikkoja.
12879: korotetaan heti vastaamaan nykyisen järjestel- Työnantajien yksinvalta työeläkerahastoissa
12880: män mukaan laskettuna 37 prosenttia pal- on lopetettava. Yhdistetyn työeläkerahaston
12881: kasta. hallintoon on otettava työläisten, eläkeläisten
12882: Tukilisäjärjestelmällä turvataan työeläkettä ja eduskunnan valitsemat edustajat, jotka yh-
12883: vailla olevien tai hyvin pientä työeläkettä saa- dessä muodostavat ainakin 4/5 enemmistön ra·
12884: vien vähimmäispalkkatasoa vastaava vähimmäis- haston hallintoelimissä.
12885: eläke, kunnes peruseläke saavuttaa tämän ta- Työeläkelaitosten hallintoa ja toumntaa val-
12886: son. vomaan on asetettava eduskunnan valitsemat
12887: Kansaneläkkeensaajan vaimokorotus on 20 % valtuutetut, jotka vuosittain antavat kertomuk-
12888: peruseläkkeestä. Lapsikorotus on 10 % perus- sensa eduskunnalle. Työeläkevakuutuksen, ku-
12889: eläkkeestä. Apulisän määrä on 2 400 mk ja ten koko sosiaalivakuutuksen, toimeenpano on
12890: hoitolisän 3 000 mk vuodessa. Lapsen hoito- siirrettävä valtion sosiaaliturvalaitokselle, joksi
12891: tuki on hoitolisän suuruinen. Hautausavustuk- kansaneläkelaitos kehitetään.
12892: sena maksetaan edesmenneen puolisolle tai kuo-
12893: linpesälle 1 600 markkaa.
12894: Työn kuluttavuuden ja voimaperäisyyden li- Sairausvakuutus.
12895: sääntyminen aiheuttaa tarvetta yleisen eläke-
12896: ikärajan alentamiseen. Miesten vanhuuseläkeiäk- Sairausvakuutuksen korvaustaso on Suomessa
12897: si tulisi säätää 63 vuotta ja naisten 60 vuotta. hyvin alhainen. Päiväraha ilman huoltajanlisää
12898: Raskailla ja terveydelle vaarallisilla ammatti- on n. 45 % bruttopalkasta. Sairaanhoitokustan·
12899: aloilla ikärajan tulisi olla vielä alhaisempi. Ny- nuksista ei korvata edes lain määräämää osuut-
12900: kyisin merkityksettömäksi osoittautunut työt- ta, koska yksityiset tutkimus- ja hoitolaitokset
12901: tömyyseläke korvattaisiin 55 vuotta täyttäneil- sekä lääkärit voivat periä maksuja, jotka ylit-
12902: le myönnettävällä ennenaikaiseläkkeellä, jossa tävät huomattavasti korvaustaksat. Kokonaan
12903: eläkkeenhakijan olosuhteita tarkasteltaisiin ko- korvauspiirin ulkopuolella ovat sairaanhoitolai-
12904: konaisuutena, ottaen huomioon hänen työn- tosten hoitopäivämaksut, tuki- ja apuvälineet
12905: saantimahdollisuutensa, terveydentilansa ja sekä hammashoito.
12906: muita näihin rinnastettavia seikkoja. Päivärahan vähimmäismäärä tulee korottaa
12907: Osaeläkejärjestelmää kehitettäisiin siten, että vähimmäisp~aa vastaavalle tasolle, 30 mark-
12908: sen nojalla korvattaisiin ns. erotuseläkkeenä kaan päivässä, ja enimmäispäivärahaan oikeutta-
12909: työkykynsä osittain menettäneen ansionvähen- van vuositulon määrä on korotettava 40 000
12910: nys. markkaan. Päiväraha on maksettava myös pyhä-
12911: päiviltä. Suoritusaikaa tulee jatkaa nykyisen
12912: Perhe-eläkkeenä maksetaan leskelle perus- vuoden sijasta kolmeen vuoteen, jos työkyvyt-
12913: eläke ja puolet edesmenneen lisäeläkkeestä tömyyttä ei todeta pysyväksi. Saman sairauden
12914: Vilioden ®jan lyhentämättömänä. Milkäli leske1lä käsite on korvattava saman työkyvyttömyyden
12915: alaikäisen lapsen huoltajana tai ikänsä vuoksi käsitteellä. Huoltajanlisä on muutettava pro-
12916: ei ole mahdollisuuksia hankkia työtuloja, eläk- senttimääräisestä markkamääräiseksi niin, että
12917: keen maksamista jatketaan. Lapsen eläke on se on sekä puolisosta että jokaisesta alaikäisestä
12918: aina 25 % edesmenneen peruseläkkeestä, täys- lapsesta 6 markkaa päivässä.
12919: orvon eläke on kaksinkertainen.
12920: Puolisosta ei ole syytä maksaa huoltajanlisää,
12921: jos tämän omat tulot ovat niin suuret, että ne
12922: Eläkehallinnon ja rahoituksen kehittäminen. edellyttäisivät enimmäismääräisen päivärahan.
12923: Äitiysrahan suoritusaikaa on jatkettava ny-
12924: Työeläkemaksujen takaisinlainausoikeus on kyisestä 174 arkipäivästä 240 päivään. Työn-
12925: heti lopetettava ja rahastot on rajoitettava vain antajat on velvoitettava maksamaan äitiysloman
12926: välttämättömiin vararahastoihin. Olemassaole- ajalta nettopalkan ja äitiysrahan erotus.
12927: vat yli 12 miljardin markan työeläkerahastot on Sairaanhoitokustannusten korvaamisessa on
12928: yhdistettävä. Siinä olevien varojen turvin on tavoitteena oltava yhteiskunnallisiin ilmaispal-
12929: korotettava eläketurvan tasoa sekä rakennettava veluihin siirtyminen. Siirtymisvaiheen ajaksi on
12930: 260 Lakialoite n:o 117
12931:
12932:
12933: korvaustaso nostettava 75 prosenttiin ja oma- kuutuslain muuttamista siten, että siitä poiste-
12934: vastuuosuudet on poistettava. Raskauden ehkäi- taan henkilövahinkoja koskevat säännökset.
12935: semisestä johtuvat kustannukset tulee korvata Tällöin henkilövahinkokorvauksiin myös saatai-
12936: kokonaan ilmaislääkkeiden tapaan. Sairaaloiden siin sosiaaliturvan alalla normaali muutoksen-
12937: hoitopäivämaksut on korvattava, kunnes ne hakukäytäntö, joka siitä nykyisellään puuttuu.
12938: poistetaan. Hammashoitopalvelut on saatava Pakollinen ajoneuvovakuutus edellytetään siir-
12939: sairausvakuutusjärjestelmän piiriin siihen saak- rettäväksi perustettavalle valtion vakuutuslai-
12940: ka kun terveyskeskukset pystyvät tyydyttämään tokselle.
12941: koko valtakunnallisen hammashoitotarpeen. Tapatl,lrmavakuutus sekä henkilövahinkoja
12942: koskeva liikennevakuutus hoidettaisiin valtion
12943: sosiaaliturvalaitoksessa, kun taas pakollinen
12944: Tapaturma- ;a liikennevakuutus. ajoneuvovakuutus siirrettäisiin sen rinnalla toi-
12945: mivalle valtion vakuutusyhtiölle.
12946: Tapaturma- ja liikennevakuutus ovat pakolli-
12947: sia lakisääteisiä vakuutuksia. Kuitenkin niiden
12948: toimeenpano on luovutettu 19 yksityiselle va- Kuntoutus.
12949: kuutusyhtiölle, joista tapaturmavakuutusta har-
12950: joittaa 19 ja liikennevakuutusta 16 yhtiötä. Kuntoutuksen tarve on Suomessa tutkimus-
12951: Kahdeksan suurinta yhtiötä saa yli 90 prosent- ten mukaan erittäin suuri, mutta vain pieni
12952: tia vuotuis~sta vakuutusma!ksuist,a, joten toimin- murto-osa vajaakuntoisista ja työkyvyttömistä
12953: ta on hyviin keskittyny,ttä. pääsee kuntoutuspalveluksista osalliseksi. ·Kun-
12954: toutusta toteutetaan useiden erillisten lakien ja
12955: Liikeyrityksinä tapaturmavakuutusyhtiöt me-
12956: kuntoutusjärjestelmien piirissä, ja niinpä sekä
12957: nojen säästämiseksi epäävät korvauksen aina, toimenpiteet että kuntoutuksen aikainen toi-
12958: kun siihen on mahdollisuuksia, ja pitävät kor-
12959: meentuloturva riippuvat asianomaisesta järjes-
12960: vaukset mahdollisimman pieninä. Tähän vaikut-
12961: telmästä ja ovat siten sattumanvaraisia. Kun-
12962: taa myös työkyvyttömyyden lääketieteellinen toutuksen tarvetta tapaturman, ammattitaudin
12963: eikä ammatillinen määrittelytapa. Erityisesti tai ~iikenneva:hingon perusteella arv:i.oivart: yk-
12964: ammattitautitapauksissa on usein äärimmäisen
12965: sityiset vakuutuslaitokset puhtaasti liiketalou-
12966: hankalaa saada korvausta ollenkaan. delliselta kannalta.
12967: Tapaturmavakuutus tulee uudistaa siten, että Kuntoutuslainsäädännöstä tulee tehdä yhte-
12968: ansionmenetyksestä maksetaan täysi korvaus näinen ja aukoton siten, että kaikilla vajaakun-
12969: työkyvyttömyyden aikana. Tapaturmaeläkkeenä toisilla on sen nojalla oikeus tarvitsemiinsa kun-
12970: on maksettava tapaturmasta johtuva ansiotulo- toutuspalveluihin ja että toimenpiteet tapahtu-
12971: jen pienentyminen. Lisäksi tulee suorittaa hait- vat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kun-
12972: tarahana maksettava korvaus niistä vaikeuk- toutuksen aikana tulee kuntoutettaville taata
12973: sista, jotka tapaturma aiheuttaa perhe-elämässä, toimeentuloturva, joka vastaa vähintään työ-
12974: virkistys- ja harrastustoiminnassa tai osallistu- kyvyttömyyskauden toimeentuloturvaa. Eri kun-
12975: misessa yhteiskuntaelämään. Pakolliseen tapa- toutusjärjestelmistä tulee muodostaa yhtenäi-
12976: turmavakuutukseen kuuluvien piiriä tulee laa- nen, valtion sosiaaliturvalaitoksen hoitama jär-
12977: jentaa koskemaan myös maanviljelijöitä, muita jestelmä alueellisine kuntoutuslaitoksineen, jot-
12978: itsenäisiä yrittäjiä ja ammatinharjoittajia sekä ka tuottavat tarvittavat kuntoutuspalvelut.
12979: näihin ammattiryhmiin kuuluvien ns. avustavia
12980: perheenjäseniä. Valtaosa näistä on pienituloisia
12981: ja te~ee usein sellaiS11:a työtä, jossa tapaturma- Rahoitus.
12982: ja ammattitautivaara on suuri. Pienyrittäjien
12983: osalta vakuutuksen kustannukset on tarpeen Sosiaalivakuutuksen rahoituksessa luovutaan
12984: jakaa suurtyönantajien, valtion ja osittain hei- vakuutusmaksujen rahastoinnista. Rahastoja
12985: dän itsensä maksettavaksi. kootaan vain siinä määrin, että eläkkeiden ja
12986: Liikennevakuutuksesta tulee henkilövahinko- muiden korvausten häiriötön maksuv,allinrius on
12987: jen osalta tehdä selväpiirteinen sosiaalivakuu- turvattu.
12988: tus, joka korvausmenettelyitään muistuttaa ta- Yksityisen voitontavoittelun ja rahastoinnin
12989: paturmavakuutusta. Tämä edellyttää liikenneva- Jopettaminen sosiaalivakuutuksessa on mer-
12990: Lakialoite n:o 117 261
12991:
12992: kittävä yhteiskunnallinen edistysaskel. Samalla Itsenäisten yrittäjien osalta, joista valtaosa on
12993: se antaa mahdollisuuden sosiaaliturvan kustan- pienviljelijöitä ja muita pienyrittäjiä, jaetaan
12994: nusten hoitamiseen rasittamatta työtätekeviä kustannukset työnantajien, valtion ja vakuutet-
12995: kansalaisia nykyisessä määrin. tujen kesken.
12996: Eläke- ja sairausvakuutus rahoitetaan työn- Liikennevakuutuksen kustannuksista vastaa-
12997: antajilta perittävillä maksuilla ja valtion tuella. vat nykyiseen tapaan ajoneuvojen omistajat.
12998: Yksityiset kansalaiset, jotka nykyään joutuvat
12999: maksamaan kansaneläkevakuutusmaksua 2,25
13000: penniä kunnallisveroäyriltä ja sairausvakuutus- Hallinto.
13001: maksua 1,50 penniä äyriltä, vapautetaan tästä
13002: rasituksesta. Niin ikään poistetaan kunnilta Yhtenäiseen sosiaalivakuutusjärjestelmään
13003: tukiosakustannukset, jotka ovat raskaat varsin- siirtyminen merkitsee sitä, että nykyisin hajal-
13004: kin kehitysalueiden köyhille kunnille. Työnan- laan olevat sosiaalivakuutuslaitokset yhdiste-
13005: tajilta, jotka nykyään suorittavat kansaneläke- tään yhtenäiseksi valtion sosiaaliturvalaitoksek-
13006: maksua keskimäärin 5 prosenttia, työ- eli lisä- si, joka muodostetaan kansaneläkelaitoksen pe-
13007: eläkemaksua 12 prosenttia ja sairausvakuutus~ rustalle. Sen hallinnossa toteutetaan kansan
13008: maksua 2 prosenttia maksetuista palkoista, pe- edustuksellisten elinten, ammatillisesti järjes-
13009: ritään suurin piirtein sama määrä vakuutusmak- täytyneiden työläisten ja eläkeläisten edustus
13010: suja kuin tähänkin saakka, mutta yhdistetty va- kaikilla hallinnon tasoilla: keskus-, alue- ja pai-
13011: kuutusmaksu jaetaan työnantajien kesken toisin kallishallinnossa. Myös sosiaaliturvalaitoksen si-
13012: kuin nykyisin kytkemällä se porrastaen yrityk- säinen hallinto järjestetään demokraattiseksi.
13013: sen poistoihin. Tällöin maksurasitus kohdistuu Nopean, joustavan ja kansanvaltaisen me-
13014: pääpainoisesti suuriin, pääomavaltaisiin mono- nettelyn aikaansaamiseksi sosiaaliturvaetuuksia
13015: poliyrityksiin, jotka tähän asti ovat selvinneet koskevat ratkaisut siirretään paikallisissa so-
13016: suhteellisesti kaikkein vähäisimmin rasituksin. siaaliturvatoimikunnissa ja työpaikkakassoissa
13017: Omaa työtään tekevät osallistuvat lisäeläketur- tehtäväksi. Nämä luottamuselimet jakaantuvat
13018: vansa kustannuksiin. Valtio, joka nykyisin osal- tarvittaessa jaostoihin sosiaalivakuutusaloittain
13019: listuu kansaneläkekustannuksiin ja periaattees- tai muulla pohjalla.
13020: sa myös sairausvakuutuskustannuksiin, vastaa Edellä olevan perusteella ehdotamme,
13021: mahdollisesta puuttuvasta rahoituksesta.
13022: Tapaturmavakuutuksen kustannuksista vas- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
13023: taavat työsuhteessa olevien osalta työnantajat. lakiehdotuksen:
13024:
13025:
13026: Sosiaaliturvalaki.
13027: Eduskunnan päätöiksen mukaisesti säädetään:
13028: 1 luku. nen Suomessa asuva 16 vuotta täyttänyt hen-
13029: Yleisiä säännöksiä. kilö.
13030: 3 §.
13031: 1 §. Tämän lain mukaista vakuutusta hoitaa val-
13032: Tässä laissa säädetään sairaus- ja kansanelä- - tion sosiaaliturvalaitos, jonka hallinnosta sääde-
13033: ke-, lisäeläke-, perhe-eläke- ja tapaturmavakuu- tää<n 11 Juvussa. Avustuskassalain ( 471/42)
13034: tuksesta, liikenteen aiheuttamien henkilövahin- tarkoittamalla avustuskassalla on oikeus myön-
13035: kojen korvaamisesta sekä sairauksien ehkäisemi- tää tämän lain mukaisia etuuksia.
13036: sestä ja vakuutettujen kuntoutuksesta. Tämän
13037: lain mukaan suoritetaan lisäksi hautausavustus- 2 luku.
13038: ta sekä eräitä muita sosiaalisia etuuksia. Sairausvakuutus.
13039: 4 §.
13040: 2 §. Vakuutetulla on oikeus saada sairauden pe-
13041: Tämän lain mukaisesti on vakuutettu jokai- rusteella korvausta tarpeellisen sairaanhoidon
13042: 262 Lakialoite n:o 117
13043:
13044:
13045: kustannuksista ja sairaudesta johtuvasta työ- 8 §.
13046: kyvyttömyydestä päivärahaa. Edellä 5 § :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoi-
13047: Kunnalla on sen estämättä, mitä muualla tetusta lääkärin määräämästä tutkimuksesta tai
13048: tässä laissa säädetään, oikeus saada kansanter- hoidosta johtuvista kustannuksista taikka, jos
13049: veyslaissa (66/72) tarkoitetun terveyskeskuk- ne ylittävät noudatettavaksi vahvistetun tak-
13050: sen toimesta vakuutetulle annetun sairaanhoi- san, tämän mukaisista määristä korvataan seit-
13051: don kustannuksista korvausta siten kuin jäl- semänkymmentäviisi prosenttia. Sama olkoon
13052: jempänä 14 ja 15 §:ssä säädetään. laki, jos lääkärin määräämän tutkimuksen on
13053: Mitä tässä laissa on säädetty sairaudesta suorittanut tai hoidon antanut asianmukaisen
13054: johtuvasta työkyvyttömyydestä suoritettavasta ammattikoulutuksen saanut henkilö.
13055: päivärahasta, on soveltuvin osin noudatettava
13056: myös terveydenhoitolain (469/65) 43 §:n 1 9 §.
13057: momentissa tarkoitetun päivärahan osalta. Edellä 5 § :n 1 momentin 3 kohdassa tarkoi-
13058: tetuista lääkkeistä korvataan seitsemänkym-
13059: 5 §. mentäviisi prosenttia. Vaikeaa ja pitkäaikaista
13060: Sairaanhoitona korvataan sen mukaan kuin sairautta varten tarvittavat välttämättömät lääk-
13061: jäljempänä säädetään: keet korvataan kuitenkin kokonaan siinä laa-
13062: 1) lääkärin antama hoito, johon luetaan kuu- juudessa kuin valtioneuvoston päätöksellä mää-
13063: luvaksi myös lääkärin suorittama, mahdoillisen rätään. Asetuksella säädetään, mitä on pidettä-
13064: sairauden toteamiseksi tai hoidon määrittele- vä vaikeana ja pitkäaikaisena sairautena.
13065: miseksi tarpeellinen tutkimus sekä tämän lain Edellä 1 momentissa tarkoitetusta sairaudesta
13066: mukaisen etuuden hakemista varten tarvittava aiheutuvaa lisäsairautta varten tarvittavat vält-
13067: liilikävilntodistus; tämättömät lääkkeet korvataan samalla tavoin
13068: 2) lääkärin määräämä sairaalassa tai lääkin- kuin perussairauden hoitoon tarvittavat lääk-
13069: töhallituksen hyväksymässä laboratoriossa tai keet.
13070: röntgenlaitoksessa suoritettu tutkimus tai an- 10 §.
13071: nettu hoito sekä avohoitona annettu keinomu- Lääkärin tai asianmukaisen ammattikoulu-
13072: nuaishoito; tuksen saaneen henkilön käynnistä potilaan luo-
13073: 3) lääkärin määräämät lääkkeet; na johtuvat matkakustannukset korvataan va-
13074: 4) lääkärin, asianmukaisen ammattikoulutuk- kuutetulle kokonaan siltä osin kuin ne yhteen
13075: sen saaneen henkilön, vakuutetun tai hänen suuntaan tapahtuvaa matkaa kohti ylittävät
13076: saattajansa taikka 10 §:n 2 momentissa tar- kaksi markkaa viisikymmentä penniä. Sama kos-
13077: koitetun henkilön tämän lain mukaan korvat- kee vakuutetun lääkärissä, sairaanhoito- ja tut-
13078: tavan sairauden johdosta suorittamat matka- kimuslaitoksessa tai asianmukaisen ammattikou-
13079: ja yöpymiskustannukset; lutuksen saaneen henkilön luona käynnistä
13080: 5) hammaslääkärin antama hoito; aiheutuneiden matkakustannusten korvaamista,
13081: 6) lääkärin määräämään sairaanhoitoon kuu- kuitenkin siten, että lääkärin samalla kertaa
13082: luvat siteet, sidokset, tukisidokset, tekojäsenet määräämästä hoitosarjasta johtuvat matkat kat-
13083: ja muut apuvälineet sekä sotaan yhdeksi matkaksi.
13084: 7) sairaanhoitolaitoksen perimät hoitopäivä- Jos vakuutetun perheenjäsen, holhooja tai
13085: maksut. muu tähän verrattava henkilö on vakuutettua
13086: 6 §. hoitavan lääkärin erityisestä syystä antamasta
13087: Sairaanhoidon kustannuksista suoritetaan määräyksestä erikseen tehnyt 1 momentissa
13088: korvausta siltä osin, minkä hoito tarpeettomia mainitun matkan, korvataan tästä johtuvat mat-
13089: kustannuksia välttäen, vakuutetun terveyden- kakustannukset kokonaan.
13090: tilaa kuitenkaan vaarantamatta, olisi tullut va- Vakuutetun matkakustannuksista suoritetaan
13091: kuutetulle maksamaan. korvausta se määrä, minkä matka olisi tullut
13092: maksamaan käyttäen halvinta matkustustapaa.
13093: 7 §. Jollei vakuutettu ole käyttänyt halvinta mat-
13094: Lääkärin perimästä palkkiosta korvataan seit- kustustapaa, määrätään korvaus todellisten kus-
13095: semänkymmentäviisi prosenttia tai, jos lääkä- tannusten perusteella vain, jos käytetyn mat-.
13096: rin perimä palkkio on noudatettavaksi vahvis- kustustavan on katsottava olleen sairauden
13097: tettua taksaa suurempi, seitsemänkymmentävii- laadun tai liikenneolosuhteiden vuoksi perus-
13098: si prosenttia taksan mukaisesta määrästä. teltu.
13099: Lakialoite n:o 117 263
13100:
13101: Jos vakuutettu tutkimuksen tai hoidon vuok- 16 §.
13102: si taikka liikenneolosuhteista johtuvista syistä Edellä 4 §:ssä mainitulla työkyvyttömyydellä
13103: on joutunut yöpymään matkalla, suoritetaan tarkoitetaan sellaista sairaudesta johtuvaa tilaa,
13104: hänelle yöpymisrahaa sen mukaan kuin asetuk- jonka kestäessä vakuutettu on sairauden edel-
13105: sella säädetään. leen jatkuessa kykenemätön tekemään taval-
13106: Mikäli vakuutettu välttämättä on tarvinnut lista työtään tai siihen läheisesti verrattavaa
13107: saattajan matkan aikana, katsotaan saattajan työtä.
13108: matkasta aiheutuneet kustannukset vakuwtetun
13109: kustannuksiksi. 17 §.
13110: Jokaisella sairauden aiheuttaman työkyvyttö-
13111: 11 §. myyden alkaessa vähintään 16 vuotta täyttä-
13112: Hammaslääkärin perimästä palkkiosta kor- neellä vakuutetulla on oikeus saada päivärahaa,
13113: vataan viisikymmentä prosenttia tai, jos peritty jollei hän ole ollut työkyvyttömyyden alkamis-
13114: palkkio on suurempi kuin noudatettavaksi vah- ta välittömästi edeltänyttä kolmen kuukauden
13115: vistettu taksa edellyttää, viisikymmentä pro- aikaa omasta syystään vailla omaa tai toisen
13116: senttia taksan mukaisesta määrästä. työtä.
13117: Omana työnä pidetään vakuutetun omassa
13118: 12 §. tai perheenjäsenensä yrityksessä, liikkeessä,
13119: Lääkärin määräämään sairaanhoitoon kuulu- ammatissa tahi maa-, metsä-, koti- tai muussa
13120: vista siteistä, sidoksista, tukisidoksista, tekojä- taloudessa suorittamaa työtä, itsenäistä tieteel-
13121: senistä ja muista apuvälineistä johtuvista kus- listä työtä sekä opiskelua oppilaitoksessa tai
13122: tannuksista korvataan seitsemänkymmentäviisi ammattikursseilla.
13123: prosenttia. Jos vakuutettu sairauden aiheuttaman työ-
13124: 1.3 §. kyvyttömyyden alkaessa oli täyttänyt 15 vuot-
13125: Sairaanhoitolaitoksen perimät hoitopäivämak- ta ja sairaus jatkuu edelleen hänen täytettyään
13126: sut korvataan kokonaan tai, jos peritty maksu 16 vuotta, on hänellä oikeus saada päivärahaa
13127: on suurempi kuin noudatettava!ksi vahvistettu viimeksimainitun ikärajan ylittävältä ajalta enin-
13128: taksa edellyttää, taksan mukaiseen määrään tään kuitenkin sen kalenterikuukauden loppuun,
13129: saakka. jota seuraavan kuukauden alusta vakuutettu
13130: alkaa saada eläkettä työkyvyttömyyden perus-
13131: 14 §. teella.
13132: Edellä 4 §: ssä tarkoitetun, terveyskeskuksen Päivärahaa suoritetaan enintään sen kalente-
13133: toimesta kansanterveyslain 14 §:n 1 momentis- rikuukauden loppuun, jonka aikana vakuutet-
13134: sa mainittujen velvollisuuksien toteuttamiseksi tu täyttää vanhuuseläkeiän.
13135: annetun sairaanhoidon ja järjestetyn sairaan-
13136: kuljetuksen kustannuksista korvataan kunnalle 18 §.
13137: vahvistetun taksan mukainen määrä tai, jos Milloin vakuutetun verotuksessa todetut
13138: vakuutetulta saadaan sen mukaan kuin erik- työtulot asetuksella säädettävänä kalenterivuo-
13139: seen säädetään periä maksu, taksan mukaisen tena ovat olleet vähintään 20 000 markkaa,
13140: ja perityn määrän erotus. Vastaavasti korva- päivärahan määrä on päivää kohti puolitoista
13141: taan terveyskeskuksen toimesta 17 vuotta täyt- promillea vakuutetun tässä pykälässä tarkoite-
13142: täneelle vakuutetulle annetun hampaiden tut- tuista työtuloista, kuitenkin siten, että päivära-
13143: kimuksen ja hoidon kustannukset. han määrää laskettaessa ei oteta huomioon sitä
13144: Tämän lain nojalla ei suoriteta vakuutetulle tulojen osaa, joka ylittää 40 000 markkaa. Jos
13145: korvausta tämän terveyskeskukselle sairaanhoi- vakuutetulla ei ole ollut edellä tarkoitettuna
13146: dosta maksamasta määrästä eikä kunnalle sel- aikana työtuloa tai sen määrä ei ole noussut
13147: laisesta hoidosta tai tutkimuksesta, joka muun 20 000 markkaan, on päivärahan määrä päi-
13148: kuin kansanterveystyöstä annetun lain nojalla vää kohti 30 markkaa. Mitä työtulolla tässä
13149: on vakuutetulle maksutonta. tarkoitetaan, säädetään sosiaaliturva-asetuksessa.
13150:
13151: 15 §. 19 §.
13152: Edellä 7, 8 ja 14 §:ssä tarkoitettujen tak- Jos vakuutetun työtulot ovat välittömästi
13153: sojen perusteet määrää sosiaali- ja terveysmi- ennen sairastumista jatkuvasti olleet olennai-
13154: nisteriö ja taksat vahvistaa sosiaaliturvalaitos. sesti suuremmat kuin ne 18 §:ssä tarkoitettuna
13155: 264 Lakialoite n:o 117
13156:
13157:
13158: aikana ovat oLleet, on va!kuutetun työtulot ha- värahaa siihen saakka, kunnes kuntoutustoi-
13159: kemuksesta arvioitava asetuksella säädettävällä menpide on loppuun suoritettu.
13160: tavalla.
13161: Milloin vakuutetun työtulot ovat sairauden,
13162: työttömyyden tai muun vastaavan erityisen Äitiysvakuutus.
13163: syyn vuoksi olleet olennaisesti pienemmät kuin
13164: ne muutoin olisivat olleet, on vakuutetun työ- 22 §.
13165: tulot hakemuksesta arvioitava r.oetuksella sää- Vakuutetulla on oikeus saada korvausta ras-
13166: dettävällä tavalla. kaudesta, synnytyksestä ja raskauden ehkäise-
13167: misestä johtuvista kustannuksista sekä äitiys-
13168: 20 §. rahaa.
13169: Milloin vakuutetulla on huollettavanaan 16 23 §.
13170: vuotta nuorempi oma tai puolison lapsi tahi Raskauden ja synnytyksen ehkäisemisen
13171: otto- tai kasvattilapsi, suoritetaan päivärahaan aiheuttamat kustannukset korvataan noudattaen
13172: huoltajanlisää. Jolleivät puolisot välien rikkou- soveltuvin osin, mitä 4-14 §: ssä on säädetty
13173: tumisen vuoksi asu erillään, katsotaan lapsen sairaanhoidosta johtuvien kustannusten korvaa-
13174: olevan molempien puolisoiden huollettavana. misesta.
13175: Jolleivät puolisot välien rikkoutumisen vuok-
13176: si asu erillään, suoritetaan päivärahaan huolta- 24 §.
13177: janlisää myös puolison osalta, mikäli päiväraha Vakuutetulla, jonka raskaus on kestänyt vä-
13178: sairastuneen osalta on yhtä suuri tai suurem- hintään 180 päivää, on oikeus saada äitiysra-
13179: pi, kuin se päiväraha, minkä hänen puolisonsa haa.
13180: saisi, jos päivärahaa olisi suoritettava myös hä- 25 §.
13181: nelle. Samanaika~sesti suor1tetaa:n puolisoista Äitiysrahan määrä päivää kohti on yhtä suuri
13182: huoltajanlisää vain toiselle. kuin se päiväraha, minkä vakuutettu saisi, jos
13183: Mitä edellä on sanottu puolisoista, sovelle- häntä olisi kohdannut sairaus.
13184: taan vastaavasti vakuutettuihin, jotka elävät
13185: avioliitonomaisissa olosuhtds1sa. 26 §.
13186: Huoltajanlisä on puolison ja jokaisen lapsen Äitiysrahaa suoritetaan yhteensä 240 päivältä
13187: osalta 6 markkaa. siten, että neljännes siitä kohdistuu laskettua
13188: synnytysaikaa välittömästi edeltäneeseen ja kol-
13189: 21 §. me neljännestä synnytystä välittömästi seuraa-
13190: Päivärahaa suoritetaan jokaiselta päivältä, vaan aikaan. Jos raskaus on keskeytynyt aikai-
13191: ei kuitenkaan työkyvyttömyyden alkamispäiväl- semmin kuin 60 päivää ennen laskettua syn-
13192: tä eikä, ellei työkyvyttömyys jatku kolmelta nytysaikaa, äitiysrahan katsotaan kohdistuvan
13193: sitä lähinnä seuraavalta päivältä. raskauden keskeytymispäivää välittömästi seu-
13194: Jos työkyvyttÖmyys on alkanut uudelleen 30 raavaan 240 päivään.
13195: päivän kuluessa siitä päivästä, jolta viimeksi Huoltajanlisä vastasyntyneen osalta suorite-
13196: suoritettiin päivärahaa tai jolloin vakuutettu taan äitiysrahan viimeisen maksuerän yhtey-
13197: oli hoidettavana sairaalassa tai muussa sairaan- dessä.
13198: hoitolaitoksessa, suoritetaan päiväraha uuden Jos vakuutettu on sairaana 1 momentissa
13199: työkyvyttömyyden alkamispäivää seuraavasta tarkoitettuna aikana, ei hänellä ole oikeutta
13200: arkipäivästä. saada siltä ajalta sairautensa perusteella päivä-
13201: Yhdenjaksoiseksi katsottavan työkyvyttömyy- rahaa, eikä sanottua aikaa oteta huomioon päi-
13202: den johdosta suoritetaan päivärahaa enintään värahan enimmäisaikaa laskettaessa.
13203: sen kalenterikuukauden loppuun, jota seuraavan
13204: kuukauden aikana päivärahan suorituspäivien
13205: lukumäärä nousisi 360 päivään. 3 luku.
13206: Työkyvyttömyys katsotaan yhdenjaksoiseksi
13207: siinäkin tapauksessa, että se kerrallaan on kes- Kansaneläkevakuutus.
13208: keytynyt enintään 30 päiväksi.
13209: Sen estämättä, mitä 3 momentissa on sää- 27 §.
13210: detty, voidaan vakuutetulle, jota koskeva kun- Miespuolisella vakuutetulla on oikeus kan-
13211: toutustoimenpide edelleen jatkuu, suorittaa päi- saneläkkeeseen hänen täytettyään 63 vuotta ja
13212: Lakialoite n:o 117 265
13213:
13214: naispuolisella vakuutetulla hänen täytettyään määräajaksi, 29 §:n 2 momentin mukainen
13215: 60 vuotta. eläke myönnetään määräajaksi.
13216: Asetuksella voidaan määrätä terveydelle vaa- Kansaneläke, joka on myönnetty 1 momen-
13217: rallisissa ja raskaissa ammateissa eläkeikä alem- tissa mainitun lainkohdan perusteella, muute-
13218: maksi kuin 1 momentissa on säädetty. taan vanhuuseläkkeeksi eläkkeensaajan täyttäes-
13219: sä vanhuuseläkkeen saamiseen oikeuttavan iän.
13220: 28 §.
13221: Kansaneläkkeeseen on oikeutettu myös va- 31 §.
13222: kuutettu, jonka työkyvyn voidaan sairauden, Kansaneläkkeen määrä on 1 100 markkaa
13223: vian tai vamman vuoksi arvioida alentuneen kuukaudessa.
13224: siten, ettei hänen kohtuudella voida edellyttää
13225: jatkavan työntekoa. Työkyvyn alentumista ar- 32 §.
13226: vioitaessa otetaan huomioon vakuutetun jäl- Jos vakuutetun 18 vuotta nuorempi lapsi
13227: jellä oleva kyky hankkia itselleen ansiotuloja elää samassa taloudessa vakuutetun kanssa tai
13228: entistä työtä vastaavalla saatavissa olevalla sel- jos vakuutettu taikka hänen samassa taloudes-
13229: laisella työllä, jonka suorittamista voidaan hä- sa asuva puolisonsa muulla tavoin huolehtii
13230: neltä kohtuudella edellyttää silmälläpitäen hä- lapsen toimeentulosta, korotetaan kansaneläk-
13231: nen koulutustaan, aikaisempaa toimintaansa, keen määrää 10 prosentilla kutakin tässä py-
13232: ikäänsä ja asumisolosuhteitaan sekä muita näi- kälässä tarkoitettua lasta kohti.
13233: hin rinnastettavia seikkoja. Vakuutetun lapsena pidetään 1 momenttia
13234: Oikeus kansaneläkkeeseen 1 momentissa mai- sovellettaessa myös 43 §:n 2 momentissa tar-
13235: nitulla perusteella alkaa sen jälkeen kun oikeus koitettua lasta.
13236: sairausvakuutuksen päivärahaan on päättynyt.
13237: 33 §.
13238: Milloin puolisoista vain mies saa eläkettä
13239: 29 §. ja vaimolla ei hänen ikänsä, terveydentilansa,
13240: Mikäli 55 vuotta täyttänyttä vakuutettua ei perheen pienten lasten vaatiman hoidon taikka
13241: voida 28 §:n 1 momentin tarkoittamalla ta- muun jatkuvan syyn takia voida katsoa olevan
13242: valla pitää sairauden, vian tai vamman vuoksi mahdollisuutta hankkia tuloa tekemällä työtä
13243: kykenemättömänä tekemään työtä, mutta hänen omaan tai toisen lukuun, korotetaan kansan-
13244: ei silti kohtuullisen arvion mukaan voida edel- eläkkeen määrää 20 prosentilla.
13245: lyttää jatkavan työntekoa, kun otetaan erityi-
13246: sesti huomioon hänen työnsaantimahdollisuu-
13247: tensa sekä myös hänen terveydentilansa ja mui- 34 §.
13248: ta näihin rinnastettavia seikkoja kokonaisuute- Vakuutetulla, joka saa kansaneläkettä 27 tai
13249: na, on hänellä oikeus kansaneläkkeeseen. Tä- 28 §:n perusteella ja joka todennäköisesti on
13250: män pykälän perusteella katsotaan vakuutetun kuuden kuukauden ajan toisen henkilön yhtä-
13251: aina olevan oikeutetun kansaneläkkeeseen, jos mittaisen hoidon ja valvonnan tarpeessa, on
13252: hän työvoimaviranomaisen antamalla todistuk- oikeus saada hoitolisää.
13253: sella osoittaa, että hän on 78 viimeksi kulu- Sen estämättä, mitä 1 momentissa on sää-
13254: neen viikon aikana saanut työllisyyslain mu- detty, on hoitoiisään aina oikeutettu 80 vuotta
13255: kaista työttömyyskorvausta tai työttömyyskas- täyttänyt vakuutettu.
13256: soista annetun lain mukaista päiväavustusta yh- Kansaneläkettä saava vakuutettu, joka on
13257: teensä vähintään 200 päivältä ja että hänelle sokea samoin kuin muukin henkilö, joka sai-
13258: ei voida osoittaa sellaista työtä, jonka vastaan- rautensa, vikansa tai vammansa vuoksi on to-
13259: ottamisesta hän ei voi kieltäytyä menettämättä dennäköisesti kuuden kuukauden ajan niin avut-
13260: oikeuttaan työttömyyskorvaukseeen. tomassa tilassa, ettei hän voi tulla toimeen il-
13261: Kansaneläke voidaan 1 momentin nojalla man toisen henkilön apua, on oikeutettu apu-
13262: myöntää myös alle 55-vuotiaalle vakuutetulle, lisään.
13263: jos erittäin pakottavat syyt sitä puoltavat. Sen estämättä, mitä 3 momentissa on sää-
13264: detty, on 75 mutta ei vielä 80 vuotta täyttä-
13265: 30 §. nyt vakuutettu aina oikeutettu apulisään.
13266: Kansaneläke 28 §:n ja 29 §:n 1 momentin Hoitolisä on 3 000 ja apulisä 2 400 mark-
13267: perusteella myönnetään joko toistaiseksi tai kaa vuodessa.
13268: 34 087700129D
13269: 266 Lakialoite n:o 117
13270:
13271:
13272: 35 §. kuutetun verotuksessa todetuista työtuloista
13273: Kansaneläkettä maksetaan Suomeen muut- viideltä sellaiselta vuodelta, jolloin ne palkka-
13274: taneelle henkilölle vasta sen jälkeen, kun hän indeksillä tarkistettuina ovat olleet suurim-
13275: on asoout Suomessa yhtämhtaisesti vHsi vuot- mat. Lisäeläkkeen perusteena oleva työtulo on
13276: ta. Jos vakuutettu kuitenkin 16 vuotta täytet- näiden kuukautta kohti laskettu keskiarvo. Mi-
13277: tyään on yli puolet ajasta ja vähintään viisi tä työtulolla tässä tarkoitetaan, säädetään so-
13278: vuotta asunut Suomessa, maksetaan kansanelä- siaaliturva-asetuksessa.
13279: kettä vuoden kuluttua siitä, kun hän on muut- Lisäeläkkeeseen oikeuttavana otetaan huo-
13280: tanut Suomeen asumaan. miOOin myös adika, jona vakuutentu on ollut työt·
13281: tömänä, saoout tämän lain mukaista päivärahaa
13282: 36 §. tai määräalikaista !kansaneläkettä, palvellut ase-
13283: Lapsen hoitotukea suoritetaan lapselle, joka velvollisena taikka osaMistunut kertaushatioituk·
13284: sairauden, vian tai vamman vuoksi on vähin- siin. Sotatilan aikana palveltu aika lasketaan
13285: tään kuuden kuukauden ajan siinä määrin eri- kaksinkertaisena lisäeläkkeen perusteena ole-
13286: tyisen hoidon ja kuntootuksen tarpeessa, että vaksi palveluajaksi.
13287: siitä aiheutuu huomattavaa taloudellista tai Myönnettäessä eläkettä 28 tai 29 §:n perus-
13288: muuta erityisrasitusta. Lapsi, joka on sokea tai teella lasketaan lisäeläkkeen perusteena olevak-
13289: liikuntakyvytön vähintään kuuden kuukauden si palvelusajaksi myös eläkkeeseen oikeuttavan
13290: ajan, on aina oikeutettu lapsen hoitotukeen. perusteen syntymisen ja vanhuuseläkeiän täyt-
13291: tämisen välinen aika, mikäli eläkkeeseen oikeut-
13292: 37 §. tavan perusteen on todettu olleen olemassa
13293: Lapsen hoitotukea maksetaan enintään sen ennen kuin vuosi on kulunut työsuhteen päät-
13294: kuukauden loppuun, jonka aikana lapsi täyttää tymisestä.
13295: 16 vuotta. 40 §.
13296: Hoitotuki voidaan myöntää joko määräajak- Lisäeläkkeen maara on jokaiselta täydeltä
13297: si tai toistaiseksi. Lapsen hoitotuki on 3 000 eläkkeeseen oikeuttavalta palvelusajan kuukau-
13298: markkaa vuodessa. delta, enintään kuitenkin 360 !kuu!kaudelta, 1/8
13299: prosenttia eläkkeen perusteena olevasta pal-
13300: 38 §. kasta.
13301: Vakuutetun kuoltua suoritetaan vakuutetun Sosiaaliturva-asetuksessa voidaan säätää eläk-
13302: puolisolle tai kuolinpesälle hautausavustuksena keen määräytymisestä korkeamman prosentti-
13303: 1 600 markkaa. Avustus on riippumaton to- määrän mukaan kuin 1 momentissa on säädetty,
13304: dellisista hautauskustannuksista. mikäli vanhuuseläkeikää on jonkin ammatin
13305: osalta alennettu 27 §: n 2 momentin mukai-
13306: sesti.
13307: 4 luku. Kansaneläkkeen ja lisäeläkkeen yhteenlas-
13308: Lisäeläkevakuutus. kettu määrä on enintään 3 300 markkaa kuu-
13309: kaudessa.
13310: 39 §. 41 §.
13311: Lisäeläkkeeseen on oikeus jokaisella työnte- Mikäli vakuutetun, jolle on myönnetty 28
13312: kijällä työsuhteesta saamansa työtulon perus- § :n perusteella eläke, uudessa ammatissa, sii-
13313: teella. Omaa työtään telkeväJ.lä yrittäjäMä ja am- hen kuntoutettuna tai hänelle osoitetussa uudes-
13314: matinharjoittajalla sekä tällaiseen rinnastetta- sa työssä taikka hänen oma-aloitteisesti hakeu-
13315: valla ja hänen avustavalla perheenjäsenellään duttuaan uuteen työhön, siitä saama ansio on
13316: on oikeus lisäeläkkeeseen vähintään neljä kuu- pienempi kuin hänen aikaisempi ansionsa oli,
13317: kautta yhdenjaksoisesti jatkuneesta toiminnas- hänelle suoritetaan erotus eläkkeenä, kuitenkin
13318: ta saamansa työtulon perusteella. Muutoin on enintään sen eläkkeen määrä, jonka hän olisi
13319: oikeudesta lisäeläkkeeseen soveltuvin osin voi- saanut, jos hän ei olisi jatkanut työntekoa.
13320: massa, mitä 27-30 §:ssä on sanottu oikeu-
13321: desta kansaneläkkeeseen. 42 §.
13322: Lisäeläkkeen perusteena oleva vuotuinen työ- Työnantajan sekä 39:ssä tarkoitetun lisä-
13323: tulo on 13 200 markkaa ylittävä osa, korkein- eläkkeeseen oikeutetun omaa työtään tekevän
13324: taan kuitenkin 72 000 markkaan saakka, va- on ilmoitettava sosiaaliturvalaitokselle työn tai
13325: Lakialoite n:o 117 267
13326:
13327: muun lisäeläkkeeseen oikeuttavan toiminnan ajalta oikeus kansaneläkkeeseen, maksetaan les-
13328: aloittamisesta ja lopettamisesta. keneläkkeenä kuitenkin vain se erotus, millä
13329: leskeneläke ylittää kansaneläkkeen ja lisäeläk-
13330: keen määrän.
13331: 5 luku. Jos leskeneläkettä maksetaan 44 §:n 2 mo-
13332: mentin perusteella pitemmältä kuin vuoden
13333: Yleinen perhe-eläkevakuutus. ajalta edunjättäjän kuolemasta lukien, vähenne-
13334: 43 §. tään sitä 50 prosentilla lesken saaman 6 600
13335: Oikeus perhe-eläkkeeseen on: markan ylittävän vuotuisen työtulon määrästä.
13336: Mikäli leskellä on oikeus kansaneläkkeeseen,
13337: 1) leskellä; maksetaan leskeneläkkeenä edunjättäjän ansait-
13338: 2) 18 vuotta nuoremmalla lapsella; semasta lisäeläkkeen puolikkaasta vain se osa,
13339: 3) 18-21 vuotiaalla lapsella, joka opiske- millä se yllittää Iesken itsensä ansaitseman lisä-
13340: lun, koulunkäynnin tai ammattikasvatuksen eläkkeen. Viimeksi mainitun ilisäelilleen noUJS-
13341: vuoksi ei v:oi ~tse hanftclda elarustaan; ja tessa yli 6 600 markan vuodessa, vähennetään
13342: 4) entisellä puolisolla, jolle edunjättäjä oli leskeneläkkeeseen kuuluvaa lisäeläkettä lisäksi
13343: oikeuden päätöksellä velvoitettu suorittamaan 50 prosentilla ylitteen määrästä.
13344: elatusapua.
13345: Lapsena pidetään tätä lainkohtaa sovellet- 46 §.
13346: taessa myös puolison lasta, joka on otettu yh- Edellä 43 §:n 1 momentin 4 kohdassa tar-
13347: teisessä kodissa kasvatettavaksi, kasvattilasta, koitetu!lle entiselLe puolisolle suoritetaan per-
13348: ottolasta ja sellaista avioliiton ulkopuolella syn- he-eläkettä enintään se määrä, jonka edunjät-
13349: tynyttä lasta, johon nähden vakuutetun elatus- täjä oli velvollinen hänelle elatusapuna mak-
13350: velvollisuus on oikeuden päätöksellä tai sopi- samaan.
13351: muksella vahvistettu tai jonka vakuutettu sää-
13352: detyssä järjestyksessä on tunnustanut tai joka 47 §.
13353: muutoin on tunnustetun lapsen asemassa. Lapseneläke on täysorvolla puolet ja puoli-
13354: Lapsella, joka on annettu kolmannelle hen- orvolla )nksi neli.äSIOSa kansaneläkkeen määrästä.
13355: kilölle ottolapseksi, ei kuitenkaan ottolapsi-
13356: suhteen kestäessä ole oikeutta perhe-eläkkee- 48 §.
13357: seen luonnollisten vanhempien jälkeen. Oikeus perhe-eläkkeeseen alkaa edunjättäjän
13358: kuolinpäivää seuraavan kuukauden alusta lu-
13359: 44 §. kien, jollei siitä mitä jäljempänä tässä pykäläs-
13360: Leskellä, jolla ei ole huollettavanaan alle 18- sä säädetään, muuta johdu.
13361: vuotiaita lapsia, on oikeus perhe-eläkkeeseen Edunjättäjän kuoleman jälkeen syntyneen
13362: vuoden ajalta edunjättäjän kuolemasta lukien. lapsen oikeus perhe-eläkkeeseen alkaa lapsen
13363: Leskellä on 1 momentissa mainitun ajan jäl- syntymästä lukien.
13364: keen oikeus perhe-eläkkeeseen, jos hän ikänsä, Jollei lapsella edunjättäjän kuollessa tai lap-
13365: terveytensä, koulutuksensa, ammattitaitonsa ja sen täyttäessä 18 vuotta ole oikeutta perhe-
13366: muut sellaiset seikat huomioon ottaen ei voi eläkkeeseen 43 §:n 1 momentin 3 kohdan pe-
13367: saada riittävän toimeentulon turvaavaa työtä, rusteella, mutta lapsi myöhemmin aloittaa sa-
13368: eikä hänelle muutoinkaan kohtuullisiksi katsot- notussa kohdassa tarkoitetun opiskelun tai
13369: tavin koulutus- ja kuntoutustoimenpitein voi- koulunkäynnin taikka hänen ammattikasvatuk-
13370: da luoda riittäviä edeHytyiksiä saada tässä tar- sensa alkaa myöhemmin, hänen oikeutensa per-
13371: koitettua työtä. he-eläkkeeseen alkaa samasta ajankohdasta.
13372: Leskenä pidetään tätä lakia sovellettaessa Jollei lapsi edunjättäjän kuollessa ole les-
13373: myös henkilöä, joka on elänyt avioliitonomai- ken huollettavana, alkaa lesken oikeus perhe-
13374: sissa olosuhteissa edunjättäjän kanssa. eläkkeeseen, kun lapsi tulee hänen huolletta-
13375: vakseen.
13376: 45 §. Jos leski tai lapsi edunjättäjän kuollessa saa
13377: Leskeneläkkeenä maksetaan 44 §:n 1 mo- tämän lain mukaista kansaneläkettä, ja sanottu
13378: mentissa tarkoitetun ajan tämän lain mukainen eläke myöhemmin lakkautetaan, oikeus perhe-
13379: kansaneläke ja puolet edunjättäjän ansaitse- eläkkeeseen alkaa kansaneläkkeen maksamisen
13380: masta lisäeläkkeestä. Jos leskellä on s'Ullalta lopettamisesta lukien.
13381: 268 Lakialoite n:o 117
13382:
13383:
13384: 49 §. keeksi katsotaan jokainen etu, jolla on talou-
13385: Leskelle suoritetaan koulutustukea sen mu- dellista arvoa.
13386: kaan kuin jäljempänä säädetään. Mitä 1 momentissa on sanottu, koskee myös
13387: Koulutustukena korvataan koulutuksesta sel- omaa työtään tekevää yrittäjää ja ammatin-
13388: laiseen ammattiin, jolla lesken harkitaan voivan harjoittajaa sekä tällaiseen rinnastettavaa ja
13389: hankkia pääasiallisen toimeentulonsa, aiheutu- hänen avustavaa perheenjäsentään, siten kuin
13390: neet tarpeelliset kustannukset. sosiaaliturva-asetuksessa tarkemmin säädetään.
13391: Koulutuksesta johtuviksi kustannuksiksi kat- Omana työnä pidetään, mitä siitä on 17 §:n
13392: sotaan paitsi opiskelusta ja opiskeluvälineistä 2 momentissa säädetty.
13393: aiheutuvat kustannukset myös koulutuksen Vakuutettua kohdanneesta työtapaturmasta
13394: aiheuttamat lisäkustannukset asunnosta, ravin- suoritetaan korvausta myös hänen omaisilleen
13395: nosta ja tarpeellisesta työvaatetuksesta sekä niin kuin tässä laissa säädetään.
13396: matkakuluista. Koulutuksen aiheuttamina kus- Sillä, joka tämän lain mukaan on vakuutettu
13397: tannuksina voidaan niin ikään korvata ne eri- työtapaturman varalta, on oikeus saada tämän
13398: tyiskustannukset, jotka koulutusaikana aiheutu- luvun mukaisia korvauksia myös ammattitau-
13399: vat lasten hoidosta. dista, siten kuin siitä on erikseen säädetty.
13400: Leskelle voidaan koulutustukena myöntää
13401: myös opintolainaa siten kuin siitä sosiaaliturva- 53 §.
13402: asetuksessa tarkemmin säädetään. Julki:soikeudellisen virkasuhteen osapuolista
13403: on voimassa, mitä tässä laissa on työnantajasta
13404: 50 §. ja työntekijästä säädetty. Jos toinen osapuoli
13405: Lesken oikeus perhe-eläkkeeseen lakkaa, kun on valtio tai evankelisluterilainen seurakunta,
13406: leski solmii avioliiton. noudatettakoon kuitenkin, mitä erikseen on
13407: säädetty.
13408: Lesken solmiessa avioliiton suoritetaan hä-
13409: nelle, jos hän on saanut perhe-eläkettä yli vuo- Milloin koulussa, laitoksessa tai opetuskurs-
13410: den ajalta, kertasuorituksena ne eläke-erät, jot- seilla opiskeluun liittyy tapaturmanvaara, voi-
13411: ka hän olisi ollut oikeutettu saamaan seuraa- daan asetukseLla määrätä, että opetusta saavaa
13412: valta kahden vuoden pituiselta ajalta. henkilöä kohdannut tapaturma, jota ei muuten
13413: korvattaisi tämän lain mukaan, on korvattava
13414: työtapaturmana, ja että koulun ja laitoksen
13415: 51 §. pitäjään sekä kurssien toimeenpanijaan on so-
13416: Lapsen oikeus perhe-eläkkeeseen lakkaa: vellettava, mitä tässä laissa on työnantajasta sää-
13417: 1) kun lapsi täyttää 18 vuotta tai 43 §:n 1 detty.
13418: momentin 3 kohdassa mainitussa tapauksessa 54 §.
13419: 21 vuotta taikka kun hän sitä ennen lopettaa Tapaturmalla tarkoitetaan tässä laissa tapatur-
13420: kohdassa tarkoitetun opiskelun tai koulunkäyn- maa, joka aiheuttaen vamman tai sairauden on
13421: nin taikka kun hänen ammattikasvatuksensa sitä kohdannut vakuutettua:
13422: ennen päättyy;
13423: 2) kun lapsi annetaan kolmannelle henkilölle 1) työssä,
13424: ottolapseksi; tai 2) työstä jobtuvissa olosuhteissa: a) työpai-
13425: kalla tai työpaikkaan kuuluvalla alueella, b)
13426: 3) kun lapsi tulee oikeutetuksi kansaneläk- matkalla asunnosta työpaikalle tai päinvastoin,
13427: keeseen. tai c) hänen ollessaan työnantajan asioilla, mil-
13428: loin kyseessä on 52 §:n 1 momentin tarkoitta-
13429: 6 luku. ma työntekijä, taikka
13430: Tapaturmavakuutus. 3) hänen yrittäessään varjella tai pelastaa
13431: työnantajansa omaisuutta tai omaa, työnteossa
13432: 52 §. käytettävää omaisuuttaan, taikka, työtoimin-
13433: Sillä, joka sopimuksen perusteella, työnteki- tansa yhteydessä, ihmishenkeä.
13434: jänä, vastikkeesta tekee työtä toiselle, työnan- Työtapaturmaksi katsotaan myös sellainen
13435: tajalle, tämän johdon ja valvonnan alaisena, on vakuutettua 1 momentissa mainituissa olosuh-
13436: oikeus saada korvausta työtapaturmasta, sen teissa kohdannut tapaturma, joka on aiheutu-
13437: mukaan kuin jäljempänä säädetään. Vastik- nut sodasta tai aseellisesta selkkauksesta.
13438: Lakialoite n:o 117 269
13439:
13440: 55 §. vien lukumäärä on enemmän kuin 12. Myös
13441: Vakuutetun omaisella tarkoitetaan tapaturma- sellainen työnantaja, joka ei ole yhteisö tai
13442: vakuutuksessa, mikäli 69 §:n 2 ja 4 momentin säätiö ja jota viimeksi toimitetussa kunnallis-
13443: säännöksistä ei muuta johdu: verotuksessa on verotettu enintään 8 000 mar-
13444: 1) puolisoa ja kahdeksantoista vuotta nuo· kan tuloista, on vapaa edellä sanotuista velvol-
13445: rempaa lasta, sekä lisuuksista, kunnes hänen vuoden aikana teettä-.
13446: miensä työpäivien lukumäärä on enemmän kuin
13447: 2) kahdeksantoista vuotta täyttänyttä lasta 30.
13448: samoin kuin vanhempia otto- ja isovanhempia
13449: sekä kahdeksantoista vuotta nuorempia sisaruk- Edellä 1 momentissa tarkoitetun työnantajan
13450: sia, jos mainittujen henkilöiden työ- tai ansio- työntekijälle sattunut työtapaturma korvataan
13451: kyky ja varallisuus ovat niin vähäiset, että he tämän lain mukaisesti valtion varoista ottaen
13452: elatukseensa nähden ovat olleet huomattavasti huomioon 61 §:n 2 ja 5 momentin säännökset.
13453: riippuvaisia vahingoittuneesta.
13454: 60 §.
13455: 56 §. Jos työtapaturma sattuu sellaisen työnantajan
13456: Edellä 55 §: ssä tarkoitettuna lapsena pide- työssä oJev:aHe rtyö:ntek1j.äHe, joka on [aiminlyö-
13457: tään, paitsi vakuutetun omaa lasta, myös 43 § :n ny.t 57 §:n 1 momootån mukaisen ilmoittamis-
13458: 2 momentissa tarkoitettua lasta. velvollisuuden, korvaa sosiaaliturvalaitos tapa-
13459: turman tämän lain mukaisesti valtion varoista,
13460: Lasta, jonka molemmat vanhemmat ovat ja valtiolla on oikeus 72 §:ssä sanotun maksun
13461: kuolleet, sanotaan tässä luvussa täysorvoksi. lisäksi periä työnantajalta, mitä näin on mää-
13462: Avialiiton ulkopuolella syntynyt lapsi katso- rätty korvauksena suoritettavaksi, kuitenkin
13463: taan täysorvoksi, kun hänen äitinsä ja 1 !Uo- enintään 2 500 markkaa tapaturmaa kohti.
13464: mentissa tarkoitettu elatusvelvollinenkin, jos
13465: sellainen on ollut, ovat kuolleet. 61 §.
13466: Työnantajan on itse 250 markan maaraan
13467: 57 §. asti suoritettava korvausta kustakin työtapatur-
13468: Korvauksen suorittamista ja tapaturmava- masta.
13469: kuutuksen määräämistä varten tulee työnanta-
13470: jan, ellei 58, 59 tai 61 §:n säännöksistä muuta Työnantaja, joka 59 §:n mukaan on vapaa
13471: johdu, tehtyään 52 § :n 1 momentissa tarkoi- tapaturmavakuutusmaksun suorittamisesta ja
13472: tetun sopimuksen, sekä 52 § :n 2 momentin 57 § :n 1 momentin mukaisesta ilmoittamis-
13473: tarkoittaman muun vakuutetun, ilmoittaa työn velvollisuudesta, on kuitenkin velvollinen suo-
13474: tai muun toiminnan alkamisesta sosiaaliturva- rittamaan 1 momentissa sanotun korvauksen
13475: laitokselle. 100 markan määrään asti kustakin työtapatur-
13476: Jos työntekijällä on määrätyssä työssä useita masta.
13477: työnantajia, he vastaavat yhteisvastuullisesti Jos työnantaja jättää suorittamatta 1 momen-
13478: tässä laissa säädettyjen työnantajan velvollisuuk- tissa mainitun korvauksen tai jos syntyy eri-
13479: sien täyttämisestä. mielisyyttä sellaisen korvauksen suuruudesta, on
13480: sosiaaliturvalaitos velvollinen lain mukaisesti
13481: 58 §. suorittamaan sanotun korvauksen. Vastaava vel-
13482: Valtiolla ei ole tässä laissa säädettyä ilmoi- vollisuus on valtiolla, jos 2 momentissa mai-
13483: tusvelvollisuutta eikä valtio suorita tapaturma- nittu työnantaja laiminlyö korvausvelvollisuu-
13484: vakuutusmaksuja. Vaitio suorittaa kuitenkin tensa. Korvauksen maksamisesta tässäkin ta·
13485: varoistaan valtion työssä sattuneen työtapatur- pauksessa huolehtii sosiaaliturvalaitos, joka vuo-
13486: man johdosta korvausta tämän lain mukaisesti. sittain perii maksamansa määrät valtiolta.
13487: Korvauksien maksamisesta huolehtii sosiaalitur- Sosiaaliturvalaitoksella ja valtiolla on oikeus
13488: valaitos, joka perii tästä aiheutuneet kulut val- periä työnantajalta 3 momentin mukaisesti suo-
13489: tiolta vuosittain. ritettu korvaus.
13490: 59 §. Tämän pykälän 2 momentissa mainittu työn-
13491: Työnantaja on vapaa tapaturmavakuutusmak- antaja voidaan kuitenkin sosiaali- ja terveys-
13492: sun suorittamisesta ja 57 § :n 1 momentin mu- ministeriön vahvistamien perusteiden mukaan
13493: kaisesta ilmoittamisvelvollisuudesta, kunnes hä- todetun varattomuuden vuoksi vapauttaa kor-
13494: nen kalenterivuoden aikana teettämiensä työpäi- vauksen suorittamisesta.
13495: 270 Lakialoite n:o 117
13496:
13497:
13498: 62 §. Mitä työtulolla tässä tarkoitetaan, säädetään
13499: Korvauksena työtapaturman aiheuttamasta sosiaaliturva-asetuksessa;
13500: vammasta tai sairaudesta annetaan: 3) huoltoeläke on vuodessa leskelle tai täys-
13501: 1) vahingoittuneelle sairaanhoitoa, palva- orvolle 30 prosenttia ja lapselle tai muulle
13502: rahaa, tapaturmaeläkettä, haittarahaa, niihin liit- omaiselle 15 prosenttia vuosiansiosta. Vuosityö-
13503: tyviä lisiä sekä kodinhoitokustannusten kor- ansio määrätään kuten kohdassa 2.
13504: vausta; sekä Haittaraha on vuodessa 3 momentin mukai-
13505: 2) vahingoittuneen omaiselle huoltoeläkettä. sen vuosityöansion vähimmäismäärän suuruinen.
13506: Sen lisäksi, mitä 1 momentissa on sanottu, Vuosityöansion ollessa voimassa olevaa vä-
13507: annetaan vahingoittuneelle korvauksena kun- himmäispalkkaa pienemmän, korotetaan se tä-
13508: toutusta, niin kuin siitä erikseen on säädetty. hän määrään.
13509: Niin ikään korvataan vahingoittuneen käy- 65 §.
13510: tössä olleet työtapaturman yhteydessä särkyneet Päivärahaa suoritetaan tapaturman sattumis-
13511: silmälasit, kuulokojeet, hammasproteesit, tukisi- päivästä, tätä päivää lukuun ottamatta, jokai-
13512: dokset ja -liivit sekä .tekojäselnet ja -elimet. selta päivältä, sunnuntai- ja juhlapäivät niihin
13513: luettuina, kunnes tapaturmasta aiheutunut vam-
13514: 63 §. ma on parantunut tai sairaus päättynyt, kuiten-
13515: Sairaanhoitoon kuuluu: kin enintään yhden vuoden ajan tapaturmapäi-
13516: 1) lääkärin antama tai määräämä tarpeelli- västä lukien. Päivärahaa ei kuitenkaan suori-
13517: nen hoito taikka, jollei sellaista hoitoa ole teta, jollei vahingoittunut ole ollut joko koko-
13518: saatavissa, koulutetun sairaanhoitajan antama naan tai osittain kykenemätön tekemään työ-
13519: tai muu tarpeellinen hoito; tään vähintään kolmena peräkkäisenä päivänä,
13520: 2) lääkärin määräämät lääkkeet ja muut tar- tapaturmapäivää lukuunottamatta.
13521: peelliset puhdistusaineet ja sidostarpeet; Kun vahingoittunut on kokonaan kykenemä-
13522: 3) tekojäsenten ja muiden apuneuvojen tön tekemään työtään, maksetaan päivärahana
13523: hankkiminen omaksi tai käytettäväksi sekä nii- 64 §:ssä sanottu määrä.
13524: den korjaaminen ja uusiminen; sekä Jos vahingoittunut on vain osittain kykene-
13525: 4) opaskoiran antaminen sokean käytettä- mätön tekemään työtään, päiväraha on työ-
13526: väksi. kyvyn vähennystä vastaava suhteellinen osa
13527: Sairaanhoitona korvataan myös avuttomassa 64 §:ssä sanotusta määrästä. Päivärahaa ei kui-
13528: tilassa olevalle vahingoittuneelle erityisessä lai- tenkaan makseta, jollei vahingoittuneen kyky
13529: toksessa annettava pysyvä huolto. tehdä työtään ole vähentynyt ainakin yhdellä
13530: Sairaanhoitona korvataan niinikään siitä ai- kahdeskymmenesosalla.
13531: heutuvat matkakustannukset.
13532: 66 §.
13533: 64 §. Tapaturmaeläkettä suoritetaan vahingoittu-
13534: Päivärahan, tapaturmaeläkkeen ja huoltoeläk- neelle ensimmäisestä päivästä sen jälkeen, kun
13535: keen suuruus määräytyy vahingoittuneen vuosi- päivärahan maksaminen on päättynyt, tai, jollei
13536: työansiosta siten, että päivärahaa ole maksettu, aikaisintaan tapatur-
13537: 1) päiväraha on vahingoittuneelle, jolla ei man sattumispäivää seuraavasta päivästä lukien.
13538: ole omaisia, vuosityöansion 600:s osa, ja va- Tapaturmaeläkkeen saamisen edellytyksenä
13539: hingoittuneelle, jolla on omaisia, sen 450:s osa. on, että vahingoittuneen työkyvyn voidaan tapa-
13540: Vuosityöansio määrätään 2 kohdan mukaisesti; turman aiheuttaman vamman tai sairauden joh-
13541: 2) tapaturmaeläke on vakuutetun ansion- dosta arvioida alentuneen vähintään yhdellä
13542: menetyksen suuruinen. Tapaturmaeläke määrä- kahdeskymmenesosalla. Työkyvyn alentumista
13543: tään työkyvyttömyyttä edeltäneenä vuonna toi- arvioitaessa otetaan huomioon vahingoittuneen
13544: mitetussa verotuksessa todettujen ja verolla jäljellä oleva kyky hankkia itselleen ansiotuloja
13545: vähennettyjen työtulojen perusteella. Työtulo saatavissa olevalla sellaisella työllä, jonka suo-
13546: tarkistetaan palkkaindeksin nousua vastaavasti. rittamista voidaan häneltä kohtuudella edellyt-
13547: Mitä 19 §: ssä on sanottu työtulon määräämi- tää silmällä pitäen hänen koulutustaan, aikai-
13548: sestä eräissä tapauksissa, koskee soveltuvin osin sempaa toimintaansa, ikäänsä ja asumisolosuh-
13549: tapaturmaeläkkeen perusteena olevaa työtuloa. teitaan sekä näihin verrattavia muita seikkoja.
13550: Lakialoite n:o 117 271
13551:
13552: Tapaturmaeläke on 64 §:ssä tarkoitetun leskivaimolle, niin kauan kuin hän elää naimat-
13553: määrän suuruinen, jos vahingoittunut on täysin tomana, ja lapselle kahdeksaantoista ikävuoteen
13554: kykenemätön 2 momentissa tarkoitettuun työ- saakka sekä hakemuksesta muulle omaiselle
13555: hön. Muussa tapauksessa tapaturmaeläke on 64 §:ssä sanottu määrä, kuitenkin niin, että
13556: työkyvyn vähennystä vastaava osa edellä sano- huoltoeläkkeiden yhteismäärä on enintään kah-
13557: tun täyden eläkkeen määrästä. deksankymmentä prosenttia siitä, mitä vaina-
13558: jalle olisi maksettu, jos hän olisi saanut maini-
13559: 67 §. tussa lainkohdassa sanotun tapaturmaeläkkeen.
13560: Haittarahaa suoritetaan vahingoittuneelle, Leskimiehelle suoritetaan huoltoeläkettä sa-
13561: joka ei saa päivärahaa ja jolle tapaturman mojen perusteiden mukaan kuin leskivaimolle-
13562: aiheuttaman vamman tai sairauden voidaan ar- kin, jos vaimo miehen työkyvyttömyyden takia
13563: vioida, kun otetaan huomioon myös jo kulunut on ollut miehen pääasiallisena elättäjänä.
13564: aika, tuottavan vähintään kolme kuukautta yh- Sellaisen tapaturmaeläkettä saavan vakuute-
13565: denjaksoisesti jatkuvaa haittaa. tun kuolema, jonka vuosiansion on tapaturma-
13566: Edellä 1 momentissa sanotulla haitalla tarkoi- eläkettä määrättäessä vahvistettu laskeneen vä-
13567: tetaan muuta vahinkoa kuin työkyvyn alenemi- hintään 90 prosentilla, katsotaan tapaturman
13568: sen aiheuttamaa taloudellista menetystä. Haitan seuraukseksi, jollei voida osoittaa, ettei tapatur-
13569: suuruuden määrittelee sosiaaliturvatoimilkunta. man a1heuttamalla varomaHa tai sairaudeHa ol-
13570: Sosiaali- ja terveysministeriö jakaa haitat nel- lut siihen vaikutusta.
13571: jään luokkaan, ottaen huomioon haitan suuruu- Lapselle, joka kahdeksantoista vuotta täytet-
13572: den vahingoittuneen perhe-elämässä, virkistys- tyään ansiotyössä olematta vielä opiskelee tai
13573: ja harrastustoiminnassa ja osallistumisessa yh- joka sitä ennen syntyneen ruumiillisen tai hen-
13574: teis.kuntaelämään. Haitan suuruutta määrättäes- ldsen vajavuuden takia on kykenemätön itsensä
13575: sä tillitee iki:iml.1ttää huomiota myös vamman tai elättämiseen, maksetaan huoltoeläkettä edelli-
13576: sairauden aiheuttamaan kipuun ja särkyyn sekä sessä tapauksessa enintään 21 vuoden ikään
13577: ulkonäön muuttumiseen. asti ja jälldmmäisessä tapauksessa niin kauan
13578: Haittataiha on neljämessä haittaJUO/kassa 64 kuin mainittua tilaa kestää.
13579: § :n 2 momentissa talikoitetun määrän suurui- Huoltoeläkkeestä kuuluu puolisolle ja täys-
13580: nen. Muissa tapauiksissa haittaraha on yhtä orvolle kaksi osaa sekä muulle lapselle ja omai-
13581: monta neljäsosaa edellä sanotun täyden ha1tta- selle yksi osa.
13582: rahan määrästä kuin haittaluokan järjestySinu-
13583: 70 §.
13584: mero eddly<ttää.
13585: Jos puolisonsa jälkeen huoltoeläkettä saava
13586: 68 §. leski menee uuteen avioliittoon, on hänelJä
13587: Jos vahilngo1trunut sarunansa vamman tai sai- oikeus avioliittoon mennessään saada kolmen
13588: rauden johdosta on joutunut niin avuttomaan vuoden eläkettä vastaava kertakaikkinen suo-
13589: tilaan, ettei hän voi tulla toimeen ilman toisen ritus.
13590: henkilön apua, tai jos vamma tai sairaus muu-
13591: 71 §.
13592: toin aiheuttaa hänelle poikkeuksellista haittaa,
13593: maksetaan hänelle niin kauan kuin sanotut edel- Työnantajan on vapautuakseen tapaturmava-
13594: lytykset ovat olemassa haittalisää, joka päivää kuutusmaksun suorittamisesta tehtävä sosiaali-
13595: kohti on enintään 14 markkaa. Tätä lisää ei turvalaitokselle ilmoitus 52 § :n 1 momentissa
13596: kuitenkaan anneta siltä ajalta, jona vahingoittu- tarkoitetun työsuhteen päättymisestä. Saman
13597: neelle annetaan hoitoa sairaalassa tai muussa pykälän 2 momentin tarkoittaman omaa työ-
13598: laitoksessa. tään tekevän vakuutetun on tehtävä vastaava
13599: Vahingoittuneelle maksettavista muista etuuk- ilmoitus työn tai yritystoiminnan lopettami-
13600: sista säädetään sosiaaliturva-asetuksessa. sesta.
13601: 72 §.
13602: 69 §. Työnantaja, jonka työssä olevat työntekijät
13603: Jos tapaturman seurauksena on ollut vakuu- ovat vakuutetut tämän lain mukaisesti työtapa-
13604: tetun kuolema taikka jos merimiehentoimessa turman varalta, mutta joka ei ole tehnyt 57 § :n
13605: oleva henkilö on kadonnut, on sen lisäksi, mitä edellyttämää ilmoitusta työsuhteen alkamisesta
13606: edellisten pykälien nojalla saattaa tulla makset- tapaturmavakuutusmaksun määräämiseksi, on
13607: tavaksi, suoritettava kuolin- tai katoamispäivän velvollinen suorittamaan valtiolle sosiaaliturva-
13608: jälkeisestä päivästä jatkuvana huoltoeläkkeenä laitoksen määräämän maksun, joka vastaa lai-
13609: 272 Lakialoite n:o 117
13610:
13611:
13612: minlyötyä tapaturmavakuutusmaksua enintään 75 §.
13613: viisinkertaisena siltä ajalta, jota laiminlyönti Kun työntekijää on kohdannut vakavanlaa-
13614: koskee, ei kuitenkaan pitemmältä ajalta kuin tuiseksi katsottava työtapaturma ja vahingoit-
13615: kulumassa olevalta ja kolmelta viimeksi kulu- tuneen tai hänen omaisensa oikeus korvaukseen
13616: neelta kalenterivuodelta. Mitä edellä on sanot- on ilmeinen, on työnantaja velvollinen korvauk-
13617: tu, koskee soveltuvin osin omaa työtään teke- sensaajan pyynnöstä suorittamaan korvauksen
13618: vää vakuutettua. ennakkona
13619: 73 §. 1) sairaanhoidon antamisesta aiheutuvat mat-
13620: Kun työntekijää on kohdannut tapaturma, on ka;lrustannukset, ~ a
13621: siitä heti annettava tieto työnantajalle tai hä- 2) korvauksensaajan elatuksen turvaamiseksi
13622: nen edustajalleen, jonka tulee vaadittaessa an- tarvittavan määrän, kuitenkin enintään 2 000
13623: taa todistus tiedonannosta. Ilmoitus tapatur- markkaa.
13624: masta, jonka johdosta työnantaja tai työntekijä
13625: voi otaksua sosiaaliturvalaitoksen joutuvan suo- 76 §.
13626: rittamaan korvausta, on viipymättä työnantajan Jos vakuutetulla on oikeus saada työtapatur-
13627: toimesta tehtävä sosiaaliturvalaitokselle. Ilmoi- man aiheuttamasta seuraamuksesta korvausta
13628: tus on tehtävä sosiaali- ja terveysministeriön sen tuottajalta tai muulta korvausvelvolliselta,
13629: vahvistamaa lomaketta käyttäen kahden viikon siirtyy sanottu oikeus sosiaaliturvalaitokselle.
13630: kuluessa siitä, kun työnantaja on saanut tiedon
13631: tapaturmasta. Ministeriö voi lomaketta laaties-
13632: saan määrätä siinä annettavaksi muitakin kuin 7 luku.
13633: varsinaisesti tapaturman selvittämistä ja tapa-
13634: turman johdosta suoritettavan korvauksen mää- Liikenteen aiheuttamien henkilövahinkojen
13635: räämistä varten tarpeellisia tietoja. korvaaminen.
13636: Jos työtapaturman seurauksena on ollut kuo-
13637: lema tai vaikealaatuinen vamma, on työnanta- 77 §.
13638: jan heti tehtävä tapaturmasta ilmoitus paikka- Liikennevakuutuslain (279 /59) tarkoitta-
13639: kunnan poliisiviranomaiselle, jonka tulee viipy- mien henkilövahinkojen korvauksista huolehtii
13640: mättä toimittaa siitä tutkimus tapaturmapai- sosiaaliturvalaitos. Liikennevakuutuksen omai-
13641: kalla sekä kahdeksan vuorokauden kuluessa lä- suusvakuutusta hoitamaan perustetaan valtion
13642: hettää tutkintapöytäkirjasta oikeaksi todistettu vakuutuslaitos, jolla on oikeus harjoittaa myös
13643: jäljennös lunastuksetta sosiaaliturvalaitokselle. pakolliseen liikennevakuutukseen liittyvää lisä-
13644: Vahingoittuneelle tai, jollei hän voi olla läsnä, vakuutusta. Valtion vakuutuslaitos on velvolli-
13645: hänen omaisilleen tai edustajalleen on, mikäli nen vuosittain suorittamaan keräämistään lii-
13646: se viivytyksettä saattaa tapahtua, annettava ti- kennevakuutusmaksuista sosiaaliturvalaitokselle
13647: laisuus olla tutkimuksessa saapuvilla. laitoksen henkilövahingoista suorittamaa osuutta
13648: vastaavan määrän.
13649: Tarkastuslautakunnalla ja sosiaaliturvalaitok-
13650: sella on oikeus vaatia poliisitutkinnan toimeen- 78 §.
13651: panemista muunkin kuin 2 momentissa maini- Moottoriajoneuvon liikenteeseen käyttämi-
13652: tun tapaturman johdosta. Työsuojeluviranomai- sestä aiheutunut henkilövahinko korvataan
13653: sen ja työsuojeluvaltuutetun vastaavasta oikeu- noudattaen niitä säännöksiä, jotka koskevat
13654: desta säädetään erikseen. tämän lain 6 luvun mukaista tapaturmavakuu-
13655: tusta. Tapaturmaeläkettä vastaa liikennevakuu-
13656: 74 §. tuksen työkyvyttömyyseläke. Liikennevakuutuk-
13657: Jollei vamman tai sairauden kehitystä tai työ- sen mahdollisista muista kuin 6 luvussa maini-
13658: kyvyn lopullista alentumista voida riittävallä tuista henkilölle suoritettavista etuuksista sää-
13659: varmuudella arvioida, on korvaus myönnettävä detään sosiaaliturva-asetuksessa.
13660: määräajaksi ja korvauksen saaja on velvoitet-
13661: tava jatkokorvauksen saamista varten esittä- 79 §.
13662: mään uusi selvitys korvauksen suuruuteen vai- Tämän luvun mukaista etuutta voidaan alen-
13663: kuttavista seikoista. Selvityksen hankkimisesta taa taikka se voidaan evätä siltä, joka omalla
13664: aiheutuneet kustannukset suorittaa sosiaalitur- tärkeällä tuottamuksellaan on vaikuttanut hen-
13665: valaitos. kilövahingon syntymiseen. Jos etuus edellä sa-
13666: Lakialoite n:o 117 273
13667:
13668: notun vuoksi evätään, on vakuutettu kuitenkin 84 §.
13669: oikeutettu sairaus-, kansaneläke- ja lisäeläkeva- Sosiaaliturvalaitoksen päätökseen, jolla kun-
13670: kuutuksen vastaaviin etuuksiin. toutusta koskeva hakemus on hylätty, on oikeus
13671: hakea muutosta siinä järjestyksessä kuin sai-
13672: rausvakuutuksen päivärahasta on 12 luvussa
13673: säädetty.
13674: 8 luku.
13675: Kuntoutus ja sairauksien ehkäiseminen. 9 luku.
13676:
13677: 80 §. Etuuksia koskevia yleisiä säännöksiä.
13678: Sosiaaliturvalaitoksen tulee suorittaa vakuu-
13679: tettujen työ- ja toimintakykyä ylläpitävää tai 85 §.
13680: palauttavaa kuntoutusta sekä sellaista sairauk- Sosiaaliturvalaitos voi suorittaa kohtuullisen
13681: sien ehkäisemistä tarkoittavaa toimintaa, jolla korvauksen yliopistoissa ja korkeakouluissa
13682: void11an katsoa olevan yleistä merkitystä koko opiskelevien ylioppilaiden pakollisesta lääkärin-
13683: maan tai tietyn alueen väestön kannalta. tarkastuksesta annetoo lain (142/58) 1 §:ssä
13684: mainitun säätiön järjestämän hoidon kustan-
13685: Edellä 1 momentissa mainitulla työ- ja toi~ nuksista.
13686: mintakykyä ylläpitävällä tai palauttavalla kun-
13687: toutuksella tarkoitetaan sellaisia lääkinnällisiä Jos sosiaalilautakunta on antanut vakuute-
13688: ja ammatillisia toimenpiteitä, joihin ryhdytään tulle huoltoapua tämän lain mukaan korvatta-
13689: pysyvän sairauden, vian tai vamman estämi- vaa sairaanhoitoa varten, on sosiaalilautakun-
13690: seksi, työkyvyttömyyden ehkäisemiseksi tai mai- nalla oikeus saada sosiaaliturvatoimikunnalta
13691: nittujen tilojen aiheuttamien haittojen vähentä- sille annettavaa tilitystä vastaan se osa suorit-
13692: miseksi. tamastaan huoltoavusta, jonka sosiaaliturvatoi-
13693: mikunta olisi velvollinen vastaavana korvauk-
13694: Sosiaaliturvalaitos voi myöntää varoja käy- sena vakuutetulle suorittamaan. Mitä edellä on
13695: tettäväksi apurahoina tai muuten sairauksien säädetty sosiaalilautakunnasta, sovelletaan vas-
13696: ehkäisemistä tai vakuutettujen kuntoutusta tar- taavasti työnantajaan, milloin tällä on ollut työ-
13697: koittavaa tutkimustyötä varten. sopimuslain (320/70) 29 §:n taikka merimies-
13698: lain (341/55) 27 §:n 2 momentin tai 28 §:n
13699: 81 §. nojalla kustannuksia työntekijän sairastumisesta
13700: Työ- ja toimintakykynsä ylläpitämiseksi tai tai vahingoittumisesta.
13701: palauttamiseksi vakuutetulla on oikeus kuntou-
13702: tuksena saada lääkintähuoltoa, koulutusta ja 86 §.
13703: työhuoltoa. Etuuksien suorittamisesta ulkomailla oleske-
13704: levalle vakuutetulle ja ulkomailla annetun hoi-
13705: 82 §. don korvaamisesta säädetään asetuksella.
13706: Sosiaaliturvalaitoksen on tutkittava käsittele-
13707: mänsä asiat myös vakuutettujen kuntm,ltustar- 87 §.
13708: peen kannalta ja tarvittaessa selvitettävä kun- Jos vakuutetulla on lain nojalla oikeus saada
13709: touttamismahdollisuudet ja tehtävä aloite kun- työnantajalta työ- tai oppisopimussuhteen taikka
13710: touttamistoimenpiteistä. Selvitys on tehtävä virka- tai muun julkisoikeudellisen toimisuhteen
13711: aina, kun vakuutettu on saanut sairausvakuu- perusteella sairaus- tai synnytysloman ajalta
13712: tuksen päivärahaa 90 päivältä. palkkaa tai sitä vastaavaa korvausta, ei hänellä
13713: ole oikeutta saada tältä ajalta tämätf lain mu-
13714: 83 §. kaista päivä- tai äitiysrahaa enempää kuin sen
13715: Sen estämättä mitä muualla tässä laissa on määrän, millä päivä- tai äitiysraha ylittää hänen
13716: sanottu päivärahan maksamisen enimmäisajoista saamansa palkan tai muun korvauksen. Se osa
13717: ja eläkkeen lakkauttamisesta, maksetaan kun- päivä- tai äitiysrahasta, mitä ei ole maksettava
13718: touttamismahdollisuuksien selvittämisen ja kun- vakuutetulle, suoritetaan työnantajalle.
13719: touttamisen ajalta päivärahaa tai eläkettä. Tältä Milloin vakuutetun oikeus palkan tai sitä
13720: ajalta tuleva eläke on samansuuruinen kuin täy- vastaavan korvauksen saamiseen sairaus- tai
13721: den työkyvyttömyyden perusteella suoritettava synnytysloman ajalta perustuu asetukseen, vir-
13722: eläke. kasääntöön tai muuhun sellaiseen säännökseen
13723: 35 087700129D
13724: 274 l..akialoite n:o 117
13725:
13726:
13727: taikka työehto- tai muuhun sopimukseen, suo- kauden kuluessa siitä ·· piii'ifiistä, mistä alkaen
13728: ritetaan l_)äivä· tai äitiysrahll vakuutetulle itsel- niitä halutaan sa:aåa,· uhalla, että etuus muutoin
13729: leen, jollei asianomaisella säännöksellä tai sopi~ on menetetty. Jos päivärahå tai 28 §:11: tarkoit-
13730: muksella määrätä J?äivä- tai äitiysrahan taikka tama kansaneläke on myönnetty määräajaksi ja
13731: sen osan suorittamisesta vakuutetun sijasta oikeus päivärahaan tai eläkkeeseen jatkuisi sen
13732: työnantajalle niin kuin 1 momentissa on sa- jälkeenkin, tulee vakuutetun saadakseen edel-
13733: nottu. Työehtosopimuksessa olevaa tällaista leen päivärahaa tai eläkettä toimittaa siitä riit-
13734: määräystä saa noudattaa siinä laajuudessa, kuin tävä selvitys edellä mainitussa ajassa.
13735: sopimukseen sidottu työnantaja muutoinkin on Myöhästymisestä huolimatta voidaan etuus
13736: velvollinen sopimusta soveltamaan. Maksu, joka kuitenkin myöntää joko kokonaan tai osaksi,
13737: on suoritettu vakuutetulle, ennen kuin työn- jos sen epäämistä on pidettävä kohtuuttomana.
13738: antaja on ilmoittanut sosiaaliturvatoimistolle Äitiysrahan viimeisen erän vakuutettu voi
13739: mainituissa säännöksissä tai sot?imuksissa ole- nostaa vasta sen jälkeen, kun hän on asianmu-
13740: vasta edella tarkoitetusta määräyksestä, on kui- kaisella todistuksella osoittanut käyneensä lää-
13741: tenkin pätevä. kärin suorittamassa jälkitarkastuksessa aikana,
13742: Sosiaaliturvatoimiston on annettava vakuute- joka alkaa kuusi ja päättyy kaksitoista viikkoa
13743: tulle tilitys 1 tai 2 momentin mukann työnnnta- synnytyksen jälkeen. Jos vakuutettu ei ole käy-
13744: jalle suoritetusta määrästä. · nyt jälkitarkastuksessa sanottuna aikana, voi~
13745: daan mainittu äitiysrahan osa maksaa vain, jos
13746: 88 §. siihen on erityista syytä. Tarkemmat määräyk-
13747: Jos etuuden maksamista vakuutetulle itsel- set jälkitarkastuksesta annetaan asetuksella.
13748: leen ei voida pitää tarkoitustaan vastaavana hä-
13749: nen elämäntapojensa, mielentilansa tai ruumiil- 91 §.
13750: lisen taikka henkisen heikkoutensa taikka muun Oikeus tämän lain mukaiseen etuuteen lak-
13751: erityisen syyn vuoksi, sosiaaliturvalaitos voi kaa, kun edellytyksiä etuuden myöntämiselle ei
13752: päättää että etuus maksetaan vakuutetun ja hä- enää ole.
13753: nen 93 §:n 3 momentissa tarkoitettujen omais- Jos vakuutetun oloissa on tapahtunut sellai-
13754: tensa huoltoon käytettäväksi asuinkunnan so- nen muutos, että se vaikuttaa hänen saamansa
13755: siaalilautakunnalle tai sosiaalilautakunnan suos- etuuden määrään, on sitä vastaavasti oikaistava.
13756: tumuksella, sen jälkeen kun etuuden vastaan· Jos on perusteltua syytä olettaa, että eläke
13757: ottajaksi ehdotettua on kuultu, vakuutetun puo- tai muu etuus olisi lakkautettava tai sen mää-
13758: lisolle tai muulle sopivalle henkilölle. rää vähennettävä, tahi jos etuuden tarkistami-
13759: Esityksen etuuden maksamisesta 1 momentin seksi asetettavaa velvoitusta ei noudateta, so-
13760: mukaisesti muulle kuin vakuutetulle itselleen siaaliturvatoimikunta voi keskeyttää etuuden tai
13761: voi tehdä vakuutettu, hänen puolisonsa, muu sen osan maksamisen, kunnes asia on lopulli-
13762: omaisensa tai se, joka on pääasiallisesti huoleh- sella päätöksellä ratkaistu. Vastaavasti sosiaali-
13763: tinut hänen toimeentulostaan, taikka sosiaali- turvalaitos voi keskeyttää etuuden tai sen osan
13764: lautakunta tai sosiaaliturvatoimikunnan puheen- maksamisen, jolloin keskeyttämisestä on ilmoi-
13765: johtaja. tettava asianomaiselle sosiaaliturvatoimikunnal-
13766: le, jonka tulee nntaa asiasta lopullinen päätös.
13767: 89 §.
13768: Tämän lain mukaista etuutta on haettava kir- 92 §.
13769: jallisesti sosiaaliturvatoimikunnalta tai se myön- Korvausta sairaanhoidosta johtuvista kustan-
13770: netään hakemuksetta sen mukaan kuin sosiaali- nuksista ja päivärahaa ei suoriteta siltä ajalta,
13771: turva-asetuksella säädetään. minkä vakuutettu on:
13772: Hakemukseen on liitettävä tarpeelliseksi kat-
13773: sottava selvitys. 1) asevelvollisena vakinaisessa palveluksessa
13774: taikka reserviläisenä tai nostoväkeen kuuluvana
13775: 90 §. puolustusvoimain palveluksessa; tai
13776: Korvausta sairauden tai raskauden ja synny- 2) kärsimässä välittömästi tuomittua vapaus-
13777: tyksen aiheuttamista kustannuksista on haet- rangaistusta tai asetuksella säädettävissä tapauk-
13778: tava kuuden kuuknuden kuluessa siitä, kun se sissa julkisessa laitoshoidossa.
13779: maksu, josta korvausta haetnan, on suoritettu; Mitä 1 momentin 2 kohdassa on säädetty,
13780: perhe-eläkettä vuoden sekä äitiysrahaa, päivä· sovelletaan raskaus- ja synnytyskuste.nnuksiin
13781: rahan ja eläke- ja muita etuuksia kuuden kuu. sekä äitiysrahaan.
13782: Lakialoite n:o 117 275
13783:
13784: 93 §. 97 §.
13785: Eläkkeen maksaminen keskeytetään seuraa- Jos vakuutettu on •tahallaan ilmoittanut viiä~
13786: van eläkejakson alkamisesta lukien, kun eläk· rin tai salannut jonkin seikan, jolla on merki-
13787: keensaaja on alkanut kärsiä vähintään kdlme tystä tämän lain mukaisen etuuden saamiseen tai
13788: kuukautta kestävää vapausrangaistusta, ja ase- suuruuteen, voidaan hänelle tämän lairi mukaan
13789: tuksella määrättävissä tapauksissa silloin, kun kuuluva etuus, sairaanhoidon kustannusten kor-
13790: eläkkeensaaja on joutunut julkiseen laitoshoi- vausta lukuunottamatta, evätä tai alentaa.
13791: toon, jonka voidaan otaksua jatkuvan vähintään
13792: kolmen kuukauden ajan. Eläkkeensaajalle suori- 98 § ..
13793: tetaan kuitenkin hänen omaan käyttöönsä hen- Eläkkeensaajan kuollessa lakkaa oikeus eläk-
13794: kilökohtaisia tarpeita varten asetuksella erik- keen saamiseen kuolinpäivää seuraavan kuukau-
13795: seen vahvistettu eläkkeen osa. den alusta.
13796: Eläkettä, jonka maksaminen on ollut keskey-
13797: tyneenä 1 momentissa mainitusta syystä, ale- 99 §.
13798: taan maksaa sen eläkejakson alusta lukien, joka Jos vakuutetulla, jolle on maksettu tämän
13799: lähinnä seuraa laitoshoidon tai vapausrangais- lain mukaista päivärahaa, eläkettä tai muuta
13800: tuksen päättymistä. etuutta, on oikeus saada vastaava etuus muun
13801: lain nojalla, siirtyy vakuutetun oikeus mainitun-
13802: Mikäli 1 momentissa tarkoitetulla vakuute- laiseen etuuteen sosiaaliturvalaitokselle tämän
13803: tulla on huollettavanaan puoliso tai 18 vuotta lain nojalla suoritettua määrää vastaavalta osalta.
13804: nuorempia taikka 18 vuotta vanhempia työky-
13805: vyttömiä lapsia, suoritetaan eläke tai sen osa
13806: heille siltä ajalta, miltä eläkettä 1 momentin 100 §.
13807: mukaa1n ei makseta va~kuutetulle. Vakuutetulla ei ole oikeutta sellaiseen sai-
13808: raus-, kansaneläke- tai lisäeläkevakuutuksen
13809: etuuteen, jota vastaavaan, mutta suurempaan
13810: 94 §. etuuteen hän on samalla perusteella oikeutettu
13811: Alaikäisellä vakuutetulla, joka on täyttänyt tapaturma- tai liikennevakuutuksen nojalla. Mi-
13812: 16 vuotta, on oikeus myös its·e hakea ja nostaa käli sairaus-, kansaneläke- tai lisäeläkevakuu-
13813: hänelle tuleva tämän lain mukainen etuus. tuksen etuus olisi suurempi kuin vastaava sa-
13814: Jos etuuden saaja kuolee, kuolinpesän hoi- malla perusteella maksettava tapaturma- tai lii-
13815: taja on oikeutettu kuolinpesän puolesta hake- kennevakuutuksen nojalla myönnettävä etuus,
13816: maan ja nostamaan etuuden. on vakuutettu oikeutettu ensiksimainittuun
13817: etuuteen.
13818: 95 §.
13819: Asetuksella säädetään vakuutetun velvollisuu- 10 luku.
13820: desta antaa tietoja ja selvityksiä työkyvystään
13821: sekä olosuhteissa tapahtuneista muutoksista, Rahoitus.
13822: jotka voivat vaikuttaa hänen oikeuteensa saada
13823: tämän lain mukaista etuutta tai etuuden maksa- 101 §.
13824: miseen. Kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksuna suo-
13825: rittaa työnantaja kymmenen prosenttia ennakko-
13826: 96 §. perinnän alaisen palkan määrästä.
13827: Terveydentilan selvittämistä ja työkyvyn ar- Milloin liiketoimintaa harjoittavan valtionve-
13828: vioimista varten vakuutettu on velvollinen so- rotuksessa verovelvollisen työnantajan kolmessa
13829: siaaliturvalaitoksen, tarkastuslautakunnan, so- viimeksi toimitetussa verotuksessa hyväksytty-
13830: siaaliturvalautakunnan, sosiaaliturvan aluetoi- jen, kuluvan .käyttöomaisuuden hånkintatne-
13831: miston tai sosiaaliturvatoimikunnan määräyk- noista tehtyjen poistojen vuotuinen keskimäärä
13832: sestä käymään tutkittavana määrätyn lääkärin on vähintään 100 000 markkaa, suoritetaan lisä-
13833: luona taikka määrätyssä sairaanhoito- tai tutki- maksuna, jonka sosiaaliturva-asetuksessa määrät-
13834: muslaitoksessa. Sosiaaliturvalaitos suorittaa tästä tävien perusteiden mukaan vahvistaa sosiaali- ja
13835: vakuutetulle aiheutuneet kustannukset. terveysministeriö, keskimäärin viisikymmentä
13836: Jos vakuutettu ei noudata 1 momentin nojalla prosenttia poistojen määrästä siten, että se pois-
13837: annettua määräystä, voidaan tämän lain mukai- tojen ollessa 100 000 markkaa on viisi prosent-
13838: nen etuus evätä joko kokonaan tai osaksi. tia.
13839: 276 Lakialoite n:o 117
13840:
13841:
13842: Puuttuvan osan kansaneläke- ja sairausvakuu- tamaan erääntyneelle määrälle maksun lisäystä
13843: tusmenoista suorittaa valtio. sen mukaan kuin kunnallisveron maksamisen lai-
13844: minlyömisen johdosta suoritettavasta veronli-
13845: 102 §. säyksestä on säädetty.
13846: Lisäeläkevakuutusmaksuna suorittaa muu
13847: työnantaja kuin valtio, kunta, kuntayhtymä ja 107 §.
13848: niihin verrattava julkinen yhteisö neljä prosent- Sosiaaliturvalaitoksella on oikeus valvoa va-
13849: tia ennakkoperinnän alaisen palkan määrästä. kuutusmaksujen määräämistä, maksuunpanoa,
13850: Omaa työtään tekevä yrittäjä ja ammatinhar- kantoa ja tilitystä sekä tarvittavin osin tarkastaa
13851: joittaja sekä näihin rinnastettava henkilö suorit- veroluetteloita ynnä veronkantaa koskevia asia-
13852: taa omana ja avustavan perheenjäsenensä lisä- kirjoja.
13853: eläkevakuutusmaksuna 39 §:ssä tarkoitetun ve- 108 §.
13854: rotetun työtulon noustessa yli 24 000 markan Tämän lain mukaisten etuuksien suorittamista
13855: vuodessa yhden prosentin, yli 30 000 markan varten sosiaaliturvalaitoksessa on sairausvakuu-
13856: kaksi prosenttia, yli 36 000 markan kolme pro- tusrahasto, kansaneläkevakuutusrahasto, lisäelä-
13857: senttia ja yli 42 000 markan neljä prosenttia kevakuutusrahasto, tapaturmavakuutusrahasto ja
13858: työtulosta. kuntoutusrahasto. Kussakin rahastossa voi olla
13859: 103 §. vähintään puolen vuoden ja enintään vuoden
13860: Tapaturmavakuutusmaksuna suorittaa työn- korvauksia vastaava määrä varoja.
13861: antaja ammattialan ja työpaikan tapaturma- ja Kuntoutusrahastoon ohjataan vuosittain viisi
13862: ammattitautivaaran mukaan mitoitetun osuuden prosenttia 101 §:ssä tarkoitetuista työnantajien
13863: ennakkoperinnän alaisen palkan määrästä siten, suorittamista palkan mukaan määräytyvistä kan-
13864: että osuus on keskimäärin 2 prosenttia palkasta. saneläke- ja sairausvakuutusmaksuista.
13865: Vakuutusmaksun vahvistaa sosiaaliturva-asetuk- Edellä 1 momentissa tarkoitettujen rahastojen
13866: sessa määrättävien perusteiden nojalla sosiaali- varat on hoidettava silmällä pitäen maksuval-
13867: ja terveysministeriö. miutta vakuutettujen edut turvaavasti. Siltä osin
13868: Omaa työtään tekevä yrittäjä ja ammatinhar- kuin niitä ei käytetä etuuksien maksamiseen, ne
13869: joittaja sekä näihin rinnastettava henkilö suorit- on sijoitettava tuotannollisiin tarkoituksiin yri-
13870: taa omana ja avustavan perheenjäsenensä tapa- tyksiin, jotka ovat valtion, kuntien tai kunta-
13871: turmavakuutusmaksuna puoli prosenttia 64 §: n yhtymien omistuksessa kokonaan tai yli puo-
13872: 1 momentissa tarkoitetusta työtulosta. Valtio lelta osuudelta, työkyvyn säilyttämistä ja palaut-
13873: suorittaa avustuksena tässä momentissa mainit- tamista välittömästi edistäviin tarkoituksiin sekä
13874: tujen maksujen yhteismäärän suuruisen määrän. vanhusten huoltoa ja asunto-oloja edistävään
13875: rakennustoimintaan, kuitenkin siten, että van-
13876: 104 §. husten asunto-oloja edistävään rakennustoimin-
13877: Siitä miten sosiaaliturvalaitoksen maksamat taan sijoitettavat varat saadaan lainata kunnille,
13878: moottoriajoneuvon liikenteeseen käyttämisestä jolloin sosiaaliturvalaitos voi määrätä lainojen
13879: aiheutuneiden henkilövahinkojen korvaukset ra- koron yleisesti luotonannossa kulloinkin käytet-
13880: hoitetaan, säädetään 77 §: ssä. tävää korkoa alemmaksi asetuksessa tarkemmin
13881: säädetyllä tavalla.
13882: 105 §.
13883: Vakuutusmaksua ei 102 ja 103 §:n 2 mo-
13884: 11 luku.
13885: m:enttien säännöksistä poiketen määrätä vakuu-
13886: tetulle, joka Hallinto.
13887: l) verovuoden aikana on saanut tämän lain
13888: mukaista kansaneläkettä tai lisäeläkettä; 109 §.
13889: · .. 2) verovuoden aikana täyttää tässä laissa sää- Sosiaaliturvalaitoksen hallintoelimiä ovat hal-
13890: detyn vanhuuseläkeiän; tai litus ja valtuutetut.
13891: 3) verovuonna on kuollut. Sosiaaliturvalaitos toimii osastoihin jakautu-
13892: neena.
13893: 106 §. 110 §.
13894: Joka laiminlyö vakuutusmaksun tai sen osan Sosiaaliturvalaitoksen asioita hoitaa hallitus,
13895: maksamisen määräaikana, on velvollinen suorit- mikäli niitä ei ole tässä laissa uskottu valtuute-
13896: Lakialoite n:o 117 277
13897:
13898: tuille, aluetoimistoille taikka sosiaaliturvatoimi- täyttämiseksi ja tehdä valtioneuvostolle esitys
13899: kunnille. sopivan henkilön nimittämiseksi siihen.
13900: Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja viisi Valtuutettujen muista tehtävistä on määrätty
13901: muuta jäsentä, jotka tasavallan presidentti val- valtuutettujen ohjesäännössä. ··
13902: tuutettujen esityksestä nimittää. Valtuutettujen tulee vuosittain antaa toimin-
13903: nastaan kertomus eduskunnalle.
13904: 111 §.
13905: Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään Valtuutettujen oikeudesta saada sosiaalit~~va
13906: neljä jäsentä on säapuvilla. laitoksen toimintaan liittyviä tarvittavia selvi-
13907: Asioita .haJJi,tuJksessa käsiteltäessä tu>lee pää- tyksiä hallitukselta, sen jäseneltä tai muulta lai-
13908: tökseksi se mielipide, jota useimmat. ovat kan- toksen toimihenkilöltä taikka elimeitä säädetään
13909: nattaneet. Äänten jakautuessa tasan tulee pää- sosiaaliturva-asetuksessa. Sama koskee hallituk-
13910: tökseksi se mielipide, jonka puolesta puheenjoh- sen velvollisuutta selvittää valtuutetuille sosiaali-
13911: taja on äänestänyt; vaali ratkaistaan kuitenkin turvalaitoksen tavoitteita sen hoidettaviin tehtä-
13912: viin liittyvän lainsäädännön kehittämiseksi.
13913: tässä tapauksessa arvalla.
13914:
13915: 112 §. 115 §.
13916: Hallituksen oikeudesta siirtää sille kuuluvia Sosiaaliturvalaitoksen keskushallinnon tehtä-
13917: tehtäviä ja toimivaltaa jäsenelleen, toimihenki- vänä on sen lisäksi mitä muutoin on säädetty:
13918: lölle taikka toimielimelle säädetään sosiaaliturva- 1 ) johtaa ja valvoa tämän lain, sosiaaliturva-
13919: asetuksessa, asetuksen sekä näiden nojalla annettujen pää-
13920: 113 §. tösten ja määräysten noudattamista ja toteutta-
13921: Valtuutetut valitsee eduskunta, joka myös mista yhdenmukaisten periaatteiden mukaan;
13922: vahvistaa heille ohjesäännön. Valtuutettujen lu- 2 ) antaa neuvoja ja ohjeita aluetoimistoille,
13923: kumäärästä on säädetty valtiopäiväjärjestyksessä. sosiaaliturvatoimikunnille ja -toimistoille sekä
13924: työpaikkakassoille asioiden käsittelemistä ja rat-
13925: 114 §. kaisemista varten;
13926: Valtuutettujen tulee: 3) hoitaa sosiaaliturvarahastoa;
13927: 1 ) valvoa sosiaaliturvalaitoksen hallintoa ja 4) hankkia tietoja ja selvityksiä sekä suorit-
13928: toimintaa, taa tutkimuksia sosiaaliturvaan liittyvissä kysy-
13929: 2) vahvistaa perusteet sosiaaliturvalaitoksen myksissä sekä tehdä ehdotuksia sosiaaliturvan
13930: tilinpäätöstä varten, ja sen hallinnon kehittämiseksi;
13931: 3) valita tarpeellinen määrä tilintarkastajia, 5) toimittaa sosiaali- ja terveysministeriölle
13932: joista yhden tulee olla valtiontalouden tarkastus- vuosittain tarpeelliset tiedot hoitamansa sosiaali-
13933: viraston viranhaltija, ja varatilintarkastajia sekä turvan alalta; ja
13934: vahvistaa heille johtosääntö, 6) hoitaa muut tämän lain täytäntöönpanosta
13935: 4) vahvistaa sosiaaliturvalaitoksen tilinpäätös sille aiheutuvat tehtävät.
13936: sekä päättää vastuuvapauden myöntämisestä hal- Sosiaaliturvalaitoksen keskushallinnon tulee
13937: litukselle ja muille vastuussa oleville, valvoa aluetoimistojen, sosiaaliturvatoimikun-
13938: 5 ) nimittää sosiaaliturvalaitoksen osastopääl- tien ja -toimistojen sekä työpaikkakassojen toi-
13939: liköt ja aluetoimistojen johtajat, mintaa sekä suorittaa niissä tarkastuksia.
13940: 6) päättää tässä laissa tarkoitettujen varojen 116 §.
13941: sijoittamisesta, Tämän lain mukaisten tehtävien hoitamista
13942: 7) päättää kiinteän omaisuuden ostamisesta varten maa jaetaan sosiaaliturvapiireihin, joihin
13943: ja myymisestä sekä sairaanhoito- ynnä muun lai- kuuluu yksi tai useampia kuntia. Sosiaaliturva-
13944: toksen perustamisesta, piirit määrää sosiaaliturvalaitos kuultuaan asian-
13945: 8) ratkaista periaatteellista laatua olevat tai omaisia kunnallisvaltuustoja.
13946: muuten tärkeät kysymykset, sekä Piirijaon lisäksi maa jaetaan sosiaaliturva-
13947: 9) päättää muut asiat, jotka hallitus alistaa alueisiin, joissa on sosiaaliturvalaitoksen aluetoi-
13948: sen käsiteltäviksi. mi,SJto. Sosilaaliturva-alueet määrää sosiaaHturva-
13949: Hallituksen jäsenen paikan tultua avoimeksi laitosta ja asianomaisia 1ääninva1tuustoja kuul-
13950: valtuutettujen tulee ryhtyä toimenpiteisiin sen tuaan valtioneuvosto.
13951: 278 Lakialoite n:o 117
13952:
13953:
13954: 117 §. turvatoimikunnalle taikka sosiaaliturvatoimiston
13955: Jokaisessa sosiaaliturvapiirissä on li-jäseni- johtajalle. · · · ·.
13956: nen sosiaaliturvatoimikunta. Sosiaaliturvalaitos Sosiaaliturvatoimiston johtajan. ja muun hen-
13957: voi tarvittaessa määrätä, että sosiaaliturvapiirissä kilökunnan palkkauksen sekä toimikunnan. jäsen-
13958: on useampia sosiaaliturvatoimikuntia. ten palkkion matkakustannusten korvaukset nii-
13959: Sosiaaliturv~toimikunnat voivat tarvittaessa hin luettuina vahvistaa sosiaaliturvalaitos.
13960: toimia jaostoihin jakaantuneina. Jaostojen perus-
13961: teista säädetään sosiaaliturva-asetuksessa, ja tar- 119 §.
13962: kemmat määräykset antaa sosiaaliturvalaitos. Sosiaaliturvatoimikunnan tehtävänä on:
13963: · Sosiaaliturvatoimikuntaan kuuluu sosiaalitur- 1 ) ratkaista tämän lain mukaisia etuisuuksia
13964: VIllaitoksen määräämä puheenjohtaja ja kaksi koskevat asiat;
13965: sosiaaliturvalaitoksen asianomaista lääninhalli- 2) antaa sosiaaHturvahltokse!Ne tai ruluetoi-
13966: tusta kuultuaan neljäksi vuodeksi kerrallaan mistolle lausuntoja tämän lain täytli!ntöönpa-
13967: määräämää lääkärijäsentä sekä asianomaisen kun- noon liittyvistä kysymjn:ksistä;
13968: nallisvaltuuston toimikaudekseen suhteellisilla 3 ) suorittaa lain toteuttamisen kannalta vält-
13969: vaaleilla valitsemat paikallisia ja vakuutettujen tämätöntä etuuksia saavien vakuutettujen olojen
13970: olosuhteita tuntevat jäsenet, joiden tulee olla tarkkailua ja ryhtyä olosuhteissa tapahtuneiden
13971: sekä miehiä että naisia sekä edustaa riittävässä muutosten johdosta lain mahdollisesti edellyttä-
13972: määrin eläkeläisiä ja ammatillisesti järjestäyty- miin toimenpiteisiin;
13973: neitä työntekijöitä. 4) huolehtia piirissään siitä tiedotustoimin-
13974: Jos sosiaaliturvatoimikunnan alue käsittää nasta, jota ei ole annettu sosiaaliturvalaitoksen
13975: useampia kuntia, kunkin kunnan kunnallisval- taikka aluetoimiston tehtäväksi; ja
13976: tuusto valitsee jäsenensä toimikuntaan, jolloin 5) suorittaa ne muut tehtävät, jotka sille
13977: kUkin jäsen osallistuu vain oman kuntansa so- tämän lain täytäntöönpanoa varten annetaan.
13978: siaaliturva-asioiden käsittelyyn. Sosiaaliturvatoi- Sosiaalilautakunnan jäsen ja sen palveluksessa
13979: mikunnan puheenjohtajalla on henkilökohtainen oleva henkilö ovat tarvittaessa velvollisia saapu-
13980: varamies ja muilla jäsenillä tarpeellinen määrä roaan sosiaaliturvatoimikunnan kokoukseen anta-
13981: varamiehiä. maan vakuutettuja koskevia tietoja ja selvityk-
13982: Sosiaaliturvatoimikunta on päätösvaltainen siä.
13983: puheenjohtajan tai hänen varamiehensä ja kuu- Sosiaalilautakunnan ja veroviranomaisten tu-
13984: den muun jäsenen ollessa saapuvilla. Käsitel- lee antaa sosiaaliturvatoimikunnalle ja sen jäse-
13985: täessä asiaa, jonka ratkaiseminen olennaisesti nille näiden toiminnassa välttämättömiä tietoja
13986: riippuu lääketieteellisestä kysymyksestä, tulee ja selvityksiä.
13987: lääkärijäsenen olla saapuvilla. Sosiaaliturvatoi- Sosiaalilautakunnan tulee ilmoittaa sosiaali-
13988: mikunnan velvollisuudesta hankkia asian rat- turvatoimikunnan puheenjohtajalle tapauksista,
13989: kaisulle välttämättömiä lausuntoja työvoimavi- joissa sen käsityksen mukaan tämän lain mukai-
13990: ranomaisilta tai muilta tahoilta ratkaistaessa nen etuus olisi myönnettävä, oikaistava tai lak-
13991: etuuden myöntämistä 28, 29 ja 66 §:ssä tarkoi- kautettava taikka joissa lautakunnan mielestä
13992: tetuissa tapauksissa säädetään sosiaaliturva-ase- etuuden maksaminen edunsaajalle itselleen ei
13993: tuksessa. ole tarkoituksenmukaista.
13994:
13995: 118 §. 120 §.
13996: Sosiaaliturvapiirissä on sosiaaliturvatoimisto, Sosiaaliturvatoimikunta ratkaisee asiat ko-
13997: jonka sijaintikunnan sosiaaliturvalaitos määrää, kouksessaan, jollei asiaa ole uskottu jaostolle,
13998: kuultuaan asianomaisia kunnallisvaltuustoja, mi- sosiaaliturvatoimikunnan puheenjohtajalle tai
13999: käli sosiaaliturvapiiri käsittää useampia kuntia. toimiston muulle toimihenkilölle ratkaistavaksi
14000: Sosiaaliturvalaitoksella on oikeus erityisten syi- toimikunnan puolesta. Sosiaaliturvalaitoksen
14001: den niin vaatiessa ja kuultuaan asianomaisia kun- valtuutetut määräävät asioiden siirtämisestä toi-
14002: nallisvaltuustoja sijoittaa toimisto piirin ulko- mikunnan puheenjohtajan tai muun toimihen-
14003: puoLelle. Toimiston johtajana on sosiaaliturva- kilön ratkaistavaksi.
14004: toimikunnan puheenjohtaja. Sosiaaliturvatoimis-
14005: ton henkilökunnan nimittää sosiaaliturvalaitos, 121 §.
14006: mikäli se ei ole uskonut nimittämistä sosiaali- Sosiaaliturvatoimikunnan on annettava paa-
14007: turvalaitoksen aluetoimiston johtajalle, sosiaali- töksensä kirjallisena. Päivärahaa ja äitiysvakuu-
14008: Lllkil\loite n:o 117 279
14009:
14010: tusetll3 koskev:aasa asiassa annetaan päätös kir- 12.5 §.
14011: jallisena kuitenkin vain, jos hakija sitä vaatii, Joka · on tyytymätön sosiaalitur:valautakun-
14012: tai milloin mainittu etuus on evätty. nan, sen jaoston taiJ.cka sosiaalit\lrvatoimiston
14013: toimihenkilön antamaan päätökseen, saa hakea
14014: 122 §. siihen muutosta sosiaaliturvalait:okseltl\, tai,
14015: Sosiaaliturvalaitoksen aluetoimistojen tehtä- siten kuin 124 §.:ssä on säädetty, sosiaalitur-
14016: väoli on valvoa ja ohjata alueensa sosiaaliturva- valautakunnalta.
14017: toimikuntien ja. -toimistojen toimintaa sosiaali- Muutoksenhaku on toimitettava kirjallisena
14018: turvalaitoksen antamien ohjeiden ja määräysten sosiaaliturvatoimistoon tai sosiaaliturvalaitok-
14019: mukaan. selle viimeistään 30 päivänä ennen kello. 12 sen
14020: päivän jälkeen, jona valittaja 1>ai tiedon päätök-
14021: 123 §. sestä. SosiaalittJrvatoimih.Innan tulee viipymät-
14022: Avustuskassalain ( 471/42) mukaisella avus- tä lähettää valituskirjelmä $ekä 11,sian käs.itte-
14023: tuskassalla, jonka toimintapiiriin kuuluvat työn- lyssä. syntyneet asiakirjat lausvntoineen sosiaali-
14024: tekijät ovat saman työnantajan palveluksessa, turvalaitokselle t.ai sosiaaliturval.Jmtakunnalle.
14025: on oikeus toimia tässä laissa säädettyjen etuuk- Sosiaaliturvatoimisto on velvollinen pyydet-
14026: sien antajana jäsenilleen tai heille ja heidän täessä avustamaan valittajaa kirjelmän laatimi-
14027: perheenjäsenilleen. Järjestelylie on hankittava sessa.
14028: sosiaaliturvalaitoksen suostumus, joka on annet-
14029: 126 §.
14030: tava, jos kassan kokous kahden kolmasosan ään-
14031: Vakuutettu, joka on tyytymätön sosiaalitur-
14032: ten enemmistöllä on ilmoittanut hyväksyvänsä
14033: valaitoksen tai sosiaaliturvalautakunnan anta-
14034: järjestelyn, ja jos kassan sääntöjen mukaan an-
14035: nettavat etuudet ovat vähintään tämän lain maan päätökseen, saa hakea siihen muutosta
14036: tarkastuslautakunnalta.
14037: mukaiset. Muutoksenhaku on toimitettava kirjallisena
14038: Avustuskassan hallituksesta ja avustuskassas- tarkastuslautakunnalle, sosiaaliturvalaitokselle
14039: ta on soveltuvin osin voimassa, mitä tässä lais- taikka sosiaaliturvatoimistolle viimeistään 30
14040: sa säädetään sosiaaliturvatoimikunnasta ja so- päivänä ennen kello 12 sen päivän jälkeen, jona
14041: siaaliturvatoimistosta, Muutoin avustuskassasta valittaja sai tiedon sosiaaliturvalaitoksen. päätök-
14042: on ~oimassa avustuskassalaki, kuitenkin siten, sestä. Sosiaaliturvalaitoksen tulee · viipy~ättä
14043: että sosiaaliturvalaitoksella on oikeus hyväksyä lähettää valituskirjelmä sekä asian käsittelyssä
14044: kassan säännöt sekä suorittaa rekisteröimistä ja syntyneet asiak.irjat lausuntoineen tar~~tstuslau-
14045: valvontaa koskevat tehtävät. takunnalle. ·
14046: Sosiaaliturvalaitos myöntää avustuskassalle Valittajan oikeudesta saada avustusta valituk-
14047: tämän lain mukaisten etuuksien suorittamisesta sen laatimisessa on soveltuvin osin voimassa
14048: aiheutuvat kustannukset sekä hallintokulut siten mitä 125 §:n 3 momentissa on säädetty.
14049: kuin asetuksella tarkemmin säädetään.
14050: 127 §.
14051: Jollei valittaja muuta näytä, katsotaan hänen
14052: 12 luku. saaneen päätöksestä tiedon seitsemäntenä päi-
14053: Muutoksenhaku. vänä sen jälkeen, kun päätös on hänen ilmoitta-
14054: mallaan osoitteella annettu postin perille toimi-
14055: 124 §. tettavaksi.
14056: Tämän lain mukaista etuutta koskevissa 128 §.
14057: asioissa toimivat muutoksenhakueliminä sosiaa- Jos sosiaaliturvatoimikunnan tai sen jaoston
14058: liturvalaitos ja tarkastuslautakunta. Sairausva- taikka sosiaaliturvatoimiston toimihenkilön tä-
14059: kuutusasioissa ja päiväraha-asioissa toimii en- ~än lain mukaista etuutta koskeva lainvoimai-
14060: simmäisenä valitusasteena kuitenkin sosiaalitur- nen päätös on perustunut väärään tai puutteel.
14061: valautakunta, jonka toimialueena on sosiaalitur- liseen selvitykseen tai on ilmeisesti ollut lain
14062: va-alue. Sosiaal,iturvalautakunnan ja tarkastus- vastainen, sosiaaliturvalaitos voi asianomaisen
14063: lautakunnan kokoonpanosta, ottaen huomioon hakemuksesta taikka sosiaaliturvatoimikunnan
14064: eläkeläisten ja ammatillisesti järjestäytyneen työ- esityksestä ja asianomaista kuultuaan poistaa
14065: väestön riittävän edustuksen, säädetään erik- päätöksen ja määrätä asian uudelleen käsiteltä·
14066: seen. väksi.
14067: 280 Lakialoite n:o 117
14068:
14069:
14070: Mitä 1 momentissa on säädetty, koskee so- luopua. Perittävää määrää voidaan myös koh-
14071: veltuvin osin tarkastuslautakuntaa, jolla on tuuden· mukaan alentaa, mikäli vakuutetun ta-
14072: oikeus asianomaisen hakemuksesta poistaa aikai- loudelliset olosuhteet ja muut näihin rinnas-
14073: sempi päätöksensä sekä määrätä asia uudelleen tettavat seikat huomioon ottaen takaisinperin-
14074: käsiteltäväksi. Sama oikeus on tarkastuslauta- nän täysimääräistä suorittamista olisi pidettävä
14075: kunnalla myös sosiaaliturvalaitoksen tämän lain kohtuuttomana.
14076: mukaista etuutta koskevassa asiassa antaman Takaisin perittävä määrä voidaan kuitata va-
14077: päätöksen osalta. kuutetulle myöhemmin tulevilla tämän lain mu-
14078: Jos sosiaaliturvalaitos katsoo sosiaaliturvatoi- kaisten etuuksien maksuerillä.
14079: mikunnan tai sen jaoston taikka sosiaaliturvatoi- Sosiaaliturvatoimikunnan, sosiaaliturvalauta-
14080: miston toimihenkilön päätöksen olevan 1 mo- kunnan, sosiaaliturvalaitoksen tai tarkastuslau-
14081: mentissa mainitulla tavalla virheellisen, on sillä takunnan takaisinperimistä koskeva lainvoimai-
14082: oikeus saattaa asia tarkastuslautakunnan rat- nen päätös saadaan panna täytäntöön niin kuin
14083: kaistavaksi. Tarkastuslautakunnalla on oikeus lainvoimainen tuomio.
14084: asianomai~ta kuultuaan oikaista päätös tai pois• Päätöksen toistaiseksi myönnetyn eläke-etuu-
14085: taa se ja määrätä asia uudelleen käsiteltäväksi. den takaisinperimisestä tekee, asianomaista so-
14086: Tehtyään 1 momentissa mainitun esityksen siaaliturvatoimikuntaa ja vakuutettua kuul-
14087: sosiaaliturvatoimikunta voi, kunnes sosiaalitur- tuaan, sosiaaliturvalaitos.
14088: valaitos on asian ratkaissut, väliaikaisesti kes-
14089: keyttää etuuden maksamisen tai suorittaa sen
14090: esityksensä mukaisin määrin. Niin ikään voi 13 luku.
14091: sosiaaliturvalaitos 3 momentissa mainitussa ta-
14092: pauksessa, kunnes tarkastuslautakunta on asian Erinäisiä säännöksiä.
14093: ratkaissut, väliaikaisesti määrätä etuuden mak-
14094: samisen keskeytettäväksi tai sen suoritettavaksi 130 §.
14095: esityksensä mukaisin määrin. Joka luvattomasti ilmaisee mitä hän tässä
14096: Jos on kysymyksessä evätyn edun myöntämi- laissa säädettyjä tehtäviä täyttäessään on saanut
14097: nen tai myönnetyn edun lisääminen taikka aikai- tietää jonkun henkilön taloudellisesta asemasta
14098: semman takaisinperimispäätöksen muuttaminen tai terveydentilasta, rangaistakoon sakolla, jol-
14099: vakuutetetun eduksi, asianomainen sosiaalitur- lei teosta muussa laissa ole ankarampaa rangais-
14100: vatoimikunta voi aikaisemman päätöksen estä- tusta säädetty.
14101: mättä käsitellä asian uudelleen. Edellä 1 momentissa säädetystä rikoksesta
14102: Tämän lain mukaista etuutta koskevan lain- älköön virallinen syyttäjä nostako syytettä, ellei
14103: voimaisen päätöksen purkamista tai edellisessä asianomistaja ole rikosta syytteeseen pantavaksi
14104: momentissa tarkoitettua oikaisua älköön haet- ilmoittanut.
14105: tako, älköönkä tässä pykälässä tarkoitettua pur- 131 §.
14106: kuesitystä tehtäkö sen jälkeen, kun viisi vuotta Valtion, kunnan ja muun julkisoikeudellisen
14107: on kulunut siitä, kun päätös sai lainvoiman, yhteisön viranomainen, vakuutuslaitos, sairaala
14108: ellei hakemuksen tueksi esitetä erittäin painavia ja muu sairaanhoitolaitos sekä työnantaja ovat
14109: syitä. velvollisia pyynnöstä antamaan sosiaaliturvatoi-
14110: Mitä edellä tässä pykälässä on sanottu sosiaa- mistolle, sosiaaliturvalaitoksen aluetoimistolle,
14111: liturvalaitoksesta, koskee soveltuvin osin myös sosiaaliturvalaitokselle tai tämän lain mukaiselle
14112: sosiaaliturvalautakuntaa. valitusviranomaiselle maksutta kaikki hallussaan
14113: olevat, näiden käsiteltävänä olevan asian rat-
14114: 129 §. kaisuun vaikuttavat tiedot.
14115: Jos vakuutetulle on suoritettu tämän lain mu- Mitä 2 momentissa on säädetty, koskee myös
14116: kaista etuutta aiheettomasti taikka enemmän lääkäriä, kuitenkin siten, että hänellä on oikeus
14117: kuin mihin hänellä olisi ollut oikeus, on liikaa saada antamistaan tiedoista ja lausunnoista vah-
14118: maksettu määoo perittävä takaisin. Mikäli mää·rä vistetun taksan mukainen palkkio.
14119: on vähäinen ja muutoinkin, jos sen myöntämi-
14120: sen tai maksamisen ei ole katsottava johtuneen 132 §.
14121: etuuden saajan taikka hänen edustajansa tahal- Tähän lakiin perustuvaa oikeutta etuuteen
14122: lisesta menettelystä, voidaan takaisinperimisestä älköön ulosmitattako.
14123: Lakialoite n:o 117 281
14124:
14125: Sopimus, joka tarkoittaa tähän lakiin perus- 139 §.
14126: tuvan oikeuden siirtämistä toiselle tai panttaa- Asetuksella voidaan säätää sellaisia poikkeuk-
14127: mista, on mitätön. sia tämän lain säännöksistä, jotka johtuvat vie-
14128: raan valtion kanssa tehdystä vastavuoröisesta
14129: 133 §. sopimuksesta.
14130: Sosiaaliturvalaitoksella, sosiaaliturvan aluetoi-
14131: mistolla ja sosiaaliturvatoimikunnalla on oikeus 140 §.
14132: saada virka-apua viranomaiselta. Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöön-
14133: panosta ja soveltamisesta annetaan sosiaaliturva-
14134: 134 §. asetuksella.
14135: Sosiaaliturvatoimikunnan ja -lautakunnan
14136: sekä tarkastuslautakunnan jäsenen esteellisyy- 141 §.
14137: destä on voimassa, mitä oikeudenkäymiskaa- Tällä lailla kumottujen lakien mukaista so-
14138: ressa on tuomarin esteellisyydestä säädetty. siaaliturvaa toimeenpanevien laitosten vastuun
14139: siirtyessä sosiaaliturvalaitokselle siirretään nii-
14140: den rahastot sosiaaliturvalaitokselle erilliseksi
14141: 135 §. rahastoksi.
14142: Tässä laissa säädetyt maksut, joiden suoritus Lain voimaantuloon mennessä yhdistetään
14143: on laiminlyöty, peritään ilman tuomiota ja pää- työeläketurvaa varten stioritetuista maksuista
14144: töstä siinä järjestyksessä, kuin verojen ja yleis- kootut työeläkelaitosten rahastot. Rahaston hal-
14145: ten maksujen ulosotosta on erikseen säädetty. lintoon nimittää valtioneuvosto ammatillisten
14146: keskusjärjestöjen ja eläkeläisten järjestöjen esi-
14147: 136 §. tyksestä edustajat siten, että nämä yhdessä edus-
14148: SosiaaliturvaJ.aitoksen ja tämän Jain mukais- kunnan valitsemien edustajien kanssa muodos-
14149: ten toimi- ja muutoksenhakuelinten toimitUJs- tavat 4/s enemmistön rahaston hallinnossa. Ra-
14150: kirjat annetaan maksutta. haston hallintoa ja toimintaa valvomaan valitsee
14151: Sosiaaliturvalaitos ja tämän lain mukaiset eduskunta valtuutetut, jotka vuosittain antavat
14152: toimi- ja muutoksenhakuelimet on vapautettu kertomuksensa eduskunnalle.
14153: maksamasta toimituskirjan lunastusta. Vakuutettujen saarnat etuudet eivät saa vä-
14154: hentyä niiden siirtyessä tämän lain mukaan suo-
14155: 137 §. ritettavaksi.
14156: Tämän lain mukaiset eläkkeet ja muut niihin
14157: rinnastettavat jatkuvat korvaukset sidotaan 142 §.
14158: maan yleiseen palkkatasoon siten, että palkka- Tämä laki tulee voimaan päivänä
14159: tasossa tapahtuneet muutokset otetaan huo- kuuta 19 ja sillä kumotaan:
14160: mioon tarkistamaila eläkettä tai korvausta 1) kansaneläkelaki ( 347/56) siihen tehtyine·
14161: myönnettäessä ja eläkkeiden ja korvausten yh- muutoksineen;
14162: teensovitusta uudelleen toimitettaessa eläkkeen 2) laki kansaneläkelaissa säädettyjen eläkkei-
14163: tai korvauksen perusteena oleva työtulo ja sen den ia avustusten sitomisesta elinkustannusin-
14164: jälkeen puolivuosittain eläkkeen ja korvauksen deksiin (348 /56) ;
14165: määrä sosiaali- ja terveysministeriön antamien
14166: ohjeiden mukaan. 3 ) laki kansaneläkelaissa säädetyn apulisän
14167: Jos maan yleinen palkkataso on olennaisesti ja hoitolisän sitomisesta elinkustannusindeksiin
14168: noussut, valtioneuvoston tulee korottaa muiden (589/63);
14169: kuin 1 momentissa tarkoitettujen tämän lain 4) sairausvakuutuslaki (364/63) siihen teh-
14170: mukaisten etuuksien markkamääriä palkkatason tyine muutoksineen;
14171: nousua vastaavasti. 5) laki sairausvakuutuslain voimaantulosta
14172: Tämän lain mukaiset markkamäärät vastaa- (365/63) siihen tehtyine muutoksineen;
14173: vat vuodelle 1977 vahvistettua palkkaindeksi- 6) perhe-eläkelaki (38/69) siihen tehtyine
14174: lukua. muutoksineen;
14175: 138 §. 7) laki lapsen hoitotuesta ( 444/69);
14176: Tämän lain mukaiset etuudet ovat lisäeläkettä 8) työntekijäin eläkelaki (395/61) siihen
14177: lukuunottamatta verosta vapaat. tehtyine muutoksineen;
14178: 36 087700129D
14179: 28-2 Lakialqite n:o 117
14180:
14181: 9) lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työn- 11 ) yri~tjijien eläkelaki ( 468/69) siihen teh-
14182: tekijäin eliikelaki ( 1.34/62) siihen tehtyine muu- tyine w.uutoksineen; sekä
14183: toksinc;:en; 12) tapaturmavakuutuslaki ( 608/48) siihen
14184: 10) maatalousyrittäjien eläkelaki (467 /69) tehtyine muutoksineen.
14185: siihen tehtyine muutoksineen; ,
14186:
14187: . Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
14188:
14189: Veikko Saarto Matti Järvenpää Niilo Koskenniemi
14190: Helvi Niskanen Arto Merisaari Osmo Vepsäläinen
14191: Ensio Laine Helge Talvitie E.-J. Tennilä
14192: Aarne Pulkkinen Pauli Puhakka Marjatta Stenius
14193: Ulla-Leena Alppi Siiri Lehmonen Pentti Liedes
14194: Pauli Uitto . Oili Suomi Taisto Sinisalo
14195: La.uha Männistö Ele Alenius Aulis Juvela
14196: Kalevi Kivistö Anna-Liisa Jokinen Toivo Jokiniemi
14197: 1.-C. Björklund Jarmo Wahlström Mikko Ekorre
14198: Heimo Rekonen Anna-Liisa Hyvönen Irma Rosnell
14199: Kuuno Honkonen
14200: 1977 vp. 283
14201:
14202: Lakialoite n:o ua, .
14203:
14204:
14205: Stenius ym.: Ehdotus laiksi työsopimuslain muuttamisesta.
14206:
14207:
14208: E d u s k u n n a 11 e.
14209:
14210: ·Huhtikuun 30 päivänä 1970 säädetyssä työ- nimenomaiset valtuutukset tyokunnan muilta
14211: sopimuslaissa on · osoittautunut olevan useita jäseniltä.
14212: säännöksiä, jotka ovat antaneet työnantajille Työsopim.uslain 16 S:n kilpailevaa työsopi-
14213: tilaisuuden kiertää toisaalta laissa työnantajalle musta koskevat säännökset ovat liian aJlkarl\t.
14214: säädettyjä velvollisuuksia ja toisaalta muutoin Niinpä on aivan tarpeetonta, että tuomioistuin
14215: aiheuttaneet työntekijöiden kannalta kohtuut- voisi tyi:;inantaj~:~n .. vaatimuksesta julista;l pure-
14216: tomia ja huonoja seuraamuksia. Niinpä esimer- tuksi kilpaHevan työsopimuksen ja kieltää työn-
14217: kiksi työsopimuslain 3 §:n säännöstä koeajasta tekijäitä ·kilpailevan toiminnan sen lisäksi, että
14218: on vastoin eduskunnan tarkoitusta käytännössä työnantaja voisi tältä vaatia vielä vahingonkor-
14219: käytetty laajassa mitassa työntekijäin suojaksi vaustakin. Tietylle kilpailuperiaatteelle .raken-
14220: säädetyn yleisen· irtisanomissuojan kiertämiseen. tuvaan yhteiskuntajärjestelmäämme ei myöskään
14221: Saman yleisen irtisanomissuojan kiertämiseen on sovellu ajatus siitä, että sopimuksin ty(;>ntekijää
14222: pyritty eräillä työnantajatahoilla myös niin sa- voitaisiin estää työsopimuksep. päättymisen jäl-
14223: nottujen ketjusopimusten hyväksikäytöllä. keen olemaan tekemättä uutta työsopimusta
14224: Työnantajan sijaista koskeviin säännöksiin ~i työnantajan kilpailijan kanssa.
14225: nykyisellään ole sisällytetty mitään laatuvaati- Työpalkan mllksuaikaa koskevat määräykset
14226: muksia sijaiseen nähden, vaikka on vähintään- ovat aiheuttaneet myös paljon sekaannusta
14227: kin kohtuullista, .että työntekijäin mielipide muun muassa siten, että työehtosopimuksin tai
14228: sijaista asetettaessa: · tulee huomioonotetuksi. työsopimuksin on palkanmaksuaikoja tosiasialli-
14229: Mikäli työnjohtajaksi suunniteltu on aiemmin sesti venytetty huomattavan pitkiksi. Näin ollen
14230: samassa tai muussa työpaikassa osoittanut piit- työsopimuslain 22 § :n säännös sopimuksenva-
14231: taamattommitta työntekijäin eduista ja työeh- rrusuudesta tulisi. poistaa. Lisäksi tulisi koven-
14232: doista tai muutoin osoittautunut sopimatto- taa sanktioitl\ työnantajan palkanmaksun viiväs-
14233: maksi toimimaan työnantajan sijaisena, ei täl- tyksen tai laiminlyönnin johdosta niin työsuh.
14234: laista henkiloä saa panna työnantajan sijaan teen päätyttyä kuin työsuhteen kestäessäkin
14235: työtä johtamaan ja valvomaan. aikaansaada sanktiojärjestelmä. Odotusajanpalk-
14236: Työkuntaa koskevan säännöksen sanamuoto kajärjestelmä olisi syytä ottaa käyttöön myös
14237: siltä osin kuin siinä mainitaan tvökunnan etu- työsuhteen kestäessä tapahtuneitten viivästysten
14238: miehen edustavan työkunnan jäs~niä suhteessa osalta ja parantaa järjestelmän ennakkoestävää
14239: työnantajaan, on harhaanjohtava ja omiaan joh- vaikutustl\ korottamalla odotuspäivien lukumää-
14240: tamaan turhiin riitaisuuksiin. Työkuntien histo- rä kaksinkertaiseksi.
14241: riassa ei etumiehellä . koskaan ole katsottu ole- Työnantajan kuittausoikeutta koskeva sään-
14242: van kelpoisuutta yksin sitovasti päättää ja edus" nös on osoittautunut perin epäonnistuneeksi ja
14243: taa toisten työkunnan jäsenten puolesta, vaan sen varjolla on työnantajataho suorittanut
14244: sääntönä on aina ollut, että kussakin tapauk- omankädenoikeuden piiriin luettavia ulosmit-
14245: sessa toimenpiteisiin vaaditaan asianomaisen tauksia huomattavan laajasti. Lakiin tulisi pa-
14246: työkunnan jäsenen oma suostumus. Niinpä sana lauttaa edeltäneen työsopimuslain säännökset
14247: edustaa olisi syytä vaihtaa todellisuutta parem- siitä, että kuitata saa vain työsuhteesta johtuvia
14248: min vastaavaan ja oikean kuvan antavaan ilmai- vastasaamisia ja tiukemmat määrälliset kuittaus-
14249: suun siitä, että etumies toimii työkunnan puo- rajoitukset. Edelleen olisi syytä tarkemmin mää-
14250: lesta neuvottelijana. Tällöin sitovien sopimusten ritellä milloin kuittaus on ylipäätään mahdol-
14251: aikaansaamiseen hänellä täytyy erikseen o1la lista .. Selvästi tulee säätää, että kuittaus on
14252: 284 Lakialoite n:o 118
14253:
14254:
14255: mahdollista ainoastaan silloin, kun työnantajalla taa yksilöimättömyytensä vuoksi. Tästä syystä
14256: on käytettävissään ulosottoviranomaisen kan- säännökseen tulisi ottaa tietyt vähimmäisajat
14257: nalta täytäntöönpanokelpoinen saaminen tai saa- lepoa, virkistystä ja eräitä muita työntekijän
14258: tava, jonka työntekijä itse henkilökohtaisesti työn ulkopuolella suorittamia toimintoja varten
14259: muutoin myöntää oikeaksi ja suostuu kuittauk- tarvitsemalle ajalle. Niinpä on lähdettävä siitä,
14260: seen. että jokaisen työntekijän tulisi saada vuorokau-
14261: Työsopimuslain 27 §:n toisen momentin den pituisena ajanjaksona nukkua vähintään 8
14262: säännös palkanmaksusta työnteon estämisajalta tuntia yhtäjaksoisesti ja tämän lisäksi käyttää
14263: tapauksessa, jossa estyminen ei ole välittömästi muuhun virkistykseen aikaa ainakin kaksi tun-
14264: johtunut työnantajasta johtovasta syystä, on tia ja lisäksi toiset kaksi tuntia varata kehitystä
14265: osoittautunut liian kapea-alaiseksi ja korvaus- ja muita vapaa-ajan toimia varten. Näin ollen
14266: ajaltaan liian pieneksi. Onkin omituista, että vuorokauden pituisena ajanjaksona voisi työhön
14267: kun työnantaja periaatteessa ostaa käyttöönsä ja työmatkoihin käyttää aikaa korkeintaan 12
14268: työntekijän työvoiman niin työnantajalla ei tuntia.
14269: kuitenkaan ole kovinkaan suurta riskiä siitä, Yhdistymisvapautta koskevat säännökset ovat
14270: ettei hän voikaan joissakin tilanteissa käyttää puutteelliset ja epätyydyttävät. Turhat rajoituk-
14271: hyväkseen tätä työvoimaa. Periaatteena tulisi set työntekijöitten lukumäärän suhteen kokoon-
14272: olla, että kaikissa niissä työnteon estämista- tumisoikeuden osalta tulee poistaa ja lakiin
14273: pauksissa, jotka eivät johdu työnantajasta tai saada selvät määräykset siitä, että työntekijöillä
14274: työntekijästä itsestään, on työnantaja velvolli- ja heidän järjestöillään on paitsi oikeus kokoon-
14275: nen maksamaan esteen ajalta palkan enintään tua työpaikalla myös levittää omaa informaatio-
14276: kuukauden ajalta. taan siellä toisten työntekijöitten saataville.
14277: Sairasajan palkkaa koskevat säännökset on Työsopimuslain valvontaa koskeva säännös
14278: lähtökohtaisesti otettu työlainsäädäntöön mu- on puutteellinen ja aiheuttanut paljon epäsel-
14279: kaan, jotta näin luotaisiin yleistä sosiaaliturvaa vyyksiä. Valvontaoikeus tulisi ennen kai}.&ea
14280: kaikille työntekijöille. Tämän ajatuksen kanssa olla niillä työntekijäyhdistyksillä, joitten jäseniä
14281: ei sovi yhteen lain 28 §: n toisen momentin kyseisellä työpaikalla on. Työsuojeluviranomais-
14282: säännös siitä, että tästä yleiseksi tarkoittavasta ten tulisi olla yhteistyössä ja antaa tarvittavaa
14283: sosiaaliturvasta voidaan poiketa työntekijän apua ja tietoja ei ainoastaan tällaisille yhdistyk-
14284: vahingoksi valtakunnallisella työehtosopimuk- sille vaan myöskin yksittäisille työntekijöille ja
14285: sella. Tästä syystä tällainen huonontamismah- työntekijäryhmille.
14286: dollisuus tulee estää ja sitä varten, että työehto-
14287: sopimuksin mahdollisesti sovittaisiin parem- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14288: mista ehdoista työntekijäin kannalta, ei taas nioittavasti,
14289: erityistä lainsäädäntöä tarvita, koska se on
14290: muutoinkin mahdollista. Työsopimuslain 33 §:n että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
14291: tärkeä säännös työntekijälle annettavista lepo- lakiehdotuksen:
14292: ja virkistysajoista on käytännössä vaikea sovel-
14293:
14294:
14295: Laki
14296: työsopimuslain muuttamisesta.
14297:
14298: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 30 päivänä huhtikuuta 1970 annetun työsopi-
14299: muslain (320/1970) 16 §:n 2 momentti ja 28 §:n 2 momentti sekä
14300: muutetaan 2 §:n 1 momentti, 3 §, 8 §:n 1 momentti, 9 §:n 1 momentti, 16 §:n 4 mo-
14301: mentti, 22 §:n 1 ja 5 momentti, 26 §:n 1 momentti, 27 §:n 2 momentti, 33 §, 52 §:n 2
14302: momentti, 53 §:n 2 momentti ja 55 § seuraavasti:
14303:
14304: 2 §. pidettävä määräajaksi tehtynä myös silloin, kun
14305: on sovittu määrätystä työstä tai työsuhteen kes-
14306: Kestoaika. tämisaika muutoin käy selvästi ilmi sopimuksen
14307: Työsopimus voidaan tehdä määräajaksi tai tarkoituksesta. Jos kahta vuotta lyhyemmäksi
14308: olemaan -voimassa toistaiseksi. Sopimusta on ajaksi tehty työsopimus sen päätyttyä on uudis-
14309: Lakialoite n:o 118 285
14310:
14311: tettu sellaisenaan tai muutettuna olemaan voi- kanssa, joka harjoittaa määrätynlaista kauppaa
14312: massa samaksi tai sitä lyhyemmäksi ajaksi, tai muuta toimintaa, on mitätön.
14313: muuttuu sopimussuhde tämän jälkeen, jos sopi-
14314: musta määräaikaisena heti tai lyhyeksi katsot- 22 §.
14315: tavan ajanjakson jälkeen jatketaan, toistaiseksi Maksuaika.
14316: voimassa olevaksi siitä lähtien, kun ensimmäi-
14317: nen ketjusopimuksen osa tehtiin. Jotta työsopi- Työpalkka on maksettava palkanmaksukau-
14318: mus voitaisiin tehdä olemaan voimassa määrä- den viimeisenä päivänä.
14319: ajaksi, siihen on oltava perusteltu syy.
14320: Jos työsuhteesta johtuvien saatavien suoritus
14321: palkanmaksukauden viimeisestä päivästä tai työ-
14322: suhteen päättyessä viivästyy, työntekijällä on
14323: 3 §. oikeus saada täysi palkka odotuspäiviltä, kui ·
14324: Koe aika. tenkin enintään 12 päivältä. Odotusajan palkka
14325: on maksettava kuuden prosentin korkoineen vii-
14326: Mikäli osa työsopimuksen voimassaoloajasta västymistä seuranneen palkanmaksukauden päät-
14327: on sopijapuolten kesken nimetty erityiseksi, tymisestä tai jos työsuhde on päättynyt, odo-
14328: enintään kaksi kuukautta kestäväksi koeajaksi, tuspäivien päättymisestä lukien.
14329: on työnantajan tänä aikana annettava erityistä
14330: opastusta ja ohjausta työntekijälle. Koeaikana 26 §.
14331: on voimassa, mitä jäljempänä on työntekijän
14332: irtisanomissuojasta säädetty, kuitenkin siten, Työnantajan kuittausoikeus.
14333: että erityisen painavaksi syyksi katsotaan se, Työnantaja saa työsuhteesta johtuvan vasta-
14334: ettei työntekijä ilmeisesti koeajan päättymisen- saamisensa, joka perustuu ulosottoviranomaisen
14335: kään jälkeen tulisi oppimaan kyseisiä työtehtä- kannalta täytäntöönpanokelpoiseen asiakirjaan
14336: viä tai pystyisi niistä suoriutumaan edes tyy- tai jonka työntekijä itse myöntää oikeaksi ja
14337: dyttävästi. jonka kuittaukseen työntekijä suostuu, kuitata
14338: työntekijän palkasta ja muista työsuhteen perus-
14339: 8 §. teella työntekijälle maksettavista suorituksista,
14340: Työnantajan sijainen. kuitenkin enintään viidennen osan kunkin pal-
14341: kanmaksukauden osalta. Muu sopimus on mitä-
14342: Työnantaja voi panna sijaansa toisen henki- tön. Mikäli työnantaja edellä sanotun vastaisesti
14343: lön, jonka työntekijöiden voidaan odottaa teh- suorittaa kuittauksen, on työnantajan viipy-
14344: tävään hyväksyvän, johtamaan tai valvomaan mättä maksettava siten kuitattu määrä kaksin-
14345: työtä. kertaisena takaisin työntekijälle ottaen lisäksi
14346: huomioon sen, mitä edellä on odotusajan pal-
14347: kasta säädetty.
14348: 9 §.
14349: Työkunta. 27 §.
14350: Työntekijät voivat työkuntana sitoutua teke- Työsuorituksen estyminen ja palkka.
14351: mään työtä yhteisesti. Työkunnan puolesta neu-
14352: votteluja työnantajan kanssa käy se työkunnan
14353: jäsenistä, joka on valittu etumieheksi, ellei työ- Milloin työntekijä hänestä ja työnantajasta
14354: kunta erikseen muuta päätä. riippumattoman esteen takia ei ole voinut suo-
14355: rittaa työtään, työntekijällä on oikeus saada
14356: esteen aikana palkkansa enintään yhdeltä kuu-
14357: 16 §. kaudelta. Muu työntekijän vahingoksi tehty
14358: sopimus on mitätön.
14359: Kilpaileva työsopimus.
14360: 33 §.
14361: Lepoajat.
14362: Sopimus, jossa työntekijä kilpailun estämi-
14363: seksi sitoutuu olemaan tekemättä työsuhteen Työ on järjestettävä siten, että työntekijä saa
14364: lakattua voimaan tulevaa työsopimusta jonkun tarpeeksi aikaa lepoa, virkistystä ja kehitystä
14365: 286 Lakialoite n:o 118
14366:
14367: varten· sekä kansalaisvehtollisuuksien täyttämi· miehen työsopimus · V'oidaari työnantajan toi-
14368: seen. Työntekijälle on atmett~~:va Vuorokaudert mesta irtisanoa vain,· jos työntekijäin enetn-
14369: pituista yhtäjaksoista ajanjaksoa kohden aikaa mistö, joidel'l luottamusmiehenä ·hän on, antaa
14370: yhtäjaksoiseen lepoon vähintään kahdeksan tun- siihen suosrumuksen tai kun työ kokönaan päät-
14371: tia ja lisäksi virkistykseen kaksi tuntia sekä tyy eikä voida järjestää muuta työtä, joka vas-
14372: kehitystä ja muuta vapaa-ajan toimintaa varten taa hänen ·ammattitaitoaan. Luottamusmiehen
14373: kaksi tuntiä eli vuorokauden pituisenä · ajanjak- työsuhteen purkamiseen työnantajan on saatavå
14374: sona voidaan työntekijällä suostutnuksensa mu- niiden työntekijäin 2h enemmistön suostumus,
14375: kaan teettää työtä enintään 12 tuntia. joiden luottamusmiehestä <>n kyse.
14376:
14377: 52 §. 55 §.
14378: Y hdistysmisvapaus. Valvonta.
14379: Tämän lain noudattamista valvovat työsuoje-
14380: Työnantajan on sallittava työpaikkansa työn- luviranomaiset ja ne työnantajain. ja työnteki-
14381: tekijöiden ja heidän ammatillisten järjestöjensä jäin yhdistykset, joilla kyseisillä työpaik..lilla on
14382: ruoka- ja muiden taukojen aikana ja työajan jäseniä. ·
14383: ulkopuolella maksuttomasti käyttää tarkoituk- Työsuojeluviranomaisten on valvontatehtä-
14384: seen sopivia työnantajan hallinnassa olevia tiloja väänsä suorittaessaan vaadittaessa toimittava
14385: työsuhdeasioiden vuoksi tarpeelliseen kokoon- yhteistyössä sanottujen yhdistysten kanssa ja
14386: tumiseen ja järjestötehtävien hoitoon. Työnteki- annettava niille ja työsuhteen osapuolille tar-
14387: jöillä ja heidän järjestöillään on oikeus sano- peellista apua valvontatehtävien suorittamisessa.
14388: tuilla tauoilla ja työajan ulkopuolella jakaa työ-
14389: paikalla toisten työntekijöiden saataville yhteis-
14390: kunnallista, ammattiyhdistys- ja Järjestöinfor- Tämä laki tulee voimaan päivänä
14391: maatiota. Työnantaja ei myöskään saa estää kuuta 1977.
14392: sanotun informaation levittämistä suullisesti.
14393:
14394: 53 §.
14395: Luottamusmies.
14396:
14397: Edellä 1 momentissa tarkoitetun luottamus-
14398:
14399:
14400: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
14401:
14402: Marjatta Stenius Markus Kainulainen
14403: Irma Rosnell P. Liedes
14404: E.-J. Tennilä Oili Suomi
14405: Pauli Puhakka Heitno Rekonen
14406: 1977 vp. 287
14407:
14408: lakialoite n:o 119.
14409:
14410:
14411:
14412:
14413: Stehius ym.: Ehdotus työsuojelulaiksi.
14414:
14415:
14416: E d u s k u n n a II e.
14417:
14418: 1. Johdanto. määrä on vastaavana ajanjaksona yli kaksinker-
14419: taistunut. Samanaikaisesti on ~tmmattitautien ja
14420: Työolojen kehitys Suomessa on viime vuosina
14421: työperäisten sairauksien määrä suuresti kasva-
14422: ollut huolestuttava. Työtapatuttnien määrä on
14423: nut. Esimerkiksi vakuutusyhtiöiden iltnoitta-
14424: jatkuvasti kasvanut, uusia ammattitauteja on mien ammattitautitapausten määrä on viime
14425: ilmaantunut ja työn aiheuttamat mielentervey- vuosina ollut seuraavll:
14426: delliset haitat lisääntyneet voimakkaasti. Yha
14427: harvemmat työtätekevät saavuttavat eläkeiän ja 1971 653
14428: työtätekevän väestön keskimääräinen elinikä 1972 799
14429: laskee. 1973 1 430
14430: Keskeinen työsuojelua koskeva laki - työ- 1974 1 748
14431: turvallisuuslaki (299/58) -on ollut voimassa
14432: jo vuodesta 1959 lähtien. Vaikka tämä laki aset- Edellä olevat luvut osoittavat vain kehityk-
14433: taa työnantajan kannettavaksi vastuun siitä, että sen suuntaa, sillä nykyiset ammattitautitilastot
14434: työntekijöiden terveys työssä turvataan, ei tä- eivät anna totuudenmukaista kuvaa työolojen
14435: män lain tarkoitus ole käytännössä toteutunut. aiheuttamista työperäisistä sairauksista. ·Ammat-
14436: Tämä johtuu ensinnäkin siitä, että laissa ja sen titaudin käsitteen määrittely perustuu ammatti-
14437: perusteella annetuissa yksityiskohtaisissa sää- tautiasetuksen mukaan korvauksen· saamiseen.
14438: döksissä ei riittävän yksikäsitteisesti ole asetettu Sen mukaan vain tietyt työperäiset sairaudet
14439: täsmällisiä vaatimuksia terveelliselle työympä- määritellään ammattitaudeiksi. Tästä syystä
14440: tistölle. Toiseksi tämä johtuu siitä, että nykyi- läheskään kaikki työperäiset sairaudet eivät tule
14441: nen työturvallisuuslaki ei ota huomioon monia korvauksen ja tilastojen piiriin.
14442: keskeisiäkään työn terveeliisyyteen ja turvalli- Työterveyslaitoksen ammattitautikeskuksen
14443: suuteen vaikuttavia tekijöitä. Näin lain ulko- arvion mukaan työstä johtuvia terveyden häi-
14444: puolelle on esimerkiksi jäänyt kysymys työn riöitä esiintyy Suomessa seuraavasti: ammatti-
14445: voimaperäistämisestä. Mutta ennen kaikkea lain tauti-ihottumia n. 1 % :Ila teollisuus- ja taken-
14446: tarkoituspetät eivät ole toteutuneet; tämä ei nustyöntekijöistä, tärinäsairauden oireita n. 50
14447: ole tapahtunut siksi, että tässä laissa sen parem- % :lla jatkuvasti täriseviä työkaluja käyttäneistä
14448: min kuin myöhemmin annetussa laissa työsuo- työntekijöistä ja melusta johtuvaa huonokuuloi-
14449: jelun valvonnasta ( 131/73) ei työtätekeville suotta n. 10 % :lla niistä työntekijöistä, jotka
14450: ole annettu mahdollisuuksia lain toteuttamisen työskentelevät yli 85 dB:n melussa. Näin eri-
14451: valvontaan. laiset työperäiset sairaudet vaivaavat kymmeniä
14452: tuhansia työläisiä.
14453: 2. Työolojen kehitys Suomessa. Työn aiheuttamista mielenterveydellisistä hai-
14454: toista on alkanut tulla jo selvä yhteiskunnalli-
14455: Tapaturmien lukumäärä on maassamme viime nen ongelma. Nykyään n. 30 % kansaneläke-
14456: vuosina kasvanut jatkuvasti. Erityisen nopeaa lain mukaisista työkyvyttömyyseläkkeistä Suo-
14457: tämä kasvu on ollut vuodesta 1968 lähtien. messa myönnetään mielenterveydellisin perus-
14458: Kun vuonna 1960 tapaturmia ilmoitettiin va- tein. Tilastokeskuksen tekemän työolosuhdetie-
14459: kuutusyhtiöille 158 263, niin vuonna 1968 dustelun mukaan työnsä koki henkisesti melko
14460: tapaturmien määrä oli 172 320 ja vuonna 197 4 tai erittäin rasittavana 56,5 % kulutustavara-
14461: peräti 268 004 ·tapausta. Vastaavasti pysyvään teollisuuden, 48,5 % puu- ja paperiteollisuu-
14462: työkyvyttömyyteen johtaneiden tapaturmien den, 58,3 % metalli- ja kaivannaisteollisuu-
14463: 288 Lakialoite n:o 119
14464:
14465:
14466: ien, 64,3% kaupan, 66,5% liikenteen ja Lakialaitteessa on säilytetty työnantajalla
14467: 71,3 % palvelualojen työntekijöistä. päävastuu lain toteuttamisesta. Hänen lisäkseen
14468: Työterveydenhuolto muodostaa työsuojelun kuuluu lain noudattaminen myöskin työ- ja
14469: tärkeän osa-alueen. Kuitenkaan Suomessa ei ole tuotantoprosessien suunnittelijoille ja teknisten
14470: lakisääteistä työterveydenhuoltoa. Nykyisellään tuotteiden suunnittelijoille, rakentajille, valmis-
14471: se perustuu SAK:n, STK:n ja STTK:n vuonna tajille, myyjille, vuokraajille, omistajille ja hal-
14472: 1971 solmimaan sopimukseen, joka on johta- tijoille. Sen sijaan lakialaitteessa on katsottu,
14473: nut työnantajan täydelliseen valvontaan tervey- että työntekijä ei voi olla vastuussa työolojen
14474: denhuollon sisältöön ja laajuuteen nähden. turvallisuudesta.
14475: Työterveydenhuolto on Suomessa nykyisin
14476: pääasiassa työpaikan olosuhteita huomioon otta- Turvallisen tekniikan toteuttaminen.
14477: matonta sairaanhoitoa työpaikan läheisyydessä. Lakialoitteen lähtökohtana on ollut, että
14478: Työoloja patantavana toimintana nykyisellä työympäristön on sellaisenaan oltava niin tur-
14479: työterveydenhuollolla on siis hyvin vähän mer- vallinen, että työntekijällä ei ole terveyden me-
14480: kitystä työolojen parantamisen kannalta. Sopi- nettämisen vaaraa. Jos tätä ei ole mahdollista
14481: musteitse toteutettu työterveydenhuolto ei kos- toteuttaa, on vaara tai haitta torjuttava työnte-
14482: ke kaiken lisäksi kaikkia työntekijöitä. Tällä kijän käyttäytymisestä riippumattomin raken-
14483: hetkellä työterveydenhuollon piirissä on vain teellisin ja muin teknisin toimenpitein.
14484: vajaa puolet työntekijöistä. Näin ollen työsuo-
14485: jelun kehittäminen vaatii työterveydenhuollon
14486: pikaista lakisääteistämistä. Työterveydenhuoltoa Työympäristön vaara- ja haittekijät.
14487: ei kuitenkaan ole lakiesitykseen sisällytetty, Nykyisen työturvallisuuslain merkittävimpiä
14488: koska työterveydenhuollosta tulisi säätää erilli- heikkouksia on, että lain vaatimukset työympä-
14489: nen laki sen sisältöisenä kuin edustaja Laine ristön ominaisuuksiin nähden ovat epämääräi-
14490: ym. valtiopäiväaloitteessaan (n:o 424/1975 II siä. Lakialaitteessa on pyritty mahdollisimman
14491: vp.) ovat esittäneet. täsmällisesti määrittämään se turvallisuustaso,
14492: joka vähintään tulee toteuttaa. Tätä ei ole kui-
14493: 3. Lakialoitteen keskeiset uudistusehdotukset. tenkaan voitu johdonmukaisesti toteuttaa kaik-
14494: Soveltamisala. kien työympäristön vaaratekijöiden osalta, vaan
14495: lakialoite lähtee siitä, että näiltä osin lakia täs-
14496: Nykyisen työturvallisuuslain soveltamisala mennetään turvallisuusmääräyksillä, joiden an-
14497: on ollut liian suppea. Sen ulkopuolelle on jää- taminen lakialoitteen mukaan kuluu työsuoje-
14498: nyt esimerkiksi laivatyö ja opetukseen kuuluva luhallitukselle.
14499: työskentely eräissä oppilaitoksissa. Samoin työ-
14500: turvallisuuslakia ei ole sovellettu kotitaloustyö-
14501: hön. Lakiesityksessä ehdotetaan laajennettavak- Työn voimaperäistämisen estäminen.
14502: si soveltamisalaa niin, että kaikki toisen henki- Lakialoite sisältää eräitä määräyksiä, joiden
14503: lön teettämä työnteko kuuluisi lain piiriin. Tä- tarkoituksena on estää työn liiallinen voimape-
14504: män lisäksi lakia sovellettaisiin kaikkiin tekni- räistäminen. Niinpä lakialoitteen mukaan pak-
14505: siin tuotteisiin kuten työvälineisiin ja työtiloi- kotahtinen työ on kiellettyä ts. työskentelyno-
14506: hin, joita voidaan käyttää lain tarkoittamassa peuden tulee olla työntekijän valittavissa. Myös
14507: työssä. Tällä on suuri merkitys ennakolta eh- työn liiallisen osittamisen estämiseksi työtehtä-
14508: käisevän työsuojelutyön edistämisessä. vässä tulee olla riittävästi erilaisia työvaiheita,
14509: jotta työn liiallinen yksitoikkoisuus tai työstä
14510: V astuu lain toteuttamisesta. aiheutuva yksipuolinen kuormitus ei aiheuttaisi
14511: vaaraa tai haittaa työntekijän terveydelle.
14512: Työturvallisuuslain toteuttamisesta kuuluu Työn fyysistä rasittavuutta on lakialaittees-
14513: vastuu ensisijaisesti työnantajalle ja myös sa pyrittY rajoittamaan siten, että työntekijä tur-
14514: eräin osin työntekijöille. Tämän lisäksi on työ- vataan työn tarpeetonta rasittavuutta tai sen
14515: turvallisuuslaissa katsottu, että koneiden val- aiheuttamaa kulumista vastaan. Mikäli tätä ei
14516: mistajien, maahantuojien, myyjien tai niiden suojelutoimenpiteillä voida estää, niin työaikaa
14517: luovuttajien on huolehdittava näiden laitteiden on päivittäin, viikoittain tai muiden sopivien
14518: työturvallisuudesta; ajanjaksojen aikana rajoitettava.
14519: Lakialoite n:o 119 289
14520:
14521: Erityisen vaarallisissa töissä kuten kaivos-, kästään työsuojeluviranomaisten tehtäväksi. La-
14522: ahtaus- ja rakennustöissä on pisin säännöllinen kialoitteen mukaan lain ja sen nojalla annettu-
14523: vuorokautinen työaika säädetty kuudeksi tun- jen säännösten, määräysten ja ohjeiden noudat-
14524: niksi. Raskailla ja vaarallisilla työaloilla on elä- tamista valvovat työsuojeluviranomaisten ohella
14525: keikä lisäksi alennettu 55 vuoteen. myös työpaikan työsuojeluvaltuutetut sekä
14526: Lakialoite lähtee siitä, että työ on pääsään- työntekijät.
14527: töisesti järjestettävä päivisin. Tästä voidaan Työsuojeluvaltuutetulla on lakialoitteen mu-
14528: poiketa vain, jos se on yhteiskunnallisten pal- kaan oikeus määrätä sellainen työ keskeytettä-
14529: velusten saannin tai työssä käytettävän tuotan- väksi, josta saattaa aiheutua työntekijälle väli-
14530: totekniikan vuoksi välttämätöntä. tön hengen tai terveyden menettämisen vaara.
14531: Monet viime aikoina julkaistut tutkimukset Lisäksi työsuojeluvaltuutettu on oikeutettu
14532: ovat osoittaneet, että suorituspalkkauksella on määräämään työnantajan korjaamaan tai poista·
14533: voimakkaasti huonontava vaikutus työolosuh- maan havaitsemansa epäkohdat ja puutteelli-
14534: teisiin. Tästä syystä lakiesityksessä on suoritus- suudet työtiloissa, laitteissa tai työoloissa.
14535: palkkauksen käyttöä voimakkaasti rajoitettu. Työsuojeluvaltuutettu voi määrätä myös ha-
14536: Suorituspalkkausta ei saa käyttää palkkauspe- vaitsemansa puutteellisuudet ja epäkohdat kor-
14537: rusteena erityisiä vaaratekijöitä tai erityistä ra- jattaviksi määräajassa. Tarpeen vaatiessa voi
14538: situsta aiheuttavilla työaloilla, työssä taikka työsuojeluvaltuutettu velvoittaa suorittamaan
14539: työvaiheessa. Suorituspalkkausta ei myöskään nämä toimenpiteet uhalla, että työnteko työ-
14540: saa käyttää työssä, jonka tarkoituksena on tur- paikassa tai sen osassa keskeytetään taikka että
14541: vallisuuden kannalta tärkeän toimenpiteen suo- laitteen tai työmenetelmän käyttäminen este·
14542: rittaminen. Edelleen suorituspalkkaus on kiel- tään.
14543: letty palkkausperusteena silloin, kun tämä Työntekijällä on lakialoitteen mukaan oikeus
14544: palkkausmuoto on omiaan kiihdyttämään työ- pidättäytyä työn suorittamisesta silloin, kun
14545: tahdin liialliseksi tai aiheuttamaan suojelutoi- työnantaja rikkoo, mitä hänen velvollisuudek-
14546: menpiteiden laiminlyömisen. seen on työntekijän suojelua koskevan lain mu-
14547: kaan säädetty tai jos työntekijä muuten toteaa,
14548: Tarkastukset ;a tutkimukset. että työpaikalla vallitseva puutteellisuus tai
14549: epäkohta aiheuttaa hänelle tai muille tapatur-
14550: Tärkeimpiä syitä huonoihin työoloihin Suo- man tai muuta terveyden menettämisen vaaraa
14551: messa on ennalta ehkäisevän työsuojelutoimin- tai muuta terveydellistä haittaa.
14552: nan vähäisyys. Tästä syystä lakialaitteessa on
14553: edellytetty, että työtilat ja työssä käytettävät Lähemmät määräykset.
14554: laitteet on työsuojeluviranomaisten hyväksyttä-
14555: vä ennen kuin ne voidaan ottaa käyttöön. Sa- Nykyisin puuttuvat vieläkin tärkeimmät työ-
14556: moin voidaan tarkastaa kemiallinen aine ja sen olojen vaara- ja haittatekijöitä koskevat lä-
14557: myyminen ja käyttäminen voidaan kieltää, mi- hemmät määräykset. Tämä johtuu siitä, että
14558: käli aineen tai tuotteen laatu sitä edellyttää. työturvallisuuslain delegointisäännös on epätar-
14559: Tarpeen vaatiessa voidaan teknisen laitteen, koituksenmukainen. Käytäntö on osoittanut,
14560: aineen ja kemiallisen tuotteen valmistaja, maa- että valtioneuvosto ei ole oikea elin antamaan
14561: hantuoja, myyjä tai luovuttaja määrätä kustan- hyvinkin nopeasti uudistettavia yksityiskohtai-
14562: nuksellaan toimituttamaan niiden turvallisuu· sia määräyksiä työn turvallisuuteen liittyvistä
14563: den ja terveydellisyyden selvittämiseksi tutki- kysymyksistä. Tästä syystä lakialoitteen mu-
14564: muksia, koetuksia ja mittauksia. Työnantaja kaan tarkemmat määräykset lain soveltamisesta
14565: voidaan myös määrätä suorittamaan vastaavia ja täytäntöönpanosta antaa työsuojeluhallitus.
14566: mittauksia ja tutkimuksia työpaikalla. Mää- Edellisillä valtiopäivillä jätettyyn lakiehdotuk-
14567: räyksen tästä voi antaa joko työsuojeluviran- seen työsuojelulaiksi on nähty tarpeelliseksi ny-
14568: omainen tai työpaikan työsuojeluvaltuutettu. kytilanteessa tehdä eräitä muutoksia, jotka on
14569: esitetty tässä Iakiehdotuksessa.
14570: Lain valvonta. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
14571: nioittavasti,
14572: Eräs suurimpia syitä siihen, että nykyistä
14573: työturvallisuuslakia ei ole käytännössä nouda- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
14574: tettu on se, että sen valvonta on jätetty pel- lakiehdotuksen:
14575: 37 087700129D
14576: 290 Lakialoite n:o 119
14577:
14578:
14579:
14580: Työsuoj elulaki.
14581: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
14582:
14583: Yleisiä säännöksiä. misia turvalaitteita siten, ettei vaara- tai haitta-
14584: tekijän esiintyminen riipu työntekijän tai muun
14585: 1 §. henkilön käyttäytymisestä.
14586: Tätä lakia sovelletaan kaikkeen työsuhteessa
14587: tai muuten teetettävään työhön. 2) vaara- tai haittatekijä on eristettävä täy-
14588: dellisesti työntekijästä toimenpitein, joiden vai-
14589: 2 §. kutus riippuu mahdollisimman vähän työnteki-
14590: Tätä lakia on myöskin sovellettava kaikkiin jän tarkoituksellisesta tai tahattomasta käyttäy-
14591: sellaisiin teknisiin tuotteisiin kuten työvälinei- tymisestä.
14592: siin, työaineisiin ja työtiloihin, joita voidaan
14593: käyttää 1 §:n tarkoittamassa työssä. Tekniset laitteet.
14594:
14595: 3 §. 5 §.
14596: Työnantajan on huolehdittava suta, että Teknisen laitteen rakenteen, rakenneaineen
14597: työntekijälle hänen ikänsä, sukupuolensa, kou- ja toiminnan tulee olla sellaisia, ettei tekninen
14598: lutuksensa ja muut edellytyksensä huomioon laite voi aiheuttaa vaaraa käytön, huollon, kor-
14599: ottaen ei työssä voi aiheutua terveydellistä jauksen, kuljetuksen tai valmistuksen yhteydessä.
14600: vaaraa tai liiallista ruumiillista tai henkistä ra- Teknisen laitteen, joka ei täytä 1 momentin
14601: situsta. Tätä lakia sovellettaessa tarkoitetaan vaatimuksia, valmistus, maahantuonti, myynti
14602: työnantajalla fyysistä tai juridista henkilöä, yh- ja muu luovutus toisen käyttöön sekä käyttö
14603: teisöä tai laitosta, joka teettää tässä laissa tar- työssä on kielletty.
14604: koitettua työtä.
14605: Lain noudattamisesta työnantajalla ja itsenäi- 6 §.
14606: sellä yrittäjällä sekä suunnittelijalla, valmista- Työnantajan on huolehdittava siitä, että tek-
14607: jalla, myyjällä, vuokraajalla, omistajalla ja hal- nisiä laitteita käytetään, huolletaan, korjataan
14608: tijalla on objektiivinen korvausvastuu myös ja kuljetetaan niin, etteivät ne voi aiheuttaa vaa-
14609: työsuhteessa olevan alaisensa ja käyttämiensä raa terveydelle.
14610: itsenäisten yrittäjien osalta. Korvausvastuu ei Teknistä laitetta tulee luovutettaessa seurata
14611: kuitenkaan poista ensisijaista velvollisuutta työturvallisuuden kannalta tarpeelliset suomen-
14612: työolojen, työssä käytettävien teknisten laittei- ja ruotsinkieliset käyttö-, asennus-, huolto-, tar-
14613: den ja tuotteiden pitämistä tämän lain ja sen kastus- ja turvallisuusohjeet.
14614: nojalla annettujen määräysten edellyttämässä
14615: kunnossa tai muutoin toimimasta tai pidättäy- Työssä käytettävät aineet.
14616: tymästä toimimasta tämän lain ja sen nojalla
14617: annettujen määräysten mukaan. 7 §.
14618: Työssä ei saa käyttää tai työssä syntyä sel-
14619: 4 §. laisia kemiallisia tai biologisia aineita, jotka
14620: Työolot on ensisijaisesti suunniteltava ja to- voivat aiheuttaa vaaraa terveydelle. Jos tämä
14621: teutettava siten, ettei niissä esiinny tekijöitä, ei ole teknisesti mahdollista, on ryhdyttävä
14622: jotka voivat aiheuttaa työntekijälle terveydel- 4 § :n edellyttämiin suojelu toimenpiteisiin, jot-
14623: listä haittaa tai liiallista rasitusta. ta tällaisia aineita ei voi joutua työntekijän hen-
14624: Jos tekniikan kehitystaso ei anna mahdolli- gitysilmaan, elimistöön, iholle, silmiin tai muu-
14625: suuksia 1 momentin toteuttamiseen, on nouda- toin kosketuksiin työntekijän kanssa.
14626: tettava jäljempänä mainittuja toimenpiteitä seu- Suojelutoimenpiteisiin on ryhdyttävä myös
14627: raavassa järjestyksessä: silloin, kun hapen puute taikka kemialliset ai-
14628: 1) vaara- tai haittatekijä on torjuttava eristä- neet niiden palo- ja räjähdysvaarallisuuden,
14629: mällä se työntekijästä ehdottomasti ja täydelli- syövytysvaikutuksen, liukkauden tai muiden
14630: sesti rakenteellisin tai muin teknisin toimenpi- ominaisuuksien johdosta voivat aiheuttaa ter-
14631: tein kuten käyttämällä kiinteitä tai pakkotoi- veydellistä haittaa.
14632: Lakialoite n:o 119 291
14633:
14634: Milloin aineen tai tuotteen vaarallisuus niin Jos valaistuksen katkeaminen voi aiheuttaa
14635: edellyttää, voidaan aineen tai tuotteen myytä- työntekijöille vaaraa, työpaikalle on järjestettä-
14636: väksi asettaminen ja käyttö kieltää tai asettaa vä itsetoiminen varavalaistusjärjestelmä.
14637: sille muita rajoituksia.
14638: 11 §.
14639: 8 §. Työpaikalla tulee olla turvallisuuteen ja viih-
14640: Kemiallisten ja biologisten tuotteiden pak- tyvyyteen nähden sopiva ilman lämpötila, kos-
14641: kaukset sekä myynti- ja käyttöpäällykset on teus ja virtausnopeus. Sisätiloissa työskentely-
14642: varustettava suomen- ja ruotsinkielisin merkin- paikoilla on lämpötilan oltava ruumiillisesta ra-
14643: näin, joista ilmenevät turvallisuuden kannalta situksesta riippuen kahdeksastatoista kahteen-
14644: tarpeelliset tiedot aineen tai tuotteen koostu- kymmeneenneljään asteeseen, suhteellisen kos-
14645: muksesta, käyttötarkoituksesta, -tavasta ja teuden neljästäkymmenestä seitsemäänkymme-
14646: -ajasta, väärän tai tahattoman käytön terveydel- neen prosenttiin ja ilman virtausnopeuden kor-
14647: lisistä vaaroista sekä niiden torjunnasta ja en- keintaan kolmekymmentä senttimetriä sekun-
14648: siaputoimenpiteistä. Lisäksi pakkaukseen sekä nissa. Työpaikalla ei saa esiintyä haitallista tai
14649: myynti- tai käyttöpäällykseen on merkittävä häiritsevää lämpösäteilyä.
14650: valmistajan ja maahantuojan nimi.
14651: Työhuoneeseen tai muuhun suljettuun työ-
14652: Mikäli kysymyksessä on sellainen aine tai paikkaan sekä tarvittaessa avoimeen työskente-
14653: tuote, jota ei pidetä erityisessä pakkauksessa lypaikkaan on järjestettävä riittävän tehokas
14654: tai myynti- ja käyttöpäällyksessä, on 1 momen- ilmanvaihto. Ilmanvaihto on tarvittaessa hoi-
14655: tissa tarkoitetut tiedot muulla tavalla saatetta- dettava koneellisesti toimivin laittein.
14656: va vastaanottajan ja käyttäjän tietoon.
14657: Poistetun ilmamäärän tilalle on työhuonee-
14658: Aineen, joka ei täytä 1 ja 2 momentin vaa- seen tai muuhun suljettuun työskentelypaik-
14659: timuksia, maahantuonti, myynti tai muu luo- kaan johdettava vastaava määrä puhdasta kor-
14660: vutus toisen käyttöön on kielletty. vausilmaa, jonka virtaussuunnan ja -nopeuden
14661: sekä lämpötilan ja kosteuden on oltava sellai-
14662: Työtilat ja ympäristö. sia, ettei siitä aiheudu terveydellistä vaaraa.
14663: 9 §. Edellä 1 momentissa esitetyt vaatimukset on
14664: Työhuoneessa tai muussa työskentelypaikas- toteutettava rakenteellisin ja teknisin toimenpi-
14665: sa tulee olla riittävästi tilaa. Työhuoneen tila- tein. Elleivät nämä toimenpiteet ole teknisesti
14666: vuuden tulee olla vähintään 15 m3 ja lattian mahdollisia ja työpaikalla on lämpöoloista joh-
14667: pinta-alan vähintään 6 m2 jokaista työhuoneessa tuvia vaaratekijöitä, työntekijän suojelu on jär-
14668: työskentelevää kohden. Työhuoneen vähimmäis- jestettävä altistusaikaa lyhentämällä ja henkilö-
14669: pinta-ala on 10 m2 • kohtaisten suojeluvälineiden avulla.
14670:
14671: 10 §. 12 §.
14672: Työpaikalla tulee olla turvallisuuteen ja viih- Melu on melulähteeseen ja melun etenemi"
14673: tyvyyteen sekä työn laatuun nähden voimak- seen kohdistuvin rakenteellisin ja teknisin toi-
14674: kuudeltaan riittävä ja tarkoituksenmukaisesti menpitein rajoitettava työpaikalla niin vähäi-
14675: järjestetty valaistus. Mikäli työn laatu sen sal- seksi, ettei se häiritse työntekijää tai aiheuta
14676: lii, on työpaikan valaistuksen voimakkuuden ol- vaaraa tai terveydellistä haittaa. Työntekijän
14677: tava vähintään kolmesataa luksia. Käytävät, korviin tuleva melu ei saa ylittää 80 dB (A) :n
14678: portaat ja muut kulkutiet, apu- ja ulkotilat, tasoa. Työntekijöiden käyttämiin tiloihin ja
14679: varastopaikat ja -rakennukset sekä muut niihin työssä käytettäville teknisille laitteille voi työ-
14680: verrattavat työpaikkaan liittyvät alueet ja ra- suojeluviranomainen määrätä noudatettavaksi
14681: kennukset on varustettava riittävällä, voimak- melutason, joka on tätä alhaisempi.
14682: kuudeltaan vähintään sadanviidenkymmenen Melun syntyminen, vaikutusalue ja vaikutus-
14683: luksin valaistuksella. aika on rajoitettava mahdollisimman vähäisek-
14684: Valaistus on järjestettävä siten, ettei työpai- si. Tarvittaessa on melua aiheuttava työvaihe
14685: kalla ole työturvallisuutta vaarantavia tai työn- sijoitettava erilliseen työhuoneeseen tai työ ·on
14686: tekijää haittaavia valaistusvoimakkuuksien eroja järjestettävä siten, että melu ajoittain vähenee
14687: tai vaihteluita taikka häikäisyä. tai keskeytyy.
14688: 292 Lakialoite n:o 119
14689:
14690:
14691: 13 §. helppokulkuisia ja turvallisia poistumis- ja pe-
14692: Työntekijään kohdistuva tärinä on rakenteel- las tau tumisteitä.
14693: lisin ja teknisin toimenpitein rajoitettava niin Työ- ja työskentelypaikalta pois johtavien
14694: vähäiseksi, ettei siitä aiheudu terveydellistä ovien tulee olla sisäpuolelta helposti ja turval-
14695: haittaa. Työntekijän kehoon tai käsiin kohdis- lisesti avattavia.
14696: tuvan jatkuvan tärinän nopeus ei saa ylittää 18 §.
14697: yhtä senttimetriä sekunnissa. Työsuojeluviran- Työskentelypaikan tulee olla sellainen, että
14698: omainen voi vahvistaa noudatettavaksi työnte- putoavat tai kaatuvat esineet eivät aiheuta vaa-
14699: kijän käyttämiin tiloihin ja työssä käytettäville raa. Työpaikan työtilojen ja kulkuteiden, por-
14700: teknisille laitteille tärinätason, joka on tätä al- taiden, käytävien ja työskentelytasojen tulee olla
14701: haisempi. Tarvittaessa työ on järjestettävä siten, rakenteeltaan sellaisia, ettei niistä aiheudu pu-
14702: että tärinä ajoittain vähenee tai keskeytyy. toamisen, kaatumisen, kompastumisen, liukastu-
14703: misen tai muuta vastaavaa vaaraa.
14704: 14 §.
14705: Työntekijään kohdistuvan terveydellistä vaa- 19 §.
14706: raa aiheuttavan säteilyn määrä on rakenteellisin Työtilojen tulee rakenteeltaan, sijoitukseltaan
14707: ja teknisin toimenpitein rajoitettava mahdolli- ja varusteilta:an olla sellaisia, että liikenne ja
14708: simman vähäiseksi. Mikäli säteilyn aiheuttamaa kuljetukset voidaan järjestää turvallisuutta vaa-
14709: vaaraa ei rakenteellisin ja teknisin keinoin saada rantamatta. Työpaikalle tuleminen ja sieltä
14710: riittävässä määrin vähennetyksi, työntekijän poistuminen on järjestettävä turvalliseksi.
14711: suojeleminen on järjestettävä altistusaikaa ly-
14712: hentämällä. 20 §.
14713: 15 §. Työpaikalla, kulkuteillä ja muissa työpaik-
14714: Työpaikan sähköjohdot ja -laitteet on siten kaan liittyvissä tiloissa on oltava hyvä järjestys,
14715: rakennettava, asennettava ja huollettava sekä siisteys ja puhtaus. Työhuoneet, kulkutiet ja
14716: niitä on siten käytettävä ja hoidettava, etteivät aputilat on päivittäin siivottava. Nämä tilat on
14717: ne aiheuta tapaturman tai tulipalon vaaraa. Jän- lisäksi määräajoin ja aina tarvittaessa siivottava
14718: nitteisten virtapiirien osat on sähköeristysten, perusteellisesti. Vuorotyössä käytettävät työtilat
14719: suojalaitteiden ja suojaetäisyyksien avulla tai on tarvittaessa siivottava vähintään kerran työ-
14720: muulla sopivalla tavalla suojattava siten, ettei vuoron aikana.
14721: työntekijä joudu kosketuksiin niiden kanssa Siivous on erityisesti työpaikoissa, joissa käsi-
14722: sekä niin, etteivät ne aiheuta muuta vaaraa. tellään tai voi esiintyä vaarallisia aineita, järjes-
14723: tettävä siten, etteivät tällaiset aineet pääse sii-
14724: 16 §. vouksen yhteydessä työpaikan ilmaan tai muu-
14725: Työ on järjestettävä siten, että palon ja rä- toin kosketuksiin siivousta suorittavan tai muun
14726: jähdyksen vaara on mahdollisimman vähäinen. työntekijän kanssa.
14727: Palo- ja räjähdysvaarallisia aineita ja esineitä
14728: käsiteltäessä, kuljetettaessa, säilytettäessä ja va- Henkilökohtaiset suojeluvälineet.
14729: rastoitaessa on noudatettava erityistä varovai-
14730: suutta ja mitä siitä on erikseen säädetty ja mää- 21 §.
14731: rätty. Jos työympäristössä esiintyvien vaara- ja
14732: Työhuoneessa tai sen välittömässä läheisyy- haittatekijöiden vaikutusta ei ole mahdollisti!
14733: dessä ja tarvittaessa muuallakin työpaikalla tu- rakenteellisilla tai muilla teknisillä toimenpi-
14734: lee olla saatavissa vettä ja tarkoituksenmukaisia teillä tai työn järjestelyillä estää, työntekijän
14735: palonsammutusvälineitä ja -aineita. käyttöön on varattava tarkoituksenmukaiset,
14736: Työntekijöiden turvallisuuden niin edellyt- tehokkaat, helppokäyttöiset, työntekoa haittaa-
14737: täessä on työpaikalle järjestettävä itsetoiminen mattomat ja hänelle soveltuvat henkilökohtaiset
14738: palonsammutusjärjestelmä sekä tarkoitukseen suojeluvälineet, joiden on oltava työsuojeluvi-
14739: soveltuva palohälytysmenetelmä. ranomaisen hyväksymää mallia.
14740:
14741: 17 §. 22 §.
14742: Työskentelypaikalle ja sieltä pois tulee olla Työnantajan on huolehdittava siitä, että työn-
14743: turvallinen ja helppo pääsy. Työpaikalla tulee tekijälle luovutettava henkilökohtainen suojelu-
14744: olla riittävä määrä selvästi havaittavia sekä väline on hyvässä kunnossa ja huolellisesti puh-
14745: Lakialoite n:o 119 293
14746:
14747: distettu sekä siitä, että se huolletaan ja vaih- teiden ja aineiden määrä, kunto ja säilytys-
14748: detaan riittävän usein. paikka on tarkastettava vähintään kerran kuu-
14749: kaudessa. Työpaikalla tulee olla riittävä määrä
14750: 23 §. ensiavun antamiseen perehtyneitä henkilöitä.
14751: Jos työpaikalla esiintyvät terveydelliset vaara- Milloin syövyttävät tai ärsyttävät aineet voi-
14752: tekijät, epäpuhtaudet, ilmastolliset tai muut vat joutua työntekijöiden silmiin tai iholle, työ-
14753: haitalliset olosuhteet tai työn laatu edellyttävät paikalla on oltava nopeasti käyttöön saatavia
14754: työhön soveltuvaa vaatetusta, työnantajan on huuhtelu- ja pesulaitteita.
14755: hankittava sellainen työntekijän käyttöön ja Työntekijälle on ennakolta annettava selvät
14756: huolehdittava sen säännöllisestä huoltamisesta. ohjeet niistä toimenpiteistä, joihin tapaturman
14757: sattuessa on nopean avun hankkimiseksi ryh-
14758: dyttävä. Tarvittaessa tulee työpaikalla olla teho-
14759: Sosiaalitilat ja työmaa-asunnot. kas hälytysjärjestelmä.
14760: 24 §.
14761: Työpaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä 27 §.
14762: tulee olla työntekijöiden lukumäärä ja suku- Työpaikalla tulee olla työntekijöiden maara,
14763: puoli huomioon ottaen riittävästi juomavettä työn laatu sekä räjähdyksen, tulipalon, kaasu-
14764: sekä asianmukaisesti sisustettua ja varustettua vuodon, hukkumisen ja muun vastaavan vaaran
14765: huonetilaa riittävästi ruokailua, ruoan valmis- suuruus huomioon ottaen riittävä määrä tarkoi-
14766: tusta, lämmittämistä ja säilytystä, peseytymistä, tuksenmukaisia pelastuslaitteita ja -varusteita.
14767: vaatteiden vaihtoa ja kuivatusta sekä lepo-, vir-
14768: kistys- ja odotusaikojen viettämistä varten. Työn järjestely.
14769: Lisäksi tulee työpaikalla olla riittävästi käy- 28 §.
14770: mäläitä erikseen miehille ja naisille. Työmenetelmät ja työssä käytettävät tekniset
14771: Edellä 1 momentissa tarkoitettujen tilojen on laitteet sekä työliikkeet ja työasennot on suun-
14772: sen lisäksi, mitä erikseen on säädetty ja mää- niteltava, mitoitettava ja järjestettävä siten,
14773: rätty, täytettävä tässä laissa työhuoneelle asete- ettei työntekijälle aiheudu terveydellistä vaaraa
14774: tut vaatimukset. taikka liiallista rasitusta.
14775: Raskaat ja yksipuolisesti rasittavat työvai-
14776: 25 §. heet on poistettava teknisin toimenpitein kuten
14777: Kun työtä suoritetaan paikalla, jossa ei ole mekanisoinuin ja automatisoinnin avulla.
14778: riittävästi asuntoja saatavissa työntekijöille niin Työskentelypaikalla tulee olla tarkoituksen-
14779: lähellä työpaikkaa, että heidän voidaan kohtuu- mukaisia istuimia. Työmenetelmän tulee, mikäli
14780: della vaatia käyvän siellä yöpymässä, työpaikalle teknisesti on mahdollista, olla sellainen, että
14781: tai sen läheisyyteen on järjestettävä tarkoituk- työ voidaan tehdä istualtaan.
14782: senmukaiset ja varustetasoltaan kunnolliset työ-
14783: maa-asunnot. 29 §.
14784: Työmaa-asuntoalueelle tulee järjestää mah- Työ on järjestettävä niin, että kukin työteh-
14785: dollisuus lämpimän aterian saantiin ja vapaa- tävä sisältää riittävästi erilaisia työvaiheita niin,
14786: ajan tiloja siten kuin niistä erikseen määrätään. ettei työn liiallinen yksitoikkoisuus tai työstä
14787: johtuva yksipuolinen kuormitus aiheuta haittaa
14788: Ensiapu ja pelastuslaitteet. työntekijän terveydelle.
14789: Milloin työntekijän työtahti riippuu teknisen
14790: 26 §. laitteen toiminnasta, tulee työntekijän voida
14791: Työpaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä vapaasti säätää laitteen toimintanopeus.
14792: tulee sopivissa ja selvästi ilmoitetuissa koh-
14793: dissa olla työpaikan laajuus ja sijainti, työnte- 30 §.
14794: kijöiden lukumäärä sekä työn laatu ja muut Taakkojen tulee olla painoltaan, muodoltaan
14795: olosuhteet huomioon ottaen nopeasti saatavilla ja kokoonpanaltaan sellaisia, ettei työntekijälle
14796: riittävä määrä ensiavun antamiseen soveltuvia aiheqdu taakan kantamisesta, kannattamisesta,
14797: laitteita, tarvikkeita ja aineita sekä tarvittaessa nostamisesta, laskemisesta taikka asettelemisesta
14798: lääkkeitä ja sairaankuljetukseen soveltuvaa ka- terveydellistä vaaraa taikka tarpeetonta rasi-
14799: lustoa. Ensiavun antamiseen tarkoitettujen lait- tusta. Taakkojen massa saa olla korkeintaan
14800: 294 Lakialoite n:o 119
14801:
14802:
14803: 35 kg silloin, kun on kysymys miespuolisesta Raskaana olevaa naista tai naista, jolla on
14804: työntekijästä ja 20 kg silloin, kun on kysymys alle 7-vuotiaita lapsia, ei saa pitää yötyössä,
14805: naispuolisesta työntekijästä. Jatkuvassa käsitte- vaan hänelle on järjestettävä samanarvoista
14806: lyssä taakkojen enimmäismassat ovat miespuoli- säännöllistä päivätyötä.
14807: silla työntekijöillä 20 kg ja naispuolisilla työn-
14808: tekijöillä 10 kg. 35 §.
14809: Yö- ja vuorotyössä on pisin päivittäinen työ-
14810: 31 §. aika kuusi tuntia. Yö- ja vuorotyötä tekevien
14811: Jos työssä esiintyy työntekijän elimistöä liial- vuosiloma on vähintään 1 '-h kuukautta. Yö- ja
14812: lisesti rasittavia tai kuluttavia tekijöitä, joita ei vuorotyötä tekevien eläkeikä on 55 vuotta.
14813: teknillisillä toimenpiteillä voida poistaa, tulee
14814: työssä pitää sopivin välein lepotaukoja tai päi- 36 §.
14815: vittäistä työaikaa rajoittaa. Työntekijää ei saa pitää ylityössä työaika-
14816: laissa säädetyn säännöllisen vuorokautisen työ-
14817: ajan lisäksi.
14818: 32 §.
14819: Milloin työntekijän työskentely yksin saattaa 37 §.
14820: vaarantaa hänen itsensä tai muiden työntekijöi- Rasittavilla tai erityisiä vaaratekijöitä sisältä-
14821: den turvallisuutta eikä tämä vaara ole muulla villä työaloilla ja työtehtävissä pisin säännölli-
14822: tavoin poistettavissa, kahden tai useamman nen vuorokautinen työaika on kuusi tuntia.
14823: työntekijän on suoritettava työ yhteisesti taikka Eläkeikä näillä työaloilla ja työtehtävissä on
14824: toisen työntekijän on välittömästi avustettava 55 vuotta. Asetuksella määrätään tässä tarkoi-
14825: tai valvottava sitä. tetuista työaloista ja työtehtävistä.
14826:
14827: Vuoro-, yö- ja ylityöt. Palkkaus tapa.
14828: 33 §. 38 §.
14829: Työ on järjestettävä pääsääntöisesti siten, että Sellaisissa töissä, jotka sisältävät erityisiä
14830: se voidaan suorittaa päivällä säännöllisesti sa- rasitustekijöitä tai joissa suorituspalkkaus voi
14831: manpituisina yhtäjaksoisina ja samoina vuoro- kiihdyttää työtahdin sellaiseksi, että siitä voi
14832: kauden aikoina toistuvina jaksoina. olla vaaraa työntekijän terveydelle, ei suoritus-
14833: palkkausta saa käyttää palkkausperusteena.
14834: Vuoro- ja yötyön teettäminen on sallittu vain,
14835: jos se on työssä käytettävän tuotantotekniikan Suorituspalkkausta ei saa käyttää työssä,
14836: vuoksi teknisesti välttämätöntä tai jos se on jonka tarkoituksena on työturvallisuuden kan-
14837: välttämättömien yhteiskunnallisten palvelusten nalta tärkeän toimenpiteen suorittaminen tai
14838: saannin vuoksi tarpeen. työssä, jossa suorituspalkkaus voi aiheuttaa
14839: puutteita työsuojelutoimenpiteissä.
14840: 34 §.
14841: Vuoro- ja yötyössä työntekijälle on järjestet- Koulutus.
14842: tävä erityiset lepoajat ja tarkoituksenmukaiset 39 §.
14843: lepotilat, lämpimät ja terveelliset ateriat, kul- Työntekijälle on annettava työn laadun, työ-
14844: jetus työpaikalle ja sieltä pois sekä ryhdyttävä olosuhteiden ja työntekijän ammattitaidon huo-
14845: muihin terveydellisten haittojen poistamiseksi mioon ottaen riittävästi opetusta ja ohjausta
14846: tarpeellisiin toimenpiteisiin. terveydellisten vaarojen välttämiseksi. Työnteki-
14847: Työsuojeluviranomainen tai työsuojeluvaltuu- jälle on lisäksi annettava opetusta kyseessä
14848: tettu voi tarvittaessa määrätä vuoro- ja yötyön olevaa työpaikkaa koskevista työsuojelusäännök-
14849: tauotettavaksi. Työn tauottaminen ei saa johtaa sistä ja -määräyksistä.
14850: työntekijän ansiotason alentumiseen. Työntekijälle on annettava tiedot työpaikalla
14851: Jos vuoro- ja yötyöstä johtuvia terveydellisiä käytettävien ja siellä olevien teknisten laittei-
14852: haittoja ei voida 1 ja 2 momenteissa tarkoite- den ja aineiden vaarallisuudesta sekä niistä ai-
14853: tuilla suojelutoimenpiteillä poistaa, työntekijälle heutuvien vaarojen torjunnasta. Tarvittaessa on
14854: on järjestettävä samanarvoista säännöllistä päi- työntekijöille järjestettävä ensiapu- ja palonsam-
14855: vätyötä. mutuskoulutusta sekä annettava tiedot menette-
14856: Lakialoite n:o 119 295
14857:
14858: lytavoista ja turvallisesta poistumisesta työpai- T erveystarkastukset.
14859: kalta räjähdyksen, tulipalon, kaasuvuodon ja
14860: muun vastaavan tapahtuman varalta. 45 §.
14861: Työntekijälle on ennen työn aloittamista suo-
14862: Uudelle työntekijälle ja uuteen työtehtävään ritettava lääkärintarkastus. Tarkastus on uusit-
14863: siirtyväTie työntekijälle on lisäksi annettava eri- tava vähintään kerran vuodessa, mikäli työpai-
14864: tyistä työn laadun ja työolosuhteiden edellyttä- kan olosuhteet tai työntekijän terveydentila ei
14865: mää opetusta ja ohjausta työntekijän turvalli- vaadi tarkastuksia suoritettavaksi tätä useam-
14866: suuden kannalta tarpeellisista toimenpiteistä ja min.
14867: menettelytavoista ennen työskentelyn aloitta-
14868: mista. Opetuksella ja ohjauksella on selvitettävä Jos työntekijä työstä tai työolosuhteista ai-
14869: tarkoin työn turvalliset suoritusmenetelmät sekä heutuvan sairauden, vamman tai herkistymisen
14870: työssä ja työympäristössä esiintyvät vaaratekijät seurauksena saattaa menettää kykynsä tehdä
14871: entistä työtään tai tällaisen työn jatkamisesta
14872: ja niiden torjunta.
14873: saattaa aiheutua työntekijälle terveydellistä hait-
14874: taa, työnantajan on huolehdittava siitä, että
14875: 40 §. työntekijälle osoitetaan hänen työkykyään vas-
14876: Työnantajan on kustannuksellaan järjestet- taavaa muuta samanarvoista työtä. Muuhun
14877: tävä työpaikan työsuojelupäällikölle, työsuojelu- työhön siirtäminen ei saa huonontaa työsuh-
14878: valtuutetulle, varavaltuutetuille ja työsuojelutoi- teen, virkasuhteen tai muun palvelussuhteen
14879: mikunnan jäsenille sekä muille lain tai sopi- ehtoja
14880: muksen perusteella työsuojelutehtävissä toimi-
14881: ville henkilöille säännöllisesti ja riittävästi työ-
14882: suojelua sekä työsuojelualan säännöksiä ja mää- Ilmoitukset, tarkastukset ja tutkimukset.
14883: räyksiä selvittelevää koulutusta.
14884: 46 §.
14885: 41 §. Työtiloja sisältävän rakennuksen rakentamista
14886: Työtä, jossa esiintyvien vaarojen välttäminen ja sen muuttamista tarkoittava suunnitelma on
14887: vaatii erityistä koulutusta, ei saa suorittaa muu työsuojeluviranomaisen ennen rakennustyön
14888: kuin riittävän koulutuksen omaava, siihen pä- aloittamista hyväksyttävä.
14889: tevä henkilö.
14890: 47 §.
14891: Tekninen laite tai laitetyyppi, josta voi aiheu-
14892: Työntekijän ominaisuudet. tua vaaraa tai terveydellistä haittaa, on työsuo-
14893: jeluviranomaisen hyväksyttävä ennen laitteen
14894: 42 §. valmistuksen aloittamista, laitteen maahantuon-
14895: Työntekijää ei saa määrätä sellaiseen työhön, tia tai käyttöön luovuttamista sekä tarvittaessa
14896: josta hänen fyysisten tai psyykkisten ominai- tarkastettava ennen laitteen käyttöön ottoa ja
14897: suuksiensa perusteella saattaa olla haittaa hänen määräajoin käytön kestäessä.
14898: tai muiden terveydelle ja turvallisuudelle.
14899: 48 §.
14900: 43 §. Kemiallinen aine sekä sen pakkaus ja myynti-
14901: Raskaana olevalla naisella ei saa teettää sel- päällys merkintöineen ja käyttöohjeineen voi-
14902: laista kuten ruumiillisesti rasittavaa työtä, josta daan määrätä tarkastettavaksi ennen myytäväksi
14903: saattaa olla haittaa hänen itsensä tai sikiön ter- asettamista tai käyttöön ottoa sekä määräajoin
14904: veydelle. tämän jälkeen.
14905: Edellä 1 momentissa tarkoitetusta aineesta
14906: tai tuotteesta voidaan määrätä tehtäväksi työ-
14907: Työnantajalle asetettavat vaatimukset. suojeluviranomaiselle ilmoitus, jonka tulee sisäl-
14908: 44 §. tää työsuojelun valvonnan kannalta tarpeelliset
14909: Työsuojeluviranomainen voi määrätä työnanta- tiedot.
14910: jan tai hänen edustajansa osoittamaan omaa- 49 §.
14911: vansa riittävät tiedot työssä esiintyvistä vaa- Tuotanto- ja työmenetelmien käyttöön ottoa
14912: roista ja niiden torjunnasta sekä työsuojelulain- koskeva suunnitelma voidaan määrätä ennen
14913: säädännöstä. suunnitelman toteuttamista tarkastettavaksi.
14914: 296 Lakialoite n:o 119
14915:
14916:
14917: 50 §. kokemuksensa tai havaintojensa perusteella to-
14918: Teknisen laitteen tai kemiallisen aineen val- teaa, että työpaikalla vallitseva puutteellisuus
14919: mistaja, maahantuoja, myyjä tai luovuttaja voi- tai epäkohta aiheuttaa hänelle tai muulle hen-
14920: daan määrätä kustannuksellaan toimituttamaan kilölle vaaraa tai terveydellistä haittaa; työn-
14921: niiden turvallisuuden selvittämiseksi tutkimuk- tekijällä on oikeus pidättäytyä tällaisen työn
14922: sia, koetuksia ja mittauksia. suorittamisesta.
14923: Työsuojeluviranomainen tai työpaikan työsuo-
14924: jeluvaltuutettu voi määrätä työnantajan kustan- 56 §.
14925: nuksellaan toimituttamaan joko kerran tai mää- Työsuojeluvaltuutettu, työntekijä ja työsuo-
14926: räajoin tapahtuvia taikka jatkuvia työpaikan jelutoimikunnan jäsen eivät ole korvausvelvol-
14927: olosuhteita koskevia mittauksia ja koetuksia. lisia 51, 52, 53 ja 54 §:n nojalla tapahtuneesta
14928: työnteon keskeyttämisestä, työssä suoritetusta
14929: muutoksesta tai työstä pidättäytymisestä mah-
14930: Valvonta. dollisesti aiheutuneesta vahingosta tai muusta
14931: 51 §. menetyksestä.
14932: Tämän lain sekä sen nojalla annettujen sään-
14933: nösten, määräysten ja ohjeiden noudattamista 57 §.
14934: valvovat työsuojeluviranomaiset ja työpaikan Edellä 51, 52, 53 ja 54 §:n nojalla tapahtu-
14935: työsuojeluvaltuutetut sekä työntekijät. nut työnteon keskeyttäminen, työssä suoritettu
14936: muutos tai työstä pidättäytyminen ei saa aiheut-
14937: 52 §. taa työsuojeluvaltuutetulle, tämän varamiehille
14938: Jos työoloissa vallitsevasta puutteellisuudesta tai työntekijälle ansion menetystä eikä työsuh-
14939: tai epäkohdasta aiheutuu työntekijälle hengen teen, virkasuhteen tai muun palvelussuhteen
14940: tai terveyden menettämisen vaara eikä työnan- purkamista, Iomauttamista tai siirtämistä mui-
14941: taja heti poista epäkohtaa tai muutoin korjaa hin tehtäviin.
14942: puutteellisuutta, työsuojeluvaltuutettu voi mää-
14943: rätä, että tällaista vaaraa aiheuttava työ on
14944: keskeytettävä. Erinäisiä säännöksiä.
14945: 58 §.
14946: 53 §. Tässä laissa ja muualla rangaistavaksi saa-
14947: Mikäli työsuojeluvaltuutettu havaitsee, että dettyjen työsuojelurikosten osalta toimii syyttä-
14948: työpaikan rakennuksissa, laitteissa tai työoloissa jänä alueellaan asianomaisen työsuojelupiirin
14949: on puutteellisuuksia tai epäkohtia, joiden kor- päällikkö ja häneen on sovellettava mitä viral-
14950: jaaminen tai poistaminen on työnantajan velvol- lisesta syyttäiästä on säädetty tai määrätty.
14951: lisuutena, on työnantajan ne työsuojeluvaltuu-
14952: tetun määräyksestä korjattava ja poistettava. 59 §.
14953: Työnantaja tai 3 §:ssä tarkoitettu henkilö
14954: 54 §. tahi ylempään työn- tai liikejohtoon kuuluva
14955: Jos työnantaja niskoittelee tal JOS asia ei henkilö, joka tahallaan taikka törkeällä huoli-
14956: siedä viivytystä, työsuojeluvaltuutettu voi vel- mattomuudella tai varomattomuudella rikkoo
14957: voittaa työnantajan sopivan määräajan kuluessa tämän lain säännöksiä tai tämän lain nojalla
14958: suorittamaan tarpeelliset toimenpiteet. Työsuo- annettuja määräyksiä ja siten saa aikaan vaka-
14959: jeluvaltuutettu voi tarpeen vaatiessa velvoittaa van vaaran työntekijän terveydelle, tai joka
14960: työnantajan suorittamaan 1 momentissa tarkoi- tahallaan taikka törkeällä huolimattomuudella
14961: tetut toimenpiteet uhalla, että työnteko työpai- tai varomattomuudella syyllistyy tässä laissa
14962: kassa tai sen osassa keskeytetään taikka että säädettyyn rikokseen toistuvasti taikka valvo-
14963: laitteen tai työmenetelmän käyttäminen kielle- van viranomaisen tai työsuojelutarkastuksen toi-
14964: tään. mittajan määräyksestä tai huomautuksesta huo-
14965: limatta, ja jos rikosta, huomioon ottaen siihen
14966: 55 §. johtaneet ja siitä ilmenevät seikat kokonaisuu-
14967: Jos työnantaja rikkoo, mitä hänen velvollisuu- dessaan, on pidettävä törkeänä, tuomittakoen
14968: dekseen on tässä laissa tai sen nojalla annetuissa törkeästä työrikoksesta vankeuteen enintään
14969: määräyksissä säädetty tai jos työntekijä muutoin neljäksi vuodeksi.
14970: Lakialoite n:o 119 297
14971:
14972: 60 §. sia, säteily-, räjähdys- ja palovaaraa koskevat
14973: Työnantaja tai 3 §:ssä tarkoitettu henkilö varoitus- ja muut turvallisuusohjeet on pidet-
14974: tahi ylempään työn- tai liikejohtoon kuuluva tävä sopivassa paikassa niiden työntekijöiden
14975: henkilö, joka rikkoo, mitä tässä laissa on sää- nähtävinä, joille ne on tarkoitettu.
14976: detty taikka tämän lain nojalla annettuja mää-
14977: räyksiä, tuomitaan työturvallisuusrikoksesta sak- 63 § .
14978: .koon tai enintään kahdeksi vuodeksi vankeu- Jos muualla kuin tässä laissa on säädetty tai
14979: teen. sovittu tämän lain ja sen nojalla annetuista
14980: Jos joku muu kuin edellä on sanottu syyllis- määräyksistä poikkeavasti työntekijöiden työ-
14981: tyy tässä pykälässä mainittuun tekoon tai lai- suojelun ja terveyden kannalta huonommin,
14982: minlyöntiin, rangaistakoon siitä työnantajaa ja olkoon sellainen säädös, määräys tai sopimus
14983: ylempää työn- ja yritysjohtoon kuuluvaa ikään- siltä osin mitätön ja noudatettakoon siltä osin
14984: kuin he itse olisivat tekoon tai laiminlyöntiin tätä lakia ja sen nojalla annettuja määräyksiä.
14985: syypäitä, elleivät he voi osoittaa, että heidän
14986: on ollut mahdotonta tekoa tai laiminlyöntiä 64 §.
14987: estää. Tämä laki tulee voimaan pa1vana
14988: 61 §. kuuta 19 , ja sillä kumotaan 28 päivänä kesä-
14989: Tarkemmat määräykset tämän lain soveltami- kuuta 1958 annettu työturvallisuuslaki (299/
14990: sesta ja täytäntöönpanosta antaa työsuojeluhal- 58) ja 28 päivänä heinäkuuta 1967 annettu
14991: litus. laivatyöturvallisuuslaki (345/67) sekä niiden
14992: 62 §. nojalla annetut säännökset ja määräykset, kui-
14993: Tämä laki ja sen nojalla annetut työpaikkaa tenkin niin, että työturvallisuuslain nojalla
14994: koskevat säännökset, määräykset ja viranomais- annetut järjestysohjeet ja muut määräykset ovat
14995: ten päätökset sekä teknisiä laitteita, työmene- edelleen noudatettavina, kunnes niitä asianomai-
14996: telmiä, kemiallisia aineita ja tuotteita, biologi- sessa järjestyksessä muutetaan tai ne kumotaan.
14997:
14998:
14999: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
15000:
15001: Marjatta Stenius Heimo Rekonen M. Kainulainen
15002: E.-J. Tennilä Pauli Puhakka Oili Suomi
15003: Taisto Sinisalo
15004:
15005:
15006:
15007:
15008: 38 087700129D
15009: 298 1977 vp.
15010:
15011: Lakialoite n:o 120.
15012:
15013:
15014:
15015:
15016: Suomi ym.: Ehdotus laiksi työsääntölain kumoamisesta.
15017:
15018:
15019: E d u s k u n n a 11 e.
15020:
15021: Tasapuoliseen ja demokraattiseen työsuhteen jäänne kaukaisesta historiasta, tulisi koko työ-
15022: ehtojen määräytysmisjärjestelmään ei sovi lain- sääntölaki kumota ja poistaa työsäännöt työ-
15023: kaan, että toinen osapuoli, esimerkiksi työnan- suhteen ehtojen määräämislähteenä.
15024: taja, yksipuolisesti pystyisi vaikkapa viranomais- Edellä esitetyn vuoksi ehdotamme,
15025: kontrollin jälkeenkin antamaan sitovia työsuh-
15026: teen ehtoja. Näin ollen kun tällaista järjestel- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
15027: mää merkitsevä työsääntölaki on valitettava lakiehdotuksen:
15028:
15029:
15030:
15031: Laki
15032: työsääntölain kumoamisesta.
15033:
15034: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
15035:
15036: Täten kumotaan 1 päivänä kesäkuuta 1922 Tämä laki tulee voimaan päivänä
15037: annettu työsääntölaki (142/22). kuuta 1977.
15038:
15039:
15040:
15041: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
15042:
15043: Oili Suomi Pauli Puhakka P. Liedes
15044: Marjatta Stenius Markus Kainulainen Heimo Rekonen
15045: 1977 vp. 299
15046:
15047: Lakialoite n:o 121.
15048:
15049:
15050:
15051:
15052: Suonio ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta.
15053:
15054:
15055: E d u s k u n n a 11 e.
15056:
15057: Sairausvakuutuksen äitiysrahan maksukauden ten voi hyötyä päiväkodin tai ohjatun perhe-
15058: pidentäminen ja lasten päivähoitolain säätämi- päivähoidon virikeympäristöstä. Tuen tulee
15059: nen ovat olleet viime vuosien merkittävimmät myös kohdistua tasapuolisesti kaikkiin väestö-
15060: perhepoliittiset uudistukset. Lapsen ja äidin ryhmiin. Tavoitteena tulisi olla lapsen hoito
15061: kannalta on tärkeää, että lapsi voidaan hoitaa omassa kodissaan vuoden ikään, mikä saavu-
15062: kotona kuuden kuukauden ikään ja että äidin tettaisiin luontevimmin ja tasapuolisimmin jat-
15063: palatessa työelämään lapselle järjestyy korkea- kamalla äitiyspäivärahan maksukautta vielä ny-
15064: tasoinen, turvallinen ja kohtuuhintainen kun- kyisestään kuudella kuukaudella. Näin menetel-
15065: nallinen päivähoitopaikka. Kumpikaan näistä len vapautuisi myös kipeästi tarvittavia päivä-
15066: uudistuksista ei kuitenkaan vielä saavuta kaik- hoitopaikkoja 1-3-vuotiaille lapsille.
15067: kia tarvitsijoita. Pienituloisissa perheissä äidillä On perusteltua, että nimenomaan äiti hoitaa
15068: ei ole mahdollisuutta alentaa ansiotasoaan ja lapsensa ensimmäisten kuuden kuukauden ajan
15069: jäädä pelkän sairausvakuutuksen äitiysrahan va- ja saa samalla toipua raskauden ja synnytyksen
15070: raan useaksi kuukaudeksi. Äitiysloma olisi siis rasituksista. Ensimmäisen puolen vuoden jäl-
15071: turvattava kaikille siten, että äidille maksettai- keen tulisi kuitenkin vanhempien voida valita,
15072: siin tältäkin ajalta palkkansa. Tämä on hoidet- jääkö äiti vai isä kotiin lastaan hoitamaan.
15073: tava työmarkkinajärjestöjen toimenpitein. Äi- Isän ja lapsen suhteen kehittymiselle olisi suo-
15074: tiysloman päätyttyä ei käytännössä kaikille päi- tavaa, että isä halutessaan voisi olla kotona hoi-
15075: vähoitoa tarvitseville lapsille ole tarjolla kunnal- tamassa lasta. Olisi myös huolehdittava siitä,
15076: lista päivähoitopaikkaa. Erityisen vaikea tilanne että lapsen hoitoloman pidentäminen ei enti-
15077: on juuri vauvojen kohdalla. Päivähoitopaikko- sestään vaikeuttaisi naisten sijoittumista ja ete-
15078: jen nopea lisäys on välttämätöntä ja tämä on nemistä työelämässä, mikä on vaarana, jos vuo-
15079: hoidettava valtion ja kuntien yhteisin ponnis- den pituinen hoitoloma tehdään mahdolliseksi
15080: tuksin. vain naisille. Näistä syistä nykyisen äitiysrahan
15081: Samalla kun on turvattava edellä mainittujen maksukauden pidentäminen tulisi toteuttaa si-
15082: perhepoliittisten tukitoimien täysi kattavuus ten, että loppujakso olisi vanhempainrahaa,
15083: käytännössä on myös jatkettava uudistustyötä. jonka turvin joko lapsen äiti tai isä voisi olla
15084: Lasten kotihoidon tuesta on käyty keskustelua kotona hoitamassa lastaan.
15085: varsin erilaisten ratkaisumallien puitteissa. Ver- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15086: rattain yksimielisesti kuitenkin nähdään, että nioittaen,
15087: tuki tulisi kohdistaa siihen ikäkauteen, jolloin että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
15088: lapsi vielä eniten tarvitsee kodin suojaa ja vähi- lakiehdotuksen:
15089: 300 Lakialoite n:o 121
15090:
15091:
15092:
15093: Laki
15094: sairausvakuutuslain muuttamisesta.
15095:
15096: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausva-
15097: kuutuslain (364/63) 4 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 28 päivänä tammikuuta 1972
15098: annetussa laissa (75/72), 14 §:n 1 momentti, 21 §,sellaisena kuin se on 20 päivänä kesäkuuta
15099: 1974 annetussa laissa ( 521/7 4), 22 §, 23 §, sellaisena kuin se on 20 päivänä kesäkuuta 1974
15100: annetussa laissa (521/74), 24 §:n 2 momentti, 28 §,sellaisena kuin se on 4 päivänä tammi-
15101: kuuta 1968 annetussa laissa (10/68) sekä 30 §:n 5 momentti, sellaisena kuin se on 20 päivänä
15102: kesäkuuta 1974 annetussa laissa (521/74 ), näin kuuluviksi:
15103:
15104: 4 §. 23 §.
15105: Vakuutetulla on oikeus saada sairauden pe- Äitiysrahaa suoritetaan yhteensä 174 arkipäi-
15106: rusteella korvausta tarpeellisen sairaanhoidon vältä siten, että 24 arkipäivää siitä kohdistuu
15107: kustannuksista ja sairaudesta johtuvasta työky- laskettua synnytysaikaa välittömästi edeltänee-
15108: vyttömyydestä päivärahaa sekä raskauden ja seen ja 150 arkipäivää sitä välittömästi seuraa-
15109: synnytyksen perusteella korvausta niistä johtu- vaan aikaan. Jos raskaus on keskeytynyt aikai-
15110: vista tarpeellisista kustannuksista ja äitiysrahaa semmin kuin 24 arkipäivää ennen laskettua
15111: sekä vanhempainrahaa. synnytysaikaa, äitiysrahan katsotaan kohdistu-
15112: van raskauden keskeytymispäivää välittömästi
15113: seuraavaan 174 arkipäivään.
15114: Vanhempainrahaa suoritetaan yhteensä 150
15115: Päivä-, äitiys- ia vanhempainraha. arkipäivältä välittömästi äitiysrahan maksukau-
15116: 14 §. den päättymisen jälkeen.
15117: Korvaukseksi sairaudesta johtuvasta työky- Jos äitiys- tai vanhempainrahaa saava vakuu-
15118: vyttömyydestä suoritetaan päivärahaa, raskau- tettu on sairaana 1 ja 2 momentissa tarkoitet-
15119: den ja synnytyksen johdosta äitiysrahaa sekä tuna aikana, ei hänellä ole oikeutta saada siltä
15120: lapsen hoidon johdosta vanhempainrahaa. ajalta sairautensa perusteella päivärahaa.
15121:
15122: 24 §.
15123: 21 §.
15124: Jokaisella naispuolisella vakuutetulla, jonka Mitä 1 momentissa on säädetty, sovelletaan
15125: raskaus on kestänyt vähintään 180 päivää ja vastaavasti raskaus- ja synnytyskustannuksiin
15126: joka on asunut Suomessa vähintään mainitun sekä äitiys- ja vanhempainrahaan.
15127: ajan välittömästi ennen laskettua synnytysaikaa,
15128: on oikeus saada äitiysrahaa ja äitiysrahan mak- 28 §.
15129: sukauden päättymisen jälkeen vanhempainrahaa Jos vakuutetulla on lain nojalla oikeus saada
15130: siten kuin jäljempänä säädetään. Miespuolisella työnantajalta työ- tai oppisopimussuhteen taikka
15131: vakuutetulla, joka on vastasyntyneen lapsen isä virka- tai muun julkisoikeudellisen toimisuhteen
15132: ja joka elää lapsen äidin kanssa avioliitossa tai perusteella sairaus- tai synnytysloman ajalta
15133: avioliitonomaisissa olosuhteissa on oikeus saada palkkaa tai sitä vastavaa korvausta, ei hänellä
15134: vanhempainrahaa siten kuin jäljempänä sääde- ole oikeutta saada tältä ajalta tämän lain mu-
15135: tään. kaista päivä-, äitiys- tai vanhempainrahaa enem-
15136: Vanhempainrahaa maksetaan kerrallaan vain pää kuin sen määrän, millä päivä-, äitiys- tai
15137: sille lapsen vanhemmista, joka osallistumatta an- vanhempainraha ylittää hänen saamansa palkan
15138: siotyöhön hoitaa edellä tarkoitettua lasta kotona. tai muun korvauksen. Se osa päivä-, äitiys- tai
15139: vanhempainrahasta, mitä ei ole maksettava va-
15140: 22 §. kuutetulle, suoritetaan työnantajalle.
15141: Äitiys- ja vanhempainrahan määrä päivää Milloin vakuutetun oikeus palkan tai sitä
15142: kohti on yhtä suuri kuin se päiväraha, minkä vastaavan korvauksen saamiseen sairaus- tai
15143: vakuutettu olisi saanut, jos häntä olisi kohdan- synnytysloman ajalta perustuu asetukseen, vir-
15144: nut sairaus. Äitiys- ja vanhempainrahaan ei kasääntöön tai muuhun sellaiseen säännökseen
15145: suoriteta huoltajanlisää vastasyntyneen osalta. taikka työehto- tai muuhun sopimukseen, suo-
15146: Lakialoite n:o 121 301
15147:
15148: ritetaan päivä-, äitiys- tai vanhempainraha va- 30 §.
15149: kuutetulle itselleen, jollei asianomaisella sään-
15150: nöksellä tai sopimuksella määrätä päivä-, äitiys- Jollei myönnettyä päivä-, äitiys- tai vanhem-
15151: tai vanhempainrahan taikka sen osan suoritta- painrahaa ole nostettu kuuden kuukauden ku-
15152: misesta vakuutetun sijasta työnantajalle niin luessa siitä, kun se on ollut vakuutetun nostet-
15153: kuin 1 momentissa on sanottu. Työehtosopi- tavissa, taikka maksettavaksi myönnettyä kor-
15154: muksessa olevaa tällaista määräystä saa noudat- vausta sairauden tai raskauden ja synnytyksen
15155: taa siinä laajuudessa, kuin sopimukseen sidottu aiheuttamista kustannuksista kuuden kuukau-
15156: työnantaja muutoinkin on velvollinen sopi- den kuluessa sen myöntämisestä, on oikeus
15157: musta soveltamaan. Maksu, joka on suoritettu etuuteen menetetty, mikäli ei erityisestä syystä
15158: vakuutetulle, ennen kuin työnantaja on ilmoit- katsota kohtuulliseksi toisin päättää.
15159: tanut paikallistoimistolle mainituissa säännök-
15160: sissä tai sopimuksissa olevasta edellä tarkoite- Tämä laki tulee voimaan patvana
15161: tusta määräyksestä, on kuitenkin pätevä. kuuta 197 . Lain 21 §:n ja 23 §:n 2 momen-
15162: Paikallistoimiston on vaadittaessa annettava tin säännöksiä vanhempainrahasta sovelletaan
15163: vakuutetulle tilitys 1 tai 2 momentin mukaan vakuutettuun, jonka lapsi on syntynyt päi·
15164: työnantajalle suoritetusta määrästä. vän kuuta 197 jälkeen.
15165:
15166:
15167: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
15168:
15169: Kaarina Suonio Pirkko Työläjärvi Risto Tuominen
15170: Pirkko Aro Seppo Tikka Matti Kuusio
15171: 302 1977 vp.
15172:
15173: Lakialoite n:o 122.
15174:
15175:
15176:
15177:
15178: Suonio: Ehdotus laiksi kansaneläkelain 22 b §:n muuttamisesta.
15179:
15180:
15181: E d u s k u n n a 11 e.
15182:
15183: Kansaneläkelain 22 b § :n mukaan työkyvyt- tuvasti korottaa, jotta se lisäisi kotihoidon mah-
15184: tömyys- ja vanhuuseläkkeensaajalle, joka on dollisuuksia ja tekisi oikeutta jo nyt kotona
15185: pysyvästi toisen henkilön yhtämittaisen hoidon suoritettavalle hoitotyölle. Korotuksen suu-
15186: ja valvonnan tarpeessa sekä eläkkeensaajalle, ruutta harkittaessa ei lähtökohdaksi tule ottaa
15187: joka on täyttänyt 85 vuotta, maksetaan hoito- nykyistä hoitolisää, vaan se, minkä määräisenä
15188: lisää. Hoitolisää ei kuitenkaan makseta eläk- hoitolisä tekee kotihoidosta todellisen ja hoito-
15189: keensaajalle, jota hoidetaan yhteiskunnan koko- suhteen kannalta oikeudenmukaisen vaihtoeh-
15190: naan tai osittain rahoittamassa sairaalassa tai don laitoshoidolle. Myös laitoshoidon kustan-
15191: laitoksessa. Hoitolisän tarkoituksena on siis nukset on pidettävä mielessä vertailukohtana.
15192: tukea eläkkeensaajan kotihoitoa. Laitoksessa, jossa hoidetaan yhtämittaisen hoi-
15193: Toisen henkilön yhtämittaisen hoidon ja val- don ja valvonnan tarpeessa olevia pitkäaikais-
15194: vonnan tarpeessa olevan pitkäaikaissairaan sa- sairaita, ovat hoitokustannukset kuukaudessa
15195: moin kuin 85 vuotta täyttäneen vanhuksen useita tuhansia markkoja.
15196: hoito omassa kodissaan on yhteiskunnan kan- Edellä esitetyillä perusteilla kansaneläkkeen
15197: nalta halvempi ja usein yksilön kannalta inhi- hoitolisän tulisi olla vähintään 900 markkaa
15198: millisempi ratkaisu kuin laitoshoito. Kun lisäksi kuukaudessa. Hoitolisän taso tulisi myös jatku-
15199: maassamme on huutava pula pitkäaikaissairai- vasti voida pitää sellaisena, että se säilyttää
15200: den hoitopaikoista, olisi kotihoitoa tuettava kotihoidon vaihtoehtona laitoshoidolle. Tätä ei
15201: siten, että se muodostaisi todellisen vaihtoeh- turvaa pelkästään hoitolisän kehityksen sitomi-
15202: don laitoshoidolle. nen elinkustannuksiin. Hoitolisän markkamää-
15203: Kansaneläkkeen hoitolisä on nykyisellään niin rää ei tulisi säätää lailla, kuten nyt, vaan ase-
15204: pieni, että se ei tee kotihoidosta todellista vaih- tuksella, jolloin valtioneuvostolla on mahdolli-
15205: toehtoa laitoshoidolle. Hoitolisä oli vuoden suus joustavasti suorittaa tarpeelliseksi katso-
15206: 1977 alussa 205 markkaa kuukaudessa. Tällä mansa korotukset. Samalla kun hoitolisän mark-
15207: rahalla ei pystytä palkkaamaan kotiin ulkopuo- kamäärää koskeva lainkohta olisi muutettava,
15208: lista apua. On myös kohtuutonta, että omainen, olisi myös vastaavasti apulisän markkamäärä
15209: joka hoitaa yhtämittaisen hoidon ja valvonnan poistettava laista ja siirrettävä asetuksella sää-
15210: tarpeessa olevaa pitkäaikaissairasta tai 85 vuotta dettäväksi. Sekä hoito- että apulisän määrästä
15211: täyttänyttä vanhusta, ei saa työstään mitään olisi pikaisesti annettava asetus, jossa näiden
15212: korvausta eikä yleensä hoitokustannuksiakaan tukimuotojen taso on määritelty kokonaan
15213: peitetyksi puhumattakaan tilapäisestä ulkopuo- uudelleen ottaen huomioon ne tarkoitusperät,
15214: lisesta avusta, joka helpottaisi pahinta painetta joihin näillä tukimuodoilla pyritään.
15215: ja antaisi mahdollisuuden lomaan. Lähiomaista- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15216: kaan ei hoitajana tule asettaa ylivoimaiseen taen,
15217: tilanteeseen eikä katkeroittaa hoitosuhdetta ta- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
15218: loudellisen tuen riittämättömyydellä. lakiehdotuksen:
15219: Kansaneläkkeen hoitolisää tulisi erittäin tun-
15220: Lakialoite n:o 122 303
15221:
15222:
15223: Laki
15224: kansaneläkelain 22 b § :n muttamisesta.
15225:
15226: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansanelä-
15227: kelain 22 b §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 28 päivänä kesäkuuta 196.3 annetussa
15228: laissa (.349/6.3), näin kuuluvaksi:
15229:
15230: 22h §. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
15231: kuuta 1977.
15232: Apulisän ja hoitolisän määrästä säädetään
15233: asetuksella.
15234:
15235:
15236:
15237: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1977.
15238:
15239: Kaarina Suonio
15240: 304 1977 vp.
15241:
15242: Lakialoite n:o 123.
15243:
15244:
15245:
15246: Surakka ym.: Ehdotus laiksi työsopimuslain 3 §:n muuttamisesta.
15247:
15248:
15249: E d u s k u n n a 11 e.
15250:
15251: Vuoden 1971 alussa voimaan tulleen työsopi- mista siitä, mitä se oli työsopimuslakikomitean
15252: muslain 3 §:n mukaan osa työsopimuksen voi- mietinnössä tai hallituksen esityksessä. Vaikka
15253: massaoloajasta voidaan määrätä erityiseksi, enin- laintulkinnallisesti koeaikaan liittyvän irtisano-
15254: tään kolme kuukautta kestäväksi koeajaksi, missuojakysymyksen pitäisi olla selvä, on oi-
15255: jonka kuluessa sopimus voidaan ilman irtisano- keuskäytäntö koeaikana tapahtuvien irtisanomis-
15256: misaikaa molemmin puolin purkaa. Lainkohdan ten osalta muodostunut vähintäänkin kirja-
15257: soveltamisen aikana on syntynyt erilaisia tul- vaksi. Tämän poistamiseksi itse lakiin on kir-
15258: kintoja sen suhteen, onko saman lain 37 §:n jattava periaate jo koeaikanakin voimaan astu-
15259: irtisanomissuojasäännöksien katsottava ulottu- vasta irtisanomissuojasta. Ottaen kuitenkin
15260: van myös koeaikaan. Perustellusti on päädyt- huomioon koeaikasäännöksen alkuperäisen tar-
15261: tävissä jo nyt siihen, että lakisääteinen irtisano- koituksen eli sen, että kummallekin työsuhteen
15262: missuoja koskee myös koeaikaa. Lakisääteinen osapuolelle mahdollistetaan muun muassa sen
15263: irtisanomissuojahan saatiin aikaan työsopimus- seikan selvittäminen, onko työntekijä sovelias
15264: lakiesitystä käsiteltäessä eduskunnan sosiaali- työsopimuksensa tarkoittamaan työhön, on nyt
15265: valiokunnassa, kun taas muun muassa koeaikaa puheena olevaa irtisanomissuojasäännöstä tul-
15266: koskeva työsopimuslain kohta jäi siihen muo- kittava siten, että työntekijän työhön soveltu-
15267: toon, joka sillä oli ollut sekä työsopimuslaki- mattomuus saattaa olla erityisen painava syy
15268: komitean mietinnössä että hallituksen esityk- työsopimuksen ilman irtisanomisaikaa tapahtu-
15269: sessä. vaan lakkauttamiseen.
15270: Sen seikan, että työntekijän kannalta niinkin Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
15271: voimakas suojasäännöstö kuin mitä irtisanomis-
15272: suoja on, on katsottava merkitsevän muun että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
15273: muassa koeaikasäännöksen oleellista muuttu- lakiehdotuksen:
15274:
15275: Laki
15276: työsopimuslain 3 §:n muuttamisesta.
15277:
15278: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 30 päivänä hu4tikuuta 1970 annetun työsopi-
15279: muslain (302/70} 3 §:ään uusi näin kuuluva 2 momentti:
15280:
15281: 3 §. Tämä laki tulee voimaan päivänä
15282: Koeaika kuuta 197 .
15283:
15284: Työnantajan on työntekijää koeaikana irtisa-
15285: noessaan noudatettava tämän lain 37 §:n 2 mo-
15286: mentin määräyksiä.
15287:
15288:
15289:
15290: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
15291:
15292: Juhani Surakka Olli Helminen Matti Luttinen
15293: Pirkko Aro Matti Kuusio Helge Siren
15294: Matti Puhakka Kaarina Suonio Pauli Uitto
15295: Aimo Ajo Tellervo Koivisto Jorma Rantala
15296: 1977 vp. 305
15297:
15298: Lakialoite n:o 124.
15299:
15300: Surakka ym.: Ehdotus laiksi vuosilomalain muuttamisesta.
15301:
15302: E d u s k u n n a 11 e.
15303:
15304: Karatetulla lomapalkalla · turvataan työriteki~ keenkin, työehtosopimuksien sanamuodon mu-
15305: jälle mahdollisuus virkistymiseen vuosilomansa kaan ei ole saapa lomaltapaluurahaa.
15306: aikana. Nykyisen lomaltapaluurahan yhtenä tar- Esiintyneet väärinkäytökset ja sopimuksien
15307: koituksena on ollut turvata työntekijän talou- kiertämiset johtavatkin väistämättä siihen, että
15308: dellinen asema vuosiloman jälkeenkin. Toisaalta työntekijöille on nykyistä varmemmalla tavalla
15309: työnantajien intressissä on ollut työvoiman säi- turvattava oikeus lomaltapaluurahaan. Nykyisen
15310: lyttäminen lomien jälkeen. kaltainen väärinkäytösmahdollisuus on estettä-
15311: Vuoden 1972 Hämäläinen-"-Laatunen -ratkai- vissä siten, että siirrytään lomaltapaluurahan
15312: sulla keskeiset työmarkkinajärjestöt sopivat saamisessa ansaintaperiaatteelle. Samalla koko
15313: keskitetysti työntekijän oikeudesta ns. lomalta- lomaltapaluurahan nimike on muutettava loma-
15314: paluurahaan. Lomaltapaluurahan suuruus on rahaksi ja lomarahaan on sovellettava samoja
15315: sitten alakohtaisesti vaihdellut, mutta pääsään- periaatteita kuin vuosilomalaissa.
15316: tönä on ollut määrätyn prosenttiosuuden saa- Ansaintaperiaatteelle siirtyminen merkitsee
15317: minen työntekijän lakisääteisestä vuosilomapal- myös sitä, että ne työtekijät, joiden työsuhde
15318: kasta. syystä tai toisesta lakkaa lomanmääräytymis-
15319: vuoden aikana, olisivat oikeutettuja saamaan
15320: Työntekijä on pääsääntöisesti saanut 1omalta- lomarahan samassa yhteydessä kuin lomakor-
15321: paluurahan ensimmäisen palkanmaksun yhtey- vauksenkin. Niille työntekijöille taas, jotka saa-
15322: dessä vuosiloman pitämisen jälkeen. Lomalta- vat lomakorvauksen prosenttimääräisenä, tulisi
15323: paluurahan saaminen on kuitenkin jatkuvasti niin ikään turvata lomarahan saaminen.
15324: ollut uhattuna työntekijöistä itsestään riippu- Tällä hetkellä lomapalkan suuruus on pää-
15325: mattomista syistä. Teollisuuden laskukaudet sääntöisesti 50 % lakisääteisestä vuosilomapal-
15326: ovat koituneet myös lomaltapaluurahan osalta kasta. Harkittaessa lomaltapaluurahaedun laki-
15327: työntekijöitten tappioksi. Meneillään oleva lama sääteistämistä edellä esitetyllä tavalla, on aiheel-
15328: on selvästi osoittanut lomaltapaluurahaoikeu- lista kirjata itse lakitekstiinkin periaate siitä,
15329: den puutteellisuudet silloin, kun työnantajat että lomaraha on vähintään puolet .työntekijän
15330: ajoittavat joukkoirtisanomisensa juuri vuosilo- vuosilomapalkasta.
15331: mien alle. Vuosi1omaltaan työhön palaava työn- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
15332: tekijä on oikeutettu saamaan lomaltapaluura-
15333: han, kun taas irtisanottu työntekijä, joka olisi että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
15334: halunnut jatkaa työsuhdettaan vuosiloman jäi- lakiehdotuksen:
15335:
15336: Laki
15337: vuosilomalain muuttamisesta.
15338: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 30 päivänä maaliskuuta 1973 annettuun vuosi-
15339: lomalakiin (272/73) uusi näin kuuluva 13 a §:
15340: 13 a §. Ne työntekijät, jotka tämän lain nojalla saa-
15341: Lomaraha. vat prosenttimääräisen lomakorvauksen, ovat
15342: oikeutettuja saamaan lomarahana vähintään
15343: Työntekijällä on oikeus vuosilomalle lähties- puolet lomakorvauksesta.
15344: sään tai työsuhteen päättyessä saada lomaraha,
15345: jonka suuruus on vähintään puolet työntekijän Tämä laki tulee voimaan päivänä
15346: vuosilomapalkasta tai lomakorvauksesta. kuuta 197 .
15347:
15348: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
15349: Juhani Surakka Lyyli Aalto Matti Ahde
15350: 39 0877001290
15351: 306 1971·#.
15352:
15353: Lakialoite n:o 125.
15354:
15355:
15356:
15357:
15358: Söderman ym.: Ehdotus laiksi työsuojelualan tutkimus- ja .pal-
15359: velutoiminnasta.
15360:
15361:
15362:
15363: E d u s k u n n a 11 e.
15364:
15365: Työterveyssäätiön ylläpitämän Työterveyslai- Laitoksen totmtnnan joustavuusvaatimukset
15366: toksen toiminta on muutaman viime vuoden puoltavat myös tätä ratkaisua.
15367: kuluessa ollut valtion eri komiteoissa ja työ- Tapaturmavakuutuslain (608/48) 35 §:ssä
15368: ryhmissä tårkasteltavana. Selvityksissä on mainittuja työturvallisuustyöhön käytettäväksi
15369: useaan otteeseen päädytty siihen, ettei Työter- tarkoitettuja varoja tulisi vuositasolla ohjata
15370: veyslaitosta voida tarkoituksenmukaisella tavalla säännöllisesti noin 70 prosenttia työsuojelualan
15371: kehittää työsuojelualan asiantuntijalaitokseksi tutkimus- ja palvelutoiminnasta huolehtivan
15372: ilman yhteiskunnan tuen lisäämistä. Tästä syystä Työterveyslaitoksen ja sen aluelaitosten toimin-
15373: on laitoksen kehityksen turvaamiseksi esitetty, taan. Nykyisten toiminnassa olevien Uudenmaan,
15374: että Työterveyslaitoksesta tulisi muodostaa val- Turun, Oulun, Kuopion ja Lappeenrannan alue-
15375: tion laitos. Tähän on nähty joustavat mahdolli- laitosten lisäksi tulisi rahoituspohjaa ja tähän
15376: suudet sen tähden, että laitos toimii valtion liittyviä järjestelyjä hyväksi käyttäen pitemmällä
15377: omistamassa kiinteistössä, joka on luovutettu aikavälillä pyrkiä myös siihen, että aluelaitos-
15378: laitoksen käyttöön ilman korvausta. verkkoa voidaan laajentaa perustamalla myös
15379: Työsuojelutoiminnan kehittäminen pitkällä Vaasaan ja Jyväskylään aluetyöterveyslaitokset.
15380: tähtäyksellä edellyttää sitä, että se tukeutuu Työterveyssäätiön ylläpitämän Työterveyslai-
15381: korkeatasoisiin asiantuntija- ja tutkimuslaitos- toksen hallinnosta saadut kokemukset huo-
15382: palveluihin. Tässä suhteessa on päämääränä pi- mioon ottaen on lakisääteiselle pohjalle järjes-
15383: dettävä sitä, että Työterveyslaitoksesta muo- tettävän työterveyslaitostoiminnan hallinto tar-
15384: dostetaan kiinteä osa työsuojeluhallinnon orga- koituksenmukaista organisoida siten, että
15385: nisaatiota. Samalla on huolehdittava siitä, että siihen osallistuvat toisaalta työsuojelu- ja
15386: laitoksen rahoitus ja hallinto saadaan lainsää- terveysviranomaiset ja toisaalta työmarkkinaosa-
15387: däntöteitse sellaiselle pohjalle, että laitoksen puolet pariteettiperiaatteen mukaan. Kun työ-
15388: häiriötön työskentely ja kehittäminen on mah- suojelualan tutkimus- ja palvelutoiminnassa on
15389: dollisimman pysyvällä tavalla järjestetty ottaen varauduttava nopeisiinkin muutoksiin ja uusiin
15390: kuitenkin huomioon tutkimuslaitoksen luonteen vaatimuksiin työelämän tarpeiden mukaan, on
15391: edellyttämän riittävän joustavuuden. hallinnon oltava riittävän joustava. Lakisäätei-
15392: Kun työstä johtuvat terveysvaarat aiheutuvat sellä pohjalla toimivan Työterveyslaitoksen ja
15393: ensi sijassa työnantajan toiminnan seurauksena, sen aluelaitosten toiminnasta tulisi vastata ylim-
15394: on pidettävä perusteltuna, että työterveyslaitos- pänä päättävänä elimenä johtokunnan, jossa
15395: toiminnan ylläpitämiseen tarvittavista varoista edellä mainitut viranomais- ja työmarkkinatahot
15396: osa kerätään edelleenkin työnantajan maksamien olisivat edustettuina. Työterveyslaitostoiminnan
15397: tapaturmavakuutusmaksujen kautta. Vaikka työ- valvonta ja ohjailu voisi kuulua sosiaali- ja ter-
15398: suojelun tutkimus- ja palvelutoiminnan perustaa veysministeriölle kuten tähänkin asti.
15399: onkin syytä kiinteyttää erityisellä lainsäädän- Työterveyslaitostoiminnan puitteita lakisää-
15400: nöllä, joka työnantajien maksuosuuden lisäksi teistettäessä on lähdettävä siitä, etteivät palve-
15401: varmistaa Työterveyslaitokselle myös valtion lussuhteessa Työterveyssäätiön ylläpitämään Työ-
15402: varoin riittävän varmat taloudelliset toiminta~ terveyslaitokseen olevan henkilökunnan edut ja
15403: edellytykset, ei valtiontaloudellisista syistä kui- · asema millään tavoin huonone nykyisestä tasos-
15404: tenkaan ole perusteltua muuntaa Työterveys- taan. Valtion ja Työterveyssäätiön välillä on
15405: laitosta puhtaaksi . valtion budjettilaitokseksi. lisäksi spvittava, että työsuojelualan tutkimus-
15406: Låkia1oite- n!o · 1.25 307
15407:
15408: ja'· pal~utoimirinasta' v4lstaava Työterveyslaitos ten esimerkiksi kuntoutustoiminnan ylläpitämi-
15409: aluelaitoksineen saa · nykyisen valtion· omaisuu- seen:· .·· ''"'
15410: den· lisäksi kaiken sen irtaimen, omaisuuden ja • i Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
15411: laitteiston, jota toitninta · edellyttää, kuitenkin nioittaen,.
15412: niin, että Työterveyssäätiölle edelleen jää sel-
15413: lainen riittävä omaisuusmassa, joka tarvitaan että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
15414: säätiön muiden jäljelle jäävien toimintojen ku- lakiehdotuksen:
15415:
15416:
15417:
15418: Laki
15419: työsuojelualan tutkimus- ja palvelutoiminnasta.
15420:
15421: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
15422:
15423: 1 §. etu. Viranomaisten ja työsuojelun alalla totmt-
15424: Työsuojelualan tutkimus~ ja palvelutoimin~ vien yhteisöjen tarpeita varten suoritetuista teh-
15425: nalla tarkoitetaan tässä laissa työstä ja työolo- tävistä voidaan kuitenkin periä säännönmukaista
15426: suhteista johtovien terveydellisten vaarojen ja alem.mat . maksut, tai mikäli tämä laitoksen
15427: haittojen ehkäisemiseen, poistamiseen ja muu- sitoumuksia ja toimintaa haittaamatta on mah-
15428: hun työsuojeluun liittyvää tutkimus-, koetus-, dollista, suorittaa niitä myös ilmaiseksi viran-
15429: mittaus-, palvelu-, koulutus-, julkaisu- ja tiedo- omaisille ja mainituille yhteisöille.
15430: tustoimintaa.
15431: 2 §. 6 §.
15432: Työsuojelualan tutkimus- ja palvelutoimintaa Milloin Työterveyslaitoksen tutkimustehtävä
15433: varten on Työterveyslaitos, jossa on keskuslai- tai muut sille säädetyt tai määrätyt tehtävät
15434: tos ja aluelaitoksia. sitä edellyttävät, Työterveyslaito.l;:sen edustajalla:
15435: Työterveyslaitoksen kotipaikka on Helsingin on oikeus päästä työpaikalle, suorittaa siellä
15436: kaupunki. koetuksia ja mittauksia, ottaa näytteitä sekä
15437: saada työnantajilta ja työntekijöiltä tehtävän
15438: 3 §. suorittamista varten tarpeellisia tietoja. Tarkas-
15439: Valtion tulo- ja menoarviossa osoitetaan Työ- tus- ja tutkimustehtävät tulee suorittaa aiheut-
15440: terveyslaitoksen .toimintaan vuosittain määrä- tamatta tarpeetonta häiriötä työpaikan toimin-
15441: raha, josta tapaturmavakuutuslain 35 §:n no- nalle.
15442: jalla vuosittain kertyväksi arvioidut työturvalli- 7 §.
15443: suusvarat ovat enintään 40 prosenttia. Jokainen on velvollinen pitämään salassa
15444: Edellä 1 momentissa tarkoitetusta työturval- mitä hän tässä laissa säädettyjä tehtäviä täyt-
15445: lisuusmaksujen arvioidusta kertymästä tulee täessään on saanut tietää työnantajan liike- tahi
15446: vuosittain osoittaa Työterveyslaitoksen toimin- ammattisalaisuuksista taikka työntekijän tervey-
15447: taan käytettäväksi vähintään 70 prosenttia. dentilasta tai henkilökohtaisista olosuhteista
15448: taikka muusta seikasta, joka erityisen säännök-
15449: 4 §. sen tai asian laadun mukaan on pidettävä sa-
15450: Työterveyslaitoksen toimintaa johtaa johto- lassa.
15451: kunta, jossa on työsuojelu- ja terveysviranomais- 8 §.
15452: ten ohella oltava edustettuina keskeisimmät Joka rikkoo 7 §:ssä tarkoitetun salassapito-
15453: työmarkkinajärjestöt. Johtokunnan jäsenet sa- velvollisuuden, on tuomittava, jollei tekoa ole
15454: moin kuin heidän henkilökohtaiset varamie- rangaistava virkarikoksena, työsuojelutietojen
15455: hensä määrää valtioneuvosto kolmeksi vuo- salassapitovelvollisuuden rikkomisesta sakkoon
15456: deksi kerrallaan. tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
15457: 5 §. Tässä pykälässä mainitusta rikoksesta ei vi-
15458: Työterveyslaitoksen suorittamista tehtävistä rallinen syyttäjä saa nostaa syytettä, ellei asian-
15459: perittäviä maksuja vahvistettaessa on otettava omistaja ole rikosta syytteeseen pantavaksi
15460: huomioon toiminnan kannattavuus ja yleinen ilmoittanut.
15461: 308 Lakialoite n:o 125
15462:
15463:
15464: 9 §. Työterveyssäätiö -nimisen säätiön ylläpitämä
15465: Työterveyslaitoksen toiminnan lainmukai- Työterveyslaitos, jota jäljempänä kutsutaan yk·
15466: suu~ta valvoo sosiaali- ja terveysministeriö, jolla sityiseksi Työterveyslaitokseksi, jatkaa toimin~
15467: tämän tehtävänsä hoitamista varten on oikeus taansa tämän lain tarkoittamana laitoksena sen
15468: saada Työterveyslaitokselta tarpeelliset taloutta mukaisesti kuin asiasta Suomen valtion ja Työ-
15469: ja toimintaa koskevat tiedot. terveyssäätiön välillä on sovittu päivänä
15470: kuuta 19 tehdyssä esisopimuksessa.
15471: 10 §. Tämän lain voimaan tullessa yksityisen Työ-
15472: Työterveyslaitoksen hallinnon ja tilien tar- terveyslaitoksen palveluksessa olevat henkilöt
15473: kastamista varten sillä tulee olla keskuskauppa- siircyvät työsuhteen katkeamatta Työterveyslai-
15474: kamarin hyväksymä tilintarkastaja. Tilintarkas- toksen palvelukseen sen mukaan kuin lain voi-
15475: tajat valitsee sosiaali- ja terveysministeriö. maantulohetkellä on sovittu, kuitenkin niin,
15476: että uuteen palvelussuhteeseen liittyviä talou-
15477: 11 §. dellisia etuja ei saa muuttaa oleellisesti aikai-
15478: Työterveyslaitoksella on oikeus ottaa vastaan sempia etuja epäedullisemmiksi.
15479: lahjoituksia toimintaansa varten. Tämän lain voimaan tullessa siirtyvät yksi-
15480: tyisen Työterveyslaitoksen vastattavana olleet
15481: 12 §. eläkkeet ja muut taloudelliset velvoitteet tässä
15482: Tarkemmat määräykset tämän lain täytän- laissa tarkoitetun Työterveyslaitoksen vastatta-
15483: töönpanosta ja soveltamisesta annetaan asetuk~ vaksi.
15484: sella. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryh-
15485: 13 §. tyä lain täytäntöönpanemiseksi tarpeellisiin toi-
15486: Tämä laki tulee voimaan päivänä menpiteisiin.
15487: kuuta 19
15488:
15489: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1977.
15490:
15491: Jacob Söderman Helge Siren Peter Muurman
15492: Reino Breilin Jorma Rantala Uki Voutilainen
15493: Sinikka Luja-Vepsä Risto Tuominen Jouko Mäkelä
15494: Sven-Erik Järvinen Mauno Forsman Jouko Tuovinen
15495: Matti Luttinen Lyyli Aalto Aimo Ajo
15496: Uljas Mäkelä Maija Rajantie Kaisa Raatikainen
15497: Ralf Friberg Pirkko Aro Matti Kuusio
15498: Sakari Knuuttila Veikko Pajunen Matti Louekoski
15499: Antti Pohjonen Matti Ahde Matti Puhakka
15500: Juhani Surakka Erkki Liikanen Kaarina Suonio
15501: Meeri Kalavaineo Eino Grönholm Pentti Rajala
15502: Salme Myyryläinen Lasse Lehtinen Pirkko Työläjärvi
15503: Paula' Eenilä Arvo Ahonen Seppo Tikka
15504: 1977 rd:
15505:
15506: ~orion -nr 126.
15507:
15508:
15509:
15510: Taxell m.fl.: _Förslag tili ~ag angående ändring av lagen om barn-
15511: .. dagvård. ·
15512:
15513:
15514: T i 11 R i k s d a g en.
15515:
15516: En av_ ),arndagvårdens centrala målsättningar Korumuneroa kan genom samarhete över
15517: är att utveckla oeh främja barnets språkliga kommungränserna gemensamt forsöka ordna
15518: utveckling. Undersökningar visar att barnet bör barndagvåtden för den språkliga · minoriteten
15519: ha ett välutvecklåt språk för att undvika dubbel inom ett större område.
15520: halvspråkighet där båda spiåken är bristfälliga. Den språkliga minoritetens behov bör, isyn-
15521: Barnets möjligheter att fungera i olika situa~ nerhet om man inte har möjlighet att upprätt-
15522: tioner underlättas av att barnet har ett språk hålla · helt ensptåkiga barndagvårdsgrupper, ·till-
15523: som det kan identifiera sig med. godoses håde genom o:rdnande av familjedag-
15524: De flesta skälen talar för att modersmålet vård på harnets modersmål och genom att nian
15525: bör vara hasspråk och det har kunnat konsta- vid anställande av personai beaktar ·dagvårdar-
15526: teras, att ju bättre ett barn kan sitt modersmål nas språkkunskaper. Kommunerna hör försöka
15527: desto bättre och snabbare går inlärningen av ordna familjedagvådsutbildning jämväl på mino~
15528: ett främmande språk. Ett välutvecklat moders- ritetsspråket även om undervisningen inte sam~
15529: mål är en viktig grund för fortsatt sko1fram- lar så många deltagare som kurserna på majo-
15530: gång. Grunderna för harnets fortsatta språkut- ritetsspråket. ·
15531: veckling läggs i åldern under skolåldern och 1 skollagstiftningen finns uttryckliga stadgan~
15532: stimulerande åtgärder för språkutvecklingen är den om att undervisning skall meddelas ele.:
15533: då viktiga. Barndagvården spelar här en åvgö- verna på deras modersmål. Med beaktande av
15534: rande roll. dagvårdens betydelse för barnens språkliga ut~
15535: Kommunerna bör vid sin planering av barn- veckling finns det starka motiv för att ett
15536: dagvården även utreda språkfördelningen inom motsvarande stadgande intas i barndagvårds:
15537: kommun och heakta den. Om inom kommun lagstiftningen. .
15538: finns underlag för upprätthållande av dagvård Hänvisande till det ovan · anförda föreslår vi,
15539: för den språkliga minoritetens barn, hör man
15540: sträva tili detta samt informera barnens föräld- att Riksdagen måtte antaga följant!e
15541: rar om att det finns möjlighet att få dagvård lagförslag:
15542: på modersmålet.
15543: Lag
15544: angående ändring av lagen öm barndagvård.
15545:
15546: t· enlighet med riksdagens beslut fogas till lagen den 19 januari 197_.3 om harndagvård
15547: (.36/7.3) en ny 2 a §, som följer: ··
15548:
15549: 2 a §.
15550: Barndagvården· bör, såvida icke social- och undantag, o:rdnas skilt för firtska; svenska Öch
15551: hälsovårdsministeri.et av särskilda skäl heviljar samiska harn. ·
15552:
15553: Helsingfors den 11 februari 1977.
15554:
15555: Christoffer Taxell Jutta Zilliacus ·
15556: Elly Sigfrids Gunnar· Häggblom -
15557: Pär Stenbäck
15558: 3$0 1977· vp.
15559:
15560: Lakialoite n:o 126.
15561:
15562:
15563:
15564:
15565: - - · · 'TaxeU ym.: Ehdotus laiksi lasten päivähoidosta annetun lain
15566: muuttamisesta.
15567:
15568:
15569: E d u s k u n n a 11 e.
15570: Erijs lasten:· päivähoidon·· kes~~isistä_ ta~oit· . Kunnat voiv~t. yhteistyJUä yli kunnanrajojen
15571: teistå on lasten kielellisen kehityksen edistii;tjli· yhteisesti yrittää järjestää _lasten. päivähoitoa
15572: nen ja kehittäminen. Tutkim~set osaitta\rat, kielivähem_mistölle s.uurehkolla aluee11a .. · .. ·. ,.
15573: -että lapsella tulee .()lla hyvin kehittynyt_ kieli, Kielivähemmistöri' tarpeet tulee erltyisesti,
15574: jotta hän.. välttäi~i kaksikielisen ·puolikielisyy· ellei .ole Jl'lahdollista. ylläpitää yksikielisiä · päivä-
15575: den, jonka niolerilmat kielet ovat puutteelliset. hoitoryhmiä, tyydyttää sekä järjestämä).lä perhe-
15576: Lapsen mahdollisuuks_i!l toimia eri tilanteissa päivähoitoa laps.en äidinkielellä. että: otta~a
15577: helpottaa se, että lapsella on. yksi kieli, jolla huomioon päiyähoitajien kielitaito 'henkilökun-
15578: hän pystyy ilmaisemaan itsensi\. taa palkattaessa. Kuntien tulee pyrkiä järjestä-
15579: Useimmat syyt puoltavat sitä; ·että. äidinkie· mään perhepäivä4oito-opetusta myös vähem-
15580: len ... tulee olla peruskieli, ja on voitu. todeta, mistön kielellä, vaikka opetus ei. keräisikään
15581: että kuta paremniin · lapsi osaa äidinkieltään, yhtä montjl osanottajaa kuin enemmistön kie.
15582: sitä paremmin ja nopeammin_ käy vieraan kielen lellä tapahtuvat kurssit.
15583: oppiminen: Hyvin kehittynyt äidinkieli on tär· Koululainsäädännössä on nimenomaisia sään-
15584: k(!å jatkuvan koulume~estyksen pohja. Lapsen nöksiä siitä, että opetusta tulee antaa oppilaille
15585: kielen jatkuvan . kehittymi~eri · pohja lasketaan
15586: heidän äidinkielellään. Ottaen huomioon päivä-
15587: ennen ~<;>uluikää, jå tällöin ovat iehostavat toi· hoidon merkityksen lasten kielelliselle kehityk-
15588: menpiteet kielen kehittämiseksi tärkeitä .. Las- selle on vahvat perusteet sille, että tätä vas-
15589: ten päivähoidolla on tässä ratkaiseva osa~ taava säännös otetaan lasten päivähoitoa koske-
15590: Kuntien tulee myös päivähoido11 suunnitte- vaan lainsäädäntöön.
15591: lunsa yhteydessä selvittää kunnan kielijakau-
15592: tuma ja ottaa se huomioon. Jos. kunnassa kieli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15593: vähemmistön lasten päivähoidon ylläpitäminen nioittaen,
15594: on perusteltua, tähän tulee pyrkiä sekä ilmoit- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
15595: taa lasten vanhemmille, että on mahdollisuuksia .lakiehdotuksen:
15596: äidinkieliseen päivähoitoon.
15597:
15598: Laki
15599: lasten päiväl:toid~ta -annetun laiD muuttamisesta.
15600:
15601: Eduskunna1;1 päätöksen mukaisesti lisätään. lasten päivähoidosta 19 päivänä tammikuuta
15602: 1973 annettuun lakiin (36/73) uusi näin 'kuuluva 2 a §:
15603:
15604: 2 a §.
15605: Lasten päiväl:tojtoa tul~, ellei sosiaali- ja ter- Jteusta, järjestää erikseen. suomenkielisille,. ruot-
15606: veysministeriö erityisistä syistä myöp:nä poik- sinkielisille ja saamenkielisille lapsille.
15607:
15608: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
15609:
15610: Christoffer •. Taxell Jutta Zilliacus
15611: Elly Sigfrids Gunnar ,Häggblopl
15612: Pär SteQbiick
15613: 1977 vp. 311
15614:
15615: :,:·.;.:;::·
15616:
15617:
15618:
15619:
15620: Tenhiälä ym.: Ehdotukset laeiksi lapsilisälain ja lasten päivähoi-
15621: dosta annetun lain muuttamisesta. ·. ·
15622:
15623:
15624: ··:.:,.. n
15625: E d u s k u n a II e.
15626:
15627: Viime vuosina on pienten lasten erityyppis:- lyttämistä hoitolisän piiriin. Tavoitteeksi ·tulisi
15628: ten hoitomuotojen kehittäminen ollut 'keskei- asettaa se, että kaikki alle kouluikäiset lapset
15629: senä sosiaalipoliittisena kysymyksenä. Osaltaan tulisivat hoitoiisään oikeutetuiksi.
15630: tähän on vaikuttanut syntyvyyden väheneminen Kotihoidontukijärjestelmää on .toteutettu va-
15631: ja samalla ikääntyneiden kasvava osuus v:äestös- paaehtoisesti noin 40 kaupungissa ja kunnassa.
15632: tämme. Lapsille· on järjestetty erilaisia laitos- ja Pisimmällä järjestelmä on Espoossa. Tuen mak-
15633: päivähoitotoimintoja, mutta varsinainen ~omassa samisen perusteet vaihtelevat eri kunnissa.
15634: kodissa tapahtuva lasten hoito on jäänyt yhteis- Jotta kotihoidontukea olisi mahdollista saada
15635: kunnan kehittämänä syrjään. kunnasta rippumatta, tulisi. järjestelmä rakentaa
15636: Li1sten kotihoitoa on selvittänyt mm. perhe- valtakunnalliseksi. ja tuki maksaa valtion .va-
15637: kasvatustoimikunta ja sosiaali- ja terveysminis- roista. Tämä voisi tapahtua lapsilisäjärjestelmää
15638: teriön 7. 1. 1977 asettama työryhmä. Perhekas- laajentamalla. Taloudellisen tilanteen huo-
15639: vatustoimikunta ehdotti suoritettavaksi erityistä mioon ottaen tuen maksaminen voitaisiin aloit-
15640: lasten hoitolisää kuukausittain kaikista alle kol- taa vain alle kolmivuotiaiden kohdalla ja laa-
15641: men vuoden ikäisistä lapsista äitiysrahaoikeuden jentaa järjestelmää myöhemmin kaikkia alle kou-
15642: päätyttyä. Toimikunta ehdotti hoitolisää mak- luikäisiä koskevaksi. Tuki voitaisiin maksaa per-
15643: settavan rahassa vain sellaisille perheille,· joiden hekasvatustoimikunnan ehdottaman suuruisena.
15644: lapsi ei ole yhteiskunnan tukemassa kokopäivä- Järjestelmän tavoitteena tulee olla se, että talou-
15645: hoidossa. Niillä, jotka käyttävät hyväkseen yh- dellisista seikoista riippumatta äideille ·tarjottai-
15646: teiskunnan tukemaa kokopäivähoitoa tai laitos- siin mahdollisuus hoitaa itse lapsensa kotonaan
15647: hoitoa, ei olisi oikeutta hoitolisään, vaan se tai käyttää hyväkseen yhteiskunnan tarjoamia
15648: suoritettaisiin sille yhteisölle, joka järjestää palveluja. Siksi tuki tulisi maksaa kaikille äideil-
15649: päivä- tai laitoshoidon. le, mutta samalla korottaa perhepäivähoidon ja
15650: Perhekasvatustoimikunta ehdotti suoritetta- laitoshoidon maksuja niin, että maksut. vastaisi-
15651: vaksi valtion varoista lapsilisäjärjestelmää hy- vat maksettavaa hoitolisää. Tämän johdosta mak-
15652: väksikäyttäen .kuukausittain hoitolisää, jonka suista päättäminen tulisi siirtää valtioneuvos-
15653: suuruus olisi yhdestä lapsesta 360 mk/kk, kah- tolle.
15654: desta lapsesta 540 mk/kk ja .kolmesta lapsesta Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15655: 630 mk/kk. Toimikunta ehdotti myös määrä-
15656: tyissä tapauksissa 3-6 vuotiaiden lasten sisäl~ että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
15657: lakiehdotukset:
15658:
15659: 1.
15660: Laki
15661: lapsilisälain muuttamisesta.
15662:
15663: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä heinäkuuta 1948 annetun lapsilisä-
15664: lain (541/48) 1 a §sellaisena kuin se on 5 päivänä joulukuuta 1974 annetussa lais<;a (895/74),
15665: 2 §:n 2 momentti, 10 §:n 1 momentti sellaisena kuin se on 29 päivänä huhtikuuta 1955
15666: annetussa laissa {192/55), 12 § ja 13 § sellaisena kuin se on 1 päivänä kesäkuuta 1962
15667: annetussa laissa .(3}7 /62), näin kuuluviksi;
15668:
15669: 1 a §.
15670: Lapsilisä suoritetaan 1 §:n mukaan lapsili- mutta kolme vuotta nuoremmasta lapsesta ko-
15671: sään oikeutetusta, kuusi kuukautta täyttäneestä rotettuna lapsen hoitolisänä, yhdestä lapsesta
15672: 312 Lakialoite ~:o 127
15673:
15674: 360 markalla kuukaudessa, toisesta lapsesta 180 lityksellä. Niiden suorittamisen tavasta ja ajasta
15675: markalla kuukaudessa ja kolmannesta lapsesta määrätään tarkemmin asetuksella.
15676: 90 markalla kuukaudessa.
15677: ' .... ; 2 §. ·'
15678: 1
15679: • 12 §.
15680: L~psilisä ja lapsen hoitolisä ovat vapaat val-
15681: Lapsen hoitolisä suoritetaan kuukausittain tiolle ja kunnalle tulon perusteella suoritetta-
15682: lapsen seitsemännestä kuukaudesta lähtien tai vista veroista.
15683: sen kuukauden alusta, minkä kuluessa oikeus Sopimus, joka tarkoittaa lapsilisän tai lapsen
15684: lapsen hoitoiisään on syntynyt, sen kuukauden hoitolisän siirtämistä toiselle henkilölle, on mi-
15685: loppuun; jonka kuluessa lapsi täyttää kolme tätön. . . · ·
15686: vuotta. Jos lapsen hoitoiisään oikeutettu lapsi Lapsilisää ja lapsen hoitolisää ei saa ulosmi-
15687: kuolee tai olosuhteissa tapahtuu sellainen muu- tata;
15688: tos, että oikeus siihen lakkaa, lopetetaan lapsen 13 §.
15689: hoitolisän suorittaminen sen kuukauden lopussa, Elinkustannusten noustua valtioneuvostolla
15690: jonka kuluessa-kuolemantapaus tai olosuhteiden on oikeus korottaa 1 §:ssä mainittuja lapsilisän
15691: muutos sattui. määriä sekä 1 a § :.ssä mainittuja lapsen hoito-
15692: 10 §. lisän ja korotetun lapsilisän määriä hUhtikuusta
15693: Lapsilisä ja lapsen hoitolisä suoritetaan so- · 1962 alkaen laskettua elinkustannusten nousua
15694: siaalilautakunnan toimesta postisiirtoliikkeen vä- vastaavasti.
15695:
15696:
15697: 2.
15698: Laki
15699: . lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta.
15700:
15701: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä tammikuuta 1973 lasten päivä-
15702: hoidosta annetun lain (36/73) 15 §:n 3 momentti ja 23 §:n 1 momentin 4 kohta näin kuu-
15703: luviksi;
15704: 15 §. 23 §.
15705: Lasten päivähoitoon annettavan valtionosuu-
15706: Edellä 2 momentissa tarkoitettujen kustan- den saamisen ehtona on lisäksi,
15707: nusten vähennykseksi luetaan valtionosuutta
15708: määrättäessä korvaukset, jotka saadaan tapa- 4) että päivähoidosta peritään lapsen huolta-
15709: turma- ja sairausvakuutuksen perusteella. jalta valtioneuvoston vahvistamien markkamää-
15710: rien mukainen korvaus.
15711:
15712:
15713: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
15714:
15715: Hannu Tenhiälä Pekka Vilmi Esko Pekonen
15716: Saimi Ääri Einari Nieminen Juhani Saukkonen
15717: Juhani Tuomaala Reino Karpola Väinö Raudaskoski
15718: Petter Savola Aino Karjalainen Taisto Tähkämaa
15719: Heimo Linna Mikko Jokela Esko Härkönen
15720: Kalevi Mattila Matti Maijala Pentti Poutanen
15721: · · Lea Sutinen Lasse Äikäs Olavi Martikainen
15722: Mikko Pesälä Paavo Vesterinen Veikko Pihlajamäki
15723: ' Alvar. Saukko .. Sylvi Saimo V. J. Sukselainen
15724: Mauno Manninen Mikko Kaarna Toivo Yläjärvi ·
15725: 1977 vP· 313
15726:
15727: Lakialoite n:o 128. - '·· '
15728: F;;~;./. :..
15729:
15730:
15731:
15732:
15733: Tennilä ym.: Ehdotus laiksi työaikalain muuttamisesta.
15734:
15735: ..; ... ::
15736:
15737: E d u s k u n n a 11 e.
15738:
15739: Nykyisen käsityksen mukaan pakkotyö oi- vihdoinkin kumottava. Entisen hätätyön ase-
15740: keudellisena velvoitteena työsuhteen kestäessä mesta työnantaja voisi teettää työntekijän hen-
15741: on ihmisarvoTie sopimatonta ja muutoinkin tuo- kilökohtaisesti kussakin konkreettisessa tapauk-
15742: .mittavaa. Kun työntekijä saa p~lkkans~ vain sessa ant~an suostumuksen perusteella työn-
15743: siitä, että hän antaa työvoimaansa työqantajan tekijällä ylitöitä. Sanottua suostumusta ei tule
15744: käyttöön, ei työntekijän asiaksi voida katsoa voida korvata esimerkiksi työehtosopimusmää-
15745: kantaa vastuuta työnantajan liikkeelle ja elin- räyksellä tms.
15746: keinoTie mahdollisesti aiheutuvista haitoista ja Edellä sanotun vuoksi ehdotamme kunnioit-
15747: taloudellisista tms. menetyksistä, jotka johtuvat tavasti,
15748: luonnontapahtumista, tapaturmista tai muista
15749: seikoista, joita ei ole voitu ennakolta tietää. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
15750: Näin ollen työaikalain ns. hätätyösäännöstö on lakiehdotuksen:
15751:
15752:
15753: Laki
15754: työaikalain muuttamisesta.
15755:
15756: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
15757: kumotaan 2 päivänä elokuuta 1946 annetun työaikalain ( 604/46) 11 § :n 7 momentti,
15758: sellaisena kuin se on 30 päivänä joulukuuta 1965 annetussa laissa ( 713/65), sekä
15759: muutetaan 12 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 9 päivänä heinäkuuta 1976 annetussa
15760: laissa (620/76), ja 12 ,§:n 2 momentti näin kuuluviksi:
15761:
15762: 12 §. Ia pitää ylityössä ottaen huomioon, mitä edellä
15763: Kun luonnontapahtuma, tapaturma tai 11 §:ssä on säädetty.
15764: muu seikka, jota ei ole voitu ennakolta Työntekijän suostumusta ylityön tekemiseen
15765: uetaa, on aiheuttanut vakavan keskeytyk- ei voida korvata tai määrätä annettavaksi työ-
15766: sen liikkeen, laitoksen tai yrityksen sään- ehtosopimuksella tai muutoin etukäteen tulevia
15767: nöllisessä toiminnassa tai vakavasti uhkaa hätätyötilanteita silmälläpitäen.
15768: jöhtaa sellaiseen keskeytykseen taikka hen-
15769: gen, terveyden tai omaisuuden menetykseen
15770: tai tuhoutumiseen, saa työntekijää ·hänen erik- Tämä laki tulee voimaan :päivänä
15771: seen antamallaan nimenomaisella suostumuksel- kuuta 197 .
15772:
15773: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
15774:
15775: Esko-Juhani Tennilä Pauli Puhakka Irma Rosnell
15776: Marjatta Stenius· M. Kainulainen Heimo Rekonen
15777: Oili Suomi
15778:
15779:
15780:
15781: 40 087700129D
15782: 1~77 .vp.
15783:
15784:
15785: Lakialoite n:o 129.
15786:
15787:
15788:
15789:
15790: -~ .. i t l i ~-: ; : . '
15791:
15792: Tennitä y01.: .Ehdot~s Whf valtakunnallisista työttömyyskas-
15793: soista annetun lain muuttamisesta.
15794:
15795:
15796:
15797: Ed u s kun na 11 e.
15798:
15799: · Työttömäksi joutuneiden taloudellinen asema Työttömyysturvaa on ·heikentämässä myös
15800: on erittäin vaikea työttömyysavustusten riittä- eduskunnan viime joulukuussa hyväksymä ns.
15801: mättöni'yyden. vuoksi. Erityinen huolenaihe ja pakkokurssituspykälä. Kassalain 20 §:ään liite-
15802: epäkohta on se, että laissa valtakunnallisista tyn uuden 2 momentin mukaan on alle 50 vuo-
15803: työttömyyskassoista korvauspäivät rajoitetaan tiaan työttömän työttömyyskassan jäsenen pak-
15804: vuosittain 200 ja kolmen perättäisen vuoden ko mennä ammattikurssille työvoimaviranomais·
15805: aikana 450 päivään, jonka jälkeen on oltava ten niin määrätessä. Tämä säännös rajoittaa jyr-
15806: työssä vähintään, kuusi kuukautta ennenkuin voi kästi työntekijöiden ammatinvalinnan vapautta.
15807: jälleen saada avustusta. Tämä säännös merkit- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15808: see sitä, että jo lähikuukausina tuhansien ja
15809: jopa kymmenientuhansienkin pitkäaikaisesta että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
15810: työttömyydestä kärsineiden edessä on kassa~. lakiehdotuksen:
15811: avustuksen menettäminen ellei lakia muuteta.·
15812:
15813:
15814:
15815: Laki
15816: valtakunnallisista työttömyyskassoista annetun lain muuttamisesta.
15817:
15818: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan valtakunnallisista työttömyyskassoista 23 päivä·
15819: nä maaliskuuta 1934 annetun lain ( 125/34) 15 § :n 2 ja 6 momentti, 17 a § ja 20 § :n 2
15820: momentti sekä muutetaan 14 §:n 1 momentti ja 15 §:n l, 3 ja 5 momentti, sellaisina kuin
15821: niistä 14 §; 15 §:n 2, 3 ja 5 momentti sekä 17a §:n 2...-:.5 momentti ovat 18 päivänä kesäkuuta
15822: 1971 annetussa laissa (513/71 ), 15 §:n 1 momentti ja 17 a §:ti 1 momentti 6 päivänä kesä-
15823: kuuta 1974 annetussa laissa (453/74) ja 20 §:n 2 momentti 22 päivänä joulukuuta 1967 anne-
15824: tussa laissa (588/67), seuraavasti:
15825:
15826: 14 §. valle jäsenelle sellaiselta viikolta, jona jäsen on
15827: Avustusta saa suorittaa ainoastaan kassan jä- ollut työssä enemmän kuin neljä täyttä työpäi-
15828: senelle. vää tai niitä vastaavan tuntimäärän, ellei työ-
15829: 15 §. ajan lyhentyminen ole johtunut työntekijästä
15830: Päiväavustusta suoritetaan työttömyyspäivil- riippumattomista syistä.
15831: tä, kuitenkin niin, että työ- ja avustuspäivien
15832: lukumäärä yhteensä· kunakin viikkona saa olla Kassan säännöissä oleva. määräys siitä, että
15833: enintään viisi. kausityössä olevalle jäsenelle ei jonakin aikana
15834: anneta avustusta, on mitätön. Kausityöajan ul-
15835: Päiväavustusta ei kuitenkaan saa suorittaa kopuoliseltakin ajalta on avustusta maksettava,
15836: työaikajärjestelyiltään epätavallisissa töissä ole- mikäli kassan hankkiman selvityksen mukaan
15837: Lakialoit~ .n:o 129 315
15838:
15839: jäsen on avustuksen tarpeessa muiden tulojensa Tämä laki tulee voimaan päivänä
15840: riittämättömyyden vuoksi. kuuta 197 .
15841:
15842:
15843:
15844: Helsingissä .11 päivänä helmikuu,ta 1977.
15845: ' " ' . ..: : i ; i ! . : ; • . . . . . . ! : i .~ .... ~: ·. . ·. .::• .: ~- .
15846:
15847:
15848:
15849: Esko-Juhani Tennilä Jarmo Wahlström Anna-Liisa Jokinen
15850: Veikko Saarto Toivo Jokiniemi Kuuno Honkonen
15851: Helvi Niskanen Marjatta ·Stenius Anna-Liisa Hyvönen
15852: Ensio Laine Heimo Rekonen Helge Talvitie
15853: .. ·Taisto Sinisalo Niilo Koskenniemi. · Pauli Räsänen
15854: ····Pauli •. Puhakka Pauli Uitto . Lauha Männistö
15855: Artt> Merisaari Ulla-Leena Alppi M. Kainulainen
15856: Oili Suomi Ele Alenius Aarne Koskinen
15857: Aulis· Juvela Kalevi Kivistö ·. Irma Rosnell
15858: Mikko Ekorre
15859: 316 1977 vp.
15860:
15861: Lakialoite n:o 1.30. .•. >:J;,.
15862:
15863: ~' ' . '
15864:
15865:
15866:
15867:
15868: Uitto: Ehdotus laiksi työehtosopimuslain muutta!riisesta: ·
15869:
15870:
15871: E d u sk u n n a 11 e.
15872:
15873: Työehtosopimuksen muotojen ja oikeusvaiku- paljon työväen omasta voimasta, mutta tämän
15874: tusten lakisääteistämisen tarkoitus on alunperin voiman käytön tielle on kasattu monenlaisia
15875: ollut puhtaasti työväestön suojelu. Työehtosopi- itse lainsäädännöstä johtuvia pidäkkeitä. Työeh-
15876: mus vakaannuttaa joukkokamppailulla saavu- tosopimukset ovat usein tulkinnanvaraisia, kos-
15877: tetut työnteon ehdot veivoittaessaan työnanta- ka ne ovat kompromissien· .tUloksia. Tällöin
15878: jaa noudattamaan niitä sopimuksen voimassa- työnantajalla on valta tulkita niitä omien etu-
15879: oloajan. Joukkotyöehtojen noudattamisen vasta- jensa ja käsitystensä mukaisesti. Työnantajan
15880: painoksi työnantajapuolella on ensin oikeustie- etuoikeus tulkita työehtosopimuksen määräyk-
15881: teen kautta ja myöhemmin lainsäädännössä ke- siä merkitsee, ettei tulkinnanvaraisella tai ylei-
15882: hitetty työväestön ja heidän ammatillisten yh- sesti muotoillUlla määräyksellä ole minkään-
15883: distystensä velvollisuus olla käyttämättä lakkoa asteista työntekijän suojavaikutusta. Työnanta-
15884: tai muita työtaistelukeinoja sopimuksen voi- jan edut tuotannonvälineiden omistajana sane-
15885: massaollessa. Työnantajapuoleen kohdistuvan levat usein jopa tarpeen suoranaisesti rikkoa
15886: työehtosopimuksen noudattamisvelvollisuuden selvääkin työehtosopimusmääräystä. Ja kaikkial-
15887: vastapainoksi kehittyi työväen ja ammattiyh- la siellä, missä ei ole olemassa pakottavaa työn-
15888: distysliikkeen työrauhavelvollisuus. Puhtaan tekijän suojaksi säädettyä lainsäädäntöä tai suh-
15889: työväen suojelutarkoituksen rinnalle kehittyi teellisen selvää työehtosopimusmääräystä, mää-
15890: työehtosopimukseen järjestys- ja yhteiskunta- räytyvät työelämän pelisäännöt pääasiassa työn-
15891: rauhan turvaamisfunktio. antajaeduista käsin. Työntekijän "suojeluvaiku-
15892: Ensimmäinen vuodelta 1924 peräisin ollut tus" puuttuu tietenkin tyystin myös niiltä työ-
15893: työehtosopimuslakimme sisälsi molemmat ku- ehtosopimusmääräyksiltä, jotka avoimesti suoje-
15894: vaillut ainesosat. Nykyään Suomessa voimassa- levat työnantajaa. Tällaisia määräyksiä ovat työ-
15895: oleva työehtosopimuslaki vuodelta 1946 ( 4 36/ ehtosopimuksissa pääosiltaan esim. ns. työ-
15896: 46) peri edeltäjältään saman perusrakennelman. rauhalausekkeet.
15897: Työrauhafunktio estää luonnollisesti suojelu- Työntekijöiden ja heidän ammatillisten järjes-
15898: tarkoituksen toteutumista. Työehtosopimuksen töjensä oikeudella käyttää työtaistelukeinoja
15899: solmimisella eivät työnantaja ja työntekijät tUle työnantajan vallankäyttöä vastaan olisi sellai-
15900: tasavertaisiksi sopijakumppaneiksi. Yhteiskunta- senaan merkittävä työntekijän suojeluvaikutus.
15901: järjestelmän perusteista johtuu, että työnantaja Jo pelkkä tällaisen oikeuden olemassaolo tie-
15902: tuotantovälineiden omistajana ja työntekijöiden tynlaisena uhkana tai mahdollisuutena vaikut-
15903: työvoiman käyttäjänä on työsuhteessa ylivoimai- taisi työnantajan käyttäytymiseen ja työntekijöi-
15904: sen vahva osapuoli. Työnantaja sanelee työehto- den etujen huomioonottamiseen työnantajan
15905: sopimuksenkin olemassaolosta huolimatta yksin puolella. Työehtosopimuksen voimassaollessa on
15906: tuotantopäätökset ja järjestää työprosessin, jois- kuitenkin tällainen mahdollisuus poistettu työ-
15907: ta työntekijän koko elämänkulku työssä ja sen rauhavelvollisuudella. Työnantajan yksipuolinen
15908: Ulkopuolella ratkaisevasti riippuvat. Työehtoso- vallankäyttö on työehtosopimuksen solmimisella
15909: pimusten synnyttämän työntekijän suojan aste "rauhoitettu" työntekijöiden vasta- tai puolus-
15910: puolestaan määräytyy sen mukaan, miten laa- tustoimenpiteiltä.
15911: jalti ja tehokkaasti sopimusmääräyksillä on on- Esimerkkinä työntekijän alistetun aseman ja
15912: nistuttu kaventamaan yksipuolista työnantaja- työnantajan valtaoikeuksien suhteesta työehto-
15913: vallankäyttöä, jonka peruste on työnantajan sopimuksen voimassaollessa voidaan mainita,
15914: ominaisuus ja valta toimia tuotantovälineiden että työnantajat voivat työehtosopimusten voi-
15915: omistajana. Työehtosopimuksen suoja riippuu massaollessa ja niiden estämättä hintapäätök-
15916: Lakialoite n:o 130 317
15917:
15918: sillään aikaansaada työntekijöiden elintason ale- siin, jotka ovat työntekij9iden. kannalta parem-
15919: nemisen. Työrauhavelvollisuus estää työnteki- pia. Aikaprioriteettisääntoväistyisi tässä tapauk-
15920: jöitä ja heidän ammatillisia järjestöjään ryhtymäs- sessa työväen suojelulle ominaisen edullisem-
15921: tä vastatoimiin. Tämäntyyppisiä esimerkkejä voi- muussäännön tieltä. Tällä tavoin mahdollistet-
15922: daan löytää työehtosopimusjärjestelmämme ra- taisiin myös nykyistä laajemmin paikallisten so-
15923: kenteista lukemattomia. pimusten kehittäminen, jotka ottavat ' keskus-
15924: .Työehtosopimuslainsäädännön tulkintakäy- järjestö- ja liittosopimuksia paremmin huomioon
15925: täntö ei suinkaan ole lievittänyt työehtosopi- paikallista laatua olevien erityiskysymysten
15926: muksen voimassaolosta ilmenevää työelämän sääntelyn.
15927: yksipuolista valtasuhdetta työnantajien ja työn- Työehtosopimuslain 6 §:ään ehdotetaan lisät-
15928: tekijöiden välillä, vaan päinvastoin. Työtuomio- täväksi säännöksen pakottavuutta ilmaiseva
15929: istuin, joka on toiminut vuodesta 1947 lähtien, määräys. Koska työehtosopimuslaki on samalla
15930: on työnantajapuolta suosivalla tulkintapolitii- työntekijäin suojelulaki, seuraisi tästä ilman
15931: kallaan kääntänyt jo sellaisenaan vääristynyttä muuta, että kaikki sen määräykset ovat pakot-
15932: valtasuhdetta monissa kohdin työnantajan eduk- tavia, ellei erityisesti toisin osoiteta. Lain
15933: si. Työrauhavelvollisuudesta on tullut työehto- 6 §:ää on kuitenkin tahdottu tulkita siten, että
15934: sopimusjärjestelmän ylikorostunut ainesosa työn- osallisten säännöstämiskompetenssi ulottuisi
15935: tekijöiden suojelua korostavien ainesosien kus- myös sopimiseen siitä, että työehtosopimuksen
15936: tannuksella. määräys olisi sekä minimi- että maksimimääräys.
15937: Työehtosopimuslainsäädäntöä olisi kiireelli- Koska tällaista ei ole edellytetty, vaan työehto-
15938: sesti kehitettävä siihen suuntaan, että siinä to- sopimuksen määräykset ovat aina minimimää-
15939: teutuisi tehokkaammin työntekijäpuolen suojele- räyksiä, ·poistaisi ehdotettu lisäys sanotun tul-
15940: misen periaate. Vaikka työmarkkinoilla on eri- kinnallisen epävarmuustekijän.
15941: tyisesti keskusjärjestöjen keskinäisellä sopimus- Työehtosopimuslakiin ehdotetaan lisättäväksi
15942: politiikalla aikaansaatu erilaisia järjestelyjä, jot- uusi 6 a §, joka sisältää työehtosopimuksen tul-
15943: ka entistä paremmin ottavat huomioon työnte- kintaetuoikeuden siirtämisen työnantajalta työn-
15944: kijäpuolen suojelemisen tarpeet, ovat järjestel- tekijöiden ammatilliselle yhdistykselle. Tällainen
15945: män peruspilarit pysyneet muuttumattomina. uudistus on toteutettu mm. Ruotsissa. Työnte-
15946: Työehtosopimusjärjestelmän demokratisoimista kijäpuolen tulkintaetuoikeus työehtosopimuksia
15947: edellyttää myös kansainvälinen kehitys. Seuraa- koskevissa tulkintakiistoissa poistaa turhia tul-
15948: vassa esitettävät uudistukset työehtosopimus- kintaerimielisyyksiä ja suojelee tehokkaasti työn-
15949: lakiimme. perustuvat kuitenkin enimmältään tekijäpuolta. Säännös edellyttää, että paikalliset
15950: vanhalle työväen suojelun näkökohdalle. Tavoit- tulkintaerimielisyydet pyrittäisiin selvittämään
15951: teena tulee olla työntekijäosapuolen asemien pa- neuvottelujärjestyksen mukaisesti, jos neuvotte-
15952: rantaminen suhteessa työnantajaosapuoleen työ- lujärjestystä koskeva määräys on sisällytetty
15953: ehtosopimuksia solmittaessa ja sovellettaessa. työehtosopimukseen, ja viime kädessä työtuo-
15954: Uudistus on tarkoitus toteuttaa osittaisuudis- mioistuimessa. Intressi tulkintaerimielisyyden
15955: tuksena. ratkaisuun siirtyisi niin ikään työnantajapuo-
15956: Työehtosopimuslain 1 §:ssä säädettyä sään- lelle samoin kuin intressi tulkintakanteen nosta-
15957: nöstämiskompetenssia on tarpeen laajentaa si- miseen. Samalla työnantajapuolella syntyisi in-
15958: ten, että työnantajan johto- ja valvontavallan tressi tulkintakiistojen välttämiseen ja kysymys-
15959: käyttämisen ehdoista ja vallan rajoittamisesta ten ratkaisemiseen yhteistoiminnassa työnteki-
15960: voitaisiin solmia pätevästi työehtosopimuksia. jöiden paikallisten edustajien kanssa. Tällainen
15961: Säännöstämiskompetenssia on tähän suuntaan etuoikeuden siirtäminen lisäisi myös vastuuta
15962: laajennettu myös Ruotsissa aivan äskettäin. Tä- työehtosopimuksen noudattamisessa työntekijä-
15963: ten poistettaisiin myös se oikeudellinen epävar- puolella. Työntekijäpuolen tulkintaetuoikeuden
15964: muus, joka tällä hetkellä vallitsee säännöstämis- väärinkäytön tehokkaana pidäkkeenä toimii yh-
15965: kompetenssin ulottuvuudesta johto- ja valvonta- distysten valvontavelvollisuus ja neuvottelume-
15966: vallan piiriin. Muilta osin säännöstämiskompe- kanismi, joka muotoutuisi käytännössä nykyis-
15967: tenssia ei ole tarpeellista laajentaa. tä huomattavasti nopeammaksi ja myös työnte-
15968: Työehtosopimuslain 4 §:n 3 momenttiin eh- kijäpuolen kohtuulliset edut huomioonottavaksi.
15969: dotetaan muutosta, jonka mukaan useiden työ- Työnantaja ei enää voisi keinotelia työehtosopi-
15970: ehtosopimusten etusijan määräävä ns. aikaprio- muksen määräyksillä esim. riitauttamaila palk-
15971: riteettisääntö ulottuisi vain sellaisiin sopimuk- kanormeja. Nykyään työntekijät saattavat jou-
15972: 318 ' Lakialoite n:o i30
15973:
15974:
15975: tua odottelemaan·· paikkojaan tällaisissa tapauk- lustautua; Jo pelkkä työtaistelun· uhka tai mah-
15976: sissa vuosikausia. Tulkintaetuoikeutta koskeva dollisuus vaikuttaa· työntekijäpuolta suojaavasti.
15977: sääruiös on luonnollisesti pakottava. Työtaisteluoikeuden rajoittaminen merkitsee sa-
15978: Työehtosopimuslakiin ehdotettava uusi 6 b § malla kertaa kahta asiaa: toisaalta työntekijät
15979: sääntelee ns. työehtosopimuksen jälkivaikutusta, eivät voi puolustautua työnantajan vallan vää-
15980: joka nytkin on voimassa tavanomaisen oikeuden rinkäytön edessä ja toisaalta työehtosopimuksen
15981: normina. Ehdotuksen mukaan jälkivaikutus suojelumerkitys heikkenee. Mutta tällaiset ra-
15982: koskisi kaikkia työehtosopimuksen määräyksiä. joitukset saattavat puolestaan jopa lisätä alt~
15983: Viittaus 6 §:ään merkitsee sitä, että myös jälki- tiutta turvautua työpaikkakohtaisiin työtaiste-
15984: vaikutuksen osalta on noudatettava työsuhteen lutoimiin: jos nimittäin laillista mahdollisuutta
15985: ehtojen normittomisen edullisemmuussääntöä. työtaistelu-uhkan käyttämiseen ei ole, on uhka
15986: Jos esim. jokin työsuhdetta normittava disposi- todella realisoitava. Aktiivisen työrauhavelvolli-
15987: tiivinen lainsäännös on edullisempi työntekijän suuden poistaminen ei siis lisää työtaisteluiden
15988: kannalta kuin jälkivaikutuksen perusteella nou- määrää, vaan päinvastoin vähentää niitä.
15989: datettava normi, on ensiksimainittua käytettävä. Työntekijäpuolen työrauhavelvollisuuden su-
15990: Jälkivaikutus ehdotetaan saatettavaksi työnteki- pistaminen pelkästään passiiviseksi vastaa pa-
15991: jän suojelutarkoituksessa pakottavaksi. remmin myös sopimusetiikan vaatimuksia. Ku-
15992: Työehtosopimuslain 7 § :n 1 momentti ehdo- kaan ei sitoudu sopimuksissa enempään kuin
15993: tetaan muutettavaksi siten, että myös työnanta- mistä kykenee vastaamaan. Työntekijäpuolen
15994: jan tuottamuksellinen työehtosopimuksen rik- järjestöt sitoutuisivat tällöin vastaamaan siitä,
15995: kominen aiheuttaisi hyvityssakkotehosteen. Te- etteivät ne itse aloita työtaistelutoimia eivätkä
15996: hosteen eli hyvityssakon määrää on ehdotettu muutoinkaan toimillaan niiden syntymistä
15997: korotettavaksi nykyisestä 1 000 markasta edistä.
15998: 100 000 markkaan. Sen sijaan työntekijän suo- Työtaistelutoimenpiteen kohdistuminen työ-
15999: rittaman työehtosopimuksen tietensärikkomisen ehtosopimukseen kokonaisuudessaan on niin
16000: instituutti ehdotetaan desuetudona ja turhana ikään ehdotettu tarpeettomana poistettavaksi;
16001: lisärasitteena lakitekstistä poistettavaksi. Sitä ei ole työtuomioistuin koskaan käyttänyt.
16002: Työehtosopimuslain 8 §: ään ehdotetaan en- Työtaistelutoimenpiteen kohdistuminen työehto-
16003: siksi työrauhavelvollisuuden kohdalle muutos, sopimukseen kokonaisuudessaan on ristiriidassa
16004: jossa sopimukseen sidotut työntekijäin yhdistyk- myös meillä omaksutun työrauhavelvollisuuden
16005: set vapautettaisiin ns. aktiivisesta työrauhavel- suhteellisuuden periaatteen kanssa.
16006: vollisuudesta. Aktiivinen työrauhavelvollisuus Työehtosopimuksen noudattamiseen kohdis-
16007: on työtuomioistuinkäytännössä vienyt työnte- tuva valvontavelvollisuus on ehdotettu pääpiir-
16008: kijäliittojen ja ammattiosastojen työrauhavel- teissään samaksi kuin se on nykyisessä laissa.
16009: vollisuuden täysin objektiiviseksi eli syyllisyy- Työnantajan johto- ja valvontavelvollisuuden
16010: destä riippumattomaksi työrauhavastuuksi. Lii- käyttämistä tai rajoittamista koskeviin määräyk-
16011: tot ja ammattiosastot joutuvat täysin vastaa- siin ulottuisi työntekijäpuolella valvontavelvol-
16012: maan sellaisista tekijöistä, joihin ne omalla toi- lisuus vain siitä erikseen sovittaessa.
16013: minnallaan eivät mitenkään pysty vaikuttamaan. Ehdotetussa uudessa työehtosopimuslain 8 a
16014: Ristiriidat syntyvät työpaikoilla ensi sijassa §: ssä on tarkoitettu esimerkkitapauksin täsmen-
16015: työnantajien yrityspolitiikan ja muiden työn- nettäväksi sitä, milloin jokin toimenpide on
16016: antajien toimien tuloksena. On kohtuutonta ja työtaistelutoimenpide, milloin tällainen työtais-
16017: epäoikeudenmukaista, että työntekijäliitot ja telutoimenpide kohdistuu työehtosopimuksen
16018: ammattiosastot joutuvat vastuuseen tällaisista yksityiseen määräykseen sekä missä tapauksissa
16019: seikoista. On lisäksi huomattava, että suhteessa työntekijöillä on katsottava olevan ns. yksilölli-
16020: työtaisteluihin ja niiden tajaittavaan sääntelyyn nen oikeus kieltäytyä tai pidättäytyä työstä.
16021: ovat työnantaja- ja työntekijäyhdistykset täysin Säännös on ensi sijassa tarkoitettu ohjaamaan
16022: erilaisissa asemissa. Työnantajapuoli on yhteis- työtuomioistuimen tähän asti suhteellisen nor-
16023: kunnan rakenteellisista syistä se osapuoli, jonka mittamatonta tulkintakäytäntöä. Työntekijöiden
16024: ei tarvitse ryhtyä työtaistelutoimiin. Yhteiskun- oikeus kieltäytyä suorittamasta ylityötä on vah-
16025: nan kokonaisedun kannalta on jopa vastuuton- vistettu henkilökohtaiseksi ja kutakin yksittäistä
16026: ta ja järjetöntä, että työnantaja harjoittaa työ- tilannetta koskevaksi oikeudeksi työaikalainsää-
16027: taistelutoimintaa. Sen sijaan työntekijäpuolelle dännössä. Tästä huolimatta työtuomioistuin kat-
16028: työtaistelutoimi on useimmiten ainoa keino puo- soo ylityöstä kieltäytymisen · eräissä tapauksissa
16029: Lakialoite n:o 130 :h9
16030:
16031: työtaistelutoimenpiteeksi. Tällainen kannanotto ... on johdettu suoraan työehtosopimuslain 27 §:n
16032: on selvässä ristiriidassa työsuojelulainsäädäntöm• · · 1~ ja 2 momenttien säännöksistä. Koska palkan-
16033: me sanamuodon ja tarkoituksen kanssa, Työsuo- maksun keskeyttämis- tai "jalkauttamistapauk-
16034: jeluoikeudellisista periaatteista on niin ikään joh- set" ovat nykyään melko tavallisia, ja niihin
16035: dettavissa työntekijän oikeus pidättäytyä työstä useimmiten liittyy. työnantajan painostusta'rkoi-
16036: työnantajan rikkoessa työsuojeluoikeudellisia tus, on niitä syytä pitää työtaistelutoimenpi-
16037: normeja. Tämän periaatteen olemassaolon on teinä .. Vain silloin, jos työnantaja pyrkii vilpit-
16038: myös työtuomioistuin, joskin varsin epäsuo- tömästi tuotannon jatkamisen turvaamiseen
16039: rasti, tunnustanut. Vaikkakaan mainitun oikeu- siinä· kuitenkaan onnistumatta, ei palkanmaksun
16040: den kirjaamisella lakiin ei varsinaisesti luoda keskeytys ole työtaistelutoimi, vaan sen seu
16041: mitään uutta oikeutta, estetään sillä kuitenkin raukset määräytyvät työsopimuslain nojalla.
16042: tuomioistuintemme valitettava taipumus "vesit- Ehdotuksen 9 §:n 1 momentissa on koro-
16043: tää" työntekijän suojelemiseksi tarkoitettuja tettu työnantajan maksettavaksi· tulevaa hyvi-
16044: oikeudellisia järjestelyjä. tyssakkoa. Samoin ehdotetaan ehdotuksen 7 § :n
16045: Työtaistelutoimenpide ei voisi Ruotsin esi- 1 momentissa.
16046: merkin mukaan kohdistua työehtosopimuksen Ehdotuksen 10 §:n mukaan olisi hyvityssa-
16047: määräykseen, jos työnantaja- ja työntekijäjärjes- kon määrään vaikuttavana tekijänä huomioitava
16048: töjen välillä on käyty neuvotteluja työnantajan ensi sijassa syyllisyyden määrä. Työnantajan ol-
16049: johto- ja valvontavallan käyttämisen taikka ra- lessa kysymyksessä on työnantajan taloudellinen
16050: joittamisen ehdoista, mutta neuvotteluissa ei ole asema niin ikään määräävä tekijä. Säännöksessä
16051: päästy yksimielisyyteen. Tällöin on työntekijä- on varattu työtuomioistuimelle mahdollisuus
16052: puolella oltava oikeus käyttää laillisesti painos- jättää työntekijäin yhdistys hyvityssakkoon tuo-
16053: tuskeinoja vaatimusten läpiviemiseksi. Säännös- mitsematta eräissä tapauksissa.
16054: kohta vastaa suurin piirtein Ruotsin uuden lain Ehdotuksen 11 § :ään on lisätty työehtosopi-
16055: myötämääräämisestä työelämässä 44 §: ää. muksen purkautuneeksi julistamisen perusteeksi
16056: Työntekijäpuolella tulisi olla käytössään myös se, etteivät työehtosopimuksen taloudelliset tar-
16057: painostuskeinoja siltä varalta, ettei työnantaja koituspetät riittävästi toteudu. Työehtosopi-
16058: noudattaisi tulkintaetuoikeuden järjestelyssä muksilla tulee entistä voimakkaammin pyrkiä
16059: määrättyjä velvollisuuksiaan. turvaamaan työväen reaalipalkkojen korotta-
16060: Myös siltä varalta, että työnantaja rikkoo mista niroellispalkkapolitiikan sijasta. Säännök-
16061: työehtosopimuslain 4 § :n 3 momentin sään- sellä on haluttu edistää kehitystä, joka johtaa
16062: nöstä, pitäisi työntekijäpuolella olla käytössään työehtosopimuksen puhtaasta nimellispalkkaso-
16063: painostusoikeus eräänlaisena vastatehosteena. pimuksesta reaalipalkkasopimukseksi. Säähnök-
16064: Tällä saadaan käytännössä estetyksi työnantajan sellä on myös tarkoitettu rohkaista ja edistää
16065: keinottelu ns. järjestörajariidoilla. Se seikka, sopimusosapuolia ottamaan työehtosopimuksiin
16066: ettei työtaistelutoimi lainkaan kohdistu työehto- tehokkaita reaalipalkkojen nousun turvaavia
16067: sopimuksen velvoitemääräykseen, vastaa jo ny- ehtoja. Jollei tällaista ehtoa sopimuksessa ole,
16068: kyisen lain puitteissa paremmin työrauhavelvol- on uhkana työehtosopimuksen purkamismah-
16069: lisuuden rakennetta ja nykyisen työehtosopimus- dollisuus.
16070: lain 8 §:n sanamuotoa. Edellä olevaan viitaten ehdotan,
16071: Lopuksi on ehdotuksen 8 a § :n 3 momentissa
16072: säännelty kysymys palkanmaksuvelvollisuudesta että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
16073: ns. osalakkotilanteissa ja yrityksen ulkopuoli- lakiehdotuksen:
16074: sen työtaistelun sattuessa. Säännöksen tarkoitus
16075: 320 Lakialoite n:o 130
16076:
16077:
16078:
16079: Laki
16080: työehtosopimuslain muuttamisesta.
16081:
16082: Eduskunnan päätöksen. mukaisesti
16083: muutetaan 7 päivänä kesäkuuta 1946 (436/46) annetun työehtosopimuslain 1 § :n l mo-
16084: mentti, 4 §:n 3 momentti, 6 §, 7 §:n 1 momentti, 8 §, 9 §:n 1 momentti, 10 § ja 11 §:n
16085: 1 momentti, sekä
16086: lisätään lakiin uusi 6 a §, 6 b §, 8 a § ja 9 §:n 2 momentti, seuraavasti:
16087: 1 §. 7 §.
16088: Työehtosopimus tämän lain tarkoittamassa Työehtosopimukseen sidottu työnantaja, joka
16089: mielessä on. sopimus, jonka yksi tai useampi rikkoo työehtosopimuksen määräyksiä, voidaan
16090: työnantaja taikka rekisteröity työnantajain yh- tuomita siitä maksamaan korkeintaan sadan~
16091: distys tekee yhden tai useamman rekisteröidyn tuhannen markan hyvityssakko.
16092: työntekijäin yhdistyksen kanssa ehdoista, joita
16093: työsopimuksissa, työsuhteissa muuten tai työn-
16094: antajan johto- ja valvontavallan käyttämisessä 8 §.
16095: taikka rajoittamisessa on noudatettava. Työehtosopimus velvoittaa siihen osallisia tai
16096: muuten sidottuja yhdistyksiä ja työnantajia, niin
16097: myös yhdistyksiä, joiden jäsenet tai 4 §:n 1 mo-
16098: 4 §. mentin 2 kohdassa mainitut yhdistykset ovat
16099: yhdistyksen suostumuksella tehneet työehto-
16100: Mitä 1 ja 2 momentissa on sanottu, on kui- sopimuksen, välttämään kaikkia työtaistelutoi-
16101: tenkin noudatettava ainoastaan sikäli kuin työn- menpiteitä, jotka kohdistuvat työehtosopimuk-
16102: antaja ei ole sidottu aikaisempaan työntekijäin sen yksityiseen määräykseen. Sopimukseen sido-
16103: kannalta paremmin ehdoin tehtyyn työehtosopi- tut työnantajain yhdistykset ovat sitä paitsi vel-
16104: mukseen sekä mikäli ei työehtosopimuksessa volliset huolehtimaan siitä, että myöskin niiden
16105: itsessään ole sen sitovaisuuspiiriä rajoitettu. alaiset yhdistykset ja työnantajat, joita sopimus
16106: koskee, välttävät sellaisia taistelutoimenpiteitä
16107: eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen
16108: 6 §. määräyksiä.
16109: Jos työsopimus joiltakin osiltaan on rtstlru- Työehtosopimukseen sidottu työntekijäin yh-
16110: dassa siinä noudatettavan työehtosopimuksen distys on velvollinen valvomaan, että sen alaiset
16111: kanssa, on työsopimus näiltä osiltaan mitätön yhdistykset ja työntekijät eivät riko työehtoso-
16112: ja niiden sijasta käyvät noudatettaviksi työeh- pimuksen ehtoja, joita työsopimuksissa tai työ-
16113: tosopimuksen vastaavat määräykset. Muu sopi- suhteissa muuten on noudatettava, taikka jos
16114: mus on mitätön. siitä on sovittu, työnantajan johto- ja valvonta-
16115: velvollisuuden käyttämistä tai rajoittamista kos-
16116: 6 a §. kevia määräyksiä.
16117: Jos työehtosopimukseen sidotun työnantajan
16118: ja työntekijäin yhdistyksen välille on syntynyt 8 a §.
16119: riitaisuus työehtosopimuksen määräyksen sisäl- Työtaistelutoimenpide ei ole:
16120: löstä, on yhdistyksen tulkintaa noudatettava, 1) työntekijöiden kieltäytyminen tekemästä
16121: kunnes riitaisuus on työtuomioistuimesta an- työtä heidän säännöllisen työaikansa ulkopuo-
16122: netun lain (646/74) mukaisessa järjestyksessä lella, eikä
16123: lopullisesti ratkaistu. 2) työntekijöiden pidättäytyminen suoritta-
16124: masta työtä sen johdosta, että työnantaja ei ole
16125: noudattanut työsuojelua koskevia säännöksiä tai
16126: 6 b §. määräyksiä, joiden noudattamisen valvominen
16127: Vaikka työehtosopimus on lakannut olemasta on säädetty työsuojeluviranomaisten tehtäväksi.
16128: voimassa, on työnantajan noudatettava edelleen Työtaistelutoimenpide ei kohdistu työehtoso-
16129: sen määräyksiä, jollei 6 §:stä muuta johdu. pimuksen yksityiseen määräykseen ainakaan,
16130: Muu sopimus on mitätön. jos
16131: Lakialoite n:o 130 321
16132:
16133: 1) työnantajain ja työntekijäin yhdistysten mioon kaikki esiin tulleet asianhaarat, ensi si"
16134: välillä on ennen työehtosopimuksen voimaan- jassa syyllisyyden määrä. Tuomittaessa työnan-
16135: tuloa yksimielisyyteen pääsemättä neuvoteltu tajaa tai työnantajain yhdistystä hyvityssakkoon
16136: työnantajan johto- ja valvontavallan käyttämi- on otettava huomioon myös työnantajan yrityk-
16137: sestä taikka rajoittamisesta ja työtaistelutoimen- sen koko, liikevaihto, yhdistyksen tai sen ala-
16138: piteellä painostetaan vastapuolta hyväksymään yhdistysten jäseninä olevien työnantajien luku-
16139: työehtosopimukseen riitaisiksi jääneet vaati- määrä ja muut taloudellista asemaa osoittavat
16140: mukset, seikat. Tuomittu hyvityssakko menee, jollei
16141: 2) työtaistelutoimenpiteellä painostetaan vas- työehtosopimuksessa ole toisin määrätty, va-
16142: tapuolta noudattamaan 4 §:n 3 momentissa tar- hinkoa kärsineelle, milloin omaisuusvahinkoa on
16143: koitettua sopimusta tai 6 a § :n mukaista työ- syntynyt, mutta muuten sille asianosaiselle, jon-
16144: ehtosopimuksen tulkintaa, ka vaatimuksesta tuomio on annettu. Jos hyvi-
16145: 3) työtaistelulla, jonka tarkoitus Jaa työeh- tysmäärään oikeutettuja asianosaisia on useam-
16146: tosopimuksen ulkopuolelle, tosiasiallisesti ai- pia, määrättäköön tuomiossa, huomioon otta-
16147: kaansaadaan työn johtamista ja valvomista tai malla kunkin niistä tai niiden jäsenten ja edus-
16148: työntekoa koskevan työehtosopimuksen mää- tettavien kärsimän vahingon suuruus, miten
16149: räyksen taikka työehtosopimuksen velvoite_. tuomittu määrä on mainittujen asianosaisten
16150: määräyksen noudattamatta jättäminen. kesken jaettava.
16151: Työtaistelutoimenpiteenä on pidettävä myös Työntekijäin yhdistys voidaan jättää koko-
16152: työnantajan menettelyä, jolla tämä yrityksessä naan hyvityssakkoon tuomitsematta, jos sen val-
16153: tai sen ulkopuolella puhjenneen työtaistelun vontavelvollisuuden laiminlyönti on ollut vä_.
16154: johdosta ryhtymättä toimenpiteisiin tuotannon häistä taikka jos valvontavelvollisuuden täyttä-
16155: jatkumisen turvaamiseksi keskeyttää palkan minen työehtosopimukseen sidotun työnantajan
16156: maksamisen työnhaluisille työntekijöille. tai työnantajain yhdistyksen menettelyn joh-
16157: dosta on olennaisesti vaikeutunut.
16158: 9 §.
16159: Työehtosopimukseen osallisen tai muutoin 11 § ..
16160: sidotun työnantajain. yhdistyksen ja työnantajan,
16161: joka d täytä työehtösopimuksesta johtuvia, 6 a Jos työehtosopimuksen määräyksiä on niin
16162: tai 6 b §:ssä taikka 8 §:n 1 momentissa mainit- olennaisesti rikottu, ettei toisilta sopimukseen
16163: tuja velvollisuuksiaan, on vahingonkorvauksen sidotuilta kohtuudella voida vaatia sopimussuh-
16164: lisäksi maksettava hyvityssakko. Tämä hyvitys- teen jatkamista, voidaan työehtosopimus julis-
16165: sakko älköön olko viittäsataatuhatta markkaa taa heti purkautuneeksi. Samoin voidaan työ-
16166: suurempi. ehtosopimus, johon ei sisälly määräystä sopi-
16167: Työehtosopimukseen osallisen tai •muutoin mukseen sidottujen työntekijäin reaalipalkkojen
16168: sidotun työntekijäin yhdistyksen, joka ei täytä keskimääräisestä kohottamisesta sopimuksen ol-
16169: sopimuksesta johtuvaa 8 §:n 2 momentissa lessa voirpassa, heti julistaa purkautuneeksi, jos
16170: säädettyä valvontavelvollisuuttaan, on vahingon- on perusteltua aihetta odottaa, ettei sidottqjen
16171: korvauksen asemesta maksettava hyvityssakko. työntekijöiden reaalipalkkojen keskimääräinen
16172: Tämä hyvityssakko älköön olko kymmentätu- korottaminen sopimuksen voimassaolon aikana
16173: _______________
16174: hatta markkaa suurempi. .......__
16175: ole mahdollista inflaation, devalvaation tai
16176: muun yleisestä taloudellisesta kehityksestä joh-
16177: tuvan seikan johdosta.
16178: 10 §.
16179: Hyvityssakkoon tuomittaessa otettakoon huo-
16180:
16181:
16182: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1977.
16183:
16184: Pauli Uitto
16185:
16186:
16187:
16188:
16189: 41 087700129D
16190: 322 1977 vp.
16191:
16192: Lakialoite n: o 131.
16193:
16194:
16195:
16196:
16197: Uitto ym.: Ehdotus laiksi valtakunnallisista työttömyyskassoista
16198: annetun lain 24 ja 26 b § :n muuttamisesta.
16199:
16200:
16201:
16202: E d u s k u n n a 11 e.
16203:
16204: Laki valtakunnallisista työttömyyskassoista prosentin osuus on kohtuuttoman korkea. Kas-
16205: edellyttää, että työttömyyskassat saavat maksa- sojen toiminnan kannalta olisi nykytilanteessa
16206: miinsa avustuksiin ja hallintokustannuksiin apu- tärkeätä, että sanottu maksuosuus alennettaisiin
16207: rahaa sekä valtiolta että työnantajien rahoitta- 7 prosentista neljään prosenttiin ja vastaavasti
16208: malta työttömyyskassojen keskuskassalta. työttömyyskassojen keskuskassan tukimaksu ko-
16209: Maksettuihin avustuksiin on valtion osuus rotettaisiin kolmella prosentilla 56 prosenttiin.
16210: 40 prosenttia, keskuskassan osuus 53 prosent· Työttömyyskassojen taloudellinen rasitus ja-
16211: tia ja kassan jäsenten maksama osuus 7 pro- kautuu korkean työttömyyden oloissa aloittain
16212: senttia. erittäin epäoikeudenmukaisesti. Tämän vuoksi
16213: Pitkään jatkuneesta ja yhä huononevasta työl- olisi mielestämme aiheellista korottaa keskimää-
16214: lisyystilanteesta johtuen on työttömyyskassojen räisesti eniten avustuksia maksavien kassojen
16215: taloudellinen asema huomattavasti vaikeutunut. hallintotukea.
16216: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
16217: Edellä sanotusta syystä on työttömyyskasso-
16218: j~n jä~enten taloudellinen tila myös selvästi huo- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
16219: nontunut, mistä johtuen jäsenten maksama 7 lakiehdotuksen:
16220:
16221:
16222:
16223: Laki
16224: valtakunnallisista työttömyyskassoista annetun lain 24 ja 26 b §:n muuttamisesta.
16225:
16226: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan valtakunnallisista työttömyyskassoista 23 päi-
16227: vänä maaliskuuta 1934 annetun lain 24 §:n 2 ja 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat 28 päi-
16228: vänä huhtikuuta 1967 annetussa laissa (170/67), sekä 26 b §:n 1 momentti, sellaisena kuin
16229: se on 29 päivänä joulukuuta 1976 annetussa laissa {1102/76), näin kuuluviksi:
16230:
16231: 24 §. lisäksi suoritetaan hallintokustannuksiin kohdis-
16232: tuvana valtion apurahana puoli prosenttia 2 mo-
16233: Hallintokustannuksiin kohdistuvan apurahan mentissa tarkoitetuista työttömyysavustuksista
16234: suuruus on 50 penniä jäsentä kohti vuodessa, niille kassoille, joiden avustuspäivien lukumäärä
16235: kuitenkin niin, että sinä vuonna, jolloin työttö- jäsentä kohti vuodessa on viimeksi kuluneen
16236: myyskassan säännöt on vahvistettu ja sitä seu- kalenterivuoden aikana ylittänyt vähintään 50
16237: raavana vuonna on apurahan suuruus 1 markka prosentilla kassojen keskimääräisen avustuspäi-
16238: jäsentä kohti vuodessa. Tämän lisäksi annetaan vien lukumäärän, ja yksi prosentti avustuksista
16239: hallintokustannuksiin apurahaa puoli prosenttia niille kassoille, joiden avustuspäivien lukumäärä
16240: niistä kassan viimeksi kuluneen kalenterivuoden jäsentä kohti vuodessa on vastaavana aikana
16241: aikana maksamista työttömyysavustuksista, joi- ylittänyt vähintään 100 prosentilla kassojen kes-
16242: hin suoritetaan valtion apurahaa. kimääräisen avustuspäivien lukumäärän.
16243: Edellä 2 momentissa mainittujen apurahojen
16244: Lakialoite n:o 131 323
16245:
16246: 26 b §. tukimaksua 56 prosenttia sen maksamista työt-
16247: Keskuskassa suorittaa työttömyyskassalle, tömyysavustuksista.
16248: jolla on oikeus saada apurahaa valtion varoista,
16249: -----
16250: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
16251:
16252: Pauli Uitto Ulla-Leena Alppi Arto Merisaari
16253: Helge Talvitie Toivo Jokiniemi Siiri Lehmonen
16254: Anna-Liisa Hyvönen Jarmo Wahlström
16255: 324 1977 vp.
16256:
16257: Lakialoite n:o 132.
16258:
16259:
16260:
16261: Uitto ym.: Ehdotukset laeiksi lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien
16262: työntekijäin eläkelain 7 §:n ja työntekijäin eläkelain 7 b §:n
16263: muuttamisesta.
16264:
16265:
16266: E d u s k u n n a 11 e.
16267:
16268: Voimassa olevan työntekijäin eläkelain mu- Edelleen työntekijäin eläkelain mukaan eläke-
16269: kaan eläkettä korotetaan työttömyyslisällä, jos tapahtuman sattumisvuodelta ja sitä edeltä-
16270: työntekijä on työsuhteen katkettua saanut valta- neeltä kalenterivuodelta maksettu päiväavustus
16271: kunnallisista työttömyyskassoista annetun lain ei tuota oikeutta työttömyyslisään. V anhem-
16272: mukaista päiväavustusta. Samaa säännöstä so- pien, ennen 1. 11. 1920 syntyneiden työnteki-
16273: velletaan myös lyhytaikaisissa työsuhteissa ole- jöiden työeläke määräytyy vähimmäiseläkepro-
16274: vien työntekijäin eläkelain mukaista eläkettä sentin mukaan. Vähimmäiseläke edellyttää, että
16275: laskettaessa. työntekijä on ollut työsuhteissa koko ajan työ-
16276: Työntekijäin eläkelain mukainen eläke kart- eläkelakien voimaantulosta eläkkeelle siirtymi-
16277: tuu myös siltä ajalta, jona työntekijä on lo- seensä saakka. Muussa tapauksessa vähimmäis-
16278: mautettuna työsuhteen pysyessä voimassa. eläkeprosenttia vähennetään puuttuvia työvuo-
16279: Eläkkeen karttuminen keskeytyy vasta työsuh- sia vastaavasti. Kun iäkkäille työntekijöille lain
16280: teen katkettua. Sen sijaan LEL-eläke karttuu piiriin kuuluvia työvuosia ehtii kertyä suhteel-
16281: työntekijälle maksettujen LEL-ansioiden mu- lisen vähän, vaikuttaa jokainen puuttuva vuosi
16282: kaan. LEL-eläkkeen karttuminen keskeytyy merkittävästi vähimmäiseläkkeen määrään. Kah-
16283: myös työntekijäin Iomauttamisen yhteydessä, den viimeisen vuoden työttömyyskausien jättä-
16284: kun palkanmaksu keskeytyy. Näin ollen eläk- minen huomioon ottamatta työttömyyslisää
16285: keen korottaminen työttömyyslisällä, kun se määrättäessä voi siten alentaa kohtuuttomasti
16286: perustuu vain työsuhteen katkettua maksettui- iäkkään työntekijän työeläkettä. Myös muiden
16287: hin työttömyysavustuksiin, jättää LEL-työaloilla työntekijäin osalta lain tarkoitus, että työttö-
16288: osan sellaisista työttömyyskausista korvaamatta, myyskaudet, joilta työntekijä on saanut työttö-
16289: joilta työntekijä on saanut työttömyysavustusta myysavustusta, eivät heikentäisi työeläkkeen
16290: ja joilta työeläke ei kartu. Jotta näin ei kävisi karttumista, jää näin merkittäväitä osalta saa-
16291: ja ottaen huomioon lomautusten yleistymisen vuttamatta. Sen vuoksi myös tämä lainkohta
16292: myös lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työn- olisi muutettava.
16293: tekijäin eläkelain piiriin kuuluvilla työaloilla Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme,
16294: olisi lakia muutettava siten, että LEL-eläkettä
16295: korotetaan työttömyyslisällä siitä riippumatta, että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
16296: onko työttömyysavustusta maksettu työsuhteen lakiehdotukset:
16297: jatkuessa vai sen katkettua.
16298: 1.
16299: Laki
16300: lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain 7 §:n muuttamisesta.
16301: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 9 päivänä helmikuuta 1962 annetun lyhyt-
16302: aikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain 7 § :n 1 momentti, sellaisena kuin se on
16303: 18 päivänä kesäkuuta 1971 annetussa laissa (501/71 ), näin kuuluvaksi:
16304: 7 §. syynä olevan sairauden, vian tai vamman saa-
16305: Jos työkyvyttömyyseläkkeeseen oikeutettu mista lähinnä edeltäneen 540 sellaisen päivän
16306: työntekijä on työkyvyttömyyden pääasiallisena aikana, joilta hän ei ole saanut valtakunnalli-
16307: Lakialoite n:o 132 325
16308:
16309: sista työttömyyskassoista annetun lain ( 125/ pääasiallisena syynä oleva sairaus, vika tai v~m
16310: .34, .328/60) mukaista päiväavustusta, tässä ma on saatu, tai kolmena sitä välittömästi
16311: laissa tarkoitetussa työssä ansainnut vähintään edeltäneenä kalenterivuotena. Laskettaessa edel-
16312: 800 markkaa, luetaan eläkkeeseen oikeutta- lä tarkoitettua markkamäärää, josta keskimäärin
16313: vaksi myös se palkka, jonka hän työkyvyttö- on suoritettu vakuutusmaksu, ei oteta huo-
16314: myyden alkamisesta lukien olisi ansainnut eläke- .mioon aikaa, jolta työntekijä on ennen eläke-
16315: ikään mennessä. Tämän palkan vuotuinen mää- tapahtumaa välittömästi edeltäneen kalenteri~
16316: rä edellytetään samaksi työntekijäin eläkelain vuoden alkua saanut valtakunnallisista työttö~
16317: 9 § :n mukaan korjatuksi markkamääräksi, josta myyskassoista annetun lain mukaista päiväavus-
16318: työntekijän työsuhteen perusteella on keskimää- · tusta. Markkamäärän laskemisesta säädetään
16319: rin suoritettu tämän lain mukainen vakuutus- tarkemmin asetuksella.
16320: maksu niinä kalenterivuosina, joina hän tässä
16321: laissa tarkoitetussa työssä on ansainnut vähin-
16322: tään 800 markkaa tai jollei hän minään kalente-
16323: rivuotena ole ansainnut vähintään sanottua mää- Tämä laki tulee voimaan päivänä
16324: rää, samaksi kuin mainittu rajamäärä. Ennen 23 kuuta 197 .
16325: vuoden iän täyttämistä ansaitut palkat otetaan Tässä laissa säädetyt markkamäärät vastaa-
16326: kuitenkin huomioon vain, jos ne on ansaittu vat vuodelle 1962 vahvistettua palkkaindeksi-
16327: sinä kalenterivuotena, jona työkyvyttömyyden lukua.
16328:
16329:
16330: 2.
16331: Laki
16332: työntekijäin eläkelain 7 b §:n muuttamisesta.
16333:
16334: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 pa1vana heinäkuuta 1961 annetun työn-
16335: tekijäin eläkelain 7 h §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 20 päivänä joulukuuta 1968
16336: annetussa .laissa (690/68), näin kuuluvaksi: ~
16337:
16338: 7h §. suhteen jatkuessa saatu päiväavustus. Ajalta en-
16339: Jos työntekijä on työsuhteen katkettua saa- nen sen kalenterivuoden alkua, jona työntekijä
16340: nut valtakunnallisista työttömyyskassoista anne- on täyttänyt 23 vuotta, maksettu päiväavustus
16341: tun . lain mukaista päiväavustusta, korotetaan ei kuitenkaan tuota oikeutta työttömyyslisään.
16342: eläkettä työttömyyslisällä. Lyhytaikaisissa työ-
16343: suhteissa olevien työntekijäin eläkelain piiriin
16344: kuuluvissa töissä otetaan työttömyyslisään Tämä laki tulee voimaan päivänä
16345: oikeuttavana huomioon kuitenkin myös työ- kuuta 197 .
16346: -----
16347: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1977.
16348:
16349: Pauli Uitto 1.-C. Björklund Toivo Jokiniemi
16350: Ulla-Leena Alppi Lauha Männistö Siiri Lehmonen
16351: Kalevi Kivistö Helge Talvitie Anna-Liisa Hyvönen
16352: Arto Merisaari Jarmo Wahlström
16353: 326 1977 vp.
16354:
16355: Lakialoite n:o 133.
16356:
16357:
16358:
16359:
16360: Uitto ym.: Ehdotus 1uottamusmies1aiksi.
16361:
16362:
16363: E d u s k u n n a 11 e.
16364:
16365: Työsuojelun valvonnasta annetun lain {131/ 1rt1sanomista vastaan on aukollinen er1ty1sesti
16366: 73) voimaan tultua Suomen työoikeudesta pois- ns. kollektiivisen eli taloudellisista tai tuotan-
16367: tui ns. lakisääteinen luottamusmiesjärjestelmä nollisista syistä tapahtuvan irtisanomisen kysy-
16368: sitä koskevan materiaalisen säännöksen kumoa- myksessä ollen.
16369: misen myötä. Tilalle tuli työsuojelun valvon- 2. Sopimuksen antama turva luottamusmie-
16370: nasta -annetussa laissa tarkoitettu työsuojelu- hen työsuhteen ehtojen muuttamista tai huo-
16371: valtuutettu. Tämän jälkeen meillä luottamus- nontamista ja erilaisiin tehtäviin siirtämistä
16372: miehellä tarkoitetaan vain ns. ammatillisia eri vastaan on erittäin puutteellinen.
16373: työntekijöiden ammatillisten järjestöjen valitse- 3. Työnantajan määräämät luottamusmiehen
16374: mia tai niiden myötävaikutuksella valittuja luot- sopimuksen vastaisen erottamisen tai minkä
16375: tamusmiehiä. muunkaltaisen rikkomuksen hyvänsä sisältävät
16376: Luottamusmiesten toiminta perustuu käytän- toimenpiteet voidaan työnantajalle kuuluvan
16377: nössä ainakin sellaisissa työpaikoissa, joissa tulkintaetuoikeuden sekä johto- ja valvontaval-
16378: työnantaja on työehtosopimuslain (436/46) lan nojalla heti panna täytäntöön. Työntekijä-
16379: 4 §:n nojalla sidottu työehtosopimukseen, asian- puolella on ainoastaan jälkikäteen ajamalla rik-
16380: omaiseen työehtosopimuksee.n liittyvään luotta- komuksesta kannetta oikeudessa mahdollisuus
16381: musmiessopimukseen. Muun muassa keskeiset saada usein vuosia kestävän neuvottelu- ja oi-
16382: työmarkkinoiden keskusjärjestöt SAK ja STK keudenkäyntimenettelyn kautta todetuksi työn-
16383: ovat 2. 4. 1969 solmineet keskenään luottamus- antajan menetelleen· virheellisesti. Seurauksena
16384: miessopimuksen, jota sovelletaan sellaisissa on tällöinkin, että esimerkiksi työnantajan lai-
16385: STK:n jäsenyritysten tuotantolaitoksissa, jotka ton irtisanominen jää voimaan ja luottamusmies
16386: harjoittavat teollista tai siihen verrattavaa toi- voi enintään saada jonkinlaisen rahallisen kor-
16387: mintaa. Muilla kuin teollisilla aloilla asianomais- vauksen kärsimästään vahingosta.
16388: ten liittojen tehtäväksi annettiin sopimuksessa Eräiden oikeusoppineiden tulkintojen mu-
16389: hyväksyttyjen perhtatteiden toteuttamisesta ja kaan, joista ei tosin tiettävästi vielä ole oikeus-
16390: soveltamisesta päättäminen. käytäntöä olemassa, luottamusmiessopimusten
16391: Mainittu SAK:n ja STK:n välinen luottamus- määräykset eivät laisinkaan sitoisi työsopimus-
16392: miessopimus on joko sellaisenaan tai alakohtai- lain (320/70) 17 §:ään sisältyvän työehtosopi-
16393: sesti sovellutettuna otettu eri alojen työehto- musten ns. yleissitovuuden nojalla ns. villejä
16394: sopimusten osaksi. työnantajia. Mikäli oikeuskäytäntö muodostuisi
16395: Voimassa oleva luottamusmiessopimus ala- tämän kannan mukaiseksi, jäisivät luottamus-
16396: kohtaisine sovellutuksineen on keskeisiltä osil- miesten oikeudet tällaisissa yrityksissä pelkäs-
16397: taan työntekijöiden kannalta varsin puutteelli- tään työsopimuslain 53 ja 54 §:n säännösten
16398: nen ja epätyydyttävä. Sen luottamusmiehen toi- varaan. Työsopimuslain 53 §, olkoonkin, että
16399: minnalle luomat puitteet ja antama suoja ovat se aikanaan oli jonkinlainen edistysaskel, on
16400: jääneet pahasti jälkeen kehittyneimpien kapita- liian suppea ja muutoinkin täysin riittämätön
16401: lististen maidenkin tasosta. Esimerkkinä tästä turvaamaan luottamusmiesten toimintaa. Sen
16402: mainittakoon Ruotsi ja siellä 1. 7. 1974 voi- luottamusmiehelle antama suoja ja oikeudet
16403: maan astunut uusi luottamusmieslaki. ovat vielä selvästi suppeammat kuin ne, jotka
16404: Pahimpia puutteita meikäläisessä luottamus- sisältyvät luottamusmiessopimukseen. Sitä paitsi
16405: miessopimuksiin perustuvassa järjestelmässä siihen sisältyvät kaikki ne heikkoudet, jotka
16406: ovat muun muassa seuraavat seikat: edellä on mainittu luottamusmiessopimuksen
16407: 1. Luottamusmiehen suoja lomautusta ja yhteydessä.
16408: Lakialoite n:o 133 327
16409:
16410: Lisäksi on vielä huomattava, että ns. työeh- mintaa koskeva laki, joka poistaa pahimmat ny-
16411: tosopimuksettomana kautena ei luottamusmies- kyisessä järjestelmässä olevat puutteet luomalla
16412: sopimus ole edes voimassa sellaisilla aloilla, joil- tietyn minimitason, jota on mahdollista työ-
16413: la sen voimassaolo perustuu pelkästään siihen, ehtosopimuksilla tarpeen mukaan kehittää ja
16414: että se on otettu asianomaisen lakanneen työ- täydentää.
16415: ehtosopimuksen osaksi. Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
16416: Jotta luottamusmiesten toimintaoikeudet ja
16417: asema voitaisiin nykyistä tehokkaammin turvata, että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
16418: on tärkeätä saada aikaan luottamusmiesten toi- lakiehdotuksen:
16419:
16420:
16421: Luottamusmieslaki.
16422: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
16423:
16424: 1 §. Luottamusmiestä tai hänen varamiestaan ei
16425: Soveltamisala. saa irtisanoa tai lomauttaa muissa kuin jäljem-
16426: pänä mainituissa tapauksissa. Jos yrityksen työ-
16427: Tätä lakia sovelletaan luottamusmiehiin siten voimaa vähennetään tai lomautetaan sellaisista
16428: kuin tässä laissa jäljempänä säädetään. taloudellisista tai tuotannollisista syistä, joita
16429: Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä laissa on pidettävä erityisen painavina, ei tällaistakaan
16430: yrityksen tai työpaikan työntekijöiden tai hei- toimenpidettä saa kohdistaa luottamusmieheen
16431: dän ammatillisten järjestöjensä valitsemaa pää- tai hänen varamieheensä, ellei yrityksen toimin-
16432: luottamusmiestä ja työpaikan, työosaston tai taa keskeytetä kokonaan vähintään kolmeksi
16433: ammattiryhmän luottamusmiestä. kuukaudeksi. Jos ainoastaan työpaikan, työ-
16434: osaston tai ammattiryhmän työvoimaa vähenne-
16435: tään tai lomautetaan, ei tällaista toimenpidettä
16436: 2 §. saa kohdistaa luottamusmieheen tai hänen va-
16437: · Luottamusmiehen työsuhde. ramieheensä, vaan tämä tulee siirtää edellä 1 ja
16438: 2 momentin säännökset huomioon ottaen muu-
16439: Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei. hun hänen ammattiaan vastaavaan tai sapivaan
16440: tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siir- työhön.
16441: tää työskentelyolosuhteiltaan tai työehdoiltaan Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa
16442: huonompaan tai huonompipaikkaiseen työhön sairauden, tapaturman tai muun sellaisen syyn
16443: kuin missä hän oli luottamusmieheksi valituksi johdosta tai työsopimuslain 43 §:n 2 momen-
16444: tullessaan eikä häntä luottamusmiestehtävän ta- tin 4 kohdan nojalla eikä myöskään työsopi-
16445: kia saa erottaa työstä. Luottamusmieheksi vali- muslain 43 §:n 1 momentin tarkoittaman työn-
16446: tulle on taattava hänen ammatissaan normaalina tekijän vahingonvaarapiiriin luettavan olosuhtei-
16447: pidettävät kehitys- ja ylenemismahdollisuudet. den muutoksen vuoksi. Jos työnantaja voi näyt-
16448: Luottamusmiestehtävän hoitaminen ei saa mer- tää, että luottamusmies on toistuvasti ja varoi-
16449: kitä luottamusmiehen ansiotason huononemista tuksista huolimatta laiminlyönyt työvelvoitet-
16450: hänen ammattiryhmänsä toisiin työntekijöihin taan ja tämä ei ole johtunut luottamusmiesteh-
16451: verrattuna. Luottamusmiehelle tulee kuitenkin tävien hoitamisesta, on työnantajalla oikeus
16452: maksaa palkkaa, joka aikapalkkana aina vastaa purkaa luottamusmiehen työsuhde ottaen kui-
16453: vähintään työpaikan hänen ammattiryhmänsä tai tenkin huomioon työsopimuslain 43 §:n 1 mo-
16454: siihen verrattavan ryhmän 10 korkeimmin pal- mentin määräykset. Luottamusmiehen . työsuh~
16455: katun työntekijän keskituntiansiota. detta purettaessa häntä ei saa asettaa huonom-
16456: Jos luottamusmieheksi valitun· henkilön var- paan asemaan muihin työntekijöihin nähden.
16457: sinainen työ vaikeuttaa luottamusmiehen teh- Luottamusmiehelle ja hänen varamiehelleen
16458: tävien hoitamista ja jos hänelle tästä syystä jär- annetaan ennakkoilmoitus työsuhteen irtisano-
16459: jestetään muuta työtä, ei tällainen järjestely saa misesta tai 1omauttamisesta kuukautta ennen,
16460: aiheuttaa hänen ansionsa alentumista taikka jos työsuhde on jatkunut enintään vuoden, ja
16461: muiden työehtojensa tai työolosuhteidensa huo- kuutta viikkoa ennen, jos työsuhde on jatkunut
16462: nontumista. yli vuoden. Luottamusmiehelle annettavaan en-
16463: 328 Lakialoite n:o 133
16464:
16465:
16466: nakkoilmoitukseen työsuhteen päättymisestä 4 §.
16467: merkitään irtisanomisen syy. Luottamusmiestehtävien hoitaminen.
16468: Perusteeton lomauttaminen, irtisanominen tai
16469: työsuhteen purkaminen on pätemätön. Vaikka . Tehtäviensä hoitamista varten luottamusmie-
16470: työsuhteen katkaisemisella tai Iomauttamisella helle on järjestettävä riittävästi säännöllisesti
16471: olisi tämän lain mukainen peruste ei toimen- toistuvaa tai tarvittaessa tilapäistä vapautusta
16472: pide ole pätevä ennen ennakkoilmoituksen suo- työstään.
16473: rittamista. Mikäli pääluottamusmies tai häneen verrat-
16474: Mikäli luottamusmies tai hänet valinnut am- tava luottamusmies on vapautettu säännöllisesti
16475: mattijärjestö pitää työsuhteen katkaisemista tai toistuviksi määräajoiksi työstään, hänen tulee
16476: Iomauttamista perusteettomana, tulee tämän pyrkiä hoitamaan luottamusmiestehtävät sinä
16477: kahden viikon kuluessa ennakkoilmoituksen an- aikana. Kiireellisten asioiden hoitamista varten
16478: tamisesta, uhalla, että työsuhteen katkaiseminen tai mikäli säännöllinen vapaa-aika ei luottamus-
16479: tai Iomauttaminen muutoin katsotaan päteväk- mi~stehtävien hoitoon riitä, tulee työnjohdon
16480: si, ilmoittaa tästä työnantajalle. Mikäli asiasta ei kmtenkin antaa pääluottamusmiehelle vapau-
16481: päästä toisa~lta sen ammatillisen järjestön, jota tusta työstään muunakin työn kannalta sopi-
16482: luottamusmies edustaa, tai jollei tällaista ole, vana aikana.
16483: luottamusmiehen ja toisaalta työnantajan kanssa Edellä sanotun säännöllisen vapautuksen li-
16484: yksimielisyyteen, noudatetaan asiassa ensiksi säksi luottamusmiehelle tulee antaa vähintään
16485: mainittujen kantaa, kunnes asia on 8 §:n mu- ke.~ra~ viikossa tilaisuus osallistua yrityksen,
16486: kaisessa järjestyksessä lopullisesti ratkaistu. tyopaikan, alueen tai muun sellaisen toisten
16487: luottamusmiesten kanssa pidettävään neuvotte-
16488: 3 §. lutilaisuuteen työaikana. .
16489: Luottamusmiehen tehtävät. 5 §.
16490: Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on A1zsionmenetyksen korvaaminen.
16491: toimia asianomaisessa yrityksessä tai työpaikalla
16492: noudatettavan työehtosopimuksen määräysten Työnantaja korvaa sen ansion, jonka luotta-
16493: mukaisesti siinä tarkemmin määrätyn ammatilli- musmies menettää työaikana neuvotteluissa
16494: sen järjestön edustajana työehtosopimuksen ja työnantajan tai työnantajayhdistysten edustajien
16495: työlainsäädännön soveltamista koskevissa asiois- kanssa tai toimiessaan muuten työnantajan
16496: sa sekä työsääntöihin ja yleensä työnantajan ja kanssa sovituissa tehtävissä. Samoin korvataan
16497: työntekijöiden suhteisiin liittyvissä kysymyksis- se ansionmenetys, joka aiheutuu työsuojeluviran-
16498: sä edellyttäen, että luottamusmies on valittu omaisen työpaikalla toimittamaan tarkastukseen
16499: noudattaen sanotun työehtosopimuksen mää- osallistumisesta.
16500: räyksiä. Muussa tapauksessa luottamusmies toi- Mikäli luottamusmies on vapautettu työstään
16501: ~äännöllisesti toistuviksi määräajoiksi, työnanta-
16502: mii hänet valinneiden työntekijöiden edustajana
16503: edellä mainituissa asioissa. Ja korvaa hänen ansionmenetyksensä näiltä ajoil-
16504: ta, samoin ajalta, jonka luottamusmies osallis-
16505: Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä tuu edellä 4 §:n 3 momentissa mainittuun luot-
16506: työntekijän palkasta tai muusta työsuhteeseen tamusmiesneuvotteluun. .
16507: liittyvästä asiasta, on luottamusmiehelle annet- Työnantaja korvaa luottamusmiehelle luotta-
16508: tava kaikki tapauksen selvittämiseen vaikuttavat musmiestehtävien hoitamista varten 4 §:n no-
16509: tiedot. jalla tilapäisesti myönnetystä vapaa-ajasta joh-
16510: Pääluottamusmiehellä tai häneen verrattaval- tuvan ansionmenetyksen.
16511: la on oikeus saada säännöllisin väliajoin halua- Jos luottamusmies suorittaa työnantajan
16512: mansa tiedot yrityksen työvoimasta sekä työn- kanssa sovittuja tehtäviä tai osallistuu neuvot-
16513: tekijöiden ansiotasosta sekä sen koostumuksesta teluun työnantajan tai työnantajayhdistysten
16514: ja kehityksestä. edustajien kanssa säännöllisen työaikansa ulko-
16515: Edellä 3 momentissa mainitulla luottamus- puolella, maksetaan näin menetetystä ajasta
16516: miehellä on tehtäviensä hoitamista varten oi- korvaus niin, että käytetty aika rinnastetaan
16517: keus saada haluamansa tiedot yrityksessä toimi- luottamusmiehen säännölliseen työaikaan työai·
16518: vista alfurakoitsijoista ja niiden palveluksessa kalain tai sopimusten mukaisia ylityökorotuksia
16519: yrityksessä olevasta työvoimasta. laskettaessa.
16520: Lakialoite n:o 133 329
16521:
16522: 6 §. oikeutettu, täysi korvaus tapahtuneesta: vahin-
16523: Luottamusmiehen koulutus. gosta. Ratkaistaessa sitä, onko ja missä määrin
16524: vahinkoa syntynyt, on otettava huomioon myös
16525: Luottamusmiehelle on mahdollisuuksien mu- se, mikä merkitys luottamusmiehen valinneelle
16526: kaan varattava tilaisuus osallistua sellaiseen ammattijärjestölle tai työntekijöille on tämän
16527: koulutukseen, mikä op. omiaan lisäämään hänen lain määräysten noudattamisella sekä muut sei-
16528: pätevyyttään luottamusmiestehtävien hoitami- Kat, joilla on muuta kuin pelkästään taloudel-
16529: sessa. lista merkitystä.
16530: 7 §. Mikäli työnantaja sulkee luottamusmiehen
16531: työsuhteesta tai pitää hänet lomaotettuna asiaa
16532: Luottamusmiehen toimitilat. koskevan oikeuden lainvoimaisen ratkaisun vas-
16533: Työnantajan tulee järjestää luottamusmiehel- taisesti, luottamusmiehellä on ratkaisun jälkeis-
16534: le paikka, jossa voidaan säilyttää luottamus- ten palkka~ ja muiden etujen menetyksen lisäksi
16535: miestehtäviä varten tarvittavat asiakirjat ja toi- oikeus kuitenkin aina vähintään 24 kuukausi-
16536: mistovälineet. Milloin työpaikan koko, työnte- palkan suuruiseen korvaukseen.
16537: kijöiden määrä tai muut seikat sitä edellyttävät,
16538: työnantajan on järjestettävä tarkoituksenmukai- 10 §.
16539: nen toimitila, jossa voidaan käydä luottamus- Rangaistusseuraamus.
16540: miestehtävien hoitamista varten välttämättö-
16541: mät keskustelut. Työnantaja ja tämän edustaja, joka rikkoo
16542: tätä lakia, on tuomittava sakkoon tai vankeu-
16543: 8 §. teen enintään yhdeksi vuodeksi.
16544: T ulkintaetuoikeus.
16545: Jos tämän lain soveltamisesta luottamusmie- 11 §.
16546: heen on erimielisyyttä, noudatetaan sen amma- Säännösten ehdottomuus.
16547: tillisen järjestön, jota luottamusmies edustaa,
16548: tai jollei tällaista ole, luottamusmiehen kantaa Sopimus, jolla vähennetään luottamusmiehel-
16549: lain oikeasta sisällöstä, kunnes erimielisyys on le tämän lain mukaan kuuluvia etuja, on mi-
16550: oikeuden lainvoimaisella päätöksellä ratkaistu. tätön.
16551: 12 §.
16552: 9 §. Voimaantulosäännös.
16553: T yönanta;an vahin gonkorvausvelvollisuus.
16554: Tämä laki tulee voimaan patvana
16555: Jos työnantaja ei täytä tämän lain mukaisia kuuta 197 ja sillä kumotaan .30 päivänä huhti-
16556: velvollisuuksiaan, hänen tulee suorittaa paitsi kuuta 1970 annetun työsopimuslain (.320/70}
16557: palkka- ja muita etuja, joihin luottamusmies on 5.3 §.
16558:
16559:
16560: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1977.
16561:
16562: Pauli Uitto Helge Talvitie Ulla-Leena Alppi
16563:
16564:
16565:
16566:
16567: 42 087700129D
16568: 330 1977 vp ..
16569:
16570: Lakialoite n:o 1.34.
16571:
16572:
16573:
16574:
16575: Vennamo ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain 1 §:n muuttamisesta.
16576:
16577:
16578: E d u s k u n n a 11 e.
16579:
16580: Jo inhimillisyys vaatii, että lasten toimeen- On välttämätöntä, että kaikki kerätyt lapsi-
16581: tulo turvataan kaikissa olosuhteissa. Sitäpaitsi lisävarat käytetään tähän tarkoitukseensa. Tä-
16582: lapsissa on kansamme tulevaisuus. mä mahdollistaa ainakin 1.50 markan suuruisen
16583: Kuitenkin lapsilisien reaalinen arvo on jäänyt lapsilisän maksamisen kuukaudessa jokaista
16584: jälkeen hintavyöryn aikana. Näin on tapahtunut lasta kohden.
16585: siitä huolimatta, että huomattava osa lapsilisä- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
16586: varoista on jätetty jakamatta kerättyyn tarkoi- taen,
16587: tukseensa. V aitio on ne käyttänyt muihin me- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
16588: noihinsa, joka on ollut lapsiin ja perheisiin lakiehdotuksen:
16589: kohdistettu vääryys.
16590:
16591: Laki
16592: lapsilisälain 1 § :n muuttamisesta.
16593:
16594: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä heinäkuuta 1948 annetun lapsi-
16595: lisälain 1 § :n. 2 momentti, sellaisena kuin se on 29 päivänä joulukuuta 1976 annetussa laissa
16596: (110.3/76), näin kuuluvaksi:
16597:
16598: 1 §.
16599: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
16600: Lapsilisän määrä on 1 800 markkaa vuodessa. kuuta 1977.
16601:
16602:
16603:
16604:
16605: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1977.
16606:
16607: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
16608: 1977 vp. 331
16609:
16610: Lakialoite n:o 135.
16611:
16612:
16613:
16614:
16615: Vennamo ym.: Ehdotus laiksi lapsen elatustuen turvaamisesta
16616: annetun lain 8 § :n muuttamisesta.
16617:
16618:
16619: E d u s k u n n a 11 e.
16620:
16621: Yksinhuoltajien asema on maassamme edel- Siksi olisi elatustuen suuruus korotettava
16622: leen taloudellisesti ja henkisesti vaikea. Elatus- vähintään 300 markkaan kuukaudessa.
16623: tuen suuruus on vain 150 markkaa kuukaudes- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
16624: sa.. . . taen,
16625: Tällaista asiantilaa ei voida hyväksyä. Yksin- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
16626: huoltajiel.'l lapset ovat syyttömiä kärsimään ja lakiehdotuksen:
16627: myös yksinhuoltajille on turvattava ihmisarvoi-
16628: nen toimeentulo.
16629:
16630: Laki
16631: lapsen elatustuen turvaamisesta annetun lain 8 § :n muuttamisesta.
16632:
16633: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä tammikuuta 1977 lapsen elatus-
16634: tuen turvaamisesta annetun lain (122/77) 8 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi: ·
16635:
16636: 8 §.
16637: Elatustuen maara on yhdelle lapselle 300 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
16638: markkaa kuukaudessa elatusvelvollisen osalta. kuuta 1977.
16639: Milloin · lapsen huoltaja elää avioliitossa tai
16640: avioliitonomaisissa oloissa, on elatustuki kui-
16641: tenkin 120 markkaa kuukaudessa.
16642:
16643:
16644:
16645: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1977.
16646:
16647: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
16648: 332 1977 vp.
16649:
16650: Lakialoite n:o 136.
16651:
16652:
16653:
16654:
16655: Vennamo ym.: Ehdotus laiksi vakuutetun sairausvakuutusmaksun
16656: ja työnantajan sairausvakuutusmaksun määrästä.
16657:
16658:
16659: E d u s k u n n a 11 e.
16660:
16661: Säädettäessä sairausvakuutuslakia lähdettiin työnantajien maksurasitusta helpotettava. Se ei
16662: sen rahoituksessa siitä kolmijaon periaatteesta, aiheuta kenellekään vahinkoa.
16663: että työntekijät, työnantajat ja valtio vastaisivat Työntekijöiden maksurasitusta olisi alennetta-
16664: kukin yhtä suurella osuudella kustannuksista. va kolmanneksella ja pienemmillä yrityksillä sa-
16665: Näin ei ole tapahtunut, vaan valtio on vuodesta malla tavoin.
16666: vuoteen sälyttänyt oman osuutensa työntekijöi- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
16667: den ja työnantajien kannettavaksi. Tähän asian- taen,
16668: tilaan on jo korkea aika saada korjaus.
16669: Nykyisen taloudellisen tilanteen aikana olisi että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
16670: lisäksi työntekijöiden ja ainakin pienempien lakiehdotuksen:
16671:
16672:
16673: Laki
16674: vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun määrästä.
16675:
16676: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
16677:
16678: 1 §.
16679: Vakuutetun sairausvakuutusmaksu on 1 pen- lukumäärä on yli viisikymmentä, oikeuden suo-
16680: niä vakuutetulle kunnallisverotuksessa määrä- rittaa työnantajan sairausvakuutusmaksua 1,5
16681: tyltä veroäyriltä ja työnantajan sairausvakuutus- prosenttia työntekijälle suoritetun ennakkope-
16682: maksu 1,5 prosenttia työntekijälle suoritetun rinnän alaisen palkan määrästä.
16683: ennakkoperinnän alaisen palkan määrästä. Mi-
16684: käli kuitenkin työntekijöiden lukumäärä on suu- 2 §.
16685: rempi kuin viisikymmentä, on työnantajan sai- Tällä lailla kumotaan tämän lain kanssa risti-
16686: rausvakuutusmaksu 1,75 prosenttia työntekijälle riidassa olevat säännökset. .
16687: suoritetun ennakkoperinnän alaisen palkan mää-
16688: rästä. 3 §.
16689: Hakemuksesta voi valtioneuvosto erityisistä Tämä laki astuu voimaan 1 päivänä heinä-
16690: syistä myöntää hakijalle, jonka työntekijöiden kuuta 1977.
16691:
16692: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1977.
16693:
16694: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
16695: 1977 vp. 333
16696:
16697: Lakialoite n:o 1.37.
16698:
16699:
16700:
16701:
16702: Vennamo ym.: Ehdotus laiksi työnantajan työttömyysvakuutus-
16703: maksun suuruudesta.
16704:
16705:
16706: E d u s k u n n a II e.
16707:
16708: Työnantajan työttömyysvakuutusmaksut ra- Toisaalta luonnollisesti on turvattava työn
16709: sittavat pienempiä yrityksiä ja työvaltaisia yri- puutteessa olevien toimeentulo. Siksi korjaus
16710: tyksiä suhteellisesti paljon raskaammin kuin ko- olisi saatava aikaan porrastamaila työttömyys-
16711: neistavaa suurteollisuutta. Kuitenkin pienem- vakuutusmaksun suuruus yrityksen suuruuden
16712: mät yritykset ja palveluelinkeinot työllistävät ja työntekijöiden lukumäärän mukaan. Tällöin
16713: valtaenemmistön kansamme työvoimasta. pienemmät yritykset ja palveluelinkeinot saisi-
16714: Koko kansamme etu siis on, että pienempien vat oikeutta.
16715: yritysten ja työvaltaisten yritysten kohtuutto- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
16716: mia rasituksia helpotetaan semminkin, kun nä- taen,
16717: mä yritykset joutuvat maksamaan veroja suh-
16718: teellisesti kaksi kertaa enemmän kuin suuret että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
16719: yritykset. Sitäpaitsi nämä vakuutusmaksut ovat lakiehdotuksen:
16720: kymmenen vuoden sisällä nousseet lähes nelin-
16721: kertaisiksi. · ·
16722:
16723: Laki
16724: työnantajan työttömyysvakuutusmaksun suuruudesta.
16725:
16726: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
16727:
16728: 1 §. 2 §.
16729: Työ11ant~jan työttömyysvakuutusmaksun suu- Tällä lailla kumotaan .kaikki tämän lain kans-
16730: ruus mäaräytyy seuraavan taulukon mukaisesti: sa ristiriidassa olevat säännökset. · · ·
16731: Työnantajan palve- Työttömyysvakuutusmaksu
16732: luksessa olevien prosentteina työnantajan 3 §.
16733: työntekijöiden suorittamien palkkojen Tämä laki astuu voimaan 1 päivänä heinä-
16734: lukumäärä määrästä vuonna 1974 kuuta 1977.
16735: alle 30 0
16736: 30-100 0.2
16737: yli 100 0.3
16738:
16739: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
16740:
16741: Veikko Vennamo J. Juhani ·Kortesalmi
16742: 334 1977 vp.
16743:
16744: Lakialoite n:o 138.
16745:
16746:
16747:
16748: Vennamo ym.: Ehdotus laiksi pienyrittäjän vuosilomarahasta
16749: annetun lain muuttamisesta.
16750:
16751:
16752: E d u s kun n a 11 e.
16753:
16754: Nykyinen laki pienyrittäjien vuosilomara- On väärin, että pienyrittäjien lomakorvauk-
16755: hasta on byrokraattinen sekä asettaa pienyrit· sen ulkopuolelle on jätetty suurin osa loma-
16756: täjät loma-asioissa toisen luokan kansalaisen korvausta tarvitsevista pienyrittäjistä. Tähän
16757: epävarmaan asemaan. asiantilaan on saatava kiireellisesti korjaus ai-
16758: SMP:n eduskuntaryhmä katsoo, että pien- kaan.
16759: yrittäjien niinkuin maatalousyrittäjienkin tuli- On myös väärin, että pienyrittäjä ei saa lo,
16760: si otla loma-asioissa periaatteessa samassa ase- man aikana työskennellä omassa yrityksessään.
16761: massa kuin palkanansaitsijoiden. Tämä on pe- Tämä on perustuslain vastaista pakkoa yksi-
16762: rustuslain edellyttämää tasa-arvoisuutta. lön vapautta vastaan.
16763: Siksi pienyrittäjien lomakorvauksen tulee Lopuksi olisi pienyrittäjien vuosilomarahaa
16764: perustua lakiin ilman kallista ja byrokraattista koskeva laki saatava pysyväksi.
16765: hakemusmenettelyä sekä kunnan lomalautakun- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit.
16766: nan harkintaa. Lomakorvaus ei saa olla riippu- taen,
16767: vainen siitä, onko valtion budjettiin tarkoituk-
16768: seen osoitettu riittävästi varoja. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
16769: Pienyrittäjien lomakorvauksen suuruuden tu- lakiehdotuksen:
16770: lee olla nykyisin 2 500 markkaa indeksiin si-
16771: dottuna.
16772:
16773: Laki
16774: pienyrittäjän vuosilomarahasta annetun lain muuttamisesta.
16775:
16776: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan pienyrittäjän vuosilomarahasta 14 patvana
16777: toukokuuta 1976 annetun lain (393/76) 1 §, 2 §, 3 §, 4 §, 5 §, 6 §, 9 §, 13 §:n 1
16778: momentti, 14 § sekä 25 § :n 1 momenttti näin kuuluviksi: ·
16779:
16780: 1 luku. 2 luku.
16781:
16782: Yleiset säännökset. Oikeus vuosilomarahaan.
16783:
16784: 1 §. 3 §.
16785: Pienyrittäjälle maksetaan vuosilomarahaa Pienyrittäjälle maksetaan vuosilomarahaa
16786: sen mukaan kuin tässä laissa säädetään. edellyttäen,
16787: 1 ) että hän on toiminut koko edellisen ka-
16788: 2 §. lenterivuoden yrittäjänä,
16789: Pienyrittäjällä tarkoitetaan tässä laissa hen- 2) että yrityksen palveluksessa edellisen ka-
16790: kilöä, jolla on yrittäjien eläkelaissa ( 468/69) lenterivuoden aikana olleilla yrittäjän perheen
16791: tarkoitettu vakuutus tai johon sovelletaan ly- ulkopuolisilla palkatuilla työntekijöillä teetet-
16792: hytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin tyjen työpäivien kokonaismäärä on ollut enin-
16793: eläkelain ( 134/62) 1 a §:ää. tään 756,
16794: Tämä laki koskee myös koneurakoitsijoita, 3) että hänelle yrittäjien eläkelain mukai-
16795: kalastajia ja poromiehiä sekä kulkukauppiaita. sesti viimeksi vahvistettu ja tarkistettu työ-
16796: Lakialoite n:o 138 335
16797:
16798: tulo ei ylitä valtioneuvoston vuosittain vahvis- rahan suorittamisesta niille yrittäjille, joilla on
16799: taman enimmäisvuositulon määrää, sekä kunnassa väestökirjalaissa ( 141/69) tarkoitet-
16800: 4) että hän ei muun lain nojalla ole oikeu- tu kotipaikka.
16801: tettu vähintään kymmenen työpäivän pituiseen
16802: vuosilomaan tai lomakorvaukseen vähintään
16803: sanotulta ajalta. 5 luku.
16804:
16805: 4 §. Kustannukset.
16806: Valtioneuvoston tulee määrätä 3 §:n 1 mo-
16807: mentin 3 kohdassa tarkoitettu enimmäisvuosi- 13 §.
16808: tulo sellaiseksi, että se ylittää määräämisajan- Valtio suorittaa kunnalle tämän lain täytän-
16809: kohtana yleisimmin noudatetuissa työehtoso~ töönpanosta aiheutuvat tarpeelliset käyttökus-
16810: pimuksissa määritellyn vähimmäispalkan kak- tannukset.
16811: sinkertaisen määrän, kuitenkin enintään 20
16812: prosentilla.
16813: 14 §.
16814: 5 §. Sosiaalihallitus myöntää 13 §:n 1 momen-
16815: Pienyrittäjän vuosilomaraha maksetaan· jo- tissa tarkoitetut tarpeelliset varat tämän lain
16816: kaiselle 3 § :n mukaan siihen oikeutetulle pien- toteuttamiseksi lääninhallituksille.
16817: yrittäjälle ilman eri hakemusta kunkin vuoden Lääninhallitus huolehtii sosiaali- ja terveys-
16818: .maaliskuun loppuun mennessä. ministeriön vahvistamien perusteiden mukai-
16819: sesti 1 momentissa tarkoitettujen määrärahojen
16820: myöntämisestä kuntien käytettäviksi neljännes-
16821: 3 luku. vuosittain etukäteen ottaen .tällöin huomioon
16822: kunnan kulloinkin ilmoittaman määrärahan
16823: Vuosilomarahan suuruus. tarpeen.
16824:
16825: 6 §. 25 §.
16826: Vuosilomarahan suuruus on 2 500 markkaa. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
16827: kuuta 1977.
16828:
16829: 4 luku.
16830:
16831: Hallinto.
16832:
16833: 9 §.
16834: Kunnan tehtävänä on huolehtia vuosiloma-
16835:
16836:
16837: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1977.
16838:
16839: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
16840: 336 1977 vp.
16841:
16842: Lakialoite n:o 139.
16843:
16844:
16845:
16846:
16847: Vennamo ym.: Ehdotus laiksi sotiemme veteraanien perus-
16848: oikeuksista.
16849:
16850:
16851:
16852: E d u s k u n n a II e.
16853:
16854: On häpeällistä, että monella sotiemme vete- Alkeellisinkin oikeudenmukaisuus vaat1s1,
16855: raanilla ja hänen perheellään ei ole edes tyydyt- että sotiemme veteraanit saisivat matkustaa va-
16856: tävää omaa tai vuokra-asuntoa. Kuitenkin kan- paasti valtion ja valtion yhtiöiden kulkuväli-
16857: santulonui:le on henkilöä kohti maailman suu- neissä. Ovathan he pelastaneet itsenäisen Suo-
16858: rimpia. men.
16859: Samoin on häpeällistä, että sotiemme vete- Kaikista näistä syistä tarvitaan massamme
16860: raanit ·eivät vieläkään saa ilmaista terveys- kiireellisesti lakia sotiemme veteraanien perus~
16861: tarkastusta ja kuntoutuskoulutusta. Asiaa on oikeuksista, johon perusoikeuteen kuuluu myös
16862: ryhdytty vasta nyt myöhästyneenä hitaasti vie- kunnollinen veteraanieläke.
16863: mään eteenpäin. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
16864: Samoin on hämmästyttävää, että rintamasoti- taen,
16865: las ei monastikaan saa lukea hyväkseen sota- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
16866: aikaa eläkkeissä ja korvauksissa. lakiehdotuksen:
16867:
16868:
16869:
16870: Laki
16871: sotiemme veteraanien perusoikeuksista.
16872:
16873: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
16874:
16875: 1 §.
16876: Sotiemme veteraanilla tarkoitetaan tässä lais- myös oikeus saada lainaa omistusasunnon hank-
16877: sa henkilöä, joka on osallistunut vuoden 1918 kimista varten.
16878: taisteluihin tai joka on ollut mukana 1939- Sotaveteraani on oikeutettu saamaan asumis-
16879: 1945 sodissa tai näiden sotien aikana puolustus- tukea sen mukaan kuin asetuksella määrätään.
16880: laitoksen työssä työvelvollisena tahi naistyövoi-
16881: mana tulen alla rintama-alueella sekä sotavankia, 4 §.
16882: internoitua ja sotaleskeä, joka ei ole avioliitossa. Sotaveteraani on oikeutettu valtion varoilla
16883: ilmaiseen terveystarkastukseen ja kuntoutuskou-
16884: 2 §. lutukseen.
16885: Sotaveteraanilie maksetaan erityistä eläkettä 5 §.
16886: sen mukaan kuin siitä on erikseen säädetty. Sotaveteraani on oikeutettu vapaasti matkus-
16887: tamaan valtion ja valtion yhtiöiden kulkuväli-
16888: 3 §. neissä.
16889: Jos sotaveteraanilla ei ole tyydyttävää omaa 6 §.
16890: tai vuokra-asuntoa, on valtioneuvosto velvolli- Sotaveteraani on oikeutettu lukemaan hyväk-
16891: nen osoittamaan varoja hänen asunnon puut- seen sotapalveluksen vuodet eläkkeissä ja kor-
16892: teeosa poistamiseksi, jolloin asianomaisella on vauksissa, olivatpa ne minkälaatuisia tahansa.
16893: Lakialoite n:o 139 337
16894:
16895: 7 s. 8 §.
16896: Tarkempia määräyksiä tämän lain täytän- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
16897: töönpanosta ja sovellutuksesta annetaan ase- kuuta 1977 ja kumotaan tällä lailla kaikki sen
16898: tuksella. kanssa ristiriidassa olevat säännökset.
16899:
16900: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
16901:
16902: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
16903:
16904:
16905:
16906:
16907: 43 087700129D
16908: 1977 vp.
16909:
16910: Lakialoite n:o 140.
16911:
16912:
16913:
16914:
16915: Vennamo ym.: Ehdotus laiksi sotilasvammalain 10 ja 18 S:n
16916: muuttamisesta.
16917:
16918:
16919: E d u s k u n n a 11 e.
16920:
16921: On häpeällistä, että sotilasvammalaissa on On myös häpeällistä, että sotavammrusta
16922: edelleen suuria kohtuuttomuuksia. Kuitenkin edelleen rangaistaan siitä, että he yrittävät voi-
16923: nämä epäkohdat olisi voitu hyvin poistaa. Täl- miensa mukaan hankkia itselleen vähäisiä lisäan-
16924: laisesta rahasta ei ole ollut puutetta. sioita. Näinhän tapahtuu erityisesti täydennys-
16925: Erityisesti vääryys koskee avuttomuuslisää, koron osalta. Nämäkin kohtuuttomuudet olisi
16926: joka maksetaan kaikkein vaikeimmassa asemas- kiireellisesti korjattava.
16927: sa oleville sotavammaisille, mutta myös moot- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
16928: toriajoneuvon käytöstä maksettavaa korvausta taen,
16929: samoinkuin sokean opaskoirakorvausta. Niitä että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
16930: kaikkia tulisi korottaa. lakiehdotuksen:
16931:
16932:
16933: Laki
16934: sotilasvammalain 10 ja 18 §:n muuttamisesta.
16935:
16936: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä toukokuuta 1948 annetun sotilas-
16937: vammalain (404/48) 10 §:n 1 momentin 1, 3 ja 4 kohta ja 18 §:n 2 momentti, sellaisina
16938: kuin ne ovat 9 päivänä toukokuuta 1975 annetussa laissa (304/75), näin kuuluviksi:
16939:
16940: 10 §. 4) sokealle, jolla on koulutettu opaskoira,
16941: Päivärahan ja elinkoron lisäysosana voidaan 5 markkaa päivältä; sekä
16942: antaa:
16943: 1) sille, joka ruumiinvamman tai sairauden 18 §.
16944: johdosta on joutunut niin avuttomaan tilaan,
16945: ettei hän voi tulla toimeen ilman toisen apua, Vahingoittuneelle tai sairastuneelle, jolla ei
16946: tai jonka vaikea vamma tai sairaus muutoin ole pysyviä vuosituloja, suoritetaan täysi täy-
16947: aiheuttaa hänelle poikkeuksellista haittaa, 30 dennyskorko. Jos hänellä on pysyviä vuositu-
16948: markkaa päivältä niin kauan kuin sanotut edel- loja, täydennyskorosta vähennetään puolet
16949: lytykset- ovat olemassa; 7 000 markkaa ylittävältä vuositulojen osalta.
16950: Pysyviksi vuosituloiksi, joiksi ei lueta tämän
16951: 3) sille, jolla on moottorikäyttöinen invalidi- lain mukaista korvausta, kansaneläkettä, rinta-
16952: pyörä tai sen sijasta muu moottorikäyttöinen masotilaseläkettä eikä muutakaan niitä vastaa-
16953: ajoneuvo, käyttö- ja huoltokustannuksiin 1 000 vaa eläkettä tai korvausta, katsotaan todellinen
16954: markkaa vuodessa, kuitenkin siten, että auton tulo vuotta kohti sinä aikana, joksi täydennys-
16955: käyttö- ja huoltokustannuksiin suoritetaan 2 000 korko määrätään.
16956: markkaa vuodessa;
16957:
16958: Helsingisssä 10 päivänä helmikuuta 1977.
16959:
16960: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
16961: 1977 'fP· 339
16962:
16963: LlddAloite n:o 141.
16964:
16965:
16966:
16967:
16968: Vennamo ym.: Ehdotus laiksi riötamasotilaseläkelain muuttanrl·
16969: sesta.
16970:
16971:
16972:
16973: E d u s k u n n a 11 e.
16974:
16975: Eduskunta on äskettäin hyväksynyt uuden taisi kenenkään veroja. Päinvastoin vapautuisi
16976: rintamasotilaseläkelain. Valitettavasti kuitenkin työpaikkoja nuoremmille.
16977: tä1nä laki antaa enemmän lupauksia kuin todel- Voimassaolevan lain mukaan rintamasotilas-
16978: lisia tekoja veteraanien eläkkeiden hyväksi. eläke alenee ja poistuu nopeasti, jos rintamaso-
16979: Jo siis inhimillisyys ja kansamme itsenäisyys- tilaalla on omia tuloja. Sama on asianlaita, jos
16980: tahdon kunnioittaminen vaativat voimassaole- hänen vairooliaan on tuloja. Vaitiovalta siis ha·
16981: van rintamasotilaseläkelain kiireellistä korjaa- luaa hyötyä veteraanin kustannuksella tai jos
16982: mista. Annetut lupaukset on lopulta täytettävä. hänen vaimonsa käy työssä tai saa kansanelä-
16983: Sotiemme veteraaneilla ei ole enää pitkää elin- kettä. Tämä ei ole hyväksyttävää.
16984: aikaa. Kaiken tämän seurauksena sotiemme vete-
16985: SMP katsoo, että jokaiselle rintamasotilaalle, raaneista vain alle 10 % saa pientä eläkettä.
16986: joka on täyttänyt 60 \TUotta, on maksettava On siis kaunisteltua puhua rintamasotilaiden
16987: asuinpaikasta riippumatta rintamasotilaseläkettä, eläkelaista.
16988: jonka täysi määrä on vuodessa 10 000 markkaa. Rintamalisä on voimassaolevassa laissa myös
16989: Näin tätä eläkettä maksettaisiin myös 65 vuot· kohtuuttoman pieni. Se olisi nostettava vähin-
16990: ta täyttäneille veteraaneille. tään 1 000 markkaan vuodessa.
16991: Jos rintamasotilas ei ole vielä täyttänyt 60
16992: vuotta, olisi hänelle maksettava samanlainen Samoin on väärin, että työvelvolliselle, joka
16993: rintamasotilaseläke, jos hän alentuneen työky- on joutunut työskentelemään rintamaolosuhteis-
16994: kynsä vuoksi ei saa turvattua toimeentuloa. sa, ei myönnetä rintamasotilaseläkettä.
16995: Voimassaolevan lain mukaan rintamasotilas- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
16996: eläke parhaassakin tapauksessa on paljon alhai- taen,
16997: sempi. Kuitenkin rahat ovat valmiina eikä oi- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
16998: keuden tekeminen sotiemme veteraaneille nos- lakiehdotuksen:
16999:
17000:
17001:
17002: Laki
17003: rintamasotilaseläkelain muuttamisesta.
17004:
17005: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä tammikuuta 1977 annetun rin-
17006: tamasotilaseläkelain (119/77) 1, 2 ja 3 § sekä 9 §:n 1 momentti näin kuuluviksi:
17007:
17008: 1 §. Rintamasotilaseläke ja rintamalisä myönne-
17009: Rintamasotilaalla on oikeus rintamasotilas- tään vain Suomen kansalaiselle.
17010: eläkkeeseen ja rintamalisään sen mukaan kuin Rintamasotilaseläkettä ei makseta rintama-
17011: tässä laissa säädetään. sotilaalle, joka saa kansaneläkettä tai invalidi-
17012: Rintamasotilaalla tarkoitetaan henkilöä, jolle rahaa.
17013: on annettu rintamasotilastunnus siten kuin sii- Työvelvolliselle, joka on joutunut työsken-
17014: tä on erikseen säädetty. telemään rintamaolosuhteissa, myönnetään sa-
17015: 340 Lakialoite n:o 141
17016:
17017:
17018: moin rintamasotilaseläke sen mukaan kuin rin- Naimisissa olevalle rintamasotilaalle makse-
17019: tamasotilaasta tässä laissa säädetään. taan rintamasotilaseläke täysimääräisenä, jollei
17020: puolison vuositulo ylitä 18 000 markkaa.
17021: 2 §. 9 §.
17022: Rintamasotilaalle, joka on täyttänyt 60 vuot- Kansaneläkettä saavalle rintamasotilaalle mak-
17023: ta, maksetaan asuinpaikasta riippumatta rinta- setaan rintamalisää 1 000 markkaa vuodessa,
17024: masotilaseläkettä, jonka täysi määrä on vuo- ei kuitenkaan silloin, kun hänen työ- tai virka-
17025: dessa 10 000 markkaa. suhteeseen perustuvassa eläkkeessään on otettu
17026: Rintamasotilaalle, joka ei ole täyttänyt 60 huomioon rintamapalvelu. Tällöin työ- tai vir-
17027: vuotta ja joka ei alentuneen työkykynsä vuoksi kasuhteeseen perustuvalla eläkkeellä tarkoite-
17028: pysty tekemään tai saamaan hänelle sopivaa taan vain valtion eläkelain (280/66) 10 §:n 2
17029: toimeentuloaan turvaavaa työtä, maksetaan sa- tai 3 momentin mukaan määräytyvää eläkettä
17030: moin hakemuksesta 1 momentissa tarkoitettu tai samojen perusteiden mukaan määräytyvää
17031: rintamasotilaseläke. lakiin, asetukseen tai julkiseen eläkesääntöön
17032: perustuvaa muuta eläkettä taikka kunnallisten
17033: 3 §. viranhaltijain ja työntekijäin eläkelaissa (202/
17034: Rintamasotilaseläke maksetaan täysimääräise- 64 ) säädetyn lisäeläketurvan mukaista tai sitä
17035: nä, jollei rintamasotilaan vuositulo ylitä 8 000 vastaavaa eläkettä.
17036: markkaa.
17037:
17038:
17039: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
17040:
17041: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
17042: 1977 vp. 341
17043:
17044: Lakialoite n:o 142.
17045:
17046:
17047:
17048:
17049: Hemmi ym.: Ehdotus laiksi tieliikennelain 4 §:n muuttamisesta.
17050:
17051:
17052: E d u s k u n n a 11 e.
17053:
17054: Tieliikennelain 4 §:n mukaan tieliikenteessä Kuluvana talvena suuri osa vakavista kuolon-
17055: käytettävän ajoneuvon on oltava mm. kunnol- uhreja vaatineista liikenneonnettomuuksista on
17056: taan ja varusteiltaan sellainen, että sillä voidaan ollut sellaisia, joissa talvirenkaiden puuttumi-
17057: turvallisesti liikkua ja se muutenkin soveltuu nen henkilöautosta on ollut osasyynä. Liiken-
17058: liikenteeseen. Moottoriajoneuvoasetuksen täy- teen sujuvuuden häiriytyminen kesärenkailla va-
17059: täntöönpanopäätöksen 18 §:n mukaisesti auto rustettujen henkilöautojen puurouttaessa liiken-
17060: on varustettava tarkoituksenmukaisin ilmaren- teen on talvisin usein toistuva ilmiö.
17061: kain, jotka saman päätöksen 18 a § :n perusteel- Vakavien tieliikenneonnettomuuksien vähen-
17062: la saadaan varustaa tietynlaisin liukuestein. täminen ja liikenteen sujuvuuden parantaminen
17063: Voimassa oleva lainsäädäntö ei kiellä liiken- vaatii talviaikana henkilöautoihin talvirenkaat.
17064: nöimästä kesäkäyttöön tarkoitetuilla renkailla Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17065: talvikeleillä. Kesärenkaiden käytön salliminen
17066: henkilöautoissa aiheuttaa liikenneturvallisuu- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
17067: delle vaaraa ja liikenteen sujuvuudelle suurta lakiehdotuksen:
17068: haittaa.
17069:
17070:
17071: Laki
17072: tieliikennelain 4 §:n muuttamisesta.
17073:
17074: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 29 päivänä maaliskuuta 1957 annetun tieliiken-
17075: nelain (143/57) 4 §:ään uusi näin kuuluva 3 momentti:
17076:
17077: 4 §. talvirenkaita, joiden kuviosyvyys on vähintään
17078: 5 mm sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin
17079: Auton, jonka kokonaispaino on enintään säädetään.
17080: 3 500 kg, on käytettävä tarkoituksenmukaisia
17081:
17082:
17083: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
17084:
17085: Kerttu Hemmi Terhi Nieminen
17086: 342 1977 vp.
17087:
17088: Lakialoite n:o 14.3.
17089:
17090:
17091:
17092:
17093: KQskennietni ynt.: Ehdotus tieliikennelaiksi.
17094:
17095:
17096: E d u s k u n n a 11 e.
17097: Voimassa oleva tieliikennelaki on säädetty laajennettaisiin tuntuvasti, jotta turvataan edus-
17098: vuonna 1957. Laki on hyvin suppea ja yleis- kunnan mahdollisuudet vaikuttaa tehokkaasti
17099: luontoinen. Yleisesti on katsottu, että laki ja liikennelainsäädännön sisältöön. Kun nykyisessä
17100: sitä täydentävät asetukset ovat vanhentuneita. tieliikennelaissa on 19 pykälää, lakiehdotuksessa
17101: Tieliikennelainsäädännön sisältö ei enää vastaa on yli sata pykälää. Asetuksen tasolla säädet-
17102: vallitsevia liikennepoliittisia näkemyksiä. Myös tyjä asioita on siis siirretty lakiin.
17103: muuttuneet olosuhteet, erityisesti liikenneonnet- Lakiehdotuksen keskeisimpiä tavoitteita ovat
17104: tomuuksien ja liikenteen ympäristöhaittojen liikenneturvallisuuden parantaminen ja liiken-
17105: lisääntyminen, edellyttävät tieliikennelainsäädän- teen haittojen vähentäminen.
17106: nön uudistamista. Nykyisiä liikennesääntöjä on oikeutetusti
17107: Tieliikennelainsäädännön uudistaminen on arvosteltu niiden mutkikkuudesta, vaikeaselkoi-
17108: ollut vireillä vuosikausia. Vuonna 1972 edus- suudesta ja tulkinnanvaraisuudesta. Jotta lii-
17109: kunta hylkäsi tieliikennelain muutosesityksen, kennesääntöjä noudatettaisiin, tienkäyttäjien pi-
17110: joka kuului osana kansainvälisten suositusten täisi olla perillä niiden oikeasta sisällöstä ja
17111: pohjalta valmisteltuon liikennesääntöuudistuk- sääntöjen pitäisi myös olla valvottavissa. Tämän
17112: seen. Suunnitellussa uudistuksessa ei ollut edus- vuoksi liikennesäännöt on laadittu ehdotuksessa
17113: kunnan mielestä kiinnitetty riittävää huomiota mahdollisimman selviksi, kansantainisiksi ja yk-
17114: moottoriliikenteen turvallisuuden parantamiseen siselitteisiksi.
17115: eikä kevyen liikenteen suojaamiseen ja mahdol- Tieliikenteen kuolanuhreista noin puolet on
17116: listamiseen. Eduskunta edellytti hallituksen jalankulkijoita, pyöräilijöitä ja muita kevyen lii-
17117: asettavan parlamentaarisen komitean valmiste- kenteen ryhmään kuuluvia. Suurin osa näistä
17118: lemaan tieliikennelainsäädännön kokonaisuudis- uhreista on lapsia ja vanhuksia. Näiden uhrien
17119: tusta. Tehtävän sai parlamentaarinen liikenne- vähentämiseksi on välttämätöntä turvata kevyt-
17120: komitea, jonka ehdotus uudeksi tieliikennelaiksi tä liikennettä liikennesäännöillä asettamalla pää-
17121: sisältyy komiteanmietintöön 197 5: 27. Asiaa vastuu onnettomuuksien välttämisestä mootto-
17122: koskevaa hallituksen esitystä ei ole vieläkään riliikenteelle. Näin ei ole nykyisin, sillä noin
17123: annettu eduskunnalle. 80 % liikenteessä kuolleista jalankulkijoista on
17124: Uuden tieliikennelain säätäminen on kiireel- katsottu yksin syypääksi onnettomuuteen.
17125: linen tehtävä. Parlamentaarisen liikennekomi- Suurissa asutuskeskuksissa liikenteen ruuh-
17126: tean enemmistön lakiehdotus ei tosin sellaise- kautuminen on huomattava epäkohta. Näissä
17127: naan kelpaa uudistuksen pohjaksi, minkä komi- oloissa on suosittava joukkoliikennettä ja teh-
17128: tean enemmistökin on joutunut itse toteamaan tävä mahdollisiksi ruuhkahaittoja vähentävät
17129: edellä mainitussa mietinnössä. Komitean enem- liikennejärjestelyt. On esimerkiksi saatava
17130: mistön ja vähemmistön ehdotukset sekä myö- aikaan joustava menettely kävely- ja joukko-
17131: hemmin kertynyt aineisto, muun muassa Liiken- liikennekatujen varaamista varten.
17132: neturvallisuusasiain neuvottelukunnan 1. 6. Kuntien oikeuksia liikennemerkkien asetta-
17133: 1976 asiasta liikenneministeriölle antama lau- misessa ja muussakin liikenteen ohjauksessa on
17134: sunto, tekevät kuitenkin tässä vaiheessa mah- syytä laajentaa. Kunnille on annettava itsenäi-
17135: dolliseksi toteuttamiskelpoisen lakiehdotuksen nen valta päättää taajamien nopeusrajoituksista
17136: laatimisen. asetuksella annettavien ohjeiden puitteissa.
17137: Aloitteeseen sisältyy ehdotus uudeksi tielii- Autonkuljettajien työoloihin liittyy tunnetusti
17138: kennelaiksi. Lakiin otettavien säännösten alaa tekijöitä, jotka ovat omiaan heikentämään lii-
17139: Lalrlaloite n:o 143
17140:
17141: kenneturvallisuutta. Kuorma-autokuljetuk!!issa Ajoneuvomääräyksissä on turvallisuuden
17142: yleinen urakkapalkkaus sekä tieliikenteen työ- ohella otettava huomioon melun ja muiden ym-
17143: aikasäännösten väljyys ovat omiaan aiheutta- päristöhaittojen ehkäisy. Työnantajalle on sää-
17144: maan väsyneenä ajamista, nopeusrajoitusten rik- dettävä ensisijainen vastuu siitä, että työnteki-
17145: komisia ja muita haitallisia ilmiöitä. Myös näi- iän kuljettama ajoneuvo pidetään liikennekelpoi-
17146: hin asioihin on puututtava tieliikennelaissa. sessa kunnossa.
17147: Ajokortin antamista ja menettämistä koske- Liikennesäännösten noudattamista on tarpeen
17148: via säännöksiä on tarkistettava toisaalta turval- tehostaa liikennevalvonnan lisäksi rangaistus-
17149: lisuuden parantamiseksi ja toisaalta ajokortin seuraamuksin. Tässä on nykyinen käytäntö ollut
17150: menettämisseuraamukseen liittyvien kohtuutto- liian kaavamainen. Seuraamukset olisi selvästi
17151: muuksien poistamiseksi. porrastettava liikenteelle ai4eutetun vaaran
17152: Ajoneuvon käyttäjiä on suojattava kelvotto- mukaan, ja törkeisiin vaarantamistapauksiin oli-
17153: mien ajoneuvojen ja liikennetarvikkeiden mark- si puututtava nykyistä tiukemmin.
17154: kinoinnilta. Ajoneuvojen ja tarvikkeiden laatu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
17155: vaatimukset on määriteltävä nykyistä tarkem- nioittaen,
17156: min ja kattavammin. Ajoneuvojen maahantuo-
17157: jien ja kauppiaiden vastuuta on syytä laajentaa. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
17158: Määräyksiä vastaamattomien liikennetarvikkei- lakiehdotuksen:
17159: den maahantuonti, valmistus ja kauppa ehdote-
17160: taan kiellettäväksi.
17161:
17162:
17163: Tieliikennelaki.
17164: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
17165:
17166: 1 luku. 5) suojatiellä jalankulkijoiden käytettäväksi
17167: ajoradan tai pollmpyörätien ylittämiseen liiken-
17168: Yleisiä säännöksiä. nemerkillä tai tiemerkinnöin osoitettua tien
17169: 1 §. osaa sekä jalkakäytävän jatketta risteyksessä,
17170: jossa ajoradan vastakkaisella puolella on jalka-
17171: Soveltamisala. käytävä; ·
17172: Tämä laki koskee ajoneuvo-, raitiovaunu- ja 6) suojakadulla jalankulku- ja ajoneuvolii-
17173: jalankulkuliikennettä, mutta ei rautatieliikennet- kenteelle yhteisesti tarkoitettua liikennemerkein
17174: tä. osoitettua tietä;
17175: 7) taajamalla liikennemerkein osoitettua taa-
17176: Lain 2-5 luvun säännöksiä ei sovelleta lii- jaan rakennettua aluetta;
17177: kenteeseen tien ulkopuolella. 8) liikenteen ohjauslaitteella liikennemerk-
17178: kiä, liikenneopastiota tai muuta liikenteen oh-
17179: 2 §. jaamiseksi tarkoitettua laitetta tai tiemerkin-
17180: Määritelmiä. tää;
17181: 9) tienkäyttäjällä jokaista, joka on tiellä tai
17182: Tieliikennelainsäädännössä tarkoitetaan: tiellä olevassa ajoneuvossa;
17183: 1) tiellä yleisesti maaliikenteeseen käytettyä 10) j4lankulkijalla jalan, suksilla tai luisti-
17184: väylää tai aluetta, ei kuitenkaan rautatietä; mln liikkuvaa ja potkukelkan, lastenvaunujen,
17185: leikkiajoneuvon tai vastaavan laitteen kuljetta-
17186: 2) ajoradalla ajoneuvoliikenteelle rakennet- jaa sekä polkupyörän ja mopon taluttajaa;
17187: tua, yhden tai useampia ajokaistoja käsittävää 11) ajoneuvolla maalla kulkemaan tarkoitet•
17188: tien osaa; tua laitetta, joka ei kulje kiskoilla;
17189: 3) pientareella ajoradasta reunaviivalla ero- 12) moottorikäyttöiseltä ajoneuvolla ajoneu-
17190: tettua tien osaa; voa, jonka käyttövoimana on moottori; sekä
17191: 4) ajokaistalla tiemerkinnöin osoitettua tai 13) liikennetarvikkeella ajoneuvon rakenne-
17192: muuta autolle riittävän leveää ajoradan pituus- osaa ja varustetta tai tienkäyttäjän henkilökoh-
17193: suuntaista osaa; taista suojavälinettä.
17194: 344 Lakialoite n:o 143
17195:
17196:
17197: .3 §. juna tulossa. Kuljettajan on käytettävä sellaista
17198: Tienkäyttäjän yleiset velvollisuudet. nopeutta, että hän voi tarvittaessa pysäyttää
17199: ennen rataa.
17200: Tienkäyttäjän on noudatettava liikennesään- Tienkäyttäjän on pysähdyttävä turvallisen
17201: töjä sekä muutenkin olosuhteiden edellyttämää matkan päähän radasta, jos juna lähestyy taikka
17202: huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahin- valo-opaste velvoittaa pysähtymään tai varoitus-
17203: gon välttämiseksi. ääni kuuluu. Radan edessä olevaa puomia ei
17204: Tienkäyttäjä ei saa tarpeettomasti estää tai saa ohittaa, jos se on alhaalla tai liikkuu.
17205: häiritä liikennettä. Rata on ylitettävä viivyttelemättä.
17206: 4 §.
17207: 8 §.
17208: Liikenteen ohjaus.
17209: Esteetön kulku hälytysajoneuvolle ;a
17210: Tienkäyttäjän on ensisijaisesti noudatettava kulkueelle.
17211: poliisin ja muun liikenteen ohjaajan antamaa Tienkäyttäjän on liikenteen ohjauslaitteista
17212: merkkiä. huolimatta annettava esteetön kulku hälytys-
17213: Liikenteen ohjauslaitteella annettua ohjetta ajoneuvolle, joka käyttää sinistä valomerkkiä.
17214: on noudatettava, vaikka se edellyttäisi poik- Tarvittaessa on väistyttävä syrjään ja pysähdyt-
17215: keamista liikennesäännöstä. Jos liikennettä oh- tävä.
17216: jataan liikennevaloin, valoa on noudatettava Sotilasosastoa, hautaussaattuetta, valvottua
17217: muusta ohjauslaitteesta huolimatta. lapsiryhmää tai muuta järjestäytynyttä kulkuet·
17218: ta ei saa katkaista tai muuten estää.
17219: 5 §.
17220: Moottoriliikenne tien ulkopuolella. Ajoneuvoliikenne.
17221: Taajamassa ei moottorikäyttöistä ajoneuvoa 9 §.
17222: saa luvatta kuljettaa, pysäyttää tai pysäköidä
17223: sellaisella alueella, jota ei ole tarkoitettu moot- Tien eri osien käyttäminen.
17224: torikäyttöisten ajoneuvojen liikenteelle. Tiellä ajoneuvoa on kuljetettava ajoradalla.
17225: Mitä 1 momentissa on säädetty, ei koske Jos tiellä on vähintään metrin levyinen pien-
17226: välttämätöntä huoltoajoa, sairaan kuljetusta tai nar, jota voi käyttää haitatta, polkupyörää ja
17227: muuta näihin verrattavasta syystä välttämätöntä muuta moottoritonta ajoneuvoa sekä mopoa on
17228: tilapäistä liikennettä. kuljetettava pientareella. Enintään 12-vuotias
17229: Moottorikäyttöistä ajoneuvoa tien ulkopuolel- lapsi saa kuljettaa polkupyörää jalkakäytävällä.
17230: la kuljetettaessa on noudatettava olosuhteiden
17231: edellyttämää varovaisuutta vaaran ja vahingon 10 §.
17232: välttämiseksi. Ajoneuvon paikka ajoradalla.
17233: 2 luku. Ajoneuvoa on kuljetettava tien oikealla puo-
17234: lella, jos ajo tiellä on sallittu molempiin suun-
17235: Liikennesäännöt. tiin. Vasenta puolta saa tällöin käyttää vain
17236: Yleisiä sääntö;ä. ohitukseen tai oikean puolen ollessa esteen
17237: sulkema.
17238: 6 §. Jos ajosuunnassa on käytettävissä vähintään
17239: Esteetön kulku kiskoliikenteelle. kaksi ajokaistaa, vastaan tulevan liikenteen
17240: puolta ei saa käyttää ohitukseenkaan.
17241: Junalle on annettava esteetön kulku.
17242: Ajoneuvon kuljettajan on annettava esteetön 11 §.
17243: kulku raitiovaunulle. Ajokaistojen käyttö.
17244: 7 §. Jos ajoradalla on vähintään kaksi ajokaistaa
17245: Rautatien ylittäminen. ajosuunnassa, ajoneuvoa on kuljetettava äärim-
17246: mäisenä oikealla olevalla vapaalla ajokaistalla.
17247: Tienkäyttäjän, joka aikoo ylittää rautatien, Jos liikenne on tiheää, kuljettaja saa käyttää
17248: <>n varolaitteista huolimatta tarkkailtava, onko sopivinta ajokaistaa. Ajokaistaa ei saa kuiten-
17249: Lakialoite n:o 143 345
17250:
17251: kaan tarpeettomasti vaihtaa. Välittömästi kais- Vasemmalle kääntyvän on ryhmityttävä ajo-
17252: tanvaihdon jälkeen ei saa palata aikaisemmalle radan keskiviivan viereen tai yksisuuntaisella
17253: ajokaistalle. ajoradalla vasempaan reunaan. Risteys on jä-
17254: Ajokaistaa ei saa vaihtaa, jos siitä voi olla tettävä välittömästi risteävän ajoradan keski-
17255: vaaraa. viivan vasemmalla puolella tai yksisuuntaisella
17256: ajoradalla vasemmassa reunassa.
17257: 12 §. Vasemmalle kääntyvä polkupyöräilijä ja mo-
17258: Ajoneuvojen välinen etäisyys. poilija saa kuitenkin ylittää risteyksen oikealla
17259: ajaen ja kääntyä vasta sen jälkeen vasempaan.
17260: Etäisyys edellä kulkevaan ajoneuvoen on
17261: sovitettava sellaiseksi, ettei vaaraa ole, vaikka 17 §.
17262: tämä ajoneuvo pysäytetään.
17263: Taajaman ulkopuolella muuta liikennettä sel- V äistämisvel vollisuus.
17264: västi hitaammin ajavien ajoneuvojen on pidet- Kuljettajan on väistettävä risteyksessä ja au-
17265: tävä toisiinsa sellaiset etäisyydet, että ohittava kiolla samanaikaisesti oikealta lähestyvää ajo-
17266: ajoneuvo voi vaaratta ajaa niiden väliin. neuvoa.
17267: Kääntyvän ajoneuvon kuljettajan on väistet-
17268: 13 §. tävä risteävää tietä ylittävää jalankulkijaa, pol-
17269: Turvallinen nopeus. kupyöräilijää ja mopoilijaa.
17270: Kuljettajan on ajettava turvallisella nopeu- Vasemmalle kääntyvän kuljettajan on lisäk-
17271: della. si väistettävä vastaan tulevaa liikennettä.
17272: Nopeus on pidettävä sellaisena, että kuljet- Kuljettajan on kuitenkin aina väistettävä
17273: taja säilyttää ajoneuvon hallinnan. Ajoneuvo on muuta liikennettä:
17274: voitava pysäyttää edessä olevan ajoradan nä- 1) jos hän on tulossa tielle pihasta, pysä-
17275: kyvällä osalla ja ennen jokaista ennalta varot- köintipaikalta, huoltoasemalta, polulta tai muul-
17276: tavissa olevaa estettä. ta vähäiseltä ajotieltä taikka vastaavalta alueel-
17277: Ennen kaukovaloilta Iähivaloilie vaihtamista ta;
17278: nopeus on sovitettava uusia näkyvyysoloja vas- 2) lähtiessään liikkeelle ajoradan reunasta;
17279: taavaksi. ja
17280: 14 §. 3) peruuttaessaan ajoneuvoa.
17281: Haitaton nopeus. 18 §.
17282: Nopeus on pidettävä sellaisena, etteivät muut Väistämisen osoittaminen.
17283: joudu lian tai soran roiskumiselle alttiiksi.
17284: Liikennesäännön tai liikenteen ohjauslaitteen
17285: 15 §. mukaan väistämisvelvollisen kuljettajan on hy-
17286: vissä ajoin nopeutta vähentämällä ja tarvittaes-
17287: Nopeusrajoitukset. sa pysäyttämällä selvästi osoitettava, että hän
17288: Liikenneministeriö voi antaa määräyksiä ylei- aikoo noudattaa velvollisuuttaan.
17289: sestä nopeusrajoituksesta koko maassa, määrä-
17290: tyillä teillä tai määrätyssä osassa maata. 19 §.
17291: Moottorikäyttöisten ajoneuvojen suurimmis- Kohtaaminen.
17292: ta sallituista nopeuksista säädetään asetuksella.
17293: Vastaan tuleva ajoneuvo on sivuutettava oi-
17294: 16 §. kealta.
17295: Jos risteyksessä kohtaavat ajoneuvot kään-
17296: Kääntyminen. tyvät vasempaan, ne saavat sivuuttaa toisensa
17297: Ajokaista kääntymistä varten on valittava vasemmalta käyttäen vähäistä nopeutta.
17298: hyvissä ajoin. Kohtaavien ajoneuvojen kuljettajien on pi-
17299: Oikealle kääntyvän on ryhmityttävä ajoradan dettävä ajoneuvojen väli turvallisena. Jos ajo-
17300: oikeaan reunaan ja käännyttävä mahdollisim- radan toisella puoliskolla on este, tietä on
17301: man jyrkästi. annettava sen, jonka puolella este on.
17302: 44 087700129D
17303: 346 Lalåaloite n:o 143
17304:
17305: 20 §. ajavan on tarvittaessa tietä antamalla helpotet-
17306: Ohittaminen. tava ohitusta.
17307:
17308: Ajoneuvo on ohitettava vasemmalta. Jos 24 §.
17309: edellä ajava on kääntymässä vasempaan tai an- Linja-auton pysäkiltä lähtö.
17310: tanut sitä osoittavan merkin, se on ohitettava
17311: oikealta. Tiellä, jolla suurin sallittu nopeus on 60
17312: Polkupyöräilijä ja mopoilija saa aina ohittaa km/ t, ajoneuvon kuljettajan on väistettävä lin-
17313: muunlaisen ajoneuvon oikealta. ja-autoa, jonka kuljettaja suuntamerkillä osoit-
17314: taa aikovansa lähteä liikkeelle pysäkiltä. Linja-
17315: 21 §. auton kuljettajan on noudatettava tarpeellista
17316: varovaisuutta vaaran välttämiseksi.
17317: Ohittajan velvollisuudet.
17318: Ohittavan ajoneuvon kuljettajan on tarkoin 25 §.
17319: varmistauduttava, ettei ohitus aiheuta vaaraa. Kevyen liikenteen varominen.
17320: Ohitukseen ei saa lähteä, jos ohituksen turval-
17321: linen suorittaminen edellyttäisi nopeusrajoituk- Moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettajan on
17322: sen ylittämistä. kohdatessaan tai ohittaessaan jalankulkijan,
17323: Ennen ohittamista taajaman ulkopuolella on polkupyöräilijän tai mopoilijan käytettävä riit-
17324: annettava ääni- tai valomerkki edellä ajavan tävän vähäistä nopeutta ja noudatettava muu-
17325: varoittamiseksi. tenkin tarpeellista varovaisuutta estääkseen
17326: vaaratilanteen syntymisen.
17327: Ohituksen aikana ohittajan on pidettävä tur- Kuljettajan on annettava kevyelle liikenteelle
17328: vallinen väli ohitettavaan ajoneuvoon. ajoneuvonsa koon ja nopeuden edellyttämä tur-
17329: vallinen tila tiellä. Ajoneuvoa ei saa ohjata
17330: 22 §. kahta metriä lähemmäksi jalankulkijaa tai pol-
17331: Ohituskiellot. kupyöräilijää muuten kuin vähäisellä nopeu-
17332: della.
17333: Ohitus, johon on käytettävä vastaan tulevan
17334: liikenteen puolta, on kielletty: 26 §.
17335: 1) näkyvyyden ollessa mäenharjan, kaarteen Lasten ja muiden erityisryhmien varominen.
17336: tai muun syyn vuoksi turvalliseen ohitukseen
17337: riittämätön; Moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettajan on
17338: 2) teiden risteyksessä, rautatien tasoristeyk- varottava erityisesti lähestyessään lasta, van-
17339: sessä ja välittömästi ennen niitä; husta, vammaista tai muuta, jolla on ilmeisiä
17340: .3) liikenteen ollessa niin tiheää, ettei ohit- vaikeuksia selviytyä turvallisesti liikenteessä,
17341: taja voisi ohituksen jälkeen palata omalle puo- sekä matkustajia varten pysäytettyä linja-autoa,
17342: lelleen liikennettä häiritsemättä; raitiovaunua ja koululaiskuljetusautoa.
17343: Matkustajia varten pysäytettyä koululaiskul-
17344: 4) ajoneuvon tai jalankulkijan lähestyessä jetusautoa ei saa ohittaa eikä sivuuttaa pysäyt·
17345: niin, että on törmäyksen vaara; tämättä.
17346: 5) edellä ajavan osoitettua aikomuksensa Koulualueeksi merkityllä tkllä kuljettajan on
17347: ohittaa; ja noudatettava sellaista varovaisuutta, ettei on-
17348: 6) takana ajavan aloitettua ohituksen. nettomuuksia tapahdu.
17349: Ohituskielto ei koske tienristeystä, jossa tie-
17350: hen yhtyy polku, pihatie tai vastaava vähäinen 27 §.
17351: ajotie. Suojatie.
17352: 23 §. Suojatietä lähestyvän kuljettajan on ajettava
17353: Ohitettavan velvollisuudet. sellaisella nopeudella, että hän voi tarvittaes-
17354: sa pysäyttää ennen suojatietä.
17355: Ohitettava ei saa ohituksen aikana siirtyä Jos suojatien eteen on pysähtymässä tai
17356: vasempaan eikä lisätä nopeutta. Tarvittaessa pysähtynyt ajoneuvo tai raitiovaunu, sitä ei sa3
17357: ohitettavan on vähennettävä nopeutta. Hitaasti ohittaa pysäyttämättä.
17358: L$ialoite n:o 143 347
17359:
17360: Ajoneuvon ja raitiovaunun kuljettajan on an- sopivasti käy pamsa. Valvottu lapsiryhmä saa
17361: nettava esteetön kulku jalankulkijalle, joka on käyttää jalkakäytävää.
17362: suojatiellä tai astumassa sille. Suojakadulla jalankulkija saa käyttää ajora-
17363: Kuljettajan on annettava esteetön kulku taa. Hän ei kuitenkaan saa tarpeettomasti estää
17364: myös suojatietä käyttävälle polkupyöräilijälle. ajoneuvoliikennettä.
17365: Jos polkupyöräilijä ajaa suojatielle, hän saa
17366: käyttää vain vähäistä nopeutta, .32 §.
17367: Jos poliisi ohjaa liikennettä tai liikennevalot Ajoradan ylittäminen.
17368: toimivat, 2 momenttia ei sovelleta.
17369: Jalankulkijan on ylitettävä ajorata suojatie-
17370: 28 s. tä kulkien, jos se on lähellä. Muuten ajorata
17371: Kevyen liikenteen reitin ylittäminen. on ylitettävä yleensä kohtisuoraan.
17372: Suojatielle tai muuten ajoradalle astuvan ja-
17373: Kuljettajan on ylittiiessään jalkakäytävää lankulkijan on otettava huomioon liikenneolo-
17374: taikka muuta jalankulkijoille tai pyöräilijöille suhteet ja ylitettävä ajorata tarpeettomasti vii-
17375: tarkoitettua aluetta ja ajaessaan pihasta tielle vyttelemättä.
17376: annettava esteetön kulku kevyelle liikenteelle.
17377: Kuljettaja ei saa ohittaa raitiovaunua, joka Muut liikennesäännöt.
17378: on pysähtynyt korokkeettomalle pysäkille. Hä-
17379: nen on annettava esteetön kulku raitiovaunuun 33 §.
17380: meneville ja siitä poistuville. Täydentävät säännöt.
17381: 29 §. Asetuksella annetaan tarkempia ohjeita lii-
17382: Suo;akatu. kennesääntöjen soveltamisesta ja täydentäviä
17383: sääntöjä:
17384: Suojakadulla saa kuljettaa moottorikäyttöis- 1) ajoneuvon pysäyttämisestä ja pysäköin-
17385: tä ajoneuvoa vain kadun varrella olevalle kiin- nistä,
17386: teistötie ajoa varten.
17387: Suurin sallittu ajonopeus suojakadulla on 2) valojen käytöstä ajoneuvossa ja merkin-
17388: 20 km/t. annoista,
17389: Suojakadulla kuljettajan on annettava jalan- 3) liikenteestä moottoritiellä ja moottorilii-
17390: kulkijalle esteetön kulku samoin kuin suoja- kennetiellä sekä
17391: tiellä. 4) Iautalie ja lossille tulosta.
17392:
17393: 30 §. 34 §.
17394: Kotieläimien varominen. Poikkeussäännöt.
17395: Ajoneuvon kuljettajan on ajaessaan tiellä, Asetuksella säädetään hälytysajoneuvoja, lii-
17396: jolla liikkuu karjaa tai vastaavia kotieläimiä, kenteen valvontaan tai tiellä tehtävään työhön
17397: noudatettava riittävää varovaisuutta estyäkseen käytettäviä ajoneuvoja, raitiovaunuja, sotilas-
17398: ajamasta kotieläimen päälle tai sitä muuten va- liikennettä ja vammaisten liikkumista sekä mui-
17399: hingoittamasta. ta erityistilanteita varten tarpeelliset liikenne-
17400: säännöt. Niissä voidaan tarvittaessa poiketa
17401: laissa säädetyistä yleisistä liikennesäännöistä.
17402: Kevyt liikenne.
17403: 31 §.
17404: 3 luku.
17405: Jalankulkiian paikka tiellä.
17406: Liikenteen ohjaus.
17407: Jalankulkijan on käytettävä jalkakäytävää,
17408: piennarta tai polkupyörätietä. Jos niitä ei voi 35 §.
17409: käyttää haitatta, hän saa käyttää ajoradan reu- Liikenteen ohjaajat.
17410: naa.
17411: Valvotun jalankulkijaryhmän on käytettävä Liikenteen ohjaajina toimivat poliisi sekä ase-
17412: piennarta tai ajoradan oikeaa puolta, jos se tuksella säädettävissä tapauksissa sotilaspoliisi
17413: 348 Lakialoite n:o 143
17414:
17415:
17416: ja asianomaisen viranomaisen tehtävään mää- 39 §.
17417: räämät henkilöt. Liikenteen tilapäinen ohjaus.
17418: Liikenteen ohjaajalla on oltava selvästi erot-
17419: tuva vaatetus tai tunnusmerkki. Tilapäistä tarvetta varten voi myös poliisi
17420: asettaa tielle liikenteen ohjauslaitteen.
17421: 36 §. Tien tilapäisestä sulkemisesta ja liikenteen
17422: ohjauksesta tiellä tehtävän työn, urheilukilpai-
17423: Liikenteen ohjauslaitteet. lun tai sotilasharjoituksen vuoksi taikka muus-
17424: Liikenteen ohjauslaitteilla osoitettavista käs- ta niihin rionastettavasta syystä säädetään ase-
17425: kyistä ja kielloista sekä niiden muusta mer- tuksella.
17426: kityksestä säädetään asetuksella.
17427: .30 §.
17428: Liikenneministeriö antaa määräykset liiken-
17429: teen ohjauslaitteiden teknisistä ominaisuuksis- Liikenteen ohjauslaitteen vahingoittaminen.
17430: ta ja käytöstä. Varoituskolmion poistaminen.
17431: Tielle asetettua liikenteen ohjauslaitetta ei
17432: 37 §. saa vahingoittaa eikä luvatta poistaa, siirtää tai
17433: Liikenteen ohjauslaitteen asettaminen. muuttaa.
17434: Sen, joka on vahingoittanut, siirtänyt tai
17435: Liikenteen ohjauslaitteen asettaa yleiselle muuttanut liikenteen ohjauslaitetta, on heti
17436: tielle tie- ja vesirakennuslaitos. Kunta asettaa saatettava se tyydyttävään kuntoon. Jollei tätä
17437: liikenteen ohjauslaitteen kadulle, rakennuskaa- voida tehdä, hänen on ensi tilassa ilmoitettava
17438: vatielle, torille ja muulle vastaavalle alueelle. asiasta poliisille tai tienpidosta vastaavalle vi-
17439: Muulle tielle liikenteen ohjauslaitteen asettaa ranomaiselle ja tarvittaessa ryhdyttävä liiken-
17440: tien kunnossapitäjä saatuaan siihen kunnan teen turvallisuuden vaatimiin toimiin.
17441: suostumuksen. Suostumusta ei kuitenkaan saa Tielle asetetun varoituskolmion luvaton pois-
17442: ilman pätevää syytä evätä. taminen tai siirtäminen on kielletty.
17443: Taajamaa osoittavan liikennemerkin käytöstä
17444: sekä paikallisten olosuhteiden edellyttämistä 41 §.
17445: nopeusrajoituksista taajamassa päättää kunta
17446: siten kuin asetuksella säädetään. Häiritsevän tai luvattoman laitteen asettaminen
17447: tielle.
17448: Jos yleisen tai yksityisen tien osa on ilmei-
17449: sesti erityisen vaarallinen liikenteelle eikä tien- Tielle tai sen välittömään läheisyyteen ei saa
17450: pitäjä kunnan esityksestä huolimatta ryhdy toi- asettaa merkkiä, kilpeä, mainosta tai muuta
17451: miin vaaran poistamiseksi, kunta saa asettaa laitetta, jonka voi sekoittaa liikennemerkkiin
17452: tarvittavat liikenteen ohjauslaitteet, jotka tien- tai muuhun liikenteen ohjauslaitteeseen taikka
17453: pitäjä saa poistaa vain kunnan suostumuksella joka voi huonontaa sellaisen näkyvyyttä tai
17454: tai ryhdyttyään tehokkaisiin toimiin liikenne- tehokkuutta tai heikentää tienkäyttäjän huomio-
17455: järjestelyjen korjaamiseksi. kykyä liikennettä vaarantavalla tavalla.
17456: Tielle ei saa luvatta asettaa liikenteen oh-
17457: 38 §. jauslaitetta.
17458: Liikenneväylän varaaminen liikenteellisiin Poliisi tai tienpitäjä saa heti poistaa laitteen,
17459: erityistarkoituksiin. joka on asetettu 1 tai 2 momentin määräys-
17460: ten vastaisesti.
17461: Liikenteen ohjauslaittein voidaan yleiselle lii-
17462: kenteelle tarkoitettu katu tai muu vastaava
17463: kaavan mukainen liikenneväylä varata koko- 4 luku.
17464: naan tai osaksi jalankululle, joukkoliikenteelle Liikenneonnettomuus ja varotoimet.
17465: tai muihin liikenteellisiin erityistarkoituksiin.
17466: Tällöin on välttämätön huoltoajo ja muu sii- 42 §.
17467: hen verrattava liikenne sallittava tarvittavassa Yleinen auttamisvelvollisuus.
17468: laajuudessa. Väylän varaamisesta kokonaan lii-
17469: kenteellisiin erityistarkoituksiin päättää kunnan- Jos joku on liikenneonnettomuuden johdosta
17470: valtuusto. joutunut sellaiseen tilaan, että on välttämätön-
17471: Lakialoite n:o 143 349
17472:
17473: tä heti kuljettaa hänet saamaan hoitoa, jokai- 46 §.
17474: nen ajoneuvon kuljettaja on velvollinen kuljet~
17475: tamaan hänet. Jos ajoneuvo ei sovellu turvalli- Liikenteen varoittaminen.
17476: seen kuljetukseen ja tarkoituksenmukaisempi Milloin ajoneuvo 45 §:ssä tarkoitetusta syys-
17477: kuljetus on saatavissa, kuljettajan on kuitenkin tä on jäänyt taajaman ulkopuolella moottori-
17478: avustettava kuljetuksen järjestämisessä. tielle tai sellaiseen paikkaan ajoradalle, missä
17479: näkyvyys on rajoitettu tai pysähtynyt ajoneuvo
17480: 43 §. muuten voi olla vaarana liikenteelle, kuljetta-
17481: Onnettomuuteen osallisen auttamisvelvollisuus. jan on, ellei ajoneuvoa heti voida siirtää sopi-
17482: vaan paikkaan, asetettava tielle varoituskolmio,
17483: Tienkäyttäjän, joka syystään tai syyttään on jos sellainen on ajoneuvossa pakollisena varus-
17484: joutunut. osalliseksi liikenneonnettomuuteen, teena, ja tarvittaessa ryhdyttävä muihinkin toi-
17485: on heti pysähdyttävä ja kykynsä mukaan avus- menpiteisiin tienkäyttäjien varoittamiseksi. Jos
17486: tettava vahingoittuneita tai avuttomaan tilaan ajoneuvo on jäänyt rautatie- tai raitiotiekiskoil-
17487: jääneitä sekä muutoinkin osallistuttava niihin le, kuljettajan on ryhdyttävä junan tai raitio-
17488: toimenpiteisiin, joihin onnettomuus antaa ai- vaunun kuljettajan varoittamiseksi tarpeellisiin
17489: hetta. toimiin.
17490: Varoituskolmio on asetettava tielle myös,
17491: 44 §. milloin ajoneuvo muutoin on pysäköity taaja-
17492: Ilmoitusten tekeminen. man ulkopuolella ajoradalla ja valaistus- tai
17493: sääolosuhteet taikka muut seikat vaikeuttavat
17494: Onnettomuuteen osallisen tienkäyttäjän on ajoneuvon havaitsemista ajoissa.
17495: toisen osallisen tai onnettomuudessa vahinkoa
17496: kärsineen vaatimuksesta ilmoitettava nimensä ja Varoituskolmio on sijoitettava riittävän
17497: osoitteensa sekä annettava tietoja tapahtumasta. etäälle pysähtyneestä ajoneuvosta ja siten, että
17498: .Milloin onnettomuudessa on joku kuollut tai muut kuljettajat hyvissä ajoin huomaavat va-
17499: vaikeasti loukkaantunut, osallisen on ilmoitet- roituksen.
17500: tava siitä ensi tilassa poliisille.
17501: Jos omaisuutta on vahingoittunut eikä pai- 47 §.
17502: kalla ole ketään, joka voi ottaa vastaan tietoja Tiellä oleva este.
17503: ja selvityksiä, osallisen on viipymättä ilmoitet-
17504: tava tapahtumasta vahinkoa kärsineelle tai po- Tielle ei saa panna eikä jättää mitään, mikä
17505: liisille. voi vaarantaa tai haitata liikennettä.
17506: Milloin jonkun syystä tielle on joutunut 1
17507: 45 §. momentissa tarkoitettu este, jota ei voida heti
17508: poistaa, hänen on merkitsemällä tai muulla ta-
17509: Onnettomuusajoneuvon siirtäminen. Onnetto- voin kiinnitettävä muiden tienkäyttäjien huo-
17510: muusjälkien säilyttäminen. mio asiaan, kunnes hän on saanut esteen pois-
17511: Milloin ajoneuvo liikenneonnettomuuden jäl- tetuksi.
17512: keen on jäänyt paikkaan, missä pysäyttäminen
17513: tai pysäköinti on kielletty, onnettomuuteen
17514: osallisen tienkäyttäjän on huolehdittava ajoneu- 5 luku.
17515: von siirtämisestä mahdollisimman pian sopi- Ajoneuvon kuljettaja. Ajokortti.
17516: vaan paikkaan. Sama velvollisuus on kuljetta-
17517: jalla, milloin ajoneuvo moottorivian tai vastaa- 48 §.
17518: van syyn vuoksi on jäänyt tällaiseen paikkaan. Ajoneuvon kuljettaja.
17519: Jos onnettomuudessa joku on kuollut tai vai-
17520: keasti loukkaantunut, onnettomuuspaikalla ei Ajoneuvoa ei saa kuljettaa henkilö, jolta sai-
17521: kuitenkaan poliisin luvatta saa siirtää ajoneu- rauden, väsymyksen tai huumaavan aineen
17522: voa tai muuten muuttaa olosuhteita, joilla voi nauttimisen vuoksi tai muusta vastaavasta syys-
17523: olla merkitystä onnettomuuden selvittämisessä, tä puuttuvat siihen tarpeelliset edellytykset
17524: ellei se liikenteen turvaamiseksi taikka henki- taikka jonka terveydentila ei enää täytä ajoneu-
17525: löiden tai arvokkaan omaisuuden suojaamiseksi von kuljettamiseen vaadittavan ajokortin myön-
17526: ole välttämätöntä. tämisen ehtoja.
17527: 350 Lakialoite fUO 14}
17528:
17529: 49 §. tOkoulun pitämiseen ja koulun perustaminen
17530: Kuljettajan työaika. hätkltaan liikenneministeriön antamien yleis-
17531: ten ohjeiden mukaan tarpeelliseksi ja tarkoi-
17532: Linja-auton ja kuortna-auton kuljettajan on tuksenmukaiseksi.
17533: noudatettava, mitä työaikalaissa (604/46) on liman autokoululupaa saa auton ajokortin
17534: säädetty henkilö- tai tavarakuljetuksessa toi- haltijalle antaa kuljettajaopetusta ammattikas•
17535: mivan työntekijän työ- ja lepoajoista. Tämä vatushallituksen valvonnassa tapahtuvan kul-
17536: velvollisuus on sellaisellakin kuljettajalla, jota jettajan ammattiopetuksen yhteydessä.
17537: työaikalaki ei muuten koske.
17538:
17539: 50 §. 54 §.
17540: Kuljettaian palkkaus. Autokoululuvan peruuttamilten.
17541: Työntekijälle, jonka tehtäviin kuuluu kuor- Lääninhallitus voi peruuttaa autokoululuvan
17542: ma- tai linja-auton kuljettaminen, on makset· kokonaan tai määräajaksi:
17543: tava palkka työhön käytetyn ajan mukaan. 1) jos luvan haltijalla ei ole enää edellytyk-
17544: Ajomatkan, kuljetussuoritteen tai muun vastaa· siä autokoulun pitämiseen;
17545: van perusteen käyttö palkkauksessa on kiel-
17546: 2) jos autokoulusta annettuja säännöksiä,
17547: letty.
17548: määräyksiä tai lupaehtoja ei noudateta; tai
17549: 51 §. 3) jos opetusta ei hoideta asianmukaisesti.
17550: Ajokorttipakko.
17551: Moottorikäyttöistä ajoneuvoa saa kuljettaa 55 §.
17552: vain se, jolla on ajoneuvon luokkaa vastaava Opetus- ja harjoituslupa.
17553: voimassa oleva ajokortti.
17554: Mopon tai siihen rinnastettavan invalidipyö- Poliisi voi oikeuttaa piirissään asuvan ajo-
17555: rän kuljettajalta ei vaadita ajokorttia, mutta kortin haltijan, jolla on vähintään kolmen vuo-
17556: kuljettajan on oltava 15 vuotta täyttänyt. den ajokokemus sekä riittävät tiedot liikenne-
17557: Kävellen ohjattavaa rnoottorikäyttöistä lai- säännöistä, antamaan määrätylle henkilölle ope•
17558: tetta saa kuljettaa ajokortitta. tusta ajokortin saamiseksi.
17559: Opetusluvan henkilöauton ajokortin saami-
17560: 52 §. seksi saa antaa,
17561: 1) jos opettaja ja opetettava ovat saman
17562: Aioneuvon luovuttaminen toisen
17563: kuljetettavaksi. perheen jäseniä; tai
17564: 2) jos opetettavan taloudellisista olosuhteis-
17565: Ajoneuvoa ei saa luovuttaa sen kuljetetta- ta ja autokoulumatkojen pituudesta johtuen au-
17566: vaksi, jolla ei ole vaadittavaa ajokorttia tai tokouluopetukseen osallistuminen tuottaa eri-
17567: jolta ilmeisesti puuttuvat edellytykset ajoneu- tyisiä vaikeuksia opetettavalle; taikka
17568: von kuljettamiseen. 3) jos ajo-opetus on opetettavan vaniftlafi
17569: Ajoneuvon luovuttajan on varmistauduttava, johdosta annettava erityisin hallintalaittein tai
17570: että kuljettajalla on ajoneuvon kuljettamiseen automaattivaihteistolla varustetulla autolla.
17571: oikeuttava ajokortti.
17572: Opetusluvan kuorma-auton, linja-auton .tai
17573: 53 §. ajoneuvoyhdistelmän ajokortin saamiseksi saa
17574: antaa vain silloin, kun opetusta annetaan oppi-
17575: Aut()koululuptl. sopimussuhteeseen perustuvan autonkuljettajan
17576: Kuljettajaopetus ajokortin saamiseksi anne- ammattiopetuksen yhteydessä.
17577: taan autokoulussa, jollei jäljempänä toisin sää- Poliisi voi oikeuttaa piirissään asuvan hen-
17578: detä. kilön suorittamaan moottoripyörän ajokorttia
17579: Autokoulun pitämiseen on hankittava lää- varten harjoitusajoa ilman ajo-opettajaa.
17580: ninhallituksen Iup11. Luvan myöntänyt poliisi voi peruuttaa ot*
17581: Lääninhallitus voi myöntää autokoululuvan, tus- tai harjoitusluvan milloin syytä siihen har-
17582: jos hakijalla katsotaan olevan edellytykset au- kitaan olevan.
17583: Lakialoite n:o 14.3 351
17584:
17585: 56§. 59 §.
17586: Aiokortin myöntämisen edellytykset. Lääkärintodistuksen esittämisvelvollisuus.
17587: Ajokortin haltijan on esitettävä poliisille lää-
17588: Ajokortin myöntämisen ehtona on: kärintodistus ja ajokortti kahdet!. kuukauden
17589: 1) että hakija ikänsä ja terveytensä puoles- kuluessa siitä, kun hän on täyttänyt 45, 50,
17590: ta on sopiva kuljettamaåll ajoneuvoa liiken- 55, 60 ja 65 vuotta. Tätä velvollisuutta ei kui-
17591: teessä; tenkaatt ole silloin, kun mainitut!. määräajan
17592: 2) että hakija on suorittanut hyväksytyn kul-
17593: alkaessa ei ole kulunut vllttä vuotta ajokortin
17594: tai ammattiajoluvan antamisesta tai uudistami-
17595: jettajantutkinnon; sesta.
17596: 3) ettei hakijaa alkoholin tai muun huu- Jos on syytä epäillä, ettei ajokortin haltija
17597: maavan aineen jatkuvan väärinkäytön vuoksi enää täytä ajokortin saamisen ehtona olevia
17598: tai henkilökohtaisten ominaisuuksiensa johdos- terveysvaatimuksia, poliisi voi määrätä hänet
17599: ta ole katsottava kuljettajana liikenteelle vaa- muulloinkin esittämään todistuksen uudesta
17600: ralliseksi; lääkärintarkastuksesta.
17601: 4) jos hakija on syyllistynyt ajokortitta
17602: ajoon, että ajosta on kulunut vähintään vuosi, 60 §.
17603: jollei ajokortin antamiseen ole erityisiä syitii; Uuteen kuljettajantutkintoon määrääminen.
17604: ja
17605: 5) ettei hakija ole ajokiellossa. Poliisi voi määrätä ajokortin haltijan esittä-
17606: Jos ajokortti on peruutettu, uuden ajokortin mään todistuksen uudesta hyväksytystä kuljet-
17607: saa antaa hakijan osoitettua olosuhteiden muut- tajantutkinnosta, jos liikennerikokseen syyllis-
17608: tuneen siten, että hän täyttää ajokortin saami- tymisen vuoksi tai muusta syystä on aihetta
17609: sen ehdot. epäillä, ettei ajokortin haltija ole säilyttänyt
17610: ajotaitoaan.
17611: 57 §. 61 §.
17612: Aiokortin ehdot. Aiokortin uudistaminen. Ajokortin peruuttaminen.
17613: Ajokortti on voimassa määräajan, joka päät- Poliisin on peruutettava ajokortti:
17614: tyy ajokortin haltijan täyttäessä 70 vuotta. Muu
17615: 1) jos ajokortin haltija ei enää täytä ajokor-
17616: kuin linja-auton tai raskaan ajoneuvoyhdistel- tin myöntämisen edellytyksiä; tai
17617: män kuljettamiseen oikeuttava ajokortti anne-
17618: taan 65 vuotta täyttäneelle henkilölle kuiten- 2) jos hän ei noudata poliisin määräystä
17619: kin viideksi vuodeksi. uuden lääkärintodistuksen tai uuden kuljetta-
17620: jantutkintotodistuksen esittämisestä.
17621: Ajokortti voidaan antaa liikenneturvallisuus- Jos 1 momentin 1 kohdassa mainittu este
17622: äyiden vaatimin ehdoin ja rajoituksin. Ajokor- on tilapäinen, ajokortti voidaan peruuttaa mää-
17623: tin ehtoja voidaan tarvittaessa muuttaa ajokor- räajaksi.
17624: tin voimassaoloaikana.
17625: Poliisi uudistaa hakemuksesta ajokortin vii- 62 s.
17626: deksi vuodeksi kerrallaan, jos hakija täyttää Ajokielto. Ehdotlomat perusteet.
17627: ajokottifi saafliisen edellytykset. Ajokorttia ei
17628: uudisteta linja-auton tai raskaan . ajoneuvoyh- Poliisin on määrättävä ajokielto sille, joka
17629: distelmän kuljettatniseen oikeuttavana. on tuomittu rangaistukseen:
17630: 1) törkeästä liikenteen vaarantamisesta;
17631: 58 §. taikka
17632: Henkilöauton ammattiajolupa. 2) törkeästä rattijuopumuksesta, rattijuopu~
17633: muksesta tai huumaantuneena ajamisesta.
17634: Henkilöautoa saa kuljettaa ammattimaisessa Ajokielto määrätään 1 momentin nojallå
17635: henkilöliikenteessä vain henkilö; jolla on ajo- enintään kahdeksi vuodeksi. Ajokieltoaikaa
17636: kortin lisäksi auton liikenneluvassa mainitun määrättäessä on otettava huomioon ne vaiku-
17637: asemapaikan poliisin myöntämä atnmattiajolupa. tukset, jotka ajokiellolla on kieltoon määrätyn
17638: 352 Lakialoite n:o 143
17639:
17640:
17641: henkilön toimeentuloon tai muihin olosuhtei- Ajokortin poisottamisen jälkeen on mahdol-
17642: siin. lisimman pian ratkaistava, onko edellytyksiä
17643: Ajokielto voidaan, jollei yleinen etu muuta jonkin ajokorttiseuraamuksen määräämiselle vai
17644: vaadi, jättää määräämättä rattijuopumuksesta onko ajokortti palautettava. Tästä annetaan
17645: tuomitulle, jos ajokortti on hänelle välttämä- asetuksella tarkemmat ohjeet.
17646: tön työssä tai jos ajokiellon määräämättä jättä-
17647: miseen on muu erityisen painava syy. 66 §.
17648: Asetuksella annetaan tarkempia ohjeita ajo- Ajokortin luovuttamisvelvollisuus.
17649: kiellon määräämisestä 1 momentin nojalla.
17650: Ajokortti on luovutettava poliisille heti, kun
17651: 63 §. poliisi on päättänyt sen peruuttamisesta tai
17652: Ajokielto. Harkinnanvaraiset perusteet. ajokiellosta.
17653:
17654: Poliisin on otettava ajokiellon määrääminen 67 §.
17655: tutkittavaksi: Ajokortin palauttaminen.
17656: 1) jos joku on moottorikäyttöistä ajoneuvoa
17657: kuljettaessaan syyllistynyt kolmasti vuoden ku- Ennen ajokortin palauttamista ajokieltoon
17658: luessa liikennerikokseen; tai määrätylle poliisi voi vaatia esitettäväksi lää-
17659: kärintodistuksen tai todistuksen uudesta hy-
17660: 2) jos joku on tahallaan rikkonut häntä väksytystä kuljettajantutkinnosta.
17661: uutena kuljettajana koskevia erityismääräyksiä.
17662: Poliisi voi 1 momentissa mainituissa ta- 68 §.
17663: pauksissa antaa varoituksen, määrätä ajokiel-
17664: lon enintään kuudeksi kuukaudeksi tai vaatia Menettely ajokorttiasioissa.
17665: todistuksen uudesta hyväksytystä kuljettajan- Ajokortin myöntää, uudistaa ja peruuttaa
17666: tutkinnosta sen mukaan kuin asetuksella tar- sekä ajokiellon määrää asuinpaikan poliisi. Jos
17667: kemmin säädetään. Seuraamuksen valinnassa henkilöllä ei ole asuinpaikkaa Suomessa, ajo-
17668: otetaan huomioon muun ohella kuljettajan ajo- kortin peruuttaa ja ajokiellon määrää sen paik-
17669: määrä. kakunnan poliisi, missä hän on viimeksi ·asu-
17670: Tätä pykälää ei sovelleta, jos kuljettaja on nut tai oleskellut.
17671: viimeksi tekemänsä liikennerikoksen vuoksi Päätöksen ajokorttiasiassa tekee poliisipiirin
17672: määrättävä ajokieltoon 62 §:n nojalla. päällikkö tai hänen sijastaan lääninhallituksen
17673: määräämä poliisipiirin virkamies.
17674: 64 §.
17675: Ajokiellon sisältö. 69 §.
17676: Ajokieltoon määrätyltä otetaan ajokortti Ajokorttilautakunta.
17677: pois. Ajokieltoon määrätty ei saa ajokielto- Jokaisessa poliisipiirissä on ajokorttilauta-
17678: aikana kuljettaa ajoneuvoa, jonka kuljettami- kunta, johon kunnanvaltuusto tai -valtuustot
17679: seen vaaditaan ajokortti. valitsevat toimikaudekseen vähintään viisi jä-
17680: sentä ja kullekin heistä kaksi henkilökohtaista
17681: 65 §. varajäsentä. Lautakunta valitsee puheenjohta-
17682: Ajokortin poisottaminen. jan ja varapuheenjohtajan keskuudestaan. Lau-
17683: takunnan esittelijänä on ajokorttiasiat poliisi-
17684: Poliisi voi ottaa ajokortin heti pois: piirissä ratkaiseva virkamies.
17685: 1) jos on syytä epäillä ajokortin haltijan Lääninhallitus määrää ajokorttilautakuntaan
17686: syyllistyneen tärkeään liikenteen vaarantami- valtionasiamiehen.
17687: seen, rattijuopumukseen, tärkeään rattijuopu-
17688: mukseen tai huumaantuneena ajamiseen; 70 §.
17689: 2) jos on ilmeistä, ettei ajokortin haltija Asian käsittely ajokorttilautakunnassa.
17690: enää täytä ajokortin saamisen edellytyksiä; tai
17691: 3) jos ajokortin haltija ei suostu 88 §:ssä Se, jonka ajokorttihakemus on hylätty tai
17692: tarkoitettuun kuljettajan näkökyvyn tutkimi- ajokortti peruutettu tai joka on määrätty ajo-
17693: seksi tehtävään kokeeseen. kieltoon, voi saattaa asian ajokorttilautakunnan
17694: Lakialoite n:o 143 353
17695:
17696: tutkittavaksi esittämällä vastalauseen viikon 74 §.
17697: kuluessa päätöksestä. Vastalause on annettava Ajoneuvon hyväksyminen liikenteeseen ja
17698: kirjallisesti päätöksen tehneeseen poliisipiiriin rekisteröinti.
17699: tai lautakunnalle.
17700: Ajokorttilautakunnan on otettava käsiteltä- Ennen liikenteeseen ottamista moottorikäyt-
17701: väksi asia, josta on tehty määräajassa vasta- töinen ajoneuvo on katsastettava ja rekisteröi-
17702: lause, viimeistään kahden viikon kuluttua vas- tävä, jollei asetuksella toisin säädetä.
17703: talauseen jättämisestä. Sille, jota päätös kos- Tyyppikatsastuksesta säädetään 80 §:ssä.
17704: kee, ja valtionasiamiehelle on varattava tilai· Muista ajoneuvojen katsastuksista säädetään
17705: suus tulla kuulluksi. asetuksella.
17706: Ajokorttilautakunnan on ratkaistava sen kä- Ajoneuvon omistaja ja haltija ovat velvolli-
17707: siteltäväksi saatettu asia viipymättä ja annet- sia ilmoittamaan rekisteritiedot ja niissä tapah-
17708: tava päätöksensä tiedoksi myös valtionasiamie- tuneet muutokset rekisteriviranomaiselle siten
17709: helle. kuin asetuksella säädetään.
17710:
17711: 71 §. 75 §.
17712: Muutoksenhaku. V astuu ajoneuvon kunnosta.
17713: Poliisin ajokorttiasiassa antamasta päätökses- Ajoneuvon omistaja tai omistajan sijasta re-
17714: tä saa valittaa lääninhallitukseen, vaikka asias- kisteriin ilmoitettu haltija sekä ajoneuvon kul-
17715: sa ei olisi tehty 70 § :n mukaista vastalausetta. jettaja ovat vastuussa siitä, että liikenteeseen
17716: Ajokorttilautakunnan päätöksestä saavat käytettävä ajoneuvo on asianmukaisesti katsas-
17717: asianosainen ja valtionasiamies valittaa läänin- tettu ja rekisteröity sekä muutenkin liikenne-
17718: hallitukseen. kelpoinen.
17719: Jos ajoneuvoa kuljettaa sen omistajan tai
17720: 72 §. haltijan työntekijä, työnantajan on huolehdit-
17721: tava siitä, että ajoneuvo on liikennekelpoinen,
17722: Puolustusvoimien ajokortti. kun se luovutetaan työntekijän kuljetettavaksi,
17723: ja että ajoneuvo tarkastetaan ja huolletaan riit-
17724: Puolustusministeriö maaraa puolustusvoi- tävän usein sen pitämiseksi liikennekelpoisessa
17725: mien moottorikäyttöisten ajoneuvojen kuljetta- kunnossa. Kuljettajan on viipymättä ilmoitet-
17726: miseen vaadittavista ajokorteista ja kuljettaja- tava työnantajalle ajoneuvon kunnossa havait-
17727: opetuksen antamisesta puolustusvoimissa. semistaan puutteista, joita hän ei voi korjata.
17728:
17729: 76 §.
17730: 6 luku.
17731: Ajoneuvon käyttäminen.
17732: Ajoneuvo. Liikennetarvikkeet.
17733: Moottorikäyttöistä ajoneuvoa on käsiteltävä
17734: 73 §. siten, ettei sen moottorista ja muista laitteista
17735: aiheudu kohtuutonta melua, saastumista tai
17736: Ajoneuvon rakenne, varusteet ja kunto. muuta haittaa ajoneuvossa matkustaville tai
17737: Liikenteessä käytettävän ajoneuvon on olta- ympäristölle.
17738: va rakenteeltaan, varusteiltaan, kunnoltaan ja Asetuksella voidaan rajoittaa ajoneuvon
17739: muilta ominaisuuksiltaan turvallinen, tarkoituk- moottorin joutokäyttöä sekä kohtuutonta tai
17740: senmukainen ja sellainen, ettei sen käytöstä häiritsevää ajamista taajamassa.
17741: aiheudu tarpeetonta melua, saastumista tai
17742: muuta haittaa. 77 §.
17743: Autossa on oltava laite sen luvattoman käy- Ajoneuvon kuormaaminen.
17744: tön . estämiseksi.
17745: Linja-auto~sa ja kuorma-autossa on oltava Henkilöitä tai tavaraa ei saa sijoittaa ajo..
17746: ajotapahtumat rekisteröivä ajopiirturi. Ajopiir- neuvoon siten, että siitä aiheutuu vaaraa tai
17747: tuxin käytöstä säädetään asetuksella. haittaa.
17748: 45 087700129D
17749: 35-4 Lakialoite n:o 143
17750:
17751: Ajoneuvon suurimmista sallituista henkilö- mättömiä ajoneuvoja, jotka myydään muuhun
17752: määristä, mitoista ja painoista säädetään ase- tarkoitukseen kuin liikenteessä käytettäviksi.
17753: tuksella.
17754: 82 §.
17755: 78 §.
17756: Määräykset liikennetarvikkeista.
17757: Turvavyön käyttö.
17758: Liikenneministeriö antaa määräykset liiken-
17759: Autossa on kuljettajan ja 15 vuotta täyttä- netarvikkeiden teknisistä ja muista ominaisuuk-
17760: neen matkustajan ajon aikana käytettävä tur- sista, kun se on tarpeen liikenneturvallisuuden
17761: vavyötä, jos se on istuinpaikalle asennettu, jol- edistämiseksi tai liikenteen haittojen vähentä-
17762: lei asianomaisen sairaus tai vamma sitä estä. miseksi.
17763: Liikenneministeriö voi tarkemmin määrätä mil-
17764: lainen sairaus tai vamma estää turvavyön käy- 83 §.
17765: tön. Liikennetarvikkeiden mallin hyväksyminen.
17766: Edellä 1 momentissa säädetystä turvavyön
17767: käyttämisvelvollisuudesta voi asetuksella sää- Liikenneministeriö voi määrätä, että liiken-
17768: tää poikkeuksia, jos se kuljetuksen tai ajoteh- netarvikkeen on oltava maliiltaan viranomai-
17769: tävän erityisestä laadusta johtuen on perus- sen hyväksymä ja vahvistetulla hyväksymismer-
17770: teltua. kinnällä varustettu.
17771: 84 §.
17772: 79 §.
17773: Liikennetarvikkeiden kauppa.
17774: Moottoripyöräilijän suojakypärän käyttö.
17775: Sellaisia liikennetarvikkeita, jotka eivät ole
17776: Moottoripyörän kuljettajan ja matkustajan on 82 §:n nojalla annettujen määräysten mukai-
17777: ajon aikana käytettävä moottoripyöräilijän suo- sia tai joiden mallia ei ole hyväksytty 83 § :n
17778: jakypärää, jollei ajoneuvon erityisen rakenteen nojalla annetusta määräyksestä huolimatta, ei
17779: johdosta asetuksella toisin säädetä. saa myyntitarkoituksessa tuoda maahan eikä
17780: myytäväksi valmistaa taikka pitää kaupan tai
17781: 80 §. myydä.
17782: Tyyppikatsastus. Edellä 1 momentissa oleva kielto ei koske
17783: tarvikkeita, jotka käytössä kulumisen tai muun
17784: Moottorikäyttöisen ajoneuvon maahantuoja syyn vuoksi ovat alkuperäiseen tarkoitukseen-
17785: tai valmistaja ei saa luovuttaa tyypiltään uutta sa kelpaamattomia, jos tästä ilmoitetaan näky-
17786: ajoneuvoa liikenteeseen käytettäväksi tai edel- västi kaupan olevaan tarvikkeeseen tai sen pak-
17787: leen myytäväksi tai luovutettavaksi ennen kuin kaukseen tehdyllä merkinnällä tai jos muuten
17788: ajoneuvotyyppi on katsastuksessa hyväksytty. on pidettävä selvänä, että tarvike myydään ro-
17789: Luovuttaessaan moottorikäyttöisen ajoneu- muksi tai muuhun tarkoitukseen kuin liiken-
17790: von sen maahantuoja ja valmistaja on velvolli- teessä käytettäväksi.
17791: nen huolehtimaan siitä, että ajoneuvo on ra-
17792: kenteeltaan, varusteiltaan ja kunnoltaan tyyp- 85 §.
17793: pikatsastuksessa hyväksyttyä ajoneuvoa vastaa- T arvikeseloste.
17794: va. Luovutuksen yhteydessä ajoneuvon saajalle
17795: on annettava jäljennös tyyppikatsastustodistuk- Kun liikennetarvike uutena myydään tai
17796: sesta. muuten luovutetaan, luovuttajan on annettava
17797: tarvikkeen mukana kirjallinen seloste tarvik-
17798: 81 §. keen oikeasta käyttötavasta, tarvikkeen asenta-
17799: Ajoneuvokauppa. misesta ajoneuvoon ja muista tarpeellisiksi kat-
17800: sottavista seikoista, jos liikenneministeriö tur-
17801: Ajoneuvon kauppaa, välitystä tai korjausta vallisuussyistä niin määrää.
17802: harjoittava ei saa pitää kaupan, myydä tai vä-
17803: littää myytäväksi ajoneuvoa, joka ei rakenteel- 86 §.
17804: taan, varusteiltaan tai kunnoltaan täytä sää- Ajoneuvoa ja liikennetarvikkeita koskevien
17805: dehyjä vaatimuksia. säännösten soveltaminen.
17806: Edellä 1 momentissa oleva kielto ei koske
17807: rekisteristä paistettuja eikä sellaisia rekisteröi- Tässä luvussa olevia säännöksiä sovelletaan
17808: Lakialoite n:o 143 355
17809:
17810: kaikkeen ajoneuvoliikenteeseen tiellä tai muu- si tehtävään kokeeseen. Kokeen saa tehdä vain
17811: alla sekä kaikkiin ajoneuvoihin ja niiden tar- siten ja sellaisella menetelmällä, ettei aiheute-
17812: vikkeisiin. Säännöksiä ei kuitenkaan sovelleta ta tarpeetonta tai kohtuutonta haittaa ajoneu-
17813: sellaiseen ajoneuvoon, joka on erityisesti tar- von kuljettajalle. Sisäasiainministeriö antaa tar-
17814: koitettu käytettäväksi ja jota käytetään yk- kemmat ohjeet kokeen tekemisestä.
17815: sinomaan yleiseltä liikenteeltä eristetyllä työ- Ajokortin poisottamisesta kuljettajalta, joka
17816: maalla, tehdas-, satama-, varasto-, kilpailu- tai ei suostu 1 momentissa tarkoitettuun kokee-
17817: muulla vastaavalla alueella, jollei asetuksella seen, säädetään 60 §:ssä
17818: toisin säädetä. Tällaisen erityiseen tarkoituk- Alkoholin tai muun huumaavan aineen to-
17819: seen käytettävän ajoneuvon tulee olla raken- teamiseksi tehtävästä kokeesta säädetään erik-
17820: teeltaan turvallinen ja tarkoituksenmukainen. seen.
17821: Tämän luvun säännöksiä moottorikäyttöises-
17822: tä ajoneuvosta sovelletaan myös moottorikäyt- 90 §.
17823: töiseen ajoneuvoon kytkettävään hinattavaan Ajoneuvon käytön estäminen.
17824: ajoneuvoon, jollei asetuksella toisin säädetä.
17825: Jos ajoneuvo ei rakenteeltaan, varusteiltaan
17826: tai kunnoltaan täytä säädettyjä vaatimuksia tai
17827: 7 luku. sitä ei ole asianmukaisesti katsastettu tai re-
17828: kisteröity, poliisi voi estää ajoneuvon käyttä-
17829: Liikennevalvonta. misen liikenteeseen ottamalla pois rekisteritun-
17830: 87 §. nukset ja rekisteriotteen tai muunlaisin tarvit-
17831: Ajoneuvon pysäyttäminen ;a tarkastus. tavin keinoin. Asetuksella säädetään, millä eh-
17832: doin tällaisen ajoneuvon saa kuljettaa korjat-
17833: Ajoneuvo on poliisin antamasta merkistä py- tavaksi ja katsastettavaksi.
17834: säytettävä. Jos ajoneuvossa oleva puutteellisuus ei ai-
17835: Kuljettaja on velvollinen noudattamaan po- heuta välitöntä vaaraa liikenneturvallisuudelle,
17836: liisin ajoneuvon kunnon, varusteiden ja kuor- poliisi voi ajoneuvon käyttöä estämättä mää-
17837: mituksen tarkastamiseksi antamia määräyksiä rätä ajan, jonka kuluessa puutteellisuus on kor-
17838: sekä sallimaan ajoneuvon liikennekelpoisuuden jattava. Poliisi voi samalla määrätä ajoneuvon
17839: tarkastamisen. katsastettavaksi. Jos vähäinen puutteellisuus on
17840: syntynyt matkan aikana, matkan jatkamista ei
17841: 88 §. ole estettävä.
17842: Ajoasiakirjan esittämisvelvollisuus. Jos ajoneuvo on säännösten vastaisesti kuor-
17843: mattu, poliisi voi määrätä ylikuorman puret-
17844: Moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettajan on tavaksi, virheellisen kuormauksen korjattavaksi
17845: vaadittaessa esitettävä poliisille ajokortti, ajo- tai tarvittaessa estää ajon jatkamisen. Samoin
17846: neuvon rekisteriote ja muu asiakirja, jonka poliisi voi estää ajon jatkamisen ajoneuvolla,
17847: mukana pitämiseen hän on velvollinen. jossa on enemmän kuin sallittu määrä henki-
17848: Jos ajoneuvon kuljettajalla ei ole mukana löitä.
17849: vaadittavaa ajokorttia, mutta hänen henkilölli-
17850: syytensä on todettu ja hänellä voidaan olettaa 91 §.
17851: olevan ajokortti, poliisi voi sallia ajon jatka- Liikennevälinekaupan valvonta.
17852: misen sekä velvoittaa kuljettajan esittämään
17853: ajokortin poliisille määräajassa. Vastaavasti voi- Poliisilla on oikeus 6 luvun säännösten nou-
17854: daan menetellä, jos kuljettajalta puuttuu muu dattamisen valvomiseksi päästä ajoneuvon tai
17855: 1 momentissa tarkoitettu asiakirja. liikennetarvikkeiden maahantuontia, valmistus-
17856: ta tai kauppaa harjoittavan valmistus·, varasto-
17857: 89 §. ja myyntipaikkaan, tutkimusta varten saada
17858: Kuljettajan ajokunnon valvonta. myytäväksi tarkoitetuista liikennetarvikkeista
17859: näytteitä sekä, milloin syytä siihen on, kieltää
17860: Moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettaja on epäilyksenalaisen liikennetarvikkeen valmistus
17861: velvollinen poliisin määräyksestä alistumaan tai luovuttaminen, kunnes tutkimus, joka on
17862: kuljettajalta vaadittavan näkökyvyn tutkimisek- kiireellisesti toimitettava, on suoritettu. Näyte,
17863: 356 Lakialoite n:o 14)
17864:
17865:
17866: jolla on arvoa, on tutkimusten jälkeen palau- 2) jOs hänen käyttämänsä ajonopeus on vä~
17867: tettava. hintään 30 km/t suurempi kuin tiellä sallittu
17868: Liikennetarvikkeiden takaV'arikosta on voi- nopeus;
17869: massa, mitä laissa takavarikosta ja etsinnästä 3) jos hän jättää noudattamatta liikenteen
17870: rikosasioissa (260/59) säädetään. ohjaajan antaman pysäytysmerkin;
17871: 4) jos hän ajaa liikennevaloin ohjattuun ris-
17872: 92 §. teykseen punaisen valon ohi;
17873: , 5) jos hän pysäyttämättä ohittaa suojatien
17874: Muut liikenteen valvojat. eteen pysähtymässä olevan tai pysähtyneen ajo-
17875: Autorekisterikeskuksen määräämällä katsas- neuvon, joka peittää näkyvyyden suojatielle;
17876: tustehtäviä hoitavalla virkamiehellä on virka- tai
17877: tehtävissään sama toimivalta kuin poliisilla 87, 6) jos hän muuten rikkoo törkeällä tavalla
17878: 88, 90 ja 91 §:n mukaan. liikenteen turvallisuudelle merkittävää liikenne-
17879: Tie- ja vesirakennushallituksen sekä työsuo- sääntöä.
17880: jeluhallituksen määräämällä virkamiehellä , on
17881: virkatehtävissään sama toimivalta kuin polii- 95 §.
17882: silla 87, 88 ja 90 §:n mukaan. Rattijuopumus.
17883: Rattijuopumuksesta, törkeästä rattijuopumuk-
17884: sesta ja huumaantuneena ajamisesta sekä kul-
17885: 8 luku. kuneuvon luovuttamisesta juopuneelle rangais-
17886: Liikennerikokset. taan, rikoslain mukaan.
17887:
17888: 93 §. 96 §.
17889: Liikenteen vaarantaminen. Liikennepako.
17890: Jos tienkäyttäjä tahallaan taikka huolimat- Jos moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettaja.
17891: tomuudesta tai varomattomuudesta rikkoo tä- joka syystään tai syyttään on joutunut osalli-
17892: tä lakia tai sen nojalla annettuja määräyksiä ja seksi liikenneonnettomuuteen, laiminlyö vel-
17893: hänen menettelynsä on omiaan aiheuttamaan vollisuutensa heti pysäyttää ja kykynsä mukaan
17894: vaaraa liikenneturvallisuudelle, hänet on tuo- avustaa vahingoittuneita, hänet on tuomittava
17895: mittava liikenteen vaarantamisesta sakkoon tai liikennepaosta sakkoon tai vankeuteen enin-
17896: vankeuteen enintään kolmeksi kuukaudeksi. tään yhdeksi vuodeksi.
17897: Heitteillepanosta rangaistaan rikoslain mu-
17898: 94 §. kaan.
17899: Törkeä liikenteen vaarantaminen. 97 §.
17900: Jos moottorikäynöisen ajoneuvon kuljettaja Ajokortitta ajo.
17901: tahallaan rikkoo tätä lakia tai sen nojalla an-
17902: nettuja määräyksiä ja hänen menettelynsä on Jos joku kuljettaa moottorikäyttöistä ajo-
17903: omiaan aiheuttamaan vakavaa vaaraa toisen neuvoa, vaikka hänellä ei ole sen kuljettamiseen.
17904: hengelle tai terveydelle, hänet on tuomittava oikeuttavaa voimassa olevaa ajokorttia, hänet
17905: törkeästä liikenteen vaarantamisesta vähintään on tuomittava ajokortitta ajosta sakkoon tai
17906: 30 päiväsakkoon tai vankeuteen enintään kah- vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
17907: deksi vuodeksi.
17908: 98 §.
17909: V akavaa vaaraa toisen hengelle tai tervey-
17910: delle on yleensä katsottava aiheutuvan, jollei Kelvottoman liikennevälineen kauppa.
17911: olosuhteista muuta johdu: Jos joku jättää noudattamatta, mitä 6 lu-
17912: 1) jos kuljettaja käyttää vastaan tuleV"an lii- vussa on säädetty moottorikäyttöisen ajoneuvon
17913: kenteen ajokaistaa, vaikka yhteenajon uhka on maahantuojan ja valmistajan velvollisuuksista,
17914: ilmeinen vastaan tulevan ajoneuvon tai riittä- ajoneuvokaupasta sekä liikennetarvikkeida,.
17915: mättömän näkyvyyden vuoksi; kaupasta" hanet on tuomittava kelvottoman lli-
17916: LakWoite n:o 143 3.57
17917:
17918: kennevälineen kaupasta sakkoon tai vankeuteen Liikennerikoksen seuraamusta · mä.ärättäessä
17919: enintään yhdeksi vuodeksi. saa poiketa 1 momentissa mainitusta ohjeesta
17920: vain päätöksessä erikseen mainittavilla perus-
17921: 99 §. teilla.
17922: Liikennerikkomus.
17923: 103 §.
17924: Jos joku muuten kuin 93-98 §:ssä mamt- Ilmoitus liikennerikosta koskevasta päätöksestä.
17925: tulla tavalla rikkoo tätä lakia tai sen nojalla
17926: annettuja määräyksiä, hänet on tuomittava lii- Kun se, joka moottorikäyttöistä ajoneuvoa
17927: kennerikkomuksesta sakkoon tai vankeuteen kuljettaessaan on syyllistynyt liikennerikokseenr
17928: enintään kolmeksi kuukaudeksi. on tuomittu rangaistukseen, tuomioistuimen on
17929: annettava tieto päätöksestä ajokorttirekisteriä
17930: 100 §. pitävälle viranomaiselle 30 päivän kuluessa
17931: Menettämisseuraamus. päätöksen antamisesta.
17932:
17933: Liikennerikoksen tuottama taloudellinen hyö-
17934: ty on tuomittava menetetyksi niin kuin rikos- 9 luku.
17935: laissa säädetään.
17936: Liikennetarvike, joka on 6 luvun säännösten Valtuutus- ja voimaantulosäännökset.
17937: vastaisesti tuotu maahan, valmistettu tai ollut 104 §.
17938: kaupan, tai sen arvo on tuomittava menete-
17939: tyksi, ellei tekoa olosuhteet huomioon ottaen Kansainvälinen liikenne.
17940: ole pidettävä vähäisenä. Kansainvälisestä liikenteestä sekä ulkomaisen
17941: ajokortin vaihtamisesta vastaavaan suomalaiseen
17942: 101 §. ajokorttiin kuljettajantutkintoa vaatimatta sää-
17943: Toimenpiteistä luopuminen. detään asetuksella.
17944: Jos liikennerikos on olosuhteet huomioon 10.5 §.
17945: ottaen vähäinen eikä sitä ole pidettävä tahalli- V altuutussäännös.
17946: sena, voidaan siitä jättää syyte tekemättä ja
17947: rangaistus tuomitsematta. Tarkemmat säännökset tämän lain sovelta-
17948: Jos teko on ilmeisesti sellainen kuin 1 mo- misesta annetaan asetuksella.
17949: mentissa tarkoitetaan, poliisi voi muihin toi-
17950: miin ryhtymättä antaa siitä huomautuksen. 106 §.
17951: Voimaantulo.
17952: 102 §.
17953: Rangaistuskäytännön ohjaaminen. Tämä laki tulee voimaan patvana
17954: kuuta 19 ja sillä kumotaan 29 päivänä maa-
17955: Yhtenäisen ja tarkoituksenmukaisen rangais- liskuuta 1957 annettu tieliikennelaki (143/
17956: tuskäytännön luomiseksi voidaan asetuksella 57) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
17957: antaa ohjeita niistä liikennerikoksista tuomitta- Aikaisemman lain säännökset ammattimaisesta
17958: vien päiväsakkojen lukumääristä, jotka voidaan moottoriajoneuvoliikenteestä jäävät kuitenkin
17959: käsitellä rangaistusmääräysmenettelyssä. edelleen voimaan.
17960:
17961: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1977.
17962:
17963: Niilo Koskenniemi Aulis Juvela Aarne Pulkkinen
17964: Osmo Vepsäläinen Jorma Wahlström Sakari Knuuttila
17965: Aimo Ajo Kuuno Honkonen Jouko Tuovinen
17966: Ulla-Leena Alppi Siiri Lehmonen Helge Talvitie
17967: Veikko Saarto Marjatta Stenius Aarne Saarinen
17968: Helvi Niskanen Heimo Rekonen Jorma Rantala
17969: Toivo Jokiniemi Pauli Uitto Arto Merisaari
17970: 1.-C. Björklund Mikko Ekorre E.-J. Tennilä
17971: Ele Alenius Pekka Vilmi Irma Rosnell
17972: Arvo Ahonen
17973: 358 1977 vp.
17974:
17975: Lakialoite n:o 144.
17976:
17977:
17978:
17979:
17980: Koskenniemi ym.: Ehdotus laiksi yksityisistä teistä annetun lain
17981: muuttamisesta.
17982:
17983:
17984: E d u s k u n n a 11 e.
17985:
17986: Yksityistielain muutosehdotuksella pyritään Uuden järjestelmän mukaan keskimääräisen val-
17987: siihen, että yksityisten teiden tienpidosta yksi- tionavustusprosentin on arvioitu kohoavan noin
17988: tyisille henkilöille aiheutuvaa tienpitorasitusta 53 prosenttiin.
17989: helpotettaisiin lähinnä nykyistä valtionavustus- Valtionavustusjärjestelmää ehdotetaan laajen-
17990: järjestelmää laajentamalla ja valtionavustuksen nettavaksi siten, että valtionavustukseen oikeu-
17991: osuutta lisäämällä. tetun yksityisen tien vähimmäispituudeksi tulisi
17992: Vuonna 1972 ainakin yhteen talouskeskuk- yksi kilometri. Rajoitus ei kuitenkaan koskisi
17993: seen johtavista, autolla-ajokelpoisista yksityisis- yhdysteitä eikä teitä, joilla paikkakunnalla
17994: tä teistä on vain noin 31 prosenttia saanut val- muutoin on huomattava liikenteellinen merki-
17995: tionavustusta kunnossapitokustannuksia varten tys. Muutoksen avulla arvioidaan valtionavus-
17996: ja valtionavustuksen osuus on tuolloin ollut tukseen oikeutettujen yksityisten teiden yhteis-
17997: keskimäärin 37 prosenttia, joten pääosa yksi- pituuden lisääntyvän nykyisestä noin 32 000
17998: tyisten teiden kunnossapitokustannuksista on kilometristä noin 60 000 kilometriin viiden
17999: jäänyt yksityisten tieosakkaiden maksettaviksi. vuoden kuluessa ehdotetun muutoksen voi-
18000: Lakiehdotuksessa valtionavustuksen määrää maantulosta.
18001: ehdotetaan lisättäväksi kehitysalueittain porras- Uudistus ehdotetaan tulemaan voimaan 1
18002: taen ja ottaen lisäksi huomioon tien merkitys päivänä tammikuuta 1978. Uuteen avustusjär-
18003: muiden kuin tieosakkaiden liikenteelle, tienpi- jestelmään siirrytään vaiheittain siten, että uu-
18004: tokustannusten suuruus ja tieosakkaiden varal- distus kokonaisuudessaan on toteutunut vuo-
18005: lisuusasema. Pienin mahdollinen avustuspro- den 1981 loppuun mennessä.
18006: sentti, josta säädettäisiin asetuksella, olisi 40.
18007:
18008:
18009:
18010:
18011: YLEISPERUSTELUT.
18012:
18013: 1. N y k y i n e n t il a n n e. alusta. Valtionavustusta kunnossapitokustannuk-
18014: siin saaneita yksityisiä teitä oli tuolloin yhteensä
18015: 1.1. Yleistä. noin 3 000 ja niiden pituus yhteensä noin
18016: 12 000 kilometriä. Avustettavien teiden määrä
18017: Nykyisin myönnetään valtionavustusta yksi- on sen jälkeen vuosi vuodelta lisääntynyt ja
18018: tyisten teiden kunnossapitoon ja tekemiseen yk- vuoden 1976 alussa kyseisten yksityisten teiden
18019: sityisistä teistä annetun lain (358/62) ja ase- yhteispituuden on arvioitu olleen noin 32 000
18020: tuksen (690/62) sekä kulkulaitosten ja yleis- kilometriä. Vuoden 1972 kunnossapitokustan-
18021: ten töiden ministeriön valtion avustamien yksi- nuksiin valtionavustusta saaneita teitä oli 7 055
18022: tyisten teiden tekemisestä ja kunnossapidosta ja niiden pituus yhteensä 27 962 kilometriä.
18023: sekä niiden valtionavustuksesta antaman pää- Viimeksi mainittuna vuonna oli ainakin yhteen
18024: töksen (218/63) mukaisesti. Yksityisistä teistä talouskeskukseen johtavia, autolla-ajokelpoisia
18025: annettua lakia ja asetusta sekä mainittua mi- yksityisiä teitä noin 89 000 kilometriä. Niin
18026: nisteriön päätöstä alettiin soveltaa vuoden 1963 ollen vain noin 31 prosenttia kyseisistä teistä
18027: Lakialoite n:o 144 359
18028:
18029: sai valtionavustusta kunnossapitokustannuksia Keskimääräinen valtionavustusprosentti vuon-
18030: varten. Valtionavustuksen osuus niiden yksityis- na 1972 oli 37. Kun tienpitokustannukset ovat
18031: ten teiden kunnossapitokustannuksista, jotka jatkuvasti kasvaneet ja kun toisaalta yksityisen
18032: ovat saaneet valtionavustusta, on ollut keski- tienpidon kustannuksista vastaavien tieosakkai-
18033: määrin 3 7 prosenttia eli noin 5,4 miljoonaa den lukumäärä on erityisesti syrjäseuduilla
18034: markkaa. Edellä mainittujen noin 89 000 yksi- useissa tapauksissa vähentynyt, nykyisen suu-
18035: tyistiekilometrin kunnossapitokustannusten on ruista valtionavustusta ei voida enää pitää riit-
18036: arvioitu olleen vuonna 1972 kaikkiaan noin 52 tävänä.
18037: miljoonaa markkaa. Sanottuna vuonna maalais-
18038: kunnat avustivat edellä mainittujen teiden kun-
18039: nossapitoa 11,2 miljoonalla markalla, joten val- 1.2.2. Avustusprosentin vahvistamisperusteiden
18040: tion ja kuntien avustusten osuus oli yhteensä tulkinnanvaraisuus.
18041: 16,6 miljoonaa markkaa. Niin ollen pääosa eli
18042: noin 68 prosenttia viimeksi mainittujen yksi- Nykyiseen yksityisistä teistä annettuun lakiin
18043: tyisten teiden kunnossapitokustannuksista jäi on sisällytetty säännökset valtionavustuksen pe-
18044: yksityisten tieosakkaiden maksettavaksi. rusprosentista sekä sen nosto- ja korotuspro-
18045: sentista. Perusprosentti on 20 ja sitä voidaan
18046: nostaa tien merkityksen, tien liikenteen laadun
18047: 1.2. Nykyisen tilanteen epäkohdat. ja määrän sekä kunnossapitokustannusten pe-
18048: rusteella, erikseen kullakin edellä mainitulla te-
18049: 1.2.1. Tienpidosta aiheutuvan taloudellisen kijällä enintään 6 prosentilla. Tieosakkai-
18050: rasituksen kohtuuttomuus. den taloudellisen aseman perusteella voidaan
18051: perusavustusta nostaa enintään 12 prosentilla
18052: Yleisten teiden pituus oli vuonna 1972 noin sekä tien alueellisen sijainnin perusteella 10
18053: 73 000 kilometriä. Kun ainakin yhteen talous- prosentilla. Siten määräytynyttä avustuspro-
18054: keskukseen johtavien, autolla-ajokelpoisten yk- senttia on vielä voitu korottaa läpikulkuliiken-
18055: sityisten teiden pituus oli vastaavana ajankoh- teen, osakkaiden lukumäärän vähäisyyden ja
18056: tana noin 89 000 kilometriä, yksityiset tieosak- erityisen vähävaraisuuden perusteella, kullakin
18057: kaat vastasivat siis valtion ylläpitämää tieverk- erikseen enintään 10 prosentilla. Sanottujen
18058: koa laajemmasta tieverkosta. Yksityisillä teillä tekijöiden arvostelu ja tulkinta on osoittautunut
18059: on lisäksi tienpidosta johtuva rasitus jatkuvasti vaikeaksi. Nosto- ja korotusperusteiden käyttä-
18060: noussut lähinnä liikenteen lisääntymisen, ajo- minen avustuksen määräytymisperusteena on
18061: neuvojen kokonaispainon suurenemisen ja tei- osittain päällekkäistä. Lääninhallitukset ovatkin
18062: den palvelutasovaatimusten kasvamisen vuoksi. tulkinneet valtionavustussäännöksiä eri tavoin.
18063: Sanottu kehitys on aiheuttanut huomattavaa Tämän johdosta valtionavustus on jäänyt eräi-
18064: eriarvoisuutta toisaalta yksityisten teiden ja toi- den läänien alueella huomattavasti pienemmäksi
18065: saalta yleisten teiden varrella asuvien väestö- kuin koko maan keskimääräinen valtionavustus-
18066: ryhmien kesken. Yksityisten teiden varrella prosentti 3 7. Ehdotuksessa pyritään täsmentä-
18067: asuvat joutuvat vastaamaan heille välttämättö- mään valtionavustuksen määräytymisperusteet.
18068: mien liikenneyhteyksien ylläpitokustannusten Nykyisinkin yksityisten teiden valtionavus-
18069: suuresta osasta, kun taas yleisten teiden var- tusten määrää harkittaessa on voitu ottaa huo-
18070: rella asuville ei aiheudu lainkaan suoranaisia mioon tien alueellinen sijainti. Pohjois-Suo-
18071: tienpitokustannuksia. Tuohon ristiriitaisuuteen messa, itäisellä rajaseudulla, saaristoalueelia ja
18072: ja yksityisten teiden osakkaiden tierasituksen muualla syrjäisellä alueella sijainneet tiet ovat
18073: kohtuuttamuuteen on kiinnitetty huomiota saaneet avustusta enemmän kuin muualla Suo-
18074: muun muassa kehitysalueiden neuvottelukun- messa sijainneet tiet. Mainittu lisäavustukseen
18075: nan haja-asutusjaoston mietinnössä (Vaitioneu- oikeutettu alue on kuitenkin suppeampi kuin
18076: voston kanslian julkaisuja 1974: 3, ss. 81 ja voimassa oleva kehitysaluelainsäädännön mu-
18077: 82), kehitysalueiden neuvottelukunnan kehitys- kainen kehitysalueiden ensimmäinen vyöhyke.
18078: aluelainsäädännön uudistamisesta antamassa Nykyisellä kehitysalueiden toisella vyöhykkeellä
18079: mietinnössä (Valtioneuvoston kanslian julkai- oleville teille ei ole yleensä voitu antaa lisä-
18080: suja 1974: 4, s. 66) sekä parlamentaarisen lii- avustusta. Tällä perusteella myönnettävää lisä-
18081: kennekomitean osamietinnössä VI (komitean- avustusta koskeva lainsäädäntö on siten jäänyt
18082: mietintö 1975: 66, s. 22). jälkeen kehitysaluelainsäädännöstä.
18083: 360 Lakialoite n:o 144
18084:
18085: 1.2.3. · Organisaatio. j)rosentin suuruista valtionavustusta. Ehdote-
18086: nin muutoksen mukaan mahdollisuus saada val-
18087: Valtionavustusasioiden käsittelyn nykyisessä tionavustusta aina 80 prosenttiin saakka on
18088: organisaatiossa voidaan pitää epäkohtana sitä, reaalinen. Pieninkin mahdollinen avustuspro-
18089: että säännösten mukaan yksityisten teiden val- sentti olisi 40 eli suurempi kuin nykyinen kes-
18090: tionavustusasioita käsittelee joissakin tapauk- kimääräinen avustusprosentti 37. Keskimääräi-
18091: sissa jopa kahdeksan eri viranomaista. Siitä sen valtionavustusprosentin on arvioitu uuden
18092: aiheutuu hakemusten käsittelyn viivästymistä järjestelmän mukaan kohoavan noin 53 prosent-
18093: ja tarpeettomia hallintokustannuksia, joten kä- tiin.
18094: sittelyä tulisi yksinkertaistaa.
18095:
18096: 2.2. Valtionavustukseen oikeutettujen yksityis-
18097: 2. U u d i s t u k s en y h t e i s k u n n a 1- ten teiden lukumäärän lisääminen.
18098: li n e n m e r k i t y s.
18099: Nykyisin käytännössä yleensä edellytetään,
18100: 2.1. Keskimääräisen avustusprosentin että valtionavustukseen oikeutetun yksityisen
18101: korottaminen. tien pituuden tulee olla vähintään kaksi kilo-
18102: metriä. Tässä yhteydessä olisi asetusta muutet-
18103: Valtionavustusjärjestelmän uudistamisen ta- tava niin, että valtionavustukseen oikeutetun
18104: voitteena on valtionavustuksen huomattava li- yksityisen tien vähimmäispituudeksi tulisi pää-
18105: sääminen. Lisäksi avustus porrastettaisiin kehi- sääntöisesti yksi kilometri. Rajoitus ei kuiten-
18106: tysalueittain ja siinä otettaisiin huomioon tien kaan koskisi yhdysteitä, joilla paikkakunnalla
18107: merkitys muiden kuin tieosakkaiden liiken- on huomattava liikenteellinen merkitys. Muu-
18108: teelle, tienpitokustannusten suuruus ja tieosak- toksen avulla on arvioitu valtionavustukseen oi-
18109: kaiden varallisuusasema. Tarkoituksena on, että keutettujen yksityisten teiden yhteispituuden
18110: valtionavustuksen myöntämisen perussäännök- lisääntyvän nykyisestä noin 32 000 kilometristä
18111: set sijoitettaisiin lakiin yksityisistä teistä, kun noin 60 000 kilometriin viiden vuoden kuluessa
18112: taas yksityiskohtaisemmat avustusprosentin mää- ehdotetun muutoksen voimaantulosta.
18113: räytymistä koskevat säännökset siirrettäisiin
18114: asetukseen ja ministeriön päätökseen. Asetuk-
18115: sessa säädettäisiin, että yksityisten teiden pe- 3. U u d istu k sen ta 1o u d e 11 i se t
18116: rusavustus olisi 50 prosenttia alueellisen kehi- v a i k u t u k s e t.
18117: tyksen .edistämisestä annetussa laissa ( 451/
18118: 75) tarkoitetuilla kehitysalueiden ensimmäisellä Ehdotetuilla muutoksilla vo1ta1snn vähentää
18119: vyöhykkeellä ja lisätukialueilla. Vastaavasti tien tienpidosta yksityisten teiden tieosakkaille ai-
18120: perusavustus olisi 45 prosenttia sanotussa laissa heutuvaa taloudellista rasitusta. Tavoitteena on
18121: tarkoitetuilla kehitysalueiden toisella vyöhyk- uuden avustusjärjestelmän käyttöön ottaminen
18122: keellä ja tukialueilla. Tien sijaitessa muualla vaiheittain siten, että asetetut tavoitteet olisi
18123: Suomessa perusavustus olisi 40 prosenttia. Pe- saavutettu viiden vuoden kuluttua ehdotetun
18124: rusavustuksen lisäksi annettaisiin lisäavustusta lainmuutoksen voimaantulosta. Keskimääräinen
18125: sen. mukaan kuin liikenneministeriön päätöksel- yksityisen tien kunnossapidon valtionavustus-
18126: lä tarkemmin määrättäisiin. Lisäavustus olisi prosentti olisi silloin kohonnut 37 prosentista
18127: muiden · kuin tieosakkaiden vähävaraisuuden noin 53 prosenttiin ja järjestelmän piirissä ole-
18128: perusteella enintään 20, tien kunnossapitokus- vien yksityisten teiden yhteispituus olisi nous-
18129: tannusten suuruuden perusteella enintään 10 sut noin 32 000 kilometristä noin 60 000 kilo-
18130: ja tien varrella pysyvästi asuvaa tieosakasta metriin.
18131: kohden lasketun tiepituuden perusteella enin- Voidaan arvioida, että nykyisen ja ehdote-
18132: tään 10 prosenttia. Myönnettävän avustuksen tun uuden avustusjärjestelmän valtiolle aiheut-
18133: määrä voisi kuitenkin olla enintään 80 prosent- tamat kustannukset muodostuisivat vuoden
18134: tia. Nykyään valtionavustuksen teoreettinen 1977 tulo- ja menoarvion kustannustasossa,
18135: katto on 90 prosenttia, mutta käytännössä vain joka vastaa uuden tienrakennuskustannusindek-
18136: poikkeustapauksissa yksityiset tiet saavat yli 70 sin pistelukua 215, seuraaviksi:
18137: Lakialoite n:o 144 361
18138:
18139: Yksityisten teiden kunnossapidon valtionavustuskustannukset ruiden muodostumisvuosina
18140: 1978-1982
18141: 1978 1979 1980 1981 1982
18142: mmk mmk mmk mmk mmk
18143: Nykyisen avustusjärjestelmän kustannukset .. 15,3 15,7 16,2 16,7 17,2
18144: Uuden avustusjärjestelmän aiheuttama kustan-
18145: nusten lisäys ......................... .3,3 5,7 11,2 16,1 20,9
18146: Uuden avustusjärjestelmän kokonaiskustannuk-
18147: set ................................. 18,6 21,4 27,4 32,8 38,1
18148:
18149:
18150: Koska kunnossapitokustannukset maksetaan maan vuoden 1978 alusta lukien, joten yksi-
18151: kunnossapitovuotta seuraavana vuonna, avus- tyisten teiden kunnossapidosta maksettaviin
18152: tuksiin varattava määräraha on otettava huo- valtionavustuksiin. varattavat määrärahat olisi-
18153: mioon kustannusten muodostumisvuotta seu- vat vuonna 1978 noin 3,3 miljoonaa markkaa
18154: raavan vuoden tulo- ja menoarviossa. Ehdotuk- suuremmat kuin nykyisen avustusjärjestelmän
18155: sen mukaan uusi avustusjärjestelmä tulisi voi- mukaiset valtionavustukset.
18156:
18157:
18158:
18159: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT.
18160:
18161: 1. E h d o te t u t 1 a i n muu t o k s e t. edellytys valtionavustuksen saamiselle tien kun-
18162: nossapitoon. Tiekunnan perustamista pidetään
18163: 51 a §. Yksityistierekisteriin merkittäviin tie- tarpeellisena muun nwassa sen vuoksi, että tie-
18164: toihin ehdotetaan lisättäväksi tienkäytön kielto. rasituksen jakaantuminen oikeudenmukaisesti
18165: Lisäys johtuu 96 §:ään ehdotetusta tien käy- tieosakkaiden kesken voidaan turvata sekä että
18166: tön kieltämistä koskevan säännöksen muutta- valvontaviranomaisten taholta tapahtuva val-
18167: misesta. vonta olisi mahdollista. Samalla varmistettai-
18168: 52 §. Pykälän neljänteen momenttiin ehdo- siin, että avustus maksettaisiin niille, joille tien-
18169: tettu muutos aiheutuu 51 a §:ään tehdystä pitokustannuksia on syntynyt. Ellei tiekuntaa
18170: lisäyksestä. Tiekunta päättää yleensä kiellon olisi, valtionavustuksen myöntämistä varten tar-
18171: asettamisesta, mutta valitustapauksissa asia voi vittavat tiedot eivät olisi täsmällisiä eikä koro-
18172: tulla myös tielautakunnan päätettäväksi. Sen tusprosenttien laskeminen olisi edes mahdol-
18173: vuoksi lisäys myös 52 §:ään on tarpeen. lista. Kun jo vuonna 1972 järjestäytyneitä yk-
18174: 67 §. Pykälän 1 momentin 7 kohdan muu- sityisiä teitä, joita koskevien asioiden hoita-
18175: tos aiheutuu 51 a §:n muutoksesta. mista varten oli perustettu tiekuntia, oli noin
18176: 93 §. Nykyisiä säännöksiä on yleensä tul- 42 000 kilometriä, asetettu ehto ei olisi esteenä
18177: kittu siten, ettei valtionavustusta ole myönnetty avustettavien teiden määrän lisääntymiselle.
18178: sellaisille syrjäisen asutuksen yhdysteille, joiden Valtionavustuksen yleiset määräytymisperus-
18179: pituus on ollut vähemmän kuin kaksi kilo- teet on sisällytetty pykälän 2 momenttiin.
18180: metriä. Lisäksi on vaadittu, että tienpidosta 94 §. Muutokset aiheutuvat edellä esite-
18181: on aiheutunut tieosakkaille erityisen rasittavia tyistä 93 §:n muutoksista. Pykälään on lisätty
18182: kustannuksia. Mainittu kahden kilometrin ra- uusi säännös, jonka mukaan erityisistä syistä
18183: joitus on muodollisesti tarkoitettu koskemaan avustusta voidaan myöntää sellaisen yksityisen
18184: vain kunnan- ja kyläteitä, joita kuitenkaan ei tien tekemiseen, jota koskevien asioiden hoita-
18185: enää ole. Ehdotuksen mukaan ne yksityiset tiet, mista varten ei ole perustettu tiekuntaa. Pää-
18186: joille on perustettu lain 50 § :n edellyttämä tie- sääntönä myös tien tekemisen osalta on, että
18187: kunta ja joilla on paikkakunnalla huomattava tiekunta on perustettu. Käytännössä saattaa kui-
18188: liikeoteeilinen merkitys tai jotka ovat tarpeel- tenkin esiintyä tapauksia, jolloin uuden tie-
18189: lisia pysyvän asutuksen pääsyteinä, olisivat hankkeen toteuttamisen edellytyksenä on, että
18190: oikeutettuja valtionavustukseen. Ehdotuksen tulevat tieosal:..k:aat saavat etukäteen tiedon sii-
18191: mukaan tiekunnan perustaminen on ehdoton tä, osallistuuko valtio tien tekemisestä aiheutu-
18192: 46 087700129D
18193: 362 Lakialoite n:o 144
18194:
18195: viin kustannuksiin. Sen vuoksi on katsottu tar- sina. Muutosehdotuksella pyritään siihen, että
18196: peelliseksi, että erityisistä syistä voitaisiin val- puutteet korjattaisiin mahdollisimman aikaises-
18197: tionavustusta myöntää jo ennen kuin tiekunta sa vaiheessa. Sen mukaisesti ehdotetaan lain py-
18198: on perustettu. Valtionavustuksen maksamisen kälän 1 momentti muutettavaksi siten, että kun-
18199: ehdoksi voitaisiin tällöinkin määrätä, että tie- nan tielautakunnan tulisi yksityiskohtaisesti tar-
18200: kunta on perustettava. kastaa yksityisten teiden valtionavustusta koske-
18201: 96 §. Nykyisen pykälän 2 momentti on vat hakemukset ja tarvittaessa vaatia niihin täy-
18202: asiallisesti samansisältöisenä siirretty 1 momen- dennyksiä sekä hankkia selvityksiä ja lausun-
18203: tiksi. Uutta 2 momenttia, joka vastaa nykyistä toja ennen asiakirjojen ja lautakunnan oman
18204: 1 momenttia, on selvennetty siten, että tiekun- lausunnon toimittamista valtion viranomaisille.
18205: nan ollessa kysymyksessä suostumuksen sään- Tielautakuntien paikallistuntemusta halutaan
18206: nöllisen liikenteen harjoittamiseen antaa tie- käyttää hyväksi myös avustushakemuksessa esi-
18207: kunta eivätkä yksityiset tieosakkaat. tettyjen tietojen oikeellisuuden tarkastamisessa.
18208: Nykyisin on katsottu sen ehdon, ettei tien-
18209: käyttöä saa kieltää, koskevan vain sitä tapaus-
18210: ta, että tien jatkuvaan kunnossapitoon saadaan 2. T a r k e m m a t s ä ä n n ö k s et.
18211: avustusta valtiolta tai kunnalta. Uuteen 3 mo-
18212: menttiin on otettu säännös siitä, että 2 momen- Lakiehdotuksen 93 ja 94 § :n nojalla tultai-
18213: tissa mainittu käyttökiellon rajoitus on voi- siin asetuksella antamaan yksityiskohtaisempia
18214: massa myös tien tekemisen osalta kymmenen määräyksiä muun muassa yksityisen tien kun-
18215: vuoden ajan valtion tai kunnan viimeisen avus- nossapidon valtionavustuksen suuruuden mää-
18216: tuserän maksamisesta lukien. Muutoksen tar- räytymisperusteista sekä yksityisen tien teke-
18217: koituksena on, ettei yksityisen tien käyttämistä misen avustamisesta. Lain- ja asetuksenmuu-
18218: muiden kuin tieosakkaiden liikenteelle voida tosten johdosta olisi tehtävä niiden vaatimat
18219: edellä mainittuna aikana kieltää niissä tapauk- muutokset kulkulaitosten ja yleisten töiden mi-
18220: sissa, joissa yhteiskunnan varoja on myönnetty nisteriön valtion avustamien yksityisten teiden
18221: ja käytetty yksityisen tien tekemiseen, vaikka tekemisestä ja kunnossapidosta sekä niiden val-
18222: tien vuotuiseen kunnossapitoon ei annettaisi- tionavustuksesta antamaan päätökseen.
18223: kaan valtion- tai kunnanavustusta. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
18224: 97 §. Nykyisin avustushakemukset ovat että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
18225: usein tulleet valtion viranomaisille puutteelli- lakiehdotuksen:
18226:
18227: Laki
18228: yksityisistä teistä annetun lain muuttamisesta.
18229:
18230: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
18231: muutetaan 15 päivänä kesäkuuta 1962 yksityisistä teistä annetun lain (358/62) 51 a §:n
18232: 1 momentin 7 ja 8 kohta ja 3 momentti, 52 §:n 4 momentti, 67 §:n 1 momentin 7 kohta,
18233: 13 luvun otsake, 93, 94 ja 96 § sekä 97 §:n 1 momentti,
18234: sellaisina kuin niistä ovat 51 a §:n 1 momentin 7 ja 8 kohta ja 3 momentti, 52 §:n 4 mo-
18235: mentti ja 67 §:n 1 momentin 7 kohta 4 päivänä heinäkuuta 1975 annetussa laissa (521/
18236: 75}, sekä
18237: lisätään 51 a §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on mainitussa 4 päivänä heinäkuuta
18238: 1975 annetussa laissa, uusi 9 kohta seuraavasti: .J
18239:
18240: 51 a §.
18241: Maanmittauskonttori pitää rekisteriä niistä 7} tien tai tienosan liittäminen tiekunnan
18242: yksityisistä teistä, joita koskevien asioiden hoi- tiehen tai siitä erottaminen samoin kuin kah-
18243: tamista varten on perustettu tiekunta. Jos tie den tai useamman tiekunnan yhdistäminen
18244: sijaitsee eri läänien alueilla, pidetään rekisteriä taikka tiekunnan jakaminen tai lakkauttaminen;
18245: sen läänin maanmittauskonttorissa, jonka alueel- 8) edellä 3-6 kohdassa tarkoitettujen tie-
18246: la suurin osa tiestä on. Rekisteriin merkitään osakkuuden ja oikeuksien lakkaaminen tai pe-
18247: seuraavat tiedot: ruuntuminen samoin kuin tiekunnan tien tai
18248: sen osan lakkauttaminen; sekä
18249: Lakialoite n:o 144 363
18250:
18251: 9) 80 §:n 1 momentissa mainittu kielto. Valtionavustuksen suuruuden määräytymispe-
18252: rusteina on otettava huomioon tien alueellinen
18253: Maanmittauskonttorin on 1 momentin 1 ja sijainti, tien merkitys muiden kuin tieosakkai-
18254: 2 sekä 9 kohdassa tarkoitetun merkinnän re- den liikenteelle, tienpitokustannusten suuruus
18255: kisteriin tehtyään lähetettävä sitä koskeva ote ja tieosakkaiden varallisuusasema siten kuin
18256: asianomaisen kunnan tielautakunnalle sekä jäl- asetuksella tarkemmin såädetään.
18257: jennös kartasta, milloin kysymys on tietoimi-
18258: tuksessa perustetusta tiekunnan tiestä. 94 §.
18259: Valtion varoista voidaan antaa avustusta 9.3
18260: §:n 1 momentissa tarkoitetun tien tekemiseen
18261: 52 §. vuosittain valtion tulo- ja menoarvioon otetun
18262: määrärahan rajoissa sen mukaan kuin asetuk-
18263: Tielautakunnan on ilmoitettava maanmittaus- sella tarkemmin säädetään. Erityisistä syistä
18264: kenttorille 51 a §:n 1 momentin 1-4 ja voidaan valtionavustusta myöntää myös sellai-
18265: 7-9 kohdassa tarkoitetut tiedot, milloin tie- sen yksityisen tien tekemiseen, jota koskevien
18266: lautakunta on tehnyt asiaa koskevan päätöksen, asioiden hoitamista varten ei ole perustettu
18267: joka on saanut lainvoiman. Jos tiekunnan ko- tiekuntaa.
18268: kouksen 67 §:n 7 kohdassa tarkoitettua asiaa
18269: koskeva päätös on saatettu tielautakunnan rat- 96 §.
18270: kaistavaksi, on tielautakunnan siitä samoin kuin Valtion- tai kunnanavustuksen maksamisen
18271: asiassa antamastaan lainvoimaisesta päätöksestä ehdoksi voidaan asettaa, että tietä koskevien
18272: ilmoitettava maanmittauskonttorille. asioiden hoitamista varten perustetaan tiekunta.
18273: Jos valtio tai kunta antaa avustusta yksi-
18274: 67 §. tyisen tien kunnossapitoon, tien käyttämistä
18275: Toimitsijamiehen tai hoitokunnan tehtävänä muuhun kuin tieosakkaiden hyväksi tapahtu-
18276: on: viin kuljetuksiin ei saa kieltää. Säännöllisen
18277: liikenteen harjoittamiseen tiellä tarvitaan täl-
18278: 7) ilmoittaa maanmittauskonttorille 51 a §:n löinkin tiekunnan tai tieosakkaiden suostumus.
18279: 1 momentin 2-4 sekä 8 ja 9 kohdassa tarkoi- Milloin valtio tai kunta on antanut avustusta
18280: tetut tiedot, milloin tiekunta on tehnyt kokouk- yksityisen tien tekemiseen, on kymmenen vuo-
18281: sessaan asiaa koskevan päätöksen. den ajan viimeisen avustuserän nostamisesta
18282: lukien noudatettava, mitä 2 momentissa on
18283: säädetty.
18284: 97 §.
18285: 1.3 luku. Milloin valtionavustusta on haettu yksityisen
18286: tien kunnossapitoon tai tekemiseen, kunnan tie-
18287: Tienpidon valtion- ja kunnanavustus. lautakunnan tulee tarkastaa hakemuksen asian-
18288: mukaisuus ja tarvittaessa vaatia siihen täyden-
18289: 9.3 §. nyksiä sekä hankkia asiasta tarvittavat lausun-
18290: Valtion varoista annetaan vuosittain avus- not ja antaa oma lausuntonsa.
18291: tusta sellaisen yksityisen tien kunnossapitoon,
18292: jota koskevien asioiden hoitamista varten on
18293: perustettu tiekunta ja jolla on paikkakunnalla
18294: huomattava liikenteellinen merkitys tai joka on Tämä laki tulee voimaan päivänä
18295: tarpeellinen pysyvän asutuksen pääsytienä. kuuta 197 .
18296: -----
18297: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1977.
18298:
18299: Niilo Koskenniemi Ele Alenius Heimo Rekonen
18300: Osmo Vepsäläinen Aulis Juvela Pauli Uitto
18301: Aimo Ajo Jarmo Wahlström Mikko Ekorre
18302: Ulla-Leena Alppi Kuuno Honkonen Arvo Ahonen
18303: Veikko Saarto Siiri Lehmonen Aarne Pukkinen
18304: Toivo Jokiniemi Marjatta Stenius Helge Talvitie
18305: I.-C. Björklund Helvi Niskanen
18306: 364 1977 vp.
18307:
18308: Lakialoite n:o 145.
18309:
18310:
18311:
18312:
18313: Friberg ym.: Ehdotus laiksi sotaväen rikoslain 147 S:n muutta-
18314: misesta.
18315:
18316:
18317: E d u s k u n n a 11 e.
18318:
18319: Sotilaan poliittisen totmmnan kieltävä ran- sen varuskuntapaikkakunnan kunnallishallin-
18320: gaistussäännös sisältyy sotaväen rikoslain 147 toon.
18321: §:ään. Säännös koskee puolustusvoimien ja ra- Poliittisen toiminnan kieltäminen kokonaan
18322: javartiolaitoksen sotilashenkilökuntaan kuulu- puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen ka1lta-
18323: vaa muuta kuin asevelvollista. Säädöksessä on henkilökuntaan kuuluvilta on nykyoloissa
18324: kielletty julkinen puoluepoliittinen toiminta il- mahdotonta. Tämän vuoksi on välttämätöntä,
18325: man esimiehen lupaa samoin kuin kuuluminen että kantahenkilökuntaan kuuluvan henkilön
18326: jäsenenä poliittiseen puolueeseen. sallitaan harjoittaa poliittista toimintaa viran
18327: Poliittisen toiminnan kieltävät säännökset tai toimen ulkopuolella ja siis myös kuulua
18328: itse puolustusvoimissa ja rajavartiolaitoksessa poliittiseen puolueeseen.
18329: sisältyvät yleiseen palveluohjesääntöön. Mikäli tässä tarkoitettu poliittinen toiminta
18330: Puolueiden merkitys on erityisesti puolue- kielletään tehokkaasti virantoimituksessa ja so-
18331: lainsäädännön toteutumisen jälkeen tullut yhä tilasalueilla, ei sen salliminen muuten aiheuta
18332: tärkeämmäksi myös kunnallispolitiikassa ja vaaraa puolustusvoimien luotettavuudelle ·ja
18333: toiminnall~. Pikemminkin on odotettavissa, että
18334: muiden ryhmittymien vaikutusmahdollisuudet
18335: ovat vähentyneet. Kunnallisvaalilain mukaan sotaväen rtkoslain 147 §:ään sisältyvän kiellon
18336: ehdokkaat kunnallisvaaleihin asettaa pääsään- kumoaminen on omiaan lähentämään puolus-
18337: töisesti rekisteröity puolue. Muilla ryhmitty- tusvoimia muuhun yhteiskuntaan sekä herättä-
18338: millä on edelleen oikeus asettaa ehdokkaita pe- mään sitä kohtaan myönteistä kiinnostusta sel-
18339: rustamalla valitsijayhdistyksiä, joilla on oikeus laisissakin piireissä, jotka ovat suhtautuneet sii-
18340: antaa yhteislista. Puolueet eivät kuitenkaan saa hen kielteisesti. Puolustusvoimien ja rajavartio-
18341: muodostaa vaaliliittoja valitsijayhdistysten kans- laitoksen kantahenkilökunnan kannalta on myös
18342: sa, vaan ainoastaan keskenään. Uuden järjeste- tärkeätä, että se erityisasema, johon lainsäädän-
18343: tö heidät poliittisen toiminnan osalta asettaa
18344: lyn seurauksena on, että yhteislistalta valitaan .
18345: potstetaan. '
18346: vain harvoin ehdokkaita valtuustoon. Puolus-
18347: tusvoimien ja rajavartiolaitoksen kantahenkilö- Sotaväen rikoslain 147 § tarkoittaa nykyises-
18348: kuntaan kuuluvalla on tosin mahdollisuus aset- sä muodossaan puolustusvoimien ulkopuolella
18349: tua puolueen ehdokkaaksi, mutta tällä vaihto- tapahtuvaa poliittista toimintaa. Sen korosta-
18350: ehdolla ei liene suurtakaan käytännöllistä mer- miseksi, että sotilaiden on palvelustehtävää suo-
18351: kitystä, koska hän ei saa kuulua jäsenenä puo- rittaessaan ja puolustusvoimien käytössä oleval-
18352: lueeseen. Kokemus osoittaa, että kantahenkilö- la alueella pidättäydyttävä puoluepoliittisesta
18353: kuntaan kuuluvan mahdollisuus tulla valituksi toiminnasta, on asiasta säädettävä laintasoisessa
18354: kunnallisvaltuustoon on vaikeutunut. säädöksessä. Muita rajoituksia puoluepoliittisel-
18355: le toiminnalle ei ole tarpeen asettaa. ·
18356: Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen kan- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
18357: tahenkilökunnan osallistumismahdollisuuksia
18358: poliittiseen toimintaan harkittaessa on pidetty että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
18359: erittäin tärkeänä sitä, että he saisivat edustuk- lakiehdotuksen:
18360: Lakillloite n:o 145 365
18361:
18362:
18363: Laki
18364: sotaväen rikoslain 147 §:n muuttamisesta.
18365:
18366: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä toukokuuta 1919 annetun sota-
18367: väen rikoslain 147 ), sellaisena kuin se on 10 päivänä marraskuuta 1971 annetussa laissa
18368: (745/71), näin kuuluvaksi:
18369: 147 §.
18370: Sotilas, joka virka- tai palvelustehtävää suo- joittavaa tai sitä tukevaa yhdistystä taikka har-
18371: rittaessaan taikka kasarmialueella tai muulla joittaa puoluepoliittista toimintaa, on tuomitta-
18372: puolustusvoimien käytössä olevalla alueella mai- va luvattomasta poliittisesta toiminnasta kurin-
18373: nostaa puoluetta tai poliittista toimintaa har- pitorangaistukseen.
18374:
18375:
18376: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
18377:
18378: Ralf Friberg Salme Myyryläinen Veikko Pajunen
18379: Paavo Tiilikainen Reino Breilin Sakari Knuuttila
18380: 366 1977 vp.
18381:
18382: Lakialoite n:o 146.
18383:
18384:
18385:
18386:
18387: Koivisto ym.: Ehdotus laiksi palvelukseen kutsutun asevelvolli-
18388: sen työ- tai virkasuhteen jatkumisesta annetun lain 3 § :n
18389: muuttamisesta.
18390:
18391:
18392: E d u s k u n n a 11 e.
18393:
18394: Vallitseva taloudellinen tilanne on aiheutta- littömästi Iomautettu heidän palattuaan lain tar-
18395: nut erittäin suuren työttömien määrän. Erityi- koittamaan työsuhteeseen. Kun mainitun palve-
18396: sesti nuorisotyöttömyys on kasvanut viime vuo- lukseen kutsutun työ- ja virkasuhteen jatkumis-
18397: sien aikana. Niinpä asevelvollisuuttaan suorit- laki nimenomaan on tarkoitettu turvaamaan ta-
18398: tamasta palaavien asema on entisestään vaikeu- loudellista asemaa, olisi lain sanamuoto tarken-
18399: tunut. Vaikka laki palvelukseen kutsutun ase- nettava tarkoitustaan vastaavaksi. Sen vuoksi
18400: velvollisen työ- ja virkasuhteen jatkumisesta irtisanomisaika olisi poikkeuksellisesti korotet-
18401: onkin ollut tarkoitettu estämään mainitunlais- tava lain 3 §:ssä mainittuun kolmeen kuukau-
18402: ten taloudellisten vaikeuksien kasautumisen ase- teen ja samanlainen suoja olisi saatava myös
18403: velvollisuuspalveluksesta palaavien osalta, ei 1omauttamista vastaan.
18404: siinä nykyisellään ole täysin onnistuttu. Lain Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18405: sanamuodosta johtuen ovat yhä useammat nuo- nioittavasti,
18406: ret työntekijät joutuneet havaitsemaan, että
18407: asevelvollisuuden suorittamisen jälkeen heillä että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
18408: on joko kahden viikon irtisanomisajan kuluttua lakiehdotuksen:
18409: työsuhde päättynyt tai että heidät on jopa vä-
18410:
18411: Laki
18412: palvelukseen kutsutun asevelvollisen työ- tai virkasuhteen jatkumisesta annetun lain 3 §:n
18413: muuttamisesta.
18414:
18415: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan palvelukseen kutsutun asevelvollisen työ- tai
18416: virkasuhteen jatkumisesta 1 päivänä joulukuuta 1961 annetun lain (570/61) 3 § näin kuu-
18417: luvaksi:
18418: 3 §. hänen työhön paluustaan lukien irtisanoa tai
18419: Viran tai toimen haltijaa tahi työntekijää, lomauttaa.
18420: joka vakinaisen palveluksen suoritettuaan tä-
18421: män lain nojalla on palannut entisen työnanta-
18422: jansa työhön, ei saa kolmen kuukauden aikana Tämä laki tulee voimaan päivänä
18423: kuuta 197 .
18424:
18425: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
18426:
18427: Tellervo Koivisto Maija Rajantie Antti Pohjonen Sakari Knuuttila
18428: Pirkko Työläjärvi Matti Kuusio Pirkko Aro Eino Grönholm
18429: Matti Luttinen Helge Siren Sinikka Luja-Vepsä Ralf Friberg
18430: Juhani Surakka Jermu Laine Bror LiUqvist Risto Tuominen
18431: Kaisa Raatikainen Jorma Rantala Reino Breilin Ulf Sundqvist
18432: Olli Helminen Mauno Forsman Paavo Tiilikainen Jouko Tuovinen
18433: Kaarina Suonio Uki Voutilainen Sven-Erik Järvinen
18434: 1977 vp. 367
18435:
18436: Lakialoite n:o 147.
18437:
18438:
18439:
18440:
18441: Ahde ym.: Ehdotukset kuluttajansuojalaiksi ja eräiksi siihen liit-
18442: tyviksi 1aeiksi.
18443:
18444:
18445: E d u s k u n n a 11 e.
18446:
18447: Kuluttajansuoja on maassamme hyvin puut- huomioon myös kuluttajansuojalainsäädäntöä
18448: teellinen. Pohjimmiltaan tämä johtuu talousjär- uudistettaessa.
18449: jestelmästämme, jota ei pyritä suunnitelmalli- Oikeudellista perusturvaa kuluttaja tarvitsee
18450: sesti kehittämään ja ohjaamaan kuluttajien tar- erityisesti seuraavissa suhteissa:
18451: peiden ja etujen vaatimalla tavalla.
18452: - suojaa valheellista, harhauttavaa tai muu-
18453: Myös kuluttajan oikeusturva on täysin riittä- toin epäasianmukaista markkinointia, mainontaa
18454: mätön. Kuluttajaa suojaava lainsäädäntö on pa- ja myynninedistämiskeinoja vastaan,
18455: hoin vanhentunutta ja aukollista. Lainsäädän-
18456: nön tilaa kuvaavat osuvasti, että säännös tava- - suojaa kohtuuttomia sopimusehtoja tai
18457: ran virheellisyydestä kaupankäynnissä on vuo- kohtuuttoman korkeaa hinnoittelua vastaan,
18458: delta 1934 ja että monet kuluttajan ongelmat - riittävän suojan koti-, posti- ja puhelin-
18459: ovat kokonaan tuntemattomia lainsäädännöllem- myynnissä,
18460: me. Itse asiassa Suomesta pääosin puuttuu ni- - tarvittavat oikeussuojakeinot kaupanteko-
18461: menomainen kuluttajansuojalainsäädäntö. tilanteissa erityisesti, kun tavara on virheel-
18462: listä ja
18463: Samaan aikaan tuotannollisessa kehityksessä - suojaa kulutustavaran aiheuttamia tervey-
18464: ja markkinoinnissa voimistuvat sellaiset kehitys- dellisiä tai omaisuusvahinkoja vastaan.
18465: piirteet, joiden takia kuluttajan taloudellinen ja Kuluttajan perusturvan järjestäminen vaatii
18466: terveydellinen turva on yhä pahemmin uhat- paitsi uusia lainsäännöksiä myös uudenlaisten
18467: tuna. toimielinten perustamista kuluttajansuojan ta-
18468: Kuluttajansuojalainsäädäntöä on tarpeen voi- kaamiseksi. Jollei uusia säännöksiä valvomaan
18469: makkaasti ja laaja-alaisesti kehittää. Kuluttaja ja soveltamaan saada riittävän tehokkaita ja hy-
18470: on suhteessa elinkeinonharjoittajaan - valmis- vin toimivia viranomaisia, koko uudistus jää
18471: tajaan, maahantuojaan, myyjään - monin koh- paljolti vaille merkitystä kuluttajien kannalta.
18472: din heikommassa asemassa ja tarvitsee erityistä Tarvitaan aktiivista ja asiantuntevaa, kulut-
18473: suojaa. Tämän suojan järjestämisestä on julki- tajien eduista lähtevää viranomaisvalvontaa. Sa-
18474: sen vallan otettava päävastuu. Kuluttajansuojan moin on välttämätön kuluttajia neuvova, aut-
18475: kehittämistä ei voida jättää elinkeinoelämän tava, joustava, huokea sekä asiantunteva oikeus-
18476: hyväntahtoisuuden tai kuluttajan oman nokke- suojatie.
18477: luuden varaan, vaan sitä on määrätietoisesti Hyödykkeiden markkinoinnissa esiintyy jat-
18478: vahvistettava lainsäädäntötoimin. kuvasti kuluttajansuojan kannalta epäkohtia.
18479: Vaikka kuluttajat yleisesti ovatkin suojan Mainonnassa ja myynnin edistämisessä käyte-
18480: tarpeessa, kuluttajat eivät keskenään ole suin- tään jopa valheellisia, harhaanjohtavia tai sug-
18481: kaan yhdenvertaisia eikä suojan tarvekaan eri gestiivisuudessaan asiattornia keinoja. Erilaisten
18482: kuluttajaryhmissä ole yhtäläinen. Taloudellisesti tarjous-, alennus- ja kilpailujärjestelyjen takana
18483: taikka tietojensa tai kokemustensa puolesta hei- näyttää olevan ajatus, että kuta vaikeampi ku-
18484: kommassa asemassa olevat kuluttajat ovat eni- luttajan on muodostaa luotettavaa ja selkeätä
18485: ten kuluttajansuojan vahvistamisen tarpeessa. kuvaa erilaisista tarjolla olevista vaihtoehdoista
18486: Vauraat ja hyviin liikesuhteisiin tottuneet ku- ja niiden todellisesta edullisuudesta, sitä hel-
18487: luttajat voivat turvata oikeutensa nykyisinkin pompi markkinoijan on saada hänet taivute-
18488: melko hyvin. Kuluttajien eriarvoisuus ja pyrki- tuksi voimakkaan markkinoinnin avulla teke-
18489: mys sen kaventamiseen on keskeisesti otettava mään myyjätahon tahtomia valintoja.
18490: 368 Lakialoite n:o 147
18491:
18492: Markkinoinnissa tuleekin selvästi esiin elin- Nykyistä hintavalvontalainsäädäntöä laadit-
18493: keinonharjoittajien ja kuluttajien etupyrkimys- taessa siitä jäi pois säännös yksittäisen kohtuut-
18494: ten erisuuntaisuus. Markkinoijan kannalta ku- toman korkean hinnan sovittelusta. Se oli tar-
18495: luttajat muodostavat yhden kysyntätekijän, jota koitus sisällyttää valmisteilla olleeseen kulutta-
18496: pyritään kaikin mahdollisin tavoin säätelemään jansuojasäännöstöön. Tällaisen sovittelusäännön
18497: ja ohjaamaan. Tämä ei ole kuluttajien edun mu- puute heikentääkin nykyisin kuluttajansuojaa,
18498: kaista. Kuluttajien kannalta olisi tärkeätä, että minkä vuoksi se olisi sisällytettävä ehdotetta-
18499: markkinointiviestintä antaisi oikeita ja riittäviä vaan kuluttajansuojalakiin (neljännen luvun
18500: tietoja, jotka palvelisivat vertailua ja päätök- 2 §).
18501: sentekoa. Jotta markkinointiviestintä voisi muo- Koti-, posti- ja puhelinmyynnissä ei kulutta-
18502: dostua tällä tavalla kuluttajia palvelevaksi, sitä jansuoja nykyisin ole riittävä. Kotimyynnissä ia
18503: on säänneltävä ja ohjattava lainsäädännöllä. puhelinmyynnissä saatetaan kuluttajaa liian voi-
18504: Kuluttajansuojan takaamiseksi markkinointia maperäisesti painostaa ratkaisuun, jota hän ei
18505: koskevaa lainsäädäntöä on uudistettava niin, sitä ilman olisi valmis tekemään. Valinta- ja
18506: että tehokkaasti voidaan uusien säännösten vertailumahdollisuus voi etenkin postimyyn-
18507: avulla estää epäasianmukainen vaikuttaminen nissä olla puutteellinen ja johtaa karvaisiin vir-
18508: kuluttajien päätöksentekoon ja taata kulutta- hepäätöksiin. Näiden epäkohtien korjaamiseksi
18509: jien käyttöön riittävät perustiedot tarjolla ole- kuluttajalle on tarpeen näiden myyntimuotojen
18510: vasta hyödykkeestä. Tähän päämäärään laki- varalta lainsäädännöllä myöntää yleinen, lyhyen
18511: ehdotuksen toisen luvun 1-8 §:n säännökset määräajan kestävä peruuttamisoikeus (neljän-
18512: antavat tarvittavia välineitä. Säännöksiä valvo- nen luvun 3-11 §) .
18513: maan tarvitaan uutena toimielimenä kuluttaja- Tavallisin kuluttajansuojan ongelma lienee
18514: asiamies, jonka tulisi aioitteellisesti ja saamiensa se, että ostettu tavara osoittautuu virheelliseksi,
18515: ilmoitusten pohjalta aktiivisesti ja tarmokkaasti hyödyke on viallinen, ei toimi, ei ole niin kes-
18516: puuttua esiin tuleviin rikkomuksiin. Tarvitta- tävä tai muutoin niin hyvä kuin kuluttajalla
18517: van tehon turvaamiseksi kuluttaja-asiamiehen saatujen tietojen valossa olisi syytä olettaa. Ku-
18518: alaisuuteen on perustettava virasto, joka varus- luttajansuoja näissä tilanteissa ei nykyisin ole
18519: tetaan riittävällä henkilöstöllä. Uusien säännös- riittävän vahva eikä selkeä. Yleisillä sopimus-
18520: ten soveltamista varten tarvitaan myös erityis- ehdoilla kuluttajalta on vielä voitu viedä sekin
18521: tuomioistuin, markkinatuomioistuin, jonka tu- turva, mikä hänellä muutoin olisi ollut. ·
18522: lee koostua kuluttaja-asioita monipuolisesti tun- Kuluttajalle on tavaran virhetilanteissa myön-
18523: tevista ja eri yhteiskunnallisia näkemyksiä edus- nettävä yleisinä oikeussuojakeinoina oikeus vaa-
18524: tavista henkilöistä. tia virheetöntä tavaraa, hinnan alennusta taikka
18525: Lainsäädännöllä on tarpeen myös puuttua ku- viime kädessä kaupan purkua, jos muuta seu-
18526: luttajankaupassa laajalti käytössä oleviin yleisiin rausta ei hänen kannaltaan voi pitää kohtuulli-
18527: sopimusehtoihin. Nämä elinkeinonharjoittajata- sena. Nämä oikeudet on kuluttajalle myönnet-
18528: hon yksipuolisesti valmistamat sopimuskaavak- tävä sellaisina vähimmäisoikeuksina, joita ei
18529: keet ovat monessa tilanteessa kuluttajansuojaa sopimuksella voi syrjäyttää.
18530: voimakkaasti vähentäviä ja laatijatahoa suosi- Myös virheen käsitettä on laajennettava, sillä
18531: via. Nimenomaisen lainsäädännön puute ja en- väärät tiedot ovat yhtä lailla syy epäonnistunee~
18532: nen muuta yksityisoikeudessa laajalti vallitseva seen kauppaan kuin hyödykkeen viallisuus tai
18533: sopimusvapauden periaate ovat avanneet mah- heikkolaatuisuuskin. Erityisesti on kuluttajan-
18534: dollisuudet mainitulle kuluttajaetujen vastaiselle suojaa lisäksi vahvistettava käytettyjen tavarain
18535: kehitykselle. kaupassa sekä myyjän viivästyessä suorituksensa
18536: Sopimusehtojen sääntely käy parhaiten päinsä täyttämisessä (viides luku).
18537: kohtuuttomat ehdot vakiosopimuksissa kieltä- Merkittävän aukon kuluttajansuojassa muo-
18538: vän yleislausekkeen avulla (kolmannen luvun dostaa se, että korvausvastuu virheellisen kulu-
18539: 1 §). Säännöksen valvonta ja soveltaminen olisi tustavaran aiheuttamasta henkilö- tai esineva-
18540: järjestettävä samanlaiseksi kuin edellä markki- hingosta on niin puutteellisesti säännelty kuin
18541: noinnin osalta on esitetty. Myös sopimusehto- nykyisin. Käytännössä kuluttaja jää vahingon-
18542: jen sääntelyssä on aloitteellisen ja neuvokkaan korvausoikeuden periaatteita sovellettaessa vaille
18543: viranomaisvalvonnan merkitys kuluttajansuojan korvaussuojaa, jos tavara aiheuttaa vahinkoa
18544: riittävyyden kannalta hyvin keskeinen. ihmisille, kotiympäristölle tai muille esineille.
18545: Lakialoite n:o 147 369
18546:
18547: Peruskysymys ns. tuotevastuun järjestämi- hänelle annettaisiin tietoja siitä, mitkä ovat hä-
18548: sessä on, kenen tulisi oikeudenmukaisuuden nen oikeutensa kyseisessä asiassa ja miten hä-
18549: nimessä vastata virheellisen tuotteen aiheutta- nen on meneteltävä valvoakseen oikeuksiaan.
18550: masta vahingosta, valmistusvirheen tehneen Kunnassa voitaisiin myös avustaa kuluttajaa
18551: tuottajan vai vian syntyyn syyttämän kulutta- asian selvittämisessä ja pyrkiä mahdollisuuksien
18552: jan. Ainoa luonnollista oikeudentuntoa tyydyt- mukaan edistämään sovinnon syntymistä kulut-
18553: tävä ratkaisu on valmistajan saattaminen vas- tajan ja elinkeinonharjoittajan kesken. Jollei
18554: taamaan noista vahingoista. Tänä päivänä kor- asia ole kunnassa ratkennut, se siirrettäisiin ku-
18555: vausvastuun kuitenkin joutuvat kantamaan ku- luttajan pyynnöstä kuluttaja-asiamiehen viras-
18556: luttajat. ton käsittelyyn.
18557: Valmistajan tuottamuksesta riippumaton vas- Kuluttaja-asiamiehen virastossa, jonka käsit-
18558: tuu virheellisen tuotteen aiheuttamasta vahin- telyyn kuluttaja voisi myös suoraan saada
18559: gosta olisi uudistus kulutushyödykealalla, mutta oikeusasiansa, asiaa käsiteltäisiin osin samalla
18560: maatalouslainsäädännössä vastaava vastuunjär- tavoin kuin kunnassa. Myös kuluttaja-asiamies
18561: jestely on jo voimassa kolmen keskeisen tuo- pyrkisi saamaan asiassa ratkaisun selvittelyn ja
18562: tantotarvikkeen, nimittäin rehujen, lannoittei- sovittelun avulla. Kuluttaja-asiamiehellä olisi
18563: den ja siementavarain osalta. Kaavailtu vastuu- mahdollisuus hankkia asiantuntijalausuntoja tai
18564: järjestely tuotevahingoista (kuudes luku) vas- suorituttaa tutkimuksia asian selvittämiseksi.
18565: taisi sitä paitsi sitä kehitystä, joka markkina- Ne samoin kuin kuluttaja-asiamiehen virastolla
18566: talousmaissa hyvin yhdensuuntaisesti nopeasti oleva asiantuntemus kuluttajalainsäädännöstä
18567: etenee tällä alalla. johtaisivat todennäköisesti monessa asiassa rat-
18568: Kuluttajansuojan tehokkuudelle on lainsää- kaisuun.
18569: dännön sisällön ohella hyvin olennaista se, mil- Jos asia ei kuluttaja-asiamiehen käsittelyssä
18570: laisilla keinoilla kuluttaja voi oikeuksiaan tur- ratkea, kuluttaja-asiamies saattaisi sen yleensä
18571: vata. Kuluttajan oikeusasioiden käsittelemistä kuluttajavalituslautakunnan arvioitavaksi. Lau-
18572: varten ehdotetaan perustettavaksi uudenlainen takunta tekisi päätöksen siitä, kuinka asia on
18573: oikeussuojajärjestelmä. Sen tehtävänä olisi an- ratkaistava. Kuluttajavalituslautakunnan ratkai-
18574: taa apua ja tukea kuluttajan oikeussuojaongel- sut eivät ehdotuksen mukaan olisi pakkotäytän-
18575: man sekä kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan töönpanokelpoisia. Tähän on päädytty siksi,
18576: · välisen riidan käsittelyä varten. että lautakunta ei voisi käyttää asiaan liittyvän
18577: Uusi oikeussuojajärjestelmä toimisi nykyisten tosiasia-aineiston selvittämiseksi samoja keinoja
18578: oikeusturvateiden, esimerkiksi tuomioistuinlai- kuin yleiset tuomioistuimet.
18579: toksen rinnalla, joita edelleen voitaisiin käyt-
18580: tää hyväksi näitä asioita käsiteltäessä. Uusi Kuluttaja-asiamiehelle ja kuluttajavalituslau-
18581: oikeussuojajärjestelmä olisi vain kuluttajan käy- takunnalle ehdotetaan oikeus olla käsittelemättä
18582: tettävissä, koska nimenomaan hän on oikeuk- eräitä asioita, kuten asia, jota ei riittävästi saada
18583: siensa valvomisessa heikommassa asemassa ja selvitetyksi, tai asia, joka oikeudellisen laatunsa
18584: tarvitsee erityistä tukea. vuoksi ei sovellu tällaisen toimielimen käsitel-
18585: Uuden oikeussuojajärjestelmän toimielimet täväksi.
18586: olisivat kunnallinen kuluttajansuojaneuvonta, Kuluttaja-asiamies voisi avustaa yksityistä ku-
18587: kuluttaja-asiamies sekä kuluttajavalituslauta- luttajaa asiansa hoitamisessa tuomioistuimessa
18588: kunta. sellaisissa asioissa, joissa hän pitää tarpeellisena
18589: Pyrkimyksenä on ollut, että uusi oikeussuoja- saada tuomioistuimelta päätös kuluttajansuoja-
18590: järjestelmä voisi lainsäädännön tulkinnan ja soveltamisen kan-
18591: - antaa kuluttajalle oikeudellista opastusta nalta tärkeässä asiassa.
18592: ja neuvontaa, Myös kuluttajan oikeusasian käsittelyä ylei-
18593: - antaa kuluttajalle apua oikeusasiaan liit- sessä tuomioistuimessa pyritään eräiltä osin ke-
18594: tyvien tosiseikkojen selvittämiseen, hittämään. Muun muassa tuomioistuimella olisi
18595: - tarjota asiantuntemustaan kuluttajan yleensä velvollisuus pyytää tällaisessa asiassa
18596: oikeusasian selvittämistä varten ja lausunto kuluttajavalituslautakunnalta, jollei
18597: - edistää ratkaisun saamista riita-asiassa asiaa ole siellä jo aikaisemmin käsitelty. Ku-
18598: asian selvittelyn ja sovinnon tietä. luttajan velvollisuutta joutua korvaamaan vas-
18599: Kuluttaja voisi saada oikeusasiansa kunnalli- tapuolen oikeudenkäyntikulut pyritään keven-
18600: sen kuluttajansuojaneuvonnan käsittelyyn. Sieltä tämään.
18601: 47 087700129D
18602: 370 Lakialoite n:o 147
18603:
18604:
18605: Kuluttajansuojaneuvonnan antaminen tulisi tajan ja varapuheenjohtajan tulee olla oikeustie-
18606: ehdotuksen mukaan kunnan lakisääteiseksi teh- teen kandidaatin tutkinnon suorittaneita.
18607: täväksi. Kunta voisi järjestää kuluttajansuoja- Markkinatuomioistuimessa olisi päätoiminen
18608: neuvonnan osaksi oikeusaputoimintaa tai pal- puheenjohtaja ja kuusi sivutoimista jäsentä.
18609: kata sitä joko pää- tai sivutoimisesti antamaan Heidät nimittäisi tehtäviinsä neljäksi vuodeksi
18610: siihen kykenevän toimihenkilön. Kunnalla olisi tasavallan presidentti. Puheenjohtajan ja jäsen-
18611: ehdotuksen mukaan oikeus saada aiheutuviin ten olisi oltava kuluttaja-asioihin perehtyneitä
18612: käyttömenoihin valtionosuutta samojen perus- sekä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan li-
18613: teiden mukaan kuin yleiseen oikeusaputoimin- säksi oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suo-
18614: taan. Ehdotus antaisi kunnille eräiltä osin ny- rittaneita.
18615: kyistä parempia edellytyksiä myös muiden ku- Käsillä olevaa lainsäädäntöehdotusta on pi-
18616: luttaja-asioiden kuin kuluttajansuojan hoitami- dettävä vasta välttämättömänä ensi askeleena
18617: seen. kuluttajapoliittisen lainsäädännön uudistustyös-
18618: Kuluttaja-asiamiehen ja apulaiskuluttaja-asia- sä. Uudistustyön jatkamista on kiirehdittävä.
18619: miehen nimittäisi tasavallan presidentti neljäksi Seuraavaksi on valmisteltava ja saatava edus-
18620: vuodeksi. Molempien tulee olla oikeustieteen kunnan käsittelyyn kulutusluottoja sekä kulut-
18621: kandidaatin tutkinnon suorittanut ja perehtynyt tajapalvelusopimuksia koskevat lainuudistus-
18622: kuluttaja-asioihin. Kuluttaja-asiamiehen alaisuu- hankkeet. Kuluttajansuojalain nojalla annetta-
18623: dessa toimisi ehdotuksen mukaan kuluttaja- vien alemman asteisten määräysten laadintaa ja
18624: asiamiehen virasto, jossa olisi esittelijäitä ja voimaan saattamista on niin ikään kiirehdit-
18625: muuta tarpeellista henkilökuntaa. tävä.
18626: Kuluttajavalituslautakunnan nimittäisi valtio-
18627: neuvosto neljän vuoden toimikaudeksi. Siinä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
18628: olisi puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kah- nioittaen,
18629: deksan jäsentä. Jäsenten tulee olla kuluttaja- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
18630: asioihin perehtyneitä, minkä lisäksi puheenjoh- lakiehdotukset:
18631:
18632:
18633:
18634:
18635: 1.
18636: Kuluttajansuojalaki.
18637: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
18638:
18639: 1 luku. 2 luku.
18640:
18641: Lain soveltamisala. Markkinoinnin sääntely.
18642:
18643: 1 §. 1 §.
18644: Tämä laki koskee, sen mukaan kuin jäljem- Markkinoitaessa tavaroita tai palveluja ku-
18645: pänä säädetään, sellaisten tavaroiden (kulutus- luttajille ei saa käyttää sopimattomia keinoja.
18646: tavara) ja palvelujen (kulutuspalvelu) vaih-
18647: dantaa elinkeinonharjoittajilta kuluttajille, joita 2 §.
18648: pääasiallisesti tai olennaisessa määrässä käyte- Markkinointia, joka ei sisällä kuluttajien ter-
18649: tään taikka joita tarjotaan yksityiseen kulutuk- veyden ja taloudellisen turvallisuuden kannalta
18650: seen. Lakia sovelletaan myös, kun elinkeinon- tarpeellisia tietoja, on pidettävä sopimattomana,
18651: harjoittaja välittää tavaroita tai palveluja kulut- ellei kuluttajilla muutoin voida perustellusti
18652: tajille. katsoa olevan tällaisia tietoja.
18653:
18654: 2 §. 3 §.
18655: Mitä tässä laissa säädetään kaupasta, on so- Markkinoitaessa ei saa antaa totuudenvastai-
18656: vellettava myös vaihtoon. sia tai harhaanjohtavia tietoja.
18657: Lakialoite n:o 147 371
18658:
18659: 4 §. jaa sekä näiden palveluksessa olevaa voidaan,
18660: Tavaran tai palvelun hintaa ei saa ilmoittaa jos se on kuluttajansuojan kannalta tarpeellista,
18661: alennetuksi enemmän kuin se tosiasiallisesti kieltää jatkamasta tai uudistamasta 1-6 §:n
18662: alittaa elinkeinonharjoittajan aikaisemmin peri- säännösten ja 7-8 §:n nojalla annettujen mää-
18663: män hinnan. räysten vastaista tai siihen verrattavaa mark~
18664: kinointitointa.
18665: 5 §.
18666: Markkinoitaessa ei saa tehdä tarjousta, jonka Kieltoa on tehostettava uhkasakolla, ellei se
18667: mukaan kaksi tai useampia tavaroita tai palve- erityisestä syystä ole tarpeetonta.
18668: luja myydään yhteisestä hinnasta taikka jonka
18669: mukaan ostamalla tavaran tai palvelun saa vas- 11 §.
18670: tikkeetta tai alennetulla hinnalla muun tavaran Edellä 10 §: ssä tarkoitetun kiellon maaraa
18671: tai palvelun, mikäli tarjotuilla tavaroilla tai pal- markkinatuomioistuin kuluttaja-asiamiehen esi-
18672: veluilla ei ole ilmeistä asiallista yhteyttä. tyksestä. Jollei kuluttaja-asiamies päätä esittää
18673: kiellon määräämistä, esityksen on oikeutettu
18674: 6 §. tekemään palkansaajien tai kuluttajien etujen
18675: Markkinoitaessa ei saa luvata sattumanva- valvomiseksi toimiva yhteisö.
18676: raista etua, jonka saaminen edellyttää tavaran Asiassa, joka ei ole lain soveltamisen kan-
18677: tai palvelun ostamista, ostotarjouksen tekemistä nalta tai muutoin merkitykseltään huomattava,
18678: tai muutoin vastiketta. voi myös kuluttaja-asiamies määrätä kiellon ja
18679: Mitä 1 momentissa on säädetty, ei koske sa- sen tehosteeksi uhkasakon. Määräys raukeaa,
18680: noma- ja aikakauslehdissä järjestettäviä tavan- jos se, jolle määräys on annettu, ilmoittaa kulut-
18681: omaisia ajanvietteeksi katsottavia kilpatehtäviä. taja-asiamiehen asettamassa määräajassa vastus-
18682: tavansa kiellon määräämistä.
18683: 7 §.
18684: Asetuksella voidaan antaa tarpeellisia maa- 12 §.
18685: räyksiä markkinointiin liittyvien yleisökilpailu- Jos markkinointitoimen laatuun ja merkityk-
18686: jen järjestämisestä sekä palkintojen sallitoista seen nähden on tarpeen, kuluttaja-asiamies tai
18687: enimmäisarvoista. markkinatuomioistuin voi ennen asian lopul-
18688: lista ratkaisemista määrätä väliaikaisen kiellon
18689: 8 §. ja sen tehosteeksi uhkasakon.
18690: Asetuksella voidaan sen lisäksi, mitä muualla
18691: on säädetty, antaa kuluttajien suojaamiseksi tar- Väliaikaista kieltoa on heti noudatettava.
18692: peellisia määräyksiä Kuluttaja-asiamiehen määräämä kielto on viipy~
18693: mättä alistettava markkinatuomioistuimelle,
18694: 1) tuotemerkintöjen ja käyttöohjeiden liit- jonka tulee päättää, onko kielto pysytettävä,
18695: tämisestä tavataan sekä muiden tavaran laatua, kunnes asiassa annetaan lopullinen päätös, vai
18696: ominaisuuksia ja käyttöä koskevien tietojen an- onko se raukeava. Markkinatuomioistuin voi
18697: tamisesta sekä peruuttaa määräämänsä väliaikaisen kiellon.
18698: 2) tavaran hinnan ja luottoehtojen sekä
18699: muiden sopimusehtojen ilmoittamisesta.
18700: 13 §.
18701: Vastaavasti voidaan asetuksella antaa maa- Markkinatuomioistuin voi määrätessään 10
18702: räyksiä siitä, mitä tietoja on annettava mark- § :ssä tarkoitetun kiellon velvoittaa elinkeinon-
18703: kinoitaessa palveluja. harjoittajan, jonka lukuun markkinointitoimi on
18704: 9 §. tehty, suorittamaan määräajassa sopivalla ta-
18705: Markkinoinnin lainmukaisuutta kuluttajan- valla oikaisutoimenpiteen, jos sitä markkinointi-
18706: suojan kannalta valvoo kuluttaja-asiamies. Hä- toimesta kuluttajille aiheutuvien ilmeisten hait-
18707: nen tulee omasta aloitteestaan tai tehtyjen il- tojen vuoksi on pidettävä tarpeellisena.
18708: moitusten perusteella ryhtyä tässä luvussa tar- Jollei markkinointitointa oikaista asianmu-
18709: koitettuihin toimiin, jotka ovat tarpeen lain- kaisesti määräajassa, sen oikaisee kuluttaja-
18710: vastaisen markkinoinnin ehkäisemiseksi. asiamies. Oikaisusta aiheutuneet kustannukset
18711: peritään asianomaiselta elinkeinonharjoittajalt:l
18712: 10 §. siinä järjestyksessä kuin verojen ja maksujen
18713: Markkinointitoimen tilaajaa ja toimeenpani- perimisestä ulosottotoimin on säädetty.
18714: 372 Lakialoite n:o 147
18715:
18716:
18717: 14 §. harjoittajan to1m1ttamaan hänelle tietoja käyt-
18718: Edellä 11-13 §:ssä tarkoitettuun päätök- tämistään sopimusehdoista. Jollei määräystä
18719: seen ei saa hakea muutosta. noudateta kuluttaja-asiamiehen määräämän ajan
18720: Markkinatuomioistuin voi kuitenkin ottaa kuluessa, kuluttaja-asiamies voi velvoittaa elin-
18721: kiellon määräämistä koskevan asian uudelleen keinonharjoittajan tai tämän palveluksessa ole-
18722: käsiteltäväksi, jos siihen on erityisestä syystä van toimittamaan sopimusehdot sakon uhalla.
18723: perusteltua aihetta. Muutoksen hakemisesta uhkasakon asettamista
18724: 15 §. koskevaan päätökseen sekä uhkasakon tuomit-
18725: Edellä 11 ja 12 §:ssä tarkoitetun kiellon te- semisesta on voimassa, mitä 8 luvun 1 §:n 2
18726: hosteeksi asetetun uhkasakon tuomitsee yleinen ja 3 momentissa on säädetty.
18727: tuomioistuin. Uhkasakko voidaan tuomita joka
18728: kerta, kun 10 §:ssä tarkoitettua kieltoa riko- 4 §.
18729: taan. Sopimusehtojen sääntelyssä on vastaavasti
18730: Vaatimuksen uhkasakon tuomitsemisesta te- noudatettava, mitä 2 luvun 10 §:n 2 momen-
18731: kee kuluttaja-asiamies. tissa on säädetty kiellon tehosteesta, 11 §:ssä
18732: kiellon määräämisestä, 12 §:ssä väliaikaisesta
18733: 16 §. kiellosta, 14 §: ssä kieltopäätöksen muuttami-
18734: Joka tahallaan rikkoo 3-6 §:n säännöksiä sesta ja 15 §:ssä uhkasakon tuomitsemisesta.
18735: tai 7-8 §:n nojalla annettuja määräyksiä, on
18736: tuomittava markkinointirikoksesta sakkoon tai
18737: vankeuteen enintään vuodeksi. Jos teko on 4 luku.
18738: tuottamuksellinen, on rangaistus sakkoa.
18739: Virallinen syyttäjä saa tehdä syytteen mark- Sopimuksen tekeminen, sitovuus
18740: kinointirikoksesta vain kuluttaja-asiamiehen il- ja sovittelu.
18741: moituksen perusteella.
18742: 1 §.
18743: Jollei tässä laissa toisin säädetä, elinkeinon-
18744: 3 luku. harjoittajan ja kuluttajan väliseen sopimukseen
18745: on sovellettava varallisuusoikeudellisista oikeus-
18746: Sopimusehtojen sääntely. toimista 13 päivänä kesäkuuta 1929 annetun
18747: lain (228/29) säännöksiä.
18748: 1 §.
18749: Elinkeinonharjoittaja ei saa käyttää kulutus- 2 §.
18750: tavaroita tai -palveluja tarjotessaan ehtoa, jota Jos tässä laissa tarkoitetun sopimuksen mu-
18751: tavaran tai palvelun hinta ja muut asiaan vai- kainen hinta on kulutustavaran tai -palvelun
18752: kuttavat seikat huomioon ottaen on pidettävä laatu ja yleinen hintataso huomioon ottaen koh-
18753: kuluttajien kannalta kohtuuttomana. Markki- tuuton, voidaan sitä sovitella. Jos tällaisen so-
18754: natuomioistuin voi kieltää elinkeinonharjoittajaa pimuksen ehto on kuluttajan kannalta koh-
18755: käyttämästä toistamiseen sellaista tai siihen rin- tuuton, voidaan sitä sovitella tai jättää se huo-
18756: nastettavaa sopimusehtoa. mioon ottamatta.
18757: Kielto voidaan kohdistaa myös elinkeinon- 3 §.
18758: harjoittajan palveluksessa olevaan tai muuhun Ostajalla on oikeus määräajassa peruuttaa
18759: hänen puolestaan toimivaan henkilöön. kulutustavaran ostamista tarkoittava tarjouk-
18760: sensa tai myyjän tarjoukseen antamansa hyväk-
18761: 2 §. syvä vastaus, joka perustuu tavaran tarjoami-
18762: Sopimusehtojen käyttöä valvoo kuluttaja- seen ostajalle puhelimitse tai henkilökohtaisesti
18763: asiamies. Hänen tulee omasta aloitteestaan tai muualla kuin myyjän toimipaikassa ( kotimyyn-
18764: tehtyjen ilmoitusten perusteella tarvittaessa esit- ti) taikka postitse (postimyynti).
18765: tää markkinatuomioistuimelle 1 §: ssä tarkoite-
18766: tun kiellon määräämistä sekä ryhtyä muihin 4 §.
18767: tässä luvussa tarkoitettuihin toimenpiteisiin. Myyjä ei voi kotimyynnissä vedota ostajan
18768: tarjoukseen tai vastaukseen, ellei myyjä tai tä-
18769: 3 §. män asiamies ole ostajalle luovuttanut erityistä
18770: Kuluttaja-asiamies voi määrätä elinkeinon- asiakirjaa, josta käyvät ilmi myyjän nimi ja
18771: Lakialoite n:o 147 373
18772:
18773: osoite sekä sopimuksen kohde, kauppahinta ja hänen tulee, halutessaan peruuttaa kaupan, lä-
18774: muut ehdot ja jossa ostajaa muistutetaan hä- hettää tavara sanotun ajan kuluessa myyjälle.
18775: nelle 3-7 §:n mukaan kuuluvista oikeuksista. Saatuaan tavaran takaisin myyjän on viivytykset-
18776: Oikeusministeriön tulee päätöksellään antaa tä palautettava, mitä kauppahinnasta on mak,
18777: tarkemmat määräykset 1 momentissa tarkoite- settu sekä korvattava tavaran palauttamisesta
18778: tun asiakirjan sisällöstä ja muodosta. Myyjä ostajalle aiheutuneet kulut.
18779: tai myyjän asiamies, joka ei noudata tämän pää- Mitä 5 § :n 2 momentissa ja 6 § :n 2 mo-
18780: töksen määräyksiä, on tuomittava sakkoon. mentissa on säädetty, on sovellettava myös
18781: postimyyntiin.
18782: 9 §.
18783: 5 §.
18784: Kotimyynnissä peruuttamisesta on lähetet- Elinkeinohallitus voi, sen mukaan kuin ase-
18785: tävä myyjälle kirjallinen ilmoitus seitsemän päi- tuksella säädetään, myöntää elinkeinonharjoit,
18786: vän kuluessa 4 §:ssä tarkoitetun asiakirjan vas- tajalle hakemuksesta luvan harjoittaa tavaran
18787: taanottamisesta. Jollei ostajalla ole tarjousta postimyyntiä, jossa ostajan oikeus vedota 3 ja
18788: tehdessään tai vastausta antaessaan. ollut tilai- 8 §:n säännöksiin on rajoitettu, mikäli tällais,
18789: suutta tutustua tavaraan, määräaika on lasket- ta rajoitusta on tavaran erityiseen laatuun tai
18790: tava siitä, kun hän vastaanotti tavaran tai en- valmistustapaan nähden pidettävä kuluttajien
18791: simmäisen tavaraerän. edun kannalta tarpeellisena.
18792: Määräaikaa laskettaessa ei sitä päivää, jona 10 §.
18793: asiakirja tai tavara otettiin vastaan, oteta lu- Myyjä, joka laiminlyö 7 §:n 1 momentin tai
18794: kuun. 8 §:n 1 momentin mukaisen velvollisuutensa,
18795: on tuomittava sakkoon.
18796: 6 §.
18797: Mikäli ostaja on kotimyynnissä vastaanotta- 11 §.
18798: nut tavaran ta1 tavaraerän, hän voi peruuttaa Tämän luvun mukaan ostajalle kuuluvia
18799: tarjouksensa tai vastauksensa vain, jos hän oikeuksia rajoittava ehto on tehoton.
18800: pitää tavaran myyjän saatavissa peruuttamisil-
18801: moituksessa mainittavassa paikassa olennaisesti
18802: muuttumattomana ja vähentymättömänä. 5 luku.
18803: Tavaran tapaturmainen tuhoutuminen, huo-
18804: nontuminen tai vähentyminen ei johda peruut- Myyjän vastuu tavaran virheestä
18805: tamisoikeuden menettämiseen. Ostaja ei vastaa ja viivytyksestä.
18806: arvon alentumisesta, joka johtuu pakkauksen
18807: purkamisesta, tavaran tutkimisesta tai muusta 1 §.
18808: sellaisesta syystä. Jos tavara on viallinen tai se ei muusta
18809: syystä ole sellainen kuin ostajalla mainitunlai-
18810: 7 §. sen tavaran kaupassa oli aihetta olettaa, osta-
18811: Kotimyynnissä myyJan on saatuaan peruut- jalla on, jollei myyjä käytä 3 §:n mukaista
18812: tamisilmoituksen viivytyksettä palautettava, mi- oikeutta korjata tavara, oikeus vaatia virhee-
18813: tä kauppahinnasta ehkä on suoritettu. Ostajalla tön tavara entisen tilalle tai hinnan alenta-
18814: on oikeus siihen saakkaa pidättää tavara. mista. Ostajalla on myös oikeus purkaa kaup-
18815: Ostajan vastuu tavaran säilyttämisestä myy- pa, milloin muuta seuraamusta olosuhteet huo-
18816: jän lukuun lakkaa viimeistään kuukauden ku- 'mioon ottaen ei voida pitää hänen kannaltaan
18817: luttua tavaran vastaanottamisesta. Jollei myyjä kohtuullisena.
18818: tässä ajassa nouda tavaraa, ostaja saa sen 2 §.
18819: vastikkeetta. Jos tavarasta tai sen käytöstä on tavaraa
18820: yleisölle markkinoitaessa annettu virheellisiä tai
18821: 8 §. harhaanjohtavia tietoja, joiden voidaan olettaa
18822: Postimyynnissä peruuttaminen, joksi katso- vaikuttaneen kauppaan, on vastaavasti nouda-
18823: taan myös vastaanotetun tavaran palauttami- tettava, mitä 1 §:ssä on säädetty, ei kuitenkaan,
18824: nen, on suoritettava seitsemän päivän kuluessa jos myyjä on riittävän selvästi korjannut anne;
18825: tavaran tai ensimmäisen tavaraerän vastaanot- tut tiedot tai hän osoittaa ostajalla muutoin ol-
18826: tamisesta. Jos ostaja on vastaanottanut tavaran, leen oikeat tiedot.
18827: 374 Lakialoite n:o 147
18828:
18829: 3 §. hyödyttömiksi tavaran virheellisyyden vuoksi.
18830: Jos myyjä tai joku muu hänen lukuunsa on Muusta tavaran virheellisyydestä johtuvasta va-
18831: kirjallisesti sitoutunut kustannuksellaan huo- hingosta myyjä vastaa, jos hän ei voi osoittaa
18832: lehtimaan tavarassa ilmenevän vian korjaami- menetelleensä huolellisesti.
18833: sesta, eikä vikaa ole korjattu asianmukaisesti Jos tavaran virheellisyys johtuu muun kuin
18834: kohtuullisessa ajassa ostajan ilmoitettua viasta, myyjän antamista, 2 §: ssä tarkoitetuista tiedois-
18835: ostajalla on oikeus, jollei myyjä ole antanut ta, vastaa aiheutuneesta kustannuksesta ja va-
18836: virheetöntä tavaraa entisen tilalle, vaatia kor- hingosta se, jonka toimesta tiedot on annettu,
18837: vaus vian koriauttamisesta muualla, hinnan sekä myyjäkin, jos hän ei voi osoittaa menetel-
18838: alentamista tai kaupan purkamista. leensä huolellisesti.
18839: Milloin myyjä muutoin ostajan esitettyä 1 Mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty, ei koske
18840: §:n mukaisen vaatimuksen tarjoutuu viivy- myyjän vastuuta tavaran virheellisyydestä ai-
18841: tyksettä kustannuksellaan korjaamaan tavarassa heutuneesta henkilö- ja esinevahingosta.
18842: olevan vian, ostajan on varattava hänelle sii- Mikäli vahinko on aiheutunut 3 § :n 1 mo-
18843: hen tilaisuus, jos se käy päinsä aiheuttamatta mentin mukaisesti myyjän lukuun annetun kor-
18844: esineen arvon alentumista tai olennaista haittaa jaussitoumuksen täyttämättä jättämisestä, sitou-
18845: ostajalle. muksen antaja vastaa ostajalle tästä aiheutu-
18846: 4 §. neesta vahingosta.
18847: Jos tavara ei ole terveyden suojelemiseksi
18848: annettujen määräysten mukainen tai se on niin 8 §.
18849: puutteellinen, ettei sitä voida käyttää vaaran- Jos kauppahinta on suoritettava tavaran luo-
18850: tamatta ostajan tai muun henkilön terveyttä, vutukselle sovittuna ajankohtana tai tiettynä
18851: ostajalla on, sen estämättä, mitä 1 §:ssä on ajankohtana sen jälkeen, ostaja saa pidättää
18852: purkuoikeuden käyttämisestä säädetty, oikeus kauppahinnan, kunnes hänelle on luovutettu
18853: purkaa kauppa. virheetön tavara.
18854: 5 §. 9 §.
18855: Vaikka tavara on sovittu myytäväksi suna Jos ostaja haluaa käyttää hänelle tämän luvun
18856: kunnossa kuin se on tai vastaavin ehdoin, ta- 1-7 §:n mukaan kuuluvia oikeuksia, hänen
18857: varaa on kuitenkin pidettävä virheellisenä, jos on ilmoitettava myyjälle virheestä kohtuulli-
18858: 1) tavara ei ole ostajalle annettujen tietojen sessa ajassa sen jälkeen, kun hän havaitsi vir-
18859: mukainen; heen tai hänen olisi pitänyt se havaita. Milloin
18860: 2) myyjä on jättänyt ostajalle ilmoittamatta joku on myyjän lukuun sitoutunut korjaamaan
18861: sellaisista tavaraa koskevista seikoista, jotka tavaran vian tai vastaamaan sen laadusta, ilmoi-
18862: olivat hänen tiedossaan ja joilla oli kaupan tus voidaan tehdä myös sitoumuksen antajalle.
18863: päättäiDisen kannalta olennainen merkitys; tai
18864: 3) tavara muutoin on kauppahinta ja muut 10 §.
18865: seikat huomioon ottaen olennaisesti huonompi Myyjä, joka ei hyväksy ostajan 1-7 §:n no-
18866: kuin mitä ostajalla oli aihetta olettaa. jalla tekemää vaatimusta, on velvollinen viivy-
18867: tyksettä antamaan ostajalle kirjallisen todistuk-
18868: 6 §. sen, josta käyvät ilmi ajankohta, jona 9 §:ssä
18869: Jos myyjä tai joku muu hänen lukuunsa on tarkoitettu ilmoitus on otettu vastaan, ostajan
18870: antamalla takuun tai muun vastaavan sitou- vaatimus ja sen perusteet sekä, jos ostajalle on
18871: muksen sitoutunut vastaamaan tavaran laadusta, tarjottu hyvitys, sen laatu. Oikeusministeriö
18872: tavaraa on pidettävä virheellisenä, jos se poik- antaa tarkemmat määräykset todistuksen sisäl-
18873: keaa sitoumuksessa ilmoitetusta eikä myyjä löstä ja muodosta.
18874: osoita tämän johtuvan tapaturmasta tai ostajan Myyjä tai myyjän asiamies, joka ei noudata
18875: syyksi luettavasta seikasta. 1 momentin säännöstä ja sen nojalla annettuja
18876: määräyksiä, on tuomittava virheilmoitustodis-
18877: 7 §. tuksen antamisen laiminlyönnistä sakkoon.
18878: Myyjä on velvollinen suorittamaan ostajalle
18879: korvauksen sellaisten toimenpiteiden aiheutta- 11 §.
18880: mista tarpeellisista kustannuksista, joihin osta- Jollei myyjä toimita tavaraa sovitussa ajassa
18881: jan on ollut ryhdyttävä tai jotka ovat tulleet tai, jos siitä ei ole sovittu, kohtuullisessa ajas-
18882: Lakialoite n:o 147 375
18883:
18884: sa, ostaja voi purkaa kaupan, mikäli viivästys Korvausta voidaan kohtuuden mukaan sovi-
18885: ei johdu ostajasta eikä se ole vähäinen. Osta- tella, jos vahingon kärsinyt on käyttämällä ta-
18886: jan oikeus saada korvaus viivästyksen aiheutta- varaa ilmeisesti vieraaseen tarkoitukseen tai
18887: masta vahingosta määräytyy 7 § :n 1 momentin muulla tavoin huolimattomuudellaan vaikutta-
18888: 'mukaisesti. nut vahingon syntymiseen.
18889: 12 §. 5 §.
18890: Ostajalle tämän luvun mukaan kuuluvaa oi- Valmistaja ei vastaa vahingosta, joka on syn-
18891: keutta rajoittava ehto on tehoton. tynyt kymmenen vuoden kuluttua siitä, kun
18892: hän luovutti tavaran hallustaan.
18893: 6 luku. 6 §.
18894: Jollei korvausta ole vaadittu kolmen vuoden
18895: Valmistajan vahingonkorvausvastuu. kuluessa siitä, kun korvaukseen oikeutettu tuli
18896: tai hänen olisi pitänyt tulla tietoiseksi vahin-
18897: 1 §. gosta ja sen syystä, on oikeus saada korvaus
18898: Tavaran valmistaja on velvollinen korvaa- tämän luvun mukaan menetetty.
18899: maan tämän luvun mukaisesti henkilö- ja esi-
18900: nevahingon, jonka on aiheuttanut kuluttajalle 7 §.
18901: luovutetun tavaran virheellisyys. Tämän luvun mukaista korvausoikeutta ra-
18902: Sama vastuu on sillä, jonka tavaramerkillä joittava ehto on tehoton.
18903: tai muulla tunnuksella tavara tai sen pakkaus
18904: on varustettu, maahantuojalla, jos tuontita- 8 §.
18905: varan virheellisyys on aiheuttanut vahingon, Tämän luvun säännökset eivät koske vas-
18906: sekä myyjälläkin, jollei valmistajaa tai maahan- tuuta lääkkeiden aiheuttamasta vahingosta.
18907: tuojaa taikka edellä mainitun tunnuksen halti-
18908: jaa voida osoittaa.
18909: 2 §. 7 luku.
18910: Tavaraa on pidettävä virheellisenä, jos se ei
18911: ole niin vaaraton kuin kuluttajalla on ollut Kuluttajan oikeusasian
18912: aihetta edellyttää. käsitteleminen.
18913: Vaarattomuutta arvioitaessa on otettava huo- 1 §.
18914: mioon tavaran rakenteellisten ja toiminnallis- Kuluttajan oikeusaseman selvittämiseksi ja
18915: ten ominaisuuksien ohella myös siitä annetut toteamiseksi yksittäisissä kulutustavaraa ja, sen
18916: tiedot ja käyttöohjeet, oletetut käyttäjäryhmät mukaan kuin asetuksella säädetään, kulutuspal-
18917: sekä muut asiaan vaikuttavat seikat. velua koskevissa asioissa toimivat kunnallinen
18918: kuluttajansuojaneuvonta, kuluttaja-asiamies ja
18919: 3 §. kuluttajavalituslautakunta.
18920: Korvausvelvollisuutta ei ole, jos valmistaja
18921: osoittaa todennäköiseksi 2 §.
18922: 1) että tavaraa ei ole hänen toimestaan tai Kunnallisessa kuluttajansuojaneuvonnassa an-
18923: puolestaan laskettu markkinoille tai, jos tavara netaan kuluttajalle opastusta ja tietoja kulut-
18924: ei ole pääasiallisesti tahi olennaisessa määrässä tajan oikeuksista ja velvollisuuksista sekä py-
18925: yksityisessä kulutuksessa käytettävää, tarjottu ritään saamaan asia ratkaisuun, sen mukaan
18926: yksityiseen kulutukseen, tai kuin laissa kuluttajansuojaneuvonnan ja eräiden
18927: 2) että virhettä ei ollut tavarassa sitä hänen muiden kuluttaja-asioiden järjestämisestä kun-
18928: hallustaan luovutettaessa, taikka nassa ( / ) säädetään.
18929: 3) että virhe on syntynyt tavaran markki-
18930: noille laskemisen jälkeen. 3 §.
18931: Jos asia on siirretty kunnallisesta kuluttajan-
18932: 4 §. suojaneuvonnasta tai jos kuluttaja on saattanut
18933: Korvaus määrätään noudattaen vahingonkor- sen kirjallisesti kuluttaja-asiamiehen käsiteltä-
18934: vauslain (412/74) 5 luvun 2-5 §:n ja 7 väksi, tämän tulee hankkia asian ratkaisemiseksi
18935: luvun 3 § :n säännöksiä. tarvittava selvitys.
18936: 376 Lakialoite n:o 147
18937:
18938:
18939: 4 §. täväksi saatetussa asiassa päätöksen siitä, kuin-
18940: Kuluttaja-asiamies voi jättää käsittelemättä ka asia on ratkaistava.
18941: enemmälti asiaa, josta ei ole voitu saada riit-
18942: tävää selvitystä, samoin kuin asiaa, jonka talou- Jos elinkeinonharjoittaja ei noudata kulutta-
18943: dellinen merkitys on kuluttajan oloihin nähden javalituslautakunnan päätöstä, kuluttaja-asia-
18944: erittäin vähäinen, ellei yleinen etu vaadi sen mies voi, jos se on yleisen edun tai kuluttajan
18945: käsittelemistä. Kuluttaja-asiamies voi myös jät- olojen ja asian laadun vuoksi tarpeellista, pyyn-
18946: tää käsittelemättä asian, joka oikeudellisen laa- nöstä avustaa kuluttajaa päätöksessä todetun
18947: tunsa vuoksi ei sovellu hänen käsiteltäväkseen. oikeuden toteuttamisessa.
18948: Jos kuluttaja-asiamies on 1 momentin no-
18949: jalla päättänyt jättää asian käsittelemättä, hä- 10 §.
18950: nen tulee ilmoittaa kuluttajalle tämän käytettä- Käsiteltäessä yleisessä tuomioistuimessa ku-
18951: vissä olevista oikeudellisista keinoista asian saa- luttajan ja elinkeinonharjoittajan välistä riitaa,
18952: miseksi ratkaisuun. joka koskee kulutustavaraa tai -palvelua (kulu-
18953: Kuluttaja-asiamies voi asiasta saadun selvi- tusriita), on noudatettava, mitä oikeudenkäyn-
18954: tyksen riittämättömyydestä huolimatta kulut- nistä riita-asioissa on säädetty, mikäli 11-14
18955: tajan pyynnöstä avustaa häntä asian hoitami- §:n säännöksistä ei muuta johdu.
18956: sessa, jos se asian laadun vuoksi on yleisen
18957: edun kannalta tarpeellista.
18958: 11 §.
18959: 5 §. Kuluttaja voi nostaa kanteen kulutusriidassa
18960: Kuluttaja-asiamiehen tulee asiaa käsitellessään kotipaikkansa tuomioistuimessa. Välipuhe, jolla
18961: antaa elinkeinonharjoittajalle tilaisuus esittää kuluttaja luopuu tästä oikeudestaan, on teho-
18962: lausuntonsa siitä. ton.
18963:
18964: 6 §. 12 §.
18965: Kuluttaja-asiamiehen tulee pyrkiä saamaan Jos kulutusriidassa vastaajana oleva kuluttaja
18966: asia ratkaistuksi sovinnolla, jos siihen on edel- osoittaa ennen vastaamista pääasiaan, että sii-
18967: lytyksiä asian luonne ja aikaisemmat käsittely- hen liittyvä kysymys on parhaillaan kunnalli-
18968: vaiheet huomioon ottaen. Jos sovintoon ei pääs- sessa kuluttajansuojaneuvonnassa taikka kulut-
18969: tä, kuluttaja-asiamies saattaa asian kuluttaja- taja-asiamiehen tai kuluttajavalituslautakunnan
18970: valituslautakunnan käsiteltäväksi. käsiteltävänä, oikeuden tulee lykätä asia, kun-
18971: Jos kuluttaja-asiamies katsoo kuluttajan nes sen käsittely mainituissa toimielimissä on
18972: esittämän vaatimuksen ilmeisen perusteetto- päättynyt, jollei oikeudenkäynnin jatkamiseen
18973: maksi, hän voi palauttaa asian kuluttajalle saat- ole painavia syitä.
18974: tamatta sitä kuluttajavalituslautakunnan käsi-
18975: teltäväksi. Samalla hänen on ilmoitettava kulut-
18976: tajalle tämän käytettävissä olevista oikeudel- 13 §.
18977: lisista keinoista asian saamiseksi ratkaisuun. Kulutusriitaa käsitellessään oikeuden tulee
18978: omasta aloitteestaan pyrkiä saamaan asianosai-
18979: 7 §. silta selvitys kaikista asiaan vaikuttavista sei-
18980: Jos kuluttaja-asiamies on 4 § :n nojalla päät- koista sekä sovittelemaan asianosaisten kesken.
18981: tänyt jättää asian käsittelemättä tai 6 § :n no-
18982: Kysymyksestä, joka kuuluu kuluttajavalitus-
18983: jalla palauttanut asian, kuluttajalla on kuitenkin
18984: lautakunnan toimialaan ja jota ei ole siinä kä-
18985: oikeus saattaa se kirjallisesti kuluttajavalitus-
18986: sitelty, oikeuden tulee pyytää lautakunnan lau-
18987: lautakunnan käsiteltäväksi.
18988: 'sunto, jos sillä voi olla merkitystä asiaa selvi-
18989: 8 §. tettäessä ja arvioitaessa.
18990: Mitä 4 §: ssä on säädetty kuluttaja-asiamie-
18991: hen oikeudesta jättää asia käsittelemättä, on 14 §.
18992: vastaavasti sovellettava kuluttajavalituslautakun- Kulutusriidassa kuluttaja voidaan velvoittaa
18993: taan. suorittamaan vastapuolen kohtuulliset oikeu-
18994: 9 §. denkäyntikulut kokonaan tai osaksi vain, mikäli
18995: Kuluttajavalituslautakunta tekee sen käsite!- siihen on painavia syitä.
18996: Lakialoite n:o 147 377
18997:
18998: 8 luku. 2 §.
18999: Kunnallisessa kuluttajansuojaneuvonnassa,
19000: Erinäisiä säännöksiä. kuluttaja-asiamiehen virastossa tai kuluttajava-
19001: lituslautakunnassa työskentelevä ei saa ilmaista
19002: 1 §. sivulliselle eikä käyttää yksityiseksi hyödykseen,
19003: Elinkeinonharjoittaja on velvollinen anta- mitä hän on tässä laissa tarkoitettua asiaa
19004: maan kuluttaja-asiamiehelle ja kuluttajavalitus- käsitellessään saanut tietoonsa elinkeinonhar-
19005: lautakunnalle tässä laissa tarkoitettujen asioiden joittajan liike- tai ammattisalaisuudesta.
19006: selvittämistä ja käsittelemistä varten tarpeelli-
19007: sia tietoja. Jollei tietoja anneta, elinkeinonhar- 3 §.
19008: joittaja voidaan tarvittaessa velvoittaa antamaan Tarkempia määräyksiä tämän lain soveltami~
19009: tiedot sakon uhalla. sesta ja täytäntöönpanosta voidaan antaa ase-
19010: Kuluttaja-asiamiehen ja kuluttajavalituslauta- tuksella.
19011: kunnan päätökseen, jolla uhkasakko on asetet-
19012: tu, ei saa hakea muutosta. 4 §.
19013: Uhkasakon tuomitsee yleinen tuomioistuin Tämä laki tulee voimaan päivänä
19014: kuluttaja-asiamiehen vaatimuksesta. kuuta 197 .
19015:
19016: 2.
19017: Laki
19018: kuluttajansuojaneuvonnan ja eräiden muiden kuluttaja-asioiden järjestämisestä kunnassa.
19019:
19020: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
19021:
19022: 1 §. neuvontaa annetaan tarvittavassa laajuudessa ja
19023: Kunnan velvollisuutena on järjestää kulutta- riittävän asiantuntevasti.
19024: jan avustamiseksi neuvontaa kulutustavaraa Kunnallisvaltuusto voi päättää, että kulutta-
19025: sekä, sen mukaan kuin asetuksella säädetään, jansuojaneuvonnasta huolehditaan osana kun-
19026: kulutuspalvelua koskevissa oikeusasioissa (ku- nan yleistä oikeusaputoimintaa. Päätös on alis-
19027: luttajansuojaneuvonta) . tettava oikeusministeriön vahvistettavaksi.
19028: Kuluttajansuojaneuvonnassa
19029: 1) annetaan kuluttajalle opastusta kulutta- 4 §.
19030: jan oikeusasemasta sekä hänen käytettävinään Kunnat voivat tehdä sopimuksen kuluttajan-
19031: olevista oikeuskeinoista; suojaneuvonnan hoitamisesta yhteistoiminnassa.
19032: 2) avustetaan kuluttajaa selvittämään asiaan- Sopimus voi tarkoittaa kuluttajansuojaneuvon-
19033: sa sekä tarvittaessa myös esittämään elinkeinon- nan hoitamista osana samojen kuntien yhteis-
19034: harjoittajalle oikeudellinen vaatimus; toiminnassa harjoittamaa yleistä oikeusaputoi-
19035: mintaa, mikäli oikeusministeriö hyväksyy tällai-
19036: 3) pyritään mahdollisuuksien mukaan suo- sen järjestelyn.
19037: sittamaan sovintoratkaisua kuluttajan ja elin-
19038: keinonharjoittajan välisessä riitatilanteessa; sekä 5 §.
19039: 4) saatetaan asia, jos kuluttaja sitä pyytää, Kauppa- ja teollisuusministeriö antaa oikeus-
19040: kuluttaja-asiamiehen käsiteltäväksi. ministeriötä kuultuaan määräyksiä kuluttajan-
19041: suojaneuvonnan järjestämisestä ja sitä koskevan
19042: 2 §. ohjesäännön laatimisesta kunnissa, joissa neu-
19043: Kunta voi myös järjestää muuta kuin 1 §:ssä vontaa ei järjestetä 3 §:n 2 momentissa tarkoi-
19044: tarkoitettua neuvontaa kuluttajille sekä kulutus- tetulla tavalla.
19045: hyödykkeiden hinnoittelun ja markkinoinnin Kunnallisvaltuuston on hyväksyttävä kulutta-
19046: valvontaa ja tarkkailua. jansuojaneuvonnan hoitamista varten ohjesään-
19047: tö, joka on alistettava elinkeinohallituksen vah-
19048: 3 §. vistettavaksi.
19049: Kunnallisvaltuusto päättää kuluttajansuoja- Jos kuluttajansuojaneuvonta on järjestetty
19050: neuvonnan järjestämisestä kunnassa siten, että 3 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla, kun-
19051: 48 087700129D
19052: 378 Lakialoite n:o 147
19053:
19054:
19055: nan tulee toimittaa elinkeinohallitukselle oikeus- suorittaa korvauksetta, jos se on perusteltua
19056: aputoimintaa koskeva ohjesääntönsä. toimenpiteen vaatima aika ja työmäärä huo-
19057: mioon ottaen.
19058: 6 §. Oikeusministeriö voi vahvistaa yleiset perus-
19059: Kuluttajansuojaneuvonnan valvonta kunnassa teet 2 momentissa tarkoitettujen korvausten
19060: on, jollei neuvontaa ole järjestetty 3 §:n 2 'määräämistä varten.
19061: momentissa tarkoitetulla tavalla, siihen sove-
19062: liaan lautakunnan tai, jos sellaista ei ole, kun- 9 §.
19063: nallishallituksen tehtävänä. Jos kuluttajansuojaneuvonta on järjestetty
19064: 3 § :n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla, kun-
19065: Kuntien kuluttajansuojaneuvontaa valvoo nalla on oikeus saada valtionosuutta siitä aiheu-
19066: yleisesti elinkeinohallitus. Kunta on velvollinen tuviin käyttömenoihin sen mukaan kuin ylei-
19067: antamaan sille tietoja kuluttajansuojaneuvon- sestä oikeusaputoiminnasta aiheutuviin käyttö-
19068: nasta. menoihin suoritettavasta valtionosuudesta on
19069: 7 §. säädetty.
19070: Kuluttajansuojaneuvontaa on oikeutettu saa- Kunnalla, jossa kuluttajansuojaneuvontaa ei
19071: maan kuluttaja, jolla on kunnassa väestökirja- ole järjestetty 3 § :n 2 momentissa tarkoitetulla
19072: lain (141/69) mukainen kotipaikka. tavalla, on oikeus saada kuluttajansuojaneuvon-
19073: Kuluttajalla on oikeus saada kuluttajansuoja- nan järjestämisestä aiheutuviin käyttömenoihin
19074: neuvontaa myös siinä kunnassa, jossa hänen ja valtionosuutta kuntakohtaisesti yleisen kuntien
19075: elinkeinonharjoittajan välinen oikeustoimi on kantokykyluokituksen mukaan niillä perusteilla,
19076: tehty tai tarve neuvonnan saamiseen muutoin jotka on säädetty yleisestä oikeusaputoiminnas-
19077: ilmaantuu, jos se käy päinsä tuottamatta huo- ta annetun lain 22 §:n 1 momentissa. Valtio-
19078: mattavaa haittaa 1 momentissa tarkoitettujen neuvosto antaa kuitenkin päätöksellään tarkem-
19079: kuluttajien neuvonnalle. Tällöin on neuvonnan pia määräyksiä siitä, minkä laajuiseen toimin-
19080: saamisen edellytyksenä lisäksi, että sen avulla taan valtionosuutta suoritetaan huomioon ot-
19081: ilmeisesti voidaan edistää asian saamista rat- taen kunnan väestömäärä ja muut kuluttajan-
19082: kaisuun joutuisasti tai että siihen kuluttajan suojaneuvonnan tarpeen laajuuteen vaikuttavat
19083: tosiasiallisen oleskelupaikan vuoksi on perustel- seikat.
19084: tua aihetta. Valtioneuvoston tulee 2 momentissa tarkoi-
19085: Ulkomaalainen, kansalaisuutta vailla oleva tetussa päätöksessä määrätä, missä laajuudessa
19086: tai muu henkilö, jolla ei ole 1 momentissa tar- kuluttajansuojaneuvontaa päätoimisesti antava
19087: koitettua kotipaikkaa Suomessa, on oikeutettu virkamies voi hoitaa muita kuluttaja-asioita
19088: saamaan kuluttajansuojaneuvontaa siinä kun- kunnassa.
19089: nassa, jossa hän oleskelee.
19090: 10 §.
19091: 8 §. Kunnalle voidaan tulo- ja menoarvion rajoissa
19092: Kuluttajalla on oikeus saada maksutta opas- kauppa- ja teollisuusministeriön vahvistamien
19093: tusta kuluttajan oikeusasemasta sekä apua oi- perusteiden mukaan myöntää valtionavustusta
19094: keudellisen vaatimuksensa esittämiseen elinkei- 2 §:ssä tarkoitetusta toiminnasta aiheutuviin
19095: nonharjoittajalle ja asiansa saattamiseen kulut- kustannuksiin.
19096: taja-asiamiehen käsiteltäväksi. 11 §.
19097: Toimenpiteestä, jolla kuluttajaa avustetaan Valtionosuuden suorittaa 9 §:n 1 momentissa
19098: oikeusasian selvittämisessä tai jolla pyritään tarkoitetussa tapauksessa oikeusministeriö sekä
19099: sovinnon aikaan saamiseen kuluttajan ja elin- 9 §:n 2 momentissa ja 10 §:ssä tarkoitetuissa
19100: keinonharjoittajan kesken, voidaan kuluttajalta tapauksissa elinkeinohallitus.
19101: periä kunnalle aiheutuvia kustannuksia vastaa- Muutoin on valtionosuudesta ja valtionavus-
19102: va korvaus, osittainen korvaus tai suorittaa toi- tuksesta voimassa mitä laissa kuntien ja kun-
19103: menpide korvauksetta. Velvollisuus korvauksen tainliittojen valtionosuuksista ja -avustuksista
19104: suorittamiseen määräytyy kuluttajan taloudelli- (35/73) on säädetty.
19105: sen aseman perusteella noudattaen, mitä laissa
19106: yleisestä oikeusaputoiminnasta ( 88/7 3) on sää- 12 §.
19107: detty oikeusavun saajan korvausvelvollisuu- Päätettäessä kuluttajansuojaneuvonnan anta-
19108: desta. Tällainen toimenpide voidaan kuitenkin misesta, selvityksen hankkimisessa kuluttajan
19109: Lakialoite n:o 147 379
19110:
19111: taloudellisesta asemasta, häneltä perittävän kor- 14 §.
19112: vauksen määräämisessä ja perimisessä sekä ku- Kauppa- ja teollisuusministeriö voi hakemuk-
19113: luttajansuojaneuvonnan antamista tai siitä pe- sesta päättää, ettei kunta, jossa kuluttajansuo-
19114: rittävän korvauksen määrää koskevan erimieli- janeuvonnan tarpeen perustellusti voidaan otak-
19115: syyden ratkaisemisessa noudatetaan soveltuvin sua olevan erittäin vähäinen, ole velvollinen
19116: kohdin, mitä niistä on säädetty yleisestä oikeus- huolehtimaan 1 §:ssä tarkoitetuista tehtävistä.
19117: aputoiminnasta annetussa laissa.
19118: Jos kuluttajansuojaneuvonta on järjestetty 15 § .
19119: .3 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla, siinä Tarkempia määräyksiä tämän lain täytän-
19120: on soveltuvin kohdin noudatettava yleisestä töönpanosta ja soveltamisesta voidaan antaa
19121: oikeusaputoiminnasta annettua lakia, jollei tä- asetuksella.
19122: män lain säännöksistä muuta johdu.
19123: 16 §.
19124: 1.3 §. Tämä laki tulee voimaan päivänä
19125: Kuluttajansuojaneuvontaa antavat kunnan vi- kuuta 197 .
19126: ranomaiset ovat pyynnöstä velvollisia antamaan Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä tar-
19127: toisilleen virka-apua, jos se vaikeuksitta käy vittaviin toimenpiteisiin sen täytäntöönpanemi-
19128: päinsä. seksi.
19129:
19130: 3.
19131: Laki
19132: yleisestä oikeusaputoiminnasta annetun lain muuttamisesta.
19133:
19134: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 2 päivänä helmikuuta 1973 yleisestä oikeus-
19135: aputoiminnasta annetun lain ( 88/73) 1 §:n 3 momentti näin kuuluvaksi:
19136:
19137: 1 §. luttaja-asioiden järjestämisestä kunnassa anne-
19138: tussa laissa ( / ) . Maksuttomas ta oikeu-
19139: Kuluttajansuojaneuvonnan järjestämisestä denkäynnistä ja puolustuksesta rikosasioissa
19140: osana yleistä oikeusaputoimintaa säädetään ku- säädetään erikseen.
19141: luttajansuojaneuvonnan ja eräiden muiden ku-
19142:
19143: 4.
19144: Laki
19145: kuluttaja-asiamiehestä ja kuluttajavalituslautakunnasta.
19146: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
19147:
19148: Kuluttaja-asiamies. asiamiehen sopimuspaikkainen virka ja tulo- ja
19149: menoarvion rajoissa ylimääräisiä toimenhalti-
19150: 1 §. joita sekä työsopimussuhteessa olevaa henki-
19151: Markkinoinnin ja sopimusehtojen valvomi- löstöä.
19152: seksi ja sääntelemiseksi sekä kuluttajan oikeus-
19153: asioiden käsittelemiseksi sen mukaan, kuin ku- .3 §.
19154: luttajansuojalaissa ( / ) säädetään, on ku- Kuluttaja-asiamiehen ja apulaiskuluttaja-asia-
19155: luttaja-asiamiehen sopimuspaikkainen virka. miehen nimittää tasavallan presidentti neljäksi
19156: vuodeksi kerrallaan. Kuluttaja-asiamiehen ja
19157: 2 §. apulaiskuluttaja-asiamiehen tulee olla oikeus-
19158: Kuluttaja-asiamiehen alaisena on kuluttaja- tieteen kandidaatin tutkinnon suorittanut ja
19159: asiamiehen virasto, jossa on apulaiskuluttaja- perehtynyt kuluttaja-asioihin.
19160: 380 Lakialoite n:o 147
19161:
19162:
19163: Esittelijän nimittää valtioneuvosto kuluttaja- 9 §.
19164: asiamiehen esityksestä. Kuluttajavalituslautakunta voi toimia jaostoi-
19165: Muun henkilöstön ottaa kuluttaja-asiamies. hin jakaantuneena. Täysistunnossa käsitellään
19166: Jos kuluttaja-asiamieheksi tai apulaiskulut- kuitenkin periaatteellisesti tärkeät sekä puheen-
19167: taja-asiamieheksi nimitetty on muussa valtion johtajan määräämät asiat.
19168: virassa tai toimessa, hän on vapaa siitä ajan, Jaoston puheenjohtajana toimii lautakunnan
19169: jonka hän toimii kuluttaja-asiamiehenä tai apu- puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, ja siihen
19170: laiskuluttaja-asiamiehenä. kuuluu neljä jäsentä.
19171: Täysistuntoa ei saa pitää, ellei puheenjohta-
19172: 4 §. jan ohella vähintään kuusi jäsentä ole läsnä.
19173: Kuluttaja-asiamiehen on vuosittain laadittava Jaosto on päätösvaltainen, jos puheenjohtajan
19174: toiminnastaan valtioneuvostolle kertomus, joka ohella kolme jäsentä on läsnä.
19175: sisältää tietoja kuluttaja-asiamiehen kertomus-
19176: vuonna käsittelemistä asioista sekä hänen teke- 10 §.
19177: mistään havainnoista kuluttajansuojaa koskevan Kuluttajavalituslautakunta kokoontuu lauta-
19178: lainsäädännön noudattamisesta ja sen uudistus- kunnan puheenjohtajan ja jaosto puheenjohta-
19179: tarpeista. jansa kutsusta.
19180:
19181: 11 §.
19182: Kuluttajavalituslautakunta. Kuluttajavalituslautakunnassa käsiteltävät
19183: asiat valmistelee ja esittelee kuluttaja-asiamie-
19184: 5 §. hen virasto.
19185: Kuluttajavalituslautakunta käsittelee asiat, Jos kuluttaja kuluttajansuojalain 7 luvun
19186: jotka kuluttajansuojalain 7 luvun mukaan kuu- 7 §:n nojalla saattaa asiansa lautakunnan käsi-
19187: luvat sen käsiteltäviin. teltäväksi, antaa kuluttaja-asiamies siitä lausun-
19188: Lautakunta on velvollinen antamaan tuomio- tonsa lautakunnalle.
19189: istuimelle pyynnöstä lausunnon tämän käsiteltä-
19190: vänä olevasta kuluttajan ja elinkeinonharjoitta- 12 §.
19191: jan välisestä riidasta. Kuluttajavalituslautakunta voi asiaa käsitel-
19192: 6 §. lessään hankkia tai pyytää kuluttaja-asiamiehen
19193: Kuluttajavalituslautakuntaan määrää valtio- virastoa hankkimaan tarpeellista lisäselvitystä.
19194: neuvosto neljän vuoden toimikaudeksi puheen-
19195: johtajan, varapuheenjohtajan sekä kahdeksan 13 §.
19196: muuta jäsentä. Valtioneuvosto määrää kullekin Jos asiaa kuluttajavalituslautakunnassa tai
19197: jäsenelle henkilökohtaisen varajäsenen. sen Jaostossa käsiteltäessä ilmenee eri mieliä,
19198: Kuluttajavalituslautakunnan jäsenten tulee on noudatettava, mitä äänestyksestä monijäse-
19199: olla kuluttaja-asioihin perehtyneitä. Puheenjoh- nisessä tuomioistuimessa on voimassa.
19200: tajan ja varapuheenjohtajan tulee lisäksi olla
19201: oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suoritta-
19202: neita. Lautakunnan puheenjohtajan ollessa esty- Erinäisiä säännöksiä.
19203: nyt tai esteeilinen hänen tehtävistään huolehtii
19204: varapuheenjohtaja, johon tällöin sovelletaan, 14 §.
19205: mitä puheenjohtajasta on säädetty. Kuluttaja-asiamiehen, apulaiskuluttaja-asiamie-
19206: hen, kuluttaja-asiamiehen virastossa esittelijänä
19207: 7 §. toimivan virkamiehen, kuluttajavalituslautakun-
19208: Kuluttajavalituslautakunnan puheenjohtaja, nan puheenjohtajan ja jäsenten esteellisyydestä
19209: varapuheenjohtaja ja jäsenet saavat tehtäväs- on voimassa, mitä tuomarin esteellisyydestä on
19210: tään palkkiota valtion varoista. Palkkion maa- säädetty.
19211: rän vahvistaa kauppa- ja teollisuusministeriö.
19212: 15 §.
19213: 8 §. Kuluttaja-asiamiehellä ja kuluttajavalituslau-
19214: Kuluttajavalituslautakunnassa on sihteerin takunnalla on oikeus kuulla asiantuntijoita sekä
19215: toimi, jonka täyttää lautakunta. Sihteeri on suorittaa ja suorituttaa kulutushyödykkeeseen
19216: lautakunnan puheenjohtajan alainen. kohdistuvia katsastus- tai arvioimistoimia.
19217: Lakialoite n:o 147 381
19218:
19219: Asiantuntijana taikka katsastus- tai arvioimis- Asianosaiset vastaavat itse kuluistaan, jotka
19220: toimen suorittajana ei saa toimia henkilö, joka asian käsittely kuluttaja-asiamiehen virastossa
19221: on sellaisessa suhteessa asiaan tai sen osapuo- tai kuluttajavalituslautakunnassa on aiheut-
19222: liin, että hänen luotettavuuttaan voidaan pitää tanut.
19223: vähentyneenä.
19224: Edellä 1 momentissa mainitulla tavalla kuul- 18 §.
19225: lulle asiantuntijalle voidaan suorittaa palkkiota Kuluttaja-asiamiestä ja apulaiskuluttaja-asia-
19226: valtion varoista. miestä sekä kuluttajavalituslautakunnan pu-
19227: heenjohtajaa ja jäsentä syytetään virkavirheestä
19228: 16 §. Helsingin hovioikeudessa.
19229: Valtion ja kunnan sekä muun julkisyhteisön
19230: viranomaiset ovat velvolliset suorittamaan ku- 19 §.
19231: luttaja-asiamiehen tai kuluttajavalituslautakun- Kuluttaja-asiamiehen viraston ja kuluttaja-
19232: nan pyynnöstä tutkimuksia ja selvityksiä sekä valituslautakunnan työjärjestyksen vahvistaa nii-
19233: antamaan lausuntoja ja sellaisia tietoja, joita den tekemästä esityksestä kauppa- ja teollisuus-
19234: kuluttaja-asiamies ja kuluttajavalituslautakunta ministeriö.
19235: tarvitsevat tehtäviensä suorittamiseksi.
19236: Kuluttaja-asiamiehen on pidettävä yhteyttä 20 §.
19237: muihin kuluttaja-asioita hoitaviin viranomaisiin Tarkempia määräyksiä tämän lain täytäntöön-
19238: ja annettava näille tietoja toiminnastaan. panosta ja soveltamisesta voidaan antaa asetuk-
19239: sella.
19240: 17 §.
19241: Kuluttaja-asiamiehen ja kuluttajavalituslauta- 21 §.
19242: kunnan antamat asia- ja toimituskirjat ovat va- Tämä laki tulee voimaan päivänä
19243: paat leimaverosta ja muusta maksusta. kuuta 197 .
19244:
19245:
19246: 5.
19247: Laki
19248: markkinatuomioistuimesta.
19249:
19250: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
19251:
19252: Toimivalta ja järjestysmuoto. 3 §.
19253: Markkinatuomioistuimessa on puheenjohta-
19254: 1 §. jan viran lisäksi sihteerin virka. Markkinatuo-
19255: Markkinatuomioistuin käsittelee ja ratkaisee mioistuimessa voi myös olla kanslisti-konekir-
19256: sille kuluttajansuojalain ( / ) mukaan kuu- joittajan toimi sekä tulo- ja menoarvion rajoissa
19257: luvat asiat. ylimääräisiä toimenhaltijoita, tilapäisiä toimi-
19258: henkilöitä ja työsopimussuhteessa olevaa hen-
19259: 2 §. kilökuntaa.
19260: Markkinatuomioistuimessa on päätoiminen
19261: puheenjohtaja ja kuusi sivutoimista jäsentä, Sihteerin nimittää virkaansa markkinatuomio-
19262: joista yksi toimii myös varapuheenjohtajana. istuin ja muun henkilöstön markkinatuomio-
19263: Puheenjohtajaksi määrätty vapautuu muun val- istuimen puheenjohtaja.
19264: tion viran tai toimen hoitamisesta toimikau-
19265: dekseen. 4 §.
19266: Puheenjohtajan ja jäsenet sekä kullekin jäse- Markkinatuomioistuimen puheenjohtajaksi ja
19267: nelle varajäsenen nimittää tasavallan presidentti jäseneksi voidaan nimittää kaksikymmentä
19268: neljäksi vuodeksi. vuotta täyttänyt Suomen kansalainen, joka hal-
19269: Markkinatuomioistuimen puheenjohtajalla, jä- litsee itseään ja omaisuuttaan.
19270: senellä ja varajäsenellä on toimikautenaan sama Markkinatuomioistuimen puheenjohtajaksi tai
19271: virassapysymisoikeus kuin tuomarilla. jäseneksi ei voida nimittää henkilöä, joka toi-
19272: 382 Lakialoite n:o 147
19273:
19274: miaikanaan täyttäisi kuusikymmentäseitsemän ennen asian käsittelyä hankkia tuomioistuiota
19275: vuotta. varten tarpeellista selvitystä.
19276: 5 §. 11 §.
19277: Markkinatuomioistuimen puheenjohtajan ja Markkinatuomioistuin voi omasta aloittees-
19278: jäsenen sekä sihteerin tulee olla kuluttaja-asioi- taan hankkia lisäselvitystä sekä velvoittaa elin-
19279: hin perehtyneitä. Puheenjohtajan ja varapu- keinonharjoittajan antamaan asian selvittämistä
19280: heenjohtajan sekä sihteerin tulee olla myös ja käsittelemistä varten tarpeellisia tietoja. Vel-
19281: oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suoritta- voitteen tehosteeksi voidaan asettaa uhkasakko.
19282: neita.
19283: 6 §. 12 §.
19284: Markkinatuomioistuimen puheenjohtajan ja Markkinatuomioistuin voi kuulla valan no-
19285: jäsenen on ennen tehtäväänsä ryhtymistä van- jalla todistajia ja asiantuntijoita sekä totuusva-
19286: nottava tuomarinvala, jollei hän ole sitä aikai- kuutuksen nojalla asianosaisena olevaa elinkei-
19287: semmin tehnyt. Tuomarinvala voidaan vannoa nonharjoittajaa.
19288: yleisessä tuomioistuimessa tai markkinatuomio- 13 §.
19289: istuimessa. Markkinatuomioistuin voi käsitellä ja rat-
19290: 7 §. kaista laillisessa järjestyksessä vireille pannun
19291: Markkinatuomioistuin kokoontuu puheenjoh- asian asianosaisen esteettömästä poissaolasta
19292: tajan kutsusta. huolimatta.
19293: Markkinatuomioistuin on tuomionvoipa, kun
19294: siinä on läsnä puheenjohtaja ja neljä jäsentä. 14 §.
19295: Markkinatuomioistuimessa sen tai kuluttaja-
19296: asiamiehen toimesta todistajana tai asiantunti-
19297: Asian käsittely markkinatuomioistuimessa. jana kuullulle suoritetaan valtion varoista sel-
19298: lainen palkkio kuin valtion varoista suoritetta-
19299: 8 §. vista todistelukustannuksista annetussa laissa
19300: Esitys kuluttajansuojalain 2 tai 3 luvussa (666/72) on säädetty. Sama on voimassa, jos
19301: tarkoitetun kiellon määräämisestä on tehtävä kielto määrätään kuluttajansuojalain 2 luvun
19302: markkinatuomioistuimelle kirjallisella hakemuk- 11 §:n 2 momentissa tarkoitetun yhteisön esi-
19303: sella. tyksen perusteella ja se on kutsunut todistajan
19304: Hakemuksessa on ilmoitettava tai asiantuntijan kuultavaksi.
19305: 1) sen nimi, ammatti, asuinpaikka ja posti- Määrätessään kiellon markkinatuomioistuin
19306: osoite, jolle kielto esitetään määrättäväksi; voi velvoittaa sen, jolle kielto määrätään, kor-
19307: 2) tosiseikat, joihin esitys perustetaan; sekä vaamaan valtiolle 1 momentin perusteella aiheu-
19308: 3) kieltoesitys. tuneet kustannukset sen mukaan kuin asian laa-
19309: 9 §. tuun nähden on kohtuullista.
19310: Markkinatuomioistuimen puheenjohtajan on
19311: haasteen tiedoksiantamisesta säädetyllä tavalla 15 §.
19312: tai saantitodistuslähetyksenä saatettava hake- Markkinatuomioistuimen istunnossa pidetään
19313: mus tiedoksi sille, jolle kielto esitetään mää- pöytäkirjaa.
19314: rättäväksi, sekä kutsuttava tämä kuultavaksi Markkinatuomioistuimen päätöksessä, joka
19315: markkinatuomioistuimen istuntoon. Kuultavaksi laaditaan pöytäkirjasta erillisenä, tulee olla ly-
19316: kutsuttu voi jo ennen asian käsittelyä toimit- hyt selostus asiasta, ratkaisun perustelut, sovel-
19317: taa markkinatuomioistuimelle kirjallisen lausun- letut oikeusohjeet ja päätöslausuma.
19318: tonsa kieltoesityksestä.
19319: Kuluttaja-asiamiehelle on annettava tilaisuus 16 §.
19320: tulla kuulluksi silloinkin, jos joku muu on esit- Markkinatuomioistuimen päätökseen ei saa
19321: tänyt kiellon määräämistä tai vaatinut kulutta- hakea muutosta. Kieltoa koskevan asian käsit-
19322: jansuojalain 2 luvun 14 §:n 2 momentin no- telemisestä uudelleen on säädetty kuluttajan-
19323: jalla asian käsittelemistä uudelleen. suojalain 2 luvun 14 §:n 2 momentissa.
19324:
19325: 10 §. 17 §.
19326: Markkinatuomioistuimen puheenjohtaja voi Muutoin noudatetaan asian käsittelyssä so-
19327: Lakialoite n:o 147 383
19328:
19329: veltuvin kohdin, mitä oikeudenkäynnistä riita- 20 §.
19330: asiassa on säädetty. Tuomarin toimessa tehdystä virkavirheestä
19331: syytetään markkinatuomioistuimen puheenjoh-
19332: tajaa ja jäsentä Helsingin hovioikeudessa.
19333: Erinäisiä säännöksiä.
19334: 21 §.
19335: 18 §. Valtion ja kunnan sekä muun julkisyhteisön
19336: Markkinatuomioistuimen varapuheenjohtajalla viranomaiset ovat pyynnöstä velvolliset anta-
19337: ja jäsenellä on oikeus saada valtion varoista maan markkinatuomioistuimelle tietoja ja virka-
19338: istuntopäivältä palkkio oikeusministeriön vah- apua.
19339: vistamien perusteiden mukaan. Oikeusministe- 22 §.
19340: riö määrää myös, mihin matkustusluokkaan Tarkempia määräyksiä tämän lain täytäntöön-
19341: markkinatuomioistuimen puheenjohtaja ja jäse- panosta ja soveltamisesta annetaan asetuksella.
19342: net kuuluvat.
19343: Markkinatuomioistuimen työjärjestyksen vah-
19344: 19 §. vistaa oikeusministeriö markkinatuomioistuimen
19345: Markkinatuomioistuimen asia- ja toimituskir- esityksestä.
19346: jat annetaan maksuitta. 23 §.
19347: Asianosaiset vastaavat itse oikeudenkäynti- Tämä laki tulee voimaan päivänä
19348: kuluistaan markkinatuomioistuimessa. kuuta 197 .
19349:
19350:
19351: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
19352:
19353: Matti Ahde Salme Myyryläinen Kaarina Suonio
19354: Meeri Kalavainen Bror Lillqvist Pentti Rajala
19355: Pirkko Aro Antti Pohjonen Risto Tuominen
19356: Sinikka Luja-Vepsä Peter Muurman Uljas Mäkelä
19357: Tellervo Koivisto Arvo Ahonen Pirkko Työläjärvi
19358: Jorma Rantala Jouko Mäkelä Matti Louekoski
19359: Matti Luttinen Jouko Tuovinen Mauno Forsman
19360: Matti Kuusio Aimo Ajo Reino Breilin
19361: Juhani Surakka Paula Eenilä Väinö Turunen
19362: Helge Siren Paavo Tiilikainen Eino Grönholm
19363: Erkki Liikanen Kaisa Raatikainen Lasse Lehtinen
19364: Sven-Erik Järvinen Seppo Tikka Ralf Friberg
19365: 384 1977 vp.
19366:
19367: Lakialoite n:o 148.
19368:
19369:
19370:
19371:
19372: Suonio ym.: Ehdotus laiksi palkkaturvalain 2 §:n muuttamisesta.
19373:
19374:
19375: E d u s k u n n a 11 e.
19376: Palkkaturvalain 2 §:n 1 momentissa sääde- kesken. Työntekijän periessä neuvottelujen jäl-
19377: tään, että palkkaturvana maksetaan ne kolmen keen saataviaan voi työnantaja osoittautuakin
19378: kuukauden kuluessa ennen palkkaturvahake- maksukyvyttömäksi. Kolmen kuukauden mää-
19379: muksen jättämistä erääntyneet työsuhteesta joh- räaika on kohtuuttoman lyhyt myös silloin, kun
19380: tuvat palkka- ja muut saatavat, joilla olisi etu- neuvottelussa todetaan työnantajan jättäneen
19381: oikeusasetuksen 4 §:n 1 momentin mukainen pitkältä ajanjaksolta maksamatta esimerkiksi
19382: etuoikeus työnantajan konkurssissa. työaikalain mukaisia yli- ja sunnuntaityökor-
19383: Palkkaturvalaki on ollut voimassa runsaat vauksia tai työehtosopimuksen mukaisia lisiä.
19384: kolme vuotta ja laki on osoittautunut erittäin Mikäli työnantaja osoittautuu maksukyvyttö-
19385: tarpeelliseksi. Palkkaturvaan oikeuttavien palk- mäksi, on työntekijällä kuitenkin mahdollisuus
19386: kasaamisten nopea vanheneminen on kuitenkin hakea palkkaturvana saatavansa vain kolmelta
19387: osoittautunut epäkohdaksi. Työntekijät eivät kuukaudelta. On luonnollisesti myös huomioi-
19388: usein kolmen kuukauden kuluessa palkan erään- tava palkkaturvaviranomaisen vaikeudet selvit-
19389: tymisestä vielä rohkene tehdä palkkaturvahake- tää kovin vanhoja saatavia, mutta nämä vai-
19390: musta, vaan luottavat työnantajan lupaukseen keudet eivät liene niin suuria, etteikö kolmen
19391: palkan maksamisesta. - Mikäli työntekijän kuukauden määräaikaa voitaisi lisätä. Käsityk-
19392: saatava on jollain tavoin riitainen tai epäselvä, semme mukaan sopiva määräaika olisi kuusi
19393: joudutaan siitä neuvottelemaan paitsi työpaikal- kuukautta saatavan erääntymisestä.
19394: la työnantajan ja luottamusmiehen kesken myös Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
19395: usein liittotasolla työnantaja- ja työntekijäliitto-
19396: jen välillä. Käytännössä neuvottelut usein pit- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
19397: kistyvät ja kolmen kuukauden määräaika saat- lakiehdotuksen:
19398: taa kulua umpeen neuvottelujen ollessa vielä
19399:
19400:
19401: Laki
19402: palkkaturvalain 2 §:n muuttamisesta.
19403:
19404: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 10 päivänä elokuuta 1973 annetun palkkatur-
19405: valain (649/73) 2 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
19406:
19407: 2 §. asetuksen 4 §:n 1 momentin mukainen etu-
19408: Palkkaturvana maksetaan ne kuuden kuu- oikeus työnantajan konkurssissa.
19409: kauden kuluessa ennen palkkaturvahakemuksen
19410: jättämistä erääntyneet työsuhteesta johtuvat
19411: palkka- ja muut saatavat, joilla olisi etuoikeus- Tämä laki tulee voimaan päivänä
19412: kuuta 197 .
19413:
19414: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
19415:
19416: Kaarina Suonio Matti Puhakka Risto Tuominen
19417: Juhani Surakka Jouko Tuovinen Olli Helminen
19418: Matti Kuusio
19419: 1977 vp: 385
19420:
19421: Lakialoite n:o 149.
19422:
19423:
19424:
19425:
19426: Vennamo ym.: Ehdotus laiksi maataloustuotteiden markkinointi-
19427: rahastosta.
19428:
19429:
19430: E d u s k u n n a 11 e.
19431:
19432: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen Näistä syistä maataloustuotteiden markki-
19433: n:o 7 ( 1977 vp.) laiksi maataloustuotteiden nointirahaston tehtäviin tulisi ehdottomasti
19434: markkinointirahastosta. Tämä esitys rakentuu kuulua tehdä esityksiä ja ryhtyä toimenpitei-
19435: maatalouden suurtuotannon suojelemisen perus- siin tarpeettomien elintarvikkeiden ulkomailta
19436: talle. tuonnin rajoittamiseksi ja estämiseksi.
19437: Kun SMP ei voi hyväksyä perhe- ja pien- SMP ei voi myöskään hyväksyä sitä, · että
19438: viljelmien syrjintää suurtuotannon kustannuk- markkinoimismaksua peritään perhe- ja pien-
19439: sella, niin me SMP:n kansanedustajat olemme viljelmiltä sekä kehitysalueilta ja sivualueilta,
19440: tehneet hallituksen esityksestä poikkeavan vaikka ylituotanto on johtunut maatalouden
19441: rinnakkaislakialoitteen. t·eollisesta suurtuotannosta. On väärin, että
19442: SMP katsoo, että maataloustuotteittemme syyttömiä rangaistaan suurtuottajien valtion
19443: näennäinen ylituotanto johtuu monien elintar- i:uella aiheuttaman ylituotannon vuoksi. Lakia
19444: vikkeiden tarpeettomasta ulkomaantuonnista. olisi siis tässäkin suhteessa korjattava.
19445: Se olisi saatava estetyksi. Näin on nimenomaan Kun hallituksen esityksessä on muitakin
19446: asianlaita margariinin tuonnin suhteen. Jo yli puutteita, ehdotamme kaiken lausumamme
19447: 40 % rasvankulutuksestamme on margariinin perusteella,
19448: kulutusta eikä kuitenkaan margariinin tuontia
19449: ulkomailta ole millään tavoin rajoitettu. Ilman että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
19450: margariinin tuontia maassamme olisi maidosta lakiehdotuksen:
19451: ja voista pula.
19452:
19453:
19454:
19455: Laki
19456: maataloustuotteiden markkinointirahastosta.
19457:
19458: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
19459:
19460: 1 §. pienviljelmien sekä kehitysalueiden viljelijöiden
19461: Maataloustuotteiden markkinoinnin edistä- on tarkoitusta varten erikseen säädettyjen
19462: miseksi sekä markkinoinnin ja maatalouden markkinoimis- ja muita maksuja sekä veroja
19463: hintatason vakauttamiseksi ja elintarvikkeiden koskevien lakien nojalla osallistuttava maa-
19464: ulkomailta tuonnin rajoittamiseksi perustetaan taloustuotteiden vientikustannusten rahoittami-
19465: valtion tulo- ja menoarvion ulkopuolella oleva seen. Kertyneitä maksuja ja veroja vastaava
19466: maataloustuotteiden markkinointirahasto, josta määrä siirretään kuukausittain rahastoon.
19467: jäljempänä tässä laissa käytetään nimitystä Samoin rahastoon siirretaan tarpeellinen
19468: rahasto. määräraha sen seikan jatkuvaa selvittämistä
19469: 2 §. varten, missä määrin maahamme kulloinkin
19470: Valtion tulo- ja menoarvioon otetaan siirtona tuodaan ulkomaisia elintarvikkeita ja kuinka
19471: rahastoon määräraha, jonka arvioidaan vas- paljon ne aiheuttavat elintarvikkeiden ylituo-
19472: taavan sitä määrää, jolla muiden kuin perhe- ja tannon tilanteita.
19473: 49 087700129D
19474: 386 Lakialoite n:o 149
19475:
19476: Mikäli 1 momentissa tarkoitettuja maksuja ( 2 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
19477: ja veroja kertyy kalenterivuoden aikana vähem-
19478: män tai enemmän kuin maatalouden osallistu- 4 ja 5 §.
19479: minen vientikustannuksiin edellyttäisi, erotus (Kuten hallituksen esityksessä.)
19480: otetaan huomioon seuraavana vuonna muiden
19481: kuin perhe- ja pienviljelmien sekä kehitys- 6 §.
19482: alueiden viljelijöiden vastuuosuuden lisäyksenä Johtokunnan tehtävänä on:
19483: tai vähennyksenä. 1) tehdä valtioneuvostolle ehdotuksia 3 § :n
19484: 1 momentissa tarkoitetuiksi vientisuunnitelmiksi
19485: 3 §. sekä elintarvikkeiden ulkomailta tuonnin rajoit-
19486: Ensisijaisesti pyritään rahaston ehdotusten tamiseksi ja estämiseksi,
19487: perusteella rajoittamaan elintarvikkeiden yli-
19488: tuotantoa aiheuttavaa ulkomaantuontia. Jos ( 2 ja 3 kohta kuten hallituksen esityksessä. )
19489: elintarvikkeiden ulkomaantuonnin kielloista ja 4) seurata maataloustuotteiden kotimaisten
19490: rajoituksista huolimatta on kotimaisten elin- ja kansainvälisten markkinoiden kehitystä sekä
19491: tarvikkeiden ylituotantoa, rahaston varoja voi- elintarvikkeiden tuontia ulkomailta,
19492: daan käyttää maatalouden tavoitehintatuottei- (5-7 kohta kuten hallituksen esityksessä.)
19493: den tarpeelliseksi osoittautuvan viennin toteut- ( 2 ja 3 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
19494: tamiseen valtioneuvoston kutakin puolivuotis-
19495: kautta varten vahvistamien vientisuunnitelmien 7-10 §.
19496: puitteissa. (Kuten hallituksen esityksessä.)
19497:
19498:
19499: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1977.
19500:
19501: Ve.ikko Vennamo J. Juhan.i Kortesalmi
19502: 1977 vp. 387
19503:
19504: Lakialoite n:o 150.
19505:
19506:
19507:
19508:
19509: Lampinen ym.: Ehdotukset markkinointilaiksi ja eräiksi siihen
19510: llittyviksi laeiksi.
19511:
19512:
19513: E d u s k u n n a II e.
19514: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen esitöillä nimenomaisesti delegoidaan lainsäädän-
19515: kuluttajansuojalaiksi (HE n:o 8/1977 vp.). tövaltaa eduskunnalta tuomioistuimille epäsel-
19516: Hallituksen esitystä on pidettävä merkittävänä västi laaditun lain johdosta, ei voida pitää hy-
19517: askeleena kuluttajaoikeudellisen lainsäädäntöm- väksyttävänä.
19518: me kehittämisessä. Voimassaolevaa kuluttajaoi- Laadittaessa uutta lainsäädäntöä niihin vaih-
19519: keudellista lainsäädäntöämme on pohjoismaisen dannan eri vaiheisiin, jo•t:ka hallituksen esityk-
19520: mittapuun mukaan pidettävä tällä haavaa riit- sessä kuluttajansuojalaiksi on otettu huomioon,
19521: tämättömänä. Pohjoismaisen esimerkin mukaan on samalla kiinnitettävä huomiota kuhunkin
19522: hallituksen esitykseen on liitetty säännöstöjä, kysymykseen kokonaisuudessaan ja tässä yh-
19523: jotka parantavat kuluttajan oikeudellista asemaa teydessä otettava huomioon muutkin lainsää-
19524: useissa vaihdannan eri vaiheissa. Kuluttajansuo- däntötarpeet. Esikysymykseksi muodostuu täl-
19525: jalakiesitys poikkeaa kuitenkin perusrakenteel- löin oikeussuojan kohteena olevan tahon mää-
19526: taan olennaisesti muissa pohjoismaissa omak- rittely eli kysymys siitä kuka on kuluttaja. Tä-
19527: sutuista lainsäädännöllisistä ratkaisuista. Sen män lisäksi on kiinnitettävä huomiota siihen,
19528: sijaan, että kuluttajansuojalakiin on sijoitettu mitkä muut tahot mahdollisesti ovat oikeus-
19529: useille toisistaan poikkeaville oikeuden aloille suojan tarpeessa.
19530: kuuluvia säännöstöjä, on muualla säädetty ku- Jotta voitaisiin taata tulevai1surudessa kitlkatto-
19531: takin kysymysryhmää käsittelevä oma lakinsa mampi kuluttajaoikeudellisen lainsäädännön ke-
19532: taikka lainmuutoksella sijoitettu tarpeeLlinen hittäminen ja jotta joitakin oikeussuojan tar-
19533: säännös johonkin jo olemassaolevaan samaa peessa olevia ryhmiä ei aiheettomasti jätettäisi
19534: ongelmaryhmää käsittelevään säädökseen. Sel- suunniteltavan lainsäädännön ulkopuolelle, tu-
19535: laisten toisistaan voimakkaasti poikkeavien ky- lisi hallituksen esittämän kuluttajansuojalain
19536: symysryhmien kuin markkinoinnin, yleisten eri lukuihin sijoitetut säännöstöt säätää eri la-
19537: sopimusehtojen, sopimuksen sitovuuden ja kcina sen mukaan kuin ne asiallis.ten yhteyk-
19538: myyjän kauppaoikeudellisen vastuun sääntelyä siensä puolesta voidaan ryhmitellä. Tämän li-
19539: yhdessä laajassa säädöksessä ei voida pitää oi- säksi hallituksen esittämiin kuluttajansuojala-
19540: keuskehityksen kannalta järkevänä. Tällaisen keihin s1sältyy eräitä yksittäisiä muutostarpeita.
19541: laajan ja keinotekoisesti yhteenliitetyn säädök-
19542: sen muuttaminen eri aikoina esiintyvien lain-
19543: säädäntötarpeiden mukaisesti ori käytännössä Markkinointilaki.
19544: hankalaa.
19545: Kuten hallituksen esityksen perusteluistakin Mamoman ja muun markkinoinnin aineelli-
19546: ilmenee, tällainen laaja säädös on kankeasti set säännökset sisältyvät kuJuttajansuoja:lakiesi-
19547: sovellettavissa niihin tilanteisiin, joissa eri ase- tykisen toiseen lukuun. Kuten hahlituks>en esityk.
19548: massa olevat kuluttajat ovat oikeussuojan tar- sestä käy ilmi, perustuu markkinoinnin sään~
19549: peessa. Niinpä perusteluissa on useissa kohdissa telymme pääasiassa tällä hetkellä vuodelta 1930
19550: jouduttu toteamaan, että oikeuskäytännön mää- perrusin olevaan vilpillisen kilpailun ehkäise-
19551: riteltäväksi jää se, missä määrin kuluttajansuo- miseksi annettuun lakiin. Hallituksen esitykses-
19552: jalakia voidaan soveltaa sellaisiin kuluttajapii- sä lähdetään siitä, että tuon vanhan lain rin-
19553: reihin, jotka eivät varsinaisesti lukeudu ku- nalle voitaisiin säätää uusi markkinointia koske·
19554: luttajansuojalain soveltamisalalle. Tämänkal- va säännöstö. Sellaista tilannetta, jossa yhteen
19555: taista lainsäädännöllistä epäselvyyttä, jossa lain ja samaan mainos- tai markkinointitoimenpi-
19556: .388 Lakialoite n:o 150
19557:
19558: teeseen vo1ta1s11n soveltaa kahta eri voimassa- teella ostopäätöstä, voidaan siis täydellä syyllä
19559: olevaa lakia aina sen mukaan kuka on oikeus- pitää sallittuna.
19560: suojoo tarpeessa, ei voida pitää järkevänä. Tä-
19561: mänlaatuista järjestelyä ei ole tiettävästi löydet- 8 §. Markkinointitoimen käyttö tulee voi-
19562: tävissä muualta maailmasta. Määräykset siitä, da estää myöskin silloin, kun se loukkaa kil-
19563: minkäla,iset mainonta- ja markkinointitoimen- pailevaa elinkeinonharjoittajaa.
19564: fJ1teet ovat sallittuja tai kiellettyjä, on sekä tar- 9 §. Kuluttaja-asiamiehen ja elinkeinonhar-
19565: koituksenmukaista että välttämätöntä sijoittaa joittajan välinen suhde on nähtävä sellaisena
19566: yhteen säädökseen. Milloin elinkeinonharjoit- kaksiasianosaissuhteena, joSJsa oikeusperusteita
19567: taja menettelee näin annettujen määräysten loukikaamatta ei to1selle osapuolelle voida antaa
19568: v,astaisesti, voi kulloinkin oikeussuojan tarpees- valtuutta väliaikaisen kiellon antamiselle.
19569: sa oleva turvautua lain määräyksiin. Markkinointitoimenpiteet ovat yleensä niin ly-
19570: Tämän vuoksi markkinoinnista ja muusta hytaikaisia, että tällaisella väliaikaisella kiellol-
19571: myynninedistämisestä tulisi muiden pohjois- la kuluttaja-asiamies pystyisi käytännössä estä-
19572: maisten esimerkkien mukaisesti säätää yhdes- mään sellaisetkin markkinointitoimet, jotka
19573: sä markkinointilaissa. markkinatuomioistuin myöhemmin mahdolli-
19574: 1 §. Markkinointilain tehtävänä on maan- sesti toteaisi täysin lainmukaisiksi.
19575: tellä, minkälainen mainonta tai muu myynnin- 10 §. Myöskin silloin, kun markkinointi-
19576: edistäminen on kiellettyä. Sekä kuluttajan että toimi on loukannut kilpailevaa elinkeinonhar-
19577: kilpailevan elinkeinonharjoittajan on voitava joittajaa, tulee markkinatuomioistuimella olla
19578: saada o1keus,suojaa näitä määräyksiä rikkonutta mahdollisuus määrätä oikaisu suoritettavaksi.
19579: elinkeinonharjoittajaa vastaan. 11 §. Hallituksen esityksen kielellinen asu
19580: 2 §. Kuluttajansuojalain 2 luvun 1 §:n 2 sen puhuessa markkinoinnin lainmukaisuudesta
19581: momenttiin ja 6 §:ään sisältyy määräyksiä riit- kuluttajansuojan kannalta, on arvoituksellinen.
19582: tävien tietojen anta:miseSJta markkinoinnin yh- Oikeakielistä olisi ilmeisesti puhua kuluttajasta
19583: teydes,sä. 1 § :n 2 momenttiin sisäiltyvää epä- kuluttajansuojan sijasta.
19584: määräistä toimimisvelvoitetta . ei kuitenkaan 12 §. Kun tässä ehdotetulla markkinointi•
19585: voida pitää hyväksyttävänä. Sitäpaitsti milloin lailla kumottaisiin määr~tyt vilpilHs,en kilpailun
19586: markkinointi on salailevana harhaanjohtavaa, ehkäisemiseksi annetun lain pykälät, tulisi
19587: .on sitä jo voimassaolevan oikeuden mukaan pi- markkinointilakiin ottaa myös vahinkojen kor-
19588: dettävä yleislausekkeen vastaisena. vaamista koskeva säännös.
19589: . . Huomattavasti joustavampana menettelynä,
19590: jolla voidaan tuottaa kuluttajille markkinoinnin
19591: yhteydessä erityistä tarpeellista tietoa, on pi- Laki kohtuuttomien sopimusehtojen kieltä-
19592: dettävä mahdollisuutta antaa markkinatuomio- misestä kulutushyödykkeiden kaupassa.
19593: istuimelle valta velvoittaa myynninedistäjä
19594: määrättyyn tiedonantovelvollisuuteen. Hallituksen estitykseen sisältyvät määräykset
19595: 3 §. Kuluttajansuojalakiesityksen 2 luvun vakiosopimusten käytöstä kulutustavaroiden
19596: 2 §: ssä ei ole kiinnitetty huomiota mainonnan kaupassa ovat asianmukaisia. Ehdotetun 3 lu~
19597: totuudellisuusvelvoitteen . perusteisiin. Miksi vun 3 §:stä tulee kuitenkin poistaa kuluttaja-
19598: mainonnassa ei ·voida hyväksyä sananvapautta, asiamiehelle suotu oikeus väliaikaisen kiellon
19599: joka ei asettaisi estettä valheellistenkaan tieto- antamisesta.
19600: jen antamise1le? Syynä on pidettävä niitä ta-
19601: loudellisia rasitteita, jotka kuluttajalle aiheu-
19602: tuvat siitä, että ~lmoitus on1 johtanut hänet har- Laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista
19603: haan. Näinollen kysymys ei ole siitä, että annetun lain muuttamisesta.
19604: mainonnan tulisi jostakin tarkemmin määritte-
19605: lemättömästä syystä olla aina tiukasti totuu~ Kuten hallituksen esityksestä käy ilmi, sisäl-
19606: denmukaista, vaan siitä, että mainonnan to- tyy voimassaolevaan oikeuteemme lukuisia niin
19607: tuudesta poikkeavat ilmaisut eivät saa aiheut- sanottuja sovittelusäännöksiä. Tälla~sta jatkuvaa
19608: taa harthaanjohtrunisen vaaraa. Senkahaista sovittelusäännösten lisääntymistä ei voida enää
19609: kauppiaallista kehumista, jota kukaan kulutta- pitää tarkoituksoomukaiJsena. Ei voida pitää jär-
19610: ja ei saata uskoa ja tehdä näinollen sen perus- kevänä, että lukuisat sovittelusäännökset ilmoo-
19611: Lakialohe n:o ·150 389
19612:
19613: tävät jo yleisesti hyväiksyttyä ajattelua siitä, että säännöstensä puolesta asianmukaisena. Kun pian
19614: kohtuuttomuuksiin johtavia sopimusehtoja tu- on odotettavissa esitys yleiseksi kauppalaiksi,
19615: lee voida sovitella, mutta silti kysymyksen on kulutustavaroiden kauppaa koskevan sään-
19616: oikeudellinen sääntely on vajavaisesti suoritet- nöstön soveltuvuus rajoitettava hallituksen esi-
19617: tua. Tämän johdosta meilläkin on syytä seurata tyksen mukaisesti. Tämän vuoksi on esi~ettyyn
19618: pohjoismaista kehitystä ja säätää oikeustoimi- kuluttajankauppalakiin liitetty yleinen luku,
19619: lakiin selkeä yleinen sopimusten sovittelun mah- joka mm. luonnehtii lain soveltamisalan.
19620: dollistava säännös. Tässä yhteydessä useat eri
19621: laissa olevat erityiset sovittelusäännökset käyvät
19622: tarpeettomiksi. Tässä vaiheessa niitä ei ole kui- Laki kuluttajaneuvonnan järjestämisestä
19623: tenkaan vielä ehdotettu kumottaviksi, vaan kunnassa.
19624: tämä on jätetty tehtäväksi myöhemmässä vai-
19625: heessa. Hallituksen tätä koskevaa esitystä on sisäl-
19626: Kohtuuttomien sopimus,ehtojen kieltämisestä tönsä puolesta pidettävä pääosiltaan hyväksyttä-
19627: kulutushyödykkeiden kaupassa annettavan lain vänä. Erilaisten järjestöjen kytkemistä senkal-
19628: nojalla ei voida puuttua ehtoon, joka yksittäisen taiseen viranomaistoimintaan kuin laissa on esi-
19629: tapauksen erityispiirteiden vuoksi johtaa koh- tetty, ei kuitenkaan voida pitää perusteltuna.
19630: tuuttamaan tulokseen. Tuon lain säännösten Mikäli jollakin alueella toimivan järjestön kulut-
19631: avulla ei myöskään voida puuttua sopimuksiin, tajaneuvonta on ansiokasta, voi se saada valtion-
19632: joihin sisältyy myöhemmin kielletty ehto. Sopi- apua muita teitä. Samoin sen toiminta saattaa
19633: musehdon käytön kieltäminen ei myöskään sellaisenaan vähentää tarvetta kunnallisen eli-
19634: aiheuta ehdon tehottomuutta sopimuspuolten men perustamiseen. Kuitenkin silloin, kun julki-
19635: kesken sopimuksessa, johon ehto kiellosta huo- nen sektori päättää ryhtyä järjestämään kulut-
19636: limatta sisältyy. Yksityinen kuluttaja ei voi so- tajaoikeudellista neuvontaa, on sen tapahdut-
19637: pimusehtolain sääntelyn perusteella kohdistaa tava viranomaisteitse.
19638: vaatimuksia kohtuuttoman ehdon käyttäneeseen
19639: elinkeinonharjoittajaan.
19640: Yleinen kohtuullistamissäännös täydentää tä- Laki kuluttaja-asiamiehestä.
19641: män vuoksi nim. kuluttajansuojaa.
19642: Ehdotettu yleislauseke koskee sekä vakioso- Kuluttaja-asiamiehen tehtävänä tulee olla
19643: pimuksia että yksittäisiä sopimussuhteita ja sitä markkinoinnin ja sopimusehtojen lainmukai-
19644: voidaan noudattaa kaikenlaatuisiin varallisuus- suuden valvonta kuluttajien etujen kannalta
19645: oikeudellisiin sopimussuhteisiin; irtaimien kaup- yleisellä tasolla. Kuluttaja-asiamiehen ei tule
19646: paan, palvelusten ostamiseen, tehtäväksiantoi- tässä työssään ryhtyä ajamaan yksittäisen kulut-
19647: hin, kiinteistökauppoihin, huoneen- ja maan- tajan puol,es,ta hänen asia:ansa, vaan kuluttaja-
19648: vuokrasuhteisiin, pankkilainoihin, panttauksiin, asiamiehen on säilytettävä riippumattomuuten-
19649: takauksiin, vakuutussopimuksiin, kuljetussopi- sa. Jo mahdollisuus siihen, että kuluttaja-asia-
19650: muksiin, yhtiösopimuksiin, työsopimuksiin jne. mies voisi avustaa yksittäisiä kuluttajia, rasit-
19651: Säännösten soveltamisedellytysten parantami- taisi ilmeisesti suuresti hänen mahdollisuuksiaan
19652: seksi on siitä poistettu ilmeisen kohtuuttomuu- toimia tJehokkaasti kduttaJien yleisen ednn vail-
19653: den vaatimus. Säännöstä tulee kuitenkin sovel- vojana. Kuluttaja-asiamiehen tehtävän tulee. olla
19654: taa pidättyvästi erityisesti liikesuhteissa tasaver- saman luontoinen kuin kilpailuasiamiehen teh-
19655: taisten osapuolten välisiin sopimuksiin. Lain- tävän. Ilmeisesti olisi paikallaan harkita myös
19656: kohdan säätämisen tarkoituksena on ennen näiden kahden tehtävän yhdistämistä.
19657: muuta antaa suojaa kuluttajille, pienemmille HalHtuiksen esityks.en 7 § :ssä kuluttaja-asia-
19658: elinkeinon- ja ammatinharjoittajille ja pienille miehelle on suotu mahdollisuus antaa kielto
19659: yrityksille suhteissa määräävämmässä asemassa markkinointitoimen tai sopimusehdon käyttä-
19660: oleviin yrityksiin. misehle. 7 §:n 1 momentin kieltomääräys ori
19661: sikäli ehdollinen, että se raukeaa, mikäli elin-
19662: keinonharjoittaja sitä vastustaa. 7 §:n 2 mo-
19663: Laki kulutustavaroiden kaupasta. mentin väliaikainen kielto on kuitenkin luon-
19664: teeltaan ehdoton. Tällaista oikeutta ei kulut-
19665: Hallituksen esittämään kuluttajansuojalakiin taja-asiamiehelle hänen asemastaan johtuen. voi-
19666: sisältyvää 5 ja 6 lukua on pidettävä aineellisten da antaa. Kuluttaja-asianiies on sellaisessa kaksi-
19667: 390 Lakialoite n:o 150
19668:
19669:
19670: asianosaissuhteessa elinkeinonharjoittajan kans- asianosaiskelpoisuutta suotu kilpaileville elin~
19671: sa, ettei voida oikeusturvasyistä säätää toisena keinonharjoittajille. Kun markkinoinnin säänte-
19672: asianosaisena olevalle kuluttaja-asiamiehelle näin lystä on kuitenkin aiheellista säätää oma lakinsa,
19673: laajoja valtuuksia. Oikeus väliaikaisen tai lopul- johon kumoamaila vilpillisen kilpailun ehkäise-
19674: lisen kiellon antamiselle on aina jätettävä puo- miseksi annetun lain markkinointia koskevat
19675: lueettoman tuomioistuimen, markkinatuomio- säännökset tulee keskittää koko markkinoin-
19676: istuimen tehtäväksi. nin sääntely, tulee myös kilpaileville elinkei-
19677: nonharjoittajille suoda mahdollisuus nostaa kan-
19678: ne markkinatuomioistuimessa ja näin keskittää
19679: Laki markkinatuomioistuimesta. kaikki markkinointia ja sopimusehtoja koskevat
19680: riitaisuudet markkinatuomioistuimessa käsitel-
19681: Hallituksen esityksen mukaan markkinatuo- täväksi.
19682: mioistuimen tehtävänä on markkinoinnin ja so- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
19683: pimusehtojen sääntelyyn liittyvät asiat. Halli-
19684: tuksen esittämän kuluttajansuojalain johdosta että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
19685: markkinatuomioistuimessa ei kuitenkaan ole lakiehdotukset:
19686:
19687:
19688: 1.
19689: Markkinointilaki.
19690: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
19691:
19692: 1 §. elinkeinonharjoittajan aikaisemmin perimän
19693: Markkinoinnissa ei saa käyttää hyvän tavan hinnan.
19694: vastaista tai muutoin kuluttajan taikka toisen
19695: elinkeinonharjoittajan kannalta sopimatonta me- 5-7§.
19696: nettelyä. (Kuten hallituksen esityksen 1. lakiehdotuk-
19697: sen 2 luvun 4-6 §.)
19698: 2 §.
19699: Milloin elinkeinonharjoittaja ei tavaran, pal-
19700: velun tai muun hyödykkeen markkinoinnin yh- 8 §.
19701: teydessä esitä tietoja, joilla on erityistä merki- Markkinointia tilaavaa tai suorittavaa elinkei-
19702: tystä kuluttajille, voi markkinatuomioistuin vel- nonharjoittajaa voidaan, jos se on kuluttajan tai
19703: voittaa hänet antamaan tällaiset tiedot. kilpailevan elinkeinonharjoittajan kannalta tar-
19704: Markkinatuomioistuin voi velvoittaa elinkei- peellista, kieltää jatkamasta tämän luvun sään-
19705: nonharjoittajan antamaan 1 momentissa tarkoi- nösten tai niiden nojalla annettujen säännösten
19706: tetut tiedot tai määräysten vastaista markkinointia taikka
19707: 1) tuotteeseen liitetyissä merkinnöissä taikka uudistamasta sellaista tai siihen rinnastettavaa
19708: muussa muodossa tuotteen myyntipaikalla tai markkinointia. Kieltoa on tehostettava uhkasa-
19709: 2) ilmoituksissa taikka muissa tiedotuksissa,
19710: koila, jol1ei se erityisestä syystä ole tarpeetonta.
19711: (2 mom. kuten hallituksen esityksen 1. laki-
19712: joita elinkeinonharjoittaja käyttää markkinoin-
19713: nissaan. ehdotuksen 2 luvun 8 §:n 2 mom.)
19714: 3 §.
19715: Markkinoinnissa ei saa käyttää totuudenvas- 9 §.
19716: taista tai muutoin harhaanjohtavaa ilmaisua, Kiellon, jota 8 §:ssä tarkoitetaan, maaraa
19717: joka on omiaan vaikuttamaan tavaran, palvelun markkinatuomioistuin. Markkinatuomioistuin
19718: tai muun hyödykkeen kysyntään taikka vaikut- voi myös antaa kiellon väliaikaisena, jolloin
19719: tamaan haitallisesti toisen elinkeinotoimintaan. kielto on voimassa, kunnes asia on lopullisesti
19720: ratkaistu.
19721: 4 §. Kuluttaja-asiamies voi määrätä 8 §:ssä tarkoi-
19722: Hyödykkeen hintaa ei saa ilmoittaa alenne- tetun kiellon sen mukaan kuin on säädetty lais-
19723: tuksi enempää kuin se tosiasiallisesti alittaa sa kuluttaja-asiamiehestä.
19724: Lakialoite n:o 150 391
19725:
19726: 10 §. Sitä, joka rikkoo 8 §:n nojalla annetun uhka-
19727: Määrätessään 8 §:ssä tarkoitetun kiellon sakolla tehostetun kiellon, ei kuitenkaan voida
19728: markkinatuomioistuin voi velvoittaa kiellon tuomita rangaistukseen samasta teosta.
19729: saaneen tai markkinoinnin tilanneen taikka suo- Syytteen markkinointirikoksesta käsittelee
19730: rittaneen elinkeinonharjoittajan määräajassa toi- yleinen alioikeus. Virallinen syyttäjä ei saa teh-
19731: mittamaan markkinointitoimen oikaisun, jos sitä dä syytettä markkinointirikoksesta ellei kulut-
19732: markkinointitoimesta kuluttajille tai kilpaile- taja-asiamies, kilpaileva elinkeinonharjoittaja tai
19733: valle elinkeinonharjoittajalle aiheutuvien ilmeis- elinkeinonharjoittajan tai kuluttajan etujen val-
19734: ten haittojen vuoksi on pidettävä tarpeellisena. vomiseksi toimiva kannekelpoinen yhteisö ole
19735: Määräystä voidaan tehostaa uhkasakolla. ilmoittanut rikosta syytteeseen pantavaksi.
19736: Joka tahallaan tai tuottamuksesta aiheuttaa
19737: 11 §.
19738: toiselle vahinkoa tämän lain 1 tai 3-6 §:n
19739: Markkinoinnin lainmukaisuutta kuluttajan taikka 2 §:n nojalla annetun määräyksen tai
19740: kannalta valvoo kuluttaja-asiamies. 7 § :n nojalla annetun säännöksen vastaisella
19741: Markkinatuomioistuimesta ja asian käsitte- toimella, on velvollinen korvaamaan sen. Vahin-
19742: lystä siinä on sen lisäksi mitä edellä on sanot- gonkorvauksen sovittelusta sekä korvausvastuun
19743: tu, säädetty laissa markkinatuomioistuimesta jakaantumisesta kahden tai useamman korvaus-
19744: ( 1 ). velvollisen kesken on voimassa, mitä vahingon-
19745: 12 §. korvauslaissa (412/74) on säädetty.
19746: Joka tahallaan rikkoo 3-6 §:n säännöksiä, Tämä laki tulee voimaan pa1vana
19747: 2 §:n nojalla annettua määräystä tai 7 §:n kuuta 197 . Sillä kumotaan 31 päivänä tammi-
19748: nojalla annettuja säännöksiä, on tuomittava kuuta 1930 vilpillisen kilpailun ehkäisemiseksi
19749: markkinointirikoksesta sakkoon tai vankeuteen annetun lain 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8 ja 9 §.
19750: enintään yhdeksi vuodeksi.
19751:
19752:
19753:
19754:
19755: 2.
19756:
19757: Laki
19758: kohtuuttomien sopimusehtojen kieltämisestä
19759: kulutushyödykkeiden kaupassa.
19760: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
19761:
19762: 1 §. 3 §.
19763: Elinkeinonharjoittaja ei saa käyttää kulutus- (Kuten hallituksen esityksen 1. lakiehdotuk-
19764: hyödykkeitä tarjotessaan sopimusehtoa, jota sen 3 luvun 3 § :n 1 mom.)
19765: kulutushyödykkeen hinta ja muut asiaan vai-
19766: kuttavat seikat huomioon ottaen on pidettävä 4 §.
19767: kuluttajien kannalta kohtuuttomana. · (Kuten hallituksen esityksen 1. lakiehdotuk-
19768: sen 3 luvun 4 §.)
19769: 2 §.
19770: (Kuten hallituksen esityksen 1. lakiehdotuk-
19771: sen 3 luvun 2 §.)
19772: 392 Lakialoite n:o 150
19773:
19774: 3.
19775: Laki
19776: varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain muuttamisesta.
19777: EdlJ.!sikunnan päätöksen mukaisesti kumotaan varallisuusoikeudellisista oikeustoimista
19778: 13 päivänä kesäkuuta 1929 aooetun lain 37 §:n 1 momentti sekä muutetaan lain 36 § seu-
19779: raavasti:
19780: 36 §.
19781: Sopimuksen ehtoa voidaan sovitella tai se sen jäävän muilta osin voimaan, voidaan sopi-
19782: voidaan jättää huomioon ottamatta, jos ehto musta sovitella muiltakin osiltaan tai jättää
19783: on sopimuksen sisältö, olosuhteet sopimuksen kokonaan huomioon ottamatta.
19784: tekemisen aikana, myöhemmin syntynyt tilan- Harkittaessa sopimuksen ehdon kohtuulli-
19785: ne ja olosuhteet muutoin huomioon ottaen suutta 1 momentin mukaan, on otettava eri-
19786: kohtuuton. Mikäli sopimuksen ehdolla on sel- tyisesti huomioon kuluttajan tai muutoin so-
19787: lainen merkitys sopimukselle kokonaisuudes- pimussuhteessa heikommassa asemassa olevan
19788: saan, että kohtuudella ei voida vaatia sopimuk- suojan tarve;
19789:
19790:
19791: 4.
19792: Laki
19793: kulutustavaroiden kaupasta.
19794: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
19795:
19796: 1 luku laissa luonnollista henkilöä taikka yksityistä tai
19797: julkista oikeushenkilöä, joka ammattimaisesti
19798: Yleiset säännökset. pitää kaupan, myy tai muutoin vastiketta vas-
19799: 1 §. taan luovuttaa kulutustavaroita.
19800: Tämä laki koskee kulutustavaroiden tarjon-
19801: taa, myyntiä ja muuta markkinointia elinkei- 2 luku
19802: nonharjoittajilta kuluttajille. Lakia sovelletaan Vastuusta kulutustavaran kaupassa.
19803: myös, kun elinkeinonharjoittaja välittää tava-
19804: roita kuluttajille. 1-15 §.
19805: 2 §. (Kuten hallituksen esityksen 1. lakiehdotuk-
19806: (Kuten hallituksen esityksen 1. lakiehdotuk- sen 5 luvun 1-15 §.)
19807: sen 1 luvun 2 §.)
19808: 3 §. 3 luku
19809: Kulutustavaralla tarkoitetaan tassa laissa Kulutustavaran koti- ja postimyynti.
19810: sellaisia tavaroita, joita tarjotaan tai olennai-
19811: sessa määrässä käytetään yksityiseen kulu- 1-9 §.
19812: tukseen. (Kuten hallituksen esityksen 1. lakiehdotuk-
19813: 4 §. sen 6 luvun 1-9 §.)
19814: Kuluttajana pidetään tässä laissa henkilöä,
19815: joka hankkii kulutustavaroita pääasiallisesti 4 luku
19816: henkilökohtaista tarvettaan varten tai yksityi-
19817: Erinäisiä säännöksiä.
19818: sessä talondessaan käytettäväksi.
19819: 1 ja 2 §
19820: 5 §. (Kuten hallituksen esityksen 1. lakiehdotuk·
19821: Elinkeinonharjoittajalla tarkoitetaan tässä sen 7 luvun 1 ja 2 §.)
19822: Lakialoite n:o 150 393
19823:
19824:
19825: 5.
19826: Laki
19827: kuluttajaneuvonnan järjestämisestä kunnassa.
19828: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
19829:
19830: 1 ja 2 §. 4-12 §.
19831: (Kuten hallituksen esityksen 2. lakiehdotuk- (Kuten hallituksen esityksen 2. lakiehdotuk-
19832: sen 1 ja 2 §.) sen 4-12 §.)
19833: 3 §.
19834: (Kuten hallituksen esityksen 2. lakiehdotuk-
19835: sen 3 §:n 1 mom.)
19836:
19837:
19838:
19839: 6.
19840: Laki
19841: kuluttaja-asiamiehestä.
19842: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
19843:
19844: 1 §. 8 §.
19845: Markkinointilain ja kohtuuttomien sopimus- (Kuten hallituksen esityksen 3. lakiehdotuk-
19846: ehtojen kieltämisestä kulutushyödykkeiden kau- sen 9 §.)
19847: passa annetun lain valvontaa varten sekä ku-
19848: luttajien oikeusaseman turvaamista varten on 9 §.
19849: kuluttaja-asiamiehen sopimuspaikkainen virka. Kuluttaja-asiamies voi asettaa määräämänsä
19850: tietojenautovelvollisuuden tehosteeksi uhka-
19851: 2-5 §. sakon.
19852: (Kuten hallituksen esityksen 3. lakiehdotuk- Kysymyksen uhkasakon tuomitsemisesta rat-
19853: sen 3-6 §.) kaisee markkinatuomioistuin.
19854:
19855: 6 §. 10 §.
19856: (Kuten hallituksen esityksen 3. lakiehdotuk- Määrätessään 6 §: ssä tarkoitetun kiellon tai
19857: sen 7 §:n 1 mom.) uhkasakolla tehostetun 8 §:ssä tarkoitetun tie-
19858: tojenautovelvollisuuden kuluttaja-asiamiehen on
19859: 7 §. tehtävä kirjallinen päätös ja huolehdittava sen
19860: Ennen kuin kuluttaja-asiamies kieltää mark- antamisesta tiedoksi asianosaisille.
19861: kinointitoimen tai sopimusehdon käyttämisen,
19862: tai saattaa asian tuomioistuimen käsiteltäväksi, 11-13 §.
19863: hänen on varattava elinkeinonharjoittajalle ti- (Kuten hallituksen esityksen 3. lakiehdotuk-
19864: laisuus tulla kuulluksi, jollei asian kiireellisyy- sen 12-14 §.)
19865: destä tai erityisestä syystä muuta johdu.
19866:
19867:
19868:
19869:
19870: 50 087700129D
19871: 394 Lakialoite n:o 150
19872:
19873: 7.
19874: Laki
19875: markkinatuomioistuimesta.
19876: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
19877:
19878: Toimivalta ja järjestysmuoto. elinkeinonharjoitta~jai:n etujen valvomisekS!i pe-
19879: rustetun kannekelpoisen yhteisön hakemuksel-
19880: 1 §. Ja. Jos kuluttaja-asiaJmies kieltäytyy saattaJmasrta
19881: Markkinatuomioistuin käsittelee ja ratkai- markkinointitoimen tai sopimusehdon kieltä-
19882: see erikoistuomioistuimena sille markkinointi- mistä koskevaa asiaa markkinatuomioistuimen
19883: lain ( 1 ) kohtuuttomien sopimusehtojen käsiteltäväksi, sen on oikeutettu tekemään
19884: kieltämisestä kulutushyödykkeiden kaupassa myös palkansaajien tai kuluttajien etujen val-
19885: annetun lain ja kuluttaja-asiamiehestä annetun vomiseksi toimiva kannekelpoinen yhteisö.
19886: lain ( 1 ) mukaan kuuluvat markkinoin-
19887: nin ja sopimusehtojen sääntelyyn liittyvät asiat.
19888: 7-17 §.
19889: 2-5 §. (Kuten hallituksen esityksen 4. lakiehdotuk-
19890: (Kuten hallituksen esityksen 4. lakiehdotuk- sen 7-17 §.)
19891: sen 2-5 §.)
19892:
19893: Asian käsittely. Erinäisiä säännöksiä.
19894: 6 §. 18-21 §.
19895: Asia tulee markkinatuomioistuimessa vireille (Kuten hallituksen esityksen 4. lakiehdotuk-
19896: kuluttaja-asiamiehen, elinkeinonharjoittajan tai sen 18-21 §).
19897:
19898:
19899: 8.
19900:
19901: Laki
19902: kuluttajavalituslautakunnasta.
19903: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
19904:
19905: Toimivalta ja järjestysmuoto. 2-5 §.
19906: (Kuten hallituksen esityksen 5. lakiehdotuk-
19907: 1 §. sen 2-5 §.)
19908: ( 1 mom. kuten hallituksen esityksen 5. laki-
19909: ehdotuksen 1 § :n 1 mom.) Asian käsittely.
19910: Kuluttajavalituslautakunnan tehtävänä on an- 6-9 §.
19911: taa ratkaisusuosituksia valituksiin, joita kulut- (Kuten hallituksen esityksen 5. lakiehdotuk-
19912: tajat tekevät yksittäisissä asioissa kulutushyö- sen 6-9 §.)
19913: dykkeiden kaupasta annetussa laissa tarkoitet-
19914: tujen hankkimiensa kulutustavaroiden laadusta Erinäisiä säännöksiä.
19915: taikka elinkeinonharjoittajan suorituksesta. 10-12 §.
19916: (3 mom. kuten hallituksen esityksen 5. laki- (Kuten hallituksen esityksen 5. lakiehdotuk-
19917: ehdotuksen 1 §:n 3 mom.) sen 10-12 §.)
19918:
19919:
19920: Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1977.
19921:
19922: Arto Lampinen Irma Koski Lauri Impiö
19923: 1977 vp. 395
19924:
19925: Lakialoite n:o 151.
19926:
19927:
19928:
19929:
19930: A.-L. Jokinen ym.: Ehdotukset kuluttajansuojalaiksi ja eräiksi
19931: siihen liittyviksi laeiksi.
19932:
19933:
19934:
19935:
19936: E d u s k u n n a JJ e.
19937:
19938:
19939: YLEISPERUSTELUT.
19940:
19941: Kuluttajansuojaa koskevat säännökset ovat aputountnnan yhteyteen. Lisäksi ehdotamme
19942: puutteellisia ja vanhentuneita. Tuotannon ja säännöksiä, jotka tekevät mahdolliseksi kan-
19943: kaupan monopolisoituminen on johtanut ku- teen nostamisen kuluttajan asuinpaikan tuomio-
19944: luttajan aseman huononemiseen. Suunnittele- istuimessa ja jotka parantavat kuluttajan ase-
19945: mattoman yhteiskuntapolitiikan vuoksi tätä maa oikeudenkäynnissä.
19946: asiaa joudutaan nyt tarkastelemaan irrallisen ja Hallituksen esityksen mukaan kuluttaja-
19947: keskenetäisen lainsäädäntöesityksen perusteella. asioita varten olisi elinkeinohallituksessa kulut-
19948: Hallituksen esitys (n:o 8/1977 vp.) sisältää taja-asiamies ja kuluttajavalituslautakunta .. Or-
19949: kuluttajansuojalain ja sen valvontaa ja sovelta- ganisaatio olisi poliittisen valvonnan ulkopuo-
19950: mista varten tarvittavat neljä lakia. lella. Kuluttajavalituslautakunnan ehdotettu
19951: Kuluttajansuojalaki ei hallituksen esitykses- kokoonpano teollisuuden ja kaupan edustaji-
19952: sä sisällä paljonkaan uutta nykyisin voimassa neen on epätarkoituksenmukainen, koska lau-
19953: olevaan hajanaiseen ja vanhentuneeseen kulut- takunnan pitäisi antaa suojaa kuluttajille juuri
19954: tajansuojaa koskevaan lainsäädäntöön. Tuote- teollisuuden ja kaupan tekemiä vääryyksiä vas-
19955: vastuuta koskevien normien puuttuminen laki- taan. Emme pidä myöskään oikeana sitä, että
19956: esityksestä tekee koko kuluttajansuojalaista markkinoinnin valvonta on jätetty pelkästään
19957: lähinnä elinkeinoelämää ja sen tarpeita suosi- yhden henkilön, kuluttaja-asiamiehen, varaan.
19958: van. Vastuu koko kansaa koskevan kuluttajansuojan
19959: Kuluttaja-asioita varten ehdotetut hallinnol~ hoitamisesta pitää olla poliittisesti vastuun-
19960: Iiset järjestelyt ovat monessa suhteessa puut- alaisella ja tasapuolisesti eri kansalaispiirejä
19961: teelliset. Vääryyttä kärsineen kuluttajan lähel- edustavalla organisaatiolla. Tämän vuoksi ehdo-
19962: lä pitäisi olla saatavissa tehokasta apua asian tamme, että päävastuu kuluttajansuoja-asioissa
19963: saamiseksi oikeaan ratkaisuun. Ei voida edel- on kuluttajavalituslautakunnalla, joka on ko-
19964: lyttää, että kuluttajat joutuisivat apua tarvites- koonpantu kuluttaja-asioihin perehtyneistä hen-
19965: saan turvautumaan Helsingissä olevaan kulut- kilöistä parlamentaaristen voimasuhteiden mu-
19966: taja-asiamieheen tai kuluttajavalituslautakun- kaisesti. Lautakunta ohjaisi ja valvoisi kulutta-
19967: taan, jotka nekään eivät voisi asiaa lopullisesti ja-asiamiehen toimintaa sekä antaisi ratkaisu-
19968: ratkaista. Hallituksen esitys on aluepoliittisesti suosituksia kuluttaja-asioissa samoin kuin lau-
19969: syrjivä, koska Helsingin ulkopuolella ei olisi suntoja tuomioistuimille. Lautakunta toimisi
19970: kuluttajaa avustavia viranomaisia. Ehdotuksem- muusta hallinnosta erillisenä yksikkönä.
19971: me mukaan jokaisen kunnan velvollisuutena on Myös markkinatuomioistuin olisi pantava
19972: valtion avustuksen turvin järjestää kunnallinen kokoon tasapuolisesti parlamentaarisia voima-
19973: kuluttajaneuvonta esimerkiksi yleisen oikeus- suhteita noudattaen.
19974: 396 Lakialoite n:o 151
19975:
19976: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT.
19977:
19978: Kuluttajansuojalaki. varoiden laadun jatkuvan huonontamisen. Mai-
19979: nittu säännös on ehdottomasti poistettava.
19980: Markkinoinnin sääntelyä koskeva yleislause- Myyjän velvollisuuksia tavaran viivytyksessä on
19981: ke hallituksen esityksen 2 luvun 1 §: ssä kos- tarkennettava ja säädettävä rangaistusseuraa-
19982: kee kuluttajiin kohdistuvia markkinointitoimen- mus virheilmoitustodistuksen antamisen laimin-
19983: piteitä. Kiellettävyyden kriteerinä on hallituk- lyömisestä.
19984: sen esityksessä hyvän tavan vastaisuus tai Kulutustavaran koti- ja postimyyntiä koske-
19985: muutoin kuluttajansuojan kannalta sopimaton vat hallituksen esityksen 6 luvun säännökset
19986: menettely. Liike-elämän ja teollisuuden etujen ovat mainittujen kauppatapojen lisääntyessä
19987: mukaan rakennetussa sopimusoikeusjärjestel- varsin tarpeellisia. Myyjälle olisi hallituksen
19988: mässä hyvän tavan vastaisuus merkitsee samaa esityksen 8 §:ssä säädetyn laiminlyöntisanktion
19989: kuin hyvän liiketavan vastaisuus. Hallituksen lisäksi määrättävä rangaistusseuraamus.
19990: esitys tavallaan legitimoi nykyään vallitsevan Hallituksen esityksessä ei ole ns. tuotevas-
19991: markkinointitavan, joka monessa suhteessa toi- tuuta koskevia säännöksiä, vaikka vasta nämä
19992: mii räikeästi kuluttajaa harhauttavalla tavalla. säännökset merkitsevät varsinaista kuluttajan-
19993: Yleissäännös kaipaa täsmentämistä ja hyvään suojaa. Tämän vuoksi ehdotetaan lakiin lisättä-
19994: tapaan kohdistuvan viittauksen poistamista. väksi valmistajan, maahantuojan ja eräissä ta-
19995: Hallituksen esityksen 2 luvun 11 §:ssä sää- pauksissa myyjän vahingonkorvausvastuuta kos-
19996: detty rangaistus markkinointirikoksesta edel- keva uusi 7 luku. Pääsääntöisesti tavaran val-
19997: lyttää tahallisuutta. Elinkeinonharjoittajan suo- mistaja on velvollinen korvaamaan henkilö- ja
19998: jana toimii siten tahallisuuden osoittamiseen esinevahingon, jonka on aiheuttanut kulutta-
19999: vaadittava korkea näyttökynnys. Tämän vuok- jalle luovutetun tavaran virheellisyys. Sama vas•
20000: si ehdotetaan myös tuottamuksellisen teon tuu on tavaramerkin haltijalla ja tuontitavaran
20001: rangaistavuutta. Sopimusehtojen sääntelyä kos- osalta maahantuojalla. Sekundaarinen vastuu
20002: kevan 3 luvun soveltamisala on jätetty sup- tulisi olla myös myyjällä. Tavaran virheellisyy•
20003: peaksi. Tarkoituksenmukaista on ulottaa sään- den määrittelyn on oltava myös riittävän täs-
20004: nökset koskemaan myös sellaisen sopimuksen mällistä. Tavaraa, joka ei vastaa terveyden,
20005: ehtoja, jolla elinkeinonharjoittaja myöntää ku- turvallisuuden ja ympäristön suojelemiSeksi an-
20006: luttajalle luottoa tavaran tai palvelun ostamisek- nettuja määräyksiä, on pidettävä aina virheel-
20007: si häneltä. · lisenä.
20008: Hallituksen esityksen 5 luvun säännökset ei- Tuotevastuun kymmenen vuoden vanhentu-
20009: vät asiallisesti ottaen sisällä riittäviä myyjän misaika tulee laskea siitä kun valmistaja luo-
20010: vastuuta koskevia säännöksiä, silloin kun tava- vutti tavaran hallustaan ja myyjän kohdalla
20011: ra on virheellinen tai sen toimittaminen viiväs- siitä, kun hän luovutti tavaran kuluttajalle.
20012: tyy. Ostajan purkuoikeutta kaupassa ei tulisi Kuluttajan oikeusasemaa koskevat säännök~
20013: rajoittaa. Hallituksen esityksen 4 § sisältää ra- set ovat hallituksen esityksessä puutteelliset ja
20014: joitetun purkuoikeuden mikäli tavara on ter- epäselvät. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi
20015: veyden suojelemiseksi annettujen määräysten kuluttajan oikeusaseman käsittelemistä tuomio-
20016: vastainen. Ostajalle on kuitenkin voitava tur- istuimessa koskeva 8 luku, johon on sisällytetty
20017: vata ehdoton purkuoikeus sellaisissa tapauk- kulutusriitaa koskevat menettelytapasäännökset.
20018: sissa, joissa tavara on terveyden, turvallisuuden
20019: tai ympäristön suojelemiseksi annettujen mää-
20020: räysten, vastainen. Samalla hallituksen esityk" Laki kuluttajaneuvonnan järjestämisestä
20021: sen 10 §:ssä ostajalle asetettu todistustaakka kunnassa.
20022: tulee. kääntää myyjän todistustaakaksi.
20023: Ballituksen esityksen 5 luvun 13 §:ssä ase- Kuluttajaneuvonnan ja eräiden muiden ku-
20024: tetaan tavarassa olevaan virheeseen tai myyjän luttaja-asioiden järjestäminen kunnan velvolli-
20025: viivästykseen perustuvan kanteen vireillepano- suudeksi takaisi vääryyttä kärsineen kuluttajan
20026: ajaksi kaksi vuotta tavaran vastaanottamisesta. suojan kannalta nopean ja alueellisesti kattavati
20027: Käytännössä se merkitsisi kestokulutushyödyk- järjestelmän. Hallituksen esityksessä kunnalli'·
20028: keitten · ·riittävän kestaajan hyväksymistä kah- nen neuvonta tapahtuisi vapaaehtoisuuden pe'-
20029: deksi vuodeksi, mikä seikka mahdollistaisi ta- rusteella ja tarkemmin määrittelemättömien
20030: Lakialoite n:o 151 397
20031:
20032: elinten toimesta. Kunnallinen kuluttaja-asioiden tarpeellisia tietoja. Lakiehdotuksen 10 §:ään
20033: neuvonta tulee käsityksemme mukaan järjestää on otettu säännös tiedonantovelvollisuudesta.
20034: pääsääntöisesti kunnallisen oikeusaputoiminnan
20035: osana. Ehdotuksessamme on päinvastoin kuin
20036: hallituksen esityksessä pidetty tarpeellisena Laki markkinatuomioistuimesta.
20037: määritellä kunnallisen kuluttajaneuvonnan ala
20038: laajasti ( 2 ja 3 § ) . Hallituksen esitys markkinatuomioistuimen
20039: Kunnallisen kuluttajaneuvonnan johdon ja kokoonpanaksi vastaa työtuomioistuimen peri-
20040: valvonnan uskominen kauppa- ja teollisuusmi- aatetta. Esitämme lain 3 §:ään säännöstä parla-
20041: nisteriölle on kunnallista itsemääräämisoikeutta mentaaristen voimasuhteiden noudattamisesta
20042: ja entylSesti kunnanvaltuuston oikeuksia ra- tuomioistuimen kokoonpanossa. Tuomioistui-
20043: joittava. men tehtävien luonteesta ja kokoonpanosta joh-
20044: tuen esitämme lisäksi, ettei markkinatuomio-
20045: istuimen päätökseen saa hakea muutosta KHO:
20046: Laki kuluttaja-asiamiehestä. lta (16 §).
20047:
20048: Lakiehdotuksen 2 § :n säännöksiä on tarkis-
20049: tettu sen korostamiseksi, että kuluttaja-asiamies Laki kuluttajavalituslautakunnasta.
20050: on velvollinen mahdollisuuksiensa rajoissa
20051: avustamaan yksittäisiä kuluttajia. Ehdotamme lain 1 §:ään lisättäväksi kulut-
20052: Lakiehdotuksen 3 §:ksi on otettu uusi sään- tai avalituslautakunnan kuluttaja-asiamieheen
20053: nös, josta ilmenee kuluttaja-asiamiehen alista- kohdistamaa ohjausta ja valvontaa koskevan
20054: minen kuluttajavalituslautakunnalle. säännöksen. Lautakunnan lausunnonautovelvol-
20055: lisuus ei ole aiheellista rajoittaa koskemaan pel-
20056: Pidämme tarpeellisena, että kuluttaja-asia- kästään yleisiä tuomioistuimia vaan myöskin
20057: miehen virastossa . on myös apulaiskuluttaja- markkinatuomioistuinta. ·
20058: asiamies, joka voi tarvittaessa toimia kuluttaja- Kuluttajavalituslautakunnan tulee toimia po-
20059: asiamiehen ·puolesta ( 4 §). Kuluttaja-asiamies liittisen valvonnan piirissä. Tämä toteutuu si-
20060: ja hänen apulaisensa olisi valittava neljäksi ten, että lautakuntaa ei sidota elinkeinohalli-
20061: vuodeksi kerrallaan ( 5 § ) , tukseen, ja lain 3 §:ään sisällytetään määräys
20062: Hallituksen esityksen 6 §:n mukaan kulut- siitä, että kuluttajavalituslautakunnan kokoon-
20063: taja-asiamiehen on aina pyrittävä ensin vapaa- panossa on noudatettava parlamentaarisia voi-
20064: ehtoiseen ratkaisuun havaittuaan elinkeinon- masuhteita.
20065: harjoittajan menetelleen lainvastaisesti. Ennalta Kuluttajavalituslautakunnan toiminnan kan~
20066: ehkäisevistä syistä lakiehdotuksemme vastaa~ nalta on välttämätöntä turvata lautakunnan tie-
20067: vassa 7 §:ssä annetaan kuluttaja-asiamiehelle donsaantioikeus. Ehdotamme (8 § 2 mom.)
20068: mahdollisuus ryhtyä heti pakkotoimiin tai mui- elinkeinonharjoittajan veivoittamista antamaan
20069: hin oikeudellisiin toimenpiteisiin. Tämä on tar- kuluttajavalituslautakunnalle kuluttaja-asioiden
20070: peen niitä tapauksia varten, joissa elinkeinon- selvittämistä ja käsittelemistä varten tarvittavia
20071: harjoittaja on rikkonut lakia selvästi ja tör- tietoja.
20072: keästi. Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
20073: Kuluttaja-asiamies ei voi toimia tehokkaasti,
20074: ellei hän saa elinkeinonharjoittajilta kuluttaja- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
20075: asioiden käsittelemistä ja selvittämistä varten lakiehdotukset:
20076: 398 Lakialoite n:o 151
20077:
20078:
20079: 1.
20080: Kuluttajansuojalaki.
20081: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
20082:
20083: 1 luku. 10 §.
20084: (Kuten hallituksen esityksessä.)
20085: Yleiset säännökset.
20086:
20087: 1-5 §. 11 §.
20088: (Kuten hallituksen esityksessä.) Joka tahallaan rikkoo 2-5 §:n säännöksiä
20089: tai 6 §:n nojalla annettuja säännöksiä, on tuo-
20090: mittava markkinointirikoksesta sakkoon tai
20091: vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. Jos teko
20092: 2 luku. on tuottamuksellinen, rangaistus on sakkoa.
20093: (2 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
20094: Markkinoinnin sääntely. Syytteen markkinointirikoksesta käsittelee
20095: yleinen alioikeus.
20096: 1 §.
20097: Markkinoitaessa tavaroita tai palveluja ku- 12 §.
20098: luttajille ei saa käyttää sopimattomia tai muu- Uhkasakko voidaan tuomita joka kerta, kun
20099: toin kuluttajansuojan kannalta moitittavia kei- 7 §: ssä tarkoitettua kieltoa rikotaan.
20100: noja.
20101: (2 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
20102:
20103: 2 ja 3 §. 3 luku.
20104: (Kuten hallituksen esityksessä.) Sopimusehtojen sääntely.
20105: 4 §. 1-4 §.
20106: Markkinoinnissa ei saa tehdä tarjousta, jonka (Kuten hallituksen esityksessä.)
20107: mukaan kulutushyödyke myydään yhteisestä
20108: hinnasta toisen. hyödykkeen kanssa tai joka 5 §.
20109: edellyttää, että ostamalla kulutushyödykkeen Tämän luvun säännökset koskevat myös sel-
20110: saa vastikkeetta tai alennetulla hinnalla muun laisen sopimuksen ehtoja, jolla elinkeinonhar-
20111: kulutushyödykkeen. joittaja myöntää kuluttajalle luottoa tavaran tai
20112: palvelun ostamiseksi häneltä.
20113: 5-8§.
20114: (Kuten hallituksen esityksessä.)
20115:
20116: 9 §. 4 luku.
20117: Määrätessään 7 §:ssä tarkoitetun kiellon Kulutushyödykettä koskevan
20118: markkinatuomioistuin voi velvoittaa kiellon saa- sopimuksen sovittelu.
20119: neen tai markkinoinnin tilanneen taikka suo-
20120: rittaneen elinkeinonharjoittajan määräajassa toi- 1 §.
20121: mittamaan markkinointitoimen oikaisun, jos sitä (Kuten hallituksen esityksen 1 §:n 1 mom.)
20122: markkinointitoimesta kuluttajille aiheutuvien
20123: haittojen vuoksi on pidettävä tarpeellisena.
20124: Määräystä voidaan tehostaa uhkasakolla. 5 luku.
20125: Jollei markkinointitointa oikaista asianmukai-
20126: sesti määräajassa, sen oikaisee kuluttaja-asia- Myyjän vastuu tavaran virheestä
20127: mies. Oikaisusta aiheutuneet kustannukset peri- ja viivästyksesta.
20128: tään asianomaiselta elinkeinonharjoittajalta sii-
20129: nä järjestyksessä kuin verojen ja maksujen peri- 1 §.
20130: misestä ulosottotoimin on säädetty. (Kuten hallituksen esityksessä.)
20131: Lakialoite n:o 151 399
20132:
20133: 2 §. settä antamaan ostajalle kirjallisen todistuksen,
20134: Milloin tavarassa on virhe, ostajalla on oikeus josta käyvät ilmi ajankohta, jona 9 §:ssä tarkoi-
20135: vaatia virheetön tavara entisen tavaran tilalle tettu ilmoitus on otettu vastaan, ostajan vaati-
20136: tai hinnan alentamista tai purkaa kauppa. mus ja sen peruste sekä, jos ostajalle on tar-
20137: (2 mom. kuten hallituksen esityksessä.} jottu hyvitys, sen laatu. Oikeusministeriö antaa
20138: tarkemmat määräykset todistuksen sisällöstä ja
20139: 3 §. muodosta.
20140: (Kuten hallituksen esityksessä.} Myyjä tai myyjän asiamies, joka ei noudata
20141: 1 momentin säännöstä ja sen nojalla annettuja
20142: 4 ja 5 §. määräyksiä, on tuomittava virheilmoitustodis-
20143: (Kuten hallituksen esityksen 5 ja 6 §.} tuksen antamisen laiminlyönnistä sakkoon.
20144:
20145: 6 §. 15 §.
20146: Jos tavara ei ole terveyden, turvallisuuden (Kuten hallituksen esityksessä.)
20147: tai ympäristön suojelemiseksi annettujen sään-
20148: nösten tai määräysten mukainen taikka se on
20149: niin puutteellinen tai muutoin laadultaan sellai- 6 luku.
20150: nen, ettei sitä voida käyttää vaarantamatta Kulutustavaran koti- ja postimyynti.
20151: ostajan tai muun henkilön terveyttä tai turval-
20152: lisuutta taikka aiheuttamatta ympäristön pilaan- 1 §.
20153: tumisen vaaraa, ostajalla on oikeus purkaa (Kuten hallituksen esityksen 1 §:n 1 mom.)
20154: kauppa sen estämättä mitä edellä tässä luvussa
20155: on säädetty. 2-4 §.
20156: 7 §. (Kuten hallituksen esityksessä.)
20157: (Kuten hallituksen esityksessä.)
20158: 5 §.
20159: (1 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
20160: 8 §. Ostajan vastuu tavaran säilyttämisestä myy-
20161: Jos myyjän suoritus viivästyy syystä, joka ei jän lukuun lakkaa viimeistään kuukauden ku-
20162: johdu ostajan vastuulla olevasta seikasta, saa luttua tavaran vastaanottamisesta. Jollei myyjä
20163: ostaja purkaa kaupan. tässä ajassa nouda tavaraa, ostaja saa sen vas-
20164: (2 mom. kuten hallituksen esityksessä.) tikkeetta.
20165: 9 §. 6 §.
20166: (Kuten hallituksen esityksessä.) (Kuten hallituksen esityksessä.}
20167:
20168: 10 §. 7 §.
20169: Jos tavarassa katsotaan 1 § :n 2 momentin (1 mom. kuten hallituksen esityksen 8 §:n
20170: nojalla olevan virhe, vastaa ostajalle aiheutu- 1 mom.).
20171: neesta 9 § :n mukaan korvattavasta vahingosta Myyjä, joka laiminlyö edellä sanotun velvol-
20172: se, jonka toimesta tieto on annettu, sekä myy- lisuutensa, on tuomittava sakkoon.
20173: jäkin, jos hän ei voi osoittaa menetelleensä
20174: huolellisesti. 8 §. .
20175: (2 mom. kuten hallituksen esityksessä.} (Kuten hallituksen esityksen 9 §.)
20176:
20177: 11 ja 12 §.
20178: (Kuten hallituksen esityksessä.} 7 luku.
20179: Valmistajan vahingonkorvausvastuu.
20180: 13 §.
20181: (Kuten hallituksen esityksen 13 §:n 1 mom.) 1 §.
20182: Tavaran valmistaja on velvollinen korvaa-
20183: 14 §. maan tämän luvun mukaisesti henkilö- ja esine-
20184: Myyjä, joka ei hyväksy ostajan 13 §:ssä tar- vahingon, jonka on aiheuttanut kuluttajalle luo-
20185: koitettua vaatimusta, on velvollinen viivytyk- vutetun tavaran virheellisyys.
20186: 400 Lakialoite n:o 151
20187:
20188: Sama vastuu on sillä, jonka tavaramerkillä 8 luku.
20189: tai muulla tUnnuksella tavara tai pakkaus on
20190: varustettu, maahantuojalla, jos tuontitavaran Kuluttajan oikeusasian käsitteleminen
20191: virheellisyys on aiheuttanut vahingon, sekä tuomioistuimessa.
20192: myyjälläkin, jollei valmistajaa tai maahantuojaa
20193: taikka edellä mainitun tunnuksen haltijaa voida 1 §.
20194: osoittaa, jos nämä eivät pysty korvausta suo- Käsiteltäessä yleisessä tuomioistuimessa ku-
20195: rittamaan· tai heidän korvausvelvollisuutensa on luttajan ja elinkeinonharjoittajan välistä riitaa
20196: tämän luvun 5 § :n mukaan vanhentunut. joka koskee kulutustavaraa tai -palvelua (kulu~
20197: tusriita), on noudatettava, mitä oikeudenkäyn-
20198: 2 §. nistä riita-asioissa on säädetty, mikäli 11-
20199: Tavaraa on pidettävä virheellisenä, jos se ei 14 §:n säännöksistä ei muuta johdu.
20200: ole niin vaaraton kuin ·kuluttajalla on ollut
20201: aihetta edellyttää. 2 §.
20202: Tavaraa on pidettävä aina virheellisenä, jollei Kuluttaja voi nostaa kanteen kulutusriidassa
20203: se ole terveyden, turvallisuuden tai ympäristön kotipaikkansa tuomioistuimessa. Välipuhe, jolla
20204: suojelemiseksi annettujen säännösten tai mää- kuluttaja luopuu tästä oikeudestaan, on te-
20205: räysten mukainen. hoton.
20206: Vaarattomuutta arvioitaessa on otettava huo- 3 §.
20207: mioon tavaran rakenteellisten ja toiminnallisten
20208: Jos kulutusriidassa vastaajana oleva kuluttaja
20209: ominaisuuksien ohella myös siitä annetut tiedot
20210: osoittaa ennen vastaamista pääasiaan, että sii-
20211: ja käyttöohjeet, oletetut käyttäjäryhmät sekä
20212: hen liittyvä kysymys on parhaillaan kunnalli-
20213: muut asiaan vaikuttavat seikat.
20214: sessa kuluttajansuojaneuvonnassa taikka kulut-
20215: taja-asiamiehen tai kuluttajavalituslautakunnan
20216: 3 §.
20217: käsiteltävänä, oikeuden tulee lykätä asia, kun-
20218: Korvausvelvollisuutta ei ole, jos valmistaja
20219: nes sen käsittely mainituissa toimielimissä on
20220: osoittaa todennäköiseksi
20221: päättynyt, jollei oikeudenkäynnin jatkamiseen
20222: 1) · että tavaraa ei ole hänen toimestaan tai
20223: ole painavia syitä.
20224: puolestaan laskettu markkinoille tai
20225: 2) että virhettä ei ollut tavarassa sitä hänen 4 §.
20226: hallustaan luovutettaessa, taikka Kulutusriitaa käsitellessään oikeuden tulee
20227: 3) · että virhe on syntynyt tavaran markki- omasta aloitteestaan pyrkiä saamaan asianosai·
20228: noille laskemisen jälkeen. silta selvitys kaikista asiaan vaikuttavista sei-
20229: koista sekä sovittelemaan asianosaisten kesken.
20230: 4 §. Kysymyksestä, joka kuuluu kuluttajavalitus-
20231: Korvaus määrätään noudattaen vahingonkor-
20232: lautakunnan toimialaan ja jota ei ole siinä käsi-
20233: vauslain (412/74) 5 luvun 2-5 §:n ja 7 lu-
20234: vun 3 §:n säännöksiä. . telty, oikeuden tulee pyytää lautakunnan lau-
20235: Korvausta voidaan kohtuuden mukaan sovi- sunto, jos sillä voi olla merkitystä asiaa selvi-
20236: tella, ·jos vahingon kärsinyt on käyttämällä ta- tettäessä ja arvioitaessa.
20237: varaa ilmeisesti vieraaseen tarkoitukseen tai
20238: muulla tavoin huolimattomuudellaan vaikutta- 5 §.
20239: nut vahingon syntymiseen. Kulutusriidassa kuluttaja voidaan velvoittaa
20240: suorittamaan vastapuolen kohtuulliset oikeuden-
20241: 5 §. käyntikulut kokonaan tai osaksi vain, mikäli
20242: Valmistaja tai muu tämän luvun 1 §:n 2 mo- siihen on painavia syitä.
20243: mentissa tarkoitettu henkilö ei vastaa vahin-
20244: gosta, joka on syntynyt kymmenen vupden ku-
20245: luttua siitä, kun hän luovutti tavaran hallus- 9 luku.
20246: taan. Sanottu määräaika alkaa myyjän kohdalla
20247: siitä, kun hän luovutti tavaran kuluttajalle ... Erinäisiä säännöksiä.
20248:
20249: 6 §. 1 ]a 2 §.
20250: Tämän luvun mukaista korvausoikeutta ra- (Kuten hallituksen esityksen 7 luvun 1 ja
20251: joittava ehto on tehoton. 2 §.)
20252: Lakialoite n:o 151 401
20253:
20254: 2.
20255: Laki
20256: kuluttajaneuvonnan ja eräiden muiden kuluttaja-asioiden järjestämisestä kunnassa.
20257:
20258: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
20259:
20260: 1 §. 7 §.
20261: Kunnan velvollisuutena on järjestää kulutta- Kuluttajalla on oikeus saada maksutt~ opas-
20262: jien avustamiseksi neuvontaa kulutushyödykkei- tusta kuluttajan oikeusasemasta sekä apua oi-
20263: tä koskevissa oikeusasioissa ( kuluttajarteu- keudellisen vaatimuksensa esittämiseen elinkei-
20264: vonta). nonharjoittajalle ja asiansa saattamiseen kulut-
20265: 2 §. taja-asiamiehen käsiteltäväksi.
20266: Kuluttajaneuvonnassa:
20267: 8 §.
20268: 1) annetaan kuluttajalle opastusta kulutta- Jos kuluttajaneuvonta on järjestetty 4 §:n 2
20269: jan oikeusasemasta sekä hänen käytettävinään momentissa tarkoitetulla tavalla, kunnalla on
20270: olevista oikeuskeinoista; oikeus saada valtionosuutta siitä aiheutuviin
20271: 2) avustetaan kuluttajaa selvittämään asiaan- käyttömenoihin sen mukaan kuin yleisestä oi-
20272: sa sekä tarvittaessa myös esittämään elinkeinon- keusaputoiminnasta aiheutuviin käyttömenoihin
20273: harjoittajalle oikeudellinen vaatimus; · suoritettavasta valtionosuudesta on säädetty.
20274: 3) pyritään mahdollisuuksien mukaan saa- Kunnalla, jossa kuluttajaneuvontaa ei ole
20275: maan ratkaisu kuluttajan ja elinkeinonharjoitta- järjestetty 4 § :n 2 momentissa tarkoitetulla ta-
20276: jan välisessä riitatilanteessa; sekä valla, on oikeus saada kuluttajaneuvonnan jär-
20277: 4) saatetaan asia kuluttaja-asiamiehen tai jestämisestä aiheutuviin käyttömenoihin valtion-
20278: muun asianomaisen viranomaisen käsiteltäväksi. osuutta kuntakohtaisesti yleisen kuntien kanto-
20279: kykyluokituksen mukaan niillä perusteilla, jot-
20280: 3 §. ka on säädetty yleisestä oikeusaputoiminnasta
20281: Kunta voi myös järjestää muuta kuin 1 §:ssä annetun lain 22 §:n 1 momentissa. Valtioneu-
20282: tarkoitettua neuvontaa kuluttajille sekä kulu- vosto antaa kuitenkin päätöksellään tarkempia
20283: tushyödykkeiden hinnoittelun ja markkinoinnin määräyksiä siitä, minkä laajuiseen toimintaan
20284: valvontaa ja tarkkailua. valtionosuutta suoritetaan huomioon ottaen
20285: kunnan väestömäärä ja muut kuluttajaneuvon-
20286: 4 §. nan tarpeen laajuuteen vaikuttavat seikat.
20287: Kunnallisvaltuusto päättää kuluttajaneuvon- Valtioneuvoston tulee 2 momentissa tarkoi-
20288: nan järjestämisestä kunnassa siten, että neuvon- tetussa päätöksessä määrätä, missä laajuudessa
20289: taa annetaan tarvittavassa laajuudessa ja riittä- kuluttajaneuvontaa päätoimisesti antava virka-
20290: vän ·asiantuntevasti. mies voi hoitaa muita kuluttaja-asioita kun-
20291: Kunnallisvaltuusto voi päättää, että kulutta- nassa.
20292: janeuvonnasta huolehditaan osana kunnan yleis-
20293: tä oikeusaputoimintaa: Päätös on alistettava oi- 9 §.
20294: keusministeriön vahvistettavaksi. Kunnalle voidaan tulo- ja menoarvion rajois~
20295: sa kauppa- ja teollisuusministeriön vahvista-
20296: 5 §. mien perusteiden mukaan myöntää valtionavus-
20297: Kunnat voivat tehdä sopimuksen kuluttaja- tusta 2 §: ssä tarkoitetusta toiminnasta aiheutu-
20298: neuvonnan hoitamisesta yhteistoiminnassa. So- viin kustannuksiin.
20299: pimus voi tarkoittaa kuluttajaneuvonnan hoita- 10 §.
20300: mista osana samojen kuntien yhteistoiminnassa Valtionosuuden suorittaa 8 §:n 1 momentis-
20301: harjoittamaa yleistä oikeusaputoimintaa, mikäli sa tarkoitetussa tapauksessa oikeusministeriö
20302: oikeusministeriö hyväksyy tällaisen järjestelyn. sekä 8 §:n 2 momentissa ja 9 §:ssä tarkoite-
20303: tuissa tapauksissa kauppa- ja teollisuusminis-
20304: 6 §. teriö.
20305: (Kuten hallituksen esityksen 2. lakiehdotuk- Muutoin on valtionosuudesta ja valtionavus-
20306: sen 4 §.) tuksesta voimassa mitä laissa kuntien ja kun-
20307: 51 087700129D
20308: 402 Lakialoite n:o 151
20309:
20310:
20311: tainliittojen valtionosuuksista ja -avustuksista olevan erittäin vähäinen, ole velvollinen huo-
20312: (35/73) on säädetty. lehtimaan 1 §:ssä tarkoitetuista tehtävistä.
20313:
20314: 11 §. 13 §.
20315: Kuluttajaneuvontaa antavat kunnan viran- Tarkempia määräyksiä tämän lain täytän-
20316: omaiset ovat pyynnöstä velvollisia antamaan töönpanosta ja soveltamisesta voidaan antaa
20317: toisilleen virka-apua, jos se vaikeuksitta käy asetuksella.
20318: päinsä. 14 §.
20319: Tämä laki tulee voimaan päivänä
20320: 12 §. kuuta 197 .
20321: Kauppa- ja teollisuusministeriö voi hakemuk- Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä
20322: sesta päättää, ettei kunta, jossa kuluttajaneu- tarvittaviin toimenpiteisiin sen täytäntöönpane-
20323: vonnan tarpeen perustellusti voidaan otaksua miseksi.
20324:
20325:
20326:
20327:
20328: 3.
20329: Laki
20330: kuluttaja-asiamiehestä.
20331:
20332: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
20333:
20334: 1 §.
20335: (Kuten hallituksen esityksessä.) vuodeksi kerrallaan. Kuluttaja-asiamiehen ja
20336: apulaiskuluttaja-asiamiehen tulee olla oikeustie-
20337: 2 §. teen kandidaatin tutkinnon suorittanut ja pe-
20338: ( 1 mom. kuten hallituksen esityksessä.) rehtynyt kuluttaja-asioihin.
20339: Kuluttaja-asiamies avustaa kuluttajaa yksit- Esitteliiän nimittää valtioneuvosto kuluttaja-
20340: täisen asian hoitamisessa, jos se on lain sovel- asiamiehen esityksestä.
20341: tamisen ja kuluttajien yleisen edun kannalta ( 3 mom. kuten hallituksen esityksen 4 § :n
20342: tärkeää. 4 mom.)
20343: Kuluttaja-asiamies avustaa siinä laajuudessa Jos kuluttaja-asiamieheksi tai apulaiskulutta-
20344: kuin se on muiden tehtävien hoidon kannalta ja-asiamieheksi nimitetty on muussa valtion vi-
20345: mahdollista kuluttajaa, jos elinkeinonharjoittaja rassa tai toimessa, hän on vapaa siitä ajan, jon-
20346: ei noudata kuluttajavalituslautakunnan päätöstä. ka hän toimii kuluttaja-asiamiehenä tai apulais-
20347: kuluttaj a·asiamiehenä.
20348: 3 §.
20349: Kuluttaja-asiamies on velvollinen toimin- 6 §.
20350: nassaan noudattamaan kuluttajavalituslautakun- (Kuten hallituksen esityksen 5 §.)
20351: nan antamia ohjeita ja määräyksiä.
20352: 7 §.
20353: 4 §. Havaitessaan elinkeinonharjoittajan ryhty-
20354: Kuluttaja-asiamiehen alaisena on kuluttaja- neen lainvastaiseen toimenpiteeseen, kuluttaja-
20355: asiamiehen virasto, jossa on apulaiskuluttaja- asiamiehen on pyrittävä saamaan elinkeinon-
20356: asiamiehen sopimuspaikkainen virka ja tulo- ja harjoittaja vapaaehtoisesti luopumaan siitä tai
20357: menoarvion rajoissa ylimääräisiä toimenhaltijoi- ryhdyttävä asian edellyttämiin pakkotoimiin
20358: ta sekä työsopimussuhteessa olevaa henkilöstöä. taikka saatettava asia tuomioistuimen tai ku-
20359: luttajavalituslautakunnan käsiteltäväksi.
20360: 5 §.
20361: Kuluhaja-asiamiehen ja apulaiskuluttaja-asia- 8 ja 9 §.
20362: mieheri nimittää tasavallan presidentti neljäksi (Kuten hallituksen esityksen 7 ja 8 §.)
20363: Lakialoite n:o 151 403
20364:
20365: 10 §. 12 §.
20366: Elinkeinonharjoittaja on velvollinen anta- Määrätessään 8 §:ssä tarkoitetun kiellon tai
20367: maan kuluttaja-asiamiehelle kuluttaja-asioiden uhkasakolla tehostetun 10 §:ssä tarkoitetun tie-
20368: selvittämistä ja käsittelemistä varten tarpeelli- tojenantovelvollisuuden kuluttaja-asiamiehen on
20369: sia tietoja. tehtävä kirjallinen päätös ja huolehdittava sen
20370: antamisesta tiedoksi asianosaisille.
20371:
20372: 11 §. 1.3-15 §.
20373: (Kuten hallituksen esityksen 10 §.) (Kuten hallituksen esityksen 12-14 §.),
20374:
20375:
20376:
20377:
20378: 4.
20379: Laki
20380: markkinatuomioistuimesta.
20381:
20382: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
20383:
20384: Toimivalta ;a ;äriestysmuoto. Asian käsittely.
20385: 1 §. 6-11 §.
20386: (Kuten hallituksen esityksessä.) (Kuten hallituksen esityksessä.)
20387:
20388: 12 §.
20389: 2 §. (Kuten hallituksen esityksen 12 §:n 1 mom.)
20390: Markkinatuomioistuimessa on puheenjohtaja
20391: ja kahdeksan jäsentä. Yksi jäsenistä määrätään 1.3 ja 14 §.
20392: varapuheenjohtajaksi. (Kuten hallituksen esityksessä.)
20393: ( 2 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
20394: 15 §.
20395: 3 §. Markkinatuomioistuimen istunnossa pidetään
20396: Markkinatuomioistuimen puheenjohtajan ja pöytäkirjaa.
20397: varapuheenjohtajan tulee olla oikeustieteen ( 2 ja 3 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
20398: kandidaatin tutkinnon suorittaneita. Markkina-
20399: tuomioistuimen puheenjohtajan, jäsenten ja näi- 16 §.
20400: den varamiesten tulee olla kuluttaja-asioihin Markkinatuomioistuimen päätökseen ei saa
20401: perehtyneitä. hakea muutosta.
20402: Markkinatuomioistuin voi kuitenkin ottaa
20403: Markkinatuomioistuimen kokoonpanon on kiellon määräämistä koskevan asian uudelleen
20404: noudatettava parlamentaarisia voimasuhteita. käsiteltäväksi, jos siihen on erityisestä syystä
20405: perusteltua aihetta.
20406: 4 §. 17 §.
20407: ( 1 mom. kuten hallituksen esityksessä.) (Kuten hallituksen esityksessä.)
20408: Sihteerin ja muun henkilöstön ottaa markki-
20409: natuomioistuin. Erinäisiä säännöksiä.
20410: 5 §. 18-21 §.
20411: (Kuten hallituksen esityksessä.) (Kuten hallituksen esityksessä.)
20412: 404 Lakialoite n:o 151
20413:
20414:
20415: 5.
20416: Laki
20417: kuluttajavalituslautakunnasta.
20418:
20419: Eduskuiman päätöksen mukaisesti säädetään:
20420:
20421: Toimivalta ja järjestysmuoto. 4 §.
20422: Kuluttajavalituslautakunnassa on sihteerin
20423: 1 §. virka. Lautakunnassa voi lisäksi olla ylimääräi-
20424: Kuluttaja-asioiden käsittelemiseksi on kulut- siä toimenhaltijoita, tilapäisiä toimihenkilöitä
20425: tajavalituslautakunta. ja työsuhteessa olevaa henkilökuntaa.
20426: Kuluttajavalituslautakunnan tehtävänä on oh- Sihteerin ja muun henkilöstön ottaa kulutta-
20427: jata ja valvoa kuluttaja-asiamiehen toimintaa ja javalituslautakunta.
20428: antaa ratkaisusuosituksia valituksiin, joita ku-
20429: luttajat tekevät yksittäisissä asioissa kuluttajan- 5 §.
20430: suojalaissa ( / ) tarkoitettujen, hankki- (Kuten hallituksen esityksessä.)
20431: miensa kulutushyödykkeiden laadusta taikka
20432: elinkeinonharjoittajan suorituksesta.
20433: Kuluttajavalituslautakunta voi määrätä kulut- Asian käsittely.
20434: taja-asiamiehen ryhtymään toimenpiteisiin myös 6 §.
20435: yksittäisessä kuluttaja-asiassa. (Kuten _l;lallituksen esityksessä.)
20436: Kuluttajavalituslautakunnan tehtävänä on li-
20437: säksi antaa markkinatuomioistuimelle ja muille
20438: tuomioistuimille lausuntoja niiden käsitellessä T §.
20439: kuluttaja-asioita. Valmistelussa on pyrittävä ·selvittämään, on-
20440: 2 §. ko asiaa käsitelty muissa toimielimissä.
20441: , Kuluttajavalituslautakunnassa -on puheenjoh- ( 2 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
20442: taja ja vähintään yhdeksäntoista jäsentä. Kulut-
20443: tajavalituslautakunnan ·. puheenjohtajan ja jäse- 8 §.
20444: net sekä kullekin· jäsenelle varamiehen määrää ( 1 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
20445: valtioneuvosto neljäksi vuodeksi. Elinkeinonharjoittaja on velvollinen anta-
20446: ( 2 mom. kuten hallituksen esityksessä.) maan kuluttajavalituslautakunnalle kuluttaja-
20447: asioiden selvittämistä ja käsittelemistä varten
20448: 3 §. tarpeellisi3: tietoja. ·
20449: Kuluttajavalituslautakunnan puheenjohtajan
20450: ja varapuheenjohtajan tulee olla · oikeustieteen 9 §.
20451: kandidaatin tutkinnon· suorittaneita. Puheen- (Kuten hallituksen esityksessä.)
20452: johtajan. ja jäsenten tulee olla kuluttaja-asioihin
20453: perehtyneitä. · Erinäisiä säännöksiä.
20454: Kuluttaj avalituslautakunnap. kokoonpanossa
20455: on noudatettava parlamentaarisia voimasuhteita. 10-12 §.
20456: ( 3 mom. kuten hallituksen esityksessä.) (Kuten hallituksen esityksessä.)
20457:
20458:
20459: Helsingissä 1 päivän~ maaliskuuta 1977.
20460:
20461: Anna-Liisa Jokinen Irma Rosnell Helge Talvitie
20462: Veikko Saarto Kalevi Kivistö Marjatta Stenius
20463: Kauko Hjerppe Ele Alenius M. Kainulainen
20464: 1.-C. Björklund Siiri Lehmonen Oili Suomi
20465: Ensio Laine Pentti Liedes Toivo Jokiniemi
20466: Taisto Sinisalo Aarne . Pnlkkinen Aarne Koskinen
20467: Ulla-Leena Alppi Helvi Niskanen Kuuno Honkonen
20468: Pauli Uitto Heimo Rekonen Lauha Männistö
20469: Jarmo Wahlström
20470: 1977 vp. 405
20471:
20472: Lakialoite n:o 152.
20473:
20474:
20475:
20476:
20477: Vennamo: Ehdotus laiksi yksityisistä teistä annetun lain muutta-
20478: misesta.
20479:
20480:
20481: E d u s k u n n: a 11 e.
20482:
20483: Tiet ovat yleisiä liikenneväyliä. Siksi on tiet tyisten teiden taloudelliset rasitukset kasvavat
20484: rakennettava ja ylläpidettävä yhteiskunnan va- koko ajan suuresti.
20485: roilla. SMP katsoo, että laissa tarkoitettujen yksi-
20486: Keskustapuolueen hallitus on kuitenkin an- tyisten teiden ylläpito ja rakentaminen on kus-
20487: tanut eduskunnalle esityksen yksityisistä teistä tannettava kokonaan valtion varoista hyväk-
20488: annetun lain muuttamisesta, joka edelleen ra- syttyjen kohtuullisten kustannusten mukaan.
20489: kentuu sille perustalle, että vaikka näillä teillä Valtiolle kuuluu liikenteen hoitaminen koko
20490: harjoitetaan yleistä liikennettä, niin suurim- maassa semminkin kun valtio liikenteestä täl-
20491: malta osin tiet on yksityisten maan- ja tontin- läkin hetkellä perii verovaroja yli kaksi kertaa
20492: omistajien ylläpidettävä (n:o 13/1977 vp.). enemmän kuin käyttää teiden rakentamiseen
20493: SMP:n eduskuntaryhmä ei voi hyväksyä ja kunnossapitoon.
20494: tällaista periaatteellisesti täysin väärää linjaa Mainituilla perusteilla ehdotan,
20495: yksityisiä tienpitäjiä kohtaan. Tämä vääryys ei
20496: myöskään sillä poistu, että taloudellista rasi- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
20497: tusta yritetään hieman vähentää semminkin lakiehdotuksen:
20498: kun käytännössä ja liikenteen kasvaessa yksi-
20499:
20500:
20501: Laki
20502: yksityisistä teistä annetun lain muuttamisesta.
20503:
20504: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
20505: muutetaan 15 päivänä kesäkuuta 1962 yksityisistä teistä annetun lain (358/62) 51 a §:n
20506: 1 momentin 7 ja 8 kohta ja 3 momentti, 52 §:n 4 momentti, 67 §:n 1 momentin 7 kohta,
20507: 13 luvun otsake, 93, 94 ja 96 § sekä 97 §:n 1 momentti,
20508: sellaisina kuin niistä ovat 51 a §:n 1 momentin 7 ja 8 kohta ja 3 momentti, 52 §:n 4 mo-
20509: mentti ja 67 §:n 1 momentin 7 kohta 4 päivänä heinäkuuta 1975 annetussa laissa (521/
20510: 75), sekä
20511: lisätään 51 a §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on mainitussa 4 päivänä heinäkuuta
20512: 1975 annetussa laissa, uusi 9 kohta seuraavasti:
20513:
20514: 51 a, 52 ja 67 §.
20515: (Kuten hallituksen esityksessä.) kunnossapitoon, jota koskevien asioiden hoita-
20516: mista varten on perustettu tiekunta ja joka on
20517: tarpeellinen pysyvän asutuksen pääsytienä.
20518: 13 luku
20519: Tienpidon valtion- ja kunnanavustus.
20520: 94 §.
20521: 93 §. Edellä 93 § :ssä tarkoitetun tien tekemisen
20522: Valtion varoista maksetaan vuosittain hy- johdosta hyväksytyt kustannukset maksetaan
20523: väksytyt kustannukset sellaisen yksityisen tien valtion varoista sen mukaan kuin asetuksella
20524: 406 Lakialoite n:o 152
20525:
20526:
20527: tarkemmin maarataan. Erityisistä syistä voi- 96 ja 97 §.
20528: daan valtion avustusta myöntää myös sellaisen (Kuten hallituksen esityksessä.)
20529: yksityisen tien tekemiseen, jota koskevien
20530: asioiden hoitamista varten ei ole perustettu Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
20531: tiekuntaa. kuuta 1978.
20532:
20533:
20534: Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1977.
20535:
20536: Veikko Vennamo
20537: 1977 vp. 407
20538:
20539: Lakialoite n:o 153.
20540:
20541:
20542:
20543:
20544: Tarjanne: Ehdotus osakeyhtiölaiksi.
20545:
20546:
20547: E d u s k u n n a 11 e.
20548:
20549: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen Osakeyhtiölain 11 luvun 1 §:ssä säädetään
20550: uudeksi osakeyhtiölainsäädännöksi (HE 27/ konsernitilinpäätöksestä. Konsernitilinpäätös on
20551: 77). Esityksellä on tarkoitus ajanmukaistaa pien- ja keskisuurille yrityksille teknisesti vai-
20552: keskeisintä yritysmuotoamme koskeva lainsää- kea. Ne eivät pysty sitä tekemään yrityksen
20553: däntö ja poistaa ne puutteet, joita vanhentu- piirissä olevan asiantuntemuksen rajoissa, vaan
20554: neen lain käytäntöön soveltamisessa on ilmen- joutuvat kääntymään konsulttien puoleen.
20555: nyt ja jotka osaltaan ovat haitanneet yritys- Konsulttien palveluksistaan perimät hinnat tu-
20556: toimitman kehittämistä ja pysyttämistä talbu- levat nousemaan ja olemaan siten merkittävä
20557: dellisen ja muun yhteiskunnallisen kehityksen osa pienten ja keskisuurten yritysten kustan-
20558: tasalla. nuksista. Konsernitilinpäätöksen tulisi koskea
20559: Osakeyhtiölain 7 luvun 1 §:ssä kielletään vain yhtiöitä, joiden sidottu oma pääoma on
20560: omien osakkeiden lunastaminen. Kielto on enemmän kuin kaksi miljoonaa markkaa ja jos
20561: eräiltä osiltaan perusteltu ja oikeaan osunut. yhtiön osakkeita tai vel:kakirjoja noteerataan
20562: Kuitenkin kielto asettaa varsinkin perheyrityk- arvopaperipörssissä tai jos yhtiön palveluksessa
20563: set vaikeaan asemaan. Tällaisesta yrityksestä on kahden viimeksi kuluneen tilikauden aikana
20564: eroon pääsemiseen on oltava jokin yksinkertai- ollut keskimäärin yli viisisataa henkilöä.
20565: nen tapa. Asia on erityisen tärkeä perheyritys-
20566: ten kannalta, joissa on sukupolvenvaihdos edes- Edellä olevaan viitaten ehdotan,
20567: sä. Yhtiöjärjestyksessä tulisi voida määrätä,
20568: että yhtiö voi osakepääoman yli säästyneillä että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
20569: varoilla lunastaa omia osakkeitaan, jotka on lakiehdotuksen:
20570: poistettava osakeluettelosta ja tehtävä kelpaa-
20571: mattomiksi.
20572:
20573: Osakeyhtiölaki.
20574: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
20575:
20576: 1 luku. 3 luku.
20577: Yleisiä säännöksiä. Osake, osakekirja ja osakeluettelo.
20578:
20579: 1 ja 2 §. 1-13 §.
20580: (Kuten hallituksen esityksessä.) (Kuten hallituksen esityksessä.)
20581:
20582:
20583: 4 luku.
20584: 2 luku. Osakepääoman korottaminen.
20585: Osakeyhtiön perustaminen.
20586: Yleisiä säännöksiä.
20587: 1-14 §. 1-3 §.
20588: (Kuten hallituksen esityksessä.) (Kuten hallituksen esityksessä.)
20589: 408 Lakialoite n:o 153
20590:
20591:
20592: Uusmerkintä. 10 luku.
20593: 4-12 §. Tilintarkastus ja erityinen tarkastus.
20594: (Kuten hallituksen esityksessä.)
20595: 1-14 §.
20596: Rahastoanti. (Kuten hallituksen esityksessä.)
20597: 13 ja 14 §.
20598: (Kuten hallituksen esityksessä.) 11 luku.
20599: Tilinpäätös ja konsernitilinpäätös.
20600: 5 luku.
20601: Vaihtovelkakirjat ja optiolainat. Yleisiä säännöksiä.
20602:
20603: 1-6 §. 1 §.
20604: (Kuten hallituksen esityksessä.) Kultakin tilikaudelta on laadittava tilinpää-
20605: tös, joka käsittää tuloslaskelman, taseen ja
20606: toimintakertomuksen sekä, mikäli konserniin
20607: 6 luku. kuuluu yksi tai useampia edellä 10 luvun 4 §:n
20608: Osakepääoman alentaminen. 1 ja 2 momentissa tarkoitettuja yhtiöitä, kone
20609: sernin emoyhtiössä myös konsernitilinpäätök~
20610: 1-4 §. sen.
20611: (Kuten hallituksen esityksessä.) ( 2 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
20612:
20613: 2 §.
20614: 7 luku. (Kuten hallituksen esityksessä.)
20615:
20616: Omat osakkeet. Tilinpäätös.
20617: 3-9 §.
20618: 1 §. (Kuten hallituksen esityksessä.)
20619: Osakeyhtiö ei saa vastiketta vastaan hankkia
20620: eikä ottaa pantiksi omia osakkeitaan eikä emo- Konsernitilinpäätös.
20621: yhtiönsä osakkeita. Yhtiöjärjestyksessä voidaan
20622: kuitenkin määrätä, että yhtiö voi osakepääoman 10-12 §.
20623: yli säästyneillä varoilla lunastaa omia osakkei- (Kuten hallituksen esityksessä.)
20624: taan. Yhtiölle lunastettu osake on poistettava
20625: osakeluettelosta ja osakekirja tehtävä kelpaa- Erinäisiä säännöksiä.
20626: mattomaksi. Tämän pykälän vastainen sopimus 13 ja 14 §.
20627: on pätemätön. (Kuten hallituksen esityksessä.)
20628: ( 2 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
20629:
20630: 12 luku.
20631: 8 luku. Voitonjako ja yhtiön varojen muu käyttö.
20632: Yhtiön johto.
20633: 1-7 §.
20634: 1-15 §. (Kuten hallituksen esityksessä.)
20635: (Kuten hallituksen esityksessä.)
20636: 13 luku.
20637: 9 luku. Selvitystila ja purkaminen.
20638: Yhtiökokous. Selvitystilaan asettaminen.
20639: 1-17 §. 1-5 §.
20640: (Kuten hallituksen esityksessä.) (Kuten hallituksen esityksessä.)
20641: Lakialoite n:o 153 409
20642:
20643: Selvitysmenettely. 16 luku.
20644: 6-17 §. Erinäisiä säännöksiä.
20645: (Kuten hallituksen esityksessä.)
20646: Oikeudenkäynti ja välimiesmenettely.
20647: Erinäisiä säännöksiä.
20648: 1-5 §.
20649: 18 ja 19 §. (Kuten hallituksen esityksessä.)
20650: (Kuten hallituksen esityksessä.)
20651: Rekisteröintisäännöksiä.
20652: 14 luku. 6 ja 7 §.
20653: Sulautuminen ja osakkeiden lunastaminen (Kuten hallituksen esityksessä.)
20654: tytäryhtiössä.
20655: Rangaistussäännöksiä.
20656: 1-9 §. 8 ja 9 §.
20657: (Kuten hallituksen esityksessä.) (Kuten hallituksen esityksessä.)
20658:
20659: 15 luku.
20660: Vahingonkorvausvelvollisuus.
20661: 1-7 §.
20662: (Kuten hallituksen esityksessä.)
20663:
20664:
20665: Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1977.
20666:
20667: Pekka Tarjanne
20668:
20669:
20670:
20671:
20672: 52 087700129D
20673: 410 1977 vp.
20674:
20675: Lakialoite n:o 154.
20676:
20677:
20678:
20679:
20680: Kivistö ym.: Ehdotukset laeiksi opintotukilain 10 §:n ja asumis-
20681: tukilain muuttamisesta.
20682:
20683:
20684: E d u s k u n n a 11 e.
20685:
20686: Vuonna 1972 säädetyn opintotukilain peri- tä periaatteessa oikeansuuntaisesta tavoitteesta,
20687: aatteet opintojen rahoituksen turvaamiseksi pe- jonka mukaan lainamuotoisen tuen osuutta on
20688: rustuvat keskeisesti lainamuotoiseen opintotu- vähennettävä suoran ja välillisen tuen kustan-
20689: keen. Valtioneuvosto päättää opintolainojen nuksella. Sen sijaan hallituksen esitys ei lähes-
20690: valtiontakausten enimmäismääristä, jotka eivät tulkoonkaan täytä sitä itsestään selvää ehtoa,
20691: kuitenkaan velvoita pankkeja myöntämään lai- että lainamuotoisen tuen vähennykset on kom-
20692: noja enimmäismäärien suuruisina. Eduskunta pensoitava vastaavansuuruisilla suoran ja välil-
20693: päättää opintotukilain muutoksista päättäessään lisen tuen lisäyksillä. Niinpä voidaankin osoit-
20694: korkotuen suuruuden ja opintorahojen määrän, taa, että ha:llituksen suunnitelmien toteuttami-
20695: sekä tähän asti sovelletun järjestelmän mukaan nen merkitsisi opintotuen kokonaismäärän pie-
20696: asumistukilailla asumistuen soveltamisalasta. nenemistä: lainojen valtiontakausten enimmäis-
20697: Järjestelmän keskeisimpänä epäkohtana on määrien tiettävästi noin 150 mmk:n suuruus-
20698: opiskelijoiden suorastaan kestämättömiin mit- luokkaa olevaa supistumista eivät opintorahan
20699: toihin paisuva veLkaantuminen, koska suoran ja asumisen tukemisen lisäykset kata kuin noin
20700: opintotuen osuus opintojen rahoituksessa on kolmanneksen suuruiselta osalta. Lisäksi eräi-
20701: ollut alunalkaen vähäinen ja se on järjestel- den opiskelijaryhmien asema huononee selvästi
20702: män voimassaoloaikana reaaliarvoltaan pienen- tuen kokonaismäärän pienentyessä: näin käy
20703: tynyt. Epäkohdista vaikeimpia on ollut myös erityisesti alle 18-vuotiaille, kotoa käsin opis-
20704: opintojen rahoituksen kannalta ratkaisevan lai- keleville, jotka menettävät oikeutensa opinto-
20705: nan myöntämistä koskevan päätösvallan jäämi- lainan saamiseen. Tarveharkinnassa sovelletta-
20706: nen rahalaitoksille, mikä opintovuonna 1976- vaksi suunnitellut erittäin tiukat vanhempien
20707: 77 johtikin opintotuen romahdusmaiseen las- tuloja koskevat enimmäisrajat pienentävät opin-
20708: kuun Rahalaitosten neuvottelukunnan päätet- totuen kokonaismäärää suuren osan opiskeli-
20709: tyä opintolainojen enimmäismäärien jättämises- joista jäädessä vaille ehdotettua asumislisää ja
20710: tä keskimäärin 20-30 % valtiontakausten opintorahaa. Eduskuntakin on jo aikaisemmin
20711: enimmäismääriä pienemmiksi. hyväksyessään sivistysvaliokunnan mietinnön
20712: Opintotukijärjestelmän epäkohdat ovatkin opintotukilain muuttamisesta (n:o 19/1976
20713: osoittautuneet niin suuriksi, ettei opintojen vp.) edellyttänyt, ettei vanhempien tuloihin
20714: rahoitusta voida nykyisellä järjestelmällä tur- tai omaisuuteen perustuvaa tarveharkintaa tule
20715: vata. Keskeisimpänä lähiajan kehittämistavoit- soveltaa yli 20-vuotiaisiin opiskelijoihin. Tar-
20716: teena tulee pitää sitä, että lainamuotoisen veharkintaa sovellettaessa tulee lähteä siitä, että
20717: tuen osuutta voidaan asteettain vähentää suoran sitä sovelletaan vanhempien tulo- ja varalli-
20718: ja välillisen opintotuen kustannuksella pitäen suusasemaan perustuen vain vanhempien huol-
20719: lähtökohtana sitä, että tuen kokonaismäärän lettavana oleviin, kotoa käsin opiskeleviin, kun
20720: reaaliarvo kattaa opintokustannukset. Valtion taas täysi-ikäisten opiskelijoiden tuen tarvetta
20721: myöntämän tuen osuuden kasvu tekisi järjestel- mitoitettaessa tulee ottaa huomioon vain tuen
20722: mästä myös nykyistä varmemman tuen saajille. saajan omat tulot ja varallisuus.
20723: Kehittämisen lopullisena tavoitteena tulee olla Myös hallituksen esitykset asumisen tuke-
20724: opintokustannukset kattava opiskelijapalkka. misen uudelleenjärjestelyiksi sisältävät joukon
20725: Hallituksen esitys laeiksi opintotukilain 10 epäkohtia. Opiskelijaperheen lapsettomuuden
20726: §:n ja asumistukilain muuttamisesta lähtee sii- poistaminen tuen hylkäysperusteena kahden
20727: Lakialoite n:o 154 411
20728:
20729: avioliittovuoden jälkeen on oikeaan osunut Uuden järjestelmän olisi tullut säilyttää
20730: uudistus, sen sijaan edellytys, jonka mukaan tuen kokonaismäärä osapuilleen opintovuonna
20731: molempien tuen saajien tulee täystoimisesti 1976-77 säädetyllä lainojen takausten enim-
20732: opiskella, on liian tiukka. Asuntoloissa asu- mäismäärien ja suoran tuen yhteenlasketulla ta-
20733: vien tuki heikkenee niinikään tuen kattaessa solla. Lisäksi edellytämme, että vanhempien
20734: kalenterivuoden sijasta vain opintovuoden. tulo- ja varallisuusasemaan perustuvaa tarve-
20735: Vuokran jääminen pois tuen mitoitusperusteista harkintaa ei sovelleta yli 18-vuotiaisiin opiske-
20736: johtaa tuen ja vuokran suhteiden epäoikeuden- lijoihin. Valtioneuvoston tulisi säilyttää oikeus
20737: mukaiseen jakautumiseen. opintolainan saamiseen kaikilla opintotukilain
20738: Oikeudenmukaisempi järjestelmä olisi Iuota- piiriin kuuluvissa oppilaitoksissa opiskelevilla.
20739: vissa laajentamalla asumistukilain soveltamis-
20740: alaa koskemaan kaikki opiskelijat asumisen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
20741: muodosta riippumatta. Tällöin nykyiset etuudet
20742: eivät heikkenisi ja tuen piiriin tuleville tuki että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
20743: tulisi mitoitetuksi asumiskustannusten mukaan. lakiehdotukset:
20744:
20745: 1.
20746:
20747: Laki
20748: opintotukilain 10 §:n muuttamisesta.
20749: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 14 päivänä tammikuuta 1972 annetun opinto-
20750: tukilain (28/72) 10 §, sellaisena kuin se on muutettuna 25 päivänä tammikuuta 1974 ja
20751: osittain muutettuna 21 päivänä tammilkuuta 1977 annetuilla laeilla (88/74 j.a 65/77) seuraa-
20752: vasti:
20753:
20754: 10 §. varattava määrä11aha vähintään 13 500:n enim-
20755: Jos ei erikseen toisin säädetä opintorahana mäismääräisen opintorahan jakamiseksi.
20756: myönnetään kerrallaan enintään yhdeksi opin- Opintorahan saajakohtaista määrää voidaan
20757: tovuodeksi: alentaa opintokustannuksiin alentavasti vaikut-
20758: 1 ) oppirkoulun lukioasteella tclo- ja meno- tavien syiden takia sen mukaan kuin siitä
20759: arvion rajoissa enintään 600 markkaa; erikseen lailla säädetään. Alentamista ei kui-
20760: tenkaan saa suorittaa vanhempain tuloihin tai
20761: 2) alemman keskiasteen ammatillisessa kou- varallisuuteen perustuen 18-vuotiaalta tai .sitä
20762: lutuksessa 1 000 markkaa ja muussa ammatilli- vanhemmalta päätoimisesti opintoja harjoitta-
20763: sessa koulutuksessa, cllei jäljempänä 3 kohdasta valta opiskelijalta.
20764: muuta johdu, 900 markkaa ja
20765: 3) yliopistoiss·a ja muissa korkeakouluissa Tämä laki. tulee voimaan 1 päivänä heinä-
20766: sekä asetuksella erirkseen määrätyissä oppilai- kuuta 1977.
20767: toksissa 750 markkaa. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryh-
20768: Vuosittain on tulo- ja menoarviossa 1 mo- tyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimen-
20769: mentin 3 kohdassa mainittuun tarkoitukseen piteisiin.
20770: 412 Lakialoite n:o 154
20771:
20772:
20773: 2.
20774: Laki
20775: asumistukilain muuttamisesta.
20776:
20777: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä kesäkuuta 1975 annetun asumis-
20778: tukilain ( 408/75) 1 §:n 2 momentti ja 2 §:n 1 momentin 2 kohta, sellaisena kuin se
20779: on 27 päivänä toukokuuta 1976 annetussa laissa ( 421/76), näin kuuluviksi:
20780:
20781: 1 §.
20782: Asumistukea voidaan lisäksi myöntää sellai- 2) yh1Jeistaloudessa asuvat lapsettomat avio-
20783: sessa opiskelija-asuntolassa asuville opiskelijoil- puolisot, jos kumpikin puoliso1sta avioliittoa
20784: le, jonka rakentamista, laajentamista tai perus- solmittaessa ei ollut täyttänyt kolmeakymmentä
20785: korjausta varten on myönnetty lainaa valtion vuotta, avioliiton solmimisvuonna ja kahtena
20786: tai kunnan varoista taikka jota ylläpitää kunta sitä seuraavana kalenterivuotena sekä, milloin
20787: tai yleishyödyllinen yhteisö tai säätiö, sekä molemmat aviopuolisot tai toinen aviopuoli-
20788: päävuokralaisina tai alivuokralaisina asuville soista harjoittaa päätoimisesti opintoja opinto-
20789: opiskelijoille. tukilain piiriin kuuluvassa oppilaitoksessa, myös
20790: mainitun kahden vuoden jälkeen.
20791:
20792: 2 §.
20793: Perheeksi, joka voi saada tässä laissa tar- Tämä laki tu1ee voimaan 1 päivänä heinä-
20794: koitettua asumistukea, katsotaan: kuuta 1977.
20795:
20796:
20797: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1977.
20798:
20799: Kalevi Kivistö Marjatta Stenius Arto Merisaari
20800: Jarmo Wahlström
20801: 1977 vp. 413
20802:
20803: Lakialoite n:o 155.
20804:
20805:
20806:
20807:
20808: Aaltonen ym.: Ehdotukset laeiksi opintotukilain 10 §:n ja
20809: asumistukilain muuttamisesta.
20810:
20811:
20812: E d u s k u n n a 11 e.
20813:
20814: Laki opintotukilain 10 §:n muuttamisesta. Laki asumistukilain muuttamisesta.
20815:
20816: Opintorahan enimmäismääriä esitetään koro- Esitys edellyttää asumistukilain 1 §: n 2 mo:
20817: tettavaksi. Opintorahojen myöntämisperustei- mentin muuttamista siten, että asumistukea
20818: siin esitetään muutosta siten, että lukiossa ja saavat myös muualla kuin opiskelija-asunnoissa
20819: korkeakouluissa opiskelevien osalta poistetaan asuvat yksinäiset opiskelijat. Edellä oleva
20820: nykyinen enimmäiskappalemäärä ja opintora- aiheuttaa muutoksen myös asumistukilain
20821: hoja jaetaan saman periaatteen mukaisesti kuin 9 §:ään.
20822: ammatillisen koulutuksen puolella lukuvuonna Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
20823: 1977-78, noin 20 000 kappaletta.
20824: Opintorahan enimmäismääriä voidaan alen- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
20825: taa opintokustannuksiin alentavasti vaikuttavien lakiehdotukset:
20826: syiden takia. Alentamisperusteista päättäisi val-
20827: tioneuvosto.
20828:
20829: 1.
20830: Laki
20831: opintotukilain 10 §:n muuttamisesta.
20832:
20833: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 14 päivänä tammikuuta 1972 annetun opinto-
20834: tukilain ( 28/72) 10 §, sellaisena kuin se on muutettuna 25 päivänä tammikuuta 197 4 ja
20835: osittain muutettuna 21 päivänä tammikuuta 1977 annetuilla laeilla (88/74 ja 65/77) seuraa-
20836: vasti:
20837:
20838: 10 §.
20839: Opintorahaa myönnetään kerrallaan enintään varattava määräraha vähintään 13 500:n enim-
20840: yhdeksi opintovuodeksi: mäismääräisen opintorahan jakamiseksi.
20841: 1 ) lukiossa tai lukioasteella tulo- ja meno- Opintorahan saajakohtaista määrää voidaan
20842: arvion rajoissa enintään 700 markkaa, alentaa tai opintoraha kokonaan evätä opinto-
20843: 2) alemman keskiasteen ammatillisessa kou- kustannuksiin alentavasti vaikuttavien syiden
20844: lutuksessa 1 300 markkaa ja muussa amma- takia sen mukaan kuin valtioneuvosto päättää.
20845: tillisessa koulutuksessa, ellei jäljempänä 3 koh-
20846: dasta muuta johdu, 1 200 markkaa ja Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
20847: 3) yliopistois.sa ja muissa korkeakouluissa kuuta 1977.
20848: sekä asetuksella erikseen määrätyissä oppHai- Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
20849: toksissa 1100 markkaa. ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
20850: Vuosittain on tulo- ja menoarviossa 1 mo- menpiteisiin.
20851: mentin 3 kohdassa mainittuun tarkoitukseen
20852: 414 Lakialoite n:o 155
20853:
20854:
20855: 2.
20856:
20857: Laki
20858: asumistukilain muuttamisesta.
20859:
20860: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä kesäkuuta 1975 annetun asumistuki-
20861: lain (408/75) 1 §:n 2 momentti ja 9 § näin kuuluviksi:
20862:
20863: 1 §. 9 §.
20864: Edellä 1 §:n 2 momentissa tarkoitetuille
20865: Asumistukea voidaan lisäksi myöntää sellai- opiskelijoille maksettavan asumistuen suuruu-
20866: sessa opiskelija-asunnossa asuville opiskelijoille, den määräytymisperusteet vahvistaa valtioneu-
20867: jonka rakentamista, laajentamista tai peruskor- vosto.
20868: jausta varten on myönnetty lainaa valtion tai
20869: kunnan varoista taikka jota ylläpitää kunta tai
20870: yleishyödyllinen yhteisö tahi säätiö sekä pää- ja Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
20871: alivuokralaisasunnoissa asuville opiskelijoille. kuuta 1977.
20872:
20873:
20874:
20875: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1977.
20876:
20877: Markus Aaltonen Pertti Paasio Kaarina Suonio
20878: Pirkko Aro Eino Grönholm Paula Eenilä
20879: 1977 vp. 415
20880:
20881: Lakialoite n:o 156.
20882:
20883:
20884:
20885:
20886: Vennamo: Ehdotus laiksi pakkohuutokaupalla myytävien kiin-
20887: teistöjen lunastamisesta valtiolle annetun Jain muuttamisesta.
20888:
20889:
20890: E d u s k u n n a 11 e.
20891:
20892: Hallitus on antanut eduskunnalle lakiesityk- Hallitus a:settaa siis kansa:laiset eriarvoiseen
20893: sen pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistö- asemaan perustuslain vastaisesti. Samoin kes-
20894: jen lunastamisesta valtiolle annetun lain muut- kustaryhmien hallitus syrjii tontinomistusta ja
20895: tamisesta (HE n:o 59/1977 vp.). Tämä hal- muutoinkin pienomistusta sekä taajama-asutus-
20896: lituksen esitys on kuitenkin epäoi!keudenmu- ta. Näillä alueilla ja näissä tapauksissa saakoon
20897: kainen. hallituksen kannan mukaan suuri raha riehua
20898: Hallitus esittää, että lunastusoikeutta paiklko- mielensä mukaan sekä yhteiskunta riistää yksi-
20899: huutokaupassa ylivoimaisiin taloudellisiin vai- tyisen pienomistuksen tuhoutumiseksi maas-
20900: keuksiin joutuneen omistajan hyväksi ei saisi sa:mme.
20901: tJapahtua, kun kiinteistö on kokonaan alueella, SMP ei voi hyväksyä tällaista väärämieli-
20902: jolla on voimassa asemakaava tai joka on syyttä eikä pienomistuksen sortoa. Si:ksi on
20903: rakennuskiellossa asemakaavan laatimista var- hallituksen esitystä korjatta;va.
20904: ten, tai alueella, joka rakennuskaavassa tai Edellä olevaan viitaten ehdotan,
20905: rantakaavassa taikka vahvistetussa yleiskaavassa
20906: on osoitettu muihin kuin maa. ja metsätalou- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
20907: dellisiin tarkoituksiin. lakiehdotuksen:
20908:
20909: Laki
20910: pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle annetun
20911: lain muuttamisesta.
20912: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
20913: kumotaan pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle 14 pa1vana
20914: tammikuuta 1938 annetun lain (23/38) 9 a §, sellaisena kuin se on 27 päivänä marras-
20915: kuuta 1953 annetussa laissa (444/53), ja
20916: muutetaan lain 1 § ja 7 § :n 3 momentti,
20917: sellaisina kuin niistä on 1 § 18 päivänä elokuuta 1967 annetussa laissa (379/67) ja
20918: 7 § :n 3 momentti 18 päivänä helmikuuta 1977 annetussa laissa (190 /77) seuraavasti:
20919:
20920: 1 §. ( 2 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
20921: Kun kiinteistö on ulosottotoimin myyty,
20922: maatilahallituksella on valta kolmenkymmenen 7 §.
20923: päivän kuluessa huutokaupan toimittamisesta (Kuten hallituksen esityksessä.)
20924: lukien lunastaa myyty kiinteistö huutokauppa-
20925: hinnasta. Kauppakirjaa ei saa ostajalle tätä Voimaantulosäännös.
20926: ennen antaa. (Kuten hallituksen esityksessä.)
20927:
20928:
20929: Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1977.
20930:
20931: Veikko Vennamo
20932: 416 1977 vp.
20933:
20934: Lakialoite n:o 157.
20935:
20936:
20937:
20938:
20939: Vennamo: Ehdotus laiksi työntekijäin eläkelain 4 c §:n muutta-
20940: misesta.
20941:
20942:
20943: E d u s k u n n a 11 e.
20944:
20945: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen tä heidän jo täytettyään 55 vuotta. Tällä ta-
20946: laeiksi kansaneläkelain 22 c §:n, työntekijäin voin sa,avat työn tarpeessa olevat nuoret työ-
20947: eläkelain 4 c §:n ja valtion eläkelain 9 a §:n paikkoja. On väärin, että sotiemme veteraanien
20948: muuttamisesta (HE n: o 65/1977 vp.). isänmaalle tekemiä palveluksia ei millään tavoin
20949: Työntekijäin elakelain esityksessään hallitus oteta huomioon. Srksi on haliituksen esitystä
20950: on täysin unohtanut ~otiemme veteraanit ja korjattava.
20951: heidän tarpeensa. Edellä olevaan viitaten ehdotan,
20952: SMP pitää välttämättömänä, että sotiemme että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
20953: veteraaneille voidan myöntää työttömyyseläket- lakiehdotuksen:
20954:
20955:
20956: Laki
20957: työntekijäin eläkelain 4 c § :n muuttamisesta.
20958:
20959: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun työnte-
20960: kijäin elakelain 4 c §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 29 päivänä joulukuuta 1972
20961: annetussa laissa (934/72), näin kuuluvaksi:
20962:
20963: 4 c §. avustusta tai työllisyyslain mukaista työttömyys-
20964: Oikeus saada työttömyyseläkettä on 60 vuot- korvausta yhteensä vähintään 200 päivältä taik-
20965: ta täyttäneellä työntekijällä ja 55 vuotta täyttä- ka ettei hänellä sanotun valtakunnallisista työt-
20966: neellä tämän lain mukaiseen eläketurvaan oikeu- tömyyskassoista annetun lain enimmäisavustus-
20967: tetulla sotiemme veteraanilla, joka esittää työ- ta koskevien säännösten mukaan enää ole oi-
20968: voimaviranomaisen todistuksen siitä, ettei hä- keutta päiväavustukseen. Työttömyyseläkkeestä
20969: nelle voida osoittaa sellaista työtä, jon:ka vas- ja työttömyyseläkkeen saajasta on jäljempänä
20970: taanottamisesta hän ei voi kieltäytyä menettä- mainituin poikkeuksin soveltuvin osin muutoin
20971: mättä oikeuttaan työllisyyslain ( 946/71) mu- voimassa, mitä työkyvyttömyyseläkkeestä ja sen
20972: kaiseen työttömyyskorvaukseen, sekä siitä, että saajasta on säädetty.
20973: hän . laskettuna päivästä, joka on aikaisintaan
20974: kuukautta ennen edellä sanotun todistuksen
20975: antamispäivää, on 60 viimeksi kuluneen viikon
20976: aikana saanut valtakunnallisista työttömyyskas- Voimaantulosäännös.
20977: soista annetun lain ( 125/34) mukaista päivä- (Kuten hallituksen. esityksessä.)
20978:
20979:
20980: Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1977.
20981:
20982: Veikko Vennamo
20983: 1977 vp. 417
20984:
20985: Lakialoite n:o 158.
20986:
20987:
20988:
20989:
20990: Vennamo: Ehdotus kunnallistenluottamushenkilöiden eläkelaiksi.
20991:
20992:
20993: E d u s k u n n a 11 e.
20994:
20995: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen Lain voimaantulon jälkeen kunnalliset luot-
20996: kunnallisten luottamushenkilöiden eläkelaiksi tamushenkilöt saisivat eläkkeen, mutta vuosi-
20997: (HE n:o 70/1977 vp.). Esitys on viipynyt kymmeniä yhteiskuntaa vähäisillä talouseduilla
20998: aiheettoman kauan. palvelleet jäisivät eläkettäkin vaille. Tällaista
20999: Kuitenkin keskipuolueiden hallitus on esi- väärämielisyyttä SMP:n eduskuntaryhmä ei pidä
21000: tyksessään unohtanut ns. vanhat kunnallismie- hyväksyttävänä.
21001: het. Heidät asetetaan huonompaan asemaan Edellä olevaan viitaten ehdotan,
21002: kuin uudet kunnallismiehet, vaikka Suomen
21003: perustuslain mukaan kaikkien tulisi olla lain että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
21004: edessä samanarvoisia. lakiehdotuksen:
21005:
21006:
21007: Kunnallisten luottamushenkilöiden eläkelaki.
21008: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
21009:
21010: 1-4 §. kelaitoksen jäsenyhteisö voi järjestää eikä pitää
21011: (Kuten hallituksen esityksessä.) voimassa luottamushenkilösuhteeseen perustu-
21012: vaa eläketurvaa luottamushenkilöille muulla
21013: 5 §. kuin tässä laissa tarkoitetulla tavalla.
21014: Tätä lakia sovelletaan myös ennen lain voi-
21015: maantuloa kunnallisessa luottamusmieshenkilö- 6 §.
21016: suhteessa olleisiin luottamushenkilöihin. Tämä laki tulee voimaan päivänä
21017: Tämän lain voimaantultua ei kunnallisen elä- kuuta 197 •
21018:
21019:
21020: Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1977.
21021:
21022: Veikko Vennamo
21023:
21024:
21025:
21026:
21027: 53 087700129D
21028: 418 1977 vp.
21029:
21030: Lakialoite n:o 159.
21031:
21032:
21033:
21034:
21035: Vennamo: Ehdotus laiksi kunnallisten viranhaltijain ja työnte-
21036: kijäin eläkelain muuttamisesta.
21037:
21038:
21039: E d u s k u n n a 11 e.
21040:
21041: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen SMP ei voi hyväksyä tällaista eläke.eduilla
21042: kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläke- leikkimistä. Eläke-etujen tulee perustua lakiin
21043: lain muuttamisesta (HE n:o 71/1977 vp.). eikä poliittisten henkilöiden mielivaltaharkin·
21044: HalJituksen . esitys koskee lyhytaikaisessa työ- taan.
21045: suhteessa olevia kuntien ja kuntainliittojen Siksi hatlituksen esitystä on korjattava niin,
21046: työntekijöitä viranhaltijain lisäksi. että elälkesäännössä tulee määrätä lyhytaikai-
21047: Nykyisin voimassaolevien säännösten mu- sessa työsuhteessa olleiden eläkeoikeus. Suomen
21048: kaan kunnallisten vivanhaltijain ja työntekijäin tulee olla lainalaisen maan eikä mielivalta-
21049: eläkelain u.likopuolelle jäävät lyhytaikaisessa työ- maan.
21050: suhteessa olleet. Hallitus esittää, että eläke- Edellä olevaan viitaten ehdotan,
21051: säännössä voitaisiin määrätä saako ja millä edel-
21052: lytyksillä lyhyta~kaisissa työsuhteissa ollut työn- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
21053: tekijä eläkettä. lakiehdotuksen:
21054:
21055:
21056: Laki
21057: kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain. muuttamisesta.
21058:
21059: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 30 päivänä huhtikuuta 1964 annettuun kun-
21060: nallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain (202/64) 3 §:ään uusi 5 momentti sekä la-
21061: kiin uusi 3 a § seur~vasti:
21062:
21063: 3 §. tamispiiriin kuulunut työntekijä saa lukea mai-
21064: nitun lain alaisen, eläkelaitoksen jäsenyhteisön
21065: Sen estämättä, mitä 1 § :n 5 momentissa on palveluksen hyväkseen lisäeliLketurvaa määrät-
21066: säädetty, eläkesäännössä tulee myös määrätä, täessä.
21067: millä edellytyksillä lyhytaikaisessa työsuhteessa 3 a §.
21068: olevien työntekijäin eläkelain ( 134/62) sovel- (Kuten hallituksen esityksessä.)
21069:
21070:
21071: Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1977.
21072:
21073: Veikko Vennamo
21074: 1977 vp. 419
21075:
21076: Lakialoite n:o 160.
21077:
21078:
21079:
21080:
21081: E. Laine ym.: Ehdotus laiksi keskioluesta annetun lain muutta-
21082: misesta.
21083:
21084:
21085: E d u s tk u n n a II e.
21086:
21087: Hallitus on 1.3 patvana toukokuuta 1977 heutunut keskioluen vapaasta vähittäismyyn-
21088: antanut eduskunnalle esityksen laeiksi keski- nistä ja anniskelusta.
21089: oluesta annetun lain ja alkoholilain 1 §:n Mikäli hallituksen esityksen mukaisen keski-
21090: muuttamisesta (HE n:o 85/1977 vp.). Halli- oluen kulutus tulee olemaan samalla tasolla
21091: tuksen esityksen perusteluissa pidetään vuoden kuin nykyisen keskioluen oli vuonna 1976,
21092: 1969 alussa tapahtunutta keskiolutkaupan va- merkitsee alkoholiprosentin alentaminen alko-
21093: pauttamista nykyisessä laajuudessa eräänä tär- holin kokonaiskulutuksen laskua runsaalla vii-
21094: keimmistä syistä heikentyneisiin raittius- ja al- dellä prosentilla puhtaaksi alkoholiksi lasket-
21095: koholioloihin. Hallitus ei kuitenkaan esitä la- tuna.
21096: kia muutettav~ksi siten, että keskiolut siirret- Hallituksen esitykseen sisältyvät muut eh-
21097: täisiin ruokatavarakaupoista ja ruoka- ja kahvi- dotukset jäävät kuitenkin puolitiehen siinä,
21098: baareista alkoholimyymälöihin ja valvottuihin että ne tähtäävät ainoastaan keskioluen annis-
21099: anniskeluravintoloihin, kuten mm. raittiusjär- kelun rajoittamiseen eivätkä keskioluen vähit-
21100: jestöjen taholta on erittäin perustellusti ehdo- täismyynnin vähentämiseen. Käsityksemme mu-
21101: tettu. Sen sijaan hallituksen esityksellä pyri- kaan keskioluen vähittäismyyntiä tulisi supis-
21102: tään keskioluesta aiheutuvien haittojen ja vau- taa saattamalla myös keskioluen vähittäismyyn-
21103: rioiden vähentämiseen alentamalla keskioluen tiluvat harkinnanvaraisiksi ja sallimalla keski-
21104: alkoholipitoisuutta, rajoittamalla keskioluen an- oluen vähittäismyyntiä elintarvikeliikkeissä ai-
21105: niskelua sekä tehostamalla valvontaa. Muutta- noastaan palvelumyyntinä.
21106: malla lakia hallituksen nyt esittämällä tavalla Lisäksi olisi alkoholiyhtiön harkitessaan pai-
21107: ei voida ratkaista keskiolutongelman pahinta kallista tarvetta ja muita luvan myöntämiseen
21108: epäkohtaa - johon eduskunta on jo useaan vaikuttavia olosuhteita kuultava kunnanhalli-
21109: kertaan kiinnittänyt huomiota - eli keski- tusta ja raittiuslautakuntaa voidakseen perus-
21110: oluen muodostumista nuorison ns. opetusjuo- taa päätöksensä mahdollisimman perusteelli-
21111: maksi. Päinvastoin on syytä nähdä, että tämä seen paikallisten olojen tuntemukseen.
21112: ongelma saattaa edelleen pahentua. Liikenneraittiuden ja liikenneturvallisuuden
21113: kannalta ei hallituksen esitystä keskioluen an-
21114: Keskioluen alkoholipitoisuuden alentamista niskeluluvan kieltämiseksi huoltoaseman yhtey-
21115: voidaan kuitenkin pitää oikeaa suuntaa vii- dessä toimivassa ravitsemisliikkeessä vain sii-
21116: toittavana toimenpiteenä siitäkin huolimatta, nä tapauksessa, että liikkeen tehtävänä ei ole
21117: että myös tällaisesta ja sitä miedommastakin pääasiallisesti palvella huoltoasemalla asioivaa
21118: oluesta on kielteisiä kokemuksia. Meillä elin- yleisöä, ole pidettävä riittävänä. Käytännössä
21119: tarvikeliikkeissä ja kahviloissa myyty I:n vero- tulee tuottamaan vaikeuksia tehdä eroa siinä,
21120: luokan olut, jonka korkein sallittu alkoholi- missä määrin huoltoasema palvelee muitakin
21121: pitoisuus on 2,25 painoprosenttia, aiheutti kuin autoilijoita ja muita moottoriajoneuvoilla
21122: järjestyshäiriöitä. Ruotsissa 30. 9. 1965 saakka liikkuvia. Käsityksemme mukaan keskioluen
21123: elintarvikeliikkeissä ja kahviloissa myyty vä- anniskelua ei tulisi sallia minkään huoltoase-
21124: kevin olut, II:n veroluokan olut, jonka kor- man yhteydessä olevassa ravitsemisliikkeessä.
21125: kein sallittu alkoholipitoisuus oli 2,8 paino- Edellä esitetyn nojalla ehdotamme,
21126: prosenttia, aiheutti jopa olutalkoholismia. Näitä
21127: haittoja ei kuitenkaan kummassakaan maassa että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
21128: voida verrata niihin haittoihin, joita on ai- lakiehdotuksen:
21129: 420 Lakialoite n:o 160
21130:
21131:
21132:
21133: Laki
21134: keskioluesta annetun lain muuttamisesta.
21135:
21136: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
21137: muutetaan keskioluesta 26 päivänä heinäkuuta 1968 annetun lain (462/68) 1 §, 26 §:n
21138: 1 ja 2 momentti, 28 §:n 1 momentti ja 37 § sekä
21139: lisätään lakiin uusi 15 a, 20 a, 20 b, 28 a, 28 b, 32 a ja 33 a § sekä 20 §:ään uusi 2
21140: momentti seuraavasti:
21141:
21142: 1 §. Anniskelua saa toimittaa ainoastaan ravitse-
21143: (Kuten hallituksen esityksessä.) misliikkeen yhteydessä, ei kuitenkaan sellaisessa
21144: ravitsemisliikkeessä, joka toimii huoltoaseman
21145: 15 a §. yhteydessä.
21146: (Kuten hallituksen esityksessä.)
21147:
21148: 20-20 b §. 28 §.
21149: (Kuten hallituksen esityksessä.) ( 1 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
21150: 26 §.
21151: Alkoholiyhtiön ja alkoholilaissa tarkoitetun
21152: anniskeluoikeuden haltijan lisäksi saa keski- 28 a, 28 b, 32 a, 33 a ja 37 §.
21153: ~oluen anniskelua harjoittaa ainoastaan se, jolle
21154: (Kuten hallituksen esityksessä.)
21155: alkoholiyhtiö harkittuaan paikallisen tarpeen ja
21156: muut luvan myöntämiseen vaikuttavat olosuh-
21157: teet ja hankittuaan kunnanhallituksen ja rait- Voimaantulosäännös.
21158: tiuslautakunnan lausunnot on antanut siihen (Kuten hallituksen esityksessä.)
21159: oikeuden.
21160:
21161:
21162: Helsingissä 20 päivänä toukdkuuta 1977.
21163:
21164: Ensia Laine Aimo Ajo Matti Järvenpää
21165: Antero Juntumaa J. Juhani Kortesalmi Jorma Fred
21166: Sylvi Saimo Matti Maijala Uljas Mäkelä
21167: Eeva Kauppi Eero Lattula
21168: 1977, yp. 421
21169:
21170: Lakialoite n:o 161.
21171:
21172:
21173:
21174: Rekonen ym.: Ehdotus edustajanpalkkiosta annetun lain 1 §:n
21175: muuttamisesta.
21176:
21177: E d u s kun n a 11 e.
21178: Hallitus on antanut lakiesityksen (HE n:o että jos kansanedustaja, joka on viranhaltija:,
21179: 82/1977 vp.) kansanedustajille maksettavan valitaan ministeriksi, hän saa kolme eri palk-
21180: palkkion sisällyttämisestä määrävuosikorotuksen kaa, nimittäin virasta, jota hän ei hoida, sekä
21181: piiriin. Esitys tulisi merkitsemään 2 vuotta kansanedustajan ja ministerin tehtävistä kusta-
21182: kansanedustajana olleelle palkkion korottamis- kin erikseen.
21183: ta 7 prosentilla eli 353 markalla ja 4 vuotta Kuten havaitaan kansanedustajien ja ministe-
21184: kansanedustajana olleen palkkion korottamista rien palkkauksen perusteissa on siis korjaami-
21185: 14 prosentilla eli 706 markalla kuukaudessa. sen aihetta, mutta ei suinkaan niiden korotta-
21186: Kun kansanedustajan palkkio on jo nykyisel- miseksi vaan alentamiseksi. Oikeutettua on,
21187: lään 5 043 markkaa kuukaudessa, niin esitetty että ministerin ja kansanedustajan palkkiosta
21188: järjestelmä ja siinä yhteydessä tapahtuva pal- vähennetään muusta valtion virasta tai toimesta
21189: kankorotus ei ole tarpeen eikä sitä voi hyväk- tuleva palkka. Ei voi olla oikein, että kansan-
21190: syä. edustajalle tai ministerille maksetaan yhteis-
21191: Ihmetystä sen sij,aan herättää se, että halli- kunnan varoista palkkaa sellaisestakin virasta;
21192: tus ei antanut esitystä kansanedustajille ja mi- jota hän ei lainkaan hoida.
21193: nistereille maksettavan kahden palkan tai palk- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
21194: kion maksamisen lopettamisesta. On kerras-
21195: saan kohtuutonta, että kansanedustajalle mak- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
21196: setaan kansanedustajan palkkion lisäksi virasta lakiehdotuksen:
21197: tuleva palkka. Vielä sitäkin ihmeellisempää on,
21198:
21199: Laki
21200: edustajanpalkkiosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta.
21201: Eduslkunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 70 §:ssä sääde-
21202: tyllä tavalla, muutetaan edustajanpalkkiosta 30 päivänä huhtikuuta 1947 annetun lain 1 §:n
21203: 1 momentti, sellaisena kuin se on 20 päivänä kesäkuuta 1974 annetussa laissa (511/74),
21204: näin kuuluvaksi:
21205:
21206: 1 §. kio saman suuruisena kuin 26 työpäivän pitui-
21207: Edustajalle suoritetaan vuotuinen palkkio, seen vuosilomaan oikeutetulle virkamiehelle.
21208: jonka määrä on seitsemää palkkausluokkaa pie- Palkkion määrästä vähennetään kuitenkin edus-
21209: nempi kuin mitä ylimpään palkkausluokkaan tajan valtion tai muusta virasta tai toimesta
21210: kuruluvassa valtion virassa tai toimessa kulloin- saama palkka.
21211: kin suoritetaan. Milloin palkkio suoritetaan
21212: päiväpalkkiona, sen määrä on 1/365 vuotuises-
21213: ta palkkiosta. Jos vastaavassa valtion virassa
21214: tai toimessa oleville B-palkkausluokkaan kuu- Voimaantulosäännös.
21215: luville virkamiehille suoritetaan lomaltapaluu- (Kuten hallituksen esityksessä.)
21216: rahaa, suoritetaan edustajalle sitä vastaava palk-
21217:
21218: Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1977.
21219:
21220: Heimo Rekonen Pauli Puhakka
21221: 422 1977 vp.
21222:
21223: Lakialoite n:o 162.
21224:
21225:
21226:
21227:
21228: Friberg ym.: Ehdotus laiksi raskauden keskeyttämisestä annetun
21229: lain muuttamisesta.
21230:
21231:
21232: E d u s k u n n a 11 e.
21233:
21234: Miettusen vähemmistöhallitus antoi viimei- Perustelut hallituksen esitystä pidemmälle
21235: sessä istunnossaan eduskunnalle esityksen laik- raskauden keskeyttämisaikarajalle ovat moni-
21236: si raskauden keskeyttämisestä annetun lain naiset. Ensimmäisenä on mainittava väestön
21237: muuttamisesta (HE n:o 81/1977 vp.). Täten yhä huono tietämys ehkäisystä ja myös abortti-
21238: itse asiassa jo poliittisesti kuollut hallitus pyrki lain säännöksistä. On oletettavissa että aika-
21239: panemaan uudelleen alulle aborttikeskustelun rajan laskeminen kahteentoista viikkoon lisäisi
21240: sellaisessa tilanteessa, jossa tämä lainsäädäntö ei·toivottujen raskauksien määrää. 'Tällaisen ke-
21241: on osoittanut käyttökelpoisuutensa ja tarpeelli- hityksen alullepano olisi nykyisessä tilanteessa
21242: suutensa. Yhteiskunnallisen tilanteen kannalta epäsuotava. Taloudellisen laman myötä ovat
21243: hallitus saattoi toivoa tunnepitoisen keskuste- nimenomaan nuorison vaikeudet muutoinkin
21244: lun peittävän alleen todella merkittävistä epä- lisääntyneet. Asuntotuotantoon varattuja mää-
21245: kohdista käytävän keskustelun, kuten toimen- rärahoja on karsittu, nuorisotyöttömyys on
21246: piteet työttömyyden vastustamiseksi ja elin- eräissä maan osissa jopa 15 prosenttia ja mo-
21247: keinoelämän elvyttämiseksi. Esitys on myös net ammattikoulutuksensa tänä vuonna päättä-
21248: osa vähemmistöhallituksen kristillisten liitolle vät nuoret jäävät ilman työpaikkaa.
21249: antamista lupauksista oikeiston solmiman ns. Ehkäisyneuvontaverkosto ei myöskään ole
21250: budjettisopimuksen toteuttamiseksi. valmis. Jopa terveyskeskusten käytäntö ilmais-
21251: Hallitus pyrki siis sangen kevein perustein ten ehkäisyvälineiden jakelussa vaihtelee, ja
21252: puuttumaan vaikeaan asiaan, ilman että siihen on terveyskeskuksia, joissa ehkäisyvälineitä jae-
21253: olisi ollut asiallista tarvetta. taan vain kerran ilmaiseksi.
21254: Asiantuntijoiden mukaan Suomen voimassa On myös todettava, että enimmäisaikarajan
21255: oleva aborttilaki on toiminut hyvin ja ollut laskeminen kuudestatoista kahteentoista viik-
21256: käyttökelpoinen. Tämä käy ilmi myös halli- koon on kerralla liian raju askel. Sen vuoksi
21257: tuksen esityksen perusteluista. Täten laitto- tJulisi säätää aikaraja, joka sallisi yhä tarpeelli-
21258: mien aborttien määrä on vahvasti laskenut. sen joustavuuden raskauden keskeyttämisessä.
21259: Näin on eliminoitu laittomaan aborttiin liit- Tällainen aikaraja olisi viisitoista viikkoa ny-
21260: tyvät suuret terveydelliset riskit. Raskauden kyisen kuudentoista asemesta. ·
21261: keskeyttäminen tapahtuu myös maan eri osissa Nykyisen kaltaisen käytännön tarpeellisuutta
21262: oleellisesti yhtenäisempien ja tasapuolisempien puoltaa myös se, että lääkintöhallitus vuosit-
21263: perusteiden mukaan. Toisaalta elävänä synty- tain joutuu käsittelemään jopa satoja poikkeus·
21264: neiden määrä on kasvanut siirtolaisuudesta lupien myöntämisiä, ts. tapauksia, joissa abortti
21265: huolimatta. Raskauden keskeytyksissä on myös myönnetään erityisistä syistä aina kahteenkym·
21266: nähtävissä jatkuvaa vähentymistä. meneen viikkoon saakka.
21267: Siksi on käsittämätöntä, että vähemmistö- On myös monasti sattunut, että kuudentoista
21268: hallitus katsoi tarpeelliseksi antaa aborttilain viikon määräaika on tarpeen siksi, että lain·
21269: muutosesityksen. säätäiän tarkoitus aborttilain toteuttamisessa
21270: Hallituksen esityksessä todetaan, että raskau- yhtenäisesti on jäänyt saavuttamatta. On lää-
21271: den keskeyttämisen aikaraja olisi aikanaan py- käreitä, jotka kieltäytyvät suorittamasta toi-
21272: rittävä laskemaan, ts. kun ehkäisyneuvontaver- menpidettä tai muutoin ottavat oikeudekseen
21273: kosto olisi valmis. Näin ei nyt ole asianlaita. tulkita lakia siten että raskauden keskeyttä-
21274: Lakialoite n:o 162 423
21275:
21276: mistä toivova nainen joutuu vaikeuksiin jou- piteen riskiä, ei kumoa sitä tosiseikkaa, että
21277: tuessaan varsinkin pienellä paikkakunnalla ha- riski yhä on pieni ja että esim. kuolemanta-
21278: kemaan lääkäriä muualta. pauksia myöhäisaborttiinkaan ei ole sattunut.
21279: Eräät naistentautilääkärit ovat saattaneet Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
21280: vaatia lain tiukentamista. Kuitenkaan heidän
21281: käyttämänsä lääketieteellinen peruste, nimittäin että Eduskunta hyväksyisi seuravan
21282: istukan kiinnittyminen kahdentoista viikon jäl- lakiehdotuksen:
21283: keen tiukemmin kohtuun, mikä lisää toimen-
21284:
21285:
21286: Laki
21287: raskauden keskeyttämisestä annetun lain muuttamisesta.
21288:
21289: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan raskauden keskeyttämisestä 24 päivänä maa-
21290: liskuuta 1970 annetun lain ( 239/70) 5 § :n 2 momentti näin kuuluvaksi:
21291:
21292: 5 s.
21293: Muun syyn kuin naisella olevan sairauden Voimaantulosäännös.
21294: tai ruumiinvian vuoksi ei raskautta saa kes- (Kuten hallituksen esityksessä.)
21295: keyttää viidennentoista raskausviikon jälkeen.
21296:
21297:
21298:
21299:
21300: Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1977.
21301:
21302: Ralf Friberg Mauno Forsman
21303: Lasse Lehtinen Pertti Paasio
21304: Riitta Järvisalo~Kanerva Markus Aaltonen
21305: Seppo Tikka
21306: 424 1977 vp.
21307:
21308: Lakialoite n:o 163.
21309:
21310:
21311: P. Jokinen ym.: Ehdotus laiksi keskioluesta annetun lain muut-
21312: tamisesta.
21313:
21314: E d u s k u n n a 11 e.
21315: Hallitus on antanut esityksen laeiksi keski- 1972 kehittynyt yhtäjaksoisesti väkeviin pam
21316: oluesta annetun lain ja alkoholilain 1 §:n muut~ ja keskioluen suhteellinen osuus kulutuksesta
21317: tamisesta (HE n:o 85/1977 vp.). Tällä esi- on jatkuvasti laskenut. Keskioluen osuus ko-
21318: tyksellä pyritään keskioluesta aiheutuvien hait- konaiskulutuksesta oli vuonna 1976 25,4 pro-
21319: tojen ja vaurioiden vähentämiseen alentamalla senttia oltuaan 31,4 prosenttia vuonna 1972
21320: keskioluen alkoholipitoisuutta, rajoittamalla ja vuonna 1969 peräti 38,4.
21321: keskioluen anniskelua sekä tehostamalla val- Keskioluen irrottaminen alkoholipoliittisesta
21322: vontaa. kokonaisuudesta tässä vaiheessa ei ole miele-
21323: Yleisesti myönnetään, kuten hallituskin esi- kästä, koska parlamentaarisen alkoholikomi-
21324: tyksessään toteaa, että keskiolutkaupan vapaut- tean työ on kesken.
21325: taminen nykyisessä laajuudessaan on eräs tär- Komitea edellytti väliraportissaan prosentin-
21326: keimmistä syistä heikentyneisiin raittius- ja alentamiskysymyksestä tarkempia tutkimuksia
21327: alkoholioloihin. Hallituksen esityksessä tunnu- ja selvityksiä. Komitean työskentelyaika päät-
21328: taan kuitenkin pyrittävän taas yhtäkkiä toiseen tyy vasta vuoden 1978 kesäkuussa, johon
21329: äärilaitaan kiristämällä kaikkia mahdollisia py- mennessä on mahdollisuus saada tietoja mm.
21330: käliä asian tiimoilta. Käsityksemme mukaan Ruotsin vastaavan lainmuutoksen seuraamuk-
21331: riittäisi, mikäli hallituksen esittämät toimenpi- sista.
21332: teet keskioluen anniskelun rajoittamiseksi ja Kun katsomme, ettei keskioluen alkoholi-
21333: valvonnan tehostamiseksi toteutettaisiin ensiksi prosentin alentamiseen ole syytä ryhtyä, ei ole
21334: ja jäätäisiin odottamaan tuloksia. tarpeen muuttaa alkoholilain 1 § :ää, joten voi-
21335: Tällä kertaa olisi vielä pidättäydyttävä keski- massaoleva säännös jäisi ennalleen.
21336: oluen alkoholipitoisuuden alentamisesta, koska Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme,
21337: mikäli siihen ryhdytään, on pelättävissä, että
21338: alkoholin kulutus entistä enemmän siirtyy vä- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
21339: keviin juomiin. lakiehdotuksen:
21340: Alkoholijuomien kulutusrakenne on vuodesta
21341:
21342: Laki
21343: keskioluesta annetun lain muuttamisesta.
21344: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
21345: muutetaan keskioluesta 26 päivänä heinäkuuta 1968 annetun lain (462/68) 26 S:n 1
21346: momentti, 28 §:n 1 momentti ja 37 § sekä
21347: lisätään lakiin uusi 15 a, 20 a, 20 b, 28 a, 28 b, 32 a ja 33 a § sekä 20 §:ään uusi 2
21348: momentti ja 28 §:ään 3 momentti seuraavasti:
21349:
21350: 15 a, 20, 20 a, 20 b, 26, 28, 28 a, 28 b, Voimaantulosäännös.
21351: 32 a, 33 a ja 37 §. (Kuten hallituksen esityksessä.)
21352: (Kuten hallituksen esityksessä.)
21353:
21354:
21355: Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1977.
21356:
21357: Pekka Jokinen Ilkka Kanerva Tapani Mörttinen
21358: Erkki Pystynen Timo Mäki Aili Vaittinen-Kuikka
21359: Pentti Sillantaus Jalmari Torikka Pertti Salolainen
21360: Matti Hokkanen Harri Holkeri M. Jaatinen
21361: Erkki Häkämies
21362: 1977 vp. 425
21363:
21364: Lakialoite n:o 164.
21365:
21366:
21367:
21368:
21369: Holkeri ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 34 §:n ja
21370: 65 § :n muuttamisesta.
21371:
21372:
21373: E d u s kun n a II e.
21374:
21375: Toukokuun 27 päivänä 1977 tehdyllä pää- mukaisen yhtiön osakkeisiin, ehdotetaan sanot-
21376: töksellä on peruutettu hallituksen esitys laiksi tu osinkotulovähennys korotettavaksi 1 000
21377: tulo- ja varallisuusverolain 34 §:n ja 65 §:n markaksi.
21378: muuttamisesta. Progressiivisen verokannan mukaan verotet-
21379: Esityksessä oli kysymys kiistatta talouspoliit- tavien verovelvollisten valtionveron määrä
21380: tisesti oikeaan osuneista säännöksistä, joista saattaa joissakin tapauksissa nousta varsin suu-
21381: valtiovarainvaliokunta oli yksimielinen ja joita reksi verotettavien tulojen määrään nähden.
21382: se vieläpä yksimielisesti paransi. Valiokunnassa Erityisesti silloin, kun verovelvollisen verotetta-
21383: asiaan kytkettiin lisäksi sinänsä kannatettava van varallisuuden arvo on suuri, saattaa siitä
21384: esitys invalidivähennyksen korottamisesta, mitä menevän varallisuusveron ja tuloveron yhteis-
21385: valtiontalous ei kuitenkaan tällä hetkellä kestä. määrä lähestyä verotettavan tulon määrää tai
21386: Koska sinänsä hyvää asiaa, jolla voidaan saa- ylittää sen. Tämän estämiseksi sisältyy tuh ja
21387: da työllisyyden edistämiseen tarvittavaa koti- varallisuusverolain 65 §:ään ns. kattosäännös,
21388: maista pääomaa ja elvyttää yrittämistä ja säästä- jonka mukaan valtionveron sekä Jmnnallisveron
21389: mishalua, ei pidä eikä saa hylätä yhden yksi- liitännäisineen yhteismäärä ei saa olla korkeam-
21390: tyiskohdan takia, esitämme valtiopäiväjärjestyk- pi kuin 80 prosenttia lainkohdassa säädetyllä
21391: sen 32 § :n nojalla seuraavaa. tavalla lasketusta verotettavasta tulosta. Varalli-
21392: Eduskunnalle annetulla esityksellä sijoitus- suusvero ja kunnallisvero määrätään ja mak-
21393: yhtiölaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi lainmuu- suunpannaan säännöksen mukaan kuitenkin ko-
21394: toksiksi on tarkoitus luoda puitteet järjestetylle konaisuudessaan. Säännös ei siten muodosta
21395: arvopaperisäästämiselle ja parantaa arvopaperi- estettä sille, etteivätkö verovelvollisen välittö-
21396: säästäjien, nimenomaan piensäästäjien sijoitus- mät verot edelleenkin saata ylittää hänen tulo-
21397: mahdollisuuksia ja oikeusturvaa. Samalla pyri- jensa määrää. Näin on asianlaita useinkin sil-
21398: tään myös parantamaan yritysten rahoitusraken- loin, kun verovelvollinen omistaa esim. pörssi-
21399: netta ja erityisesti yritysten oman pääoman li- osakkeita, mutta hänellä ei ole sanottavasti
21400: säämistä osakerahoituksen kautta. Edellä selos- tuloja. Muun muassa osakesäästämisen edistä-
21401: tettujen päämäärien saavuttamisen helpottami- miseksi on tarpeellista muuttaa edellä selos-
21402: seksi ehdotetaan tulo- 1a varallisuusverolakiin tettua kattosäännöstä siten, että se nykyistä
21403: kahta muutosta, joiden tarkoituksena on hu~ useammissa tapauksissa estäisi edellä tarkoite-
21404: jentaa erityisesti osakkeenomistajien verotusta. tun kaltaisen, verovelvollisen kannalta kohtuut-
21405: Tulo- ja varallisuusverolain 34 §:n mukaan tomaksi muodostuvan verotuksen. Tämän
21406: luonnollinen 'henkilö ja erillisenä verovelvollise- vuoksi ehdotetaan tul~ ja varallisuusverolain
21407: na verotettava kotimainen kuolinpesä saa val- 65 § :n 1 momenttia muutettavaksi niin, ettei
21408: tionverotuksessa vähentää kotimaiselta osake- sitä sovellettaessa otettaisi huomioon ansiotu-
21409: yhtiöltä tai osuuskunnalta saaduista osingoista loa ja sen perusteella määräytyviä veroja. Sään-
21410: ja osuuspääoman koroista osinkotulovähennyk- nöstä sovellettaessa verrattaisiin muusta tulosta
21411: senä 500 markkaa. Tämän vähennyksen tarkoi- kuin ansiotulosta menevän valtion tuloveron ja
21412: tuksena on erityisesti helpottaa pienosakkeen- kunnallisveron liitännäisineen sekä varallisuus-
21413: omistajien verotusta. Tämän vaikutuksen lisää- veron yhteismäärää verotettavaan muuhun kuin
21414: miseksi ja jotta samalla voitaisiin lisätä haluk- ansiotuloon ja, mikäli sanottujen verojen määrä
21415: kuutta sijoittaa varoja myös sijoitusyhtiölain ylittäisi 80 prosenttia viimeksi mainitun vero-
21416: 54 0877001290
21417: 426 Lakialoite 11:0 164
21418:
21419: tettavan ·tulon määrästä, yli menevä muuhun maksuunpanematta jättämisen tapahtuvan kum-
21420: tuloon kuin ansiotuloon kohdistuvan valtionve- mankin puolison osalta erikseen. Jos puolisoita
21421: ron osa jätettäisiin maksuunpanematta. Myös verotetaan yhteenlasketun tulon tai yhteenlas-
21422: varallisuusvero tai osa siitä voidaan eräin edel- ketun varallisuuden perusteella, määräytyisi 1
21423: lytyksin jättää maksuunpanematta. momentissa tarkoitettu veron maksuunpane-
21424: Tulo- ja varallisuusverolain 65 § :n 2 mo- matta jättäminen kuitenkin puolisoiden yhteen-
21425: mentti ·. ~;hdotetaan korvattavaksi uudella sään- laskettujen tulojen ja heidän yhteenlaskettujen
21426: nöksellä; joka sisältäisi 1 momentin soveltami- verojensa perusteella.
21427: sessa tarpeelliset laskusäännöt. Pykälän nykyi- Edellä lausutun perusteella ehdotamme,
21428: nen 2 momentti siirtyisi 3 momentiksi ja sitä
21429: ehdotetaan S'amalla muutettavaksi siten, että että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
21430: siinä todettaisiin erillisverotuksen periaatteiden lakiehdotuksen:
21431: mukaisesti 1 momentissa tarkoitetun veron
21432:
21433:
21434:
21435: Laki
21436: tulo- ja varallisuusverolain 34 §:n ja 65 §:n muuttamisesta.
21437:
21438: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo-
21439: ja varallisuusverolain ( 1043/74) 34 § ja 65 §, sellaisena kuin niistä viimeksi mainittu on
21440: osittain muutettuna 25 päivänä heinäkuuta 1975 annetulla lailla ( 608/75), näin kuuluviksi:
21441:
21442: 34 §.
21443: Luonnollinen henkilö tai erillisenä verovel- maksettavaksi tällöin panna sanotun maaran
21444: vollisena verotettava kotimainen kuolinpesä saa yli menevää v·altionveroa siltä osin kuin se
21445: valtionverotuksessa vähentää kotimaiselta osa- ylittää tässä momentissa muutoin säädetyllä
21446: keyhtiöltä tai osuuskunnalta saaduista osin- tavalla maksuunpanematta jätettävän valtionve-
21447: goista ja osuuspääoman koroista 1 000 markkaa ron osan. Verovelvollisen maksettavaksi on kui-
21448: ( osinkotulovähennys). tenkin aina pantava säädetty varallisuusvero.
21449: Mikäli hänelle, sen mukaan mitä edellä on sää-
21450: 65 §. detty, maksuun pantavat verot ylittävät 95
21451: Jos verovuonna Suomessa asuneen luonnolli- prosenttia hänen valtionverotuksessa verotetta·
21452: sen henkilön tai erillisenä verovelvollisena vasta kokonaistulostaan, ylimenevää osaa val-
21453: verotettavan kotimaisen kuolinpesän verovuo- tionverosta ei panna maksuun.
21454: den muusta tulosta kuin ansiotulosta ja varalli- Edellä 1 momentissa tarkoitetusta muus·ta
21455: suudesta menevän valtionveron sekä hänelle tulosta kuin ansiotulosta menevän valtionveron
21456: samasta tulosta määrätyn kunnallisveron, kir- määräksi ja siitä menevien kaikkien verojen ja
21457: kollisveron, kansaneläkevakuutusmaksun ja sai- maksujen yhteismääräksi katsotaan yhtä suuri
21458: rausvakuutusmaksun yhteismäärä on suurempi osa koko valtion tuloverosta sekä kaikkien tu-
21459: kuin 80 prosenttia verovelvollisen valtionvero- losta menevien verojen ja maksujen yhteismää-
21460: tuksessa vahvistetusta verotettavasta muusta tu- rästä kuin valtionverotuksessa verotettava muu
21461: losta kuin ansiotulosta, verovelvollisen makset- tulo kuin ansiotulo on verovelvollisen valtion-
21462: tavaksi ei panna sanotun määrän yli menevää verotuksessa verotettavasta koko tulosta.
21463: valtionveron osaa. Jos edellä tarkoitetun vero-
21464: velvollisen tulosta ja varallisuudesta menevän Puolisoiden verotuksessa määräytyy 1 mo-
21465: valtionveron sekä hänelle samasta tulosta mää- mentissa tarkoitettu veron maksuunpanematta
21466: rätyn kunnallisveron, kirkollisveron, kansanelä- jättäminen kummankin puolison osalta erik-
21467: kevakuutusmaksun ja sairausvakuutusmaksun seen. Jos puolisoita verotetaan yhteenlasketun
21468: yhteismäärä on suurempi kuin 80 prosenttia tulon tai yhteenlasketun varallisuuden perus-
21469: verovelvollisen valtionverotuksessa vahviste- teella, määräytyy 1 momentissa tarkoitettu ve-
21470: tusta verotettavasta tulosta, ei verovelvollisen ron maksuunpanematta jättäminen .puolisoiden
21471: Lakialoite n:o 164 427
21472:
21473: yhteenlaskettujen tulojen ja heidän yhteenlas- Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran
21474: kettujen verojensa perusteella. vuodelta 197 toimitettavassa verotuksessa.
21475:
21476:
21477:
21478: Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1977.
21479:
21480: Harri Holkeri Heikki Perho Aili Vaittinen-Kuikka
21481: Pertti Salolainen Irma Koski Tuure Junnila
21482: Matti Hokkanen Saara Mikkola Ulla Puolanne
21483: Mikko Asunta Heikki Jartti Erkki Pystynen
21484: Erkki Häkämies Jalmari Torikka Toivo T. Pohjala
21485: M. Jaatinen Ilkka Kanerva Mauri Miettinen
21486: Anna-Liisa Linkola Eero Lattula Pentti Sillantaus
21487: Timo Mäki Pekka Jokinen Arto Lampinen ··
21488: Esko J. Koppanen P. Mäki-Hakola Sinikka Karhuvaara
21489: Tåpani Mörttinen Lauri Impiö
21490: 428 1977 vp.
21491:
21492: Lakialoite n:o 165.
21493:
21494:
21495:
21496:
21497: Vennamo ym.: Ehdotukset laeiksi työnantajan sosiaaliturvamak-
21498: susta annetun lain 1 § :n väliaikaisesta muuttamisesta sekä
21499: vuodelta 1977 suoritettavan vakuutetun sairausvakuutusmak-
21500: sun ja työnantajan saillausvakuutusmaksun määrästä.
21501:
21502:
21503: E d u s k u n n a 11 e.
21504:
21505: Hallitus on antanut eduskunnalle lakiesityk- liäisyys on todella suurissa vaikeuksissa. Työttö-
21506: S'en työnantajan lapsilisämaksun ja sairausvakuu- myys pahenee. Erityisesti kotimarkkinateolli-
21507: tusmaksun väliaikaiseksi alentamiseksi puolella suuteen vaikuttaa myös kansalaisten ostokyvyn
21508: prosenttiyksiköllä (HE n:o 101/1977 vp.). jatkuva alentuminen.
21509: Tällä toimenpiteellä yritetään elvyttää keski- Tarvitaan siis tehokkaampia toimenpiteitä.
21510: suurta ja pientä sekä työvaltaista yritteliäisyyttä. Tällöin voidaan työnantajien lapsilisämaksua ja
21511: Sitävastoin kansanrintamahallitus ei esitä S'airausvakuutusmaksua alentaa väliaikaisesti
21512: työntekijäin lapsilisämaksun ja sosiaaliturvamak- kahdella prosentilla ilman, että lasten ja sairai-
21513: sun minkäänlaista alentamista työntekijäin an- den edut millään tavalla joutuvat vaaranalaisiksi.
21514: sioiden reaaliarvon jatkuvasta alenemisesta huo- Tämän suuntaisesti on tapahtunut pohjois-
21515: limatta. Tästä syystä valitettavasti kansanedus- maissa ja tällaista toimenpidettä on myös vaati-
21516: taja ei voi tehdä hallituksen esityksen yhteydes- nut SMP:n puolue-edustajisto äskettäisessä ko-
21517: S'ä eduskunnassa tältä osin korjausesitystä, niin kouksessaan.
21518: tarpeellinen kuin se olisikin. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
21519: Hallituksen esitys on kaiken lisäksi yrittä- taen,
21520: jille taloudellisesti vähämerkityksellinen. että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
21521: Harjoitetun virheellisen talouspolitiikan joh- lakiehdotukset:
21522: dosta maamme työvaltainen ja pienempi yritte-
21523:
21524: 1.
21525: Laki
21526: työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetun lain 1 §:n väliaikaisesta muuttamisesta.
21527:
21528: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työnantajan sosiaaliturvamaksusta 4 päivänä
21529: heinäkuuta 1963 annetun lain 1 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 31 päivänä joulu-
21530: kuuta 1975 annetussa laissa ( 1062/75), väliaikaisesti näin kuuluvaksi:
21531:
21532: 1 §. suoritetun ennakkoperinnän alaisen palkan mää-
21533: Työnantaja on velvollinen maksamiensa palk- rästä.
21534: kojen perusteella suorittamaan valtiolle työn-
21535: antajan lapsilisämaksua ykS'ineljäsosa prosenttia
21536: sekä kansaneläkelaitokselle työnantajan sairaus- Tätä lakia sovelletaan niihin palkkoihin,
21537: vakuutusmaksua 1,50 prosenttia työntekijälle jotka suoritetaan syyskuun 30 päivän 1977
21538: jälkeen ja ennen toukokuun 1 päivää 1978.
21539: Lakialoite n:o 165 429
21540:
21541: 2.
21542: Laki
21543: vuodelta 1977 suoritettavan vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sai-
21544: rausvakuutusmaksun määrästä.
21545:
21546: Eduskunnan päätöks'en mukaisesti säädetään:
21547:
21548: 1 §. tyltä veroäyriltä ja työnantajan sairausvakuu-
21549: Poiketen siitä, mitä vakuutetun sairausva- tusmaksu 2 prosenttia työntekijälle ennen 1
21550: kuutusmaksusta on säädetty 4 päivänä heinä- päivää lokakuuta 1977 suoritetun ennakkope-
21551: kuuta 1963 annetun sairausvakuutuslain 33 §:n rinnän alaisen palkan määrästä. Tämän jälkeen
21552: 1 momentissa, sellaisena kuin se on 4 päivänä saman vuoden loppuun ei työnantajan sairaus-
21553: joulukuuta 1970 annetussa laiss·a (742/70), vakuutusmaksua peritä.
21554: ja mitä työnantajan sairausvakuutusmaksusta
21555: on säädetty 4 päivänä heinäkuuta 1963 työn- 2 §.
21556: antajan sosiaaliturvamaksusta annetun lain Tällä lailla kumotaan vuodelta 1977 suori-
21557: 1 §:n 1 momentissa, sellaisena kuin se on 31 tettavan vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja
21558: päivänä joulukuuta 1975 annetussa laissa työnantajan sairausvakuutusmaksun määrästä
21559: ( 1062/75), vakuutetun sairausvakuutusmaksu 29 päivänä joulukuuta 1976 annettu laki
21560: on 1,50 penniä vakuutetulle vuodelta 1977 ( 1111/76).
21561: toimitettavassa kunnallisverotuksessa määrä-
21562:
21563:
21564: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1977.
21565:
21566: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
21567: 430 1977 vp.
21568:
21569: Lakialoite n:o 166.
21570:
21571:
21572:
21573:
21574: Vennamo ym.: Ehdotus Jaiksi lapsilisälain 1 §:n muuttamisesta.
21575:
21576:
21577: E d u s k u n n a 11 e.
21578: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen Nykyisenä lamakautena on välttämätöntä
21579: laiksi lapsilisälain 1 § :n muuttamisesta (HE lapsiperheiden kannalta, että lapsilisät ovat
21580: n:o 106/1977 vp.). Tässä esityksessä hallitus asianmukaiset. Tästä syystä olisi lapsilisiä koto·
21581: esittää lapsilisän korottamista kuluvan vuoden tettava lokakuun alusta 20 prosenttia enemmän
21582: lokakuun 1 päivästä lukien 10 prosentilla ja kuin mitä hallitus on esittänyt. Paikallaan myös
21583: huhtikuun 1 päivästä 1978 lukien vielä lisää on, että huhtikuun alusta 1978 tarkoitettu
21584: viidellä prosentilla. viiden prosentin korotus toteutetaan samaan
21585: Tämä ei ole kuitenkaan riittävää. Tapahtu- aikaan lokakuun alusta. Näin säästetään myös
21586: neen inflaation vuoksi lapsilisien reaaliarvo on teknisiä kustannuksia.
21587: jäänyt jälkeen 20-25 prosenttia. Sitäpaitsi Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit.
21588: lapsilisiä varten on vuodesta vuoteen kerätty taen,
21589: valtiolle enemmän rahoja kuin mitä niitä on että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
21590: jaettu vuosittain lapsilisinä. Valtio on väärin- lakiehdotuksen:
21591: käyttänyt lapsilisävaroja.
21592:
21593:
21594: Laki
21595: lapsilisälain 1 §:n muuttamisesta.
21596: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä heinäkuuta 1948 annetun lapsi-
21597: lisälain 1 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 29 päivänä joulukuuta 1976 annetussa laissa
21598: ( 1103/76), näin kuuluvaksi:
21599:
21600: 1 §.
21601: seuraavasta lapsesta 1 900 markkaa vuodessa,
21602: Lapsilisän määrä on 1100 markkaa vuo- paitsi milloin lapsi on 6 §:ssä tarkoitetulla
21603: dessa. Jäljempänä 3 §: ssä mainitun, lapsilisän tavalla hoidettavana laitoksessa.
21604: nostamiseen oikeutetun henkilön toisesta lap-
21605: sesta on lapsilisän määrä kuitenkin 1 300
21606: markkaa vuodessa, kolmannesta lapsesta 1 500 Tätä lakia sovelletaan 1 päivästä lokakuuta
21607: markkaa vuodessa sekä neljännestä ja kustakin 1977 lukien.
21608:
21609:
21610: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1977.
21611:
21612: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
21613: 1977 vp. 431
21614:
21615: Lakialoite n:o 167.
21616:
21617:
21618:
21619:
21620: Matikkala ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain 1 § :n muuttamisesta.
21621:
21622:
21623: E d u s k u n n a II e.
21624:
21625: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen hokas keino korjata tilannetta on lapsiperheille
21626: lapsilisälain 1 §:n muuttamisesta (HE n:o osoitettujen tulonsiirtojen voimakas lisääminen.
21627: 106/1977 vp.). Siinä esitetään lapsilisiä koro- Tämä on perusteltua senkin vuoksi, että perhe-
21628: tettavaksi kuluvan vuoden lokakuun alusta 10 politiikan kehittämisessä olemme selvästi jäljes-
21629: prosentilla ja ensi vuoden huhtikuun alusta sä muista pohjoismaista. Lapsilisien korottami-
21630: viidellä prosentilla. nen on käyttökelpoinen väline perhepolitiikan
21631: Mielestämme hallituksen esitykseen sisältyviä tehostamiseksi, koska se kohdistuu tasapuoli-
21632: korotuksia, jotka hädin tuskin ylittävät keski- sesti kaikkiin perheisiin.
21633: määräisen kuluttajahintojen nousun vuositasolla, Mielestämme lapsilisiä tulisi korottaa halli-
21634: ei voida pitää riittävinä. tuksen esittämää enemmän eli siten, että koro-
21635: Lapsiperheiden kulutuksessa esimerkiksi elin- tus vuositasolla vastaisi elintarvikkeiden hinto-
21636: tarvikkeiden osuus on painottunut suhteellisesti jen nousua. Korotuksen pitäisi olla 20 prosent-
21637: enemmän kuin muun väestön kulutuksessa. tia kuluvan vuoden lokakuun alusta ja viisi
21638: Toisaalta tiedetään, että elintarvikkeiden hinnat prosenttia vuoden 1978 huhtikuun alusta lu-
21639: ovat kohonneet lähes neljänneksellä viimeksi kien.
21640: kuluneen vuoden aikana. Hallituksen esittämä Edellä olevan perusteella ehdotamme,
21641: korotus lapsilisiin merkitsee siten todellisuu-
21642: dessa niiden ostovoiman tuntuvaa alentumista. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
21643: Väestökehitys on maassamme edelleenkin hä- lakiehdotuksen:
21644: lyyttävä syntyneisyyden pysyessä alhaisena. Te-
21645:
21646:
21647:
21648:
21649: Laki
21650: lapsilisälain 1 §:n muuttamisesta.
21651: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä heinäkuuta 1948 annetun lapsi-
21652: lisälain 1 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 29 päivänä joulukuuta 1976 annetussa laissa
21653: ( 110 3/7 6 ) , näin kuuluvaksi:
21654:
21655: 1 §. milloin lapsi on 6 §: ssä tarkoitetulla tavalla
21656: hoidettavana laitoksessa.
21657: Lapsilisän määrä on 1 010 markkaa vuodessa.
21658: Jäljempänä 3 §: ssä mainitun, lapsilisän nosta-
21659: miseen oikeutetun henkilön toisesta lapsesta on
21660: lapsilisän määrä kuitenkin 1165 markkaa vuo- Tätä lakia sovelletaan 1 päivästä lokakuuta
21661: dessa, kolmannesta lapsesta 1 360 markkaa 1977 lukien, kuitenkin niin, että 1 §:ssä tar-
21662: vuodessa sekä neljännestä ja kustakin seuraa- koitetun lapsilisän määrä on 1 päivästä loka-
21663: vasta lapsesta 1 740 markkaa vuodessa, paitsi kuuta 1977 maaliskuun loppuun 1978 lapsi-
21664: 432 Lakialoite n:o 167
21665:
21666: lisän nostamiseen oikeutetun henkilön ensim- mannesta lapsesta 1 306 markkaa vuodessa sekä
21667: mäisestä lapsesta 970 markkaa vuodessa, toi- neljännestä ja kustakin seuraavasta lapsesta
21668: sesta lapsesta 1118 markkaa vuodessa, kol- 1 670 markkaa vuodessa.
21669:
21670:
21671: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1977.
21672:
21673: Veikko J. Matikkala Raino Westerholm
21674: Olavi Majlander Erkki Korhonen
21675: Impi Muroma Jorma Fred
21676: Ulla Järvilehto Sauli Hautala
21677: 1977 vp. 433
21678:
21679: Lakialoite n:o 168.
21680:
21681:
21682:
21683:
21684: Rosnell ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain 1 §: n muuttamisesta.
21685:
21686:
21687: E d u s k u n n a II e.
21688:
21689: Lapsilisien korottaminen hallituksen esityk- antajien lapsilisämaksujen alentamista ei tulisi
21690: sen (HE n:o 106/1977 vp.) mukaisesti ei vas- hyväksyä ja kaik!ki lapsilisiä varten kerättävät
21691: taa edes niitä kustannusten nousuja, joita tä- varat olisi annettava lapsiperhe.iHe. Tämä mah-
21692: män vuoden aikana on tapahtunut ja joita ensi dollistaisi lapsilisien korottamisen hallituksen
21693: vuoden aikana arvioidaan tapahtuvan. E[inkus- esittämistä määristä huomattavasti.
21694: tannusindeksi ei niinikään kuvaa kehitystä lap- Lapsilisät ovat nyt porrastettuja. Mielestäm-
21695: siperheiden taloudellisessa asemassa, sillä sellai- me kuitenkin lapsiLisien tuiisi olla samansuu-
21696: set tarvikkeet, erityisesti ruokatarvikkeet, jotka ruisia karkille lapsille, sillä jokainen lapsi tar-
21697: muodostavat lapsiperheissä merkittävän meno- vitsee yhtä pa1jon ruokaa ja vaatteita, jopa en-
21698: erän, ovat kohonneet eniten. simmäisen lapsen aiheuttamat menot saattavat
21699: Hallitus on vuosittain jättänyt useita satoja oNa muiden aiheuttamia suuremmat.
21700: miJjoonia markkoja lapsilisiä varten kerättyjä Lapsilisää maksetaan kunnes lapsi on täyttä-
21701: markkoja jakamatta lapsiperheille ja rahoittanut nyt 16 vuotta. Monet nuoret eivät kuitenkaan
21702: näillä rahoilla muita valtion menoja. Kun edus- vielä tässä iässä kykene huolehtimaan itsestään.
21703: kunnassa on esitetty lapsilisien korottamista si- Monet jatkavat tuossa iässä vielä koulua ja val-
21704: ten, että kaikki lapsilisiin perityt varat käytet- lankin nyt suuren työttömyyden vallitessa 16-
21705: täisiin lapsien hyväksi, ei eduskunnan enemmis- vuotiaat ovat erittäin vaikeassa asemassa työn-
21706: tön mielestä ole ollut va:lti:ontaloudellisesti va- saantiin nähden. Lapsilisää pitäisi mielestämme
21707: raa tällaiseen ratkarsuun. Tätä taustaa vasten maksaa 18 ikävuoteen asti.
21708: on varsin ihmeellistä, että hallitus on esittänyt Edelilä olevan perusteella ehdotamme,
21709: työnantajiJta perittävien lapsilisämaksujen alen-
21710: tamista ja näin työnantajiHe 170 miljoonan että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
21711: markan lahjoitusta lapsilta. Mielestämme työn- lakiehdotuksen:
21712:
21713: Laki
21714: lapsilisälain 1 §:n muuttamisesta.
21715:
21716: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä heinäkuuta 1948 annetun lapsilisä-
21717: lain 1 § :n 2 momentti, sellaisena kuin se on 29 päivänä joulukuuta 1976 annetussa laissa
21718: ( 1103/76), näin kuuluvaksi:
21719:
21720: 1 §.
21721: Tätä lakia sovelletaan 1 päivästä lokakuuta
21722: Lapsilisän määrä on 1 700 markkaa vuo- 1977 lukien.
21723: dessa.
21724:
21725:
21726:
21727: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1977.
21728:
21729: Irma Rosnell Marjatta Stenius
21730:
21731: 55 087700129D
21732: 434 1977 vp.
21733:
21734: Lakialoite n:o 169.
21735:
21736:
21737:
21738:
21739: Helminen ym.: Ehdotus laiksi auto- ja moottoripyöräverosta
21740: annetun lain muuttamisesta.
21741:
21742:
21743: E d u s k u n n a 11 e.
21744:
21745: Hallitus on antanut vuosina 1973, 1974, 1975, jolloin kertymä laski huimasti eli
21746: 1975 ja 1976 esitykset laiksi auto- ja moottori- 796 037,- mk, oli verokertymä kokonaisuudes-
21747: pyöräveron väliaikaisesta muuttamisesta. Kai- saan 2 381 275,- mk. Viime vuonna kertymä
21748: kille näille esityksille on moottoripyörien nousi 121 278,- mk. Tarkasteltaessa vuoden
21749: osalta ollut yhteisenä korkeissa veroprosenteissa 1977 verokertymää ja moottoripyörien tuontia
21750: pitäytyminen ja erittäin korkea veroprogression on selvästi todettavissa, että kertymä tulee
21751: käyttäminen, joka perustuu moottoripyörän nousemaan huomattavasti enemmän kuin edelli-
21752: moottorin iskutilavuuteen. Moottoripyöräily on senä vuonna. Tähän vaikuttaa tuonnin jakautu-
21753: ollut runsaastikin keskustelujen aiheena erityi- minen tasaisesti erikokoisten moottoripyörien
21754: sesti turvallisuuden kannalta. Juuri turvalli- osalle. Tuontiluvut eivät osoita jyrkkää kappa-
21755: suuden parantamiseksi oli puheena olevat lemääräistä nousua. Moottoripyöriä on tuotu
21756: veroesityksetkin perustelujensa mukaan tehty. maahan toukokuun loppuun mennessä tänä
21757: Perustelut ovat näiltä osin virheellisiä ja har- vuonna 2 323 kappaletta. Vuoden 1977 lop-
21758: haanjohtavia. Moottoripyörien turvallisuus ei puun mennessä tuonti voi kohota noin 3 000
21759: suinkaan parane kohottamalla moottoripyörien yksikköön.
21760: hintoja keinotekoisesti verotuksella, vaan ainoa Seuraavassa on taulukko moottoripyörien
21761: keino turvallisuuden parantamiseksi on kehit- tuonnista kappale- ja markkamääräisine arvioi-
21762: tää lainsäädäntötoimia koulutuksen ja erityis- neen vuosilta 1973-1977. Taulukosta ilme-
21763: ajokortin saamiseksi moottoripyörän kuljetta- nee myöskin verokertymä moottoripyöräveron
21764: jille. Moottoripyörää ei saisi kuljettaa kuka osalta vuosittain.
21765: hyvänsä ajokortin haltija, vaan sen kuljettami- Moottoripyörien tuonti kappaleittain, markka-
21766: seksi tulisi vaatia vaikea ajoneuvon hallintakoe. määräinen arvo ja verokertymä muutoksineen
21767: Moottoripyöräilyn turvallisuuskehitys on ollut vuosilta 1973-1977:
21768: erittäin myönteinen. Onnettomuusluvut ovat mp-tuonti tuonnin vero-
21769: vuosi kpl arvo mk kertymä mk muutos mk
21770: laskeneet vuosi vuodelta jyrkästi. Tästä voi-
21771: daan kiittää Liikenneturvan aloittamaa moot- 1973 12 101 23 944 524 3 743 185
21772: 1974 6 794 12 046 276 3 177 312 -565873
21773: toripyöräilijöiden jatkokoulutustoimintaa. Sa- 1975 5105 8 658 323 2 381275 -796037
21774: moin moottoripyöräilijät itse ovat kiinnittäneet 1976 2 967 6 355 476 2 502 553 + 121278
21775: huomiotaan turvalliseen liikennöintiin. 1977 2 323 6488 607 2 279 378 -223175
21776: 1977
21777: Valtiontalouden kannalta väliaikaisesti sovel- (arvio) 3 000 8 000000 3 000 000 + 720666
21778: lettua moottoripyöräverotusta tarkasteltaessa
21779: voidaan selvästi vertailla edellisten vuosien kor- Vuosi 1977 on tullitilaston mukaan kappale-
21780: keiden veroprosenttien vaikutusta verokerty- tuonnin osalta toukokuun loppuun virallisesti
21781: mään. Kun moottoripyöräveron tuotto valtiolle laskettu ja verokertymän osalta elokuun lop-
21782: oli vuonna 1973 3 743 185,- mk, niin seu- puun ilmoitettu. Vuoden 1976 verokertymä on
21783: raavana vuonna, kun korkeat verotusprosentit pienemmästä tuonnin arvosta huolimatta suu-
21784: olivat käytössä, laski verokertvmä 3 177 312,- rempi kuin vuonna 1975. Tämä johtuu siitä,
21785: markkaan, vaikka silloinen hallitus olikin esityk- että koko auto- ja moottoripyöräveroa oli nos-
21786: sessään arvioinut veron tuoton tulevan kym- tettu tilapäisesti 20 prosenttia. Vuoden 1977
21787: menkertaiseksi. Kun vielä tarkastellaan vuotta arvioitu verokertymä on edellisiin vuosiin ver-
21788: Lakialoite n:o 169 435
21789:
21790: rattuna, moottoripyörien tuonnin ollessa kappa- tus voimaanastuessaan moottoripyörien osalta
21791: 1eittain noin 3 000 moottoripyörää, selvästikin tulee pienentämään verokertymää.
21792: tuottoisampi kuin edellisten vuosien suurilla Edellä esitetyn perusteella, ja kun hallitus
21793: veroprosenteilla. Verokertymän lisäys olisi pe- nyt esittää (HE n:o 135) väliaikaisesti sovelle-
21794: räti lähes kolmannesta suurempi kuin aikai- tun järjestelmän muuttamista pysyväksi, ehdo-
21795: sempana vuonna, jolloin raskas verotus oli käy- tamme,
21796: tössä. Tuontimäärä ei kuitenkaan nousisi kuin
21797: 33 kappaletta suuremmaksi vuoden 1976 fuon- että .·Eduskunta hyväksyisi seuraavan
21798: timäärää. Hallituksen esityksen mukainen vero- lakiehdotuksen:
21799:
21800:
21801:
21802:
21803: Laki
21804: aut(}o ja moottoripyöräverosta annetun lain muuttamisesta.
21805: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan auto- ja moottoripyöräverosta 14 pa1vana
21806: marraskuuta 1967 annetun lain (482/67) 3 ja 4 §sekä 7 §:n 1 momentti, näistä 7 §:n
21807: 1 momentti sellaisena kuin se on 29 päivänä joulukuuta 1976 annetussa laissa (1095/76),
21808: näin kuuluviksi:
21809:
21810: 3 §. Moottoripyöristä, jotka ovat tarkoitettuja
21811: (Kuten hallituksen esityksessä.) käytettäviksi urheilutarkoituksiin vain suljetuil-
21812: la alueilla, suoritetaan veroa 20 prosenttia
21813: 4 §. moottoripyörän verotusarvosta riippumatta
21814: Moottoripyöräveroa suoritetaan moottori- moottorin iskutilavuudesta.
21815: pyörän moottorin iskutilavuuden mukaan moot-
21816: toripyörän verotusarvosta seuraavasti: 7 §.
21817: Moottorin Vero (Kuten hallituksen esityksessä.).
21818: iskutilavuus moottoripyörän
21819: kuutiosenttimetriä verotusarvosta
21820: enintään 13 0 . . . . . . . ....... . 20 prosenttia
21821: 131-255 ................ . 30 Voimaantulosäännös.
21822: .256-355 ................ . 40 "
21823: " (Kuten hallituksen esityksessä.)
21824: 356-505 ................ . 50
21825: 506-755 ................ . 60 "
21826: 756 tai enemmän .......... . 70 "
21827: "
21828:
21829: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1977.
21830:
21831: Olli Helminen Matti Kuusio Aimo Ajo
21832: Matti Luttinen Jouko Mäkelä Arto Merisaari
21833: Helge Siren Eino Grönholm Mikko Ekorre
21834: Lyyli Aalto Markus Aaltonen Ensio Laine
21835: Uljas Mäkelä Reino Breilin Pentti Liedes
21836: Salme Myyryläinen Matti Louekoski E.-J. Tennilä
21837: Sinikka Luja-Penttilä Mauno Forsman Veikko Pajunen
21838: Jouko Tuovinen Paula Eenilä Meeri Kalavaineo
21839: Risto Tuominen Sven-Erik Järvinen Antti Pohjonen
21840: Per.tti Paasio Pentti Rajala Riitta Järvisalo-Kanerva
21841: Tellervo Koivisto Kaisa Raatikainen
21842: 436 1977 vp.
21843:
21844: Lakialoite n:o 170.
21845:
21846:
21847:
21848:
21849: Salmenkivi ym.: Ehdotus laiksi auto- ja moottoripyöräverosta
21850: annetun lain muuttamisesta.
21851:
21852:
21853: E d u s k u nn a 11 e.
21854:
21855: Hallitus on 23 päivänä syyskuuta 1977 an- kemusta lisäämällä. Järjestäytyneiden moottori-
21856: tanut eduskunnalle esityksen (HE n:o 135/ kerhojen ja nuorisotyöntekijöiden suorittaman
21857: 1977 vp.) auto- ja moottoripyöräverosta anne- valistustoiminnan arvo tulee näkyviin, kun tar-
21858: tun lain muuttamiseksi siten, että autoveron kastellaan moottoripyörillä tapahtuneiden kuo-
21859: määrä olisi auton verotusarvon määrä korotet- lemaan johtaneiden onnettomuuksien lukua.
21860: tuna 45 prosentilla ja vähennettynä 2 500 mar- Nämä onnettomuudet ovat vuodesta 1975 jat-
21861: kalla, kuitenkin aina vähintään 50 prosenttia kuvasti vähentyneet. Liikenneturvan keräämien
21862: auton verotusarvosta, että moottoripyöräveron ennakkotietojen mukaan kuoli vuoden 1975
21863: määrä vuoden 1978 alusta olisi sama kuin heinäkuun loppuun mennessä moottoripyörällä
21864: vuosina 1975 ja 1976 sekä että ammattimaisessa 41 henkeä. Vastaavana aikana vuonna 1976
21865: liikenteessä käytettävästä autosta palautettavan luku oli 21 henkeä ja kuluvana vuonna 14
21866: autoveron enimmäismäärä olisi 20 000 markkaa. henkeä. Näin ollen valistustoimintaa tulee tu-
21867: Hallitus perustelee autoveron korotuksen kea eikä pyrkiä moottoripyörien lukumäärän
21868: säätämistä pysyväksi valtiontaloudellisilla syil- keinotekoiseen vähentämiseen ylikorkealla ve-
21869: lä, moottoripyöräveron nostamista suurten rotuksella. Kun tämän lisäksi otetaan huo-
21870: moottoripyörien käytön rajoittamisella ja am- mioon, ettei 2-3 miljoonan markan vuotuisel-
21871: mattimaisessa liikenteessä käytettävästä autosta la verokertymällä ole suuriakaan vaikutuksia
21872: palautettavan autoveron enimmäismäärän korot- valtiontalouteen, ei veron korotuksiin ja sitä
21873: tamista autojen hintojen ja autoveron kohoa- tietä suurten moottoripyörien käytön rajoitta·
21874: misella. miseen ole painavia syitä. Ohjattu moottori-
21875: Kun otetaan huomioon tieliikenteen ylivero- pyöräharrastus antaa sitä paitsi monelle nuo-
21876: tus, moottoriajoneuvojen välttämättömyys joka- relle myös mielekästä toimintaa.
21877: päiväisen elämän helpottajana harvaan asutussa Edellä sanotun perusteella Kokoomuksen
21878: maassamme sekä veron kohtuuttoman suuri eduskuntaryhmä katsoo, että lain 4 §:n tulisi
21879: osuus moottoriajoneuvojen hinnoista, Kansalli- olla samansisältöinen kuin kuluvana vuonna
21880: sen Kokoomuksen eduskuntaryhmä katsoo, ettei voimassa olevassa laissa, jota pykälää säädet·
21881: ole perustetta autoveron tilapäisen korotuksen täessä juuri yllä kerrotut syyt vaikuttivat lain
21882: säätämiseksi pysyväksi. Kun lisäksi otetaan huo- sisältöön.
21883: mioon, että verorakenteemme on vinoutunut Kun ammattimaisessa liikenteessä käytettävät
21884: eli verotuksen painopiste on välittömässä vero- autot ovat hintaluokaltaan yleensä varsin kal-
21885: tuksessa sen sijaan, että se olisi kulutuksen ve- liita auton kestävyyden ja palvelutason nousun
21886: rottamisessa, ei ole asianmukaista vakiinnuttaa johdosta, olisi palautettavan autoveron enim-
21887: kohtuuttoman korkeaa autoveroa. Kokoomuk- mäismäärä nostettava 25 000 markaksi.
21888: sen eduskuntaryhmä katsoo siis, että voimassa
21889: olevan lain 3 § on syytä pitää muuttamattoma- Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten eh-
21890: na voimassa. dotamme,
21891: Moottoripyöräilijöiden liikenneturvallisuuden
21892: kehittämisessä ei ylikorkea verotus ole oikea että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
21893: tie. Turvallisuutta luodaan ajokoulutusta ja -ko- lakiehdotuksen:
21894: Lakialoite n:o 170 437
21895:
21896:
21897:
21898:
21899: Laki
21900: auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain muuttamisesta.
21901: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
21902: muutetaan auto- ja moottoripyöräverosta 14 pa1vana marraskuuta 1967 annetun lain
21903: ( 482/67) 4 § ja 7 § :n 1 momentti, viimeksi mainittu sellaisena kuin se on 29 päivänä
21904: joulukuuta 197 6 annetussa laissa (1 09 5/7 6) sekä
21905: lisätään 4 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti:
21906:
21907: 4 §. 7 §.
21908: Moottoripyöräveroa suoritetaan moottoripyö- Mikäli veronalaisena maahan tuotu auto on
21909: rän moottorin iskutilavuuden mukaan moottori- sitä ensi kertaa rekisteröitäessä merkitty rekis-
21910: pyörän verotusarvosta seuraavasti: teriin ammattimaiseen liikenteeseen käytettä-
21911: Moottorin Vero
21912: väksi, on se, joka tällöin on rekisteröity auton
21913: iskutilavuus moottoripyörän omistajaksi tai haltijaksi ja joka käyttää sitä
21914: kuutiosenttimetriä verotusarvosta pääasiallisesti ammattimaiseen liikenteeseen,
21915: enintään 130 20 prosenttia oikeutettu, auton oltua haltijan käytössä kuiten-
21916: 131-255 30 kin vasta tämän tultua rekisteröidyksi auton
21917: 256-355 40 " omistajaksi, hakemuksesta saamaan Helsingin
21918: 356-505 50 " piiritullikamarilta takaisin maahan tuotaessa
21919: 506-755 60 " suoritetun autoveron määrän, kuitenkin enin-
21920: 756 tai enemmän ...... . 70 " tään 25 000 markkaa. Palautusta on uhalla,
21921: " että oikeus sen saamiseen on menetetty, haet-
21922: Moottoripyöristä, jotka ovat tarkoitettuja tava 6 kuukauden kuluessa siitä, kun hakija on
21923: käytettäviksi urheilutarkoituksiin vain suljetuil- merkitty autorekisteriin auton omistajaksi.
21924: la alueilla, suoritetaan veroa 20 % moottori-
21925: pyörän verotusarvosta riippumatta moottorin
21926: isku tilavuudesta. Voimaantulosäännös.
21927: (Kuten hallituksen esityksessä.)
21928:
21929:
21930: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
21931:
21932: Antero Salmenkivi Saara Mikkola Irma Koski
21933: Mikko Asunta Erkki Pystynen Lauri Impiö
21934: Harri Holkeri Arto Lampinen Eeva Kauppi
21935: Anna-Liisa Linkola Kirsti Hollming Pentti Sillantaus
21936: Erkki Häkämies Elsi Olander Sinikka Karhuvaara
21937: Esko J. Koppanen Jalmari T orikka Matti Hokkanen
21938: Pentti Mäki-Hakola Juuso Häikiö Pertti Salolainen
21939: Eero Lattula Pekka Jokinen Alli Vaittinen-Kuikka
21940: Heikki Jartti M. Jaatinen Tuure Junnila
21941: Heikki Perho Ulla Puolanne Tapani Mörttinen
21942: Timo Mäki
21943: 438 1977 vp.
21944:
21945: Lakialoite n: o 171.
21946:
21947:
21948:
21949:
21950: Äikäs ym.: Ehdotus laiksi auto- ja moottoripyöräverosta annetun
21951: lain muuttamisesta. ·
21952:
21953:
21954: E d u s k u n n a 11 e.
21955:
21956: Hallituksen esityksessä (HE n:o 135/1977 Kuten taulukosta havaitaan, ovat vakavat
21957: vp.) laiksi auto- ja moottoripyöräverosta anne- onnettomuudet selvästi vähenemässä. Tähän
21958: tun lain muuttamisesta on esityksen 4 § :n mu- vaikuttavat ajokorttiasetuksen muutos, nopeus-
21959: kaan tarkoitus korottaa moottoripyöräveron rajoitukset ja moottoripyöräkerhojen yhteistoi-
21960: osuutta vuodesta 1977 vuosien 1975 ja 1976 minta liikenneturvallisuusviranomaisten kanssa.
21961: tasolle. Tämä korotus, joka ensimmäistä ker- Hallituksen esityksen perustana on suurten
21962: taa oli voimassa vuonna 197 4 kannetussa moot- moottoripyörien käytön rajoittaminen. Tähän
21963: toripyöräverossa, on nykyisellään tarpeeton ja ei ole syytä. Vuosien 1974-1976 kuolemaan
21964: perusteeton~ johtaneet moottoripyöräonnettomuudet jakautu-
21965: Kun vuoden 1974 moottoripyöräverotusta vat moottorin iskutilavuuden mukaan seuraa-
21966: laadittiin, olivat korotuksen perustelut suurten vasti:
21967: moottoripyörien käytön rajoittaminen liikenne- iskutilavuus kuolleita vuosina
21968: turvallisuuden parantamiseksi ja verotuoton ko- 1974 1975 1976
21969: hoaminen noin kymmenkertaiseksi. Tuloksena alle 125 ccm ........ 13 21 15
21970: oli verotuoton' huomattava lasku, jolla tosin 250 ........
21971: " 350 " ........
21972: 4 7 1
21973: herätettiin moottoripyörien· käyttäjät huomaa- 4 11 8
21974: maan, että myös he itse voivat tehdä jotakin " 500 " ........ 6 4 3
21975: turvallisuuden hyväksi. " 750 " ........ 6 2 2
21976: Tämän vuoden verotuksen perusteet eivät " "
21977: Taulukosta ilmenee kaksi selvää painopistet-
21978: ole enää näiltä osin pitävät. On selvästi todet- tä: alle 125 ccm ja alle 350 ccm. Molemmat
21979: tavissa moottoripyöräliikenteen turvallisuuden luokat osoittautuvat selvästi kokemattomien
21980: huomattava lisääntyminen ja ajotavan muutos käyttäjien ensimmäisiksi moottoripyöriksi. Näis-
21981: parempaan. Tämän johdosta on perusteetonta tä riskiryhmistä voidaan päästä tehokkaalla kou-
21982: rajoittaa verotuksella erityisesti suurten moot- lutuksella, joka on aikaansaatavissa vain ajo-
21983: toripyörien tuontia. korttiin tähtäävän koulutuksen parantamisella
21984: Turvallisuuden lisääntymistä osoittaa kuole- lainsäädän tötoimin.
21985: maanjohtaneiden onnettomuuksien huomattava Urheilumoottoripyörät, jotka vuonna 1977
21986: lasku, kuten seuraavasta taulukosta ilmenee: olivat iskutilavuudesta huolimatta kaikki 20
21987: vuosi !kuolleita % kaikista % :n veron alaisia, on hallituksen esityksen
21988: liikenteessä mukaan myös nostettava vuosien 1975 ja 1976
21989: kuolleista tasolle. On muistettava, että moottoripyörä-
21990: 1970 38 4 urheilu on tuonut Suomelle runsaasti kunniaa
21991: 1971 41 4 ja Suomi on ehdottomasti maailman johtavin
21992: 1972 56 6 moottoriurheilumaa. Suomalaiset urheilijat ovat
21993: 1973 65 9 saavuttaneet kahtena peräkkäisenä vuonna kak-
21994: 1974 53 8 si maailmanmestaruutta ja lukuisia muita kan-
21995: 1975 64 8 sainvälisiä voittoja. Maailmanmestarimme Heik-
21996: 1976 39 5 ki Mikkola ja Yrjö Vesterinen ovat tuoneet
21997: 1977 14 4 ( 31.07. mennessä, Suomelle paljon myönteistä julkisuutta ulko-
21998: todellinen lisäys mailla. Samoin he ovat nuorisomme suuria
21999: noin 5) esikuvia.
22000: Lakialoite n:o 171 439
22001:
22002: Moottoriurheilutilaisuudet ovat huviveron veroa pidettävä korkeintaan vuoden 1977 ta-
22003: alaisia ja siten jo verotuksella rasitettuja. Ur- solla.
22004: heilijat itse ovat useimmiten nuoria ja vielä
22005: vähävaraisia, joten on kohtuutonta verottaa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
22006: heidän urheiluvälinettään, joka ei rasita tiever-
22007: kostoamme laisinkaan. Nuorisotyön toiminta- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
22008: edellytysten, niin tavallisen moottoripyöräilyn lakiehdotuksen:
22009: kuin urheilunkin, vuoksi olisi moottoripyörä-
22010:
22011:
22012: Laki
22013: auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain muuttamisesta.
22014:
22015: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan auto- ja moottoripyöräverosta 14 patvana
22016: marraskuuta 1967 annetun lain (482/67) 3 ja 4 §sekä 7 §:n 1 momentti, näistä 7 §:n
22017: 1 momentti sellaisena kuin se on 29 päivänä joulukuuta 1976 annetussa laissa (1095/76),
22018: näin kuuluviksi:
22019:
22020: 3 §. Moottoripyöristä, jotka ovat tarkoitettuja
22021: (Kuten hallituksen esityksessä.) käytettäviksi urheilutarkoituksiin vain suljetuil-
22022: la alueilla, suoritetaan veroa 20 % moottori-
22023: 4 §.
22024: pyörän verotusarvosta riippumatta moottorin
22025: Moottoripyöräveroa suoritetaan moottoripyö- isku tilavuudesta.
22026: rän moottorin iskutilavuuden mukaan moottori-
22027: pyörän verotusarvosta seuraavasti: 7 §.
22028: Moottorin iskutilavuus Vero moottoripyörän (Kuten hallituksen esityksessä.)
22029: kuutiosenttimetriä verotusarvosta
22030: enintään 130 20 prosenttia
22031: Voimaantulosäännös.
22032: 131-255 30 (Kuten hallituksen esityksessä.)
22033: 256-355 40 "
22034: 356-505 50 "
22035: 506-755 60 "
22036: 756 tai enemmän 70 "
22037: "
22038: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
22039:
22040: Lasse Äikäs Esko Härkönen Sylvi Saimo
22041: Paavo Vesterinen Mauno Manninen Esko Pekonen
22042: Veikko Pihlajamäki Mikko Pesälä Matti Hokkanen
22043: Juhani Saukkonen Heimo Linna Arto Lampinen
22044: Alvar Saukko Kyllikki Stenros Juhani Orrenmaa
22045: Kalevi Mattila Katri-Helena Eskelinen Terhi Nieminen
22046: Hannu Tenhiälä Lea Sutinen Juhani Sipiläinen
22047: Matti Maijala Aino Karjalainen Veikko Hanhirova
22048: 440 1977 vp.
22049:
22050: Lakialoite n:o 172.
22051:
22052:
22053:
22054:
22055: Salmenkivi ym.: Ehdotus laiksi vuodelta 1978 to1m1tettavassa
22056: valtionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja veropro-
22057: senteista.
22058:
22059:
22060: E d u s k u n n a 11 e.
22061:
22062: Hallitus on 23. 9. 1977 antanut eduskunnalle telussa ruotsalainen professori Assar Lindbeck,
22063: esityksen laiksi vuodelta 1978 toimitettavassa sosialidemokraattinen asiantuntija, kuvaa syitä
22064: valtionverotuksessa sovellettavista veroasteikois- Ruotsissa vuosina 1975 ja 1976 tapahtuneeseen
22065: ta ja veroprosenteista (HE n:o 130/1977 vp.). tolkuttomaan inflaatioon.
22066: Esityksen perusteluissa hallitus ilmoittaa aset- Lopuksi hän toteaa: "Opetukseksi tästä kai-
22067: taneensa tavoitteeksi sen, ettei se lisää koko- kesta jää se, ettei Skandinavian maiden tapais-
22068: naisverorasitusta. Tämän tavoitteen mukaista ten korkean veroprogression omaavien valtioi-
22069: on myös pyrkiä estämään inflaatiosta johtuva den yksinkertaisesti kannata päästää ulkomaista
22070: luonnollisten henkilöiden tuloveroasteen kasvu. inflaatiota alueelleen, sillä se johtaa kustannus-
22071: Tästä syystä hallitus ehdottaa, että vuoden kehitykseen, joka kulkee aivan muita ratoja
22072: 1978 valtionverotuksessa sovellettaisiin tulo- kuin muualla."
22073: veroasteikkoa, jota kuluvan vuoden tulovero- Mutta kaikista tosiasioista piittaamattomasti
22074: asteikkoon verrattuna olisi lievennetty hinta- nykyinen hallitus haluaa jatkaa inflaation kiih-
22075: tason kohoamista vastaavasti. Inflaation vaiku- dyttämislinjaa. Juuri tätä merkitsee hallituksen
22076: tusten hillitsemistä valtion tuloverotuksessa hal- esittämä ns. keskimääräinen 13 % :n inflaatio-
22077: litus pitää myös työmarkkinapoliittisesti tär- tarkistus veroasteikkoihin, koska tarkistusta ei
22078: keänä. Laatiessaan ehdotusta vuoden 1978 tulo- ole annettu tasaisena kaikille vaan toteutettu
22079: veroasteikoksi hallitus on pitänyt lähtökohtana veroprogressiota edelleen leiristäväliä tavalla.
22080: tulopoliittisen virkamiehen suosituksen lausu- Hallitus väittää tällä suosivansa pieni- ja
22081: maa, jonka mukaan tuloveroasteikkoa laadittaes- keskituloisia. Tämä väite ei pidä paikkaansa,
22082: sa toteutetaan inflaatiotarkistus määrällä, joka koska progression jyrkkeneminen koskee aina
22083: vastaa kuluttajahintatason muutosta vuodesta kaikkia tulonsaajia. Käyräänhän ei voi tehdä
22084: 1976 vuoteen 1977. Tämän hintatason nousun portaita eikä jyrkkiä mutkia.
22085: on arvioitu olevan noin 13 %. Lakiehdotuksen Jotta päästään edes alkuun progression lie-
22086: 2 §: ään sisältyvä tuloveroasteikko on laadittu ventämisessä ja parannetaan kansalaisten työ-
22087: siten, että asteikon tarkistusperuste on keski- ja koulutusmotivaatiota, Kokoomuksen edus-
22088: määrin 13 % siten, että asteikon alapäässä kuntaryhmä ehdottaa tuloverotusta kevennettä-
22089: inflaatiotarkistusperuste on suurempi kuin väksi inflaatiokorjauksen lisäksi 5 % :lla eli
22090: 13 %, mutta 80 000 markan verotettavasta tu- yhteensä 18 % :lla kaikille veronmaksajille ta-
22091: losta ylöspäin inflaatiotarkistusperuste on alem- saisesti.
22092: pi kuin keskimäärin. Hallitus toteaa esityksensä perusteluissa li-
22093: Kokoomuksen eduskuntaryhmä toteaa, että säksi, että luonnollisten henkilöiden veroasteen
22094: hallituksen esitys vuoden 1978 tulo- ja meno- nousun estäminen edellyttää myös varallisuus-
22095: arvioksi ei jatka ns. elvytystoimia maamme ta- verotuksen tarkistamista ja että hallitus on li-
22096: loudellisen katastrofin helpottamiseksi, vaan säksi taloudellisen elvytysohjelmansa yhteydessä
22097: päinvastoin budjettiesitys jatkaa virheellistä todennut varallisuusverotuksen lieventämistar-
22098: vero- ja talouspolitiikkaa. peen yritysten, erityisesti pienten ja keskisuur-
22099: Kaikkein eniten inflaatiotamme on kiihdyt- ten yritysten rahoitusmahdollisuuksien paranta-
22100: tänyt veroasteikkojen liian jyrkkä progressio. miseksi. Tämän vuoksi hallitus ehdottaa vuo-
22101: Suomen Kuvalehdelle myöntämässään haastat- delta 1978 sovellettavaksi progressiivista varal-
22102: Lakialoite n:o 172 441
22103:
22104: lisuusveroasteikkoa, joka olisi tämän vuoden Tässä lakialaitteessa esitetyt muutokset voi-
22105: asteikkoa lievempi. daan rahoittaa kokoomuksen eduskuntaryhmän
22106: Jotta hallituksen esittämiin tavoitteisiin pääs- esittämällä hallinnon ratianalisoinnilla eli jul-
22107: tään, on varallisuusveron verokanta alennettava kisten menojen 2 % :n reaalimarkkamääräisellä
22108: v. 1975 vallinneeseen tasoon. Tällöin varalli- supistamisella.
22109: suusveron yläraja jää 2 % :iin.
22110: Kokoomuksen eduskuntaryhmä edellyttää, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
22111: että laki tulee voimaan 1. 1. 1978 ja että uudet nioittaen,
22112: ennakonpidätystaulukot otetaan heti vuoden
22113: alussa käyttöön. Näin verovelvolliset välttyvät että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
22114: ylisuurilta veron maksuilta. lakiehdotuksen:
22115:
22116:
22117: Laki
22118: vuodelta 1978 toimitettavassa valtionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja
22119: veroprosenteista.
22120: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
22121:
22122: 1 §. 3 §.
22123: (Kuten hallituksen esityksessä.) Progressiivinen varallisuusveroasteikko on
22124: seuraava:
22125: 2 §. Vero alarajan
22126: Progressiivinen tuloveroasteikko on seuraava: Verotettava Vero alarajan ylittävästä
22127: varallisuus kohdalla, varallisuudesta
22128: Vero alarajan mk mk %
22129: Verotettava Vero alarajan ylittävästä
22130: tulo kohdalla, tulosta, 100 000-200 000 100 0,7
22131: mk mk % 200 000-400 000 800 1,2
22132: 8 200- 10 950 27 10 400 000-650 000 3 200 1,9
22133: 10 950- 13 660 302 13 650 000- 7 950 2,0
22134: 13 660- 16 430 654 16
22135: 16 430- 20 530 1097 23 4 §.
22136: 20 530- 27 370 2 040 28 (Kuten hallituksen esityksessä.)
22137: 27 370- 41 060 3 955 29
22138: 41 060- 54 750 7 925 33
22139: 54 750- 82 120 12 443 38
22140: 82 120-136 880 22 844 44
22141: 136 880-27 3 800 46 938 50
22142: 273 800- 115 398 51
22143:
22144:
22145: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
22146:
22147: Antero Salmenkivi Heikki Perho Pentti Sillantaus
22148: Mikko Asunta Saara Mikkola Sinikka Karhuvaara
22149: M. Jaatinen Erkki Pystynen Matti Hokkanen
22150: Harri Holkeri Arto Lampinen Pertti Salolainen
22151: Anna-Liisa Linkola Kirsti Hollming Alli Vaittinen-Kuikka
22152: Esko J. Koppanen Elsi Olander Tuure Junnila
22153: Erkki Häkämies Ulla Puolanne Tapani Mörttinen
22154: Pentti Mäki-Hakola Timo Mäki Jalmari Torikka
22155: Heikki Jartti Irma Koski Juuso Häikiö
22156: Eero Lattula Lauri lmpiö Pekka Jokinen
22157: Eeva Kauppi
22158: 56 087700129D
22159: 442 1977 Vp.
22160:
22161: Lakialoite n:o 173.
22162:
22163:
22164:
22165:
22166: Rekonen ym.: Ehdotus laiksi vuodelta 1978 toimitettavassa
22167: valtionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja veropro-
22168: senteista.
22169:
22170:
22171: E d u s kun n a 11 e.
22172:
22173: Verotuksen paine on siirtynyt vuosi vuodelta tuuttoman raskaan verotaakan alaisiksi, tulee
22174: yhä enemmän palkansaajien ja muiden pieni- kuluvan vuoden verotaulukkotarkistukset suo-
22175: ja keskituloisten kannettavaksi. Hallituksen an- rittaa siten, että ne kohdistuvat yksinomaan
22176: tama esitys valtion ensi vuoden tulo- ja meno- pieni- ja ke&kituloisiin tulonsaajiin.
22177: arvioksi toteutuessaan merkitsee välillisen vero- Hallituksen esitys ensi vuoden verotauJ.u-
22178: tuksen tuntuvaa kiristymistä. Bensiinin, diesel- koiksi (HE n:o 130/1977 vp.) ei merkit,se
22179: öljyn, kevyen ja raskaan polttoöljyn, sokerin verotuksessa olevien pahimpienkaan epäkoh-
22180: ja monien muiden tarvikkeiden valmistevero tien poistamista ja muodostoo suurituloisia
22181: nousee ja liikevaihtovero aiotaan korottaa py- suosivaksi. Hallituksen esityksen mukaanhan
22182: syvästi 14 % :iin. Seurauksena tulee olemaan esimerkiksi 20 000 markan vuositulon saaja
22183: erikoisesti pienipalkkaisten palkansaajien, eläke- saisi 249 markan kevennyksen vuodessa tulo-
22184: läisten, pienviljelijäin, opiskelijain ja muiden veroonsa, mutta 200 000 markan vuositulon
22185: pienituloisten ja vähävaraisten verotaakan ki- saaja saisi 2 457 markan verovähennyksen.
22186: ristyminen. Todellisen verohelpotuksen tarpeessa ovat
22187: Hallitus arvioi kertyvän ensi vuonna tulo- pieni- ja kesbtuloiset ja siksi esitämme, että
22188: ja varallisuusveron avulla valtiolle tuloja 11 400 vähimmäispalkan ja sitä pienemmän tulon saa-
22189: miljoonaa markkaa. Mainitus,sa summassa on jat tulee kokonaisuudessaan vapauttaa valtion
22190: lisäystä runsaat 1 000 miljoonaa markkaa kulu- tuloverosta. Keskituloisten verotusta on ke-
22191: vaan vuoteen verrattuna. Näin ollen, huolimat- vennebtävä, mutta 1suur,ten .tulonsaajien vero-
22192: ta siitä, että hallitus esittää suoritettavaksi tusta on kiristettävä. Suurten tulojen omai-
22193: 13 % :n inflaatiotarkistuksen vero taulukoihin, suusveroa ei tule alentaa. Suuryhtiöiden, suur-
22194: niin tosiasiallisesti valtion tulovero ei suinkaan omaisuuksien ja suurituloisten verotuksen avul-
22195: alene ensi vuonnakaan, vaan tulee, mikäli halli- la, kuten esityksemme mukaan .tapahtu1si, saa-
22196: tuksen esittämä verotaulukko tulee hyvärksy- daan valtiolle se tulomäärä, joka on tulo- ja
22197: tyksi, kiristymään vielä nykyiseenkin verrattuna. menoarviossa edellytetty.
22198: Kun välilliset verot lisääntyvät ja ne kohdis- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
22199: tuvat ankarimpina pienituloisiin, niin tämän ja
22200: sen vuoksi, että pienituloiset ovat joutuneet että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
22201: jo .tapahtuneen veropolitiikan seurauksena koh- lakiehdotuksen:
22202:
22203:
22204: Laki
22205: vuodelta 1978 toimitettavassa valtionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja
22206: veroprosenteista.
22207:
22208: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
22209:
22210: 1 §.
22211: (Kuten hallituksen esityksessä.)
22212: Lakialoite n:o 173 443
22213:
22214: 2 §. 3 §.
22215: Progressiivinen tuloveroasteikko on seuraava: Progressiivinen varallisuusveroasteikko on
22216: seuraava:
22217: Verotettava tulo Veron vakio- Vero-% Verotettava Veron vakioerä Vero-%
22218: mk erä tulon alarajan yli varallisuus varallisuuden alarajan ylit-
22219: alarajan menevästä mk aJamjan tävästä
22220: kohdalla, tulon kohdalla, varallisuuden
22221: mk osasta mk osasta
22222: 11 000- 13 000 100 10 50 000-100 000 50 0,7
22223: 13 000- 15 000 300 15 100 000-200 000 400 1,2
22224: 15 000- 17 000 600 20 200 000-300 000 1600 3,8
22225: 17 000- 22 000· 1 000 24 300 000-500 000 5 400 3,9
22226: 22 000- 33 000 2 200 29 500 000- 13 200 4,0
22227: 33 000- 44 000 5 390 34
22228: 44 000- 66 000. 9130 40 4 §.
22229: 66 000- 88 000 17 930 50 Yhteisön tuloveroprosentti määräytyy seu-
22230: 88 000-110 000 28 930 55 raavan asteikon mukaisesti:
22231: 110 000- 41030 60 Yhteisön Yhteisön tulo-
22232: liikevaihdon määrä veroprosentti
22233: - 5 000 000 40
22234: 5 000 001-20 000 000 43
22235: 20 000 001- 49
22236: Yhteisön vara1lisuusveroprosentti on 1,5.
22237:
22238:
22239: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
22240:
22241: Heimo Rekonen E.-J. Tennilä Pentti Liedes
22242: Taisto Sinisalo P. Puhakka Oili Suomi
22243: Ensio Laine
22244: 444 1977 vp.
22245:
22246: Lakialoite n:o 174.
22247:
22248:
22249:
22250:
22251: Matikkala ym.: Ehdotus laiksi vuodelta 1978 toimitettavassa val-
22252: tionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja veroprosen-
22253: teista.
22254:
22255:
22256: E d u s k u n n a ll e.
22257:
22258: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen din kuluvana vuonna. Tämä arvio tuntuu ali-
22259: vuodelta 1978 toimitettavassa valtionverotuk- mitoitetulta. Lähempänä totuutta lienee 14 %.
22260: sessa sovellettavista veroasteikoista ja veropro- Inflaatiotarkistuksen suorittaminen erisuure-
22261: senteista (HE n:o 130/1977 vp.). Esityksen na tuloista riippuen merkitsisi veroprogression
22262: mukaan tehtäisiin verotaulukkoihin ns. inflaa- kiristymistä nykyisestään. Tähän ei maassamme
22263: tiotarkistus rahan arvon huonontumisesta aiheu- olisi varaa ottaen huomioon nopeasti yleisty-
22264: tuvan verotuksen kiristymisen ehkäisemiseksi. neen veronkierron ja sen, että pitkälle koulu-
22265: Tarkistus esitetään tehtäväksi siten, että tar- tettu työvoima on karkaamassa maastamme ul-
22266: kistus olisi suhteellisesti suurempi pieni- ja komaille mm. ankaran verotuksemme vuoksi.
22267: keskituloisten tuloluokissa. Ankara verotus on vaikuttanut myös haitalli-
22268: Hallituksen esitys ei vastaa Kristillisen Liiton sesti yhteiskuntamoraaliin. Yhä useammat
22269: eduskuntaryhmän käsitystä verotaulukkojen in- käyttävät hyväkseen verottomia tulokanavia,
22270: flaatiotarkistuksesta. Hallituksen esityksen vai- mm. lakko- ja työttömyysavustuksia, vaikka
22271: kutus tuloveron määrään vaihtelee tuloluokista työskentelevät samanaikaisesti tulojaan ilmoit-
22272: riippuen. Ylimmillään tarkistus on 30 000 mar- tamatta ja verojaan maksamatta.
22273: kan verotettavan tulon kohdalla. Tällä tasolla
22274: vuositulo saa kohota 14.2 % siitä valtiolle Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22275: perittävän veron pysyessä markkamääräisesti nioittaen,
22276: muuttumattomana. Muilla tulotasoilla tarkis-
22277: tuksen vaikutus on tätä pienempi. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
22278: Hallitus on ottanut inflaatiotarkistuksen lakiehdotuksen:
22279: lähtökohtaolettamukseksi 13 % :n inflaatiovauh-
22280:
22281:
22282:
22283:
22284: Laki
22285: vuodelta 1978 toimitettavassa valtionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja
22286: veroprosenteista.
22287:
22288: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
22289:
22290: 1 §. 2 §.
22291: (Kuten hallituksen esityksessä.) Progressiivinen ,tuloveroastei,kko on seuraava:
22292: Lakialoite n:o 174 445
22293:
22294: Verotettava tulo, mk Vero alarajan Vero alarajan 3 ja 4 §.
22295: kohdalla, mk ylittävästä (Kuten hallituksen esityksessä.)
22296: tulosta,%
22297: 8 000- 10 600 23 10
22298: 10 600- 13 200 255 13
22299: 13 200- 15 880 554 16
22300: 15 880- 19 840 930 23
22301: 19 840- 26 450 1728 28
22302: 26 450- 39 670 3 352 29
22303: 39 670- 52 900 6 716 33
22304: 52 900- 79 350 10 544 38
22305: 79 350-132 240 19 360 44
22306: 132 240-264 480 39 776 50
22307: 264 480- 97 776 51
22308:
22309:
22310: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
22311:
22312: Veikko J. Matikkala Sauli Hautala Olavi Majlander
22313: Jorma Fred Ulla Järvilehto Raino Westerholm
22314: 446 1977 vp.
22315:
22316: Lakialoite n:o 175.
22317:
22318:
22319:
22320:
22321: Salmenkivi ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain muut-
22322: tamisesta.
22323:
22324:
22325: E d u s k u n n a 11 e.
22326:
22327: Hallitus on 23. 9. 1977 antanut eduskunnalle katastrofin helpottamista, vaan päinvastoin jat-
22328: esityksen laiksi tulo- ja varallisuusverolain kaa virheellistä vero- ja talouspolitiikkaa. Ko-
22329: muuttamisesta (HE n:o 131/1977 vp.). Esi- koomuksen eduskuntaryhmä on ehdottanut tu-
22330: tyksen perusteluissa hallitus toteaa, että sen loverotuksen keventämistä inflaatiokorjauksen
22331: samanaikaisesti eduskunnalle antamassa vuoden lisäksi 5 % :lla eli yhteensä 18 % :lla kaikille
22332: 1978 veroasteikkolakiesityksessä on tulovero- veronmaksajille tasaisesti, jotta päästäisiin edes
22333: asteikkoa lievennetty kuluvalta vuodelta toimi- alkuun progression lieventämisessä ja kansa-
22334: tettavassa verotuksessa sovellettavaan asteik- laisten työ- ja koulutusmotivaation parantami-
22335: koon verrattuna tapahtunutta hintatason nousua sessa.
22336: vastaavalla määrällä. Inflaatiosta johtuvan tulo- Tästä seuraa, että tuloverotuksessa myönnet-
22337: veroasteen kasvun hillitsemiseksi ei kuitenkaan tävien vähennysten määriä on korotettava halli-
22338: riitä, että vain tuloveroasteikkoa lievennetään, tuksen esittämää enemmän. Kokoomuksen
22339: vaan vastaava lievennys on toteutettava myös eduskuntaryhmä katsoo, että muutettaessa tulo-
22340: eräiden tuloverotuksesta tehtävien keskeisten ja varallisuusverolakia vuodelta 1978 toimitet-
22341: vähennysten osalta. tavaa verotusta varten on perhepolitiikkaan vai-
22342: Hallitus ei kuitenkaan ole esittänyt lieven- kuttavia vähennyksiä korotettava muita vähen-
22343: nettäväksi edes kaikkia keskeisiä vähennyksiä, nyksiä enemmän. Lisäksi osinkotulovähennys
22344: mm. puolisovähennys on pysynyt useamman on syytä nostaa 1 500 markkaan yritysten oma-
22345: vuoden ennallaan, eikä lievennyksiä ole tehty rahoitusmahdollisuuksien edistämiseksi.
22346: tasaisesti samalla prosenttimäärällä. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
22347: Kokoomuksen eduskuntaryhmä katsoo, ettei nioittaen,
22348: hallituksen esitys valtion vuoden 1978 tulo- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
22349: ja menoarvioksi edesauta maamme taloudellisen lakiehdotuksen:
22350:
22351:
22352:
22353: Laki
22354: tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta.
22355:
22356: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
22357: varallisuusverolain (1043/74) 17 b §:n 2 momentti, 28 §, 31 §:n 1 momentti, 33 §:n
22358: 1 momentin 1, 2 ja 3 kohta, 34 §, 36 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohta, 37 §, sekä 57 §:n
22359: 1 momentin 1 kohta,
22360: sellaisina kuin niistä ovat 17 b §:n 2 momentti ja 36 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohta 25 päi-
22361: vänä heinäkuuta 1975 annetussa laissa (608/75) sekä 31 §:n 1 momentti, 33 §:n 1 momentin
22362: 1, 2 ja 3 kohta ja 57 §:n 1 momentin 1 kohta 29 päivänä joulukuuta 1976 annetussa
22363: laissa ( 1092/76), näin kuuluviksi:
22364:
22365: 17 b §.
22366: puolisoiden yhdessä harjoittaman liikkeen taik-
22367: Verovelvollisen luonnollisen henkilön tai ka ammatin tuloksen tahi maatilatalouden puh-
22368: Lakialoite n:o 175 447
22369:
22370: taan tulon yhteismäärä katsotaan 75 000 mar- nen, johon ei sovelleta tämän lain puolisoita
22371: kan määrään saakka kokonaan ansiotuloksi. koskevia säännöksiä, on verovuonna elättänyt
22372: Mikäli verovelvollinen esittää selvityksen siitä, alaikäistä lastaan tai kasvattilastaan (valtion-
22373: että verovelvollisen tai puolisoiden harjoitta- verotuksen yksinhuoltajavähennys),
22374: massaan liikkeessä, ammatissa tai maatilatalou-
22375: dessa suorittaman työn kohtuullinen arvo ylit-
22376: tää 75 000 markkaa, voidaan myös tämän mää-
22377: rän ylittävä osa sanottujen tulojen yhteismää- 34 §.
22378: rästä katsoa ansiotuloksi. Ansiotuloksi ei kui- Luonnollinen henkilö tai erillisenä verovel-
22379: tenkaan katsota metsätalouden puhdasta tuot- vollisena verotettava kotimainen kuolinpesä
22380: toa, korkotuloa, osinkoa, vuokratuloa, asunto- saa valtionverotuk!sessa vähentää kotimaiselta
22381: tuloa, arvopapereiden ja kiinteän omaisuuden osakeyhtiöltä tai osuuskunnalta saaduista osin-
22382: luovutuksesta saatua voittoa, kiinteistön aines- goista ja osuuspääoman koroista 1 500 mark-
22383: osan luovutuksesta saatua korvausta eikä muuta kaa ( osinkotulovähennys).
22384: näihin tuloihin rinnastettavaa tuloa.
22385: 36 §.
22386: Suurimman osan verovuodesta Suomessa asu-
22387: nut henkilö saa kunnall1sverotuksessa vähentää:
22388: 28 §.
22389: Verovelvollinen saa vähentää palkkatulostaan 2) 800 markkaa jokaisesta alaikäisestä lap-
22390: palkkatulovähennyksenä 400 markkaa, ei kui- sestaan ja kasvattilapses•taan, jota hän on vero-
22391: tenkaan enempää kuin palkkatulon määrän. vuonna elättänyt, kuitenkin niin, että vähennys
22392: Palkkatulovähennys korvaa palkkatulosta teh- myönnetään vain toiselle puolisoista, jolloin, jos
22393: tävät luonnolliset vähennykset, jollei niiden molemmilla puolisoilla on tuloja, vähennyksen
22394: määrä ylitä 400 markkaa. saa vain se puoliso, jonka tulojen yhteismäärä
22395: on suurempi (lapsivähennys),
22396: 31 §. 3) 650 markkaa, jos hänellä verovuodelta
22397: Jos verovuonna Suomessa asuneen henkilön on oikeus 2 kohdan mukaiseen lapsivähennyk-
22398: veronmaksukyky hänen ja hänen perheensä käy- seen eikä häneen ole sovellettava tämän lain
22399: tettävissä olevat tulot ja varallisuus huomioon puolisoita koskevia säännöksiä (kunnallisvero-
22400: ottaen on erityisistä syistä, kuten elatusvelvolli- tuksen yksinhuoltajavähennys),
22401: suuden, työttömyyden tai sairauden johdosta
22402: olennaisesti alentunut, vähennetään tulosta koh-
22403: tuullinen määrä, ei kuitenkaan enempää kuin
22404: 4 200 marl<Jkaa (veronmaksukyvyn alentumis- 37 §.
22405: vähennys). Jos koko verovuoden Suomessa asuneen hen-
22406: kilön tulo edellä mainittujen vähennysten jäl-
22407: keen ei ole 2 500 markan määrää suurempi,
22408: on siitä kunnallisverotooses·sa vähennettävä
22409: sanotun tulon määrä, tai jos tulo on 2 500
22410: 33 §. markkaa suurempi, 2 500 markkaa vähennet-
22411: Valtionverotuksessa saa verovelvollinen vä- tynä yhdellä prosentilla jokaisesta täydestä 25
22412: hentää lisäksi: markan määrästä, jolla tulo yH,ttää 2 500 mar-
22413: 1) 25 prosenttia ansiotulostaan, kuitenkin kan määrän (perusvähennys).
22414: enintään 7 000 markkaa (työtulovähennys),
22415: 2) 20 prosenttia ansiotulosta, kuitenkin
22416: enintään 3 000 markkaa, jos verovelvollinen on 57§.
22417: verovuonna elättänyt alaikäistä lastaan tai kas- Verovelvollisen henkHön, joka suurimman
22418: vattilastaan, ku1tenkin niin, että puolisoista vä- osan verovuodesta on asunut Suomessa, tulo-
22419: hennyksen saa vain se, jonka ansiotulojen määrä verosta vähennetään:
22420: on pienempi (ylimääräinen työtulovähennys), 1 ) jos hän on verovuonna elättänyt alaikäistä
22421: 3) 20 prosenttia tulostaan, kuitenkin enin- lastaan tai kasvattilastaan, 500 markkaa jokai-
22422: tään 3 000 mark!kaa, jos sellainen verovelvolli- sesta sanotusta lapsesta, kuitenkin niin, että
22423: 448 Lakialoite n:o 175
22424:
22425: vähennys myönnetään vain sille puolisoista, Voimaantulosäännös.
22426: jonka tuloveron määrä on suurempi ( huoltaja- (Kuten hallituksen esityksessä.)
22427: vähennys),
22428:
22429:
22430:
22431:
22432: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
22433:
22434: Antero Salmenkivi Heikki Perho Ulla Puolanne
22435: Mikko Asunta Saara Mikkola Irma Koski
22436: M. Jaatinen Pentti Sillantaus Lauri Impiö
22437: Harri Holkeri Matti Hokkanen Eeva Kauppi
22438: Anna-Liisa Linkola Sinikka Karhuvaara Pertti Salolainen
22439: Erkki Häkämies Timo Mäki Jalmari Torikka
22440: Esko J. Koppanen Juuso Häikiö Aili Vaittinen-Kuikka
22441: Pentti Mäki-Hakola Erkki Pystynen Tuure Junnila
22442: Heikki Jartti Arto Lampinen Tapani Mörttinen
22443: Eero Lattula Kirsti Hollming Pekka Jokinen
22444: Elsi Olander
22445: 1977 vp. 449
22446:
22447: Lakialoite n:o 176.
22448:
22449:
22450:
22451: Korhonen ym.: Ehdotus laiksi opintotukilain 10 §:n muutta-
22452: misesta.
22453:
22454:
22455: E d u s k u n n a 11 e.
22456:
22457: Opintotuen kehitys on viime vuosina jäänyt ta alentunut reaaliarvoltaan jyrkästi. Nyt halli-
22458: pahasti jälkeen opiskelukustannusten noustessa. tus esittää (HE n:o 158/1977 vp.) siihen 100
22459: Kaikkein eniten tästä kehityksestä ovat joutu- markan korotusta, mikä on aivan riittämätön.
22460: neet kärsimään korkeakouluopiskelijat, joille Opintoraha maksetaan vain kaikkein heikoim-
22461: opintotuki joko opintolainan tai opintorahan massa taloudellisessa asemassa olevHle opiskeli-
22462: muodossa on pääasiallinen opintojen rahoitus- joille. Tämän vuoksi korotuksen tulisi olla
22463: keino. suurempi, jotta se edes vähän korvaisi opinto-
22464: Opintolainojen markkamääriä on varsinkin lainojen jälkeenjääneisyyttä. Opintorahan perus-
22465: lain voimassaolon alkuvuosina korotettu rahan osan korottaminen 1 000 markkaan on jo vuo-
22466: arvon huononemisen tahdissa. Parina viime sia ollut kaikkien opiskelijajärjestöjen hyväk-
22467: vuonna tästä on jouduttu luopumaan, koska symä tavoite.
22468: pankit eivät ole pystyneet rahoittamaan edes Kristillisen Liiton eduskuntaryhmä pitää tär-
22469: täysimääräisiä myönnettyjä lainoja. keänä sekä opintorahamuotoisen että välillisen
22470: Viime keväänä muutettiin opintotukilakia opintotuen kehittämistä, koska täten voidaan
22471: siten, että opintotuen tarveharkinta erityisesti jarruttaa opiskelijoiden velkaantumista ja sii-
22472: alle 20-vuotiaiden perheettömien opiskelijoiden hen liittyviä monia epäkohtia.
22473: osalta tiukkeni. Tämä on vaikeuttanut monien Edellä olevan perusteella ehdotamme,
22474: nuqrten opiskelumahdollisuuksia.
22475: Koko opintotukilain voimassaolaajan on opin- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
22476: toraha varsinkin korkeakouluopiskelijoiden osa!- lakiehdotuksen:
22477:
22478:
22479: Laki
22480: opintotukilain 10 §:n muuttamisesta.
22481:
22482: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 14 päivänä tammikuuta 1972 annetun opinto-
22483: tukilain 10 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 17 päivänä kesäkuuta 1977 annetussa laissa
22484: ( 485/77), näin kuuluvaksi:
22485:
22486: 10 §. sessa koulutuksessa, ellei jäljempänä 3 kohdasta
22487: muuta johdu, 1 000 markkaa ja
22488: Opintorahan perusasana myönnetään kerral- 3) yliopistoissa ja muissa korkeakouluissa
22489: laan enintään yhdeksi opintovuodeksi: sekä asetuksella erikseen määrätyissä oppilai-
22490: 1) lukiossa tai lukioasteella tulo- ja meno- toksissa 1 000 markkaa.
22491: arvion rajoissa enintään 600 markkaa,
22492: 2) alemman keskiasteen ammatillisessa kou-
22493: lutuksessa 1100 markkaa ja muussa ammati1li- Voimaantulosäännös.
22494: (Kuten hallituksen esityksessä.)
22495:
22496: Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1977.
22497:
22498: Erkki Korhonen Impi Muroma Veikko J. Matikkala
22499: 57 087700129D
22500: 450 1977 vp.
22501:
22502: Lakialoite n: o 177.
22503:
22504:
22505:
22506:
22507: Kortesalmi ym.: Ehdotus laiksi opintotukilain 10 § :n muutta-
22508: misesta.
22509:
22510:
22511: E d u s k u n n a 11 e.
22512:
22513: Nykyinen Sorsan-Virolaisen-Aallon kan- tus osittain esittää (HE n:o 158/1977 vp.), ei
22514: sanrintamahallitus näkyy ahkeroivan kansan niukkana voi korvata kasvaneita opintokustan-
22515: ostokyvyn ja toimeentulon alentamisessa. Myös nuksia.
22516: opiskelijat ovat saaneet tuntea hallituksen huo- Kun hallituksen linja ei ero. syistä tyydytä
22517: non taloudenpidon seuraukset opintososiaalisen Suomen maaseudun puolueen eduskuntaryhmää,
22518: ja taloudellisen asemansa heikentymisenä. Jopa ehdotamme kunnioittavasti,
22519: opiskelijoiden oikeutta alennettuihin rautatie-
22520: matkoihin aiotaan tuntuvasti kaventaa. Lisäksi että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
22521: opiskelijoiden opintorahan korotus, jota halli- lakiehdotuksen:
22522:
22523:
22524:
22525: Laki
22526: opintotukilain 10 §:n muuttamisesta.
22527:
22528: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 14 päivänä tammikuuta 1972 annetun opinto-
22529: tukilain 10 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 17 päivänä kesäkuuta 1977 annetussa
22530: laissa ( 485/77), näin kuuluvaksi:
22531:
22532: 10 §.
22533: .3) yliopistoissa ja muissa korkeakouluissa
22534: Opintorahan perusasana myönnetään kerral- sekä asetuksella erikseen määrätyissä oppilai-
22535: laan enintään yhdeksi opintovuodeksi: toksissa 1 000 markkaa.
22536: 1 ) lukiossa tai lukioasteella tulo- ja meno-
22537: arvion rajoissa enintään 600 markkaa,
22538: 2) alemman keskiasteen ammatillisessa kou-
22539: lutuksessa 1200 markkaa ja muussa ammatil- Voimaantulosäännös.
22540: lisessa koulutuksessa, ellei jäljempänä 3 koh- (Kuten hallituksen esityksessä.)
22541: dasta muuta johdu, 1 100 markkaa ja
22542:
22543:
22544: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1977.
22545:
22546: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
22547: 1977 vp. 451
22548:
22549: Lakialoite n:o 178.
22550:
22551:
22552:
22553:
22554: Mattsson ym.: Ehdotus laiksi opintotukilain 10 §:n muutta-
22555: misesta.
22556:
22557:
22558: E d u s k u n n a 11 e.
22559:
22560: Kulunut vuosi on merkinnyt huomattavia Viime keväänä opintotukilain muutoksen yh-
22561: heikennyksiä opiskelijoiden toimeentuloturvaan. teydessä lupailtiin opiskelijoiden välillisen tuen
22562: Syksyllä 1976 rahalaitokset supistivat opinto- kehittämistä perusteluna suoran tuen eli opin-
22563: lainoja keskimäärin 15 prosenttia, sillä valtio- torahojen korotusesitysten puuttumiselle. Kui-
22564: neuvoston päätökset opintotukilainojen enim- tenkin hallitus on syyskuussa 1977 antanut
22565: mäismääristä eivät velvoita rahalaitoksia myön- asetuksen, jolla opiskelijoilta, joiden kotimatka
22566: tämään lainoja kuitenkaan enimmäismäärien on alle 200 kilometriä, on poistettu oikeus
22567: suuruisina. Rahalaitosten vaatimuksesta valtio- matka-alennukseen. Tällainen päätös on täysin
22568: neuvosto kesäkuussa 1977 supisti opintolainoja ristiriidassa annettujen lupausten kanssa. Hal-
22569: 15-45 prosenttia koulutustasosta riippuen. litus ei esitä vieläkään opintorahan saajien mää-
22570: Lukialaisilta opintolainat poistettiin lähes täy- rän korottamista. Korkeakouluopiskelijoiden
22571: sin. Asumistukijärjestelmän korvaaminen asu- enimmäismääräisen opintorahan saajamäärä on
22572: mislisäjärjestelmällä ei korvaa tehtyjä supistuk- kiintiöity 13 500 kappaleeksi. Kun lukuvuon-
22573: sia. Huolimatta valtioneuvoston kanssa tehdys- na 1973-74 saajien määrä oli vielä yli 21
22574: tä "herrasmiessopimuksesta" lainojen kitkatto- prosenttia, on se enää noin 17,5 prosenttia.
22575: masta saannista eräät rahalaitokset ovat tänä- Kiintiön pienuus aiheuttaa suuria epäoikeuden-
22576: kin syksynä leikanneet lainoja. mukaisuuksia. Esimerkiksi Helsingin yliopiston
22577: Opintotukijärjestelmän suurimpana epäkoh- opintotukilautakunta on tämän perusteella päät-
22578: tana on pidetty opiskelijoiden yli kestorajan tänyt, ettei uusille opiskelijoille jaeta opinto-
22579: menevää velkaantumista, koska suoran opinto- rahaa lainkaan.
22580: tuen osuus opintojen rahoituksessa on jo jär- Opintotukijärjestelmän puutteellisuudet ovat
22581: jestelmän voimaantullessa ollut vähäinen ja se käytännössäkin osoittautuneet niin suuriksi, et-
22582: on vuosien mittaan reaaliarvoltaan vain pienen- tei nykyisellä järjestelmällä opintojen rahoitus-
22583: tynyt. Opintolainojen enimmäismäärien supis- ta pystytä turvaamaan. Ainoan kestävän poh-
22584: tamisella ei velkaantumista pysäytetä, sillä jan opintotukijärjestelmän kehittämiselle tarjoaa
22585: opintotuen riittämättömyys johtaa opiskeluajan sen irrottaminen suurpääoman valvonnasta ja
22586: pitenemiseen. siirtyminen opintokustannukset kattavaan opis-
22587: Hallitus esittää opintorahoja korotettavaksi kelijapalkkaan. Opiskelijapalkan kehittäminen
22588: ainoastaan 100 markalla vuodessa 1. 7. 1978 tulee aloittaa myöntämällä kaikille opintojaan
22589: lukien (HE n:o 158/1977 vp.). Opiskelijoi- harjoittaville perusopintoraha sekä jakamalla
22590: den elinkustannukset kasvavat noin 20 pro- sosiaalisin perustein lisäopintoraha.
22591: sentin vuosivauhtia. Reaaliarvon heikkenemistä Välittömästi on opintorahan määrä korotet-
22592: kuvaa hyvin se, että esimerkiksi korkeakoulu- tava kaikissa opintomuodoissa 1 500 markkaan
22593: opiskelijoiden opintorahan tulisi olla yli 1 800 opintovuotta kohti. Kahden viime vuoden ai-
22594: markkaa jotta se reaaliarvoltaan vastaisi luku- kana on budjetoituja opintomäärärahoja jäänyt
22595: vuoden 1972-73 tasoa. Hallitus esittää sitä käyttämättä noin 15 miljoonaa markkaa. De-
22596: korotettavaksi 750 markasta 850 markkaan. valvaation johdosta suoritettu yleinen korko-
22597: Korotusesitys ei vastaa edes vuoden aikana ta- kannan alentaminen on ulotettava koskemaan
22598: pahtuvaa kustannusten nousua saatikka että se myös opiskelijoita siten, että heidän opiskelu-
22599: kuroisi umpeen syntynyttä jälkeenjääneisyyttä. aikanaan maksamaansa korkokantaa alennetaan
22600: 4,25 prosentista 3,25 prosenttiin.
22601: 452 Lakialoite n:o 178
22602:
22603: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
22604: lakiehdotuksen:
22605:
22606:
22607:
22608: Laki
22609: opintotukilain 10 §:n muuttamisesta.
22610: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 14 päivänä tammikuuta 1972 annetun opin-
22611: totukilain 10 §: n 2 momentti, sellaisena kuin se on 17 päivänä kesäkuuta 1977 annetussa
22612: laissa ( 485/77), näin kuuluvaksi:
22613:
22614: 10 §.
22615: 3) yliopistoissa ja muissa korkeakouluissa
22616: Opintorahan perusosana myönnetään kerral- sekä asetuksella erikseen määrätyissä oppilai~
22617: laan enintään yhdeksi opintovuodeksi: toksissa 1 500 markkaa.
22618: 1 ) lukiossa tai lukioasteella tulo- ja meno-
22619: arvion rajoissa enintään 600 markkaa,
22620: 2) alemman keskiasteen ammatillisessa kou-
22621: lutuksessa 1 500 markkaa ja muussa ammatil- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
22622: lisessa koulutuksessa, ellei jäljempänä 3 koh- kuuta 1978.
22623: dasta muuta johdu, 1 500 markkaa ja
22624:
22625:
22626: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1977.
22627:
22628: Marjatta Mattsson Oili Suomi·
22629: Heimo Rekonen Taisto Sinisalo
22630: 1977 vp. 453
22631:
22632: Lakialoite n:o 179.
22633:
22634:
22635:
22636:
22637: Kortesalmi ym.: Ehdotus laiksi kalastuslain 8.3 §:n muuttamisesta.
22638:
22639:
22640: E d u s k u n n a 11 e.
22641:
22642: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen Mainittuun pykälään on SMP:n mielestä tar-
22643: kalastuslain 8.3 §:n muuttamisesta (HE n:o peen lisätä täsmällinen maininta siitä, että· ka-
22644: 160/1977 vp.). Tämän esityksen .tarkoitJUkse- lastuksenhoitomaksu menee valtiolle käytettä~
22645: na on korottaa kalastuksenhoitomaksua 10 mar- våiksi nimenomaan kalatalouden hoitoon sekä
22646: kasta 12 mal.1kkaan, mutta lisåiksi hallitus pyytää muihin kalastuslain (759/72) 101 §:ssä mai-
22647: eduskunnalta valtuuksia ,saada nostaa kalastuk- nittuihin tarkoituksiin, niin ettei valtiovalta
22648: senhoitomaksua "ottaen huomioon rahan arvon voi väärinkäyttää näitä rahoja muihin kalata-
22649: muuttumisen" jopa 50 mal'Mcaan. Suomen louden ulkopuolisiin tarkoitubiin, kuten jo nyt
22650: Maaseudun Puolueen eduskuntaryhmä ei voi tapahtuu esim. lapsilisämaksujen ja laajalti elä-
22651: hyväksyä hatHitukselle tallaiJsia inflaatioon yUy,t- kemaksujenkin osalta.
22652: täviä valtuuksia eikä <taval<Hsten kansalaisten Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
22653: ostokyvyn kaventamista. Nykyisen valtiovallan
22654: tulisi päin vastoin pitää inflaatio kurissa ja että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
22655: pyrkiä sitä ka&in keinoin alentamaan. lakiehdotukse11:
22656:
22657:
22658: Laki
22659: kalastuslain 8.3 § :n muuttamisesta.
22660: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä syyskuuta 1951 annetun kalas-
22661: tuslain (50.3/51) 83 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi:
22662:
22663: 8.3 §. sekä muihin 101 §:ssä mainittuihin tarkoituk-
22664: siin.
22665: Kalastuksenhoitomaksu on kaksitoista mark-
22666: kaa vuodessa. Kalastuksenhoitomaksu menee
22667: v~altiolle käytettäväksi kalakantojen hoitoon Voimaantulosäännös.
22668: (Kuten hallituksen esityksessä.)
22669:
22670:
22671: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1977.
22672:
22673: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
22674: 454 1977 vp.
22675:
22676: Lakialoite n:o 180.
22677:
22678:
22679:
22680:
22681: P. Jokinen ym.: Ehdotus laiksi kalastuslain 83 §:n muuttami-
22682: sesta.
22683:
22684:
22685: E d u s k u n n a 11 e.
22686:
22687: Valtion tulo- ja menoarviossa on mom. vesien kunnostaminen, kalakantojen parantami-
22688: 30.3 7.41 nimikkeellä "Kalastuksenhoitomaksut nen ym. toimenpiteet sellaisilla vesillä (mm.
22689: kalatalouden edistämiseen" varattu vuosittain kuntien virkistysalueet), joihin vapaa-ajankalas•
22690: arviomääräraha käytettäväksi kalavesien hoi- tuksen paine kohdistuu voimakkaana. Yhden-
22691: toon, kalakantojen parantamiseen, kalastusalan vertaisin perustein toteutettavassa kalatalouden
22692: valistustyöhön, kalavesien hoitoon liittyvään edistämismäärärahan käytössä on käytettävä
22693: tutkimus- ja koetoimintaan sekä kalastuksen- kaikkien kolmen kalastajaryhmän - vapaa-ajan-
22694: hoitomaksun perimisestä aiheutuneiden kustan- kalastajain, ammattikalastajain sekä kalaveden-
22695: nusten suorittamiseen. Määräraha edellyttää ka- omistajain - muodostamien valtakunnallisten
22696: lastuksenhoitomaksun korottamista. Tältä mo- ja alueellisten yhteisöjen asiantuntemusta.
22697: mentilta on varoja maa- ja metsätalousministe- Hallituksen esityksessä eduskunnalle laiksi
22698: riön ohjaamana suunnattu erityisesti kalaveden- kalastuslain 83 §:n muuttamisesta (HE n:o
22699: omistaja- ja ammattikalastajayhteisöjen käyt- 160/1977 vp.) esitetään vuotuisen kalastuksen-
22700: töön. Näillä varoilla, jotka ovat yli 60 % ero. hoitomaksun korottamista 12 markkaan ja lais-
22701: määrärahasta, on sitten toteutettu lähes yksin- sa mainituksi ylärajaksi, mihin valtioneuvosto
22702: omaan erilaisia kalanistutuksia. Kun ao. kalas- olosuhteiden muuttuessa saisi maksun korottaa,
22703: tuslain 101 §:ssä (759/72) kuitenkin puhutaan 50 markkaa. Kun on mahdollista, että kalasta-
22704: ensisijaisesti kalavesien hoidosta eikä kuten vuo- jien itsensä - siis pääasiassa vapaa-ajankalas-
22705: den 1978 tulo- ja menoarvion perusteluissa "ka- tajien - maksettavaksi yritetään siirtää entis-
22706: lakantojen hoidosta", on määrärahan käytölle tä enemmän kalavesien hoidon ja tutkimuksen
22707: asetetut tavoitteet nähtävä nykyistä laajempina. yleisiä kustannuksia, tulisi ero. yläraja pitää
22708: Kun kalastuksenhoitomaksuista pääosa ker- riittävän alhaalla, jotta eduskunta saisi osaltaan
22709: tyy vapaa-ajankalastusta harrastaviita ruokakun- ottaa kantaa lakisääteisen (laajoja kansalaispii-
22710: nilta, on erityisesti heidän kalastusmahdollisuuk- rejä koskevan) maksun korottamiseen muutoin
22711: siaan patantavaan kalatalouden edistämiseen kuin vain valtion tulo- ja menoarvioon sisälty-
22712: kiinnitettävä huomiota. Tässä tarkoituksessa vänä pikku yksityiskohtana.
22713: tulisi mom. 30.37.41 varoja osoittaa sellaiseen- Edellä olevan perusteella kunnioittaen ehdo-
22714: kin kalavesien hoitoon, jota toteuttavat vapaa- tamme,
22715: ajankalastajien alueelliset neuvonta- ja valistus-
22716: järjestöt - kalamiespiirit - sekä kunnat. Ky- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
22717: symykseen tulisi istutustoiminnan ohella kala- lakiehdotuksen:
22718:
22719: Laki
22720: kalastuslain 83 §:n muuttamisesta.
22721:
22722: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä syyskuuta 1951 annetun kalastus-
22723: lain (503/51) 83 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi:
22724:
22725: 83 §. kaa vuodessa. Valtioneuvosto voi kuitenkin
22726: muuttuneiden olosuhteiden niin vaatiessa korot-
22727: Kalastuksenhoitomaksu on kaksitoista mark- taa maksun määrän enintään kahdeksikymme-
22728: Lakialoite n:o 180 455
22729:
22730: neksi markaksi vuodessa. Kalastuksenhoitomak- Voimaantulosäannös. ·
22731: su menee valtiolle. (Kuten hallituksen esityksessä.)
22732:
22733:
22734:
22735:
22736: Helsin~ssä 14 päivänä syyskuuta 1977.
22737:
22738: Pekka Jokinen Kirsti Hollming Arto Lampinen
22739: Aili Vaittinen-Kuikka Antero Salmenkivi
22740: 456 1977 vp.
22741:
22742: Lakialoite n:o 181.
22743:
22744:
22745:
22746:
22747: Toivanen ym.: Ehdotus laiksi maatalousyrittäjien eläkelain 10
22748: § :n 1 momentissa tarkoitetun perusprosentin ja: yrittäjien
22749: eläkelain 9 § :n 1 momentissa tarkoitetun, maksuprosentin
22750: suuruudesta vuonna 1978.
22751:
22752:
22753: Ed u s kun n a 11 e.
22754:
22755: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen yrittäjien eläkelain mukainen ,perusprosentti
22756: laeiksi maatalousyrittäjien eläkelain 10 § :n 1 määrätään 1 prosenttiyksikköä ja yrittäjien elä-
22757: momentissa tarkoitetun perusprosentin ja yrit- kelain 2 prosenttiyksikköä suuremmaksi kuin
22758: täjien eläkelain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetun TEL-maksu. Se merkitsee siis, että vuonna
22759: maksuprosentin suuruudesta vuonna 1978 sekä 1978 nämä prosentit olisivat 11, 12 ja 13 %
22760: yrittäjien eläkelain 10 §:n muuttamisesta (HE palkoista laskettuna.
22761: n:o 177/1977 vp.). Yrittäjien eläkelain vakuutusmaksut ovat jo
22762: Yrittäjien eläkelain 9 §:n mukaisen vakuu- nyt niin korkeat, että niiden maksaminen tuot-
22763: tusmaksun maksuprosentin määrä tulee esi- taa erityisesti pienyrittäjille vaikeuksia. Loppu-
22764: tyksen mukaan sosiaali- ja terveysministeriön tuloksena saattaa olla koko YEL-eläkejärjestel-
22765: vahvistaa väliaikaisesti yhtä prosenttiyksikköä män romuttuminen. Tämä olisi erittäin vakava
22766: suuremmaksi kuin se alentamaton prosentti- isku yhden ammattiryhmän sosiaaliturvalle, kuu-
22767: määrä, jonka voidaan arvioida vuositasolla vas- luuhan tähän yrittäjäeläkelain piiriin lähes
22768: taavan työntekijäin eläkelain vähimmäisehtojen 100 000 yrittäjää ja ammatinharjoittajaa.
22769: mukaisen vakuutuksen keskimääräistä vakuu- Hallituksen esitystä tulisi korjata siten, että
22770: tusmaksua prosentteina palkasta. MYEL:in ja YEL:in vakuutusjärjestelmissä
22771: Hallituksen esitys siis mevkitsee lakia sää- maksut olisivat samat eli väliaikaisesti yhtä
22772: dettäessä aikanaan hyväksytystä MYEL-, YEL- prosenttiyksikköä korkeampia kuin TEL-mak-
22773: ja TEL-maksujen samantasaisuuden periaattees- sujen tulopoliittisessa ratkaisussa sovittu alen-
22774: ta luopumista. Ei ole myöskään mitään takeita nettu maksuprosentti on.
22775: siitä, että vastaisuudessa palattaisiin tähän pe- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
22776: riaatteeseen. tavasti,
22777: Keväällä 1977 tulopoliittisissa neuvotteluissa
22778: sovittiin TEL:in vähimmäisehtojen mukaisen että Eduskunta hyväksyisi hallituk-
22779: vakuutuksen keskimääräistä vakuutusmaksua sen esitykseen sisältyvän ensimmäisen
22780: vuodelta 1978 aleunettavaksi yhdellä prosentti- lakiehdotuksen näin kuuluvana:
22781: yksiköllä. Nyt hallitus esittää, että maatalous-
22782:
22783:
22784:
22785: Laki
22786: maatalousyrittäjien eläkelain 10 §:n 1 momentissa tarkoitetun perusprosentin ja yrittäjien
22787: eläkelain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetun maksuprosentin suuruudesta vuonna 1978.
22788:
22789: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
22790:
22791: Poiketen siitä, mitä perusprosentin suuruu- tissa, sellaisena kuin se on 17 päivänä joulu-
22792: desta 14 päivänä heinakuuta 1969 annetun kuuta 1971 annetussa laissa ( 87 3/71 ) , ja
22793: maatalousyrittäjien eläkelain 10 §:n 1 momen- mitä maksuprosentin suuruudesta 14 päivänä
22794: Lakial9ite n:o 181 457
22795:
22796: heinäkuuta 1969 annetun yrittäjien eläkelain tin yhtä prosenttiyksikköä suuremmaksi kuin
22797: 9 § :n 1 momentissa, sellaisena kuin se on 17 miksi työntekijäin eläkelain vähimmäisehtojen
22798: päivänä joulukuuta 1971 annetussa laissa ( 872/ mukaisen vakuutuksen keskimääräinen vakuu-
22799: 71 ) , on säädetty, sosiaali- ja terveysministeriö tusmaksu prosentteina palkoista samana vuon-
22800: vahvistaa vuonna 1978 sovellettavan peruspro- na voidaan arvioida.
22801: sentin yhtä prosenttiyksikköä ja maksuprosen-
22802:
22803:
22804: Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1977.
22805:
22806: Irma Toivanen Anneli Kivitie
22807: Kerttu Hemmi Terhi Nieminen
22808: Seppo Westerlund Osmo A. Wiio
22809: Juhani Sipiläinen
22810:
22811:
22812:
22813:
22814: 58 087700129D
22815: 458 1977 vp.
22816:
22817: Lakialoite n:o 182.
22818:
22819:
22820:
22821:
22822: Friberg: Ehdotus laiksi eräistä väliaikaisista poikkeu'ksista
22823: sotatuomioistuimista ja oikeudenkäynnistä niissä annettuun la-
22824: kiin 11 päivänä huhtikuuta 1977 annetun lain voimassaolaajan
22825: pidentämisestä.
22826:
22827:
22828:
22829: Ed u s k u n n a 11 e.
22830:
22831: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen eduskunnalle jo vuonna 1975. Näin ei ole
22832: laiksi eräistä väliaikaisista poikkeuksista sota- käynyt.
22833: tuomioistuimista ja oikeudenkäynnistä niissä Hallitus viittaa siihen, että tätä asiakoko-
22834: annettuun lakiin 11 päivänä huhtikuuta 194 7 naisuutta on valmisteltu kahden ministeriön
22835: annetun :lain voimassaolaajan pidentämisestä välisessä työryhmässä.
22836: (HE n:o 183/1977 vp.). Eduskunnan tulee sotilastuomioistuinlakia
22837: Kuten hallitus esityksensä perusteluissa to· käsitellessään kiinnittää erittäin kriittistä huo-
22838: teaa, on sotilasoikeudenhoidon uudistustyö ol- miota siihen, että puolustusministeriön alaan
22839: lut vireillä usean vuosikymmenen ajan. Itse kuuluvan lainsäädännön uudistustahti näyttää
22840: asiassa kysymys on ollut ajankohtainen, kuten olevan hitainta, mitä valtionhallinnon alalla
22841: hallituskin myöntää, aina 1920-luvulta saakka. normaalisti ilmenee. Hallituksen esityksen nyt
22842: Vuoden 194 7 lain uudistus säilytti sotatuomio- sisältämät pidennysehdotukset merkitsisivät to-
22843: istuinjärjestelmän, vaikka järjestelmää onkin teutuessaan, että valtiovalta pitäisi tätä asiain-
22844: arvosteltu sen vuonna 1920 tapahtuneesta sää- tilaa hyväksyttävänä. Näin ei voi olla. Sekä
22845: tämisestä lähtien. lakiesitysten viipymisen että niiden kiireellisyy-
22846: Eduskunta on useaan otteeseen katsonut, den vuoksi on edellytettävä, että esitys varsi-
22847: että sotilasoikeudenhoito on epätyydyttävällä naiseksi laiksi sotatuomioistuinlainsäädännön
22848: kannalla varsinkin rauhanajan oloja silmällä uudistamisesta annetaan pikaisesti eduskunnal-
22849: pitäen. Sotilasrikosasiat olisikin siirrettävä rau- le, tarvittaessa jopa varsinaisesta sotilasrikos-
22850: han aikana raastuvanoikeuden käsiteltäviksi. lainsäädäntöpaketista erillisenä. Jo tähän laki-
22851: Sotilastuomioistuimia koskevan poikkeuslain aloitteeseen sisältyvä määräaika 31. 12. 1978
22852: voimassaoloa jatkettiin viimeksi vuonna 1974. on pitkänlainen.
22853: Tällöin oletettiin, että se lainsäädännöllinen Edellä olevaan viitaten ehdotan,
22854: kokonaisuus, jonka muodostavat sotilasrikos-
22855: ja sotilasoikeudenkäyntilainsäädäntöä ja sotilas- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
22856: kurinpitolakia koskevat esitykset, olisi annettu lakiehdotuksen:
22857: Lakialoite n:o 182 459
22858:
22859:
22860:
22861:
22862: Laki
22863: eräistä väliaikaisista poikkeuksista sotatuomioistu1mista ja oikeudenkäynnistä niissä
22864: annettuun lakiin 11 päivänä huhtikuuta 1947 annetun lain voimassaoloajan
22865: pidentämisestä.
22866:
22867: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
22868:
22869: Eräistä väliaikaisista poikkeuksista sotatuo- annettu laki ( 268/4 7) siihen myöhemmin teh-
22870: mioistuimista ja oikeudenkäynnistä niissä an- tyine muutoksineen on edelleen voimassa vuo-
22871: nettuun lakiin 11 päivänä huhtikuuta 1947 den 1978 loppuun.
22872:
22873:
22874: Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1977.
22875:
22876: Ralf Friberg
22877: 460 1977 vp.
22878:
22879: Lakialoite n:o 183.
22880:
22881:
22882:
22883:
22884: Linna ym.: Ehdotus maataloustulolailksi.
22885:
22886:
22887: E d u s kun n a 11 e.
22888:
22889: Hallitus on antanut eduskunnalle vuoden työllinen työvoima oli vielä 1965, ~jolloin meillä
22890: 1977 valtiopäivillä esityksen uudeksi maatalous- ei toteutettu peltoalan ja maataloustuotannon
22891: tulolaiiksi (HE n:o 205/1977 vp.). vähennysjärjeste1miä, 542 000 henkilöä ja met-
22892: Hallituksen esitys poi'kkeaa periaatteellisessa sätaloustyövoima 106 000 henkilöä eli yhteen-
22893: mielessä ratkaisevasti aikaisemmista maataJous- sä maa- ja metsätalouden työllinen työvoima
22894: väestön tulotason turvaamiseksi säädety1stä 648 000 henkilöä. Työvoimaan on tässä laskel-
22895: 1aeista. Tämä ratkaiseva periaatteellinen muu- massa otettu mukaan 15-7 4-vuotiaat henkilöt.
22896: tos aikaisempiin maata1oustulolakdhin verrat- Vuonna 1976 oli maatalouden työllinen työvoi-
22897: tuna sisältyy hallituksen lakiesityksen 15 §:ään, ma 244 000 henkilöä ja metsätaloustyövoima
22898: jossa määrätään, että maatalous vastaa yksin 52 000 henkilöä eli yhteensä 296 000.
22899: asetettujen tuotantokattojen ylittävän tuotan- Edellä mainittujen tilastotietojen mukaan
22900: non vientikustannuksista. maa- ja metsätalouden työllinen työvoima on
22901: :EGun hallituksen taholta on annettu ulospäin pudonnut vuodesta 1965 vuoteen 1976 men-
22902: sellainen kuva, että hallitus olisi hajonnut, ellei nessä 352 000 henkilöllä. Olemme eräissä osis-
22903: maataloustulolain sisällöstä hallituksen esityk- sa maatamme jo tulleet tHanteeseen, jossa maa-
22904: sen mukaisena olisi päästy sopimukseen, on ja metsätalouden tärkeisiin töihin ei saada työ-
22905: syytä muistaa mitä tasavallan presidentti Urho voimaa, vaikka työttömyyskortistossa on kyllä
22906: Kekkonen sanoi maatalouspolitiikasta puhues- lisääntyvät määrät työtä vailla olevia työnteki-
22907: saan Joensuussa 1. 11. 1977: "Mielestäni viime- jöitä.
22908: arkaisen taloudellisen kehityksen johdosta on Kun tapahtuneen kehityksen jatkaminen pu-
22909: entistä perusrellumpaa arvioida uudelleen myös humatta~kaan sen voimistamisesta ei voi olla yh-
22910: maa- j:a metsätalouden tarjoamien työpaikkojen teiskuntamme kannalta järkevää, joutuu ihmet-
22911: merkitystä kehitysalueilla. Nopealla rakenne- telemään, miksi maatalousväestö yksin on pan-
22912: muutoksella ei ole mieltä, jos maataloudesta tu vastaamaan niiden kotieläintuotteiden ylijää-
22913: vapautuvat ihmiset joutuvat elämään työttö- mien markkinoinnista, joita ulkomailta tuoduil-
22914: myyskorvausten varassa. On nähtävissä, että la, lahinnä kalajauholla ja soijarouheella tuote-
22915: nykyisen kehityssuunnan jatkuessa joudutaan taan.
22916: viimeistään 1990-luvulla tilanteeseen, jolloin Tuntuu kohtuuttomalta maatalousväestöä
22917: alkutuotannossa esiintyy työvoimavajausta. Met- kohtaan tällainen menettely, sillä maatalous-
22918: sätalouden työvoimatarvetta ei voida tyydyttää, väestö1lä itsellään ei ole minkäänlaista mahdol-
22919: jos perheviljelmien tarjoamat työpaikat katoa- lisuutta vaikuttaa siihen minkä ~suuruisia määriä
22920: vat." valkuaisrehuja maahamme \TUOsittain tuodaan.
22921: Tasavallan presidentin edellä oleva kannan- Euroopan vapaakauppaliiton perustamiseen joh-
22922: otto on mielestämme käsitettävä niin, ettei taneissa neuvotteluissa on sovittu sellaisista so-
22923: eduskunnan tarvitse toimia hajotusuhkan edes- veltamis- ja tulkintasäännöistä, että kalajauhon
22924: sä, vai!kka se pyrkii ottamaan huomioon myös- tuonti on vapaa maahamme. Tätä vapautta ovat
22925: kin kaikki yhteiskuntapoliittiset näkökohdat tuondli1kkeet käyttäneet hyväkseen siten, että
22926: päättäessään maataloustulolain sisällöstä. . kun kalajauhon tuonti oli vuonna 1969 36,5
22927: Mitä tuo tasavallan presidentin mainitsema milj. kiloa niin vuonna 197 6 tuotiin kalajauhoa
22928: liian nopea rakennemuutos on jo maaseudulle ja jo 58,1 milj. kiloa. Soijapavun tuonti pyörii
22929: maatalousväestölle sekä koko yhteiskunnalle vuosittain 100 milj. 'kilon kahden puolen ja sen
22930: merkinnyt, selviää seuraavasta: Maatalouden tuonti näyttää pysyvän siitä syystä korkeana,
22931: Lakialoite n:o 183 461
22932:
22933: että öljynpuristamot puristavat soijapavusta öl- ylisuurten markkinoimismaksujen maksamiseen
22934: jyn margariinitehtaiden raaka--aineeksi ja soija- lähivuosina, jos maataloustuotannon määrä säi-
22935: rouhe menee rehuteollisuudelle. lyy nykyisellä tasolla ja elintarvikkeiden kan-
22936: On laskettu, että esi:m. vuonna 1976 maa- sainvälinen hintataso muuttumattomana. Näillä
22937: hamme tuoduilla rehuilla kyettiin rehujen si- edellytyksillä on arvioitu, että maatalousväestö
22938: sältämän vaLkuaismäärän perusteella tuotta- joutuisi maksamaan maataloustulolakiin perus-
22939: maan maidontuotantoon käytettynä yli 1 noo tuen ylimääräisiä markkinoimismaksuja tai val-
22940: milj. litraa maitoa, joka merkitsee yhtä kolman- misteveroja vuonna 1979 n. 400 milj. mk,
22941: nesta !koko tuotetusta maitomäärästä. vuonna 1980 n. 450 milj. mk ja vuonna 1981
22942: Tämän esimerkin pitäisi osoitta'<~, että ellei n. 600 milj. mk. Edellä mainittuihin lukuihin
22943: maataloustuotantomme määrien sääntelyssä ote- kykenee syventymään oikealla tavaUa, kun
22944: ta huomioon tuontirehujen vaikutusta, joudum- muistaa, että hallitus on valtion vuoden 1978
22945: me ainoastaan toteamaan sen, että kun suoma- tulo- ja menoarviossa ehdottanut maataloudelta
22946: laista peltoa poistetaan tuotannosta, johtaa tä- perittäväkJsi valmisteveroja ja markkinoiruis-
22947: mä valkuaisrehujen lisääntyvään tuontiin eikä maksuja yhteensä 180 mi1j. markkaa maatalous-
22948: tuotannon supistumiseen. tuotteiden ylituotannon viennist•ä aiheutuvien
22949: · Tällaisesta kehityksestä on meillä jo esimerk- kustannusten peittämiseen. Kun viime kesän
22950: kinä toteutettu pellonvarausjärjestelmä. Vaikka sato osittain epäonnistui, on hallitus itsekin il-
22951: 1973 oli paketoituna 223 800 hehtaada peltoa, moittanut olevansa valmis maatalousväestölle
22952: ei. ·se vaikuttanut pienentävästi maataloustuot- ehdottamiensa markkinoimisveivoitteiden pie-
22953: teiden vientiin. Myöskään v. 1974 maataloutta nentämiseen.
22954: kohdan.11ut kato ei pienentänyt kotielä1ntuottei- Jos maatalousväestö haluaa vapautua ylisuu-
22955: den vient1määriä, koska rehujen tuonti lisään- rista markkinoimis- ja muista maksuista ja läh-
22956: tyi voimakkaasti. tee kotimaista elintarviketuotantoa vähentä-
22957: Kun hallituksen esityksen mukaisen maa- mään poistamalla peltoa tuotannosta ja vähen-
22958: taloustulolain vaikutusta maatalousväestön ase- tämällä kotieläinkantaa, johtaa tämä vaihto-
22959: maan lähirvuosina ·pyrkii arvioimaan, johtaa se ehto väistämättömästi ensisijaisesti syrjäseutu-
22960: maatalousväestön erittäin suuriin velvoitteisiin jen maatalousväestön lukumäärän vähentymi-
22961: maataloustuotteiden viennistä aiheutuvien vien- seen ja kasvattaa asutuskeskusten työttömien
22962: tipalkkioiden maksajana, sillä hallituksen esi- lukumäärää, joka jo täHä hetkellä on liian suuri.
22963: tyksessä ei ole minkäänlaista mainintaa, että Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
22964: hallitus ryhtyisi maataloustuotantoamme paisut- taen,
22965: tavaa ulkomaista tuontia rajoittamaan.
22966: Maataloustulolain hyväksyminen hallituksen että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
22967: esityksen mukaisena johtaisi maatalousväestön lakiehdotuksen:
22968:
22969:
22970: Maataloustulolaki.
22971: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
22972:
22973: 1-14 §. seen, joka vienti aiheutuu ulkomaista alkuperää
22974: (Kuten hallituksen esityksessä.) olevien vilja- ja väkirehujen tai tuontirehuista
22975: valmistettujen rehuseosten käyttämisestä tuo-
22976: 15 §. tannossa.
22977: ( 1 mom. kuten hallituksen esity:ksessä.) ( 3-5 mom. kuten hallituksen esityksen 2-
22978: Maatalous ei kuitenkaan ole velvollinen osal- 4 mom.)
22979: listumaan maidon, lihan ja kananmunien osalta 16-19 §.
22980: sen tuotantokatot ylittävän viennin rahoittami- (Kuten hallituksen esityksessä.)
22981:
22982: Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1977.
22983:
22984: Heimo Linna Pekka Vilmi Pentti Poutanen
22985: 462 1977 vp.
22986:
22987: Lakialoite n:o 184.
22988:
22989:
22990:
22991:
22992: Matikkala ym.: Ehdotukset maataloustulolaiksi ja 'laiksi maa-
22993: taloustuotteiden markkinointirahastosta.
22994:
22995:
22996: E d u s kun n a 11 e.
22997:
22998: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen kiä neuvonnan ja maatalouden harjoittajien
22999: uudeksi maataloustulolaiksi (HE n:o 205/1977 ammatillisen· koulutuksen tietä. Ahtaiden tuo-
23000: vp.) ja peruuttanut samall'<l Miettusen hallituk- tantokattojen asettaminen, joiden ylittämisestä
23001: sen viime tammikuussa antaman maataloustulo- heti rangaistaan markkinoimismaksu~lla, on
23002: lakiesityksen (HE n:o 245/197 6 vp.) samoin erittäin epäonnistunut ratkaisu sen vuoksi, että
23003: kuin siihen liittyvän esityksen maataloustuot- se vie tuottajilta motivaation tuotannon jär-
23004: teiden markkinointirahastosta (HE n:o 7/ keistämiseen ja tehostamiseen. Yksityiseltä vil-
23005: 1977 vp.). jelijältä riistetään ainut keino hankkia lisätulo-
23006: Vertailtaessa hallituiksen vanhaa ja uutta ja tuottamalla entistä enemmän tuotteita myyn-
23007: maataloustulolakiesitystä voidaan todeta, että tiin. Tämä on epäoikeudenmukaista senkin
23008: esitys on olennaisilta rkohdiltaan muuttunut vuoksi, että viljelijäväestön menot mm. no-
23009: maatalousväestölle kielteiseen suuntaan. Näin peasti 'kiristyneen metsäverotuksen vuoksi ovat
23010: on erityisesti tapahtunut esitykseen sisältyvien tuntuvasti lisääntyneet.
23011: maatalouden tuotantokattojen osalta. Maata- Tuotantokattoja asetettaessa on siis ensisijai-
23012: lous, joka luonteeltaan edellyttää pitkää aika- sesti ajateltava maatalousväestön toimeentulon
23013: väliä sopeutuakseen muuttuviin olosuhteisiin, turvaamista. Samailla on kuitenkin otettava
23014: pakotetaan nyt varsin nopeassa tahdissa rajoit- huomioon, että maatalouden omavaraisuus on
23015: tamaan lähes kailkkien perinteisten tuotteiden- hyvin suhteellinen käsite. Tuotanto perustuu
23016: sa tuotantoa. Näiden korvaaminen uusilla tuot- pitkälle tuontipanoksiin mm. energian ja lan-
23017: teilla, jotka tava11isesti vaativat kokonaan toi- noitteiden sekä öljyväkirehujen osalta. Jos näi-
23018: senlaisia viljelymenetelmiä ja suuria investointe- den tuotantopanosten tuonti jostain syystä ty-
23019: ja viljelykoneisiin ja ~laitteisiin sekä markki- rehtyisi, ei nykyinen peltopinta-ala ja nykyinen
23020: nointikanavien luomista, on näin lyhyessä ajassa maatalousväestö pystyisi turvaamaan elintarvi-
23021: täysin mahdotonta. Sopeutumisajan tulisi olla keomavaraisuutta.
23022: huomattavasti pitempi ja samalla tulisi turvata Maataloustuotannon rajoituksista puhuttaes-
23023: maataloustulon jatkuvuus myös nyt nelivuoti- sa on myös otettava huomioon, että maapallol-
23024: seksi esitettävän lain voimas;saoloajan päätyt- la on puutetta viljelykelpoisesta maasta ja tä-
23025: tyä. män seurauksena monet kehitysmaiden asuk-
23026: Tarkasteltaessa hallituksen esitystä ei voi kaat kärsivät aliravitsemuksesta. Suomen maa-
23027: välttyä ajatukselta, että tarkoitus onkin pyrkiä talouspolitiikassa tulisi ottaa huomioon myös
23028: supistamaan maatalousväestön määrää ja kiih- kansainvälinen elintarviketilanne. Suomen yli-
23029: dyttää maaseudun autioitumista. Tämä politiik- jäämäelintarvikkeet tulisi antaa kehitysyhteis-
23030: ka on erittäin tuhoisaa, koska teollisuus sen pa- työn välityksellä lahjaksi nälkää näkeville ih-
23031: remmin kuin muutkaan elinkeinot eivät pysty misille.
23032: tarjoamaan työtä maataloudesta vapautuville. Hinnoitteluvuotta 1978/79 koskevassa lain
23033: Maataloutta tulee kyllä jatkuvasti kehittää 18 §:ssä esitetään otettavaksi huomioon edel-
23034: ja tuotantopohjaa on pyrittävä monipuolista- lisessä maataloustuloratkaisussa ennakkoon
23035: maan, jotta ylituotannon ja vientituen määrä huomioon otettu naudanlihan tavoitehintatason
23036: pysyisi kohtuullisena. Tuotantosuunnan muu- ylitys. Samoin tulisi mielestämme ottaa huo-
23037: tokset vaativat maataloudessa kuitenkin huo- mioon hinnoitteluvuodelta 197 6/77 maatalou-
23038: mattavasti pitemmän ajan ja niihin tulisi pyr- delle korvaamatta jäänyt tavoitehintatason alen-
23039: Lakialoite n:o 184 463
23040:
23041: nus, suuruudeltaan yhteensä 155,4 milj. mark- Hallitus esittää peruutettavaksi esitykse~
23042: kaa. Tämä summahan luvattiin hyvittää myö- matalouden markkinointirahastosta. Sen ti-
23043: hemmin maataloudelle kevään 1977 maatalous- lalle perustettaisiin markkinointineuvosto, joka
23044: tuloratkaisussa, mutta kun voimassa olevaa maa- päättäisi määristä sekä viennin ja tuonnin ajoi-
23045: taloustulolakia ei ollut, uusi hallitus saattoi tuksesta.
23046: 31. 8. 1977 tehdä y;ksipuolisen maataloustuh Markkinointineuvosto ei kuitenkaan ole sama
23047: ratkaisun ja alentaa tavoitehintatasoa maini- asia kuin erillinen markkinointirahasto, joka
23048: tulla summalla. voisi toimia itsenäisesti maataloustuotteiden
23049: Uusimpien satoarvioiden mukaan jäädään vientiin myönnettyjen ja viljelijöiltä perittyjen
23050: viime satovuodelta monien tuotteiden kohdalla mavkkinoimismaksujen rajoissa. Markkinointi-
23051: huomattavasti alle omavarai:stavoitteen. Tämä neuvosto on sidottu valtion kulloiseenkin kas-
23052: tulisi ottaa huomioon siten, että maatalous ensi satilanteeseen ja niihin varoihin, mitä maata-
23053: vuodelta vapautettaisiin kaikista markkinoimis- louden mavkkinoi:ntiin on myönnetty. Erilli-
23054: maksuista ja valmisteveroista kananmunien nen rahasto taas voisi ajoittaa viennin ja tuon-
23055: markkinoimismaksua lukuunottamatta. nin hintasuhteiden kannalta edullisimmin ja
23056: Tuotannon rajoituksia kohdennettaessa tulisi tästä aiheutuisi huomattavia säästöjä valtiolle.
23057: entistä enemmän ottaa huomioon se, että mo- Markkinointirahaston johtokunnassa tai sitä
23058: nilla pientiloilla ja perheviljelmillä markkinoi- korvaavassa neuvostossa tulisi olla myös elin-
23059: mismaksut ja valmisteverot merkitsevät enti- tarviketeollisuuden edustus, koska tämän teol-
23060: sestäänkin niukan toimeentulon vaarantumista. lisuudenalan toimintaedellytykset ratkaisevasti
23061: Maksut tulisi sen vuoksi kohdistaa ylituotan- · 'riippuvat maamme maatalouspolitiikasta.
23062: non varsinaisille aiheuttajille, teollisille tuotan- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
23063: toyksiköille, joiden tukeminen yhteiskunnan
23064: varoin samassa suhteessa kuin pientiloja tue- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
23065: taan, ei ole perusteltua. lakiehdotukset:
23066:
23067:
23068: 1.
23069: Maataloustulolaki.
23070: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
23071:
23072: 1-14 §. maatalous vastaa yli menevän osan vientikus-
23073: (Kuten hallituksen esityksessä.) tannubista.
23074: Mikäli 1 momentissa mainitut maidon, sian-
23075: 15 §. lihan, kananmunien tai leipäviljan vientimää-
23076: Mikäli meijereiden vastaanottama maitomää-. rät tai rehuviljan vientimäärät ja tasausvaras-
23077: rä ylittää vuosittain 2 800 milj. litraa tai sian- tojen lisäys yhteensä jonkin tuotteen tai joi-
23078: lihan ja kananmunien vientimäärät ylittävät denkin tuotteiden osalta alittuvat, vähennetään
23079: vuosina 1979-1981 seuraavat määrät: maatalouden osuutta muiden tuotteiden vienti-
23080: kustannuksista määrällä, joka vastaa alitteen
23081: 1979 1980 1981 määräisestä viennistä valtiolle keskimäärin ai-
23082: sianliha, milj. kg 14 14 14 heutuvia kustannuksia.
23083: kananmunat, milj. kg 15 12 10 ( 3 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
23084: taikka mikäli leipäviljan vientimäärät sekä re-
23085: huviljan vientimäärät ja tasausvarastomäärien 16 §.
23086: lisäys yhteensä ylittävät vuosina 1979-1981 (Kuten hallituksen esityksessä.)
23087: seuraavat määrät:
23088: 17 §.
23089: 1979 1980 1981 Maataloustuotteiden markkinoinnista huoleh-
23090: leipävilja, milj. k~ 130 130 130 tii maataloustuotteiden markkinointirahasto,
23091: rehuvilja, milj. kg 220 220 220 josta säädetään erikseen.
23092: 464 Lakialoite n:o 184
23093:
23094: 18 §. 77 tehty tavoitehintatason alennus 155,4 mil-
23095: Hinnoitteluvuodeksi 1978/79 tavoitehintoja joonaa markkaa mukaan luettuina.
23096: määrättäessä otetaan huomioon se maatalous- Maatalous osallistuu vuonna 1978 kanan-
23097: tulon muutos, joka muodostuu verrattaessa munien ylituotannon vientikustannuksista val-
23098: 3 § :n mukaista, vallitsevassa hinta- ja kustan- tiolle aiheutuviin menoihin siten, kuin tulo-
23099: nustasossa laskettua maataloustuloa siihen maa- ja menoarvion käsittelyn yhteydessä päätetään.
23100: taloustuloon, joka saadaan samojen tuotteiden Maatalouden osuus vientikustannuksista peri-
23101: ja tuotantopanosten määrien sekä 31. 8. 1977 tään kananmunien markkinoimismaksuina sen
23102: tehdyssä maataloustuloratkaisussa edellytetyn mukaan, kuin siitä erikseen säädetään.
23103: hintatason mukaan laskien tavoitehintatason
23104: ylityksenä ennakkoon huomioon otettu 33 mil- 19 §.
23105: joonaa markkaa sekä hinnoitteluvuodelta 1976/ (Kuten hallituksen esityksessä.)
23106:
23107:
23108: 2.
23109: Laki
23110: maataloustuotteiden markkinointirahastosta.
23111:
23112: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
23113:
23114: 1 §. voston kutakin puolivuotiskautta varten vahvis-
23115: Maataloustuotteiden. markkinoinnin edistämi- tamien vientisuunnitelmien puitteissa.
23116: seksi sekä markkinoinnin ja maatalouden hin- Edellä 1 momentissa tarkoitetuissa vienti-
23117: tatason vakaannuttamiseksi perustetaan valtion suunnitelmissa määrätään, kuinka paljon eri
23118: tulo- ja menoarvion ulkopuolella oleva maa- tuotteita tai tuoteryhmiä voidaan viedä sekä
23119: taloustuotteiden markkinointirahasto, josta jäl- kuinka paljon tarkoitukseen voidaan enintään
23120: jempänä tässä laissa käytetään nimitystä ra- käyttää tulo- ja menoarviossa maataloustuottei-
23121: hasto. den vientitukeen osoitettuja määrärahoja ja
23122: rahaston varoja.
23123: 2 §.
23124: Valtion tulo- ja menoarvioon otetaan siir- 4 §.
23125: tona rahastoon määräraha, jonka arvioidaan Rahasto tounu maa- ja metsätalousministe-
23126: vastaavan sitä määrää, jolla maatalouden on riön alaisena ja sen hoidossa.
23127: tarkoitusta varten erikseen säädettyjen markki-
23128: noimis- ja muita maksuja sekä veroja koske- 5 §.
23129: vien lakien nojalla osallistuttava maataloustuot- Rahastolla on johtokunta, jonka muodosta-
23130: teiden vientikustannusten rahoittamiseen. Ker- vat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kuusi
23131: tyneitä maksuja ja veroja vastaava määrä siir- muuta jäsentä. Jäsenillä on henkilökohtaiset
23132: retään kuukausittain rahastoon. varamiehet. Johtokunnassa ovat edustettui-
23133: Mikäli 1 momentissa tarkoitettujen lakien. na valtioneuvosto, maataloustuottajat, elintar-
23134: no1alla perittäviä maksuja ja veroja kertyy ka- viketeollisuus ja kuluttajat.
23135: lenterivuoden aikana vähemmän tai enemmän. Johtokunnan, jonka asettaa valtioneuvosto,
23136: kuin maatalouden osallistuminen vientikustan- kokoonpanosta säädetään tarkemmin asetuk-
23137: nuksiin sanottujen lakien mukaan edellyttäisi, sella.
23138: otetaan erotus huomioon seuraavana vuonna 6 §.
23139: maatalouden vastuuosuuden lisäyksenä tai vä- · Johtokunnan tehtävänä on:
23140: hennyksenä.
23141: 1) tehdä valtioneuvostolle ehdotuksia 3 §:n
23142: 3 §. 1 momentissa tarkoitetuiksi vientisuunnitel-
23143: Rahaston varoja voidaan käyttää maatalou- miksi,
23144: den tavoitehintatuotteiden välttämättömäksi 2) tehdä 1 kohdassa tarkoitettujen vienti-
23145: osoittautuvan viennin toteuttamiseen valtioneu- suunnitelmien puitteissa päätöksiä maatalous-
23146: Lakialoite n:o 184 465
23147:
23148: tuotteiden vientimääristä ja viennin ajoituk:· tion viljavarastosta annetussa laissa ( 595/61)
23149: sesta, on säädetty.
23150: 3) valmistella vientiin liittyviä päätöksiä ja
23151: ohjeita, 7 §.
23152: 4) seurata maataloustuotteiden kotimaisten Johtokunnan tekemien päätösten täytäntöön-
23153: ja kansainvälisten markkinoiden kehitystä, panosta ja johtokunnassa käsiteltävien asioiden
23154: valmistelusta aiheutuvat tehtävät suorittavat
23155: 5) seurata maataloustuotteiden viennin yh- kauppa- ja teollisuusministeriö sekä maa- ja
23156: teydessä suoritettavien hinnanerokorvausten metsätalousministeriö sen mukaan kuin asetuk-
23157: suuruutta ja maksatusta, sella tarkemmin määrätään.
23158: 6) tehdä valtioneuvostolle ehdotuksia 2
23159: §:ssä tarkoitettujen maksujen ja verojen mää-
23160: ristä ja kannosta, sekä 8 §.
23161: Rahaston hallinnosta ,aiheutuvat menot suo-
23162: 7) suorittaa muut valtioneuvoston sille an- ritetaan rahaston varoista.
23163: tamat tehtävät.
23164: Milloin johtokunta katsoo, että 1 momentin
23165: 2 kohdassa tarkoitetun päätöksen valtiontalou· 9 §.
23166: dellinen tai kauppapoliittinen merkitys on huo· Tarkemmat määräykset tämän lain täytän-
23167: mattava, johtokunnan on saatettava asia val- töönpanosta annetaan asetuksella.
23168: tioneuvoston ratkaistavaksi.
23169: Viennin osalta on lisäksi noudatettava, mitä 10 §.
23170: maan ulkomaankaupan ja taloudellisen kasvun Tämä laki tulee voimaan päivänä
23171: turvaamisesta annetussa laissa ( 157/74) ja vai- kuuta 197
23172:
23173:
23174: Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1977.
23175:
23176: Veikko J. Matikkala Ulla Järvilehto Raino Westerholm
23177: Impi Muroma Erkki Korhonen Sauli Hautala
23178: Antero Juntumaa Olavi Majlander Jorma Fred
23179:
23180:
23181:
23182:
23183: .59 087700129D
23184: 466 1~77 vp.
23185:
23186: Lakialoiu~ n:o 185.
23187:
23188:
23189:
23190:
23191: Matikkala ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain muuttami-
23192: ·sesta.
23193:
23194:
23195: Ed u s k u n n a 11 e.
23196:
23197: Pienten lasten kehittymiselLe on ratkaisevan pidentäminen vähintäoo neljällä viikolla halli-
23198: tärkeää, että he saaVat olla ehsirhmäiset elin- tuksen esittämän kahden viikon asemesta.
23199: kuukautensa äitinsä hellyyden ja huolenpidon Perusteluna äitiysloman jatkamiselle hallitus
23200: kohteena. Tutkimusten mukaan varhaislapsuu- esittää mm. vaikean työllisyystilanteen. Juuri
23201: den kokemuksilla on lapsen psyykkisen kehi- tästä syystä loman pidennys olisi voinut olla
23202: tyksen kannalta ratkaiseva merkitys. Pohja huomattavasti suurempi kuin mainittu kaksi
23203: myöhempien vuosien ihmissuhteille ja niiden viikkoa. Sekä äideille että yhteiskunnalle on
23204: ehtona olevalle perusturvallisuudelle luodaan jätkeviimpää, että äiti voi jäädä kotiin äitiys-
23205: lapsen ja äidin keskinäisillä suhteilla. Sen vuok- päivärahan turvin kuin että hän rtyöhönpaluul-
23206: si on tärkeää, että äidillä on taloudelliset mah- laan riistää työpaikan joltakin toiselta todennä-
23207: dollisuudet jäädä synnytyksen jälkeen pois köiseksi työttömäksi ja työttömyyskorvausjärjes-
23208: työstä kotiinsa hoitamaam. lastaan. telmän piiriin siirtyväitä nuorelta.
23209: Nykyisen sairausvakuutuslain mukaan äidille Arvioitaessa äitiysloman jatkamisesta aiheu-
23210: onkin turvattu mahdollisuus saada äitiyspäivä- tuvia kustannuksia on lisäksi otettava huo-
23211: rahaa kaudelta, joka alkaa 24 arkipäivää en- mioon, ettei puolivuotiasta lasta kuitenkaan voi
23212: nen laskettua synnytysaikaa ja jatkuu 150 arki- jättää hoitoa vaille. Jos äiti tai isä ei voi jäädä
23213: päivää sanotun ajahkohdåh jälkeen. Työehto- kotiin lasta hoitamaan, on lapselle järjestettävä
23214: sopimuslainsäädännössä turvataan äidille oikeus hoitopaikka, jonka ylläpito ainakin yhteiskun-
23215: äitiyslomaan vastaavaksi ajaksi työsuhteen kat- nan ylläpitämissä hoitolaitoksissa tulee monin
23216: keamatta. Nyt hallitus on antanut esityksen, verroin kalliimmaksi kuin äitiyspäivärahan
23217: jolla äitiysrahan maksuaikaa esitetään jat- maksaminen.
23218: kettava:ksi 12 arkipäivällä (HE n:o 207/1977 Mielestämme hallituksen esitystä tulisi muut-
23219: vp.) . Loman pidennyksen asemesta voisi lap- taa siten, että äitiysrahaa maksettaisiin halli-
23220: sen isä jäädä äidin suostumuksella pois työstä tuksen esittämän 186 arkipäivän asemesta 198
23221: kahden viikon ajaksi välittömästi synnytyksen arkipäivältä. Päiväraha pitäisi voida maksaa
23222: jälkeen. lapsen isäHe välittömästi synnytyksen jälkeen
23223: Hallituksen esitykseen sisältyy lisäksi muu- kahden viikon ajan sekä puolen vuoden ku-
23224: tos, jonka perusteella äitiysrahaa voitaisiin luttua synnytyksestä alkaen, mikäli isä haluaa
23225: maksaa tietyin edellytyksin myös adoptioäidille. tällöin äidin asemesta jäädä kotiin lasta hoi-
23226: Hallituksen esitystä voidaan pitää tervetul- tamaan. Äidille maksettavaa äitiysrahakautta
23227: leena askeleena oilreaan suuntaan, mutta vali- vähennettäisiin sillä määrällä, jolta isälle mak-
23228: tettavasti siinä esitetyt muutokset ovat täysin setaan äitiysrahaa.
23229: riittämättömiä. Ehdotusta äitiysrahan maksamisesta myös
23230: Vastasyntynyt lapsi tarvitsee aikuisen hen- adoptioäidille on tervehdittävä tyydytyksellä.
23231: kilön lähes yksinomaista huolenpitoa ainakin Hallituksen tulisi muillakin tavoin pyrkiä tuke-
23232: koko ensimmäisen ikävuotensa ajan. Äitiyslo- maan ottolapsisuhteiden syntyä myönteisenä
23233: maa tulisikin jatkaa puolen vuoden mittaisella vaihtoehtona aborteille.
23234: hoitolomalla, jonka voisi käyttää jompi kumpi Edellä olevan perusteella ehdotamme,
23235: vanhemmista. Koska näin suurta muutosta ei
23236: voitane toteuttaa yhdellä kertaa, olisi tässä että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
23237: vaiheessa kuitenkin toteutettava äitiysloman lakiehdotuksen:
23238: Lakialoite n:o 185 467
23239:
23240:
23241: Laki
23242: sairausvakuutuslain muuttamisesta.
23243:
23244: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
23245: muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutuslain (364/63) 4 §:n 1 mo-
23246: mentti, 14 §:n 1 momentti, 22 §:n 2 momentti, 23 § sekä 30 §:n 3 ja 4 momentti,
23247: sellaisina kuin niistä ovat 23 § ja 30 §:n 4 momentti 20 päivänä kesäkuuta 1974 anne-
23248: tussa laissa (521/74) ja 30 §:n 3 momentti 15 päi~änä heinäkuuta 1970 annetussa laissa
23249: ( 499/70), sekä
23250: lisätään 21 §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa 20 päivänä kesäkuuta 1974 annetussa
23251: laissa, uusi 2 ja 3 momentti ja 28 §:ään, sellaisena kuin se on 4 päivänä tammikuuta 1968
23252: annetussa laissa (10/68), uusi 4 momentti seuraavasti:
23253:
23254: 4, 14, 21 ja 22 §. littömästi lapsen syntymän jälkeen tämän hoi-
23255: (Kuten halilituksen esityksess·ä.) don takia ollut poissa .ansiotyöstä tai muusta
23256: kodin ulkopuolella suoritettavasta työstä. Sa-
23257: 23 §. moin perustein voidaan äitiysrahaa suorittaa
23258: Äitiysrahaa suoritetaan yhteensä 198 arki- äidin asemesta lapsen isälle sen jälkeen, kun
23259: päivältä siten, että 24 arkipäivää siitä kohdis- on kulunut 150 arkipäivää lapsen syntymästä.
23260: tuu laskettua synnytysaikaa välittömästi edel- Isälle suoritettava osuus äitiysrahasta on sa-
23261: täneeseen ja 17 4 arkipäivää sitä välittömästi man suuruinen kuin se päiväraha, jonka hän
23262: seuraavaan aikaan. Jos raskaus on keskeytynyt olisi saanut, jos häntä olisi kohdannut sairaus.
23263: aikaisemmin kuin 24 arkipäivää ennen lasket- Ilmoitus äitiysrahan suorittamiseksi molemmil-
23264: tua synnytysaikaa, äitiysrahan katsotaan koh- le puolisoille taikka äidin asemesta isälle sa-
23265: distuvan raskauden keskeytymispäivää välittö- moin kuin ilmoitus työnantajalle isän jäämisestä
23266: mästi seuraavaan 198 arkipäivään. Jäljempänä pois ansiotyöstä edellä olevasta syystä on teh-
23267: 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa äitiys- tävä etukäteen siten kuin asetuksella tarkem-
23268: rahan maksukautta kuitenkin lyhennetään lap- min säädetään.
23269: sen äidin osalta yhtä monella päivällä kuin lap- ( 3 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
23270: sen isälle suoritetaan 2 momentissa tarkoitettua
23271: päivärahaa. Jos J.apsen äiti sinä aikana, jolta 28 ja 30 §.
23272: äitiysrahaa olisi suoritettava, luovuttaa pois lap- (Kuten hallituksen esityksessä.)
23273: sensa tarkoituksenaan antaa hänet ottolapseksi,
23274: hänellä on oikeus saada edellä tarkoitettua äi-
23275: tiysrahaa vain siltä ajalta, jonka lapsi on ollut Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam-
23276: hänen hoidossaan, vähintään kuitenkin 72 en- mikuuta 1978.
23277: simmäiseltä arkipäivältä. Äitiysrahaa suorite- Lain 23 § :n 1 momenttia sovelletaan niihin
23278: taan vakuutetulle ottolapsen hoidon johdosta vakuutettuihin, joiden laskettu synnytysaika tai
23279: jokaiselta arkipäivältä, jonka hoito jatkuu, kun- synnytyspäivä on 1 päivänä tammikuuta 1978
23280: nes lapsen syntymästä on kulunut 17 4 arkipäi- tai sen jälkeen. Laki ei kuitenkaan koske va-
23281: vää, kuitenkin vähintään 72 arkipäivältä. kuutettua, jonka raskaus on keskeytynyt ennen
23282: Lapsen äidin suostumuksella voidaan äitiys- 1 päivää joulukuuta 1977.
23283: rahaa suorittaa myös lapsen isälle 12 arkipäi- Lain säännöksiä äitiysrahan maksamisesta ot-
23284: vältä siitä lukien, kun isä, joka on avioliitossa tolapsen hoidon perusteella sovelletaan~ kun
23285: lapsen äidin kanssa ja joka ei asu hänestä lapsen hoitoon ottaminen on .tapahtunut lain
23286: erillään välien rikkoutumisen vuoksi, on vä· voimaantulon jälkeen.
23287:
23288:
23289: Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1977.
23290:
23291: Veikko J. Matikkala Erkki Korhonen Olavi Majlander
23292: Sauli Hautala Antero Juntumaa Raino Westerholm
23293: Impi Muroma Ulla Järvilehto Jorma Fred
23294: 468 1977 rd.
23295:
23296: Lagmotion nr 186.
23297:
23298:
23299:
23300: Melin: Förslaget till lag om Finlands flagga.
23301:
23302:
23303: T i 11 R i ks d a g e n.
23304:
23305: Efter att ha tagit del av regeringens propo" · traditionerna, tili exempel vid internationella
23306: sition angående revidering av lagstiftningen om besök av försvarsministrar och högre militärer,
23307: Finlands flagga (RP nr 214/1977 rd.) och väcka pinsam uppmärksamhet om befälsflaggor
23308: motiveringarna för den får man en känsla av saknas, något som avviker från internationell
23309: att regeringens ledstjärna varit en långt driven sed.
23310: asketism: i stället för att sträva till att utveckla De finländska segelföreningarnas flaggor har
23311: vår flagg- och flaggningskultur har man i många en tradition, som är mycket äldre än vårt
23312: fall strävat till en onödig och omotiverad lik- lands självständighet, de är över hnndra år
23313: riktning och förenkling, genom att slopa gamla gamla. Regeringen vill nu med synnerligen
23314: traditioner. lösa motiveringar avskaffa även segelföreningar-
23315: Propositionen föreslår att de hävdvunna nas flaggor varvid de skulle kvarstå enbart som
23316: lots-, post- och tullflaggorna slopas, trots att föreningsflaggor, och de skulle ej längre få an-
23317: vederbörande centrala ämbetsverk i sina remiss- vändas såsom nationalflaggor tili sjöss. Efter
23318: utlåtanden genomgående ställt sig negativa till alla dessa år har regeringen nu kommit tili slut-
23319: denna förändring. Regeringen anger att "ett satsen, att stadgandena om segelföreningars
23320: centralt syftemål i propositionen är att de olika flagga inte överensstämmer med nationella stad-
23321: slagen av Finlands flagga skall vara så få som ganden och internationella avtalsbestämmelser.
23322: möjligt". Ingen övertygande motivering anföres Regeringen anser ej heller allmän fördel för-
23323: för detta syftemål. En rik flaggkultur förut- utsätta att stadgandena om användningen av
23324: sätter att det finns olika flaggor. I vårt på nämnda flaggor fortfarande hålles i kraft.
23325: traditioner · fattiga land finns det knappast i Speciella segelföreningsflaggor har använts
23326: övrigt orsak att slopa hävdvunnet bruk. Rege- ända sedan 1700-talet och används i dag för-
23327: ringen har inte kunnat anföra någon negativ utom i Finland i de flesta stora sjöfartsländerna
23328: konsekvens av nuvarande flaggbruk och då alla såsom Förenta Staterna, Storbritannien, Frank-
23329: de berörda centrala ämbetsverken vill bibehålla rike, Danmark, Norge, Holland, Belgien, Island,
23330: sina specialflaggor vore det orsak att allvarligt Polen och Australien. Ingenstans i världen
23331: överväga detta. Tilläggas kan att bruk av till torde man tidigare ha påstått att dessa flaggor
23332: exempel postflagga är en sekelgammal tradition inte överensstämmer med internationella av-
23333: och speciella postflaggor finns i många av de talsbestämmelser. I själva verket finns det
23334: ledande sjöfartsländerna, även i Norden. inga som helst internationella bestämmelser att
23335: Enligt lagförslaget skulle endast krigsfartyg ett land kan ha blott en flagga.
23336: få föra s.k. befälsflaggor. Enligt allmän inter- Regeringen motiverar inte på något sätt
23337: nationell praxis används befälsflaggor inom varför allmän fördel inte skulle förutsätta bruk
23338: försvarsmakterna även annanstans än på krigs- av segelföreningsflaggor eller på vilka sätt
23339: fartyg. I vissa Iänder är tili och med trupp- allmän fördel har lidit eller skulle komma att
23340: förbandens kommendörer berättigade att använ- lida av dessa flaggor.
23341: da sådana. 1 Finland har användningen av be- Bland annat följande motiveringar kan an-
23342: fälsflaggor varit relativt begränsad ( försvars- föras för att den gamla tradition som segel-
23343: ministern, försvarsmaktens kommendör och föreningars flagga utgör skulle få leva kvar
23344: kommendören för sjöstridskrafterna), men den även i Finland.
23345: har en lång tradition. Senast har republikens
23346: president fastställt bestämmelser om dessa flag- 1. Trygghet tili sjöss
23347: gor år 1938. Den praxis, som nu planeras Seglarflaggan har en alldeles speciell bety-
23348: skulle, förutom att den bryter de militära delse för tryggheten tili sjöss. Enbart båtar
23349: ~otion nr 186 469
23350:
23351: inregistrerade i och årligen besiktigade av in- Skeppspappren ger de exakta uppgifterna om
23352: registrerade föreningar har rätt att använda alla båtens status och eventuella särrättigheter.
23353: seglarflaggan. Stadgandena i förordningen om
23354: segelsällskapens flaggor har även börjat tilläm- 3. Känslovärde
23355: pas på motorbåtsföreningar. De enda instanser För de flesta människor har flaggan ett
23356: i Finland, som har förmåga att övervaka att starkt känslovärde. Seglarflaggan har för tio-
23357: båttrafiklagens ( 151/69) bestämmelser visavi tusentals finländare oavsett deras världsåskåd-
23358: bl.a. sjösäkerhet och utrustning följes, är segel- ning eller modersmål i generationer varit en
23359: och motorbåtsföreningarna. All kontroll från enande symbol. Segelsporten framstod kanske
23360: myndigheternas sida kan blott ske i stickprovs- för tidigare generationer som s.k. elitsport.
23361: form. Bruk av seglarflagga ökar obestridligen Idag har våra segel- och motorbåtsföreningar
23362: båtägarens ansvarskänsla och befordrar sålunda ca 64 000 medlemmar och antalet inregistre-
23363: säkerheten tili sjöss på ett för staten synner- rade, och för staten gratis kontrollerade far-
23364: ligen billigt och förmånligt sätt. Statistiken koster, är ca 13 650. Alla siffror anger med-
23365: torde utvisa, att det inträffar ytterst få olyckor lemmar i Finlands seglarförbunds, Finlands
23366: tili sjöss beroende på båtens eller utrustningens motorbåtsförbunds och AIF:s specialföreningar.
23367: bristfälliga skick för båtar under seglarflagg. De närmaste åren kommer av alla prognoser
23368: Det traditionella bruket av seglarflagg sporrar att döma att innebära en stark ökning av såväl
23369: båtägare att ansluta sig tili föreningar och så- båtfolk som båtar. Det är viktigt för samhället
23370: lunda underkasta sig en sträng kontroll. I Sve- att dessa fås under en viss kontroll för att
23371: rige saknas speciella seglarflaggor och ett myc- befordra säkerhet till sjöss och god sjömanssed.
23372: ket stort antal båtar tillhör inte föreningar. I ett pluralistiskt, demokratiskt samhälle bör
23373: Kontrollen blir där ogjord eller måste göras det finnas utrymme för traditioner, som inte
23374: på statens försorg. skadar någon, men bereder stora medborgar-
23375: Övervakningen till sjöss av de snart flera grupper glädje. Allmän fördel kan således.
23376: tiotusentals fritidsbåtarna underlättas av att sägas tala för det nuvarandet systemet.
23377: sjöbevakning och polis i praktiken kan utgå
23378: från att båtar med klubbflagg uppfyller lagens 4. Juridiska synpunkter
23379: bestämmelser. Det sekelgamla bruket av seglarflagga kan
23380: anses vara en uppnådd fördel. Det krävs syn-
23381: 2. Övervakning och lättnader nerligen starka sakliga och juridiska skäl för
23382: Regeringen anger att "den flagga som förs att avlägsna den. Propositionen nämner varken
23383: av segelsällskapens båtar och andra fritidsfar- juridiska eller sakliga skäl.
23384: koster inte är av någon egentlig betydelse Jag föreslår därför att utskottet allvarligt
23385: vad beträffar befrielser eller lättnader, utan måtte sätta sig in i frågan om de få special-
23386: enbart utvisar hemorten". Denna motivering flaggor vi har och överväga bibehållandet av
23387: kan på goda grunder bestridas. Ordet "hem- dem som en del av vår flagg- och nationella
23388: ort" är synbarligen en inexakthet, här avses kultur.
23389: nationaliteten. Hemorten anges exempelvis på
23390: båtens akterspegel. Denna motivering om flag- Hänvisande tili det ovan anförda föreslår jag,
23391: gan är ganska meningslös, då den naturligtvis
23392: gäller alla flaggor. Flaggans uppgift är att att Riksdagen måtte godkänna föl-
23393: synligt ge uppgift om fartygets nationalitet. jande lagförslag:
23394:
23395:
23396:
23397: Lag
23398: om Finlands flagga.
23399: I enlighet med riksdagens beslut stadgas:
23400:
23401: 1 §. 2-4 §§.
23402: ( 1 mom. såsom i regeringens proposition.) ( Såsom i regeringens proposition.)
23403: Om segelförenings flagga stadgas särskilt.
23404: 470 Lagmotion nr 186
23405:
23406:
23407: ' §. teckning flagga i enlighet med förordningen om
23408: Den rektmgulära statsflaggan användes av segelföreningars flagga av den 18 februari
23409: riksdagen, statsrådet och dess ministerier, högs- 1919.
23410: ta domstolen, högsta förvaltningsdomstolen, de Fartyg tillhörande sjöfartsstyrelsen samt tull-
23411: centrala ämbetsverken och med dem jämförbara verket använder nationalflaggan med därtill
23412: ämbetsverk och inrättningar, hovrätterna, läns- fastställda bitecken i den inre sidans övre fält.
23413: styrelserna, domkapitlen, ortodoxa kyrkostyrel- Postförande fartyg kan av post- och telegraf-
23414: sen, Finlands diplomatiska eller med dem järn- styrelsen beviljas rätt för postflagga enligt för-
23415: förbara beskickningar i utlandet och av utsänd ordningen den 14 april 1939 angående lots-,
23416: konsul ledda konsulat, Finlands Bank, folkpen- post- och tullflaggoma.
23417: sionsanstalten, Finlands Akademi, gränsbevak-
23418: ningsväsendet, statens högskolor och statens 6 §.
23419: fartyg med undantag av fartyg nämnda i 6 ( 1 mom. såsom i regeringens proposition.)
23420: mom. Såsom försvarsministerns befälsflagga och så-
23421: ( 2 mom. såsorn i regeringens proposition.) som befälsflagga i enlighet med flottsed på
23422: krigsfartyg samt såsom övriga av överbefäl-
23423: Den tretungade statsflaggan användes av havaren godkända befälsflaggor inom försvars-
23424: försvarsmaktens staber, truppförband, inrätt- makten får dock användas den tretungade stats-
23425: ningar och fartyg. flaggan med ett särskilt, av republikens presi-
23426: ( 4 mmn. såsom i regeringens proposition.) dent fastställt emblem i den inre sidans övre
23427: Segelbåtar och andra fritidsfarkoster till- fält.
23428: hörande registrerade segelföreningar och motor- 7-10 §§.
23429: bätsföteningar använder såsom nationalitetsbe- ( Såsom i regeringens proposition.)
23430:
23431:
23432: Helsingfors den 22 november 1977.
23433:
23434:
23435: Ingvar S. Melin
23436: 1977 vp. 471
23437:
23438: Lakialc>ite n:o 186. Suomennos.
23439:
23440:
23441:
23442:
23443: Medin: Ehdotus laiksi Suomen lipusta.
23444:
23445:
23446: E d u s k u n n a ~ 1 e.
23447:
23448: Kun on tutustunut hallituksen lippulainsää- aikaiseen traditioon. Tasavallan presidentti on
23449: dännön uudistamista koskevaan esitykseen (HE viimeksi vuonna 1938 vahvistanut näitä lippuja
23450: n:o 214/1977 vp.) ja sen perusteluihin, saa koskevat määräykset. Paitsi että nyt suunni-
23451: sellaisen vaikutelman, että hallituksen johto- teltu käytäntö rikkoo sotilaallisia perinteitä,
23452: tähtenä on ollut pitkälle viety askeettisuus: sen esimerkiksi puolustusministerien ja korkeiden
23453: sijaan että lippu- ja liputuskulttuuriamme sotilashenkilöiden vierailujen yhteydessä, pääl-
23454: olisi pyritty kehittämään, tavoitteena on ollut likkyyslippujen muuttuminen herättäisi kiusal-
23455: tarpeeton ja perusteeton yhdenmukaistaminen lista huomiota, poikkeaisihan se kansainväli-
23456: ja yksinkertaistaminen luopumalla vanhoista sestä käytännöstä.
23457: perinteistä. Suomalaisten purjehdusyhdistysten lipuilla on
23458: Esityksen mukaan vakiintuneista luotsi-, maamme itsenäisyyttä paljon vanhemmat perin-
23459: posti- ja tullilipuista luovuttaisiin siitä huoli- teet, ovathan nuo liput yli sata vuotta vanhoja.
23460: matta, että asianomaiset keskusvirastot ovat Hallitus haluaa nyt varsin köykäisin perustein
23461: lausunnoissaan kauttaaltaan suhtautuneet kiel- poistaa myös purjehdusyhdistysten liput, jolloin
23462: teisesti tähän muutokseen. Hallituksen mukaan ne jäisivät pelkästään seuralipun asemaan, eikä
23463: "esityksen keskeinen tavoite on, että erilaisten niitä enää saisi käyttää kansallislippuna merellä.
23464: Suomen lippujen määrä olisi mahdollisimman Kaikkien näiden vuosien kuluttua halLitus on
23465: pieni". Mitään vakuuttavaa perustelua ei tämän nyt päätynyt toteamaan, että purjehdusyhdistys-
23466: tavoitteen tarpeellisuudesta esitetä. Elävän lip- ten lippuja koskevat säännökset eivät sovellu
23467: pukulttuurin edellytyksenä on erilaisten lippu- yhteen kansallisten säännösten ja kansainvälis-
23468: jen olemassaolo. Maallamme, jolla on niukalti ten sopimusmääräysten kanssa. Hallitus ei
23469: perinteitä, on tuskin aihetta muutoinkaan luo- myöskään katso yleisen edun vaativan sanot-
23470: pua vakiintuneista tavoista. Hallitus ei ole tujen lippujen käyttöä koskevien säännösten
23471: kyennyt esittämään mitään kielteisiäkään seu- voimassapitämistä.
23472: rauksia nykyisestä lippukäytännöstä, ja koska Erityisiä purjehdusyhdistyslippuja on käy-
23473: kaikki asianomaiset keskusvirastot haluavat säi- tetty aina 1700-luvulta lähtien ja käytetään
23474: lyttää erikoislippunsa, olisi aihetta vakavasti nykyäänkin paitsi Suomessa useissa muissa me-
23475: harkita tätä. Lisättäköön vieLä, että esimerkiksi renkulkumaissa, kuten Yhdysvalloissa, Isossa-
23476: postilipun käyttäminen on vuosisatainen pe- Britanniassa, Ranskassa, Tanskassa, Norjassa,
23477: rinne ja moniNa johtavilla merenkulkumailla, Hollannissa, Belgiassa, Islannissa, Puolassa ja
23478: myös muilla pohjoismai:lla, on erityiset posti- Australiassa. Missään päin maailmaa ei liene
23479: liput. aikaisemmin väitetty, että nämä liput eivät
23480: Lakiehdotuksen mukaan ainoastaan sota-aluk- olisi sopusoinnussa kansainvälisten sopimus-
23481: set saavat käyttää ns. päällikkyyslippuja. Ylei- määräysten kanssa. Itse asiassa ei olekaan min-
23482: sen kansainvälisen käytännön mukaan puolus- käänlaisia kansainvälisiä määräyksiä siitä, että
23483: tusvoimien päällikkyyslippuja käytetään muual- maalla saa olla ainoastaan yksi lippu.
23484: lakin kuin sota-aluksissa. Eräissä maissa jopa Hallitus ei mitenkään perustele sitä, miksi
23485: joukko-osaston komentajilla on oikeus käyttää yleinen etu ei vaatisi purjehdusyhdistysten
23486: näitä lippuja. Suomessa päällikkyyslippujen lippujen käyttämistä tai millä tavoin yleinen
23487: käyttö on ollut melko rajoitettua (puolustus- etu on kärsinyt tahi saattaisi kärsiä näistä
23488: ministeri, puolustusvoimain komentaja, meri- Iipuista.
23489: voimien komentaja), mutta se perustuu pitkä- Muun muassa seuraavia perusteita voidaan
23490: 472 Lakialoite lJ,:O 186
23491:
23492: esittää sen puolesta, että purjehdusyhdistysten seton, koska se luonnollisesti koskee kaikkia
23493: vanha lippuperinne edelleen saisi eLää Suomessa. lippuja. Lipun tarkoitus on selvästi osoittaa
23494: aluksen kansallisuus. Laiva-asiakirjat antavat
23495: tarkat tiedot veneen statuksesta ja mahdolli-
23496: 1. T urvalllsuus merellä sista erikoisoikeuksista.
23497: Purjehtijalippu on erityisen merkityksellinen
23498: meriturvallisuuden kannalta. Ainoastaan rekiste- 3. Tunnearvo
23499: röityjen yhdistysten rekisteriin merkityillä ja
23500: niiden vuosittain katsastamilla aluksilla on Suurimmalle osalle ihmisistä lipulla on voi-
23501: oikeus käyttää purjehtijalippua. Purjehdusyh- makas tunnearvo. Kymmenilletuhansille suoma-
23502: distysten lipuista annetun asetuksen säännöksiä laisille purjehdusyhdistyksen lippu on sukupol-
23503: on alettu soveltaa myös moottoriveneyhdistyk- vien ajan ollut yhdistävä symboli riippumatta
23504: siin. Ainoat tahot, jotka Suomessa kykenevät heidän maailmankatsomuksestaan tai äidinkie-
23505: valvomaan, että veneliikennelain ( 151/69) lestään. Aikaisemmat sukupolvet ehkä pitivät
23506: määräyksiä mm. meriturvallisuuden ja varus- purjehdusta nk. eliittiurheiluna. Tänä päivänä
23507: tuksen osalta noudatetaan, ovat purJehdus- ja purjehdus- ja moottoriveneyhdistyksissämme on
23508: moottoriveneyhdistykset. Kaikkinainen viran- n. 64 000 jäsentä ja rekisteröityjen ja valtion
23509: omaisvalvonta voi tapahtua vain pistokokein. kannalta siten ilmaiseksi valvottujen alusten
23510: Purjehtijalipun käyttäminen lisää kiistatta ve- luku on n. 13 650. Nämä luvut osoittavat
23511: neenomistajan vastuuntuntoa ja edistää siten jäsenmäärän Suomen Purjehtijain Liitossa, Suo-
23512: meriturvallisuutta valtion kannalta varsin hal- men Moottoriveneliitossa ja TUL:n erikois-
23513: valla ja edullisella tavalla. Tilastot osoittanevat, seuroissa. Kaikkien ennusteiden mukaan lähim-
23514: että purjehtijalippua käyttävät veneet varsin mät vuodet tulevat merkitsemään sekä veneili-
23515: harvoin joutuvat veneen tai sen varustuksen jöiden että veneiden lukumäärän voimakasta
23516: puutteellisesta kunnosta aiheutuviin onnetto- nousua. Yhteiskunnalle on tärkeätä, että ne
23517: muuksiin merellä. Purjehtijalipun perinteelli- saadaan tietyn valvonnan alaisiksi meriturvalli-
23518: nen käyttäminen kannustaa veneenomistajaa suuden ja hyvän merimiestavan edistämiseksi.
23519: liittymään yhdistyksiin ja alistumaan siten tiuk- Moniarvoisessa ja demokraattisessa yhteiskun-
23520: kaan valvontaan. Ruotsissa ei ole erityisiä nassa tulee olla tilaa perinteille, jotka eivät
23521: purjehtijalippuja; hyvin suuri osa veneistä ei vahingoita ketään, mutta jotka tuottavat suu-
23522: kuulukaan yhdistyksiin. Valvontaa ei ole tai rille kansalaisryhmille iloa. Yleisen edun voi-
23523: se täytyy suorittaa valtion toimesta. daan siten sanoa puoltavan nykyistä järjestelmää.
23524: Kohta kymmeniin tuhansiin nousevien vapaa·
23525: ajan veneiden valvonta merellä helpottuu sen
23526: johdosta, että merivartiosto ja poliisi voivat 4. Oikeudellisia näkökohtia
23527: käytännössä lähteä siitä, että purjehdusyhdis-
23528: tyksen lipun alla purjehtivat veneet täyttävät Purjehdusyhdistyksen lipun käytön vuosisa-
23529: lain määräykset. taisen tradition voidaan katsoa olevan saavu-
23530: tettu etu. Vaaditaan erittäin painavia asiallisia:
23531: ja oikeudellisia syitä sen poistamiseen. Esityk-
23532: 2. Valvonta ja helpotukset sessä ei mainita sen enempää oikeudellisia kuin
23533: Hallitus mainitsee, että "purjehdusyhdistyk- asiallisiakaan perusteita. .
23534: sen veneiden tai muiden vapaa-ajan veneiden Ehdotan tämän vuoksi, että valiokunta vaka-
23535: käyttämällä lipulla ei ole mitään varsinaista vasti paneutuisi harvoja erikoislippuja koske-
23536: merkitystä vapautusten tai helpotusten osalta, vaan kysymykseen ja harkitsisi niiden säilyttä-
23537: vaan se osoittaa pelkästään kotipaikan". Tämä mistä osana lippukulttuuriamme ja kansallista
23538: perustelu voidaan syystä panna kyseenalaiseksi. kulttuuriamme.
23539: Sana "kotipaikka" on nähtävästi epätarkka, Edellä olevaan viitaten ehdotan,
23540: tässähän tarkoitetaan kansallisuutta. Kotipaikka
23541: mainitaan esimerkiksi veneen peräpeilissä. Tämä että Eduskunta hyväksyisi seuraavaw
23542: lippua koskeva perustelu on melko tarkoituk- lakiehdotuksen:
23543: Lakialoite n:o 186 473
23544:
23545:
23546:
23547: Laki
23548: Suomen lipusta.
23549: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
23550:
23551: 1 §. Rekisteröityihin purjehdus- ja moottorivene-
23552: ( 1 mom. kuten hallituksen esityksessä.) yhdistyksiin kuuluvat purjeveneet sekä muut
23553: Purjehdusyhdistysten lipuista säädetään erik- vapaa-ajan alukset käyttävät kansallisuustun-
23554: seen. nuksina lippua purjehdusyhdistysten lipuista 18
23555: 2-4 §. päivänä helmikuuta 1919 annetun asetuksen
23556: (Kuten hallituksen esityksessä.) mukaisesti.
23557: Merenkulkuhallituksen alukset sekä tullilaitos
23558: 5 §. käyttävät kansallislippua vahvistetuin lisämer-
23559: Suorakaiteista valtiolippua käyttävät edus- ~~~n, jotka sijoitetaan sisemmän sivun yläkent-
23560: kunta, valtioneuvosto ja sen ministeriöt, kor- taan.
23561: kein oikeus, korkein hallinto-oikeus, keskus- Po~ti- j~ lennätinhallitus voi myöntää posti-
23562: virastot ja niihin verrattavat virastot ja laitok- aluksille o~keuden käyttää postilippua 14 päi-
23563: set, hovioikeudet, lääninhallitukset, tuomiokapi- ~an~ huhtikuuta 1939 luotsi-, posti- ja tulli-
23564: tulit, ortodoksinen kirkollishallitus, Suomen lipUista annetun asetuksen mukaisesti.
23565: ulkomailla olevat diplomaattiset tai niihin rin-
23566: nastettavat edustustot ja lähetettyjen konsulien 6 §.
23567: johtamat konsulinedustustot, Suomen Pankki ( 1 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
23568: kansaneläkelaitos, Suomen Akatemia, rajavar~ . Puolustusministerin päällikkyyslippuna sekä
23569: tiolaitos, valtion korkeakoulut sekä valtion laivastotavan mukaisena päällikkyyslippuna sota-
23570: alukset lukuunottamatta niitä aluksia, jotka aluksissa sekä muina ylipäällikön hyväksyminä
23571: mainitaan 6 momentissa. puolustusvoimien päällikkyyslippuina saa kui-
23572: tenkin käyttää kielekkeistä valtiolippua, jonka
23573: ( 2 mom. kuten hallituksen esityksessä.) sisemmässä yläkentässä on erityinen tasavallan
23574: Kielekkeistä valtiolippua käyttävät puolus- presidentin määräämä tunnuskuvia.
23575: tusvoimien esikunnat, joukko-osastot, laitokset
23576: ja alukset. 7-10 §.
23577: ( 4 mom. kuten hallituksen esityksessä.) (Kuten hallituksen esityksessä.)
23578:
23579:
23580: Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1977.
23581:
23582: Ingvar S. Melin
23583:
23584:
23585:
23586:
23587: 60 087700129D
23588: ...~
23589: