<Hiski Haukkala> Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa.
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?

91 Käyttäjää paikalla! 0.008903980255127

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

A_1977_1 | A_1977_2 | A_1977_3 | B_1977_1 | B_1977_2 | C_1977_1 | C_1977_2 | D_1977 | E_1977_1 | E_1977_2 | E_1977_3 | F_1977_1 | F_1977_2 | Hak_1977 | PTK_1977_1 | PTK_1977_2 | PTK_1977_3 | PTK_1977_4 |

1: Vuoden 1977
2:
3: VALTIOPÄIVÄT
4:
5:
6:
7:
8: Asiakirjat
9: E2
10: Toivomusaloitteet 1-503
11:
12:
13:
14:
15: HELSINKI 1977
16: ......
17:
18:
19:
20:
21: Helsinki 1977. Valtion painatuskeskus
22: Suomenkielisten asiakirjojen sarjan kokoonpano
23: vuoden 1975 toisista valtiopäivistä lähtien
24:
25:
26: Osa
27:
28: A Hallituksen esitykset sekä eduskunnan tietoon saatetut
29: asetukset ja valtioneuvoston päätökset
30:
31: B EduskunnaUe annetut kertomukset
32:
33: C Valiokuntien mietinnöt ja lausunnot
34:
35: D Valtiopäiväpäätös, eduskunnan vastaukset ja kirjelmät, laki-
36: aloitteiden pohjalta hyväksytyt lait, eduskunnan toivomukset,
37: edellisellä vaalikaudella lepäämään jätettäviksi hyväksytyt
38: ja vahvistamatta jätetyt lakiehdotukset, puhemiesneuvoston
39: ehdotukset, eduskunnalle osoitetut kirjelmät ym.
40:
41: E Laki-, toivomus- ja raha-asia-aloitteet
42:
43: F Kirjalliset kysymykset
44: SISÅLL YSLUETTELO
45:
46:
47:
48:
49: Toivomusaloitteet 1-503
50:
51:
52:
53:
54: Siv. Siv.
55: - 1 AaLto ym.: Miesten ja naisten tasa-arvoi- - 11 Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1977
56: suuden toteuttamisesta kansalaisuuslainsäädän- tulo- ja menoarvioon pitävän hintasulun suun-
57: nössä ................................. .. 1 nitteluun ja toteuttamiseen ................ · 12
58:
59: - 2 Koivisto ym.: Valtiopäiväjärjestyksen 28 S:n - 12 Fred ym.: Bpäsiveellisten julkaisujen levit-
60: sääntelemän esitysten vireillepanomenettelyn tämisen ehkäisemisestä annetun lain noudatta-
61: tehostamisesta .......................... . 2 misen tehostamisesta . ·. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13
62: - 3 Orrenmaa ym.: Vaalila,insäädännön uudista- - 13 Korhonen ym.; Ns. avoliiton lainsäädän-
63: misesta ............................... .. 4 nöllisen aseman selvittämisestä ... ; . . . . . . . . 14
64: - 4 Salonen: Valtion budjettivuoden muuttami- - 14 Muurman ym.:. Raastuvanoikeuden, mais-
65: sesta sekä selvityksen tekemisestä verotlllksen traatin, kaupunginviskaalinviraston ja kaupun~
66: ja kuntien varainhoitovuoden ajankohdan ginvoudinviraston perUSitamisesta Espoon ja
67: muuttamisesta. . ......................... . 5 Vantaan !kaupunkeihin . . .............. _. . 15
68:
69: - 5 Tennilä ym.: Saamelaisten oikeuksien tur- - 15 M. Tuominen ym.: Asuntovuokrien nou-
70: vaamista kosikevan lain ai1kaansaamisesta .... 6 sun estämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16
71:
72: - 6 Tiilikainen ym.: Va.Jtiopäiväjärjestyks~n suur- - 16 Wahlström ym.: Asunto-oikeuden perus-
73: ta valiokuntaa koskevien säännösten muutta" tamisesta Vaasaan .. .. .. .. .. . .. .. .. . .. .. 17
74: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7
75: - 17 Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden l977
76: - 7 Tähkämaa ym.: Oikeuskan&eria avustavan tulo- ja menoarvioon rikosasiassa vapauttavan
77: apulaisoikeuskansJ.erin viran perustamisesta ve- päätöksen saaneen korvauksensaamismahdolli-
78: rotusasioita varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 suuksien selvittämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18
79:
80: - 8 Venruuno ym.: Lisäyksestä vuoden 1977 - 18 Ahde ym.: Norjan ja Suomen välisen
81: tul~ ja menoarvioon selvityksen laatimiseksi kclttuuriyhteistyösopimuksen solmimisesta . . 19
82: varamiesjärjestelmän käyttöönottamisesta mi-
83: nisteriksi nimitetyn kansanedusbtjan oswlta .. 9 - 19 Häkämies ym.: SEV-kaupan tuotenäyttely-
84: ja informaatiokeskuksen perustamisesta . . . . 20
85: - 9 Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1977
86: tulo- ja menoarvioon oikeuskanslerinvirastoon - 20 A.-L. Joirioon ym.: Toimikunnan asetta-
87: kohdistuvan valv01111an suurini,ttelemiseksi .. 10 misesta tutkimaan tiedonvälityksen asemaa
88: Suomen virallisesti omaksuman ystävyyslinjan
89: - 10 Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1977 tukemisessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21
90: tulo- ja menoarvioon oikeusministeriön saatta-
91: miseksi riippumattomaksi perustuslain vastai- - 21 Korhonen ym.: Rajanylityspaikan aikaan-
92: sesta polHttisesta vaikutuksesta ........... . 11 saamisesta Värtsilän Niiralaan . . . . . . . . . . . . 22
93:
94: 0877004508
95: 4 Sisällysluettelo
96:
97: Siv. Siv.
98: - 22 P. Puhakka ym.: Maamme irrottamisesta - 39 Jokela ym.: Polttoöljyn käytön sallimi-
99: BBCsopimuksesta . . .. . . . . . .. . .. .. . . . . . . . 23 sesta myymäläautoissa ................... . 43
100:
101: - 23 Tuovinen ym.: Niiralan raja-aseman toi- - 40 Juvela ym.: Alle 1200 markan määräisten
102: minnan laajentamisesta ................. . 24 työ- ja virkaeläkkeiden vapauttamisesta ve-
103: roista .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . .. .. . .. .. . .. . 44
104: - 24 Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1977
105: tulo.. ja menoarvioon selvityksen laatimiseksi - 41 Juvela: Mouhijärven kunnan siirtämisestä
106: viljaylijäämän käyttömahdollisuudesta kehitys- kehitysalueiden toiseen vyöhykkeeseen ..... . 45
107: avuksi .. .. .. .. . .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 25
108: - 42 Aino Karjalainen ym.: Lisäyksestä vuoden
109: - 25 Vennamo ym.: Elintarvikkeiden viennin 1977 tulo- ja menoa:rvioon kotiteollisuuden
110: turvaamisesta Neuvostoliiton markkinoiUe . . 26 edistämiseksi ........................... . 46
111:
112: - 26 Vennamo ym.: Ulkomaisen puuraaka-ai- - 43 Kauppi ym.: Valtion virastotalon rakenta-
113: neen tuonnista aiheutuvista epäkohdista . . . . 27 misesta Vaasaan ....................... . 47
114:
115: - 27 Asunmaa: Määrärahasta veteraanien asun- - 44 Koskinen ym.: Ylimääräisen maksun peri-
116: tojen lainoihin .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 28 misestä suurtuotantolaitoksilta työläisten asun-
117: totonttien hankintaa varten ............. . 48
118: ·- 28 Asunmaa: Järjestöille myönnettävän val-
119: tion tuen alarajan määrittelemisestä . . . . . . . . 29 - 45 E. Laine ym.: Asuntotuotannon valtaosan
120: lainoittamisesta valtion asuntotuotannon mää-
121: - 29 Asunmaa: Pie11teollisuuslainojen padautta- rärahoista ............................. .. 49
122: misesta valtion tulo- ja menoarvioon ..... . 30
123: - 46 E. Laine ym.: Eräiden vaLtion lainoitta-
124: - 30 Eenilä ym.: Välttämättömien perushyödyk- mien \!uokratalojen laina-aikojen ja lainanly-
125: keiden vapauttamisesta liikevaihtoverosta .. 31 hennysperusteiden tarkistamisesta ......... . 50
126:
127: - 31 Eenilä Y1m.: Valtionapulaitosten saattanli- - 47 E. Laine ym.: Korkeakoulujen oppilasasun-
128: sesta työehtosopimusjärjestelmän piiriin .... 32 toloiden vuokrien ja muiden asumt&kustan-
129: nusten nousun estäruisestä . . . . . . . . . . . . . . . . 51
130: - 32 Eskelinen ym.: Ylityöpalkasta suoritetta-
131: van valtion veron alentan1isesta ........... . 34 - 48 Lattula: Asuntotulon verotuksen epäkoh-
132: tien poistamisesta ....................... . 52
133: - 33 Forsman ym.: Konnunsuon keskusvankilan
134: talousrakennuksen rakennustöiden aloittami- - 49 Lattula: Asuntotuotannon ensisijaisrahoi-
135: sesta .................................. . 35 tuksen saannin turvaan1isesta kehitysalueilla 53
136:
137: - 34 Hanhirova: Yritystoinlinnan vapauttami- - 50 Lattula: Malminetsinnän tehostanlisesta
138: sesta valtionverotuksesta kokeiluluontoisesti ja kehittämisestä ....................... . 54
139: Lapin läänin alueeNa ................... . 36
140: - 51' Lattula: Investointien Juotottamisen tur-
141: - 35 Hemmi ym.: Pohjois-Suomen lumi- ja jää- vaamisesta työttömyysalueilla ............. . 55
142: olojen vaikutusta talouselämään koskevasta
143: tutkimuksesta .......................... . 37 - 52 Lehmonen ym.: Koneiden ja laitteiden
144: poistoilla varaktkaiUa suurtiloilla tapahtuvan
145: - 36 Hokkanen ym.: Osakikeiden omaisuusve- verokeinottelun estämisestä ............... . 56
146: ron alentamisesta ....................... . 39
147: - 53 Liedes ym.: TVL:n työmailla olevien .työn-
148: - 37 Häkämies ym.: Imatran poliisitalon laa- tekijäin paLkkojen korottamisesta . . . . . . . . . . 57
149: jentamisesta 41
150: - 54 Liikanen ym.: Asuntolainoitettujen vuok-
151: - 38 Impiö ym.: Määrärahasta uskonnollisten ra-asuntojen vuokrien saattamisesta kohtuulli-
152: ja paikallislehtien tukemiseen ............. . 42 selle tasolle ........................... . 58
153: Sisällysluettelo 5
154:
155: Siv. Siv.
156: - 55 Liikanen ym.: Nuorison asumiskysymysten - 70 P. Puhakka ym.: Pienviljelijäväestön va-
157: rwrlcrusennsesta . . . .. . . .. .. . . . . . . . . . . . . .. . 59 pauttamisesta markkinoiruismaksusta ...... . 77
158: - 56 Lillqvist m. fl.: Om höjning av den skatte- - 71 Rajantie ym.: Valtion virastotalon suun-
159: fria delen av livränta och pension samt index- nittelemisesta ja rakentamisesta Savonlinnaan 78
160: bindning av den . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 60
161: - 72 Rau~koski: Verovelvollisen oikeusturvan
162: - 56 Lillqvist ym.: Elinkoron ja eli&keen ve· tehostamisesta valitusmenettelyn aika11a .... 79
163: rovapaan osan korottamisesta sekä sen sitomi-
164: sesta indeksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 61 - 73 Rekonen ym.: Valtion virrastotalon raken-
165: tamisesta Nokialle ..................... . 80
166: - 57 Malm: Om ändring av Jagen om skatt
167: på inkomst och förmögenhet . . . . . . . . . . . . 62 - 74 Rekonen ym.: Valtion ja kunnan yhteisen
168: virastotalon rakentamisesta Lempäälään ..... 81
169: - 57 Malm: Tulo- ja varallisuusverolain muut-
170: tamisesta .............................. . 63 - 75 Rekonen ym.: Maalaiskirjeenkantajain ja
171: lehdenjakajain pa]kkojen korottamisesta .... 82
172: - 58 Manninen ym.: Erinäisten kuntien siirtä-
173: misestä kehitysalueiden ensimmäiseen vyöhyk- - 76 Ruotsalainen ym.: Eräiden Mikkelin Jää-
174: keeseen tai lisätukialueeseen ............. . 64 nin kuntien siirtämisestä kehitysalueiden en,
175: simmäiseen vyöhykkeeseen ............... . 83
176: - 59 Merisaari ym.: Asuntolainojen suorittami-
177: sen huojentamisesta ..................... . 65 - 77 Salmenkivi ym.: Investointirahaston va-
178: roista myönnettävien Jainojen Jaa,jentamisesta
179: - 60 Miettinen ym.: Koivikon koulukodin hen- koskemaan kauppaa ja muita palveluelinkeino-
180: kilökunnan asuntojen rakentamisesta ..... . 67 ja sekä teollisuustalo-osalceyhtiöitä ....... . 84
181:
182: - 61 T. Nieminen ym.: Uuden henkilöauto- - 78 Salmenkivi ym.: Määrärahasta halpakor-
183: tehtaan perustamisesta 68 koisia pienteollisuuslainoja varten ......... . 85
184:
185: - 62 Orrenmaa ym.: Opiskelijavähennyksen suo- - 79 Salmenkivi ym.: Haja-asutusalueiden vä-
186: rittamisesta verotuksessa ................. . 69 hittäiskaupan rahoitustuesta annetun lain
187: muuttamisesta ......................... _. . 87
188: - 63 Orrenmaa ym.: Vanhempiensa luona asu-
189: vien opiskelijoiden verottoman työtulon ala- - 80 Salmenkivi ym.: Toim1kunnan >asettamises-
190: rajan korottamisesta ..................... . 70 ta laatimaan viennin edistämisen kokonaisjär-
191: jestelyjä koskevaa toimenpideohjelmaa ..... . 88
192: - 64 Ovrenmaa ym.: Määrärahasta pienyrityslru-
193: noja varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 71 - 81 Salonen ym.: VäHttömän verotuksen yk-
194: sinkertaistamisesta . . .................... . 89
195: - 65 Pesälä ym.: Ostorehujen hinnana!lennus-
196: tru palautusjärjestelmän liittämisestä markki- - 82 Sinisailo ym.: Teolliselle yrittäjätoiminnar-
197: noimismaksujärjestelmään . . . . . . . . . . . . . . . . . 72 le lOOVUirettavien varojen väärinkäytön estä-
198: misestä ................................ . 90
199: - 66 Poutanen ym.: Lehtikuitupuun !käytön li-
200: säämisestä polttoaineena ja energianlähteenä 73 - 83 Sinisalo ym.: Palllk:ki- ja liikesalaisuuk-
201: sien poistamisesta ja suuryritysten hen:kilökun-
202: - 67 M. Puhakka ym.: Elinkeinoverolain pikai- nan aseman turvaamisesta ............... . 92
203: sesta ·uudistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 74
204: - 84 Sinisalo ym.: Valtiojohtoisten laitosten
205: - 68 M. Puhakka ym.: Yhteiskunnan varoin eroamisesta työnantajaliitosta ja valtionyhtiöi-
206: tuettavien yksityisten yritysten omiSil:ll:kiSen den oman yhteistoiminnan kehittämisestä . . 93
207: siilltämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 75
208: - 85 Sipiläinen ym.: Määrärahasta omatoimis-
209: - 69 M. Puhakka ym.: Valtion virastotalon ra- ten pientalorakentajien :neuvonta- ja ohjaustoi~
210: kentamisesta Outokummun 'kaupunkiin .... 76 mintaa varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 94
211: 6 Sisällysluettelo
212:
213: Siv. Siv.
214: - 86 Stenius ym.: Opiskelijavähennyksen me- - 103 Vennamo ym.: Peruselintatvikkeiden va-
215: nettämisen estämisestä verotuksessa asevelvol- pauttamisesta liikevaihtoverosta . . . . . . . . . . . . 112
216: lisuus- tai äitiysloma-ajan osalta ......... . 95
217: - 104 Vennamo ym.: Sähköverolain kumoami-
218: - 87 Stenius ym.: Kehitysalue-etujen myöntä- sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 113
219: misen saattamisesta julkisen valvonnan pii-
220: riin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 96
221: - 105 Vennamo ym.: Autoista perittävien vero-
222: jen alentamisesta ......... , . . . . . . . . . . . . . . 114
223: - 88 Tamminen ym.: Auto- ja moottoripyörä-
224: ~ 106 Vennamo ym.: Moottoripyöräveron alen-
225: verosta annetun lain mukaisen palautuksen
226: myöntämismenettelyn kehittämisestä . . . . . . . . 97 tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 115
227:
228: - 107 Vennamo ym.: Maidon. ja vehnän mark-
229: - 89 Tennilä ym.: Pahtavuoman kuparikaivok-
230: kinoimismaksun kumoamisesta perhe- ja pien-
231: sen toiminnan aloittamisesta . . . . . . . . . . . . . . 98
232: viJjelmien osalta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 116
233: - 90 Tennilä ym.: Valtion virastotalon rakenta-
234: - 108 Vennamo ym.: Sianlihan markkinoimis-
235: misesta Posiolie . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 99 maksun poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 117
236: - 91 Tikka ym.: Valtion virastotalon suunnit- - 109 Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1977
237: telutyön aloittamisesta Kuusankoskelle . . . . . . 100 tulo- ja menoa·rvioon rintamamiesten asunto-
238: lainoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 118
239: - 92 Tuomaala ym.: Pienteollisuuslainojen pa-
240: lauttamisesta valtion tulo- ja menoarvioon . . 101 - 110 Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1977
241: tulo- ja menoarvioon Itä-Suomen metallisula-
242: - 93 M. Tuominen ym.: Kuntien mahdollisuu-
243: ton suunnitteluun ja rakentamiseen . . . . . . . . 119
244: desta lunastaa aravavuokra-asuntoja . . . . . . . . 102
245: - 111 Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1977
246: - 94 Tuovinen ym.: Malminetsimisen tehosta- tulo- ja menoarvioon KiurU1Veden lastulevy-
247: misesta Itä-Suomen ja Lapin alueilla . . . . . . 103
248: tehdashankkeen toteuttamiseksi . . . . . . . . . . . . 120
249: - 95 Tuovinen ym.: Juuan kunnan saattami- - 112 Vennamo ym.: Usäyksestä vuoden 1977
250: sesta kehitysaluelainsäädännön mukaiseksi lisä- tulo- ja menoarvioon Outokummun kaivostoi-
251: tukialueeksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 104 minnan kiireelliseksi aloittamiseksi Pielaveden
252: Säviällä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 121
253: - 96 Tuovinen ym.: Valtion virastotalon raken-
254: tamiSCSita Tuupovaaran kuntaan . . . . . . . . . . . . 105 - 113 Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1977
255: tulo- j.a menoatvioon Siilinjärven apa·tiitti-
256: - 97 Tuovinen ym.: Lääninvankilan rakentami- esiintymän teolliseksi hyödyntämiseksi . . . . . . 122
257: sesta Pohjois-Karjalaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . 106
258: - 114 Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1977
259: - 98 Työläjärvi: Ennakonpidätysjärjestelmän tulo- ja menoarvioon turvesoiden käytön edis-
260: uudistamisesta eri Pohjoismaiden kesken . . . . 107 tämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 123
261:
262: - 99 Tähkämaa ym.: Autoveron palauttamisesta - 115 Venn;uno ym.: Lisäyksestä vuoden 1977
263: työssään autoa käyttäville postinkantajille . . 108 tulo- ja menoarvioon pienteollisuuslainoja var-
264: ten 124
265: - 100 Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1977
266: tulo- ja menoarvioon selvityksen laatiiDiseksi - 116 Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1977
267: valtion tarpeettomien menojen pois-tamisesta . 109 tulo- ja menoarvioon halpakorkoisiks-i työhli-
268: syyslainoiksi keskisuurelle ja pienelle yrltte-
269: - 101 Vennamo ym.: Moottorisahakustannusten liäisyydelle . . . . . .. .. . . .. .. . . .. .. . . . . . . .. . 125
270: vähennysoikeuden tehosvamisesta verotuksessa 110
271: - 117 Vennamo ym.: Kohtuuikorkoisten va<kaut-
272: - 102 Vennamo ym.: Valtionobligaatioiden ve- tamislainojen järjestämisestä pienyritystoimin-
273: rovapauden poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . 111 nan turvaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 126
274: Sisällysluettelo 7
275:
276: Siv. Siv.
277: - 118 Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1977 - 131 Vennamo ym.: Paikallislehtien ja pienten
278: tulo- ja menoarvioon pienyritteliäisyyden mer- julkaisujen kuljetustuesta . . . . . . . . . . . . . . . . 140
279: kityksen selvittämiseksi talouselämässä 127
280: - 132 H. Westerlund: Om utarbetande av
281: - 119 Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1977 förslag för förs:kjutning av. skattetrycket frän
282: tuilo- ja menoarvioon palkkaikorvauksiksi työ- direkt tili indirekt beskattnifi8 . . . . . . . . . . . . 141
283: kokemusta vailla olevaa nuorta tyovo1maa
284: käyttäville pienyrityksille . . . . . . . . . . . . . . . . 128 - 132 H. Westerlund: Esityksen antami-
285: sesta verotuksen painopisteen siirtämiseksi vä-
286: - 120 Vennamo ym.: Usäyksestä vuoden 1977 littömästä verotuksesta välilliseen . . . . . . . . . . 142
287: tulo- ja menoarvioon kehitys- ja sivualueiden
288: takauslaitoksen perustamiseksi . . . . . . . . . . . . 129 - 133 Wiio ym.: Opintoihin tai tieteelliseen ja
289: taiteelliseen työhön myönnettyjen stipendien,
290: - 121 Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1977 opintorahojen ja apurahojen saattamisesta ko-
291: tulo- ja menoarvioon kehitysalueiden kuntien konaan verovapaiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 143
292: vapauttamiseksi tierasituksista . . . . . . . . . . . . 130
293: - 134 Vilmi ym.: Kehitysalueen ensimmäisellä
294: - 122 Vennamo ym.: Vesannon kunnan siirtä- ja toisella vyöhykkeellä perittävän rehu- ja
295: misestä kehitysalueiden ensimmäiseen vyöhyk- lannoiteveron poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 144
296: keeseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 131
297: - 135 Vilmi ym.: Pahtavuoman maJ.mialueen
298: - 123 Vennamo ym.: Kuonua-autokuljetusten kaivostoiminnan ruloittamisesta . . . . . . . . . . . . 145
299: tasavertaisuudesta ·kehitysalueiden kuljetustu-
300: kea koskevan lainsäädännön puitteissa . . . . . . 132 - 136 Vilmi ym.: Turvekoksitehtaan rakenta-
301: misesta Simon kuntaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . 146
302: - 124 Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1977
303: tulo- ja menoarvioon kuljetustuen myöntämi- - 137 Voutilainen ym.: Sijninninohjausta kos-
304: seksi kehitys- ja sivualueiden autokuljetu.k- kevan lainsäädännön aikaansaamisesta . . . . . . 147
305: sille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 133
306: - 1}8 Zilliacus m. fl.: Om utredande av strål-
307: - 125 Vennamo ym.: Halkojen kuljetuksen saat- säikerhetsinstitutets personals .sptåkliga ställ-
308: tamisesta kuljetustuen piiriin . . . . . . . . . . . . . . 134 ning vid överflyttnifi8 till Tavastehus . . . . . . 148
309:
310: - 126 Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1977 - 138 Zilliacus ym.: Säteilyturvallisuuslaitoksen
311: tulo- ja menoarvioon tulopoliittisten sopimus- henkilökunnan kielellisen aseman selvittämises-
312: ten ja päätösten noudattamiseen tähtäävien tä Hämeenlinnaan muuton yhteydessä . . . . . . 149
313: selvitysten kiireelliseksi laatimiseksi . . . . . . . . 135
314: - 139 Björklund ym.: Pankkien hallinnon de-
315: -'- 127 Vennamo ym.: Tehottoman byrokratian mokratisoimisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 150
316: aiheuttamien menojen poistamisesta . . . . . . . . 136
317: - 140 Lattula: Suomen Pankin ohjeiden :lieven-
318: - 128 Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1977 tämisestä kehitysalueiden 'kuntien investoin-
319: tulo- ja menoaryioon byrokraattisen virkako- tien helpottamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 151
320: neiston riippumattomia valvontaryhmiä varten 13 7
321: - 141 Liikanen ym.: Lakisääteisen rahoitusneu-
322: - 129 Vennamo ym.: LisäykseSJtä vuoden 1977 vottelujärjestelmän luomisesta ~untoneuvoston
323: tulo- ja menoarvioon erityisen verotuksen tut- yhteyteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 152
324: kintatoimiston perustamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 138
325: - 142 Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1977
326: ~ 130 Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1977 tulo- ja menoarvioon piensäästäjien menetys-
327: tulo- ja menoarvioon selvitysten laatimiseksi ten korvaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 153
328: johtavien valtion ja kunn.an virkamiesten vei-
329: voittamiseksi osallistumaan määriivuosin käy- - 143 Asunmaa: Kuurojen aseman parantami-
330: tännön työhön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 139 sesta ................ ·, .. ,, ... '...... , . . . . . · 154
331: 8 Sisällysluettelo
332:
333: Siv. Siv.
334: - 144 Breillin ym.: Keskuslämm1tyskattiloiden - 160 Miettinen ym.: Terveyskeskuksen terveys-
335: hyötysuhdenormiston aikaansaamisesta . . . . . . 156 aseman ja sairaalan rakentamisesta Ristiinan
336: kuntaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 176
337: - 145 Fred ym.: Sosiaali- ja terveysministeriön
338: raittius- ja aJ:koholiosaston kehittämisestä . . 157 - 161 J. Mäkelä y;m.: Astmapoliklinikoiden pe-
339: rustamisesta keskussairaalapiireihin . . . . . . . . 177
340: - 146 Fred ym.: Tölikkioluen myynnin kieltä-
341: misestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 159 - 162 J. Mäkelä ym.: Sairaanhoitohenkilöstön
342: 2-portaisen henkilöstörakenteen toteuttamises-
343: - 147 Friberg: Komitean asettamises,ta laati- ta ................................... .. 178
344: maan mainosalan lainsäädäntöä . . . . . . . . . . . . 160
345: - 163 J. Mäkelä ym.: Kuntoutusta koskevan
346: - 148 lmpiö ym.: Kaupan alalla länsirajalla toi- lainsäädännön kdkonaisuudistuksen aikaansaa-
347: mivien yrittäjien ja työntekijäin toimeentulon misesta 179
348: ja työpaikan turvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 161
349: - 164 J. Mii!kelä ym.: Kansanterveyslain mu-
350: - 149 Järvenpää ym.: Selviämisaseman perusta- kaisten fysioterapiapalvelujen turvaamisesta ter-
351: misesta päihtyneinä tavatuille lapsille ja nuo- veyskesklllksissa ......................... . 180
352: rille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 162
353: - 165 J. Mäkelä ym.: Hinta- ja veropolitiikan
354: terveyskasvatuksellisten yhteyksien selvittämi-
355: - 150 Kauppi ym.: Harvaan asuttujen seutujen
356: sestä ........................ · ........ .. 181
357: apteeldden toiminnan turvaamisesta . . . . . . . . 163
358: - 166 T. Nieminen ym.: Vuokra-asuntojen vä-
359: - 151 Kauppi ym.: Inflaatiokorjauksen suorit- lityspalkkioiden enimmäismäärästä ........ . 182
360: tamisesta apteekkimaksuun . . . . . . . . . . . . . . . . 164
361: - 167 M. Puhakka ym.: Päihdehuollon virkojen
362: - 152 Kauppi ym.: Alkoholijuomien ja muiden ja avomuotoisten palvelupisteiden lisäämisestä 183
363: päihteiden käyttämistä aiheuttavien yhteiskun-
364: nallisten olojen tutkimisesta . . . . . . . . . . . . . . 166 - 168 Rajantie ym.: Anniskelun estämisestä
365: muissa kuin anniskeluluvan saaneissa ravitse-
366: - 153 Kauppi ym.: Tupakkavalmisteiden velaksi mis!Hkkeissä ........................... . 184
367: myynrn.in kieltämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 167
368: - 169 Räsänen ym.: A:kupu11ktion käyttämisestä
369: - 154 Kortesalmi ym.: Kalajoen matkailukeskuk kansanterveystyössä ..................... . 185
370: sen kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 168
371: - 170 Saimo ym.: Al:koholipitoisen aineen sala-
372: - 155 Kortesalmi ym.: Puda.sjärven Ison Syöt- ·kuljetuksesta seuraavista rangaistuksista .... 186
373: teen matkailukeskuksen ntkentamisesta 169
374: - 171 Saimo ym.: Kotiavustajatoiminnan val-
375: - 156 Lehmonen ym.: Sairaalabiologin viran si- tionavun saattamisesta lakisääteiseksi 187
376: sällyttämisestä terveydenhuollon alan heukilös-
377: tön 5-vuotissuunnitelmaan . . . . . . . . . . . . . . . . 170 - 172 Savola ym.: Terveyskeskusten erikois-
378: hammaslääkäripalvelujen kehittämisestä .... 188
379: - 157 Lillqvist m. fl.: Om tillgodoseende av
380: behovet aJV dövarbetate . . . . . . . . . . . . . . . . . . 171 - 173 Savola ym.: Alle 17-vuotiaiden henkilöi-
381: den hammashoidon järjestämisestä ....... . 190
382: - 157 Lillqvist ym.: Kuurotyöntekijäin tarpeen
383: tyydyttämisestä . .. . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 172 - 174 Vaittin.en-Kuikka ym.: Määrärahasta Joen-
384: suun Siilaisen terveysaseman rakentamiseen .. 191
385: - 158 Luja-Vepsä ym.: Kehon pehrnytosien syö-
386: päkasvaimien tutkimiseen soveltuvien ATK- - 175 Vaittinen-Kuikka ym.: Määrärahasta huu-
387: röntgenkartoittimien hankkimisesta yliopisto!-· mekoirien lisäämiseksi ................... . 192
388: lisiin keskussairaaloihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . 173
389: - 176 Vennamo ym.: Vesa:nnoo. kunnalliskodin
390: - 159 Miettinen ym.: Mikkelin keskussairaalan laajennusosan muuttamisesta terveyskeskuksen
391: laajennushankkeen toteuttamisesta . . . . . . . . . 175 sairaalaksi .....................•....... ; 193
392: Sisällysluettelo 9
393:
394: Siv. Siv.
395: - 177 Ajo ym.: Julkisten tilaisuuksien järjes- - 194 Muroma ym.: OttoLapsen entisen swk:u-
396: tyksen parantamisesta ................... . 194 nimen merkitsemisestä virkatodistuk:seen . . . . 211
397:
398: 178 Asunta ym.: Hirvenkaatolupajärjestelmän - 195 Orrenmaa ym.: Siirtolapuutilrhoja koske-
399: muuttamisesta .......................... . 195 van lainsäädännön aikaansaamisesta . . . . . . . . 212
400:
401: - 179 Asunta ym.: Hirvien ja vrukohäntäpeuro- - 196 Pihlajamäki ym.: Järvien tkunnostamis-
402: jen kaatolupamaksujen SJlentamisesta ....... . 196 suunnitelmien ·toteuttamiseen IHttyvien ongel-
403: mien selvittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 213
404: - 180 Fred ym.: Kalavesialueiden uudelleen ja-
405: - 197 Pihlajamäki ym.: Säännöstelysuunnitelman
406: ka•misesta . . ............................ . 197
407: laatimisesta Lappajärveä varten . . . . . . . . . . . . 214
408: - 181 Helminen ym.: KymenJaakson vedenhan-
409: 198 - 198 Poutanen ym.: Saimaan säännöstelylain
410: kinnan yleissuunnitelman toteuttamisesta ....
411: aikaansaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 215
412: - 182 Hollming ym.: Määrärahasta satamalaino-
413: - 199 Salmenkivi ym.: Kunnallisen harkintave-
414: jen korkosubventioita varten ............. . 199
415: rotuksen poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 216
416: - 183 A.-L. Jokinen ym.: Pohjavesivarojen suo-
417: 200 - 200 Salonen: Pienyritysten vapauttamisesta
418: jelemisesta öljytuhojen uhalta ............. .
419: kunnallisesta harkintaverotuksesta . . . . . . . . . . 217
420: - 184 Järvenpää ym.: Poman:kun ja Si1kaisten
421: kunnissa sijaitsevoo Isojärven uuden vesisuun- - 201 Sinisalo: Kansallispuiston muodostami-
422: nitelman loppuunsaattamisesta ........... . 201 sesta Pohjois-KymenLaaksoon . . . . . . . . . . . . . . 218
423:
424: - 202 Sinisalo: Imatran Ukonniemeen tulevan
425: - 185 Järvenpää ym.: Kokemäenjoen alajuok- vapaa-aikakeskuksen sataman ja väylän rae.
426: sun väylän syventämisestä ............... . 202
427: kennustyön suorittamisesta valtion työmäärä-
428: - 186 Kanerva: Kulttuurilautakunnan perusta- rahojen turvin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 219
429: misesta •kuntiin 203 - 203 Sinisalo ym.: Ns. uppopuiden nosto-oi-
430: keuden turvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 220
431: - 187 Kortesalmi ym.: Troolikalastusta rannik-
432: kovesissä rajo1ttavan esityksen antamisesta sii- - 204 Stenbäck m. fl.: Om beaktande i Iuft-
433: kakannan suojaamiseksi ................. . 204 skyddslagstiftningen av resultaten av inter-
434: nationell forskning . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 221
435: - 188 Koskinen ym.: Kunnallisen liikenneveron
436: aikaansoomisesta ........................ . 205 - 204 Stenbäck ym.: Kansainvälisten tutkimus~
437: tulosten huomioonottamisesta ilmansuojelulain-
438: - 189 E. Laine ym.: Opiskelija-asuntojen va- säädännössämme . . .. . .. .. .. . .. .. .. .. .. . .. 222
439: pauttamisesta jätevesimaksusta ........... . 206
440: - 205 Stenbäck m. fl.: Om utveclclandet av ut-
441: - 190 E. Laine ym.: Metsästysalueiden varaa- bildningen i viltvård på mellanstadiet . . . . . . 223
442: misesta metsästysjärjestöil1in kuulumattomien
443: harrastajien käyttöön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 207 - 205 Stenbäck ym.: Riistanhoidon koulutuk-
444: sen kehittämisestä maassamme keskiasteella 223
445: - 191 Liedes ym.: Siuruankylän allassuunnittelu-
446: alueella olevien kiinteistöjen ostamisesta val- - 206 Tennilä ym.: Kitisen koskien valjas-.
447: tiolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 208 tamisen aJoittamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 225
448:
449: - 192 Majlander ym.: Erinäisten toisiaan häi- - 207 Tikka ym.: Valkealan tkunnas~ sijaitse-
450: ritsevien toimintojen keskittymisen estämisestä 209 van erämaa-alueen rauhoittamisesta . . . . . . . . 226
451:
452: - 193 Manninen ym.: Kuusamon vesien nykyi- - 208 Vennamo ym.: Kunnallisvaltuuston luot-
453: sen käytön turvaamisesta ja voimataloudelli- tamusta nauttivan kunnallishallitusjärjestelmän
454: sen rakentamisen estämisestä . . . . . . . . . . . . . . 210 aikaansaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 227
455: 10 Sisätlyslueftelo
456:
457: Siv. Siv.
458: - 209 Vennamo ym.: KunnaJJisjohtajan viran - 225 Hemmi ym.: Terveydenhuolto-opetuksen
459: muuttamisesta määräaikaiseksi . . . . . . . . . . . . 228 to1m1ston petuSitamisesta ammattiikasvatus-
460: hallitukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 244
461: - 210 Vennamo ym.: Kaupungin- ja kunnan-
462: johtajan valitsemisesta tehtäväänsä vaaleilla _: 226 Hemmi ym.: Uimaopettaja-nuoriso-ohjaa-
463: määräajwksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 229 jan vi!!kojen perustamisesta . . . . . . . . . . . . . . . 245
464: - 211 Vennamo ym.: Kuntalaisten oman alo1te- - 227 Hetemäki ym.: Pohjoismaiseen opettaja-
465: oikeuden tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 230 ja oppilasvaihtoon matkanjohtajina osallistu-
466: vien opettajien oikeudellisen ja taloudellisen
467: - 212 Vennl!'ffio ym;: Kunnallisen kansanäänes-
468: aseman parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 246
469: tyksen aikaansaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 231
470:
471: - 213 Vennamo ym.: ~unnallisen tiedotustoi- - 228 Hetemäki ym.: Määrärahasta kuvataide-
472: minnan tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 232 koulujen toimintaan keskiasteen koulutuksen
473: uudistuksen toteutumiseen asti . . . . . . . . . . . . 247
474: - 214 Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1977
475: tclo- ja menoarvioon rakennuskieltojen poista- - 229 Hetemaki ym.: Viiden puolivuotisen tai-
476: mista nopeuttaviin asemakaava- ja suunnittelu- teHija-apurahan myöntämisestä vasta koulusta
477: töihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 233 päässeille nuorille taiteilijoille . . . . . . . . . . . . 248
478:
479: - 215 Vennamo ym.: Lisäyksestä vuOden 1977 - 230 Honkonen ym.: Sibelius-Akatemian otta-
480: tulo- ja menoarvioon po!ilsitoiminnan tehos- misesta valtion haltuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . 249
481: tamiseen vaatallisilla alueilla ....... ·. . . . . . . 234
482: - 231 Kanerva: Sosiaalisen tarveha!!kinnan mu-
483: - 216 Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1977 kaan myönnettävästä opintorahasta . . . . . . . . 250
484: tulo- ja menoarvioon atomivoimalaitoksista
485: johtuvien vaarojen ehkäisemiseen . . . . . . . . . . 235 - 232 Kauppi ym.: Englannin ja saksan kielen
486: apulaiSiprofessorin virkojen perustamisesta
487: - 217 Vennamo ym.: Piikkiongintaa koskeviin Vaasan kauppakorkeakouluun . . . . . . . . . . . . . 251
488: säännöksiin sisältyvien epäkohtien korjaami-
489: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 236 - 233 Kauppi ym.: Vaasan kauppakorkeakoulun
490: tutkimuslaitoksen perustutkimusosaston tutki-
491: - 218 Ahde ym.: Määrärahasta Työväen Aka- musassistentin toimien pentstamisesta . . . . . . 252
492: temian rakennusten peruskorjaukseen . . . . . . 237
493: - 234 Kauppi ym.: Vaasan yliopiston perusta-
494: - 219 Alppi ym.: Työntekijöiden taloudellisesti misesta laajentamalla vaiheittain Vaasan kaup-
495: tuetusta opintovapaasta aikuiskoulutusjärjes- pakorkeakoulun toimintaa . . . . . . . . . . . . . . . . 253
496: telmän kehittämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 238
497: - 235 Kauppi ym.: . Määrärahasta Vaasan tek-
498: - 220 Eenilä ym.: Venäjän kielen professorin nillisen oppilaitoksen saneeraamiseen ja 'lisära-
499: viran perustamisesta Turun yliopistoon . . . . 239 kennuksen rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 255
500: - 221 Eenilä ym.: Työväenkulttuurin tutkimus-
501: laitoksen perustamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 240 - 236 Kauppi ym.: Määrärahasta Seinäjoen sai-
502: raanhoito-oppilaitoksen uuden koulutalon ra-
503: - 222 Grönholm ym.: Opintokeskuksille valta- kentamisen aloittamista varten . . . . . . . . . . . . 256
504: kunnallisesti merkittävään tutkimus- ja kokei-
505: . lutoimintaan myönnettävästä määrärahasta . . 241 - 237 Kauppi ym.: Määrärahasta Kokkolan sai-
506: raanhoito-oppi1airoksen opetustilojen suunnit-
507: - 223 Hautala ym.: Peruskoulua käyvien lasten telua varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 257
508: kouluunkuljetus- ja ·saattosäännösten selven-
509: tämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 242 - 238 Kauppi ym.: Kotiteollisuusopiston perus-
510: tamisesta Etelä-Pohjanmaalle . . . . . . . . . . . . . . 258
511: - 224 Hemmi ym.: Vammaisten lasten perus-
512: koulutuksen takaavan lainsäädännön aikaan- - 239 Koivisto ym.: Opintolainojen takaisin-
513: saamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 243 maksuehtojen muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 260
514: SisällysluettelO 11
515:
516: Siv. Siv.
517: - 240 Korhonen ym.: Lisäyksestä vuoden 1977 - 253 Mattila ym.: Koti,teollisuusopiston perus~
518: tulo- ja menoarvioon Nurmeksen Evankelisen tamisesta Kaiajoelia toimivan kotiteollisuus•
519: kansanopiston henkilökunnan asuntolan raken- koulun yhteyteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 279
520: tamiseksi .............................. . 261
521: - 254 Mikkola ym.: Määrärahasta Hämeenlin-
522: - 241 Lillqvist m. fl.: Om en lag för tryggande nan sairaanhoito-oppilaitoksen rakentamisen
523: av läromedel för svensksprakig gnmd- och suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 280
524: yrkesutbildning ......................... . 262
525: - 255 Mikkola ym.: Kirjastojen valtionosuuden
526: - 241 LHlqvist ym.: Ruotsinkielisen perus- ja jakamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 281
527: ammattikoulutuksen oppimateriaalin turvaa-
528: mista koskevan lainsäädännön aikaansaami- - 256 Mikkola ym.: Kuulovammaisten koulun
529: sesta .................................. . 264 perustamisesta Kanta-Hämeeseen .......... 283
530:
531: - 242 Majlander ym.: Opettajien siirtosuoja- - 257 Mikkola ym.: Virkojen perustamisesta
532: säännösten voimassaolon jatkamisesta Helsin- harjoittelu!kouluasetuksessa tatkoi1ettuihin har-
533: gin seudulla ........................... . 266 joittelukouluihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 284
534:
535: - 243 Majlander ym: Tehokkaan ammattiope- - 258 Mikkola ym.: Määrärahasta maakunnal-
536: tuksen järjestämisestä kuulovammaisille .... 267 lisen oppimateriaalin laatimiseen . . . . . . . . . . 285
537:
538: - 244 Majlander ym.: Kansalais- ja työväen- - 259 Myyryläinen yin.: Lahden taideoppilaitok-
539: opistojen valtionavusta ja koulujärjestelmän sen ja L~hden hotelli- ja Mvintolakoulun siir-
540: perusteista annettujen lakien muuttamisesta 268 tämisestä valtion omistukseen ja kuntien osal-
541: listumisesta ·koulutuskustannuksiin . . . . . . . . . 286
542: - 245 Manninen ym.: Metsien keräiiytuottei-
543: den koulutustoiminnasta vastaavan ylimääräi- - 260 Mörttinen ym.: Asutuskeskusten koulu-
544: sen ylital:\kastajan toimen perustamisesta am- laisten luokkaretkien suuntaamisesta maati-
545: mattikasvatushallitukseen . . .............. . 269 loiUe . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 287
546:
547: - 246 Martikainen ym.: Kuntien koulu-, kult- - 261 Poutanen ym.: Kansalaisopiston saamises-
548: tuuri- ja harrastustoimintojen valtionapujärjes- ta Pun'kaharjun kuntaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . 288
549: telmän muuttamisesta ................... . 270
550: - 262 M. Puhakka ym.: Metsä- ja puutalous-
551: - 247 Martikainen ym.: Ylemmän tason teknil- oppilaitoksen rakentami~>esta Joensuuhun .. , . 289
552: lisen opetuksen järjestämisestä Iisalmessa ... 271
553: - 263 M. Puhakka ym.: Terveydenhuoltoalan
554: - 248 Martikainen ym.: Kuopion karjatalous- koulutusu~distuskokei!un aloittamisesta Poh-
555: opiston yhdistämisestä Peltosalmen maatalous- jois-Karjalan sairaanhoito-oppilaitoksessa . . . . 290
556: oppilaitokseen .......................... . 272
557:
558: - 249 Matikkala ym.: Lähetystyöntekijöiden
559: - 264 .P. Puhakka ym.: Joensuun korkeakoulun
560: Mekrijärven tutkimusaseman majottus- ja
561: lasten koulukustannusten suorittamisesta vai-
562: huoltotilojen rakennustöiden rahoituksen tur-
563: tion varoista 273
564: vaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 291
565: - 250 Mattila ym.: Metsäteknikkoja valmista-
566: van oppilaitoiksen sijoittamisesta Oulun Jää- - 265 Rantala ym.: Määrärahasta Työväen Si·
567: niin 275 vistysliitto r.y:n Ranta-Toivalan kurssikes-
568: kuksen rakennuslainojen maksamista varten 292
569: - 251 Mattila ym.: Läänien koulusuunnittelu-
570: lautakuntien aseman selvittämisestä ....... . 276 - 266 Rekonen ~-= Kuntien peruskoulumeno-
571: jen valtionosuuden lisäämisestä . . . . . . . . . . . . 293
572: - 252 Mattila ym.: Pohjois-Suomen opistotasoi-
573: sen maatalousoppilaitoksen pemstamisesta - 267 Saa~to ym.: Sirol~piston rakennussuun-
574: Ylivieskaan ............................ . 277 nitelmien toteuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . 294
575: 12 Sisällysluettelo
576:
577: Siv. Siv.
578: - 268 Salonen: Kaupallisen Jroulumksen järjes- - 282 Tennilä ym.: Alueteatterilain aikaansaa-
579: tämisestä ,keskisellä Uudellamaalla . . . . . . . . . 295 misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 312
580:
581: - 269 Salonen: Määrärahasta Lohjan kauppa- - 283 Tikka ym.: Kouvolan teknillisen oppi-
582: oppilaitoksen lisätilojen rakentamista varten 2% laitoksen suunnittelutöiden aloittamisesta . . . 313
583:
584: - 270 Savola ym.: Eläinlääketieteellisen korkea- - 284 M. Tuominen ym.: Määrärahasta Suo-
585: koulun siirtämisestä Kuopioon . . . . . . . . . . . . 297 men Rauhanpuolustajat r.y:n työn tukemiseen 314
586: - 271 Sigfrids m. fl.: Om frigörande av yrkes- - 285 R. Tuominen ym.: Puukaupallisen am-
587: läroanstaltslärare för praktik i arbetslivet .. 298 mattikoulutuksen järjestämisestä .......... . 316
588:
589: - 271 Sigfrids ym.: Ammattioppilaitosten opet- - 286 Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1977
590: tajien vapauttamisesta harjoittelemaan työelä- tulo- ja menoarvioon iltaoppikouluissa opiske-
591: mään 299 levien opiskelukustannusten !korvaamiseksi .. 317
592: - 272 Sipiläinen ym.: Määrärahasta opiskelijoi- - 287 Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1977
593: den !koti- ja opiskelupaikkakunnan välisistä tulo- ja menoarvioon kokoontumistilojen jär-
594: matkoista saamien alennusten korvaamiseksi jestämiseksi nuodlle ..................... . 318
595: liikennöitsijöille . . ...................... . 300
596: - 288 Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1977
597: - 273 Sipiläinen ym.: Määrärahasta kaupallisen tulo- ja menoarvioon pienkoulujen pelastami-
598: opetuksen aloittamiooksi Lappeenrannan tek- seksi tehtävää selvitystä varten ........... . 319
599: nillisessä korkeakoulussa ................. . 301
600: - 289 Vennamo ym.: Eläinlääketieteellisen kor-
601: - 274 Stenbäck m. fl.: Om inrättande av kurs- keakoulun sijoittamisesta Kuopioon . . . . . . . . 320
602: avdelningar i anslutning till yrkesskolor . . . . 302
603: - 290 Vennamo ym.: Luikion perustamisluvan
604: - 274 Stenbäck ym.: Kurssiosastojen perusta- saamisesta Kaavin kuntaan . . . . . . . . . . . . . . . . 321
605: mise!rta ammattikoulujen yhteyteen . . . . . . . . 303
606: - 291 Vennamo ym.: Kuopion korkeakoulun
607: - 275 Stenius ym.: Teknisten alojen harjoitte- toisen rakennusvaiheen aloittamisesta . . . . . . 322
608: lupaikkoja koskevan lain säätämisestä . . . . . . 304
609: - 292 Asunta ym.: Joustavamman menettelyn
610: - 276 Suomi ym.: Valtionapusäännösten lallljen- aikaansaamisesta viljan vientikauppoihin . . . . 323
611: tamisesta koskemaan myös kuntien yhteisesti
612: hankkimia kirjastoautoja . . . . . . . . . . . . . . . . . . 305 - 293 Asunta ym.: Hirviv,ahinkojen korvausjär-
613: jestelmän aikaansaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 325
614: - 277 Suomi ym.: Ammattikursseille osallistu-
615: vien vapaa-ajan harrastustoiminnan laajenta- - 294 Hautala ym.: Viljan varmuusvarastojen
616: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 306 rakentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 326
617:
618: - 278 Suomi ym.: Valtionapusäännösten laajen- - 295 Helminen ym.: Keskuskalanviljelylaitdk-
619: tamisesta kosken1aan myös kuntien yhteisesti sen perustamisesta Luumäen kuntaan . . . . . . 327
620: hanikkimia kirjastoveneitä . . . . . . . . . . . . . . . . 307
621: - 2% Häkämies ym.: Etelä-Suomen kruanviJje-
622: - 279 Sutinen ym.: Lisäyksestä vuoden 1977 lylaitoksen perustamisesta Urpalanjokeen . . . . 328
623: tulo- ja menoarvioon Tohmajärven Seudun
624: Musiikkiyhdistys r.y:lle soitonopettajan palk- - 297 lmpiö ym.: Tavoitehinnan asettamisesta
625: kaamiseen . .. .. .. .. . .. .. . .. . .. .. .. .. .. . . 308 poron!lihalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 329
626:
627: - 280 Söderman: Kalatalouden koUilutuskeskuk- - 298 lmpiö ym.: Alueittaisen hintapoliittisen
628: sen perustamisestt~ Paraisten kaupunkiin 309 tuen maksamisesta kehitysalueilla ns. imettä-
629: jälehmistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 330
630: - 281 Tenhiälä ym.: Helsingin yliopiston maa-
631: talouskirjaston muuttillmisesta maatalousalan - 299 P. Jokinen ym.: Määrärahasta maatalous-
632: tieteen keskuskirjastoksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 311 keskuksen perustamiseksi Kouvolaan . . . . . . 331
633: Sisällysltiettelil 13
634:
635: Siv. Siv.
636: - 300 Karpola ym.: Itä-Suomen keskuskalan- - 316 Vennamo ym.: Kesannoimispalkkiojärjes-
637: viljelylaitoksen perustamisesta Ilomantsin . telmän aikaansaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 349
638: Hiislroskelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 332
639: - 317 Vennamo ym.: KeskuskalanviljelyJaitok-
640: - 301 Lattula: Myönteisen työpaikkakehityksen sen perustamisesta Kuopion läänin alueelle . . 350
641: turvaamisesta maa- .ja metsätaloudessa kehi-
642: tysalueilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 333 - 318 Äikäs: Valtion viljavaraston paikallisen
643: toimipisteen ja varaston· saamisesta Someron
644: - 302 Lillqvist ym.: Julkisilla varoilla tapahtu- kuntaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 351
645: van metsänparanni.tstoiminnan organisoinnin
646: keskhtämisestä metsähallitukseen . . . . . . . . . . 334 - 319 Ääri ym.: Rehuviljan pysyvän tasausva-
647: rastointijärjestelmän aikaansaamisesta . . . . . . . 352
648: - 303 Linna ym.: Keski-Pohjanmaan maatalous-
649: keskuksen perustamisesta ............. ·.... 335 - 320 Alppi ym.: Työsuojelun edistämisestä
650: elintarvikealalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 353
651: - 304 Mörttinen ym.: VHjavaraston rakentami·
652: sesta Somerolie . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 337 - 321 A!lppi ym.: Sairaan lapsen vanhemman
653: paikallisen hoitoloman aikaansaamisesta . . . . 354
654: - 305 Perho ym.: Valtion vhljavaraston rehuvil-
655: javaraston raikentamiseS>ta Laitilaan . . . . . . . . 338 - 322 Alppi ym.: Työntekijäin työsuhteen tur-
656: -, van parantan1isesta 356
657: - 306 Pesälä: Kymenlaakson maatalouskeskuk-
658: sen perustamisesta 339
659: - 323 Asunmaa ym.: Kuorma-auton kuljettajien
660: - 307 Pohjala ym.: Rehu- ja siemenviljavaras- työaikasäännösten tarkistamisesta ...... ~ . . . 357
661: . -
662: ton aikaansaamisesta Pohjois-Sataikuntaan . . . 340
663: - 324 Asunmaa: Työnantajan sosiaaHturvamak-
664: - 308 Pohjala ym.: Itseuudistuvan noodanlihan- sun poi-stamisesta. osatyökykyisen työntekijän
665: tuotannon edistämisestä ................. . 341 osalta ................ , ......... ~ . . . . . . . 358
666:
667: - 309 P. Puhakka ym.: Sisävesien pää- ja si- - 325 Eenilä ym.: Sairausvakuutuslain mukai-
668: vuammattikalastajien toimeentuloturvan paran- sen huoltajanlisäjärjestelmän muuttamisesta
669: tamisesta .............................. . 342 eri,tyiseksi lapsikorotusjärjestelmäksi . . . . . . . . 359
670: - 310 Raudaskoski ym.: Pohjois-Suomen Maa- - 326 Eenilä ym.: Metsä- ja maatalouden työ-
671: talouden Edistämisyhdistys r.y:n sikatalous- suojelupiirijaon yhtenäistämisestä ...... , . . . 360
672: koeaseman tuottaman sianlihan tuotantoavus-
673: tu!ksesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 343 - 327 Eenilä ym.: Äitiysrathajärjestelmän muut-
674: tamisesta vanhempainrahajärjestelmäksi 361
675: - 311 TennHä ym.: Asutusluottojen ns. anteek-
676: siantolain ulottamisesta koskemaan kaikkia - 328 Eenilä ym.: Korttelipä~väkotitoiminnan
677: asutus- ja pientilallisia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 344 aloittamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 363
678: - 312 Tähkämaa ym.: Viljan tasausvaraston ra-
679: - 329 Hanhirova: Kaikkien pienyrittäjien saat-
680: kentamisesta Varsinais-Suomeen . . . . . . . . . . . . 345
681: tamisesta 1uopumiseläke- ja vuosilomajäl'jestel-
682: - 313 Wahlström ym.: Valtion viljavaraston pe- män piiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 365
683: rustamisesta Närpiön alueelle . . . . . . . . . . . . . 346
684: -·-330 Hautala ym.: Sairaus- ja äitiyspäivärahan
685: - 314 Vennamo ym.: Lisä)iksestä vuoden 1977 korottamisesta ja karenssiajan lyhentämisestä 366
686: tulo- ja menoarvioon maatalouden perusluoton
687: myöntämisek!si perhe- ja pienviljelmiUe 347 - 331 Hautala ym.: Työttömyyskorvausten ka-
688: renssiajan lyhentämisestä ja niiden saattami-
689: - 315 Vennamo ym;: Lisäyksestä vuoden 1977 sesta veronalaisilksi tuloiksi . . . . . . . . . . . . . . . 367
690: tulo- ja menoarvioon pien- ja perheviljelmien
691: sekä osa-ai.kavHjelmien pelastustoimenpiteitä - 332 Helminen ym.: Työelämän ulkopuolella
692: suunnittelevan pienviljelyskomitean perustami- olleen aviopuolison oikeudesta eläketurvaan
693: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 348 avioerotapauksissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 368
694: 14 Sisällysluettelo
695:
696: Siv. Siv.
697: - 333 Hemmi ym.: Määrärahasta näkövam- - 348 Kauppi ym.: Alkoholin ja tupakan hin-
698: maisrekisterin perustamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 369 nan poistamisesta elinkustannusindeksin las:
699: kentaperusteista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ... . . . . 386
700: - 334 Häggblom: Om tillsättande av en kom-
701: mitte för att utarbeta bemanningsnormer för - 349 Kauppi ym.: Invalidihuollon saantia kos-
702: handelsfartyg . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 370 kevien anomusten käsittelyn nopeuttamisesta 387
703: - 334 Häggblom: Kauppalaivaston miehitysnor-
704: - 350 Koskinen ym.: Tapaturmavakuutuslain-
705: meja laativan komitean asettamisesta . . . . . . 371 säädännön muuttamisesta· korvauksensaajien
706: - 335 Härkönen ym.: Silmälasien hankintakus- aseman parantamiseksi ...... : . . . . . . . . . . . . 388
707: tannusten saattamisesta sairausvakuutuslain
708: nojalla korvattav1ksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 372 - 351 Koskinen ym.: Rintamapalveluvuosien
709: huomioon ottamisesta työeläkelakien mukai-
710: - 336 Härkönen ym.: Autonkuljettajia koske- sia eläkkeitä mäii:rättäessä . . . . . . . . . . . . . . . . 389
711: vien työaika- ja työolosäännösten tarkistami-
712: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. 373 - 352 Koskinen ym.: Työttömyys:kassapäivära-
713: han maksamisen es.teenä olevan kattorajan
714: - 337 Impiö ym.: Autoilijayrittäjien työttömyys- poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 390
715: korvauksen smntia koskevien ohjeiden tarkis-
716: tamisesta . . ......................... ; . . . 375 - 353 Koskinen ym.: Kollegion asettamisesta
717: määräämään tapaturmavakuutuslaissa tarkoite-
718: - 338 Ja.atinen ym.: Työmarkkinajärjestöihin tun haitta-asteen suuruus . . . . . . . . . . . . . . . . 391
719: kuulumattomien oikeudesta saada haltuun.sa
720: alan työehtosopimukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . 376 - 354 E. Laine ym.: Kokonaisvaltaisen työttö-
721: myysvakuutusjärjestelmän aikaansaamisesta . . 392
722: - 339 A.-L. Jokinen ym.: Pitkäaikai.ssairaiden
723: kotilomakuljetusten korvaamisesta . . . . . . . . . . 377 ~ 355 E. Laine ym.: Työsuojeluviranomaisten
724: tal:lk:astustoiminnan tehostamisesta ulkomaanlii-
725: - 340 Juntumaa ym.: Laitoks~sta palaavien kenteessä olevilla aluksilla . . . . . . . . . . . . . . . . 394
726: nuorten asuntokysymysten järjestämisestä . . . 378
727: - 356 E. Laine ym.: Asumistukilainsäädännön
728: - 341 Juvela ym.: Rintamapalveluvuosien otta- epäkohtien poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 395
729: misesta huomioon työeläkkeeseen oikeuttava-
730: na aikana . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 379 - 357 Lehmonen ym.: Kotona olevien naisten
731: saattamisesta työeläkejärjestelmien piiriin . . . . 3%
732: - 342 Juvela ym.: Ns. kiropraktikkojen ja !wn-
733: tohoitajien suorittaman fysikaalisen hoidon
734: - 358 Lillqvist m. fl.: Om åtgärdet för äudring
735: saattamisesta sairausvakuutuksen korvauksen
736: av sjukförsäkringslagen .... , ........ ; . . . . . 397
737: piir~in .. .. .. . .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. • .. .. 380
738: - 358 LiUqvist ym.: Toimenpiteistä sairausva-
739: - 343 Järvenpää ym.: AJennusten myöntämi-
740: J,"l.tutuslain muuttamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . 398
741: sestä eläkeläisille postiautoissa matkustamista
742: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 381
743: - 359 Mattila ym.: Työnant~>jan sosiaaliturva-
744: - 344 Järvilehto ym.: Kodinperustamislainajär- maksun porrastamisesta ...•........ , . : . . . . 399
745: jestelmän Juomisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 382
746: - 360 J. Mäkelä ym.: Vammautuneiden apuvä-
747: - 345 Järvilehto ym.: Vanhusten laitoshoitotar- linetutkimuksen ja tie4onvälitykse~- .. koordi-
748: peen selvittämisestä ja hoidon kehittämisestä · 383 noinnista •..................•.......... ,.. . 400
749:
750: - 346 Kanerva: Asumistukilainsäädännössä ole- - 361 J. Mäkelä ym.: · Kansaneläklkeen hoitotu-
751: vien epäkohtien pikaisesta konja.amisesta . . . . 384 kijärjestelmän kehittämisestä : . . . . . • . . . . . . . 401
752:
753: - 347 Kauppi ym.: lnvalidiraha-anomusten kä- - 362 U. Mäkelä ym.: Tapaturmavakuutuslain
754: sittelyn nopeuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 385 uudis-tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 402
755: Sisällysluettelo 15
756:
757: Siv. Siv.
758: - 36.3 U. Mäkelä ym.: Inva:lideitle yleiskoulu- - 380 Salmenkivi ym.: Työvaltaisen yritystoi-
759: tukseen myönnettävien apurahojen ja lainojen minnan välillisten työvoimakustannusten ai-
760: määrien korottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 404 heuttaman rasituksen helpottamisesta . . . . . . · 421
761:
762: - 364 T. Nieminen: Perhe-eläkkeiden myöntä- - .381 Salonen: Lautamiesten eläketurvan jär-
763: misperusteiden tarkistamisesta ........... . 405 jestämisestä ............................ . 422
764:
765: - .365 Orrenmaa ym.: Pienyritysten sosiaalitur- - 382 Savola ym.: RintamasotHaiden lakisää-
766: vamaksujen poistamisesta ................ . 406 teisen kuntootuksen järjestämisestä ....... . 423
767: - .366 Orrenmaa ym.: .i\itiysrahan korottami- - 38.3 Sigfrids m. fl.: Om flexibel utfomming
768: sesta ....... ·........................... . 407 av stadgandena angående pensionsålder 424
769:
770: - .367 Pihlajamäki ym.: SotHasvammalain mu- - _383 Sigfrids ym.: Eläkeikää ko&kevien saan-
771: kaisen elinkoron sekä eräiden muiden eläk- nösten tekemisestä- joustavrksi ........... . 425
772: keiden yhteensov1ttamisessa esiintyvien epä-
773: kohtien poistamisesta ................... . 408 - .384 Suomi ym.: Ammattikurssikeskusten op-
774: phlaiden saattamisesta asumistuen piiriin .... 426
775: - · .368 Pihlajamäki ym.: Ns. sukupolvenvaihdos..
776: eläkkeen eläkkeellesiirtymisikärajojen alenta- - .385 Suonio ym.: Yksinhuoltajien to1meentulo-
777: misesta ....................... ·.......... . 409 turvan kehittämistä tutkivan parlQillentaari-
778: sesti kootun toimikunnan asettamisesta .... 427
779: - 369 M. Puhakka ym.: Uuden sosiaalihuolto-
780: lain aikaansaamisesta .................... . 410
781: - .386 Söderman: U1komaalaisen henkilön pää-
782: - .370 M. Puhakka ym.: Kunnallisesta huoneen- systä työttömyyskassan jäseneksi ......... . 428
783: vuokraustoiminnasta .................... . 411
784: - 387 Talvitie ym.: Työttömyysturvajärjestel-
785: - .371 M. Puhakka ym.: Päiväkotipaikkojen ra- män kokonaisuudistuksesta ............... . 429
786: kentamisesta tarvetta.. vastaavaksi ......... . 412
787: - .388 Tennilä ym.: Kemin naisten työtuvan
788: - 372 Raudaskoski ym.: Luopumiselä:kkeen saat- ympärivuotisesta aukipitämisestä ......... . 431
789: tamisesta etuoikeutetuksi tuloksi rintamasoti-
790: laselii:kettä määrättäessä 413 - .389 Tennilä ym.: Erorahaston sääntöjen
791: muuttamisesta erorahan myöntämisperustei-
792: - .37.3 Raudasko*i ym:: Perheenemäntien so- den Iieventämiseksi ..................... . 4.32
793: siaaliturvan järjestämisestä ............... . 414
794: - 390 Tuovinen y1111.: Määrärahasta vammaisten
795: - 374 Rekonen ym.: Alimman sairauspäivärahan työkokeilutoiminnan kehittämiseksi ja työkli-
796: korottamisesta . . ........................ . 415 ni<kan avaamiseksi Itä-Suomen alueella asuvia
797: vammaisia Vfftten Liperin kunnassa . . . . . . . . 433
798: - 375 Rekonen ym.: TyöterveyslaitokSen sijoit-
799: tamisesta Tampereelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 416 - .391 Tuovinen ym.: Työaikalain 6 §:n alaisuuc
800: teen kuuluvien tyÖntekijöiden työaikasuojan
801: - 376 Saimo ym.: Vaikeavammaisten kuljetus-
802: parantamisesta ia korotetun palkan maksaruis-
803: järjestelmän kehittålnismahdollisuuksista . . . . 417
804: säännösten uudistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 4.34
805: - .377 · Baimo: RintamasotilastuntlU!ksen omaa-
806: van eläkkeellepääsyn helpottamisesta 418 - 392 Uitto ym.: Pientyöpaikkojen ,työsuojelu-
807: investointien rahoittamisesta . pääomavaltaisilta
808: - 378 Saimo ym.: Sairausvakuutuslain mukai- ja suuryrityksiltä perktävän työsuojelumaksun
809: sen omavastuuajan muuttamisesta . . . . . . . . . . 419 avulla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4.35
810:
811: - .379 Salmenkivi· ym.: Pienyrittäjien luopumis- - .393 Vennamo ym.: Li.&iyksestä vuoden 1977
812: ja sukupolvenvaihdoseläkejärjestelmän aikaan- tulo; ja menoarvioon · selvityksen laatimiseksi
813: saamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 420 sosiaaliavulla keinottelun estämiseksi . . . . . . . 436
814: 16 Si~ysluettelo
815:
816:
817: Siv. Siv.
818: - 394 Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1977 - 408 Vennamo ym.: Työpaikan ja toimeentu-
819: tulo- ja menoarvioon ylimääräisiin yrittäjäeläk- lon turvan vahvistamisesta ...... , . . . . . . . . . 451
820: keisiin .......... , ......... ·. . . . . . . . . . . . . 437
821: - 409 Vennamo ym.: Erityisen työllisyyslisäbud-
822: - 395 .Venna111o ym.: Lisäyksestä vuoden 1977 jettiesityksen antamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . 452
823: tulo- ja menoarvioon ylisuurille eläkkeille ase-
824: tettavaa kattoa koskevaan selvitykseen . . . . . . 438 - 410 Vennamo ym.: Työttömien käyttämisestä
825: vanhusten ja työn raskauttamien perheiden
826: - 396 Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1977 hyväksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 453
827: . tulo- ja menoarvioon kansaneläkkeen perus-
828: osaa, tukiQsaa ja tukilisää yhteensä vastaavan - 411 Westerholm ym.; Perhe-eläkelain muutta-
829: rintamasotilaseläkkeen maksamiseksi sotiemme misesta lapsen oikeusturvan lisäämiseksi . . . . 454
830: veteraaneille ilman ikärajaedellytyksiä . . . . . . 439
831: - 412 ·Westerholm ym.: Nuorten työntek~jäin
832: - 397 Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1977 suojelusta annetun lain 1 §:n muuttamisesta 455
833: tulo- ja menoarvioon sairauspäivärahaa täy-
834: dentävän ylimääräisen lisän maksamiseen . . . . 440 - 413 H. Westeclund m. fl.: Om utredande av
835: hur Krigsveteranförbundet och Frontmanna-
836: - 398 Vennamo ym.: Lapsilisien korottamisesta 441 veteranförbundet borde stödjas . . . . . . . . . . . . 457
837: - 399 Vennamo ym.: Lapsilisien rcaaliarvon
838: -413 H. Westerlund ym.: Sotaveteraaniliiton
839: huomattavasta korottamisesta ... :. . . . . . . . . . 442
840: ja Rintamamiesveteraaniliiton tukemista kos-
841: - 400 Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1977 kevasta selvityksestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4.58
842: ttlilo- ja menoarrvioon kotihoitopaikkojen jär-
843: - 414 Vilmi ym.: Lisätyöohjelman laatimisesta
844: jestämiseen työssä käyvien äitien lastenhoitoa
845: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 443 maamme vaikeimmilla työttömyysalueitla . . . . 459
846:
847: .....,. 401 Vennamo ym.: Elatustuen rkorottamisesta 444 - 415 Voutilainen ym.: Eläkeläisten tarvitsemi-
848: en proteesien, silmälasien ja ,kuulolaitteiden
849: - 402 Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1977. täysimääräisestä tai osittaisesta korvaimisesta 460
850: tulo- ja menoarvioon ylimääräisen kotiutta-
851: misrahan suorittamiseen ja sen saajien piirin - 416 Voutilainen ym.: Eläketurvaa vailla ole-
852: laajentamiseksi . .:. . :. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 445 vien saattamisesta "työelå"kelakien piiriin . . . . 461
853:
854: - 403 Vennamo ym.: Työnantajan sosiaaliturva- - 417 Zilliacus m. fl.: Om utveoklande av syste-
855: maksun poistamisesta osatyökykyisen työnteki- men för stödjande av småbamsfamiljer . . . . 462
856: jän osalta ...... , .•.... : . . . . . . . . . . . . . . . . 446
857: - 417 Zilliacus ym.: Pienlapsisten perheiden tu-
858: - 404 Vennamo ym.: Pienyrittäjien loniakysy,. kemisjärjestelmien kehittämisestä . . . . . . . . . . 463
859: mysten järjestämisestä tasapuolisella tavalla
860: muihin ryhmiin verrattuna . . . . . . . . . . . . . . . . 447 - 418 Ajo ym.: Ruotsissa työssä käyvien auton:
861: käyttörajoituksien helpottamisesta . . . . . . . . . . 464
862: - 405 Vennamo ym.: LiSäyksestä vuoden 1977
863: tulo- ja menoarvioon sotiemme veteraanien - 419 Asunmaa ym.: Ns. linjatien kunnostamic
864: ilmaisiin terveystarkastuksiin ja kuntOutuk- sesta Ähtärin kunnassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . 465
865: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 448
866: - 420 Asunmaa ym.: Kantatien n:o 66 rakenta-
867: - 406 Vennamo ym.: Lil!äykl!estä vuoden 1977 misesta välillä Alavus-Virrat . . . . . . . . . . . . 466
868: tt~lo- ja menoarvioon Kaunialan sotavamma-
869: sairaalan laajennuksen l.Opptmnl!aattamiseen . . 449 - 421 Eenilä ym,; Lääninhallituksen edustuk-
870: sesta linja-autoliikenteen aikataulukokoukl!issa 467
871: - 407 Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1977
872: tulo- ja menoarvioon kodinperust@tJlislaiiloja - 422 Helminen ym.: AnjaJankosken tiemestari-
873: koskevan korkotUkijärjestelmän toteuttami- purm tukikohdan rakentamisesta Keltakan-
874: ·seksi .......... ·.• , ., ......... ·...... ·.... ·. . . 450 : kaalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 469
875: Sisällysluettelo 17
876:
877: Siv. Siv.
878: - 423 Hehninen: Keltakankaan-Alaportin- - 439 Kauppi ym.: Valtatien n:o 3 rakentami-
879: Liikkalan .maantien kestopäällystämisestä An- sesta moottoritieksi välillä Vaasan vanha sata-
880: jalankOS!ken kaupungissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . 470 ma~Laihian kirkonkylä ......... , .. :. . . . . . 486
881:
882: - 424 Hollming ym.: Parkanon-Kurun maan- - 440 Kauppi ym.: Kaskisten radan kunnosta-
883: tien perusparantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 471 misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 487
884:
885: - 425 Häkämies ym.: Määrärahasta teiden kun- - 441 Knuuttila ym.: Postinjakelun tavasta
886: nossapitoa varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 472 om8Jkoti- ja rivitaloalueilla . . . . . . . . . . . . . . . . 488
887:
888: - 426 Häkämies ym.: Ukonsa1men sillan raken- - 442 Knuuttila ym.: Valtionrautateiden paikal-
889: tamisesta Ruokolahden kunnassa . . . . . . . . . . 473 lisliikenteen supistamisen keskeyttämisestä . . 489
890:
891: - 427 Impiö ym.: Määrärahasta Otajärven pai- - 443 Kortesalmi ym.: Pohjanmaan rannikkora-
892: kallistien rakentamiseksi välillä Sodankylä- dan sähköistämisestä Ouluun saakka . . . . . . . . 490
893: Välisuvanto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 474
894: - 444 Kortesalmi ym.: Tuomiojan-Raahen ra-
895: - 428 Impiö ym.: Ivalon-Koppelon tien pe- taosuuden sähköistäruisestä . . . . . . . . . . . . . . . . 491
896: luskorjaustöiden suorittamisesta ' ... -...... 475
897: - 445 Kortesalmi ym.: Taksikonekentän ja va-
898: - 429 Impiö ym.: Enontekiön kirkonkylän ja raJaskupai'kan rakentamisesta Pudasjärvelle . . 492
899: Norjan mjan välisen tieyhteyden peruskor-
900: jauksen aikaansaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 476 - 446 Lillqvist m. fl.: Om statsjämvägarnas
901: övertagande av den ersättande busstrafiken
902: - 430 Jaatinen ym.: Keiteleen-Päijänteen ka- bl. a. på sträckan Bennäs-J!!Jkobstad . . . . . . 493
903: navan rakentamisen suunnittelusta . . . . . . . . 477
904: - 446 Lillqvist ym.: Korvaavan bussiliikenteen
905: - 431 P. Jokinen ym.: Määrärahasta maantien ottamisesta vahiontautateiden haltuun mm;
906: rakentamiseen valtatieltä n:o 15 Kääpälään Pännäisten ja Pietarsaa·ren välillä . . . . . . . . . . 494
907: Valkealassa ............. -.... . . . . . . . . . . . 478
908: - 447 Luttinen ym.: Etelä-Suomen postipiirin
909: - 432 Juvela ym.: Eumn-Kiikaisten-Harjaval- ja puhelinpiirin piirDkonttorien toLirunnan
910: lan vanhan tien saattamisesta tehostetun kun- aloittamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 495
911: nossapidon alaiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 479
912: - 448 Miettinen ym.: Louhen-Makkolan maan-
913: - 433 Järvenpää ym.: Satakunnan tie- ja vesi- tien perusparantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 496
914: rakennuspiirin perustamisesta . . . . . . . . . . . . . 480
915: - 449 Miettinen ym.: Heinolan-Lahden rata-
916: - 434 Järvenpää ym.: Eritasoristeys- ja tien osuuden perusparantamisesta . . . . . . . . . . . . . . 497
917: nelikaistamissuunnitelmien tarkistamisesta ja
918: - 450 Mikkola ym.: Liikenneopiston perusta-
919: toteuttamisesta Porin-MäntyJuodon tiellä misesta Hämeenlinnaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . 498
920: Tikkulan ja Ulasoorin välisellä alueella . . . . 481
921: - 451 J. Mäkelä ym.: Määrärahoista vapaaehtoi-
922: - 435 Kaarna ym.: Vainikkalan maantien ra- sen tiepalvelutoiminnan polttoaine-. ja vruuste-
923: kentamisesta välillä Vainikkala-KasukkaJa . . 482 harrkintamenoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 499
924: - 436 Kaarna ym.: Vanhan Viipurin maantien - 452 T. Nieminen ym.: Linja-autojen ovien
925: rakentamisesta välillä Kasuk:kala~Nuijamaan turvalaitteiden tarkistamisesta : . ..... , . . . . 500
926: rajanylityspaikka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 483
927: - 453 Pajunen ym.: Ratatutkimuksen suoritta-
928: - 437 Kauppi ym.: Määrärahasta Pietarsaaren misesta Martinlaakson radan jatkamiseksi Nur-
929: satamaväylän syventämiseen . . . . . . . . . . . . . . 484 mijärvelle ................ , . . . . . . . . . . . . . . 501
930:
931: - 438 Kauppi ym.: Määrärahasta Vaasan lento- - 454 Perho ym.: Turun-Toijalan radan säh,
932: kentän terminaalirakennuksen ·laajentamiseen 485 köistämisestä . . . .. . . .. . . . . . . .. . . . . .. . . . . . 502
933: 18 Sisällysluettelo
934:
935: Siv. Siv.
936: - 455 Poutanen ym.: Kerimäen ja Enonkosken - 471 S1piJäinen ym..: Määrärahasta yleisten tei-
937: välisen maantien Jmnnostamisesta välillä Kin- den tekenriseen ja kunnossapitoon Kymen lää-
938: naraho-Simanala . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 503 nissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . 519
939:
940: - 456 P. Puhakka ym.: Parissavaaran-Hattu- - 472 Siren: Riihimäen pohjoisen ohikulkutien
941: vaaran maantien peruskorjausten toteuttami- rakentamisen sisällyttämisestä työvoimaministe-
942: sesta Ilomantsin .kunnassa . . . . . . . . . . . . . . . . 504 riön työohjelmaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 520
943:
944: - 417 Pulkkinen ym.: Kuttakosken sHlan raken- - 473 Sundqvist m. fl.: Om anslag för grund-
945: nustöiden aloittamisesta Karttulan kunnassa . 505 förbättring av vägen Söderkulla-Nickby . . . . 521
946: - 458 Rajantie ym.: Ajanmukaisen makuuvaunu- - 473 Sundqv1st ym.: Määrärahasta Södel1kullan
947: kaluston hankkimisesta Savonlinnan ja Helsin- ja Nil~kilän vilisen tien perusparannusta var-
948: gin väliselle rataosuudelle . . . . . . . . . . . . . . . . 506 ten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 522
949: - 459 Raudaskoski ym.: Lisäyksestä vuoden - 474 Suomi ym.: Paimion Vistaha Sauvon kes-
950: 1977 tulo- ja menoarvioon TVL:n Keski-Poh- kustaan suuntautuvan tien rakentamisesta . . 523
951: janmaan piirille teiden kunnOSl;apitoon . . . . . . 507
952: - 475 Sutinen ym.: Nur.me'ksen--Iisalmen tien
953: - 460 Rekonen ym.: Tampereen ohikulkutie- parannussuunnitelman toteuttamtsesta . . . . . . 524
954: hankkeen toteuttamise&ta vmillä Kulju-Pirk-
955: kala . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 508 - 476 Sutinen ym.: Niiralan rautatien ja maan-
956: tien yhtymiilkohtaan rakennettavasta aliku1ku-
957: - 461 Rekonen ym.: Kurun-Va&kiveden-Vir- sHlasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 525
958: tain maantien parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . 509
959: - 477 Taxell m. fl.: Om ett system för ut-
960: - 462 Rekonen ym.: Määrärah!ISta Tampereen rustande av SJkärgårdens postförare ....... . 526
961: seudun pääteiden rakentamiseen . . . . . . . . . . 510
962: - 477 Taxell ym.: Saariston postinkuljettajien
963: - 463 Rekonen ym.: Kuoreveden Hallin ja Evä- varusteiden parantamisesta ja saariston pelas-
964: jä,rven välisen maantien parantamisesta . . . . 511 tuspalvelun kehittämisestä ............... . 528
965: - 464 Saimo: Tiemestaritukikohdan perustami-
966: - 478 Tenhiälä ym.: Lrurunin-Turengin tien
967: sesta Lievestuoreelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 512
968: parantamisesta 530
969: - 465 Satlonen: Koskenkylän-Myl'skylän maan-
970: - 479 Tennilä ym.: Uuden sillan rakentami-
971: tien parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 513
972: se&ta Kemijoen yli Kem~järven kaupungissa 531
973: - 466 Salonen: Rantatien eli paikallistien n:o
974: - 480 Tikka ym.: Haminan vallien ja linnoi-
975: 11609 kestopääLlystystyön toteuttamisesta Tuu-
976: tuksen entistämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 532
977: suilan kunnassa •........... , . . . . . . . . . . . . . 514
978:
979: - 467 Salonen: Eräiden maantien n:o 137 ja - 481 R. Tuominen ym.: Lauttaliikenteen :kor-
980: Hyrylän-KuMoon maantien osien tievalaistuk- vaamisesta maantiesillalla VastHan-Siltakylän
981: sen toteuttamisesta Tuusulan ja Keravan !lrun.- tiellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 533
982: ni~a . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 515
983: - 482 R. Tuominen ym.: Ns. Heli-radan suun-
984: - 468 Salonen: Hyrylän eritasoristeyksen raken- nhtelun keskeyttämistä koskevan päätöksen
985: tamisesta ja Tuusulantien nelikaistaistamisen peruuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 534
986: nopeuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 516
987: - 483 Tuovinen ym.: Outokummun ja Pöytä-
988: - 469 Sinisalo: ·Kotkoo pohjoisen sisääntulotien lahden välisen maantien n:o 4825 rakenteen
989: suunnittelun ja rakentamisen aloittamisesta . . 517 parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 536
990:
991: - 470 Sinisalo: Elimäen kunnan Korian asutus- - 484 Tuovinen -ym.: Uuden tavaraterminaalin
992: alueen tie- ja sihajärjestelyjen toteuttamisesta 518 rakentamisesta Joensuuhun . . . . . . . . . . . . . . . . 537
993: Sisällysluettelo 19
994:
995: Siv. Siv.
996: - 485 Tuovinen ym.: Polvijärven-Ma:rtonvaa- - 495 P. Jokinen ym.: Määrärahasta Utin va-
997: ran maantien n:o 504 rakenteen parantami- ruskunnan huoltorakennuksen rakentamiseksi 548
998: sesta .................................. . 538
999: - 4% Kauppi ym.: Määrärahasta rajavutiohen-
1000: - 486 Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1977 kilökunnan kouluttamiseksi huvlneiden saila-
1001: tulo- ja menoarvioon ammattiautoilijoiden kul- kuljetusta vastaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 549
1002: jetuskaluston korkotukilainoihin . . . . . . . . . . . 539
1003: - 487 Vennamo }'lll.: Vesannon-Kerkonkosken - 497 Lattula: YK-valvontajoukk:oihin. kuuluvil-
1004: maantien peruskorjaustöiden käynnistämisestä 540 le maksettavan matkarahan lisäämisestä . . . . .550
1005:
1006: - 488 Vennamo ym.: Rautalammin-Toholahden - 498 Lattula: YK-valvontajoulclrojen päivärahan
1007: kantatien parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 541 sitomisesta kiinteästi ulkomaan päivärahaan 551
1008:
1009: - 489 Vilmi ym.: Simojoen pohjoispuolclla ole- - 499 T. Nieminen ym.: Sotilaan a!Semaa kos-
1010: van Asemakylän ja Alaniemen välisen tien kevan lain säätämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 552
1011: peruskorjauksesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 542
1012: - 490 Vilmi ym.: Katesuvannon sillan rakenta- - 500 Orrenmaa ym.: Puolustuslaitoksen henki-
1013: misesta Enontekiön kunnassa . . . . . . . . . . . . . . 543 lökunnan poliittisten osallistumisrajoitusten
1014: poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 553
1015: - 491 Voutilainen ym.: Lieksan-Kontiomäen
1016: rataosuuden perusparannustöiden aloittamisesta 544 - 501 Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1977
1017: tulo· ja menoarvioon joukko-osastojen omais-
1018: - 492 Åikäs: Teollisuusradan rakentamisesta vä- ten päivien kustannusten korvaamiseksi 554
1019: lille Forssa-Jokioinen-Humppila . . . . . . . . 545
1020: - 493 Hemmi ym.: Määräraha!Sta varusmiesten - 502 Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1977
1021: terveydenhuoltotyön kokonaisuudistuksen laa- tulo- ja menoarvioon vapaakirjeoikeuden jär-
1022: timiseksi . .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 546 jestämiseksi varusmiehille . . . . . . . . . . . . . . . . 555
1023:
1024: - 494 Häkämies: Kaaldrois-Suomen rajavartios- - 503 Vennamo ym.: Kuluttajansuojan jäl'jestä-
1025: ton rakennushankkeiden toteuttamisesta . . . . 547 misestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 556
1026: ~- .... ,'.
1027: 1977 vp. 1
1028:
1029: Toivomusaloite n:o 1.
1030:
1031:
1032:
1033:
1034: Aalto ym.: Miesten ja naisten tasa-arvoisuuden toteuttamisesta
1035: kansalaisuuslainsäädännössä.
1036:
1037:
1038: Eduskunnalle.
1039:
1040: Heinäkuun 1 päivänä 1968 voimaan tulleen suhteen eriarvoiseen asemaan. On myös esiinty-
1041: kansalaisuuslainsäädännön mukaan aviolapsi saa nyt tapauksia, joissa vierasmaalaisen isän työ-
1042: Suomen kansalaisuuden aina kun hänen ·isänsä luvan loppuminen merkitsee myös todellisessa
1043: on Suomen kansalainen. Mutta jos lapsen äiti tilanteessa lapsen joutumista meille vieraan ja
1044: on Suomen kansalainen, saa aviolapsi Suomen esimerkiksi sosiaaliturvansa ja oikeusjärjestyk-
1045: kansalaisuuden vain silloin kun hän ei syntyes- sensä puolesta meidän oloistamme selvästi poik-
1046: sään ole saanut jonkin muun maan - esi- keavan lainsäädännön alaiseksi. Tämä ei voi olla
1047: merkiksi isänsä - kansalaisuutta. Tällaiset sää- oikein lapsia ja heidän suomalaisia äitejään aja-
1048: dökset ovat selvästi sukupuolten välistä tasa- tellen. Suomalaisten äitien lasten tulisi saada
1049: arvoisuutta loukkaavia ja ne ovat myös käytän- oikeus nauttia valintansa mukaan myös äitiensä
1050: nössä johtaneet suuriin hankaluuksiin. kotimaan turvallisuutta.
1051: Tällä hetkellä työskentelee toista sataa tu- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
1052: hatta suomalaista miestä ja naista maamme nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1053: rajojen ulkopuolella. Näissä oloissa solmitaan
1054: myös avioliittoja eri maiden kansalaisten välillä että hallitus ryhtyisi kiire.ellisiin toi-
1055: entistä useammin. Riippuen siitä onko tällai- menpiteisiin miesten ja naisten tasa-
1056: sissa avioliitoissa mies vai vaimo suomalainen, arvoisuuden toteuttamiseksi kansalai-
1057: joutuvat syntyvät lapset siis kansalaisuutensa suuslainsäädännössä.
1058: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
1059:
1060: Lyyli Aalto Siiri Lehmonen Esko Pekonen
1061: Tellervo Koivisto Pirkko Aro Oili Suomi
1062: Aino Karjalainen Eino Grönholm Anna-Liisa Hyvönen
1063: Salme Myyryläinen Anna-Liisa Linkola Irma Koski
1064: Matti Luttinen Aili Vaittinen-Kuikka Elly Sigfrids
1065: Elsi Hetemäki Kerttu Hemmi Pirkko Työläjärvi
1066: Sinikka Luja-Vepsä Kaisa Raatikainen Marjatta Väänänen
1067: Saara Mikkola Kaarina Suonio Ulla Järvilehto
1068: Juhani Surakka Eeva Kauppi Anna-Liisa Jokinen
1069: Meeri Kalavainen Impi Muroma Marjatta Stenius
1070: Sylvi Saimo Jotta Zilliacus Irma Rosnell
1071: Maija Rajantie Anneli Kivitie Matti Ahde
1072:
1073:
1074:
1075:
1076: 0877001791
1077: 1977 vp.
1078:
1079: Toivomusaloite n:o 2.
1080:
1081:
1082:
1083:
1084: Koivisto ym.: Valtiopäiväjärjestyksen 28 §:n sääntelemän esitys-
1085: ten vireillepanomenettelyn tehostamisesta.
1086:
1087:
1088: E d u s k u n n a 11 e.
1089:
1090: Valtiopäiväjärjestyksen 28 § sisältää asiain 1974 valtiopäivillä. Samantapaisia esimerkkejä
1091: vireillepanosta valtiopäivillä säännöksen, jonka voidaan löytää muitakin.
1092: mukaan Tasavallan Presidentti ilmoittaa valtio- Sen sijasta, että eduskunta voisi varmuudella
1093: patvla avattaessa, mitkä hallituksen esitykset odottaa hallituksen esityksiä Tasavallan Presi-
1094: silloin eduskunnalle annetaan. Edelleen lain- dentin valtiopäivien alussa esille tuomista lain-
1095: kohta pitää !:>isällään myös säännöksen siitä, säädäntöasioista, eduskunta on joutunut otta-
1096: että esityksiä, joita ei silloin ole voitu edus- maan käsiteltäväkseen erittäin myöhään sille
1097: kunnalle antaa, voidaan myöhemminkin esittää annettuja valtiopäivien alussa mainitsemauomia
1098: sen käsiteltäväksi. hallituksen esityksiä. ·
1099: . Ilmeistä on, että lainsäätäjän tarkoitus on Kun sangen usein on merkittäviä lainsäädän-
1100: ollut asettaa valtiopäiväjärjestyksen 28 §:n en- töasioita jouduttu käsittelemään suhteettoman
1101: sin mainittu säännös painavampaan asemaan, lyhyessä ajassa ja ilman varmaa ennakkotietoa
1102: ja myöhempi esitystenautomahdollisuus enem- niiden käsittelyyntuloajasta! edustajien muun
1103: mänkin poikkeuksen saliimiseksi pääsäännöstä. työpaineen vuoksi on ollut hyvin vaikeata
1104: Kuitenkin käytäntö on (ljan kuluessa kääntänyt perehtyä niihin riittävästi ja tuoda oman pa-
1105: riä~den säännösten painoarvosuhteet täysin päin- noksensa asiain saamaan lopulliseen ratkaisuun.
1106: vastaisiksi. Eduskunta ei enää viime vuosina Tasavallan Presidentti edellytti vuoden 1976
1107: ole saanut valtiopäivien alussa täsmällisiä tietoja valtiopäivien päättäjäisissä eduskunnalta "jämä-
1108: siitä, mitä esityksiä hallitukselta on odotetta- kämpää otetta". Samantapaisia julkilausuttuja
1109: vissa. ja lausumattomia toiveita edustajat kohtaavat
1110: Ensinnäkin maininnat eduskuntakäsittelyyn liikkuessaan valitsijoidensa keskuudessa. Edus-
1111: tulevista hallituksen esityksistä ovat tulleet yhä kunnan työskentelyyn vuosien mittaan synty-
1112: niukemmiksi. Toiseksi varmuus siitä, että val- neet selvät vinoutumat on ensi tilassa korjat-
1113: tiopäivien alussa mainitut asiat todella saadaan tava, jos kansanedustuslaitoksen merkitys asioi-
1114: käsittelyyn, on heikentynyt. hin tarkoitetulla painolla vaikuttavana instituu-
1115: Useat valtiopäivien alussa mainitut lakiesi- tiona halutaan palauttaa.
1116: tykset ovat viipyneet ja· tulleet eduskunnan Muiden, harkittavana ja esillä olleiden kor-
1117: käsittelyyn vasta joillakin seuraavilla valtiopäi- jaustoimien rinnalla· olisi tärkeätä saada muutos
1118: villä. Vuoden 1972 valtiopäivien alussa T asaval- hallituksen esitysten antotapaan. Ruotsissa hal-
1119: lan Presidentin avajaissanoihin sisältyi lausuma litus antaa joka valtiopäivien alussa tarkan
1120: luonnollisten henkilöiden verotuksen uudista- 1uettelon esityksen autopäivineen asioista, jotka
1121: mista koskevan esityksen antamisesta. Sama~ta eduskunnalle tullaan kulloisillakin valtiopäivillä
1122: esityksestä Tasavallan Presidentti joutui mainit- antamaan. Mikäli meillä päästäisiin samaan käy-
1123: semaan myös vuoden 197 3 valtiopäivien alkaes- täntöön, se merkitsisi eduskuntatyön järkeisty-
1124: sa, ja esitys saatiin eduskunnan käsiteltäväksi mistä aivan oleelliselta osin. Esimerkiksi edusta-
1125: vasta vuoden 197 4 valtiopäivillä. ja-aloitteiden painoarvo olisi Ruotsin mallinmu-
1126: Nk. maapaketin antamisen osalta Tasavallan kaisessa käytännössä aivan toinen kuin nyt.
1127: Presidentti mainitsi sen tulevan eduskuntakäsit- Edustajat voisivat etukäteen harkita itse ja
1128: telyyn vuoden 1973 valtiopäivien alussa pitä- käyttää myös asiantuntija-apua omien ehdotus-
1129: mässään puheessa. Hallituksen esitys asiasta tensa tekemiseen, kun olisi tiedossa varmuu-
1130: saatiin eduskuntaan kuitenkin vasta vuoden della, mitkä asiat tulevat käsittelyyn valtiopäi-
1131: ToivoJllusaloite n:o 2 3
1132:
1133: villä ja minä ajankohtana. Samoin se kiire ja vireillepanosta valtiopäivillä voitaisiin
1134: siitä johtuva käsittelyn ylimalkaisuus, joka kiel- toteuttaa ja tässä mielessä pyrkisi käy-
1135: tämättä on eduskunnasta riippumattomista syis- täntöön, jolloin joka valtiopäivien alussa
1136: tä leimannut työskentelyä eräiltä osin, pois- eduskunta saisi hallitukselta tarkan luet-
1137: tuisi. telon kulloisillakin valtiopäivillä annet-
1138: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus- tavista hallituksen esityksistä mainin-
1139: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, nalla esityksen tarkasta antoajasta ja
1140: ainakin siitä, mihin päivään mennessä
1141: että hallitus selvittäisi, miten valtio- viimeistään eduskunta saa esityksen kä-
1142: päiväjärjestyksen 28 §:n tarkoitus asiain siteltäväkseen.
1143: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
1144:
1145: Tellervo Koivisto Matti Kuusio Sakari Knuuttila
1146: Matti Luttinen Helge Siren Ralf Friberg
1147: Lyyli Aalto Jermu Laine Eino Grönholm
1148: Salme Myyryläinen Mauno Forsman Risto Tuominen
1149: Pirkko Työläjärvi Antti Pohjonen Ulf Sundqvist
1150: Kaisa Raatikainen Pirkko Aro Kaarina Suonio
1151: Juhani Surakka Sinikka Luja-Vepsä Jouko Tuovinen
1152: Ölli Helminen Bror Lillqvist Sven-Erik Järvinen
1153: Maija Rajantie Reino Breilin Uki Voutilainen
1154: Paavo Tiilikainen
1155: 4 1977 vp.
1156:
1157: Toivomusaloite n:o 3.
1158:
1159:
1160:
1161:
1162: Orrenmaa ym.: Vaalilainsäädännön uudistamisesta.
1163:
1164:
1165: E d u s k u n n a 11 e.
1166:
1167: Kun Suomessa 1906 siirryttiin yksikamari- periaatteena sitä, että eri vaalipiireistä "täh-
1168: seen eduskuntaan, otettiin eduskuntapaikkojen teeksi" jääneet äänet lasketaan yhteen ja paikat
1169: perustaksi ns. d'Hondtin laskentamenetelmä. jaetaan tältä osin ikään kuin maa olisi yhtenä
1170: Tällä pyrittiin mahdollisimman hyvän suhteel- vaalipiirinä. Korostettakoon, että puoluejärjes-
1171: lisuuden toteuttamiseen. Tämä menetelmä oli telmän pirstoutuminen ja liian pienten puoluei-
1172: tuolloin Euroopan modernein ja käytössä vain den esiintyminen voidaan ja onkin täysin estetty
1173: Belgiassa. Nyt tämä järjestelmä, joka välivuosi- myös tämän vaalijärjestelmän puitteissa. Yksin-
1174: kymmeninä on ollut varsin suosittu eri maissa, kertaisin tapa on tällöin asettaa ääni- tai paikka-
1175: on Euroopan vanhoillisin ja käytössä vain Suo- kynnys, jonka jälkeen vasta pääsee osalliseksi
1176: messa. Kyseinen laskentamenetelmä ei nimit- tasauspaikoista. Tämänkaltainen vaalijärjestel-
1177: täin takaa läheskään matemaattista suhteelli- mä soveltuisi hyvin Suomen oloihin, toteuttaisi
1178: suutta, johon sillä aikoinaan tähdättiin. Jo ns. alunperin omaksutun suhteellisuusperiaatteen
1179: Leguen laskentamenetelmä, jonka modifikaa- ja lopettaisi asian ympärillä käydyn kiistelyn.
1180: tioita on käytössä useissa maissa, mm. Ruot- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
1181: sissa, takaa paremman suhteellisuuden toteutu- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
1182: misen. muksen,
1183: Tanskassa on käytössä ns. tasauspaikkamene-
1184: telmä, joka on osoittautunut parhaaksi suhteelli- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
1185: suusperiaatteen toteuttajaksi monipuoluejärjes- menpiteisiin vaalilainsäädännön uudista-
1186: telmissä. Periaatteena on se, että suurin osa miseksi niin, että lähtökohdaksi otettai-
1187: paikoista jaetaan puolueiden kesken normaalia siin suhteellisuutta toteuttava tasausjär-
1188: vaalipiirijakoa noudattaen ja mahdollisimman jestelmämenettely, johon liitetään ääni-
1189: tarkkaa suhteellisuutta laskentatavassa seuraten. kynnys puoluejärjestelmän pirstoutumi-
1190: Tämän jälkeen jaetaan ns. tasauspaikat pitäen sen estämiseksi.
1191: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
1192:
1193: Juhani Orrenmaa Kerttu Hemmi Anneli Kivitie
1194: Pekka Tarjanne Juhani Sipiläinen Terhi Nieminen
1195: 1977 vp. 5
1196:
1197: Toivomusaloite n:o 4.
1198:
1199:
1200:
1201:
1202: Salonen: Valtion budjettivuoden muuttamisesta sekä selvityksen
1203: tekemisestä verotuksen ja kuntien varainhoitovuoden ajan-
1204: kohdan muuttamisesta.
1205:
1206:
1207: E d u s k u n n a 11 e.
1208:
1209: Eduskunnassa viime vuosina omaksuttu bud- ja seuraukset olisivat tiedossa budjetin edus-
1210: jetin käsittelytapa ei ole taannut eduskunnalle kuntakäsittelyssä. Budjettivuoden siirtämisellä
1211: mahdollisuutta paneutua vuosittaisen tulo- ja voitaisiin siten edesauttaa myös nykyistä realis-
1212: menoarvioesityksen käsittelyyn sille kuuluvalla tisempien tulo- ja menoarvioiden laadintaa ja
1213: perusteellisuudella, vaan hallituksen esitys on saada samalla eduskunnan työrytmi nykyistä sel-
1214: jouduttu käsittelemään liian nopeasti. keämmäksi ja mielekkäämmäksi.
1215: Valtion budjettivuosi tulisikin muuttaa 1 Samalla olisi tarkoituksenmukaista selvittää
1216: päivänä heinäkuuta alkavaksi ja 30 päivänä ke- onko syytä muuttaa verotuksen ajankohtaa ja
1217: säkuuta päättyväksi, jolloin tavanomainen, edus- kuntien varainhoitovuoden alkamisaikaa.
1218: kunnan arvovallallekin sopimaton, vuodenvaih- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
1219: teen budjettiruuhka voitaisiin välttää. Tällöin nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1220: eduskunnan syysistuntokausi voitaisiin käyttää
1221: varsinaiseen lainsäädäntötyöhön ja budjetin val- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
1222: misteluun hallituksessa. Kun hallituksen olisi menpiteisiin valtion budjettivuoden siir-
1223: annettava esityksensä tulo- ja menoarvioksi tämiseksi 1 päivänä heinäkuuta alka-
1224: eduskunnalle heti uuden vuoden alettua, jäisi vaksi ja 30 päivänä kesäkuuta päätty-
1225: eduskunnalle tähänastista enemmän eli koko väksi ja samassa yhteydessä selvittäisi,
1226: kevätistuntokausi aikaa käsitellä budjettiesitystä. onko syytä muuttaa verotuksen ajan-
1227: Tulopoliittisten neuvottelujen ajoittuessa kohtaa ja kuntien varainhoitovuoden
1228: yleensä vuodenvaihteen tienoille niiden tulokset alkamisaikaa.
1229: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
1230:
1231: Markku Salonen
1232: 1977 vp.
1233:
1234: Toivomusaloite n:o 5.
1235:
1236:
1237:
1238:
1239: Tennilii ym.: Saamelaisten oikeuksien turvaamista koskevan lain
1240: aikaansaamisesta.
1241:
1242:
1243: E d u s k u n n a 11 e.
1244:
1245: Saamelaiset, joita maassamme on noin 4 400, tintaoikeus saamelaisalueella sijaitseviin valtion
1246: elävät taloudellisesti vaikeissa oloissa luontais- maihin, vesiin ja luonnonvaroihin. Saamen kie-
1247: t1ifikeinojen harjoittamisen vaikeuduttua ja työt- lestä on tehtävä saamelaisalueella virallinen
1248: tömyyden ollessa Lapissa yleensäkin erittäin kieli ja saamelaiskulttuuria on edistettävä val-
1249: laajaa. Saamelaiset ovat myös kansana sorre- tion tuella. Saamelaisten äänestämällä valitse-
1250: tussa asemässa: saamen kieltä ei tunnusteta man saamelaisvaltuuskunnan kannanotot on eh-
1251: viralliseksi kieleksi, saamelaiskulttuuria uhkaa dottomasti otettava huomioon saamelaisten elä-
1252: tuho. mään liittyviä asioita ratkottaessa.
1253: Saamelaisten oikeuksien turvaaminen edel- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus·
1254: lyttää laajamittaisia toimia. Kokonaisvaltaisten kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1255: toimien perustaksi tarvitaan laki saamelaisten
1256: oikeuksista, kuten saamelaiskomiteakin esitti että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
1257: (Komiteanmietintö 46/1973). Tässä laissa on saamelaisten oikeudet turvaavan saame-
1258: saamelaisille turvattava vapaa ja maksuton nau- laislain aikaansaamiseksi.
1259: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
1260:
1261: Esko-Juhani Tennilä M. Kainulainen
1262: Marjatta Stenius Heimo Rekonen
1263: 1977 vp. 7
1264:
1265: Toivomusaloite n:o 6.
1266:
1267:
1268:
1269: Tiilikainen ym.: Valtiopäiväjärjestyksen suurta valiokuntaa kos-
1270: .· kevien säännösten muuttamisesta.
1271:
1272: E d u s k u n n a 11 e.
1273:
1274: Maassamme on jo vuosikausien ajan eri yh- nen sihteeri ja että valiokunnat saisivat nykyistä
1275: teyksissä kiinnitetty huömiota valtiosääntömme tasaisemmin asioita valmisteltavakseen. Näiden
1276: vanhentuneisiin ja muuttuneisiin oloihin sovel- lähinnä työmenetelmiin keskittyvien uudistusten
1277: tumattomiin säännöksiin. Perustuslakeja on py- ohessa· olisi puututtava myös epätarkoituksen-
1278: ritty uudistamaan sekä eduskunta-aloitteilla että mukaisiksi osoittautuneisiin säännöksiin.
1279: muilla toimenpiteillä. Valtiosääntöasiaa on Eduskuntatyön kehittämistyöryhmässä on
1280: muun ohessa selvitetty kahdessa laajapohjai- tuotu esiin ajatus suuren valiokunnan lakkaut-
1281: sessa parlamentaarisessa komiteassa, mutta mi- tamisesta. Tämä instituutti, joka otettiin valtio-
1282: tään täsmällisiä muutosehdotuksia ei ole saatu päiväjärjestykseen pääasiassa historiallisista syis-
1283: annetuksi eduskunnalle. tä, on tullut aikaa myöten käytännöllisesti kat-
1284: Myös eduskunnan piirissä on käyty keskus- soen merkityksettömäksi. Osallistumista suuren
1285: telua eduskunnan työskentelyn tehostamisesta valiokunnan kokouksiin ei koeta lainsäädännön
1286: ja asiain käsittelyä koskevien säännösten tarkis- sisällöstä päätettäessä mielekkääksi eikä niissä
1287: tamisesta. Erityinen työryhmä on selvittänyt viime aikoina ole ollut tarvetta lakiehdotusten
1288: puhemiesneuvoston antaman toimeksiannon mu- muodolliseenkaan tarkastukseen erikoisvaliokun-
1289: kaisesti, onko eduskunnan työskentelyn kehittä- tien suoritettua asiantuntijoiden kuulemisen
1290: minen mahdollista voimassaolevien säädösten pohjalta varsin huolellisen valmistavan käsitte-
1291: puitteissa ryhmien kesken tehtävillä sopimuk- lyn. Suuren valiokunnan tarpeettomuuden puo-
1292: silla. Työryhmän mietintöön sisältyvien uudis- lesta puhuu sekin seikka, että eduskunta voi,
1293: tusehdotusten jatkovalmistelua suoritetaan par- nykyisinkin toisen käsittelyn kestäessä vaatia
1294: haillaan puhemiesneuvostossa. uuden lausunnon siltä erikoisvaliokunnalta, joka
1295: Lakiehdotusten käsittelystä sisältyy valtio- asian on valmistellut tai joltakin muulta erikois-
1296: päiväjärjestyksen 65-70 §:iin varsin yksityis- valiokunnalta. Suuren valiokunnan lakkautta-
1297: kohtaiset säännökset. Olennaista on, että ne misella saavutettaisiin myös se hyöty, että sille
1298: on täysistunnossa otettava kolmen eri käsittelyn nykyisin varattu aika voitaisiin käyttää erikois-
1299: alaisiksi ja että kaikki lakiehdotukset on ensim- valiokuntien taikka eduskuntarvhmien toimi"
1300: mäisen käsittelyn jälkeen lähetettävä suureen elinten kokouksiin. -
1301: valiokuntaan. Edellä esitetyn nojalla ehdotamme eduskun"
1302: nan hyväksyttäväksi kunnioittaen toivomuksen,
1303: Asiain lukumäärän kasvaessa on eduskunnas-
1304: sa toteutettu viime vuosina järjestelyjä, joilla on että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
1305: pyritty tehostamaan erityisesti erikoisvaliokun- suurta valiokuntaa koskevien säännös-
1306: tien työskentelyä. Työtapojen kehittämistä olisi ten poistamiseksi valtiopäiväjärjestyk-
1307: edelleen jatkettava pitäen tavoitteena sitä, että sestä.
1308: kullakin erikoisvaliokunnalla olisi oma vakinai-
1309: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1977.
1310:
1311: Paavo Tiilikainen Eino Grönholm Kalevi Sorsa Väinö Turunen·
1312: Pertti Paasio Salme Myyryläinen Mauno Forsman Matti Puhakka
1313: Matti Ahde Matti Louekoski Paula Eenilä Pirkko Aro
1314: Matti Luttinen Antti Pohjonen Jacob Söderman Veikko Pajunen
1315: Eino Loikkanen Riitta Järvisalo-Kanerva Risto Tuominen Jouko Mäkelä
1316: Reino Breilin Tellervo Koivisto Pentti Rajala Pirkko Työläjärvi
1317: Uljas Mäkelä Kaisa Raatikainen Bror Lillqvist Sven-Erik Järvinen
1318: Ralf Friberg Jouko Tuovinen Seppo Tikka Aimo Ajo
1319: 8 1977 vp.
1320:
1321: Toivomusaloite n:o 7.
1322:
1323:
1324:
1325: Tähkämaa yni.: Oikeuskansleria avustavan apulaisoikeuskanslerin
1326: viran perustamisesta verotusasioita varten.
1327:
1328:
1329: E d u s kun n a 11 e.
1330:
1331: Kokonaisverorasituksen kasvu on ollut maas- väksi kuitenkin on katS()ttu johtaa ja valvoa
1332: samme kuluvalla vuosikymmenellä erityisen voi- verojen määräämistä, maksuunpanoa, kantoa ja
1333: makas. Verorasitusta lisäävästi ovat vaikutta- perintää, edellä todettu seuraamis- ja kehittä-
1334: neet monet sellaisetkin verolainsäädännön mistehtävä on jäänyt ainakin yksityisen veron-
1335: uudistukset, joiden tarkoituksena on niitä pää- maksajan oikeusturvan parantamisen osalta vä-
1336: tettäessä ilmoitettu olevan verotuksen keventä- hemmälle huomiolle.
1337: minen. Tähän on ollut ainakin osasyynä vero- Jotta kansalaisten oikeusturvaa olennaisesti
1338: lainsäädännön jatkuva monimutkaistuminen ja heikentäviä verolainsäädännön ja verotusme-
1339: päinvastaisista pyrkimyksistä huolimatta myös nettelyn epäkohtia voitaisiin ensi vaiheessa lie-
1340: siitä johtuva verolakien paheneva vaikeaselkoi- ventää ja myös mahdollisimman nopeasti pois-
1341: suus. Säännösten vaikeatajuisuus ja niiden taa on mielestämme yhtenä harkinnanarvoisena
1342: muuttaminen lähes vuosittain eivät ole voineet keinona pidettävä oikeuskanslerinviraston ny-
1343: olla vaikuttamatta haitallisesti myöskin käytän- kyistä voimakkaampaa panosta verotuksen epä-
1344: nön verotusmenettelyyn. Kun verotuksen perus- kohtien poistamisessa. Oikeuskanslerinvirasto
1345: tana olevien säännösten sisällön ymmärtäminen lakien noudattamisen ylimmän valvojan esikun~
1346: on perusedellytys toisaalta oikeiden tietojen tana ja verotuksen linjahallinnon ulkopuolisena
1347: antamiselle verotusta varten, toisaalta toimite- toimielimenä soveltuu tehtävään mielestämme
1348: tun verotuksen oikeellisuuden kontrolloimiseksi, erittäin hyvin, koska sillä on mahdollisuudet
1349: ei nykyistä tilannetta voida pitää tyydyttävänä. vaikuttaa kansalaisten oikeusturvan parantami-
1350: Veronmaksajien oikeusturvan parantaminen seen verotusasioissa paitsi yksityisten kansalais-
1351: edellyttää sen vuoksi pikaisia toimenpiteitä ve~ ten kantelujen yhteydessä myös verolainsäädän-
1352: rolainsäädännön vaikeaselkoisuuden poistami- nön epäkohtiin eri yhteyksissä lainvalmisteluvi-
1353: seksi. ranomaisten huomiota kiinnittämällä. Jotta
1354: Verovalitusten käsittelyn lähes kohtuutto- oikeuskanslerinvirasto voisi edellä esitetyn mu-
1355: maan viivästymiseen on viime aikoina kiinni- kaisesti tehostaa toimintaansa kansalaisten oi-
1356: tetty syystä lisääntyvää huomiota. Asiaan on keusturvan parantamiseksi verotusasioissa, tuli-
1357: puuttunut myös eduskunnan oikeusasiamies si oikeuskanslerin apuna nykyisin toimivan· apu-
1358: vuoden 1975 toimintakertomuksessaan. Kun laisoikeuskanslerin lisäksi palkata virastoon
1359: verovalitusten käsittely on joissakin tapauk- vielä · toinen apulaisoikeuskansleri erityisesti
1360: sissa saattanut kestää lääninoikeuksissa, ensim- verotusasioita varten.
1361: mäisessä muutoksenhakuasteessa, jopa neljä Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
1362: vuotta, ei tilannetta voida pitää enää oikeusval- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
1363: tion lainkäytölle sopivana. muksen,
1364: Verohallituksen tehtävänä on siitä annettujen
1365: säännösten mukaan muun muassa myös seurata että hallitus ryhtyisi kansalaisten
1366: ja kehittää maan verotusoloja sekä tehdä valtio- oikeusturvan parantamiseksi kiireellisiin
1367: varainministeriölle tarvittaessa aloitteita lain- toimenpiteisiin oikeuskansleria erityisesti
1368: säädäntö- ja muihin toimenpiteisiin ryhtymi- verotusasioissa avustavan apulaisoikeus-
1369: seksi. Kun verohallituksen ensisijaiseksi tehtä- kanslerin viran perustamiseksi:
1370: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1977.
1371:
1372: Taisto Tähkämaa Pentti Poutanen
1373: Mauno Manninen Juhani Tuomaala
1374: Juhani Saukkonen
1375: 1977 vp. 9
1376:
1377: Toivomusaloite n:o 8.
1378:
1379:
1380:
1381:
1382: Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1977 tulo- ja menoarvioon
1383: selvityksen laatimiseksi varamiesjärjestelmän käyttöönottami-
1384: sesta ministeriksi nimitetyn kansanedustajan osalta.
1385:
1386:
1387: E d u s k u n n a 11 e.
1388:
1389: Vastoin muissa maissa olevia säännöksiä Suo- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
1390: messa ministeri voi samalla kertaa hoitaa myös tyksen 1 000 markan määrärahan otta-
1391: kansanedustajan tehtäviä, vaikka jo yksistään misesta lisäyksenä vuoden 1977 tulo- ja
1392: ministerin tehtävät vaatisivat täyden työpäivän. menoarvioon kiireellisen selvityksen laa-
1393: Lisäksi ministerit eduskunnassa osallistuvat timiseksi siitä, kuinka ministeriksi nimi-
1394: omien päätöstensä käsittelyyn. Jopa tällöin mi- tetty kansanedustaja voisi luopua täksi
1395: nisterin oma ääni voi ratkaista, että hänen kan- ajaksi kansanedustajan tehtäviensä hoi-
1396: tansa voittaa. tamisesta ja hänen tilalleen voitaisiin
1397: Vallitsevaa asiantilaa ministeri-kansanedusta- kutsua varamies.
1398: jan suhteen ei voida siis pitää tyydyttävänä.
1399: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
1400: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1401: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1977.
1402:
1403: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
1404:
1405:
1406:
1407:
1408: 2 0877001791
1409: 10 1977 'Vp.
1410:
1411: Toivomusaloite n:o 9.
1412:
1413:
1414:
1415:
1416: · Vennamo ym.: Lisäyksestä vu~den 1977 tulo- ja menoarvioon
1417: oikeuskanslerinvirastoon kohdistuvan valvonnan suunnittele-
1418: miseksi.
1419:
1420:
1421: E d u s kun n a 11 e.
1422:
1423: Perustuslakiemme mukaan Suomi on lain- kille sama poliittisista seikoista riippumatta.
1424: alainen maa. Samoin perustuslakiemme mukaan Tästä huolimatta oikeuskanslerinvirasto näyt-
1425: tuomioistuimet ovat maassamme riippumatto- tää joutuneen poliittisten seikkojen vaikutuksen
1426: mia, eivätkä niiden päätöksiin saa vaikuttaa po- piiriin.
1427: liittiset seikat. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
1428: Sama koskee myös virallisia syyttäjiä. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1429: Kuitenkin on jälleen havaittavissa, että po-
1430: liittiset seikat alkavat yhä enemmän maassam- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
1431: me vaikuttaa syytteisiin ja oikeuksien päätök- tyksen 5 000 markan määrärahan otta-
1432: siin. Laki ei ole kaikille kansalaisille sama. misesta lisäyksenä vuoden 1977 tulo- ;a
1433: Poliittisessa suosiossa olevat henkilöt ovat suo- menoarvioon sellaisen valvonnan suun-
1434: jatussa asemassa. Jopa tunnettuja väärinkäy- nittelemiseksi maahamme, ioka pakottaa
1435: töksiä on painettu vihreän veran alle. oikeuskanslerinviraston poikkeuksetta
1436: Oikeuskanslerinviraston velvollisuutena on täyttämään perustuslaillisen velvollisuu-
1437: valvoa, että lakeja noudatetaan maassamme tensa ilman, että poliittiset seikat vaikut-
1438: kaikissa suhteissa sekä että lain tulee olla kai- tavat tähän toimintaan.
1439: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1977.
1440:
1441: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
1442: 1977 "P· 11
1443:
1444: Toivomusaloite n:o 10.
1445:
1446:
1447:
1448:
1449: Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1977 tulo- ja menoarvioon
1450: oikeusministeriön saattamiseksi riippumattomaksi perustuslain
1451: vastaisesta poliittisesta vaikutuksesta.
1452:
1453:
1454: E d u s k u n n a 11 e.
1455:
1456: Perustuslakimme edellyttää, että oikeusminis- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
1457: terin on hallituksessa valvottava lakien noudat- tyksen 5 000 markan määrärahan otta-
1458: tamista. Oikeusministeriön tulee siis toimia misesta lisäyksenä vuoden 1977 tulo- ;a
1459: puoluepoliittisista vaikutteista riippumatta ja menoarvioon sen seikan selvittämiseksi,
1460: huolehtia, että kaikki kansalaiset maassamme millä tavoin oikeusministeriö voitaisiin
1461: ovat lain edessä samanarvoisia. saattaa täysin riippumattomaksi perus-
1462: Kuitenkin on oikeusministeriö viime vuosina tuslakiemme vastaisesta kasvavasta po-
1463: kulkenut kohti politisoitumista. Jäsenkirjavirka- liittisesta vaikutuksesta jokaisen kansa-
1464: miehet ovat ryhtyneet valvomaan puolueittensa laisen oikeusturvallisuuden ja kansanval-
1465: etua ja unohtaneet perustuslain määräykset ja taisten oikeuksien vahvistamiseksi koko
1466: tuomarin puolueettomuuden. kansamme onneksi ja menestykseksi.
1467: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
1468: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1469: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1977.
1470:
1471: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
1472: 12 1977 vp.
1473:
1474: Toivomusaloite n:o 11.
1475:
1476:
1477:
1478:
1479: Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1977 tulo- ja menoarvioon
1480: pitävän hintasulun suunnitteluun ja toteuttamiseen.
1481:
1482:
1483: E d u s k u n n a 11 e.
1484:
1485: SMP:n eduskuntaryhmä eslttl eduskunnassa vuoden vaihteen aikana lyödään jälleen kansa-
1486: vuoden alussa toteutettavaksi pitävän hintasu- laisten ansiot kiinni tällaisin edellytyksin.
1487: lun, jonka aikana ryhdyttäisiin tarpeellisiin toi- Näistä syistä on välttämätöntä, että ensi vuo-
1488: menpiteisiin hintavyöryn estämiseksi ja kansan den helmikuun alusta toteutetaan todella kes-
1489: leivän turvaamiseksi. Mutta muut eduskunta- tävä hintasulku, jonka aikana maamme talous-
1490: puolueet äänestivät tämän SMP:n kansaa puo- asiat on saatava kuntoon estämällä inflaatio ja
1491: lustavan esityksen nurin. pula-aika. Tätä pitää SMP välttämättömänä.
1492: Kun sitten Sorsa-Virolaisen hallituksen öl- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
1493: jyriiston avulla oli käynnistetty kuluvana vuon- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1494: na valtava hintavyöry, niin hallitus julisti valta-
1495: lain avulla maahamme täydellisen hintasulun että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
1496: elokuun loppuun saakka. Tämä hintasulku oli tyksen 10 000 markan arviomäärärahan
1497: kuitenkin vain hämäystä ja täyttä teatteria, sillä ottamisesta lisäyksenä vuoden 1977 tulo-
1498: käytännöllisesti katsoen joka päivä nostettiin ja menoarvioon käytettäväksi todella
1499: maassamme hintoja Sorsa-Virolaisen hallituk- pitävän hintasulun suunnitteluun ja to-
1500: sen tahdon mukaisesti kansan korvaamattomaksi teuttamiseen, jonka hintasulun aikana
1501: vahingoksi. ryhdytään myös asianmukaisiin toimen-
1502: Lupauksista huolimatta ei vieläkään ole mi- piteisiin hintavyöryn pysäyttämiseksi ja
1503: tään varmuutta inflaation pysähdyttämisestä kansan toimeentulon turvaamiseksi uh-
1504: eikä edes hintavyöryn hidastumisesta. Kuitenkin kaavalta pula-ajalta.
1505: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1977.
1506:
1507: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
1508: 1977 vp. 13
1509:
1510: Toivomusaloite n:o 12.
1511:
1512:
1513:
1514:
1515: Fred ym.: Epäsiveellisten julkaisujen levittämisen ehkäisemisestä
1516: annetun lain noudattamisen tehostamisesta.
1517:
1518:
1519: E d u s k u n n a 11 e.
1520:
1521: Maassamme levitetään julkisesti useita suku- ten. Samoin oikeusministeriö on laiminlyönyt
1522: puolikuria loukkaavia aikakauslehtiä. Näitä ovat tehtävänsä syytetoimien avulla estää epäsiveel-
1523: mm. Jallu, Kalle, Ratto, Jermu, Urkki ja Seksi. listen julkaisujen levittäminen maassamme.
1524: Näin tapahtuu siitä huolimatta, että meillä on Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
1525: edelleen voimassa vuonna 1927 säädetty laki kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1526: epäsiveellisten julkaisujen levittämisen ehkäise-
1527: misestä. On ilmeistä, että tämän lain noudatta- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
1528: mista varten asetettu valvontalautakunta on lai- epäsiveellisten julkaisujen levittämisen
1529: minlyönyt tehtävänsä tehdä ehdotuksia laissa ehkäisemisestä annetun lain noudattami-
1530: tarkoitettuihin toimenpiteisiin ryhtymistä var- seksi ja valvomiseksi.
1531: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
1532:
1533: Jorma Fred Impi Muroma Sauli Hautala
1534: Olavi Majlander Ulla Järvilehto Raino Westerholm
1535: Erkki Korhonen
1536: l4 1977 vp.
1537:
1538: Toivomusaloite n:o 13.
1539:
1540:
1541:
1542:
1543: Korhonen yrn.: Ns. avoliiton lainsäädännöllisen aseman selvit-
1544: tämisestä.
1545:
1546:
1547: E d u s k u n n a 11 e.
1548:
1549: Viime vuosien aikana on lainsäädännössä rin- Tämän vuoksi tulisi avoliiton asema lainsää-
1550: nastettu avo- ja avioliitot samanarvoisiksi yh- dännössämme kokonaisuudessaan kiireellisesti
1551: teiselämän muodoiksi, vaikka avoliiton lainsää- selvittää.
1552: dännöllisiä perusteita ei olekaan kokonaisvaltai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
1553: sesti selvitetty. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
1554: Irrallisten avoliittopykälien lisääminen erilli- muksen,
1555: siin lakeihin hämärtää maassamme avioliittola- että hallitus kiireellisesti selvittäisi
1556: kiin perustuvaa perhekäsitystä ja aiheuttaa tur- kokonaisuudessaan ns. avoliiton rinnas-
1557: vattomuutta varsinkin naisten ja lasten elämässä. tamisesta avioliittoon aiheutuvat muu-
1558: Tämä turvattomuuden lisääntyminen perhe-elä- tokset lainsäädäntöön ja huolehtisi siitä,
1559: mässä heijastuu suoraan myös yhteiskunnan si- että avioliitto lainsäädännössä tulee ar-
1560: säiseen turvallisuuteen. vostetumpaan asemaan kuin avoliitto.
1561: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
1562:
1563: Erkki Korhonen Antero Juntumaa J. Juhani Kortesalmi
1564: Jorma Fred Olavi Majlander Lea Sutinen
1565: Raino Westerholm U. Järvilehto Matti Maijala
1566: Sauli Hautala Erkki Häkämies Aili Vaittinen-Kuikka
1567: 1977 vp. 15
1568:
1569: Toivomusaloite n:o 14.
1570:
1571:
1572:
1573:
1574: Muurman ym.: Raastuvanoikeuden, maistraatin, kaupunginviskaa-
1575: linviraston ja kaupunginvoudinviraston perustamisesta Espoon
1576: ja Vantaan kaupunkeihin.
1577:
1578:
1579: E d u s k u n n a 11 e.
1580:
1581: Maassamme huhtikuun 1 patvan 1959 jäl· taan viimeksi mainittuna päivänä, ts. raastuvan-
1582: keen perustettujen ns. uusien kaupunkien sekä oikeudet, maistraatit, kaupunginviskaalinviras-
1583: valtion paikallishallinto että oikeudenhoito on, tot ja kaupunginvoudinvirastot siirtyvät tuolloin
1584: kuten tiedetään, toisella pohjalla kuin vanhoissa valtiolle. Kun vanhojen kaupunkien erityisrasi-
1585: kaupungeissa. Uusien kaupunkien ei näet ole tukset poistetaan, on tietysti oikeudenmukaisuu-
1586: tarvinnut perustaa esimerkiksi raastuvanoikeut- den ja tasapuolisuuden nimessä ryhdyttävä ke-
1587: ta, maistraattia, kaupunginviskaalinvirastoa ja hittämään uusien kaupunkien oikeudenhoidon
1588: kaupunginvoudinvirastoa, joita vanhat kaupun- organisaatiota siten, että se joka suhteessa vas-
1589: git ovat ylläpitäneet. Nämä tuomioistuimet ja taa vanhojen kaupunkien oikeudenhoitoa.
1590: virastot ovat muodostaneet vanhojen kaupun- Espoon ja Vantaan kaupungit, joiden asukas-
1591: kien erityisrasitukset. Uudet kaupungit ovat luku on jo lähes 125 000 ja joiden vuotuinen
1592: joutuneet perustamaan ainoastaan järjestysoikeu- kasvu on huomattava, ovat maamme 84 kaupun-
1593: den ja ylläpitämään sitä. Uudet kaupungit kuu- gista 4. ja 5. sijalla Helsingin, Tampereen ja
1594: luvat tuomiokuntaan, joka on tarkoitettu vain Turun kaupunkien jälkeen. Suuruusjärjestykses-
1595: maalaiskuntia varten, ja nimismiespiiriin, joiden sä seuraavan uuden kaupungin asukasluku on
1596: nimismiehet - suuremmissa nimismiespiireissä n. 35 000. Espoon ja Vantaan kaupungeissa val-
1597: useasti vain poliisiopiston käyneet ja poliisiorga- tion paikallishallinto ja oikeudenhoito on kau-
1598: nisaatioon kuuluvat apulaisnimismiehet - ovat punkien suuruudesta huolimatta järjestysoikeut-
1599: päätehtävänsä ohella hoitaneet myös yleisen ta lukuunottamatta edelleen samalla tasolla kuin
1600: syyttäjän vaativaa tehtävää. Poliisin käsissä on niiden ollessa maalaiskuntia, jota tasoa asukkai-
1601: ts. sekä rikosten tutkiminen että rikoksista syyt- den oikeusturvan ja oikeudenhoitopalvelujen
1602: täminen, pidättäminen ja vangitseminen. Rikok- välttämätöntä tehostamista ajatellen olisi mainit-
1603: sista epäiltyjen ja syytettyjen oikeusturva on näin tujen lakien voimaanastuttua välittömästi nos-
1604: ollen uusissa kaupungeissa saattanut joutua ky- tettava.
1605: seenalaiseksi. Oikeusvaltion tärkeimmät peri- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
1606: aatteet ovat joutuneet taka-alalle. Lyhyesti voi- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
1607: daan todeta, että uudet kaupungit ovat tärkeäl- muksen,
1608: lä oikeudenhoidon alalla jääneet maalaiskunta-
1609: tasolle ja tästä jälkeenjääneisyydestä on ollut että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
1610: huomattavia kielteisiä seurauksia erityisesti menpiteisiin sellaisen päätöksen aikaan-
1611: suurten ja dynaamisten uusien kaupunkien vält- saamiseksi, jossa määrättäisiin perustet-
1612: tämätöntä kehittämistä silmälläpitäen. tavaksi sekä Espoon että Vantaan kau-
1613: Eduskunta sääti huhtikuun 23 päivänä 197 6 punkeihin raastuvanoikeus ja sen yhtey-
1614: lait (339-345/76), jotka astuvat voimaan teen maistraatti, kaupunginviskaalinvi-
1615: huhtikuun 1 päivänä 1978 ja joiden mukaan rasto ja kaupunginvoudinvirasto 1. 1.
1616: vanhojen kaupunkien erityisrasitukset poiste- 1979 lähtien.
1617: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
1618:
1619: Peter Muurman Terhi Nieminen Sinikka Luja-Vepsä
1620: Veikko Saarto Kaisa Raatikainen Matti Louekoski
1621: 16 1977 vp.
1622:
1623: Toivomusaloite n:o 15.
1624:
1625:
1626:
1627:
1628: M. Tuominen ym.: Asuntovuokrien nousun estämisestä.
1629:
1630:
1631: E d u s k u n n a 11 e.
1632:
1633: Vähävaraisen väestön toimeentuloa viime vuo- Vuokrasulun päättyminen ja valtioneuvoston
1634: sina suuresti vaikeuttaneesta elinkustannusten sekä asuntohallituksen päätökset vuokrien koro-
1635: noususta huomattava osa johtuu asumiskustan- tuksesta ovat edelleen vaikeuttaneet tilannetta.
1636: nuksista. Suomessa asumiskustannusten nousu Jo nykyisellään arvioidaan arava-vuokratalojen
1637: on ollut selvästi voimakkaampaa kuin muissa tuottavan 25 % :n verouoman omaisuuden li-
1638: OECD-maissa. Vuoden 1972 keskitasosta nou- säyksen vuodessa. Aravakiinteistöihin sijoitettu
1639: su tammikuuhun 197 6 oli 67 %. oma pääoma on ainakin kymmenkertaistunut
1640: Oleellinen syy tähän on asuntopolitiikan vi- muutaman vuoden aikana. Vuokrien korotukset
1641: nosuuntauksessa. Jopa valtion tukema arava- ovat siten täysin perusteettomia. Valtioneuvos-
1642: tuotanto, jonka pitäisi perustua sosiaalisiin nä- ton suositus ja asuntohallituksen päätös vuok-
1643: kökohtiin, on joutunut pääomapiirien keinotte- rien korotuksesta olisi peruutettava ja vuokra-
1644: lun välineeksi. Valtion tuella asuntotuotanto- sulku kiireellisesti saatava voimaan.
1645: monopolit ovat voineet korottaa arava-asuntojen Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
1646: vuokria ja hintoja, jotka eivät enää jää jälkeen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1647: kovan rahan asunnoista. Vuodesta 1972 tapah-
1648: tunut ennennäkemätön asuntojen hintojen nou- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
1649: su on lisännyt valtavasti rakennusliikkeiden ja menpiteisiin vuokrankorotusohjeiden ja
1650: asuntojen myynnistä huolehtivien pankkien sekä jo hyväksyttyjen korotusten peruuttami-
1651: vuokrakiinteistöjen omistajien tuloja vuokralais- seksi ja vuokrasulun pikaiseksi toteutta-
1652: ten ja vähävaraisten asunnonhankkijain suuresti miseksi.
1653: lisääntyneen rasituksen kustannuksella.
1654: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1977.
1655:
1656: Mirjam Tuominen Ensio Laine Heimo Rekonen
1657: 1977··vp. 17
1658:
1659: Toivomusaloite n:o 16.
1660:
1661:
1662:
1663:
1664: Wahlström ym.: Asunto-oikeuden perustamisesta Vaasaan.
1665:
1666:
1667: E d u s k u n n a 11 e.
1668:
1669: Maassamme toimii asunto-oikeus tällä het· tai vuokrasuhteen katkeamisen pelossa eivät us-
1670: kellä melkein kaikissa suuremmissa kaupungeis- kalla hakea apua.
1671: sa. Asunto-oikeuksien :perustamista kyseisiin Vaasan Vuokralaisyhdistys ry. onkin jo pari
1672: kaupunkeihin on. perusteltu sillä, että näillä vuotta sitten tehnyt oikeusministeriölle aloit·
1673: paikkakunnilla vuokratason nousu on ollut voi- teen asunto-oikeuden perustamisesta Vaasaan.
1674: makasta ja toisaalta asuntoasioista syntyneitä Aloite ei ole toistaiseksi johtanut mihinkään
1675: kiistoja ei ole kyetty tarpeeksi joustavasti käsit- muihin toimenpiteisiin kuin lausuntopyyntöön
1676: telemään paikallisissa alioikeuksissa. eri viranomaisilta Vaasassa. Tiettävästi Vaasan
1677: Edellä sanotut perustelut voidaan esittää myös oikeusapulautakunta on lausunnossaan katsonut,
1678: Vaasan kaupungin kohdalla, jonka vuoktataso että·asunto-oikeus olisi Vaasassa tarpeellinen.
1679: on täysin verrattavissa muiden samankokoisten Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
1680: ja suurempienkin asutuskeskusten vuokratasoon. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
1681: Erilaiset tilastot saattavat osoittaa, ettei asunto· sen,
1682: asioita koskevia kiistoja olisi Vaasassa niin pal-
1683: jon, että erityinen asunto-oikeus olisi tarpeen. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
1684: Vuokralaisjärjestöjen kokemukset kuitenkin menpiteisiin asunto-oikeuden perustami-
1685: osoittavat, että riitatapausten vähyys johtuu seksi Vaasan kaupunkiin.
1686: usein siitä, etteivät asukkaat tiedä oikeuksistaan
1687: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
1688:
1689: Jarmo Wahlström Toivo Jokiniemi
1690:
1691:
1692:
1693:
1694: 3 0877001791
1695: 18 1977 vp.
1696:
1697: Toivomusaloite n:o 17.
1698:
1699:
1700:
1701:
1702: Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1977 tulo- ja menoarvioon
1703: rikosasiassa vapauttavan päätöksen saaneen korvauksensaamis-
1704: mahdollisuuksien selvittämiseksi.
1705:
1706:
1707: E d u s k u n n a 11 e.
1708:
1709: Käytännössä on voitu havaita, että ainakin Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
1710: silloin tällöin virallinen syyttäjä gn syyttänyt taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen;
1711: tavallista kansalaista rikoksesta, jota todelli-
1712: suudessa ei ole tapahtunut. Näyttää myös siltä, että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
1713: että . tällaisia oikeudenkäyntejä yhä useammin tyksen 3 000 markan määrärahan ottami-
1714: ilmenee yhteiskuntapoliittisista syistä. Syyttäjät sesta lisäyksenä vuoden 1977 tulo- ja
1715: ovat riippuvaisia poliittisista voimista. menoarvioon sen seikan kiireellisesti sel-
1716: Kun tällöin syytön kansalainen vapautetaan vittämiseksi, millä tavoin ja missä tapa~
1717: oikeudessa, niin hän ei saa minkäänlaisia kulu- uksissa virallisesti syytetty, mutta oi-
1718: korvauksia. Kuitenkin puolustautuminen yhteis- keudessa vapautettu henkilö voisi saada
1719: kunnan mahtia vastaan useimmissa tapauksissa ·oikeudenkäyntikustannuksensa korvatuk-
1720: vaatii paljon kustannuksia ja pätevän asianajajan. si ilman, että näitä korvauksia määrätään
1721: Tällaista asiantilaa ei voida pitää hyväksyttä- syyttäjän maksettaviksi.
1722: vänä eikä se vastaa kansanvaltaisen maan oi-
1723: keudenmukaisuutta.
1724: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1977.
1725:
1726: Veikko Vennamo J. Juhani K?rtesalmi
1727: l977vp. 19
1728:
1729: Toivomusaloite n:o 18.
1730:
1731:
1732:
1733:
1734: Ahde ym.: Norjan ja Suomen välisen kulttuuriyhteistyösopimuk-
1735: sen solmimisesta.
1736:
1737:
1738: E d u s k u n n a 11 e.
1739:
1740: Jo monen vuoden ajan on Suomen ja Ruotsin presidentin vierailusta Norjaan v. 1976, mm.
1741: sekä Suo1nen ja Tanskan välillä ollut kahdenkes- teollisuus- ja energiapoliittiset neuvottelut, joita
1742: kisiin ~opimuksiin ja rahastoihin p~rustuvaa kult- käydään Suomen ja Norjan .välillä. Kaupankäyn"
1743: tuuriyhteistyötä. Yhteistyö on osoittautunut an- ti maiden välillä on lisääntynyt voimakkaasti
1744: toisaksi. Islannin 11 00-vuotisjuhlan yhteydessä viime vuosina, ja maiden välinen taloudellinen
1745: 1974 tehtiin vastaava sopimus Islannin ja Suo- vaihto näyttää jatkossakin lisääntyvän. Norjan
1746: men välillä. Suomella on siis kahdenkeskisiä ja Suomen välisen lisääntyvän kulttuuriyhteis-
1747: kulttuurisopimuksia ja -rahastoja kaikkien mui- työn tarve tulee voimakkaasti esille taloudellisen
1748: den pohjoismaiden paitsi Norjan kanssa. Tästä kehityksen myötä esim. taiteilija-, teatteri-, or-
1749: asiasta huomautettiin myös Norjan suurkäräjillä kesteri-, esitelmöitsijä- ja lehtimiesvierailuina tai
1750: 12. marraskuuta 1976 ulkoasiainministeriön maiden kirjallisuuden tunnetuksi tekemisenä.
1751: budjetista keskusteltaessa. Kansanedustaja Lang- Olisi valitettavaa, jos maiden välinen kulttuuri-
1752: slet sanoi keskustelun yhteydessä mm., että tä- vaihto ei kehittyisi samassa tahdissa taloudellisen
1753: mä on häpeätahra, joka tulee poistaa. Langslet kehityksen kanssa siksi, että Norjan ja Suomen
1754: teki ponsiehdotuksen, jonka suurkäräjät yksimie- väliltä puuttuu kulttuurisopimus ja -rahasto.
1755: lisesti hyväksyi. Ponsiehdotuksessa Norjan halli- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
1756: tusta pyydettiin ryhtymään tarpeellisiin toimen- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1757: piteisiin kulttuuriyhteistyötä varten tarvittavien
1758: sopimuksen ja rahaston perustamiseksi Norjan että hallitus pikaisesti ryhtyisi tarpeel-
1759: ja Suomen välillä. lisiin toimenpiteisiin kulttuuriyhteistyötä
1760: Pohjoismaisen yhteistyön rinnalla kehitetään varten tarvittavien sopimuksen ja rahas-
1761: bilateraalia yhteistyötä Pohjoismaiden kesken. ton perustamiseksi Norjan ja Suomen
1762: Esimerkkinä tästä ovat, tuloksena tasavallan välillä.
1763: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
1764:
1765: Matti Ahde Juhani Surakka Kaarina Suonio
1766: Ralf Friberg Erkki Liikanen Pentti Rajala
1767: Matti Kuusio Sven-Erik Järvinen Risto Tuominen
1768: Jouko Tuovinen Salme Myyryläinen Uljas Mäkelä
1769: Seppo Tikka Bror Lillqvist Tellervo Koivisto
1770: Pirkko Aro Jacob Söderman Pirkko Työläjärvi
1771: Sinikka Luja-Vepsä Peter Muurman Matti Louekoski
1772: Meeri Kalavainen Arvo Ahonen Mauno Forsman
1773: Matti Puhakka Jouko Mäkelä Ulf Sundqvist
1774: Vki Voutilainen Aimo Ajo Väinö Turunen
1775: Reino Breilin Paula Eenilä Eino Grönholm
1776: Helge Siren Paavo Tiilikainen Lasse Lehtinen
1777: Kaisa Raatikainen
1778: 20 1977vp.
1779:
1780: Toivomusaloite n:o 19.
1781:
1782:
1783:
1784:
1785: Häkämies ym.: SEV-kaupan tuotenäyttely- ja informaatiokeskuk-
1786: sen perustamisesta.
1787:
1788:
1789: Ed u s kun n a 11 e.
1790:
1791: SEV-kaupan ja erityisesti ns. rajakaupan ke- yhteistyössä Lappeenrannan teknillisen korkea-
1792: hittämistä haittaa se, ettei Suomessa toistaiseksi koulun yhteydessä sijaitsevan SEV-kaupan tut-
1793: ole pysyvää näyttelyä, jossa suomalaiset ostajat kimuslaitoksen kanssa.
1794: voisivat , käydä tutustumassa kauppavaihdossa Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
1795: tarjolla oleviin tuotteisiin. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1796: Näyttelytilat soveltuisivat parhaiten toteutet-
1797: tavaksi Lappeenrannan vapaavaraston yhteyteen, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
1798: jonka yhteydessä toimii tällä hetkellä myöskin SEV-kaupan tuotenäyttely- ja informaa-
1799: neuvostoliittolaisten autojen maahantuontikes- tiokeskuksen perustamiseksi.
1800: kus. Informaatiotoiminnassa keskus voisi toimia
1801: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1977.
1802:
1803: Erkki Häkämies Pekka Jokinen Anna-Liisa Linkola
1804: 1977 vp. 21
1805:
1806: Toivomusaloite n:o 20.
1807:
1808:
1809:
1810:
1811: A.-L. Jokinen ym.: Toimikunnan asettamisesta tutkimaan tiedon-
1812: välityksen asemaa Suomen virallisesti omaksuman ystävyys-
1813: linjan tukemisessa.
1814:
1815:
1816: E d u s k u n n a 11 e.
1817:
1818: Rauhanomaisen kehityksen voimistaminen ja rauhanomaisen kehityksen vastaiset kirjoitteltit
1819: kansojen välisen yhteistyön kehittäminen liitty- ovat omiaan vaikeuttamaan koko ihmiskunnan
1820: vät velvoittavana tehtävänä kaikkeen tiedon- hartaimman toiveen toteutumista ja . pysyvän
1821: välitykseen. Kuitenkin on vielä olemassa asen- rauhantilan aikaansaamista. Tästä syystä olisi
1822: teita, jotka paperille painettuina tai muina tie- tiedotusvälineiden suuren vastuun merkitystä
1823: dotuksina leviävät ja myrkyttävät maamme va- tähdennettävä myös valtiovallan toimesta. Yhtä
1824: kavasti omaksumaa ystävyyden ja yhteistyön lin- keskeinen kuin on kysymys erilaisten valtioiden
1825: jaa. Suomi on velvollinen osoittamaan selkeää yhteisen tahdon löytymisestä vaikeidenkin neu-
1826: liennytyksen ja rauhantahdon pyrkimystä, onhan vottelujen tietä, yhtä välttämätön on vastuu eri-
1827: täällä allekirjoitettu Euroopan turva- ja yhteis- laisten lehtien ja niiden toimittajien, sekä mui-
1828: työkokouksen päätökset. Lisäksi Suomen ja Neu- den tiedonvälityksen piirissä vaikuttavien henki-
1829: vostoliiton välinen ystävyys ja yhteistyö ovat 19iden työssä koko maailmaa ja sen tulevaisuutta
1830: esimerkillisiä. Siksi on myös aiheellista edellyt- koskevista ratkaisuista.
1831: tää vastuunsa tuotevalta tiedonvälitykseltä, että Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
1832: se tuomitsee epämääräiset, rauhanomaista kehi- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1833: tystä ja ystävyyttä vahingoittavat kirjoitukset
1834: ja ilmaisut. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
1835: Tiedotusvälineet voivat palvella rauhan, luot- toimikunnan asettamiseksi tutkimaan
1836: tamuksen ja kansainvälisen liennytyksen periaat- tiedonvälityksen asemaa ia merkitystä
1837: teita tehokkaammin kuin mikään muu. Mutta rauhanomaisen kehityksen ia Suomen vi-
1838: ne voivat niin halutessaan myös tuhota parhaim- rallisesti omaksuman ystävyyslinjan tu-
1839: matkin yritykset rauhan lujittamiseksi. Lievem- kemisessa.
1840: mässäkin kielteisessä hengessä esiin nostetut
1841: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
1842:
1843: Anna-Liisa Jokinen Jarmo Wahlström
1844: Unto Ruotsalainen Toivo Jokiniemi
1845: Helvi Niskanen
1846: 22 1977 vp.
1847:
1848: Toivomusaloite n:o 21.
1849:
1850:
1851:
1852:
1853: Korhonen ym.: Rajanylityspaikan aikaansaamisesta Värtsilän Nii-
1854: ralaan.
1855:
1856:
1857: Ed u s kun n a 11 e.
1858:
1859: Pohjois-Karjalan kautta tapahtuva tavaralii- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
1860: kenne Neuvostoliittoon on viime vuosina voi- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
1861: makkaasti lisääntynyt. Samalla kun tavaran kul- muksen,
1862: jetus Värtsilän Niiralan kautta on kasvanut, on että hallitus suorituttaisi tutkimuksen
1863: myös ilmennyt tarvetta henkilöliikenteen avaa- V ärtsilän Niiralan rajanylityspaikan tar-
1864: miseksi Värtsilän Niiralan kautta. Kasvavan peellisuudesta myös henkilöliikenteen
1865: kaupan ja mahdollisesti myös henkilöliikenteen osalta ja ryhtyisi toimenpiteisiin liiken-
1866: hoitamiseksi olisivat tarpeelliset asianmukaiset teen avaamiseksi ja tarpeellisten tulli-
1867: tullirakennukset mainitulla raja-asemalla. rakennusten rakentamiseksi Värtsilän
1868: Niiralassa.
1869: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
1870:
1871: Erkki Korhonen Olavi Majlander Pauli Puhakka
1872: Jorma Fred U. Järvilehto Matti .Puhakka
1873: Raino Westerholm Jouko Tuovinen Aili Vaittinen-Kuikka
1874: Sauli Hautala Lea Sutinen Uki Voutilainen
1875: Antero Juntumaa Reino Karpola
1876: 1977 vp. 23
1877:
1878: Toivomusaloite n:o 22.
1879:
1880:
1881:
1882:
1883: P. Puhakka ym.: Maamme irrottamisesta EEC-sopimuksesta.
1884:
1885:
1886: E d u s k u n n a 11 e.
1887:
1888: Suomen .ja Euroopan Talousyhteisön ( EEC) miin taloudellisiin ja poliittisiin vaikeuksiin, ase-
1889: sekä Euroopan hiili- ja teräsyhteisön välinen tetaan ne monissa kansalaispiireissä syy-yhtey-
1890: sopimus astui voimaan vuoden 1974 alussa. teen EEC-sopimuksen vaikutusten kanssa.
1891: Sopimuksen solmimista edelsi mm. Talousneu- Edellä lausutun perusteella ehdotamme !!Cius-
1892: voston ja tarkoitusta varten asetetun valtion- kunnan hyväksyttäväksi .toivomuksen,
1893: komitean piirissä suoritettu selvitystyö sopimuk-
1894: sesta odotettavissa olevista vaikeuksista. Useim- että hallitus tutkituttaisi Euroopan
1895: pien selvitysten tulokset olivat luonteeltaan rau- Talousyhteisön ja Euroopan hiili- ja te-
1896: hoittavia, vieläpä niissä varoitettiin vaikeuksista, räsyhteisön kanssa solmiitujen sopimus-
1897: joihin maamme joutuisi ellei mainittuja sopimuk- ten haitalliset seurausvaikutukset ja ryh-
1898: sia aikaansaataisi. tyisi tutkimusten tulosten perusteella toi-
1899: Kun nyt toisaalta on olemassa jo konkreetti- menpiteisiin EEC:n haittavaikutusten
1900: sia kokemuksia. sopimusten vaikutuksista sekä torjumiseksi ja maamme irrottamiseksi
1901: toisaalta maamme on joutunut ennennäkemättö- EEC-kytkennästä.
1902: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1977.
1903:
1904: Pauli Puhakka E.-J. Tennilä Heimo Rekonen
1905: Taisto Sinisalo P. Liedes M. Kainulainen
1906: Aarne Koskinen Marjatta Stenius
1907: 24 1977 vp.
1908:
1909: Toivomusaloite n:o 2:;.
1910:
1911:
1912:
1913:
1914: Tuovinen ym.: Niiralan raja-aseman toiminnan laajentamisesta.
1915:
1916:
1917: Ed u s k u n n a 11 e.
1918:
1919: Suomen ja Neuvostoliiton taloudellisen ja Eräät valtakunnalliset ja myös pohjoismaiset
1920: kulttuuriyhteistoiminnan kehittäminen edellyt· matkailureitit, kuten Sininen tie, perustuvat aja-
1921: tää, että koko maatakin ajatellen luodaan edelly- tukseen, että tulevaisuudessa Pohjois-Karjalan
1922: tykset toiminnan jatkuvalle laajentumiselle. kautta kulkisi myös Pohjoismaiden ja Neuvosto-
1923: Erään osan tästä muodostavat henkilö- ja tava- liiton välistä matkailuliikennettä.
1924: raliikenteen rajanylityspaikat. Tällaisten paikka- Niirala on tällä hetkellä Neuvostoliiton ja
1925: kuntien nimeäminen hyvissä ajoin mahdollistaa Suomen välisen tavaraliikenteen osalta erittäin
1926: tarvittavan liikenneväylästön sekä.palvelujen ke- huomattava raja-asema. Tavaraliikenteen vuoksi
1927: hittämisen ottaen huomioon tuleva rajanylitys- siellä toimii jo tulli ja rajavarniostO; joten ase-
1928: liikenne. man tekninen valmius on erittäin hyvä.
1929: Nykyisillä järjestelyillä on mahdollistettu lä- Raja-aseman avaaminen myös henkilöliiken-
1930: hinnä alueellisesti suppeahkon Etelä-Suomen teelle merkitsisi uutta kehitysruisketta Tohma-
1931: Neuvostoliittoon suuntautuva liikenne. Keski- ja järven ja Värtsilän kunnalle sekä koko maakun-
1932: Pohjois-Suomesta etäisyys olemassa oleville raja- nalle.
1933: asemille muodostuu usein kohtuuttoman pit- Pohjoiskarjalaisten vilpitön toivomus on, että
1934: käksi. talous- ja· kulttuurivaihtoa sekä muuta Suomen
1935: Jatkuvasti lisääntyvä henkilö- ja tavaraliiken- ja Neuvostoliiton välistä yhteistoimintaa kehi-
1936: ne edellyttää erityisesti keskisen Suomen koh- teltäessä esitettäisiin Suomen puolelta Neuvosto-
1937: dalta jo toimivan Niiralan raja-aseman toiminnan liiton viranomaisille Niiralan raja-aseman toi-
1938: laajentamista. Vuosittain tehdään Neuvostoliit- minnan laajentamista käsittämään myös hen-
1939: toon noin 250 000 turistimatkaa, joista lähes kilöliikennettä.
1940: puolet on Keski- ja Pohjois-Suomesta. Suomen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
1941: ja Neuvostoliiton välinen kauppa kaksinkertais- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
1942: tuu kymmenvuotiskauden aikana, mikä osaltaan muksen,
1943: lisää tavaraliikennettä. Niiralan aseman melko että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
1944: välittömään vaikutusalueeseen kuuluvat Pohjois- Niiralan raja-aseman toiminnan laajenta-
1945: Karjalan ohella Kuopion, Keski-Suomen ja Vaa- miseksi ja aseman avaamiseksi myös hen-
1946: san läänit sekä osa Mikkelin ja Oulun lääniä. kilöliikenteelle.
1947: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
1948:
1949: Jouko Tuovinen Sakari Knuuttila Markus Aaltonen
1950: Matti Puhakka Kalevi Sorsa Juhani Surakka
1951: Uki Voutilainen
1952: 1977 vp. 25
1953:
1954: Toivomusaloite n:o 24.
1955:
1956:
1957:
1958:
1959: Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1977 tulo- ja menoarvioon
1960: selvityksen laatimiseksi viljaylijäämän käyttömahdollisuudesta
1961: kehitysavuksi.
1962:
1963:
1964: E d u s k u n n a 11 e.
1965:
1966: Maassamme väitetään olevan elintarvikkeiden että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
1967: ylituotantoa. Joka tapauksessa asioiden typerän tyksen 5 000 markan määrärahan otta-
1968: hoidon vuoksi joudutaan maastamme viemään misesta lisäyksenä vuoden 1977 tulo- ja
1969: ulkomaille kotimaisia elintarvikkeita tappiolla. menoarvioon sen seikan kiireellisesti sel-
1970: Kuitenkin suuressa maailmassa elintarvike- vittämiseksi, millä tavoin kotimaisten
1971: pula ja nälänhätä koko ajan pahenevat. Maam- elintarvikkeittemme ylijäämää voitaisiin
1972: me kotimaisten elintarvikkeiden mahdollinen tehokkaasti käyttää Suomen osuutena
1973: ylijäämä voitaisiin siis käyttää suuren maail- suuren maailman kehitysavussa oman
1974: man kehitysapuun rahan sijasta. Tämä olisi kansamme ja koko maailman nälkää nä-
1975: koko kansamme edun mukaista. kevien hyväksi.
1976: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
1977: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1978: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1977.
1979:
1980: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
1981:
1982:
1983:
1984:
1985: 4 0877001791
1986: 26 1977 vp.
1987:
1988: Toivomusaloite n:o 25.
1989:
1990:
1991:
1992:
1993: Vennamo ym.: Elintarvikkeiden viennin turvaamisesta Neuvosto-
1994: liiton markkinoille.
1995:
1996:
1997: E d u s k u n n a 11 e.
1998:
1999: Neuvostoliitossa ovat rajattomat elintarvikkei- Tällaiseen kansamme etujen vastaiseen asian-
2000: den markkinat. Sitäpaitsi Leningrad on valtava tilaan olisi siis kiireellisesti saatava korjaus.
2001: kulutuskeskus, johon jo ennen ensimmäistä Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
2002: maailmansotaa vietiin laajalti Suomesta jatku- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2003: vasti elintarvikkeita.
2004: Kuitenkin hallitus on kauppasopimuksessa että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
2005: laiminlyönyt elintarvikkeiden viennin Neuvosto- menpiteisiin elintarvikkeittemme vien-
2006: liittoon, vaikka Neuvostoliitto on jo ostanut nin riittävästi turvaamiseksi Neuvosto-
2007: elintarvikkeita jopa Yhdysvalloista saakka. liiton rajatlomilla markkinoilla käyttäen
2008: Ilmeisesti maamme valtaa pitävät ovat halun- myös hyväksi hallitusten välillä tehtäviä
2009: neet toteuttaa perhe- ja pienviljelmien hävittä- lyhyemmän ja pitemmän ajan kauppa-
2010: mistä välittämättä kansamme ja kansantalou- sopimuksia ja taloussopimuksia.
2011: temme edusta. On ollut kysymys poliittisista
2012: tavoitteista.
2013: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
2014:
2015: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
2016: 1977 vp. 27
2017:
2018: Toivomusaloite n:o 26.
2019:
2020:
2021:
2022:
2023: Vennamo ym.: Ulkomaisen puuraaka-aineen tuonnista aiheutu-
2024: vista epäkohdista.
2025:
2026:
2027: E d u s k u n n a II e.
2028:
2029: Puuraaka-aineen tuonti ulkomailta on vai- ylihinnalla on nykyisellä keskustapuolueen hal-
2030: keuttanut suuresti metsänomistajien asemaa ja lituksella.
2031: lisännyt työttömyyttä. Tämä puutavaran tuonti Mainituilla perusteilla ehdotamme eduskun-
2032: on tapahtunut hallituksen tekemillä kauppaso- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2033: pimuksilla.
2034: Hallituksen toiminnasta vastuussa olevat puo- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
2035: lueet yrittävät kuitenkin peitellä syyllisyyttään menpiteisiin kauppasopimusten ja voi-
2036: ja syyttää puunjalostusteollisuutta, jolla myös massaolevien määräysten niin korjaami-
2037: on oma etunsa valvottavana. seksi, että ulkomaisen puuraaka-aineen
2038: Mutta päävastuu koko kansamme edun vas- tuonnilla ei paineta kotimaista työtä ia
2039: taisesta puuraaka-aineen ulkomailta tuonnista kotimaista metsänomistajaa.
2040: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
2041:
2042: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
2043: 28 1977 vp.
2044:
2045: Toivomusaloite n:o 27.
2046:
2047:
2048:
2049:
2050: Asunmaa: Määrärahasta veteraanien asuntojen lainoihin.
2051:
2052:
2053: E d u s k u n n a 11 e.
2054:
2055: Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle raanlJatJestoJen vetoomuksista, eduskunta-aloit-
2056: 1977 on osoitettu varoja asuntolainoihin teista yms. huolimatta ei tätä määräystä ole
2057: 1 955 900 000 markan edestä. Esitetty raha- sen jälkeen budjettiin saatu, vaikka kokemukset
2058: määrä ei kuitenkaan ole riittävä, jos sitä ver- mainittuna vuonna olivat erittäin myönteiset.
2059: rataan vallitsevaan asuntopulaan sekä siihen, Veteraanitaloista useimmat ovat yhtiömuodol-
2060: että asuntojen hinnat ovat kivunneet jo lähes taan osuuskuntia, joiden rahoitus on asukkaille
2061: tavallisen kansalaisen saavuttamattomiin. edullinen. Kuitenkin koko tämä asumismuoto
2062: Asuntomäärärahoja jaettaessa on pantava mer- on joutunut pannaan.
2063: kille se tosiasia, että edes rintamaveteraanien Oikea menettely ·on, että budjetissa selvästi
2064: kohtuullisia toivomuksia ei oteta huomioon. määrätään määräraha veteraanitalojen rakenta-
2065: Edes heidän yhteisiin talohankkeisiinsa ei raho- mista varten.
2066: ja ole riittävästi osoitettu. Edellä sanotun perusteella ehdotan kunnioit-
2067: Asuntotuotantolaissa itsessään ei ole sää- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2068: detty lainavarojen jakosuhteita erilaisille asun-
2069: nontarvitsijaryhmille. Kuitenkin vuoden 1971 että hallitus ottaisi vuoden 1978 tulo-
2070: budjetissa oli erikseen määrätty, että kokonais- ja menoarvioesitykseen määrärahan vete-
2071: lainamäärästä tietty markkamääräinen osuus oli raanien asuntojen lainoihin.
2072: käytettävä veteraanitalojen lainoitukseen. Vete-
2073: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
2074:
2075: Matti Asunmaa
2076: 1977 vp. 29
2077:
2078: Toivomusaloite n:o 28.
2079:
2080:
2081:
2082:
2083: Asunmaa: Järjestöille myönnettävän valtion tuen alarajan määrit-
2084: telemisestä.
2085:
2086:
2087: E d u s k u n n a 11 e.
2088:
2089: Julkisista varoista tuetaan vuosittain huo- Kun laissa ei määrätä mahdollisen avustuksen
2090: mattavilla summilla mm. nuoriso- ja raittius- alarajaa, ovat tästä kärsineet ennen kaikkea
2091: työtä tekeviä järjestöjä. Tunnettu tosiasia on, sitoutumattomat ja kristilliset nuoriso-· ja rait-
2092: että valtaosa jaettavista varoista menee puolue- tiustyötä tekevät järjestöt. Kuitenkin tällaisten
2093: poliittisille järjestöille ja sitoutumattomat ja järjestöjen ao. toiminta on lukuisissa tapauksissa
2094: kristillisellä pohjalla toimivat järjestöt, vaikka huomattavasti mittavampaa kuin suurempaa val-
2095: niiden toiminta olisi mittavampaakin, jäävät tion tukea saavan puoluepoliittisen järjestön.
2096: huomattavasti pienempien tukitoimien varaan. Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdotan
2097: Voimassa olevan lain mukaan valtion -tuki kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2098: voi olla. järjestölle korkeintaan 70 % apuun muksen,
2099: oikeuttavista menoista. Käytäntö on osoittanut,
2100: että vain tietyt poliittiset järjestöt ovat saaneet että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
2101: nauttia suurimmasta mahdollisesta tuesta, ja menpiteisiin, joiden mukaan järjestöille
2102: kuten Teiniliiton tapaus osoittaa, on keinotte- myönnettävä valtion tuki määriteltäisiin
2103: lun avulla pystytty saamaan suurempaakin tu- myöskin alarajan osalta esim. .50 pro-
2104: kea mitä laki edellyttää. sentiksi.
2105: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
2106:
2107: Matti Asunmaa
2108: 30 1977 ·vp.
2109:
2110: Toivomusaloite n:o 29.
2111:
2112:
2113:
2114:
2115: Asunmaa: Pienteollisuuslainojen palauttamisesta valtion tulo- ja
2116: menoarvioon.
2117:
2118:
2119: E d u s k u n n a II e.
2120:
2121: Työllisyystilanne on huononemassa · ja maa- kuitenkin saatujen kokemusten mukaan osoit-
2122: seudun autioituminen jatkuu voimistuvana. Tä- tautunut riittämättömäksi, sillä kireiden raha-
2123: mä kaikki johtuu paljolti siitä, että maassamme markkinoiden vallitessa ei pankeilla ole mahdol-
2124: ei ole riittävästi huolehdittu pienyritteliäisyyden lisuuksia eikä aina haluakaan ottaa yksin kan-
2125: kehitystarpeista eikä ole haluttu ymmärtää nettavakseen toimintaansa aloittavan yrityksen
2126: pienyritteliäisyyden ratkaisevaa merkitystä työl- luottorahoitusriskiä. Korkotukiluottoja täyden-
2127: listäjänä, tuotannon lisääjänä, viennin ja uus- tämässä tarvitaan välttämättä valtion varoista
2128: viennin kasvattajana sekä maaseudun elinkei- myönnettäviä pienteollisuuslainoja.
2129: notoiminnan monipuolistajana. Esimerkkeinä On myös huomattava, että valtion pienteol-
2130: todettakoon, että käsi- ja pienteollisuus työllis- lisuuslainan saanti lisää yrityksen muita lainan-
2131: tää noin puolet maamme teollisesta työvoimasta saantimahdollisuuksia ja vaikuttaa positiivisella
2132: ja että uuden työpaikan investointikustannus ei tavalla koko yrityksen toimintaan, sekä että
2133: ole pienteollisuudessa edes kymmenettä osaa kysymys on lainoista, jotka valtio saa aikanaan
2134: suurteollisuuden kustannuksista. takaisin korkoineen.
2135: Riittävien pääomien puute on muodostunut Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
2136: nyt rahamarkkinoiden jatkuvasti kiristyessä mo- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2137: nessa tapauksessa esteeksi pienteollisuuden vi-
2138: riämiselle ja kasvulle. Suurin osa maamme ke- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
2139: hityskelpoisista yrityksistä jää Keran lainojen menpiteisiin pienteollisuuslainojen pa-
2140: ulkopuolelle. Nykyinen korkotukijärjestelmä on lauttamiseksi valtion budjettiin.
2141: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
2142:
2143: Matti Asunmaa
2144: 1977 vp. 31
2145:
2146: Toivomusaloite n:o .30.
2147:
2148:
2149:
2150:
2151: Eenilä ym.: Välttämättömien perushyödykkeiden vapauttamisesta
2152: liikevaihtoverosta.
2153:
2154:
2155: E d u s k u n n a II e.
2156:
2157: Liikevaihtoveron 3 prosenttiyksikön korotus sanryhmille aiheutuva elintason lasku tuntuu
2158: aiheuttaa melkoisen entisestä elintasosta tinki- sitäkin epäoikeudenmukaisemmalta, kun parem-
2159: misen niille kansanryhmille maassamme, jotka min toimeentulevat, suurempituloisemmat kan-
2160: ennestäänkin ovat eläneet minimipalkan varassa salaiset saivat tuloverotaultikkojen tarkistuksen
2161: tai muutoin toimeentulominimin rajoilla. Täl- toteutustavasta johtuen niin suuren hyvityksen
2162: laisia ryhmiä ovat ainalqn pienipalkkaiset, kan- osakseen; että heillä on mahdollisuus jopa huo-
2163: saneläkkeen tukiosan varassa elävät ja työttö- mattavaaukio elintasonsa parantamiseen liike-
2164: mät ·kansalaiset. Erityisesti liikevaihtoveron ko- vaihtoveron korotuksesta huolimatta.
2165: rotus rasittaa pieni- ja vielä keskituloisiakin lap- Hallitus lupasi liikevaihtoverosta päätettäessä
2166: siperheitä, joilla välttämättömien peruskulutus- ryhtyä toimenpiteisiin, mikäli liikevaihtoveron
2167: hyödykkeiden kulutus on suuri. korotus aiheuttaisi kohtuutonta rasitusta pieni-
2168: Tuloverotaulukkojen 16 prosentin tarkistus ei tuloisille kansalaisille. Näin on nyt todettu käy-
2169: näillä ryhmillä tuo liikevaihtoveron korotusta neen. Siksi olisi aiheellista kiireellisesti vapaut-
2170: vastaavaa hyvitystä, koska kaikki eivät edes taa kaikki tavallisen kansalaisen jokapäiväiset
2171: tuon tarkistuksen piiriin kuulu, toisille tarkis- välttämättömyyshyödykkeet liikevaihtoverosta.
2172: tus on liian pieni. Lapsilisien ja eläkkeiden ko- Edellä selvitetyn perusteella ehdotamme
2173: rotuksetkaan eivät vastaa liikevaihtoveron ko- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2174: rotuksesta aiheutuvaa lisärasitusta, vaan elin-
2175: taso laskee armotta. Kuitenkin nämä kansan- että hallitus ryhtyisi .kiireellisesti toi-
2176: ryhmät ovat niitä, joiden vaikeaa asemaa olisi menpiteisiin kaikkien välttämättömien
2177: viimeistään tässä tilanteessa tullut parantaa. perushyödykkeiden vapauttamiseksi lii-
2178: Liikevaihtoveron korotuksesta näille jo ·.en- kevaihtoverosta.
2179: nestään hädänalaisessa asemassa oleville kan-
2180: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1977.
2181:
2182: Paula Eenilä Pirkko Aro Helge Siren
2183: 32 1977 vp.
2184:
2185: Toivomusaloite n:o 31.
2186:
2187:
2188:
2189:
2190: Eenilä ym.: Valtionapulaitosten saattamisesta työehtosopimusjär-
2191: jestelmän piiriin.
2192:
2193:
2194: E d u s k u n n a 11 e.
2195:
2196: Yksityisissä valtionapulaitoksissa työskente- siitä, että näissä laitoksissa työskentelevien
2197: levien työntekijöiden työehtojen ajaminen polk- työntekijöiden osalta on noudatettava täsmäl-
2198: keaa varsin oleellisesti siitä, miten hoidetaan leen samanlaisia työehtoja kuin mitä noudate-
2199: suoraan valtioon virka- ja työsuhteessa olevan taan valtion oppikouluissa. Tosin ei tilanne
2200: henkilöstön etuja. Tällä hetkellä lienevät yksi- kaikkien lakisääteisten valtionapua saavien lai-
2201: tyisissä valtionapulaitoksissa työskentelevät ai- tosten kohdalla ole yhtä mielekäs, sillä suurim-
2202: noita henkilöitä, joilta vielä toistaiseksi puut- milta osin näiden laitosten palkkaukseen myön-
2203: tuu se virka- tai työehtosopimusturva, joka on nettävästä valtionavusta asetuksissa ja laeissa on
2204: ollut muulla valtion henkilöstöllä jo pitkän vain toteamus siitä, että se on jokin määrätty
2205: aikaa. Niinpä sitten tuloksena on jatkuvasti prosenttiosuus.
2206: varsin huomattavassa käymistilassa oleva alue, Näiden kohdalla on toteutettu täydellinen
2207: jonka työntekijöiden etuja ei voida missään sen rinnastussuhde, joista aina täsmällisemmin neu~
2208: keskitetymmin sopia, kuin mitä se on mahdol- votellaan valtion virkaehtoratkaisun syntymisen
2209: lista jokaisen valtionapulaitoksen osalta erik- jälkeen palkkaluokkien sijoittelukysymyksestä.
2210: seen. Kun tiedämme, että Suomessa on n. 900 Tämä tavoite onkin saavutettu nimenomaan
2211: valtionapulaitosta - tästä luvusta puuttuvat lakisääteistä valtionapua saavien laitosten osal-
2212: veikkausvoitto- tai raha-automaattivaroista käyt- ta. Vastaavaa menettelyä on kuitenkin . voitu
2213: töpääomansa saavat laitokset - ja näissä laitok- toteuttaa harkinnanvaraista valtionapua saavilu
2214: sissa työskentelee n. 7 .500 henkilöä sekä edellä laitoksiin vain käytettävissä olleiden määrä-.
2215: todettujen laitosten 20 000 henkilöä, antaa tä- rahojen puitteissa. Toistaiseksi ei tämän har-
2216: mä kuvan siitä, minkälaisen asiakokonaisuuden kinnanvaraisia laitoksia koskevan valtion "vara-
2217: kanssa ollaan tekemisissä. venttiilin" suhteen ole ilmennyt vaikeuksia, val-
2218: On syytä todeta muutama seikka sellaisten tion rahat ovat riittäneet. Mutta sitä enemmän
2219: valtionapulaitosten henkilökunnan etujen aja- on vaikeuksia ilmennyt itse laitosten kanssa,
2220: misesta, jotka saavat valtionapua suoraan hen- joista monet ovat kieltäytyneet maksamasta
2221: kilökunnan palkkausmenoihin. Nämä laitokset palkkoja työehto· ja virkaehtosopimuksen mu-
2222: ovat huomattavasti helpompia kuin sellaiset kaan.
2223: laitokset, jotka eivät saa valtionapua suoraan Toisena huomattavana ryhmänä ovat sellaiset
2224: henkilökuntansa palkkaukseen, vaan saavat huo· valtionapulaitokset, jotka saavat valtionapua
2225: mattavia summia valtiolta muihin käyttömenoi· muihin menoihinsa kuin henkilökunnan palk-
2226: hin. Näitä ensinmainittuja laitoksia on kahden- kaukseen. Tällaisia laitosten menoja ovat pää-
2227: laisia. Ensinnäkin niitä, jotka saavat lakisää- omien korkotuet, rakennustuet, kiinteistöjen
2228: teistä valtionapua, ja niitä, jotka saavat harkin- hoitokustannukset jne. Näitä tukiaisia annetaan
2229: nanvaraista valtionapua. lähinnä veikkausvoitto- ja raha-arpajaisvaroista.
2230: Lakisääteistä valtionapua saavien osalta tilan- Kun tällaisten tukiaisten osuus kuitenkin saattaa
2231: ne on sikäli mielekkäämpi, että rahat henkilö- nousta jopa puoleen laitosten kokonaiskuluista,
2232: kunnan palkkaukseen eivät pääse loppumaan, on lähdettävä siitä, että laitoksella on vain
2233: koska menot ovat lailla säädetyt. kirjanpidollinen ongelma osoittaa, että ko. lai-
2234: Parhaimpana osoituksena tällaisista laitok- tos saa henkilökunnan palkkaukseen käytetyt
2235: sista ovat yksityiset oppikoulut, joiden koh- menot muualta kuin valtion varoista. Tällöin
2236: dalta on asetuksessa yksinkertaisesti toteamus johdonmukaista on ollut se, että on vaadittu
2237: Toivomusaloite n:o 31 33
2238:
2239: näiltäkin osin noudatettavaksi valtion tekemiä Koska sopimusvapauteen perustuva neuvotte-
2240: sopimuksia. lujärjestelmä suurelta osin selventäisi yksityisten
2241: Eräs ratkaisumalli kaikkien valtionapulaitos- valtionapulaitosten ja niiden palveluksessa ole-
2242: ten osalta olisi tietysti se, että alettaisiin tehdä vien toimihenkilöiden ja työntekijöiden asemaa
2243: työehtosopimuksia valtionapulaitosten kanssa, sekä poistaisi nykyisestä valtionapujärjestelmäs-
2244: ja tällä tavoin ajettaisiin laitokset vähitellen tä aiheutuvia epäkohtia, ehdotamme edellä ole-
2245: kuntoon. Mutta tämäkään ei ole· niin yksin- van perusteella eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
2246: kertaista. On nimittäin niin, että jollei valtiota vomuksen,
2247: saada mukaan näihin sopimuksiin, ei niitä juuri
2248: kannata tehdä. Rahoittaahan valtio jatkuvasti että hallitus ryhtyisi mitä pikaisimmin
2249: suurelta osin näitä laitoksia. Jos valtio, niin toimenpiteisiin yksityisten valtionapu-
2250: kuin se erittäin tiukasti on ilmoittanut teke- laitosten saamiseksi sopimus-, neuvot-
2251: vänsä, kieltäytyisi tulemasta mukaan näihin so- telu- ja sovittelujärjestelmän piiriin siten,
2252: pimuksiin ja takaamasta rahoitusta sopimuskau- että luotava järjestelmä perustuisi so-
2253: den aikana, tällainen sopimus olisi perusteiltaan veltuvin osin työehtosopimusjärjestel-
2254: erittäin heikko. mään.
2255: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1977.
2256:
2257: Paula Eenilä Pirkko Aro
2258: Matti Louekoski Helge Siren
2259:
2260:
2261:
2262:
2263: 5 0877001791
2264: 34 1977 vp.
2265:
2266: Toivomusaloite n:o 32.
2267:
2268:
2269:
2270:
2271: Eskelinen ym.: Ylityöpalkasta suoritettavan valtion veron alen-
2272: tamisesta.
2273:
2274:
2275: E d u s k u n n a 11 e.
2276:
2277: Kansantulon kasvuun vaikuttavista tekijöistä kohottaa huomattavasti. Esimerkiksi rakennus-
2278: suoritetun työn määrä on ratkaisevin. Työn alalla vanhojen rakennusten korjaus on niin
2279: halukkuus ja mahdollisuus vaihtelee taas hyvin aikaa ja työtä vaativaa, ettei sitä ole mahdol-
2280: paljon ja samanaikaisesti toiset kansalaiset voi- lisuus ainakaan ylitöinä nykyisin suorittaa. Kui-
2281: vat olla työttöminä, kun taas toiset tekevät ha- tenkin kansantaloudellisesti tämäkin olisi vii-
2282: lukkaasti ja innostuneesti ylitöitä, onpa siihen sasta toimintaa, sitä se olisi myös rakennus-
2283: eräillä aloilla välttämätöntä tarvettakin ole- kulttuurin kannalta. Erittäin monien vanhusten
2284: massa. asuntojen korjaustöihin löytyisi halukkaita juu-
2285: Verorasituksen suuntautumisen voimakkaasti ri ylitöinä ja tilapäisinä työn suorittajina, jos yli-
2286: ahkerien kansalaisten maksettavaksi on viime työstä suoritettu vero ja sosiaaliturvamaksut
2287: aikoina havaittu yhä useammin muodostuvan eivät olisi niin korkeat kuin nykyisin.
2288: epäoikeudenmukaiseksi ja masentavaksi sekä Kaikilla muillakin aloilla suoritetusta ylityös-
2289: kansantulon kasvun kannalta kielteiseksi ilmiök- tä perittävän veron ollessa pienempi kuin varsi-
2290: si. Kun samanaikaisesti työttömyyskorvaus on nainen verotus, olisi se omiaan lisäämään kan-
2291: verovapaata tuloa, vie tilanne monelta työhalut, salaisten viihtyvyyttä ja halua suunnitella ja to-
2292: ja se ei liene hyväksi kansantaloudelle eikä teuttaa oman elämänsä eri vaiheissa vallitsevia
2293: yksityisille kansalaisillekaan. tarpeita.
2294: Oikeudenmukaisuusperiaatteet puoltavat nä- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
2295: kemystä, että määrättynä työaikana suoritetusta nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2296: työstä maksettava vero on oikeudenmukainen muksen,
2297: ja jokaisen normaali kansalaisvelvollisuus. Sen-
2298: sijaan kovin paljon henkilökohtainen ja tilan- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
2299: nekohtainen on ylityöhön osallistumishalu ja menpiteisiin, että ylityöstä maksettava
2300: mahdollisuus. valtion vero on kolmekymmentä pro-
2301: Jos ylityöhön meillä ei kohdistuisi niin koh- senttiyksikköä alempi kuin sanotusta
2302: tuutonta verorasitusta kuin nyt tapahtuu, voi- työstä muutoin maksettava vero.
2303: taisiin todellista hyvinvointia ja elämisen laatua
2304: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
2305:
2306: Katri-Helena Eskelinen Hannu Tenhiälä Einari Nieminen
2307: Matti Maijala Mikko Pesälä Heimo Linna
2308: Juhani Tuomaala Saimi Ääri Mikko Kaarna
2309: Pentti Poutanen Lasse Äikäs Mikko Jokela
2310: Esko Pekonen Paavo Vesterinen Olavi Martikainen
2311: Väinö Raudaskoski Aino Karjalainen
2312: 1977 vp. 35
2313:
2314: Toivomusaloite n:o 33.
2315:
2316:
2317:
2318:
2319: Forsman ym.: Konnunsuon keskusvankilan talousrakennuksen
2320: rakennustöiden aloittamisesta.
2321:
2322:
2323: E d u s k u n n a II e.
2324:
2325: Konnunsuon keskusvankilan talousrakennuk- ajantiloja on koko laitoksessa vain 32 m2 , ta-
2326: sen perustamis- ja esisuunnitteluhankkeet on lousmestarin huone ja vartiointikeskus puuttu-
2327: vahvistettu oikeusministeriössä 3. 5. 1972. vat myös kokonaan.
2328: Perustaruissuunnitelmassa todetaan mm. ta- Perustaruissuunnitelman mukaan Konnunsuon
2329: lousrakennuksen tarpeellisuus, koska Konnun- keskusvankila on itäisen Suomen eteläosan
2330: suon vankila on rakennettu 1920-luvun lopussa ainoa varsinainen täytäntöönpanovankila, jonka
2331: ja se on rakenteellisesti vanhentunut eikä täytä toimintakykyä on voitava nykyisestään olennai-
2332: nykyaikaisen vankeinhoidon toiminnoille asetet- sesti parantaa. Tämän vuoksi Konnunsuon kes-
2333: tavia vaatimuksia. Laitoksen tiloja saneeraamalla kusvankilan talousrakennuksen rakentaminen
2334: ja lisärakenteilla voidaan sen toimintakykyä tyydyttäisi edellä mainittuja tilatarpeita ja on
2335: kuitenkin parantaa ja kohottaa nykyaikaisten laitoksen toiminnan kannalta välttämätön ja
2336: vaatimusten tasolle. kiireellinen toimenpide.
2337: Keskusvankilan keittiötilat, saniteettitilat ja Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
2338: laitoshygieniset aputilat, varastotilat, matka- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2339: sellit, vastaanottotilat, tapaajien tilat ja eräät
2340: muut nykyisin välttämättömät tilat ovat perus- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
2341: taruissuunnitelman mukaan aivan riittämättömiä menpiteisiin Konnunsuon keskusvanki-
2342: ja nykyaikaiseen käyttöön täysin vanhentuneita. lan talousrakennuksen rakennustöiden
2343: Vangeille tarkoitettuja kokoontumis- ja Vapaa- aloittamiseksi.
2344: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
2345:
2346: Mauno Forsman Seppo Tikka
2347: 36 1977 vp;
2348:
2349: Toivomusaloite n:o 34.
2350:
2351:
2352:
2353:
2354: Hanhirova: Yritystoiminnan vapauttamisesta valtionverotuksesta
2355: kokeiluluontoisesti Lapin läänin alueella.
2356:
2357:
2358: E d u s kun n a 11 e.
2359:
2360: Verotuksen ja sosiaalimenojen kasvu on kat yrityksissä sekä samalla rohkaista yrittäjiä
2361: aiheuttanut yritystoiminnalle erikoisesti kehi· uusien työpaikkojen luomiseen.
2362: tysalueilla kestämättömän tilanteen. Monissa Tämä toimenpide ei aiheuttaisi sanottavia
2363: tapauksissa jo vanhemmatkin yritykset ovat jää- menetyksiä valtiolle, vaan päinvastoin muodos-
2364: neet vaille tarvittavia käyttöpääomia, koska ne tuisi edulliseksi, koska silloin työttömyyden
2365: on jouduttu käyttämään verojen yms. maksujen hoitaminen helpottuisi ja toisaalta kunnille tule-
2366: suorittamiseen, joita viime aikoina säädetyt lait vat verotulot kasvaisivat.
2367: edellyttävät. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2368: Tämän johdosta on syntynyt yrittäjäpiireissä tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
2369: ajatus, että kehitysalueen ykkösvyöhykkeellä sen,
2370: esim. Lapin läänissä voitaisiin poistaa yritystoi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
2371: minnalta valtion verot, kuten jo tapahtuu nii- valtionverotuksen poistamiseksi kokeilu-
2372: den uusien yritysten kohdalla, joita Kera lai- luontoisesti ainakin 10 vuodeksi Lapin
2373: noittaa. Näin menetellen olisi melkoisella var- läänin alueella sijaitsevalta yritystoimin-
2374: muudella mahdollista säilyttää jo olevat työpai- nalta.
2375: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1977.
2376:
2377: Veikko Hanhirova
2378: 1977 vp. 37
2379:
2380: Toivomusaloite n:o 35.
2381:
2382:
2383:
2384:
2385: Hemmi ym.: Pohjois-Suomen lumi- ja jääolojen vaikutusta talous-
2386: elämään koskevasta tutkimuksesta.
2387:
2388:
2389: E d u s k u n n a II e.
2390:
2391: Lumen ja jään merkitys talouselämällemme siä, milloin teknillisiä tai taloudellisia, voitai-
2392: on viime vuosina suuresti kasvanut. Näiden tut- siin asiantuntijat koota paikallisesta korkeakou-
2393: kimus on kuitenkin jäänyt Helsingin keskusvi- lusta. Tutkimusretkien tukikohtana voisi olla
2394: rastoihin ja korkeakouluihin, vaikka talvikau- esim. Hailuodon entinen luotsirakennus tai jo-
2395: den kestoaika Pohjois-Suomessa on huomatta- kin muu meren rannikolla sijaitseva rakennus,
2396: vasti pidempi. Tutkimustoiminnan siirtäminen mikä helpottaisi ja tehostaisi tutkimustoimintaa
2397: Ouluun lyhentäisi turhan välimatkan tutkimus- vaatimatta suuria taloudellisia uhrauksia. Myös
2398: kohteeseen ja liittäisi saatujen tulosten käytön osallistuminen jäänmurtajien avustusmatkoihin
2399: tehokkaasti sikäläiseen elinkeinoelämään. ja erikoishavaintojen teko niillä voitaisiin Oulun
2400: Talviolojen päätekijät ovat tutkijoiden osalta tehdä mahdollisimman jousta-
2401: vaksi ja muuhun jäänmurtajatoimintaan helposti
2402: 1. meren jää; niveltyväksi.
2403: 2. jokien ja järvien jää; sekä
2404: 3. lumi.
2405: 2. Jokien ja järvien jää
2406: 1. Meren jää
2407: Tähänastisen huomion kohteena ovat olleet
2408: Tutkimustoiminta on tällä hetkellä keskitty- lähinnä vain jääpeitteen ja jäänlähdön ajankoh-
2409: nyt merentutkimuslaitokseen, joka toimittaa dan muistiin merkitseminen sekä muutamien
2410: kerätyt tiedot merenkulkuhallitukseen jäänmur- jään paksuutta koskevien mittausten suorittami-
2411: tajajohdon käyttöön. Jo 100 vuotta kestänyt nen. Mittauksista on vastannut vesihallituksen
2412: tutkimustoiminta on hakenut itselleen sopivat hydrologian toimisto. Muu puoli on jäänyt joko
2413: muodot, niin että se tällä hetkellä tyydyttää yksityisten voimalaitosten asiaksi tai kokonaan
2414: päivittäiset tarpeet. huomiota vaille.
2415: Järjestelmän heikkoutena on kuitenkin kent- Talvella voimalaitoksien suulle muodostuvien
2416: tähavaintojen supistuminen pitkien yhteyksien hyydepatojen ennustamiseksi ovat yksityiset voi-
2417: takia vähimpään mahdolliseen. Jokainen tutki- malaitokset sijoittaneet virran yläpuoliseen
2418: musretki vaatii huomattavia järjestelyjä ja mat- osaan tarkkoja lämpömittareita ja koettavat
2419: kakustannukset ovat melkoisen suuret. Sikäli niiden näyttämien perusteella ratkaista kysy-
2420: kuin kenttäretkiä tutkijoiden toimesta tehdään, myksen kerta kerralta. Mitään yhtenäistä tutki-
2421: pyrkivät ne suuntautumaan Suomenlahden tai musta tai järjestelyä ei ole.
2422: Selkämeren alueille. Sensijaan Perämeri, jossa Toinen tärkeä seikka on jääpatojen syntymi-
2423: talvimeriliikenteen suurten ratkaisujen paino- nen Pohjanmaan ja Lapin jokiin joko sulami-
2424: piste eittämättä on, vaatisi jatkuvaa tarkkailua sesta tai muusta syystä aiheutuneen jääpeitteen
2425: ja tehokkaampaa huomiota. rikkoutumisen ja liikkeellelähdön seurauksena.
2426: Se, että tätä tutkimustoimintaa esitetään siir- Näiden tapahtumien tutkiminen ja niitä ehkäise-
2427: rettäväksi Ouluun jonkin muun pohjoisen sata- vien toimenpiteiden suunnittelu näyttää jääneen
2428: makaupungin sijasta, johtuu halusta sijoittaa se huomiota vaille, vaikka monessa maassa, kuten
2429: paikkaan, missä sillä olisi mahdollisimman laaja Norjassa, Islannissa, Kanadassa ja Neuvosto-
2430: tieteellinen apu käytettävänä. Tutkittavien seik- liitossa tällä alalla on suoritettu uraa uurtavia
2431: kojen ollessa milloin puhtaasti luonnontieteelli- tutkimuksia.
2432: 38 Toivomusaloite n:o 35
2433:
2434:
2435: 3. Lumi Erikoisuutena mainittakoon myös lumen ja
2436: jään osuus liikunnassa ja nimenomaan liikunta-
2437: Tutlr..imustoiminta on tähän asti ollut lähinnä urheilussa. Suksien luiston tutkiminen on eräs
2438: ilmatieteen laitokselle ja vesihallituksen hydro- mielenkiintoinen aihe, jonka selvittämiseen esim.
2439: logian toimistolle kuuluvaa. Päähuomio on koh- japanilaiset Sapporon olympialaisia valmistel-
2440: distunut lumen vesiarvoihin ja kevätsulamisessa lessaan myönsivät suuren apurahan. Kansain-
2441: syntyneen vesimäärän arvioimiseen voimalaitok- välisiä hiihto- ja mäenlaskukilpailuja silmällä-
2442: sia silmälläpitäen. Mitä tulee sulamisen kautta pitäen olisi Suomessakin asialle uhrattava varo-
2443: järviin ja jokiin tulevista vesimääristä, muodos- ja. Lumen pitkän kestoajan huomioonottaen täl-
2444: taa Etelä-Suomessa lumesta sulava osuus vain laiset tutkimukset olisi suoritettava Lapissa tai
2445: noin 35% ja sateista tuleva osuus noin 65 %. jossain muussa Pohjois-Suomen urheilukeskuk-
2446: Siten lumen vesiarvoilla Etelä-Suomessa ei ole sessa.
2447: sitä ratkaisevaa merkitystä, joka sillä on Poh- Tutkimus käsittäisi merijään vaikutuksen tal-
2448: jois-Suomessa, missä lumen tuottama vaiunta vimeriliikenteeseen, jokien jääpatojen aiheutta-
2449: on 70% ja sateiden osuus noin 30 %. mien tulvien haitat sekä lumen vaikutuksen
2450: metsä- ja riistatalouteen sekä vesivoimatilantee-
2451: Lumen vaikutus ympäristöämme on myös seen.
2452: tärkeä kohde Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
2453: tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
2454: Metsissä esiintyvien lumivahinkojen selvittä- sen,
2455: minen on tällä hetkellä käynnissä Pohjois-
2456: Suomen metsäntutkimusasemilla. Aivan uutena että hallitus ottaisi valtion vuoden
2457: tutkimuspuolena on Oulun yliopiston toimesta 1978 tulo- ja menoarvioon 1,2 milj.
2458: käynnistetty eläinten käyttäytyminen lumessa. markan määrärahan Pohjois-Suomen
2459: Saatavat tulokset hyödyttävät porotaloutta ja lumi- ja jääolojen vaikutusta talouselä-
2460: metsän riistan suojelua. mään koskevalle tutkimukselle.
2461: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
2462:
2463: Kerttu Hemmi Jouko Mäkelä Mauno Manninen
2464: Pentti Liedes Pauli Räsänen Eero Lattula
2465: Aimo Ajo Veikko J. Matikkala Aino Karjalainen
2466: Mikko Jokela Mikko Ekorre Pekka Vilmi
2467: Juhani Orrenmaa Kalevi Mattila Kauko Hjerppe
2468: Lauri Impiö Helvi Niskanen
2469: 1977 vp. 39
2470:
2471: Toivomusaloite n:o 36.
2472:
2473:
2474:
2475:
2476: Hokkanen ym.: Osakkeiden omaisuusveron alentamisesta.
2477:
2478:
2479: E d u s k u n n a 11 e.
2480:
2481: Valtaosa maamme työpaikoista on yksityisen vero ei kuitenkaan riitä julkiselle vallalle, vaan
2482: sektorin työpaikkoja. Valtio ja kunnat esiintyvät tämän lisäksi yrityksiä verotetaan myös niiden
2483: työnantajina lähinnä eriasteisten palvelujen pii- omaisuudesta, mikä verotus perustuu osakkei-
2484: rissä. Tuotannollisessa sektorissa valtion työ- den verottamiseen. Osakkeiden verotus perus-
2485: paikkojen luku on kokonaisuuden kannalta vä- tuu osakkeiden verotusarvoon, mikä lasketaan
2486: häinen. Vastuu työllisyyden hoidosta ja koti- säännön mukaan: kaksi kertaa tuottoarvo ker-
2487: maisen kysynnän tyydyttämisestä sekä sen vien- taa matemaattinen arvo jaettuna kolmella. Tä-
2488: tivaluutan hankkimisesta, jolla tuonti makse- män laskelman avulla saadun arvon perusteella
2489: taan, on siis pääasiassa yksityisen yritystoimin- yrittäjälle määrätään osakkeista omaisuusvero.
2490: nan harteilla. Lukumääräisesti suurin osa työ- Vero on sitä suurempi, mitä paremmin yritys
2491: paikoista sijaitsee keskisuurissa ja pienissä yksi- on menestynyt, ja sitä suurempi, mitä nopeam-
2492: tyisissä yrityksissä. Jos työpaikkoja ei ole kai- min yritys on kasvanut. Ihmeelliseksi muodos-
2493: kille tarjolla, johtuu se siis joko siitä, että tuu verotustilanne yhtiössä silloin, jos yhtiössä
2494: uusia yrityksiä ei synny tarpeeksi tai siitä, että on vähemmistöosakas, joka vain sijoittaa yh-
2495: nykyiset yritykset eivät pysty riittävästi kas- tiöön rahaa yrityksen lähtiessä liikkeelle. Edel-
2496: vamaan. Sekä työllisyyden hoitamisen kannalta lämainittu omaisuusvero lankeaa maksettavaksi,
2497: että maan ulkomaankaupan tasapainottamisen vaikka vähemmistöosakas ei olisi saanut pen-
2498: kannalta olisi välttämätöntä luoda nykyistä pa- niäkään osinkoa tai ylipäänsä minkäänlaista
2499: remmat edellytykset yritystoiminnan kasvami- tuloa yhtiöstä. Jos vielä pääosakas päättää pan-
2500: selle. Tämä merkitsee työpaikkojen lisäämistä na pääpainon yhtiön kehittämiseen ja päättää
2501: kansalaisille kotimaassa ja siten työllisyyden investoida sen tuoton takaisin yhtiöön osinkoa
2502: ongelman voittamista ja samanaikaisesti koti- jakamatta, ei vähemmistöosakkaan osakkeilla
2503: maisen tuotantotoiminnan vahvistamista, mikä ole edes teoreettisesti mitään arvoa kenellekään.
2504: omalta puoleltaan tasapainottaa maan ulko- Omaisuusvero sensijaan lankeaa tälle paperi-
2505: maankauppaa. omaisuudelle maksettavaksi sitä suurempana
2506: Yritystoiminnan ongelmat voidaan kiteyttää kuta nopeammin yhtiö kasvaa.
2507: tällä hetkellä kahteen kysymykseen: Miksi Ratkaisuksi on jäänyt useissa tapauksissa lai-
2508: uusia yrityksiä ei Suomessa synny tarpeeksi ja nan otto, velkaantuminen omalle yhtiölle. Ve-
2509: miksi nykyiset yrityksemme eivät kasva riittä- rottaja on kuitenkin päättänyt sulkea tämän
2510: västi. Näihin ongelmiin on syynä yritysten yli- ulospääsytien. Ensimmäinen askel otettiin, kun
2511: korkea verotus. Kun yrityksissä syntyy toimin- omistajan velkasaidolle yhtiöön määrättiin pa-
2512: nallista ylijäämää, eli kun yritys kasvaa, on kollinen korko, joka tällä hetkellä on 10 %.
2513: tämä kasvu, voitto, verotettavaa tuloa. Voitto Toinen askel otettiin, kun omistajalta evättiin
2514: voidaan joko sijoittaa takaisin yritykseen sen oikeus käsitellä tätä yhtiölleen maksamaansa
2515: oman pääoman lisäämiseksi tai maksaa osinkona korkoa yli 5 000 markan osalta vähennyskelpoi-
2516: ulos yrityksestä yrityksen osakkaille. Yritykseen sena kuluna omassa verotuksessaan. Kolmatta
2517: sijoitetusta voitosta maksaa yritys veroa 42 % askelta on suunniteltu otettavaksi uudessa osa-
2518: ja siinä tapauksessa että voitto jaetaan ulos keyhtiölaissa. Siinä määrättäisiin yksinkertai-
2519: osinkona, maksaa osingon saaja yrityksen mak- sesti, että yhtiön omistaja tai osakas ei saa olla
2520: saman veron lisäksi voiton osasta vielä osinko- velkaa yhtiölleen. Kaikkein ongelmallisimmaksi
2521: veron, jolloin voitto on kahdenkertaisen vero- yritysverotus on muodostunut silloin, kun yri-
2522: tuksen kohteena. Edellä esitetty yrityksen tulo- tys on voimakkaasti kasvanut, lisännyt koneis-
2523: 40 Toivomusaloite n:o 36
2524:
2525:
2526: toaan ja työpaikkojen maaraa Ja sen seurauk- keiden verotus perustuu. Sen asemesta, että
2527: sena osakkeille määrätty omaisuusarvo on nous- osakkeiden verotusarvo nyt lasketaan säännön
2528: sut niin suureksi, että yrittäjällä, joka omistaa mukaan, kaksi kertaa tuottoarvo kertaa mate-
2529: osakkeet, ei ole olemassa niitä rahoja, joilla hän maattinen arvo jaettuna kolmella, olisi yritysten
2530: voisi omaisuusveron maksaa. Tällöin ainoa mah- osakkeiden verotusarvon laskenta perustettava
2531: dollisuus on, että osakas-omistaja lainaa henki- sille, miten paljon osakas on saanut osinkoa
2532: lökohtaisesti käyttöönsä rahalaitoksesta veron osakkeistaan. Tämä verotustapa olisi oikeuden-
2533: maksamista varten rahaa. Tämän hän joutuu mukainen kaikkia yrityksestä kiinnostuneita
2534: tekemään jatkuvasti vuodesta toiseen, mikäli kohtaan ja se myös loisi edellytykset kehittää
2535: tahtoo yritystään laajentaa ja näin osakas-omis- yritystä ja kasvattaa sitä, minkä tulee olla myös
2536: taja lopulta velkaantuu suuressa määrin. Tämä yhteiskunnan kannalta tavoitehava asia.
2537: ei voi olla se yritysten verottamismuoto ja -tapa, Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
2538: jota lainsäätäjä alunperin on tarkoittanut. Ole- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2539: massaoleva järjestelmä näet hävittää edellytykset
2540: kehittää yrityksiä siten, että ne toiminnaltaan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
2541: kasvaisivat, lisäisivät koneistoaan ja lisäisivät osakeverotuksen muuttamiseksi siten,
2542: työpaikkoja. että osakkeiden verotusarvo laskettaisiin
2543: Kaikkein suurin ongelma olemassaolevassa sen mukaisesti miten paljon niistä osakas
2544: verotusjärjestelmässä on osakkeiden omaisuus- saa osinkoa.
2545: arvon, siis sen arvon määrääminen, johon osak-
2546: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
2547:
2548: Matti Hokkanen Esko Härkönen Eero Lattula
2549: 1977 vp. 41
2550:
2551: Toivomusaloite n:o 37.
2552:
2553:
2554:
2555:
2556: Häkämies ym.: Imatran poliisitalon laajentamisesta.
2557:
2558:
2559: E d u s k u n n a 11 e.
2560:
2561: Kymen läänin rakennustoimiston ohjelmassa uudelleen käsittelyyn ja toteutetuksi aikaisem-
2562: on ollut Imatran poliisiaseman riittämättömien min mainitulla tavalla.
2563: tilojen laajennushanke, mutta rakennushallitus Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2564: on kuitenkin tehnyt kielteisen päätöksen hank- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2565: keesta ja edellyttänyt vuokratilojen hankkimista muksen,
2566: mainittuun käyttöön. Koska laajennustyö on
2567: välttämätön eikä vuokratiloja ole löydettävissä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
2568: tyydyttävällä tavalla, olisi rakennustyö saatava Imatran poliisitalon laajentamiseksi.
2569: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1977.
2570:
2571: Erkki Häkämies Pekka Jokinen Anna-Liisa Linkola
2572:
2573:
2574:
2575:
2576: 6 0877001791
2577: 42 1977 vp.
2578:
2579: Toivomusaloite n:o 38.
2580:
2581:
2582:
2583:
2584: lmpiö ym.: Määrärahasta uskonnollisten ja paikallislehtien tuke-
2585: miseen.
2586:
2587:
2588: E d u s k u n n a 11 e.
2589:
2590: Valtion viime vuosien tulo- ja menoarvioissa Kuitenkaan tälle lehdistölle ei ole julkisista
2591: on ollut merkittäviä summia lehdistön yleiseen varoista jaettu tukea huolimatta siitä, että kaik-
2592: kuljetustukeen. Vasta kuluvan vuoden tulo- ja ki kustannukset lehtien toimittamiseksi lukijain
2593: menoarvioon on saatu uskonnollisten lehtien käsiin ovat lähes räjähdysmäisesti kohonneet,
2594: kustantajille kuljetus-, jakelu- ja muiden kus- ja samana aikana eri poliittiset tahot ovat mää-
2595: tannusten alentamiseen määräraha. Tätä rat- rätyissä yhteyksissä kertoneet suopeudestaan,
2596: kaisua on maamme väestön valtaosan piirissä, mikä on täysin ymmärrettävää, ao. lehdistöä
2597: joka kuuluu kirkkoihimme tai uskonnollisiin kohtaan. Käytännössä tarvitaan myöskin tekoja,
2598: yhdyskuntiin, tervehditty ilolla. Lehdistötukea joilla helpotetaan arvokkaan tiedotustoiminnan
2599: jaettaessa on tasapuolisuuden nimessä toivot- ja kotiseutuystävällisen kulturellisen työn jat-
2600: tava, että sama suuntaus, joka vuoden 1977 kamisen mahdollisuuksia.
2601: tulo- ja menoarviosta päätettäessä toteutettiin, Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
2602: jatkuisi myös seuraavan budjetin osalta. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2603: Paikalliset lehdet edustavat maassamme erit-
2604: täin merkittävää alueellista tiedotustoimintaa että hallitus ottaisi vuoden 1978 tulo-
2605: ja samalla rakentavat yhteyksiä kotiseudultaan ja menoarvioesitykseen riittävän määrii-
2606: muualle muuttaneiden ihmisten ja heidän lähei- rahan uskonnollisten ja paikallislehtien
2607: sen entisen kasvu- ja työympäristönsä välillä. tukemiseen.
2608: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
2609:
2610: Lauri Impiö Pekka Vilmi
2611: Mikko Jokela Aimo Ajo
2612: Eero Lattula
2613: 1977 vp. 43
2614:
2615: Toivomusaloite n:o 39.
2616:
2617:
2618:
2619:
2620: Jokela ym.: Polttoöljyn käytön sallimisesta myymäläautoissa.
2621:
2622:
2623: E d u s k u n n a 11 e.
2624:
2625: Noin puoli miljoonaa suomalaista on kaup- riitä. Ilman lisätukitoimenpiteitä myymäläauto-
2626: papalvelujen suhteen pääasiassa myymäläautojen jen määrän lasketaan putoavan vuoteen 1980
2627: palvelusten varassa. He ovat lähinnä syrjäisten mennessä alle 700.
2628: seutujen autottornia ihmisiä, joilla on kohtuut- Eräänä lisätukimuotona voisi tulla kysymyk-
2629: toman pitkät matkat lähimpiin kauppaliikkeisiin seen se, että myymäläautoissa saataisiin käyttää
2630: ja vähäinen ostokyky. Myymäläautojen asiakkai- kevyttä polttoöljyä dieselöljyn asemesta. Koska
2631: den keski-ikä on hyvin korkea ja keskimääräiset kevyt polttoöljy on hinnaltaan alle puolet die-
2632: ostokset markkamäärältään pieniä. selöljyn hinnasta, olisi tällä huomattava merki-
2633: Myymäläautojen tarjoamat palvelut ovat kui- tys syrjäseutujen ja erikoisesti Pohjois-Suomen
2634: tenkin viime aikoina heikentyneet, sillä autojen myymäläautopalvelujen säilyttämisessä. Valtion
2635: lukumäärä on pienentynyt. 1960-luvulla autot verotuloihin tällä toimenpiteellä olisi vain noin
2636: lisääntyivät siten, että vuonna 1960 myymälä- 5 milj. markan vähennys vuosittain.
2637: autoja oli 664, 1965 794 ja vuonna 1970 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2638: 1 213. Tämän jälkeen alkoi lukumäärä laskea nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2639: siten, että v. 1975 autoja oli vain 885 ja tällä muksen,
2640: hetkellä määrä on enää hieman yli 800 myymä-
2641: läautoa, josta määrästä suuri osa on yli-ikäistä. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
2642: Uusimistarve myymäläautojen kohdalla on kevyen polttoöljyn käytön saltimiseksi
2643: suuri, mutta sitä rajoittaa korkea hankintahinta, dieselöljyn asemesta myymäläautoissa
2644: joka keskimäärin on noin 220 000 mk. Han- syrjäisten seutujen kauppapalvelujen tur-
2645: kintaa helpottamaan on mahdollista saada kor- vaamiseksi.
2646: kotukea valtion varoista, mutta se ei yksinään
2647: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1977.
2648:
2649: Mikko Jokela Toivo T. Pohjala Kerttu Hemmi
2650: Kalevi Mattila Juhani Tuomaala Heikki Mustonen
2651: Mikko Pesälä Erkki Korhonen Henrik Westerlund
2652: Reino Karpola Aimo Ajo Aino Karjalainen
2653: Mauri Miettinen Pekka Vilmi Lauri Impiö
2654: Juuso Häikiö
2655: 44 1977 vp.
2656:
2657: Toivomusaloite n:o 40.
2658:
2659:
2660:
2661:
2662: Juvela ym.: Alle 1 200 markan määräisten työ- ja virkaeläkkei-
2663: den vapauttamisesta veroista.
2664:
2665:
2666: E d u s k u n n a 11 e.
2667:
2668: Eläkeläisten ja heidän järjestöjensä taholla on tyisi toimenpiteisiin pieniin työeläkkeisiin koh-
2669: jo kauan oltu tyytymättömiä pieniin työeläk- distuvan verotuksen lopettamiseksi. Rajana täs-
2670: keisiin kohdistuvaan verotukseen. Kun hyvin sä vaiheessa voisi olla 1 200 markan työ- tai
2671: useissa tapauksissa työeläke yhdessä kansaneläk- virkaeläke kuukaudessa, josta alaspäin veroa ei
2672: keen perusosan kanssa muodostaa eläkkeensaa- perittäisi.
2673: jalle välttämättömään elämiseen tarvittavan mi- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
2674: nimitulon, on kohtuutonta, että tähän vielä kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2675: kohdistuu suhteellisen raskas verotus. Kun li-
2676: säksi on otettava huomioon, että työeläkkeeseen että hallitus ryhtyisi viipymättä toi-
2677: oikeuttavasta tulosta on aikanaan suoritettu jo menpiteisiin alle 1 200 markan määrän
2678: asiaankuuluva vero, on tässä kysymys oikeas- kuukaudessa olevien työ- ;a virkaeläk-
2679: taan kahteen kertaan verottamisesta. Näin ollen keiden vapauttamiseksi kokonaan ve-
2680: pitäisimmekin tarpeellisena, että hallitus ryh- rosta.
2681: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1977.
2682:
2683: Aulis Juvela Lauha Männistö Pauli Räsänen
2684: 1977 vp. 45
2685:
2686: Toivomusaloite n:o 41.
2687:
2688:
2689:
2690:
2691: Juvela: Mouhijärven kunnan siirtämisestä kehitysalueiden toiseen
2692: vyöhykkeeseen.
2693:
2694:
2695: E d u s k u n n a II e.
2696:
2697: Satakunnassa SlJaltseva Mouhijärven kunta ole yrityksistä huolimatta muuttunut parem-
2698: jätti viime vuoden puolella valtioneuvostolle paan suuntaan, vaan on pysynyt yksipuolisesti
2699: anomuksen kunnan siirtämisestä alueellisesta maa- ja metsätalousvaltaisena. Veroäyrimäärä
2700: kehityksestä annetun lain 4 § :n perusteella oli vuonna 1975 asukasta kohti 5 925, mikä on
2701: kehitysalueiden toiseen vyöhykkeeseen. Mouhi- huomattavasti alle Turun ja Porin läänin ja
2702: järven kunta sijaitsee kolmen kehitysalueiden koko maan vastaavan keskimääräisen luvun.
2703: toiseen luokkaan kuuluvan kaupungin ja kun- Näin ollen kaikki syyt puoltavat perustellusti
2704: nan läheisyydessä. Nämä ovat Kankaanpään ja Mouhijärven kunnan siirtämistä kehitysalueen
2705: Ikaalisten kaupungit sekä Lavian kunta. Tam- toiseen luokkaan tai sitten vähintäänkin kunta
2706: pereen, Porin ja Nokian kaupunkien sekä eräi- pitäisi siirtää ensi tilassa kehitysalueiden ulko-
2707: den muiden merkittävien teollisuuspaikkakun- puoliseksi tukialueeksi.
2708: tien läheisyys on vaikuttanut työikäisen väes- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
2709: tön voimakkaaseen muuttoliikenteeseen kun- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2710: nasta poispäin. Tämä seikka taas on puolestaan
2711: vaikuttanut kunnan väestön ikärakenteen muut- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
2712: tumiseen ja samalla sosiaali- ja terveydenhoi- menpiteisiin Mouhijärven kunnan siirtä-
2713: tomenojen kohtuuttomaan kasvuun. miseksi kehitysalueiden toiseen vyöhyk-
2714: Mouhijärven kunnan elinkeinojakautuma ei keeseen.
2715: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1977.
2716:
2717: Aulis Juvela
2718: 46 1977 vp.
2719:
2720: Toivomusaloite n:o 42.
2721:
2722:
2723:
2724:
2725: Aino Karjalainen ym.: Lisäyksestä vuoden 1977 tulo- ja meno-
2726: arvioon kotiteollisuuden edistämiseksi.
2727:
2728:
2729: E d u s k u n n a 11 e.
2730:
2731: Kotiteollisuuden neuvontaorganisaation muo- tavissa, että valtionapu on erittäin pieni ver-
2732: dostavat Kotiteollisuuden keskusliitto ja 21 rattuna muiden neuvontajärjestöjen Ja vapaan
2733: kotiteollisuuden alueyhdistystä. Järjestöt hoita- kansansivistystyön saamaan valtion tukeen.
2734: vat alan oppilaitosten kanssa yhteistyössä koti- Valtion tuki tulee ehdottomasti saattaa käsit-
2735: ja käsiteollisuuden laajan ja monipuolisen neu- tämään 70 % palkkausmenoista, jolloin se vas-
2736: vonta- ja kurssitoiminnan. Ne toimivat myös taisi opetusministeriön hyväksymiä valtionavun
2737: käsi- ja pienteollisen yritystoiminnan yhteistyö- perusteita.
2738: eliminä. Kotiteollisuuden edistämistoiminnan Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
2739: merkitys on huomattava koko maan, erityisesti kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2740: kuitenkin maan ja talousalueiden kehitys- ja
2741: reuna-alueiden elinkeinoelämälle. että hallitus ottaisi valtion vuoden
2742: Vaikka eduskunnan toimesta viime ja kulu- 1977 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
2743: van vuoden tulo- ja menoarvioon on valtion- 2 500 000 markkaa kotiteollisuuden
2744: apua jonkin verran nostettu, on vieläkin todet- edistämiseen.
2745: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
2746:
2747: Aino Karjalainen Kerttu Hemmi Sakari Knuuttila
2748: Mikko Asunta Heikki Mustonen Mikko Kaarna
2749: Lea Sutinen Elly Sigfrids Juhani Tuomaala
2750: 1977 vp. 47
2751:
2752: Toivomusaloite n:o 43.
2753:
2754:
2755:
2756:
2757: Kauppi ym.: Valtion virastotalon rakentamisesta Vaasaan.
2758:
2759:
2760: E d u s k u n n a 11 e.
2761:
2762: Lääninhallitus ja muut valtion virastot V aa- Valtion uuden virastotalon rakentaminen
2763: sassa sijaitsevat hajallaan ympäri kaupunkia. Vaasaan on jo kauan ollut vireillä. Piirustukset
2764: Vaasan omille asukkaillekin tuottaa suuria vai- ovat valmiina ja tonttikin on varattu. Virastota-
2765: keuksia niiden löytäminen, puhumattakaan lon rakentaminen olisi aloitettava ensi tilassa,
2766: ulkopaikkakuntalaisista, joille se ei ole mah- jotta virastojen toiminta saataisiin tehokkaaksi,
2767: dollista ilman opastusta. Monet virastot toimi- asiakaspalvelu hyväksi ja vapauduttaisiin nykyi-
2768: vat vuokratiloissa heikkokuntoisissa ja muka- sen hajasijoituksen aiheuttamista ylimääräisistä
2769: vuuksiltaan puutteellisissa rakennuksissa. Paitsi kustannuksista.
2770: vaikeuksia asioiden hoitamisessa tällainen haja- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
2771: sijoitus aiheuttaa jatkuvasti lisää kustannuksia, nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2772: joista vapauduttaisiin, jos kaikki virastot sijait- muksen,
2773: sisivat keskitetysti samalla alueella, samassa ra- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
2774: kennuksessa. menpiteisiin valtion uuden virastotalon
2775: rakentamiseksi Vaasaan.
2776: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
2777:
2778: Eeva Kauppi Erkki Pystynen Elly Sigfrids
2779: Antti Pohjonen Aili Vaittinen-Kuikka Juhani Orrerimaa
2780: Pekka Jokinen Juuso Häikiö Juhani Tuomaala
2781: P. Mäki-Hakola Anna-Liisa Linkola
2782: 48 1977 vp.
2783:
2784: Toivomusaloite n:o 44.
2785:
2786:
2787:
2788:
2789: Koskinen ym.: Ylimääräisen maksun perimisestä suurtuotantolai-
2790: toksilta työläisten asuntotonttien hankintaa varten.
2791:
2792:
2793: E d u s k u n n a 11 e.
2794:
2795: Asuntotuotannon nopeamman lisääntymisen tävä helpottavia muotoja. Eräs tällainen olisi
2796: yhtenä merkittävänä esteenä työtätekevän väes- maamme suurtuotantolaitoksille asetettava la-
2797: tön kohdalla on viime vuosien aikana ollut tont- kiin perustuva velvoite luovuttaa vuosivoitos-
2798: timaiden puute asutuskeskuksissa ja niiden lä- taan määrätty osa työntekijäin asuntotarkoituk-
2799: heisyydessä sekä ennen kaikkea näiden maiden siin tarvittavan tonttimaan lunastamiseksi. Kun
2800: kohtuuttoman korkea hinta. Tämä on ollut ylijäämä muodostuu työn tuloksesta ja kun elin-
2801: aiheena myöskin valtavaan maastamuuttoon, taso ei meillä ole korkea, on yhteiskunnallisesti
2802: sillä jos työläisellä on sattunut olemaan siedet- yleensä oikeudenmukaista tähän näkökantaan
2803: tävät työolosuhteet, niin asuntopula on kan- yhtyä.
2804: nustanut jättämään synnyinmaan. Omakotiasun- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
2805: non saamisen suunnitelmat ovat lukemattomien kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2806: työläisperheiden kohdalla kariutuneet siihen,
2807: että on ollut mahdotonta pääomien puuttuessa että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
2808: ostaa tontti, minkä jälkeen olisi mahdollista menpiteisiin ylimääräisen maksun peri-
2809: lainavaroilla aloittaa rakentaminen, tämäkin miseksi suurtuotantolaitoksilla näiden
2810: perhesuhteista ja pankkitalletuksista suuresti vuosivoitosta, jolla maksulla rahoitetaan
2811: riippuen. työläisten asuntotonttien hankinta.
2812: Tähän yhä vakavaan tilanteeseen olisi löydet-
2813: He1singissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
2814:
2815: Aarne Koskinen Pauli Puhakka E.-J. Tennilä
2816: 1977 vp. 49
2817:
2818: Toivomusaloite n:o 45.
2819:
2820:
2821:
2822:
2823: E. Laine ym.: Asuntotuotannon valtaosan lainoittamisesta valtion
2824: asuntotuotannon määrärahoista.
2825:
2826:
2827: E d u s k u n n a 11 e.
2828:
2829: Asuntopolitiikan toteuttaminen yhteiskunnan rakentamisen vaikeus. Ensisijaislainoituksen
2830: etujen mukaisella tavalla edellyttää suurten muuttaminen ehdottamallamme tavalla vaikut-
2831: grynderien ja pankkien vaikutusvallan kaventa- taisi asumiskustannuksia alentavasti 3-5 mark-
2832: mista ja vastaavasti yhteiskunnan vaikutusval- kaa neliötä kohti kuukaudessa, ehkä enemmän-
2833: lan lisäämistä asuntopolitiikassa. Merkittävää kin.
2834: osaa tässä näyttelee asuntotuotannon tarvitse- Asukkaiden etujen mukaista on, että yhteis-
2835: man ensisijaislainoituksen turvaaminen yhteis- kunnan osuutta asuntojen tuotannossa, rahoituk-
2836: kunnan määräysvallassa olevin toimenpitein. sessa ja jakelussa voimakkaasti lisätään. Jotta
2837: Suuryrityksiin kohdistuvan verotuksen lisäämi- asumisen perusoikeus voidaan toteuttaa, asunto-
2838: sen ohella pankeille tulisi asettaa sitovat kiin- jen rahoitus, tuotanto ja jakelu tulee irrottaa
2839: tiöt luovuttaa valtiolle halpakorkoista lainaa, suuryritysten, pankkien ja rakennusliikkeiden
2840: jonka valtio Iuovuttaisi asuntotuotantoon. Pan- määräysvallasta ja saattaa kansanvaltaisen val-
2841: keille maksettava lainakorko olisi sama kuin vonnan piiriin.
2842: aravalainoissakin ja lainoja maksettaisiin pan- Ahtaasti asumisen poistamiseksi sekä tuotet-
2843: keille takaisin sitä mukaa kuin asukkaat niitä tavien asuntojen huoneluvun että keskipinta-alan
2844: aikanaan kuolettavat. Halpakorkoisten ja pitkä- tulee voimakkaasti kasvaa. Siksi asuntolainoitus-
2845: aikaisten lainojen ottaminen pankeilta ei mer- määrärahoja on lisättävä voimakkaasti niin, että
2846: kitsisi valtiolle mitään kustannuksia, mutta seuraavan 10 vuoden aikana tuotetaan vuosit-
2847: olennaisen parannuksen saisivat asukkaat. tain kaikkiaan keskimäärin vähintään 70 000
2848: Kerrotulla tavalla hankitut varat luovutettai- asuntoa. Petoskorjaukseen myönnettäviä mää-
2849: siin lainoina ensisijaisesti kunnalliseen vuokra- rärahoja on voimakkaasti lisättävä. Valtion asun-
2850: asuntotuotantoon, työtätekevien omatoimiseen tolainoittaman tuotannon määrää on voimak-
2851: rakentamiseen, työtätekevien omistusasunnon tai kaasti lisättävä niin, että se kattaa valtaosan
2852: asunto-osuuskunnan hankkimiseen. Vuokra- asuntotuotannosta.
2853: asuntojen rakentamiskustannukset tulisi valtion Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
2854: rahoittaa em. tavalla kokonaan. Omatoimisen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2855: rakentajan ja oman asunnon hankkijan omarahoi-
2856: tusosuus olisi korkeintaan 10 %. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
2857: Ehdottamaamme asuntotuotannon rahoitta- asuntotuotannon valtaosan !ainoittami-
2858: mistapaa puoltaa erityisesti nykymuotoisen ensi- seksi valtion asuntotuotantomäärärahois-
2859: sijaislainoituksen raskaus, mikä näkyy laina-ajan ta, jotka kerätään suuryritysten verotus-
2860: lyhytikäisyydessä ja lainakoron kohtuuttomuu- ta lisäämällä ja asettamalla raha- ja rahoi-
2861: dessa. Seurauksena on ollut paitsi asumiskustan- tuslaitoksille sitovat kiintiöosuudet, jot-
2862: nusten kalleus monien valtion asuntolainoitta- ka ne joutuvat luovuttamaan valtiolle
2863: mien rakennuskohteiden rakentamatta jääminen nykyistä oleellisesti halvemmalla korolla
2864: ja erityisesti kunnallisen vuokra-asuntotuotan- ja pitemmällä laina-ajalla asuntotuotan-
2865: non vähälukuisuus ja työtätekevien omatoimisen non rahoittamista varten.
2866: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1977.
2867:
2868: Ensio Laine Heimo Rekonen Taisto Sinisalo
2869: 7 0877001791
2870: 50 1977 vp.
2871:
2872: Toivomusaloite n:o 46.
2873:
2874:
2875:
2876:
2877: E. Laine ym.: Eräiden valtion lainoittamien vuokratalojen laina·
2878: aikojen ja lainanlyhennysperusteiden tarkistamisesta.
2879:
2880:
2881: E d u s k u n n a 11 e.
2882:
2883: Kohtuuttomasti kohonneita asumiskustannuk- tella asuntopoliittisilla syillä. Siihen tulisikin
2884: sia voitaisiin alentaa mm. pidentämällä asunto- pyrkiä uusia lainoituspäätöksiä tehtäessä. Jotta
2885: lainojen takaisinmaksuaikaa asuntojen käyttö- vuonna 1971 ja sen jälkeen lainoitettujen vuok-
2886: ikää vastaavaksi. Voimassaolevan asuntotuotan- ra-aravien asukkaat voitaisiin lainan maksuajan
2887: tolain mukaan voisi ns. vuokra-asuntojen laina- suhteen saattaa samaan asemaan aikaisemmin
2888: aika olla 45 vuoden pituinen. V aitioneuvoston valtion lainoittamien talojen asukkaiden kanssa,
2889: suosituksella onko. laina-aika alennettu vuodes- olisi ko. lainojen takaisinmaksuaika muutettava
2890: ta 1971 alkaen 25 vuoteen. Mistä syystä halli- 4 5 vuodeksi.
2891: tus ei ole myöhemmin kehottanut asuntohalli- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
2892: tusta noudattamaan alkuperäistä 4 5 vuoden lai- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2893: na-aikaa, ei ole tiedossamme. muksen,
2894: Laina-ajan pidentämistä puoltavat monet nä-
2895: kökohdat. Lainanhoitokustannusten aleneminen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
2896: tekisi mahdolliseksi vuokrien vastaavan alenta- vuonna 1971 ja sen jälkeen valtion lai-
2897: misen. Vuokra-aravilla keinottelua voitaisiin noittamien vuokratalojen saattamiseksi
2898: olennaisella tavalla rajoittaa pidentämällä laina- laina-aikojen ja lainojen lyhennysperus-
2899: aikaa sen sijaan, että nyt on mahdollista 25 vuo- teiden osalta samaan asemaan aikaisem-
2900: den jälkeen muuttaa talo kovan rahan taloksi. min lainoitettujen vuokratalojen kanssa
2901: Nykyisin talon omistaja saa talon omakseen 25 ja että hallitus samalla huolehtisi ko.
2902: vuodessa, jossa ajassa vuokralaiset ovat sen mak- vuokratalojen vuokrien alentamisesta
2903: saneet. Lainan takaisinmaksuajan pidentämistä laina-aikojen muutosta vastaavasti.
2904: asunnon käyttöikää vastaavaksi voitaisiin perus-
2905: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1977.
2906:
2907: Ensio Laine E.-J. Tennilä
2908: Pentti Liedes Heimo Rekonen
2909: 1977 vp. 51
2910:
2911: Toivomusaloite n:o 47.
2912:
2913:
2914:
2915:
2916: E. Laine ym.: Korkeakoulujen oppilasasuntoJoiden vuokrien ja
2917: muiden asumiskustannusten nousun estämisestä.
2918:
2919:
2920: Ed u s kun n a 11 e.
2921:
2922: Opiskelijoiden asumista, toimeentuloa ja opis- täminen ja lainakoron alentaminen. Valtio voisi
2923: kelua vaikeuttavat korkeat asumiskustannukset. maksaa osan pankkien perimästä lainakorosta
2924: Nämä vaikeudet ovat vielä kasvaneet hintatason ja näin helpottaa opiskelija-asuntoloita ylläpitä-
2925: kohoamisen, Iainansaannin vaikeutumisen ja eri- vien korkeakoulujen ylioppilaskuntien ja mui-
2926: tyisesti vuokratason voimakkaan kohoamisen den vastaavien yhteisöjen asemaa.
2927: johdosta. Vaikka opiskelijoiden asuntovuokrat Edellä olevan perusteelia ehdotamme kun-
2928: ovat tunnetusti korkeimmat asuntoneliötä kohti, nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2929: ovat vuokrien korotukset opiskelija-asunnoissa muksen,
2930: olleet jopa huomattavasti yleisiä vuokrankoro-
2931: tuksia suurempia. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
2932: Oppilasasuntoja ylläpitävät yhteisöt ovat suu- menpiteisiin korkeakoulujen oppilas-
2933: rissa taloudellisissa vaikeuksissa ja pyrkivät asuntoloiden vuokrien ja muiden asumis-
2934: poistamaan niitä kohtuuttoman korkeilla vuok- kustannusten nousun estämiseksi piden-
2935: rilla. Kun opiskelijoilla ei ole mahdollisuuksia tämällä valtion asun(oloiden rakentami-
2936: suoriutua näin kohoavista asumiskustannuksis- seen antamien lainojen laina-aikaa ja
2937: taan, tulisi valtiovallan ryhtyä toimenpiteisiin ti- alentamalla niiden korkoa sekä maksa-
2938: lanteen parantamiseksi. Jätevesimaksurasituksen malla valtion varoista ao. yhteisöille
2939: poistaminen oppilasasuntolakiinteistöiltä helpot- osan niistä kuluista, jotka aiheutuvat
2940: taisi jossain määrin vuokrankorotuspainetta. Tä- pankkien perimistä asuntolainojen ko-
2941: täkin merkittävämpi keino olisi laina-ajan piden- roista.
2942: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1977.
2943:
2944: Ensio Laine Heimo Rekonen Arto Merisaari
2945: 52 1977 vp.
2946:
2947: Toivomusaloite n:o 48.
2948:
2949:
2950:
2951:
2952: Lattula: Asuntotulon verotuksen epäkohtien poistamisesta.
2953:
2954:
2955: E d u s kun n a 11 e.
2956:
2957: Vuonna 1976 tekemässäni kirjallisessa edus- tulon piiriin tulisivat sellaisetkin asunnot, jotka
2958: kuntakyselyssä olen todennut, että käsitettä eivät ole omistajan käytössä. Ministeri Loikka-
2959: asuntotulo on laajennettu koskemaan muitakin nen toteaa edelleen vastauksessaan eduskunta-
2960: huoneistoja kuin asuntotulolain 1 §:n 1 momen- kyselyyn, että verohallitus on verotoiroistoille
2961: tin tarkoittamia huoneistoja, ja että lain tarkoit- antamissaan ohjeissa tulkinnut asuntotulovero-
2962: tamia vähennyksiä ei ole tehty ns. asuntotulosta, lain säännöstä toisin. Edelleen ministeri Loikka-
2963: joka koskee toista asuntoa. Edelleen olen kyse- nen on luvannut, että hallitus seuraa oikeuskäy-
2964: lyssä huomauttanut, että on keksitty toiselle tännön kehitystä ja samalla selvittää, onko asias-
2965: vuokratusta osakkeesta verotuksen kohteeksi sa ryhdyttävä toimiin pykälän sanamuodon sel-
2966: kokonaan uusi, lainsäätäjäliekin tuntematon ve- ventämiseksi.
2967: rotuskohde, takuutulo.
2968: Ylijohtaja Lauri Honkavaara valtiovarainmi- Edellä selostetun perusteella ehdotan kun-
2969: nisteriön vero-osastolta on julkisuudessa toden- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2970: nut tästä asiasta, että verohallituksen antamat muksen,
2971: soveltamisohjeet eivät ehkä kaikissa tapauksissa
2972: johda siihen mitä lakia säädettäessä oli ajateltu. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
2973: Toisen valtiovarainministerin Jouko Loikka- menpiteisiin asuntotuloverolain tulkin··
2974: sen mukaan lainmuutoksen tarkoituksena ei nan saattamiseksi sellaiseksi, ettei asun-
2975: suinkaan ollut saada aikaan poikkeusta lain so- totulon verotuksessa enää tapahtuisi
2976: vellutusalaan eikä saada myöskään aikaan mi- harkintaverotusta eikä muutakaan koh-
2977: tään uutta harkintaverotusmuotoa, jolla asunto- tuutonta verotusmenettelyä,
2978: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
2979:
2980: Eero Lattula
2981: 1977 vp. 53
2982:
2983: Toivomusaloite n:o 49.
2984:
2985:
2986:
2987:
2988: Lattula: Asuntotuotannon ensisijaisrahoituksen saannin turvaami-
2989: sesta kehitysalueilla.
2990:
2991:
2992: E d u s k u n n a 11 e.
2993:
2994: Asuntotuotannon merkitys on huomattava että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
2995: kehitysalueiden nopean työllisyyden hoidon kan- menpiteisiin kehitysalueiden asuntotuo-
2996: nalta. Tämän johdosta olisi mahdollisimman tannon ensisijaisrahoituksen turvaami-
2997: pian helpotettava keskuspankin rahoitusohjeita, seksi ja laatisi sellaisen järjestelmän, että
2998: jotka koskevat asuntotuotannon rahoittamista kehitysalueiden asuntotuotantoon osoite-
2999: näillä alueilla. Useat asuntotuotantorakentamis- tut luotot voitaisiin vähentää keskuspan-
3000: kohteet ovat pysähdyksissä sen takia, ettei ki- kin rahalaitoksille määräämistä luotto-
3001: reän rahapolitiikan vuoksi ole saatu ensisijais- kiintiöisiä siten, etteivät ne aiheuttaisi
3002: lainoitusta. rahalaitoksille sakkokorkoa.
3003: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
3004: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3005: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
3006:
3007: Eero Lattula
3008: 54 1977 vp.
3009:
3010: Toivomusaloite n:o 50.
3011:
3012:
3013:
3014:
3015: Lattula: Malminetsinnän tehostamisesta ja kehittämisestä.
3016:
3017:
3018: E d u s k u n n a 11 e.
3019:
3020: Malminetsintää pitää maassamme välttämättä valmistamisen nopeuttamista. Uusien tutki-
3021: tehostaa ja kehittää, jotta vältyttäisiin 10-15 musmenetelmien kehittämiseen tulee yhteiskun-
3022: vuoden päästä kaivostoimintaa ja siihen liitty- nalta myös löytyä tarvittavat varat, sillä malmin-
3023: vää jalostus- ja kemian teollisuutta uhkaaviha etsintää suorittavilla yrityksillä niitä ei ole.
3024: vaikeuksilta. Edellä selostetun perusteella ehdotan kun-
3025: Yhteiskunnan on korkea aika sijoittaa entistä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3026: enemmän varoja konkreettisen malminetsinnän muksen,
3027: perusedellytysten suorittamiseen. Tämä tarkoit- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
3028: taa mm. geofysikaalisten mittausten lisäämistä menpiteisiin malminetsinnän tehostami-
3029: sekä seikkaperäisten maaperä- ja kalliokarttojen seksi ja kehittämiseksi.
3030: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
3031:
3032: Eero Lattula
3033: 1977 vp. 55
3034:
3035: Toivomusaloite n:o 51.
3036:
3037:
3038:
3039:
3040: Lattula: Investointien luotottamisen turvaamisesta työttömyys-
3041: alueilla.
3042:
3043:
3044: E d u s k u n n a 11 e.
3045:
3046: Työllisyyskysymysten hoitaminen maamme työpaikkojen luominen. Tämä edellyttää kuiten-
3047: vaikeimmilla työllisyysalueilla on erityisen kii- kin riittävien luottojen saamista.
3048: reellinen ja välttämätön asia. Kuluvana työlli- Edellä selostetun perusteella ehdotan kun-
3049: syyskautena työttömyysasteen ennakoidaan nou- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3050: sevan vaikeimmilla työllisyysalueilla yli 10 pro- muksen,
3051: sentin. Heikentynyt työllisyystilanne on suh-
3052: teellisesti vaikein kehitysalueilla, joilta on jäl- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti sel-
3053: leen aiheutumassa voimakasta muuttoliikettä laisiin toimenpiteisiin, että Kehitysalue-
3054: Ruotsiin. Tilanteeseen ei ole nähtävissä muutos- rahasto Oy:n ja maatilatalouden kehittä-
3055: ta ilman erityistoimenpiteitä. misrahaston mahdollisuudet luotottaa
3056: Työllisyyden hoito kehitysalueilla vaatii mm. kaikkia järkeviä investointeja pahimmilla
3057: voimakasta aluepolitiikkaa, jonka päätavoittee- työttömyysalueilla turvataan.
3058: na tulee olla pysyvien, uusien tuotannollisten
3059: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
3060:
3061: Eero Lattula
3062: 56 1977 vp.
3063:
3064: Toivomusaloite n:o 52.
3065:
3066:
3067:
3068: Lehmonen ym.: Koneiden ja laitteiden poistoilla varakkailla suur-
3069: tiloilla tapahtuvan verokeinottelun estämisestä.
3070:
3071: E d u s k u n n a 11 e.
3072:
3073: Maatilatalouden tuloverolaki on koko sen käytännössä erittäin vaikea toteuttaa, ja kun
3074: voimassaoleajan osoittautunut sisältävän epä- suurtilojen osalta harkintaverotusoikeus estäisi
3075: kohtia, joiden seurauksena tavalliset viljelystilat verokeinottelua, olisi se osittain uudelleen pa-
3076: ja varsinkin pientilat ovat jopa yliverotettuja lautettava maatilatalouden verotukseen. Sitä ei
3077: maatilataloudesta saatuihin tuloihin nähden ja tarvitse käytännössä soveltaa pieniin ja keski-
3078: varakkaat suurtilat voivat suorastaan harjoittaa suuriin tiloihin, koska niiden veroilmoitukset
3079: verokeinottelua. Eli ts. varakkaat suurtilojen ovat yleensä luotettavia ja totuudenmukaisia.
3080: omistajat voivat tilailtaan saamiinsa tuloihin Mitä tulee yliverotettujen pientilojen verotuk-
3081: nähden koneiden ja laitteiden poistoilla, harkin- sen keventämiseen, olisi niille konepoistojen
3082: taverotuksen puuttuessa ja maatilatalouden tap- puuttuessa annettava määrätynsuuruinen koh-
3083: pion metsätalouden tulosta tehtävällä vähennys- tuullinen peruspoisto, jota SKDL:n eduskunta-
3084: oikeudella keinotella tilansa vapaaksi veroista ryhmä esitti maatilatalouden tuloverolakia sää-
3085: tai aivan selvästi alentaa verojaan. Tällainen ve- dettäessä. Tämä olisi kohdistettava lähinnä kar-
3086: rotuksellinen tulos ei voinut olla maatilatalou- jataloutta harjoittaville pientiloille.
3087: den puhtaaseen eli todelliseen tuloon perustuvan Varakkaat suurtilat voivat verotuksessa kei-
3088: maatilatalouden tuloverolain tarkoitus ja pää- notelia myös sillä, että maatilatalouden tulovero-
3089: määrä. Lähes kymmenen vuoden kokemus osoit- lain mukaan maatilatalouden tappio, usein pois-
3090: taa kuitenkin, että tällainen verotuksellinen epä- toilla järjestetty, voidaan vähentää metsätalou-
3091: kohta sisältyy maatilatalouden tuloverolakiin. den tulosta. On katsottava, että maatilatalouden
3092: Maatilan tuottoon nähden ylisuuret poistot eli ns. peltoviljelyn ja metsätalouden tuoton sää-
3093: koneista ja laitteista ovat verokeinottelun yksi täminen verotuksellisesti kahdessa erillisessä
3094: tekijä. Sen estämiseksi olisi poistot koneista ja laissa jo sinänsä tarkoittaa kahta vero-objektia.
3095: laitteista rajoitettava 20 % :iin nykyisen 30 Sen vuoksi lakia olisi niin muutettava, ettei
3096: % :n vuotuisen poiston sijasta. Se, että esim. maatilatalouden tappiota saisi verotuksessa vä-
3097: yli 100 000 markkaa maksava leikkuupuimuri hentää metsän tuotosta.
3098: hankitaan tilalle joka neljäs vuosi, ei voi perus- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
3099: tua koneen kulumiseen, vaan siihen, että vaihto- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3100: hinta huomioon ottaen näin menetellen voidaan
3101: taloudellista etua ja verotuksellista hyötyä aja- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti sel-
3102: tellen suorastaan kiertää veroja, jotka tältä osin laisiin toimenpiteisiin, joilla varakkailla
3103: jäävät tietenkin palkkatyöntekijöiden kannetta- suurtiloilla koneiden ja laitteiden pois-
3104: vaksi varsinkin kunnallisverotuksessa. Tätä ei tolla tapahtuva verokeinottelu voidaan
3105: voida pitää hyväksyttävänä. estää ja että harkintaverotus palautettai-
3106: Kun harkintaverotuksesta maatalouden vero- siin suurmaatilatalouksille koko tulove-
3107: tuksessa luovuttiin, sillä ilmeisesti pyrittiin sii- rotuksen osalta ja ettei maatilatalouden
3108: hen, että varakkaille suurtiloille turvattaisiin tappioita saisi vähentää metsätalouden
3109: myös tältä osin verotuksellinen etuisuus. Kun tuotosta.
3110: · lain mukaan voimassa olevaa arvioverotusta on
3111: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
3112:
3113: Siiri Lehmonen Helge Talvitie
3114: Juhani Surakka Osmo Vepsäläinen
3115: Niilo Koskenniemi
3116: 1977 vp. 57
3117:
3118: Toivomusaloite n:o 53.
3119:
3120:
3121:
3122:
3123: Liedes ym.: TVL:n työmailla olevien työntekijäin palkkojen ko-
3124: rottamisesta.
3125:
3126:
3127: E d u s k u n n a 11 e.
3128:
3129: Työttömyystöinä järjestettävillä TVL:n työ- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3130: mailla ovat työntekijäin palkat jääneet kohtuut- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3131: toman alhaisiksi. Niinpä työhön tulevien uusien muksen,
3132: työntekijöiden palkat jäävät 9 markkaan tun-
3133: nilta. Kun noin heikoilla palkoilla ei kykene ny- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
3134: kyisen hintatason vallitessa perheen ·toimeen- piteisiin TVL:n työmailla olevien työn-
3135: tuloa hoitamaan, olisi hallituksen ryhdyttävä pi- tekijäin palkkojen korottamiseksi teolli-
3136: kaisesti sellaisiin toimenpiteisiin, joilla palkkoja suustyöntekijäin palkkatasoa vastaavalle
3137: nostetaan esim. teollisuuden työntekijäin palk- tasolle.
3138: koja vastaavalle tasolle.
3139: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
3140:
3141: Pentti Liedes E.-J. Tennilä
3142:
3143:
3144:
3145:
3146: 8 0877001791
3147: 58 1977 vp.
3148:
3149: Toivomusaloite n:o 54.
3150:
3151:
3152:
3153:
3154: Liikanen ym.: Asuntolainoitettujen vuokra-asuntojen vuokrien
3155: saattamisesta kohtuulliselle tasolle.
3156:
3157:
3158: E d u s k u n n a 11 e.
3159:
3160: Yhteiskuntarakenteen muutokset ovat heijas- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3161: tuneet erittäin voimakkaana asumisen hintaan. selvittääkseen eri vuosina asuntolainoi-
3162: Asumiskustannukset vievät kohtuuttoman suu- tettujen vuokratalojen vuokrankorotus-
3163: ren osan tuloista. Tilanne on viime vuosina en- tarpeeseen vaikuttavat tekijät sekä teh-
3164: tisestään kärjistynyt. Tähän tilanteeseen ovat däkseen vaihtoehtoiset ehdotukset toi-
3165: vaikuttaneet mm. asuntolainojen laina-aikojen menpiteiksi, joilla voidaan vaikuttaa ara-
3166: lyhentäminen ja korkotason nostaminen sekä vavuokrien saattamiseksi kohtuulliselle
3167: myös rakennuskustannusten huomattava nousu tasolle, jolloin tulisi selvittää erityisesti
3168: 1970-luvulla. arava-asunnoissa kattovuokran säätä-
3169: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- minen.
3170: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3171: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1977.
3172:
3173: Erkki Liikanen Pirkko Aro
3174: 1977 vp. 59
3175:
3176: Toivomusaloite n:o 55.
3177:
3178:
3179:
3180:
3181: Liikanen ym.: Nuorison asumiskysymysten ratkaisemisesta.
3182:
3183:
3184: E d u s k u n n a 11 e.
3185:
3186: Voimassa olevan asuntotuotantolain ( 24 7/ tuullisen asumistason aikaansaamiseksi. Tällai-
3187: 66) 21 §:n 2 momentin mukaan asuntotuotan- sia asuntopolitiikan erityisryhmiä ovat mm. van-
3188: tomäärärahojen käyttösuunnitelmassa on osoi- hukset, nuoriso, vammaiset sekä erityiset vä-
3189: tettava vuosina 1967-76 vuosittain vähintään hemmistöryhmät. Jotta erityisryhmiin kuuluvien
3190: 10 miljoonaa markkaa käytettäväksi opiskelija- asunnonsaantimahdollisuudet myös käytännössä
3191: asuntoloiden rakentamista ja laajentamista var- turvattaisiin, valtion lainoin rakennettavien
3192: ten myönnettäviin asuntolainoihin. asuntojen suuntaamisen erityisryhmien käyttöön
3193: Vähävaraisten ja varattomien opiskelijoiden tulisi tapahtua erityisten kiintiöperiaatteiden
3194: tiellä on runsaasti taloudellisia esteitä opintojen mukaan. Asunnontarvejaoston selvityksen perus-
3195: rahoittamisessa. Tyydyttävien asuntojen saanti teella nuorison ( 15-24 vuotta) asuntojen va-
3196: kohtuullista vuokraa vastaan tuottaa edelleen jaus ohjelmointikauden alussa on seuraava:
3197: vaikeuksia. opiskelijat 20 000 asuntoa, työssäkäyvät nuoret
3198: Asuntotuotantolain hyväksymisen jälkeen on 27 000 asuntoa.
3199: koulutusjärjestelmässä tapahtunut huomattavia Sosiaali- ja perhepoliittisesti ei ole perustel-
3200: laajennuksia. Nämä asiat huomioitiin opiske- tua asettaa työssäkäyviä nuoria asuntopoliitti-
3201: lija-asuntotoimikunnan mietinnössä ( 197 3: 15). sesti opiskelevaa nuorisoa erilaisempaan ·ase-
3202: Opiskelija-asuntotuotannon kohderyhmäksi tuli maan. Erityisesti nuorten perheiden perustamis-
3203: koko peruskoulun jälkeinen opiskelijaväestö. ta on tuettava myös asuntopoliittisin ratkaisuin.
3204: Kohderyhmään kuuluu siis koulutusjärjestelmän Siksi tarvitaankin erityistoimenpiteitä koko nuo-
3205: kehittymisen myötä käytännössä jokainen nuori rison, sekä opiskelevan että työssäkäyvän nuori-
3206: ihminen. son asumiskysymyksen hoitamiseksi. Nuorten
3207: Opiskelija-asuntotuotantoa on viime vuosina asuntotilanteen parantamiseksi tulisi tehdä eri-
3208: pystytty toteuttamaan suhteellisen tyydyttäväs- tyistoimenpiteitä. Kuitenkin näiden toimenpitei-
3209: ti. Kuitenkin erityisasuntotarvetta on edelleen den on oltava kiinteänä osana yleistä kokonais-
3210: huomattavasti ja tavoitteista on jääty jälkeen. valtaista ja kansanvaltaista asuntopolitiikkaa.
3211: Valtakunnallisessa asunto-ohjelmassa vuosille Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3212: 1976-85 (Kom.miet. 1976: 36) todetaan, että nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3213: yleistä asuntopoliittista järjestelmää kehitettäes- muksen,
3214: sä on otettava huomioon myös ne väestöryhmät, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3215: joiden osalta yleiset asumiseen kohdistuvat jul- koko nuorison asumiskysymyksen hoita-
3216: ldsen vallan toimenpiteet eivät ole riittäviä koh- miseksi.
3217: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1977.
3218:
3219: Erkki Liikanen Pirkko Aro
3220: 60 1977 rd.
3221:
3222: Hemställningsmotion nr 56.
3223:
3224:
3225:
3226:
3227: LiUqvist m. fl.: Om höjning av den skattefria delen av livränta
3228: och pension samt indexbindning av den.
3229:
3230:
3231: T i 11 R i k s d a g e n.
3232:
3233: Enligt 22 § 1 mom. punkt 17 lagen om skatt index och stiga i förhållande tili livräntans
3234: på inkomst och förmögenhet är den fortgående och pensionens förhöjning. Med beaktande av
3235: årliga livräntan eller pension, viiken erhålles denna princip allt sedan lagen trädde i kraft,
3236: för personskada, skattepliktig inkomst endast borde livräntans skattefria del nu uppgå tili
3237: till den del, som överstiger 20 000 mark. 33 260 mark.
3238: Nämnda lag trädde i kraft den 1 januari Mot en dylik justering av livräntans skatte-
3239: 197 5. Före denna lags ikraftträdande var såväl ftia del samt tillika bindning vid index borde
3240: livränta som pension i sin helhet skattefri, var- det inte finnas någon invändning. Detta måste
3241: för lagändringen betydde försämrad ekonomisk anses vara en åtgärd som de skadade har all
3242: ställning för personer, vilka lämnat med bety- rätt att fordra av samhället. Säkert skulle alla
3243: dande men efter olycksfall. Personet med ändå, som nu lyfter livränta ellet pension för
3244: mindre skador berördes inte eftersom deras personskada, byta ut den mot en frisk kropp
3245: årliga ersättning ej överskred 20 000 mark. om detta bara skulle vara möjligt.
3246: När lagen trädde i kraft var det sannolikt Hänvisande till ovanstående motiveringar
3247: endast ett fåtal vars livränta översteg 20 000 föreslår undertecknade, att riksdagen ville be-
3248: mark. I dag är förhållandet hela annorlunda. sluta hemställa,
3249: Mångdubbelt fler betalar nu skatt på en del av
3250: sin livränta emedan den är bunden vid löne- att regeringen i skyndsam ordning
3251: index och har därför stigit ungefär i förhållan- måtte vidtaga åtgärder för att höja den
3252: de till penningvärdets försämring. Den skatte- skattefria delen av livräntan och pen-
3253: fria delen av livräntan är däremot fortfarande sionen för personskador till 33 260
3254: lika stor. mark per år samt tillika binda den vid
3255: För att komma ifrån detta missförhållande index för att skattefriheten skall bibe-
3256: borde den skattefria delen även bindas vid hålla sitt realvärde.
3257: Helsingfors den 10 februari 1977.
3258:
3259: Bror Lillqvist Gunnar Häggblom Reino Breilin
3260: Mauno Forsman Sinikka Luja-Vepsä Ulf Sundqvist
3261: Antti Pohjonen Ralf Friberg Juhani Tuomaala
3262: 1977 vp. 61
3263:
3264: Toivomusaloite n:o 56.
3265: Suomennos.
3266:
3267:
3268:
3269:
3270: LiUqvist ym.: Elinkoron ja eläkkeen verovapaan osan korottami-
3271: sesta sekä sen sitomisesta indeksiin.
3272:
3273:
3274: E d u s k u n n a 11 e.
3275:
3276: Tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n 1 momen- osa myös sitoa indeksiin ja sen tulisi nousta elin-
3277: tin 17 kohdan mukaan on jatkuva vuotuinen koron ja eläkkeen nousun myötä. Tämä periaate
3278: elinkorko tai eläke, jota maksetaan henkilöva- huomioon ottaen elinkoron verottoman osan
3279: hingosta, veronalainen vain siltä osin kuin se tulisi nyt nousta 33 260 markkaan.
3280: ylittää 20 000 markkaa. Tällaista elinkoron verottoman osan tarkistus-
3281: Mainittu laki tuli voimaan 1 päivänä tammi- ta sekä sen samanaikaista indeksiin sitomista
3282: kuuta 1975. Ennen tämän lain voimaantuloa oli- vastaan ei pitäisi olla huomauttamista. Tätä on
3283: vat sekä elinkorko että eläke kokonaan verova- pidettävä toimenpiteenä, jota vahinkoa kärsi-
3284: paat, mistä syystä lain muutos merkitsi niiden neillä on täysi oikeus vaatia yhteiskunnalta. Var-
3285: henkilöiden taloudellisen aseman huonontumis- maankin vaihtaisivat kaikki, jotka nyt saavat
3286: ta, joiden onnettomuudessa saama haitta on huo- elinkorkoa tai eläkettä henkilövahingosta, sen
3287: mattava. Muutos ei koskenut niitä henkilöitä, terveeseen ruumiiseen, jos tämä olisi suinkin
3288: joiden haitta oli vähäisempi, koska hddän vuo- mahdollista.
3289: tuinen korvauksensa ei ylittänyt 20 000 mark- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3290: kaa. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3291: Kun laki tuli voimaan, oli todennäköisesti muksen,
3292: vain muutamia, joiden elinkorko oli yli 20 000
3293: markkaa. Tällä hetkellä tilanne on kokonaan toi- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
3294: nen. Moninkertainen määrä maksaa nyt veroa menpiteisiin henkilövahingosta makset-
3295: osasta elinkorkoaan, koska se on sidottu palkka- tavan elinkoron ja eläkkeen veroUoman
3296: indeksiin ja on sentähden noussut suunnilleen osan korottamiseksi 33 260 markkaan
3297: suhteessa rahan arvon alenemiseen. Elinkoron vuodessa sekä sen sitomiseksi samanai-
3298: veroton osa on sitä vastoin edelleen yhtä suuri. kaisesti indeksiin, jotta verovapaus säi-
3299: Tästä epäkohdasta pääsemiseksi tulisi veroton lyttäisi reaaliarvonsa.
3300: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
3301:
3302: Bror Lillqvist Gunnar Häggblom Reino Breilin
3303: Mauno Forsman Sinikka Luja-Vepsä Ulf Sundqvist
3304: Antti Pohjonen Ralf Friberg Juhani Tuomaala
3305: 62 1977 rd.
3306:
3307: Hemställningsmotion nr 57.
3308:
3309:
3310:
3311:
3312: Malm: Om ändring av lagen om skatt på inkomst och förmö-
3313: genhet.
3314:
3315:
3316: T i 11 R i k s d a g e n.
3317:
3318: Vid uppgörandet av skattedeklarationerna för komsten av gårdsbruk. Emedan skogens av-
3319: gårdsbruket har det framkommit flera olägen- kastning, i de flesta fall, utgör avkastning av
3320: heter i samband med införandet av särbeskatt- många års arbetsinsats är det skäligt att denna
3321: ningen. avkastning också beskattas som förvärvsinkomst
3322: Uppdelningen av lantbrukets nettoinkomst i av gårdsbruk.
3323: förvärvsinkomst och andra, s.k. kapitalin- Med hänvisning tili det ovanstående föreslår
3324: komster, har visat sig medföra praktiska prob- jag vördsamt, att riksdagen ville hemställa,
3325: lem och direkta orättvisor i samband med be-
3326: skattningen. Lagen borde därför ändras med att regeringen måtte skrida till åtgär-
3327: sikte på att förenkla bestämningen av förvärvs- der för ändring av lagen om skatt på
3328: inkomsten av gårdsbruk. Den sakliga utform- inkomst och förmögenhet så att vi.l
3329: ningen av bestämmelserna om särbeskattningen särbeskattning såsom förvärvsinkomst
3330: bör således tillåta beskattning såsom av för- av gårdsbruk betraktas hela den skatte-
3331: värvsinkomst av hela den skattepliktiga in- pliktiga inkomsten.
3332: Helsingfors den 11 februari 1977.
3333:
3334: Håkan Malm
3335: 1977 vp. 63
3336:
3337: Toivomusaloite n:o 57. Suomennos.
3338:
3339:
3340:
3341:
3342: Malm: Tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta.
3343:
3344:
3345: E d u s k u n n a II e.
3346:
3347: Maatilatalouden veroilmoitusta laadittaessa ansiotulosta. Koska metsän tuotto useimmissa
3348: on ilmennyt useita epäkohtia erillisverotuksen tapauksissa on usean vuoden työpanoksen tuloa,
3349: soveltamisen yhteydessä. · on kohtuullista, että tästä tulosta myös verote-
3350: Maatalouden nettotulon jakaminen ansiotu- taan kuten maatilatalouden ansiotulosta.
3351: loon ja muihin, ns. pääomatuloihin, on näyttä- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
3352: nyt tuovan mukanaan käytännöllisiä pulmia ja taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3353: suoranaisia vääryyksiä verotuksen yhteydessä.
3354: Lakia tulisi tästä syystä muuttaa maatilatalouden että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3355: ansiotulon määrittelemisen yksinkertaistamista tulo- ja varallisuusverolain muuttami-
3356: silmällä pitäen. Erillisverotuksen määräysten seksi siten, että erillisverotuksessa pide-
3357: asiallisen muotoilun tulee siis sallia verotus koko tään koko veronalaista tuloa maatilata-
3358: maatilatalouden veronalaisesta tulosta siten kuin louden ansiotulona.
3359: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
3360:
3361: Håkan Malm
3362: 64 1977 vp.
3363:
3364: Toivomusaloite n:o 58.
3365:
3366:
3367:
3368:
3369: Manninen ym.: Erinäisten kuntien siirtämisestä kehitysalueiden
3370: ensimmäiseen vyöhykkeeseen tai lisätukialueeseen.
3371:
3372:
3373: E d u s k u n n a 11 e.
3374:
3375: Alueellisen kehityksen edistämisestä annetun hykkeeseen Yli-Ii, Ylikiiminki, Utajärvi ja Kär-
3376: lain mukaan valtioneuvosto päättää kehitys- sämäki.
3377: alueiden vyöhykkeiden rajoista sekä voi määrätä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3378: ensimmäisen vyöhykkeen kuntia erityisiksi lisä- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3379: tukialueiksi. muksen,
3380: Parhaillaan aluepoliittinen neuvottelukunta että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3381: tutkii mitä mahdollisia muutoksia nykyisiin ke- Taivalkosken} Pudasjärven ja Kuivanie-
3382: hitysaluerajoihin tarvitaan. men kuntien määräämiseksi kehitys-
3383: Ottaen huomioon elinkeinorakenteen kehitys- alueiden lisätukialueeseen sekä Yli-Iin}
3384: asteen ja vaikean työttömyyden tulisi Oulun Ylikiimingin} Utajärven ja Kärsämäen
3385: läänissä siirtää lisätukialueeseen Taivalkoski, kuntien siirtämiseksi kehitysalueiden
3386: Pudasjärvi ja Kuivaniemi sekä ensimmäiseen vyö- ensimmäiseen vyöhykkeeseen.
3387: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1977.
3388:
3389: Mauno Manninen Kerttu Hemmi
3390: 1977 vp. 65
3391:
3392: Toivomusaloite n:o 59.
3393:
3394:
3395:
3396:
3397: Merisaari ym.: Asuntolainojen suorittamisen huojentamisesta.
3398:
3399:
3400: E d u s k u n n a II e.
3401: Asuntotuotantolakiin (22. 4. 1966/247) ei vuokrat ovat ylittäneet useassa tapauksessa val-
3402: ole otettu mainintaa valtion asuntolainoittamien tioneuvoston yleisohjeissa mainitut vuokrat.
3403: vuokratalojen vuokriin sisällytettävistä meno- Kun asuntolainoitettujen vuokratalojen vuok-
3404: eristä. Asuntotuotantoasetuksen (9. 2. 1968/ rat ovat muodostuneet toteutuneiden kulujen
3405: 88) 21 §:n 1 momentin mukaan valtion asunto- mukaan, ei asuntopoliittista harkintaa kohtuul-
3406: lainoittaman vuokratalon vuokralaiselta asuin- lisesta aravavuokrasta ole edes suoritettu. Ara-
3407: huoneistosta perittävä vuokra ei saa olla asunto· vavuokrien määräytymisjärjestelmä ei takaa-
3408: hallituksen määräämien perusteiden mukaista kaan kohtuullisen vuokran määräytymistä. Olen-
3409: kohtuullista vuokraa korkeampi. naisesti vuokratasoon vaikuttaa, millä ehdoilla
3410: Enimmäisvuokran ja huoneistokohtaisen vuok- pääomamenot sisällytetään vuokraperusteisiin.
3411: ran määräytyminen tapahtuu täten asuntohalli- Me allekirjoittaneet kansanedustajat olemme
3412: tuksen antamien ohjeiden mukaisesti. Voimassa huolestuneita aravavuokrien jatkuvista suurista
3413: olevat ohjeet perustuvat n.k. omakustannusperi- korotuksista, varsinkin kun korotukset kosketta-
3414: aatteelle eli kiinteistöjen pääoma- ja hoitokulut vat maamme vähävaraista kansanosaa.
3415: katetaan huoneistoista perittävillä vuokrilla ja Pidämme tärkeänä, että hallitus ryhtyy toi-
3416: käyttökorvauksilla. menpiteisiin ( 1) asuntotuotantolain 10 §:n 1
3417: Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuok- momentin muuttamiseksi esim. seuraavan sisäl-
3418: rien määräytymiseen puolestaan vaikuttaa ky- töiseksi: "Vuokra- ja asunto-osuuskuntatalon ra-
3419: synnän ja tarjonnan laki ja vuokrasääntely. kentamista, laajentamista tai peruskorjausta var-
3420: Huoneenvuokralain mukaan valtioneuvoston tu- ten myönnettävän asuntolainan laina-aika on
3421: lee vuokraneuvostoa kuultuaan ainakin kerran vähintään 45 vuotta." Sekä 11 §:n 1 momentin
3422: kalenterivuodessa päätöksellään todeta, onko muuttamiseksi kuulumaan: "Vuokra- ja asunto-
3423: kiinteistökustannusten muutokset huomioon osuuskuntatalon rakentamista, laajentamista tai
3424: ottaen perusteltua aihetta asuinhuoneistojen peruskorjausta sekä erillisen lämmityslaitoksen
3425: vuokrien korottamiseen sekä antaa yleisohje ko- tai muun huoltorakennuksen rakentamista tai
3426: rotuksen enimmäismäärästä ja ajankohdasta. laajentamista varten myönnetyn asuntolainan
3427: Valtioneuvosto voi kuultuaan vuokraneuvostoa korkoa ei peritä laina-ajan ensimmäisenä viisi-
3428: antaa yleisohjeita myös siitä, minkä suuruisia vuotiskautena, toisena viisivuotiskautena korko
3429: asuinhuoneistojen vuokria eri paikkakunnilla on yksi, kolmantena viisivuotiskautena kaksi ja
3430: on pidettävä kohtuullisina sekä suosituksia sen jälkeen kolme prosenttia vuodessa." Ja (2)
3431: asuinhuoneistojen vuokrasuhteiden muistakin kaikkien ensisijaislainojen laina-aikojen saatta-
3432: kuin vuokraa koskevista ehdoista. Viimeksi miseksi vähintään 25 vuoden pituisiksi sekä ( 3)
3433: vuonna 1975 valtioneuvoston päätöksellä saa- lakiesityksen antamiseksi kohtuullisesta arava-
3434: tettiin voimaan yleisohjeet keskuslämmitettyjen vuokrasta.
3435: asuntojen kohtuullisesta vuokrasta. Vuokraneu- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
3436: vosto on esittänyt valtioneuvostolle tämän vuo- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3437: den helmikuun alussa yleisohjeen uusimista.
3438: Kun asuntolainoitettujen vuokratalojen vuok- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3439: rien korotukset ovat määräytymisjärjestelmien asumiskustannusten alentamiseksi niin,
3440: erilaisuuden vuoksi voineet olla suuremmat kuin että asuntolainojen laina-aikoja pidennet-
3441: vapaarahoitteisten asuntojen vuokrienkorotuk- täisiin vähintään 45 vuoteen, että asun-
3442: set, ollaan jouduttu tilanteeseen, jossa arava- tolainojen korko porrastettaisiin siten,
3443: 9 0877001791
3444: 66 Toivomusaloite n:o 59
3445:
3446:
3447: että ensimmäisenä 5-vuotiskautena kor- pidennettäisiin kaikkien lainojen osalta
3448: koa ei perittäisi, toisena 5-vuotiskautena vähintään 25 vuoden pituiseksi sekä että
3449: korko olisi 1 % ja kolmantena 5-vuotis- eduskunnalle annettaisiin esitys kohtuul-
3450: kautena 2 % ja sen jälkeen 3 % vuodes- lisesta aravavuokratasosta.
3451: sa, että ensisijaislainoien laina-aikoja
3452: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
3453:
3454: Arto Merisaari Oili Suomi Mikko Ekorre
3455: Veikko Saarto Siiri Lehmonen Anna-Liisa Jokinen
3456: Helvi Niskanen Aulis Juvela Kuuno Honkonen
3457: Ensio Laine Toivo Jokiniemi Anna-Liisa Hyvönen
3458: Lauha Männistö Jarmo Wahlström Helge Talvitie
3459: Niilo Koskenniemi Marjatta Stenius Pauli Räsänen
3460: Heimo Rekonen Pauli Uitto Osmo Vepsäläinen
3461: Taisto Sinisalo Ulla-Leena Alppi Aarne Pulkkinen
3462: Pauli Puhakka Kalevi Kivistö Matti Järvenpää
3463: 1971 vp. 67
3464:
3465: Toivomusaloite n:o 60.
3466:
3467:
3468:
3469:
3470: Miettinen y1ii.: Koivikon koulUkodin henkilökunnan asuntojen
3471: rakentamisesta.
3472:
3473:
3474: E d u s k u n n a II e.
3475:
3476: Koivikon koulukoti Mikkelin maalaiskunnassa on todettu olleen pakkasaikana jopa alle + 10".
3477: on perustettu v. 1874, ja se on vanhin laitos, Asiantilaan olisi saatava korjaus mitä pikimmin
3478: joka on toiminut koko ajan samalla paikalla. rakentamalla henkilökunnalle välttämättömät
3479: Koulun luonteesta johtuen, ja kun koulukoti uudet asunnot. Jatkuvasti heikkenevä rakennus-
3480: sijaitsee yli 10 kilometrin päässä Mikkelin kau- alan työllisyystilanne Mikkelin seudulla puoltaa
3481: pungista, laitoksen henkilökunnalle tulisi voida myös hankkeen toteuttamista.
3482: osoittaa kunnolliset asunnot laitoksen alueelta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3483: Mahdollisuudet tähän ovat nykyisin varsin ra- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3484: joitetut, sillä kaikki käytettävissä olevat asun- muksen,
3485: not ovat tällä hetkellä varatut. Asuntojen kunto
3486: on myös tasollisesti heikko, sillä mm. rakennuk- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
3487: set 8 ja 10 ovat yli 100 vuotta vanhoja, teknil- piteisiin Koivikon koulukodin henkilö-
3488: liseltä kannalta korjauskelvottomia. Niinpä tal- kunnan asuinrakennushankkeen toteutta-
3489: visin asuntojen lämpötilan kontrollimittauksessa miseksi.
3490: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
3491:
3492: Mauri Miettinen Pekka Jokinen Erkki Liikanen
3493: 68 1977 vp.
3494:
3495: Toivomusaloite n:o 61.
3496:
3497:
3498:
3499:
3500: T. Nieminen ym.: Uuden henkilöautotehtaan perustamisesta.
3501:
3502:
3503: E d u s k u n n a 11 e.
3504:
3505: Maatamme koettelee vaikea työttömyys, min- taisiin alan henkilökunnalle työpaikkoja ja hen-
3506: kä seurauksena: autoalan ja metalliteollisuuden kilöautojen tuontia voitaisiin huomattavasti su-
3507: palveluksessa olevaa eritasoisen koulutuksen pistaa ulkomaankaupan velan näin pienentyes-
3508: omaavaa henkilökuntaa on jälleen siirtymässä sä tervehdyttävästi.
3509: naapurimaahamme Ruotsiin. Samanaikaisesti Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme kun-
3510: maahamme tuodaan vuosittain n. 100 000 hen- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3511: kilöautoa. Vuonna 1975 lukumäärä oli 99 826 muksen,
3512: kpl, cif-arvo 813,3 milj. mk. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
3513: Mikäli maahamme perustettaisiin uusi kes- menpiteisiin uuden henkilöautotehtaan
3514: kihintaisia henkilöautoja valmistava tehdas, Iuo- perustamiseksi maahamme.
3515: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
3516:
3517: 'Terhi Nieminen Kerttu Hemmi Juhani Orrenmaa
3518: 1977 vp. 69
3519:
3520: Toivomusaloite n:o 62.
3521:
3522:
3523:
3524:
3525: Orrenmaa ym.: Opiskelijavähennyksen suorittamisesta verotuk-
3526: sessa.
3527:
3528:
3529: Eduskunnalle.
3530:
3531: Opintolainojen valtiontakauksen myöntämi- mistuu vasta 25 vuoden iässä, joten kotona asu-
3532: selle asetettujen ehtojen kiristyminen on johta- van ja ilman opintolainaa olevan opiskelijan van-
3533: nut opiskelupaikkakunnaltaan kotoisin olevat ja hemmilla tulisi olla oikeus suorittaa tästä opis-
3534: vanhempiensa luona asuvat opiskelijat sekä hei- kelijavähennys verotuksessaan.
3535: dän vanhempansa eriarvoiseen asemaan muihin Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
3536: opiskelijaryhmiin nähden. Erityisen kärjistynyt tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
3537: tilanne on suurimpien korkeakoulupaikkakun- sen,
3538: tien ja niiden ympäristökuntien kohdalla. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
3539: Vanhempiensa kanssa asuvien opiskelijoiden menpiteisiin sellaisen lainsäädännön sää-
3540: jääminen vaille opintolainaa asettaa vanhemmil- tämiseksi> jolla vanhempiensa kanssa
3541: le velvollisuuden elättää täysi-ikäisiäkin jälke- asuvan> valtion takaamaa opintolainaa
3542: läisiään ja kustantaa heidän opiskelunsa. Kuiten- vailla olevan opiskelijan vanhemmat voi-
3543: kaan vanhemmat eivät enää jälkeläisensä kah- sivat verotuksessaan suorittaa opiskelija-
3544: deksantoista ikävuoden jälkeen saa suorittaa opis- vähennyksen jälkeläisensä 25 ikävuoteen
3545: kelijavähennystä verotuksessaan. Kuitenkin hy- saakka> edellyttäen> että jälkeläinen on
3546: vin harvat lapset päättävät opintonsa kahdeksan- kunakin verotusvuonna opiskellut vähin-
3547: toista vuoden iässä. Valtaosa opiskelijoista val- tään seitsemän kuukauden ajan.
3548: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
3549:
3550: Juhani Orrenmaa Kerttu Hemmi Terhi Nieminen
3551: Juhani Sipiläinen Anneli Kivitie Pekka Tarjanne
3552: 19:77. vP·
3553:
3554: Toivomusaloite n:o 6.3.
3555:
3556:
3557:
3558:
3559: Orrerunaa ym.: Vanhempiensa luona asuvien opiskelijoiden ve-
3560: rottoman työtulon alarajan korottamisesta.
3561:
3562:
3563: E d u s k u n n a II e.
3564:
3565: Opiskelevan nuoren ei voida olettaa tulevan että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
3566: toimeen ilman mm. vapaa-aikaan liittyviä hen- menpiteisiin valtion takaamaa opintolai-
3567: kilökohtaisia menojaan opiskeluun liittyvien naa vailla olevan vanhempiensa kanssa
3568: kustannusten lisäksi. Tämä on osaltaan tuomassa asuvan opiskelijan verottoman työtulon
3569: painetta ansiotyön tekemiseen opintotuen saan- alara;an korottamiseksi 50 prosenttiyk-
3570: nin vaikeutuessa. Näin ollen on perusteltua, että sikköä suuremmaksi kuin on kulloinkin
3571: opintolainaa vaille jäävien vanhempiensa kanssa voimassa oleva verotettavan työtulon ala-
3572: asuvien opiskelijoiden verottoman työtulon ala- raja, siten, että se on vuosittain rahan
3573: rajaa korotetaan. arvon muutoksia vastaava.
3574: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
3575: tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
3576: sen,
3577: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
3578:
3579: Juhani Orrenmaa Pekka Tarjanne Anneli Kivitie
3580: Kerttu Hemmi Juhani Sipiläinen Terhi Nieminen
3581: 1977 vp. 71
3582:
3583: Toivomusaloite n:o 64.
3584:
3585:
3586:
3587:
3588: Orrentnaa ym.: Määrärahasta pienyrityslainoja varten.
3589:
3590:
3591: Ed u sk unn alle.
3592:
3593: Pääoman saanti kaikille pienyrittäjille on jat- oman saantia julkisin varoin ottamalla tietty
3594: kuvana huolen aiheena tänä taloudellisesti vai- luottoriski. Hyvänä esimerkkinä tällaisesta on
3595: keana aikana. Teollisilla yrityksillä on kieltämät- Kehitysaluerahasto Oy:n toiminta, mutta saman-
3596: tä huomattava merkitys, mutta on muistettava, laisia toimenpiteitä pienyritystoiminnan kehittä-
3597: että palveluelinkeinojen suhteellinen osuus on miseksi on myös muualla maassamme.
3598: jatkuvassa kasvussa ja niillä on nykyisin teolli- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
3599: suutta suurempi työllisyyttä välittömästi tai vä- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
3600: lillisesti lisäävä vaikutus. sen,
3601: Eräs vaikeus, joka pienyrittäjällä on pääoman
3602: saannissa, on lainanantajan vaatiman, tavallisesti että hallitus ottaisi valtion vuoden
3603: ylimitoitetun turvaavan vakuuden puuttuminen. 1978 tulo- ja menoarvioesitykseen Jj
3604: Elinkeinoelämän kehittämisen ja työllisyyden miljoonan markan määrärahan pienyri-
3605: kannalta olisi tärkeätä, että helpotettaisiin pää- tyslainoja varten.
3606: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
3607:
3608: Juhani Orrenmaa Pekka Tarjanne Juhani Sipiläinen
3609: Kerttu Hemmi Anneli Kivitie Terhi Nieminen
3610: 72 1977 vp.
3611:
3612: Toivomusaloite n:o 65.
3613:
3614:
3615:
3616:
3617: Pesälä ym.: Ostorehujen hinnanalennus- tai palautusjärjestelmän
3618: liittämisestä markkinoimismaksujärjestelmään.
3619:
3620:
3621: E d u s k u n n a 11 e.
3622: Kotieläintuotannon ja erityisesti kananmuna- nykyisessä tuotantopoliittisessa tilanteessa jär-
3623: ja sianlihatuotannon rakennekehitys on viime keviin perheviljelmävaltaisiin puitteisiin.
3624: vuosina vinoutunut tuotannon siirtyessä lisään- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3625: tyvässä määrin suuriin teollisuusmaisiin sijoitus- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
3626: yrityksiin, joiden tuotanto on ratkaisevasti li- sen,
3627: sännyt näiden tuotteiden ylituotanto-ongelmia
3628: ja samalla heikentänyt tavallisten perheviljelmien että hallitus kiirellisesti selvityttäisi,
3629: toimintaedellytyksiä. miten maatalouden markkinoimismaksut
3630: Jos ylituotantotilanne säilyy vuonna 1978 voitaisiin periä tehdasvalmisteisissa os-
3631: edelleen sellaisena, että maatalous joutuu osallis- torehuissa niin, että maksu määräytyisi
3632: tumaan ylituotannon markkinoimiskustannuk- suoraan tai porrastettuna rehun valkuais-
3633: siin, olisi hallituksen ryhdyttävä kiireellisesti pitoisuuden mukaan ja miten markkinoi-
3634: valmistelemaan toimenpiteitä, joilla maatalou- mismaksujärjestelmään liitettäisiin osto-
3635: delta kerättävä markkinamaksuosuus voitaisiin rehujen hinnanalennus- tai palautusjär-
3636: kohdistaa pääasiassa suuriin yksiköihin ja ohjata jestelmä siten, että hyvitys määräytyisi
3637: samalla kotieläintuotannon rakennekehitystä viljelmäkoon ja eläinmäärien mukaan.
3638: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
3639:
3640: Mikko Pesälä Veikko Pihlajamäki Erkki Häkämies
3641: Väinö Raudaskoski Mikko Jokela Mikko Asunta
3642: Hannu Tenhiälä Lasse Äikäs
3643: 1977 vp. 73
3644:
3645: Toivomusaloite n:o 66.
3646:
3647:
3648:
3649:
3650: Poutanen ym.: Lehtikuitupuun käytön lisäämisestä polttoaineena
3651: ja energianlähteenä.
3652:
3653:
3654: E d u s k u n n a 11 e.
3655:
3656: Lehtikuitupuun vaikea markkinatilanne Itä- häisten hakkuiden johdosta. Oleellista korjausta
3657: Suomessa, erityisesti Itä- ja Etelä-Savon piiri- nykyiseen vaikeaan tilanteeseen lehtikuitupuun
3658: metsälautakuntien alueella, vaikeuttaa huomatta- markkinoinnissa ei ole lähivuosina näköpiirissä.
3659: vasti vajaatuottoisten metsien uudistamista ja Öljyä korvaavan lehtikuitupuun käytön lisää-
3660: taimikkoalueiden ylispuuhakkuita. Tämän seu- mistä energian tuotantoon ja lämmitystarpeisiin
3661: rauksena metsänhoitotöiden toteuttamismahdol- ei ole maassamme nykyoloissa riittävästi selvi-
3662: lisuudet näillä alueilla ovat olennaisesti heiken- tetty. Ennenkuin puun polttoaineena tapahtuvaa
3663: tyneet. Metsäteollisuuden vaikeutunut markkina- käyttöä voidaan oleellisesti lisätä, tarvitaan käy-
3664: tilanne erikoisesti lehtikuitupuuta raaka-aineena täntöön sopivat mallit lämpökeskuksia, lämpö-
3665: käyttävän teollisuuden osalta ja toisaalta 1,7- voimalaitoksia ja yksityisiä lämmityslaitteita var-
3666: 1,8 miljoonan kuutiometrin lehtikuitupuun tuon- ten. Samalla pitäisi kehittää nykyisiä polttopuun
3667: ti Neuvostoliitosta on oleellisesti vähentänyt ko- korjuu- ja kuljetusmenetelmiä sekä varastointi-
3668: timaisen lehtikuitupuun tarvetta teollisuuden tiloja ja laitteita. Tässä tutkimustyössä pitäisi
3669: raaka-aineeksi. Lehtikuitupuun käyttö myös ottaa huomioon lehtikuitupuun lisähakkuiden
3670: polttopuuna on vähentynyt vastaavasti öljyn ja työttömyyttä vähentävä vaikutus.
3671: sähkön kulutuksen kasvaessa, millä seikalla on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3672: oma negatiivinen vaikutuksensa maamme vaih- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3673: totaseeseen. Lehtikuitupuun käytön vähentymi- muksen,
3674: nen on aiheuttanut sen, ettei näillä alueilla met-
3675: sien metsänhoidollista tilaa voida parantaa eikä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3676: puuntuotantoa kohottaa. Samanaikaisesti näillä lehtikuilupuun käytön lisäämiseksi polt-
3677: alueilla on erittäin vaikea työllisyystilanne vä- toaineena. ja energianlähteenä.
3678: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1977.
3679:
3680: Pentti Poutaneo Väinö Turunen
3681: Heikki Jartti Esko Rekonen
3682: Maija Rajantie
3683:
3684:
3685:
3686:
3687: 10 0877001791
3688: 74 1977 vp.
3689: Toivomusaloite n:o 67.
3690:
3691:
3692: M. Puhakka ym.: Elinkeinoverolain pikaisesta uudistamisesta.
3693:
3694: E d u s k u n n a 11 e.
3695: Verotuksen oikeudenmukaisuus eri veronmak- olisi sekä elinkeinoverolain 18 § :n 4 kohta että
3696: sajaryhmien kesken on yleisesti hyväksytty pe- 61 § kumottava. Elinkeinoverolaki sallii eräis-
3697: riaate. Käytettävissä olevat tilastotiedot vero- sä tapauksissa menojen vähentämisen etukäteen.
3698: rasituksen jakaantumisesta ja siinä tapahtuneis- Merkittävin näistä tapauksista on elinkeinovero-
3699: ta muutoksista kuitenkin osoittavat, ettei tasa- lain 28 § :n mukainen vaihto-omaisuuden han-
3700: puolisuuden vaatimus ole toteutunut ja että ke- kintamenon etukäteen tapahtuva vähentäminen.
3701: hitys viime vuosina on johtanut yhä suurempaan Sanotun säännöksen mukaan voi, verovelvolli-
3702: eriarvoisuuteen. Palkansaajien verotaakka on sen sitä vaatiessa, verovuoden kuluna enintään
3703: jatkuvasti tullut raskaammaksi. Sen sijaan yri- 50 % :lla verovuoden päättyessä olevan vaihto-
3704: tysten osuus valtion ja kuntien verotuloista on omaisuuden hankintamenosta, suorittaa vähen-
3705: jatkuvasti alentunut. Niinpä vuonna 1968 osa- nystä. Tästä on seurauksena, että hankkimalla
3706: keyhtiöt maksoivat vielä yli 20 % kaikista val- varastoja vaikkapa verovuoden päättyessä voi-
3707: tion tulo- ja omaisuusveroista, mutta vuonna daan veronmaksua lykätä. Tätä varastokeinotte-
3708: 197 3 sanottu osuus oli jo alle 7 %. Suurimpina lua hyväksi käyttäen tapahtuva veropakoilu voi-
3709: tekijöinä mainittuun kehityssuuntaan voidaan taisiin tehokkaasti ehkäistä alentamalla aliarvos-
3710: pitää vuoden 1966 alusta voimaan tullutta uutta tusmahdollisuus 50 prosentista 30 prosenttiin.
3711: elinkeinoverolainsäädäntöä, jonka eräät säännök- Elinkeinoverolain 54 §:n mukaan tulon jaka-
3712: set edistävät veropakoilua. Jotta elinkeinoelämä minen useammalle verovuodelle sekä varaston
3713: joutuisi kantamaan kohtuullisen osan taakasta, vähentäminen kuluina saadaan tehdä vain, mi-
3714: olisi elinkeinoverolain pahemmat keinottelua käli vastaavat kirjaukset on tehty kirjanpidossa.
3715: sallivat epäkohdat korjattava. Sen sijaan vaihto- ja sijoitusomaisuuden enna-
3716: Elinkeinoverolain 6 § :n 5 kohdan mukaan koivaan kulukirjaukseen ei ole säädetty vastaa-
3717: eivät kotimaisen osakeyhtiön toiselta kotimai- vaa kytkentää kirjanpidon ja verotuksen väliin.
3718: selta osakeyhtiöltä saarnat osingot ole veron- Tästä on seurauksena, että kirjanpidollista voit-
3719: alaista tuloa. Tästä on seurauksena se, että toa osoittava ja osinkoa jakava yhtiö voi vuosi
3720: niin sanotut holding-yhtiöt eli yksinomaan vuodelta näyttää verotuksessa olematonta tulos-
3721: osakkeitten omistamista varten perustetut osa- ta ja välttää veronmaksun. Tämä epätarkoituk-
3722: keyhtiöt saavat verovapaasti nostaa toisten senmukainen asiantila voitaisiin korjata lisää-
3723: yhtiöitten osinkoja. Tämän epäasianmukai- mällä elinkeinoverolain 54 §:ään säännös, jonka
3724: sen verosta vapautumisen estämiseksi olisi mukaan verovelvollinen ei saa lukea vaihto- ja
3725: elinkeinoverolain 6 § :n 5 kohta kumottava. sijoitusomaisuuden hankintamenona kuluiksi
3726: Elinkeinoverolain 18 §:n 4 kohdan mukaan saa suurempaa määrää kuin minkä hän on kirjanpi-
3727: kotimainen osakeyhtiö vähentää valtionverotuk- dossaan kuluiksi merkinnyt.
3728: sessa 40 % jakamistaan osingoista. Sen mukaan Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
3729: saa vuosina 1969-1978 perustettu uusi yhtiö nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3730: vähentää valtionverotuksessa koko jakamansa muksen,
3731: osingon määrän. Lisäksi saadaan mainittuina
3732: vuosina tapahtuneissa osakepääoman maksulli- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
3733: sissa korotuksissa annetuille uusille osakkeille piteisiin elinkeinoverolain uudistamiseksi
3734: jaetut osingot vähentää valtionverotuksessa ko- siten, että oikeudenmukaisuus eri veron-
3735: konaan. Mainitut säännökset merkitsevät siten, maksajaryhmien välillä toteutuisi sekä
3736: että elinkeinotoiminnan tuottama voitto, josta elinkeinoelämän veropakoilua mahdol-
3737: luonnollisesti pitäisi maksaa veroa, onkin vähen- listavan elinkeinoverolain kohdat kor-
3738: nyskelpoista valtionverotuksessa. Näin ollen jattaisiin sitä edellyttävällä tavalla.
3739: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
3740: Matti Puhakka Kaarina Suonio Helge Siren
3741: Jouko Tuovinen Olli Helminen Seppo Tikka
3742: Uki Voutilainen
3743: 1977 vp. 75
3744:
3745: Toivomusaloite n:o 68.
3746:
3747:
3748:
3749:
3750: M. Puhakka ym.: Yhteiskunnan varoin tuettavien yksityisten yri-
3751: tysten omistuksen siirtämisestä.
3752:
3753:
3754: E d u s k u n n a 11 e.
3755:
3756: Yksityisen yritystoiminnan tukemiseen on vii- dollisuus osallistua yrityksen päätöksentekoon
3757: me vuosina käytetty yhä suurempia määriä yh- ja päätöksien seurantaan. .
3758: teiskuntamme voimavaroja. Esimerkiksi vuo- Perusteltua onkin, että yhteiskunnan tuki oh-
3759: pelle 1977 hyväksytyssä valtion tulo- ja jataan suunnitelmallisesti yhteiskunnan tarpeet
3760: menoarviossa on teollisuuden tukemiseen huomioiden tulo- ja menoarvion yhteydessä hy-
3761: osoitettu 703 200 000 markkaa seuraavasti: väksyttävän määrärahan puitteissa siten, että
3762: vastaava määrä kuin millä yhteiskunnan bud-
3763: kehitysalueluottojen jettivaroilla tuetaan yritystoimintaa siirtyisi tuet-
3764: korkotuki ......... . 49 000 000 mk tavan yrityksen osakepääomasta yhteiskunnan
3765: kehitysaluerahaston omistukseen.
3766: korkotuki ......... . 18 200 000 mk Tämä loisi demokraattisen kontrollimahdolli-
3767: kehitysalueiden tuotannolli- suuden yritystoiminnan tukemiseen käytettyjen
3768: sen toiminnan tuki .... 130 000 000 mk verovarojen osalta mahdollistaen samalla varojen
3769: alueellinen kuljetustuki .. 26 000 000 mk tarkoituksenmukaisen ohjauksen.
3770: vientitakuurahastoon Edellä esitettyyn perustuen ehdotamme kun-
3771: ns. k-takuu ......... . 480 000 000 mk nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3772: muksen,
3773: Samanaikaisesti valtion yhtiöille osakepää- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
3774: oman korotukseen osoitetaan vain 99 300 000 miin sellaisen lainsäädännön aikaansaa-
3775: markkaa. miseksi, jolla mahdollistetaan omistuk-
3776: Yhteiskunnan tukitoimenpiteiden ohjautumis· sen siirtyminen yksityisistä yhteiskunnan
3777: ta yksityiselle yritystoiminnalle tulisi mahdol- varoin tuettavista yrityksistä tukea vas-
3778: lisimman tehokkaasti valvoa. Tämän toteutumi- taavalla määrällä yhteiskunnan omistuk-
3779: nen edellyttäisi, että yhteiskunnalla olisi mah- seen.
3780: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
3781:
3782: Matti Puhakka Pirkko Aro Matti Ahde
3783: Matti Luttinen Peter Muurman Jouko Tuovinen
3784: Erkki Liikanen Olli Helminen Pirkko Työläjärvi
3785: Juhani Surakka Kaarina Suonio Helge Siren
3786: Markus Aaltonen Risto Tuominen Seppo Tikka
3787: Uki Voutilainen Kaisa Raatikainen
3788: 76 1977 vp.
3789:
3790: Toivomusaloite n:o 69.
3791:
3792:
3793:
3794:
3795: M. Puhakka ym.: Valtion virastotalon rakentamisesta Outokum-
3796: mun kaupunkiin.
3797:
3798:
3799: E d u s k u n n a 11 e.
3800:
3801: Outokummun kaupungin taholta on viime Outokummun mm1smiespur1n toimitilat si-
3802: vuosien aikana useaan eri otteeseen tuotu val- jaitsevat kahdessa eri paikassa. Varsinkin pidä-
3803: tion eri viranomaisille perusteellisesti julki val- tettyjen säilytystilat ovat nykyisellään erittäin
3804: tion virastotalon rakentamistarve Outokum- puutteelliset.
3805: puun. Kaupungintalon valtuuston istuntosali toimii
3806: Valtioneuvosto on päätöksellään 22. 11. 1973 käräjähuoneistonakin, vaikeuttaen kaupungin
3807: vahvistanut Outokummun virastotalon rakenta- omia hallintotoimia.
3808: misen I kiireellisyysryhmään. Kyseisen päätök- Samoin posti- ja lennätintoimisto toimii puut-
3809: sen perusteella virastotalon suunnittelu annet- teellisissa ja ahtaissa tiloissa.
3810: tiin rakennushallituksen tehtäväksi niin, että Edellä oleva tilanne ja Outokummun kehit-
3811: rakennustöihin päästäisiin vuonna 1976. tyminen huomioon ottaen olisi Outokumpuun
3812: Virastotalon suunnittelu ja käytännön toteu- pikaisesti rakennettava valtion virastotalo, joka
3813: tus ei ole kuitenkaan lähtenyt liikkeelle eikä pitäisi sisällään kaikki valtion Outokummussa
3814: edistynyt em. päätösten edellyttämällä tavalla. toimivat virastot.
3815: Nykyisin toimivat valtion virastot Outokum- Valtion virastojen yhteinen arvioitu tilan-
3816: mun kaupungin alueella hajallaan ja osittain tarve on noin 2 300 k-m2• Yleisen kustannus-
3817: erittäin puutteellisissa tiloissa. Verotoimiston tason mukaan voidaan virastotalon tämänhetki-
3818: tilat on muutettu entisestä asuinhuoneistosta. seksi kustannusarvioksi arvioida rakennuskus-
3819: Huoneisto on ahdas ja epäkäytännöllinen. tannusten osalta noin 3 900 000 markkaa.
3820: Työvoimatoimisto sijaitsee huonokuntoisessa, Edellä esitettyyn perustuen ehdotamme kun-
3821: Outokummun kaupungilta vuokratussa entises- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3822: sä omakotitalossa. Talo tullaan lähivuosina pur- muksen,
3823: kamaan.
3824: Sairausvakuutustoimisto sijaitsee Outokum- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
3825: mun Osuuspankilta vuokratuissa tiloissa. Sa- ioilla luotaisiin edellytykset valtion vi-
3826: moissa tiloissa toimii myös kansaneläkelaitok- rastotalon rakentamiseksi Outokummun
3827: sen piiritoimisto. kaupunkiin.
3828: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
3829:
3830: Matti Puhakka Reino Karpola Erkki Korhonen
3831: Jouko Tuovinen Pauli Puhakka Uki Voutilainen
3832: Lea Sutinen
3833: 1977 vp. 77
3834:
3835: Toivomusaloite n:o 70.
3836:
3837:
3838:
3839:
3840: P. Puhakka ym.: Pienviljelijäväestön vapauttamisesta markk.inoi-
3841: mismaksusta.
3842:
3843:
3844: E d u s k u n n a 11 e.
3845:
3846: Harjoitetun talouspolitiikan perustavoite on osuus maataloustuotannosta on siis jatkuvasti
3847: ollut suurpääoman voittojen turvaaminen työ- supistunut ja vastaavasti suurtuotannon osuus
3848: tätekevien kustannuksella. Se on johtanut on noussut. Pienviljelijöitä ei voida syyttää
3849: kansan ostokyvyn alenemiseen, minkä johdosta maataloustuotteiden vientitarpeen kasvusta, ja
3850: maassamme on myös eräiden maataloustuottei- siksi kommunistien käsityksen mukaan tulee
3851: den kulutus henkeä kohden tuntuvasti alem- pienviljelijöiltä markkinoimismaksu poistaa.
3852: pi kuin kehittyneissä teollisuusmaissa. Kulutus- Ei ole oikein samanlaisen varallisuus- ja tulo-
3853: kyvyn rajoittamisen talouspolitiikka on osasyy- asteen omaavia viljelijöitä maan eri osissa aset-
3854: nä maataloustuotteidemme huomattavaan vien- taa markkinoimismaksun suhteen eri asemaan.
3855: titarpeeseen. Tämän maatalouden suhteellisen Näin kuitenkin tapahtui vuoden alussa sääde-
3856: ylituotannon supistamiseksi on otettu käyttöön tyssä markkinoimismaksulaissa. Pienviljelijöi-
3857: useita keinoja. den tulee olla vapaat markkinoimismaksusta
3858: Kuluvan vuoden alussa eduskunnan enem- koko maassa. Sen sijaan suurviljelijöille ja
3859: mistö hyväksyi lain maidon, sianlihan ja veh- teollisuusmaiselle maataloustuotannolle on
3860: nän markkinoimismaksusta. Sillä lisätään pien- markkinoimismaksu asetettava niiden sijainti-
3861: viljelijäin taloudellisia vaikeuksia. Etelä-Suo- paikasta riippumatta.
3862: messa viiden lehmän karjan tuotannosta jou- Säädetty markkinoimismaksulaki varsinkin
3863: dutaan maksamaan vuodessa n. 800 markkaa viljan osalta johtanee siihen, että vehnän vilje-
3864: markkinoimismaksua. Laki liittyy osana niihin lystä siirryttäneen rehuviljan viljelyyn, sillä re-
3865: maatalouspoliittisiin toimenpiteisiin, joilla pien- huviljalle ei asetettu markkinoimismaksua. Tä-
3866: viljelijöiden tilailtaan pois ajamisen muodossa män estämiseksi tulisi suurtilojen tuottamalle
3867: yritetään maataloustuotantoa supistaa. Pienvil- rehnviljalle asettaa markkinoimismaksu. Tois-
3868: jelijät eivät ole syypäitä ylituotantoon, vaan tettakoon vielä, ettei pienviljelijän millekään
3869: suurviljelijät ja teollisuusmaisesti maataloutta tuotteelle tule markkinoimismaksua asettaa, ja
3870: harjoittavat yrittäjät. Vuoden 1969 maatalous- niiltä pienviljelijäin tuotteilta, joille se asetet-
3871: laskennan jälkeen vuoden 1974 loppuun men- tiin, tulee markkinoimismaksu poistaa.
3872: nessä 1-4 lehmän karjat vähenivät yli 75 000 Edellä lausutun perusteella ehdotamme edus-
3873: karjalla. Kun v. 1969 1-4 lehmän karjojen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3874: maidon tuotanto koko maitomäärästä oli 34,6
3875: %, niin v. 1974 se oli enää 21,4 %. Vuonna että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
3876: 1969 1-50 sian sikaloissa tuotettiin 53,5 % tyksen uudeksi markkinoimismaksulaik-
3877: koko sianlihan tuotannosta, mutta v. 1974 oli si, jolla pienviljelijät vapautetaan mark-
3878: mainitun kokoisten sikaloiden tuotannon osuus kinoimismaksusta ja suurviljelijöille ja
3879: enää 20 %. Vielä vähemmän pienviljelijät teollisuusmaiselle maataloustuotannolle
3880: ovat aiheuttaneet viljavuoria. Pienviljelijäin asetetaan markkinoimismaksu.
3881: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
3882:
3883: Pauli Puhakka E.-J. Tennilä
3884: P. Liedes Marjatta Stenius
3885: M. Kainulainen
3886: 78 1977 vp.
3887:
3888: Toivomusaloite n:o 71.
3889:
3890:
3891:
3892:
3893: Rajantie ym.: Valtion virastotalon suunnittelemisesta ja rakenta-
3894: misesta Savonlinnaan.
3895:
3896:
3897: E d u s k u n n a 11 e.
3898:
3899: Valtion virastot Savonlinnan kaupungissa si- mm. että kaupungin poliisitoimi on tällä het-
3900: jaitsevat tällä hetkellä hajautettuna eri puolille kellä Savonlinnassa pahasti hajautettu ja toimii
3901: kaupunkia. Tämän vuoksi on ryhdytty toimen- erittäin ahtaissa, vanhoissa ja epäkäytännöllisis-
3902: piteisiin valtion virastotalon rakentamiseksi Sa- sä tiloissa.
3903: vonlinnaan. Hanke on virastotilatoimikunnan Savonlinnan kaupunki puolestaan tulee teke-
3904: taholta sijoitettu ensimmäiseen kiireellisyysluok- mään voitavansa uuden virastotalon aikaansaa-
3905: kaan. miseksi.
3906: Kuntaliitoksen johdosta on Savonlinnassa Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
3907: jouduttu perustamaan uusia virkoja maistraat- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
3908: tiin ja raastuvanoikeuteen sekä ulosottolaitok- sen,
3909: seen. Kun vanhojen kaupunkien erioikeudet ja että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
3910: erityisrasitukset aikanaan lakkaavat, niin tilan- piteisiin valtion virastotalon suunnittele-
3911: ahtaus entisestäänkin lisääntyy. Mainittakoon miseksi ja rakentamiseksi Savonlinnaan.
3912: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
3913:
3914: Maija Rajantie Matti Louekoski
3915: Unto Ruotsalainen Pentti Poutanen
3916: Heikki Jartti
3917: 1977 vp. 79
3918:
3919: Toivomusaloite n:o 72.
3920:
3921:
3922:
3923:
3924: Raudaskoski: Verovehrollisen oikeusturvan tehostamisesta valitus-
3925: menettelyn aikana.
3926:
3927:
3928: E d u s k u n n a II e.
3929:
3930: Jo pitkään on ollut nähtävissä kansalaisten tion ja kunnan puolesta tehtyyn valitukseen
3931: veropoliittisen oikeusturvan heikkeneminen. 14-.30 päivän kuluessa tiedoksi saamisesta,
3932: Tämä johtuu siitä, että verotuksen toteuttami- kun taas verottajan asiamiehellä tällaisia aikoja
3933: seksi annetaan vuosittain yhä lisääntyvässä mää- ei ole.
3934: rin erilaisia uusia toimeenpano-ohjeita ja mää- Ottaen huomioon varsinkin yritystoiminnan
3935: räyksiä. Verotuksen toimittamiseksi tarvitaan verotuksen monimutkaisuuden olisi verovelvol-
3936: vuosittain kasvava määrä erilaisia lomakkeita listen vastineenautoajat kaksinkertaistettava.
3937: lainsäädännön jatkuvasti muuttuessa. Tieto Tämä olisi kansalaisten oikeusturvan kannalta
3938: uusista ohjeista, määräyksistä ja laeista ei ehdi välttämätöntä ottaen huomioon sen, että juridi-
3939: riittävän nopeasti kansalaisten tietoisuuteen. sen avun saanti yksittäisille kansalaisille on huo-
3940: Tästä syystä syntyy tahattomasti virheellisiä ve- mattavasti vaikeampaa kuin verottajan edun-
3941: ropäätöksiä, joista joudutaan myöhemmin valit- saajille.
3942: tamaan eri oikeusasteisiin. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
3943: Verovalitusmenettelyssä kansalaisen oikeus- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3944: turva on kuitenkin huomattavasti heikompi
3945: kuin verottajan eli veronsaajan oikeusturva. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3946: Verovelvolliselle on annettu vain lyhyt määrä- verovelvollisen vastineen antamisen
3947: aika vastineen antamista varten, kun taas verot- määräaikojen kaksinkertaistamiseksi ja
3948: tajan asiamiehellä ei ole määräaikaa ollenkaan. verovelvollisen oikeusturvan lisäämi-
3949: Verovelvollisen on annettava vastineensa vai- seksi muilla tarpeellisilla toimenpiteillä.
3950: Helsingissä 1.3 päivänä helmikuuta 1977.
3951:
3952: Väinö Raudaskoski
3953: 80 1977 vp.
3954:
3955: Toivomusaloite n:o 73.
3956:
3957:
3958:
3959:
3960: Rekonen ym.: Valtion virastotalon rakentamisesta Nokialle.
3961:
3962:
3963: E d u s k u n n a II e.
3964: Nokia on vuosi vuodelta kehittynyt ja laa- mm. siviilirekisteriin kuuluvien on hankittava
3965: jentunut yhä elinvoimaisemmaksi työläis- ja virkatodistuksensa Kangasalalta saakka.
3966: teollisuusvaltaiseksi kaupungiksi. Nykyinen Nokian virastotalon tontti on siinä
3967: Rinnan teollisuuden, kaupan, liikenteen ja määrin tilava, että mahdollisuudet virastotalon
3968: muiden elinkeinojen kasvun kanssa kasvaa myös laajentamiselle sen nykyiselle tontille olisivat
3969: erilaisten yhteiskunnallisten palvelujen tarve. olemassa. Mikäli taas on tarvetta kokonaan
3970: Kaupungin omien palvelujen ohella kasvaa myös uuden virastotalon rakentamiseen, niin Nokian
3971: tarve kehittää ja monipuolistaa valtion erilaisia kaupungista on saatavissa tarkoitusta varten
3972: palvelutehtäviä. Valtion erilaisten palveluteh- sijainniltaan ja muutoinkin virastotalon paikaksi
3973: tävien kehittämistä ja suorittamista vail<euttavat sopivia tontteja. Myös nykyiselle virastotalolle
3974: puutteelliset ja ahtaat toimitilat. löytyisi ostajia ja käyttäjiä.
3975: Valtion virastotalo, joka rakennettiin 1950- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
3976: luvun puolivälissä, on käynyt erittäin ahtaaksi nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3977: ja toimitilojen puute muodostuu joka hetki yhä
3978: vaikeammaksi. Nykyisessä virastotalassahan toi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3979: mivat posti, verotus, nimismies ja poliisi. Vaik- valtion virastotalon rakentamiseksi tai
3980: ka nykyisin on otettu kyseisten virastojen käyt- laajentamiseksi Nokialle, koska nykyi-
3981: töön jo osa rakennuksessa olevista asuinhuo- nen virastotalo on muodostunut ahtaak-
3982: neista, niin tästä huolimatta on vaikea tilan- si ja epäkäytännölliseksi ja koska eri-
3983: puute olemassa. Arkistotilat ovat suorastaan laisten valtion virastojen tilantarve kas-
3984: surkeat ja varsinaisia toimistotiloja tarvittaisiin vaa nopeasti kaupungin voimakkaan
3985: myöskin lisää. Henkikirjoittajan toimistoa kai- kasvun seurauksena.
3986: vattaisiin Nokialle mitä kiireellisimmin, sillä
3987: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1977.
3988:
3989: Heimo Rekonen Marjatta Stenius Ulla-Leena Alppi
3990: 1977 vp. 81
3991:
3992: Toivomusaloite n:o 74.
3993:
3994:
3995:
3996:
3997: Rekonen ym.: Valtion ja kunnan yhteisen virastotalon rakentami-
3998: sesta Lempäälään.
3999:
4000:
4001: E d u s k u n n a 11 e.
4002:
4003: Valtion ja kuntien tehtävien lisääntyessä sissa toimitiloissa ja eräiltä osin tilanne on suo-
4004: kasvaa myös toimisto- ja muunlaisten tilojen rastaan hälyttävä.
4005: tarve jatkuvasti. Tilanne Lempäälän kunnassa Lempäälän kunnan omien toimitilojen tarve
4006: on muodostunut valtion virastojen toimistotilo- on myös erittäin polttava. Lempäälän kunta on
4007: jen puutteen ja tilojen ahtauden vuoksi erit- valmis tulemaan mukaan mahdolliseen yhteiseen
4008: täin vaikeaksi. Paikalliset viranomaiset ovat jo virastotalohankkeeseen valtion viranomaisten
4009: pitkään yrittäneet tehdä parhaansa toimistotilo- kanssa, mikäli yhteisen virastotalon rakentami-
4010: jen saannin turvaamiseksi, mutta tilanne on nen katsotaan sopivaksi ratkaisuksi.
4011: tällä hetkellä entistäkin kehnompi. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
4012: Lempäälän kitkonkylästä on muodostunut kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4013: elinvoimainen ja jatkuvasti kehittyvä kunta- ja
4014: palvelukeskus. Lempäälässä sijaitsevat mm. sel- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
4015: laiset valtion virastot kuin posti, verotoimisto, menpiteisiin valtion ja kunnan yhteisen
4016: poliisi, nimismies, henkikirjoittaja, kansaneläke- virastotalon rakentamiseksi Lempäälän
4017: ja sairausvakuutustoimisto. Kaikki edellä mai- kuntaan.
4018: nitut virastot toimivat ahtaissa ja puutteelli-
4019: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1977.
4020:
4021: Heimo Rekonen Ulla-Leena Alppi
4022: Marjatta Stenius E.-J. Tennilä
4023: Aarne Koskinen
4024:
4025:
4026:
4027:
4028: 11 0877001791
4029: 82 1977 vp.
4030:
4031: Toivomusaloite n:o 75.
4032:
4033:
4034:
4035:
4036: Rekonen ym.: Maalaiskirjeenkantajain ja lehdenjakajain palkko-
4037: jen korottamisesta.
4038:
4039:
4040: E d u s k u n n a 11 e.
4041:
4042: Maalaiskirjeenkantajien ja lehdenjakajien työ jeenkantajien kehnoon palkkaukseen saada tar-
4043: on erittäin raskasta ja vaativaa. Työpäivä alkaa peen vaatimia parannuksia. Tällä hetkellä ovat
4044: usein poikkeuksellisen varhain aamulla, mikä miltei kaikki työntekijät vähimmäispalkkaa kos-
4045: rajoittaa normaalia elämää ja kanssakäymistä. kevan lain alaisia, mutta tämäkin turva puut-
4046: Työ on suoritettava kaikenlaisissa olosuhteissa tuu lehdenjakajilta ja maalaiskirjeenkantajilta.
4047: sateesta, pyrystä tai pakkasesta riippumatta. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
4048: Tästä huolimatta työ on erittäin kehnosti pal- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4049: kattua. Palkkauksen jälkeenjääneisyyteen vai-
4050: kuttaa ilmeisesti alan järjestäytymisen heikkous että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4051: ja monet muutkin tekijät. Vaikuttaa siltä, että maalaiskirjeenkantajain ja lehdenjakajain
4052: ilman yhteiskunnan taholta tulevia tehokkaita kohtuuttoman alhaisten palkkojen korot-
4053: toimenpiteitä ei lehdenjakajien ja maalaiskir- tamiseksi.
4054: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1977.
4055:
4056: Heimo Rekonen Ensio Laine Aarne Koskinen
4057: Marjatta Stenius Ulla-Leena Alppi Oili Suomi
4058: 1977 vp. 83
4059:
4060: Toivomusaloite n:o 76.
4061:
4062:
4063:
4064:
4065: Ruotsalainen ym.: Eräiden Mikkelin läänin kuntien siirtämisestä
4066: kehitysalueiden ensimmäiseen vyöhykkeeseen.
4067:
4068:
4069: E d u s k u n n a 11e.
4070:
4071: Mikkelin läänin itäiset kunnat Savonranta, Kuntien taloudellisen aseman todellista tilaa
4072: Kerimäki, Punkaharju, Puumala, Rantasalmi, heijastaa myös se, että ne kuuluvat lähes kaikki
4073: Sulkava ja Savonlinna ovat kuntia, joita rasit- I kantokykyluokkaan.
4074: tavat kaikki kehitysalueille ominaiset vaikeu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4075: det. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4076: Kuntien työllisyysaste ja tulotaso on erittäin muksen,
4077: alhainen, muuttotappioluvut ovat suuret, teol- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4078: listumisaste on alhainen. Edellä mainittujen kehitysaluevyöhykejaon tarkistamiseksi
4079: kuntien vaikeuksien syynä on myös niiden syr- Mikkelin läänin alueella niin, että yllä
4080: jäinen asema Saimaan vesistöjen takana. Valtion mainitut kunnat määrättäisiin kuulu-
4081: ja yksityisten investointeja ei juuri ole alka- maan kehitysalueiden ensimmäiseen vyö-
4082: massa, joten työttömyys säilyy edelleen kor- hykkeeseen.
4083: keana.
4084: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
4085:
4086: Unto Ruotsalainen Anna-Liisa Jokinen
4087: 84 1977 vp.
4088:
4089: Toivomusaloite n:o 77.
4090:
4091:
4092:
4093:
4094: Salmenkivi ym.: Investointirahaston varoista myönnettävien lai-
4095: nojen laajentamisesta koskemaan kauppaa ja muita palvelu-
4096: elinkeinoja sekä teollisuustalo-osakeyhtiöitä.
4097:
4098:
4099: E d u s k u n n a 11 e.
4100:
4101: Joulukuun 9 päivänä 1976 solmitun budjetti- ja muut palveluelinkeinot myös sellaiset järke-
4102: sopimuksen 14-kohdassa on sovittu, että selvi- vät ja taloudelliset teollista toimintaa palvelevat
4103: tetään mahdollisuudet pienteollisuuteen kohdis- yhteistyöhankkeet kuten teollisuustalo-osake-
4104: tuvan lainoituksen ja muun rahoituksen tehos- yhtiöt. On kuitenkin epäjohdonmukaista, että
4105: tamiseksi ja kauppa- ja teollisuusministeriön yksityiset yritykset, jotka voisivat kukin erik-
4106: piiriorganisaation osuuden lisäämiseksi kysei- seen saada lainaa investointirahastosta, eivät
4107: sessä toiminnassa. sitä saa yhteisesti muodostamalleen teollisuus-
4108: Kokoomuksen eduskuntaryhmä on omalta talo-osakeyhtiölle, joka sekä yritysten itsensä
4109: osaltaan pyrkinyt selvittämään asiaa ja esittää että koko kansantalouden kannalta saattaa olla
4110: tässä tarkoituksessa, ottaen samalla huomioon omia teollisuuskiinteistöjä huomattavasti kan-
4111: yrittäjien aseman keventämisen yleensä sekä nattavampi vaihtoehto. - Tuen tarve kaupan
4112: työllisyyden tehostamisen, seuraavaa. ja muiden palveluelinkeinojen investoinneille ei
4113: Valtion investointirahaston varoista myön- osaltaan kaivanne lisäselvityksiä.
4114: nettävien lainojen yleisistä ehdoista annetun Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
4115: valtioneuvoston päätöksen n:o 423/75 1 §:n taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4116: mukaan lainoja myönnetään "taloudellisesti
4117: kannattavan toiminnan edellytykset omaaville että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
4118: yrityksille sellaisten valtion investointirahastos- menpiteisiin valtion investointirahaston
4119: ta annetun lain (74/75) 1 §:ssä tarkoitettujen varoista myönnettävien lainojen yleisistä
4120: tuotannollisten investointien rahoittamiseksi, ehdoista annetun valtioneuvoston pää-
4121: jotka edistävät vaihtotaseen tasapainottamista, töksen täydentämiseksi siten, että tuen
4122: energian säästöä, energiatuotannon kehittämistä, piiriin kuuluisivat myös sellaiset kaupan
4123: tuottavuuden kohottamista tai uuden tuotanto- ja muiden palveluelinkeinojen investoin-
4124: tekniikan käyttöönottamista". nit, jotka merkitsevät tuottavuuden
4125: Myönnettäessä lainaa valtion investointira- kohottamista tai energian säästöä nykyi-
4126: hastosta on lain (74/75) 4 §:n ja valtioneu- sen lain tarkoittamassa mielessä, sekä
4127: voston päätöksen (423/75) 1 §:n tulkinta sellaiset teollisuustalo-osakeyhtiöt, joihin
4128: ollut sellainen, että lainan saajan on oltava teol- sijoittuvat yritykset täyttävät lainojen
4129: lista toimintaa harjoittava yritys. Siten on lai- myöntämiselle nykyisessä laissa asetetut
4130: nan saajien joukosta suljettu pois paitsi kauppa ehdot.
4131: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
4132:
4133: Antero Salmenkivi Matti Hokkanen Arto Lampinen Heikki Perho
4134: Mikko Asunta Lauri Impiö Ilkka Kanerva Saara Mikkola
4135: Matti Jaatinen Esko J. Koppanen Kirsti Hollming Erkki Pystynen
4136: Eeva Kauppi Aili Vaittinen-Kuikka Elsi Hetemäki Irma Koski
4137: Heikki Jartti Tapani Mörttinen Toivo T. Pohjala Kullervo Rainio
4138: Pekka Jokinen P. Mäki-Hakola Harri Holkeri Anna-Liisa Linkola
4139: Juuso Häikiö Markku Salonen Erkki Häkämies Tuure Junnila
4140: Eero Lattula Timo Mäki Sinikka Karhuvaara Mauri Miettinen
4141: Pentti Sillantaus Pertti Salolainen
4142: 1977 vp. 85
4143:
4144: Toivomusaloite n:o 78.
4145:
4146:
4147:
4148:
4149: Salmenkivi ym.: Määrärahasta halpakorkoisia pienteollisuuslainoja
4150: varten.
4151:
4152:
4153:
4154: Ed u s kun n a 11 e.
4155:
4156: Joulukuun 9 päivänä 1976 solmitun budjet- tavat määrärahat vähentävät suhteellisesti vielä
4157: tisopimuksen 14-kohdassa on sovittu, että selvi- enemmän työllisyysvarojen käyttöä.
4158: tetään mahdollisuudet pienteollisuuteen kohdis- Pienteoilisuuslainojen edullisuus on todettu
4159: tuvan lainoituksen ja muun rahoituksen tehos- eduskunnassakin useaan kertaan. Hallituksen
4160: tamiseksi ja kauppa- ja teoilisuusministeriön työllisyyskertomuksen käsittelyn yhteydessä
4161: piiriorganisaation osuuden lisäämiseksi kysei- 18. 5. 1973 eduskunta hyväksyi perustelulau-
4162: sessä toiminnassa. suman, jossa todettiin edellä mainitut näkökoh-
4163: Kokoomuksen eduskuntaryhmä on omalta dat ja edellytettiin hallituksen ryhtyvän toimen-
4164: osaltaan pyrkinyt selvittämään asiaa ja esittää piteisiin pienteollisuuslainajärjestelmän aikaan-
4165: tässä tarkoituksessa, ottaen samalla huomioon saamiseksi ja varojen varaamiseksi riittävästi
4166: yrittäjien aseman keventämisen yleensä sekä tähän tarkoitukseen.
4167: työllisyyden tehostamisen, seuraavaa.
4168: Sen jälkeen kun pienteollisuuslainat poistet- Vuoden 1974 tulo- ja menoarvion käsittelyn
4169: tiin valtion budjetista ja korvattiin korkotuella, yhteydessä eduskunta hyväksyi asiasta seuraa-
4170: ovat aikavien ja pienten yritysten lainansaanti- van lausuman: "Kun pienteollisuuden kehittä-
4171: malldollisuudet oleellisesti heikentyneet. Korko- miseen tarvittavat rahoitustukitoimenpiteet ei-
4172: tukiluotto on osoittautunut paljon hankalam- vät vieläkään ole osoittautuneet riittäviksi, ja
4173: maksi kuin pienteollisuuslainat. Kiristyneiltä kun kaikissa osissa maata välttämättömästi tar-
4174: rahamarkkinoilta on pienten yritysten usein ollut vitaan pienteollisuuslainoja pienteollisuuden pää-
4175: mahdoton saada luottoja, joihin korkotukea oman puutteen lieventämiseksi, eduskunta edel-
4176: olisi voitu soveltaa. lyttää, että hallitus ensi tilassa ryhtyy toimiin
4177: Uusien työpaikkojen luomiseen on pienteol- pienteollisuuslainojen myöntämiseksi valtion
4178: lisuuslainojen pois jättämisellä ollut heikentävä varoista pienteollisuusneuvottelukunnan rahoi-
4179: vaikutus. Sen johdosta, että nyt elämme maa- tusjaoston 26. 9. 1973 antamassa selvityksessä
4180: talouden voimakkaan rationalisoinnin aikaa ja tehtyjen ehdotusten pohjalta."
4181: että suuret ikäluokat ovat parhaillaan sijoittau- Hallitus on tämän jälkeen yhden kerran nou-
4182: tumassa työelämään, on uusien työpaikkojen dattanut edellä mainittuja eduskunnan lausumia
4183: luominen eräs tärkeimpiä kansallisia tehtäviäm- ottamalla vuoden 1974 toiseen lisämenoarvio-
4184: me. Kun uusien työpaikkojen luomisnopeus on esitykseensä 15 milj. markan määrärahan pien-
4185: suurin ja hinta pienin nimenomaan alkavissa ja teollisuudelle myönnettäviä halpakorkoisia lai-
4186: pienissä yrityksissä, tulisi ryhtyä kaikkiin mah- noja varten. Sen sijaan hallitus ei ole ottanut
4187: dollisiin toimenpiteisiin tällaisten yritysten toi- tähän tarkoitukseen määrärahaa vuosien 1975,
4188: minnan edistämiseksi. Pienteollisuuslainat olisi 1976 eikä 1977 tulo- ja menoarvioesityksissä.
4189: palautettava budjettiin ja muodostettava takai- Hallitus ei näin ollen ole luonut sellaista jat-
4190: sin maksettavista pienteollisuuslainoista pysyvä kuvaa pienteollisuuslainajärjestelmää, mitä edus-
4191: pienteoilisuutta edistävä rahasto. kunta on edellä mainituissa lausumissaan edel-
4192: Pienteollisuuslainoitus on valtioliekin edulli- lyttänyt, vaikka pienteollisuuslainojen tarve on
4193: sinta työllisyyden hoitoa, koska niihin sijoitet- jatkuva.
4194: 86 Toivomusaloite n:o 78
4195:
4196:
4197: Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun- ja menoarvioesitykseen riittävän maara-
4198: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- rahan valtioneuvoston erikseen vahvis-
4199: muksen, tamien perusteiden mukaan myönnettä-
4200: viä halpakorkoisia pienteollisuuslainoja
4201: että hallitus ottaisi vuoden 1978 tulo- varten.
4202: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
4203:
4204: Antero Salmenkivi Lauri Impiö Pentti Sillantaus
4205: Mikko Asunta Esko J. Koppanen Timo Mäki
4206: Matti Jaatinen Alli Vaittinen-Kuikka Toivo T. Pohjala
4207: Eeva Kauppi Tapani Mörttinen Sinikka Karhuvaara
4208: Heikki J artti P. Mäki-Hakola Saara Mikkola
4209: Pekka Jokinen Markku Salonen Erkki Pystynen
4210: Juuso Häikiö Elsi Hetemäki Irma Koski
4211: Eero Lattula Heikki Perho Pertti Salolainen
4212: Ilkka Kanerva Kullervo Rainio Kirsti Hollming
4213: Erkki Häkämies Anna-Liisa Linkola Arto Lampinen
4214: Matti Hokkanen Tuure Junnila Harri Holkeri
4215: Mauri Miettinen
4216: 1977 vp. 87
4217:
4218: Toivomusaloite n:o 79.
4219:
4220:
4221:
4222:
4223: Salmenkivi ym.: Haja-asutusalueiden vähittäiskaupan rahoitus-
4224: tuesta annetun lain muuttamisesta.
4225:
4226:
4227: E d u s k u n n a 11 e.
4228:
4229: Joulukuun 9 päivänä 1976 solmitun budjetti- lujen turvaaminen, ei tässä tilanteessa suunnit-
4230: sopimuksen 14-kohdassa on sovittu, että selvi- tele uusia investointeja. Mikäli haja-asutusaluei-
4231: tetään mahdollisuudet pienteollisuuteen kohdis- den vähittäiskaupan palveluja ja palvelutasoa
4232: tuvan lainoituksen ja muun rahoituksen tehos- halutaan kehittää, on ensin luotava olosuhteet,
4233: tamiseksi ja kauppa- ja teollisuusministeriön joissa uusiin investointeihin on tarvetta ja rea-
4234: piiriorganisaation osuuden lisäämiseksi kysei- listiset mahdollisuudet. Tämä edellyttää nykyti-
4235: sessä toiminnassa. lanteessa rahoitustuen ulottamista käyttöomai-
4236: Kokoomuksen eduskuntaryhmä on omalta suusinvestointien ohella myös tavarankuljetuk-
4237: osaltaan pyrkinyt selvittämään asiaa ja esittää seen käytettävien ajoneuvojen hankkimiseen.
4238: tässä tarkoituksessa, ottaen samalla huomioon Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kun-
4239: yrittäjien aseman keventämisen yleensä sekä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4240: työllisyyden tehostamisen, seuraavaa. muksen,
4241: Haja-asutusalueiden vähittäiskaupan rahoi-
4242: tustuesta annetun lain (1086/74) perusteella että hallitus ryhtyisi toimenpztezsttn
4243: voidaan haja-asutusalueiden vähittäiskaupalle haja-asutusalueiden vähittäiskaupan ra-
4244: myöntää korkotukea ja investointiavustusta hoitustuesta annetun lain muuttamiseksi
4245: käyttöomaisuusinvestointeja varten. Näillä tuen siten, että rahoitustukea voitaisiin myön-
4246: muodoilla ei kuitenkaan ole olennaisesti kyet- tää elintarvike- ja sekatavaramyymälää
4247: ty keventämään syrjäseutujen vähittäiskaupan varten käyttöomaisuusinvestointeihin,
4248: asemaa eikä esimerkiksi estämään myymäläauto- myymäläauton tai -veneen sekä tavaran-
4249: kannan jatkuvaa vähenemistä. kuljetukseen käytettävien ajoneuvojen
4250: Kituva kyläkauppa, jonka ongelma on toi- hankintaan.
4251: minnan jatkuvuuden ja olemassa olevien palve-
4252: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
4253:
4254: Antero Salmenkivi Aili Vaittinen-Kuikka Erkki Pystynen
4255: Mikko Asunta Tapani Mörttinen Irma Koski
4256: Matti Jaatinen P. Mäki-Hakola Kullervo Rainio
4257: Eeva Kauppi Markku Salonen Anna-Liisa Linkola
4258: Heikki Jartti Ilkka Kanerva Tuure Junnila
4259: Pekka Jokinen Elsi Hetemäki Mauri Miettinen
4260: Juuso Häikiö Toivo T. Pohjala Pentti Sillantaus
4261: Eero Lattula Erkki Häkämies Timo Mäki
4262: Matti Hokkanen Sinikka Karhuvaara Pertti Salolainen
4263: Lauri Impiö Heikki Perho Kirsti Hollming
4264: Esko J. Koppanen Saara Mikkola Arto Lampinen
4265: Harri Holkeri
4266: 88 1977 vp.
4267:
4268: Toivomusaloite n:o 80.
4269:
4270:
4271: Salmenkivi ym.: Toimikunnan asettamisesta laatimaan viennin
4272: edistämisen kokonaisjärjestelyjä koskevaa toimenpideohjel-
4273: maa.
4274:
4275: E d u s k u n n a 11 e.
4276:
4277: Joulukuun 9 päivänä 1976 solmitun budjetti- tuotantorakenteemme kapea pohja. Mutta ehkä
4278: sopimuksen 14-kohdassa on sovittu, että selvite- eniten asiaan vaikuttaa se, että olemme oppi-
4279: tään mahdollisuudet pienteollisuuteen kohdistu- neet käymään kauppaa rutiiniluonteisesti van-
4280: van lainoituksen ja muun rahoituksen tehosta- hoilla markkina-alueillamme perinteisin tuot-
4281: miseksi ja kauppa- ja teollisuusministeriön piiri- tein. Kun näistä maista useimmat kokevat sa-
4282: organisaation osuuden lisäämiseksi kyseisessä moja taloudellisia ongelmia kuin mekin, on kau-
4283: toiminnassa. pan kasvattaminen niissä riittävän laajaksi myös
4284: Kokoomuksen eduskuntaryhmä on omalta tulevaisuudessa vaikeata.
4285: osaltaan pyrkinyt selvittämään asiaa ja esittää Nyt voimakkaasti uudelleen muotoutuvan
4286: tässä tarkoituksessa, ottaen samalla huomioon kansainvälisen kaupan kenttä on laaja ja moni-
4287: yrittäjien aseman keventämisen yleensä sekä tahoinen, eikä sinne pääsy ole suinkaan helppoa.
4288: työllisyyden tehostamisen, seuraavaa. Tarvitaan pitkäaikaista ja määrätietoista työtä.
4289: Yleismaailmallisesta lamasta johtuen teolli- Kuitenkin, jos aiomme selvitä tulevaisuudessa
4290: suusmaat kamppailevat kaikin käytettävissään ilman huomattavaa elintason laskua, on vienti-
4291: olevin keinoin ulkomaankauppansa tasapainot- kauppaamme pystyttävä ratkaisevasti tehosta-
4292: tamiseksi. Viennin lisääminen on tällöin eräs maan uusilla markkina-alueilla.
4293: keskeinen tavoite, joka onnistuessaan luo edel- Tehtävän suorittaminen ja siinä onnistumi-
4294: lytyksiä myös muille kansantalouden tervehdyt- nen edellyttää valtiovallan ja teollisuuden ta-
4295: tämiseen ja voimistamiseen tähtääville toimen- holta yhteisiä, keskitettyjä ponnistuksia ja toi-
4296: piteille. Kilpailu uusilla markkina-alueilla kuten menpiteitä. Tässä yhteydessä olisi erityisesti sel-
4297: Opec-maissa, Aasiassa ja Etelä-Amerikassa on vitettävä myös kaupallisten sihteerien työkent-
4298: muodostumassa yhä ankarammaksi. tää ja sijoitusta koskevia kysymyksiä samoin-
4299: Suomen osalta on todettava, että vaikka kuin viennin edistämiseen tarvittavia toimenpi-
4300: viennin kasvu v. 197 6 oli edelliseen vuoteen teitä kaikilta muiltakin osin.
4301: nähden huomattava, niin varsinaisesti uusien Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4302: markkinoitten luomiseen emme pystyneet. Päin- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4303: vastoin vientimme esimerkiksi Opec-maihin muksen,
4304: kärsi melkoisen takaiskun samanaikaisesti kun että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4305: mm. naapurimaamme Ruotsi ja Norja lisäsivät sellaisen valtiovallan ja teollisuuden
4306: huomattavasti vientiään kyseisiin maihin. Myös edustajista kokoonpannun toimikunnan
4307: monilla muilla uusilla markkina-alueilla oli vien- nimeämiseksi, jonka tehtävänä olisi
4308: timme edelleen vaatimatonta luokkaa. viemzin edistämisen kokonaisjärjestelyjä
4309: Syitä tällaiseen tilanteeseen etsittäessä on koskevan toimenpideohjelman laatimi-
4310: mainittava huono hintakilpailuasemamme ja nen.
4311: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
4312:
4313: Antero Salmenkivi Eero Lattula Timo Mäki Pentti Sillantaus
4314: Mikko Asunta Harri Holkeri Kirsti Hollming Sinikka Karhuvaara
4315: Matti Jaatinen Matti Hokkanen Markku Salonen Heikki Perho
4316: Eeva Kauppi Lauri Impiö Ilkka Kanerva Saara Mikkola
4317: Heikki J artti Esko J. Koppanen Mauri Miettinen Arto Lampinen
4318: Pekka Jokinen Aili Vaittinen-Kuikka Elsi Hetemäki Erkki Pystynen
4319: Pertti Salolainen Tapani Mörttinen Toivo T. Pohjala Irma Koski
4320: Juuso Häikiö P. Mäki-Hakola Erkki Häkämies Kullervo Rainio
4321: Anna-Liisa Linkola Tuure Junnila
4322: 1977 vp. 89
4323:
4324: Toivomusaloite n:o 81.
4325:
4326:
4327:
4328:
4329: Salonen ym.: Välittömän verotuksen yksinkertaistamisesta.
4330:
4331:
4332: E d u s k u n n a II e.
4333:
4334: Vuoden 1975 alusta voimaan tullut tulo- ja Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
4335: varallisuusverolaki on saattanut verotuksen en- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4336: tistä monimutkaisemmaksi, vaikka lakia valmis- muksen,
4337: telleet toimikunnat pyrkivät aivan päinvastai-
4338: seen tavoitteeseen eli vetotuksen yksinkertaista- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
4339: miseen. Verotus on tällä hetkellä tavattoman menpiteisiin välittömän verotuksen yk-
4340: monimutkainen, kallis verovelvollisille sekä sinkertaistamiseksi pitäen päämääränä
4341: myös veronsaajille. palkka- ja niihin verrattavien tulojen
4342: Nopeasti toteutettavana tavoitteena pitäisi osalta lopulliseen palkkaverotukseen
4343: olla palkkaverotukseen siirtyminen, jolloin en- siirtymistä.
4344: nakkopidätys olisi lopullinen vero pääsääntöi-
4345: sesti.
4346: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
4347:
4348: Markku Salonen Ilkka Kanerva
4349:
4350:
4351:
4352:
4353: 12 0877001791
4354: 90 1977 vp.
4355:
4356: Toivomusaloite n:o 82.
4357:
4358:
4359:
4360:
4361: Sinisalo ym.: Teolliselle yrittäjätoiminnalle luovutettavien varojen
4362: väärinkäytön estämisestä.
4363:
4364:
4365: E d u s kun n a 11 e.
4366:
4367: Viime vuosina on valtion erimuotoinen talou- vän suoranaisia väärinkäytöksiä.
4368: dellinen tuki yksityiselle teolliselle yritystoi- Kokonaisuudessaan yritystoiminnan tukijär-
4369: minnalle suuresti kasvanut. Kun valtion kassa- jestelmä tarvitsee perusteellisen tarkistuksen.
4370: menot teollisuuden edistämiseen olivat v. 1970 Viime vuodet ovat osoittaneet, ettei tuntuva-
4371: 270 milj. mk, olivat ne viime vuonna jo lähes kaan valtiontuki yksityiselle suurpääomalle tur-
4372: kahdeksankertaiset. Eikä tuki rajoitu yksin bud- vaa työllisyyttä, jolla yritystoiminnan laajaa
4373: jetin kautta tapahtuviin tulonsiirtoihin veron- tukemista yleisesti perustellaan. Päin vastoin
4374: maksajilta. valtion tuen keskeiset saajat ovat viime aikoina-
4375: Lyhyessä ajassa on laajentunut hyvin laaja ja kin tuntuvasti laajentaneet työntekijäin irtisano-
4376: monimuotoinen tukijärjestelmä, jossa tärkeä misia, pakkolomautuksia ja muutenkin lisän-
4377: osuus on budjetin ulkopuolisilla toimilla. In- neet työttömyyttä. Valtion tuesta on tullut
4378: vestointien edistämiseen myönnetään varoja kapitalististen yritysten voittojen lisäämisen
4379: ainakin kymmenkunnan järjestelmän puitteissa, huomattava lähde, jota ylläpidetään pääasiassa
4380: yritystoiminnan avustusmäärärahoja jaetaan palkkatuloista perittävin verovaroin.
4381: puolenkymmenen järjestelmän kautta, viennin Täysin perusteltuja ovat vaatimukset, että
4382: edistämistä palvelee vieläkin lukumääräisempi valtion tuki suurpääomalle olisi poistettava.
4383: avustus- ja tukisysteemien verkko ja lisäksi val- Pienyritysten kohtuullinen tuen tarve on otet-
4384: tion varoja ohjataan mm. tutkimus- ja tuote- tava valtion toiminnassa huomioon ja siihen
4385: kehittelyyn myös useiden eri järjestelmien avautuisi nykyistä suurempia mahdollisuuksia
4386: puitteissa. suuryhtiöiden valtionavustusten poistamisen
4387: Kymmenkunta valtion erillistä pankki- ja ra- kautta.
4388: halaitosta ahkeroi teollisen yritystoiminnan tu- Kiireelliset toimenpiteet valtion yritystoi-
4389: kemisessa. Pääosa tästä tuesta menee vientiyh- minnan tuen alalla ovat välttämättömiä mm.
4390: tiöille ja suurpääomalle. siksi, että esim. yksistään ns. K-takuujärjestel-
4391: Yritysverotuksen tasoa tutkinut toimikunta män menojen arvioidaan kohoavan valtiolle tä-
4392: on mietinnössään tammikuussa 1977 todennut, män vuosikymmenen loppupuolen aikana usei-
4393: että v. 1976 valtion suora rahoitustuki oli hin miljardeihin markkoihin.
4394: 848,5 milj. mk ja K-takuut n. 600 milj. mk Vähin, mitä nyt olisi tehtävä, olisi valtion
4395: sekä että muuta tukea valtio maksoi teollisuu- teolliselle yritystoiminnalle antaman tuen val-
4396: delle mm. lainoina ja valtionapuina 610,5 milj. vonnan tehostaminen, mikä edellyttäisi niiden
4397: mk. Luvuissa ei ole huomioitu lukuisten valtion lakien ja perusteiden kokonaisvaltaista tarkista-
4398: budjetin ulkopuolisten yhteiskunnan varoista mista ja yhtenäistämistä, joiden nojalla tukea
4399: myönnettyjen rahavirtojen määriä. Toimikunta nykyisin jaetaan. Valtion viranomaisille on an-
4400: on todennut, että yhteisöt maksoivat v. 1975 nettava oikeus ja velvollisuus tarkistaa julkisten
4401: veroja valtiolle 1 700 milj. mk. varojen turvin suoritettavien hankintojen ja
4402: Maassamme kontrolloidaan verovarojen käyt- urakoiden kustannuslaskelmat ja luonnollisesti
4403: töä yritystoimintaa11 täysin riittämättömästi. mahdollisuus saada yksityiskohtaiset tiedot
4404: Yhtenäisiä perusteita tuen myöntämiselle ei ole avustusten ja vientitakuiden perusteena ole-
4405: olemassa eikä myöskään väärinkäytösten varalle vista laskelmista ja niiden toteutumisesta. Val-
4406: ole säädetty rankaisevaa lainsäädäntöä. Voidaan- vonnan julkisuuteen olisi kiinnitettävä erityi-
4407: kin päätellä po. valtion varojen käytössä esiinty- nen huomio.
4408: Toivomusaloite n:o 82 91
4409:
4410: Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus- varojen väärinkäytön estämiseksi ja
4411: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, suurpääoman avustamisen lopettami-
4412: seksi mm. yhtenäistämällä yritystuen pe-
4413: että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- rusteet ja aikaansaamalla tehokkaan ja
4414: menpiteisiin yhteiskunnan varoista teol- julkisen varainkäytön valvonnan.
4415: liselle yrittäjätoiminnalle luovutettavien
4416: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1977.
4417:
4418: Jraisto Sinisalo Marjatta S~enius Pauli Puhakka
4419: 92 1977 vp.
4420:
4421: Toivomusaloite n:o 83.
4422:
4423:
4424:
4425:
4426: Sinisalo ym.: Pankki- ja liikesalaisuuksien poistamisesta ja suur-
4427: yritysten henkilökunnan aseman turvaamisesta.
4428:
4429:
4430: E d u s k u n n a 11 e.
4431:
4432: Pääomien keskittymisen ja yhteenkokoontu- tettuja. Valtuutettujen tehtävänä on organisoida
4433: misen seurauksena taloudellisten päätöksien te- koko yrityksen henkilökunta tuotannon ja ja-
4434: ko on joutunut suppeiden pääomapiirien käsiin. kelun valvontaan sekä suorittaa henkilökunnan
4435: Koko yhteiskunnassa liikepankit sekä teollisuu- yleiskokouksen antamat toimeksiannot ja muut
4436: den ja kaupan keskusjärjestöt ovat lisänneet valvontaan liittyvät tehtävät. Demokraattisen
4437: valtaansa. Yksityisissä tuotantolaitoksissa pää- valvonnan toteuttaminen edellyttää, että julkis-
4438: töksien teko on henkilökunnan valvonnan tetaan tuotannon ja jakelun omistussuhteet,
4439: ulottumattomissa. rahoitus, investointisuunnitelmat ja -päätökset,
4440: Yrityksissä henkilökunnan demokraattisten tilaukset, tuotteiden kustannukset ja hintasopi-
4441: valvontaoikeuksien tarvetta on lisännyt 1970- mukset.
4442: luvulla tapahtunut kapitalistisen maailman syvä Edellä sanotun johdosta ehdotamme kun-
4443: kriisi. Sen aikana työntekijöiden elinehdot ovat nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4444: heikentyneet ja sosiaalinen epävarmuus on kas- muksen,
4445: vanut. Samanaikaisesti suuryrityksien voitot
4446: ovat lisääntyneet ja yrityksien verotus on hel- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4447: pottunut. Pääomia on siirretty ulkomaille. Val- sellaisen lain säätämiseksi, jolla poiste-
4448: tion tuki yksityisille yrityksille on lisääntynyt taan pankki- ja liikesalaisuudet ja jolla
4449: ja se on tapahtunut ilman yhteiskunnan ja työn- turvataan yrityksen työntekijöille ja toi-
4450: tekijöiden harjoittamaa varojen käytön val- mihenkilöille oikeudet yrityksen tilien
4451: vontaa. ja hallinnon valvontaan, jolloin myös
4452: Demokraattisen valvonnan järjestäminen yri- työpaikan henkilökunnalle olisi turvat-
4453: tyksissä edellyttää, että henkilökunnalla on tava oikeus pitää kuukausittain työpai-
4454: oikeus valita keskuudestaan kokouksessa tai kalla kokouksia, joissa käsitellään yrityk-
4455: vaalilla tarpeelliseksi katsomansa määrä valtuu- sen valvontaan liittyviä kysymyksiä.
4456: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
4457:
4458: Taisto Sinisalo Heimo Rekonen
4459: 1977 vp. 93
4460:
4461: Toivomusaloite n:o 84.
4462:
4463:
4464: Sinisalo ym.: Vaitiojobtoisten laitosten eroamisesta työnantaja-
4465: liitosta ja valtionyhtiöiden oman yhteistoiminnan kehittä-
4466: misestä.
4467:
4468:
4469: E d u s kun n a 11 e.
4470:
4471: Maamme valtiojohtoiset yhtiöt kuuluvat jä- kökantoihin. Kun maassamme tulisi yleensäkin
4472: seninä työnantajaliittoihin, kartelleihin ja eräi- pyrkiä yhteiskunnallisen suunnitelmallisuuden
4473: siin muihin yksityisten suuryhtymien hallitse- edistämiseen, auttaisi valtiojohtoisten yritysten
4474: miin järjestöihin. Tästä johtuen valtion laitok- nykyistä tiiviimpi niveltyminen tällaista suun-
4475: set ovat merkittäväitä osalta riippuvaisia po. nittelua haitavien valtion elinten toimintaan
4476: suurpääoman yhteisöistä. Näin on asianlaita tällaista kehitystä. Se turvaisi parhaiten myös
4477: esim. työehtosopimuskysymyksiin nähden. Val- sen, että valtion osuus teollisuudessa laajenee
4478: tiojohtoiset yhtiöt ratkaisevat palkka- ja työeh- ja valtion tuotantolaitokset näyttelevät johtavaa
4479: toihin liittyvät kysymykset yksityistyönantajien osaa talouden kehittämisessä.
4480: näkökantojen mukaisesti ottamatta huomioon Riippumattomuus yksityiskapitalistisista kar-
4481: sitä erikoisasemaa, joka valtionenemmistöisillä telleista luo parhaat edellytykset tieteen ja
4482: yrityksillä myös työntekijäsuhteisiin nähden on. tekniikan kehityksen edellyttämän tutkimustoi-
4483: Kartellit vaikuttavat myös tuotanto- ja kauppa- minnan laajentamiselle ja hyväksikäyttämiseksi
4484: suhteiden kehittämiseen. Esimerkiksi pohjois- valtion tuotannollisen toiminnan aloilla.
4485: mainen puunjalostusalan vientikartelli on viime Maassamme on viime aikoina varsin laajasti
4486: vuosinakin tehnyt tuotantorajoitus-, hinta- ym. keskusteltu työntekijäin oikeuksien laajentami-
4487: päätöksiä, joita sovelletaan myös valtiojobtoi- sesta työpaikoilla. Edellämainitut valtiojohtois-
4488: siin tuotantolaitoksiin. Useissa tapauksissa kar- ten laitosten sidonnaisuutta suurpääoman hal-
4489: tellien valtionyhtiöitä koskevat päätökset ovat litsemiin järjestöihin heikentävät ratkaisut oli-
4490: ristiriidassa maan hallituksen politiikan kanssa. sivat omiaan luomaan edellytyksiä tällaisten de-
4491: Jäsenyyttä esim. työnantajaliitoissa on perus- mokraattisten uudistusten aikaansaamiselle val-
4492: teltu sillä, että valtiojohtoisten laitosten jät- tion laitoksissa.
4493: täytyminen niiden ulkopuolelle merkitsisi työ- Pekkalan hallituksessa valmisteltiin aikanaan
4494: ehtosopimusten vaikutuskentän merkittävää su- esitystä valtionenemmistöisten yhtiöiden eroa-
4495: pistumista ja vaikeuttaisi valtionyhtiöiden työ- misesta mm. Suomen työnantajain keskusliitos-
4496: markkinapoliittisten asioiden hoitoa. Valtiojoh- ta. Suurpääomapiirit onnistuivat silloin kuiten-
4497: toiset laitokset edustavat toimialoillaan kuiten- kin estämään tällaiset yritykset. Tämän jälkei-
4498: kin yleensä suurimpia tuotantolaitoksia. Kun nen kehitys on osoittanut 'tällaisten uudistusten
4499: lisäksi voidaan pitää todennäköisenä valtion toteuttamisen välttämättömyyden yhä selvem-
4500: tuotantotoiminnan osuuden kasvamista kansan- min.
4501: taloudessamme edelleen, olisi näinollen täysin Yllä sanottuun viitaten ehdotamme eduskun-
4502: luonnollista, että valtiojohtoiset tuotantolaitok- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4503: set muodostaisivat oman työmarkkinapoliitti-
4504: sen järjestönsä. Mitään häiriöitä ja vaikeuksia että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4505: työehtosopimuspolitiikan alalla ei tällöin tapah- valtiojohtoisten laitosten eroamiseksi
4506: tuisi, vaan po. laitosten mahdollisuus itsenäi- työnantajaliitosta, kartelleista ja muista
4507: sesti vaikuttaa näihinkin asioihin laajentuisi. yksityisten suuryhtymien hallitsemista
4508: Tuotanto- ja markkinapolitiikkaa koskevien rat- järjestöistä ja valtionyhtiöiden oman yh-
4509: kaisujen pitäisi valtiojohtoisten laitosten osalta teistoiminnan kehittämiseksi työehtoso-
4510: taas perustua eduskunnan, hallituksen ja mui- pimus-, tuotanto- ja markkinapoliittis-
4511: den yhteiskunnallisten elinten viitoittamiin nä- ten asioiden hoitamiseksi.
4512: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
4513:
4514: Taisto Sinisalo Heimo Rekonen
4515: 94 1977 vp.
4516:
4517: Toivomusaloite n:o 85.
4518:
4519:
4520:
4521:
4522: Sipiläinen ym.: Määrärahasta omato1m1sten pientalorakentajien
4523: neuvonta- ja ohjaustoimintaa varten.
4524:
4525:
4526: E d u s k u n n a 11 e.
4527:
4528: Asuntorakentaminen on maassamme vähitel- asiantuntijoiden luo vo1ta1s11n huomattavasti
4529: len muuttumassa asunnontarvitsijain itsensä edistää monien henkilöiden rakentamishank-
4530: parhaana pitämään suuntaan eli pientaloasumi- keita.
4531: sen lisääntymiseen. Tämä asumismuoto on ai- Kunnat ovat viime vuosina tehostaneet toi-
4532: heetta aikaisempina vuosina monesti syrjäytetty mintaansa asuntotuotannon alalla ja perusta-
4533: ja suosittu kerrostalorakentamista pitäen jäl- neet usein myös sitä varten erityisiä hallintoeli-
4534: kimmäistä erheellisesti halvempana tapana lisä- miä. Omatoimisten asunnonhankkijain ja -ra-
4535: tä asuntotuotantoa. kentajien neuvontatyö soveltuisi myös erittäin
4536: Pientalorakentaminen antaa kuitenkin mah- hyvin juuri kunnan asuntoviranomaisten tehtä-
4537: dollisuuden kaikkein taloudellisimpaan asunto- väksi. Varsin harvat kunnat ovat kuitenkaan
4538: jen tuottamiseen, koska siinä on mahdollisuus ottaneet tätä toimintaa järjestelyissään huo-
4539: käyttää asunnonhankkijan omaa työpanosta mioon ja palkanneet neuvontatyöhön tarvitta-
4540: osarahoituksena. Huomattava taloudellinen vaa henkilökuntaa. Eräänä syynä tähän on, että
4541: merkitys on mahdollisuudella osallistua itse ra- kunnat joutuvat nykyisellään kokonaan kustan-
4542: kennustyöhön, mutta kaikkein merkittävin kus- tamaan tällaisen toiminnan. Omatoimisten ra-
4543: tannussäästö saavutetaan sillä, että pientalora- kentajien neuvonnan tehostamista tulisi tukea
4544: kentaja suorittaessaan itse hankintaosa ja tar- neuvontahenkilöstön palkkaukseen myönnettä-
4545: vitsemiensa ammattimiesten palkkauksen sääs- vällä valtion avulla.
4546: tää ns. yleiskustannukset, joiden osuus raken- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
4547: nusliikkeiden asuntotuotannossa saattaa olla jo- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4548: pa kolmannes asunnon hinnasta.
4549: Nykyistä huomattavasti useampi asunnon- että hallitus ottaisi vuoden 1978 tulo-
4550: hankkija voisi taloudellisimmin korottaa asu- ja menoarvioesitykseen 570 000 markan
4551: mistasoaan omatoimisen pientalorakentamisen määrärahan myönnettäväksi valtionapu-
4552: avulla, mikäli hän voisi saada asiantuntijain na kunnille henkilöstön palkkaamiseen
4553: neuvontaa rakennusteknillisissä, juridisissa ja omatoimisten pientalorakentajien neu-
4554: hankintoihin liittyvissä asioissa. Jo ohjaamalla vonta- ja ohjaustoimintaa varten.
4555: asunnonhankkija oikeiden viranomaisten ja
4556: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
4557:
4558: Juhani Sipiläinen Kerttu Hemmi
4559: Juhani Orrenmaa Anneli Kivitie
4560: Terhi Nieminen
4561: 1977 vp. 95
4562:
4563: Toivomusaloite n:o 86.
4564:
4565:
4566:
4567:
4568: Stenius ym.: Opiskelijavähennyksen menettämisen estäruisestä ve-
4569: rotuksessa asevelvollisuus- tai äitiysloma-ajan osalta.
4570:
4571:
4572: E d u s k u n n a 11 e.
4573:
4574: Opiskelija, joka opiskelujensa välissä suorit- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
4575: taa asepalveluksensa, saattaa menettää oikeu- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4576: tensa opiskelijavähennykseen tuloverotuksessa
4577: jopa kahden vuoden ajalta kyseiseen vähennyk- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
4578: seen liittyvien aikarajojen vuoksi. Kuitenkin menpiteisiin opiskelijavähennystä tulo-
4579: opiskelijan veronmaksukyky juuri asepalveluk- verotuksessa koskevien rajoitusten muut-
4580: sen ja sen jälkeisenä aikana on erityisen heikko, tamiseksi siten, että opiskelija ei asepal-
4581: koska tulonhankinta on asepalveluksen aikana veluksen tai äitiysloman vuoksi menetä
4582: keskeytynyt. Samalla tavoin opiskelijavähennyk- oikeuttaan opiskelijavähennykseen.
4583: seen liittyvät rajoitukset estävät sen saannin
4584: opiskelijaäidiltä äitiysloman vuoksi, mikä saat-
4585: taa myös kohdistua kahden vuoden ajalle.
4586: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
4587:
4588: Marjatta Stenius Mikko Ekorre Pauli Puhakka
4589: Heimo Rekonen E.-J. Tennilä M. Kainulainen
4590: Anna-Liisa Hyvönen Oili Suomi
4591: 96 1977 vp.
4592:
4593: Toivomusaloite n:o 87.
4594:
4595:
4596:
4597:
4598: Stenius ym.: Kehitysalue-etujen myöntämisen saattamisesta julki-
4599: sen valvonnan piiriin.
4600:
4601:
4602: Ed u s kun n a 11 e.
4603:
4604: Kehitysaluerahaston kautta yrityst01mmnan Neuvostoliiton ja muiden sosialististen maiden
4605: tukemiseen käytettyjen varojen hyödyntämisestä kanssa käytävää kauppaa, joka ei ole aiheutta-
4606: ei ole saatu tyydyttävää selvitystä. Jatkuvaa massa maallemme kauppavajetta.
4607: seurantaa tarvitaan uusien työpaikkojen mää- Vaikka hallitusmuodossa on todettu jokaisen
4608: rästä, niiden pysyvyydestä sekä mahdollisesti Suomen kansalaisen työvoiman olevan hallituk-
4609: samanaikaisesti kehitysalueen ulkopuolella vä- sen erityisessä suojeluksessa, ei kuitenkaan jul-
4610: henevistä työpaikoista. kisista varoista myönnettävien kehitysalue-etu-
4611: Suuri osa tuesta on mennyt suuryrityksille ja jen saamiselle ole asetettu yrityksille mitään
4612: erityisesti paperiteollisuudelle. Kehitysaluelaino- velvoitteita työntekijäin työsuhteen turvaami-
4613: jen tai muun tuen saamiselle ei ole asetettu mi- seksi yrityksen eri tuotantolaitoksissa.
4614: tään velvoitteita, mikä on johtanut keinotte- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
4615: luun. Kun yritys saa kehitysalue-etuja tuotan- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4616: non aloittamiseen kehitysalueella, se saattaa sa-
4617: manaikaisesti yhtiön jossain toisessa tuotanto- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
4618: laitoksessa irtisanoa työntekijöitä ja siirtää tuo- menpiteisiin tuotantotoiminnan tukemis-
4619: tantoa laitoksesta toiseen. ta kehitysalueilla koskevan lainsäädän-
4620: Pienten ja keskisuurten yritysten tuen- ja nön muuttamiseksi siten, että kehitys-
4621: lainansaantimahdollisuudet on turvattava kieltä- alue-etuja saaville yrityksille asetetaan
4622: mällä tuen antaminen suurille yrityksille. V al- velvoitteet työntekijäin työsuhteen tur-
4623: tion yritykset on asetettava yksityisten yritysten vaamisesta ja kehitysalue-etujen myöntä-
4624: kanssa samaan asemaan eikä yksityisiä yrityksiä minen saatetaan julkisen valvonnan pii-
4625: etusijalle kuten nykyisen käytännön mukaan. riin.
4626: Kehitysaluerahaston tulisi palvella ensisijaisesti
4627: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
4628:
4629: Marjatta Stenius Oili Suomi
4630: Pauli Puhakka Heimo Rekonen
4631: 1977 vp. 97
4632:
4633: Toivomusaloite n:o 88.
4634:
4635:
4636:
4637:
4638: Tamminen ym.: Auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain mu-
4639: kaisen palautuksen myöntämismenettelyn kehittämisestä.
4640:
4641:
4642: Ed u s kun n a 11 e.
4643:
4644: Auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain omaiselle palautetaan autovero. Autoveron pa-
4645: (482/67) perusteella voidaan vaikeavammai- lautuksen kielteisyys merkitsee siten myös inva-
4646: sille henkilöille palauttaa auton hintaan sisälty- lidihuoltolain perusteella myönnetyn tuen me-
4647: vä autovero määrätyin edellytyksin. Tietyn suu- nettämistä, vaikka tuki auton tarpeen perus-
4648: ruisen invaliditeetin lisäksi edellytetään, että teella on todettu välttämättömäksi.
4649: auto on toimen, työn tai ammattiin valmistu- Autoveron palautuksen hakeminen ennen au-
4650: mista varten tapahtuvan opiskelun hoitamiseksi ton hankintaa olisi tehtävä mahdolliseksi. Edus-
4651: olennaisen tarpeellinen taikka että se vaikeasti kunta on todennut vuonna 1974 (Eduskunnan
4652: liikunta- tai näkövammaisen henkilön kohdalla vastaus hallituksen esitykseen n:o 137 /74)
4653: tulee hänen henkilökohtaiseen käyttöönsä. Au- auto- ja moottoripyöräveron käsittelyn yhtey-
4654: toveron palautuksen perusteet ovat siten suu- dessä seuraavaa: "Eduskunnan käsityksen mu-
4655: ressa määrin harkinnan varaisia. kaan palautusmenettelyä edelleen kehitettäessä
4656: Autoveron palautusta invalidi voi hakea vasta olisi pyrittävä siihen, että autoveron palautuk-
4657: ajoneuvon tultua rekisteröidyksi hänen omis- seen oikeutettu jo ennen auton hankintaa voisi
4658: tukseensa. Tämä edellyttää sitovan oston suorit- saada varmuuden palautuksen myöntämisestä."
4659: tamista ennen palautuksen hakemista. Vähäva- Epäkohta on edelleen korjaamatta.
4660: raiselle invalidille auton hankinta on mahdol- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
4661: lista vain autoveron palautuksen turvin. Epätie- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4662: toisuus autoveron palauttamisesta muodostaa muksen,
4663: hänelle siten kohtuuttoman taloudellisen riskin. että hallitus viipymättä ryhtyisi toi-
4664: Vähävaraiselle, vaikeasti liikuntavammaiselle menpiteisiin auto- ja moottoripyöräve-
4665: henkilölle voidaan invalidihuoltolain nojalla rosta annetun lain muuttamiseksi siten,
4666: myöntää avustusta liikkumisessa välttämättö- että autoveron palautukseen oikeutettu
4667: män auton hankkimiseen. Myönnetyn avustuk- invalidi jo ennen auton hankintaa saa
4668: sen maksamisen edellytyksenä on, että asian- varmuuden palautuksen myöntämisestä.
4669: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
4670:
4671: Kauko Tamminen Aulis Juvela
4672:
4673:
4674:
4675:
4676: 13 0877001791
4677: 98 1977 vp.
4678:
4679: Toivomusaloite n:o 89.
4680:
4681:
4682:
4683:
4684: Tennilä ym.: Pahtavuoman kuparikaivoksen toiminnan aloitta-
4685: misesta.
4686:
4687:
4688: E d u s k u n n a 11 e.
4689:
4690: Outokumpu Oy on suorittanut Kittilän ja ta on aloitettava välittömästi ottaen huomioon
4691: Muonion rajan lähellä sijaitsevalla Pahtavuo- kansantaloudelliset ja aluepoliittiset seikat.
4692: man alueella malmitutkimuksia noin kuuden Jollei Pahtavuoman tapaisia hankkeita toteu-
4693: vuoden ajan. Tutkimukset osoittavat alueelta teta, Lapin kehittäminen ei voi onnistua, vaan
4694: löytyvän kuparia. maakunnasta alkaa jälleen laaja muuttoliike eri-
4695: Lapin asukkaat ovat asettaneet Sokiin ohella tyisesti Ruotsiin.
4696: suuria toiveita myös Pahtavtiomaan. Kuparikai- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
4697: voksen avaaminen olisikin luomassa kestävää kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4698: perustaa Kittilän ja Muonion kuntien ja koko
4699: maakunnankin kehittämiselle. Siksi kaivoksen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4700: avaamista ei saa siirtää ahtaiden liiketaloudel- Pahtavuoman kuparikaivoksen toimin-
4701: listen laskelmien perusteella, vaan kaivostoimin- nan aloittamiseksi.
4702: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
4703:
4704: Esko-Juhani Tennilä M. Kainulainen
4705: Pauli Puhakka Heimo Rekonen
4706: Marjatta Stenius
4707: 1977 vp. 99
4708:
4709: Toivomusaloite n:o 90.
4710:
4711:
4712:
4713:
4714: Tennilä ym.: Valtion virastotalon rakentamisesta Posiolle.
4715:
4716:
4717: E d u s k u n n a 11 e.
4718:
4719: Posion virastotalohanke on ollut vireillä pit- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
4720: kään, mutta rakentaminen on siirtynyt vuodesta kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4721: toiseen. Kun nykyiseen sodan jälkeen raken-
4722: nettuun virastotaloon ei mahdu kuin posti ja että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4723: poliisi, osoittaa se tilanteen kestämättömyyttä. valtion virastotalon rakentamiseksi Po-
4724: Kun muut palvelupisteet toimivat vuokratilois- sio/le.
4725: sa, ei tästä voi aiheutua valtiolle säästöä.
4726: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
4727:
4728: Esko-Juhani Tennilä Heimo Rekonen
4729: M. Kainulainen Marjatta Stenius
4730: 100 1977 vp.
4731:
4732: Toivomusaloite n:o 91.
4733:
4734:
4735:
4736:
4737: Tikka ym.: Valtion virastotalon suunnittelutyön aloittamisesta
4738: Kuusankoskelle.
4739:
4740:
4741: E d u s k u n n a 11 e.
4742:
4743: Valtion virastotalon aikaansaaminen Kuusan- nusalalla tulee lähiaikoina huomattavasti huo-
4744: koskelle on ollut esillä parinkymmenen vuoden noneroaan kun lähes kaikki talousalueen suuret
4745: ajan. Kaupungin nykyinen kehitys on tuonut rakennushankkeet valmistuvat.
4746: hankkeen entistä ajankohtaisemmaksi. Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
4747: Tätä nykyä toimivat kaikki valtion virastot nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4748: poliisilaitosta lukuunottamatta vuokratiloissa, ja
4749: näiden tilojen kunto on hyvin monessa tapauk- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi-
4750: sessa epätyydyttävä. menpiteisiin valtion virastotalon suun-
4751: Virastotalon suunnittelutöiden aloittaminen nittelutyön aloittamiseksi Kuusankos-
4752: on tarpeellista kiireellisesti jo senkin vuoksi, kelle.
4753: että alueen työllisyystilanne nimenomaan raken-
4754: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
4755:
4756: Seppo Tikka Olli Helminen Risto Tuominen
4757: 1977 vp. 101
4758:
4759: Toivomusaloite n:o 92.
4760:
4761:
4762:
4763:
4764: Tuomaala ym.: Pienteollisuuslainojen palauttamisesta valtion tulo-
4765: ja menoarvioon.
4766:
4767:
4768: Ed u s k u nn a 11 e.
4769:
4770: Vaasan läänin talouselämä pohjautuu vahvasti lisen toimintansa ja myöhemmin sitä laajentanut
4771: yrittäjätoimintaan, lähinnä pieneen ja keskisuu- ns. pienteollisuuslainojen turvin.
4772: reen teollisuuteen sekä maataloudelliseen yrittä- Yrittäjät ovat kokeneet ko.lainat käyttökel-
4773: jätoimintaan. poiseksi ja tarkoituksenmukaiseksi keinoksi ra-
4774: Vaasan läänissä toimivat teolliset yritykset hoitusvaikeuksiensa helpottamisessa. Sen vuoksi
4775: ovat tyypiltään joitakin poikkeuksia lukuunot- - vaikka mm. aluepoliittisen lainsäädännön
4776: tamatta yleensä työvoimavaltaisia pienyrityksiä. avulla on luotonsaantimahdollisuuksia kohen-
4777: Niiden investointitoiminta on vallitsevan talou- nettu - pienteollisuuslainojen poistamista val-
4778: dellisen tilanteen vuoksi pahasti häiriytynyt, tion budjetista on pidettävä perustelemattomana
4779: mikä on omiaan aiheuttamaan vakavia seuraa- ja mm. Vaasan läänin yrittäjien toimintamah-
4780: muksia myös Vaasan läänin työllisyydelle. dollisuuksia heikentävänä ottaen huomioon eri-
4781: Pienyritykset joutuvat yleensä aina ja erityi- tyisesti sen, että Vaasan läänissä sijaitsee kai-
4782: sesti juuri nyt kamppailemaan suurten rahoitus- kista maamme kyseisistä yrityksistä noin 15 %,
4783: vaikeuksien kanssa. Sanottuja vaikeuksia on kun läänin väkiluku koko maan väestöstä on
4784: lisäämässä lähinnä kaksi tekijää. Ensinnäkin vain noin 9 %.
4785: kyseisten yritysten rahoitusrakenteessa oman Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4786: pääoman osuus on yrityksen taloudellista kanto- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4787: kykyä ajatellen aivan liian alhainen verrattuna muksen,
4788: esimerkiksi kilpailijamaiden yritysten vastaa-
4789: vaan tilanteeseen. Toiseksi ongelmia vaikeuttaa että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
4790: se, että yrittäjien luotansaantimahdollisuudet menpiteisiin valtion budjetissa aikoinaan
4791: ovat tässä tilanteessa lähes minimaaliset. olleiden ns. pienteollisuuslainojen pa-
4792: Moni Vaasan läänissä toimiva pieni ja keski- lauttamiseksi takaisin valtion tulo- ja
4793: suuri yritys on aikoinaan aloittanut tuotannol- menoarvioon.
4794: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
4795:
4796: Juhani Tuomaala Bror Lillqvist Toivo Jokiniemi
4797: Matti Asunmaa Antti Pohjonen P. Mäki-Hakola
4798: Eeva Kauppi Juhani Orrenmaa Heimo Linna
4799: Elly Sigfrids Markus Aaltonen Håkan Malm
4800: Jarmo Wahlström
4801: 102 1977 vp.
4802:
4803: Toivomusaloite n:o 93.
4804:
4805:
4806:
4807:
4808: M. Tuominen ym.: Kuntien mahdollisuudesta lunastaa arava-
4809: vuokra-asuntoja.
4810:
4811:
4812: E d u s k u n n a 11 e.
4813:
4814: Aravavuokra-asuntojärjestelmä on loitontunut selviä suuren rahan hallitsemilla vuokra-asunto-
4815: kauaksi sen alkuperäisestä sosiaalisesta tarkoi- markkinoilla. Vaikka säätiön omaisuuden arvo
4816: tuksesta. Siitä on tullut enenevässä määrin kei- lisääntyy, sen käteisvarojen puute johtaa jatku-
4817: nottelun kohde, josta sijoittajat valtion avun ja viin vaikeuksiin. Luonnollinen ratkaisu olisi
4818: vuokralaisten kustannuksella keräävät itselleen siirtää säätiön omaisuus velkoineen kunnalle.
4819: valtavia voittoja. Esimerkiksi VATRO, jonka Sama koskee yleensäkin aravavuokra-asuntoja.
4820: omistavat yksityiset yhtiöt ja rakennusliikkeet, Ne olisi siirrettävä kunnille ja luomalla tehokas
4821: saa Itä-Pasilassa sijaitsevaan "Rauta-Pasila" demokraattinen valvontajärjestelmä taattava,
4822: -yhtiöön sijoittamastaan 5 prosentista, inflaatio- että kunnan asunnoissa sosiaaliset näkökohdat
4823: vauhdin huomioon ottaen, vuodessa voittoa ja vuokralaisten edut otetaan ensisijaisina huo-
4824: 300 %. Tästä huolimatta muutenkin huippu- mioon.
4825: kalliita vuokria aiotaan vielä korottaa asunto- Kuntien taloudellisten vaikeuksien johdosta
4826: hallituksen "kohtuulliseksi" katsoman normin ja keinotteluvoittojen estämiseksi kuntien tulisi
4827: mukaan 2,10 mk/m2 • Tämä ei voi olla yhteis- saada lunastaa aravavuokra-asunnot niiden
4828: kunnallisesti järkevää asuntopolitiikkaa. omistajien alkuperäistä sijoitusta vastaavasta
4829: Toinen esimerkki vaikeuksista, mihin sosiaa- summasta ja pitkällä maksuajalla.
4830: linen asuntorakentaminen johtaa, on Helsingin Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
4831: opiskelijoiden asuntosäätiö HOAS. Se aikoi kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4832: nostaa vuokriaan 43 % :lla huolimatta opiskeli-
4833: joiden muutenkin ylivoimaisista taloudellisista että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
4834: vaikeuksista. Asuntohallitus määräsi vuokranko- jotta kunnat voisivat lunastaa arava-
4835: rotuskatoksi 2,45 mk/m2, mikä merkitsee kor- vuokra-asunnot niiden omistajien alku-
4836: keampaa korotuskattoa kuin muille vuokra- peräistä sijoitusta vastaavasta summasta
4837: asunnoille. Sitä ei voi pitää oikeana ratkaisu- pitkällä maksuojalla.
4838: linjana. Opiskelijain omistama asuntosäätiö ei
4839: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1977.
4840:
4841: Mirjam Tuominen Ensio Laine Heimo Rekonen
4842: 1977 vp. 103
4843:
4844: Toivomusaloite n:o 94.
4845:
4846:
4847:
4848:
4849: Tuovinen ym.: Malminetsimisen tehostamisesta Itä-Suomen ja
4850: Lapin alueilla.
4851:
4852:
4853: E d u s k u n n a 11 e.
4854:
4855: Maamme maaperää tutkitaan ja malmeja on etsittävä aktiivisesti koko ajan. Sattuman
4856: etsitään jatkuvasti. Useimmassa tapauksessa löy- varaan emme voi asiaa jättää.
4857: detyt malmit tarkemmassa tutkimuksessa osoit- Geologisia vyöhykkeitämme, joista on jo
4858: tautuvat joko heikoiksi taikka muutoin vaikeus- löytynyt malmeja, ei ole läheskään tarpeeksi
4859: astedtaan sellaiseksi, että ne heikon kannatta- tutkittu. Niinikään ovat tutkimatta suurelta
4860: vaisuutensa vuoksi eivät johda kaivostoiminnan osin tunnettujen malmioiden jatkeet. Nimen-
4861: aloittamiseen. Toki päinvastaisiakin tapauksia omaan näiden alueiden, jotka sijoittuvat pää-
4862: on olemassa, kuten viimeaikaisetkin esimerkit osiltaan Itä-Suomeen ja Lappiin, tutkimista olisi
4863: Vuonos, Hammaslahti ja Polvijärvi Pohjois- tuntuvasti tehostettava.
4864: Karjalassa osoittavat. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4865: Pidemmälle meneviä maaperän tutkimuksia ei nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4866: voida tehdä umpimähkäisesti. Tarvitaan toiveita muksen,
4867: herättävä löydös, taikka muutoin perustellut että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4868: johtopäätökset ennen kuin edes porauksiin voi- malminetsinnän tehostamiseksi Itä-Suo-
4869: daan ryhtyä. Selvää kuitenkin on, että malmeja men ja Lapin alueilla.
4870: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
4871:
4872: Jouko Tuovinen Aimo Ajo Uljas Mäkelä
4873: Matti Puhakka Jorma Rantala Erkki Korhonen
4874: Uki Voutilainen Lasse Lehtinen Lea Sutinen
4875: Jouko Mäkelä Pauli Puhakka
4876: 104 1977 vp.
4877:
4878: Toivomusaloite n:o 95.
4879:
4880:
4881:
4882:
4883: Tuovinen ym.: Juuan kunnan saattamisesta kehitysaluelainsäädän-
4884: nön mukaiseksi lisätukialueeksi.
4885:
4886:
4887: E d u s k u n n a 11 e.
4888:
4889: Pohjois-Karjalan taloudellinen kehitys on Kunta on järjestänyt mm. elinkeinojen tutki-
4890: tällä vuosikymmenellä ollut kohtalaisen myön- mus-, suunnittelu- ja ohjaustoimintaa sekä et-
4891: teinen aivan viime vuosien lamakautta lukuun- sinyt aktiivisesti yrittäjiä. Juukaan on raken-
4892: ottamatta. Maakunnan elinkeinoelämä on mer- nettu useita teollisuushalleja, joihin on saatu
4893: kittävästi monipuolistunut ja taloudellinen toi- muualta pienteollisuusyrittäjiä, mutta useat
4894: minnallisuus lisääntynyt. näistä ovat eri syistä tehneet konkurssin tai lo-
4895: Juuan kunta muodostaa kuitenkin tästä pettaneet muuten toimintansa. Seurauksena on
4896: myönteisestä yleiskuvasta selvän poikkeuksen. ollut, että veroäyrejä kertyi vuonna 197 5 vain
4897: Vaikka sen kuntakeskus onkin kaupunkimaistu- 4 737 asukasta kohti (koko maa 10 132 ja ko-
4898: nut ja kasvanut ja sinne on saatu mm. hyvät ko maan maalaiskunnat 7 216) ja veroäyrin
4899: päätiet ja uusi terveyskeskus, niin sen talous- hinta on 16,50 penniä.
4900: elämä ei ole lähtenyt kunnolla kehittymään. Jotta Juuan kunnan taloudelliseen kehityk-
4901: Tästä on ollut seurauksena, että Juuka on kär- seen saataisiin vauhtia on välttämätöntä, että
4902: sinyt useina vuosina maakunnan suurimmat valtiovallan taholta suunnataan erityisiä tuki-
4903: väestötappiot, vuonna 1975 191 henkeä ja toimenpiteitä Juukaan.
4904: vuonna 1976 suunnilleen saman verran, ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4905: siitä huolimatta työttömyys on kohonnut var- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4906: sin korkeisiin lukemiin (15. 1. 1977 päivätyn muksen,
4907: tilaston mukaan 16 % ammatissa toimivasta
4908: väestöstä) . että hallitus ryhtyisi toimenpztetszzn
4909: Kunta on maakunnallisten yhteisöjen tuella Juuan kunnan saattamiseksi kehitys-
4910: koettanut saada korjausta heikkoon tilanteeseen. alueen lisätukialueeksi.
4911: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1977.
4912:
4913: Jouko Tuovinen Uki Voutilainen
4914: Matti Puhakka Lea Sutinen
4915: 1977 vp. 105
4916:
4917: Toivomusaloite n:o 96.
4918:
4919:
4920:
4921:
4922: Tuovinen ym.: Valtion virastotalon rakentamisesta Tuupovaaran
4923: kuntaan.
4924:
4925:
4926: Ed u s kun n a 11 e.
4927:
4928: Valtion virastot t01m1vat Tuupovaaran kun- Em. tarkoitukseen valtio omistaa 3 000 m2 :n
4929: nassa hajallaan ja puutteellisissa huonetiloissa. suuruisen tontin Tuupovaaran kirkonkylän kes-
4930: Tämä vaikeuttaa virastojen toimintaa ja yleisön kustassa.
4931: asioimista näissä virastoissa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4932: Virastotaloon tulisi sijoittumaan mm. nimis- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4933: miehen kanslia ja poliisiasema, työvoimatoimis- muksen,
4934: to, kansaneläke- ja sairausvakuutustoimisto ja
4935: teletilat. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4936: Näin ollen valtion virastotalon rakentaminen valtion virastotalon rakentamiseksi T uu-
4937: on sekä varsinaisten virastotarpeiden että työlli- povaaran kuntaan mahdollisimman pi-
4938: syyden kannalta erittäin tärkeä toimenpide. kaisesti.
4939: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
4940:
4941: Jouko Tuovinen Uki Voutilainen Erkki Korhonen
4942: Matti Puhakka P. Puhakka Lea Sutinen
4943:
4944:
4945:
4946:
4947: 14 0877001791
4948: 106 1977 vp.
4949:
4950: Toivomusaloite n:o 97.
4951:
4952:
4953:
4954:
4955: Tuovinen ym.: Lääninvankilan rakentamisesta Pohjois-Karjalaan.
4956:
4957:
4958: E d u s k u n n a 11 e.
4959:
4960: Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Poh- kunnat pystyvät käsityksemme mukaan tarjoa-
4961: jois-Karjalaan tai muualle Itä-Suomeen suunni- maan riittävät palvelut, maa-alueet ja autta-
4962: tellaan rakennettavaksi lääninvankila. Suunni- maan omalta osaltaan asuntojen hankinnassa
4963: telmien mukaan rakentaminen aloitettaisiin ym.
4964: vuonna 1980, mikäli määrärahat ko. tarkoituk- Vankilahanketta nopeutettaisiin huomatta-
4965: seen saadaan. Laskelmien mukaan rakennusin- vasti, mikäli rakentamiseen saadaan työllisyys-
4966: vestoinnit ovat noin 15-20 milj. mk ja lai- määrärahoja. Tämä helpottaisi osaltaan vaikeaa
4967: toksen työllistävä vaikutus tulisi olemaan noin työllisyystilannetta Pohjois-Karjalassa.
4968: 50-60 henkilöä. Edellä olevaan perustuen ehdotamme kun-
4969: Pohjois-Karjalan läänin kunnista monet ovat nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4970: kiinnostuneita lääninvankilan saamisesta alueel- muksen,
4971: leen, koska toisihan se uusia pysyviä työpaik-
4972: koja ja antaisi piristystä muullekin elinkeino- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
4973: elämälle. piteisiin lääninvankilan rakentamiseksi
4974: Vankilasta kiinnostuneet Pohjois-Karjalan Pohiois-Kar;alaan.
4975: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
4976:
4977: Jouko Tuovinen Uki Voutilainen Reino Karpola
4978: Matti Puhakka E. Korhonen Lea Sutinen
4979: 1977 vp. 107
4980:
4981: Toivomusaloite n:o 98.
4982:
4983:
4984:
4985:
4986: Työläjärvi: Ennakonpidätysjärjestelmän uudistamisesta eri Poh-
4987: joismaiden kesken.
4988:
4989:
4990: E d u s k u n n a II e.
4991:
4992: Pohjoismaiden välinen urakointi on huomat- Voimassa olevien ennakkoperintää koske-
4993: tavasti lisääntynyt viime aikoina. Siten suoma- vien säännöksien mukaan työnantaja ei ole vel-
4994: laiset yritykset ovat suorittaneet ja tulevat jat- voiiinen huolehtimaan enoakanpidätyksistä sil-
4995: kossakin suorittamaan suuria ja kestoajaltaan loin kun palkasta maksetaan vero toiseen val-
4996: huomattavia töitä muissa pohjoismaissa. Poh- tioon. Työntekijän tulisi näissä tapauksissa
4997: joismaiden välillä solmittujen kansainvälisten kääntyä työskentelyvaltion veroviranomaisten
4998: kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehty- puoleen sopiakseen ennakonkannosta ja tehdäk-
4999: jen verosopimusten mukaan työstä saadusta seen veroilmoituksen työskentelyvaltioon. Näin
5000: palkasta verotetaan pääsääntöisesti siinä val- ei yleensä käytännössä tapahdu, syynä on
5001: tiossa, jossa työ on tehty. Poikkeuksena on aile osittain kielivaikeudet ja osittain tietämättö-
5002: kuusi kuukautta kestävä työskentely kalenteri- myys. Seuraukset työntekijäile ovat kuitenkin
5003: vuoden aikana, josta verotetaan asuinvaltiossa erittäin ikävät, veron periminen virka-aputeitse
5004: siiioin, kun työnantaja ei sijaitse työntekoval- jälkikäteen sekä laiminlyönnistä aiheutuvat ve-
5005: tiossa eikä palkalla rasiteta työnantajan työnte- ronkorotukset.
5006: kovaltiossa olevaa kiinteätä toimipaikkaa. Jos Säännösten puutteellisuus aiheuttaa myös
5007: työskentely kestää yli kuusi kuukautta kalente- sen, että vilpilliset työnantajat laiminlyövät ko-
5008: rivuoden aikana toisessa valtiossa, verotetaan konaan enoakanpidätysten suorittamisen. Työn-
5009: työskentelystä saadusta tu1osta työn aikaruis- tekijälle maksetaan nettopalkka, Suomeen ilmoi-
5010: ajankohdasta lukien näissäkin tapauksissa työs- tetaan, että palkasta verotetaan toisessa pohjois-
5011: kentelyvaltiossa. Edellä mainitut määräykset maassa ja viimeksi mainitussa valtiossa ilmoi-
5012: aiheuttavat käytännössä huomattavia hanka- tetaan, että palkka verotetaan Suomessa ja työs-
5013: luuksia sekä työntekijälle että työnantajalle. kentely kestää aiie kuusi kuukautta kalenteri-
5014: Aina ei voida etukäteen tietää kuinka kauan vuoden aikana. Työnantajan heikon rahaiiisen
5015: työskentely kestää ja siten ei voida myöskään tilanteen vuoksi verot usein jäävät kokonaan
5016: tietää missä valtiossa ennakonpidätykset tulisi perimättä.
5017: suorittaa. Jälkikäteen on haettava takaisin lii- Edeiiä olevan perusteeiia ehdotan eduskun-
5018: kaa pidätetyt ennakot asuinvaltiossa, mikä ai- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5019: heuttaa lisätöitä. Ennakot on nykyisten sään-
5020: nösten mukaan maksettava takaisin työnteki- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5021: jälle, joiloin on myös mahdoiiista, että se val- ennakonpidätysten järjestämiseksi poh-
5022: tio, johon verot olisi maksettava, ei työntekijän joismaidenkesken esimerkiksi siten, että
5023: varattomuuden vuoksi enää pysty perimään ve- palkasta toimitetaan ennakonpidätys ai-
5024: roja. na siinä valtiossa, jossa työ tehdään.
5025: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
5026:
5027: Pirkko Työläjärvi
5028: 108 1977 vp.
5029:
5030: Toivomusaloite n:o 99.
5031:
5032:
5033:
5034:
5035: Tähkämaa ym.: Autoveron palauttamisesta työssään autoa käyt-
5036: täville postinkantajille.
5037:
5038:
5039: E d u s k u n n a 11 e.
5040:
5041: Auto- ja moottoripyöräverolain mukaan am- turvaamiseksi asiakkaille. Postinkantajat ovat
5042: mattimaisessa liikenteessä käytetystä autosta myös suhteellisen pienipalkkaisia, joten olisi
5043: maksetaan takaisin osa siitä maahantuotaessa varsin kohtuullista myöntää heille helpotusta
5044: suoritetusta autoverosta. On kuitenkin muitakin heidän työssään tarvitsemansa auton verosta.
5045: ammattikuntia, joille auto on välttämätön am- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5046: matin hoitamiseksi ja jotka eivät kuitenkaan nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5047: saa autoverosta minkäänlaista helpotusta. muksen,
5048: Eräs tällainen ammattikunta on maaseudulla että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5049: työskentelevät postinkantajat. He joutuvat päi- auto- ja moottoripyöräverosta annetun
5050: vittäin työtään hoitaessaan liikkumaan pitkiä lain muuttamiseksi siten, että työssään
5051: matkoja säästä ja muista olosuhteista riippu- autoa tarvitsevat postinkantajat voisivat
5052: matta. Heille auto on usein välttämätön amma- hakemuksesta saada takaisin autosta
5053: tin hoitamiseksi ja tyydyttävän palvelutason maahan tuotaessa maksetun veron.
5054: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1977.
5055:
5056: Taisto Tähkämaa Juhani Saukkonen Mauno Manninen
5057: 1977 vp. 109
5058:
5059: Toivomusaloite n:o 100.
5060:
5061:
5062:
5063:
5064: Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1977 tulo- ja menoarvioon
5065: selvityksen laatimiseksi valtion tarpeettomien menojen pois-
5066: tamisesta.
5067:
5068:
5069: Ed u s k u n n a II e.
5070:
5071: Vaikka kansalle puhutaan säästäväisyydestä, hyväksi vai tapahtuuko ja kuinka laajalti yhteis-
5072: niin valtion menot paisuvat kuitenkin kuin ten verovarojen epäoikeudenmukaista käyttöä.
5073: pullataikina. Verorasitus on jo laajalti saavutta- Tässä suhteessa on ilmeisesti suuria vuotoja.
5074: nut riiston asteen. Kysymyksessä on selvä yh- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
5075: teisten varojen tuhlailu. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5076: Kuitenkin kaikkien etu on, että yhteisten
5077: varojen haaskaus ja tuhlailu saataisiin loppu- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
5078: maan tai ainakin ratkaisevasti supistumaan. Täl- tyksen 10 000 markan arviomäärärahan
5079: löin ei voitaisi vedota ylettömiin valtion menoi- ottamisesta lisäyksenä vuoden 1977
5080: hin rasitettaessa kansaa ylettömillä riistove- tulo- ja menoarvioon käytettäväksi kii-
5081: roilla niin julkisesti kuin pimennossa. reellisesti valtion tarpeettomien ja tuh-
5082: On esitetty sellainen käsitys, että jos valtion lailumenojen selvittämiseksi, niiden pois-
5083: kaikki tarpeettomat menot ja tuhlailumenot tamiseksi valtion budjetista veronmak-
5084: poistettaisiin, niin valtion menot supistuisivat 20 sajien etujen mukaisesti sekä myös sen
5085: prosentilla. Asia on siis todella selvittämisen selvittämiseksi, kuinka suuressa laajuu-
5086: arvoinen. dessa valtion menoja käytetään epä-
5087: Samalla lisäksi olisi selvitettävä, tulevatko oikeudenmukaisesti todella tarvitsevia
5088: valtion menot käytetyiksi todella tarvitsevien syrjien ja unohtaen.
5089: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1977.
5090:
5091: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
5092: 110 1977 vp.
5093:
5094: Toivomusaloite n:o 101.
5095:
5096:
5097:
5098:
5099: Vennamo ym.: Moottorisahakustannusten vähennysoikeuden te-
5100: hostamisesta verotuksessa.
5101:
5102:
5103: Ed u s kun n a 11 e.
5104:
5105: Moottorisahan kustannukset metsätöissä on että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
5106: saatava vähentää ansioista. Muutoin metsästä menpiteisiin, jotta kaikki moottorisahan
5107: ansionsa saava joutuu maksamaan veroja ole- kustannukset saadaan myös käytännössä
5108: mattomista tuloista. vähentää ansioita verotettaessa sekä
5109: Samoin on väärin, että moottorisahan vero- jotta nämä moottorisahan vähennykset
5110: vähennys vaikuttaa työntekijän eläkkeeseen pie- eivät missään tapauksessa vaikuta alen-
5111: nentävästi. Yhteiskunnan palveluksessa olevat tavasti työntekijän eläke- ja muuhun
5112: saavat eläkkeen bruttopalkan perusteella. sosiaaliturvaan.
5113: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
5114: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5115: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1977.
5116:
5117: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
5118: 1977 vp. 111
5119:
5120: Toivomusaloite n:o 102.
5121:
5122:
5123:
5124:
5125: Vennamo ym.: Valtionobligaatioiden verovapauden poistamisesta.
5126:
5127:
5128: E d u s k u n n a 11 e.
5129:
5130: Maassamme on lainan saanti tavalliselle kan- Tällaista asiantilaa ei voida pitää hyväksyttä-
5131: salaiselle ja pienemmälle yritteliäisyydelle aina vänä.
5132: vain vaikeampaa. Tästä huolimatta nykyinen Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
5133: suuntaus vain kiristää rahatilannetta talousla- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5134: maa syventävästi.
5135: Lisäksi valtio laskee liikkeelle korkealla ko- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
5136: roila verovapaita obligaatioita ja tällä tavalla menpiteisiin uusien valtionobligaatioi-
5137: vie yksityisiltä lainantarvitsijoilta pankeista hei- den verovapauden poistamiseksi, jotta
5138: dän kipeästi tarvitsemansa varat. Työn ja toi- tavallisille kansalaisille ja pienemmälle
5139: meentulon puutetta lisätään tehottoman byro- yritteliäisyydelle jäisi mahdollisuus saa-
5140: kratian ja erilaisten puoluetukiaisten hyväksi. da pankeista lainaa.
5141: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1977.
5142:
5143: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
5144: 112 1977 vp.
5145:
5146: Toivomusaloite n:o 103.
5147:
5148:
5149:
5150:
5151: Vennamo ym.: Peruselintarvikkeiden vapauttamisesta liikevaihto-
5152: verosta.
5153:
5154:
5155: Ed u s kun n a 11 e.
5156:
5157: Pienituloisella täytyy olla oikeus saada vält- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
5158: tämättömyystavarat ilman liikevaihtoveroa. Sel- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5159: laisten rahojen veroriisto, jotka tarvitaan vält-
5160: tämättömimpään toimeentuloon, on epäinhimil- että hallitus ryhtyisi kiireellisiiiZ toi-
5161: listä ja väärää. meiZ piteisiiiZ ai11aki1Z peruseliiZtarvikkei-
5162: Hallitus ja suuret puolueet ovat luvanneet, den täydelliseksi vapauttamiseksi liike-
5163: että peruselintarvikkeet pidetään vapaina liike- vaihtoverosta annettujen lupausten mu-
5164: vaihtoverosta semminkin, kun tätä liikevaihto- kaisesti.
5165: veroa on raskaasti korotettu. Mutta näin ei ole
5166: kuitenkaan tapahtunut.
5167: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1977.
5168:
5169: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
5170: 1977 vp. 113
5171:
5172: Toivomusaloite n:o 104.
5173:
5174:
5175:
5176:
5177: Vennamo ym.: Sähköverolain kumoamisesta.
5178:
5179:
5180: Ed u s kunnalle.
5181:
5182: Sähkön korkea kulutushinta rasittaa koko delle. Laman ja inflaation aikana ei tällaista voi-
5183: kansantalouttamme ja nostaa hintatasoa. Lisäk- da pitää hyväksyttävänä.
5184: si kaiken energian kuluttajahinta nousee väistä- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
5185: mättä vastaavalle tasolle. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5186: Hallitus on ajanut eduskunnassa suurten puo-
5187: lueiden tuella läpi erityisen sähkön verolain. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
5188: On laskettu, että tämä merkitsee vuodessa seu- menpiteisiin sähkön erityisverolain ku-
5189: rausilmiöineen yli 1 000 miljoonan markan ra- moamiseksi koko kansamme etuien mu-
5190: situsta tavallisille kansalaisille ja yritteliäisyy- kaisesti.
5191: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1977.
5192:
5193: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
5194:
5195:
5196:
5197:
5198: 15 0877001791
5199: 114 1977 vp.
5200:
5201: Toivomusaloite n:o 105.
5202:
5203:
5204:
5205:
5206: Vennamo ym.: Autoista perittävien verojen alentamisesta.
5207:
5208:
5209: E du s kun n a 11 e.
5210:
5211: · Autojen verot ovat maassamme kohtuutto- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
5212: man korkeat. On kysymys tavallisen kansalai- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5213: sen ja kuljetustoimen alan raskaasta riistosta.
5214: Erityisesti näissä ikävissä asioissa ovat syy~ että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
5215: kuun eduskuntavaalien jälkeen ahkeroineet hal- menpiteisiin kohtuuttomien, autojen ko-
5216: lituspuolueiden eduskuntaryhmät. Tällaiset toi- rotettujen verojen huomattavasti alenta-
5217: menpiteet tulevat Suomen kansalle ylivoimai- miseksi.
5218: siksi kantaa.
5219: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
5220:
5221: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
5222: 1977 vp. 11.5
5223:
5224: Toivomusaloite n:o 106.
5225:
5226:
5227:
5228:
5229: Vennamo ym.: Moottoripyöräveron alentamisesta.
5230:
5231:
5232: E d u s k u n n a II e.
5233:
5234: Moottoriajoneuvovero on maassamme eräs Moottoripyörä on Suomessakin ilmastollisista
5235: maailman korkeimmista. Erityisesti tämä pitää olosuhteista huolimatta varsin monen käyttämä
5236: paikkansa moottoripyörien kohdalla, joiden ve- työväline. Tästäkään syystä ei moottoripyöriä
5237: ro erityisesti suurempien pyörien kohdalla on saisi yliverottaa. Vero ei saisi minkään pyörän
5238: raskas. Tällaista veroa ei voi puolustella mil- osalta ylittää 50 prosenttia ja pienemmät pyörät
5239: lään tosiseikkoihin perustuvalla asialla. Kysy- tulisi kokonaan vapauttaa verosta.
5240: myksessä on puhdas valtion verohimossaan Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
5241: harjoittama riisto. kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
5242: Moottoripyörien turvallisuuskysymyksiä ei vomuksen,
5243: voida ratkaista verottamalla, sillä eihän toki
5244: pyörän hankkivan ajotaito ole riippuvainen hä- että hallitus pikaisesti antaisi esityk-
5245: nen veronmaksukyvystään. Moottoripyörien tur- sen moottoripyöräveron alentamisesta
5246: vallisuusongelmat tulee ratkaista sekä pyöräili- kohtuulliselle kansainväliselle tasolle,
5247: jöitä että myös erityisesti autoilijoita koulutta- jolloin vero ei minkään pyörän osalta
5248: malla ja huolehtimalla mahdollisimman hyvin saisi ylittää 50 prosenttia ;a jolloin pie-
5249: siitä, että pyörää saa ajaa vain sellainen, jolla net pyörät tulisi kokonaan vapauttaa
5250: on todettu riittävä taito sen hallitsemiseen. verosta.
5251: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1977.
5252:
5253: Veikko Vennamo ].Juhani Korte&dad
5254: 1977 vp.
5255:
5256: Toivomusaloite n:o 107.
5257:
5258:
5259:
5260:
5261: Vennamo ym.: Maidon ja vehnän markkinoimismaksun kumoami-
5262: sesta perhe- ja pienviljelmien osalta.
5263:
5264:
5265: E d u s k u n n a 11 e.
5266:
5267: Nime.noma~tn maidon markkinoimismaksu on den ansioita verojen ja kustannusten jatkuvasti
5268: kohtuuton ja väiirämielinen. Suomessa on todel- noustessa.
5269: lisuudessa kotimaisesta rasvasta pula. Näennäi- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
5270: nen ylituotanto johtuu suuresta ulkomaan tuon- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5271: nista. Margariinia on suosittu kotimaisen työn
5272: ja karjatalouden kustannuksella. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
5273: Sama koskee myös vehnän markkinoimismak- menpiteisiin maidon ja vehnän markki-
5274: sua. Vehnän ylituotanto ei johdu perhe- ja pien- noimismaksun kumoamiseksi perhe- ja
5275: viljelmistä. On väärin alentaa vehnän viljelijöi- pienvilielmien osalta.
5276: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
5277:
5278: Veikko Vennamo ]. Juhani Kortesabni
5279: 1977 vp. 117
5280:
5281: Toivomusaloite n:o 108.
5282:
5283:
5284:
5285:
5286: Vennamo ym.: Sianlihan. markkinoimismaksun poistamisesta.
5287:
5288:
5289: E d u s k u n n a 11 e.
5290: Sianlihan liioiteltu ylituotanto johtuu suur- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
5291: sikaloiden teollisesta tuotannosta. Siksi on vää- menpiteisiin sianlihan markkinoimis-
5292: rin rangaista tavallisia sikatalouden harjoittajia maksun poistamiseksi teollisit# suursi-
5293: markldnoimismaksulla. Se on koko kansamme kaloita lukuunottamatta.
5294: etujen vastaista.
5295: Mainituilla perusteilla ehdotatrune kunnioit-
5296: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5297: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
5298:
5299: Veikko Vennamo J.Juruuu Kortesalmi
5300: 118 1977 vp.
5301:
5302: Toivomusaloite n:o 109.
5303:
5304:
5305:
5306:
5307: Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1977 tulo- ja menoarvioon
5308: rintamamiesten asuntolainoihin.
5309:
5310:
5311: E d u s k u n n a 11 e.
5312:
5313: Hallitus on täysin unohtanut rintamaveteraa- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
5314: nien asunnon puutteen. Rahaa tarkoitukseen ei tyksen 10 milioonan markan arviomää-
5315: ole esitetty. Tämä on väärin. Näistä syistä eh- rärahan ottamisesta lisäyksenä vuoden
5316: dotamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä- 1977 tulo- ia menoarvioon käytettäväksi
5317: väksi toivomuksen, lainoina tai muulla tavoin asuntoien
5318: hankkimiseksi niitä tarvitseville rinta-
5319: maveteraaneille ia heidän perheilleen.
5320: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1977.
5321:
5322: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
5323: 1977 vp. 119
5324:
5325: Toivomusaloite n:o 110.
5326:
5327:
5328:
5329:
5330: Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1977 tulo- ja menoarvioon
5331: Itä-Suomen metallisulaton suunnitteluun ja rakentamiseen.
5332:
5333:
5334: E d u s k u n n a II e.
5335:
5336: Valtiojohtoisia yrityksiä on Itä-Suomen kehi- vana paikkana pitää Varkautta ympäristökunti-
5337: tysalueella suhteellisen vähän. Tällaista asian- neen. Asiassa on siis ryhdyttävä tositoimiin.
5338: tilaa ei voida pitää tyydyttävänä. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
5339: Perustellusti voidaan osoittaa, että Itä-Suo- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5340: meen voidaan perustaa ja tulee perustaa me-
5341: tallisulatto. Onhan täysin epätaloudellista, että että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
5342: itäsuomalaisten kaivosten raaka-aineet jaloste- tyksen 3 milioonan markan arviomäärä-
5343: taan Pohjanlahden rannikolla. rahan ottamisesta lisäyksenä vuoden
5344: Kun tutkitaan uuden Itä-Suomen metalli- 1977 tulo- ;a menoarvioon metallisula-
5345: sulaton sijaintipaikkaa voitaneen yhtenä sopi- /on Itä-Suomeen suunnittelemiseksi ;a
5346: rakentamisen aloittamiseksi.
5347: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1977.
5348:
5349: Veikko Vennamo J.Juhrun Korte~
5350: 120 1977 vp.
5351:
5352: Toivomusaloite n:o 111.
5353:
5354:
5355:
5356:
5357: Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1977 tulo- ja menoarvioon
5358: Kiuruveden lastulevytehdashankkeen toteuttamiseksi.
5359:
5360:
5361: E d u s k u n n a 11 e.
5362:
5363: Lastulevytehdas Kiuruvedelle on kiireellinen että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
5364: ja vi!ttämätön. Se olisi koko Ylä-Savon väestön tyksen JOO 000 markan arviomäärärahan
5365: etujen mukainen. ottamisesta lisäyksenä vuoden 1977 tulo-
5366: Kuitenkin suuret puolueet ovat jarruttaneet ja menoarvioon käytettäväksi Kiuruve-
5367: tämän kehitysalueelle tarpeellisen tehtaan ra- den lastulevytehtaan hankkeen kiireelli-
5368: kentamista eikä keskustapuoluekaan ole pitänyt seksi toteuttamiseksi.
5369: lupauksiaan.
5370: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
5371: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5372: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1977.
5373:
5374: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
5375: 1')77 vp. 121
5376:
5377: Toivomusaloite n:o 112.
5378:
5379:
5380:
5381:
5382: Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1977 tulo- ja menoarvioon
5383: Outokummun kaivostoiminnan kiireelliseksi aloittamiseksi
5384: Pielaveden Säviällä.
5385:
5386:
5387: E d u s k u n n a 11 e.
5388:
5389: Pielaveden Säviällä on tutkimusten perus- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
5390: teella löydetty malmia 4 miljoonaa tonnia. Ko- tyksen 5 miljoonan markan arviomäärä-
5391: ko seutukunnalle ja työllisyydelle erittäin tar- rahan ottamisesta lisäyksenä vuoden
5392: peellista kaivostoimintaa ei kuitenkaan ole aloi- 1977 tulo- ja menoarvioon käytettäväk-
5393: tettu. si Outokummun kaivostoiminnan kii-
5394: Kun kehitysalueiden luonnonrikkauksia tuli- reelliseksi aloittamiseksi Pielaveden Sä-
5395: si käyttää hyväksi myös teoissa eikä vain pu- viällä.
5396: heissa, ehdotamme kunnioittaen eduskunnan
5397: hyväksyttäväksi toivomuksen,
5398: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1977.
5399:
5400: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
5401:
5402:
5403:
5404:
5405: 16 0877001791
5406: 122 1977 vp.
5407:
5408: Toivomusaloite n:o 113.
5409:
5410:
5411:
5412:
5413: Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1977 tulo- ja menoarvioon
5414: Siilinjärven apatiittiesiintymän teolliseksi hyödyntämiseksi.
5415:
5416:
5417: E d u s k u n n a 11 e.
5418:
5419: Siilinjärven apatiittiesiintymä olisi saatava että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
5420: hyödylliseen käyttöön. Se liittyisi taloudellises- tyksen 3 miljoonan markan avustusmää-
5421: ti paikkakunnalla jo olevaan teollisuuteen. rärahan ottamisesta lisäyksenä vuoden
5422: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- 1977 tulo- ja menoarvioon Siilinjärven
5423: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, apatiittiesiintymän hyödyntämiseksi teol-
5424: lisesti.
5425: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1977.
5426:
5427: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
5428: 1977 vp. 123
5429:
5430: Toivomusaloite n:o 114.
5431:
5432:
5433:
5434:
5435: Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1977 tulo- ja menoarvioon
5436: turvesoiden käytön edistämiseksi.
5437:
5438:
5439: E d u s k u n n a II e.
5440:
5441: Ulkomaisten polttonesteiden ja polttoainei- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
5442: den hinnat ovat korkeat jatkuvasti. Siksi on tyksen 50 milj. markan määrärahan otta-
5443: välttämätöntä kiireellisesti kehittää oman ko- misesta lisäyksenä vuoden 1977 tulo- ja
5444: toisen raaka-aineen polttoturpeen käyttöä voi- menoarvioon turvesoiden käytön edistä-
5445: man lähteenä. miseksi polttoturvetta varten kotoisena
5446: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- raaka-aineena ja työllisyyttä edistävänä.
5447: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5448: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1977.
5449:
5450: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
5451: 124 1977 vp.
5452:
5453: Toivomusaloite n:o 115.
5454:
5455:
5456:
5457:
5458: Vermamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1977 tulo- ja menoarvioon
5459: pienteollisuuslainoja varten.
5460:
5461:
5462: E d u s k u n n a 11 e.
5463:
5464: Useaan otteeseen on tullut todetuksi, jopa talous- ja työllisyyspolitiikassa alkaa nyt näkyä.
5465: presidentti Urho Kekkosen suulla, miten tärkeä Talouspula on nyt tosiasia. Työllisyyspolitiikkaa
5466: on pienteollisuuden ylläpitäminen tässä maassa. voitaisiin kuitenkin edesauttaa myöntämällä kii-
5467: Pienyritteliäisyys työllistää tätä nykyä lähes reesti pienyrittäjille pienyrittäjälainoja sekä ·li-
5468: 75 % työtätekevästä väestöstä. Kuitenkaan hal- säämällä korkotukiluottojen määrää entisestään.
5469: litus ei ole tehnyt pienteollisuuden ja pienyritys- Jos näin ei menetellä, tuntuu lohduttomalta seu-
5470: toiminnan hyväksi yhtään mitään. Ainoastaan rata talouspolitiikkaa, jossa terveet työkykyiset
5471: se on ollut verojen kiristämisen kannalla. Vielä- ihmiset odottavat työttömyyskorvauksia ja maa
5472: pä on pienteollisuus- ja pienyritystoiminnalle on tekemätöntä työtä täynnä. Toivoa sopii, että
5473: säädetty laki, joka turvaa valtiolle tulot silloin, hallitus ryhdistäytyy ja etsii ministereiksi kyvyk-
5474: jos pienyrittäjä tuottaa tappiota. Harkintavero käitä talouspolitiikan tuntijoita ja talouspoliit-
5475: on verotusmuoto, joka sitten antaa viimeisen tisia asiantuntijoita sekä ryhtyy toimenpiteisiin
5476: kuoliniskun vaikeuksiin joutuneelle yrittäjälle. pienyritteliäisyyden ja yritystoiminnan tukemi-
5477: Hallituksen pitäisi lähteä kokonaan toiselta seksi niin, että työllisyys saadaan turvatuksi.
5478: pohjalta. Suuren taistelun kautta eduskunta sai Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
5479: vuoden 1974 tulo- ja menoarvioon hallitusta nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5480: velvoittavan lausuman, jonka mukaan ko. vuo- muksen,
5481: den talousarvioon on otettava pienteollisuus- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
5482: lainoja. Kuitenkaan hallituksen esitystä pien- tyksen 20 milioonan markan määrärahan
5483: teollisuuslainojen ottamisesta talousarvioon ei ottamisesta lisäyksenä vuoden 1977 tulo-
5484: ole vielä näkynyt. Hallituksen saamattomuus ia menoarvioon pienteollisuuslainoihin.
5485: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1977.
5486:
5487: Veikko Vennamo J.Juruuu Korte~
5488: 1977 vp. 125
5489:
5490: Toivomusaloite n:o 116.
5491:
5492:
5493:
5494:
5495: Vennamo ym,: Lisäyksestä vuoden 1977 tulo- ja menoarvioon
5496: halpakorkoisiksi työllisyyslainoiksi keskisuurelle ja pienelle
5497: yritteliäisyydelle.
5498:
5499:
5500: E d u s k u n n a 11 e.
5501:
5502: Keskustapuolue on budjettiesityksessään Nimenomaan lainat kohtuullisella korolla
5503: unohtanut melkein kokonaan yksityisen yrit- edistäisivät maassamme työllisyyttä halvimmalla
5504: teliäisyyden ja sen mahdollisuuden turvata työl- ja nopeasti, varsinkin jos nämä lainat ohjataan
5505: lisyys maassamme. Sitävastoin on suosittu mo- keskisuurelle ja pienelle yritteliäisyydelle.
5506: ninkertaisesti kalliimpaa ja epätaloudellisempaa Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
5507: byrokraattista työllisyyden hoitamista niin työn- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5508: tarvitsijoiden kuin koko kansamme etujen vas-
5509: taisesti. että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
5510: Kun veroja ja kustannuksia jatkuvasti nos- tyksen 10 milioonan markan määrärahan
5511: tetaan, on selvää, että nimenomaan keskisuuri ottamisesta lisäyksenä vuoden 1977 tulo-
5512: ja pienempi yritteliäisyys joutuvat kasvaviin ta- ;a menoarvioon ·halpaleorkoisiksi työlli-
5513: loudellisiin vaikeuksiin. Tämä heikentää työlli- syys/ainoiksi keskisuurelle ia pienelle
5514: syyttä. yritteliäisyydelle työllisyyden taloudelli-
5515: Samoin on asianlaita, kun kiristetään raha simmalla ;a tarkoituksenmukaisimmalla
5516: aina vain kireämmälle ja ylläpidetään ylikor- tavalla pysyviisti turvaamiseksi maas-
5517: keata lainakorkoa. samme.
5518: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1977.
5519:
5520: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
5521: 126 1977 vp.
5522:
5523: Toivomusaloite n:o 117.
5524:
5525:
5526:
5527:
5528: Vennamo ym.: Kohtuukorkoisten vakauttamislainojen järjestämi-
5529: sestä pienyritystoiminnan turvaamiseksi.
5530:
5531:
5532: E d u s k u n n a 11 e.
5533:
5534: Nykyisen laman ja kireän rahapolitiikan ai- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
5535: kana tarvitaan kipeästi kohtuukorkoisia vakau- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5536: tettuja lainoja. Vastaavanlaisiin järjestelyihin
5537: ryhdyttiin 1930-luvun talouspulan aikana. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
5538: Jollei vakauttamislainoja saada välttämättä- menpiteisiin kohtuukorkoisten vakautta-
5539: missä tapauksissa, niin monen kunnollisen kan- mislainojen järjestämiseksi välttämättä-
5540: salaisen omaisuus joutuu pakkomyyntiin ja yri- missä tapauksissa pakkomyyntien estä·
5541: tys menee nurin. Tämä ei ole vain suurta vää- miseksi ja pienemmän yritystoiminnan
5542: ryyttä, vaan koko kansantaloutemme etujen turvaamiseksi kireän rahan ja talouspu-
5543: vastaista. Työn oikeus ja omaisuuden turva riis- lan aikana.
5544: toa vastaan on maassamme turvattava kaikissa
5545: olosuhteissa perustuslakiemme mukaan.
5546: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1977.
5547:
5548: Veikko Vennamo J.Juruuu Ko~
5549: 1977 vp. 127
5550:
5551: Toivomusaloite n:o 118.
5552:
5553:
5554:
5555:
5556: · Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1977 tulo- ja menoarvioon
5557: pienyritteliäisyyden merkityksen selvittämiseksi talouselä-
5558: mässä.
5559:
5560:
5561: E d u s k u n n a 11 e.
5562:
5563: Kun noudatettu talouspolitiikka tuhoaa jat- tyksen 5 000 markan arviomäärärahan
5564: kuvasti maassamme pienyritteliäisyyttä kaikilla ottamisesta lisäyksenä vuoden 1977 tulo-
5565: elinkeinojen aloilla sekä kun vallassaolevat piirit ;a menoarvioon sen kiireelliseksi selvit-
5566: väheksyvät ja syrjivät kansan tervettä omatoi- tämiseksi, mikä merkitys maamme pien-
5567: misuutta, kunnioittaen ehdotamme eduskunnan yritteliäisyydellä on työllisyyden ;a ta-
5568: hyväksyttäväksi toivomuksen, loutemme kannalta sekä kuinka laajat
5569: vahingot tapahtuvat, jos pienyritteliäi-
5570: että hallitus antaisi eduskunnalle esi- syys maassamme näivetetään.
5571: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1977.
5572:
5573: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
5574: 128 1977 vp.
5575:
5576: Toivomusaloite n:o 119.
5577:
5578:
5579:
5580:
5581: Vennamo ym.: Lisäyksestä woden 1977 tulo- ja menoarvioon
5582: palkkakorvauksiksi työkokemusta vailla olevaa nuorta työvoi-
5583: maa käyttäville pienyrityksille.
5584:
5585:
5586: E d u s k u n n a II e.
5587:
5588: Nuorten kunnollisen työn saanti on monasti korvaus, joka voi muodostua enintään 30 pro-
5589: hyvin vaikeata. Tämä koskee erityisesti kehitys· sentiksi työnantajan kaikista palkkamenoista ko.
5590: alueita ja siwalueita, joilla alueilla on paljon työntekijän kohdalla.
5591: pienempiä työnantajia. Pienemmän työnantajan Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
5592: on tarkoin harkittava jokainen työntekijänsä. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5593: Näistä syistä monet sellaisetkin nuoret, joilla
5594: ei ole työkokemusta, tai joilla armeija on vielä että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
5595: käymättä, eivät saa työpaikkaa, vaikka ovat tyksen 200 000 markan arviomäärärahan
5596: olleet asianmukaisilla kursseilla. Tällainen ti- ottamisesta lisäyksenä vuoden 1977 tulo-
5597: lanne katkeroittaa laajalti nuoria. ia menoarvioon käytettäväksi osittaise-
5598: On siis ryhdyttävä toimenpiteisiin, jotta ni- na palkkakorvauksena sellaisille pienem-
5599: menomaan pienemmät yrittäjät voisivat ottaa mille yrityksille, ;otka ottavat työhön
5600: nuoria ilman työkokemusta ja ennen armeijassa nuoren henkilön, jolla ei ole työkoke-
5601: käyntiä työhön. musta tai joka ei ole vielä suorittanut
5602: Tämä tapahtuu parhaiten siten, että tällaisis- asevelvollisuuttaan.
5603: sa tapauksissa työnantajalle annetaan erityinen
5604: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1977.
5605:
5606: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
5607: 1977 vp. 129
5608:
5609: Toivomusaloite n:o 120.
5610:
5611:
5612:
5613:
5614: Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1977 tulo- ja menoarvioon
5615: kehitys- ja sivualueiden takauslaitoksen perustamiseksi.
5616:
5617:
5618: E d u s k u n n a II e.
5619:
5620: Valtion takauslaitos ei pysty riittävästi täyt- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
5621: tämään kehitysalueiden elinkeinoelämän tarpei- tyksen 200 000 markan arviomäärärahan
5622: ta. Siksi on välttämätöntä perustaa maamme ke- ottamisesta lisäyksenä vuoden 1977 tulo-
5623: hitys- ja sivualueita varten oma valtion takaus- ;a menoarvioon käytettäväksi valtion
5624: laitos. erityisen takauslaitoksen perustamiseksi
5625: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- maamme kehitysalueita ;a sivualueita
5626: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, varten.
5627: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1977.
5628:
5629: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
5630:
5631:
5632:
5633:
5634: 17 0877001791
5635: 130 1977 vp.
5636:
5637: Toivomusaloite n:o 121.
5638:
5639:
5640:
5641:
5642: Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1977 tulo- ja menoarvioon
5643: kehitysalueiden kuntien vapauttamiseksi tierasituksista.
5644:
5645:
5646: E d u s k u n n a 11 e.
5647:
5648: Tierasitukset näyttelevät kehitysalueiden kun- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
5649: nissa suurta osaa. Jotta kunnallisveroäyrin hinta tyksen 1 milioonan markan arviomäärä-
5650: ei nousisi kohtuuttoman korkeaksi, olisi kehi- rahan ottamisesta lisäyksenä vuoden
5651: tysalueiden kunnat määrätyssä laajuudessa va- 1977 tulo- ;a menoarvioon käytettäväksi
5652: pautettava ainakin toistaiseksi kaikista tierasi- määrätyssä laaiuudessa kehitysalueiden
5653: tuksista. kuntien vapauttamiseksi tierasituksista.
5654: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
5655: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5656: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1977.
5657:
5658: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
5659: 1977 vp. 131
5660:
5661: Toivomusaloite n:o 122.
5662:
5663:
5664:
5665:
5666: Vennamo ym.: Vesannon kunnan siirtämisestä kehitysalueiden
5667: ensimmäiseen vyöhykkeeseen.
5668:
5669:
5670: E d u s k u n n a 11e.
5671:
5672: Vesannon kunta on niin taloudelliselta kan- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit·
5673: tokyvyltään kuin maantieteelliseltä sijainnUtaan taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5674: rinnastettavissa niihin Kuopion läänin kuntiin,
5675: jotka kuuluvat kehitysalueiden ensimmäiseen että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
5676: vyöhykkeeseen. Kuitenkin Vesannon kunta on menpiteisiin Vesannon kunnan siirtämi-
5677: epäoikeudenmukaisesti jätetty tämän ensimmäi- seksi kehitysalueiden ensimmäiseen vyö-
5678: sen vyöhykkeen ulkopuolelle. hykkeeseen.
5679: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1977.
5680:
5681: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
5682: 132 1977 vp.
5683:
5684: Toivomusaloite n:o 12.3.
5685:
5686:
5687:
5688:
5689: Vennamo ym.: Kuorma-autokuljetusten tasavertaisuudesta kehi-
5690: tysalueiden kuljetustukea koskevan lainsäädännön puitteissa.
5691:
5692:
5693: Eduskunnalle.
5694:
5695: Kehitysalueilla annetaan veronmaksajien va- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
5696: roista kuljetustukea valtionrautateille. Sitävas- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5697: toin autokuljetus ja yksityiset kuorma-autot
5698: ovat jääneet suurimmalta osalta tämän kuljetus- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
5699: tuen ulkopuolelle. menpiteisiin kehitysalueiden kulietustu-
5700: Voimassaoleva laki on siis epäoikeudenmu- kea koskevien lakien niin korjaamiseksi,
5701: kainen ja syrjii autoilija-pienyrittäjää. Veron- että autokuljetukset ja kuorma-autot
5702: maksajien varoilla rakennetaan pakkososialis- saatetaan kuljetustuen suhteen täysin
5703: tista Suomea kehitysalueiden väestön ja koko tasavertaiseen asemaan valtionrautatei-
5704: kansamme etujen vastaisesti. den kanssa.
5705: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1977.
5706:
5707: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
5708: 1977 vp. 133
5709:
5710: Toivomusaloite n:o 124.
5711:
5712:
5713:
5714:
5715: Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1977 tulo- ja menoarvioon
5716: kuljetustuen myöntämiseksi kehitys- ja sivualueiden autokul-
5717: jetuksille.
5718:
5719:
5720: E d u s k u n n a 11 e.
5721:
5722: Hallitus ajoi kuljetustuen eduskunnassa läpi Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
5723: sellaisessa muodossa, että se koskee pääasiassa taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5724: vain rautatiekuljetuksia. Yksityinen kuljetus-
5725: toimen ala on kehitysalueilla joutunut entistä että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
5726: suurempiin vaikeuksiin. Kuljetustoimen alalla- tyksen 3 miljoonan markan arviomäärä-
5727: kin rakennetaan pakkososialistista Suomea. rahan ottamisesta lisäyksenä vuoden
5728: Perustuslaissamme säädetään, että kaikkien 1977 tulo- ja menoarvioon käytettäväksi
5729: tulee olla lain edessä saman arvoisia. Autokulje- vähintään vastaavanlaisen kuljetustuen
5730: tus on kuitenkin asetettu kehitysalueilla rauta- myöntämiseksi kehitysalueiden ;a sivu-
5731: tiekuljetusta huonompaan asemaan. Pienyritte- alueiden autokuljetuksille kuin mikä on
5732: liäisyyttä sorretaan. asianlaita rautatiekuljetusten suhteen.
5733: Autokuljetusten on kehitysalueilla ja sivu-
5734: alueilla saatava vähintään samimlainen kuljetus-
5735: tuki kuin mitä rautatiekuljetukset saavat.
5736: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1977.
5737:
5738: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
5739: 134 1977 vp.
5740:
5741: Toivomusaloite n:o 12.5.
5742:
5743:
5744:
5745:
5746: Vennamo ym.: Halkojen kuljetuksen saattamisesta kuljetustuen
5747: piiriin.
5748:
5749:
5750: E d u s k u n n a 11 e.
5751:
5752: Suunnitelmissa on kuljetustukijärjestelmän toj a, olisi erittäin tärkeätä, että kuljetustuki
5753: kehittäminen. Mutta näyttää siltä, että halkojen saataisiin myöskin polttohalkojen kuljetukseen,
5754: kuljetukseen ei tätä kuljetustukea yletetä. Sa- niin että halon hinta asutuskeskuksissa pysyisi
5755: loseuduilla ja etenkin kehitysalueilla juuri hal- kohtuullisena.
5756: kojen teko antaa runsaasti työtä etenkin talvi- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit·
5757: aikana, jolloin on pahin työttömyysaika. Sa- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5758: malla pienmetsän omistajat saisivat kantorahoi-
5759: na ja työpaikkoina kipeästi kaipaamiaan raha- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
5760: tuloja. Kun asutuskeskuksissa on vähävaraisilla menpiteisiin halko;en kulietuksen saa-
5761: asukkailla vielä runsaasti puulämmitteisiä asun- miseksi kulietustuen piiriin.
5762: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1977.
5763:
5764: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
5765: 1977 vp. 135
5766:
5767: Toivomusaloite n:o 126.
5768:
5769:
5770:
5771:
5772: Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1977 tulo- ja menoarvioon
5773: tulopoliittisten sopimusten ja päätösten noudattamiseen täh-
5774: täävien selvitysten kiireelliseksi laatimiseksi.
5775:
5776:
5777: E d u s kun n a 11 e.
5778:
5779: Yhteiskuntamme perusteita ja kansalaisten Lausutun johdosta ehdotamme kunnioittaen
5780: luottamusta harjuttavat aina vain pahemmin eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5781: koko kansakunnan toimeentuloon vaikuttavat
5782: tulopoliittiset sopimukset, jotka eivät kuiten- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
5783: kaan alkuunkaan pidä. Jopa oikeutetusti väite- tyksen J 000 markan määrärahan otta-
5784: tään, että näitä sopimuksia on tarkoitus alusta misesta lisäyksenä vuoden 1977 tulo- ;a
5785: alkaen rikkoa ja pettää. Lupaukset ovat vain menoarvioon kiireellisten selvitysten laa-
5786: kansan harhauttamista varten. timiseksi, iotta kaikki saataisiin noudat-
5787: Mainituilla perusteilla tarvitaan välttämättä tamaan ia toteuttamaan tulopoliittisia
5788: sitovia säännöksiä, jotka estävät tulopoliittisten sopimuksia ;a päätöksiä kansaa köyhdyt-
5789: sopimusten ja lupausten rikkomisen ja pettä- tävän hintavyöryn ;a veroriiston estämi-
5790: misen. seksi ·hallituksen toimenpitein.
5791: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1977.
5792:
5793: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
5794: 136 1977 vp.
5795:
5796: Toivomusaloite n:o 127.
5797:
5798:
5799:
5800:
5801: Vennamo ym.: Tehottoman byrokratian aiheuttamien menojen
5802: poistamisesta.
5803:
5804:
5805: Eduskunnalle.
5806:
5807: Yleismaailmallinen kehitys johtaa väistämät- Samoin on ryhdistäydyttävä ja pantava kerta-
5808: tä siihen, että maamme ei voi jatkaa vinoutu- kaikkinen sulku sosiaaliavulla keinottelulle, jo-
5809: nutta talousasioittensa hoitoa ilman suurta kan- ka on jo varsin laajamittaista maassamme. Tämä
5810: san köyhtymistä. Jopa vapaa talousjärjestyksem- on myös kansamme valtaenemmistön tahto.
5811: me on joutunut vakavaan vaaravyöhykkeeseen. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
5812: Jotta kansaa ei tarvitsisi aina vain enemmän taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5813: köyhdyttää ja pienyritteliäisyyttä tuhota on siis
5814: kiireellisesti toteutettava välttämättömiä kor- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
5815: jausleikkauksia. menpiteisiin tehottoman ja tuottamatlo-
5816: On siis käytävä käsiksi tehottomaan ja kallii- man byrokratian tarpeetlomien menojen
5817: seen byrokratiaamme ja saatava sen keskuudes- sekä tuhlailun ja edesvastuuttoman va-
5818: sa huomattavaa säästöä. rojen myöntämisen lopettamiseksi niin,
5819: On puututtava elinkeinoelämän tarpeetto- että kansallemme voidaan turvata työ-
5820: maan avustamiseen veronmaksajien varoista, tä ja kunnollinen ansio ilman kohtuutto-
5821: jolloin säästetään tuhansia miljoonia markkoja. mia veroja.
5822: On lähdettävä siitä, että sosiaaliavustus ja
5823: siihen verrattava avustus annetaan vain niille,
5824: jotka todella ovat sen tarpeessa.
5825: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
5826:
5827: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
5828: 1977 vp. 137
5829:
5830: Toivomusaloite n:o 128.
5831:
5832:
5833:
5834:
5835: Vennamo ym.: Lisäyksestä woden 1977 tulo- ja menoarvioon
5836: byrokraattisen virkakoneiston riippumattomia valvontaryhmiä
5837: varten.
5838:
5839:
5840: Ed u s kun n a II e.
5841:
5842: Sosialidemokraattien ja kepun johdolla on tia tarpeettomia virkamiehiä. Lyhyessä ajassa
5843: maassamme byrokratia paisunut kiihtyvää vauh- on tässä maassa voitu todeta, että 1.5 000 vir-
5844: tia. Jopa monena vuotena yksistään valtion kakuntaan kuuluvaa voidaan koko kansan eduk-
5845: virkakunta on lisääntynyt enemmän kuin koko si siirtää tuottavaan työhön.
5846: kansamme työvoima on kasvanut. Sama koskee Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
5847: myös laajalti kuntia. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5848: Kuitenkin kansamme toimeentuloa voidaan
5849: parantaa vain tuottavalla työllä. Ylisuuri ja te- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
5850: hoton byrokratia merkitsee aina vain pahene- tyksen .5 000 markan arviomäärärahan
5851: vaa veroriist<>a. ottamisesta lisäyksenä vuoden 1977 tulo-
5852: Maassamme on siis välttämättä suoritettava ja menoarvioon riippumattomia valvon-
5853: täydellinen puhdistus byrokraattisessa virkako- taryhmiä varten, jotka tarkastavat koko
5854: neistossa. Tämä voidaan toteuttaa riippumat- yhteiskuntamme paisuneen byrokraatti-
5855: tomien valvontaryhmien avulla. sen virkakoneiston tarpeettomien hen-
5856: Yksistään pienessä Albaniassa on todettu, kilöiden poistamiseksi tuottavaan työ-
5857: että eräässä ministeriössä oli noin .50 prosent- hön.
5858: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1977.
5859:
5860: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
5861:
5862:
5863:
5864:
5865: 18 0877001791
5866: 138 1977 vp.
5867:
5868: Toivomusaloite n:o 129.
5869:
5870:
5871:
5872:
5873: Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1977 tulo- ja menoarvioon
5874: erityisen verotuksen tutkintatoimiston perustamiseksi.
5875:
5876:
5877: Ed u s kun n a 11 e.
5878:
5879: Kansalaisten ja pienemmän yritteliäisyyden Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
5880: verot ovat todella raskaat. Ne ovat myös mo- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5881: nasti kohtuuttomat ja väärämieliset. Oikaisun
5882: saaminen on kuitenkin vaikeata ja hidasta. Ta- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
5883: vallisten ihmisten on myös vaikeata tuntea ve- tyksen 200 000 markan määrärahan ot-
5884: rolainsäädännön ja vero-ohjeiden yksityiskohtia tamisesta lisäyksenä vuoden 1977 tulo-
5885: riittävästi. ja menoarvioon käytettäväksi erityisen
5886: Verotus on julkisoikeudellista toimintaa ja toimiston perustamiseen1 joka pyynnös-
5887: siksi valtiovallan tulee oma-aloitteisesti tukea tä tutkii ja selvittää verovelvollisten
5888: kohtuuttomuuksien ja vääryyksien oikaisua. puolesta kohtuuttomia ja vääriä vero-
5889: Tämä taas vaatii varoja ja keskitettyä verotuk- tuksia lain ja oikeuden voimassapitämi-
5890: sesta irrallista asioiden hoitoa. seksi myös verotusasioissa maassamme.
5891: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1977.
5892:
5893: Veikko Vennamo J.Juruuu Kortesalmi
5894: 1977 vp. 139
5895:
5896: Toivomusaloite n:o 130.
5897:
5898:
5899:
5900:
5901: Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1977 tulo- ja menoarvioon
5902: selvitysten laatimiseksi johtavien valtion ja kunnan virka-
5903: miesten veivoittamiseksi osallistumaan määrävuosin käytän-
5904: nön työhön.
5905:
5906:
5907: E d u s k u n n a 11 e.
5908:
5909: Kallis ja tehoton byrokratia on kansamme että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
5910: turmio. Myös kunnissa tarpeeton virkakoneisto tyksen J 000 markan määrärahan otta-
5911: paisuu kiihtyvästi. Valtapuolueet perustavat jä- misesta lisäyksenä vuoden 1977 tulo- ja
5912: senkirjavirkoja palkinnoksi puolueittensa luot- menoarvioon kiireellisten selvitysten laa-
5913: tamushenkilöille. Tämä merkitsee aina vain pa- timiseksi siitä, miten ainakin johtavat
5914: henevaa veroriistoa. valtion ja kunnan virkamiehet voitaisiin
5915: Kiinassa byrokraattien on määrävuosien jäl- määrävuosien jälkeen velvoittaa mene-
5916: keen mentävä käytännön tuottavaan työhön mään käytännön työhön kansan pariin
5917: kansan pariin. Näin he näkevät byrokratian vir- byrokratisoitumisen ja kansan todellis-
5918: heet ja ymmärtävät kansan ja tuottavan työn ten tarpeiden unohtamisen estämiseksi.
5919: tarpeita.
5920: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
5921: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5922: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1977.
5923:
5924: Veikko Vennamo ]. Juhani Kortesalmi
5925: 140 1977 vp.
5926:
5927: Toivomusaloite n:o 1.31.
5928:
5929:
5930:
5931:
5932: Vennamo ym.: Paikallislehtien ja pienten julkaisujen kuljetus-
5933: tuesta.
5934:
5935:
5936: E d u s k u n n a 11 e.
5937:
5938: Raskaasta veroriistosta huolimatta maassam- ja pienille lehdille. Tämä on veronmaksajien
5939: me tuetaan sellaisiakin suomalaisia suurlehtiä, varojen väärinkäyttämistä.
5940: jotka kannattavat hyvin ja tahtovat hukkua il- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
5941: moituksiin. Eikö tällaisen yksityisen yritteliäi- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5942: syyden pitäisi menestyä ilman kainaiosauvoja
5943: vapaassa markkinataloudessa, jota tällaiset leh- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
5944: det lisäksi yleensä puolustavat. menpiteisiin hyvin kannattavien suurleh-
5945: Kuitenkin maassamme maksetaan juuri mai- tien peitetyn kulietustuen siirtämisek-
5946: nituille lehdille samanlaista peitettyä kuljetus- si paikallisille lehdille ;a taloudellisissa
5947: tukea kuin taloudellisissa vaikeuksissa oleville vaikeuksissa oleville pienille ;ulkaisuille.
5948: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1977.
5949:
5950: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
5951: 1977 rd. 141
5952:
5953: Hemställningsmotion nr 132.
5954:
5955:
5956:
5957:
5958: H. Westerlund: Om utarbetande av förslag för förskjutning av
5959: skattetrycket från direkt tili indirekt beskattning.
5960:
5961:
5962: T i 11 R i k s d a g e n.
5963:
5964: Riksdagens beslut i anslutning tili behand- var 42,9 %, utgjorde den år 1975 endast .3.3,4
5965: lingen av 1977 års budget att inkomst- och %. Under samma tidsperiod i beskattningsre-
5966: förmögenhetsskatteskaloma årligen i fortsätt- lationen hade däremot inkomstbeskattningens
5967: ningen bör justeras i takt med inflationsut- intäkt stigit från 40,.3 % tili 48,6 %, alltså
5968: vecklingen, utgör i och för sig ett betydande med 8,.3 procenenheter. Vid on järförelse med
5969: framsteg och nytänkande inom beskattningspo- övriga västeuropeiska Iänder kan konstateras
5970: litikens område och bör som sådant även sär- att Finland för närvarande har en inkomstbe-
5971: skilt observeras. Det oaktat har vi fortfarande skattningsandel som är en av de högsta.
5972: en ovanligt stor skillnad visavi skatteintäkter- Ytterligare kan konstateras att kostnaderna
5973: nas avkastning från den direkta inkomst- och för administrationen av den indirekta beskatt-
5974: förmögenhetsbeskattningen i förhållande tili ningen är väsentligt mindre än för den direkta
5975: avkastningen från den indirekta beskattnings- beskattningen. Vi har otvivelaktigt redan klart
5976: sektorn. Skillnaden hade visserligen idag varit överskridit toleransgraden av det direkta skat-
5977: avsevärt mindre om den senaste treprocentiga tetrycket, varför även medborgarnas s.k. be-
5978: omsättningsskatteförhöjningens intäkt i sin skattningströtthet, som ger sig uttryck i många
5979: helhet hade kunnat utnyttjas för att sänka former, synes förståelig. Den alltmera tillta-
5980: trycket på den direkta beskattningen. Att så gande uppfattningen att flit och företagarakti-
5981: icke kunnat ske beror ju som känt på den nu- vitet bestraffas, måste med det snaraste elimi-
5982: varande depressiva utvecklingen med försvårat neras genom en mera meningsfylld och följakt-
5983: sysselsättningsläge. ligen bättre omfattad beskattningspolitik.
5984: Åtgärder är dock nödvändiga för åstadkom- Med hänvisning tili ovanstående föreslås
5985: mandet av bättre balans i det snedvridna för- vördsamt att riksdagen ville besluta hemställa,
5986: hållandet mellan statens skatteintäkter från
5987: den direkta och den indirekta beskattningen. att regeringen i skyndsam ordning
5988: Målsättningen bör vara högre beskattning av måtte tillsätta en parlamentarisk kom-
5989: konsumtion och en samtidigt genomförd lind- mitte med konkret uppgift att utarbeta
5990: ring av den direkta inkomstbeskattningen. Ut- /örslag om på vilket sätt skattetrycket
5991: vecklingen under den senaste tioårsperioden borde utvecklas och omläggas stegvis
5992: har dessvärre gått i en rakt motsatt riktning. från direkt tili indirekt beskattning och
5993: Skattestatistiken påvisar att beskattningens där den uttryckliga målsättningen bör
5994: tyngpunkt i vårt land utvecklats mot en allt utgå ifrån en lättnad av den direkta
5995: större andel direkta och en mindre andel in- skattebördan, alltså en lättnad av den
5996: direkta skatter. Som konkreta belägg härför kan direkta skattebördan, alltså inkomst-
5997: konstateras att då konsumtionsbeskattningens och förmögenhetsbeskattningen.
5998: andel av den totala beskattningen år 1965
5999: Helsingfors den 14 februari 1977.
6000:
6001: Henrik Westerlund
6002: 142 1977 vp.
6003:
6004: Toivomusaloite n:o 132. Suomennos.
6005:
6006:
6007:
6008:
6009: H. Westerlund: Esityksen antamisesta verotuksen painopisteen
6010: siirtämiseksi välittömästä verotuksesta välilliseen.
6011:
6012:
6013: E d u s k u n n a 11 e.
6014:
6015: Eduskunnan päätös vuoden 1977 budjetin tuksen osuuden koko verotuksesta oltua vuon-
6016: käsittelyn yhteydessä, että tulo- ja varallisuus- na 1965 42,9 %, se oli vuonna 1975 vain
6017: veroasteikkoja on vastaisuudessa vuosittain 33,4 %. Samana aikana verotus suhteessa tu-
6018: korjattava inflaatiokehityksen tahdissa, merkit- loverotuksen tuottoon oli sitävastoin noussut
6019: see sinänsä huomattavaa edistystä sekä uutta 40,3 % :sta 48,6 % :iin eli 8,3 prosenttiyksiköl-
6020: ajattelua verotuspolitiikan alalla, mikä on eri- lä. Verrattaessa muihin länsi-eurooppalaisiin
6021: tyisesti huomioitava. Tästä huolimatta meillä maihin voidaan todeta, että Suomella on tällä
6022: on poikkeuksellisen suuri ero tulo- ja varalli- hetkellä korkeimpiin kuuluva tulovero-osuus.
6023: suusverotuksella saatavien tulojen ja välillisel- Lisäksi voidaan todeta, että välillisen vero-
6024: tä verotussektorilta saatavien tulojen välillä. tuksen hallintokulut ovat oleellisesti vähäisem-
6025: Ero olisi kuitenkin nyt ollut huomattavasti mät kuin välittömän verotuksen. Olemme epäi-
6026: pienempi, mikäli viimeksi suoritetusta liike- lemättä jo selvästi ylittäneet välittömän vero-
6027: vaihtoveron 3 %: n korotuksesta saatava tulo rasituksen sietorajan, josta syystä myös kansa-
6028: olisi kokonaisuudessaan käytetty välittömään laisten nk. veroväsymys, joka ilmenee monissa
6029: verotukseen kohdistuvan paineen alentamiseksi. muodoissa, näyttää ymmärrettävältä. Yhä laa-
6030: Se, että näin ei ole voinut tapahtua, johtuu jempi käsitys, että ahkeruutta ja yrittäjäaktivi-
6031: kuten tunnettua nykyisen laman kehityksestä, teettia rangaistaan, on mitä pikimmin eliminoi-
6032: jota on seurannut vaikeutunut työllisyystilanne. tava mielekkäämmällä ja siten paremmalla ve-
6033: Toimenpiteet ovat kuitenkin välttämättömiä rotuspolitiikalla.
6034: paremman tasapainon aikaansaamiseksi valtion Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioitta-
6035: välittömän ja välillisen verotuksen kautta saa- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6036: mien verotulojen välillä. Päämääränä pitää olla
6037: kulutuksen korkeampi verotus sekä samanaikai- että hallitus kiireellisesti asettaisi par-
6038: sesti toteutettava välittömän tuloveron huojen- lamentaarisen komitean, ;olle annetaan
6039: nus. Kehitys viimeisten 10 vuoden aikana on konkreettinen tehtävä laatia ehdotus sii-
6040: valitettavasti kulkenut päinvastaiseen suuntaan. tä, miten verorasitusta olisi kehitettävä
6041: Verotilasto osoittaa, että verotuksen painopiste ;a asteittain siirrettävä välittömästä vä-
6042: maassamme on kehittynyt kohti yhä suurempaa lilliseen verotukseen ;a ;ossa nimenomai-
6043: välittömien verojen osuutta ja välillisten vero- sena tavoitteena on oltava välittömän
6044: jen pienempää osuutta. Konkreettisena todis- verotaakan eli tulo- ia varallisuusvero·
6045: teena tästä voidaan todeta, että kulutusvero- tuksen helpottaminen.
6046: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1977.
6047:
6048: Henrik Westerlund
6049: 1977 vp. 143
6050:
6051: Toivomusaloite n:o 13.3.
6052:
6053:
6054:
6055:
6056: Wiio ym.: Opintoihin tai tieteelliseen ja taiteelliseen työhön
6057: myönnettyjen stipendien, opintorahojen ja apurahojen saatta-
6058: misesta kokonaan verovapaiksi.
6059:
6060:
6061: E d u s k u n n a II e.
6062:
6063: TVL 22 §:n mukaan stipendi, opintoraha keudet ovat suuresti vähentäneet valtion tukea
6064: tai muu apuraha, joka on saatu opintoja tai tieteelle ja taiteelle, niin TVL 22 § on vähen-
6065: tieteellistä tutkimusta tai taiteellista toimintaa tänyt esim. säätiöiden kautta tulevan tuen to-
6066: varten, on verovapaa tulo vain valtion taitei- dellista merkitystä.
6067: lija·apurahan vuotuiseen määrään saakka, mi- TVL 22 §:n syntymistä puolustettiin sillä,
6068: käli maksajana on muu kuin kotimainen julkis- että muuten saattaa syntyä veron kiertämistä.
6069: yhteisö. Valtioneuvosto voi kuitenkin hyväk- Tämän haitan poistamiseksi olisi ollut muita-
6070: syä em. periaatteesta poikkeuksen. kin keinoja. Nyt on pienen haitan poistamisek-
6071: Tämä käytäntö on johtanut erittäin hai- si luotu yhteiskunnan kannalta monin kerroin
6072: tallisiin seuraamuksiin tieteen ja taiteen piiris- suurempi haitta. Verotekniikka ei saa olla maan
6073: sä. Esimerkiksi ulkomaalaiset palkinnot ovat kulttuurin kehittämisen olennainen este.
6074: näin joutuneet verotuksen piiriin, Suomeen Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
6075: mahdollisesti myönnetty Nobelin palkinto oli- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6076: si verotettavaa tuloa vastaanottajalle. Poikkeus-
6077: menettelyn hakeminen merkitsisi eräänlaista että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
6078: sensuurimenettelyä, valtioneuvosto asettuisi ar- menpiteisiin opintoihin tai tieteelliseen
6079: vioimaan uudelleen Nobel-komitean ratkaisua. ja taiteelliseen työhön myönnettyjen sti-
6080: Kotimaassa TVL 22 § on aiheuttanut olen- pendien, opintorahojen ja apurahojen
6081: naista tieteen ja taiteen tukemisen vähentymis- saattamiseksi kokonaan verovapaiksi.
6082: tä. Samanaikaisesti kun maan taloudelliset vai-
6083: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1977.
6084:
6085: Osmo A. Wiio Terhi Nieminen Juhani Sipiläinen
6086: Pär Stenbäck Juhani Orrenmaa Anneli Kivitie
6087: Kerttu Hemmi
6088: 144 1977 vp.
6089:
6090: Toivomusaloite n:o 134.
6091:
6092:
6093:
6094:
6095: Vilmi ym.: Kehitysalueen ensimmäisellä ja toisella vyöhykkeellä
6096: perittävän rehu- ja lannoiteveron poistamisesta.
6097:
6098:
6099: E d u s kun n a 11 e.
6100:
6101: Maataloustuotannon supistamiseksi suorite- kaisussa äsken toteutettu pieni maidon tuotta-
6102: tut lainsäädännölliset toimenpiteet ovat suures- jahinnan tarkistus peittää näistä lisäveroista ja
6103: ti lisänneet maatalouden kustannuksia ja hei- kustannuksista vain noin 1/4:n.
6104: kentäneet tuntuvasti erityisesti karjataloustuo- Edellä mainittu nykyinen tilanne tulee aina-
6105: tannon kannattavuutta. Toteutettu rehuseosten kin Lapissa hyvin nopeasti johtamaan aikai-
6106: veron korottaminen 6 penniin kilolta sekä lan- sempaa suurempaan maatilataloudesta ja lyp-
6107: noiteveron korottaminen keskimäärin 7 penniin sykarjataloudesta luopumiseen, työttömyyden
6108: kilolta merkitsee kuluvan vuoden aikana maa- pysyvään lisääntymiseen sekä maaseutukylien
6109: taloudelle kaikkiaan noin 150 miljoonan mar- autioitumiseen ja maastamuuton nykyistä suu-
6110: kan kustannuslisää, jota ei ole tarkoitus mil- rempaan lisääntymiseen. Heikosti kannattava
6111: lään tavoin maataloudelle hyvittää. Kun tähän maatalous ei tule näitä "valtiovallan lääkkeitä"
6112: lisätään lyhyenä aikana tapahtunut viljarehu- enää kestämään. Tästä syystä maataloutta tu-
6113: jen hintojen kohoaminen noin 20 pennillä ki- kevia kehitysaluepoliittisia tukitoimenpiteitä
6114: lolta sekä kuljetuskustannusten kohoaminen, tulisi nopeasti tehostaa. Ainakin kehitysalueen
6115: on tuotantokustannusten kohoaminen erityisesti ensimmäisellä ja toisella vyöhykkeellä tulisi ko-
6116: lypsykarjataloudessa kohtuuttoman suuri. konaisuudessaan luopua rehu- ja lannoitevero-
6117: Erittäin raskaana tämä pientilojen kohdalla jen perimisestä, koska nämä alueet eivät ole
6118: tapahtunut kustannustason kohoaminen tunne- maatalouden ylituotanto-ongelmia aiheuttaneet.
6119: taan kehitysalueilla, missä maataloustuotantoa Lisäksi tulisi kiireesti hyvittää näiden alueiden
6120: ei ole edes omaa kulutusta vastaavasti, ylituo- karjatalouden harjoittajille jo tämän vuoden
6121: tannosta puhumattakaan. Esimerkiksi Lapin aikana toteutettu epäoikeudenmukainen rehu-
6122: läänin alueella on maidontuotannon omavarai- ja lannoiteverojen aiheuttama lisäkustannus.
6123: suusaste vasta noin 70 prosenttia, lihantuotan- Edellä esittämämme perusteella ehdotamme
6124: non osalta noin 60 prosenttia ja rehuviljan kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
6125: osalta vajaat 4 prosenttia, joten tuotannon har- vomuksen,
6126: joittamiseksi joutuvat Lapin viljelijät ostamaan
6127: tarvitsemansa rehuviljan kokonaisuudessaan. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
6128: Näin rehujen hintojen ja rahtien kohoaminen menpiteisiin kehitysalueen ensimmäisel-
6129: sekä ylimääräinen rehu- ja lannoitevero kohdis- lä ja toisella vyöhykkeellä epäoikeuden-
6130: tuvat kaikkein kipeimmin juuri lypsykarjata- mukaisen rehu- ja lannoiteveron poista-
6131: loutta harjoittaviin Lapin ja koko Pohjois- ja miseksi ja näistä johtuvien lisäkustan-
6132: Itä-Suomen viljelijäväestöön. Maataloustulorat- nusten hyvittämiseksi.
6133: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
6134:
6135: Pekka Vilmi Lauri lmpiö
6136: Aimo Ajo Mikko Jokela
6137: 1977 vp. 145
6138:
6139: Toivomusaloite n:o 135.
6140:
6141:
6142:
6143:
6144: Vilmi ym.: Pahtavuoman malmialueen kaivostoiminnan aloitta-
6145: misesta.
6146:
6147:
6148: E d u s k u n n a 11 e.
6149:
6150: Kittilän ja Muonion kuntien rajalla sijaitse- teen, sillä tämä alue on jo pitkään ollut koko
6151: valla Pahtavuoman alueella on suoritettu malmi- valtakunnan vaikeinta työttömyysaluetta. Tällä
6152: tutkimuksia jo noin kuuden vuoden aikana. alueella on nytkin 20-30 prosenttia työvoi-
6153: Suoritetut kairaukset ovat osoittaneet, että masta työttömänä. Kansantalouden kannalta on
6154: alueella on kaivostoimintaa ajatellen yhtenäi- onnetonta, että maaperässä olevien rikkauksien
6155: nen ja riittävän laaja malmialue, jossa on run- välittömässä läheisyydessä oleva väestö joutuu
6156: saasti myös kuparia. suurelta osaa elämään työttömyyskorvausten
6157: Kun tällä hetkellä Lapissa tiedossa olevista varassa tai muuttamaan pois kotiseudultaan,
6158: monista malmiesiintymistä on Sokiin ohella kuten Lapissa on jatkuvasti tapahtunut. Ellei
6159: Pahtavuoman alue todettu rikkaaksi ja monia välittömästi ryhdytä nopeisiin toimenpiteisiin
6160: malmilaatuja sisältäväksi, pitäisi kaivostoimin- uusien pysyvien työpaikkojen luomiseksi Lapin
6161: nan aloittamiselle siten olla kaikki mahdolli- ihmisille, muodostuvat monet tästä johtuvat
6162: suudet olemassa. Tämän vuoksi Outokumpu menetykset koko maan kannalta erittäin koh-
6163: Oy:n alueella suorittamin lisätutkimuksia tu- talokkaiksi.
6164: lisi jatkaa täysitehoisesti. Samalla valtiovallan Edellä esittämäämme viitaten kunnioittaen
6165: tulisi jo tässä vaiheessa osoittaa riittävästi va- ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6166: roja kaivostoiminnan aloittamisen valmistelui- muksen,
6167: hin sekä varsinaisen kaivostoiminnan avaami-
6168: seen. Kaivostoiminnan aloittamisella ja näiden että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
6169: töiden valmistelulla tulisi olemaan erittäin suu- menpiteisiin Kittilän ja Muonion kun-
6170: ri merkitys Kittilän ja Muonion kuntien sekä tien rajalla olevan Pahtavuoman malmi-
6171: koko pohjoisen Länsi-Lapin alueen työllisyy- alueen kaivostoiminnan aloittamiseksi.
6172: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
6173:
6174: Pekka Vilmi Veikko Pihlajamäki
6175:
6176:
6177:
6178:
6179: 19 0877001791
6180: 146 1977 vp.
6181:
6182: Toivomusaloite n:o 136.
6183:
6184:
6185:
6186:
6187: Vilmi ym.: Turvekaksitehtaan rakentamisesta Simon kuntaan.
6188:
6189:
6190: E d u s k u n n a 11 e.
6191:
6192: Ulkomailta tuotavien polttoaineiden hintojen peen kuljetus tulisi tapahtumaan ympäri vuoden
6193: jatkuva kohoaminen on tehnyt erittäin tärkeäk- autokuljetuksina täysperävaunuyhdistelmillä kä-
6194: si ja ajankohtaiseksi kotimaisten polttoaineiden sittäen noin 20 kuormaa kutakin arkipäivää
6195: kättämahdollisuuksien lisäämisen. Viime vuo- kohden.
6196: sien aikana tapahtunut hintakehitys on muo- Tällä Simon kunnassa käyttöön otettavalla
6197: dostunut sellaiseksi, että kotimainen turve polt- turvetuotantoon sopivalla alueella on kaikki
6198: toaineena tulee huomattavasti halvemmaksi mahdollisuudet ryhtyä harjoittamaan turpeen
6199: kuin esim. öljy, vaikka otettaisiin huomioon suurtuotantoa ja jalostamista terästeollisuuden
6200: myös investoinnit, jotka tarvitaan ennenkuin ja muunkin teollisuuden käyttöön. Onhan tur-
6201: turpeen käyttö on mahdollista. Turpeen saanti vekaksin todettu olevan parasta tarkoitukseen
6202: kotimaasta on myös turvattu, koska meillä on saatavaa polttoainetta. Samoin turvekoksia ja
6203: lähes rajattomasti sopivia turvesoita. -prikettiä voidaan käyttää myös yksityistalouk-
6204: Eräs tällainen koko maan laajimpia ja suu- sien polttoaineena. Kun Simo sijaitsee keskei-
6205: rimpia turvesuoalueita on Simon ja Ranuan sellä paikalla Oulun, Kemin ja Tornion teolli-
6206: kuntien rajalla oleva Lumiaapa, jonka koko- suuteen nähden, raaka-aine ja käyttäjät ovat
6207: naispinta-ala on useita tuhansia hehtaareja. Val- lähellä, tulisi valtiovallan ryhtyä kiireellisesti
6208: tion polttoainetoimiston toimesta onkin jo toimenpiteisiin turvekaksitehtaan rakentami-
6209: vuonna 1975 aloitettu toimenpiteet polttotur- seksi Simon kuntaan. Kuljetuksiin tältä alueel-
6210: peen nostamiseksi Simon kunnan alueella si- ta on käytettävissä useita vaihtoehtoja, maantie,
6211: jaitsevilta Lumiaavalta sekä Siivilänniemen rautatie ja myös laivakuljetukset. Lisäksi työl-
6212: aavalta, joiden tähän mennessä käyttöön otet- lisyysolosuhteet puoltavat turvekaksitehtaan
6213: tujen alueiden pinta-ala on yli 1 000 hehtaa- pikaista rakentamista.
6214: ria. Tuotannon alkaessa vuonna 1979 Lumi- Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
6215: aavalta ja Siivilänniemen aavalta voidaan nos- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
6216: taa pohtoturvetta yhteensä 500 000-550 000 vomuksen,
6217: kuutiometriä eli lähes 200 000 tonnia vuodessa.
6218: Huomattavasti suuremmankin turvemäärän että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
6219: nostamiseen ovat kaikki mahdollisuudet olemas- menpiteisiin turvekaksitehtaan rakenta-
6220: sa. Alustavasti on suunniteltu, että jyrsintur- miseksi Simon kuntaan.
6221: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
6222:
6223: Pekka Vilmi Lauri lmpiö
6224: Aimo Ajo Mikko Jokela
6225: 1977 vp. 147
6226:
6227: Toivomusaloite n:o 137.
6228:
6229:
6230:
6231:
6232: Voutilainen ym.: Sijainninohjausta koskevan lainsäädännön
6233: aikaansaamisesta.
6234:
6235:
6236: E d u s k u n n a 11 e.
6237:
6238: Laissa alueellisen kehityksen edistämisestä hallituksen hallitusohjelman mukaisten kannan-
6239: (451/75) säädetään yritysten sijoittumisen oh- ottojen sivuuttamista.
6240: jaaminen erääksi keinoksi pyrittäessä tasapai- Sijainninohjausta koskevan lain tulee sisältää
6241: noisen alueellisen kehityksen edistämiseen. sijainninohjauksen tavoitteet, keinot sekä hal-
6242: Laissa edellytetään myös, että tarvittavista toi- linnollinen toteuttaminen. Kuten eduskunta on
6243: menpiteistä säädetään erikseen. aikaisemmalla kannanotollaan edellyttänyt si-
6244: Yritysten sijoittumista ohjaavat toimenpiteet jainninohjausjärjestelmää koskeva lainsäädäntö
6245: ovat tasapäisen alueellisen kehityksen saavutta- on valmisteltava kiireellisesti ennen seuraavan
6246: miseksi niin merkittäviä, että eduskunnan on taloudellisen nousukauden alkua.
6247: aluepoliittisen lainsäädännön edellyttämällä ta- Edellä· olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
6248: valla voitava säätää niiden toteuttamisesta eril- tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
6249: lisellä lailla. Hallituksen pyrkimykset tietojen sen,
6250: vaihdon järjestämiseen valtion ja yritysten väli-
6251: sellä yhteistyöllä ovat sinänsä tarpeellisia mutta että hallitus kiireellisesti valmistelisi
6252: pelkästään sopimukseen perustuva menettely ehdotuksen sijainninohjausta koskevaksi
6253: ei ole riittävä. Se merkitsee myös eduskunnan lainsäädännöksi ja antaisi esityksen edus-
6254: aikaisempien kannanottojen sekä Miettusen II kunnalle.
6255: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
6256:
6257: Uki Voutilainen Matti Puhakka Reino Breilin
6258: Jorma Rantala Aimo Ajo Jouko Tuovinen
6259: Meeri Kalavainen Antti Pohjonen Erkki Liikanen
6260: Matti Louekoski Matti Ahde Lasse Lehtinen
6261: Bror Lillqvist
6262: 148 1977 rd.
6263:
6264: Hemställningsmotion nr 1.38.
6265:
6266:
6267:
6268:
6269: Zilliacus m. fl.: Om utredande av strålsäkerhetsinstitutets perso-
6270: nals språkliga ställning vid överflyttning till Tavastehus.
6271:
6272:
6273: T i 11 R i k s d a g e n.
6274:
6275: Då riksdagen beslöt flytta strålsäkerhetsinsti- att regeringen måtte vidtaga åtgär-
6276: tutet tili Tavastehus hade man inte tagit hän- der för att utreda de svensk- eller två-
6277: syn tili de negativa familje- och socialpolitiska språkiga familjernas ställning i det en-
6278: problemen i synnerhet för institutets svensk- språkiga T avastehus samt därefter låter
6279: och tvåspråkiga personal, som kommer att bli uppgöra ett av helhetssyn känneteck-
6280: ett resultat av utflyttningen tili det enspråkiga nat social- och familjepolitiskt hand-
6281: Tavastehus. I detta hänseende vore det av lingsprogram för strålsäkerhetsinstitu-
6282: största vikt att regeringen vid utredningen av tets personal, varefter regeringen i
6283: flyttningsfrågan och problem i samband där- brådskande ordning till riksdagen över-
6284: med, i främsta hand utreder möjligheterna och lämnar förslag till de åtgärder utred-
6285: tillgången tili svenskspråkig samhällelig ser- ningen föranleder.
6286: vice.
6287: På grund av det ovanstående föreslår vi
6288: vördsamt, att riksdagen ville besluta hemställa,
6289: Helsingfors den 10 februari 1977.
6290:
6291: Jutta Zilliacus Henrik Westerlund
6292: Pär Stenbäck Håkan Malm
6293: Ingvar S. Melin Christoffer Taxell
6294: Elly Sigfrids Gunnar Häggblom
6295: 1977 vp. 149
6296:
6297: Toivomusaloite n:o 138. Suomennos.
6298:
6299:
6300:
6301:
6302: Zilliacus ym.: Säteilyturvallisuuslaitoksen henkilökunnan kielelli-
6303: sen aseman selvittämisestä Hämeenlinnaan muuton yhtey-
6304: dessä.
6305:
6306:
6307: E d u s k u n n a II e.
6308:
6309: Kun eduskunta päätti siirtää säteilyturvalli- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
6310: suuslaitoksen Hämeenlinnaan, ei otettu huo- selvittääkseen ruotsin- tai kaksikielisten
6311: mioon niitä erityisesti laitoksen ruotsin- ja kak- perheiden aseman yksikielisessä Hä-
6312: sikieliselle henkilökunnalle aiheutuvia perhe- ja meenlinnassa sekä tämän jälkeen laatisi
6313: sosiaalipoliittisia ongelmia, jotka tulevat aiheu- kokonaisvaltaisen sosiaali- ja perhepo-
6314: tumaan siirrosta yksikieliseen Hämeenlinnaan. liittisen toimintaohjelman säteilyturval-
6315: Tässä suhteessa olisi mitä tärkeintä, että halli- lisuuslaitoksen henkilökunnalle, minkä
6316: tus selvittäessään siirtokysymystä sekä siihen jälkeen hallitus kiireellisesti antaisi edus-
6317: liittyviä ongelmia ensikädessä selvittäisi mah- kunnalle ne esitykset, joihin selvitys
6318: dollisuudet saada ruotsinkielisiä yhteiskunnalli- antaa aihetta.
6319: sia palveluja.
6320: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6321: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6322: muksen,
6323: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
6324:
6325: Jutta Zilliacus Henrik Westerlund
6326: Pär Stenbäck Håkan Malm
6327: Ingvar S. Melin Christoffer Taxell
6328: Elly Sigfrids Gunnar Häggblom
6329: 150 1977 vp.
6330:
6331: Toivomusaloite n:o 139.
6332:
6333:
6334:
6335:
6336: Björklund ym.: Pankkien hallinnon demokratisoimisesta.
6337:
6338:
6339: E d u s k u n n a 11 e.
6340:
6341: Pankkilakitoimikunta toteaa mietinnössään taa yksityisen pankkilaitoksen piirissä tehtäviin,
6342: (1976: 66, I osa, s. 7), ettei toimikunta ole koko kansantaloutemme kannalta keskeisiin
6343: toimeksiantoosa puitteissa voinut käsitellä ky- luottopää töksiin.
6344: symystä pankkien hallinnon demokratisoimises- Ajankohtaisena esimerkkinä mainittakoon
6345: ta, "vaikka se on kiinnittänyt huomiota siihen, työttömyyden ja vaihtotaseen vajeen erityisen
6346: että muissa Pohjoismaissa on toteutettu tai vi- polttavaksi tekemä ongelma suomalaisten in-
6347: reillä pankkien hallinnon demokratisointiin täh- vestointien heikosta tuottavuudesta sekä maam-
6348: tääviä lainuudistuksia". Yksimielisesti hyväksy- me tuotantoresurssien tehottomasta ja usein
6349: mässään kannanotossa toimikunta katsoo, että epämielekkäästä käytöstä. Suomalaisten yritys-
6350: "tällaisten laintarkistusten tarve Suomessa olisi ten omarahoitusasteen alhaisuuden vuoksi
6351: erikseen selvitettävä". pankkien tekemillä luottopäätöksillä on maas-
6352: Kysymys pankkien hallinnon kansanvaltais- samme poikkeuksellisen ratkaiseva merkitys
6353: tamisesta pitää sisällään toisaalta julkisen val- sille, kyetäänkö sijoitustoiminnan tuottavuutta
6354: lan ja sen edustajien, toisaalta työntekijäpuolen parantamaan ja tekemään mielekkäämmäksi
6355: osallistumisen pankkien päätöksentekoon. Kun tuotantoresurssien käyttö. Pankkilaitoksen luot-
6356: jälkimmäinen, työntekijöiden osallistumisen ta- topolitiikan tahdistaminen järkevän kasvu- ja
6357: voite lähinnä perustuu tarpeeseen turvata työn- rakennepolitiikan tavoitteiden mukaiseksi edel-
6358: tekijöiden mahdollisuudet vaikuttaa heille olen- lyttää, että julkiselle vallalle avataan välittömät
6359: naisiin päätöksiin, on kysymys julkisen vallan vaikutuskanavat pankkilaitoksen toimintaan.
6360: välittömästä vaikutusvallasta pankkilaitoksen Tämän vuoksi ehdotamme eduskunnan hy-
6361: piirissä noussut esiin yleisemmästä yhteiskun- väksyttäväksi toivomuksen,
6362: nallisesta tarpeesta. että hallitus asettaisi ensi tilassa par-
6363: Viime aikoina on pankkilaitoksen avainase- lamentaarisen komitean valmistelemaan
6364: ma kansantaloudessa entisestään korostunut. lainsäädäntötoimia pankkien hallinnon
6365: Samalla on kuitenkin käynyt ilmeiseksi, ettei demok1·atisoimiseksi, tavoitteena lisätä
6366: sen enempää hallituksella eikä eduskunnalla ole jul.kisen vallan välitöntä vaikutusta
6367: yleisen talouspolitiikan keinoin kuin keskus- pankkilaitoksen päätöksentekoon ja luo-
6368: pankillakaan nykyisen rahapoliittisen välineis- da työntekijöille osallistumisen mahdol-
6369: tönsä avulla mahdollisuutta riittävästi vaikut- lisuus sen piirissä.
6370: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
6371:
6372: I.-C. Björklund Erkki Liikanen Kalevi Kivistö
6373: Ele Alenius Jermu Laine Ralf Friberg
6374: Aarne Saarinen Matti Louekoski
6375: 1977 vp. 151
6376:
6377: Toivomusaloite n:o 140.
6378:
6379:
6380:
6381:
6382: Lattula: Suomen Pankin ohjeiden lieventämisestä kehitysalueiden
6383: kuntien investointien helpottamiseksi.
6384:
6385:
6386: Ed u s kun n a 11e.
6387:
6388: Kunnat ovat nykyään alueellisessa kehittämi- jatkettava, kehitettävä ja tuettava. Eräs ratkai-
6389: sessä keskeisiä perusyksiköitä. Kunnilla on tällä seva toimenpide olisi Suomen Pankin antamien
6390: hetkellä suunnitteluvalmius ja pitkälti tulevai- ohjeiden helpottaminen.
6391: suuteen laadittuja konkreettisia kehittämissuun- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
6392: nitelmia eri sektoreilta. Kautta maan on voitu taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6393: todeta, että kunnallisen palveluvarustuksen pa-
6394: rantamisen ansiosta myönteinen työpaikkakehi- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
6395: tys on lähtenyt käyntiin. menpiteisiin Suomen Pankin ohjeiden
6396: Useat kunnat ovat kehitysalueilla t01m1neet lieventämiseksi kehitysalueiden kuntien
6397: aktiivisesti tuotannollisten työpaikkojen luomi- investointien helpottamiseksi.
6398: sessa. Tätä toimintaa on välttämättä edelleen
6399: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
6400:
6401: Eero Lattula
6402: 152 1977 vp.
6403:
6404: Toivomusaloite n:o 141.
6405:
6406:
6407:
6408:
6409: Liikanen ym.: Lakisääteisen rahoitusneuvottelujärjestelmän luomi-
6410: sesta asuntoneuvoston yhteyteen.
6411:
6412:
6413: E d u s k u n n a 11 e.
6414:
6415: Asuminen on yksi ihmisten tärkeimmistä pe- tuotannon rahoitusjärjestelmän luominen on
6416: rusoikeuksista ja mikäli tätä perusoikeutta ei välttämätön asuntotuotannon järkevän ja joh-
6417: pystytä tyydyttävästi turvaamaan saattaa tästä donmukaisen ohjailun kannalta.
6418: aiheutua vaikeita yhteiskunnallisia ongelmia. Tuotannon tasoa ja tuotantoa säätelevien
6419: Asuntotuotannossa tai muussa talonrakennus- keinojen tehokkuus riippuvat kiinteästi toisis-
6420: toiminnassa tapahtuvat voimakkaat heilahtelut taan. Suurimman pullonkaulan asuntotuotan-
6421: vaikeuttavat myös koko kansantalouden työlli- nossa muodostaa tulonjakopoliittisesti oikeu-
6422: syyden ylläpitämistä. denmukaisen tuotantorakenteen aikaansaami-
6423: Tällä hetkellä asuntorahoituksesssa on useita nen.
6424: vaikeita pullonkauloja. Yhtenä järkevää asun- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
6425: torahoitusta eniten haittaavana tekijänä on sen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6426: voimakas pankkikeskeisyys. Kun pankkien anto-
6427: ja ottolainaus riippuvat suuresti asuntorahoituk- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
6428: sen kehityksestä, määräävät pankkien tavoitteet lakisääteisen rahoitusneuvottelujärjes-
6429: koko asuntorahoitusprosessia. Pankkien tavoit- telmän luomiseksi asuntoneuvoston yh-
6430: teet ovat usein muutenkin ristiriidassa asunto- teyteen, jonka puitteissa tulisi sitovasti
6431: tuotannon tasa-arvon ja osin myös taloudelli- sopia luottolaitoksittain asunto politiikan
6432: suuden tavoitteiden kanssa. Pankit pystyvät tavoitteiden mukaisesta tuotannon ra-
6433: ohjaamaan myös valtion lainoittamaa tuotantoa hoituksesta.
6434: omien tarpeidensa mukaisesti. Sitovan asunto-
6435: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1977.
6436:
6437: Erkki Liikanen Pirkko Aro
6438: 1977 vp. 153
6439:
6440: Toivomusaloite n:o 142.
6441:
6442:
6443:
6444:
6445: Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1977 tulo- ja menoarvioon
6446: piensäästäjien menetysten korvaamiseen.
6447:
6448:
6449: E d u s k u n n a 11 e.
6450:
6451: Maamme epäoikeudenmukainen ja typerä ta- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
6452: loudellisten asioiden hoito on johtanut hirmu- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6453: inflaatioon. Jälleen piensäästäjien omaisuutta on
6454: raskaasti sosialisoitu ja he ovat kärsineet kor- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
6455: vaamattomia taloudellisia menetyksiä. tyksen 100 miljoonan markan arviomää-
6456: Oikeudentunto ei voi hyväksyä tällaista pien- rärahan ottamisesta lisäyksenä vuoden
6457: säästäjien riistaa. Vaitiovallan on ryhdyttävä 1977 tulo- ja menoarvioon käytettäväk-
6458: korvaustoimenpiteisiin semminkin, kun halli- si piensäästäjien menetysten korvaami-
6459: tusten toimenpiteet ja päätökset tahi laimin- seen.
6460: lyönnit ovat inflaation pääasiallisimpana syynä.
6461: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1977.
6462:
6463: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
6464:
6465:
6466:
6467:
6468: 20 0877001791
6469: 154 1977 vp.
6470:
6471: Toivomusaloite n:o 143.
6472:
6473:
6474:
6475:
6476: Asunmaa: Kuurojen aseman parantamisesta.
6477:
6478:
6479: E d u s kun n a 11 e.
6480:
6481: Maassamme on noin 300 000 kuulovammais- jen perustamisen, on kehittämisen esteenä. Tä-
6482: ta, joista vaikeasti kuulovammaisia eli kuuroja mä tulkkipalvelu ei kuitenkaan edellytä uusien
6483: on noin 8 000. virkojen perustamista, vaan se olisi ainoastaan
6484: Kuuro ei kuulokojeenkaan avulla saa selvää palvelujen lisäämistä kuuroille. Invalidihuolto-
6485: puheen sisällöstä. Tämän vuoksi kuuloon pe- laki ei sisällä mainintaa tulkkipalvelusta, joten
6486: rustuvan viestinnän, puhekielen, hankkiminen tarvittaisiin asetuksen muutos tai täydennys.
6487: on heille erityisen vaikeaa. Ympäristön käyttä- Kuurojen Liitto on tehnyt tutkimuksen "Työ-
6488: mää kieltä kuurot eivät opi ilman erityisope- ikäisten kuurojen asema suomalaisessa yhteis-
6489: tusta. Tätä erityisopetusta kielenoppimisikänä kunnassa", joka osoittaa, että kuurojen on vai-
6490: eli ennen kouluikää on saatavissa hyvin epä- kea saavuttaa edes tavallisimpia kaikille kansa-
6491: tasaisesti ja liian vähäisessä määrin. Kuuroilla laisille tarkoitettuja yhteiskunnan palveluja il-
6492: on siis useimmiten kolminkertainen vamma: man viittomakielen taitoisen kuulevan hen-
6493: - kuulemisen alueella kilön apua. Samoin Jyväskylän kaupungin ja
6494: - puheen tuottamisen alueella yliopiston yhteistyönä tehty tutkimus "Jyväs-
6495: - kielen ymmärtämisen alueella. kylän vammaisten elinolosuhteet ja palvelujen
6496: saavutettavuus" tuo selvästi esiin, että kuurot
6497: Kuuron ihmisen perusongelma on vaikeus ovat kaikkein huonoimmassa asemassa erilaisten
6498: saada kontakteja ympäristöönsä sekä vastaan- palvelujen saannin suhteen ja tämä johtuu sii-
6499: ottaa eri viestintävälineiden tarjoamia tietoja. tä, että viittomakielen taitoisia tulkkeja ei ole
6500: Alle kouluikäisten kuulovammaisten lasten käytettävissä aina tarvittaessa.
6501: kuntoutus sekä heidän vanhempiensa tuki ja Viittomakielen tulkki on kuurolle välttämä-
6502: ohjaus tulisi saada järjestettyä niin, että kaikki tön "apuväline", asioiden, tietojen ja palvelu-
6503: tarvitsevat saavat näitä palveluja riittävästi. jen välittäjä. Se on viestinkuljetuspalvelua ja
6504: Nykyään he eivät saa. Suomessa on 7 kotioh- samanlainen apuväline kuin kuulokoje on huo-
6505: jaajaa kuulovammaisten lasten perheitä varten. nokuuloiselle. Huonokuuloiset saavat kuuloko-
6506: Ruotsissa vastaava luku on toistasataa. Kuulon- jeensa yksilöllisenä lääkintähuoltona invalidi-
6507: huoltoliiton kuntoutuskoti, jonka tehtävänä on huoltolain mukaan.
6508: palvella koko maata, pystyy antamaan vain Julkiset tiedotusvälineet eivät palvele kuu-
6509: ensiapua. Keskussairaaloiden korvaosastoilla ei roa. Radiota ei voi seurata lainkaan. Televisio
6510: useimmilla ole valmiutta hoitaa näitä tehtäviä on audiovisuaalinen tiedotusväline, joka edel-
6511: asiantuntevan kuntoutushenkilöstön puuttuessa. lyttää vastaanottajalta sekä kuulo- että näkö-
6512: Sosiaalihallitus on esittänyt sosiaali- ja ter- kykyä. Edellisen puuttuessa kuuroilta ovat tele-
6513: veysministeriölle 20. 10. 1976 lähettämällään visio-ohjelmat vaikeasti ymmärrettävissä tai si-
6514: kirjelmällä viittomakielen tulkkipalvelun järjes- sältöä ei pystytä seuraamaan lainkaan. Teksti-
6515: tämistä invalidihuoltona. Tulkkien tehtävänä tystä on ainoastaan ulkolaisissa ohjelmissa. Te-
6516: olisi välittää kuuroille kaikille kansalaisille tar- levisio voisi kuitenkin tarjota kuuroille enem-
6517: koitettuja palveluja, kuten sosiaali- ja terveys- män kuin se nykyään tarjoaa. Viittomakielisiä
6518: huollon palveluja, koulutus-, oikeus- sekä työ- ohjelmia on kovin vähän ja niistäkin on osa
6519: hön ja asumiseen liittyviä palveluja. Kulttuuri-, kuuleville tarkoitettuja informaatio-ohjelmia.
6520: viihde- ja virkistyspalveluja ei tässä vaiheessa Pohjoismaiden Neuvosto on allekirjoittanut
6521: ole mahdollista kuuroille välittää. päätöksen (myös Suomi), jonka mukaan tele-
6522: Tämän tulkkipalvelun aloittaminen ei näytä vision tulisi palvella myös erilaisia vähemmistö-
6523: toteutuvan. Säästölinja, joka estää uusien virko- ryhmiä. Esim. Ruotsin television palveluksessa
6524: Toivomusaloite n:o 143 155
6525:
6526: on useita viittomakielen ta1to1s1a henkilöitä, ()n laatinut määräyskokoelr.oan liikuntaesteisten
6527: jotka suunnittelevat ohjelmia myös kuuroille. huomioonottamisesta yleisön käyttöön tarkoi-
6528: Olisi toivottavaa, että kuuroja varten palkat- tettujen tilojen suunnittelussa. Tämä määräys-
6529: taisiin Yleisradioon toimittaja, jonka tehtävänä kokoelma ei huomioi lainkaan kommunikaatio-
6530: olisi katsoa, että kuurot voisivat saada televisio- esteisiä. Yleisön käyttöön tarkoitetut palveluti-
6531: ohjelmista jotain, laatia tekstitystä uutisiin, lat olisi suunniteltava siten, että kommunikaa-
6532: kilpailuselostuksiin, keskusteluihin ja ajankoh- tioesteisetkin voisivat käyttää niitä. Pankeissa,
6533: taisiin ohjelmiin sekä suunnittelisi esim. suo- virastoissa, julkisissa palvelutiloissa ja joukko-
6534: menkielen kurssin kuuroille. liikenneasemilla asiakaspalvelussa tulisi olla hy-
6535: Televisio on sitä tärkeämpi kuuroille, koska vä näköyhteys ja mahdollisuus käyttää kynää
6536: kieli-invaliditeettinsa vuoksi kuuroille tuottaa ja paperia. Ei esimerkiksi vain kovaäänisten
6537: vaikeuksia ymmärtää lehdistön ja kirjallisuuden kautta huutaa valmiita papereita noudettavaksi,
6538: tekstiä. Lehdistön tekstin muuttaminen kuuroil- vaan sen tulisi näkyä myös valotaululla. Samoin
6539: le soveltuvaksi ei ole mahdollista, joten toivom- ilmoitukset aikataulumuutoksista. Virastojen ja
6540: me television voivan paremmin palvella kuuro- lääkäreiden vastaanottotilojen sisäänkäyntiovis-
6541: ja julkisena tiedonjakajana. sa .ei saisi olla summerikutsua, vaan myös va-
6542: Vuoden alussa siirryttiin televisio- ja radio- lolla toimiva kutsu "sisään". Yleisön käyttöön
6543: lupamaksuissa uuteen järjestelmään: kuuntelu- tarkoitettujen huvi- ja kokoontumistilojen suun-
6544: lupa poistetaan ja kaikilta peritään samansuu- nittelussa olisi paljon toivomisen varaa, samoin
6545: ruinen lupamaksu. Aikaisemmin kuurot ovat urheilu-, virkistys-, kulttuuri- ja kauppa- ja va-
6546: saaneet vapautuksen kuunteluluvan maksusta, paa-ajan harrastustilojen suunnittelu tarvitsisi
6547: mutta uuteen järjestelmään siirryttäessä he ovat vain pieniä täydennyksiä, jotta ne voisivat pal-
6548: menettäneet tämän edun. Kuurojen Liitto on vella myös kuuroja.
6549: anonut liikenneministeriöltä, että tämä etu säi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
6550: lyisi uuteen järjestelmään siirryttäessä, mutta taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6551: asia on lykkääntynyt eikä päätöstä ole tullut.
6552: On kohtuutonta vaatia kuuroja maksamaan sa- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
6553: mansuuruinen lupamaksu, koska kuurot eivät kuurojen sosiaali- ja terveydenhuoltoon,
6554: voi kuulla äänitystä, puhetta ja musiikkia, ei- koulutukseen, oikeudelliseen asemaan,
6555: vätkä käyttää radiota. työoloihin ja asumiseen liittyvien epä-
6556: Kuuroilla on monenlaisia vaikeuksia asioi- kohtien korjaamiseksi.
6557: dessaan julkisissa tiloissa. Sisäasiainministeriö
6558: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
6559:
6560: Matti Asunmaa
6561: 156 1977 vp.
6562:
6563: Toivomusaloite n:o 144.
6564:
6565:
6566:
6567:
6568: Breilin ym.: Keskuslämmityskattiloiden hyötysuhdenormiston
6569: aikaansaamisesta.
6570:
6571:
6572: E d u s k u n n a 11 e.
6573:
6574: Suomessa ei ole käytössä minkäänlaisia vaa- kaansaisi noin 37 0 000 tonnin säästön kevyen
6575: timuksia keskuslämmityskattiloiden hyötysuh- öljyn ja yli 140 000 tonnin säästön raskaan öl-
6576: teeseen nähden. Tosi on, että muutamat koti- jyn kohdalla. Rahallinen säästö olisi noin 200-
6577: maiset kattilanvalmistajat ovat kiinnittäneet 250 milj. markkaa nykyisillä hinnoilla.
6578: huomiota valmisteen hyötysuhteeseen. Niinpä Kun on ilmeistä, että polttoöljyn hinta tule-
6579: Suomessa onkin kaupan muutamia aivan erin- vaisuudessa tulee huomattavasti nousemaan
6580: omaisen hyviä kattilatyyppejä, mutta rinnalla nykyisestä hintatasosta, tuntuu ilmeisen tarpeel-
6581: on myös eräitä varsin heikkotehoisia. Maahan liselta kiinnittää huomiota keskuslämmityskat-
6582: tuodaan myös ulkolaisia keskuslämmityskat- tiloiden valmistusta tarkoittavan hyväksyttävän
6583: tiloita, joista eräänkin tyypin hyötysuhde lie- normiston luomiseen. Sitäpaitsi kysymyksessä
6584: nee noin 60 % :n tuntumilla. Tämmöistä katti- on mitä suurimmassa määrin kuluttajansuojaan
6585: laa käytettäessä on samalla kysymys mitä suu- liittyvä asiakokonaisuus.
6586: rimmasta tuhlauksesta niin maksutaseen kuin Edellä olevaan perusteluun viitaten ehdo-
6587: energiakysymyksen suhteen puhumattakaan itse tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
6588: käyttäjälle syntyvistä kustannuksista. sen,
6589: Eräissä laskelmissa osoitetaan, että jo 10 että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
6590: % :n energian säästö, joka voidaan saavuttaa keskuslämmityskattiloiden hyötysuhde-
6591: kattilalaitosten hyötysuhdetta parantamalla, ai- normiston laatimiseksi.
6592: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1977.
6593:
6594: Reino Breilin Matti Puhakka Paula Eenilä
6595: Matti Luttinen Arvo Ahonen Uki Voutilainen
6596: 1977 vp. 157
6597:
6598: Toivomusaloite n:o 145.
6599:
6600:
6601:
6602:
6603: Fred ym.: Sosiaali- ja terveysministeriön raittius- ja alkoholiosas-
6604: ton kehittämisestä.
6605:
6606:
6607: E d u s k u n n a 11 e.
6608:
6609: Alkoholijuomien kulutus on niiden entistä Vain haittojen korjaamisesta huolehtiva, te-
6610: vapaamman saannin johdosta noussut seitse- hokkaan ehkäisyn laiminlyövä sosiaalipolitiikka
6611: mässä vuodessa noin 124 prosenttia. Kulutus ei ole sosiaalipolitiikkaa sanan varsinaisessa
6612: ei ole siirtynyt väkevistä juomista mietoihin. mielessä.
6613: Alkoholihaitat ovat lisääntyneet. Juopumuspi- Pyrittäessä alkoholijuomien kulutuksen ja
6614: dätyksiä suoritettiin vuonna 1968 149 000 ja tupakanpolton hillitsemiseen sekä muiden huu-
6615: vuonna 1975 276 000. Poliisin tietoon tulleiden mausaineiden käytön estämiseen on käytettävis-
6616: tappojen ja pahoinpitelyjen määrä oli vuonna sä näiden aineiden saantia rajoittava kontrolli-
6617: 1970 5 416 ja vuonna 1975 10 072. Rattijuop- politiikka, niiden käyttöä suosivia asenteita
6618: poustapausten määrä oli vuonna 1968 6 889 muuttamaan pyrkivä opetus- ja tiedotustoiminta
6619: ja vuonna 1975 17 918. sekä vaarallisten nautintoaineiden käytön pe-
6620: Huumausaineiden käyttö on huomattavasti rimmäisten syiden poistamista tarkoittava yh-
6621: lisääntymässä. Huumausainerikoksia ei ennen teiskunnallinen uudistustoiminta.
6622: vuotta 1969 tilastoitu erikseen. Poliisin tietoon Alkoholijuomien ja tupakan kulutuksen kont-
6623: tuli huumausainelain ja -asetuksen rikkomista- rollissa on hintapolitiikka käyttökelpoinen ja
6624: pauksia vuonna 1969 497, vuonna 1970 2 634, tehokas keino, samoin niiden valmistuksen ja
6625: vuonna 1971 9 031, vuonna 1972 10 514 ja kaupan uskominen valtion monopolille. Samat
6626: vuonna 1973 13 624, vuonna 1974 21173 ja keinot ja reseptipakko estävät myös huumaus-
6627: vuonna 1975 19 695. tarkoituksiin sopivien lääkeaineiden väärin-
6628: Tupakan ja erityisesti savukkeiden kulutus käyttöä. Laittomien huumausaineiden kontrolli-
6629: kahta viimeistä vuotta lukuunottamatta on kas- politiikka rajoittuu poliisin ja tullin toimenpi-
6630: vanut. Tupakan kulutus henkeä kohti vuodessa teisiin.
6631: oli vuonna 1959 1,2 kg, vuonna 1968 1,4 kg Vaarallisten nautintoaineiden käyttöä suosi-
6632: ja vuonna 1974 1,7 kg. Tupakan ja erityisesti vat asenteet perustuvat paitsi alkoholin ja tupa-
6633: savukkeiden polton vaikutus esim. keuhkosyö- kan perinteisiin asemiin yhä häikäilemättömäm-
6634: vän, kurkunpään syövän, kroonisen keuhkoka- mäksi käyvään mainontaan ja muuhun myyn-
6635: tarrin ja sydäninfarktien syntyyn on tunnettu ninedistämistoimintaan. Huumausaineita ei voi-
6636: ja tunnustettu. da mainostaa suoranaisilla ilmoituksilla, mutta
6637: Alkoholijuomien, muiden huumaavien amet- vielä aivan äskettäin ne saivat joukkoviesti-
6638: den ja tupakan käyttö aiheuttavat maamme so- missä sekä suoranaista että peitettyä teksti-
6639: siaali- ja terveyspalveluille erittäin suuria rasi- mainosta eikä niitä koskeva kirjoittelu vielä-
6640: tuksia. kään ole asiallisen informoivaa.
6641: Käsityksemme mukaan alkoholijuomien, mui- Yhteiskunnan velvollisuutena on huolehtia
6642: den huumausaineiden ja tupakan käytön joh- siitä, että alkoholia, muita huumausaineita ja
6643: dosta sosiaali- ja/ tai lääkintähuollon tarpeeseen tupakkaa koskeva asiallinen tieto leviää mahdol-
6644: joutuneita ihmisiä on pyrittävä auttamaan kai- lisimman laajalle ja että sitä voidaan antaa sel-
6645: kin käytettävissä olevin keinoin. Mutta jos näi- laisissa muodoissa, jotka vaikuttavat sekä asen-
6646: den aineiden kulutus pääsee jatkuvasti kasva- teisiin että käyttäytymiseen. Tässä suhteessa on
6647: maan, yhteiskunnan mahdollisuuksille auttaa paljon laiminlyöty.
6648: niiden aiheuttamista haitoista kärsiviä tulee Alkoholiyhtiön, Alkoholitutkimussäätiön,
6649: varsin pian raja. kuntien ja raittiusjärjestöjen harjoittaman alko-
6650: 158 Toivomusaloite n:o 145
6651:
6652:
6653: holijuomia, niiden käytön sylta Ja vaikutuksia tai -virasto ( Statens Edruskapsdirektorat), jon-
6654: koskevan tiedotus- ja koulutustoiminnan johto ka tehtäviin kuului alunperin alkoholikysymys-
6655: on sosiaali- ja terveysministeriön raittius- ja al- tä ja huumausaineongelmaa koskevan opetus- ja
6656: koholiosaston tehtävänä. Osastolle on myös us- valistustoiminnan edistäminen sekä raittiuslau-
6657: kottu alkoholijuomien valmistuksen, myynnin takuntatoiminnan johtaminen. Myöhemmin sil-
6658: ja käytön ylin valvonta. Osaston tehtäviin ei le on siirretty myös alkoholistihuoltotehtäviä.
6659: kuulu koululaitoksen piirissä suoritettavan rait- Virastolla on seitsenhenkinen hallitus, jonka
6660: tiuskasvatustyön valvonta tai ohjaus eikä sillä jäsenistä kolme valitaan raittiusjärjestöjen nimeä-
6661: ole muutakaan välitöntä yhteyttä tähän toimin- mistä ehdokkaista, sekä 24-henkinen edustajisto
6662: taan. Osaston tehtäviin kuuluivat vuoteen 1941 ja kahdeksanhenkinen asiantuntijajaosto opetus-
6663: saakka myös alkoholistihuollon asiat. Alkoholi- tehtäviä varten. Viime mainittuun opetusminis-
6664: juomien salakuljetuksen, -valmistuksen ja -kau- teriö, sosiaaliministeriö, Oslon yliopisto ja ti-
6665: pan valvonta kuuluvat lähinnä tullille ja polii- lastollinen keskustoimisto asettavat yhden jä-
6666: sille. Osaston yhteydessä toimivaan neuvottelu- senen ja raittiusjärjestöt neljä. Virastossa on
6667: kuntaan kuului aikaisemmin kaikkien näiden kaksi toimistoa, toinen opetustehtäviä ja toi-
6668: alojen viranomaisia ja asiantuntijoita. nen raittiuslautakuntia varten sekä lisäksi al-
6669: Huumausainekysymykset ovat nykyisin so- koholistihuollon ylilääkärin toimisto.
6670: siaalihallituksen, lääkintöhallituksen, lääkintö- Käsityksemme mukaan Norja tarjoaa käyttö-
6671: hallituksen ylilääkärin ja huolto- ja väestöosas- kelpoisen mallin alkoholijuomien, muiden huu-
6672: ton ylitarkastajan hoidossa. Vaitioneuvoston mausaineiden ja tupakan käytön ehkäisemistä
6673: asettamassa huumausaineneuvottelukunnassa tarkoittavan toiminnan tehostamiseksi ja kes-
6674: ovat lisäksi edustettuina mm. opetusministeriö, kittämiseksi.
6675: valtiovarainministeriö, kouluhallitus, tulli, alko- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6676: holistihuolto ja raittiusjärjestöt. Raittius- ja al- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6677: koholiosaston asiantuntemusta ei siellä ole tar- muksen,
6678: vittu, vaikka huomattava osa alan tiedotustoi-
6679: minnasta on jäänyt raittiuslautakuntien ja -jär- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
6680: jestöjen hoidettavaksi. menpiteisiin sosiaali- ja terveysministe-
6681: Maaliskuun alusta 1977 voimaan tuleva la- riön raittius- ja alkoholiosaston kehittä-
6682: ki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi miseksi siten, että sen tehtäviin yhteis-
6683: antaa paikallisen tupakoinnin vähentämistä kos- toiminnassa muiden sosiaali-, lääkintö- ja
6684: kevan valistustoiminnan terveyslautakunnan ja kouluviranomaisten sekä raittius- ja mui-
6685: raittiuslautakunnan tehtäväksi. Sensijaan laki den kansalaisjärjestöjen kanssa tulisi
6686: ei anna mitään tehtäviä sosiaaliministeriön rait- kuulumaan alkoholijuomien, huumaus-
6687: tius- ja alkoholiosastolle, joka ohjaa ja valvoo 4ineiden ja tupakan käytön ehkäisemis-
6688: raittiuslautakuntien toimintaa. tä tarkoittavan toiminnan ohjaaminen
6689: Norjassa aloitti vuoden 1969 alussa toimin- ja johto.
6690: tansa sosiaaliministeriön alainen raittiushallitus
6691: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1977.
6692:
6693: Jorma Fred Sauli Hautala Veikko J. Matikkala
6694: Olavi Majlander Antero Juntumaa Impi Muroma
6695: U. Järvilehto Erkki Korhonen
6696: 1977 vp. 159
6697:
6698: Toivomusaloite n:o 146.
6699:
6700:
6701:
6702:
6703: Fred ym.: Tölkkioluen myynnin kieltämisestä.
6704:
6705:
6706: E d u s k u n n a 11 e.
6707:
6708: Olutta on alettu myydä yhä enemmän töl- Ne jäävät julkisille paikoille tai luontoon epä-
6709: keissä. Nämä noin 45 sl:n peltitölkit ovat luon- määräiseksi ajaksi aiheuttaen epäsiisteyttä ja
6710: nollisesti käyttäjälle kätevämpiä kuin pullot myöskin vaaroja etenkin luonnossa liikkujille.
6711: ainakin niissä tapauksissa, jolloin niitä on tar- Käsityksemme mukaan oluttölkkien valmistus
6712: koitus kuljettaa kauemmaksi tavalla tai toisel- ja myynti on omiaan lisäämään alkoholihaittoja
6713: la. Oluttölkki mahtuu myös pulloa paremmin ja ympäristön saastumista. Nähdäksemme tölk-
6714: taskuun, jolloin se antaa mahdollisuuden oluen kioluen myynti olisi lopetettava.
6715: nauttimiseen myös julkisilla paikoilla. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
6716: Kun oluttölkki on suurempi tilavuudeltaan kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6717: kuin pullo, siitä saa myös nautittaessa nopeam-
6718: min päihtymyksen. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
6719: Oluttölkit saastuttavat ympäristön, koska nii- menpiteisiin tölkkioluen myynnin kiel-
6720: tä ei missään tapauksessa palauteta myymälään. tämiseksi.
6721: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1977.
6722:
6723: Jorma Fred Antero Juntumaa U. Järvilehto
6724: Olavi Majlander Veikko J. Matikkala Erkki Korhonen
6725: Sauli Hautala Impi Muroma Raino Westerholm
6726: 160 1977 vp.
6727:
6728: Toivomusaloite n:o 147.
6729:
6730:
6731:
6732:
6733: Friberg: Komitean asettamisesta laatimaan mainosalan lainsää-
6734: däntöä.
6735:
6736:
6737: E d u s k u n n a 11 e.
6738:
6739: Mainostamisen sisältöä ohjaavat Suomessa hemaisevan naisellisen ruumiinosan, esim. rin-
6740: sangen ylimalkaiset säännökset. Paitsi paino- nat, joilla on tarkoitus houkutella kuluttaja te-
6741: vapauslain ja muun lainsäädännön sisältämiä kemään osto- tms. päätös.
6742: yleisiä mainintoja painotuotteen tms. sisällös- Tanskassa ovat naisjärjestöt kiinnittäneet sa-
6743: tä on mainosten ulkoasun ja sisällön seuraami- maan ilmiöön huomiota. Niinpä Tanskan lm-
6744: nen ja kontrolloiminen mainosalan yrittäjien luttaja-asiamies on asettanut työryhmän pohti-
6745: omissa käsissä. Viimemainituista alan itsensä maan toimenpiteitä tällaisen mainostoiminnan
6746: teettämistä ohjeista on mainittava mainonnan hillitsemiseksi.
6747: kansainväliset säännöt, joihin yrittäjät myös Mainosten sisällössä saattaa esiintyä myös
6748: vetoavat katsoessaan että alan valvonta on tyy- muunlaisia asiattomuuksia eikä mainonnan kan-
6749: dyttävästi hoidettu näillä vapaaehtoisilla toimen- sainvälisiin sääntöihin sisältyvillä vapaaehtoisuu-
6750: piteillä. den pohjalle perustuvilla sanktiotoimenpiteillä
6751: Tilanne on todellisuudessa kuitenkin toinen. ole tarpeeksi painoa epäsuotuisan kehityksen
6752: Mainonnan kansainväliset säännöt kieltävät esi- hillitsemiseksi.
6753: merkiksi lasten hyväksikäytön mainonnassa. Kui- Tähän viitaten ehdotan eduskunnnan hyväk-
6754: tenkin sekä päivälehti- että televisiomainonnas- syttäväksi toivomuksen,
6755: sa saattaa esiintyä lapsen hyväksikäyttämistä
6756: kaupallisia tarkoituksia varten. että hallitus asettaisi komitean laati-
6757: Mainosala saa runsaasti kansainvälisiä vai- maan ehdotusta mainosalan lainsäädän-
6758: kutteita. nöksi tarkoituksella myös estää lasten
6759: Tämän seurauksena on myös suomalaisessa hyväksikäyttö mainoksissa samoinkuin
6760: mainonnassa alettu käyttää naista yhä enem- naisen käyttäminen mainosten seksiob-
6761: män ns. seksiobjektina. Kehitys on vienyt sii- ;ektina.
6762: hen, että mainos saattaa vain sisältää jonkin
6763: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
6764:
6765: Ralf Friberg
6766: 1977 vp. 161
6767:
6768: Toivomusaloite n:o 148.
6769:
6770:
6771: Impiö ym.: Kaupan alalla länsirajalla toimivien yrittäjien ja työn-
6772: tekijäin toimeentulon ja työpaikan turvaamisesta.
6773:
6774: E d u s k u n n a II e.
6775: Länsirajan rajakaupassa tapahtui 1960-luvun jakelupaikkoja ja yleisesti sekä paikallisen väes-
6776: lopulla tapahtuneen devalvaation jälkeen suoma- tön että turistien polttoaineen ostaminen siirtyy
6777: laisten kauppiaiden kannalta todellinen läpimur- Ruotsin puolelle. Suomen valtion tulot mene-
6778: to ja uusi nousukausi. Vuosikymmeniä oli ti- tettyjen valmisteverojen muodossa alentuvat
6779: lanne ollut edullinen yksinomaan ruotsalaisille. arvioiden mukaan länsirajalla n. 150 milj. mark-
6780: Rajakaupan voimakas kasvu vaati huomattavia kaa vuositasolla. Työttömäksi jäävien työnteki-
6781: uhrauksia kauppaliikkeiden saattamiseksi ajan jöiden työttömyyskorvaukset lisäävät valtion
6782: vaatimalle tasolle sekä merkittäviä investointe- maksuosuuksia.
6783: ja uusien liikkeiden ja tavaratalojen rakentami- Ruotsin puolella on ollut vuosien ajan käy-
6784: seksi. Rajakaupan huippu saavutettiin vuosina tössä rajakaupan kilpailukyvyn turvaamiseksi
6785: 1972-197.3, jolloin valuuttamäärien kokonais- järjestelmä, jolla on tuettu alennettujen hinto-
6786: liikevaihto oli n . .300 milj. markkaa vuodessa. jen muodossa sikäläistä kauppaa. Näin on ollut
6787: Ruotsalaisten osuus oli lähes 90 prosenttia. Ra- tilanne eräiden elintarvikkeiden osalta, jotka
6788: jakauppa työllisti n. 4 000 kaupanalan työn- ovat rajaseudulla olleet halvempia kuin muual-
6789: tekijää. la Ruotsissa. Autojen käyttämän polttoaineen
6790: Tuntuva takaisku tuli ensi kerran vuonna osalta on esiintynyt samanlaista hintatukea ja
6791: 1974. Maassamme elintarvikkeiden hinnat nou- -kilpailua. Suomessa tällainen jousto on tunte-
6792: sivat jyrkästi. Ruotsissa vastaavasti suoritettiin matonta siitä huolimatta, että maassamme tun-
6793: keskeisten elintarvikkeiden hintojen huomatta- netaan naapureittemme etevämmyys kaupan-
6794: via alennuksia valtion maksaman hintatuen käynnissä laajemmissakin puitteissa kuin raja-
6795: avulla. Lisäarvonveron alennus toteutettiin sa- kaupassa .. Edelleen on todettava, että länsirajal,;
6796: manaikaisesti. lamme ovat kaupan piirissä työskentelevät mo-
6797: Vuonna 1975 rajakaupan valuuttamääräinen lemmin puolin rajaa sitä mieltä, että kummalla-
6798: liikevaihto oli vain 50 % parhaiden vuosien kin puolen rajaa on tempoilevaisuus, suuret
6799: keskimääräisestä tasosta. Kaupan palveluksessa vaihtelut, lasku- ja nousukaudet pelkästään
6800: olevien työntekijöiden määrä laski noin 1 800 pahasta. Rauhallinen ja tasapainoinen kehitys
6801: henkilöön eli alle puoleen huipputasosta. on kummallakin taholla todettu turvallisem-
6802: Vuosi 1976 on merkinnyt ratkaisevasti hei- maksi. ·
6803: kentynyttä asemaa rajakaupassa. Ostosmatkai- Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kun-
6804: lun suunta on kääntynyt ruotsalaisten eduksi nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6805: aivan muutamia myyntiartikkeleita lukuunotta- muksen,
6806: matta. Uutena ja erittäin merkittävänä piirtee- että hallitus ryhtyisi maamme länsi-
6807: nä on kuvaan tullut lukuisten bensiinin ja die- rajan maa-alueen piirissä käytävässä kau-
6808: selöljyn veron- ja hinnankorotusten jälkeen passa välittömästi sellaisiin toimenpitei-
6809: myös mainitun kaupan alan jyrkkä alamäki. siin, joilla turvataan tehokkaalla ja jous-
6810: Bensiinin hinnassa on vuoden 1977 alussa va- tavalla elintarvikkeiden ja autojen
6811: jaan 20 pennin ja dieselöljyssä liki 50 prosen- polttoaineiden hintapolitiikalla rajaan
6812: tin hinnanero ruotsalaisten alan yrittäjien hy- rajoittuvissa kunnissa sellainen kaupan-
6813: väksi. Näköpiirissä olevat hinnankorotukset käynti, joka takaa sekä alan yrittäjien
6814: Suomessa merkitsevät länsirajan polttoaineiden kohtuullisen tasaisen toimeentulon että
6815: huoltamoiden piirissä yli 200 työntekijän irti- kaupan piirissä työskentelevän henkilö-
6816: sanomista. Samalla joudutaan sulkemaan eräitä kunnan nykyistä varmemman työpaikan
6817: säilyttämisen mahdollisuuden.
6818: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
6819: Lauri Impiö Pekka Vilmi Niilo Koskenniemi
6820: Mikko Jokela Aimo Ajo Eero Lattula
6821: 21 0877001791
6822: 162. 1977 vp;
6823:
6824: Toivomusaloite n:o 149.
6825:
6826:
6827:
6828:
6829: Järvenpää ym.: Selviämisaseman perustamisesta päihtyneinä tava-
6830: tuille lapsille ja nuorille.
6831:
6832:
6833: E d u s k u n n a 11 e.
6834:
6835: . Nykyisen alkoholilainsäädännön aikana myös semme mukaan päihtyneinä tavattavat lapset
6836: lapset ja ,alle 18-vuotiaat nuoret ovat ryhtyneet ja nuoret olisi aina yritettävä viedä kotiin ja
6837: käyttämään alkoholijuomia siitä huolimatta, jättää heidät vanhempiensa huostaan, milloin
6838: että heillä ei lain mukaan ole oikeutta niitä se vain on mahdollista.
6839: saada. Tämä alkoholijuomien käytön lisäänty- Niitä tapauksia varten, jolloin vanhemmat
6840: minen on myös aiheuttanut näkyviä haittoja. syystä tai toisesta eivät ole kykeneviä huolehti-
6841: Kun vuonna 1968 pidätettiin juopumuksesta maan päihtyneistä lapsistaan tai vanhempia ei
6842: 17-vuotiaita ja sitä nuorempia 2 617, pidätet- tavata, tulisi kaupungeissa olla sellaiset nuorten
6843: tiin heitä vuonna 1975 8 919. Lisäksi poliisi päihtyneiden säilytyspaikat, joissa he voisivat
6844: lienee monessa .tapauksessa kuljettanut päihty- selvitä ja saada asiantuntevaa käsittelyä ja opas-
6845: neenä tavatut nuoret suotaan kotiin, jos se vain tusta.
6846: on ollut mahdollista. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
6847: Kun juopuneena kiinniotettuien 17-vuotiait- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6848: ten ja sitä nuorempien määrä lähentelee 9 000,
6849: pn. selvää, että monet näistä joutul(at sellaisiin että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
6850: säilytystiloihin, joissa on myös heitä ~jon van- menpiteisiin selviämisaseman perusta-
6851: hempia juopuneita. Näissä tiloissa saadt1t koke- miseksi päihtyneinä tavatuille lapsille ;a
6852: mukset aiheuttavat nuorille henkisiä. vammoja nuorille.
6853: ja he leimautuvat helposti juopoiksi. ·Käsityk-
6854: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
6855:
6856: Matti Järvenpää Lea Sutinen Sylvi Saimo
6857: Toivo Jokiniemi Anna-Liisa Jokinen Saimi Ääri
6858: Kalevi .Mattila Elly Sigfrids Uljas Mäkelii
6859: 1977 vp. 163
6860:
6861: Toivomusaloite n:o 150.
6862:
6863:
6864:
6865:
6866: Kauppi ym.: Harvaan asuttujen seutujen apteekkien toiminnan
6867: turvaamisesta.
6868:
6869:
6870: E d u s k u n n a 11e.
6871:
6872: Apteekkimaksujärjestelmän päätarkoituksena apteekkien lääkevarastoiksi. Apteekkimaksun
6873: oli alunperin erikokoisten apteekkien toiminnan takia lääkevarastona toimiminenkin on osoittau-
6874: tasaaminen. Tämä periaate toteutuikin alkuai- tunut epävarmaksi, jopa usein mahdottomaksi.
6875: koina, koska liikevaihdoltaan pieniltä apteekeil- . Ainoa ratkaisu harvaan asuttujen seutujen
6876: ta ei apteekkimaksua peritty. Apteekkimaksun pienten mutta lääkintähuollon kannalta tärkei-
6877: progressiivisen asteikon pysyttäminen muuttu- den apteekkien toiminnan turvaamiseen on ke-
6878: mattomana, vaikka rahan arvo on jatkuvasti ventää niiden apteekkimaksua. Tämä voidaan
6879: laskenut, on kuitenkin johtanut siihen, että toteuttaa suorittamalla nykyiseen apteekkimak-
6880: pienimmätkin apteekit joutuvat nyt maksamaan suun inflaatiokorjaus sekä käyttämällä apteek-
6881: tätä maksua. Tältä osin apteekkimaksu on me- kimaksuista kokonaisuudessaan keräytyviä va~
6882: nettänyt ·alkuperäisen tarkoituksensa. roja näiden pienten apteekkien toiminnan tuke-
6883: Erityisesti harvaan asuttujen seutujen aptee- miseen.
6884: kit, jotka ovat liikevaihdoltaan pieniä; mutta Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun:
6885: joiden merkitys lääkintähuollossamme on erit- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6886: täin suuri, ovat apteekkimaksun johdosta joutu- muksen,
6887: neet suuriin vaikeuksiin. Moniin pieniin syrjä-
6888: seutujen apteekkeihin ei viime aikoina ole ollut että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi~
6889: hakijoita, joten niitä on jouduttu lopettamaan. menpiteisiin harvaan asuttujen seutujen
6890: Muutamien pienten apteekkien toimintaa on apteekkien toiminnan turvaamiseksi.
6891: pyritty jatkamaan muuttamalla ne suurempien
6892: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
6893:
6894: Eeva Kauppi TapaiU Mörttinen Erkki Pystynen
6895: Saara Mikkola ,AJttero Salmenkivi Juhani Tuomaala
6896: Irma Koski Markku Salonen Juuso Häikiö
6897: Eero Lattula Elly Sigfrids Sylvi Saimo
6898: Antti Pohjonen Pekka Jokinen P. Savola
6899: Mikko Asunta Antero Juntumaa Pauli Räsänen
6900: Anna-Liisa Linkola Aili Vaittinen-Kuikka Tuure Junnila
6901: Ulla Järvilehto Heikki Jartti J~ani. Orrenmaa
6902: 164 1977 vp.
6903:
6904: Toivomusaloite n:o 151.
6905:
6906:
6907:
6908:
6909: Kauppi ym.: Inflaatiokorjauksen suorittamisesta apteekkimak-
6910: suun.
6911:
6912:
6913: E d u s k u n n a 11 e.
6914:
6915: Erikokoisten apteekkien toiminnan lasaarni- vaihdosta. Vuonna 1975 se oli keskimäärin
6916: seksi maahamme luotiin aikanaan apteekkimak: 8,55 prosenttia ja tällä hetkellä jo noin 9 pro-
6917: suun perustuva järjestelmä. Nykyisinkin vielä senttia. Nyt ollaankin vaiheessa, jolloin ap-
6918: runko-osiltaan voimassa olevaa lakia apteekki- teekkimaksukäyrä alkaa uhkaavasti tavoittaa
6919: maksusta (148/46) sovellettiin ensimmäisen apteekkien myyntipalkkiokäyrää. Kaikki kohon-
6920: kerran määrättäessä apteekkimaksu apteekkiliik- neet kustannukset on maksettava sillä jatku-
6921: keiden vuoden 1946 liikevaihdon perusteella. vasti pienentyneellä erotuksella, mikä apteekeil-
6922: Rahan arvon alenemisen johdosta apteekki- la on myyntipalkkioiden ja apteekkimaksun
6923: maksun suuruudet ja laskentaperusteet muutet- Ynnä muiden maksujen ja verojen välillä. Palk-
6924: tiin nykyisiksi 12 päivänä joulukuuta 1965 an- kakustannusten, huoneistovuokrien ja muiden
6925: netulla lailla (758/65). Alarajaksi vuotuiselle kulujen kohoamisen aiheuttamaa hintapainetta
6926: liikevaihdolle., josta apteekkimaksu peritään, apteekit eivät voi siirtää myytävien tuotteiden
6927: säädettiin 80 000 markkaa. Tämän alarajan hintoihin, koska valtioneuvosto määrää hinnat.
6928: kohdalla apteekkimaksun suuruus on 500 mark- Kun oli kulunut vasta pari vuotta vuonna
6929: kaa, mistä se nousee 5-10,75 prosenttia lii- 1965 säädettyjen taulukkojen voimaan tulosta
6930: kevaihdosta liikevaihdon kasvaessa. Nousu on ei maassamme ollut enää yhtään apteekkia,
6931: progressiivinen. jonka vuosittainen liikevaihto olisi jäänyt sää-
6932: Vaikka rahan arvo on vuoden 196,5 jälkeen detyn alarajan, 80 000 markkaa, alapuolelle, jo-
6933: laskenut noin kolmanneksella, ei apteekkimak- ten kaikki ·apteekit ovat tulleet apteekkimak-
6934: suun ole sen jälkeen suoritettu minkäänlaista sun piiriin. Tältä osin apteekkimaksu on menet-
6935: rahan arvon alenemisen huomioon ottavaa kor- tänyt kokonaan alkuperäisen tarkoituksensa:
6936: jausta. Apteekkimaksun progressiivisen astei- erikokoisten apteekkien toiminnan tasaamisen.
6937: kon pysyttäminen muuttumattomana rahan ar- ... Apteekkimaksun lisäksi määrättiin v. 1974
6938: von alenemisesta huolimatta on johtanut siihen, säädetyllä lailla ( 1110/74) toinenkin erikois-
6939: että apteekkimaksu on menettänyt alkuperäisen maksu: lääkelaboratoriomaksu, joka on kaksi
6940: tarkoituksensa, erikokoisten apteekkien toimin- tuhannesosaa lääkkeiden liikevaihtoverottomas-
6941: nan tasaamisen, ja siitä on tullut apteekeille ta myynti- ja ostohinnan erotuksesta apteekki-
6942: pelkkä veroruuvi. . maksulla vähennettynä.
6943: Vuonna 1966 apteekit maksoivat apteekki~ . Apteekkimaksun . progression, liikevaihdon
6944: maksua noin 14 miljoonaa markkaa, ja niiden alarajan . ja muiden laskentaperusteiden pysyttä-
6945: liikevaihto oli noin 230 miljoonaa markkaa. minen sellaisina kuin ne olivat yli kymmenen
6946: Vuoteen 1975 mennessä apteekkien liikevaih- vuotta sitten, josta ajasta rahan arvo on las-
6947: to oli noussut noin kolminkertaiseksi eli 783 kenut noin kolmanneksen, on saattanut apteek-
6948: miljoonaan markkaan. Kun otetaan huomioon kien toimintaedellytykset minimiin. Tilanne on
6949: rahan arvon aleneminen, niin voidaan todeta tällä hetkellä likipitäen samanlainen kuin vuon-
6950: liikevaihdon pysyneen suunnilleen ennallaan. na 1965, jolloin viimeksi suoritettiin rahan ar-
6951: Apteekkien maksama apteekkimaksu oli sa- von alenemisesta johtuen apteekkimaksujen in-
6952: mana aikana noussut lähes viisinkertaiseksi eli flaatiokorjaus. Tilannetta vaikeuttavat lisäksi
6953: 67 miljoonaan markkaan. nyt apteekeilta perittävät lääkelaboratoriomak-
6954: Apteekkimaksu oli vuonna 1966 keskimää- sut.
6955: rin 6,12 prosenttia apteekkien kokonaisliike- Apteekkien toimintaedellytysten säilyttämi-
6956: Toivomusaloite n:o 151 165
6957:
6958: seksi apteekkimaksussa olisi suoritettava kiirei- si eli noin 240 000 markkaan, mistä sitten
6959: sesti vastaavanlainen inflaatiokorjaus kuin vuon- maksu nousisi prosentuaalisesti. Progression
6960: na 196.5. Ellei tällaista korjausta pikapuolin jyrkkyyttä olisi lievennettävä, koska mm. lii-
6961: tehdä, on monella apteekilla edessään toimin- kevaihdon kasvuun vaikuttaa paljolti kalliiden
6962: nan lopettaminen. lääkeaineiden myynti, joiden myyntipalkkioita
6963: Samat vääristymät, joiden vuoksi vuoden on jatkuvasti pienennetty. Apteekkimaksulle
6964: 1965 inflaatiokorjaus tehtiin ja jotka· ilmenevät olisi myös säädettävä "inflaatioleikkuri", joka
6965: hallituksen esityksestä laiksi apteekkimaksusta pitäisi maksun suuruuden reaaliarvoltaan muut-
6966: annetun lain muuttamisesta (1964 vp. n:o 77/ tumattomana.
6967: 29..5.1964), ovat rahan arvon jatkuvan alene- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
6968: misen myötä uusiutuneet ja pätevät soveltaen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6969: perusteluiksi nyt ajankohtaiselle korjaukselle. muksen,
6970: Silloin säädetty ja edelleen voimassa oleva ap-
6971: teekkimaksun perustana olevan liikevaihdon että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
6972: alaraja, 80 000 markkaa, olisi nostettava rahan menpiteisiin inflaatiokorjauksen suorit-
6973: arvon alenemisen perusteella kolminkertaisek- tamiseksi apteekkimaksuun.
6974: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
6975:
6976: Eeva Kauppi Mikko Asunta Toivo T. Pohjala
6977: Saara Mikkola Antero Salmenkivi Ilkb Kanerva
6978: Irma Koski Juhani Tuomaala Sinikka Karhuvaara
6979: Heikki Jartti Antero Juntumaa Antti Pohjonen
6980: Eero Lattula Aili Vaittinen-Kuikka P. Savola
6981: Erkki Pystynen Pekka Jokinen Tuure Junnila
6982: Juuso Häikiö P. Mäki-Hakola Elly Sigfrids
6983: Anna-Liisa Linkola Tapani Mörttinen Juhani Orrenmaa
6984: Markku Salonen
6985: 166 1977 vp.
6986:
6987: Toivomusaloite n:o 152.
6988:
6989:
6990:
6991:
6992: Kauppi ym.: Alkoholijuomien ja muiden päihteiden käyttämistä
6993: aiheuttavien yhtdskunnallisten olojen tutkimisesta.
6994:
6995:
6996: E d u s k u n n a 11 e.
6997:
6998: Alkoholijuomien kokonaiskulutus on viiden- rajoittamalla. Vain kulutuksen supistuminen voi
6999: toista viimeisen vuoden aikana enemmän kuin tehokkaasti vähentää alkoholihaittoja.
7000: kolminkertaistunut. Tämä kehitys alkoi viime Keskustelussa on kuitenkin jatkuvasti viitat-
7001: vuosikymmenen alussa ja kiihtyi erityisesti sen tu muihin syihin kuin alkoholin helppoon såa~
7002: jälkeen, kun uusi alkoholilainsäädäntö teki al- tavuuteen kulutuksen kasvun selityksenä. Täl-
7003: koholijuomien saatavuuden entistä helpommak- löin on vedottu siihen voimakkaaseen yhteis-
7004: si vuoden 1969 alusta lukien. kunnallisten olojen muuttumiseen, mikä on
7005: Alkoholijuomien kokonaiskulutuksen kasvu sattunut yksiin alkoholin kulutuksen kasvuajan
7006: on lisännyt myös alkoholihaittoja, juopumuspi- kanssa.
7007: dätyksiä, väkivaltarikollisuutta ja rattijuoppout- Käsityksemme mukaan olisi erittäin tärkeä-
7008: ta lähes samassa suhteessa kuin kulutus on kas- tä selvittää, onko olemassa sellaisia yhteiskun-
7009: vanut. Uusin kansainvälinen alkoholitutkimus nallisten olojen muuttumisesta johtuneita syitä,
7010: on tullut siihen tulokseen, että alkoholinkulu- jotka ovat olleet omiaan lisäämään alkoholijuo-
7011: tuksen kaksinkertaistuessa ns. liikakäyttäjien mien kulutusta. Jos tällaisia syitä voidaan saada
7012: määrä nelinkertaistuu ja alkoholin kokonaisku- selville, voidaan myös pyrkiä niitä poistamaan.
7013: lutuksen kolminkertaistuessa liikakäyttäjien Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
7014: määrä yhdeksänkertaistuu. Liikakäyttäjillä tar- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7015: koitetaan niitä, jotka päivittäin nauttivat vähin-
7016: tään 100 grammaa puhdasta alkoholia. Tämän että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
7017: määrän jatkuva päivittäin nauttiminen aiheut- menpiteisiin tutkimuksen suorittamisek-
7018: taa huomattavia terveysvaaroja, mistä on seu- si siitä, onko ja millä tavalla yhteiskun-
7019: rauksena, että terveydenhoitojärjestelmä joutuu nallisten olojen muuttuminen edistänyt
7020: entistä moninkertaista suuremman rasituksen alkoholijuomien ja muiden päihteiden
7021: alaiseksi. käyttöä.
7022: Alkoholihaittojen vähentämiseen on pyritty
7023: ja pyrittävä ensisijaisesti alkoholin saatavuutta
7024: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
7025:
7026: Eeva Kauppi Juuso Häikiö Sylvi Saimo
7027: Saara Mikkola Ilkka Kanerva Antero Juntumaa
7028: Aili Vaittinen-Kuikka Sinikka Karhuvaara Väinö Raudaskoski
7029: Uljas Mäkelä Mikko Asunta Elly Sigfrids
7030: Heikki Jartti Tuure Junnila Juhani Orrenmaa
7031: Eero Lattula Anna-Liisa Linkola Juhani Tuomaala
7032: Erkki Pystynen Ulla Järvilehto Antti Pohjonen
7033: P. Savola
7034: 1977_ vp, 167
7035:
7036: Toivomusaloite n:o 153.
7037:
7038:
7039:
7040:
7041: Kauppi ytn.: Tupakkavalmisteiden velaksi myynnin kieltämisestä.
7042:
7043:
7044: E d u s kun n a II e.
7045:
7046: Tupakoinnin kansanterveydelliset ja kansan- daan käsitellä myös siitä erillään, on tupakka-
7047: taloudelliset vaara- ja haittatekijät on vähitellen tuotteiden velaksi myynnin ja ostamisen kieltä-
7048: tiedostettu ja tunnustettu. Myös tupakoinnin minen. Velaksi ostaminen on aina helppoa, kun
7049: vastustamispropagandaa on tehostettu. Siihen ostohetkellä ei tarvitse kiinnittää huomiota hin-
7050: liittyy hiljattain hyväksytty uusi tupakkalakikin, taan eikä siksi tule ajatelleeksi tupakan vaara-
7051: jossa määrätään tupakkatuotteiden mainonta tekijöitäkään. Käteisellä ostettaessa näkee heti,
7052: kiellettäväksi, tosin vasta runsaan vuoden ku- mitä tämä pahe vahingollisten vaikutustensa
7053: luttua. lisäksi tulee rahassa maksamaan. Silloin moni
7054: Mainoskielto ja ·valistuksen tehostaminen jättää ostamisen sikseen tai ainakin pitkittää
7055: ovat hyviä mutta eivät kuitenkaan riittävän te- ostamista siihen asti kunnes himo voittaa jär-
7056: hokkaita keinoja, mikäli todella halutaan pääs- jen. Joka tapauksessa tuloksia tällä keinolla
7057: tä tupakan kulutuksen vähentämiseen. Niiden saavutetaan.
7058: rinnalle tulisi saada selviä, nykyistä konkreetti- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
7059: sempia keinoja. Tupakkatuotteiden hintojen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7060: jatkuva korottaminen on yksi tehokas keino. muksen,
7061: Nythän hinnat eivät ole edes 1960-luvun lop-
7062: puvuosien tasolla. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7063: Toinen tehokas keino, joka liittyy läheisesti tupakkavalmisteiden velaksi myynnin
7064: tupakan mainonnan kieltämiseen, mutta voi- kieltämiseksi.
7065: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
7066:
7067: Eeva Kauppi Ulla Järvilehto Mikko Asunta
7068: Saara Mikkola Juhani Tuomaala Tuure Junnila
7069: Pauli Räsänen Antero Juntumaa Antti Pohjonen
7070: Erkki Pystynen Aili Vaittinen-Kuikka Sylvi Saimo
7071: Juuso Häikiö Uljas Mäkelä Juhani Orrenmaa
7072: Anna-Liisa Linkola Ilkka Kanerva P. Savola
7073: Väinö Raudaskoski
7074: 168 1977. vp.
7075:
7076: Toivomusaloite n:o 154.
7077:
7078:
7079:
7080:
7081: Kortesalmi ym.: Kalajoen matkailukeskuksen kehittämisestä.
7082:
7083:
7084: E d u s k u n n a 11 e.
7085:
7086: Pohjois-Suomen tunnetuimpia matkailukoh- janmaan seutukaavaliitto ja Keski-Pohjanmaan
7087: teita ovat jo kauan olleet Kalajoen Hiekkasär- maakuntaliitto, ovat kiirehtineet Kalajoen mat-
7088: kät, joiden läheisyydessä sijaitsee myös kuului- kailukeskushankkeen kehittämistä.
7089: sa Kailankarin historiallis-kansatieteellinen ka- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
7090: lastajayhdyskunta (kausikalastuspaikka kalama- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7091: jaineen ja kirkkoineen). Kuitenkin Särkillä ole- muksen,
7092: van hotellin lisäksi tarvitaan laajamittaisempaa
7093: alueen kehittämistä matkailukeskukseksi. Täl- että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
7094: lainen suunnitelma on jo kauan ollut vireillä Kala;oen matkailukeskuksen kehittämi-
7095: ja maakunnalliset yhteisöt, mm. Pohjois-Poh- seksi.
7096: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1977.
7097:
7098: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
7099: 1977 vp. 169
7100:
7101: Toivomusaloite n:o 155.
7102:
7103:
7104:
7105:
7106: Kortesalmi ym.: Pudasjärven Ison Syötteen matkailukeskuksen
7107: rakentamisesta.
7108:
7109:
7110: E d u s kun n a 11 e.
7111:
7112: Pudasjärven Iso Syöte on saanut mainetta minen. Ison Syötteen matkailukeskuksen ra-
7113: Suomen eteläisimpänä tunturina ja erinomaise- kentamista myös Pohjois-Pohjanmaan seutukaa-
7114: na urheilu-, retkeily- ja virkistysalueena, joka valiitto pitää suositeltavana.
7115: on varsin lyhyen matkan päässä esim. Oulun Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
7116: seudun suuresta väestökeskittymästä. Alueella nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7117: on jo yksityisen vireän kansalaistoiminnan muksen,
7118: aloitteesta saatu joitakin retkeilijäitä ja matkai-
7119: lijoita palvelevia helpotuksia, mutta pääosa on että hallitus ryhtyisi nopeasti toimiin
7120: vielä suunnitelmina, sillä alueelle on jo pitkään Pudasjärven Ison Syötteen matkailu-,
7121: ollut suunnitteilla huomattavan retkeily- ja retkeily- ja virkistyskeskuksen rakenta-
7122: matkailu- sekä talviurheilukeskuksen perusta- miseksi.
7123: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1977.
7124:
7125: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
7126:
7127:
7128:
7129:
7130: 22 0877001791
7131: 170 1977 vp.
7132:
7133: Toivomusaloite n:o 156.
7134:
7135:
7136:
7137:
7138: Lehmonen ym.: Sairaalabioiogin viran sisällyttämisestä terveyden-
7139: huollon alan henkilöstön 5-vuotissuunnitelmaan.
7140:
7141:
7142: E d u s k u n n a 11 e.
7143:
7144: Biologian opetusta suunnitelleen toimikunnan la, Seinäjoen keskussairaala ja Tampereen yli-
7145: mietinnqn mukaan maamme korkeakoulujen opistollinen keskussairaala, lähinnä juuri pato-
7146: biologian opetus esitettiin jaettavaksi koulutuk- logian laboratorion henkilökunnan vajauksen
7147: sen päämäärien mukaisesti eri opintosuun- vuoksi.
7148: nille siten, että tarkoituksena olisi valmistaa Kun sairaalalaitokseen perustettavien virko-
7149: korkeakoulutasoista henkilökuntaa muidenkin jen anominen on oleellisesti riippuvainen valta-
7150: alojen käyttöön kuin vain oppikoulujen opetus- kunnallisesta terveydenhuollon henkilökunta-
7151: työhön. Biotieteitten koulutustoimikunnan I suunnitelman kokonaisuudesta, eivät yksittäiset
7152: osamietinnön mukaisesti alan koulutusta tullaan sairaalabiologien virkojen perustamiset ole joh-
7153: edelleen jatkamaan ja kehittämään tarkoitukse- taneet toivottuun tulokseen sairaala-alan hal-
7154: na valmistaa korkeatasoisen koulutuksen saa- linnossa. Sairaalabiologien virkoja ei missään
7155: neita henkilöitä tutkijoiksi ja opettajiksi kor- toimielimessä ole huomioitu eikä esitetty näitä
7156: keakouluihin sekä sairaalalaitoksen palveluk- virkoja perustettavaksi, vaikka todellista tar-
7157: seen. vetta olisi olemassa ja korkeatasoisen koulutuk-
7158: Jyväskylän biologian laitos perustettiin 1970. sen saaneita henkilöitä niihin nimitettäväksi.
7159: Laitoksella on vuodesta 1972 koulutettu filo- Asiantuntijoiden taholta on todettu, että sai-
7160: sofian kandidaatteja pääaineenaan solubiologia. raalabiologin työ voisi osittain korvata labora-
7161: Solubiologian linjalla opiskelee tällä hetkellä 35 toriolääkärin työtä biologisten tutkimusmene-
7162: opiskelijaa jotka valmistuvat vuoteen 1980 telmien menetelmäjohtajana ja kontrolloijana,
7163: mennessä. Lääketieteellisen laboratorioalan johon tehtävään taas ei mainittujen alojen eri-
7164: asiantuntijat ovat ilmoittaneet, että mainitun koislääkärikoulutus anna riittävää tietoa ja pä-
7165: koulutuksen saaneista henkilöistä on huomatta- tevyyttä.
7166: vaa lisätarvetta lähinnä patologian, sero-bakte- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
7167: rologian ja nykyisen kansanterveystyön labora- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7168: torioiden henkilökuntana, lähinnä tällöin ver-
7169: rattavissa kliinisten laboratorioiden sairaalake- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
7170: mistien ja -fyysikoiden työalaan. menpiteisiin sairaalabiologin viran otta-
7171: Sairaalabiologin virkoja ovat tähän mennessä miseksi terveydenhuollon alan henki-
7172: anoneet yliopistojen lisäksi ainakin Keski-Suo- löstön 5-vuotissuunnitelmaan.
7173: men keskussairaala, Satakunnan keskussairaa-
7174: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
7175:
7176: Siiri Lehmonen Oili Suomi Helge Talvitie
7177: Paavo Vesterinen Pauli Räsänen Osmo Vepsäläinen
7178: Arvo Ahonen Jouko Mäkelä Niilo Koskenniemi
7179: Juhani Surakka
7180: 1977 rd. 171
7181:
7182: Hemställningsmotion nr 1.57.
7183:
7184:
7185:
7186:
7187: Lillqvist m. fl.: Om tillgodoseende av behovet av dövarbetare.
7188:
7189:
7190: T i II R i k s d a g en.
7191:
7192: Drygt var tusende person i vårt land är döv. De döva har liksom alla andra medborgare
7193: Det här betyder, att det finns närmare 8 000 i vårt land sina samhällsangelägenheter att
7194: personer som i vissa fall borde få hjälp, då de sköta om. Och eftersom vi fordra att det skall
7195: inte kan tillgodogöra sig vanligt tai. De döva ske på de hörandes villkor bör de få hjälp
7196: barnen kan ej lära sig talspråket på vanligt därmed.
7197: sätt. Det sker först i skolan och utan hjälp av Invalidvården ger i allmänhet hjälpmedel åt
7198: hörseln. Inlärningen är långsam och resultaten de handikappade. Borde inte också de döva
7199: därefter. En barndomsdöv har efter avslutad kompenseras av samhället på samma sätt och
7200: skolgång ett ordförråd mellan 500 och 1 000 enligt samma principer? Toiken för den döva
7201: ord. fungerar inte enbart som tolk utan måste även
7202: De döva måste vid kommunicering med hö- vid behov kunna redogöra för i synnerhet de
7203: rande ty sig tili läppavläsning. Eftersom många frågor, som den dövas språkkunskap och be-
7204: fonem ej syns på läpparna är de dövas möj- greppsvärld är snävare än den givna informa-
7205: lighet att förstå talet mellan 30 och 90 pro- tionen. Praktiken har nämligen utvisat, att
7206: cent. När utförda undersökningar i Sverige ödesdigra misstag kan ske på grund av miss-
7207: utvisar, att talet av en barndomsdöv kan förstås förstånd. Detta gäller · bl.a. sjukvården samt
7208: av hörande tili endast 15-25 procent, kan uppgörande av köpebrev och testamenten.
7209: möjligheterna att förstå varandra i motsatt För närvarande finns det dövarbetare i kyr-
7210: riktning inte vara mycket större. kans tjänst. Dessutom har Kuurojen Liitto r.y.
7211: Av denna redogörelse framgår att döva och tre konsulenter anställda. Detta är all arbets-
7212: hörande har svårt att förstå varandra genom kraft som nu står tili förfogande speciellt för
7213: talspråket. Då återstår som kommunikations- de döva. Dessa försöker förstås efter bästa
7214: medel, de dövas eget språk teckenspråket ellet förmåga hjälpa och bistå de döva men deras
7215: handalfabetet. Men för att teckenspråket skall arbetskapacitet räcker inte på långt när tili
7216: bli förbindelselänken mellan döva och hörande för att fylla behovet. Därför borde antalet
7217: måste det finnas ett tillräckligt antal dövtolkar, anställda för de dövas behov utökas med det
7218: d.v.s. hörande personer som kan översätta tec- snaraste.
7219: kenspråket tili tai. Med hänvisning tili det ovanstående föreslår
7220: Samhället bör ansvara för såväl utbildningen vi vördsamt, att riksdagen ville besluta hem-
7221: av dessa dövtolkar som för deras lön. Denna ställa,
7222: tjänst har de döva rätt att fordra av oss hö-
7223: rande. Därigenom kan vi göra livet lättare för att regeringen måtte skrida till snara
7224: de döva samt visa vår förståelse för deras åtgärder /ör att tillgodose behovet av
7225: problem. dövarbetare i vårt land.
7226: Helsingfors den 10 februari 1977.
7227:
7228: Bror Liliqvist Ralf Friberg
7229: Sinikka Luja-Vepsä Antti Pohjonen
7230: Mauno Forsman Juhani Tuomaala
7231: Ulf Sundqvist Reino Breilin
7232: 172 1977 vp.
7233:
7234: Toivomusaloite n:o 157.
7235: Suomennos.
7236:
7237:
7238:
7239:
7240: Lillqvist ym.: Kuurotyöntekijäin tarpeen tyydyttämisestä.
7241:
7242:
7243: E d u s k u n n a 11 e.
7244:
7245: Yli joka tuhannes henkilö maassamme on Kuuroilla, kuten kaikilla muillakin kansalai-
7246: kuuro. Tämä merkitsee sitä, että lähes 8 000 silla maassamme, on omat yhteiskunnalliset teh-
7247: henkilön tulisi tietyissä tapauksissa saada apua, tävänsä. Koska me vaadimme, että ne tulee
7248: koska he eivät voi seurata tavallista puhetta. hoitaa kuulevien ehdoilla, heidän tulee tässä
7249: Kuurot lapset eivät voi oppia puhumaan taval- saada apua.
7250: lisella tavalla. Tämä tapahtuu vasta koulussa Invalidihuolto antaa yleensä apuvälineitä
7251: ilman kuulon apua. Oppiminen on hidasta ja vammaisille. Eikö yhteiskunnan tulisi korvata
7252: tulokset sen mukaisia. Lapsesta saakka kuorol- kuuroille samalla tavalla ja samojen periaattei-
7253: la on koulunkäynnin päätyttyä 500-1 000 sa- den mukaan? Kuuron tulkki ei toimi pelkästään
7254: nan sanavarasto. tulkkina vaan hänen täytyy tarvittaessa selvit-
7255: Kuurojen täytyy keskustellessaan kuulevan tää sellaisia kysymyksiä, joiden tajuamiseen
7256: kanssa turvautua huulilta lukemiseen. Koska kuuron kielitaito ja käsitemaailma ilmaisuineen
7257: monia äänteitä ei näy huulilta, kuurojen mah- ovat riittämättömät. Käytäntö on nimittäin
7258: dollisuudet ymmärtää puhetta ovat 30-90 pro- osoittanut, että kohtalokkaita erehdyksiä voi
7259: sentin välillä. Kun Ruotsissa tehdyt tutkimuk- sattua väärinkäsitysten johdosta. Tämä koskee
7260: set osoittavat, että kuuleva voi ymmärtää kuu- mm. sairaanhoitoa sekä kauppakirjojen ja tes-
7261: rona syntyneen puheesta vain 15-25 prosent- tamenttien laatimista.
7262: tia, mahdollisuudet ymmärtää toista päinvastai- Tällä hetkellä kuurotyöntekijöitä on kirkon
7263: sessa suunnassa eivät voi olla paljon paremmat. palveluksessa. Tämän lisäksi Kuurojen Liitto
7264: Tästä selonteosta ilmenee, että kuurojen ja r.y:llä on palveluksessaan kolme neuvojaa. Tä-
7265: kuulevien on vaikea ymmärtää toisiaan puheen mä on erityisesti kuuroja varten käytettävissä
7266: avulla. Näin ollen ilmaisukeinoksi jää kuurojen oleva koko työvoima. Nämä pyrkivät tietysti
7267: oma kieli, merkki- eli viittomakieli. Mutta jot- parhaan kykynsä mukaan auttamaan ja avus-
7268: ta merkkikielestä tulisi yhdistävä side kuurojen tamaan kuuroja, mutta heidän työpanoksensa
7269: ja kuulevien välille, täytyy olla riittävästi kuu- ei läheskään riitä täyttämään tarvetta. Sen täh-
7270: rojen tulkkeja eli sellaisia kuulevia henkilöitä, den tulisi palkattujen työntekijöiden määrää
7271: jotka pystyvät kääntämään merkkikielen pu- kuurojen tarpeita varten lisätä mitä pikimmin.
7272: heeksi. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
7273: Yhteiskunnan tulee vastata sekä näiden kuu- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
7274: rojen tulkkien koulutuksesta että heidän pal- sen,
7275: kastaan. Tätä palvelua kuuroilla on oikeus vaa-
7276: tia meiltä kuulevilta. Täten voimme tehdä kuu- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
7277: rojen elämän helpommaksi sekä osoittaa ym- menpiteisiin kuurotyöntekiiöiden tar~
7278: märtämystä heidän pulmiaan kohtaan. peen tyydyttämiseksi maassamme.
7279: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
7280:
7281: Bror LUlqvist Ralf Friberg
7282: Sinikka Luja-Vepsä Antti Pohjonen
7283: Mauno Forsman Juhani Tuomaala
7284: Ulf Sundqvist Reino Breilin
7285: 1977 vp. 173
7286:
7287: Toivori:msaloite n:o 158.
7288:
7289:
7290:
7291:
7292: Luja-Vepsä ym.: Kehon pehtnytosien syöpäkasvaimien tutkimi-
7293: seen soveltuvien ATK-röntgenkartoittimien hankkimisesta yli-
7294: opistollisiJ.n keskussairaaloihin.
7295:
7296:
7297: E d u s k u n n a 11 e.
7298:
7299: Lääketieteellisen röntgentutkimuksen alalla Tieteellisessä tutkimuksessa ja käytännön po-
7300: on parin viime vuoden aikana julkaistu tietoja tilastyössä ATK-kartoitinlaitteiden merkitys tu-
7301: käänteentekevästä uudesta teknisestä keksin- lee olemaan tavattoman suuri. Ensimmäinen
7302: nöstä. Kyseessä on laite, jonka käytännön to- kiintoisa peruskysymys on varsin laajaksi ja
7303: teutuksessa on yhdistetty jo aikaisemminkin tun- syvälliseksi paisuneen röntgendiagnostiikan yh-
7304: nettuja laitteita. Nämä uudet ns. ATK-kartoitin- distäminen uuteen menetelmään. Huomattavat
7305: laitteet tulivat mahdollisiksi sen jälkeen, kun osat aikaisempaa diagnostiikkaa saavat nyt väis-
7306: menetelmän vaatimat lukuisat laskutoimitukset tyä syrjään. Odotettavissa on myös huomattavia
7307: voitiin laskukoneilla suorittaa riittävän nopeasti. kustannussäästöjä~ Aikaisempia menetelmiä voi-
7308: Yhtä kuvaa varten näitä laskutoimituksia tarvi- daan edelleen käyttää muutosten alustavaan et-
7309: taan nyt noin 50 000-100 000 kappaletta. sintään, mutta tarkempi selvittely tulee tapah-
7310: Kun yhteen tutkimukseen sisältyy useita kuvia, tumaan ATK -kartoitinmenetelmillä.
7311: nykyisessä vaiheessa 6-8, vaaditaan jokaisessa ATK-kartoitinlaitteiden suuri merkitys on sii-
7312: tutkimuksessa 300---800 000 laskua. Näiden nä, että tähän asti poikittaiskuvien saaminen
7313: laskujen nopea suorittaminen on mahdollista tutkimuksia varten on ollut teknisesti hankalaa
7314: vain ATK-menetelmin. Ensimmäinen laitteisto ja kuvat ovat olleet laadultaan heikkoja. Scanner-
7315: kehiteltiin kallon ja aivojen radiologisia tutki- menetelmä täydentää tähänastisia tutkimusme-
7316: muksia varten. Alunperin oli selvää, että uusi netelmiä aivan ratkaisevalla tavalla.
7317: tekniikka olisi laajennettuna käytettävissä koko Nyt tutkittavista kehon pehrnytosien pahan-
7318: kehon tutkimuksiin eikä vain kallon ja aivojen· ·laatuisista kasvaimista todettakoon nielun ja
7319: alueella. Kehitystyötä on tehty monissa maissa kurkunpään sekä kilpi- ja lisäkilpirauhasten kas-
7320: ja tieteellisessä kirjallisuudessa on keksinnöistä vaimet, kaulan alueen ja selkäytimen muutok-
7321: jo julkaisujakin olemassa. · set, keuhkojen kasvaimet, välikarsinan pahan-
7322: Menetelmä perustuu röntgensäteiden, radio- laatuiset muutokset, lukuisat vatsan alueen kas-
7323: isotooppimenetelmien sekä ATK-laitteistojen vaimet, munuaisten syöpä sekä rakon ja sisä-
7324: yhdistelmään. Kyseessä ei siis enää ole aikai- . synnyttimien syöpä. Luita ja niveliä on jo aikai-
7325: semman röntgentekniikan mukainen säteiden semmin voitu tutkia luotettavasti, mutta poikit-
7326: kohdistuminen röntgenfilmiin, filmin kehittämi- taiskuvauksilla voidaan nyt saada arvokasta li-
7327: nen ja löydöksen näin tapahtuva rekisteröinti. sätietoa.
7328: Uuden menetelmän kartoituskuvissa ovat koh- Edellä sanottu jo osoittaa uuden menetelmän
7329: teen eri pisteitten imeytymiserot jopa noin 100- tekniset ominaisuudet. Monet tähän asti visaiset
7330: kertaa suuremmat kuin aikaisemmin. Aikaisem- diagnostiset ongelmat voidaan nyt käsitellä uu-
7331: min varsin vaivalloisesti kuvattavat pehrnytosat della ja aikaisempaa paljon tarkemmalla ja täs-
7332: tulevat nyt erikoisen hyvin näkyviin. Niiden mällisemmällä tavalla.
7333: aiheuttamat heikot röntgenvarjot voidaan saada Nykyvaiheessa laitteistot ovat melko kalliita:
7334: esiin monikymmenkertaisina. ATK-tekniikan hinta on 2-3,5 miljoonaa markkaa. Tähän tu-
7335: aikakaudella on myös mahdollista suurentaa levat lisäksi tavanomaiset asennus- ja huolto-
7336: tai pienentää valittuja imeytymiseroja tai tarkas- kustannukset. Vaikka hinta vaikuttaakin kor-
7337: tella jotakin löydöksen kohtaa ns. "ikkunan" kealta, suurimmat sydän- ja verisuonitutkimus-
7338: kautta. röntgenlaboratoriot maksavat nykyisin yhtä
7339: 174 Toivomusaloite n:o 158
7340:
7341: paljon. ATK-kartoitinlaitteille on osoitettavissa ATK-röntgenkartoittimien hankkimiseksi maa-
7342: paljon laajempi käyttöalue kuin pelkästään sy- hamme, kuten eduskunta on yksimielisesti edel-
7343: dämen ja verisuonten erikoistutkimukset. lyttänyt?" Vastauksessaan ministeri totesi mm.
7344: Vuoden 1976 tulo- ja menoarvioon esitettiin seuraavaa: "Kysymyksessä mainittu ATK-rönt-
7345: raha-asia-alaitteessa 10 miljoonan markan mää- genkartoitinlaitteisto ( tietokonetomograafi), on
7346: rärahaa yliopistollisille keskussairaalaliitoille osoittautunut merkittäväksi tekniseksikeksinnök-
7347: ATK-röntgenkartoitinlaitteiden hankkimiseksi si syöpä- ym. kasvainten diagnostiikassa, sovel-
7348: yliopistollisiin keskussairaaloihin käytettäväksi tuen kallon, luuston sekä kehon pehrnytosissa si-
7349: käytännön potilastyössä ja tieteellisessä tutki- jaitsevien kasvainten diagnostiikkaan. Koska mai-
7350: muksessa. Valtiovarainvaliokunta totesi nitun laitteiston hinta sekä sen käyttökustan-
7351: aloitteen johdosta "ns. ATK-röntgenkartoitti- nukset ovat korkeat, sosiaali- ja terveysminis-
7352: men osoittautuneen parin viime vuoden aikana teriö katsoo, että kyseinen laitteisto tulisi
7353: varsin käänteentekeväksi keksinnöksi lääketie- hankkia alkuvaiheessa kokeiltavaksi yhteen yli-
7354: teellisen röntgentutkimuksen alalla. Laite so- opistolliseen keskussairaalaan ja vasta myöhem-
7355: veltuu erityisesti kehon pehrnytosien ja niissä min mahdollisesti - jos kokeilut antavat ai-
7356: ilmenevien syöpä- ym. kasvaimien tutkimiseen, hetta - muihinkin keskussairaaloihin, joiden
7357: joka tähän asti on ollut huomattava radiologi" väestöpohja on riittävän suuri."
7358: nen ongelma. - Valiokunta edellyttää hallituk- Koska on todettu, että edellä mainittujen
7359: sen kiireellisesti selvittävän lähemmin kyseisten laitteistojen saaminen yliopistollisiin keskussai-
7360: kartoittimien käyttömahdollisuudet röntgentut- raaloihin on tullut yhä tärkeämmäksi, ehdotam-
7361: kimuksen alalla sekä ryhtyvän tarpeellisiin toi- me eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7362: menpiteisiin näiden laitteiden saamiseksi maa-
7363: hamme." - Eduskunta on hyväksynyt lausu- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
7364: man yksimielisesti. menpiteisiin erityisesti kehon pehmyt-
7365: Lokakuun 29 päivänä 1976 esitettiin kirjalli- osien ;a niissä ilmenevien syöpä- ym~
7366: nen kysymys valtioneuvoston asianomaisen jäse- kasvainten tutkimiseen soveltuvien ATK-
7367: nen vastattavaksi. Kysymyksessä tiedusteltiin: röntgenkartoittimien hankkimiseksi kaik-
7368: "Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryhtynyt eri- kiin maamme yliopistollisiin keskussai-
7369: tyisesti kehon pehrnytosien ja niissä ilmenevien raaloihin.
7370: syöpä- ym. kasvainten tutkimiseen soveltuvien
7371: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
7372:
7373: Sinikka Luja-Vepsä Anneli Kivitie Pirkko Aro
7374: Eeva Kauppi Aimo Ajo Kaarina Suonio
7375: Anna-Liisa Hyvönen Jouko Mäkdä Helvi Niskanen
7376: Elly Sigfrids Elsi Hetemäki Sven-Erik Järvinen
7377: Aino Karjalainen Matti Puhakka Helge Siren
7378: Peter Muurman Paavo Tiilikainen Erkki Liikanen
7379: Markus Aaltonen Matti Luttinen Bror Lillqvist
7380: Meeri Kalavaineo Lyyli Aalto
7381: 1977 vp. 175
7382:
7383: Toivomusaloite n:o 159.
7384:
7385:
7386:
7387:
7388: Miettinen ym.: Mikkelin keskussairaalan laajennushankkeen to-
7389: teuttamisesta.
7390:
7391:
7392: E d u s k u n n a II e.
7393:
7394: Mikkelin keskussairaala on toinen kahdesta vaiheen suunnittelua vottru.sun jatkaa normaa-
7395: keskussairaalasta, joita ei vielä ole laajennettu listi ja hanke toteuttaa valtion taloudellisen
7396: edes perustamiskirjan edellyttämään laajuuteen. tilanteen helpotuttua vuosikymmenen vaihtees-
7397: Mikkelin keskussairaalan kuntainliiton kunnilla sa.
7398: on muissa keskussairaaloissa paljon sellaisia Käsitellessään kuluvan vuoden tulo- ja meno-
7399: paikkoja, joista olisi mahdollista luopua Mik· arviota eduskunta on myös hyväksynyt budjetin
7400: kelin keskussairaalan laajentamisen jälkeen. Laa- perusteluissa tätä koskevan lausuman.
7401: jennuksen toteuduttua Mikkelin keskussairaa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7402: lan kuntainliiton alueen keskussairaalapaikkojen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7403: määrän suhde asukasmäärään vastaisi koko muksen)
7404: maan nykyistä keskiarvoa.
7405: On siis varsin perusteltua, että Mikkelin seu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7406: dun keskussairaalapaikkojen määrän saamiseksi Mikkelin keskussairaalan laajennushank-
7407: tyydyttävälle tasolle ja Mikkelin läänin erikois- keen toisen rakennusvaiheen toteutta-
7408: sairaalapalvelujen täydentämiseksi Mikkelin kes- miseksi.
7409: kussairaalan laajennushankkeen toisen rakennus-
7410: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
7411:
7412: Mauri Miettinen Pekka Jokinen Erkki Liikanen
7413: 176 1977 vp.
7414:
7415: Toivomusaloite n:o 160.
7416:
7417:
7418:
7419:
7420: Miettinen ym.: Terveyskeskuksen terveysaseman ja sairaalan ra-
7421: kentamisesta Ristiinan kuntaan.
7422:
7423:
7424: E d u s k u n n a 11 e.
7425:
7426: Ristiinan kunnassa sijaitsevat terveyskeskuk- liiton alueella ja myös Ristiinan kunnassa huo-
7427: sen tarjoamat terveyspalvelut - sairaala, ham- mattava pula pitkäaikaissairaiden vuodepaikois-
7428: mashoito, lääkärit - useassa eri paikassa ha- ta. Ristiinan osastossa on 15 hoitopaikkaa. Osal-
7429: jallaan toisistaan ja varsin ahtaissa toimitiloissa. taan tästä syystä on Ristiinan kunnan edusta-
7430: Kuntainliiton perustamisneuvotteluissa sovit- jien taholta kuntainliiton perustamisneuvotte-
7431: tiin, että Ristiinaan tultaisiin rakentamaan uu- luissa esitetty, että Ristiinan kuntaan rakennet-
7432: det toimitilat kahta lääkäriä ja hammaslääkäriä taisiin kokonaan uusi vähintään 40-paikkainen
7433: varten tarvittavine aputiloineen sekä ensiasteen terveyskeskuksen vuodeosasto, joka sijoitettai-
7434: laboratorio- ja röntgentilat sekä hallinto- ja siin Ristiinaan lähivuosina rakennettavan lää-
7435: henkilökunnan sosiaaliset tilat. Laboratoriossa kärikeskuksen yhteyteen. Terveyskeskuslääkä-
7436: ja röntgenissä on tarkoitus suorittaa ensiasteen reiden ja -hammaslääkäreiden vastaanottotilat
7437: tutkimuksia, terveysaseman yhteyteen on tarkoi- on tarkoitus kuntainliiton toimintasuunnitelman
7438: tus myöhemmin rakentaa myös 40-paikkainen mukaisesti keskittää kirkonkylään rakennetta-
7439: vuodeosasto, avohoitotilojen huonetilaohjelma vaan samaan rakennukseen, jolloin nykyisestä
7440: on ollut jo kauan valmiina. hajakeskityksestä tällä alalla päästäisiin.
7441: Lääkintöhallituksen vahvistamassa kansan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7442: terveystyön toimintasuunnitelmassa vuosiksi nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7443: 1976-80 on Ristiinan avohoitotilojen raken- muksen,
7444: taminen ajoitettu vuodelle 1978. että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
7445: Ristiinan Pökkääseen kunnan kustannuksella piteisiin turvatakseen terveyskeskuksen
7446: rakennetusta ja keväällä 1975 käyttöön otetus- terveysaseman ;a sairaalan rakentamisen
7447: ta terveyskeskuksen sairaalan Ristiinan osas- Ristiinan kuntaan suunnitelmien mukai-
7448: tosta huolimatta vallitsee terveyskeskuskuntain- sesti.
7449: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
7450:
7451: Mauri Miettinen Pekka Jokinen
7452: 1977 vp. 177
7453:
7454: Toivomusaloite n:o 161.
7455:
7456:
7457:
7458:
7459: J. Mäkelä ym.: Astmapoliklinikoiden perustamisesta keskussai-
7460: raalapiireihin.
7461:
7462:
7463: E d u s k u n n a II e.
7464:
7465: Väestöstämme arvioidaan n. 2 % :n kärsivän tuullisena sitä, että tämän alueen tutkimus- ja
7466: astinasta. Näistä kolmasosa on alle 15-vuotiaita. hoitomahdollisuudet löytyisivät omasta keskus-
7467: Etenkin lapsuusiässä puhjennut astma on aller- sairaalapiiristä.
7468: gispohjaista ja vaatii perusteellista erityisalan, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7469: allergologian, asiantuntemusta ja hoitoa. Maas- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7470: samme on vielä useita keskussairaalapiirejä, muksen,
7471: joista puuttuu astmapoliklinikka. Erityisesti
7472: lasten kohdalla sairauden hoito vaatii kohtuut- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
7473: tomia ponnistuksia ja kustannuksia, mikäli hoi- menpiteisiin astmapoliklinikoiden perus-
7474: toa joudutaan hakemaan etäältä, jopa pääkau- tamiseksi kaikkiin keskussairaalapii-
7475: pungista saakka. Astman ollessa näinkin ylei- reihin.
7476: nen sairaus väestössämme, olisi pidettävä koh-
7477: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
7478:
7479: Jouko Mäkelä Kerttu Hemmi Kaarina Suonio
7480: Meeri Kalavainen Aulis Juvela Juhani Surakka
7481: Sven-Erik Järvinen Jermu Laine Eino Grönholm
7482: Arvo Ahonen Reino Breilin Olli Helminen
7483: Jouko Tuovinen Väinö Turunen Kalevi Mattila
7484: Aimo Ajo Bror Lillqvist Siiri Lehmonen
7485: Pirkko Työläjärvi Veikko Pajunen Pauli Uitto
7486: Peter Muurman Uljas Mäkelä Toivo Jokiniemi
7487: Matti Luttinen Sinikka Luja-Vepsä Kalevi Kivistö
7488: Antti Pohjonen Matti Puhakka
7489:
7490:
7491:
7492:
7493: 23 0877001791
7494: 178 1977 vp.
7495:
7496: Toivomusaloite n:o 162.
7497:
7498:
7499:
7500:
7501: J. Mäkelä ym.: Sairaanhoitohenkilöstön 2-portaisen henkilöstö-
7502: rakenteen toteuttamisesta.
7503:
7504:
7505: E d u s k u n n a 11 e.
7506:
7507: Sairaanhoftotyössä päätöksenteko ja suoritus- keuksien vuoksi voida toistaiseksi siirtyä. On
7508: taso eivät ole erotettavissa, vaan lähes kaikki kuitenkin huomioitava, että vastaavanlaisia vir-
7509: potilaan hoitoon liittyvät tehtävät sisältävät karakenteen uudistuksia erilaisine pätevöittä-
7510: paitsi toimenpiteen suorittamisen myös päätök- mistoimenpiteineen on aiemminkin suoritettu
7511: sen toimenpiteestä. 3-portaisessa hoitohenkilös- terveysalalla ( esim. kansanterveyslain yhteydes-
7512: törakenteessa, jolloin toimitaan järjestelmällä sä terveydenhoitajat) sekä laajasti eräillä muil-
7513: erikoissairaanhoitaja - sairaanhoitaja - apu- lakin aloilla ( esim. opettajien kohdalla perus-
7514: hoitaja, tehtävät on keinotekoisesti eriytetty koulu-uudistuksen yhteydessä, toimiupseeriuu-
7515: kolmelle tasolle, jollaista työn luonne sinänsä distus ym.). Tällöin on voitu todeta, että vir-
7516: ei vaadi. 2-portainen henkilöstörakenne, jolloin karakenneuudistuksen ei tarvitse merkitä työn-
7517: muutos merkitsisi järjestelmää erikoishoitaja - tekijäin aseman heikkenemistä, kunhan vain
7518: perushoitaja, olisi puollettavissa mm. erikois- käytetään riittämiin hyväksi erilaisia pätevöit-
7519: hoitajalle selvästi kuuluvien työnjohtotehtävien tämisratkaisuja ja virkamuutoksia.
7520: vuoksi. Keskiasteen koulutusuudistus näyttäisi edel-
7521: Terveydenhuollon koulutuskomitea ( 1973) lyttävän sitä, että sairaanhoidon henkilöstön
7522: esitti yksimielisesti, että sairaanhoitotyössä siir- koulutuksessa siirryttäisiin 2-portaiseen koulu-
7523: ryttäisiin kaksiportaiseen henkilöstörakentee- tusjärjestelmään.
7524: seen. Komitean mietinnöstä annetuissa lausun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7525: noissa ei tätä myöskään vastusteta. Terveyden- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7526: huollon opetussuunnitelmatoimikunta on laati- muksen,
7527: nut terveydenhuollon uudet opetussuunnitelmat että hallitus mahdollisimman pikai-
7528: kaksiportaista henkilöstörakennetta vatten sesti ryhtyisi tarvittaviin toimenpiteisiin
7529: (1977). sairaanhoitohenkilöstön 2-portaisen hen-
7530: Lääkintöhallitus on virkamiestyöryhmän sel- kilöstörakenteen toteuttamiseksi ja siir-
7531: vitykseen nojautuen esittänyt ( 1976), ettei tymiseksi 3-portaisesta henkilöstöraken-
7532: kaksiportaiseen henkilöstörakenteeseen toistai- teesta 2-portaiseen.
7533: seksi lähinnä siirtymävaiheen aiheuttamien Vai-
7534: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
7535:
7536: Jouko Mäkelä Bror Lillqvist Juhani Surakka
7537: Meeri Kalavainen Reino Breilin Antti Pohjonen
7538: Sven-Erik Järvinen Väinö Turunen Eino Grönholm
7539: Arvo Ahonen Veikko Pajunen Matti Puhakka
7540: Jouko Tuovinen Uljas Mäkelä Olli Helminen
7541: Aimo Ajo Matti Luttinen Siiri Lehmonen
7542: Pirkko Työläjärvi Sinikka Luja-Vepsä Kerttu Hemmi
7543: Peter Muurman Kaarina Suonio Pauli Uitto
7544: Toivo Jokiniemi Uki Voutilainen
7545: 1977 vp. 179
7546:
7547: Toivomusaloite n:o 16.3.
7548:
7549:
7550:
7551:
7552: J. Mäkelä ym.: Kuntoutusta koskevan lainsäädännön kokonais-
7553: uudistuksen aikaansaamisesta.
7554:
7555:
7556: E d u s k u n n a II e.
7557:
7558: Maassamme on - kansainvälisin mittapuin vuoden 1946 invalidihuoltolaki, on suna maa-
7559: tarkasteltuna- tehty jo varsin paljon vammais- rin moneen kertaan korjailtu, että sen tarkista-
7560: ten ja muiden vajaakuntoisten auttamiseksi. minen nykyaikaiseksi kuntoutuslaiksi on erittäin
7561: Meillä on laaja, osin hyvinkin moderni, mutta ajankohtainen asia.
7562: myös monimutkainen kuntoutusta koskeva lain- Vuonna 1966 valmistui nk. kuntouttamis-
7563: säädäntö. Oloillemme on tyypillistä, että vajaa- komitean mietintö, joka jo varsin perusteelli-
7564: kuntoisten asian hoito ja useat huoltotehtävät- sesti tarkasteli kuntouttamistoiminnan sisältöä,
7565: kin ovat perinteellisesti monien järjestöjen toi- järjestelyä ja hallintoa maassamme. Sittemmin
7566: mintakenttänä. Monet maamme kuntoutuslai- on asiaa käsitellyt mm. sosiaalihuollon periaate-
7567: toksista ovat syntyneet järjestöjen aloitteesta ja komitea. Viime vuonna valmistui sosiaali- ja
7568: monet ovat edelleenkin niiden hallinnassa. terveysministeriön toimeksiannosta laadittu sel-
7569: Kuntoutus on sosiaali- ja terveydenhuollos- vitys kuntoutuksen nykytilanteen ongelmista ja
7570: samme kaikenkaikkiaan toiminta-alue, joka mo- alustava luonnos ehdotukseksi kuntoutusorgani-
7571: nista viime vuosien edistysaskelista huolimatta saation kehittämiseksi.
7572: on kuitenkin kehittynyt varsin epätasapainoi- Lähivuosien kansantaloudelliset mahdollisuu-
7573: sesti ja hajanaisesti. Olemme luoneet useiden det eivät salline nopeaa ratkaisua kuntou-
7574: toisistaan erillisten kuntoutusjärjestelmien ko- tusta koskevan lainsäädäntömme kokonaistar-
7575: konaisuuden, jonka puitteissa tarjottavat palve- kistuksen ja yhdentämisen aikaansaamiseksi.
7576: lut ovat keskenään koordinoimatta. Sosiaali- ja Tämän takia on paikallaan selvittää, joko nyt
7577: terveydenhuollon lainsäädännön viimeaikaiset on olemassa riittävät suunnitelmat em. uudistuk-
7578: muutokset, joista erikseen mainittakoon pää- sen toteuttamiseksi, vai tarvitaanko vielä lisää
7579: tösvallan delegointiin liittynyt lainuudistusko- valmistelu työtä.
7580: konaisuus vuodelta 1976 ja parhaillaan kehit- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
7581: teillä olevat uudistukset, mm. sosiaalihuollon nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7582: lainsäädännölliset uudistukset, ovat aiheuttaneet muksen,
7583: tilanteen, jossa on välttämättä voitava edellyttää että hallitus kiireellisesti selvityttäisi
7584: myös kuntoutusta koskevan lainsäädännön ko- mahdollisuudet kuntoutusta koskevan
7585: konaistarkistusta ja yhdentämistä. lainsäädäntömme kokonaistarkistuksen
7586: Nykytilanne sisältää liian paljon päällekkäi- ja yhdentämisen aikaansaamiseksi ja ryh-
7587: syyttä, vinosuuntauksia ja tarpeetonta byrokra- tyisi asiantilan sitä edellyttäessä tarvit-
7588: tiaa. Myöskin järjestelmien väliinputoajia näyt- taviin toimenpiteisiin asiantuntijatoimi-
7589: tää esiintyvän. Kuntoutuksen peruslainsäädäntö, kunnan tai komitean asettamiseksi.
7590: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
7591:
7592: Jouko Mäkelä Pirkko Työläjärvi Uki Voutilainen
7593: Olli Helminen Siiri Lehmonen Jermu Laine
7594: Sinikka Luja-Vepsä Aulis Juvela Kalevi Kivistö
7595: Kalevi Mattila Pauli Uitto Uljas Mäkelä
7596: Toivo Jokiniemi
7597: 180 1977 vp.
7598:
7599: Toivomusaloite n:o 164.
7600:
7601:
7602:
7603:
7604: J. Mäkelä ym.: Kansanterveyslain mukaisten fysioterapiapalvelu-
7605: jen turvaamisesta terveyskeskuksissa.
7606:
7607:
7608: E d u s k u n n a 11 e.
7609:
7610: Fysioterapiapalvelut tulivat kansanterveys- (tuki- ja liikuntaelinsairaudet, sydän- ja veri-
7611: lain myötä terveyskeskuksiin. Tämä oli myön- suonitaudit, hengityselinsairaudet, neurologiset
7612: teinen asia nimenomaan alueellisen terveyspoli- sairaudet ja vammat ym.). Siksi nämä palvelut
7613: tiikan kannalta, koska sairausvakuutusjärjestel- tulisi voida taata osana terveydenhuollon perus-
7614: mä ei sellaisenaan ole pystynyt takaamaan palvelu järjestelmää.
7615: alueellista tasa-arvoisuutta näidenidän palvelujen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7616: osalta. Alan työvoimapulan, siis lääkintävoimis- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7617: telijapulan, vuoksi ei kuitenkaan ole saatu ter- muksen,
7618: veyskeskusten virkoihin tarpeellista määrää pä- että hallitus tutkituttaisi kiireellisesti,
7619: teviä hakijoita. Virat ovat osassa maata, erityi- mistä johtuu nykyinen lääkintävoimiste-
7620: f>esti kehitysalueilla, jääneet joko kokonaan täyt- lijapula terveyskeskuksissa ja selvitys-
7621: tämättä tai ne on täytetty epäpätevillä henki- työn antamien tulosten perusteella ryh-
7622: löillä, milloin kuntohoitajilla, milloin sairaan- tyisi tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta
7623: noitajilla, milloin taas apuhoitajilla. Fysiotera- kansanterveyslain mukaiset fysioterapia-
7624: pia on kuitenkin olennainen osa perushoitoa palvelut voitaisiin taata terveyskeskuk-
7625: suuressa osassa tavallisimpia kansantautejamme sissa.
7626: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
7627:
7628: Jouko Mäkelä Antti Pohjonen Matti Luttinen
7629: Meeri Kalavaineo Olli Helminen Sinikka Luja-Vepsä
7630: Sven-Erik Järvinen Paavo Vesterinen Kaarina Suonio
7631: Arvo Ahonen Siiri Lehmonen Eino Grönholm
7632: Jouko Tuovinen Reino Breilin Matti Puhakka
7633: Aimo Ajo Väinö Turunen Kalevi Mattila
7634: Pirkko Työläjärvi Bror LiUqvist Pauli Uitto
7635: Peter Muurman Veikko Pajunen Toivo Jokiniemi
7636: Uljas Mäkelä
7637: 1977 vp. 181
7638:
7639: Toivomusaloite n:o 165.
7640:
7641:
7642:
7643:
7644: J. Mäkelä ym.: Hinta- ja veropolitiikan terveyskasvatuksellisten
7645: yhteyksien selvittämisestä.
7646:
7647:
7648: E d u s k u n n a 11 e.
7649:
7650: Yleisimpien kansantautiemme ja kansanter- Hinta- ja veropolitiikassa löytyy kuitenkin
7651: veyshaittojemme ehkäisyssä merkitsevää osaa keinoja, joilla voidaan luoda lujaa pohjaa asen-
7652: näyttelevät ehkäisevän terveydenhoidon mene- ne- ja käyttäytymismuutoksiin tähtäävälle ter·
7653: telminä terveyskasvatukselliset toimenpiteet. veysvalistukselle. Aikaisemmat kokemukset ovat
7654: Terveyskäyttäytymistämme säätelevät erilaiset jo selvästi osoittaneet, että pelkän valistuksen
7655: kulutustottumukset (mm. tupakka, alkoholi, pohjalle rakennettu terveyskasvatus on sellaise-
7656: rasvojen ja sokerin käyttö ym.). Terveydelle naan riittämätöntä.
7657: selvästi haitallisiksi todettujen hyödykkeiden Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7658: suhteen harjoitettu hinta- ja veropolitiikka muo- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7659: dostaa merkittävän tekijän pyrittäessä korjaa- muksen,
7660: maan ja oikaisemaan vääriä tai virheellisiä ku-
7661: lutustottumuksia. Terveyden ja talouspolitiikan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7662: välisiä yhteyksiä on kuitenkin hyvin vähän sel- kokonaisselvityksen aikaansaamiseksi
7663: vitetty, eikä esim. hinta- ja veropolitiikan koh- hinta- ja veropolitiikan ja terveyskasva-
7664: dalla löydy erityisiä kokonaisselvityksiä tai tut- tuksen välisistä yhteyksistä.
7665: kimuksia. Yksittäistä tietoa on kyllä olemassa
7666: runsaastikin mm. alkoholipolitiikasta.
7667: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
7668:
7669: Jouko Mäkelä Juhani Surakka Sinikka Luja-Vepsä
7670: Meeri Kalavainen Eino Grönholm Kaarina Suonio
7671: Sven-Erik Järvinen Kalevi Mattila Antti Pohjonen
7672: Arvo Ahonen Reino Breilin Matti Puhakka
7673: Jouko Tuovinen Väinö Turunen Olli Helminen
7674: Aimo Ajo Bror Lillqvist Aulis Juvela
7675: Pirkko Työläjärvi Veikko Pajunen Pauli Uitto
7676: Peter Muurman Uljas Mäkelä Toivo Jokiniemi
7677: Matti Luttinen
7678: 182 1977 vp.
7679:
7680: Toivomusaloite n:o 166.
7681:
7682:
7683:
7684:
7685: T. Nieminen ym.: Vuokra-asuntojen välityspalkkioiden enimmäis-
7686: määrästä.
7687:
7688:
7689: E d u s k u n n a 11 e.
7690:
7691: Vuoden 1968 valtuuslaissa säädettiin mm. Tällaista menettelyä ei voida pitää oikeana
7692: katosta välitettäessä asuntoja vuokralle. Ase- ja kohtuullisena, koska vuokra-asunnon tarvit-
7693: tuksella säädettiin tämä katto sataan markkaan sijan taloudellinen asema ei useinkaan ole niin
7694: välitettyä vuokra-asuntoa kohti. Tähän päädyt- hyvä, että hän vaivattomasti suoriutuisi vaadi-
7695: tiin syystä, että silloin oli markkinoilla villejä tusta palkkiosta.
7696: asunnonvälittäjiä, jotka käyttivät häikäilemättä Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
7697: hyväkseen asunnontarvitsijan hädänalaista ase- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
7698: maa. Nykyisin laillistettu kiinteistönvälittäjä vä- sen,
7699: littäessään vuokra-asuntoja kuuleman mukaan
7700: pitää peruslähtösummana palkkiolleen 500 että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
7701: markkaa, johon sisältyy kulut ilmoituksista, pu- menpiteisiin katon määrittelemiseksi
7702: helin- ja toimistokuluista. Tähän summaan lisä- laillistettu;en kiinteistönvälittäjien palk-
7703: tään vielä vuokra-asunnon mukainen neliömet- kioille heidän välittäessään palkkiota
7704: rilisä, jolloin välityspalkkio saattaa nousta yli vastaan vuokra-asunto;a.
7705: tuhanteen markkaan.
7706: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
7707:
7708: Terhi Nieminen Juhani Orrenmaa
7709: Kerttu Henmti Anneli Kivitie
7710: 1977 vp. 183
7711:
7712: Toivomusaloite n:o 167.
7713:
7714:
7715:
7716:
7717: M. Puhakka ym.: Päihdehuollon virkojen ja avomuotoisten pal-
7718: velupisteiden lisäämisestä.
7719:
7720:
7721: E d u s k u n n a 11 e.
7722:
7723: Päihteiden väärinkäyttö on yhteiskunnassam- ole lainkaan ja puutetta on myöskin A-klinikka-,
7724: me tällä hetkellä vaikea ja yhä paheneva ongel- hoitokoti- ja huoltokotipisteistä. Kun päihde-
7725: ma. On arvioitu, että työssä käyvästä aktiivi- huollon avopalvelupisteiden palvelut kohdistu-
7726: väestöstä noin 150 000 kärsii alkoholiongelmis- vat pääosin työssäkäyvään aktiiviväestöön, on
7727: ta. Kysymys on siis merkittävästä kansantalou- näiden palvelupisteiden perustamista palvelujen
7728: teen, kansanterveyteen ja työturvallisuuteen liit- tarvetta vastaavaksi pidettävä myöskin kansan-
7729: tyvästä ongelmasta. taloudellisesti mielekkäänä ratkaisuna.
7730: Vuoden 1975 alusta voimaan tulleen päih- Edellä esitettyyn perustuen ehdotamme kun-
7731: dyttävien aineiden väärinkäyttäjien huollosta nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7732: annetun lain muutoksen perusteella kunnat saa- muksen,
7733: vat valtionosuutta päihdehuollon avomuotoisten
7734: palvelupisteiden käyttökustannuksiin kuntien että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
7735: kantokykyluokituksen mukaan. Päihdehuollon joilla turvattaisiin päihdehuollon piirissä
7736: avopalvelupisteiden perustaminen on tällä het- riittävien virkojen ja avomuotoisten pal-
7737: kellä vielä aivan alkuvaiheessa. Esimerkiksi velupisteiden lisääminen.
7738: Pohjois-Karjalan läänissä ei katkaisuhoitoasemaa
7739: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
7740:
7741: Matti Puhakka Risto Tuominen Kaisa Raatikainen
7742: Antti Pohjonen Tellervo Koivisto Paavo Tiilikainen
7743: Uljas Mäkelä Jouko Tuovinen Seppo Tikka
7744: Eino Grönholm Juhani Surakka Erkki Liikanen
7745: Jouko Mäkelä Pirkko Aro Reino Breilin
7746: Matti Luttinen Olli Helminen Peter Muurman
7747: Markus Aaltonen Sinikka Luja-Vepsä Helge Siren
7748: Kaarina Suonio Pirkko Työläjärvi
7749: 184 1977 vp.
7750:
7751: Toivomusaloite n:o 168.
7752:
7753:
7754:
7755:
7756: Rajantie ym.: Anniskelun estämisestä muissa kuin anniskeluluvan
7757: saaneissa ravitsemisliikkeissä.
7758:
7759:
7760: Ed u s k u n n a 11 e.
7761:
7762: Alkoholilainsäädäntö ja maJOltus- ja ravitse- tilojen määrä on kasvanut viime vuosina voi-
7763: misliikkeitä koskeva asetus määrittelevät ne makkaasti. Edustustilojen luonne on myös
7764: puitteet, joissa alkoholin anniskelun tulee ta- muuttumassa sikäli, että niissä harjoitetaan an-
7765: pahtua. Anniskelutoiminnan hintojen alkoholin niskelutoimintaan verrattavaa toimintaa. Olem-
7766: vähittäishintoja voimakkaampi, anniskeluhinta- me siirtymässä vähitellen Ruotsissa vallitsevaan
7767: järjestelmän uudistamisesta johtunut nousu on tilaan tältä osin, mikä merkitsee edustustilojen
7768: oletettavasti merkinnyt anniskelukulutuksen käytön laajenemista ja valvotun alkoholin ra-
7769: kasvun hidastumista ja samalla anniskelukulu- vintolakulutuksen vastaavaa laskua. Yritysten
7770: tuksen suhteellisen osuuden vähenemistä jossa- edustustiloissa tapahtuva valvomaton anniskelu
7771: kin määrin. Anniskelukulutuksen osuuden suh- on alkoholipoliittisesti kielteinen ilmiö.
7772: teellinen supistuminen ei kuitenkaan merkinne Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
7773: alkoholipoliittisesti yksistään myönteistä kehi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7774: tystä, koska on oletettavissa, että vastaava ku- muksen,
7775: lutus on siirtynyt vähittäismyynnin osalle. Ma-
7776: joitus- ja ravitsemisliiketoiminnan supistuminen että hallitus pikaisesti antaisi edus-
7777: on aiheuttanut myös alan työllisyystilanteen kunnalle esityksen laiksi, jolla estettäi-
7778: heikkenemistä. siin anniskeluun verrattava toiminta
7779: Anniskelukulutuksen supistumisesta osa joh- muissa kuin anniskeluluvan saaneissa
7780: tunee anniskeluun verrattavan toiminnan siir- ravitsemisliikkeissä.
7781: tymisestä yksityisiin tiloihin. Yritysten edustus-
7782: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
7783:
7784: Maija Rajantie Paula Eenilä
7785: 1977 vp. 185
7786:
7787: Toivomusaloite n:o 169.
7788:
7789:
7790:
7791:
7792: Räsänen ym.: Akupunkdon käyttämisestä kansanterveystyössä.
7793:
7794:
7795: E d u s k u n n a 11 e.
7796:
7797: Akupunktio on nopea ja tehokas neulahoito- jaa. Koulutuksen rinnalle voitatsun liittää tar-
7798: menetelmä, jota voidaan käyttää menestykselli- vittava tutkimustyö. Koska akupunktion käyt-
7799: sesti mitä erilaisimmissa sairaustiloissa sekä en- töön liittyy verraten vähän haittatekijöitä, olisi
7800: nalta ehkäisevänä hoitomuotona niin aikuisilla koulutuksessa huomioitava myös eri tason hoi-
7801: kuin lapsillakin. Elimistön· sähköisiä toiminto- tajat, lääkintävoimistelijat ja muut anatomis-
7802: ja normalisoivana se on usein ylivoimainen mui- fysiologista peruskoulutusta saaneet.
7803: hin hoitomenetelmiin tai se täydentää hienosti Nykyisin akupunktiota harjoittavat lääkärit
7804: esim. lääke- ja kirurgista hoitoa. voisivat olla luomassa koulutusjärjestelmää ja
7805: Akupunkdon tulisi olla yhtenä perushoito- toimia esikouluttajina. Myös ulkomaista asian·
7806: muotona mm. sairaaloissa, terveyskeskuksissa, tuntija-apua voitaisiin käyttää. Sairaaloissa ja
7807: työterveyshuollossa, kuntoutuksessa jne. Tällä terveyskeskuksissa voitaisiin osa henkilökunnas-
7808: voitaisiin parantaa oleellisesti kansanterveyttä, ta ohjata akupunktuurin alalle. Mainittuja toi-
7809: keventää painetta sairaaloihin sekä alentaa lää- mia varten olisi varattava riittävä määräraha
7810: ke- ym. terveydenhuollon kustannuksia. budjettiin.
7811: Akupunkdon käytölle on maassamme huuta- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
7812: va tarve, mutta sitä aktiivisesti harjoittavia lää- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7813: käreitä on vain kourallinen. Kansamme ja poti-
7814: laiden edun mukaista on ryhtyä kiireellisesti että hallitus kiireellisesti selvityttäisi,
7815: toimiin akupunktiokoulutuksen käynnistämisek- miten akupunktuurin avaama! hoito-
7816: si mahdollisimman laajamittaisena. Maassamme mahdollisuudet voitaisiin käyttää kan-
7817: tarvittaisiin 4 000-5 000 akupunktion taita- santerveyden hyväksi.
7818: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
7819:
7820: Pauli Räsänen Petter Savola
7821: Eeva Kauppi Siiri Lehmonen
7822: 1.-C. Björklund Uki Voutilainen
7823: Reino Karpola Aarne Saarinen
7824: Matti Ahde Juhani Orrenmaa
7825:
7826:
7827:
7828:
7829: 24 0877001791
7830: 186 1977 vp.
7831:
7832: Toivomusaloite n:o 170.
7833:
7834:
7835:
7836:
7837: Saimo ym.: Alkoholipitoisen aineen salakuljetuksesta seuraavista
7838: rangaistuksista.
7839:
7840:
7841: E d u s k u n n a 11 e.
7842:
7843: Alkoholilain 27 § :n mukaan ulkomailta saa- mien määrä on vähäinen ja asianhaarat muuten
7844: puva matkustaja saa tuoda maahan omaa tar- lieventävät, olkoon rangaistus sakkoa.
7845: vettaan varten alkoholijuomaa asetuksella sää- Tämän pykälän nojalla voitaisiin käsityksem-
7846: dettävät määrät, jotka nykyisin ovat enintään me mukaan antaa rangaistus niille matkustajil-
7847: 12 litraa vahvaa olutta ja enintään 3 litraa mui- le, jotka yrittävät tuoda maahan sallittua suu-
7848: ta alkoholijuomia. Maksuitta maahan tuotava remman määrän. Tiettävästi tätä rangaistusta
7849: määrä on 2 litraa olutta, 1 litra viinejä ja % ei kuitenkaan ole käytetty, vaan yli sallitun ra-
7850: litraa muita alkoholijuomia, mutta Euroopan jan menevät alkoholijuomat on joko matkusta-
7851: ulkopuolella asuva matkustaja saa tuoda mak- jan tai tulliviranomaisten toimesta hävitetty.
7852: suitta 2 litraa olutta ja 2 litraa muita alko- Käsityksemme mukaan yritys tuoda maahan
7853: holijuomia. Lyhyillä matkoilla ja 18-20-vuo- sallittua määrää enemmän alkoholijuomia on
7854: tiailla nämä määrät ovat jonkin verran pienem- sellainen yritys, josta pitäisi säännönmukaisesti
7855: piä. antaa sakkorangaistus. Tämä voisi tapahtua
7856: Monet matkustajat yrittävät tuoda maksuitta paitsi nostamalla syyte myös määräämällä pika-
7857: suuremman määrän alkoholijuomia kuin mihin sakko.
7858: heillä on oikeus. On myös sellaisia tapauksia, Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
7859: joissa matkustajat yrittävät tuoda maahan suu- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7860: remman määrän kuin mihin heillä maksamalla
7861: tullin ja Alkon hallintoneuvoston määräämän että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
7862: maksun perusteella olisi oikeus. menpiteisiin sellaisen järjestelmän käyt-
7863: Alkoholilain 82 §:ssä säädetään, että se joka töönottamiseksi, jolla maahan saapuvaa
7864: luvattomasti maahan tuo alkoholijuomaa tai matkustajaa sakotettaisiin yrityksestä
7865: sitä yrittää, tuomittakoon alkoholipitoisen ai- tuoda maahan sallittua määrää enemmän
7866: neen salakuljetuksesta sakkoon tai vankeuteen alkoholijuomia.
7867: enintään kahdeksi vuodeksi. Jos alkoholijuo-
7868: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
7869:
7870: Sylvi Saimo Antero Juntumaa Mikko Kaarna
7871: Ensio Laine Aino Karjalainen Mauno Manninen
7872: Veikko J. Matikkala P. Savola Juhani Saukkonen
7873: Eeva Kauppi Einari Nieminen Lea Sutinen
7874: Mikko Pesälä
7875: 1977 vp. 187
7876:
7877: Toivomusaloite n:o 171.
7878:
7879:
7880:
7881:
7882: Saimo ym.: Kotiavustajatoiminnan valtionavun saattamisesta laki-
7883: sääteiseksi.
7884:
7885:
7886: E d u s k u n n a 11e.
7887:
7888: Kotiavustajatoiminta olisi erittäin käyttökel- laajentamiselle on kuitenkin sen kalleus, koska
7889: poinen menetelmä sekä vanhusten auttamisessa kunta itse joutuu maksamaan menot lähes ko-
7890: että avoterveydenhoitopalvelujen kannalta. Jär- konaan.
7891: jestelmän käyttöä rajoittaa nyt se, että valtionapu Kotiavustajatoiminnan valtionavun paranta-
7892: kotiavustajien käytöstä kunnalle tuleviin kus- minen lisäisi tätä toimintaa ja säästäisi toisaalta
7893: tannuksiin saadaan vain harkinnanvaraisena ja menoja kodinhoitajatoiminnassa, jota tällöin
7894: varsin pienenä. voisi rajoittaa, sekä terveydenhuollossa, jossa
7895: Kotiavustajien käyttö on kodinhoitajiin ver- laitoshoitotarve alenisi. Samoin vähenisi laitos-
7896: rattuna monissa tapauksissa yhteiskunnalle ko- hoitotarve sosiaalihuollon puolella.
7897: konaisuutena halvempaa siksi, että tarkoituk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7898: senmukainen apu huollettaville kyetään anta- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7899: maan helposti koulutettavalla henkilökunnalla. muksen,
7900: Siten maaseudullakin kotiavustajia voidaan pal-
7901: kata kunnan eri puolilta, mikä säästää matka- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7902: kustannuksia ja matkustusaikaa itse työsuori- kotiavustajatoiminnan valtionavun saat-
7903: tuksen hyväksi. Esteenä kotiavustajatoiminnan tamiseksi lakisääteiseksi.
7904: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
7905:
7906: Sylvi Saimo Toivo Yläjärvi Einari Nieminen
7907: Aino Karjalainen Paavo Vesterinen Mikko Kaarna
7908: P. Savola Pentti Poutanen Esko Härkönen
7909: Kalevi Mattila Siiri Lehmonen Esko Pekonen
7910: Mauno Manninen Lea Sutinen
7911: 188 1977 vp.
7912:
7913: Toivomusaloite n:o 172.
7914:
7915:
7916:
7917:
7918: Savola ym.: Terveyskeskusten erikoishammaslääkäripalvelujen ke-
7919: hittämisestä.
7920:
7921:
7922: E d u s k u n n a 11 e.
7923:
7924: Kansanterveyslain 14 §:n 1 momentin 4) tettu hammaslääkäri ei pysty. Näin menetellen
7925: kohdan mukaan "kunnan tulee ylläpitää ham- olisi todennäköistä, että erikoishammaslääkärit
7926: massairauksien vastustamistyötä, johon luetaan nykyistä paremmin hajaantuisivat maamme eri
7927: valistus- ja ehkäisytoiminta sekä kunnan asuk- alueille.
7928: kaiden hampaiden tutkimus ja hoito". Lääkin- Hammashoidon erikoismuotoihin liittyvät
7929: töhallituksen ohjeiden mukaan hampaiden hoito oleellisesti hammaslaboratoriopalvelut. Kun tois-
7930: käsittää hampaiden paikkauksen, poiston sekä taiseksi ei vielä juuri ole olemassa kunnallisia
7931: tukikudossairauksien ja hammasytimen hoidon. · hammaslaboratorioita, on nämä palvelut han-
7932: Hammaskirurginen, oikomis- ja proteettinen kittava yksityisistä hammaslaboratorioista. En-
7933: hoito kuuluvat perushoitoon siinä laajuudessa nen kansanterveyslakia koululaisten hampaiden
7934: kuin hammaslääkäri pystyy sitä antamaan saa- hoidossa yksityisissä hammaslaboratorioissa suo-
7935: mansa peruskoulutuksen nojalla. Niissä kunnis- ritettujen töiden kustannuksiin sai valtionapua.
7936: sa, joissa on annettu laajennettua hoitoa, saa Nyt kuitenkin on korkein hallinto-oikeus teh-
7937: kyseinen toiminta jatkua terveyskeskuksissa nyt keväällä 1976 päätöksen, jonka mukaan
7938: vain entisessä laajuudessa. Hoidon laajentami- terveyskeskusten yksityisissä hammaslaborato-
7939: seen voidaan ryhtyä ainoastaan hyväksytyn toi- rioissa teettämät proteettiset ja oikomishoito-
7940: mintasuunnitelman edellyttämissä rajoissa. laitteet eivät kuulu valtionavun piiriin silloin-
7941: Tähän asti laajennettua hoitoa on kansanter- kaan kun ko. kustannukset kohdistuvat alle
7942: veyslain aikana järjestetty pääasiassa vain maam- 17-vuotiaiden maksuttomaan hoitoon.
7943: me suurimmissa kaupungeissa, joissa jo ennen Kun kunta veivoitetaan antamaan alle 17-
7944: kansanterveyslain säätämistä oli kouluhammas- vuotiaille maksuttomasti kaikki hoito hammas-
7945: hoitotoimen puitteissa ryhdytty järjestämään laboratoriopalvelut mukaanluettuna ja kun kun-
7946: näitä palveluja. nat ennen kansanterveyslakia ovat saaneet val-
7947: Hoidon laajentamissuunnitelmia ei ole siis tionapua koululaisten hammashoitoon liitty-
7948: hyväksytty. Tämä on ollut ymmärrettävää, kos- vistä yksityisiltä hankituista hammaslaborato-
7949: ka pääpaino on ollut perushoidon toteutuksessa riopalveluista, olisi kohtuullista, että ainakin
7950: ja koska hammaslääkärien pätevöittäminen eri- alle 17 -vuotiaiden hoitoon liittyvät hammasla-
7951: koisaloille on päässyt alkuun vasta vuonna boratorion kustannukset olisivat valtionapuun
7952: 197 5. Nyt kuitenkin tilanne on muuttumassa kuuluvia myös silloin, kun nämä palvelut on
7953: ja mm. keskussairaaloihin on vuodesta 1978 hankittu yksityisistä laboratorioista. Tämä tuli-
7954: lähtien tarkoitus palkata hammas- ja suukirur- si valtiolle ja kunnille edullisemmaksi kuin
7955: giaan perehtyneitä erikoishammaslääkäreitä. laboratoriopalvelujen tuottaminen kussakin ter-
7956: Siksi olisi terveyskeskuksissa annettavan hoidon veyskeskuksessa.
7957: tarkoituksenmukaisen toteuttamisen kannalta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7958: järkevää, että terveyskeskuksissa toimivalla pe- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7959: ruskoulutetulla hammaslääkärillä olisi mahdolli- muksen,
7960: suus käyttää omassa terveyskeskuksessaan eri-
7961: koishammaslääkäriä, joka samalla voisi suorit- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7962: taa sellaiset vaativat hoidot, johon peruskoulu- kansanterveysasetuksen muuttamiseksi
7963: Toivomusaloite n:o 172 189
7964:
7965: siten, että valtionavun puitteissa terveys- mukaisella tavalla ja että tarvittavissa
7966: keskuksille annettaisiin mahdollisuus hammaslaboratoriopalveluissa voitaisiin
7967: hankkia tarvitsemiaan erikoishammaslää- käyttää olosuhteiden niin vaatiessa myös
7968: käripalveluja kulloinkin tarkoituksen- yksityisiä laboratorioita.
7969: Helsingissä 11 , päivänä helmikuuta 1977.
7970:
7971: Petter Savola Kalevi Mattila
7972: Sylvi Saimo Pekka Jokinen
7973: 190 1977 vp.
7974:
7975: Toivomusaloite n:o 173.
7976:
7977:
7978:
7979:
7980: Savola ym.: Alle 17-vuotiaiden henkilöiden hammashoidon järjes-
7981: tämisestä.
7982:
7983:
7984: E d u s k u n n a 11 e.
7985:
7986: Kansanterveyslain ja kansanterveystyön val- Näiden maksusitoumusten tekeminen aiheut-
7987: takunnallisen 5-vuotissuunnitelman perusteella taa erittäin suuren paperityön ja käytännössä on
7988: järjestelmälliseen hammashoitoon oikeutettujen ilmennyt, että usein sitoumukset jäävät teke-
7989: ikäryhmien joukossa on muutamia erityisryh- mättä. Tällöin alle 17-vuotiaat, jotka kansanter-
7990: miä, joiden hammashoidon järjestäminen on vai- veyslain perusteella olisivat oikeutettuja mak-
7991: keata sen tähden, että nämä henkilöt on usein suttomaan hammashoitoon, eivät tätä hoitoa voi
7992: pitemmäksi aikaa sijoitettu kotikuntansa ulko- saada. Tämän epäkohdan korjaamiseksi kunnat
7993: puolelle. Tällaisia ovat mm. lastensuojeluviran- tulisi velvoittaa järjestämään kaikkien pitem-
7994: omaisten huostaan otetut alle 16-vuotiaat ja ke- pään paikkakunnalla oleskelevien alle 17-vuo-
7995: hitysvammaiset, jotka on sijoitettu yksityisten tiaiden henkilöiden hammashoito samaan tapaan
7996: säätiöiden ylläpitämiin päiväkoteihin jne. kuin kansanterveyslain muutoksen yhteydessä
7997: Koko väestöstä nämä erityisryhmät muodos- vuonna 1976 kunnat velvoitettiin huolehtimaan
7998: tavat varsin pienen osan, sillä huostaanotettuja toisen asteen koulutuksessa olevien opiskelijoi-
7999: alle 16-vuotiaita on kaikkiaan hieman yli den terveydenhuollosta, vaikka opiskelijat eivät
8000: 10 000. Näiden nuorten saattaminen järjestel- olisikaan kunnassa henkikirjoilla.
8001: mällisen hammashuollon piiriin edellyttää mak- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8002: susitoumuksen tekemistä asuinkunnan terveys- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8003: keskuksen ja kotikunnan kanssa vuosittain. muksen,
8004: Pitkäaikaisesti henkikirjoituskuntansa ulko- että hallitus ryhtyisi sellaisiin toimen-
8005: puolisiin yksityisten säätiöiden ylläpitämiin lai- piteisiin, että kunnat velvoitettaisiin
8006: toksiin tai päivä- ja suojatyöpaikkoihin sijoitet- huolehtimaan kaikkien pitempään paik-
8007: tujen kehitysvammaisten kohdalla edellytetään kakunnalla oleskelevien alle 17-vuotiai-
8008: myös vastaavien maksusitoumusten tekemistä. den henkilöiden hammashoidon iäriestä-
8009: misestä.
8010: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
8011:
8012: Petter Savola Kalevi Mattila
8013: Paavo Vesterinen Sylvi Saimo
8014: Pekka Jokinen
8015: 1977 vp. 191
8016:
8017: Toivomusaloite n:o 174.
8018:
8019:
8020: Vaittinen-Kuikka ym.: Määrärahasta Joensuun Siilaisen terveys-
8021: aseman rakentamiseen.
8022:
8023:
8024: E d u s k u n n a 11 e.
8025:
8026: Vanhusten ja kroonista tautia sairastavien Viimeksi keväällä 1975 teki palolaitos vii-
8027: joukon voimakkaasti lisääntyessä on entistä meistellyt suunnitelmansa kaiken varalle. Palo-
8028: enemmän tullut tarvetta sellaisten sairaansijojen kunta on pitänyt sairaalan henkilökunnalle pa-
8029: aikaansaamiseksi, joissa kroonikkoja voidaan loharjoituksia ja luentoja, miten potilaat voi-
8030: hoitaa. Samanaikaisesti muutto maalta kaupun- daan nostaa ikkunoista pihalle. Maanantaisin
8031: keihin juuri mainittujen ryhmien kohdalla on huolehtii vastaava hoitaja kontrollisoiton palo-
8032: käynyt entistä monilukuisemmaksi, koska kaik- asemalle, jotta puhelinhälytys on kunnossa. Ve-
8033: ki palvelumuodot ovat yleensä kaupungeissa sisangot ovat vartiossa kaiken varalta. Palo-ovi
8034: helpommat tavoittaa, ja tämä on lisännyt pai- ja palotikkaat ovat kunnossa. Jo v. 1960 pois-
8035: netta asutuskeskusten sairaaloihin. Tietysti voi- tettiin potilashuoneitten ikkunoista välipuut,
8036: taisiin kieltäytyä toispaikkakuntalaisten vastaan- eikä ikkunoita saa sulkea liimapaperilla. Hätä-
8037: ottamisesta, mutta sekään ei käytännössä ole tilanteessa ne on saatava nopeasti ja helposti
8038: mahdollista. Sairaala ei saa rajoittaa toimin- auki. Potilaat on tarkoitus laskea hätätilanteessa
8039: taansa vain sairaalaan otettujen potilaiden hoi- ikkunasta huopien ja patjojen varassa maahan.
8040: tamiseen, vaan sen tulee tarjota palveluksia Ruokasali on seuraavan kadun kulmauksessa ki-
8041: myös sen ulkopuolella asuvalle väestölle. vitalossa, minkä lattialle on määrä potilaat
8042: Joensuun vanha, paloturvallisuutta vailla sijoittaa. Jokainen uusi työntekijä opastetaan
8043: oleva kaupunginsairaala, jossa vuodesta toiseen hätätilannetta varten.
8044: vanhuksien ja kroonista tautia sairastavien jo- Potilasturvallisuutta ajatellen yöaikana on
8045: not kasvavat, on käynyt kunnoltaan erittäin 1. 12. 1975 alkaen ollut yötyössä kolme (3)
8046: heikoksi, suorastaan vaaralliseksi, ja 35 000 henkilöä, joista sairaanhoitaja toimii ryhmän-
8047: asukkaan suuruisessa kaupungissa paikkaluvul- johtajana ja yksi heistä käy molemmilla osas-
8048: taan täysin riittämättömäksi. toilla auttamassa. Osastot ovat näet eri raken-
8049: Kaikki hoitohuoneet ovat pakkaskautena sie- nuksissa saman kadun varrella kulmittain, jo-
8050: tämättömän kelvottomat ja vain varastaksi so- ten matka onnettomuuden sattuessa on pitkä.
8051: pivat, koska lämpömittari osoittaa pakkasastei- Siilaisen terveysaseman rakentaminen on kii-
8052: ta. Sairaala, joka toimii ensiarvoisessa palvelu- reellinen tehtävä, jotta suurimmalla muutto-
8053: tehtävässään, ei nykyisellään pysty suorittamaan tappioalueella Pohjois-Karjalassa voitaisiin Joen-
8054: kaikkia sairaalalle asetettuja tehtäviä, vaan suuhun jääneet muuttajatkin palvella parhaalla
8055: odottaa kiireellisesti uudistamista. mahdollisella tavalla. Sairaansijaa odottavien
8056: jono on parhaillaan yli kolmesataa (300) kau-
8057: Turvallisuusmääräykset asettavat hoitohenki- punkilaista.
8058: lökunnan ainaiseen vahtiasemaan, mikä aika Edellä olevaan ja työllisyyskysymykseen vii-
8059: toki pitäisi antaa itse potilaille hoitotoimen- taten ehdotamme kunnioittaen eduskunnan hy-
8060: piteitten yhteydessä. Paloturvallisuuteen on väksyttäväksi toivomuksen,
8061: vuosikausia sairaalassa kiinnitetty huomiota.
8062: Rakennukset ovat puusta ja huoneet sisältä että hallitus ottaisi vuoden 1978 tulo-
8063: pahvilla tapetoidut. Kun talvella joudutaan läm- ja menoarvioesitykseen riittävän määrä-
8064: mittämään erittäin kovasti, on materiaali pe- rahan Joensuun kaupungin Siilaisen tet"-
8065: lottavan arkaa tulipaloa ajatellen. veysaseman rakentamista varten.
8066: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
8067:
8068: Aili Vaittinen-Kuikka Eero Lattula Lea Sutinen
8069: Pekka Jokinen Heikki J artti Erkki Korhonen
8070: Anna-Liisa Linkola Pauli Puhakka
8071: 192 1977 vp.
8072:
8073: Toivomusaloite n:o 175.
8074:
8075:
8076:
8077:
8078: Vaittinen-Kuikka ym.: Määrärahasta huumekoirien lisäämiseksi.
8079:
8080:
8081: E d u s k u n n a 11 e.
8082:
8083: Huumausaineiden salakuljetukset ovat saa- mat kustannuksetkin ovat muihin paljastusme-
8084: neet maassamme melko laajat mittasuhteet. Yl- netelmiin verrattuna siksi alhaisia, että koirien
8085: lättäviä takavarikkoja on tehty jo kaukana sisä- lukumäärää tulisi lisätä nykyisestä huomatta•
8086: maassakin eikä vain rannikon tulliasemilla. vasti. Lähitavoitteena voidaan pitää sitä, että
8087: Tulli- ja poliisiviranomaisten käytössä on vii- jokaiseen lääniin saataisiin vakituisesti näitä
8088: me vuosina ollut muutamia koiria, jotka on koulutuksen saaneita huumekoiria.
8089: koulutettu erityisesti paljastamaan huumeainei- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
8090: ta. Saadut kokemukset ovat olleet erittäin hy- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8091: viä. Kuten julkisuudessa selostetut tapaukset muksen,
8092: ovat osoittaneet, ovat huumekoirat paljastaneet
8093: monia erittäin ovelasti suunniteltuja huumeit- että hallitus ottaisi vuoden 1978 tu-
8094: ten salakuljetusyrityksiä. Kokemukset ovat jo lo- ja menoarvioesitykseen määrärahan
8095: siksi myönteisiä ja koirien ylläpidon aiheutta- huumekoirien lisäämiseksi.
8096: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
8097:
8098: Aili Vaittinen-Kuikka Lauri Impiö
8099: Heikki Jartti P. Mäki-Hakola
8100: 1977 vp. 193
8101:
8102: Toivomu!l14oite n:o 176.
8103:
8104:
8105:
8106:
8107: Vennamo ym.: Vesannon kunnalliskodin laajennusosan muutta-
8108: misesta terveyskeskuksen sairaalaksi.
8109:
8110:
8111: E d u s kun n a 11 e.
8112:
8113: Vesannon kunnassa on äskettäin valmistunut että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
8114: kunnalliskodin laajennusosa, joka käsittää 34 menpiteisiin Vesannon kunnalliskodin
8115: hoitopaikkaa. Se voitaisiin helposti ja vähäisin laajennusosan hoitopaikkojen muutta-
8116: kustannuksin muuttaa terveyskeskuksen sairaa- miseksi terveyskeskuksen sairaataksi ja
8117: taksi ja vuodeosastoksi. Tämä olisi kaikkien vuodeosastoksi.
8118: etujen mukaista.
8119: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
8120: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8121: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1977.
8122:
8123: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
8124:
8125:
8126:
8127:
8128: 25 0877001791
8129: 194 1977 vp.
8130:
8131: Toivomusaloite n:o 177.
8132:
8133:
8134:
8135:
8136: Ajo ym.: Julkisten tilaisuuksien järjestyksen parantamisesta.
8137:
8138:
8139: E d u s k u n n a 11 e.
8140:
8141: Julkisista huvitilaisuuksista annetun asetuk- seksi huvitilaisuudesta tai sen välittömästä lä-
8142: sen (681 /68) 10 §:n mukaan julkisen huvi- heisyydestä. He eivät myöskään riittävästi ole
8143: tilaisuuden toimeenpanija on velvollinen huo- selvillä siitä, että heillä on oikeus ottaa pois
8144: lehtimaan yleisen järjestyksen ja turvallisuuden huvitilaisuudessa tai sen välittömässä läheisyy-
8145: säilymisestä tilaisuudessa. Tässä tarkoituksessa dessä olevalta ampuma-aseet, lyömäaseet, alko·
8146: toimeenpanijan on, milloin poliisipiirin päällik- holijuomat ja muut päihdyttävät aineet.
8147: kö katsoo siihen olevan aihetta, asetettava tilai- Huvipaikoissa ja niiden välittömässä lähei-
8148: suuteen poliisipiirin päällikön tarpeelliseksi kat- syydessä järjestys jättää paljon toivomisen va-
8149: soma määrä hänen hyväksymiään järjestys- raa. Päihtyneitä esiintyy siinä määrin, että he
8150: miehiä. Järjestysmiehen voi poliisipiirin pääl- häiritsevät järjestystä. Tappeluita, pahoinpite-
8151: likkö hyväksyä joko määrättyä tilaisuutta var- lyjä jopa kuolemantuottamuksia sattuu juuri jul-
8152: ten, määräajaksi tai toistaiseksi. Asetuksessa ja kisten huvipaikkojen välittömässä läheisyydessä.
8153: laissa ei järjestysmiehelle aseteta muuta vaati- Käsityksemme mukaan järjestyksenpitoa jul-
8154: musta kuin että hänen tulee olla 20 vuotta kisissa huvitilaisuuksissa ja niiden välittömässä
8155: täyttänyt tai holhoojan luvalla ja poliisipiirin läheisyydessä tulisi nykyisestä huomattavasti
8156: päällikön hyväksymänä 18 vuotta täyttänyt hen- tehostaa. Jos poliisivoimaa ei tähän ole riittä-
8157: kilö. Järjestysmiehellä täytyy olla tunnusmerkki västi käytettävissä, tulisi järjestysmiehiä kou-
8158: ja toistaiseksi hyväksytyllä järjestysmiehellä luttaa näihin tehtäviin ja antaa heille niitä kos-
8159: lisäksi sisäasiainministeriön vahvistamalle lo- kevat yksityiskohtaiset ohjeet ja muutenkin
8160: makkeelle kirjoitettu järjestysmieskortti. tehostaa heidän koulutustaan.
8161: Järjestysmiesten koulutuksesta ei tiettävästi Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
8162: ole annettu määräyksiä eikä järjestysmiehille kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8163: tarkoitettuja ohjeita myöskään ole pitkään
8164: aikaan ollut saatavana. Tästä on ollut seurauk- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
8165: sena, etteivät järjestysmiehet riittävästi osaa menpiteisiin julkisten tilaisuuksien jär-
8166: käyttää niitä poliisin valtuuksiin verrattavia jestyksen parantamiseksi erityisesti te-
8167: valtuuksia, mitä heillä on juopuneiden tai huu- hostamalla järjestysmiesten koulutusta.
8168: mausaineiden vaikutuksen alaisten poistami-
8169: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
8170:
8171: Aimo Ajo Jouko Tuovinen Uljas Mäkelä
8172: Eino Grönholm Mikko Jokela Antero Juntumaa
8173: Pentti Rajala Lauri lmpiö Niilo Koskenniemi
8174: Jouko Mäkelä Sinikka Luja-Vepsä Sylvi Saimo
8175: 1977 vp. 195
8176:
8177: Toivomusaloite n:o 178.
8178:
8179:
8180:
8181:
8182: Asunta ym.: Hirvenkaatolupajärjestelmän muuttamisesta.
8183:
8184:
8185: Eduskunnalle.
8186:
8187: Viime vuosina nopeasti lisääntynyt hirvikanta tojen perusteella. Näillä ei useimmiten ole sel-
8188: on suuresti lisännyt hirvien aiheuttamia tuhoja vää käsitystä siitä, millä alueilla hirvet aiheut-
8189: metsissä ja pelloilla sekä maanteillä hirvikola- tavat vahinkoja.
8190: reitten muodossa. Lisäksi kaakosta Suomeen Kohtuuttomien hirvivahinkojen estämiseksi
8191: nopeasti leviävä hirvikärpänen saattaa aiheuttaa ulisikin välttämätöntä, että hirvivahinkoalueilla
8192: ennalta arvaamatoota haittaa ja vahinkoa edel- hirvikantaa supistettaisiin voimakkaasti ja että
8193: leen lisääntyessään. Hirvien aiheuttamien va- hirvenkaatolupia myöntävät viranomaiset ennen
8194: hinkojen taloudellista määrää on vaikea arvioi- lupien myöntämistä aina kuulisivat maatalous-
8195: da, mutta metsäammattimiesten arvioon no- piiriä ja piirimetsälautakuntaa kaatolupien mää-
8196: jautuen voidaan olettaa, että hirvien metsille rästä ja niiden alueellisesta jakaantumisesta.
8197: aiheuttamista vahingoista korvataan vain muu- Näistä lausunnoista saisi vain poikkeustapauk-
8198: tama prosentti ja että metsän kantohinta muo- sissa poiketa.
8199: dostaa noin 15 % valmiin tuotteen hinnasta. Edellä sanottu koskee myös eräillä suppeam-
8200: Tällöin voidaan arvioida, että hirvien yksin- milla alueilla peuroja.
8201: omaan metsille aiheuttamat kansantaloudelliset Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun
8202: vahingot ovat satoja kertoja suuremmat kuin nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8203: valtion vuosittain metsänomistajille korvaamat muksen,
8204: hirvivahingot. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
8205: Maassamme on laajoja alueita, joilla hirvet menpiteisiin hirvi- ja peurakannan supis-
8206: eivät aiheuta sanottavasti vahinkoja, mutta tamiseksi lupajärjestelmän muuttamiseen
8207: eräillä alueilla vahingot ovat varsin huomatta- siten, että ennen kaatoluvan myöntä-
8208: via. Tämä johtunee ainakin osittain siitä, että mistä olisi aina pyydettävä maatalous-
8209: nykyisen järjestelmän mukaan hirvenkaatoluvat piirien ja piirimetsälautakuntien kirjal-
8210: myönnetään riistanhoitoviranomaisten Iausun- liset lausunnot.
8211: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
8212:
8213: Mikko Asunta Mauri Miettinen Toivo T. Pohjala
8214: Timo Mäki Heikki Perho Toivo Yläjärvi
8215: Tapani Mörttinen
8216: 196 1977 vp.
8217:
8218: Toivomusaloite n:o 179.
8219:
8220:
8221:
8222:
8223: Asunta ym.: Hirvien ja valkohäntäpeurojen kaatolupamaksujen
8224: alentamisesta.
8225:
8226:
8227: E d u s k u n n a 11 e.
8228:
8229: Hirvien aiheuttamat vahingot metsille, pel- urheilua, niin pääosan näistä eläimistä kaatavat
8230: loille ja liikenteelle ovat viime vuosina huo- kuitenkin suhteellisen vähävaraiset maanviljeli-
8231: mattavasti lisääntyneet. Samoin ovat valkohän- jät ja harrastelijametsästäjät, joille korkea kaato-
8232: täpeurojen pelloille ja puutarhoille aiheuttamat lupamaksu muodostuu pyynnin esteeksi. Näin
8233: vahingot eräissä kunnissa lisääntyneet huoles- on erityisesti muutamissa pitäjissä tilanne peu-
8234: tuttavassa määrin. Vahinkojen runsas lisään- rojen osalta. Koska peurojen ja hirvien liian
8235: tyminen johtuu luonnollisesti liian suureksi suuri määrä aiheuttaa suuria kansantaloudelli-
8236: päässeestä eläinmäärästä. Kohtuullisessa määrin sia tappioita, olisi yhteiskunnan edun mukaista
8237: esiintyvinä eivät valkohäntäpeurat eivätkä hir- asettaa näiden eläinten kaatolupamaksu sellai-
8238: vet aiheuta sanottavasti vahinkoja. selle tasolle, ettei kaatolupamaksun suuruus ole
8239: Hirvien ja valkohäntäpeurojen suuri määrä esteenä riittävän kaatolupamäärän hakemiselle.
8240: johtuu kahdesta seikasta. Kaatolupia ei ole Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8241: myönnetty tarpeeksi eikä niitä ole aina anottu nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8242: niin paljon kuin eläinmäärän kohtuullisena py- muk~~n,
8243: syminen vaatisi. Viimeksi sanottu johtuu siitä, että ·hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8244: että hirvien ja peurojen kaatolupien hinnat ovat hirvien ja· valkohäntäpeurojen kaatolupa~
8245: nousseet luvattoman korkeiksi. Vaikka näiden maksujen saattamiseksi kohtuulliselle
8246: eläinten metsästämisen väitetään olevan eliitti- tasolle.
8247: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
8248:
8249: Mikko Asunta Mauri Miettinen
8250: P. Mäki-Hakola TM>ani Mörttinen
8251: Toivo T. Pohjala
8252: 1977 vp. 197
8253:
8254: Toivomusaloite n:o 180.
8255:
8256:
8257:
8258:
8259: Fred ym.: Kalavesialueiden uudelleen jakamisesta.
8260:
8261:
8262: E d u s k u n n a 11 e.
8263:
8264: Suomessa lasketaan olevan n. 450 ammatti- jotka pirstoavat kalastusvedet. Kalastuskunnat
8265: kalastajaa. Sivuammattinaan kalastusta harjoit- ovat suvereeneja alueellaan ja se haittaa am-
8266: taa n. 4 700 kalastajaa. Kalansaalis maassamme mattikalastusta. On olemassa monia kalastus-
8267: oli v. 1975 115 milj. kiloa. Kalankysynnästä kuntia, joiden kalastusvesirajat ulottuvat toisen
8268: johtuen jouduttiin ulkoa tuottamaan kalaa n. kunnan alueille. Saattaapa joillakin sisämaan
8269: 133 milj. kiloa. Vesi- ja kalarikkaana maana kunnilla olla kalastusvesialueita merialueilla.
8270: emme kykene edes puolta tuottamaan maamme Näin ollen kalastuskuntien rajat eivät noudata
8271: tarpeesta. Kalat ovat kuitenkin uusiutuva ja edes kunta- tai lääninrajoja. Tämän johdosta
8272: tuontia korvaava luonnontuote. Sen vuoksi kalastusvesirajoja tulisi muuttaa vastaamaan tä-
8273: kalastusta elinkeinona olisi kehitettävä. män päivän tarpeita.
8274: Viime keväänä mietintönsä jättänyt sisävesi- Edellä olevan johdosta ehdotamme kunnioit-
8275: kalastustoimikunta arvioi, että yksistään sisä- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8276: vesipyyntiä voitaisiin lisätä 25 miljoonalla ki-
8277: lolla vuodessa. että hallitus ryhtyisi tarpeellisiin toi-
8278: Ammattikalastuksen eräänä haittana on se, menpiteisiin kalavesialueiden uudelleen
8279: että maassamme on yli 4 000 kalastuskuntaa, jakamiseksi.
8280: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1977.
8281:
8282: Jorma Fred Impi Muroma Erkki Korhonen
8283: Olavi Majlander U. Järvilehto · Sauli Hautala
8284: Raino West~holm
8285: 198 1977 vp.
8286:
8287: Toivomusaloite n:o 181.
8288:
8289:
8290:
8291:
8292: Helminen ym.: Kymenlaakson vedenhankinnan yleissuunnitelman
8293: toteuttamisesta.
8294:
8295:
8296: E d u s k u n n a 11 e.
8297:
8298: ·Kymenlaakson asujamiston käyttöveden tur- toimenpitelsun esim. työllisyysvarojen ohiaarni-
8299: vaamisesta on laadittu vedenhankinnan yleis- seksi hankkeen toteuttamiseksi.
8300: suunnitelma. Riittävän korkealuokkaisen käyt- Työllisyysrahojen ohjaamista hankkeen to-
8301: töveden saannin turvaamiseksi ovat Kymen- teuttamiseksi puoltaa myös se, että Kymenlaa\<.-
8302: laakson ydinalueen kunnat ja Kymen vesipiiri sossa työllisyystilanne on maamme vaikeimpia.
8303: selvittäneet mahdollisuuksia pohjaveden ja teko- Teollisuuden osallistumista hankkeeseen on
8304: pohjaveden hankkimiseksi ydinalueelle Pohjois- perusteltu sillä, että teollisuus on Kymijoen
8305: Valkealasta Selänpään harjulta ja Vuohijärvestä. suurin likaaja, mutta alueen teollisuus on teh-
8306: Tämän Selänpää-projektiksi nimitetyn suun- nyt päätöksen olla osallistumatta Selänpää-pro-
8307: nitelman mukaan raakavesi otettaisiin harjusta, jektin kustannuksiin.
8308: jonka pohjavesivarastaa täydennettäisiin pump- Valtion muut rahoitusmuodot voisivat olla
8309: paamalla erittäin puhdasvetisestä Vuohijärvestä korkotukilainat ja avustukset.
8310: vettä ja imeyttämällä se harjualueelle. Alueelta Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8311: voidaan saada käyttöön pohjavettä ja tekopohja- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8312: vettä yhteensä noin 130 000 m 3/vrk. muksen,
8313: Selänpää-projektin toteuttaminen tulee ta-
8314: loudellisesti suhteellisen kalliiksi, mutta on ve- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
8315: densaannin turvaamisen kannalta alueella ainoa menpiteisiin työllisyysvarojen tai muiden
8316: toteuttamiskelpoinen vaihtoehto. Kun vettä ki- varojen ohjaamiseksi Kymenlaakson ve-
8317: peästi kaipaavat kunnat eivät pysty hanketta denhankinnan yleissuunnitelman toteut-
8318: toteuttamaan ilman valtion taloudellista tukea, tamiseksi.
8319: niin valtion taholta olisi ryhdyttävä pikaisiin
8320: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1977.
8321:
8322: Olli Helminen Seppo Tikka Paavo Tiilikainen
8323: Risto Tuominen Meeri Kalavaineo Mauno Forsman
8324: 1977 vp. 199
8325:
8326: Toivomusaloite n:o 182.
8327:
8328:
8329:
8330:
8331: Hollming ym.: Määrärahasta satamalainojen korkosubventioita
8332: varten.
8333:
8334:
8335: E d u s k u n n a 11 e.
8336:
8337: Valtion tulo- ja menoarviOissa on vuodesta kunut suotuisa kehitys on katkennut. Tämä on
8338: 1956 alkaen jokaisena vuonna vuotta 1976 erittäin valitettavaa ottaen huomioon, että sata·
8339: lukuunottamatta osoitettu varoja vientisatamien mataksapolitiikkaa on samanaikaisesti hoidettu
8340: investointien tukemiseen. V. 1956 myönnettiin niin, etteivät satamat saa vientiin liittyvistä in-
8341: tuki avustusten muodossa. Vuodesta 1957 yh- vestoinneista riittävää tuloa vaan toimivat tap-
8342: tämittaisesti vuoteen 1970 saakka myönnettiin piollisina. Toisaalta eivät satamakaupungit, uh-
8343: lainoja normaaliehdoin. V:sta 1971 alkaen on rattuaan vuosikymmenien kuluessa satamiensa
8344: myönnetty varoja korkotukea varten Postipan- rakentamiseen paljon työtä ja varoja, voi luo-
8345: kin myöntämille lainoille seuraavasti: puakaan satamatoiminnan harjoittamisesta. Näin
8346: vuonna 1971 1,5 milj. mk varten ollen tapahtuu käytännössä niin, että paikalliset
8347: , 1972 1,5 milj. mk , veronmaksajat joutuvat maksamaan omasta
8348: , 1973 2,5 milj. mk , pussistaan osan niistä kustannuksista, jotka ovat
8349: , 1974 4,0 milj. mk , tarpeellisia, jotta koko kansakuntaa, hyödyttävän
8350: , 1975 4,5 milj. mk , vientiliikenteen pyörät pyörisivät. Tämä ei voi
8351: , 197 6 ei myönnetty olla oikeudenmukaista.
8352: , 1977 1,0 milj. mk varten. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8353: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8354: Kuluvan vuoden korkotukipäätösten hakua muksen,
8355: silmälläpitäen satamakaupungeille ilmoitettiin
8356: satamaliiton välityksellä, että muiden kuin Sai- että hallitus ottaisi vuoden 1978 tulo-
8357: maan vesistössä sijaitsevien satamien on turha ja menoarvioesitykseen riittävän määrä-
8358: niitä hakea, koska määrärahan pienuuden takia rahan vientisatamalainojen tuntuvia kor-
8359: se on päätetty keskittää Saimaan vesistön sata- kosubventioita varten siten, että lainat
8360: miin. myönnettäisiin hakemuksien perusteella
8361: Voidaan siis todeta, että rahoitusvaikeuksien vuonna 1978 tapahtuvia vientiliiken-
8362: kanssa kamppailevien vientisatamien investoin- nettä palvelevia satamainvestointeja var-
8363: tien tukemisessa aina vuoteen 1975 saakka jat- ten.
8364: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1977.
8365:
8366: Kirsti Hollming Pentti Rajala Sinikka Karhuvaara
8367: Erkki Häkämies Matti Kuusio Irma Koski
8368: Anna-Liisa Linkola Einari Nieminen Toivo T. Pohjala
8369: Uljas Mäkelä Anneli Kivitie Risto Tuominen
8370: Aulis Juvela Arto Lampinen
8371: 200 1977 vp.
8372:
8373: Toivomusaloite n:o 183.
8374:
8375:
8376:
8377:
8378: A.-L. Jokinen ym.: Pohjavesivarojen suojelemisesta öljytuhojen
8379: uhalta.
8380:
8381:
8382: E d u s k u n n a 11 e.
8383:
8384: Vesien saastumisen ongelma on jälleen vai- kentyneet, ja öljyvuotojen lisääntyminen osoit-
8385: keutumassa, sillä säästöohjelmat uhkaavat myös taa aihetta tutkia tilannetta tarkemmin.
8386: vesittää niitä toimia, joilla vesiensuojelua on Maamme pohjavesivarat ovat eräs arvokas
8387: pyritty tehostamaan. omaisuutemme, joka kuuluu koko kansalle. Nii-
8388: Öljyvahinkojen toistuminen varsinkin suur- den puhtaana säilyttäminen on voitava taata.
8389: ten asutuskeskusten läheisyydessä ja satama- Kuitenkin yhdenkin maahan upotetun öljysäi-
8390: alueilla on hälyttävää. Nämä ovat kuitenkin liön hajoaminen saattaa tuhota laajoja pohjave-
8391: niitä ilmiöitä, jotka voidaan havaita ja paikal- sivarastoja. Näinä vuosina alkavat aikaisemmin
8392: listaa, mutta paljon uhkaavampia ja vaarallisem- rakennetut säiliöt olla todellisena vaarana poh-
8393: pia saattavat otla ne vesivarojamme uhkaavat javesille, siksi niiden perusteellinen tutkimus on
8394: näkymät, joita voidaan vasta aavistaa. aloitettava kiireellisesti.
8395: Jo pari vuosikymmentä sitten alkoivat öljy- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
8396: säiliöt yleistyä eri puolilla maata. Näitä säi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8397: liöitä rakennettaessa ei kuitenkaan ollut vielä muksen,
8398: nykyistä lainsäädäntöä eikä myöskään tarvitta- että hallitus kiireellisesti tutkituttaisi
8399: vaa materiaalia käytössä. Maahan upotetut öljy- maamme öljysäiliöiden kunnon ja tilan
8400: säiliöt ovat olleet vailla tarkempaa valvontaa ja ja turvaisi pohjavesivaroiemme säilymi-
8401: kartoitusta. Vuosien mittaan ne ovat myös hei- sen öljytuhojen uhalta.
8402: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
8403:
8404: Anna-Liisa Jokinen Siiri Lehmonen Anna-Liisa Hyvönen
8405: Toivo Jokiniemi Helvi Niskanen Ulla-Leena Alppi
8406: Kuuno Honkonen Helge Talvitie Unto Ruotsalainen
8407: Jarmo Wahlström Arto Merisaari Matti Järvenpää
8408: Lauha Männistö
8409: 1977 vp. 201
8410:
8411: Toivomusaloite n:o 184.
8412:
8413:
8414:
8415:
8416: Jänenpää ym.: Pomarkun ja Siikaisten kunnissa sijaitsevan Iso-
8417: järven uuden vesisuunnitelman loppuunsaattamisesta.
8418:
8419:
8420: E d u s k u n n a 11 e.
8421:
8422: Pomarkun ja Siikaisten kunnissa SlJaltsevan ruoppaus sekä eräiden rantapeltojen pengerrys
8423: Isojärven uusi vesisuunnitelma on jo valmiina. ja suunnitelman hinta olisi noin 700 000 mark-
8424: Sen toteuttaminen merkitsee niiden haittateki- kaa. Suunnitelman toteuttamisen piiriin kuu-
8425: jöiden poistamista, jotka vähentävät järven käyt- luu noin 3 000 kesäasuntoa vesistön piirissä.
8426: töarvoa. Tärkeimpiä ovat järven kehittäminen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8427: virkistyskäyttöön sekä voimatalouden veden nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8428: turvaaminen. Siihen uusi suunnitelma antaa muksen,
8429: mahdollisuuden. Suunnitelmassa lähdetään siitä, että hallitus ryhtyisi välittömästi toi-
8430: että keväällä vesi jätettäisiin korkeammalle, menpiteisiin Pomarkun ja Siikaisten
8431: jotta vettä riittäisi kesän ajaksi. Suunnitelman kunnissa sijaitsevan Isojärven uuden ve-
8432: toteuttamiseen kuuluu Kurikanniskan padon sisuunnitelman loppuun saattamiseksi ja
8433: korkeuden tarkistaminen, Poroarkun jokisuun toteuttamiseksi.
8434: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1977.
8435:
8436: Matti Järvenpää Toivo Jokiniemi
8437:
8438:
8439:
8440:
8441: 26 0877001791
8442: 202 1977 vp.
8443:
8444: Toivomusaloite n:o 185.
8445:
8446:
8447:
8448:
8449: Järvenpää ym.: Kokemäenjoen alajuoksun väylän syventämisestä.
8450:
8451:
8452: E d u s k u n n a 11 e.
8453:
8454: Viime vuonna suoritetut mittaukset ovat alkaen ylöspäin riittävän matkan ja tarvittavan
8455: osoittaneet, että Kokemäenjoki on huolestutta· syväksi. Tämä on välttämätöntä nyt sen vuoksi,
8456: vassa määrin madaltunut alajuoksun osalta. Kun että alajuoksun väylää ei enää käytetä laivareit-
8457: vesistön virtaama-alue on laaja, niin se kerää tinä eikä valtio enää huolehdi säännöllisestä
8458: vuosien mittaan lietettä aina joen latvailta al- ruoppaamisesta. Mikäli ei nyt ajoissa pidetä
8459: kaen. Liete kerääntyy alajuoksun osalle, ma- joen syvyydestä riittävää huolta, niin jo pie-
8460: daltaa joen syvyyttä ja lisää tulvavaaroja laa- nemmänkin tulvan sattuessa taloudelliset mene-
8461: jasti koko vesistön alueella. Siitä ovat muis- tykset saattavat olla todella tuhoisia.
8462: tissa vuoden 1974 suurtulvat ja niiden aiheut- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8463: tamat suuret taloudelliset menetykset erityisesti nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8464: Porissa ja Huittisissa. Tulvat ovat edelleen ma- muksen,
8465: daltaneet väylää, jossa eräin kohdin on normaa-
8466: lin veden aikana syvyyttä vain noin kaksi että hallitus ryhtyisi välittömästi toi-
8467: metriä. menpiteisiin Kokemäenjoen alajuoksun
8468: Tässä vaiheessa olisi kiireesti ryhdyttävä toi- väylän syventämiseksi ja tulvien estämi-
8469: menpiteisiin joen ruoppaamiseksi rannikolta seksi.
8470: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
8471:
8472: Matti Järvenpää Toivo T. Pohjala
8473: Toivo Jokiniemi Irma Rosnell
8474: 1977 vp. 203
8475:
8476: Toivomusaloite n:o 186.
8477:
8478:
8479:
8480:
8481: Kanerva: Kulttuurilautakunnan perustamisesta kuntiin.
8482:
8483:
8484: E d u s kun n a 11 e.
8485:
8486: Kansalaisten vapaa-ajan lisääntyesssä erilais- palveluista. Ongelmana tällä hetkellä on kult-
8487: ten kulttuuri- ja muiden vapaa-ajan palveluiden tuurilautakuntien vapaaehtoisuus. Menojen sääs-
8488: kysyntä myös lisääntyy. Taloudellisen laman tämiseksi useissa kunnissa jätetään kulttuurilau-
8489: aikana on ensisijaisesti pyritty vähentämään sel- takunta perustamatta.
8490: laisia menoja, jotka kohdistuvat kansalaisten Kansalaisten vapaa-ajan vieton ongelmien
8491: vapaa-ajan viettoon ja koulutukseen. Tämä helpottamiseksi tulisi jokaisessa kunnassa olla
8492: suuntaus ei kuitenkaan voi olla pitemmällä täh- kulttuuritoiminnasta vastaava pakollinen kult-
8493: täimellä oikea. Teknistyvässä yhteiskunnassa on tuurilautakunta ja mahdollisimman monessa
8494: yhä enemmän kiinnitettävä huomiota työelämän kulttuurisihteerin toimi.
8495: vastapainona kansalaisten mahdollisuuksiin har- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
8496: rastaa vapaa-aikanaan, hankkia haluamaansa vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8497: koulutusta ja päästä osallisiksi yleensä kulttuu-
8498: ripalveluista. että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
8499: Kuitenkaan useissa kunnissa ei ole tarjolla piteisiin sellaisen lisäpykälän aikaansaa-
8500: kulttuuripalveluja ja hyvin harvoissa kunnissa on miseksi kunnallislakiin, jossa säädetään
8501: palveluja riittävästi. Yleisesti kaikista kunnista kulttuurilautakuntien perustaminen kun-
8502: puuttuu kulttuuritoiminnan laajempi suunnittelu. tiin pakollisena, sekä tutkimaan mahdol-
8503: Ei voi olla alueellisestikaan oikeudenmukaista, suuksia perustaa mahdollisimman mo-
8504: että toisilla kuntien asukkailla on paremmat neen kuntaan kulttuurisihteerin toimi.
8505: mahdollisuudet päästä osallisiksi kulttuuri-
8506: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
8507:
8508: Ilkka Kanerva
8509: 204 1977 vp.
8510:
8511: Toivomusaloite n:o 187.
8512:
8513:
8514:
8515:
8516: Kortesalmi ym.: Troolikalastusta rannikkovesissä rajoittavan esi-
8517: tyksen antamisesta siikakannan suojaamiseksi.
8518:
8519:
8520: E d u s k u n n a 11 e.
8521:
8522: Kalastajat ovat havainneet, että silakan troo- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8523: likalastuksessa tulee silakan mukana saaliiksi nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8524: paljon myös siianpoikasia silloin kun troolia muksen,
8525: vedetään lähellä rannikkoa siian kutupaikoilla.
8526: Siikakannan tulevaisuudesta huolestuneet ka- että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
8527: lastajat .ovatkin esim. Pohjois-Pohjanmaan ran- sen seikan tutkimiseksi, missä määrin
8528: nikolla sitä mieltä, että troolikalastukselle olisi silakan troolikalastus aivan lähellä ran-
8529: asetettava sellainen rajoitus, että troolausta ei nikkoa vahingoittaa siikakantaa, sekä
8530: sallittaisi viittä kilometriä lähempänä rannik- tutkimuksen tuloksen perusteella antaisi
8531: koa. Asia kaipaisi tarkempaa tutkimista sekä eduskunnalle troolikalastusta rannikko-
8532: sen jälkeen lakisääteisiin toimiin ryhtymistä, vesissä riittävästi raioittavan lakiehdo-
8533: mikäli tutkimuksen tulos antaa siihen riittä- tuksen siikakannan suoiaamiseksi.
8534: västi aihetta.
8535: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1977.
8536:
8537: }.Juhani Kortesalmi Erkki Korhonen Veikko Vennamo
8538: 1977 vp. 205
8539:
8540: Toivomusaloite n:o 188.
8541:
8542:
8543:
8544:
8545: Koskinen ym.: Kunnallisen liikenneveron aikaansaamisesta.
8546:
8547:
8548: E d u s k u n n a 11 e.
8549:
8550: Liikenteen aiheuttamat menot ovat huomat- sena tämä ilmenee kuntien kohdalla, jotka ra-
8551: tava kansantaloudellinen kustannustekijä. Lii- hoittavat liikennemenonsa suoraan kunnallis-
8552: kennemenot kasvavat jatkuvasti. Erityisesti verosta, josta palkansaajat maksavat noin 90
8553: kuntien osuus julkisen vallan menoista on nou- prosenttia. Työtätekevät kuntalaiset maksavat
8554: sussa. Vaitio kerää kuitenkin itselleen julkisen näin ollen - hyötyvät tai eivät suoritettavista
8555: sektorin liikennetulot: autojen verotuksesta ja liikenneratkaisuista - suurimman osan liiken-
8556: polttoaineiden valmisteverosta muodostuneet nekustannuksista.
8557: tulot. Kunnat sensijaan joutuvat rahoittamaan Varsinaisen hyödyn saajat, pääomatuloja ke-
8558: kasvavat liikenteen aiheuttamat menonsa etu- räävät yritykset, osallistuvat kustannuksiin tus-
8559: päässä kunnallisverovaroin, valtion avustusten kin lainkaan. Tällainen epäoikeudenmukainen
8560: ja pysäköintimaksutulojen tuottojen esittäessä tilanne ei saa enää jatkua. On kiireellisesti sää-
8561: varsin vähäistä osaa. dettävä laki, jolla parannetaan kuntien mahdol-
8562: Kun liikenne ei kunnille tuota muuta kuin lisuuksia vaikuttaa liikenneolosuhteisiinsa työ-
8563: lisääntyvää painetta veroäyrin hintaan, ne pyr- tätekevien kuntalaisten verorasitusta lisäämättä
8564: kivät pitämään liikennemenonsa mahdollisim- ja jolla lisätään kuntien halukkuutta perustaa
8565: man pieninä. Tämä luonnollisesti jarruttaa lii- omia joukkoliikenteen hoito-organisaatioitaan ja
8566: kenneolosuhteiden järkevää kehittämistä, mikä kehittää jo olemassa olevia liikennelaitoksia
8567: ilmenee useissa kunnissa mm. ala-arvoisena palveluja parantamalla, tariffeja nostamatta.
8568: joukkoliikenteen tasona. Kuntien liikennemenojen keventämiseksi onkin
8569: Merkittävän osan liikennemenoista kunnille ryhdyttävä verottamaan pääomatuloja.
8570: aiheuttavat raskaat maantiekuljetukset, jotka Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
8571: nostavat väylärakennuskustannuksia ja hoito- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8572: menoja tuntuvasti. Myös henkilöautoliikenne
8573: aiheuttaa kunnille melkoisia menoja, mutta kun- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
8574: nat eivät pääse osallisiksi henkilöautojen erityis- menpiteisiin sellaisen muutoksen aikaan-
8575: verotuksesta. Liikennemenoja aiheutuu myös saamiseksi kunnallisverotukseen ja lain-
8576: työmatkoista, joiden järjestäminen on välttämä- säädäntöön, joka antaisi kunnille oikeu-
8577: tön tuotantolaitosten toimivuudelle. Tuotanto- den verottaa kunnan alueella sijaitsevia
8578: laitokset synnyttävät suurimman osan kunnan pääomavaltaisia suuria yrityksiä erityi-
8579: alueella tapahtuvasta henkilö- ja tavaraliiken- sen kunnallisen liikenneveron muodos-
8580: teestä. Kokonaisuutena tarkastellen julkisen sa, minkä veron tuotto käytetään kun-
8581: vallan - valtion ja kuntien - liikennepolitiikka tien liikennemenojen peittämiseen, sekä
8582: on suuntautunut takaamaan mahdollisimman että hallitus samalla suorituttaisi selvi-
8583: joustavan raaka-aineiden, työvoiman jne. saan- tyksen mahdollisuudesta keventää vas-
8584: nin julkisin varoin ja toimenpitein. Tämä mer- taavasti työtätekevien kunnallisverorasi-
8585: kitsee suunnatonta tulonsiirtoa tavallisilta pal- tusta.
8586: kansaajilta liikeyrityksille. Erityisen konkreetti-
8587: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
8588:
8589: Aarne Koskinen Pauli Puhakka E.-J. Tennilä
8590: 206 1977 vp.
8591:
8592: Toivomusl:lloite n:o 189.
8593:
8594:
8595:
8596:
8597: E. Laine ym.: Opiskelija-asuntojen vapauttamisesta jätevesimak-
8598: susta.
8599:
8600:
8601: E d u s k u n n a 11 e.
8602:
8603: Jätevesimaksulailla säädettiin myös asuinkiin- den ohella selvitettävä mahdollisuudet vapaut-
8604: teistöiltä perittäväksi jätevesimaksua. Lain pe- taa opiskelija-asuntolakiinteistöt jätevesimak-
8605: rusteella määritellyt taksat ja niitä koskevat suista. Oikeusviranomaisten tulkinnan mukaan
8606: korotuspäätökset ovat merkinneet asumiskus- tämä ei olisi mahdollista ilman lainsäädännössä
8607: tannusten huomattavaa nousua. Jätevesimak- tapahtuvia muutoksia.
8608: susta aiheutuva rasitus on kohdistunut ankara- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
8609: na myös opiskelija-asuntoloihin, joissa tapahtu- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8610: nut vuokrien korotus on ylittänyt kaikki koh-
8611: tuuden rajat. Jotta opiskelijoiden asumiskustan- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8612: nuksia voitaisiin alentaa ja samalla helpottaa opiskelijoiden asumiskustannusten alen-
8613: opiskelija-asuntoloita ylläpitävien yhteisöjen ta- tomiseksi vapauttamalla opiskelija-asun-
8614: loudellisia vaikeuksia, olisi muiden toimenpitei- not jätevesimaksusta.
8615: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1977.
8616:
8617: Ensio Laine Arto Merisaari
8618: Heimo Rekonen M. Kainulainen
8619: 1977 vp. 207
8620:
8621: Toivomusaloite n:o 190.
8622:
8623:
8624:
8625:
8626: E. Laine ym.: Metsästysalueiden varaamisesta metsästysjärjestöi-
8627: hin kuulumattomien harrastajien käyttöön.
8628:
8629:
8630: E d u s kun n a 11 e.
8631:
8632: Metsästysharrastuksesta kiinnostuneiden kan- näissäkään tapauksissa ei metsästysharrastus
8633: salaisten keskuudessa on yhä yleisemmin kiinni- muodostaisi uhkaa riistakannan säilymiselle,
8634: tetty huomiota niihin vaikeuksiin, joita metsäs- olisi aiheellista määritellä pyynnin määrän
8635: tysharrastuksen tiellä näyttää olevan. Suurim- enimmäisrajat.
8636: man esteen muodostaa se, ettei metsästystä var- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8637: ten ole osoitettu paikkoja. Metsästysmaat ja nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8638: -alueet on luovutettu alan järjestöille. Yleisen muksen,
8639: käsityksen mukaan pääsy näiden järjestöjen
8640: jäsenyyteen on erittäin vaikeata. Riippumatta että hallitus ryhtyisi toimenpttezsztn
8641: siitä, onko asia näin kaikkialla ja kaikkien alueiden varaamiseksi niitä metsästystä
8642: metsästäjiä kokoavien järjestöjen osalta, se muo- harrastavia varten, joilla ei ole mah·
8643: dostaa vaikeasti ylitettävän esteen metsästys- dollisuutta käyttää alan järjestöille va-
8644: harrastuksille. Näin ollen olisi varattava järjes- rattuja metsästykseen tarkoitettuja aluei-
8645: töihin kuulumattomille metsästysalueita. Jotta ta.
8646: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1977.
8647:
8648: Ensio Laine Oili Suomi
8649: 208 1977 vp.
8650:
8651: Toivomusaloite n:o 191.
8652:
8653:
8654:
8655:
8656: Liedes ym.: Siuruan kylän allassuunnittelualueella olevien kiin-
8657: teistöjen ostamisesta valtiolle.
8658:
8659:
8660: E d u s k u n n a 11 e.
8661:
8662: Pudasjärven kunnan Siuruan kylässä on lähes teistöt valtiolle. Näin vo1ta1S1m paikallinen
8663: kahdenkymmenen vuoden ajan estetty maatalou- väestö vapauttaa oman asemansa epätietoisuu-
8664: den normaali kehittäminen sen johdosta, että desta niitten osalta, jotka haluavat tiloistaan
8665: alueelle suunniteltua Siuruan allashanketta ei luopua.
8666: ole lopullisesti ratkaistu. Edelleenkin valtio- Edellä olevan johdosta ehdotamme kunnioit~
8667: neuvostossa eri ministeriöiden kesken on eri- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
8668: mielisyyksiä siitä, rakennetaanko mam1ttu sen,
8669: Iijoen säännöstelyyn liittyvä Siuruan allas. Kun
8670: asian lopullinen· ratkaisu näyttää jälleen siirty- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8671: vän vuosia .eteenpäin, olisi hallituksen ensi Pudasjärven kunnan Siuruan kylän allas-
8672: tilassa ryhdyttävä toimenpiteisiin, joilla lunas- suunnittelualueella olevien kiinteistöjen
8673: tetaan Siuruan allasalueen tilat ja muut kiin- ostamiseksi valtiolle.
8674: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
8675:
8676: Pentti Liedes E.-J. Tennilä
8677: 1977 vp. 209
8678:
8679: Toivomusaloite n:o 192.
8680:
8681:
8682:
8683:
8684: Majlander ym.: Erinäisten toisiaan häiritsevien toimintojen kes-
8685: kittymisen estämisestä.
8686:
8687:
8688: E d u s k u n n a 11 e.
8689:
8690: Lainsäädännössä ei ole määräyksiä siitä, kuin- usein joutoväkeä. Em. Filadelfiaseurakunnan
8691: ka lähelle toisiaan voidaan sijoittaa kaupungin eteissyvennys on usein eräiden Alkon myymä-
8692: asuma-alueilla Alkon myymälä, anniskeluravin- län tuotteita kadulla käyttävien miehittämä sii-
8693: tola, elokuvateatteri, kirkko tai seurakunnalliset nä määrin, että se häiritsee kirkkoon menijäitä
8694: tilat yms. Uusien asuma-alueiden sijainninsuun- ja sieltä palaavia. Kysymys ei suinkaan ole kir-
8695: nittelussa em. palvelu-, harraste- ja viihdekoh- kon kylmäkiskoisesta suhtautumisesta näitä ih-
8696: teet pyritään hajasijoittamaan, mutta mikään misiä kohtaan, vaan seurakunnan toiminnan häi-
8697: laki ei siihen velvoittane. Mutta vanhoilla asu- riintymisestä, mikä siis johtuu harkitsematto-
8698: ma-alueilla saattaa Alkon myymälän, anniskelu- muudesta sijoittaa Alkon myymälä seurakunta-
8699: ravintolan yms. toimintojen keskittyminen tois- tilojen naapuriksi lain sitä estämättä.
8700: tensa välittömään läheisyyteen aiheuttaa rauhat- Edellä esitetyt esimerkit osoittavat, että katu-
8701: tomuutta ja häiriötä paikallisille asukkaille. ja asumisrauhaa sekä seurakunnallista toimin-
8702: Ei ole harmoonisesti oikein valittua sijoittaa taa häiritsevät tekijät saattavat joissakin ta-
8703: esim. Alkon myymälää kirkon välittömään lähei- pauksissa muodostua jatkuvaksi riesaksi, mil-
8704: syyteen, kuten mm. Korsossa on tapahtunut. loin Alkon myymälä, anniskeluravintola ja elo-
8705: Esimerkki Helsingistä, Kampin alueelta, edus- kuvateatterit yms. keskittyvät toistensa välittö-
8706: taa lajissaan ainutlaatuista tapausta häiriötä mään läheisyyteen.
8707: tuottavasta keskittämisestä. Albertinkadun var- Olisi vähintään kohtuullista, että paikallisten
8708: rella sijaitsevan Filadelfiaseurakunnan naapuri- asukkaitten ja esim. oppilaitosten mielipiteet
8709: taloon on sijoitettu Alkon myymälä. Kadun toi- otettaisiin huomioon esim. 4 ha alueella, jolle
8710: sella puolella, lähes vastapäätä mainitun seura- em. toimintoja aiotaan sijoittaa. Mielipiteen
8711: kunnan kokoontumispaikkaa, sijaitsee anniskelu- huomioonottamisesta pitäisi olla selvät sään-
8712: ravintola. Lisäksi on näiden välittömään lähei- nökset.
8713: syyteen tulossa samaan taloon kolmen elokuva- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
8714: teatterin tilat. Välittömässä läheisyydessä sijait- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8715: sevien teknillisen oppilaitoksen, eräiden myymä-
8716: länomistajien ja asukkaitten taholta on julki- että hallitus kiireellisesti selvityttäisi
8717: sesti valitettu syntyneistä häiriöongelmista, jot- kysymyksen, millä tavoin voitaisiin estää
8718: ka johtuvat mainitunlaisesta keskittymisestä. Alkon myymälän, anniskeluravintolan,
8719: Valitukset ja muistutukset eivät ole johtaneet elokuvateatterin, seurakunnallisten tilo-
8720: minkäänlaisiin tuloksiin, koska tällaisiin tapauk- jen yms. virheellinen ja häiritsevä sijain-
8721: siin nähden ei ole sovellettavissa katu- ja asu- nin keskitys, ja selvityksen perusteella
8722: misrauhaa turvaavia säännöksiä. antaisi eduskunnalle tarvittavat lakiesi-
8723: Alkon myymälän seudulle kerääntyy hyvin tykset.
8724: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1977.
8725:
8726: Olavi Majlander Veikko J. Matikkala Raino Westerholm
8727: Antero Juntumaa Ulla Järvilehto Jorma Fred
8728: Impi Muroma Erkki Korhonen Sauli Hautala
8729:
8730:
8731: 27 0877001791
8732: 210 1977 vp.
8733:
8734: Toivomusaloite n:o 193.
8735:
8736:
8737:
8738:
8739: Manninen ym.: Kuusamon vesien nykyisen käytön turvaamisesta
8740: ja voimataloudellisen rakentamisen estämisestä.
8741:
8742:
8743: E d u s k u n n a 11 e.
8744:
8745: Kuusamon vesistöjen käyttöä ovat 1960-lu- luonnontilaisiin Jarvl-, joki- ja koskimaisemiin.
8746: vulla selvitelleet useat toimikunnat. Laajimman Matkailusta on jo nyt kehittynyt työllisyyden ja
8747: selvityksen Kuusamon vesien hyväksikäytöstä kunnallistaloudenkin kannalta tärkeä elinkeino
8748: ja toimenpide-ehdotukset on tehnyt v. 1969 Kuusamolle. Kuusamon luonnonnähtävyyksillä
8749: työnsä päätökseen saanut Kuusamon vesistö- on myös kansallista ja kansainvälistä merki-
8750: komitea. Kyseisen komitean mietinnössä koros- tystä, muodostaahan Kuusamon järviylänkö
8751: tetaan liian yksipuolisesti varsinkin Kuusamo- lähes Uudenmaan läänin kokoisen, yhtenäisen,
8752: Muojärven vesistön osalta voimatalouden etu- melko luonnontilaisen järvi- ja erämaamaiseman.
8753: näkökohtia. Maa- ja metsätaloudelle ja siihen Kuusamon järvien ja koskien luonnonsuoje-
8754: liittyville sivuelinkeinoille, ennen kaikkea kala- lullista, esteettistä ja tieteellistä arvoa ei voida
8755: taloudelle ja matkailulle vesien mahdollisesta rahassa mitata. Kuusamossa Oulun yliopiston
8756: säännöstelystä aiheutuvia haittoja pidetään tois- alaisella Oulangan biologisella tutkimusasemal-
8757: arvoisina ko. komitean mietinnössä. Komitean la suoritetaan arvokasta hionnontieteellistä pe-
8758: omana kannanottonakin todetaan, että vesistö- rustutkimustoimintaa.
8759: taloussuunnitelmien vaikutusta matkailuun ja Jotta Kuusamon kosket voitaisiin säilyttää
8760: luonnonsuojeluun ei ole voitu rahassa arvioida. luonnontilaisina, tulisi valtion lunastaa ko. vesi-
8761: Sen jälkeen kun Kuusamon vesistökomitean voima tai vaihtaa Imatran Voima Oy:n ja
8762: mietintö valmistui, ovat Kuusamon järvien ran- Pohjolan Voima Oy:n kanssa Kuusamossa ole-
8763: tojen tonttiarvot nousseet huomattavasti lisään- vat vesivoimat valtion muualla omistamaan
8764: tyvän leirintäalueiden, lomakylien ja kesämök- vesivoimaan.
8765: kien rakentamisen myötä. Tällä hetkellä on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8766: Kuusamossa yli tuhat loma-asuntoa ja Pohjois- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8767: Pohjanmaan Seutukaavaliiton ennusteen mu- muksen,
8768: kaan v. 2000 loma-asuntojen määrä Kuusamos-
8769: sa olisi jo n. 10 000. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
8770: Myös .kalataloutta on kehitetty voimakkaasti. joilla turvattaisiin Kuusamon vesien ny-
8771: Arvokkaan luonnonkalatalouden lisäksi on kehi- kyisen kaltainen moninaiskäyttö ja estet-
8772: tetty allaskalan kasvatusta. täisiin Kuusamon vesien voimataloudel~
8773: · Matkailun kehitys Kuusamossa perustuu linen rakentaminen.
8774: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
8775:
8776: Mauno Manninen Pertti Salolainen Väinö Raudaskoski
8777: Aimo Ajo Alvar Saukko . Kalevi Mattila
8778: Jouko Mäkelä Kerttu Hemmi Heikki Mustonen
8779: 1977 vp. 211
8780:
8781: Toivomusaloite n:o 194.
8782:
8783:
8784:
8785:
8786: Muroma ym.: Ottolapsen entisen sukunimen merkitsemisestä
8787: virkatodistukseen.
8788:
8789:
8790: E d u s k u n n a 11 e.
8791:
8792: Ottolapsen hakiessa virkatodistusta passia ettei lapsen aikaisempi sukunimi näy virkato-
8793: varten tehdään virkatodistukseen merkintä myös distuksessa paitsi erikseen pyydettäessä.
8794: hänen entisestä sukunimestään. Tällainen mah- Edellä olevan johdosta ehdotamme kunnioit-
8795: dollisesti kipeästäkin menneisyydestä muistut- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8796: tava merkintä virallisessa asiakirjassa voi olla
8797: ottolapselle ja hänen uusille vanhemmilleen sy- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8798: vän mielipahan aiheuttaja. säännösten muuttamiseksi siten, että
8799: Koska ottolapsisuhde on asianosaisten välille tieto ottolapsen entisestä sukunimestä
8800: tuomioistuimen päätöksen nojalla järjestetty ja merkitään virkatodistukseen vain sitä
8801: uusi perhesuhde muodostettu, olisi toivottavaa, pyydettäessä.
8802: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
8803:
8804: Impi Muroma Ulla Järvilehto Raino Westerholm
8805: Erkki Korhonen Olavi Majlander Sauli Hautala
8806: Jorma Fred Antero Juntumaa Veikko J. Matikkala
8807: 212 1977 vp.
8808:
8809: Toivomusaloite n:o 195.
8810:
8811:
8812:
8813:
8814: Orrenmaa jrm.: Siirtolapuutarhoja koskevan lainsäädännön aikaan-
8815: saamisesta. ·
8816:
8817:
8818: E d u s kun n a 11 e.
8819:
8820: Maaltamuuton lisääntyessä lisääntyy myös tava tekijä. Muissa maissa, esim. Puolassa ja
8821: sellaisten asukkaiden määrä, joilla ei ole mah- Itä-Saksassa, harjoitetaan siirtolapuutarhatoi"
8822: dollisuuksia kesänviettoon esim. omilla kesä- mintaa varsin laajasti ja lakisääteisesti. ·
8823: mökeillään eikä omilla palstoillaan harjoittaa Mitä tulee siirtolapuutarhojen aiheuttamiin
8824: kasvi- ja puutarhanhoitoa, ja kun sanotunlainen kustannuksiin, ovat ne sangen alhaiset, koska
8825: toiminta on· paitsi hyödyllistä, myös vapaa-ajan- kuntien osuus kustannuksista rajoittuisi vain pe-
8826: vieton sekä mielenterveyden ja kasvatuksen kan- rustamiskustannuksiin. Siirtolapuutarhojen asuk-
8827: nalta erittäin suositeltavaa, on tarpeellista siirto- kaat itse rakennuttavat mökit palstoille ja mak-
8828: lapuutarhojen perustamista koskevan lain ai- saisivat maasta sovitun vuosivuokran.
8829: kaansaaminen. Ne kaupungit, joiden asukas- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8830: luku ylittää määrätyn rajan (esim. 15 000- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8831: 20 000 asukasta) , velvoitettaisiin perustamaan muksen,
8832: .siirtolapuutarhoja omistamalleen maalle.
8833: Nykyään on jo toiminnassa siirtolapuutar- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8834: hoja useissa kaupungeissa ja niistä saadut koke- siirtolapuutarhoja koskevan lainsäädän-
8835: mukset ovat erittäin myönteisiä. Lisääntynyt nön aikaansaamiseksi.
8836: vapaa-aika on myös mainittua toimintaa puol-
8837: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
8838:
8839: Juhani Orrenmaa Anneli Kivitie
8840: Juhani Sipiläinen Terhi Nieminen
8841: Kerttu Hemmi
8842: 197T vp. 213
8843:
8844: Toivomusaloite n:o 196.
8845:
8846:
8847:
8848:
8849: Pihlajamäki ym.: Järvien kunnostamissunnitelmien toteuttami-
8850: seen liittyvien ongelmien selvittämisestä.
8851:
8852:
8853: E d u s k u n n a II e.
8854:
8855: Maassamme on useita satoja järviä, joiden taiseksi kuitenkin liittyy mm. eräitä ratkaise-
8856: käyttökelpoisuus on mm. mataloitumisen, um- mattomia rahoitus- ja hyödynarviokysymyksiä,
8857: peenkasvun ja veden vähäisen vaihtumisen ai- ei suunnitelmia eräitä pieniä hankkeita lukuun-
8858: heuttaman likaantumisen johdosta merkittävästi ottamatta ole voitu edes koeluontoisesti toteut-
8859: huonontunut. Usein rannat ovat lisäksi alavia ja taa. Tämä olisi kuitenkin välttämätöntä ja kii-
8860: soveltuvat heikosti rakentamiseen ja · muuhun reellistä lisäkokemusten saamiseksi ja kunnosta-
8861: käyttöön. Tällaisia huonokuntoisia järviä on mistoiminnan käynnistämiseksi.
8862: erityisesti maamme rannikkoalueilla. Toisaalta Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
8863: mainituilla alueilla järviä on varsin vähän, mut- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
8864: ta niiden käyttötarve mm. virkistystarkoituk- sen,
8865: siin, kalastukseen ja metsästykseen on asutuk- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
8866: sen määrän johdosta suuri. menpiteisiin järvien kunnostamissuunni-
8867: Järvien kunnostamisen teknisiä mahdolli- telmien toteuttamiseen liittyvien ongel-
8868: suuksia on viime vuosina tutkittu. Samoin on mien selvittämiseksi sekä edelleen laadit-
8869: laadittu eräitä järviä koskevia kunnostamissuun- tujen kunnostamissuunnitelmien toteut-
8870: nitelmia. Koska hankkeiden toteuttamiseen tois- tamiseksi.
8871: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
8872:
8873: Veikko Pihlajamäki Pekka Vilmi Mikko Jokela
8874: Einari Nieminen Heimo Linna Matti Asunmaa
8875: Aino Karjalainen
8876: 214 1977 vp.
8877:
8878: Toivomusaloite n:o 197.
8879:
8880:
8881:
8882:
8883: Pihlajamäki ym.: Säännöstelysuunnitelman laatimisesta Lappajär-
8884: veä varten.
8885:
8886:
8887: E d u s k u n n a 11 e.
8888:
8889: Etelä-Pohjanmaan järvialueella SlJaltseva, Tyydytyksellä on kuitenkin pantava merkille,
8890: Ähtäväjoen vesistöön kuuluva harvinaisen mo- että vesihallitus on 6 päivänä tammikuuta 1977
8891: nenlaisia .käyttömahdollisuuksia antava Lappa- asettanut työryhmän selvittämään Lappajärven
8892: järvi on ollut useitten vuosikymmenien ajan säännöstelysuunnitelmaa ja nimennyt virastosta
8893: tietyllä tavalla heitteillä. Tämä johtuu suuressa lisäksi johtoryhmän.
8894: määrin epäonnistuneista juoksutussäännöksistä, Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
8895: jotka ovat ottaneet huomioon yksinomaan voi- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
8896: matalouden tarpeet. Näin monet muut kuten sen,
8897: kalatalouden, maatalouden, vesitalouden ja vir·
8898: kistyskäytön tarpeet ovat jääneet hyvin paljon että hallitus kiirehtisi uuden säännös-
8899: vähemmälle. telysuunnitelman laatimista Lappaiärveä
8900: On ymmärrettävää, että tällainen yksipuoli- varten sekä ryhtyisi myös muihin tarvit-
8901: nen järven hyväksikäyttö on herättänyt laajaa taviin toimenpiteisiin uuden säännöstely-
8902: tyytymättömyyttä. Lähinnä paikallisten asukkai- suunnitelman toteuttamiseksi mahdolli-
8903: den toimesta onkin tämän vuoksi yritetty saada simman pian.
8904: asiantilaan korjausta, mutta kovin hitaasti asiat
8905: ovat edenneet virastotasolla.
8906: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
8907:
8908: Veikko Pihlajamäki Matti Asunmaa
8909: 1977 vp. 215
8910:
8911: Toivomusaloite n:o 198.
8912:
8913:
8914:
8915:
8916: Poutanen ym.:, Saimaan säännöstelylain aikaansaamisesta.
8917:
8918:
8919: Ed u s kun n a 11 e.
8920:
8921: Iso-Saimaa, joka Lappeenrannasta ja Vuok- vausta. Vuosien 1973-74 tulva-aikaria valtio
8922: senniskalta Joensuuhun ja Varkauteen sisältää jälleen maksoi joitakin osakorvauksia. Tällöin
8923: suuren osan Mikkelin lääniä sekä osia Kymen vahinkojen määrän suuruuden vuoksi annettiin
8924: ja Pohjois-Karjalan läänistä, on maamme suurin julkisuuteen korvausta rajoittavia kynnyksiä
8925: järvialtaiden yhtymä. Sen vesipinta-ala on yli niin paljon, että suurin osa vahinkoa kärsineistä
8926: 4 400 km2 ja lisäksi saaria 1 700 km2 , Rantojen ei tehnyt edes vahinkoilmoituksia. Kysymys
8927: yhteinen pituus on yli 13 700 kilometriä, joista olisi kymmenien miljoonien markkojen vau-
8928: varsinkin pohjoisosan rannat ovat alavia. rioista.
8929: Saimaan vesistön lasku-uomat on ensim- Aina tulva-aikana on Saimaan veden saan-
8930: mäisenä maassamme valjastettu sähkön tuotan- nöstelylaki päässyt keskustelun kohteeksi ja vai,
8931: toon. Kuitenkaan ei alueen veden korkeuden mistavaa työtä onkin tehty yli 10 vuoden aika-
8932: säännöstelylakia ole laadittu, niinkuin maamme na. Julkisuudessa on ollut sellaista tietoa, ettei
8933: muiden padottujen vesien kohdalla on tapahtu- säännöstelylle olisi olemassa perustuslaillisia
8934: nut. Saimaan vedenpinnan korkeus on karttoi- eikä kansainvälisiä esteitä.
8935: hin merkitty 76 metriä merenpinnan yläpuo- · Mikäli veden korkeuden säännöstelylaki . eh-
8936: lelle. Veden korkeus enimmillään vaihtelee kui- tisi tulla voimaan ennen seuraavaa suurtulvan
8937: tenkin jopa yli 3 metriä ja aika-ajoin on toistu- vaaraa, säästäisi se yksityisten sekä yhteisöjen
8938: nut suuri tulva, joka on aiheuttanut valtavia ja vaitionkin varoja miljoonia markkoja ker-
8939: taloudellisia vahinkoja maa- ja metsätaloudelle rallaan. Lisäksi lain voimaansaattamisella tur-
8940: sekä ranta-asutukselle. Kun viime aikoina ranta- vattaisiin maa- ja metsätalouden harjoittamisen
8941: asutukseen on tullut mukaan myös loma-asun- ohella matkailun reippaampi edistäminen Sai-
8942: not ja matkailuun liittyviä rakennuksia ja raken- maan laajoilla vesialueilla.
8943: teita, on vahinkojen määrässä tulvavuosina odo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8944: tettavissa kasvua. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8945: Vuoden 1962 ennätystulvien yhteydessä val- muksen,
8946: tion toimesta jossain määrin korvattiin vesi- että hallitus kiirehtisi toimenpiteitä
8947: vahinkoja maatalouden kärsimistä menetyksistä, Saimaan säännöstelylain aikaansaami-
8948: mutta niistäkin huomattava osa jäi vaille kor- seksi.
8949: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
8950:
8951: Pentti Poutanen Väinö Turunen
8952: Heikki Jartti Esko Pekonen
8953: Maija ~jantie
8954: 216 1977 vp.
8955:
8956: Toivomusaloite n:o 199.
8957:
8958:
8959:
8960:
8961: Salmenkivi ym.: Kunnallisen harkintaverotuksen poistamisesta.
8962:
8963:
8964: E d u s k u n n a 11 e ..
8965:
8966: Joulukuun 9 pa1vana 1976 solmitun budjet- Kunnallisen harkintaverotuksen suurimpana
8967: tisopimuksen 14-kohdassa on sovittu, että selvi- kielteisenä puolena on, että se vakavasti haittaa
8968: tetään mahdollisuudet pienteollisuuteen kohdis- yritystoiminnan kehitystä niissä kunnissa, jotka
8969: tuvan lainoituksen ja muun rahoituksen tehosta- tätä verotustapaa käyttävät. Se on ristiriidassa
8970: miseksi ja kauppa- ja teollisuusministeriön piiri- kaikkien niiden toimenpiteiden kanssa, joilla
8971: organisaation osuuden lisäämiseksi kyseisessä kunnat pyrkivät saamaan elinkeinotoimintaa
8972: toiminnassa. alueelleen. Harkintaverotus asettaa yritystoimin-
8973: Kokoomuksen eduskuntaryhmä on omalta nan yritysmuodosta riippuen eriarvoiseen ase-
8974: osaltaan pyrkinyt selvittämään asiaa ja esittää maan, sillä verotusta ei voida kohdistaa ammat-
8975: tässä tarkoituksessa, ottaen samalla huomioon tituloon, mutta sen sijaan kylläkin liiketuloon.
8976: yrittäjien aseman keventämisen yleensä sekä Lisäksi on voitu todeta, että kunnallinen har-
8977: työllisyyden tehostamisen, seuraavaa. kintaverotus monesti toimitetaan niin epämää-
8978: Kunnallista harkintaverotusta koskevat maa- räisillä perusteilla, ettei verovelvollinen nauti
8979: räykset sisältyvät verotuslain (482/58) 72 sitä oikeudensuojaa, jonka maamme hallitus-
8980: §:ään. Monista eri syistä johtuen on tämä van- muoto takaa kansalaisilleen. Tästä on osoituk-
8981: hentunut ja epäoikeudenmukainen verotusmuo- sena harkintaveroprosessin huomattava vaihtelu
8982: to katsottava nykyisin jo tarpeettomaksi. To- eri kunnissa.
8983: dettakoon, että kunnallista harkintaverotusta Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kun-
8984: pidetään yleisesti verotustapana, jota vastaavaa nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8985: ei ole olemassa muiden maiden verolainsäädän- muksen,
8986: nössä. Sitäpaitsi sen kokonaistuotto (arviolta että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
8987: 1-2% kaikista kunnallisverotuksen veroäy- menpiteisiin sellaisen lainsäädännön ai-
8988: reistä) verrattuna puolin ja toisin aiheutuvaan kaansaamiseksi, jolla poistetaan verotus-
8989: työmäärään ja kustannuksiin on varsin vähäi- lain 72 §:n tarkoittama kunnallinen har-
8990: nen. kintaverotus.
8991: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
8992:
8993: Antero Salmenkivi Aili Vaiuinen-Kuikka Erkki Pystynen
8994: Mikko Asunta Tapani Mörttinen Irma Koski
8995: M. Jaatinen P. Mäki-Hakola Kullervo Rainio
8996: Eeva Kauppi Markku Salonen Anna-Liisa Linkola
8997: Heikki Jartti Ilkka Kanerva Tuure Junnila
8998: Pekka Jokinen Elsi Hetemäki Mauri Miettinen
8999: Juuso Häikiö Toivo T. Pohjala Pentti Sillantaus
9000: Eero Lattula Erkki Häkämies Timo Mäki
9001: Matti Hokkanen Sinikka Karhuvaara Pertti Salolainen
9002: Lauri Impiö Heikki Perho Kirsti Hollming
9003: Esko J. Koppanen Saara Mikkola Arto Lampinen
9004: Harri Holkeri
9005: 1977 vp. 217
9006:
9007: Toivomusaloite n:o 200.
9008:
9009:
9010:
9011:
9012: Salonen: Pienyritysten vapauttamisesta kunnallisesta harkinta-
9013: verotuksesta.
9014:
9015:
9016: E d u s k u n n a 11 e.
9017: Kunnallisverotuksen harkintaverotuksen so- muodossa pienyrittäjille koituva ylimääräinen
9018: veltamisalaa on jatkuvasti rajoitettu. Tämä ve- kustannuserä poistettaisiin. Kunnallistaloudelle
9019: rotusmuoto, jossa verotettava tulo on liikkeen ei pienyritysten harkintaverotuksella ole sanot-
9020: todellista tuloa suurempi, kohtaa epäoikeuden- tavaa merkitystä.
9021: mukaisesti ainakin osaa verovelvollisia. Liik- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
9022: keenharjoittajista ovat harkintaverotusta perus- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9023: tellusti arvostelleet pienyrittäjät. Pienyritysten
9024: toimintaedellytyksiä tulisi parantaa enemmän että hallitus kiireellisesti selvityttäisi
9025: kuin tähän saakka on tapahtunut. Kun useat kysymyksen siitä, millä tavoin pienyri-
9026: pienteollisuusyritykset ovat työvoimavaltaisia, tykset olisi vapautettava kunnallisesta
9027: on niillä tärkeä merkitys maamme työvoimapo- harkintaverotuksesta, ja antaisi eduskun-
9028: litiikan kannalta. Tämän vuoksi on pidettävä nalle tätä tarkoittavan lakiesityksen.
9029: erityisen tärkeänä sitä, että harkintaverotuksen
9030: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1977.
9031:
9032: Markku Salonen
9033:
9034:
9035:
9036:
9037: 28 0877001791
9038: 218 1977 vp.
9039:
9040: Toivomusaloite n:o 201.
9041:
9042:
9043:
9044:
9045: Sinisalo: Kansallispuiston muodostamisesta Pohjois-Kymenlaak-
9046: soon.
9047:
9048:
9049: Ed :u s kun n a 11 e.
9050:
9051: Pohjois-Kymenlaaksossa, Valkealan kunnassa, Hyväksyessään aikanaan ulkoilulain eduskun-
9052: sijaitsee Etelä-Suomen oloissa poikkeuksellisen ta edellytti, että hallitus huolehtii siitä, että
9053: laaja, muutamia hakkuita lukuun ottamatta lä- yhteiskuntasuunnittelu, rakentaminen ja maan
9054: hes luonnontilassa säilynyt alue. Siitä noin kol- käyttö järjestetään niin, että mahdollisuudet
9055: mannes on vesistöä. jokamiehenoikeudella tapahtuvaan luonnon vir-
9056: Alue on joutunut nyt uhanalaiseksi, kun eri- kistyskäyttöön säilytetään ja taataan. Edus-
9057: koisesti Kymin Oy on laatinut rantakaavan tälle kunta totesi myös, että maamme kansalaisilla
9058: omistamalleen alueelle ja suunnittelee satojen on ikimuistoisista ajoista ollut maan ja veden
9059: loma-asuntojen rakentamista erämaa-alueelle. yleiskäyttöoikeudet. Pohjois-Kymenlaaksoa kos-
9060: Kymin Oy:n toiminnan tarkoituspetät sanelee kevan Kymin Oy:n kaavoitussuunnitelman on
9061: mahdollisimman suuren taloudellisen hyödyn katsottava olevan jyrkässä ristiriidassa tämän
9062: saavuttaminen omistuksellaan. eduskunnan lausuman kanssa.
9063: Tällainen suunnitelma merkitsisi maassamme Edellä sanottuun viitaten ehdotan eduskun-
9064: ainutlaatuisen luonnontilassa olevan alueen rais- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9065: kaamista. Niinpä hanke onkin herättänyt aiheel-
9066: lisesti laajan vastustuksen. Kymin Oy:n hank- että hallitus ryhtyisi välittömiin toi-
9067: keen luonnetta osoittaa, että sen valmistama menpiteisiin turvatakseen Pohjois-Ky-
9068: rantakaavasuunnitelma sijoittuu osin "Pohjois- menlaaksossa, Valkealan kunnassa sijait-
9069: } aalan erämaa-alueeksi" ristitylle suojelualueelle. sevan laajan lähes luonnontilassa olevan
9070: Kymenlaakson alueella ja yleisemminkin on alueen säilyttämisen yleisenä virkistys-
9071: pidetty oikeana po. alueen varaamista kansallis- alueena, esimerkiksi muodostamalla kan-
9072: puistoksi. Ellei tähän jostakin syystä olisi mah- sallispuiston Pohjois-Kymenlaaksoon.
9073: dollisuuksia, olisi kuitenkin turvattava alueen
9074: käyttömahdollisuus yleisenä virkistysalueena.
9075: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1977.
9076:
9077: Taisto Sinisalo
9078: 1977 vp. 219
9079:
9080: Toivomusaloite n:o 202.
9081:
9082:
9083:
9084:
9085: Sinisalo: Imatran .Ukonniemeen tulevan vapaa-aikakeskuksen sata-
9086: man ja väylän rakennustyön suorittamisesta valtion työmäärä-
9087: rahojen turvin.
9088:
9089:
9090: Ed u s kunnalle.
9091:
9092: Imatran Ukonniemeen suunniteltuun Imat- Pienvenesataman rakentaminen on jo aloitet-
9093: ran vapaa-aikakeskukseen liittyy olennaisena tu. Pääosin sataman rakentaminen sijoittuisi
9094: osana satama, joka jakautuu vene- ja matkusta- kuitenkin vuoteen 1978-79, jolloiri Svetogors-
9095: jasatamaan. kin rakennustyöt ovat päättymässä.
9096: Satama tulee käsittämään noin 1100 vene- Imatran kaupunki esittää, että sataman ja
9097: paikkaa huoltojärjestelmineen. Laituripaikoista sinne johtavan väylän rakennus- ja merkitsemis-
9098: noin 10 % on vieraspaikkoja. työt voitaisiin toteuttaa valtion työkohteena tai
9099: Matkustajasatama on laiturirakenteidensa ja että ne otettaisiin huomioon Saimaan satama-
9100: syvyytensä puolesta mitoitettu siten, että se voi lainojen käsittelyn yhteydessä.
9101: vastaanottaa ja huoltaa kaikki Saimaalla ja Sai- Edellä sanottuun viitaten ehdotan· eduskun-
9102: maan kanavalla liikennöivät alukset. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9103: Sataman rakentamiseen liittyy myös sinne
9104: johtavien väylien kunnostaminen ja merkitsemi- että hallitus ryhtyisi Imatran Ukon-
9105: nen. niemeen tulevan vapaa-aikakeskuksen
9106: Kustannukset pienvenesataman osalta tulevat sataman ja sinne johtavan väylän raken-
9107: olemaan noin 3,8 miljoonaa markkaa eli 3 500 nus- ja merkitsemistyön suorittamiseen
9108: markkaa venepaikkaa kohden sekä matkustaja- valtion työmäärärahojen turvin.
9109: sataman osalta noin 0,6 miljoonaa markkaa.
9110: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
9111:
9112: Taisto Sinisalo
9113: 220 1977 vp.
9114:
9115: Toivomusaloite n:o 203.
9116:
9117:
9118:
9119:
9120: Sinisalo ym.: Ns. uppopuiden nosto-oikeuden turvaamisesta.
9121:
9122:
9123: E d u s k u n n a 11 e.
9124:
9125: Maamme vesistöissä, puitten vesikuljetuksiin Edellä sanotusta käy ilmi, että vesistöissä
9126: käytettyjen vesistöreittien varsilla, on varsin olevien puitten nosto- ja omistusoikeus tulisi
9127: huomattavasti ns. uppopuita. Aikaisemmin palauttaa ennalleen. Tämä oikeus tulisi käytän-
9128: yleisen puitten irtopuu-uiton yhteydessä puita nössä koskemaan lähinnä vuosia sitten vesis-
9129: jäi vesistöihin huomattavasti. töihin jääneitä puita, sillä nykyisen nippu-uitto-
9130: Aikaisemmin näitä puita nostettiin runsaas- järjestelmän vuoksi ei uitettavia puita sanotta-
9131: ti vesistöistä käyttöön, sillä laki salli määrä- vasti jää vesistöihin.
9132: ajan hukassa olleisiin puihin nostajalle omis- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
9133: tusoikeuden. Kun määräyksiä runsaat kymme- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9134: nen vuotta sitten muutettiin ja tällainen oikeus
9135: kumottiin, on syntynyt tilanne, että puut jää- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
9136: vät nostamatta. Nostoa ei harjoiteta juuri lain- joilla ns. uppopuitten nosto-oikeus tur-
9137: kaan yhtiöiden tarjoamilla nostopalkkioilla. vattaisiin jokamiehen oikeudeksi, jolloin
9138: Tästä on seurauksena paitsi uppopuiden hyö- vesistökuljetukseen käytettyjen vesistö-
9139: tykäytön estyminen myös vesistöjen käyttäjille reittien varsille jääneiden puitten hyöty-
9140: aiheutuvat monet haitat. Uppopuut aiheuttavat käyttö tulisi turvatuksi ja uppotukeista
9141: huomattavia vaikeuksia mm. vesiliikenteelle ja mm. vesiliikenteelle ja kalastukselle
9142: erikoisesti verkkokalastukselle. aiheutuva haitta saataisiin poistumaan.
9143: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1977.
9144:
9145: Taisto Sinisalo Pauli Puhakka Marjatta Stenius
9146: 1977 td. 221
9147:
9148: Hemställningsmotion nr 204.
9149:
9150:
9151:
9152:
9153: Stenbäck m.fl.: Om beaktande i luftskyddslagstiftningen av resul-
9154: taten av internationell forskning.
9155:
9156:
9157: Tili Riksdagen.
9158:
9159: I många länder, t.ex. USA och Sverige, har ställt frågan om sprayburkarna är så nödvän-
9160: diskussionen om sprayburkarnas utdrivnings- diga. I några amerikanska delstater planerar
9161: gas varit intensiv. Vissa forskningsresultat gör man ett gradvis förbund mot sprayflaskor.
9162: gällande att lättflyktiga kolfluorklorhaltiga äm- Med hänvisning tili ovanstående föreslås, att
9163: nen, kallade freoner, kan utgöra ett hot mot riksdagen ville besluta hemställa,
9164: det ozonskikt som omger jorden. Ozonskiktet
9165: skyddar i sin tur jordytan för vissa ultravio- att regeringen i luftskyddslagstiftning-
9166: letta sttålar från solen. Man har taiat om ökad en måtte beakta resultaten av den in-
9167: hudcancerrisk, klimatförändringar mm. om ternationella forskning, som bedrivs
9168: ozonskiktet tunnas ut. kring sprayburkarnas freongaser och
9169: Trots att forskningen kring dessa frågor har deras skadliga inverkan på det livs-
9170: intensifierats för att finna ut om alla hypoteser viktiga ozonskiktet som omger jord-
9171: är riktiga, har myndigheterna på många håll klotet.
9172: Helsingfors den 1.3 februari 1977.
9173:
9174: Pär Stenbäck Henrik Westerlund
9175: 222 1977 vp.
9176:
9177: Toivomusaloite n:o 204. Suomennos.
9178:
9179:
9180:
9181:
9182: Stenbäck ym.: Kansainvälisten tutkimustulosten huomioonottami-
9183: sesta ilmansuojelulainsäädännössämme.
9184:
9185:
9186: E d u s k u n n a 11 e.
9187:
9188: Monissa maissa, esim. USA:ssa ja Ruotsissa, ko sumutinpurkit ollenkaan tarpeellisia. Muu-
9189: keskustelu sumutinpurklden ponnekaasusta on tamissa Yhdysvaltain osavaltioissa suunnitellaan
9190: ollut voimaperäistä. Eräiden tutkimustulosten asteettaista sumutinpullojen kieltämistä.
9191: mukaan helposti haihtuvat hiilifluoriklooripi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
9192: toiset aineet, joita kutsutaan freoneiksi, voivat nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9193: muodostaa uhan maata ympäröivälle otsoniker- muksen,
9194: rokselle. Otsonikerros puolestaan suojaa maan
9195: pintaa tietyiltä auringosta lähteviltä ultraviolet- että hallitus ottaisi ilmansuojelulain-
9196: tisäteiltä. Puhutaan ihosyövän vaarasta, ilmas- säädännössä huomioon kansainvälisen
9197: ton muutoksista jne., jos otsonikerros ohenee. tutkimuksen tulokset, joita suoritetaan
9198: Huolimatta siitä, että näiden kysymysten tut- sumutinpullojen freonkaasuista ja nii-
9199: kimista on tehostettu, jotta todettaisiin kaik- den vahingollisesta vaikutuksesta maa-
9200: kien olettamusten oikeellisuus, viranomaiset palloa ympäröivään elintärkeä;.in otsoni-
9201: ovat usealla taholla esittäneet kysymyksen Ovat- kerrokseen.
9202: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1977.
9203:
9204: Pär Stenbäck Henrik Westerlund
9205: 1977 rd. 223
9206:
9207: Hemställningsmotion nr 205. Toivomusaloite n:o 205.
9208:
9209:
9210:
9211:
9212: Stenbäck m.fl.: Om utvecklandet av utbild- Stenbäck ym.: Riistanhoidon koulutuksen ke-
9213: ningen i viltvård på mellanstadiet. hittämisestä maassamme keskiasteella.
9214:
9215:
9216: Tili Riksdagen. E d u s k u n n a 11 e.
9217:
9218: Viltvården och vården av skogarnas djur- Riistanhoidolla ja metsäneläimistön hoidolla
9219: bestånd har väsentlig betydelse för att vår on olennainen merkitys luontomme säilyttämi-
9220: natur skall bibehållas rik och mångskiftande. sessä rikkaana ja monimuotoisena. Riistanhoi-
9221: Viltvårdens främjande samt därtill ansluten don edistäminen sekä siihen liittyvät muut
9222: övrig vård av djurbestånd och av växtligheten eläinkunnan ja metsäkasvillisuuden hoitotehtä-
9223: i skogarna ökar trivseln i landsbygdsbefolkning- vät lisäävät maaseutuväestön elämänpiirin viih-
9224: ens livsmiljö samt bidrar tili att utveckla vår tyisyyttä ja vaikuttavat osaltaan maaseutumme
9225: landsbygd, och tili att bibehålla den befolkad. kehittymiseen ja sen asuttuna pysymiseen. Riis-
9226: Viltvården behövs som hobby för i första hand tatalouden kehittämistä harrastuksena tarvitse-
9227: landsbygdens befolkning, i ökande grad också vatkiri ensisijassa maaseudulla asuvat henkilöt,
9228: för ungdom. Cirka 240 000 personer i vårt lisääntyvästi myös maaseudun nuoriso. ;..._ Met-
9229: land ägnar sig åt jakt, och för många av dessa sästystä harrastaa maassamme noin· 240 000
9230: är jakten av ekonomisk betydelse förutom henkilöä, joista monelle tällä harrastuksella on
9231: att den erbjuder rekreation. (T ex år 1976 fäll- virkistyksen lisäksi myös taloudellista merki-
9232: des ca 16 000 älgar i vårt land, och bytets tystä. (Esimerkiksi 1976 kaadettiin .hirviä n.
9233: pris beräknades tili totalt ca 35 milj. mk). 16 OQO kpl, joiden arvioitu hinta oli noin 35
9234: De som arbetar inom viltvården och de milj. mk.)
9235: som har viltvård som fritidsintresse behöver i Riistatalouden tehtävissä. toimivat 'ja alan
9236: växande grad kunskap om biologi, ekologi, vilt- harrastajat kaipaavat lisäärityvästi tietoja bio-
9237: vårdsteknik, jakt och lagstiftning för att kunna logiasta, ekologiasta, riistanhoidon tekniikasta,
9238: främja det optimala utvecklandet av vårt vilt- metsästyksestä ja lainsäädännöstä kyetäkseen
9239: bestånd, för att främja bevarandet av djur- edistämään riistakantoiemme optimaalista ke-
9240: arter som hotas av utrotning, och för att kunna hittämistä ja uhanalaisten lajiemme säilymistä
9241: balansera det ökande tryck som det industriella sekä pystyäkseen tasapainottamaan teollisen yh-
9242: samhället utövar på naturen. teiskunnan luontoon kohdistuvia lisääntyviä
9243: Man borde fortgående få uppgifter om forsk- paineita.
9244: ning och experiment på området, uppgifter Alan tutkimuksista ja kokeiluista olisi jat-
9245: som kunde praktiskt tillämpas i form av kun- kuvasti saatavissa käytäntöön sovellettavaa tie-
9246: skap och färdigheter. Utbildningen inom vilt- toa ja taitoa. Riistatalouskoulutusta tulisi ke-
9247: vården borde utvecklas så, att ny kunskap och hittää siten, että nämä tiedot ja taidot voitai-
9248: nya färdigheter omedelbart kunde utnyttjas siin tuoreeltaan hyödyntää ja saattaa alan har-
9249: och så, att de som är verksamma på området rastajien käyttöön. Riistatalouden ja luonnon-
9250: genast skulle ha möjlighet att bruka dessa. Ut- hoidon kehittäminen edellyttää, että yksityis-
9251: vecklandet av vilt- och naturvård förutsät- ten maanomistajien lisäksi myös järjestöillä,
9252: ter att organisationer samt staten, kommuner- valtiolla, kunnilla ja yhtiöillä on mahdollisuus
9253: na och företagen, förutom de privata jord- erätoimintansa kehittämistä varten saada pal-
9254: ägarna, för att utveckla sin verksamhet inom velukseensa hoito-, neuvonta- ja suunnittelu-
9255: viltvård och rekreation har möjlighet att an- tehtäviin alalle koulutettuja ammattihenkilöitä.
9256: ställa yrkesutbildad personai för vård-, rådgiv- Riistatalouden tehtäviin erikoistavaa koulu-
9257: nings- och planeringsuppdrag. Utbildning för tusta annetaan nykyisin pelkästään korkeakou-
9258: specialisering inom viltvård ges för närvarande lutasolla; Helsingin yliopiston maatalous-metsä-
9259: 224 Hemstå1lningsmotion nr 205
9260:
9261: endast på högskolnivå; de viltvårdsbiologer som tieteellisessä tiedekunnassa valmistuneet riista·
9262: tagit examen vid agrikultur-forstvetenskapliga biologit ovat sijoittuneet koulutustaan vastaa-
9263: fakulteten vid Helsingfors universitet har fått viin tehtäviin. Keskiasteella on alalla voitu
9264: arbete, som motsvarar deras utbildning. På metsä- ja puu~alousoppilaitoksissa järjestää ns.
9265: mellanstadiet har man inom detta område, i läpäisyopetuksen lisäksi metsänomistajille ja
9266: läroanstalter för skogshushållning och lantbruk, harrastajille vain vähäisessä määrin alan kurssi-
9267: vid sidan av den s.k. genomgående undervis- muotoista opetusta, jossa on otettava huomioon
9268: ningen kunnat ordna endast begränsad under- myös ruotsinkielisen opetuksen tarpeet. Keski~
9269: visning i kursform för skogsägare och övriga asteen koulutusta edellyttävissä alan tehtävis-
9270: intresserade. I denna undervisning av kurstyp sä, myös opetus- ja neuvontatehtävissä toimi-
9271: bör också behovet av undervisning på svenska vien peruskoulutus on kuitenkin hyvin kirjava
9272: beaktas. De personer, som arbetar med upp- - metsäalan koulutuksesta kansakoulunopet-
9273: gifter vilka förutsätter mellanstadieutbildning tajaan. Keskiasteen riistatalouskoulutuksen jär-
9274: på området - också inom undervisning och jestämiseen on viime vuosina kiinnitetty lisään-
9275: rådgivning - har en mycket brokig grundut- tyvästi huomiota, eduskunnassa myös aloittei-
9276: bildning - från utbildning inom skogsbran- den muodossa. Riistatalouteen kohdistuneet ke-
9277: schen tili folkskollärarexamen. Under de se- hittämistoiveet ovatkin tämän johdosta jatku-
9278: naste åren har man fäst växande uppmärk- vasti lisääntyneet ja riistatalousalan tietouden,
9279: samhet vid ordnandet av viltvårdsutbildning taitouden ja ammattihenkilöiden tarve kasva~
9280: på mellanstadiet, i riksdagen också i form av nut.
9281: motioner. Förhoppningarna som fästes vid vilt- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
9282: vårdens utvecklande har på grund av detta nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9283: fortgående vuxit, liksom även behovet av fack- muksen,
9284: kunskap och yrkesskicklighet inom viltvårds-
9285: sektorn, och behovet av yrkesutbildad perso- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi·
9286: nai. menpiteisiin säännöllisen keskiasteen
9287: På basen av ovanstående föreslår vi högakt- riistanhoitokoulutuksen iäriestämiseksi.
9288: ningsfullt1 att riksdagen måtte hemställa,
9289:
9290: att regeringen vidtar brådskande åt-
9291: gärder för att få till stånd regelbunden
9292: utbildning i viltvård på mellanstadiet.
9293: Helsingfors den 11 februari 1977. Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
9294:
9295: Pär Stenbäck Matti Hokkanen Henrik Westerlund
9296: <iunnar Häggblom Toivo Yläjärvi Sauli Hautala
9297: Juhani Orrenmaa
9298: 1977 vp. 225
9299:
9300: Toivomusaloite n:o 206.
9301:
9302:
9303:
9304:
9305: Tennilä ym.: Kitisen koskien v(lljastamisen aloittamisesta.
9306:
9307:
9308: E d u s k u n n a II e.
9309:
9310: Lokan ja Porttipahdan altaiden rakentamisen työllisyystilanne. Vuotson kanavan rakentami-
9311: yhteydessä nousi esille Kitisen valjastaminen. nen ja Kitisen valjastaminen antaisivat ninlit·
9312: Kemijoki Oy onkin laatinut suunnitelman kah- täin vuosien ajaksi useita satoja työpaikkoja.
9313: deksan voimalaitoksen rakentamisesta, jotta Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
9314: käyttämättömät vesivarat tulisivat hyötykäyt- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9315: töön.
9316: · Kitisen valjastaminen on energiapoliittisesti että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9317: perusteltua, mutta tämän lisäksi rakennustöiden Kitisen koskien valjastamisen kiireelli~
9318: aloittamis.ta kiirehtii Sodankylän alueen vaikea seksi aloittamiseksi.
9319: Helsingissä ·11 päivänä helmikuuta 1977.
9320:
9321: Esko-Juhani Tennilä Heimo Rekonen P~ Liedes
9322:
9323:
9324:
9325:
9326: 29 0877001791
9327: 226 1977 vp.
9328:
9329: Toivomusaloite n:o 207.
9330:
9331:
9332:
9333:
9334: Tikka ym.: Valkealan kunnassa sijaitsevan erämaa-alueen rauhoit-
9335: tamisesta.
9336:
9337:
9338: E d u s k u n n a II e.
9339:
9340: Pohjois-Kymenlaaksossa, Valkealan kunnassa; mitea suosittanee kansallispuistoalueen varaa-
9341: sijaitsee Etelä-Suomen ainoa suuri metsäalue, mista Valkealan kunnan alueelta. Komitean suo-
9342: jonka luontoa asutus tai teollisuus ei ole tur~ situs ei vielä riitä, tarvitaan voimakkaita toi-
9343: mellut. Tämä yli 7 000 hehtaaria käsittävä menpiteitä ja riittävästi määrärahoja, jotta
9344: alue on jo vuosia ollut uhattuna puunjalostus- alueen luonne voidaan säilyttää turmeltumatto-
9345: yhtiöitten suunnitellessa alueen usean järven mana.
9346: rantojen rantakaavoittamista. Usean sadan ke- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
9347: sämökin rantapalstakaavat ovat jo läpäisseet kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9348: Valkealan kunnanvaltuuston ja ovat parhail-
9349: laan Kymen lääninhallituksessa vahvistettavina. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
9350: Jo näiden suunnitelmien hyväksyminen uhkaa menpiteisiin, ioiden avulla Valkealan
9351: erämaa-alueen säilymistä. kunnassa si;aitsevan suuren erämaa-
9352: Kansallispuistokomitean työ ei ole vielä val- alueen luonto voitaisiin säilyttää muut-
9353: mistunut, mutta ennakkotietojen mukaan ko- tamattomana.
9354: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
9355:
9356: Seppo Tikka Risto Tuominen Olli Helminen
9357: 1971 vp. 227
9358:
9359: Toivomusaloite n:o 208.
9360:
9361:
9362:
9363:
9364: Vennamt> ym.: Kunnallisva1tuuston luottamusta nauttivan kun-
9365: nallishallitusjärjestelrnän ·aikaansaamisesta.
9366:
9367:
9368: Eduskunnalle.
9369:
9370: Kaupunginhallitus ja·. kunnanhallitus voivat Mainituilla perusteilla ehdmamme kunnioit-
9371: toimia vastoin valtuuston tahtoa. Ne voivat taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9372: myös istua paikallaan, vaikka eivät nauti val-
9373: tuuston enemmistön luottamusta. Tämä ei ole että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
9374: kansanvaltaa, vaan harvainvaltaa. Tällaiseen menpiteisiin lakien muuttamiseksi niin,
9375: asiantilaan on kiireellisesti saatava korjaus. että kaupunginhallituksen ;a kunnanhal-
9376: Tämä käy päinsä siten, että kaupunginhalli- lituksen tulee nauttia· valtuuston enem•
9377: tukselle ja kunnanhallitukselle valtuuston enem- mistön luottamusta ia. että valtuusto voi
9378: mistö voisi antaa epäluottamuslauseen. Tällöin niille antaa epäluottamuslauseen, iolloin
9379: kaupunginhallituksen ja kunnanhallituksen olisi kaupunginhallituksen }a kunnanhallituk-
9380: erottava ja valtUuSto valitsisi uuden tilalle. sen on erottava.
9381: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1977.
9382:
9383: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
9384: ~28 ~977 vp.
9385:
9386:
9387: Toivomusaloite n:o 209.
9388:
9389:
9390:
9391:
9392: Vennamo ym.: Kunnallisjohtajan viran muuttamisesta määräaikai-
9393: seksi.
9394:
9395:
9396: ~ d u s k u n n a 11 e.
9397:
9398: ··Kunnan virkatniehcnä toimiva kunnanjohtaja että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
9399: valitaan. maassamille pysyväksi. Tämä ei ole menpiteisiin lakien muuttamiseksi niin,
9400: oikein. Hänet olisi valittava määräaikaiseksi. että. kunnan;ohtajan virka säädetään
9401: Tällöin kansanvaltaisuus pääsee paremmin to- määräaikaiseksi.
9402: teutumaan kunnallisessa elämässä.
9403: : Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
9404: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9405: Helsingissä .8 päivänä helmikuuta 1977.
9406:
9407: Veikko 'Vennamo J. Juhani ·Kortesalmi
9408: 1977 vp;
9409:
9410: Toivomusaloite n:o 210.
9411:
9412:
9413:
9414:
9415: Vennamo ym.: ":Kaupungin- ja kunnanjohtajan valitsemisesta teh-
9416: täväänsä vaaleilla määräajaksi.
9417:
9418:
9419: E d u s k u n n a II e.
9420: Kaupunginjohtaja ja kunnanjohtaja ovat vai- Mainituilla perusteilla ·ehdotamme kunnioit-
9421: kutusvalt.llisia . tqi~enkilöit~ . kunnassa. He
9422: c taen. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen;
9423: käyttävät ,poliittista. valtaa· olematta vastuussa
9424: valitsijoille. Tällainen' asiantila on epäkansan- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi..;
9425: valtainen. . . . . menpiteisiin lakien muuttamiseksi niini
9426: ··· Näistä syistä olisi~kaupunginjohtaja ja kun- että kaupunginjohtaja ja .,kunnanjohtaja
9427: nanjohtaja äiria valittava yleisillä salaisilla vaa- valitaan tehtäväänsä yleisillä salaisilla
9428: leilla määräajaksi. Tällöin demokratia toteutuisi vaaleilla määräajaksi. '
9429: kunnallisessa elämässä paremmin.
9430: ./
9431: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1977.
9432:
9433: Veikko Vennamo
9434: 230 1977 vp.
9435:
9436: Toivomusaloite n:o 211.
9437:
9438:
9439:
9440:
9441: Veonamo ~.: Kuntalaisten oman aloiteoikeuden tehostamisesta.
9442:
9443:
9444: E d u s k u n n a 11 e.
9445: Kunnanvaltuusto ei suinkaan aina edusta Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
9446: kuntalaisten enemmistön mielipidettä. Nimen- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9447: omaan myös vähemmistön mielipide voi •täl-
9448: löin jäädä täysin sivuUn. Kuitenkin olisi kun- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi~
9449: talaisten osallistumisen mahdollisuutta kansan- menpiteisiin lakien täydentämiseksi niin,
9450: vallan· vahvistamisekSi nykyisestään tehos- että kuntalaisten oma aloiteoikeus tehos-
9451: tettava. tuu ;a että tällaiset aloitteet, todella vas-
9452: Kunnallista kansanvaltaa voidaan lisätä tehos- tuullisesti käsitellään kunnan päättävissä
9453: tamalla ja laajent~alla kuntalaisten omaa aloi- toimielimissä.
9454: teoikeutta. Näin eivät mitkään kaupankäynnit
9455: ja junttaukset voi estää tarpeellisten asioiden
9456: esille tuloa.
9457: Helsingissä ·~ päivänä helmikuuta 1977.
9458:
9459: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
9460: 1977 vp. 231
9461:
9462: Toivomusaloite n:o 212.
9463:
9464:
9465:
9466:
9467: Vennamo ym.: Kunnallisen kansanäänestyksen aikaansaamisesta.
9468:
9469:
9470: Eduskunnalle.
9471:
9472: Kunnallisen ·byrokratian ja vallankeskityksen että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
9473: kasvaessa on välttämätöntä, että kuntalaisilla menpiteisiin kunnallisen kansanäJnes~
9474: on mahdollisuus saada kansanäänestyksen kaut- tyksen saattamiseksi lakipohiaiseksi ja
9475: ta haluamansa asia sitovasti ratkaistuksi. Maini- sitovaksi.
9476: tuilla perusteilla ehdotamme kunnioittaen edus-
9477: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9478: . Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1977.
9479:
9480: Veikko Vennanto J. Juhani Kortesalmi .
9481: 232 1977 vp.
9482:
9483: Toivomusaloite n:o 213.
9484:
9485:
9486:
9487:
9488: Vennamo ym.: Kunnallisen tiedotustoiminnan tehostamisesta.
9489:
9490:
9491: n
9492: E d u s k u n a 11 e.
9493:
9494: Byrokraattinen pin:ientiitriihen. ei ole kansan· huomattavasti tehostettava. Täniä on todellista
9495: valtaa. Tämä ei ole kansanvaltaa myöskään sil· kansanvaltaa. .
9496: loin, kun näin tapahtuu kunnallis~ssa elämässä. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit"
9497: Kuitenkin tunnettu tosiasia on, että myös taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomUksen;
9498: kunnallisessa toiminnassa asioiden valmistelua
9499: pimennetään ja lausuntoja salataan. Tämä ei ole että hallitus ryhtyisi kiireellisiin ·tot~
9500: oikein. Vielä vähemmän on kansanvaltaa, kun menpiteisiin. lakien korjaamiseksi niin,
9501: tehtyjä päätöksiä pidetään pimennossa. että kunnallinen tiedotustoiminta aina
9502: Kuntalaisilla. tijytyy olla oikeus seurata tar· asioiden valmisteluvaiheesta saakka to-
9503: koin kunnallisia tapahtUmia ja kunnallista toi- della tehostuu · kaikkien kuntalaisten
9504: mintaa kunnassaan. Tämä merkitsee sitä, että hyödyksi.
9505: kunnallista tiedotustoimintaa on nykyisestään
9506: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1977.
9507:
9508: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
9509: 1977 vp. 233
9510:
9511: Toivomusaloite n:o 214.
9512:
9513:
9514:
9515:
9516: Vennamo ym.: Lisäyksestä vrioden 1977 tulo- ja menoarvioon
9517: rakennuskieltojen poistamista nopeuttaviin asemakaava- ja
9518: suunnittelutöihin.
9519:
9520:
9521: E d u s k u n n a 11e.
9522: . Laajat alueet maassamme· ovat jatkuvassa ra- että hallitus antaisi eduskunnalle esi~
9523: kennuskiellossa ja näin on asianlaita jopa kym- tyksen 10 000 markan arviomäärärahan
9524: meniä vuosia. Tällainen asiantila on erittäin ottamisesta lisäyksenä vuoden 1977 tu-
9525: epätyydyttävä. Se loukkaa myös omistusoikeut- lo- ia menoarvioon käytettäväksi sellai-
9526: ta ja aiheuttaa asiuitopulaa. Asiantilaan on siis siin asemakaavallisiin ;a muihin suun·
9527: saatava korjaus. nittelutöihin, että rakennuskielto;a voi-
9528: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- daan mahdollisimman nopeasti poistaa
9529: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, ia sallia kieltoalueilla rakentaminen.
9530: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1977.
9531:
9532: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
9533:
9534:
9535:
9536:
9537: 30 0877001791
9538: 234 1977 vp.
9539:
9540: Toivomusaloite n:o 215.
9541:
9542:
9543:
9544:
9545: Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1977 tulo- ja menoarvioon
9546: poliisitoiminnan tehostamiseen vaarallisilla alueilla.
9547:
9548:
9549: E d u s k u n n a 11 e.
9550:
9551: Yksityisten kansalaisten turvallisuus on eri- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
9552: tyisesti suurasutuskeskuksissainme joutumassa tyksen 50 000 markan määrärahan otta-
9553: vaaranalaiseksi. Asiassa kaivataan pikaisia toi- misesta lisäyksenä vuoden 1977 tulo- ja
9554: menpiteitä. Mainituilla perusteilla ehdotamme menoarvioon käytettäväksi tehostettuna
9555: kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi- poliisitoimintana niillä · alueilla, joissa
9556: vomuksen, kansalaisten ruumiillinen koskematto-
9557: muus ja oikeusturva on joutunut · tai
9558: joutumassa vaaranalaiseksi.
9559: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1977.
9560:
9561: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
9562: 1977 vp. 235
9563:
9564: Toivomusaloite n:o 216.
9565:
9566:
9567:
9568:
9569: Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1977 tulo- ja menoarvioon
9570: atomivoimalaitoksista johtuvien vaarojen ehkäisemiseen.
9571:
9572:
9573: E d u s k u n n a 11 e.
9574:
9575: ·Suomeen rakennettavat atomivoimalaitokset että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
9576: ovat kansallemme kuolemanvaarallisia. ··Tämä tyksen 5 000 markan määrärahan otta-
9577: on todettu Ruotsissa ja samaan tulokseen ovat misesta lisäyksenä vuoden. 1977 tulo-
9578: myös tulleet suuresta rahasta riippumattomat ja menoarvioon atomivoimalaitosten vaa-
9579: suuren maailman puolueettomat asiantuntijat. rojen puolueettomasti tiedottamiseksi
9580: Meidänkin maassamme on siis· tehostettava Suomen kansalle sekä toimenpiteisiin
9581: taistelua atomivoimalaitosten tuhovaaroja vas- ryhtymistä varten maahamme jo raken-
9582: taan. Tämän kannan on ottanut SMP jo vuo- teilla olevien atomivoimalaitosten käy-
9583: sia sitten edeltäkävijänä. Jopa SMP hyväksyi tön estämiseksi ja varastoon panemisek-
9584: Jyväskylän puoluekokouksessaan vuonna 1975 si Ruotsissa tehtyjen suimititelmien mu-
9585: erityisen atomivoimalaitosten vastustamisen oh- kaisesti.
9586: jelman elämän puolesta.
9587: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
9588: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9589: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1977.
9590:
9591: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
9592: 236 1977 vp.
9593:
9594: Toivomusaloite n:o 217.
9595:
9596:
9597:
9598:
9599: Vennamo ym.: Piikkiongintaa koskeviin säännöksiin sisältyvien
9600: epäkohtien korjaamisesta.
9601:
9602:
9603: E d u s k u n n a 11 e.
9604:
9605: Kansamme haluaisi laajalti harrastaa piikki- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
9606: ongintaa. Oikein sovellettu piikkionginta pa- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9607: rantaisi myös vesistöjemme kalakantaa.
9608: , Piikkionginta on hyvin verrattavissa tavalli- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin ·toi-
9609: seen onkimiseen, joka taas nykyistenkin lakien menpiteisiin piikkiongintaa koskevien
9610: mukaan on luvallista. Sitävastoin piikkiongin- lakien kor;aamiseksi koko kansamme
9611: nan suhteen on · tarpeettomia rajoituksia, joka etujen mukaisesti.
9612: ei ole kenenkään etujen mukaista.
9613: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
9614:
9615: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
9616: 1977 vp. 237
9617:
9618: Toivomusaloite n:o 218.
9619:
9620:
9621:
9622:
9623: Ahde ym.: Määrärahasta Työväen Akatemian rakennusten perus-
9624: korjaukseen.
9625:
9626:
9627: E d u s k u n n a 11 e.
9628:
9629: Yhteiskunnallinen aikuiskasvatus on saanut tosten toimintamahdollisuuksien turvaamiseen,
9630: viime vuosina maassamme aikaisempaa laajem- Esimerkiksi käsiteltäessä esitystä vuoden 1977
9631: man ja voimakkaamman sijan. Eri yhteyksissä tulo- ja menoarvioksi eduskunnan enemmistö
9632: on korostettu kansalaisvalmiuksia kehittävän päätti poistaa asianomaisen momentin kokonaan
9633: yhteiskunnallisen aikuiskasvatuksen merkitystä valtion tulo- ja menoarviosta. Tällainen toimen-
9634: ja tarvetta. pide voi olla kohtalokas ja saattaa merkit&
9635: · Kauniaisissa toimiva Työväen Akatemia on aikuiskasvatuksen ja -koulutuksen kehittämis-
9636: koko olemassaolonsa ajan keskittynyt yhteiskun· työn pysähtymistä.
9637: nallisen opetuksen antamiseen. Sisäoppilaitok- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun~
9638: sena se onkin soveltunut tähän tarkoitukseen nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi~
9639: varsin hyvin. Oppilaitoksen tilat ovat kuitenkin vomuksen,
9640: osoittautuneet epäajanm1,.1kaisiksi ja eräin osin
9641: riittämättömiksi. Rakennusten jatkuva käyttö että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9642: edellyttää niiden perusteellista korjausta ja kun- Työväen Akatemian rakennusten perus-
9643: nostusta. Erityisen kiireellisesti olisi päästävä korjaustöiden aloittamiseen tarvittavan
9644: lisäämään majoitus- ja opiskelutiloja. määrärahan varaamiseksi valtion tulo- ja;
9645: Valtiovallan taholta ei ole kiinnitetty riittä- menoarvioon.
9646: vää huomiota aikuiskoulutusta antavien oppilai-
9647: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
9648:
9649: Matti Ahde Erkki Liikanen Paavo Tiilikainen
9650: Jouko Tuovinen Sven-Erik Järvinen Kaisa Raatikainen
9651: Pirkko Aro Salme Myyryläinen Seppo Tikka
9652: Sinikka Luja-Vepsä Bror Lillqvist Kaarina Suonio
9653: Meeri Kalavaineo Antti Pohjonen Pentti Rajala
9654: Matti Puhakka Peter Muurman Risto Tuominen
9655: Uki Voutilainen Arvo Ahonen Matti Kuusio
9656: Reino Breilin Jouko Mäkelä Uljas Mäkelä
9657: Helge Siren Aimo Ajo Tellervo Koivisto
9658: Juhani Surakka Paula Eenilä Pirkko Työläjärvi
9659: Matti Louekoski Eino Grönholm Ralf Friberg
9660: Väinö Turunen Lasse Lehtinen Mauno Forsman
9661: 238 1977 vp.
9662:
9663: Toivomusaloite n:o 219.
9664:
9665:
9666: Alppi ym.: Työntekijöiden taloudellisesti tuetusta opintovapaasta
9667: aikuiskoulutusjärjestelmän kehittämiseksi.
9668:
9669: E d u s k u ·n n a 11 e.
9670:
9671: Kansainvälinen työjärjestö (ILO) on 1974 tean työn valmistumista. Sen valmistaman mie-
9672: pitämässään yleiskokouksessa, 59. Kansainvä- tinnön pohjalta tulisi pikaisesti lähteä kehit-
9673: lisessä työkonferenssissa, hyväksynyt yleissopi- tämään lainsäädäntöä po. sopimuksen ratifioin-
9674: muksen ja suosituksen työntekijöiden taloudel- nin mahdollistamiseksi, tietenkin edellyttäen,
9675: lisesti tuetusta opintovapaasta. että komiteanmietintö vastaisi mm. ammatti-
9676: Yleissopimuksen mukaan taloudellisesti tue- yhdistysliikkeen siihen asettamia tavoitteita.
9677: tulla opintovapaalla tarkoitetaan työntekijälle Taloudellisesti tuetun opintovapaan toteutta-
9678: opintotarkoituksiin. määrätyn pituiseksi ajaksi misen tarpeellisuudesta kertovat mm. vuodelta
9679: työaikana myötmettyä vapaata, jonka aikana 1971 olevat väestönlaskentatiedot, joiden mu-
9680: työntekijällä on oikeus saada riittävää taloudel- kaan ammatissa toimivasta väestöstä runsas
9681: lista. tukea. Sopimuksessa tarkoitettua opinto- 60 o/o on saanut vain kansakoulu- tai sitä vä-
9682: vapaata tulisi voida käyttää muihinkin kuin am- häisemmän koulutuksen ja yli 70 o/o on vailla
9683: matillisiin jatko- tai täydennysopintoihin, lähin- ammattikoulutusta. ILO:n suosituksen mukai-
9684: nä yleissivistävään opiskeluun ja ammattiyhdis- sin aikuiskoulutuksen erikoistoimenpitein voi-
9685: tyskoulutukseen. . . taisiin olemassaolevia suuria koulutuseroja ka-
9686: Opintovapaata järjestettäessä tulisi suosituk- ventaa.
9687: sen mukaan edelleen ottaa huomioon myös se, Aikuiskoulutusjärjestelmää näin konkreetti-
9688: että opintovapaa~aika rinnastetaan työaikaan sesti kehitettäessä ja lainsäädäntöä sille valmis-
9689: määrättäessä niitä etuisuuksia, jotka työntekijäl- teltaessa tulisi luonnollisesti ottaa huomioon
9690: le työsuhteen perusteella kuuluvat. se, että taloudellisesti tuettu työntekijöiden
9691: Työntekijöiden tulisi itse voida määrätä, mil- opintovapaajärjestelmä ei vaikuttaisi opintotu-
9692: laisiin koulutusohjelmiin he osallistuisivat ja kijärjestelmän ensisijaiseen kehittämiseen eikä
9693: ammattiyhdistyskoulutuksen osalta työntekijöi- pyrkisi korvaamaan peruskoulutusta.
9694: den järjestöt olisivat vastuussa koulutettavien Oikein toteutettuna opintovapaa palvelisi te-
9695: valinnasta. Samoin ensisijaisesti nämä järjestöt hokkaasti aikuiskoulutuksen tavoitteita tilan-
9696: vastaisivat ammattiyhdistyskoulutuksen suunnit- teessamme, jossa tälle koulutukselle muutoin ei
9697: telusta ja toteutuksesta. Koulutuksen tarpeen yhteiskunnan toimin ole järjestetty hyviä edel-
9698: tältä osin määrittelisivät siis ensisijaisesti työn- lytyksiä esim. lastenhoidollisin ja muin tarvitta-
9699: tekijäjärjestöt. vin järjestelyin.
9700: Kansainvälisen työkonferenssin suosituksessa Kun nyt eduskunta yksjmielisesti on toden-
9701: painotetaan myös sitä, että taloudellisten etui- nut Kansainvälisen työkonferenssin suosituk-
9702: suuksien tulisi olla sellaiset, että työntekijöiden sen tarpeellisuuden ja toteuttamiskelpoisuuden,
9703: ansiotaso säilyy. Tällä turvattaisiin kiinnostuk- pitäisi edellytykset sen ratifioinnille mahdolli-
9704: sen säilyminen koulutukseen. Kun eduskunnan simman tehokkaasti luoda.
9705: sosiaalivaliokunta ja ulkoasiainvaliokunta käsit- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
9706: teli ko. suositusta, totesivat ne yksimielisesti taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9707: oikeiksi ja tarpeellisiksi suosituksen lähtökoh-
9708: dat ja periaatteet. Samalla todettiin sopimuksen että hallitus antaisi esityksen laiksi
9709: ratifioinnilta puuttuvan edellytykset nykyisen työntekijöiden taloudellisesti tuetusta
9710: lainsäädäntömme puitteissa ja kiirehdittiin opintovapaasta ILO:n konferenssin suo-
9711: aikuiskasvatuksen kehittämistä pohtivan komi- situksen periaatteiden mukaisesti.
9712: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1977.
9713:
9714: Ulla-Leena Alppi Pauli Uitto
9715: Kauko Tamminen Mikko Ekorre
9716: 1977 vp. 239
9717:
9718: Toivomusaloite n:o 220.
9719:
9720:
9721:
9722:
9723: Eenilä ym.: Venäjän kielen professorin viran perustamisesta
9724: Turun yliopistoon.
9725:
9726:
9727: E d u s k u n n a 11 e.
9728:
9729: On yleisesti tunnettu ja tunnustettu tosiasia, tulevat, kuin suomalaiset opiskelijat, joiden tu·
9730: että venäjänkielen opiskelua maassamme pitäisi Iee hallita toinen kotimainen kieli perusteelli-
9731: tehostaa. Tätä kieltä taitavien kansalaisten tai· sesti, ennen kuin voivat Aho Akademissa opin-
9732: ve kasvaa jatkuvasti. Ennen kuin kielen opetuk- tojaan harjoittaa.
9733: sen tehostamiseen riittävässä määrin päästään, Turun suomalaisessa yliopistossa on suoma-
9734: on sen korkeakouluopetusta maassamme tehos- laisia venäjänkielen opiskelijoita varten ainoas-
9735: tettava. taan lehtoritasoista opetusta. Tämä ei voi olla
9736: Turussa on Aho Akademi saanut äskettäin oikein eikä oikeudenmukaista, vaan Turun suo-.
9737: oman venäjänkielen professuurinsa. Turun suo- malaiseen yliopistoon on saatava mitä pikim-
9738: malaisesta yliopistosta sellainen kuitenkin tois- min venäjänkielen professuuri.
9739: taiseksi puuttuu. Onkin ihmeteltävää, ettei sel- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
9740: laista ole perustettu samanaikaisesti molempiin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9741: yliopistoihin. Onhan tarve suomalaisessa yli-
9742: opistossa monin verroin suurempi kuin ruotsin- että hallitus ryhtyisi pikaisestj toi-
9743: kielisessä. Aho Akademin venäjänkielen profes- menpiteisiin venäiän kielen professuu~
9744: suurista hyötyvät tätä nykyä enemmänkin ehkä rin perustamiseksi Turun suomalaiseen
9745: Ruotsista Suomeen venäjänkieltä opiskelemaan yliopistoon.
9746: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1977.
9747:
9748: Paula Eenilä Pirkko Aro
9749: Matti Louekoski Helge Siren
9750: 240 1977 vp.
9751:
9752: Toivomusaloite n:o 221.
9753:
9754:
9755:
9756:
9757: Eenilä 'ym.: Työväenkulttuurin tutkimuslaitoksen perustamisesta.
9758:
9759:
9760: Eduskunnalle.
9761:
9762: Suomessa on kolmen korkeakoulun yhteydes- kypäivänä enemmistön kulttuuri, ei sen tutki-
9763: sä ns. kansanperinteen tutkimuslaitokset; Näis- ;musta voida enää jättää muutaman harvan asias-
9764: sä tutkitaan pääasiallisesti ns. kansankulttuuria; ta kiinnostuneen tutkijan selvitettäväksi. Tämä
9765: joka perinteellisesti ymmärretään talonpoikais- ei ole mahdollista taloudellisesti eikä tutkijare-
9766: kulttuuriksi. Lisäksi eräät näistä laitoksista ovat surssit huomioonottaen. Ainoa keino asian rat•
9767: tutkimusohjelmissaan ottaneet huomioon myös kaisemiseksi on erityisen työväenkulttuuria tut-
9768: säätyläis- ja pappilakulttuurin. Sen sijaan viime kivan ja selvittelevän tutkimuslaitoksen perus-
9769: vuosisadan jälkipuoliskolla alkanut yhteiskun- taminen joko jonkin korkeakoulun yhteyteen
9770: nallinen ja teollinen muutos on saanut vähän tai erilliseksi laitokseksi.
9771: huomiota osakseen kulttuuritutkimuksessa. Käy- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
9772: tännössä tämä on merkinnyt sitä, että teolli- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9773: suustyöväestön henkinen ja aineellinen kulttuu-
9774: ri on selvittämättä. · että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
9775: Koska kuitenkin kysymyksessä on varsin laa- menpiteisiin työväenkulttuurin tutki-
9776: jan yhteiskuntaluokan edustama kulttuuri, ny- muslaitoksen perustamiseksi maahamme.
9777: Helsingissä 14 päivänä helmiJruut11 1977.
9778:
9779: Paula Eenilä Pirkko Aro
9780: Matti Louekoski Helge Siren
9781: 1977 vp. 241
9782:
9783: Toivomusaloite n:o 222.
9784:
9785:
9786:
9787:
9788: Grönholm ym.: Opintokeskuksille valtakunnallisesti merkittävään
9789: tutkimus- ja kokeilutoimintaan myönnettävästä määrärahasta.
9790:
9791:
9792: Ed u s kun n a 11 e.
9793:
9794: Laki opintokeskusten valtionavusta tuli voi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9795: maan 1.1.1976. Opintokeskusten harjoittaman nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9796: opintokerho-, luento- ja kurssitoiminnan laadul- muksen,
9797: linen ja määrällinen kehittäminen edellyttävät että hallitus ottaisi 100 000 markan
9798: laaja-alaista kokeilu- ja tutkimustoimintaa. Kan- määrärahan valtion tulo- ja menoarvio-
9799: salaisopistojen kohdalta asia on ratkaistu val- esityksiin opintokeskuksille valtakunnal-
9800: tion tulo- ja menoarvioon otetulla erityisesti tä- lisesti merkittävään tutkimus- ja kokei-
9801: hän tarkoitukseen varatulla määrärahalla. lutoimintaan.
9802: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
9803:
9804: Eino Grönholm Kaarina Suonio Mauno Forsman
9805: Sinikka Luja-Vepsä Pirkko Aro Olli Helminen
9806: Antti Pohjonen Matti Puhakka Matti Kuusio
9807: Helge Siren Jouko Mäkelä Tellervo Koivisto
9808: Paula Eenilä Ralf Friberg Aimo Ajo
9809:
9810:
9811:
9812:
9813: 31 0877001791
9814: 242 1977 vp.
9815:
9816: Toivomusaloite n:o 223.
9817:
9818:
9819:
9820:
9821: Hautala ym.: Peruskoulua käyvien lasten kouluunkuljetus- ja
9822: saattosäännösten selventämisestä.
9823:
9824:
9825: E d u s k u n n a 11 e.
9826:
9827: Peruskoulusäännökset, jotka koskevat kun- kunnan on siitä suoritettava kustannukset. Pe-
9828: nan osallistumista lapsen kouluunkuljetus- ja ruskoulua käyvien lasten ikä vaihtelee 7-16
9829: saattokustannuksiin, ovat suppeita ja sangen vuosien välillä. Iän suuri vaihteluväli merkit-
9830: tulkinnanvaraisia. Tämä aiheuttaa niiden sovel- see myös lasten fyysisten voimien huomattavaa
9831: tamisessa monenlaisia pohdinnallisia ongelmia keskinäistä eroavuutta. Tästä syystä ei myös-
9832: ja runsasta kirjavuutta. Avustuksen myöntäjän, kään ole oikein, että ilman kuljetusapua suori-
9833: useimmiten koululautakunnan, on perin vai- tettava koulumatka on kaikille peruskoulun op-
9834: keata todeta, milloin koulutie on säännösten pilaille sama viisi kilometriä. Se ei tässäkään
9835: tarkoittamalla tavalla vaarallinen, jolloin lap- tee oikeutta pienille lapsille. Koulumatkan kul-
9836: sella on oikeus saada kuljetusavustusta. Samoin jetusapuun oikeuttavaa alarajaa olisi alennetta-
9837: on laita, kun on kysymys koulumatkan rasitta- va porrastaen pienien oppilaiden hyväksi.
9838: vuudesta. Edellä esitetyn perusteella kunnioittavasti
9839: Säännösten subjektiivisen tulkinnan mahdol- ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9840: lisuus heikentää nimenomaan pienten oppilai- muksen,
9841: den oikeusturvaa, niiden, joille koulumatka
9842: yleensä tuottaa suurimpia vaikeuksia. Tästäkin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9843: syystä säännöksiä tulee selkiyttää. Peruskoulu- peruskoulua käyvien lasten kouluunkul-
9844: asetuksen 63 § määrää, että mikäli lapsi, joka jetus- ja saattosäännösten selventämisek-
9845: käyttää koulumatkallaan yleistä kulkuneuvoa, si sekä pienten lasten koulunkäynnin
9846: asuu viittä kilometriä kauempana koulusta, turvaamiseksi nykyistä paremmin.
9847: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
9848:
9849: Sauli Hautala Jorma Fred Ulla Järvilehto
9850: Olavi Majlander Antero Juntumaa Erkki Korhonen
9851: Raino Westerholm Impi Muroma
9852: 1977 vp. 243
9853:
9854: Toivomusaloite n:o 224.
9855:
9856:
9857: Hemmi ym.: Vammaisten lasten peruskoulutuksen takaavan lain-
9858: säädännön aikaansaamisesta.
9859:
9860: E d u s k u n n a 11 e.
9861:
9862: Maassamme on kuluvan vuosikymmenen aika- kuulovammaisten lasten ja heidän huoltajiensa
9863: na suoritettu peruskoulu-uudistusta. Tämä kou- keskuudessa silloin, jos vammasta on seu-
9864: lunuudistus pyrkii tasa-arvoistamaan lasten rauksena kerrannaisvaikutuksia tai jos varomaan
9865: mahdollisuudet saada yleissivistävä peruskoulu- liittyy muita vammoja. Lapsi saattaa joutua ero-
9866: tus riippumatta huoltajien varallisuudesta ja tetuksi kuulovammaisia varten toimivasta kou-
9867: asuinpaikkakunnasta. Sen yhteydessä on suori- luyhteisöstä ja joutua kehitysvammalaitokseen
9868: tettava myös kouluohjelman sisäisiä uudistuk- tai jäämään kotihoitoon, koska hänenlaistaan
9869: sia. Nämä uudistukset pyrkivät ottamaan ope- varten ei ole olemassa koulutusmahdollisuuk-
9870: tuksessa huomioon kunkin lapsen yksilölliset sia. Ja niitä ei ole, koska lapsi on vapautettu
9871: oppimisedellytykset. oppivelvollisuudesta ottamatta huomioon, että
9872: Niin entisen kansanopetuslaitoksen kuin pe- hänellä kuitenkin on todellisia oppimisen edel-
9873: ruskoulunkin tehtävä on ulottaa opetustoiminta lytyksiä.
9874: myös niihin lapsiryhmiin, joiden oppiruisedelly- Oppimisen oikeus on jokaisen lapsen perus-
9875: tykset ja koulunkäynnin mahdollisuudet vai- tavaa laatua oleva oikeus, jota lapselta ei mis-
9876: kean vamman tai sairauden johdosta ovat vaja- sään olosuhteissa saa ottaa pois. Yhteiskunnan
9877: vaiset. Tämän johdosta yhteiskunta ylläpitää on pystyttävä tämä oikeus hyväksymään ja ta-
9878: erityisoppilaitoksia eri tavoin vammautuneita ja kaamaan sen säilyminen. Saattaa olla mahdol-
9879: sairastuneita lapsia varten. lista, että opetuksen järjestäminen ei eräiden
9880: Uusikin koulujärjestelmä edellyttää sekä pe- vaikeavammaisten lasten osalta ole helppoa. Tä-
9881: riaatteessa että käytännössä kunkin lapsen koh- män periaatteen kunnioittaminen ja takaami-
9882: dalla viranomaisharkintaa, voidaanko ja tuleeko nen luovat kuitenkin mahdollisuudet vammais-
9883: kouluviranomaisten ryhtyä toimenpiteisiin ope- huollon ja opetusviranomaisten entistä hedel-
9884: tuksen järjestämiseksi, jos lapsen oppiruisedelly- mällisemmälle yhteistyölle.
9885: tykset ovat poikkeavat. Ts. lapsi voidaan va- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
9886: pauttaa oppivelvollisuudestaan, jos häntä var- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9887: ten ei ole sopivaa koulutusmahdollisuutta, mis- muksen,
9888: tä on lailla säädetty. "Lasta älköön pidettäkö
9889: koulun oppilaana, jos hänen koulunkäyntinsä että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
9890: ruumiinvian, sairauden tai sielullisen poikkea- menpiteisiin oppivelvollisuuden rajoit-
9891: vuoden vuoksi on katsottava vahingolliseksi tai tamista tarkoittavien määräysten poista-
9892: hyödyttömäksi", kuuluu yhä sovellettavan kan- miseksi lapsen koulunkäyntiä koskevista
9893: sakoululain 44 §. laeista ja hyväksyisi lapsen oppimisoi-
9894: Suurin lapsiryhmä, joka jää vaille oppimis- keuksia rajoiltavien laintulkintojen tilal-
9895: oikeuksiaan, on vammaiset lapset. Kaikkialla le lainsäädännön, jonka mukaan yhteis-
9896: lasten vammaishuollossa ja kuntoutuksessa toi- kunnan tulee järjestää koulutusmahdolli-
9897: miikin vedenjakana oppivelvollisuudesta vapaut- suudet siten, että jokaisella lapsella riip-
9898: taminen. On lapsia, joilla on oikeus oppia, ja pumatta ruumiinvammastaan, sairaudes-
9899: lapsia, joilla sitä ei ole, koska se on ympäris- taan tai muista erityisistä tekijöistä olisi
9900: tölle vahingollista tai lapselle hyödytöntä, ku- mahdollisuus saada peruskoulutus tai
9901: ten laissa sanotaan. Erityisen eriarvoistavana sitä vastaavat tiedot ja taidot.
9902: seikkana tämä kahtiajakoisuus on koettu mm.
9903: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
9904:
9905: Kerttu Hemmi Lea Sutinen Juhani Sipiläinen Juhani Orrenmaa
9906: Mauno Manninen Terhi Nieminen Aino Karjalainen Kalevi Mattila
9907: Veikko J. Matikkala Lyyli Aalto
9908: 244 1977 vp.
9909:
9910: Toivomusaloite n:o 225.
9911:
9912:
9913:
9914:
9915: Hemmi ym.: Terveydenhuolto-opetuksen toimiston perustami-
9916: sesta ammattikasvatushallitukseen.
9917:
9918:
9919: E d u s k u n n a 11 e.
9920:
9921: Ammattikasvatushallitus vastaa valtionhallin- moin metsäopetuksen osasto on varsin pieni ja
9922: nossa ammatillisen (keskiasteen) koulutuksen rajattu suhteessa terveydenhuoltoalaan.
9923: hallinnosta, koulutuksen toimeenpanosta, ope- Juuri työnsä valmiiksi saanut terveydenhuol-
9924: tussuunnitelmien laatimisesta sekä niiden to- lon opetussuunnitelmatoimikunta toteaa mie-
9925: teuttamisesta. tinnössään terveyden- ja sosiaalihuollon keski-
9926: Ammattikasvatuksen hallinnollisen organisaa- asteen opetuksen hallinnollisesta alueesta seu-
9927: tion uudistamistarve on noussut esille sitä mu- raavaa: "Sosiaaliturvan ja sosiaalihuollon kes-
9928: kaa kuin ammattikoulutusta on maassamme li- kiasteen koulutuksen hallinto on siirrettävä am-
9929: sätty ja laajennettu. Uudistamistarvetta lisää mattikasvatushallituksen alaiseksi terveyden-
9930: myöskin koko keskiasteen koulutuksen uudista- huollon koulutuksen yhteyteen. Ammattikasva-
9931: minen, jota varten ovat juuri työskennelleet tushallituksen terveydenhuolto-opetuksen toi-
9932: opetusministeriön asettamat 14 eri opetussuun- miston voimavaroja ja asemaa on edeltävässä
9933: nitelmatoimikuntaa. yhteydessä ratkaisevasti lisättävä."
9934: Kun laajaan organisaation kokonaisuudistuk- Lisäksi mainittakoon, että harjoitettavan ter-
9935: seen ei tässä taloudellisessa tilanteessa liene veydenhuollon järkevän henkilöstöpolitiikan
9936: mahdollisuuksia, nousevat välttämättömät osit- hoitaminen on mitä kiinteimmin vuorovaiku-
9937: taisuudistukset ajankohtaisiksi. tussuhteessa alan koulutukseen. Virhelaskelmis-
9938: ta pääsemisen eräänä edellytyksenä on tervey-
9939: Terveydenhuolto~opetuksen asema tarvitsee
9940: denhuoltoalan koulutuksen hallinnon tason vah-
9941: talousopetuksen osaston yhteydessä nykyistä vistaminen ja itsenäistäminen välttämätöntä.
9942: laajempaa itsenäisyyttä sekä sen resurssien vah- Edellä lausutun perusteella ehdotamme kun-
9943: vistamista. Terveydenhuollon opetus, jo ennen nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9944: uusien opetussuunnitelmien valmistumista, on muksen,
9945: vuosi vuodelta laajentunut ja monipuolistunut.
9946: Terveydenhuollon opiskelijoita on eri kouluis- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
9947: sa ja opistoissa tällä hetkellä n. 13 000. Mainit- menpiteisiin erillisen itsenäisen tervey-
9948: takoon, että merenkulun opetuksella on ammat- denhuolto-opetuksen toimiston muodos-
9949: tikasvatushallituksessa oma osastonsa, vaikka tamiseksi ammattikasvatushallituksen
9950: opiskelijoita tällä alueella on vain n. 930. Sa- hoito- ja talousopetuksen osastoon.
9951: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
9952:
9953: Kerttu Hemmi Aino Karjalainen Helvi Niskanen
9954: Mauno Manninen Saara Mikkola Veikko J. Matikkala
9955: Mikko Jokela Lea Sutinen Pekka Jokinen
9956: Juhani Sipiläinen Terhi Nieminen Lyyli Aalto
9957: Juhani Orrenmaa
9958: 1977 Vp. 245
9959:
9960: Toivomusaloite n:o 226.
9961:
9962:
9963:
9964:
9965: Hemmi ym.: Uimaopettaja-nuoriso-ohjaajan virkojen perustami-
9966: sesta.
9967:
9968:
9969: Ed u s kun n a 11 e.
9970:
9971: Huomioonottaen peruskoululain ja -asetuksen varsmatsta uimaopetusta ole voitu järjestää
9972: hengen tarkoittaman tasa-arvoisen opetuksen useissa kunnissa.
9973: jakamisen kaikille asuinpaikasta riippumatta on Asiantilan korjaamiseksi ja myös maaseudun
9974: tuotava esille eräs varsin ajankohtainen ja erit- syrjäisimpienkin kylien lasten saattamiseksi sa-
9975: täin tärkeä peruskoulun tehtävään kuuluva manarvoiseen asemaan kaupunkilaisiin ja sen
9976: alue - uinninopetus. Kuten tunnettua on Ro- läheisyydessä asuviin verrattuna uinninopetuk-
9977: vaniemen maalaiskunta varsin laaja-alainen ja sen alueella olisi kuntiin perustettava uusi ur-
9978: samalla järvirikas. Edellämainitusta seuraa se, heiluohjaajan virka, jonka toimenkuvauksen kes-
9979: että uimataidon hankkiminen on välttämätön, keisin alue olisi juuri toimia uimahallissa kun·
9980: mutta myös se, että koulun varsinaisena työai- nan lasten uinninopettajana.Hänellä olisi vastuu
9981: kana annettava uimaopetus keskittyy Rovanie- uinninopettamisesta siihen liittyvine vaaroineen,
9982: men kaupunkiin, missä sijaitsee tarvittava uima- jolloin mukana olevalle opettajalle jäisi vas-
9983: halli. tuu järjestyksen säilymisestä opetustilanteessa
9984: Kouluhallitus on asettanut uimaopetuksen yleensä.
9985: myös osaltaan koulujen tehtäväksi muun ope- Sen ajan, minkä urheiluohjaaja on våpaana
9986: tuksen ohella eli siis talvikautena. Tuo annettu päätyöstään, hän voisi käyttää toimenkuvauk-
9987: tehtävä on kuitenkin useastakin syystä ylivoi- sen mukaisesti ns. kiertävänä ohjaajana maaseu-
9988: mainen ja ainakin ilman oman kunnan myötä- dulla koulupiireittäin, jolloin tehtäväpiiriin voi-
9989: vaikutusta ja myötämielistä suhtautumista si kuulua esim. ensiapu, palloilu, paikalliset ur-
9990: asiaan mahdoton suorittaa. Kouluhallitus on heilukilpailut j .n.e.
9991: yleiskirjeessään n:o 2633, 2262 (28.7.1975) Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
9992: määritellyt opetussuunnitelman vuositarkisteen nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9993: mukaiset uimahallimatkat ja -maksut valtion-
9994: avun piiriin kuuluviksi, mikä seikka auttaa jo että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9995: suuresti kuntaa edesauttamaan mainitunlaista uimaopettaja-nuoriso-ohjaajan virkojen
9996: opetusta. Mainitussa kirjeessä jätetään kuiten- perustamiseksi niihin kuntiin, joihin ei
9997: kin uinninopetukseen liittyvä vastuukysymys ole vielä järjestetty uimaopetusta vas-
9998: auki. Juuri tuo vastuukysymys on ollut jarruna tuukysymysten ollessa esteenä ja ottaisi
9999: jo pitemmän aikaa, minkä johdosta opettajain tähän tarkoitukseen riittävän määrära-
10000: keskusjärjestö ei ole voinut hyväksyä vastuun han jo valtion vuoden 1978 tulo- ja me-
10001: yksipuolista siirtämistä kokonaan opettajien noarvioesitykseen.
10002: kannettavaksi. Seurauksena on ollut se, ettei
10003: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
10004:
10005: Kerttu Hemmi Anneli Kivitie
10006: Juhani Orrenmaa Terhi Nieminen
10007: 246 1977 vp.
10008:
10009: Toivomusaloite n:o 227.
10010:
10011:
10012:
10013: Hetemäki ym.: Pohjoismaiseen opettaja- ja oppilasvaihtoon mat-
10014: kanjohtajina osallistuvien opettajien oikeudellisen ja taloudel-
10015: lisen a5eman parantamisesta.
10016:
10017:
10018: E d u s k u n n a 11 e.
10019:
10020: Opetusministeriö, kouluviranomaiset, Poh- koululaisryhmän matkanjohtajana palkatonta
10021: joismaiden neuvosto ja monet muut elimet ovat virkavapautta:
10022: vuosien kuluessa tähdentäneet pohjoismaisen a) Hän menettää palkkansa matkan ajalta,
10023: opettaja- ja oppilasvaihdon suurta merkitystä, joka nyt korvataan ylitunteja lukuunottamatta
10024: jotta nouseva polvi ja sen kasvattajat tulisivat Pohjola-Nordenin kautta stipendeihin varatusta
10025: tuntemaan naapurimaat ja pohjoismainen yh- määrärahasta, joka täten pienenee ja entistä
10026: teistyö tälläkin alalla vilkastuisi. Sen vuoksi harvemmat opettajat pääsevät stipendeistä osal-
10027: kaikissa pohjoismaissa onkin jo monien vuosien lisiksi.
10028: ajan valtiovallan toimesta myönnetty vuosittain b) Virkavapaus vaikuttaa oikeusturvaan tapa-
10029: määräraha näihin tarkoituksiin. Kun lähinnä turman sattuessa, sillä opettajan tapaturmakor-
10030: kielisyistä johtuen muista pohjoismaista taka- vauksia koskevat lait ja säännökset eivät ole
10031: vuosina oli Suomeen hyvin vähän tulijoita var- voimassa virkavapauden aikana. Hän menettää
10032: sinaisen opettajavaihdon merkeissä, muutettiin myös oikeutensa "normaalina" vapaa-aikana sat-
10033: Suomessa opetusministeriön toimesta ohjeita tuvien tapaturmien korvauksiin. Siis viranhoi-
10034: niin, että meikäläiset opettajat voivat vaihdon don aikana tai vapaa-aikana sattuvien tapatur-
10035: sijasta tehdä pariviikkoisia opintomatkoja mui- mien korvaukset eivät kummatkaan koske hän-
10036: hin pohjoismaihin. tä virkavapauden aikana.
10037: Kun tämä toiminta pitkälti toistakymmentä
10038: vuotta sitten alkoi, saivat opettajat ilmaiset c) Virkavapaus vaikuttaa ikälisiin ja määrä-
10039: edestakaiset matkat kotipaikkakuunaltaan opis- vuosikorotuksiin, jotka maksetaan täysien kuu-
10040: kelupaikkakunnalle pohjoisessa naapurimaassa, kausien perusteella. Virkavapauden pyytämis-
10041: päivärahan vaihtopäiviltä ja he säilyttivät palk- pakko viivästyttää näiden !isien saamista kuu-
10042: kaetunsa kotimaassa vaihdon aikana. Sama kos- kaudella.
10043: ki niitä opettajia, jotka toimivat matkanjohta- Kun esimerkiksi toimiminen koululaisryhmän
10044: jina lukukauden aikana ryhmittäin tapahtuvas- matkanjohtajana on erittäin vastuullista ja kaik-
10045: sa koululaisvaihdossa. kea muuta kuin huvimatka, on mielestämme
10046: Sen jälkeen kun kunnallinen sopimusvaltuuS:. täysin kohtuutonta, että siitä seuraa opettajalle
10047: kunta asetettiin ja se tehtävänsä mukaisesti monenlaista haittaa.
10048: tulkitsee myös pohjoismaiseen vaihtoon osallis- Sen vuoksi ehdotamme eduskunnan hyväk-
10049: tuvien opettajien taloudellisia ja oikeudellisia syttäväksi toivomuksen,
10050: etuja ja velvoituksia, on vaihtotoimintaan osal-
10051: listuvien opettajien oikeudellisessa ja taloudel- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
10052: lisessa asemassa tapahtunut erittäin tuntuva menpiteisiin opettajien oikeudellisen ja
10053: huononnus ja he ovat menettänet heillä aikai- taloudellisen aseman saattamiseksi enti-
10054: semmin olleet saavutetut edut eräissä tapauk- selleen kysymyksen ollessa opettajien
10055: sissa. Syntyneet epäkohdat ovat lähinnä seuraa- pohjoismaisista opintomatkoista sekä
10056: vat, jotka johtuvat siitä, että opettajat nyt jou- heidän toimimisestaan matkanjohtajina
10057: tuvat, vastoin entistä käytäntöä, anomaan opin- lukukauden aikana ryhmittäin tapahtu-
10058: tomatkan tai oppilasvaihdon aikana toimiessaan vassa pohjoismaisessa oppilasvaihdossa.
10059: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1977.
10060:
10061: Elsi Hetemäki Anrero Salmenkivi
10062: 1977 vp. 247
10063:
10064: Toivomusaloite n:o 228.
10065:
10066:
10067:
10068:
10069: Hetemäki ym.: Määrärahasta kuvataidekoulujen toimintaan keski-
10070: asteen koulutuksen uudistuksen toteutumiseen asti.
10071:
10072:
10073: E d u s k u n n a 11 e.
10074:
10075: Kuvataidekoulujen tounmta on tällä hetkel- tulevat koko maasta. Suurten taloudellisten vai-
10076: lä suuresti vaikeutunut. Vuonna 1976 saivat keuksien takia koulujen olemassaolo on vaa-
10077: kuvataidekoulut valtiolta toimintatukea seuraa- rantunut. Nykyisin taloudellisin edellytyksin
10078: vasti: eivät koulut voi tarjota nykyajan vaatimuksia
10079: Englantilainen taidekoulu ..... . 4 000,- vastaavaa opetusta eivätkä pitää palvelukses~
10080: Hyvinkään taidekoulun tuki ry. 6 000,- saan nykyisiäkään opettajia, ja näin on koko
10081: Kankaanpään taideyhdistys ry .. 30000,- kuvataidekoulutus vaarassa.
10082: Lahden taidekoulu ........... . 25 000,- Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
10083: Porin piirustuskoulun kann.yhd. 10 000,- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10084: Turun taideyhdist. piir.koulu .. 65 000,-
10085: Vapaa taidekoulu ........... . 35000,- että hallitus ottaisi valtion tulo- ja
10086: menoarvioesityksiin vuosittain riittävän
10087: Lisäksi taideakatemian koulu sai taideakate- määrärahan, joka käytettäisiin kuvatai-
10088: mian säätiön kautta 560 000,-. Valtionavun dekoulujen toimintaa varten opetusmi-
10089: pienuuden takia joutuvat eräät kunnat, jois- nisteriön määräämällä tavalla keski-as-
10090: ta mainittakoon Turku ja Lahti, maksamaan teen koulutusuudistuksen toteutumiseen
10091: alueellaan sijaitsevien koulujen menoista valta- asti.
10092: osan, n. 70-90 %, vaikka oppilaat kouluihin
10093: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1977.
10094:
10095: Elsi Hetemäki Antero Salmenkivi
10096: 248 1977 vp.
10097:
10098: Toivomusaloite n:o 229.
10099:
10100:
10101:
10102:
10103: Hetemäki ym.: Viiden puolivuotisen taiteilija-apurahan myöntä-
10104: misestä vasta koulusta päässeille nuorille taiteilijoille.
10105:
10106:
10107: E d u s k u n n a 11 e.
10108:
10109: Laki taiteilijaprofessorin v1ro1sta ja valtion päässyt ja juuri ammattiin astumassa oleva tai-
10110: taiteilija-apurahoista määrää, että 3- ja 5-vuoti- teilija on kokonaan yhteiskunnan apurahatuen
10111: sia taiteilija-apurahoja ja kohdeapurahoja myön- ulkopuolella.
10112: nettäessä on etusija annettava luovan suoritus- Edellä selvitetyn perusteella ehdotamme
10113: kykynsä jo osoittaneille taiteenharjoittajille. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10114: Tämän mukaan nuori ja vielä tuntematon tai-
10115: teilija voi saada valtion 1-vuotisen taiteilija- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10116: apurahan. Käytännössä näin ei kuitenkaan käy. taiteilijaprofessorin viroista ja valtion
10117: Kuvataiteilijoille myönnetään vuosittain 14 yk- taiteilija-apurahoista annetun lain muut-
10118: sivuotista apurahaa. Koska tämä on aivan liian tamiseksi siten, että viisi puolivuotisen
10119: vähän, onhan ammattikunnan suuruus tuntuvas- apurahan suuruista valtionapurahaa voi-
10120: ti yli tuhannen, menevät nämä neljätoista yksi- taisiin myöntää vasta koulusta päässeille
10121: vuotistakin apurahaa jo tunnetuille ja tunnus- taiteilijoille.
10122: temille taiteilijoille. Näin ollen vasta koulusta
10123: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1977.
10124:
10125: Elsi Hetemäki Antero Salmenkivi
10126: 1977 vp. 249
10127:
10128: Toivomusaloite n:o 230.
10129:
10130:
10131:
10132:
10133: Honkonen ym.: Sibelius-Akatemian ottamisesta valtion haltuun.
10134:
10135:
10136: E d u s k u n n a 11 e.
10137:
10138: Sibelius-Akatemia on suorittanut merkittävää saadaan valtiollistamisen kustannuksiksi nom
10139: työtä maamme musiikkikulttuurin hyväksi. Nyt 800 000 markkaa vuosittain.
10140: se on, kuten monet muutkin kulttuurilaitokset, Tämänkin määrän voidaan laskea olevan pi-
10141: joutunut vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen. kemminkin liian korkea kuin liian vähäinen,
10142: Akatemian omaisuus, joka vuoden 1976 omai- koska valtio ottaessaan kokonaan vastatakseen
10143: suustaseen mukaan on noin 900 000 markkaa, akatemiasta voi entistä paremmin valvoa sen
10144: vastaa vielä sen velkoja valtiolle. Mikäli val- varainkäyttöä. Laskutoimitusta tehtäessä akate-
10145: tiollistamiseen ei lähitulevaisuudessa ryhdytä, mian velkoja ei ole tarkoituksenmukaista ottaa
10146: ollaan kuitenkin pian tilanteessa, jossa valtio lukuun: ei voitane lähteä siitä, että akatemian
10147: joutuu olosuhteiden pakosta ottamaan vastatak- tulisi suorittaa velkansa valtiolle, koska tämä
10148: seen akatemian veloista sen varojen ollessa riit- ei ole mahdollista ilman sen toiminnan ratkai-
10149: tämättömät niiden maksamiseen. Tilannetta ei sevaa supistamista.
10150: voida pitää valtion kannalta tarkoituksenmukai- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
10151: sena edes nykyisen heikon taloudellisen suhdan- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10152: teen vallitessa. Kun akatemialla on olemassa
10153: valmiit toimitilat, jäisi valtion maksettavaksi, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10154: mikäli akatemia valtiollistetaan, noin 900 000 Sibelius-Akatemian ottamiseksi valtion
10155: markkaa. Kun tästä vähennetään vuosittain pa- haltuun.
10156: lautettava valtionapu, noin 100 000 markkaa,
10157: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
10158:
10159: Kuuno Honkonen Niilo Koskenniemi
10160: I.-C. Björklund Kalevi Sorsa
10161:
10162:
10163:
10164:
10165: 32 0877001791
10166: 250 1977 vp.
10167:
10168: Toivomusaloite n:o 231.
10169:
10170:
10171:
10172:
10173: Kanerva: Sosiaalisen tarveharkinnan mukaan myöllinettävästä
10174: opintorahasta.
10175:
10176:
10177: Ed u s kun n a 11 e.
10178:
10179: Opiskelijoiden toimeentuloturva on puutteel- Painetta opintotuen maaran tarkistukseen
10180: lisesti järjestetty. Nykyinen opintojen rahoitus- aiheuttaa elinkustannusten huomattava nousu
10181: järjestelmä perustuu opintolainajärjestelmälle, ja esimerkiksi vuokrasulun jälkeen merkittä-
10182: jonka rinnalla julkisen vallan osoittamat opin- västi kohonneet vuokramenot.
10183: torahat ovat täysin toissijainen opintotuen muo- Opintotuen puutteellisuudet on pitkällä täh-
10184: to. Lainamuotoisesta järjestelmästä aiheutuu täyksellä korjattava lisäämällä asteittain sosiaa-
10185: opiskelijoille huomattavia rasitteita kuten vuo- lista tarveharkintaa noudattaen opintorahamuo-
10186: tuiset hoitokulut, jotka vähentävät käytettävis- toista opintotukea. Tämän vuoksi on säädettävä
10187: sä olevaa rahamäärää. Lainajärjestelmästä aiheu- erityinen opintotuen kehittämislaki. Lyhyellä
10188: tuu myös useissa tapauksissa opiskelijan koh- tähtäyksellä kärsivät puutteellisesta opintotues-
10189: tuuton velkaantuminen. ta eniten vähävaraisimmat opiskelijat, joiden
10190: Rahamarkkinoiden yleinen kireys on johtanut ongelmiin on pikaisesti saatava helpotus.
10191: siihen, että opintolainojen enimmäismäärät on Edellä olleen perusteella ehdotan eduskun-
10192: pidetty todellisia elin- ja opiskelukustannuksia nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10193: pienempinä ja yleensä opintolainojen saanti
10194: pankeista on ratkaisevalla tavalla vaikeutunut että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
10195: viime aikoina. Opintotukilain muutos aiheutti jotta kevään 1977 aikana opiskelijoille
10196: opintolainojen saantiin rajoituksia, mikä mer- myönnettäisiin opintorahoihin 20 mmk,
10197: kitsee rahalaitosten syksyllä 1976 suorittamien joka kohdistetaan sosiaalista tarvehar-
10198: opintolainojen supistusten vakiinnuttamista lain- kintaa noudattaen paikallisten opinto-
10199: säädännössä. Supistusten jälkeenkään ei ole pys- tukilautakuntien ja valtion opintotuki-
10200: tytty turvaamaan opintolainojen saantia pan- keskuksen toimesta 20 000 opiskelijalle
10201: keista. 1 000 mk:n suuruisina lisäopintorahoi-
10202: Syksyllä 1976 opintonsa aloittaneilta pidätet- na vähävaraisten opiskelijoiden opinto-
10203: tiin opintolainojen enimmäismääristä 10 %, jen turvaamiseksi keväällä 1977.
10204: vaikka käytännössä heidän opiskelukustannuk-
10205: sensa ovat aivan samaa luokkaa kuin muilla-
10206: kin opiskelijoilla.
10207: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
10208:
10209: Ilkka Kanerva
10210: 1977 vp. 251
10211:
10212: Toivomusaloite n:o 232.
10213:
10214:
10215:
10216:
10217: Kauppi ym.: Englannin ja saksankielen apulaisprofessorin virko-
10218: jen perustamisesta Vaasan kauppakorkeakouluun.
10219:
10220:
10221: E d u s k u n n a 11 e.
10222:
10223: Mietinnössään n:o 12 hallituksen esityksen vosana jossakin kielessä. Virkojen aiheuttamat
10224: johdosta laiksi Vaasan kauppakorkeakoulusta ja kustannukset on peitetty kokonaan korkeakou-
10225: laiksi Vaasan kauppakorkeakoulusta annetun lun omin varoin. Valtion vuoden 1977 tulo- ja
10226: lain voimaansaattamisesta sivistysvaliokunta yh- menoarviossa englannin ja saksan kielen apu-
10227: tyi hallituksen asiassa antaman esityksen perus- laisprofessorin virat on muutettu englannin ja
10228: teluihin, mutta piti lisäksi tärkeänä, että "ope- saksan kielen lehtorin viroiksi (V 24) . Muu-
10229: tusta järjestettäessä pannaan riittävä paino opis- toksen jälkeen korkeakoulun on vaikeata huo-
10230: kelijoiden vieraiden kielten taidon kehittämi- lehtia riittävänä pidettävän tason säilymisestä
10231: seen." asianomaisissa kielissä. Muutosesitys on myös
10232: Vaasan kauppakamari on opetusministeriölle valtioneuvoston korkeakoulututkintojen kehit-
10233: 7. 12. 1976 jättämässään kirjelmässä esittänyt, tämisestä 19. 12. 1974 tekemään periaatepää-
10234: että Vaasan kauppakorkeakoulun alkuperäiseen tökseen huonosti sopiva, koska periaatepäätök~
10235: toiminta-ajatukseen kuului hyvän käytännön sessä korostetaan myös tutkintojen tieteellisyy-
10236: kielitaidon omaavien henkilöiden kouluttaminen den säilyttämisen tarvetta.
10237: elinkeinoelämän palvelukseen. Tästä syystä kor- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10238: keakouluun perustettiin kirjeenvaihtajalinja. Sa- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10239: mankaltaisen tutkinnon suorittaneista henkilöis- muksen,
10240: tä on edelleen kysyntää ja tulee olemaan vielä
10241: senkin jälkeen, kun kauppatieteellisellä alalla että hallitus ryhtyisi toimiin englan-
10242: on siirrytty uuteen tutkintoon. nin kielen apulaisprofessorin viran (B
10243: Korkeakouluun perustettiin jo toiminnan al- 3) ja saksan kielen apulaisprofessorin
10244: kuvaiheessa useita apulaisprofessorin virkoja viran (B 3) perustamiseksi Vaasan
10245: kieliin, koska kirjeenvaihtajatutkintoon Vaa- kauppakorkeakouluun korkeakoululai-
10246: san kauppakorkeakoulun sääntöjen mukaan toksen kehittämislainsäädännön ulko-
10247: kuuluu pakollinen cum laude approbatur -ar- puolisilla varoilla.
10248: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
10249:
10250: Eeva Kauppi Juhani Tuomaala P. Mäki-Hakola
10251: Saara Mikkola Pekka Jokinen Erkki Pystynen
10252: Anna-Liisa Linkola Alli Vaittinen-Kuikka Juhani Orrenmaa
10253: Jutta Zilliacus Ilkka Kanerva Antti Pohjonen
10254: Irma Koski
10255: 252 1977 vp.
10256:
10257: Toivomusaloite n:o 233.
10258:
10259:
10260:
10261:
10262: Kauppi ym.: Vaasan kauppakorkeakoulun tutkimuslaitoksen pe-
10263: rustutkimusosaston tutkimusassistentin toimien perustami-
10264: sesta.
10265:
10266:
10267: E d u s k u n n a 11 e.
10268:
10269: Tutkimustoiminnan alkuun paasy uusissa koituksenmukaisena. On huomattava, että mm.
10270: korkeakouluissa on osoittautunut vaikeaksi. Tä- opetusministeri Marjatta Väänänen on julkisuu-
10271: män vuoksi Vaasan kauppakorkeakouluun on dessa (Tieteen päivien 1977 avajaispuheessaan)
10272: 1974 perustettu sen tutkimuslaitoksen perustut- kiinnittänyt huomiota uusien korkeakoulujen
10273: kimuksen osastoon 2 tutkijan tointa. Toimien tutkimustoiminnan edellytysten parantamiseen.
10274: olemassaolosta on saatu monenlaisia hyötyjä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10275: mm. opettajien virkojen täytön yhteydessä. Vas- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10276: taavia toimia on myös Helsingin kauppakorkea- muksen,
10277: koulussa (8 kpl.) ja Svenska handelshögskola-
10278: nissa (4 kpL). että Vaasan kauppakorkeakoulun tut-
10279: V altiollistamisneuvottelujen yhteydessä Vaa- kimuslaitoksen perustutkimuksen osas-
10280: san kauppakorkeakoulu kuitenkin menetti mo- toon perustettaisiin 2 tutkimusassisten-
10281: lemmat tutkijan toimet. Näin radikaalia kehi- tin tointa (V 22) korkeakoululaitoksen
10282: tysalueella sijaitsevan korkeakoulun tutkimus- kehittämislainsäädännön ulkopuolisin
10283: edellytysten heikentäiDistä ei voida pitää tar- määrärahoin.
10284: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
10285:
10286: Eeva Kauppi Jutta Zilliacus Anna-Liisa Linkola
10287: Saara Mikkola Juhani Orrenmaa Antero Juntumaa
10288: Irtna Koski Aili Vaittinen-Kuikka Juhani Tuomaala
10289: Erkki Pystynen Pekka Jokinen Antti Pohjonen
10290: P. Mäki-Hakola
10291: 1977 vp. 253
10292:
10293: Toivomusaloite n:o 234.
10294:
10295:
10296:
10297: Kauppi ym.: Vaasan yliopiston perustamisesta laajentamalla vai-
10298: heittain Vaasan kauppakorkeakoulun toimintaa.
10299:
10300:
10301: E d u s k u n n a 11 e.
10302:
10303: Maamme korkeakoululaitosta on kuluneen teriön toimintasuunnitelmassa vuosille 1977-
10304: vuosikymmenen aikana kehitetty voimakkaasti. 82 se aiotaan kuitenkin ottaa ohjenuoraksi. Täl-
10305: Kehitystyössä on saavutettu useita merkittäviä laiselle kahden läänin yhdistämiselle ei kuiten-
10306: tuloksia. Monista hyvistä saavutuksista huoli- kaan ole olemassa mitään perusteltuja syitä.
10307: matta kehitystyössä tähän mennessä saavutettu- Sen sijaan voidaan osoittaa useitakin syitä, mik-
10308: ja tuloksia ei kaikilta osilta voida pitää tarkoi- si näin ei pitäisi menetellä. Ensinnäkin Vaasan
10309: tuksenmukaisina eikä oikeudenmukaisina. Suu- ja Keski-Suomen läänien toiminnalliset yhteydet
10310: rimpana epäkohtana on pidettävä sitä, että ke- ovat varsin vähäiset. Yksi maamme selkeimpiä
10311: hitystyö ei ole johtanut nykyistä parempaan toiminnallisia aluerajoja kulkee pitkin Suomen-
10312: alueelliseen tasapainoon. Korkeakoulut sijoittu- selkää näiden kahden läänin välillä. Tämän mu-
10313: vat epätasaisesti maamme eri alueille, kun asiaa kaisesti yhteydet esimerkiksi Jyväskylän ja Vaa-
10314: tarkastellaan alueiden asukaslukujen, toiminnal- san kaupunkien välillä ovat huonot, lentoyh-
10315: listen edellytysten ja koulutustarpeen pohjalta. teyskin kulkee Helsingin kautta. Muun muassa
10316: Syy tällaiseen valtakunnalliseen epätasapainoon näiden toiminnallisten yhteyksien heikkouden
10317: on siinä, ettei koko korkeakoululaitoksen kehit- vuoksi Keski-Suomen lääni irrotettiinkin Vaa-
10318: tämistä ja erityisesti uusien korkeakoulujen pe- san läänistä omaksi lääniksi vuonna 1960. Näyt-
10319: rustamissuunnitelmia ole kytketty riittävän tää siltä, ettei korkeakoululaitoksen kehittämis-
10320: kiinteästi maamme taloudelliseen aluerakentee- suunnitelmissa ole tätä irrottamista ja sen syitä
10321: seen ja muun yhteiskunnallisen elämämme ke- otettu riittävästi huomioon.
10322: hittämispolitiikkaan ja -työhön. Vaasan ja Keski-Suomen läänien korkeakou-
10323: Uudenmaan lääni on maan pääkaupungin an- lutuksellista yhdistämistä ei myöskään voida
10324: siosta luonnollisesti ensimmäisellä sijalla kor- perustella opiskeli joiden hakeutumissuunnilla.
10325: keakoulupalvelujen tarjonnassa. Toisella sijalla Tilastokeskuksen julkaisemien tietojen perus-
10326: tässä suhteessa on Keski-Suomen lääni, jossa on teella voidaan nimittäin todeta, että Jyväskylän
10327: 25.7 opiskelupaikkaa 1 000 asukasta kohti. Ou- yliopiston vaikutus Kuopion ja Mikkelin lää-
10328: lun läänissä on 17 opiskelupaikkaa läänin 1 000 neistä kotoisin olevien ylioppilaiden korkeakou-
10329: asukasta kohti. Jos koko Pohjois-Suomen väestö lukeskuksen valintaan on selvästi suurempi kuin
10330: luetaan Oulun yliopiston piiriin, on silloinkin Vaasan läänin alueelta peräisin olevien ylioppi-
10331: vielä 9 paikkaa 1 000 asukasta kohti. Heikoim- laiden valintoihin. Jopa Pohjois-Karjalan läänis-
10332: paan asemaan korkeakoulupalvelujen suhteen tä hakeutuminen Jyväskylän yliopistoon on suh-
10333: on jäänyt koko maassa Vaasan lääni. Jos lasken- teellisesti samaa suuruusluokkaa kuin Vaasan
10334: nassa otetaan huomioon pelkästään Vaasan lää- läänistä. Tältä kannalta katsoen olisikin oikeam-
10335: nin oma väestö, voidaan läänissä tarjota vain paa yhdistää Keski-Suomi Itä-Suomen korkea-
10336: 2.7 opiskelupaikkaa 1 000 asukasta kohti. Lu- koulutusalueeseen.
10337: ku on vielä pienempi, jos laskelmaan otetaan Korkeakoulusuunnittelussa tapahtuvassa Vaa-
10338: mukaan koko Etelä- ja Keski-Pohjanmaa sekä san läänin kytkemisessä Keski-Suomen lääniin
10339: Svenska Österbotten, jotka muodostavat yhte- on hämärretty ja hämärretään edelleen monia
10340: näisen läntisen Suomen alueen. tosiasioita. Esimerkiksi korkeakoulutuksen tar-
10341: Opetusministeriön laatimissa kehittämissuun- jontaa osoittavat keskiarvoluvut muuttuvat Vaa-
10342: nitelmissa Vaasan lääni ja Keski-Suomen lääni san läänin osalta kokonaan toisiksi, jos ne las-
10343: on yhdistetty yhdeksi ja samaksi "korkeakoulu- ketaan yksinomaan Vaasan läänin asukasluvun
10344: tusalueeksi". "Keski-Suomen korkeakoulutus- mukaan eikä, kuten korkeakoulusuunnittelussa
10345: alue" on vasta toimikunnan ehdotus eikä vielä on tehty, Keski-Suomen ja Vaasan lääneistä
10346: ole ehtinyt vaikuttaa kehitykseen. Opetusminis- keinotekoisesti muodostetun korkeakoulutus-
10347: 254 Toivomusaloite n:o 234
10348:
10349:
10350: alueen yhteisten opiskelupaikka- ja asukasluku- että kauppakorkeakouluun perustetaan uusien
10351: jen mukaan. Samalla jää laskelmissa huomioon kielten tiedekunta. Sellaiseen kielten opetuksen
10352: ottamatta se tosiasia, että pelkästään Vaasan supistamiseen, mikä Vaasan kauppakorkeakou-
10353: läänissä on lähes kaksinkertainen määrä asuk- lussa uhkaa tapahtua korkeakoulun valtiollista-
10354: kaita Keski-Suomen lääniin verrattuna. Seu- misen yhteydessä kahden kielten apulaisprofes-
10355: rauksena tästä Vaasan läänin ja Keski-Suomen sorin viran lakkauttamisen johdosta, ei nyky-
10356: läänin yhteenliittämisestä ja sen aiheuttamista tilanteessa ole varaa. Supistaminen on keinolla
10357: vääristymistä on se, että läntisen Suomen kor- millä hyvänsä estettävä. Sitä edellytti eduskun-
10358: keakoulutustarpeesta ei saada oikeaa kuvaa ja takin hyväksyessään hallituksen esityksen laik-
10359: että tätä tarvetta vähätellään sekä kokonaisuu- si Vaasan kauppakorkeakoulusta.
10360: dessaan että erikseen miltei kaikilla korkeakou- Oikeustieteellisen korkeakoulutuksen aloitta-
10361: lutuksen aloilla. minen omana tiedekuntana olisi varsinaisten
10362: Vaasan lääniä ei millään asiallisilla perusteil- kauppatieteellisten aineiden jälkeen ensimmäi-
10363: la eikä tekemättä väkivaltaa tosiseikoille voida senä tärkeysjärjestyksessä ryhdyttäessä laajen-
10364: korkeakoulutuksen suunnittelussa kytkeä mihin- tamaan Vaasan kauppakorkeakoulun toimintaa.
10365: kään muuhunkaan alueeseen. Läntinen Suomi, Oikeustieteellisen tutkinnon suorittaneista laki-
10366: jonka muodostavat Etelä- ja Keski-Pohjanmaa miehistä Vaasan läänin alueella on jatkuvasti
10367: sekä Svenska Österbotten ja jonka ydinalueena puutetta. Tästä kärsii muiden muassa Vaasan
10368: on Vaasan lääni, on oma erillinen korkeakoulu- hovioikeus, jonne ei saada riittävästi esittelijöi-
10369: tusalue. Yksinomaan Vaasan läänin asukasluku tä. Myös Vaasan lääninhallituksessa ja kaupun-
10370: lähentelee puolta miljoonaa. Kun siihen lisätään gissa on joukko lakimiesvirkoja jatkuvasti avoi-
10371: läänin rajan taakse jäävien Keski-Pohjanmaan mina. Tällainen julkisen sektorin lakimiespula
10372: alueiden asukasluvut, kohoaa väestöpohja niin heikentää alueen asukkaiden oikeusturvaa. Asiat
10373: suureksi, että pelkästään tältä kannalta katsot- viipyvät virastoissa yhä pitempään ja niiden
10374: tunakin alue tarvitsee oman, yleisimmät tieteen oikea ratkaisu jatkuvan työpaineen alaisena vai~
10375: ja tekniikan alat käsittävän korkeakoulun, yli- keutuu. Monet uudistukset, joiden tarkoitukse-
10376: opiston. Läänillä on jo siemen tätä varten ole- na. on oikeusturvan parantaminen, jäävät koulu-
10377: massa: Vaasan kauppakorkeakoulu. Tämän kor- tetun henkilöstön puutteen takia vaille tavoitei-
10378: keakoulun toimintaa voidaan jo nykyisellään li- tua vaikutusta. Tällaisista uudistuksista mainit-
10379: sätä ja päästä siten suuremmitta vaikeuksitta takoon kunnallinen oikeusapu, joka äskettäin on
10380: laajentamaan ja monipuolistamaan korkeakou- alkanut käynnistyä.
10381: lupalvelusten tarjontaa Vaasan läänissä ja sen Teknillisen korkeakoulutuksen puute länti-
10382: ympäristöalueilla. sessä Suomessa on tullut viime aikoina hyvinkin
10383: Jo ennen uusien tieteen alojen ja uusien tie- kipeästi esille tekniikan nopean kehityksen ja
10384: dekuntien perustamista olisi Vaasan kauppakor- eri aloilla käyttöön otettujen uusien teknillisten
10385: keakoulun omaan kauppatieteelliseen koulutuk- laitteiden johdosta. Teknillisen korkeakoulutuk-
10386: seen kiinteästi liittyvää kielten opetusta tehos- sen aikaansaamista Vaasan kauppakorkeakoulun
10387: tettava nykyisestään. Kielten osuus taloudelli- yhteyteen onkin pidettävä kiireellisyysjärjestyk-
10388: sessa toiminnassa on jo nyt siksi tärkeä ja tulee sessä seuraavana asteena kauppakorkeakoulua
10389: yhä tärkeämmäksi kauppasuhteittemme laajen- yliopistoksi laajennettaessa.
10390: tuessa, että kaikilta kaupallisella alalla toimivii- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
10391: ta henkilöiitä vaaditaan entistä parempaa ja nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10392: monipuolisempaa kielitaitoa. Yhä vaativammak- muksen,
10393: si kehittyvä eritasoisten kauppaoppilaitosten
10394: kielten opettajien koulutus sekä talouselämän että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-.
10395: kielten tutkiminen tulevat olemaan kauppakori menpiteisiin Vaasan yliopiston perusta-
10396: keakoulun tärkeimpiä tehtäviä. Nämä tehtävät miseksi laajentamalla ja monipuoli~a
10397: yhdessä kauppakorkeakoulussa nykyisin tapah- malla vaiheittain Vaasan kauppakorkea-
10398: tuvan kielten opetuksen kanssa edellyttävät, koulun toimintaa.
10399: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1977.
10400:
10401: Eeva Kauppi Aili Vaittinen-Kuikka Ilkka Kanerva
10402: Saara Mikkola Pekka Jokinen Anna-Liisa Linkola
10403: Antti Pohjonen Heikki Jartti Antero Juntumaa
10404: P. Mäki-Hakola Juhani Orrenmaa Juhani Tuomaala
10405: 1977 vp. 255
10406:
10407: Toivomusaloite n:o 235.
10408:
10409:
10410:
10411:
10412: Kauppi ym.: Määrärahasta Vaasan teknillisen oppilaitoksen sanee-
10413: raamiseen ja lisärakennuksen rakentamiseen.
10414:
10415:
10416: E d u s k u n n a II e.
10417: Vaasan teknillinen oppilaitos valmistui v. nostaminen että lisärakennuksen rakentaminen,
10418: 1967. Alunperin se oli mitoitettu 750 oppilaal- on jo kauan ollut vireillä. Opetusministeriö
10419: le ja varustettu kaikilla sen ajan tekniikan kehi- vahvisti jo vuoden 1975 joulukuussa oppilaitok-
10420: tyksen tasoa vastaavilla opetuslaitoksilla, labo- sen lisärakennuksen perustamissuunnitelman.
10421: ratorioilla, laitteilla ja kouluttajakunnalla. Ku- Taloussuunnittelussa tämän lisärakennuksen ra-
10422: luneen kymmenen vuoden aikana tekniikka on kentamisen aloittaminen on merkitty tapahtu-
10423: kuitenkin kehittynyt pitkin harppauksin eteen- vaksi v. 1978. Esisuunnitelma lisärakennukses-
10424: päin, joten tekniikan koulutuksessa vaaditaan ta laadittiin v. 1976. Vaasan kaupunki on va-
10425: nyt huomattavasti korkeampaa tasoa kuin kym- rannut lisärakennusta varten tontin ja luovut-
10426: menen vuotta sitten. Tämän on saanut kokea taa sen käytettäväksi heti kun sitä tarvitaan.
10427: myös Vaasan teknillinen oppilaitos. Kun mitään Oppilaitoksen saneeraaminen ja lisärakennuk-
10428: perusteellisia uudistuksia ei ole tehty, on se sella laajentaminen on Vaasan läänin teollisuu-
10429: tämän kymmenen vuoden aikana jäänyt sekä den kannalta ensiarvoisen tärkeää, koska lääni
10430: koulutusmahdollisuuksiltaan että opetustilail- potee jatkuvaa teknikkopulaa, minkä tiedetään
10431: taan kehityksestä pahasti jälkeen. vain lisääntyvän nykyisen laman heiketessä.
10432: Mitoitukseltaan oppilaitos on jo ajat sitten Suurimpana syynä teknikkopulaan on oppilai-
10433: osoittautunut liian pieneksi. 750 oppilaalle va- toksen tilanpuute. Tästä syystä oppilaitos ei ole
10434: rattuihin opetustiloihin on nyt ahdettu 977 op- pystynyt nostamaan teknikkokoulutustaan, vaik-
10435: pilasta. Laitoksen laboratoriot eivät vastaa ny- ka teollisuustuotanto Vaasan läänissä on jatku-
10436: kypäivän tekniikan opetukselta vaadittavaa ta- vasti lisääntynyt. Vuodesta 1974 lähtien Vaa-
10437: soa. Niinpä oppilaitos kykenee opettamaan vain san läänin teollisuuden kasvu on kääntynyt sel-
10438: aivan alkeet elektroniikasta, mikä nykyään on västi valtakunnan keskimääräistä kasvua no-
10439: sähkötekniikan tärkeimpiä aloja, koska laitok- peammaksi. Kun tuotannon bruttoarvon kasvu
10440: selta puuttuu tämän alan laboratorio kokonaan. vuosina 1974-1975 oli koko maassa 5.4 ja
10441: Kone- ja sähkövoimatekniikan laboratoriot ovat jalostusarvon kasvu 8.0, niin vastaavat kasvu-
10442: yhteisiä ruotsinkielisen Vasa tekniska läro- prosentit Vaasan läänissä olivat 16.6 ja 21.9.
10443: anstaltin kanssa. Niiden kuormitus on suuresti Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
10444: ylimitoitettu, mikä luonnollisesti vaikeuttaa ja nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10445: pitkittää koulutusta sekä heikentää oppimistu- muksen,
10446: loksia. Työturvallisuuden kannalta oppilaitok- että hallitus ottaisi vuoden 1978 tulo-
10447: sen tilat ovat arveluttavassa, jopa osittain suo- ja menoarvioesitykseen riittävän suuren
10448: rastaan vaarallisen heikossa kunnossa. määrärahan Vaasan teknillisen oppilai-
10449: Vaasan teknillisen oppilaitoksen saneeraami- toksen saneeraamista ja lisärakennusta
10450: nen, johon sisältyisi sekä nykyisten tilojen kun- varten.
10451: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
10452:
10453: Eeva Kauppi Antero Salmenkivi Juhani Tuomaala
10454: P. Mäki-Hakola Aili Vaittinen-Kuikka Antti Pohjonen
10455: Uljas Mäkelä Anna-Liisa Linkola Pauli Räsänen
10456: Juhani Orrenmaa Elly Sigfrids
10457: 256 1977 vp.
10458:
10459: Toivomusaloite n:o 236.
10460:
10461:
10462:
10463:
10464: Kauppi ym.: Määrärahasta Seinäjoen sairaanhoito-oppilaitoksen
10465: uuden koulutalon rakentamisen aloittamista varten.
10466:
10467:
10468: E d u s k u n n a 11 e.
10469:
10470: Tällä hetkellä yli 40 vuotta Seinäjoella toimi- Uuden koulutalon perustamis- ja tOlmmta-
10471: nut sairaanhoito-oppilaitos ja samalla paikka- suunnitelmat on lähetetty ammattikasvatushalli-
10472: kunnan vanhin ammatillinen oppilaitos toimii tukselle. Lisäksi Seinäjoen kaupunki on varan-
10473: vuokratiloissa ja siten, että opetustoiminta ta- nut oppilaitosta varten tontin.
10474: pahtuu useassa eri paikassa. Kun Seinäjoen kes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10475: kussairaala valmistuu, olisi tärkeätä saada myös nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10476: sairaanhoito-oppilaitokselle uudet tilat, koska jo muksen,
10477: työvoimatilanteen kannalta olisi mielekästä kou-
10478: luttaa sairaanhoitajat Seinäjoella. Uusi keskus- että hallitus ottaisi vuoden 1978 tulo-
10479: sairaala tulee vaatimaan arvion mukaan n. 700 ja menoarvioesitykseen määrärahan Sei-
10480: uutta ammattitaitoista henkilöä, joista suuren näjoen sairaanhoito-oppilaitoksen uuden
10481: osan muodostavat juuri sairaanhoitajat. Nykyi- koulutalon rakentamisen aloittamista
10482: sellä toimitilakapasiteetilla ei henkilömäärän li- varten.
10483: säystä voida ajatellakaan suoritettavaksi.
10484: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
10485:
10486: Eeva Kauppi Juhani Orrenmaa Uljas Mäkelä
10487: Saara Mikkola Antti Pohjonen Anna-Liisa Linkola
10488: Juuso Häikiö Aili Vaittinen-Kuikka Elly Sigfrids
10489: Jouko Mäkelä Pekka Jokinen Juhani Tuomaala
10490: Ulla Järvilehto P. Mäki-Hakola Pauli Räsänen
10491: 1977 vp. 257
10492:
10493: Toivomusaloite n:o 237.
10494:
10495:
10496:
10497:
10498: Kauppi ym.: Määrärahasta Kokkolan sairaanhoito-oppilaitoksen
10499: opetustilojen suunnittelua varten.
10500:
10501:
10502: E d u s k u n n a II e.
10503:
10504: Kokkolan kaupunkiin perustettiin vuonna Koska sairaanhoito-oppilaitoksen uusien tilo-
10505: 1974 sairaanhoito-oppilaitos, joka toimii tällä jen rakentaminen on ensiarvoisen tärkeää, olisi
10506: hetkellä kaupungin vuokraamissa vanhaan kiin- valtion ensi vuoden tulo- ja menoarvioon varat-
10507: teistöön peruskorjatuissa tiloissa. tava määräraha Kokkolan sairaanhoito-oppilai-
10508: Oppilaitoksen oppilasmäärä oli syyslukukau- toksen tilojen suunnittelua varten.
10509: della 1975 runsaat sata ja se tulee nousemaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10510: vuoteen 1978 mennessä vajaaseen 250 oppilaa- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10511: seen. Oppilaitoksen kiinteistössä ei ole enää laa- muksen,
10512: jentamismahdollisuuksia oppilasmäärän kasvua että hallitus ottaisi vuoden 1978 tulo-
10513: vastaavasti, joten oppilaitoksen taholta on tehty ja menoarvioesitykseen määrärahan Kok-
10514: ammattikasvatushallitukselle esitys suunnittelu- kolan sairaanhoito-oppilaitoksen uusien
10515: määrärahan varaamisesta uusia tiloja varten. opetustilojen suunnittelua varten.
10516: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
10517:
10518: Eeva Kauppi Juhani Orrenmaa Uljas Mäkelä
10519: Saara Mikkola Antti Pohjonen Anna-Liisa Linkola
10520: Jouko Mäkelä Aili Vaittinen-Kuikka Kalevi Mattila
10521: Ulla Järvilehto Pekka Jokinen Juhani Tuomaala
10522: Elly Sigfrids P. Mäki-Hakola Pauli Räsänen
10523:
10524:
10525:
10526:
10527: 33 0877001791
10528: 258 1977 vp.
10529:
10530: Toivomusaloite n:o 238.
10531:
10532:
10533:
10534:
10535: Kauppi ym.: Kotiteollisuusopiston perustamisesta Etelä-Pohjan-
10536: n:iaalle.
10537:
10538:
10539: E d u s k u n n a 11 e.
10540:
10541: Maamme pien- ja kotiteollisuusyritykset ovat oloissa tärkeä merkitys. Monet koti- ja pien-
10542: kasautuneet Etelä-Pohjanmaalle. Syynä tähän teollisuusyritykset kaipaavat kipeästi päteviä
10543: on ollut toisaalta valtion teollisuuden ja muun tuotesuunnittelijoita, koska useat kehittelykel-
10544: suurteollisuuden puuttuminen alueelta ja toi- poiset ideat jäävät puolivalmiina kilpailukyvyt-
10545: saalta pohjalainen yrittämishalu. Tosiasia on, tömiksi voimakkaan ja kehittyneen sekä .häi-
10546: että Etelä-Pohjanmaalla on yrityksiä noin kol- käilemättömän kansainvälisen kaupan kilpailus-
10547: me kertaa maan keskimäärää enemmän. sa. On selvää, ettei meillä kyetä kilpailemaan
10548: Vaikka maamme pien-, käsi- ja kotiteollisuus niinkään määrällä ja halvalla hinnalla kuin laa-
10549: onkin niin huomattavassa määrin keskittynyt dullisesti korkeatasoisella sekä kuluttajan kättä
10550: Etelä-Pohjanmaalle, niin alueelle ei ole saatu ja silmää hivelevän taidokkaasti ja miellyttä-
10551: riittävästi vastaavaa koulutusta. Opistotasoinen viksi suunnitelluilla tuotteilla, joista lisäksi tu-
10552: koulutus puuttuu kokonaan. lee usein huomattavasti parempi katetuottokin
10553: Kotiteollisuuden alat kattavan opistotasoisen kuin monista massatuotteista.
10554: koulutuksen puute on Etelä-Pohjanmaalla to- Ottamalla koulutusohjelmiinsa opistotasoista
10555: dettu ajat sitten. Jo vuonna 1969 valmistunees- opetusta Jurvan ja Ilmajoen teollisuuskoulut
10556: sa Kotiteollisuuskomitean mietinnössä esitet- ovat käytännössä näyttäneet toteen, että kehitys
10557: tiin, että Etelä-Pohjanmaalle perustettaisiin kotiteollisuuden aloilla on kulkenut ohi sen
10558: opistotasoinen oppilaitos, jossa pääopetusainei- ajan, jolloin teollisuuskoulutasoinen opetus oli
10559: na olisivat koti-, käsi- ja taideteollisuus. Kehi- riittävä. Laajentamalla koulutuskenttäänsä uusil-
10560: tyksen myötä tämän esityksen toteuttaminen on le nykyvaatimuksia vastaaville aloille ne ovat
10561: tullut entistä tarpeellisemmaksi ja ajankohtai- lisäksi näyttäneet toteen, että niiden koulutus-
10562: semmaksi. kenttä on liian kapea.
10563: Etelä-Pohjanmaalla on toiminnassa kaksi vir- Nämä kaksi kehityksen mukanaan tuomaa
10564: keätä teollisuuskoulua, joista toinen sijaitsee vaatimusta, koulutuskentän laajentaminen ja
10565: Ilmajoella ja toinen Jurvassa. Lisäksi Isokyrössä koulutustason nostaminen, ovatkin päivänpolt-
10566: toimii erillinen tekstiiliosasto. Kumpikin teolli- tavia kysymyksiä Etelä-Pohjanmaan vireällä ja
10567: suuskoulu on käytännön koulutusta antaessaan perinteisellä kotiteollisuusalueella. Koulutus-
10568: todennut, että niiden nykyinen koulutus ei enää kenttäänsä teollisuuskoulutasolla Jurvan ja Il-
10569: riitä, mikäli halutaan pysyä kehityksessä muka- majoen teollisuuskoulut voivat itse laajentaa.
10570: na ja viedä kehitystä eteenpäin. Ja sitä nämä Toisen vaatimuksen, koulutustason nostamisen,
10571: molemmat teollisuuskoulut haluavat tehdä. Ne toteuttamiseksi vaaditaan kotiteollisuuden eri
10572: ovat oma-aloitteisesti laajentaneet koulutuskent- alojen sekä samalla tuotesuunnittelun ja -kehit-
10573: täänsä ja sisällyttäneet koulutusohjelmiinsa telyn koulutuksen kattava kotiteollisuusopisto.
10574: uusia ajan vaatimuksia vastaavia opetusaineita. Esitetyn kotiteollisuusopiston sijoituspaikas-
10575: Samalla ne ovat myös nostaneet osittain kou- ta on käyty vilkasta mielipiteiden vaihtoa. Reip-
10576: lutustasoa ottamalla ohjelmiinsa opistotasoista paan yrittäjämielen ja oikean kilpailuhengen
10577: koulutusta. Kummassakin teollisuuskoulussa on osoituksena voidaan pitää sitä, että niin Jurvan
10578: kiinnitetty erityistä huomiota tuotesuunnittelun kuin Ilmajoenkin teollisuuskoulut ovat tehneet
10579: ja -kehittelyn vaatimaan opistotasoiseen koulu- esityksen opiston sijoittamisesta oman koulunsa
10580: tukseen. yhteyteen, ja ovat ilmoittaneet kantavansa kai-
10581: Kotiteollisuuden eri alojen kehittämisessä ken sen vastuun ja vaivan, mitä tällainen opis-
10582: tuotesuunnittelulla ja -kehittelyllä onkin nyky- ton perustaminen ja jatkuva ylläpito aiheuttaa.
10583: Toivomusaloite n:o 238 259
10584:
10585: Näiden kahden paikkakunnan kesken ratkaisun joka vastaa opistoasteen eli uudessa koulujär-
10586: sijoituspaikasta tulisikin tapahtua. Laskelmista jestelmässä keskiasteen opiskelulle asetettavia
10587: ei voida jättää pois sitäkään mahdollisuutta, nykyajan vaatimuksia.
10588: että opisto jaettaisiin niiden kesken. Kummalla- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
10589: kin on omat perinteelliset kotiteollisuuden alat, nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10590: joiden koulut!lksen olisi edullista tapahtua juu- muksen,
10591: ri omalla paikkakunnallaan. Sijoituksen lopulli-
10592: nen suunnittelu olisi saatettava nopeasti pää- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10593: tökseen, jotta päästäisiin käsiksi pääasiaan: ko- kotiteollisuusopiston perustamiseksi Ete-
10594: titeollisuuden eri alojen koulutuksen nostami- lä-Pohianmaalle.
10595: seen laadultaan, tasoltaan ja määrältään tasolle,
10596: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
10597:
10598: Eeva Kauppi Juuso Häikiö Heikki Jartti
10599: Irma Koski Mikko Asunta Elly Sigfrids
10600: Saara Mikkola Anna-Liisa Linkola Juhani Orrenmaa
10601: P. Mäki-Hakola Sylvi Saimo Juhani Tuomaala
10602: Uljas Mäkelä Väinö Raudaskoski Antti Pohjonen
10603: Antero Salmenkivi
10604: 260 1977 vp.
10605:
10606: Toivomusaloite n:o 239.
10607:
10608:
10609:
10610:
10611: Koivisto ym.: Opintolainojen takaisinmaksuehtojen muuttami-
10612: sesta.
10613:
10614:
10615: E d u s k u n n a 11 e.
10616:
10617: Opintotukilain (28/72) mukaan Suomen lojen välitöntä vähenemistä ja pitemmällä täh-
10618: kansalaiselle, joka Suomessa harjoittaa oppivel- täyksellä toimenpide olisi yhteiskunnalle vain
10619: vollisuuskoulun jälkeisiä opintoja julkisen val- eduksi.
10620: vonnan alaisessa oppilaitoksessa, voidaan myön- Opintotukilain perusteella on annettu opin-
10621: tää tietyin ehdoin opintotukea, s.o. antaa opin- totukiasetus (287 /72), jonka 11 §:ssä määri-
10622: tolainan valtiontakausta, korkotukea sekä opin- tellään opintolainan takaisinmaksuehdot. Ne
10623: torahaa. Sama oikeus on annetun asetuksen ovat normaalissa taloudellisessa ja työllisyysti-
10624: asettamin ehdoin myös ulkomailla opintoja har- lanteessa olleet kohtuulliset, mutta tällä het-
10625: joittavalla Suomen kansalaisella. kellä sovellettuina ovat omiaan aiheuttamaan
10626: Puuttumatta tässä yhteydessä opintotuen sel- lisää taloudellista epävarmuutta opintonsa päät-
10627: vään jälkeenjääneisyyteen sekä sen saamisen va- täneiden, mutta työelämään turhaan yrittänei-
10628: kavaan vaikeutumiseen, on kiinnitettävä huo- den keskuudessa. Tässä tilanteessa olisi perus-
10629: miota opintolainan takaisinmaksuehtojen koh- teltua poikkeuksellisen tilanteen johdosta muut-
10630: tuuttamaan raskauteen opiskelijoiden osalta ny- taa kyseistä asetusta vastavalmistuneiden, työ-
10631: kyisessä vaikeassa taloudellisessa ja työllisyys- tä vailla olevien reaalisia takaisinmaksumahdol-
10632: tilanteessa. Juuri opintonsa päättäneiden on yhä lisuuksia vastaavaksi, ja samalla ryhtyä myös
10633: vaikeampi sijoittua työmarkkinoille. Siitä selvää muutoksen vaatimiin korjauksiin itse opinto-
10634: kieltään puhuvat eri työvoimapiirien kuukausit- tukilain sisällön tietyissä kohdissa.
10635: taiset tilastot, jotka esim. Tampereen työvoima- Opintotukiasetuksen 11 §:n 1 momenttia oli-
10636: piirin osalta näyttävät vastavalmistuneiden työt- si tässä tilanteessa syytä muuttaa siten, että
10637: tömyyslukujen kohonneen suhteellisesti enem- opintolainan ensimmäinen lyhennyserä olisi
10638: män kuin minkään muun tilastoissa seuratun määrättävä suoritettavaksi vuoden kuluttua sii-
10639: ryhmän vastaavien määrien. Samaa osoittavat tä ajankohdasta, jolloin ao. maksuvelvollinen on
10640: esimerkiksi tiedot Ruotsiin työhön hakeutunei- saanut pysyvän työpaikan.
10641: den ammattijakautumasta syksyn 1976 aikana.
10642: Niiden mukaan juuri koulunsa päättäneiden Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
10643: osuus oli loka-joulukuussa 1976 niinkin suuri nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10644: kuin joka neljäs muuttaneista. muksen,
10645: Turvataksemme koulutettujen kansalaistem- että hallitus viipymättä ryhtyisi toi-
10646: me toimeentulon sekä heidän yhteiskunnanem- menpiteisiin, joilla opintolainan takaisin-
10647: me välttämättömän työpanoksensa säilyttämisen maksuehdot korjataan vastaamaan opin-
10648: omassa maassamme nykyistä paremmin, olisi il- tonsa päättäneiden vaikeutunutta, huo-
10649: meisen perusteltua suhteuttaa opintolainan ta- nosta työllisyystilanteesta johtuvaa ta-
10650: kaisinmaksuehdot vallitsevaan reaaliseen tilan- kaisinmaksuvalmiutta, ja samalla ryhtyi-
10651: teeseen ja siitä valmistuneille aiheutuvaan takai- si vaadittaviin toimiin opintotukilain
10652: sinmaksuvaikeuteen. Valtiolle ei ehdotetusta sisällön asianomaisten kohtien kor;aami-
10653: muutoksesta koituisi mitenkään mainittavaa tu- seksi.
10654: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1977.
10655:
10656: Tellervo Koivisto Jouko Mäkelä Peter Muurman
10657: Erkki Liikanen Jouko Tuovinen Pirkko Työläjärvi
10658: Kaisa Raatikainen
10659: 1977 vp. 261
10660:
10661: Toivomusaloite n:o 240.
10662:
10663:
10664:
10665:
10666: Korhonen ym.: Lisäyksestä vuoden 1977 tulo- ja menoarvioon
10667: Nurmeksen Evankelisen opiston henkilökunnan asuntolan
10668: rakentamiseksi.
10669:
10670:
10671: E d u s k u n n a II e.
10672:
10673: Nurmeksen Evankelinen opisto on jälleen tämisaika olisi ollut marraskuussa. Urakkatar-
10674: rakennettu uudenaikaiseksi kansanopistoksi joukset eivät johtaneet tuloksiin, koska määrä-
10675: palvelemaan maakunnan nuoria. Opistolla on rahoja ei ollut. Kustannukset noiden tarjousten
10676: nykyaikaiset opetustilat ja oppilasasuntolat. mukaan olisivat olleet noin 500 000 mk.
10677: Opistolta puuttuu henkilökunnan asunnot. Tällä hetkellä Pohjois-Karjalassa on työttö-
10678: Opiston syrjäinen asema vaatisi opiston henki- myys koko maan tilanteen huomioon ottaen
10679: lökunnalle asuntotilat opiston yhteydessä. Tällä kaikkein kireimpiä. Talonrakennusalalla ei ole
10680: hetkellä monet opettajista asuvat opiskelijoille valtion työkohteita käynnissä juuri mitään.
10681: tarkoitetuissa tiloissa. Myös kuntien ja yksityisten rakennustoiminta
10682: Oppilasasuntolat eivät kuitenkaan sovellu hy- on hyvin vähäistä. Rakennusalan työkohteita
10683: vin varsinkaan perheellisten opettajien asun- tarvittaisiin välttämättä työttömyyden lievittä~
10684: noiksi. Edelleen on huomattava, että opettajat miseksi.
10685: asuessaan oppilastiloissa vievät oppilaille tar- Nurmeksen Evankelisella opistolla olisi tar-
10686: koitettuja majoituspaikkoja. Oppilaita on Nur- peellinen ja jo hyväksytty työkohde, kun vain
10687: meksen Evankeliseen opistoon ollut tulossa rahoitus saataisiin järjestymään.
10688: ilahduttavan runsaasti. Kuluvanakio opistokau- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10689: tena ei ole kyetty kaikkia halukkaita oppilaaksi nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10690: pyrkijöitä tilojen puutteen vuoksi ottamaan muksen,
10691: opiston kirjoihin.
10692: Henkilökunnan asuntolarakennuksen piirus- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
10693: tukset ja työsuunnitelmat ovat valmiit ja myös tyksen 400 000 markan määrärahan ot-
10694: kouluhallituksen hyväksymät. Määrärahat kan- tamisesta lisäyksenä vuoden 1977 tulo-
10695: sanopistojen rakennusavustuksiin puuttuvat. ja menoarvioon Nurmeksen Evankelisen
10696: Viime syksynä Nurmeksen Evankelinen opisto opiston henkilökunnan asuntolan raken-
10697: pyysi rakentajilta urakkatarjouksia, joiden päät- tamista varten.
10698: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
10699:
10700: Erkki Korhonen Antero Juntumaa Olavi Majlander
10701: Jorma Fred Aino Karjalainen Ulla Järvilehto
10702: Raino Westerholm Aili Vaittinen-Kuikka Mikko Jokela
10703: Sauli Hautala Matti Puhakka Jouko Tuovinen
10704: Lea Sutinen Reino Karpola
10705: 262 1977 rd.
10706:
10707: Hemställningsmotion nr 241.
10708:
10709:
10710:
10711:
10712: LiUqvist m. fl.: Om eri lag för tryggande av läromedel för
10713: svenskspi:åkig grund- och yrkesutbndning.
10714:
10715:
10716: Tili Riksdagen.
10717:
10718: Tillgången på läromedel för minoritetema i saknas läromedel, tillgången på läromedel i
10719: vårt land är otillåtligt bristfällig. Drabbade är finska är likaså ofullständig.
10720: främst specialundervisningen och de så kallade - Läromedel för sammansatta klasser, d.v.s.
10721: sammansatta klassema inom folk- och grund- undervisningsgrupper med flere årskurser och
10722: skolan. Särskilt svårt är läget även inom yrkes- en lärare, saknas helt på svenska. Av de
10723: utbildningen, där bristen på kursböcker ofta svenskspråkiga eleverna går ca 35 % i sam-
10724: leder till att eleverna måste slösa tid på av- mansatt klass. Förläggarna är av någon anled-
10725: skrivning eller köpa dyra kompendier av varie- ning ointresserade av att producera läromedel
10726: rande kvalitet. Speciellt utsatt är den svensk- för sammansatta klasser trots att man kan
10727: språkiga undervisningen och då gäller det inte konstatera, att för dylikt bruk uppgjorda läro-
10728: endast de ovan nämnda kategorierna. För vår medel gott kunde användas i enkla klasser
10729: svenskspråkiga undervisning är problemet av medan det omvända eller de nuvarande böcker-
10730: allmän natur. na är olämpliga i de ~ammansatta klasserna.
10731: Vi skall här peka på några av de allvar- Som en parentes bör nämnas, att detta problem
10732: ligaste bristerna i fråga om utbudet av lärome- är gemensamt oberoende av undervisnings-
10733: del för de svenskspråkiga .skolornas del: språk.
10734: - Ett sorgligt exempel på en generation - Minoriteternas Iäromedel är i allmän-
10735: finlandssvensk skolungdom, som i många äm~ het dyrare än majoritetens, vilket naturligtvis
10736: nen har saknat och fortfarande saknar läroböc- huvudsakligen beror på att upplagorna är mind-
10737: ker gjorda enligt läroplan, är eleverna i den re. Som ett exempel, där även översättningen
10738: tili folkskolan anslutna medborgarskolan ( 19 58 tili en del höjer priset, kan nämnas Lehtovaaras
10739: -1982), vilka före övergången tili grundskola Psykologi, grundbok och arbetsbok, som på
10740: påbörjades i landets svenskspråkiga delar ut- finska kostar ca 26 mk och på svenska ca 44
10741: gjorde mer än hälften av årskursema 7 och 8. mk. Här bör även nämnas, att detta är det
10742: - Översättningar från finska ersätter inte enda läromedel som godkänts av skolstyrelsen
10743: läroböcker avsedda för finlandssvenska skolor för psykologi på gymnasienivå.
10744: och den finlandssvenska befolkningsgruppen. - Helhetsplanering i produktionen saknas,
10745: - Rikssvenska läromedel och böcker, som vilket har som följd att nya böcker dröjer sam-
10746: används i vår undervisning, är inte som sådana tidigt som nya upplagor av gamla också dröjer.
10747: lämpade för våra skolor på grund av att de är Dröjsmålen betyder i många fall att läroböcker
10748: skrivna för och i en annan social miljö. används trots att de är föråldrade.
10749: - Det finns få fullständiga serier med både Hittills har man gjort halvdana försök att
10750: grundbok, arbetsbok, lärarhandledning samt förbättra tillgången på svenskspråkiga lärome-
10751: bild- och ljudband för finlandssvenskt bruk. del genom att utverka tillfälliga statsanslag eller
10752: - För historia på grundskolans åttonde genom bidrag av exempelvis Svenska kultur-
10753: klass saknas lärobok, likaså för ryska språket fonden. Undertecknade anser att tiligången på
10754: på klasserna 7-9. För undervisningen i engels- läromedel för grundutbildning och yrkesutbild-
10755: ka på klasserna 6-9 finns det läromedel, men ning tili ett skäligt pris för finlandssvenskar
10756: av otillfredsställande kvalitet innehållsmässigt. och andra minoritetsgrupper måste tryggas ge-
10757: För gymnasiets undervisning i modersmålet nom lagbunden statlig verksamhet.
10758: Hemställningsmotion nr 241 263
10759:
10760: Dessa brister upphjälps bäst så, att ett för- de behövliga läromedlen samt att i samarbete
10761: slag tili en lag om tryggandet av tiligången på med Statens tryckericentral svara för förlägg-
10762: Iäromedel för svenskspråkig grundutbildning ning och tryckning samt distribuering direkt tili
10763: och yrkesutbildning skulle utarbetas i skynd- kommunerna. För denna verksamhet skulle
10764: sam ordning. Lagens uppgift vore att förhind- nämnda ämbetsverk ges anslag i statens budget.
10765: ra att elever vid svenskspråkiga skolor samt Då man konstaterar behovet av läromedel,
10766: de kommuner, vilka upprätthåller sådana sko- ·bör vid deras planering och utarbetande samt
10767: lor, i strid mot grundlagen försätts. i sämre vid bedömningen av deras lämplighet med hän-
10768: ställning än motsvarande finskspråkiga elever syn tili läroplanens målsättningar och deras
10769: och enspråkigt finska kommuner genom att kvalitet, lärarna höras genom sina organisatio-
10770: svenskspråkiga läromedel saknas eller betingar ner.
10771: ett betydligt högre pris än motsvarande finsk- Med stöd av ovanstående föreslås att riksda-
10772: språkiga. gen ville besluta hemställa,
10773: Lagen skulle ålägga skolstyrelsen och yrkes-
10774: utbildningsstyrelsen att övervaka tillgången på att regeringen i brådskande ordning
10775: svenskspråkiga läromedel inom respektive sek- måtte skrida till åtgärder /ör ·utarbetan-
10776: tor samt läromedlens prisnivå. de av en lag om tryggande av tillgången
10777: Då brister konstateras skulle det åligga nämn- på läromedel för svenskspråkig grund~
10778: da ämbetsverk att låta utarbeta eller översätta och yrkesutbildni!tg. ·
10779: Helsingfors den 10 februari 1977.
10780:
10781: Bror Liliqvist Ralf Friberg
10782: Jacoh Söderman Gunnar Häggblom
10783: Ulf Sundqvist
10784: 264 1977 vp.
10785:
10786: Toivomusaloite n:o 241. Suomennos.
10787:
10788:
10789:
10790:
10791: Lillqvist ym.; Ruotsinkielisen perus- ja ammattikoulutuksen oppi-
10792: materiaalin turvaamista koskevan lainsäädännön aikaansaami-
10793: sesta.
10794:
10795:
10796: Ed u s kun n a 11 e.
10797:
10798: Maamme vähemmistön mahdollisuudet saada moin venaJan kielen oppikirja 7-9 luokilta.
10799: opetusvälineitä ovat luvattoman puutteelliset. Englannin opetusta varten on 6--9 luokilla
10800: Tästä joutuvat kärsimään lähinnä erityisopetus opetusvälineitä, mutta ne ovat sisällöltään laa-
10801: ja niin sanotut kansa- ja peruskoulun yhdistetyt dullisesti epätyydyttäviä. Lukion äidinkielen
10802: luokat. Ammattikasvatuksen alalla tilanne on opetusvälineitä puuttuu, suomenkielen opetus-
10803: erityisen vaikea, koska kurssikirjojen puute välineiden saanti on samoin epätäydellistä.
10804: usein johtaa siihen, että oppilaiden täytyy tuh- - Opetusvälineet puuttuvat kokonaan yhdis-
10805: lata aikaansa jäljentämiseen tai ostaa kalliita eri- tetyiltä luokilta, siis useita vuosikursseja käsittä-
10806: tasoisia ti~vistelmiä. Ruotsinkielinen opetus on viltä opetusryhmiltä, joilla on yksi opettaja.
10807: erityisen tukalassa asemassa ja tällöin eivät ole Ruotsinkielisistä oppilaista n. 35 % on yhdiste-
10808: kyseessä ainoastaan yllämainitut ryhmät. Ruot- tyillä luokilla. Kustantajat eivät jostakin syys-
10809: sinkielisen opetuksemme kannalta pulma on tä ole kiinnostuneita tuottamaan opetusvälineitä
10810: yleistä laatua. yhdistettyjä luokkia varten huolimatta siitä,
10811: Osoitamme tässä muutamia vakavimmista että tällaiseen käyttöön valmistettuja opetus-
10812: puutteista ruotsinkielisten opetusvälineiden saa- välineitä hyvin voitaisiin käyttää yksinkertai-
10813: tavuudesta ruotsinkielisten koulujen osalta: silla luokilla, kun taas päinvastainen menettely
10814: - Surullinen esimerkki suomenruotsalaisesta eli nykyisten kirjojen käyttö ei sovellu yhdiste-
10815: koulunuorisopolvesta, jolta on puuttunut ja yhä tyille luokille. Tässä yhteydessä voitaneen mai-
10816: puuttuu opetussuunnitelman mukaisia oppikir- nita, että tämä pulma on yhteinen opetuskie-
10817: joja, ovat kansakouluun liitetyn kansalaiskou- lestä riippumatta.
10818: lun niiden luokkien oppilaat ( 1958-1982), - Vähemmistön opetusvälineet ovat yleensä
10819: jotka ennen siirtymistään peruskouluun alkoi- kalliimpia kuin enemmistön, mikä luonnollisesti
10820: vat koulunkäyntinsä maamme ruotsinkielisillä pääasiassa johtuu siitä, että painokset ovat pie-
10821: alueilla ja muodostavat enemmän kuin puolet niä. Esimerkkinä siitä, miten käännös osittain
10822: vuosikursseista 7 ja 8. nostaa hintaa, voidaan mainita Lehtovaaran
10823: - Käännökset suomen kielestä eivät korvaa Psykologia, peruskirja ja työkirja, joka maksaa
10824: suomenruotsalaisille kouluille ja suomenruotsa- suomenkielisenä n. 26 mk ja ruotsinkielisenä
10825: laisille väestöryhmille tarkoitettuja oppikirjoja. n. 44 mk. Tässä yhteydessä tulee myös koros-
10826: - Ruotsissa valmistetut opetusvälineet ja taa, että tämä on ainoa lukioasteen psykologian
10827: kirjat, joita käytetään meidän opetuksessamme, opetusväline, jonka kouluhallitus on hyväksy-
10828: eivät sellaisinaan sovellu kouluillemme siitä nyt.
10829: syystä, että ne on kirjoitettu toisenlaista sosiaa- - Tuotannon kokonaissuunnittelu puuttuu,
10830: lista ympäristöä varten. mistä seuraa uusien kirjojen viipyminen sa-
10831: - Suomen ruotsinkielisiä varten on harvoja malla kun vanhojen kirjojen uudet painokset
10832: täydellisiä sarjoja, joihin kuuluu sekä peruskirja, myös viipyvät. Viivästykset merkitsevät mo-
10833: työkirja, opettajan ohjauskirja että kuva- ja nessa tapauksessa sitä, että oppikirjoja käyte-
10834: ääninauhoja. tään niiden vanhentumisesta huolimatta.
10835: - Oppikirja historian opetusta varten puut- Tähän mennessä on tehty puolinaisia yrityk-
10836: tuu peruskoulun kahdeksannelta luokalta, sa- siä parantaa ruotsinkielisten opetusvälineiden
10837: Toivomusaloite n:o 241 265
10838:
10839: saatavuutta anomalla tilapäisiä valtion määrära- opetusvälineiden saatavuutta kummankin alalla
10840: hoja tai avustuksia esimerkiksi ruotsalaiselta samoin kuin opetusvälineiden hintatasoa.
10841: kulttuurirahastolta. Allekirjoittaneet ovat sitä Havaittaessa puutteita tulisi mainittujen vi-
10842: mieltä, että ammattikasvatuksen peruskoulutuk- rastojen teettää tai käännättää tarvittavat ope-
10843: sen opetusvälineiden saatavuus kohtuulliseen tusvälineet sekä yhteistyössä valtion painatus-
10844: hintaan tulee taata lakisidonnaisesti valtion toi- keskuksen kanssa vastata kustantamisesta ja pai-
10845: mesta suomenruotsalaisille ja muille vähemmis- namisesta sekä jakelusta suoraan kunnille. Tätä
10846: töryhmille. toimintaa varten annettaisiin mainitulle laitok-
10847: Nämä puutteet poistetaan parhaiten siten, selle määräraha valtion tulo- ja menoarviossa.
10848: että lakiehdotus opetusvälineiden saatavuuden Kun opetusvälineiden tarvetta havaitaan, tu-
10849: turvaamiseksi ruotsinkielistä peruskoulutusta ja lee opettajia kuulla heidän järjestöjensä kautta
10850: ammattikasvatusta varten valmistellaan kiireel- välineitä suunniteltaessa ja laadittaessa sekä
10851: lisesti. Lain tarkoituksena olisi estää se, että arvioitaessa niiden soveltuvuutta opintosuunni-
10852: ruotsinkielisten koulujen oppilaat sekä näitä telman kannalta ja niiden laatua.
10853: kouluja ylläpitävät kunnat joutuvat perustus- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
10854: lain vastaisesti huonompaan asemaan kuin suo- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10855: menkieliset oppilaat ja yksikielisesti suomenkie- muksen,
10856: liset kunnat sen johdosta, että ruotsinkielisiä
10857: opetusvälineitä puuttuu tai ne ovat hinnaltaan että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
10858: vastaavia suomenkielisiä huomattavasti kalliim- menpiteisiin ruotsinkielisen perus- ia
10859: pia. ammattikoulutuksen opetusvälineiden
10860: Laki veivoittaisi kouluhallituksen ja ammat- saannin turvaamista koskevan lakiesityk-
10861: tikasvatushallituksen valvomaan ruotsinkielisten sen valmistelemiseksi.
10862: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
10863:
10864: Bror Lillqvist Ralf Friberg
10865: Jacob Söderman Gunnar Häggblom
10866: Ulf Sundqvist
10867:
10868:
10869:
10870:
10871: 34 0877001791
10872: 266 1977 vp.
10873:
10874: Toivomusaloite n:o 242.
10875:
10876:
10877:
10878:
10879: Majlander ym.: Opettajien siirtosuojasäännösten voimassaolon
10880: . jatkamisesta Helsingin seudulla.
10881:
10882:
10883: Ed u s kun n a 11 e.
10884:
10885: Peruskoulujärjestelmään siirryttäessä on opet- toistaiseksi supistuvan koulun tehtävän, jota
10886: tajien asema turvattu siirtosuojajärjestelmää tarkistettaisiin ensimmäisen kerran syysluku-
10887: käyttäen, jolloin sekä valtion oppikoulujen että kaudella 1978. Tästä aiheutuen on opettajia
10888: yksityisten oppikoulujen opettajat on voitu siir- ajatellen kohtuullista, että siirtosuojajärjestelmä
10889: tää heidän asemansa turvaten useimmissa ta- ulotetaan koskemaan Helsingissä ja sen lähi-
10890: pauksissa sen kunnan koululaitoksen palveluk- kunnissa ei vain · siirtymävuotta 1977 vaan
10891: seen ja vastaavaan tehtäväan, missä asianomai- myös koko siirtymävaihetta. Kaikki mainittuna
10892: nen on aikaisemmin toiminut. Verraten harvoin jaksona Helsingissä entisessä tehtävässään työtä
10893: on jouduttu turvautumaan kouluhallituksen vaille jääneet tai vajaasti työllistetyt opettajat
10894: apuun· opettajien sijoituskysymyksiä järjestet- tulisi vuosittain ensisijaisesti sijoittaa pääkau-
10895: täessä. Tällöin opettaja on voitu sijoittaa kou- pungin koUlulaitoksen palvelukseen siitä riippu-
10896: luhallituksen toimesta vastaavaan tehtävään toi- matta, mikä asianomaisen koulun omistussuhde
10897: sen kunnan alueella. ja tehtävä on koulusuunnitelmaa vahvistettaessa
10898: Peruskoulujärjestelmän toteutuessa nyt Etelä- ja ollut siirtymävaiheen aikana.
10899: Suomen suurimmissa asutuskeskuksissa on voitu Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
10900: todeta, että erityisesti Helsingissä sijoittuminen nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10901: saattaa tuottaa hankalia ongelmia. Tämä aiheu- muksen,
10902: tuu osittain siitä, että koulujen omistajista ja
10903: opettajista riippumattomista syistä koulusuun- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10904: nitelma on valmistunut poikkeuksellisen myö- opettajien siirtosuojasäännösten voimas-
10905: hään ja suunnitelma käsittää myös ratkaisun, saolon jatkamiseksi Helsingin seudulla.
10906: jonka mukaisesti osa Helsingin kouluista saisi
10907: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1977.
10908:
10909: Olavi Majlander Jorma Fred
10910: Impi Muroma Raino Westerholm
10911: Ulla Järvilehto Sauli Hautala
10912: Antero Juntumaa Erkki Korhonen
10913: 1977 vp. 267
10914:
10915: Toivomusaloite n:o 243.
10916:
10917:
10918:
10919:
10920: Majlander ym.: Tehokkaan ammattiopetuksen järjestämisestä kuu-
10921: lovammaisille.
10922:
10923:
10924: E d u s k u n n a 11 e.
10925:
10926: Yhteiskunnan kehityksen myötä on suhtautu- rittamisen jälkeen he saavat päästätodistuksen
10927: minen erilaisiin vammautuneisiin ja invalideihin arvosanaineen.
10928: huomattavasti muuttunut myönteisesti. Heidän Kuurot ovat erityisoppilaita. Heille täytyy so-
10929: sijoittumisensa työelämään ei kuitenkaan ole ta- veltaa erityisopetusta. Teorian ja käytännön pi-
10930: pahtunut suotuisasti varsinkaan vammaisten tää tapahtua rinnakkain. Lisäksi tulee tulkitse-
10931: osalta. Työelämään osallistumista on rajoitta- minen viittomakielelle. Tästä syystä eivät nor-
10932: nut ammattikoulutuksen saannin puute, minkä maalit ammattikoulut ota vastaan kuuroja op-
10933: vuoksi hyvin monet elävät sosiaaliavun varassa. pilaita. Ymmärrettävistä syistä kuulevien oppi-
10934: Erään tällaisen ryhmän muodostavat kuulovam- laiden rinnalla tällainen erikoisjärjestely tuottai-
10935: maiset. si liian paljon vaikeuksia ja olisi mahdotonta
10936: Kuuroille on tosin ammattikoulutusta mm. toteuttaa. Sen vuoksi kuulovammaisia on ope-
10937: Turussa, jossa heitä valmistuu suutarin ja maa- tettava heitä varten järjestettävillä ammattikurs-
10938: larin ammatteihin. Kuitenkin olisi suotavaa, että seilla.
10939: kuuroille avautuisi mahdollisuuksia muihinkin Kuurojen opetusta varten on erikoistuneita
10940: ammatteihin, ja he voisivat saada valtion tuke- opettajia ja tulkkeja käytettävissä, mutta koulu-
10941: maa ammattiopetusta. Eräs tällainen ala on kir- tuksen riittävä tuki puuttuu. Surdus Oy ja sitä
10942: japainoala, mutta tämä ala ei ole ammattiope- kuurojen opetuksessa tukeva Kuurojen Graafisen
10943: tukseltaan valtionavun piirissä. Maassamme toi- alan Tuki ry. toivovat, että tämän alan koulutuk-
10944: mii vain yksi Jdrjapaino, joka on jo 50 vuoden seen tähtäävä rahoitus saatettaisiin valtionavun
10945: ajan kouluttanut omalla kustannuksellaan kir- piiriin. Olisi myös kohtuullista, että invalidihuol-
10946: japainoalan ammattimiehiä. tolaissa annettujen säännösten mukaisen huollon
10947: Olisi suotavaa, että valtionapu kattaisi kuu- ja koulutuksen sekä oppilaitten sosiaalimenot
10948: lovammaisille tämän erityisopetuksen alan sa- kattavat avun. Ajan mittaan kuurojen saama am-
10949: maan tapaan kuin maamme invalidit saavat mattiopetus vapauttaisi monet heistä sosiaali-
10950: kouluissaan Tapiolassa, Kolmirannassa ja Jär- avun piiristä.
10951: venpäässä, joissa käytännölliseen työhön on lii- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
10952: tetty määrätty teoreettisten aineiden tuntimää- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10953: rä. Näistä ammattioppilaitoksista valmistuvat muksen,
10954: henkilöt saavat siis ammattiopetuksen ohella että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10955: opetusta yleissivistävissä aineissa. Kurssin suo- tehokkaan ammattiopetuksen järjestämi-
10956: seksi kuulovammaisille.
10957: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1977.
10958:
10959: Olavi Majlander Antero Juntumaa
10960: Veikko J. Matikkala Raino Westerholm
10961: Impi Muroma Sauli Hautala
10962: Ulla Järvilehto Erkki Korhonen
10963: 268 1977 vp.
10964:
10965: Toivomusaloite n:o 244.
10966:
10967:
10968:
10969:
10970: Majlander ym.: Kansalais- ja työväenopistojen valtionavusta ja
10971: koulujärjestelmän perusteista a01nettujen lakien muuttami-
10972: sesta.
10973:
10974:
10975: E d u s kun n a 11 e.
10976:
10977: Pienissä kaupungeissa ja suuressa osassa kun- tuksen eri muotoihin kuitenkin koetetaan pal-
10978: tia on syntynyt ongelmia siitä, ettei vähätunti- kata tuntiopettajia, jotka monessa tapauksessa
10979: sissa aineissa, kuten musiikin, kuvaamataidon ovat epäpäteviä tai tilapäisiä.
10980: ja osittain liikunnan opetuksessa kyetä säilyttä- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
10981: mään pätevää työvoimaa, koska yhdestä koulu-. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10982: muodosta ei saada riittävää tuntimäärää viran muksen,
10983: tai toimen perustamiseksi. Kuitenkin kunnari
10984: eri koulutuksenmuodot (peruskoulu, työväen- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10985: ja kansalaisopistot yms.) yhdessä takaisivat riit- kansalais- ja työväenopistojen valtion-
10986: tävän tuntikertymän viran tai toimen perusta- avusta ja koulujärjestelmän perusteis-
10987: miseksi. Jos näin voitaisiin menetellä, sillä olisi ta annettujen lakien muuttamiseksi siten,
10988: merkitystä laajemmaltikin. Vapaa-ajan ongel- että kunnan peruspalkkaisien opettajien
10989: mia ratkottaessa olisi pienessäkin kunnassa mah- virkojen edellyttämään opetustuntimää-
10990: dollisuus saada päteviä ohjaajia työväen- ja kan- rään voidaan sisällyttää tunteja sekä
10991: salaisopistoihin yms. toimintoihin. Kustannus- kunnan koululaitoksen että kansalais- ja
10992: ten nousua tästä tuskin seuraisi, koska koulu- työväenopiston opetussuunnitelmasta.
10993: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1977.
10994:
10995: Olavi Majlander Ulla Järvilehto Raino Westerholm
10996: Veikko J. Matikkala Antero Juntumaa Sauli Hautala
10997: Impi Muroma Jorma Fred Erkki Korhonen
10998: 1977 vp. 269
10999:
11000: Toivomusaloite n:o 245.
11001:
11002:
11003:
11004:
11005: Manninen ym.: Metsien keräilytuotteiden koulutustoiminnasta
11006: vastaavan ylimääräisen ylitarkastajan toimen perustamisesta
11007: ammattikasvatushallitukseen.
11008:
11009:
11010: E d u s k u n n a ll e.
11011:
11012: Metsien keräilytuotteiden - sienien, marjo- suurimerkityksinen asia, ovathan keräilytulot
11013: jen ja jäkälien - talteenoton tehostamiseksi on verovapaita.
11014: ammattikasvatushallitus käynnistänyt neuvonta- Metsämarjojen ja sienien suunnitelmallisen
11015: henkilöstön koulutuksen jo v. 1969. Toiminta keräystoiminnan kantavana voimana on ollut
11016: on jatkunut edelleen eri puolilla maata, riittä- ammattikasvatushallituksen tehokkaasti toteut-
11017: vällä laji- ja laatutuntemuksella varustetun poi- tama koulutustoiminta. Kun otetaan huomioon
11018: mintahenkilöstön kouluttamisella. Vuosina 1969 ne valtavat mahdollisuudet mitä metsämme täs-
11019: -76 on koulutettu yhteensä 1 053 sieni- ja sä suhteessa tarjoavat, voidaan todeta kehityk-
11020: marjaneuvojaa ja yli 35 000 ammattitaitoista sen olevan vasta alussa. Oman maan kotitalouk-
11021: poimi jaa. sissa sienien ja marjojen käyttö olisi mahdollis-
11022: Suoritetulla koulutuksella on ollut erittäin ta moninkertaistaa, mikä tietäisi vastaavaa va-
11023: suuti vaikutus yleisen kiinnostuksen herättämi- luutan säästöä hedelmien sekä tuontisäilykkei·
11024: seksi metsiemme sieni- ja marjasadon talteen den osalta. Sieni- ja marjatuotteiden ja niiden
11025: ottamiseksi. Kehitys heijastuu näkyviin sekä jatkojalosteiden vientimarkkinoiden osalta ei ole
11026: ulkomaankaupan että marjojen ja sienten koti- päästy vielä avausta pitemmälle ja kuitenkin
11027: maisen välitystoiminnan kasvunumeroissa. Erit· vientitulojen määrä on viime vuosina ollut yli
11028: täin suuri arvo on annettava sieni- ja marjasa- 20 milj. mk vuodessa. Lisäksi jäkälien vienti-
11029: don entistä paremmalle käyttöön ottamiselle tulo on n. 9-11 milj. mk/v.
11030: kotitalouksien ruokavalion monipuolistajana Suotuisan kehityksen turvaamiseksi on välttä-
11031: oman keräilytoiminnan tuloksena. Näkyvimmin mätöntä, että alan koulutustoimintaa voidaan
11032: tulevat keräilyn hyötyvaikutukset näkyviin maa- jatkaa keskitetysti ja määrätietoisesti.
11033: seudun väestön saamina keräilypalkkioina, jotka Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11034: esim. v. 1976 olivat seuraavan suuruiset: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11035: Itä-Savo . . . . . . . . . . . . . . . . n. 950 000,- muksen,
11036: Pohjois-Karjala .......... n. 16 000 000,-
11037: Kainuu . . . . . . . . . . . . . . . . n. 30 000 000,- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11038: Lappi .................. n. 16 000 000,- metsien keräilytuotteiden - sienien,
11039: Pohjois-Pohjanmaa . . . . . . . n. 22 000 000,- marjojen ja jäkälien - koulutus- ja in-
11040: Etelä-Pohjanmaa . . . . . . . . . n. 650 000,- formaatiotoiminnasta vastaavan ylimää-
11041: Yhteensä n. 85 600 000,- räisen ylitarkastajan toimen (V 26) pe-
11042: Voidaan todeta, että on kysymyksessä sekä rustamiseksi ammattikasvatushallituk-
11043: kansantaloudellinen että etenkin maaseudun seen.
11044: vähäväkisen asujamiston toimeentulon kannalta
11045: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
11046:
11047: Mauno Manninen Mikko Jokela Reino Karpola
11048: Sylvi Saimo Toivo Yläjärvi Kalevi Mattila
11049: 270 1977 vp.
11050:
11051: Toivomusaloite n:o 246.
11052:
11053:
11054:
11055:
11056: Martikainen ym.: Kuntien koulu-, kulttuuri- ja harrastustoiminto-
11057: jen valtionapujärjestelmän muuttamisesta.
11058:
11059:
11060: E d u s k u n n a 11 e.
11061:
11062: Eri koulujen ja kulttuuri- ja harrastetoiminto- pienioppilasmääräisiä kyläkouluja vain koulutoi-
11063: jen valtionavustusta koskeva säännöstö on vuo- men ylläpidosta tulevan valtionavun turvin.
11064: sikymmenien kuluessa muovautunut erilliseksi Siitä huolimatta, että meillä on vapaata sivis-
11065: keskushallintojohtoiseksi niin, että järkevä, tar- tystyötä harjoittavien laitosten, koulujen jopa
11066: koituksenmukainen yhteistoiminta esim. lääni- kansalaisjärjestöjen määrä huomattavan runsas,
11067: ja kuntatasolla on mahdotonta. Esimerkkinä täs- niiltä on puuttunut harjoitetun monivaiheisen
11068: tä ovat mm. rakennussäännökset, joiden mu- toiminnan yhtenäinen hallinto, mistä johtuu,
11069: kaan tarkasti rajataan valtionavut vain tietyn- että tehtäväjako on epämääräinen, päällekkäi-
11070: tyyppisen koulun tai kirjastotilojen tai vapaan nen, jopa sekava.
11071: sivistystyön toimintojen tarpeita varten ja ulko- Kunnan ja läänin tasolla on koulu-, kulttuuri-
11072: puolelle jää kokonaan kaikkien muiden harras- ja harrastustoimintojen työkenttä niin läheistä
11073: tus- tai viihdetoimintojen taikka muussa kan- ja yhteisiä päämääriä palveleva, että nykyisen-
11074: salaistoiminnassa tarvittavien huonetilojen tar- kaltainen sektorikohtainen hallinto- ja valtion-
11075: peen ja käyttömahdollisuuden huomioon ottami- apusäännöstö ei saisi muodostaa hajoittavaa ja
11076: nen. Opettajan virat ja tehtävät on niinikään toimintoja tyrehdyttävää, jopa kouluja ja kult-
11077: valtionapusäännösten ohjaamina erittäin tark- tuuripalveluja lakkauttavaa tekijää.
11078: kaan määritelty koulu- ja tehtäväkohtaisesti. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
11079: Tällöin opettajiston joustava käyttö kunnan taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11080: koulu- ja kulttuuritoimintojen yhteisenä viran
11081: hoitajana on mahdotonta ja johtaa siihen, että että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11082: esim. taideaineiden taikka eräiden käytännön kuntien koulu-, kulttuuri- ia ha"as-
11083: aineiden ( tekstiilityö, maatalous) opettajien vi- tustoimintoien valtionapujäriestelmän
11084: rat häviävät kunnan koululaitoksesta. Vakava muuttamiseksi siten, että se ottaisi huo-
11085: epäkohta on se, että harvan asutuksen alueen mioon näiden aloien muodostaman toi-
11086: kunnat joutuvat maksamaan kohtuuttomasti op- minnallisen kokonaisuuden.
11087: pilaskohtaisista käyttömenoista ylläpitäessään
11088: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1977.
11089:
11090: Olavi Martikainen Kalevi Mattila Aino Karjalainen
11091: Petter Savola Toivo Yläjärvi Lea Sutinen
11092: Mikko Jokela Väinö Raudaskoski Reino Karpola
11093: 1977 vp. 271
11094:
11095: Toivomusaloite n:o 247.
11096:
11097:
11098:
11099:
11100: Martikainen ym.: Ylemmän tason teknillisen opetuksen järjestä-
11101: . misestä Iisalmessa.
11102:
11103:
11104: Ed u s kun n a 11 e.
11105:
11106: Vaikka onkin esitetty arvtotta, joiden mu- elinkeinoelämän johdosta samoin kuin ympä-
11107: kaan teknillisten koulujen ja opistotasoisten ristön kunnissakin elinkeinoelämän monipuolis-
11108: oppilaitosten aloituspaikkojen määrä olisi nykyi- tuessa teollisten työpaikkojen määrän lisäänty-
11109: sellään riittävä, on otettava huomioon, että minen on varsin huomattavaa luokkaa; Iisal-
11110: nämä paikat jakaantuvat valtakunnallisesti epä- messa v. 1976 2 118, v. 1980 2 600 ja v. 1985
11111: tasaisesti. Samoin on havaittava, että yhteis- 3 200 teollista työpaikkaa. Yhtä hyvin elinkei-
11112: kunnallinen kehitys luo koulutussektorin ke- noelämän kehittäminen kuin ne tarpeet, joita
11113: hittämiselle voimakkaita alueellisia tarpeita. työntekijöillä on ammatillisessa etenemisessä,
11114: Teollistuminen vaatii ammattikoulutusta ja kas- vaativat jatkokoulutusmahdollisuuksien järjestä-
11115: vava ja kehittyvä teollisuus vaatii myös amma- mistä. Tähän Iisalmessa on hyvät mahdollisuu-
11116: tillista· peruskoulutusta korkeampia koulutus- det myös ilman suuria perustamiskustannuksia.
11117: mahdollisuuksia sekä näiden mahdollisuuksien Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
11118: riittävää alueellista tarjontaa. tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
11119: Eräs tällainen voimakkaalla alueellisella tar- sen,
11120: peella perusteltava kohde, jossa ammattikoulu- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
11121: tustasoa ylempää teknillistä opetusta tulisi jär- menpiteisiin ammattikoulua ylemmän ta-
11122: jestää, on Iisalmi. Sekä Iisalmen kaupungissa, son teknillisen opetuksen iäriestämiseksi
11123: sinne perustetun teollisuuskylän ja kehittyvän Iisalmessa.
11124: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1977.
11125:
11126: Olavi Martikainen Petter Savola Toivo Yläjärvi
11127: 272 1977 vp.
11128:
11129: Toivomusaloite n:o 248.
11130:
11131:
11132:
11133:
11134: Martikainen ym.: Kuopion karjatalousopiston yhdistämisestä Pel-
11135: tosalmen maatalousoppilaitokseen.
11136:
11137:
11138: E d u s k u n n a 11 e.
11139:
11140: Kehittyvä maatalous asettaa harjoittajaosa sena. Kuopion läänissä opistotasaisena oppi-
11141: entistä suurempien ammatillisten tieto- ja taito- laitoksena on toiminut Kuopion karjatalous-
11142: vaatimusten eteen. Paitsi ammatillista perus- opisto. Olosuhteista johtuen on tullut tarkoi-
11143: koulutusta tarvitaan alalla yhä enenevässä mää- tuksenmukaiseksi siirtää oppilaitos nykyisestä
11144: rin myös jatkokoulutusta ja mahdollisuuksia sijaintipaikastaan tarkoitustaan paremmin vas-
11145: alan korkeampien opintojen suorittamiseen. Sa- taavaan paikkaan. Sekä ko. alueen maatalous-
11146: malla on luonnollisesti huolehdittava siitä, että opetuksen että oppilaitoksen tulevan kehi-
11147: ammatillisen peruskoulutuksen tarjonta turva- tyksen kannalta on perusteltua, että Kuopion
11148: taan siten, että periaatteessa kaikilla maatalous- karjatalousopisto yhdistettäisiin Peltosalmen
11149: ammatin harjoittajilla olisi mahdollisuus ammat- maatalousoppilaitokseen, johon tarpeen mukaan
11150: tikoulutuksen saantiin. Ylempitasoisen opetuk- sijoitettaisiin karjatalousalaa laajempaakin opis-
11151: sen tarvetta arvioitaessa, esimerkiksi opistotasoi- totasoista koulutusta.
11152: sen koulutuksen osalta on työelämän ohella otet- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
11153: tava erityisesti huomioon mm. keskiasteen kou- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11154: lu-uudistuksen jälkeen korkeakoulutasoiset jat- muksen,
11155: ko-opiskelumahdollisuudet ja niihin tulevat
11156: mahdolliset kiintiöt sekä se, että maatalouden että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
11157: kehityksen myötä yhä useamman viljelijän koh- piteisiin Kuopion karjatalousopiston yh-
11158: dalla opistotasoinen koulutus on ammatin har- distämiseksi Peltosalmen maatalousoppi-
11159: joittamisen kannalta perusteltua ja tarpeellista. laitokseen ja siten opistotasoisen maa-
11160: Niinpä opistotasoisen maatalouskoulutuksen talousopetuksen turvaamiseksi Kuopion
11161: sekä määrällisesti että alueellisesti riittävää tar- läänin alueella.
11162: jontaa on pidettävä välttämättömänä vaatimuk-
11163: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
11164:
11165: Olavi Martikainen Petter Savola Toivo Yläjärvi
11166: 1977 vp. 273
11167:
11168: Toivomusaloite n:o 249.
11169:
11170:
11171:
11172:
11173: Matikkala· ym.: Lähetystyöntekijöiden lasten koulukustannusten
11174: suorittamisesta valtion varoista.
11175:
11176:
11177: E d u s k u n n a II e.
11178:
11179: Peruskoulua koskevan lain mukaan kaikilla työntekijöiden lapset opiskelevat vieraskielisis-
11180: Suomen lapsilla riippumatta heidän vanhem- sä kouluissa, minkä ohessa heille annetaan äi-
11181: piensa taloudellisesta asemasta tulisi olla yhtä- dinkielen opetusta. Tässä tarkoitettuja lapsia
11182: läinen oikeus maksuttomaan yleiseen peruskas- on tällä hetkellä eri maissa yhteensä noin 150.
11183: vatukseen peruskoulussa. Pääosa lähetysjärjestöille tulevista varoista
11184: Periaatteessa pitäisi siis kaikkien kansalais- saadaan yksityisten kansalaisten vapaaehtoisina
11185: ten olla samassa asemassa, mutta ne lasten lahjoituksina ja kolehteina. Lahjoittajat ovat
11186: vanhemmat, jotka toimivat suomalaisten lähe- suorittaneet niistä kaikki yhteiskunnallemme
11187: tysjärjestöjen (kuten Suomen Lähetysseura, perittävät verot ja maksut. Lahjavarat olisivat
11188: Suomen Vapaa Ulkolähetys, Suomen Luterilai- lahjoittajiensa käsissä käytettävissä normaaliin
11189: nen Evankeliumiyhdistys, Suomen Kansanlähe- yksityiseen kulutukseen, elleivät lahjoittajat va-
11190: tys, Lähetysyhdistys Kylväjä, Suomen Vapaa- paaehtoisesti itse pidättäytyisi kulutuksesta
11191: kirkko, Suomen Pelastusarmeija, Svenska Me- puutteellisemmissa olosuhteissa elävien hyväksi.
11192: todistkyrkan i Finland, Finlands Sv. Baptist- Edellä esitettyjen epäkohtien poistamiseksi
11193: mission, Israels Vänner, NNKY:n Liitto) pal- on välttämätöntä, että valtiovalta kustantaa
11194: veluksessa ulkomaisilla työkentillä, eivät nauti 1. ulkomaankoulun opettajien palkat, mat-
11195: lastensa koulutusasiassa tasa-arvoisuutta yhteis- kat ja muuttokustannukset sekä koulun vuokra-
11196: kunnan taholta. Toisaalta on selvää, että ne ym. toimintakustannukset,
11197: Suomen kansalaiset, jotka muuttavat ulkomail- 2. täydennysopetuksen ja etäisopetuksen tun-
11198: le siirtolaisiksi, eivät voi saada suomalaisen yh- tipalkat,
11199: teiskunnan palveluksia myöskään kouluasioissa. 3. kirjekurssit ja opetusmateriaalit,
11200: Sen sijaan lähetystyössä olevat lähetysjärjestö- 4. koulunkäynnin kansainvälisessä koulussa.
11201: jen työntekijät ovat työssään ulkomaisilla työ- Opetusministeriö on parin viime vuoden ai-
11202: kentillä määräajan ja tulevat toimeen Suomesta kana myöntänyt vähäistä raha-avustusta ja oppi-
11203: lähetetyillä varoilla ja ovat jatkuvasti suoma- materiaalia lähinnä vain äidinkielen opetusta ja
11204: laisen yhteiskunnan jäseniä. Heidän lapsensa Suomen oloihin perehtymistä varten.
11205: ovat Suomen kansalaisina oppivelvollisia aina
11206: 16 ikävuoteensa saakka. Tämän velvollisuuden Edelleen olisi kohtuullista, että suomalaiselle
11207: ovat lasten vanhemmat ja lähetysjärjestöt ym- opettajalle hänen toimiessaan päätoimisesti suo-
11208: märtäneet ja joutuneet mahdollisuuksiinsa näh- malaisten lasten opettajana lähetysjärjestöjen
11209: den valtavin ponnistuksin järjestämään oppi- palveluksessa luettaisiin hänen toimintansa ikä-
11210: velvollisuusikäisille lapsilleen tarpeellisen pe- lisiin oikeuttavaksi ajaksi kotimaisessa opettaja-
11211: ruskoulutuksen pelkästään omien varojensa toimessa palvellessa.
11212: puitteissa. Paraikaa on kouluja suomalaisten Mainittakoon, että joissakin lähetysten yllä-
11213: lähetystyöntekijöiden lapsia varten Namibiassa, pitämissä kouluissa on oppilaina myös kehitys-
11214: Keniassa, Tansaniassa, Etiopiassa, Japanissa ja yhteistyössä toimivien suomalaisten lapsia.
11215: Thaimaassa. Näissä kouluissa lapset saavat ope- Naapurimaamme Ruotsi on erittäin tehok-
11216: tusta äidinkielellään. Sen lisäksi useat lähetys- kaalla ja ymmärtäväisellä tavalla hoitanut ulko-
11217: 35 0877001791
11218: 274 Toivomusaloite n:o 249
11219:
11220:
11221: mailla touruv1en kansalaistensa lasten koulu- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
11222: tuksen. menpiteisiin lähetystyönteki;öiden lasten
11223: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- koulukustannusten suorittamiseksi val-
11224: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- tion varoista.
11225: muksen,
11226: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1977.
11227:
11228: Veikko J. Matikkala Ulla Järvilehto Jorma Fred
11229: Olavi Majlander Raino Westerholm Sauli Hautala
11230: Impi Muroma Erkki Korhonen Antero Juntumaa
11231: 1977 vp. 275
11232:
11233: Toivomusaloite n:o 250.
11234:
11235:
11236:
11237:
11238: · Mattila ym.: Metsäteknikkoja valmistavan oppilaitoksen sijoitta-
11239: misesta Oulun lääniin.
11240:
11241:
11242: Eduskunnalle.
11243:
11244: Oulun lääni muodostaa metsäteollisuudelle tä. Lisäksi läänin laajat metsäalueet puoltavat
11245: merkittävän peruspilarin. Metsätalouden kehit- sitä, että metsäalan korkeampaan opetukseen
11246: tämiseksi ei ole Oulun läänissä kuitenkaan esi- kiinnitetään huomiota myös valtakunnallisten
11247: tetty perustettavaksi korkeammanasteista oppi- oppilaitosten sijoitussuunnittelussa. Monet
11248: laitosta. puunjalostuslaitokset tarjoavat työpaikkoja huo-
11249: Metsätalous on suomalaisen teollisuuden pe- mattavalle osalle läänin teollisista työpaikoista-
11250: ruselementtejä ja sen vuoksi on tärkeää, että kin.
11251: metsätalouden opistoasteen opetuspaikaksi ni- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
11252: mettäisiin jokin kunta tai jokin toiminnassa ole- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11253: va metsäalan alemmanasteinen oppilaitos Oulun
11254: läänissä. Metsätalous muodostaa merkittävän että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11255: osan maatilatalouden tulonmuodostuksesta ja metsäteknikko;a valmistavan oppilaitok-
11256: toisaalta välttämättömän perusosan puuta raaka- sen si;oittamiseksi Oulun lääniin.
11257: aineena käyttävän teollisuuden raaka-ainelähteis-
11258: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1977.
11259:
11260: Kalevi Mattila Väinö Raudaskoski
11261: 276 1977 vp~
11262:
11263: Toivomusaloite n:o 251.
11264:
11265:
11266:
11267:
11268: Mattila ym.: Läänien koulusuunnittelulautakuntien aseman sel.
11269: vittämisestä. ·
11270:
11271:
11272: E d u s k u n n a 11 e.
11273:
11274: Läänien koulusuunnittelulautakunnat perus- myös ero. toimintojen keskittämiseen läänien
11275: tettiin käsittelemään lähinnä peruskoulujärjestel- koulusuunnittelulautakunnille.
11276: mään siirryttäessä laadittuja kuntien koulusuun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11277: nitelmia erikoisesti niiltä osin kuin ne olivat nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11278: kuntien yhteistä koulutointa koskevia. Uuteen muksen,
11279: koulujärjestelmään siirtymisen jälkeen lautakun-
11280: nat ovat poteneet tehtäväpulaa, vaikka periaat- että hallitus ryhtyisi selvittämään vä-
11281: teessa niillä olisi suotavaa olla lausunnonanta- liportaan hallinnonuudistukseen liitty-
11282: mis- ja mahdollisesti muutakin toimivaltaa, on- vänä väliaikaisratkaisuna läänien koulu-
11283: han läänien kouluosastojen päätäntävalta pääl- suunnittelulautakuntien asemaa ottaen
11284: likkövaltaista. Po. lautakunnat ovat parlamen- huomioon mm. peruskoulun sisäiseen to-
11285: taarisesti kokoonpantuja ja ne voisivat olla lää- teuttamiseen liittyvät tehtävät sekä kes-
11286: nien alueella koulutoimen piirissä kokeilutoi- .kiasteen kokonaisuudistuksen alueellisel-
11287: mintaa valvovia ja erikoisesti keskiasteen kou- ta . kannalta sekä lisäksi koulutoimen
11288: lunuudistuksen osalta jopa asteettaista tai osit- piirissä tapahtuvan kokeilutoiminnan
11289: taista uudistusta valvovia elimiä. Lautakuntien valvonnan.
11290: jäsenten kokoonpano antaa mahdollisuuden
11291: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1977.
11292:
11293: Kalevi Mattila Mikko Jokela
11294: Väinö Raudaskoski Olavi Martikainen
11295: 1977 vp. 277
11296:
11297: Toivomusaloite n:o 252.
11298:
11299:
11300:
11301:
11302: Mattila ym.: Pohjois-Suomen opistotasoisen maatalousoppilaitok-
11303: sen perustamisesta Ylivieskaan.
11304:
11305:
11306: E d u s k u n n a 11 e.
11307:
11308: Pohjois-Suomessa on ollut runsaan kolmen- men valtiolle Ylivieskan maatalousopistoa var-
11309: kymmenen (30) vuoden ajan vireillä opistota- ten kauppakirjassa erikseen mainitut tilat.
11310: soisen maatalousoppilaitoksen perustaminen Yli- Kauppakirja allekirjoitettiin 18. 12. 1962.
11311: vieskaan. Näin oli vapaaehtoisella kansalaisten yhteis-
11312: Ensimmäisen esityksen maatalousopiston pe- toiminnalla monien vaikeuksien kautta saatu
11313: rustamisesta Ylivieskaan teki jo vuonna 1945 täytetyksi valtiovallan asettamat ehdot. Huo-
11314: maatalousneuvos Lehtosen puheenjohdolla toi- mattavaa on, että vapaaehtoisella kansalaistoi-
11315: minut maatalousopistotoimikunta. Mietinnön minnalla on kautta aikojen ollut suuriarvoinen
11316: tultua julkisuuteen perustettiin Ylivieskassa merkitys maamme koulutoimen kehittämistyös-
11317: Pohjois-Suomen Maamiesopiston Kannatusyh- sä ja niin olisi uskonut olevan tässäkin tapauk-
11318: distys, joka saatettiin rekisteriin 12. 11. 1948. sessa. Paikallisintresseistä johtuen otettiin edus-
11319: Toimintaa oli alulle panemassa sekä Oulun lää- kuntatasolla sittemmin esille useita muita paik-
11320: nin talousseura että Keski-Pohjanmaan maanvil- kakuntia ja näin eduskunnan päätöksen mukai-
11321: jelysseura. Kannatusyhdistyksen maksaviksi jä- nen toteutus on siirtynyt vuodesta toiseen.
11322: seniksi liittyi kuntia, yhteisöjä, taloudellisia yri- Valtion vuoden 1975 tulo- ja menoarviossa
11323: tyksiä ja yksityisiä henkilöitä. Vuonna 1949 oli siirtomäärärahamomentilla osoitettu 100 000
11324: kannatusyhdistys osti ensimmäiset maa-alueet mk Pohjois-Suomen opistotasoisen maatalous-
11325: Ylivieskasta ja niitä tarjottiin valtiolle. Valtion oppilaitoksen suunnitteluun. 30. 5. 1975 ope-
11326: viranomaisten taholta todettiin ne tarkoitukseen tusministeriö antoi ammattikasvatushallituksen
11327: sopiviksi, mutta alaltaan vielä riittämättömiksi tehtäväksi laatia perustamissuunnitelma Poh-
11328: ja edellytykseksi asetettiin yhtenäisen ja tarkoi- jois-Suomen opistotasoisen maatalousoppilaitok-
11329: tuksenmukaisen tilakokonaisuuden muodostami- sen rakentamista varten. Tässä päätöksessä ope-
11330: nen maatalousopistoa varten. Tällaiset maakau- tusministeriö edellyttää, että oppilaitos sijoite-
11331: pat olivat mahdollisia vain opiston tarpeisiin. taan Ylivieskan kaupunkiin täältä kyseistä tar-
11332: Tämän jälkeen valtion taholta esitettiin vielä koitusta varten ostetulle alueelle.
11333: 100 hehtaarin lisämetsämaan saaminen. Voidak- Ammattikasvatushallitus laatikin perustamis-
11334: seen täyttää tämän vaatimuksen sai kannatus- suunnitelman Ylivieskan lisäksi myös Muhoksen
11335: yhdistys silloiselta Ylivieskan kunnalta valtuus- Koivikon koulutilalle ja esitti samalla muutetta-
11336: ton yksimielisellä päätöksellä lahjoituksen, mi- vaksi opetusministeriön päätöstä Muhoksen
11337: hin sisältyi metsämaata 136,30 ha. eduksi. Tämän jälkeen Ylivieskan kaupungin
11338: Näin syntyi tilakokonaisuus, jonka kannatus- taholta esitettiin sopivat vuokratilat niin opetus-
11339: yhdistys tarjosi valtiolle Ylivieskan maatalous- toimen käynnistämistä kuin oppilaiden majoi-
11340: opistoa varten. Hallituksen esityksessä eduskun- tusta ja opettajien asuntojakin varten. Näissä
11341: nalle valtion tulo- ja menoarvioksi vuodelle tiloissa olisi ja on edelleen opetustoimen käyn-
11342: 1962 on 19 pääluokan 21 momentin peruste- nistäminen mahdollista taloudellisesti edullisin
11343: luissa mm. todettu: "---Kun tarjotut kustannuksin. Syksyllä 1976 opetusministeriö
11344: alueet sopivat hyvin ja ovat riittävät maatalous- kuitenkin muutti aikaisemmin tekemäänsä pää-
11345: opistolle, ehdotetaan kyseessä olevat kiinteistöt, töstä ja päätti po. opiston sijoittaa Muhoksen
11346: mitkä on erotettu useista eri tiloista, mutta Koivikon koulutilalle. Tämä päätös on ilmei-
11347: muodostavat sopivan suuruiset alueet, ostetta- sessä ristiriidassa eduskunnan aikaisemmin
11348: vaksi valtiolle mainittua tarkoitusta varten ... " ottaman kannan kanssa, mikä sisälsi velvoit-
11349: Eduskunta hyväksyi oston eli ostettavaksi Suo- teen maakaupan yhteydessä sovitun ja hy-
11350: 278 Toivomusaloite n:o 252
11351:
11352:
11353: väksytyn kauppakirjan perusteella sijoittaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11354: opisto Ylivieskaan. Maa-alueet on ostettu nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11355: valtiolle juuri maatalousopistoa varten. Maa- muksen,
11356: kunnan väestö on luottanut siihen, että tehdyt
11357: päätökset ovat molempia osapuolia sitovia, ei- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
11358: vätkä jaksa. ymmärtää, että toinen osapuoli voisi menpiteisiin Pohjois-Suomen opistota-
11359: tilanteen tässä vaiheessa enää · vetäytyä vas- soisen maatalousoppilaitoksen perustami-
11360: tuusta, olletikin kun se on kaikissa vaiheissa seksi Ylivieskaan ja opetustoimen käyn-
11361: toiminut monien vaikeuksienkin keskellä aina nistämiseksi esitetyissä vuokratiloissa.
11362: niin kuin valtion taholta on toivottu.
11363: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
11364:
11365: Kalevi Mattila Heimo Linna
11366: 1977 vp. 279
11367:
11368: Toivomusaloite n:o 253.
11369:
11370:
11371:
11372:
11373: Mattila ym.: Kotiteollisuusopiston perustamisesta Kalajoella toi-
11374: mivan kotiteollisuuskoulun yhteyteen.
11375:
11376:
11377: E d u s k u n n a 11 e.
11378:
11379: Teollisuuden jalostusaste on Suomessa moniin kään määrällä kuin laadullisesti korkeatasoisilla
11380: pitkälle teollistuneisiin maihin verrattuna suh- ja kuluttajaystävällisillä tuotteilla, joista lisäksi
11381: teellisen alhainen. Pääomiltaan köyhä maa ei usein tulee tuntuvasti parempi katetuottokin
11382: pysty yhtäkkisiin muutoksiin tilanteen paranta- kuin massatuotteista.
11383: miseksi. Käyttökelpoinen ratkaisu jalostusasteen Maamme pien- ja käsiteollisuusyrityksistä
11384: kohottamiseksi ja samalla myös maksutaseen merkittävä osa on Keski- ja Etelä-Pohjanmaalla.
11385: alijäämäisyyden parantamiseksi on tuotesuunnit- Syynä tähän on ollut sekä suurteollisuuden
11386: telun oleellinen lisääminen maassamme. Monet puuttuminen alueelta että myös pohjalainen
11387: maamme ja samalla talousjärjestelmämme säilyt- yrittämishalu. Koska maamme käsi- ja pienteol-
11388: tämisen kannalta välttämättömät koti- ja pien- lisuudesta tuntuva osa on keskittynyt nimen-
11389: teollisuusyritykset kaipaavat kipeästi tuotesuun- omaan Keski-Pohjanmaalle ja koska vastaavaa
11390: nittelijoita, joiden palveluksia ne voisivat oi- koulutusta ei ole saatu alueelle juuri nimeksi-
11391: kealla tavalla hyväksi käyttää. Monet kehittämis- kään, ehdotamme kunnioittaen eduskunnan
11392: kelpoiset ideat ovat jääneet puolivalmiiksi voi- hyväksyttäväksi toivomuksen,
11393: makkaan ja kehittyneen sekä häikäilemättömän
11394: kansainvälisen kaupan kilpailussa. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
11395: Monilla yrittäjillä on kuitenkin halua ja menpiteisiin kotiteollisuusopiston perus-
11396: uskallusta yrittää ja aivan varmaa on, etteivät tamiseksi Kalajoella toimivan kotiteolli-
11397: monetkaan heistä kykene kilpailemaan niin- suuskoulun yhteyteen.
11398: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1977.
11399:
11400: Kalevi Mattila Heimo Linna
11401: Väinö Raudaskoski Kauko Hjerppe
11402: Kerttu Hemmi
11403: 280 1977 vp.
11404:
11405: Toivomusaloite n:o 254.
11406:
11407:
11408:
11409:
11410: Mikkola ym.: Määrärahasta Hämeenlinnan sairaanhoito-oppilai-
11411: toksen rakentamisen suunnitteluun.
11412:
11413:
11414: E d u s k u n n a 11 e.
11415:
11416: Sairaanhoitajakoulutus Hämeenlinnassa alkoi tamista. Hämeenlinnassa valmistuu keskussai-
11417: apuhoitajien kurssitnuotoisena koulutuksena raalan uudisrakennus 1978 ja samoihin aikoihin
11418: vuonna 1946. Nykyisessä muodossaan Hämeen- voidaan laajentaa terveyskeskuksen vuodeosas-
11419: linnan sairaanhoito-oppilaitos on toiminut vuo- ton toimintaa huomattavasti. Nämä laajennukset
11420: desta 1965. Nykyinen opiskelijamäärä on 280. vaativat henkilökuntaa nykyistä sairaanhoito-
11421: Vuosittain otetaan sairaanhoitajakoulutukseen oppilaitoksen tuottamaa huomattavasti run-
11422: 2 kertaa 24 oppilasta, apuhoitajakoulutukseen saammin.
11423: 2 kertaa 72 oppilasta ja vajaamielishoitajakoulu- Lisäperusteluna mainittakoon, että nuoriso
11424: tukseen 16 oppilasta yhdessä erässä. Lisäksi on tuntee tällä hetkellä kiinnostusta sairaanhoito-
11425: ehdotettu uudeksi koulutusmuodoksi vastaan- alalle, mikä koulutusnäkökohtana on huomioon
11426: -otto-osastoavustajien koulutusta. otettava seikka.
11427: Oppilaitos toimii Hämeenlinnan kaupungilta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11428: vuokratuissa kahdessa vanhassa kiinteistössä, nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11429: jotka tarjoavat nykyaikaiseen opetustoimintaan muksen,
11430: huonosti soveltuvat ja puutteelliset opetustilat.
11431: liämeenlinnan kaupunki on varannut riittävän että hallitus ottaisi vuoden 1978 tulo-
11432: tontin sairaanhoito-oppilaitoksen uudisrakennus- ja menoarvioesitykseen määrärahan Hä-
11433: ta varten. meenlinnan sairaanhoito-oppilaitoksen
11434: Sairaanhoidon ja terveydenhuollon kehittämi- rakentamisen suunnitteluun.
11435: nen vaatii riittävän hoitohenkilökunnan koulut-
11436: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
11437:
11438: Saara Mikkola Hannu Tenhiälä Timo Mäki
11439: Eeva Kauppi Matti Luttinen Lyyli Aalto
11440: Eino Grönholm Helge Siren Lasse Äikäs
11441: Tapani Mörttinen
11442: 1977 vp. 281
11443:
11444: Toivomusaloite n:o 255.
11445:
11446:
11447:
11448:
11449: Mikkola ym.: Kirjastojen valtionosuuden jakamisesta.
11450:
11451:
11452: E d u s k u n n a II e.
11453:
11454: Laki kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuk- prosentit eri kantokykyluokissa olisivat seu-
11455: sista ja -avustuksista (35/73) on tullut voi- raavat:
11456: maan 1. 1. 1975. Siihen 31. 12. 1974 (1104/ Kantokykyluokka V aidonosuusprosentti
11457: 74) tehdyllä muutoksella säädettiin valtion-
11458: osuuslain voimaan saattamisesta kirjastotoimen 1 80
11459: osalta vasta 1. 1. 1978 lukien. Vuoden 1973 2 75
11460: kirjastokomitea on esittänyt kaksi vaihtoehtoa 3 70
11461: valtionosuusprosenttien suuruuden määräämi- 4 65
11462: seksi eri kantokykyluokissa. 5 60
11463: Ensimmäisen vaihtoehdon mukaan kirjasto- 6 55
11464: jen menot tulisivat oikeuttamaan lähes kokonai- 7 50
11465: suudessaan valtionosuuteen ja valtionosuuspro- 8 45
11466: sentit eri kantokykyluokissa olisivat seuraavat: 9 40
11467: 10 35
11468: Kantokykyluokka V aidonosuusprosentti
11469: 1 75 Tässä esitetyin edellytyksin valtionapujärjes-
11470: 2 70 telmää muutettaessa se merkitsisi esim. Hämeen
11471: 3 65 läänissä valtionosuuden vähentymistä kaikkiaan
11472: 4 60 31 kunnassa, 5 kunnassa valtionosuus pysyisi
11473: 5 55 lähes ennallaan ja 13 kunnassa se nousisi, näistä
11474: 6 50 kaupunkeja 10 ja kuntia 3.
11475: 7 45 Eri kantokykyluokissa vähennys kuntien ny-
11476: 8 40 kyisestä valtionosuudesta olisi seuraava:
11477: 9 35 4. 2- 7% 3 kuntaa
11478: 10 30 5. 7-12% 7
11479: Toisen vaihtoehdon mukaan kirjastojen val- 6. 12-17% 8 "
11480: tionosuuteen oikeuttavat menot määriteltäisiin 7. 17-22% 9 "
11481: kunnallista valtionosuuslakia soveltaen siten, 8. 22-27% 2 "
11482: että noin 80 % kirjastojen käyttökustannuk- 9. 27-32% 1 "
11483: sista oikeuttaisi valtionosuuteen ja valtionosuus- 10. 32-37% 1 "
11484: "
11485: Vastaavasti valtionosuus lisääntyisi kaupunkien kirjastomenoissa
11486: 2. kantokykyluokassa 37-42 % 1 kaupunkia (Virrat)
11487: 5. , 22-27% 1 , (Mänttä)
11488: 6. , 17-22 % 3 , (Hämeenlinna, Lahti, Riihimäki)
11489: 7. , 12-17 % 5 , (Forssa, Nokia, Tampere, Toijala, Valkeakoski)
11490:
11491: Mikäli valtionosuuden määrittely toteutuu Pohjois- ja Itä-Suomeen. Kirjastojen kehitys
11492: kirjastokomitean esittämän jomman kumman mm. Hämeen läänissä hidastuisi, koska kunnat
11493: vaihtoehdon mukaisesti, se merkitsisi kirjasto- eivät tule lisäämään omaa osuuttaan valtion-
11494: menoihin myönnettyjen varojen virtaamista osuuden menetystä vastaavasti.
11495: 36 0877001791
11496: 282 Toivomusaloite n:o 2.55
11497:
11498:
11499: Valtionapujärjestelmää muutettaessa olisi läh- valtionosuus on ollut 1/3 hyväksytyistä me-
11500: dettävä siitä, että valtionosuus pysyisi edes noista.
11501: lähes entisellään eikä vähenisi nykyisestä jopa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
11502: 22-37% kuten ylemmissä kantokykyluokissa nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11503: tulisi esitysten mukaan tapahtumaan. Oikeuden- muksen,
11504: mukaiselta ei myöskään tunnu varojen siirto
11505: kunnilta kaupungeille. Kaikin keinoin tulisi pyr- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11506: kiä säilyttämään maalaiskunnilla edes ne palve- kirjastomenojen valtionosuuden pysyttä-
11507: lut, jotka niillä nykyisin on. Komitean ehdotus- miseksi tasapuolisena myös Etelä-Suo-
11508: ten toteutuessa kunnilta otettaisiin pois saavu- men läänien ja niiden maataiskuntien
11509: tettu etu (nyk. 2/3 valtionapua), kaupungeilla kannalta asiaa tarkasteltuna.
11510: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1977.
11511:
11512: Saara Mikkola Matti Hokkanen Erkki Pystynen
11513: Erkki Häkämies Lyyli Aalto Lasse Äikäs
11514: Irma Koski Helge Siren Hannu Tenhiälä
11515: Kirsti Hollming Matti Luttinen Timo Mäki
11516: Ilkka Kanerva Ulla Järvilehto Eeva Kauppi
11517: Tapani Mörttinen Kullervo Rainio Eino Grönholm
11518: 1977 vp. 283
11519:
11520: Toivomusaloite n:o 256.
11521:
11522:
11523:
11524:
11525: Mikkola ym.: Kuulovammaisten koulun perustamisesta Kanta-
11526: Hämeeseen.
11527:
11528:
11529: Ed u s kun n a 11 e.
11530:
11531: Kunnallisista kuulovammaisten kouluista an- kuulu Tampereen, Lahden tai Hyvinkään kun-
11532: nettiin laki 22. 06. 1972/476 ja asetus 10. 11. nallisten kuulovammaisten koulujen oppilasalu-
11533: 1972/744. Mainitut koulut ovat maakunnallisia eeseen: Forssa, Hämeenlinna, Hattula, Hauho,
11534: ja lähes sataprosenttisesti valtion kustantamia Humppila, Janakkala, Jokioinen, Kalvola, Luo-
11535: vammaiskouluja. Hämeen lääniin perustettiin pioinen, Renko, Tammela ja Tuulos. Näiden
11536: Lahden ja Tampereen kuulovammaisten koulut kuntien asukasluku oli 31. 12. 1975 yhteensä
11537: pian lain tultua voimaan. Sen sijaan Kanta- 110 629.
11538: Hämeeseen ei tätä koulua ole toistuneista Kun kuulovammaisia lapsia lasketaan olevan
11539: anomuksista huolimatta vielä saatu, vaikka noin 1,5 °/oo ikäluokastaan, tulee 100 000 asuk-
11540: alueella on riittävä oppilasmäärä. kaan väestöpohjalta noin 20 tällaista lasta. Kanta-
11541: Erityisopetuksen suunnittelutoimikunnan I Hämeen keskukseen Hämeenlinnaan tarpeellisen
11542: osamietinnön (komiteanmietintö 1970: A 16) kuulovammaisten koulun oppilasmäärän voidaan
11543: suunnitelmien mukaan kunnalliseen kuulovam- arvioida olevan 20-25.
11544: maisten kouluun voidaan ottaa oppilaita kor- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
11545: keintaan 50 km:n säteellä olevista kunnista. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
11546: Hämeenlinnaan, Kanta-Hämeen keskukseen, sen,
11547: mahdollisesti tulevan kunnallisen kuulovam- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11548: maisten 'koulun oppilasalueeseen voisivat näin kuulovammaisten koulun perustamiseksi
11549: ollen kuulua seuraavat 12 kuntaa, jotka eivät Kanta-Hämeeseen.
11550: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1977.
11551:
11552: Saara Mikkola Matti Luttinen Timo Mäki
11553: Tapani Mörttinen Ulla Järvilehto Eeva Kauppi
11554: Lyyli Aalto Lasse Äikäs Eino Grönholm
11555: Helge Siren Hannu Tenhiälä
11556: 284 1977 vp.
11557:
11558: Toivomusaloite n:o 257.
11559:
11560:
11561:
11562:
11563: . Mikkola ym.: Virkojen perustamisesta harjoittelukouluasetuksessa
11564: tarkoitettuihin harjoittelukouluihin.
11565:
11566:
11567: E d u s k u n n a 11 e.
11568:
11569: Opettajankoulutuksen organisatorisen uudis- tuntiopettajia seuraavasti: Helsinki 19, Joen-
11570: tamisen yhteydessä liitettiin aineen- ja luokan- suu 12 (Joensuu ja Savonlinna), Jyväskylä 8,
11571: opettajankoulutukseen osallistuvat harjoittelu- Oulu 13 {Oulu ja Kajaani), Tampere 17 (Tam-
11572: koulut 1. 8. 1973 ja 1. 8. 1974 {Vaasan harjoit- pere ja Hämeenlinna), Turku 15 (Turku ja
11573: telukoulua lukuunottamatta) opettajankoulutus- Rauma) ja Vaasa 5 eli yhteensä 89 päätoimista
11574: laissa ja harjoittelukouluasetuksessa säädetyllä tuntiopettajaa, joilla on opetusta vähintään 16
11575: tavalla yliopistojen ja korkeakoulujen yhteyteen. tuntia viikossa.
11576: Harjoittelukoulujen peruskouluasteen opetus ja Harjoittelukouluihin perustettavat virat on
11577: muu toiminta järjestetään kunnan peruskoulua sidottu valtion tulo- ja menoarviossa korkeakou-
11578: ja lukioasteen opetus ja muu toiminta valtion luihin perustettavien uusien virkojen määrälli-
11579: lukiota koskevien säännösten mukaan {OkL 8 seen kasvuun. Muun muassa vuoden 1977 budje-
11580: §: n 2 mom). Näin ollen harjoittelukouluissa an- tissa esitetään harjoittelukouluihin vain 6 uutta
11581: nettava opetus on sekä ainekohtaisesti että mää- virkaa. Jotta harjoittelukouluissa annettava laki-
11582: rällisesti säädöksiin sidottua. Tämä edellyttää, sääteinen opetus voitaisiin hoitaa tarkoituksen-
11583: että harjoittelukouluissa tulee olla voimassaole- mukaisesti, olisi virkoja lisättävä säännösten edel-
11584: vien säännösten edellyttämä määrä virkoja, jotta lyttämällä tavalla. Tällä tavoin harjoittelukoulu-
11585: opetus mainituissa kouluissa voitaisiin hoitaa jen opettajat saatetaan tasa-arvoiseen asemaan
11586: tarkoituksenmukaisella tavalla. muiden peruskoululain piirissä olevien opetta-
11587: Harjoittelukouluihin viime vuosina perustet- jien kanssa. Näitä virkoja ei tulisi sisällyttää
11588: tujen virkojen määrä ei ole vastannut läheskään korkeakouluihin perustettavien uusien virkojen
11589: peruskoulua ja lukiota koskeviin säännöksiin no- kiintiöön.
11590: jautuvaa perustamistarvetta. Tästä on ollut seu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
11591: rauksena, että opetustyön hoitamisessa on suu- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
11592: ressa määrin jouduttu turvautumaan tuntiopet- sen,
11593: tajiin. Menettely on ristiriidassa PkA:n 101 §:n että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11594: 2 momentin, PkA:n 102 §:n sekä kunnallisista harjoittelukouluasetuksessa ( 502/73)
11595: ja yksityisistä oppikouluista annetun asetuksen tarkoitetuissa harjoittelukouluissa ole-
11596: 20 §:n 1 momentin kanssa. Kyseisissä säännök- vien virkojen irrottamiseksi korkeakou-
11597: sissä on perusajatuksena se, että peruskouluun lujen viroista ja näiden koulujen opetta-
11598: ja lukioon on perustettava virka, mikäli aineen jien virkojen perustamiseksi peruskoulu-
11599: tuntimäärät sitä pysyvästi edellyttävät. Tunti- asetuksen 101 §:?z 2 momentin ja 102
11600: opettajat hoitavat opetusta silloin, kun viran §:n sekä kunnallisista ja yksityisistä oppi-
11601: perustamiseen ei ole edellytyksiä. kouluista annetun asetuksen 20 §:n 1
11602: Kuluvana lukuvuotena on eri opettajankoulu- momentin mukaisesti.
11603: tusyksikköjen harjoittelukouluissa päätoimisia
11604: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1977.
11605:
11606: Saara Mikkola Tapani Mörttinen Helge Siren
11607: Erkki Häkämies Lasse Äikäs Ulla Järvilehto
11608: Kirsti Hollming Eeva Kauppi Eino Grönholm
11609: Irma Koski Matti Hokkanen Erkki Pystynen
11610: Ilkka Kanerva Lyyli Aalto Erkki Korhonen
11611: Hannu Tenhiälä
11612: 1977 vp. 285
11613:
11614: Toivomusaloite n:o 258.
11615:
11616:
11617:
11618:
11619: Mikkola ym.: Määrärahasta maakunnallisen oppimateriaalin laati-
11620: miseen.
11621:
11622:
11623: E d u s k u n n a II e.
11624:
11625: Peruskoulun opetus etenee pääosin valtakun- teutettaisiin koko maassa, se edellyttäisi 30 000
11626: nallisesti Peruskoulun opetussuunnitelman ja sen -100 000 markan määrärahan varaalUista ku-
11627: perusteella laadittujen oppikirjojen mukaan. hunkin lääniin.
11628: Opetuksen konkretisoimiseksi opettajia ohjataan Koska kysymys on yleisestä peruskoulun hen-
11629: ottamaan esimerkkejä lähipiirin asioista, tapah- gen mukaisesta maakunnallisesta oppimateriaa-
11630: tumista ja toiminnoista. Näistä aineksista olisi lista, olisi toivottavaa, että valtio osallistuisi
11631: koottavissa maakunnallista oppimateriaalia. myöskin tämäntyyppisen oppimateriaalin kus-
11632: Maakunnallisen oppimateriaalin laatimista on tannuksiin.
11633: pohdittu Hämeessä lääninhallituksen, maakunta- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
11634: liittojen, seutukaavaliittojen ja Hämeen heilUo- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
11635: liiton sekä lääninkouluttajien yhteisvoimin. Käy- sen,
11636: tettävissä olisi päteviä opettajia, jotka olisivat että hallitus ottaisi vuoden 1978 tulo-
11637: valmiit· tekemään tätä työtä. Rahoitus on kui- ja menoarvioesitykseen määrärahan maa-
11638: tenkin esteenä, sillä maakuntaliittojen taloudel- kunnallisen oppimateriaalin valmistami-
11639: liset mahdollisuudet ovat rajatut. Jos hanke to- seen.
11640: Helsingissä .3 päivänä helmikuuta 1977.
11641:
11642: Saara Mikkola . Lyyli Aalto Hannu Tenhiälä
11643: Tapani Mörttinen Helge Siren Eino Grönholm
11644: 286 1977 vp.
11645:
11646: Toivomusaloite n:o 259.
11647:
11648:
11649:
11650:
11651: Myyryläinen ym.: Lahden taideoppilaitoksen ja Lahden hotelli-
11652: ja ravintolakoulun siirtämisestä valtion omistukseen ja kun-
11653: tien osallistumisesta koulutuskustannuksiin.
11654:
11655:
11656: E d u s k u n n a 11 e.
11657:
11658: Lahden kaupungissa toimii kaksi osittain koko velevat koko maata tai jotain valtakunnan huo-
11659: valtakuntaa tai huomattavaa osaa siitä palvele- mattavaa osa-aluetta, tulisi olla suoraan val-
11660: vaa ammatillista oppilaitosta: Lahden taideoppi- tion omistuksessa. Mikäli tähän ei ole nopeasti,
11661: laitos ja Lahden hotelli- ja ravintolakoulu. Oppi- valtiontaloudelliset seikat huomioonottaen, mah-
11662: laitokset ovat Lahden kaupungin omistuksessa. dollisuuksia, on syytä luoda korvausjärjestelmä,
11663: Oppilaista vain vähäinen osa on kotoisin Lah- jolla oppilaiden kotikunnat osallistuisivat kou-
11664: desta tai muualta Päijät-Hämeestä. Lahden kau- lutuskustannuksiin.
11665: punki vastaa yksin niistä kustannuksista, joita Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11666: valtionosuudet ja oppilaitosten muut tulot eivät nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11667: peitä. muksen~
11668: Keskiasteen koulutusta uudistettaessa Lahden
11669: taideoppilaitos, joka käytännössä muodostuu kol- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11670: mesta koulusta: taideteollisesta oppilaitoksesta, Lahden taideoppilaitoksen ja Lahden
11671: kultaseppäkoulusta ja taidekoulusta, tulisi yh- hotelli- ja ravintolakoulun siirtämiseksi
11672: distää hallinnollisesti valtion omistamaan Lahden valtion omistukseen ja sellaisen järjestel-
11673: kotiteollisuusopettajaopistoon. män aikaansaamiseksi, jolla oppilaiden
11674: Uudistettaessa koulutusjärjestelmää sisäisesti kotikunnat siirtymävaiheen aikana vel-
11675: ja rakenteellisesti tulee samalla kiinnittää huo- voitettaisiin osallistumaan koulutuksesta
11676: miota oppilaitosten tarkoituksenmukaisiin omis- aiheutuviin kustannuksiin.
11677: tussuhteisiin. Sellaisten oppilaitosten, jotka pal-
11678: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
11679:
11680: Salme Myyryläinen Matti Luttinen Helge Talvitie
11681: 1977 vp. 287
11682:
11683: Toivomusaloite n:o 260.
11684:
11685:
11686:
11687:
11688: Mörttinen ym.: Asutuskeskusten koululaisten luokkaretkien suun-
11689: taamisesta maatiloille.
11690:
11691:
11692: Ed u s k u n n a 11 e.
11693:
11694: Yhteiskunnan toiminnallisten painopisteiden ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksiin myös vähen-
11695: siirtyessä yhä enemmän asutuskeskuksiin on huo- tää asutuskeskuksilta vaadittuja vapaa-ajan pal-
11696: mattava osa kansastamme menettämässä koske- veluita ja luo samalla uusia edellytyksiä maa-
11697: tuksen maaseutuun ja sen ongelmiin. Erityisesti tilamatkailun edistämiselle.
11698: tämä uhkaa lapsia jotka elävät ja käyvät kou- Käytännön järjestelyt luokkaretkien ja koulu-
11699: lunsa suurissa asutuskeskuksissa. laismatkojen suuntaamisessa maaseudulle pitäisi
11700: Eri väestöryhmiä pitäisi kuitenkin voida lä- hoitaa yhteistyössä maaseudun kuntien kanssa,
11701: hentää toisiinsa tutustuttamalla heitä toisiinsa. jolloin tutustumiskohteet voidaan hankkia kes-
11702: Erityisesti asutuskeskuksissa vallitsee täysin vir- kitetysti ja isompien retkien ollessa kyseessä
11703: heellisiä käsityksiä nykyaikaisen maatilatalouden järjestää ruokailu kunnan kouluruokailun kautta.
11704: luonteesta ja yleensä elämisestä maaseudulla. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11705: Väärinkäsitysten välttämiseksi ja terveen kos- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11706: ketuksen säilyttämiseksi maaseudun ja kaupun- muksen,
11707: gin välillä pitäisi luokkaretkiä ja muita koululais- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11708: matkoja ryhtyä järjestämään maatiloille. Lasten asutuskeskusten koululaisten luokkaret·
11709: ja nuorten ohjaaminen tutustumaan maaseudun kien suuntaamiseksi maatiloille yhteis-
11710: elinolosuhteisiin ja siellä tarjoutuviin harrastus- työssä kuntien kanssa.
11711: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
11712:
11713: Tapani Mörttinen Heikki Perho
11714: Markku Salonen Toivo T. Pohjala
11715: 288 1977 vp.
11716:
11717: Toivomusaloite n:o 261.
11718:
11719:
11720:
11721:
11722: Poutanen ym.: Kansalaisopiston saamisesta Punkaharjun kuntaan.
11723:
11724:
11725: E d u s k u n n a 11 e.
11726:
11727: Punkaharjun kunta ei ole anomuksestaan kirjoituksen mukaan 4 831 henkeä. Kansalais-
11728: huolimatta saanut perustamis1upaa omalle kan- opisto on siksi tärkeä vapaa-ajan palvelumuoto,
11729: salaisopistolle. Opistotoiminta nykyisessä muo- että Punkaharjunkin tulisi saada oikeus omaan
11730: dossaan yhdessä Kesälahden ja Uukuniemen opistoon.
11731: kuntien kanssa on kuitenkin muodostunut han- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11732: kalaksi mm. siitä syystä, että opisto toimii kol· nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11733: men kunnan ja läänin alueella. muksen,
11734: Punkaharjun väestöpohja, joka viime vuosina että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11735: on lisääntynyt, on riittävä oman opiston perus- oman kansalaisopiston saamiseksi Pun-
11736: tamiseksi. Väestömäärä oli 1. 1. 1976 henki- kahar;un kuntaan.
11737: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
11738:
11739: Pentti Poutaneo Heikki Jartti
11740: 1977 vp. 289
11741:
11742: Toivomusaloite n:o 262.
11743:
11744:
11745:
11746:
11747: M. Puhakka ym.: Metsä• ja puutalousoppilaitoksen rakentami-
11748: sesta Joensuuhun.
11749:
11750:
11751: E d u s k u n n a 11 e.
11752:
11753: Tarkan harkinnan tuloksena kaksi komiteaa, tarkoituksenmukainen, koska se varmistaa
11754: ammatillisen koulutuksen tilantarvetyöryhmä maamme metsätalouden painopistealueilla työ-
11755: (1974/151) ja metsä- ja puutalouden koulutus- voiman tarjonnan ja monipuolistaa korkeam-
11756: komitea (!-mietintö 1974/68 ja II-mietintö manasteisia koulutuspalveluja Itä-Suomessa.
11757: 1975/106), ovat esittäneet Joensuun metsä-
11758: ja puutalousoppilaitoksen rakentamista v. 1978 Hankkeen rahoitustarve on seuraava:
11759: -1980. - hankkeen aloittamisvuosi 1978 500 000 mk
11760: Pohjois-Karjalan tuotannollisen toiminnan pe- 1979 5 000 000 mk
11761: rustan muodostaa metsätalous, jonka järkevä " " 1980 6 000 000 mk
11762: ja tehokas hoitaminen edellyttää alueella opis- " " 1981 4 000 000 mk
11763: totasoisen metsäopetuksen aloittamista 1980-
11764: luvun alussa. Edellä esitettyyn perustuen ehdotamme kun-
11765: Investointi palvelee koko Itä-Suomen metsä- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11766: taloutta, jonka alueen raakapuun varassa on muksen,
11767: mm. koko Saimaan alueen puunjalostusteolli-
11768: suus. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
11769: Pohjois-Karjalan puunjalostusteollisuuden laa- joilla luotaisiin edellytykset .metsä- ;a
11770: jentaminen edellyttää koulutuksen lisäämistä puutalousoppilaitoksen rakentamiseksi
11771: opistotasolla. Aluepoliittisesti toimenpide on Joensuuhun.
11772: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
11773:
11774: Matti Puhakka Reino Karpola Erkki Korhonen
11775: Jouko Tuovinen Lea Sutinen Uki Voutilainen
11776:
11777:
11778:
11779:
11780: 37 0877001791
11781: 290 1977 vp.
11782:
11783: Toivomusaloite n:o 263.
11784:
11785:
11786:
11787:
11788: M. Puhakka ym.: Terveydenhuoltoalan koulutusuudistuskokeilun
11789: aloittamisesta Pohjois-Karjalan sairaanhoito-oppilaitoksessa.
11790:
11791:
11792: E d u s k u n n a 11 e.
11793:
11794: Keskiasteen koulutusuudistukseen kuuluu Pohjois-Karjalaa on suunniteltu myös sairaala-
11795: osana terveydenhuoltoalan koulutusuudistus. hallinnon uudistamisen kokeilualueeksi (Lex
11796: Terveydenhuoltoalan koulutusuudistuskokeilua Pohjois-Karjala). Samalla tulisi aloittaa myös
11797: suunniteltaessa nousevat Pohjois-Karjalan edel- terveydenhuoltoalan koulutusuudistuskokeilu
11798: lytykset kokeilun toteuttamisessa huomattavasti samalla alueella, jolloin hallintouudistus ja uusi
11799: edelle monia muita koulutuspaikkakuntia. koulutus voitaisiin niveltää toisiinsa.
11800: Pohjois-Karjalassa ei tällä hetkellä ole hen- Edellä esitettyyn perustuen, ehdotamme kun-
11801: kilöstöpulaa täällä koulutettavien henkilökunta- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
11802: ryhmien kohdalla siinä määrin kuin monella vomuksen,
11803: muulla koulutusalueella. Koulutusta voitaisiin
11804: tällä hetkellä pidentää sen vaikuttamatta ter- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
11805: veydenhuollon palvelujen kehittämiseen läänin terveydenhuoltoalan koulutusuudistus-
11806: alueella. kokeilun aloittamiseksi Pohiois-Karialan
11807: sairaanhoito-oppilaitoksessa.
11808: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
11809:
11810: Matti Puhakka Reino Karpola Erkki Korhonen
11811: Jouko Tuovinen Pauli Puhakka Uki Voutilainen
11812: Lea Sutinen
11813: 1977 vp. 291
11814:
11815: Toivomusaloite n:o 264.
11816:
11817:
11818:
11819:
11820: P. Puhakka ym.: Joensuun korkeakoulun Mekrijärven tutkimus-
11821: aseman majoitus- ja huoltotilojen rakennustöiden rahoituksen
11822: turvaamisesta.
11823:
11824:
11825: E d u s k u n n a 11 e.
11826:
11827: Joensuun korkeakoulun Mekrijärven luon- on vain opetus- ja tutkimustiloja; välttämättö-
11828: nontieteellinen ja kansantieteellinen tutkimusase- mät majoitus- ja huoltotilat puuttuvat. Viimeksi
11829: ma toimii Ilomantsin kunnalta ostetussa enti- mainittujen tilojen suunnittelun on rakennus-
11830: sessä koulukiinteistössä, joka on työllisyysva- hallitus opetusministeriön kehoituksesta käynnis-
11831: roin peruskorjattu vv. 1975-1976. Peruskor- tänyt vuonna 1976.
11832: jaustyö on pääosin valmistunut. Tutkimusase- Mekrijärven tutkimusaseman lisätilojen raken-
11833: malla on järjestetty kesällä 1976 ensimmäistä taminen tulisi sisällyttää johonkin vuoden 1977
11834: kertaa biologian opetukseen liittyvät kenttä- työohjelmista. Rakennustöiden tulisi käynnistyä
11835: kurssit. Syyskesällä 1976 tutkimusasemalla käyn- syksyn 1977 aikana. Työvoimaviranomaisilta
11836: nistyi Suomen Akatemian rahoittama vesakkojen saadun selvityksen mukaan työllisyystilanne Ilo-
11837: kemiallista torjuntaa koskeva tutkimushanke. mantsin kunnassa heikkenee vuoden 1977 alussa
11838: Tutkimusaseman välittömässä läheisyydessä ja erityisesti syyskaudella 1977. Kausivaihteluista
11839: on Sissosten tunnetun runonlaulajasuvun asuin- aiheutuvat työllisyystilanteen muutokset ovat
11840: paikka. Tilan rakennuksista osa on jo siirty- Ilomantsissa keskimääräistä suuremmat johtuen
11841: nyt Ilomantsin kunnan omistukseen. Vielä yk- kunnan elinkeinorakenteen alkutuotantovaltai-
11842: sityisessä omistuksessa olevat rakennukset kunta suudesta. Varsin laajamittainen polttoturpeen
11843: pyrkii saamaan mahdollisimman pian omistuk- tuotanto ja siihen liittyvät muut toimenpiteet
11844: seensa. Ilomantsin kunta on pyytänyt korkea- ajoittuvat kevät-syyskauteen. Niin asuntoraken-
11845: koululta tukea ja toimenpiteitä Sissosten pirtti- tamisen kuin muun rakennustoiminnan odote-
11846: rakennuksen entisöimismahdollisuuksien tutki- taan selvästi supistuvan vuoden 1977 puolella
11847: miseksi. Ilomantsin kunnan ja Joensuun korkea- Ilomantsissa.
11848: koulun pyrkimyksenä on muodostaa Mekrijärven Edellä lausutun perusteella ehdotamme edus-
11849: luonnontieteellis-kansantieteellisestä tutkimus- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11850: asemasta toimiva, aseman toimialaan kuuluvaa
11851: tutkimusta ja perinnetietouden tunnetuksi te- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
11852: kemistä palveleva kokonaisuus. menpiteisiin Joensuun korkeakoulun
11853: Tutkimusaseman toimintaedellytykset eivät Mekrijärven tutkimusaseman majoitus-
11854: nykyisellään ole vielä tyydyttävät. Käytettävissä ja huoltotilojen rakennustöiden rahoituk-
11855: sen turvaamiseksi.
11856: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1977.
11857:
11858: Pauli Puhakka Erkki Korhonen
11859: Uki Voutilainen Matti Puhakka
11860: Jouko Tuovinen Lea Sutinen
11861: Reino Karpola Aili Vaittinen-Kuikka
11862: 292 1977 vp.
11863:
11864: Toivomusaloite n:o 265.
11865:
11866:
11867:
11868:
11869: Rantala ym.: Määrärahasta Työväen Sivistysliitto r.y:n Ranta-
11870: Toivalan kurssikeskuksen tak\•nnuslainojen maksamista varten.
11871:
11872:
11873: E d u s k u n n a 11 e.
11874:
11875: Työväen Sivistysliitto TSL ry on rakentanut Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
11876: kurssikeskuksen Kuopion Ranta-Toivalaan pal- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11877: velemaan ensisijaisesti maamme itä- ja pohjois-
11878: osien aikuiskoulutustarpeita. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11879: Kurssikeskuksen rakentamiseen ja sen ylläpi- 350 000 markan määrärahan ottamiseksi
11880: toon Työväen Sivistysliitto ei ole saanut valtion- valtion vuoden 1978 tulo- ja menoar-
11881: apua, vaikka kurssikeskus on toiminnallaan vioesitykseen Työväen Sivistysliitto TSL
11882: osoittautunut välttämättömäksi ajatellen varsin- r.y:n Ranta-Toivalan kurssikeskuksen
11883: kin maamme itäosien aikuiskoulutustarpeita. rakennuslainojen maksamista varten.
11884: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
11885:
11886: Jorma Rantala Lasse Lehtinen Eino Grönholm
11887: 1977 vp. 293
11888:
11889: Toivomusaloite n:o 266.
11890:
11891:
11892: Rekonen ym.: Kuntien peruskoulumenojen valtionosuuden lisää-
11893: misestä.
11894:
11895: Ed u s kun n a 11 e.
11896:
11897: Kuluvan vuoden valtion tulo- ja menoarvios- Oppilaiden ryhmäkoon suurentaminen aiheut-
11898: sa on supistettu valtion osuutta peruskoulume- taa lisääntyvästi järjestyshäiriöitä luokissa. Li-
11899: noihin mm. koulukyydityskustannusten kasvua säksi suuri ryhmäkoko haittaa opetusta sekä
11900: rajoittamalla, supistamalla oppilasruokailoa se- oppilaiden eriyttämistä. Pitkällä tähtäyksellä
11901: kä opetuksen ohjaustoimintaa. ryhmäkoon suurentaminen vaikuttaa myös
11902: Koululaiskyydityksen supistamisesta joutuvat opettajien työllisyyteen oppilasikäluokkien pie-
11903: kärsimään paitsi varsinaisten maalaiskuntien syr- netessä samanaikaisesti. Aivan lähivuosina oli-
11904: jäseutujen lapset myös taajaan asuttujen kuntien sikin päin vastoin harkittava perusopetusryh-
11905: ja kaupunkien koululaiset. Tunnettuahan on, et- män koon pienentämistä yleisesti.
11906: tä jo varsin lyhyen koulumatkan kulkeminen Pienten maaseutukoulujen epätarkoituksen-
11907: esim. bussilla koulutien vaarallisuuden vuoksi mukaisen lakkautumisen estämiseksi olisi myös
11908: etenkin alimpien luokkien oppilaiden suhteen ryhdyttävä erityistoimenpiteisiin, jotta voitai-
11909: olisi erittäin perusteltua. Yhdistämällä koululais- siin säilyttää kyläkouluverkosto mahdollisim-
11910: kuljetukset syrjäseuduilta kuntakeskukseen suun- man taajana esikoulutoiminnan aloittamiseen
11911: tautuvan muun llikennöimistarpeen kanssa ne mennessä, joka osaltaan helpottaa näiden kou-
11912: palvelisivat muitakin kuin vain syrjäseutujen lujen säilymistä. Peruskoulun toiminnan turvaa-
11913: koululaisia. Valitettavasti kuluvan vuoden aika- miseksi olisi edelleen tarpeellista säilyttää tu-
11914: na tapahtuva koululaiskuljetuksiin myönnetyn kiopetuskiintiö vähintään entisen suuruisena.
11915: valtionosuuden supistuminen uhkaa supistaa Samoin olisi voitava turvata oppilaskirjastojen
11916: koululaiskuljetuksia, vaikka niitä tulisi monis- määrän ja laadun kehittäminen, koska perus-
11917: takin eri syistä jopa lisätä nykyisestään. kouluopetus entistä enemmän nojaut~1u oppi-
11918: Vähintään yhtä hämmästyttävää on oppilas- kirjojen ulkopuolelta saataviin tietoihin. Ny-
11919: ruokailon supistaminen kuluvana vuonna. Pihis- kyiset oppilaskirjastot kouluissa ovat pääosin
11920: tämällä oppilaiden ruokamenoista ei maksutase- sisällöltään vanhentuneita kirjoja käsittäviä ja
11921: ongelmia ratkaista eikä työllisyyttä turvata tässä määrällisesti riittämättömiä.
11922: maassa. Oppilasruokailu on kehittynyt vuosien Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
11923: varrella ja siitä on muodostunut pääateria suu- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11924: rimmalle osalle oppilaita. Työläisperheissä, joissa
11925: molemmat vanhemmat ovat pakotettuja käymään että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
11926: ansiotyössä, ei ravintorikkaan ja monipuolisen menpiteisiin valtionosuuden lisäämisek-
11927: aterian saamiseen päiväsaikaan ole edes käytän- si peruskoulumenoihin kunnille vähin-
11928: nön mahdollisuuksia. Useimmissa työläis- ja vä- täänkin vuotta 1976 vastaavalle ta-
11929: hävaraisissa perheissä ei ole siihen varaa. Nyt solle, jotta koululaiskyydityksen ;a op-
11930: kuitenkin aiotaan oppilasruokailustakin tinkiä. pilasruokailun supistaminen voidaan es-
11931: Tällainen ei voi olla oikein. tää ;a että pienten kouluien epätarkoi-
11932: Peruskoulussa tapahtuvaa opetusta heikenne- tuksenmukainen lakkauttaminen este-
11933: tään suurentamalla asetuksella määrättyjä ope- tään sekä tukiopetusta ia koulukiriasto-
11934: tusryhmän kokoja sekä yhdistelemällä eri vuo- jen kehittämistä suoritetaan kuten pe-
11935: siluokilla tai samalla vuosiluokalla olevia eri ruskouluun siirtymisen yhteydessä on
11936: opetusryhmiä joissakin aineissa. edellytetty.
11937: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1977.
11938:
11939: Heimo Rekonen Pauli Uitto E.-J. Tennilä
11940: Marjatta Stenius Pauli Puhakka Aarne Koskinen
11941: Ensio Laine Taisto Sinisalo Oili Suomi
11942: 294 1977 vp.
11943:
11944: Toivomusaloite n:o 267.
11945:
11946:
11947:
11948:
11949: Saarto ym.: Sirola-opiston rakennussuunnitelmien toteuttamisesta.
11950:
11951:
11952: Ed u s k u n n a 11 e.
11953:
11954: Sirola-opisto -nimisessä kansanopistossa suo- ja siltä kannalta nyt tehtävät työt ovat erittäin
11955: ritettiin vuoden 197 4 aikana peruskorjaus- ja merkittäviä. Opistossa opiskelee etupäässä var-
11956: parannustöitä, joita on jatkettu seuraavina vuo- sin vaikeassa taloudellisessa asemassa olevia
11957: sina. Nämä työt opisto on joutunut lainoitta· nuoria, joten oppilasmaksuja ei voida korottaa
11958: maan lainavaroin. Kouluhallitus on hyväksynyt vastaamaan opiston menoja.
11959: kyseiset korjaustyöt. Rakennuksen vanhuuden Sirola-opiston suunnitelmat edellyttävät noin
11960: takia on putkistot jouduttu kokonaan uusimaan 1 milj. markan rakennusavustusta.
11961: ja saneeraamaan oppilastiloja. Opiston kannalta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11962: välttämättöminä parannustöinä on aloitettu nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11963: mm. lisäasuntojen rakentaminen, koska tilan- muksen,
11964: ahtaus on suuri. Henkilökunnan tilakysymys
11965: on myös muodostanut opistolle ongelman. Opis- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
11966: to on pyrkinyt peruskorjaus- ja laajennussuun- menpiteisiin Sirola-opiston rakennus-
11967: nitelmissaan ottamaan erityisesti huomioon suunnitelmien toteutumisetz varmistami-
11968: opiston merkittävän rakennustaiteellisen arvon seksi.
11969: Helsingissä 11 päivänä helmikuu ta 1977.
11970:
11971: Veikko Saarto Arto Merisaari
11972: 1977 vp. 295
11973:
11974: Toivomusaloite n:o 268.
11975:
11976:
11977:
11978:
11979: Salonen: Kaupallisen koulutuksen järjestämisestä keskisellä
11980: Uudellamaalla.
11981:
11982:
11983: E d u s k u n n a II e.
11984:
11985: Suoritettujen tutkimusten mukaan on keski- minen hoitaa ensi ,tilassa, koska mainitut kun-
11986: sellä Uudellamaalla täydellinen tyhjiö kaupal- nat yhdessä muodostavat asukasluvultaan suu-
11987: lisen koulutuksen suhteen. Lähimmät oppilai- rimman sellaisen alueen Suomessa, jossa ei ole
11988: tokset sijaitsevat Helsingissä, Hyvinkäällä ja lainkaan kaupallisen koulutuksen opetuspaik-
11989: Lohjalla. koja.
11990: Helsingin seutukaavaliiton suorittaman selvi- Edellä esitetyn perusteella ehdotan eduskun-
11991: tyksen mukaan tarvitaan keskisellä Uudella- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11992: maalla, mihin luetaan Vantaan, Järvenpään ja
11993: Keravan kaupungit sekä Tuusulan kunta, lähi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11994: vuosina vähintään 180-aloituspaikkainen kaup- kaupallisen koulutuksen iärjestämiseksi
11995: paoppilaitos. keskisellä Uudellamaalla siten, että kou-
11996: Vantaan-Keravan-Järvenpään-Tuusulan lutus voitaisiin aloittaa viimeistään ku-
11997: alueella tulisi kaupallisen koulutuksen järjestä- luvalla vuosikymmenellä.
11998: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1977.
11999:
12000: Markku Salonen
12001: 296 1977 vp.
12002:
12003: Toivomusaloite n:o 269.
12004:
12005:
12006:
12007:
12008: Salonen: Määrärahasta Lohjan kauppaoppilaitoksen lisätilojen ra-
12009: kentamista varten.
12010:
12011:
12012: E d u s k u n n a 11 e.
12013:
12014: Lohjan kaupungin omistama Lohjan kaup- mistä ryhmätyötiloista. Laajennussuunnitelmat
12015: paoppilaitos palvelee läntisen Uudenmaan suo- ovat valmiina.
12016: menkielisiä. Kauppaoppilaitoksen merkitys on Edellä esitetyn perusteella ehdotan kun-
12017: näin ollen varsin keskeinen läntisellä Uudella- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12018: maalla. Se on myös erittäin tiiviissä käytössä, muksen,
12019: päivisin kauppaoppilaitoksena ja iltaisin työ-
12020: väenopistona. Toimintoja haittaa kuitenkin li- että hallitus ottaisi vuoden 1978 tulo-
12021: sätilojen puute. Laitoksesta puuttuvat kokonaan ja menoarvioesitykseen riittävän suurui-
12022: liikuntatilat aputiloineen ja huutava puute on sen määrärahan Lohjan kauppaoppilai-
12023: myös nykyaikaiselle opetukselle välttämättö- toksen lisätilojen rakentamista varten.
12024: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
12025:
12026: Markku Salonen
12027: 1977 vp. 297
12028:
12029: Toivomusaloite n:o 270.
12030:
12031:
12032:
12033:
12034: Savola ym.: Eläinlääketieteellisen korkeakoulun siirtämisestä
12035: Kuopioon.
12036:
12037:
12038: E d u s k u n n a 11 e.
12039:
12040: Eläinlääketieteellisen korkeakoulun siirtä- Kuopion korkeakoulun kehittämiseksi tulisi
12041: mistä Kuopioon ovat esittäneet mm. terveyden- sen aloituspaikkoja lisätä. Tällöin huomio olisi
12042: huollon koulutuskomitea ja hajasijoituskomitea. ensisijaisesti kiinnitettävä sellaisille aloille, joil-
12043: Näiden lisäksi myös eläinlääketieteellisten opin- la on oleellinen merkitys alueen elinkeinoelä-
12044: tojen uudistamistaimikunta on katsonut siir- mälle. Eläinlääketieteellinen korkeakoulu sopisi
12045: rolle olevan perusteita. hyvin Kuopioon, sillä alue on karjatalousval-
12046: Eläinlääketieteellisen korkeakoulun siirtämi- taisinta koko maassa.
12047: nen Kuopioon on perusteltavissa mm. sillä, että Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12048: korkeakoulun toiminta on nykyisellään vinou- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12049: tunut voimakkaasti ns. lemmikkieläinvaltaisek- muksen,
12050: si kun sen sijaan hyötyeläinsektori on jäänyt
12051: varsin kehittymättömäksi. On ilmeistä, että että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
12052: painopiste on muutettavissa vain . siirtämällä menpiteisiin eläinlääketieteellisen kor-
12053: korkeakoulu karjatalousvaltaiselle alueelle. keakoulun siirtämiseksi Kuopioon.
12054: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
12055:
12056: Petter Savola Jorma Rantala AarnePulkkinen
12057: Olavi Martikainen Juuso Häikiö Reino Karpola
12058: Toivo Yläjärvi Veikko Vennamo Paavo Vesterinen
12059:
12060:
12061:
12062:
12063: 38 0877001791
12064: 298 1977 rd.
12065:
12066: Hemställningsmotion nr 271.
12067:
12068:
12069:
12070:
12071: Sigfrids m.fl.: Om frigörande av yrkesläroanstaltslärare för prak-
12072: tik i arbetslivet.
12073:
12074:
12075: Till Riksdagen.
12076:
12077: För lärare som arbetar inom yrkesläroanstal- och hans sociala förmåner bör ju garanteras
12078: ter är det viktigt att ha en fortlöpande kon· också under en praktikperiod. Det borde där-
12079: takt med näringslivet, där utvecklingen och för undersökas, vilka möjligheter det finns att
12080: förändringarna i dag sker mycket snabbt. En skapa ett system med återkommande praktik-
12081: sådan kontakt är en förutsättning för att lära- möjligheter för lärare.
12082: ren effektivt skall kunna förbereda och skola Hänvisande till det ovan sagda föreslår un-
12083: sina elever för de uppgifter, som väntar dem i dertecknade vördsamt, att riksdagen ville be-
12084: arbetslivet. sluta hemställa,
12085: En möjlighet till levande kontakt vore, att
12086: läraren då och då för en kortare tid skulle att regeringen mdtte låta utreda, buru-
12087: frigöras från undervisningen för att ta anställ- vida lärare i yrkesläroanstalt borde be-
12088: ning inom den sektor av näringslivet han un· redas möjlighet att /ör en kortare tid
12089: dervisar i. På detta sätt skulle han hålla sig a frigöras från undervisningsarbetet för
12090: jour med utvecklingen inom sin bransch och praktik i arbetslivet, och, om detta an-
12091: ha en reell uppfattning om, vilka krav som ses motiverat, undersöka bur förtjänst-
12092: ställs på hans elever från arbetslivets sida. nivån och de sociala /örmånerna för
12093: Ett sådant arrangemang är knappast möjligt läraren under sådana förhållanden kun-
12094: utan samhällets stöd. Lärarens förtjänstnivl de tryggas.
12095: Helsingfors den 10 februari 1977.
12096:
12097: Elly Sigfrids Håkan Malm
12098: 1977 vp. 299
12099:
12100: Toivomusaloite n:o 271. Suomennos.
12101:
12102:
12103:
12104:
12105: Sigfrids ym.: Ammattioppilaitosten opettajien vapauttamisesta
12106: harjoittelemaan työelämään.
12107:
12108:
12109: E d u s kun n a 11 e.
12110:
12111: Ammattioppilaitoksissa työskenteleville opet- myös harjoittelukauden aikana. Olisi tämän ta-
12112: tajille on jatkuva kontakti elinkeinoelämään, kia tutkittava, mitä mahdollisuuksia olisi luo-
12113: jossa kehitys ja muutokset tänään tapahtuvat da toistuvia harjoittelumahdollisuuksia opet-
12114: erittäin nopeasti, tärkeä. Tällainen kontakti on tajalle antava systeemi.
12115: edellytys sille, että opettaja voi tehokkaasti Edellä olevaan viitaten allekirjoittaneet eh-
12116: valmistaa ja kouluttaa oppilaansa niihin tehtä- dottavat kunnioittavasti eduskunnan hyväksyt-
12117: viin, jotka odottavat heitä työelämässä. täväksi toivomuksen,
12118: Mahdollisuus elävään kontaktiin olisi se, että
12119: opettaja silloin tällöin lyhyeksi ajaksi vapau- että hallitus selvityttäisi, olisiko am·
12120: tettaisiin opettamisesta, jotta hän voisi työsken- mattioppilaitosten opettajille annettava
12121: nellä elinkeinoelämän sillä sektorilla, jolla hän mahdollisuus vapautua lyhyeksi a;aksi
12122: opettaa. Tällä tavalla hän pysyisi kehityksen opetustyöstä työelämässä tapahtuvaa
12123: tasalla omalla alallaan ja hänellä olisi reaalinen harjoittelua varten, ja ;os tätä pidetään
12124: käsitys siitä, mitkä vaatimukset asetetaan hänen perusteltuna, tutkisi sen, miten opetta-
12125: oppilailleen työelämän taholta. jan ansiotaso ja sosiaaliset edut tällais-
12126: Tällainen järjestely on tuskin mahdollinen il- ten olosuhteiden vallitessa voitaisiin
12127: man yhteiskunnan tukea. Onhan opettajan an- turvata.
12128: siotaso ja ,hänen sosiaaliset etunsa turvattava
12129: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
12130:
12131: Elly Sigfrids Håkan Malm
12132: 300 1977 vp.
12133:
12134: Toivomusaloite n:o 272.
12135:
12136:
12137:
12138:
12139: Sipiläinen ym.: Määrärahasta opiskelijoiden koti- ja opiskelupaik-
12140: kakunnan välisistä matkoista saamien alennusten korvaami-
12141: seksi liikennöitsijöille.
12142:
12143:
12144: E d u s k u n n a 11 e.
12145:
12146: Vuonna 197.3 linja-autoliikenteen harjoitta- seuraavia alennuskeinoja: erilaisten vero- ja
12147: jien tekemä päätös poistaa opiskelija-alennus maksuhelpotusten toteuttaminen, julkisista va-
12148: matkoista opiskelu- ja kotipaikkakunnan välillä roista myönnettävät korvausmäärärahat, joilla
12149: merkitsi huomattavaa matkakustannusten nou- mahdollistettaisiin erityisalennus eräille kansa-
12150: sua opiskelijoille. Tämä on tapahtunut saman- laisryhmille. Maaliskuussa 1974 on liikennemi-
12151: aikaisesti kaikkien muiden välttämättömyyskus- nisteriö ilmoittanut harkitsevansa mahdollisuut-
12152: tannusten noustessa opintotuen määrällistä ke- ta toteuttaa opiskelija-alennukset linja-autolii-
12153: hitystä huomattavasti nopeammin. Matkakus- kenteessä julkisilla varoilla. Tällöin tavoitteeksi
12154: tannukset rasittavat erityisesti kotipaikkakun- esitettiin mahdollisuutta päästä valtionrauta-
12155: tansa ulkopuolella opiskelevia, joita maamme teillä .noudatettavaan käytäntöön.
12156: peruskoulun jälkeisistä opiskelijoista on yli Edellä olevan mahdollisuuden toteutuminen
12157: puolet eli noin 85 000. aiheuttaisi n. 1 450 000 mk:n menoerän, jolla
12158: Tosin opiskelijoille myönnetään alennus val- korvattaisiin 17 mk noin 85 000 opiskelijalle.
12159: tionrautateillä, mutta se auttaa ainoastaan osaa Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
12160: opiskelijoista. Etenkin Pohjois-Suomessa muo- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12161: dostuu linja-autoyhteyksistä ainoa mahdollisuus
12162: liikkua joukkokuljetusvälineitä käyttäen. että hallitus ottaisi valtion vuoden
12163: Vuonna 197.3 jätetyssä linja-autoliikenteen 1978 tulo- ;a menoarvioesitykseen
12164: kustannuskomitean mietinnössä on päädytty 1 450 000 markan määrärahan opiskeli-
12165: lopputoteamukseen, ettei kustannuksia voida ioiden koti- ;a opiskelupaikkakunnan
12166: suoranaisilla toimenpiteillä alentaa olennaisesti. välisistä matkoista saamien alennusten
12167: Toimikunta esitti kuitenkin harkittavaksi mm. korvaamiseen liikennöitsi;öille.
12168: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
12169:
12170: Juhani Sipiläinen Kerttu Hemmi Terhi Nieminen
12171: Juhani Orrenmaa Anneli Kivitie
12172: 1977 vp. 301
12173:
12174: Toivomusaloite n:o 273.
12175:
12176:
12177:
12178:
12179: Sipiläinen ym.: Määrärahasta kaupallisen opetuksen aloittamiseksi
12180: Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa.
12181:
12182:
12183: E d u s kun n a 11 e.
12184:
12185: Taloudellinen ja siihen läheisesti liittyvä kau- käynnissä oleellisesti lisääntynyt ja saanut uusia
12186: pallinen koulutus on ollut merkittävässä määrin muotoja. Myös rajakauppa - osana idänkaup-
12187: esillä laadittaessa Lappeenrannan teknillisen paa - on tullut yleisen huomion kohteeksi ja
12188: korkeakoulun toimintasuunnitelmia. Taloudelli- ansaitsee lisätutkimusta sekä tutkimukseen liit-
12189: sen opetuksen osuuteen tulevassa korkeakou- tyvää korkeampaa opetusta. Lappeenrantaan on
12190: lussa viittasi sekin, että valtioneuvoston 15. 9. perustettu Itä-Suomen ensimmäinen vapaava-
12191: 1969 määräämässä Lappeenrannan teknillisen rasto, jonka päätehtävänä on palvella Suomen
12192: korkeakoulun ensimmäisessä hallituksessa oli ja Neuvostoliiton välistä kauppaa. Niinikään
12193: myös kaupallinen koulutus näkyvästi edustet- täällä on jo pitkään tutkittu ja valmisteltu idän-
12194: tuna. Kaakkois-Suomen talouselämä ja monet kaupan informaatio- ja tuotenäyttelykeskuksen
12195: muut toimielimet ovat voimakkaasti viime vuo- perustamista. Kaikki nämä hankkeet palvellak-
12196: sien aikana korostaneet kaupallisten aineiden seen Suomen idänkauppaa parhaalla mahdolli-
12197: opetuksen merkitystä ja tärkeyttä myös Lap- sella tavalla tarvitsevat tuekseen myös korkea-
12198: peenrannan teknillisessä korkeakoulussa. koulutasoista opetusta.
12199: Kuten edellä sanottu osoittaa, on kaupallis- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
12200: taloudelliselle koulutukselle pyritty antamaan kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12201: melkoinen paino Lappeenrannan teknillisen kor-
12202: keakoulun opetusta kehitettäessä. Tämän on sa- että hallitus ottaisi vuoden 1978 tulo-
12203: nellut paitsi käytännön tarve, myös se perusta, ja menoarvioesitykseen 65 000 markan
12204: jolle korkeakoulun toiminta-ajatus on alunperin määrärahan selvityksen laatimiseksi kau•
12205: rakennettu. pallisen ja lähinnä idänkaupan opetuk-
12206: Korkeakoulun toimintojen käynnistymisen sen aloittamiseksi Lappeenrannan tek-
12207: jälkeen on idänkaupan osuus Suomen kaupan- nillisessä korkeakoulussa.
12208: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
12209:
12210: Juhani Sipiläinen Juhani Orrenmaa Kerttu Hemmi
12211: Anneli Kivitie Terhi Nieminen
12212: 302 1977 rd.
12213:
12214: Hemställningsmotion nr 27 4.
12215:
12216:
12217:
12218:
12219: Stenbäck m. fl.: Om inrättande av kursavdelningar i anslutning
12220: till yrkesskolor.
12221:
12222:
12223: Till Riksdagen.
12224:
12225: Behovet av facklig utbildning för vuxna Detta leder i praktiken tili att skolans rektor
12226: både som heltids- och deltidsstudier har allt- och lärare vid sidan av sitt dagliga arbete måste
12227: mera accentuerats under de senaste åren. Yr- handha arrangemangen kring olika kurser, vil-
12228: keskurscentralerna har ett relativt väl utbyggt ket i sin tur leder till att yrkeskurser inte
12229: nät och både handelsläroanstalterna och de ordnas i den omfattning det skulle vara möj-
12230: tekniska läroanstalterna har med stöd av res- ligt inom ramen för de ordinära yrkesläroan-
12231: pektive lagstiftning byggt ut sin kursverksam- stalternas verksamhet.
12232: het genom att inrätta särskilda kursavdelnin- Lagstiftningen och statsbidragsgrunderna för
12233: gar. främst de allmänna yrkesskolorna, men även
12234: Då det är uppenbart, att yrkeskurscentra- för lantbruksläroanstalter, läroanstalter i hus-
12235: lerna inte kan tillgodose behoven av fort- och lig ekonomi, sjukvårdsläroanstalter o.s.v. bör
12236: kompletteringsutbildning inom den yrkesut- därför med det snaraste revideras och förnyas
12237: bildande sektorn i alla regioner, är det synner- så att läroanstalternas möjligheter att inrätta
12238: ligen väsentligt, att också de övriga ordinära särskilda kursavdelningar med därtill hörande
12239: yrkesläroanstalterna än de inom handel och kursföreståndare och övrig nödig personal, som
12240: teknik ges större möjligheter än hittills att berättigar tili statsunderstöd, skulle underlät-
12241: handha och utveckla yrkeskursverksamheten. tas.
12242: Detta påpekades också av den statliga vuxen- Hänvisande tili det ovan anförda föreslår vi
12243: utbildningskommitten, som år 1975 överläm- vördsamt, att riksdagen ville hemställa,
12244: nade sitt slutbetänkande (1975:28). Dessa
12245: läroanstalter är i dag tvungna att ordna fri- att regeringen måtte vidta dtgärder
12246: stående yrkeskurser av varierande längd och för att möjliggöra inrättandet av sär-
12247: natur vid sidan av den ordinära utbildningen skilda kursavdelningar i anslutning tili
12248: utan möjligheter att anställa personal, som på yrkesskolorna.
12249: heltid skulle ansvara för kursverksamheten.
12250: Helsingfors den 11 februari 1977.
12251:
12252: Pär Stenbäck Christoffer Taxell Henrik Westerlund
12253: 1977 vp. 303
12254:
12255: Toivomusaloite n:o 274. Suomennos.
12256:
12257:
12258:
12259:
12260: Stenbäck ym.: Kurssiosastojen perustamisesta ammattikoulujen
12261: yhteyteen.
12262:
12263:
12264: Ed u s kun n a 11 e.
12265:
12266: Aikuisten ammatillisen kasvatuksen tarve koulun rehtorin ja opettajien täytyy jokapäi-
12267: sekä koko- että osapäiväopintoina on yhä vain väisen työnsä ohella hoitaa erilaisten kurssien
12268: korostunut viime vuosina. Ammattikurssikes- järjestelyt, mikä osaltaan johtaa siihen, että
12269: kuksilla on suhteellisen hyvin rakennettu verk- ammattikursseja ei järjestetä siinä laajuudessa
12270: ko ja sekä kauppaoppilaitokset että teknilliset kuin olisi mahdollista tavanomaisten ammatti-
12271: oppilaitokset ovat laajentaneet kurssitoimintaan- oppilaitosten toiminnan puitteissa.
12272: sa perustamalla erityisiä kurssiosastoja. Lainsäädäntö ja valtion avun perusteet, jot-
12273: Koska on ilmeistä, että ammattikurssikeskuk- ka koskevat ensi sijassa yleisiä ammattikouluja,
12274: set eivät pysty tyydyttämään ammattikoulutuk- mutta myöskin maatalousoppilaitoksia, kotita-
12275: sen alan jatko- ja täydennyskoulutuksen tarpei- lousoppilaitoksia, sairaanhoito-oppilaitoksia jne.,
12276: ta kaikilla alueilla, on varsin olennaista, että tulee tästä syystä mitä pikimmin tarkistaa ja
12277: myöskin muille tavanomaisille ammattioppilai- uudistaa siten, että helpotettaisiin oppilaitos-
12278: toksille kuin kaupan ja tekniikan alalla anne- ten mahdollisuuksia perustaa erityisiä valtion
12279: taan nykyistä suuremmat mahdollisuudet hoi- apuun oikeuttavia kurssiosastoja niihin kuulu-
12280: taa ja kehittää ammattikurssitoimintaa. Tätä vine esimiehineen ja muine tarpeellisine hen-
12281: korosti myös valtion aikuiskasvatuskomitea, kilökuntineen.
12282: joka vuonna 1975 jätti lopullisen mietintönsä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
12283: (1975:28). Näiden oppilaitosten on nykyisin nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12284: pakko järjestää erillisiä, eripituisia ja eriluon- muksen,
12285: teisia ammattikursseja tavanomaisen opetuk- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
12286: sensa ohella voimatta palkata henkilökuntaa, joilla tehtäisiin mahdolliseksi erityisten
12287: joka voisi kokopäiväisenä vastata kurssitoimin- kurssiosastojen perustaminen ammatti-
12288: nasta. Tämä johtaa käytännössä siihen, että koulujen yhteyteen.
12289: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
12290:
12291: Pär Stenbäck Christoffer Taxell Henrik Westerlund
12292: 304 1977 vp.
12293:
12294: Toivomusaloite n:o 275.
12295:
12296:
12297:
12298:
12299: Stenius ym.: Teknisten alojen harjoittelupaikkoja koskevan lain
12300: säätämisestä.
12301:
12302:
12303: E d u s k u n n a 11 e.
12304:
12305: Teknisten alojen harjoittelupaikkojen saanti tulon kannalta harjoittelu on välttämätöntä.
12306: on viime vuosina jatkuvasti vaikeutunut. Esi- Riittämättömästä lainamuotoisesta opintotues-
12307: merkiksi Tampereella oli tarjolla vuonna 1975 ta johtuen on osa opinnoista rahoitettava kesä-
12308: 40 % vähemmän harjoittelupaikkoja kuin edel- ansioilla." Esimerkiksi Tampereella toimivat
12309: lisenä vuonna ja vuonna 1976 70% vähem- suuryritykset ovat joko huomattavasti vähentä-
12310: män kuin 197 5. Nämä luvut perustuvat Tam- neet tai olleet kokonaan ottamatta harjoitteli-
12311: pereen työvoimapiirin ja Tampereen teknilli- joita viime aikoina. Harjoittelulailla tulisi vel-
12312: sen korkeakoulun opiskelijoiden tekemiin kar- voittaa yritykset osoittamaan riittävä määrä tek-
12313: toituksiin. Kuitenkin harjoittelu on teknillisis- nisten alojen ohjattuja harjoittelupaikkoja, taa-
12314: sä oppilaitoksissa tällä hetkellä pakollista ja ta työtä vastaava palkka ja määritellä harjoit-
12315: teknillisissä korkeakouluissa vapaaehtoista, telijan työehdot. Laissa tulisi säätää yrityksille
12316: mutta sen katsotaan kuitenkin kuuluvan oleel- erityinen harjoitteluvero, josta yritys v_apautuu
12317: lisena osana tutkinnon sisältöön siten, että se osoittaessaan riittävän määrän harjoittelupaik-
12318: sisältyy suorituspistejärjestelmään. koja, joka olisi suhteutettu yrityksissä toimi-
12319: Tällä hetkellä harjoittelun sisältö ei useasti- van koulutetun työvoiman määrään.
12320: kaan ole niveltynyt teoreettiseen opiskeluun Yritykset tulisi velvoittaa suunnittelemaan
12321: eikä niinmuodoin ole todellisuudessa edesaut- harjoittelun sisältö yhdessä korkeakoulujen
12322: tanut ammattipätevyyden saavuttamista. kanssa siten, että se niveltyy teoreettiseen opis-
12323: Tampereen teknillisessä korkeakoulussa on keluun. Edelleen harjoittelupaikkojen välitys
12324: kerätty keväällä 1976 opiskelijoiden toimesta tulisi antaa työvoimaministeriön tai ammatti-
12325: adressi, jossa vedottiin valtioneuvostoon har- kasvatushallituksen tehtäväksi.
12326: joittelulain säätämiseksi. Sen allekirjoitti yli 700 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12327: korkeakoulun opiskelijaa sekä yksimielisesti yli- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12328: oppilaskunnan edustajisto ja killat. muksen,
12329: Adressissa perusteltiin harjoittelulain säätä- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
12330: misen välttämättömyyttä muunmuassa seuraa- menpiteisiin harjoittelulain säätämisek-
12331: vasti: "Ammatillisen pätevyyden saavuttami- si, jolla velvoitetaan yritykset osoitta-
12332: nen vaatii teorian opiskelun ohella käytännön maan riittävä määrä teknisten alojen
12333: harjoittelua. Lisäksi harjoittelu motivoi opis- harjoittelupaikkoja, taataan työtä vas-
12334: kelua ja helpottaa valmistumisen jälkeen työ- taava palkka ja määritellään harjoitteli-
12335: elämään siirtymistä. Myös opiskelijan toimeen- jan työehdot.
12336: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1977.
12337:
12338: Marjatta Stenius Taisto Sinisalo
12339: E.-J. Tennilä M. Kainulainen
12340: Heimo Rekonen Oili Suomi
12341: Pauli Puhakka Maija Rajantie
12342: 1977 vp. 305
12343:
12344: Toivomusaloite n:o 276.
12345:
12346:
12347:
12348:
12349: Suomi ym.: Valtionapusäännösten laajentamisesta koskemaan
12350: myös kuntien yhteisesti hankkimia kirjastoautoja.
12351:
12352:
12353: E d u s k u n n a 11e.
12354:
12355: Kuntakohtaiset tilastot kirjojen Iainaajien valtionapu on kuntakohtainen. Näistä syistä
12356: määrän lisääntymisestä sen jälkeen kun kuntiin kirjastoautotoiminta on kohdannut rajoituksen-
12357: on hankittu kirjastoautoja, osoittavat selvästi sa: säännökset estävät kuntien rajaseuduilla
12358: ihmisten halun pyrkiä kehittävän vapaa-ajan- asuvia ihmisiä lainaamasta kirjoja kotinsa vie-
12359: toiminnan pariin. Lukemisen harrastus on li- reen ajavasta kirjastoautosta, ja tämä siksi, että
12360: sääntynyt uusien lainauspisteiden myötä. Ne auto on toisen kunnan omistama.
12361: kuntalaiset, jotka asuvat kaukana kunnan kes- Opetusministeriön kouluhallitukselle antamat
12362: kustasta, jossa kirjasto tavallisimmin sijaitsee, ohjeet kirjastoauton hankinnasta edellyttävät,
12363: ovat voineet kirjastoautojen toiminnan ansiosta että auto on tehokkaassa käytössä kirjaston lai-
12364: kehittää kirjallisuudenharrastuksiaan. Yleisenä naajien palveluksessa. Tämän vuoksi tulisi ryh-
12365: myönteisenä piirteenä on lisäksi se, että kir- tyä kirjastoautojen toimintaa kehittämään siten,
12366: jastoautot ovat vetäneet nuoria ihmisiä voimak- että kuntien rajat eivät olisi esteenä lainaus-
12367: kaasti puoleensa ja näin nuorison älyllinen ke- toiminnalle. Kuntien yhteiset toimenpiteet lai-
12368: hitys on saanut kirjallisuuden harrastuksesta naustoiminnan kehittämiseksi ja maakuntakir-
12369: varman ja luotettavan perustan. jastojen yhteyteen hankittavien. kirjastoautojen
12370: Kuntien päätäntäelimet ovat todenneet kir- käyttö koko maakunnan tarvetta silmälläpitäen
12371: jastoautotoiminnan olevan taloudellisesti edul- korjaisivat tilanteen.
12372: lisen kuntalaisia viihdyttävän ja kehittävän toi- Edellä olevan perusteellä ehdotamme edus-
12373: mintamuodon. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12374: Kunnilla on oikeus itse järjestää kirjasto-
12375: autotoimensa lain ja asetuksen säätämissä ra- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12376: joissa. Lainaustoimintaa harjoitetaan kuntien kirjastoautoja koskevan valtionapusään-
12377: sisäisenä toimintamuotona ja vain maakunta- nöksen laajentamiseksi koskemaan myös
12378: kirjastot voivat toimia yli kuntarajojen. Myös kuntien yhteisesti hankkimia ja käyttä-
12379: miä kirjastoautoja.
12380: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
12381:
12382: Oili Suomi Marjatta Stenius
12383: Siiri Lehmonen Arto Merisaari
12384: Aarne Koskinen
12385:
12386:
12387:
12388:
12389: 39 0877001791
12390: 306 1977 vp.
12391:
12392: Toivomusaloite n:o 277.
12393:
12394:
12395:
12396:
12397: Suomi ym.: Ammattikursseille osallistuvien vapaa-ajan harrastus-
12398: toiminnan laajentamisesta.
12399:
12400:
12401: Ed us kunnalle.
12402:
12403: Kurssimuotoisen ammattikoulutuksen laaje- tävinä vapaa-ajantoimintoina kannatettavia ja
12404: neminen on asettanut kasvavia vaatimuksia am- näiden mahdollistaminen kurssikeskuksissa olisi
12405: mattikurssikeskuksissa opiskelevien nuorten omiaan edistämään nuorten viihtyvyyttä ja sa-
12406: harrastustoiminnan turvaamiseksi. Näiden vaa- malla myös valmiutta ottamaan vastaan ammat-
12407: timusten toteuttaminen olisi mahdollista va- tikurssien yhteydessä annettavaa koulutusta.
12408: raamalla ammattikurssikeskuksiin ja niiden Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
12409: asuntoloiden yhteyteen riittävät vapaa-ajanviet- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12410: toon soveltuvat ja tarvittavat toimitilat ja vä-
12411: lineet. Tämäntyyppisissä sisäoppilaitoksissa tu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12412: lisi tilat järjestää siten, että erilaiset harrastus- ammattikursseille osallistuvien vapaa-
12413: muodot eivät kohtaisi vaikeuksia. Ohjelmalliset ajan harrastustoiminnan laajentamiseksi
12414: kulttuuritoiminnat, urheilu, opintokerhot, ajan- varaamalla kurssikeskuksiin ja niiden
12415: vietepelit, musiikin kuuntelu ja vaikkapa tanssi oppilasasuntoloiden yhteyteen riittävät
12416: ovat keskinäisen seurustelun muotoina ja kehit- toimitilat ja välineet.
12417: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
12418:
12419: Oili Suomi Marjatta Stenius Aarne Koskinen
12420: 1977 vp. 307
12421:
12422: Toivomusaloite n:o 278.
12423:
12424:
12425:
12426:
12427: Suomi ym.: Valtionapusäännösten laajentamisesta koskemaan
12428: myös kuntien yhteisesti hankkimia kirjastoveneitä.
12429:
12430:
12431: E d u s k u n n a II e.
12432:
12433: Maamme saaristokuntien asukkaista suuri usein yksinään pysty kirjastovenehankintaa suo-
12434: osa jää vaille niitä yhteiskunnan tarjoamia si- rittamaan ja kuitenkin valtionapu on kuntakoh-
12435: vistystyön etuja ja palveluja, jotka manner- tainen. Vaidonapusäännösten tulisi laajentua
12436: alueella asuville ovat jokapäiväisiä. Mm. kirjal- koskemaan saaristokuntien yhteisesti hankki-
12437: lisuuden heijastama monimuotoinen maailma mia kirjastoveneitä.
12438: kirjaston palvelujen kautta on saariston asuk- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
12439: kaille harvinaista, siksi hankalien ja pitkien kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12440: välimatkojen päässä kirjastot sijaitsevat. Saa-
12441: loiston asukkaiden lukemisen tarvetta voitaisiin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12442: suuresti auttaa kuntien yhteisesti hankkimien saaristokuntien kirjastoveneitä koske-
12443: kirjastoveneiden kautta. Vesillä liikkuvat kir- van valtionapusäännöksen laajentami-
12444: jastot palvelevat tehokkaasti useita kuukausia seksi koskemaan myös kuntien yhtei-
12445: saariston kaukaisimpiakin asukkaita ja kirjasto- sesti hankkimia ja käyttämiä kirjasto-
12446: veneen käyttöä lisäävät voimakkaasti saariston veneitä.
12447: kesävieraat. Vähävaraiset saaristokunnat eivät
12448: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
12449:
12450: Oili Suomi Anna-Liisa Jokinen
12451: Christoffer Taxell Arto Merisaari
12452: 308 1977 vp.
12453:
12454: Toivomusaloite n:o 279.
12455:
12456:
12457:
12458:
12459: Sutinen ym.: Lisäyksestä vuoden 1977 tulo- ja menoarvioon
12460: Tohmajärven Seudun Musiikkiyhdistys r.y:lle soitonopettajan
12461: palkkaamiseen.
12462:
12463:
12464: E d u s k u n n a 11 e.
12465: Musiikkiharrastuksen edistämiseksi ja opis- misiä erilaisina yhtyeinä oli vuonna 1976 yh-
12466: kelumahdollisuuksien ja viihtyvyyden lisäämi- teensä 48 kertaa.
12467: seksi rajaseudulla ovat Tohmajärven, Kiteen ja Yhteistyö Joensuun musiikkiopiston kanssa
12468: Värtsilän kuntien musiikinharrastajat liittyneet on ollut erittäin kiinteää, mitä ilman toiminta
12469: vuonna 1970 yhteen perustamalla Tohmajär- ei olisi pystynyt vireytymään nykyiseen mit-
12470: ven Seudun Musiikkiyhdistys r.y:n, jonka koti- taansa eikä olisi pystytty saamaan korkean
12471: paikka on Tohmajärvi. ammattitaidon omaavaa soitonopettajaa. Tar-
12472: Yhdistyksen tarkoituksena on ollut edistää koituksena onkin saada Tohmajärvelle Joen-
12473: musiikinharrastusta ja kohottaa sen taiteellista suun musiikkiopiston sivuosasto, mistä neu-
12474: tasoa alueellaan. Yhdistys on tukenut sekä votteluja käydään parhaillaan. Kun sivuosaston
12475: :aineellisesti että aatteellisesti vapaaehtoista mu- saaminen vie aikansa on monipuolisen musii-
12476: siikinopiskelua järjestämällä opetusta, konsert- kinopetuksen turvaamiseksi ja korkean tason
12477: teja ja esiintymisiä erilaisissa tilaisuuksissa sekä säilyttämiseksi syytä saada palkattua päätoi-
12478: järjestämällä kesäisin 1-2 viikon mittaisia minen soitonopettaja, johon Tohmajärven Seu-
12479: musiikkileirejä. dun Musiikkiyhdistyksellä ei ole taloudellisia
12480: Kolmen kunnan ainutlaatuinen yhteistyö ja mahdollisuuksia ilman valtion tukea.
12481: kuntien antama taloudellinen tuki on mahdol- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12482: listanut sen, että 1. 8. 1976 alkaen on yhdis- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12483: tykselle palkattu ensimmäinen päätoiminen muksen,
12484: työntekijä, joka on nimitetty toiminnanjohtaja- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
12485: opettajaksi ja joka hoitaa klarinetin, saksofonin tyksen 50 000 markan määrärahan otta-
12486: ja rumpujen soiton opetuksen. misesta lisäyksenä valtion vuoden 1977
12487: Vuoden 1976 elokuussa oli oppilasjakauma: tulo- ja menoarvioon T ohmajärven
12488: jousisoittimet 49, puhaltimet 37 ja rummut Seudun Musiikkiyhdistys r.y:lle soiton-
12489: 25, yhteensä 111, joista uusia oli 51. Esiinty- opettajan palkkaamiseen.
12490: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
12491:
12492: Lea Sutinen Erkki Korhonen
12493: Reino Karpola Jouko Tuovinen
12494: Pauli Puhakka Aili Vaittinen-Kuikka
12495: Matti Puhakka Uki Voutilainen
12496: 1977 vp. 309
12497:
12498: Toivomusaloite n :o 280.
12499:
12500:
12501:
12502:
12503: Söderman: Kalatalouden koulutuskeskuksen perustamisesta Pa-
12504: raisten kaupunkiin.
12505:
12506:
12507:
12508: E d u s k u n n a 11 e.
12509:
12510: Kalastus ja kalatalous kokonaisuudessaan on hallinnon alaisena toimeenpantava ja molem-
12511: Suomessa merkityksellinen elinkeino, joka hyö- pia kieliryhmiä palveleva opetustoiminta. Tätä
12512: dyntää kalakantoja, vesistöjemme uusiutuvia varten on esitetty valtakunnallisen koulutuslai-
12513: luonnonvaroja. Maamme meri- ja sisävesikalas- toksen sijoittamista Turun seudulle kaksikieli-
12514: tukseen osallistuu selvitysten mukaan noin seen kuntaan.
12515: 10 000 ammattikalastajaa. Vapaa-aikanaan vir- Kalatalouden koulutuskeskuksen sijoittami-
12516: kistyksekseen kalastavia harrastajia on heidän nen kaksikieliselle paikkakunnalle on erittäin
12517: lisäkseen lähes kaksi miljoonaa kansalaista. Ka- tärkeätä sen vuoksi, että noin 40 % ammatti-
12518: lataloudella on meillä merkitystä tärkeätä eläin- kalastajista on ruotsinkielisiä. Oppilaitosta ei
12519: valkuaista sekä ihmisravinnoksi että eläinten myöskään pitäisi sijoittaa suureen kaupunkikes-
12520: rehuksi tuottavana elinkeinona ja myös vapaa- kukseen, vaan laitoksen pitäisi sijaita niin lä-
12521: ajanharrastuksena ja ulkoilumuotona. Pelkäs- hellä itse toimintaa, ts. kalastajia ja kalavesiä,
12522: tään kalansaaliimme anto on vuosittain yli 200 kuin mahdollista.
12523: milj. markkaa. Paraisten kauppalanhallitus on vuonna 1974
12524: Kalatalouden kehitys on tärkeältä osaltaan tuonut julki seuraavat seikat, jotka puoltane-
12525: riippuvainen sen piirissä toimivan henkilöstön vat koulutuskeskuksen sijoittamista Paraisiin:
12526: koulutuksesta. Niin alkutuotantoon osallistuvat "1) Parainen lienee käytännössä kaksikieli-
12527: kalastajat kuin kalakaupan ja -teollisuuden hen- sin paikkakunta Turun seudulla (60 % ruot-
12528: kilökunta on saatava nykyaikaiseen, maamme sinkielisiä, 40 % suomenkielisiä, suomenkielis-
12529: muihin ammattisektoreihin verrattavaan koulu- ten osuus lisääntymässä) .
12530: tukseen. Tämän vuoksi on erityistä painoa pan- 2) Parainen sijaitsee lähellä hyviä kalavesiä.
12531: tava sekä ammatillisen että opistotasoisen ka- 3) Paraisilla ja naapurikunnissa on verrat-
12532: latalousalan koulutuksen kehittämiselle ja aloit- tain suuri määrä ammattikalastajia.
12533: tamiselle maassamme. Tästä tavoitteesta ovat 4) Kauppalan alueen halki kulkee erittäin
12534: varmasti kaikki kalatalousalan yhteisöt ja alal- monta hyvää laivaväylää.
12535: la toimivat henkilöt yksimielisiä. 5) Kiinteät tieyhteydet.
12536: Keväällä 1975 sai mietintönsä valmiiksi ope- 6) Lyhyt etäisyys palvelutaajamaan (kaup-
12537: tusministeriön asettama laajapohjainen kalata- palan keskustaajama tarjoaa kaikki tarvittavat
12538: lousopetustoimikunta. Mietinnössään toimikun- peruspalvelut oppilaitoksen henkilökunnalle ja
12539: ta toteaa, että kalatalousalan koulutusta ei ole oppilaille) .
12540: määrällisesti eikä laadullisesti toteutettu tar- 7) Lyhyt etäisyys Turkuun (21 km).
12541: koituksenmukaisesti maassamme. Yksivuotiset
12542: kalastajakoulut eivät täytä nykyajan vaatimuk- 8) Hyvät yhteydet Turkuun, eli päivisin
12543: sia, ja opistotasoinen teknikkokoulutus on yh- linja-autovuoroja vähintään joka ;..2 tunti.
12544: den järjestön hoidossa ilman keskitettyjä opis- 9) Hyviä satamavaihtoehtoja.
12545: kelumahdollisuuksia. Kalatalousopetuksen jär- 10) Lyhyt etäisyys ja hyvät yhteydet Turun
12546: jestämiseksi on em. toimikunta esittänyt, että Yliopistoon, Aho Akademihin sekä Saaristome-
12547: riittävän ammatillisen peruskoulutuksen ja opis- ren tutkimuslaitokseen.
12548: totasoisen koulutuksen kehittämiseksi muodos- 11) Lähiympäristössä harjoitettu monipuo-
12549: tetaan aikaisempaa laajempi, ammattikasvatus- linen kalastus.
12550: 310 Toivomusaloite n:o 280
12551:
12552:
12553: 12) Lyhyt etäisyys ja hyvät yhteydet Turus- 18) Erittäin helppo tunti- ja tilapäisopet-
12554: sa sijaitseviin kalasäilyke- ja kalakaupan yrityk- tajatyövoiman saanti.
12555: siin. 19) Parainen sijaitsee kehitysalueen rajalla
12556: 13) Lähiympäristöstä löydettävät hyvinkin ja voidaan katsoa saariston kehitysalueen kes-
12557: erilaiset vesistötyypit. kukseksi.
12558: 14) Paikkakunnalla SlJaltsevien yritysten 20) Laitoksen sijoittaminen Paraisille mer-
12559: tarjoama erityisopetustyövoima. (Paraisten Kal- kitsisi samalla erinäisiä positiivisia vaikutuksia
12560: kin ja Naviren konepuolen insinöörit, kemis- koko kehitysalueelle, mikä myös käy ilmi Län-
12561: tit, ekonomit jne.) si-Turunmaan kehitysaluekomission yksimieli-
12562: 15) Turunmaan ammattikoulun opetustyö- sestä puoltavasta lausunnosta."
12563: voima sekä paikallisen lukion ja kansanopiston
12564: opetus työvoima. Edellä sanottuun viitaten ehdotan kunnioit-
12565: 16) Eri tonttivaihtoehdot joko keskustassa tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
12566: kunnallistekniikalla taikka periferiassa hyvien sen,
12567: yhteyksien varrella. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12568: 17) Paikkakunnan väestöpohja, joka lienee kalatalouden koulutuskeskuksen kiireel-
12569: riittävä jotta sekä opettajat että oppilaat viih- liseksi perustamiseksi ja sen sijoittami-
12570: tyisivät (ei liian pieni, ei liioin liian suuri) . seksi Paraisille.
12571: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
12572:
12573: Jacob Söderman
12574: 1977 vp. 311
12575:
12576: Toivomusaloite n:o 281.
12577:
12578:
12579:
12580:
12581: Tenhiälä ym.: Helsingin yliopiston maatalouskirjaston muuttami-
12582: sesta maatalousalan tieteen keskuskirjastoksi.
12583:
12584:
12585: E d u s k u n n a 11 e.
12586:
12587: Helsingin yliopiston maatalouskirjasto ori minen eri maiden ·tärkeimpien maatalouskirjas-
12588: tällä hetkellä asemaltaan tavallinen tiedekunta- tojen kesken. Se osallistuu myös FAO:n alulle
12589: kirjasto. Se joutuu toimimaan samoissa puit- panemaan ATK-pohjaiseen AGRIS-tietojärjes-
12590: teissa kuin sellaiset kirjastot, jotka toimivat telmään, jonka merkitys maailmanlaajuisena kir-
12591: eri yliopistoissa tai korkeakouluissa olevien tie- jallisuuden tallennus- ja hakujärjestelmänä on
12592: dekuntien saman alan tiedekuntakirjastoina. huomattava. Yhteistoiminta neljän pohjois-
12593: Esimerkiksi lääketieteellinen tiedekuntakirjasto maisen maatalouskirjaston kesken on perintei-
12594: on Helsingissä, Turussa, Kuopiossa ja Oulus- sesti ollut kiinteätä.
12595: sa. Maatalouskirjasto on kuitenkin käytännös- Vaikka maatalouskirjastolla ei ole keskuskir-
12596: sä toiminut jo vuosia myös alansa keskuskir- jaston oikeuksia ja asemaa, se kuitenkin täyt-
12597: jastona koko maassa. Tähän sillä onkin hyvät tää hyvin ne vaatimukset, jotka valtioneuvoston
12598: edellytykset. Kirjaston kokoelmat ovat laajat päätös lokakuun 26. päivältä 1972 keskuskir-
12599: ja monipuoliset ja ne ovat kaikkien tarvitsijoi- jastoille asettaa. Keskuskirjasto-oikeuksien
12600: den käytössä. Kirjaston palvelut ovat hyvin ke- myöntäminen virallistaisi täten jo vuosia val-
12601: hittyneet, joten kasvava määrä muita kirjasto- linneen käytännön. Se antaisi myös mahdolli-
12602: ja ja yksityisiä asiakkaita koko maasta tukeu- suudet kehittää maan ainoata maatalousalan
12603: tuu toiminnassaan maatalouskirjaston erilaisiin kirjastoa sen laajentuneen tehtäväkentän ja eri-
12604: palveluihin. Maatalouskirjasto on alallaan ainut- tyisesti lisääntyneiden kansainvälisten velvoit-
12605: laatuinen sikäli, että vastaavaa maatalousalan teiden mukaisesti.
12606: kirjavalikoimaa ei ole mahdollisuus pitää asiak- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
12607: kaiden saatavana yleisissä kirjastoissa ja muuta tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
12608: maatalousalan kirjastoa ei ole olemassa. Maa- sen,
12609: talouskirjasto vastaa toiminnaltaan myös keskus- että hallitus tekisi päätöksen Helsin-
12610: kirjastoa sikäli, että se kuuluu hiljattain perus- gin yliopiston maatalouskirjaston muut-
12611: tettuun kansainväliseen AGLINET-verkostoon, tamisesta maatalousalan tieteen keskus-
12612: jonka tarkoituksena on kaukopalvelun edistä- kirjastoksi.
12613: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
12614:
12615: Hannu Tenhiälä Heikki Perho
12616: Aino Karjalainen Toivo T. Pohjala
12617: Toivo Yläjärvi
12618: 312 1977 vp.
12619:
12620: Toivomusaloite n:o 282.
12621:
12622:
12623:
12624:
12625: Tennilä ym.: Alueteatterilain aikaansaamisesta.
12626:
12627:
12628: E d u s k u n n a 11 e.
12629:
12630: Elämänolosuhteet kehitysalueilla ovat poik- maakunnalliset näytelmät, kuten Salakaato ja
12631: keuksellisen vaikeat. On puutetta työpaikoista, Liemmajoen Anni.
12632: koulutusmahdollisuudet ovat vähäiset, terveys- Alueteatteritoiminta tulisikin välttämättä va-
12633: palvelut keskimääräistä heikommat jne. Kehi- kiinnuttaa säätämällä alueteatterilaki. Tässä
12634: tysalueiden jälkeenjääneisyys tuntuu myös kult- laissa on alueteatteritoiminnalle luotava riittä-
12635: tuuripalvelusten vähäisyytenä. vät taloudelliset ja muut toimintaedellytykset.
12636: Kehitysalueiden kulttuuritarjonnan lisäämi- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
12637: sessä on ollut erittäin merkittävää alueteatteri- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12638: kokeilu. Esim. Rovaniemen teatteri on saanut
12639: vahvan aseman Lapissa kiertuetoimintansa an- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12640: siosta. Erityisen suosituiksi ovat muodostuneet alueteatterilain aikaansaamiseksi.
12641: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
12642:
12643: Esko-Juhani Tennilä Heimo Rekonen
12644: M. Kainulainen Marjatta Stenius
12645: 1977 vp. 313
12646:
12647: Toivomusaloite n:o 28.3.
12648:
12649:
12650:
12651:
12652: Tikka ym.: Kouvolan teknillisen oppilaitoksen suunnittelutöiden
12653: aloittamisesta.
12654:
12655:
12656: E d u s k u n n a 11 e.
12657:
12658: Kouvolan talousalue käsittää huomattavasti sinänsä teknillistä opetusta ja Kouvolan kau-
12659: yli 100 000 asukkaan alueen, joka on voimak- punki on omasta puolestaan valmis tarjoamaan
12660: kaasti teollistunut alue. Tälle talousalueelle on teknilliselle oppilaitokselle kunnolliset toimin-
12661: sijoittunut useita yrityksiä ja teollisuuslaitoksia, tamahdollisuudet.
12662: jotka tarvitsevat tällä hetkellä ja tulevaisuudes- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
12663: sakin entistä enemmän teknillisen koulutuksen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12664: saanutta henkilökuntaa. Erityisen suuri on tek-
12665: nillisen henkilökunnan tarve itse Kouvolan että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
12666: kaupungissa, joka on hyvin nopeasti kasvava menpiteisiin teknillisen oppilaitoksen
12667: pienteollisuus- ja yritysmaailman kehityspiste. suunnittelutöiden aloittamiseksi Kouvo-
12668: Kouvolan talousalueelta puuttuu tätä nykyä laan.
12669: tyystin teknillinen opetus. Alue tarvitsee jo
12670: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
12671:
12672: Seppo Tikka Olli Helminen
12673:
12674:
12675:
12676:
12677: 40 0877001791
12678: 314 1977 vp.
12679:
12680: Toivomusaloite n:o 284.
12681:
12682:
12683:
12684:
12685: M. Tuominen ym.: Määrärahasta Suomen Rauhanpuolustajat r.y:n
12686: työn tukemiseen.
12687:
12688:
12689: E d u s k u n n a 11 e.
12690:
12691: Maamme suurin rauhanjärjestö, Suomen teen että eri teemoja käsitelleisiin foorumeihin.
12692: Rauhanpuolustajat r.y., yhdistää piiriinsä eri- Joukossa oli maamme kaikkien merkittävien
12693: laisia poliittisia ja yhteiskunnallisia järjestöjä poliittisten puolueiden ja suurten kansalaisjär-
12694: ja eri maailmankatsomuksia edustavia kansa- jestöjen edustajia ja arvovaltaisia valtuuskuntia
12695: laisia toimintaan rauhan ja kansojen välisen muista seitsemästä Itämeren maasta.
12696: ystävyyden puolesta sodan vaaraa vastaan. Pait- Suomen Rauhanpuolustajat oli pääjärjestäjä-
12697: si omassa maassa harjoitettua valistustyötä, jär- nä yhdessä kansainvälisen valmistelevan toimi-
12698: jestöllä on erittäin vilkkaat kansainväliset yh- kunnan kanssa Maailmankonferenssin kokoon-
12699: teydet ja yhteistoimintaa lukuisten maiden rau- tuessa Helsinkiin 23-26. 9. kilpavarustelun
12700: hanjärjestöjen kanssa. Suomen Rauhanpuolus- lopettamisen, aseistariisunnan ja jännityksen lie-
12701: tajat tekee tunnetuksi Suomen harjoittamaa ventämisen puolesta. Konferenssiin osallistui
12702: rauhanpolitiikkaa kansainvälisissä konferens- 500 edustajaa 90 maasta ja 50 kansainväli-
12703: seissa, eri maissa järjestetyissä tilaisuuksissa ja sestä järjestöstä ja lisäksi 600 edustajaa Suo-
12704: yhteyksissä eri kansojen edustajiin. Toiminnal- mesta. Konferenssin suurta merkitystä korosti
12705: laan järjestö lisää kansainvälistä tietoutta, joka myös Tasavallan Presidentin läsnäolo maail-
12706: on kansojen keskeisen yhteistoiminnan kehit- mankonferenssin avajaisissa, joissa pääministe-
12707: tymisen ensimmäinen edellytys. ri Miettunen esitti Suomen hallituksen terveh-
12708: Suomen Rauhanpuolustajien useat aloitteet dyksen.
12709: ovat herättäneet laajaa kansainvälistä huomio- Rauhanpuolustajien toimesta on järjestetty
12710: ta ja myönteistä kiinnostusta maatamme koh- lukuisia konferensseja, joissa esitelmöivät huo-
12711: taan. Mainittakoon esimerkiksi jo perinteitä mattavat ulkomaiset ja kotimaiset asiantuntijat.
12712: omaavan rauhanviikon järjestäminen, jonka Järjestö julkaisee ja levittää kansainvälisiä ky-
12713: aikana on sadoittain kokouksia, seminaareja, symyksiä selvittävää dokumenttiaineistoa ja
12714: konferensseja, joukkotilaisuuksia, näyttelyjä ja julkaisee 6 kertaa vuodessa ilmestyvää "Rauhan
12715: solidaarisuuskonsertteja, joiden osallistujamää- puolesta" -lehteä. Järjestö harjoittaa myös hu-
12716: rä on noussut useampaan sataantuhanteen. manitääristä toimintaa keräämällä ja lähettämäl-
12717: Rauhanpuolustajain toiminnan merkitystä ys- lä apua sodasta kärsivälle siviiliväestölle Indo-
12718: tävällisten suhteiden kehittymiselle osoittaa Kiinassa, Afrikassa, Lähi-Idässä sekä fasistisen
12719: mm., että tästä toiminnasta ovat kehittyneet terrorin uhriksi joutuneelle väestölle Chilessä.
12720: vilkkaasti toimivat ystävyysseurat Suomi-Viet- Suomen Rauhanpuolustajat on pannut alulle
12721: nam-seura ja Suomi-Chile-seura. Lähi-Idän on- neljän maan kalottialueen yhteistyön rauhan ja
12722: gelmien ja selkkausten rauhanomaisesta selvit- ystävyyden puolesta ja tukee jatkuvasti tätä toi-
12723: tämisestä YK:n päätösten mukaisesti rauhan- mintaa.- Suomen Rauhanpuolustajain toimesta
12724: puolustajat ovat harjoittaneet laajaa valistus- on perustettu Rauhankulttuuritoimikunta, jon-
12725: työtä. ka jäseninä on 27 kulttuurijärjestöä sekä lukui-
12726: Suomen Rauhanpuolustajat järjesti 28-30. sia tunnettuja eri alojen kulttuurihenkilöitä,
12727: 5. 1976 Helsingissä Itämeren maiden ja Nor- sekä Rauhankasvatustoimikunta, johon kuuluu
12728: jan rauhanpäivät, jotka muodostuivat yleisen kasvatus- ja koulutusalojen tutkijoita sekä opet-
12729: kansalaismielipiteen voimakkaaksi ilmaisuksi tajia.
12730: ETYK:in päätösten toteuttamisen ja aseistarii- Ottaen huomioon Suomen Rauhanpuolusta-
12731: sunnan edistämisen puolesta. Päivilie osallistui jain suuresti laajentuneen työsaran olisi järjes-
12732: 1 500 henkeä sekä Finlandia-talon päätilaisuu- tön saatava nykyistä paljon huomattavampaa
12733: Toivomusaloite n:o 284 315
12734:
12735: taloudellista tukea. Yksistään suomalaisten Edellisen perusteella ehdotamme kunnioit-
12736: edustajain lähettäminen erilaisiin kansainväli- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12737: siin rauhankysymystä pohtiviin tilaisuuksiin
12738: vaatii huomattavia menoja. Vaikka järjestön että hallitus ottaisi vuoden 1978 tulo-
12739: toiminta nojaa kansalaisten vapaaehtoiseen tu- ja menoarvioesitykseen 350 000 markan
12740: keen, taloudelliset vaikeudet, joita inflaatio on määrärahan Suomen Rauhanpuolustaiat
12741: entisestäänkin lisännyt, kahlehtivat työtä, jolla r.y:n työn tukemiseen.
12742: on kansallisesti ja kansainvälisesti suuri mer-
12743: kitys.
12744: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1977.
12745:
12746: Mirjam Tuominen Olavi Martikainen Pirkko Työläjärvi
12747: Tellervo Koivisto Terhi Nieminen Aarne Saarinen
12748: 316 1977 vp.
12749:
12750: ToivomUsaloite n:o 28.5.
12751:
12752:
12753:
12754:
12755: R. Tuominen ym.: Puukaupallisen ammattikoulutuksen järjestä~
12756: misestä.
12757:
12758:
12759: E d u s k u n n a 11 e.
12760:
12761: Metsä- ja puutaloudella on kansamme hyvin- omaan metsätaloutta, puun rakennetta ja omi-
12762: voinnille ensiarvoinen merkitys. Metsäteolli- naisuuksia, puutuotteita ja rakentamista hyvin
12763: suuden tuotteet edustavat puolta koko viennis- tuntevia myyntimiehiä.
12764: tämme. Raakapuun kauppa merkitsee paljon Kokemukset metsä- ja puutalouden kaupalli-
12765: maaseudun tulonmuodostuksessa. Puun korjuu, siin ja hallinnollisiin tehtäviin erikoistetusta
12766: kuljetus ja jalostus työllistävät maaseudun väes- koulutuksesta ovat akateemisella tasolla osoit-
12767: töä. Pelkästään markkinapuun hakkuu työllisti tautuneet jo 30 vuoden aikana alan markki-
12768: 1975 noin 50 000 ihmistä. Suurteollisuuden noinnin kilpailukyvyn kannalta myönteisiksi.
12769: rinnalla on meillä yli maan levittäytynyt puuta Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen
12770: jalostavaa pienteollisuutta. tiedekunnan puukaupallisen linjan metsänhoi-
12771: Metsä- ja puutalouden laajuudesta ja erityis- tajakoulutuksen lisäksi tarvitaan kuitenkin vas-
12772: luonteesta johtuen sen piirissä työskentelevät taavanlaista opistotasoista koulutusta. Tällaisen
12773: tarvitsevat nimenomaan tälle alalle tarkoitetun keskiasteen ammattihenkilöiden koulutuspohja
12774: koulutuksen kyetäkseen asiantunteviin puun on nykyisin hyvin kirjava. Näissä tehtävissä
12775: käyttöä edistäviin teknisiin, taloudellisiin ja toimii arviolta 2 000 henkeä ja peruskoulutuk-
12776: kaupallisiin ratkaisuihin. sen aloittamistarve on kiireellinen ja tuntuva.
12777: Sekä viennin että kotimaankaupan kehitys Kun on kysymys maamme metsä- ja puutalou-
12778: on johtanut siihen, että normaalistikin aktiivis- den sekä alan teollisuuden ja kaupan kannalta
12779: ta kauppamieskuntaa on mekaanisen metsäteol- merkittävästä asiasta, ehdotamme edellä olevan
12780: lisuuden tuotteiden myynnissä jatkuvasti lisät- perusteella eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12781: tävä. Tämä koskee erityisesti puutuotteiden muksen,
12782: kenttämyynnissä tarvittavaa henkilökuntaa. Kil-
12783: pailu esimerkiksi rakennustuotteiden kaupassa että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
12784: on kiristynyt ja sikäli kuin puuta korvaavat menpiteisiin peruskouluun pohjautuvan
12785: vaihtoehdot lisääntyvät, meille tärkeiden puu- puukaupallisen ammattikoulutuksen jär-
12786: tuotteiden menekin turvaaminen edellyttää kas- jestämiseksi metsä- ja puutalousoppilai-
12787: vavia ponnisteluja. Tällöin tarvitaan nimen- toksissa.
12788: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1977.
12789:
12790: Risto Tuominen Anna-Liisa Linkola Lea Sutinen
12791: Mauno Forsman Pekka Jokinen Matti Puhakka
12792: Mikko Pesälä Esko J. Koppanen Jouko Tuovinen
12793: Markus Aaltonen Uki Voutilainen Pirkko Aro
12794: Meeri Kalavaineo Juhani Sipiläinen Taisto Sinisalo
12795: Mikko Kaarna Pauli Puhakka Olli Helminen
12796: Seppo Tikka Paavo Tiilikainen
12797: 1977 vp. 317
12798:
12799: Toivomusaloite n:o 286.
12800:
12801:
12802:
12803:
12804: Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1977 tulo- ja menoarvioon
12805: iltaoppikouluissa opiskelevien opiskelukustannusten korvaa-
12806: miseksi.
12807:
12808:
12809: E d u s k u n n a 11e.
12810:
12811: Vapaaehtoinen opiskelu sekä itsensä kehittä- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
12812: minen ovat sekä yhteiskunnan että ihmisen kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
12813: itsensä kannalta erittäin kannatettavia harras- vomuksen,
12814: tuksia. Tämän vuoksi ei tulisi taloudellisesti
12815: vaikeuttaa niiden toimintaa, jotka normaalin päi- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
12816: vätyönsä lisäksi haluavat kouluttaa itseään U- tyksen 1 miljoonan markan määrärahan
12817: taoppikoulussa tai oppikoulujen Utalinjoilla. ottamisesta lisäyksenä vuoden 1977 tu-
12818: Valtion tulisi tukea toimintaa niin, että se olisi lo- ja menoarvioon iltaoppikoulujen ja
12819: ilmaista ja että lukukausimaksuja ei perittäisi. oppikoulujen iltalinjojen lukukausimak-
12820: Samoin tulisi oppimateriaali saada joko mak- sujen poistamiseen ja niissä opiskele-
12821: sutta tai ainakin mahdollisimman halpaan hin- vien tarvitseman oppimateriaalin hinnan
12822: taan. korvaamiseen.
12823: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1977.
12824:
12825: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
12826: 318 1977 vp.
12827:
12828: Toivomusaloite n:o 287.
12829:
12830:
12831:
12832:
12833: Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1977 tulo- ja menoarvioon
12834: kokoontumistilojen järjestämiseksi nuorille.
12835:
12836:
12837: E d u s k u n n a 11 e.
12838:
12839: On käsittämätöntä, että nuorisolle ei ole jär- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
12840: jestetty sopivia kokoontumistiloja riittävästi. tyksen 1 miljoonan markan arviomäärä-
12841: Tämä on nuorison väheksymistä. Kaikissa hyvin rahan ottamisesta lisäyksenä vuoden
12842: hoidetuissa maissa nuorisolle järjestetään ko- 1977 tulo- ja menoarvioon käytettäväk-
12843: koontumistilat kaikkialla maassa. Näin ei ole si kokoontumistilojen järjestämiseksi
12844: asianlaita Suomessa. nuorille.
12845: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
12846: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12847: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1977.
12848:
12849: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
12850: 1977 vp. 319
12851:
12852: Toivomusaloite n:o 288.
12853:
12854:
12855:
12856:
12857: Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1977 tulo- ja menoarvioon
12858: pienkoulujen pelastamiseksi tehtävää selvitystä varten.
12859:
12860:
12861: E d u s k u n n a 11 e.
12862:
12863: Pienkoulujen hävittäminen on aikaansaanut Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
12864: tuhoisaa jälkeä laajalla maaseudullamme ja syr- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12865: jäseuduilla sekä sivualueilla. Tätä kansamme
12866: etujen vastaista koulukeskittämisen linjaa tuki- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
12867: vat kaikki muut puolueet paitsi SMP. tyksen 5 000 markan määrärahan otta-
12868: Kun nyt seuraukset ja jäljet ovat pelottavat, misesta lisäyksenä vuoden 1977 tulo- ja
12869: on alettu puhua pienkoulujen tarpeellisuudesta. menoarvioon sen seikan kiireellisesti
12870: Mutta puheet ja lupaukset eivät ole sama kuin selvittämiseksi, millä tavoin jäljellä ole-
12871: teot. vat pienkoulut voitaisiin pelastaa sekä
12872: Näitä tekoja tarvitaan kiireellisesti ja jopa uudelleen herättää henkiin tarpeellises-
12873: lakkautettuja pienkouluja olisi uudelleen herä- sa laajuudessa jo tuhotut pienkoulut
12874: tettävä henkiin. myös tyhjinä olevia kansakouluja hy-
12875: väksi käyttäen.
12876: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1977.
12877:
12878: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
12879: 320 1977 vp.
12880:
12881: Toivomusaloite n:o 289.
12882:
12883:
12884:
12885:
12886: Vennamo ym.: Eläinlääketieteellisen korkeakoulun sijoittamisesta
12887: Kuopioon.
12888:
12889:
12890: E d u s k u n n a 11 e.
12891: Yleisen edun mukaista olisi, että eläinlääke- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
12892: tieteellinen korkeakoulu siirrettäisiin viivyttele- menpiteisiin eläinlääketieteellisen kor-
12893: mättä Kuopion kaupunkiin. Samalla toteutet- keakoulun sijoittamiseksi Kuopion kau-
12894: taisiin valtakuntamme tasasuhtaista rakentamis- punkiin.
12895: ta ja hajasijoitusta.
12896: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
12897: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12898: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1977.
12899:
12900: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
12901: 1977 vp. 321
12902:
12903: Toivomusaloite n:o 290.
12904:
12905:
12906:
12907:
12908: Vennamo ym.: Lukion perustamisluvan saamisesta Kaavin kun-
12909: taan.
12910:
12911:
12912: E d u s kun n a 11 e.
12913:
12914: Kuopion läänissä Koillis-Savon seutukunnas- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
12915: sa lukion käynyt prosentti on läänin alhaisin. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12916: Tästä syystä on Kaavin kunnanvaltuusto teh-
12917: nyt päätöksen lukion perustamisesta kuntaan. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
12918: Samoin Kaavin kunnanhallitus on tehnyt asias- tJtenpiteisiin lukion perustamisluvan saa-
12919: ta hakemuksen 28. 1. 1977 laajoine perustelui- miseksi Kaavin kuntaan.
12920: neen.
12921: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
12922:
12923: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
12924:
12925:
12926:
12927:
12928: 41 0877001791
12929: 322 1977 vp.
12930:
12931: Toivomusaloite n:o 291.
12932:
12933:
12934:
12935:
12936: Vennamo ym.: Kuopion korkeakoulun toisen rakennusvaiheen
12937: aloittamisesta.
12938:
12939:
12940: E d u s k u n n a 11 e.
12941:
12942: Kuopion korkeakoulun toinen rakennusvai- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
12943: he olisi saatava kiireellisesti aloitetuksi. Tällä menpiteisiin Kuopion korkeakoulun toi·
12944: toimenpiteellä poistettaisiin maakunnan pahaa sen rakennusvaiheen aloittamiseksi.
12945: työttömyyttä suuresti.
12946: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
12947: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12948: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1977.
12949:
12950: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
12951: 1977 vp. 323
12952:
12953: Toivomusaloite n:o 292.
12954:
12955:
12956:
12957:
12958: Asunta ym.: Joustavamman menettelyn aikaansaamisesta viljan
12959: vientikauppoihin.
12960:
12961:
12962: E d u s k u n n a 11 e.
12963:
12964: Valtion viljavarastosta annetun lain mukaan edellyttäisi mahdollisimman nopeaa päätöstä
12965: valtioneuvosto voi päättää, että viljaa ja vilja- kaupanteossa, sillä vientikaupoissa useimmiten
12966: tuotteita saadaan viedä maasta vain valtion neuvottelun kohteen hinnat ovat voimassa vain
12967: viljavaraston toimesta tai sen antamalla luval- tiettyyn määräaikaan saakka, johon mennessä
12968: la ja asettamilla ehdoilla. Valtioneuvosto on tä- päätös tulisi saada käyttöön.
12969: hän lain kohtaan nojautuen antanut viljan ja Vastaisten vientikauppojen nykyistä jousta-
12970: viljatuotteiden maastavientiä koskevan päätök- vamman hoidon aikaansaamiseksi olisi kaupan-
12971: sen, jonka mukaan viljaa ja viljatuotteita saa- tekomenettelyä pyrittävä nopeuttamaan ja saa-
12972: daan viedä maasta vain valtion viljavaraston toi- maan joustavammaksi esimerkiksi noudattamal-
12973: mesta tai sen antamalla luvalla ja asettamilla la seuraavanlaista menettelyä:
12974: ehdoilla. Valtion varsinaiseen menoarvioon tulisi ot-
12975: Edellämainitun päätöksen mukaan tarkem- taa riittävä määräraha viljan vientitukeen. Kun
12976: mat määräykset ja ohjeet tämän päätöksen so- kunkin satovuoden osalta heti alkusyksystä on
12977: veltamisesta antaa tarvittaessa maa- ja metsäta- saatu selvitetyksi sadon määrä, sen sijoitusmah-
12978: lousministeriö. dollisuudet kotimaahan ja vientitarve, valtio-
12979: Viljan viennissä on käytännössä menetelty neuvosto päättäisi viennin aloittamisesta ja vien-
12980: viime aikoina seuraavasti: nin määristä. Vaitioneuvosto antaisi samalla
12981: Eduskunta on valtion menoarviossa kalente- myös valtion viljavarastolle oikeuden vienti-
12982: rivuosittain hyväksynyt viljan vientitukeen käy- tarvetta vastaavasti ryhtyä vientitoimiin, jotta
12983: tettävän määrärahan, joka kuitenkaan viime valtion viljavarastolla olisi mahdollisuus solmia
12984: vuosina, ottaen huomioon lisääntyneen viljayli- kauppoja myös pitemmällä toimitusajalla ja
12985: jäämän, ei ole ollut riittävä. Maa- ja metsäta- ottaa huomioon hintatasossa tapahtuva kehitys.
12986: louspoliittinen ministerivaliokunta on käsitellyt Samassa yhteydessä tulisi kauppa- ja teollisuus-
12987: viennin määrää ja ajankohtaa ja valtioneuvosto ministeriön kanssa sopia lähinnä siitä, mihin
12988: on tehnyt varsinaisen vientiä koskevan päätök- maahan ja missä määrin vienti tulisi suunnata.
12989: sen. Kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
12990: on neuvoteltu ja sovittu, mihin maahan kukin nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12991: myyntierä markkinoidaan ja mikä hintataso muksen,
12992: kussakin kaupassa voidaan hyväksyä.
12993: Käytännössä edellä selostettu menettely on että hallitus ryhtyisi pikaisesti sellai-
12994: merkinnyt siten kunkin kauppaerän osalta ta- siin toimenpiteisiin, joilla annettaisiin
12995: pahtuvaa yksityiskohtaista neuvottelua kauppa- valtion viljavarastolle nykyistä jousta-
12996: ja teollisuusministeriön kanssa. Tämä toimen- vampi vientimahdollisuus, jotta se voisi
12997: pide ehkä joskus on vaatinut turhan pitkän ajan mahdollisimman suuressa määrin käyt-
12998: ottaen huomioon maailmanmarkkinoilla tapah- tää hyväksi markkinatilanteessa tapah-
12999: tuvan hintatason vaihtelun. Tilanne monestikin tuvia muutoksia.
13000: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
13001:
13002: Mikko Asunta Kalevi Mattila Väinö Raudaskoski
13003: Eeva Kauppi Paavo Vesterinen Toivo Yläjärvi
13004: Mauno Manninen Taisto Tähkämaa Antero Juntumaa
13005: 324 Toivomusaloite n:o 292
13006:
13007:
13008: Ilkka Kanerva Erkki Pystynen Veikko Pihlajamäki
13009: Markku Salonen Irma Koski J. Juhani Kortesalmi
13010: Lauri Impiö Kullervo Rainio Georg C. Ehrnrooth
13011: Pentti Sillantaus Anna-Liisa Linkola Hannu Tenhiälä
13012: Elsi Hetemäki Tuure Junnila Seppo Tikka
13013: Toivo T. Pohjala Matti Maijala Mikko Pesälä
13014: Antero Salmenkivi Olavi Martikainen Lasse Lehtinen
13015: Erkki Häkämies Sylvi Saimo Reino Karpola
13016: Henrik Westerlund Esko Pekonen Heimo Linna
13017: Matti Asunmaa Erkki Korhonen Pekka Vilmi
13018: Sinikka Karhuvaara Aino Karjalainen Heikki Jartti
13019: Heikki Perho Lea Sutinen Esko Härkönen
13020: Juhani Saukkonen Mikko Kaarna Matti Hokkanen
13021: Saara Mikkola Veikko Vennamo Eero Lattula
13022: 1977 vp. 325
13023:
13024: Toivomusaloite n:o 293.
13025:
13026:
13027:
13028:
13029: Asunta ym.: Hirvivahinkojen korvausjärjestelmän aikaansaami-
13030: sesta.
13031:
13032:
13033: E d u s k u n n a 11 e.
13034:
13035: Nykyisen lainsäädännön mukaan korvataan metsänomistaja, omaisuusvero mukaanluettuna,
13036: hirvien metsille aiheuttamat vahingot pääsääntöi- maksaa veroa jatkuvasti 100-200 markkaa heh-
13037: sesti siten, että hirvien tuhoamalla alueella kor- taarilta vuosittain saamatta minkäänlaista tuloa.
13038: vataan uudet taimet ja istutuskustannukset, mi- Kun hirvet aiheuttavat tuhoa varttuneessa 2-
13039: käli taimien tuhoutumisprosentti katsotaan tar- 6 metrin korkuisessa männyntaimistossa, ei va-
13040: peeksi korkeaksi. Sensijaan useimmissa tapauk- hinkoa voida enää istutuksilla paikata, vaan
13041: sissa jää kokonaan korvaamatta usean vuoden, metsä joutuu kasvamaan koko kiertoajan, 70-
13042: joskus jopa vuosikymmenien kasvutappio. Tämä 100 vuotta, vajaatuottoisena. Myös näissä ta-
13043: epäkohta korostuu erityisesti siksi, että hirvet ei- pauksissa tulisi yhteiskunnan korvata metsän-
13044: vät syö tasapuolisesti kaikkien metsänomistajien omistajalle koitunut tappio, koska metsänomis-
13045: puita, vaan yleensä viihtyessään vuodesta toiseen tajan ei voi vähäisimmässäkään määrässä katsoa
13046: samoilla asuinsijoilla tuhoavat aina samojen met- olevan syypää hirvituhoihin.
13047: sänomistajien taimia. Usein vielä hirvialueet si- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
13048: jaitsevat heikommilla metsäpohjilla, kun taas hy- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
13049: vien metsäpohjien omistajia eivät hirvivahingot, sen,
13050: koivua lukuunottamatta, koske. Nykyisten met-
13051: säverotussäännösten mukaan hirvien vahingoitta- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13052: mista metsistä maksetaan jatkuvasti veroa, vaik- oikeudenmukaisen hirvivahinkojen kor-
13053: ka hirvet ovat useampaan kertaan syöneet uudel- vausjärjestelmän muodostamiseksi siten,
13054: leen istutetun taimiston. Nykyisen verokannan että myös hirvien aiheuttamat puuston
13055: mukaan verotettava tulo Etelä-Suomessa hehtaa- kasvutappiot ja varttuneessa taimistossa
13056: rilta vuosittain on hirvivahinkoalueille ( I B- hirvivahinkojen aiheuttama koko metsi-
13057: II veroluokan metsäpohja) noin 200-300 mk, kön kiertoajan kestävä vajaatuottoisuus
13058: josta 50 % :n marginaaliveroprosentin mukaan korvattaisiin täysimääräisenä.
13059: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
13060:
13061: Mikko Asunta Timo Mäki Toivo T. Pohjala
13062: P. Mäki-Hakola Mauri Miettinen Toivo Yläjärvi
13063: Tapani Mörttinen
13064: 326 1977 vp.
13065:
13066: Toivomusaloite n:o 294.
13067:
13068:
13069:
13070:
13071: Hautala ym.: Viljan varmuusvarastojen rakentamisesta.
13072:
13073:
13074: E d u s k u n n a 11 e.
13075:
13076: Maamme viljaomavaraisuuden turvaaminen ei Maahamme olisi mahdollisimman nopeasti ra-
13077: ole onnistunut siitäkään huolimatta, että tähän kennettava lisää suuria viljavarastoja. Tämän li-
13078: olisi ollut riittävät mahdollisuudet. Toistuvasti säksi tulisi rakentaa pienvarastoja, jotka muodos-
13079: epäedullisten sääolosuhteitten aiheuttamina ka- taisivat koko maan kattavan kuntakohtaisen ver-
13080: tovuosina on jouduttu elämään osittain ulkomai- koston. Pienvarastojen rakentaminen mm. yksirt-
13081: sen viljan varassa. Näin tapahtuu siksi, ettei hy- kertaistaisi varastoista suoritettavaa viljan alueel-
13082: vien satovuosien ylijäämäviljaa ole voitu varasto- lista jakelua ja vähentäisi siihen liittyviä kuljetus-
13083: jen vähäisyyden vuoksi huonojen vuosien varalle kustannuksia. Halukkuutta pienvarastojen raken-
13084: riittävästi varastoida. Jatkuvasti eletään epävar- tamiseen varmasti löytyy viljelijäväestön ja tiet-
13085: massa tilanteessa: hyvinä satovuosina viedään vil- tyjen yhtymien piirissä, kunhan valtiovalta tur-
13086: jaa ulkomaille ja huonoina tuodaan. Molemmat vaa niiden rahoitusmahdollisuuudet.
13087: aiheuttavat kansakunnalle taloudellisiakin mene- Edellä esitetyn perusteella kunnioittavasti eh-
13088: tyksiä. Näin ei saisi enää tilanne jatkua. dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13089: Maassamme on tällä hetkellä noin 8 kuukau- muksen,
13090: den varmuusvarastot. Niissä on pääasiassa leipä-
13091: viljaa, rehuviljaa on varastoissa erittäin vähän. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13092: Määrältään tämänsuuruiset viljavarastot ovat riit- riittävien vilian varmuusvarasto;en ra-
13093: tämättömiä tasaamaan erilaisten satovuosien vil- kentamiseksi maahamme.
13094: jamäärien vaihteluja. Kriisiaikojen varalle ne
13095: ovat aivan liian vähäiset.
13096: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1977.
13097:
13098: Sauli Hautala Antero Juntumaa Ulla Järvilehto
13099: Jorma Fred Veikko J. Matikkala Erkki Korhonen
13100: Olavi Majlander Impi Muroma Raino Westerholm
13101: 1977 vp. 327
13102:
13103: Toivomusaloite n:o 295.
13104:
13105:
13106:
13107:
13108: Helminen ym.: Keskuskalanviljelylaitoksen perustamisesta Luu-
13109: mäen kuntaan.
13110:
13111:
13112: E d u s k u n n a II e.
13113:
13114: Maassamme on kalanviljelyn tarpeen laajenta- Kymen lääniin kuuluva Luumäen kunta sijain·
13115: miseen kiinnitetty viime vuosina oikeutettua tinsa ja puhdasvetisten vesistöjensä (Kivijärvi,
13116: huomiota. Lisääntyvät velvoitteet kalavesien Urpalanjoki) puolesta soveltuisi tarkoitukseen
13117: hoidossa, kalakannan säilyttämisessä ja moni- erittäin hyvin.
13118: puolistamisessa vaativat entistä enemmän kalan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13119: viljelyn tehostamista. Alueellinen jakautuma ja nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13120: tarve edellyttää, että Kaakkois-Suomi huomioi- muksen,
13121: daan tulevissa suunnitelmissa laajamittaisena että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
13122: ehkä koko eteläistä Suomea palvelevana keskus- menpiteisiin keskuskalanviljelylaitoksen
13123: kalanviljelylaitoksen sijaintipaikkana. perustamiseksi Luumäen kuntaan.
13124: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1977.
13125:
13126: Olli Helminen Seppo Tikka Paavo Tiilikainen
13127: Risto Tuominen Meeri Kalavainen Mauno Forsman
13128: 328 1977 vp.
13129:
13130: Toivomusaloite n:o 296.
13131:
13132:
13133:
13134:
13135: Häkämies ym.: Etelä-Suomen kalanviljelylaitoksen perustamisesta
13136: Urpalanjokeen.
13137:
13138:
13139: Ed u s kun n a 11 e.
13140:
13141: Viime aikoina on tullut esille, että Urpalan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13142: joki puhtaan vetensä johdosta soveltuisi perus- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
13143: tettavan keskuskalanviljelylaitoksen sijoituspai- sen,
13144: kaksi. Asianomaisten valtion viranomaisten tulisi että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13145: viipymättä ryhtyä tutkimaan yksityiskohtaisesti Etelä-Suomen kalanviljelylaitoksen pe-
13146: Urpalanjoen käyttömahdollisuutta tähän toimin- rustamiseksi Urpalanjokeen.
13147: taan.
13148: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1977.
13149:
13150: Erkki Häkämies Pekka Jokinen Anna-Liisa Linkola
13151: 1977 vp. 329
13152:
13153: Toivomusaloite n:o 297.
13154:
13155:
13156:
13157:
13158: lmpiö ym.: Tavoitehinnan asettamisesta poronlihalle.
13159:
13160:
13161: E d u s k u n n a 11 e.
13162:
13163: Viime vuodet ovat olleet porotaloudessa an- varautua ulkomaiseen kaupankäyntiin. Nyt kun
13164: karien katovuosien jälkeen menestyksellisiä. Vii- siihen on ilmeisesti mentävä, on vastassa se tosi-
13165: me syksyn ja kulumassa olevan talven aikana on asia, että kilpailijamaissa Ruotsissa, Norjassa ja
13166: poroja teurastettu n. 20 prosenttia enemmän Neuvostoliitossa valtion voimakas tuki laskee
13167: kuin parina edellisenä vuotena. Kun muissa elin- hintaa kilpailukykymme rajan alapuolelle.
13168: keinoissa yleensä tuotanto on laskenut, eletään Meillä on käytössä lihan vientitukeen määrä-
13169: porotaloudessa hyvien luonnonolosuhteiden ta- raha. Siihen ei sisälly kuitenkaan tuki poronli-
13170: kia tuotannollista nousukautta. Poroelinkeino on halle. Ajankohtaiseksi on tullut ainakin pitem-
13171: ollut näihin saakka ainoa peruselinkeino, joka mällä tähtäimellä vientituen lisäksi tavoitehinta-
13172: ei ole suoranaisesti tarvinnut valtiovallan tuki- kysymys, jolloin poronomistajakin joutuisi tur-
13173: toimia lukuunottamatta äsken mainittuja kato- vautumaan tuotantotukeen. Molemmat maini-
13174: vuosia siitä huolimatta, että elinkeinoa harjoite- tuista tukitoimista ovat siinä määrin ajankohtai-
13175: taan maamme vaikeimmissa luonnonolosuhteissa. set, että valtiovallan on syytä ryhtyä valmistele-
13176: Nyt on kuitenkin tultu tilanteeseen, jossa val- viin toimenpiteisiin riittävällä tehokkuudella ja
13177: tiovallan toimenpiteet näyttävät välttämättömil- pitkäjänteisesti.
13178: tä. Poronlihaa on varastoituna siinä määrin, ettei Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
13179: ostajia ole ilmaantunut riittävästi. Lihanostajien taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13180: varastot ovat täynnä. Ensi syksyn tilanne on suo-
13181: rastaan huolestuttava ellei poronlihan vähittäis- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13182: kauppa käynnisty. Poronomistajien ensi syksyn tavoitehinnan asettamiseksi poronlihalle
13183: ja talven tulot ovat tällä näkymällä suuressa vaa- ia siihen liittyen tuotantotuen maksami-
13184: rassa. Tähän saakka kotimainen kysyntä on mer- seksi.
13185: kinnyt sitä, ettei riittävässä määrin ole tarvinnut
13186: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
13187:
13188: Lauri lmpiö Aimo Ajo
13189: Pekka Vilmi Niilo Koskenniemi
13190:
13191:
13192:
13193:
13194: 42 0877001791
13195: 330 1977 vp.
13196:
13197: Toivomusaloite n:o 298.
13198:
13199:
13200:
13201:
13202: Impiö ym.: Alueittaisen hintapoliittisen tuen maksamisesta kehi-
13203: tysalueilla ns. imettäjälehmistä.
13204:
13205:
13206: E d u s k u n n a 11 e.
13207:
13208: Maataloustulosta annetun lain ( 106/73} 9 vaatimattomissa suojissa, mikä on merkitykselli-
13209: §:ssä, sellaisena kuin se on 13 päivänä helmikuu- nen asia tilanteessa, missä maatilatalouden ke-
13210: ta 1976 annetussa laissa ( 140/7 6}, säädetään hittämisrahastossa ei ole riittävästi varoja lypsy-
13211: alueittaisesta hintapoliittisesta tuesta. Lain mu- karjan karjarakennusten rakentamiseen. Lisäksi
13212: kaan tarkemmat määräykset hintapoliittisen tuen lihan tuotannon osalta ei ole samanlaista ylituo-
13213: perusteista annetaan valtioneuvoston päätöksel- tantoa valtakunnassa kuin maitotaloustuotteiden
13214: lä. Valtioneuvosto on 17 päivänä kesäkuuta 1976 kohdalla.
13215: ( 530/76} päättänyt antaa po. tukea jatkuvaa Imettäjälehmiä ei toistaiseksi ole katsottu sa-
13216: maidontuottamista varten pidettävien lypsyleh- manarvoisiksi lypsylehmien kanssa. Kehitysaluei-
13217: mien osalta. Tuki on kaksiosainen sisältäen eri- den karjatalouden kannalta on perusteltua odot-
13218: tyisen lisäavustuksen kehitysalueiden hintapoliit- taa, että hallitus voisi rinnastaa lypsylehmän ns.
13219: tisena tukena. imettäjälehmään. Jos näin ei tapahdu koko hin-
13220: Viime vuosina on kehitysalueilla aina syrjäistä tapoliittisen tuen osalta, olisi samanarvoisuus
13221: Lappia myöten perustettu lihakarjoja joko lypsy- toteutettava ainakin kehitysaluelisän kohdalla.
13222: karjan yhteyteen tai erikseen. Monet esimerkit Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
13223: osoittavat, että lihakarjankasvatus on alkanut taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13224: menestyä ja parasta aikaa suoritetaan tutkimuk-
13225: sia mm. Rovaniemen Apukan koeasemalla liha- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13226: ja lypsykarjan risteyttämiseksi, jolloin lihantuo- alueiltaisen hintapoliittisen tuen maksa-
13227: tantoon voisi löytyä lisää edellytyksiä vasikoiden miseksi lihakarian ns. imettäiälehmistä
13228: hinnan tullessa huokeammaksi. Lihakarja viihtyy samoilla perusteilla kuin lypsylehmistä
13229: kehitysalueilla.
13230: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
13231:
13232: Lauri lmpiö Pekka Vilmi Niilo Koskenniemi
13233: Toivo T. Pohjala Aimo Ajo Eero Lattula
13234: 1977 vp. 331
13235:
13236: Toivomusaloite n:o 299.
13237:
13238:
13239:
13240:
13241: P. Jokinen ym.: Määrärahasta maatalouskeskuksen perustamiseksi
13242: Kouvolaan.
13243:
13244:
13245: E d u s k u n n a 11 e.
13246:
13247: Kymen läänin maatalouskeskus, joka sijaitsee kaista selvä enemmistö Kymen läänissä, kuten
13248: Lappeenrannassa, on hoitanut Kymen läänin myös peltopinta-aloista on Kymen läänissä sel-
13249: alueella maatalouden yleisneuvonnan vuoden västi suurempi osa kuin Karjalan puolella.
13250: 1970 alussa tapahtuneen maatalouden yleisneu- Jotta kymenlaaksolaiset maanviljelijät saatet-
13251: vonnan keskittämisen jälkeen. Tähän toimintaan taisiin tasavertaiseen asemaan Etelä-Karjalan
13252: liittyvät varsin läheisesti ns. maatalouspiirit ja maatalousväestöön nähden, ehdotamme edus-
13253: niiden toimistot. Kymen läänissä on ilmennyt kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13254: varsin voimakasta tyytymättömyyttä siihen, että
13255: kun aikaisemmin neuvontajärjestöillä oli toimis- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13256: tot Kouvolassa ja Lappeenrannassa, nykyinen maatalouskeskuksen perustamiseksi Ky-
13257: organisaatio ei tyydytä nimenomaan Kymenlaak- menlaaksoon, Kymen läänin hallintokau-
13258: son maatalousväestöä. Kymenlaaksossa on asuk- punkiin Kouvolaan.
13259: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
13260:
13261: Pekka Jokinen Erkki Häkämies Anna-Liisa Linkola
13262: 332 1977 vp.
13263:
13264: Toivomusaloite n:o 300.
13265:
13266:
13267:
13268:
13269: Karpola ym.: Itä-Suomen keskuskalanviljelylaitoksen perustami-
13270: sesta Ilomantsin Hiiskoskelle.
13271:
13272:
13273: E d u s kun n a 11 e.
13274:
13275: Maa- ja metsätalousministeriön alaisella riista- aiheuttanut mamlttujen lajien lisääntymisessä
13276: ja kalatalouden tutkimuslaitoksella on suurten romahduksen, jota ei nykyisellä viljelytoiminnal-
13277: vesistökokonaisuuksien kalakantojen viljely- ja la ole saatu korvatuksi. Tulokset osoittavat kui-
13278: istutustoimintaa varten kaksi keskuskalanviljely- tenkin toiminnan kannattavuuden.
13279: laitosta. Toinen näistä on Keski-Suomessa Lan- Kalanviljelylaitokselle ehdotettu paikka sijait-
13280: kaalla ja toinen Taivalkoskella. Itä-Suomen see taimenen, järvilohen ja planktonsiian entises-
13281: alueella tällaista laitosta ei ole, mutta laitoksen sä lisääntymisjoessa. Laitoksen saama, Pamilon
13282: lähivuosien toimintasuunnitelmassa tällainen esi- voimalaitoksen lupaehdoissa määritelty vesimää-
13283: tetään perustettavaksi lähinnä Vuoksen vesistö- rä on ylivoimaisen suuri verrattuna vaihtoehtoi-
13284: alueen kalanviljelytoiminnan tukikohdaksi. Poh- siin rakennuspaikkoihin. Veden laatu ja lämpö-
13285: jois-Karjalan vesipiirin toimesta laitoksen sijoi- suhteet ovat myös hyvät. Pohjois-Karjalan vesi-
13286: tuspaikaksi on ehdotettu Ilomantsin Koitajoessa piiri on jo suorittanut alueen kartoituksen sekä
13287: olevaa Hiiskoskea, joka sijaitsee lähellä Pamilon vaakitus- ja muita maastotöitä ja todennut paikan
13288: voimalaitosta. soveltuvan erinomaisesti Itä-Suomen keskuska-
13289: Hiiskosken laitos olisi suunniteltava lähinnä lanviljelylaitoksen sijoituspaikaksi.
13290: järvitaimenen ja järvilohen vaelluspoikasten tuo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13291: tantolaitokseksi. Paikkahan sijaitsee kohdassa, nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
13292: johon asti Iso-Saimaan järvilohi ennen nousi ku- sen,
13293: dulle. Laitoksella voitaisiin hautaa keskitetysti että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13294: myös suuria määriä Itä-Suomelle ominaisen Itä-Suomen keskuskalanviljelylaitoksen
13295: kookkaan planktonsiian mätiä. perustamiseksi Ilomantsin Hiiskoskelle.
13296: Vuoksen vesistön virtojen rakentaminen on
13297: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1977.
13298:
13299: Reino Karpola Pauli Puhakka Alli Vaittinen-Kuikka
13300: Matti Puhakka Erkki Korhonen Uki Voutilainen
13301: Lea Sutinen Jouko Tuovinen
13302: 1977 vp. 333
13303:
13304: Toivomusaloite n:o 301.
13305:
13306:
13307:
13308:
13309: Lattula: Myönteisen työpaikkakehityksen turvaamisesta maa- ja
13310: metsätaloudessa kehitysalueilla.
13311:
13312:
13313: E d u s kun n a 11 e.
13314:
13315: Maa- ja metsätalous on edelleenkin kehitys- nut ilahduttavasti lisääntyä. Ehdottomana edel-
13316: alueiden peruselinkeino. Tämän elinkeinon har- lytyksenä maatalouselinkeinon ja olevien työ~
13317: joittajien keski-ikä on kuitenkin muihin elinkei- paikkojen säilymiselle on mm. se, että maatilata-
13318: noihin verrattuna huolestuttavan korkea. Tähän louden kehittämisrahastoon sijoitetaan entistä
13319: viitaten onkin ennustettu, että maa- ja metsä- enemmän pääomia ja niitä suunnataan entistä
13320: talous on lähivuosina työvoimaa kysyvä elin- runsaammin juuri kehitysalueille.
13321: keino. Edellä selostetun perusteella ehdotan kun-
13322: Jotta nuoren maatalousväestön kiinnostus pe- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13323: ruselinkeinoon saataisiin säilymään, on valtio- muksen,
13324: vallan työllisyystilanteenkin vuoksi kiinnitettävä että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
13325: tällä hetkellä ja tulevaisuudessa erityistä huo- menpiteisiin myönteisen työpaikkakehi-
13326: miota maa- ja metsätalouteen. Kiinnostus maa- tyksen turvaamiseksi maa- ja metsäta-
13327: taloutta kohtaan on nuorison keskuudessa aika- loudessa kehitysalueilla.
13328: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
13329:
13330: Eero Lattula
13331: 334 1977 vp.
13332:
13333: Toivomusaloite n:o .302.
13334:
13335:
13336:
13337:
13338: Lillqvist ym.: Julkisilla varoilla tapahtuvan metsänparannustoi-
13339: minnan organisoinnin keskittämisestä metsähallitukseen.
13340:
13341:
13342: E d u s k u n n a 11 e.
13343:
13344: Vuonna 1967 annettujen metsänparannussään- siin nykyistä läheisempi kosketus piirimetsälau-
13345: nösten mukaan valtio maksaa yksityismetsien pe- takuntien toimintoihin. Valtiolla voitaisiin sa-
13346: rusparannustöiden organisaatiokustannukset ko- man organisaation toimesta suorittaa kaikki vas-
13347: konaisuudessaan ja pääosan toteuttamiskustan- taavat metsänparannustyöt. Keskittäminen olisi
13348: nuksistakin avustuksinaja/tai pitkäaikaisina hal- edullista esimerkiksi konetoiminnan kannalta.
13349: pakorkoisina ja muutoinkin edullisina lainoina. Erityisen suuri paino on töiden järkevällä suun-
13350: Kuitenkaan valtio ei pysty merkittävästi ohjaa- nittelulla ja valvonnalla sekä kaikkien metsän-
13351: maan ko. toimintaa, koska se on keskusmetsälau- parannusten toteuttamisella oikeassa kiireelli-
13352: takuntien ja sitä kautta edelleen lähinnä yksityis- syysjärjestyksessä sekä kokonaisuuden kannalta
13353: metsänomistajia edustavien piirimetsälautakun- edullisimmalla tavalla.
13354: tien käsissä. Säännöksiin olisikin saatava sellai- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
13355: nen muutos, että metsänparannustoiminta kes- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13356: kusmetsälautakuntien osalta siirrettäisiin valtion
13357: virkamiesorganisaatioon. Siitä ei aiheutuisi lisä- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
13358: kustannuksia. Toimintaa, jonka vuosittaiset me- menpiteisiin metsänparannusta ;ulkisilla
13359: not ovat 180 milj. markkaa, voitaisiin tällöin joh- varoilla toimeenpanevan organisaation
13360: taa ja valvoa suoraan viranomaisten toimesta keskittämiseksi metsähallitukseen.
13361: myös yleistä etua silmälläpitäen. Samalla saatai-
13362: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
13363:
13364: Bror Lillqvist Mauno Forsman Antti Pohjonen
13365: Sinikka Luja-Vepsä Reino Breilin Ulf Sundqvist
13366: Ralf Friberg
13367: 1977 vp. 335
13368:
13369: Toivomusaloite n:o 303.
13370:
13371:
13372:
13373:
13374: Linna ym.: Keski-Pohjanmaan maatalouskeskuksen perustami-
13375: sesta.
13376:
13377:
13378: E d u s k u n n a II e.
13379:
13380: Maatalousneuvonnan keskittäminen merkitsi rustamisvaiheessa, lisävaroja verrattuna siihen
13381: Keski-Pohjanmaalla neuvonnan taantumista siitä mitä toiminta tulee maksamaan Kokkolan alue-
13382: tasosta, joka oli saavutettu silloin, kun se keskuksen toimiessa Oulun maatalouskeskuksen
13383: tapahtui Keski-Pohjanmaan maanviljelysseuran alaisena. Henkilökuntaa tarvittaisiin lisää yksi
13384: alaisena. Maatalousneuvonnan keskittämisen agronomi toiminnanjohtajaksi ja kirjanpitäjä,
13385: yhteydessä Keski-Pohjanmaan maanviljelysseu- joiden palkkauksen johdosta tarvittaisiin lisäva-
13386: ran toimialue liitettiin Oulun maatalouskeskuk- roja. Nämäkin henkilöjärjestelyt vaikuttaisivat
13387: sen alueeseen. Tämä ratkaisu merkitsi kuitenkin jo osaltaan henkilökuntamenoja pienentävästi
13388: käytännössä sitä, että varsinainen neuvontatoi- Oulun maatalouskeskuksessa. Entisen Keski-
13389: minta etääntyi yksityisestä viljelijästä, ja tämä Pohjanmaan maanviljelysseuran alueen maata-
13390: puolestaan johtui siitä, että neuvontatoimintaa lousväestön yhteenkuuluvaisuuden tuntien on
13391: ei tunnettu enää samalla tavalla läheiseksi. todennäköistä, että tämän alueen kunnat tulevat
13392: Pitkät matkat Keski-Pohjanmaalta maatalous- tukemaan maatalousneuvontaa nykyistä enem-
13393: keskuksen keskuspaikkaan Ouluun ovat omiaan män, jos tälle alueelle perustetaan oma maata-
13394: vaikuttamaan kielteisesti maatalousneuvonnan louskeskus. Tämä taas puolestaan merkitsee sitä,
13395: keskittämisellä aikaansaatuun tulokseen nähden. että pitemmällä tähtäimellä arvioiden Keski-Poh-
13396: Toinen alue, jossa maatalousneuvonnan kes- janmaan maatalouskeskuksen perustaminen ei
13397: kittäminen on koettu taantumisena siitä neu- aiheuta valtiontaloudelle lisäkuluja.
13398: vonnan tasosta, johon oli päästy ennen keskit- Keski-Pohjanmaan maakuntaliiton suoritta-
13399: tämistä, on Kymenlaakson talousalue. man tiedustelun perusteella, joka tapahtui syk-
13400: Pitkät matkat ovat keskipohjalaisten näkökul- syllä 1974, on todettu, että Keski-Pohjanmaan
13401: masta katsottuna eräs pahin kielteinen näkö- maanviljelysseuran toiminnan lopettaminen vai-
13402: kohta maatalousneuvonnassa, sillä esim. Perhon- kutti heikentävästi maatalousneuvontaan Keski-
13403: jokilaakson eräistä pitäjistä on Ouluun matkaa Pohjanmaalla. Tähän tiedusteluun vastasi 4
13404: yli 300 km ja Oulun maatalouskeskuksen ete- maamiesseuraliittoa, 42 maamiesseuraa, 1 pien-
13405: läisimpien ja pohjoisimpien pitäjien etäisyydet viljelijäyhdistys, 2 pv/spv-osastoa ja 5 kalastus-
13406: ovat yleisiä kulkuyhteyksiä käytettäessä jopa kuntaa. Näistä 54:stä tiedusteluun vastanneesta
13407: 400-450 km. 52 piti oman Keski-Pohjanmaan maatalouskes-
13408: Keski-Pohjanmaan väestön näkökohtia on kuksen aikaansaamista tarpeellisena.
13409: epäkohtien poistamiseksi huomioitu niin, että Oulun maatalouskeskuksen Kokkolan alueen
13410: Kokkolassa entisen Keski-Pohjanmaan maan- aluekokous 24. 11. 1975 on esittänyt Oulun
13411: viljelysseuran tiloissa toimii Oulun maatalous- maatalouskeskukselle, että se ryhtyisi viipy-
13412: keskuksen aluetoimisto. Kokkolassa toimivan mättä toimenpiteisiin alueensa jakamiseksi niin,
13413: Oulun maatalouskeskuksen aluetoimiston hen- että entiselle Keski-Pohjanmaan maanviljelys-
13414: kilökunnan yhteismäärä on 21 eli ainoastaan seuran alueelle perustettaisiin itsenäinen maa-
13415: 2 henkilöä pienempi kuin v. 1969, jolloin talouskeskus, jonka päätoimipaikkana olisi Kok-
13416: Keski-Pohjanmaan maanviljelysseura toimi itse- kolassa sijaitseva maanviljelysseuran toimisto.
13417: näisenä. Oulun maatalouskeskuksen syyskokous 15.
13418: Keski-Pohjanmaalle olisi erittäin yksinker- 12. 1975 käsitteli asian ja päätti, että Maata-
13419: taista perustaa oma maatalouskeskus ja se louskeskusten Liitolle esitetään, että Keski-Poh-
13420: vaatisi hyvin vähän, todennäköisesti vain pe- janmaalle perustettaisiin maatalouskeskus. Syys-
13421: 336 Toivomusaloite n:o 303
13422:
13423:
13424: kokouksen päätökseen perustuen johtokunta on mintaan oman maatalouskeskuksen kautta antai-
13425: esittänyt Maatalouskeskusten Liitolle, että se si keskipohjalaisille viljelijöille huomattavasti
13426: tekisi maa- ja metsätalousministeriölle esityksen suuremman hyödyn kuin nykyinen järjestelmä
13427: Keski-Pohjanmaan maatalouskeskuksen perusta- eikä aiheuttaisi pidemmällä tähtäimellä arvioiden
13428: miseksi. valtiolle lisämenoja.
13429: Mikään voimassa oleva laki tai asetus ei Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13430: aseta esteitä sellaisen järjestelyn suorittamiselle, nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13431: että entisen Keski-Pohjanmaan maanviljelys- muksen,
13432: seuran alue muodostetaan omaksi maatalous- että hallitus ryhtyisi välittömästi toi-
13433: keskukseksi. Tämä järjestely merkitsisi käytän- menpiteisiin Keski-Pohjanmaan maata-
13434: nössä sitä, että valtion ohjaaminen neuvontatoi- louskeskuksen perustamiseksi.
13435: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
13436:
13437: Heimo Linna Antti Pohjonen
13438: Kalevi Mattila Toivo Jokiniemi
13439: 1«)77 vtf. 337
13440:
13441: Toivomusaloite n:o .304.
13442:
13443:
13444:
13445:
13446: ~ ym.~ ViljavarBtort rakentamisesta Somerolle.
13447:
13448:
13449:
13450: Eduskunnalle.
13451:
13452: Maataloustuotteiden varastoinnin lisääminen Vuoden 1975 keskimääräisten satotulosten
13453: on yleisesti hyväksytty erääksi tärkeäksi kemok~ mukaankialaskien eri viljalajej4 tuotettiin alueel-
13454: si tasata heilahkluja satojefi j:å mwkkillointimtdt" l« seuraavasti: kevätvehnää yli 14 milj. ldloa,
13455: oollisuuksien vaihdellessa suuresti eri VUO·'· syysvehnää yli 10 milj. kg, ohraa yli 27 milj.
13456: Leipäviljasta, siis rukiista ja vehnästä, maassa& kg, kauraa 3.5 milj. kg ja ruista 6 milj. kg. Nämä
13457: me alkaa olla suhteellisea tyydyttävät 'Vattnum- l'l:Wilt G'Vat arvioita, jotka periistuvat tMtoihm
13458: varas:tot. Sen sijaan rehuviljan tasaus- ja var- eti viljojen viljelyaloista alueella, jo!M satataso
13459: muusvarastointi ei vastaa tuotartnollisia eikä Otl huomattavasti korkeampi knin kok() maan
13460: kansantaloudellisia olosuhteita. Maahamme' on keskimääräiset hehtaarisadat eri viljojen koh-
13461: tootu 70-luvulla yli 400 miljr. kiloa rehuviljaa, drula'. Todennäköinen tuotanto kyseisten kuntien
13462: jonka hinta on ollut varsin korkea johtuen' huo- alueella nousee voimaperäisestä viljelystä joh-
13463: nojen satokansien maailmanla.ajlili.suudesta, Toi- tuen yhteensä yli 100 miljoonaan ldloon. viljaa.
13464: saalta 70-luvun aikana on hyvinä satokausina Tästä viljamäärästä voidaan rehuviljan osuu-
13465: jouduttu ma$StlU'ntne viemään vastaava Määrä den laskea muodostavan kaksi kolmasosaa. Näin
13466: rehuviljaa huonolla hinnalla ulkomaille johtuen ollen olisi juuri rehuviljan ja siemenviljan vatas-
13467: vatastotilojen puutteesta. Nämä kaasivaihtelut toinnin tehostaminen Samerolla tehokas rap,a
13468: olisivat vältettävissä riittävien tasausvarastotilo- turvata alueen kuntien taloudellista kehitystä.
13469: jen rakentamisella. Näin säästettäisiin sekä vil- Varmistaahan viljan markkinoinnin hoitaminen
13470: jan viennin että tuonnin osalta valtion varoja, tasaisemmat tulot viljelijäväestölle ja tasaisem-
13471: kansainvälisen hintatason noustessa ja laskiessa man veroäyrikertymän ,alueen kunnille.
13472: satomäärien sekä kysynnän vaihtelujen mukaan. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13473: Somero, Ypäjä, Koski Tl., Kuusjoki ja Tam- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
13474: mela muodostavat voimaperäiseen viljanviljelyyn sen,
13475: maataloustuotantonsa perustavan alueen, jolla ei
13476: sijaitse viljavarastoa. Lähimmät viljan vastaan- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13477: ottopisteet sijaitsevat valtion viljavaraston Per- valtion viljavaraston varastotilojen ja toi-
13478: niön, Loimaan ja Turengin varastojen yhteydes- mipaikan rakentamiseksi Somerolle.
13479: sä eivätkä siten pysty palvelemaan Someroa ym-
13480: päristökuntineen.
13481: Helsingissä l1 päivänä helmikuuta 1977.
13482:
13483: Tapani Mörttinen Timo Mäki
13484: Markku Salonen Saara Mikkola
13485:
13486:
13487:
13488:
13489: 43 0877001791
13490: 338 1977. vp.
13491:
13492: Toivomusaloite n:o 305.
13493:
13494:
13495:
13496:
13497: Perho yn:M Valtion viljavaraston rehnviljavaraston rakentamisesta
13498: Laitilaan.
13499:
13500:
13501: Ed u s k u n n a 11 e.
13502: . .
13503: Maamme .virallisessa_ maatalouspolitiikassa on pungin-Rauman tuleva rata tulee automaatti-
13504: jo yleise11ti hyV'äksytty maataloustuotteiden var· sesti kulkemaan juw;i ~aitilan kautta. Laitilan
13505: muusvarastoinniri periaate. Olenimekih aikaan- kunnanhallitus on jo tähän mennessä tehnyt pää-
13506: saaneet useainman kuukauden kulutusta vastaa- töks_en ilmaisen tontin lahjoittamisesta mahdolli-
13507: vat varastot ·monille maataloustuotteille. Rehu- sesti rakennettavaa viljavarastaa varten.
13508: viljan. varastoinoissa olemme kuitenkin vasta_ al- Edellä mainitulla Vakka-Suomen alueella on
13509: kuvaiheessa. Tilanne .on johtunut paitsi varas- Laitilan lisäksi yksitoista kuntaa. Satakunnan
13510: toihin sidottavissa olevien varoj.en puutteesta .alueelta voidaan tähän lisätä vielä kuusi kuntaa.
13511: ennen kaikkea riittävien varastojen puutteesta. Tällä alueella on yli 70 000 ha peltoa, josta suu-
13512: Valtion viljavaraston varastopisteitä on sijoi- rin osa on rehuviljan kasvussa. Tämän woksi
13513: tettu eri puolille maatamme.· Edelleen on kuiten- seutultunnan kanamäärä kohoaakio noin miljoo-
13514: kin olemassa laajoja alueita, joiden vaikutuspii- paan ja sikojen noin 80 OOO:e_en. Lisäksi nauta~
13515: rissä ei varastaa ole voimakkaasta maataloustuO- karjan, sekä lypsy- että lihakarjan, määrij on
13516: tannosta . huolimatta. Eräs tällainen alue on alu.eella melkoinen. Tilat ovat pientiloja, mit~
13517: Vakka-Suomi ja siihen välittömästi liittyvät todistaa niiden lukumäärän kohoaminen lähes
13518: alueet Satakunnasta. 7 OOO:een.
13519: · Edellä mainitun alueen huomattava keskus Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit~
13520: niin yleistaloudellisessa kuin maataloudellisessa tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
13521: mielessä on Laitilan kunta. Laitilan kunnassa jo sen,
13522: yksistään on perinteisesti runsaasti rehuviljaa tar- eitä hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi"
13523: vitsevaa karja- ja kanataloutta. Samoin peltopin- menpiteisiin valtion viljavaraston rehti-
13524: ta-ala kohoaa yli yhdentoistatuhannen hehtaarin. viljavaraston . rakentamiseksi Laitilan.
13525: Liikenteellisesti kunta on keskeisessä asemassa kuntaan vähintään 60 miljoonan rehu-
13526: hyvien tieyhteyksien risteyspaikkana. Uudenkau- viljakilon varastoimiseksi.
13527: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1977.
13528:
13529: Heikki Perho Saimi Ääri Pertti Paasio
13530: Taisto Tähkämaa Uljas Mäkelä Oili Suomi
13531: Kirsti Hollming Reino Breilin Pirkko Työläjärvi
13532: Tikka Kanerva V. J. Sukselainen Arto Merisaari
13533: Arto Lampinen Ensio Laine Matti Kuusio
13534: Anna-Liisa Jokinen Aulis Juvela
13535: 1977 vp. 339
13536:
13537: Toivomusaloite n:o 306.
13538:
13539:
13540:
13541:
13542: Pesälä: Kymenlaakson maatalouskeskuksen perustamisesta.
13543:
13544:
13545: E d u s k u n n a 11 e.
13546:
13547: Kun maatalousneuvonta keskitettiin v. 1970, Kaakkois-Suomen maatalouskeskuksen omista-
13548: Kymenlaakson Maanviljelysseura, myöhemmin massa huoneistossa. Uuden keskuksen perusta-
13549: Kaakkois~Suomen ·maatalouskeskus (rekisteröity ,minen Kymenlaaksoon olisi siten· käytännölli-
13550: 22. 12.1969) ilmoitti kantanaan maatalousmi- sc;:sti helppo ratkaisu, koska kenttähenkilökun-
13551: nisteriölle, että se eJ. voi. hyväksyä väkisin ja taa ei tarvittaisi .uutta, Kouvolaan tarvittaisiin
13552: epädemokraattisesti tapahtuvaa liittämistä, joka todennäköisesti 1 karjatalousagronomin ja 1
13553: oli myös yleisen kokouksen päätöksen vastai- rahastonhoitajan toimi lisää, joten pääasiassa
13554: nen. Tähän yhtyivät myös paikalliset pienvilje- olisi kysymyksessä valtion avustuksena Kymen
13555: lijäyhdistykset. Seurahan oli perustettu. jo v. läänin Maatalouskeskukselle antamien määrä"
13556: 1894 syystä, että Viipurissa toimiva maanvilje- rahojen jako, koska molempia alueita varten
13557: lysseura ei silloin pystynyt hoitamaan lääninsä tarvittavat yhdistykset ovat olemassa, mahdolli-
13558: läntistä osaa. nen nimenmuutos on ehkä tarpeen. Nimenä
13559: Maatalouskeskusten Liiton johtokunta antoi voisi olla Kymenlaakson Maatalouskeskus ja
13560: tosin jo 10. 12. 1969 lausunnon, jonka mukaan alueena seuraavat kunnat: Anjalankoski, Elimä-
13561: lääniin perustettava ja toimiva yksi maatalous- ki, Hamina, Iitti, Jaala, Karhula, Kotka, Kymi,
13562: keskus siirrettäisiin 5-7 vuoden kuluttua lää- Kouvola, Kuusankoski, Miehikkälä, Pyhtää,
13563: nin pääkaupunkiin Kouvolaan. Näin ei ole ta- Valkeala, Vehkalahti ja Virolahti. Loput kun-
13564: pahtunut, ja Kouvola on ainoa läänin keskus, nat jäisivät edelleen Etelä-Karjalan Lappeen-
13565: jossa ei ole omaa maatalouskeskusta, mikä tie- rannan toimiston maatalouskeskukseen.
13566: tenkin on haitallista läänin maatalouden kannal- On todennäköistä, että tällä järjestelyllä saa-
13567: ta. daan maatalousneuvonnan työ Kymen läänissä
13568: Kun Kymenlaakso pyrki tähän, niin Lappeen- tehostumaan, koska yhteys läänin keskukseen
13569: rannassa toimiva Kymen läänin Maatalouskes- parantuisi ja matka- ym. kulut vähenisivät kum-
13570: kuksen johtokunta totesi lausunnossaan 23. 11. mankin keskuksen toimialueen pienetessä. To-
13571: 1974, että paras ratkaisu olisi 2 eri maatalous- dettakoon vielä, että Kaakkois-Suomen Maata-
13572: keskuksen toimiminen Kymen läänissä. Tämä louskeskus totesi yleisessä kokouksessaan syk-
13573: ratkaisu olisikin ilmeisesti sopivin monesta eri syllä 1976 uudestaan, että uuden neuvontajär-
13574: syystä. Kymenlaakso on maantieteellisesti sekä jestelyn takia maatalouden neuvonta oli alueella
13575: taloudellisesti täysin erilainen alue kuin Etelä- kovasti heikentynyt ja katsoo tarpeelliseksi kes-
13576: Karjala, joka tässä mielessä muistuttaa vahvas- kuspaikan siirron tai itsenäisen maatalouskeskuk-
13577: ti Mikkelin lääniä. Kumpikin muodostaa oman sen perustamisen Kouvolaan olevan tarpeen.
13578: erillisen ja toimivan talousalueen. Kymen lää- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta·
13579: nissä on tälläkin hetkellä 2 eri maatalouskes- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13580: kusta, joiden viljelmien määrä on suunnilleen
13581: yhtä suuri, mutta Kymenlaakson peltoala on että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13582: suurempi kuin Etelä-Karjalan. Kymenlaakson maatalouskeskuksen pe-
13583: Kouvolassa toimii keskuksen sivutoimisto rustamiseksi.
13584: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
13585:
13586: Mikko Pesälä
13587: l4J77 vp.
13588:
13589: Toivomusaloite n:o 307.
13590:
13591:
13592:
13593:
13594: Pohfela ym.: :Rehn- ja si~iljavaraston aikaansaamisesta Poh-
13595: jois-Satakuntaan.
13596:
13597:
13598: E d u s k u n n a 11 e.
13599:
13600: Satakunnassa tarvitaan lähiVUösina välttämät- puuttuminen maakunnasta. HuomattaV!l paraa-
13601: tä lisää viljan varastotilaa, jotta toisaalta viljan nus tilanteeseen saat!tisiin sillä, että Pohiois~
13602: 1tlltrkkinointi ja toisaalta rehu- ja siemenviljan Satakuntaan, joka on tyypillistä maatalousafuet-
13603: joustava jakelu voitaisiin turvata. Satakunnassa ta, rakennettaisiin varastotiloja rehu- ja siemen-
13604: tuotetaan kauppa-an tulevasta viljasta: noin 12 %, viljan varastoimiseksi.
13605: mutta trarastotilat muodostavat vain noin 7 % Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13606: rnaan varastoista. Viljan markkinointia maa- nioittaen eduskunnan hytriik.syttäväksi: t!:'ivo-
13607: knnnassa huonontaa lisäksi se, että sato kypsyy muksen,
13608: korjattatraksi aina jonkin trerran myöhemmin
13609: kuin Varsinais-Suomessa, joten siihen suuntaan että bttllitus ryhtyisi ·kiireellisiin toi-
13610: on viljaa syksyisin vaikeata ohjata. Viljakauppa- menpiteisiin rehu- ja siemenviljava'rttston
13611: tilannetta huonontaa edelleen myös myllyj~n aikaansaamiseksi Pobjois-Satakuntaan.
13612: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1~71.
13613:
13614: Toiw T. Pohjala Tuure Junnila
13615: Matti Järvenpiii Anneli Kivitie
13616: Pirkko Työ1äjirvi
13617: 1977 ... 341
13618:
13619: Toivomusaloite n:o 308.
13620:
13621:
13622:
13623:
13624: PqhjaJa ym.: ItseUDdiJtuvan naudanlihantuotannon edistämisestä.
13625:
13626:
13627: E d u s k u n n a 11 e.
13628:
13629: Kotimaisen maataloustuotantomme kehittämi- imettäjälehmien avulla tapahtuvaan lihan tuot-
13630: sesal on käynyt yhä •elv.emmwi, että naudanli- .tru:niseen. Tätä on jo noin 20 vu~ aj~ ko-
13631: han ~ ei ajan mittaa.n tule ilman ecikoir keiltu yksityi~ä t.ilc»lla, mutta tarvitta.Win
13632: ~pi.teitä vastaa~Nan koti.m.aiita kulutuJta. välttämättä jät:jestelmällistä .tuotanto~
13633: Ku.o. lihan tuo.ttanlinen tm«aalta voi tapahtua mien ja käytettävissä olevien liharotujen ominai-
13634: .ihnan .ulkomailta t:uotavia rehuja käyttäroällä hy- suuksien tutkimust;l. Jalostustyö kaipai6i myös-
13635: vilni k~SBa .okwia tuotaatomahdollisuuksia, kin tuk-ea vDidakseen toimia riittävän tehokJ.w.s.
13636: on riittäväa lUJ.Ue!l tu~tanoon ylläpitäminen .ti tulevaisuutta silmällä pitäen.
13637: edullista ~kä mutaloudela että myös kansanta- Edellä olevan perusteella ehdotamtne kun-
13638: louden kannalta. nioittaen eduskunnan hyviibyttäväksi toivomuk-
13639: Itselmdistuva. oaudanHhtoUl tuOtatlto täy® sen,
13640: tää .~ ~ n::uud.ontuotannon .tiPnalla ta-
13641: pahtuva lihaa tuotantoa. Lypsylehmien luku- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
13642: mäiräa jatkuvaiti pienentyessä tuli~ meilläkin menpiteisiin its~udistuvan naud~~
13643: kiinnittää nyk~tä pa.l~n ·~huomiota ns. tuotannos tutkimiseksi i(l eJis.ti:i.miseksi.
13644: Helsingåsä 8 päivänä hdmikuuta 1977.
13645:
13646: ToiH r. P#la Håkan Maha Raiao W~terholm
13647: Heikki Peri. Mikko Asunta HeiuJo Liwla
13648: Henrik Watuluwl P. Mäki-Hakola lhnnu Tenhiälä
13649: Mikko Pesälä Esko Pekoneo Hcikki MustooeA
13650: Erkki Korhonen Lauri Impiö Juhani Sipiläinen
13651: Matti Asunmaa Erkki Liikanen Tapani Mörttinea
13652: Aino Karjalainen Matti Puhakka Einari Nieminen
13653: Arto Lampiaen Matti Järvenpää Taisto 'Dihkätnaa
13654: 342 1977 vp.
13655:
13656: Toivomusaloite n:o 309.
13657:
13658:
13659:
13660:
13661: · P. Puhakka- ym.: Sisävesien paa- Ja sivuammattikalastajien toi-
13662: meentuloturvan parantamisesta.
13663:
13664:
13665: E d u s k u n n a 11 e .
13666:
13667: . Harjoitettu- talouspolitiikka on pitkään syr~ kevätsilakan hintatukea. Vuoden 1976 alusta
13668: jihyt kalastajia ja jarruttanut kalatalouden ke- voimaan tullutlaki kalansaaliin hintatuesta mah-
13669: hittymistä maassamme. Seurauksena on ollut dollistaa hintatuen ja kuljetusavtistuksen maksa-
13670: kalastajaväestön aseman heikkeneminen, usein misen muistakin kalastajille merkityksellisistä
13671: ammatista sortuminen ja erityisesti sisävesi- kalalajeista kuin silakasta. Sisävesieinme kalava-
13672: alueella kalatalouden tarjoamien sivuansiomah- rojen talteenoton tehostamiseksi ja sisävesillä toi- ·
13673: dollisuuksien heikkeneminen. Kaikkein voimak- mivien pää- ja sivuammattikalastajien toimeen-
13674: kilimmin on heikentynyt sisävesialueen sivu- tulon turvaamiseksi olisi hintatukea ja kuljetus-
13675: ammattikalastajien asema, Kalan alhainen hin- avustusta syytä maksaamyös muikusta~ Toimen-
13676: ta ja markkinointivaikeudet ovat tehneet kalas- pide edistäisi sisävesiemme ka1avarojen hyödyn-
13677: tuksen kannattamattomaksi. Merialueilla taas tärpistä, mikä puolestaan toisi lisää ansiomahdol-
13678: esintyy .silakan kohdalla keväisin suhteellista lisuuksia sisämaan vähäväkiselle väestölle.
13679: liikatuotantoa, jolloin suuri määrä tätä arvo- Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus~
13680: kasta ravintokalaa menee varastointi- ja käsit- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13681: telymahdollisuuksien puuttuessa eläinten re-
13682: huksi. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13683: Suurten kevätsilakkasaaliiden talteenoton sisävesien kalavarojen, erityisesti muikun
13684: edistämiseksi ja rannikon ammattikalastajien käytön edistämiseksi ja siten sisävesien
13685: toimeentulon turvaamiseksi on valtion varoista pää- ja sivuammattikalastajien toimeen-
13686: vuodesta 1964 lähtien maksettu silakkasaalii- tuloturvan parantamiseksi,
13687: den kuljetusavustusta ja vuodesta 1971 lähtien
13688: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1977.
13689:
13690: Pauli Puhakka Aarne Koskinen P. Liedes
13691: Taisto Sinisalo E.-J. Tennilä Marjatta Stenius
13692: Heimo Rekonen M. Kainulainen
13693: 1977 v'p. 343
13694:
13695: Toivomusaloite n:o 310.
13696:
13697:
13698:
13699:
13700: Raudaskoski ym.: Pohjois~St.Iomen Maatalouden Edistämisyhdis-
13701: ~ . tys · r.y:n sika talouskoeaseman tuottaman sianlihan tuotanto-
13702: avustuksesta.
13703:
13704:
13705: Ed u s kun n a II e.
13706:
13707: Kuten· tunnettua, Pohjois-Suomi on sianlihan kun taloudellisia taustavoimia ei ole olemassa,
13708: tuotantoalueena voimakkaasti alituotantoaluetta; tulisi lakia muuttaa siten, että tämänlaatuinen
13709: Tämä johtuu siitä, että PohjoiS'-Suomessa ei ole yhteisö oikeutettaisiin saamaan tuotantoavustus-
13710: sikatalouden tutkimisessa vielä ehditty riittäväs- ta tuottamalleen sianlihalle. Pääosa koeaseman
13711: ti selvittää niitä monia ongelmia, joita sikata- rehuista on tuotava Etelä-Suomesta ja kantakoe•
13712: louteen Pohjois-Suomessa ilmeisesti sisältyy. Pe- rehujakin on mahdollista saada \Tain. Tu~sta;
13713: ruselinkeinon kehityksen ·turvaaminen ja väestön minkä johdosta rehujen hinta rahdeista .·· yril.
13714: elinmahdollisuuksien ·säilyttäminen edellyttävät johtuen ori POhjois~Suomessa noin 10 'p/kg
13715: ajankohdasta huolimatta, että sikatalouden tut- kalliimpaa kuin ·Etelä-Suomessa. ,Tämä tilanne
13716: kimusta voidaan harjoittaa Pohjois-Suomessa. ilman tasoitustoimenpiteitä tekee ennen pitkää
13717: Sianlihan tuotantoavustusalueella on olemas- sikatalouden tutkimuksen harjoittamisen. mah-
13718: sa yksi ainoa sikatalouskoeasema, joka sijaitsee dottomaksi Pohjois-Suomessa.
13719: Haapajärvellä. Tämä maatalouden edistämisyh- . Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13720: distys r.y:n omistama ja maataloustutkimuksen nioittaen eduskunnan hyv-äksyttäväksi toivomuk-
13721: valvonnassa oleva koeasema ei saa tuottamalleen sen,
13722: sianlihalle ( n. 60 000 kg) tuotantoavustusta että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13723: syystä, että voimassa olevan lain mukaan sitä lainsäädännön muuttamiseksi siten, että
13724: voidaan maksaa ainoastaan yksityiselle viljelijäl- tuotantoavustusalueella toimiva Pohjois-
13725: le eikä yhteisölle. Kun koeaseman osakkaat kui- Suomen Maatalouden Edistämisyhdistys
13726: tenkin ovat kaikki viljelijöitä ja he yhdistyksen r.y:n omistama sikatalouskoeasema saisi
13727: puitteissa yhteistyönä tekevät arvokasta työtä tuottamastaan sianlihasta tuotantoavus-
13728: Pohjois-Suomen sikatalouden edistämiseksi, ja tuksen.
13729: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
13730:
13731: Väinö Raudaskoski Mauno Manninen Toivo Yläjärvi
13732: Mikko Pesälä Kalevi Mattila Olavi Martikainen
13733: 3U 1'177 ~·
13734: Toivomusaloite n:o 311.
13735:
13736:
13737:
13738:
13739: T.eJUdlä ym.; ~ Q.s. anteeksiantolain ulottamisesta
13740: koJ;kaniUl ka.ikkiA asw.t1Js- ja pientilallisia.
13741:
13742:
13743: E d u s k u n n a 11 e.
13744:
13745: Asutusluottojen ns. anteeksiantolaki merkitsi raatajaväen taloudellista asemaa ja loisi heihin
13746: Poikeasuuntaista toimenpidettä, mutta jäi kuiten~ tulevaisuudenuskoa, joka nyt on kadonnut pien-
13747: kin täysic rittämättötnäksi johtuen siitä, että tilallisten shdln~n syvetessä jatkunsti.
13748: anteeksiannan ulkopuolelle jäi su61llstaan suurin Edellä olevcan ~st~lla ehdot~ edus-
13749: .osa asutus- ja pientilallisista. Tämä .on herättä- kutUWl hyy~yttiiväksi toivomukseft,
13750: nyt luooaollista ja oikeutettua tyytymättö-
13751: myyttä ja katkeruutta maaseudun vaikeuksissa ettii. htlllitus ryhtyisi tQimenpiteisiin
13752: eiävissä velkataakan rasittamissa ihmisissä. ns. astJtusluottoien tJntef!ksi4ntolain ulot-
13753: Asia tulisikin korjata kiireellisesti siten, .että tamiseksi koskemaan kfJikkin <~sutus- ia
13754: ant.eeksianto ulotetaan koskemaan kaikkia asu~ pientil4ttisia.
13755: tus- ~ pientilallisia. Tämä helpottaisi maaseudun
13756: Helsingissä 11 p.äiviinä helmikuuta 1977 ~
13757:
13758: Marjatta Stenius
13759: 1977 yp. 345
13760:
13761: Toivomusaloite n:o .312.
13762:
13763:
13764:
13765:
13766: Tihkäu:see p.t.: Viljaa tNauwaraston rakentamisesta Varsinais-
13767: Suomeen.
13768:
13769:
13770: Eduskunnalle.
13771: Elim:arvi.b~om.me JUttalnitebi ~ Varastoj,a lisäälllillä voitaisiin ~ myydä sel-
13772: ti pi.tkijänteisem.m.ii.ksi ja j~.msta~mmabi oliJi Laisina aikoina, jolloin m•ailmamoarkkinoilta
13773: viljan varastointia lisättävä varsinkin rehuviljan saadaan pa.rempi hinta.
13774: tasausvarastoja rakentamalla. Viljan tuotannossa Edellä olevan pewstedla ehdota.mme kun-
13775: Turun j.a P«in lääni on aluetta, jossa viijan va- nioittaen eduskunnan hyväksytt.äYiksi toivomuk-
13776: ra&tointikapasiteettia olisi lisättävä. sen,
13777: Tilli hetkdlä valtion viljavarasto voi sijoit·
13778: taa varas,toihinsa noin 500 miljoonaa kiloa lriPä· ettiJ hallitus ryht'Jisi toimenpiteisiin
13779: :viljaa eli vuoden kulutuksen verran. Viljan ta- vilian tasausvar4ston rakenttlllliseksi V ar-
13780: sausvarastointiin olisi saatava lisää tilaa ettei heti sinais-Suomeen.
13781: katowodea Uttuessa jouduta viljan tuontiin.
13782: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
13783:
13784: Taisto Tähkämaa
13785:
13786:
13787:
13788:
13789: 44 0877001791
13790: 346 1977 vp.
13791:
13792: Toivomusaloite n:o .31.3.
13793:
13794:
13795:
13796:
13797: · W.ahlström 'yni.: Valtion viljavaraston perustamisesta Närpiön
13798: alueelle.
13799:
13800:
13801: E d u s k u n n a 11 e.
13802:
13803: Etelä-Pohjariinaari rannikkoseutu, joka on maalla, joten valtion viljavarastot ovat jo täyn-
13804: pienviljelijävaltaista maatalousaluetta, on kehit- nä sadonkorjuun vasta. alkaessa Pohjanmaalla.
13805: tynyt yhä voimakkaammaksi'. •viljantuotanto- Kysymys on siis myös tasa-arvoisista ehdoista eri
13806: alueeksi. Viime aikoina on karjanhoidosta yhä alueiden viljelijöille.
13807: enemmän ·siirrytty viljanviljelyyn, mutta suu- Sopiva sijoituspaikka valtion viljavarastolle
13808: rena ongelmana on tarpeellisten viljavarastojen voisi olla Närpiö, joka ympäristöineen on huo•
13809: puute. Osuusliikkeiden ja yksityisten omistamat mattavaa viljanviljelyaluetta; Valtio omistaa
13810: viljavarastot ovat pieniä, ja kun valtion viljava- Närpiön kunnan alueella tarkoitukseen sopivan
13811: rastaa .ei ole ·lähettyvillä, täyttyvät käytettävis- ja liikenteellisesti edullisesti sijaitsevan maa•
13812: sä olevat varastot sadonkorjuun jälkeen muuta- alueen.
13813: massa päivässä. Varastojen nopea täyttyminen Edellä olevan perusteella ehdotamme eduS.
13814: aiheuttaa viljelijöille suuria ongelmia, sillä hei- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13815: dän pitäisi saada viljasatoosa mahdollisimman
13816: nopeasti myydyksi saadakseen rahaa korkojen, että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
13817: kuoletusten ja muiden välttämättömien menojen menpiteisiin. valtion viliavaraston aikaan-
13818: maksuun. Alueellisesti on kysymys tärkeä myös saamiseksi Etelä-Pohianmaalle, lähinnä
13819: siksi, että sato Etelä-Suomessa valmistuu keski- Närpiön alueelle.
13820: määrin noin .3 viikkoa aikaisemmin kuin Pohjan-
13821: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
13822:
13823: Jarmo Wahlström Toivo Jokiniemi
13824: 1977 vp. 347
13825:
13826: Toivomusaloite n:o 314.
13827:
13828:
13829:
13830:
13831: Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1977 tulo- ja menoarvioon
13832: . ~atalouden ~~~oton myöntämiseksi perhe- ja pienviljel-
13833: mille•. ~.
13834:
13835:
13836: E d u s k u n n a II e.
13837:
13838: Hallitus on kohdellut maatilatalouden kehit- SMP ei voi hyväksyä tällaista menoa. Kysy-
13839: tämisrahastoa· erittäin kaltoin. Todellisuudessa myksessä on kaiken kukkuraksi poliittinen epä-
13840: tämän rahaston varat vähenevät varsin huo- rehellisyys, koska kentällä puhutaan toista, kuin
13841: mattavasti, kun inflaatio otetaan huomioon. teot hallitustasnlla ja eduskuntatasolla ovat. .
13842: Näin on tapahtunut siitä· huolimatta, että Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit~
13843: valtiovarainministerinä on ollut· ·jopa keskusta• taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13844: puolueen puheenjohtaja. Keskustapuolueen joh-
13845: to lyökin perhe- ja pienviljelmiä kaikkein ras- että hallitus antaisi eduskunnalle esi·
13846: kaimmin . tyksen 30 mil;oonan markan ottamisesta
13847: • Kaiken kukkuraksi vähentyneet varatkin olisi lisäyksenä vuoden 1977 tulo• ;a meno•
13848: hallituksen mukaan suunnattava entistä enem- arvioon siirtona maatilatalouden kehit~
13849: män suurten tilojen hyväksi. Talonpojan tappo- tämisrahastoon käytettäväksi perhe•. ia
13850: linja siis vain tehostUu. pienvilielmi~n hyväksi. · ·· ·
13851: -.•, ,· Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1977.
13852:
13853: Veikko· Vennamo · ·J.. Juhani Kortesalmi
13854: 1977 yp.
13855:
13856: Toivomusaloite n:o 31:5.
13857:
13858:
13859:
13860:
13861: Vlhll1il0 ,..:: Lisä,kwatä ftloden 1977 tulo- ja menoarvioon
13862: piaa.. ia ~heviljdmiea sekä osa-aikaviljelmien pelastustoi-
13863: menpiteitä suunnit.telwen pienviljelyskomitean perustami-
13864: seksi.
13865:
13866:
13867: E d u s k u n n a 11 e .
13868:
13869: .Mtassamme on vähän väliä asetettu toimi· raaka-aineen ja ulkolaisten eli.awYikkeiden
13870: ku,nti,a ja komiteoita, jotka ovat suunnitelleet tuonnin awll.a.
13871: !::!:w!~ pienviljelmien hävittämistä. Tim.ä Maassamme tarvitaan siis kiireellisesti piea-
13872: n autioitta.m.inen on kantanut raskas- viljelyskomiteaa perhe- ja pienviljelmien pelas-
13873: ta hecldm.iä, minkä lisäksi se oo ;.ohts.nut ku- tamiseksi koko kanwnm.e etujen muktisati.
13874: luttajien elintarvikkeiden hintojen kohtuutto- Välinpitämättömiä ~ myöskääo. .ea oUa
13875: maaa nousuun. suuren maailman nä1änhiidälle.
13876: Maaseu.wamme ei kuitenkaan pidä autioit- Mainituilla perusteilla ehdotamme k'tiftfilioit-
13877: ua eikä antaa eräm.aa-Suomen uudelleen syn- taen eduskunnaa hyviiksyttäväksi toivootuksen,
13878: tyi. Timi oo koko valtak.unnallioen ja kan-
13879: ul.linen ~tt.u»me. että htdtitus antaisi etluslt:uniiAlle esi-
13880: Pienviljelys ja perheviljelys ei myöskään ole tyksen 3 000 markan määrär~htm otu-
13881: niin epätaloudellinen, kuin valheellisesti on misesta lisäyksenä vuoden 1977 tulo- ja
13882: yritetty selittää. Maailma kulkee kohti nälän- menoarvioon sellaisen pienvitjelyskomi-
13883: hätää ja Suomi on tälläkin hetkellä tilanteessa, tean kiireellisesti perustamiseksi, joka
13884: jossa kotimainen elintarviketuotanto ei ole riit- suunnittelee pien- ;a perheviljelmien se-
13885: tävä. Nykyinen näennäinen elintarvikkeiden yli- kä osa-aikaviljelmien pelastustoimenpi-
13886: tuotanto on aikaansaatu ulkolaisen margariini- teet koko kansamme etujen mukaisesti.
13887: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1977.
13888:
13889: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
13890: l*n7 "?·
13891:
13892: Toivomusaloite n:o .316.
13893:
13894:
13895:
13896:
13897: .V.-,_.: KeranoiDJisprdlclciojärjestelmän aikaansaamisesta.
13898: E d u s k u n n a 11 e.
13899:
13900: Keskustapuolueen hallitus on suunnitellut Tällaista asiantilaa ei voida pitää hyväksyttä-
13901: maisectavllksi kefSannoimitpallddon vain sellai- v'~ vaan siihen un saatava ~ kor-
13902: ~· ~jelijille,. joka jättää vähmtäiin kolmaa-. jaus.
13903: neksen peltoalastaan, mutta ainakin kolme pel- ~ perusteilla ehdotamme kuttmoit·
13904: ~ehuaria kesanoolle. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toi~sat,
13905: 1~ tajoirusmäiräyksell"å pudotetaan
13906: :tM«mme viljelijäväestön enemmistö pois ke- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
13907: sannoimispalkkion piiristä. Kesannoimispalk- menpiteisiin oikeudenmukaisten ja tasa-
13908: kiosta, joka on suunniteltu jopa 600 markaksi puolisten kesannoimi!palkkioitlen myön-
13909: hehtaarilta, siis muodostuu vain suurten tilojen tämiseksi viljelijäväestömme enemmis-
13910: etu. tölle ja pienemmille tiloille niin, että ra-
13911: Lisäksi kehitysalueiden viljelijät saisivat pal- jana ei ole kolme peltohehtaaria, vaan
13912: jon pienemmän rahakorvauksen hehtaarilta kuin puolen peltohehtaarin alaraja.
13913: etelän rintamaiden isännät.
13914: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
13915:
13916: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
13917: 350 1977 vp.
13918:
13919: Toivomusaloite n:o 317.
13920:
13921:
13922:
13923:
13924: Vennamo ym.:· Keskuskalanviljelylaitoksen perustamisesta Kuo-
13925: pion läänin alueelle.
13926:
13927:
13928: E d u s k u n n a 11 e.
13929:
13930: Kuopion lääni on vesistö- ja järvirikasta Mainituilla perusteilla ehdot1l1Dme kunnioit.
13931: aluetta. Siksi tällä alueella tarvittaisiin kiireel~ taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen~
13932: lisesti :keskuskalanviljelyWtos. On suorastaan
13933: ihmeellistä', että näin ei ole jo tähän mennessä että hallitus ryhtyisi kiireellisiin . toi-
13934: tapahtunut. menpiteisiin keskuskalanvilielylaitoksen
13935: perustamiseksi Kuopion läänin alueelle,
13936: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1977.
13937:
13938: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
13939: 1977 vp. 351
13940:
13941: Toivomusaloite n:o 318.
13942:
13943:
13944:
13945:
13946: Äikäs: Valtion viljavaraston paikallisen toimipisteen ja varaston
13947: saamisesta Someron kuntaan.
13948:
13949:
13950: Ed u sk un nalle.
13951:
13952: ~ Maamme myyntiin tulevan viljan viljely ta- da lisää samalla kun niiden rakentaminen aut-
13953: pahtuu etupäässä Etelä- ja Länsi-Suomessa il- taisi kauppaliikkeitä ja yksityistä viljelijää.
13954: ttlastollisista ja muista seikoista johtuen. Maa- Varastojen rakentamisessa tulisi myöskin ottaa
13955: k.unnistamme Etelä-Häme ja erityisesti sen lou- huomioon paitsi alueen viljanviljelyn ·voimak--
13956: nainen osa, Lounais-Häme, on voimakasta vil- kuus myöskin sen väestömäärä ja maakunnan
13957: janviljelyaluetta. Esimerkiksi . Someron kun- tasapuolinen rakentaminen.· Kaikki nämä sei~
13958: ta .on viljellyn pinta-alan suhteen maamme kat tukevat· valtion viljavaraston · saamista So-
13959: suurin n. 25 OQO peltohehtaarin ansiosta. Tästä merolle. Tästä hyötyisi paitsi ·koko Lounais"
13960: pinta-alasta on 70 % eli 17 500 hehtaaria yk- Hänie, myöskin lääninrajan,ulkopuolella olevat
13961: sinomaan viljanviljelyllä. Suunnilleen sama suh- kunnat, erityisesti Kuusjoki ja Koski Tl. Tä-
13962: de on Sameroa ympäröivissäkin kunnissa. Tämä män rakentamisella täyttyisi alueen viljakau-
13963: aiheuttaa luonnollisesti koko talousalueella pasta ja kulutuksesta: .vastaavien 'liikkeiden sekä
13964: laajaa viljakauppaa ja keräilytoimintaa, jotka viljelijöiden pitkäaikainen toive saada valtion
13965: kaikki aiheuttavat erityistoimenpiteitä, koska toimesta suöritettava:a viljan varastointia.
13966: liikkeet eivät voi yrityksistä huolimatta selvitä Edellä.· · esitettyYn : viitaten ehdotan edus-
13967: viljan varastoinnista. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13968: Valtion viljavarastolla on keskeinen asema
13969: maamme viljakaupassa lähinnä sen varastoinoin että hallitus pikaisesti ryhtyisi toi-
13970: ja varmuusvarastojen pitämisen vuoksi. Sääolo- menpiteisiin valtion viliavaraston pai~
13971: suhteiden vaihtelun ja kansainvälisen hintatason kallisen toimipisteen ;a varaston saami-
13972: kehityksen takia pitäisi tällaisia varastoja Saa- seksi Someron kuntaan. ·· ·
13973: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
13974:
13975: Lasse Äikäs
13976: 35-2 1'Yl1 "~'·
13977:
13978: Toivomusaloite n:o 319.
13979:
13980:
13981:
13982:
13983: Äiti ym.,: i.ehuviljm ~iitlli taausvarastointijärjestelmän aikaan-
13984: RMI'bisnta.
13985:
13986:
13987: Eduskunnalle.
13988:
13989: Rehnviljm Momaårinä tapahtuu mllassam.- :Koska rehuviljltl suhteen våiUitstn tilanne
13990: me vuosittain 9Wti.a vaih.u~. Eräinä VlilO~t;. on m~n harjoittamisen ja koko kansl111--
13991: na. sato eil ole riittänyt tyydyttänliiän koti- tä.HNden kannalta V'atsin epäedulli~,- olisi
13992: maista kysyntilit vaan t~ on: jouduttu tuo- asian ratkaisemiseksi maahan lu()ttWa pysyvä
13993: maan ulkomailut J.'IW~iihnamnarkkillahinnasta rehuviljan tasausvarastointij~jestelndl, jossa
13994: riippumatta. Slm1oin on jouduttu tilanteisiin, satovaihteluistA riippumatta kyettäisiin turV'aa-
13995: jolssa r4b.U\1iljan. ~tantO' on tuntuvasti ylittä.. maan kotimaisen reht!m tietty oma-varaisuus.
13996: nyt kyseessi- olevan \11.10den kotitnaisen kysyn~ 'I'asausvatastoita\Tit määrä \toisi alkuV'aiheestå
13997: 11M, jolloin epäedcllisi~ ti'lla1kkinoolosuhteissa olla esim. 250 milj. kiloa..
13998: on. J·aoudttttu turvautwnaan rehu\tiljm vientiin. Edellä olevån perusteella· eh®tatntne kun-
13999: Ongehmr on ttmnettu jO' monien vuosien nioittaen ed\:tskunnan' hyVåksyttiväbi toivo-
14000: ajltll, muta m.itiiUT pysyvitä: raWisu':l tflantee~ muksen,
14001: seen ei ole: saatu ·mkmm lukl!lisista: ehdotuksista
14002: huolimamt~ Asiaa oD pohtinut myös rehukaup• tttiJ hallitus tyhtyisi toimtnplteisiin
14003: patoimiklllttal,, joka~ j~tti mietintönsä 31. 10. tehuvilian pysyvän tasausvllt'Mtm»ti;är-
14004: 1975. Toimi.ltunta lihti siitä, että rehuviljan ;estelmän aikaansaamiseksi.
14005: tasausvarastoinnilla estettäisiin tarpeetonta
14006: tuonti• ja \Tientiä ~kä säitstettäisiin näin va-
14007: luuttaa.-
14008: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
14009:
14010: Saimi Ääri Taisto Tähkämaa ·Mikko Kaam.a
14011: Hannu Tenhiälä Lea Sutinen Esko Härkönen
14012: Juhani Tuomaala Aino Karjalainen Reino Karpola
14013: Petter Savola Mikko Jokela Esko Pekonen
14014: Matti Maijala Sylvi Saimo Juhani Saukkonen
14015: Kalevi Mattila Einari Nieminen Alvar Saukko
14016: Mikko Pesälä Paavo Vesterinen Väinö Raudaskoski
14017: Pentti Poutanen V. J. Sukselainen
14018: 1977 vp. 353
14019:
14020: Toivomusaloite n:o 320.
14021:
14022:
14023:
14024:
14025: Alppi ym.: Työsuojelun edistämisestä elintarvikealalla.
14026:
14027:
14028: E d u s k u n n a 11 e.
14029:
14030: Elintarvikealan työntekijäin suojeluun liittyy tajien asettamien ehtojen täyttämisen ja työ-
14031: ongelmia, jotka joissakin tapauksissa aiheutu- suojelun vaatimusten väliset ristiriidat. Ristirii-
14032: vat elintarvikkeiden valmistusta säätelevien ·la- ta vallitsee mm. siinä, että raaka-aineen edellyt-
14033: kien, asetusten ja määräysten erilaisista lähtö~ tämä lämpötila vielä nykyäänkin sanelee työ-
14034: kohdista ja tavoiteasettelusta. huoneen lämpötilan. Näin esimerkiksi on vält-
14035: Eräs ristiriitatilanne syntyy mm. siitä, että tämätöntä vahvistaa selkeät määräykset työ-
14036: elintarvikkeisiin käytettävien sallittujen lisä- ja huoneiden lämpötilasta elintarvikealalla.
14037: apuaineiden enimmäismäärät on määritelty val- Lisäksi on välttämätöntä tehostaa työsuojelu-
14038: miiden tuotteiden käyttäjien suojelemiseksi. viranomaisten, terveydenhoitohenkilöstön ja
14039: Näitä tuotteita valmistettaessa elintarviketyön- työsuojeluhenkilöstön koulutusta, jotta elintar-
14040: tekijä saattaa joutua altistetuksi moninkertai- vikealan työsuojeluun saataisiin riittävä asian-
14041: sille määrille verrattuna lisäaineluettelon mai- tuntemus turvattua.
14042: nitsemiin enimmäismääriin. Lähtökohtana on pidettävä sitä, että työnte-
14043: Lisä- ja apuaineiden käyttämisen työnteki- kijäin suojaaminen asetetaan keskeiseksi ja sen
14044: jöille mahdollisesti aiheuttamia haittavaikutuk- kanssa ristiriitaiset kysymykset, lait, asetukset
14045: sia pitempiaikaisessa käytössä ei juuri ole sel- tai hallinnolliset määräykset korjataan.
14046: vitetty. Terveydellisiä haittoja aiheutuu entis- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
14047: tä enemmän siitä, että ulkomaisten ostajien nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14048: sanelemat tuotteiden valmistukseen liittyvät muksen,
14049: vaatimukset ovat johtaneet sellaisten menetel-
14050: mien käyttämiseen, että työntekijäin suojeluun että hallitus selvityttäisi elintarvik-
14051: liittyvät seikat ovat jääneet toisarvoisiksi. keiden apu- ja lisäaineiden käytön vai-
14052: Siksi on välttämätöntä, että elintarvikkeisiin kutuksen elintarviketyöläisten tervey-
14053: nykyisin käytettäväksi sallittujen lisä- ja apu- teen ja tuotteen edellyttämien käsittely-
14054: aineiden käytön sallimisessa ja enimmäispitoi- olosuhteiden ja työtilojen olosuhteiden
14055: suuksien määrityksessä otetaan huomioon työn- väliset ristiriitaisuudet sekä ryhtyisi
14056: tekijäin suojelu. Tämän tähden on viipymättä asianmukaisiin toimenpiteisiin työsuoje-
14057: käynnistettävä asianmukainen tutkimustoiminta. lun edistämiseksi elintarvikealalla.
14058: Edelleen on selvitettävä viennin osalta os-
14059: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
14060:
14061: Ulla-Leena Alppi Heimo Rekonen
14062: Pauli Uitto Ele Alenius
14063: Jarmo Wahlström
14064:
14065:
14066:
14067:
14068: 45 0877001791
14069: 354 1977 vp.
14070:
14071: Toivomusaloite n:o 321.
14072:
14073:
14074:
14075:
14076: Alppi ym.: Sairaan lapsen vanhemman paikallisen hoitoloman
14077: aikaansaamisesta.
14078:
14079:
14080: E d u s k u n n a 11 e.
14081:
14082: Eräillä aloilla työehtosopimuksiin on saatu tanut ettei tällaista "erityisen hyvää syytä" ole
14083: määräykset, joiden mukaan alle 10-vuotiaan tunnustettu kuin äärimmäisen harvoissa ta-
14084: lapsen sairastuessa äkillisesti voidaan tämän pauksissa.
14085: äidille antaa tilaisuus jäädä kotiin hoitamaan Edelleen määräykseen liittyvänä suurena
14086: lasta ja maksaa äidille kahden päivän ajalta puutteena on pidettävä sitä, että paikallinen
14087: työehtosopimuksen mukainen sairasajan palk- hoitoloma voidaan myöntää vain lapsen äidil-
14088: ka. Eräillä aloilla palkkaa voidaan maksaa· pi- le. Onhan usein tilanteita, joissa lapsen isän
14089: demmältäkin ajalta, mutta yleisemmin vain kah- kotiin jääminen on otollisempaa tai helpommin
14090: den päivän ajalta, siis varsin lyhyeltä ajalta. järjestettävissä. Lapsen vanhempien pitäisi toki
14091: Alle 10-vuotiaan, ja vanhemmankin, lapsen voida keskenään sopia, kumman heistä on mie-
14092: sairastuessa on luonnollista, että hän saattaa lekkäämpää jäädä kotiin lasta hoitamaan. Vaik-
14093: tarvita koko sairautensa ajaksi hoitajan. Vain kakin yksinhuoltajaisät ovat harvinaisempia, on
14094: nopeasti ohimenevien sairaustapausten kohdalla käytännössä syntynyt heidän kohdallaan tilan-
14095: tuo te-sopimusten sallima äidin kahden päivän teita, joissa määräys nimenomaisesta äidin hoi-
14096: paikallinen hoitoloma on riittävä. Pidempään tolomasta on estänyt heidän mahdollisuutensa
14097: kestävien tapausten kohdalla on äidin tai jon- jäädä kotiin sairastuneen lapsen kanssa.
14098: kun muun perheenjäsenen oltava palkattomalla Puutteena on pidettävä myös sitä, etteivät
14099: vapaalla, jos sellaisen onnistuu saamaan, tai tur- lapsen sairastumisesta johtuvat poissaolot ole
14100: vauduttava tilapäishoitajaan. Näiden hoitajien työssäolopäivien veroisia laskettaessa työnteki-
14101: hankkiminen nopeasti on usein hankalaa ja jän vuosilomaa.
14102: usein mahdoton takin. Ymmärrettävästi ei las- Kaiken kaikkiaan on sairaan lapsen vanhem-
14103: ten tarhoihin eikä kouluihin oteta sairastuneita pien hoitolomassa kysymys niin merkittävästä
14104: lapsia, joten sairastuneen lapsen vanhemmat asiasta, että se edellyttäisi lainsäädäntötoimen-
14105: joutuvat usein todella kiperään tilanteeseen. piteitä. Työehtosopimusten määräykset ovat
14106: Tapaukset, joissa äiti on joutunut lapsen sai- aina enemmän tulkinnanvaraisia ja työntekijän
14107: rastumisen vuoksi pidempiä aikoja pois työs- kannalta epävarmempia kuin lain määräykset.
14108: tään ja tullut tämän vuoksi irtisanotuksi työ- Siksi tulisi aikaansaada laki, joka turvaisi jom-
14109: paikastaan, eivät ole harvinaisia työntekijöiden malle kummalle sairastuneen lapsen vanhem-
14110: irtisanomissuojan ollessa niin puutteellinen kuin malle mahdollisuuden jäädä kotiin hoitamaan
14111: se vielä tällä hetkellä on. lastaan niin pitkäksi ajaksi kuin tarve edellyt-
14112: Harvinaisia eivät ole . nekään tapaukset, jol- tää, ellei lapsen hyvää hoitoa voida muutoin
14113: loin te-sopimuksen po. määräystä on työnanta- järjestää aiheuttamatta lapsen vanhemmille ta-
14114: jien taholta pyritty selvästi kiertämään vedo- loudellisia lisärasitteita. Tulisi myös harkita,
14115: ten aiheettorniin poissaoloihin, määräyksen onko 10 vuotta sopivaksi katsottava ikä, joka
14116: väärinkäyttöön jne. oikeuttaa lapsen äidin tai isän tai jonkun muun
14117: Työehtosopimuksiin sisältyy lisäksi määräys, perheenjäsenen kotiin jäämiseen. Joustavuus
14118: jonka mukaan "erityisen hyvä syy" voi antaa tässä suhteessa tuntuisi luonnolliselta ottaen
14119: oikeutuksen pidempäänkin poissaoloon sairas- tapaus kerrallaan huomioon sairauden luonteen
14120: tuneen lapsen äidille, mutta käytäntö on osoit- ja asteen.
14121: Toivomusaloite n:o 321 355
14122:
14123: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- että hallitus antaisi esityksen laiksi
14124: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, sairaan lapsen vanhemman paikallisen
14125: hoitoloman aikaansaamisesta.
14126: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1977.
14127:
14128: Ulla-Leena Alppi Aulis Juvela Heikki Mustonen
14129: Lauha Männistö Anna-Liisa Hyvönen Niilo Koskenniemi
14130: Marjatta Stenius Pauli Uitto
14131: 356 1977 vp.
14132:
14133: Toivomusaloite n:o 322.
14134:
14135:
14136:
14137:
14138: Alppi ym.: Työntekijäin työsuhteen turvan parantamisesta.
14139:
14140:
14141: E d u s k u n n a 11 e.
14142:
14143: Eduskunnalle on viimeksi vuoden 1976 val- muussyistä", mm. sairastumisten, työpaikalta
14144: tiopäivillä jätetty SKDL:n eduskuntaryhmän myöhästymisten yms. syiden vuoksi. Perusteet-
14145: taholta lakialoite työntekijäin irtisanomissuo- tomien irtisanomisten piiriin ovat joutuneet
14146: jan parantamisesta. Samoilla valtiopäivillä jätet- myös työpaikkojen luottamusmiehet ja työsuo-
14147: tiin eduskuntakyselyjä työntekijäin työsuhteen jeluvaltuutetut ja -asiamiehet.
14148: turvaan liittyvistä asioista. Hallituksen taholta Tältä pohjalta näemme välttämättömäksi ke-
14149: annetuissa vastauksissa myönnettiin nykyisin hittää työntekijöiden työsuhteen turvaa niin,
14150: voimassa olevien työsopimuslain säännösten että siitä tulisi aukoton. Tämä tarkoittaa mm.
14151: puutteellisuus ja yhdyttiin kyselyissä esitettyi- työnantajan yksipuolisen ja käytännössä kos-
14152: hin näkemyksiin irtisanomissuojan parantami- kemattoman oikeuden poistamista työntekijän
14153: sen tarpeellisuudesta. irtisanomiseen, Iomauttamiseen ja myös siirtoon
14154: Sama vaatimus on voimistuvasti esitetty työ- toiseen työhön nähden. Tämän turvaisi parhai-
14155: paikkojen ja ammattiyhdistysliikkeen suunnal- ten järjestelmä, jossa mainitut kysymykset kä-
14156: ta työttömyyden yhä heikentyessä ja irtisano- siteltäisiin myös työntekijöiden edustajista koo-
14157: misten ja lomautusten lisääntyessä, nyt jopa tussa elimessä, esim. ammattiosastossa. Ammat-
14158: valtion yhtiöissä. tiosasto tai jokin muu sitä edustava yksikkö
14159: Kun hallitus ei ole suuntautunut ripeisiin ja voisi käsiteltyään työntekijän työsuhteeseen liit-
14160: tehokkaisiin työllisyyttä edistäviin toimenpi- tyviä kysymyksiä niin oikeaksi katsoessaan siir-
14161: teisiin, on entistäkin perustellumpaa kiirehtiä tää esim. irtisanomisen ja vasta tuomioistuin
14162: lakiesitystä, jolla työntekijöiden oikeudet tur- voisi päättää sen laillisuudesta tai laittomuudes-
14163: vattaisiin ja perusteettomat irtisanomiset es- ta. Näin menetellen parannettaisiin työnteki-
14164: tettäisiin. Toimeenpannessaan joukkoirtisano- jäin kollektiivista suojaa, joka on kaikkein puut-
14165: misia ovat yritykset vedonneet tuotteiden me- teeliisin käytännössä nuorten ja vanhimpien,
14166: nekin heikentymiseen ja yritysten kannatta- eläkeikää lähestyvien kohdalla.
14167: mattomuuteen. Näin on menetelty myös sellai- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
14168: sissa yrityksissä, jotka nauttivat suurimittaista taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14169: valtion taloudellista tukea ja joiden valtiolle
14170: maksama tulovero on vähäinen. että hallitus kiireellisesti antaisi esi-
14171: Irtisanomisia on heikosta työllisyystilantees- tyksen laiksi työntekijäin työsuhteen
14172: ta johtuen voitu aikaisempaa kevyemmin perus- turvan parantamisesta.
14173: tein suorittaa muistakin kuin "kannattamatto-
14174: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1977.
14175:
14176: Ulla-Leena Alppi Kauko Hjerppe
14177: Pauli Uitto Niilo Koskenniemi
14178: 1977 vp. 357
14179:
14180: Toivomusaloite n:o 323.
14181:
14182:
14183:
14184: Asunmaa ym.: Kuorma-auton kuljettajien työaikasäännösten tar-
14185: kistamisesta.
14186:
14187:
14188: E d u s k u n n a II e.
14189:
14190: Voimassa olevassa työaikalaissa on sen l halutaan myöntää sellaiseksi, joka oikeuttaisi
14191: päivänä lokakuuta 197 6 voimaan tulleissa lain- suorittamaan työaikalain 12 § :n mukaista hä-
14192: kohdissa paljolti sellaisia määräyksiä, jotka ovat tä työtä. Tällaisia tapahtumia voivat esimerkik-
14193: vaikeasti, jos ollenkaan, sovellettavissa tavara- si olla säävaihteluista tai autorikosta aiheutuvat
14194: liikenteen harjoittamisessa esille tuleviin ta- viivästymät. Mikäli työaika tässä yhteydessä
14195: pauksiin. sattuu umpeutumaan, ei kenenkään tulisi olla
14196: Työaikalain 5 a § määrää moottoriajoneu- pakko tämän vuoksi jäädä tielle, vaan kuljetus
14197: von kuljettajan pisimmän Vuorokautisen työ- tulisi saada hätätyönä suorittaa loppuun. . ..
14198: ajan, mikä määräys koskee luonnollisesti myös Työaikalain 20 § pakottaa työnantajan laati-
14199: autossa mukana kulkevaa vaihtokuljettajaa. maan jokaista työpaikkaa varten työtuntijärjes-
14200: Kuitenkin ovat nykyiset pitkän matkan kulje- telmän tai, milloin sellaisen laatiminen työn laa-
14201: tuksiin suunnitellut kuorma-autot varustetut tuun nähden ei ole mahdollista, hakemaan ·sen
14202: nykyaikaisilla lepohyteillä, jossa lepovuorossa tekemisestä vapautuksen työsuojeluhallitukselta.
14203: oleva kuljettaja voi levätä. Näin ollen ei sitä Säännös tässä muodossa on kuitenkin täysin
14204: aikaa, jonka kuljettaja viettää lepäämällä hytis- tavarankuljetusalalle soveltumaton. Alalla ei pää-
14205: sä, tulisi ollenkaan lukea hänen työajakseen. sääntöisesti voida usein edes päivää etukäteen
14206: Erityisen näkyväksi tulee ongelma pitkillä ulko- tietää koska kuljetuspalvelua pyydetään, mihin
14207: maanreiteillä säännösten estäessä järkevän jat- se suuntautuu ja mitenkä pitkä se mahdollises-
14208: kuvaan ajoon perustuvan ajosuunnitelman teke- ti tulee olemaan, minkä vuoksi työtuntijärjes-
14209: misen. Kalliin autokaluston turhaa seisottamis- telmän laatiminen enimmillään kolme viikkoa
14210: ta ei muutenkaan voida kansantaloudellisesti etukäteen on suoranainen mahdottomuus.
14211: asiaa ajatellen pitää järkevänä ratkaisuna. Yllä esitettyyn viitaten ehdotamme eduskun-
14212: Kuljetusalalla on useita sellaisia suoritealoja, nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14213: joissa tavaraa tulee sääolosuhteista tai muista
14214: syistä johtuen saada aika ajoin kulkemaan nor- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
14215: maalia runsaammin. Tällaisia ajoja ovat esim. menpiteisiin työaikalain muuttamiseksi
14216: puutavarakuljetukset, jotka ajoittuvat runsaim- siten, että lepovuorossa olevan kuljetta-
14217: millaan muutamiin talvikuukausiin ja jotka täl- jat: kuorma-auton lepohytissä kuljetuk-
14218: löin maan ollessa jäässä on myös saatava kul- sen aikana viettämää aikaa ei ole luet-
14219: kemaan pois kesäoloissa tiettömien taipaleiden tava hänen työajakseen; että työnanta-
14220: takaa, sekä maidonkuljetus, jonka sesonkiaika jain ja työntekijäin yhdistyksillä, joiden
14221: osuu kesäkuukausiin. Jotta tällaiset ja muut toimintapiiri käsittää koko maan, olisi
14222: mahdolliset kuljetusalalla vastaantulevat pakot- oikeus sopia autonkuljettajien työajas-
14223: tavat kuljetustarpeet voitaisiin hoitaa ajallaan, ta työaikalain säännöksistä poikkeavas-
14224: tulisi työnantajain ja työntekijäin yhdistyksillä ti; että työaikalain 12 § muutettaisiin
14225: olla mahdollisuus, toisin kuin työaikalain 7 sellaiseksi, että se paremmin ottaisi
14226: § :ssä mainitaan, sopia työajasta työaikalain huomioon tavarankuljetusalalla eteen
14227: säännöksistä poikkeavasti. tulevat ongelmat ja mahdollistaisi oikeu-
14228: Kuljetustoiminnassa tulee usein vastaan ti- denmukaisemman hätätyön tekemisen,
14229: lanteita, joissa kuljetustehtävän hoitaminen sekä että työtuntijärjestelmien pakolli-
14230: saattaa viivästyä jonkin yllättävän seikan vuok- sesta laatimisesta nykyisessä muodossaan
14231: si ilman, että tapahtumaa kaikkialla kuitenkaan luovuttaisiin.
14232: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
14233:
14234: Matti Asunmaa Lauri Impiö Veikko Pihlajamäki
14235: 358 1977 vp.
14236:
14237: Toivomusaloite n:o 324.
14238:
14239:
14240:
14241:
14242: Asunmaa: Työnantajan sosiaaliturvamaksun poistamisesta osatyö-
14243: kykyisen työntekijän osalta.
14244:
14245:
14246: E d u s k u n n a 11 e.
14247:
14248: Työvoimapiirien neuvontaosastoilla on ollut työmarkkinoilla. Täten yhä useampi työnantaja
14249: vaikeuksia osoittaa invalideille sopivaa työpaik- harkitsisi vammaisen ottamista työhönsä.
14250: .kaa. Lisäksi suurin osa osoitetuista työpaikois- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
14251: ta on osoittautunut lyhytaikaisiksi. Pääasialli- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14252: :sena syynä on ollut se, että vammainen on jou-
14253: tunut kilpailemaan työpaikasta terveen kans- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14254: sa. työnantajan sosiaaliturvamaksun poista-
14255: Työnantajan sosiaaliturvamaksun poistami- miseksi osatyökykyisen työntekiiän
14256: nen osatyökykyisen työntekijän osalta paran- osalta.
14257: taisi huomattavasti hänen kilpailuasemaansa
14258: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
14259:
14260: Matti Asunmaa
14261: 1977 vp. 359
14262:
14263: Toivomusaloite n:o 325.
14264:
14265:
14266:
14267:
14268: Eenilä ym.: Sairausvakuutuslain mukaisen huoltajanlisäjärjestel-
14269: män muuttamisesta erityiseksi lapsikorotusjärjestelmäksi.
14270:
14271:
14272: E d u s k u n n a 11 e.
14273:
14274: Sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan kustannuksia. Huoltajanlisäjärjestelmästä tulisi
14275: voidaan perhesuhteista riippuen suorittaa enem- nykyisessä muodossa kokonaan luopua ja luoda
14276: män ansaitsevatie puolisotie huoltajanlisää avio- tilalle järjestelmä, joka korvaisi jomman kum-
14277: puolisosta 15 % ja jokaisesta alle 16-vuotiaas- man vanhemman sairastuessa lapsen elatuksesta
14278: ta lapsesta 10 %, kuitenkin enintään 50%. aiheutuvat kustannukset, siten että korvaus olisi
14279: Päivärahan määrä on riippuvainen vakuute- kaikista lapsista markkamääräisesti samansuu-
14280: tun työtulosta, joten minimipäivärahaa saava ruinen.
14281: saa yhdestä lapsesta 1,50 markkaa ja maksimi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
14282: päivärahaa saava 3,85 markkaa huoltajanlisää kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14283: päivältä. Lapsista saatu korvaus on siten suu-
14284: rempi suurituloisilla kuin pienituloisilla. Toi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14285: saalta nykyinen huoltajanlisäjärjestelmä, jossa sairausvakuutuslain mukaisen huolta-
14286: huoltajanlisä ei voi nousta yli 50 % :n, suosii janlisäjärjestelmän muuttamiseksi lapsi-
14287: pieniä perheitä. korotusjärjestelmäksi, jossa lapsikorotus
14288: Aviopuolisosta maksettava huoltajanlisä ei määrättäisiin siten, että kaikille alle 16-
14289: ole perusteltu nyky-yhteiskunnassa, jossa mo- (18-) vuotiaille lapsille maksettaisiin
14290: lemmat aviopuolisot osallistuvat perheen elät- samansuuruinen markkamääräinen koro-
14291: tämiseen olemalla työssä kodissa tai sen ullw- tus, jonka suuruus määrättäisiin niin,
14292: puolella. Aviopuolison sairastuessa ei toisesta että se olisi 20 % kullakin hetkellä
14293: puolisosta siten aiheudu myöskään ylimääräisiä maksettavasta minimipäivärahasta.
14294: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1977.
14295:
14296: Paula Eenilä Risto Tuominen Seppo Tikka
14297: Pirkko Aro Mauno Forsman Maija Rajantie
14298: Paavo Tiilikainen Salme Myyryläinen Lyyli Aalto
14299: 360 1977 vp.
14300:
14301: Toivomusaloite n:o 326.
14302:
14303:
14304:
14305:
14306: Eenilä ytn.: Metsä- ja maatalouden työsuojelupiirijaon yhtenäistä-
14307: misestä.
14308:
14309:
14310: Ed u s kun n a 11 e.
14311:
14312: Valtion työsuojeluhallinnon organisaatiouu- peettomia matkoja, tarpeetonta organisaatiota,
14313: distuksen yhteydessä metsä- ja maatalouden paljon tarpeettomia kustannuksia. Eikä ole näh-
14314: työsuojelutarkastuksen piirijako eriytettiin työ- tävissä mitään syitä, miksi metsä- ja maatalou-
14315: suojeluhallinnon muusta piirijaosta. Kun muu den tarkastustoimintaa ei voitaisi mielekkäästi
14316: työsuojeluhallinto jakaantuu yhteentoista pii- yhdistää kaiken muun työsuojelutarkastustoi-
14317: riin, niin metsä- ja maatalouden työsuojeluhal- minnan ja -hallinnon kanssa. Muissa työsuojelu-
14318: linto käsittää vain kolme piiriä, Etelä-, Keski- piireissä tarkastajat joutuvat valvomaan maa-
14319: ja Pohjois-Suomen metsä- ja maatalouden työ- ja metsätalouden koneiden valmistusta teollisuu-
14320: suojelupiirit, joiden keskuspaikat toimistoineen dessa, mutta heillä ei nykyisen käytännön mu-
14321: ovat Helsingissä, Jyväskylässä ja Oulussa. Met- kaan ole mahdollisuutta valvoa näiden konei-
14322: sä· ja maatalousalan työsuojelutarkastustoimin- den käyttöä maa- ja metsätaloustöissä. Heiltä
14323: nan erottaminen muusta tarkastuksesta erikois- puuttuu siihen lailliset valtuudet.
14324: tarkastukseksi ei ole osoittautunut oikeaksi rat- Maa- ja metsätalouden työsuojelutarkastuksen
14325: kaisuksi. piirijako tulisikin yhtenäistää muun työsuojelu-
14326: Esim. Helsingistä käsin hoidetaan nyt koko hallinnon piirijaon kanssa toiminnan järkeistä-
14327: Varsinais-Suomen maa- ja metsätalouden työ- miseksi ja päällekkäistoiminnan ja -organisaa-
14328: suojelutarkastukset, vaikka Turun ja Porin työ- tioiden poistamiseksi työsuojeluhallinnosta.
14329: suojelupiirissä on tarkastajia, jotka voisivat ja Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
14330: usein joutuvatkin näitäkin tarkastuksia suorit- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14331: tamaan ja jotka ovat myös asiantuntijoita.
14332: Heiltä puuttuu kuitenkin lailliset valtuudet tar- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14333: kastusten suorittamiseen, joten usein joudutaan metsä- ja maatalouden työsuojelupiiri-
14334: vielä pyytämään tarkastajaa Helsingistä, lain jaon yhtenäistämiseksi muun työsuojelu-
14335: kirjaimen täyttämiseksi. Tällainen päällekkäi- tarkastuksen piirijaon kanssa.
14336: nen toiminta aiheuttaa luonnollisesti monia tar-
14337: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1977.
14338:
14339: Paula Eenilä Kaarina Suonio
14340: 1977 vp. 361
14341:
14342: Toivomusaloite n:o 327.
14343:
14344:
14345:
14346:
14347: Eenilä ym.: Äitiysrahajärjestelmän muuttamisesta vanhempairi-
14348: rahaj ärjestelmäksi.
14349:
14350:
14351: E d u s k u n n a II e.
14352:
14353: Sairausvakuutuslain mukaan jokaisella nais- koituksena on antaa molemmille vanhemmille
14354: puolisella vakuutetulla, jonka raskaus on kes- mahdollisuus hoitaa lasta. Tämän vuoksi isälle
14355: tänyt vähintään 180 päivää ja joka on asunut suoritettavan etuuden edellytyksenä tulisi olla
14356: Suomessa vähintään mainitun ajan ennen las- ansiotyöstä tai sitä vastaavasta työstä pidät-
14357: kettua synnytysaikaa, on oikeus saada äitiys- täytyminen sekä lapsen pääasiallinen hoitami-
14358: rahaa. Äitiysrahaa suoritetaan yhteensä 17 4 nen, kuten toimikunta on ehdottanut.
14359: arkipäivältä siten, että 24 arkipäivää siitä koh- Tällä hetkellä äitiysrahaan ei suoriteta huol-
14360: distuu laskettua synnytysaikaa välittömästi edel- tajanlisää vastasyntyneen lapsen osalta, mitä ei
14361: täneeseen ja 150 arkipäivää sitä välittömästi voida pitää perusteltuna. Tämän vuoksi olisi
14362: seuraavaan aikaan. Äitiysrahan suorittamisaikaa harkittava vanhempainrahajärjestelmään siirty-
14363: koskeva lainmuutos tuli voimaan 1. 7. 1974. misen yhteydessä huoltajanlisän maksamista
14364: Ennen lainmuutosta äitiysrahaa suoritettiin 72 myös vastasyntyneen lapsen osalta.
14365: arkipäivältä ja ennen vuotta 1971 54 arkipäi-
14366: vältä. Äitiysrahan suorittamiskauden pidentä- Vanhempainrahajärjestelmä tulisi ulottaa
14367: minen 17 4 arkipäiväksi antaa äidille mahdolli- koskemaan myös ottovanhempia. Ottovanhem-
14368: suuden myös hoitaa vastasyntynyttä lasta aikai- man ja lapsen välisen suhteen myönteisen ke-
14369: sempaa pidempään. Lapsiperheiden asemaa tu- hittymisen kannalta on välttämätöntä, että otto-
14370: lisi tukea myös äitiysloma- ja äitiysrahajärjes- äidillä tai -isällä on mahdollisuus lomaan lap-
14371: telmää kehittämällä vanhempainloma- ja van- sen adoption yhteydessä ja että näissä tapauk-
14372: hempainrahajärjestelmäksi siten, että isälläkin sissa vanhempainraha korvaisi siitä johtuvan
14373: olisi oikeus vanhempainlomaan ja vanhempain- ansion menetyksen. Oikeuden vanhempainra-
14374: rahaan, kuten sosiaali- ja terveysministeriön haan tulisi alkaa siitä päivästä, jolloin lapsi on
14375: asettama äitiysloma- ja äitiysrahajärjestelmän otettu tulevien ottovanhempien hoitoon adop-
14376: kehittämistoimikunta on ehdottanut. tiotarkoituksessa ja jolloin myös oikeus lomaan
14377: Toimikunnan ehdotuksen mukaan vanhem- alkaa. Kasvattivanhemmille tulisi myös säätää
14378: oikeus vanhempainrahaan.
14379: painrahajärjestelmässä olisi yksinomaan äidillä
14380: edelleen oikeus etuuteen 24 arkipäivältä en- Äitiysloman muuttaminen vanhempainlomak-
14381: nen laskettua synnytysaikaa ja 75 arkipäivältä si ja sen asteittainen pidentäminen yhteen vuo-
14382: synnytyksen jälkeen sekä isällä äidin suostu- teen loisi nykyistä paremmat edellytykset lap-
14383: muksella suorittamiskauden 75 viimeiseltä ar- sen ja hänen vanhempiensa suhteen myöntei-
14384: kipäivältä. Suorittamiskauden jakamista synny- selle kehittymiselle. Samalla se vähentäisi alle
14385: tyksen jälkeen toimikunnan ehdottamalla taval- yhden vuoden ikäisten lasten hoitopaikkatar-
14386: la voidaan pitää tarkoituksenmukaisena. Lapsen vetta.
14387: isällä tulisi kuitenkin olla oikeus vanhempain- On tärkeää, että ennen vanhempainloma- ja
14388: rahaan välittömästi synnytyksen jälkeen äidin vanhempainrahajärjestelmään siirtymistä suun-
14389: kuoltua tai ollessa sairauden vuoksi estynyt nitellaan seurantamenetelmä, minkä avulla jär-
14390: hoitamasta lasta. jestelmää voidaan edelleen kehittää. Äitiysraha-
14391: Ehdotetun vanhempainrahajärjestelmän tar- etuuden laajentamisen yhteydessä olisi myös
14392:
14393:
14394:
14395:
14396: 46 0877001791
14397: 362 Toivomusaloite n:o 327
14398:
14399:
14400: perhekasvatusta laajennettava molempia van- että hallitus kiireellisesti tutkisi mah-
14401: hempia koskevaksi. dollisuudet muuttaa äitiysrahajärjestel-
14402: mä yhden vuoden mittaiseksi vanhem-
14403: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- painrahajärjestelmäksi, joka mahdollis-
14404: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- taisi molempien vanhempien oikeuden
14405: muksen, lapsen hoitoon.
14406: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
14407:
14408: Paula Eenilä Pirkko Aro Helge Siren
14409: 1977 vp. 363
14410:
14411: Toivomusaloite ti:o 328.
14412:
14413:
14414:
14415:
14416: Eenilä ym.: Korttelipäiväkotitoiminnan aloittamisesta.
14417:
14418:
14419: E d u s k u n n a II e.
14420:
14421: Lasten päivähoitopaikkojen tarve ei nykyisillä kien kuljetusmatkojen aiheuttamUta rasituksil-
14422: päivähoitomuodoilla ja -suunnitelmilla vielä pit- ta ja ongelmilta, ja lapset saisivat elää turvalli-
14423: kään aikaan tule tyydytetyksi. Parhaillaan so- sesti tutussa kodin lähiympäristössä vielä koulu-
14424: siaali- ja terveysministeriössä virkamiestyöryh- ikäisinäkin. Nämä pienimuotoiset kodinomaiset
14425: män valmisteltavana ollut ja jo toteutettavaksi päiväkodit olisivat miltei kotiin verrattavan
14426: päätetty ns. äidinpalkka- tai kotihoidontukijär- turvan, mutta kotiakin paremman virikkeelli-
14427: jestelmä ei ole mikään ratkaisuvaihtoehto ki- syyden ja pohjan sopeutumiselle yhteisöön an-
14428: peään päivähoito-ongelmaan. Tämä järjestelmä tavia laitoksia, joissa lapsi saisi parhaat mah-
14429: nielee huomattavat määrät veronmaksajain va- dolliset edellytykset kasvaa sosiaaliseksi, tasa-
14430: roja, mutta ei tuo apua niille, jotka lasten päi- painoiseksi yhteiskunnan jäseneksi.
14431: vähoitoon apua tarvitsisivat. Ihmetellä täytyykin, miten keskustan vä·
14432: Lasten päivähoidon valtakunnallisissa ja kun- hemmistöhallitus nimenomaan näinä aikoina,
14433: nallisissakin suunnitelmissa on tähän asti täysin jolloin valtiontaloudellisista syistä on karsittu
14434: syrjäytetty se lasten päivähoidon muoto, jota täysin välttämättömiäkin menoeriä valtionhal-
14435: alan asiantuntijat ovat pitäneet yhtenä ihanteel- linnon eri lohkoilla, lähtee toteuttamaan erit-
14436: lisimmista, nimittäin pienimuotoinen laitoshoi- täin paljon valtion varoja kysyvää äidinpalkka-
14437: to, ns. kortteli- tai talokohtaiset päiväkodit. Il- kokeilua, joka millään tavoin päivähoidon ny-
14438: meisesti on pelätty tämän hoitomuodon tule- kyisiä tarpeita palvelematta lohkaisee melkoi-
14439: van hyvin kalliiksi. Vaikeutena on nähty myös sen osan päivähoitoon varatuista määrärahois-
14440: esim. aravasäännökset ja hoitohenkilökunnan ta. Sitäkin ihmeteltävämpi tämä ratkaisu on,
14441: koulutusvaatimukset. Nämä vaikeudet ovat kui- kun tiedetään, että huomattavaa edistysaskelta
14442: tenkin helposti lainsäädännön muutoksilla voi- päivähoidon kehittämisen tiellä merkitsevä kort-
14443: tettavissa, eikä hoitomuoto voine tulla kovin- telipäiväkotitoiminta olisi ilmeisellä yksimieli-
14444: kaan kalliiksi, kun päiväkodit voidaan sijoittaa syydellä tullut hyväksytyksi niin sosiaali- ja
14445: suurehkoihin asuinhuoneistoihin, eikä niissä terveysministeriön virkamiesten keskuudessa
14446: vaadita paljonkaan henkilökuntaa, jos esim. kuin eri poliittisissa puolueissakin. Tämän ihan-
14447: ruoka tuodaan jostakin keskuskeittolasta, lää- teellisen päivähoitomuodon kehittäminen olisi
14448: käri, sairaan- ja terveydenhoitaja ovat tarvit- lisännyt tasa-arvoa . ja hoitopaikkoja, joista on
14449: taessa saatavissa paikalle puhelimitse. Esim. huutava pula. Äidinpalkkajärjestelmällä lisä-
14450: lämmittäjä-talonmiehen kustannukset voidaan tään epätasa-arvoa ja supistetaan mahdollisuuk-
14451: korttelipäiväkodeissa säästää kokonaan. sia hoitopaikkojen lisäämiseen. Äidinpalkkako-
14452: Koululaisten iltapäiväkodeissa ei varsinaista keilu merkitseekin huomattavaa taka-askelta
14453: hoitohenkilökuntaa tarvittaisi niinkään paljoa päivähoidon kehittämisen tiellä.
14454: kuin pienten lasten päiväkodeissa läksyjenlu- Päivähoitotilanne maassamme, nimenomaan
14455: vun, askartelun- ja leikinohjauksen muodos- hoitopaikkojen puute, noussee lähiaikoina en-
14456: taessa välipala-aterioinnin ja lepäämisen valvon- tistäkin ankararuman kritiikin ja keskustelun
14457: nan ohessa pääasialliset puitteet työlle tuossa kohteeksi YK:n julistettua vuoden 1978 Kan-
14458: kodissa. Vuorotyöläisten lasten hoito olisi näis- sainväliseksi Lasten Vuodeksi. Tuohon merk-
14459: sä päiväkodeissa helpoimmin järjestettävissä. kivuoteen on syytä varautua päätöksin ottaa sen
14460: Lapset ja heidän vanhempansa säästyisivät pit- kunniaksi uusi todellinen kehitysaskel lasten
14461: 364 Toivomusaloite n:o 328
14462:
14463:
14464: päivähoidon saralla. Lapsen parasta ajatellen se että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14465: ei tässä tilanteessa voine olla mikään muu kuin ns. korttelipäiväkotitoiminnan aloitta-
14466: ns. korttelipäiväkotitoiminnan aloittaminen. miseksi maassamme ja tämän hoitomuo-
14467: Edellä esitetyin perusteluin ehdotamme edus- don hyväksymiseksi osaksi valtakun-
14468: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, nallista lasten päivähoitosuunnitelmaa.
14469: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1977.
14470:
14471: Paula Eenilä Paavo Tiilikainen Salme Myyryläinen
14472: Pirkko Aro Risto Tuominen Seppo Tikka
14473: Jacob Söderman Mauno Forsman Maija Rajantie
14474: Lyyli Aalto
14475: 1977 vp. 365
14476:
14477: Toivomusaloite n:o 329.
14478:
14479:
14480:
14481:
14482: Hanhirova: Kaikkien pienyrittäjien saattamisesta luopumiseläke-
14483: ja · vuosilomajärjestelmän piiriin.
14484:
14485:
14486: E d u s k u n n a l1 e.
14487:
14488: Eduskunta on hyväksynyt lait maatalousyrit- ka elinkeinorakenteen muutosten ja muiden
14489: täjien vuosilomasta, luopumiseläkkeestä, luopu- niihin verrattavien syiden johdosta ovat joutu-
14490: miskorvauksesta ·ja sukupolvenvaihdoseläkkees- neet sellaiseen umpikujaan, että yrityksestä
14491: tä. Nämä lait tulevat huomattavasti paranta- saatu tulo liikkuu toimeentulominimin rajoilla,
14492: maan maatalouselinkeinon toimintamahdolli- mutta iän huomioonottaen ei siirtyminen muul-
14493: suuksia nuorentamalla ikärakennetta ja paran- le alalle ole mahdollista.
14494: tamalla viljelmien kannattavuutta sekä saatta- Muiden yrittäjien vuosiloman järjestämisessä
14495: malla maatalousyrittäjät ainakin osittain tasa- voitaisiin soveltaa muutoin samanlaisia sään-
14496: vertaiseen asemaan vuosiloman saannissa mui- nöksiä kuin maatalousyrittäjillä, paitsi että yri-
14497: den väestöryhmien kanssa. tyksessä saisi olla yksi ulkopuolinen palkattu
14498: Ne epäkohdat, jotka ovat johtaneet näiden työntekijä. Aukioloaikojen noudattamisen ja
14499: maatalouden harjoittajia koskevien lakien ai- muun vastaavan työskentelyn takia ei yksinäis-
14500: kaansaamiseen, koskevat myös muita, etupäässä yrittäjäkään tule toimeen ilman ulkopuolista
14501: pieniä perheyrityksiä. Myös näiden yrittäjien työvoimaa.
14502: toimintamahdollisuuksia olisi parannettava ta- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
14503: sapuolisesti maatalousyrittäjien kanssa. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14504: Huomioonottaen poikkeavuodet muiden yrit- muksen,
14505: täjien osalta yritysten omistussuhteissa ja ma-
14506: teriaalisen sisällön määrittelemisessä olisi tar- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14507: koituksenmukaista yhdistää luopumis- ja suku- kaikkien pienyrittäjien saattamiseksi
14508: polvenvaihdoseläkkeeseen sisältyvät etuisuudet luopumiseläke- ja vuosilomajärjestelmän
14509: luopumiseläkkeeksi. Sen saamiseen tulisivat piiriin.
14510: oikeutetuiksi ne ikääntyneet perheyrittäjät, jot-
14511: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
14512:
14513: Veikko Hanhirova
14514: 366 1977 vp.
14515:
14516: Toivomusaloite n:o 330.
14517:
14518:
14519:
14520:
14521: Hautala ym.: Sairaus- ja äitiyspäivärahan korottamisesta ja ka-
14522: renssiajan lyhentämisestä.
14523:
14524:
14525: E d u s k u n n a 11 e.
14526:
14527: Nykyisen sairaus- ja äitiyspäivärahan vähim- sessa. Nykyisellä päivärahalla se ei ole miten-
14528: mäismäärä on 15 mk. Huomioonottaen päivä- kään mahdollista. Sairaus- ja äitiyspäivärahan
14529: rahan määräämisajankohdan jälkeen tapahtu- vähimmäismäärä olisikin korotettava ainakin 25
14530: neen asumis- ja elinkustannusten nousun on to- markaksi. Sairauspäivärahan karenssiaika on
14531: dettavissa sen huomattava jälkeenjääneisyys. seitsemän arkipäivää. Tätä on pidettävä liian
14532: Monella sosiaalisella sektorilla kansalaisten toi- pitkänä. Näin pitkä omavastuuaika tuottaa vä-
14533: meentulon turvaa on parannettu, tällä se on hävaraisille sairastuneille yksinäisille ihmisille,
14534: inflaation takia päinvastoin nopeasti heikenty- mutta varsinkin perheellisille melkoisia elämi-
14535: nyt. Mainitun suuruinen päiväraha ei riitä edes sen vaikeuksia. Omia säästöjähän ei useinkaan
14536: yhden ihmisen yksinkertaiseenkaan päivittäi- ole käytettävissä. Tästä syystä karenssiaikaa
14537: seen ravintoon puhumattakaan asumiseen liit- olisi välttämättä lyhennettävä.
14538: tyvistä menoista. Mikäli sairastuneella on per- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
14539: hettä huollettavanaan, käy hänen ja huolletta- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14540: vien asema tätäkin vaikeammaksi. muksen,
14541: Sairauspäivärahalla tulisi myös turvata koti- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14542: työtä tekeville äideille mahdollisuus hankkia sairaus- ja äitiyspäivärahan korottami-
14543: sairauden sattuessa sijaisapua lapsien hoitami- seksi ja sen karenssiajan lyhentämiseksi.
14544: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1977.
14545:
14546: Sauli Hautala Jorma Fred Raino Westerholm
14547: Veikko J. Matikkala Antero Juntumaa Impi Muroma
14548: Olavi Majlander Erkki Korhonen Ulla Järvilehto
14549: 1977 vp. 367
14550:
14551: Toivomusaloite n:o 331.
14552:
14553:
14554:
14555:
14556: Hautala ym.: Työttömyyskorvausten karenssiajan lyhentämisestä
14557: ja niiden saattamisesta veronalaisiksi tuloiksi.
14558:
14559:
14560: E d u s k u n n a II e.
14561:
14562: Työttömyys on maamme tämän päivän suuri työttömyyskorvauksia käytetään vaann. Tätä
14563: ongelma. Raskaimpana. sen kokevat työttömät ilmenee siten, että henkilöt, joiden vuositUlot
14564: itse ja heidän perheensä. Työttömyyden aiheut- kohoavat huomattaviksi, jäävät tarkoitukselli-
14565: tamat vaikeudet ovat monenlaisia, eivät yksin sesti tietyksi ajaksi työttömiksi saadakseen
14566: taloudellisia. Valtiovallan on tehtävä jatkuvasti näin verovapaata työttömyyskorvausta. Tällä
14567: kaikki voitavansa sen torjumiseksi. tavalla he pyrkivät tulonhankinnassaan vapau-
14568: Yhteiskunta pyrkii auttamaan · työttömiksi tumaan veroprogression vaikutuksesta. Tämä
14569: joutuneita maksamalla mm. työttömyyskor- on työttömyyskorvauksen väärinkäyttöä, mikä
14570: vausta ja näin lievittää heidän taloudellisia olisi estettävä. Tämä onkin mahdollista saatta-
14571: vaikeuksiaan. Vaikeimmassa asemassa ovat per- malla työttömyyskorvaus veronalaiseksi tulok-
14572: heelliset työttömät, koska työttömyyskorvauk- si. Tällä toimenpiteellä ei kuitenkaan saa mis-
14573: sella on tultava toimeen koko perheen. Heidän sään tapauksessa heikentää todellisen työttö-
14574: asemaansa vaikeuttavat vielä mahdolliset ta- män toimeentuloturvaa. Sitähän on jatkuvasti
14575: loudelliset velvoitteet, kuten esim. velkojen pyrittävä parantamaan. Erääksi toimenpiteen
14576: hoitaminen. Yhteiskunnan tulisi jatkuvasti pyr- soveltamiskeinoksi voitaisiin ajatella sitä, että
14577: kiä parantamaan työttömien ja aivan erikoises- työttömyyskorvauksia korotettaisiin verojen
14578: ti perheellisten työttömien asemaa. ennakonpidätysosuuden verran, jolloin työttö-
14579: Työttömäksi joutunut saa korvausta vasta mälle käteen jäävä osuus olisi kunakin aikana
14580: määrätyn karenssiajan jälkeen. Tämä merkitsee tehdyn päätöksen suuruinen.
14581: sitä, että hänellä on oltava omia varoja käytet- Työttömyyskorvausten väärinkäyttö ei ole
14582: tävinään, jotta hän ja hänen mahdollinen per- vain yhteiskunnan rasite, vaan lisää myös re-
14583: heensä tulisivat toimeen tuona aikana. Jos noi- hellisen työmiehen ja palkanansaitsijan sekä
14584: ta säästyneitä varoja ei ole, niin työttömän muidenkin veronmaksajain verotaakkaa. Työttö-
14585: asema on karenssiaikana perin tukala. Tämä myyskorvausten saattaminen veronalaiseksi tu-
14586: edellyttäisikin työttömyyskorvauksen maksa- loksi puolestaan auttaisi niitä monia köyhiä
14587: mista ilman omavastuuaikaa. Edellä mainitun kuntia, joissa työttömien prosentuaalinen mää-
14588: lisäksi karenssiajasta on haittana sekin, ettei rä on jatkuvasti huomattavan korkea. Antaisi-
14589: työttömäksi joutunut voi vastaanottaa lyhyt- han se näille kunnille lisää verotuloja.
14590: aikaista työtä, vaikka haluaisikin, koska sen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
14591: päätyttyä hän joutuisi jälleen olemaan usean nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14592: päivän ajan ilman minkäänlaista korvausta. Näin muksen,
14593: työtön voi joutua kieltäytymään vasten tah-
14594: toaan useastakin lyhytaikaisesta työstä epätar- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14595: koituksenmukaisten säännösten takia. Tämä ei työttömyyskorvausten karenssiajan ly-
14596: ole yhteiskunnankaan edun mukaista. . hentämiseksi sekä niiden saattamiseksi
14597: Viime aikoina on yleisesti tiedostettu, että veronalaisiksi tuloiksi.
14598: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1977.
14599:
14600: Sauli Hautala Antero Juntumaa Ulla Järvilehto
14601: Jorma Fred Veikko J. Matikkala Erkki Korhonen
14602: Olavi Majlander Impi Muroma Raino Westerholm
14603: 368 1977 vp.
14604:
14605: Toivomusaloite n:o 332.
14606:
14607:
14608:
14609:
14610: Helminen ym.: Työelämän ulkopuolella olleen aviopuolison oikeu-
14611: desta eläketurvaan avioerotapauksissa.
14612:
14613:
14614: E d u s kun n a 11 e.
14615:
14616: Nykyinen työeläketurva toteuttaa suuressa tapauksissa, mutta avioerotapauksissa elå"ketur-
14617: määrin koko perheen eläketurvalle asetetut vaa- va toteutuu vain miehen mutta ei naisen osal-
14618: timukset eri riskitilanteiden varalle myös niissä ta. Kuitenkin näissä tapauksissa saavutettu ku-
14619: tilanteissa, JOlssa työeläketurva muodostuu lutustaso tulisi voida säilyttää avioerotapauk-
14620: vain toisen työssä olevan aviopuolison nimiin. sissa kummankin puolison osalta riippumatta
14621: Pääasiallisesti kotona olleen perheenemännän siitä, kuinka työeläketurva on aviopuolisoiden
14622: eläketurva toteutuu perhe-eläkettä koskevien välillä muodollisesti jakautunut. Asia tulisi rat-
14623: säännösten nojalla. Sen sijaan avioerotapauk- kaista siten, että avioerotapauksissa avioliiton
14624: sissa kotona työskennellyt aviopuoliso jää oman aikana kertynyt eläkeoikeus jaettaisiin aviopuo-
14625: henkilökohtaisen työeläketurvan puuttumisen lisoiden kesken. Samassa yhteydessä tulisi sel-
14626: vuoksi vaille kaikkea työeläketurvaa, koska vittää mahdollisuudet järjestelmän luomiseksi
14627: avioeron saaneelia naisella ei ole perhe-eläke- sellaiseksi, että avioliiton kestäessäkin olisi
14628: oikeutta entisen miehensä jälkeen. Lisäksi täl- mahdollisuus jaon suorittamiseen. Tämä olisi
14629: laisen kotona työskennelleen naisen mahdolli- tarpeellista mm. tapauksissa, joissa kotona työs-
14630: suus ansaita omaa eläketurvaa on usein suh- kennellyt puoliso tulee työeläkkeeseen oikeut-
14631: teellisen rajoitettu. Oman eläketurvan muo- tavassa määrin työkyvyttömäksi.
14632: dostumiseen vaikuttavat mm. naisen ikä, am- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
14633: mattitaito ja mahdollisuus saada ansiotyötä. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14634: Etenkin pitkään kotona työskennelleen naisen muksen,
14635: työeläketurva avioerotapauksissa jää käytännös-
14636: sä olemattomaksi. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
14637: Aviopuolisot ovat yleensä keskinäisen työn- menpiteisiin sellaisen lainsäädännön
14638: jaon puitteissa sopineet järjestelyistä, joilla aikaansaamiseksi, jolla avioerotapauk-
14639: perheen toimeentuloturva ja tietty kulutustaso sissa ammatissa toimineelle puolisolle
14640: saavutetaan ja säilytetään. Normaalitapauksissa avioliiton aikana kertynyt eläketurva
14641: saavutettu toimeentuloturvataso säilyy perhees- voidaan yhtäläisesti turvata myös koto-
14642: sä vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläke- na olleelle puolisolle.
14643: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
14644:
14645: Olli Helminen Jouko Tuovinen Eino Grönholm
14646: Pirkko Työläjärvi Kaarina Suonio Sakari Knuuttila
14647: Matti Puhakka Maija Rajantie Sinikka Luja-Vepsä
14648: Helge Siren Aimo Ajo Bror Lillqvist
14649: Jouko Mäkelä Sven-Erik Järvinen Paavo Tiilikainen
14650: Matti Kuusio Risto Tuominen Ulf Sundqvist
14651: Matti Luttinen Antti Pohjonen Juhani Surakka
14652: Pirkko Aro
14653: 1977 vp. 369
14654:
14655: Toivomusaloite n:o 333.
14656:
14657:
14658:
14659:
14660: Hemmi ym.: Määrärahasta näkövammaisrekisterin perustamiseksi.
14661:
14662:
14663: E d u s kun n a II e.
14664:
14665: Näkövammaisten lukumäärän arvioidaan ole- vammaiset itse, mikä olisi tärkeintä, mutta
14666: van 6 000-25 000 henkilöä. Tämän lukumää- myös suunnitelmia ja tutkimuksia suorittavat
14667: rän epämääräisyys johtuu siitä, etteivät lähes- sosiaali- ja terveysviranomaiset. Rekisteri voisi
14668: kään kaikki näkövammaiset hakeudu hoitoon. selvittää yksilökohtaisesti näkövammaisten
14669: Varsinkin iäkkäämmät ihmiset ovat taipuvaisia mahdollisuudet osallistua työelämään ja toi-
14670: pitämään näkökyvyn heikentymistä iän muka- saalta selvittää hoito- ja koulutustarpeen eri ikä-
14671: na luonnostaan lankeavana seurauksena. So- ryhmissä ja eri tilanteissa.
14672: keain liiton asettama työryhmä on jättänyt so- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
14673: siaali- ja terveysministeriölle mietinnön, jossa kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14674: todetaan tutkimusta kaivattavan näkövammais-
14675: ten oloista, koulutuksen ja kuntoutuksen tar- että hallitus ottaisi vuoden 1978
14676: peesta, työllisyydestä sekä ikäjakautumasta. valtion tulo- ja menoarvioesitykseen
14677: Työryhmän ehdotuksen mukaan olisi maa- 100 000 markan määrärahan näkövam-
14678: hamme pian perustettava jatkuvasti ajan tasalla maisrekisterin perustamiseksi sosiaali-
14679: pysyvä näkövammaisrekisteri. Rekisterin sisäl- ja terveysministeriöön ja sen toiminnan
14680: tämistä tiedoista hyötyisivät erityisesti näkö- käynnistämiseksi.
14681: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
14682:
14683: Kerttu Hemmi Pekka Tarjanne
14684: Juhani Orrenmaa Anneli Kivitie
14685:
14686:
14687:
14688:
14689: 47 0877001791
14690: 370 1977 rd.
14691:
14692: Hemställningsmotion nr 334.
14693:
14694:
14695:
14696:
14697: Häggblom: Om tillsättande av en kommitte för att utarbeta be-
14698: manningsnormer för handelsfartyg.
14699:
14700:
14701: T i 11 R i k s d a g e n.
14702:
14703: De gällande rättsreg1erna för bemanningen - sjösäkerheten
14704: av finska handelsfartyg är synnerligen ospecifi- - arbetstidsbestämmelserna och arbetar-
14705: cerade och den bemanningspraxis som uppkom- skyddsnormerna
14706: mit baserar sig i stor utsträckning på stipu- - den sociala servicenivån ombord
14707: lationer i kollektivavta1 mellan sjöfartens ar- - fartygets drift och trafikområde
14708: betsmarknadsorganisationer. Avsaknaden av dy- - fartygets underhåll
14709: lika detaljerade och enhetliga lagbestämmelser - fartygets tekniska nivå och automatise-
14710: leder lätt tili tolkningssvårigheter och även tili ringsgrad
14711: konflikter, som sannolikt kunde undvikas Hall
14712: det skulle finnas detaljerade bestämmelser. Arbetsgruppen kunde dock inte prestera ett
14713: I alla de andra nordiska ländernas och i de enhälligt betänkande dels på grund av menings-
14714: flesta s.k. sjöfartsnationers lagstiftning finns motsättningar, dels på grund av tidsbrist. Där-
14715: dylika bestämmelser varvid sjövärdigheten är för är det av behovet påkallat att ett dylikt
14716: den grundfaktor man lagt huvudvikten vid då utredningsarbete fortsätts. Det fortsatta arbe-
14717: minimibemanningsnormerna fastställts. Utmär- tet bör i tillräcklig utsträckning beakta vår
14718: kande för dessa rättsregler är att i alla skandi- sjöfartsnärings svåra internationella konkur-
14719: naviska Iänder förekommer undantagslagstift- renssituation. Vidare är utvecklandet av våt
14720: ning för sådana fall, som inte särskilt har kun- sjöfartsnäring tili en tekniskt väl utvecklad
14721: nat beaktas vid utformandet av standardnor- näring nödvändigt för att på längre sikt ge en
14722: merna. Detta för att garantera en tillräcklig tillräcklig utkomst åt de inom sjöfarten syssel-
14723: flexibilitet inom ett område där utvecklingen satta. Samtidigt bör dock utredningen även
14724: går snabbt framåt. Utmärkande är även att beakta de sysselsattas krav på anställnings-
14725: sjöfartsmyndigheterna i dessa Iänder har den trygghet och på att en tillräcklig sysselsättnings-
14726: sludiga beslutanderätten i bemanningsfrågor. grad upprätthålls.
14727: Hos oss har sjöfartens arbetsmarknadsorgani- Med hänvisning tili det ovanstående föreslår
14728: sationer förtjänstfullt utrett frågan om behovet jag, att riksdagen ville besluta hemställa,
14729: av mera detaljerade bemanningsregler (Beman-
14730: ningsarbetsgruppens rapport I 7. 10. 197 6) att regeringen ofördröjligen måtte
14731: varvid man har kommit överens om att vid tillsätta en kommitte bestående av lika
14732: planeringen av fartygsbemanning åtminstone många representanter för sjöfartens ar-
14733: Iöljande faktorer bör beaktas: betsgivar- och arbetstagarparter samt fö-
14734: reträdare för statsmakten för att utar-
14735: beta detaljerade bemanningsnormer för
14736: den finländska handelsflottan.
14737: Helsingfors den 8 februari 1977.
14738:
14739: Gunnar Häggblom
14740: 1977 vp. 371
14741:
14742: Toivomusaloite n:o 334. Suomennos.
14743:
14744:
14745:
14746:
14747: Häggblom: Kauppalaivaston miehitysnormeja Iaativan komitean
14748: asettamisesta.
14749:
14750:
14751: Ed u s kun n a 11 e.
14752:
14753: Voimassa olevat oikeussäännökset suomalais- - turvallisuus merellä
14754: ten alusten miehityksestä ovat varsin yksilöi- - työaikamääräykset ja työturvallisuusnor-
14755: mättömiä ja miehityskäytäntö on syntynyt suu- mit
14756: reksi osaksi merenkulun työmarkkinoiden vä- - aluksen sosiaalinen palvelutaso
14757: listen työehtosopimusten pohjalta. Tällaisten - aluksen käyttövoima ja liikennöimisalue
14758: yksilöityjen ja yhtenäisten säännösten puuttu- - aluksen ylläpito
14759: minen johtaa helposti tulkintavaikeuksiin sa- - aluksen tekninen taso ja automaation
14760: moin kuin ristiriitoihin, jotka todennäköisesti aste
14761: voitaisiin välttää, jos yksityiskohtaisia sään-
14762: nöksiä olisi olemassa. Työryhmä ei kuitenkaan ole voinut esittää
14763: Kaikkien muiden pohjoismaiden ja useim- yksimielistä mietintöä osaksi mielipiteiden eroa-
14764: pien ns. merenkulkumaiden lainsäädännössä on vuuden vuoksi, osaksi ajan puutteesta johtuen.
14765: sellaisia määräyksiä, joissa merikelpoisuudelle Tästä syystä on tarpeellista jatkaa tätä selvi-
14766: perustekijänä on annettu pääpaino vähimmäis- tystyötä. Työn jatkamisen tulee riittävässä laa-
14767: miehityksen normeja määrättäessä. Tunnus- juudessa ottaa huomioon merenkulkuelinkei-
14768: omaista näille oikeussäännöksille on, että kai- nomme kansainvälinen kilpailutilanne. Edel-
14769: kissa Skandinavian maissa on poikkeuslainsää- leen on merenkulkuelinkeinomme kehittäminen
14770: däntöä sellaisten tapausten varalle, joita ei ole teknisesti hyvin kehittyneeksi elinkeinoksi vält-
14771: erityisesti voitu ottaa huomioon perusnormeja tämätöntä, jotta se pitkällä tähtäyksellä antaisi
14772: muotoiltaessa. Tämä on tapahtunut siitä syystä, riittävän toimeentulon merenkulun alalla työs-
14773: että taattaisiin riittävä joustavuus alalla, jolla kenteleville. Samalla selvityksen tulee myös
14774: kehitys menee nopeasti eteenpäin. Tunnus- ottaa huomioon työntekijöiden turvallisuuden
14775: omaista on myös, että näiden maiden meren- vaatimukset työssä ja että riittävän korkeaa
14776: kulkuviranomaisilla on lopullinen miehityskysy- työllisyysastetta ylläpidetään.
14777: mysten päätäntävalta. Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
14778: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14779: Meillä merenkulun työmarkkinajärjestöt ovat
14780: ansiokkaalla tavalla selvittäneet yksityiskohtais- että hallitus viipymättä asettaisi toi-
14781: ten miehityssäännösten tarpeellisuutta (Miehi- mikunnan, johon kuuluu yhtä monta me-
14782: tystyöryhmän tiedonanto I 7. 10. 1976), jossa renkulun työnantaja- ja työntekijäpuo-
14783: on sovittu siitä, että alusten miehitystä suun- len edustajaa sekä valtiovallan edusta-
14784: niteltaessa ainakin seuraavat tekijät tulee ottaa jia yksityiskohtaisten miehitysnormien
14785: huomioon: laatimiseksi Suomen kauppalaivastoa
14786: varten.
14787: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1977.
14788:
14789: Gunnar Häggblom
14790: 372 1977 vp.
14791:
14792: Toivomusaloite n:o 335.
14793:
14794:
14795:
14796:
14797: Härkönen ym.: Silmälasien hankintakustannusten saattamisesta
14798: 'sairausvakuutuslain nojalla korvattaviksi.
14799:
14800:
14801: E d u s k u n n a 11 e.
14802:
14803: Silmälasien hankinta muodostaa monille, var- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14804: sinkin eläkeläisille kohtuuttoman suuren meno- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14805: erän. Lasithan voivat maksaa useampia satoja muksen,
14806: markkoja. Lisäksi hyvin monet joutuvat hank-
14807: kimaan itselleen erilaisia erikoislaseja, jolloin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14808: kustannukset nousevat vielä tästäkin. silmälasien hankintakustannusten otta-
14809: Yksityiselle ihmiselle kohtuuttoman suureksi miseksi sairausvakuutuslain piirissä kor-
14810: muodostuvat silmälasien hankintakustannukset vattaviksi.
14811: tulisikin ottaa sairausvakuutuslain piirissä kor-
14812: vattaviksi.
14813: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
14814:
14815: Esko Härkönen Taisto Tähkämaa Sylvi Saimo
14816: 1977 vp. 373
14817:
14818: Toivomusaloite n:o 336.
14819:
14820:
14821:
14822:
14823: Härkönen ym.: Autonkuljettajia koskevien työaika- ja työolo-
14824: säännösten tarkistamisesta.
14825:
14826:
14827: E d u s k u n n a 11 e.
14828:
14829: Eduskunta hyväksyi 25. 11. 1975 hallituksen Vaikka laki edellä kuvatussa muutetussa
14830: vuonna 1972 antaman esityksen n:o 145 poh- muodossaan onkin ollut voimassa vasta 1. 10.
14831: jalta lain työaikalain muuttamisesta. Lain muu- 1976 lähtien eli vajaan neljän ja puolen kuuc
14832: tos vahvistettiin 20. 2. 1976 ja se tuli voimaan kauden ajan, on kuitenkin jo tänä aikana va-
14833: 1. 10. 1976. Muutokset koskivat pääkohdiltaan kuuttavasti käynyt ilmi, että lain muutokset
14834: autonkuljettajien työaikaa ja työoloja. sisälsivät sellaista, jota ei nyt minkäänlaisella
14835: Kun tämä lakiesitys oli vuonna 1972 alka- hyvällä tahdolla voida käytännössä toteuttaa.
14836: neessa ja vuoden 1973 puolelle jatkuneessa kä- Tällaisina lain epäkohtamahdottomuuksina on
14837: sittelyssä eduskunnassa, esitettiin jo tuolloin sen mainittavissa velvoite työtuntijärjestelmän en-
14838: moniin kohtiin perusteltuja huomautuksia ja to- nakkoon laatimisesta, lepohyttisäädöksen edel-
14839: dettiin, että useat lakiin tarkoitetut muutokset leenkin työneuvoston tulkintapäätöksen jälkeen-
14840: olivat käytäntöön soveltumattomia. Näistä syis- kin sisältämä epäselvyys ja käytäntöön soveltu-
14841: tä johtuen, vaikka lakiesitys tulikin vuonna mattomuus, hätätyökäsitteiden määrittelemättö-
14842: 1973 hyväksytyksi, se äänestettiin lepäämään myys nimenomaan liikenteen ja kuljetustyön
14843: yli vaalien. erityisolosuhteet huomioon ottaen sekä työ- ja
14844: Lakiesityksen tultua vaalien jälkeen syksyllä lepoaikojen lainsäädännöllinen "ahtaus" niissä
14845: 1975 uudelleen eduskuntakäsittelyyn tuotiin kuljetuksissa, jotka kuljetustarpeen suurten kau-
14846: esiin ne jo ennakolta nähtävissä olleet epäkoh- sivaihteluiden vuoksi - kuten esimerkiksi mai-
14847: dat, jotka lakiesitykseen sisältyivät. Tästä huo- don kuljetuksessa - eivät voi enempää työvoi-
14848: limatta lain muutokset tulivat hyväksytyiksi man kuin kuljetuskalustonkaan suhteen mukau-
14849: äänimäärin 102-90 eduskunnan 25. 11. 1975 tua noudattamaan sinänsä paperille helposti kir-
14850: pidetyssä istunnossa. joitettuja säädöksiä.
14851: Jo ennen lain muutoksen vahvistamista ja Jotta työaikalain noudattaminen myös tältä
14852: paljon ennen lain voimaan tuloa joutui kuiten- nyt puheena olevalta osaltaan mahdollistettaisiin
14853: kin sosiaali- ja terveysministeriö ja nimenomaan ja järkevät sekä taloudellisesti mielekkäät kul-
14854: sen työsuojeluosasto toteamaan, että aikaansaa- jetusten hoitamisen keinot tehtäisiin mahdolli-
14855: dut muutokset tulisivatkin aiheuttamaan mo- seksi, olisi ne kuljetussuoritealat, joissa työtunti-
14856: nia sovellutusvaikeuksia, kun aikanaan joudu- järjestelmän etukäteen laatiminen ei ole mah-
14857: taan lakia käytäntöön soveltamaan. Kävi ilmi, dollinen, vapautettava sen laatimisesta, minkä
14858: että ne huomautukset, joita lain muutosten lisäksi niillä kuljetussuoritealoilla, joilla työ-
14859: valmistelun ylimalkaisuutta ja tiettyjen käytän- tuntijärjestelmän laatiminen on mahdollista,
14860: nön tosiasioiden huomioon ottamatta jättämistä mutta kuitenkin poikkeustapauksissa ennakolta
14861: vastaan oli tehty, olivat olleet aiheellisia ja että tiedostamattomat muutokset mahdollisia ja tie-
14862: ne muodostivat nyt varsin vaikean ongelma- tyissä yhteyksissä välttämättömiä, olisi muutok-
14863: kentän. Tässä yhteydessä ei kuitenkaan ollut sen suorittaminen sallittava. Auton lepohytissä
14864: enää merkittävämpiä mahdollisuuksia lain muo- vietetty lepoaika olisi jo lakiin sisällytetyssä
14865: dottomuuksien oikomiseen, koska lakiin tehdyt säädöksessä määriteltävä luettavaksi lepoajaksi,
14866: muutokset olivat muotoillut säädöksellisesti jolloin - tämän selkeytyksen ja selvän lain-
14867: niin ehdottomaan muotoon, ettei tulkinnallisille säädännöllisen parannuksen jälkeen - kuljet-
14868: sovellutuksille jäänyt sijaa. tajien vaihto kesken ajon tulisi mahdolliseksi.
14869: 374 Toivomusaloite n:o 336
14870:
14871:
14872: Tällä seikalla, jos millä, olisi liikenneturvalli- ja hätätyön suorittamisen käytännön toimenpi-
14873: suutta parantava vaikutus, koske se poistaisi teetkin ovat tykkänään toiset kuin esimerkiksi
14874: väsymystilassa ajamiskysymyksen ja turvaisi le- teollisuuden ja kaupan piirissä ja sen vuoksi
14875: von saannin levon tarpeen mukaisessa eikä käy- tarvitaankin autoliikenteen alalla myös omat,
14876: täntöä vastaamattomassa lakikirjaan kaavoite- selkeät säädökset hätätyöstäkin.
14877: tussa järjestyksessä. Hätätyökäsitteet olisi niin- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
14878: ikään selvästi määriteltävä kuljetustyön ja lii- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14879: kenteen erikoisalasuhteet huomioon ottaen,
14880: sillä - samoin kuin työtuntijärjestelmääkin että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
14881: koskevassa säädöksessä - ei tässä ole otettu menpiteisiin työaikalain autonkuljettajia
14882: näitä erikoisalasuhteita huomioon, vaan on koskevien työaika- ja työolosäädösten
14883: ajattelemattoman yksioikoisesti pidetty näitä muuttamiseksi niin, että työaikajärjes-
14884: kiinteiden työpaikkojen, kuten esimerkiksi teol- telmän laatimista, auton lepohytin käyt-
14885: lisuuden ja kaupan sekä varastotoiminnan hätä- töä, eräitä työ- ja lepoaikamääritteitä
14886: työkäsitteitä yleispätevinä muuallekin. Liiken- sekä hätätyökäsitettä koskevat säädök-
14887: teessä ja kuljetustoiminnassa hätätyön luonne, selliset epäkohdat ja puutteellisuudet tu-
14888: hätätyötilanteiden syntyminen, hätätyön tarve lisivat korjatuiksi.
14889: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
14890:
14891: Esko Härkönen Paavo Vesterinen
14892: 1977 vp. 375
14893:
14894: Toivomusaloite n:o 337.
14895:
14896:
14897:
14898:
14899: lmpiö ym.: Autoilijayrittäjien työttömyyskorvauksen saantia kos-
14900: kevien ohjeiden tarkistamisesta.
14901:
14902:
14903: E d u s k u n n a II e.
14904: Työvoimaministeriön keväällä 1976 tekemäl- kuljetustehtävän suorittamisella ei ole työlli-
14905: lä päätöksellä saatettiin itsenäisinä yrittäjinä yh- syysmielessä autoilijayrittäjälle itselleen mitään
14906: tiömuotoisen liiketoiminnan ulkopuolella yritys- merkitystä.
14907: toimintaa harjoittavat kuorma-auton- ja trakto- On siis ilmeisen selvää, että nämä autoilija-
14908: rinkuljettajat työttömyyskorvaukseen oikeutet- yrittäjää koskevat työttömyyskorvausohjeet ja
14909: tujen piiriin. Työttömyyskorvauksen saantiin niissä täsmennetyt ehdot ovat laaditut liian
14910: oikeutetuksi tullakseen tuli tällaisen yrittäjän ankariksi ja siten sellaisiksi, että autoilijayrittä-
14911: kuitenkin olla työttömänä omatta syyttään kol- jät tulevat ehtojen ankaruuden ja käytännöstä
14912: men kuukauden pituisen ajan ja olla myös sa- etäisyyden vuoksi suljetuksi työttömyyskorvauk-
14913: man ajan työnhakijana työvoimatoimistossa. seen oikeutettujen piirin ulkopuolelle, vaikka
14914: Tätä työvoimaministeriön päätöstä täsmennet- tämä etuus onkin säädöksellisesti ja paperille
14915: tiin sitten edelleen kesällä 1976 siten, että kirjoitettuna tarkoitettu ulottumaan työttömyy-
14916: mikäli tuon kolmen kuukauden aikana tai sen den uhriksi joutuneeseen autoilijaankin.
14917: jälkeen tehdään oman yritysalan työtä, laske- Edellä selostetun epäkohdan korjaamiseksi
14918: taan tällaisen tilapäisen ja hyvin lyhyenkin olisikin kysymyksessä olevia työttömyyskorvaus-
14919: työttömyyskatkeaman jälkeen alkavaksi uusi ohjeita muutettava siten, että mainittua kateos-
14920: karenssiaika, joka on niinikään kolmen kuukau- siaikaa lyhennettäisiin ja että niinikään tilapäi-
14921: den pituinen. sen, vähäisen kuljetustehtävän suorittamisen
14922: Ammattimaisen kuorma-autoliikenteen luon- kysymyksessä ollessa ei tällaisen tehtävän suo-
14923: teen huomioon ottaen on selvää, että jo mai- rittamisen vuoksi autoilijapienyrittäjä menettäisi
14924: nittu kolmen kuukauden karenssiaika, jonka jäl- oikeuttaan työttömyyskorvauksen saantiin, kos-
14925: keen vasta on mahdollista päästä osalliseksi ka siten hankitulla tulolla ei ole - jo työttö-
14926: työttömyyskorvauksesta, on kateossiaikana koh- myydenkin aikana autoilijayrittäjää rasittavat
14927: tuuttoman pitkä. Niinikään myös lisäohje, jon- pääomakustannuksetkin huomioon ottaen -
14928: ka mukaan pienen, vähäisenkin kuljetustehtä- mainittavampaa elinkeinotulollista merkitystä.
14929: vän tuona aikana tai sen jälkeen suoritettuaan Yllä esitettyyn viitaten ehdotamme eduskun-
14930: autoilijayrittäjä menettää oikeutensa työttö- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14931: myyskorvauksen saantiin ja joutuu uuden ka-
14932: renssiehdon alaiseksi, on niinikään kohtuuton. että hallitus valmistelisi itsenäisinä
14933: Näiden kateossiehtojen perusteella muodostuu yrittäjinä yhtiömuotoisen liiketoimin-
14934: tilanne sellaiseksi, ettei autoilijayrittäjä käytän- nan ulkopuolella yritystoimintaa harjoit-
14935: nössä koskaan pääse osalliseksi työttömyyskor- taville autonkuljettajille myönnetyn työt-
14936: vauksesta. Kun autoilijan - pienyrittäjäautoi- tömyyskorvauksen ehtojen uudistamisen
14937: lijankin - on liikennelupaehtojensa velvoitta- niin, että korvauksen saantiin vaaditta-
14938: mana suoritettava hänelle tarjottu kuljetus, eikä vaa karenssiaikaa huomattavasti lyhen-
14939: hän siis saa sellaisesta kieltäytyä, yksi pieni ja nettäisiin ja että tilapäisen, vähäisen
14940: taloudelliselta merkitykseltään olematonkin kul- kuljetustehtävän suorittaminen karens-
14941: jetustehtävä suoritettuna riistää häneltä oikeu- siaikana tai sen jälkeen mahdollistettai-
14942: den työttömyyskorvaukseen, vaikka tuollaisella siin työttömyyskorvausta menettämättä.
14943: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
14944:
14945: Lauri Impiö Matti Asunmaa Matti Hokkanen
14946: 376 1977 vp.
14947:
14948: Toivomusaloite n:o 338.
14949:
14950:
14951:
14952:
14953: Jaatinen ym.: Työmarkkinajärjestöihin kuulumattomien oikeu-
14954: desta saada haltuunsa alan työehtosopimukset.
14955:
14956:
14957: E d u s k u n n a 11 e.
14958:
14959: Työsopimuslain (320/70) 17 §:n 1 momen- osapuolten jäsenet eivät siis saa sopimusta eikä
14960: tin mukaan "työnantajan on työsopimuksessa heille myöskään yleensä anneta järjestöjen toi-
14961: tai työsuhteessa muuten noudatettava vähintään mesta tietoja sen yksityiskohdista. Ainoaksi
14962: niitä palkka- ja muita ehtoja, jotka kyseessä keinoksi saada haltuunsa alalla oleva työehtoso-
14963: olevasta tai siihen lähinnä rionastettavasta työs- pimusasiakirja jää siis liittyminen ao. järjestöön.
14964: tä asianomaisen alan yleiseksi katsottavassa vai~ Tämä on varsin arveluttava "jäsenhankinta-
14965: takunnallisessa työehtosopimuksessa on nouda- muoto" ja sotii jopa yhdistymisvapautta vas-
14966: tettavaksi määrätty". taan.
14967: Lain säännös tarkoittaa siis sitä, että nk. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
14968: järjestäytymättömänkin työnantajan on nou- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
14969: datettava vähintään alalla olevaa valtakunnallista sen,
14970: työehtosopimusta. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14971: Työmarkkinajärjestöjen kesken sovitut työ- turvatakseen myös työmarkkinajärjestöi-
14972: ehtosopimukset painatetaan tai monistetaan · ja hin kuulumattomien työnantajien ja
14973: tämän jälkeen lähetetään molempien sopijaosa- työnteki;öiden oikeuden saada haltuun-
14974: puolten jäsenistölle. Muut kuin työmarkkina- sa alalla voimassa oleva työehtosopimus.
14975: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
14976:
14977: Matti Jaatinen Eero Lattula Aili Vaittinen-Kuikka
14978: 1977 vp. 377
14979:
14980: Toivomusaloite n:o .3.39.
14981:
14982:
14983:
14984:
14985: A.-L. Jokinen ym.: Pitkäaikaissairaiden kotilomakuljetusten kor-
14986: vaamisesta.
14987:
14988:
14989: Eduskunnalle.
14990:
14991: Sairausvakuutuslain mukaan maksetaan mat- tekijä. Pitkäaikaissairaiden hoidon kannalta on
14992: kakulut, mikäli matka on tehty sairaudesta joh- tuloksellisempaa henkisen ja samalla myös siitä
14993: tuvan ja tarpeellisen hoidon tai muun tähden. heijastuvan fyysisenkin hoidon onnistuminen,
14994: Lain rajoitukset ovat kuitenkin käytännössä jos heillä on mahdollisuus päästä omaistensa ja
14995: osoittautuneet valitettavan haitallisiksi useissa läheistensä luo viikonlopuiksi ja pyhien ajaksi.
14996: tapauksissa. Kroonikkojen viikonloppu-pyhä- Koska tämä on välittömästi hoitoon ja sen
14997: lomien vietto omaistensa luona on potilaalle onnistumiseen liittyvää toimintaa, tulisi se saat-
14998: erittäin tervehdyttävä. Mutta kallis kuljetus- taa kuljetusten osalta yhteiskunnan tuen piiriin.
14999: kustannus tuottaa liian suuria vaikeuksia tämän On todettava, että varsin yleistä on, että myös
15000: välttämättömän ja kiistatta hoitoon vaikuttavan näistä lomapäivistä joudutaan maksamaan sai-
15001: muodon tehokkaalle käytölle. Omaiset joutuvat raalapäivämaksut kyseiseen hoitolaitokseen. Ta-
15002: vastaamaan kuljetuksista invalidipotilaiden ja loudellinen rasitus omaisille on useassa tapauk-
15003: täysin avuttomassa tilassa olevien sairaiden siir- sessa niin korkea, että sairaan kotilomalle kul-
15004: tämiseksi kotiin ja takaisin sairaalaan. Juuri näil- jetuksiin ei enää ole mahdollisuuksia.
15005: le liikunnallisesti vaikeasti kuljetettaville, mutta Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
15006: henkisesti täysin terveille ihmisille ovat heidän nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15007: henkisen terveytensä säilyttämisenkin kannalta muksen,
15008: tärkeitä viikonlopun ja pyhien seudun kotilo-
15009: mat. . että hallitus tutkituttaisi kiireellisesti
15010: Erittäin tärkeitä nämä lomat ovat myös vai- mahdollisuuden· vaikeavammaisten ja pit-
15011: keavammaisille astmaattisille lapsipotilaille ja käaikaissairaiden viikonloppu- ia lomalle-
15012: muille vastaaville, joiden kotiinpääsy viikon- kuljetusten korvaamiseen sekä lainsää-
15013: loppuina saattaa olla merkittävä tervehdyttävä dännön uudistamiseen tältä osin.
15014: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1977.
15015:
15016: Anna-Liisa Jokinen Siiri Lehmonen Lauha Männistö
15017: Toivo Jokiniemi Helvi Niskanen Anna-Liisa Hyvönen
15018: Kuuno Honkonen Helge Talvitie Ulla-Leena Alppi
15019: Jarmo Wahlström Arto Merisaari Unto Ruotsalainen
15020: Matti Järvenpää Kauko Hjerppe
15021:
15022:
15023:
15024:
15025: 48 0877001791
15026: 378 1977 vp.
15027:
15028: Toivomusaloite n:o 340.
15029:
15030:
15031:
15032:
15033: Juntumaa ym.: Laitoksista palaavien nuorten asuntokysymysten
15034: järjestämisestä.
15035:
15036:
15037: E d u s k u n n a 11 e.
15038:
15039: Koulukodeissa olevat nuoret voivat nykyisin takin toimenpiteitä. Tämä voi tapahtua mm.
15040: siirtyä 18-vuotiaina muuhun yhteiskuntaan. Täl- siten, että asuntohuolto-ohjelmissa otetaan lai-
15041: löin hyvin monet heistä joutuvat vailla huolta- toksista palaavat nuoret entistä enemmän huo-
15042: jaa suuriin vaikeuksiin. Pojille on maassamme mioon.
15043: yksi nuorisosiirtola, josta käsin pojat voivat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15044: käydä työssä. Tytöille ei ole vastaavaa laitosta. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15045: Vastaanottokoteja on useita. Niistä osa on muksen,
15046: säätiöiden ylläpitämiä. Sekä nuorisosiirtolaita
15047: että vastaanottokoteja tarvitaan lisää, samoin että hallitus tutkituttaisi laitoksista
15048: muitakin tukitoimia. Yksityiset vastaanottoko- palaavien nuorten asemaa ja ryhtyisi
15049: dit ovat toimineet joustavasti ja olleet tarpeel- toimenpiteisiin heidän asuntokysymyk-
15050: lisia, joten niiden valtionapua olisi lisättävä, sensä kiireelliseksi järjestämiseksi.
15051: mutta samalla olisi lisättävä yhteiskunnan mui-
15052: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
15053:
15054: Antero Juntumaa Sakari Knuuttila Sylvi Saitno
15055: Erkki Korhonen Helge Siren Hannu Tenhiälä
15056: Elly Sigfrids Seppo Tikka Aimo Ajo
15057: Veikko J. Matikkala Väinö Raudaskoski Heimo lJnna
15058: Juhani Saukkonen Olavi Majlander Lauri Impiö
15059: Anneli Kivitie Jorma Fred Impi Muroma
15060: Risto Tuominen Heikki Jartti Ulla Jänrilehto
15061: Saara Mikkola
15062: 1977 vp. 379
15063:
15064: Toivomusaloite n:o 341.
15065:
15066:
15067:
15068:
15069: Ju\'ela ym.: Rintamapalveluvuosien ottamisesta huomioon työ-
15070: eläkkeeseen oikeuttavana aikana.
15071:
15072:
15073: E d u s k u n n a II e.
15074:
15075: Tammikuussa 1977 hyväksyi eduskunta rin- mässä muita huonompaan asemaan. Sodan vuo-
15076: tamasotilaslakiin eräitä parannuksia, jotka tule- sina menetetty työ- ja koulutusaika ovat niin-
15077: vat voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1977. Muu- ikään vaikuttaneet entisten rintamamiesten an-
15078: tokset merkitsevät sitä, että eläkkeet nousevat siomahdollisuuksien vähenemiseen. Pienenty-
15079: heinäkuun alusta lukien jonkin verran ja rinta- neet ansiotulot ovat taas luonnollisesti heijas-
15080: masotilaslisän saajien piiri laajenee käsittämään tuneet työeläkkeen suuruuteen.
15081: myös pelkän kansaneläkkeen perusosan saajia. Kun julkisella sektorilla on jo ajat sitten tin-
15082: Myös vuoden 1918 kansalaissotaan sekä pu- tamapalveluvuodet otettu huomioon työeläke-
15083: naisten että valkoisten puolella osallistuneet tu- vuosina, on vähintäänkin kohtuullista, että hal-
15084: levat saamaan rintamasotilaslisän. Tapahtunei- litus ryhtyy toimenpiteisiin tämän oikeuden
15085: den muutostenkin jälkeen lakiin jäi vielä lukui- ulottamiseksi myös työeläkkeitä koskevaksi.
15086: sia puutteita. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
15087: Eräs vakava epäkohta, joka liittyy työeläke- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15088: järjestelmän piiriin, on se, että rintamapalvelu-
15089: vuosia ei oteta huomioon työeläkettä lasket- että hallitus antaisi viipymättä edus-
15090: taessa. Epäkohta on sitäkin suurempi, kun kunnalle esityksen työeläkelakien muut-
15091: otetaan huomioon, että valtion ja kunnalli- tamiseksi niin, että rintamapalveluvuo-
15092: sessa eläkejärjestelmässä rintamavuodet laske- det huomioidaan työeläkkeeseen oikeut-
15093: taan eläkkeeseen oikeuttavaksi ajaksi. tavana aikana, mikä on toteutettu käy-
15094: Ankarat sotavuodet vaikuttivat rintamamies- tännössä jo valtion sekä kuntien eläke-
15095: ten terveyteen sekä työkyvyn alenemiseen, mikä järjestelmissä.
15096: taas johti siihen, että he jäivät usein työelä-
15097: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1977.
15098:
15099: Aulis Juvela Heikki Mustonen Kauko Tamminen
15100: 380 1977 vp.
15101:
15102: Toivomusaloite n:o 342.
15103:
15104:
15105:
15106:
15107: Juvela ym.: Ns. kiropraktikkojen ja kuntohoitajien suorittaman
15108: fysikaalisen hoidon saattamisesta sairausvakuutuksen korvauk-
15109: sen piiriin.
15110:
15111:
15112: E d u s k u n n a 11 e.
15113:
15114: Kuluneen vuosikymmenen aikana ovat eri- ritettaisiin selvitys siitä, miten on mahdollista
15115: laisten selkä- ja lihassairauksien hoidossa sekä saattaa myös ns. kiropraktikkojen ja kuntohoi-
15116: kuntoutuksessa yleistyneet ns. kiropraktikkojen tajien antama fysikaalinen hoito sairausvakuu-
15117: sekä kuntohoitajien hoitotoimenpiteet. Pienero- tuksen korvauksen piiriin.
15118: milläkin paikkakunnilla on kiropraktikkojen ja Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
15119: kuntohoitajien vastaanotoilla jatkuvasti jonossa kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15120: lihas- ja selkävammaisia. Vakavana puutteena
15121: on kuitenkin se, että sairausvakuutuksen kor- että hallitus viipymättä selvityttäisi
15122: vausperusteet eivät ulotu näihin hoitotoimen- miten ns. kiropraktikkojen sekä kunto-
15123: piteisiin, ellei lääkäri ole nimenomaan sitä erik- hoitajien suorittama fysikaalinen lihas-
15124: seen määrännyt. Ja kun asia on näin, olisikin ja selkävikojen hoito saataisiin sairaus-
15125: välttämätöntä, että mahdollisimman pian Suo- vakuutuksen korvauksen piiriin.
15126: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
15127:
15128: Aulis Juvela Anna-Liisa Jokinen
15129: 1977 vp.
15130:
15131: Toivomusaloite n:o 343.
15132:
15133:
15134:
15135:
15136: Järvenpää ym.: Alennusten myöntämisestä eläkeläisille posti-
15137: autoissa matkustamista varten.
15138:
15139:
15140: E d u s k u n n a 11 e.
15141:
15142: Valtionrautateillä myönnetään 65 vuotta jen myöntäminen eläkeläisille ei olisi valtiolle
15143: täyttäneille 50 % :n alennus matkalippujen hin- suuri rasitus. Mutta alennuksen myöntäminen
15144: nasta. Hallituksen taholta annettujen vastaus- eläkeläisille postiautoissa matkustamista varten
15145: ten perusteella on usean vuoden ajan tutkittu on ennen kaikkea sosiaalisin perustein perus-
15146: mahdollisuutta ulottaa alennuslippujärjestelmä teltua.
15147: myös postiautoliikenteeseen tai vieläkin laajem- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
15148: malle linja-autoliikenteessä. Vastauksissa on kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15149: myös viitattu siihen, että asia pyritään ratkai-
15150: semaan käsiteltäessä jo vuoden 1974 tulo- ja että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
15151: menoarviota, mutta se ei toteutunut. Tiettä- menpiteisiin alennuksen myöntämisen
15152: västi postiautoissa on monilla linjoilla vapaata toteuttamiseksi eläkeläisille matkalippu-
15153: matkustajatilaa, joten taloudellisesti vapaalippu- jen hintoihin myös valtion postiautoissa.
15154: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1977.
15155:
15156: Matti Järvenpää Helge Talvitie Ulla-Leena Alppi
15157: Toivo Jokiniemi Aulis Juvela Mikko Ekorre
15158: 382 1977 vp.
15159:
15160: Toivomusaloite n:o 344.
15161:
15162:
15163:
15164:
15165: Järvilehto ym.: Kodinperustamislainajärjestelmän luomisesta.
15166:
15167:
15168: E d u s k u n n a 11 e.
15169:
15170: Nuoret, alle 30-vuotiaana avioliiton solmivat että perheet joutuvat asumaan ahtaasti silloin
15171: pariskunnat ovat kotia perostaessaan usein hy- kun tilaa tarvitaan, lasten ollessa pieniä. Talou-
15172: vin vaikeassa taloudellisessa asemassa. Monilla delliset mahdollisuudet väljempään asumiseen
15173: on opiskelu vielä kesken, ja perheen talous on avautuvat usein vasta keski-iässä, jolloin tilan-
15174: opintolainojen ja satunnaisten tilapäisansioiden tarve vähenee lasten lähtiessä kotoa.
15175: varassa. Niillä, jotka ovat jo päättäneet opiske- Yhteiskunnan, jonka tulevaisuus on lapsissa,
15176: lunsa, on edessä pitkäaikainen opintovelkojen tulee tukea nuorten perheiden perustamista
15177: takaisin maksu. Myös työssä käyvien nuorten ja lasten synnyttämistä sekä oikaista asumisväl-
15178: ansiot ovat tässä vaiheessa yleensä pienimmil- jyyteen liittyvät vinoutumat lapsiperheiden
15179: lään ja nousevat myöhemmin ikälisien ja am- osalta. Näistä syistä olisi alle 30-vuotiaille avio-
15180: mattitaidon karttumisen johdosta. liiton solmiville patiskunoille myönnettävä pit-
15181: Kun velkojen maksu, pienipalkkaisuus, kodin käaikaista halpakorkoista kodinperustamislainaa,
15182: perustaminen ja perheen elättäminen aiheutta- jonka maksuerät voitaisiin porrastaa nouseviksi
15183: vat nuorille pareille samanaikaisesti taloudellis- perheen varallisuuden kohoamisen myötä. Lai-
15184: ta painetta, pyrkivät monet siirtämään lasten na voitaisiin yhdistää myös perhekustannusten
15185: synnyttämistä myöhempään ikään. Kuitenkin tasaukseen siten, että jokaisen lapsen syntymän
15186: iän karttuessa synnytysriskit ja lasten riskit yhteydessä osa lainasta kuoleutuisi.
15187: jossain määrin lisääntyvät ja myös fertiliteetti Edellä sanotun johdosta ehdotamme edus-
15188: 1. mahdollisuus lasten saamiseen alenee. Bio- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15189: logisesti edullisinta olisi hankkia ainakin ensim-
15190: mäinen lapsi alle 28-vuotiaana. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15191: Ne perheet, jotka hankkivat lapsensa hyvissä kodinperustamislainajärjestelmän luomi-
15192: ajoin, joutuvat usein tinkimään asumistasostaan seksi alle 30-vuotiaille avioliiton sol-
15193: lapsettorniin perheisiin nähden. Nykyisen asu- miville pariskunnille.
15194: misjärjestelmän eräs suuri heikkous onkin siinä,
15195: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
15196:
15197: Ulla Järvilehto Raino Westerholm Olavi Majlander
15198: Impi Muroma Antero Juntumaa Erkki Korhonen
15199: Sauli Hautala Veikko J. Matikkala Jorma Fred
15200: 1977 vp. 383
15201:
15202: Toivomusaloite n:o 345.
15203:
15204:
15205:
15206:
15207: Järvilehto ym.: Vanhusten laitoshoitotarpeen selvittämisestä ja
15208: hoidon kehittämisestä.
15209:
15210:
15211: E d u s k u n n a II e.
15212:
15213: Maassamme on joukko yksinäisiä avuttomia pirstoutumisen ja keski-iän pitenemisen myötä.
15214: vanhuksia, jotka eivät pysty tyydyttävällä ta- Pitkäaikaissairaanhoitopaikkojen määrä ei kui-
15215: valla huolehtimaan itsestään kotonaan. Avohoi- tenkaan riitä täyttämään edes nykyistä tarvetta.
15216: topalvelut, joiden varassa terveemmät voivat Nykyinen tilanne, jossa kroonikot täyttävät
15217: asua kotonaan, eivät ole riittäviä kaikkein heik- akuuttipaikat, vanhainkodeissa on sairaita ja
15218: kokuntoisimmille. Kaikilla ei myöskään ole avohuoltokin resurssien puutteessa usein men-
15219: omaisia, jotka kykenisivät huolehtimaan van- nyt kriisitapausten hoidoksi, on sekä epäinhi-
15220: huksesta. millinen että epätaloudellinen. Käytännöllisem-
15221: Osa näistä vanhuksista on sijoitettu akuutti- pää ja ihmisystävällisempää olisi rakentaa eri-
15222: sairaalapaikoille, joiden varustetaso ja tarkoi- asteisia hoitopaikkoja niin, että eri hoitotasoa
15223: tus on äkillistä sairastumista ja sen hoitoa var- tarvitsevat vanhukset voitaisiin sijoittaa heille
15224: ten suunniteltu. Näillä paikoilla vaihtuvuus on sopiviin paikkoihin, ja huolehtia avohoito- ja
15225: suhteellisen suuri. Hoito näillä paikoilla jää kuntoutuspalveluin niistä, jotka voivat tulla
15226: epätarkoituksenmukaiseksi ja tilapäiseksi, poti- toimeen kotonaan.
15227: las joutuu kulkemaan edestakaisin kodin ja sai- Edellä sanotun perusteella ehdotamm~ edus-
15228: raalan välillä. Vain vaikeimmat tapaukset voi- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15229: daan edes tilapäisesti hoitaa näin.
15230: Osa näistä vanhuksista jää oman onnensa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15231: nojaan odottamaan hoitopaikkaa ja elämään eriasteista laitoshoitoa tarvitsevien van-
15232: epäinhimillisissä olosuhteissa. Ilmeistä on, että husten määrän kartoittamiseksi ja riit-
15233: tällaisten vanhusten määrä tulevina vuosina tävien pitkäaikaishoitopaikkojen raken-
15234: kasvaa ikärakenteen muuttumisen, perheiden tamiseksi heitä varten.
15235: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
15236:
15237: Ulla Järvilehto Sauli Hautala Olavi Majlander
15238: Impi Muroma Antero Juntumaa Erkki Korhonen
15239: Raino Westerholm Veikko J. Matikkala Jorma Fred
15240: 384 1977 vp.
15241:
15242: Toivomusaloite n:o 346.
15243:
15244:
15245:
15246:
15247: Kanerva: Asumistukilainsäädännössä olevien epäkohtien pikai-
15248: sesta korjaamisesta.
15249:
15250:
15251: E d u s k u n n a 11 e.
15252:
15253: Nykyinen asumistukilainsäädäntö ei kohtele vain keskiasteen oppilaitoksia, ei erityisiä opis-
15254: kansalaisia tasavertaisesti. Opiskelijoiden koh- kelija-asuntoja ole lainkaan saatavissa.
15255: dalla aiheutuu eriarvoisuutta asumistukilain Opiskelijoiden nykyisessä erittäin vaikeassa
15256: mukaan lain tarkoittamissa opiskelija-asunnois- taloudellisessa tilanteessa asumiskustannusten
15257: sa ja nk. vapailla vuokramarkkinoilla asuvien osuus käytettävissä olevista varoista muodostuu
15258: opiskelijoiden kesken. Perheelliset opiskelijat kohtuuttomaksi.
15259: kuitenkin rinnastetaan asumistuen osalta muu- Edellä esitetyn perusteella ehdotan eduskun-
15260: hun väestöön, eikä asumismuodolla heidän koh- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15261: dallaan ole merkitystä.
15262: Lain tarkoittamia opiskelija-asuntoja voi tällä että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
15263: hetkellä saada vain noin 30 % peruskoulun piteisiin asumistukilainsäädännön kehit-
15264: jälkeisestä opiskelijaväestöstä, joten huomatta- tämiseksi siten, että nykyisen lainsää-
15265: va osa opiskelijoista joutuu asumaan vapailla dännön epäkohdat poistetaan ja että
15266: vuokramarkkinoilla, ilman asumistuen tuomaa asumistuki laajennetaan koskemaan
15267: helpotusta korkeisiin asumiskustannuksiin. Li- myöskin nk. vapailla vuokramarkkinoil-
15268: säksi opiskelija-asuntojen tarjonta jakautuu epä- la pää- ja alivuokralaisina asuvia opiske-
15269: tasaisesti eri koulutusasteilla opiskelevien kes- lijoita.
15270: ken siten, että niillä paikkakunnilla, joilla on
15271: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
15272:
15273: Ilkka Kanerva
15274: 1977 vp. 385
15275:
15276: Toivomusaloite n:o 347.
15277:
15278:
15279:
15280:
15281: Kauppi· ym.: Invalidiraha-anom11sten käsittelyn nopeuttamisesta.
15282:
15283:
15284: E d u s k u n n a 11 e.
15285:
15286: Invaliidirahalaki (374/1951) siihen myö- menettäneet, jotka kaipaisivat pikaisesti talou-
15287: hemmin tehtyine muutoksineen sekä invaliidi- dellistakin apua, joutuvat tällaisen viivytyksen
15288: raha-asetus ( 375/ 1951 ) sisältävät voimassa takia turhaan kärsimään.
15289: olevat säännökset invalidirahan myöntämisestä Invalidiraha-anomusten käsittelyn hitauteen
15290: ja sen saamisen perusteista. Nykyinen lainsää- on suurin syy siinä, että kaikki päätökset teh-
15291: däntö on kuitenkin todettu osittain vanhentu- dään sosiaalihallituksessa. Kunnille ei ole an-
15292: neeksi, mistä syystä sen ja samalla koko invali- nettu osittaistakaan oikeutta päätösten tekemi-
15293: dirahajärjestelmän uudistamista on suunniteltu seen. Päätökset perustuvat kuitenkin olennai-
15294: jo kauan. V. 1973 valmistui asiasta komitea- selta osalta hakijan invaliditeetista annettuun
15295: mietintökin. Tässä mietinnössä ehdotetaan teh- lääkärinlausuntoon, jonka antaminen tapahtuu
15296: täväksi useita muutoksia nykyiseen järjestel- kuntatasolla. Ei siis pitäisi olla mitään perus-
15297: mään. Kestänee kuitenkin pitkän aikaa ennen- teltuja syitä eikä esteitä siirtää anomusten rat-
15298: kuin ehdotetut ja muut sinänsä hyvät ja tar- kaiseminen eli päätösten tekeminen ainakin
15299: peelliset muutokset voidaan toteuttaa muutta- selvissä tapauksissa sille tasolle, missä lääkärin-
15300: malla nykyistä lainsäädäntöä. lausuntojen antaminenkin tapahtuu, siis kunta-
15301: Invalidirahajärjestelmässä on yksi vakava tasolle.
15302: epäkohta, jonka korjaamista ei pitäisi viivyttää Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
15303: ja joka voitaisiin tehdä täysin erillisenä koko- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15304: naisuudistuksesta riippumatta. Tämä epäkohta muksen,
15305: koskee invalidiraha-anomusten käsittelyn hitaut-
15306: ta. Selvissäkin tapauksissa anomusten ratkaise- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
15307: minen vaatii nykyään vähintään puoli vuotta, menpiteisiin invalidiraha-anomusten kä-
15308: usein huomattavasti kauemminkin. Monet lii- sittelyn nopeuttamiseksi siirtämällä pää-
15309: kenne- ym. onnettomuuksien vuoksi näkönsä tösten tekoa sosiaalihallituksesta kunta-
15310: tai liikuntakykynsä joko kokonaan tai osittain tasolle.
15311: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
15312:
15313: Eeva Kauppi Jutta Zilliacus Anna-Liisa Linkola
15314: Irma Koski Juhani Orrenmaa Tuure Junnila
15315: Heikki Jartti Pauli Räsänen Sinikka Luja-Vepsä
15316: Eero Lattula Aili Vaittinen-Kuikka Ulla Järvilehto
15317: Erkki Pystynen Pekka Jokinen Antero Juntumaa
15318: Ilkka Kanerva P. Mäki-Hakola Väinö Raudaskoski
15319: Mikko Asunta Uljas Mäkelä Juhani Tuomaala
15320: Pertti Salolainen Toivo T. Pohjala Antti Pohjonen
15321: Mauri Miettinen Juuso Häikiö Antero Salmenkivi
15322: Paavo Vesterinen Sinikka Karhuvaara P. Savola
15323: Saara Mikkola
15324:
15325:
15326:
15327:
15328: 49 0877001791
15329: 386 1977 \']?.
15330:
15331: Toivomusaloite n:o .348.
15332:
15333:
15334:
15335:
15336: Kauppi ytn.: Alkoholin ja~ hinnan poistamisesta elinkus-
15337: tannusindeksin laskentaperusteista.
15338:
15339:
15340: E d u s k u n n a 11 e.
15341:
15342: Harjoitetussa alkoholipolitiikassa ja tupakoin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15343: nin terveydellisten vaarojen torjunnassa on hin- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15344: nankorotusten ja saatavuuden rajoittamisen to- lnuksen,
15345: dettu olevan tärkeimmät aseet kulutuksen sää- että elinkustannusindeksiä laskettaes-
15346: telyssä. Kuitenkin esim. alkoholipoliittisilla sa ei enää huomioitaisi alkoholi- ja tu-
15347: syillä perustellut hinnankorotukset mitätöityvät pakkavalmisteiden hinnoissa tapahtuvia
15348: varsin pian, kun hinnat ovat mukana elinkus- muutoksia, vaan näitten tuotteiden hin-
15349: tannusindeksiä laskettaessa. nat poistetaan elinkustannusindeksin las-
15350: kentaperusteista.
15351: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
15352:
15353: Eeva Kauppi Raino Westerholm Erkki Häkämies
15354: Mikko Pesälä Aimo Ajo Mauno Manninen
15355: Jorma Fred
15356: 387
15357:
15358: Toivomusaloite n:o 349.
15359:
15360:
15361:
15362:
15363: Kauppi JtiM Invslitllihw:rllc:m saantia koskevien anomusten käsit-
15364: tdya~.
15365:
15366:
15367:
15368:
15369: Vl.lOl'lm 194~ säädetyt in.va-liidihuoltolaki -sessa. K'llln sos:taalihallitus ratkaisuja tehdessään
15370: ( 907/1946 ,) ja invalli.dihuoltoasetus ( 908/ -ei woi tuntea ja tietää kaikkia päätöksen tekoon
15371: 1946 ~ niihin myöhemmin tehtyine muutoksi- tarvittawa yksityiskohtia, niin päätökset sosiaa-
15372: neen sisältävät selvät säännökset vammautuneil- lihallituksessa joudutaan tekemään 'kuntien an-
15373: le henkilöille annettavista apuvälineistä, kun- tamien lausuntojen perusteella. Siksi ei pitäisi
15374: toottamisesta ja muusta invalidihuollosta. T ar- olla mitään perusteltuja syitä eikä esteitä rat-
15375: koista lainsäännå1tsistä huolimatta vammautu- kaisujen siirtämiseen kuntatasolle nykyistä laa-
15376: neet joutuvat selvissäkin tapauksissa odotta- jemmissa puitteissa. Kunnillahan on nytkin ai-
15377: maan pitkiä aikoja tällaisen lakisääteisen tuen nakin osittainen mahdollisuus tehdä ratkaisuja.
15378: saantia. Päätökset kuntouttamista sekä erilais- ja päättää invaliichnuoltolain mukaisen huollon
15379: ten apuneuvojen kuten tekojäsenten ja invalidi- antamisesta anottuaan siihen oikeuden sosiaali-
15380: pyörien saantia koskeviin anomuksiin viipyvät hallitukselta, mutta läheskään kaikki kunnat
15381: kohtuuttoman kauan. eivät ole tätä osittaistakaan oikeutta anoneet.
15382: Invalidien työ- ja toimintakyvyn palauttami- Tätä oikeutta tulisikin laajentaa sekä samalla
15383: sen onnistumisessa on kuntouttamisen nopealla poistaa kuntien ja sosiaalihallituksen väliltä
15384: aloittamisella samoin kuin tarpeellisten apuvä- kaikki se11aiset kitkatekijät, jotka viivyttävät in-
15385: lineiden pikaisella saannilla usein jopa ratkai- validihuoltoanomusten käsittelyä ja ratkaisua.
15386: seva merkitys sekä samalla invalidille itsel- Ede11ä sanotun perusteena ehdotamme kun-
15387: leen erittäin suuri psyykkinen merkitys. Tämän nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15388: vuoksi pitäisi pyrkiä kaikin keinoin poistamaan muksen,
15389: tekijät, joiden vuoksi niiden saanti voi viiväs-
15390: tyä. että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
15391: Yhtenä syynä invalidihuollon saantia koske- menpiteisiin invalidihuollon saantia kos-
15392: vien anomusten käsittelyn hitauteen on se, että kevien anomusten käsittelyn nopeutta-
15393: suuri osa ratkaisuista tehdään sosiaalihallituk- miseksi.
15394: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
15395:
15396: Eeva Kauppi Ulla Järvilehto Sinikka Karhuvaara
15397: Saara Mikkola Jutta Zilliacus Anna-Liisa Linkola
15398: Irma Koski Juhani Orrenmaa Tuure Junnila
15399: Heikki Jartti Pauli Räsänen Mauri Miettinen
15400: Eero Lattula A1li Vaittinen-Kuikka Paavo Vesterinen
15401: Erkki Pystynen Pekka Jokinen Kalevi Mattila
15402: Juuso Häikiö P. Mäki-Hakola Sylvi Saimo
15403: Ilkka Kanerva Uljas Mäkelä Antero Juntumaa
15404: Mikko Asunta Tapani Mörttinen Väinö Raudaskoski
15405: Pertti Salolainen Markku Salonen Juhani Tuomaala
15406: Sinikka Luja-Vepsä Toivo T. Pohjala Antti Pohjonen
15407: Antero Salmenkivi P. Savola
15408: 388 1977 vp.
15409:
15410: Toivomusaloite n:o 350.
15411:
15412:
15413:
15414:
15415: Koskinen ym.: Tapaturmavakuutuslainsäädännön muuttamisesta
15416: korvauksensaajien aseman parantamiseksi.
15417:
15418:
15419: E d u s k u n n a 11 e.
15420:
15421: Tapaturmavakuutuslainsäädäntömme on useim- rakennuskustannus- ja tukkuhintaindeksit. Ai-
15422: milta osin vanhentunut ja epätyydyttävä. Lake- kaisemmin maksettuihin kertakaikkisiin kor-
15423: ja valmisteltaessa on eniten painoa pantu va- vauksiin on annettava vastaava korotus. Jos va-
15424: kuutusyhtiöiden mielipiteisiin, mistä on ollut hingoittuneella on omaisia, korvaus on koro-
15425: seurauksena, että lait kyllä turvaavat vakuutus- tettava, vaikkei omaisia olisi alkuperäistä kor-
15426: yhtiöiden edut, mutta korvauksensaajat jäävät vausta myönnettäessä ollutkaan. Täydennys-
15427: huomattavasti huonompaan asemaan. Niinpä korkoa on maksettava niistäkin vammoista, joi-
15428: täydennyskorkoa ei myönnetä invalidille, jonka den aiheuttama haitta-aste on pienempi kuin
15429: haitta-aste on pienempi kuin 30 %. Jos joku 30 %. Haitta-asteet eri vammoista on voitava
15430: on vammautunut useammin kuin kerran ja kun- yhdistää ja korvaus on määrättävä viimeksi sat-
15431: kin vamman aiheuttama haitta-aste jää pienem- tuneen vamman aikaisen työansion perusteella
15432: mäksi kuin 30 %, täydennyskorkoa ei makseta, ottaen kuitenkin huomioon, että aikaisempi
15433: -olipa yhteinen haitta-aste kuinka suuri tahansa. vamma on saattanut alentaa ansiotasoa. Kerta-
15434: Työkyvyttömyyttä arvosteltaessa ei oteta huo- kaikkista korvausta ei saa enää määrätä vakuu-
15435: mioon muu kuin lääketieteellisesti arvosteltu tusyhtiön yksipuolisella päätöksellä.
15436: työkyvyttömyys. Sen määrää vakuutusyhtiön Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
15437: palkkaama lääkäri. Todellinen työkyvyttömyys kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15438: ei määrää korvauksen suuruutta. Erittäin suu-
15439: ria epäkohtia on säännöksissä, jotka koskevat että hallitus kiireellisesti antaisi edus-
15440: useiden vuosien takaisista vammoista maksetta- kunnalle esityksen tapaturmavakuutus-
15441: via korvauksia. lainsäädännön muuttamisesta siten, että
15442: Ne lait, jotka koskevat tapaturmakorvausten aikaisemmat korvaukset korotetaan vas-
15443: korottamista, kalliinajaniisien maksamista kor- taavassa työssä nykyisin maksettavan
15444: vauksiin ja kertakaikkisia korvauksia, on laa- keskimääräisen vuosityöansion mukai-
15445: dittu siten, että korvauksensaajat jäävät mel- siksi, että korvaukset sidotaan täydelli-
15446: keinpä nimellisten korvausten varaan. Lakeihin sesti indeksiin, että täydennyskorkoa
15447: otetut taulukot perustuvat vanhojen elinkustan- maksetaan kaikkiin korvauksiin haitta-
15448: nusindeksien lukemiin, jotka eivät vastaa to- asteesta riippumatta, että eri vammo-
15449: dellisuutta. jen aiheuttamat haitta-asteet korvausta
15450: Korvausten korottamista koskevat lait on määrättäessä yhdistetään ja korvaus
15451: uudistettava siten, että perusteeksi otetaan ny- maksetaan viimeksi sattuneen vamman
15452: kyinen keskimääräinen vuosityöansio siinä työs- aikaisen vuosityöansion mukaan, että
15453: sä, jota vammautunut on tehnyt tai jota hän vammautuneen omaisten asema nykyis-
15454: tekisi ellei olisi vammautunut, ja näin lasketut tä paremmin turvataan ja että vakuu-
15455: korvaukset suojataan 100 prosentin indeksieh- tusyhtiöiden oikeus yksipuolisesti mää-
15456: dolla. Elinkustannusindeksien ohessa on otetta- rätä kertakaikkinen korvaus poistetaan.
15457: va huomioon muut tärkeät indeksisarjat, kuten
15458: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
15459:
15460: Aarne Koskinen Pauli Puhakka E.-J. Tennilä
15461: 1977 vp. 389
15462:
15463: Toivomusaloite n:o 3.51.
15464:
15465:
15466:
15467:
15468: Koskinen ym.: Rintamapalveluvuosien huomioon ottamisesta
15469: työeläkelakien mukaisia eläkkeitä määrättäessä.
15470:
15471:
15472: E d u s k u n n a II e.
15473:
15474: ·Viime vuosien aikana tehdyissä tutkimuksis- maalia työvuotta työsuhde-eläkelain vanhuus- ja
15475: sa on todettu, että sotien aikana rintamapalve- työkyvyttömyyseläkettä laskettaessa.
15476: lusta suorittaneet ovat terveydeltään heikompia Tämä rintamamiesten eläketurvaa koskeva
15477: kuin normaalioloissa eläneet ikäluokat. Rinta- parannus olisi taloudellisten edellytysten puo-
15478: mamiesten kohtalona on ollut ennenaikainen lesta välittömästi toteutettavissa, koska työelä-
15479: vanheneminen ja työkyvyn aleneminen, minkä kekassojen varat siihen hyvin riittävät. Uudis~
15480: seurauksena heitä on siirretty alempipalkkaisiin tus ei myöskään millään tavoin vähennä eikä
15481: töihin ja monet ovat joutuneet olemaan paljon vaaranna nuorempien ikäluokkien ja muiden
15482: työttömänä ja satunnaisten työtulojen varassa. työelämässä entisiä rintamamiehiä suuremman
15483: Sen vuoksi heidän on vaikea ansaita riittävästi panoksen autavien työntekijäin eläketurvaa.
15484: työvuosina kunnollisen työsuhde-eläkkeen saa- Työelämässä velvollisuuksiaan täyttävien ja
15485: miseksi. edelleen oman tarpeellisen osuutensa suoritta-
15486: Rintamamiesveteraanien keskuudessa on he- vien entisten rintamamiesten eläketurvan pa-
15487: rättänyt laajaa tyytymättömyyttä se, että vuo- rantaminen ehdotetulla tavalla merkitsisi edes
15488: sina 1961 ja 1962 annetussa eläkelaissa ei ole vähäistä osaa niiden runsaiden lupausten täyttä-
15489: huomioitu rintamapalveluksessa olleiden ase- miseksi, joita sota-aikana avokätisesti, jopa kat-
15490: maa edes siten, että heille olisi luettu vaikeat teettomasti rintamamiehille annettiin.
15491: ja ankarat palveluvuodet eläkkeisiin oikeutta-
15492: vaksi ajaksi. Edellä mainituin perustein ehdotamme edus-
15493: Valtion ja kuntien eläketurvasäännöissä sekä kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, ·
15494: virka- ja palveluohjesäännöissä on sodanaikai-
15495: nen palvelu hyväksytty ikälisään ja eläkkeeseen että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
15496: oikeuttavaksi ajaksi. Rintamamiesten keskuu- tyksen työsuhde-eläkelakien muuttami-
15497: dessa onkin oikeutetusti noussut esille vaati- sesta niin, että yksi rintamapalveluvuosi
15498: mus, että rintamapalveluaika olisi yleisesti luet- laskettaisiin kolmeksi normaaliksi työ-
15499: tava eläkkeeseen oikeuttavaksi ajaksi työeläke- vuodeksi entisten rintamamiesten van-
15500: lain soveltamisessa. He toivovat yleisesti, että huus- ja työkyvyttömyyseläkkeitä mää-
15501: yksi rintamapalveluvuosi vastaisi kolmea nor- rättäessä.
15502: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
15503:
15504: Aarne Koskinen Pauli Puhakka E.-J. Tennilä
15505: 390
15506:
15507: Toivomusaloite n:o 352.
15508:
15509:
15510:
15511:
15512: Koskinen ym..: Tyfutömyysbssapäivärahan maksamisen esteenä
15513: olevan kattoJajaa poistamisesta.
15514:
15515:
15516: B d u s k u n n a.J 1e.
15517:
15518: Muutama vuosi sitten eduskunnassa hyväk- myys on maassamme pysyvä vitsaus saavuttaen
15519: sytty työllisyyslaki turvaa työttömyyskorvaus- lähiaikoina kaikkien aikojen ennätyksen. Sitä
15520: linjalla olevalle kollVauksen jatkuvan maksami- on vauhdittaneet seuraukset maamme liittymi-
15521: sen työttömyysaikana, joten mainitun lain suu- sestä EEC:n vapaakauppasopimukseen, asunto-
15522: rimpana antina on jatkuvan maksamisen estee- tuotantomäärärahojen supistukset ja rajoitukset
15523: nä olevan kattorajan poistaminen. Asia ei kui- sekä niiden saamisen vaikeutuminen omakoti-
15524: tenkaan ole vielä puoleksikaan hoiåettu, silrå rakentajien kohdalla. Tämä osoittaa valtiovallan
15525: paljon suuremman ryhmän muodostavat ne am- toimenpiteiden työllisyyden yJläpitämisessä ole-
15526: mattiliittolinialla olevat työläiset, jotka joutuvat van käsittämättömiä, minkä takia yuuseampi
15527: vuosittain turvautumaan kassa-avustuspäivära- kansalainen joutuu turvautu.maan kattorajan
15528: haan ja sillä tulemaan taloudellisesti perheinen- kahlitsemaan päWärahaan. Tämä kattoraja olisi
15529: sä toimeen. Äskettäin lakiin tehdyn muutoksen viipymättä poistettava, sillä on kohtuutonta
15530: mukaan, mikä ei suinkaan ollut parannus, suo- asettaa työttömyydestä aiheutuncita vaikeuksia
15531: ritetaan työttömyyskassarahaa kolmen vuoden ja kustannuksia työttömien kannettavaksi.
15532: ajanjaksona vain 450 päivältä. Kun päivärahan Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
15533: määrä pahasti jälkeenjääneenä on liian alhainen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15534: eikä muutenkaan verrannollinen vallitsevaan
15535: kustannustasoon ja kun kuitenkin ammattiliit- että hallims ryhtyhi: u.ii:pynriittii toi-
15536: tojen jäsenmaksut ovat jatkuvassa nousussa, oli- menpiteisiin työttömyyskass~wrdtl.tJ
15537: si välttämätöntä ja oikeudenmukaista asettaa jatkuvan •aksamisen esteenä olevan
15538: kaikki työläiset tasaveroiseen asemaan. Työttö- kattOI'ajatt kokonaan poist4111iseAsi.
15539: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
15540:
15541: Pauli Puhakka
15542: 1977 vp. 391
15543:
15544: Toivomusaloite n:o 353.
15545:
15546:
15547:
15548:
15549: Koskinen ym.: Kollegion asettamisesta määräämään tapaturma-
15550: vakuutuslaissa tarkoitetun haitta-asteen suuruus.
15551:
15552:
15553: Ed u s kun n a II e.
15554:
15555: Niinkuin monessa yhteydessä on todettu, il- Toteutettuna tämä ei loukkaisi ketään, vaan
15556: menee tapaturmalainsäädännössämme edelleen vähentäisi nyt vallitsevaa arvostelua, ja olisi
15557: puutteita ja epäkohtia, joiden poistamiseksi ja vapauttavan oikeudenmukainen niin lääkärille
15558: lieventämiseksi tarvitaan lainsäädännöllisiä toi- kuin tutkittavallekin.
15559: menpiteitä. Eräs tällainen usein arvostelua ai- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
15560: heuttava epäkohta on se, että tapaturmavakuu- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15561: tusyhtiön lääkäri yksin päättää vammautuneen
15562: kansalaisen haitta-asteen suuruudesta. Vaikka että hallitus viipymättä ryhtyisi toi-
15563: lähes aina saattaa tarkastuksen ja tutkimuksen menpiteisiin tapaturmavakuutuslainsää-
15564: tuloksena muodostua oikeudenmukainen päätös, dännön muuttamiseksi niin, ettit Nm-
15565: niin tutkittavalle saattaa helposti jäädä ajatus, mautuneen kansalaisen hllitta-asteen
15566: että näin tärkeätä ratkaisua tehtäessä yksi lää- päättäisi lääkärikollegio, ;onka toimin-
15567: käri on riittämätön. taan osallistuisi myöskin invalidien edus-
15568: tajana toimiva maallikkojäsen.
15569: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
15570:
15571: Aarne Koskinen Pauli Puhakka E.-J. Tennilä
15572: 392 1977 vp.
15573:
15574: Toivomusaloite n:o 354.
15575:
15576:
15577:
15578:
15579: E. Laine ym.: Kokonaisvaltaisen työttömyysvakuutusjärjestelmän
15580: aikaansaamisesta.
15581:
15582:
15583: E d u s k u n n a 11 e.
15584:
15585: Kapitalismin kriisin kärjistymisen myötä on ympanvuotinen sekä valtion työttömyyskor-
15586: työttömyys lisääntynyt ennätyslukemiin .. Rekis- vausjärjestelmän osalta erityisesti kireästä tulo-
15587: teröityjen työttömien määrä kapitalistisissa sidonnaisuudesta. Epädemokraattisesti järjes-
15588: maissa lähentelee 20 miljoonaa. Suomessakaan tetty valtion työvoimahallinto on lisäksi tul-
15589: ei työttömyys ole vuoden 1966 jälkeen laske- kinnut näitä rajoituksia mahdollisimman tiu-
15590: nut alle 40 OOO:n. Nyt on saavutettu sodanjäl- kasti, oikeuskanslerin hiljattain antaman lausun-
15591: keisen ajan huippu. Tammikuun puolivälissä non mukaan jopa laillisuuden rajatkin ylittäen.
15592: oli työttömien määrä jo 128 000 ja tilanteen Tämän vuoden maaliskuun jälkeen käynnis-
15593: ennustetaan tästäkin vielä pahenevan. tyy laajamittainen työttömyysturvan heikonta-
15594: · Tulevana keväänä onkin työttömien määrän minen, kun työttömillä ensi kertaa täyttyy val-
15595: arvioitu nousevan yli 150 OOO:een. Tämäkään takunnallisista työttömyyskassoista annettuun
15596: luku ei anna oikeata kuvaa joukkotyöttömyy- lakiin vuonna 1974 sisällytetty päiväavustusten
15597: den laajuudesta: ns. piilotyöttömiä on tuhansia, 450 päivän enimmäismäärä. Tuhansia työttömiä
15598: valtiovallan toimenpitein "puhdistetaan" työt- joudutaan tällöin erottamaan työttömyyskas-
15599: tömyystilastoja keinotekoisesti, työttömyyttä soista käytännöllisesti katsoen pysyvästi, koska
15600: pakoon lähdetään ulkomaille jne. Esimerkiksi kassa ei saa maksaa uudestaan päiväavustusta,
15601: vuosina 1968-1970 lisääntyi Ruotsissa asu- ellei työtön ole ensiksi löytänyt itselleen kuu-
15602: vien suomalaisten määrä peräti 75 500 hengellä. deksi kuukaudeksi työtä. Sosiaali- ja terveysmi-
15603: Yleisenä muuton syynä oli työn puute kotimaas- nisteriössä on tiettävästi laskettu, että välittö-
15604: sa. Tämän jälkeen, 1970-luvulla tapahtunut pa- mästi joutuisi kassojen ulkopuolelle noin 4 000
15605: luuvoittoinen muuttoliike on nyt pysähtynyt, ja työtöntä ja tämän jälkeen 400 joka kuukausi.
15606: viime vuoden tammi-marraskuun aikana oli Arvio lienee kuitenkin runsaasti alimitoitettu
15607: näitä taloudellisia maanpakolaisia jo 8 557 hen- ja perustunee vanhentuneisiin työttömyyslukui-
15608: keä enemmän kuin palanneita. Työttömien mää- hin. Kassojen itsensä suorittamat arviot ovatkin
15609: rän kasvaessa korostuu työttömien ja heidän paljon hälyyttävämpiä. Noin puolet kassoista
15610: perheittensä sosiaalisen turvan tarve. Tätä on erotettavista hakee työttömyyskorvausta osan
15611: pyritty hoitamaan olemassaolevilla työttömyys- jäädessä eläkkeelle. Kumpikin on yleensä sel-
15612: etuusjärjestelmillä, pääasiassa ammattiliittojen västi pienempi kuin työttömyysavustus. Useat
15613: työttömyyskassojen maksamilla päiväavustuk- jäävät kokonaan ilman työttömyysturvaa, näin
15614: silla ja valtion työttömyyskorvauksilla sekä vä- esimerkiksi, jos puolison vähäiset tulot estävät
15615: häisessä määrin työttömyyseläkkeellä, joka kui- työttömyyskorvauksen maksamisen.
15616: tenkin on jäänyt korkean ikärajansa {60 v.) ja Ammattiliittojen yhteydessä toimivat työttö-
15617: muiden myöntämisen ehtojen sekä tasonsa al- myyskassat, joita ei ole luotu hoitamaan pysy-
15618: haisuuden vuoksi merkityksettömäksi. vän joukkotyöttömyyden rasituksia, ovat jou-
15619: Tilastokeskuksen työttömyystilastojen valossa tuneet tukalaan taloudelliseen asemaan. Pahim-
15620: on kymmeniä tuhansia työttömiä ilman mitään milla työttömyysaloilla, kuten rakennus- ja maa-
15621: työttömyysturvaa. Piilotyöttömyyden huomioon- seututyöväen kassojen kohdalla, on tilanne kes-
15622: ottaen voi arvioida joka kolmannen, ajoittain tämätön, kun liiton saamista maksuista pian
15623: lähes joka toisen työttömän jäävän ilman kor- lähes puolet joudutaan maksamaan päiväavus-
15624: vauksia. Tämä johtuu lukuisista rajoitus- ja tuksina. Myös avustuksensaajilta itseltään on
15625: karenssisäännöksistä, siitä ettei päiväavustus ole ollut pakko ryhtyä keräämään työttömyyskassa-
15626: Toivomusaloite n:o 354 393
15627:
15628: maksuja. Vapaaehtoisuuteen perustuvan kassa- sitova. Myös hallinnon ylätasolla tulee työläis-
15629: järjestelmän puutteena on lisäksi se, ettei se ten edustus turvata.
15630: voi koskea kaikkia työttömyysturvan tarpeessa Työttömyysvakuutusjärjestelmää tulee kehit-
15631: olevia. tää aukottomaksi. Nykyiset rajoitussäännökset
15632: Kun valtiovalta perustuslain säännöksistä on poistettava ja vakuutuksen piiriin tulee saat-
15633: piittaamatta ei ole valmis takaamaan kansalai- taa kaikki Suomessa asuvat työikäiset henkilöt.
15634: Silleen työtä, on sen otettava vastuu työttö- Työttömyysetuoksia tulee asteittain korottaa
15635: miksi joutuneiden toimeentulosta. On luotava niin, että tavoitteena on ansiotason säilyttämi-
15636: yleinen työttömyysvakuutus. Sen toimeenpano nen työttömyyden kohdatessa. Vasta tällöin on
15637: on annettava perustettavalle valtion sosiaalitur- olemassa todellinen työttömyysvakuutus, so.
15638: valaitokselle, jollaiseksi SKDL:n eduskuntaryh- työttömyyden aiheuttajien kustantama ja ansion-
15639: mä eduskunnalle jättämässään sosiaaliturvalaki- menetyksen korvaava vakuutus. Rahoituksesta
15640: alaitteessa on edellyttänyt kansaneläkelaitosta tulee vastata työnantajien siten, että vakuutus-
15641: kehitettäväksi. SKP:n 17. edustajakokous on maksu on pienempi pienillä ja keskisuurilla työ-
15642: esityksessään demokraattisten voimien yhteis- voimavaltaisilla yrityksillä ja suhteellisesti suu-
15643: työohjelmaksi edellyttänyt, että "työttömyys- rempi suuryrityksillä.
15644: vakuutus hoidetaan perustettavan demokraatti- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
15645: sesti hallitun ja johdetun valtion sosiaaliturva- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15646: laitoksen toimesta." Etuuksien myöntämisestä muksen,
15647: päättäminen tulisi antaa paikallisten sosiaaliva-
15648: kuutustoimikuntien yhteyteen perustettaville että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
15649: työttömyysvakuutusjaostoille, joihin ammatilli- menpiteisiin yleisen, aukottoman, etuuk-
15650: set paikallisjärjestöt tai suurimmat ammatti- siltaan toimeentulon turvaavan ja yhteis-
15651: osastot oikeutettaisiin valitsemaan enemmistön kunnallisesti hallitun työttömyysvakuu-
15652: jäsenistä kunnallisvaltuuston valitessa loput jä- tuksen aikaansaamiseksi niin, että työ-
15653: senet. Hylkäämistapauksissa ja valitusasioissa läisten itsensä ja heidän ammatillisten
15654: olisi alan ammattijärjestölle turvattava oikeus järjestöjensä ratkaiseva osuus hallinnon
15655: antaa lausuntonsa, joka olisi eräin edellytyksin kaikilla tasoilla tulee turvatuksi.
15656: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
15657:
15658: Ensio Laine Taisto Sinisalo P. Liedes
15659: Heimo Rekonen Irma Rosnell Aarne Koskinen
15660: Pauli Puhakka M. Kainulainen E.-J. Tennilä
15661: Marjatta Stenius
15662:
15663:
15664:
15665:
15666: 50 0877001791
15667: 394 1917 .....
15668:
15669: ToiwJUusaloite n:o 355.
15670:
15671:
15672:
15673:
15674: E. Laine ym.: TyösuojeluvirallQlna,isten tarkastustoiminnan tehos-
15675: t • .esta ulkomaanliikenteessä olevilla aluksilla.
15676:
15677:
15678: E du sk unnalle.
15679:
15680: Työsuojelun valvonnasta annetun lain mu- vien varojen puutteen vuoksi. Tätä sekä ~
15681: kaan työnantaja on velvollinen viipymättä il- suojeluun yleensäkin kohdistuvia valtion ns.
15682: moittamaan työsuojeluviranomaisille sellaisesta säästötoimista johtuvia määrärahojen supistuk-
15683: työtapaturmasta, josta sen tapahtumapaikalla on sia ei voida hyväksyä.
15684: suoritettava tutkimus. Asetuksella määrätään Ottaen huomioon aluksilla suoritettavaan työ-
15685: tämä tutkimus suoritettavaksi välittömästi, jol- hön liittyvät vaaratekijät olisi työsuojeluviran-
15686: loin on selvitettävä tapaturman kulku ja siihen omaisille turvattava lain ja asetuksen edellyttä-
15687: johtaneet syyt sekä mahdollisuudet estää saman- mät tarkastuskäynnit aluksilla kuten muillakin
15688: kaltaisen tapaturman toistuminen. työpaikoilla erityisesti niissä tapauksissa, jolloin
15689: Viime aikoina on ulkomaanliikenteessä ole- on kyse työntekijän hengen tai terveyden me-
15690: villa aluksilla sattunut useita kuolemaan johta- nettämisestä.
15691: neita työtapaturmia. Useasti on tieto työtapa- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
15692: turmista saapunut työsuojeluviranomaisille vas- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15693: ta kuukausien kuluttua, jolloin ei ole ollut
15694: enää edellytyksiä perusteellisen tarkastuksen että hallitus ryhtyisi trnvittaviin toi-
15695: toimittamiseen. Niissäkin tapauksissa, joissa menpiteisiin ulkomaanliikenteessä ole-
15696: on viipymättä tehty lain edellyttämä ilmoitus, villa aluksilla tapahtuvan työsuojeluvi-
15697: mahdollisuudet tarkastuksen suorittamiseen ovat ranomaisten tarkastustoiminnan tehosta-
15698: jääneet käytännössä erittäin vähäisiksi tarvitta- miseksi.
15699: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1977.
15700:
15701: Ensio Laine Marjatta Stenius
15702: 1977 vp. 395
15703:
15704: Toivomusaloite n:o .356.
15705:
15706:
15707:
15708:
15709: E.I.Aine ym.: Asumistukilainsäädännön epäkohtien poistamisesta.
15710:
15711:
15712: E d u s k u n n a 11 e.
15713:
15714: Uutta asumistukilakia säädettäessä ja lakia män purun. Säännöksiä, jotka rajoittavat lap-
15715: myöhemmin muutettaessa siihen jäi lukuisia settomien avioparien oikeutta asumistukeen,
15716: heikkouksia ja epäkohtia, jotka tulisi kiireelli~ olisi lievennettävä. Asumistuen määrää tulisi
15717: sesti poistaa. Lain 15 §:n mukaan on mahdol- erityisesti suuriperheisten ja vähävaraisimpien
15718: lista kerran vuodessa tarkistaa asumistuen väestöryhmien osalta korottaa.
15719: määrä. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että Asumistukea kehitettäessä on huolehdittava
15720: vuokran korottamisesta saattaa vierähtää j~ siitä, että se ei muodostu keinoksi kohottaa
15721: vuoden päivät ennen kuin tapahtuu asumistuen yleistä vuokratasoa ja turvata samalla huip-
15722: tarkistus. Kun tarkistuspäätösten teko vielä puvuokrien periminen valtion avulla asukkailta.
15723: viivästyy monilla kuukausilla, saattaa pahim- Tällainen kehitys voidaan estää jatkamalla vuok-
15724: missa tapauksissa kestää puolentoista vuotta se rasulkua ja säätämällä asuntojen pysyvä hinta-
15725: ajanjakso, jona aikana vuokralainen maksaa kor- ja vuokrasäännöstely sekä suorittamalla sellaisia
15726: keampaa vuokraa saamatta korotusta asumis- maa- ja asuntopolitiikkaan liittyviä toimenpi-
15727: tukeen. Tällä välin on saattanut tapahtua jo teitä, joita Suomen Kommunistinen Puolue on
15728: uusi vuokrankorotus, ja jälleen vuokralainen Sisäasiainministeriölie valtakunnallisen asunto-
15729: joutuu odottamaan asumistuen määrän tarkista- tuotanto-ohjelman johdosta antamassaan lausun-
15730: mista. Kansaneläkelaitoksen asumistukijärjestel- nossa ehdottanut.
15731: mä on tässä suhteessa paljon joustavampi ja Edellä olevan perusteella ehdotamme. kun-
15732: nopeampi. Yleistä asumistukilakia olisi muu- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15733: tettava siten, että mainitunkaltaisia viivästy- muksen,
15734: misiä ei pääsisi tapahtumaan.
15735: Asumistukilakia kehitettäessä tulisi asumi&- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
15736: tuen tulorajoja nostaa ja markkamääräisiä perus- menpiteisiin asumistukilaissa Dlevien
15737: omavastuuosuuksia alentaa. Samoin tulisi ali- epäkohtien poistamiseksi siten, että 11$U·
15738: vuokralaiset, yksinään asuvat ja kaikki opiske- mistuen määrän tarkistaminen 1ap4lr
15739: lijat, jotka muutoin täyttävät asumistuen saa- tuisi välittömästi kun sen korottami$en
15740: misen edellytykset, saattaa asumistukijärjestel- edellytykset ovat olemassa.
15741: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1977.
15742:
15743: Ensio Laine Pauli Puhakka Mikko Ekorre
15744: Heimo Rekonen Arto Merisaari Anna-Liisa Jokinen
15745: Oili Suomi Aulis Juvela Kuuno Honkonen
15746: M. Kainulainen Jarmo Wahlström Anna-Liisa Hyvönen
15747: Kauko Hjerppe Toivo Jokiniemi Helge Talvitie
15748: Ulla-Leena Alppi Marjatta Stenius Pauli Räsänen
15749: Veikko Saarto Niilo Koskenniemi Lauha Männistö
15750: Helvi Niskanen Pauli Uitto Osmo Vepsäläinen
15751: Taisto Sinisalo Kalevi Kivistö Aarne Pulkkinen
15752: Matti Järvenpää
15753: 396 1977 vp.
15754:
15755: Toivomusaloite n:o 357.
15756:
15757:
15758:
15759:
15760: Lehmonen ym.: Kotona olevien naisten saattamisesta työeläke-
15761: järjestelmien piiriin.
15762:
15763:
15764: E d u s k u n n a 11 e.
15765:
15766: Maamme eläketurvaa sanotaan usein aukot- tuu naisille työpaikkoja, työhön pyrkijöitä on
15767: tomaksi. Tämän määritelmän mukaan jokainen jopa moninkertainen määrä tarjolla oleviin työ-
15768: kansalainen olisi työeläke- ja kansaneläketurvan paikkoihin nähden. Kotona olevien naisten jou-
15769: alainen. Kenenkään ei siis tulevaisuudessa tar- kosta valtavasti suurin osa on kehitysalueilla
15770: vitsisi viettää vanhuuttaan tai työkyvyttömyyt- maaseudulla asuvia työläisnaisia. Osan kotona
15771: tään yksin kansaneläkkeen varassa. Tämä määri- olevista perheenäideistä muodostavat ne, joiden
15772: telmä ei ole totuuden mukainen, sillä kotona perheessä on esim. synnynnäisesti vammainen
15773: olevat naiset, perheenäidit ovat edelleenkin työ- lapsi, jonka hoitoa äiti ei voi sallia muille taik-
15774: eläketurvan tai sitä vastaavan eläketurvan ulko- ka laitoshoitopaikat puuttuvat. Tällöin äiti työl-
15775: puolella. lään kotona korvaa yhteiskunnan tehtäviin kuu-
15776: Kun työeläkejärjestelmät 1960-luvulla luotiin, luvan hoitopaikan rakentamisen ja sen ylläpi-
15777: niiden peruslähtökohdaksi työeläkkeen saami- don. Tämäkään ei oikeuta työeläkkeeseen, vaik-
15778: seksi asetettiin toisen työssä työskentely, palk- ka työtä yhteiskunnan hyväksi se kyllä on.
15779: katyösuhde. Kotona olevat perheenäidit jäivät Kotona olevien naisten joukko on huomatta-
15780: tällöin työeläketurvan ulkopuolelle muutoin, van suuri. Nykyaikaisen sosiaaliturvan perusteet
15781: paitsi myöhemmin luodut perhe-eläkejärjestel- eivät kuitenkaan ulotu heihin työeläketurvan
15782: mät antavat heille eläketurvan esim. silloin, kun eikä vuosilomankaan osalta. Tällaista on pidet-
15783: aviopuoliso tapaturman vuoksi kuolee. Mutta < tävä suurena sosiaalisena epäkohtana, jonka kor-
15784: henkilökohtaisen työeläkkeen suhteen kotona jaamiseen on kiireellisesti ryhdyttävä. Heidät
15785: olevat naiset jäivät toisen luokan kansalaisiksi. on sijoitettava työeläkejärjestelmien piiriin taik-
15786: Poikkeuksen tekevät vain maataloudessa ja ka luotava niitä vastaava järjestelmä yhteis-
15787: pienyrityksissä omaa työtään tekevät naiset, kunnan toimesta ja yhteiskunnan kustannuk-
15788: joille työeläkelainsäädännön perusteella on val- sella.
15789: tion huomattavin avustuksin turvattu työeläke, Edellä olevan perusteella ehdotamme edus'-
15790: jonka kustannuksiin he itsekin osallistuvat. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15791: Työeläketurvaa vailla olevien naisten kotona että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
15792: oloon on monia syitä. Kehitysalueilla ei ole työ- menpiteisiin kotona olevien naisten saat-
15793: tilaisuuksia. Jos niitä olisi tarjolla, useimmat tamiseksi työeläkejärjestelmien piiriin
15794: kotona olevat naiset olisivat palkkatyössä. Sitä taikka sitä vastaavan järjestelmän toteut-
15795: osoittaa mm. se, että kun kehitysalueilla avau- tamiseksi yhteiskunnan kustannuksella.
15796: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
15797:
15798: Siiri Lehmonen Toivo Jokiniemi
15799: 1977 rd. 3~7
15800:
15801:
15802: Hemställningsmotion nr 358.
15803:
15804:
15805:
15806:
15807: LiUqvist m, fl.: Om åtgärder för ändring av sjukförsäkringslagen.
15808:
15809:
15810: T i 11 R i k s d a g e n.
15811:
15812: Enligt sjukförsäkringslagens bestämmelser av annan lag är berättigad tili ersättning. Där-
15813: har försäkrad rätt tili ersättning under sjuk- för borde sjukförsäkringslagen ändras sålunda,
15814: domstiden, såvida försäkringstagaren inte har att den blir primär i förhållande tili andra
15815: andra inkomster. Lagens sekundära ställning ersättningar som den försäkrade är berättigad
15816: föranleder olägenheter både för de försäkrade, att få. Därigenom skulle försäkringstagaren ge-
15817: sjukförsäkringsmyndigheterna och socialnämn- nast få den avsedda dagpenningen och inte
15818: derna. Om den försäkrade erhåller ersättning liksom nu först efter flera månaders väntan.
15819: med stöd av någon annan lag, erlägges sjukför- Den sjuka skulle också slippa ifrån onödigt
15820: säkringens dagpenning endast tili den del som ekonomiskt bekymmer, vilket säkert vore tili
15821: den överstiger den andra ersättningen. Då sjuk- fördel för tillfrisknandet, samt även besväret
15822: försäkringsbyrån ibland måste vänta på pen- att besöka socialnämnden.
15823: sionsanstaltens utslag i flere månader, innebär Hänvisande tili ovannämnda motiveringar,
15824: det att de försäkrade blir tvungna att söka föreslår vi vördsamt, att riksdagen ville besluta
15825: socialunderstöd. Detta föranleder dem extra hemställa,
15826: besvär och ger socialnämnderna onödigt arbete.
15827: Därutöver försvinner den säkerhetskänsla vid att regeringen i brådskande ordning
15828: sjukdomsfall som avsetts med lagen. måtte vidtaga åtgärder för en ändring
15829: Redan lagens namn säger att man är försäk- av sjuk/örsäkringslagen sålunda att den
15830: rad vid sjukdom, vilket måste anses innebära blir primär i /örhållande till andra er-
15831: inkomster för de försäkrade under sjukdoms- sättningar som erlägges tili den /örsäk-
15832: tiden. Så är lyckligtvis även fallet förutom i rade.
15833: de fall då försäkringstagaren jämväl med stöd
15834: Helsingfors den 10 februari 1977.
15835:
15836: Bror Lillqvist Mauno Forsman Ralf Friberg
15837: Sinikka Luja-Vepsä Antti Pohjonen Ulf Sundqvist
15838: Juhani Tuomaala Reino Breilin
15839: 1977 vp.
15840:
15841: Toivomusaloite n:o 358.
15842:
15843:
15844:
15845:
15846: Lillqvist ytlt.: Toimenpiteistä sairausvakuutuslain muuttamiseksi.
15847:
15848:
15849: Eduskunnalle.
15850:
15851: Sairausvakuutuslain säännösten mukaisesti J>auksia, jolloin vakuutettu on oikeutettu saa-
15852: vakuutetulla on oikeus korvaukseen sairaus- maan korvausta myös toisen lain nojalla. Tästä
15853: ajalta, mikäli vakuutetulla ei ole muita tuloja. syystä sairausvakuutuslakia tulisi muuttaa siten,
15854: Lain toissijainen asema aiheuttaa haittaa sekä että siitä tulee ensisijainen muihin korvauk-
15855: vakuutetuille, sairausvakuutusviranomaisille että siin nähden, joita vakuutetulla on oikeus saada.
15856: sosiaalilautakunnille. Jos vakuutettu saa kor- Täten vakuutettu saisi heti tarkoitetun päivä-
15857: vausta jonkin muun lain nojalla, sairausvakuu- rahan eikä, niinkuin nyt, vasta monen kuukau-
15858: tuksen päivärahaa maksetaan ainoastaan siltä den odotuksen jälkeen. Sairas säästyisi myös
15859: osin kuin se ylittää muun korvauksen. Kun sai- tarpeettomilta taloudellisilta huolilta, mikä var-
15860: rausvakuutustoimiston toisinaan täytyy odottaa maan olisi eduksi toipumisen kannalta, sekä
15861: eläkelaitoksen päätöstä useita kuukausia, tämä vaivalta käydä sosiaalilautakunnassa.
15862: merkitsee sitä, että vakuutetun on pakko ha- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
15863: kea sosiaaliavustusta. Tämä aiheuttaa ylimää- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15864: räistä vaivaa ja antaa sosiaalilautakunnille tur- muksen,
15865: haa työtä. Tämän lisäksi häviää sairaustapauk-
15866: sissa laissa tarkoitettu turvallisuuden tunne. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
15867: Jo lain nimi merkitsee vakuuttamista sairau- menpiteisiin sairausvakuutuslain muut-
15868: den varalta, minkä tulee katsoa merkitsevän tamiseksi siten, että siitä tulee ensisi;ai-
15869: tuloja vakuutetulle sairauden aikana. Näin on nen vakuutetulle maksettaviin muihin
15870: onneksi asian laita lukuunottamatta niitä ta- korvauksiin nähden.
15871: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
15872:
15873: Bror LiUqvist Mauno Forsman Ralf Friberg
15874: Sinikka Luja-Vepsä Antti Pohjonen Ulf Sundqvist
15875: Juhani Tuomaala Reino Breilin
15876: 1971 "'J. 399
15877:
15878: Toivomusaloite n:o 359.
15879:
15880:
15881:
15882:
15883: Mattila ym..: Työnafltajm sosiaaliturvamaksun porrastamisesta.
15884:
15885:
15886: E d u s k u n n a 11e.
15887:
15888: Nykyisessä vaikeassa talouspoliittisessa tilan- sujen osalta toteutettu Norjassa. Pohjois-Nor-
15889: teessa on yritystoiminta joutunut erittäin suu- jassa sosiaaliturvamaksu on kolme (3) prosent-
15890: riin vaikeuksiin, jotkå tuntuvat pahimmin kehi- tiyksikköä pienetnpi kuin etelässä ja Keski-
15891: tysalueilla ja ovat aiheuttaneet ennätyssuuren Norjassa vastaavasti prosenttiyksikköä pienem-
15892: työttömyyden. Kiristyneen rahatilanteen ja ylei- pi. Valtiontaloutta vaarantamatta voitaisiin Suo-
15893: sen suhdannekehityksen johdosta yritysten in- messa työnantajien sosiaaliturvamaksujen por-
15894: vestointitoiminta on pienempää kuin aikoihin. rastaminen toteuttaa tarkoituksenmukaisimmin
15895: Kaikki nämä ovat aiheuttaneet vakavan työlli- kehitysaluevyöhykkeittäin esimerkiksi siten, että
15896: syysongelman, joka koettelee koko kansanta- se olisi kehitysalueiden I . vyöhykkeellä kuusi
15897: louttamme, mutta on suhteellisesti vaikeinta (6) prosenttiyksikköä ja II vyöhykkeellä neljä
15898: kehitysalueilla. Kehitysalueiden yritykset ovat ( 4) prosenttiyksikköä pienempi kuin muussa
15899: myös keskimääräistä nuorempia ja niiden mah- osassa maatamme.
15900: dollisuudet selviytyä suhdannetaantumasta ovat Myös muualla kuin kehitysalueilla oleva yri-
15901: siten heikommat kuin muualla sijaitsevien yri- tystoiminta on joutunut kamppailemaan talou-
15902: tysten. dellisissa vaikeuksissa. Lähinnä nämä vaikeudet
15903: Aluepoliittisten lakien kehittämisen ohella tuntuvat täälläkin työvoimavaltaisessa tuotan-
15904: tulisi saada aikaan toimenpiteitä, jotka välittö- totoirninnassa. Kehitysalueiden ulkopuolisen
15905: mästi auttaisivat kehitysalueiden yrityksiä sel- työvoimavaltaisen yritystoiminnan edellytyksiä
15906: viytymään yhä vaikeutuvasta tilanteesta. Eräänä tulisi myös helpottaa sosiaaliturvamaksuja por-
15907: nopeasti ja tehokkaasti vaikuttavana toimenpi- rastamaila tavoitteena pienen ja keskisuuren
15908: teenä voitaisiin ottaa käyttöön työnantajien so- yritystoiminnan aseman parantaminen.
15909: siaaliturvamaksujen alueellinen porrastaminen. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15910: Sosiaaliturvamaksujen osuus tuotannon brut- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15911: toarvosta on suurimmillaan työvoimavaltaisilla muksen,
15912: aloilla. Kehitysalueiden pieni ja keskisuuri yri- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15913: tystoiminta on työvoimavaltaista, joten toimen- työnantajien sosiaaliturvamaksujen por-
15914: piteet vaikuttaisivat erikoisesti kehitysalueiden rastamiseksi kehitysalueittain sekä
15915: elinkeinoelämään. muuallakin niin> että tavoitteena on
15916: Työnantajien sosiaaliturvamaksujen alueelli- pienen ja keskisuuren yritystoiminnan
15917: nen porrastammen on ainakin kansaneläkemak- edellytysten parantaminen.
15918: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
15919:
15920: Kalevi Mattila Reino Karpola Lea Sutinen
15921: Mikko Jokela Pekka Vilrni Heimo Linna
15922: Juhani Saukkonen Mauno Manninen Saimi Ääri
15923: Paavo Vesterinen Mikko Pesälä Hannu Tenhiälä
15924: Lasse Äikäs Sylvi Sairno Esko Pekonen
15925: Toivo Yläjärvi Aino Karjalainen Einari Nieminen
15926: Matti Maijala Petter Savola Mikko Kaarna
15927: Alvar Saukko Väinö Raudaskoski Olavi Martikainen
15928: Pentti Poutanen Veikko Pihlajamäki Taisto Tähkämaa
15929: Juhani Tuomaala
15930: 400 1977 vp.
15931:
15932: Toivomusaloite n:o 360.
15933:
15934:
15935:
15936:
15937: J. Mäkelä ym.: Vammautuneiden apuvälinetutkimuksen ja tiedon·
15938: välityksen koordinoinnista.
15939:
15940:
15941: E d u s k u n n a 11 e.
15942:
15943: Maamme liityttyä Pohjoismaiden neuvoston Edellä mainitun yhteispohjoismaisen elimen
15944: aloitteesta perustettuun yhteispohjoismaiseen toiminta edellyttää vastaavanlaisen kansallisen
15945: vammaistutkimusta ja apuvälinehuoltoa koordi- tutkimus- ja koordinointielimen ylläpitämistä.
15946: noivaan dimeen ja sen käynnistäessä toimin- Maamme hajanaisen invalidihuollon organisaa-
15947: taansa, on tarpeellista ryhtyä toimenpiteisiin tiossa tämä olisi muutenkin tarkoituksenmu-
15948: vastaavanlaisen Suomessa tapahtuvan toiminnan kaista.
15949: koordinoimiseksi. Kuten tunnettua maamme Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
15950: invalidihuoltoa harjoittavat asianmukaisen val- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15951: tionavun turvin erilaiset julkishallinnon viran- muksen,
15952: omaiset sekä yksityiset säätiöt ja vammaisjärjes-
15953: töt. Tämä toiminta on verrattain monitahoista. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15954: Sen keskeisen elementin muodostaa erilaisten maamme vammaistutkimusta ;a apuväli-
15955: apuvälineiden suunnittelu, tuotanto ja kokeilu nehuoltoa koordinoivan yhteistyöelimen
15956: sekä asiakaskohtainen sovitus. Keskinäinen ja perustamiseksi.
15957: koordinoitu yhteistoiminta on hajanaista ja sat-
15958: tumanvaraista.
15959: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
15960:
15961: Jouko Mäkelä Sinikka Luja-Vepsä Pirkko Työläjärvi
15962: Olli Helminen Paavo Vesterinen Siiri Lehmonen
15963: Aulis Juvela Jermu Laine
15964: 1977 vp. 401
15965:
15966: Toivomusaloite n:o 361.
15967:
15968:
15969:
15970:
15971: ]. Mäkelä ym.: Kansaneläkkeen hoitotukijärjestelmän kehittätni·
15972: sestä.
15973:
15974:
15975: E d u s k u n n a 11 e.
15976:
15977: Vanhusväestön maaran kasvu ja er1ty1sesti saattaisi sellaisissa tapauksissa, joissa vaihto.
15978: kaikkein vanhimpien ikäluokkien lisääntyminen ehtona on laitoshoito 'tai kotihoito, nykyistä
15979: on jo pitkän aikaa vaikeuttanut pitkäaikaisesti selvästi voimakkaammin olla tarkoituksenmu·
15980: sairaiden hoidon tarvetta erityisesti laitosmais· kaista tukea pitkäaikaisesti sairaiden ihmisten
15981: ten hoitomuotojen osalta. Jo nyt koetaan mo- hoitamista kotona.
15982: nissa kunnissa kaikkein vaikeimpana tervey- Eräs tapa olisi esimerkiksi kansaneläkkeen
15983: denhuollon ongelmana pitkäaikaisesti sairaiden hoitolisäjärjestelmän kehittäminen. Nykyistä sel-
15984: laitoshoidon järjestäminen. västi korkeamman hoitotuen saaminen voitai-
15985: Laitospaikkojen lisäys on nykysuunnitelmien siin sitoa lääkärin lausuntoon, jossa todetaan
15986: mukaan siksi hidasta, että tilanne pikemminkin kotihoidon olevan .vaihtoehto laitokseen sijoit-
15987: vanhusväestön lisääntyessä koko ajan pahenee tamiselle.
15988: kuin paranee. Hiljattain jopa sosiaali- ja terveys- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun·
15989: ministeriö ilmoitti, että tilanne on hallinnassa nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo·
15990: vasta vuonna 2 000. Koska laitospaikkojen ra- muksen,
15991: kentamiseen ei ole olemassa riittäviä edelly-
15992: tyksiä, on välttämätöntä tutkia muita mahdol· että hallitus selvittäisi, mitä edellytyk-
15993: lisuuksia pitkäaikaisesti sairaiden ihmisten hoi- siä on kansaneläkkeen hoitotukijärjestel-
15994: tomahdollisuuksien parantamiseksi. män kehittämiseen siten, että tilantees-
15995: Pitkäaikaisesti sairaan ihmisen laitoshoito sa, jossa pitkäaikaisesti sairaan ihmisen
15996: halvimmissakin laitosmuodoissa maksaa noin hoitaminen kotona on selvästi vaihto·
15997: parituhatta markkaa kuukaudessa ja kalleim- ehto laitoshoidolle, kotihoitoa voitaisiin
15998: missa jopa kymmeniä tuhansia markkoja. Siksi nykyistä merkittävämmin tukea.
15999: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
16000:
16001: Jouko Mäkelä Paavo Vesterinen Pauli Uitto
16002: Olli Helminen Pirkko Työläjärvi Toivo Jokiniemi
16003: Sinikka Luja-Vepsä Siiri Lehmonen Uki Voutila:i1ltfi
16004: Kalevi Mattila. Aulis Juvela Jermu Laine
16005: Uljas Mäkelä
16006:
16007:
16008:
16009:
16010: <;·'
16011:
16012: 51 0877001791
16013: 402 1977 vp;
16014:
16015: Toivomusaloite n:o 362.
16016:
16017:
16018:
16019:
16020: U. Mäkelä ym.: Tapaturma,vakuutuslain uudistamisesta.
16021:
16022:
16023: E d u s k u n n a 11 e.
16024:
16025: Nykyinen tapaturmavakuutuslaki perustuu tua. Näin ollen muutoksenhakujärjestelmää. tu-
16026: 20. 8. 1948 annettuun tapaturmavakuutuslakiin. lisi edelleen kehittää ja samalla ottaa huomioon
16027: Varsinaisia lainsäädänn6llisiä uudistuksia ei myös tältä osin mm. palkansaajien osallistumis-
16028: lakiin ole tehty viimeisen neljän vuoden aikana. mahdollisuus. Tällöin parhaaseen tulokseen
16029: Myöskään aikaisempien muutosten perusteella päästäisiin, jos vakuutuslaitosten ja vakuutus-
16030: ei lain sisältöä ole sanottavasti kehitetty. oikeuden väliin perustettaisiin erityinen lauta-
16031: Tämä ei kuitenkaan ole merkinnyt· sitä, ettei- kunta~tyyppinen muutoksenhakuelin. Samalla
16032: kö tapaturmavakuutusjärjestelmän kehittämis- voitaisiin hoitaa nykyinen laissa oleva alistus-
16033: i:arpeita olisi tutkittu. Tapaturmavakuutusjärjes- menettely.
16034: telmä ja sen kehittämistarpeet on selvitetty ta- Edellä mainittu lautakunta-tyyppinen oikeus-
16035: paturma- ja liikennevakuutuskomitean mietin- viranomainen toimisi jäljempänä mainitun tapa-
16036: nössä (1971/28), tapaturmatoimikunnan mie- turmavakuutuksen keskuselimen tapaturmava-
16037: tinnössä (1973/22), vuoden 1974 ammattitau- kuutusneuvoston yhteydessä.
16038: titoimikunnan mietinnössä (1975/42), tapatur- Nykyisessä tapaturmavakuutusjärjestelmässä
16039: matarkistustoimikunnan mietinnössä ( 1976/ on kolme eri osapuolta, työntekijät . vakuutet-
16040: 34) , sekä haittaluokkatoimikunnan mietinnössä tuina ja korvauksen saajina; työnantajat vakuu-
16041: (1976/41). tuksen ottajina sekä toimeenpanijoina vakuu-
16042: · Myös tapaturmavakuutuksen muutoksenhaku- tusyhtiöt ja tapaturmavirasto. Nykyisin ei va-
16043: järjestelnlää on selvitetty 1?60-luvulla. Tämä kuutetuilla eikä vahingoittuneilla ole riittävästi
16044: ilmenee vuoden 1963 vakuutusoikeustoimikun- mahdollisuutta vaikuttaa korvausjärjestelmään
16045: nan mietinnöistä 1 ja 2 (Komiteanmietinnöt eikä osallistua sen hallintoon. Tämän johdosta
16046: 1965/B 52 ja 1965/B 92). tulisi korvausjärjestelmää kehitettäessä kiinnit-
16047: Merkittävimmiksi · epäkohdiksi tapaturmava- tää huomiota myös hallinnon demokratisointiin.
16048: kuutusjärjestelmässä on voitu todeta eläkkeitä Hallinnon uudistus tulisi tapahtua siten, että
16049: vastaavan elinkoron määräytymisperusteiden tapaturmavakuutusjärjestelmään perustettaisiin
16050: vanhanaikaisuus, pitkät muutoksenhakuasian keskuselin, tapaturmavakuutusneuvosto, jonka
16051: käsittelyajat sekä. palkansaajien vaikutusmahdol" . tehtävänä olisi kehittää tapaturmavakuutusta ja
16052: lisuuden puuttuminen järjestelmän hallinnossa. valvoa vakuutuslaitoksia, joiden tehtäväksi jäisi
16053: Tapaturmavakuutuksen elinkoron perusteita vakuutusten ja korvausten hoito. Lisäksi kes-
16054: tulisi muuttaa nykyisestään siten, että korvaus kuselin voisi antaa ohjeita lakisääteisen tapatur-
16055: määräytyisi vammasta aiheutuvan taloudellisen mavakuutuksen harjoittamisen yhteydessä ker-
16056: menetyksen mukaan. Samalla tulisi voida kor- tyneiden rahastovarausten suuntaamisesta.
16057: vata vammasta aiheutuva yleinen, lääketieteelli- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
16058: nen haitta erikseen. Nämä muutokset tulisi to- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16059: teuttaa edellä mainitun tapaturmatarkistustoimi-
16060: kunnan mietinnön mukaan. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
16061: Tapaturmavakuutuksen nykyisessä muutok- toimenpiteisiin tapaturmavakuutuslain
16062: senhakujärjestelmässä on pyritty ottamaan va- uudistamiseksi tapaturmatarkistustoimi-
16063: hingoittuneen oikeusturva huomioon suuressa kunnan ja vuoden 19 74 ammattitautitoi-
16064: määrin. Muutoksenhakuasioiden käsittelyaiko- mikunnan mietintöjen ehdotusten perus-
16065: jen pituudesta (n. 6-10 kk) johtuu, ettei teella sekä perustamalla tapaturmava-
16066: oikeusturva kuitenkaan tehokkaasti voi toteu- kuutusjärjestelmään sen hallintoa kehit-
16067: ~ .-.
16068: ToivomusalOite'n:o 362 403
16069:
16070: tämään ;a ;ohtamaan vakuutettu;en ;a vakuutusoikeustoimikunnån niietimtöissä
16071: vakuutuksenotta;ien edusta;ista kokoon- tarkoitetun vakuutuslaitosten ;a vakuu-
16072: pantu tapaturmavakuutusneuvosto sekä tusoikeuden välissä toimivan uuden lau-
16073: samalla saamaan aikaan vuoden 1963 takuntatyyppisen muutoksenhakuelimen.
16074: Helsingissä 8 päivänä helmiku~ta, 1977.
16075: . . ~
16076:
16077:
16078:
16079:
16080: Uljas · Mäkelä Jacob· Söderman Pentti Rajala
16081: Jouko Tuovinen Sakari Knuuttila Matti Louekoski
16082: Jouko Mäkelä Uki Voutilainen Matti Kuusio
16083: Sinikka Luja-Vepsä Aimo,Ajo ·· < · Bror Lillqvist
16084: Reino Breilin Matti Puhakka Pirkko Työläjärvi
16085: 404 1977 vp;'
16086:
16087: Toivomusaloite n:o 363.
16088:
16089:
16090:
16091:
16092: U. Mäkelä ym.: Invalideille yleiskoulutukseen myönnettävien
16093: apurahojen ja lainojen määrien korottamisesta.
16094:
16095:
16096: E d u s kun n a 11 e.
16097:
16098: Varattomalle tai vähävaraiselle invalidille voi- Invaliidihuoltolain tällä hetkellä edellyttämää
16099: daan invaliidihuoltolain (907/46) nojalla an- taloudellista tukea ei kuitenkaan voida pitää
16100: taa apuraha ja koroton laina valtion varoista riittävänä. Tuen tarvetta arvioitaessa on koulu-
16101: yleiskoulutuksen hankkimiseksi korkeakoulussa tuskustannusten ohella nähtävä myös se, että
16102: tai siihen verrattavassa oppilaitoksessa tai -pai- vaikeasti .iflvalidisoitunut voi perin harvoin
16103: kassa. Valtioneuvoston päätöksellä (822/75) hankkia ansiotuloa opiskelunsa ohella.
16104: on annettu tarkemmat määräykset apurahoista Opiskelukustannukset muodostuvat hänen
16105: ja lainoista. Tällä hetkellä apurahan suuruus on kohdallaan myös normaalia suuremmiksi inva-
16106: 60-190 markkaa opintokuukaudessa ja laina liditeetista johtuvien erityistarpeiden vuoksi.
16107: enintään 1 300 markkaa opintovuodessa. Koko Invaliidihuoltolaissa säädettyä apurahaa tulisi
16108: opintolainan määrä voi olla enintään 3 900 tuntuvasti korottaa sekä koroton opintolaina
16109: markkaa. saattaa opintotukilain säätämän opintolainan ta-
16110: Invalidien työhönsijoittumisessa on ammat- solle. Mainitun opintolainan enimmäismäärä on
16111: titaidolla ratkaiseva merkitys. Erityisesti vaikea 1976-1977 opintovuoden aikana 7 900 mark-
16112: invaliditeetti asettaa rajoituksia ammatin va- kaa.
16113: linnalle. Työllistämisen esteenä olevat haitat Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
16114: ovat poistettavissa vain tarkoituksenmukaisella nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16115: ja riittävän korkeatasoisella ammatt1koulutuk- muksen,
16116: sella. Kun pohjakoulutuksen edellytykset ovat
16117: koulujärjestelmän kehittymisen ansiosta invali- että hallitus viipymättä ryhtyisi toi-
16118: dienkin kohdalla tuntuvasti parantuneet, on menpiteisiin invaliidihuoltolain nojalla
16119: heillä paremmat perusedellytykset myös ylem- yleiskoulutukseen myönnettävän apu-
16120: män asteisen ammattikoulutuksen hankkimi- rahan ja korottoman lainan korottami-
16121: seen. Korkeakoulupohjaiset ammatit tarjoavat- seksi invalidien opiskelukustannuksia
16122: kin vaikeavammaisille paremmat työelämään si- vastaavalle tasolle.
16123: joittumismahdollisuudet kuin käytännön am-
16124: matit.
16125: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
16126:
16127: Uljas Mäkelä Pentti Rajala Bror Lillqvist
16128: Reino Breilin Matti Louekoski Jouko Mäkelä
16129: Meeri Kalavaineo Uki Voutllainen Pirkko Työläjärvi
16130: Matti Puhakka Jouko Tuovinen
16131: 1977 vp. 405
16132:
16133: Toivomusaloite n:o 364.
16134:
16135:
16136:
16137:
16138: · -T. Nierninep:<Perhe.;eläkkeiden myöntämisperusteiden tarkistami-
16139: sesta.
16140:
16141:
16142: E d u s k u n n a 11 e.
16143:
16144: Työeläkkeen tavoitteiden mukainen kulutus- solla on oikeus toisen puolison jälkeen perhe-
16145: taso tulee pyrkiä säilyttämään myös , avioeron eläkkeeseen. Kiistatonta tämä olisi silloin, ·kun
16146: sattuessa molemmille aviopuolisoille. Yhteisestä edunjättäjallä ei ole uutta perhettä; Siinä ta-
16147: sopimuksesta perheessä toteutetun työnjaon tu- pauksessa, että hänellä on uusi perhe, tulee
16148: lisi nykytilanteessa velvoittaa jaon ulottamista eläke jakaa leskien kesken avioliittovuosien pe"
16149: myös eläketurvaan. Ansaitsevan puolison eläke- rusteella: Kuitenkin-- tällöin tulee ottaa huo-
16150: turva on henkilökohtainen j~ se sinänsä on pe- mioon leskien huoltajavelvollisuus, henkilökoh·
16151: rusteltua. Pysyvää parannusta onkin etsittävä tainen varallisuus ja oma eläketurva.
16152: perheenemännän eläketurvan yleisestä kehittä- Lisäksi tulisi kansaneläkelain mukaista per"
16153: misestä myös niissä tapauksissa, että perheen- he-eläkettä suorittaa aina yksinhuoltajuoden
16154: emäntä työskentelee kotona pitemmän ajan sattuessa sille, jota huoltajavelvollisuus koskee,
16155: kuin mitä lapset ovat pieniä. Tulevaisuudessa laissa määritelty 6 kuukautta.
16156: ratkaisu olisi esim. se, että. puoliso maksaisi Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioitta-
16157: tältä ajalta vaimonsa eläketurvamaksun, joka vasti eduskunn.an hyväksyttäväksi toivomuksen,
16158: olisi suhteutettu hänen tuloihinsa. Se aika, jol-
16159: loin lapset ovat pieniä, keskimäärin 6-9 vuot- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16160: ta; ei tulevaisuudessa olennaisesti vähentäisi perhe-eläkkeiden myöntämisperusteiden
16161: naisen eläketurvaa, vaikka hän olisikin tämän muuttamiseksi siten, että myös eronneel-
16162: ajan kotona. ia puolisolla, leskeksi jääneellä eronneel-
16163: Perhe-eläkkeen myöntämisperusteita olisikin Ia ja huoltajavelvollisuutta koskevilla
16164: muutettava siten, että myös eronneelia puoli- on oikeus perhe-eläkkeeseen.
16165: Helsingissä 11 päi~änä helmikuuta W7l-
16166:
16167: Terhi Nieminen
16168: 406
16169:
16170: Toivomusaloite n:o 365.
16171:
16172:
16173:
16174:
16175: Orrenmaa ym~:. Pienyritysten sosiaaliturvamaksujen poistamisesta.
16176:
16177:
16178: E d u s k u n n a 11 e.
16179:
16180: Lakisääteisesti maksettujen palkkojen perus- pieni verrattuna niihin etuihin, jotka saataisiin
16181: teella määräytyvät sosiaalikustannukset ovat siitä •. uusimuotoisuudesta yrityskannattavuuden
16182: eräillä aloilla jo noin 40 % palkkasummasta. virkeyttäjänä niin kotimaankaupan kuin uus~
16183: Tämä merkitsee huomattavaa kustannuslisää viennin tilaisuuksien lisääjänä.
16184: työvoimavaltaisille käsi- ja pienteollisuudelle Tällöin saataisiin myös uusia työpaikkoja
16185: sekä palveluelinkeinoille. Erityisen suurena tä- maahamme ja estettäisiin erikoistuneen ja kou-
16186: mä rasitus kohdistuu yrittäjiin, joiden palveluk- lutetun työvoiman maastamuutto.
16187: sessa olevien vieraiden työntekijöiden määrä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
16188: on viisi tai vähemmän. Näiden palkkakustan- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16189: nukset ovat keskimäärin 30-60 % liikevaih- muksen,
16190: dosta, mikä on huomattavasti enemmän . kuin
16191: pääomavaltaisilla aloilla. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
16192: Seurauksena on näiden alojen toimintaedel- menpiteisiin sellaisen lainsäädännön ai-
16193: lytysten vaikeutumisen lisäksi yhä kasvava pyr- kaansaamiseksi, jolla pienyrityksiltä,
16194: kimys lisätä pääomaa vaativia tuotantotekijöi- joiden palveluksessa olevien vieraiden
16195: tä ihmistyövoiman kustannuksella. työntekijöiden määrä on viisi tai. vä-
16196: Mikäli näiltä yrityksiltä poistettaisiin sosiaa- hemmän, poistettaisiin sosiaaliturvamak-
16197: liturvamaksut ja siirrettäisiin ne yhteiskunnalle, sut siirtämällä ne yhteiskunnan suori-
16198: olisi se yhteiskunnalle menoeränä toisarvoisen tettavaksi.
16199: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
16200:
16201: Juhani Orrenmaa Pekka Tarjanne Anneli Kivitie
16202: Kerttu Hemmi Juhani Sipiläinen Terhi Nieminen
16203: 1977 vp. 407
16204:
16205: Toivomusaloite n:o 366.
16206:
16207:
16208:
16209:
16210: Orrenmaa ym.: Äitiysrahan korottamisesta.
16211:
16212:
16213: E d u s k u n n a 11 e.
16214:
16215: Äitiysrahan suuruus on arkipäivää kohti 1,5 tiysrahan sitomista työtuloihin ei voitane pitää
16216: tuhannesosaa vuosityötulosta. Raha maksetaan perusteltuna.
16217: 174:ltä arkipäivältä. Äidille, jolla ei ole omia Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
16218: tuloja tai jonka tulot eivät ylitä 10 000 mark- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16219: kaa vuodessa, on äitiysraha 15 markkaa arki-
16220: päivältä. Äiti, joka ansaitsee 25 500 markkaa että hallitus ryhtyisi. toimenpiteisiin
16221: tai enemmän vuodessa sekä omaa suuremmat sairausvakuutuslain 16 §:n muuttami-
16222: tulot kuin miehensä, ja perheessä on neljä alle seksi siten, ·että äitiysrahan suuruus ei
16223: 16-vuotiasta lasta, saa äitiysrahaa 57,3 7 mark- olisi riippuvainen työtulon suuruudesta,
16224: kaa arkipäivää kohti. Yhteensä 174 :Itä arkipäi- vaan vahvistettaisiin yhtenäiseksi äitiys-
16225: vältä kotiäidin ja em. ansioäidin äitiysrahat rahaksi 50 markkaa arkipäivältä.
16226: ovat 2 610 markkaa ja 9 972,38 markkaa. Äi-
16227: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
16228:
16229: Juhani Orrenmaa Pekka Tarjanne Anneli Kivitie
16230: Kerttu Hemmi Juhani Sipiläinen Terhi Nieminen
16231: 408 1977 vp.
16232:
16233: Toivomusaloite n:o 367.
16234:
16235:
16236:
16237:
16238: Pihlajaniiiki yt;);),: Sotilasvamtnalain mukaisen elinkoron sekä eräi-
16239: den muiden eläkkeiden yhteensovittamisessa esiintyvien epä-
16240: kohtien poistamisesta.
16241:
16242:
16243: E d u s k u n n a 11 e.
16244:
16245: Sosiaaliturvaa aikaansaataessa sekä sen koko- saitun eläkeoikeuden perusteettoman heikenty-
16246: naisuutta ja muotoja kehitettäessä on tarkoi- misen. Tästä seuraavat epäkohdat ovat ilmeisiä
16247: tuksenmukaisuussyistä ja oikeudenmukaisuu- ja kohtuuttomia, joten ne olisi pikaisesti selvi-
16248: den vuoksi pyrittävä sopeuttamaan ja niveltä- tettävä ja korjattava.
16249: mään sosiaaliturvan eri osatekijät toisiinsa niin, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
16250: että niiden tarkoitus toteutuisi. Tämä edellyt- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16251: tää niiden koskemattomuuden säilyttämistä. muksen,
16252: Sotilasvammalain mukaisen elinkoron sekä että hallitus kiireellisesti ryhtyisi tar-
16253: virka-, työ- ja ansioeläkelainsäädännön mukais- peellisiin toimenpiteisiin sotilasvamma-
16254: ten työeläkkeiden yhteensovituksessa sotavam- lain mukaisen elinkoron sekä virka-,
16255: mojen pelkän yleishaitan korvaamista koskeva työ- ja yrittäjäeläkkeiden yhteensovituk-
16256: elinkorko on kuitenkin lukuisissa tapauksissa sessa ilmenevien epäkohtien poistami-
16257: aiheuttanut, ja edelleenkin aiheuttaa, työllä an- seksi.
16258: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
16259:
16260: Veikko Pihlajamäki Uki Voutilainen
16261: Timo Mäki Matti Asunmaa
16262: Pekka Vilmi
16263: 1977 vp. 409
16264:
16265: Toivomusaloite n:o 368.
16266:
16267:
16268:
16269:
16270: Pihlajamäki ym.: Ns; sukupolvenvaihdoseläkkeen eläkkeellesiir-
16271: tymisikärajojen alentamisesta.
16272:
16273:
16274: E d u s k u n n a 11 e.
16275:
16276: Maaliskuun 15 päivänä 197 4 maatalousyrit- palaaminen maanviljelystilalle ei ole enää' yk-
16277: täjien eläkelakiin annetuilla muutoksilla luotiin sinkertaista. Toisaalta nuoren "odottelevan"
16278: ns. sukupolvenvaihdoseläkejärjestelmä, jonka isännän pitäminen jatkuvasti kiinni viljelmällä
16279: tarkoituksena oli nopeuttaa viljelijäpolven vaih- on usein jo yksistään taloudellisesti ylivoimais-
16280: tumista maanviljelystiloilla. Tällä tavoin pyrit- ta.
16281: tiin tavoittamaan nykyisten olosuhteiden vaati- Vailla merkitystä ei ole myöskään se, että
16282: ma sukupolvenvaihdosrytmi viljelijäväestön pii- maatalouden koneistuminen on muuttanut maa-
16283: rissä. taloustyön luonnetta. Työ nykyisellään muis-
16284: Varsin pian voitiin kuitenkin todeta, että tuttaa tapaturma-alttiutensa ja amtnattisairauk-
16285: lain tuntemat eläkkeellesiirtymisikärajat ovat siensa vuoksi monia sellaisia työaloja, joilla
16286: yhä vielä liian korkeat eivätkä vastaa asiallista eläkeikäraja on huomattavastikin normaalia
16287: -sukupolvenvaihdosrytmiä. Yhden sukupolven alempi. Nykyisellä eläkkeelle siirtymässä oleval-
16288: isännyyden tulisi kestää normaalisti 25-30 la viljelijäpolvella on lisäksi ylimääräisenä rasi-
16289: vuotta, mikä käytännössä merkitsisi sitä, että tuksena sotavuosien aiheuttamat vammat ja sai-
16290: vaihdoksen tulisi tapahtua edellisen isännän ol- raudet.
16291: lessa noin 55 vuoden ikäinen ja nuoremman Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
16292: isännän 25-30 vuoden ikäinen. Jos näistä ikä- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
16293: vuosista joudutaan kovin paljon poikkeamaan, sen,
16294: voi sukupolvenvaihdos kokea monia suuria vai-
16295: keuksia, mistä osoituksena lieneekin myös se, että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
16296: että sukupolvenvaihdoseläkkeelle siirtyminen on menpiteisiin maatalousyrittäjien eläke-
16297: käytännössä ollut odotettua vähäisempää. Näis- lain tunteman ns. sukupolvenvaihdos-
16298: tä vaikeuksista ehkä merkittävin on nuoremman eläkkeen eläkkeellesiirtymisikäraioien
16299: polven hakeutuminen muille työaloille, joilta alentomiseksi viidellä vuodella.
16300: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1977.
16301:
16302: Veikko Pihlajamäki Pekka Vilmi Aino Karjalainen
16303: Einari Nieminen Heimo Linna Mikko Jokela
16304: Matti Asunmaa
16305:
16306:
16307:
16308:
16309: 52 0877001791
16310: 410 1977 vp.
16311:
16312: Toivomusaloite n:o 369.
16313:
16314:
16315:
16316:
16317: M. Puhakka ym.: Uuden sosiaalihuoltolain aikaansaamisesta.
16318:
16319:
16320: E d u s k u n n a l1 e.
16321:
16322: Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistui 1. on tilanne tältä osin käymässä kestämättömäksi.
16323: 6. 1976 esitys sosiaalihuoltolaiksi. Mainitun Sosiaalihuollon lainsäädännön vanhentunei-
16324: lakiesityksen yleisperusteluissa tuotiin voimak- suus ja valtionosuusjärjestelmän puutteellisuu-
16325: kaasti esille ne perusteet, joiden mukaan lain det aiheuttavat myöskin vaikeuksia muilla kes-
16326: säätämistä on pidettävä välttämättömänä. Tässä keisillä kunnallisilla toiminta-alueilla. Niinpä
16327: yhteydessä on kuitenkin syytä todeta, että so- voidaan todeta, että kotiavustajatoimintaan saa-
16328: siaalihuolto kuuluu kunnallisen toiminnan sek- tava vähäinen valtionosuus hidastaa tämän toi-
16329: toreista määrällisesti kolmen keskeisen sektorin minnan kehittämistä ja on vaikuttamassa hidas-
16330: joukkoon koulutoimen ja kansanterveystyön tavasti myöskin kansanterveystyöhön kuuluvan
16331: lisäksi. Näistä kolmesta pääsektorista ainoastaan kotisairaanhoidon kehittämiseen. Tätä puutetta
16332: sosiaalihuolto on vailla hallintoa ja valtion- on pidettävä erittäin vakavana, koska maassam-
16333: osuuskysymyksiä säätelevää puitelakia. Tämä me tällä hetkellä pitkäaikaissairaiden hoitoon
16334: tilanne on aiheuttanut monia vaikeuksia so- liittyvät ongelmat ovat useilla alueilla eikä vä-
16335: siaalitoimen kehittämisessä. Kun valtionosuut- hiten kehitysalueilla käymässä kestämättömiksi.
16336: ta saadaan vain sosiaalitoimen osa-alueisiin on Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
16337: tämä aiheuttanut toimintojen kehittämisen vi- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16338: noutumista kuntatasolla. Kehitysalueiden kan- muksen,
16339: nalta on merkittävää, että tiettyjen sosiaalitoi-
16340: men osa-alueiden hoitaminen on käymässä kun- että hallitus kiirehtisi sosiaalihuolto-
16341: nille kertakaikkiaan ylivoimaiseksi. Erityisesti lain säätämistä sosiaali- ;a terveysminis-
16342: tämä koskee vanhustenhuoltoa, jossa tilanne teriön valmistaman sosiaalihuoltolakieh-
16343: on se, että kaikkein vähävaraisimmissa kunnis- dotuksen pohjalta kuitenkin niin, että
16344: sa on vanhusten suhteellinen määrä kaikkein lakiehdotukseen sisältyvä valtionosuus-
16345: suurin, ja kun kunnat miltei kokonaan joutuvat iäriestelmä ulotettaisiin koskemaan ko-
16346: hoitamaan vanhusten huollon omin varoin, ko sosiaalihuoltoa.
16347: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1977.
16348:
16349: Matti Puhakka Kaisa Raatikainen Reino Breilin
16350: Juhani Surakka Paavo Tiilikainen Matti Luttinen
16351: Uljas Mäkelä Seppo Tikka Markus Aaltonen
16352: Jouko Tuovinen Pirkko Aro Peter Muurman
16353: Kaarina Suonio Erkki Liikanen Olli Helminen
16354: Risto Tuominen Antti Pohjonen Sinikka Luja-Vepsä
16355: Tellervo Koivisto Eino Grönholm Helge Siren
16356: Pirkko Työläjärvi Jouko Mäkelä Uki Voutilainen
16357: 1977 vp. 41.1
16358:
16359: Toivomusaloite n:o 370.
16360:
16361:
16362:
16363:
16364: M .. Puhakka ym.: Kunnallisesta huoneenvuokraustoiminnasta.
16365:
16366:
16367: E d u s k u n n a 11 e.
16368:
16369: Vuokra-asuntojen välitystoiminnassa on kunnallinen asunnonvälitystoiminta. Kunnalli-
16370: maassamme selviä puutteellisuuksia. Vuokra- sen asunnonvälitystoiminnan mahdollistaminen
16371: asuntoja välittävät kunnat sekä yksityiset yri- edellyttäisi kuitenkin huoneenvuokralain muut-
16372: tykset. Yksityisten yritysten kautta tapahtuva tamista sekä mahdollisesti uuden lain säätämis-
16373: välitystoiminta on kuitenkin aiheuttanut selvää tä, jolla koko vuokra-asuntokantaa koskeva vä-
16374: vuokralaisen kustannuksella tapahtuvaa keinot- litystoiminta säädettäisiin koko maata käsittä-
16375: telua. Onhan tiedossa monia tapauksia, joissa väksi.
16376: vastoin huoneenvuokralakia on vuokralaiselta Edellä esitettyyn perustuen ehdotamme kun-
16377: peritty ennakkoon erittäin suuri, jopa vuoden nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16378: vuokraa vastaava rahamäärä. Vaikkakin tällai- muksen,
16379: nen rahamäärä vuokralaisen toimesta on asun-
16380: nonvälittäjälle toimitettu, saattaa siitä huoli- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
16381: matta vuokralainen joutua maksamaan vielä huoneenvuokralain muuttamiseksi siten,
16382: normaalivuokrana kuukausittain tietyn raha- että huoneenvuokraustoiminta saatettai-
16383: määrän. siin kunnalliseksi ja että maahamme
16384: Jotta estettäisiin vuokralaisten kustannuksel- säädettäisiin sellainen lainsäädäntö, joka
16385: la tapahtuva keinottelu, olisi tarkoituksenmu- mahdollistaisi myös yksityisen sektorin
16386: kaista, että vuokra-asuntojen välitystoiminta vuokra-asuntojen vuokraustoiminnan
16387: saatettaisiin yhteiskunnan hallintaan. Hallinto- . hoitamisen kuntien välityksellä.
16388: muotona parhaiten toimisi tässä tapauksessa
16389: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
16390:
16391: Matti Puhakka Kaarina Suonio·. Kaisa Raatikainen
16392: Antti Pohjonen Juhani Surakka Seppo .Tikka
16393: Uljas Mäkelä Pirkko Työläjärvi Erkki Liikanen
16394: Eino Grönholm Pirkko Aro Markus Aaltonen
16395: Jouko Mäkelä Reino Breilin Peter Muurman
16396: Matti Luttinen Tellervo Koivisto Olli Helminen
16397: Jouko Tuovinen Risto Tuominen Helge Siren
16398: 412 1977 vp.
16399:
16400: Toivomusaloite n:o 371.
16401:
16402:
16403:
16404:
16405: M. ·Puhakka ym.: Päiväkotipaikkojen rakentamisesta tarvetta vas-
16406: taavaksi.
16407:
16408:
16409: E d u s k u n n a 11 e.
16410:
16411: Lasten päivähoidosta annetun lain mukaan riittävä lisääminen kehitysalueelle on välttä-
16412: kunnille on mahdollista. maksaa valtionavustus- mätöntä silmiillä pitäen tehokkaan kehitysalue.
16413: ta päiväkotien perustamiskustannuksiin valtion politiikan harjoittamista. Kehitysalueella sijait-
16414: tulo- ja menoarvioon varatun määrärahan puit- sevien asutuskeskusten teollistaminen edellyttää
16415: teissa. Mainittu määräraha ·on· kuitenkin koko asuntojen tarjoamisen lisäksi riittävää päivähoi-
16416: päivähoitolain voimassaolaajan ollut tarpeeseen topalvelujen tarjontaa.
16417: nähden täysin riittämätön. Tästä on aiheutunut Edellä esitettyyn perustuen ehdotamme edus-
16418: erityisiä vaikeuksia kehitysalueiden teollistu- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16419: ville kunnille, joiden on ollut mahdotonta li-
16420: sätä päivähoitopalvelujaan siinä määrin kuin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
16421: näiden palvelujen tarve välttämättä olisi edel- joilla turvataan päiväkotipaikkojen ra-
16422: lyttänyt. kentaminen tarvetta vastaavaksi.
16423: On syytä korostaa, että päivähoitopalvelujen
16424: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
16425:
16426: Matti Puhakka Kaisa Raatikainen Eino Grönholm
16427: Kaarina Suonio Paavo Tiilikainen Reino Breilin
16428: Risto Tuominen Seppo Tikka . Matti Luttinen
16429: Tellervo Koivisto Uki Voutilainen Markus Aaltonen
16430: Jouko Tuovinen Pirkko Aro Peter Muurman
16431: Juhani Surakka Antti Pohjonen Olli Helminen
16432: Pirkko Työläjärvi Uljas Mäkelä Sinikka Luja-Vepsä
16433: Helge Siren Jouko Mäkelä
16434: 1977 '1'· 41.3
16435:
16436: Toivomusaloite n:o 372.
16437:
16438:
16439:
16440:
16441: Raudaskoski ym.: Luopumiseläkkeen saattamisesta etuoikeute-
16442: tuksi tuloksi rintamasotilaseläkettä määrättäessä.
16443:
16444:
16445: E d u s k u n n a II e.
16446:
16447: Rintamasotilaseläkelain mukaan eläkettä mää- pieni, olisi lainsäädäntöä muutettava siten, että
16448: rättäessä katsotaan etuoikeutetuksi tuloksi mm. luopumiseläke olisi etuoikeutettua tuloa rinta-
16449: luopumiskorvauslain perusteella saatu korvaus. masotilaseläkettä määrättäessä.
16450: Tämä tulo ei siis vähennä rintamasotilaselä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16451: kettä. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16452: Sitä vastoin luopumiseläkettä ei lasketa etu- muksen,
16453: oikeutetuksi tuloksi ja saatu luopumiseläke siis
16454: vähentää rintamasotilaseläkettä. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16455: Koska luopumiseläketulo on eläkkeensaajan rintamasotilaseläkelain muuttamiseksi si·
16456: huomattavalta osin omarahoitteisilla vakuutus- ten, että luopumiseläke tulisi etuoikeu·
16457: maksuilla hankittu vaatimaton vanhuuden tur- tetuksi tuloksi rintamasotilaseläkettä
16458: va ja kun rintamasotilaseläkekin on yhä melko määrättäessä.
16459: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
16460:
16461: Väinö Raudaskoski Kalevi Mattila Toivo Yläjärvi
16462: Mikko Pesälä Mauno Manninen Olavi Martikainen
16463: 414 1977 Vp.
16464:
16465: Toivomusaloite n:o 373.
16466:
16467:
16468:
16469:
16470: · Raudaskoski ym.: ·Perheenemäntien sosiaaliturvan järjestämisestä.
16471:
16472:
16473: E d u s k u n n a 11 e.
16474:
16475: Sosiaaliturvaa on viime vuosina voimakkaasti tavaksi ajaksi osa lastenhoitoon käytetyistä
16476: kehitetty ja nykyistä tilannetta onkin pidettävä vuosista. Pohjoismaissa on asiasta käyty kes-
16477: monelta osin tyydyttävänä. Työvoimaan kuulu- kusteluja 1960-luvulla, tosin tuloksetta.
16478: mattomien tai suhteellisen lyhyen aikaa kuulunei- Sosiaali- ja terveysministeriö on 197 4 alusta-
16479: den perheenemäntien toimeentuloturva on eräi- vasti yhdessä eläketurvakeskuksen kanssa tut-
16480: den riskitilanteiden varalta kuitenkin puutteel- kinut perheenemäntien eläketurvan järjestämis-
16481: linen. Nämä puutteet koskevat nimenomaan tä. Tosin tämä valmistelutyö on jostakin syystä
16482: sosiaalivakuutuksen piiriin kuuluvia etuuksia. pysähtynyt. Eduskunta on kuitenkin esimer-
16483: Tällaisia riskitilanteita ovat esimerkiksi työttö- kiksi sosiaalivaliokunnan mietinnössä n:o 17
16484: myys, sairaus, vammaisuus, vanhuus ja työky- kansaneläkelaitoksen valtuutettujen vuodelta
16485: vyttömyys. Muiden väestöryhmien osalta on 1975 antaman toimintakertomuksen johdosta
16486: näiden riskitilanteiden varalta säädetty erityis- todennut, että perheenemäntien ja opiskelijoi-
16487: järjestelyjä, joiden ansiosta yksilön asema ei den sosiaaliturvan puutteet tulee kokonaisuu-
16488: ratkaisevasti heikkene näissä tilanteissa. Per- dessaan selvittää ja ryhtyä asian vaatimiin toi-
16489: heenemäntien osalta ei tällaisia järjestelyjä ole menpiteisiin.
16490: kuitenkaan toteutettu. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16491: Eräiden maiden sosiaaliturvajärjestelmään nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16492: sisältyy perheenemäntiä koskevia erityisetuuk- muksen,
16493: sia. Esimerkkinä voidaan mainita, että Neu-
16494: vostoliitossa ja Ranskassa lapsia synnyttäneet että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16495: tai hoitaneet äidit pääsevät muita aikaisemmin perheenemäntien sosiaaliturvan järjestä-
16496: eläkkeelle tai heille luetaan eläkkeeseen oikeut- miseksi.
16497: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1977.
16498:
16499: Väinö Raudaskoski Matti Maijala Mauno Manninen
16500: Aino Karjalainen Mikko Pesälä Toivo Yläjärvi
16501: Hannu Tenhiälä Kalevi Mattila Olavi Martikainen
16502: 1977 vp: 415
16503:
16504: Toivomusaloite n:o 374.
16505:
16506:
16507:
16508:
16509: Rekonen ym.: Alimman sairauspäivärahan korottamisesta.
16510:
16511:
16512: E d u s k u n n a II e.
16513:
16514: Eduskunta hyväksyi joulukuun 21 päivänä korotettava 30 markkaan vastatakseen sitä ta-
16515: 1971 lausuman, jonka mukaan sairauspäivära- soa, joka sillä oli aiemmin.
16516: han tulisi turvata vähimmäistoimeentulo sairau- Sairauspäivärahan jälkeenjääneisyys koskee
16517: den aikana ja totesi sairauspäivärahan liian pie- kipeästi kaikkia, jotka sairastuvat ja erikoisesti
16518: neksi ja piti sen korottamista välttämättömänä. niitä, joilla ei ole mitään muuta tuloa sairau-
16519: Hallitukset ovat tuon jälkeen vaihtuneet den aikana. Kaikkein vähävaraisin ja pienituloi-
16520: useitakin kertoja, mutta yksikään hallitus ei sin väestö on sairauden sattuessa pakotettu tur-
16521: ole tehnyt esitystä alimman sairauspäivärahan vautumaan huoltoavun saantiin. Sairaus on yhä
16522: korottamisesta. Asia on ollut esillä eduskunnas- edelleenkin yleisin huoltoavun tarpeen aiheut-
16523: sa useitakin kertoja viime vuosien aikana, mm. taja maassamme. Sairauspäivärahan riittämättö-
16524: valtion tulo- ja menoarvion käsittelyn yhtey- myys vähimmäistoimeentulon turvaamiseksi on
16525: dessä, mutta tehdyt esitykset sairauspäivärahan tällä hetkellä täysin kiistämätön.
16526: korottamiseksi ovat tulleet hylätyksi. Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
16527: Alin sairauspäiväraha on tällä hetkellä 15 kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16528: markkaa päivältä, joka se on ollut aina vuo-
16529: desta 1971 lähtien. Yksistään inflaatiosta joh- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16530: tuen sairauspäiväraha on jäänyt suuresti jäl- sairauspäivärahan jälkeenjääneisyyden
16531: keen yleisestä hintatasosta hintojen ja maksujen poistamiseksi ja alimman sairauspäivä-
16532: nousun seurauksena. Alin sairauspäiväraha olisi rahan korottamiseksi 30 markkaan.
16533: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
16534:
16535: Heimo Rekonen Oili Suomi
16536: Aarne Koskinen Marjatta Stenius
16537: 416 1977 vp.
16538:
16539: Toivomusaloite n:o 375.
16540:
16541:
16542:
16543:
16544: Rekonen ym.: Työterveyslaitoksen sijoittamisesta Tampereelle.
16545:
16546:
16547: E d u s k u n n a 11 e.
16548:
16549: Eduskunta on tehnyt päätöksen Työterveys- tavat alan korkeimman tieteellisen opetuksen
16550: laitoksen valtiollistamisesta syyskuun 1 päiväs- ja tutkimuksen jo oleva sijainti Tampereella.
16551: tä 1977 lähtien. Tällä hetkellä Työterveyslaitos Työterveyslaitoksen sijoittamisella T ampe-
16552: sijaitsee Helsingissä neljässä eri paikassa ja reelle voitaisiin saavuttaa huomattavaa talou-
16553: erittäin puutteellisissa ja ahtaissa tiloissa. Ti- dellisten ja henkisten voimavarojen säästöä ja
16554: lojen ahtaus ja puute vaikeuttaa työterveyslai- vältyttäisiin päällekkäisiltä tutkimuksilta ja sel-
16555: toksen toiminnan kehittämistä. vityksiltä, joita nykyinen tilanne ja laitoksen
16556: Työterveyslaitoksen valtion hallintaan otta- mahdollinen sijoittaminen muualle tulisi aiheut-
16557: minen mahdollistaa aikaisempaa paremmin lai- tamaan. Tampereen kaupunki on myös ilmei-
16558: toksen kehittämismahdollisuudet. Nykyisissä ti- sesti valmis myötävaikuttamaan Työterveyslai-
16559: loissa siihen ei kuitenkaan ole riittäviä edelly- toksen sijoittamiseen Tampereelle.
16560: tyksiä, vaikka laitos siirtyykin valtiolle. Näin Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
16561: ollen ensimmäisenä nouseekin esille laitoksen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16562: sijoittamiseen ja tilatarpeeseen liittyvät kysy-
16563: mykset. että hallitus ryhtyisi Työterveyslaitok-
16564: Kun laitoksen sijainti- ja tilakysymystä tar- sen valtiollistamisen yhteydessä myös
16565: kastellaan, niin silloin nousee erittäin perustel- toimenpiteisiin laitoksen toiminnan ke-
16566: lusti esille Työterveyslaitoksen Tampereelle si- hittämiseksi ja sitä varten tarvittavien
16567: joittaminen. Työterveyslaitoksen Tampereelle tilojen aikaansaamiseksi ja laitoksen si-
16568: sijoittamisen puolesta puhuvat mm. seuraavat joittamiseksi Tampereelle, koska T am-
16569: tekijät: Työsuojeluhallitus sijaitsee Tampereella, pereella on työsuojeluhallitus ja alan
16570: Tampereen teknillisessä korkeakoulussa toimii korkein koulutus, joiden kanssa tapah-
16571: työsuojeluopin professuuri ja Tampereen lääke- tuva yhteistyö ja kanssakäyminen voisi
16572: tieteellisessä tiedekunnassa työlääketieteen pro- tapahtua parhaiten Työterveyslaitoksen
16573: fessuuri. Näin ollen voidaan todeta, että Työ- sijaitessa Tampereella.
16574: terveyslaitoksen sijoittamista Tampereelle puol-
16575: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
16576:
16577: Heimo Rekonen Aarne Koskinen Marjatta Stenius
16578: 1977 vp. 417
16579:
16580: Toivomusaloite n:o 376.
16581:
16582:
16583:
16584:
16585: Saimo ym.: Vaikeavammaisten kuljetusjärjestelmän kehittämis-
16586: mahdollisuuksista.
16587:
16588:
16589: E d u s k u n n a 11 e.
16590:
16591: Vaikeavammaisten asumista ·ja to1m1m1sta mistä. Invalidien kuljetustarpeen kannalta tar-
16592: muun väestön keskuudessa voitaisiin tuntuvas- koituksenmukaisen kuljetuskaluston puute on
16593: ti parantaa kuljetuspalveluilla. Kuljetuspalve- myös mainittava syy. Monin paikoin olisi kiin-
16594: luilla voitaisiin edistää vaikeavammaisen omin- nostusta harjoittaa liikennettä erityisillä invali-
16595: takeista suoriutumista ja monissa tapauksissa ditakseilla, joita kuljetuspalvelujärjestelmä voisi
16596: jopa poistaa laitoshoidon tarvetta. Vaikeavam- käyttää hyväkseen, mutta liikenneluvissa ver-
16597: maisen mahdollisuudet käyttää yleisiä kulku- raten usein rajoitetaan invaliditaksin käyttöoi-
16598: neuvoja ovat varsin rajoitetut. Haja-asutusalueil- keutta epätarkoituksenmukaisella tavalla, mikä
16599: la joukkoliikenne sitäpaitsi on huonosti toimi- tekee ammattimaisen liikenteen kannattamatto-
16600: va. Linja-autopysäkeille ovat matkat pitkät ja maksi. Rajoitukset koskevat taksin toiminta-
16601: liikennetiheys harva. aluetta, joka on määritelty usein liian pienek-
16602: Kuljetuspalveluiden järjestämisestä on inva- si, sekä asiakaspiiriä. Eräissä tapauksissa ei edes
16603: liidihuoltolaissa ( 907/46) säännös ja valtioneu- muiden perheenjäsenten kuljettaminen invalidi-
16604: voston päätöksellä ( 475/7 4) on annettu sään- taksissa ole mahdollista.
16605: nöksen soveltamisesta yksityiskohtaiset ohjeet. Edellä olevan perusteella kunnioittaen ehdo-
16606: Kuljetuspalvelujen järjestäminen on lähinnä tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
16607: kuntien asia, mutta kunnat ovat osoittaneet sen,
16608: asiaa kohtaan verraten laimeaa kiinnostusta, mi-
16609: kä voi johtua hyvinkin vaihtelevista syistä. Kul- että hallitus viipymättä selvittäisi vai-
16610: jetuspalvelun valtionavun saantiin liittyviä hal- keavammaisten kuljetusjärjestelmän ke-
16611: linnollisia menettelyjä pidetään hankalina. V al- hittämismahdollisuuksia ja selvitysten
16612: tion tulo- ja menoarviossa on tarkoitukseen va- perusteella ryhtyisi tarvittaviin toimen-
16613: rattu vain verraten pienet määrärahat, mikä on piteisiin lainsäädännön ja viranomaisille
16614: myös omiaan rajoittamaan toiminnan kehittä- annettujen ohjeiden tarkistamiseksi.
16615: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
16616:
16617: Sylvi Saimo Esko Pekonen Eero Lattula
16618: Pentti Poutanen Lea Sutinen Esko Härkönen
16619: Eeva Kauppi Einari Nieminen Mauno Manninen
16620: Matti Järvenpää Mikko Kaarna Juhani Saukkonen
16621: Aino Karjalainen
16622:
16623:
16624:
16625:
16626: 53 0877001791
16627: 418 1977 vp.
16628:
16629: Toivomusaloite n:o 377.
16630:
16631:
16632:
16633:
16634: Saimo: Rintamasotilastunnuksen omaavan eläkkeellepääsyn hel-
16635: pottamisesta.
16636:
16637:
16638: E d u s k u n n a 11 e.
16639:
16640: Kuluneina laman vuosina on nuorten työttö- ei tunne tarvetta lähteä eläkkeelle ennenaiko-
16641: myys ja ammattiin pääseminen ollut yhteiskun- jaan, joten hänen työpanoksensa pysyy edelleen
16642: nallisena huolen aiheena. Toinenkin erityisryh- yhteiskuntaa hyödyttävänä. Aineellista vahinkoa
16643: mä tunnetaan. Entiset rintamasotilaat joutuivat tuotannolle ei siten synnytetä. Samalla yhteis-
16644: vuosikaudet sotiemme aikana toimimaan työ- kunta maksaa velkaansa näille sen työssä väsy-
16645: suojelunäkökohtiin verrattuna epäinhimillisissä neille niistä vaaran vuosista, joina heille poik-
16646: olosuhteissa - palkatta, palkkiotta. Raskaiden keuksellisen' nopea vanhentuminen oli tosiasia.
16647: vuosien olosuhteiden osuus heidän nykykun- Näin myös näkyvästi osoitetaan terveille yhteis-
16648: toansa on jatkuvasti todettu, mm. sairastavuus kunnalliset vastuut kantamaan valmistautuneil-
16649: ja kuolleisuus poikkeaa selvästi muun väestön le nuorille työpaikkoja, joiden puute nyt heitä
16650: tasosta. Pikainen eläkkeelle pääseminen on ylei- turhauttaa ja panee monet muuttamaan vierail-
16651: nen toivomus näillä väsyneillä työnsä raatajilla. le maille käyttämään työpanostaan, kotimaan
16652: Julkisuudessa on esitetty ajatus, että tällainen vahingoksi.
16653: vanha polvi olisi oikeutettava eläkkeelle aikai- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
16654: semmin, jolloin työttömyydestä kärsivä nuori nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16655: polvi astuisi sijalle. muksen,
16656: Molempia erityisryhmiä koskevat toiveet ovat
16657: toteutettavissa, kun rintamasotilastunnuksen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16658: omaaville myönnettäisiin heidän niin halutes- sellaisen muutoksen aikaansaamiseksi
16659: saan eläkkeelle pääseminen rintamapalvelua eläkkeelle pääsyä koskevaan työlainsää-
16660: taikka sen osaa vastaavaa aikaa aikaisemmin däntöön, että rintamasotilastunnnuksen
16661: kuin heidän lakimääräinen eläkeikänsä oikeut- omaavalle myönnettäisiin oikeus eläk-
16662: taisi. Vapautuvat työpaikat täyttää työtön nuori keelle pääsemiseen hänen niin halutes-
16663: polvi. !kääntyneen entisen rintamasotilaan työ- saan rintamalla palveluaikaansa vastaa-
16664: kyky ei sanottavasti tuottavuutta palvele silloin vaa aikaa taikka osaa siitä aikaisemmin
16665: kun hän työssään jatkuvasti tuntee itsensä sai- kuin hänen lakimääräinen eläkeikänsä
16666: raaksi ja väsyneeksi. Hyväkuntoinen sensijaan oikeuttaisi.
16667: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1977.
16668:
16669: Sylvi Saimo
16670: 1977 vp. 419
16671:
16672: Toivomusaloite n:o 378.
16673:
16674:
16675:
16676:
16677: Saimo ym.: Sairausvakuutuslain mukaisen omavastuuajan muut-
16678: tamisesta.
16679:
16680:
16681: E d u s k u n n a 11 e.
16682:
16683: Maatalousyrittäjät, joilla on karjaa, joutuvat Edellä esitetyn . johdosta ehdotamme kun-
16684: työskentelemään seitsemänä ( 7) päivänä vii- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16685: kossa. Nykyinen sairausvakuutuslaki asettaa muksen,
16686: heidät eriarvoiseen asemaan säännöllistä vuoro- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16687: työtä tekevien kanssa laskettaessa ko.laissa sää- sairausvakuutuslainsäädännön muuttami-
16688: dettyä sairausvakuutuspäivärahan saamista edel- seksi siten, että omavastuuaikaan voitai-
16689: tävää ns. omavastuuaikaa. siin lukea myös siihen sisältyvät pyhä-
16690: päivät.
16691: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
16692:
16693: Sylvi Saimo P. Savola Pentti Poutaneo
16694: Väinö Raudaskoski Kalevi Mattila Einari Nieminen
16695: Mikko Pesälä Toivo Yläjärvi Mikko Kaarna
16696: Hannu Tenhiälä Paavo Vesterinen Esko Härkönen
16697: Eeva Kauppi Lea Sutinen Esko Pekonen
16698: Aino Karjalainen M. Jaatinen Mauno Manninen
16699: Juhani Saukkonen Matti Maijala
16700: 420 1977 vp.
16701:
16702: Toivomusaloite n:o 379.
16703:
16704:
16705:
16706:
16707: Salmenkivi ym.: Pienyrittäjien luopumis- ja sukupolvenvaihdos-
16708: eläkejärjestelmän aikaansaamisesta.
16709:
16710:
16711: E d u s k u n n a 11 e.
16712:
16713: Joulukuun 9 päivänä 1976 solmitun budjet- vallitsevat maatilayritysten ohella myös muissa
16714: tisopimuksen 14-kohdassa on sovittu, että sel- perheyrityksissä, tuntuisi vastaavanlaisten eläke-
16715: vitetään mahdollisuudet pienteollisuuteen koh- järjestelmien ulottaminen koskemaan tällaisia
16716: distuvan lainoituksen ja muun rahoituksen te- perheyrityksiä tehokkaalta tavalta tervehdyttää
16717: hostamiseksi ja kauppa- ja teollisuusministeriön yritystoiminnan kenttää kokonaisuutena.
16718: piiriorganisaation osuuden lisäämiseksi kysei- Maatalousyrittäjien SPV- ja LUEL-eläkejär-
16719: sessä toiminnassa. jestelmien soveltaminen sellaisenaan muihin
16720: Kokoomuksen eduskuntaryhmä on omalta perheyrityksiin ei ole mahdollista mm. siksi,
16721: osaltaan pyrkinyt selvittämään asiaa ja esittää että yritysten omistussuhteet poikkeavat vastaa-
16722: tässä tarkoituksessa, ottaen samalla huomioon vista maataloudessa. Myöskään yritysten mate-
16723: yrittäjien aseman keventämisen yleensä sekä riaalisen sisällön määritteleminen ei ole yhtä
16724: työllisyyden tehostamisen, seuraavaa. helppoa kuin maatalousyrityksen kohdalla. Kui-
16725: Maatalousyrittäjien luopumiseläkelaki ( 16/ tenkin pienten perheyritysten kannalta vaikut-
16726: 7 4) ja sukupolvenvaihdoseläkkeen sisältävä taisi tarkoituksenmukaisimmalta sellainen luo-
16727: maatalousyrittäjien eläkelain muutos (219/ pumisjärjestelmä, joka mahdollistaa sekä suku-
16728: 7 4 ) ovat olleet voimassa 1. 1. 197 4 alkaen. polvenvaihdoksen yrityksen piirissä että yri-
16729: Luopumisjärjestelmät koskevat maatalousyrit- tyksen toiminnan lopettamisen. Tällainen järjes-
16730: täjää, joka elinkeinon rakenteen parantamiseksi telmä mahdollistaisi yrittäjien suhteellisen kor-
16731: luopuu ammatistaan. Olennainen ero järjestel- kean keski-iän alentamisen aiheuttamatta kui-
16732: mien välillä on se, että kun sukupolvenvaihdos- tenkaan sellaisten perheyritysten lopettamista,
16733: eläke tähtää ensisijaisesti viljelijäväestön keski- joiden toiminnan jatkaminen on sekä liiketa-
16734: iän alentamiseen, luopumiseläkkeen pääasialli- loudellisesti että kansantaloudellisesti tarkoi-
16735: sena tarkoituksena on tilakoon kasvattaminen tuksenmukaisista.
16736: ja elinkelvottomien tilojen lukumäärän vähen- Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kun-
16737: täminen. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16738: Tähän mennessä hankittujen kokemusten va- muksen,
16739: lossa näyttää siltä, että em. luopumisjärjestel-
16740: mät ovat parantaneet maatalouselinkeinon ylei- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
16741: siä toimintaedellytyksiä lisäämällä viljelmien menpiteisiin pienyrittäjien luopumis- ja
16742: kannattavuutta. Koska epäkohdat, jotka ovat sukupolvenvaihdoseläkejärjestelmän ai-
16743: johtaneet näiden eläkejärjestelmien syntymiseen, kaansaamiseksi.
16744: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
16745:
16746: Antero Salmenkivi Tapani Mörttinen Saara Mikkola
16747: Mikko Asunta P. Mäki-Hakola Erkki Pystynen
16748: Matti Jaatinen Markku Salonen Irma Koski
16749: Eeva Kauppi Ilkka Kanerva Kullervo Rainio
16750: Pekka Jokinen Toivo T. Pohjala Anna-Liisa Linkola
16751: Juuso Häikiö Harri Holkeri Tuure Junnila
16752: Eero Lattula Mauri Miettinen Pentti Sillantaus
16753: Matti Hokkanen Elsi Hetemäki Timo Mäki
16754: Lauri Impiö Erkki Häkämies Pertti Salolainen
16755: Esko J. Koppanen Sinikka Karhuvaara Kirsti Hollming
16756: Alli Vaittinen-Kuikka Heikki Perho Arto Lampinen
16757: 1977 vp. 421
16758:
16759: Toivomusaloite n:o 380.
16760:
16761:
16762:
16763:
16764: Salmenkivi ym.: Työvaltaisen yritystmmmnan välillisten työvoi-
16765: makustannusten aiheuttaman rasituksen helpottamisesta.
16766:
16767:
16768: E d u s k u n n a II e.
16769:
16770: Joulukuun 9 päivänä 1976 solmitun budjet- misen ohella kasvaya .pyrkimys lisätä pääomaa
16771: tisopimuksen 14-kohdassa on sovittu, että selvi- vaatlvta tuotannontekijöitä ihmistyövoiman
16772: tetään mahdollisuudet pienteollisuuteen kohdis- kustannuksella. Kehityssuunta ei ole työllisyys-
16773: tuvan lainoituksen ja muun rahoituksen tehosta- poliittisesti oikea, ja nykyisessä työllisyystilan-
16774: miseksi ja kauppa- ja teollisuusministeriön piiri- teessa sen seuraukset muodostuvat erityisen vai-
16775: organisaation osuuden lisäämiseksi kyseisessä keiksi. On löydettävä tasaisen kehityksen tur-
16776: toiminnassa. vaamiseksi sellainen ratkaisu, joka turvaa työ-
16777: K~koomuksen eduskuntaryhmä on omalta voimavaltaisen yritteliäisyyden kehittämisen ja
16778: osaltaan pyrkinyt selvittämään asiaa ja esittää työpaikkojen säilyttämisen mahdollisuuden väc
16779: tässä tarkoituksessa, ottaen samalla huomioon hentämättä teollisuuden piirissä välttämätöntä
16780: yrittäjien aseman keventämisen yleensä sekä ja kilpailukykyä edistävää rationalisointia.
16781: työllisyyden tehostamisen, seuraavaa. Työvaltaisen yritystoiminnan välillisten työ-
16782: Välillisten työvoimakustannusten vaikutus voimakustannusten alentaminen vaikuttaisi työl-
16783: yritystoiminnan kustannustekijänä riippuu palk- lisyystilanteeseen epäilemättä tehokkaammin
16784: katasosta sekä työpanoksen käytön määrästä kuin mitkään muut työllisyyden ylläpitämiseksi
16785: tuoteyksikköä kohti. Vuonna 1976 välillisten käytetyt tuen muodot. Eniten rasituksen hel-
16786: työvoimakustannusten osuus teholliselta työajal- pottaminen vakiinnuttaisi työllisyystilannetta
16787: ta maksetuista palkoista oli teollisuudessa 48 juuri kehitys- ja muilla vajaatyöllisyysalueilla.
16788: % :n suuruusluokkaa ja palveluelinkeinoissa ar- Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kun-
16789: violta kaksi prosenttiyksikköä pienempi. Kulu- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16790: vana vuonna näiden kustannusten on ennakoi- muksen,
16791: tu nousevan n. 2 prosenttiyksiköllä. Työvoima-
16792: vaitaisille yritystoiminnan aloille ja erityisesti että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
16793: pienyritystoiminnalle, jossa palkkakustannusten menpiteisiin voimassa olevan lainsäädän-
16794: osuus liikevaihdosta saattaa nousta aina 60 nön muuttamiseksi siten, että työvaltai-
16795: % :iin tämä merkitsee varsin tuntuvaa kustan- sen yritystoiminnan välillisten työvoima-
16796: nuslisää. kustannusten aiheuttamaa rasitusta hel-
16797: Seurauksena on työvaltaisten yritystoiminnan potettaisiin.
16798: alojen toimintaedellytysten jatkuvan vaikeutu-
16799: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
16800:
16801: Antero Salmenkivi Aili Vaittinen-Kuikka Erkki Pystynen
16802: Mikko Asunta Tapani Mörttinen Irma Koski
16803: Matti Jaatinen P. Mäki-Hakola Anna-Liisa Linkola
16804: Eeva Kauppi Markku Salonen Tuure Junnila
16805: Heikki J artti Ilkka Kanerva Mauri Miettinen
16806: Pekka Jokinen Elsi Hetemäki Pentti Sillantaus
16807: Juuso Häikiö Erkki Häkämies Timo Mäki
16808: Eero Lattula Toivo T. Pohjala Pertti Salolainen
16809: Matti Hokkanen Sinikka Karhuvaara Kirsti Hollming
16810: Lauri lmpiö Heikki Perho Arto Lampinen
16811: Esko J. Koppanen Saara Mikkola Harri Holkeri
16812: 422 1977 vp.
16813:
16814: Toivomusaloite n:o 381.
16815:
16816:
16817:
16818:
16819: Salonen: Lautamiesten eläketurvan järjestämisestä.
16820:
16821:
16822: E d u s k u n n a 11 e.
16823:
16824: Lautamiesten eläketurva luottamustoimen suhteessa edelleen huomiotta. Lautamiesten jou-
16825: osalta on edelleen järjestämättä. Luottamustoi- kossa on henkilöitä, jotka ovat jo vuosikym-
16826: men hoitamiseen käytettävä aika evää lauta- meniä hoitaneet tätä tehtäväänsä.
16827: mieheltä normaalin ansiotulon, jolloin tå1lä ajal- Edellä esitetyn perusteella ehdotan eduskun-
16828: la tehty työ pienentää vastaavasti asianomai- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16829: selfe aikanaan määräytyvää eläkettä. Koska ny~
16830: kyisen, yleisesti hyväksytyn käsityskannan mu- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
16831: kaan kaikki kansalaisten suorittama työ pitäi- menpiteisiin lautamiesten eläketurvan
16832: si ottaa eläkkeen suuruutta määriteltäessä huo- järjestämiseksi.
16833: mioon, jäävät luottamustoimia hoitavat tässä
16834: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1977.
16835:
16836: Markku Salonen
16837: 1977 vp. 423
16838:
16839: Toivomusaloite n:o 382.
16840:
16841:
16842:
16843:
16844: Savola ym.: Rintamasotilaiden lakisääteisen kuntootuksen järjes-
16845: tämisestä.
16846:
16847:
16848: E d u s k u n n a II e.
16849:
16850: Valtion vuoden 1977 tulo- ja menoarviossa minta varsinkin kuntootuksen osalta olisi saata-
16851: on varattu 5 milj. mk rintamasotilaiden kuntou- va yhtenäiseksi ja lakisääteiseksi.
16852: tustoimintaan. Kuntootustoiminnalla on rin- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
16853: tamamiesten kohdalla erittäin suuri merkitys. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16854: Ovathan he keskimäärin jo varsin ikääntyneitä·
16855: ja sotavuosien koettelemukset tulevat iän kart- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16856: tuessa yhä pahemmin esille. rintamasotilaiden lakisääteisen kuntou-
16857: Monissa kunnissa on ryhdytty järjestämään tuksen järjestämiseksi.
16858: rintamasotilaiden terveystarkastuksia, mutta toi-
16859: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
16860:
16861: Petter Savola Juuso Häikiö Henrik Westerlund
16862: Olavi Martikainen Pekka Jokinen Reino Karpola
16863: Jorma Rantala Eero Lattula Paavo Vesterinen
16864: 424 1977 rd.
16865:
16866: Hemställningsmotion nr 383.
16867:
16868:
16869:
16870:
16871: Sigfrids m. fl.: Om flexibel utformning av stadgandena angående
16872: pensionsålder.
16873:
16874:
16875: T i 11 R i k s d a g e n.
16876:
16877: Enligt nu gällande lagstiftning är den all- Genom en glidande pensionsålder kan hän-
16878: männa åldersgtänsen för pensionering 65 år. syn tas tili arbetsmiljöns och arbetsbranschens
16879: Uppåt är denna åldersgräns oftast inte juster- inverkan på mänskan samt hennes egna förut-
16880: bar men nedåt. kan den något variera beroende sättningar att fortsätta arbeta.
16881: av en persons hälsotillstånd ellet yrke. Hänvisande till det ovan anförda föreslår
16882: I dagens läge finns det. ertlellettid ett stort undertecknade vördsamt, att riksdagen ville be-
16883: behov av att ge stadgandena om pensionsålder sluta hemställa,
16884: en mera flexibel utformning. En möjlighet vore
16885: tili exempel att sänka den allmänna pensions- att regeringen måtte utreda mö;lig-
16886: gränsen med några år och samtidigt ge dem heterna att ge stadgandena om pensions-
16887: som så önskar möjligheter att stanna kvar ålder en mera flexibel utformning.
16888: arbetslivet tili exempel till 68 års ålder.
16889: Helsingfors . den 10. februari 1977.
16890:
16891: Elly Sigfrids Henrik Westerlund Håkan Malm
16892: Ingvar S. Melin Pär Stenbäck Christoffer Taxell
16893: 1977 vp. 425
16894:
16895: Toivomusaloite n:o 383. .Suomennos.
16896:
16897:
16898:
16899:
16900: Sigfrids ym.: Eläkeikää koskevien säännösten tekemisestä jousta-
16901: viksi.
16902:
16903:
16904: Ed u s k u n n a 11 e.
16905:
16906: Nyt voimassa olevan lainsäädännön mukaan Liukuvan eläkeiän vallitessa voidaan ottaa
16907: yleinen eläkeikäraja on 65 vuotta. Ylöspäin huomioon työympäristön ja työalan vaikutus ih-
16908: tämä ikäraja useimmiten ei ole siirrettävissä, miseen sekä hänen omat edellytyksensä jatkaa
16909: mutta tämän alapuolella se voi jonkin verran työntekoa.
16910: vaihdella riippuen henkilön terveydentilasta tai Edellä olevaan viitaten allekirjoittaneet eh-
16911: ammatista. · dottavat kunnioittavasti eduskunnan hyväksyt-
16912: Tänä päivänä on kuitenkin suuri tarve antaa täväksi toivomuksen,
16913: eläkeikää koskeville säännöksille joustavampi
16914: muoto. Eräs mahdollisuus olisi esimerkiksi las- että hallitus tutkisi mahdollisuudet
16915: kea yleistä eläkeikärajaa muutamalla vuodella ja antaa eläkeikää koskeville säännöksille
16916: samalla antaa niille, jotka sitä haluavat, mah- joustavampi muoto.
16917: dollisuus jäädä työelämään esimerkiksi 68 vuo-
16918: den ikään asti.
16919: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
16920:
16921: Elly Sigfrids Henrik Westerlund Håkan Malm
16922: Ingvar S. Melin Pär Stenbäck Christoffer Taxell
16923:
16924:
16925:
16926:
16927: 54 0877001791
16928: 426 1977 vp.
16929:
16930: Toivomusaloite n:o 384.
16931:
16932:
16933:
16934:
16935: :Suomi ym.: Ammattikurssikeskusten oppilaiden saattamisesta asu-
16936: mistuen piiriin.
16937:
16938:
16939: Ed u s k u n n a 11 e.
16940:
16941: Kuten lukuisat esimerkit maan eri puolilta jolloin kustannukset nousevat kohtuuttoman
16942: osoittavat, ei työllisyyttä edistävää ammatti- suuriksi. Näistä syistä johtuen yhteiskunnan tu-
16943: kurssitoimintaa harjoittavien ammattikurssikes- lisi ulottaa asumistukitoimenpiteensä myös
16944: kusten ja laitosten majoitusolosuhteita ole tyy- ammattikurssikeskusten oppilaisiin.
16945: dyttävästi järjestetty. Suuri osa oppilaista jou- Edellä esi~tyn perusteella ehdotan eduskun-
16946: tuu asumaan kunnoltaan heikoissa asuntoloissa nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16947: ja muutoin epätyydyttävissä olosuhteissa. Huo-
16948: mattava osa vieraalla paikkakunnalla asuvista että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16949: oppilaista joutuu käyttämään yksityismajoitusta, ammattikurssikeskusten oppilaiden saat-
16950: tamiseksi asumistuen piiriin.
16951: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
16952:
16953: Oili Suomi Marjatta Stenius Aarne Koskinen
16954: 1977 vp. 427
16955:
16956: Toivomusaloite n:o 385.
16957:
16958:
16959:
16960:
16961: Suonio ym.~ Yksinhuoltajien toimeentuloturvan kehittämistä tut-
16962: kivan parlamentaarisesti kootun toimikunnan asettamisesta.
16963:
16964:
16965: E du sk u h na 11 e.
16966: Lapsiperheiden toimeentuloturvaan vaikutta- Koska lainsäätäjän tarkoituksena viimeaikai-
16967: vat monet yhteiskunnalliset tulonsiirtojärjestel- sissa uudistuksissa tuskin on ollut yksinhuolta-
16968: mät. Näiden eri järjestelmien, erityisesti sosiaa- jien suhteellisen aseman heikentäminen, olisi
16969: livakuutuksen, -avustusten ja verotuksen, yh- kiireellisesti suoritettava kokonaiskartoitus yk-
16970: teisvaikutusta yksittäisen perheen toimeentulon sinhuoltajien toimeentulon tasoon vaikuttavista
16971: kehityksessä ei aina pystytä riittävän selkeästi tulonsiirtojärjestelmistä ja valmisteltava ehdo-
16972: yhteensovittamaan ja ennakoimaan. Niinpä viime tukset toimenpiteiksi, joilla syntyneet vinoutu-
16973: vuosien tulonsiirtoja koskevissa uudistuksissa mat voidaan korjata ja muut puutteet yksin-
16974: ovat lapsiperheistä yksinhuoltajaperheet jääneet huoltajien toimeentulossa poistaa.
16975: suhteellisesti entistä heikompaan asemaan. Näin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16976: on tapahtunut erityisesti asumistukilain uudis- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16977: tuksessa sekä tuloveroasteikkojen yhtenäistämi- muksen,
16978: sessä samalla kun siirryttiin aviopuolisoiden eril-
16979: lisverotukseen. Kun vielä otetaan huomioon että hallitus asettaisi pikaisesti parla-
16980: se, että yksinhuoltajien kohdalla toisen perheen- mentaarisesti kootun toimikunnan sel-
16981: elättäjän puuttuminen jo sinänsä johtaa toi- vittämään eri tulonsiirtojärjestelmien
16982: meetulovaikeuksiin useissa tapauksissa ja että yhteisvaikutusta yksinhuoltajien toi-
16983: yhteiskunnan maksama elatustuki lapselle toi- meentuloturvan kehittymiseen ja valmis-
16984: sen vanhemman laiminlyödessä elatusavun mak- telemaan ehdotukset mahdollisten vinou-
16985: samisen on erittäin alhainen, joutuu huomattava tumien korjaamiseksi sekä yksinhuolta-
16986: osa yksinhuoltajista ylivoimaisiin taloudellisiin jien toimeentulotasossa olevien muiden
16987: vaikeuksiin perheensä perustoimeentulon hank- puutteiden poistamiseksi.
16988: kimisessa.
16989: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
16990:
16991: Kaarina Suonio Aimo Ajo
16992: Pirkko Työläjärvi Jouko Mäkelä
16993: Matti Puhakka Sinikka Luja-Vepsä
16994: Kaisa Raatikainen Meeri Kalavainen
16995: Pirkko Aro Tellervo Koivisto
16996: Maija Rajantie Uljas Mäkelä
16997: Paula Eenilä Anneli Kivitie
16998: 428 1977 yp.
16999:
17000: Toivomusaloite n:o 386.
17001:
17002:
17003:
17004:
17005: Söderman: Ulkomaalaisen .henkilön pääsystä työttömyyskassan
17006: jäseneksi. . .
17007:
17008:
17009: E d u s k u n n a 11 e.
17010:
17011: Valtakunnallisista työttömyyskassoista anne- aikaiseksi tai kun ulkomaalaiselle on myönnetty
17012: tun lain (23. 3. 1934/125) 4 §:n mukaan Suomessa. turvapaikkaoikeus, henkilö myös
17013: työttömyyskassan jäsenenä voi olla vain Suomen usein h~luaa työssä ollessaan liittyä ammatti-
17014: kansalainen ja ulkomaalainen valtioneuvoston liiton jäseneksi. Tällöin olisi luonnollista, että
17015: päätöksellä ns. vastavuoroisuuden perusteella. hän pääsisi myös työttömyyskassan jäseneksi.
17016: Myös työllisyyslaki on aikaisemmin koske- Edellä sanottuun viitaten ehdotan eduskun~
17017: nut vain Suomen kansalaisia. Työllisyyslain nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17018: muuttamisesta annetulla lailla (29. 7. 1976/
17019: 654) on lain 1 § : ää muutettu niin, että työ- että hallitus ryhtyisi lainsäädännölli-
17020: voimaministeriön tarkemmin määräämillä eh- siin toimenpiteisiin työttömyyskassoista
17021: doilla voidaan lakia soveltaa myös ulkoma.a- annetun lain muuttamiseksi niin, että
17022: laiseen. myös henkilö, joka ei ole Suomen kan-
17023: Varsinkin, kun ulkomaalaisen oleskelu ja salainen, voisi tietyin edellytyksin päästä
17024: työskentely Suomessa on tarkoitettu pitempi- työttömyyskassan jäseneksi.
17025: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1977.
17026:
17027: Jacob Söderman
17028: 1977 vp: 429
17029:
17030: Toivomusaloite n:o 387.
17031:
17032:
17033:
17034:
17035: Talvitie ym.: Työttömyysturvajärjestelmän kokonaisuudistuksesta.
17036:
17037:
17038: E d u s k u n n a 11 e.
17039:
17040: Työttömyyden torjunnassa on enslslJalsena rtalta vakavia puutteita. Työttömyyskorvauksen
17041: keinona pidettävä työvoiman tarjontaan nähden suurimpia heikkouksia on se, että korvaus on
17042: riittävien ja kansantaloudellisesti tarkoituksen- tuloharkintainen. Tästä syystä suuri osa työttö-
17043: mukaisten työtilaisuuksien järjestämistä. Maas- myysturvan tarpeessa olevista jäävät järjestel-
17044: samme tällä hetkellä vallitseva joukkotyöttö- män ulkopuolelle. Tätä heikkoutta korostaa se,
17045: myys osoittaa kuitenkin, ettei läheskään kai- että järjestelmään liittyvät työvoimapoliittiset
17046: kille, joiden toimeentulo on palkkatulojen va- ohjailumenetelmät eivät perustu vapaaehtoisuu-
17047: rassa, ole pystytty osoittamaan heidän ammat- teen vaan tosiasiallisesti työttömien pakottami-
17048: titaitoaan ja työkykyään vastaavaa työtä. seen niiden alaisuuteen. Vaikka työttömyyskas-
17049: Monissa maissa on kansalaisten toimeentulo sa-avustuksenkaan määrää ei voida pitää toi-
17050: työttömyysaikana turvattu erityisellä yleisellä meentuloturvan kannalta riittävänä, niin työt-
17051: työttömyysvakuutuksella. Meillä on työttö- tömyysturvan pienuus tulee korostetusti esille
17052: myyden sosiaalisia ja taloudellisia seurauksia työttömyyskorvausjärjestelmän mukaisissa kor-
17053: työttömille pyritty hoitamaan vapaaehtoisella, vauksissa.
17054: järjestäytyneisiin työntekijöihin ulottuvalla työt- Työttömyyseläkkeiden osuus työttömyystur-
17055: tömyyskassajärjestelmällä sekä valtion tulo- vassa on käytännössä jäänyt olemattomaksi.
17056: harkintaisilla työttömyyskorvauksilla ja pienem- Tämä johtuu siitä, että eläkkeen saamiseksi
17057: mässä määrin myös työttömyyseläkkeillä. Nämä työttömän on oltava varsin iäkäs (yli 60 v)
17058: eivät ole kuitenkaan antaneet riittävää ja kaik- sekä siitä, että eläkkeen saamiseksi edellytetty
17059: kiin työttömiin ulottuvaa työttömyysturvaa. 200 työttömyyspäivän raja on nykyisillä sään-
17060: Viime vuosina on jo yksistään tilastoiduista nöksillä vaikeasti tavoitettavissa. Niinikään on
17061: työttömistä 20-30 % jäänyt työttömyystur- työttömyyseläkkeen pienuus osaltaan ollut es-
17062: van ulkopuolelle. Ammattiyhdistysliikkeen hoi- teenä sille, että siitä olisi muodostunut merkit-
17063: tama kassajärjestelmä on osoittautunut työttö- tävä työttömyysturvan muoto.
17064: mien kannalta parhaaksi työttömyysturvaksi. Tehokkaamman työttömyysturvan tarve on
17065: Ammattiyhdistysliikkeen osuus järjestelmässä on siis ·ilmeinen. Koska nykyinen tilanne työttö-
17066: taannut kassan jäsenten kiinteän valvontamah- mien ja työssä olevienkaan kohdalla ei enää
17067: dollisuuden sekä demokraattisen vaikuttamis- siedä viivyttelyä, heidän turvakseen olisi pikai-
17068: mahdoilisuuden kassojen hallintoon. Toimeenpa- sesti saatava aikaan yleinen, pakollinen, kaikki
17069: naltaan on kassajärjestelmä osoittautunut kus- palkansaajat kattava ja ns. väliinputoamiset estä-
17070: tannuksiltaan edulliseksi sekä avustusten mak- vä työttömyysturvajärjestelmä. Parhaiten tämä
17071: samisessa hallinnollisesti erisuuriin työttömyys- on toteutettavissa niin, että nykyistä kassajär-
17072: asteisiin tarkoituksenmukaisesti sopeutuvaksi ja jestelmää laajennetaan. Myös sen ulkopuolella
17073: joustavaksi. Kassajärjestelmän suurin puute on olevien pääasiassa palkkatyöstä tai niihin ver-
17074: siinä, että nykyisellä rahoitusjärjestelyllä se koh- rattavista tuloista toimeentulonsa saavien on
17075: dentaa työttömyydestä aiheutuvan taloudellisen voitava tulla järjestelmän piiriin.
17076: rasituksen epätasaisesti ja epäoikeudenmukai- Työttömyysturvajärjestelmä olisi saatava niin
17077: sesti. laajaksi, että kaikki ne, joiden toimeentulo on
17078: Työttömyyskorvausjärjestelmä on osoittautu- olennaisesti riippuvainen palkkatuloista tai
17079: nut kassajärjestelmää paremmaksi vain siinä, luonteeltaan niihin verrattavista muista työtu-
17080: että korvauspäivien määrää ei ole rajoitettu. loista, sisällytettäisiin järjestelmän piiriin. Toi-
17081: Sen sijaan työttömyyskorvausjärjestelmään si- meentuloturva olisi ulotettava myös työn vä-
17082: sältyy useita työttömien toimeentuloturvan kan- hyyden tai vastaavan syyn nojalla lomautettui-
17083: 430 Toivomusaloite n:o 387
17084:
17085:
17086: hin ja lyhennetyllä työviikolla työskenteleviin. Nykyisen työttömyyskassajärjestelmän ulko-
17087: Työttömyysturva koskisi yli 16 vuotiaita. puolelle jäävien työttömyysturvan järjestämi-
17088: Päiväavustusten mk-määrän tulee turvata nen voitaisiin hoitaa esim. kansaneläkelaitoksen
17089: kohtuullinen vähimmäistoimeentulo työttömille. paikallistoimistojen kautta sekä tulevaisuudessa
17090: Perheenhuoltovelvollisuus tulee ottaa avustuk- mahdollisesti perustettavan sosiaaliturvalaitok-
17091: sissa huomioon korottavana tekijänä. Päiväavus-. sen kautta.
17092: tusten tulee olla verovapaita sekä niiden reaali- Työttömyysturvajärjestelmän valvovana eli-
17093: arvon on seurattava yleistä ansiotason nousua. menä toimisi sosiaali- ja terveysministeriö.
17094: Työttömyyskorvausta alettaisiin maksaa heti Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
17095: ensimmäisestä päivästä työttömyyden kestettyä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17096: kalenterivuoden aikana yhteensä vähintään viisi muksen,
17097: päivää. Korvausta maksettaisiin kunnes työttö-
17098: myys päättyy. että hallitus ensi tilassa antaisi edusc
17099: Työttömyysturvajärjestelmän kustannukset kunnalle esityksen työttömyysturvajär-
17100: kerättäisiin työnantajilta määräsuuruisena pro- jestelmän kokonaisuudistuksesta,
17101: senttiperusteisena maksuna esim. ennakonpi- joka sulkisi piiriinsä kaikki työnteki-
17102: dätyksen alaisista palkoista. Mahdollisesti tar- jät, joiden toimeentulo on riippuvainen
17103: vittavan lisärahoituksen suorittaisi valtio. Mak- työtuloista;
17104: sut kerättäisiin erityiseen ay-liikkeen hallin- jonka perusteella suoritettaisiin työt-
17105: nassa olevaan työttömyysturvarahastoon, josta tömäksi joutuneelle riittävän toimeen-
17106: suoritettaisiin eri alojen työttömyyskassojen tulon turvaavaa työttömyyskorvausta
17107: kustannukset. , niin kauan kuin työttömyys kestää;
17108: Eri alojen kassojen työtä ohjaamaan ja työt- joka rahoitettaisiin valtaosaltaan työn-
17109: tömyysturvan rahaston käyttöä valvomaan pe- antajien maksuilta erilliseen työttömyys-
17110: rustettaisiin työttömyysturvan keskuskassa, jon- turvarahastoon; ja
17111: ka hallinnossa olisivat edustettuna pääosin työn- jonka hallinto ja valvonta olisi järjes-
17112: tekijäpuolen edustavimmat keskusjärjestöt ja tettävä yhteistyössä työntekijäin amma-
17113: mahdollisesti pienellä osuudella valtiovalta. tillisten järjestöjen kanssa.
17114: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
17115:
17116: Helge Talvitie Ulla-Leena Alppi Pauli Uitto
17117: Aulis Juvela Kauko Tamminen Anna-Liisa Hyvönen
17118: Anna-Liisa Jokinen Kalevi Kivistö· Mikko Ekorre
17119: Ele Alenius Heikki Mustonen Pauli Räsänen
17120: Niilo Koskenniemi Unto Ruotsalainen Siiri Lehmonen
17121: Jarmo Wahlström Kuuno Honkonen Aarne Saarinen
17122: Toivo Jokiniemi Arto Merisaari Helvi Niskanen
17123: Matti Järvenpää 1.-C. Björklund Lauha Männistö
17124: Kauko Hjerppe Veikko Saarto Osmo Vepsäläinen
17125: 1977 vp. 431
17126:
17127: Toivomusaloite n:o 388.
17128:
17129:
17130:
17131:
17132: ·Tennilä ym.: Kemin naisten työtuvan ympärivuotisesta aukipitä-
17133: misestä.
17134:
17135:
17136: E d. u s ku n n a II e.
17137:
17138: Naisten työttömyys on Kemissä laajaa, sillä mätöntä osoittaa työtupatoimintaan riittävästi
17139: alueen teollisuus on miesvaltaista. Helpottaak- varoja niin, että työtuvan toimintaa voitaisiin
17140: seen tilannetta on Kemin kaupunki avannut val- harjoittaa ympäri vuoden.
17141: tion tuella naisten työtuvan. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
17142: Työtuvan osalta on tilanne ·kuitenkin ollut kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17143: sikäli huono, että se on suljettu kesäksi. Tämä
17144: on tietysti aiheuttanut sen, että työtuvan naiset että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17145: ovat joutuneet työttömiksi ja heidän taloudel- Kemin naisten työtuvan pitämiseksi
17146: linen asemansa on heikentynyt. Olisikin välttä- auki ympäri vuoden.
17147: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
17148:
17149: Esko-Juhani Tennilä Marjatta Stenius
17150: Heimo Rekonen P. Liedes
17151: 432 1977 vp;
17152:
17153: Toivomusaloite n:o 389.
17154:
17155:
17156:
17157:
17158: Tennilä ym.: · Erorahaston .sääntöjen muuttamisesta erorahan
17159: myöntämisperusteiden lieventämiseksi.
17160:
17161:
17162: E d u s k u n n a 11 e.
17163:
17164: Työsuhteen päättymisen johdosta työnteki- vakinaista työtä. Tämä vanhimpien ikäluok-
17165: jälle maksettavan erorahan saannin eräänä edel- kien huono työhön sijoittuvuus olisi otettava
17166: lytyksenä on, että hakija on saanut ammatti- huomioon erorahaston säännöissä. Edellä esi-
17167: aWtaan pääasiallisen toimeentulon kahdeksan tettyjen epäkohtien korjaamiseksi olisi erora-
17168: viimeksikuluneen vuoden aikana. Varsin_ mo- haston sääntöjä muutettava siten, että vaati-
17169: nelta työsuhteen katkeamisen kohteeksi joutu- musta kahdeksan vuoden yhtäjaksoisesta työ-
17170: neelta erorahan tarpeessa olevalta tämä edelly- suhteesta lievennettäisiin ja työn hakijana olon
17171: tys puuttuu sen johdosta, että työttömyyden aika otettaisiin huomioon työsuhteeseen rinnas-
17172: ym. syiden vuoksi hakijalla ei ole näin pitkää tettavana aikana.
17173: yhtäjaksoista työsuhdetta. Koska työnhakijana Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
17174: olon aikaa ei rahaston sääntöjen mukaan rin- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17175: nasteta työsuhteeseen, jäävät erorahasta anne-
17176: tun lain ulkopuolelle mm. sellaiset hakijat, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17177: jotka viimeksi kuluneen kahdeksan vuoden ai- erorahaston sääntöjen muuttamiseksi
17178: kana ovat olleet esim. seitsemän vuotta työ- mm. siten, että erorahan myöntämis-
17179: suhteessa ja vuoden verran työttömänä ilman perusteita lievennetään luopumalla työ-
17180: omaa syytään. Kerrotunlaisessa tilanteessa ovat suhteen yhtäjaksoisuutta koskevasta
17181: monet sellaiset henkilöt, jotka eivät vielä saa vaatimuksesta ja ottamalla työttömyys-
17182: eläkettä mutta eivät ikänsä vuoksi enää saa aika huomioon työsuhdejaksoa lasket-
17183: taessa.
17184: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
17185:
17186: Esko-Juhani Tennilä Pauli Puhakka
17187: Marjatta Stenius M. Kainulainen
17188: 1977 vp. 433
17189:
17190: Toivomusaloite n:o 390.
17191:
17192:
17193:
17194:
17195: Tuovinen ym.: Määrärahasta vammaisten työkokeilutoiminnan
17196: kehittämiseksi ja työklinikan avaamiseksi Itä-Suomen alueella
17197: asuvia vammaisia varten Liperin kunnassa.
17198:
17199:
17200: E d u s kun n a 11 e.
17201:
17202: Vammaisten työkokeilua voidaan käyttää vammaliiton omistama Merikosken Työklinik-
17203: paitsi diagnostisessa ja prognostisessa mielessä ka Oulussa. Seuraavana vuonna aloitti toimin-
17204: tutkimusmenetelmänä ammatillista kuntoutusta tansa Invalidiliiton omistama Jyväskylän Työ-
17205: suunniteltaessa myös eraana miljööterapian klinikka. Sittemmin toiminta on laajentunut
17206: muotona ja apukeinona työhön totuttamisessa, mm. Helsinkiin, Järvenpäähän, Leppäkoskelle,
17207: jolloin toiminta lähenee jo työhönvalmennusta, Turkuun jne.
17208: mitä eräissä yhteyksissä tarvitaankin työkokeilua Itäosat maatamme ovat kuitenkin jääneet
17209: täydentämään työhönsijoittumistuloksen saavut- vaille tähän tehtävään keskittyvää laitosta. Tiet-
17210: tamiseksi. Tutkimusmielessä työkokeilussa voi- tävästi suunnitelmia toiminnan aloittamiseksi
17211: daan pyrkiä selvittämään tutkittavana olevan on laadittu sekä Kuopiossa että Liperissä. Vii-
17212: vajaakuntoisen mahdollisuuksia menestyä työs- meksimainittu suunnitelma kytkisi työklinikan
17213: sä ja työelämässä yleensä tai pyrkiä kokeile- onnistuneesti Liperissä sijaitsevan invalidien
17214: maan vain tiettyä ammattia, työtä tai työvai- erityisammattikoulun ja kuntouttamislaitos
17215: hetta. Työkokeilutoiminta tapahtuu joko tähän Kaptakan yhteyteen. Jotta maamme itäisissä
17216: tehtävään erikoistuneessa laitoksessa tai sen osissa asuvien vammaisten täysin oikeutetut
17217: ulkopuolella käytännön työssä yhtenäisen lääke- vaatimukset voitaisiin ottaa varteen, olisi Lipe-
17218: tieteellisen, psykologisen, ammatillisen ja sosiaa- riin perustettava työklinikka.
17219: lisen ohjelmoinnin ja tarkkailun avulla. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
17220: Työkokeilu on osoittautunut erittäin tarkoi- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17221: tuksenmukaiseksi toiminnaksi ja sen tuloksia muksen,
17222: voidaan pitää niin vammaisten itsensä kuin
17223: koko yhteiskunnankin kannalta varsin merkittä- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17224: vinä. Tätä toimintaa harjoitetaan maassamme riittävän määrärahan varaamiseksi val-
17225: nykyisin sekä sosiaali- ja terveyshallinnon ja tion vuoden 1978 tulo- ja menoarvio-
17226: -viranomaisten että työvoimahallinnon ja -viran- esitykseen vammaisten työkokeilutoimin-
17227: omaisten toimesta ja kustantamana. nan kehittämiseksi ja työklinikan avaa-
17228: Yksinomaan työkokeiluun keskittyneistä lai- miseksi Itä-Suomen alueella asuvia vam-
17229: toksista ensimmäisenä avattiin v. 1965 Keuhko- maisia varten Liperin kunnassa.
17230: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
17231:
17232: Jouko Tuovinen Jouko Mäkelä P. Puhakka
17233: Uki Voutilainen Matti Puhakka Uljas Mäkelä
17234: Lea Sutinen
17235:
17236:
17237:
17238:
17239: 55 0877001791
17240: 434 1977 vp.
17241:
17242: Toivomusaloite n:o 391.
17243:
17244:
17245:
17246:
17247: Tuovinen ym.: Työaikalain 6 §:n alaisuuteen kuuluvien työnteki-
17248: jöiden työaikasuojan parantamisesta ja korotetun palkan mak-
17249: samissäännösten uudistamisesta.
17250:
17251:
17252: Ed u s k u n n a 11 e.
17253:
17254: Työaikalain (604/46) tarkoituksena on ollut kohtainen ylitöiden enimmäismäärä ja että laissa
17255: säädellä työntekijäin työaikaa siten, että työnte- veivoitetaan laatimaan kutakin työntekijää var-
17256: kijää suojeltaisiin ylipitkiltä työpäiviltä, ylipit- ten työtuntijärjestelmä niin, että työntekijällä
17257: kiltä työviikoilta ja että vuosityöaika ei muo- on tosiasiallinen mahdollisuus saada tieto työ-
17258: dostuisi kohtuuttoman pitkäksi. Työaikalakia ja vapaa-ajastaan riittävän pitkäksi ajaksi eteen-
17259: säädettäessä on kuitenkin luotu kaksi työaika· päin.
17260: järjestelmää, joiden työntekijöille antama työ- Voimassa olevan työaikalain korotetun palkan
17261: aikasuoja on erilainen. Työaikalain 6 § :n alai- maksamisvelvollisuudesta on otettu tulkinta,
17262: suuteen kuuluvat työntekijät ovat lain kaksi- jonka mukaan henkilö, joka saa palkkansa pal-
17263: jakoisuudesta johtuen joutuneet sellaisen työ- velurahoina tai provisiona, ei ole oikeutettu lain
17264: aikajärjestelmän piiriin, joka ei takaa riittävää mukaiseen korotettuun palkkaan. Tulkinnalla
17265: työaikasuojaa. Erittäin suurena puutteena tässä loukataan työntekijäin yhdenvertaisuutta ja toi-
17266: niin sanotussa periodityöjärjestelmässä on, ettei saalta mitätöidään korotetun palkan työsuoje-
17267: laissa ole säädetty vuorokautisesta ja viikottai- lullinen merkitys, jonka johdosta työnantajat
17268: sesta enimmäistyöajasta. Tämän johdosta työn- käyttävät kyseisen palkkausmuodon piiriin kuu-
17269: tekijät, joihin sovelletaan työaikalain 6 §:ää, luvia työntekijöitä runsaasti ylitöissä, käytän-
17270: ovat joutuneet työaikasuojelussa eriarvoiseen nössä usein lain maksimiajat ylittäen.
17271: asemaan. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
17272: Nykyiset käsitykset työntekijäin suojelusta nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17273: edellyttävät, että kaikille työntekijöille vahvis- muksen,
17274: tetaan laissa päivittäinen ja viikottainen enim- että hallitus ryhtyisi tarpeellisiin toi-
17275: mäistyöaika, viikottaisen ja VUOrokautisen le- menpiteisiin työaikalain tarkistamiseksi
17276: poajan vähimmäispituus, että ylitöiden tekovel- ja täydentämiseksi niin, että työaikalain
17277: vollisuus vahvistetaan laissa ehdottomana työn- 6 §:n alaisuuteen kuuluville työnteki-
17278: tekijän tahdosta riippuvaisena, että ylitöiden jöille taattaisiin yhtäläinen työaikasuoja
17279: liiallista teettämistä rajoittavat ylityön korvaus- kuin työaikalain 5 §:n alaisuuteen kuu-
17280: säännökset samanlaistetaan työaikalain 5 § :n luville työntekijöille taataan ja että ko-
17281: työaikajärjestelmän mukaisiksi, että laissa vah- rotetun palkan säännökset yhdenmukais-
17282: vistetaan päivittäinen, viikottainen ja kuukausi- tetaan riippumatta palkkausmuodosta.
17283: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
17284:
17285: Jouko Tuovinen Tellervo Koivisto Paula Eenilä
17286: Matti Louekoski Kaarina Suonio Jacob Söderman
17287: Marjatta Stenius
17288: 1977 vp. 435
17289:
17290: Toivomusaloite n:o 392.
17291:
17292:
17293:
17294:
17295: Uitto ym.: Pientyöpaikkojen työsuojeluinvestointien rahoittami-
17296: sesta pääomavaltaisilta ja suuryrityksiltä perittävän työsuo-
17297: jelumaksun avulla.
17298:
17299:
17300: E d u s k u n n a 11 e.
17301:
17302: Voimassa oleva työturvallisuuslaki velvoittaa Työpaikan korjaaminen jälkikäteen lain vaa-
17303: työnantajan huolehtimaan, ettei työpaikan työs- timalle tasolle saattaa aiheuttaa pientyönanta-
17304: kentelyolosuhteista aiheudu työntekijöille hen- jalle äkillisen huomattavan rahoitustarpeen. Ra-
17305: gen ja terveyden menettämisen vaaraa. Laki ei hoituksen järjestäminen erityisesti laman aikana
17306: millään lailla erottele työpaikkoja niiden koon saattaa muodostua mahdottomaksi, joten koko
17307: perusteella. Sen mukaan työn pitäisi olla yhtä työpaikan olemassaolo saattaa vaarantua.
17308: turvallista työntekijälle riippumatta siitä onko Koska työturvallisuuslain tarkoitus ei ole lo-
17309: hän pien- vai suurtyönantajan palveluksessa. pettaa työpaikkoja, vaan parantaa niiden tur·
17310: Käytännössä pienten työpaikkojen työntekijät vallisuutta, koska pienten ja suurten työpaik-
17311: joutuvat kuitenkin usein työskentelemään suur- kojen työntekijöiden tulee olla samassa ase-
17312: työnantajien palveluksessa olevia heikommissa massa turvallisuuden kannalta ja koska työsuoje-
17313: olosuhteissa. Pientyöpaikka perustetaan usein lutyön tulee olla suhdannevaihteluista riippu-
17314: sellaisiin tiloihin, joita ei tähän ole alun perin matonta, tulisi suurtyönantajilta kerätä työsuoje-
17315: tarkoitettu, jolloin esimerkiksi puutteellisen jelumaksu, jonka avulla lainoitettaisiin pientyö-
17316: ilmastoinnin parantamiseksi jälkikäteen tehdyt paikkojen työturvallisuuden kannalta välttämät-
17317: muutostyöt saattavat tulla suhteellisen kalliiksi. tömiä korjauksia.
17318: Kunnat rakentavat jopa aivan uusia teollisuus- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
17319: halleja voimatta ottaa huomioon tehtäväksi tu- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17320: levan työn erityisvaatimuksia, koska työn laatua muksen,
17321: ei hallin rakennusvaiheessa vielä tiedetä. Myös- että hallitus tutkisi pientyöpaikkojen
17322: kin saattavat suurtyönantajilla alun perin käy- välttämättömien työsuojeluinvestointien
17323: tössä olleet, vajavaisten turvalaitteiden vuoksi suhdannevapaata rahoittamista erityisen
17324: hylätyt koneet ilmestyä uudelleen käyttöön pie- pääomavaltaisilta ja suuryrityksiltä pe-
17325: nille työpaikoille. rittävän työsuojelumaksun avulla.
17326: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1977.
17327:
17328: Pauli Uitto Kalevi Kivistö Helge Talvitie
17329: Arto Merisaari I.-C. Björklund Jarmo Wahlström
17330: Ulla-Leena Alppi Lauha Männistö Toivo Jokiniemi
17331: Siiri Lehmonen Anna-Liisa Hyvönen
17332: 436 1977 vp.
17333:
17334: Toivomusaloite n:o 393.
17335:
17336:
17337:
17338:
17339: Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1977 tulo- ja menoarvioon
17340: selvityksen laatimiseksi sosiaaliavulla keinottelun estämiseksi.
17341:
17342:
17343: E d u s k u n n a 11 e.
17344:
17345: Julistetusta taloudellisesta hätätilasta huoli- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
17346: matta maassamme maksetaan laajalti ja tar- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
17347: peettomasti sosiaaliapua sellaisille henkilöille, sen,
17348: jotka ovat hyvinvoipia ja jotka eivät tällaista että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
17349: apua tarvitse. tyksen 5 000 markan määrärahan otta-
17350: Samoin käytetään veronmaksajien varoja so- misesta lisäyksenä vuoden 1977 tulir ;a
17351: siaaliapuna, vaikka kysymyksessä on selvästi menoarvioon sen seikan kiireellisesti sel-
17352: keinottelu ja sosiaaliavun väärinkäyttö jopa vittämiseksi, mitenkä sosiaaliapua koko
17353: työtä vieroksuvasti. kansamme turmioksi ei enää maksettaisi
17354: Tällainen asiantila paljastaa yhteiskuntam- veronmaksa;ien varoista hyvinvoiville
17355: me syvän rappion ja vallassa olevien puoluei- henkilöille, vielä vähemmän työtä vie-
17356: den ryhdittömyyden. Se vie koko kansamme roksuville sosiaaliavulla keinotteleville.
17357: turmioon.
17358: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1977.
17359:
17360: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
17361: 1977 vp. 437
17362:
17363: Toivomusaloite n:o .394.
17364:
17365:
17366:
17367:
17368: Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1977 tulo- ja menoarvioon
17369: ylimääräisiin yrittäjäeläkkeisiin.
17370:
17371:
17372: Ed u s kun n a 11 e.
17373:
17374: Yrittäjäeläkelaki tuli maassamme voimaan näivettäessä heidän yrityksensä, lopputuloksen
17375: vuoden 1970 alusta ja sen kautta ryhdyttiin ollessa ovien sulkeminen.
17376: maksamaan eläkettä 1 päivän tammikuuta 1970 Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
17377: jälkeen 65 vuotta täyttäneille yrittäjille. Tämän nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17378: lain kohdalla jäivät ulkopuolelle kaikki yrittä- muksen,
17379: jät, jotka tällöin olivat yli 65 vuotiaita. että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
17380: Tämän eläkkeen tarjoamat edut ovat mer- tyksen 100 000 markan arviomäärärtl-
17381: kittävät, siksi sen vaikutuspiiriin tulisi sisäl- han ottamisesta lisäyksenä vuoden 1977
17382: lyttää kaikki yrittäjämme. Toisihan eläke lisä- tulo- ;a menoarvioon ylimääräisen yrit-
17383: tuloa autoilijoille, kauppiaille ja pienyrittäjille, täjäeläkkeen maksamiseksi niille yritta-
17384: jotka monesti ovat jääneet puille paljaille vero- jille, ;otka ovat täyttäneet 65 vuotta en-
17385: jen ja maksujen korotusten vähän kerrassaan nen 1 päivää tammikuuta 1970.
17386: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
17387:
17388: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
17389: 438 1977 vp.
17390:
17391: Toivomusaloite n:o 395.
17392:
17393:
17394:
17395:
17396: Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1977 tulo- ja menoarvioon
17397: ylisuurille eläkkeille asetettavaa kattoa koskevaan selvityk-
17398: seen.
17399:
17400:
17401: E d u s k u n n a 11 e.
17402:
17403: Maassamme maksetaan ilmoitetusta hätäti- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
17404: lasta huolimatta valtion varoista ja muutoinkin taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17405: kohtuuttoman ylisuuria eläkkeitä. Jopa monet
17406: valtion palveluksessakin olleet saavat eläkkeellä että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
17407: suuremman palkan minkä vastaavassa työssä tyksen 5 000 markan määrärahan otta-
17408: oleva samanaikaisesti saa. Tällainen asiantila on misesta lisäyksenä vuoden 1977 tulo- ja
17409: suuri yhteiskunnallinen epäkohta. menoarvioon sen seikan kiireellisesti sel-
17410: Monista puheista ja lupauksista huolimatta vittämiseksi millä tavoin tarkoituksenmu-
17411: ei tähän asiaan ole kuitenkaan saatu korjausta kaisimmin maamme kaikille ylisuurille
17412: aikaan. Suuret puolueet ja nykyinen suuntaus eläkkeille olisi saatava katto näin säästy-
17413: suosivat suureläkeläisiä, vaikka samanaikaisesti vien varojen käyttämiseksi pienten eläk-
17414: moni on väliinputoajana ilman eläkettä tai saa keiden fa ilman eläkettä olevien hyväksi.
17415: kohtuuttoman pientä eläkettä. Tällainen asian-
17416: tila on epäinhimillinen.
17417: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1977.
17418:
17419: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
17420: 1977 vp. 439
17421:
17422: Toivomusaloite n:o 396.
17423:
17424:
17425:
17426:
17427: Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1977 tulo- ja menoarvioon
17428: kansaneläkkeen perusosaa, tukiosaa ja tukilisää yhteensä vas-
17429: taavan rintamasotilaseläkkeen maksamiseksi sotiemme vete-
17430: raaneille ilman ikärajaedellytyksiä.
17431:
17432:
17433: E d u s k u n n a 11 e.
17434: On jo vihaviimeinen aika saattaa sotiemme Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
17435: veteraanien eläkeasiat kuntoon. Lupaukset on taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17436: petetty liian usein.
17437: Sotiemme veteraaneille olisi myönnettävä että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
17438: rintamasotilaseläke, joka vastaa vähintään kan- tyksen 5 miljoonan markan arviomää-
17439: saneläkkeen perusosaa, tukiosaa ja tukilisää yh- rärahan ottamisesta lisäyksenä vuoden
17440: teensä sekä ikärajaa koskevat rajoitukset olisi 1977 tulo- ja menoarvioon käytettäväksi
17441: poistettava. rintamasotilaseläkkeiksi sotiemme vete-
17442: Tällainen sotiemme veteraanien eläke olisi raaneille niin, että eläke vastaa vähintään
17443: myönnettävä jokaiselle tarvitsevalle 55 vuotta kansaneläkkeen perusosaa, tukiosaa ;a
17444: täyttäneelle sekä sitä nuoremmalle, jota vaivaa tukilisää yhteensä ilman ikärajaedelly-
17445: paha sairaus. tyksiä.
17446: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1977.
17447:
17448: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
17449: 440 1977 vp.
17450:
17451: Toivomusaloite n:o 397.
17452:
17453:
17454:
17455:
17456: Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1977 tulo- ja menoarvioon
17457: sairauspäivärahaa täydentävän ylimääräisen lisän maksamiseen.
17458:
17459:
17460: E d u s k u n n a 11 e.
17461:
17462: Eriarvoisuus sairauspäivärahan suuruudessa että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
17463: on ihmisarvoa alentavaa. Lisäksi sairauspäivära- tyksen 30 miljoonan markan arviomäärä-
17464: han tulisi kaikille olla niin suuri, että asian- rahan ottamisesta lisäyksenä vuoden
17465: omainen ja hänen mahdollinen perheensä eivät 1977 tulo- ja menoarvioon käytettäväksi
17466: joutuisi näkemään suorastaan taloudellista hä- ylimääräisenä maksettavan sairauspäivä-
17467: tää. rahan täydennyksenä niin, että sairaus-
17468: Mainituista syistä tulisi sairauspäivärahan olla päiväraha on jokaiselle vähintään 30
17469: vähintään 30 markkaa päivältä ja tämä päivä- markkaa päivältä.
17470: raha olisi maksettava jokaiselta päivältä.
17471: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
17472: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17473: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
17474:
17475: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
17476: 1977 vp. 441
17477:
17478: Toivomusaloite n:o 398.
17479:
17480:
17481:
17482:
17483: Vennamo ym.: Lapsilisien korottamisesta.
17484:
17485:
17486: Ed u s kun n a 11 e.
17487:
17488: Vaitio kerää edelleen lapsilisiä varten enem- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
17489: män varoja kuin mitä tähän tarkoitukseen käy- menpiteisiin lapsilisien korottamiseksi
17490: tetään. Lapsille kerättyjä varoja siis "kavalle- oikeudenmukaisesti niin, että kaikki ke-
17491: taan". Tämä on tuomittavaa. rätyt varat tulevat käytetyksi tarkoituk-
17492: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- seensa.
17493: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17494: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1977.
17495:
17496: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
17497:
17498:
17499:
17500:
17501: 56 0877001791
17502: 442 1977 vp.
17503:
17504: Toivomusaloite n:o 399.
17505:
17506:
17507:
17508:
17509: Vennamo ym.: Lapsilisien reaaliarvon huomattavasta korottami-
17510: sesta.
17511:
17512:
17513: E d u s k u n n a 11 e.
17514:
17515: Tehokas perhepolitiikka on maassamme vii- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
17516: me vuosina suurelta osalta laiminlyöty. Tämän taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17517: seurauksena maastamme on tulossa kuoleva
17518: kansakunta. Näin ei saa jatkua. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
17519: Mainituista syistä on välttämätöntä, että lap- menpiteisiin lapsilisien reaaliarvon huo-
17520: silisien reaaliarvoa korotetaan huomattavasti. mattavaksi korottamiseksi niin, että
17521: On käsittämätöntä, että kaikkia lapsilisiä var- kaikki tarkoitukseen kerätyt varat tule-
17522: ten kerättyjä varoja ei edes käytetä tähän tarkoi- vat käytetyiksi sekä syntyväisyys ;a las-
17523: tukseen. ten huolto huomattavasti nykyisestään
17524: parantuvat maassamme.
17525: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
17526:
17527: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
17528: 1977 vp. 443
17529:
17530: Toivomusaloite n:o 400.
17531:
17532:
17533:
17534:
17535: Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1977 tulo- ja menoarvioon
17536: kotihoitopaikkojen järjestämiseen työssä käyvien äitien lasten·
17537: hoitoa varten.
17538:
17539:
17540: E d u s kun n a 11 e.
17541:
17542: Lähinnä riittävillä kotihoitopaikoilla voitaisiin että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
17543: käytännöllisesti ja taloudellisesti järjestää ennen tyksen 400 000 markan arviomäärärahan
17544: kaikkea työssä käyvien äitien lastenhoito. ottamisesta lisäyksenä vuoden 1977 tulo-
17545: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- ja menoarvioon riittävien kotihoitopaik-
17546: taen, kojen järjestämiseksi lähinnä työssä käy-
17547: vien äitien lastenhoitoa varten.
17548: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1977.
17549:
17550: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
17551: 444 1977 vp.
17552:
17553: Toivomusaloite n:o 401.
17554:
17555:
17556:
17557:
17558: Vennamo ym.: Elatustuen korottamisesta.
17559:
17560:
17561: E d u s k u n n a 11 e.
17562:
17563: Lapsissa on kansamme tulevaisuus. Siksi on että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
17564: kaikissa olosuhteissa turvattava lasten ihmisar- menpiteisiin lapsen elatustuen korotta-
17565: voinen toimeentulo. miseksi niin, että lapsen ihmisarvoinen
17566: Välttämättömät elatusavun ennakot ovat toimeentulo tulee turvatuksi.
17567: maassamme kuitenkin aivan liian alhaiset. Syyt-
17568: tömät lapset joutuvat kärsimään.
17569: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
17570: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17571: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1977.
17572:
17573: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
17574: 1977 vp. 445
17575:
17576: Toivomusaloite n:o 402.
17577:
17578:
17579:
17580:
17581: Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1977 tulo- ja menoarvioon
17582: ylimääräisen kotiuttamisrahan suorittamiseen ja sen saajien
17583: piirin laajentamiseksi.
17584:
17585:
17586: E d u s k u n n a 11 e.
17587:
17588: Asevelvollisten kotiuttamisrahaa on ehdotto- tylesen 1 miljoonan markan arviomäärä-
17589: masti korotettava ja sitä on myös maksettava rahan ottamisesta lisäyksenä vuoden
17590: laajemmalti. Kun hallitus ei ole halunnut ryh- 1977 tulo- ja menoarvioon käytettäväksi
17591: tyä tällaisiin korjaustoimenpiteisiin, ehdotamme ylimääräisenä kotiuttamisrahana lisäkor-
17592: kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- vauksena sen nostamiseksi 500 mark-
17593: muksen, kaan ja tämän suuruisena myöntämiseksi
17594: että hallitus antaisi eduskunnalle esi- myös laajemmalti.
17595: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
17596:
17597: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
17598: 446 1977 vp.
17599:
17600: Toivomusaloite n:o 403.
17601:
17602:
17603:
17604:
17605: Vennamo ym.: Työnantajan sosiaaliturvamaksun poistamisesta
17606: osatyökykyisen työntekijän osalta.
17607:
17608:
17609: Ed u s kun n a 11 e.
17610:
17611: Työvoimapiirien neuvontaosastoilla on ollut huomattavasti hänen kilpailuasemaansa työmark-
17612: vaikeuksia osoittaa invalideille sopivaa työpaik- kinoilla. Täten yhä useampi työnantaja harkit-
17613: kaa. Neuvontaosastoilla on vuosittain ollut sisi vammaisen ottamista työhönsä.
17614: 9 000-10 000 työnhakijaa, joista muutamalle Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
17615: sadalle on voitu osoittaa vakituinen työpaikka. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17616: Suurin osa osoitetuista työpaikoista on osoittau- muksen,
17617: tunut lyhytaikaisiksi. Suurimpana syynä on ollut
17618: se, että vammainen on joutunut kilpailemaan että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
17619: työpaikasta terveen kanssa. menpiteisiin työnantajan sosiaaliturva-
17620: Työnantajan sosiaaliturvamaksun poistami- maksun poistamiseksi osatyökykyisen
17621: nen osatyökykyisen työntekijän osalta parantaisi työntekijän osalta.
17622: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1977.
17623:
17624: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
17625: 1977 vp. 447
17626:
17627: Toivomusaloite n:o 404.
17628:
17629:
17630:
17631:
17632: Vennamo ym.: Pienyrittäjien lomakysymysten järjestämisestä ta-
17633: sapuolisella tavalla muihin ryhmiin verrattuna.
17634:
17635:
17636: E d u s k u n n a 11 e.
17637:
17638: Jo usean vuoden ajan on suoritettu lukuisia kemään pitkää päivää, ovat erittäin suuren hen-
17639: järjestelyjä lomaetuisuuksien parantamiseksi ja kisen ja fyysisen paineen alaisina. Lisäksi kan-
17640: tarkistamiseksi. Viimeksi on tullut esille maa- santalouden kannalta katsottuna pienyrittäjät
17641: talousyrittäjän lomajärjestely, joka on jo eräiltä työllistävät yhteiskuntamme työtätekevästä
17642: osin vähäisessä määrin järjestynyt. Pienyrittäjät väestöstä yli 50 %.
17643: ovat ryhmä, joka on kuitenkin jäänyt kokonaan Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
17644: näiden järjestelyjen ulkopuolelle, koska nyt voi- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17645: massa oleva pienyrittäjien lomalaki ei anna pien-
17646: yrittäjälle juuri mitään. Kuitenkin, ottaen huo- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
17647: mioon näiden merkittävän työn yhteiskunnassa menpiteisiin pienyrittäjien lomakysymys-
17648: ja elinkeinoelämässä, myös tähän seikkaan val- ten järjestämiseksi kunnollisella ja tasa-
17649: tiovallan tulisi kiinnittää erittäin suurta huo- puolisella tavalla muihin ryhmiin ver-
17650: miota. Bienyrittäjät, jotka joutuvat työssään te- rattuna.
17651: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1977.
17652:
17653: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
17654: 448 1977 vp.
17655:
17656: Toivomusaloite n:o 40.5.
17657:
17658:
17659:
17660:
17661: Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1977 tulo- ja menoarvioon
17662: sotiemme veteraanien ilmaisiin terveystarkastuksiin ja kun-
17663: toutukseen.
17664:
17665:
17666: E d u s k u n n a 11 e.
17667:
17668: On korkea aika lopulta saattaa koko maassa että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
17669: voimaan sotiemme veteraanien terveystarkastuk- tyksen 500 000 markan arviomäärärahan
17670: set ja heidän kuntoutuksensa käyntiin. Tämä ottamisesta lisäyksenä vuoden 1977 tulo-
17671: ei ole liikaa pyydetty maansa pelastajilta. ia menoarvioon käytettäväksi sotiemme
17672: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- veteraanien ilmaisUn terveystarkastule-
17673: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, siin fa kuntoutukseen koko maassa.
17674: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1977.
17675:
17676: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
17677: 1'177 vp. 449
17678:
17679: Toivomusaloite n:o 406.
17680:
17681:
17682:
17683:
17684: VmindlO ytn.: Li&äyksesti vt.toden 1977 tulo- ja menoarvioon
17685: KautJ.itlan iiöt4'Y'am1naisuiraalan Iaajennuksen loppuunsaatta-
17686: miseen.
17687:
17688:
17689: E d u s k u n n a 11e.
17690:
17691: Kaunialan sotavammaissairaalan laajennushan- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme kun-
17692: ke on käynnissä. Koska kuitenkin rahantarve on nioittaen eduskun1lan hyväksyttäväksi toivomuk-
17693: kyseisessä tapauksessa varsin suuri ja koska val- sen,
17694: tiovallan tehtävänä tulee olla sodissamme vam- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
17695: mautuneista huolehtiminen, on häpeällistä, että tyksen J miljdonan markan määrärahan
17696: valtiovallan osuus hankkeessa on jäänyt halli- ottamisesta lisäyksenä vuoden 1977 tu-
17697: tuksen penseydestä johtuen vähäiseksi. Laajen- lo- ja menoarvioon Kaunialan sotavam-
17698: nushankkeessa joudutaan nähtävästi turvautu- maissairaalan laajennushankkeen lop-
17699: maan myös lainoihin, joista huolehtimista ei puunsaattamiseen ja tarvittaessa edelleen
17700: toki voida enää pitää sotiemme invalidien vel- jatkamiseen.
17701: vollisuutena.
17702: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
17703:
17704: Veikko Vennamo J. Juharu Ko'rtesalmi
17705:
17706:
17707:
17708:
17709: 57 0877001791
17710: 450 1~77 vp.
17711:
17712:
17713: Toivomusaloite n:o 407.
17714:
17715:
17716:
17717:
17718: ·Vennamo ym.: lisäyksestä vuoden 1977 tulo- ja menoarvioon
17719: kodiqperustamislainoja koskevan korkotukijärjestelmän to-
17720: teuttamiseksi.
17721:
17722:
17723: E d u s k u n n a 11 e.
17724:
17725: Olemme siirtymässä nyky-yhteiskunnassa ns. nuorille kodinperustamislainoja, mutta käypä
17726: koulutusyhteiskuntaan sekä nykyisin maassam~ korko hallituksen toimenpiteiden johdosta on
17727: me vallitsee erittäin kireä rahapolitiikka, joka niin korkea, että korkojen maksu on monen
17728: on saanut aikaan sen, että kodin perustaminen nuorenparin kohdalla mahdoton, sekä lisäksi va-
17729: tuottaa nuorille aviopareille suuria taloudellisia kuuksien saanti saattaa tuottaa voittamattomia
17730: vaikeuksia sekä monelle vähäisen koulutuksen vaikeuksia. Valtiolle ei aiheutuisi suuria kus-
17731: saaneelle ja alhaisen tqlotason omaavalle hen- tannuksia järjestelmästä, mutta helpottaisi mo-
17732: kilölle kunnollisen asunnon hankkiminen lähes nen nuoren ihmisen elämää juuri kodin perus-
17733: ylipääsemättömiä vaikeuksia. Kodinperustamis- tamisessa.
17734: lainojen osalta olisi kenties siirryttävä korkotu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
17735: kijärjestelmään, silloin yleiset rahalaitokset tut- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
17736: kisivat, huolehtisivat lainojen myöntämisestä sen,
17737: sekä niiden takaisin perinnästä. Kuitenkaan lai-
17738: nakorko ei saisi ylittää 4 % :a, jonka koron suo- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
17739: rittaisi lainansaaja, ja sen yli menevän osan ko- tyksen 1 milj. markan arviomäärärahan
17740: roista suorittaisi valtio. Koska pankeilla on ottamisesta lisäyksenä vuoden 1977 tu-
17741: yleensä hyvät asiakassuhteet, ne voisivat huo- lo- ja menoarvioon kodinperustamislai-
17742: lehtia lainojen hoidosta normaaliin tapaan. Ny- noja koskevan korkotukijärjestelmän to-
17743: kyiselläänkin rahalaitokset voisivat myöntää teuttamiseksi.
17744: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
17745:
17746: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
17747: 451
17748:
17749: Toivomusaloite n:o 408.
17750:
17751:
17752:
17753:
17754: : V~nnamo ym.: Työpaikan ja toimeentulon turvan vahvistami-
17755: sesta.
17756:
17757:
17758: E d u s k u n n a II e.
17759:
17760: Presidentin julistaman hätätilan aikana työs- vä erityistoimenpiteisiin työssä käyvien työpai-
17761: sä olevat tuntevat varsin laajasti asemansa tur- kan ja toimeentulon turvan parantamiseksi.
17762: vattomaksi. Epävarmuus jäytää heidän elämään- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
17763: sä ja katkeroittaa heitä. Koko perheen elämä voi taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17764: muodostua vain päivästä päivään laahustamiseksi
17765: ilman paremman tulevaisuuden päämäärää. että ·hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
17766: Mahtavat voimat yrittävät käyttää hyväkseen menpiteisiin työssä käyvien työpaikan ja
17767: asioittemme huonoa hoitoa ja tuhota pohjois- toimeentulon turvan vahvistamiseksi ai-
17768: maisen vapaan yksityiseen omistusoikeuteen pe- nakin vallitsevan talouspulan ja yleisen
17769: rustuvan yhteiskuntajärjestelmämme. Siksi on epävarmuuden aikana.
17770: ainakin vallitsevan talouspulan aikana ryhdyttä-
17771: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1977.
17772:
17773: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
17774: 452 1977 vp.
17775:
17776: Toivomusaloite n:o 409.
17777:
17778:
17779:
17780:
17781: Vennamo ym.: Erityisen työllisyyslisäbudjettiesityksen antami-
17782: sesta.
17783:
17784:
17785: E d u s k u n n a 11 e.
17786:
17787: Työttömyys on nimenomaan talouslaman ai- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
17788: kana suurta järjettömyyttä. Vain tuottavalla työl- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17789: lä paranee niin yksilön kuin kansakunnan toi-
17790: meentulo. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
17791: Virheellisen talouspolitiikan vuoksi on maas- menpiteisiin ns. työllisyyslisäbud;etin an-
17792: samme pahenevaa työn ja toimeentulon puutetta. tamiseksi eduskunnalle niin, että ;okai-
17793: Näin ei voi eikä saa jatkua. selle tarvitsevalle maassamme voidaan
17794: Kaiken kukkuraksi on kuluvan vuoden tulo- turvata perustuslain mukaan työn ;a toi-
17795: ja menoarvioon otettu työllisyyttä varten aivan meentulon oikeus sekä huolehtia, että
17796: liian vähän varoja. Lisäksi nämä vähäisetkin nämä ;ar;estelyt tapahtuvat taloudellisesti
17797: työllisyystyöt järjestetään byrokraattisen kalliisti. ;a tarkoituksenmukaisesti.
17798: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1977.
17799:
17800: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
17801: 1977 vp. 453
17802:
17803: Toivomusaloite n:o 410.
17804:
17805:
17806:
17807:
17808: Vennamo ym..: Työttömien käyttämisestä vanhusten ja työn ras-
17809: kauttamien perheiden hyväksi.
17810:
17811:
17812: E d u s k u n n a 11 e.
17813:
17814: Maassamme on paljon avun tarpeessa olevia husten ja liikaa työn raskauttamien auttamiseen.
17815: vanhuksia. Heitä on Helsingissäkin jätetty sato- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
17816: ja enemmän tai vähemmän heitteille. Näin on taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17817: laajalti myös syrjemmillä alueilla.
17818: Samanaikaisesti on kuitenkin maassamme että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
17819: kasvavasti työttömiä, jotka saavat suurimmalta menpiteisiin työtä vailla olevien käyttä-
17820: osalta työttömyyskorvausta. miseksi vanhusten ;a työn raskauttamien
17821: Terveen järjen mukaan työn puutteessa ole- perheiden avuksi.
17822: via pitäisi käyttää avun tarpeessa olevien Van-
17823: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
17824:
17825: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
17826: 454 1977 vP·
17827:
17828: Toivomusaloite n:o 411.
17829:
17830:
17831:
17832:
17833: Westerholm ytn.: Perhe-eläkelain muuttamisesta lapsen oikeus-
17834: turvan lisäämiseksi.
17835:
17836:
17837: E d u s kun n a 11 e.
17838:
17839: Voimassa olevan perhe-eläkelain (38 11969) keutta, lakia· olisi muutettava niin, että Suomen
17840: mukaan suoritetaan perhe-eläkettä ja koulutus- kansataiseksi syntynyt lapsi olisi oikeutettu per-
17841: tukea Suomessa asuvan henkilön kuoltua paitsi he-eläkelain suomiin etuihin riippumatta· siitä,
17842: siinä tapauksessa, ettei kuollut henkilö omaa- miten monta vuotta Suomen kansalaisuutta vail-
17843: matta Suomen kansalaisuutta ole asunut Suo- la oleva aviopuoliso on asunut Suomessa ennen
17844: messa vähintään viisi vuotta ennen kuolemaansa. kuolemaansa.
17845: Käytännössä tämä merkitsee mm. sitä, että Suo- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
17846: men kansalaiseksi syntynyt lapsi, jonka vanhem- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17847: mista toisella on Suomen kansalaisuus ja toisella muksen,
17848: ei, jää vaille perhe-eläkelain suomia etuuksia,
17849: ellei vanhemmista Suomen kansalaisuutta vailla että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17850: oleva ole asunut Suomessa vähintään viisi vii- lapsen oikeuksien turvaamiseksi perhe-
17851: meistä vuotta ennen kuolemaansa. eläkelaissa (38 11969) myös siinä ta-
17852: Suomessa viime vuosina toteutettu sosiaali- pauksessa, että Suomen kansalaisuuden
17853: lainsäädäntö on hyvin usein ottanut lähtökoh- omaava lapsi menettää kuoleman kautta
17854: daksi lasten edun. Tämä lähtökohta olisi perhe- toisen vanhempansa, joka Suomen kansa-
17855: eläkelakia laadittaessakin pitänyt pitää mielessä. laisuutta vailla olevana on asunut Suo-
17856: Voimassa oleva perhe-eläkelaki ei kuitenkaan messa vähemmän kuin viisi viimeistä
17857: ole laadittu lasten parasta ajatellen. Jotta lap- vuotta ennen kuolemaansa.
17858: selle perhe-eläkelainkin säädöksin tehtäisiin oi-
17859: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1977.
17860:
17861: Raino Westerholm Veikko J. Matikkala Ulla Järvilehto
17862: Sauli Hautala Olavi Majlander Erkki Korhonen
17863: Antero Juntumaa Impi Muroma Jorma Fred
17864: 1977.vp. 4SS
17865:
17866: Toivomusaloite n:o 412.
17867:
17868:
17869:
17870:
17871: Westerholm ym.: Nuorten työntekijäin suojelusta annetun lain
17872: 1 § :n muuttamisesta.
17873:
17874:
17875: E d u s k u n n a 11 e.
17876:
17877: Laki nuorten työntekijäin suojelusta ( 669/ jolloin riski koulutuksen hukkaanmenosta on
17878: 67) ja sen 4 §:n 2 momentin nojalla annettu ilmeinen.
17879: asetus nuorten työntekijöiden käyttämisestä vaa- Vielä aiheuttaa ikärajan korkeus sen, että
17880: rallisiin töihin (212/72) määrittävät ne ehdot ammattikoulussa opiskelevat eivät voi kesälo-
17881: ja olosuhteet, jolloin nuoria työntekijöitä ( 15- mansa aikana harjoitella koulutuksen edellyttä-
17882: 18 v.) voidaan käyttää työelämässä. Ennen kaik- mässä työssä eivätkä näin ollen syventää opin-
17883: kea asetus rajoittaa suuresti nuorten työntekijöi- tojaan käytännön harjoittelun antamalla koke-
17884: den käyttämistä ilman poikkeuslupaa teollises- muspohjalla. Ennakkoharjoitteluhan on mahdo-
17885: sa tuotannossa, koska vain pieni osa teollisuutta tonta.
17886: luonteestaan johtuen täyttää asetuksen nuorten Asetuksesta nuorten työntekijäin käyttämises-
17887: työntekijäin vapaalle käyttämiselle asettamat tä vaarallisiin töihin poiketen on nuorta työnteki-
17888: ehdot. Esimerkiksi 85 dB:n melu, joka kuulo- jää lupa pitää asetuksen liitteenä olevassa esi-
17889: suojaimilla on helposti torjuttavissa, riittää epää- merkkiluettelossa mainitussa työssä, milloin työ-
17890: mään nuorelta työhön halukkaalta henkilöltä turvallisuutta valvova viranomainen, siis asian-
17891: työhön pääsyn. omainen työsuojelupiiri, myöntää tähän poik-
17892: Asia on tullut uuteen valoon sen jälkeen kun keusluvan. Poikkeuslupamenettely kokonaisuu-
17893: sekä vaalikelpoisuus- että vaalioikeusikäraja on tena ottaen on työläs vaadittavine selvityksineen
17894: laskettu 18 vuoteen ja kansalaisten näin todettu ja kestää parhaimmassakin tapauksessa tarkas-
17895: saavuttavan täysivaltaiselta kansalaiselta edelly- tuksineen 2-3 kk. Koska tulos on riippuvainen
17896: tettävän kypsyyden entistä varhaisemmin. Luon- harkinnasta, ei yhtenäistä käytäntöä myöskään
17897: nolliselta tuntuisi näin ollen "täysivaltaisuusikä- maassa ole.
17898: rajan" alentaminen myös työelämässä. Poikkeusluvasta, joka mahdollisesti myönnet-
17899: Peruskoulu päätetään normaalissa tapauksessa täisiinkin, johtuen ei nuori työntekijä voi ha-
17900: sinä vuotena, jonka aikana täytetään 16 vuotta. keutua vapaana olevaan työpaikkaan tai vaihtaa
17901: Peruskoulun jälkeen käytävästä yleisestä ammat- työpaikkaa, koska ennen työn aloittamista tulee
17902: tikoulusta valmistutaan vasta sinä vuotena, jon- lupa olla myönnetty, ja vain harvoissa tapauk-
17903: ka aikana täytetään 18 vuotta. Suurimmalla osal- sissa työnantajalla on mahdollisuus odottaa lu-
17904: la nuoria on siten teoreettinen valmius työelä- pamenettelyyn kuluva aika. Menettelyn moni-
17905: mään 17-vuotiaana. Kuitenkaan heitä koulun mutkaisuudesta johtuen ei tähän myöskään
17906: päätyttyä ei ilman aikaa vievää ja monimutkaista usein ole halua "ulkoa" otettavien työntekijöi-
17907: poikkeuslupamenettelyä, jonka tulos vielä on den kohdalla. Teollisuuden omista ammattikou-
17908: ratkaisevasti riippuvainen asianomaisen työsuo- luista vahnistuvat muodostavat luonnollisesti
17909: jelupiirin omaksumasta kannasta, voida ottaa poikkeuksen.
17910: koulutustaan vastaavaan tehtävään teollisuudes- Mikäli nuorten työntekijöiden suojelusta an-
17911: sa. Näin ollen ammattikoulusta valmistuva hen- netun lain 1 § :ää muutettaisiin niin, että lakia
17912: kilö vasta 18 vuotta täytettyään voi hakeutua on sovellettava seitsemäätoista vuotta nuorem-
17913: työelämään joutoajan muodostuessa joissakin piin henkilöihin, vältyttäisiin edellä mainitulta
17914: tapauksissa yli puolen vuoden mittaiseksi. epäkohdalta. Ikärajan alentaminen vuodella ei
17915: Toisaalta ammattikoulun käynyt voi teolli- varmasti myöskään houkuttelisi nuoria perus-
17916: suuteen hakeutumisen ollessa estetty hakeutua koulusta valmistumisikä huomioiden siirtymään
17917: koulutustaan vastaamattomaan työhön, mihin hä- työelämään jatkokoulutuksen sijasta, eikä ikä-
17918: nellä lainsäädännön estämättä on mahdollisuus, rajan alentamista nuorten aikaisempi kypsymi-
17919: 456 Toivo~oite n:o 412
17920:
17921:
17922: neo huomioonottaen vo1ta1s1 myöskään pitää että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17923: paluuna lapsityövoiman käyttöön teollisuudessa. nuorten työntekijäin suojelusta annetun
17924: Sen sijaan ikärajan alentamisella olisi yksilön lain 1 §:tz muuttamiseksi niin, että lakia
17925: ja yhteiskunnan kannalta katsoen useita huo- voidaan soveltaa työsuhteeseen, jossa
17926: mionarvoisen myönteisiä vaikutuksia. toisena osapuolena on 17 vuotta nuorem-
17927: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- pi henkilö.
17928: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17929: muksen,
17930: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1977.
17931:
17932: Raino Westerholm Ulla Järvilehto Erkki Korhonen
17933: Sauli Hautala Veikko J. Matikkala Olavi Majlander
17934: Jorma Fred Antero Juntumaa Impi Muroma
17935: 1977 rd. 457
17936:
17937: Hemstlillningsmotion nr 413.
17938:
17939:
17940:
17941:
17942: H. Westerlund m. fl,: Om utredande av hur Krigsveteranförbun-
17943: det och Frontmannaveteranförbundet borde stödjas.
17944:
17945:
17946: T i 11 R i k s d a g e n.
17947:
17948: Finlands Krigsveteranförbund utför ett värde- sion 208/76, som träder ~ kraft den första juli
17949: fullt arbete, bl.a. anskaffade och utdelade för- detta år, är, trots de förbättringar, som genom-
17950: bundets egen organisation år 1975 brödrahjälp förts, behäftad med så stora brister att front-
17951: för ca 1,5 miljoner mark. Denna verksamhet männens egna sammanslutningar får lov att i
17952: har tili sin omfattning och natur under senaste mån av möjlighet fylla de förefintliga luckorna.
17953: år, 1976, ytterligare såväl utvecklats som ökat. Med hänvisning tili det ovanstående föreslår
17954: Tili förbundets uppgifter hör rådgivningsverk- vi vördsamt, att riksdagen ville hemställa,
17955: samhet, ,som innefattar rådgivning beträffande
17956: frontmannapensionslagen, den sociala byggnads- att regeringen i skyndsam ordning
17957: versamheten samt hälso- och rehabiliterings- måtte utreda, på vilket sätt och med vil-
17958: verksamheten. ka bidragsformer den betydelsefulla verk-
17959: Det arbete, som krigsveteranernas och front- samhet, som Finlands Krigsveteranför-
17960: männens centralorganisationer utför, är sådant bund och Frontmannaveteranernas för-
17961: att det borde kunna påläggas statsmaktens stöd. bund har påtagit sig, kunde och borde
17962: Den senaste lagstiftningen om frontmannapen- stödas.
17963: Helsingfors den 11 februari 1977.
17964:
17965: Henrik Westerlund Antero Salmenkivi
17966: Reino Karpola Juhani Orrenmaa
17967: Veikko J. Matikkala
17968:
17969:
17970:
17971:
17972: 58 0877001791
17973: 458 1977 vp.
17974:
17975: Toivomusaloite n:o 41.3. Suomennos.
17976:
17977:
17978:
17979:
17980: H. Westerlund ym.: Sotaveteraaniliiton ja Rintamamiesveteraani-
17981: liiton tUkemista koskevasta selvityksestä.
17982:
17983:
17984: E d u s k u n n a 11 e.
17985:
17986: Suomen Sotaveteraaniliitto tekee arvokasta maan tämän vuoden heinäkuun 1 pa1vana, on
17987: työtä. Liiton oma järjestö mm. hankki ja jakoi toimeenpannuista parannuksista huolimatta niin
17988: vuonna 1975 veljesapua n. 1,5 miljoonan mar- suuria puutteita, että rintamamiesten omien jär•
17989: kan edestä. Tämä toiminta on viimeksi kuluneen jestöjen on mahdollisuuksiensa mukaan täytettä-
17990: vuoden aikana eli vuonna 1976 laajentunut, ke- vä olemassa olevat aukot.
17991: hittynyt ja lisääntynyt. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
17992: Liiton tehtäviin kuuluu neuvontatoiminta, taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17993: joka koskee neuvojen antamista rintamasotilas-
17994: eläkelaista, sosiaalisesta rakennustoiminnasta se- että hallitus kiireellisesti selvittäisi mi-
17995: kä terveys- ja kuntoutustoiminnasta. ten ja millaisin avustusmuodoin sitä mer-
17996: Työ, jota sotaveteraanien ja rintamamiesten kittävää toimintaa, jonka Suomen Sota-
17997: keskusjärjestöt tekevät, on luonteeltaan sellais- veteraaniliitto ja Rintamamiesveteraanien
17998: ta, että sen pitäisi voida saada valtiovallan apua. liitto ovat ottaneet tehdäkseen) voitai-
17999: Viimeisimmässä rintamasotilaseläkettä koskevas- siin ja pitäisi tukea.
18000: sa lainsäädännössä n:o 208/76, joka tulee voi-
18001: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
18002:
18003: Henrik Westerlund Antero Salmenkivi
18004: Reino Karpola Juhani Orrenmaa
18005: Veikko J. Matikkala
18006: 1977 vp. 459
18007:
18008: Toivomusaloite n:o 414.
18009:
18010:
18011:
18012:
18013: Vilmi ym.: Lisätyöohjelman ·laatimisesta maamme vaikeimmilla
18014: työttömyysalueilla.
18015:
18016:
18017: E d u s k u n n a 11 e.
18018:
18019: Työttömyys on koko maassa, mutta erityises- nykyistä enemmän varoja. Sama on tilanne mo-
18020: ti kehitysalueilla, voimakkaasti lisääntymässä. nen muun työviraston kohdalla.
18021: Työvoimaministeriön julkisuudessa esittämien Jotta tilanne pahimman työttömyysalueen La-
18022: arvioiden mukaan työttömien määrä tulee ensi pin kohdalla saataisiin edes jossakin määrin
18023: talvikauden aikana kohoamaan ennätyslukemiin, paranemaan, tulisi valtion yhtiöiden ja metsä-
18024: ehkä yli 150 000 työttömän määrään. Vaikeim- hallituksen nopeasti lisätä työntekijöidensä
18025: maksi tilanne muodostuu kuitenkin kehitys- määrää. Kaikki suunnitellut pakkolomautukset
18026: alueilla ja erityisesti Lapissa, missä jo tällä het- olisi estettävä ja metsähallituksen ja yhtiöiden
18027: kellä on lähes 9 000 työtöntä, eli enemmän tulisi lisätä ja käynnistää metsätöitä sekä met-
18028: kuin milloinkaan aikaisemmin. Monien kuntien sänparannustöitä. Liian suureksi paisunutta raa-
18029: alueella on työttömien määrä 20-30 prosenttia kapuun tuontia ulkomailta on jyrkästi supistet-
18030: koko työvoimasta. Tämä on aiheuttamassa yh- tava, koska se on liian suuressa määrin vähentä-
18031: dessä pakkolomautusten ja monien yritysten lo- nyt oman maamme metsätyöntekijöiden työ-
18032: pettamisten seurauksena paniikinomaisen tilan- mahdollisuul(sia ja omassa maassa tuotetun puu-
18033: teen, mistä on seurauksena myös muuttoliik- raaka-aineen tarvetta. Kun ulkomailta tuotavan
18034: keen ja maastamuuton voimakas lisääntyminen. puuraaka-aineen määrä on kohonnut yli 20 pro-
18035: Jo tällä hetkellä Lapista muuttaa Ruotsiin kuu- sentin koko tarvittavasta määrästä, on sen vai-
18036: kausittain noin 300-400 henkeä. On selvää, kutus työttömyyden lisääjänä ja rahan kierron
18037: että tilanteen jatkumista nykyisenlaisena me vähentäjänä erittäin suuri. Myös raakapuun
18038: emme tule enää pitkälti kestämään. vienti ulkomaille on sallittava, koska puun
18039: Suurtyöttömyydestä huolimatta monien val- tuotto on meillä käyttöä suurempaa. Samoin
18040: tion työvirastojen työkohteita on aikaisempaan Lapissa olevat Sokiin ja Pahtavuoman kaivos-
18041: verrattuna tuntuvasti vähennetty. Mm. Lapissa hankkeet olisi kiireellisesti toteutettava, jotta
18042: on valtion töissä työohjelman mukaan vain koko valtakunnalle vahingollinen maastamuutto
18043: 4 514 henkeä, kun vastaavana aikana vuosi sit- saataisiin loppumaan ja tulevaisuuden usko pa-
18044: ten oli valtion töissä Lapissa 4 790 henkeä, eli ranemaan.
18045: 276 työntekijää vähemmän. Työttömyys tulee Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
18046: kevättalvella edelleen pahenemaan, ellei val- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18047: tion toimenpiteitä pystytä tehostamaan. Kuiten- muksen,
18048: kaan Lapin osalta kysymys ei ole suunnitelmien
18049: eikä työkohteiden puuttumisesta, sillä mm. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
18050: TVL:n Lapin piirillä olisi kaikki mahdollisuu- menpiteisiin lisätyöohjelman laatimi-
18051: det nykyistä suuremman työntekijämäärän työl- seksi ja työttömyyden vähentämiseksi
18052: listämiseen, kun vain sen käyttöön osoitettaisiin maamme vaikeimmilla työttömyysalueilla.
18053: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
18054:
18055: Pekka Vilmi Lauri Impiö
18056: Aimo Ajo Mikko Jokela
18057: 460 1977 vp.
18058:
18059: Toivomusaloite n:o 415.
18060:
18061:
18062:
18063:
18064: Voutilainen ym.: Eläkeläisten tarvitsemien proteesien, silmälasien
18065: ja kuulolaitteiden täysimääräisestä tai osittaisesta korvaami-
18066: sesta.
18067:
18068:
18069: E d u s k u n n a 11 e.
18070:
18071: Kansaneläkejärjestelmään kuuluvien erilaisten raalamenoista oman sairautensa osalta ylivoi-
18072: etuuksien saajia on tällä hetkellä lähes yhdek- mainen tehtävä, jos muita tuloja ei ole kuin
18073: sänsataatuhatta. Määrä on runsaan kymmenen pelkkä kansaneläke. Edellä mainittu etu pitäisi
18074: vuoden aikana lähes kaksinkertaistunut. Maini- voida niveltääkin sairausvakuutusjärjestelmään
18075: tusta eläkeläisten määrästä on kansaneläkkeen- ainakin pelkän kansaneläkkeen saajien osalta.
18076: saajia lähes 800 000 eläkeläistä. Pelkästään kan- Vanhemmalla iällä ihmisellä, ja näin on asian-
18077: saneläkkeen varassa eläviä eläkeläisiä on laita yleensä eläkeiässä, tarvitaan jo jokapäiväis-
18078: 140 000. tä toimeentuloa varten heikentyneen näön ta-
18079: 1960- ja 1970-luvuilla on kansaneläke- ja eri- kia silmälaseja, heikentyneen kuulon takia olisi
18080: tyisesti työeläkejärjestelmiä kehitetty merkittä- kuulotaitekin tarpeen, ja mikä tärkeää myös
18081: vällä tavalla. Nämä kaikki yhdessä ovat anta- hampaattomaan suuhun tarvittaisiin hampaat.
18082: massa eläkeläiselle edes perustoimeentuloturvan. Näitä nykyisen eläke- ja sairausvakuutusjärjes-
18083: Tosin niillä eläkeläisillä, jotka joutuvat elä- telmän puitteissa ei korvata muutoin kuin vain
18084: mään pelkän kansaneläkkeen ja pienen työeläk- erityisen harvinaisissa tapauksissa.
18085: keen varassa, on toimeentulo usein enemmän Sairausvakuutusjärjestelmää olisikin niin muu-
18086: kuin vaikeaa. Saatavasta eläkkeestä ei hyvällä tettava ja parannettava, että eläkeläiselle voitai-
18087: tahdollakaan eläkeläisellä tahdo riittää varoja siin korvata joko kokonaan tai osittain hä-
18088: jokapäiväisen ruuan lisäksi välttämättömään nen tarvitsemansa proteesit (esimerkiksi ham-
18089: asuntoon, vaatteisiin ja tavallista suurempiin sai- masproteesi), silmälasit tai kuulolaite. Edun
18090: rasmenoihin, puhumattakaan tarpeellisista vir- maksamisen voisi aloittaa ensiksi niille eläkeläi-
18091: kistysmenoista. Todellinen toimeentulo-ongelma sille, jotka elävät pelkän kansaneläkkeen va-
18092: onkin edellä mainituilla eläkeläisillä, joiden rassa.
18093: toimeentuloturvaa olisi pyrittävä myös eläke- Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
18094: järjestelyin parantamaan. tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
18095: Vuonna 1963 säädetty sairausvakuutuslaki sen,
18096: on ollut myös täydentämässä yleistä sosiaalitur- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18097: vaa. Lain aikaansaaminen monine puutteineenkin joko sairausvakuutuslain muuttamiseksi
18098: oli aikanaan suuri edistysaskel. Lakia on vii- tai jonkin muun järjestelmän aikaansaa-
18099: meisten vuosien aikana parannettu useita ker- miseksi, jonka turvin voitaisiin myöntää
18100: toja, mm. ilmaisia lääkkeitä vaikeimpiin sairauk- valtion varoin kansaneläkkeen saajalle
18101: siin on lisätty, sekä parannettu muitakin lain joko kokonaan tai osittain lääkärin mää-
18102: suomia etuuksia. Vaikka yhteiskunta maksaa- räämä! hänen tarvitsemansa joko pro-
18103: kio suurimman osan sairaalakustannuksista, on teesi (esimerkiksi hammasproteesi), sil-
18104: monen eläkeläisen selviytyminen esimerkiksi Sai- mälasit tai kuulolaite.
18105: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
18106:
18107: Uki Voutilainen Antti Pohjonen Kaisa Raatikainen
18108: Jorma Rantala Olli Helminen Sinikka Luja-Vepsä
18109: Meeri Kalavaineo Jouko Tuovinen Matti Kuusio
18110: Uljas Mäkelä Matti Puhakka Bror Lillqvist
18111: 1977 vp. 461
18112:
18113: Toivomusaloite n:o 416.
18114:
18115:
18116:
18117:
18118: Voutilainen )'111.: Eläketurvaa vailla olevien saattamisesta työ-
18119: eläkelakien piiriin.
18120:
18121:
18122: Ed u s kun n a 11 e.
18123:
18124: Työsuhteeseen perustuvien eläkelakien sää· ten muusikkojen ja eräiden toimittajaryhmien
18125: tämisen jälkeen ovat lähes kaikki työntekijä-, kohdalla on tilanne samanlainen.
18126: virkamies- ja yrittäjäryhmät järjestelmän piiriin Myöskään yrittäjäeläkelakien tunnusmerkit
18127: kuuluvia. eivät sovi tällaiseen työntekijään. Näin ollen
18128: On kuitenkin muutamia työntekijäryhmiä, mainitunlaiset työntekijät jäävät voimassaole-
18129: esim. siivoojina työskenteleviä, joiden työsuhde vien työeläkelakien ulkopuolelle.
18130: perustuu useampaan työnantajaan, josta joh- Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
18131: tuen nämä ovat eläketurvan ulkopuolella. Täl- tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
18132: lainen useamman työnantajan maksama palkka sen,
18133: jää niin pieneksi, että se sulkee asianomaisen että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
18134: työntekijän eläketurvan ulkopuolelle, vaikka menpiteisiin työeläkelakien muuttami-
18135: työntekijällä yhteinen työtulo useammalta työn- seksi koskemaan myös sellaisia työnte-
18136: antajalta onkin varsinaisen toimeentulon an· kt;öitä, esim. siivoojat ja toimittajat,
18137: tava. jotka ovat vielä eläketurvan ulkopuo-
18138: Myös eräiden muiden ammattityhmien ku- lella.
18139: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
18140:
18141: Uki Voutilainen Matti Puhakka
18142: Jouko Mäkelä Ulj~ts Mäkelä
18143: 462 1977 rd.
18144:
18145: Hemställningsmotion nr 417.
18146:
18147:
18148:
18149:
18150: Zilliacus m. fl.: Om utvecklande av systemen för stödjande av
18151: småbarnsfamiljer.
18152:
18153:
18154: T i 11 R i k s d a g e n.
18155:
18156: En angelägen uppgift för riksdag och re- ning tili alla småbamsfamiljer, vilket komme
18157: gering är att genom olika åtgärder främja att kosta ca 700 miljoner mark om året, måste
18158: småbamsföräldrarnas situation så att de, obe- projektet framskjutas tili en tidpunkt då gynn-
18159: roende av social bakgrund eller boendeort, skall sammare ekonomiska förutsättningar föreligger.
18160: ha ekonomiska möjligheter tili valfrihet i fråga Emellertid föreligger risker nu, att mödra-
18161: om barnens dagvård. I detta hänseende har lönsexperimentet leder tili uppfattningen att
18162: riksdagen vid 1976 års budgetbehandling anta- det är en ersättning för outbyggd samhällelig
18163: git en kläm, som föreslår att regeringen på- barndagvård, och att man med eventuellt
18164: skyndar åtgärdema för a;tt åstadkomma ett missvisande rön därav strävar tili att hämma
18165: system med vårdnadsbidrag tili barn under eller skära ner dagvårdsprogrammet, varför
18166: skolåldern. undertecknade vill uppmärksamgöra regeringen
18167: Samtidigt har en arbetsgrupp på social- och på dessa risker. Vi anser också att dagvårdspro-
18168: hälsovårdsministeriet föreslagit experiment med jektet skaU utbyggas sida vid sida med vårdnads-
18169: s.k. mödralön i 8-10 kommuner, dock sålunda bidragsprojektet och att i första hand redan före-
18170: att behovsprövning vidtas. Arbetsgruppen var- fintliga familjepolitiska stödsystem skall för-
18171: nar dock för svårighetema i samband med ex- kovras innan medel avdelas för nya experiment.
18172: perimentet, som i ljuset av den svåra syssel- .På grund av det ovanstående föreslår vi vörd-
18173: sättningssituationen riskerar ge missvisande samt, att riksdagen ville besluta hemställa,
18174: utslag. Om den kvinnliga arbetslösheten är
18175: stor, är det risk för att mödrarna väljer att att regeringen måtte vidtaga åtgärder
18176: stanna hemma mera som ett resultat av syssel- för effektivering och vidare utveckling
18177: sättningssituationen, än för att de verkligen av redan förefintliga stödsystem till
18178: önskar utnyttja stödet som en lösning på dag- småbarnsfamilierna med tyngdpunkt på
18179: vårdsproblemet, poängterar arbetsgruppen. moderskapsförsäkringssystemet och barn-
18180: Då det i dagens ekonomiska läge är omöj- bidragen.
18181: ligt att införa vårdnadsbidrag utan behovspröv-
18182: Helsingfors den 10 februari 1977.
18183:
18184: Jutta Zilliacus Henrik Westerlund Pirkko Työläjärvi
18185: Ingvar S. Melin Sinikka Luja-Vepsä
18186: 1977 vp. 463
18187:
18188: Toivomusaloite n:o 417. Suomennos.
18189:
18190:
18191:
18192:
18193: Zilliacus ym.: Pienlapsisten perheiden tukemisjärjestelmien kehit-
18194: tämisestä.
18195:
18196:
18197: E d u s kun n a 11 e.
18198:
18199: Tärkeä tehtävä eduskunnalle ja hallitukselle sidottu tarveharkintaan, mikä tulisi maksamaan
18200: on erilaisin toimenpitein tukea pikkulasten van- n. 700 miljoonaa markkaa vuodessa, projekti
18201: hempien asemaa siten, että heillä riippumatta on lykättävä ajankohtaan, jolloin vallitsevat
18202: sosiaalisesta taustasta ja asuinpaikkakunnasta oli- edullisemmat taloudelliset edellytykset. Kuiten-
18203: si taloudelliset mahdollisuudet vapaaseen valin- kin nyt on olemassa vaara, että äidinpalkkaa
18204: taan lasten päivähoitoa koskevassa kysymyk- koskeva kokeilu johtaa käsitykseen, että se on
18205: sessä. Tässä suhteessa eduskunta on käsitelles- korvaus järjestämättä jääneestä yhteiskunnalli-
18206: sään vuoden 1976 budjettia hyväksynyt perus- sesta lasten päivähoidosta ja että siitä saaduin
18207: telulausuman, jossa edellytetään, että hallitus mahdollisesti virheeliisin kokemuksin pyritään
18208: kiirehtisi toimenpiteitään aikaansaadakseen alle rajoittamaan tai supistamaan päivähoito-ohjel-
18209: kouluiän oleville lapsille annettavaa hoitotukea maa, minkä vuoksi allekirjoittaneet haluavat
18210: koskevan järjestelmän. kiinnittää hallituksen huomion näihin riskeihin.
18211: Samanaikaisesti eräs työryhmä sosiaali- ja Olemme myös sitä mieltä, että päivähoitopro-
18212: terveysministeriössä on ehdottanut nk. äidin- jektia on kehitettävä rinnan hoitotukiprojektin
18213: palkkaa koskevaa kokeilua 8-10 kunnassa, kanssa ja että ensikädessä on parannettava niitä
18214: kuitenkin niin, että noudatetaan tarveharkintaa. perhepoliittisia tukisysteemejä, jotka jo ovat ole-
18215: Työryhmä varoittaa kuitenkin kokeiluun liitty- massa, ennen kuin osoitetaan varoja uusiin ko-
18216: vistä vaikeuksista, jotka vaikean työllisyysti- keiluihin.
18217: lanteen valossa ·voivat antaa harhaanjohtavia Edellä olevan perusteella ehdotamme kUn-
18218: tuloksia. Mikäli naisten työttömyys on suuri, on nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18219: olemassa vaara, että äidit valitsevat kotiinjää- muksen,
18220: lllisen enemmän työllisyystilanteen tuloksena
18221: kuin sen vuoksi, että he todella haluavat käyt- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18222: tää hyväkseen tukea päivähoito-ongelman rat- tehostaakseen ja kehittääkseen jo ole-
18223: kaisuna, toteaa työryhmä. massaolevia pikkulapsiperheille tarkoi-
18224: Kun tämän päivän taloudellisessa tilanteessa tettuja tukijärjestelmiä siten, että paino-
18225: on mahdotonta ottaa käyttöön kaikille pikku- piste on äitiysvakuutusjärjestelmässä ;a
18226: lasten perheille annettava hoitotuki, joka ei olisi lapsilisissä.
18227: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
18228:
18229: Jutta Zilliacus Henrik Westerlund Pirkko Työläjärvi
18230: Ingvar S. Melin Sinikka Luja-Vepsä
18231: 464 1977 vp.
18232:
18233: Toivotnusaloite n:o 418.
18234:
18235:
18236:
18237:
18238: Ajo ytn.: Ruotsissa työssä käyvien autonkäyttörajoituksien hel-
18239: pottamisesta.
18240:
18241:
18242: E d u s k u n n a 11 e.
18243:
18244: Erityisesti Länsi-Lapista käy suuri joukko että perheessä pitäisi olla kaksi autoa, johon
18245: ihmisiä työssä Ruotsissa. Nämä ovat yleensä harva perhe taloudellisista syistä pystyy. Kun
18246: perheeliisiä miehiä ja asuvat viikot työpaikal- ajatellaan, että auto on miehelle välttämätön
18247: laan Kiirunassa, Jällivaarassa, Luossavaarassa kulkuneuvo, joka valtaosan ajasta on tämåfi
18248: jne. käyden viikonvaihteessa ja lomilla Suomes- mukana Ruotsissa, ja hän on sen omalla työl-
18249: sa asuvan perheensä luona. Näillä miehillä on lään hankkinut ollen auto vain muutamia päi-
18250: usein omilla työpalkkarahoilla Ruotsista ostettu viä vuodessa Suomessa, tuntuu em. rajoitus-
18251: ja siellä rekisteröity auto. Tässä tapauksessa määräys turhan ahtaalta. Kohtuullista olisi että
18252: auto on välttämätön väline jos mielii käydä ko- ainakin vaimolla olisi oikeus käyttää autoa sil-
18253: tona. Mitään muuta vaihtoehtoa ei ole, koska loin kun se on kotimaassa tilapäisesti.
18254: etäisyydet ovat pitkät ja julkinen liikenne puut- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
18255: tuU poikittaissuuntaan miltei kokonaan. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18256: Kun auto on kotimaassa pyhänseutuina ja muksen,
18257: loma-aikoina, siihen kohdistuu monia rajoituk-
18258: sia verrattuna Suomessa rekisteröitylliin ajo- että hallitus helpottaisi Ruotsissa työs-
18259: neuvoihin. Tämä on tietenkin luonnollista. sä käyvien sellaisten suomalaisten auton·
18260: Kohtuuton rajoitus lienee kuitenkin esim. se, käyttöra;oituksia, ioiden perhe asuu koti-
18261: että vain mies, eli Ruotsissa työssä oleva auton maassa, mutta ;otka ovat ostaneet ;a
18262: omistaja, saa sitä käyttää. Esim. vaimo ei saa rekisteröineet autonsa Ruotsissa käyden
18263: käydä sillä yksin edes kaupassa, vaikka matko- itse viikottain ja l011tt1la kotona, niin
18264: jen pituuden takia tämä esim. Lapissa olisi ettii aviopuolisokin voisi tilapäisesti au-
18265: välttämätöntä. Tällainen pikkupiirteisyys ai- taa käyttää auton omista;an ollessa ko-
18266: heuttaa monenlaista hankaluutta ja edellyttää, tona käymässä.
18267: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
18268:
18269: Aimo Ajo Mikko Jokela Pekka Vilttd
18270: Olli Helminen Lauri lmpiö Arrteto Jtmtutna1t
18271: Niilo Koskenniemi
18272: 1977 vp. 465
18273:
18274: Toivomusaloite n:o 419.
18275:
18276:
18277:
18278:
18279: Asunm~Ul ym.: Ns. linjatien kunnostamisesta Ähtärin kunnassa.
18280:
18281:
18282: E d u s k u n n a 11 e.
18283:
18284: Viimeaikainen kehitys maamme tieverkon rin rajaan päällystetty, olisi Vaasan piirin osuus,
18285: kehittämiseksi on ollut kautta maan ajankoh- joka on. noin 15 km, saatava tehostetun kun-
18286: tainen. Eräillä alueilla ovat kehityksen esteenä nostuksen piiriin. .
18287: piirien rajat, on tärkeitä maakunnallisia yhteyk- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
18288: siä, joissa piirien suunnitelmat eivät käy yhteen, nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18289: tieyhteyksien puute on haitta koko talouselä- muksen,
18290: mälle.
18291: Tieyhteys Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18292: keskusten välillä on erittäin heikko. ns. linjatien kunnostamiseksi Ahtärin
18293: Koska Keski-Suomen osuus Pihlajaveden ja kunnassa.
18294: Ähtärin välisestä ns. linjatiestä on Vaasan Pii-
18295: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
18296:
18297: Matti Asunmaa Markus Aaltonen Veikko Pihlajamäki
18298: P. Mäki-Hakola Juhani Orrenmaa Toivo Jokiniemi
18299: Jorma Fred Juhani Tuomaala
18300:
18301:
18302:
18303:
18304: 59 0877001791
18305: 466 1977 vp.
18306:
18307: Toivomusaloite n:o 420.
18308:
18309:
18310:
18311:
18312: Asurimaa ym.: Kantatien n:o 66 rakentamisesta välillä Alavus-
18313: Virrat.
18314:
18315:
18316: E d u s k u n n a 11 e.
18317:
18318: Kantatie n:o 66, Orivesi-Lapua, on jo pi- mästi palvelee, ovat asukasluvultaan huomatta-
18319: temmän aikaa ollut parantamistyön alaisena. via ja palvelukeskuksina merkittäviä.
18320: Tie kuuluu valtakunnan päätieverkostoon. Par- Lisäksi on todettava, että tien välittömässä
18321: lamentaarinen liikennekomitea on liikenneverk- vaikutuspiirissä on erittäin paljon teollisuutta,
18322: kojen kehittämistä koskevassa osamietinnössään jonka taloudelliset menetykset ovat erittäin
18323: yksimielisesti todennut, että suuret painorajoitettujen siltojen ja tien heikon
18324: 1. valtakunnallinen päätieverkko (valta- ja kunnon vuoksi.
18325: kantatiet) tulee kiireellisesti kaikilta osiltaan Vapaa-ajan lisääntyessä hakeutuminen Etelä-
18326: korjata tältä verkolta vaadittavaa teknistä ta- Pohjanmaan niukkavesistöisiltä alueilta kanta-
18327: soa vastaavaksi, ja tien 66 varressa sijaitsevien Alavuden, Virtain
18328: 2. päätieverkon vilkkaimmin liikennöidyt, ja Ruoveden vesistöjen. varsille on nopeasti li-
18329: ruuhkautuneet tieosat tulee leventää ja kor- sääntynyt. Kantatie 66:n merkitystä matkailu-
18330: jata siten, että ne eivät muodostu esteeksi koh- tienij lisää osaltaan kansainvälistä Sinistä tietä
18331: tuullisen palvelutason säilyttämiselle ja riittä- Suomeen saapuva turistiliikenne.
18332: välle liikenteernvälityskyvylle ja että tieosien lii· Kantatie 66:n osuus Alavus---Virrat on erit-
18333: kenneturvallisuus voidaan varmistaa. täin mutkainen ja heikkokuntoinen muodostaen
18334: Komitea on kannanotossaan todennut, että ilmeisen pullonkaulan koko tien käytölle.
18335: kantatie 66:n osuus Alavus-Virrat on ainut Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
18336: rakentamaton päätieverkon pitempi osa maas- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18337: samme Oulun eteläpuolella, pituudeltaan noin
18338: 25 km. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18339: Tien varressa olevat Lapuan, Alavuden ja kantatien n:o 66 rakentamiseksi välillä
18340: Virtain kaupungit sekä Kuortaneen, Ruoveden Alavus-Virrat.
18341: ja Oriveden maalaiskunnat, joita tie välittö-
18342: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977,
18343:
18344: Matti Asunmaa Jorma Fred Toivo Jokiniemi
18345: P. Mäki-Hakola Markus Aaltonen Veikko Pihlajamäki
18346: Matti Maijala Juhani Orrenmaa Juhani Tuomaala
18347: Mikko Asunta Heimo Rekonen
18348: 1977 vp. 467
18349:
18350: Toivomusaloite n:o 421.
18351:
18352:
18353:
18354:
18355: Eenilä ym.: Lääninhillituksen edustuksesta linja-autoliikenteen
18356: aika taulukokouksissa.
18357:
18358:
18359:
18360:
18361: E d u s k u n n a II e.
18362:
18363: Henkilöliikenteestä on muodostunut laajoilla heikentää merkittävästi se, että aikataulujen ja
18364: haja-asutusalueilla ainoa pysyvä yhteydenpito- reittien suunnittelu on yksinomaan yrittäjien
18365: muoto alueen asutuskeskuksiin. Kun useat päi- varassa, eikä viranomaisilla ole käytännön mah-
18366: vittäisetkin palvelumuodot ovat samaan aikaan dollisuuksia vaikuttaa suunnitteluun tai edes
18367: vähentyneet samoilla haja-asutusalueilla, on hen- arvioida esitettyjen liikennejärjestelyjen tarkoi-
18368: kilöliikenne tullut yhä tärkeämmäksi ainakin tuksenmukaisuutta."
18369: taloudellisesti vaikeassa asemassa oleville väes- Väliportaanhallintokomitean mietinnössä
18370: töryhmille. Henkilölinjaliikenteen kattavuus on (197 4:98) ei ehdoteta henkilöliikenteeseen liit-
18371: kuitenkin kannattavuussyistä viime vuosina vä- tyvien tehtävien siirtämistä lääninhallinnolle.
18372: hentynyt merkittävästi. Jäljellä olevien linja- Kuitenkin lääninhallituksissa on jo tällä hetkellä
18373: liikenteen vuotojen merkitys on tällöin vastaa- liikenneasioiden esittelijä, joka käsittelee liiken-
18374: vasti kasvanut. Tulevaisuudessa tehtävät aika- nettä koskevat lupa-asiat ja liikenteen yleisen
18375: taulu- ja reittimuutokset ovat näin ollen yleisen valvonnan. Lääninhallitus myöntää muun muas-
18376: edun kannalta erittäin tärkeitä. sa hakemuksesta alueliikenneluvat tilausliiken-
18377: Liikennelupaa myönnettäessä otetaan ammat- teen harjoittamiseen, samoin kuin autokoulun
18378: timaisesta moottoriajoneuvoliikenteestä annetun pitämiseen tarvittavan luvan. Lääninhallitus pi-
18379: asetuksen ( 696/76) 8 § :n nojalla huomioon tää näistä Iuvista rekisteriä.
18380: suunnitellun liikenteen yleinen merkitys, olevat Lääninsuunnittelun tehtävät sivuavat kiin-
18381: liikenneyhteydet tai -mahdollisuudet, tarpeelli- teästi sekä liikenteen investointeja että liiken-
18382: suus ja tarkoituksenmukaisuus. Aikataulua ja teen hoitoa. Alueellisen kehityksen edistämises-
18383: reittiä muutettaessa tulisi ottaa huomioon vä- tä annetun lain 2 §:n mukaan on mm. kunkin
18384: hintään samat seikat. Näin ei kuitenkaan ta- alueen väestölle pyrittävä turvaamaan tärkeiden
18385: pahdu johtuen ilmeisesti siitä, että valvonta- palvelujen saatavuus. Ko. lain 7 §:ssä määrä-
18386: paikan poliisiviranomaisella, joka asetuksen 17 tään lääninhallitus laatimaan alueellisia kehittä-
18387: §:n mukaan posti- ja lennätinhallituksen ja rau- missuunnitelmia yhteistoiminnassa seutukaava-
18388: tatiehallituksen edustuksen lisäksi on edustet- liittojen ja valtion piirihallintoviranomaisten
18389: tuna vuosittain pidettävissä ministeriön erikseen kanssa. LAKS-työssä merkittävää osaa näyttele-
18390: määräämissä aikataulukokouksissa, ei liene riit- vätkin haja-asutusalueiden henkilöliikenteen jär-
18391: tävästi aikaa perehtyä linjaliikenteen yhteiskun- jestelyt, joilla pyritään turvaamaan väestön päi-
18392: tapoliittisiin kysymyksiin. Turun ja Porin lää- vittäiset palvelut ja liikkumismahdollisuudet.
18393: ninhallitus on kiinnittänyt tähän seikkaan huo- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
18394: miota alueellisen henkilöliikennetoimikunnan kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18395: mietinnöstä ( 1976/33) antamassaan lausun-
18396: nossa (DN:o 133/Su/1976-12-10). Mai- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiitt
18397: nitussa mtetmnossa todetaan, että "viralli- ammattimaisesta moottoriajoneuvoliiken-
18398: nen aikataulukokous on muodostunut paljolti teestä annetun asetuksen 17 §:n muut-
18399: rutiinitilaisuudeksi. Aikataulukokousjärjestel- tamiseksi siten, että lääninhallitus tulisi
18400: män mahdollisuuksia ratkaista eri yrittäjien ja edustetuksi aikataulukokouksissa ja että
18401: liikennemuotojen väliset koordinaatio-ongelmat lääninhallitukselta olisi hankittava lau-
18402: t68 Toivomusaloite n:o 421
18403:
18404:
18405: sunto aikataulumuutosehdotuksista, se- täisiin liikenneministeriöstä lääninhallin-
18406: kä että vastaisuudessa henkilöliikentee- nolle.
18407: seen liittyvät tehtävät yleensäkin siirret-
18408: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1977.
18409:
18410: Paula Eenilä Matti Puhakka Risto Tuominen
18411: Olli Helminen Kaarina Suonio · Tellervo Koivisto
18412: Jouko Tuovinen Maija Rajantie Erkki Liikanen
18413: Arvo Ahonen Reino Breilin Pentti Rajala
18414: 1977 vp. 469
18415:
18416: Toivomusaloite n:o 422.
18417:
18418:
18419:
18420:
18421: Helminen ym.: Anjalankosken tiemestaripiirin tukikohdan raken-
18422: tamisesta Keltakankaalle.
18423:
18424:
18425: E d u s kun n a 11 e.
18426:
18427: TVL on suunnitellut uuden tukikohdan ra- jallaan ja to1mmta puutteellisissa tiloissa on
18428: kentamista Anjalankosken kaupungin Keltakan- erittäin vaikeata. Uuden tukikohdan saaminen
18429: kaalle. Anjalankosken kaupunki on sitoutunut tiemestaripiirin keskustasta Keltakankaalta, jos-
18430: luovuttamaan riittävän suuren kunnallisteknii- ta on hyvät yhteydet kaikkiin suuntiin, olisi
18431: kalla varustetun tontin tukikohdan rakentamis- erittäin tärkeätä.
18432: ta varten. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18433: Anjalankosken tiemestaripiiri perustettiin pii- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18434: rirajojen uudelleen järjestelyn yhteydessä vuon- muksen,
18435: na 1975 siten, että siihen kuuluu Anjalankos- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi~
18436: ken kaupungin lisäksi Elimäen kunta. Tiemes- menpiteisiin Anjalankosken tiemestari~
18437: taripiirin nykyiset toimitilat Korialla, Anjalas- piirin uuden tukikohdan rakentamiseksi
18438: sa ja Kaipiaisissa ovat toiminnan kannalta ha- Anjalankosken Keltakankaalle.
18439: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1977.
18440:
18441: Olli Helminen Seppo Tikka Paavo Tiilikainen
18442: Risto Tuominen Meeri Kalavaineo Mauno Forsman
18443: 4(0 1977 vp.
18444:
18445: Toivomusaloite n:o 42.3.
18446:
18447:
18448:
18449:
18450: Helminen; Keltakankaan-Alaportin-Liikkalan maantien kesto-
18451: päällystä.misestä Anjalankosken kaupungissa.
18452:
18453:
18454: E d u s k u n n a 11 e.
18455:
18456: , Anjalankosken kaupungissa oleva Keltakan- piiriin niin, että se myös kestopäällystettäisiin.
18457: kaan-Alaportin-Liikkalan maantie, joka ai- Saadun tiedon mukaan on TVL:n Kymen
18458: kaisemmin on ollut osa Haminan ja Kouvolan piirin toimesta laadittu suunnitelma tämän tien
18459: välistä kantatietä ja joka edelleenkin on tärkeä perusparantamiseksi tehostettuna kunnossapi-
18460: liikenteen kokoomatie, on rakenteeltaan van- tona. Tästä syystä on sopiva ajankohta harkita
18461: hanaikainen ja on tasoltaan jäänyt sellaiseksi, työn toteuttamista kiireellisenä. Tämä olisi tär-
18462: ettei se täytä nykyaikaisen liikenteen tielle keää senkin takia, että Anjalankosken kaupun-
18463: asettamia vaatimuksia. Tie on kuitenkin alueel- gissa on varsin vaikea työttömyys. Työttöminä
18464: la erittäin tärkeä liikenneväylä. Se kokoaa lii- on myös suuri joukko kuorma-autoilijoita. Sa-
18465: kenteen Anjalankosken ent. Sippolan puoleisis- malla on todettava, että valtiolla ei ole viime
18466: ta kylistä kaupungin taajamiin Myllykoskelle, aikoina budjettivaroin rahoitettuja työkohteita
18467: Keltakankaalle ja Inkeroisiin. Tie on sitäpait- sen paremmin kuin työllisyyskohteita Anjalan-
18468: si tärkeä kauttakulkuväylä Anjalankoskelta Veh- kosken kaupungin alueella, eikä sellaisia ole
18469: kalahdelle ja Haminaan. Maantie Inkeroisista tällä hetkellä näköpiirissä.
18470: Liikkalaan on jo muutama vuosi sitten tullut Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
18471: tehostetun kunnossapidon piiriin niin, että se tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
18472: on perusparannettu ja päällystetty. Samoin on sen,
18473: perusparannettu ja päällystetty maantie Ala- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
18474: portilta Kaipiaisten suuntaan n. 6 km:n pituu- menpiteisiin työllisyysvarojen tai mui-
18475: delta. Tiejärjestelmän kuntoonsaattaminen tällä den varojen ohjaamiseksi Anjalankosken
18476: kohdalla edellyttäisi, että tämä pullonkaulaksi kaupungissa olevan Keltakankaan-Ala-
18477: muodostunut tieosuus Keltakangas-Alaportti portin-Liikkalan maantien parantami-
18478: -Liikkala saataisiin tehostetun kunnossapidon seksi ja kestopäällystämiseksi.
18479: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
18480:
18481: Olli Helminen
18482: 1977 vp. 471
18483:
18484: Toivomusaloite n:o 424.
18485:
18486:
18487:
18488:
18489: Ht>llming ym.: Parkanon-Kurun maantien perusparantamisesta.
18490:
18491:
18492: E d u s kun n a 11 e.
18493:
18494: On. useassa yhteydessä todettu, että Parka- Parkanon-Kurun tieosan heikon kunnon ta-
18495: non-Kurun maantie on yksi Turun piirin ala- kia on sen tuntumassa olevien teollisuuslaitos-
18496: arvoisimmista, ellei kaikkein huonoin ja tämän ten toiminta vakavasti vaarantunut. Päällystä-
18497: vuoksi tien parantamistyö olisi saatava nopeasti mätön tie aiheuttaa sekä sahatukkien että var-
18498: käyntiin. sinkin valmiin sahatavaran likaantumista kuran
18499: Tällä maantiellä on liikenteellisesti tärkeä ja pölyn takia.
18500: merkitys mm. turve- ja sahateollisuudelle. Reit- Lisäksi aiheutuu vaaraa myös sivullisille tien-
18501: ti Kuru-Parkano olisi ylivoimaisesti lyhin käyttäjille siitä, että tienreunan sortumisen ja
18502: myös Ruoveden sahailta merenrantasatamaan siitä johtuvan autojen kaatumisen pelosta on
18503: Mäntyluotoon. Tien parantaminen vähentäisi varsinkin tukkiautojen ajettava tien keskiviival-
18504: huomattavasti myös Ruoveden-Tampereen- la. Kun raskas liikenne on moiempisuuntaista
18505: Porin tien kuormitusta. Yksistään sahojen puu- on kuormattujen autojen kohtaaminen hyvin
18506: tavarakuljetukset tulisivat tällöin perusparan- vaikeaa.
18507: netulla tiellä olemaan 8 000-10 000 rekka- Turun tie- ja vesirakennuspiirissä on jo laa-
18508: kuormaa/ vuosi. dittu valmiiksi suunnitelma ko. maantien paran-
18509: Turun ja Porin läänin puolelle jäävän pääl- tamiseksi, mutta rahan puutteen vuoksi asia
18510: lystämättömän tien osuus on noin 13 km ja on jatkuvasti lykkääntynyt.
18511: tällä osalla on mm. sillat jo rakennettu. Hä- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
18512: meen läänin puolelle jäävä päällystämätön osuus kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18513: on noin 22 km, joten siis kysymys on yhteensä
18514: noin 3_5 km pituisen tieosan perusparannuk- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti tar-
18515: sesta. peellisiin toimenpiteisiin Parkanon-
18516: Kurun maantien perusparannuksen no-
18517: peaksi toteuttamiseksi.
18518: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1977.
18519:
18520: Kirsti Hollming Toivo T. Pohjala Einari Nieminen
18521: Uljas Mäkelä Matti Hokkanen Saimi Ääri
18522: Anneli Kivitie Aulis Juvela
18523: 472 1977 vp;
18524:
18525: Toivomusaloite n:o 425.
18526:
18527:
18528:
18529:
18530: Häkämies ym.: Määrärahasta teiden kunnossapitoa varten.
18531:
18532:
18533: E d u s k u n n a 11 e.
18534:
18535: Tieverkon kunnossapitomäärärahojen niuk- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
18536: kuus ainakin Kymen läänin osalta on aiheutta- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18537: nut tiestön kunnon huolestuttavaa huonone- muksen,
18538: mista erityisesti varsinaisten pääteiden ulko-
18539: puolella. Samoin seurauksena on ollut liiken- että hallitus ottaisi valtion vuoden
18540: neturvallisuuden vaarantuminen. Hoidon puut- 1978 tulo- ;a menoarvioesitykseen riit-
18541: teesta on uhkana myös tieverkon rappeutumi- tävän määrärahan teiden kunnossapi-
18542: nen ja ehkä pitkällä tähtäyksellä huomattavat- toon.
18543: kin lisäkustannukset.
18544: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1977.
18545:
18546: Erkki Häkämies Pekka Jokinen Anna-Liisa Linkola
18547: 1977 vp. 473
18548:
18549: Toivomusaloite n:o 426.
18550:
18551:
18552:
18553:
18554: Häkämies ym.: Ukonsalmen sillan rakentamisesta Ruokolahden
18555: kunnassa.
18556:
18557:
18558: E d u s k u n n a 11e.
18559:
18560: Ruokolahden keskustaajaman jakavaan Ukon- takia, mikä muun muassa aiheuttaa huomattavia
18561: salmeen olisi ryhdyttävä kiireellisesti suunnitte- ongelmia työssäkäyntiliikenteelle.
18562: lemaan ja rakentamaan kiinteää siltaa lassiyh- Lossin vuotuiset ylläpitokustannukset ovat
18563: teyden korvaamiseksi. noin 300 000 markan luokkaa. Sillan hinnaksi
18564: Siltayhteyden puuttumisesta aiheutuu Ruoko- penkereineen muodostuu tyypistä riippuen
18565: lahden kunnan toiminnoille monenlaista haittaa, 4,4-4,9 miljoonaa markkaa. Kun lossin kustan-
18566: koska lassiyhteyden takana sijaitsevassa kes- nuksiin lisätään hankintamenot sekä liikenteelle
18567: kustaajaman osassa (Salo- ja Äitsaaressa) asuu lossista aiheutuneet aikakustannukset, on hanke
18568: noin 1 500 henkeä ja kesäisin vähintään saman- taloudellisesti hyvin perusteltavissa.
18569: suuruinen kesäasujaimisto. Valtaosa palveluk- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
18570: sista sijoittuu mantereen puolelle Rasilaan, mut- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18571: ta myös sieltä on eräitä palveluja haettava los-
18572: sin toiselta puolelta. Siltayhteyden puuttumi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18573: sesta on huomattava haitta myös julkisille lii- Ukonsalmen sillan suunnittelemiseksi ;a
18574: kenneyhteyksille, koska linja-autot eivät välillä rakentamiseksi Ruokolahden kunnassa.
18575: Imatra-Rasila kulje Salosaaren kautta lossin
18576: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1977.
18577:
18578: Erkki Häkämies Pekka Jokinen Anna-Liisa Linkola
18579:
18580:
18581:
18582:
18583: 60 0877001791
18584: 474 1977 vp.
18585:
18586: Toivomusaloite n:o 427.
18587:
18588:
18589:
18590:
18591: Impiö ym.: Määrärahasta Otajärven paikallistien rakentamiseksi
18592: välillä Sodankylä-Välisuvanto.
18593:
18594:
18595: E d u s k u n n a 11 e.
18596:
18597: Tie- ja vesirakennu.shallitus on yleisistä teistä poistetuksi. Tie palvelee samalla Sodankylän
18598: annetun asetuksen nojalla tehnyt vuonna 1975 observatorion tarpeita.
18599: esityksen suunnitelman vahvistamisesta Sodan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18600: kylän kunnassa olevan Otajärven paikallistien nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18601: rakentamiseksi öljysoratieksi 9,7 kilometrin pi- muksen,
18602: tuudelta välillä Sodankylä-Välisuvanto. Liiken-
18603: neministeriö on vahvistanut suunnitelman vuon- että hallitus ottaisi vuoden 1978 tulo-
18604: na 1976. Hankkeen tarkoituksena on rakentaa ja menoarvioesitykseen riittävän määrä-
18605: tieyhteys, jolloin voidaan vaikeasti hoidettava rahan Orajärven paikallistien rakenta-
18606: Välisuvannon lossi lakkauttaa ja saada kelirikka miseksi välillä Sodankylä-Välisuvanto.
18607: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
18608:
18609: Lauri Impiö Aimo Ajo
18610: Pekka Vilmi Niilo Koskenniemi
18611: 1977 vp. 475
18612:
18613: Toivomusaloite n:o 428.
18614:
18615:
18616:
18617:
18618: ltQpiö ym.: Ivalon-Koppelon tien peruskorjaustöiden suoritta-
18619: misesta.
18620:
18621:
18622: Ed u s kun n a II e.
18623:
18624: Inarin kunnassa tieosuus Ivalo--Koppelo on Inarin kunnan työllisyystilanne on nopeasti huo-
18625: vanha, kapea, routiva ja mutkainen tieosuus. nontunut sekä kuorma-autoilijoiden että tien-
18626: Kuitenkin liikennelaskennan perusteella on rakennustöihin tottuneiden työntekijäin osalta.
18627: tiellä keskimäärin n. 750 autoa vuorokaudessa. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
18628: Tie palvelee Koppelon kylän, tienvarren asuk- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18629: kaiden ja suunnitteilla olevan kalasataman tar-
18630: peita. Tie ei vastaa tämänhetkisiä vaatimuksia että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18631: sen paremmin liikennöitävyyden kuin liikenne- Ivalon ja Koppelon välisen tieosuuden
18632: turvan kannaltakaan. Tie kaipaa sekä rakenteel- saattamiseksi välittömästi peruskorjauk-
18633: lista parantamista että ajanmukaista päällystettä. sen alaiseksi.
18634: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
18635:
18636: Lauri Impiö Aimo Ajo
18637: Pekka Vllmi Niilo Koskenniemi
18638: Eero Lattula
18639: 476 1977 vp.
18640:
18641: Toivomusaloite n:o 429.
18642:
18643:
18644:
18645:
18646: Impiö ym.: Enontekiön kirkonkylän ja Norjan rajan välisen tie-
18647: yhteyden peruskorjauksen aikaansaamisesta.
18648:
18649:
18650: Ed u s k u n n a 11 e.
18651:
18652: Käsivarren Lapista johtaa kaksi tieyhteyttä ennen kaikkea tunstten liikkumamahdollisuuk-
18653: Norjaan ja Jäämeren rannikolle. Kilpisjärven sia. Sekä Suomen, etenkin Pohjois-Suomen ta-
18654: kautta oleva yhteys on ollut Suomen puolella louselämää että merkittävässä asemassa olevaa
18655: viime vuosina korjaustöiden alaisena. Sen sijaan turismia ajatellen Enontekiön kirkonkylän ja
18656: Enontekiöltä Norjan rajalle Kautokeinon kautta Norjan rajan välinen tie on syytä saada mitä
18657: Altaan johtava tieyhteys ei näytä kuuluvan La- pikimmin perusteellisen korjauksen alaiseksi.
18658: pin tie- ja vesirakennuspiirin lähivuosien toi- Missään maamme kunnassa tuskin voidaan jat-
18659: menpideohjelmaan. Mainittu tieosuus Suomen kuvasti suurilla työttömien määrillä siinä määrin
18660: puolella on ottaen huomioon nykyinen sekä perustella valtion järjestämien töiden tarvetta
18661: raskas kuljetus että turismin tarve suorastaan kuin juuri Enontekiön kunnassa.
18662: huonossa kunnossa. Kapeutensa takia tie on Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
18663: myös liikenneturvan kannalta huolestuttava. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18664: Norjan puolella molemmat edellämainitut yh-
18665: teydet on viime vuosina rakennettu vaativaa- että hallitus ryhtyisi välittömästi toi-
18666: kin liikennettä ajatellen kuntoon. Enontekiöltä menpiteisiin Enontekiön kirkonkylän ja
18667: Aitan suuntaan johtavan tien merkitys on kas- Norjan rajan välisellä tieosuudella perus-
18668: vanut viime aikoina sen vuoksi, että Norjan korjauksen aikaansaamiseksi.
18669: puolella tieyhteys länsi-itä suunnassa on lisännyt
18670: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
18671:
18672: Lauri lmpiö Aimo Ajo
18673: Pekka Vilmi Niilo Koskenniemi
18674: Eero Lattula
18675: 1977 vp. 477
18676:
18677: Toivomusaloite n:o 430.
18678:
18679:
18680:
18681:
18682: Jaatinen ym.: Keiteleen-Päijänteen kanavan rakentamisen suun-
18683: nittelusta.
18684:
18685:
18686: E d u s kun n a 11 e.
18687:
18688: Pääosa Keski-Suomen vesistöä kuuluu Ky- Koska vesitieyhteyksien läpivieminen on hy-
18689: mijoen vesistöön. Läänin pohjoisosan keskus- vin pitkäjänteistä toimintaa - esim. Keite-
18690: järvi on Keitele, johon laskevat Pihtiputaan ja leen-Päijänteen kanava valmistuisi vasta noin
18691: Kivijärven reitit. Keitele on kanavilla yhdis- 7 vuoden kuluttua rakentamispäätöksen teke-
18692: tetty Pohjois-Savon alueella olevaan Pielaveden misestä - tulisi nyt välittömästi aloittaa po.
18693: reittiin. Keiteleen alapuolella Ääneko&kella yh- kanavan rakentamisen suunnittelu. Varoja tä·
18694: tyy mukaan Saarijärven reitti ja edelleen Lau- hän tarkoitukseen olisi jo olemassa. Samassa
18695: kaassa Rautalammin reitin alaosa. yhteydessä olisi mahdollista perusteellisesti sel-
18696: Jo rakennetun monisatakilometrisen väylän vittää myös eräiden muiden vesiteiden käyttö.
18697: Kuusankoskelta ja Lahdesta Pielavedelle kat- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
18698: kaisee noin 39 km pitkä kanavoimaton osuus nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18699: Keiteleen ja Päijänteen välillä. Vilkas reitti hoi- muksen,
18700: detaan tällä osuudella nyt rautatiekuljetuksin.
18701: Kanavahanke on ollut vireillä noin 25 vuotta ja että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
18702: viimeinen tutkimus kanavoinuin kannattavuu- menpiteisiin Keiteleen-Päijänteen ka-
18703: desta tehtiin muutama vuosi sitten. Tutkimuk- navan rakentamistyön suunnittelemi-
18704: sen mukaan kanava olisi kansantaloudellisesti seksi.
18705: kannattava, tosiasiassa kannattavin vesitieinves-
18706: tointi tällä hetkellä koko Suomessa.
18707: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
18708:
18709: Matti Jaatinen Sylvi Saimo
18710: Paavo Vesterinen Erkki Häkämies
18711: 478 1977 vp.
18712:
18713: Toivomusaloite n:o 431.
18714:
18715:
18716:
18717:
18718: P. Jokinen ym.: Määrärahasta maantien rakentamiseen valtatieltä
18719: n:o 15 Kääpälään Valkealassa.
18720:
18721:
18722: E d u s k u n n a 11 e.
18723:
18724: Kääpälän tien rakentaminen on tärkeä Val- täin mäkisten ja vaikeasti kunnossapidettävien
18725: kealan varuskunnan kannalta, koska varuskunta Haukjärven ja Aholan yksityisteiden kautta.
18726: on korpivaruskunta ja huolto tapahtuu yksin- Kääpälän tien rakentaminen tulee laadituo kus-
18727: omaan Kouvolan suunnasta. Tie toisi helpo- tannusarvion mukaan maksamaan n. 6,8 milj.
18728: tusta työ-, koulu- ja iltalomamatkakustannuk- markkaa.
18729: siin, sillä se lyhentäisi matkaa n. 6-7 kilo- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
18730: metriä. · Tien merkitys paikalliselle asujaimis- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18731: tolle on suuri ja varuskunnan laajetessa on tien muksen,
18732: rakentamisella merkitystä myös valtion kulje-
18733: tuskustannuksiin. Suoran tien puuttuminen vai- että hallitus ottaisi vuoden 1978 tulo-
18734: keuttaa myös kunnan tienpitoa, sillä Vekarajär- ja menoarvioesitykseen määrärahan
18735: ven varuskuntaan suuntautuva linja-autoliiken- maantien rakentamiseen valtatieltä n:o
18736: ne, n. 20 linja-autovuoroa päivässä, kulkee erit- 15 Kääpälään Valkealassa.
18737: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
18738:
18739: Pekka Jokinen Aili Vaittinen-Kuikka Mikko Kaarna
18740: Mauri Miettinen Eero Lattula Matti Hokkanen
18741: Erkki Häkämies Tapani Mörttinen Juhani Sipiläinen
18742: Anna-Liisa Linkola Mikko Pesälä Raino Westerholm
18743: Juhani Saukkonen Esko Härkönen
18744: 1977 vp. 479
18745:
18746: Toivomusaloite n:o 432.
18747:
18748:
18749:
18750:
18751: Juvela ym.: Euran-Kiukaisten-Harjavallan vrunhan tien saatta-
18752: misesta tehostetun kunnossapidon alaiseksi.
18753:
18754:
18755: Ed u s k u n n a 11 e.
18756:
18757: Eurasta Kiukaisiin ja Harjavaltaan johtava Harjavaltaan suuntautuvassa ·liikenteessä, olisi
18758: vanha tie on erittäin huonokuntoinen varsinkin ehdottoman välttämätöntä, että se pikaisesti
18759: valtatie 2:n ja Kiukaisten kirkonkylän välisellä saataisiin perusteellisen kunnostuksen alaiseksi.
18760: osuudella. Tie on noin 10-11 kilometrin mat- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
18761: kalla sorapäällysteinen ja määrättyiDä vuoden· kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18762: aikoina tiellä liikkuminen tuottaa suuria vai-
18763: keuksia. Kuitenkin tätä tiesuunt'aa käyttäa huo- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18764: mattava ihmismäärä, joka käy mm. töissä Har- Euran-Kiukaisten-Hariavallan vanhan
18765: javallassa. Lisäksi tiellä on linja-autoilla paikal- tien saattamiseksi pikaisesti tehostetun
18766: lisliikennettä. Kun tiellä on hyvin keskeinen kunnossapidon alaiseksi.
18767: merkitys sekä Kiukaisten kunnan sisäisessä että
18768: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1977.
18769:
18770: Aulis Juvela Kirsti Hollming
18771: 480 1977 vp.
18772:
18773: Toivomusaloite n:o 433.
18774:
18775:
18776:
18777:
18778: Järvenpää ym.: Satakunnan tie- ja vesirakennuspiirin perustami-
18779: sesta:
18780:
18781:
18782: Ed u s kun n a 11 e.
18783:
18784: Turun tie- ja vesirakennuspiiri on maamme on käynyt ilmi, että Satakunnan läänin perus-
18785: tie- ja vesirakennuspiireistä ylivoimaisesti suu- taminen siirtyy tuntemattomaan tulevaisuuteen,
18786: rin. Siellä on yleisiä teitä lähes 10 000 kilo- niin tie- ja vesirakennuspiirin perustaminen on
18787: metriä, toistatuhatta siltaa jne. Koko maamme noussut yhä ajankohtaisemmaksi tehtäväksi.
18788: moottoriajoneuvoista ja liikenteestä on piirin Asiaa kiirehtää vielä se, että Turun tie- ja vesi-
18789: alueella noin 16 prosenttia, mutta tiemäärä- rakennuspiirin .Porin korjaamon toiminta aio-
18790: rahojen osuus vain 8 % :n vaiheilla. On selvää, taan lopettaa. Lopettaminen ei ole perusteltua,
18791: että tiepiirin suuruus ja tiemäärärahojen vähäi- vaan täysin toimiva korjaamo palvelee koko
18792: syys on vaikeuttanut piirin asioiden hoitamista. Satakuntaa ja siihen tulee yhä paremmat mah-
18793: Asioiden hoitamista voitaisiin kehittää, jos Sata- dollisuudet, kun perustetaan Satakuntaan oma
18794: kuntaan kuuluvalle alueelle perustettaisiin uusi tie- ja vesirakennuspiiri.
18795: tie· ja vesirakennuspiiri. Eduskunta on jo ker- Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
18796: ran vuonna 1962 hyväksynyt toivomuksen Sata- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18797: kunnan tie- ja vesirakennuspiirin perustami-
18798: sesta, mutta käytännössä ei vieläkään ole päästy että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
18799: eduskunnan toivomusta toteuttamaan. menpiteisiin Satakunnan tie- ;a vesira-
18800: Kun nykyisen taloudellisen tilanteen aikana kennuspiirin perustamiseksi.
18801: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1977.
18802:
18803: Matti Järvenpää Irma Rosnell Saimi Ääri
18804: Toivo Jokiniemi Toivo T. Pohjala Aulis Juvela
18805: 1977 vp. 481
18806:
18807: Toivomusaloite n:o 434.
18808:
18809:
18810:
18811:
18812: Järvenpää ym.: Eritasoristeys- ja tien nelikaistamissuunnitelmien
18813: tarkistamisesta ja toteuttamisesta Porin-MäntyJuodon tiellä
18814: TikkuJan ja Ulasoorin välisellä alueella.
18815:
18816:
18817: E d u s kun n a 11 e.
18818:
18819: Potista Mäntyluoteon johtavalla tiellä lii- kaistaiseksi, toteuttamalla Karjarannan tiejärjes-
18820: kenne kasvaa jatkuvasti Porin satamien ja telyt sekä tarvittavat eritasoristeyks~t lopulli-
18821: Meri-Porin kasvun seurauksena. Uudet teolli- seen kuntoon Tikkulan-Ulasoorin alueella.
18822: suuslaitokset ja ennen kaikkea voimakas väes- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
18823: tön kasvu ovat johtaneet siihen, että liiken- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18824: nettä ei enää pystytä hoitamaan normaalisti,
18825: vaan liikenteen ruuhkautuminen on muodos- että hallitus ryhtyisi välittömästi toi-
18826: tunut jokapäiväiseksi ilmiöksi. TikkuJan erita- menpiteisiin eritasoristeys- ja tien neli-
18827: soristeyksen osittainen rakentaminen helpottaa kaistamissuunnitelmien tarkistamiseksi
18828: jonkin verran liikennemahdollisuuksia Vähärau- ja toteuttamiseksi Porin-Mäntytuodon
18829: man alueelle, mutta suunnitelman toteuttami- tiellä Tikkulan ja Ulasoorin välisellä
18830: nen kokonaisuudessaan olisi jatkettava rakenta- alueella.
18831: malla Potin-Mäntyluodon tien alkupää neli-
18832: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
18833:
18834: Matti Järvenpää Irma Rosnell
18835:
18836:
18837:
18838:
18839: 61 0877001791
18840: 482 1977 vp.
18841:
18842: Toivomusaloite n:o 435.
18843:
18844:
18845:
18846:
18847: Kaarna ym.: Vainikkalan maantien rakentamisesta välillä Vainik-
18848: kala-Kasukkala.
18849:
18850:
18851: E d u s k u n n a 11 e.
18852:
18853: Idänkaupan ja henkilöliikenteen jatkuvasti jo usean vuoden ajan tehostetun kunnossapidon
18854: lisäännyttyä on Vainikkalan raja-asemasta muo- alaisena, mitä ei ole kuitenkaan suoritettu näh-
18855: dostunut huomattava valtakunnallinen liikenne- tävästi siitä syystä, että tien peruskunto on
18856: keskus. Se on pakottanut mm. ratapihan suu- niin heikko, ettei se vastaa sen liikennetarvetta.
18857: reen laajentamiseen, jonka työt ovat parhaillaan Siksi olisikin välttämättä rakennettava uudel-
18858: käynnissä. leen tieosuus välillä Vainikkala-Kasukkala,
18859: Vainikkalan kautta ulkomaiseen tuontiin ja jossa se liittyy vanhaan Viipurin maantiehen,
18860: vientiin liittyvästä tavaraliikenteestä osa kulkee joka on kestopäällystetty välillä Kasukkala-
18861: maantiekuljetuksina raskaalla liikennekalustolla Lappeenranta.
18862: Vainikkalan-Haapaj ärven-Kasukkalan välistä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
18863: maantietä n:o 390 käyttäen. Tietä käyttävät nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18864: myöskin vuosittain useat ulkomaiset rekka- muksen,
18865: autot.
18866: V aidonrautateiden Vainikkalaan rakentamat että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18867: kontainernosturi ja terminaali ovat lisänneet Vainikkalan maantien rakentamiseksi
18868: huomattavasti sanotun tien käyttöä. Tie on ollut välillä V ainikkala-Kasukkala.
18869: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
18870:
18871: Mikko Kaarna Juhani Saukkonen Risto Tuominen
18872: Pekka Jokinen Paavo Tiilikainen Olli Helminen
18873: 1977 vp. 483
18874:
18875: Toivomusaloite n:o 436.
18876:
18877:
18878:
18879:
18880: Kaarna ym.: Vanhan Viipurin maantien rakentamisesta välillä
18881: Kasukkala-Nuijamaan rajanylityspaikka.
18882:
18883:
18884: E d u s k u n n a 11 e.
18885:
18886: Suomen ja Neuvostoliiton välillä tehdyn so- lisäksi huomattavan paljon lännestä ja pohjoi-
18887: pimuksen mukaan avattiin rajanylityspaikka sesta Nuijamaalle menevät ja sieltä tulevat
18888: Nuijamaalla. Tästä johtuen on moottoriajoneu- autot. Tie on kestopäällystetty 13 km:n mat-
18889: voliikenne Lappeenrannan ja Nuijamaan välillä kalta Lappeenrannan ja Kasukkalan kylän välillä
18890: kasvanut huomattavasti. Kasvava liikenne ·aset- ja palvelee siltä osin myöskin Vainikkalaan
18891: taa valtatie 6:n ja Nuijamaan rajanylityspaikan suuntautuvaa liikennettä. Tieosuus Kasukkalasta
18892: välillä oleville teille entisestään suurempia vaa- Nuijamaan rajanylityspaikalle, noin 12 km, on
18893: timuksia, jotta ne pystyisivät palvelemaan kas- peruskunnoltaan heikko, routiva, mäkinen ja
18894: vavan liikenteen tarpeita. Vuoden 1975 toisessa mutkainen. Lisääntynyt tien liikennetarve vaatii
18895: valtion lisämenoarviossa onkin jo varattu pieni sen pikaista korjaamista.
18896: määräraha Mälkiän-Nuijamaan välisen tien ra- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
18897: kentamista varten. Samoin vuoden 1976 tulo- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18898: ja menoarvioon on hallitus esittänyt varatta- muksen,
18899: vaksi 500 000 mk. Sensijaan vanhan Viipurin
18900: maantien korjaamiseksi ei ole ryhdytty mihin- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18901: kään toimenpiteisiin. Viipurin maantie liittyy vanhan Viipurin maantien rakentami-
18902: valtatie 6:een Lappeenrannan rautatieaseman seksi välillä Kasukkala-Nuijamaan ra-
18903: kohdalla ja sitä käyttävät paikallisen liikenteen janylityspaikka.
18904: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
18905:
18906: Mikko Kaarna Juhani Saukkonen Paavo Tiilikainen
18907: Pekka Jokinen Risto Tuominen Olli Helminen
18908: 484 1977 vp.
18909:
18910: Toivomusaloite n:o 437.
18911:
18912:
18913:
18914:
18915: Kauppi ym.: Määrärahasta Pietarsaaren satamaväylän syventämi-
18916: seen.
18917:
18918:
18919: E d u s k u n n a 11 e.
18920:
18921: Pietarsaaren kaupungin satamasta on kehit- gin satama nykyisellään voi tarjota. Tämän
18922: tynyt erityisesti puutavaran vientiin erikoistu- vientikuljetuksia edistävän ja nopeuttavan väy-
18923: nut vientisatama. Hiljattain valmistui uusi 160 län syventämistyöt olisi saatava käyntiin mah-
18924: m pitkä ns. "Roll on - roll off" -laituri ja dollisimman pian.
18925: samanaikaisesti syvennettiin satama-allasta huo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18926: mattavasti. Satamaväylä on kuitenkin vain 7,4 nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18927: m syvä, mikä vaikeuttaa huomattavasti suu- muksen,
18928: rempien alusten liikennöintiä. Suomen valtion että hallitus ottaisi vuoden 1978 tulo-
18929: tilaamat nk. Urho-luokan jäänmurtajat vaativat ja menoarvioesitykseen määrärahan Pie-
18930: myös syvempää purjehdusväylää kuin kaupun- tarsaaren satamaväylän syventämiseen.
18931: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
18932:
18933: Eeva Kauppi Antti Pohjonen P. Mäki-Hakola
18934: Saara Mikkola Pauli Räsänen Anna-Liisa Linkola
18935: Juuso Häikiö Antero Salmenkivi Paavo Vesterinen
18936: Juhani Orrenmaa Aili Vaittinen-Kuikka Kalevi Mattila
18937: Väinö Raudaskoski Juhani Tuomaala
18938: 1977 vp. 485
18939:
18940: Toivomusaloite n:o 438.
18941:
18942:
18943:
18944:
18945: Kauppi ym.: Määrärahasta Vaasan lentokentän terminaaliraken-
18946: nuksen laajentamiseen.
18947:
18948:
18949: Ed u s kun n a II e.
18950:
18951: Vaasan lentokentän kautta tapahtuva lento- hetkellä voidaan jo nähdä merkkejä siitä, että
18952: liikenne on entytsesti matkustajaliikenteen terminaalin kapasiteetin ja mahdollisuuksien
18953: osalta kasvanut erittäin voimakkaasti viime pienuus nykyoloja ajatellen on johtamassa sii-
18954: vuosina. On selviä ennusteita siitä, että sama hen, että lupaava kehitys kääntyykin päinvas-
18955: kehitys tulee jatkumaan tulevaisuudessakin. taiseksi.
18956: Tämä johtuu osaltaan muiden maiden lisään- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
18957: tyneestä kiinnostuksesta maatamme kohtaan nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18958: niin matkailun kuin esim. erilaisten kongres- muksen,
18959: sien ym. tilaisuuksien pitopaikkana kuin myös
18960: kotimaan liikenteen yleistymisestä. Lentoliiken- etä hallitus ottaisi vuoden 1978 tulo-
18961: teen lisääntyessä on Vaasan lentokentän termi- ja menoarvioesitykseen määrärahan V aa-
18962: naalirakennus käynyt auttamatta liian pieneksi san terminaalirakennuksen laajentami-
18963: ja uusia olosuhteita vastaamattomaksi. Tällä seksi.
18964: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
18965:
18966: Eeva Kauppi Pekka Jokinen J utta Zilliacus
18967: Juhani Orrenmaa P. Mäki-Hakola Juhani Tuomaala
18968: Antti Pohjonen Uljas Mäkelä Antero Salmenkivi
18969: Aili Vaittinen-Kuikka Anna-Liisa Linkola
18970: 486 1977 vp.
18971:
18972: Toivomusaloite n:o 439.
18973:
18974:
18975:
18976:
18977: Kauppi ym.: Valtatien n:o 3 rakentamisesta moottoritieksi vä-
18978: lillä Vaasan vanha satama-Laihian kirkonkylä.
18979:
18980:
18981: E d u s k u n n a 11 e.
18982:
18983: Liikenne valtatiellä n:o 3 Vaasan vanhasta Näillä perusteilla ehdotamme kunnioittaen
18984: satamasta aina Laihian kirkonkylään asti on eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18985: viime vuosina lisääntynyt jatkuvasti. Tieosuus
18986: ei enää vastaa valtatieluokituksen mukaisia vaa- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18987: timuksia. Sen parantaminen moottoritieksi on valtatien n:o 3 rakentamiseksi moottori-
18988: 'hyvinkin ajankohtainen asia. tieksi välillä Vaasan vanha satama-Lai-
18989: hian kirkonkylä.
18990: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
18991:
18992: Eeva Kauppi Antti Pohjonen Anna-Liisa Linkola
18993: Juuso Häikiö Aili Vaittinen-Kuikka Juhani Tuomaala
18994: Juhani Orrenmaa P. Mäki-Hakola Antero Salmenkivi
18995: 1977 vp. 487
18996:
18997: Toivomusaloite n:o 440.
18998:
18999:
19000:
19001:
19002: Kauppi ym.: Kaskisten radan kunnostamisesta.
19003:
19004:
19005: E d u s k u n n a 11 e.
19006:
19007: Valtionrautatiet lopettaa 49 paikallisvuoroa. Metsä-Botnian selluloosatehtaan vuosituotan-
19008: Lakkautetut junavuorot pyritään korvaamaan noksi on arvioitu 250 000 tonnia selluloosaa,
19009: bussein. Tällaiset otsikot viime päivien sano- joten raakapuun tarve on suuri. Sitä joudutaan
19010: malehdissä kuvastavat hyvin valtionrautateiden kuljettamaan monesta suunnasta ja myös
19011: ja junien osuutta tämän päivän henkilöliiken- autoilla, koska alueella on vain yksi VR:n
19012: teessä. Ja niitä pidetään luonnollisina. Mutta rata. Kunnostamalla tämä rata raakapuukulje-
19013: kun samanaikaisesti sanomalehdet kertovat, että tuksia kestävään kuntoon voitaisiin raakapuu
19014: puu aLkoi kulkea Kaskisten tehtaalle autoilla, kuljettaa yhdestä tärkeästä suunnasta rauta-
19015: niin se herättää jo ihmetystä. teitse. Muun hyödyn lisäksi valtionrautatiet
19016: Juuri toimintansa aloittaneen Metsä-Botnian saisi siten myös hyvitystä henkilö- ja paikallis-
19017: selluloosatehtaan suurimpia raaka-aineen - liikenteessä tapahtuneille menetyksille.
19018: raakapuun - hankinta-alueita on suoraan Kas- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
19019: kisista itään oleva metsäinen Etelä-Pohjanmaa, nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19020: jonne Kaskisista johtaa rautatie. Raakapuu täl- muksen,
19021: täkin alueelta joudutaan kuitenkin kuljettamaan
19022: tehtaalle autoilla, koska Kaskisten rata ei ny- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19023: kyisessä kunnossaan kestä raskaita kuljetuksia. Kaskisten radan kunnostamiseksi.
19024: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
19025:
19026: Eeva Kauppi Juhani Tuomaala
19027: Saara Mikkola Aili Vaittinen-Kuikka
19028: Elly Sigfrids Uljas Mäkelä
19029: Juhani Orrenmaa Anna-Liisa Linkola
19030: Antti Pohjonen Paavo Vesterinen
19031: Pauli Räsänen Kalevi Mattila
19032: Antero Salmenkivi Väinö Raudaskoski
19033: 488 1977 vp.
19034:
19035: Toivomusaloite n:o 441.
19036:
19037:
19038:
19039:
19040: Knuuttila ym.: Postinjakelun tavasta omakoti- ja rivitaloalueilla.
19041:
19042:
19043: E d u s ku n n a 11 e.
19044:
19045: Viitaten muun muassa niihin perusteluihin, Yllä mainittuun viitaten ehdotamme kun-
19046: jotka tulivat eduskunnassa esille käsiteltäessä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19047: vuoden 1977 tulo- ja menoarvion liikennemi- muksen,
19048: nisteriön pääluokkaa, sekä parlamentaarisen lii-
19049: kennekomitean mietintöihin sisältyvään aineis- että hallitus antaisi posti- ;a lennä-
19050: toon on katsottava, että postin palvelutason tinhallitukselle ohieen hyväksyä oma-
19051: alentamista ei ole suoritettava siirtymällä oma- koti- ;a rivitaloalueilla luukkuunkannon
19052: koti- ja rivitaloalueilla nykyisin tapahtuvasta noudatettavaksi kantotavaksi asukkaan
19053: luukkuunkannosta laatikkoonkantoon, kuten niin halutessa.
19054: nyt suunnitellaan tehtäväksi.
19055: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1977.
19056:
19057: Sakari Knuuttila Pekka Jokinen
19058: Pauli Puhakka Anneli Kivitie
19059: Impi Muroma Olli Helminen
19060: Kalevi Kivistö
19061: 1977 vp. 489
19062:
19063: Toivomusaloite n:o 442.
19064:
19065:
19066:
19067:
19068: Knuuttila ym.: Valtionrautateiden paikallisliikenteen supistamisen
19069: keskeyttämisestä.
19070:
19071:
19072: E d u s k u n n a 11 e.
19073:
19074: Julkisuuteen saatettujen tietojen mukaan Edellä mainittuun viitaten ehdotamme edus-
19075: suunnitellaan jälleen laajassa mitassa valtion- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19076: rautateiden paikallisliikenteen supistuksia. Näin
19077: on tapahtumassa siitä huolimatta, että edus- että hallitus keskeyttäisi valtionrauta-
19078: kunta on v. 1972 hyväksynyt toivomuksen su- teiden paikallisliikenteen supistamistoi-
19079: pistusten pysäyttämisestä toistaiseksi ja halun- menpiteet ja saattaisi tehtyjen selvitys-
19080: nut myöhemmin määritellä, missä määrin pai- ten pohjalta eduskunnan käsiteltäväksi
19081: kallisluontoista liikennettä on säilytettävä ja paikallisliikenteen hoitosuunnitelmat ja
19082: kehitettävä muun muassa uudistamalla liiken- paikallisliikenteen hoidon kannalta vält-
19083: teen hoitamiseksi tarvittavaa kalustoa. Vaidon- tämättömät kaluston uudistamissuunni-
19084: rautateiden paikallisliikenteen kehittämistoimi- telmat ottaen huomioon muun muassa
19085: kunta on senjälkeen selvittänyt asiaa ja pääty- parlamentaarisen liikennekomitean kan-
19086: nyt yleisesti ottaen supistuksia vastustaviin nanotot.
19087: kannanottoihin. Näitä selvityksiä ei ole saatettu
19088: eduskunnan käsiteltäväksi eduskunnan toivo-
19089: muksesta huolimatta.
19090: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1977.
19091:
19092: Sakari Knuuttila Olli Helminen
19093: Paavo Vesterinen Sylvi Saimo
19094: Jouko Tuovinen Juhani Surakka
19095: Kalevi Kivistö
19096:
19097:
19098:
19099:
19100: 62 0877001791
19101: 490 1977 vp.
19102:
19103: Toivomusaloite n:o 44.3.
19104:
19105:
19106:
19107:
19108: Kortesalmi ym.: Pohjanmaan rannikkoradan sähköistämisestä
19109: Ouluun saakka.
19110:
19111:
19112: E d u s k u n n a 11 e.
19113:
19114: Pohjois-Suomen liikenneolot tarvitsevat te- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19115: hostamista kehittyvän elinkeinoelämän tarpeita nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19116: varten ja erityisesti myös siksi, että Suomi on muksen,
19117: pitkä pohjois-etelä -suunnassa ja välimatkat
19118: siten maan pohjoisen ja eteläisen osan välillä että hallitus kiireesti ryhtyisi toimiin
19119: huomattavat. Tästä syystä ja myös työllisyys- Pohianmaan rannikkoradan sähköistämi-
19120: näkökohtien vuoksi on tärkeätä ryhtyä mahdol- sen ;atkamiseen Ouluun saakka.
19121: lisimman pian toteuttamaan Pohjanmaan radan
19122: sähköistämistä aina Ouluun saakka.
19123: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1977.
19124:
19125: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
19126: 1977 vp. 491
19127:
19128: Toivomusaloite n:o 444.
19129:
19130:
19131:
19132:
19133: Kortesalmi ym.: Tuomiojan-Raahen rataosuuden sähköistämi-
19134: sestä.
19135:
19136:
19137: E d u s k u n n a 11 e.
19138:
19139: Samassa yhteydessä kuin sähköistetään Poh- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19140: janmaan rannikkorata Ouluun asti ei tulisi si- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19141: vuuttaa pistorataa Tuomiajalta Raaheen. Tämän muksen,
19142: rataosan sähköistäminen samaan aikaan päära-
19143: dan kanssa on luonnollisesti edullisempaa kuin että hallitus kiireesti ryhtyisi toimiin
19144: työn lykkääminen ohi pääradan sähköistämis- Tuomiojan-Raahen rataosuuden säh-
19145: vaiheen. Näin myös kehittyvä Raahe väestökes- köistämiseen samassa yhteydessä kuin
19146: kittymineen sekä laajoine kotimarkkina- ja Pohjanmaan rannikkorata sähköistetään
19147: vientiteollisuuksineen pääsisi heti ja nopeasti Ouluun.
19148: uudistuvan ja tehostuvan rataliikenneverkon
19149: yhteyteen.
19150: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1977.
19151:
19152: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
19153: 492 1977 vp.
19154:
19155: Toivomusaloite n:o 445.
19156:
19157:
19158:
19159:
19160: Kortesalmi ym.: Taksikonekentän ja varalaskupaikan rakentami-
19161: sesta Pudasjärvelle.
19162:
19163:
19164: E d u s k u n n a 11 e.
19165:
19166: Liikenneolojen kehittyessä ja ajan vaatimus- jonkinlaiseen yhteyteen maamme muun lento-
19167: ten kasvaessa myös Pohjois-Suomen lentolii- kenttäverkoston kanssa. Siksi mm. Pohjois-
19168: kenne tarvitsee kehittämistä, sillä juuri täällä Pohjanmaan seutukaavaliitto kannattaa taksiko-
19169: etäisyydet ovat kaikkein pisimmät ja niiden nekentän ja varalaskupaikan rakentamista Pu-
19170: voittamiseksi olisi ponnisteltava. Yksi pitkien dasjärvelle.
19171: etäisyyksien alue Pohjois-Suomessa on Koillis- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19172: Pohjanmaa. Lentoliikenne on kyllä aloitettu nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19173: säännöllisenä jo vuonna 1972 Oulun ja Kuu- muksen,
19174: samon välillä, mutta tämä matka on pitkä ja
19175: välillä ovat sellaiset väestötaajamat kuin Pudas- että hallitus ryhtyisi kiireesti toimiin
19176: järven ja Taivalkosken kirkonkylät. Tässä vai- taksikonekentän ja varalaskupaikan ra-
19177: heessa olisi ennen kaikkea Pudasjärvi saatava kentamiseksi Pudasjärvelle.
19178: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1977.
19179:
19180: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
19181: 1977 rd. 493
19182:
19183: Hemställningsmotion nr 446.
19184:
19185:
19186:
19187:
19188: Lillqvist m. fl.: Om statsjärnvägarnas övertagande av den ersät-
19189: tande busstrafiken bl.a. på sträckan Bennäs-Jakobstad.
19190:
19191:
19192: T i 11 R i k s d a g en.
19193:
19194: I medlet på 1950-talet övergick Statsjärn- lan tåg- och hussbiljetter, skulle läget ännu i
19195: vägarna på vissa bansträckor för persontrafi- dag vara detsamma.
19196: kens vidkommande från järnvägs- tili busstrans- Det är märkligt, att persontrafiken på denna
19197: porter emedan den var mindre förlustbringande. cirka 11 km långa sträcka ej får ge förlust när
19198: Detta skedde vanligen först efter underhand- Statsjärnvägarnas verksamhet och i synnerhet
19199: lingar med myndigheterna på herörda orter. passagerartrafiken i övrigt gör det.
19200: Statsjärnvägarnas representanter försäkrade vid Behovet för den ersättande trafiken är myc-
19201: underhandlingarna att de kommer att se tili, ket stort eftersom den betjänar drygt 30 000
19202: att busstrafiken löper klanderfritt samt att personer. Områdets industrialiseringsgrad är
19203: passagerarna på järnvägen endast hehöver lösa också hög, vilket ytterligare ökar behovet av
19204: järnvägsbiljett för att komma fram tili hestäm- god trafikservice. Statsjärnvägarna skall för-
19205: melseorten. stås se tili lönsamheten men det får ej ske på
19206: På bansträckan Bennäs-Jakobstad skedde hekostnad av förefintlig och behövlig kollek-
19207: övergången från järnvägs- tili busstrafik den 3 tivtrafik. Många utredningar ger bevis för, att
19208: juni 1956. Statsjärnvägarnas egna hussar trafi- ur nationalekonomisk synpunkt är kollektiv-
19209: kerade linjen tili den 1 september 1966. Från trafiken den överlägset förmånligaste för sam-
19210: nämnda datum övertogs den ersättande trans- hället.
19211: porten av passagerarna av en privat bussfirma Som redan nämndes, upprätthålles den ersät-
19212: enligt avtal med Statsjärnvägarna. tande persontrafiken mellan Bennäs och Jakob-
19213: Trafiken löpte tilifredsställande och enligt stad med kommunalt stöd, vars storlek för när-
19214: överenskommelsen för den ersättande trafiken varande är drygt 30 000 mark per år.
19215: allt tili början av år 1976 när Statsjärnvägarna Hänvisande tili ovanstående motiveringar
19216: uppsade avtalet med bussfirman. Motiveringen föreslår undertecknade vördsamt, att riksdagen
19217: var den, att trafiken är förlustbringande. ville besluta hemställa,
19218: Från nämnda tidpunkt fanns det alltså inte
19219: möjlighet att komma från Bennäs och tili Ja- att regeringen skyndsamt måtte vid-
19220: kobstad eller tvärtom med järnvägsbiljett, vil- taga åtgärder /ör Statsiärnvägarnas över-
19221: ket Statsjärnvägarna garanterat vid övergången tagande av den ersättande bussirafiken
19222: tili busstransport. Utan staden Jakobstads in- på sträckan Bennäs-]akobstad m.fl.
19223: gripande och ersättande av prisskillnaden mel- liknande iärnvägslinier.
19224: Helsingfors den 10 fehruari 1977.
19225:
19226: Bror Lillqvist Sinikka Luja-Vepsä
19227: Jacob Söderman Mauno Forsman
19228: Ralf Friberg Ulf Sundqvist
19229: Antti Pohjonen Reino Breilin
19230: 494 1977 vp.
19231:
19232: Toivomusaloite n:o 446. Suomennos.
19233:
19234:
19235:
19236:
19237: Lillqvist ym.: Korvaavan bussiliikenteen ottamisesta valtionrauta-
19238: teiden haltuun mm. Pännäisten ja Pietarsaaren välillä.
19239:
19240:
19241: E d u s k u n n a 11 e.
19242:
19243: Valtionrautatiet siirtyi 1950-luvun puolivä- mista asiaan ja ilman juna- ja linja-autolipun
19244: lissä eräillä rataosuuksilla henkilöliikenteen hintaeron korvaamista olisi tilanne vielä tällä-
19245: osalta rautatiekuljetuksista linja-autokuljetuk- kin hetkellä sama.
19246: siin, koska se tuotti vähemmän tappiota. Tämä On kummallista, että henkilöliikenne tällä
19247: tapahtui tavallisesti vasta sen jälkeen kun oli n. 11 km:n pituisella matkalla ei saa tuottaa
19248: neuvoteltu asianomaisten paikkakuntien viran- tappiota kun valtionrautateiden toiminta ja
19249: omaisten kanssa. Valtionrautateiden edustajat erityisesti sen henkilöliikenne on tappiollista.
19250: vakuuttivat neuvotteluissa huolehtivaosa siitä, Korvaavan liikenteen tarve on hyvin suuri,
19251: että linja-autoliikenne sujuu moitteettomasti koska se palvelee yli 30 000 henkilöä. Alueen
19252: sekä että rautatiematkailijoiden tarvitsee vain teollistumisaste on myös varsin korkea, mikä
19253: lunastaa rautatielippu päästäkseen perille mää- vielä lisää liikennepalvelujen tarvetta. Valtion-
19254: räpaikkakunnalleen. rautateiden tulee luonnollisesti ottaa kannatta-
19255: Pännäisten-Pietarsaaren rataosalla siirtymi- vuus huomioon, mutta siitä ei saa olla seurauk-
19256: nen rautatieliikenteestä linja-autoliikenteeseen sena jo olevan ja tarpeellisen joukkoliikenteen
19257: tapahtui 3 päivänä kesäkuuta 1956. Valtion- huononeminen. Monet selvitykset osoittavat,
19258: rautateiden omat linja-autot liikennöivät tällä että kansantaloudelliselta kannalta katsottuna
19259: linjalla 1 päivään syyskuuta 1966. Mainitusta joukkoliikenne on yhteiskunnalle ylivoimaisesti
19260: päivästä lähtien yksityinen linja-autoyhtiö otti edullisin.
19261: matkustajien korvaavan kuljetuksen tehtäväk- Tällä hetkellä ylläpidetään, kuten edellä jo
19262: seen valtionrautateiden kanssa tehdyn sopimuk- mainittiin, korvaavaa Pännäisten ja Pietarsaa-
19263: sen mukaisesti. ren välistä liikennettä kunnallisella tuella, jonka
19264: Liikenne on sujunut korvaavan liikenteen suuruus nykyisin on runsaasti 30 000 markkaa
19265: osalta tyydyttävästi ja sopimuksen mukaisesti vuodessa.
19266: aina vuoden 197 6 alkuun saakka, jolloin val- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19267: tionrautatiet sanoi irti sopimuksen linja-auto- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19268: yhtiön kanssa. Perusteluna oli, että liikenne oli muksen,
19269: tappiollista.
19270: · Mainitun ajankohdan jälkeen ei siis ole ollut että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
19271: mahdollista kulkea Pännäisistä Pietarsaareen tai menpiteisiin korvaavan linja-autoliiken-
19272: päinvastoin rautatielipulla, kuten valtionrauta- teen siirtämiseksi valtionrautateille Pän-
19273: tiet oli taannut siirryttäessä linja-autokuljetuk- näisten-Pietarsaaren rataosalla ja muil-
19274: seen. Ilman Pietarsaaren kaupungin puuttu- la samanlaisilla rautatielinjoilla.
19275: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
19276:
19277: Bror Lillqvist Sinikka Luja~Vepsä
19278: Jacob Söderman Mauno Forsman
19279: Ralf Friberg Ulf Sundqvist
19280: Antti Pohjonen Reino Breilin
19281: 1977 vp. 495
19282:
19283: Toivomusaloite n:o 447.
19284:
19285:
19286:
19287:
19288: Luttinen ym.: Etelä-Suomen postipiirin ja puhelinpiirin piirikont-
19289: torien toiminnan aloittamisesta.
19290:
19291:
19292: E d u s k u n n a 11 e.
19293:
19294: Posti- ja lennätinhallituksen tavoitteena on Tilakysymykset eivät myöskään aseta esteitä
19295: jakaa nykyinen Helsingin postipiiri ja Helsingin organisaatioiden toiminnan käynnistämiselle.
19296: puhelinpiiri kahdeksi piiriksi. Paitsi, että posti- ja lennätinlaitoksella on
19297: Lahden kaupunginhallitus on esittänyt, että itselläänkin omistuksessaan tiloja, joita uudel-
19298: uusien puhelin- ja postipiirien piirikonttorien leen järjestämällä ja laajentamalla saataisiin
19299: sijaintipaikkakunnaksi määrättäisiin Lahden aikaan käyttökelpoisia ratkaisuja. Kaupungin
19300: kaupunki. Kaupunki on neuvotellut asiasta lii- keskustaan rakennetaan tällä hetkellä ja lähi-
19301: kenneministeriön ja posti- ja lennätinhallituksen vuosien aikana useita liikerakennuksia. Kau-
19302: edustajien kanssa. pungilla on näihin tilavarauksia, joiden puitteis-
19303: Lahden kaupungilla on varsin hyvät edelly- sa on mahdollista varata postipiirin ja puhelin-
19304: tykset sijaintinsa, väestömääränsä, palveluidensa piirin piirikonttorien tarvitsemat tilat yhteensä
19305: ja liikenneyhteyksiensä puolesta toimia uusien n. 100 henkilön tilantarvetta varten.
19306: piirikonttorien sijaintipaikkakuntana. - Posti- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19307: ja puhelinpiirien piirikonttorien tarvitsemaa nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19308: koulutettua henkilökuntaa on tyydyttävästi saa- muksen,
19309: tavilla Lahden seudulta.
19310: Kaupungin asuntotilanne on tyydyttävä ja että valmisteluja Etelä-Suomen posti-
19311: ennen kaikkea kaupungin suunnitteluvalmius, piirin ja puhelinpiirin perustamiseksi
19312: mikä valtakunnallisestikin on todettu hyväksi, jatketaan niin, että piirikonUorien toi-
19313: osaltaan luo edellytykset uuden hallintoyksikön minta voisi käytinistyä Lahdessa vuon-
19314: joustavan sijoittamisen valmisteluun. na 1978.
19315: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
19316:
19317: Matti Luttinen Salme Myyryläinen Helge Talvitie
19318: 496 1977 vp.
19319:
19320: Toivomusaloite n:o 448.
19321:
19322:
19323:
19324:
19325: Miettinen ym.: Louhen-Makkolan maantien perusparantami-
19326: sesta.
19327:
19328:
19329: E d u s k u n n a 11 e.
19330:
19331: Silvolan-Louhen-Makkolan maantie pa- Edellä mainituista syistä ja ottaen huomioon
19332: rannettiin 1960-luvulla välillä Silvola-Louhi, myös vireillä olevan tärkeän kuntauudistuksen
19333: mutta loppuosa tiestä välillä Louhi-Makkola, ja sen toteuttamiselle tärkeät ja hyvät liikenne-
19334: pituudeltaan noin 6 kilometriä, jäi tällöin pa- yhteydet on varsin perusteltua, että Louhen-
19335: rantamatta. Tie on kapea, mutkainen ja sora- Makkolan maantien perusparannustyö saataisiin
19336: päällysteinen ja se kärsii jokavuotisesta keliri- suoritetuksi mitä pikimmiten. Jatkuvasti heik-
19337: kosta. Tiellä on varsin suuri liikenteellinen kenevä työllisyystilanne Kerimäen kunnassa
19338: merkitys mm. kalkin kuljettamisessa Ruskealan omalta osaltaan kiirehtii hankkeen toteutta-
19339: Marmori Oy:n kalkkitehtaalta Varkauden suun- mista.
19340: taan. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19341: Tie on tarpeellinen myös Enonkosken kun- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19342: nan länsilaidalta Kerimäelle Suuntautuvalle lii- muksen,
19343: kenteelle. Tiellä on myös varsin suuri merkitys
19344: koululaiskuljetuksille kunnan länsiosista. että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
19345: Kunnan asukkaiden viihtyvyys riippuu hyvin piteisiin Louhen-Makkolan maantien
19346: tärkeältä osilta palvelujen saavutettavuudesta ja perusparannustyön suorittamiseksi.
19347: hyvät tieyhteydet ovat saavutettavuuden tär-
19348: kein edellytys.
19349: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
19350:
19351: Mauri Miettinen Pekka Jokinen
19352: 1977 vp. 497
19353:
19354: Toivomusaloite n:o 449.
19355:
19356:
19357:
19358:
19359: Miettinen ym.: Heinolan-Lahden rataosuuden perusparantami-
19360: sesta.
19361:
19362:
19363: Ed u s kun n a 11 e.
19364:
19365: Heinolan-Lahden rataosuuden perusparanta- lisen tilanteen johdosta saattavat perusparan-
19366: minen ja kiskotuksen uusiminen raskaammaksi nustöiden loppuunsaattaminen sekä kiskotuksen
19367: on erittäin tärkeä Heinolan talousalueen vien- vahvistaminen siirtyä huomattavastikin.
19368: nin ja myös raaka-aineiden tuonnin kannalta. Koska kaikki asiaperusteet puoltavat hank-
19369: Nykyinen ns. 30 kilon kiskotus estää ja hidas- keen nopeaa loppuunsuorittamista ja koska työl-
19370: taa tavarakuljetuksia sekä aiheuttaa huomatta- lisyystilanne Heinolan seudulla on jatkuvasti
19371: via lisäkustannuksia Lahdessa tapahtuvan uudel- heikkenemässä, ehdotamme kunnioittaen edus-
19372: leen lastauksen johdosta. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19373: Ongelma on tiedostettu valtiovallan taholla,
19374: sillä rataosuudelle Heinola-Lahti-Loviisa on että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi-
19375: valtion KTS:ssä varauduttu suorittamaan tar- menpiteisiin Heinolan-Lahden rata-
19376: vittavat korjaustoimenpiteet. Käytännössä työt osuuden perusparannustöiden ja kisko-
19377: on jo tehty rataosuudella Loviisa-Lahti. Myös tuksen vahvistamistöiden suorittami-
19378: rataosuudella Heinola-Lahti on petosparannus- seksi vahvistettujen suunnitelmien mu-
19379: töitä suoritettu. Kuitenkin on valtiovallan ta- kaisesti.
19380: holta annettu ymmärtää, että valtion taloudel-
19381: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
19382:
19383: Mauri Miettinen Pekka Jokinen · Erkki Liikanen
19384:
19385:
19386:
19387:
19388: 63 0877001791
19389: 498 1977 vp.
19390:
19391: Toivomusaloite n:o 450.
19392:
19393:
19394:
19395:
19396: Mikkola ym.: Liikenneopiston perustamisesta Hämeenlinnaan.
19397:
19398:
19399: E d u s kun n a 11 e.
19400:
19401: Tieliikennealan ammattien koulutustoimikun- nytkin opettajia autoalaa varten, joten sisällölli-
19402: nan (komiteanmietintö 22/1975) tehtävänä oli sesti ja välineistöltäänkin opettajaopisto ja lii-
19403: mm. selvittää liikenneoppilaitoksen perustamis- kenneopisto niveltyisivät hyvin yhteen. Opetta-
19404: tarve. Toimikunta on esittänyt perustettavaksi jaopistossa olisi jo valmius aloittaa liikenneopis-
19405: valtion liikenneopiston, jonka yhteydessä toi- tokokeilut. Opettajaopiston lisäksi Hämeenlin-
19406: misi harjoittelukoulu ja joka olisi kiinteässä nassa on monipuolista ammatillista koulutusta,
19407: yhteistyössä ammatillisen opettajakoulutuksen esim. teknillinen koulu ja laajeneva ammatti-
19408: kanssa. Liikenneopisto huolehtisi liikenneopet- kurssikeskus. Hämeenlinnassa on myös Ahve-
19409: tajien koulutuksesta, ammattiautonkuljettajien niston moottorirata, joka ilmeisesti täyttäisi
19410: ja erikoisajoneuvon kuljettajien koulutuksesta, liikenneopiston harjoitusradalle asetettavat vaa-
19411: liikenneopetuksen ohjauksesta ja kehittämisestä, timukset ja jollaista tuskin nykyisessä taloudel-
19412: alan tutkimustoiminnasta sekä kurssitoiminnas- lisessa tilanteessa kannattaisi perostettavaa opis-
19413: ta, jota järjestettäisiin esim. poliisialan henkilös- toa varten rakentaa. Hämeenlinnan sijainti kol-
19414: tölle, opetusalan henkilöstölle, katsastusmiehis- men yliopisto- ja korkeakoulukaupungin väli-
19415: tölle, eri järjestöjen piirissä toimiville koulutta- maastossa varmistaisi tarvittavien tutkijavoi-
19416: jille jne. mien saannin. Nimenomaan yhteistyö Tampe-
19417: Valtion liikenneopiston perustamiseen ovat reen yliopiston ja Tampereen teknillisen korkea-
19418: sekä koulu- ja liikennealan johtavat virkamiehet koulun kanssa olisi hyvien yhteyksien vuoksi ja
19419: että työmarkkinajärjestöt suhtautuneet myön- jo saatujen kokemusten perusteella helppo jär-
19420: teisesti. jestää. Tampereen yliopiston alaisena toimii Hä-
19421: Toimikunta ei ole mietinnössään ottanut kan- meenlinnassa opettajienvalmistuslaitos harjoit-
19422: taa liikenneopiston sijoituskysymykseen. Monet telukouluineen.
19423: seikat puoltavat opiston sijoituspaikaksi Hä- Hämeenlinnan kaupunki on valmis tulemaan
19424: meenlinnan kaupunkia, jossa on jo valmius mo- mukaan mahdollisen liikenneopiston perustami-
19425: niin opiston tarvitsemiin palveluihin ja jossa seen maa-alue- ja rakennusinvestointien osalta.
19426: näin ollen ei tarvittaisi uusia taloudellisia inves- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19427: tointeja. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19428: Hämeenlinnassa sijaitsee Ammattikoulujen muksen,
19429: opettajaopisto harjoituskouluineen, jonka toi-
19430: minnan puitteisiin liikenneopisto luonnostaan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19431: soveltuisi. Ammattikoulujen opettajaopiston valtion liikenneopiston perustamiseksi
19432: opettajavoima ja asiantuntemus olisi käytettä- Hämeenlinnaan.
19433: vissä hyväksi. Opettajaopistossa koulutetaan
19434: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1977.
19435:
19436: Saara Mikkola Helge Siren Hannu Tenhiälä
19437: Tapani Mörttinen Ulla Järvilehto Timo Mäki
19438: Lyyli Aalto Lasse Äikäs Eino Grönholm
19439: 1977 vp. 499
19440:
19441: Toivomusaloite n:o 451.
19442:
19443:
19444:
19445:
19446: J. Mäkelä ym.: Määrärahoista vapaaehtoisen tiepalvelutoiminnan
19447: polttoaine- ja varustehankintamenoihin.
19448:
19449:
19450: E d u s k u n n a 11 e.
19451:
19452: Maamme pitkien etäisyyksien sekä kelien ja milla, ensiapulaitteilla ja -tarvikkeilla, tulensam-
19453: säiden voimakkaista, usein hyvin yhtäkkisistä muttajilla, pelastussaksilla, varoitusvilkuilla,
19454: muutoksista johtuen liikennöintiolosuhteemme avustettavien yleisimmin tarvitsemien varaosien
19455: ovat suurimman osan vuotta sangen vaikeat. varastoilla jne. Niiden puuttuessa tiepalvelu-
19456: Moottoriajoneuvojen kuljettajat joutuvat mo- yksiköt pystyvät vain osaan siitä tehosta, mi-
19457: nasti pulaan liikenneväylillä kaukana avunsaan- hin ne hyvin varustettuina yltäisivät. Tämä
19458: tipisteistä. Avun tuovat usein liikenneväylillä koetaan kipeästi erityisesti vakavissa liikenne-
19459: partioivat tiepalveluautot, joiden toiminta pe- onnettomuustapauksissa, joissa vaikeasti louk-
19460: rustuu täysin vapaaehtoisuuteen. Auttamistehtä- kaantuneille olisi kiireisesti saatava tehokasta
19461: vät vaativat usein niihin käytetyn ajan lisäksi apua.
19462: tiepalveluyksiköiltä myös tuntuvia taloudellisia Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
19463: uhrauksia, joita avustettavien pienet korvaukset nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19464: ja tiepalvelun tukiorganisaatiot Autoliitto r.y., muksen,
19465: Rahtarit r.y. ja Suomen Tiepalvelumiehet r.y.
19466: eivät rajoitettuine taloudellisine mahdollisuuksi- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
19467: neen pysty korvaamaan. Tämän suurta yleistä tyksen määrärahojen osoittamisesta lii-
19468: merkitystä omaavan vapaaehtoisen toiminnan kennevakuutusmaksuista saatavista va-
19469: piirissä koetaan vaikeuksia erityisesti partioin- roista tiepalvelutoiminnan polttoaine- ja
19470: nin runsaasti vaatiman polttoaineen ja toimin- varustehankintoihin, ottaen huomioon
19471: nalle tärkeän varustuksen hankinnassa. Kuiten- että ne hyvin täyttävät liikennevakuu-
19472: kin olisi liikenneturvallisuuden kannalta vält- tuslain 18 §:n 1 momentin mukaisen
19473: tämätöntä, että tiepalveluyksiköt voitaisiin no- vaatimuksen kohteesta, jolla on yleistä
19474: pean ja tehokkaan toiminnan varmistamiseksi merkitystä liikenneturvallisuuden edistä-
19475: varustaa esim. lyhytaaltoradio- ja autopuheli- miselle.
19476: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
19477:
19478: Jouko Mäkelä Pirkko Työläjärvi Sinikka Luja-Vepsä
19479: Meeri Kalavainen Peter Muurman Kaarina Suonio
19480: Sven-Erik Järvinen Bror Lillqvist Antti Pohjonen
19481: Arvo Ahonen Reino Breilin Eino Grönholm
19482: Jouko Tuovinen Väinö Turunen Matti Puhakka
19483: Aimo Ajo Veikko Pajunen Olli Helminen
19484: Matti Luttinen
19485: 500 1977 vp.
19486:
19487: Toivomusaloite n:o 452.
19488:
19489:
19490:
19491:
19492: T. Nieminen ym.: Linja-autojen ovien turvalaitteiden tarkistami-
19493: sesta.
19494:
19495:
19496: E d u s k u n n a 11 e.
19497:
19498: Tieliikennelain 4 § :n mukaan tieliikenteessä netta muuttaa siten, että kaikkiin linja-autoihin
19499: käytettävän ajoneuvon on oltava mm. kunnol- asennettaisiin sellaiset laitteet, jotka ilmaisevat
19500: taan ja varusteiltaan sellainen, että sillä voidaan kuljettajalle oven tai ovien olevan auki.
19501: turvallisesti liikkua ja se muutenkin soveltuu Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
19502: tieliikenteeseen. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19503: Jaukkoliikenteessä käytettävissä linja-autois-
19504: sa on sattunut useita onnettomuuksia ja vaara- että hallitus ryhtyisi sellaisiin lain-
19505: tilanteita erityisesti lapsen tai vanhuksen jää- säädännöllisiin toimenpiteisiin, joiden
19506: dessä linja-auton sulkeutuvan taka- tai keski- nojalla jokaiseen linja-autoon olisi asen-
19507: oven väliin. nettava sellaiset tekniset varoituslaitteet,
19508: Matkustajien kaikkinaisen turvallisuuden pa- jotka ilmaisevat kuljettajalle oven tai
19509: rantamiseksi linja-autoissa tulisi näiden raken- ovien olevan auki.
19510: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
19511:
19512: Terhi Nieminen Juhani Orrenmaa
19513: Kerttu Hemmi Anneli Kivitie
19514: 1977 vp. 501
19515:
19516: Toivomusaloite n:o 453.
19517:
19518:
19519:
19520:
19521: Pajunen ym.: Ratatutkimuksen suorittamisesta Martinlaakson ra-
19522: d:;m jatkamiseksi Nurmijärvelle.
19523:
19524:
19525: E d u s k u n n a 11 e.
19526:
19527: Valtateiden 2 ja 3 välisen sektorin joukko- hoidossa paras vaihtoehto pitkällä tähtäimellä
19528: liikenneongelmien ratkaisemiseksi Helsingissä ja Martinlaakson radan jatkaminen Nurmijärvelle.
19529: Vantaalla on toteutettu valtatie 3:n eli Hä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19530: meenlinnan tien levennys ja rakennettu Martin- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19531: laakson rata. Liikennemäärien edelleen kas- muksen,
19532: vaessa ei joukkoliikenneongelmaa pystytä lisä-
19533: kaistoja rakentamalla ratkaisemaan, sillä tällöin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
19534: pullonkaula muodostuisi viimeistään kantakau- jotta Martinlaakson radan jatkamisesta
19535: pungin rajalle. Huomioonottaen Martinlaakson Nurmijärvelle suoritettaisiin ratatutki-
19536: radan saavuttaman suosion korkealuokkaisena mus taloudellisine selvityksineen ja että
19537: joukkoliikenneratkaisuna on Vantaan pohjois- tarkoitukseen varattaisiin 300 000 mk:n
19538: osien ja Nurmijärven suunnan joukkoliikenteen määräraha.
19539: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
19540:
19541: Veikko Pajunen Sven-Erik Järvinen
19542: 502 1977 vp.
19543:
19544: Toivomusaloite n:o 454.
19545:
19546:
19547:
19548:
19549: Perho ym.: Turun-Toijalan radan sähköistämisestä.
19550:
19551:
19552: E d u s k u n n a 11 e.
19553:
19554: Sen jälkeen kun Espoon-Lohjan-Salon rella sijaitsevien paikkakuntien asukkaille liiken-
19555: rautatien, ns. Elsa-radan, toteuttaminen on ly- neyhteyksien nopeutuessa ja parantuessa tilai-
19556: kätty kauas tulevaisuuteen ja Uudenkaupungin suus työssäkäyntiin Turussa tarvitsematta muut-
19557: -Rauman ratayhteyden aikaansaaminen näyttää taa sinne asumaan, mikä yleensä merkitsee asu-
19558: myös siirtyvän, rautateitä koskevat kehitysnäky- miskustannusten nousua. Toisaalta tällä seikalla
19559: mät ovat Varsinais-Suomen osalta varsin synkät. olisi väestöpoliittisesti radanvarsikunnille suuri
19560: Mitään todellista parannushanketta ei ole näkö- merkitys, samoin kansantaloudelle rakentamis-
19561: piirissä. tarpeen vähetessä.
19562: Turun ja Toijalan välinen rataosa on hiljat- Kustannuksiltaan sähköistäminen olisi halpa
19563: tain koko pituudeltaan peruskorjattu. Rataosan toimenpide jo muutoin peruskorjatulla rata-
19564: sähköistämistä ei kuitenkaan ole tällä hetkellä osalla. Verrattuna alussa mainittuihin jäädytet-
19565: merkitty lähivuosien rakentamissuunnitelmiin. tyihin, suuriin ja kalliisiin rakennushankkeisiin
19566: Kun otetaan huomioon Turun suuri merkitys ollaan aivan eri kustannustasossa.
19567: vielä nykypäivänäkin talvisatamana, mikä käy- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19568: tännössä merkitsee huomattavaa tavaraliiken- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19569: nettä juuri yllämainitulla rataosalla, olisi säh- muksen,
19570: köistäminen aloitetun peruskorjausvaiheen vii-
19571: meinen täydentävä osa. Kun tiedetään lisäksi että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
19572: Turun merkitys työllistäjänä ja siellä lamakau- menpiteisiin Turun-Toijalan rataosan
19573: sinakin tunnettavissa oleva työvoimapula, tar- sähköistämiseksi.
19574: joutuisi monille Turun-Toijalan radan var-
19575: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1977.
19576:
19577: Heikki Perho Reino Breilin Pertti Paasio
19578: Ilkka Kanerva V. J. Sukselainen Arto Merisaari
19579: Arto Lampinen Paula Eenilä Anna-Liisa Jokinen
19580: 1977 vp. 503
19581:
19582: Toivomusaloite n:o 455.
19583:
19584:
19585:
19586:
19587: Poutanen ym.: Kerimäen ja Enonkosken välisen maantien kun-
19588: nostamisesta välillä Kinnaraho-Sitnanala.
19589:
19590:
19591: Ed u s kun n a 11 e.
19592:
19593: Enonkosken ja Kerimäen kuntien välillä on kunnossapidolla suhteellisen pienin kustannuk-
19594: monenlaista yhteistoimintaa, mm. yhteinen ter- sin tyydyttävään kuntoon.
19595: veyskeskus. Kerimäelle on valmistunut uusi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19596: terveyskeskus ja tämän vuoksi Enonkosken nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19597: kunnan asukkaat joutuvat hakemaan suurelta muksen,
19598: osin terveyspalveluosa Kerimäeltä.
19599: Pahaksi esteeksi tähän on muodostunut kun- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19600: tien väliset liikenneyhteydet, koska Simanala- Kerimäen ja Enonkosken välisen maan-
19601: Kinnaraho maantieyhteys on erittäin mutkainen tien kunnostamiseksi välillä Kinnaraho
19602: ja kapea soratie. Tie saataisiin ns. tehostetulla -Simanala.
19603: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
19604:
19605: Pentti Poutanen Väinö Turunen
19606: Heikki Jartti Esko Pekonen
19607: Maija Rajantie
19608: 504 1977 vp.
19609:
19610: Toivomusaloite n:o 456.
19611:
19612:
19613:
19614:
19615: P. Puhakka ym.: Parissavaaran-Hattuvaaran maantien perus-
19616: korjausten toteuttamisesta Ilomantsin kunnassa.
19617:
19618:
19619: E d u s k u n n a 11 e.
19620:
19621: Ilomantsissa Hattuvaaraan johtava tie välillä Tien rakentamista puoltavat siis sekä liiken-
19622: Parissavaara-Hattuvaara on peruskorjaamaton. ne- että työllisyyspoliittiset näkökohdat. Tien
19623: Tie on mutkainen ja mäkinen. Se ei varsinkaan tekemiseen juuri näiden syiden vuoksi pitäisi
19624: kelirikkaaikoina kanna raskasta liikennettä. päästä mahdollisimman pian.
19625: Tietä pitkin suoritetaan huomattavassa mää- Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
19626: rin puutavaran kuljetusta. Myös päivittäisiä kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19627: linja-autovuoroja on useampia. Muukin liikenne
19628: tiellä on huomattavan vilkasta. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
19629: Ilomantsi kuuluu alueisiin, joissa esiintyy menpiteisiin Parissavaaran ja Hattuvaa-
19630: runsaasti työttömyyttä. Se on ollut voimakkaas- ran välisen maantien peruskorjausten
19631: sa kasvussa. Työttömyyden torjumiseksi Ilo- toteuttamiseen Ilomantsin kunnassa.
19632: mantsiin tarvitaan työllisyyskohteita. Sellai-
19633: seksi Parissavaaran-Hattuvaaran tien tekemi-
19634: nen soveltuu erinomaisesti.
19635: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
19636:
19637: Pauli Puhakka Erkki Korhonen
19638: Reino Karpola Jouko Tuovinen
19639: Lea Sutinen Aili Vaittinen-Kuikka
19640: Matti Puhakka Uki Voutilainen
19641: 1977 vp. 505
19642:
19643: Toivomusaloite n:o 457.
19644:
19645:
19646:
19647:
19648: Pulkkinen ym.: Kuttakosken sillan rakennustöiden aloittamisesta
19649: Karttulan kunnassa.
19650:
19651:
19652: E d u s k u n n a 11 e.
19653:
19654: Peltolan-Etelälahden maantie on Suonen- Hanke toteutettuna poistaisi tämän maantien
19655: joen kaupungin ja Karttulan keskusten välistä ainoan painotajoituksen sekä samalla parantaisi
19656: liikennettä yhdistävä seudullinen tie. tien liikenneturvallisuutta. Myös työllisyyden
19657: Tie on parannettu öljysoratieksi vuosina kannalta hankkeen toteuttaminen olisi merkit-
19658: 1972-1974. Tien nykyinen kunto vastaa en- tävä ja tervetullut.
19659: tistä paremmin nykyistä liikennettä paitsi että Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
19660: liikenteen pahaksi pullonkaulaksi jäi Kuttakos- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
19661: ken silta, joka on rakennettu v. 1952. Tien vomuksen,
19662: leveys on 7,0 m, mutta sillan leveys on vain
19663: 6,0 m. Sillalla on 8/13 t painorajoitus. Sillan että hallitus kiirehtisi toimenpiteitä
19664: molemmin puolin on tiessä pienisäteiset kaarteet Kuttakosken sillan rakennustöiden aloit-
19665: ja niissä sattuu hyvin usein tieltäsuistumisia. tamiseksi Karttulan kunnassa.
19666: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
19667:
19668: Aarne Pulkkinen Lauha Männistö Osmo Vepsäläinen
19669:
19670:
19671:
19672:
19673: 64 0877001791
19674: 506 1977 .vp.
19675:
19676: Toivomusaloite n:o 458.
19677:
19678:
19679:
19680:
19681: Rajantie ym.: Ajanmukaisen makuuvaunukaluston hankkimisesta
19682: Savonlinnan ja Helsingin väliselle rataosuudelle.
19683:
19684:
19685: E d u s k u n n a 11 e.
19686:
19687: Savonlinnan kaupungin julkisen liikenteen jotka eivät päiväsaikaan voi käyttää junayh-
19688: yhteydet Helsinkiin ovat varsin heikot. Val- teyttä.
19689: tionrautateiden palvelusten käyttäminen niiden Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
19690: taloudellisuuden vuoksi on suurimmalle osalle taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19691: paikkakunnan väestöä ainoa mahdollisuus, mut-
19692: ta nykyisin käytössä olevien makuuvaunujen että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
19693: heikkokuntoisuus ja jopa vaarallisuus asettaa menpiteisiin ajanmukaisen makuuvaunu-
19694: tälle esteitä. Savonlinnan seutu on vilkasta ja kaluston aikaansaamiseksi valtionrauta-
19695: kehittyvää matkailualuetta, joten tulisi kyetä teiden liikenneosuudelle Savonlinna-
19696: tarjoamaan ajanmukaiset, varustetasoltaan hyvät Helsinki.
19697: ja turvalliset makuuvaunut niille matkailijoille,
19698: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
19699:
19700: Maija Rajantie Unto Ruotsalainen Pentti Poutanen
19701: Jouko Tuovinen Matti Louekoski Heikki Jartti
19702: 1977 vp. 507
19703:
19704: Toivomusaloite n:o 459.
19705:
19706:
19707:
19708:
19709: Raudaskoski ym.: Lisäyksestä vuoden 1977 tulo- ja menoarvioon
19710: TVL:n Keski-Pohjanmaan piirille teiden kunnossapitoon.
19711:
19712:
19713: E d u s k u n n a II e.
19714:
19715: Valtiontaloudellisista syistä on tiestön teke- mk enemmän kuin mitä talousarvioon on saatu.
19716: miseen ja kunnossapitoon voitu ohjata yhä vä- Kun uusien teiden rakentaminen on suuresti
19717: hemmän varoja. Vähentyvien markkamäärien hidastunut, olisi toki ponnisteltava entisten tei-
19718: lisäksi myös inflaatio ja vuotuisten rakennus- den kunnon jonkinlaiseksi säilyttämiseksi.
19719: kustannusten voimakas nousu on alentanut tien- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19720: pidon mahdollisuuksia. Kun kehitys on ollut nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19721: tämänsuuntainen jo usean vuoden ajan, tilanne muksen,
19722: on monissa tiepiireissä käymässä kestämättö-
19723: mäksi. että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
19724: Keski-Pohjanmaan tie- ja vesirakennuspiiri on tyksen 1 500 000 markan määrärahan
19725: toimenpideohjelmaan vuosille 1978-82 otta- ottamisesta lisäyksenä vuoden 1977
19726: nut vain kaikkein kiireellisimmät työt. Näin tulo- ja menoarvioon TVL:n Keski-
19727: on tilanne myös vuoden 1977 osalta. Toimen- Pohjanmaan piirille teiden kunnossapi-
19728: piteet tiestön kunnon säilyttämiseksi piirin toon.
19729: alueella vaativat varoja vuonna 1977 1,5 milj.
19730: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
19731:
19732: Väinö Raudaskoski Mauno Manninen
19733: Mikko Pesälä Kalevi Mattila
19734: 508 1977 vp.
19735:
19736: Toivomusaloite n:o 460.
19737:
19738:
19739:
19740:
19741: Rekonen ym.: Tampereen ohikulkutiehankkeen toteuttamisesta
19742: välillä Kulju-Pirkkala.
19743:
19744:
19745: Ed u s kun n a 11 e.
19746:
19747: Tampereen seudun liikenneoloissa on tapah- Rajasalmen sillan kautta Nokian ja Ylöjärven
19748: tunut viime vuosina myönteistä kehitystä. suuntiin sekä edelleen Poriin ja Vaasaan. Tien
19749: Eräänä vaikeana pullonkaulana on kuitenkin rakentaminen helpottaisi erittäin tuntuvasti
19750: yhä edelleen Tampereen kaupungin läpikulku- Tampereen sisäistä liikennettä ja sillä olisi suuri
19751: liikenne. valtakunnallinen ja paikallinen merkitys.
19752: Näin on asianlaita erikoisesti valtatie 3:n Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
19753: läpikulkuliikenteen suhteen. Tällä hetkellä on kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19754: tilanne se, että Tampereen ohittavasta kolmas-
19755: tiestä on rakennettu Yläjärven kirkonkylästä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19756: Nokialle Pitkäänniemeen ja edelleen Pyhäjärven Lempäälän Kuljusta Pirkkalaan johta-
19757: yli johtava osuus päättyen Pirkkalaan eikä tien van, Tampereen ohittavan kolmostien
19758: jatkamisesta Pirkkalasta Lempäälän Kuljuun suunnitelmien laatimiseksi ja rakennus-
19759: ole tietoakaan. töiden aloittamiseksi.
19760: Lempäälän Kuljusta olisi kuitenkin suora
19761: ja joustava liikenneyhteys Pirkkalaan ja siitä
19762: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1977.
19763:
19764: Heimo Rekonen Marjatta Stenius
19765: Ulla-Leena Alppi Aarne Koskinen
19766: 1977 vp. 509
19767:
19768: Toivomusaloite n:o 461.
19769:
19770:
19771:
19772:
19773: Rekonen ym.: Kurun-Vaskiveden-Virtain maantien parantami-
19774: sesta.
19775:
19776:
19777: Ed u s kun n a 11 e.
19778:
19779: Tien parantaminen Kurusta Vaskiveden kaut- na Pietarsaaresta ja jopa Kokkolasta saakka suo-
19780: ta Virroille johtavalla tieosuudella on mitä kii- rat ja hyvät liikenneyhteydet Pirkanmaan kes-
19781: reellisin. Nykyisellään ajoneuvoliikenne osalla kukseen Tampereelle ja siitä Etelä- ja Lounais-
19782: ko. tietä on routimisen aikana miltei mahdo- Suomeen johtaville liikenneväylille.
19783: tonta ja muinakin aikoina varsinkin raskas lii- Kurun ja Virtain kunnissa on ollut viime
19784: kenne tuottaa vaikeuksia tiepohjan heikon kun- vuosina varsin vaikea työllisyystilanne. Myös
19785: non vuoksi. tämän vaikean työllisyystilanteen helpottami-
19786: Kunnollisilla maantieyhteyksillä etelään Pir- sen kannalta olisi tiehanke tarpeellinen.
19787: kanmaan keskukseen Tampereelle olisi alueen Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
19788: kuntien ja niiden asukkaiden kannalta suuri kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19789: merkitys. Tien parantamisella olisi merkitystä
19790: Kurun ja Virtain kuntien elinkeinoelämän vilkas- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19791: tuttamisen ja monipuolistumisen kannalta. Sen Kurun-Vaskiveden-Virtain maantien
19792: lisäksi sillä olisi laajempaakin yleistä merkitystä, parantamiseksi.
19793: koska näin muodostuisi Alavuden suunnalta ai-
19794: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1977.
19795:
19796: Heimo Rekonen Ulla-Leena Alppi
19797: Marjatta Stenius Aarne Koskinen
19798: 510 1977 vp.
19799:
19800: Toivomusaloite n:o 462.
19801:
19802:
19803:
19804:
19805: Rekonen ym.: Määrärahasta Tampereen seudun pääteiden raken-
19806: tamiseen.
19807:
19808:
19809: Ed u s kun n a 11 e.
19810:
19811: · Parlamentaarinen liikennekomitea on osa- ylisuurien kuljetusten kohdalla pahaksi pullon-
19812: mietinnössään IV katsonut yhdeksi keskeiseksi kaulaksi. Tampereen kaupunkiseudulla tulee pi-
19813: päätiestön kehittämistavoitteeksi valtakunnal- kaisesti toteuttaa valtatien n:o 3 ja n:o 9 vielä
19814: listen väylien rakentamisen ohikulkuteinä niissä rakentamattomat osuudet.
19815: tärkeimmissä taajamissa, joissa tiet on johdettu Tampereen seutu on parin viime vuoden ai-
19816: taajama-alueen läpi. kana ollut maamme vaikeimpia työttömyys-
19817: Useiden valtakunnallisten pääteiden risteys- alueita. Työllisyystilanne on ollut huono sekä
19818: kohtana sekä maamme toiseksi suurimpana kau- teollisuuden että rakennustoiminnan alalla. Kun
19819: punkiseutuna Tampere lähiympäristöineen muo- työllisyysvarojen saanti on ollut vähäistä, on si-
19820: dostaa eraan kiireellisimmistä lähivuosien täkin tähdellisempää, että valtion toimenpitein
19821: kehäväylästön toteuttamiskohteista. Ohitustei- käynnistetään riittävästi rakennuskohteita varsi-
19822: den toteuttamisen kiireellisyyttä on vielä lisää- naisin budjettimäärärahoin. Kun viime vuosien
19823: mässä kaupunkiseudun asema kapealla järvikan- aikana valtion budjettivaroin on rakennettu var-
19824: naksella, mikä oleellisesti rajoittaa kuntien yl- sin suuressa määrin Helsingin lähiympäristön
19825: läpitämien kaavakatujen mahdollisuuksia välit- tiestöä, niin sitäkin perustellumpaa on nyt lii-
19826: tää läpikulkevaa liikennettä. Valtakunnallisen kennemäärärahojen saanti Tampereen seudun
19827: liikenteen aiheuttamien haittojen ja kustannus- päätiestön parantamiseen.
19828: ten sälyttämistä kuntien ja paikallisten asukkai- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
19829: den niskoille ei voida periaatteellisistakaan kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19830: syistä sallia.
19831: Tampereen kaupunkiseudun liikennejärjestel- että hallitus ottaisi valtion vuoden
19832: mää ja ohikulkutieverkkoa on 70-luvulla selvitet- 1978 tulo- ja menoarvioesitykseen 10
19833: ty laajalti seutukaavaliiton kuntien ja tielaitoksen miljoonan markan määrärahan T ampe-
19834: yhteistyönä. Suunnittelutyön tuloksena on muo- reen seudun rakentamatta oleviin pää-
19835: toutunut laaja yhteisymmärrys sekä tielaitoksen teihin, josta summasta 5 miljoonan mar-
19836: että alueen kuntien ja seutukaavaliiton kesken kan määräraha varattaisiin valtatien n:o
19837: niistä tieratkaisuista, jotka ovat läpikulkuliiken- 3 parannustöiden aloittamiseen välillä
19838: teen kannalta tarpeen. Liikenneturvallisuuteen Pispala-Metsäkylä, minkä lisäksi myös
19839: ja ympäristöllisiin kysymyksiin liittyvät vaati- seuraavinakin vuosina olisi varattava
19840: mukset edellyttävät valtateiden siirtämistä kaa- 10 miljoonaa markkaa valtion tulo- ja
19841: va-alueiden keskeltä tähän tarkoitukseen sopi- menoarvioon Tampereen seudun pääties-
19842: varomille alueille. Puutteellinen tieverkko on tön rakennustöihin.
19843: muodostunut myös teollisuuden raskaiden ja
19844: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1977.
19845:
19846: Heimo Rekonen Pauli Puhakka
19847: Marjatta Stenius Taisto Sinisalo
19848: Ensio Laine E.-J. Tennilä
19849: Ulla-Leena Alppi Aarne Koskinen
19850: 1977 vp. 511
19851:
19852: Toivomusaloite n:o 463.
19853:
19854:
19855:
19856:
19857: Rekonen ym.: Kuoreveden Hallin ja Eväjärven välisen maantien
19858: parantamisesta.
19859:
19860:
19861: Ed u s kun n a 11 e.
19862:
19863: Kuoreveden Hallin ja Eväjärven välinen kokonaan pysähdyksissä. Mainituista syistä Hal-
19864: maantieliikenne tulee lähiaikoina lisääntymään. lin-Eväjärven maantien parantaminen on mitä
19865: Liikennöiminen kasvaa lähinnä lentokoneteolli- kiireellisin.
19866: suuden kuljetusten lisääntyessä Kuorevedelle. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
19867: Myös muunlaisen liikennöimisen odotetaan kas- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19868: vavan Hallissa tapahtuvan lentokoneteollisuu-
19869: den laajenemisen seurauksena. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
19870: Hallin ja Eväjärven välisen maantien kunto menpiteisiin Kuoreveden Hallin ja Evä-
19871: on nykyisellään erittäin heikko. Etenkin rooti- järven välisen maantien parantamiseksi
19872: misen aikoihin ·liikenne on suurissa vaikeuk- liikennetarpeen edellyttämälle tasolle.
19873: sissa ja pahimpina aikoina raskas liikenne on
19874: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
19875:
19876: Heimo Rekonen Marjatta Stenius
19877: 512 1977 vp.
19878:
19879: Toivomusaloite n:o 464.
19880:
19881:
19882:
19883:
19884: Saimo: Tiemestaritukikohdan perustamisesta Lievestuoreelle.
19885:
19886:
19887: E d u s k u n n a 11 e.
19888:
19889: Lievestuoreen ohi kulkee valtatie Kuopio- nyt toimii Lievestuoreella tilapäistiloissa työn-
19890: Jyväskylä-Pori-Kokkola. Rakenteilla on johtopiste. Kalusto on jouduttu sijoittamaan
19891: parhaillaan ns. valtakuntien välinen reitti Jää- asutustaajaman keskelle, mikä tuottaa suurta
19892: meri-Leningrad, joka kulkee Jyväskylän haittaa mm. koululaisten vilkkaasti liikennöi-
19893: kautta Lievestuoreen ohi Mikkeliin, Lappeen- mällä alueella.
19894: rantaan ja Saimaan kanavan kautta Lenin- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
19895: gradiin sekä Kotkan ja Haminan satamiin. vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19896: Kuopion tie yhtyy Lievestuoreella Toivakan
19897: kautta Itä-Päijänteen tiehen ja täältä edelleen että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
19898: Lahteen ja Helsinkiin. menpiteisiin tiemestaritukikohdan perus-
19899: Näin huomattavaan valtateiden risteyspaik- tamiseksi Lievestuoreelle.
19900: kaan olisi syytä rakentaa tiemestaritukikohta. Jo
19901: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
19902:
19903: Sylvi Saimo
19904: 1977 vp. 513
19905:
19906: Toivomusaloite n:o 465.
19907:
19908:
19909:
19910:
19911: Salonen: Koskenkylän~Myrskylän maantien parantamisesta.
19912:
19913:
19914: E d u s k u n n a 11 e.
19915:
19916: Itäisellä Uudellamaalla on monia kehitysalue- yhteyksien aikaansaaminen Lahden-Heinolan
19917: kuntiin verrattavia kuntia. Itäisen Uudenmaan talousalueelle. Tästä syystä maantien n:o 167
19918: kehitystä jarruttaa alueen valtakunnan tasoon perusparantaminen välillä Koskenkylä-Myrs-
19919: verrattuna erittäin kehno tiestö. Yhdystien ra- kylä on kiireellinen toimenpide. Tämän n. 19
19920: kentamisen jatkaminen Orimattilan kirkonky- km pitkän tieosuuden valmistuminen avaisi
19921: lästä tulevalle Lahden-Helsingin moottori- aivan toisenlaiset mahdollisuudet kuin nykyisin
19922: tielle on välttämätöntä samoin kuin Porvoon ja Itäisen Uudenmaan kehittämiselle.
19923: Loviisan ohitusteiden suunniteltua aikataulua Edellä esitetyn perusteella ehdotan eduskun-
19924: nopeampi aikaansaaminen. Ruotsinpyhtään, Pet- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19925: järven yksityistien ja lääninrajan välisen maan-
19926: tien n:o 179 päällystäminen on tärkeää nimen- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19927: omaan Ruotsinpyhtään kunnalle ja kuntalaisille. maantien n:o 167 (Koskenkylä-Myrs-
19928: Itäisen Uudenmaan kehityksen kannalta yh- kylä) parantamiseksi niin, että paran-
19929: deksi keskeiseksi kysymykseksi muodostuu tamistyöt voitaisiin aloittaa jo vuoden
19930: nykyistä huomattavasti parempien Iiikenne- 1978 aikana.
19931: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1977.
19932:
19933: Markku Salonen
19934:
19935:
19936:
19937:
19938: 65 0877001791
19939: 514 1977 vp.
19940:
19941: Toivomusaloite n:o 466.
19942:
19943:
19944:
19945:
19946: Salonen: Rantatien eli paikallistien n:o 11609 kestopäällystystyön
19947: toteuttamisesta Tuusulan kunnassa.
19948:
19949:
19950: E d u s k u n n a 11 e.
19951:
19952: Tuusulassa SlJaltseva Rantatien tienoo on ympäristön käynnissä oleva maankäytön suun-
19953: kulttuurihistoriallisesti merkittävimpiä kohteita nittelu tähtää ennen muuta maisemallisten ja
19954: Uudellamaalla. Tien varrelle sijoittuvat mm. kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttämiseen.
19955: Aleksis Kiven kuolinmökki, Halosenniemen tai- Se tarkoittaa mm. Rantatien säilyttämistä geo-
19956: teilijakoti, Erkon huvila ja sokeiden lomakoti metrialtaan nykyisellään sekä nopeusrajoitettuna
19957: Onnela. Tien läheisyyteen sijoittuu myös Si- paikallisliikenne- ja turistiväylänä, joka ajoneuvo-
19958: beliuksen Ainola. liikenteen ohella tarjoaisi edellytykset myös ja-
19959: Edellä mainituista syistä ja koska Rantatie lankululle ja pyöräilylle. Tavoitteen toteuttami-
19960: sijaitsee maisemallisesti arvokkaan Tuusulan- sen edellytyksenä on tien kestopäällystäminen.
19961: järven tuntumassa, on tiestä muodostunut viime Kestopäällystämisestä ei ole vielä laadittu
19962: vuosina huomattava matkailukohde. Lyhyelle suunnitelmia. Päällystäminen edellyttää tien
19963: kesäkaudelle ajoittuu 15 000-25 000 matkaili- perustuksen huomattavaa parantamista.
19964: jaa. Päivittäin saattaa tiellä liikkua useita kym- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
19965: meniä turistibusseja. tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
19966: Rantatie on kuitenkin sorapäällysteinen. Siitä sen,
19967: on luonnollisesti haittaa matkailulle ja tienvar- että hallitus antaisi tie- ja vesiraken-
19968: ren asukkaille. Kestopäällysteen puute on myös nuslaitoksen tehtäväksi laatia Rantatien
19969: omiaan nostamaan turhan korkeiksi tämän 3,5 eli paikallistien n:o 11609 perusparanta-
19970: km pitkän tien kunnossapitomenoja. mis- ja kestopäällystämissuunnitelman
19971: Tuusulan kunnanvaltuusto onkin pitänyt sekä toteuttaa tien kestopäällystämisen
19972: Rantatien kestopäällystämistä eräänä kiireelli- viimeistään vuoden 1978 aikana.
19973: simmistä päällystyskohteista. Rantatien ja sen
19974: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1977.
19975:
19976: Markku Salonen
19977: 1977 vp. 515
19978:
19979: Toivomusaloite n:o 467.
19980:
19981:
19982:
19983:
19984: Salonen: Eräiden maantien n:o 137 ja Hyrylän-Kulloon maan-
19985: tien osien tievalaistuksen toteuttamisesta Tuusulan ja Kera-
19986: van kunnissa.
19987:
19988:
19989: E d u s k u n n a 11 e.
19990:
19991: Tuusulan ja Keravan kuntien toimesta laadi- men kilometrin pttutseen tieosaan Hyrylän ja
19992: taan parhaillaan tievalaistussuunnitelmia yllä Keravan välillä. Toteuttamiskustannukset ovat
19993: mainituille tieosille. yhteensä arviolta 0,3 milj. mk.
19994: Kumpikin tieosa on erittäin vilkkaasti liiken- Edellä esitetyn perusteella ehdotan eduskun-
19995: nöity sekaliikennetie, kumpikin välittää taaja- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19996: mien välistä liikennettä ja kumpikin väylä on
19997: selvästi onnettomuusaltis. Ko. tiellähän liikkuu että hallitus veivoittaisi tie- ;a vesi-
19998: pimeinä vuorokaudenaikoina poikkeuksellisen rakennuslaitoksen ryhtymään toimenpi-
19999: runsaasti raskaita kuorma- ja öljyajoneuvoja, teisiin maantien n:o 137 tievalaistuksen
20000: mm. Neste Oy:n öljyliikenne, jotka ovat omiaan toteuttamiseksi välillä Hyrylä-Paijala
20001: vaarantaruaan liikenneturvallisuutta. Tuusulan kunnassa vuoden 1978 aikana
20002: MT 137:n osalta kiireeliisin valaistustarve ja Hyrylän-Kulloon maantien tievalais-
20003: kohdistuu noin kahden kilometrin pituiseen taa- tuksen välillä Hyrylä-Kerava Tuusulan
20004: jaman keskitse ohjautuvaan tieosaan Hyryiästä ja Keravan kuntien alueilla vuoden 1979
20005: pohjoiseen. Hyrylän-Kulloon maantien kii- aikana.
20006: reeliisin valaistustarve kohdistuu taas noin kol-
20007: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
20008:
20009: Markku Salonen
20010: 516 1977 vp.
20011:
20012: Toivomusaloite n:o 468.
20013:
20014:
20015:
20016:
20017: Salonen: Hyrylän' eritasoristeyksen rakentamisesta ja Tuusulan-
20018: tien nelikaisiaistainisen nopeuttamisesta.
20019:
20020:
20021: E d u s k u n n a 11 e.
20022:
20023: Tie- ja vesirakennushallitus on viime vuosina Hyrylän keskusta on nimittäin muodostunut lii-
20024: laatinut Vantaantien eli maantien n:o 1.37 pa• kenteellisesti ja myös liikenneturvallisuutta aja-
20025: rantamissuunnitelmia välillä Ruskeasanta-Hy- tellen erittäin vaikeaksi ·sen jälkeen kun tieyh-
20026: rylä Vantaan ja Tuusulan kuntien alueella. Ke- teys Sköldvik-Kulloo-Hyrylä vuoden 1976
20027: vyen liikenteen järjestelyt tulevat valmiiksi vuo- lopulla avautui liikenteelle. Päivittäin kulkee sa-
20028: den 1977 aikana. Tien nelikaistaistaminen on toja raskaita öljyautoja läpi Hyrylän keskustan,
20029: TVH:n ohjelmassa vasta vuosina 1981-1982. jossa ei ole otettu huomioon tämän laatuista
20030: Suoritettujen liikennelaskelmien mukaan on raskasta liikennettä. Tarkoituksenmukaisinta
20031: liikennetiheys mainitulla tieosalla jo nyt 12 000 olisikin aloittaa mt 137:n nelikaistaistaminen
20032: .,._16 000 ajoneuvoyksikköä vuorokaudessa, Hyrylän eritasoristeyksen rakentamisella, koska
20033: mikä kansainvälisten ja myös Suomessa yleises- sen myötä saadaan ratkaistuksi eräs merkittä•
20034: ti hyväksyttyjen normien mukaan edellyttäisi vimmistä keskisen Uudenmaan liikenneongel-
20035: moottoritieluokkaan kuuluvan tien rakentamista. mista.
20036: Tästä syystä ja ottaen huomioon Keski-Uuden- Edellä esitetyn perusteella ehdotan eduskun-
20037: maan potentiaaliset kehitysmahdollisuudet teol- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20038: lisuuden ja muun elinkeinoelämän sijoitus-
20039: alueena, on tien liikenteenvälityskykyä saatava että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
20040: välttämättä parannetuksi suunniteltua nopeam- Hyrylän eritasoristeyksen rakentamiseksi
20041: min. Kaksikaistaisen maantien välityskykyä ja maantien n:o 137 (Ruskeasanta-
20042: huonontavat sitäpaitsi tieosalla vahvistetut, Hyrylä) parantamiseksi nelikaistaiseksi
20043: poikkeuksellisen alhaiset nopeusrajoitukset. siten, että eritasoristeyksen rakentami-
20044: Edellä mainitun tieosan parantamiseen liit- nen voitaisiin aloittaa jo vuoden 1978
20045: tyy keskeisesti eritasoristeyksen rakentaminen aikana ja maantien nelikaistaistaminen
20046: Tuusulan kunnan keskustaajamaan eli Hyrylään. viimeistään vuonna 1979.
20047: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1977.
20048:
20049: Markku Salonen
20050: 1977 vp. 517
20051:
20052: Toivomusaloite n:o 469.
20053:
20054:
20055:
20056:
20057: .SiniSalo: Kotkan pohjoisen sisääntulotien suunnittelun ja raken-
20058: tamisen·· aloittamisesta.
20059:
20060:
20061: Eduskunnalle.
20062:
20063: Kymenlaakson seutukaavan tieverkkotutki- kasta pohjoiseen. Helsingin ja kolmen muun
20064: muksessa v:lta 1971 todetaan; että valtatie n:o seutukaavaliiton teettämässä tutkimuksessa näh-
20065: 15 (Kotka-Kouvola-Mikkeli) on suhteelli- dään mm. Kotka yhtenä sopivana, keskuspaikL
20066: sen voimakkaasti liikennöity tieyhteys. Se muo- kana, johon Helsingin seudun liiallista kasvua
20067: dostaa yhteydet Kymenlaakson ja Pohjois-Suo- pitäisi ohjata ja jota pitäisi määrätietoisesti ke-
20068: men välillä, palvelee valtakunnallisia liikenne- hittää. Jotta Kotkan seutu voisi muodostua voi-
20069: virtoja mm. Kotkasta Lahden suuntaan sekä makkaaksi kasvukeskukseksi, edellyttää se suo-
20070: yhdistää liikenteellisesti läheisesti toisiinsa kuu- ran tieyhteyden rakentamista Kotkasta .sisämaa•
20071: luvat Etelä- ja Pohjois-Kymenlaakson. Valta- han . .Kotkan, Karhulan ja Kymin 1. 1. 1977 ta-
20072: tien alkuosa Kotkansaarelta Kyminlinnaan on pahtuneen kuntaliitoksen ansiosta Etelä-Ky-
20073: voimakkaimmin kuormittunut tieosa Kymen- menlaakson alueelle muodostuu entistä voimak-
20074: laaksossa. Kyminlinnasta valtatie 15 jatkuu ny- kaampi kuntayksikkö. Tällöin yhteyksien tarve
20075: kyisin rannikon suuntaiseen valtatiehen n:o 7 Keski- ja Pohjois-Kymenlaaksoon tulee korostu-
20076: liittyen Karhunkankaalle, jossa se eroaa Kou- maan. Kotkan-Karhulan yleiskaavassa uuden
20077: volan suuntaan. Karhunkankaan kautta kiertäes- kaupungin keskusta on sijoitettu Kyminsuun
20078: sään valtatien n:o 15 liikenne joutuu tekemään alueelle, Jumalniemeen, jonne asutuksen paino-
20079: huomattavan mutkan. Inkeroisten eteläpuolelta piste siirtyy 1980-luvun vaihteessa. Yleiskaa-
20080: Vesikallion kohdalta on tutkittu suoran tieyh- vassa on edellytetty, että tältä alueelta luodaan
20081: teyden rakentamista Kyminlinnaan. Tämän nk. riittävän hyvät liikenteelliset yhteydet myös
20082: Kotkan pohjoisen sisääntulotien rakentamisen pohjoiseen.
20083: on todettu olevan liikennetaloudellisesti kan- Edellä selostetun perusteella käy selväksi,
20084: nattava jo nykyistenkin liikennemäärien ollessa että Kotkan pohjoisen sisääntulotien eli valta-
20085: kyseessä. Kun kyseessä oleva yhteys lyhentää tienosan Kyminlinna-Vesikallio suunnittelu ja
20086: Kyminlinnan-Vesikallion välistä yhteyttä noin rakentaminen tulisi ajoittaa mahdollisimman
20087: 4 km, mainitun tien rakentamisella on myös pian tapahtuvaksi.
20088: energiaa säästävänä toimenpiteenä huomattava Edellä sanottuun viitaten ehdotan eduskun-
20089: merkitys. Lisäksi tie palvelee liikennetarvetta nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20090: pohjoiseen Anjalankoskelie sekä Kotkan-
20091: Karhulan suuntaan. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
20092: Kotkan seudun kehittymistä maakuntaa menpiteisiin Kotkan pohioisen sisään-
20093: palvelevaksi voimakkaaksi keskukseksi on ra- tulotien suunnittelun ia rakentamisen
20094: joittanut suoran tieyhteyden puuttuminen Kot- aloittamiseksi.
20095: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
20096:
20097: Taisto Sinisalo
20098: 518 1977 vp.
20099:
20100: Toivomusaloite n:o 470.
20101:
20102:
20103:
20104:
20105: Sinisalo: Elimäen kunnan Korian asutusalueen tie- ja siltajärjes-
20106: telyjen toteuttamisesta.
20107:
20108:
20109: E d u s k u n n a 11 e.
20110:
20111: Elimäen kunnan Korian asutuskeskuksen ohi- Myös Korialta Myllykaskelle johtava tie on
20112: tustien suunnitelmat ovat olleet valmiina jo peruskorjauksen tarpeessa.
20113: lähes kymmenen vuotta. Kuitenkaan ohitus- Kaikki em. työt liittyvät yhteen ja muodosta-
20114: tietä ei ole eri syistä rakennettu. vat kokonaisuuden, joka perustelee Korian tie-
20115: Kaavoitusviranomaisten ja tieviranomaisten ja siltajärjestelyjen ajankohtaisuutta.
20116: kanssa käydyissä neuvotteluissa on todettu, että Edellä sanottuun viitaten ehdotan eduskun-
20117: Korian kohdalla oleva rautatien tasoristeys kai- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20118: paisi eritasoratkaisun.
20119: Korian kohdalla oleva Kymijoen ylittävä silta että hallitus ryhtyisi kiireellisesti Eli-
20120: on niin ikään korjauksen ja leventämisen tar- mäen kunnan Korian asutusalueen tie-
20121: peessa. ;a silta;är;estelyien toteuttamiseen.
20122: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
20123:
20124: Taisto Sinisalo
20125: 1977 vp. 519
20126:
20127: Toivomusaloite n:o 471.
20128:
20129:
20130:
20131:
20132: Sipiläinen ym.: Määrärahasta yleisten teiden tekemiseen ja kun-
20133: nossapitoon Kymen läänissä.
20134:
20135:
20136: E d u s k u n n a 11 e.
20137:
20138: Teiden rakentamiseen ja kunnossapitoon tar- myys. Vajaalla kapasiteetilla lyhennetyin työvii-
20139: koitetut määrärahat Kymen läänissä ovat vii- koin työskentelevä teollisuus alentaa lisäksi ih-
20140: me vuosina pysyneet entisellään tai suorastaan misten ja sen kautta kuntien tuloja ja vaikeut-
20141: vähentyneet. Kun kustannustaso samanaikaises- taa näiden mahdollisuuksia työllisyyden ylläpi-
20142: ti on voimakkaasti kohonnut on tie- ja vesira- tämiseksi.
20143: kennuslaitoksen Kymen piirikonttori joutunut Kymen läänissä vallitseva ja edelleen heikke-
20144: jättämään suunnitelmistaan pois useita sellaisia nevä työllisyystilanne edellyttää nyt työllisyys-
20145: teitä, jotka aikaisemmin ovat sisältyneet raken- määrärahojen voimakasta suuntaamista Kymen
20146: tamissuunnitelmiin. Samoin seurauksena on ol- lääniin. Tänne liikenneinvestointeihin sijoitetut
20147: lut rakentamisen aloittamisen viivästyminen varat palvelevat myös erittäin hyvin tuotannol-
20148: monissa tapauksissa, joissa työn jatkorahoituk- lisia tarpeita ja parantavat vientiteollisuutem-
20149: seen ei ole ollut käytettävissä tarpeeksi määrä- me ja ulkomaankauppamme toimintaedellytyk-
20150: rahoja. siä aikanaan noususuhdanteen jälleen tullessa.
20151: Tiemäärärahoissa tapahtuneet supistukset Näin ollen sekä työllisyystilanne että varautu-
20152: ovat kohdistuneet erikoisen voimakkaasti Ky- minen siihen aikaan, jolloin teollisuuden tulisi
20153: men lääniin myös siitä syystä, ettei tänne ole jälleen pystyä käyttämään koko tuotantokapa-
20154: aikaisempina vuosina vallinneen suhteellisen hy- siteettinsa, perustelee liikenteeseen käytettävien
20155: vän työllisyystilanteen aikana saatu käytännöl- työllisyysvarojen voimakasta suuntaamista Ky-
20156: lisesti katsoen lainkaan työllisyystarkoituksiin men lääniin.
20157: varattuja tienrakennusriläärärahoja. Monissa Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
20158: muissa lääneissä näiden määrärahojen osuus tie- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20159: verkoston kehittämisessä on ollut olennainen.
20160: Vallitseva maailmantalouden lama ja vien- että hallitus ottaisi valtion vuoden
20161: timme vaikeutuminen koettelee erikoisen pa- 1978 tulo- ja menoarvioesitykseen J
20162: hoin Kymen lääniä, jossa sijaitsee tärkein osa miljoonan markan määrärahan käytettä-
20163: maamme puunjalostusteollisuudesta ja suurim- väksi työvoimapoliittisin perustein yleis-
20164: mat vientisatamat. Tämän seurauksena työlli- ten teiden tekemiseen ja kunnossapitoon
20165: syystilanne Kymen läänissä on nopeasti heiken- Kymen läänissä.
20166: tynyt ja uhkaamassa on laajamittainen työttö-
20167: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
20168:
20169: Juhani Sipiläinen Juhani Orrenmaa Anneli Kivitie
20170: 520 1977 vp.
20171:
20172: Toivomusaloite n:o 472.
20173:
20174:
20175:
20176:
20177: Siren: Riihimäen pohjoisen ohikulkutien rakentamisen sisällyttä-
20178: misestä työvoimaministeriön työohjelmaan.
20179:
20180:
20181: E d u s k u n n a 11 e.
20182:
20183: Valtion vuoden 1977 tulo- ja menoarviossa Riihimäen kaupunki ja Kanta-Hämeen seutu-
20184: on varattu Riihimäen pohjoisen ohikulkutien kaavaliitto ovat jo usean vuoden ajan esittäneet
20185: ( KT 54 Riihimäen kohdalla) rakennustöiden ohikulkutien pikaista rakentamista, koska Riihi-
20186: aloittamista varten 0,5 milj. markan määräraha. mäen läpi kulkeva liikenne on siksi vilkasta,
20187: Kohde sisältyy myös TVH:n Hämeen piirin että kaupungin katuverkon liikenteenvälitys-
20188: tienpidon toimenpideohjelmaan 1978-82. Tä- kyky on käynyt riittämättömäksi. Myös liiken-
20189: män ohjelman mukaan 5,7 km:n pituisen tien neturvallisuus on huolestuttavassa määrin hei-
20190: kokonaiskustannusarvio on 13,3 milj. markkaa. kentynyt.
20191: Kustannukset on jaettu eri vuosille seuraavasti: Erityisen haitan aiheuttaa runsas liikekeskuk-
20192: v. 1977 1,5 milj. mk, v. 1978 4,5 milj. mk, v. sen läpi ajava puutavaraliikenne. Raskas liiken-
20193: 1979 7,3 milj. mk. ne vaurioittaa katuja ja tästä syystä katujen
20194: Työvoimaministeriö on kuitenkin viimeisim- kunnossapito tulee kalliiksi kaupungille ja eri-
20195: mässä työohjelmassaan luokitellut kyseisen koh- tyisesti rasitus on kohtuuton niille pientalojen
20196: teen mahdollisesti siirrettäviin hankkeisiin. omistajille, joiden kiinteistöt sijaitsevat läpi-
20197: kulkukatujen varrella.
20198: Vallitseva taloudellinen lama on koetellut Ohikulkutien valmistumisella on paikallisen
20199: erittäin ankarasti Riihimäen teollisuutta edelli- ja seudullisen merkityksen lisäksi valtakunnal-
20200: senä ja kuluvana vuonna. Riihimäen työvoima- lista merkitystä, koska Turun ja Itä-Suomen lii-
20201: toimistossa tammikuussa tehdyn tilannekatsauk- kenne nopeutuu hakeutuessaan uudelle reitille
20202: sen mukaan oli toimiston alueella työttömiä ja sen jälkeen kun "pullonkaulana" ollut Riihi-
20203: lomautettuja yhteensä 861 henkeä. Työttömistä mäen läpiajo poistuu.
20204: oli riihimäkeläisiä 621 (työttömyysaste 5,6 %) . Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
20205: Työttömistä suurin osa on teollisuustyönteki- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20206: jöitä, mutta myös rakennusalan työntekijöitä
20207: oli työttömänä yli sata ja sekatyöntekijöitä n. että ballitus kiirehtisi Riihimäen poh-
20208: 40. Myös paikkakunnan kuorma-autoilijoiden ja joisen ohikulkutien ( KT 54) rakennus-
20209: maanrakennusalan työkoneiden työllisyystilanne töiden aloittamista ja ottaisi kohteen
20210: on viime aikoina ollut erittäin heikko johtuen huomioon työvoimaministeriön syyskau-
20211: rakennustöiden vähäisyydestä. den työohjelmassa.
20212: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1977.
20213:
20214: Helge S~en
20215: 1977 rd. 521
20216:
20217: Hemställningsmotion nr 4 73.
20218:
20219:
20220:
20221:
20222: Sundqvist m. fl.: Om anslag för grundförbättring av vägen Söder-
20223: kulla-Nickby.
20224:
20225:
20226: T i 11 R i k s d a g e n.
20227:
20228: De nyländska vägförhållandena är fortfarande illa av det faktum, att vägförbindelserna är
20229: i alltför många fall i undermåligt skick i för- helt undermåliga.
20230: hållande tili sin trafikering. Trafiken i Mellan- Med hänvisning tili det ovanstående föreslås,
20231: nyland tilltar år för år, men grundförbättringar att riksdagen ville besluta hemställa,
20232: av gamla vägar låter vänta på sig.
20233: I Sibbo är vägförbindelsen mellan Nickby att regeringen i 1978 års budgetför-
20234: och Söderkulla av vital betydelse för de inre slag måtte uppta ett anslag på 1 miljon
20235: kommunikationerna inom kommunen. Kommu- mark för grundförbättring av väg-
20236: nens planering, som tar fasta på utvecklandet sträckan mellan Söderkulta och Nickby
20237: av tätorterna i mellersta och södra Sibbo, störs i Sibbo kommun.
20238: Helsingfors den 11 februari 1977.
20239:
20240: Ulf Sundqvist Jacob Söderman
20241:
20242:
20243:
20244:
20245: 66 0877001791
20246: 522 1977 vp.
20247:
20248: Toivomusaloite n:o 473. Suomennos.
20249:
20250:
20251:
20252:
20253: Sundqvist ym.: Määrärahasta Söderkullan ja Nikkilän välisen tien
20254: perusparannusta varten.
20255:
20256:
20257: Ed u s k u n n a 11 e.
20258:
20259: Uudenmaan tieolosuhteet ovat edelleen liian hittämiseen, häiritsee pahasti toslasta, että tie-
20260: monessa tapauksessa ala-arvoisessa kunnossa yhteydet ovat täysin ala-arvoisia.
20261: verrattuna niillä tapahtuvaan liikenteeseen. Lii- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
20262: kenne Keski-Uudellamaalla lisääntyy joka vuosi, taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20263: mutta vanhojen teiden perusparannukset viipy-
20264: vät. että hallitus ottaisi vuoden 1978 tulo-
20265: Sipoossa tieyhteys Nikkilän ja Söderkullan ja menoarvioesitykseen 1 milj. markan
20266: välillä on elintärkeä kunnan sisäisten yhteyksien määrärahan Sipoon kunnan Söderkullan
20267: kannalta. Kunnan suunnittelua, joka tähtää ja Nikkilän välisen tien perusparantami-
20268: Keski-Sipoon ja eteläisen Sipoon taajamien ke- seksi.
20269: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
20270:
20271: Ulf Sundqvist Jacob Söderman
20272: 1977 vp. 523
20273:
20274: Toivomusaloite n:o 474.
20275:
20276:
20277:
20278:
20279: Suomi ym.: Paimion Vistalta Sauvon keskustaan suuntautuvan
20280: tien rakentamisesta.
20281:
20282:
20283: E d u s k u n n a II e.
20284:
20285: Paimion ja Sauvon kuntien väliltä puuttuvat Kuntien yhteystarve tulee jatkuvasti lisään-
20286: kunnolliset tieyhteydet. Paimion keskuslaitok- tymään. Todettakoon edelleen, että lääninhalli-
20287: sen kautta kulkeva tie on lyhin yhteystie vast- tuksen kuntauudistustoimikunta on ehdottanut
20288: ikään uudistetulle Sauvon-Kemiön tielle ja tätä Paimion ja Sauvon kuntien yhdistymistä.
20289: Vistan-Valkojan tietä käytetäänkin runsaasti Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
20290: juuri lyhyytensä vuoksi. Valkojan tien liikenne- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20291: turvallisuus on kuitenkin monesti todettu huo-
20292: noksi; tien lukuisat mutkat ja mäet yhdessä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
20293: lisääntyvän moottoriajoneuvoliikenteen kanssa Paimion Vistalta Sauvon keskustaan
20294: vaarantavat runsaan asujamiston ja ennen kaik- suuntautuvan tien rakentamiseksi.
20295: kea tien molemmilla puolilla toimivan keskus-
20296: laitoksen potilaiden ja henkilökunnan turvalli-
20297: suutta.
20298: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
20299:
20300: Oili Suomi Anna-Liisa Jokinen Arto Merisaari
20301: 524 1977 vp.
20302:
20303: Toivomusaloite n:o 475.
20304:
20305:
20306:
20307:
20308: Sutinen ym.: Nurmeksen-Iisalmen tien parannussuunnitelman
20309: toteuttamisesta.
20310:
20311:
20312: E d u s k u n n a 11 e.
20313:
20314: Nurmeksen-Iisalmen-Kalajoen maantie, Nurmeksen-Iisalmen-Kalajoen poikittais-
20315: joka Iisalmesta länteen on kantatie, muodostaa tien osa Nurmes-Iisalmi olisi korotettava pa~
20316: yhden tärkeimmistä maamme poikittaistieyh- rantamisen jälkeen kantatieluokkaan, sillä tä-
20317: teyksistä. Esim. Ylä-Karjalan (Nurmeksen) män kuljetusväylän merkitys myös Kuhmon ja
20318: alueelta se on suorin maantieyhteys merenranta- Lieksan suunnista Nurmeksen kautta Iisalmeen
20319: satamaan. Sitä myöten tapahtuu huomattava sekä edelleen merenrannikolle on sangen huo~
20320: määrä sahatavaran ja erilaisten kulutustavaroi- mattava. Tämä poikittaistie, jonka vaikutus-
20321: den kuljetusta. Jo 1950-luvulla todettiin kau- alueen kunnissa on asukkaita lähes 150 000,
20322: punkien kauppakamarien ja maakuntaliittojen muodostaa myös tärkeän matkailureitin nimen-
20323: yhteisneuvotteluissa, että tämä poikittaistieyh- omaan Pohjanlahden rannikolta erinomaisille
20324: teys kuuluu kolmen tärkeimmän joukkoon Ylä-Savon, Ylä-Karjalan, Pielisen-Karjalan ja
20325: maassamme. Kuhmon matkailualueille.
20326: Koko poikittaistiestä väli Iisalmi-Kalajoki Ylä-Karjalan talousalueen kehittäminen· vaatii
20327: on jo suurin piirtein perusparannettu, mutta tehokkaita toimenpiteitä, joista tieyhteyksien
20328: Nurmeksen-Iisalmen erittäin mutkikas ja huo- parantaminen on eräs tärkeimpiä. Tästäkin syys-
20329: nokuntoinen osuus on edelleen suurelta osin tä on kiirehdittävä Nurmes-Iisalmi tieosuuden
20330: parantamatta. Pohjois-Karjalan ja erikoisesti perusparantamista.
20331: Ylä-Karjalan kannalta olisi erittäin tärkeätä, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20332: että Nurmes-Iisalmi tien parannussuunnitelma nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20333: nopeasti valmistettaisiin ja parannustyö toteu- muksen,
20334: tettaisiin välittömästi suunnittelun jälkeen.
20335: Myös työllisyyden kannalta tämän rakennus- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
20336: kohteen toteuttaminen on hyvin huomionarvoi- Nurmeksen-Iisalmen maantien paran-
20337: nen, sillä alueelta loppuvat valtion tilapäiset nussuunnitelmien valmistamiseksi ;a pe-
20338: työkohteet heti Nurmeksen-Kuhmon maantie- rusparannuksen toteuttamiseksi sekä tien
20339: työn valmistuttua vuonna 1977. muuttamiseksi kantatieksi.
20340: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
20341:
20342: Lea Sutinen Matti Puhakka Aili Vaittinen-Kuikka
20343: Reino Karpola Erkki Korhonen Uki Voutilainen
20344: Pauli Puhakka Jouko Tuovinen Petter Savola
20345: Aino Karjalainen Olavi Martikainen
20346: 1977 vp. 525
20347:
20348: Toivomusaloite n:o 476.
20349:
20350:
20351:
20352:
20353: Sutinen ym.: Niiralan rautatien ja maantien yhtymäkohtaan ra-
20354: kennettavasta aiikulkusillasta.
20355:
20356:
20357: E d u s k u n n a 11 e.
20358:
20359: Niiralan raja-asemalla Värtsilän kunnassa on ovat matkailuliikennereitteinä tunnetut Sininen
20360: osoittautunut erittäin vaaralliseksi rautatien ja Tie sekä Runon ja Rajan tie. Turvallisuustoi-
20361: maantien yhtymäkohta, jossa maantie ylittää menpiteiden parantaminen pikaisesti on välttä-
20362: kuusi kiskoparia. Niiralan ollessa raja-asema mätöntä.
20363: joudutaan siinä moniin junien kääntämisiin päi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20364: vittäin, jolloin jokaisella junan kääntökerralla nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20365: joudutaan ylikäytävä ylittämään kuusi kertaa. muksen,
20366: Rautatieliikenne on Niiralassa moninkertais-
20367: tunut voimakkaasti kasvaneen ja yhä kasvavan että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
20368: Suomen ja Neuvostoliiton välisen tavaraliiken- menpiteisiin alikulkusillan rakentami-
20369: teen ansiosta. Samanaikaisesti myös maantie- seksi Niiralaan rautatien ;a maantien
20370: liikenne lisääntyy jatkuvasti, sillä kysymyksessä yhtymäkohtaan.
20371: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
20372:
20373: Lea Sutinen Pauli Puhakka Erkki Korhonen
20374: Reino Karpola Matti Puhakka Jouko Tuovinen
20375: Aili Vaittinen-Kuikka Uki Voutilainen
20376: 526 1977 rd.
20377:
20378: Hemställningsmotion nr 477.
20379:
20380:
20381:
20382:
20383: Taxell m. fl.: Om ett system för utrustande av skärgårdens post-
20384: förare.
20385:
20386:
20387: T i 11 R i k s d a g e n.
20388:
20389: Fallet med postföraren Oiva Lehti som i ja- som har begränsade användningsmöjligheter vid
20390: nuari försvann under en posttur mellan Jung- svåra väderleksförhållanden.
20391: fruskär och Houtskär och som hittades först Det finns säkert anledning för myndighe-
20392: efter nästan en vecka har upprört skärgårds- terna att försöka ta i bruk ett system enligt
20393: befolkningen och också många utanför den. vilket alla som regelbundet rör sig i skärgården
20394: Händelsen har på ett dramatiskt och uppseen- under vinterhalvåret förses med sådan nödut-
20395: deväckande sätt iliustrerat de, ofta svåra, spe- rustning som underlättar spaningsarbetet vid en
20396: cialförhållanden som råder i våra skärgårds- eventuell olycka. Det såväl ökar tryggheten för
20397: områden. Speciellt har frågan om räddnings- skärgårdsbefolkningen som effektiverar spa-
20398: tjänsten och de förhållanden under vilka vissa ningsarbetet.
20399: av skärgårdens postförare arbetar kommit i På basen av erfarenheter av det nu aktuella
20400: blickpunkten. fallet vore det viktigt att myndigheterna nu
20401: Också om det naturligtvis finns all anledning tilisammans med skärgårdsbefolkningen utreder
20402: att utreda orsakerna tili att spaningarna efter de missförhållanden som eventuellt vidlåder
20403: den försvunna postföraren inte ledde tili resul- räddningstjänsten i skärgården i dag, gör ett
20404: tat bör det centrala nu vara att försöka skapa program för utvecklingen av den och härför
20405: ett system med en så effektiv räddningstjänst anvisar nödvändiga resurser.
20406: som möjligt och ge den de nödvändiga resur- Minst lika viktigt som att räddningstjänsten
20407: serna samt att så långt som möjligt försöka är effektiv är att man så långt som möjligt för-
20408: eliminera orsakerna tili olyckor. söker eliminera orsakerna tili olyckor. Det vikti-
20409: Skärgårdshavets sjöbevakning är tämligen väl gaste härvidlag är en ändamålsenlig och säker
20410: utrustad ifråga om materiel. De kustbevaknings- utrustning. Den arbetsgrupp för att utreda hur
20411: båtar, järnbåtar, sjöbevakningen har i Skär- man kan öka arbetstryggheten för postförare i
20412: gårdshavet är dock inte tillräckligt många och skärgården som trafikministeriet nyligen till-
20413: en del gamla. 1 1977 års budget finns anvisat satte bör särskilt fästa uppmärksamhet vid den
20414: medel för två nya båtar. Det vore angeläget aspekten. Och man kan ifrågasätta det viktiga
20415: att åtminstone den ena av dessa placeras i i att postförare som har att föra post över
20416: Skärgårdshavet och att ytterligare båtar i snabb öppna vatten inte tili sitt förfogande får ända-
20417: ordning kan placeras i skärgården. 1 samman- målsenliga båtar utan tvingas att använda egen
20418: hanget kan det också vara skäl att framhålla utrustning. Då ersättningen är dålig är det lätt
20419: att polisen i Nagu länsmansdistrikt, som om- att förstå att postförarna inte har möjlighet att
20420: fattar en mycket stor del av Skärgårdshavet, investera i den utrustning som uppgiften krä-
20421: inte har en sjövärdig båt. ver. Målet bör därför vara att säkra båtar ställs
20422: Vid utvecklandet av räddningstjänsten i skär- tili postförarnas förfogande av statsmakten. Det
20423: gården är det speciell anledning att fästa upp- rkräver givetvis ekonomiska resurser men å
20424: märksamhet vid spaningar i svåra förhållanden. andra sidan kan inte människoliv värderas i
20425: Den privata sjöräddningen fungerar effektivt pengar. Också spaningsarbetet kräver betydande
20426: och är tili stor nytta, men främst under som- kostnader. Om inte posten omedelbart kan
20427: maren. Flygklubbar, som kan bistå vid spa- ställa båtar tili förfogande borde man åtmins-
20428: ningsarbetet, förfogar i allmänhet över plan tone överväga väsentlig finansiell hjälp för
20429: Hemställningsmotion nr 477 527
20430:
20431: anskaffning av båtar. Att postförarna bör förses att regeringen måtte skrida till snabba
20432: med effektiv nödutrustning har de senaste åtgärder /ör att ett sådant system skapas
20433: veckorna genom massmedias försorg blivit klart att den utrustning postförare i skärgår-
20434: för hela landets befolkning. den behöver i sitt arbete ställs till för-
20435: Också när det gäller frågan om utrustningen fogande av Post- och telegrafstyrelsen
20436: för postförare är det mycket viktigt när frågan och att de myndigheter som verkar inom
20437: utreds att företrädare för den verkliga sak- räddningsväsendet ges tillräckliga resur-
20438: kunskapen, skärgårdsbefolkningen, och postfö- ser /ramför allt /ör att trygga de perso-
20439: rarna bland dem får ha ett avgörande ord med ners, bl.a. postförares, säkerhet som i
20440: i laget innan beslut fattas. utövningen av sitt yrke rör sig i skär-
20441: Med hänvisning tili ovanstående föreslås gården.
20442: vördsamt, att riksdagen ville hemställa,
20443: Helsingfors den 2 februari 1977.
20444:
20445: Christoffer Taxell Pär Stenbäck
20446: 528 1977 vp.
20447:
20448: Toivomusaloite n:o 477. Suomennos.
20449:
20450:
20451:
20452:
20453: Taxell ym.: Saariston postinkuljettajien varusteiden parantami-
20454: sesta ja saariston pelastuspalvelun kehittämisestä.
20455:
20456:
20457: E d u s kun n a 11 e.
20458:
20459: Postinkuljettaja Oiva Lehden tapaus, mie- suudet vaikeissa sääolosuhteissa ovat rajoitetut.
20460: hen, joka katosi tammikuussa postimatkalla Viranomaisten on varmaan syytä pyrkiä otta-
20461: Jungfruskärin ja Houtskarin välillä ja löydet- maan käyttöön järjestelmä, jonka nojalla kaikki
20462: tiin vasta lähes viikon kuluttua, on kuohutta- talvivuosipuoliskon aikana saaristossa liikkuvat
20463: nut saariston asukkaita ja myös monia ulkopuo- varustetaan sellaisin hätävarustein, että etsintä-
20464: lisia. Tapahtuma on dramaattisella ja huomiota työt helpottuvat mahdollisen onnettomuuden
20465: herättävällä tavalla kuvannut niitä usein erityi- sattuessa. Tämä sekä lisää saaristoväen turvalli-
20466: sen vaikeita olosuhteita, jotka vallitsevat saa- suutta että tehostaa etsintätyötä.
20467: ristoalueillamme. Erityisesti on valokeilaan tul- Tästä nyt ajankohtaisesta tapauksesta saatu-
20468: lut kysymys pelastuspalvelusta ja niistä olosuh- jen kokemusten nojalla olisi tärkeätä, että vi-
20469: teista, joissa eräät saariston postinkuljettajat ranomaiset yhdessä saaristoväestön kanssa sel-
20470: työskentelevät. vittävät, mitä epäkohtia saariston pelastuspal-
20471: Vaikka luonnollisestikin on täysi peruste sel- velussa ehkä tällä hetkellä vallitsee, laativat
20472: vittää syyt siihen, miksi etsinnät kadonneen ohjelman sen kehittämiseksi ja osoittavat sitä
20473: postinkuljettajan löytämiseksi eivät johtaneet varten tarvittavat varat.
20474: tuloksiin, tulee keskeisenä kysymyksenä nyt olla Ainakin yhtä tärkeää kuin se, että pelastus-
20475: pyrkimys luoda mahdollisimman tehokas pelas- palvelu on tehokasta on se, että niin pitkälle
20476: tuspalvelun järjestelmä ja antaa sille välttämät- kuin suinkin mahdollista pyritään poistamaan
20477: tömät varat ja yrittää poistaa onnettomuuksien onnettomuuksien syyt. Tärkeintä tässä on tar-
20478: syyt mahdollisimman pitkälle. koituksenmukainen ja varma varustus. Liiken-
20479: Mitä tulee Saaristomeren merivartiointiin, se neministeriön äskettäin saariston postinkuljet-
20480: on kaluston suhteen kohtalaisen hyvin varus- tajien työturvallisuuden lisäämistä selvittämään
20481: tettu. Rannikkovartioaluksia ja rautaveneitä, asettaman työryhmän tulee erityisesti kiinnittää
20482: joita merivartiolaitoksella on Saaristomerellä, ei huomiota tähän epäkohtaan. Voidaankin pitää
20483: kuitenkaan ole tarpeeksi monta ja osa niistä on varsin arveluttavana sitä, että postinkuljetta-
20484: vanhoja. Vuoden 1977 tulo- ja menoarviossa on jilla, joiden tehtävänä on kuljettaa postia avo-
20485: määrärahat kahta uutta venettä varten. Olisi meren yli, ei ole tarkoituksenmukaisia veneitä,
20486: tärkeätä, että ainakin toinen näistä sijoitettaisiin vaan heidän on pakko käyttää omia varustei-
20487: Saaristomerelle ja että lisää veneitä voitaisiin taan. Korvauksen ollessa huono on helppoa
20488: pian sijoittaa saaristoon. Tässä yhteydessä voi ymmärtää, ettei postinkuljettajilla ole mahdolli-
20489: myös olla syytä korostaa, että Nauvon nimis- suuksia sijoittaa varoja tehtävän vaatimaan va-
20490: miespiirin poliisilla, jonka alue käsittää hyvin rustukseen. Tavoitteena tulisi näin ollen olla se,
20491: suuren osan Saaristomerta, ei ole merikelpoista että valtio asettaisi turvalliset veneet postin-
20492: venettä. kuljettajien käyttöön. Tämä luonnollisesti vaatii
20493: Saariston pelastuspalvelua kehitettäessä on taloudellisia resursseja, mutta toisaalta ihmis-
20494: syytä kiinnittää erityistä huomiota etsintätoi- henkiä ei voida arvioida rahassa. Etsintätyöstä
20495: mintaan vaikeissa olosuhteissa. Yksityinen pelas- aiheutuu myös huomattavia kustannuksia. Ellei
20496: tuspalvelu toimii tehokkaasti ja on suureksi postilaitos voi välittömästi asettaa veneitä käy-
20497: hyödyksi etenkin kesäaikana. Lentokerhoilla, tettäväksi, tulisi ainakin harkita huomattavaa
20498: jotka voivat auttaa etsintätyössä, on yleensä rahallista apua veneiden hankkimista varten.
20499: käytössään koneita, joiden toimintamahdolli- Viimeksi kuluneiden viikkojen aikana on jouk-
20500: Toivomusaloite n:o 477 529
20501:
20502: kotiedotusvälineiden kautta tullut koko maam- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
20503: me väestölle selväksi, että postinkuljettajat menpiteisiin sellaisen järjestelmän luo-
20504: tulee varustaa tehokkain hätävarustein. miseksi, että posti- ja lennäiinhallitus
20505: Myös postinkuljettajien varustuksen suhteen asettaa saariston postinkuljettajien käyt-
20506: on kysymyksen selvittämiseksi tärkeätä, että töön heidän tarvitsemansa varusteet ja
20507: todellisen asiantuntemuksen edustajat, saariston että pelastuspalvelun piirissä toimiville
20508: väestö ja postinkuljettajat heidän ohellaan, saa- viranomaisille annetaan riittävästi varoja
20509: vat sanoa ratkaisevan sanansa asian johdosta ennen kaikkea niiden henkilöiden, mm.
20510: ennenkuin päätöksiä tehdään. postinkuljettajien, turvallisuuden takaa-
20511: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- miseksi, jotka ammattiaan harjoittaes-
20512: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- saan liikkuvat saaristossa.
20513: muksen,
20514: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1977.
20515:
20516: Christoffer Taxell Pär Stenbäck
20517:
20518:
20519:
20520:
20521: 67 0877001791
20522: 530 1977 vp.
20523:
20524: Toivomusaloite n:o 478.
20525:
20526:
20527:
20528:
20529: Tenhiälä ym.: Lammin-Turengin tien parantamisesta.
20530:
20531:
20532: E d u s k u n n a 11 e.
20533:
20534: Tieyhteys Lammi-Turenki maantiellä n:o hyväkseen. Myös linja-autoyhteydet ovat päivit-
20535: 292 ei liikenteellisesti ja liikenneturvallisuu- täiset ja kohtalaisen runsaat. Turengin puolei-
20536: deltaan vastaa nykyaikaisia vaatimuksia. Tien sessa päässä tie on lyhyen matkan osalta pääl-
20537: kunto ja suuntaus eivät ole tällaiselle tielle lystetty, mutta muutoin sorapintainen.
20538: asetettujen vaatimusten mukaisia. Lammilta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20539: Janakkalaan, Turenkiin ja osittain Hämeenlin- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20540: naan suuntautuva liikenne tapahtuu tätä väylää muksen,
20541: hyväksi käyttäen. Liikennevilkkaus tieosuudella
20542: on suhteellisen korkea ja ennen muuta raskas että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
20543: kuljetuskalusto, joka suuntautuu Turengin menpiteisiin Lammin-Turengin tien ra-
20544: alueelle Lammin seudulta, käyttää tieyhteyttä kenteen ;a suuntauksen parantamiseksi.
20545: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1977.
20546:
20547: Hannu Tenhiälä Lasse Äikäs
20548: 1977 vp. 531
20549:
20550: Toivomusaloite n:o 479.
20551:
20552:
20553:
20554:
20555: Tennilä ym.: Uuden sillan rakentamisesta Kemijoen yli Kemijär-
20556: ven kaupungissa.
20557:
20558:
20559: E d u s k u n n a II e.
20560:
20561: Kemijärven kaupungista selluloosatehtaalle ja tukset sillalla ovat etenkin talvisaikaan vaaral-
20562: Saliaan päin suuntautuvaa liikennettä vaikeut- lisia.
20563: taa Kemijoen yli johtavan sillan kapeus. Kun Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
20564: kapea silta toimii yhdistettynä maantie- ja rau- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20565: tatiesiltana, joudutaan se junien kulkuaikaan
20566: sulkemaan muulta liikenteeltä. Yksistään ras- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
20567: kaan kuorma-auton saapuminenkin sillalle mer- menpiteisiin uuden sillan rakentamiseksi
20568: kitsee vastakkaiseen suuntaan tapahtuvan lii- Kemijoen yli Kemijärven kaupungissa.
20569: kenteen · pysähtymistä. Henkilöautojenkin ohi-
20570: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
20571:
20572: Esko-Juhani Tennilä Heimo Rekonen
20573: M. Kainulainen Marjatta Stenius
20574: 532 1977 vp.
20575:
20576: Toivomusaloite n:o 480.
20577:
20578:
20579:
20580:
20581: Tikka ym.: Haminan vallien ja linnoituksen entistämisestä.
20582:
20583:
20584: E d u s k u n n a 11 e.
20585:
20586: Haminan vallit kuuluvat yhtenä osana 1700- määrärahat ovat riittämättömät eikä vallien en-
20587: 1uvulla rakennettuun Kaakkois-Suomen linnoi- tistämisen tarkkaa kustannusarviota ole selvillä,
20588: tusketjuun. Osa linnoituksen päävalleista ja lä- koska lopulliset suunnitelmat eivät ole valmis-
20589: hes kaikki etuvarustukset on kaupungin laajen- tuneet.
20590: tuessa purettu, vain lipputorni ja kaupungin Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
20591: vanhin, 1760-luvulta oleva rakennus ovat säi- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20592: lyneet. Haminan linnoitus on täysin ainutlaatui-
20593: nen Suomessa. Sen merkitystä korostaa linnoi- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
20594: tuksen sisään pyöreään asemakaavaan raken- miin Haminan vallien entistämissuun-
20595: nettu kaupunki. nitelmien tekemiseksi ja Haminan lin-
20596: Vailien korjaus- ja entistämistöihin käytetään noituksen pikaiseksi entistämiseksi.
20597: vuosittain pieniä summia varoja. Tähänastiset
20598: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
20599:
20600: Seppo Tikka Olli Helminen Risto Tuominen
20601: 1977 vp. 533
20602:
20603: Toivomusaloite n:o 481.
20604:
20605:
20606:
20607:
20608: R. Tuominen ym.: Lauttaliikenteen korvaamisesta maantiesillalla
20609: Vastilan-Siltakylän tiellä.
20610:
20611:
20612: E d u s k u n n a II e.
20613:
20614: Hirvikosken sillan rakentaminen Kymijoen että lossi korvattaisiin sillalla. Pyhtää on jopa
20615: yli Pyhtään ja Ruotsinpyhtään ja samalla Ky- asettanut tämän hankkeen ensimmäiselle sijalle
20616: men ja Uudenmaan läänien rajalle on ollut näi- niistä, joita se toivoo valtiovallan alueellaan to-
20617: den kahden kunnan toivomuksena jo pitkän teuttavan.
20618: ajan. Todettakoon, että paikalla on joskus ollut
20619: Mainitun Siltakylän ja Vastilan välisen maan- silta, mutta se hävitettiin ns. pikkuvihan aikana
20620: tien osalta palvelee joen ylitystä Hirvikaskeila yli 200 vuotta sitten.
20621: lossi. Sillan rakentaminen helpottaisi huomatt~ Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20622: vasti joen kummallakin puolella olevien kylien nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20623: välistä kanssakäymistä ja muuta liikennettä muksen,
20624: etenkin leudon talven aikana, jolloin ei talvi-
20625: kaudeksi keskeytettyä lassiliikennettä voida kor- että hallitus kiireellisesti selvityttäisi,
20626: vata jäätieliikenteellä. Sitä paitsi lossin ylläpitä- mitä taloudellisia ;a muita edellytyksiä
20627: minen on todettu hankalaksi ja epätaloudelli- on olemassa lauttaliikenteen korvaami-
20628: seksi. seen maantiesillalla V astilan ;a Siltaky-
20629: Molemmat kunnat, Pyhtää ja Ruotsinpyhtää, län välisellä tiellä.
20630: ovat vuodesta toiseen esittäneet valtiovallalle,
20631: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
20632:
20633: Risto Tuominen Olli Helminen Meeri Kalavainen
20634: Seppo Tikka Peter Muurman
20635: 534 1977 vp.
20636:
20637: Toivomusaloite n:o 482.
20638:
20639:
20640:
20641:
20642: R. Tuominen ym.: Ns. Heli-radan suunnittelun keskeyttämistä
20643: koskevan päätöksen peruuttamisesta.
20644:
20645:
20646: E d u s k u n n a 11 e.
20647:
20648: Valtionrautatiet on alustavasti suunnitellut teaa, että kuuden prosentin kannattavuusraja
20649: rautatien rakentamista Helsingistä Porvoon ja ylitettäisiin ensimmäiseksi Kotkan-Luumäen
20650: Koskenkylän kautta itään, joko Kotkan tai Kou- radalla. Kymenlaakson kauppakamari ja Kymen-
20651: volan suuntaan. Eri intressipiirien selvä enem- laakson seutukaavaliitto pitävätkin jo tutkittua
20652: mistö on ollut sitä mieltä, että uusi rata tulisi Luumäki-Kotka osuutta erittäin kiireellisenä
20653: rakentaa rantaratana Kotkaan ja edelleen Ha- rautateiden uudisrakennuskohteena Kymenlaak-
20654: minan kautta Luumäelle. Tätä mieltä ovat ol- sossa.
20655: leet mm. teollisuuden edustajat, läänin kauppa- - Kotka on maamme suurin ja Hamina 3.
20656: kamarit sekä eteläisen Kymenlaakson ja Vuok- suurin vientisatama. Mm. Itä-Suomen teollisuu-
20657: senlaakson kunnat ja maakuntaliitot. den vienti ulkomaille tapahtuu näistä satamista.
20658: -Siitä huolimatta, että valtioneuvosto on tois- Satamapalvelut tarvitsevat tuekseen tehokkaan
20659: taiseksi jäädyttänyt mm. tämän Heli-radan suun- rautatieverkoston. Kotka ja Hamina ovat teh-
20660: nittelun, nähdään Kymen läänissä tarpeellisena neet suuria investointeja satamiinsa. Satamia on
20661: kyseisen oikoradan suunnittelun jatkaminen, laajennettu ja väylät pyritään saamaan 10-metri-
20662: jotta se voitaisiin mahdollisimman nopeasti to- siksi, joista Kotkan väylä onkin jo valtion osuu-
20663: teuttaa palvelemaan mm. itäisten vientisatamien delta valmiina. Mikäli Itä-Suomen tavaravir-
20664: tarpeita. Tämän johdosta nähdäänkin, että ky- roille satamiin ja satamista Itä-Suomeen teh-
20665: seisestä uudesta radasta olisi rakennettava en- dään joustavat maakulkuyhteydet pelkästään
20666: simmäiseksi rataosuus Kotka-Luumäki, jonka Helsingin ym. suuntaan ja yhteydet Kotkan ja
20667: jälkeen olisi vuorossa osuus Helsinki-Por- Haminan satamiin jäävät heikoiksi, on vaarana,
20668: voo--Kotka. että Kotkan ja Haminan satamiin sijoitettuja
20669: Perusteluiksi edellä olevaan voidaan esittää varoja ei saada täysitehoiseen käyttöön. Tämä
20670: seuraavaa: ei voi olla kansantaloudellisesti edullista.
20671: - Ratasuunnan välittömässä vaikutuspiirissä - Jos valtakunnansuunnittelun kannalta
20672: on noin 100 000 asukasta, joilla nyt ei ole käy- katsotaan tarkoituksenmukaiseksi kehittää Kot-
20673: tännöllisesti katsoen yhteyksiä rautateiden kau- ka ja eteläinen Kymenlaakso voimakkaaksi kas-
20674: koliikenteeseen eri puolille Suomea. vukeskukseksi, edellyttää se rautatieyhteyden
20675: - Jos uusi rata rakennetaan Koskenkylästä rakentamista Luumäeltä Kotkaan ja edelleen
20676: harvaan asuttujen seutujen kautta Kouvolaan, Helsinkiin.
20677: vähenee nykyisen Kouvolan-Lahden-Riihi-
20678: mäen radan kannattavuus. Koskenkylän ja Ko- - Ulkomailta ostettavan energian säästämi-
20679: rian välillä uusia asukkaita tulee radan vaiku- seksi on liikenteessä tulevaisuudessa siirryttävä
20680: tuspiiriin noin 11 000, eli 1 km uutta rataa atomivoimaloiden tuottaman sähkön käyttöön,
20681: palvelee noin 200 asukasta, kun taas Kotkan mikä vaatii henkilö- ja tavaraliikenteen siirtä-
20682: vaihtoehdossa 1 km uutta rataa palvelee Hami- mistä nykyistä huomattavasti enemmän rauta-
20683: nan ja Koskenkylän välillä noin 1 500 asukasta. teille, rautateiden sähköistämistä ja uusien rau-
20684: - Mikäli pyritään tavaraliikenteen kehittä- tateiden rakentamista sinne, missä suuret väes-
20685: miseen ja tasapuoliseen henkilöliikenteen pal- tökeskukset ovat nyt rautateiden kaukoliiken-
20686: velutasoon, on Helsinki-Kotka-Luumäki pa- teen ulkopuolella.
20687: ras vaihtoehto myös asiaa selvitelleen liikenne- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
20688: ministeriön työryhmän mukaan. Työryhmä to- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20689: Toivomusaloite n:o 482 535
20690:
20691: että hallitus peruuttaisi päätöksensä että hallitus ryhtyisi sellaisiin toimiin,
20692: keskeyttää muun muassa ns. Heli-radan jotka mahdollistavat tämän radan raken-
20693: suunnittelun ja sitä koskevat tutkimuk- tamisen aloittamisen jo 1980-luvun alku·
20694: set sekä puolella.
20695: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
20696:
20697: Risto Tuominen Mauno Forsman Mikko Kaarna
20698: Meeri Kalavaineo Paavo Tiilikainen Juhani Sipiläinen
20699: Seppo Tikka Helge Siren Olli Helminen
20700: 536 1977 vp.
20701:
20702: Toivomusaloite n:o 483.
20703:
20704:
20705:
20706:
20707: Tuovinen ym.: Outokummun ja Pöytälahden välisen maantien
20708: n:o 4825 rakenteen parantamisesta.
20709:
20710:
20711: Ed u s k u n n a 11 e.
20712:
20713: Maantie n:o 4825 välillä Outokumpu-Pöy- Koska tie ei nykyisessä kunnossaan pysty pal-
20714: tälahti ei nykyisessä muodossaan eikä kunnos- velemaan alueen liikennetarpeita, tulisi siihen
20715: saan täytä kasvavan liikenteen aiheuttamia vaa- tehdä tarvittavat parannukset mahdollisimman
20716: timuksia. Tie on erittäin mutkainen, mäkinen pikaisesti. Myös työllisyyden kannalta tien ra·
20717: ja kapea, joten se on liikenteelle erittäin vaa- kentaminen olisi ajankohtainen, koska Outo-
20718: rallinen, kun otetaan huomioon runsas kevyen kummussa ei ole tällä hetkellä, eikä näköpiiris-
20719: liikenteen käyttö. säkään, mitään työkohteita.
20720: Outokummun kaupungin kannalta tien pa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20721: rannustyöt tulisi aloittaa mahdollisimman pikai- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20722: sesti, sillä tien kautta kulkee kaikki Varkau- muksen,
20723: desta Outokumpuun ja edelleen Polvijärvelle
20724: ja Kolille sekä päin vastoin tapahtuva liikenne. että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
20725: Myös turistit käyttävät tätä tietä erittäin pal- piteisiin Outokummun ia Pöytälahden
20726: jon matkustaessaan Etelä-Suomesta Kolille. välisen maantien n:o 4825 rakenteen
20727: Tiellä on myös runsas yksityisliikenne. parantamiseksi.
20728: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
20729:
20730: Jouko Tuovinen Uki Voutilainen E. Korhonen
20731: Matti Puhakka P. Puhakka Reino Karpola
20732: Lea Sutinen
20733: 1977 vp. 537
20734:
20735: Toivomusaloite n:o 484.
20736:
20737:
20738:
20739:
20740: Tuovinen ym.: Uuden tavaraterminaalin rakentamisesta Joen-
20741: suuhun.
20742:
20743:
20744: E d u s kun n a 11 e.
20745:
20746: Joensuun rautatieaseman tavaraterminaali on naalille ei voida enää lisätä purkausraiteita,
20747: jo useita kymmeniä vuosia vanha, joten se ei vaikka jatkuvasti lisääntyvät kappaletavaravau-
20748: täytä lisääntyvän kappaletavaraliikenteen aiheut- nut sitä ehdottomasti vaatisivat. Myös asiakas-
20749: tamia vaatimuksia. Terminaalin pienuudesta ja suhteet terminaalin epäkäytännöllisyydestä joh-
20750: epäkäytännöllisyydestä on monenlaista haittaa, tuen saattavat vaarantua.
20751: mm. tavaroita rikkoontuu luvattoman paljon Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20752: koneellisesti tapahtuvassa purkauksessa, kuor- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20753: mauksessa ja siirroissa. Myös työturvallisuus on muksen,
20754: vaarassa trukkien liikkuessa edestakaisin ka-
20755: peilla laitureilla ja käytävissä. että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
20756: Ratapihahenkilökunnalle aiheutuu myös yli- piteisiin uuden tavaraterminaalin raken-
20757: määräistä vaihtotyötä, koska nykyiselle termi- tamiseksi Joensuuhun.
20758: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
20759:
20760: Jouko Tuovinen Uki Voutilainen E. Korhonen
20761: Matti Puhakka P. Puhakka Reino Karpola
20762: Lea Sutinen
20763:
20764:
20765:
20766:
20767: 68 0877001791
20768: 538 1977 vp.
20769:
20770: Toivomusaloite n:o 485.
20771:
20772:
20773:
20774:
20775: Tuovinen ym.: Polvijärven-Martonvaaran maantien n:o 504 ra-
20776: kenteen parantamisesta.
20777:
20778:
20779: E d u s k u n n a 11 e.
20780:
20781: Polvijärven ja Martonvaaran välinen maantie taen kuitenkin huomioon tien huonon kunnon
20782: n:o 504 on kunnoltaan erittäin huono, mutkai- ja Polvijärven kunnan vaikean työllisyystilan-
20783: nen, mäkinen ja kapea. Kuitenkin tie on liiken- teen tulisi työt aloittaa mahdollisimman pikai-
20784: teellisesti melko vilkas, kulkeehan tämän tien sesti.
20785: kautta mm. Varkauden ja Kuopion suunnasta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20786: tuleva turistiliikenne Kolille. Tietä käytetään nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20787: runsaasti myöskin raskaan puutavaran kuljetuk- muksen,
20788: seen sekä muuhun paikalliseen liikenteeseen. että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
20789: TVL:n Pohjois-Karjalan piirin tienpidon toi- piteisiin Polvijärven ja Martonvaaran
20790: menpideohjelman mukaan em. tien rakenteen välisen maantien n:o 504 rakenteen
20791: parantaminen aloitettaisiin vuonna 1979. Ot- parantamiseksi.
20792: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
20793:
20794: Jouko Tuovinen P. Puhakka
20795: Matti Puhakka E. Korhonen
20796: Uki Voutilainen Reino Karpola
20797: Lea Sutinen
20798: 1977 vp. 539
20799:
20800: Toivomusaloite n:o 486.
20801:
20802:
20803:
20804:
20805: Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1977 tulo- ja menoarvioon
20806: ammattiautoilijoiden kuljetuskaluston korkotukilainoihin.
20807:
20808:
20809: E d u s kun n a 11e.
20810:
20811: Ammattimaisen kuorma- ja linjaliikenteen kuljetustoimenalan kalustohankintojen lainoitta-
20812: kustannuksia on hallituksen toimenpitein jat- miseen korkotukilainoin. Tämän ei pitäisi olla
20813: kuvasti nostettu. Erikoisesti on paine kohdis- hallituksellekaan vaikeaa, kun kerran suurpää-
20814: tunut kalustoon, jonka hinta on muutamassa oman yhtiöillekin se on valmis syytämään mil-
20815: vuodessa noussut kaksinkertaiseksi. Teillämme joonia korkotukea. Hallitus näyttää vieroksu-
20816: kulkee ajoneuvoja, jotka joutuvat painorajoi- van yrittäviä kuljetustoimenalan yrittäjiämme.
20817: tusten vuoksi käymään vajaatuotolla. Hallitus Kuljetustukilainsäädännön kaltainen ammatti-
20818: jauhaa akselipainojen korottamista, mutta ei ole autoilijain perustan nakertaminen näyttää jat-
20819: nähtävästi vielä löytänyt sopivaa keinoa millä kuvan, omistava kuljetusyrittäjä ei ole Sorsa-
20820: akselipainojen noston aiheuttama hyöty voitai- Virolaisen hallituksen suosiossa.
20821: siin parhaiten kiskoa ulos autoilijalta. Tulon- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
20822: saanti on ammattiautoilijoille laskenut korkei- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20823: den hankintahintojen ja muiden kustannusten muksen,
20824: vuoksi. Kaluston hankinta tapahtuu tällä het-
20825: kellä kaikilta osin yli 10 prosentin lainakor- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
20826: koisilla luotoilla. Tätä tilannetta ei ammatti- tyksen 50 000 markan määrärahan otta-
20827: autoilijakuntamme kestä. Eduskunnan on vas- misesta lisäyksenä vuoden 1977 tulo-
20828: tattava siitä, että kuljetukset eivät vaikeudu. ja menoarvioon ammattiautoilijoiden
20829: Tämä tapahtuu parhaiten varaamaila pääomia kuljetuskaluston korkotukilainoihin.
20830: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1977.
20831:
20832: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
20833: 540 1977 vp.
20834:
20835: Toivomusaloite n:o 487.
20836:
20837:
20838:
20839:
20840: Vennamo ym.: Vesannon-Kerkonkosken maantien peruskorjaus-
20841: töiden käynnistämisestä.
20842:
20843:
20844: E d u s k u n n a 11 e.
20845:
20846: Maantiellä välillä Suonenjoki-Kerkonkoski Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
20847: Kuopion läänissä ovat peruskorjaukset käyn- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20848: pissä ja ne saataneen päätökseen vuoden vaih-
20849: teessa. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
20850: Sitävastoin ei ole mitään varmuutta perus- menpiteisiin Vesannon-Kerkonkosken
20851: korjaustöiden käynnistämisestä välillä Vesan- maantien peruskoriaustöiden käynnistä-
20852: to-Kerkonkoski. Tämä olisi välttämätöntä jo miseksi.
20853: taloudellisista syistä.
20854: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1977.
20855:
20856: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
20857: 1977 vp. 541
20858:
20859: Toivomusaloite n:o 488.
20860:
20861:
20862:
20863:
20864: Vennamo ym.: Rautalammin-Toholahden kantatien parantami-
20865: sesta.
20866:
20867:
20868: E d u s k u n n a 11 e.
20869:
20870: Rautalammin-Toholahden kantatien paran- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
20871: taminen ja Toholahden sillan uudelleen raken- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20872: taminen on hyödyllinen ja kiireellinen tehtävä.
20873: Nämä työt olisi toteutettava vuosien 1977- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
20874: 1979 aikana. Ne edistäisivät suuresti eri elin- menpiteisiin Rautalammin-T oholahden
20875: keinonalojen työllisyyttä laajalla alueella. kantatien parantamiseksi vuosien 1977
20876: Samalla olisi huolehdittava, että tieosat vä- -1979 aikana Kuopion tie· ja vesira·
20877: lillä Toholahti-Koskelo ja välillä Rautalampi- kennuspiirin laatiman toimenpideohjel-
20878: Kivisaimi samoin tulisivat kokonaisuudessaan man mukaisesti.
20879: parannetuiksi.
20880: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1977.
20881:
20882: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
20883: 542 1977 vp.
20884:
20885: Toivomusaloite n:o 489.
20886:
20887:
20888:
20889:
20890: Vilmi ym.: Simojoen pohjoispuolella olevan Asemakylän ja Ala-
20891: niemen välisen tien peruskorjauksesta.
20892:
20893:
20894: E d u s k u n n a 11 e.
20895:
20896: Vuosisadan vaihteessa rakennettiin maantie- kennettä viime vuosina erittäin paljon. Näin
20897: yhteys Simosta Ranualle. Simojoen etelärannan siitä huolimatta, vaikka tie on liikenteelle erit-
20898: maantien valmistuttua kaksikymmentä vuotta täin vaarallinen. Mainittakoon, että mm. yhtenä
20899: sitten on sen jälkeen rakennettu silta entiselle ainoana kesäkautena tuli ns. Kalliokosken mut-
20900: Alaniemen lossin paikalle ja vanha maantie kassa kaikkiaan 19 tiedossa olevaa autokolaria.
20901: on Alaniemen ja Ranuan välillä kokonaisuudes- Lisäksi tiellä oleva Simon aseman tasoristeys
20902: saan peruskorjattu ja kunnostettu. Vanhasta on jatkuvasti aiheuttanut monia ihmishenkiä
20903: maantiestä ainoastaan Simojoen pohjoispuolen vaatineita liikenneonnettomuuksia. Tästä syystä
20904: tie Asemakylältä Alaniemelle on edelleenkin lä- Simon Asemakylän ja Alaniemen välinen Simo-
20905: hes samassa kunnossa, mihin se vuosikymmeniä joen pohjoispuolella oleva tieosa tulisi kokonai-
20906: sitten suoritettujen vähäisten korjausten jälkeen suudessaan peruskorjata tai suorittaa tieosan
20907: jätettiin. tehostettu kuntoonpano. Ainakin tiellä olevat
20908: Tämä Simojoen pohjoispuolella olevan maan- Hekkasen, Rannilan, Matalan ja Kalliokosken
20909: tien pituus Asemakylältä Alaniemen sillalle on vaaralliset tienmutkat tulisi oikaista ja tie tu-
20910: 25 km, ja koko väli on erittäin heikosti raken- lisi päällystää öljysoralla.
20911: nettu. Tie ei täytä alkuunkaan nykyajan liiken- Edellä esittämäämme viitaten kunnioittaen
20912: teen vaatimuksia, kun otetaan huomioon se, ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20913: että tätä kautta tapahtuu erittäin suuri osa muksen,
20914: Oulun ja Rovaniemen välisestä liikenteestä.
20915: Onhan matka tätä kautta ajaen yli 40 kilomet- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
20916: riä lyhyempi kuin Kemin kautta suuntautuvaa menpiteisiin Simojoen pohjoispuolella
20917: nelostietä ajaen. Tämä matkan lyhyys onkin olevan Asemakylän ja Alaniemen väli-
20918: lisännyt Simojoen pohjoispuolen maantien lii- sen maantien peruskorjaamiseksi.
20919: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
20920:
20921: Pekka Vilmi Veikko Pihlajamäki
20922: 1977 vp. 543
20923:
20924: Toivomusaloite n:o 490.
20925:
20926:
20927:
20928:
20929: Vilmi ym.: Katesuvannon sillan rakentamisesta Enontekiön kun-
20930: nassa.
20931:
20932:
20933: E d u s kun n a 11 e.
20934:
20935: Enontekiön kunnan alueella Länsi-Lapissa Ylitornion ja Pellon siltojen rakentamisen jäl-
20936: olevan Katesuvannon siltakysymys on ollut jo keen. Kun mainitut sillat ovat olleet jo pitkään
20937: pitkään vireillä. Rajan ylittäminen Luoteis-La- liikenteellä, tulisi Katesuvannon sillan rakenta-
20938: pin keskuspaikan Katesuvannon kylän kohdalla minen aloittaa ensi tilassa ja jo vuoden 1977
20939: Muonionjoen yli tapahtuu edelleenkin lossilla, aikana. Tätä tukevat jatkuvasti lisääntyvä mat-
20940: mirkä hankaloittaa suuresti tämän keskeisen kailuliikenne ja koko Luoteis-Lapin elinkeino-
20941: alueen jatkuvasti lisääntyvää liikennettä. On- toiminnan kehittäminen. Samoin Enontekiön
20942: han Katesuvannon llirkennepaikka koko Luoteis- kunnan vaikea työttömyys vaatii lisätyökohtei-
20943: Lapin liikenteen solmukohta, jossa Suomen ja ta, joista Katesuvannon siltatyö on asetettava
20944: Ruotsin tieverkosto on liitetty toisiinsa los- kiireellisyysjärjestyksessä ensimmäiselle sijalle.
20945: silla. Viime vuosina räjähdysmäisesti lisäänty- Edellä esittämämme perusteella ehdotamme
20946: nyt matkailu ja Suomeen suuntautuva ostos- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20947: matkailu ovat suuresti lisääntyneet ja tehneet muksen,
20948: sillan tarpeen entistäkin tärkeämmäksi. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
20949: Molempien valtioiden viranomaisten hyväk- menpiteisiin Suomen ja Ruotsin rajalla
20950: symän alkuperäisen suunnitelman mukaan piti olevan Karesuvannon sillan rakentami-
20951: Katesuvannon sillan rakentamisen tapahtua heti seksi Enontekiön kunnassa.
20952: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
20953:
20954: Perkka Vilmi Aimo Ajo Lauri lmpiö
20955: 544 1977 vp.
20956:
20957: Toivomusaloite n:o 491.
20958:
20959:
20960:
20961:
20962: Voutilainen ym.: Lieksan-Kontiomäen rataosuuden petosparan-
20963: nustöiden aloittamisesta.
20964:
20965:
20966: E d u s k u n n a 11 e.
20967:
20968: Joensuun-Kontiomäen--Oulun radan perus- Joukkoliikenteen tulevaa kehitystä ajatellen
20969: korjaus on ollut käynnissä jo wosikausia. Tämä ja ottaen huomioon myös paitsi Pohjois-Karja-
20970: työ on edistynyt hitaasti ja se on edelleen pa- lan, niin myös Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan
20971: hasti kesken välillä Lieksa-Kontiomäki. Val- kehittämistyön, on rataosuuden Lieksa-Kon-
20972: tionrautateiden suunnitelmissa on aloittaa mai- tiomäki perusparannustöitä kiirehdittävä ja ra-
20973: nitun rataosuuden kunnostustyöt vasta wonna taosuus saatettava myös tältä osin raskasta ja
20974: 1978. pikajunaliikennettä palvelevaksi.
20975: Sen sijaan rataväli Joensuu-Lieksa, yhteensä Mainittu työ tulisi saattaa käyntiin ja val-
20976: noin 100 km, on varustettu raskaalla kiskotuk- miiksi mahdollisimman pian, sillä tarve pika-
20977: sella ja sepelöity ja on siten valmis raskasta ja junayhteyksien aikaansaamiseksi sekä raskaan
20978: pikajunaliikennettä varten. liikenteen mahdollistamiseksi välillä Oulu-
20979: Rataosuutta ei ole kuitenkaanVR:ntoimesta Kontiomäki-Nurmes--Lieksa-Joensuu sekä
20980: sellaisenaan katsottu voitavan käyttää, koska edelleen Helsinkiin ja myös Neuvostoliittoon,
20981: Lieksa yksistään ei muodosta VR:n mielestä ovat Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjan·
20982: riittävän suurta päätepistettä esim. pikajunalii- maan ja koko maankin kannalta välttämätön ja
20983: kenteelle. edullinen uudistustyö.
20984: VR:n suunnitelmat lähtevät edelleen siitä, Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
20985: että rataosuus Lieksa-Nurmes-Maanselkä- tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
20986: Kontiomäki varustettaisiin vain raskaalla kisko- sen,
20987: tuksella, mutta ilman sepelöintiä.
20988: Lisäksi rataosuuden jyrkät kaarteet aiotaan että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
20989: jättää oikomatta. Tämä suunnitelma, mikäli se piteisiin Lieksan-Kontiomäen rata-
20990: toteutuu, merkitsee perusparannustöiden jäävän osuuden perusparannustöiden aloittami·
20991: mainitulla rataosuudella puolitiehen, sillä rata- seksi raskasta ja pikajunaliikennettä pal-
20992: osuutta ei voitaisi käyttää raskaaseen tavara- velevaan kuntoon.
20993: eikä pikajunaliikenteeseen.
20994: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1977.
20995:
20996: Uki Voutilainen Erkki Korhonen Matti Puhakka
20997: Jouko Tuovinen Pauli Puhakka Lea Sutinen
20998: Reino Karpola
20999: 1977 vp. 545
21000:
21001: Toivomusaloite n:o 492.
21002:
21003:
21004:
21005:
21006: Äikäs: Teollisuusradan rakentamisesta välille Forssa-Jokioi-
21007: nen-Humppila.
21008:
21009:
21010: E d u s k u n n a 11 e.
21011:
21012: Etelä-Hämeessä Forssan talousalueella erityi- kin sille teollisuudelle, joka aikoisi rakentaa
21013: sesti juuri Forssan kaupungissa sekä Jokioisten tälle hyvänä teollisuuskeskuksena tunnetulle
21014: ja Humppilan kunnissa on tälläkin hetkellä run- seudulle, ja siten vaikuttaisi alueen työllisyy-
21015: saasti sellaista teollisuutta, jonka raaka-aineiden teen.
21016: ja valmiiden tuotteiden kuljettaminen soveltuisi Tällaisen teollisuusradan rakentamista helpot-
21017: parhaiten tapahtuvaksi rautateitse. Näin erityi- taisi erityisesti se, että radan suuntana voitai-
21018: sesti siitä syystä, että talousalueen teollisuudelle siin käyttää lopetetun kapearaiteisen radan reit-
21019: tärkeä Jokioinen-Humppila maantie on lukui- tiä, jonka maapohjan omistaa yhtiö, jossa val-
21020: sista esityksistä ja aloitteista huolimatta edel- tiolla on osake-enemmistö. Mikäli valtiontalou-
21021: leenkin parantamatta. Kapearaiteisen rautatien dellisista syistä ei koko hanketta voitaisi raken-
21022: lopetettua toimintansa ovat sekä Forssa että taa yhdellä kertaa, olisi ensin toteutettava rata-
21023: Jokioinen eristettyjä Humppilassa olevasta rau- osuus Humppila-Jokioinen ja myöhemmin yh-
21024: tatiestä. Näin ollen kuljetukset tapahtuvat teys Forssaan. Laskelmien mukaan tämä rata
21025: maanteitse mm. mainittua huonokuntoista kokonaisuudessaan tulisi kannattavaksi 1980-
21026: maantietä pitkin. Tämän vuoksi olisikin erit- luvun loppupuolella, mutta rataosuus Hump-
21027: täin tärkeätä saada erityinen teollisuusrata pila-Jokioinen jo 1980-luvun alkupuolella.
21028: Forssa-Jokioinen-Humppila, joka rata olisi Edellä esitettyyn viitaten ehdotan eduskun-
21029: pienehköin taidejärjestelyin liitettävissä Hump- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21030: pilan ratapihaan. Tällä radalla olisi erityisen
21031: suuri merkitys paitsi jo olevalle teollisuudelle, että hallitus pikaisesti ryhtyisi toimen-
21032: joista mainittakoon raskasta kuljetusta vaativat piteisiin teollisuusradan rakentamiseksi
21033: Oy Fiskars Ab ja Rakennusvalmiste Oy, myös- välille Forssa-Jokioinen-Humppila.
21034: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
21035:
21036: Lasse Äikäs
21037:
21038:
21039:
21040:
21041: 69 0877001791
21042: 546 1')77 vp.
21043:
21044: Toivomusaloite n:o 493.
21045:
21046:
21047:
21048:
21049: Hemmi ym.: Määrärahasta varusmiesten terveydenhuoltotyön
21050: kokonaisuudistuksen laatimiseksi.
21051:
21052:
21053: E d u s k u n n a 11 e.
21054:
21055: Vari.Ismiesten terveydenhuolto varuskunnissa veydenhoitotyö rokotustoimintoineen ja terveys-
21056: ei nykyisellään vastaa niitä vaatimuksia, joita kasvatus.
21057: jo esim. kouluissa, yliopistoissa ja työpaikoilla Terveydenhuoliolla edellytetään myös, ettlt
21058: toteutetaan. Todellisena epäkohtana on pidet- työhön liittyvät tietynlaiset seulatutkimukset ja
21059: tävä sitä, että nuoren miehen siirtyessä suorit- hammashoito. Näidenkin toimenpiteiden osalt~
21060: tamaan varusmiespalvelustaan joko suoraan nykyisin käytäntö on riittämätön.
21061: koulusta, opiskelun piiristä taikka työelämästä, Eduskunnan puolustusasiainv:aliokuntakin on
21062: määrätietoinen terveydenhuolto, johon hän on antamassaan mietinnössä yhtynyt edellä. esitet-
21063: ollut oikeutettu, katkeaa. tyyn käsitykseen varusmiesten terveydenhuol-
21064: Jotta varusmiesten terveydenhuolto varus- lon parantamisen tarpeesta.
21065: kunnissa saatettaisiin vastaamaan niitä vaati. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21066: muksia, jotka jo yleinen terveydenhuolto aset- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivO:
21067: taa, olisi ryhdyttävä sellaisiin toimenpiteisiin, muksen,
21068: jotka takaavat terveydenhuollon toteutumiselle
21069: nykyistä paremmat lähtökohdat. Tämän vuoksi että hallitus ottaisi vuoden 1978
21070: varuskuntiin tulisi palkata lääkäreiden lisäksi valtion tulo- ja menoarvioesitykseen
21071: varsinaisen terveydenhuollon koulutuksen saa- 150. 000 markan määrärahan varusmies~
21072: neita henkilöitä, kuten terveydenhoitajia, joiden ten terveydenhuoltotyön kokonaisuudis•
21073: tehtävänä tulisi erityisesti olla ehkäisevä ter- tuksen laatimiseksi.
21074: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
21075:
21076: Kerttu Hemmi Pekka Tarjanne Ilkka Kanerva
21077: Juhani Orrenmaa Anneli Kivitie Petter Savola
21078: 1977 vp. S47
21079:
21080: Toivomusaloite n:o 494.
21081:
21082:
21083:
21084:
21085: Häkämies: K~takkois-Suomen rajavartioston rakennushankkeiden
21086: toteuttar.nisesta.
21087:
21088:
21089: E d u s k u n n a 11 e.
21090:
21091: Imatran kaupungin alueelle on vuosille hankkeiden suunniteltua nopeampaa toteutta-
21092: 1976-80 suunniteltu rajavartioston rakennus- mista.
21093: kohteina muun muassa Immolan kasarmin pe- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
21094: ruskorjaus ja laajennus sekä asuinrakennus. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21095: Rajavartioston esikunnassa ja rajakoulussa pal-
21096: velevan henkilöstön lisääntyminen ja Sveto- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21097: gorskin rakennustyömaan liikenteestä aiheutu- Kaakkois-Suomen rajavartioston tilojen
21098: vat henkilöstötarpeet edellyttäisivät rakennus- rakennushankkeiden toteuttamiseksi.
21099: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
21100:
21101: Erkki Häkäbl.ies
21102: 548 .1977 vp.
21103:
21104: Toivomusaloite n:o 49.5.
21105:
21106:
21107:
21108:
21109: <P. Jokinen ym.: 'Määrärahasta Utin varuskunnan huoltorakennuk-
21110: sen rakentamiseksi.
21111:
21112:
21113: E d u s k u n n a 11 e.
21114: Utin varuskunnan rakennukset ovat peräisin letaan ja säilytetään lentokalustoa, josta sisään
21115: 1910-1930-luvuilta. Ne ovat kunnoltaan huo- mahtuu yhtäaikaisesti seuraavasti: kuljetuslen-
21116: noja, osa rakennuksista on jouduttu poistamaan tokoneista .30-40 %, maalihinauskoneista 1-
21117: asumiskäytöstä. Ruokalarakennuksesta ei saada 25 %, helikoptereista 4-3 3 %. Valtaosa kalus-
21118: korjaamallakaan kunnollista. Kasarmirakennus tosta seisoo ympäri vuoden ulkosalla sään ar-
21119: on eräs kurjimmista koko valtakunnassa. Varas- moilla. Tilanne on käsittämätön ottaen huo-
21120: totilanne on erittäin huono. Huolestuttavinta mioon, että yksinomaan valtakunnan ainoan
21121: on, että laskuvarjojääkärikoulun esikunta, kul- keskiraskaan helikopterikaluston arvo on noin
21122: jetuslentolaivueen kasarmi, ruokala, varusmies- 30 milj. markkaa. Viestihuoltotilat, joissa säily-
21123: ten luokka/ elokuvateatteri ja sotilaskotiraken- tetään kymmenien tuhansien arvoisia mitta-
21124: nus sijaitsevat vaaravyöhykkeellä suoraan kiito- yms. laitteita, ovat täysin ala-arvoiset. Autokor-
21125: tien jatkeelia 150-250 metrin etäisyydellä jaamo ja säilytystilat puuttuvat. Valtaosa noin
21126: radan päästä mitattuna. 30 ajoneuvosta on ulkona. Huoltotyöskentely
21127: Kuljetuslentolaivueen lentokoneiden säilytys- on vaikeaa. Työturvallisuus ja viihtyvyys on
21128: ja korjaustilat ovat puutteelliset. Lentokoneiden varsin kyseenalaista.
21129: huolto- ja korjaamohalliksi soveltuva rakennus Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
21130: puuttuu tyystin. Näinollen keskitetty huolto- ja nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21131: korjaamotoiminta ei ole mahdollista. Lentoko- muksen,
21132: neiden säilytystilat käsittävät kaksi vanhaa kun- että hallitus ottaisi vuoden 1978 tulo-
21133: nostettua hallirakennusta sekä yhden lentoko- ja menoarvioesitykseen määrärahan
21134: neen sääsuojan. Näissä tiloissa, joista osasta huoltorakennuksen rakentamiseksi Utin
21135: puuttuvat sosiaaliset ja työskentelytilat, huol- varuskuntaan.
21136: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
21137:
21138: Pekka Jokinen Anna-Liisa Linkola
21139: Erkki Häkämies Eero Lattula
21140: . 1977 vp. 549
21141:
21142: Toivomusaloite n:o 496.
21143:
21144:
21145:
21146:
21147: Kauppi ym.: Määrärahasta rajavartiohenkilökunnan kouluttami-
21148: seksi huumeiden salakuljetusta vastaan.
21149:
21150:
21151: Eduskunnalle.
21152:
21153: Huumausaineiden salakuljetusyritykset ovat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21154: huolestuttavasti lisääntyneet koko pohjolassa ja nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21155: erityisesti maassamme. Aikaisempaa huomatta- muksen,
21156: vasti suurempia eriä huumausaineita on kulkeu-
21157: tunut maahamme. Maamme rajojen pituus aset- että hallitus ottaisi vuoden 1978 tulo-
21158: taa vaivonnalle erityisvaatimuksia. Tämän vuok- ja menoarvioesitykseen määrärahan ra-
21159: si rajavartiolaitoksen valmiutta huumeitten sa- javartiolaitoksen henkilökunnan koulut-
21160: lakuljetuksen estämiseksi on tehostettava. Pit- tamiseen huumausaineiden salakuljetuk-
21161: källe kehittyneiden ja teknistyneiden salakulje- sia vastaan.
21162: tusmuotojen estäminen edellyttää henkilökun-
21163: nan koulutuksen tehostamista.
21164: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
21165:
21166: Eeva Kauppi Raino Westerholm Jorma Fred
21167: Mikko Pesälä Aimo Ajo Erkki Häkämies
21168: Mauno Manninen
21169: SSQ 1977 vp.
21170:
21171: Toivomusaloite n:o 497.
21172:
21173:
21174:
21175:
21176: l4lttttlft: YI{.valvontaj<>ukkoihin kuuluville maksettavan matka-
21177: ralwl ~ijjmise3tii.
21178:
21179:
21180:
21181: Suoritta~!lsaan tärkeää tehtäväänsä kaukana Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
21182: kotimaasta~n Suome\l YK-valvontajoukkoihin taen eduskunnan hyväksyttäv~si toivomuksen,
21183: kuuluville henkilöille saattaa tulla kotoa suru-
21184: sanoma lähiomaisen kuolemasta. Näin on tapah- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
21185: tunut useita kertoja. Osallistuminen lähiomaisen menpiteisiin kustannukset palveluspaik-
21186: hautajaisiin kotimaassa muodostuu YK-joukkoi- kakunnalta kotiin ja takaisin kattavan
21187: hin kuuluvalle henkilölle kohtuuttoman kalliik- matkarahan myöntämiseksi niille YK-
21188: si. Tämä asia mainittiin asianomaisten taholta valvontajoukoissa palveleville, jotka jou-
21189: eräänä epäkohtana eduskunnan puolustusasiain- tuvat lähiomaisen kuoleman johdosta
21190: valiokunnan edustajille viime syksynä tutustues- matkustamaan hautajaisiin.
21191: samme Suomen YK-valvontajoukkojen toimin-
21192: taan. On oikein ja kohtuullista saada tähän
21193: epäkohtaan myönteinen parannus.
21194: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
21195:
21196: Ee~q Lattula
21197: 1971 vp.
21198:
21199: Toivomusaloite n:o 498.
21200:
21201:
21202:
21203:
21204: LIJ.ttma: YK-valVDJlt!ijgllkkajen päivärahan sitomisesta kiinteästi
21205: ulkomaan päivärahaan.
21206:
21207:
21208: Ed u s kun n a 11 e.
21209:
21210: Rauhan turvaaminen on merkittijvä os~t Suo- jääkäreitämme. Eräs ratkaisevan tärkeä ja oikeu-
21211: men puolueettomuuspolitiikkaa. Rauhan turvaa- tettu toimenpide on YK-päivär3han sitominen
21212: minen tekee maatamme tunnetuksi uusilla, po- ulkomaal;l päivärahaan.
21213: liittisesti tärkeillä alueilla. Olennaista ei kui- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
21214: tenkaan ole Suomen itsensä toiminnasta saama taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21215: hyöty, vaan kiistojen osapuolille tarjoutuva
21216: mahdollisuus pyrkiä kohti pysyväistä rauhaa. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
21217: Suomen YK-valvontajoukot ovat suoriutuneet menpiteisiin YK-valvontajoukkojen päi-
21218: hyvin tähänastisista tehtävistään. Yhdistyneet värahan sitomiseksi ulkomaan päivii-
21219: Kansakunnat on saanut Suomesta valioluokan rahaan kiinteästi siten, että se on JO
21220: miehiä. He joutuvat tärkeää tehtävää suorittaes- prosenttia toimialueen maiden päivä-
21221: saan elämään kaukana vanhemmistaan, puoli- rahasta ja että laskentaperusteena käy-
21222: s0istaan ja lapsistaan. Me täällä Suomessa ole- tetään keskipäivärahaa, josta korotus
21223: vat eri kansalaispiireihin kuuluvat henkilöt jaotetaan st~hteessa päivärahaluokkien
21224: olemme velvolliset kaikin tavoin auttamaan YK- mukaan.
21225: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
21226:
21227: Eero :Wttult
21228: 552 1977 vp.
21229:
21230: Toivomusaloite n:o 499.
21231:
21232:
21233:
21234:
21235: T. Nieminen. ytn.: SotiLuin asemaa koskevan lain säätämisestä.
21236:
21237:
21238: E d u s k u n n a II e.
21239:
21240: Varusmiespalvelu muodostuu kohtuuttomaksi valtion budjetin yhteydessä vuosittain ilman,
21241: rasitukseksi varusmiehille ja heidän omaisilleen. että toimeentuloturva olisi lakisääteisesti mää-
21242: Varusmiesten taloudellista, sosiaalista ja oikeu- rätty. Varusmiesten aseman kehittämisestä tar-
21243: dellista asemaa ei ole kehitetty riittävästi. Sa- vitaan pitkäntähtäimen ohjelma. Laissa tulisi
21244: moin on asianlaita varusmiesten vapaa-ajan ja parantaa varusmiesten asemaa säätämällä päivä-
21245: etujärjestötoiminnan suhteen. Puolustuslaitos- rahasta, vapaa-ajasta, lomamatkoista, kotiutta-
21246: komitean mietinnössä (1976: 10) on esitetty misrahasta, etujärjestötoiminnan mahdollisuuk-
21247: erityisen lain säätämistä sotilaan oikeuksista ja sista, varusmiestoimikuntajärjestelmästä ja työ-
21248: velvollisuuksista. Puolustuslaitoskomitean esi- suojelusta.
21249: tykseen ovat yhtyneet mm. Varusmiesliitto ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21250: varusmiestoimikuntien valtakunnalliset neuvot- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21251: telupäivät (Säkylä 1976). Nykyiset varusmiestä muksen,
21252: koskevat säädökset ovat hajallaan laeissa, ase- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21253: tuksissa, ohjesäännöissä ja pysyväismääräyksissä. sotilaan oikeuksia ia velvollisuuksia
21254: Varusmiesten taloudellisesta asemasta päätetään koskevan lain säätämiseksi kiireellisesti.
21255: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
21256:
21257: Terhi Nieminen Ilkka Kanerva Juhani Tuomaala
21258: Seppo Tikka Pär Stenbäck Toivo Yläjärvi
21259: Jarmo Wahlström E.-J. Tennilä
21260: 1977 vp, 553
21261:
21262: Toivomusaloite n:o 500.
21263:
21264:
21265:
21266:
21267: Orrenmaa ym.: Puolustuslaitoksen henkilökunnan poliittisten
21268: osallistumisrl\joitusten poistamisesta.
21269:
21270:
21271: E d u s k u n n a II e.
21272:
21273: Puolustuslaitos on osa yhteiskuntaa. Sen pii- vuonna valmistuneissa mietinnöissään asettu-
21274: rissä työskentelevän kantahenkilöstön yhteis- neet sille kannalle, että kantahenkilöstön poliit-
21275: kunnallisia oikeuksia on sotaväen rikoslaissa tisia osallisturuisrajoituksia tulisi mahdollisim-
21276: kuitenkin rajoitettu mm. siten, että kantahen- man laajasti poistaa.
21277: kilöstö ei voi palvelusajan ja -paikan ulkopuo- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
21278: lella osallistua poliittiseen toimintaan eikä liit- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
21279: tyä poliittisiin puolueisiin. Tätä on pidettävä sen,
21280: eettisesti arveluttavana. Lisäksi se on omiaan
21281: eristämään puolustuslaitosta muusta yhteiskun- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21282: nasta ja vaikeuttamaan henkilöstön rekrytointia. kantahenkilöstön poliittisten osallistu-
21283: Sekä toinen parlamentaarinen puolustuskomi- misrajoituksien mahdollisimman laajaksi
21284: tea että puolustuslaitoskomitea ovat jo viime poistamiseksi.
21285: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
21286:
21287: Juhani Orrenmaa Kerttu Hem.mi
21288: Terhi Nieminen Anneli Kivitie
21289: l'J71 vp.
21290:
21291: Toivomusaloite n:o .501.
21292:
21293:
21294:
21295:
21296: Vennamo ytn.: Lisäykflt!stä Vtioden 1977 tulo- ja menoarvioon
21297: jouk:Jro.oaastojen omaisten päivien kustannusten korvaami-
21298: seksi.
21299:
21300:
21301: E d u s k u n n a 11 e.
21302:
21303: Maamme puolustuslaitoksen kehittäminen Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
21304: vaatii omalta osaltaan määrättyjä uudistuksia. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21305: Yksi tällainen on asevelvollisuuttaan suoritta- muksen,
21306: vien ja heidän omaistensa kanssakäyminen ase-
21307: velvollisuusaikana. Monissa joukko-osastoissa että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
21308: on ryhdytty järjestämään ns. omaisten päiviä. tyksen 20 000 markan arviomäärärahan
21309: Nämä ovat olleet omiaan valaisemaan ja avar- ottamisesta lisäyksenä vuoden 1977 tulo•
21310: tamaan käsitteitä siitä, mitä tapahtuu nuorelle ja menoarvioon joukko-osastoissa järjes-
21311: miehelle, kun hän astuu asepalvelukseen. Tä- tettävien omaisten päivien aiheuttamien
21312: män kaltaiset tilaisuudet ovat olleet tarpeel- menojen peittämiseksi.
21313: lisia ja siksi niitä tulee kehittää ja järjestää
21314: jatkuvasti.
21315: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1977.
21316:
21317: Veikko Vet111atno J. Juhani K:ortesalmi
21318: 1977 vp. 555
21319:
21320: Toivomusaloite n:o 502.
21321:
21322:
21323:
21324:
21325: Vennamo ynt.: Lisäyksestä vuoden 1977 tulo- ja menoarvioon
21326: vapaakirjeoikeuden järjestämiseksi varusmiehille.
21327:
21328:
21329: E d u s kun n a 11 e.
21330:
21331: Varusmiesten päivärahat ovat olemattoman jeoikeudella olisi todellinen merkitys kun sitä
21332: pienet, niistä ei riitä läheskään kaikkiin tarpei- sovellettaisiin varusmiehiin. Heidän ·yhteytensä
21333: siin joita esiintyy aivan jokapäiväisenä menona. kotiin ja perheisiinsä lisääntyisi, samalla tarjo-
21334: Jatkuvat hintojen korotukset ovat syöneet ole- ten vapaa-ajan käytölle uusia mahdollisuuksia.
21335: mattomaksi myös sen korvauksen joka varus- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun,
21336: miehelle tarjotaan. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväks~. toivo"
21337: Päivärahatilannetta voitaisiin helpottaa huo- muksen,
21338: mattavasti myöntämällä varusmiehille vapaa-
21339: kirjeoikeus. Tämä on välttämätöntä, koska pos- että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
21340: tin kuljetusmaksuihin on jälleen odotettavissa tyksen 10 000 markan määrärahan otta-
21341: huomattava korotus. Ei liene oikein, että kir- misesta lisäyksenä vuoden 1977 tulo- ja
21342: jeen lähettämisestä valtio perii varusmieheltä menoarvioon vapaakirjeoikeuden järjes-
21343: neljänneksen hänen päiväansiostaan. Vapaakir- tämiseksi varusmiehille.
21344: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1977.
21345:
21346: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
21347: 556 1977 vp.
21348:
21349: Toivomusaloite n:o 503.
21350:
21351:
21352:
21353:
21354: Vennamo ym.: Kuluttajansuojan järjestämisestä.
21355:
21356:
21357: E d u s k u n n a 11 e.
21358:
21359: Kuluttajien suoja on maassamme edelleen puoluetueksi, jossa oikeudenmukaisuus ja koh-
21360: asianmukaisesti järjestämättä. Tässä suhteessa tuus siwutetaan.
21361: me olemme takapajuinen maa Euroopan muihin Mainituilla perusteilla ehdotamme eduskun-
21362: maihin verrattuna. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21363: Ruotsissa on kuluttajien suoja järjestetty
21364: joustavasti ja ilman byrokratiaa. Näin on myös että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
21365: säästetty tuottamattornia kustannuksia. menpiteisiin asianmukaisen kulutta;an-
21366: Kuluttajien suoja ei myöskään saa muodostua suo;an iärjestämiseksi maahamme ilman
21367: puolueita lähellä olevien järjestöjen peitetyksi byrokratiaa ja suuria kustannuksia.
21368: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1977.
21369:
21370: Veikko Vennamo J.Juhani Korte~
21371: