<Hiski Haukkala> Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa.
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?
95 Käyttäjää paikalla!
0.0075469017028809
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!
1907
1908
1909
1910
1911
1912
1913
1914
1915
1916
1917
1918
1919
1920
1921
1922
1923
1924
1925
1926
1927
1928
1929
1930
1931
1932
1933
1934
1935
1936
1937
1938
1939
1940
1941
1942
1943
1944
1945
1946
1947
1948
1949
1950
1951
1952
1953
1954
1955
1956
1957
1958
1959
1960
1961
1962
1963
1964
1965
1966
1967
1968
1969
1970
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977 1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
A_1977_1 | A_1977_2 | A_1977_3 | B_1977_1 | B_1977_2 | C_1977_1 | C_1977_2 | D_1977 | E_1977_1 | E_1977_2 | E_1977_3 | F_1977_1 | F_1977_2 | Hak_1977 | PTK_1977_1 | PTK_1977_2 | PTK_1977_3 | PTK_1977_4 |
1: Vuoden 1977
2:
3: VALTIOPÄIVÄT
4:
5:
6:
7:
8: Asiakirjat
9: E3
10: Raha-asia-aloitteet 1-801
11:
12:
13:
14:
15: HELSINKI 1977 , ·
16: Helsinki 19n. Valtion painatuskeskus
17: SISÄLLYSLUETTELO
18:
19:
20:
21:
22: Raha-asia-aloitteet 1-801
23:
24: Siv. Siv.
25: - 1 Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta työttö- - 12 Kortestimi ym.: Määrärahan osoittamisesta
26: m1ksi jääneiden maalaispuhelinkeskuksen hoi- Posion Suolijärven vesistön kalakantojen hoi·
27: tajien toimeentulon turvaamiseksi •......... 1 tamiseksi ja elvyttämiseksi ..•.......••..•. 13
28:
29: ;_ 2 Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta Inva- - 13 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
30: lidiliitto r.y:lle Lapin kuntoutuskes.ku.ksen pe- luonnonravintolammikkojen rakentamiseen Tai-
31: rus~skustannuksiin •................... 2 valkosken ja Pudasjärven vesistöihin •.••.. 14
32:
33: - 3 Hemmi ym.: Määrärahan osoittamisesta - 14 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
34: elvyttävien luonnonravintolammikoiden raken-
35: adoptioäitien äitiyslomakorvaukseen •....... 4
36: tamiseksi Kuusamon Kuusinkijoen ja Pisto-
37: joen vesistöihin ......................... . 15
38: - 4 Järvilehto ym.: Määrärahan osoittamisesta
39: vammautuneiden lääkinnälliseen ja sosiaaliseen
40: - 15 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
41: kuntouttamiseen ja suojatyöpaikkoihin •.... 5 Lahden-Hollolan maantien erään tieosan
42: suunnitteluun ja töiden suorittamiseen .•.... 16
43: - 5 Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta
44: . eräiden virkojen perustamiseen työvoimahal- - 16 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
45: lintoon •.•..•.•...••..••......•........• 6 Kittilän Könkään sillan rakennustyön aloitta-
46: miseen ............................... .. 17
47: - 6 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
48: ns. Lappi-projektin toteuttamiseen .....•... 7 - 17 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
49: maantien parantamiseen välillä Taivalkoski-
50: - 7 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Näljänkä ............................... . 18
51: halpakorkoisten asuntorakennuslainojen jaka-
52: miseksi kaavoittamattomien sivu- ja syrjäseu- -. 18 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
53: tujen omistusasuntojen rakentajille .....•.. 8 Jäkälävaaran - Kouvan - Kylmälän - Lou·
54: kusan maantien rakentamisen aloittamiseen .. 19
55: - 8 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
56: T aiva1kosken metslikonekoulun. rakentamiseen 9 - 19. Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
57: Hiltusen-Ahvenniemen paikallistien raken-.
58: - 9 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta nustöiden aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . • • . ~Ö
59: urheiluopiston suunnitteluun ja rakentamiseen
60: Kalajoelle ................................. . 10 - 20 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
61: kunnan- ja yksityisteiden siirtämiseksi val-
62: - 10 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises- tiolle ..••••..•...•.....••.•.•••••••.•• , 21
63: ta kalan ym. varasto- ja jalostuslaitosten suun-
64: nittelemiseen ja rakentamisen aloittamiseen - 21 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
65: Iissä ..................... : ............ . 11 Raahen katsastustoimiston perustamiseen • • . • 22
66:
67: - 11 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta - 22 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
68: muikun ja muun järvikalan pyytäjien tuki- Kuusamon lentokentän laajentamiseen suihku-
69: palkkioihin ............................ . 12 koneliikennettä varten .. . .. .. .. . .. .. . .. .. • 23
70:
71: 0877003363
72: 4 Sisällysluettelo
73:
74: Siv. Siv.
75: - 23 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta - 38 Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta
76: Ylivieskan lentokentän rakentamiseen ...•.. 24 Kuntokallio-Opistan toiminnan turvaamiseen 40
77:
78: - 24 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta - 39 Martikainen ym.: Määrärahan osoittami-
79: Pudasjärven posti- ja lennätintalon rakenta- sesta tunnustuspalkintojen ja apurahojen
80: misen aloittamiseen •........•...........• 25 myöntämiseen suomalaisille keksijöille .....• 41
81:
82: - 25 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta - 40 Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta
83: Raahen väylän syventämiseen ............ . 26 kuntien maanostolainojen · korkotukeen , ..•.• 42
84: - 41 Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta
85: - 26 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun yliopiston humanistisen tiedekunnan
86: Rahjan väylän syventämiseen ............. . 27
87: ~ '~·, . · ;yhden apulaisprofessorin viran ja yhden as-
88: •''
89: - 27 Kortesalini ym.: Määrärahan osOittamisesta sistentin toimen perustamiseen •• ; . , , •....•
90: Nivalan Hituran kaivoksen nikkelivarojen -:- 42 Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta
91: käyttöönoton tehostamiseksi .............• 28 · Alavieskan.;_Yppärin maantien petuspar~nus-
92: ta varten ............................. . 44
93: - 28: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
94: malmigeologiseen tutkimukseen Puolangan - 4> Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta
95: Siikavaaran-Hallavaaran alueella ......... . 29 Pattijoen-,Siikajoen. maantien perusparannuk-
96: seen ... .. . .. .. . . .. .. ... . .. •. .... ... . ... 45
97: - 29· Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
98: Kuusamon · Iivaaran nefeliinin käyttömahdol- - 44 Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta
99: lisuuksista tiili- ja laattateollisuuden raaka- ., turpeen hyväksikäytön tutkimiseen ....... . 46
100: aineena. • . • • • • • . • •• • • • • . •.. . . . . . . • . • . • • • • . 30
101: - 45 Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta
102: - 30 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta malminetsinnän ja geologisen tutkimuksen
103: Soklin fosforikaivoksen töiden aloittamiseen 31 edistämiseen kehitysalueella .........•..... 47
104: ~ 31 Kortesalmi ym.: Korotetun määrärahan - 46 Mäki-Hakola: Määrärahan osoittamisesta
105: osoittamisesta Kehltysaluerah!J.sto Oy:ll,e suo- maanmittaushallituksen siirtämiseksi Vaasaan 48
106: ritettavaan korkotukeen . . . . . . . . . . . . . . • . • • 32
107: - 47 Mäki-Hakola: Määrärahan osoittamisesta
108: :..._ 32· Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
109: Seinäjoen-Peräseinäjoen maantien parantami-
110: Lakeuden terveyskeskuksen rakentamisen
111: . seen • . . . . . • . . . . . . . . . • . . . . • . . . • . • . • . . . • . 49
112: aloittamiseen . . . • . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . • • • 33
113: ;..... 33. Lillqvist m. fl.: Om .anvisande. av anslag - 48 Mäki-Hakola: Määrärahan osoittamisesta
114: för uppmuddring av farleden til1 Alholmens Seinäjoen alueen autokatsastusaseman rakenta-
115: hamn i Jakobstad . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34 miseen • .. . . . . . . • . . . . . .. . . • • . .. . . . . . . • .. 50
116:
117: - 33 Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta - 49 Mäki-Hakola: Määrärahan osoittamisesta
118: Pietarsaaren Leppäluodon satamaan johtavan turveteknologian tutkimuslaitoksen perustami-
119: väylän ruoppaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 35 seen , . . . . . . . . . . . . • . . . . . . • • ... . .. .. . . . . . 51
120: ,....,. 34 Majlander ym.: Määrärahan osoittamisesta - 50 E. Nieminen ym.: Määrärahan osoittami-
121: riribimamiesten asuntotuotannon lainoitukseen 36 sesta siirtona maatilatalouden kehittämisraha~
122: toan . . • . . . ..... . . . . . • • . . . . • • . . . .. • • . . . . . . . · 52
123: - 35 Majlander ym.: Määrärahan osoittamisesta
124: Tähkäpäät ry:n alkoholistien ja narkomaanien - 51 · E. Nieminen: Määrärahan oSoittamisesta
125: hoitokodin perustamiskustannuksiin · ... ·; . . . . 37 Lauttakylän-Säkylän tien rakentamiseen . . . 53
126: - 36 Majlander ym.: Määrärahan osoittamisesta
127: - 52, E. Nieminen: Määrärahan osoitt!ffi1isesta
128: Parkanossa sijaitsevan alkoholisti-· ja narko-
129: eritasoristeyksen rakentamiseen Turun-Tam-
130: maanien hoitokodin perustamis~stannuksiin 38
131: pereen ja Vammalan-Punkalaituinen teiden
132: - 37 Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta risteykseen sekä V ammalan-Punkalaitumen
133: , Taivalkosken metsäkonekoulun rakentamiseen 39 maantien parantamiseen • . . . . . . . • . . • . . . . . . 54
134: Si!;ållyslu~elo 5
135:
136: Siv. Siv.
137: :.._ 53. T. Nieminen ym.: Määrärahan osoittami- - 68 Salonen: Määrärahan osoittamisesta jalan- ·
138: sesta pitkäaikaisesti sairaiden lasten äitien lo- ku1ku- ja polkupyörätien rakentamista var-
139: majärjestelmän .toteuttamiseen , ........... . 55 teJ:l välillä . Hyrylä-:-E.antatien risteys maan-
140: tiellä n:o 145 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 70
141: - 54 Poutanen ym.: Määrärahan osoittamisesta
142: Savonlinnan-Varkauden maantien rakennus- - 69 Salonen: Määrärahan osoittamisesta maan-
143: töiden aloittamiseen vä!plä RantasalJni-Tah- tien .l:l:o .145 val~semiseksi välillä. Hyrylä-
144: .ko~anta ........................•...•... 56 Järvenpää . . . . . . . . . . . . . • • . • . . . . . . • . . . . • • 71
145: - 55 Poutanen ym.: Määrärahan osoittamisesta ....,. 70 ..Salonen: Määrärahan osoittamisesta Kar-
146: .Laasalan-:-Juvolan paikallistien .rakentamiseksi 57 jaanjoen sillan rakentamiseen Karkkilaan 72
147: - 56 Rajala: Määrärahan osoittamisesta Poroar-
148: kun Isojärven jokisuun pengerrystyötä varten 58 - 71 Salonen: Määrärahan osoittamisesta Mänt-
149: sälän terveyskeskuksen ensimmäisen vaiheen ·
150: ;.... 57· Rajala: Määrärahan ·osoittamisesta Parka- rakentamiseksi ...•..• , . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . 73
151: non-Karvian maantien rakentamiseen ...•.• 59
152: - 72 Saukkonen .ym.: Määrärahan osoittamises-
153: -:-58 Rajala: Määrärahan osoittamisesta Vam- ta syrjäseutujen joukko!Hkennepalvelusten jat-
154: . malan-Putajan-Suoden:niemeh tien rakenta- kumisen turvaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 74
155: misen aloittamiseen •..................... 60
156: - 73 Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
157: .,..-59 Rajala: Määrärahan osoittamisesta Tuori- Nurmeksen virastotalon laajennuksen suunnit-
158: lari-Merikarvian tien rakentamiseen •...... 61 teluun ja rakennustöiden aloittamiseen . . . . 75
159:
160: -:-.60 RaJala: Määrärahan osoittamisesta Kih- - 74 Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
161: niöri-Isoniemen tien uudelleen rakentamiseen 62 Juuan-Polvelan-Luikonlahden maantien pa-
162: rannussuunnitelmien tekemiseen . . . . . . . . . . . 76
163: - 61 Rajala: Määrärahan osoittamisesta kevyen
164: - 75 Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittamisesta
165: liikenteen tien rakentamiseksi valtatieltä n:o
166: Hattulan Pyhän Ristin kirkon peruskorjaus-
167: 3 Ikaalisten keskustaan johtavan sisääntulo-
168: töihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 77
169: tien varteen .... : ...................... . 63
170: - 76 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
171: - 62 Rajala: Määrärahan osoittamisesta kevyen ulkomailla Suomen puolueista levitettyjen vää-
172: liikenteen tien rakentamiseksi Parin-Hon- rien tietojen oikaisemiseen . • . . . . . . . . . . . . . . 78
173: kajoen risteyksestä Kankaanpään keskustaan
174: johtavan Lavian tien varteen ........•... 64 - 77 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
175: taloudellisen tuen tarpeessa olevien vaiikilasta
176: - 63 Rajala: Määrärahan osoittamisesta Parka- vapautuneiden henkilöiden avustaiDiseksi . . . . 79
177: non rautatieasemarakennuksen rakentamiseen 65
178: - 78 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
179: - 64 Saimo ym.: Määrärahan osoittamisesta Lie- eläkeläisten asuntojen korjaamiseen Kuopion
180: vestuoreen-Kangasniemen valtatieosuuden läänissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . 80
181: rakennustöiden aloittamiseksi ...•....•....• 66
182: - 79 Westerholm ym.: Määrärahan osoittami-
183: -.65 Salonen ym.: Määrärahan osoittamisesta sesta Jad Hashmonassa suoritettavien raken-
184: yhdystien rakentamisen jatkamiseen Orimatti- nustöiden avustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 81
185: lan kirkonkylästä Lahden-Helsingin mootto- - 80 Westerholm ym.: Määrärahan osoittami-
186: ritielle •...•.......•••..•.•.••..•.•••.•• 67 sesta valtion virastotalon rakentamiseksi Iitin
187: - 66 Salonen: Maärärahan osoittamisesta Nur- kuntaan • • . . . . . . . . . . • . • •• . . . . . . . . . . . • . . • 82
188: mijärven-Rajamäen maantien peruskorjauk- - 81 Westerholm ym.: Määrärahan osoittami-
189: seen .....................••.......•.•.• 68 sesta valtion viljavaraston rakentamiseksi Itä-
190: Suomeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • 83
191: - 67. Salonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
192: maantien rakennustöitä varten välillä Noppo - 82 Westerholm ym.: Määrärahan osoittami-
193: -Mäntsälä ...... .- ......... , ........... . 69 sesta Lapin porotalouden kehittämiseen . . . • 84
194: 6 Sisällysluettelo
195:
196: ,·. Siv. Siv.
197: - 83 Westerholm ym.: Määrärahan osoittami- - 98 Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta Hir-
198: sesta Uukuniemen kuntaan perostettavaa ka- vaan metsätyökoulun rakennusten rakennus-
199: lanviJ.jelylaitosta varten . . . . . • . . . . . . . . . . . . 85 töihin . . . . • . . . . . . . . . . . . . • . • • • . . . . . . . . . . • 101
200:
201: - 84 Westerholm ym.: Määrärahan osoittami- - 99 Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta Ke-
202: sesta Kymijoen sillan uusimiseksi Kuusankos- mijärven läp~kulkutien rakennustöiden aloit-
203: kella .... ... ......... ... ......... .... .. 86 tamiseksi • . . . . . . . . • . • . . • . . • . . . . . . . . . . • . • 102
204: - 100 Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta rau-
205: - 85 Westerholm ym.: Määrärahan osoittami-
206: tatien rakentamiseksi Kemijärven-Kelloselän
207: sesta pienteollisuus- ja pienyrityslainoihin . . 87
208: radalta Sokliin . . . . . . . . . . • . . . . . . . • . . . . . . . 103
209: - 86 Vesterinen ym.: Määrärahan osoittamises-
210: - 1(}1 Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta elä·
211: ta Jyväskylän-Laukaan-Suolahden maantien
212: keläisten matkalippujen hintojen alentamiseen
213: rakentamiseen välillä Seppälänkangas-Tiitus-
214: valtion linja-autoissa . . . . . .. .. .. .. .. .. .. .. . 104
215: pohja-Vihtavuori • . . . .. .. .. .. . .. . .. .. . . . 88
216: - 102 Aro ym.: Korotetun määrärahan osoitta-
217: - 87 Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta misesta Suomen YK-liiton toiminnan tukemi-
218: valtion palveluksessa olevan henkilöstön opis- seen • . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . 105
219: kelun tukemiseen stipendien muodossa . . . . 89
220: - 103 Björklund m. fl.: Om anvisande av anslag
221: - 88 Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta för förbättrande av trafikförbindelserna til1
222: sosiaalihuoltajakoulutuiksen rinnaik:kaiskurssin Pellinge . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1o6
223: toteuttamiseen Tampereella ja Seinäjoella . . 90
224: - 103 Björklund ym.: Määrärahan osoittamisesta
225: - 89 Aaltonen ym.: Korotetun määrärahan osoit- Peilingin liikenneyhteyksien parantamiseen . • 107
226: tamisesta uusien korkeakoulujen suunnitteluun 92
227: - 104 Björklund ym.: Määrärahan osoittamises-
228: - 90 Aaltonen ym.: Korotetun määrärahan osoit-
229: ta idänkauppaa ja taloudellista yhteistyötä so-
230: tamisesta korkeakouluopiskelijoiden opintora-
231: sialististen maiden kanssa palvelevan tuttki-
232: han kappalemäärän lisäämiseen . . . . . . . . . . . . 93
233: muslaitoksen perustamiseksi • . . . . . . . . . . . . . . 108
234: - 91 Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
235: opiskelijoiden ylimääräisiin opintolainoihin - 105 Eenilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
236: kesäaikana tapahtuvaa opiskelua varten . . • . 94 kansatieteellisiä työväenkulttuurin kokoelmia
237: ja kenttätöitä varten .. . .. .. . . . .. .. . .. .. . 109
238: - 92 Aaltonen ym.: Korotetun määrärahan osoit-
239: tamisesta Suomen Akatemian tutkimussopi- - 106 Eenilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
240: muksiin .... ... .. .. .. ... .... .. ... .. .. .. . 95 työväentalojen korjaustöiden suunnitteluun . . 110
241: - 93 Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta - 107 Eenilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
242: kirjallisuuden valikoivan ostotukijärjestelmän Lepäisten-Lyökin paikallistien rakentamiseen 111
243: toteuttamiseen 96
244: - 108 Eenilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
245: - 94 Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen kanslistin toimen perustamiseksi
246: Keuruun - Multian - Py1könmäen - Kars- Turun ja Porin työsuojelupiirin Porin sivutoi-
247: tulan tieu rakentamiseen ................. . 97 mistoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . • 112
248: - 95 Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
249: - 109 Eenilä ym.: Korotetun määrärahan osoit-
250: valtion teknillisen tutkimuskeskuksen koti-
251: tamisesta työsuojeluhallinnon matkustusmää-
252: maisten energialähteiden tutkimusyksikön pe-
253: rärahoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 113
254: · ·' rustamiseen 98
255: - 96 ·Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta - 110 Ekorre: Määrärahan osoittamisesta Ke-
256: Kinkomaan sairaalan peruskorjaukseen ..... . 99 min teknillisen oppilaitoksen suunnitteluun 114
257: , .
258: - 97 Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta Rova- - 111 Ekorre ym.: Määrärahan osoittamisesta
259: niemellä aloitettavan oikeustieteellisen koulu- kirjallisuuden valikoivan ostotukijärjestelmän
260: tuksen suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 100 toteuttamiseen 116
261: Siv. Siv.
262: - 112 Forsman: .Määrärahan osoittamisesta Yli- - 12.5 Grönholm ym.: Korotetun määrärahan
263: maan tiemestaripiirin tukikohdan rakennustöi- osoittamisesta taideteosten hankkimiseen jul-
264: den. aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . • . • 117 kisiin rakennuksiin . . . . . • . . . . . . . . . . . . . • . • 132
265: - 11J Forsman: Määrärahan osoittamisesta Tai- - 126 Grön.hobn ym.: Korotetun määrärahan
266: palsaaren-Savitaipaleen maantien suunnitte- osoittamisesta Kaikulan-Saviniemen maan-
267: luun ja rakentamisen aloittamiseen ....•... 118 tien rakentamiseen ..............•...••.. 133
268: - 114 Forsman: Määrärahan osoittamisesta sil-
269: - 127 Hanhirova ym.: Korotetun määrärahan
270: lanrakennustöiden aloittamiseksi Tullisalmen
271: osoittamisesta kalatalouden edistämiseen •... 134
272: yli Kattelussaareen ..................... . 119
273: - 128 Hanhirova ym.: Korotetun määrärahan
274: - 115 Forsman: Määrärahan osoittamisesta osoittamisesta kalastusalan järjestöjen toimin-
275: Simpeleen-Särkilahden tien rakennustyötä
276: nan tukemiseen ......................... . 135
277: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . 120
278: - 129 Hanhirova: Määrärahan osoittamisesta
279: - 116 Forsman: Määrärahan osoittamisesta Jout- kalataloustutkimuksen suorittamiseksi Tornion-
280: senon pääterveysaseman rakennustöiden aloit- ja Muonionjoen vesistöalueella 139
281: tamiseksi ....•.................•........ 121
282: - 130 Hanhirova: Määrärahan osoittamisesta
283: - 117 Fred ym..: Korotetun määrärahan osoit- kalanviljelylaitoksen perustamiseksi Enonteki-
284: tamisesta lähetysjärjestöjen kehitysyhteistyön
285: ön kuntaan ............................ . 140
286: tukemiseen ............................ . 122
287: - 1.31 Hanhirova: Määrärahan osoittamisesta
288: - 118 Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta al- Tornionjoen vesistöalueen kalanviljelylaitok-
289: !koholiiuomien ja muiden päihteiden käytön sen perustamistut'kimukseen ............. . 141
290: ehkäisemistä tal'koittavan opetuksen ylitarkas-
291: tajan viran perustamiseksi kouluhallitukseen 123 - 132 Hanhirova: Määrärahan osoittamisesta
292: Karungi.n-Aapajoen-Raumon paikallistien
293: - 119 Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta peruskorjauksen suorittamiseen ........... . 142
294: Suomen Suunnistusliitto r.y:lle avustuksetksi
295: suunnistuskarttojen hanikkimista varten .... 124 - 133 Hanhirova: Määrärahan osoittamisesta
296: tien rakentamiseen välillä Nuotioranta-Ra-
297: - 120 Friberg: Määrärahan osoittamisesta kult- javartiosto-Portimojärvi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 143
298: tuuriavustajan toimen perustamiseksi Suomen
299: Tutkholman suurlähetystöön . . . . . . . . . . . . . . . 126 - 134 Hanhirova: Määrärahan osoittamisesta
300: Tornion !kaupungissa olevan Liakanjoen sillan
301: - 121 Friberg: Määrärahan osoittamisesta avns- rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 144
302: tukseksi Svenska Teatem i Helsingfors -nimi-
303: selle teatterille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 127 - 135 Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta
304: maatilatalouden asuntolainoitusta varten . . . . 145
305: - 122 Friberg: Määrärahan osoittamisesta Hel-
306: singin metton rakennustöitä varten . . . . . . . . 128
307: - 136 Hautala ym.: Korotetun määrärahan
308: - 123 Granvik m. fl.: Om anvisande av anslag osoittamisesta viljavarastojen rakentamiseen . . 146
309: för inrättande av en hemvägledartjänst för
310: - 137 Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta
311: hörselskadade barn i förskolåldern . . . . . . . . 129
312: valtion viljavaraston takentamiseksi Lounais..
313: - 123 Granvik ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 147
314: ikuntoutusohjaajan toimen perustamiseen kuu-
315: lovammaisia ruotsinkielisiä esikoulu~käisiä lap- - 138 Hautala ym.: Korotetun määrärahan osoit-
316: sia varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 130 tamisesta viljan pienvarastojen rakentamiseksi 148
317:
318: - 124 Grönholm ym.: Korotetun määrärahan - 139 Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta
319: osoittamisesta opintokerhon valtionavun enim- Taivassalon Kaitaisten salmen sillan rakenta-
320: mäi~ ~tamiseen ................ 131 miseksi • . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . 14~
321: 8 Sisällysluettelo
322:
323:
324: Siv. Siv.
325: - 140 Hautala ym.:- Määrärahan osoittamisesta - 155 Härkönen ym.: Määrärahan osoittami-
326: rauta'~en ylikulkusillan rakentamiseksi Loi- sesta Keski-Suomen metsänjalostusaseman pe-
327: -maan .kaupunkiin .Loimaan-Patikkalan tielle 150 rustamiseksi • . . • • . • . • • • • . • . . . . . . . • . . . • . • • 168
328:
329: - 141 Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta - 156 Hänkönen: Määrärahan osoittamisesta
330: pienteollisuUS- ja pienyrityslainoihin • • . • • • • • 15·1 rautatien kunnostamiseksi Pihtiputaan ja Saa-
331: rijärven välisellä rataosuudella • • • . . . . . . • . . 169
332: - 142 Helminen ym.: Määrärahan osoittamisesta
333: Kymen kartastoyksikön perustamiseen . . . . . • 152 - 157 A.·L. Jokinen ym.: Määrärahan osoitta-
334: misesta lasten oikeudellisen aseman parantami-
335: :.._ 143 Helminen ym.: Korotetun määrärahan seen •............... -. . -................. 170
336: osoittiunisesta tietöiden tekemiseen Kymen
337: tie- ja vesirakennuspiirissä työttömyystöinä • . 153 - 158 A.-L. Jokinen ym.: Määrärahan osoittä-
338: -misesta vanhusten asunto-olojen parantami-
339: -' 144, -H~ y~.: Määrärahan osoittamisesta seen • . . . . . . • • . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . -171
340: Oulun sairaanhoito-oppilaitoksen uudisraken-
341: nuksen suunnitteluun .. .. . .. .. .. .. .. .. .. • 154 - 159 A,-L, Jokinen ym.: Määrärahan osoitta-
342: misesta kansalaisjärjestöjen kulttuuriohjaajien
343: - -145- Hemmi ym.: Määrärahan osoittamisesta palkkaukseen- .....•.......... -. ... ; • . . • . . • 172
344: valtion riistanhoitokoulun _perustamisen selvit-
345: tämiseksi Pyhäjärvelle .. .. .. • .. .. .. .. .. .. • 155 - 160 A.-L. Jokinen ym.: Määrärahan osoitta-
346: misesta Suomen Esperantoliiton toiminnan tu-
347: - -146 Hemmi ym.:
348: Määrärahan osoittamisesta kemiseen ; ................. ·.. . . . . . . . • . . . 173
349: Oulun eteläsatamasta kantatielle n:o 77 joh-
350: tavan tien rakentamisen aloittamiseen . . • . . . 156 - 161 A.-L. Jokinen ym.: Määrärahan osoitta-
351: misesta Marttilan-Yläneen tien rakentami-
352: - 147- :Heffimi yin,; Määrärahan osoittamisesta seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . • . • 175
353: naisille suoritettavaa rintamamiestunnuksen
354: omaavien saamaa rintamamieseläkettä vastaa- - 162 A.-L. Jokinen ym.: Määrärahan osoitta-
355: vaa _ylimääräistä eläkettä varten . . . . . . . • . . 157 misesta paikallisluontoisen sähköjunaliikenteen
356: aloittamiseen Turun seudulla • . • . . . . . . • . . . . 176
357: - 148 Hemmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
358: Yli-Iin terveyskeskuksen hammashoitolan ra- - 163 Juntumaa ym.: Määrärahan osoittamises-
359: ken~a,mi,seen _, . . • . . . . . . . . • . • • • • • • . . . . . • . • 159 ta- Asevarikko 6:n rakennustöiden aloittami-
360: seksi Orivedellä ............ ; . .. .. .. .. .. . 177
361: - 149 Hemmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
362: Sairaanhoidon Tutkimuslaitoksen tutkimustyö- - 164 Juntumaa ym.: Määrärahan osoittamises-
363: hön_., ....... , ...................•..••.• 160 ta- Oriveden tiemestaripiirin tuikilkohdan ra-
364: kennustöiden aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . 178
365: - 150 Honkonen: Määrärahan osoittamisesta
366: maksuttomien televisiolupien myöntämiseksi - 165 Juntumaa ym.: Määrärahan osoittamises-
367: kansaneläkkeen varassa eläville vanhuksille . . 161 ta Rauhalan-Vilppulan maantien perusparan-
368: nustöitä varten . . . . . . . . . . . . . • . . . . • • . • . . . . 179
369: - 151 Härkönen ym.: Määrärahan osoittamises-
370: -ta 16gopedian professorin viran perustamiseen - 166 Juntumaa ym.: Määrärahan osoittamises-
371: Jyväskylän yliopistoon .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 162 ta maantien n:o 322 perusparannustöiden
372: käynnistämiseksi välillä Kuru-Parkano . . . . 180
373: - 152 Härkönen ym.: Korotetun määrärahan
374: -osoittamisesta salaojituksen tukemiseen . . . . . . 163 - 167 Järvilehto ym.: Määrärahan osoittamises-
375: ta kodinperustamislainoja varten . . . . . . . . . . 181
376: - 15:3 Härkönen ym.: Korotetun määrärahan
377: osOittamisesta valtionapuna kuivatustöihin . . 165 - 168 Järvilehto ym.: Korotetun _ määrärahan
378: osoittamisesta suojatyötoiminnan valtionapuun 182
379: - 154 Härkönen ym.: Korotetun määrärahan
380: osoittan'lisesta maankuivatustöiden suorittami- - 169 Järvilehto ym.: Korotetun määrärahan
381: seen _myönnettäviä lainoja varten . . . . • . . • . • 167 -osoittamisesta tupakoinnin ehkäisytyöhön • • • 183
382: SisällyslUetieto
383:
384: Siv. Siv.
385: - 17fJ Järvinen yni.: Määrärahan osoittamisesta - 184 Kainulainen ym.: Määr-ärahan osoittami-
386: Keski-Uudenmaan ns. Meriviemäri-hankkeen sesta valtiojohtoisen rakennusyhtiön perusta-
387: toteuttamiseksi .................. -....... -. ... . . . 184 mista varten .. .. . .. .. .. .. . .. . .. . .. • .. .. • 198
388:
389: - 171 Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan osoit- - 185 Kainulainen ym.: Korotetun määrärahan
390: tamisesta Tanssiteatteri Polarin Kannatusyh- osoittamisesta eläkeläisten järjestöjen toimin-
391: distys r.y:n toiminnan tukemiseksi . . . . . . . . 185 nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 199
392:
393: - 172 Kainulainen ym.: Määrärahan osoittami- -186 Kainulainen ym.: Määrärahan o~oittami-
394: sesta väestörekisteritoiminnan aloittamiseksi sesta autoklinikkatoiminnan aloittamiseksi ra-
395: Karkkilassa . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 186 kennusalalla .. .. . .. . .. . .. .. .. .. .. . .. .. .. 200
396: - 187 Kalavainen ym.: Määrärahan osoittami-
397: - 173 Kainulainen ym.: Korotetun määrärahan
398: sesta konekirjoittajan toimen pysyttämiseksi
399: osoittamisesta asuntotuotannon edistämiseen 187
400: Kymen lääninhallituksessa . . . . . . . . . . . . . . . . 201
401: - 174 Kainulainen ym.: Määrärahan osoittami- _· 18S ':K~avainen ym.: Korotetun määrärahan
402: sesta lainojen ·myöntämiseksi Espoon ja Van- osoittamisesta teattereiden valtionapuun . . . • 202
403: taan kaupungeille niiden joukkoliikenneorga-
404: .nisaatioiden perustamista varten . . . . . • . . . . 188 - 189 Kangas ym.: Määrärahan osoittamisesta
405: Härkmeren kuivatushanfukeen toteuttamiseksi 203
406: - 175 Kainulainen ym.: Määrärahan osoittami-
407: sesta valtion virastotalon rakentamisen aloit- - 190 Karpola ym.: Määrärahan osoittamisesta
408: .tamiseksi Karkkilaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 189 Ilomantsin Hiiskoskeen . rakennettavan kes-
409: kuskalanviljelylaitoksen suunnittelua ja ra!ken-
410: - 176 Kainulainen ym.: Korotettujen määrära- nustöiden aloittamista varten . . . . . . . . . . . . . . . 204
411: hojen osoittamisesta peruskoulun rakennus-
412: avustuksia ja rakennuslainoja varten . . . . . . 190 .;._ 19~ Karpola ym.: Määrärahan osoittamisesta
413: Aittalahden-Väärämäen tien suunnittelua ja
414: :_ 177 Kainulainen ym.: Määrärahan osoittami- rakennustöiden aloittamista varten . . . . . . . . 205
415: sesta liikenneturvallisuuden parantamiseen
416: valtatiellä n:o 2 Karkkilan kohdalla . . . . . . . 191 --'-_. 19f l{arpola YP1·= Määräraj:lan osoittamisesta
417: turveteollisuuden aloittamiseksi Pohjois-Kar-
418: - 178 Kainulainen ym.: Määrärahan osoittami- jalassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 206
419: sesta Nurmijärven-Vihtijärven tien jatkami-
420: seksi Karkkilaan saakka perusparannettuna . . 192 - 193 Kivitie ym.: Määrärahan osoittamisesta
421: pienyrityslainoja varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 207
422: - 179 Kainulainen ym:: Määrärahan osoittami-
423: sesta Nupurinkylän-Salaikosken maantien pe- - 194 Kivitie ym.: Korotetun määrärahan osoit-
424: rusparannukseen Espoon kaupungissa . . . . . . 193 tamisesta yrittäjien eläkelain mukaisen valtion-
425: -180 Kainulainen ym.: Määrärahan osoittami- osuuden suorittamista varten . . . . . . . . . . . . . . 208
426: sesta Helsingin kehätieltä Espoon Järvenpe-
427: - 195 Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamises-
428: rästä Porin pikatielle Lahnukseen johtavan
429: ta väliaikaisen lastentarhanopettajakoulutuksen
430: maantien peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . 194
431: jatkamiseksi Jyväskylän yliopistossa .. : , . . . . 209
432: - 181 Kainulainen ym.: Määrärahan osoittami-
433: sesta Nurmijärven kirkonkylästä· Rajamäkeen
434: - 196 Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamises-
435: ta biologisen tutkimusaseman hankkimiseksi
436: johtavan tien rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . 195
437: Jyväskylän yliopistolle . . . .. .. .. .. .. . . .. .. . 210
438: - 182 Kainulainen ym.: Korotetun määrärahan
439: osoittamisesta rautateiden Helsingin lähiliiken- - 197 Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamises-
440: .teen turvallisuuden ja liikennepaikkojen pal- ta raskaiden maanrakennuskoneiden kuljetta-
441: velutason parantamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1% jakoulutuksen järjestämisen selvittämiseksi . . 211
442:
443: - 183 Kainulainen ym.: Korotetun määrärahan - 198 Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamises-
444: osoittamisesta kolmannen linjataiteen raken- ta Keski-Suomen opiston asuntolan rakenta-
445: tamiseen välillä Tikkurila-Kerava . . . . . . . . 197 ·mista varten . . . . . . . . • . . . . • . . . . . . . . . . . • • . 212
446:
447: 2 0877003363
448: 10
449:
450: Siv. Siv.
451: - 199 Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamises· - 214 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises-
452: ta. Karstulan tiemestaripiirin Kannonkosiken ta epäpoliittisten nuorisojärjestöjen tukemi-
453: sivutukikohdan raikennustyön aloittamiseksi . . 213 seeQ 228
454: - 200 Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamises- - 215 Kortesalmi: Määrärahan osoittamisesta
455: ta valtatien n:o 13 parantamiseen välillä Kan- maa- ja metsätalousministeriön ylitatlkastajan
456: gasniemen raja-Lievestuore Laukaan kun- viran muuttamiseksi osastopäällikön viraksi .. 229
457: nassa • . . . . . . . . . . . • • . . • . . . . • • . . . . • . . • . . . 214
458: - 216 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises-
459: - 201 Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamises- ta Kokkolan vesipiirille Läl:l:lcliänevan allas-
460: ta Koskenpään-Petäjäveden maantien perus- suunnitelman laatimiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 230
461: parannustyön jaukamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . 215
462: - 217 Kortesalmi: Määrärahan osoittamisesta
463: - 202 Knuuttila ym.: Korotetun määrärahan
464: turkiseläintarhojen rehuksi Norjasta tuotavan
465: osoittamisesta postimiesten toimien perusta-
466: kalan kuljetuskustannusten alentamiseiksi . . . . 231
467: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 216
468: - 20) Korhonen ym.: Määrärahan osoittamises- - 218 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises-
469: ta Nurmeksen Evankelisen kansanopiston hen- ta tutkimuksen toimittamiseksi rannikkovesien
470: kilökunnan asuntolan rakentamista varten . . 217 siikakannan suojelemisesta . . . . . . . . . . . • . . . . 232
471:
472: - 204 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises- - 219 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises-
473: ta valtion edustusmenojen ja -tilojen tarpeel- ta luonnonravintolammikkojen rakentamiseen
474: lisuuden tutkimiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 218 Kainuun vesistöihin .. .. .. • . .. . .. .. .. .. . . . 233
475:
476: - 205 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises- - 220 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises-
477: ta maksuttomien oikeudenkäyntien puutteelli- ta Pohjois-Suomen kalatalouskoulutuksen
478: suuksien selvittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 219 aloittamiseen Taivalkosken Ohtaojan keskus-
479: kalanviljelylaitoksessa . .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 234
480: - 206 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami·
481: sesta tuomioistuimissa syntyneiden jutturuuh- - 221 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises-
482: lden purkamiseen .. • .. • .. . . • .. .. • .. .. . . .. 220 ta tuilldmukseen puun kantohinnan saattami-
483: seksi samaksi koko maassa . . . . . . . . . . . . . . . . 235
484: - 207 Kortesalmi: Määrärahan osoittamisesta
485: tu!lkimusten suorittamiseksi taloudellisiin vää- - 222 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises-
486: rinkäytöksiin mahdollisesti sekaantuneidea ta yksityisteiden auraukseen erityisesti Po~
487: poliitilkkojen paljastaiDiseksi . . . . . . . . . . . . . . 221 jois- ja Itä-Suomessa .. .. .. . .. . .. .. .. .. .. 236
488:
489: - 208 Kortesalmi: Määrärahan os~ittamisesta - 223 Kortesalmi: Määrärahan osoittamisesta
490: veropetosten selvittelytyötä varten . . . . . . . . . 222 Taivalkesken-Itälehdon maantien perusparan-
491: nustöiden aloittamiseen . . . . . . • . . • . . • • . . . . 237
492: - 209 Kortesalmi: Määrärahan osoittamisesta
493: varusmiesten lomapäivärahoiksi 22.3 - 224 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises-
494: ta paikallistien aikaansaamiseksi Taivalkosken
495: - 210 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises- Kylmäluoman ja Jokijärven Välimaan välille 2.}8
496: ta tutkimus- ja opetusvälineiden hankldmi-
497: seen uusille kookeakouluille . . . . . . . . . . . . . . 224 - 225 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises-
498: ta ·taksikonekentän ja varalaskupaikan raken-
499: - 211 Kortesalmi: Määrärahan osoittamisesta
500: tamiseksi Pudasjärvelle .. . .. .. .. .. . .. .. .. 2.}9
501: lukiolaisten koulukustannusten korvaamiseksi 225
502:
503: - 212 Kortesalmi: Määrärahan osoittamisesta - 226 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises-
504: työttömien opettajien ja akateemisten työttö- ta Kalajoen matkailukeskuiksen laajentamiseen 240
505: mien työllistämiseksi opetustoimen eri aloilla 226
506: - 227 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises-
507: - 213 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises- ta Pudasjärven Ison Syötteen matkailu-, ret-
508: ta koulujen lopettamisen estämiseen . . . . . . . . 227 keily- ja virkistyskeskuksen rakentamiseen . . .241
509: tt
510:
511: Siv. Siv.
512: - 228 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises- - 242 E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta
513: ta Tuomiojan-Raahen rataosuuden sähköistä- valtion työntekijäin perhe-eläkkeen luonteis-
514: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 242 ten ylimääräisten eläkkeiden tasokorotuksen
515: suorittamiseen 256
516: - 229 Kortesalmi ym.: Korotetun määrärahan
517: osoittamisesta Pohjois- ja Itä-Suomen syl'jä- - 243 E. Laine ym.: Korotetun määrärahan
518: seutujen pien- ja perheviljelmien sähköistä- osoittamisesta Turun yliopistolle luento- ja
519: IDisen avustamiseen pienoisvoimaloiden avulla 243 tuntiopetuspalikkioihin sekä harjoittelukurssien
520: tuntiopetuspalkkioihin ................... . 257
521: - 230 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises-
522: ta Pohjois- ja Itä-Suomen malmi- ja mineraali- - 244 E. Laine ym.: Korotetun määrärahan
523: varojen etsimisen, tutkimisen ja käyttöönoton osoittamisesta Turun yliopiston kirjallisuus-
524: tehostamiseksi .. . .. .. .. .. .. .. . .. .. .. . .. .. 244 ym. hankintoihin ......•................. 258
525: ---'- 231 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises- - 245 E. Laine ym.: Määrärahojen osoittami-
526: ta lasten päivähoidon tehostamiseen . . . . . . . . 245 sesta Turun yliopiston rakennushankkeisiin .. 259
527: - 232 Kortesalmi ym.: Korotetun määrärahan - 246 E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta
528: osoittamisesta tupakanpolton vastustamiseen . 246 lukion paikkamäärän korottamiseksi . . . . . . . . 260
529: - 233 Koskenniemi ym.: Määrärahan osoittami- - 247 E. Laine ym.: Korotetun määrärahan
530: sesta maatalouden monitila- ja yhteistoimin- osoittamisesta koululaisten ruuan laatutason
531: takokeiluun Lapin läänissä . . . . . . . . . . . . . . . . 247 parantamiseksi . . . . . . . . . .. . . . . .. . . . . . . . . . 261
532: - 234 Koskenniemi ym.: Määrärahan osoittami- -.,. 248 E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta
533: sesta Kolarin, Pellon ja Posion terveyskeskus- Taivassalon ja Kustavin välisen Kaitaisten
534: ten vuodeosastojen perustamis- ja käyttökus- salmen sillan rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . 262
535: tannusten valtionavustusten ja -osuuksien suo-
536: rittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 248 - 249 E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta
537: Paraisten ja Nauvon välisen sillan rakenta-
538: - 235 Koskinen ym.: Määrärahan osoittamises- miseen ................................. 263
539: ta omakotitalojen omatoimiseen rakentamiseen 249
540: - 250 E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta
541: - 236 Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta yhden ratainsinöörin ja yhden liikennepäälli-
542: varattomille vanhuksille ja runsaslapsisille per- kön viran perustamiseen muodostettaviin
543: heille tarkoitettujen kohtuuhintaisten vuokra- VR:n Turun rata- ja liikennepiireihin . . . . . . 264
544: asuntojen rakentamiseen . . . . . . . • . . . . . . . . . . 250
545: - 251 E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta
546: - 237 Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen insinöörin toimen perustamiseen
547: syöpäsairauksien toteamisen mahdollistamisek- Turun työsuojelupiiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . 265
548: si varhaisvaiheessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 251
549: - 252 E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta
550: - 238 Koskinen ym.: Korotetun määrärahan ylimääräisen kotiuttamisrahan maksamiseksi
551: osoittamisesta työttömyyskassojen valtionapuun kaikille asevelvollisille . .. . . . . . . . . . . . . .. . . . 266
552: työttömyyskassan myöntämän päivärahan !ko-
553: rottamiseksi . .. .. .. .. . .. .. .. .. .. .. . .. .. .. 252 - 253 E. Laine ym.: Korotetun määrärahan
554: osoittamisesta valtionapuna raittiustyöhön sekä
555: - 239 Kuusio ym.: Määrärahan osoittamisesta alkoholijuomista aiheutuvien haittojen ehkäi-
556: avustukseksi Metallityöväen Liitolle kurssi- semiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 267
557: keskus Murikan rakentamiseen . . . . . . . . . . . . 253
558: - 254 E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta
559: - 240 E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta alkoholijuomien aiheuttaman kansantaloudelli-
560: kuntien asuntorakennustoiminnan tukemiseen sen rasitu~ksen mittaamiseen . . . . . . . • . . . . . . 269
561: ja kehittämiseen ...................... , . . 254
562: - 255 E. Laine ym.: Korotetun määrärahan
563: - 241 E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta osoittamisesta valtionosuutena kunnille ter-
564: ylimääräisen asumistuen suorittamiseen . . . . . . 255 ·. ·· · veyskeskusten perustamiskustannuksiin . . . . . 270
565: 12 Sisällysluettelo
566:
567: Siv. Siv.
568: - 256 E. Laine. ym.; Korotetun määrärahan - 269 Lillqvist ym.: Korotetun määrärahan
569: osoittamisesta valtionapuun työttömyyden lie- osoittamisesta Suomen ruotsalaisten kansan- ..
570: ventämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 271 käräjien toiminnan valtionapuu11 .... , . . . . • 285
571:
572: - 257 J, Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta - 270 Lillqvist m. fl.: Om anvisande av anslag
573: työväenkulttuurin tutkimuslaitoksen perusta- för ersättande av skador, som sälar åsantkar
574: mismahdollisuuksien selvittämistä varten . . . . 272 yrkesfiskare . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 286
575: - 270 Liilqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta
576: -'- 258 J, ·Laine ym;: Korotetun määrärahan hylkeiden ammattikalastajille aiheuttamien va-
577: osoittamisesta vammaisten sopeutumisvalmen- hinkojen korvaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 287
578: mlksen lisäämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 273
579: - 271 Lillqvist m. fl.: Om anvisande av anslag
580: - 259 Lehmonen y~.: Määrärahan osoittamises- för planering av en väg från Sundom tili
581: ta Kemppaalansalmen siltarakennustöiden den s. k. Strandvägen i Yttermalax . . . . . . . . 288
582: aloittamiseen .. ·.......................... 274
583: - 271 Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta
584: Sundomista Yttermalaxin ns .. Rantatielle joh-
585: - 260 Lehtinen ym.: Korotetun määrärahan
586: tavan tien suunnittelemiseen . . . . . . . . . . . . . . 289
587: osoittamisesta Kuopion korkeakoulun II ra-
588: kennusvaiheen jatkamista varten • . . . . . . . . • 275 - 272 LiUqvist m.fl.: Om anvisande av anslag
589: för grundförbättrinz av vägen nr 741 i Kor-
590: - 261 Lehtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta tesjärvi och Pedersöre kommuner . . . . . . . . . . 290
591: avustuksiksi teollisuutta edistävään tutkimus-
592: toimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . 276 - 272 Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta
593: perusparannustöiden aloittamiseen maantiellä
594: - 262 Liedes ym,: Määrärahan osoittamisesta n:o 741 Kortesjärven kunnassa ja Pietarsaa-
595: pienille ja keskisuurille tiloille lannoitteiden ren maalaiskunnassa ................... , . 291
596: ja rehujen ostamiseen oikeuttaviin ostotodis-
597: teisiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 277 - 273 Lillqvist m. fl.: Om anvisande av anslag
598: för Åmossa bygdeväg i Petalax i Malax kom-
599: - 263 Liedes ym.: Määrärahan osoittamisesta mun ..................................... 292
600: alueellisten rehuviljavarastojen perustamiseen 278
601: - 273 Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta
602: - 264 Liedes ym.: Korotetun määrärahan osoit- töiden aloittamiseen Amossan paikallistiellä
603: tami~sta maaseudun sähköistämiseen ..... . 279 Maalahden kunnan Petalaxin kylässä . . . . . . 293
604:
605: - 265 Liedes ym.: Määrärahan osoittamisesta ~ 274 Lillqvist m. fl.: Om anvisande av anslag
606: valtion puusepänteollisuuslaitoksen perustami- för förbättring av vägen Träskvik-Sideby i
607: seksi Oul.un läänin pohjoisosaan ......... . 280 Kristinestad . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 294
608:
609: - 266 Liedes ym.: Korotetun määrärahan osoit- - 274 Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta
610: tamisesta malminetsinnän ja sitä palvelevan parannustöiden aloittamiseen Träskvikin ja
611: geologisen tutkimW<sen edistämiseen kehitys- Sidebyn välisellä tiellä Kristiinankaupungissa 295
612: alueilla ................................ . 281
613: - 275 Lillqvist m. fl.: Om anvisande av anslag
614: - 267 Liedes ym.: Määrärahan osoittamisesta för påbörjande av grundförbättringsarbeten
615: maksuttomien televisiolupien myöntämiseksi på landsvägen nr 7263 på avsnittet Kaitsor
616: kansaneläkkeen . varassa eläville vanhuksille .. 282 -Österö • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 296
617:
618: - 268 Liikanen ym.: Määrärahan osoittamisesta - 275 Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta
619: valtakunnallisten kulttuurijärjestöjen tukemi- perusparannustöiden aloittamiseen maantiellä
620: seen 283 n:o 7263 välillä Kaitsor-österö . . . . . . . . . . 297
621:
622: - 269 Lillqvist m. fl.: Om anvisande av för- - 276 Lillqvist m. fl.: Om anvisande av anslag ·
623: höjt anslag såsom statsbidrag för Svenska för uppmuddring av farleden från Kackurs
624: .Finlands folktings verksamhet ........... . 284 tili fiskeplatserna i Larsmo skärgård . . . . . . . 298
625: Sisällysluettelo 13
626:
627: Siv. Siv.
628: - 276 Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta - 287 Luttinen y:m.: Määrärahan osoittamisesta
629: . Kackursin kalasatamasta Luodon saariston· Salpakankaan terveysaseman rakentamisohjel-
630: kalastuspaikoille johtavan väylän ruoppauk- man turvaan1iseksi ... ·· ......... ·. .. . . . . . . . . . . 312
631: sen · aloittamiseen· . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 299
632: - 288 Majlander ym.: Määrärahan oSoittamises-
633: :.:..:.... 277. Lillqvist m. fl.: Om anvisande av anslag ta· Suonii-Amerikka Kulttuuri-instituutille kult-
634: för muddringsarbeten vid Lillgrundet utanför tuurivaihtotoimintaa varten . . . . . . . . . . . . . . . . 313
635: Korsnäs .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 300
636: - 289 Majlander ym.: Korotetun määrärahan
637: -.277 Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta osoittamisesta valtionapuna raittiustyöhön ja
638: satamansuun ja venealtaan syventämiseksi alkoholijuomista aiheutuvien haittojen ehkäi-
639: Lillgrtindetin kalastuspaikan kohdalla Kors- semiseen ............................... . 314
640: näsin edustalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 301
641: - 290 Majlander ym.: Määrärahan osoittamises-
642: .... 278 Lillqvist m. fl.:. Om anvisande av anslag
643: för understöd åt änkor, som ej berörs . av ta asunnottomien alkoholistien hoito- ja huol-
644: tokotien~ . ensisuojien ja muiden vastaavien
645: familjepensionslagen . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 302
646: toimintayksikköjen perustamiskustannuksiin • 315
647: ,.... . 278 Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta
648: perhe·eläkelain piiriin kuulumattomien leskien - 291 Majlander ym.: Määrärahan osoittami-
649: avus.tuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 303 sesta Vihreä Keidas r.y:n tukemiseen ... , .• 316
650:
651: - .279 · Lillqvist ym.: Korotetun määrärahan - 292 Majlander ym.: Määrärahan osoittami-
652: osoittamisesta alkoholivaroista kuntien yleisiin sesta Suomen ev.lut. jengi- ja katulähetys
653: tarpeisiin tulevan valtionosuuden ja -avustuk- -nimisen yhdistyksen Parkanon hoitokodin
654: sen korottamiseksi . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 304 perustamiskustannuksiin 317
655:
656: - 280 Lillqvist ym.: Korotetun määrärahan - 293 Malm m. fl.: Om anvisande av anslag
657: osoittamisesta kunnille raittiustyöhön ja päih- för stödjande av hemslöjdsorganisationernas
658: dyttävien aineiden väärinkäyttäjien huoltoon 305 ·verksaffihet •.•. ·.....•........•.......... 318
659:
660: - 281 Luttinen ym.: Määrärahan osoittamisesta - 293 Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta
661: valtion virastotalon suunnittelemiseksi Nasto- kotiteollisuusjärjestöjen toiminnan tukemiseen 319
662: laan. •• . • • . . . . •.• . . ... . . . . .. . . • . . . . . . . .. . • 306
663: - 294 Malm m. fl.: Om anvisande av anslag
664: - 282 Luttinen ym.: Määrärahan osoittamisesta för Martens Trädgårdsstiftelses verksamhet . . 320
665: Lahden teknillisen oppilaitoksen suunnittelua
666: ja rakentamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 307 - 294 Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta
667: Martensin Puutarhasäätiön toiminnan tuke-
668: - 283 Luttinen: Korotetun määrärahan osoitta- miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 321
669: misesta kalastusalan järjestöjen toiminnan tu-
670: kemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • . . .. • . . . . • 308 - 295 Malm m. fl.: Om anvisande av anslag
671: för grundande av ett veterinärmedicinskt la-
672: - 284 Luttinen ym.: Korotetun määrärahan .boratorium .i Österbotten .... .............. 322
673: . osoittamisesta Lahden katsastusaseman raken-
674: - 295 Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta
675: .taniiseks1 . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . • . . . . . . . . . . 309
676: eläinlääketieteellisen laboratorion perustami-
677: seksi Pohjanmaalle .•.................... 323
678: - 28~ Luttinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
679: Lahden-Loviisan-Valkon rautatien peruspa- - 296 Manninen ym.: Korotetun määrärahan
680: rannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . 310 osoittamisesta kirjastojen rakennusavustuksiin 324
681:
682: - 286 Luttinen ym.: Määrärahan osoittamisesta - 297 Manninen ym.: Korotetun määrärahan
683: Tolkkoon alikulkusillan rakentamiseksi Riihi- osoittamisesta Taivalkosken metsäammattikou-
684: mäen-Kouvolan rataosuudella .....• , . . . . . 311 . lun rakentamisen aloittamiseen· • ·• ·.... ~ , . . . . 325
685: Siv. Siv.
686: - 298 Manninen ym.: Määrärahan osoittamises- - 311 Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta
687: ta Kuivajoen vesistöjärjestelyn suunnittelua Mäntän koulukeskuksen laajennustöihin • . . • 342
688: _varten • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 326
689: - 312 Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta
690: - 299 Manninen ym.: Määrärahan osoittamises- Pirkkalan kunnan vanhojen koulurakennusten
691: ta Käyiän kalanviljelylaitoksen peruskorjauk- laajentamiseen ..•.....................••• 34.3
692: sen ja laajennuksen toteuttamisen aloittami-
693: seen 327 - 313 Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta
694: · Kurun kunnan peruskoulun yläasteen opetus-
695: - 300 Matikkala ym.: Korotetun määrärahan tilojen pereskorjaukseen ja laajent:uni.seen .• 344
696: osoittamisesta uskonnollisten lehtien tukemi-
697: seen 328 - 314 Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta
698: kunnallisten ja yksityisten ammattikoulujen
699: - 301 Matikkala ym.: Korotetun määrärahan opetusryhmien pienentämiseen ja opettajamää-
700: osoittamisesta avustuksiksi ja !ainoiksi tur- rän lisäämiseen . . . .. .. .. .. .. .. .. . . . .. .. . • 345
701: vetta polttoaineena käyttävien voimalaitosten
702: rakentamiseen .......................... . 329 - 315 Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta
703: Kurun normaalimetsäopiston peruskorjaustöi-
704: - 302 Matikkala ym.: Korotetun määrärahan den aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . 346
705: osoittamisesta valtionosuuteen yrittäjäeläkeva-
706: kuutusmaksujen alentamiseksi ............ . 330 - 316 Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta
707: TVL:n tukikohdan rakentamisen aloittami-
708: - 303 Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta seksi Kurussa . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . • • 347
709: ammattikasvatushallituksen organisaation uudis-
710: tamiseksi .............................. . 331 - 317 Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta
711: Kurun-Parkanon maantien perusparannus-
712: ;__ 304 Mattila ym.: Korotetun määrärahan osoit- työn käynnistämiseen Kurun puoleisella osalla 348
713: tamisesta Pohjois-Suomen Teollisuusopistolle
714: animatti- ja työllisyyskoulutuksen järjestämis- - 318 Mattsson ym.: Korotetun määrärahan
715: tä varten ............................ .. 334 osoittamisesta työkoneiden ja autojen hankki-
716: miseksi valtionrautateiden rataosastolle . . . . 349
717: - 305 Mattila ym.: Määrärahan osoitt~misesta
718: Ylivieskan teknillisen koulun suunnitteluun . . 335 - 319 Mattsson ym.: Korotetun määrärahan
719: osoittamisesta uusien postivirkamiesvirkojen
720: - 306 Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta
721: perustamiseksi • . . . . . . . . . . . . • . .. . . . . . .. • . • . • 350
722: kahdenväliseen vastikkeettomaan kehitysapuun
723: Angolassa ja Mosambikissa . . . . . . . . . . . . . . . . 336 - 320 Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta
724: - 307 Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta kolmen työsuojeluinsinöörin ja kahden kemis-
725: työturvallisuuslain vaatimusten toteuttamiseen tin palkkaamiseen työsuojeluhallitukseen .. , , 351
726: valtion työpaikoilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 337
727: - 321 Mattsson ym.: Korotetun määrärahan
728: - .308 Mattsson ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta työsuojelutarkastustoiminnan ai-
729: osoittamisesta Tampereen yliopiston laitosmää- heuttamiin matkakuluihin . . . . . . . . . . . . . . . . 352
730: rärahojen korottamiseen ja kirjallisuushankin-
731: .toihin . . . . . . . . . . • • . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 338 - 322 Mattsson ym.: Korotetun määrärahan
732: osoittamisesta valtionosuutena kunnille lasten
733: - 309 Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta päiväkotien käyttökustannuksiin . . . . . . . . . . . . 353
734: opiskelu-, varusmies- ja äitiysloma-aikaisten
735: opintolainojen korkojen maksamiseksi valtion - 323 Mattsson ym.: Korotetun määrärahan
736: varoista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 340 osoittamisesta valtionavustuksiksi kunnille las-
737: ten päiväkotien perustamiskustannuksiin . . . . 354
738: ~ 310 Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta
739: erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa ole- - 324 Mattsson ym.: Korotetun määrärahan
740: vien opiskelijoiden ja valmistuneiden opinto- osoittamisesta valtionosuutena kunnille kodin-
741: lainojen maksamiseksi takaisin valtion va- hoitajien toiminnasta aiheutuviin käyttökustan-
742: ··roista ........·...•................... .. . • ·341 .nuksiin , . . . . . . . . . . • • . . . . . . . . . . . . . . . • • • . • ·355
743: 15
744:
745: Siv. Siv.
746: - 325 Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta - 339 J. Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamises-
747: Tampereen keskussairaalan laajennushankkeen ta Lohipadon erityiskoulun lisärakennuksen
748: aloittamiseen • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • 356 toteuttamiseen • . • . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 371
749:
750: - 326 Mattsson ym.: Korotetun määrärahan - 340 J. Mäkelä ym.: Korotetun määrärahan
751: osoittamisesta valtionosuutena !kunnille lisä- osoittamisesta vaikeavammaisten kuljetuspalve-
752: henkilöstön palkkaamiseksi terveyskeslruksiin 358 lutoiminnan kehittämiseen ja laajentamiseen 372
753: - 341 J. Mäkelä ym.: Korotetun määrärahan
754: - 327 Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta
755: osoittamisesta suojatyöpaikkojen perustamiseen
756: valtionosuutena Pirkkalan kunnan terveyskes-
757: kuksen rakentamiseen .................... 359 myönnettäviin valtion lainoihin . . . . . . . . . . . . 373
758: - 342 U. Mäkelä ym.: Korotetun määrärahan
759: - 328 Mattsson ym.: Korotetun määrärahan
760: osoittamisesta rintamaveteraanien kuntoutustoi~
761: osoittamisesta valtionosuutena kunnille lisä- minnan tehostamista kOSikevaan kokeilutoimin-
762: henkilöstön palkkaamiseksi erikoissairaanhoito- taan .......... , .................... , . . . 375
763: laitoksiin ............ ·.. .. .. .. .. .. .. .. .. . 360
764: - 343 Männistö ym.: Määrärahan osoittamisesta
765: - 329 Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta Itä-Suomen keskuskalanviljelylaitoksen suun-
766: marjojen ja sienten talteenottoa edistävään nitteluun Nilsiän Pieksänkoskelle . . . . . . . . . . 376
767: neuvontatyöhön ja viennin edistämiseen . . . . 361
768: - 344 T. Nieminen ym.: Korotetun määrärahan
769: - 330 Muroma ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opintokeskusten yleismenoihin 3n
770: osoittamisesta avustuksena kunnille lasten ko-
771: tihoidon tukijärjestelmän kokeilutoimintaan . . 362 -.345 T. Nieminen: Määrärahan osoittamisesta
772: Kooneljärven kansanopiston tilojen laajentami-
773: - 331 Mustonen ym.: Määrärahan osoittamisesta seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 378
774: Kainuun läänin perustamiskuluihin . . . . . . . . 363
775: - 346 T. Nieminen y:m.: Määrärahan osoittami-
776: - 332 Mustonen ym.: Määrärahan osoittamisesta sesta Pohjola-Norden r.y:n valtionapuun . . . . 379
777: !ainoiksi lypsykarjaa omistaville pienviljelijöille
778: tuorerehusäiliöiden rakentamiseen . . . . . . . . . . 364 - 347 T. Nieminen ym.: Korotetun määrärahan
779: osoittamisesta maantien n:o 131 korjaustöihin
780: - 333 Mustonen ym.: Määrärahan osoittamisesta välillä Uusikylan paikallistiehaara-Rajamäki 380
781: vihannes- ja juurikaskasvien keskusvaraston
782: rakentamiseksi Kainuuseen . . . . . . . . . . . . . . . . 365 - 348 T. Nieminen ym.: Määrärahan osoittami-
783: sesta kodinperustamislainoja varten . . . . . . . . 381
784: - 334 Mustonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
785: töiden aloittamiseksi Kontionjoen-Mustolan- - 349 T. Nieminen ym.: Määrärahan osoittami-
786: mutkan tiellä Sot-kamon kunnassa . . . . . . . . 366 sesta pitkäai:k:aisesti sairaiden lasten äitien lo-
787: majärjestelmän toteuttamiseen . . . . . . . . . . . . 382
788: - 335 Mustonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
789: - 350 Niskanen ym.: Määrärahan osoittamisesta
790: Sotkamon-Ristijärven maantien rakennustöi-
791: Kulttuurityön Keskus r.y:n ylläpitämien kiin-
792: den aloittamiseksi . . . . . .. . . . .. . . . . . . . .. . . . 367
793: teistöjen kunnostustöiden avustamiseen . . . . 383
794: - 336 Mustonen ym.: Määrärahan osoittamisesta - 351 Niskanen ym.: Määrärahan osoittamisesta
795: kaivostoiminnan aloittamiseksi Puolangan kun-
796: rakennustyöläisten ja metsätyöläisten tervey-
797: nan Pihlajavaarassa . .. . . . . .. . .. . . . . . . • . . . 368
798: denhuollon suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . 385
799: - 337 Myyryläinen ym.: Korotetun määrärahan - 352 Orrenmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta
800: osoittamisesta kunnallisten lastenkotien käyt- kunnille lukion oppilaiden ruokailun järjestä-
801: tökustannusten valtionavustuksiin . . . . . . . . . . 369 miseksi .. .. . .. .. .. . .. .. . .. .. .. .. .. .. . .. . 386
802:
803: - 338 Myyryläinen ym.: Korotetun määrärahan - 353 Pekonen ym.: Korotetun määrärahan
804: osOittamisesta yksityisten lastenkotien käyttö- osoittamisesta yleisiin rahoitusavustuksiin vai-
805: kustannusten valtionavustuksiin . . . . . . . . . . • . 370 keassa asemassa oleville kunnille . . . . . . . • . • 387
806: 16 Sisällysluettelo
807:
808: Siv. Siv.
809: - 354 Pekonen ym.: Määrärahan osoittamisesta - 368 M. Puhakka yin.: Määrärahan osoittami-
810: Uutelan-,-Hirvensalmen tien perusparannustöi- sesta peru8tettavan maatalousopiston tarvitse.
811: den aloittamiseksi .•.... ._ . .. .. . .. . .. .. .. • 388 mien .rakenousten. suunnittelemiseen Kiteen
812: koulutilalle . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . • . . . • . 402
813: - 355 Pekonen: Määrärahan osoittamisesta Tu-
814: liniemen paikallistien rakentamiseen Hauki- - 369 M. Puhakka ym.: Määrärahan osoittami-
815: ·vuoren kunnassa .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 389 sesta Itä-Suomen liikuntaopiston suunnitteluun 403
816:
817: - 356 Pesälä: Määrärahan osoittamisesta Ko- - 370 M. Puhakka ym.: Määrärahan osoittami-
818: -rialla sijaitsevan valtion viljavaraston laajen- sesta Onkamon aseman asemarakennuksen
819: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 390 rakentamisen· aloittamista varten . . . . . . . . . . 404
820:
821: - 357 Pesälä: Määrärahan osoittamisesta Ky. - 371 M. Puhakka ym.: Määrärahan osoittami-
822: menlaakson Maatalouskeskuksen perustami- sesta kaivostoiminnan aloittamiseksi Ilomant-
823: seksi • . . . . . . . . . . • • . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . 391 sin Huhuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 405
824:
825: - 358 Pesälä: Määrärahan osoittamisesta Tyk- - 372 P. Puhakka ym.: Määrärahan osoittami-
826: kitie-nimisen yksityistien muuttamiseksi pai- sesta kansaneläkkeen tukiosaa saavien eläke-
827: kallistieksi Vehkalahden kunnan alueella . • . . 392 läisten asuntojen peruskorjausavustuksiin . . . . 406
828:
829: - 359 Pesälä: Määrärahan osoittamisesta Ah- - 373 P. Puhakka ym.: Korotetun määrärahan
830: venkosken-Elimäen maantien parantamiseen osoittamisesta rahoitusavustuksiksi vaikeassa
831: Elimäen kunnan alueella . . . . . . . . . . . . . . . . . . 393 .asemassa oleville kunnille . . . . . . . . . . . . . . . • 407
832: ....- 360 Pihlajamäki ym.: Korotetun Jnäärärahan - 374 P. Puhakka ym.: Määrärahan osoittami-
833: osoittamisesta asuntolainoja varten . . . . . . . . 394 ·-sesta varusmiesten ilmaisiin lomamatkoihin 408
834: - .361 Pihlajamäki: Korotetun määrärahan osoit-
835: - 375 P. Puhakka ym.: Määrärahan osoittami-
836: tamisesta Alajärven säännöstelytöitä varten . . 395
837: . sesta Joensuun metsä- ja puutalousopiston
838: - 362 Pihlajamäki ym.: Määrärahan osoittami- suunnitteluun • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 409
839: sesta järvien kunnostamissuunnitelmien toteut-
840: tamiseksi • . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . 396 - 376 P. Puhakka ym.: Korotetun määrärahan
841: osoittamisesta alueteatteritoiminnan tukemiseen 410
842: - · 363 Pihlajamäki ym.: Korotettujen määrära-
843: hojen osoittamisesta maankuivatustöiden avus- - 377 P. Puhakka ym.: Korotetun määrärahan
844: tamiseen ja kuivatustöiden lainoihin . . . . . . 397 osoittamisesta siirtona maatilatalouden kehit-
845: tämisrahastoon • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • . • 411
846: - 364 Poutanen ym.: Määrärahan osoittamisesta
847: Itä-Suomen keskuskalanviljelylaitoksen suun- - 378 P. Puhakka ym.: Määrärahan osoittami-
848: nitteluun ja rakennustöiden aloittamiseen sesta turvetutkimusten ja turpeen käytön Ii-
849: Enonkoskelie ......•.... ; . . . . . . . . . . . . . . . . 398 . sääiDiseksi maamme energiahuollossa • . . . . . 412
850:
851: - 365 M. Puhakka ym.: Määrärahan osoittami- - 379 P. Puhakka ym.: Määrärahan osoittami-
852: sesta Pohjois-Karjalan lääninvankilan suunnit- sesta Suomen ja Neuvostoliiton välisen talou-
853: telua varten . • • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 399 dellisen, teollisen ja tieteellisen yhteistyön ke-
854: hittämiseksi •........... ·................• '413
855: - 366 M. Puhakka: Määrärahan osoittamisesta
856: valtion virastotalon rakentamiseksi Outokum- - 380 P. Puhakka ym.: Korotetlin määrärahan
857: mun kaupunkiin .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 400 osoittamisesta valtionosuuksiin kunnille eri.
858: koissairaanhoitolaitosten perustamiskustannuk-
859: - 367 M. Puhakka ym.: Määrärahan osoittami- siin 414
860: sesta Itä-Suomen koJ.'Ikeakoulujen laajentamis-
861: ja · monipuolistamismahdollisuuksien sekä nii- - 381 P. Puhakka ym.: Määrärahan osoittami-
862: .den välisen työnjaon selvittämiseen • . . . . . . . 401 'sesta työttömyyskorvauksen korottamiseksi . • :41.5
863: 17
864:
865: Siv. Siv.
866: - 38:2 .Pul:kkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta - 397 Rekonen ym . : Määrärahan osoittamisesta
867: kaivostoiminnan aloittamiseksi Pielaveden Sä- oppikirjojen ja muun oppimateriaalin tuotan-
868: viälli . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 416 toon ja kääntämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 431
869:
870: - 38} Raatikainen ym.: Määrärahan osoittami- - 398 Rekonen: Määrärahan osoittamisesta No-
871: sesta ympäristönsuojelun tutkimus- ja kehit- kian ammattikoulun rakennustöiden aloittami-
872: tämi.stoimintaan • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 417 seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .432
873:
874: - 384 Raatikainen ym.: Korotetun määrärahan - 399 Rekonen ym.: Korotetun määrärahan
875: osoittamisesta teatteriryhmien sekä musiikki-, osoittamisesta kuntien vesiensuojelutoimenpi-
876: tanssi- ja lapsiteatterien tukemiseen ....... . 418 teiden avustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . 433
877:
878: - 385 Raatikainen ym.: Korotetun määrärahan - 400 Rekonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
879: osoittamisesta maan hankkimiseen luonnonsuo- TVL:n Oriveden tiemestaripiirin tukikohdan
880: jelutarkoituksiin ........................ . 419 suunnitteluun ja rakentamiseen . . . . . . . . . . 434
881:
882: - 386 Raatikainen ym.: Määrärahan osoittami- - 401 Rekonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
883: sesta uhanalaisten harjualueiden hankkimisek- Tampereen seudun pääteiden rakentamiseen . . 435
884: si valtion omistukseen ................. . 420
885: - 402 Rekonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
886: - 387 Raatikainen ym.: Määrärahan osoittami- Kuoreveden Hallin ja Eväjärven välisen maan-
887: sesta Kehä I:n ja maantien n:o 118 rakenta- tien parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 436
888: mistöiden aloittamiseksi ................. . 421
889: - 403 Rekonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
890: - 388 Raatikainen ym.: Määrärahan osoittami- Pälkäneen-Luopioisten maantien parannustöi-
891: sesta ylimääräisen äitiysrahan maksamiseksi .. 422
892: hin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 437
893: - 389 Raatikainen ym.: Määrärahan osoittami-
894: sesta Jorvin sairaalan hoitohenkilökunnan li- - 404 Rekonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
895: säämisestä aiheutuviin valtionosuuksiin 423 Kurun-Vaskiveden-Virtain maantien paran-
896: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 438
897: - 390 Rajala: Määrärahan osoittamisesta Sata-
898: kunnan läänin perustamistoimenpiteiden aloit- - 405 Rekonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
899: tamiseksi ............................. .. 424 suunnitelmien laatimiseksi maakaasujohdon
900: runkolinjan jatkamiseksi Kymenlaaksosta Pir-
901: - 391 Rajala: Määrärahan osoittamisesta TVL:n kanmaalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 439
902: Turun piirin Porin korjaamon työntekijäin
903: sosiaalitilojen rakentamiseksi ............. . 425 - 406 Rekonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
904: ylimääräisen sairauspäivärahan suorittamiseen
905: - 392 Rajantie ym.: Määrärahan osoittamisesta
906: alimman päivärahan saajille . . . . . . . . . . . . . . 440
907: Itä-Suomen Liiton toiminnan tukemiseen .... 426
908: - 393 Rajantie ym.: Määrärahan osoittamisesta - 407 Rekonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
909: Keski.Saimaan keskuskalanviljelylaitok.sen ai- vähävaraisten ja pienten eläkkeiden varassa
910: kaansaamiseksi Enonkosken kuntaan ..... . 427 elävien eläkeläisten sairaus- ja tutkimusmaksu-
911: jen korvaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 441
912: - 394 Rajantie ym.: Määrärahan osoittamisesta
913: kahden makuuvaunun hankkimiseksi valtion- - 408 Rekonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
914: rautateille mkenneosuudelle Savonlinna-Hel- ylimääräisen avustuksen suorittamiseksi alim-
915: sinki ................................. .. 428 pien eläkkeiden saajille . . . . . . . . . . . .. . . . . . 442
916:
917: - 395 Raudaskoski ym.: Määrärahan osoittami- - 409 Rekonen: Määrärahan osoittamisesta Kan-
918: sesta Toppilantörmän syöpymän korjaamiseksi gasalan seudun terveyskeskuksen sairaalahank-
919: Silkajoella ............................. . 429 keen toteuttamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 443
920:
921: - 396 Raudaskoski ym.: Korotetun määrärahan - 410 Rosnell ym.: Määrärahan osoittamisesta
922: osoittamisesta siirtona maatilatalouden kehlt- Suomen Akatemian nuorempien tutkijoiden ja
923: tämisrahastoon 430 tutkimusassistenttien toimien perustamiseen . . 444
924:
925: 3 0877003363
926: 18 Sisällysluettelo
927:
928: Siv. Siv.
929: - 411 Rosnell ym.: Korotetun määrärahan - 425 Savola ym.: Korotetua määrärahan osoit-
930: osoittamisesta Suomen Akatemian tutkimus- tamisesta rintamaveteraanien kuntoutustoimin-
931: määrärahoihin ............ , .. .. .. .. .. .. . • 446 ·taan .. , . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . 460
932:
933: - 412 Rosnell ym.: Korotetun määrärahan - 426 Sigfrids m. fl.: Om anvisande av för-
934: osoittamisesta koulutusjärjestelmän uudistami- höjda anslag för bilateral icke-reciprok ut-
935: seen liittyvän tutkimus- ja kehittämistoimin- vecklingshjälp • , , . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . • . • 461
936: nan menoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 447
937: - 426 Sigfrids ym.: Korotettujen määrärahojen
938: osoittamisesta kahdenvälisen vastikkeettoman
939: - 413 Rosnell ym.: Määrärahan osoittamisesta
940: kehitysavun menoihin . . . . . . . . . . . . . . . . • . . • 462
941: ·lapsilisien korottamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 448
942: - 427 Sigfrids m. fl.: Om anvisande av föt-
943: - 414 Saimo ym.: Määrärahan osoittamisesta höjt anslag för inledandet av renoveringsarbe-
944: Keski·Suomen lääniin perustettavan metsä- ja ten på Östensö skolhem • . . . • . . . . . . . . . . . • . 463
945: puutaloudellisen oppilaitoksen suunnittelua
946: varten ........... , . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . 449 - 427 Sigfrids ym.: Korotetua määrärahan osoit-
947: tamisesta Östensön koulukodin uudistamistöi-
948: - 415 Saimo ym.: Määrärahan osoittamisesta den. aloittamiseen •....................... 464
949: selvityksen laatimiseksi tuotekehityslaitoksen
950: perustamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . • . 450 - 428 Sinisalo ym.: Määrärahan osoittamisesta
951: avustuks~ksi ja !ainoiksi kunnille käytettä-
952: - 416 · Sako ym.: Korotetun määrärahan osoit- väksi maa-alueiden hankintaan asuntotarkoi-
953: tamisesta raittiustyöhön sekä alkoholijuomis- tuksiin •........•................•.....• 465
954: ta aiheutuvien haittojen ehkäisemiseen . . . . 451
955: - 429 Sinisalo ym.: Määrärahan osoittamisesta
956: - 417 Saukkonen ym.: Määrärahan osoittami- paLkan maksamiseksi ammattikoululaisille hei-
957: sesta maatalousopiston perustamiseen Parikka- dän harjoitustyönä tekemästään työstä ..... . 467
958: lan kunnan Särkisalmelle . . . . . . . . . . . . . . • • 452
959: - 430 Sinisalo: Määrärahan osoittamisesta maa-
960: - 418 Saukkonen ym.: Määrärahan osoittami- kaasua käyttävän voimalaitoksen suunnittele-
961: sesta Saviniemen-Niukkalan-Uwkuniemen miseksi Kotkaan ...................... .. 468
962: tien parannustöihin . .. . .. . .. . . .. .. .. . .. .. 453
963: - 431 Sinisalo: Määrärahan osoittamiseSta SEV-
964: - 419 Saukkonen ym.: Määrärahan osoittami- kaupan tutkimuslaitoksen perustamiseksi Lap-
965: sesta Simpeleen-Sä11kilahden poikittaistien peenrannan teknillisen korkeakoulun yhtey-
966: suunnitteluun ja rakentamiseen . . . . . . . . . . . . 454 teen 469
967: - 420 Saukkonen ym.: Määrärahan osoittami- - 432 Sipiläinen: Määrärahan osoittamisesta
968: sesta l>ari:kkalasta Neuvostoliittoon suuntautu- yleisten teiden tekemiseen ja kunnossapitoon
969: van kautt!!kulkuliikenteen avaamista koskevien Kymen läänissä ....................... ; .. 470
970: suunnitelmien laatimiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 455
971: - 433 Sipiläinen: Määrärahan osoittamisesta
972: - 421 Savola ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden· teiden kestopäällystystöiden aloittami-
973: Kuopion · korkeakoulun II · rakennusvaiheen seen Virolahden kunnassa ............... . 471
974: toteuttamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 456
975: - 434 Sipiläinen: Määrärahan osoittamisesta
976: - 422 Savola: Määrärahan osoittamisesta maan-
977: Huttulan paikallistien parantamiseen välillä
978: tien n:o 55 perusparannuksen suorittamiseen 457
979: Lemin kirkonkylä-valtatie n:o 13 . . . . . . . . 472
980: - 423 Savola ym.: Määrärahan osoittamisesta
981: .Karttulan-Kissakuusen-Säviän maantien pe- - 435 Sipiläinen: Määrärahan osoittamisesta tie-
982: rusparannuksen suorittamiseen . . . . . . . . . . . . 458 suunnitelman laatimiseksi ja rakennustöihin
983: ryhtymiseksi Miehikkälästä Onkamaan kautta
984: - 424 Savola: Määrärahan osoittamisesta maan- Haminaan johtavan paikallistien kuntoon saat-
985: tien. n:o 567 peruskorjausta varten . . . . . . . . 459 tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 473
986: Sisällysluettelo 19
987:
988: Siv. Siv.
989: - 436 Sipiläinen: Määrärahan osoittamisesta Sai- - 449 Suonio ym.: Määrärahan osoittamisesta
990: maan kanavalla ja Saimaan liikenteessä käy- tilapäisten notaarien ottamiseen raastuvanoi-
991: tettävän kaluston kehittämiseen . . . . • . . . . . 474 keuksiin_ .......... _.....· ......•.•••.• ·. . • • 488
992:
993: - 437 Sipiläinen: Määrärahan osoittamisesta jär- - 450 Suonio ym.: Korotettujen määrärahojen
994: vilaivakaluston hankintaan ja kunnostukseen 475 osoittamisesta kaupuntkien , oikeus- ja Ulos-
995: ottolaitoksen virkamiesten yhtenäisen palkka-
996: - 438 Sipiläinen ym.: Määrärahan osoittamises- järjestelmän säilyttämisen turvaamiseksi . . . • 489
997: ta opiskelijoiden koti- ja oleskelupaikkakun-
998: nan ·välisistä matkoista saamien alennusten - 451 Suonio ym.: Määrärahojen osoittamisesta
999: korvaamiseen liikennöitsijöille • . . . . . . . . . . . . 476 kaupunkien oikeus- ja ulosottolaitoksen virka-
1000: miehille suoritettavia virkakohtaisia lisiä var-
1001: - 439 Sipiläinen ym.: Määrärahan osoittamises- ten 491
1002: ta omassa kodissaan tai valvotussa perhepäivä-
1003: - 452 Suonio ym.: Määrärahan osoittamisesta
1004: hoidossa olevien alle 3-vuotiaiden lasten hoi-
1005: valtion henkilöstön uudelleensijoittamisen jär-
1006: torahaan ..................... ·.......... . 477
1007: jestämiseksi keskitetysti .................• 492
1008: - 440 Stenbäck m. fl.: Om anvisande av för-
1009: - 453 Suonio ym.: Korotetun määrärahan osoit-
1010: höjt anslag för de riksomfattande natur-
1011: tamisesta kirjastojen valtionapuun .......• 494
1012: skyddsorganisationerna •.................. 478
1013: - 454 Suonio ym.: Korotettujen määrärahojen
1014: - 440 Stenbäck ym.: Korotetun määrärahan
1015: osoittamisesta yhteiskunnalliseen sivistystyöhön 495
1016: osoittamisesta valtakunnallisten luonnonsuoje-
1017: luyhteisöjen valtionavustuksiin . . . . . . . . . . . . 479
1018: - 455 Suonio ym.: Koroten;;n -määrärahan osoit-
1019: - 441 Stenbäck ym.: Määrärahan osoittamisesta tamisesta teatterikoulutukseen . . . . . . . • . . . • 496
1020: Vanhan Porvoon kaupunginosan korjaustöiden
1021: jatkamiseksi • . . . . • • . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . 480 - 456 Suonio ym.: Korotetua määrärahan osoit-
1022: -tamisesta kunnallisen nuorisotyön valtionapuun 497
1023: - 442 Suomi ym.: Määrärahan osoittamisesta
1024: musiikkitieteen professorin vir-an perustamis- - 457 Suonio ym.: Korotetua määrärahan osoit-
1025: ta varten Turun yliopistoon .. . . .. . . . .. . . .481 tamisesta työsuojelukoulutukseen annettavaan
1026: valtionapuun • • . . . . . . . • . • . . . . . . . • . . . • . . . . 498
1027: - 443 Suomi ym.: Määrärahan osoittamisesta
1028: Suomen ja Neuvostoliiton korkeakoulujen yh- - 458 Surakka ym.: Korotetua määrärahan
1029: teistyön edistämiseen . . . . . . . . .. . . • • . . . . .. 482 osoittamisesta Jyväskylän yliopiston ·kasvatus-
1030: ja yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan ensim-
1031: - 444 Suomi ym.: Määrärahan osoittamisesta mäisen rakennusvaiheen suunnittelua varten -499
1032: kirjastoille annettavaa ostotukea v-arten . . . . 483
1033:
1034: - 445 Suomi ym.: Korotetun määrärahan osoit- - 459 Surakka ym.: Määrärahan osoittamisesta
1035: tamisesta lastentarhanopettajien väliaikaisen ammatillisten oppilaitOsten Jyväskylän opetta-
1036: koulutuksen järjestämiseen korkeakouluissa 484 jaopiston rakennusten suunnittelua varten . • 500
1037:
1038: - 446 Suomi ym.: Määrärahan osoittamisesta - 460 Surakka ym.: Määrärahan osoittamisesta
1039: valtionapuun kunnille paikallisteiden tekemis- maantieajoneuvonkuljettajak~ulutuksen- 'järjes- -
1040: tä ja kunnossapitoa varten . . . . . . . . . . . . . . . . 485 tärniseen .............•. ~- .·. . . . . . . . . . . . . • • 502
1041:
1042: - 447 Suomi ym.: Määrärahan osoittamisesta - 461 Surakka ym.: Määrärahan osoittamisesta
1043: posti- ja lennätinlaitoksen sosiaalitilojen pa- Suolahden ja Haapajärven välisen rataosan
1044: rannusohjelman toteuttamista varten . . . . . . . . 486 perusparantamiseen työllisyystyönä . . • . . . . . 504
1045:
1046: - 448 Suonio ym.: Korotetun määrärahan osoit- - 462 Srirakka ym.:· Määrärahan osoittamisesta
1047: tat:niseWI ulkomaanedustustojen kaluston hank- aluetyöterveyslaitoksen perustamiseen Jyväs-
1048: .kiqliseen • • . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . A87 kylään ........ _.: .• -.. .. .. .. .. .. .. . .. .. .. 505
1049: 20 SisällyStuettelo
1050:
1051: Siv. Siv.
1052: - 463 Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta - 476 Tamminen ym.: Määrärahan osoittami-
1053: metsäalan koulutuksen aloittamiseksi Joen- sesta Invalidiliitto r.y:lle käsi- ja moottori-
1054: suun kol'keakoulussa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 506 käyttöisten invalidivaunujen hankintaan lii-
1055: kuntavammaisille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 526
1056: - 464 Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1057: suunnistusurheilun tukemiseen . . . . . . . . . . . . 508 - 477 Taxell m. fl.: Om anvisande av förhöjt
1058: anslag för amatörteaterverksamheten 527
1059: - 465 Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1060: maantien perusparannukseen välillä Nurmes- - 477 Taxell ym.: Korotetun määrärahan osoit-
1061: Iisalmi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 510 tamisesta harrastelijateatteritoimintaa varten . 528
1062:
1063: - 478 Taxell m. fl.: Om anvisande av anslag
1064: - 466 Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1065: för Pohjola-Norden r.f:s vevksamhet ..... . 529
1066: sillan rakentamiseen rautatien ja maantien ris-
1067: teykseen Niiralassa .............•........ 511 - 478 Taxell ym.: Määrärahan osoittamisesta
1068: Pohjola-Norden r.y:n valtionapuun ....... . 530
1069: - 467 Söderman ym.: Määrärahan osoittamises-
1070: ta valtion työmaiden sosiaalitilojen kunnostuk- - 479 Tenhiälä ym.: Korotetun määrärahan
1071: seen 512 osoittamisesta korkeakouluopiskelijoiden opin-
1072: torahoja varten ......................... . 531
1073: - 468 Söderman: Määrärahan osoittamisesta
1074: :kiertueavustuksiksi kiertävään ja alueelliseen - 480 Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittamisesta
1075: teatteritoimintaan ....................... . 514 Taulun-Tommolan tieosuuden rakentamisek-
1076: si Padasjoen ja Lammin kunnissa ......... . 532
1077: - 469 Söderman ym.: Määrärahan osoittamises-
1078: ta Turun maakunta-allkiston lisärakennuksen - 481 Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittamisesta
1079: suunnitteluun .......................... . 516 säteilyturvallisuuslaitoksen Hämeenlinnaan
1080: siirtämisen valmistelua ja suunnittelua varten 533
1081: - 470 Söderman m. fl.: Om anvisande av an-
1082: slag för en väg från Kimito tili Ylönkylä by - 482 Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittamisesta
1083: i ~järnå ............................... . 518 Hämeenlinnan keskussairaalan I rakennusvai-
1084: heen uudisrakennustöitä ja perushankintoja
1085: - 470 Söderman ym.: Määrärahan osoittamises- varten ................................. . 534
1086: ta tien suunnittelua j,a rakentamista varten
1087: Kemiön ja Perniön kunnan Ylönkylän vä- - 483 Tennilä ym.: Korotetun määrärahan
1088: lillä ...............•.................... 519 osoittamisesta varusmiesten päivärahan korot-
1089: tamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 536
1090: - 471 Söderman: Määrärahan osoittamisesta Tu-
1091: run rautatieaseman saneerauksen loppuunsaat- - 484 Tennilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
1092: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 520 Lapin korkeakoulun toiminnan aloittamiselksi 537
1093:
1094: - 472 Söderman ym.: Määrärahan osoittamisesta - 485 Tennilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
1095: posti. ja lennätinlaitokselle merenkulkijoille Ylitornion pääkirjaston rakentamisen aloitta-
1096: lähetettävien sähkötysuutisten toimittamiseksi 522 miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . 538
1097:
1098: - 473 Talvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta - 486 Tennilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
1099: Työläislasten Tuki r.y:lle annettavaa rakennus- Kemin teknillisen opiston rakennustöiden
1100: avustusta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 523 aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 539
1101:
1102: - 474 Tamminen: Määrärahan osoittamisesta - 487 Tennilä ym.: Määrärahan osoittamisesta:
1103: Hämeenlinnan-Hauhon-Padasjoen tiesuun- Tornionlaakson kauppaoppilaitoksen lisäraken-
1104: nan tutkimuksen loppuunsaattamiseen ja ra- nuksen aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 540
1105: kennustöiden aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 524
1106: - 488 Tennilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
1107: - 475 Tamminen ym.: Määrärahan osoittami- Rannalle tulevan kurssi• fa koulutuskeskuksen
1108: sesta pienteollisuuslainoihin •........ ·. . . . . . 525 rakentamiseen •.................. ·. . . . . . . . ~1
1109: Sisällysluettelo 21
1110:
1111: Siv. S~v.
1112: - 489 Tennilä ym.: Määrärahan osoittamisesta - 504 Tennilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
1113: rehujen ja lannoitteiden hintojen alentamisek- Kitisen koskien valjastamisen aloittamiseksi 557
1114: si Lapissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 542
1115: - 50.5 Tennilä ym.: Määrärahan <>soittamisesta
1116: - 490 Tennilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Posion teletalon rakennustöiden käynnistämi-
1117: pientilallisten tuotannollisen yhteistoiminnan seksi . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 558
1118: tukemiseen Lapissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 543
1119: - 506 Tennilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
1120: - 491 Tennilä ym.: Määrärahan osoittamisesta kaivoksen rakennustöiden aloittamiseksi Pah-
1121: kalanviljelylaitoksen rakennustöiden aloittami- tavuomassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 559
1122: seksi Pellon kunnassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 544
1123: - 507 Tennilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
1124: - 492 Tennilä ym.: Määrärahan osoittamisesta 52 vuotta täyttäneiden puhelinvirkailijoiden
1125: metsänparannustöiden lisäämiseksi Lapissa . . 545 ylimääräisiä eläkkeitä varten . . . . . . . . . . . . . . 560
1126:
1127: - 493 Tennilä ym.: Määrärahan osoittamisesta - 508 Tennilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
1128: Pelkosenniemen-Savukesken tien peruskor- sijoitusmenoihin työllisyyden turvaamiseksi . . 561
1129: jaamiseksi Pelkosenniemen kunnan puoleisella
1130: osalla .................................. 546 - 509 Tiilikainen ym.: Määrärahan osoittami-
1131: sesta asumisen, asuntotuotannon ja sen työl-
1132: - 494 Tennilä ym.: Määrärahan osoittamisesta listämisvaikutusten arvioimista varten . . . . . . 562
1133: Kolarin kirkonkylän läpi johtavan tien perus-
1134: korjaukseen sekä pyörä- ja jalankulkutien ra- - 510 Toivanen ym.: Määrärahan osoittamises-
1135: kentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 547 ta Turun hotelli- ja ravintolakoulun toimin-
1136: nan aloittamiseksi . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . • 563
1137: - 495 Tennilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
1138: kantatien n:o 82 perusparannukseen välillä - 511 Toivanen ym.: Korotetun määrärahan
1139: Sallan kk-Ilanhiloangas ............•..... 548 osoittamisesta Turun tie- ja vesirakennuspiirin
1140: alueella yleisten teiden tekemiseen . . . . . . . . 564
1141: - 496 Tennilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
1142: kantatien n:o 926 peruskorjaukseen . . • . . . . . 549 - 512 Toivanen ym.: Määrärahan osoittamises-
1143: ta adoptioäitien äitiyslomakorvauksia varten 565
1144: - 497 Tennilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
1145: JO'kelan-Ylikörkön paikallistien rakentami- - 513 Toivanen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1146: seen ............................ ·....... 550 avustuksena kunnille yksityisten päiväkotien
1147: perustamiskustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . 566
1148: - 498 Tennilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
1149: Sinetän-Meltauksen tieosuuden peruskorjauk- - 514 Tuomaala ym.: Määrärahan osoittamises-
1150: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 551 ta maantien n:o 743 rakentamiseen välillä
1151: Sillanpää-Högnabba....:..Kaustisen Viiperi . . . . 567
1152: - 499 Tennilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
1153: - 515 Tuomaala ym.: Määrärahan osoittamises-
1154: Martin-Sokiin tien kunnostamisen aloittami-
1155: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 552 ta maantien n:o 744 rakentamiseen välillä
1156: Sillanpää-Vetelin Isokylä . . . . . . . . . . . . . . . . 568
1157: - 500 Tennilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
1158: Rajajoosepin tien korjauksen aloittamiseksi . . 553 - 516 Tuomaala ym.: Määrärahan osoittamises-
1159: ta kantatien n:o 6981 korjaamiseen ja pääl-
1160: - 501 Tennilä ym.: Määrärahan osoittamisesta lystämiseen Nurmon kunnassa . . . . . . . . . . • • 569
1161: alikulkutunnelin rakentamiseksi Maksniemeen 554
1162: - 517 Tuomaala ym.: Määrärahan osoittamises-
1163: - 502 Tennilä ym.: Määrärahan osoittamisesta ta Jyryn-Ilarjun yksityistien muuttamiseksi
1164: sillanrakennustyön aloittamiseksi Ounasjoen paikallistieksi Jurvan 1runnassa . . . . . . • . . . • . 570
1165: yli Könkään kylän kohdalla . . . . . . . . . . . . . . 555
1166: - 518 Tuomaala. ym.: Määrärahan osoittamises-
1167: - 503 Tennilä ym.: Määrärahan osoittamisesta ta .opi&kelija-alennukseen oikeuttavan rautatie.
1168: maantiesillan rakentamiseksi Kemijoen yli Ke.. matkan vähimmäispituuden pitämiseksi ennal-
1169: mijärven kaupungissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 556 laan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 571
1170: 22 Sisällysluettelo
1171:
1172: Siv. Siv.
1173: - 519 M. Tuominen ym.: Määrärahan osoitta- - 533 Tuomioja ym.: Korotetun määrärahan
1174: misesta Palestiinan vapautusjärjestön PLO:n osoittamisesta kehitysluottoihin . . . . . . . . . . . . 586
1175: tukemiseen • . . . . . . . . . . . • . . . • . . . . . . . . . . . . 572
1176: - 534 Tuomioja ym.: Määrärahan osoittamises-
1177: - 520 M. Tuominen ym.: Korotetun määrära- ta humanitaariseen apuun kehitysmaille . . . . 587
1178: han osoittamisesta Afrikan kansallisten va-
1179: pautusliikkeiden tukemiseen • . . . • . . . . . . . . . 573 - 535 Tuomioja ym.: Määrärahan osoittamises-
1180: ta kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyötä kos-
1181: - 521 M. Tuominen ym.: Määrärahan osoitta- kevan tiedotustoiminnan tukemiseen . . . . . . . 588
1182: misesta palvelutalojen rakentamiseksi lapsi-
1183: perheille • • • . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . • • 574 - 536 Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamises-
1184: ta valtion virastotalon rakentamiseksi Tuupo-
1185: - 522 M. Tuominen ym.: Korotetun määrära- vaaraan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 589
1186: han osoittamisesta opintotahoihin ja opinto-
1187: rahan saajien määrän lisäämiseksi . . . . . . . . . • 575 - 537 Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamises-
1188: ta Outokummun ja Pöytälahden välisen
1189: - 523 M. Tuominen ym.: Korotetun määrära- maantien rakenteen parantamiseksi . . . . . . . . 590
1190: han osoittamisesta opintorahan asumislisän
1191: korottamiseksi • . . . • • . . • . . . . . . . . . • . . . . • . . 576 - 538 Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamises-
1192: ta Polvijärven ja Martonvaaran välisen maan-
1193: - 524 M. Tuominen ym.: Korotetun määrä- tien rakenteen parantamiseksi • . . . . . . . . . . . 591
1194: rahan osoittamisesta ammattikoulujen koulu-
1195: tuokailuun . . .. . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . 577 - 539 Tuovinen: Määrärahan osoittamisesta tie-
1196: töiden aloittamiseksi välillä Koli-Herajoki . • 592
1197: - 525 M. Tuominen ym.: Korotetun määrä-
1198: rahan osoittamisesta teatteriryhmien sekä mu- - 540 Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamises-
1199: siikki-, tanssi- ja lapsiteattereiden toiminnan ta työllisyyden turvaamiseksi valtionrauta-
1200: tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • . . 578 teillä . . • . . • • . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 593
1201:
1202: - 526 M. Tuominen ym.: Määrärahan osoitta- - 541 Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamises-
1203: misesta teattereille kiertuelisäksi . . . . . . . • . . 579 ta turpeen jatkojalostustehtaan suunnittelun
1204: aloittamiseksi Pohjois-Karjalan läänin alueella 594
1205: - 527 M. Tuominen ym.: Määrärahan osoittami-
1206: sesta teatterikorkeakoulun toimintaa varten . . 580 - 542 Tuovinen: Määrärahan osoittamisesta
1207: Joensuun pääterveysaseman suunnittelun aloit-
1208: -_52~ M. Tuominen ym.: Määrärahan osoittami- tamiseksi • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 595
1209: sesta valtionrautateiden opiskelijalipuista
1210: myönnettävien alennusten säilyttämiseksi en- - 543 Turunen: Korotetun määrärahan osoitta-
1211: nallaan • • . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 581 misesta Mi~elin tie- ja vesirakennuspiirin
1212: tie-, silta- ja talonrakennushankkeita varten 5%
1213: - 529 M. Tuominen ym.: Määrärahan osoittami-
1214: sesta yö- ja vuorotyöntekijäin lastenhoidon - 544 Turunen: Määrärahan osoittamisesta Sa-
1215: järjestämiseen • . . . . . .. . • . . . . . . • . . . .. . . . . . 582 vonrannan ja Vihtarin välisen malltltieosuuden
1216: parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 597
1217: - 530 M. Tuominen ym.: Määrärahan osoittami-
1218: sesta korvausten suorittamiseksi sodan- ja fa- "'- 545 Turunen: Määrärahan osoittamisesta rau-
1219: sisminvastaisesta toiminnasta kärsimään jou- tatiekiskotuksen parantamiseen rataosuudella
1220: tuneille . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . 583 Huutokoski-Savonlinna-Parikkala . . . . . . . . 598
1221: - 531 R. Tuominen ym.: Määrärahan osoitta- - 546 Wahlström ym.: Määrärahan osoittami-
1222: misesta valtakunnallisen satamasuunnittelun sesta kulttuuri- ja mielipidelehtien tukemista
1223: aloittamiseksi .. .. .. .. .. . .. .. .. .. .. . .. .. .. 584 varten .................................. 599
1224: - 532 R. Tuominen ym.: Määrärahan osoitta- - 547 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamises-
1225: misesta uuden rautatieyhteyden tutkimus- ja ta kiireellisten säännösten laatiiDiseksi kaiken-
1226: suunnittelutyön varmistamiseksi välillä Luu- laisen alkoholin tarjoilun kieltämiseksi edus-
1227: mäki-Hamina-Kotka • • . • • . . . . • . . . . . . . . . 585 kuntatalossa .. . .. .. .. . .. .. .. . .. . .. .. .. .. 600
1228: Sisällysluettelo 23
1229:
1230: Siv. Siv.
1231: - 548 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamises- - 561 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1232: ta · eduskunnan oikeusasiamiehen virastoTie omistusasuntojen hintatason alentamisen sel-
1233: väitettyjä väärinkäytöksiä koskevien erityis- vittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 614
1234: tutkimusten suorittamiseksi .............. . 601
1235: - 562 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1236: - 549 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamises- vanhusten . asumisepäkohtien tutkimiseksi ja
1237: ta .byrokraattisen virkakoneiston riippumatto- poistamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 615
1238: mia valvontaryhmiä varten ............... . 602
1239: - 563 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1240: taloudellisen tuen tarpeessa olevien vankilasta
1241: - 550 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamises-
1242: vapautuneiden henkilöiden avustamiseksi . . . 616
1243: ta selvitysten laatiiDiseksi johtavien valtion ja
1244: kunnan virkamiesten veivoittamiseksi osallistu- - 564 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1245: maan määrävuosin käytännön työhön ..... . 603 maaseudun kirkonkylien asuntolainoitusta var-
1246: ten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 617
1247: - 551 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1248: tuloerotutkimukseen ..................... . 604 - 565 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1249: vanhojen asuntojen kunnostamiseen , . . . . . . . 618
1250: ..,_ 552 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1251: oikeuskanslerinvirastoon kohdistuvan valvon- - 566 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1252: nan suunnittelemiseksi .................. . 605 vanhusten palvelutalojen rakentamislainoihin
1253: ja korkotukeen . , •......... , . , . , . . . . . . . . . 619
1254: - 553 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1255: kansanäänestyksen toteuttamiseksi puoluetuki- - 567 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1256: va~keuksissa olevien vanhusten ja kansaneläke-
1257: kysymyksestä ........................... . 606
1258: läisten asuntojen korjausavustuksiin . . . . . . • . 620
1259: - 554 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1260: - 568 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1261: selvityksen toimittamiseen ns. ministeriviino-
1262: eläkeläisten asuntojen korjaamiseen Kuopion
1263: jen Alkolle aiheuttamien tappioiden korvaa-
1264: läänissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 621
1265: miseksi puoluetukivaroista ............... . 607
1266: - 569 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1267: - 555 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuopion kaupungin eläkeläisten omien asun-
1268: selvityksen laatimiseksi viljaylijäämän käyttö- tojen peruskorjaustöiden kustannuksiin . . . • . 622
1269: mahdollisuudesta kehitysavuksi ........... . 608
1270: - 570 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1271: - 556 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi ja !ainoiksi sotiemme veteraanien
1272: selvityksen kiireelliseksi laatimiseksi varamies- asuntojen kunnostamiseen ja hankkimiseen . . 623
1273: järjestelmän käyttöönottamiseksi ministeriksi
1274: nimitetyn kansanedustajan osalta ......... . 609 - 571 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1275: omakotitalon ja osakeasunnon hankkijoiden
1276: - 557 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta korkotukilainoiksi . .. .. .. . .. . .. .. . .. . .. .. • 624
1277: lainvalmistelun tasapuolisuuden ja pätevyyden
1278: turvaavien säännösten aikaansaamiseksi .... 610 - 572 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1279: poliisitoiminnan tehostamiseen vaarallisilla
1280: - 558 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta alueilla . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 625
1281: sel~ityksen laatimiseen oikeusministeriön saat-
1282: tamiseksi riippumattomaksi perustuslain vas- - 573 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1283: taisesta poliittisesta vaikutuksesta ........ . 611 seutukaavoituksesta aiheutuvien menetysten.
1284: korvaamiseksi asianomaisille . . . . . . . . . . . . . • 626
1285: - 559 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1286: ulkomailla Suomen puolueista levitettyjen - 574 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1287: väärien tietojen oikaisemiseen ........... . 612 rakennuskieltojen poistamista nopeuttaviin
1288: asemakaava- ja suunnittelutöihin . . . . . . . . • • 627
1289: :._ 560 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1290: rikosasiassa vapauttavan päätöksen saaneen - 575 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1291: korvauksensaamismahdollisuuksien selvittämi- valtion tukea vaille jääneiden kuntien sosiaali• ·
1292: seksi 613 · hallintomenoihin . .. . . .. . . .. .. . . . . .. .. . .. 628
1293: 24
1294:
1295: Siv. Siv.
1296: - 576 Vennamo ym.: Määrärahan osoittanll$esta - 591 Vennamo yrn.: Määrärahan osoittamisesta
1297: kuntien yhteistoiminnan edistämiseen . . . • . . 629 erityisen verotuksen tutlkintatoimiston perus-
1298: tamiseksi . .. .. . .. . .. .. .. .. .. . .. .. .. . . .. . 644
1299: - 577 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1300: kunnille oikeudenmukaisen verotulojen tasaus- - 592 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1301: järjestelmän kehittämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . 630 kansaneläkkeen tukiosakustannusten korvaa-
1302: miseksi kunnille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 645
1303: - 578 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1304: valtionavustu:ksiksi kunnallisen veroäyrin hin- - 593 Vennamo ym,: Määrärahan osoittamisesta
1305: nan pysyttämiseksi kohtuullisena . . . . . . . . . . 631 valtion virastotalojen rakentamisen aloittami-
1306: - 579 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta seen Kuopion läänissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 646
1307: Kuopion läänin kuntien siirtämiseksi ensim-
1308: - 594 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1309: mäiseen kehitysaluevyöhykkeeseen . . . . . . . . . . 632
1310: valtion virastotalon rakentamiseen Varkauden
1311: - 580 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kaupunkiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 647
1312: poliisiviranomaisia koskevien säännösten laa-
1313: timiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 633 - 595 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1314: valtion laitosten hajasijoituksen jatkamiseen 648
1315: - 581 Vennamo ym.: Korotetun määrärahan
1316: osoittamisesta asevelvollisten päivärahan ko- - 596 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1317: rottamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 634 kansaneläkkeen perusosaa, tukiosaa ja tuki-
1318: lisää yhteensä vastaavan rintamasotilaseläk-
1319: - 582 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta keen maksamiseksi sotiemme veteraaneille il-
1320: varusmiesten ilmaisia lomamatkoja varten . . 635 man ikärajaedellytyksiä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 649
1321: - 583 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1322: vapaakirjeoikeuden järjestämiseksi varusmie- - 597 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1323: kehitysalueilla maksettavaan syrjäseutulisään 650
1324: hille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 636
1325: - 584 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta - 598 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1326: joukko-osastojen omaisten päivien kustannus- valtion virastojen ja teollisuuslaitosten haja-
1327: ten korvaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 637 sijoituksen aikaansaamiseksi ... 651 0 0. 0. 0 0. 0. 0
1328:
1329:
1330:
1331:
1332: - 585 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta - 599 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1333: puolustuslaitoksessa työskentelevien työturval- invalidiajoneuvojen polttoaineveron osittaisek-
1334: lisuuden tehostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 638 si korvaamiseksi invalideille .. o 652 0 ••• 0 0 0 • 0 • •
1335:
1336:
1337:
1338:
1339: - 586 'Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta - 600 Vennamo ymo: Määrärahan osoittamisesta
1340: vapaaehtoisen maanpuohisttisjärjestötyön tuke- liikevaihtoverosta, lisäverosta ja polttoaineve-
1341: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 639 rosta aiheutuvan rasituksen korvaamiseksi ko-
1342: konaisuudessaan autoa tarvitseville invalideille 653
1343: - 587 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1344: tulopoliittisten sopimusten ja päätösten nou- - 601 Vennamo ymo: Määrärahan osoittamisesta
1345: dattamiseen tähtäävien selvitysten kiireelli- polttoaineverosta aiheutuvan rasituksen kor-
1346: seksi laatimiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 640 vaamiseksi moottorikelkkoja ja -sahoja työs-
1347: sään tarvitseville . o..0 0 0 0 654 0 0 •• 0 0 • 0 0 0 0 ••• 0 •
1348:
1349:
1350: - 588 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1351: työehtosopimusten pitävyyttä edistävän selvi- - 602 Vennamo ymo: Määrärahan osoittamisesta
1352: tyksen laatimiseksi . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . 641 piensäästäjien menetysten korvaamiseen .. 655 0 •
1353:
1354:
1355:
1356:
1357: - 589 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta - 603 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1358: valtiokonttorin eläkeasioiden käsittelyn no- Kuopion korkeakoulun toisen rakennusvaiheen
1359: peuttamiseksi .... , .....• ; .............. ·. 642 aloittamiseksi .. o.... o. oo.. o.... o. o. o 656 0 •• 0
1360:
1361:
1362:
1363:
1364: - 590 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta - 604 Vennamo ymo: Määrärahan osoittamisesta
1365: eläkeuudistusta koskevien säännösten·· kirjoit- iltaoppikouluissa opiskelevien opiskelukustan-
1366: tamiseksi ........................... , . . . 643 nusten korvaamiseksi o 0o• 657
1367: •••• 0 •••• 0 •••• 0 0
1368: Siv.
1369: - 605 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta - 620 Vennamo ym.: Määrärahan osoitta.misesta
1370: opiskelljoiden matkakustannusten alentamiseen nuorison leiri- ja kurssikeskuksen .rakenta.nli-
1371: linja-autoissa .• , . , .••. , . . . • • • . • • • . • . . • . . . 658 sen toteuttamiseksi Rautavaaran kunnassa . . 613
1372:
1373: - 606 Vennamo: Määrärahan osoittamisesta - 621 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1374: pienkoulujen pelastamiseksi tehtävää selvitys- toiminta-avustuksina yleiskulttuurilehdille ja
1375: tä varten . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 659 tiedonjulkistamisen kohdeapurahoiksi . . . . . . 674
1376:
1377: - 607 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta - 622 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta.
1378: vähävaraisten kansakoululasten kesäsiirtola- sovittujen elintarvikkeiden tuottajahintojen ja.
1379: toiminnan tehostamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . 660 tuotantokustannusten noudattamista koske-
1380: vaan selvitykseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 675
1381: - 608 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1382: peruskoulukustannusten helpottamiseksi Kuo- - 623 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1383: pion läänissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 661 pien- ja perheviljelmien sekä osa-aikaviljel-
1384: mien pelastustoimenpiteitä suunnittelevan
1385: - 609 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta pienviljelyskomitean perustamiseksi . . . . . . . . 676
1386: Portaanpään kristillisen kansanopiston raken-
1387: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 662 - 624 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1388: kuntien jätevesipuhdistamojen rakentamiseen 677
1389: - 610 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1390: kotiteollisuusorganisaation turvaamiseen ja ko- - 625 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1391: titeollisuuden edistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 663 avustukstksi kunnille jätevesimaksun alenta-
1392: mlseksi ja poistamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 678
1393: - 611 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1394: valtion ammattikoulun aikaansaamiseksi Kuo- - 626 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1395: pion lääniin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 664 jokien ja vesistöjen kunnostamiseen ja per-
1396: kaukseen Kuopion läänissä . . . . . . . . . . . . . . . 679
1397: - 612 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1398: ammattikoulutilojen ja kurssikeskusten raken- - 627 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1399: tamiseen ja laajentamiseen Kuopion läänissä 665 kotimaisen apilan ja timotein siementaotan-
1400: non lisäämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 680
1401: - 613 V~nnamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1402: metsäalan perusopetuksen käynnistäiDiseksi - 628 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1403: Varpaisjärven kunnassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 666 mehiläistalouden edistämiseksi . . . . . . . . . . . . 681
1404:
1405: - 614 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta - 629 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1406: metsätyömiesten opinto- ja perheavustuksiin 667 suomalaisen työhevoskannan säilyttämismah-
1407: dollisuuksien selvittämiseksi . . . . . . . . . . . . . . 682
1408: - 615 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1409: sienien keruun, markkinoinnin ja viennin - 630 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1410: edistämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 668 vihannesviljelyn tehostamiseen . . . . . . . . . . . . 683
1411: - 616 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1412: - 631 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1413: ·Iisalmen teknillisen oppilaitoksen perustamis-
1414: selvityksen aikaansaamiseksi porrastetusta
1415: ta koskevia selvittelytehtäviä varten . . . . . . . . 669
1416: maatalouden tulonjaosta . . . . . . . . . . . . . . . • . . 684
1417: - 617 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1418: --632 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1419: sairaanhoitaj1ksi valmistuville oppilasajalta
1420: kotimaisen herneen viljelyn edistämiseen • . . 685
1421: ma!ksettavaan palkkaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . 670
1422: - 618 Vennamo ym.: Korotetuii määrärahan - 633 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1423: osoittamisesta kansanmusiikin harrastusten tu. kotimaisen siementuotannon tehostamiseen . . 686
1424: ·kemiseen ja edistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 671
1425: - 634 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1426: - 619 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta maidon kuljetusavustusten maksuperusteiden
1427: kokoontumistilojen järjestämiseksi nuorille . . 672 muuttamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .• . . 687
1428:
1429: 4 0877003363
1430: 26 Sisällysluettelo
1431:
1432: Siv. Siv.
1433: - 635 Vennamo ym.: Korotetun määrärahan - 649 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1434: osOittamisesta asutusteiden kuntoonpanoon ja metsätyömieskotien perustamiseen ja avusta-
1435: kunnossapitoon . • . . . . . . . . • • . . • . . . . . . . . . . . 688 miseen • . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . • . '702
1436: - 63() Vennamo ym.: Kor()tetun määrärahan - 650 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1437: osoittamisesta maatalouden perusluoton ~ön valkuaistuotannon lisäämiseksi tutkimuksin ja
1438: tiilpiseksi perhe- ja pienviljelmille . . . . . . . . . • 689 Jannoitusvalintakeinoin . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 703
1439: - 637 Vennamo ym.: Korotetun määrärahan
1440: - 65'1 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1441: osoittamisesta siirtona maatilatalouden ke-
1442: luonnonmarjaviljelyn mahdollistavien tutki-
1443: hittämisrahastoon perhe- ja pienviljelmien hy-
1444: musten suorittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 704
1445: väksi . . . . . . . . . . . . . . . . . • • . . . . . . . . . . . . . . . 690
1446: - 638 Vennamo ym.: Määr~ahan osoittamisesta - 652 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1447: maatalouden tarvitseman i,)ljysäiliökannan tur- lakan suoviljelymahdollisuuksien tutkimiseen 705
1448: vaamiseksi halpakorkoisin valtion lainoin . . 691
1449: - 653 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1450: - 639. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta metsäntutkimuslaitoksen siirtämiseksi Kuopion
1451: perhe- ja pienviljelijöiden tuorerehulinjalle lääniin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 706
1452: siirtymisestä johtuvien lisäinvestointien rahoit-
1453: tamiseksi halpakoclroisin valtion lainoin . . . • 692 - 654 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1454: eläinlääketieteellisen laitoksen aluelaborato-
1455: - 640 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta rion sijoittamiseksi Kuopion kaupunkiin . . . • 707
1456: bensiinin hinnan osittaiseen korvaamiseen
1457: bensiinitraktoreiden käyttäjille . . . . . . . . . . . • 693 - 655 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1458: luonnonsuojelualueiksi suunniteltujen aluei-
1459: - 641 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta den omistajien aseman turvaamiseksi . . . . . . 708
1460: viljavarastojen ralkentamiseen . • . . . . . . . . . . . . 694
1461: - 656 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1462: - 64i Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Pielaveden tiemestaripiirin tukikohdan raken-
1463: sal;monellavahinkojen korvaamiseksi viljeli- tamiseksi • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 709
1464: jöille . . • . . . . . • • . . . . . . . . • • • . • • . . . . . . . . . • 695
1465: - 657 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1466: - 643 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta yksityisteiden muuttamiseksi paikallisteiksi ja
1467: yksityisten kalanviljely-yritysten perustamislai- paikallisteiden muuttamiseksi maanteiksi tar-
1468: noitusta varten • . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . • . • 696 peellisessa laajuudessa Kuopion läänissä . . . . 710
1469: - 644 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1470: - 658 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1471: keskuskalanviljelylaitoksen perustamiseksi Itä-
1472: erilaisten teiden rakentamiseen ja kunnosta-
1473: Suomeen . • . . . . . . . . • • . • • • . . . . . . • . . • . . . • . 697
1474: miseen pistetyöllisyyden turvaamiseksi Kuo-
1475: - 645 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta pion läänissä . • . . .. • . .. . .. . .. .. .. .. .. • . • • 711
1476: rapujen kasvatuksen edistämistä koskevaan
1477: selvitykseen . . . . . . . . . . • . . . . . • • . . • • • • • . . . . 698 - 659 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1478: siltojen rakentamiseen ja korjaamiseen Kuo-
1479: - 646 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta pion läänissä .. • .. . . • . .. .. . . .. . . .. .. . . . . . 712
1480: pien- ja perheviljelystiloilla työttömyystyönä
1481: suoritettaviin metsänparannus- ja uudistustöi- - 660 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1482: hin .................................... 699 lossien korvaamiseksi silloilla Kuopion lää~
1483: nissä • . . . . • • . . . . . . . • . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . 713
1484: - 647 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1485: ylimääräisiä valtionavustuksia varten metsä- - 661 Vennamo ym.:· Määrärahan osoittamisesta
1486: teiden rakentamisen yksityisille aiheuttamien Kiuruveden-Salahmin maantien perusparan-
1487: kustannusten alentamiseksi •.•...•.•. , • . . . 700 nuksiin • . . . . • • . . . . . . . . . . . • • . . • . . . • • . • • • 714
1488: - 648 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta - 662 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1489: metsäautoteiden rakentamiseen ja korjaami- Lapinlahden-Varpaisjärven maantien peruS-
1490: seen KuQI>ion läänissä . .. . . . . . . . . . . • . .. . . . 701 korjaukseen ·. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . • • . . 715
1491: Sisällysiuettelo 27
1492:
1493: Siv. Siv.
1494: - 663 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta - 677 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1495: Soisalon tien rakentamisen edistämiseksi . . . . 716 maalaispostinkantajien ansioiden parantami-
1496: seen • • • • • • • • • • • • • • . • • • • • • • • • • • • • • • . • • • • 730
1497: _ 664 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1498: - 678 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1499: kehitysalueiden kuntien vapauttamiseksi tie-
1500: postin lauantaipalvelujen ylläpitämismahdolli-
1501: ·rasituksista . . . . . . • . . . . . . • . . . . . . • . . . . . . . • 717
1502: suuksien selvittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 731
1503: - 665 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta - 679 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1504: Keiteleen-Päijänteen kanavan aikaansaami- :kehitys- ja sivualueiden puhelinmaksualen-
1505: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 718 nuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 732
1506:
1507: _ 666 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta - 680 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1508: Haukiveden-Hsveden kanavan suunnittelua eläkeläisten matkal1ppuhintojen alentamiseksi
1509: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . 719 postiautoissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . 733
1510:
1511: _ 667 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta - 681 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1512: :kuntien järjestämien taksien yhteiskuljetuksia
1513: pienve~esataman rakentamiseksi Tuusniemen
1514: varten syrjäkyliltä kuntakeskuksiin . . . . . . • • 734
1515: kuntaan . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . • . . . . . . . . 720
1516: - 682 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1517: _ 668 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1518: matkalippujen hinnan alentamiseksi työläisille
1519: pa1kallisten lent~kenttien rakentamiseen ja ja opiskelijoille valtion eri kuljetusmuodoissa 735
1520: paikallisilmailun kehittämiseen . . . . . . . . . . . . 721
1521: - 683 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1522: - 669 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta rintamamiesten ilmaisista matkoista aiheutu-
1523: uuden pienoislentokentän rakentamiseksi Suo- vien kustannusten korvaamiseksi valtionrau-
1524: nenjoelle . . . . . . . . . . • . . . . • . . . . . . . . • • . . . . . 722 tateille sekä posti- ja lennätinlaitokselle . . . . 736
1525: - 670 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta - 684 Vennamo ym.: Määrä!ahan osOittamisesta
1526: V attkauden lentokentän parannustöihin • . . . . 723 ammattiautoilijoiden kuljetuskaluston korko-
1527: tukilainoihin . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . • . . 737
1528: - 671 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1529: teollisuustaiteen rakentamiseksi Suomi-valimon - 685 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1530: tarpeita varten . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . 724 elintarvikevalvonnan tehostamiseen . . . . . . . . 738
1531: - 672 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta - 686 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1532: Juankosken rautatieaseman sivuraiteen raken- kuluttajan etuja valvovan edustajan palkkaa-
1533: tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . 725 mismahdollisuuksien selvittämiseksi . . • • . . . . 739
1534: - 673 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta - 687 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1535: valtionrautateille nykyisenlaajuisen liikenteen pitävän hintasulun suunnitteluun ja toteutta-
1536: turvaamiseksi Kuopion, Iisalmen ja V arkau- miseen • . . . . • . . • • . . . . . . . . . . • . . • . • . . . . . . • 740
1537: den talousalueilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 726
1538: - 688 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1539: - 674 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta moottoripoltto- ja voiteluaineiden kuluttaja-
1540: puhelinkeskusten automattsomnin vuoksi hintojen tasaamiseksi . .. . .. . .. . . . .. . .. . . . 741
1541: työttömäksi joutuvien virkailijoiden ylimääräi-
1542: - 689 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1543: siä eläkkeitä varten . . . . . . • . . • . . . . . .. . . . . . 727 geologisen tutkimuslaitoksen aluetoimiston pe-
1544: rustamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 742
1545: - 675 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1546: kehitysalueiden automaattisen puhelin- ja te- - 690 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1547: leliikenteen rakentamiseksi • . . . . . . . . . . . . . . . ·728 kotimaisten energialähteiden kehittämiseen . . 743
1548:
1549: -·676 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta - 691 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1550: yhdenvertaisten sosiaalietujen myöntämiseksi kotimaisten energialähteiden käytön selvittä-
1551: · postinkantajille .. . .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 729 mistyöhön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 744
1552: 28 Sisällysluettelo
1553:
1554: Siv. Siv.
1555: - 692 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta - 707 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1556: turveasioiden edistämiseen kotimaisen ener- teollisuushallien ja palvelutalojen rakentami-
1557: gian saannin turvaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . 745 seen eri puolille Kuopion lääniä . . . . . . . . . . 760
1558: - 693 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta - 708 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1559: luonnonkaasun moninaiskäytön mahdollisuuk- matkailun kotisijoituksen edistämiseen • • . . . . 761
1560: sien selvittämiseksi . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . 746
1561: - 694 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta - 709 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1562: sähköä vailla olevien talouksien sähköistämi- !ainoiksi matkailua palvelevan "sisävesiliiken-
1563: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 747 teen harjoittajille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 762
1564:
1565: - 695 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta - 710 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1566: Kuopion läänin maaseudun sähköistämiseen 748 selvityksen laa timiseksi sosiaaliavulla keinot-
1567: telun estämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 763
1568: - 696 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1569: tuukimuksiin ja suunnitteluun yrityksellisen - 711 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1570: yhteistyön ja rajakaupan kehittämiseksi Neu- metsäpalkkatarklkailun tehostamiseen . . . . . . . . 764
1571: vostoliiton kanssa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 749
1572: - 712. Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1573: - 697 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta väkivaltarikosten uhreille suoritettaviin ylimää-
1574: jäteöljyn uudistamisen tukemiseen . . . . . . . . . 750 räisiin korvauksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 765
1575: - 698 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1576: Kostamus-sopimuksen taloudellisia tosiasioita - 713 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1577: kotihoitopaikkojen järjestämiseen työssä käy-
1578: tutkivan komitean asettamiseksi . . . . . . . . . . 751
1579: vien äitien lastenhoitoa varten . . . . . . . . . . . . 766
1580: - 699 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1581: keksijätoiminnan tunnustuspalkintoihin ja - 714 Vennamo ym.: Korotetun määrärahan
1582: aputahoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 752 osoittamisesta äitiysavustuksen korottami~>een 767
1583:
1584: - 700 Vennamo ym.: Korotetun määrärahan - 715 Vepnamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1585: osoittamisesta maaperärikkauksien ja mineraa- Iakimääräistä lapsilisää täydentävän ylimääräi-
1586: lien esiin saami~eksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 753 sen lapsilisän maksamiseklii . . . . . . . . . . . . . . . 768
1587:
1588: - 701 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta - 716 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1589: pienyritteliäisyyden merkityksen selvittämi- erityislapsilisien maksamiseen . . . . . . . . . . . . . . 769
1590: seksi talouselämässä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 754 - 717 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1591: - 702 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta perbelisien maksamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 770
1592: alkoholittomien juomien valmistuksen tuke- - 718 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1593: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 755 kodinperustarnislainoja varten ............. : · 771
1594: - 703 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta - 719 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1595: atomivoimalaitoksista johtuvien vaarojen eh- kotihoidossa olevien lasten hoitotukeen . . . . 772
1596: käisemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 756
1597: - 720 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1598: -704 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta perhe-eläkelain u1kopuolelle jääneiden ylimää-
1599: avustukseksi Outokumpu Oy:lle kuparimal- räiseen perhe-eläkkeeseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 773
1600: mion kaivostoiminnan aloittamiseksi Pielave-
1601: den Säviällä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . 757 - 721 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1602: hammashoitokustannusten korvaamiseksi . . . . 774
1603: - 705 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1604: avustukseksi Kiuruveden lastulevytehtaan pe- - 722 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1605: rustamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 758 kroonisia tauteja sairastavien sairauskustannus-
1606: ten korvaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 775
1607: - 706 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1608: Juankosken puunjalostusteollisuuden laajenta• - 723 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1609: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 759 ylimääräisiin maatalousyrittäjäeläkikeisiin . . . . 776
1610: 29
1611: Sirv. Siv.
1612: - 724 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta - 739 VenttamO' ym.: Määrärahan osoittamisesta
1613: eläkejärjestelmän kehittiämistä koskevien sään- uusimuOtOisen raittiustyön edistämiseen . . . . 792
1614: nösten laatimiseen . . . . . . . . . . . . . . . • .. . . . . . 777
1615: - 740 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1616: - n5 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta raittiusvalistuksen kehittämiseen työpaikoilla 793
1617: yrittäjäeläkkeiden lisäelä:kkeisiin . . . . . . . . . . . 778
1618: - 741 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1619: - 726 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta keskioluen kauppamyynnin lopettamiseen ja
1620: eläk:keiksi ja korvauksiksi vapau·ssodassa va!~ anniskelun valvonnan tehostamiseen tähtäävän
1621: ko!S!en puolella taistelleille . . . . . . . . . . . . . . . . 779 selvityksen laatimiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 794
1622:
1623: - 727 Vennamo ym.: Määrärahan osoittam1sesta - 742 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1624: asevelvollisten tkotiuttamisrahan korottamista asunnottomien yömajojen tarkastuksen tehos-
1625: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 780 tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 795
1626:
1627: - 728 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta - 743 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1628: ylimääräisiin työtapaturmakorvauksiin . . . . . . 781 kodinhoitajien lukumäärän lisäämiseksi har-
1629: vaanasmuissa· ja loonnonolosuhteiltaan vai-
1630: - 729 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisest!l' keissa kunnissa .. . .. . . . .. .. .. . . . . . . . .. .. 7%
1631: henkilökohtaisen rahan maksamiseen kuukau-
1632: sittain laitoksissa hoidettaville eräiiSSä tapauk- - 744 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1633: sissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 782 äitien lomatoiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . 797
1634:
1635: - 730 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta - 745 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1636: invalidirahaan Iiitettävän ylimääräisen täyden- kehitysvammaisten lasten ylimääräiseen hoito-
1637: nysrahan maksamiseen . . . . . . . . . .. .. . . . . . . . 783 tukeen . .. .. .. .. . .. . . . .. .. .. .. .. . . . . .. .. 798
1638:
1639: - 731 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta - 746 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1640: eläkeläisten ja sairaiden televisiolupamaksu- vuokrakorvauksiin tilapäismajoitukseen joutu-
1641: jen suorittamiseen • . . . . . . . . • . . . . . • . . . . . . . 78'4 neille irtisanotuille perheille . . . . . . . . . . . . . . 7'J9
1642:
1643: - 732 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta - 747 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1644: äidinpalkkajärjestelmän toteuttamiseksi . . . . . 785 kansaneläkeläisten linja-autolippuhintojen
1645: alennuksiin .. .. . . . .. .. .. . . . .. . .. .. .. .. .. 800
1646: - 733 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta:
1647: lasten hoitopaikkojen järjestämiseksi vuoro- - 748 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1648: työntekijöille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 786 sairaanhoitajien ansioiden korottamiseen . . . . 801
1649:
1650: - 734 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta - 749 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1651: sokeain opaskoirien ylläpitokustannuksiin . . . 787 terveyskeskusten rakentamiseen Kuopion lää-
1652: nin alueella .. .. . . . . . .. . .. .. .. . . .. . . .. .. 802
1653: - 735 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1654: Iiikuntakyvyttömien invalidien pyörätualien - 750 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1655: hinnan korvaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . 788 Keiteleen sairaalan vuodeosaston laajentami-
1656: seen ................................... 80-3
1657: - 736 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1658: suojatyöpaikkajärjestelmän aikaansaami:seksi . . 789 - 751 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1659: terveysasemien rakentamiseksi Lapinlahden ja
1660: - 737 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Varpaisjärven kuntiin . . . . . .. . . .. . . . . . . .. . 804
1661: sokeain ja invalidien kotiteollisuustuotteiden
1662: marlclrinoinnin edistämiseen . . . . . . . . . . . . . . 790 - 752 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1663: Vieremän kunnan terveyskeskuksen rakenta-
1664: - 738 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1665: misen aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . 805
1666: erityisen avustuksen maksamiseen toisen apua
1667: jokapäiväisessä elämässään tarvitseville vaikea- - 753 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1668: vammaisille invalideille . . . . . . . . . . . . . . . . . . 791 koti- ja avohoidon. tukemiseen . . . . . . . . . . . . 806
1669: 30 Sisällysluettelo
1670:
1671: Siv. Siv.
1672: - 754 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta - 769 Vepsäläinen ym.: Määrärahan osoittami-
1673: kansanterveystyön keskimääräistä korkeampien sesta Soisalon saaren pääteiden parantami·
1674: kustannusten korvaamiseksi kunnille . . . . . . 807 seksi Kuopion läänissä .................. _ 822
1675: - 755 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta - 770 Vepsäläinen ym.: Määrärahan osoittami-
1676: vanhusten avohoidon vapaaehtoiseen järjestä- sesta VaJ:ikauden aluesairaalan laajennustöiden
1677: miseen ................................. 808 aloittamiseksi . .. . . .. . . . . .. .. .. . .. . .. . . .. • 823
1678: - 756 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1679: - 771 Westerholm ym.: Korotetun määrärahan
1680: Kuopion yliopistollisen keskussairaalan laa-
1681: osoittamisesta siirtona maatilatalouden kehit-
1682: jentamista varten . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 809
1683: tämisrahastoon . .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . .. .. 824
1684: - 757 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1685: sotiemme veteraanien ilmaisiin terveystarkas- - 772 Westerholm ym.: Korotetun määrärahan
1686: tuksiin ja kuntou~en • . . . . . . . . . . . . . . . . 810 osoittamisesta puhelinvirkailijoiden ylimääräi-
1687: siä eläkkeitä varten ................ : .. . .. 825
1688: - 758 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1689: Kehitysvammaisten Tukiyhdistysten Liiton toi- - 773 Vesterinen ym.: Määrärahan osoittami-
1690: minnan tukemiseen .. . .. .. .. .. . . .. . .. . .. • 811 sesta tutkimus- ja opetusvälineiden ha111kkimi-
1691: seen Jyväskylän yliopistoa varten . . . . . . . . . • 826
1692: - 759 ·Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1693: veteraani- ja sotavankijärjestöjen avustamiseen 812 - 774 Vesterinen ym.: Määrärahan osoittamises-
1694: - 760 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ta Laukaan kalatalousalan koulutuskeskuksen
1695: työpaikkaliikunnan selvittelyyn ja sen toteut- suunnittelemiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 827
1696: tamisen aloittamiseen .. . .. .. .. . .. . . .. . .. • 813
1697: - 775 Vesterinen ym.: Määrärahan osoittami-
1698: - 761 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta sesta Jyväskylän-Laukaan-Suolahden maan-
1699: työttömyyden poistamista koskevan selvityksen tien rakentamiseksi välillä Seppälänkangas-
1700: laatimiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . 814 Tiituspohja-Vihtavuori • . . . . . . . . . . . . . . . . • 829
1701:
1702: - 762 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta - 776 H. Westerlund m. fl.: Om anvisande av
1703: työpaikan turvaa koskevan selvityksen laati- aQslag för inköp av ett markområde för ett
1704: miseksi • . . . . . . . . . . . • . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . 815 spannmålsförråd i Östra Nyland •........... 830
1705: - 763 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta - 776 H. Westerlund ym.: Määrärahan osoitta-
1706: tutkimuksen suorittamiseksi työvoimareservien misesta maa-alueen ostamiseksi itäisen Uuden-
1707: käyttämisestä kotipaikkakunnalla . . . . . . . . . . 816 maan viljavarastoa varten 831
1708: - 764 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1709: - 777 H. Westerlund m. fl.: Om anvisande av
1710: halpakorkoisiksi työllisyyslainoiksi keskisuu-
1711: anslag för byggande av en fast vägförbindelse
1712: relle ja pienelle yritteliäisyydelle . . . . . . . . . . 817
1713: mellan Tirmo och Pellinge skärgård .......• 832
1714: - 765 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1715: työpaikan ja asunnon turvaamiseksi nuorille - 777 H. Westerlund ym.: Määrärahan osoitta-
1716: henkilöille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . 818 misesta kiinteän tieyhteyden rakentamiseksi
1717: Tirmon ja Peliingin saariston välille •...... 833
1718: '- 796. V:ennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1719: taloudellisissa vaikeuksissa olevien perheellis- - 778 H. Westerlund m. fl.: Om anvisande av
1720: ten työttömien ylimääräiseen työttömyyskor- anslag åt krigsveteranorganig,ationerna för
1721: vaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 819 vård av krigsveteraner ................. . 834
1722:
1723: ~ 767 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta - 778 H. Westerlund ym.: Määrärahan osoitta-
1724: työttömyysv~tkuutusta koskevien säännösten misesta sotaveteraanijärjestöille sotaveteraanien
1725: valmisteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 820 huoltoon .............................. . 835
1726:
1727: ~ 768 Vepsäläinen ym.: Määrärahan osoittami- - 779 S. Westerlund ym.: Määrärahan osoitta-
1728: sesta valtion virastotalon rakentamista var- misesta Uusimaa-projektin käynnistämistä var-
1729: ten Varkauden kaupunkiin • . . . . . . . . . . . . . . 821 ten ................................... . 836
1730: Sisällysluettelo 31
1731:
1732: Siv. Siv.
1733: - 780 S. Westerlund ym.: Määrärahan osoitta- - 791 Vilmi ym.: Korotetun määrärahan osoitta-
1734: misesta asuntojen vähittäismaksukaupan jär- misesta maaseudun sähköistyksen tukemiseen 849
1735: jestämiseksi • • . • . . . . . . . • . . . . . . . • . . . . • . . . . 837
1736: - 792 Vilmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
1737: - 781 S. Westerlund ym.: Määrärahan osoitta- uusien työkohteiden avaamiseen maamme vai-
1738: misesta parlamentaarisen varusmiesasiain neu- keimmilla työttömyysalueilla . . . . . . . . . . . . . . 850
1739: vottelukunnan perustamiseksi . . . . . . . . . . . . . 838
1740: - 793 Voutilainen ym.: Määrärahan osoittami-
1741: - 782 S. Westerlund ym.: Määrärahan osoitta- sesta posti- ja lennätinhallituksen työttömiksi
1742: misesta komitean asettamiseksi selvittämään jäävien puhelunvälittäjien eläketurvan järjes-
1743: puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen virka- tämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 851
1744: miesten työaikasäännöksiä . . . . . . . . . . . . . . . . 839
1745: - 794 Voutilainen ym.: Määrärahan osoittami-
1746: - 783 S. Westerlund ym.: Määrära~han osoitta-
1747: misesta asutustehtävissä palvelleiden eläkikeitä sesta Kaunialan sotavammasairaalan uudista-
1748: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 840 rnis- ja laajentamistöiden rahoitusvajauksen
1749: kattamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 852
1750: - 784 S. Westerlund ym.: Määrärahan osoitta-
1751: misesta teatteri'korkeakou1un toiminnan aloit- - 795 Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1752: tamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 841 ylimääräisenä valtionapuna pienten peruskou-
1753: luyksiköiden säilymisen turvaamiseksi . . . . . • 853
1754: - 785 Vilmi ym.: Korotetun määrärahan osoit-
1755: ,tamisesta siirrona maatilatalouden kehittämis- - 796 Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1756: rahastoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 842 Kuntokallio-Opiston roiminnan tukemiseksi 855
1757: - 786 Vilmi ym.: Määrärahan osoittamisesta - 797 Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1758: kalankasvatusaltaiden rakentamisen avustami- ammattikasvatushallituksen palkkauksiin orga-
1759: seen Lapissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 844 nisaatiouudistuksen toteuttamiseksi . . . . . . . . 856
1760: - 787 Vilmi ym.: Määrärahan osoittamisesta - 798 Väänänen ym.: Korotetun määrärahan
1761: kalankasvatustoimenpiteiden aloittamiseen osoittamisesta säveltaiteen harrastustoimintaan 858
1762: Ranuan kunnan Simojärven vesistössä . . . . . . 845
1763: - 799 Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1764: - 788 Vilmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
1765: Maakuntakirjailijat r.y:n toiminnan tukemi-
1766: Asemakylän j.a Alaniemen välisen vanhan
1767: maantien peruskorjaamiseen Simon kunnassa 846 seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . 859
1768:
1769: - 789 Vilmi ym.: Määrärahan osoittamisesta - 800 Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1770: poLkutien rakentamiseksi Utsjoen kirkonkylän Allergialiitto-AlJergiförbundet r.y:n toiminnan
1771: ja Rovisuvannon välille . . . . . . . . . . . . . . . . . . 847 tukemiseen • • . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . • • . . . 860
1772:
1773: - 790 Vilmi ym.: Määrärahan osoittamisesta - 801 Yläjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta
1774: Karesuvannon sillan rakentamiseksi Enonte- eläinlääketieteellisen korkeakoulun Kuopioon
1775: kiön kunnassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 848 siirron suunnittelun jatkamiseen . . . . . . . . . . . 861
1776: 1977 vp. 1
1777:
1778: Raha-asia-aloite n:o 1.
1779:
1780:
1781:
1782:
1783: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta työttömiksi jääneiden maa-
1784: 1aispuhelinkeskuksen hoitajien toimeentulon :turvaamiseksi.
1785:
1786:
1787: E d u s k u n n a 11 e.
1788:
1789: Puhelinliikenteen automat1somt1 on sivuil- symykseen kuin erittäin harvassa tapauksessa
1790: miönään saanut aikaan myöskin paljon työt- varsinkaan Pohjois-Suomessa, jossa paikkakun-
1791: tömyyttä entisten keskuksenhoitajien ja muun tien väliset etäisyydet ovat pitkät. Asianomai-
1792: henkilökunnan kohdalla. Näin on laita erityi- set henkilöt ovat palvelleet uskollisesti työssään
1793: sesti maaseudulla ja syrjäisillä alueilla. Keskuk- valtiota usein jo vuosikymmeniä. Nyt heidän
1794: set maaseudulla annettiin aikanaan hoidettavik- asemansa on epäoikeudenmukainen ja kestämä-
1795: si johonkin taloon sopimuspalkalla. Koska työn- tön.
1796: antajana oli valtio, pidettiin työsuhdetta vakaa- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
1797: na ja varmana. Nopean puhelinliikenteen auto- nioittavasti,
1798: matisoinnin tapahduttua hävisivät entiset käsi-
1799: välitteiset kyläkeskukset ja niiden hoitajat huo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1800: masivat yhtäkkiä olevansa työttömiä. Työttö- 1978 tulo- ja menoarvioon 10 milj.
1801: miksi jääneet keskuksenhoitajat ovat yleensä markkaa työttömiksi jääneiden maa-
1802: keski-ikäisiä naisia, joilla on koti ja perhe jos- laispuhelinkeskusten hoitajien ja muiden
1803: sain maalaiskylässä. Näin ollen mahdollinen työ- työntekijöiden toimeentulon turvaami-
1804: paikan siirto toiselle paikkakunnalle ei tule ky- seksi.
1805: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
1806:
1807: Aimo Ajo Jouko Mäkelä Jacob Söderman
1808: Eino Grönholm Jouko Tuovinen Paavo Tiilikainen
1809: Mauno Forsman Paavo Vesterinen Mikko Jokela
1810: Uki Voutilainen Niilo Koskenniemi Lauri Impiö
1811: Matti Louekoski Sylvi Saimo Sinikka Luja-Vepsä
1812: Pentti Rajala Antti Pohjonen Pekka Vilmi
1813: Antero Juntumaa Uljas Mäkelä Pauli Räsänen
1814:
1815:
1816:
1817:
1818: 0877003363
1819: 2 1977 vp.
1820:
1821: Raha-asia-aloite n:o 2.
1822:
1823:
1824:
1825:
1826: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta Invalidiliitto r.y:lle Lapin
1827: kuntoutuskeskuksen perustamiskustannuksiin.
1828:
1829:
1830: E d u s k u n n a 11 e.
1831:
1832: Kuntoutuksella on kiistatta todettu olevan kojen vuoksi voi käydä polikliinisessä hoidossa
1833: varsin suuri merkitys pyrittäessä säilyttämään ja eikä terveyskeskuksissa ole riittäviä kuntoutus-
1834: palauttamaan eri tavoin vammautuneiden ja mahdollisuuksia. Näin ollen suuri osa kuntou-
1835: sairastuneiden työ- ja toimintakykyä. Kuntoo- tettavista jää kuntootusmahdollisuuksien puut-
1836: tuksen tuloksellisuus riippuu kuitenkin paljolti tumisen vuoksi toimintakyvyltään vajaaksi ja
1837: siitä, onko erilaisia kuntootusmuotoja niin pal- täysin vaille kasvatuksellista, ammatillista ja so-
1838: jon tarjolla, että kussakin tapauksessa tarvitta- siaalista kuntoutusta.
1839: vat kuntootuspalvelut ovat oikeaan aikaan käy- Lapin läänin alueellisten ja paikallisten sosiaa-
1840: tettävissä ja kuntoutusta voidaan jatkaa riit- li- ja terveydenhuollon viranomaisten kiinnitet-
1841: tävän pitkään. Erilaisista lääkinnällisistä, am- tyä Invalidiliitto r.y:n huomiota Pohjois-Suo-
1842: matillisista, sosiaalisista ja kasvatuksellisista messa esiintyvään suureen kuntootustarpeeseen
1843: kuntootuspalveluista on maassamme yhä edel- alkoi liitto tutkia mahdollisuuksia kuntootus-
1844: leen puutetta. Lisäksi alueelliset erot ovat suu- keskuksen rakentamiseksi Rovaniemelle. Yhteis-
1845: ria, mikä merkitsee sitä, että kun joissain osissa työssä Lapin lääninhallituksen sosiaali- ja ter-
1846: maatamme on kuntootuspalveluja kohtuullisesti veysosaston kanssa suoritetun kuntootustarpeen
1847: saatavissa, niin vastaavasti laajoilta alueilta puut- yksityiskohtaisen selvittämisen ja kuntootuskes-
1848: tuu kuntootuspalvelujen tarjonta lähes täysin. kuksen alustavan suunnittelun jälkeen Invalidi-
1849: Kuntootusmahdollisuuksien puuttuminen mer- liitto jätti valtioneuvostolle 17. 4. 1972 hake-
1850: kitsee varsin monen vammaisen ja sairaan koh- muksen Lapin kuntootuskeskuksen hyväksymi-
1851: dalla ennenaikaista eläkkeelle siirtymistä, jou- seksi invalidihuoltolain 25 a §:ssä tarkoitetuksi
1852: tumista turvautumaan toisten apuun tai jopa py- erityishuoltolaitokseksi. Hakemuksen johdosta
1853: syvästi laitoshoitoon, mikä on sekä yksilön että antamissaan lausunnoissa lääkintöhallitus piti
1854: yhteiskunnan kannalta valitettavaa - ja epä- kuntootuskeskuksen perustamista tarpeellisena,
1855: taloudellista. Kuntootuspalvelujen tuottamista mutta edellytti perustamissuunnitelman tarkis-
1856: olisikin kiireellisesti tehostettava koko maassa tamista yhdessä Lapin keskussairaalan kanssa
1857: ja ennen kaikkea niillä alueilla, joilla tilanne nyt siten, että kuntootuskeskukseen keskitetään
1858: on vaikein. Lapin keskussairaalan tarvitsemien lääkinnällis-
1859: Erityisen ongelmallinen on tilanne Pohjois- ten kuntootuspalvelujen tuottaminen ja että
1860: Suomessa. Kuntootustarve on siellä suuri. Toi- kuntootuskeskus sen vuoksi sijoitetaan suunnit-
1861: saalta taas Lapin erityisolosuhteet: syrjäinen teilla olevan Lapin keskussairaalan uudisraken-
1862: sijainti ja pitkät etäisyydet sekä kuntien heikko nuksen välittömään läheisyyteen. Lääkintöhalli-
1863: taloudellinen kantokyky, vaikeuttavat välttämät- tuksen edellyttämällä tavalla tarkistettu perus-
1864: tömimpienkin kuntootuspalvelujen tuomista tamis- ja toimintasuunnitelma jätettiin valtio-
1865: alueen väestön ulottuville. Vaativampaa kun- neuvostolle 7. 6. 1976.
1866: tootushoitoa voidaan Lapin läänissä antaa vain Lapin kuntootuskeskuksen perustamis- ja
1867: keskussairaaloissa, joissa hoitoaika potilaspai- toimintasuunnitelman mukaan tulisi kuntootus-
1868: neen vuoksi usein jää liian lyhyeksi, jotta pyrki- keskuksen toiminta-alueena olemaan koko Poh-
1869: myksissä kuntootettavan työ- ja toimintakyvyn jois-Suomi eli Lapin lääni ja Oulun läänin poh-
1870: palauttamiseen onnistuttaisiin parhaalla mah- jois- ja itäosat. Kuntootuskeskuksessa on tarkoi-
1871: dollisella tavalla. Sairaalahoidon jälkeen kuntou- tus antaa invalidihuoltolaissa tarkoitetuille in-
1872: tus keskeytyy, koska potilaat eivät pitkien mat- valideille ja muille vastaavaa hoitoa ja kuntou-
1873: Raha-asia-aloite n:o 2 3
1874:
1875: tusta tarvitseville henkilöille lääkinnällistä ja pin kuntoutuskeskuksen rakennustöiden aloitta-
1876: sosiaalista kuntoutusta kuten fysioterapiaa, toi- miseen 5 000 000 markan ottamista valtion
1877: mintaterapiaa, puheterapiaa, sosiaalista ja invali- tulo- ja menoarvioon vuodelle 1977. Vaitioneu-
1878: dihuollollista neuvontaa sekä sopeutumisvalmen- voston tulo- ja menoarvioesityksessä ei kyseistä
1879: nusta, ja suorittaa kuntoutustutkimuksia. Kun- määrärahaa kuitenkaan ole, mahdollisesti vai-
1880: toutuskeskuksen toiminta järjestetään siten, että keasta taloudellisesta tilanteesta johtuen. Lapin
1881: se lääkinnällisen kuntoutuksen ja muun toimin- kuntoutuskeskushanke on ollut vireillä jo niin
1882: nan osalta niveltyy Lapin keskussairaalan toi- pitkään ja tällaisen laitoksen tarve Pohjois-Suo-
1883: mintaan sekä Lapin terveyden- ja sosiaalihuollon messa niin ilmeinen, ettei kireäkään rahatilanne
1884: kokonaissuunnitelmaan. Kuntoutuskeskus toi- saisi estää sen kiireellistä toteuttamista. Kun-
1885: mii jatkokuntoutuspaikkana kaikille alueen sai- toutuskeskuksen rakennustöiden aloittamista
1886: raalalaitoksille ja terveyskeskuksille. mahdollisimman nopeasti puoltavat myös työlli-
1887: Sosiaali- ja terveysministeriö, sosiaalihallitus syysnäkökohdat. Kuntoutuskeskus sopisi erittäin
1888: ja lääkintöhallitus pitävät kuntoutuskeskuksen hyvin kytkettäväksi ns. Lappi-projektiin.
1889: toteuttamista perustamis- ja toimintasuunnitel- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
1890: massa esitetyllä tavalla tarpeellisena. Rovanie- tavasti,
1891: men kaupunki on varannut kuntoutuskeskusta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1892: varten tontin. Kuntoutuskeskuksen kustannusar- 1978 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
1893: vio on 14,8 miljoonaa markkaa. Invalidiliitto markkaa Invalidiliitto r.y:lle käytettä-
1894: vastaisi 1/3: sta perustamiskustannuksista. väksi Lapin kuntoutuskeskuksen perus-
1895: Sosiaali- ja terveysministeriö on esittänyt La- tamiskustannuksiin.
1896: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
1897:
1898: Aimo Ajo Jouko Tuovinen Uljas Mäkelä
1899: Pirkko Työläjärvi Mikko Jokela Pauli Räsänen
1900: Jouko Mäkelä Pekka Vilmi Niilo Koskenniemi
1901: 4 1977 vp.
1902:
1903: Raha-asUI-aloite n:o .3.
1904:
1905:
1906:
1907:
1908: Hetnllli ym,.: Määrärahan osoittamisesta adoptioäitien äitiysloma-
1909: korvaukseen.
1910:
1911:
1912: E d u s k u n n a 11 e.
1913:
1914: Yhteiskunnassamme on lapsia, jotka eivät loginen äiti voi äitiysloman turvin olla, edistäisi
1915: jostakin syystä voi kasvaa biologisten vanhem- se sekä sopeutumista kaikkien osapuolien osalta
1916: piensa luona. Osa näistä lapsista annetaan otto- että johtaisi yhä uusiin adoptiopäätök.siin lasta
1917: lapsiksi eli adoptoidaan. haluavien perheiden keskuudessa. Asettamalla
1918: Tätä nykyä Suomessa vahvistetaan vuosit- adoptioäidit samaan asemaan biologisten äitien
1919: tain noin 500 adoptiota, mutta lukumäärä voisi kanssa äitiysloma-asiassa edistettäisiin adoptiota
1920: olla paljon suurempi, jos tiettyjä tukitoimen- Suomessa sen sijaan että nykyisin käydään
1921: piteitä olisi 'tarjolla. kauppaa ulkomaille ja -mailta.
1922: Ottolapsia sijoittavat sosiaalilautakunnat sekä Adoption edistäminen johtaisi taas abortti-
1923: Pelastakaa Lapset -järjestö, joka on erikoistu- lukujen vähenemiseen, koska moni sosiaalisin
1924: nut adoptoimaan ja jonka toimialueena on koko perustein tehty abortti kävisi tarpeettomaksi,
1925: maa. Adoptiossa on keskeisellä sijalla lapsen kun odotetulle lapselle olisi hyvä koti tarjolla.
1926: etu. Lapselle siis etsitään sopivia vanhempia Koska adoptioäitien äitiyslomakysymyksen
1927: eikä ensisijaisesti vanhemmille sopivaa lasta. järjestäminen nykyisten työehtosopimusten
1928: Toiminta vähentää yhteiskunnan kustannuksia, edellyttämällä kuuden kuukauden paikallisella
1929: koska lapset jouduttaisiin muuten huoltamaan lomalla edistäisi tärkeätä adoptiotoimintaa, eh-
1930: yhteiskunnan ylläpitämissä laitoksissa. dotamme kunnioittaen,
1931: Uutta perheyhteisöä muodostettaessa on lap-
1932: sen kannalta ensiarvoisen tärkeätä syntyvät ih- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1933: missuhteet sekä turvallisuuden ilmapiiri. Jos 1978 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
1934: adoptioäiti voisi olla lapsen kanssa adoption markan määrärahan adoptioäitien äitiys-
1935: jälkeisinä kuukausina samaan tapaan kuin bio- lomakorvaukseen.
1936: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
1937:
1938: Kerttu Hemmi Juhani Sipiläinen Lyyli Aalto
1939: Lea Sutinen Veikko J. Matikkala Saara Mikkola
1940: Terhi Nieminen Lauri lmpiö Juhani Orrenmaa
1941: 1977 vp. 5
1942:
1943: Raha-asia-aloite n:o 4.
1944:
1945:
1946:
1947:
1948: JärvUehto ~.: Määrärahan osoittamisesta vammautuneiden lää-
1949: kifinälliseen ja sosiaaliseen kuntoottamiseen ja suojatyöpaik-
1950: koihin.
1951:
1952:
1953: E d u s k u n n a 11 e.
1954:
1955: Yhteiskunnassamme on suuri väliinputoajien pitäjinä toimivat eri yhdistykset ja säätiöt. Olisi
1956: ryhmä, joka muodostuu neurologisista syistä toivottavaa, että myös yhteiskunta osallistuisi
1957: vammautuneista ihmisistä. Invalidilainsäädäntö suojatyöpai<kkojen perustamiseen ja ylläpitoon,
1958: sulkee suurimmalta osalta pois tämän 60 000- koska tarve on moninkertainen ja suojatyön
1959: 70 000 jäsentä käsittävän ryhmän, joka lllluo- myönteiset puolet kuntootettaville ja vajaatyö-
1960: dostuu pääasiallisesti epilepsiapotilaista, MS· kykyisille erittäin suuret. Suojatyöpaikkojen
1961: potilaista, parkinsonismipotHaista ja aivoveren- moninkertaistaminen yhteiskunnan toimesta ei
1962: kiertohäiriöpotilaista. Kaksi ensinmainittua ryh- pitäisi olla taloudellisestikaan mahdotonta, sillä
1963: mää muodostuu pääasiassa nuorina sairastu- suojatyöpa~kkojen tuotteiden myyntitulm peit-
1964: neista ihmisistä, jotili:a sopivien .olosuhteiden tävät näiden työpaikkojen menoista tavallisesti
1965: puuttuessa jäävät paljolti yhteiskunnan ulkopuo- yli 80 %.
1966: lelle. Jotta heidän terveydelliset, mielentervey- Monet normaalista työelämästä sivuun joutu-
1967: delliset, sosiaaliset, taloudelliset, koulutukselli- neet vammautuneet 'tarvitsisivat suojatyötä jo
1968: Set ja ,työelämään liittyvät kysymyksensä tulisi- yksinomaan mielenterveyden kannalta. Paitsi
1969: vat ratili:aistuiksi, on yhteiskunnan ymmärret- työtuloja vajaatyökykyinen saa työn kautta mie-
1970: tävä auttaa näiltä ihmisiä niin, että he voisivat lekkyyttä elämäänsä. Suojatyö lykkää työkyvyt-
1971: täyttää paikka11iSa yhteiskunnassa. tömyyseläkkeelle siirtymistä ja jouduttaa siirty-
1972: Vammautuneille olisi yhteiskunnan taholta mistä [aitoshoidosta osa'llistuvaan yhteiskun-
1973: pyrittävä luomaan tasaveroiset toiminta- ja elä- taan. Suojatyöpaikkojen perustaminen on tär-
1974: misen mahdollisuudet terveiden kanssa. Avo- keää ennenkaikkea siksi, että tällä tavoin pyri-
1975: hoito neurologisten vammaisten osalta tulisi tään ihmisen kuntouttamiseen ja itsenäiseen elä-
1976: järjestää. Tervey~keskusjärjestehnää tulisi kehit- mään ja sen laadullisen tason korottamiseen.
1977: tää niin, että se paremmin voisi ottaa vaS>tuun Edellä sanotun perusteella ehdotathme kun-
1978: vammaisten kuntouttamisesta. Useiden vam- nioittaen,
1979: maisten ainoa elinpaikkamahdollisuus on van-
1980: hainkoti, vaikka he sopivasti koulutettuina voi- että Eduskunta ottaisi valtion vuod'en
1981: sivat osallistua työelämään. Siksi tarvittaisiin 1978 tulo- ja menoarvioon 20 miljoonan
1982: vammaisille tarkoitettua ammatti- ja uudelleen- markan määrärahan lisäyksen käytettä-
1983: koulutusta sekä suojatyöpai:kkoja. väksi vammautuneiden lääkinnälliseeh ja
1984: Vajaatyökykyisiä varten 'tarvittaisiin 10 000 sosiaaliseen kuntouttamiseen ia suoja-
1985: suojatyöparkkaa, !kun niitä tä11ä hetkellä on työpaikkojen perustamiseen vammautu-
1986: vain n. 1 000. Tarve on siis tällä hetkellä kym- neille. · ·
1987: menkertainen. Nykyisin suojatyökeskusten yllä-
1988: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
1989:
1990: Ulla JärvUehto Olavi Majlander Jorma Fred
1991: Raino Westerholm . Impi Muroma Sauli Hautala
1992: Veikko J. Matikknl11 Erkki Korhonen Antero Juntumaa
1993: 6 1977 vp.
1994:
1995: Raha-asia-aloite n:o 5.
1996:
1997:
1998:
1999:
2000: Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden virkojen perus-
2001: tamiseen työvoimahallintoon.
2002:
2003:
2004: E d u s k u n n a 11 e.
2005:
2006: Maamme työllisyystilanne on vuosikymme- työllisyyden heikentymistä, myös korjaamaan
2007: nien huonoin :tällä hetkellä, eikä näköpiirissäm- olemassaolevaa työttömyyttä. Suomessa on työt-
2008: me ole mitään, omista toimenpiteistämme riip- tömyys laajana ja kestoltaan tavallista pitkä-
2009: pumattomia tekijöitä, joiden voidaan olettaa aikaisempana iskenyt erityisesti myös nk. teol-
2010: korjaavan sitä lähivuosina tyydyttävälle tasolle. lisuus-Suomeen. Työttömyyden laajuus ja pysy-
2011: Tästä johtuen omat toimenpiteemme on voi- vyys näillä alueilla tulee vaikuttamaan erittäin
2012: tava käyttää kai!kessa tehossaan tilanteen vakavasti kansantaloutemme kehittymisedelly-
2013: muuttamiseksi. Eräs keskeinen ja tärkeä toimen• tyksiin, ja korjaamattomana viemään melko ly-
2014: pidealue on työnvälitys ja työhönsijoitus. Nii- hyessä ajassa myös •taloudellista pohjaa maas-
2015: den olisi normaaleinakin aikoina pystyttävä te- samme harjoitetulta kehitysaluepolitiikalta.
2016: hokkaaseen, :työvoiman alakohtaista ja alueel- Tästä syystä kaikkien intressissä olisi kohdistaa
2017: lista sijoitusta ohjaavaan toimintaan. Erityisen erityisen voimakkaita korjaustoimia teollisuus-
2018: painoarvon nämä mainitut toiminnot saavat ny- Suomen työttömyyden torjuntaan. Mitä tulee
2019: kyisenkaltaisessa työttömyystilanteessa. Koke- esimerkiksi yhden työhönsijoitusasiainneuvojan
2020: mus osoittaa, elltä myös laskusuhdanteen ja la- toimen aiheuttamiin kustannuksiin, on niitä
2021: man aikana voidaan löytää työpaikkoja, mikäli vasten asetettava se tosiasia, että jos mainittu
2022: työnvälityksen ja työhönsijoitusasiain toiminta- neuvoja pystyy kuukaudessa estämään vaikkapa
2023: kentällä on kapasiteettia niiden etsimiseen. Tä- vain yhden ammattitaitoisen aarporaajan, insi-
2024: mä vaatii erityisen tiivistä ja aktiivista yhtey- nöörin tai sairaanhoitajan maastamuuton, on hä-
2025: denpitoa työhönsijoitusasiainneuvojien ja yritys- nen työnsä tuottama hyöty suurempi yhteis-
2026: ten välillä. Nykyisellään työnvälityksen ja työ- kunnalle kuin sen vaatimat palkkaus- ym. me-
2027: hönsijoitusasiain aloilla on vakava henkilöstö- not. Kokemus osoittaa, että tällainen onnistu-
2028: vajaus, joka estää työllisyydenhoidon onnistu- minen sijoitusneuvojan työssä on minimiarvio.
2029: misen mahdollisuuksia tätä tietä. Mikäli saa- Erityisesti työnvälittäjien ja työhönsijoitus-
2030: taisiin uusia toimia perustetuksi näille sektoreil- asiainneuvojien paikkoja tarvittaisiin tällä het-
2031: le, voitaisiin edes tyydyttävästi kartoittaa ole- kellä teollisuus-Suomen alueella.
2032: massaolevat työllistämis- ja koulutusmahdolli- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
2033: suudet. Välittömät rahalliset sijoitukset tälle
2034: alueelle toisivat lopullisena tuloksenaan myös että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2035: suurta konkreettista taloudellista hyötyä. 1978 tulo- ja menoarvioon 3 miljoonan
2036: Naapurimaassamme Ruotsissa on uhkaavan markan suuruisen määrärahan seitsemän-
2037: työllisyystilanteen heikentymisen vuoksi varain- kymmenenviiden (75) uuden työnvälit-
2038: hoitovuonna 1977 päätetty perustaa noin 300 täjän ja työhönsijoitusasiainneuvojan vi-
2039: uutta tointa työnvälityksen ja työhönsijoittami- ran perustamista varten työvoimahallin-
2040: sen aloille. Käsittääksemme tämä toimenpide toon.
2041: on harkittu ja tulee paitsi ennaltaehkäisemään
2042: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1977.
2043:
2044: Tellervo Koivisto Jouko Mäkelä Pirkko Työläjärvi
2045: Erkki Liikanen Jouko Tuovinen Kaisa Raatikainen
2046: Peter Muurman
2047: 1977 vp. 7
2048:
2049: Raha-asia-aloite n:o 6.
2050:
2051:
2052:
2053:
2054: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta ns. Lappi-projektin
2055: toteuttamiseen.
2056:
2057:
2058: E d u s k u n n a 11 e.
2059:
2060: Lappi-projektista on paljon puhuttu ja presi- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
2061: dentti lupasi sen ennen eduskuntavaaleja, mutta taen,
2062: tuskin mitään on sen toteuttamiseksi tehty. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2063: Kuitenkin Lappi ja sen asukkaat ovat suurissa 1978 tulo- ja menoarvioon 5 miljoonan
2064: vaikeuksissa. Työttömyys ja toimeentulon puu- markan määrärahan ns. Lappi-projektin
2065: te ajavat ihmisiä etelään ja Ruotsiin sekä paha toteuttamisen aloittamiseen.
2066: autioituminen Lapissa jatkuu.
2067: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
2068:
2069: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
2070: 8 1977 vp.
2071:
2072: Raha-asia-aloite n:o 7.
2073:
2074:
2075:
2076:
2077: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta halpakorkoisten asun-
2078: torakennuslainojen jakamiseksi kaavoittamattomien sivu- ja
2079: syrjäseutujen omistusasuntojen rakentajille.
2080:
2081:
2082: E d u s k u n n a 11 e.
2083:
2084: Ihmisten tulisi saada 'tasa-arvoiset oikeudet näkyy monin paikoin hyvin selvästi, mm. Iin
2085: asuinpaikkakunnastansa riippumatta. Kuiten- kunnassa hyvin räikeänä epäkohtana. Unohde-
2086: kaan näin ei ole nyky-Suomessa, vaan meillä tut syrjäkyläläiset eivät saa siis muita kuin
2087: on suuria vääristymiä: rikkaiden keskusaluei- kalliskorkoisia pankkilainoja.
2088: den väestö on monelta osin paljon paremmassa Tähän on saatava nopea ja jyrkkä muutos.
2089: asemassa kuin köyhät sivu- ja syrjäalueet. Sivualueet on otettava ta,saveroisina mukaan
2090: Yhtenä esimerkkinä vääristymistä mainitta- jaettaessa halpakorkoisia asuntorakennuslainoja.
2091: koon epäoikeudenmukainen asuntorakennus- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
2092: määrärahojen, siis halpakorkoisten asuinraken- nioittavasti,
2093: nuslainojen jako. Pääosa näistä yhteiseltä kan-
2094: salta veroina kootuista varoista menee kaavoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2095: tetuille keskusalueille ja kaavoittamattomat 1978 tulo- ja menoarvioon 10 milj. mar-
2096: maaseudun sivu- ja syrjäkylät jäävät hyvin vä- kan määrärahan halpakorkoisten asunto-
2097: hälle. Tästä on seurauksena yhä vain maaseu- rakennuslainojen jakamiseksi kaavoitta-
2098: dun sivukylien autioituminen ja tyhjentyminen, mattomien sivu- ja syrjäseutujen omistus-
2099: siis maaltapako. Esim. Pohjois-Suomessa tämä asunnon rakentajille.
2100: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
2101:
2102: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
2103: 1977 vp. 9
2104:
2105: Raha-asia-aloite n:o 8.
2106:
2107:
2108:
2109:
2110: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Taivalkosken metsä-
2111: konekoulun rakentamiseen.
2112:
2113:
2114: Eduskunnalle.
2115:
2116: Taivalkosken metsäkonekoulun uudisraken- kin saatava lisää rahaa, jotta Taivalkosken met-
2117: nushanketta olisi kiireesti vauhditettava, koska säkonekoulun rakentaminen voitaisiin käynnis-
2118: koulun väliaikaiset tilat ovat riittämättömät ja tää.
2119: esim. oppilasasuntaiat ovat olleet huonokuntoi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
2120: set. Maallamme ei pitäisi olla varaa suhtautua nioittavasti,
2121: yliolkaisesti koko maallemme tärkeään perus-
2122: tuotantaemme metsätalouteen. Metsäkonekou- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2123: lun uudisrakennustyön aloittamisella olisi myös 1978 tulo- ja menoarvioon momentin
2124: tärkeä työllisyysmerkitys paikkakunnalle ja sen 29.72.74 alamomentille 2 800 000
2125: lähiympäristölle. markan määrärahan Taivalkosken met-
2126: Vuonna 1975 myönnettiin lisätalousarviossa säkonekoulun uudisrakentamisen suun-
2127: Taivalkosken metsäkonekoulun suunnitteluun nitteluun ja rakentamisen aloittamiseen.
2128: 100 000 markkaa. Suunnitteluun olisi kuiten-
2129: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
2130:
2131: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
2132:
2133:
2134:
2135:
2136: 2 0877003363
2137: 10 1977 vp.
2138:
2139: Raha-asia-aloite n:o 9.
2140:
2141:
2142:
2143:
2144: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta urheiluopiston suun-
2145: nitteluun ja rakentamiseen Kalajoelle.
2146:
2147:
2148: E d u s k u n n a 11 e.
2149:
2150: Kalajoen Hiekkasärkät on tunnettu matkailu- jäävälle on etsittävä muita käyttömahdollisuuk-
2151: sekä myös ulkoilualue. Jo pitkään on paikka- sia: Virpiniemi olisi mm. sopiva syväsataman
2152: kuntalaisten ja koko eteläisen Oulun läänin väes- paikka sekä myös Oulun seudun väestökeskitty-
2153: tön toiveena ollut, että Kalajoen Hiekkasärk- män virkistys- ja ulkoilualue.
2154: kiä ja niiden ympäristöä hyödynnettäisiin ny- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
2155: kyistä tehokkaammin ja että alue saisi laajem- nioittavasti,
2156: paakin merkitystä ja käyttöä. Tältä '.>ohjalta on
2157: mm. Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto suo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2158: sittanut Pohjois-Suomen urheiluopiston paikak- 1978 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar-
2159: si juuri Kalajokea. Toisena vaihtoehtona urhei- kan määrärahan urheiluopiston suunnit-
2160: luopistolle on pidetty Haukiputaan Virpiniemeä. teluun ja rakentamisen aloittamiseen
2161: Koska urheiluopistoa ei voi hajoittaa kahteen Kalajoella.
2162: paikkaan, on valittava toinen, kun taas jäljelle
2163: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1977.
2164:
2165: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
2166: 1977 vp. 11
2167:
2168: Raha-asia-aloite n:o 10.
2169:
2170:
2171:
2172:
2173: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta kalan ym. varasto- ja
2174: jalostuslaitosten suunnittelemiseen ja rakentamisen aloittami-
2175: seen Iissä.
2176:
2177:
2178: E d u s k u n n a 11 e.
2179:
2180: Maa- ja kalatalous tarvitsee mm:. Iin seu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
2181: dulla kehittämistä. Siksi olisi ryhdyttävä pikai- nioittavasti,
2182: sesti suunnittelemaan ja rakentamaan riittävät
2183: varastotilat Iin seudun tuottaman kalan, vi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2184: hannesten ja perunan varastoimiseksi, samoin 1978 tulo- ja menoarvioon 1 miljoonan
2185: olisi saatava asianmukaiset näiden tuotteiden markan määrärahan kalan} vihannesten
2186: jalostuslaitokset. Näiden elinkeinojen harjoitta- ja perunan talteenottamiseksi ja jalasto-
2187: miseen on Iin ja Iijokilaakson kunnilla luon- miseksi tarvittavien varasto- ja jalostus-
2188: taiset edellytykset, kunhan vain tarvittavat va- laitosten suunnittelemiseksi ja rakenta-
2189: rat osoitetaan varasto- ja jalostusrakennuksiin misen aloittamiseksi Iihin.
2190: ja -laitteisiin. On otettava huomioon myös kas-
2191: vavan Oulun kaupungin tarpeet maa- ja kala-
2192: taloustuotteiden osalta.
2193: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
2194:
2195: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
2196: 1977 vp.
2197:
2198: Raha-asia-aloite n:o 11.
2199:
2200:
2201:
2202:
2203: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta muikun ja muun jär-
2204: vikalan pyytäjien tukipalkkioihin.
2205:
2206:
2207: E d u s k u n n a 11 e.
2208:
2209: Kalatalousasiantuntijoiden piirissä ollaan ylei- Kun nuotanveto sisävesistöissämme on taantu-
2210: sesti sitä mieltä, että varsinkin maamme sisä- nut, on tähän yhtenä syynä ollut juuri kalasta
2211: vesistöt ovat alikalastettuja, joten pyynnin te· saatu liian halpa markkinahinta, jolloin muista
2212: ihokkuutta olisi lisättävä. Sisävesiemme kalan- elinkeinoista saatu tulo on saatu helpommalla
2213: tuotannostahan pyydetään nykyisin talteen vain työllä kuin kalastuksesta.
2214: noin runsas kolmannes eli 6-9 kiloa hehtaa- Edellä esitetyistä syistä innostusta kalastuk-
2215: rilta vuodessa. Toisaalta jo yksistään kalavesien seen olisi sisävesistöissämme lisättävä. Siksi eh-
2216: järkevä hoito ja kalakantojen järjestely vaatisi- dotamme kunnioittavasti,
2217: vat hyvinkin voimaperäistä vähäarvoisten kala-
2218: lajien ja arvokaloista etenkin muikun pyynnin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2219: tehostamista. 1978 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
2220: Sen vuoksi kalantuottoa ja kalastusta olisi markan määrärahan tukipalkkioiden mak-
2221: tehostettava paitsi uudistamalla nyt jo pahoin samiseksi muikun ja muunkin järvikalan
2222: vanhentunutta kalastuslainsäädäntöä myös pyytäjille pyynnin kannattavuuden lisää-
2223: muunlaisin keinoin. Yksi pyynti-innostuksen li- miseksi, alikalastuksen poistamiseksi ja
2224: säämistapa nimenomaan sisävesistöalueellamme entistä suuremman kiinnostuksen herät-
2225: asuvalle maatalousväestölle olisi tukipalkkioi- tämiseksi sisävesien kalastusta, kalata-
2226: den maksaminen muikusta ja muustakin kalasta loutta ja kalavesien hoitoa kohtaan.
2227: samaan tapaan kuin nyt jo silakasta maksetaan.
2228: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
2229:
2230: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
2231: 1977 vp. 13
2232:
2233: Raha-asia-aloite n:o 12.
2234:
2235:
2236:
2237:
2238: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Posion Suolijärven
2239: vesistön kalakantojen hoitamiseksi ~a elvyttämiseksi.
2240:
2241:
2242: E d u s k u n n a 11 e.
2243:
2244: Posion Suolijärviä, jotka ovat pinta-alaltaan voidaan vähentää rakentamalla vesistöön uusia
2245: noin 10 000 hehtaaria, on säännöstelty Jumis- luonnonravintolammikoita valtion varoin. Kala-
2246: kon voimalaitoksen hyväksi jo 20 vuotta. Kala- taloussäätiö on laatinut suunnitelmia yhteensä
2247: taloudelle täällä koituneet vahingot ovat suu- 110 ha:n laajuista lammikonrakentamisohjelmaa
2248: ret, mutta ne on jätetty korvaamatta eikä myös- varten. Rakentamisen kustannusarvio on
2249: kaan vesistötoimikunnan aikanaan määräämiä 143 000 mk.
2250: kalakantojen hoitovelvoitteita ole toteutettu. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
2251: Kiista ja ongelmat Posion Suolijärvillä ovat jo nioittavasti,
2252: niin pitkällä, että maan lehdistö on kiinnittänyt
2253: asiaan suurta julkista huomiota ja eduskunnan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2254: oikeusasiamieskin on käynyt itse paikalla tutus- 1978 tulo- ja menoarvioon 150 000
2255: tumassa tilanteeseen. markan määrärahan Posion Suolijärven
2256: Suolijärvien sekä niihin laskevien pikkuve- säännöstellyn vesistöalueen kalakantojen
2257: sistöjen ja samaan säännöstelyjärjestelmään kuu- hoitoon ja elvyttämiseen ja kalavesien
2258: luvan Isojärven kalakantojen täysitehoisen hoi- tuoton kohentamiseen luonnonravinto-
2259: don kohtuuttomasta viivästymisestä ja tapahtu- lammikkoja rakentamalla.
2260: neista laiminlyönneistä aiheutuvia vahinkoja
2261: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
2262:
2263: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
2264: 14 1977 vp.
2265:
2266: Raha-asia-aloite n:o 13.
2267:
2268:
2269:
2270:
2271: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta 1uonnonravintolam-
2272: mikkojen rakentamiseen Taivalkosken ja Pudasjärven vesis-
2273: töihin.
2274:
2275:
2276: E d u s k u n n a 11 e.
2277:
2278: Koillis-Pohjanmaalla on viime aikoina ryh- saatava valtion määrärahoja luonnonravintolam-
2279: dytty rakentamaan luonnonravintolammikkoja mikkojen rakentamiseksi.
2280: kalavesien hoidon parantamiseksi ja kalakan- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
2281: nan kohentamiseksi. Nämä luonnonravintolam- nioittavasti,
2282: mikot ovat osoittautuneet edulliseksi kalave-
2283: sienhoitomenetelmäksi, koska sopivia ja puh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2284: taita vesiä on ollut riittävästi käytettävissä. 1978 tulo- ja menoarvioon 220 000 mar-
2285: Koska Taivalkosken Ohtaojalla toimii Poh- kan määrärahan luonnonravintolammik-
2286: jois-Suomen keskuskalanviljelylaitos ja kun lähi- kojen rakentamiseen Taivalkosken ja Pu-
2287: pitäjissä on herännyt voimakas kiinnostus ka- dasjärven vesistöihin, kalatalousasiantun-
2288: lanviljelyyn ja kalavesien hoitoon, olisi tänne tijoiden tarkemmin suosittelemiin paik-
2289: koihin.
2290: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
2291:
2292: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
2293: 1977 vp. 15
2294:
2295: Raha-asia-aloite n:o 14.
2296:
2297:
2298:
2299:
2300: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta kalataloutta elvyt-
2301: tävien luonnonravintolammikoiden rakentamiseksi Kuusamon
2302: Kuusinkijoen ja Pistojoen vesistöihin.
2303:
2304:
2305: E d u s k u n n a 11 e.
2306:
2307: Kuusamossa on vesialueita, joiden kalakan- vatusmenetelmän ojittamalla lampia, järvikoi-
2308: nat ovat selvästi taantuneet voimalaitosten ra- viaita ym. painanteita luonnonravintolammi-
2309: kentamisen ja järvien säännöstelyn vuoksi. koiksi sekä jättänyt viisi vuotta sitten esityk-
2310: Esim. Neuvostoliiton puolella Oulankajokeen sen, että näitä lammikoita rakennettaisiin maa-
2311: laskevan Kuusinkijoen alkupäähän Kuusamon taloushallituksen insinööriosaston alaisten maan-
2312: pitäjässä on rakennettu Imatran Voima Oy:n viljelysinsinööripiirien toimesta. Tätä ohjelmaa
2313: Myllykosken voimalaitos vesistötoimikunnan toteutetaan parhaillaan valtion varoin maan eri
2314: 29. 6. 1956 antamalla väliaikaisella luvalla. Kui- puolilla vesipiirien toimesta.
2315: tenkaan tuon lupapäätöksen edellyttämää kala- Kun Kuusinkijoen rakentamisen kalatalou-
2316: kantojen hoitovelvoitetta ei ole pantu täytän- delle aiheuttamat vahingot ovat pitkän ajan
2317: töön. Vahingot, jotka aiheutuvat sekä Suomen olleet korvaamatta sekä Neuvostoliiton että
2318: että Neuvostoliiton alueilla oleville vesille, on Suomen puolella, asiantila olisi kiireesti korjat-
2319: siten jätetty korvaamatta. tava rakentamalla tarvittavia luonnonravinto-
2320: Pohjois-Suomen vesioikeus on antanut 1. 2. lammikkoja valtion varoin, jolloin samalla hel-
2321: 1969 voimalaitoksen lopullista lupaa koskevan potettaisiin paikkakunnan työttömyyttä.
2322: päätöksensä, jossa määrätyn kalakantojen hoi- Kalataloussäätiö on laatinut suunnitelmat ja
2323: tovelvoitteen Korkein hallinto-oikeus on pysyt- kustannusarviot Myllykosken voimalaitoksen
2324: tänyt 9. 6. 1970 antamassaan päätöksessä. Vel- vahinkoalueille rakennettavia luonnonravinto-
2325: voite on 20 000 markan suuruinen kertamaksu lammikkoja varten (mm. Särkilampi, Olkilam-
2326: kalanhoitotoimen perustamiskustannuksiin sekä pi, Kiurula:!Dpi). Lisäksi esim. Joukamojärven
2327: 2 000 markan suuruinen vuosimääräraha jat- vesistöä varten on suunnitteilla Kangaslammin
2328: kuvia hoitotoimia varten. muuttaminen luonnonravintolammikoksi. Osa
2329: Kuitenkin noilla määrärahoilla on asiantun- lammikkotöistä on siis jo pitkälti vireillä.
2330: tija-arvioiden mukaan mahdotonta hoitaa Myl- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
2331: lykosken voimalaitoksen vahinkoaluetta, joka nioittavasti,
2332: itse joen ja Neuvostoliiton puolella olevan ve-
2333: sistön lisäksi käsittää Suomen puolella välit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2334: tömänä vahinkoalueena vähintään neljä järveä, 1978 tulo- ja menoarvioon 100 000 mar-
2335: yhteensä yli 4 000 hehtaaria, sekä osittaisena kan määrärahan luonnonravintolammik-
2336: vahinkoalueena lisäksi yli 12 000 hehtaarin kojen rakentamista varten Kuusamon
2337: laajuisen järvialueen {Kuusamojärvi, Muojärvi Kuusinkijoen ja Pistojoen vesistön kala-
2338: ja Joukamojärvi) Kuusamossa. talouden elvyttämiseksi ja kalavesien
2339: Kalataloussäätiö on kehittänyt uuden entis- tuoton kohottamiseksi.
2340: tä halvemman arvokalojen istutuspoikasten kas-
2341: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
2342:
2343: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
2344: 16 }977 vp.
2345:
2346: Raha-asia-aloite n:o 15.
2347:
2348:
2349:
2350:
2351: Kort~alnli ym.: Määrärahan osoittamisesta Lahden-Hollolan
2352: maantien erään tieosan suunnittelun ja töiden suorittamiseen.
2353:
2354:
2355: E d u s k u n n a 11 e.
2356:
2357: Tieyhteys Hollolan kirkolta Lahteen on yli huonokuntoisena antaa alueesta negatiivisen ku-
2358: 600 vuotta vanha. Lahden-Hollolan maantie van. Varsinaisesti tie palvelee paikallisen väes-
2359: (n:o .316) on alusta alkaen ollut ja on edel- tön jokapäiväisiä tarpeita työ-, koulu- ja huol-
2360: leen savisorapintainen ja mutkikas. Kyläkunnat totienä. Erityisesti, kun suuret kerrostaloraken-
2361: tien varrella ja erityisesti suuren Paakkunaisen nustyöt Paakkunaisen asuntaalueella alkavat,
2362: asuntoalueen asukkaat toivovat, että po. huono· tarvitaan kunnollinen tie, jotta mm. suuret nos-
2363: kuntoisen maantien parantaminen jo nyt olisi turit ja työkoneet voidaan kuljettaa.
2364: vuorossa välillä Lahden kaupungin raja-Hollo- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
2365: la kk. Suunnitelma parannustöiden suorittami- nioittaen,
2366: seksi on tehty tie- ja vesirakennuslaitoksen Hä- että Eduskun,ta ottaisi valtion vuoden
2367: meen piirissä 20. 4. 1974. 1978 tulo- ja menoarvioon 3 911 000
2368: Maantien varrella Lahdesta lukien ovat Mes- markan määrärahan suunnittelun lop-
2369: siiän lomahotelli, Hersalan-Haapalan asunto- puunsaattamiseksi ja tietöiden suoritta-
2370: alue, Invalidiyhdistyksen asuntoalue, Paakku- miseksi Lahden-Hollolan maantiellä
2371: naisen 'Suuri asuntoalue, Kutajoen asuntoalue, (n:o 316) välillä Lahden kaupungin
2372: Hollolan kunnan laitokset, Kotomäen huvila- raja-Paakkunaisen asuntoalue-Rollota
2373: alue ja Hollolan kk:n asuntoalue. Tie on eri- kk Hämeen läänissä, jolloin myös työt-
2374: tyisesti kesällä myös vilkas turistitie, mutta tömyyttä voitaisiin helpottaa.
2375: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
2376:
2377: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
2378: 1977 vp. 17
2379:
2380: Raha-asia-aloite n:o 16.
2381:
2382:
2383:
2384:
2385: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kittilän Könkään sil-
2386: loo rakennustyön aloittamiseen.
2387:
2388:
2389: E dus kunnalle.
2390:
2391: Kittilän Könkään sillanråk:ennustyö on jo Edellä esitetyin perustein ehdotamme· kun-
2392: kohtuuttoman kauan odottanut toteutumista.an. nioittavasti,
2393: Rakennustyö olisi tarpeen sekä liikenneolojen
2394: parantamiseksi että myös työllisyystyönä Lapin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2395: vaikeata työttömyyttä osaltaan helpottamassa. 1978 tulo- ia menoarvioon 50 000 mar-
2396: Tiettävästi sillanrakennussuunnitelmat ovat jo kan määrärahan Kittilän Kilnkaän sillan
2397: valmiina tie- ja vesirakennushallituksessa. rakennustyön aloittamista varten. 1
2398: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
2399:
2400: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
2401:
2402:
2403:
2404:
2405: ,.
2406:
2407:
2408:
2409:
2410: 3 0877003363
2411: 18 1977·. vp.
2412:
2413: Raha-asia-aloite n:o 17.
2414:
2415:
2416:
2417:
2418: ·Kortesalmi ym.: :Määrärahan. osoittamisesta maantien parantami-
2419: .seen välillä Taivalkoski-'-Näljänkä.
2420:
2421:
2422: E dus k UJn·b·aJl e:
2423:
2424: Suomussalnien ja:. l'uolangan . suU11llalta ja vioon, kunnanhallitus esittää, että edes osa mai-
2425: päin vastoin Taivalkoskelta tapahtuu Taival- nitusta summasta varattaisiin. Kun kyseessä on
2426: koski-Näljänkä tiellä huomattavan vilkasta ennestään olemassa olevan tien oikaisu.ja pa-
2427: läpikulkuliikennettä, sillä tie on 5-ti~n ja kan- rantaminen, tyi;) vöi alkaa vähittäinkin ja ensiksi
2428: tatie 20:n .yhdysde. Tien varrella on runsaas- pahimmilta kohdilta, Tällä kohteella on· sangen
2429: ti asutusta ja tie on merkittävä myöS puuta- merkittävä työllisyyttä edistävä vaikutus. Siis
2430: varan kuljetuksen kannalta.· Tie on kantavuu- kaiken kaikkiaan: tien vaikeiden mutkien oiko·
2431: deltaan erittäin heikko ja myös sangen mut- minen ja tien päällystäminen on kiire!n~n teh-
2432: kainen. Taivalkosken kunnanhallitus on esittä- tävä. . · · · ·· · · · " · ·
2433: nyt, että Taivalkoski-Näljänkä tien paranta- Siksi ehdotamme kunnioittavasti,
2434: miseen varattaisiin valtion .tulo- ja menoarvioon
2435: riittävä summa, jotta parannustyö voitaisiin että Eduskunta ottaisi· valtion vuoden
2436: mahdollisimman pian aloittaa. Kiireisin paran· 1.978 tulo- ia menoarvioon 1 JOO 000
2437: nusosuus olisi Taivalkoskelta 14,5 km:n matka markkaa T aivalkosken-Näliängän maan-
2438: Näljängälle päin, jonka kustannusarvio on 2,5 tien oikomisen ia päällystyksen aloitta-
2439: miljoonaa markkaa. Mikäli valtion talous ei miseen ;a samalla työllisyyden edistämi-
2440: salli koko summan ottamista tulo- ja menoar- seen paikkakunnalla.
2441: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
2442:
2443: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
2444: 1977 vp. 19
2445:
2446: Raha-asia-aloite n:o 18.
2447:
2448:
2449:
2450:
2451: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Jäkälävaaran-Kou-
2452: . van-Kylmälän-Loukusan maantien rakentamisen aloittami-
2453: seen.
2454:
2455:
2456: E d u s k u n n a 11 e.
2457:
2458: Taivalkosken ja Pudasjärven kunnat ovat jo maantielle asettamat vaatimukset. Erityisesti
2459: vuosikausia kiinnittäneet valtiovallan huomiota nyt tiesuunta on tullut tärkeäksi ja ajankoh-
2460: maantien rakentamiseen välillä Jäkälävaara- taiseksi Mustavaaran kaivostoiminnan takia,
2461: Kouva~Kylmälä-Loukusa. Jo vuonna 1951 koska tie palvelisi yleishyödyllisenä liikenneväy"
2462: on jopa Eduskuntakin hyväksynyt ponnen tuon länä useita pitäjiä.
2463: tien rakentamisesta. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
2464: Tämä tiesuunta yhdistettynä Posion-Rova- nioittavasti,
2465: niemen maantieheti Mäntyharjun kohdalta ja
2466: Sarakylässä Pudasjärvelle johtavaan tiehen sekä että Eduskunta ottaisi valtion vuode~
2467: Loukusan kylän kohdalta Taivalkosken-Po- 1978 tulo- ja menoarvioon 400 000
2468: sion maantiehen muodostaisi tärkeän yhdys- markan määrärahan ]äkälävaaran-Kou-
2469: tien pitäjien väliselle liikenteelle · sekä myös van-Kylmälän-Loukusan maantien
2470: Oulun-Kuusamon maan:tieltä pohjoiseen suun- suunnitteluun ja rakentamisen aloittami-
2471: tautuvalle ·liikenteelle, joten tie täyttää tielain seen Pudasjärven ja Taivalkosken .kun·
2472: nissa. ...
2473: Helsingissä lO·päivänä helmikuuta 1977.
2474:
2475: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
2476: 20 1?71 vp.
2477:
2478: Raha-asia-aloite n:o 19.
2479:
2480:
2481:
2482:
2483: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Hiltusen-Ahvennie-
2484: men paikallistien rakennustöiden aloittamiseksi.
2485:
2486:
2487: E d u s k u n n a 11 e.
2488:
2489: Syrjäseutujen elinkeinotoiminnan tehostami- välittömään vaikutuspiiriin tulisi 5 tilaa ja joi-
2490: nen ja puhe kehitysalueiden puolesta on ollut takin huviloita sekä Hiltusen seudun maanvil-
2491: vuosia julkisen keskustelun alaisena sanomaleh- jelijöiden suoviljelmät. Metsämaata tulisi tien
2492: distössä ja eduskuntatasolla. Perusedellytys vaikutuspiiriin noin 2 100 hehtaaria. Tie palve-
2493: etenkin syrjäisten rajaseutujen elinkeinoelämälle lisi siis paikallisten asukkaiden jokapäiväistä
2494: ja samalla vastalääke maastamuutolle on liiken- kulkua, viljelysten hoitoa, koululaiskuljetusta,
2495: neyhteydet. Erityisesti teitä olisi kiireesti raken- metsänkäyttöä ja -hoitoa sekä mahdollista livaa~
2496: nettava niille seuduille, jotka vuosikymmeniä ran kaivostoimintaa.
2497: jopa sukupolvia asutushistorian alusta saakka Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
2498: ovat kärsineet tiettömyydestä. niOittavasti,
2499: Tällaista kipeää tien tarvetta esiintyy muun
2500: muassa Kuusamossa Hiltusen--Ahvenniemen että Eduskunta ottaisi vllltion vuoden
2501: seudUlla. Tänne suunnitellun paikallistien pi- 1978 tulo- ja menoMvioon 40 000 mif.
2502: tuus olisi noin 3 kilometriä. Täällä olisi tietä kan määrärahan Oulun läänissä Kuiua-
2503: jatkettava Hiltusen tien päästä 5Ubraan Ahven- mon ~Hilt!-lsen-..;.Ähvenniem~ . paikllllis-
2504: niemen asutukseen siis tuo 3 km:n matka. Tien tien rakentamisen aloittamiseen sekä
2505: työllis'J1den turvumiteen. ·
2506: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
2507: - .. .t." ~
2508:
2509:
2510: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
2511: 1977 vp. 21
2512:
2513: Raha-asia-aloite n:o 20.
2514:
2515:
2516:
2517:
2518: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnan- ja yksityis-
2519: teiden siirtämiseksi valtiolle.
2520:
2521:
2522: E d u s k u n n a 11 e.
2523:
2524: Erityisesti vähävaraisille kunnille tulee koh- mukaisena sitä, että kansalaiset ovat tieasioissa
2525: tuuttoman kalliiksi yksityisteiden ja paikallis- ja tiekustannusten osalta eriarvoisessa asemassa.
2526: teiden rakentaminen ja ylläpitäminen. Näin on Ollaan jo yleisesti sillä kannalla, että koska
2527: erityisesti kehitysalueilla Pohjois• ja Itä-Suo- kaikki tiet ovat koko kansan teitä, niin myös
2528: messa sekä muillakin valtakunnan sivu- ja syrjä- kaikki yksityistiet ja kaikki kunnantiet tulisi
2529: alueilla, joissa välimatkat ovat pitkät. Kunnat ottaa valtion haltuun, hoitoon ja rakennetta-
2530: ovat joutuneet avustamaan myös yksityisteiden vaksi.
2531: rakentamista, koska muuten niitä ei pystyttäisi Yksityisteiden ja kunnanteiden valtion hal-
2532: rakentamaan eikä ylläpitämään, koska valtion tuun ja rakennettavaksi ottamisen tulisi alkaa
2533: avustukset ovat niukat ja usein viivästyvät ja heti ja ensi tilassa nimenomaan vähävaraisten
2534: yksityiset tieosakkaat ovat useimmiten vähä- kuntien alueilla, joille tiekustannukset koituvat
2535: varaisia. suhteettoman raskaiksi.
2536: Lisäksi sekä paikallisteiden että yksityistei- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
2537: den luonne on nykypäiviin tultaessa jo aivan nioittavasti,
2538: olennaisesti muuttunut, koska kaikki tiet ovat
2539: nykyisin yleisen liikenteen ja koko kansan käy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2540: tössä. Usein paikallisten asukkaiden liikenne on 1978 tulo- ja menoarvioon 20 milj. mar-
2541: jäänyt jopa pienemmäksi kuin yleinen liikenne, kan määrärahan yksityisteiden ja kun-
2542: josta suuren osan muodostaa esim. matkailu, nanteiden hoidon ja kunnostuksen siir-
2543: puutavaranajo ym. rahtiliikenne. tämiseksi valtiolle aluksi erityisesti Poh-
2544: Myös yleinen mielipide maassamme on alka- jois- ja Itä-Suomessa sekä muilla valta-
2545: nut yhä voimakkaammin pitää epäoikeuden- kuntamme sivu- ja syrjäalueilla.
2546: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
2547:
2548: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
2549: 22 1977 vp.
2550:
2551: Raha-asia-aloite n:o 21.
2552:
2553:
2554:
2555:
2556: . Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Raahen katsastustoi-
2557: miston perustamiseen.
2558:
2559:
2560: E d u s k u n n a 11 e.
2561:
2562: Kasvava ja kehittyvä Raahe ympäristöineen Edellä esitetyin perustein ehdotamme kun-
2563: tarvitsee nykyistä monipuolisempia yhteiskunnan nioittavasti,
2564: palveluja. Yksi sellainen on liikenteen turvalli-
2565: suuden ja kulkuneuvojen katsastuksen kannalta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2566: tärkeä katsastuskonttori. Mm. Pohjois-Pohjan- 1978 tulo- ;a menoarvioon 100 000
2567: maan seutukaavaliitto on pitänyt tärkeänä kat- markan määrärahan katsastustoimiston
2568: sastustoimiston perustamista Raaheen. perustamiseksi Raaheen.
2569: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1977.
2570:
2571: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
2572: 1977 vp. 23
2573:
2574: Raha-asia-aloite n:o 22.
2575:
2576:
2577:
2578:
2579: · Kortesalmi yni.:: Määrärahan osoittamisesta Kuusamon lentoken-
2580: tän laajentamiseen suihkukoneliikennettä varten.
2581:
2582:
2583: Eduskunnalle.
2584:
2585: Kuusamon yksityisten ilmailuliikenteen har- ten Convair-lentokentät -työryhmä on mtetln-
2586: rastajien sekä Finnairin yhteistoiminnan ansios- nössään 14.1. 1977 todennut. Kun Convair-
2587: ta samoin kuin ilmailuhallituksen myötävaikut· koneet korvataan DC-9-10 -koneilla voidaan
2588: tamana on talvella 1972-73 saatu aikaan sään- Kuusamonkin lentokenttä laajentaa soveltu-
2589: nöllinen ja parasta aikaa jatkuva lentoliikenne maan suihkukoneiden käyttöön. Jotta suihkuko-
2590: Kuusamo-Oulu-Kuusamo -reitillä. . neliikenne voitaisiin aloittaa vuonna 1979, olisi
2591: Kuitenkin matkailun ja liikenteen vaatimusten suunnitteluun ja rahoitukseen vaadittavat pää-
2592: kasvaessa olisi Kuusamon nykyistä lentokenttää tökset tehtävä heti, toteaa työryhmä mietin-
2593: olennaisesti parannettava ja laajennettava. Ken- nössään.
2594: tän varustetaso, mm. valot on saatava riittävän Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
2595: korkeatasoiseksi ja lentoturvallisuuden vaati- nioittavasti,
2596: mukset täyttäväksi, kiitotietä olisi vielä jatket-
2597: tava ja myös muihin kentän aiheuttamiin ku- että Eduskunta ottaisi valtioncvuoden
2598: luihin tarvitaan valtion tukea. 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
2599: Myös Convair Metropolitan -liikennelentoko- 31.47.41 2 miljoonan markan määrä-
2600: neiden käytöstä poistamisella on vaikutuksensa rahan Kuusamon lentokentäti laajentami-
2601: mm. Kuusamon lentoaseman liikennöintiin, ku- seksi suihkukoneliikennettä varten.
2602: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
2603:
2604: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
2605: 24 1977 vp.
2606:
2607: Raha-asia-aloite n:o 23.
2608:
2609:
2610:
2611:
2612: .. ). Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Ylivieskan lentoken-
2613: tän rakentamiseen.
2614:
2615:
2616: E d u s k u n n a 11 e.
2617:
2618: Ylivieskan: :se1,1tu . sekä koko Kalajokilaakso kenttä. Työn pikaisella aloittamisella olisi myös
2619: lähialueineen muodostaa valitettavan tyhjiön merkittävä työllisyysvaikutus seutukunnan ko,
2620: maamme .. lentoliikenteessä. Lähimmät reittilii- neurakoitsijoille ja autoilija-pienyrittäjille sa-
2621: kennettä palvelevat kentäthän ovat pohjoisessa moin kuin muille työtä tarvitseville.
2622: Oulussa ja etelässä Kokkolassa asti. Kuitenkin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
2623: Ylivieskan seutu •ympäristöineen muodostaa nioittavasti,
2624: huomattavan väestökeskuksen, joka siis nyt on
2625: vielä ajanmukai11ta lentoliikenneyhteyttä vailla. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2626: Suunnitelmat Ylivieskan kentän rakentamiseksi 1978 tulo- ja menoarvioon 3 miljoonan
2627: ovat valm.istWieet jo vuonna 1976, !>illä lento- marka.n määrä,rahan Ylivieskan lentoken-
2628: kenttäasiaa ovat selvitelleet Ylivieskan kaupun- tän ( ns; .kevytliikennekentän) rakenta-
2629: ki, komitea sekä Pohjois-Pohjanmaan seutukaa- misen aloittamiseen sekä samalla työlli-
2630: valiitto., Suunnite~man mukaan, Ylivieskan olisi syystilanteen parantamiseksi Ylit?ieskas~
2631: rakenp.~ttaya tä!'sä,.vaiheessa ns. k!=vytliikenne- sa ja sen ympäristössä.
2632: ···. '''·:H~\~~glssä 1,4 p~iv~pä h<::lrili~ut.a 1977.
2633: . .. ' \ ~' . ·-- .·
2634:
2635: J. Juhalli Ko~tesalmi Veikko Vennamo
2636:
2637:
2638: t
2639: ... •,
2640: -••• ,.
2641: 1977 vp. 25
2642:
2643: Raha-asia-aloite n:o 24.
2644:
2645:
2646:
2647:
2648: . Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Pudasjärven posti- ja
2649: lennätintalon rakentamisen aloittamiseen.
2650:
2651:
2652: Eduskunnalle.
2653:
2654: Pudasjärven postl- Ja lennätintalon ,rakenta- oli esim. Pudasjärven kunnasta yli 200 henkilöä
2655: miseen olisi päästävä mahdollisimman· pian, kos" tammi-syyskuun 1975 aikana.
2656: ka nykyiset tilat Pudasjärvellä ko. tarkoitukseen Posti- ja ·lennätintalon esisuunnittelu posti-
2657: ovat riittämättömät ja epäkäytännölliset. ja lennätinhallituksessa valmistuu lähikuukausi-
2658: Posti- ja lennätintalon rakentaminen ~olisi pe- na, minkä jälkeen päästään varsinaiseen raken-
2659: rusteltua myös työllisyyssyistä, ·koska· kunnan nussuunnitteluun siten, että rakentaminen voi-
2660: alueella ei· ole tiedossa Jähiaikoilla ·. läheskään taisiin aloittaa jo syksyllä 1976. ·
2661: riittävästi muita työkohteita. , Samalla kävisi Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
2662: mahdolliseksi Pudasjärven ja ·. Taivålkosken nioittavasti; ·
2663: alueiden puhelinliikenteen automatisointi, jolla
2664: olisi huomattava merkitys alueen elinkeinoelä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2665: män kehittämisen ja monipuolistamisen kan- 1978 tulo~ ja menoarvioon. mot?tentille
2666: nalta. Näin lisättäisiin alueen palveluvarustus- 31.94.74 5 miljoonan markan mliärära-
2667: ta ja asukkaiden viihtyvyyttä sekä .estettäisiin han Pudasjärven posti- ja lennäiintalon
2668: alueelta poissuuntautuvaa muuttoliik~ttä, joka rakentamisen aloittllmiseen.
2669: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
2670:
2671: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
2672:
2673:
2674:
2675:
2676: 4 0877003363
2677: 26 1.971 vp.
2678:
2679: Raha-asia-aloite n:o 25.
2680:
2681:
2682:
2683:
2684: Kortesalmi ym.:. Määrärahan osoittamisesta Raahen väylän sy·
2685: ventämiseen.
2686:
2687:
2688: E d u s k u n n a 11 e.
2689:
2690: Viime vuosikymmeninä voimakkaasti kehit- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
2691: tynyt Raahen kaupunki ympäristöineen tarvitsee nioittavasti,
2692: talouselämänsä ja ennen kaikkea vientiteollisuu-
2693: tensa ja yleensä ulkomaankaupan ja -liikenteen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2694: kannalta meriväylän eli ns. Raahen väylän sy- 1978 tulo- ia menoarvioon 10 milioonan
2695: ventämistä kiireisessä tahdissa. Tähän on kiin- markan määrärahan Raahen väylän sy-
2696: nittänyt huomiota mm. Pohjois-Pohjanmaan seu- ventäm}seen ;a siten Pohiois-Suomen
2697: tukaavaliitto kiirehtiessään viranomaisia Raahen kaupan ;a merenkulun sekä vientiteolli-
2698: väylän syventämisessä. Myös työllisyysnäkökoh- suuden edistämiseen.
2699: dat puoltavat työn tehokasta toteuttamista ja
2700: loppuun saattamista.
2701: Helsirigissä 14. päivänä helinikuuta 1977.
2702:
2703: J. Juhani Kortesalmi Veikko Venqamo
2704: 1977 vp. 27
2705:
2706: Raha-asia-aloite n:o 26.
2707:
2708:
2709:
2710:
2711: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Rahjan väylän syven-
2712: tämiseen.
2713:
2714:
2715: E du skun n a 11 e.
2716:
2717: Rahjan väylän syventäminen ja sataman pe- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
2718: rusparannus Kalajoella vaativat ripeätä toteutta- nioittavasti,
2719: mista, jotta seudun talouselämä saisi uutta viri-
2720: kettä ja kehittymisen mahdollisuuksia. Myös että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2721: Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto on viran- 1978 tulo- ja menoarvioon J miljoonan
2722: omaisille lähettämässään kirjelmässä katsonut markan määrärahan Rahjan väylän · sy-
2723: tämän työkohteen aloittamisen· hyvin perustel- ventämiseen ja sataman perusparannuk-
2724: luksi. Näin voitaisiin parantaa myös paikkakun- seen Kalajoella.
2725: nan työllisyyttä väylän syventämisen ja sataman
2726: perusparannuksen aikana. _
2727: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta· i97i.
2728:
2729: ·J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
2730: 28 1977 vp.
2731:
2732: Raha-asia-aloite n:o 27.
2733:
2734:
2735:
2736:
2737: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Nivalan Hituran kai-
2738: voksen nikkelivarojen käyttöönoton tehostamiseksi.
2739:
2740:
2741: Eduskunnalle.
2742:
2743: Aluepolitiikassa on jo korkea aika· päästä dollisimman laajaan ja täysitehoiseen käyttöön
2744: suurten vanhojen puolueiden korulauseiden ja ottamiseksi. Virhe voidaan kuitenkin, jos edus.
2745: tyhjien lupausten linjalta tekoihin ja tositoi- kunnasta hyvää tahtoa kehitysalueiden auttami-
2746: miin. Niinpä myös Nivalan Hituran kaivosta seen löytyy, vieläkin korjata osoittama!.la val~
2747: kehitettäessä on ahdas liiketaloudellinen ajat- tion tulo- ja menoarvioon riittävä määräraha
2748: telu unohdettava ja katsottava asiaa kehitys- Nivalan Hituran kaivoksen toiminnan laajen-
2749: aluepolitiikan sekä yleisen hyödyn kannalta. Ni- tamiseen nykyisestään.
2750: valan kuntakin on ollut voimakkaasti ajamassa Edellä esitetyn perusteella, ja koska halli~
2751: Hituran nikkelikaivoksen malmivarojen mah- tuksen · huonon talouspolitiikan .vuoksi uusi
2752: dollisimman laajaa ja täysitehoista käyttöönot- työttömyyden aalto vakavana uhkaa maatam-
2753: toa, niin että kaivoksessa nykyisin työskentele- me, ehdotamme kunnioittavasti,
2754: vien noin 60 työntekijän asemesta voitaisiin
2755: saada työntekijämääräksi 150 henkeä. Valitet- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2756: tavasti eduskunnassa vanhojen puolueiden 1978 tulo- ;a menoarvioon 1 000 000
2757: enemmistö esti keväällä 1973 Suomen Maaseu- markan määrärahan Nivalan Hituran kai-
2758: dun Puolueen eduskuntaryhmän asiantuntijalau- voksen nikkelivarojen käyttöönoton te-
2759: suntoihin nojautuvan ja muutenkin oikeutetun hostamiseksi ja uusien kaivostyöpaikko-
2760: pyrkimyksen Nivalan Hituran kaivoksen mah- jen luomiseksi Nivalan kuntaan.
2761: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
2762:
2763: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
2764: 1977 vp. 29
2765:
2766: Raha-asia-aloite n:o 28.
2767:
2768:
2769:
2770:
2771: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta malmigeologiseen tut-
2772: kimukseen Puolangan Siikavaaran-Hallavaaran alueella.
2773:
2774:
2775: E d u s k u n n a 11 e.
2776:
2777: Yleisesti hyväksytty tavoite on, että maam- perusteella olevan jalostettavaksi kelpaavia mal-
2778: me luonnonrikkaudet on pyrittävä saamaan meja ja mineraaleja, jotka olisi paikallisen väes-
2779: kansantalouttamme hyödyttämään, kohottamaan tön mielestä nopeasti tutkittava. Jo yksistään
2780: elintasoamme ja tarjoamaan työtä työn puut- Puolangan työllisyystilanteenkin kannalta olisi
2781: teessa oleville. Näin on meneteltävä erityisesti tarpeen selvittää mainitulla alueella olevien
2782: alityöllistyneessä ja aliteollistuneessa sekä elin· luonnonvarojen käyttökelpoisuus mahdollisen
2783: keinorakenteen yksipuolisuudesta kärsivässä teollisen toiminnan viriämiseksi paikkakunnalla.
2784: Pohjois-Suomessa. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
2785: Metalliteollisuutemme kaipaa lisää malmeja~ nioittavasti,
2786: sillä nyt tunnetut malmiot ovat muutamien
2787: vuosien tai vuosikymmenien kuluttua loppuun että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2788: kulutetut. Sen vuoksi vähäisiltäkin näyttävät 1978 tulo• ja menoarvioon JO 000 mar-
2789: malini- ja mineraalivihjeet olisi pyrittävä tutki- kan määrärahan Puolangan Siikavaaran
2790: maan. Puolangan Siikavaaran-Hallavaaran -Hallavaaran alueen malmigeologiseen
2791: Alueella otaksutaan ainakin kansannäytteiden tutkimiseen.
2792: Helsingissä 11 päivinä helmikuuta 1977.
2793:
2794: J. J1lhani Ko~ .· Veikko Vennamo
2795: 30 1977 vp.
2796:
2797: Raha-asia-aloite n:o 29.
2798:
2799:
2800:
2801:
2802: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkimuksiin Kuusa-
2803: mon livaaran nefeliinin ·käyttömahdollisuuksista tiili- ja laat-
2804: tateollisuuden raaka-aineena.
2805:
2806:
2807: E d u s k u n n a 11 e.
2808:
2809: Maamme luonnonrikkaudet on tehokkaasti dioksidia yli 10 %, jotka molemmat ovat vasta
2810: saatava jalosteiksi ja näin hyödyttämään kiln- korkeissa lämpötiloissa sulavia oksideja.
2811: santalotittamme, kohottamaan elintasoamnie ja Mahdolliseen kaivostoimintaan ryhdyttäessä
2812: tarjoamaan työtä työn puutteesta kärsiville. on kuitenkin otettava huomioon nykyaikaisen
2813: Näin on meneteltävä erityisesti aliteollistunees- maisemanhoidon ja luonnonsuojelun vaatimuk-
2814: sa Pohjois-Suomessa. set ja vältettävä avolouhintaa ja muutakin tar:
2815: Kuusamon livaarassa on äskettäin todettu peetonta luonnon ja maiseman turmelemista
2816: rikas nefeliini-esiintymä. Sitä ei kuitenkaan kal~ luonnonkauniissa livaarassa.
2817: liiksi tulevan sähkönkulutuksen vuoksi voida , Eddlä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
2818: toistaiseksi jalostaa alumilirlksi. Kuitenkin ne- nioit,tavasti, ·
2819: feliiniä voidaan käyttää halvoin kustannuksin
2820: tulenkestävien tiililaatujen sekä kovapintaisten ·· ditä Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2821: ns. · klinkkeri-tiilten valmistukseen. Näitä tiili- 1978 tul~ ia· menoarvioon 3fJOOO. mar-
2822: laatuja valmistaa esim. Neuvostoliitto . Kuolan . kan määrärahan sen selvittämiseksi, onko.
2823: nefeliinistä, ja Ruotsin Höganäs tuo nefeliiniä Kuusamon Iivaaran nefeliiniä mahdol-
2824: tiilten valmistusta varten jopa Intiasta asti. ' Usta ialosiaa tulenkestäviin tiililiatu;en
2825: livaaran nefeliini soveltuu erittäin hyvin tulen- ;a laatto;en raaka-aineeksi ;a mitä edel-
2826: kestävien tiililaatujen .valmistukseen, koska se lytyksi1i ·on öletnassa #ilitehtaan perus-
2827: sisältää alumiinioksidia 30-35 % ja titaani- tamiseksi Iivaaran lähistölle.
2828: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
2829:
2830: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
2831: 1977 vp. 31
2832:
2833: Raha-asia-aloite n:o 30.
2834:
2835:
2836:
2837:
2838: Kortesalmi ym.: Mä~ärahan osoittamisesta Sokiin fosforikaivok-
2839: sen · töiden aloittamiseen.
2840:
2841:
2842: E d u s k u n n a 11 e.
2843:
2844: . Lapin väestö on saanut jatkuvasti kokea Mainituilla perusteilla ehdotamme kuruiioit-
2845: pahaa työttömyyttä ja sen aiheuttamia vaikeuk- taen,
2846: sia. Työttömien määrä on vuosittain vaihdel• että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2847: lut 5-10 prosentin paikkeilla työttömyyspro- 1978 tulo- ja menoarvioon 20. miljoo-
2848: sentin pahimpina kausina eräillä alueilla nous- naa markkaa Soklin fosforikaivoksen
2849: tua jopa yli 25:n. töiden aloittamiseksi ja pysyvien työpaik-
2850: Uusi siirtolaisaalto ja maakunnan yhä pa- kojen saamiseksi Lappiin.
2851: hempi autioituminen on· edessä ·yhä pahenevam-
2852: pana, ellei jotakin pian tehdä. ·. ·
2853: . '
2854:
2855: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
2856:
2857: J. Juhani Kortesalmi \ .·,
2858: Veikk~ .Vermam9
2859:
2860:
2861: ' '",
2862: ;.;: ~·' ;
2863: 32 1977 vp.
2864:
2865: Raha-asia-aloite n:o 31.
2866:
2867:
2868:
2869:
2870: Kortesalmi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Kehitys-
2871: aluerahasto Oy:lle suoritettavaan korkotukeen.
2872:
2873:
2874: Ed u s kunnalle.
2875:
2876: Pieni ja keskisuuri yritteliäisyys työllistää nyt tarpeeksi kohentamaan kehitysalueiden yri-
2877: valtaosan maamme työikäisestä väestöstä. tystoimintaa; · Siksi Kehitysaluerahastolle olisi
2878: Maamme nykyinen poliittinen suuntaus nä- varattava· .nykyistä enemmän varoja nimen-
2879: kyy kuitenkin vihaavan ja sortavan erityisesti omaan pienen ja keskisuuren yritystoiminnan
2880: yksityistä yrittämistä ja yksityistä työteliäisyyt- hyväksi. Siksi ehdotamme kunnioittavasti,
2881: tä teollisuudessa ja kaupassa sekä muissa pal-
2882: veluelinkeinoissa. Erityisesti maamme kehitys- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2883: alueilla ja nimenomaan Pohjois-Suomessa tämä 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
2884: on ollut kohtalokasta ja siellä työttömyysluvut 32.71.42 30 miljoonaa markkaa Kehi-
2885: ovatkin olleet korkeimpia ja Ruotsiin muutto tysaluerahasto Oy:lle suoritettavaan kor-
2886: tuhoisinta. kotukeen kehitysalueiden pienen ;a kes-
2887: Perustettu Kehitysaluerahasto Oy ei ole kyen- kisuuren yritteliäisyyden tukemiseksi.
2888: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
2889:
2890: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
2891: 1977 vp. 33
2892:
2893: Raha-asia-aloite n:o 32.
2894:
2895:
2896:
2897:
2898: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Lakeuden terveys-
2899: keskuksen rakentamisen aloittamiseen.
2900:
2901:
2902: E d u s k u n n a 11 e.
2903:
2904: Limingan ja sen ympäristöpitäjien terveyden- että Bduskunt4 ottaisi valtion vuoden
2905: huolto t~vitsee tehostami!>ta. Siksi on suunnit- 1978 tulo- Ja menoarvioon 2 miljoonan
2906: teilla Lakeuden terveyskeskus, joka parantaisi markan mi14rärahan Lakeuden terveys-
2907: tämän alueen viiden kunnan terveydenhuollon keskuksen r4kent4misen aloittamiseen
2908: palveluvarustusta ja selkiinnyttäisi alueraken- Limingan ja sen ympäristökuntien ter-
2909: netta. Terveyskeskuksen rakentamisen aloitta- veydenhoitopalvelujen tehostamiseksi ja
2910: misella olisi luonnollisesti myös merkittävää myös 4lu.een työllisyyden parant4miseksi
2911: työllisyysvaikutusta tällä alueella. rakennusvaiheen aikpna.
2912: · Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
2913: nioittavasti,
2914: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1977.
2915:
2916: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennatno
2917:
2918:
2919:
2920:
2921: 5 0877003363
2922: 34 1977 rd.
2923:
2924: Finansmotion nr 33.
2925:
2926:
2927:
2928:
2929: Lillqvist m. fl.: Om anvisande av anslag för uppmuddring av
2930: farleden tili Alholmens hamn i Jakobstad.
2931:
2932:
2933: T i 11 R i k s d a g e n.
2934:
2935: Staden Jakobstads hamn A:lholmen har ut- nen i Jakobstad. Också ur sjöfartens synpunkt
2936: vecklats tili en betydande exporthamn för sett är en fördjupning av farleden högst nödvän-
2937: speciellt sågat virke och träförädlingsprodukter. dig. Förutom att landhöjningen hela tiden på-
2938: Sommaren 1974 ingivdes en ny 160 meter verkar vattendjupet ökar även fartygens stor-
2939: lång kaj med ro-ro ramp. Den nya kajen grun- lek kontinuerligt. På grund av ovannämnda
2940: dades så djupt, att det finns möjlighet att för- orsaker borde uppmuddringsarbetet påbörjas
2941: djupa hamnbassängen från nuvarande 8,05 me- med det snaraste.
2942: ters trallningsdjup tili 8,85 meter. Men för att Undersökningarna för farledens fördjupning
2943: staden skall kunna draga nytta av hamnbassän- har utförts av Vasa väg- och vattenbyggnads-
2944: gens fördjupning måste inseglingsrännan upp- distrikt. Enligt 197 4 års prisnivå stiger kostna-
2945: muddras tili minst 8 meter. derna tili 6 milj. mark.
2946: Det föreligger ett mycket stort och akut be- Hänvisande tili ovanstående motiveringar,
2947: hov för nyss nämnda farledsuppmuddring. Sjö- föreslår undertecknade vördsamt,
2948: fartsstyrelsen har som kärit beställt isbrytare av
2949: den s. k. Urho-klassen och de fordrar minst ett att Riksdagen i 1978 års statsförslag
2950: seglingsdjup på 8,0 meter. Det här betyder, måtte intaga 3 milj. mark för att på-
2951: att utan en fördjupning av farleden kan de nya börja uppmuddringen av inseglingsrän-
2952: isbrytarna inte assistera fartygen in tili ham- nan till Alholmens hamn i Jakobstad.
2953: Helsingfors den 10 februari 1977.
2954:
2955: Bror Lillqvist Ralf Friberg Mauno Forsman
2956: Jacob Söderman Antti Pohjonen Juhani Tuomaala
2957: Ulf Sundqvist Sinikka Luja-Vepsä Reino Breilin
2958: 1977 vp. 35
2959:
2960: Raha-asia-aloite n:o 33. Suomennos.
2961:
2962:
2963:
2964:
2965: LiUqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Pietarsaaren Leppäluo-
2966: dqn satamaan jol:ttavan väylän ruoppaamiseen.
2967:
2968:
2969: Ed u s k u n n a 11 e.
2970:
2971: Pietarsaaren kaupungin Leppäluodon sata- avustaa aluksia Pietarsaaren satamaan. Myös
2972: masta on kehittynyt huomattav11 erityisesti sa: mevenkulun kannalta katsoen väylän syventämi-
2973: hatavaran ja puunjalostj.lstuotteiden vienti- p.en ön mitä välttämättömintä. Paitsi sitä, että
2974: satama. maan kohoaminen koko ajan vaikuttaa veden
2975: Kesällä 1974 vihittiin uusi ro-ro-partaalla va- syvyyteen, laivojen koko kasvaa myös jatku-
2976: rustettu 160 metriä pitkä laituri. Uusi laituri vasti. Yllä mainituista syistä ruoppaustyö tulisi
2977: pohjattiin niin syvältä, että on mahdollista sy- aloittaa mitä pikimmin.
2978: ventää satama-allasta nykyisestä 8,05 metrin Tutkimukset_ väylän syventämisestä on suori-
2979: väyläsyvyydestä 8,85 metriin. Mutta jotta kau- tettu Vaasan tie- ja vesirakennuspiirin toimesta.
2980: punki voisi käyttää hyväkseen satama-ahaan sy- Vuoden 1974 hintatason mukaan kustannukset
2981: ventämistä, tuloväylä täytyy ruopata vähintään nousevat 6 milj. markkaan.
2982: 8 metriin. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2983: Edellä mainitun väylän ruoppaamisen tarve nioittaen,
2984: on hyvin suuri ja pikainen. Kuten tunnettua, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2985: merenkulkuhallitus on tilannut nk. Urho-luokan 1978 tulo- ja menoarvioon 3 milj. mark-
2986: jäänmurtajia ja ne tarvitsevat vähintään 8 met- kaa Pietarsaaren Leppäluodon satamaan
2987: rin syvyisen väylän. Tämä merkitsee, että väy- johtavan tuloväylän ruoppauksen aloit-
2988: lää syventämättä uudet jäänmurtajat eivät voi tamiseen.
2989: Helsingissä 10 päivänä helm~kuuta 1977.
2990:
2991: Bror Lillqvist Ralf Friberg Mauno Forsman
2992: Jacob Söderman Antti Pohjonen Juhani Tuomaala
2993: Ulf Sundqvist Sinikka Luja-Vepsä Reino Breilin
2994: 36 1977 vp.
2995:
2996: Raha-asia-aloite n:o .34.
2997:
2998:
2999:
3000:
3001: Majlander ym.: Määrärahan osoittamisesta rintamamiesten asun-
3002: totuotannon lainoitukseen.
3003:
3004:
3005: E d u s k u n n a 11 e.
3006:
3007: Rintamamiesasuntoja ei ole vieläkään voitu dostunut ylivoimaiseksi monelle vanhenevalle
3008: rakentaa siinä määrin kuin tarvetta on esiinty· rin tamamiehelle.
3009: nyt, vaikka sotiemme päättymisestä on ehtinyt Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun·
3010: kulua jo yli .30 vuotta. Ensisijaislainoituksen nioittaen,
3011: saannin vaikeus ja suurten korkomenojen osuus että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3012: ovat estäneet monia rintamamiehiä saamasta 1978 tulo- ja menoarvioon 40 miljoo·
3013: kunnollista omaa asuntoa itselleen ja perheel· nan markan määrärahan rintamamiesten
3014: leen. Omarahoituksen järjestäminen on muo· asuntotuotannon lainoitusta varten.
3015: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1977.
3016:
3017: Olavi Majlander Impi Muroma Antero Juntumaa
3018: Veikko J. Matikkala Ulla Järvilehto Jorma Fred
3019: Raino Westerholm Erkki Korhonen
3020: 1977 vp. 37
3021:
3022: Raha-asia-aloite n:o 35.
3023:
3024:
3025:
3026:
3027: Majlander ym.: Määrärahan osoittamisesta Tähkäpäät r.y:n alko-
3028: holistien ja narkomaanien hoitokodin perustamiskustan-
3029: nuksiin.
3030:
3031:
3032: E d u s k u n n a 11 e.
3033:
3034: Vuonna 1976 on perustettu Tähkäpäät r.y. mioon ottaen yhdistyksen toiminnan laadun ja
3035: niminen yhdistys, jonka kotipaikka on Helsin- merkityksen, alkoholistien ja narkomaanien aut·
3036: ki. Yhdistyksen tarkoituksena on toimia kris- tamiseksi ihmisarvoiseen elämään sekä heidän
3037: tillisellä pohjalla alkoholistien ja narkomaanien patauttamisekseen normaaliin työelämään, tämä
3038: keskuudessa. Tarkoituksensa toteuttamiseksi toiminta on kiireellisen tuen tarpeessa.
3039: yhdistys perustaa ja ylläpitää voittoa tavoitte- Päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien huol-
3040: lematta hoitokoteja ja hankkii sitä varten tar- losta annettua lakia (96/61) muutettiin 31. 12.
3041: vittavia huoneistoja tai kiinteistöjä. 1974 annetulla lailla ( 1108/74) siten, että mm.
3042: Toiminta on alkanut ja tapahtuu yhä vapaa- yhdistysten ylläpitämiin päihdyttävien aineiden
3043: ehtoisin ystäväpalveluin ja uhrauksin. Yhdistyk- väärinkäyttäjien hoitolaitoksiin voidaan myön-
3044: sellä on viisi vapaaehtoista työntekijää, joista tää avustusta perustamis- ja käyttökustannuk-
3045: kahdella on vankilatyölupa. He ulottavat mat- siin valtion tulo- ja menoarvion rajoissa.
3046: kojaan alkoholistisairaaloihin ja vankiloihin Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
3047: Etelä-Suomessa. Tästä toiminnasta jo yksistään
3048: aiheutuu toiminnallisia kuluja, jotka yhdistys on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3049: itse suorittanut. 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
3050: Yhdistyksen toiminnasta johtuen on muodos- 33.55.50 lisäyksenä 300 000 markkaa
3051: tunut erittäin ongelmalliseksi vankiloista vapau· käytettäväksi Helsingissä toimivan Täh-
3052: tuvien alkoholistien ja narkomaanien jälkihoito- käpäät nimisen yhdistyksen alkoholis·
3053: ja asuntokysymykset. Yhdistyksen hankkima al- tien ja narkomaanien hoitokodin perus-
3054: kupääoma (n. 10 000 markkaa) ei ole yltänyt tamiskustannuksiin.
3055: tarvittavan hoitokodin perustamiseen. Huo-
3056: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1977.
3057:
3058: Olavi Majlander Ulla Järvilehto Jorma Fred
3059: Veikko J. Matikkala Antero Juntumaa Raino Westerholm
3060: Sauli Hautala Impi Muroma Erkki Korhonen
3061: 38
3062: Raha-asia-aloite n:o .36.
3063:
3064:
3065:
3066:
3067: Majlander ym.: ·Määrärahan osoittamisesta Parkanossa sijaitsevan
3068: alkoholisti- ja narkomaanien hoitokodin perustamiskustan-
3069: nuksiin.
3070:
3071:
3072: Ed u s k u n n a 11 e.
3073: Päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien huol- keutuvilla on mahdollisuus kevyttä työtä vas-
3074: losta annettua lakia (96/61) muutettiin 31. 12. taan saada ylläpito ja mal1dollisuus vähitellen
3075: 1974 annetulla lailla ( 1108/74) siten, että mm. tapahtuvaan kuntoutukseen ja vapautumiseen
3076: yhdistysten ylläpitämiin päihdyttävien aineiden alkoholin väärinkäytöstä. Tällaisten hoitokotien
3077: väärinkäyttäjien hoitolaitoksiin voidaan myön- toimintaa vaikeuttaa usein se, että niiden ra-
3078: tää avustusta perustamis- ja käyttökustannuk- hoitus on epävarmalla pohjalla, usein täysin va-
3079: siin valtion tulo- ja menoarvion rajoissa. paaehtoisten avustusten varassa.
3080: Viime vuosina alkoholin kulutus ja sen seu- Suomen ev.lut. jengi- ja katulähetys -niminen
3081: rauksena alkoholin väärinkäyttö on voimak- yhdistys on perustanut Parkanoo kuntaan hoi-
3082: kaasti lisääntynyt. Vuodesta 1969, jolloin maas- tokodin alkoholisteille ja narkomaaneille. Hoi-
3083: samme suoritettiin alkoholilainsäädännön huo- tokoti sijaitsee Parkanon kunnalta hankitulla
3084: mattava liberalisointi ja keskioluen myynnin ir- Kirjaskylän koululla, jonka hoitoon hakeutuneet
3085: roittaminen muun alkoholin myynnistä, on alko- ovat talkootyönä kunnostaneet asuntolatarkoi-
3086: holin kulutus asukasta kohti sataprosenttiseksi tukseen sopivaksi.
3087: alkoholiksi muutettuna kasvanut Y'li kaksinker- Asuntolassa asuville henkilöille on lähiseudun
3088: taiseksi. Pääosa kulutuksen kasvusta on kohdis- yrittäjien toimesta tarjottu erilaisia aHhankinta-
3089: tunut väkeviin alkoholijuomiin, mikä antaa ai- töitä, mutta .tällä hetkellä hoitokodin ylläpitä-
3090: hetta olettaa nimenomaan alkoholin väärinkäy- jillä ei ole mahdollisuutta hankkia työhön tar-
3091: tön lisääntyneen. vittavia tiloja. Kysymykseen tulisi pienehkön
3092: Verrattuna alkoholin aiheuttamiin suuriin tu- teollisuushallin rakentaminen, jota voitaisiin
3093: hoihin mm. kansanterveyden huononemisena ja käyttää hoitokodin asukkaiden työskentelypaik-
3094: menetettyinä työpäivinä ja toisaalta valtion Al- kana. Kun kysymyksessä on varsin mielenkiin·
3095: kon ns. voittovaroista saamiin tuloihin, ei maas- toinen ja uraauurtava kokeilutoiminta, olisi pe-
3096: samme ole riittävästi kiinnitetty huomiota alko- rusteltua myöntää yhdistykselle valtion tulo- ja
3097: holin väärinkäyttäjien kuntoutukseen. Suurelta menoarviossa määräraha teollisuushallin raken-
3098: osin tämä ehkä johtuu työn vaikeudesta. Sen tamiseen.
3099: onnistuminen yaatii suurta kärsivällisyyttä -ja Edellä sanotun perusteella ehdotall)me,
3100: suuria uhrauksia.
3101: Parhaita tuloksia alkoholistien kuntoutukses- · että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3102: sa ovat saavuttaneet monet kristillisellä poh- 1978 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
3103: jalla toimivat hoitokodh, joissa otetaan huo- 300 000 markkaa käytettäväksi Suomen
3104: mioon koko alkoholistin elämäntilanne ja hänen ev.lut. jengi- ja katulähetys -nimisen yh-
3105: kokonaispersoonallisuutensa. Maahamme onkin distyksen Parkanossa sijaitsevan hoito·
3106: perustettu useita alkoholistien ja narkomaanien kodin pemstamiskustannuksiin.
3107: hoitokoteja, joissa vapaaehtoisesti hoitoon ha-
3108: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1977.
3109:
3110: Olavi Majlander Jorma Fred Sauli Hautala
3111: Antero Juntumaa Raino Westerholm Impi Muroma
3112: Veikko J. Matikkala Erkki Korhonen Ulla Järvilehto
3113: 1977 vp. 39
3114:
3115: Raha-asia-aloite n:o 37.
3116:
3117:
3118:
3119:
3120: Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta Taivalkosken metsä-
3121: koneko1.llun rakentamiseen.
3122:
3123:
3124: Ed us kun n a 11 e.
3125:
3126: Pohjois-Pohjanmaan metsäkonekoulu Taival- ottaa. Vuoden 1975 lisätalousarviossa on myön-
3127: koskella toimii tilapäisissä, puutteellisissa parak- netty 100 000 mk Taivalkosken metsäkone-
3128: kimaisissa koulutiloissa. Muutoin Taivalkosken koulun suunnitteluun.
3129: metsäoppilaitoksen toiminnalle ja kehittämiselle Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
3130: on hyvät edellytykset, mm. Taivalkosken kunta nioittaen,
3131: on sitoutunut luovuttamaan ko. koululle 10,6
3132: ha tonttialueen kunnallistekniikalla varustettu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3133: na. Kyseiseen metsäoppilaitokseen on saatu pä- 1978 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
3134: tevää opettajakuntaa ja oppilaita on ollut pyrki- markkaa Taivalkosken metsäkonekoulun
3135: mässä enemmän kuin heitä on voitu kouluun rakentamiseen.
3136: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1977.
3137:
3138: Mauno Manninen Kerttu Hemmi
3139: 40
3140:
3141: Raha-asia-aloite n:o 38.
3142:
3143:
3144:
3145:
3146: Manttinen ym.: Miiärärahän osoittamisesta Kuntokallio-Opisten
3147: toiminnan turvaamiseen.
3148:
3149:
3150: E d u s k u n n a II e.
3151:
3152: Sipoossa sijaitseva Kuntdkillio-Säätiön ylläpi- Opiston laajennushankkeen kokonaisrahoitus-
3153: tämä Kuntokallio·Opisto on laajennushankkeen suunnitelma ei yleisen taloudellisen laman vuok-
3154: johdosta joutunut erittäin suuriin taloudellisiin si pitänyt paikkaansa ja opisto joutui turvautu-
3155: vaikeuksiin. Opiswlle on kesällä 1976 valn1istu- maan huomattavassa määrin lyhytaikaiseen lai-
3156: nut 3 500 m 3 suuruinen lisärakennus, jonka noitukseen. Näistä selviytyäkseen opisto tarvit-
3157: kustannukset olivat noin 3,5 milj. mk. sisi valtion tukea, joka vuonna 1978 olisi 1
3158: Maamme ainoana vanhustyöhön erikoistunee- milj. markkaa.
3159: na kansanopistona ja kansankorkeakouluna Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
3160: Kuntokallio-Opisto on yli neljän toimintavuo- oittavasti,
3161: tensa aikana tehnyt arvokasta työtä vanhemman että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3162: ikäpolven kunto- ja virkistystoiminnan kehittä- 1978 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
3163: miseksi. Nyt tämä toiminta uhkaa taloudellis- markkaa Kuntokallio-Opistan toimin-
3164: ten vaikeuksien vuoksi tyrehtyä. nan turvaamiseksi.
3165: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1977.
3166:
3167: Mauno Manninen Matti Hokkanen Kalevi Kivistö
3168: Kerttu Hemmi Meeri Kalavaineo Juhani Saukkonen
3169: 1977'\rp. 41
3170:
3171: Raha-asia-aloite n:o 39.
3172:
3173:
3174:
3175:
3176: Martikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta tunnustuspalkinto-
3177: jen ja apurahojen myöntämiseen suomalaisille keksijöille.
3178:
3179:
3180: E d u s k u n n a 11 e.
3181:
3182: Yhteiskunnassamme myönnetään valtion apu- Sanotaan, että taloudellisen tuen myöntämi-
3183: rahoja tutkijoille, kirjailijoille, taiteilijoille, nen keksijöille heidän suunnittelemiensa keksin-
3184: näyttelijöille jne. tunnustukseksi tieteen ja tai- töjen kehittämiseksi on vaikeaa, kun ei ole tie-
3185: teiden alalla saavutetuista tuloksista tai kannus- toa johtaako keksintö aikanaan patentoitavaan
3186: timeksi sanotuilla kulttuurin aloilla suoritetta- ja käyttökelpoiseen tulokseen. Vaikka tuki kek-
3187: vaa työtä varten. sijöille onkin tarpeellisin juuri silloin kun he
3188: Tämä on aivan oikein, mutta ,tähän saaikka keksintöään, ehkä vuosikausia, suunnittelevat
3189: on unohdettu eräs tärkeä ryhmä, keksijät. Hei- ja kehittävät, auttaa ja vilkastuttaa se maallem-
3190: dän oivallustensa ja sitkeän, pitkäaikaisen ja rnekin välttämätöntä keksijätoimintaa, jos kek-
3191: usein suuria kustannuksia vaativan tutkimus- ja sijät ovat tietoisia, että heidän ponnistuksensa
3192: kokeilutyön tuloksena syntyneiden !keksintöjen edes jollakin tavalla palkitaan, jos he pääsevät
3193: avulla teknillinen kehitys koko maailmassa on päämääräänsä. Valtion tunnustuspalkinto tai
3194: saavuttanut sen korkean tason, josta köko ih- apurahajärjestelmä, jossa jokaiselle patentin saa-
3195: miskunta hyötyy. neelle suomalaiselle keksijälle myönnettäisiin
3196: Sen vuoksi kaikissa kehrttyneissä maissa voi- tunnustuspalkinto tai apuraha, olisi tällainen
3197: makkaasti tuetaan keksijätoimintaa. Keksijätoi- toimenpide. Kotimaisten keksijäin keksintöihin
3198: minnan voimakkuuden katsotaan ilmentävän on esim. viimeisenä viitenä vuotena myönnetty
3199: maan teollisuuden kehitystä ja voimaa. Patentti- patentteja keskimäärin 230. Ammattivirasto on
3200: ja rekisterihallituksesta saadun tiedon mukaan tällöin tutkinut, että 1keksintö on patento1mis-
3201: kotimaisten keksintöjä koskevien patenttihake- kelpoinen ja sitä siis voidaan käy.ttää teollisesti.
3202: musten määrä on meillä vain 24,4% vuosittain Se merkitsee, että keksintö on edistänyt kehi-
3203: patenttivirastoon jätetyistä patenttihakemuksis- tystä alallaan ja on edellytys teolli:suutemme,
3204: ta. Patenttihakemusten määrä esim. Ruotsissa tuotantomme ja vientimme kasvulle. Tunnus-
3205: on viisi kertaa suurempi kuin meillä, vaikka tuspalkinto tuollaisesta saavutuksesta on vähin-
3206: siellä asukasmäärä on vain 1,7-kertainen. Suh- tään yhtä oikeutettu kuin tunnustuspalkinto
3207: teessa asukaslukuun patenttihakemusten määrä taiteilijoille. Tällainen järjestelmä vilkastuttaisi
3208: meillä on alhaisimpia koko Euroopassa. Tämä voimakkaasti keksijätoimintaa maassamme.
3209: johtuu siitä, ettei meillä riittävästi tueta keksi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3210: jätoimintaa ja niinpä kilpailukykymme koti- nioittaen,
3211: maan ja maailman markkinoilla omaperäisillä
3212: tuotteillamme on heikko, lisäten työttömyyttä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3213: Meillä ei, eräitä yksityisiä rahastoja lukuunotta- 1978 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
3214: matta, ole minkäänlaista järjestelmää keksijätoi- markkaa tunnustuspalkintojen ja apura-
3215: minnan tukemiseksi, kuten on muilla luovan hojen myöntämiseksi suomalaisille kek-
3216: työn aloilla maassamme. sijöille.
3217: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
3218:
3219: Olavi Martikainen Mikko Jokela Aino Karjalainen
3220: Petter Savola Toivo Yläjärvi Lea Sutinen
3221: Väinö Raudaskoski
3222:
3223: 6 0877003363
3224: 42 1977 vp.
3225:
3226: Raha-asia-aloite n:o 40.
3227:
3228:
3229:
3230:
3231: Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien maanostolaino-
3232: jen korkotukeen.
3233:
3234:
3235: E d u s k u n n a 11 e.
3236:
3237: Kuntien maanostolainojen korkotukimäärä on mahdollisuuksia. Vaikeina talouspoliittisinakin
3238: vuoden 1977 varsinaisessa tulo- ja menoarvios- kausina tulisi antaa tämänsuuntaiselle tarkoituk-
3239: sa hyväksytty :samansuuruisena kuin edellisenä senmukaiselle yhdyskuntarakentamiseen tähtää-
3240: vuonna eli 5 000 000 markkana. Kuitenkin kun- välle toiminnalle :taloudelHset resurssit, jotta
3241: tien asuntoalueiden hankkiminen kaava-alueilta voitaisiin rakentamistoiminta oikealla ja kunnan
3242: on vilkastunut viime vuosina sekä kuntaan muu- edun mukaisella tavalla ohjata ja mahdollistaa.
3243: ton että kunnan sisäisen muuttoliikkeen aiheut- Vastaavasti olisi tätä kautta julkiselle hallin-
3244: taman lisääntyneen rakentamistarpeen johdosta. nolle koitumassa tuntuvia säästöjä kunnallistek-
3245: Tarkoituksenmukainen kuntien asuntopolitiikan niikan johdonmukaisen rakentamisen kautta.
3246: hoitaminen edellyttää, että kunnilla on taloudel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3247: liset mahdollisuudet kaava-alueelta ostettavien nioittaen,
3248: maa-alueiden hankkimiseen. Maanostolainojen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3249: korkotuki on merkittäväitä osaltaan mahdollis- 1978 tulo- ja menoarvioon 7 000 000
3250: tanut pitkäjänteisen maapolitiikan suunnittelun markkaa käytettäväksi kuntien maan-
3251: ja siten välillisesti ulkopuolisten maakeinottelu- ostolainojen korkotukeen.
3252: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1977.
3253:
3254: Kalevi Mattila Lea Sutinen
3255: Väinö Raudaskoski Heimo Linna
3256: Mikko Jokela Kauko Hjerppe
3257: Olavi Martikainen Kerttu Hemmi
3258: 1977 vp. 43
3259:
3260:
3261: Raha-asia-aloite n:o 41.
3262:
3263:
3264:
3265:
3266: Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun yliopiston huma-
3267: nistisen ,tiedekunnan yhden apulaisprofessorin viran ja yhden
3268: assistentin toimen perustamiseen.
3269:
3270:
3271: E d u s k u n n a 11 e.
3272:
3273: Vaikka kirjasttoala on kehittynyt ripeästi Poh- Vuoden 1973 kirjastokomitean mietintö esit-
3274: joi,s-Suomessa, on toiminnan uhkaksi noussut tää ensisijaisena tavoitteena Tampereen yliopis-
3275: 1970-luvulla va~kea :koulutetun kirjastohenkilö- ton kirjastotieteen laitoksen koulutuskapasitee-
3276: kunnan puute. Kirjastonhoitajien vajauksella tin lisäämistä. Koska 1työvoiman vajaus on myös
3277: voidaan katsoa olevan myös laaja kulttuuripo- aluepoliittinen ongelma, mahdolliseksi kolman-
3278: liittinen merkitys, koska kirjastolaitos on maas- neksi koulutuspisteeksi soveltuvat komitean kä-
3279: samme ainoa maksuton kulttuuripalvelujen ja- sityksen mukaan joko ensisijaisesti Oulun yli-
3280: kelulaitos, joka kattaa organisoituna koko maan. opisto tai Joensuun korkeakoulu.
3281: Ilman ammattikoulutuksen saanutta pätevää Oulun yliopiston opetusministeriölle lähettä-
3282: henkilökuntaa ei yleisten kirjastojen 1arjoamia mään budjettiesitykseen vuodelle 1977 on hu-
3283: mahdollisuuksia voida täysin käyttää hyväksi. manistiseen tiedekuntaan ehdotettu perustetta-
3284: Kirjastoalan koulutuspisteet ovat keskittyneet vaksi kirjastotieteen ja informatiikan apulaispro-
3285: Etelä-Suomeen Tampereelle ja Helsinkiin. Ny- fessorin ( B 3) virka ja assistentin (V 22) toi-
3286: kyinen vuosittainen koulutuskapasiteetti on mi, mutta esitys ei johtanut tulokseen. Kirjasto-
3287: noin puolet siitä, mitä laskelmien mukaan tar- tieteen opetuksen aloittaminen Oulussa takaisi
3288: vittaisiin. Vairoka koko maassa on puutetta alan sen, että myös Pohjois-Suomen virkoihin saatai-
3289: koulutetusta työvoimasta, 19 % pääviroista hoi- siin päteviä hakijoita. Tutkimuksethan osoitta-
3290: detaan epäpätevin voimin, on vajaus kuitenkin vat, että. valmistuneet ,sijoittuvat ensisijaisesti
3291: ensi sijassa alueellinen Pohjois- ja Itä-Suomen lähelle yliopistopaikkakuntaansa.
3292: ongelma. Erikoisesti maaseudulle on vaikea saa- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
3293: da päteviä hakijoita. Esim. Oulun läänissä hoi- taen,
3294: detaan vielä 25 maalaiskunnan pääkirjastoa si- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3295: vutoimisesti. Oulun ja Lapin lääninhallitusten 1978 tulo- ja menoarvioon 1.50 000
3296: laatimien tilastoselvitysten mukaan Pohjois- markkaa Oulun yliopiston humanistisen
3297: Suomen 114 kirjastoammatillisesta virasta hoi- tiedekunnan kirjastotieteen ja informa-
3298: detaan lähes puolta ( 42,1 %) epäpätevien hen- tiikan apulaisprofessorin viran (B 3) ja
3299: kilöiden avulla ja tämä hidastaa luonnollisesti assistentin toimen (V 22) perustami-
3300: kirjastotoimen kehittymistä. seksi.
3301: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1977.
3302:
3303: Kalevi Mattila Väinö Raudaskoski Jouko Mäkelä
3304: Kauko Hjerppe Kerttu Hemmi
3305: 44 1977 vp.
3306:
3307: Raha-asia-aloite n:o 42.
3308:
3309:
3310:
3311:
3312: Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta Alavieskan-Yppärin
3313: maantien perusparannusta varten.
3314:
3315:
3316: E d u s kun n a 11 e.
3317:
3318: Alavieskan-Yppärin maantie (Mt 784) on tuksia. Maantie on myös niitä harvoja maantei·
3319: huonokuntoisuudestaan huolimatta verraten tä, jotka alueella vielä ovat kunnostamatta.
3320: vilkkaasti liikennöity maantie ja muodostaa suo- Työllisyystilanne on tienvarsialueen kunnissa
3321: rimman yhteyden Kalajokilaakson talousalueel- siinä määrin heikentynyt, että välttämättä tar-
3322: ta rantatie n:o 8:lle ja Raahen talousalueelle. vittaisiin myös valtion työkohteita ja tämä tie
3323: Näillä kahdella talousalueella on myös muodos- olisi eräs nopeimmin työkohteeksi saatavissa.
3324: tunut viime vuosina verraten vilkas ja moni- TVL:n Keski-Pohjanmaan piirin toimesta on pe·
3325: puolinen sekä hyväkuntoista maantietä edellyt- rusparannusta ja pahimpien mutkien oikaisua
3326: tävä teollinen ja muunkin elinkeinoelämän yh- varten tutkittu, että ilman yksityiskohtaisia
3327: teistyö. suunnitelmia olisi mahdollista tien perusparan·
3328: Maantien varrella on lisäksi voimakas ja pe· taminen yhteensä lähes 15 kilometrin matkalla.
3329: rinteinen asutus, jonka muodostaa noin 250 vä· Muu osa ( n. 15 km) edellyttää yksityiskohtais-
3330: littömästi tien vaikutuspiiriin kuuluvaa taloutta. ten suunnitelmien laadintaa.
3331: Yleiset linja-autovuorot käyttävät tätä tietä ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3332: palvelevat niin tien varressa asuvia kuin työssä nioittaen,
3333: käyviäkin ja koululaisia. Erikoisesti keväisin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3334: toistuvat rajoitukset tien routimisen vuoksi vai- 1978 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
3335: keuttavat ei vain henkilöliikennettä vaan myös markkaa Alavieskan-Yppärin maantien
3336: välttämätöntä elinkeinotoimintaa ja rahtikulje- perusparannusta ja oikaisua varten.
3337: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1977.
3338:
3339: Kalevi Mattila Väinö Raudaskoski
3340: 1977 vp. 45
3341:
3342: Raha-asia-aloite n:o 43.
3343:
3344:
3345:
3346:
3347: Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta Pattijoen-Siikajoen
3348: maantien perusparannukseen.
3349:
3350:
3351: E d u s k u n n a 11 e.
3352: Pattijoen-Siikajoen maantie on mutkaisuu- Perusparannuksen ja oikaisun osalta ovat tar-
3353: destaan ja huonokuntoisuudestaan huolimatta villtavat suunnitelmat valmiina. Työkohteiden
3354: erittäin vilkkaasti liikennöity ja muodostaa ai- väheneminen alueella aiheuttaa myös työttö-
3355: noan kulkureitin Siikajoelta Pattijoen ja Raahen myyttä niin ihmisille kuin kalliille konekalustol-
3356: suuntaan. Tietä käyttävät tien varrella asuvat lekin. Työllisyysnäkökohdarkin puhuvat siis
3357: välttämättämissä elinkeinotoimintaan liittyvissä kiistämättömästi tämän työkohteen käynnistä-
3358: tapauksissa, Siikajoelta Raahen Rautaruukkiin misestä kiireellisesti.
3359: ym. työpaikkoihin päivittäin kulkevat työnteki- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3360: jät sekä koululaiset. Kokonaisuudessaan maantie nioittaen,
3361: on verraten vilkkaasti liikennöity ja runsas lii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3362: kenne edellyttää jo liikenneturvallisuudenkin 19 78 tulo- ja menoarvioon J 000 000
3363: kannalta maantien pikaista perusparannusta ja markkaa Pattijoen-Siikajoen maantien
3364: oikaisua. perusparannusta ja oikaisua varten.
3365: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1977.
3366:
3367: Kalevi Mattila Väinö Raudaskoski
3368: 46 1977 vp.
3369:
3370: Raha-asia-aloite n:o 44.
3371:
3372:
3373:
3374:
3375: Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta turpeen hyväksikäytön
3376: tutkimiseen.
3377:
3378:
3379: E d u s k u n n a 11 e.
3380:
3381: Turvetuotantoa varten on Oulun läänin Py- Kun Pyhäjärven turvevarat siJaitsevat suh-
3382: häjärven kunnassa valmisteltu laajoja suoaluei- teellisen kaukana suurista käyt1töpisteistä, olisi
3383: ta, missä tuotantokunnossa on jo ns. Nurmesne" niiden jalostusasteen nostaminen briketöinnillä
3384: van suolla runsaat 700 ha ja parhaillaan kunnos- _jyrsinturvetta korkeammaksi varsin perusteltua.
3385: tetaan toista runsaat 300 ha suoaluetta. Pyhä- Kun vielä Pyhäjärvi on vaikeaa alityöllisyys- ja
3386: järven suoalueet ovat valtaosiltaan saravaltaisia kehitysaluetta, olisi brikettitehtaan perustami-
3387: ja kuuluvat parhaiten maatuneisiin alueisiin. Li- nen Pyhäjärvelle merkittävä kehitysaluepoliitti-
3388: säksi lämpöarvo on jopa turpeiden keskimää- nenkin toimenpide.
3389: räistä lämpöarvoa korkeampi ja ~tuhkapitoisuus Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3390: kohtuullinen. nioittaen,
3391: Pyhäjärven suoalueet ovat osittain jo valmii-
3392: na saatavissa mittavaankin turvetuotantoon ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3393: lisäksi vastaavanlaisia 'suoalueita on Pyhäjärven 1978 tulo- ja menoarvioon 200 000
3394: lisäksi rajanaapurikunnissakin, joten raaka-ainet- markkaa Oulun läänin Pyhäjärvelle pe-
3395: ta on laajamittaistakin tuotantoa varten ole- rustettavan turvebrikettitehtaan ja muun
3396: massa. turpeen hyväksikäytön tutkimiseksi.
3397: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1977.
3398:
3399: Kalevi Mattila Väinö Raudaskoski
3400: 1977 vp. 47
3401:
3402: Raha-asia-aloite n:o 45.
3403:
3404:
3405:
3406:
3407: Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta malminetsinnän ja geo-
3408: logisen tutkimuksen edistämiseen kehitysalueella.
3409:
3410:
3411: E d u s k u n n a 11 e.
3412:
3413: Pohjois-Suomen malminetsinnän ja sitä palve- 1972-73, jonka tuloksena kertyi yhteensä
3414: levan geologisen tutkimuksen aktivoimiseksi ja 1 604 kpl asiantuntijoiden mielenkiintoiseksi
3415: tehostamiseksi on vuodesta 1971 toteutettu luokittelemaa näytettä.
3416: useita tutkimusohjelmia geotieteellisten laitos- Jo näiden näytteiden jatkotutkimus koepo-
3417: ten ja erillisten tutkimusryhmien suorittamina. rauksineen olisi erittäin tärkeää, puhumattakaan
3418: Vuonna 1974 ·tähän tarkoitukseen käytettiin siitä, että malminetsintää palvelevaa geologista
3419: noin 2,2 mmk, vuonna 1975 noin 2 mmk ja tutkimusta olisi edelleenkin tehostettava ja edis-
3420: 1976 vain 1,7 mmk. Vuodelle 1977 ei enää va- tettävä kehitysalueilla. Tätä taustaa vasten tun-
3421: rattu valtion tulo- ja menoarviossa määrärahaa tuu perin ihmeelliseltä, että vuoden 1977 val-
3422: lainkaan, koska oli oletettu keskeneräiset tutki· tion tulo- ja menoarvioesityksessä on näin tär-
3423: mukset 'saatavan päätökseen vuoden 1976 ku- keä näkökohta jätetty huomioimatta.
3424: luessa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun·
3425: Edellä kuvattu kehitys ei tunnu mielekkääl- nioittaen,
3426: tä. Esimerkiksi yksistään Oulun läänin tarve että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3427: ylittäisi aikoinaan budjetissa esitetyt määrära- 1978 tulo- ja menoarvioon 2 500 000
3428: hat. Oulun läänissähän alueen maakuntaliitot markkaa malminetsinnän ja sitä palvele-
3429: yhdessä malminetsintäorganisaatioiden kanssa van geologisen tutkimuksen edistämi-
3430: suorittivat malminetsintäkilpailun vuosina seen kehitysalueella.
3431: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1977.
3432:
3433: Kalevi Mattila Jouko Mäkelä Lea Sutinen
3434: Väinö Raudaskoski Kauko Hjerppe Heimo Linna
3435: Mikko Jokela Kerttu Hemmi Helvi Niskanen
3436: Olavi Martikainen
3437: 48 1977 vp.
3438:
3439: Raha-asia-aloite n:o 46.
3440:
3441:
3442:
3443:
3444: Mäki-Hakola: Määrärahan osoittamisesta maanmittaushallituksen
3445: siirtämiseksi Vaasaan.
3446:
3447:
3448: E d u s k u n n a 11 e.
3449:
3450: Valtion laitosten ja virastojen hajasijoittami- toyhteydet ovat sinne erinomaiset. Kaupungin
3451: nen Helsingin seudun ruuhka-alueen ulkopuo· kaksikielisyyttäkin voidaan pitää etuna. Edel-
3452: lelle on merkittävä kasvukeskuspoliittinen toi· leen maanmittaustoiminta on huomattavalta
3453: menpide, jolla edistetään yhdyskuntarakenteen osin maatalouteen liittyvää toimintaa, joten sen
3454: tasapuolista kehittymistä koko maassa. Hajasi- sijainti maatalousvaltaisessa läänissä on perustel-
3455: joittamisen tulisi ensi sijassa tapahtua kehitys- tua. Edelleen Vaasan lääni on työmäärältään,
3456: alueille. Hajasijoituskomitea onkin välimietin· mm. uusjakojen takia, suurin lääneistä.
3457: nössään esittänyt mm. maanmittaushallituksen Edellä olevan perusteella ehdotan,
3458: siirtämistä Vaasaan. Tämä laitos kuuluukin pe-
3459: rustellusti ensimmäisenä siirrettäviin, sillä sen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3460: yhteystarpeet Helsinkiin ovat varsin vähäiset ja 1978 tulo- ia menoarvioon 1 mill. mar-
3461: voidaan niistä valtaosa hoitaa puhelimitse. Vaa- kan määrärahan maanmittaushallituksen
3462: sa soveltuu varsin hyvin tämänlaatuisen laitok- Vaasaan siirtämisen aloittamiseksi.
3463: sen sijoituspaikaksi. Liikenneyhteydet, mm. Ien-
3464: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1977.
3465:
3466: Pentti Mäki-Hakola
3467: 1977 vp. 49
3468:
3469: Raha-asia-aloite n:o 47.
3470:
3471:
3472:
3473:
3474: Mäki-Hakola: Määrärahan osoittamisesta Seinäjoen-Peräseinä-
3475: joen maantien parantamiseen.
3476:
3477:
3478: E d u s k u n n a 11 e.
3479: Seinäjoen-Peräseinäjoen maantien liikenne kenteinen ja siis kantavuudeltaan heikko. Pys-
3480: on yhä vilkastumassa. Tämä johtuu pääosin sii- tyäkseen välittämään kasvavan liikenteen se tar-
3481: tä, että Peräseinäjoen Haukinevalla valmistu- vitsee välttämättä parantamista.
3482: vat turvepriketti- ja turvekoksauslaitokset. Näi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
3483: den mukanaan tuoma raskas liikenne on tuntu- taen,
3484: va. Lisäksi Peräseinäjoen teollistuminen on
3485: muutenkin lisääntymässä ja kasvattamassa näin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3486: ollen liikennettä nimenomaan Seinäjoen kau- 1978 tulo- ja menoarvioon 500 000
3487: pungin suuntaan. Seinäjoen-Peräseinäjoen markan määrärahan Seinäjoen-Peräsei-
3488: maantie on kuitenkin mutkainen ja heikkora- näjoen maantien parantamista varten.
3489: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1977.
3490:
3491: Pentti Mäki-Hakola
3492:
3493:
3494:
3495:
3496: 7 0877003363
3497: 50 1977 vp.
3498:
3499: Raha-asia-aloite n:o 48.
3500:
3501:
3502:
3503:
3504: Mäki-Hakola: Määrärahan osoittamisesta Seinäjoen alueen auto·
3505: katsastusaseman rakentamiseen.
3506:
3507:
3508: E d u s k u n n a 11 e.
3509:
3510: Seinäjoen autokatsastusasema toimii täysin Jotta parannus saata181m aikaan, ehdotan
3511: ala-arvoisissa sekä henkilökunnan kannalta epä- edellä olevan perusteella kunnioittaen,
3512: terveellisissä tiloissa sekä yleistä liikennettä häi-
3513: ritsevässä paikassa. Valtio on ostanut uuden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3514: aseman rakentamista varten tontin Nurmon 1978 tulo- ja menoarvioon 500 000
3515: kunnalta. Lupauksista huolimatta sen rakenta- markan määrärahan Seinäjoen alueen au-
3516: minen on kuitenkin siirtynyt vuodesta toiseen. tokatsastusaseman rakentamista varten.
3517: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
3518:
3519: Pentti Mäki-Hakola
3520: 1977 vp. 51
3521:
3522: Raha-asia-aloite n:o 49.
3523:
3524:
3525:
3526:
3527: Mäki-Hakola: Määrärahan osoittamisesta turveteknologian tutki-
3528: muslaitoksen perustamiseen.
3529:
3530:
3531: Eduskunnalle.
3532:
3533: Vallitsevan ja myös eri alojen asiantuntijain tuksen aluevaltaus, olisi tärkeää, että laitok-
3534: käsityksen mukaan pääosaltaan pysyväksi jäävän sesta saatavia kokemuksia voitaisiin käyttää
3535: energiapoliittisen tilanteen vallitessa on pakko mahdollisimman tehokkaasti hyväksi. Parhaiten
3536: hakea esiin kaikki ne mahdollisuudet, joita hy- tämä onnistuisi, jos turvekeksitehtaan yhteyteen
3537: väksikäyttäen voitaisiin mahdollisimman suuri voitaisiin perustaa erityinen tutkimuslaitos,
3538: määrä niinhyvin polttoaineina kuin kemianteol- jonne keskitettäisiin niinhyvin turveteknolo-
3539: lisuuden raaka-aineinakin käytettävistä ulkomai- giaan kuin turvekemiaankin liittyvä tutkimus-
3540: sista öljytuotteista korvata kotimaisilla raaka- toiminta. Kun yhteydet pääkaupunkiin ovat
3541: aineilla. Tässä suhteessa kotimaiset turvevaram- Etelä-Pohjanmaalta erittäin nopeat ja hyvät,
3542: me ja niiden hyväksikäyttäminen tarjoaa ilmei· voisi nyt puheena oleva turveteknologian ja tur-
3543: sesti lukuisia erilaisia mahdollisuuksia, joiden vekemian tutkimuslaitos toimia valtion tutki-
3544: selvittämiseen olisi kiireellisesti ja tehostetuin muskeskuksen alaisena. Vastaavista kaukanakin
3545: toimenpitein ryhdyttävä. Erityisesti kaipaa sel- pääkaupungin ulkopuolella toimivista tutkimus-
3546: vittämistä nykyisin sesonkiluonteisena tapahtu- laitoksista on meillä runsaasti esimerkkejä. Ne
3547: va turpeennosto, jonka kehittäminen sellaiseksi, osoittavat, että tutkimuslaitoksen sijoittaminen
3548: että työ voisi tapahtua ympäri vuoden, olisi oikeaan toimintaympäristöön antaa suuremman
3549: välttämätöntä. Niinikään kaipaa tehostettua sel- hyödyn kuin kaikkinaisen tutkimustoiminnan
3550: vittämistä turpeen polttotekniikka, jota olisi keskittäminen steriilissä ympäristössä toimivaan
3551: kyettävä kehittämään nykyistä tehokkaammak- suureen tutkimuslaitokseen.
3552: si. Oman ryhmänsä turpeen hyväksikäyttämi- Edellä oleviin näkökohtiin viitaten ehdotan
3553: sessä muodostaa turvekemia, johon maassam- kunnioittavasti,
3554: me ei toistaiseksi ole kiinnitetty erityisempää
3555: huomiota. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3556: Etelä-Pohjanmaalle tullaan perustamaan tur- 1978 tulo- ja menoarvioon 200 000
3557: vekoksitehdas, joka turvekaksin lisäksi tuot- markan määrärahan käytettäväksi turve-
3558: taa huomattavat määrät turvetervaa ja muita teknologian ja turvekemian tutkimuslai-
3559: kemiallisia yhdisteitä. Kun kyseinen laitos tulee toksen perustamiseen Etelä-Pohjanmaal-
3560: olemaan erittäin merkitsevä uusi turpeenjalos- le tulevan turvekoksitehtaan yhteyteen.
3561: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1977.
3562:
3563: Pentti Mäki-Hakola
3564: 52 1977 vp.
3565:
3566: Raha-asia-aloite n:o 50.
3567:
3568:
3569:
3570:
3571: E. Nieminen ym.: Määrärahan osoittamisesta siirtona maatilata-
3572: louden kehittämisrahastoon.
3573:
3574:
3575: E d u s k u n n a 11 e.
3576:
3577: Varojen tarve maatalouden elinkelpoistami- Kun lisäksi tänä vuonna voimaantuleva maa-
3578: seen on viime aikoina voimakkaasti kasvanut. tilalaki laajentaa halpakorkoisten lainojen saan-
3579: Jotta viljelijäin mahdollisuudet tilojen kehittä- timahdollisuuksia, on käytettävien varojen tarve
3580: miseen, niin lisämaan saantiin kuin tarkoituksen- entistä suurempi.
3581: mukaisten talousrakennusten rakentamiseen voi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
3582: taisiin turvata, olisi vaikeutetun luotan saanti- nioittaen,
3583: mahdollisuuksia olennaisesti parannettava. Myös että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3584: luopumiseläke-, luopumiskorvaus- ja sukupol- 1978 tulo- ja menoarvioon 500 000 000
3585: venvaihdoseläkejärjestelmät ovat lisänneet va- markkaa siirtona maatilatalouden kehit-
3586: rojen tarvetta. tämisrahastoon.
3587: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
3588:
3589: Einari Nieminen Veikko Pihlajamäki Olavi Martikainen
3590: 1977 vp. 53
3591:
3592: Raha-asia-aloite n:o .51.
3593:
3594:
3595:
3596:
3597: E. Nieminen: Määrärahan osoittamisesta Lauttakylän-Säkylän
3598: tien rakentamiseen.
3599:
3600:
3601: E d u s k u n n a 11 e.
3602:
3603: Lauttakylän ja Säkylän välisestä maantiestä Mainitulla tieosuudella on TVL:n Turun pii-
3604: noin 14 kilometrin osuus on vielä erittäin hei- rin toimesta tiesuunnitelmien teko käynnissä,
3605: kossa kunnossa. Kapeutensa ja mutkaisuutensa joiden on tarkoitus valmistua tämän vuoden ai-
3606: vuoksi se on erittäin vaarallinen. Tietä joutu- kana. Näin ollen tieviranomaisten puolesta luo·
3607: vat käyttämään runsaasti vieraspaikkakuntalai· daan edellytykset tien peruskunnostamiseen.
3608: set Huovinrinteen varuskunnassa palvelevat va· Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioitta-
3609: rusmiehet. Heille sattuu muiden muassa paljon vasti,
3610: liikennevahinkoja. Huittisten ja Säkylän kun-
3611: talaisten ja yrittäjien yhteistoiminta on vuosit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3612: tain voimakkaasti lisääntynyt. Tätä toimintaa 1978 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
3613: haittaa kuitenkin huomattavasti ko. tien heikko markkaa Lauttakylän-Säkylän tien ra·
3614: kunto. kentamiseen.
3615: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
3616:
3617: Einari Nieminen
3618: 54 1977 vp.
3619:
3620: Raha-asia-aloite n:o 52.
3621:
3622:
3623:
3624:
3625: E. Nieminen: Määrärahan osoittamisesta eritasoristeyksen raken-
3626: tamiseen Turun-Tampereen ja Vammalan-Punkalaitumen
3627: teiden risteykseen sekä Vammalan-Punkalaitumen maantien
3628: parantamiseen.
3629:
3630:
3631: E d u s k u n n a 11 e.
3632:
3633: Vammalasta Punkalaitumelle johtava maan- muuttamiseksi eritasoristeykseksi. Risteyksessä
3634: tie sorapäällysteisenä on vilkastuvan liikenteen on tapahtunut vaikeita, jopa kuolemaan johta-
3635: ansiosta käynyt yhä heikkokuntoisemmaksi. neita liikenneonnettoffiuuksia ja liikenteen ris-
3636: Tästä johtuen ko. tiellä liikenne on käynyt en- teyksessä kasvaessa vaara entisestäänkin suure-
3637: tistä vaikeammaksi. Tietä pidetään erittäin tär- nee.
3638: keänä Itä-Satakunnan liikenteelle, koska se pa- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
3639: rempikuntoisem: pystyisi lyhentämään Pohjois- taen,
3640: Satakunnasta Helsinkiin suuntautuvan liikenteen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3641: ajomatkaa noin 50 kilometrillä nykyisin Porin 1978 tulo- ia menoarvioon 1 000 000
3642: kautta johtavasta reitistä. markkaa eritasoristeyksen rakentamiseen
3643: Samanaikaisesti kun tietä aletaan rakentaa Turun-Tampereen ;a Vammalan-Pun-
3644: olisi entistä suurempi huomio kiinnitettävä lii- kalaitumen teiden risteykseen sekä V am-
3645: kenneturvallisuuteen Turun-Tampereen ja malan-Punkalaitumen maantien paran-
3646: Vammalan-Punkalaitumen tien risteyksen tamiseen.
3647: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
3648:
3649: Einari Nieminen
3650: 1977 vp. 55
3651:
3652: Raha-asia-aloite n:o 53.
3653:
3654:
3655:
3656:
3657: T. Nieminen ym.: Määrärahan osoittamisesta pitkäaikaisesti sai-
3658: raiden lasten äitien lomajärjestelmän toteuttamiseen.
3659:
3660:
3661: E d u s k u n n a 11 e.
3662:
3663: Vaikeasti ja pitkäaikaisesti sairaan lapsen ko- Toisaalta pitäisi pyrkiä myöskin siihen, että
3664: tihoitoa on pyritty tukemaan erityislapsilisällä tällainen äiti saisi viikottaisia vapaapäiviä tai
3665: ja lapsen hoitotuella. Lakia lapsen hoitotuesta muulla tavoin toistuvia vapaa-aikoja. Tämän
3666: ollaan muuttamassa parhaillaan siten, että sen vuoksi pitäisi järjestää mahdollisuus sijaishoi-
3667: piiriin tulisi kuulumaan entistä suurempi lapsi- toon joko päivähoitojärjestelmän tai kodinhoito-
3668: ryhmä. Taloudellinen tuki lapselle ja hänen per- järjestelmän puitteissa. Molempia järjestelyjä on
3669: heelleen on perusteltua. tietyssä määrin toiminnassakin, mutta ei miten-
3670: Kun pitkäaikaisesti sairaan lapsen hoitaminen kään systemaattisena eikä kaikkien tarvitsevien
3671: kotona on lapsen hoitajalle sekä fyysisesti että käytettävissä.
3672: henkisesti raskasta työtä, olisi kiinnitettävä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
3673: myöskin huomiota tämän työntekijäryhmän nioittavasti,
3674: muihin etuihin.. Vuosilomajärjestelmän luomi-
3675: nen pitkäaikaisesti sairaiden lasten vanhem- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3676: mille, erittäinkin lapsen äidille, olisi paikallaan. 1978 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
3677: Lomajärjestelyt voitaisiin toteuttaa samoin markan määrärahan vuosilomajärjestel-
3678: kuin maanviljelijäväestön vuosilomat on järjes- män ja vapaa-aikajärjestelyjen toteutta-
3679: tetty. Järjestelmä edellyttäisi tehokkaan kodin- miseksi lakisääteisesti pitkäaikaisesti sai-
3680: hoitoavun lisäämistä varsinaisen lomarahan li- raiden lasten äideille lapsen ollessa koti-
3681: säksi. hoidossa.
3682: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1977.
3683:
3684: Terhi Nieminen Juhani Orrenmaa Juhani Sipiläinen
3685: Kerttu Hemmi Anneli Kivitie
3686: 56 1977 vp.
3687:
3688: Raha-asia-aloite n:o 54.
3689:
3690:
3691:
3692:
3693: Poutanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Savonlinnan-Varkau-
3694: den maantien rakennustöiden aloittamiseen välillä Rantasalmi
3695: -Tahkoranta.
3696:
3697:
3698: E d u s k u n n a 11 e.
3699: Savonlinnan-Varkauden maantien osa välil- että suunnitelmasta puuttuu enää lopullinen
3700: lä kantatie n:o 14-valtatie n:o 5 olevan maan- kustannusarvio. Näin ollen hankkeen toteutta-
3701: tien n:o 464 osuudella Parkumäki-Rantasal- misen esteenä ei enää ole suunnitelmien puut-
3702: men kirkonkylä uudelleenrakennustyö on saatu tuminen.
3703: suoritetuksi vuonna 1973. Tällöin Rantasalmen Itä-Savon matkailun ja muun elinkeinoelä-
3704: ja kantatien n:o 14 välinen erittäin heikko tie män kehittämisen lisäksi on Rantasalmi-T ah-
3705: korvautui uudella varsin hyvällä tieosuudella. koranta maantien parantaminen tullut entistä
3706: Tästä johtuen on Savonlinnan ja Varkauden vä- tarpeellisemmaksi myös Rantasalmen elinkeino-
3707: linen liikenne ohjautunut entistä enemmän elämän kehittämisen myötä. Metsäliiton Teolli-
3708: maantielle n:o 464. Liikenteen kasvu on rasitta- suus Oy:n, Vainio-Puhju Oy:n ja Ransal Oy:n
3709: nut huomattavasti aiempaa enemmän kyseistä tehtaat sekä muut uudet yritykset tarvitsevat
3710: tietä välillä Rantasalmen kirkonkylä-valtatie tietä niin raaka-aineen kuljetuksia kuin markki-
3711: n:o 5. Kun tämä tieosuus on 1950-luvulla ra- nointiakin varten.
3712: kennettu ja heikosti perustettu, on tieosuus vau- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3713: rioitunut pahoin ja on nykyisin varsin huono- nioittaen,
3714: kuntoinen. Kun tieosuus on lisäksi mutkainen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3715: ja kapea, on liikenteen kasvun myötä lisäänty- 1978 tulo- ia menoarvioon 4 000 000
3716: nyt myös liikenneonnettomuuksien vaara. markkaa Savonlinnan - Varkauden
3717: Tie- ja vesirakennuslaitoksen Mikkelin piiri maantien osuuden Rantasalmi- Tahko-
3718: on saanut valmiiksi useiden vuosien työn tulok- ranta (valtatie n:o 5) töiden aloittami-
3719: sena tiesuunnitelman kyseisestä tievälistä siten, seen.
3720: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
3721:
3722: Pentti Poutanen Jorma Rantala Unto Ruotsalainen
3723: Heikki Jartti Väinö Turunen Maija Rajantie
3724: Esko Pekonen
3725: 1977 vp. 57
3726:
3727: Raha-asia-aloite n:o 55.
3728:
3729:
3730:
3731:
3732: Poutaneo ym.: Määrärahan osoittamisesta Laasalan-Juvolan pai-
3733: kallistien rakentamiseksi.
3734:
3735:
3736: E d u s k u n n a 11 e.
3737:
3738: Laasalan-Juvolan tie Enonkoskella ja Savon- linnan kaupungin alueilla. Lisäksi tietä tultai-
3739: linnassa on nykyään lähinnä tilustien tasoinen, siin käyttämään läpikulkullikenteessä. Tien pi·
3740: minkä vuoksi se on alueen talouselämälle ja tuus on noin 11 kilometriä.
3741: muulle liikenteelle suureksi haitaksi. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3742: Liikenneministeriön päätöksellä n:o 594/43/ nioittaen,
3743: 75/9.4. 1975 tielle on vahvistettu rakennus·
3744: suunnitelma, mutta Mikkelin piirin rakennus· että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3745: ohjelmaan se on merkitty rakennettavaksi vasta 1978 tulo- ja menoarvioon 500 000
3746: vuonna 1981. Tie on kuitenkin tärkeä paikal- markkaa Laasalan-]uvolan paikallistien
3747: lisliikennettä ajatellen, koska sen varrella asuu rakentamiseksi Enonkosken kunnassa ja
3748: noin 90 taloutta Enonkosken kunnan ja Savon· Savonlinnan kaupungissa.
3749: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
3750:
3751: Pentti Poutaneo Heikki Jartti Väinö Turunen
3752: Esko Pekonen Maija Rajantie
3753:
3754:
3755:
3756:
3757: 8 0877003363
3758: 58 1977 vp.
3759:
3760: Raha-asia-aloite n:o 56.
3761:
3762:
3763:
3764:
3765: Rajala: Määrärahan osoittamisesta Pomarkun Isojärven jokisuun
3766: pengerrystyötä varten.
3767:
3768:
3769: E d u s k u n n a 11 e.
3770:
3771: Vuonna 1959 aloitetusta Karvianjoen vesis- työvoimapiirin vaikein työttömyyskunta, työt-
3772: tön perkaushankkeesta ovat toteutumatta vielä tömyysprosentti oli vuoden 1976 syyskuussa
3773: Pomarkun Isojärven pengerrys- ja ruoppaus- 8,9. Pengerrystyö parantaisi huomattavasti jär-
3774: työt. Isojärven rannoille on rakennettu yli 700 ven hyväksikäyttöä sekä Pomarkun tämänhet·
3775: huvilaa, joiden omistajat odottavat vesistön lo- kistä vaikeaa työllisyystilannetta.
3776: pullista kuntoonsaattamista. Veden korkeuden Tampereen vesipiirin tekemän laskelman mu-
3777: jyrkän vaihtelun haitat poistuvat pengerrystyön kaan työ tulisi maksamaan noin 800 000 mark-
3778: tultua loppuun suoritetuksi. Samalla kalakan- kaa. Mainittakoon lisäksi, ettei Tampereen ve·
3779: nan säilyminen ja lisääntyminen turvataan. Jär· sipiirin alueelle ole budjetissa vuodelle 1977
3780: ven alajuoksulla oleva Lankosken Sähkö Oy merkitty yhtään työkohdetta.
3781: edellyttää vesijärjestelyjä ,sellaisiksi, että voima· Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit·
3782: laitoksen kokovuotinen vedentarve tulee tyydy- tavasti,
3783: tetyksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3784: Suunnitelmat Isojärven jokisuun pengertä· 1978 tulo- ja menoarvioon 800 000
3785: miseksi ovat valmiit. Pomarkun kunta, jossa markan määrärahan Pomarkun Isojärven
3786: Isojärvi sijaitsee, on tällä hetkellä Tampereen jokisuun pengerrystyötä varten.
3787: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
3788:
3789: Pentti Rajala
3790: 1977 vp. 59
3791:
3792: Raha-asia-aloite n:o 57.
3793:
3794:
3795:
3796:
3797: Rajala: Määrärahan osoittamisesta Parkanon-Karvian maantien
3798: rakentamiseen.
3799:
3800:
3801: E d u s k u n n a 11 e.
3802:
3803: Parkanon ja Karvian välinen maantie on heik- tuneet odotettua enemmän kuormitetuiksi. Jot-
3804: kokuntoinen soratie, jonka uudelleen rakenta- ta ei Karvian kehitys vaarantuisi eikä alueen
3805: minen olisi kiireellisesti aloitettava. Tien liiken- teollisuuden toiminta enempää vaikeutuisi keh-
3806: nekelpoisena pysyminen alkaa kohta olla ky- nojen tieolosuhteiden vuoksi, olisi Parkanon-
3807: seenalaista muunakin kuin kelirikkoaikana. Vii- Karvian tien rakentaminen aloitettava mahdol-
3808: me vuosina voimakkaasti kehittynyt Karvian lisimman nopeasti. Suunnitelmat tien rakenta-
3809: teollisuus on osaltaan vaikuttanut liikennemää- miseksi ovat valmiina. _
3810: rien kasvuun. Saha-, kenkä- ja metalliteollisuu- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
3811: den kuljetukset suuntautuvat Karvian-Parka- tavasti,
3812: non tien kautta valtatielle n:o .3. Kun tähän li- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3813: sätään vielä Honkajoella aloitetun laajamittai- 1978 tulo- ja menoarvioon 2 miljoonan
3814: sen turveteollisuuden vaikutus Karvian-Parka- markan määrärahan Parkanon-Karvian
3815: non tielle, on ilmeistä, että alueen tiet ovat jou- maantien rakentamista varten.
3816: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
3817:
3818: Pentti Rajala
3819: 60 1977 vp.
3820:
3821: Raha-asia-aloite n:o 58.
3822:
3823:
3824:
3825:
3826: Rajala: Määrärahan osoittamisesta Vammalan-Putajan-Suode-
3827: niemen tien rakentamisen aloittamiseen.
3828:
3829:
3830: E d u s 'k u n n a 11 e.
3831:
3832: Vammalan-Putajan---Suodeniemen tie on kenne kulkee nykyään Lauttakylän kautta, ly-
3833: heikkokuntoinen, kapea ja mutkikas soratie, . henee kyseinen väli 16 kilometrillä, kun tie Pu-
3834: jonka uudelleen rakentaminen tehostetun kun- tajan kautta saadaan nykyajan liikennetarpeita
3835: nossapidon puitteissa olisi kiireellisesti aloitet· vastaavaan kuntoon.
3836: tava. Nykyisellä tiellä on jyrkkiä ahteita ja rou- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit·
3837: tavauriot haittaavat liikennettä melkein koko tavasti,
3838: kesän. Suoeleniemen kuntalaiset käyttävät ta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3839: lousalueen keskuspaikkana Vammalan kaupun- 1978 tulo- ja menoarvioon 1,5 milj. mar-
3840: kia, suuren haittatekijän palvelujen saannille ai- kan määrärahan V ammalan-Putajan-
3841: heuttavat kuitenkin kehnot tieolosuhteet. Suodeniemen tien rakentamisen aloitta-
3842: Koska Vammalasta Poriin suuntautuva ilii- miseksi.
3843: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
3844:
3845: Pentti Rajala
3846: 1977 vp. 61
3847:
3848: Raha-asia-aloite n:o 59.
3849:
3850:
3851:
3852:
3853: Rajata: Määrärahan osoittamisesta Tuorilan-Merikarvian tien ra-
3854: kentamiseen.
3855:
3856:
3857: E d u s k u n n a 11 e.
3858:
3859: Porin-Vaasan valtatieltä Tuorilasta Meri- osaltaan jo pitkään jatkunutta heikkoa työlli-
3860: karvian keskustaan johtavan tien rakentaminen syyttä Merikarvialla sekä kuorma-autoilijoiden
3861: olisi kiireellisesti aloitettava. Vanha tie on ka- että muitten työttömien kohdalla. Työttömyys-
3862: pea, mutkainen ja heikkokuntoinen sekä jatku- prosentti kuluvan vuoden helmikuussa oli 9,9.3.
3863: vasti lisääntyvälle liikenteelle vaarallinen. Vii- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
3864: me vuosina toimintansa aloittanut monipuoli- tavasti,
3865: nen teollisuus on odottanut tien uudelleen ra- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3866: kentamista kuljetusmahdollisuuksien parantami- 1978 tulo- ja menoarvioon 2 mili. mar-
3867: seksi. kan määrärahan Tuorilan-Merikarvian
3868: Tien rakentamisen aloittaminen auttaisi myös tien rakentamista varten.
3869: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
3870:
3871: Pentti Rajata
3872: 62 1977 vp.
3873:
3874: Raha-asia-aloite n:o 60.
3875:
3876:
3877:
3878:
3879: Rajala: Määrärahan osoittamisesta Kihniön-Isoniemen tien
3880: uudelleen rakentamiseen.
3881:
3882:
3883: E d u s k u n n a 11 e.
3884: Kihniön-Isoniemen tiehanke on ollut jo tienä suuri merkitys pohjoiseen suuntaan Seinä-
3885: kauan vireillä. Nyt sitä on vauhdittanut alueel- joelle sekä Kihniön kautta kulkevalle Järvi-Suo-
3886: le avattujen Hietasalon ja Tuuranevan pohto- men tielle. Kyseinen tie palvelee tehokkaasti
3887: turvetyömaiden käynnistäminen. vaikutusualueen puutavarakuljetuksia sekä Kih-
3888: Nykyisen energiatilanteen vuoksi Pohjois- niön kasvavaa teollisuutta.
3889: Satakunnan turvesoihin on kiinnitetty valtakun- Nykyisellään tien heikko kunto ei kestä ras-
3890: nanlaajuista huomiota, ovathan esiintymät tällä kasta kuljetusta. Se on kapea, mäkinen ja mut-
3891: alueella parhaat maassamme. kainen, ja routavaurioiden vaikutus on miltei
3892: Koska kuljetukset turvealueilta alkavat vii- ympärivuotinen. Rakennettavan tien pituus on
3893: meistään vuoden kuluttua, ja soiden perkauk- n. 19 km.
3894: seen sekä nostokuntoon saattamiseen ja koneis- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
3895: tukseen uhrataan kymmeniä miljoonia markko- tavasti,
3896: ja, on aivan välttämätöntä, että kuljetukset voi-
3897: daan hankkeita vaarantamatta asianmukaisesti että Eduskunta ottaisi valtion vuode1z
3898: järjestää ja näin saada alueille jo investoidut 1978 tulo- ja menoarvioon 1 .500 000
3899: pääomat tuottaviksi. markan määrärahan Kihniön-Isonie-
3900: Kihniön-Isoniemen tiellä on myös yhdys- men tien uudelleen rakentamiseen.
3901: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
3902:
3903: Pentti Rajala
3904: 1977 vp. 63
3905:
3906: Raha-asia-aloite n:o 61.
3907:
3908:
3909:
3910:
3911: Rajala: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen tien rakenta-
3912: miseksi valtatieltä n:o .3 Ikaalisten keskustaan johtavan si-
3913: sääntulotien varteen.
3914:
3915:
3916: E d u s k u n n a 11 e.
3917: Valtatieltä n:o 3 Ikaalisten keskustaan johta- piiriin tulee uutta teollisuutta sekä asuntoja.
3918: valla sisääntulotiellä sekä edelleen Oy Finlay- Tieosien yhteiseksi pituudeksi tulee 2 020 met-
3919: son Ab:n tehtaille johtavalla Kiviniemen tiellä riä. Ikaalisten kauppalan toimeksiannosta suun-
3920: on liikenne muodostunut kevyen liikenteen osal- nitelmat ovat valmiit ja ne soveltuvat valmis-
3921: ta niin merkittäväksi, että mainitut tienosat oli- teilla olevaan keskustan asemakaavaan.
3922: si varustettava liikenneturvallisuuden paranta· Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
3923: miseksi erillisillä jalankulku- ja pyöräteillä. Si- tavasti,
3924: sääntulotien vilkas autoliikenne ja lisäksi vielä
3925: huomattava tien korkeusero tekee jalankulkijan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3926: sekä polkupyöräilijän turvattomaksi varsinkin 1978 tulo- ja menoarvioon 630 000 mar-
3927: talven liukkailla keleillä. kan määrärahan kevyen liikenteen tien
3928: Vuonna 1975 suoritetun laskennan mukaan rakentamiseksi valtatieltä n:o 3 Ikaalis-
3929: tiellä kulkee 1 200 autoa päivässä, ja luvut ovat ten keskustaan johtavan sisääntulotien
3930: lisääntymässä sen johdosta, että tien Vaikutus- varteen.
3931: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
3932:
3933: Pentti Rajala
3934: 64 1977 vp.
3935:
3936: Raha-asia-aloite n:o 62.
3937:
3938:
3939:
3940:
3941: Rajala: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen tien raken-
3942: tamiseksi Parin-Honkajoen risteyksestä Kankaanpään kes·
3943: kustaan johtavan Lavian tien varteen.
3944:
3945:
3946: E d u s k u n n a 11 e.
3947:
3948: Kankaanpään kaupungin keskustaan Parin- taan Lavian tien vartta Opistontielle asti, se
3949: Honkajoen risteyksestä johtavalla sisääntulo· samalla ohjaa kevyttä liikennettä Keskuskadun
3950: tiellä (Lavian tiellä) on liikenne käynyt siksi ruuhkasta väljemmälle Opistontielle ja edel-
3951: vilkkaaksi, että tämän tien varteen olisi mah· leen keskustaan. Kevyen liikenteen tien pituu-
3952: dollisimman pian rakennettava kevyen liikenteen deksi tulee noin 2 200 metriä.
3953: tie jalankulku· ja polkupyöräliikennettä varten. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
3954: Tiellä kulki vuonna 1975 tehdyn laskelman mu- tavasti,
3955: kaan 4 500 autoa vuorokaudessa. Kun tätä sa-
3956: maa ajoväylää käyttävät työmatkallaan ja muis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3957: sa asioissa keskustaan pyrkivät useat sadat pyö- 1978 tulo- ja menoarvioon 1 milj. mar-
3958: räilijät ja jalankulkijat, on onnettomuuksien kan määrärahan kevyen liikenteen tien
3959: vaara ilmeinen. Tällä tieosuudella on sattunut rakentamiseksi Parin-Honkajoen ris·
3960: jo monia polkupyöräilijän kuolemaan johtanei- teyksestä Kankaanpään keskustaan joh·
3961: ta onnettomuuksia. Kun kyseinen tie rakenne- tavan Lavian tien varteen.
3962: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
3963:
3964: Pentti Rajala
3965: 1977 vp. 65
3966:
3967: Raha-asia-aloite n:o 63.
3968:
3969:
3970:
3971:
3972: Rajala: Määrärahan osoittamisesta Parkanoo rautatieasemaraken-
3973: nuksen rakentamiseen.
3974:
3975:
3976: Ed u s ku n n a 11 e.
3977:
3978: Parkanoo kaupungin nykyinen rautatieasema- vat ja vastaisivat ajan vaatimuksia. Tavarakul-
3979: rakennus (parakki) ei täytä jatkuvasti kasvavan jetukseen vaadittavat tilat asemalta puuttuvat
3980: liikenteen vaatimuksia. Se on palvelu- sekä so- kokonaan.
3981: siaalitiloiltaan osoittautunut liian ahtaaksi. Hen- Aseman keskeistä vaikutusta lisää myös se,
3982: kilöliikenteen kasvu on ylittänyt kaikki odotuk- että sieltä ohjataan sähköistetty Tampereen-
3983: set ollen nyt jo noin 5 000 henkilöä kuukaudes- Seinäjoen välinen liikenne. Parkanoo asemalle
3984: sa, vaikka kaikki pikajunat eivät vielä pysähdy- asennettujen sähkönohjauslaitteiden tilat ovat
3985: kään Parkanossa. myös puutteelliset.
3986: Koska Parkano on risteysasema Tampereen- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
3987: Seinäjoen sekä Parin-Haapamäen välillä, odot- tavasti,
3988: taa viime vuosina nopeasti kasvanut Pohjois- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3989: Satakunnan teollisuus, että alueen tavarankulje- 1978 tulo- ia menoarvioon 1 200 000
3990: tukset keskitettäisiin Parkanoon, jolloin sekä läh- markan määrärahan Prirkanon rautatie-
3991: tevän että tulevan tavaran toimitukset paranisi- asemarakennuksen rakentamista varten.
3992: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
3993:
3994: Pentti Rajala
3995:
3996:
3997:
3998:
3999: 9 0877003363
4000: 66 1977 vp.
4001:
4002: Raha-asia-aloite n:o 64.
4003:
4004:
4005:
4006:
4007: Saimo ym.: Määrärahan osoittamisesta Lievestuoreen-Kangas-
4008: niemen valtatieosuuden rakennustöiden aloittamiseksi.
4009:
4010:
4011: E d u s k u n n a 11 e.
4012:
4013: Lievestuoreen-Kangasniemen valtatieosuu- tuivat kesäkuussa 1971 ja työt on jo aloitettu
4014: den rakentamisella on ratkaisevan tärkeä merki- Kangasniemen puolella. Tärkeätä olisi saada
4015: tys valtakunnan eri osien saattamiseksi toisten- työt alkuun myös Keski-Suomen alueella. Tämä
4016: sa yhteyteen. Tällä ,tavoin saadaan Keski-Suomi olisi erittäin merkityksellistä myös työllisyysnä-
4017: ja Pohjanmaa suoraan valtatieyhteyteen Etelä- kymien kannalta. Työttömyys on koetellut eri-
4018: Savon, Vuoksenlaakson ja Kymenlaakson kans- tyisesti kuorma-autoilijoita ja maansiirtokonei-
4019: sa, sillä näitä laajoja alueita yhdistävästä valta- den omistajia, jotka saisivat runsaasti työtilai-
4020: tieverkostosta puuttuu vain alle 40 km:n osuus. suuksia avattavalla tietyömaalla, Kun mainitulla
4021: Tämän osuuden rakentamisen ja eräiden Porin- valtatieosuudella on runsaasti merkitystä myös
4022: Joensuun tieosien valmistuttua Lievestuoreelta turistiliikenteelle, on sen nopea rakentaminen
4023: on suorat valtatieyhteydet kaikkiin tärkeimpiin tarpeen.
4024: satamiin ja kaupunkeihin. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4025: Postilaitos onkin jo tämän perusteella aloitta-
4026: nut autokuljetukset Lievestuoreen kautta, aluksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4027: itä-länsisuunnassa, mutta jo nyt on vahvistettu 1978 tulo- ja menoarvioon 1500 000
4028: Kokkolan-Lappeenrannan postilinjan kulke- markkaa valtatieosuuden rakennustöiden
4029: minen Lievestuoreen kautta em. Lievestuoreen aloittamiseksi välillä Lievestuore-Kan-
4030: -Kangasniemen valtatieosuuden valmistuttua. gasniemi Keski-Suomen tie- ;a vesiraken-
4031: Suunnitelmat tieosuuden rakentamisesta valmis- nuspiirin alueella.
4032: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1977.
4033:
4034: Sylvi Saimo Pentti Poutaneo Paavo Vesterineo
4035: Esko Pekonen Kalevi Kivistö Sakari Knuuttila
4036: Esko Härkönen
4037: 1977 vp. 67
4038:
4039: Raha-asia-aloite n:o 65.
4040:
4041:
4042:
4043:
4044: Salonen ym.: Määrärahan osoittamisesta yhdystien rakentamisen
4045: jatkamiseen Orimattilan kirkonkylästä Lahden-Helsingin
4046: moottoritielle.
4047:
4048:
4049: E d u s k u n n a 11 e.
4050:
4051: Itä-Uudellamaalla sijaitsevan Orimattilan kun- konaisuudessaan Orimattilan kautta, mutta ny-
4052: nan vaikutusalueen väestö on tällä hetkellä n. kyisen valtatie 4:n valmistuttua Orimattila jäi
4053: 20 000 asukasta. pois valtakunnallisen tieverkoston piiristä, jo-
4054: Päijät-Hämeen seutukaavaliiton ja Uuden- hon se olisi saatava jälleen kytketyksi.
4055: maan lääninhallituksen lausunnoissa, jotka on Vuonna 1974 on hyväksytty tiesuunnitelma
4056: annettu valtioneuvoston kanslian aluepoliittista Orimattilasta Lahden-Helsingin maantielle vie-
4057: valmistelutyötä koskevasta väliraportista, Ori- vän yhdystien rakentamisesta, joka parantaisi
4058: mattilan kunta on luokiteltu kasvukeskukseksi, kunnan tieyhteyksiä valtakunnalliseen tieverkos-
4059: jollaisia Uudenmaan läänissä on kuusi ( 6 ) . toon. Tien rakentaminen aloitettiin kevättal-
4060: Orimattilan kunnan kehitysedellytykset ovat vella 1975 työllisyysvaroin ja sitä on vaivalloi-
4061: näin ollen tämän ja muiden selvitysten mukaan sesti jatkettu vuoden 1976 aikana.
4062: hyvät. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4063: Ratkaisevin puute Orimattilan kehityksen nioittaen,
4064: voimakkaalle eteenpäin viemiselle on koko itäi-
4065: sen Uudenmaan ja ennen kaikkea Orimattilan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4066: seudun erittäin huonot tieolosuhteet, sillä mm. 1978 tulo- ;a menoarvioon 5 mili. mar-
4067: Orimattilan kunnassa oleva varsin voimakas kan määrärahan yhdystien rakentamisen
4068: teollisuus tarvitsee yhteyksiä valtakunnan kulu- ;atkamiseksi vuoden 1978 aikana Ori-
4069: tuskeskuksiin ja vientisatamiin. Noin 20 vuotta mattilan kirkonkylästä Lahden-Helsin-
4070: sitten liikenne Lahti-Helsinki on kulkenut ko- gin uudelle moottoritielle.
4071: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1977.
4072:
4073: Markku Salonen Peter Muurman Pauli Uitto
4074: 68 1977 vp.
4075:
4076: Raha-asia-aloite n:o 66.
4077:
4078:
4079:
4080:
4081: Salonen: Määrärahan osoittamisesta Nurmijärven-Rajamäen
4082: maantien peruskorjaukseen.
4083:
4084:
4085: E d u s k u n n a II e.
4086:
4087: Nurmijärven kunnan yhden keskuksen, Raja- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4088: mäen, liikenneyhteydet kuntakeskukseen ovat tavasti,
4089: huonot. Maantie n:o 131 Nurmijärvi-Rajamä·
4090: ki on huonokuntoinen ja mutkainen. Paitsi lii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4091: kenneturvallisuutta aja;tellen on ko. maantien 1978 tulo- ja menoarvioon 4 milj. mar-
4092: peruskorjaaminen välttämätöntä myös alueen kan määrärahan maantien n:o 131 (Nur-
4093: teollisuuden kannalta katsottuna. Nurmijärven mijärvi-Rajamäki) peruskorjauksen
4094: kunta onkin luonnollisesti kiirehtinyt ko. tien aloittamiseksi.
4095: rakentamista. TVH:n Uudenmaan piirillä on
4096: myös valmiit suunnitelmat.
4097: HelsingiJssä 9 päivänä helmikuuta 1977.
4098:
4099: Markku Salonen
4100: 1977 vp. 69
4101:
4102: Raha-asia-aloite n:o 67.
4103:
4104:
4105:
4106:
4107: Salonen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakennustöitä
4108: varten välillä Noppo-Mäntsälä.
4109:
4110:
4111: Ed u :s kun n a 11 e.
4112:
4113: Vuoden 1973 tulo- ja menoarvioesityksen kuntoon on sekä valtakunnallisesti, maakunnal-
4114: käsittelyn yhteydessä on eduskunta esittänyt lisesti että seutukunnallisesti erinomaisen kes-
4115: ponnen, jossa se edellyttää hallituksen kiirehti- keinen toimenpide, jota myös kansantaloude11i-
4116: vän Hyvinkään ja Mäntsälän välisen kantatien set laskelmat ehdottomasti puoltavat. Syytä on
4117: n:o 55 suunnitelmien valmistumista ja ryhty· myös todeta, e~teivät ko. tielle jo osoitetut
4118: vän kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin raken- määrätaha!t ole tehokkaassa käytössä ennenkuin
4119: nustöiden aloittamiseksi kiireellisesti. Vuonna koko uloin kehätie on valmiina.
4120: 1974 aloitettiinkin ,työllisyysvaroilla ko. tie- Kustannusarviosta 77,3 milj. markasta on tä-
4121: osuuden rakentaminen. hän mennessä myönnetty vasta runsas kolman-
4122: Em. tieosa Hyvinkää-Mäntsälä on puuttuva nes. Tien merkityksen ja alueen 'työllisyyden
4123: yhteys Hangon-Tammisaaren-Lohjan-Hy- huomioiden pitäisi valtion osoittaa tälle tielle
4124: vin!kään alueelta valtatielle n:o 4 ja 5 ja sitä vuosittain ainakin 10 milj. markkaa, jotta tietä
4125: kautta edelleen Itä- ja Pohjois-Suomeen. Toi- voitaisiin tehdä tehol&aasti sekä Hyvinkään
4126: saalta se on puuttuva osa Porvoon ja sen itä- että Mäntsälän päässä.
4127: puolella olevien alueiden ja Kanta-Hämeen, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
4128: Tampereen ja Sata!kunnan alueiden välisestä yh- nioittavasti,
4129: teydestä. Lisäksi tiellä on huomattava paikalli-
4130: nen mertkitys Hyvinkään ja Mäntsälän seutuja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4131: yhdistävänä yhteytenä. Nykyinen HYTVin!kään- 1978 tulo- ja menoarvioon 10 milj. mar-
4132: Mäntsälän yhteys on kevyellekin liikenteelle kan määrärahan Hyvinkään-Mäntsälän
4133: vaatimaton; raskas p~tkän matkan liikenne ei maantien rakentamiseen välillä Noppo
4134: hakeudu ko. tieosalle lainkaan. Näin ollen vä- -Mäntsälä.
4135: lin Noppo-Mäntsälä saaminen liikennöitävään
4136: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1977.
4137:
4138: Markku Salonen Peter Muurman Pauli Uitto
4139: 70 1977 vp.
4140:
4141: Raha-asia-aloite n:o 68.
4142:
4143:
4144:
4145:
4146: Salonen: Määrärahan osoittamisesta jalankulku- ja polkupyörätien
4147: rakentamista varten välillä Hyrylä-Rantatien risteys maan-
4148: tiellä n:o 145.
4149:
4150:
4151: E d u s k u n n a 11 e.
4152:
4153: TVL:n Uudenmaan piiri on saanut valniliksi nähtävyyksien kannalta myös erittäin kiireelli-
4154: suunnitelman maantien n:o 145 va.11teen raken- nen.
4155: nettavaa jalankulku- ja polkupyörätietä varten Edellä mainitun hankkeen kustannusarvio
4156: välillä Hyrylä-Järvenpään kaupungin raja Tuu- mainittuine aliku1kutunneleineen on noin 1
4157: sulan kunnassa. Suunnitelma on parhaillaan milj. m:k. Toteuttaminen on tarpeen ajoittaa
4158: Tuusulan viranomaisten lausunnolla. jo vuodelle 1978.
4159: Mainitusta suunnitelmasta on ensi vaiheessa Edellä esitetyn perusteella ehdman kunnioit-
4160: ta.tlkoituksenmukaista ;toteuttaa Hyryiästä noin tavasti,
4161: kahden kilometrin osuus Järvenpään suuntaan
4162: eli ns. Rantatien risteykseen sa~a. Toteutuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4163: seen on tarpeen sisällyttää myös Tuusulan kun- 1978 tulo- ja menoarvioon 1 milj. mar-
4164: nan toimesta suunniteltu alikulkutunneli Tuu- kan määrärahan maantien n:o 145 var-
4165: sulan :kunnanta1on [äheisyyteen Keravan keskus- teen suunnitellun jalankulku- ja polku-
4166: taan suuntautuvan paikallistien risteykseen. Tä- pyörätien rakentamista varten välillä
4167: mä alikulkutunnelin 1saaminen jo lasten koulu- Hyrylä-Rantatien risteys sekä Keravan
4168: matkaturvallisuutta ajatellen on kiireellinen toi- keskustaan suuntautuvan paikallistien
4169: menpide. Loppuosa !suunnitelman :toteutuksesta risteykseen suunnitellun alikulkutunne-
4170: voidaan jättää tuonnemmaksi ja käyttää ns. Ran- lin rakentamista varten vuoden 1978 ai-
4171: tatietä, jonika kunnostaminen ja päällystäminen kana.
4172: on kulttuurihistoriallisesti arvokkaan seudun ja
4173: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
4174:
4175: Markku Salonen
4176: 1977 vp. 71
4177:
4178: Raha-asia-aloite n:o 69.
4179:
4180:
4181:
4182:
4183: Salonen: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 145 valaisemi-
4184: seksi välillä Hyrylä-Järvenpää.
4185:
4186:
4187: Ed u s k u n n a 11 e.
4188:
4189: Kiinteä valaistus on todettu tarpeelliseksi kunnassa. Toteutuksen kustannusarvio on noin
4190: kaikilla kaduilla, vilkkailla ja onnettomuusalt- 0,4 milj. mk.
4191: teilla tehllä sekä niiden Jäheisyydessä ynnä taa- Ottaen huomioon 1sen, että tievaiaistuksen
4192: jamien välisi.Hä vilkkaasti liikennöidyillä teillä. toteuttaminen on jo useita vuosia ollut kunnan
4193: Hyrylän ja Järvenpään taajamien välisestä ja sen asukkaiden toivomuslistalla, olisi suun-
4194: vilk!kaasti liikennöidystä ja onnettomuusalttiista nitelma saatava toteutetuksi välttämättä jo vuo-
4195: maantiestä n:o 145 on valaistu Järvenpään !kau- den 1978 aikana.
4196: pungin alueelle sijoittuva ltien osa sekä Hyrylän Edcllä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
4197: taajaman ohittava osa. V alaisematta on noin vii- tavasti,
4198: den kilometrin pituinen tien osa Tuusulan kun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4199: nan alueeNa. 1978 tulo- ja menoarvioon 0,4 milj.
4200: TVL:n Uudenmaan piiri on laatinut vielä va- markan määrärahan maantien n:o 145
4201: laisemattomalle tien osalle valaistussuunnitcl- valaisemiseksi välillä Hyrylä-Järven-
4202: man, joka on parhaillaan lausunnolla Tuusulan pään kaupungin raja Tuusulan kunnassa.
4203: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
4204:
4205: Markku Salonen
4206: 72 1977 vp.
4207:
4208: Raha-asia-aloite n:o 70.
4209:
4210:
4211:
4212:
4213: Salonen: Määrärahan osoittamisesta Karjaanjoen sillan rakentami-
4214: seen Karkkilassa.
4215:
4216:
4217: E d u s k u n n a 11 e.
4218:
4219: Pusulan-Karkkilan tieyhteyden perusparan- 1981, jolloin se vasta on TVH:n Uudenmaan
4220: nustyöt saadaan loppuun vuoden 1977 aikana. piirin toimenpideohjelman mukaan työkohtee-
4221: Tämä ,tulee ilmeisesti lisäämään Karl~kilan ete· na. Kun suunn1telmat ovat valmiina, olisi tä-
4222: läisen sisääntulotien käyttöä. Karkkilan alueen män sillan rakentaminen aloitettava viimeistään
4223: tiestö on tästä parannuksesta huolimatta kuiten- vuoden 1978 aikana.
4224: kin varsin vaatimatonta. Pemsparannustöiden Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit·
4225: aloittaminen esimerkiksi tieosuudella Kark!kila tava:sti,
4226: -Vihtijärvi olisi välttämätöntä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4227: Erittäin vaarallisen kohdan Karkkilan liiken- 1978 tulo- ja menoarvioon 2 milj. mar-
4228: teessä muodostaa Karjaanjoen silta, joka varsin kan määrärahan Karjaanjoen sillan ra-
4229: lahonneena jo tällä hetkellä ei kestä vuoteen kentamiseksi Karkkilassa.
4230: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1977.
4231:
4232: Markku Salonen
4233: 1977 vp. 73
4234:
4235: Raha-asia-aloite n:o 71.
4236:
4237:
4238:
4239:
4240: Salonen: Määrärahan osoittamisesta Mäntsälän <terveyskeskuksen
4241: ensimmäisen vaiheen rakentamiseksi.
4242:
4243:
4244: E d u s k u n n a 11 e.
4245:
4246: Mäntsälän 10 500:n asukkaan kunnalla ei ole Mäntsälän terveyskeskuksen kohdalla rakennet-
4247: ollenka:m paikallissairaansijoja, vaan kaikki sai- tavaksi vuosina 1977-78. Hankkeen tärkeyttä
4248: raat joudutaan hoitamaan joko Helsingin yli- ja kiireellisyyttä kuvastaa mm. se, että Uuden-
4249: opistollisessa keskussairaalassa tai Hyvinkään maan lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosasto
4250: seudun sairaalassa. Tämä ei tietenkään ole tar- on 25. 6. 1973 asettanut Mäntsälän terveyskes-
4251: koituksenmukaista. Muutoinkin terveyskeskus kuksen laajentamisen ensimmäiselle sijalle lää-
4252: toimii erittäin puutteellisissa oloissa, peräti nin terveyskeskusverkostossa. Kaikki suunnitel-
4253: 17: ssä eri palvelupisteessä, ja kahden lääkärin mat ovat niin valmiina, että ensimmäinen vaihe
4254: vastaanotto on muodostettu vanhoista asunnois- voitaisiin aloittaa jo vuoden 1977 syksyllä. Syy-
4255: ta. tä on todeta, että Mäntsälän terveyskeskuksen
4256: Mäntsälän terveyskeskuksen ensimmäinen laa- rakentamissuunnitelmat olivat valmiina jo ennen
4257: jennusvaihe käsittää 40 sairaansijaa sekä lääkä- kansanterveyslain voimaantulemista. Kun val-
4258: rien vastaanotot ja tarvittavat laboratorio- ja tion viranomaiset ovat myös katsoneet ko. hank-
4259: röntgentilat. Kustannusarvio on tällä hetkellä keen ensisijaiseksi, hankkeen toteuttaminen
4260: 8,2 milj. markkaa, josta valtionapuosuus nykyi- vuonna 1977 on välttämätöntä.
4261: sen kantokykyluokituksen mukaan on 4,6 milj. Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
4262: markkaa. Perustamissuunnitelma on hyväksytty tavasti,
4263: sosiaali- ja terveysministeriössä 6. 8. 1975, tontti
4264: hyväksytty lääkintöhallituksessa 21. 6. 1976 sekä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4265: huonetilaohjelma lääkfutöhallituksessa 20. 8. 1978 tulo- ja menoarvioon 3 milj. mar-
4266: 1976. Terveyskeskuksen toimintasuunnitelmaan kan määrärahan Mäntsälän terveyskes-
4267: vuosiksi 1976-80 on lääkintöhallitus hyväksy- kuksen ensimmäisen vaiheen rakentami-
4268: nyt 13. 7. 197 6 ensimmäisen rakennusvaiheen sen aloittamiseksi vuonna 1978.
4269: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1977.
4270:
4271: Markku Salonen
4272:
4273:
4274:
4275:
4276: 10 0877003363
4277: 74 1977 vp.
4278:
4279: Raha-asia-aloite n:o 72.
4280:
4281:
4282:
4283:
4284: Saukkonen ym.: Määrärahan osoittamisesta syrjäseutujen joukko-
4285: liikennepalvelusten jatkumisen turvaamiseen.
4286:
4287:
4288: E d u s k u n n a 11 e.
4289:
4290: Eräs kehitysalueita ja syrjäseutuja autioittava Koska liikennöitsijöitä ei voida velvoittaa yllä-
4291: tekijä on liikennepalvelusten väheneminen. Syr- pitämään kannattamauomia linjoja, on ainoa
4292: jäkylien linja-autovuorot ovat monin paikoin mahdollisuus antaa yhteiskunnallista tukea syr-
4293: loppuneet kokonaan eikä niissä yleensä ole jäseutujen ja haja-asutusalueiden joukkoliiken-
4294: myöskään kylän alueelta saatavana taksia. Tämä nepalvelujen turvaamiseksi ja säilyttämiseksi
4295: merkitsee elinmahdollisuuksien suurta kapene- hinnoiltansa kohtuullisina.
4296: mista erityisesti monille syrjäkylien vanhuksille Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
4297: ja pienviljelijöille, joilla ei ole varaa ostaa omaa nioittaen,
4298: autoa eikä myöskään varaa käyttää jatkuvasti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4299: kaukaa pitäjän keskustasta tilattavaa taksia. Sa- 1978 tulo- ;a menoarvioon 10 000 000
4300: malla myös muiden yhteiskunnallisten palvelus- markan määrärahan syr;äseutu;en ;ouk-
4301: ten saaminen näiden ihmisten kohdalla vaikeu- koliikennepalvelusten ;atkumisen turvaa-
4302: tuu. miseksi.
4303: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
4304:
4305: Juhani Saukkonen Hannu (l'enhiälä
4306: 1977 vp. 75
4307:
4308: Raha-asia-aloite n:o 73.
4309:
4310:
4311:
4312:
4313: Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon laa-
4314: jennuksen suunnitteluun ja rakennustöiden aloittamiseen Nur-
4315: meksessa.
4316:
4317:
4318: E d u s k u n n a 11 e.
4319:
4320: Nurmeksen kaupungin toimesta on vuoden tinkonttori, puhelinpiiri ja verovirasto sekä met-
4321: 1976 aikana selvitetty Nurmeksessa toimivien sähallinto. Uuteen virastotaloon sijoittuisivat po-
4322: ja toimintansa mahdollisesti aloittavien valtion liisi, tuomiokunta, työvoimapiiri, henkikirjoitta-
4323: eri piiri- ja paikallishallintoviranomaisten tilan- jan toimisto sekä maanmittaustoimisto.
4324: tarvetta. Viranomaisilta saatujen tietojen mukaan alus-
4325: Jo nykyisellään monien viranomaisten toimin- tava tilantarve on varsinaiset toimitilat, opetus-
4326: taa rajoittavat puutteelliset toimitilat. Tilojen ja kokoustilat sekä sosiaali- ja varastotilat yh~
4327: riittämättömyys ja epätarkoituksenmukaisuus teenlaskettuna n. 3 000 m2, mikä jakautuu seu-
4328: on toiminnan ja palvelusten kehittämisen ja laa- raavasti:
4329: jentamisen esteenä. - maanmittaustoimisto 300 m2
4330: Erityisesti tuomiokunnan siirtyessä kokonais- - posti- ja lennätinkonttori 360 m2
4331: palkkausjärjestelmään välitön lisähenkilökunta- - metsähallinto 63 m2
4332: tarve on 5-6 uutta virkailijaa. Tämän johdosta - Pielisjärven tuomiokunta 580 m2
4333: tuomiokunnan nykyiset tilat käyvät ahtaiksi ja - Pielisjärven kihlakunnan henkikirjoittaja
4334: riittämättömiksi. Lisäksi käräjätilat ovat nykyi- 100m2
4335: sin epätarkoituksenmukaiset ja pienet. - poliisi 500 m2
4336: Nykyisestä virastotalosta puuttuvat lainmukai- - puhelinpiiri 500 m2
4337: set sosiaalitilat, tarpeelliset työsuojelu- ja väes- - Joensuun työvoimapiiri 343 m2
4338: tönsuojelutilat ja työpaikkaruokailun tarvitsemat - verovirasto 142 m2•
4339: tilat. Edelleen keskitetylle siivoustoimelle ei ole Nykyisin vallitsevan tilanteen parantamiseksi
4340: tiloja tällä hetkellä. ja palvelusten turvaamiseksi on valtion virasto-
4341: Puhelinpiirin suunnitelmissa on rakentaa ny- talon laajentaminen ensisijainen ja kiireellinen
4342: kyiseen virastotaloon laitesuoja ( 600 m2 ). Tä- tehtävä.
4343: män johdosta pidetään ensiarvoisen tärkeänä, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4344: että muut tarpeelliset toiminnat yhdistetään ko. nioittaen,
4345: hankkeeseen ja toisaalta esitetään kokonaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4346: uuden virastotalon rakentamista tilantarpeen ·1978 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
4347: tyydyttämiseksi. markkaa valtion virastotalon laajennuk-
4348: Alustavasti on suunniteltu, että nykyisen vi- sen suunnitteluun ja rakennustöiden
4349: rastotalon laajennukseen tulisivat posti- ja Iennä- aloittamiseen Nurmeksessa.
4350: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
4351:
4352: Lea Sutinen Jouko Tuovinen
4353: Reino Karpola Aino Karjalainen
4354: Pauli Puhakka Alli Vaittinen-Kuikka
4355: Erkki Korhonen Uki Voutilainen
4356: 76 1977 vp.
4357:
4358: Raha-asia-aloite n:o 74.
4359:
4360:
4361:
4362:
4363: Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Juuan-Polvelan-Lui-
4364: konlahden maantien parannussuunnitelmien tekemiseen.
4365:
4366:
4367: Ed u s kun n a 11 e.
4368:
4369: Valtakunnallisen poikittaistieverkoston osana kenne ttapahtuu !kyseistä tietä käyttäen. Tien
4370: maantiereitti Kuopio--lGaavi-Koli on merkit- vaikutUIS ei rajoitu vain nHhin kuntiin, joiden
4371: tävä. Sen rakentamista on mm. valtakunnan- alueella se kulkee, vaan !Sillä on merkitystä val-
4372: suunnittelutoimisto pitänyt välttämättömänä. takunna1liselle liikenteelle, joten on riittävästi
4373: Tie on myös matlkailulliJsesti tärkeä, koska se syitä saattaa tie nykyaikaisen liikenteen vaati-
4374: on [yhin <tie Kuopiosta Kolille. Tieosuus Juuka muksia v:astaavaiksi.
4375: -Polvela-Luikonlahti on mäkinen, mutkainen Juuan-Polvelan-Luikon1ahden tieosuu-
4376: ja heikkokuntoinen. Tie on altis keliriko1le ja den tiesuunnitelman tekoa on aloitettu suoritta-
4377: sen ylläpilto sorapintaisena on sekä kallis että malla mm. kavtoitustyöt. Tiesuunnitelman no-
4378: epätattkoituksenmukainen. Edtyisesti raskaan peuttaminen ja petosparannustöiden alo~ttami
4379: puutavarankuljetuskaluston käyttäminen tiellä nen ovat tärkeitä myös kyseisen alueen vaikean
4380: on vaikeaa. On myös huomioitava, että Juuan työttömyyden parantamisdksi.
4381: läntisten osien lähin rautatieliikennepaikka on Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4382: K;aavin Luikonlahdessa.
4383: Vaikka Juuka kuuluu Pohjois-Karjaian ta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4384: lousalueeseen, sen yhteydet Kuopion 1Suumaan 1978 tulo- ;a menoarvioon 500 000
4385: ovat erittäin tärkeät. Monet Itä-Suomen keskei- markkaa ]uuan-Polvelan-Luikonlah-
4386: set toiminnot kuten posti- ja tietoliikenne 1sekä den maantien parannussuunnitelmien te-
4387: useat kaupalliset p~rlvelut ovat Kuopiossa. Kuo- kemiseen ;a parannustöiden alkuunsaat-
4388: pion-Kolin välinen poSitiauto- j~a linja-autolii- tamiseen.
4389: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
4390:
4391: Lea Sutinen Erkki Korhonen
4392: Reino Karpola Jouko Tuovinen
4393: Pauli Puhakka Aili Vaittinen-Kuikka
4394: Petter Savola Uki Voutilainen
4395: Matti· Puhakka Olavi Martikainen
4396: 1977 vp. 77
4397:
4398: Raha-asia-aloite n:o 75.
4399:
4400:
4401:
4402:
4403: Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Hattulan Pyhän Ristin
4404: kirkon peruskorjaustöihin.
4405:
4406:
4407: Ed u s kun n a 11 e.
4408:
4409: Viime aikoina on ryhdytty kiitettävällä ta· Kirk!koa pidetään keskiaikaisen rakennus- ja
4410: valla entisöimään ja peruskorjaamaan historial- kirkkotaiteen alkuperäisimpänä kokonaisuutena
4411: lisesti .arvokkaita kohte1ta. Eräs tällainen arvo- Suomessa ja Pohjolassakin.
4412: kas peruskorja'ttava kohde on Ha:utulan Pyhän Jo pitempään on todettu 'kivkon · ja tapullra-
4413: Ristin kirkko eli Hattulan vanha ik.ir'kko, joka kennuksen paanukaton olevan niin huonossa
4414: on Hämeen linnan ohella Hämeen ja Suomen kunnossa, että se olisi perusteellisesti uusittava,
4415: vanhimpia säilyneitä keskiaikaisia vakennuksia. jotta välty,ttäisiin rakenteiden ja maaJausten pi-
4416: Kirl.dw on rakennettu 1300-l.uvun ensimmäisel- kaiselta rappeutumiselta ja tuhoutumiselta.
4417: lä neljänneksellä. Rakennusmateriaatina on käy- Niinikään kirkon sisällä on todettu rakenteelli-
4418: tetty tiiltä ja puuta. sia heikkouksia kirkon iästä johtuen, jotka vaa-
4419: Kirkko, joka ;tyyliJ.tään edustaa saksalaista go- tivat kiireellistä korjausta. Muutoin saattaa tul-
4420: tilkkaa, on alunperin rakennettu Hämeen kes- la kyseenalaiseksi kirkon avoinnapitäminen mat-
4421: kuskirkoksi sekä Pyhän Ristin kultin palvonta· kailiioille, joiLla on yleensä ollut mahdollisuus
4422: paikaksi Suomessa" Käytöstään varsinaisena tutustua 'kirkkoon toukokuun alusta syyskuun
4423: kirkkona se on ollut poissa vuodesta 1857 loppuun saakka päivittäin.
4424: lähtien. Kirkon omistaa Hattulan ja Tyrvännön Hattulan Pyhän Ristin 'kirkon säilyttäminen
4425: yhtdstalousseura'kunta. kdkonaisuutena tuleville polville on erit:täin täh-
4426: Kirkon rakennushi:storiallista arvoa lisäävät dellistä ja historiallisesti arvokasta. Tarpeelli-
4427: katto- ja seinämaalaukset noin vuoden 1510 sella peruskorjauksella tämä voidaan aikaan-
4428: paikkeilta. Maalaukset kuvaavat sarjoina noin saada.
4429: 200 kuvakertomuksena Raamatun ja roomalais- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4430: katolisten kulttien tapahtumia. Rakennus ja nioittaen,
4431: maalaukset yhdessä muodostavat sellaisen kult- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4432: tuuriperinnön, jonka arvo museoviraston ja iu- 1978 tulo- ;a menoarvioon 300 000
4433: kuisten ulkomaalaisten asiantuntijoiden käsityk- markkaa Hattulan Pyhän Ristin kirkon
4434: <;en mukaan on ainutlaatuinen ja korvaamaton. peruskor;austöihin.
4435: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
4436:
4437: Hannu Tenhiälä Lasse Äikäs
4438: Saara Mikkola Helge Siren
4439: 78 1977 vp.
4440:
4441: Raha-asia-aloite n:o 76.
4442:
4443:
4444:
4445:
4446: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Wkomailla Suomen
4447: puolueista levitettyjen väärien tietojen oikaisemiseen.
4448:
4449:
4450: Ed u s kun n a 11 e.
4451:
4452: Kun ulkomailla, nimenomaan sosialistisissa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4453: maissa, on jopa maamme viralliselta taholta le- 1978 tulo- ja menoarvioon 5 000 mar-
4454: vitetty maamme puolueiden tarkoitusperistä kan määrärahan maamme puolueista
4455: valheellisia väitteitä, että osa niistä p~kisi fa- kotimaasta levitettyjen väärien tietojen
4456: sismiin ja olisi muka Neuvostoliitolle vihamie- oikaisemiseksi ulkomailla ja nimen-
4457: lisiä, !kunnioittaen ehdotamme, omaan Neuvostoliitossa.
4458: Hels.ingissä 4 päivänä helmikuuta 1977.
4459:
4460: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
4461: 1977 vp. 79
4462:
4463: Raha-asia-aloite n:o 77.
4464:
4465:
4466:
4467:
4468: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta taloudellisen tuen tar-
4469: peessa olevien vankilasta vapautuneiden henkilöiden avusta-
4470: miseksi.
4471:
4472:
4473: E d u s k u n n a 11 e.
4474:
4475: Kun heniki:lö vapautuu vankilasta, niin alku- MainituNla perusteilla ehdotamme kunnioit-
4476: aikana ylivoimaisesti useimmiHa on .taloudelli- taen,
4477: sia vaikeuklsia ellei asianomaisel1a ole paikkaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4478: mihin mennä ja mahdollisuutta saada heti ansio- 1978 tulo- ja menoarvioon asianomai-
4479: tuloa. Ylivoimaiset alkuvaikeudet saattavat va- selle momentille 50 000 markan arvio-
4480: pautuvan vangin monasti uudelleen lavealle määrärahan käytettäväksi taloudellisen
4481: tielle. tuen tarpeessa olevien vapautuvien van-
4482: Tällaisia onnettomuuksia voidaan estää sillä kien alkuavustamiseksi uuden elämän
4483: tavoin, että vapautuvalle vangille turvataan tar- alkuun.
4484: peen vaatiessa määrätty 'taloudellinen •tuki, jon-
4485: ka väärinkäyttö on kuitenkin joustavasti ja
4486: asianmukaisesti es,tettävä.
4487: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1977.
4488:
4489: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
4490: 80 1977 vp.
4491:
4492: Raha-asia-aloite n:o 78.
4493:
4494:
4495:
4496:
4497: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta eläkeläisten asuntojen
4498: korjaamiseen Kuopion läänissä.
4499:
4500:
4501: E d u s k u n n a 11 e.
4502:
4503: Eläkeläisten asuntojen korjaaminen on kii- Mainituilla perusteilla ja myös työllisyyden
4504: reellinen ja välttämätön tehtävä. Näin helpote· edistämisek,si ehdotamme kunnioittaen,
4505: taan asuntopulaa varsin vähäisillä varoilla.
4506: Asuntojen korjaamisen kustannukset ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4507: kuitenkin nousseet suuresti. Silksi tällainen 1978 tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
4508: asianmukainen korjaaminen oh suurimmalle markan arviomäärärahan käytettäväksi
4509: osalle eläkeläisiä taloudellisesti mahdotonta. He avustuksiksi asuntojen korjaamiseen elä-
4510: tawitsevat valtion 1tukea ja avustusta. keläisille Kuopion läänissä.
4511: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1977.
4512:
4513: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
4514: 1977 vp. 81
4515:
4516: Raha-asia-aloite n:o 79.
4517:
4518:
4519:
4520:
4521: Westerholm ym.: Määrärahan osoittamisesta Jad Hashmonassa
4522: suoritettavien rakennustöiden avustamiseen.
4523:
4524:
4525: E d u s k u n n a 11 e.
4526:
4527: Maamme rajojen ulkopuolella toimii monissa tuksenmukaisin elinehdoin sivistyksellisesti, ta-
4528: maissa suomalaisia yhdyskuntia, jotka ovat kat- loudellisesti ja yhteiskunnallisesti omaan ja kes-
4529: soneet tehtäväkseen toisaalta antaa tukensa sil- kinäiseen apuun perustuen,
4530: le valtakunnalle, jonka alueella ne toimivat, ja - järjestää ja kehittää yhteistaloutta loma-
4531: toisaalta eri tavoin auttaa ja tukea niitä suoma- kylän ja palvelusten pohjalla siten, että siitä tu-
4532: laisia, jotka joko vierailevat tai jäävät pysyväi- lee Suomesta Israeliin suuntautuvan matkailun
4533: semmin asumaan maassa. tukikohta, joka toimii myös muiden Israelissa
4534: Valtiovalta on tukenut mm. niitä kristillisiä olevien suomalaisten kotina ja keskuksena, ja
4535: järjestöjä, jotka suorittavat arvokasta sosiaalista - perustaa sekä ylläpitää kurssikeskus eri-
4536: ym. työtä vieraissa maissa. Tästä ovat myöntei- laisia Raamattua ja Israelia koskevia kursseja
4537: sinä esimerkkeinä mm. kehitysyhteistyön nimis- varten sekä antaa suomalaisille Israelia koskevia
4538: sä lähetysjärjestöille annettu tuki sekä Merimies- ja israelilaisille Suomea koskevia tietoja.
4539: lähetysseuralle annettu vuosittainen tuki. Moshavin alueelle on sen rekisteröimisen jäl-
4540: Eräs järjestö, joka vielä on kokonaan valtion keen noussut useita parakkeja ja rakentaminen
4541: tukea vailla, on moshavi J ad Hashmona, joka toi- jatkuu. Mm. suunnitelmissa on lomakylän raken-
4542: mii Israelin valtiossa Jerusalemin kaupungin lä- taminen Suomesta Israeliin suuntautuvaa mat-
4543: hituntumassa. Israelin valtio on osoittanut ai- kailua varten sekä kurssikeskuksen pystyttämi-
4544: nutlaatuista myönteisyyttä Suomea kohtaan sal- nen suomalaisille Israelia koskevien ja israelilai-
4545: limalla perustaa alueelleen moshavin, jonka hal- sille Suomea koskevien tietojen antamiseksi.
4546: linnassa on yli kymmenen hehtaaria maata. Jad Edellä mainittuihin tarkoituksiin tarvitaan
4547: Hashmonan moshavi on rekisteröity Israelissa kuitenkin muutakin kuin suomalaisten rakenta-
4548: 15. 3. 1971. jien omaa omaisuutta ja omasta keskuudesta
4549: Moshavin tarkoituksena on sekä lahjoituksin saatuja varoja.
4550: - pystyttää asutus nimeltä Jad Hashmona, Edellä sanotun johdosta ehdotamme kunnioit-
4551: jonka jäsenet pyhittävät ruumiilliset ja henkiset taen,
4552: kykynsä sekä omaisuutensa auttaakseen Israelin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4553: maan rakentamista ja tunnustaakseen kahdek- 1978 tulo- ja menoarvioon 100 000 mar-
4554: san juutalaisen luovuttamisen sota-aikana Suo- kan määrärahan moshavi ]ad Hashmo-
4555: mesta saksalaisten käsiin, nassa suoritettavien rakennustöiden tu-
4556: - järjestää jäsentensä asuttaminen tarkoi- kemiseen.
4557: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1977.
4558:
4559: Raino Westerholm Ulla Järvilehto
4560: Veikko J. Matikkala Erkki Korhonen
4561: Olavi Majlander Jorma Fred
4562: Impi Muroma Sauli Hautala
4563:
4564:
4565:
4566:
4567: 11 0877003363
4568: 82 1977 vp.
4569:
4570: Raha-asia-aloite n:o 80.
4571:
4572:
4573:
4574:
4575: Westerholm ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon
4576: rakentamiseksi Iitin kuntaan.
4577:
4578:
4579: Ed u s kunnalle.
4580:
4581: Iitin kunnassa on jo usean vuoden ajan odo- teollistumisen aiheuttama veroäyrimääräkehitys
4582: tettu valtion virastotalon aikaansaamista Kau- osoittavat, että Iitin kuntakeskus Kausala on
4583: salan asutustaajamaan. Hyvänä esimerkkinä sii- muodostumassa yhä voimalffi:aammaksi keskuk-
4584: tä, että asiaa on myös kunnan toimesta ajettu seksi myös valtion paikallishallintoa ajatellen.
4585: aktiivisesti virastotalon saamiseksi, on vuonna Kausalassa toimii seitsemän eri valtion virastoa,
4586: 1971 tapahtunut maa-alueen lahjoitus virasto- mutta niiden toiminta kärsii yhtenäisen ja tar-
4587: talon tontiksi. Rakennushallitus on hyväksynyt koituksenmukaisen virastotalon puutteesta.
4588: maa-alueen käyttötarkoituksen, joten itse raken- Edellä sanotun perusteella kunnioittaen eh-
4589: nuksen suunnittelu valtiovallan toimesta voitai- dotamme, ·
4590: siin käynnistää välittömästi. Lisäksi kunta on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4591: omalla kustannuksellaan teettänyt luonnospii- 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
4592: rustukset rakennukseen, jonka koko vastaa 28.64.76 5 miljoonan markan suuruisen
4593: esiintyvää tarvetta. määrärahan valtion virastotalon ra-
4594: Eri tutkimukset, asuntorakennustoiminta ja kentamiseksi Iitin kuntaan.
4595: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1977.
4596:
4597: Raino Westerholm Ulla Järvilehto Veikko J. Matikkala
4598: Olavi Majlander Erkki Korhonen Jorma Fred
4599: Sauli Hautala
4600: 1977 vp. 83
4601:
4602: Raha-asia-aloite n:o 81.
4603:
4604:
4605:
4606:
4607: Westerholm ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion viljavaraston
4608: rakentamiseksi Itä-Suomeen.
4609:
4610:
4611: E d u s k u n n a 11 e.
4612:
4613: Viljavarastoista on maassamme suuri puute. sinaiset viljanviljelyalueet ovat Lounais- ja Län-
4614: Tämä puute on havaittu erityisesti viime aikoi- si-Suomi.
4615: na, jolloin maassamme on ollut runsas vilja- On kuitenkin pidettävä kohtuullisena, että
4616: sato ja ylijäämäviljojen markkinointiin ei ole myös Itä-Suomi saisi oman viljavarastonsa ja
4617: riittänyt valtion varoja. Tasausvarastojen ai- tämän sijainnin kaavailussa Pohjois-Karjalan,
4618: kaansaaminen ja uusien viljavarastojen perusta- Mikkelin ja Kymen läänin yhteen itäisimmistä
4619: minen on juuri nyt erittäin ajankohtainen asia. kunnista, esim. Parikkalan kuntaan.
4620: On todettava, että viljavarastojen rakentami- Edellä sanotun johdosta kunnioittaen ehdo-
4621: sessa jotkut maamme osat on jätetty vähem- tamme,
4622: mälle huomiolle. Mm. Itä-Suomi on jätetty täy-
4623: sin tyhjäksi alueeksi. Viranomaisilta olisi odot- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4624: tanut tasapuolisempaa ja oikeudenmukaisempaa 1978 tulo- ja menoarvioon 1 miljoonan
4625: käytäntöä olletikin kun myyntiviljelyä tapahtuu markan määrärahan valtion viljavaraston
4626: kaikkialla maassa, siis myös Itä-Suomessa. Tosi- rakentamiseksi Parikkalan kuntaan tyy-
4627: asiana on tietenkin myönnettävä se, että var- dyttämään Itä-Suomen tarpeita.
4628: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1977.
4629:
4630: Raino Westerholm Ulla Järvilehto Veikko J. Matikkala
4631: Olavi Majlander Erkki Korhonen Jorma Fred
4632: Sauli Hautala
4633: 84 1977 vp.
4634:
4635: Raha-asia-aloite n:o 82.
4636:
4637:
4638:
4639:
4640: Westerholm ym.: Määrärahan osoittamisesta Lapin porotalouden
4641: kehittämiseen.
4642:
4643:
4644: Eduskunnalle.
4645:
4646: Lapin elinkeinoista tärkeällä sijalla on poro- pullisesti saatu selvitettyä jäkälän hivenaineiden
4647: talous. Sen, että tämä elinkeinonhaara rinnaste- merkitys ravinnon osana sekä yleensä jäkälän ja
4648: taa täysin luonnonvaraiseen talouteen, ei tarvit- lupon tärkeys porojen elimistölle ja lisäksi sel-
4649: se merkitä sitä, että kehittymistä ja kehittämis- vitetty keinot näiden tärkeiden aineiden anta-
4650: tä ei porotaloudessa tarvita. Päinvastoin näyt- miseksi muun rehun yhteydessä, silloin on mah-
4651: tää siltä, että juuri porotaloudella on Lapin dollista käynnistää talviruokinta käsittämään po-
4652: elinkeinoista parhaimpiin kuuluvat kehittymi- rojen pääasiallisen ravinnon talviaikana.
4653: sen mahdollisuudet. Samalla avautuvat mahdollisuudet rehujen
4654: Porotalouden kehittämisessä keskeisellä pai- laajamittaiseen viljelyyn sekä viljelyn ja ruokin-
4655: kalla on kysymys ympärivuotisen ravinnonsaan- nan tekniseen kehittämiseen. Tämä tekninen ja
4656: nin turvaaminen. Kesällä ravintoa riittäisi ny- koneellinen kehittämistyö on kuitenkin mahdol-
4657: kyistä poromäärää runsaastikin suuremmalle lista vain valtion taloudellisen tuen turvin. Käy-
4658: määrälle. Pullonkaulana on lähinnä pidettävä tännössä asia voitaisiin hoitaa melko vähäisin
4659: talven ruokintamahdollisuuksia. Juuri tämän kustannuksin käynnistämällä rehnviljelyn ja tal-
4660: seikan parantamiseen on tiede tullut porotalou- viruokinnan kehittämis- ja kokeilutoiminta yh-
4661: delle avuksi. Oulun yliopiston porotalouden tut- den tai kahden paliskunnan alueelta valituilla
4662: kimusryhmä on yhteistyössä Apukan tutkimus- kohteilla.
4663: aseman kanssa tutkinut porojen käyttämää ra- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4664: vintoa, niiden ruuankäyttökykyä sekä mahdol-
4665: lisuuksia ravinnon keinolliseksi lisäämiseksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4666: Näkyvänä tuloksena mainituista tutkimuksis- 1978 tulo- ja menoarvioon 100 000
4667: ta on osittain talviruokinnan yleistyminen var- markkaa porojen talviruokintaan liitty-
4668: sinkin metsäseutujen paliskunnissa. Kun on Ia- vän kokeilutoiminnan jatkamiseen.
4669: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1977.
4670:
4671: Raino Westerholm Sauli Hautala Jorma Fred
4672: Olavi Majlander Erkki Korhonen Veikko J. Matikkala
4673: Impi Muroma Antero Juntumaa Ulla Järvilehto
4674: 1977 vp. 85
4675:
4676: Raha-asia-aloite n:o 83.
4677:
4678:
4679:
4680:
4681: Westerholm ym.: Määrärahan osoittamisesta Uukuniemen kun-
4682: taan perustettavaa kalanviljelylaitosta varten.
4683:
4684:
4685: E d u s k u n n a 11 e.
4686:
4687: Maassamme on kalatalouden kehittämiseen suuntalSlm, järjestelmällisiin toimenpltelSlm ei
4688: laajoista vesistöistämme huolimatta kiinnitetty toistaiseksi ole ryhdytty. Maassamme tulisikin
4689: toistaiseksi luvattoman vähän huomiota. Vesis- alueellisesti kiinnittää tähän kasvavaa huomiota.
4690: tömme olivat vielä ennen vuotta 1940 huomat- Uukuniemen kunnassa oleva Pyhäjärvi olisi
4691: tavasti kalarikkaampia kuin nykyisin. Kalastus- eräs tällainen kohde, jossa kalanviljelyä voisi
4692: laki, joka annettiin 28. 8. 1951, ei myöskään menestyksellisesti harjoittaa. Pyhäjärvi on puh-
4693: tuonut mitään ratkaisevaa muutosta kalatalou- das ja kirkasvetinen sekä hyvätuottoinen. Jos
4694: temme kehittämistä ajatellen, vaikka laissa mää- Uukuniemelle perustettaisiin kalanviljelylaitos,
4695: rättiinkin kalastuskunnille eräitä velvoitteita, sillä olisi myös tätä syrjäistä paikkakuntaa työl-
4696: joiden perusteella olisi odottanut kalakannan ko- listävä vaikutus.
4697: hentamiseksi ryhdyttävän toimenpiteisiin. Ve- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
4698: sien likaantumisen estämiseksi olisi pikaisesti nioittaen,
4699: myös ryhdyttävä toimenpiteisiin. Eräs keino on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4700: kalatalouden ja kalanviljelyn edistäminen siellä, 1978 tulo- ja menoarvioon 200 000 mar-
4701: missä sillä on luontaiset edellytykset menestyä. kan määrärahan valtion kalanviljelylai-
4702: Viime vuosina on kalanviljelyä harrastettu toksen perustamiseksi Uukuniemen kun-
4703: paljon yksityisestikin, mutta varsinaisiin Suuri- taan.
4704: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1977.
4705:
4706: Raino Westerholm Olavi Majlander Erkki Korhonen
4707: Sauli Hautala Ulla Järvilehto Jorma Fred
4708: 86 1977 vp.
4709:
4710: Raha-asia-aloite n:o 84.
4711:
4712:
4713:
4714:
4715: Westerholm ym.: Määrärahan osoittamisesta Kymijoen sillan
4716: uusimiseksi Kuusankoskella.
4717:
4718:
4719: Ed u s k u n n a 11 e.
4720:
4721: Liikenneturvallisuuteen on yhä enenevassa lekkyyden turvallisuusmielessä, koska jalankul-
4722: määrin ja myös aiheellisesti kiinnitetty huomio- kijoille varatut jalkakäytävät ovat erittäin ka-
4723: ta. Liikenneturvallisuuden kannalta keskeisellä peat ja pyöräilijät joutuvat taiteilemaan kapeas-
4724: paikalla ovat määrätyssä mielessä liikenteen pul- ti kaksikaistaisella ajoradalla autojen seassa.
4725: lonkauloina olevat sillat. Vaikka Kymen läänis- Ottamalla !huomioon liikenteen turvatto-
4726: sä yleensä on kiinnitetty varsin hyvin huomiota muutta enentävän vaikutuksen ja sen, että silta
4727: siltojen rakentamiseen ja uudistamiseen, on rakenteeLtaan on heikko, olisi silta ensi tilassa
4728: Kuusankoskella sijaitseviin siltoihin kiinnitetty uudistettava.
4729: vähemmän huomiota. Edellä esitetyn johdosta ehdotamme kun-
4730: Erityistä huomiota ansaitsisi nyt ns. Kymin- nioittaen,
4731: tehtaan puoleLta Kuusankosken keskustaan joh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4732: tava silta, joka rakenteeLtaan on sangen heikko 1978 tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
4733: ja liikenneturvallisuudeltaan kyseenalainen. Ni- markan määrärahan käytettäväksi Kymi-
4734: menomaan jalankulkijat ja polkupyöräilijät jou- joen yli johtavan sillan uusimiseksi Kuu-
4735: tuvat päivittäin kokemaan tuon sillan epämie- sankoskella.
4736: Helsingissä .3 päivänä helmikuuta 1977.
4737:
4738: Raino Westerholm Olavi Majlander Sauli Hautala
4739: Antero Juntumaa Ulla Järvilehto Jorma Fred
4740: Erkki Korhonen
4741: 1977 vp. 87
4742:
4743: Raha-asia-aloite n:o 85.
4744:
4745:
4746:
4747:
4748: Westerholm ym.: Määrärahan osoittamisesta pienteollisuus- ja
4749: pienyrityslainoihin.
4750:
4751:
4752: Eduskunnalle.
4753:
4754: Huolimatta pääomahuollon monipuolistumi- sä. Elinkeinoelämän kehittämisen kannalta kat-
4755: sesta ja rahoituslähteiden lukumäärän kasvusta soen olisi tärkeätä, että pääomien saantia hel-
4756: muodostaa pääoman hankkiminen erityisesti potettaisiin julkisin varoin. Hyvänä myönteise-
4757: pienyrittäjille jatkuvan huolen aiheen. Tähän- nä esimerkkinä oli aikanaan Kehitysaluerahas-
4758: astiset valtiovallan toimenpiteet yritysten pää- ton perus,taminen, jonka tuli ensisijaisesti tukea
4759: oman saannin helpottamiseksi eivä:t ole olleet pienen ja keskisuuren kannattavan teollisuuden
4760: riittäviä. Pienteollisuuslainat ovat, siirryttyään syntymis.tä ja kehittämistä. Kuitenkin mainitut
4761: ainakin osaksi investointirahaston alaisuuteen, teollisuusyritykset ovat käytännössä saaneet ver-
4762: saaneet aikaisempaa epäedullisemman luonteen. rattain vähän tukea mainitulta rahastolta, suur-
4763: Palveluelinkeinot ovat jääneet melkein koko- yritykset ovat siellä vetäneet varoista pidemmän
4764: naan vaille valtion tukea, vaikka kaupan ja lii- korren. Kun näin on ja kun palveluelinkeinot
4765: kenteen suhteeHinen osuus bruttokansantuot- eivät lainkaan kuulu Kehitysaluerahaston piiriin
4766: teesta on jatkuvassa nousussa ja niillä!kin on ja kun pienten ja keskisuurten yritysten tuke-
4767: merkittävä työllisyyttä välittömästi ja välillisesti minen on tärkeää koko maassa, ehdotamme
4768: lisäävä vaikutus. Pääomien tarve koetaan siis kunnioittaen,
4769: erittäin kipeästi niin pienen ja keskisuuren teol-
4770: lisuuden kuin kaupankin alalla. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4771: Eräs vaikeus, joka pienyrittäjillä on pääoman 1978 tulo- ja menoarvioon 100 miljoo-
4772: saannissa, on Jainanantajien vaatimien, tavalli- nan markan määrärahan pienteollisuus-
4773: sesti ylimitoitettujen vakuuksien järjes,tämises- ja pienyrityslainoja varten.
4774: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1977.
4775:
4776: Raino Westerholm Veikko J. Matikkala Ulla Järvilehto
4777: Sauli Hautala Olavi Majlander Erkki Korhonen
4778: Antero Juntumaa Impi Muroma Jorma Fred
4779: 88 1977 vp.
4780:
4781: Raha-asia-aloite n:u 86.
4782:
4783:
4784: Vesterinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän-Laukaan
4785: -Suolahden maantien rakentamiseen välillä Seppälänkangas
4786: - Tiituspohj a-Vihtavuori.
4787:
4788: E d u s k u n n a 11 e.
4789:
4790: Tieliikenneyhteydet Jyväskylästä pohjoiseen sekä voidaan poistaa ,tekniseltä luokaltaan heik-
4791: ja koilliseen ovat voimakkaasti ruuhkautuneet. ko ja liikenneturvallisuudeltaan alhainen tie.
4792: Samanaikaisesti VR:n henkilös,töliikennettä on Samalla parannettaisiin ratkaisevasti paikallis-
4793: tuntuvasti vähennetty. Yhteystarvetta luovat liikenneyhteyksiä Laukaan taajamiin sekä Suo-
4794: paikallisesti erityisesti Äänekosken, Suolahden, lahteen ja Äänekoskelle.
4795: Laukaan kk:n, Vihtavuoren, Leppäveden ja Erityisesti on painotettava, että tien vai-
4796: Tikkakosken taajamat. Kuormitus jakaantuu kutuspiirissä on runsaasti teollisuuden työpaik-
4797: valtatie 4:lle ja Jyväskylän-Laukaan (mt. koja, jotka jo sinänsä olisivat perusteena tien
4798: 63 7) maantielle. pikaiselle rakentamiselle. Teollisuustyöpaikko-
4799: Merkittävää on, että vt. 4 on valtaosaltaan jen on arvioitu nousevan v. -85 mennessä jo
4800: juuri paikallisliikenteen kuormittama ( Ääne- noin 8 OOO:aan, mikä käy esille alla olevasta
4801: kosken-Suolahden suunta jo nyt yli 6 000 asetelmasta:
4802: autoa/vrk.). Myös ns. Laukaan tien alkupää Teollisuustyöpaikkoja
4803: Leppävedelle saakka on likimain samaa luok- 1975 1985
4804: kaa ajoneuvotiheydeltään. Jyväskylä/ Seppälänkangas 1 000 1 800
4805: Laukaa (mm. Kemira) 1550 1 700
4806: Valtakunnallisesti olisi järkevää ohja:ta 4- Suolahti (mm. Valmet trakt.) 1170 1 780
4807: tien nykyistä em. paikallisliikennettä Laukaan Äänekoski (mm. Metsäliitto,
4808: tielle tukkoisuuden välttämiseksi. Muutoin ai- Televa) 2 100 2 700
4809: nakin osalle Jyväskylä-Vehniä olisi päädyttä-
4810: vä 1985 mennessä moottoritiehen ja moottori- Yhteensä 5 820 7 980
4811: liikennetiehen välillä Vehniä-Äänekoski lii- Jo yksistään elinkeinoelämän poikkeukselli-
4812: kennemäärien vuoksi. Moottoriteiden rakenta- sen suuret kasvuodotukset (n. 2 200 uutta
4813: minen ei kuitenkaan ole nykyoloissa järkevää. työpaikkaa) edellyttävät nopeaa ratkaisua pai-
4814: Liikenteen siirtäminen Jyväskylän-Laukaan kallisliikenteen järjestämiseksi kyseisellä tie-
4815: -Suolahden-Äänekosken tielle on ku1tenkin osalla.
4816: nykyoloissa mahdotonta. Liikennetiheys on tien Tieosuuksittain kustannusarviot ovat:
4817: alkupäässä jo yli 6 000 autoa/vrk. Tie on Taulumäki-Seppälänkangas 6 000 000 mk
4818: kuitenkin teknisiltä ominaisuuksiltaan hyvin Seppälänkangas-Tiituspohja 10 000 000
4819: heikko, mistä osittain johtuu myös sen huono Tiituspohja-Vihtavuori 11 600 000
4820: liikenneturvallisuus. Vielä Laukaassa ylittää lii- Vihtavuori-Laukaa 10 000 000
4821: kennetiheys 3 000 autoa/vrk. Siitä eteenpäin Taulumäki-Laukaa yhteensä 37 600 000 mk
4822: Laukaa-Suolahti osuus on erityisen heikkoa Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4823: soratietä, minkä vuoksi Jyväskylästä Suolahteen
4824: ja Äänekoskelle ulottuva paikallisliikenne ei että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4825: missään olosuhteissa käytä kyseistä tietä. 1978 tulo- ja menoarvioon 2 500 000
4826: Jyväskylän-Laukaan-Suolahden 'tien ra- markkaa Jyväskylän-Laukaan-Suolah-
4827: kentamisella voidaan välttää 4~tien tukkeutu- den maantien rakentamiseksi välillä
4828: mista Jyväskylästä pohjoiseen tai vastaavasti Seppälänkangas- Tiituspohja- Vihta-
4829: lykätä ratkaisevasti moottoritien rakentamista vuori.
4830: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1977.
4831:
4832: Paavo Vesterinen Arvo Ahonen M. Jaatinen
4833: Siiri Lehmonen Kalevi Kivistö Sylvi Saimo
4834: Sakari Knuuttila Juhani Surakka
4835: 1977 vp. 89
4836:
4837: Raha-asia-aloite n:o 87.
4838:
4839:
4840:
4841:
4842: Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion palveluksessa
4843: olevan henkilöstön opiskelun tukemiseen stipendien muo-
4844: dossa.
4845:
4846:
4847: E d u s kun n a 11 e.
4848:
4849: Valtion henkilöstön koulutusmahdollisuuksia suuksia, olisi luotava tarkoitukseen soptvta ta-
4850: on viime vuosina monella tavalla lisätty. Käy- loudellisen tuen järjestelmiä. Muuan keino olisi
4851: tännössä tämä on merkinnyt lähinnä sitä, että varata määrärahaa käytettäväksi stipendeinä val-
4852: virastot ovat itse ryhtyneet järjestämään omaan tion palveluksessa olevan henkilöstön opiskelun
4853: erityisalaansa liittyvää verrattain lyhytaikaista tukemiseen.
4854: täydennyskoulutusta. Tällaisen koulutuksen tar- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
4855: koituksena on lähinnä palvella viraston päi-
4856: vänkohtaisten ongelmien ratkaisua. Tavoitteil- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4857: taan vaativampi henkilöstön kehittäminen to- 1978 tulo- ja menoarvioon luvun 28.80
4858: teutuu lyhyitten ajankohtaistilaisuuksien avulla uudelle momentille 300 000 markan mää-
4859: vain vähäisessä määrin. Mahdollisuuksia saada rärahan käytettäväksi stipendeinä valtion
4860: pitkäaikaista pätevyyttä kohottavaa koulutusta palveluksessa olevan henkilöstön ulko-
4861: tulisi selvästikin lisätä. Jotta valtion henkilöstö maisten opintomatkojen ja muun valtion
4862: nykyistä runsaammin voisi käyttää hyödykseen kannalta hyödyllisen opiskelun tukemi-
4863: sekä kotimaisia että ulkomaisia opiskelutilai- seen.
4864: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
4865:
4866: Markus Aaltonen Juhani Surakka Jouko Tuovinen
4867:
4868:
4869:
4870:
4871: 12 0877003363
4872: 90 1977 vp.
4873:
4874: Raha-asia-aloite n:o 88.
4875:
4876:
4877:
4878:
4879: Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta sosiaalihuoltajakoulu-
4880: tuksen rinnakkaiskurssin toteuttamiseen Tampereella ja Sei-
4881: näjoella.
4882:
4883:
4884: E d u s k u n n a II e.
4885:
4886: Sosiaalityöntekijätilanteen kehittyminen viime alan koulutuksesta, on budjetin yhteydessä kiin-
4887: vuosina huonompaan suuntaan on ollut huoles- nitettävä huomiota Seinäjoen korkeakoulun
4888: tuttavaa. Sosiaalialan koulutus on tällä hetkellä suunnittelutoimikunnan ehdotuksiin.
4889: uudelleenjärjestelyn alaisena, ja erityisen ajan- Opetusministeriö asetti lokakuun 9 päivänä
4890: kohtaiseksi sen tekevät tällä hetkellä alalla pä- 1974 toimikunnan selvittämään sosiaalialan
4891: tevistä työntekijöistä vallitseva puute, korkea- korkeakouluyksikön perustamista Seinäjoen
4892: koulujen tutkintojen uudistus, keskiasteen kou- kaupunkiin. Toimikunta on jättämässään mie-
4893: lunuudistus sekä sosiaalialan lainsäädännön uu- tinnössä (komiteanmietintö 197 5: 123) katso-
4894: siminen. nut, että monet painavat näkökohdat puoltavat
4895: Sosiaalialan eri tehtävissä toimii tällä hetkellä korkeakouluyksikön perustamista Seinäjoen
4896: noin 4 000 sosiaalialan työntekijää. Sosiaalihal- kaupunkiin. Toimikunta on esittänyt, että kor-
4897: lituksen laskelmien mukaan työntekijöiden va- keakouluyksikön tehtävänä olisi sosiaalialalle
4898: jaus - epäpätevät työntekijät mukaanlukien - valmentava yhteiskuntatieteellinen perus-, jatko-
4899: on tällä hetkellä noin 5 000 työntekijää. ja täydennyskoulutus sekä sosiaalialaan kohdis-
4900: Alalla vallitsevan työvoimapulan lievennyk- tuva tutkimus. Toimikunta on edelleen kanta-
4901: seksi on tarkoitus aloittaa tammikuussa 1978 naan esittänyt, että perustettavaan sosiaalialan
4902: Tampereen yliopiston sosiaaliturvan opetus- korkeakouluyksikköön voidaan luoda opistota-
4903: jaostossa kaksinkertainen sosiaalihuoltajakurssi soiseen tutkintoon tähtääviä sosiaalityön koulu-
4904: eli yhteensä 200 opiskelijaa, mitä varten on hal- tusohjelmia, jolloin yksikkö toimisi yhtenäis-
4905: lituksen tulo- ja menoarvioesitykseen momen- korkeakoulun periaatteella.
4906: tille 29.10.01 varattu 100 000 markkaa. Tehty- Koska sosiaalialan nykyinen koulutus on sel-
4907: jen laskelmien mukaan ero. rahamäärä ei kui- västi keskittynyt Etelä-Suomen korkeakouluihin,
4908: tenkaan riitä ehdotetun suuruisen kurssin kou- on jo tämän vuoksi mielekästä laajentaa ja
4909: luttamiseen. suunnata koulutusta alueelle, jonka elinkeino-
4910: Työvoimavajauksen lieventämiseksi on sosiaa- ja väestörakenteesta johtuvat ongelmat ovat
4911: liviranomaisten taholta esitetty, että sosiaalihuol- erilaisia kuin teollistuneilla rintamailla.
4912: tajakoulutuksen sisäänotto Tampereen yliopis- Seinäjoen korkeakoulun suunnittelutoimikun-
4913: ton sosiaaliturvan opetusjaostossa tulisi nostaa nan selvitysten mukaan Seinäjoki on huomatta-
4914: pysyvästi 200 opiskelijaan eli kaksinkertaiseen va Etelä-Pohjanmaan toiminnallinen keskus, jo-
4915: määrään. ka tarjoaa kasvun ja kehityksen puitteet myös
4916: Kun lisäksi on odotettavissa, että valmisteilla korkeakouluyksikölle. Korkeakoulun toimitilo-
4917: olevan sosiaalihuoltolain mukaan tarvittavan so- jen ja kirjastop!lllvelujen osalta toimikunnan eh-
4918: siaalihuollon henkilökunnan määrä tulee vielä dotukset ovat tarkoituksenmukaisia ja taloudel-
4919: entisestään nousemaan, on selvää, että sosiaali- lisia. Korkeakoulun pysyviksi toimitiloiksi voi-
4920: alan koulutukseen sisäänotettavien määrä on daan kunnostaa vapautunut keskussairaalan van-
4921: nostettava pysyvästi vähintään edellä mainitulle ha kiinteistö ja korkeakoulun käynnistymisvai-
4922: tasolle. heessa voidaan kirjastopalvelujen osalta tukeu-
4923: Kun edelleen otetaan huomioon vireillä ole- tua vanhastaan hyvin toimivaan Seinäjoen maa-
4924: vat suunnitelmat korkeakouluopetuksen alueel- kuntakirjastoon. Toimikunta on myös teettänyt
4925: lisesta laajentamisesta ja tässä erityisesti sosiaali- selvityksen mahdollisuuksista järjestää sosiaali-
4926: Raha-asia-aloite n:o 88 91
4927:
4928: työn käytännön opetusta Seinäjoen alueella ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4929: päätynyt myönteiseen tulokseen. 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
4930: Tässä vaiheessa Seinäjoella annettava koulutus 29.10.01 250 000 markkaa sosiaalihuol-
4931: tapahtuisi Tampereen yliopiston hallinnollisissa tajakoulutuksen rinnakkaiskurssin tote-
4932: ja opetuksellisissa puitteissa eli siis perustetta- uttamiseen Tampereen yliopiston sosiaa-
4933: vassa Tampereen yliopiston Seinäjoen toimipis- liturvan opetusjaostossa ja Seinäjoella
4934: teessä. Seinäjoen korkeakoulun suunnittelutoi-
4935: Edellä olevan perusteella ehdotamme, mikunnan ehdotuksia soveltaen.
4936: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
4937:
4938: Markus Aaltonen Juhani Orrenmaa Toivo Jokiniemi
4939: Antti Pohjonen Bror Lillqvist Juhani Tuomaala
4940: 92 1977 vp.
4941:
4942: Raha-asia-aloite n:o 89.
4943:
4944:
4945:
4946:
4947: Aaltonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta uusien kor-
4948: keakoulujen suunnitteluun.
4949:
4950:
4951: E d u s k u n n a 11 e.
4952:
4953: Opetusministeriössä on valmistunut korkea- -vaihtoehtoja käsittelevän toimikunnan sekä Itä-
4954: koululaitoksen alueellista kehittämistä koskeva Suomen korkeakoulujen laajentamista ja työn-
4955: suunnitelmapaketti, joka käsittää esitykset kor- jakoa käsittelevän työryhmän. Em. suunnittelu-
4956: keakoululaitoksen alueellisessa kehittämisessä ryhmien työ on luonteeltaan sen laatuista, että
4957: noudatettavista periaatteista ja lähiajan toimen- vuoden 197 8 aikana on varauduttava lisäselvi-
4958: piteistä, esitykset Seinäjoen, Lapin ja Mikkelin tyksiin, joita ei voida kaikilta osin laatia virka-
4959: korkeakoulujen perustamisesta, suunnitelman työnä. Näiden selvitys- ja tutkimustehtävien kus-
4960: lakimieskoulutuksen alueellisesta laajentamisesta tannuksiin tarvitaan yhteensä 500 000 markkaa.
4961: sekä suunnitelman maamme ruotsinkielisen kou- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4962: lutuksen kehittämisestä.
4963: Opetusministeriö asetti maaliskuussa 1977 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4964: Lapin korkeakoulun jatkosuunnittelutoimikun- 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
4965: nan, Vaasan läänin suomen- ja ruotsinkielisen 29.37.25 lisäyksenä 300 000 markkaa
4966: korkeakouluopetuksen laajentamistarvetta ja uusien korkeakoulujen suunnitteluun.
4967: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
4968:
4969: Markus Aaltonen Toivo Jokiniemi
4970: Antti Pohjonen Juhani Tuomaala
4971: Bror Lillqvist Juhani Orrenmaa
4972: Lasse Lehtinen Elly Sigfrids
4973: 1977 vp. 93
4974:
4975: Raha-asia-aloite n:o 90.
4976:
4977:
4978:
4979:
4980: Aaltonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta korkeakou-
4981: luopiskelijoiden opintorahan kappalemäärän lisäämiseen.
4982:
4983:
4984: E d u s k u n n a 11 e.
4985:
4986: Nykyisen opintotukilain mukaan korkeakoulu- kelijoiden kohdalta opintorahojen kappalekiin-
4987: opiskelijoiden ja lukiolaisten opintorahan kap- tiö poistettaisiin ja opintorahamäärärahoja lisät-
4988: palemäärät on kiintiöity vähintään 13 500:ksi. täisiin siten, että korkeakouluopiskelijoille opin-
4989: Lisäksi korkeakouluopiskelijoiden kohdalla opin- torahoja voitaisiin myöntää noin 20 000 kappa-
4990: toraha on kiintiöity korkeakouluittain. Tämä letta.
4991: kiintiöperiaate on aiheuttanut sen, että vuosit- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4992: tain korkeakouluopiskelijoiden piirissä on ns.
4993: väliinputoajia, jotka eivät ole saaneet opintora- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4994: haa, vaikka he omien sekä vanhempiensa tulojen 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
4995: puolesta olisivat olleet siihen oikeutettuja. 29.39.55 lisäyksenä 2 800 000 markkaa
4996: Opintorahamuotoinen opintotuki on vähäva- korkeakoulua piskelijoiden opintaraha-
4997: raisten opiskelijoiden velkaantumisen ehkäisemi- kiintiön korottamiseksi siten, että kor-
4998: sen kannalta varsin tärkeä. Tästä syystä edellä keakouluopiskelijoille voitaisiin luku-
4999: kuvattu epäoikeudenmukaisuus tulee poistaa. vuonna 1977-1978 jakaa opintorahoja
5000: Sen tulisi tapahtua siten, että korkeakouluopis- noin 20 000 kappaletta.
5001: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
5002:
5003: Markus Aaltonen Helge Siren Meeri Kalavaineo
5004: Kaisa Raatikainen Antti Pohjonen Paula Eenilä
5005: 94 1977 vp.
5006:
5007: Raha-asia-aloite n:o 91.
5008:
5009:
5010:
5011:
5012: Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta opiskelijoiden ylimää-
5013: räisiin opintolainoihin kesäaikana tapahtuvaa opiskelua var-
5014: ten.
5015:
5016:
5017: E d u s k u n n a 11 e.
5018:
5019: Nuorten työnsaanti on tana pa1Vana varsin kin kesäaikaiseen opiskeluun. Tällä toimenpiteel-
5020: vaikeaa. Nuorisotyöttömyys on kohdistunut lä voitaisiin paitsi vähentää opiskelijoiden kesä-
5021: myöskin opiskelijoihin erityisesti kesäaikana. työttömyyttä vähentää myös korkeakoulujen va-
5022: Kesätyöpaikkojen saannin vaikeutuminen on jaatoimisuutta ja tehostaa opiskelua ja näin ly-
5023: heikentänyt opiskelijoiden toimeentuloa, koska hentää opiskeluaikaa.
5024: useat erityisesti vähävaraiset opiskelijat rahoitta- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5025: vat osan opiskelustaan kesäansioilla.
5026: Työttömyyden opiskelijoille tuomia haitallisia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5027: seurauksia voitaisiin vähentää mahdollistamaila 1978 tulo- ja menoarvioon luvun 29.39
5028: kesäaikainen opiskelu. Kesäaikaisen opiskelun uudelle momentille 1 miljoona markkaa
5029: taloudelliset edellytykset tulee kuitenkin turva· opiskelijoille myönnettäviin ylimääräisiin
5030: ta. Tähän päästään esimerkiksi siten että val- lisäopintolainoihin kesäaikana tapahtuvaa
5031: tion takaamia opintolainoja myönnetään myös- opiskelua varten.
5032: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
5033:
5034: Markus Aaltonen Lasse Lehtinen
5035: Eino Grönholm Paula Eenilä
5036: 1977 vp. 95
5037:
5038: Raha-asia-aloite n:o 92.
5039:
5040:
5041:
5042:
5043: Aaltonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Suomen
5044: Akatemian tutkimussopimuksiin.
5045:
5046:
5047: E d u s k u n n a 11 e.
5048:
5049: 1970-luvun alkuvuosina valtion tutkimusme- Suomen Akatemian sitomattomien tutkimus-
5050: nojen lisäyksen painosuuntana olivat aivan määrärahojen kohdalla tästäkin tavoitteesta on
5051: oikein teollisuuden edistämiseen sekä yhteiskun- luovuttu: hallituksen esitys merkitsee varojen
5052: tapolitiikan ja -palvelujen kehittämiseen tähtäävä nimellistä vähenemistä lähes 3 prosentilla, kun
5053: tutkimus, mikä johtui ensi sijassa ns. sitomatto- opetusministeriön pääluokan kokonaislisäys on
5054: mien tutkimusmäärärahojen voimakkaasta li- 14 prosenttia.
5055: sääntymisestä. Kuitenkin valtiontalouden vaikeu- Suomen Akatemian sitomattomat tutkimus-
5056: det ovat tutkimustoiminnan alueella eniten hei- määrärahat tulisi reaaliarvoltaan ainakin säilyt-
5057: jastuneet juuri sitomattomiin tutkimusvaroihin, tää vuoden 1977 tasolla siten, että lisäys vuo-
5058: joiden reaaliarvo on parina viime vuonna pie- den 1978 menoarvioluonnokseen nähden suun-
5059: nentynyt viitisen prosenttia vuodessa. Tämä on nataan tutkimussopimuksiin, koska niitä voi-
5060: virheellinen kehityssuunta valtiontalouden pit- daan tehokkaimmin käyttää hallituksen elvytys-
5061: kän tähtäyksen kehittämisen kannalta, sillä juuri ohjelman tavoitteita tukevaan tutkimustoimin-
5062: sitomattomia tutkimusvaroja tehokkaasti ja jous- taan ja ne voidaan tarvittaessa alistaa opetusmi-
5063: tavasti käyttämällä voidaan merkittävällä taval- nisteriön esittelystä valtioneuvoston päätettä-
5064: la vahvistaa tuotantoelämämme perustaa ja tu- väksi Suomen Akatemian laatiman käyttösuun-
5065: kea hallituksen elvytysohjelmassa mainittuja pyr- nitelman pohjalta.
5066: kimyksiä. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5067: Hallituksen tulo- ja menoarvioesitys vuodelle
5068: 1978 on laadittu kauttaaltaan kireäksi: se mer- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5069: kitsee koko budjetin tasolla 14 % :n menolisäys- 1978 tulo- ja menoarvioon momentin
5070: tä vuoden 1977 menoarvioon verrattuna, mikä 29.88.50 alamomentille 1 lisäyksenä 2,5
5071: yleisesti ottaen mahdollistaa vain jo käynnissä milj. markkaa käytettäväksi tutkimusso-
5072: olevien toimintojen jatkumisen vuonna 1978. pimuksiin.
5073: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
5074:
5075: Markus Aaltonen Risto Tuominen
5076: Eino Grönholm Helge Siren
5077: Jermu Laine
5078: 96 1977 vp.
5079:
5080: Raha-asia-aloite n:o 93.
5081:
5082:
5083:
5084:
5085: Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta kirjallisuuden valikoi-
5086: van ostotukijärjestelmän toteuttamiseen.
5087:
5088:
5089: E d u s k u n n a 11 e.
5090:
5091: Kirjallisuden tukitoimikunta on mietinnössään jen hankintoja tuettatstm valtion varoista
5092: ( 1973:24) todennut, että kirjastolaitoksen toi- myönnettävän erityisen valikoivaa kirjallisuuden
5093: minnassa on sivistyksellisesti ja yhteiskunnalli- ostotuen avulla.
5094: sesti tärkeän vähälevikkisen kirjallisuuden koh- Norjassa tällainen tukijärjestelmä on ollut
5095: dalla pahoja puutteita. Erityisesti pienten ja käytössä vuodesta 1964 saakka ja siitä on saatu
5096: vähävaraisten kuntien kirjastojen voimavarat hyviä kokemuksia.
5097: eivät riitä esim. ajankohtaisten tieto- ja mieli- Edellä esitetyistä syistä ehdotamme kun-
5098: pidekirjojen, runouden, esseekokoelmien ym. nioittavasti,
5099: hankkimiseen. Kirjastopalvelut jakaantuvat tä-
5100: män johdosta alueellisesti ja paikallisesti eriar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5101: voisesti. Ongelman ratkaisemiseksi kirjallisuu- 1978 tulo- ja menoarvioon 700 000 mar-
5102: den tukitoimikunta on ehdottanut, että vähä- kan määrärahan kirjallisuuden valikoivan
5103: levikkiseen kirjallisuuteen kohdistuvia kirjasto- ostotukijärjestelmän toteuttamiseksi.
5104: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
5105:
5106: Markus Aaltonen Risto Tuominen Meeri Kalavainen
5107: Eino Grönholm Antti Pohjonen Juhani Surakka
5108: Lasse Lehtinen Jermu Laine Paula Eenilä
5109: 1977 vp. 97
5110:
5111: Raha-asia-aloite n:o 94.
5112:
5113:
5114:
5115:
5116: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keuruun-Multian-
5117: Pylkönmäen-Karstulan tien rakentamiseen.
5118:
5119:
5120: E d u s k u n n a 11 e.
5121:
5122: Mäntän-Karstulan tiehanketta on ajettu jo rusteellisesti, sillä Mäntän-Karstulan tie muo-
5123: useiden vuosien ajan. Tällä hetkellä voidaan dostaa ehjän kokonaisuuden, ja tien rakentami-
5124: todeta, että tie on valmis Keuruulie saakka ja sella saavutettaisiin tärkeä tavoite: Tampereen
5125: suunnitelmat ovat olemassa Multialle asti. Nyt teollisuusalueen yhdistäminen valtatiehen n:o
5126: olisi kiireellisesti ryhdyttävä laatimaan suunni- 13 ja edelleen Kokkolan suuntaan sekä maan
5127: telmia tiehankkeen jatkamiseksi Karstulaan. Vä- pohjoisosiin.
5128: lillä Multia-Väätäinen ja Väätäinen-Karstula Tien merkitys sen vaikutuspiiriin kuuluvien
5129: on tosin suoritettu tienparannuksia, mutta pa- alueiden kehitykselle on erittäin suuri.
5130: rannukset eivät tyydytä liikenteelle asetettavia Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5131: vaatimuksia, varsinkaan nyt kun Riuttasalmen nioittavasti,
5132: silta on valmistunut, ja ne onkin katsottava vain
5133: väliaikaisratkaisuiksi tiestön kunnossapitämisek- että Eduskunta ottaisi valtion vuodett
5134: si. Tie on taas pahoin rikkoutunut mainituilla 1978 tulo- ;a menoarvioon 500 000 mar-
5135: osuuksilla ja tieosuus Karstula-Kangasaho- kan määrärahan Multian-Keuruun-
5136: Väätäinen on jo kiireellisen uuden peruskorjauk- Pylkönmäen-Karstulan tien rakentami-
5137: sen tarpeessa. seen.
5138: Tiehanke olisi toteutettava loppuun asti pe-
5139: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
5140:
5141: Arvo Ahonen Sakari Knuuttila Juhani Surakka
5142:
5143:
5144:
5145:
5146: 13 0877003363
5147: 98 1977 vp.
5148:
5149: Raha-asia-aloite n:o 95.
5150:
5151:
5152:
5153:
5154: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion teknillisen tut-
5155: Jdm.uskeskuksen kotimaisten energialähteiden tutkimusyksi-
5156: tkön perustamiseen.
5157:
5158:
5159: E d u s k u n n a 11 e.
5160:
5161: Energian kulutuksen kasvun hillitseminen on Kotimainen polttoaine ja sen hyväksikäyttö
5162: tarpeen energian tuonnista maksutaseelle aiheu- energiantuotantopolitiikkamme osana ei mm.
5163: tuvan rasituksen vähentämiseksi ja fossiilisten turvetutkimustilanteen hajanaisuuden vuoksi voi
5164: energianlähteiden, ennen kaikkea öljyn vähittäi- lähitulevaisuudessa tyydyttää sille asetettuja ta-
5165: sen ehtymisen vuoksi. Eräs tuontia korvaava voitteita.
5166: polttoaine on turve, jonka tutkimukseen käyte- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
5167: tään vuosittain varoja kauppa- ja teollisuusminis-
5168: teriön alaisina toimintoina mm. valtion teknilli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5169: sessä tutkimuskeskuksessa (luku 32.42), ener- 1978 tulo- ;a menoarvioon momentin
5170: giahuolto ja -tutkimukset (mom. 32.44.40) ja 32.42.74 alamomentille 2 lisäyksenä
5171: teollisuuden edistäminen (mom. 32.50.48). Li- 500 000 markkaa valtion teknillisen tut-
5172: säksi valtion polttoainekeskus pyrkii edistämään kimuskeskuksen kotimaisten energialäh-
5173: turvetuotantoa valtioneuvoston vahvistaman teiden tutkimusyksikön perustamiseksi
5174: polttoturpeen tuotannon laajentamis- ja kehittä- Jyväskylään.
5175: misohjelman mukaisesti suorittamalla mm. tur-
5176: peen polttamistekniikkaa ja jalostusasteen nos-
5177: tamista koskevia tutkimuksia (mom. 32.92.29).
5178: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
5179:
5180: Arvo Ahonen Matti Jaatinen Juhani Surakka
5181: Esko Härkönen Sakari Knuuttila Paavo Vesterinen
5182: 1977 vp; 99
5183:
5184: Raha-asia-aloite 11:0 96.
5185:
5186:
5187:
5188:
5189: 'Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kinkomaan sairaalan
5190: peruskorjaukseen. ·
5191:
5192:
5193: E d u s k u n n a U e:
5194:
5195: Kinkomaan sairaala otettiin käyttöön Keski- -laitteet, vesi- ja viemärijohdot ja keittiö ovat
5196: Suomen keskusparantolan nimellä 15. 5. 30. Tu- alkuperäisessä kunnossaan. Erikoisesti kylmänä
5197: berkuloosin sairaalahoidon tarpeen vähentyessä vuodenaikana huoneitten alhainen lämpötila ja
5198: sairaansijoja on voitu varata muuhun käyttöön; veto ovat haittana potilaille ja henkilökunnalle.
5199: Kinkomaan sairaalassa on tuberkuloosin ja On kyseenalaista, voidaanko sairaalan toimintaa
5200: muitten keuhkosairauksien hoitoon nykyisin talvisin jatkaa ajan oloon. Henkilökunnan so-
5201: käytettävissä 118 sairaalan 250 sairaansijasta. siaaliset tilat ovat jokseenkin olemattomat.
5202: Muut 132 sairaansijaa jakautuvat sisätautien, Sairaalan muuttunut toiminta ja rakennuksen
5203: ihotautien, neurologian, lastentautien ja foniat- rappeutuminen johtivat 1970-luvun saneeraus-
5204: rian kesken. Hoitopäiviä kertyi v. 1975 kaik- ja laajennussuunnitelmiin, jotka sosiaali- ja ter-
5205: kiaan 57 634, joista tuberkuloosin hoitoon käy- veysministeriö hyväksyi 29. 5. 74. Syksyllä 1976
5206: tettiin vain 11 138 hoitopäivää. tehty kustannusarvio päätyi 24 miljoonaan mark~
5207: On selvää, että sairaalan muuttunut toiminta kaan. Suunnitelma on parhaillaan lääkintöhalli-
5208: ei täysitehoisena ole ajan oloon mahdollista sai- tuksen ja rakennushallituksen käsiteltävänä.
5209: raalarakennuksessa, joka on suunniteltu 50 vuot- Kinkomaan sairaala liitettiin Keski-Suomen
5210: ta sitten tuberkuloosin hoitoon, joka nyt muo- keskussairaalan kuntainliittoon vuonna 1972.
5211: dostaa noin 20 % kokonaiskäytöstä. Nykyinen Nykyisin kuntainliiton sairaansijoista ( 811) ja
5212: toiminta edellyttää aivan toisenlaista valmiutta henkilökunnasta ( 1 500) lähes kolmasosa on
5213: sekä vuodeosastoilta että toimenpideyksiköiltä Kinkomaan sairaalassa. Kansantalouden kannal-
5214: sekä tilojen että kojeiden ja laitteiden suhteen. ta ei liene yhdentekevää, saadaanko keskqssai-
5215: Avohoidon edellyttämä polikliinisten käyntien raalan sairaansijoista lähes kolmannes. kuntoon
5216: määrä on arvioitu noin 17 000/ vuosi, kun ny- vuosikymmeniksi 24 miljoonalla markalla vai
5217: kyisissä tilapäisissä tiloissa pystytään käsittele- joudutaanko uudisrakentamiseen uhraamaan sa-
5218: mään esim. vuonna 1975 vain 3 413 potilasta/ ma summa moninkertaisena.
5219: vuosi. Allergisten hengityselinsairauksien hoito Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
5220: vaatii myös yhä kasvavia tutkimus- ja hoito-
5221: toimenpiteitä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5222: Huolimatta sairaalarakennuksen lähes 50 vuo- 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
5223: den iästä ei sitä ole peruskorjattu. Pahimpia 33.72.74 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
5224: puutteita on pyritty pienin korjauksin vähentä- Kinkomaan sairaalan peruskorjaus- ja
5225: mään. Tästä syystä mm. ikkunat, sähköjohdot ja laajennustöitä varten.
5226: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
5227:
5228: Arvo Ahonen Sakari Knuuttila
5229: Meeri Kalavainen Juhani Surakka
5230: 100 1977 vp.
5231:
5232: Raha-asia-aloite n:o 97.
5233:
5234:
5235:
5236:
5237: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta Rovaniemellä aloitettavan
5238: oikeustieteellisen koulutuksen suunnitteluun.
5239:
5240:
5241: E d u s k u n n a 11 e.
5242:
5243: Lakimieskoulutuksen alueellisen laajentami- koulutuksen aloittamista Rovaniemelle suunnit-
5244: sen työryhmä (komiteanmietintö 1975: 86) on teilla olevassa Lapin korkeakoulussa. Työryhmä
5245: yksimielisessä mietinnössään päätynyt vallitse- ehdottaa edelleen yksimielisesti, että lakimies-
5246: van ja arvioitavissa olevan lakimiesten kysyn- koulutus Lapin korkeakoulussa tulisi aloittaa
5247: nän perusteella siihen, että lakimiespulan pois- viimeistään syyslukukauden 1978 alusta lukien.
5248: tamiseksi on ryhdyttävä kouluttamaan vuosit- Jotta tämä olisi mahdollista, koulutuksen suun-
5249: tain ainakin sata uutta oikeustieteen kandidaat- nittelu pitäisi aloittaa mahdollisimman pian.
5250: tia enemmän kuin nykyisin. Luku koskee vain Työryhmän ehdottamalla tavalla järjestettynä
5251: suomenkielistä koulutusta, ja työryhmä koros- suunnittelu vaatii vuonna 1977 150 000 mar-
5252: taa sen olevan ehdottomasti vähimmäismäärän. kan suuruisen määrärahan.
5253: Mietinnön mukaan lakimieskoulutuksen laa- Näillä perusteilla ehdotamme,
5254: jentamisen tulisi tapahtua uudessa, kehitys-
5255: alueella sijaitsevassa koulutusyksikössä. Vain että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5256: sijoittamalla koulutus niille alueille, joilla val- 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
5257: litsee suurin lakimiespula, voidaan ratkaisevasti 29.37.25 (uusien korkeakoulujen suun-
5258: ohjata kehitystä siihen suuntaan, että myös jul- nittelu) 150 000 markkaa Lapin korkea-
5259: kiseen hallintoon, mukaan lukien kunnalliset koulussa Rovaniemellä aloitettavan
5260: oikeusaputoimistot, ja erityisesti kehitysalueille oikeustieteellisen koulutuksen suunnitte-
5261: saadaan riittävästi lakimiehiä. lemiseksi.
5262: Työryhmä ehdottaa yksimielisesti Iakimies-
5263: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
5264:
5265: Aimo Ajo Nillo Koskenniemi
5266: Mikko Ekorre Veikko Hanhirova
5267: 1977 vp. 101
5268:
5269: Raha-asia-aloite n:o 98.
5270:
5271:
5272:
5273:
5274: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta Hirvaan metsätyökoulun ra-
5275: kennusten rakennustöihin.
5276:
5277:
5278: E d u s kun n a 11 e.
5279:
5280: Hirvaan metsätyökoulu Rovaniemen maalais- honneet sekä alkavat olla jo terveydelle vaaral-
5281: kunnassa toimii erittäin vaikeissa oloissa. Siitä lisia. Ne vaikeuttavat suuresti opiskelua ja sii-
5282: huolimatta se on, toimittuaan toistakymmentä hen liittyviä toimintoja huonokuntoisuutensa ta-
5283: vuotta, antanut metsäalan peruskoulutusta sa- kia.
5284: doille metsätyömiehille. Toisaalta koulusta val- Koska metsätyökoulutus on metsäalan elin-
5285: mistuu korkean ammattitaidon omaavia metsu- ehto, tulisi viipymättä saada koululle uudet ra-
5286: reita, jotka menevät metsätöihin eri työnanta- kennukset.
5287: jien palvelukseen. Monet taas lähtevät jatka- Edellä esitetyn nojalla ehdotamme kunnioit-
5288: maan opintojaan ylemmissä metsäalan oppi- tavasti,
5289: laitoksissa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5290: Koulu on koko ajan toiminut samoissa jo 1978 tulo- ja menoarvioon 500 000
5291: alunperin tilapäisiksi tarkoitetuissa parakeissa. markkaa Hirvaan metsätyökoulun raken-
5292: Näissä majoitutaan, opiskellaan, niissä ovat nusten suunnitteluun ja rakennustyötz
5293: huoltotilat jne. Parakit ovat ränsistyneet ja la- aloittamiseen.
5294: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
5295:
5296: Aimo Ajo Niilo Koskenniemi
5297: Mikko Ekorre Veikko Hanhirova
5298: Pekka Vilmi
5299: 102 1977 vp.
5300:
5301: Raha-asia-aloite n:o 99.
5302:
5303:
5304:
5305:
5306: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta Kemijärven läpikulkutien
5307: rakennustöiden aloittamiseksi.
5308:
5309:
5310: Ed 'u s k u n n a 11 e.
5311:
5312: Kemijärven kaupungin kautta Veitsiluoto johtuu, että tällainen auto yksinään sulkee
5313: Oy:n Kemijärven tehtaalle ja Saliaan yhä run- vastakkaiseen suuntaan tapahtuvan liikenteen
5314: saampana suuntautuva liikenne mahtuu yhä aiheuttaen ruuhkautumista. Ajo muutenkin ja
5315: huonommin kaupungin keskustan läpi kulke- erittäinkin sivuutukset sillalla ovat vaarallisia
5316: valle ahtaalle liikenneväylälle. Tämä on TVL:n sen vuoksi, että autot pyrkivät rautatiekiskojen
5317: taholta todettu ja tunnustettu, mutta suunnit- johdosta heittelehtimään eikä suurestakaan va-
5318: telutyöstä huolimatta asiaan ei ole kyetty osoit- rovaisuudesta huolimatta onnettomuuksilta ole
5319: tamaan ratkaisua. Työ olisi sitäkin tärkeämpi pystytty välttymään. Oman vaikeutensa. muo-
5320: kun otetaan huomioon, että läpikulkutie muo- dostaa se, että junan lähestyessä silta joudu-
5321: dostaa osan valtatie n:o 5 :n peruskunnostami- taan muulta liikenteeltä sulkemaan ja tällöin
5322: sesta ja muodostaa toisaalta kiinteän kokonai- esim. kiireellisissä ·sairaskuljetuksissa Kemijär-
5323: suuden Kemijoen yli nykyisen sillan paikkeille ven itäpuolisilta alueilta Kemijärven aluesairaa-
5324: rakennettavaksi esitetyn sillan kanssa. Nyt lii- laan voi viivytys muodostua kohtalokkaaksi.
5325: kenne tapahtuu yhdistettyä rautatie-maantiesil- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
5326: taa pitkin samalla tasolla, mistä aiheutuu huo-
5327: mattavaa haittaa liikenteen joustavuudelle. Eri- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5328: tyisesti haitta on tullut näkyviin Kemijärven 1978 tulo- ja menoarvioon 5 miljoonaa
5329: tehtaan rakentamisen jälkeen, jolloin kymmenet markkaa Kemijärven läpikulkutien ja sii-
5330: puutavaralastissa olevat perävaunulliset autot hen liittyvän Kemijoen yli johtavan sil-
5331: käyttävät päivittäin siltaa. Sillan kapeudesta lan rakennustöiden aloittamiseen.
5332: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1977.
5333:
5334: Aimo Ajo Niilo Koskenniemi
5335: Mikko Ekorre Veikko Hanhirova
5336: Pekka Vilmi
5337: 1977 vp. 103
5338:
5339: Raha-asia-aloite n:o 100.
5340:
5341:
5342:
5343:
5344: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta rautatien rakentamiseksi
5345: Kemijärven-Kelloselän radalta Sokliin.
5346:
5347:
5348: Ed u s kun n a 11 e.
5349:
5350: Savukosken kunnan Soklissa on tavattu Eu- tön. Erityisen tärkeää olisi, että alueen varsi-
5351: roopan rikkaimpiin kuuluva fosfori- ja apatiitti- naiset rakennustyöt ja mahdollinen .rautatien ra-
5352: esiintymä. Viime aikoina on selvästi päädytty kentaminen ajoitettaisiin oikein. Jos kaikki to-
5353: esiintymän käyttöönottoon. Nykyoloissa tämän teutettaisiin yhtä aikaa, joutuisivat alueella ole-
5354: on todettu olevan myöskin taloudellisesti kan" vien kuntien työvoima- ja palvelukapasiteetti
5355: nattavan. Erityisen tärkeää olisi esiintymän otto ylivoimaisen rasituksen alaiseksi. Näin ollen
5356: taloudellisen toiminnan piiriin myöskin noiden rautatien suunnitteluun olisi ryhdyttävä mah-
5357: syrjäisten seutujen työllistäjänä sekä taloudelli- dollisimman pian.
5358: sen aktiviteetin herättäjänä. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
5359: Lopullinen käyttöönotto vaatii kuitenkin
5360: useamman vuoden valmistelun. Paikka sijaitsee että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5361: nimittäin parinsadan kilometrin päässä lähim- 1978 tulo- ;a menoarvioon 10 miljoonaa
5362: mistä suuremmista keskuksista. Nykyisellään markkaa rautatien rakentamisen aloitta-
5363: sinne ei johda mitään raskaampaa liikennettä miseksi Kemiiärven-Kelloselän radalta
5364: jatkuvasti kestävää tietä. Näin ollen rautatien Sokliin.
5365: rakentaminen alueelle olisi ilmeisesti välttämä-
5366: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1977.
5367:
5368: Aimo Ajo Niilo Koskenniemi
5369: Mikko Ekorre Veikko Hanhirova
5370: Pekka Vilmi
5371: 104 1977 vp.
5372:
5373: Raha-asia-aloite n:o 101.
5374:
5375:
5376:
5377:
5378: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta eläkeläisten matkalippujen
5379: hintojen alentamiseen valtion linja-autoissa.
5380:
5381:
5382: E d u s kun n a 11 e.
5383:
5384: Eläkeläisten elämässä on nykyisin erilaisilla liikenteen varassa ja suuren osan tästä liiken-
5385: harrastuksilla ja virikkeellisillä toiminnoilla tär- teestä hoitavat valtion ja valtionenemmistöisten
5386: keä sijansa. Nämä edistävät sekä henkistä että yhtiöiden omistamat linja-autot. Näin ollen olisi
5387: ruumiillista terveyttä ja antavat uutta elinvoi- erittäin johdonmukaista, että eläkeläisillä olisi
5388: maa. Tunnettua on, että esim. eläkeläisjärjestöt näissä kulkuneuvoissa samat edut kuin mitkä
5389: panevat suuren painon lomamatkoille, vierai- heillä on valtionrautateillä.
5390: luille toisten paikkakuntien eläkeläisten luo Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
5391: sekä erilaisille yhteisille retkille ja opinto- ja
5392: terveysmatkoille. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5393: Erikoisesti maaseudun eläkeläisille tuottaa 1978 tulo- ja menoarvioon 2 miljoonaa
5394: tällainen harrastustoiminta kuitenkin ylivoimai- markkaa eläkeläisten matkalippujen
5395: sia kustannuksia. Näin on asianlaita erityisesti alentamiseksi valtion sekä valtionenem-
5396: siellä, missä ei ole rautatietä. Rautateillähän mistöisien yhtiöiden omistamissa linja-
5397: eläkeläiset saavat alennuslipun. Esim. Lapin lää- autoissa.
5398: nissä kulkuyhteydet ovat pääasiassa linja-auto-
5399: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
5400:
5401: Aimo Ajo Niilo Koskenniemi Uljas Mäkelä
5402: Mikko Ekorre Veikko Hanhirova Pekka Vilmi
5403: 1977 vp. 105
5404:
5405: Raha-asia-aloite n:o 102.
5406:
5407:
5408:
5409:
5410: Aro ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Suomen YK-lii-
5411: ton toiminnan tukemiseen.
5412:
5413:
5414: E d u s k u n n a 11 e.
5415:
5416: Valistuneen ja tietoihin perustuvan kansalais- seen ja siten YK:n ja UNESCO:n ao. suositus-
5417: mielipiteen tuen saaminen Suomen viralliselle ten toteuttamiseen Suomessa sekä pitkällä täh-
5418: ulkopolitiikalle YK:n foorumeilla, suhteessa täyksellä valistuneen kansalaismielipiteen perus-
5419: kehitysmaihin ja maailmanlaajuisiin ongelmiin tan luomiseen kansainvälisistä kysymyksistä.
5420: edellyttää tehokasta tiedotus- ja valistustoimin- Toistaiseksi on YK-opetuksen ja kansainväli-
5421: taa kansainvälisestä kehityksestä ja siihen vai- syyskasvatuksen eteenpäinvieminen Suomessa
5422: kuttavista tekijöistä. Toistaiseksi ei yleinen tie- suurelta osin Suomen YK-liiton varassa.
5423: don taso Suomessa vastaa läheskään niitä vaati- Liiton käytettävissä olevat voimavarat eivät
5424: muksia, joita päivittäin eteentulevien kysymys- vastaa likikään sitä tarvetta, joka tämän tyyp-
5425: ten monitahoisuus ja kauaskantoisuus asettaa, pisen tiedotuksen alueella on olemassa. Nykyi-
5426: jotta kansalaiset voisivat muodostaa perustel- sessä taloudellisessa tilanteessa on toiminnan
5427: lusti oman mielipiteensä. laajentamissuunnitelmista kuitenkin luovuttava
5428: Suomen YK-liitto suorittaa Suomessa juuri mutta toiminnan jatkuminen edes nykyisellään
5429: tällaista tiedotustehtävää. Viime vuosina on turvattava.
5430: liiton tiedotus- ja valistustoiminta painottunut Vuonna 1978 on kustannustason nousun ja
5431: erityisesti seuraa<v:ille tärkeille sektoreille: rahanarvon alenemisen seurauksena liiton toi-
5432: - Entistä paremman palvelun tarjoaminen mintaa uhkaamassa suorastaan keskeytyminen ja
5433: puolueille ja ammattiyhdistysliikkeelle, niiden työntekijöiden pakkolomauttaminen.
5434: joutuessa ottamaan kantaa YK-poliittisiin ja Tästä syystä ehdotamme,
5435: muihin kansainvälisen tilanteen kysymyksiin,
5436: jotka yhä voimakkaammin vaikuttavat myös että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5437: Suomen oman politiikan suunnitteluun ja mää· 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
5438: rittelemiseen niin ulospäin kuin omassa maassa- 24.99.50 lisäyksenä 185 000 markkaa
5439: kin. Suomen YK-liiton toiminnan tukemi-
5440: - YK-opetuksen ja laajemman kansainväli- seen.
5441: syyskasvatuksen sisällyttämiseen kouluopetuk-
5442: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1977.
5443:
5444: Pirkko Aro Marjatta Väänänen Anna-Liisa Jokinen
5445: Terhi Nieminen Matti Puhakka Kaarina Suonio
5446: Veikko Pihlajamäki Ilkka-Christian Björklund Juhani Tuomaala
5447: Erkki Tuomioja Tellervo Koivisto Elly Sigfrids
5448: Maija Rajantie Christoffer Taxell
5449:
5450:
5451:
5452:
5453: 14 0877003363
5454: 106 1977 rd.
5455:
5456: Finansmotion nr 103.
5457:
5458:
5459:
5460:
5461: Björklund m. fl.: Om anvisande av ansJag för förbättrande av
5462: ·t:rafikförbindelserna tili Pellinge.
5463:
5464:
5465: T i 11 R i k s d a g e n.
5466:
5467: År 197 4 fattades ett principbeslut om en Vi kan inte acceptera den ensidiga satsning-
5468: fast vägförbindelse mellan Pellinge skärgård en på omfartsvägen och befarar att befolknings-
5469: och fastlandet. Denna färj- och broförbindelse utvecklingen i Pellinge hotar bli katastrofal om
5470: över Sunisund via Lili-Pellinge tili Stor-Pel- inte den i prindp godkända färj- och broför-
5471: linge har konstaterats vara vilikoret för att bindelsen med det snaraste får en bindande tid-
5472: Pellinge skärgård i praktiken kan dra nytta av tabell och vägbyggets första etapp, färjan över
5473: sin ställning som ett s.k. stödområde och för Sunisund, genomförs i brådskande ordning.
5474: att den fasta ortsbefolkningen ska kunna bo Då påskyndandet av pellingevägens förverk-
5475: kvar i sin hembygd. ligande dessutom skulle få en befordrande
5476: I sitt svar på ett skriftligt spörsmål i våras verkan på sysselsättningen i borgånejden, före-
5477: (nr 20/1977, rdm Björklund m.fl.) medde- slår vi,
5478: lade dåvarande trafikminister Ragnar Granvik, att Riksdagen i statsförslaget för år
5479: att pellingeprojektet lagts på is trots upprepade 1978 måtte upptaga 2 miljoner mark för
5480: löften från vägmyndigheternas sida. Enligt att slut/öra planeringen av en fast väg-
5481: Granvik ströks projektet ur femårsplanen 1978 förbindelse till Pellinge och för inledan-
5482: -82 då väganslagen i borgåtrakten reserverats de av färjtrafiken över Sunisund i bråds-
5483: för Borgå omfartsväg. kande ordning.
5484: Helsingfors den 29 september 1977.
5485:
5486: 1.-C. Björklund Jacob Söderman
5487: 1977 vp. 107
5488:
5489: Raha-asia-aloite n:o 103. Suomennos.
5490:
5491:
5492:
5493:
5494: Björklund ym.: Määrärahan osoittamisesta Peliingin liikenne-
5495: yhteyksien parantamiseen.
5496:
5497:
5498: E d u s k u n n 1,1 11 e.
5499:
5500: Vuonna 1974 tehtiin periaatepäätös kiinteäs- Me emme voi hyväksyä yksipuolista ohitus-
5501: tä tieyhteydestä Peliingin saariston ja manner- tiehen sijoittamista ja pelkäämme, että Peliingin
5502: maan välille. Tämä lautta- ja siltayhteys Suni- väestön kehitys uhkaa tulla kata·strofimaiseksi,
5503: sundin yli· Vähä-Peilingin kautta Suur-Pellinkiin ellei periaatteessa hyväksytty lautta- ja silta-
5504: on todettu välttämättömäksi jotta Peilingin saa- yhteys saa mitä pikimmin sitovaa aikataulua ja
5505: risto voisi käyttää hyväkseen ·asemaansa ns. ellei tienrakennuksen ensimmäistä etappia,
5506: tukialueena ja jotta alueen vakinainen väestö !auttaa Sunisundin yli, toteuteta kiireellisesti.
5507: voisi jäädä asumaan kotiseudulleen. Koska Peliingin tien toteuttamisen kiirehti-
5508: Vastauksessaan viime keväänä tehtyyn kirjal- minen sitäpaitsi vaikuttaisi edistävästi Porvoon
5509: liseen kysymykseen (n:o 20/1977 vp., ed. seudun työllisyyteen, ehdotamme kunnioittaen,
5510: Björklund ym.) ilmoitti silloinen liikenneminis-
5511: teri Ragnar Granvik, että Pellinki-suunnitelma että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5512: oli pantu jäihin huolimatta tieviranomaisten 1978 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
5513: toistuneista lupauksista. .Gra:nvikin mukaan markkaa Pellingin kiinteän tieyhteyden
5514: suunnitelma poistettiin viisivuotissuunnitelmas- suunnittelun loppuun saattamiseksi ja
5515: ta 1978-82, koska Porvoon seudun tiemäärä- Sunisundin lauttaliikenteen aloittamisek-
5516: rahat oli varattu Porvoon ohitustietä varten. si kiireellisesti.
5517: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
5518:
5519: 1.-C. Björklund Jacob Söderman
5520: 108 1977 vp.
5521:
5522: Raha-asia-aloite n:o 104.
5523:
5524:
5525:
5526:
5527: Björklund ym.: Määrärahan osoittamisesta idänkauppaa ja talou-
5528: dellista yhteistyötä sosialististen maiden kanssa palvelevan
5529: tutkimuslaitoksen perustamiseksi.
5530:
5531:
5532: E d u s k u n n a 11 e.
5533:
5534: Suomen idänkaupan sekä maamme sosialis- suunnittelusta ja valmistelusta vastaaville vi-
5535: tisten maiden kanssa harjoittaman muun talou- ranomaisille ja järjestöille;
5536: dellisen yhteistyön kehittämisen vakavana hait- - tutkia idänkaupan kannalta tärkeitä ta-
5537: tana tuntuu edelleen olevan riittävän, koordi- varamarkkinoita ja eri toimintoja koskevan
5538: noidun valmistelu- ja suunnittelutyön puute idänkauppamme mahdollisuuksia;
5539: Suomessa. Tämä puute on toistuvasti ilmen- - tutkia ja kehittää idänkaupan suunnit-
5540: nyt sosialististen maiden kanssa käytävien kah- telu- ja seurantamenetelmiä;
5541: denvälisten neuvottelujen valmisteluvaiheen - suorittaa muuta Suomen ja sosialististen
5542: ohella tietysti myös itse neuvotteluissa, mm. maiden taloudellisiin suhteisiin liittyvää tutki-
5543: Suomen taholta tulevien aloitteiden niukkuu- mustoimintaa;
5544: tena. - koordinoida ja laajentaa Suomen ja sosia-
5545: Mikäli idänkauppaan ja ns. TTT-yhteistyö- lististen maiden välistä taloustieteelliseen ja
5546: hön sosialististen maiden kanssa liittyvää suun- erityisesti ulkomaankaupan tutkimukseen liitty·
5547: nittelutyötä ei lähitulevaisuudessa voimakkaasti vää yhteistyötä sekä hoitaa suhteita sosialistis-
5548: lisätä, jää kyseenalaiseksi kyetäänkö kaikki ne ten maiden ja SEV:in vastaaviin tutkimuslai-
5549: yhteistyömahdollisuudet, jotka SEV-puitesopi- toksiin;
5550: mus sekä sosialististen maiden kanssa solmitut - seurata korkeakouluissa tapahtuvaa Suo-
5551: erillissopimukset avaavat, täysitehoisesti hyö- men ja sosialististen maiden taloussuhteita kos-
5552: dyntämään. kevaa tutkimustoimintaa;
5553: Suunnittelutyön tehostamisen perusedellytys - koota Suomen ja sosialististen maiden
5554: on alaan kuuluvan tutkimustoiminnan huomat- kauppa- ja taloussuhteita sekä sosialististen
5555: tava lisääminen, kehittäminen ja koordinoimi- maiden taloudellista kehitystä ja suunnitelmia
5556: nen. Mm. tätä tutkimustoimintaa käsitellyt koskevaa aineistoa;
5557: Idänkaupan informaatiotoimikunta päätyi mie- - harjoittaa tutkimustyöhönsä liittyvää jul-
5558: tinnössään ( 197 3: 98) esittämään erityisen tut- kaisutoimintaa; sekä
5559: kimuslaitoksen kiireellistä perustamista kauppa- - huolehtia kirjaston ja tutkimusarkiston
5560: ja teollisuusministeriön yhteyteen harjoittamaan ylläpitämisestä.
5561: juuri sellaista tutkimusta, joka palvelisi sosia- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
5562: lististen maiden kanssa käytävää kauppaa ja
5563: näiden maiden kanssa harjoitettavaa muuta ta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5564: loudellista yhteistyötä. 1978 tulo- ja menoarvioon 1 400 000
5565: Tutkimuslaitoksen tehtävät määritellään eh- markkaa idänkauppaa sekä sosialististen
5566: dotuksessa siten, että laitoksen tarkoituksena maiden kanssa harjoitettavaa muuta
5567: olisi taloudellista yhteistyötä palvelevan tut-
5568: - seurata sosi!lliistisissa maissa tapahtuvaa kimuslaitoksen perustamiseksi kauppa-
5569: taloudellista kehitystä sekä koota, muokata ja teollisuusministeriöön.
5570: ja välittää siitä tietoja idänkaupasta ja sen
5571: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
5572:
5573: I.-C. Björklund Erkki Tuomioja
5574: 1977 vp. 109
5575:
5576: Raha-asia-aloite n:o 105.
5577:
5578:
5579:
5580:
5581: Eenilä ym.: Määrärahan osoittamisesta kansatieteellisiä työväen-
5582: kulttuurin kokoelmia ja kenttätöitä varten.
5583:
5584:
5585: E d u s k u n n a 11 e.
5586:
5587: Työväenkulttuuri on maamme museolaitok- jo olla myöhäistä. Koska on kysymys erittäin
5588: sessa täysin laiminlyöty osakulttuuri. Museo- laajan, yli puolet kansastamme kattavan osa-
5589: virasto on vaalinut talonpoikais-, pappila- ja kulttuurin piiriin kuuluvan esineistön ja pe-
5590: säätyläis- sekä lappalaiskulttuuria niin esineis- rinteen tallentamisesta, on työ viimeistään nyt
5591: tön tallentamisen kum tutkimus- ja näyttelytoi- pantava alulle, ja tehokkaasti, jotta se, mikä
5592: minnankin suhteen. Maamme teollistumisvai- vielä on tallennettavissa, voitaisiin tallentaa.
5593: heen ja osittain teollistuneen Suomen teollisuus- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5594: työväestön esineistön tallentaminen on tahalli- nioittaen,
5595: sesti laiminlyöty, puhumattakaan työväenliik- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5596: keen toimintaan olennaisesti kuuluvan esineis- 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
5597: tön tallentamisesta. Työväestön esineistö teollis- 29.95.21 valvonta-, hoito- ja tutkimus-
5598: tumisvaiheen alkuajoilta on jo nyt katoamassa, määrärahoihin 100 000 markkaa kansa-
5599: haastateltavat henkilöt kuolleet tai pian pois- tieteellisiä työväenkulttuurin kokoelmia
5600: tumassa. Työväenperinteen tallentaminen alkaa ja kenttätöitä varten.
5601: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
5602:
5603: Paula Eenilä Jouko Tuovinen Jorma Rantala
5604: Pertti Paasio Eino Grönholm Aimo Ajo
5605: Markus Aaltonen
5606: 110 1977 vp.
5607:
5608: Raha-asia-aloite n:o 106.
5609:
5610:
5611:
5612:
5613: Eenilä ym.: Määrärahan osoittamisesta työväentalojen korjaus-
5614: töiden suunnitteluun.
5615:
5616:
5617: E d u s k u n n a 11 e.
5618:
5619: Työväenkulttuuri on maamme museolaitok- edustavia työväentaloja ei ole vielä lainkaan
5620: sessa täysin laiminlyöty osakulttuuri. Museo- sisällytetty museoviraston varainkäyttösuunni-
5621: virasto on vaalinut talonpoikais-, pappila-, sää- telmaan, vaikka säilyttämisen arvoisia. työväen~
5622: tyläis- ja lappalaiskulttuuria niin esineistön tal- taloja kyllä maassamme on, ja vaikka ne vaa-
5623: lentamisen kuin tutkimus- ja näyttelytoiminnan- tisivat säilyäkseen pikaisesti korjaamista ja en-
5624: kin suhteen. Valtion tulo- ja menoarvioon on tisöimistä, eikä omistajilta tähän varoja löydy.
5625: vuosittain otettu määrärahoja myös vanhojen Nämä työväenperinteen tyyssijat ovat säilyttä-
5626: talonpoikaistalojen, pappiJoiden ja kartanoiden misen arvoisia siinä kuin vähemmistökulttuuria
5627: korjaamiseen ja entistämiseen huomattaviakin edustavat pappila- ja kartanorakennukset. Siksi
5628: summia. Työväentalomuseoita maassamme on työväentalojen korjaamiseen on varattava mää-
5629: ainoastaan yksi, Riihimäellä. Sen valtiolta saa- rärahat valtion tulo- ja menoarviossa.
5630: rnat varat ovat murenevan pieni osa siitä, mitä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5631: valtio vuosittain antaa tukena muita osakult- nioittaen,
5632: tuureja edustavien rakennusten ja museoiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5633: korjaamiseen ja entisöimiseen. Työväenkult- 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
5634: tuuri kattaa kansastamme yli puolet, siitä huo- 29.95.74, Talonrakennukset (siirtomää-
5635: limatta museolaitoksemme on tämän osakult- räraha), 100 000 markkaa työväentalo-
5636: tuurin tähän asti laiminlyönyt, esimerkiksi sitä jen korjaustöiden suunnitteluun.
5637: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
5638:
5639: Paula Eenilä Jouko Tuovinen Markus Aaltonen
5640: Jacob Söderman Maija Rajantie Jorma Rantala
5641: Pertti Paasio Kaisa Raatikainen Aimo Ajo
5642: Eino Grönholm
5643: 1977 vp. 111
5644:
5645: Raha-asia-aloite n:o 107.
5646:
5647:
5648:
5649:
5650: Eenilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Lepäisten-Lyökin pai-
5651: kallistien rakentamiseen.
5652:
5653:
5654: E d u s k u n n a 11 e.
5655:
5656: Pyhämaan kunta liitettiin Uuteenkaupunkiin josta yhteydestä TVL:n Turun piirillä on ole-
5657: vuoden 197 4 alusta. Matka Pyhämaan kaupun- massa valmis ja vahvistettu tiesuunnitelma.
5658: ginosan Lyökistä kantakaupunkiin on 35,1 km, Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
5659: koska tie kiertää mantereen kautta. Pyhämaalla
5660: asuvien matka kaupunkinsa keskustaan on koh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5661: tuuttoman pitkä, ja sitä voitaisiin lyhentää huo- 1978 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
5662: mattavasti, mikäli rakennettaisiin suora paikal- markkaa Lepäisten-Lyökin paikallis-
5663: listietaseinen yhteys välille Lepäinen-Lyökki, tien rakentamiseen.
5664: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
5665:
5666: Paula Eenilä Oili Suomi
5667: Pertti Paasio Irma Toivanen
5668: Sauli Hautala
5669: 112 1977 vp.
5670:
5671: Raha-asia-aloite n:o 108.
5672:
5673:
5674:
5675:
5676: Eenilä ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen kanslistin
5677: toimen perustamiseksi Turun ja Porin työsuojelupiirin Porin
5678: sivu toimistoon.
5679:
5680:
5681: E d u s k u n n a 11 e.
5682:
5683: Turun ja Porin työsuojelupiirin Porin sivu- ja tästä kärsii tarkastustoiminta. Tästä syystä
5684: toimiston henkilökunnan lukumäärä on tällä olisikin välttämätöntä perustaa Porin sivutoi-
5685: hetkellä kuusi tarkastajaa ja yksi toimistoapu- mistoon yksi ylimääräinen kanslistin toimi.
5686: lainen. Kun tarkastajia on näin monta, ja he Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
5687: kaikki työskentelevät kentällä, tulee esimerkik- nioittaen,
5688: si pöytäkirjoja puhtaaksikirjoitettavaksi niin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5689: huomattava määrä, ettei yksi toimistoapulainen 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
5690: mitenkään riitä konekirjoitustyötä selvittämään, 33.03.01 lisäyksenä 22 896 markkaa
5691: koska hänelle lisäksi kuuluvat kaikki muut toi- V 10 palkkaluokan ylimääräisen kanslis-
5692: miston konekirjoitus- ja muut tehtävät, puhe- tin toimen perustamiseksi Turun ja Po-
5693: luiden välittäminen sekä myös kaikki kanslian rin työsuojelupiirin Porin sivutoimis-
5694: rutiinitehtävät. Työt toimistossa ruuhkaantuvat, toon.
5695: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
5696:
5697: Paula Eenilä Marjatta Mattsson
5698: Jouko Tuovinen Jacob Söderman
5699: Uljas Mäkelä Anneli Kivitie
5700: Irma Rosnell Sauli Hautala
5701: 1977 vp. 113
5702:
5703: Raha-asia-aloite n:o 109.
5704:
5705:
5706:
5707:
5708: Eenilä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta työsuojeluhal-
5709: linnon matkustusmäärärahoihin.
5710:
5711:
5712: E d u s k u n n a 11 e.
5713:
5714: ~yösuoj_eluh~llinnon matkustusmäärärahat koilla ja suorittamaan ainoastaan neuvontatyötä
5715: osolttautmvat JO vuonna 1976 niin riittämättö- toimistosta käsin. Näin kallis työsuojeluorgani-
5716: miksi, että tarkastustoimintaa jouduttiin vuo- saatio "polkee tyhjää" muutaman sadan tuhan-
5717: den loppupuolella melkoisesti supistamaan mo- nen markan puuttumisen vuoksi. Virkamiehet
5718: nessakin työsuojelupiirissä. Kun vuoden 1977 eivät voi suorittaa pääasiallista työtään, tarkas-
5719: tulo- ja menoarvio ei tuonut korjausta asiaan, tustoimintaa.
5720: joutuivat työsuojelupiirit sopeuttamaan tarkas- Jo pelkkä kustannustason nousu olisi edellyt-
5721: tustoimintansa niukkojen matkustusmääräraho- tänyt matkamäärärahan korottamista noin 10
5722: jen mukaiseksi myös vuonna 1977. Tämä pa- % :lla edellisestä vuodesta. Kun nyt hallitus on
5723: kollinen sopeuttaminen johti kuitenkin siihen, esittänyt sadantuhannen ( 100 000) markan
5724: että vuoden 1978 tulo- ja menoarvioesityksessä supistusta, ei näin voimakas jo ennestään huo-
5725: on työsuojeluhallinnon matkustusmäärärahoja mattavasti alimitoitetuksi supistettu matkustus-
5726: vielä entisestäänkin supistettu. budjetti voi enää olla vaikuttamatta työsuojelu-
5727: Kun jo toista vuotta on tarkastustoimintaa toiminnan merkittävään taantumiseen.
5728: matkamäärärahojen riittämättömyyden vuoksi Edellä selvitetyn perusteella ehdotamme kun-
5729: jouduttu melkoisesti rajoittamaan, ei vuodelle nioittaen,
5730: 1978 esitetty, edellisestä vuodesta jopa sadalla
5731: tuhannella ( 100 000) markalla supistettu mää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5732: räraha voi mitenkään olla riittävä edes tyydyttä- 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
5733: väksi katsottavan tarkastustoiminnan aikaan- 33.03.29 lisäyksenä 300 000 markkaa
5734: saamiseksi. Tarkastajat joutuvat luopumaan työsuojeluhallinnon matkustusmäärära-
5735: välttämättämistäkin tarkastuskäynneistä työpai- hoihin.
5736: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
5737:
5738: Paula Eenilä Eino Grönholm Olli Helminen
5739: Kaisa Raatikainen Meeri Kalavaineo Lasse Lehtinen
5740: Matti Kuusio Salme Myyryläinen Jouko Tuovinen
5741: Paavo Tiilikainen Markus Aaltonen Juhani Surakka
5742: Matti Puhakka Jorma Rantala Kaarina Suonio
5743: Aimo Ajo
5744:
5745:
5746:
5747:
5748: 15 0877003363
5749: 114 1977 vp.
5750:
5751: Raha-asia-aloite n:o 110.
5752:
5753:
5754:
5755:
5756: Ekorre: Määrärahan osoittamisesta Kemin teknillisen oppilaitok-
5757: sen suunnitteluun.
5758:
5759:
5760: E d u s k u n n a 11 e.
5761:
5762: Kemin ja Tornion kaupunkien sekä niitä Kouluviranomaisilta saatujen tietojen mukaan
5763: ympäröivien Simon, Tervolan ja Ylitornion jäi kuluvana vuonna lähes 2 000 nuorta vaille
5764: kuntien ja Kemin maalaiskunnan muodostama keskiasteen ammatillista koulutuspaikkaa. Osa
5765: yhtenäinen Kemin-Tornion talousalue on voi- nuorista on joutunut suoraan työvoimaviran-
5766: makkaasti teollistuvaa aluetta, jonka väestö- omaisten työttömyyskortistoon, jossa syyskuun
5767: määrä on osoittanut jatkuvaa kasvua. Talous- tilaston mukaan oli Lapin läänissä 1 365 alle
5768: alueella asuu tällä hetkellä lähes 75 000 asu- 19-vuotiasta nuorta. Lapin läänin siirryttyä syk-
5769: kasta ja Lapin Seutukaavaliiton laatiman ennus- syllä 1972 peruskoulujärjestelmään ovat ensim-
5770: teen mukaan asukasmäärä kasvaa vuoteen 1980 mäiset peruskoulun koko oppimäärän suoritta·
5771: mennessä noin 78 500:aan ja vuoteen 2000 neet nuoret valmistuneet keväällä 1977. Kehi-
5772: mennessä 82 000-90 OOO:een. Alueella toimii tys Lapin läänissä edellyttää koulutuspaikkojen
5773: 40 yli 10 henkilöä työllistävää teollisuuslaitosta. lisäämistä. Suoritettujen selvitysten perusteella
5774: Suurimmat niistä ovat Veitsiluoto Oy:n ja on käynyt ilmi, että nuorten miesten amma-
5775: Kemi Oy:n Kemissä sijaitsevat puunjalostuslai- tintoiveiden ehdoton ykkönen Lapin läänissä
5776: tokset, Norlyn Oy:n sukkatehdas sekä Outo- on tekninen koulutusala niin lukion kuin kes-
5777: kumpu Oy:n ferrokromitehdas Torniossa sekä kikoulunkin suorittaneiden keskuudessa. Tek-
5778: Outokumpu Oy:n Elijärven kaivos Kemin maa- nillisen opetuksen ulottaminen opistotasaisena
5779: laiskunnassa. Kuitenkaan ei talousalueella eikä Lapin lääniin täydentäisi merkittävästi Lapin
5780: koko Lapin läänissä ole opistotasoista teknil- nuorten koulutusmahdollisuuksia.
5781: listä opetusta antavaa oppilaitosta. Lapin läänissä toimivat Kemin kaupungin
5782: Teollisuuslaitosten laatimat uusien yritysten omistama teknillinen koulu ja valtion teknilli-
5783: perustamissuunnitelmat ja jo toimivien laitos- nen koulu Rovaniemellä. Ne eivät pysty tur-
5784: ten laajentamissuunnitelmat aiheuttavat vuosina vaamaan teollisuuslaitosten teknisen henkilös-
5785: 197 6-1980 huomattavaa teollisuustyöpaikko- tön tarvetta eivätkä sen saantia lähivuosina.
5786: jen kasvua. Teollisuuden ja rakennustoiminnan Lapin lääninhallitus, Lapin Maakuntaliitto
5787: työpaikkojen määrä kasvaa suoritettujen laskel- sekä kaikki Lapin läänissä toimivat poliittiset
5788: mien mukaan vuoteen 1980 mennesä noin puolueet ovat kannanotoissaan pitäneet ehdot-
5789: 15 OOO:een, kun määrä vielä vuonna 1970 on toman välttämättömänä teknillisen oppilaitok-
5790: ollut hiukan yli 11 000. Samanaikaisesti kasvaa sen perustamista Lapin lääniin. Tähän vaati-
5791: myös teknisen henkilöstön tarve. Suoritetun mukseen ovat yhtyneet myös Kemin-Tornion
5792: otantatutkimuksen mukaan yksistään Outo- talousalueen tuotantolaitokset esittäen asian
5793: kumpu Oy:n Tornioon vuoteen 1978 mennessä johdosta perustellun vaatimuksen sekä ammat-
5794: valmistuvan uuden jaloterästehtaan ja yhtiön tikasvatushallitukselle että opetusministeriölle.
5795: muiden tuotantolaitosten sekä Veitsiluoto Oy:n Lausunnoissa on oltu yksimielisiä myös siitä,
5796: ja Kemi Oy:n teknisen henkilöstön tarve tulee että Lapin teknillinen oppilaitos tulisi perustaa
5797: olemaan vuoteen 1980 mennessä seuraava: Kemin kaupunkiin, koska se silloin parhaalla
5798: tavalla palvelisi kehittyvää Lapin teollisuutta ja
5799: Outokumpu Oy teknikkoja 185 opistoins. 38 saisi myös opetusapua toimiviita tuotantolai-
5800: Veitsiluoto Oy teknikkoja 182 opistoins. 71 toksilta. Valtioneuvosto teki keväällä 1975 yk-
5801: Kemi Oy teknikkoja 135 opistoins. 33 simielisesti päätöksen teknillisen oppilaitoksen
5802: Yhteensä teknikkoja 502 opistoins. 142 perustamisesta Lapin lääniin ja oppilaitoksen
5803: Raha-asia-aloite n:o 110 115
5804:
5805: sijoittamisesta Kemin kaupunkiin. Kuitenkaan tulee oppilaitoksen perustamisen suunnittelua
5806: ei valtioneuvoston päätöksen edellyttämää tek- kiirehtiä. Siksi valtion vuoden 1978 tulo- ja
5807: nillisen oppilaitoksen suunnittelumäärärahaa ole menoarviossa tulisi varata suunnittelun toteut-
5808: ehdotettu vuoden 1976 eikä vuoden 1977 val- tamiseen riittävä määräraha.
5809: tion tulo- ja menoarviossa. Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
5810: Kemin kaupunki on varannut oppilaitokselle taen,
5811: riittävät rakentamismahdollisuudet tarjoavan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5812: alueen, joka on saanut hyväksymisen myös am- 1978 tulo- ja menoarvioon momentin
5813: mattikasvatushallituksessa. Kun teknillisen op- 29.76.74 alamomentille 3 lisäyksenä
5814: pilaitoksen perustamista Lapin lääniin on pi- 100 000 markan määrärahan Kemiin pe-
5815: dettävä perusteltuna ja tarpeellisena ja kun rustettavan teknillisen oppilaitoksen
5816: asiasta on jo valtioneuvoston periaatepäätöskin, suunnittelua varten.
5817: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
5818:
5819: Mikko Ekorre
5820: 116 1977 vp.
5821:
5822: Raha•asia-aloite n:o 111.
5823:
5824:
5825:
5826:
5827: Ekorre ym.: Määrärahan osoittamisesta kirjallisuuden valikoivan
5828: ostotukijärjestelmän toteuttamiseen.
5829:
5830:
5831: E d u s kun n a 11 e.
5832:
5833: Norjassa on jo vuodesta 1964 lukien käytetty Tästä syystä Kirjallisuuden tukitoimikunta
5834: kirjojen ostotukijärjestelmää, jonka mukaisesti ehdotti mietinnössään (1973: 24) valikoivan
5835: valtio avustaa uutta ja vähälevikkistä kirjalli- kirjallisuuden ostotukijärjestelmän käytöönotta-
5836: suutta ostamalla sitä hyväksyttyjen valintaperi- mista. Sen mukaan valtio myöntäisi vuosittain
5837: aatteiden mukaan yhden kappaleen jokaiseen läänien taidetoimikunnille määrärahan jaetta-
5838: kirjastoon. vaksi läänin kirjastoille valikoivaa ostotukea
5839: Sivistyksellisesti ja yhteiskunnallisesti mer- varten.
5840: kittävän vähälevikkisen kirjallisuuden kohdalla Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
5841: on myös Suomessa voitu todeta kirjastolaitok-
5842: sen toiminnassa olevan pahoja puutteita. Erityi- että Eduskunta ottaisi valtion vuodm
5843: sesti pienten ja vähävaraisten sekä syrjäisten 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
5844: alueiden kuntien kirjastojen taloudelliset mah- 29.90.52 lisäyksenä 100 000 markkaa
5845: dollisuudet eivät näytä riittävän esimerkiksi kirjallisuuden valikoivan ostotukijärjes-
5846: ajankohtaisten tieto- ja mielipidekirjojen eivätkä telmän toteuttamiseksi.
5847: runoteosten ja n"uiden vastaavien kirjojen hank-
5848: kimiseen. Tämä johtaa myös kirjastopalvelujen
5849: alueelliseen eriarvoisuuteen.
5850: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
5851:
5852: Mikko Ekorre Jarmo Wahlström
5853: 1977 vp. 117
5854:
5855: Raha-asia-aloite n:o 112.
5856:
5857:
5858:
5859:
5860: Forsman: Määrärahan osoittamisesta Ylämaan tiemestaripiirin
5861: tukikohdan rakennustöiden aloittamiseksi.
5862:
5863:
5864: E d u s k u n n a 11 e.
5865:
5866: TVL:n Kymen piirin Ylämaan tiemestaripii- Edellä mainittuun viitaten ·ehdotan,
5867: rin tukikohta on toiminut erittäin puutteelli-
5868: sissa oloissa jo pitkään. Suunnitelmia on ollut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5869: tukikohdan tilojen rakentamisesta, mutta nämä 1978 tulo- ja menoarvioon 150 000
5870: eivät ole johtaneet käytännön tulokseen. Puut- markan määrärahan Ylämaan tiemesta-
5871: teelliset toimitilat ovat tietysti omiaan vai- ripiirin tukikohdan rakennustöiden aloit-
5872: keuttamaan tukikohdan normaalia työskentelyä. tamiseksi.
5873: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1977.
5874:
5875: Mauno Forsman
5876: 118 1977 vp.
5877:
5878: Raha-asia-aloite n:o 11.3.
5879:
5880:
5881:
5882:
5883: Forsman: Määrärahan osoittamisesta Taipalsaaren-Savitaipaleen
5884: maantien suunnitteluun ja rakentamisen aloittamiseen.
5885:
5886:
5887: E d u s k u n n a 11 e.
5888:
5889: Lappeenrannan ja Taipalsaaren välisen maan- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
5890: tien parannustyö on parastaikaa meneillään ja tavasti,
5891: tämän tien tarkoituksena on palvella pohjoi-
5892: sesta Lappeenrantaan suuntautuvaa liikennettä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5893: Jotta tien käyttö saataisiin tehokkaaksi, olisi 1978 tulo- ja menoarvioon 200 000
5894: parannustyötä jatkettava edelleen Savitaipaleen markkaa Taipalsaaren ja Savitaipaleen
5895: suuntaan. Näin saataisiin myös Mikkelistä Lap- välisen tien suunnitteluun ja tienraken-
5896: peenrantaan suuntautuva liikenne ohjatuksi tätä nuksen aloittamiseen.
5897: kautta sekä tehtäisiin Taipalsaaren ja Savitai·
5898: paleen yhteydet entistä paremmiksi.
5899: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1977.
5900:
5901: Mauno Forsman
5902: 1977 vp. 119
5903:
5904: Raha-asia-aloite n:o 114.
5905:
5906:
5907:
5908:
5909: Forsman: Määrärahan osoittamisesta sillanrakennustöiden aloitta-
5910: miseksi Tullisalmen yli Kattelussaareen.
5911:
5912:
5913: Ed u s k u n n a II e.
5914:
5915: Taipalsaaren kunnassa Tullisalmi erottaa vin hankalaa ja kelirikkaaikoina lähes mahdo-
5916: Kattelussaaren muusta vars1na1sesta kunnan tonta.
5917: alueesta. Kattelussaari on alueeltaan laaja ja Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
5918: siellä on merkittävä määrä pysyvää asutusta. tavasti,
5919: Lisäksi monet asukkaat käyvät työssä päivit-
5920: täin Lappeenrannan kaupungissa. Tullisalmen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5921: yli välittää nykyisin liikennettä paikallisten 1978 tulo- ja menoarvioon 500 000
5922: asukkaiden ylläpitämä ja kunnan sekä valtion markan määrärahan sillanrakennustöi-
5923: avustamana hoidettu kapulalossi. Näin ollen on den aloittamiseksi Tullisalmen yli Kat-
5924: liikennöiminen Kattelussaareen. päivittäin hy- telussaareen.
5925: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1977.
5926:
5927: Mauno Forsman
5928: 120 1977 vp.
5929:
5930: Raha-asia-aloite n:o 115.
5931:
5932:
5933:
5934:
5935: Forsman: Määrärahan osoittamisesta Simpeleen-Särkilahden tien
5936: rakennustyötä varten.
5937:
5938:
5939: E d u s k u n n a 11 e.
5940:
5941: Rautjärven kunnassa Simpeleeltä Saimaan Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
5942: rantaan Särkilahteen on tieyhteys ollut erittäin tavasti,
5943: heikko. Väestön liikennöimisen sekä teollisuu-
5944: den kuljetusten kannalta on tämä yhteys erit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5945: täin tärkeä. Monet Särkilahden alueelta pois 1978 tulo- ja menoarvioon 150 000
5946: muuttaneet ovat ilmoittaneet muuttoosa syyksi markan määrärahan Simpeleen-Särki-
5947: huonon liikenneyhteyden Simpeleen taajamaan. lahden tien rakennustyötä varten.
5948: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1977.
5949:
5950: Mauno Forsman
5951: 1977 vp. 121
5952:
5953: Raha-asia-aloite n:o 116.
5954:
5955:
5956:
5957:
5958: Forsman: Määrärahan osoittamisesta Joutsenon pääterveysaseman
5959: rakennustöiden aloittamiseksi.
5960:
5961:
5962: E d u s k u n n a 11 e.
5963:
5964: Joutsenon kunta kuuluu niihin harvoihin Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5965: kuntiin Kaakkois-Suomessa, joissa väkiluku vuo- taen,
5966: sittain kasvaa. Kunnassa ei kuitenkaan ole
5967: omaa terveysaseman vuodeosastoa, vaan joudu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5968: taan käyttämään naapurikuntien palveluja hy- 1978 tulo- ia menoarvioon 800 000
5969: väksi. Pystyäkseen tarjoamaan asukkailleen kan- markan määrärahan Joutsenon pääter-
5970: santerveyslain ja -asetuksen edellyttämät palve- veysaseman rakennustöiden aloittami-
5971: lut tarvitsee Joutsenon kunta kansanterveyslain seksi.
5972: edellyttämiä toimintoja varten pääterveysase-
5973: ma vuodeosastoineen.
5974: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1977.
5975:
5976: Mauno Forsman
5977:
5978:
5979:
5980:
5981: 16 0877003363
5982: 122 1977 Vp.
5983:
5984: Raha-asia-aloite n:o 117.
5985:
5986:
5987:
5988:
5989: Fred ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lähetysjärjestöjen
5990: kehitysyhteistyön tukemiseen.
5991:
5992:
5993: E d u s k u n n a II e.
5994:
5995: Valtion kehitysyhteistyömäärärahoja jaettaes- mm. lausui: "Eurooppalaiset asiantuntijat, opet-
5996: sa ei tähän mennessä ole tarpeeksi käytetty hy- tajat ja teknikot jäävät yleensä kaupunkeihin ei-
5997: väksi niitä kokemuksia ja yhteyksiä, joita lähe- vätkä lähesty kansaa. Myönteisen poikkeuksen
5998: tysseurat vuosikymmeniä kestäneen työnsä ai- tekevät lähetystyöntekijät. He lähtevät maaseu-
5999: kana ovat kehitysmaissa hankkineet. Lähetys- dulle elämään itsekin ankeissa ja puutteellisissa
6000: seurat tekevät varsinaisen hengellisen työnsä oloissa, kokemaan kansan vaikeudet kansan
6001: rinnalla merkittävää kehitystyötä perustamalla kanssa. He opettelevat kansan kielen. Heillä
6002: kouluja, sairaaloita, kirjapainoja yms. Arviolta on aito myötäelämisen taito."
6003: puolet lähetysjärjestöjen ulkomailla käyttämistä Jos valtion kehitysyhteistyösuunnitelmia to-
6004: varoista on vuosittain käytetty tällaiseen kehitys- teutettaessa oltaisiin läheisemmässä yhteistyössä
6005: yhteistyöhön. lähetysjärjestöjen kanssa, ne voisivat antaa asian-
6006: Mainittakoon, että sekä Ruotsi että Norja, tuntemustaan kehitysyhteistyön käyttöön siten,
6007: jotka kumpikin avustavat kehitysmaita enemmän että säästyttäisiin olosuhteiden puutteellisesta
6008: kuin Suomi, harjoittavat hyvää yhteistyötä maan- tuntemuksesta aiheutuviha erehdyksiltä ja löy-
6009: sa vastaavien lähetysjärjestöjen kanssa ja että dettäisiin samalla parhaat mahdolliset ratkaisut.
6010: kymmeniä miljoonia kruunuja vuosittain kana- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6011: voidaan kehitysmaihin juuri lähetysjärjestöjen nioittaen,
6012: kautta.
6013: Joitakin aikoja sitten vieraili osastopäällikkö että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6014: Kalervo Siikala valtiovallan edustajana, ulko- 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
6015: asiainministeriön toimeksiannosta Itä-Afrikassa 24.30.67 lisäyksenä 1,5 milj. markan
6016: tutustumassa suomalaisiin lähetyskohteisiin. määrärahan lähetysjärjestöjen kehitysyh-
6017: Matkan jälkeen antamassaan haastattelussa hän teistyön tukemiseen.
6018: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1977.
6019:
6020: Jorma Fred Erkki Korhonen Sauli Hautala
6021: Veikko J. Matikkala Raino Westerholm
6022: 1977 vp. 123
6023:
6024: Raha-asia-aloite n:o 118.
6025:
6026:
6027:
6028:
6029: Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta alkoholijuomien ja muiden
6030: päihteiden käytön ehkäisemistä tarkoittavan opetuksen yli-
6031: tarkastajan viran perustamiseksi kouluhallitukseen.
6032:
6033:
6034: E d u s k u n n a II e.
6035:
6036: Koululaisten päihteiden käyttö on viime Kasvatustieteen lisensiaatti Hannu Olkinuo-
6037: vuosina voimakkaasti lisääntynyt. Suoritetuista ran tutkimusten mukaan raittiusopetuksen ny-
6038: tutkimuksista on käynyt ilmi, että määrällisesti kyiset opetussuunnitelmat ja metodiset ohjeet
6039: tuntuvin on ollut alkoholijuomien ja donerin- ovat puutteelliset. Erityisen merkittävä on ha-
6040: käyttötapausten kasvu. On useinkin sattunut, vainto, että alkoholijuomien käyttöä, sen syitä
6041: että koululaisia on ollut päihtyneinä koulun ti- ja seurauksia sekä sen käyttöön kohdistuvia
6042: laisuuksissa ja jopa oppitunneilla. Tupakointi toimenpiteitä käsiteltäessä ei ole kiinnitetty
6043: on yleistynyt erittäin huomattavasti. huomiota juuri lainkaan perheeseen, toveripii-
6044: Koululaitos ei nykyisellään pysty täysin te- riin ja juomaseuraan. Kuitenkin monet alkoho-
6045: hokkaasti täyttämään osuuttaan päihteiden en- lijuomien ja muiden päihteiden käytön syistä
6046: naltaehkäisyä tarkoittavassa toiminnassa. Tosin johtuvat viiteryhmistä. Niitä käytetään ryh-
6047: uusi terveysopetuksen ylitarkastajan virka voi missä ja niiden vaikutukset koetaan pienryh-
6048: jonkin verran auttaa tilannetta, mutta koko missä. Toimenpiteet tulisi siis kohdistaa viite-
6049: terveyskasvatuksen laaja kenttä vaatii niin pal- ryhmiin sekä niiden mielipide- ja vapaa-aika-
6050: jon, että erityinen raittiuskasvatusta tarkoitta- ohjaajiin.
6051: va ylitarkastajan virka on tarpeen nykyisissä Myös opettajakoulutus on tässä suhteessa
6052: olosuhteissa joka tapauksessa. jäänyt puutteelliseksi. Nykyisissä opettajakoulu-
6053: Vaikkei koulu voisikaan kasvattaa kaikkia tussuunnitelmissa on näitä asioita varten va-
6054: nuoria ehdottomasti raittiiksi tai edes kohtuul- rattu riittämättömän pienet tuntimäärät.
6055: lisiin juomatapoihin, se voi kuitenkin jakaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6056: asiallista ja puolueetonta tietoa päihteistä. Se nioittavasti,
6057: voi myös huolehtia siitä, ettei kenenkään käy
6058: huonosti siksi, ettei hänellä olisi tarpeellista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6059: tietoa päihteiden vaikutuksista. Koulu voi oi- 1978 tulo- ja menoarvioon 60 000 mar-
6060: kaista alkoholijuomista ja muista päihteistä kan määrärahan alkoholijuomien, huu-
6061: vallitsevia virheellisiä tietoja sekä antaa virik- meiden ja tupakan käytön ehkäisemistä
6062: keitä vapaiden ja itsenäisten persoonallisuuk- tarkoittavan opetuksen ylitarkastajan vi-
6063: sien muodostumiselle. ran perustamiseksi kouluhallitukseen.
6064: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1977.
6065:
6066: Jorma Fred Erkki Korhonen Veikko J. Matikkala
6067: 124 1977 vp.
6068:
6069: Raha-asia-aloite n:o 119.
6070:
6071:
6072:
6073:
6074: Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Suunnistusliitto
6075: r.y:lle avustukseksi suunnistuskarttojen hankkimista varten.
6076:
6077:
6078:
6079: E d u s k u n n a 11 e.
6080:
6081: Suunnistus on vajaassa neljässä vuosikymme- - että suunnistajien nam suorittaman taikoo-
6082: nessä kehittynyt pienestä pohjoismaisesta urhei- työn arvo - v. 1974 583 000 markkaa -
6083: lumuodosta kansainvälisesti arvostetuksi liikun- on noin 50 % suunnistuskarttojen koko-
6084: tamuodoksi, jota harrastetaan sekä huippu-, kil- naiskustannuksista.
6085: pa- että kuntourheiluna. Suomen aloitteesta v. Perinteisesti suunnistuskarttaa pidetään suun-
6086: 1961 perustettuun Kansainväliseen Suunnistus- nistajan urheiluvälineenä. Suunnistuskartan eri-
6087: liittoon (IOF) kuuluu jo 24 jäsenmaata, kau- koisuutena on se, että suunnistuskilpailuissa
6088: kaisimmat Japani, Australia, USA ja Kanada. tarvitaan jokaista kilpailijaa kohti yksi kartta,
6089: Myös Neuvostoliitossa suunnistetaan paljon, johon rastit on piirretty. Karttaa - jokaiselle
6090: vaikkakaan maa ei ole vielä IOF:n jäsen. kilpailijalle jokaisessa kilpailussa - on pidet-
6091: Suunnistuksen saavuttamaan suosioon vaikut- tävä mainitun massakäytön johdosta varsin pal-
6092: taa ennen muuta sen soveltuvuus molempien jon kustannuksia aiheuttavana välineenä.
6093: sukupuolten ja kaikenikäisten kuntoliikunnaksi. Pelkkä metsä ei täten ole suunnistajan urhei-
6094: Lajin harrastajista valtaosa on kuntourheilijoita. lupaikka, vaan tarvitaan lisäksi ajantasainen
6095: Suunnistuskilpailuissa on sarjoja 10-vuotiaista kartta.
6096: tytöistä ja pojista alkaen aina 50-vuotiaisiin Suunnistustoiminnan tärkein toimintaedelly-
6097: naisiin ja 67-vuotiaisiin miehiin. tys on ajantasainen suunnistuskartta. Merkittä-
6098: Suunnistusta harrastavien liittojen - FSO, vän taloudellisen rasituksen seuroille muodos-
6099: SSL, TUL ja TUK - yhteisen karttavaliokun- tavat ilmakuvaus, pohjakartan laadinta, puh-
6100: nan asettama työryhmä suoritti v. 1973-74 taaksipiirustus ja painatus.
6101: opetusministeriön rahoittaman "Suunnistuskart- Suunnistus on maanmittaushallituksen erin-
6102: tojen tarvetutkimuksen", joka luovutettiin ope- omaisen peruskartoituksen myötä levinnyt yli
6103: tusministeriölle ja myös valtion urheiluneuvos- Suomen. Nykyaikaisten suunnistuksen erikois-
6104: ton jäsenille. karttojen tarve on erityisen suuri kehitysalueil-
6105: Tutkimuksesta ilmenee mm. la, joilla toisaalta on mitä parhaimmat luon-
6106: taiset edellytykset suunnistukselle. Seurojen
6107: - että suunnistajien määrä ja myös suunnis- vuotuiset suoranaiset kustannukset nielevät täl-
6108: tuskarttojen tarve on kaksinkertaistunut lä hetkellä noin 0,8 milj. mk ja taikootyön
6109: vuosina 1968-73 ja edelleen kaksinkertais- osuus noin 1 milj. mk. Nykyaikaista suunnis-
6110: tuu vuoteen 1978 mennessä, tuskarttaa valmistuu vuosittain. yli. 2 000 km2,
6111: - että suunnistusseurat täydensivät suunnis- mikä on noin 20 % Uudenmaan läänin pinta-
6112: tustarkoituksia varten peruskarttoja v. 1969 alasta.
6113: -73 6 455 km2 ja aikovat edelleen vuosit- Suunnistus on tällä hetkellä yksilöurheilu-
6114: tain täydentää yli 2 000 km2, mikä on yli muodoista yleisurheilun ja hiihdon jälkeen kol-
6115: 10 % maanmittaushallituksen vuotuisesta mas urheilumuoto. Suunnistus tarjoaa kansalai-
6116: peruskartoituksen täydennyksestä, sille hauskan ja hyödyllisen kuntoilumahdolli-
6117: - että näin syntyneitä suunnistuksen erikois- suden huomattavasti halvemmin kertakustan-
6118: karttoja voidaan käyttää apuna peruskartto- nuksin kuin monet muut urheilumuodot.
6119: ja aikanaan täydennettäessä sekä Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
6120: Raha-asia-aloite n:o 119 125
6121:
6122: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden käytettäväksi avustuksena Suomen Suun-
6123: 1978 tulo- ja menoarvioon momentille nistusliitto r.y:lle suunnistuskarttojen
6124: 29.91.50 350 000 markan määrärahan hankkimista varten.
6125: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
6126:
6127: Jorma Fred Impi Muroma
6128: Sauli Hautala Erkki Korhonen
6129: 126 1977 vp.
6130:
6131: Raha-asia-aloite n:o 120.
6132:
6133:
6134:
6135:
6136: Friberg: Määrärahan osoittamisesta kulttuuriavustajan toimen
6137: perustamiseksi Suomen Tukholman suurlähetystöön.
6138:
6139:
6140: E d u s k u n n a 11 e.
6141:
6142: Suomen Tukholman suurlähetystö kuuluu perustamista. Samoin Ruotsin suomalaisseurojen
6143: maamme ulkomaanedustuksen suurimpiin. Lä- keskusliiton piirissä on hanketta vaadittu toteu-
6144: heisten naapurisuhteiden vuoksi ja vilkkaan sekä tettavaksi. Vastustusta on esiintynyt lähinnä vir-
6145: monipuolisen kanssakäymisen ansiosta Suomen kamiestasolla ulkoasiainhallinnossa.
6146: ja Ruotsin välillä on suurlähetyställä poikkeuk- Ruotsin nopeasti kehittyvä koululaitos kaipaa
6147: sellisen merkittävä asema. jatkuvasti tietoa Suomesta. Erityisen tärkeää
6148: On pidettävä sangen suurena epäkohtana, olisi aktiivisesti tarjota informaatiota saatavissa
6149: että suurlähetystö henkilökuntapulan vuoksi olevista palveluista Ruotsin opettajakunnalle.
6150: tästä huolimatta ei ole voinut saattaa kulttuuri- Myös ruotsinsuomalaisten kulttuuritoiminnan
6151: suhteiden hoitamista niiden edellyttämälle ta- edistäminen voi tapahtua tukemalla ruotsinsuo-
6152: solle. Tämä vaatisi kulttuuriavustajan toimen malaisten asioita hoitavia yhteisöjä.
6153: perustamista. Kulttuuriavustaja toimii nykyisin Kulttuuriavustajan toimen perustaminen voi
6154: esim. Suomen Lontoon suurlähetystön yhtey- olla virikkeenä vastaavan toimen perustamiselle
6155: dessä. Ruotsin valtiovallan toimesta Helsinkiin, mikä
6156: Erityisen tarpeelliseksi toimen perustamisen osaltaan parantaisi kulttuuriyhteistyön edelly-
6157: tekevät seuraavat seikat: tyksiä.
6158: Kulttuuriavustajan työkenttä olisi Ruotsissa
6159: Ruotsissa tunnetaan yllättävän huonosti Suo- todella laaja ja tarpeen sanelema.
6160: men kulttuurielämää. Tiedon puute johtaa hel- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioitta-
6161: posti väheksyviin arvostuksiin, jotka puolestaan vasti,
6162: heijastuvat kielteisesti ruotsinsuomalaisiin ja
6163: heidän sivistysrientojensa tukemiseen. Maamme että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6164: sivistyselämä tarvitsisi myös yhteyshenkilön 1978 tulo- ja menoarvioon 100 000 mar-
6165: suurlähetystön yhteyteen. kan määrärahan kulttuuriavustajan toi-
6166: Siirtolaisasiain neuvottelukunta on viime mie- men perustamiseksi Suomen Tukholman
6167: tinnössään suosittanut kulttuuriavustajan toimen suurlähetystön yhteyteen.
6168: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1977.
6169:
6170: Ralf Friberg
6171: 1977 vp. 127
6172:
6173: Raha-asia-aloite n:o 121.
6174:
6175:
6176:
6177:
6178: Friberg: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Svenska Teatern
6179: i Helsingfors -nimiselle teatterille.
6180:
6181:
6182: E d u s k u n n a 11 e.
6183:
6184: Valtion vuoden 1978 tulo- ja menoarviosta perustein odottaa, että pääkaupungin taloudel-
6185: ilmenee, että Svenska Teaternin valtionapu bud- lista vastuuta voitaisiin oleellisesti lisätä.
6186: jettikaudella arvioidaan 1 760 000 markaksi. Sa- Svenska Teatern työskentelee erittäin niukoin
6187: malla esitetään Kansallisoopperalie yli 13 mil- taloudellisin resurssein. Näyttelijöiden keskiver-
6188: joonan markan määrärahaa. topalkka on alempi kuin pääkaupungin muilla
6189: Veikkausvoittovaroista esitetty määräraha tai- näyttelijöillä. Esittävän henkilöstön lukumäärä
6190: teen tukemiseksi on kuitenkin riittämätön aja- - n. 25 - on niin pieni, että se jo nyt asettaa
6191: tellen teatterin taloudellisesti erittäin uhanalaista ohjelmistolle sellaisia rajoituksia, jotka sekä
6192: asemaa. esittämisen kannalta että myös ohjelmapoliitti-
6193: Svenska Teatern on viime vuosina taiteellis- selta kannalta eivät ole oikeutettuja. Voidaan
6194: ten näyttämömenestystensä puolesta sekä moni- mainita, että Helsingin kaupunginteatterilla on
6195: puolisen ohjelmavalintansa ja yleisömenestyk- noin neljäkymmentä henkilöä käsittävä näytte-
6196: sensä avulla vahvistanut asemaansa maamme joh- lijäkaarti.
6197: tavana ruotsinkielisenä näyttämönä. Svenska Teaternilla on keskeinen merkitys
6198: Erityisesti yleisömenestys on ilahduttava. Ver- ajat~llen sekä pohjoismaista kulttuurikanssakäy-
6199: rattuna näyttämövuoteen 1974 vuosi 1975 mistä, kontaktia suomenkieliseen väestöön eri-
6200: osoitti lähes 25 prosentin nousua yleisömäärässä tyisesti pääkaupunkiseudulla että koko eteläisen
6201: ja teatteri on vakiinnuttanut yleisölukunsa tälle Suomen väestön keskeisenä kulttuurikeskuksena.
6202: erittäin korkealle tasolle, mikä myös merkitsee Ajatellen sitä välitöntä rahallista hätätilaa,
6203: sitä, että keskimäärin yli kolme neljäsosaa teat- jossa teatteri on, ehdotan,
6204: terin katsomon varsinaisista istumapaikoista
6205: myydään jokaisessa näytännössä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6206: Tästä huolimatta teatterin tilanne alkaa lä- 1978 tulo- ja menoarvioon 1,5 milj.
6207: hetä taloudellista katastrofia. Teatterin ja siten markkaa käytettäväksi välittömänä talou-
6208: takuuyhdistyksen velat ovat nyt noin 2 milj. mk. dellisena apuna Svenska Teatern i Hel-
6209: Helsingin kaupunki osallistuu erittäin avokä- singfors -nimiselle teatterille.
6210: tisesti teatterin ylläpitoon. Ei voi kohtuullisin
6211: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1977.
6212:
6213: Ralf Friberg
6214: 128 1977 vp.
6215:
6216: Raha-asia-aloite n:o 122.
6217:
6218:
6219:
6220:
6221: Friberg: Määrärahan osoittamisesta Helsingin metron rakennus-
6222: töitä varten.
6223:
6224:
6225: E d u s k u n n a 11 e.
6226:
6227: Valtion tuen puuttuessa on Helsingin metron telu metron avulla helpottuu kuten alueen lii-
6228: rakentaminen viivästynyt ja käynyt maan pää- kenneongelmat.
6229: kaupungille kohtuuttoman kalliiksi. Liikenne Metro palvelee pienituloisimpia ja työssä käy-
6230: suunniteltiin ensin alkavaksi vuonna 1977, mut- viä kansalaisia. Metro on näiden ryhmien kan-
6231: ta viimeisimmät lykkäykset vievät alkamisen nalta sosiaalisin mahdollinen matkustustapa.
6232: vuosiin 1981-1982. Julkinen taideliikenne helpottaa myös kautta-
6233: En~immäinen metro-osuus palvelee pääkau- kulku- ja kaukoliikenteen luomaa painetta.
6234: pungin itäisiä kaupunginosia. Sunnittelutyöt on Pääkaupunkiseutu kokonaisuudessaan hyötyy
6235: kuitenkin jo pantu alulle ottaen huomioon myös metrosta. On laskettu että metroa käyttäisi pää-
6236: läntinen suunta Kampista Kivenlahteen Espoon kaupunkiseudulla niin moni, että muihin kuntiin
6237: kaupungin alueelle ja idässä Puotinharjusta Ve- suuntautuvat matkat olisivat n. 24 miljoonaa
6238: salaan Vantaan kaupungin puolelle. Tämän li- vuodessa.
6239: säksi on voimakkaasti korostettu metron ja Metron työllistävä vaikutus on suuri. Esim.
6240: valtionrautateiden välisen liikennesuunnittelun tilaukset metalliteollisuudellemme ovat niin suu-
6241: ja yhteistyön tarpeellisuutta mm. rengasradan ret, että ne työllistävät n. 3 000 miestä. Lisäksi
6242: aikaansaamiseksi Helsingin keskustan ja Pasilan metron henkilökunta on niin erikoistunutta,
6243: uuden keskusalueen välille. että se jäisi työttömäksi, jos pääkaupunki rahoi-
6244: Metron loppusumma on kaikista supistuksista tusvaikeuksien vuoksi vielä lykkää aikataulua.
6245: huolimatta runsaat miljardi markkaa. Tästä Vaitiovallan tulisi siis osallistua metron kus-
6246: summasta on jo investoitu 780 miljoonaa mark- tannuksiin sekä suunnittelun että työllisyyden
6247: kaa. hoitamisen vuoksi.
6248: Tätä luokkaa olevan investoinnin rahoittami- Edellä olevaan viitaten ehdotan,
6249: nen on yksinomaan pääkaupungin varoin erit-
6250: täin vaikeata. Esimerkiksi Ruotsissa on valtion että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6251: osuus metron kustannuksista ollut 95 prosent- 1978 tulo- ja menoarvioon 25 miljoonaa
6252: tia. Myös muissa metromaissa valtio on tehok- markkaa Helsingin metron rakennuskus-
6253: kaasti osallistunut rahoitukseen mm. siksi, että tannuksien peittämiseksi vuonna 1978.
6254: asuntotuotannon ja teollisuusalueiden suunnit-
6255: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1977.
6256:
6257: Ralf Friberg
6258: 1977 rd. 129
6259:
6260: Finansmotion nr 123.
6261:
6262:
6263:
6264:
6265: Granvik m. fl.: Om anvisande av anslag för inrättande av en
6266: hemvägledartjänst för hörselskadade barn i förskolåldern.
6267:
6268:
6269: T i 11 R i k s d a g e n.
6270:
6271: En grupp i vårt samhälle, som inte ägnats t.ex. vid Kuulonhuoltoliitto ry. och kostnader-
6272: tillräcklig uppmärksamhet, är de hörselskadade na skulle belöpa sig tili ungefär 40 000 mk.
6273: svenska barnen, som ännu inte nått skolåldern. För att de svenska gravt hörselskadade bar-
6274: För dessa borde kunna ordnas hemvägledning. nen skaU kunna ges samma möjlighet, som de
6275: Också sedan dessa barn nått skolåldern, kan en finska hörselskadade barnen, borde därför
6276: hemvägledares sakkunskap och stöd vara tili nämnda tjänst kunna inrättas snarast möjligt.
6277: stor nytta och öka möjligheterna för de hörsel- På grund av ovan stående föreslås högakt-
6278: skadade att kunna · anpassa sig i samhällslivet. ningsfullt,
6279: På finskt håll finns det i dag 7 hemvägledare, att Riksdagen i 1978 års statsförslag
6280: för vilka erhålles statsbidrag. Det totala antalet måtte upptaga ett belopp om 40 000
6281: hörselskadade batn under skolåldem är i vårt mk /ör inrätta11det av en hemvägledar-
6282: land ca 720, av dem är 16 svenska. För dessa tjänst för gravt hörselskadade svenska
6283: borde en svensk hemledare kunna anställas, barn ·i försk_olåldern:
6284: .. Helsingfors. den 28 september 1977.
6285:
6286: Ragnar Granvik Elly Sigfrids Henrik Westerlund
6287: Christoffer Taxell Gunnar Häggblom~ Håkan Malin
6288:
6289:
6290:
6291:
6292: 17 0877003363
6293: 130 1977 vp.
6294:
6295: Raha-asia-aloite n:o 123. Suomennos.
6296:
6297:
6298:
6299:
6300: Granvik ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntoutusohjaajan toi-
6301: men perustamiseen kuulovammaisia ruotsinkielisiä esikoulu-
6302: ikäisiä lapsia varten.
6303:
6304:
6305: E d u s k u n n a 11e.
6306:
6307: Eräänä ryhmänä yhteiskunnassamme, johon Kuulonhuoltoliitto r.y:hyn, ja kustannukset täs-
6308: ei ole kiinnitetty riittävää huomiota, ovat iäl- tä nousisivat suunnilleen 40 000 markkaan.
6309: tään alle kouluikäiset ruotsinkieliset kuulovam- Jotta ruotsinkielisille vaikes.sti kuulovammai-
6310: maiset lapset. Näille lapsille tulisi järjestää ko- sille lapsille voitaisiin antaa samat mahdollisuu-
6311: dissa tapahtuvaa ohjausta. Vielä senkin jälkeen det kuin suomenkielisille kuulovammaisille lap-
6312: kun nämä lapset ovat tulleet kouluikään, voi sille, tulisi edellä mainittu toimi tästä syystä
6313: kotiohjaajan asiantuntemus ja tuki olla suurek- perustaa mahdollisimman pian.
6314: si avuksi ja lisätä kuulovammaisten mahdolli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6315: suuksia sopeutua yhteiskuntaelämään. Suomen- nioittaen,
6316: kielisellä taholla on tällä hetkellä seitsemän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6317: kotiohjaajaa, joita varten saadaan valtionapua. 1978 tukr ia menoarvioon lisäyksenä
6318: Alle kouluikäisten kuulovammaisten lasten lu- 40 000 markku kotiohiaa;an toimen
6319: kumäärä maassamme on n. 720, joista 16 on perustamiseksi esikouluikäisiä vaikeasti
6320: ruotsinkielisiä. Näitä varten tuliS!i. voida ottaa kuulovammaisia ruotsinkielisiä lapsia
6321: palvelukseen ruotsinkielinen kotiohjaaja, esim. varten.
6322: Helsingissä .28 päivänä syyskuuta 1977.
6323:
6324: Ragnar Granvik Elly Sig&ids Henrik Westerlund
6325: Christoffer Taxell Gunnar Häggblom Håkan Malm
6326:
6327:
6328:
6329:
6330: 1,',("·1 '.
6331: 1977 vp. 131
6332:
6333: Raha-asia-aloite n:o 124.
6334:
6335:
6336:
6337:
6338: Grönholm ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opintoker-
6339: hon valtionavun enimmäismäärän korottamiseen.
6340:
6341:
6342: E d u s k u n n a 11 e.
6343:
6344: Opintokeskuslain eduskuntakäsittelyn yhtey- työn että sen tärkeimmän työmuodon, opinto-
6345: dessä keväällä 1975 lausui eduskunnan sivistys- kerhon, kehittymisen . ja aseman turvaamisen
6346: valiokunta mietinnössään n:o 2/.1975 vp. seu- kannalta.
6347: raavaa: ''Uudistuksen keskeisiä tavoitteita on Opintokerhon valtionavun enimmäismäärä oli
6348: hallituksen esityksen mukaan saattaa opintoker- vuonna 1974 120 markkaa. Käyttäen laskenta-
6349: hot asteittain taloudellisesti suunnilleen samaan perusteena elinkustannus- ja ansiotasoindeksiä
6350: asemaan kansalais- ja työväenopistojen opinto- sekä huomioiden valtion vuoden 1978 tulo- ja
6351: piirien kanssa. Valiokunta katsoo, että asetet- menoarvion perusteissa arvioidun ensi vuoden
6352: tuun ,ta~oitteeseen tulisi päästä mahdollisimman inflaatioprosentin tulisi opintokerhon valtion-
6353: pikaisf:sti~" avun enimmäismäärä vahvistaa vuodelle 1978
6354: Opintokeskuksia ylläpitävät sivistysjärjestöt 200 markaksi. Tälläkin korotuksella turvattai·
6355: esittivät· opetusministeriölle· ja valtiovarainmi- siin vain valtionavun reaaliarvon säilyminen
6356: nisteriölle 23. 6. 1977 huolestumisensa kerho- vuoden 1974 tasolla.
6357: kohtaisen valtionavun jälkeenjääneisyydestä. Si- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
6358: vistysjärjestöt totesivat, että edellä mainittua
6359: hallituksen ja edusku~ tahdonilmaisua on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6360: opin~pkerhon valtionavun kohdalla nykytilan- 1978 tulo- ia menoarvioon momentin
6361: teessa vaikea ryhtyä toteuttamaan, mutta että 29.57.55 alamomentille 5 lisäyksenä
6362: opintokerhon valtionavun reaalisen arvon saa- 1 250 000 markkaa opintokerhon val-
6363: minen vuonna 1978 vuoden 1974 tasolle on tionavun enimmäismäärän korottami-
6364: välttämätöntä sekä järjestömuotoisen Sivistys- seksi vuodeksi 1978 200 markaksi.
6365: Helsingissä 30, päivänä syyskuuta 1977.
6366:
6367: Eino Grönholm Markus Aaltonen Olli Helminen
6368: Pirkko Aro Kaarina Suonio Risto Tuominen
6369: Matti Puhakka Kuuno Honkonen Kaisa Raatikainen
6370: Riitta Järvisalo-Kanerva Helge Siren Sinikka Luja-Penttilä
6371: Jarmo Wahlström Paula Eenilä
6372: 132 1977 vp.
6373:
6374: Raha-asia-aloite n:o 12.5.
6375:
6376:
6377:
6378:
6379: Grönholm ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta taideteosten
6380: hankkimiseen julkisiin rakennuksiin.
6381:
6382:
6383: E d u s k u n n a 11 e.
6384:
6385: Kuvataiteilijoiden asema poikkeaa useimml.s~ räraha on esitetty säilytettäväksi ennallaan
6386: ta muista taiteilijoista siinä, että heillä ei ole 600 000 markkana; Kuitenkin tämän määrära-
6387: mitään instituutioita tukenaan eikä näin myös- han avulla voitaisiin taata suurelle joukolle ku-
6388: kään sijännöllistä kuukausipalkkaa. Kuvataitei- vataiteilijoita mahdollisuus luovaan taiteelli-
6389: lijan on ansaittava elantoosa teostensa myynnil- seen työhön omalla alallaan. Useissa maissa
6390: lä .. Kun sitten maan taloudellinen tilanne heik- käytetään valtion taidehankintoihin 1 prosentti
6391: kenee, vähentävät yksityiset ,ja yhteisöt en- valtion rakennusrahoista. Tästä tavoitteesta ol-
6392: simmäiseksi menojaan juuri esimerkiksi taide- laan Suomessa vielä toivottoman· kaukana, sillä
6393: hankintojen osalta. Näin on käynyt juuri nyt, ensi vuonna pitäisi maassamme käyttää noin 7
6394: ja kuvataiteilijat ovat joutuneet hyvin huonoon miljoonaa markkaa taideostoihin jotta päästäi-
6395: asemaan. siin tuohon 1 prosenttiin.
6396: · . Kun valtion· tuki kuvataiteelle kasvaa halli- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
6397: tuksen esityksen mukaan vain noin 5 prosent- nioittaen, ·
6398: tia eli vähiten kaikista taiteenaloista, -tilanne että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6399: on vakava. Vaikka useat asiantuntijatahot, mm. 1978 tulo- ;a··· menoarvioon momentille
6400: taiteen keskustoimikunta, ovat .. cerityisesti pai- · · 29.90..52 · lisäyksenä 300 000 m{lrkkaa
6401: nottaneet valtion taideostoihin käytettävän mää- taideteosten. hankkimiseen iulleiiiin . ra-
6402: rärahan korottami~n tarpeellisuutta, tämä mää- kennukSiin;
6403: Hel&ingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
6404:
6405: Eino Grönholm Kaarina Suonio ~-Liisa Jokinen
6406: Markus Aaltonen Helge Siren · . Sinikka Luja-Penttilä
6407: .Jarmo Wahlström Paula Eenilä
6408:
6409:
6410:
6411: - ,. :~
6412: 1977 vp. 133
6413:
6414: Raha-asia-aloite n:o 126.
6415:
6416:
6417:
6418:
6419: Grönholm ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Kaikulan-
6420: Saviniemen maantien rakentamiseen.
6421:
6422:
6423: E d u s kun n a II e.
6424:
6425: Hallituksen esitykseen valtion tulo- ja meno- nostetuksi, olisi Koijärven taajaman asukkailla
6426: arvioksi vuodelle 1978 on momentille 31.24.77 kunnollinen tieyhteys Forssaan. Samalla var-
6427: merkitty 1 milj. markkaa Forssan kaupungissa mistettaisiin se, että TVL:n Hämeen piirin
6428: olevan Kaikulan-Saviniemen maantien paran- kohteeseen perustamassa työmaatukikohdassa
6429: tamiseksi välillä Kaikula-Kukkapää. työt voisivat jatkua keskeytyksettä koko ensi
6430: Kyseisellä määrärahalla tie saadaan peruspa- vuoden ajan, mikä olisi työllisyyden sekä jär-
6431: rannetuksi vuonna 1977 tehdyn lisäksi paalulle jestelyjen takia tarkoituksenmukaisin ratkaisu.
6432: 116+34 saakka. Rahoituksen ulkopuolelle jää Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
6433: jo vahvistetusta tiesuunnitelmasta vielä 2,666 nioittavasti,
6434: km:n matka eli paaluvälit 116+34- 143 +
6435: 00. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6436: Tälle 2,666 km:n pituiselle tieosalle on tehty 1978 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
6437: perusparannuksia 1950-luvulla ja nyt olisi ky- 1,5 milj. markkaa Kaikulan-Savinle-
6438: symys pääasiassa vain tien päällystämisestä öljy- men maantien rakentamiseksi ilman
6439: soralla. Mikäli tämäkin tien osuus saadaan kun- keskeytyksiä.
6440: Helsingissä .30 päivänä syyskuuta 1977.
6441:
6442: Eino Grönholm Helge Siren Lyyli Aalto
6443: Lasse Äikäs Helge Talvitie Aarne Koskinen
6444: Saara Mikkola Hannu Tenhiälä Salme Myyryläinen
6445: Ulla Järvilehto Matti Luttinen Kauko Tamminen
6446: 134 1977 vp.
6447:
6448: Raha-asia-aloite n:o 127.
6449:
6450:
6451:
6452:
6453: Hanhirova ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kalatalou-
6454: den edistämiseen.
6455:
6456:
6457: E d u s k u n n a 11 e.
6458:
6459: Hallituksen tulo- ja menoarvioesityksessä olisi kalastuksenhoitovaroja käytettävä vuonna
6460: vuodelle 1978 on momentille 30.37.41 esitetty 1978 poikkeuksellisesti myös kalastusalan jär-
6461: kalatalouden edistämiseen kalastuksenhoitomak- jestöjen palkkaus- ja muihin käyttömenoihin.
6462: suista 5 511 300 mk. Esitys perustuu vuosien Tähän antaa kalastuslain 101 § oikeuden.
6463: 1974-7 6 kalastuksenhoitomaksujen suoritta- Kalastuksenhoitomaksujen kertymä vuonna
6464: jien keskimääräiseen lukumäärään, joksi on il- 1978 on vuosien 1975 ja 1976 kertymän perus-
6465: moitettu 459 268, sekä eduskunnalle annetta- teella ilmeisesti suurempi kuin hallitus on
6466: vaan hallituksen esitykseen kalastuslain muutta- edellyttänyt. Kalastuslain 101 § :n mukaan tulo-
6467: miseksi siten, että kalastuksenhoitomaksu ko- ja menoarvioon on vuosittain otettava tälle mo-
6468: rotettaisiin nykyisestä 10 markasta 12 mark- mentille määräraha, joka vastaa ainakin sitä,
6469: kaan. Talousarvioesityksessä on määrärahan mitä kolmen edellisen vuoden aikana kalastuk-
6470: käyttötarkoitukseksi esitetty erityisesti kalakan- senhoitomaksun suorittaneiden henkilöiden kes-
6471: tojen hoito sekä muut kalastuslain (759 /72) kimääräisen lukumäärän ja maksun suuruuden
6472: 101 §:ssä sanotut tarkoitukset kalastusalan jär- perusteella on katsottava kertyvän.
6473: jestötoimintaa lukuunottamatta. Samalla kun lisätään momentin määrärahaa,
6474: Talousarvioesityksessä osoitetaan momentille olisi momentin perusteluja muutettava siis si-
6475: 30.37.49 määrärahoja kalastusalan järjestöjen ten, että määrärahaa saadaan vuonna 1978 käyt-
6476: toiminnan tukemiseen. Tekemässämme toisessa tää myös kalastusalan järjestöjen toiminnan
6477: raha-asia-alaitteessa esitetään kalastajayhteisöjen tukemiseen sekä palkkaus- ja muiden käyttö-
6478: järjestökentän organisoimista kolmeksi keskus- menojen osalta.
6479: ja piiriorganisaatioksi, mikä vuonna 1978 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6480: aiheuttaisi väliaikaisesti kalatalousneuvonnan ja nioittaen,
6481: kalastajajärjestöjen päällekkäistä toimintaa teh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6482: tävien siirtämisen ja kalataloustoimihenkilöiden 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
6483: palkka- ym. etujen turvaamisen vuoksi. 30.37.41 lisäyksenä 10 000 markkaa ka-
6484: Kalastajayhteisöjen järjestäytymisen vuoksi latalouden edistämiseen.
6485: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1977.
6486:
6487: Veikko Hanhirova Lasse Äikäs Väinö Raudaskoski
6488: Kalevi Mattila Esko Härkönen Veikko Pihlajamäki
6489: Alvar Saukko Mauno Manninen Aimo Ajo
6490: Juhani Saukkonen Hannu Tenhiälä Toivo Yläjärvi
6491: Mikko Pesälä Sylvi Saimo Esko Pekonen
6492: Pekka Vilmi Lea Sutinen Orvokki Kangas
6493: Paavo Vesterinen Heimo Linna Marjatta Väänänen
6494: Juhani Tuomaala
6495: 1977 vp. 135
6496:
6497: Raha-asia-aloite n:o 128.
6498:
6499:
6500:
6501:
6502: Hanhirova ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kalastus-
6503: alan järjestöjen toiminnan tukemiseen.
6504:
6505:
6506: E d u s k u n n a 11 e.
6507:
6508: Eduskunta on toistuvasti kiinnittänyt huo- toiseen kalastajiin kohdistettavan neuvonta-
6509: miota maan kalatalouden monilta osin jälkeen- yms. toiminnan muuttamista tai keskittämistä,
6510: jääneeseen tilaan ja on edellyttänyt mm. kalas- kun kalastajien itsensä järjestäytymättömyys on
6511: tusalan sekavan järjestökentän tarkoituksenmu- ollut koko alan järjestötoiminnan pahin puute.
6512: kaista uudelleenorganisoimista, tuhoutuneiden Minkään laajamittaisen taloudellis-sosiaalisen
6513: tai heikentyneiden arvokalakantojen hoidon te- toiminnan harjoittajien järjestäytyminen ja sen
6514: hostamista, kalanviljelyn kokonaissuunnitelman organisaatiot eivät Suomessa ole niin puutteel-
6515: laatimista jne. Tarvittavaa kehitystä ei kuiten- liset kuin kalastajien. Maan kalatalouden kehit-
6516: kaan ole saatu aikaan siinä osassa kalatalout- tämisessä on nyt lopulta välttämätöntä luoda
6517: tamme, jonka määrätietoinen kehittäminen olisi sellaiset kalastajien maakunnalliset ja keskus-
6518: ollut jo vuosien ja vuosikymmenien ajan vält- organisaatiot, jotka voivat ottaa vastuulleen
6519: tämätöntä muunmuassa kalavesien luonnontilan kalastajille kuuluvan osuuden maan kalatalou-
6520: laajamittaisesta muuttamisesta aiheutuneiden den kehittämisessä sekä yleisen ja yksityisen
6521: kalataloudellisten vahinkojen korjaamiseksi ja kalastusedun turvaamisessa.
6522: kalastajien tulevaisuuden turvaamiseksi. Kalastajien järjestäytyminen on toteutetta-
6523: Suomen - maailman vesirikkaimman maan vissa varsin suoraviivaisella tavalla kolmikanta·
6524: ja pitkän merenrannikon omistajan - viime periaatteen mukaisesti siten, että kaikki kolme
6525: sotien jälkeistä kalatalouden kehitystä tarkastel- intressipohjaltaan yhtenäistä kalastajaryhmää -
6526: taessa herättää erityistä huomiota se, että ka- vapaa-ajankalastajat, ammattikalastajat ja veden-
6527: lastajilla itsellään ei ole ollut demokratian edel- omistaja-kalastajat - järjestäytyvät kukin erik-
6528: lyttämiä mahdollisuuksia eikä organisaatioita seen alueellisesti ja maakunnallisesti piireiksi ja
6529: vaikuttaa alan hoitoon ja turvata oikeusase- piirit vastaavasti kolmeksi valtakunnalliseksi
6530: maansa. Maan runsaasti yli 1 000 OOO:n kalas- keskusjärjestöksi. Näiden kolmen erillisen pii-
6531: tuksen harjoittajan asioita ja yleistä kalastus- riorganisaation ja kolmen keskusjärjestön' maa-
6532: etua on vuosikymmenien ajan yritetty hoitaa kunnallisen ja valtakunnallisen yhteistoiminnan
6533: yksipuolisesti ylhäältä alaspäin - viranomais- keskenään ja alan viranomaisten kanssa sekä
6534: ten ja toimihenkilöorganisaatioiden toimesta - tämän pysyvän organisaation suunnitteletnista
6535: ja kalastajat ovat olleet erilaisten toimintojen varten olisi perustettava piirikohtaiset neuvot-
6536: kohteena, mutta eivät riittävän aktiivisina vai- telukunnat sekä valtakunnallinen näiden kol-
6537: kuttajina. Monissa keskeisissä kysymyksissä ka- men keskusjärjestön neuvottelukunta (ns. Ka-
6538: lastajat ovat edelleen lähes syrjästäkatsojan ase- lastajajärjestöjen neuvottelukunta).
6539: massa heitä ja koko maan kalataloutta koske- Kolmen · ·kalastajaryhmän . perusjårjestöistä
6540: via ratkaisuja tehtäessä. Tällainen tilanne aiheu- ovat vain vapaa-ajankalastajat sekä · piircittiiin
6541: tuu pääasiassa siitä, että kalastajilla ei ole sel- että valtakunnallisesti järjestäytyneitä; tosin
6542: laisia omia järjestöorganisaatioita, jotka olisi- kahdeksi eri organisaatioksi. Toisen · keskUs-
6543: vat välttämättömiä kunkin kalastajaryhmän ja järjestönä toimii Suomen Kalamiesten Keskus-
6544: kaikkien kalastajien yhteisten tehtävien· ja etu- liitto (yli 55 000 jäsentä) ja toisen Suomen
6545: jen hoitamiseksi. Kalastajilla ei yhteisten asioi- Metsästäjä- ja Kalastajaliitto (varsinaisia kalas-
6546: densa hoitamiseksi ole mitään virallista eikä tajajäseniä · n. 4 000). Sikäli kuin vapaa-ajan-
6547: epäVirallista elintä. kalastajat eivät pääse keskittämään toimintaiUl-
6548: On ollut ilmeisen turhaa ja epädemokraat· sa saman keskusjärjestön tai katt~rgarusaa•
6549: tista suunnitella vuodesta ja vuosikymmenestä tion puitteisiin, kolmikantaorganisaation edel•
6550: 136 Raha-asia-al()ite n:o 128
6551:
6552:
6553: lyttämä eri kalastajaryhmien yhteistoiminta oli- Varojen puuttumisen vuoksi SKJK:lla ja sen
6554: si vapaa-ajankalastajien järjestöjen osalta organi- piireillä on toistaiseksi palveluksessaan yhteen-
6555: soitavissa aluksi siten, että kumpikin em. kes- sä vain yksi koulutettu kalataloustoimihenkilö.
6556: kusjärjestö osallistuisi "Kalastajajärjestöjen neu- Kalastuskuntien ja erotettujen yksityisten ve-
6557: vottelukunnan" ja niiden piirit ao. piirien neu- sialueiden omistajien järjestäytyminen ei huoli-
6558: vottelukuntien toimintaan. matta SKJK:n nykyisestä syrjitystä asemasta
6559: Vedenomistaja-kalastajat eli kalastuskunnat varojen jaossa edellytä uusien järjestöjen perus-
6560: ja erotettujen vesialueiden omistajat eivät olleet tamista vaan pelkästään SKJK:n ja sen piirien
6561: ennen vuotta 1972 järjestäytyneitä edes piireik- saattamista tehokkaaseen toimintaan. Tämä taas
6562: si, saati sitten valtakunnallisesti. Tämä on ollut edellyttää vesien omistajien toimintaa koske-
6563: varsin vakava puute Suomen kalatalouden orga- vien valtion tulo- ja menoarvion määrärahojen
6564: nisaatiossa, sillä pääosa Suomen rannikko- ja ohjaamista käytettäviksi lähinnä SKJK:n ja sen
6565: sisävesistä on kalastuskuntavesiä. Kalastuslaki piirien kautta.
6566: säätää kalastuskunnille tehtäväksi tärkeimpien Ammatti-, vapaa-ajan- ja vedenomistaja-kalas-
6567: niiden vesillä harjoitettavien toimintojen - tajien maakunnallista yhteistoimintaa ja sen or-
6568: kalastuksen ja kalaveden hoidon - järjestämi- ganisaatiota suunnittelemaan perustettavien
6569: sen. Tämä on sekä suunnittelu- että toteutusteh- maakunnallisten neuvottelukuntien toimialueena
6570: tävä, joka koskee vesien omistajien oman kalas- on oltava tietty kalavesien muodostama koko-
6571: tuksen lisäksi myös muiden kuin omistajien naisuus. SKJK:n piirit on muodostettu samalla
6572: harjoittamaa kotitarve-, ammatti- ja vapaa-ajan- periaatteella. Siksi neuvottelukuntien alueiksi
6573: kalastusta. soveltuisivat parhaiten SKJK:n piirien alueet.
6574: Vesilakia sovellettaessa kalastuskuntien olisi Tämä aluejako ei kuitenkaan välttämättä edel-
6575: vesien luonnontilan muuttamishankkeiden yh- lytä sitä, että ammatti- ja vapaa-ajankalastajien
6576: teydessä kyettävä valvomaan sekä omaansa että piirien rajojen olisi oltava samat kuin SKJK:n,
6577: yleistä kalastusetua. Tämä ja kalastuskuntien kunhan yhteistoiminta kutakin SKJK:n piiriä
6578: muutkin tärkeimmät lakisääteiset tehtävät edel- kohti saadaan mahdollisimman tehokkaaksi.
6579: lyttäisivät, että kalastuskunnat järjestäytyisivät
6580: kalavesittäin ja -vesistöittäin sekä maakunnalli- Valtionvedet ovat pääosin metsähallinnon
6581: sesti niiden hoitamista varten ja voidakseen hallinnassa ja hoidossa. Jotta valtionvesien ka-
6582: pitää palveluksessaan tarvittavan koulutetun latalouden hoito ei jäisi syrjään kalastajajärjes-
6583: ammattityövoiman. Maakunnallisten järjestöjen töjen yhteistoiminnasta, missä yksityisvesien
6584: (kalavesien omistajien piirien) olisi lisäksi osal- omistajat ovat kolmikantaorganisaation yksi
6585: listuttava oman keskusjärjestönsä kautta samo- osapuoli, metsähallinnon olisi osallistuttava koi-
6586: jen tehtävien hoitamiseen valtakunnallisissa mi- mikaotaorganisaatioon kuuluvien järjestöjen yh-
6587: toissa. teistoiminnan suunnitteluun ko. kolmen keskus-
6588: Kalastuskuntien järjestäytyminen piireiksi ja järjestön kanssa ns. Kalastajajärjestöjen neu-
6589: keskusjärjestöksi on jo muodollisesti toteutettu vottelukunnassa sekä maakunnallisissa puitteis-
6590: siten, että vuonna 1972 perustettiin Suomen sa piirien neuvottelukuntien työhön. Samaa käy-
6591: Kalastus- ja Jakokuntien Keskusliitto (SKJK), täntöä olisi tarpeellisilta osin noudatettava yleis-
6592: jolla on 10 piiriä. SKJK:n piireihin on liittynyt vesien osalta.
6593: n. 500 Suomen toimivista n. 4 200:sta kalas- Merialueilla ammattikalastusta harjoittavien
6594: tuskupnasta, ja lisäksi muutamat sadat kalastus- kalastajien perusjärjestöt ovat yleensä jäseninä
6595: kunnat ovat tehneet päätöksen liittymisestä. piirin mittakaavaa edustavissa merikalastajalii-
6596: Kurt SKJK:lla on ollut varsin vähäiset mah- toissa, joiden pohjalle ammattikalastajien järjes-
6597: dollisuudet harjoittaa informaatio- ja jäsenhan- täytyminen piireiksi voitaneen perustaa. Sisä-
6598: kintatoimintaa, osoittaa suuri jäsenmäärä, että vesien ammattikalastajat - vajaat 500 pääam-
6599: kalastuskuntien järjestäytyminen tunnetaan nii- mattikal~tstajaa ja lähes 5 000 sivuammattikalas-
6600: den taholla varsin laajalti tarpeelliseksi. tajaa - ovat kalavesien lukuisuuden vl.ioksi
6601: · SKJK:n toiminta ei kuitenkaan ole päässyt sijoittuneet maassa niin hajalleen, että heidän
6602: tarkoitetulla tavalla käyntiin siksi, että sille ja perus- ja piiriorganisaatioidensa järjestäytymis-
6603: sen .piireille 'ei- ole myönnetty kalavesien omis- perusteet olisi eri~seen selvitettävä.
6604: tajien toimintaa varten tarkoitettuja valtion Ammattikalastajien keskusjärjestön ja kolmi-
6605: tulo- ja menoarvion määrärahoja. Nämä käyte- kantaorganisaation perustaminen olisi kHreelli-
6606: tään edelleen kalatalousneuvonnan kautta. sestL otettava käsiteltäväksi ammattikalastajien
6607: Raha-asia-aloite n:o 128 137
6608:
6609: ja heidän perusjärjestöjensä ja liittojensa kans- toimia tarkoitetulla tavalla vuodesta 1979 al-
6610: sa. kaen, valtion vuoden 1978 tulo- ja menoar-
6611: Ammattikalastajat ja kalavesien omistajat viossa olisi luotava edellytykset tälle uudistuk-
6612: ovat sisävesillä maatalouskeskuksiin ja merellä selle. Nykyisen taloudellisen tilanteen huo-
6613: kalastajaliittoihin keskitetyn kalatalousneuvon- mioon ottaen ja jotta kolmikantaorganisaation
6614: nan kohteena. Tämän samanaikaisesti näitä mo- perustaminen ei enää siirtyisi epämääräiseen
6615: lempia kalastajaryhmiä koskevan neuvonnan tulevaisuuteen, uudistus olisi pyrittävä toimeen-
6616: keskusjärjestönä toimii Suomen Kalastusyhdis- panemaan ilman että siitä aiheutuisi valtiolle
6617: tys. tuntuvia lisämenoja.
6618: Merikalastajaliittojen teknikkotasoisen koulu- Lähinnä on kysymys tulo- ja menoarvion mo-
6619: tuksen saaneet toiminnanjohtajat toimivat. sa- menteista 30.3 7.41 (kalastuksenhoitomaksut
6620: malla myös liittonsa kalatalousneuvojina. Myös kalatalouden edistämiseen eli ns. kalastuskortti-
6621: kalavesien omistajien (SKJK:n) piireissä olisi varat), jota hallitus on esittänyt lisättäväksi ko-
6622: kalatalousneuvonta liitettävä piirien ammatti- rottamalla kalastuskortin hintaa, sekä 30.37.49
6623: henkilöstön tehtäviin, samoin itse keskusjärjes- ( kalastusalan järjestöjen toiminnan tukeminen).
6624: tössä SKJK:ssa. Jo vuoden 1976 tulo- ja menoarviossa oli
6625: kalavesien omistajien (SKJK:n) järjestötoimin-
6626: Kun kalatalouden alalla ei ole mahdollista nan tehostamiseen varauduttu tunnustamaila
6627: dkä perusteltua harjoittaa ja kustantaa pääl- heidän järjestöilleen oikeus saada käytettäväk-
6628: lekkäistä toimintaa, kolmikantaorganisaation seen momentin 30.37.49 varoja. Tätä oli bud-
6629: perustaminen johtaisi tähän asti harjoitetun ka- jetissa perusteltu vesien omistajien vastuulla
6630: latalousneuvonnan ja sen rahoituksen siirtämi- kalakannan hoidosta ja kalastuksen järjestämi-
6631: seen ammattikalastajien ja kalavesien omistajien sestä, mutta näitä varoja ei kuitenkaan myön-
6632: piireille ja keskusjärjestöille. Tämä muutos val- netty SKJK:lle tai sen piireille.
6633: tion kalatalousbudjetin ko. varojen käytössä Kolmikantaorganisaation perustaminen ja sen
6634: olisi toteutettava asteettain siten, että tähän toiminnan aloittaminen vuonna 1978 olisi ra-
6635: asti kalatalousneuvonnan hoidossa olleiden teh- hoitettavissa palaamalla osittain ja väliaikaisesti
6636: tävien hoitaminen ei keskeytyisi neuvontateh- siihen useiden vuosien aikana vallinneeseen käy-
6637: tävien siirron yhteydessä. Samalla olisi ammat- täntöön, että kalastuskorttivaroilla ( 30. 3 7.41 )
6638: tikalastajien ja vesien omistajien piiri- ja kes- maksettiin myös kalastusalan järjestömenoja.
6639: kusorganisaatioiden palvelukseen haluaville ny- Vuodesta 1974 lähtien tulo- ja menoarviossa
6640: kyisille kalatalousneuvonnan .toimihenkilöille on lisättyjen kalastuskorttivarojen lisäksi ollut
6641: varattava oikeus tähän siirtymiseen heidän palk- erikseen alan järjestöjen toiminnan tukemista
6642: kaetujaan huonontamatta. varten oma momentti 30.37.49. Näiden kah-
6643: Jotta kolmikantaorganisaatio saataisiin aloit- den momentin summat ovat kasvaneet seuraa-
6644: tamaan toimintansa vuonna 1978 ja se voisi vasti:
6645:
6646: 1974 1975 1976 1977 1978
6647: tilinpäätös tilinpäätös tilinpäätös menoarvio esitys
6648: 30.37.41 2 665 032 4 086 809 4 324 102 4 52.3 900 5 511300
6649: 30.37.49 2 783 000 3 250 000 3 497 000 3 878 400
6650: yht. 2 665 032 6 869 809 7 574 102 8 020 900 9 389 700
6651:
6652:
6653: Vuonna 1978 aiheutuisi ylimääräisiä menoja ma perustaa eri kalastajaryhmien - ammatti-
6654: kalatalousneuvonnan ja kolmikantaorganisaation kalastajien, vapaa-ajankalastajien ja kalavesien
6655: osittain samanaikaisen toiminnan vuoksi. Tästä omistajien - erilliset piiri- ja keskusjärjestöt
6656: syystä näiden järjestöjen järjestötoimintaan oli- sekä lähinnä näiden edustajista koostuvat pii-
6657: si järjestömomentin (30.37 .49) lisäksi käytet- rien ja kolmen keskusjärjestön neuvottelukun-
6658: tävä väliaikaisesti myös kalastuskorttivaroja nat, joiden tehtävänä olisi suunnitella eri ka-
6659: (30.37.41), mikä olisi otettava huomioon ko. lastajaryhmien kesken sekä ao. viranomaisten
6660: momenttien sanamuodoissa. kanssa piiri- ja keskusjärjestötasolla harjoitet-
6661: Edellä on käsitelty ja perusteltu suunnitel- tavaa yhteistoimintaa ja sen organisaatiota.
6662: 18 0877003363
6663: 138 Raha-asia-aloite n:o 128
6664:
6665:
6666: Budjettiesityksessä olevaa määrärahaa tulisi Aikaisemmin kalatalousneuvontaan kuuluneet
6667: vallitsevan· tarpeen huomioonottaen lisätä ja valtionapujen turvin hoidetut tehtävät on siir-
6668: muuttaa momentin perustelut seuraavasti: rettävä edellä mainituille kolmelle kalastaja-
6669: 49. Kalastusalan järjestöjen toiminnan tuke- yhteisöjen järjestöille niiden toimialojen mukai-
6670: minen. sesti. Momentin varoista on vielä vuonna 1978
6671: Kun eduskunnan monien vuosien aikana edel- kuitenkin tuettava tähänastisen kalatalousneu-
6672: lyttämää kalatalousalan järjestöjen toiminnan vontaorganisaation toimintaa tehtävien suorit-
6673: tehostamista ja tarkoituksenmukaistamista sekä tamisen jatkuvuuden ja neuvontahenkilöstön
6674: päällekkäisen työn ehkäisemistä ei ole voitu palkka- ym. etujen turvaamiseksi siirtymäkau-
6675: saada aikaan eikä vuoden 1976 tulo- ja menoar- tena. Tarvittava lisärahoitus hoidetaan siten
6676: viossa tällä momentilla annettua oikeutta käyt- kuin momentin 30.37.41 perusteluissa maini-
6677: tää määrärahaa myös kalastuksen ja kalakan- taan.
6678: nan hoidon järjestämisestä vastuussa olevien ve- Momentille lisätään alamomenttijako ja sille
6679: denomistajien ja -haltijoiden muodostamien ka- 3 888 400 mk eli lisäystä 391 400 mk seuraa-
6680: latalousjärjestöjen tukemiseen ole käytetty, vasti:
6681: eduskunta pitää välttämättömänä kiirehtiä eri 1. Valtionapu palkkausmenoihin. Alamomen-
6682: kalastajayhteisöjen järjestötoiminnan saattamis- tille merkitään 3 436 000 mk. Lisäys on
6683: ta ajan tasalle. Tässä tarkoituksessa eduskunta 386 400 mk, mistä 220 500 mk aiheutuu pal-
6684: pitää tarpeellisena, että intressipohjaltaan yhte- velussuhteen ehtojen tarkistuksesta ja järjestö-
6685: näiset kalastuksen harjoittajien yhteisöt - ka- uudistuksesta sekä 165 000 mk varauksesta
6686: lavesien omistajat, vapaa-ajankalastajat ja am- vuodelle 1978.
6687: mattikalastajat- järjestäytyvät kukin erikseen 2. Valtionapu muihin käyttömenoihin. Ala-
6688: maakunnallisesti piireiksi ia valtakunnallisesti momentille merkitään 452 000 mk.
6689: kolmeksi keskusjärjestöksi sekä perustavat pii-
6690: rikohtaiset neuvottelukunnat ja kaikkien kol- 1978 menoarvio ........... 3 888 400
6691: men keskusjärjestön neuvottelukunnan suun- 1977 menoarvio ........... 3 497 000
6692: nittelemaan näiden kolmen yhteisön yhteistyötä 1976 tilinpäätös ........... 3 2.50 000
6693: ja sen organisaatiota piirien ja koko valtakun-
6694: nan puitteissa. Määrärahalla on tuettava entis- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
6695: ten määrärahan saajien lisäksi myös kalavesien taen,
6696: omistajien keskusjärjestön, Suomen Kalastus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6697: ja Jakokuntien Keskusliitto ry:n ja tämän pii- 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
6698: rien toimintaa. 30.37.49 lisäyksenä 10 000 markkaa ka-
6699: lastusalan järjestöjen tukemiseen.
6700: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1977.
6701:
6702: Veikko Hanhirova Väinö Raudaskoski Sylvi Saimo
6703: Kalevi Mattila Toivo Yläjärvi Lea Sutinen
6704: Mikko Pesälä Orvokki Kangas Heimo Linna
6705: Juhani Saukkonen Lasse Äikäs Juhani Tuomaala
6706: Alvar Saukko Mauno Manninen Veikko Pihlajamäki
6707: Pekka Vilmi Hannu Tenhiälä Aimo Ajo
6708: Paavo Vesterinen Esko Härkönen Esko Pekonen
6709: Marjatta Väänänen
6710: 1977 vp. 139
6711:
6712: Raha-asia-aloite n:o 129.
6713:
6714:
6715:
6716:
6717: Hanhirova: Määrärahan osoittamisesta kalataloustutkimuksen suo-
6718: rittamiseksi Tornion- ja Muonionjoen vesistöalueella.
6719:
6720:
6721: E d u s k u n n a 11 e.
6722:
6723: Suomen ja Ruotsin valtiot ovat allekirjoitta- nolliset järjestelyt aikaan, olisi välittömästi ryh-
6724: neet äskettäin uuden Tornion- ja Muonionjokia dyttävä tehokkaisiin toimenpiteisiin juuri kala-
6725: ja niiden sivujokia koskevan rajajokisopimuk- kannan turvaamiseksi joessa ja merialueella. Se
6726: sen. Sen tarkoituksena on aikaansaada ja kehit- edellyttää varsin laajaa tutkimusta sekä kalan-
6727: tää vesien suojelua, uittoa ja kalastusta koske- viljelylaitosten perustamista jokialueelle ja sen
6728: vat toimenpiteet nykyaikaa ja paikallisia tar- sivujokiin ja järviin. On uskottavaa, että ruot-
6729: peita vastaavalle tasolle. Rajajokisopimuksen salaiset ovat valmiit yhteistoimintaan asiassa,
6730: puuttuminen on aiheuttanut mm. kalastuksen ja koskapa he useaan otteeseen ovat kiirehtineet
6731: kalanviljelyn edistämisen osalta viivästymistä, osaltaan toimenpiteitä ja yhteistoimintaa esittä-
6732: mistä on ollut seurauksena se, että kalakanta neet.
6733: on Tornionjoessa suuresti vähentynyt eikä joh- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
6734: donmukaista viljelytoimintaa ole saatu ailkaan. taen,
6735: Kalakannan vähentyminen joessa aiheuttaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6736: myöskin kalakannan vähentymisen Perämerellä, 1978 tulo- ja menoarvioon 100 000
6737: koskapa juuri Tornionjoki on käytännöllisesti markan määrärahan kalataloustutkimuk-
6738: katsoen ainoa tehokas arvokalan kutujoki koko sen suorittamiseksi Tornion- ja Muo-
6739: valtakunnassa. Kun nyt ollaan saamassa hal1in- nionjoen vesistöalueella.
6740: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
6741:
6742: Veikko Hanhirova
6743: 140 1977 vp.
6744:
6745: Raha-asia-aloite n:o 1.30.
6746:
6747:
6748:
6749:
6750: Hanhirova: Määrärahan osoittamisesta kalanviljelylaitoksen perus-
6751: tamiseksi Enontekiön kuntaan.
6752:
6753:
6754: E d u s k u n n a 11 e.
6755:
6756: Enontekiön kunnan alueella on erittäin run- on tarpeeksi tehokkaan kalanviljelylaitoksen
6757: saasti puhdasvetisiä kalatalouden käyttöön sopi- perustaminen alueelle. Siihen on alustavien tut-
6758: via järviä. Niissä on aikoinaan ollut runsas kimusten perusteella erinomaisia mahdollisuuk-
6759: kalakanta, mutta viime vuosina suuresti kehit- sia. Koska alueen väestön toimeentulo huomat-
6760: tynyt pyynti nykyaikaisilla pyyntivälineillä on tavalta osalta on perustunut ja vieläkin perus-
6761: heikentänyt kalakannan melkein olemattomiin. tuu luontaistalouteen, poronhoitoon, metsästyk-
6762: Paikallisen väen lisäksi ovat matkailijat verot- seen ja kalastukseen, olisi valtiovallan toimesta
6763: taneet huomattavasti järvien ja alueella olevien pyrittävä näitä elinkeinoja tehokkaasti tuke-
6764: jokien kalakantaa, koska muun lisäksi on vielä maan ja kehittämään, sillä alueen asukkailla ei
6765: puuttunut pyynnin valvonta. Tästä johtuen olisi ole omatoimisesti siihen taloudellisia mahdolli-
6766: kiireellisesti ryhdyttävä toimenpiteisiin nykyi- suuksia.
6767: sen kalakannan säilyttämiseksi ja lisäämiseksi, Edellä esitettyyn viitaten ehdotan,
6768: koska sillä olisi paikallisen asujamiston elinkei-
6769: non kannalta erikoisen suuri merkitys. Myöskin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6770: matkailun kannalta juuri tällä Euroopan suu- 1978 tulo- ia menoarvioon 300 000
6771: rmunalla erämaa-alueella pitäisi vesistössä olla markkaa kalanvilielylaitoksen perusta-
6772: runsaasti kalaa pyydettävissä. Ainoa tehokas miseksi Enontekiön kunnan alueelle.
6773: keino kalakannan säilyttämiseksi ja lisäämiseksi
6774: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
6775:
6776: Veikko Hanhirova
6777: 1977vp. 141
6778:
6779: Raha-asia-aloite n:o 131.
6780:
6781:
6782:
6783:
6784: Hanhirova: Määrärahan osoittamisesta Tornionjoen vesistöalueen
6785: kalanviljelylaitoksen perustamistutkimukseen.
6786:
6787:
6788: E d u s k u n n a 11 e.
6789:
6790: Viime aikoina on kiinnitetty huomiota kala- olisi kalanviljelylaitoksen aikaansaaminen joki-
6791: taloudellisiin kysymyksiin ja oloihin. On mm. alueelle. Tornionjokilaaksossa on useita sopivia
6792: todettu, että niin järvirikkaassa maassa kuin paikkoja, mihin voitaisiin perustaa kapasiteetil-
6793: Suomi, olisi suuria mahdollisuuksia kehittää taan huomattavan suuri kalanviljelylaitos. Sel-
6794: kalataloudesta huomattava elinkeino. Järvien lainen olisi Tornionjoesta Kukkolan kylästä läh-
6795: lisäksi meillä on vielä eräitä jokia, joita ei ole tevä Liakanjoki. Liakanjoessa oleva Pirkonkoski
6796: valjastettu voimatalouden käyttöön ja joihin on alustavasti tutkittu Peräpohjolan Maanvilje-
6797: kala pääsee esteettömäs·ti nousemaan. Sellainen lysseuran toimesta ja havaittu erittäin sopivaksi
6798: joki on mm. Tornionjoki, joka haarautuu ennen kalanviljelylaitoksen paikaksi. Lisäksi on alusta-
6799: mereen laskemistaan useaksi haaraksi. Tornion- van tutkimuksen perusteella voitu todeta; että
6800: joki on tällä hetkellä huomattavin voimatalou- Tornionjoen vesistöalueella on monia muitakin
6801: den käyttöön valjastamaton jokemme, johon erinomäisia paikkoja kalanviljelylaitokselle.
6802: nousevat arvokalamme lohi, taimen ja siika sekä Kalanviljelylaitoksen aikaansaamiseksi on kui-
6803: nahkiainen. Tornionjoki on myöskin säilynyt tenkin suoritettava. huomat~avan laajoja ja pe-
6804: vielä puhtaana, koska sen yläjuoksulla ei ole rusteellisia tutkimuksia ja sen rakentaminen
6805: teollisuutta tai muuta vettä likaavaa suurempaa vaatii runsaasti varoja. Siksi olisi valtion toi·
6806: laitosta. Kuitenkin on viime vuosina ollut ha;.. · mesta luotava edellytykset kalanviljelylaitoksen
6807: vaittavissa kalakannan vähentymistä, milkä on aikaansaamiselle Tornionjoen vesistöön, koska
6808: johtunut suurimmalta osin siitä, että meripyynti vain siten on mahdollisuus turvata ja entises-
6809: jokisuulla on kehittyneiden pyyntivälineiden tään lisätä kalakantaa sanotussa vesistössä.
6810: vuoksi suuresti tehostunut. Näin ollen ei jokeen Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
6811: pääse enää siinä määrin nousukalaa, että sen taen,
6812: kutu riittäisi turvaamaan kalakannan joessa ja
6813: siihen liittyvässä vesistössä. Tämän johdosta on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6814: tullut ajankohtaiseksi ryhtyä suunnittelemaan 1978 tulo- ia menoarvioon 20 000 mark-
6815: toimenpiteitä, joilla Tornionjoen ja siihen las- kaa tutkimuksen suorittamiseen kalan-
6816: kev~en jokien ja vesistöjen kalakanta voitaisiin vilietylaitoksen perustamiseksi Tornion-
6817: turvata. Yksi tehokkaimmista toimenpiteistä ;oen vesistöalueelle.
6818: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
6819:
6820: Veikko Hanhirova
6821: 142 1977 vp.
6822:
6823: Raha-asia-aloite n:o 1.32.
6824:
6825:
6826:
6827:
6828: Hanhirova: Määrärahan osoittamisesta Karungin-Aapajoen-
6829: Raumon. paikallistien peruskorjauksen suorittamiseen.
6830:
6831:
6832: E du s.kunn alle.
6833:
6834: Karungin-Aapajoen-Raumon paikallistien . Nykyisellään on tie liikennerajoitusten alai-
6835: parantaminen on ollut suunnittelun alaisena pi~ sena pitkiä. aikoja keväisin, ja kun sitä pitkin
6836: temmän aikaa. Tämän tien tarve on lisääntynyt muun liikenteen lisäksi joudutaan kuljettamaan
6837: erittäin suuresti viime . vuosina, koska ylisestä koululaiset Karungin kirkonkylässä oleviin kou"
6838: Tornionlaaksosta tuleva raskaampikin liikenne luihin, aiheuttaa se suuria hankaluuksia ja lisää
6839: ohjautuu sanottua tietä pitkin Kemiin, erikoi~ kustannuksia.
6840: sesti siellä oleville puunjalostuslaitoksille.. Tie Edellä olevan perustedla ehdotan,
6841: lyhentää matkaa huomattavasti ja samalla hd-
6842: pottaa Tornionseudulla olevaa liikentedlistä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6843: pullonkaulaa. Tien varressa on useita ky1äryh- 1978 tulo~ ;a menoarvioon 1.500 000
6844: miä, jossa on runsaasti asutusta, joten paikallis- markkaa Karungin~Aapajoen-Raumon
6845: liikenteen kannalta olisi tie kiireesti kunnos- paikallistien peruskorjauksen suorittami-
6846: tettava. seen.
6847: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
6848:
6849: Veikko Hanhirova.
6850: 1~77 vp. 143
6851:
6852: Raha-asia-aloite n:o 1.3.3.
6853:
6854:
6855:
6856:
6857: Hanhirova: Määrärahan osoittamisesta tien rakentamiseen välillä
6858: Nuotioranta-Rajavartiosto-Portimojärvi.
6859:
6860:
6861: Ed u s kun n a 11 e.
6862:
6863: Ylitornion kunnassa on eräitä varsin laajoja jokivarressa, sekä tien rakentaminen lyhentäisi
6864: alueita, jotka ovat vailla tieyhteyttä ja joissa matkaa Ylitorniolta Rovaniemelle suuntautuvan
6865: kuitenkin on huomattavaa .llikennetarvetta. Tä~ liikenteen osalta ja samalla estäisi ruuhkautumia
6866: män johdosta olisi tärkeää, että saataisiin aikaan Ruotsista Rovaniemelle ja Kemiin suuntautuvan
6867: tieyhteys välille Nuotioranta-Rajavartiosto- liikenteen osalta.
6868: Portimojärvi. Tämä tieyhteys olisi . tärkeä mm. Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit-
6869: sen vuoksi, että väli Nuotioranta-Rajavar- taen,
6870: tiosto, joka on noin 2 kilometrin mittainen,
6871: on vilkkaasti liikennöity, koska rajavartioston että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6872: kasarmit ja huoltolreskus sijaitsevat siellä ja tie 1978 tulo- ;a men0ll1'vioon 400 000
6873: on erittäin heikko. Rajavartiosto-Pottimojärvi markkaa Ylitornion kunnllSsll olevm
6874: väli on taas tärkeä rakentaa siksi, että tämän Nuotiorll11ntZn- Rajavartioston- Porti-
6875: tien vaikutuspiiriin tulee runsaasti metsiä ja mojärven välisen tien rakentll11tiseen.
6876: soramaita, joista on bUQmattava puute Tornion-
6877: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
6878:
6879: Veikko Hanhirova
6880: 144 1977 vp.
6881:
6882: Raha-asia-aloite n:o 134.
6883:
6884:
6885:
6886:
6887: Hanhirova: Määrärahan osoittamisesta Tornion kaupungissa ole-
6888: van Liakanjoen sillan rakentamiseen.
6889:
6890:
6891: E d u s k u n n a 11 e.
6892:
6893: Tornion kaupungissa on Raumon ja Liakan tavasti sekä erikoisesti puutavarankuljetusten
6894: välisellä paikallistiellä muodostunut huomatta- johdosta käynyt raskaammaksi, on lossilla sat-
6895: vaksi haittatekijäksi Liakanjoen ylitys, joka ta- tunut useita vakavia onnettomuuksia.
6896: pahtuu nykyisin lossin avulla. Liakan kylän asu- Edellä esittämäni perusteella ja siksi, että
6897: tus on keskittynyt molemmin puolin noin 80 kyseessäolevalla siltahankkeella on laajaa yleis-
6898: metrin levyistä jokea ja useimmassa tapauksessa täkin merkitystä, koska se yhdistää kauttakul-
6899: talojen viljelykset sijaitsevat joen molemmin kuliikenteen kahden pohjois-ereläsuuntaan kul-
6900: puolin ja pakottavat käyttämään runsaasti los- kevan maantien välillä ja tyydyttää huomatta-
6901: sia. Kelirikkaaikoina joutuvat asukkaat käyttä- van väestömäärän liikennetarpeen, ehdotan kun-'
6902: mään noin 13 km:n pituista kiertotietä. Myös- nioittaen,
6903: kin koululaiskuljetusten hoitaminen on. hanka-
6904: laa, koska kylässä on vain yksi kansakoulu, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6905: joka sijaitsee joen länsipuolella. Kun jokitörmät 1978 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
6906: ovat korkeat ja veden vaihtelut suuria, aiheut- markkaa Liakanjoen. sillan rakentami-
6907: tavat ne hankaluuksia lossikuljetukselle, ja kun seen.
6908: viime aikoina on liikenne vilkastunut huomat-
6909: Helsingissä 29 päiV'änä syyskuuta 1977.
6910:
6911: Veikko Hanhirova
6912: 1977 vp. 145
6913:
6914: Raha-asia-aloite n:o 13.5.
6915:
6916:
6917:
6918:
6919: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta maatilatalouden asunto-
6920: 1ainoitusta varten.
6921:
6922:
6923: E d u s k u n n a 11 e.
6924:
6925: Maatilatalouden pnnssa asuntolainoitus on talouden piirissä työskentelevälle väestönosalle
6926: tapahtunut maatilatalouden kehittämisrahaston tuottaa asuntojen peruskorjaus ilman asuntolai-
6927: määrärahoista. Kun muu asuntolainoitettu ra- noja ylivoimaisia vaikeuksia.
6928: kentaminen saa varansa momentilta 26.12.83 Maatilatalouden kehittämisrahaston varoja
6929: Asuntolainat, muodostaa näin ollen maatalou- lienee vuosittain käytetty maatalouden piirissä
6930: dessa rakentaminen poikkeuksen muuhun asun- tapahtuvaan asuntorakentamiseen noin 100
6931: tolainoitettuun rakentamiseen verrattuna. Pe- milj. markkaa. Koska asuntolainamäärärahat
6932: rusteltua syytä, miksi näin olisi jatkuvasti me- ovat tulo- ja menoarvioesityksessä hieman vä-
6933: neteltävä, ei ole olemassa. Luonnollista olisi, hentyneet viime vuodesta, ei liene mahdollista
6934: että kaikki asuntolainoitettu rakentaminen ra- tässä vaiheessa erottaa asuntolainojen momentil-
6935: hoitettaisiin samalta momentilta. Kuitenkin oli- ta 26.12.83 enempää kuin mainittu 100 milj.
6936: si parempi, jos maatilatalouden asuntolainamää- markkaa ja merkitä se omalle alamomentilleen
6937: räraha merkittäisiin omalle alamomentilleen. maatilatalouden asuntolainoja varten.
6938: Näin siitäkin syystä, että tämän määrärahan Edellä esitetyn johdosta kunnioittavasti eh-
6939: kehitystä olisi silloin helpompi seurata. dotamme,
6940: Maatilatalouden piirissä ei ole runsaasti vain
6941: asuntojen uustuotannon tarvetta, vaan olisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6942: myös suoritettava paljon asuntojen peruskor- 1978 tulo-· ;a menoarvioon momentin
6943: jausta. On huomattava määrä lämpötaloudelli- 26.12.83 uudelle alamomentille 100
6944: sesti heikkoja asuntoja, myös varustelu- ja mu- mili. markkaa maatilatalouden asuntolai-
6945: kavuustason parantamiseksi olisi suoritettava noitusta varten;
6946: peruskorjausta. Nimenomaan ikääntyvälle maa·
6947: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1977.
6948:
6949: Sauli Hautala Raino Westerholm Veikko J. Matikkala
6950: Olavi Majlander Impi Muroma Ulla Järvilehto
6951:
6952:
6953:
6954:
6955: 19 0877003363
6956: 146 1977 vp.
6957:
6958: Raha-asia-aloite n:o 136.
6959:
6960:
6961:
6962:
6963: Hautala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta viljavarasto-
6964: jen rakentamiseen.
6965:
6966:
6967: E d u s k u n n a 11 e.
6968:
6969: Maassamme on tällä hetkellä riittämättömästi edellisenä vuotena ollut perin vaikeata poliittis-
6970: viljavarastoja tarpeellisen viljaomavaraisuuden ten erimielisyyksien takia. Tästä on viljelijä-
6971: turvaamiseksi. Leipäviljaa on varastossa noin väestö kärsinyt ilman omaa syytään. Nykyis-
6972: 8 kuukauden kulutusta vastaava määrä, rehu- ten satoarvioiden mukaan viime kesän tuotanto
6973: viljaa vieläkin vähemmän. Tällaisilla varastoilla ei riitä tulevan vuoden kulutukseen, kun on
6974: ei kyetä tasaamaan hyvien ja huonojen satovuo- kysymys leipäviljasta. Nykyisenlaisesta tilan-
6975: sien vaihteluita. teesta viljaomavaraisuuden turvaamisessa olisi
6976: Vähäisten varastojen takia maassamme ollaan nopeasti päästävä.
6977: tilanteessa, että hyvinä satovuosina joudutaan Edellä esitetyn johdosta kunnioittavasti eh-
6978: viemään runsaasti ylijäämäviljaa ulkoma.ille ko- dotamme,
6979: timaisen hintatason mukaan alhaiseen hintaan.
6980: Huonoina satovuosina taasen tuodaan viljaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6981: Tilanne on kansantaloudellisesti epäedullinen. 1978 tulo- ;a m(!noarvioon momentille
6982: Tästä päästään vain siten, että rakennetaan val- 30.29.60 lisäyksenä 30 miljoonaa mark-
6983: tion viljavarastolle lisää varmuusvarastoja. kaa viliavaFasto;en Fakentamiseksi.
6984: Ylijäämäviljan markkinoiminen on kahtena
6985: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1977.
6986:
6987: S~-uli lli11ta1a Jorma Fred Ulla Järvilehto
6988: Erkki Korhonen Olavi Majlander Raino Westerholm
6989: Impi Muroma
6990: 1977 vp. 147
6991:
6992: Raha-asia-aloite n:o 137.
6993:
6994:
6995:
6996:
6997: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion viljavaraston
6998: rakentamiseksi Lounais-Suomeen.
6999:
7000:
7001: E d u s k u n n a II e.
7002:
7003: Maamme tasapainoisen viljaomavaraisuuden Lounais-Suomi on todellista vilja-Suomea.
7004: aikaansaaminen on tuottanut jatkuvasti vaikeuk- Olisi luonnollista rakentaa lisää viljan varasto-
7005: sia. Kahden edellisen hyvän satovuoden jäl- tilaa juuri tähän osaan maatamme. Tämä avaisi
7006: keen maassamme oli runsaasti ylijäämäviljaa, myös uuden työl1isyyskohteen, mikä vaikentu-
7007: jonka markkinoiminen poliittisten erimielisyyk- van työllisyystilanteenkin vuoksi olisi välttämä-
7008: sien ·takia tuotti suuria vaikeuksia. Tästä aiheu- töntä.
7009: tui viljelijäväestölle monenlaista huolta, ei yk- Edellä esitetyn johdosta kunnioittavasti ehdo-
7010: sin taloudellista. Hyviä vuosia aikaisemmin sa- tamme,
7011: teiden takia laajamittainen kato kohtasi maatam-
7012: me. Silloin jouduttiin runsaast·i tuomaan viljaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7013: ulkomailta. Kansakunnalle on epäedullista sekä 1978 tulo- ja menoarvioon 100 000 mar-
7014: viljan vieminen että tuominen. Siksi hyvien ja kan määrärahan viljavaraston suunnitte-
7015: huonojen satovuosien viljamäärien vaihtelujen lemiseksi ja rakentamisen aloittamisekl·i
7016: tasapainottamiseksi tarvittaisiin lisää viljavaras- Lounais-Suomeen.
7017: toja. Tätä vaatii myös maataloustuottajien ja ve-
7018: ronmaksajien etu.
7019: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1977.
7020:
7021: Sauli Hautala Erkki Korhonen
7022: Jorma Fred Raino Westerholm
7023: Veikko J. Matikkala
7024: 148 1977 vp.
7025:
7026: Raha-asia-aloite n:o 138.
7027:
7028:
7029:
7030:
7031: Hautala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta viljan pien-
7032: varastojen rakentamiseksi.
7033:
7034:
7035: E d u s k u n n a II e.
7036:
7037: Maamme viljaomavaraisuuden tasapainoinen tyviä kuljetuskustannuksia. Alueellisesti laaja
7038: turvaaminen on jatkuvasti tuottanut vaikeuksia. pienvarastoverkosto muodostaisi myös mahdol-
7039: Hyvinä satovuosina joudutaan viemään runsaas- lisina kriisiaikoina turvallisen viljan perusva-
7040: ti viljaa ulkomaille kansainväliseen hintaan, mi- raston.
7041: kä on huomattavasti alle omassa maassa vallit- Halukkuutta pienvarastojen rakentamiseen
7042: sevan hintatason. Huonoina satovuosina taasen varmasti löytyy viljelijäväestönkin piirissä, kun-
7043: joudutaan tuomaan viljaa kotimaan tarpeen han valtiovalta turvaa niiden rahoitusmahdolli-
7044: tyydyttämiseksi. Kansantaloudellisesti on epä- suudet ja kannattavan viljan varastoimistoimin-
7045: edullista, että satovuosien vaihteluita ei kyetä nan. Varastojen rakentamisella voidaan myös
7046: nykyis·tä paremmin tasapainottamaan. Tämä helpottaa vaikeutuvaa työttömyystilannetta.
7047: johtuu viljavarastojen riittämättömyydestä maas- Edellä esitetyn perusteella kunnioittavasti eh-
7048: samme. Tarvitsisimme niitä nopeasti lisää. dotamme,
7049: Maahamme olis[ rakennettava lisää viljan
7050: suurvarastoja. Tämän lisäksi ja suurvarastojen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7051: täydentämiseksi tulisi rakentaa pienvarastoja, 1978 tulo- ;a menoarvioon momentille
7052: jotka muodostaisivat koko maan kattavan kun- 30.32.45 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
7053: takohtaisen verkoston. Pienvarastojen raken- vilian pienvarasto;en rakentamisen lai-
7054: taminen mm. yksinkertaistaisi varastoista vil- noittamiseksi.
7055: jan alueellista jakelua ja vähentäisi siihen liit-
7056: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1977.
7057:
7058: Sauli Hautala Impi Muroma
7059: Erkki Korhonen Veikko J. Matikkala
7060: Jorma Fred Ulla Järvilehto
7061: Olavi Majlander Raino Westerholm
7062: 1977 vp. 149
7063:
7064: Raha-asia-aloite n:o 1.39.
7065:
7066:
7067:
7068:
7069: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta TaivassaJon Kaitaisten
7070: salmen sillan rakentamiseksi.
7071:
7072:
7073: E d u s k u n n a 11 e.
7074:
7075: Maantieyhteys Raisi<>-Kustavi johdetaan Silta tietysti myös suuresti helpottaisi Kai-
7076: Taivassalossa Kaitaisten salmen yli lossin väli- taisten salmen Kusta~in puolella asuvan pai-
7077: tyksellä. Liikenne on tiellä vilkas, sillä Kusta- kallisen väestön elämistä. Se toisi myös lisää
7078: vista on kehittynyt merkittävä lomanviettopaik- näille kehitysalueille niiden kipeästi . tarvitse-
7079: kakunta runsaan huvila-asutuksen ja useiden maa pienteollisuutta. Aivan uusia näkymiä pa-
7080: lomakeskusten ansiosta. Liikennettä lisää vielä remmat yhteydet avaisivat lännen liikenteestä,
7081: se, että Kustavin Vuosnaisista on lauttayhteys mikä voitaisiin enenevästi johtaa täältä käsin.
7082: Ahvenanmaalle ja Laupusista Iniöön sekä Näinhän merimatka Ruotsiin lyhenisi huomatta-
7083: Houtskariin. Lossin takia liikenne ruuhkautuu vasti.
7084: monesti jopa useiksi tunneiksi Kaitaisten sal- Edellä esitetyn johdosta kunnioittavasti ehdo-
7085: men kohdalla. tamme,
7086: Silta kiinteän yhteyden aikaansaamiseksi
7087: Kaitaisten salmen yli lisäisi Kustavin, Taivassa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7088: lon ja muiden saaristokuntien luontaisia edelly- 1978 tulo- ja menoarvioon 300 000
7089: tyksiä kehittyä yhä enemmän ~tärkeiksi matkai- markan määrärahan Taivassalon Kaitais-
7090: lu- ja lomanviettokunniksi. Näillä kunnillahan ten salmen sillan suunnittelua ja raken-
7091: on sangen rajalliset mahdollisuudet säilyä elin- tamisen aloittamista varten.
7092: voimaisina ja kehittyvinä.
7093: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1977.
7094:
7095: Sauli Hautala Jorma Fred Veikko J. Matikkala
7096: 150 1977 vp.
7097:
7098: Raha-asia-aloite n:o 140.
7099:
7100:
7101:
7102:
7103: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta rautatien ylikulkusillan
7104: rakentamiseksi Loimaan kaupunkiin Loimaan-Palikkalan
7105: tielle.
7106:
7107:
7108: E d u s k u n n a 11 e.
7109:
7110: Monien vuosien odotuksen jälkeen on maan- kean työllisyystilanteen vuoksi olisi Loimaalle
7111: tietä Loimaa-Palikkala (Ypäjä) alettu työlli- avattava tämä uusi työllisyyskohde.
7112: syysmäärärahoilla rakentaa. Työ jatkunee edel- Edellä esitetyn johdosta kunnioittavasti eh-
7113: leen ensi talvena. Tie on erittäin tarpeellinen. dotamme,
7114: Se yhdistää valtatiet 9 ja 10 ja on osa valtakun-
7115: nallista tietä Uudestakaupungista (Yläne-Loi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7116: maa) Hämeeseen. Tie tulee olemaan vilkaslii- 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
7117: kenteinen. Loimaan kaupungissa se ylittää rau- 31.24.77 200 000 markan määrärahan
7118: tatien. Turvallisuuden vuoksi tähän on raken- rautatien ylikulkusillan suunnittelemi-
7119: nettava ylikulkusilta. Jotta ylikulkusilta olisi seksi ja rakentamisen aloittamiseksi Loi-
7120: valmis silloin kun tie Loimaalle on liikennöitä- maan kaupunkiin Loimaan-Patikkalan
7121: vässä kunnossa, olisi sillan suunnittelu- ja aloit- (Ypäjä) tielle.
7122: tamistöihin ryhdyttävä pikaisesti. Myös vai-
7123: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1977.
7124:
7125: Sauli Hautala Jorma Fred Erkki Korhonen
7126: Raino Westerholm Veikko J. Matikkala
7127: 1977 vp. 151
7128:
7129: Raha-asia-aloite n:o 141.
7130:
7131:
7132:
7133:
7134: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta pienteollisuus- ja pien-
7135: yrityslainoihin.
7136:
7137:
7138: E d u s k u n n a 11 e.
7139:
7140: Pienteollisuus kamppailee tällä hetkellä ole- hemmän kuin mitä rahastoa perustettaessa edel-
7141: massaolostaan vaikean kustannuskriisin vuoksi. lytettiin.
7142: Tuotantokustannusten nousu voimakkaan inflaa- Eräs vaikeus, joka pienyrittäjällä on pääoman
7143: tion, kohonneen työvoimaveron ym. takia on saamisessa, on lainanantajien vaatimien liian
7144: ylittänyt tuottavuuden kasvun. Seurauksena on suurten vakuuksien järjestäminen. Tämän vuok-
7145: vaikeuksia selvitä nykyisen taloudellisen laman si olisi välttämätöntä pääoman tarpeen tyydyttä-
7146: yli. minen julkisin varoin. Kehitysaluerahastokaan
7147: Suurena huolena pienteollisuudella ja -yrittä- huolimatta sen perustamisajatuksesta ei ole
7148: jillä on myös pääomatarpeen turvaaminen. Huo- riittävästi turvannut pienyritysten pääomahuol-
7149: limatta pääomahuollon monipuolistumisesta ja toa. Palveluelinkeinot eivät lainkaan kuulu Ke-
7150: rahoituslähteiden kasvusta yleensä muodostaa hitysaluerahaston piiriin.
7151: pääoman hankkiminen pienyrittäjille jatkuvan Edellä esitetyn johdosta kunnioittavasti eh-
7152: ongelman. Sen jälkeen kun pienteollisuuslainat dotamme,
7153: ainakin osittain siirtyivät investointirahastosta
7154: jaettaviksi on pienteollisuuslainojen saaminen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7155: vaikeutunut. Rahastosta on sen toiminnan alku- 1978 tulo- ja menoarvioon 40 milj.
7156: aikoina jaettu näitä lainoja huomattavasti vä- markan määrärahan pienteollisuus- ja
7157: pienyrityslainoja varten.
7158: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1977.
7159:
7160: Sauli Hautala Olavi Majlander Impi Muroma
7161: Ulla Järvilehto Raino Westerholm Veikko J. Matikkala
7162: 152 1977 vp;
7163:
7164: Raha-asia-aloite n:o 142.
7165:
7166:
7167:
7168:
7169: Helminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kymen kartastoyksi-
7170: kön perustamiseen.
7171:
7172:
7173: E d u s k u n n a 11 e.
7174:
7175: Erilaatuisilla hajasijoittamistoimilla tulisi mah- maanmittauskonttorin yhteyteen perustettavan
7176: dollisuuksien mukaan edistää eri alueiden tasa- kartastoyksikön toimialueeksi määrittää ainakin
7177: painoista kehittämistä ja tukea valtakunnan eri toistaiseksi Kymen ja Mikkelin läänit. Todetta-
7178: osa-alueiden keskusverkon tarlroituksenmukaista koon tässä yhteydessä, että myös Kymen ja
7179: kehittämistä. Mikkelin läänien piirirakennustoimiston toimi-
7180: Niiden hallintoviranomaisten osalta, joiNa jo alue käsittää molemmat läänit. Organisaation
7181: nyt on välipartaalla oma organisaatio, tulisi pääpaikka on Kouvolassa. Tästä järjestelystä ei
7182: mahdollisissa hajasijoittamistoimissa panna pää- ole tiettävästi ollut merkittäviä haittavaikutuk-
7183: paino tehtävien, toimivallan ja he!lkilökunnan sia myöskään Mikkelin läänin asioiden hoidol:le.
7184: siirtämiseen keskushallinnosta väliportaalle. Tai- Kymen läänin maanmittauskonttorin puolesta
7185: laista painotusta voidaan erityisesti nykyisen uuden kartastoyksikön sijoittumispaikkana pu-
7186: valtiontaloudellisen tilan vallitessa perustella huvat useat seikat. Ensinnäkin nyt puheena
7187: niin toiminnalliselta ja taloudel:liselta kuin myös oleva eteläisen Itä-Suomen alue muodostaa riit-
7188: väliportaanhallinnon yleisten kehittämispyrki- tävän suuren osa-alueen, joka lisäksi tarvitsee
7189: mysten kannalta. hajasijoitustoimia. Toiseksi Kouvola on nyt
7190: Eräänä meneillään olevana prosessina voi- puheena olevan alueen keskuksista sijainniltaan
7191: daan mainita maanmittaushallituksen pyrkimys ja saavutettavuudeltaan selvästi paras. Kolman-
7192: hajauttaa tehtäviään, toimivaltaansa ja henkilö- neksi voidaan todeta, että uutta yksikköä var-
7193: kuntaansa omille piirihallintoviranomaisilleen ten olisi saatavissa tiloja vast'ikään Kouvolaan
7194: eli läänien maanmittauskonttoreille. Nämä toi- valmistuneesta ns. Pohjolan virastotalosta Ky-
7195: menpiteet kohdistuvat tässä vaiheessa ensisijai- men läänin maanmittauskonttorin ja Kouvolan
7196: sesti vuonna 1975 koko maasta valmiilksi saa- maanmittaustoimiston tilojen yhteydestä. Lo-
7197: dun peruskartan ajantasallapitoon ko. piirihal- puksi voidaan todeta, että Kymen 1äänin maan-
7198: lintoviranomaisten toimesta. Tähän mennessä mittauskonttorin yhteyteen on jo sijoitettu eril-
7199: on perustettu jo kaksi kartastoyksikköä (Ou- linen karttakopiointiyksikkö, jonka toimintaa
7200: luun ja Hämeenlinnaan) . luontevasti tukisi myös uusi kartastoyksikkö.
7201: Uusien kartastoyksiköiden perustamista tulee Edellä esitetyistä syistä ehdotamme,
7202: edelleen jatkaa ja seuraavan yksikön sijaintipai-
7203: kaksi tulisi määrittää Kymen läänin maanmit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7204: tauskonttori. 1978 tulo- ia menoarvioon momentille
7205: Siinä tapauksessa, ettei uusia kartastoyksi- 30.60.01 400 000 markkaa kartastoyk-
7206: köitä voida hetimiten perustaa jokaiseen läänin sikön perustamiseksi Kymen läänin
7207: maanmittauskonttoriin, voitaisiin Kymen läänin maanmittauskonttorin yhteyteen.
7208: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
7209:
7210: Olli Helminen Risto Tuominen
7211: Paavo Tiilikainen Meeri Kalavaineo
7212: 1977 vp. 153
7213:
7214: Raha-asia-aloite n:o 14.3.
7215:
7216:
7217:
7218:
7219: Helminen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta tietöiden
7220: tekemiseen Kymen tie- ja vesirakennuspiirissä työttömyys-
7221: töinä.
7222:
7223:
7224: E d u s k u n n a 11 e.
7225:
7226: Hallituksen budjettiesityksessä vuodelle 1978 Perusteluina edellä todettuun epäoikeuden-
7227: on työllisyystyöluontoisiin tietöihin esitetty 95 mukaiseen jakautumaan ei voida enää pitää
7228: miljoonaa markkaa, josta neljän eteläisen tiepii- myöskään työllisyyslukuja, sillä työttömiä Ky-
7229: rin osalle on merkitty yhteensä ainoastaan 7.5 men piirissä oli kuluvan vuoden syyskuussa
7230: miljoonaa markkaa. Muiden tie- ja vesiraken- 9 800, Kuopion piirissä 9 858 ja Lapissa 7 371
7231: nuspiirien kuin neljän eteläisen piirin kohdalla henkeä. Keskimäärin Kymen läänissä on las-
7232: on jakoesitys budjetissa selvästi näkyvissä. Tä- kettu työttömiä tänä vuonna eli vuonna 1977
7233: mä onkin aivan oikein. Neljän eteläisimmän pii- olevan noin 11 000, kun sama luku Kuopiossa
7234: rin kohdalla tulee päästä samaan käytäntöön. on 10 100 ja Lapissa 9 100 henkeä. Ensi tal-
7235: Nythän ei edes tiedetä mikä esimerkiksi on vena työttömien määräksi arvioidaan Kymen
7236: Kymen tie- ja vesirakennuspiirin osuus. läänissä 9-10 prosenttia työvoimasta, mikä
7237: Vuonna 1977 lisäbudjetit huomioon ottaen merkinnee noin 15 000 henkilöä.
7238: Kymen tie- ja vesirakennuspiiri sai työllisyys- Kun kysymys on tiemäärärahoista, vaikkakin
7239: tarkoituksiin tiemäärärahoja vain 2.5 miljoonaa työllisyystarkoituksiin varattavi:sta, n1in peruste-
7240: markkaa. Vertailun vuoksi haluamme esittää, luina ehdotetusta poikkeavaan ratkaisuun voi-
7241: että Kuopion piiri sai jo varsinaisessa budjetis- daan todeta myös teiden yleinen kunto ja
7242: sa 21.4 miljoonaa markkaa ja Lapin piiri niin taso. Neljässä eteläisessä piirissä on noin 1 200
7243: ikään varsinaisessa budjetissa 43.8 miljoonaa kilometriä sellaisia vielä päällystämättömiä tei-
7244: markkaa. Lähes sama suhde jatkuu myös ensi tä, joiden liikennetiheys on noin 500 yksikköä
7245: vuodelle ehdotetussa budjetissa. Edelleen voi- vuorokaudessa, määrästä on 300 kilometriä Ky-
7246: daan mainita, että vuonna 1976 Kymen tie- men piirissä. Todettakoon edelleen, että maini-
7247: ja vesirakennuspiiri sai kaikkiaan työllisyystar- tuista teistä pohjoisemmissa piireissä ei ole
7248: koitukseen 5.5 miljoonaa markkaa, Kuopion enää päällystämättä yhtään mainitun liikenne-
7249: tie- ja vesirakennuspiiri varsinaisessa budjetissa tiheyden omaavaa tietä.
7250: 28 miljoonaa markkaa ja Lapin tie- ja vesira- Edellä esitetyistä syistä ehdotamme,
7251: kennuspiiri 47 miljoonaa markkaa.
7252: Liikennemäärät teillä ovat kuitenkin aivan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7253: päinvastaiset. Kymen piirin alueella viimeisten 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
7254: tietojen mukaan keskimääräinen liikennetiheys 31.24.79 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
7255: teillä on 1 299 autoa vuorokaudessa, kun luku käytettäväksi Kymen tie- ia vesiraken-
7256: Kuopion piirissä on 693 ja Lapissa 535. nuspiirin alueella vaikean työttömyys-
7257: tilanteen helpottamiseksi.
7258: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
7259:
7260: Olli Helminen Taisto Sinisalo Mikko Kaarna
7261: Risto Tuominen J~ Sipiläinen Meeri Kalavainen
7262: Paavo Tiilikainen Pekka Jokinen Mikko Pesälä
7263: Mauno Forsman Erkki Häkämies Juhani Saukkonen
7264: Anna-Liisa Linkola
7265:
7266:
7267: 20 0877003363
7268: 154 1977 vp.
7269:
7270: Raha-asia-aloite n:o 144.
7271:
7272:
7273:
7274:
7275: Hemmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun sairaanhoito-
7276: oppilaitoksen uudisrakennuksen suunnitteluun.
7277:
7278:
7279: E d u s k u n n a 11 e.
7280:
7281: Oulun sairaanhoito-oppilaitoksen opetus- ja m1mmen vuottatiloissa - kaukana varsinai-
7282: hallintotilat ovat käyneet riittämättömiksi. Jo sesta oppilaitoksesta - ole paras eikä käyttö-
7283: vuonna 1970 oppilaitoksen neuvottelukunta kelpoinen ratkaisu.
7284: esitti opistorakennuksen laajentamista, joka ei Koska oppilaitoksen tontilla on runsaasti
7285: kuitenikaan ole toteutunut. Opiskelijamäärä on tilaa laajennukseen, tulisi lisärakennuksen suun-
7286: n)rlkyisen oppilaitoksen valmistuttua v. 1962 nittelutyöt käynnistää mahdollisimman pian.
7287: lisääntynyt 300: sta 850 :een. Ammattikasvatus- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
7288: hallituksen suunnitelmien mukaan lukuvuosina tavasti,
7289: 1977-1978 opiskelijamäärä olisi jo 1 000.
7290: Tällä hetkellä Oulun sairaanhoito-oppilaitos että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7291: on saanut varatuksi tiloja käyttöönsä Oulun 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
7292: Diakonissalaitokselta, muutoin tilanne olisi 29.83.74 300 000 markan määrärahan
7293: ollut oppilaitokselle kestämätön. Valtiontalou- Oulun sairaanhoito-oppilaitoksen uudis-
7294: den kannalta ja oppilaitoksen tarkoituksenmu- rakennuksen suunnitteluun.
7295: kaisen hallinnon ja opetuksen kannalta ei toi-
7296: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1977.
7297:
7298: Kerttu Hemmi Mauno Manninen Helvi Niskanen
7299: P. Liedes Pekka Vilmi Kalevi Mattila
7300: Eero Lattula
7301: 1977 vp. 155
7302:
7303: Raha-asia-aloite n:o 145.
7304:
7305:
7306:
7307:
7308: Hemmi ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion riistanhoitokou-
7309: lun perustamisen selvittämiseksi Pyhäjärvelle.
7310:
7311:
7312: Eduskunnalle.
7313:
7314: Pyhäjärven pitäjä sijaitsee Oulun läänin etelä- matkailullisia päämääriä. Alue on seutukaava-
7315: rajalla 124 km2 :n laaju1sen Pyhäjärven rannalla. liiton toimestakin valittu yhdeksi neljästä Oulun
7316: Alue on runsasmetsäistä ja vesirikasta, liiken- läänin seutukaavan mukaisista matkailukoh-
7317: teellisesti pitäjä on keskeinen, sillä valtatie n:o teista.
7318: 4 sekä Ylivieskan-Iisalmen runkotie halkai- Maastollisesti Pyhäjärven eteläosa tarjoaa
7319: sevat pitäjän. Myös rautatieyhteydet ovat hyvät. vaihtelevine maastoineen hyvät mahdollisuudet
7320: Esitämme tutkittavaksi, että Pyhäjärvelle pe- talviurheiluharrastuksille sekä järven ansiosta
7321: rustettaisiin valtion riistanhoitokoulu, jossa tul- kesämatkailulle.
7322: taisiin antamaan ko. alan koulutusta. Samaan Huomioiden alueelliset ja sijainnilliset edel-
7323: yhteyteen esitämme perustettavaksi kalanviljely- lytykset tulisikin tavoitteeksi asettaa yhdistetty
7324: laitoksen, joka tulisi palvelemaan tämän alueen koulutus, tutkimus, kalanpoikastuotanto ja mat-
7325: jokijärjestelyjen aiheuttamia velvoiteistutuksia kailu-urheilullinen kokonaisuus. Tällöin se
7326: sekä muuta alueen kalanpoikastarvetta. myös taloudellisesti parhaiten tuottaisi tulok-
7327: Todettakoon, että alueelle tuodaan tällä het- sen.
7328: kellä kalanpo1kaset aina Rovaniemeltä (387 Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
7329: km) saakka. tavasti,
7330: Lisäksi laitosta voitaisiin ehkä käyttää kala-
7331: taloudelliseen koulutukseen ja tutkimukseen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7332: yhdessä kirkasvetisen sisävesijärven eli Pyhä- 1978 tulo- ja menoarvioon 100 000
7333: järven ja Ouluun perustettavan riista- ja kala- markan määrärahan tutkimuksen suorit-
7334: talouden tutkimuslaitdksen kanssa. tamiseksi valtion riistanhoitokoulun pe-
7335: Kalanviljelylaitos tulisi sijoittaa mahdollisim- rustamista varten Pyhäjärvelle.
7336: man lähelle 4-tietä, jotta se palvelisi samalla
7337: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
7338:
7339: Kerttu Hemmi Helvi Niskanen
7340: Väinö Raudaskoski Eero Lattula
7341: 156 1977 vp.
7342:
7343: Raha-asia-aloite n:o 146.
7344:
7345:
7346:
7347:
7348: Hemmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun eteläsatamasta
7349: kantatielle n:o 77 johtavan tien ralrentamisen aloittamiseen.
7350:
7351:
7352: E d u s k u n n a 11 e.
7353:
7354: Oulun eteläsatamasta suunnitellaan kanta- lisyydenkin lisäämiseksi olisi ensi vuoden bud-
7355: tielle n:o 77 uutta tieyhteyttä, jolla on tarkoi- jettiin varattava 3 milj. mk:n määräraha.
7356: tus ohjata sataman raskas liikenne pois kau- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
7357: pungin katuverkosta kaupungin keskustan tavasti,
7358: ohitse. Hankkeen tärkeyttä ja kiireellisyyttä
7359: korostaa tien !läheisyyteen suunniteltu paperi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7360: tehdas ja Rautaruukin tutkimuskeskus. Nämä 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
7361: molemmat raskaita kuljetuksia edellyttävät 31.24.77 3 miljoonan markan määrä-
7362: hankkeet ovat kiirehtimässä Oulun eteläsata- rahan Oulun eteläsatamasta kantatielle
7363: man tien rakentamista. n:o 77 suunnitellun tien töiden aloitta-
7364: Tietyön kustannukset olisivat noin 23 milj. miseksi.
7365: mk. Työn saattamiseksi pikaisesti alkuun työl-
7366: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
7367:
7368: Kerttu Hemmi Helvi Niskanen
7369: Pekka Vilmi Eero Lattula
7370: 1977 vp. 157
7371:
7372: Raha-asia-aloite n:o 147.
7373:
7374:
7375:
7376: Hemmi ym.: Määrärahan osoittamisesta naisille suoritettavaa
7377: rintamamiestunnuksen omaavien saamaa rintamamieseläkettä
7378: vastaavaa ylimääräistä eläkettä varten.
7379:
7380:
7381: E d u s k u n n a 11 e.
7382:
7383: V aitiovallan taholla on pitkällisten vaiheiden että monet naiset toimivat miesten esimiehinä
7384: jälkeen saatu aikaan vuosien 1939-1945 sotiin esim. JSP:ssa. Miehet ovat saaneet tunnuksen,
7385: osallistuneiden rintamamiesten eläik.elaki, jonka naiset eivät.
7386: piiriin eivät kuitenkaan kuulu rintamaolosuh- Mainittu eläkettä hakeneiden naisten luku-
7387: teissa ja sotatoimialueill.a työskennelleet naiset. määrä on suhteellisen pieni. Lukumäärä saattaa
7388: Viime vuoden valtion tulo- ja menoarviossa ha1- vielä lisääntyä, sillä kaikki eivät vielä ole ehkä
7389: litus ja eduskunta varasivat valtioneuvoston tietoisia tästä mahdollisuudesta. Varsin tiuk-
7390: päätöksellä maksettavaksi ylimääräisistä sota- kaan tulo-omaisuusrajaan sidottu valtioneuvos-
7391: eläikikeistä eläkkeen rintamanaisille. Toimenpi- ton päätös ei tee oikeutta rintamanaisten työn
7392: dettä on pidettävä valtiovallan ja eduskunnan merkittävyydelle. Sen vuoksi olisi oikeuden-
7393: julkisena tunnustuksena niille nyt varattomille mukaista, että myös naiset olisivat rintamasoti-
7394: ja terveytensä menettäneille naisille, jotka olivat laseläkelain piirissä. Valtion menoissa tämä ei
7395: vastuunalaisissa tehtävissä rintamilla ja sota- aiheuttaisi merkittävää lisäystä, ikun kysymyk-
7396: toimialueilla. Tähän mennessä eläkkeen haki- sessä ei ilmeisesti ole kovin suuri naisten jouk-
7397: joista on noin lOO:lle naiselle myönnetty eläke. ko, joka olisi oikeutettu saamaan rintamasotilas-
7398: Hakijoita samaan aikaan mennessä on ollut eläkkeen. Tätä osoittaa, kuten todettu, tähän
7399: noin 1 600 naista. Mikäli naiset kuuluisivat mennessä sosiaalihallitukselle tulleet hakemuk-
7400: rintamasotilaseläkelain piiriin, helpottaisi se set saada eläkettä ylimääräisistä sotaeläkkeistä.
7401: hakemusten käsittelyä ja jouduttaisi eläkkeiden Rintamasotilastunnuksesta muodostuisi naisille
7402: myöntämistä nimenomaan sen vuoksi, että rin- merkittävä konkreettinen tunnustus vuosien
7403: tamasotilaseläkelain piiriin pääsyn edellytyksenä ankarissa olosuhteissa suoritetusta työstä, joka
7404: on nk. rintamatunnus. Nyt virkamiehiltä kuluu vapautti miehiä varsinaisen aseellisen sodan
7405: runsaasti aikaa erilaiseen arkistoselvitystyöhön. vaatimiin tehtäviin. Tunnuksen kautta eläke-
7406: Rintamatunnuksen edellytyksen selvitystyöhön hakemusten käsittely tulisi joustavaksi ja olisi
7407: voisivat vapaaehtoisesti ottaa osaa hyvin eläk- oikeudenmukainen kanava saattaa naiset eläke-
7408: keellä olevat rintamanaiset. kysymyksen suhteen samanarvoiseen asemaan.
7409: Rintamatunnuksen myöntämisen esteenä nai- Mainittakoon, että edesmennyt ministeri Pentti
7410: sille pidettynä kriteerinä, jonka mukaan naisia Pekkarinen vastauksessaan allekirjoittaneen
7411: ei voida ko. asiassa verrata miehiin, on se, että asiaa koskeneeseen viime keväänä tekemään
7412: naiset lähtivät rintamille vapaaehtoisina eivätkä kirjalliseen kyselyyn suhtautui varsin myöntei-
7413: osallistuneet aseelliseen toimintaan. Tämä ei sesti ja totesi, että asia voidaan ottaa harkit-
7414: tasa-arvoajattelun omaksuneen periaatteen, jota tavaksi myöhemmin ylimääräisten sotaeläkkei-
7415: nam naistenvuonna erityisesti korostetaan, den myöntämisen yhteydessä tapahtuvasta nais-
7416: kannalta ole oikeaan osunut, sillä rintamasoti- ten rintamapalvelukseen osallistumista koske-
7417: lastunnuksen ovat saaneet sellaiset miehet, jotka vasta selvitystyöstä saatavien kokemusten perus-
7418: menivät vapaaehtoisina mukaan ja sellaiset, teella. Saadun toteamuksen mukaan hakemus-
7419: jotka jostakin syystä eivät osallistuneet aseelli- ten käsittely yksinkertaistuisi ja eläkkeenhaki-
7420: seen toimintaan. Suurin osa noin 4 500 naisesta, jan terveydentilan määrite samankaltaistuisi
7421: jotka työskentelivät rintamilla ja sotatoimi- tunnuksen omaavan kanssa.
7422: alueilla, lähtivät virallisen komennuksen tai Edellä lausutun perusteella ehdotamme kun-
7423: virallisena pidettävän komennuksen lähettä- nioittavasti,
7424: minä, monet jopa aseistettuina. Mainittakoon,
7425: 158 Raha-asia-aloite n:o 147
7426:
7427:
7428: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden ja sotatoimialueilla vuosina 1939-194)
7429: 1978 tulo- ja menoarvioon 1 miljoonan työskennelleille naisille siten, että se
7430: markan määrärahan ylimääräisen eläk- vastaa miesten rintamasotilastunnuksen
7431: keen maksamiseksi rintamaolosuhteissa mukaista korvausta.
7432: Helsingissä .30 päivänä syyskuuta 1977.
7433:
7434: Kerttu Hemmi Terhi Nieminen Esko Härkönen
7435: 1977 vp. 159
7436:
7437: Raha-asia-aloite n:o 148.
7438:
7439:
7440:
7441:
7442: Hemmii ym.: Määrärahan osoittamisesta Yli-Iin terveyskeskuksen
7443: hammashoitolan rakentamiseen.
7444:
7445:
7446: E d u s k u n n a 11 e.
7447:
7448: Yli-li on ollut ilman hammaslääkärin viran donosuutta haetaan vain vastaanottotilojen
7449: hoitajaa jo vuoden 1974 syyskuun alusta lukien. osaan, koska ylilääkäri Aer lääkintöhallituksesta
7450: Toisten kuntien kanssa ei ole saatu aikaan sopi- oli ilmoittanut kunnalle, että valtionosuuspää-
7451: musta hammaslääkäripalvelujen ostosta. Myös- töksen saaminen helpottuu tällä tavalla, kun
7452: kään )llksityisiä hammaslääkäripalveluja ei ole asunto-osaan ei haeta valtionosuutta. Oulun lää-
7453: onnistuttu saamaan yrityksistä huolimatta. Siten ninhallitus on 5. 9. 1975 lääkintöhallitukselle
7454: jo yksinomaan huutava hammaslääkäripatlvelujen lähettämässään lausunnossa (n:o 297 L) aset-
7455: puute puoltaa tilojen pikaista saamista (huom. tanut Yli-Iin hammashoitolan rakentamisen en-
7456: esim. koululaisten hammashoito, jota ei ole simmäiselle sijalle tämänkokoisista hankkeista
7457: voitu toteuttaa) . Toinen tärkeä se&ka on mie- Oulun läänissä. Hanrokeen kustannusarvio on
7458: lestämme vaikea työllisyystilanne. Yli-Iin kun- tällä hetkeJrlä n. 250 000 markkaa vastaanotto-
7459: nan työttömyysprosentti on tällä hetkellä n. tilojen osalta, johon arvioon sisältyy koneyk-
7460: 7 %. Omia kohteita kunnalla ei ole meneillään sikkö. Vastaanottotilojen pinta-ala on suunni-
7461: tällä hetkellä yhtään. Valtion kohteista mainit- teltu 67 m2 :ksi.
7462: takoon metsähallituksen rivitalon rakentaminen, Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
7463: joka päättyi maaliskuun 1976 lopulla ja tietää tavasti,
7464: sitä, että 1,1seita rakennusmiehiä jää työtä vail!le,
7465: koska jatkoa ei ole näkyvissä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7466: Viim~ksi syyskesällä 1975 Oulun lääninhalli- 1978 tulo- ja menot,~rvioon 350 000
7467: tuksen sosiaali- ja terveysosasto pyysi Yli-Iin markan määrärahan Yli-Iin kunnan ter-
7468: kunnalta tarkistetut kustann1,1sarviot hammas- 'tJeyskeskuksen hammashoitolan vastaan-
7469: hoitolasta. Tarkistus tehtiin ja samassa yhtey- ottotilojen rakentamiseen.
7470: qessä lääninhallltukselle ilmoitettiin, että val-
7471: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
7472:
7473: Kerttu Hemmi Mauno Manninen Helvi Niskanen
7474: P. Liedes Pekka Vilmi EefQ Lattula
7475: 160 1977 vp.
7476:
7477: Raha-asia-aloite n:o 149.
7478:
7479:
7480:
7481:
7482: Hemmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Sairaanhoidon Tutkimus-
7483: laitoksen tutkimustyöhön.
7484:
7485:
7486: E d u s k u n n a 11 e.
7487:
7488: Hoitotyö, josta kehittämisvastuun kantavat - koska tutkimusta ei ole aikaisemmin käy-
7489: terveyden- ja sairaanhoitajat, on terveyspalvelun tetty hyväksi hoitotyön kehittämisessä, pyri-
7490: tärkeä osatekijä. Hoitotyö on parhaillaan laajan tään sen mahdollisuudet tekemään tunne-
7491: eurooppalaisen mielenkiinnon kohteena: Maail- tuiksi terveyspalvelujärjestelmässä,
7492: man Terveysjärjestö (WHO/EURO) on käyn- - tutkimus pyritään saamaan käytännön on-
7493: nistänyt vuosille 1976-83 ulottuvan hoito- gelmia vastaavaksi, siksi tutkimuslaitos on
7494: työn keskipitkän tutkimus- ja kehittämisohjel- eri yhteyksissä selvittänyt terveyspalvelujär-
7495: man. Terveyden- ja sairaanhoitajakunta pitää jestelmän tutkimustarvetta,
7496: välttämättömänä työn sisällön kehittämistä tut- - laitos on pyrkinyt asteittain saamaan aikaan
7497: kimukseen perustuen. hoitotyön tutkimuksen kehittämisohjelman,
7498: Vuonna 1966 toimintansa aloittanut Sairaan- jotta niukat voimavarat saataisiin taloudelli-
7499: hoidon Tutkimuslaitos on meillä kiinteimmin seen käyttöön.
7500: edustanut hoitotyön tutkimusintressiä. Sairaan-
7501: hoitajakunta rahoitti itse laitoksen toiminnan Hoitokäytännön kehittämiseen pyritään hen-
7502: vuoteen 1972, vuodesta 1975 laitos on saanut kilöstövoimavaroja lisäämättä. Nykyisessä talou-
7503: valtionapua. Tällä hetkellä tutkimuslaitoksessa dellisessa tilanteessa tällainen tutkimuksen
7504: on meneillään kolme laajaa tutkimusta ja useita avulla aikaan saatava toiminnan rationointi on
7505: niihin liittyviä pienempiä selvityksiä. erittäin tärkeää.
7506: Tutkimuslaitoksen toiminta-ajatuksena on Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
7507: edistää hoitotyötä ja sen koulutusta suoritta- tavasti,
7508: malla, koordinoimaila ja hyödyntämätlä valta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7509: kunnallisesti hyväksyttyihin terveyspolitiikan 1978 tulo- ;a menoarvioon 150 000
7510: painoalueisiin kohdistuvaa tutkimusta. Toi- markan määrärahan Sairaanhoidon T ut-
7511: minta-ajatusta toteutetaan seuraavilla tavoilla: kimuslaitoksen tutkimustyötä varten.
7512: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
7513:
7514: Kerttu Henuni Lea Sutinen
7515: Irma Toivanen Alli Vaittinen-Kuikka
7516: Elly Sigfrids Lauha Männistö
7517: Sinikka Luja-Penttilä
7518: 1977 vp. 161
7519:
7520: Raha-asia-aloite n:o 150.
7521:
7522:
7523:
7524:
7525: Honkonen: Määrärahan osoittamisesta maksuttomien televisio-
7526: lupien myöntämiseksi kansaneläkkeen varassa eläville van-
7527: huksille.
7528:
7529:
7530: E d u s kun n a 11 e.
7531:
7532: Vanhusten viihtyisyyteen ja hyvinvointiin on Valitettavasti kiristynyt taloudellinen tilanne
7533: viime vuosina saatu eräitä parannuksia. Monissa sekä tapahtunut televisiolupamaksujen tuntuva
7534: asioissa on kuitenkin edelleen runsaasti toivo- korotus uhkaa vaikuttaa siten, että lupamak-
7535: misen varaa. Vastaisuudessa olisi syytä huo- sujen lunastaminen saattaa käydä tuhansille ja
7536: mioida eläkkeiden korotusten lisäksi entistä taas tuhansille pelkästään kansaneläkettä saa-
7537: enemmän myös sellaisia tekijöitä, jotka siitä ville vanhuksille ylivoimaiseksi. Se taas mer-
7538: huolimatta, että ne vaikuttavat vaatimattomilta, kitsee heille muutenkin rajoitetun viihtyisyyden
7539: toisivat monen vanhuksen viihtyisyyteen ja käymistä entistäkin suppeammaksi.
7540: ennen kaikkea talouteen huomattavaa keven- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
7541: nystä. Kuten tunnettua, monet eläkeläiset voi- tavasti,
7542: vat liikkua vain rajoitetusti. He joutuvat viettä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7543: mään valtaosan ajastaan kotinsa piirissä. Eräänä 1978 tulo- ja menoarvioon 500 000
7544: pääasiallisena ajanvietteenä on heillä radio, markan määrärahan, jotta pääasiassa
7545: viime aikoina lisäksi pienten säästöjen turvin kansaneläkkeen varassa eläville vanhuk-
7546: hankittu tai lahjoituksena lapsilta saatu tele- sille voitaisiin myöntää maksutlomat
7547: visio. Näiden tarjoama virkistys on vanhuksille televisioluvat.
7548: merkittävä.
7549: Helsing!s.sä 29 päivänä syy·skuuta 1977.
7550:
7551: Kuuno Honkonen
7552:
7553:
7554:
7555:
7556: 21 0877003363
7557: 162 1977 vp.
7558:
7559: Raha-asia-aloite n:o 151.
7560:
7561:
7562:
7563:
7564: Härkönen· ym.": Määrärahan osoittamisesta logopedian professorin
7565: viran perustamiseen Jyväskylän yliopistoon.
7566:
7567:
7568: E d u s k u n n a 11 e.
7569:
7570: Jyväskylän yliopisto esitti tulo- ja menoarvio- tilapäisyyttä logopedian opintoihin ja tutki-
7571: ehdotuksessaan logopedian professorin viran mukseen. Valtakunnallisesti ajatellen logopedian
7572: perustamista ·yliopistoon, mitä virkaa ei ole professuuri sopii hyvin Jyväskylän yliopistoon
7573: kuitenkaan sisällytetty vuoden 1978 hallituksen painopisteajattelunkin mukaisesti. Logopediaa
7574: tulo- ja menoarvioesitykseen. pääaineena opiskelevia on lähes 40 ja sivuai-
7575: Koska logopedian professorin tehtäväalue neena opiskelevia noin 120.
7576: ulottuu sekä alueellisesti että koulutuksellisesti Merkityksellistä on myös se, että erityisopet-
7577: laajalti myös Jyväskylän yliopiston ulkopuolelle, tajien koulutus on myös oleellisesti keskittynyt
7578: olisi viran perustaminen yliopistoon erittäin Jyväskylään ja mm. Jyväskylän yliopistossa on
7579: tähdellistä. Logopedian sovellutusalue ja sovel- maan ainoa erityispedagogiikan professuuri.
7580: lutusten määrä. on jatkuvasti lisääntynyt voi- Niin ikään kliinistä puheterapeuttikoulutusta
7581: makkaasti, mistä tOdistuksena on alan voimakas annetaan nyt Jyväskylän yliopistossa.
7582: erityisopettaja- ja laitoslogopeditarve. Logopedia Edellä olevan perusteella kunnioittaen ehdo-
7583: tieteenalana on. kuitenkin jäänyt Suomessa tamme,
7584: vaille riittävää virkamiehitystä ja tutkimusta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7585: Jyväskylän yliopistossa on logopediassa vain 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
7586: puheterapeutti ja ap. lehtori sekä dosentti. 29.10.01 määrärahan logopedian profes-
7587: Opetuksen pääosa on hoidettu tuntiopetus- sorin viran (B 5) perustamiseksi Jyväs-
7588: määrärahoilla, mikä on luonut epävarmuutta ja kylän yliopistoon.
7589: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
7590:
7591: Esko Härkönen M. Jaatinen
7592: 1977 vp. 163
7593:
7594: Raha-asia-aloite n:o 152.
7595:
7596:
7597:
7598:
7599: Härkönen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta salaojituk-
7600: sen tukemiseen.
7601:
7602:
7603: E d u s k u n n a 11 e.
7604:
7605: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuo- 16 % alueen viljelyspinta-alasta. Vastaavasti
7606: delle 1978 momentilla 30.30.48 on varattu Etelä-Suomessa, jossa tilanne salaojituksen
7607: salaojituksen tukemiseen 245 500 mk käytet- kannalta on parhain, oli peltoalasta, 1 980 000
7608: täväksi Salaojitusyhdistyksen toimihenkilöitten ha, salaojitettu 518 400 ha eli 47 %. Jos näihin
7609: palkkojen maksamisen avustamiseen, matkakus- lisätään vuoden 1976 aikana tapahtunut salaoji-
7610: tannuksiin jne. tus, niin silloin Etelä-Suomen salaojituspro-
7611: Kun otetaan huomioon, että Salaojitusyhdis- sentti nousee yli 50:n. Jo siis tämän tilaston
7612: tyksen palveluksessa on yli 100 toimihenkilöä, perusteella voidaan todeta, että salaojituksen
7613: ja kun toisaalta otetaan myös huomioon sala- painopiste on siirtymässä kehitysalueille, joiden
7614: ojituksen kansantaloudellinen merkitys, niin kannalta erityisesti olisi toivottavaa, että sala-
7615: määräraha tämän työn tukemiseen on liian al- ojitukseen liittyvään toimintaan osoitettaisiin
7616: hainen. Jos toisaalta otetaan huomioon se nykyistä enemmän valtion varoja. Jos ajatellaan
7617: seikka, että salaojituksen painopiste on siirty- kansantalouden kannalta salaojituksen merki-
7618: mässä yhä enemmän kehitysalueille, ja kun tie- tystä kannattavaisuuden parantajana maatalou-
7619: detään, että salaojituskustannukset yleisen hin- dessa sekä tuotantokustannuksia alentavana te-
7620: tatason kohoamisesta johtuen ovat huimasti kijänä, on todettava, että merkittävimmät sääs-
7621: nousseet viime vuosina, on kustannusten kohoa- töt salaojituksen kautta tapahtuvat viljelytyö-
7622: minen suurimpana esteenä tarpeellisen ja hyö- kustannuksien pienenemisessä, siemen- ja lannoi-
7623: dyllisen salaojituksen suorittamiselle. Tämän tekustannukset pienenevät, kasvinsuojelukustan-
7624: vuoksi olisi tarpeellista, että Salaojitusyhdistyk- nukset pienenevät ja sarkaojien kunnossapito-
7625: sen avustamiseen varattua määrärahaa huomat- menot lakkaavat. Vastaavasti tuotantoa lisää-
7626: tavasti korotettaisiin, jolloin myös Salaojitus- vinä tekijöinä voidaan mainita pinta-alan, siis
7627: yhdistyksen ei tarvitsisi suunnittelukustannuk- viljelypinta-alan lisäyksestä aiheutuva tuotannon
7628: sia veloittaa viljelijöiltä niin korkeina kuin lisäys. Kylvön aikaistuminen lisää viljelyvar-
7629: nyt täytyy tehdä. muutta ja parantaa tuotantoa. Salaojituksen
7630: johdosta ravinteitten huuhtoutuminen peliosta
7631: Maassamme 58 vuoden ajan toimineen Sala- vähenee ja salaojitetulla pellolla pellon vesi-
7632: ojitusyhdistyksen asiantuntemuksella on pel- talous paranee, koska salaojitus toimii myös
7633: loistamme salaojitettu 710 000 hehtaaria, ja maan ollessa roudassa. Kun salaojituksen avulla
7634: tällä kertaa asiantuntijat ovat laskeneet, että saavutetaan taloudellisia etuja, on tästä taas
7635: kannattavasti salaojituskelpoista viljelysmaata seurauksena, että viljelijät pystyvät toimitta-
7636: maassamme on jäljellä vielä noin 1 000 000 maan elintarvikkeita kuluttajille entistä edulli-
7637: peltohehtaaria. Vuoden 1974 lopussa suoritetun semmin. Kun salaojituksen edistyminen valta-
7638: maatalouslaskennan mukaan viljely- tai pelto- kunnassamme on huomattavassa määrin riippu-
7639: alamme eri kehitysalueläänien kesken jakautuu vainen Salaojitusyhdistyksen toiminnan tehok-
7640: sillä tavalla, että 1 kehitysaluevyöhykkeellä pel- kuudesta, tulisi Salaojitusyhdistyksen toimintaa
7641: toala on 370 000 ha, josta kyseessä olevan vuo- pyrkiä parantamaan siten, että valtionavus-
7642: den lopussa oli salaojitettuna yhteensä vain tusta Salaojitusyhdistyksen toiminnan tukemi-
7643: 6 % eli 23 100 ha. Vastaavasti II kehitysalue- seen huomattavasti lisättäisiin.
7644: vyöhykkeellä, missä peltopinta-ala on Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
7645: 1 470 000 ha, oli salaojitettuna 169 400 ha eli taen,
7646: 164 Raha-asia-aloite n:o 152
7647:
7648:
7649: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30.30.48 lisäyksenä JOO 000 markkaa
7650: 1978 tulo- ja menoarvioon momentille salaojituksen tukemiseen.
7651: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1977.
7652:
7653: Esko Härkönen Heimo Linna Pentti Poutaneo
7654: Sylvi Saimo Pekka Vilmi Paavo Vesterinen
7655: Matti Maijala Lasse Äikäs Mauno Manninen
7656: 1977 vp. 165
7657:
7658: Raha-asia-aloite n:o 153.
7659:
7660:
7661:
7662:
7663: Härkönen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtion-
7664: apuna kuivatustöihin.
7665:
7666:
7667: E d u s k u n n a 11 e.
7668:
7669: Maankuivatustoiminnan tukemiseen osoitet- voidaan maanomistajille luvata, että hanke
7670: tujen määrärahojen momentit 30.32.40 ja toteutetaan noin 14 vuoden päästä, jos rahoi-
7671: 30.32.83 ovat supistuneet niin, että kun ne tus pysyy ennallaan, ja kun otetaan huomioon
7672: vielä vuoden 1968 tulo- ja menoarviossa olivat kuinka paljon suunnitelmia on odottamassa
7673: yhteensä 14,7 milj. mk, ovat ne kuluvan vuo- rahoitusta.
7674: den budjetissa enää vain 4,5 milj. mk. Jos vielä Yksittäistapauksista voidaan mainita mm.
7675: huomioidaan kyseisenä ajanjaksona tapahtunut Saukonpuron perkaus, jota parhaillaan toteute-
7676: rahanarvon muutos, vastaa kuluvalle vuodelle taan. Perkaus valmistuu, jos kiintiö pysyy kulu-
7677: osoitettujen maankuivatusvarojen määrä 12% van vuoden suuruisena, vasta 1979, koska näin-
7678: vuodelle 1968 osoitettujen määrärahojen sum- kin pieni vireillä oleva kuivatushanke voidaan
7679: masta. toteuttaa sillä tavalla, että työt ovat käynnissä
7680: Määrärahojen supistamisesta luonnollisesti vain runsaan kuukauden vuodessa.
7681: joutuvat kärsimään eniten ne vesipiirit, joissa
7682: maankuivatushankkeita on vireillä runsaasti. Todettakoon lisäksi, että vesipiirien toimesta
7683: Näin on esimerkiksi maan keskiosissa ja esim. tapahtunut kuivatustoiminta ei ole millään ta-
7684: Keski-Suomen vesipiirille maankuivatustoimin- voin ristiriidassa nykyisen maatalouspolitiikan
7685: nan tukemiseen myönnetyt määrärahat ovat su- kanssa. Jo suunnitteluvaiheessa hankkeet käy-
7686: pistuneet niin voimakkaasti, että vesitoimiston vät lausunnolla maatalouspiirillä, joka määrittää
7687: käytettävissä kuluvana vuotena on ainoastaan kannanotossaan kuivatuksen tarpeellisuuden.
7688: 50 000 markan suutuinen määräraha. Kun ote- Maankuivatushankkeiden toteuttamisella ei
7689: taan huomioon rahanarvon muutos, vastaa se myöskään ole tarkoituksena peltopinta-alan li-
7690: ainoastaan noin 3 % vuodelle 1968 myönnetyis- sääminen, vaan tähtäimenä on jo elinkelpoisten
7691: tä maankuivatusvaroista. Vesipiirille esitettyjen tilojen ja alueiden rationalisointi ja usein sala-
7692: työmäärärahojen kokonaismäärä on toki kasva- ojituksen vaatima peruskuivatus, joka hyvin
7693: nut moninkertaisesti vertailuvuoteen nähden, monessa tapauksessa on ehdoton edellytys jär-
7694: mikä johtuu rakentamistoiminnan painopisteen kevän maatalouden hoitamiseen tiloilla, puhu-
7695: siirtymisestä lähinnä vesiensuojelua, vesienhuol- mattakaan ojitus- ja kuivatustoiminnan työlli-
7696: toa ja vesien virkistyskäyttöä palvelevien hank- syyttä parantavasta vaikutuksesta.
7697: keiden toteuttamiseen. Toisin sanoen siis näillä Vesipiirien vesitoimistoissa on suunnittelun
7698: alueilla, joissa kuivatustyötä tulisi suorittaa, painopiste tällä hetkellä hankesuunnittelun puo-
7699: mutta missä niitä ei rahojen niukkuuden vuok- lella, jolloin myöskin maankuivatussuunnittelua
7700: si voida suorittaa, joutuvat yksittäiset maan- on mahdollista lisätä, jos se rahoituksen kan-
7701: viljelijät kärsimään tilanteesta. nalta olisi mahdollista. Näin ollen tulisikin vesi-
7702: Keski-Suomen vesipiiri, joka alueellaan huo- piirien käyttöön lähivuosina osoittaa huomat-
7703: lehtii kuivatustöiden suunnittelusta, joutuu han- tavasti nykyistä enemmän maankuivatusvaroja,
7704: kalaan välikäteen jo hankkeen suunnitteluvai- jotta hankkeet voitaisiin toteuttaa kohtuullisen
7705: heessa, koska piirin taholta ei voida ilmoittaa ajan kuluttua suunnitelman valmistumisesta.
7706: kuinka monen vuoden päästä hanke voidaan Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
7707: toteuttaa. Nykyisen rahoituskiintiön puitteissa nioittavasti,
7708: 166 Raha-asia-aloite n:o 153
7709:
7710:
7711: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30.32.40 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
7712: 1978 tulo- ja menoarvioon momentille valtionapuna kuivatustöihin.
7713: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1977.
7714:
7715: Esko Härkönen Heimo Linna Pentti Poutanen
7716: Matti Asunmaa Sylvi Saimo Paavo Vesterinen
7717: Matti Maijala Pekka Vilmi Mauno Manninen
7718: Lasse Äikäs
7719: 1977 vp. 1~7
7720:
7721:
7722: Raha-asia-aloite n:o 154.
7723:
7724:
7725:
7726: Härkönen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maankuiva-
7727: tustöiden suorittamiseen myönnettäviä lainoja varten.
7728:
7729: Ed u s kun n a i 1e.
7730:
7731: Maankuivatustoiminnan tukemiseen osoitet- pysyy ennallaan, ja kun otetaan huomioon kuin-
7732: tujen määrärahojen momentit 30.32.40 ja ka paljon suunnitelmia on odottamassa rahoi-
7733: 30.32.83 ovat supistuneet niin, että kun ne tusta.
7734: vielä vuoden 1968 tulo- ja menoarviossa olivat Yksittäistapauksista voidaan mainita mm.
7735: yhteensä 14,7 milj. mk, ovat ne kuluvan vuo- Saukonpuron perkaus, jota parhaillaan toteu-
7736: den budjetissa enää vain 4,5 milj. mk. Jos vielä tetJ;tan. Perkaus valmistuu, jos kiintiö pysyy
7737: huomioidaan kyseisenä ajanjaksona tapahtunut kuluvan vuoden suuruisena, vasta 1979, koska
7738: rahanarvon muutos, vastaa kuluvalle vuodelle näinkin pieni vireillä oleva kuivatushanke voi-
7739: osoitettujen maankuivatusvarojen määrä 12% daan toteuttaa sillä tavalla, että työt ovat käyn-
7740: vuodelle 1968 osoitettujen määrärahojen sum- nissä vain runsaan kuukauden vuodessa.
7741: masta. Todettakoon lisäksi, että vesipiirien toimesta
7742: Määrärahojen supistamisesta luonnollisesti tapahtunut kuivatustoiminta ei ole millään ta-
7743: joutuvat kärsimään eniten ne .vesipiirit, joissa voin ristiriidassa nykyisen maatalouspolitiikan
7744: maankuivatushankkeita on vireillä runsaasti. kanssa. Jo suunnitteluvaiheessa hankkeet käy-
7745: Näin on esimerkiksi maan keskiosissa ja esim. vät lausunnolla maatalouspiirillä, joka määrit-
7746: Keski-Suomen vesipiirille maankuivatustoimin- tää kannanotossaan kuivatulesen tarpeellisuu-
7747: nan tukemiseen myönnetyt määrärahat ovat su- den. Maankuivatushankkeiden toteuttamisella ei
7748: pistuneet niin voimakkaasti, että vesitoimiston myöskään ole tarkoituksena peltopinta-alan li-
7749: käytettävissä kuluvana vuotena on ainoastaan sääminen, vaan tähtäimenä on jo elinkelpois-
7750: 50 000 markan suuruinen määräraha. Kun ote- ten tilojen ja alueiden rationalisointi ja· usein
7751: taan huomioon rahanarvon muutos, vastaa se salaojituksen vaatima perusk:uivl).tus, joka hyvin
7752: ainoastaan noin 3 % vuodelle 1968 myönne- monessa tapauksessa on ehdoton edellytys jär-
7753: tyistä maankuivatusvaroista. Vesipiirille esitet- kevän maatalouden hoitamiseen tiloilla, puhu-
7754: tyjen työmäärärahojen kokonaismäärä on toki mattakaan ojitus- ja kuivatustoiminnan työlli-
7755: kasvanut moninkertaisesti vertailuvuoteen näh- syyttä parantavasta vaikutuksesta.
7756: den, mikä johtuu rakentamistoiminnan paino- Vesipiirien vesitoimistoissa on suunnittelun
7757: pisteen siirtymisestä lähinnä vesiensuojelua, ve- painopiste tällä hetkellä hankesuunnittelun puo-
7758: sienhuoltoa ja vesien virkistyskäyttöä palvele- lella, jolloin myöskin maankuivatussuunnittelua
7759: vien hankkeiden toteuttamiseen. Toisin sanoen on mahdollista lisätä, jos se rahoituksen kan-
7760: siis näillä alueilla, joissa kuivatustyötä tulisi nalta olisi mahdollista. Näin ollen tulisikin vesi-
7761: suorittaa, mutta missä niitä ei rahojen niuk- piirien käyttöön lähivuosina osoittaa huomatta-
7762: kuuden vuoksi voida suorittaa, joutuvat yksit- vasti nykyistä enemmän maankuivatusvaroja,
7763: täiset maanviljelijät kärsimään tilanteesta. jotta hankkeet voitaisiin toteuttaa kohtuulli-
7764: Keski-Suomen vesipiiri, joka alueellaan huo- sen ajan kuluttua suunnitelman valmistumi-
7765: lehtii kuivatustöiden suunnittelusta, joutuu han- sesta.
7766: kalaan välikäteen jo hankkeen suunnitteluvai- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
7767: heessa, koska piirin taholta ei voida ilmoittaa nioittavasti,
7768: kuinka monen vuoden päästä hanke voidaan
7769: toteuttaa. Nykyisen rahoituskiintiön puitteissa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7770: voidaan maanomistajille luvata, että hanke to- 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
7771: teutetaan noin 14 vuoden päästä, jos rahoitus 30.32.83 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
7772: lainoina kuivatustöihin.
7773: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1977.
7774:
7775: Esko Härkönen Matti Maijala Pekka Vilmi Paavo Vesterinen
7776: Matti Asunmaa Heimo Linna Lasse Äikäs Mauno Manninen
7777: Sylvi Saimo Pentti Poutaneo
7778: 168 1977 vp.
7779:
7780: Raha-asia-aloite n:o 155.
7781:
7782:
7783:
7784:
7785: Härkönen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen metsän-
7786: jalostusaseman perustamiseksi.
7787:
7788:
7789: Ed u s kun n a 11 e.
7790:
7791: Metsänjalostustoimikunnan mietinnössä (met- vähäinen ja koska hyvän siemenen tuottamista
7792: sänjalostusohjelma vuosiksi 1976-1985) edel- varten laaditun Siemenviljelysten perustamisoh-
7793: lytetään metsänjalostusaseman perustamista kii- jelman toteuttamiseen ja alueiden hankintaan
7794: reellisenä keskiseen Suomeen. Toimikunta kat- on valtion tulo- ja menoarviossa varattu määrä-
7795: soo, että ns. Järvi-Suomen alue sekä ilmastolli- rahat, ehdotamme,
7796: sesti että metsätaloudellisesti tarvitsee viipy-
7797: mättä oman jalostusaseman. Keski-Suomen met- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7798: sänjalostusasemaan tulisivat liittymään Vilppu- 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
7799: lan, Kannuksen, Pataman ja Suonenjoen toimi- 30.95.88 lisäyksenä 400 000 markkaa
7800: paikat sekä perusteilla oleva valtakunnallinen Saarijärvelle suunnitellun Keski-Suomen
7801: siemenkeskus Patamassa, jolloin sen sijoituspai- metsänjalostusaseman maanhankintaan ja
7802: kaksi keskeisen asemansa vuoksi soveltuu par- siemenviljelyksen perustamiseen.
7803: haiten Saarijärven Ahvenlampi.
7804: Koska metsäpuiden siemenen saannissa oma-
7805: varaisuusaste on erityisesti maan keskiosissa
7806: Helsingissä 30. päivänä syyskuuta 1977.
7807:
7808: Esko Härkönen Matti Jaatinen Juhani Surakka
7809: Arvo Ahonen Sakari Knuuttila Paavo Vesterinen
7810: 1977 vp. 169
7811:
7812: Raha-asia-aloite n:o 156.
7813:
7814:
7815:
7816:
7817: Härkönen: Määrärahan osoittamisesta rautatien kunnostamiseksi
7818: Pihtiputaan ja Saarijärven välisellä rataosuudella.
7819:
7820:
7821: E d u s k u n n a 11 e.
7822:
7823: Huomioonottaen voimakkaat energian ja kauttakulkuliikennettä tälle radaLle, etenkin kun
7824: polttoaineiden hinnannousut ja jopa mahdolli- tämä ratayhteys lyhentää etelän ja pohjoisen
7825: nen energiakriisikin, olisi kiireellisesti ryhdyt- välistä rautatieyhteyttä 11. 50 kilometriä.
7826: tävä sellaisiin toimenpiteisiin, joilla mahdolli- Tämä rata sivuaa myös Keski-Suomen läänin
7827: sesti vaikeutuneissakin olosuhteissa voitaisiin pohjoisten kuntien pahimpia työttömyysalueita.
7828: tarpeelliset kuljetukset suorittaa kansantalou- Jos rata nopeasti saadaan parannetuksi ja lii-
7829: dellisesti edullisimmalla tavalla. k:enne sillä vilkkaaksi, merkitsisi se työl1isyyden
7830: Tällöin ei saisi päästää rappeutumaan niitä- merkittävää paranemista kaikissa pohjoisen
7831: kään rataosuuksia, jotka mahdollisesti viime Keski-Suomen kunnissa.
7832: vuosina ovat olleet vähäisemmässä käytössä. Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittaen,
7833: Yksi heikosti kannattavista rataosuuksista
7834: on ollut Jyväskylän-Suolahden-Haapajärven että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7835: rata, etenkin radan pohjoispää, mikä on johtu- 1978 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
7836: nut monista seikoista. Rata rakennettiin alun- markkaa Jyväskylän-Suolahden-Haa-
7837: perin liian kevyellä kiskotuksella, ja nyt olisi pajärven radan kunnostamiseksi Pihti-
7838: nopeasti kiskotus uusittava koko laajuudessaan, putaan, Viitasaaren, Kannonkosken ja
7839: jotta sen jälkeen kun Jyväskylän-Jämsän rata Saarijärven kunnissa.
7840: valmistuu, voitaisiin lisääntyvässä määrin siirtää
7841: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
7842:
7843: Esko Härkönen
7844:
7845:
7846:
7847:
7848: 22 0877003363
7849: 170 1977 vp.
7850:
7851: Raha-asia-aloite n:o 157.
7852:
7853:
7854:
7855:
7856: A.-L. Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta lasten oikeudelli-
7857: sen aseman parantamiseen.
7858:
7859:
7860: E d u s k u n n a II e.
7861:
7862: Lasten asema on meidänkin maassamme mo- sina kehittyneet sille tasolle, että asian hyväksi
7863: nessa suhteessa vielä varsin turvaton. Pieni voitaisiin tehdä moninverroin enemmän kuin
7864: lapsi ei voi eikä pysty etsimään turvaa ja apua mitä on tehty. Kuitenkin monet lapset asuvat
7865: silloinkaan kun olosuhteet ovat täysin toivotto- edelleen liian ahtaasti ja monet ovat epämää-
7866: mat. Lapsella ei ole mahdollisuuksia huolehtia räisen päivähoidon suojassa. Ellei lainsäädän-
7867: itsestään vähimmässäkään määrin. Siksi hän on nöllä ryhdytä tilannetta ratkaisevasti paranta-
7868: täysin niiden olosuhteiden vallassa, joihin on maan, tulevat ongelmat jatkumaan ja pahene-
7869: syntynyt tai myöhemmin joutunut. maan. Lasten päivähoidosta annettu laki jää
7870: Yhteiskunta on vastuussa lapsesta ja hänen edelleen moniksi vuosiksi niin vajavaiseksi, että
7871: kehityksestään. Yhteiskunta on vastuussa myös sen turvin ei lasten asemaan saada korjausta.
7872: Yhdistyneiden Kansakuntien lasten oikeuksien Lasten oikeudellinen asema vaatii nopeaa kor-
7873: julistuksen periaatteiden toteuttamisesta käy- jausta. Lapsen aseman turvaamiseen on voitava
7874: tännössä. Lasten oikeusturvaa koskevan lain- ryhtyä silloinkin kun hänen vanhemmillaan ei
7875: säädännön aikaansaamista kiirehtii siis osaltaan ole siihen mahdollisuuksia. Taloudelliset esteet
7876: YK:n lapsen oikeuksien julistus, jonka hengen eivät saa vaikeuttaa lasten oikeudellisen aseman
7877: ja kirjaimen toteuttamisesta myös Suomen val- korjaamista, sillä kysymys on nuoren kansalai-
7878: tio on omalta osaltaan vastuussa. Suomi on ke- sen tulevaisuudesta.
7879: hittynyt teollisuusvaltio ja sen mahdollisuudet Lainsäädännöllä ja mui:lla toimenpiteillä tulee
7880: lasten oikeudellisen aseman turvaamisessa ovat tehokkaasti huolehtia lapsen aseman parantami-
7881: hyvät, mutta se ei ole näitä mahdollisuuksiaan sesta. On käytettävä kaikki mahdollisuudet,
7882: käyttänyt parhaalla tavalla. Tämän julistuksen joilla tehokkaasti voidaan korjata nykyistä tilan-
7883: neljännessä kohdassa sanotaan mm., että "lap- netta.
7884: sella tulee olla oikeus asianmukaiseen ravin- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
7885: toon, asumiseen, virkistykseen ja lääkintähuol-
7886: toon". Mikään laki ei kuitenkaan turvaa edes että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7887: perustarvetta asuntoa tämän kansan lapsille, ei 1978 tulo- ja menoarvioon 800 000
7888: silloinkaan kun perhe joutuu häädön alaiseksi. markan määrärahan käytettäväksi lasten
7889: Suomalaisessa yhteiskunnassa ovat mahdolli- oikeudellisen aseman parantamiseen.
7890: suudet lasten aseman parantamiseen viime vuo-
7891: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
7892:
7893: Anna-Liisa Jokinen Sakari Knuuttila Jarmo Wahlström
7894: Marjatta Mattsson Jouko Tuovinen Oili Suomi
7895: Ensio Laine Niilo Koskenniemi Arto Merisaari
7896: Aulis Juvela Helvi Niskanen
7897: 1977 vp. 171
7898:
7899: Raha-asia-aloite n:o 158.
7900:
7901:
7902:
7903:
7904: A.-1. Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta vanhusten asunto-
7905: olojen parantamiseen.
7906:
7907:
7908: E d u s k u n n a 11 e.
7909:
7910: Vanhusten asuntotilanne on edelleen valitet- nettomuudet ovat varsin yleisiä yksin asuvien
7911: tavan heikko, sillä tuhannet vanhukset asuvat kohdalla.
7912: kehnoissa ja puutteellisissa asunnoissa. Varsin- Vaikka vanhukset eivät itse apua hakisikaan,
7913: kin suuremmissa kaupungeissa ja asutuskeskuk- on sitä voitava heille tarjota silloin kun he jou-
7914: sissa janotus vanhustentaloihin ja vanhuksille tuvat tilanteeseen josta eivät enää omin voimin
7915: tarkoitettuihin asuntoihin kestää jopa useita selviä. Siksi kaikkien yksin asuvien vanhusten
7916: vuosia. Vaikeasti lämmitettävissä ja vetoisissa huoltotyö olisi järjestettävä, jotta vältyttäisiin
7917: asunnoissa ov:at vilustumissairaudet kylmänä onnettomuuksilta.
7918: vuodenaikana jatkuvana uhkana. Useassa ta- On myös todettava, että vanhemmat henkilöt
7919: pauksessa jalkavaivojen tai vammautumisen joh- eivät helpolla turvaudu vieraiden apuun, vaan
7920: dosta on myös liikkuminen vaikeaa. Tästä joh- pyrkivät selviytymään vaikeuksistaan. Vuosit-
7921: tuen yksinasuminen on jopa pelottava ja huolia tain sattuu useita kuolemantapauksia juuri
7922: lisäävä tekijä. Vanhusten asumista on tutkittu, edellä mainituissa olosuhteissa.
7923: mutta asuntojen puute ei tutkimalla vähene. On väärin, ,että apua ei tuoda vanhuksille
7924: Siksi tarvitaan ratkaisevia toimenpiteitä kohtuu- pyytämättä, sillä on tosiasia, että monet sairas-
7925: hintaisten vuokra-asuntojen ja vanhustentalojen tuvat ja kuolevatkin puutteellisissa asunnoissaan
7926: rakentamiseksi. ennen kuin pyytävät apua. Asuntojen puutteen
7927: Aineistoa, jonka pohjalta on aiheellista ~yhtyä ja vuokratason korkean hinnan johdosta ei pel-
7928: nopeasti toimenpiteisiin, on jo riittävästi. Asken kän kansaneläkkeen varassa elävillä vanhuksilla
7929: valmistunut komiteanmietintö 74/l valottaa ole mahdollisuutta löytää kunnon asuntoa. Ti-
7930: kysymystä, joka on yleisessä tietoisuudessa. lanne on viime aikoina vielä vaikeutunut, sillä
7931: Esimerkkejä löytyy runsaasti eri puoliLta maata. jatkuvat hintojen kohoamiset ja nimenomaan
7932: Tehokasta valvontaa vanhusten asumisen ta- vuokratason nousu ovat vaikeuttaneet tilannetta.
7933: sosta ja varsinkin yksinään asuvien vanhusten Samalla lämmityskustannusten kohoaminen on
7934: asemasta tulisi suorittaa k1o:1ikissa kunnissa. Asia lisännyt vaikeuksia omissakin asunnoissa asu-
7935: jätetään aivan liian usein omaisten ja naapurien vien kohdalla.
7936: vastuulle, vaikka omaiset eivät asu edes samassa Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
7937: kunnassa tai ovat siirtyneet peräti toiseen maa-
7938: han, kuten on hyvin monessa tapauksessa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7939: tilanne. Tuhansia vanhuksia asuu yksin mökeis- 1978 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
7940: sään, joissa ei ole mitään mukavuuksia. Hei- markan määrärahan käytettäväksi yksi-
7941: kentyneen terveyden tai vammautumisen seu- näisten vanhusten asunto-olojen paranta-
7942: rauksena ei edes tarvittavan ravinnon saannin miseen.
7943: turvaaminen ole mahdollista. Tulipalot ja On-
7944: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
7945:
7946: Anna-Liisa Jokinen Oili Suomi Niilo Koskenniemi
7947: Toivo Jokiniemi Arto Merisaari H. Talvitie
7948: 172 1977 vp.
7949:
7950: Raha·asia-aloite n:o 159.
7951:
7952:
7953:
7954:
7955: A.-L. Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kansalaisjärjestöjen
7956: kulttuuriohjaajien palkkaukseen.
7957:
7958:
7959: E d u s k u n n a 11 e.
7960:
7961: Maassamme to1m11 runsaasti erilaisia kansa- man harjoittelu vaatii myös asiantuntevaa oh-
7962: laisjärjestöjä, joiden kulttuurityö on varsin laa- jausta, joka on ansiotyönsä ohella tehtävää hoi-
7963: jaa ja monipuolista ulottuen lisäksi useas·sa ta- tavien ohjaajien harteilla.
7964: pauksessa juuri niille alueille, joihin ns. viral- Urheiluharrastusten tukemisen ohella tulisi
7965: liset ja yhteiskunnan ylläpitämät kulttuuritar- kiinnittää nykyistä enemmän huomiota taide- ja
7966: peen muodot eivät yllä. Tämä pelkästään har- kulttuuriharrastusten tukemiseen yhteiskunnan
7967: rastelijavoimin ja useammin varsinaisen ansio- varoilla. Juuri kulttuuriharrastusten puute tun-
7968: työn ohella hoidettu kulttuuritoiminta on juuri netaan vaikeana ongelmana ja sen voittamiseksi
7969: sitä työtä, joka tehokkaimmin tavoittaa kan- etsitään keinoja. Kansalaisten kiinnostus erilai-
7970: san syvät rivit ja suo osallistumisen mahdolli- sia kulttuurin harrastusmuotoja kohtaan voi-
7971: suuden yhä laajemmille ryhmille. Tämän toi- daan vireyttää parhaiten kansalaisjärjestöjen
7972: minnan merkitys lisääntyy ja siksi sille tulisi kautta ja avulla, siksi näiden järjestöjen työtä
7973: suoda nykyistä paremmat mahdollisuudet hoi- olisi tuettava. Järjestämällä ohjaajien palkkaa-
7974: taa vaativaa tehtäväänsä. misen mahdollisuus kansalaisjärjestöille valtion
7975: Esimerkkinä kansalaisjärjestöjen kulttuuri- tuella olisi asia järjestettävissä.
7976: työstä mainittakoon Kansantanssi- ja Lauluyhtye Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
7977: Turun Kiikurit, joiden ohjelma ja toiminta tun-
7978: netaan laajalti jopa maamme rajojen ulkopuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7979: lellakin. Tämä yhtye on jo vuosikymmenien 1978 tulo- ja menoarvioon 500 000
7980: ajan koonnut piiriinsä musiikin ja kansantans- markan määrärahan varattavaksi kansa-
7981: sin harrastajia, jotka säännöllisellä harjoittelulla laisjärjestöjen kulttuuriohjaajien palk-
7982: ovat kehittäneet monitaitoisen ja -lukuisen nuo- kaukseen.
7983: risoyhtyeen. Yhtyeen tanssi~ ja musHkkiohjel-
7984: Heisingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
7985:
7986: Anna-Liisa Jokinen Aulis Juvela Oili Suomi
7987: Marjatta Mattsson Niilo Koskenniemi Arto Merisaari
7988: Ensio Laine Helvi Niskanen
7989: 1977 vp. 173
7990:
7991: Raha-asia-aloite n: o 160.
7992:
7993:
7994:
7995:
7996: A.-L. Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Esperan-
7997: toliiton toiminnan tukemiseen.
7998:
7999:
8000: E d u s k u n n a 11 e.
8001:
8002: Yli kahdenkymmenenviiden vuoden ajan maiden vastaavien järjestöjen kanssa. Niinpä
8003: eduskunta myönsi valtionapua kansainvälisen liitto sai järjestääkseen vuonna 1969 esperantis-
8004: kielen hyväksi toimivalle Suomen Esperanto- tien 54. kansainvälisen kongressin, jonka avajai-
8005: Opistolle. Ensi kerran siitä tehtiin päätös vuo- set pidettiin mainitun vuoden heinäkuussa Hel-
8006: den 1921 tulo- ja menoarvion yhteydessä. Ai- singin Messuhallissa. Kongressin yhteydessä jär-
8007: heena sille oli seuraavana vuonna, 1922, Suo- jestettiin useita joukkoretkeilyjä maan pohjois-
8008: messa pidettävä 14. kansainvälinen esperanto- osiin, järvialueelle ym. Turussa jatkui tuon kon-
8009: konferenssi. Kun kansainvälinen matkailu oli gressiviikon jälkeen vielä viiden päivän ajan ns.
8010: vielä siihen aikaan meillä lastenkengissä, herätti jälkikongressi. Päivälehtien mukaan tämä n.
8011: tuhatpäisen ulkomaalaisen kongressivieraan 2 000 osanottajaa käsittävä kansainvälinen kon-
8012: maahamme tulo ja heidän täällä suorittamaosa gressi oli sen kesän suurin maassamme.
8013: monet retkeilyt ansaittua huomiota. Suomen Esperantoliiton myötävaikutuksella
8014: Tämän jälkeen valtionapu Suomen esperanto- opetetaan tälläkin hetkellä monissa kansalais- ja
8015: liikkeelle oli vakinaisesti tulo- ja menoarviossa. työväenopistoissamme esperantokieltä. Turun ja
8016: Vieitä toisen maailmansodan jälkeen, lokakuus- Jyväskylän kesäyliopistoissa se on ollut, liiton
8017: sa v. 1948, jätti silloinen edustaja V. K. Turu- useassa tapauksessa ulkomailta hankkimien tun-
8018: nen eduskunnalle raha-asia-aloitteen, jossa sa- nettujen opettajien johdolla, oppiaineena.
8019: nottiin mm.: Suomen Esperantoliiton aloitteesta ja mo-
8020: "Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja me- nissa maissa saavutettuihin myönteisiin koke-
8021: noarvioksi vuodelle 1949 sen 10 pl. XV: 1 muksiin perustuen "Esperanto sopii kouluhalli-
8022: kohdalle ja otsikossa 'Muut yhdistykset' eh- tuksen mielestä vakinaiseksi kolmanneksi kie-
8023: dottaa hallitus Suomen Esperanto-Opiston avus- leksi peruskoulun yläasteen kieliohjelmaan ...
8024: tuksen pysytettäväksi entisellään, 2 600 markan Erikoiskursseilla ja kielikerhoissa tulee esperan-
8025: suuruisena." toa voida opettaa sekä peruskoulussa että lu-
8026: Ed. Turunen huomauttaa summan olleen kiossa, katsoo keskusvirasto." (Kansan Uutiset
8027: aluksi 25 000 markkaa, mutta pulavuosina pu- 30. 7. 1974.)
8028: donneen mainittuun 2 600 markkaan, "jollai- Yksinomaan vähäisten jäsenmaksujen varassa
8029: sena se on ollut jo useita vuosia". toimivalla Suomen Esperantoliitolla ei kuiten-
8030: kaan nykyisin ole mahdollisuuksia toimintansa
8031: Todettuaan esperantokielen harrastuksen tehostamiseen. Tästä esimerkkinä mainittakoon
8032: maassamme huomattavasti kasvaneen hän eh- seuraava tapaus. Suomen esperantoliikkeen
8033: dotti, että eduskunta ottaisi vuoden 1949 tulo- edustajina matkusti vuonna 1974 heinäkuun
8034: ja menoarvioon Suomen Esperanto-Opiston toi- lopussa Hampurissa pidettävään 59. kansain-
8035: minnan tukemiseksi 247 400 markan suuruisen väliseen esperantokongressiin seitsemänkym-
8036: lisämäärärahan. mentä henkilöä. Jokainen heistä joutui itse
8037: Maailmansodan jälkeisinä poikkeuksellisina henkilökohtaisesti kustantamaan matkansa ja
8038: vuosina jäi tämän asian hoitaminen kuitenkin koko kongressiviikon vaatimat menot. Tällai-
8039: pois päiväjärjestyksestä. nen uhrautuminen jonkin yhteisen asian hyväksi
8040: Maassamme vireästi toimiva esperantoliike lienee meidän päivinämme hyvin harvinaista.
8041: on sen jälkeen järjestäytynyt uudelleen. Sen kes- Suomen esperantoliikkeessä mukana olevat
8042: kuselimenä toimii Suomen Esperantoliitto r.y., ja kielen opiskeluun perehtyneet kansalaiset
8043: joka on vilkkaassa vuorovaikutuksessa muiden tuntevat syvää vastuuta kielen opiskelun tehos-
8044: 174 Raha-asia-aloite n:o 160
8045:
8046:
8047: tamisesta ja laajentamisesta. Juuri kansainvälis- minkin neljännesvuosisadan ajan nauttinut val-
8048: ten yhteyksien laajentaminen on antanut heille tionapua, ehdotamme,
8049: hyvin paljon ja tämän vuoksi he haluavat asian
8050: kehittyvän edelleen, jotta yhä useammilla kan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8051: salaisilla olisi samat mahdollisuudet. 1978 tulo- ja menoarvioon 30 000 mark-
8052: Edellä esitettyyn viitaten ja ottaen huomioon, kaa Suomen Esperantoliiton toiminnan
8053: että maamme esperantoliike on jo aikaisem- tukemiseen.
8054: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
8055:
8056: Anna-Liisa Jokinen Aulis Juvela Helvi Niskanen
8057: Marjatta Mattsson Sakari Knuuttila Oili Suomi
8058: Ensio Laine Jouko Tuovinen Arto Merisaari
8059: Niilo Koskenniemi
8060: 1977 vp. 175
8061:
8062: Raha-asia-aloite n:o 161.
8063:
8064:
8065:
8066:
8067: A.-L. Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Marttilan-
8068: Yläneen tien rakentamiseen.
8069:
8070:
8071: E d u s k u n n a 11 e.
8072:
8073: Marttilan-Y1äneen tieyhteys olisi rakennet- Myös maataloustuotteiden ja teollisuuden
8074: tava kiireellisesti. Valtatie n:o 1 Halikon sekä valmisteiden kuljetus tulisi käyttämään em.
8075: Paimion V askion kautta Marttilaan valmistui tietä varsin runsaasti. Yläneellä sijaitseva Suo-
8076: v. 1970. Tämän tien jatkaminen Karinaisten men armeijan koulutuskeskus, joka toimii ns.
8077: Kyrön kautta Pöytyän Riihikoskelie ja sieltä Raasin korvessa, voisi myös käyttää liikentees-
8078: Yläneelle olisi alueen liikenteelliset olosuhteet sään juuri tätä reittiä. Yhteydet Tammisaaren
8079: huomioon ottaen saatava toteutetuksi ensi ja Hangon suuntaan sekä yhteys Salon kaupun-
8080: tilassa. gin kautta Helsinkiin paranisivat tätä kautta.
8081: Marttilan-Yläneen tien tarpeellisuutta puo- Tieosuuden rakentamisen kiireellisyyttä puo-
8082: lustavat mm. seuraavat seikat. Tällä seudulla lustavat mm. seuraavat tekijät. Vaikeakulkui-
8083: ei ole alueen ohittavien valtateiden poikittais- nen tieosuus Tarvasjoelta Karinaisten kirkon
8084: teitä, jotka vastaisivat paikallista Hikennetar- kautta Kyröön kulkee suurimmaksi osaksi tien
8085: vetta tai alueen ohittavaa liikennettä suunnassa varsille muodostuneen asutuksen halki. Tien
8086: Salo-Yläne. tehostettu kunnossapito ei tällä osuudella rat-
8087: Turusta viuhkamaisesti pohjoissuuntaan kul- kaise asiaa. Tie kulkee pihamaiden kautta, joissa
8088: kevat päätiet vastaavat liikennetarvetta em. sen käyttö ei ole turvallista ottaen huomioon,
8089: suunn~ssa, mutta valtateiden poikittaissuunnan että osa talousrakennuksista sijaitsee tien eri
8090: liikenne on varsin vaikeasti hoidettavissa. Tämä puolilla. Lisäksi maan epätasaisuudesta johtuen
8091: poikittaisliikenne on edelleen harvojen ja van- tie on mäkinen ja mutkainen, noudattaen osit-
8092: hojen karjankuljetuspolkujen mukainen, joita tain myös mutkittelevan joen suuntaa.
8093: käyttäen nykyinen ja edelleen kasvava liikenne Tieosuus Kyrö-Riihikoski on kiireellisin,
8094: ei enää pysty selviytymään. sillä tällä osalla ei ole tietä ollenkaan. Tämän
8095: Alueella sijaitsevien Yläneen, Pöytyän, Kari- suhteellisen lyhyen tieosan rakentamisen jälkeen
8096: naisten, Tarvasjoen, .Marttilan ja Auran kuntien saataisiin edes puutteellinen tieyhteys välille
8097: tieverkkosuunnitelman keskeisenä asiana tulee Marttila-Yläne. Tämä osuus auttaisi huomat-
8098: ottaa huomioon Karinaisten Kyröön keskittyvä tavasti myös paikallista liikennettä ja koululais-
8099: alueen opetustoimi. Elisenvaaran yhteiskoulu kulj.etuksia.
8100: on jo pitemmän ajan toiminut alueen ylemmän Marttilan-Yläneen tieosuuden valmistumi-
8101: asteen opinahjona ja tulee edelleen kehitty- nen on alueen kehittymisen kannalta varsin
8102: mään samoissa merkeissä. Tieyhteyksien paran- merkityksellinen. Sen vaikutus yltää myöskin
8103: taminen on tarpeellinen myös koulumatkat laajalti tämän alueen ulkopuolella oleviin kun-
8104: huomioon ottaen. tiin, joten sen rakentamiseen tulisi ryhtyä ensi
8105: Yläneen kunnalla on arvokkaita vesialueita, tilassa.
8106: joista esim. kirkasvetisen Pyhäjärven rantamille Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
8107: on viime vuosina muodostunut vilkkaita loma- nioittaen,
8108: keskuksia. Näiden toimintaa olisi mahdollista
8109: laajentaa huomattavasti ja samalla lisätä alueen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8110: työllisyyttä. Teiden puuttuminen ja niiden keh- 1978 tulo- ia menoarvioon 1 000 000
8111: nous kuitenkin asettavat rajoituksia myös loma- markan määrärahan Marttilan-Yläneen
8112: toiminnan kehittymiselle. tien suunnitteluun ;a rakentamiseen.
8113: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
8114:
8115: Anna-Liisa Jokinen Pertti Paasio Arto Merisaari
8116: Ensio Laine Oili Suomi Jacob Söderman
8117: 176 1977 vp.
8118:
8119: Raha-asia-aloite n:o 162.
8120:
8121:
8122:
8123:
8124: A.-L. Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta paikallisluontoisen
8125: sähköjunaliikenteen aloittamiseen Turun seudulla.
8126:
8127:
8128: E d u s k u n n a 11 e.
8129:
8130: Maantieliikenteen ruuhkautuessa yleisesti kautumista välttäen on mahdollista vain taide-
8131: Etelä-Suomessa autokannan voimakkaan kasvun liikennettä kehittämällä. Kansantaloudelliselta
8132: johdosta tulisi valtion toimesta ryhtyä liiken- kannalta katsoen sekä turvallisuuden vaatimuk-
8133: teen ja kuljetusalan ohjelmointiin ottaen huo- set huomioon ottaen taideliikenne puolustaa
8134: mioon niin taideliikenteen kuin muidenkin paikkaansa yhä perustellummin urbanisoituvassa
8135: liikenne- ja kuljetusmuotojen kehittäminen ra- yhteiskunnassa. Helsingin seudulla tehdään säh-
8136: tionaalisella tavalla. Rautatieliikenteen kehittä- köjunalla jo noin 70 000 matkaa vuorokau-
8137: minen tulevaisuuden vaatimuksia vastaavaksi dessa ja laskelmien mukaan määrän oletetaan
8138: on tullut yhä ajankohtaisemmaksi varsinkin suu- kohoavan vuoteen 1985 mennessä jo 210 000
8139: rempien Etelä-Suomen kaupunkien läheisyy- matkaan vuorokaudessa.
8140: dessä. Erikoisesti Helsingin-Kirkkonummen Turun ja ympäristön liikenneongelmien rat-
8141: rataosalla on sähkö1stämisen jälkeen voitu to- kaisuja etsittäessä tulisi ryhtyä kehittämään
8142: deta tämän liikennemuodon mahdollisuudet mahdollisuuksia liikenneratkaisuiksi taideliiken-
8143: nopeana, tehokkaana ja edullisena liikennemuo- nettä kehittämällä. Tähän suuntaan on olemassa
8144: tona kaupunkien lähiliikenteessä. Asutuksen hyviä kokemuksia jo Helsingin seudulla. Myös
8145: laajentuessa ja työmatkojen pidentyessä sekä Turun ja sen lähikaupunkien sekä asutuskes-
8146: koululaiskuljetusten kasvaessa on sähköjunalii- kusten välisten liikenneyhteyksien järjestämi-
8147: kenteen kehittäminen paras ratkaisu. nen sähköistetyn rautatieverkoston avulla vas-
8148: Turun kaupungin sijainti meren tuntumassa taisi jo nykyisenkin, mutta varsinkin lähitule-
8149: asettaa omat erikoisvaatimuksensa myös liiken- vaisuuden vaatimuksia.
8150: teen ja nimenomaan lähiliikenteen järjestelyssä. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
8151: Kaupungin laajenemisen mahdollisuudet vain
8152: mantereen suuntaan johtavat siihen, että esikau- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8153: punkialueet ja jopa kymmeniin tuhansiin nou- 1978 tulo- ia menoarvioon 500 000
8154: sevat asuma-alueet sijoittuvat pitkien matkojen markan määrärahan paikallisluontoisen
8155: päähän kaupungista. Kaupunkien ja asuma- sähköiunaliikenteen suunnitteluun ;a ra-
8156: alueiden välisen liikenteen järjestäminen ruuh- kentamiseen Turun seudulla.
8157: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
8158:
8159: Anna-Liisa Jokinen Jacob Söderman Pertti Paasio
8160: Marjatta Mattsson Ensio Laine Oili Suomi
8161: Aulis Juvela Arto Merisaari
8162: 1977 Vp. 177
8163:
8164: Raha-asia-aloite n:o 163.
8165:
8166:
8167:
8168:
8169: Juntumaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Asevarikko 6:n raken-
8170: nustöiden aloittamiseksi Orivedellä.
8171:
8172:
8173: E d u s k u ti n a 11 e.
8174:
8175: Puolustusvoimien rakennussuunnitelmiin kuu- Orivesi on jo kauan kärsinyt vaikeuksia väestö-
8176: luu Asevarikko 6:n Hämeenlinnassa olevan tappioiden vuoksi ja elinkeinoelämän jouduttua
8177: osan siirtäminen Orivedelle. Hämeenlinnassa mainituista syistä ahtaalle. Varikonsiirtosuunni-
8178: vapautuville tiloille olisi muuta käyttöä. Ori- telman toteutuminen olisi tärkeää sekä puolus-
8179: vedellä on valmiit tilat ja suunnitelmat raken- tusvoimien että kunnan kannalta.
8180: nustöiden aloittamista varten. Rakennusalan Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
8181: työttömyys on vaikea, ja tarvitsisi tämän mah- nioittavasti,
8182: dollisuuden. Oriveden elinkeinorakenne on
8183: yleensä selvästi naisvoittoinen, ja kun varikko että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8184: valmistuttuaan toisi Orivedelle lähes 50 uutta 1978 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
8185: miestyöpaikkaa, jotka pääasiassa rekrytöitäi- markan määrärahan Asevarikko 6: n ra-
8186: siin paikkakunnalta, asialla olisi suuri merkitys. kennustöiden aloittamiseksi Orivedellä.
8187: Suuren kaupungin ja kehitysaluerajan välissä
8188: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1977.
8189:
8190: Antero Juntumaa Jorma Fred
8191:
8192:
8193:
8194:
8195: 23 0877003363
8196: 178 1977 vp.
8197:
8198: Raha-asia-aloite n:o 164..
8199:
8200:
8201:
8202:
8203: Juntumaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Oriveden tiemestari-
8204: piirin tukikohdan rakennustöiden aloittamiseksi.
8205:
8206:
8207: Ed u s k u n n a ll e.
8208:
8209: Oriveden tiemestaripiirin tukikohdan raken- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
8210: taminen on merkitty valtion hallinnonalojen toi- nioittavasti,
8211: minta- ja taloussuunnitelmiin aloitettavaksi v.
8212: 1978. Tukikohdan nykyinen tila ei täytä lain- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8213: kaan työsuojelulain vaatimuksia. Kalliille kalus- 1978 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
8214: tolle ei ole säilytystiloja, mistä johtuu talou- markan määrärahan Oriveden tiemesta-
8215: dellisia vahinkoja. Tukikohdan kunto on useas- ripiirin tukikohdan rakennustöiden aloit-
8216: sa tarkastuksessa todettu erittäin huonoksi. tamista varten.
8217: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1977.
8218:
8219: Antero Juntumaa Jorma Fred
8220: 1977 vp. 179
8221:
8222: Raha-asia-aloite n:o 165.
8223:
8224:
8225:
8226:
8227: Juntumaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Ruhalan-Vilppulan
8228: maantien perusparannustöitä varten.
8229:
8230:
8231: E d u s k u n n a 11 e.
8232:
8233: Itä-länsisuuntainen Ruoveden ja Vilppulan 5 000 kuormaa vuodessa. Lisäksi on tällä väy-
8234: kunnissa sijaitseva tieyhteys Ruhala-Vilppula lällä vilkas bussi-, työmatka-, koululaiskuljetus-
8235: on vanha ja heikkokuntoinen. Uuden tien ra- sekä matkailuliikenne.
8236: kentamisesta on eduskunta hyväksynyt aloitteen Noin 22 kilometrin pituisen Vilppulan-
8237: jo v. 1962. Hanke on ollut tie- ja vesiraken- Ruhalan tien perusparannusta varten on valmis
8238: nuslaitoksen toimenpideohjelmassa vuodelle ja vahvistettu suunnitelma, joten työ voidaan
8239: 1972 sekä sittemmin siirrettynä myöhemmille aloittaa nopeasti. Työhön voitaisiin sijoittaa
8240: vuosille, mutta on nyt jäänyt Hämeen piirin noin 100 miestä.
8241: vaikeiden rahoitusnäkymien vuoksi kokonaan Edellä esitettyyn perustuen ehdotamme kun-
8242: pois ohjelmasta. nioittaen,
8243: Ruhalan ja Vilppulan välinen tieyhteys on
8244: tärkeä erityisesti puunjalostusteollisuuden kul- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8245: jetusten vuoksi. Nykyiset puutavaran kuljetuk- 1978 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
8246: set ovat lähes 250 000 m3 vuodessa, yksistään markan määrärahan Ruhalan-Vilppulan
8247: Ruovedellä toimivat sahat kuljettavat noin maantien perusparannustöitä varten.
8248: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1977.
8249:
8250: Antero Juntumaa Jorma Fred
8251: 180 1977 vp.
8252:
8253: Raha-asia-aloite n:o 166.
8254:
8255:
8256:
8257:
8258: Juntumaa ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 322
8259: perusparannustöiden käynnistämiseksi välillä Kuru-Parkano.
8260:
8261:
8262: E d u s k u n n a ll e.
8263:
8264: ltä-länsisuuntainen Kurun ja Parkanon kun- kestokykynsä rajoilla, se tarvitsee pikaisen
8265: nissa sijaitseva tieyhteys Kuru-Parkano on peruskorjauksen.
8266: vanha ja heikkokuntoinen. Tiellä on tärkeä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
8267: merkitys min. puutavarakuljetuksen vuoksi sekä nioittavasti,
8268: yhdystienä Satakunnasta ja sen rannikolta Män-
8269: tän ja Sisä-Suomen teollisuusalueille. Lisäksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8270: tie palvelee harvaan asutun seudun useiden 1978 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
8271: kylien ainoana kulkureittinä asutuskeskuksiin. markan määrärahan maantien n:o 322
8272: Edelleen kehittyvä turveteollisuus tarvitsee tie- perusparannustöiden käynnistämistä var-
8273: tä, samoin Kurun kiviteollisuus. Koska siis tie ten.
8274: on erityisen raskaan liikenteen kuormittama ja
8275: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1977.
8276:
8277: Antero Juntumaa Jorma Fred
8278: 1971 vp. 181
8279:
8280: Raha-asia-aloite n:o 167.
8281:
8282:
8283:
8284:
8285: Järvilehto ym.: Määrärahan osoittamisesta kodinperustamislainoja
8286: varten.
8287:
8288:
8289: E d u s k u n n a 11 e.
8290:
8291: Nuoret, alle 30-vuotiaina avioliiton solmivat siinä, että perheet joutuvat asumaan ahtaasti
8292: pariskunnat ovat kotia perostaessaan usein hy- silloin kun tilaa tarvitaan, ts. lasten oHessa
8293: vin vaikeassa taloudellisessa asemassa. Monilla pieniä. Taloudelliset mahdollisuudet väljem-
8294: on opiskelu vielä kesken, ja perheen talous on pään asumiseen avautuvat usein vasta keski-
8295: opintolainojen ja satunnaisten tilapäisansioiden iässä, joiioin tilantarve vähenee lasten lähtiessä
8296: varassa. Niillä, jotka ovat jo päättäneet opiske- kotoa.
8297: lunsa, on edessä pitkäaikainen opintovelkojen Yhteiskunnan, jonka tulevaisuus on lapsissa,
8298: takaisin maksu. Myös työssä käyvien nuorten tulee tukea nuorten perheiden perustamista ja
8299: ansiot ovat tässä vaiheessa yleensä pienimmil- lasten synnyttämistä sekä oikaista asumisväljyy-
8300: lään ja nousevat myöhemmin ikälisien ja am- teen liittyvät vinoutumat lapsiperheiden osalta.
8301: mattitaidon karttumisen johdosta. Näistä syistä olisi alle 30-vuotiaille avioliiton
8302: Kun velkojen maksu, pienipalkkaisuus, kodin solmiville pariskunnille myönnettävä pitkä·
8303: perustaminen ja perheen elättäminen aiheutta- aikaista halpakorkoista kodinperustamislainaa,
8304: vat nuorille pareille samanaikaisesti taloudel- jonka maksuerät voitaisiin porrastaa nouse-
8305: lista painetta, pyrkivät monet siirtämään lasten viksi perheen varallisuuden kohoamisen myötä.
8306: synnyttämistä myöhempään ikään. Kuitenkin Laina voitaisiin yhdistää myös perhekustannus-
8307: iän karttuessa synnytysriskit ja lasten riskit jos- ten tasaukseen siten, että jokaisen lapsen syn·
8308: sain määrin lisääntyvät ja myös fertiliteetti eli tymän yhteydessä osa lainasta kuoleutuisi.
8309: mahdollisuus lasten saamiseen alenee. Biologi- Edellä sanotun· perusteella ehdotamme,
8310: sesti edullisinta olisi hankkia ainakin ensimmäi-
8311: nen lapsi alle 28-vuotiaana. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8312: Ne perheet, jotka hankkivat lapsensa hyvissä 1978 tulo- ja menoarvioon luvun 33.1.5
8313: ajoin, joutuvat usein tinkimään asumistasos- uudelle momentille 10 milj. markan
8314: taan Iapsettomiin perheisiin nähden. Nykyisen määrärahan nuorten parien kodinperus-
8315: asumisjärjestelmän eräs suuri heikkous onkin tamislainoja varten.
8316: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
8317:
8318: Ulla Järvilehto Raino Westerholm Veikko J. Matikkala
8319: Sauli Hautala Impi Muroma Erkki Korhonen
8320: 182 1977 vp.
8321:
8322: Raha-asia-aloite n:o 168.
8323:
8324:
8325:
8326:
8327: Järvilehto ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta suojatyö-
8328: toiminnan valtionapuun.
8329:
8330:
8331: E d u s k u n n a 11 e~
8332:
8333: Eri tavoin vammautuneille ihmisille olisi yh- tonta, sillä suojatyöpaikkojen tuotteiden myyn-
8334: teiskunnan taholta pyrittävä luomaan tasave- titulot peittävät näiden työpaikkojen menoista
8335: roiset toiminta- ja elämisen mahdollisuudet ter- tavallisesti yli 80 %.
8336: veiden kanssa. Avohoito ja kuntoutus vam- Monet normaalista työelämästä sivuun joutu-
8337: maisten osalta tulisi järjestää niin, että mah- neet vammautuneet tarvitsisivat suojatyötä jo
8338: dollisimman moni vammainen voisi elää mah- yksinomaan mielenterveyden kannalta. Paitsi
8339: dollisimman normaalia elämää. Useiden vam- työtuloja vajaatyökykyinen saa suojatyön kaut-
8340: maisten ainoa elinpaikkamahdollisuus on van- ta mielekkyyttä elämäänsä. Suojatyö lykkää työ-
8341: hainkoti, vaikka he sopivasti koulutettuina voi- kyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä ja jouduttaa
8342: sivat osallistua työelämään. Siksi tarvittaisiin siirtymistä laitoshoidosta osallistuvaan yhteis-
8343: vammaisille tarkoitettua ammatti- ja uudelleen- kuntaan. Suojatyöpaikkojen lisääminen on pe-
8344: koulutusta sekä suojatyöpaikkoja. rusteltua ennen kaikkea siksi, että tällä tavoin
8345: Vajaatyökykyisiä varten tarvittaisiin n. pyritään ihmisen kuntouttamiseen ja itsenäi-
8346: 10 000 suojatyöpaikkaa, kun niitä tällä hetkellä seen elämään ja sen laadullisen tason kohotta-
8347: on vain n. 1 000. Tarve on tällä hetkellä siis miseen.
8348: kymmenkertainen. Nykyisin suojatyökeskusten Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
8349: ylläpitäjinä toimivat eri yhdistykset ja säätiöt. nioittaen,
8350: Olisi toivottavaa, että myös yhteiskunta osallis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8351: tuisi suojatyöpaikkojen perustamiseen ja ylläpi- 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
8352: toon, koska tarve on moninkertainen ja suoja- 33.44.51 lisäyksenä 10 milj. markkaa
8353: työn myönteiset puolet kuntoutettaville ja va- käytettäväksi vammautuneiden lääkin-
8354: jaatyökykyisille erittäin suuret. Suojatyöpaik- nällisen ja sosiaalisen kuntoutuksen te-
8355: kojen moninkertaistaiDisen yhteiskunnan toi- hostamiseen ja suojatyöpaikkojen perus-
8356: mesta ei pitäisi olla taloudellisestikaan mahdo- tamiseen vammautuneille. ·
8357: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
8358:
8359: Ulla Järvilehto Raino Westerholm Veikko J. Matikkala
8360: Sauli Hautala Impi Muroma Erkki Korhonen
8361: 1977 vp. 183
8362:
8363: Raha-asia-aloite n:o 169.
8364:
8365:
8366:
8367:
8368: Järvilehto ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta tupakoinnin
8369: ehkäisy työhön.
8370:
8371:
8372: E d u s k u n n a 11 e.
8373:
8374: Tupakkalain mukaan tupakanvastaiseen valis- Tupakkalain teho jää kyseenalaiseksi, jos näi-
8375: tustoimintaan maassamme tulisi käyttää vuosit- tä tupakkaan liittyviä terveyshaittoja ei voida
8376: tain summa, joka vastaa 0,5% tupakkavalmis- valistuksen avulla tiedottaa yleisölle. Tupakka-
8377: teveron tuotosta. Vuoden 1978 budjettiesityk- laki mielletään kieltolaiksi eikä terveyslaiksi,
8378: sessä on tarkoitukseen varattu ainoastaan 1,8 vaikka se on juuri terveyslaiksi luotu. Tehok-
8379: miljoonaa markkaa, vaikka summan pitäisi ar- kaan valistuksen avulla voidaan yleisön asen-
8380: vioidun tupakkavalmisteveron tuoton mukaan teita muuttaa ja säästää myöhemmässä vaiheessa
8381: olla 4,5 miljoonaa markkaa. sekä sairaanhoitokustannuksia että inhimillisiä
8382: Tutkimusten mukaan tupakoinnin voimakas murhenäytelmiä.
8383: vähentyminen johtaa suurempaan kansantervey- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
8384: den kohentumiseen kuin mikään muu ennalta-
8385: ehkäisevän terveydenhoidon muoto. Prof. Kar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8386: vosen mukaan savukkeenpolton tiliin on pan- 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
8387: tava noin 1 000-1 800 työikäisen miehen se- 33.99.22 lisäyksenä 2,7 miljoonaa mark-
8388: pelvaltimokuolema vuodessa. Tupakan ja keuh- kaa tupakkalain mukaisen tupakanvas-
8389: kosyövän välinen yhteys on kiistattomasti osoi- taisen, terveyshaitoista tiedottavan valis-
8390: tettu. tuksen suunnittelua ja jakamista varten.
8391: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
8392:
8393: Ulla Järvilehto Raino Westerholm Veikko J. Matikkala
8394: Sauli Hautala Impi Muroma Erkki Korhonen
8395: 184
8396:
8397: Raha-asia-aloite n:o 170.
8398:
8399:
8400:
8401:
8402: Järvinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Uudenmaan ns.
8403: Meriviemäri-hankkeen toteuttamiseksi.
8404:
8405:
8406: E d u s k u n n a ll e.
8407:
8408: Keski-Uudenmaan kunnat Järvenpää, Kera- vat kaikki aineet ja tarvikkeet ja vesihallitus
8409: va, Tuusula ja Vantaa ovat jo usean vuoden suorittaa työn. Tällä toimenpiteellä taattaisiin
8410: ajan kehitelleet perustamansa kuntainliiton väli- myös Helsingin vesipiirin työntekijöiden työn
8411: tyksellä seudullista vesiensuojeluratkaisua, ns. jatkuvuus ja muutenkin tuettaisiin alueen työl-
8412: Meriviemäri-hanketta. Hankkeen rakennustyöt lisyystoimenpiteitii. Hanke työllistäisi keski-
8413: ovat alkaneet vuonna 1976. Ensimmäinen siir- määrin noin 50 henkilöä 11 kuukauden ajan eli
8414: toviemäri välille Hyrylä~Korso valtnistui vii- turvaisi 550 miestyökuukautta.
8415: me vuoden lopussa ja siirtoviemärin Järvenpää Kyseinen työ soveltuu poikkeuksellisen hyvin
8416: -Savio eteläosan rakentaminen on käynnissä. valtion vesiensuojelutyöksi, koska se suuren
8417: Kunnat, sen paremmin kuin kuntainliitto- vesiensuojelumerkityksen lisäksi ajoittuu erit-
8418: kaan, eivät yksin pysty rahoittamaan koko han- täin edullisesti turvaten muussa tapauksessa
8419: ketta, jonka kustannusarvio on n. 142 milj. irrisanottaville Helsingin vesipiirin työnteki-
8420: markkaa ja jonka toteutus kohdistuisi vuosille jöille työnjatkamismahdollisuuden.
8421: 1976-1985. Hanke on poikkeuksellisen mit- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8422: tava koko maatakin ajatellen ja vesihallituksen nioittaen,
8423: käsityksen mukaan eräs kaikkein tärkeimpiä
8424: vesiensuojeluhankkeita. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8425: Voidaan pitää tarkoituksenmukaisena, että 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
8426: osa hankkeesta, Järvenpään-Savion siirtovie- 30.19.77 lisäyksenä 3 milj. markkaa
8427: märin pohjoisosa ja Järvenpään pumppaamo, Keski-Uudenmaan Meriviemäri-hankkeen
8428: toteutetaan ns. valtion vesiensuojelutyönä, jon- osittaista toteuttamista varten valtion
8429: ka rahoitus tapahtuu siten, että kunnat maksa- vesiensuojelutyönä.
8430: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1977.
8431:
8432: Sven-Erik Järvinen Veikko Pajunen
8433: M. Kainulainen Terhi Nieminen
8434: Irma Koski Sinikka Luja-Penttilä
8435: Kaarina Suonio Matti Louekoski
8436: 1977 vp. 185
8437:
8438: Raha-asia-aloite n:o 171.
8439:
8440:
8441:
8442:
8443: Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan osoittamisesta Tanssiteatteri
8444: Polarin Kannatusyhdistys r.y:n toiminnan tukemiseksi.
8445:
8446:
8447: E d u s k u n n a 11 e.
8448:
8449: Valtion ja Tampereen kaupungin tukemana Tanssiteatteri Polar on maassamme ainoa
8450: toteutettiin Tampereen Teattereiden Liikunta- klassisen baletin pohjalle rakentuva tanssiteat·
8451: ja Balettikoulun toimesta 4-vuotinen ammatti· teri ja ainoa Helsingin ulkopuolella toimiva
8452: tanssijakurssi vuosina 1973-1976. Mainitun alansa edustaja. Teatterista ei ole tarkoitus ra-
8453: koulun lopettaessa toimintansa perustettiin kentaa huomattavia kiinteitä kuluja vaativaa
8454: Tampereelle 1976 Tanssiteatteri Polarin Kanna· laitosta, vaan säilyttää se pienimuotoisena, jous-
8455: tusyhdistys r.y. Teatterissa on sen taiteellinen tavasti toimivana ja liikkuvana, keskeisesti alan-
8456: johtaja, balettimestari Ritva Kasurinen mu· sa taiteelliseen kehittämiseen ja tunnetuksi te-
8457: kaanlukien kuusi tanssivaan henkilökuntaan kemiseen pitäytyvänä teatterina. Teatterin kan-
8458: kuuluvaa jäsentä. Teatteri toimeenpani ensi" natusyhdistys on laajapohjainen koostuen tun-
8459: iltanäytännön 20 . .3. 1977 ja on sen jälkeen netuista eri yhteiskuntanäkemyksiä edustavista
8460: esiintynyt mm. Kuopio tanssii ja soi -juhla- henkilöistä sekä arvostetuista taiteilijoista.
8461: viikossa, Tampereen Teatterikesässä sekä anta- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
8462: nut erityisnäytäntöjä. Tanssiteatterin taiteelli- nioittavasti,
8463: nen taso on arvioitu sekä julkisuudessa että
8464: alan järjestöissä korkeatasoiseksi ja erittäin lu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden.
8465: paavaksi. Teatterilla on ollut tunnettuja ulko- 1978 tulo- ja menoarvioon 100 000
8466: maisia ohjaajavieraita mm. Neuvostoliitosta ja markkaa Tampereella toimivan klassi-
8467: Bulgariasta. Teatteri on aloittanut myös alan seen balettiin pohjautuvan Tanssiteatteri
8468: lapsikulttuurin kehittämisen antamalla erityi- Polarin Kannatusyhdistys r.y:n toimin-
8469: siä tanssiteatterinäytäntöjä lapsille. nan tukemiseksi.
8470: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
8471:
8472: Riitta Järvisalo-Kanerva Kuuno Honkonen
8473: Anneli Kivitie Matti Maijala
8474:
8475:
8476:
8477:
8478: 24 0877003363
8479: 186 1977 vp.
8480:
8481: Raha-asia-aloite n:o 172.
8482:
8483:
8484:
8485:
8486: Kainulainen ym.: Määrärahan osoittamisesta väestörekisteritoi-
8487: minnan aloittamiseksi Karkkilassa.
8488:
8489:
8490: Ed us kunnalle.
8491:
8492: Karkkilan kaupungin väestökirjoja pitää Loh- Väestökirjalain (141/69) 6 §:n mukaan pai-
8493: jan kihlakunnan henkikirjoittaja. Yhteydet Loh- kallisten väestökirjojen pitäminen on henkikir-
8494: jalie Karkkilasta ovat kuitenkin heikot, joten joittajan tehtävä. Sisäasiainministeriö voi kui-
8495: väestörekisteriin kuuluvat kaupungin asukkaat tenkin määrätä paikallisten väestökirjojen pitä-
8496: ovat huonommassa asemassa· kuin muut kau- misen ja henkikirjoituksen toimittamisen kau-
8497: pungin asukkaat. Esim. virkatodistuksen saami- pungissa tai kauppalassa, joko kokonaan tai
8498: nen postitse saattaa kestää useita päiviä ja vir- osittain, muun viranomaisen kuin henkikirjoit-
8499: katodistuksen hakeminen linja-autoa käyttäen tajan tehtäväksi.
8500: vie koko päivän. Väestörekisteritoimiston saa- Karkkilan kaupunginhallitus on esittänyt
8501: miseen Karkkilaan on suuri tarve. Uudenmaan lääninhallitukselle, että väestökirjo-
8502: Lohjan kihlakunnan henkikirjoittajan anta- jen pitäminen määrättäisiin jonkin valtion vi-
8503: man tiedon mukaan kihlakunnan koko väkiluku ranomaisen tehtäväksi.
8504: oli vuonna 1975 78 464 henkeä, joista .väestö- Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten eh-
8505: rekisteriin kuuluvia oli 6 068 eli 7, 7 %. Kark- dotamme,
8506: kilan asukkaista väestörekisteriin kuului 1 133
8507: henkeä eli 13,0 % asukkaista. Esim. Lohjan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8508: väestöstä kuului Lohjan väestörekisteriin ainoas- 1978 tulo- ja menoarvioon 50 000 mar-
8509: taan 982 eli 7,1 %. Karkkilalaisten osuus kai- kan määrärahan väestörekisteritoimin-
8510: kista Lohjan kihlakunnan alueella väestörekis- nan aloittamiseksi Karkkilan kaupun-
8511: teriin kuuluvista oli 18,7 %. gissa.
8512: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1977.
8513:
8514: Markus Kainulainen P. Puhakka Ensio Laine
8515: 1977 vp. 187
8516:
8517: Raha-asia-aloite n: o 17 3.
8518:
8519:
8520:
8521:
8522: Kainulainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta asunto-
8523: tuotannon edistämiseen.
8524:
8525:
8526: E d u s k u n n a 11 e.
8527:
8528: Maamme asuntotilanne on edelleen epätyy- määrärahalla aiheutetaan romahdusmainen ara-
8529: dyttävä, sillä suuri määrä ihmisiä asuu aivan va-asuntotuotannon lasku. Kun viime vuonna
8530: liian ahtaasti ja monilta puuttuu asunto koko- lainoitettiin 37 500 arava-asuntoa, niin tänä
8531: naan. Liian korkeitten asumiskustannusten vuonna vähennys on 5 000 asuntoa. Vuodelle
8532: vuoksi on myös asuntoja tyhjillään. Asuntotuo- 1978 osoitetulla asuntotuotantomäärärahalla
8533: tanto on nyt lisäksi jyrkästi vähenemässä. voidaan lainoittaa enää n. 25 000 arava-asun-
8534: Korkeisiin asumiskustannuksiin vaikuttavat toa. Näin suuri aravatuotannon romahdus, sa-
8535: suurelta osalta suuret pääomakustannukset, ku- manaikaisesti kun ns. kovan rahan asuntotuo-
8536: ten korkea lainakorko ja lyhyt lainojen kuole- tanto vähenee, merkitsee asuntopulan kärjisty-
8537: tusaika. Tämä asuntotilanteen paranemisen este mistä ja toisaalta lisääntyvää työttömyyttä.
8538: on poistettavissa vain siten, että valtio ryhtyy Asunto- ja työllisyyspoliittisista syistä tavoit-
8539: tukemaan asuntotuotantoa tähänastista voimak- teeksi olisi asetettava ainakin 70 000 asunnon
8540: kaammin mm. lisäämällä valtionrahoitusosuutta rakentaminen vuosittain valtion rahoituksen
8541: siten, että lainoitusaika huomattavasti pitenee, turvin.
8542: että vaitiori rahoitusosuus koko asuntotuotan- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
8543: nossa ja asuntoyksikköä kohti kasvaa ja että
8544: keskimääräinen lainakorko tuntuvasti alenee. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8545: Valtion' rahoitusosuuden asteittaista lisäämis- 1978 tulo- ia menoarvioon lisäyksenä
8546: tä puoltaa voimakkaasti myös tarve estää suu- 700 milioonaa markkaa käytettäväksi
8547: ret vuotuiset tuotannon vaihtelut. Hallituksen asuntotuotannon edistämiseen.
8548: esityksessä lähdetään siitä, että sen esittämällä
8549: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1977.
8550:
8551: Markus Kainulainen Taisto Sinisalo Aarne Koskinen
8552: Pauli Puhakka Mirjam Tuominen Aarne Pulkkinen
8553: Pentti Liedes Heimo Rekonen Oili Suomi
8554: E.-J. Tennilä Ensio Laine Marjatta Mattsson
8555: 188 1977 vp.
8556:
8557: Raha-asia-aloite n: o 17 4.
8558:
8559:
8560:
8561:
8562: Kainulainen ym.: Määrärahan osoittamisesta lainojen myöntämi-
8563: seksi Espoon ja Vantaan kaupungeille niiden joukkoliikenne-
8564: organisaartioiden perustamista varten.
8565:
8566:
8567: E d u s k u n n a 11 e.
8568:
8569: Pääkaupunkiseudulla on joukkoliikenteen ke- niin, että ne hoitavat alueensa paikallisen linja-
8570: hittymättömyys muodostunut vaikeaksi ongel- autoliikenteen kokonaan.
8571: maksi. Seudun voimakas kasvu ja kaupunkira- Kaupunkien rajoitetut taloudelliset resurssit
8572: kenteen hajoaminen Espoon ja Vantaan kaupun- vaikeuttavat kuitenkin voimakkaasti liikenneor-
8573: kien alueille on voimakkaasti lisännyt asukkai- ganisaatioiden perustamista ja laajentamista. On
8574: den liikkumistarvetta. Alueella toimivat yksi- arvioitu, että yksityisten yhtiöiden ostaminen
8575: tyiset linja-autoliikenteen harjoittajat eivät ole kaupungeille maksaisi noin 70 miljoonaa mark-
8576: pystyneet kuitenkaan kehittämään liikennepal· kaa. Valtion myöntämät pitkäaikaiset, halpakor-
8577: veluja liikennetarpeita vastaaviksi. Tilanne ai- koiset lainat helpottaisivat huomattavasti kau-
8578: heuttaa suurta haittaa paitsi alueen asukkaille punkien pyrkimyksiä alueidensa joukkoliikenne-
8579: myös koko seudun toimivuudelle. olosuhteiden .parantamiseksi.
8580: Espoon ja Vantaan kaupungit ovat viime vuo- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
8581: sina pyrkineet aktiivisesti vaikuttamaan liikenne-
8582: olosuhteiden kehittämiseen. Vantaan kaupunki että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8583: on mm. hankkinut yhden liikenneyhtiön omis- 1978 tulo- ja menoarvioon 20 miljoonan
8584: . tukseensa ja harjoittaa sillä liikennettä osassa markan määrärahan pitkäaikaisten ja hal-
8585: kaupungin aluetta. Myös Espoon kaupungilla on pakorkoisien lainojen myöntämiseksi Es-
8586: ollut samanlaisia hankkeita. Tehokkaimpana kei- poon ja Vantaan kaupungeille niiden
8587: noina liikenneolosuhteiden parantamiseksi onkin joukkoliikenneorganisaatioiden perusta-
8588: pidettävä kaupunkien omien liikenteenhoito- mista ja laajentamista varten.
8589: organisaatioiden perustamista ja laajentamista
8590: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1977.
8591:
8592: Markus Kainulainen P. Puhakka Aarne Pulkkinen
8593: Heimo Rekonen Oili Suomi
8594: 1977 Vp. 189
8595:
8596: Raha-asia-aloite n:o 175.
8597:
8598:
8599:
8600:
8601: Kainulainen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon
8602: rakentamisen aloittamiseksi Karkkilaan.
8603:
8604:
8605: E cl u s k u n n a 11 e.
8606:
8607: Karkkilan kaupunki on Uudellamaalla viime hajallaan ja hyvin heikkokuntoisissa tiloissa.
8608: vuosina jäänyt jälkeen valtion investoinneissa Vaitiovallan tulisi painottaa Karkkilan ja sen
8609: verrattuna lähialueen kuntiin. Työttömyystilan- talousalueeseen kuuluvien alueiden kehittämistä
8610: ne paikkakunnalla on kohonnut yli Uudenmaan varaamaila jo vuoden 1978 talousarvioon määrä-
8611: keskiarvon huolimatta siitä, että suuri osa kau- raha virastotalon suunnittelun loppuun saatta-
8612: pungin työtätekevistä joutuu käymään työssä miseksi, tontin varaamiseksi virastotaloa varten
8613: paikkakunnan ulkopuolella. sekä rakentamisen aloittamiseksi jo vuoden 1978
8614: Valtion virastotalon rakentaminen Karkkilaan alusta,
8615: merkitsisi Karkkilan talousalueelle erittäin tar- Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten eh-
8616: peellista tukitoimenpidettä. Karkkilan seudun dotamme,
8617: talousaluettahan on jouduttu esittämään kehitys- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8618: tukialueeksi viime aikojen kehityksen hidastumi- 1978 tulo- ;a menoarvioon 5 milioonan
8619: sen johdosta ja suuren työttömyyden vuoksi. markan määrärahan Karkkilan virastota-
8620: Valtion virastot toimivat Karkkilassa hyvin lon rakentamisen aloittamiseksi.
8621: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1977.
8622:
8623: Markus Kainulainen Ensio Laine
8624: 190 1977 vp.
8625:
8626: Raha-asia-aloite n:o 176.
8627:
8628:
8629:
8630:
8631: Kainulainen ym.: Korotettujen määrärahojen osoittamisesta perus-
8632: koulun rakennusavustuksia ja rakennuslainoja varten.
8633:
8634:
8635: Eduskunnalle.
8636:
8637: Peruskoulujen rakennusavustuksiin ja raken- Työttömyyden vähentäminen edellyttää julki-
8638: nuslainoihin käytettiin vuonna 1976 noin 120 sen rakentamisen lisäämistä. Määrärahoja myön-
8639: miljoonaa markkaa. Vuoden 1977 varsinaisessa nettäessä on lisäksi otettava huomioon raken-
8640: tulo- ja menoarviossa on tarkoitukseen myön- nuskustannusten voimakas nousu.
8641: netty 105 miljoonaa markkaa. Vuoden 1978 Edellä olevan perusteella ehdotamme,
8642: budjettiesityksessä ehdotetaan 90 miljoonaa
8643: markkaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8644: Koulujen rakentamistarve ylittää huomatta- 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
8645: vasti sen määrän, jota ehdotetut rakennusmäärä- 29.46.34 (peruskoulujen rakennusavus-
8646: rahat edellyttävät rakennettavaksi. Osassa maata tukset) lisäyksenä 60 miljoonaa mark-
8647: joudutaan edelleen jatkamaan vuorolukua ja kaa ja momentille 29.46.81 (rakennus-
8648: uusia kuntia joutuu siirtymään vuorolukuun. lainat peruskouluille) lisäyksenä 40 mil-
8649: Kun suurin osa koulurakennusten rakennuslupa- joonaa markkaa.
8650: anomuksista on hylätty viime vuosien aikana,
8651: koulujen rakentamistarve on kasvanut jatku-
8652: vasti.
8653: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1977.
8654:
8655: Markus Kainulainen Marjatta Mattsson E.-J. Tennilä
8656: Oili Suomi Aarne Koskinen Taisto Sinisalo
8657: Heimo Rekonen Ensio Laine
8658: 1977 Vp. 191
8659:
8660: Raha-asia-aloite n:o 177.
8661:
8662:
8663:
8664:
8665: Kainulainen ym.: Määrärahan osoittamisesta liikenneturvallisuu-
8666: den parantamiseen valtatiellä n:o 2 Karkkilan kohdalla.
8667:
8668:
8669: E d u s k u ri n a 11 e.
8670:
8671: Runsaan kauttakulkuliikenteen johdosta on TVH:lta. Valtatien peruskorjaustyöt ovat par-
8672: valtatie 2 muodostunut liikenneturvallisuuden haillaan suunniteltavana TVH:ssa.
8673: kannalta vaaralliseksi Karkkilan kaupungin koh- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
8674: dalla. Tietä joutuu käyttämään myös kaupungin
8675: kevyt liikenne. Tie on kapea, näkyvyys heikko että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8676: ja risteykset liikenteellisesti vaarallisia. Myös 1978 tulo- ja menoarvioon 2 miljoonan
8677: Karkkilan kaupunki on kiinnittänyt huomiota markan määrärahan käytettäväksi valta-
8678: valtatie 2:n liikenneturvallisuuden puutteisiin tien n:o 2 peruskorjaukseen} tien valais-
8679: anomalla valaistusta valtatien kunnalliskodin ris- tukseen ja kevyen liikenteen väylästön
8680: teyksen ja Tuoriian risteyksen väliselle osalle rakennustöihin Karkkilan kaupungin
8681: kohdalla.
8682: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1977.
8683:
8684: Markus Kainulainen Ensio Laine E.-J. Tennilä
8685: 192 1977.vp.
8686:
8687: Raha-asia-aloite n:o 178.
8688:
8689:
8690:
8691:
8692: Kainulainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Nurmijärven-Vihti-
8693: järven tien jatkamiseksi Karkkilaan saakka perusparannettuna.
8694:
8695:
8696: E d u s k u n n a ll e.
8697:
8698: Luoteisimman Uudenmaan tieolojen kohen- myös useat karkkilalaiset joutuvat käymään
8699: taminen on jäänyt vuosikymmenen ajaksi jälkeen työssä. Haavistolaisten asukkaiden yhteydet
8700: kehityksestä. Alueen elinkeinoelämän ja yhteyk- paikkakuntansa hallinnolliseen ja liikennekes-
8701: sien vireyttämiseksi tulisi alueen tieoloihin saada kukseen ovat heikot.
8702: aikaan näkyvä korjaus. Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten eh-
8703: Heikoimman tieyhteyksien suunnan muodos- dotamme,
8704: taa Karkkilan- Haaviston- Vihtijärven tie-
8705: osuus, joka on jäänyt vuosikymmeniksi sora- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8706: päällysteiseksi ja heikkokuntoisten siltojen 1978 tulo- ja menoarvioon 1 miljoonan
8707: vuoksi liikenteelle vaikeaksi. Tämän lyhyen vä- markan määrärahan käytettäväksi perus-
8708: lin heikkokuntoisuus haittaa liikenneyhteyksiä parannustöiden aloittamiseksi tieosuu-
8709: Hyvinkäälie ja Nurmijärvelle, jossa suunnassa della Haavisto-Vihtijärvi.
8710: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1977.
8711:
8712: Markus Kainulainen Oili Suomi
8713: 1977 vp. 193
8714:
8715: Raha-asia-aloite n:o 179.
8716:
8717:
8718:
8719:
8720: Kainulainen ytn,; Mii.iirä~ osoittamisesta Nupurinky1än-
8721: Salakosken Plaand~n perusparannukseen Espoon kaupungissa.
8722:
8723:
8724: E d u s k u n n a 11 e.
8725:
8726: Espoon kaupungin Nupurinkylästä vanhalta kaille kiusallisia ja taloudellista vahinkoa ai-
8727: Turuntieltä Salakosk~lle ja sieltä edelle~m Siika- heuttaneita työstä myöhästytni!>ii\ ja poisjäätni-
8728: järvelle johtava maantie (ns. Brobackantie) on siä. Aihetta huolestuneisuuteen antaa lisäksi eri-
8729: nykyisin varsin vilkkaasti liikennöity. Mainittu tyisesti se, että sanotun kapean ja valaisematto-
8730: sorapäällysteinen tie on kuitenkin erittäin hl1o~ man tien varrella sijaitsee kaksi kansakoulua,
8731: nokuntoinen, perustaltaan heikko, kapea ja mut- joten autoliikenne muodostaa pimeinä vuodenai-
8732: kainen, josta johtuen se on muuttunut S\lQl,'as- koina poikkeuksellisen vaaran tietä käyttäville
8733: taan hengenvaaralliseksi linja- ja henkilöauto- sen vaikutuspiirin kylien lapsille.
8734: liikenteen jatkuvan Usääntymis~n seurauksena. Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten ehdo-
8735: Tien heikosta kunnosta johtuen myös sään- tamme,
8736: nöllisen linja-autoliikenteen ylläpitäminen, eri- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8737: tyisesti talvisin ja kelirikkoaikoina, on muodos- 1978 tulo- ja menoarvioon 1 JOO 000
8738: tunut poikkeuksellisen vaikeaksi aiheuttaen vuo- markan määrärahan käytettäväksi Es-
8739: rojen poisjäämistä mm. tien rakenteesta johtu- poon kaupungin Nupurinkylästä Salak(Js·
8740: vien aurausvaikeuksien vuoksi. Seurauksena lii- kelle johtavan maantien peruspaPannus-
8741: kennevuotojen peruuntumisesta on ollut asuk- töiden suorittamiseksi.
8742: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1977.
8743:
8744: Markus Kainulainen Ensia Laine E.-J. Tennilä
8745:
8746:
8747:
8748:
8749: 25 0877003363
8750: 194 1977 vp.
8751:
8752: Raha-asia-aloite n:o 180.
8753:
8754:
8755:
8756:
8757: Kainulainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin kehätieltä
8758: Espoon Järvenperästä Porin pikatielle Lahnukseen johtavan
8759: maantien peruskorjaukseen.
8760:
8761:
8762: E d u s k u n n a 11 e.
8763:
8764: Helsingin kehätieltä Espoon kaupungin Jär- autoilijoille että jalankulkijoille. Mainittakoon,
8765: venperän kylästä Lahnukseen ja Porin pika- että tietä joutuvat varsin runsaasti käyttämään
8766: tielle johtava vanha maantie on nykyisin erit- päivittäin myös lapset siitä johtuen, että sen
8767: täin huonokuntoinen ja vaarallinen liikennöi- vaikutuspiirissä sijaitsee kansakoulu ja oppi-
8768: täväksi. Asutuksen jatkuva kasvu sanotun tien koulu.
8769: vaikutuspiirissä ja Turun-Porin pikatieltä Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
8770: suuntautuva oikaiseva kauttakulkuliikenne ovat
8771: lisänneet viime aikoina runsaasti autoliikennettä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8772: tällä heikkoperustaisella ja kapealla maantiellä. 1978 tulo- ja menoarvioon 800 000
8773: Linja-autoliikenteen harjoittajien ja paikallisten markan määrärahan Helsingin kehätieltä
8774: asukkaiden taholta on kiinnitetty useassa yhtey- Espoon kaupungin Järvenperän kylästä
8775: dessä huomiota tien huonoon kuntoon ja esi- Lahnukseen ja Porin pikatielle iohtavan
8776: tetty toivomuksia sen korjaamisesta nykyistä maantien peruskorjaustöiden suorittami-
8777: liikennekelpoisemmaksi ja turvallisemmaksi sekä seen.
8778: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1977.
8779:
8780: Markus Kainulainen P. Puhakka Ensio Laine
8781: 1977 vp. 195
8782:
8783: Raha-asia-aloite n:o 181.
8784:
8785:
8786:
8787:
8788: Kainulainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Nurmijärven kirkon-
8789: kylästä Rajamäkeen johtavan tien rakentamiseen.
8790:
8791:
8792: E d u s k u n n a 11 e.
8793:
8794: Nurmijärven kirkonkylästä Rajamäkeen joh- tinyt sanotun tien rakentamista. Tiestä on jo
8795: tava nykyinen maantie on erittäin huonokun- valmiit suunnitelmat ja piirustukset olemassa,
8796: toinen ja mutkainen ja jo siten vaarallinen lii- toteuttamista on vain vuodesta toiseen lykätty.
8797: kennöitäväksi. Yhä kasvava asukasmäärä ja li- Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten ehdo-
8798: sääntyvä teollisuus kummassakin edellä maini- tamme,
8799: tussa taajamassa sekä entistä raskaampi liikenne että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8800: ko. tiellä antavat aiheen tien kunnostamiseksi. 1978 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
8801: Myös koululaiset joutuvat käyttämään runsaasti markan määrärahan käytettäväksi Nur-
8802: ko. tietä, sillä oppi-, kansalais- ja kansakoulut mijärven kirkonkylästä Rajamäkeen joh-
8803: kuin myös tuleva peruskoulu sijaitsee kummas- tavan maantien peruskorjaustöiden suo-
8804: sakin taajamassa. Nurmijärven kunta on kiireh- rittamiseksi.
8805: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1977.
8806:
8807: Markus Kainulainen Heimo Rekonen Ensio Laine
8808: 196 1977 vp.
8809:
8810: Raha-asia-aloite n:o 182.
8811:
8812:
8813:
8814:
8815: Kainulainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta rautatei-
8816: den Helsingin lähiliikenteen turvallisuuden ja liikennepaik-
8817: kojen palvelutason parantamiseksi.
8818:
8819:
8820: E d u s k u n n a 11 e.
8821:
8822: Rautateiden Helsingin lähiliikenne on voi- sossa, asematilat puuttuvat kokonaan tai etvat
8823: makkaasti kasvanut- vv. 1964-75 noin kak- vastaa nykyisiä tarpeita. Eräät uudet asuinalueet
8824: sinkertaiseksi. Rataosien Helsinki-Riihimäki - mm. Vantaan Koivukylä - vaativat myös
8825: ja Helsinki-Kirkkonummi liikenneturvallisuut- uusien liikennepaikkojen rakentamista.
8826: ta ja liikennepaikkojen palvelutasoa ei ole kui- Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten eh-
8827: tenkaan vastaavasti kehitetty. Niinpä rataosilla dotamme,
8828: ,on edelleen kymmeniä tasoristeyksiä, jotka lii-
8829: kenteen kasvaessa tulevat jatkuvasti vaarallisem- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8830: miksi ja vaikeuttavat myös radan yli kulkevan 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
8831: liikenteen sujumista. Useimmat asemat ja lii- 31.90.74 lisäyksenä 25 milioonan mar-
8832: kennepaikat on rakennettu vuosisadan alussa kan määrärahan käytettäväksi rataosien
8833: huomattavasti pienemmille matkustajamäärille Helsinki-Riihimäki ja Helsinki-Kirk-
8834: kuin mitä ne nyt palvelevat. Niinpä useimmilla konummi liikenneturvallisuuden paranta-
8835: liikennepaikoilla jalankulku radan yli käy ta- miseen ja asematilojen rakentamiseen.
8836: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1977.
8837:
8838: Markus Kainulainen Aarne Pulkkinen E.-J. Tennilä
8839: Heimo Rekonen Ensio Laine Marjatta Mattsson
8840: 1977 vp. 197
8841:
8842: Raha-asia-aloite n:o 183.
8843:
8844:
8845:
8846:
8847: Kainulainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kolman-
8848: nen linjaraiteen rakentamiseen välillä Tikkurila-Kerava.
8849:
8850:
8851: E d u s k u n n a 11 e.
8852:
8853: Helsingistä pohjoiseen johtavan pääradan var- Kolmannen linjataiteen rakentamisen kiireh-
8854: ren asukasmäärä on erityisesti Vantaalla, mutta timinen olisi tärkeää myös työttömyyden vä-
8855: myös Helsingissä ja Keravalla ja koko paikallis- hentämisen kannalta radanvarren kunnille.
8856: liikennealueella kasvanut viime vuosina erittäin Tämän tärkeän hankkeen toteuttamista on
8857: nopeasti. Radan varteen on syntynyt kokonaan kuitenkin jatkuvasti hidastettu. Alkuperäisten
8858: uusia asuma-alueita, kuten esimerkiksi Koivu- suunnitelmien mukaan kolmannen linjataiteen
8859: kylä Vantaalla. Pääradan paikallisliikenteen olisi pitänyt olla valmis jo vuonna 1976. Val-
8860: matkustajamäärät ovat jyrkästi nousseet erityi- tionrautateiden vuosien 1976-1981 toiminta-
8861: sesti Helsingin-Keravan välillä ja liikenne- ja taloussuunnitelman mukaan sen olisi tullut
8862: ennusteet osoittavat matkustajamäärien kasvun valmistua vuoden 1979 alussa, mutta nykyiset
8863: jatkuvan rakentamisen jatkuessa edelleen näillä määrärahaesitykset tekevät raiteen valmistumi-
8864: alueilla. sen mahdolliseksi aikaisintaan vuoden 1980 lo-
8865: Valtionrautateiden paikallisliikenteen henki- pussa, todennäköisesti vieläkin myöhemmin.
8866: lökuljetuskapasiteettia ei kuitenkaan ole voitu Hankkeen loppuunviemisen kustannuksiksi
8867: lisätä läheskään matkustajamääriä vastaavasti, on arvioitu 12.1 miljoonaa markkaa. Valtion
8868: koska junatiheyttä ei enää voida teknisistä ja vuoden 1978 tulo- ja menoarvioon sisältyvistä
8869: turvallisuussyistä lisätä niin kauan kuin Hiek- määrärahoista on tähän tarkoitukseen käytettä-
8870: kaharjun-Savion välillä on vain kaksi linjarai- vissä vuonna 1978 ainoastaan 1 .300 000 mark-
8871: detta. Paikalliset asukkaat ovat jo pitkään ko- kaa. Jotta kolmannen linjataiteen rakentaminen
8872: keneet tilanteen etenkin ruuhka-aikoina sietä- voitaisiin saattaa loppuun vuonna 1979, yhtä
8873: mättömäksi ja vaatineet laajasti asema- ja rata- aikaa Koivukylän aseman valmistumisen kanssa,
8874: töiden kiirehtimistä. olisi määrärahaa korotettava.
8875: Kolmannen linjataiteen valmistuttua on mah- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
8876: dollista lisätä välille Helsinki-Kerava ruuhka- nioittavasti,
8877: junia ja siirtyä muina aikoina koko välillä 20
8878: min:n junaväliin nykyisen 30 min:n asemesta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8879: Samalla koko radan kuljetuskapasiteettia voi- 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
8880: daan lisätä niin, että neljännen linjataiteen val- 31.90.78 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
8881: mistuminen välille Helsinki-Tikkurila voidaan käytettäväksi kolmannen linjaraiteen ra-
8882: lykätä aina 1990-luvun alkuun. kentamiseen välille Tikkurila-Kerava.
8883: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
8884:
8885: Markus Kainulainen P. Puhakka Aarne Koskinen
8886: 198 1977 vp.
8887:
8888: Raha-asia-aloite n:o 184.
8889:
8890:
8891:
8892:
8893: Kainulainen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtiojohtoisen ra-
8894: kennusyhtiön perustamista varten.
8895:
8896:
8897: E d u s k u n n a 11 e.
8898:
8899: Valtion osuus talouselämässä ja sen kehittämi- ten rakennusprojektien toteuttaminen, joista on
8900: sessä on jatkuvasti lisääntynyt. Vaitiojobtoisia jo sovittu ja joista parhaillaan neuvotellaan Neu-
8901: osakeyhtiöitä toimii mm. puunjalostus-, metalli-, vostoliiton kanssa.
8902: kaivos- ja kemiallisen teollisuuden aloilla sekä Tällainen rakennusyritys voisi harjoittaa ra-
8903: liikenteen piirissä. Suurin osa sähkövoiman tuo- kennusaineteollisuutta ja suorittaa laajassa mi-
8904: tannosta ja voimatalouden rakentamisesta suo- tassa valtion, kuntien ja kuntayhtymien raken-
8905: ritetaan myös valtionenemmistöisten yhtiöiden nustöitä ja osallistua myös muiden maiden ta-
8906: toimesta. holta tulevien suurempien rakennushankkeiden
8907: Yleensä valtion ja valtiojohtoisten laitosten toteuttamiseen sekä rakentaa arava-asuntoja.
8908: ja yritysten toiminta on osoittautunut kannat- Valtion laitoksena sillä olisi suuremmat mahdol-
8909: tavaksi ja niillä on ollut myönteinen vaikutus lisuudet keskittyä myös rakennustoiminnan tek-
8910: maamme talouselämän kehittämisessä ja työlli- nilliseen kehittämiseen ja kustannusten alenta-
8911: syyden turvaamisessa. Rakennustuotannon edel- miseen. Lisäksi tällainen suuryritys antaisi huo-
8912: leen kehittäminen ja valtion oma etu vaatisi val- mattavalle joukolle työntekijöitä ja toimihenki-
8913: tion osallistumista nykyistä suuremmassa mää- löitä pysyvämmän työpaikan kuin mihin nykyi-
8914: rin myös rakennustuotantoon. sin toiminnassa olevat yritykset pystyvät.
8915: Valtion eräät laitokset ja yritykset, kuten Demokraattisesti johdettu yhtiö voitaisiin pe-
8916: puolustusministeriö, rakennushallitus, tie- ja ve- rustaa siten, että valtio ja valtiojohtoiset osake-
8917: sirakennushallitus ja rautatiehallitus suorittavat yhtiöt ja laitokset merkitsisivät suurimman osan
8918: tosin jonkin verran itse rakennustöitä, mutta yhtiön osakekannasta.
8919: valtaosan valtion talonrakennustöistä suorittavat
8920: yksityiset urakoitsijat. Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten eh-
8921: Ottaen huomioon sen, että valtio sijoittaa dotamme,
8922: vuosittain kymmeniä miljoonia rakennustöihin, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8923: vaatisi yhteiskunnan etu valtiojohtoisen suur- 1978 tulo- ja menoarvioon .5 000 000
8924: yrityksen perustamista myös rakennusalalle. markkaa valtiojohtoisen rakennusyhtiön
8925: Mutta sitä vaatii ennen muuta myös niiden Suur- perustamista varten.
8926: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1977.
8927:
8928: Markus Kainulainen Pauli Puhakka E.-J. Tennilä
8929: Heimo Rekonen Aarne Pulkkinen Marjatta Mattsson
8930: Ensio Laine
8931: 1977 vp. 199
8932:
8933: Raha-asia-aloite n:o 185.
8934:
8935:
8936:
8937:
8938: Kainulainen ym.: K01-otetun määrärahan osoittamisesta eläkeläis-
8939: ten järjestöjen toiminnan tukemiseen.
8940:
8941:
8942: E d u s k u n n a II e.
8943:
8944: Viime vuosien aikana valtio on budjettiva- Toisaalta on myös ymmärrettävää, että näin
8945: roin tukenut vähäisessä määrin maamme eläke- laajamittaisen toiminnan ylläpitäminen ja ohjaa-
8946: läisjärjestöjen järjestöllistä toimintaa varaamaila minen valtakunnan mittakaavassa aiheuttaa
8947: tähän tarkoitukseen määrärahan sosiaali- ja ter- asianomaisille keskusjärjestöille, joiden jäsenistö
8948: veysministeriön käytettäväksi. valtaosaltaan koostuu vähävaraisista vanhuksis-
8949: Tunnettua on, että maassamme vapaaehtoi- ta, suuria taloudellisia vaikeuksia. Vaatiihan
8950: suuden pohjalla toimivat valtakunnalliset eläke- ennalta ehkäisevän virkistys- ja kuntouttamis-
8951: läisten järjestöt suorittavat erittäin kiitettävää toiminnan järjestäminen mm. pysyvää ohjaajien
8952: työtä mm. eläkeläisten mielenterveyden ylläpi- kurssitus- ja koulutustoimintaa sekä vähintään-
8953: tämisen ja fyysisen kunnon kohottamisen hy- kin keskustoimistoissa täysipaikkaisia työnteki-
8954: väksi. Niiden toteuttama eläkeläisten omatoimi- jöitä. Unohtaa ei myöskään sovi, että eläkkeelle
8955: suuteen nojautuva virkistys- ja kuntouttava lii- siirtyvien määrän jatkuva voimakas lisääntymi-
8956: kunnanharrastustoiminta tapahtuu sekä satojen nen ja yleinen kustannustason nousu aiheutta-
8957: paikallisten kerhojen että valtakunnallisten kun- vat toiminnalle sekä lisääntyviä vaatimuksia että
8958: toutus- ja lomakeskusten puitteissa, jollainen vaikeuksia.
8959: on mm. Eläkeläiset r.y:llä Varkaudessa. Huo- Kaikesta tästä johtuen pidämme välttämättö-
8960: mioon ottaen kaikkien viiden valtakunnallisen mänä, että eduskunta korjaisi hallituksen esitys-
8961: eläkeläisjärjestön jäsenmäärän, joka tällä het- tä eläkeläisjärjestöjen osalta, ja esittämiimme pe-
8962: kellä kohoaa yli 200 OOO:n, voidaan helposti rusteluihin viitaten ehdotamme,
8963: päätellä, miten merkityksellistä ennalta ehkäise- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8964: vää työtä ne suorittavat. Lisäksi eläkeläisten 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
8965: järjestöillä ja niiden yhteistoiminnalla on suuri 33.58.51 lisäyksenä 1 600 000 mark-
8966: merkitys eläkeläisten oikeusturvan parantami- kaa käytettäväksi eläkeläisten järjestöjen
8967: sessa ja eläkeläisten etujen ajamisessa. toiminnan tukemiseen.
8968: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1977.
8969:
8970: Markus Kainulainen Pauli Puhakka E.-J. Tennilä
8971: Heimo Rekonen Aarne Pulkkinen Marjatta Mattsson
8972: Ensio Laine
8973: 200 1977 vp.
8974:
8975: Raha-asia-aloite n:o 186.
8976:
8977:
8978:
8979:
8980: Kälnulaltten ym.: Määrärahan ösoittamisesta autoklinikkatoimin-
8981: fia.fi ålöolttantis~ksi rilkehfiusalalla.
8982:
8983:
8984:
8985: E d u s kun n a 11 e.
8986:
8987: Rakennusalan terveysolojen parantamiseksi ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8988: rakermuseyöfitekijöiden työkyvyn. menetysten eh• nioittaen,
8989: kälsemiseksi tlltvitaart autoklifiikkatöhrtintaa, ettii Eduskunta ottaisi villtion vuoden
8990: jolla i1ykyinen terveystilanne rakennusalalla pys- 1978 tulo- ja menoarvioon JOO 000
8991: tytään kartoittatm:tan ja saamaan aikaan parem- markkaa rakennusalan autoklinikkatoi-
8992: pM kehitystä tällä alalla. minntm käynnistämiseen.
8993: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1977.
8994:
8995: Markus Kainulainen Pauli Puhakka E.-J. Tennilä
8996: Heilflo Rekooefi Aarne Pulkkinen Marjatta Mattsson
8997: Ensio Laine
8998: 1977 "\'p. 201
8999:
9000: Raha-asia-aloite n:o 187.
9001:
9002:
9003:
9004:
9005: Kalavainen ym.: Määrärahan osoittamisesta konekirjoittajan toi-
9006: men pysyttämiseksi Kymen lääninhallituksessa.
9007:
9008:
9009: E d u s k u n n a 11 e.
9010:
9011: Kymen läänihhallituksen tilitoimiston kone- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9012: kirjoittajan toimi on ehdotettu lakkautettavaksi 1978 tulo- ;a menoarvioon momentille
9013: l. 7. 1978. Konekirjoittaja ei tee mitään veton- 26.05.01 lisäyksenä 15 000 markkaa pe-
9014: kantoon liittyviä tehtäviä eikä näih ollen va- ruspalkkaisen konekirjoittajan toimen
9015: paudu lainkaan. (V 8) pysyttämiseksi Kymen lääninhal-
9016: Täten ehdotamme kunnioittavasti, lituksessa 1. 7. 1978 jälkeenkin.
9017: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1977.
9018:
9019: Meeri Kalavainen Olli Helminen
9020:
9021:
9022:
9023:
9024: 26 087700336)
9025: 202 1977 vp.
9026:
9027: Raha-asia-aloite n:o 188.
9028:
9029:
9030:
9031: Kalavainen ym.: Koroteron määrärahan osoittamisesta teatterei-
9032: den valtionapuun.
9033:
9034:
9035: E d u s k u n n a 11 e.
9036: Maamme teatteritalteen suotuisa kehitys on lisäys on viime vuosina jäänyt jatkuvasti jälkeen
9037: joutunut vakavan uhan alaiseksi valtion tuen tapahtuneesta yleisestä kustannustason noususta
9038: suhteellisen osuuden kaventuessa jatkuvasti ja ja teatterien taloudellinen ahdinko on siten kas-
9039: teatterin kehityksen kannalta tarpeellisten koko- vamistaan kasvanut. Nyt on jo kysymys nykyis-
9040: naisratkaisujen yhä viipyessä. ten työpaikkojen säilyttämisestä.
9041: Viimeisen kymmenen vuoden aikana on On selvä, että nykytilanteessa myöskin teat-
9042: valtion osuus laitosteattereiden julkisesta terilta vaaditaan tiukkaa talousarvion noudatta-
9043: tuesta vähentynyt 33 %:sta 25 %:iin, kunnal- mista sekä toiminnan laventamisen pysäyttä-
9044: lisen tuen osuuden samanaikaisesti kasvaessa mistä. Henkilökunnan lisäämistä ei tietenkään
9045: 67 % :sta 75 % :iin. On vaikea kuvitella, että voi edes ajatella.
9046: kunnat voisivat enää tästä kasvattaa omaa Teatterien mahdollisuudet vaikuttaa menojen
9047: osuuttaan. Kuntien taloudellinen liikkumavara kasvuun ovat kuitenkin varsin vähäiset. Teat-
9048: on vähäinen. Lisäksi on huomattava, että teat· teri on erittäin työvoimavaltainen ala, jonka
9049: terit omaavat nykyään yhä selvemmin maakun· palkkamenot ja niihin liittyvät sosiaalikulut kat-
9050: nallisen luonteen ja palvelevat siten muitakin tavat yli 80 % teattereiden menoista. Viime
9051: kuin kotikuntansa asukkaita. Näin ollen tuntuu vuosina tapahtunut sosiaaliturvavelvoitteiden
9052: kohtuuttomalta, että kunta joutuisi kasvavassa voimakas kasvu ja keskitetyt tulopoliittiset rat-
9053: määrin rahoittamaan rajojensa ulkopuolelle suun- kaisut, joiden yhteydessä teatterialalla on vasta
9054: tautuvaa toimintaa. nyt siirrytty palvelusaikalisäjärjestelmään, ovat
9055: Kun yleisesti hyväksyttynä teatteripoliittisena tehneet teatterien rahoitustilanteesta äärimmäi-
9056: tavoitteena on tasa..arvon toteuttaminen teatteri- sen vaikean, lähes kestämättömän.
9057: palvelujen jakelussa, ei esitystulojen osuutta Ellei yhteiskunta pysty lisäämään tukeaan
9058: voida enää kasvattaa pääsylippujen hintoja nos- edes kustannustason nousua vastaavasti, teat-
9059: tamalla. Teattereiden oman rahoituksen osuus tereilla on edessään vain kaksi vaihtoehtoa:
9060: on nykyiselläänkin Suomessa keskimääräisesti menojen vähentäminen supistamalla ennestään-
9061: huomattavasti korkeampi kuin esimerkiksi kin riittämätöntä henkilökuntaa tai tulojen kas-
9062: muissa Pohjoismaissa. vattaminen pääsylippujen hintoja korottamalla.
9063: Siten valtion tuen voimistaminen on välttä- Edellinen vaihtoehto merkitsee teatteritarjonnan
9064: mätön edellytys ammattiteatteritoiminnan jatku- määrän ja laadun heikkenemistä ja työttömyy-
9065: vuuden turvaamiseksi. den lisääntymistä teatterialalla; jälkimmäinen
9066: Hallituksen esityksessä valtion vuoden 1978 kulttuuripoliittisesti arveluttava ja itse asiassa
9067: tulo- ja menoarvioksi on teattereiden valtion- hyvin vähän auttava keino merkitsee vähävarai-
9068: apuun esitetty 10 450 000 mk eli 11.7 %:n simman ja pitkämatkaisimman yleisönosan hyl-
9069: nousua kuluvan vuoden tulo- ja menoarvioon käämistä teatteripalvelujen jakelussa.
9070: verrattuna. Välttämätön korotustarve nykyisen Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9071: toiminnan takaamiseksi on kuitenkin 20 % :n
9072: luokkaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9073: Esitetty 11.7 %:n korotus (1100 000 mk) 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
9074: merkitsee teatteritoiminnan tulevaisuuden näky- 29.90.53 lisäyksenä 800 000 markkaa
9075: mien synkistymistä entisestäänkin. Valtionavun teattereiden valtionapuun.
9076: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
9077:
9078: Meeri Kalavainen Juhani Surakka Irma Rosnell
9079: Juhani Sipiläinen Tellervo Koivisto Christoffer Taxell
9080: Matti Puhakka Mauno Manninen Risto Tuominen
9081: Kaisa Raatikainen
9082: 1977 vp. 203
9083:
9084: Raha-asia-aloite n:o 189.
9085:
9086:
9087:
9088:
9089: Kangas ym.: Määrärahan osoittamisesta Härkmeren kuirvatushank-
9090: keen toteuttamiseksi.
9091:
9092:
9093: E d u s k u n n a 11 e.
9094:
9095: Härkmeren kuivatushanketta Kristiinankau- tamiselle. Kuivatustilanne on alueella heikko,
9096: pungissa on valmisteltu jo vuosien ajan. Hanke joten hankkeen toteuttamiseen pitäisi nyt vuo-
9097: käsittäisi Härkmeren Fjärdenin järjestelyn ja sien valmistelun jälkeen päästä.
9098: Härkmeren puron keski- ja yläosan perkauksen. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
9099: Koko hankkeen yhteinen hyötyalue on 720 taen,
9100: hehtaaria, josta 615 hehtaaria peltoa. Vesistö-
9101: järjestelyn kustannusarvio on noin 2 miljoonaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9102: markkaa ja osakkaita on 350. 1978 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
9103: Alueella on suoritettu vesioikeudellinen toi- markkaa Härkmeren kuivatushankkeen
9104: mitus, joten mitään esteitä ei ole töiden aloit- toteuttamiseksi Kristiinankaupungissa.
9105: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
9106:
9107: Orvokki Kangas Juhani Tuomaala Jorma Fred
9108: 204 l'J77 vp.
9109:
9110: Raha-asia-aloite n:o 190.
9111:
9112:
9113:
9114:
9115: Kltpola ym.: Määrärahan osoittamisesta Ilomantsin Hiiskoskeen
9116: rakennettavan kesku$kalanviljelylaitoksen suunnittelua ja ra-
9117: kennustöiden aloittamista varten.
9118:
9119:
9120: E d u s kun n a 11 e.
9121:
9122: Itä-Suomen alueelta puuttuu toistaiseksi niin Vuoksen ves1ston koskien rakentaminen on
9123: sanottu keskuskalanviljelylaitos. Riista- ja kala- aiheuttanut vesistössä varsinkin taimenen, järvi-
9124: talouden tutkimuslaitoksen suorittamien selvi- lohen ja planktonsiian romahdusmaisen vähene-
9125: tysten mukaan Itä-Suomen alueelle keskuskalan- misen. Tätä menetystä ei ole nykyisellä viljely-
9126: viljelylaitos välttämättä tarvittaisiin. Kalanvilje- toiminnalla saatu korvatuksi. Tutkimukset osoit-
9127: lylaitos olisi tarpeellinen nimenomaan Vuoksen tavat kuitenkit1 viljelytoiminnan kannattavaksi.
9128: vesistöalueen kalånviljelytoiminnan tukikoh- Näin ollen olisi välittömästi ryhdyttävä toimen-
9129: daksi. piteisiin Itä-Suomen keskuskalanviljelylaitoksen
9130: Pohjois-Karjalan vesipiirin toimesta laitoksen rakentamiseksi Ilomantsin Hiiskoskeen.
9131: sijoituspaikaksi on ehdotettu Ilomantsin Koita- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
9132: joessa sijaitsevaa Hiiskoskea. Tutkimusten mu- taen,
9133: kaan kosken vesimäärä on riittävä, samoin veden että Eduskunta ottaisi valtion vuodet:
9134: laatu- ja lämpösuhteet ovat hyvät. Vesipiiri on 1978 tulo- ja menoarvioon 100 000
9135: jo suorittanut alueen kartoitus- ja vaakitustyöt markkaa Ilomantsin Hiiskoskeen ra-
9136: ja todennut paikan soveltuvan erinomaisesti Itä- kennettavan keskuskalanviljelylaitoksen
9137: Suomen keskuskalanviljelylaitoksen sijoituspai- suunnittelua ja rakennustöiden aloitta-
9138: kaksi. mista varten.
9139: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1977.
9140:
9141: Reino Karpola P. Puhakka Erkki Korhonen
9142: Lea Sutinen Aili Vaittinen-Kuikka Jouko Tuovinen
9143: 1977 vp. 205
9144:
9145: Raha-asia-aloite n:o 191.
9146:
9147:
9148:
9149:
9150: K..rpola ym,: Määrärahan osoittamisesta Aittalahden-Väärämäen
9151: tien suunnittelua ja rakennustöiden aloittamista varten.
9152:
9153:
9154: E d u s k u n n a 11 e.
9155: Pohjois-Karjalan tiestö on vielä monin pai- puolestaan tuo runsaasti liikennettä paikkakun-
9156: koin erittäin heikkokuntoinen. Maakunnassa on nan ulkopuolelta. Pohjois-Karjalan heikko työl-
9157: verraten vilkkaastikin liikennöityjä teitä perus- lisyystilanne huomioiden tien rakentaminen juuri
9158: korjaamatta, mutkaisina ja sorapäällysteisinä. nyt, lamakauden aikana, olisi tämänkin takia pe-
9159: Näihin teihin lukeutuu Kesälahden kunnan rusteltua.
9160: alueella sijaitseva Aittalahden-Väärämäen tie. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9161: Mainitulla tiellä on Pohjois-Karjalan olosuh- nioittaen,
9162: teet huomioiden verraten vilkas liikenne. Vesistö
9163: jakaa Kesälahden kunnan alueen kahtia. Lähes että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9164: toinen puoli kunnan asukkaista joutuu käyttä- l978 tulo- ja menoarvioon JOO 000
9165: mään juuri mainittua tietä asioidessaan viikot- markkaa Aittolahden-Vääriimäen tien
9166: tain kunnan keskustaajamassa. Tien keskivai- suunnittelua ja rakennustöidet~ aloitta-
9167: heilla sijaitsee matkailualan yritystoimintaa, joka mista varten.
9168: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1977.
9169:
9170: Reino Karpola P. Puhakka Aili Vaittinen-Kuikka
9171: Lea Sutinen Erkki Korhonen
9172: 206 1977 vp.
9173:
9174: Raha-asia-aloite n:o 192.
9175:
9176:
9177:
9178:
9179: Karpola ym.: Määrärahan osoittamisesta turveteollisuuden aloit-
9180: tamiseksi Pohjois-Karjalassa.
9181:
9182:
9183: E d u s k u n n a 11 e.
9184:
9185: Ulkomailta tuotavien polttoaineiden hintojen Erityisesti Pohjois-Karjalassa on erittäin suu-
9186: nousu on tehnyt ajankohtaiseksi kotimaisten ret turvevarat. Tohmajärven ja Kiihtelysvaaran
9187: polttoaineiden, lähinnä turpeen, käytön lisäämi- kuntien alueilla on jo tähän mennessä suoritettu
9188: sen. Usein turve on hintansa puolesta kilpailu- mittavat valmistelutyöt. Samoin Ilomantsin ja
9189: kykyinen polttoaine muihin verrattuna, vaikka Kontiolahden kuntien alueilla ovat valmistelu-
9190: otettaisiin huomioon investoinnitkin, jotka tar- työt meneillään. Varsinaiseen turveteollisuuteen
9191: vitaan turpeen käytön mahdollistamiseksi. ei kuitenkaan Itä-Suomen alueella ole vielä pääs-
9192: Turvetuotannon ja turveteollisuuden mahdol- ty, vaikka turvebriketille ja -koksille Itä-Suomen
9193: lisimman nopea kehittäminen on perusteltua alueellakin olisi kysyntää.
9194: monestakin syystä. Polttoaine on kotimainen. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit--
9195: Sitä käytettäessä vältytään valuuttamenoilta. taen,
9196: Lisäksi se on niin sanottu uusiutuva luonnon-
9197: tuote, joten sen loppumisesta ei ole vaaraa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9198: Turvetuotannon työllistävä vaikutus on niin- 1978 tulo- ja menoarvioon 500 000
9199: ikään melkoinen. Tämäkin on huomionarvoinen markkaa turveteollisuuden aloittamiseksi
9200: asia varsinkin nyt työllisyystilanteen ollessa vai- Pohjois-Karjalassa.
9201: kea.
9202: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1977.
9203:
9204: Reino Karpola P. Puhakka Erkki Korhonen
9205: Lea Sutinen Aili Vaittinen-Kuikka Jouko Tuovinen
9206: 1977 vp. 207
9207:
9208: Raha-asia-aloite n:o 193.
9209:
9210:
9211:
9212:
9213: Kivitie ym.: Määrärahan osoittamisesta pienyrityslainoja varten.
9214:
9215:
9216: E d u s k u n n a 11 e.
9217:
9218: Pääoman saanti on nykyään kaikille pienyrit- keätä, että helpotettaisiin pääoman saantia jul-
9219: täjille jatkuvana huolen aiheena. Teollisilla yri- kisin varoin ottamalla tietty luottoriski. Hyvänä
9220: tyksillä on kieltämättä huomattava merkitys, esimerkkinä tällaisesta on Kehitysaluerahasto
9221: mutta on muistettava, että palveluelinkeinojen Oy:n toiminta, mutta samanlaisia toimenpiteitä
9222: suhteellinen osuus on jatkuvassa kasvussa ja pienyritystoiminnan kehittämiseksi tarvitaan
9223: niillä on nykyisin teollisuutta suurempi työlli- myös muualla maassamme.
9224: syyttä välittömästi tai välillisesti lisäävä vai- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9225: kutus.
9226: Eräs vaikeus, joka pienyrittäjällä on pääoman että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9227: saannissa, on lainanantajan vaatiman, tavallisesti 1978 tulo- ja menoarvioon 35 000 000
9228: ylimitoitetun turvaavan vakuuden puuttuminen. markan määrärahan pienyrityslainoja var-
9229: Elinkeinoelämän kehittämisen kannalta olisi tär- ten.
9230: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
9231:
9232: Anneli Kivitie Juhani Orrenmaa Kerttu Hemmi
9233: Juhani Sipiläinen Terhi Nieminen
9234: 208 1977 vp.
9235:
9236: Raha-asia-aloite n:o 194.
9237:
9238:
9239:
9240:
9241: Kivitie ym.: Korot~tun määrärahan osoittamisesta yrittäjien eläke-
9242: lain mukaisen valtion osuuden suorittamista varten.
9243:
9244:
9245: E d u s k u n n a 11 e.
9246:
9247: Vuosi 1977 on ollut elinkeinoelämälle syvän yhtä prosenttiyksikköä suuremmaksi kuin ~
9248: laman vuosi. Taloudelliset vaikeudet toisaalta aleotamaton prosenttimäärä, jonka voi®an
9249: ja valtiovallan yritystoiminnan kannettavaksi arvioida vuositasolla vastaavan työntekijäin elä-
9250: asettamat jatkuvasti lisääntyneet rasitteet toi- kelain vähimmäisehtojen mukaisen vakuutuksen
9251: saalta ovat ratkaisevasti heikentäneet yrittämi- keskimääräistä vakuutusmaksua prosentteina
9252: sen motivaatiota. Kuitenkin juuri taloudellisesti palkasta.
9253: vaikeina aikoina tulisi kansalaisia erityisen voi- Hallituksen esitys merkitsee lakia säädettäessä
9254: makkaasti kannustaa omatoimiseen ahkeruuteen hyväksytystä YEL- ja TEL-maksujen saman-
9255: ja yritteliäisyyteen. taseisuuden periaatteesta luopumista. Ei ole
9256: Vuosi 1978 on ensimmäinen, jolloin valtio myöskään mitään takeita siitä, että vastaisuu-
9257: joutuu osallistumaan yrittäjien eläkelain ( 468/ dessa palattaisiin edellä mainittuun periaattee-
9258: 69) mukaan yrittäjien ansiotyössä olevan väes- seen. Kun vakuutusmaksut ovat jo nyt niin
9259: tön keskimääräluvusta poikkeavan ikäjakautu- korkeat, että niiden maksaminen tuottaa pien-
9260: man aiheuttaman ylikustannuksen korvaamiseen. yrittäjille vaikeuksia, saattaa lopputuloksena olla
9261: Eläketurvakeskuksen arvion mukaan valtion koko YEL-järjestelmän romuttuminen. Tämä
9262: osuus on tällöin noin 50 milj. markkaa. Halli- olisi erittäin vakava isku yhden ammattiryhmän
9263: tus on kuitenkin ehdotuksessaan valtion vuoden sosiaaliturvalle; kuuluuhan YEL:n piiriin lähes
9264: 1978 tulo- ja menoarvioksi esittänyt menokoh- 100 000 yrittäjää ja ammatinharjoittajaa.
9265: dalle 33.20.52 merkittäväksi vain 15 milj. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9266: markkaa yrittäjien eläkelain 10 §:n mukaisen nioittavasti,
9267: valtion osuuden suorittamista varten. Samalla
9268: hallitus on ilmoittanut antavansa eduskunnalle että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9269: esityksen laiksi vuodelta 1978 perittävän yrit- 1978 tulo- ja menoarvioon 50 milj. mar-
9270: täjäin eläkelain 9 § :n mukaisen vakuutusmak- kan määrärahan yrittäjien eläkelain mu-
9271: sun maksuprosentin määrästä, jonka mukaan kaisen valtion osuuden suorittamista
9272: sosiaali- ja terveysministeriön tulee vahvistaa varten.
9273: vakuutusmaksun maksuprosentti väliaikaisesti
9274: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
9275:
9276: Anneli Kivitie Irma Toivanen Kerttu Hemmi
9277: Terhi Nieminen Juhani Sipiläinen
9278: 209
9279:
9280: Raha-asia-aloite n:o 195.
9281:
9282:
9283:
9284:
9285: Knuuttila ym.: ·Määrärahan-osoittamisesta väliaikaisen lastentar-
9286: ha,nopettaiak9ulutuks~ jatkamiseksi Jyväskylän yliopistossa.
9287:
9288:
9289:
9290: E (l~us k..:u n nalle.
9291: Valtiontalouden säästötoimenpiteisiin liittye.n netys, koulutuks~n käytlllistämisestä myöhem-
9292: päätti valtioneuvosto 17. 2.1977 supistaa väli~ min aiheutuvat lisäkusta,nnukset ja että- samalla
9293: aikaista lastentarhanopettajakoulutusta lopetta- menetettäisiin · toistaiseksi arvioimatta olevat
9294: malla opiskelijoiden sisäänoton syksyllä 1977 koulutuksen kehjttämiskokeilun tulokset. Eri-
9295: mm. Jyväskylässä. Säästötavoitteiden lisäksi tyisen vaikeasti ·ym~ärrettävissä supistamispää~
9296: päätöstä on perusteltu päivähoitosuunnitelmien tös on Jyväskylän ·yliopistot} kohdalla, .sillä si-
9297: keskeneräisyydellä. jaintinsa ja köulutusalojensa puolesta yliopisto
9298: Yliopiston käsityksen mukaan alan koulutus- tarjoaa tnaamm~ korkeakouluista :ehdottomasti
9299: tarvearviot eivät tue supistamispäätöstä. Sitä parhaimmat edellyt}lks~t ;U~ koulutuksen to,
9300: on koulutus- ja tutkimustoiminnan pitkäjäntei- te11ttamiseen ja.. kehittämiseen.
9301: syyden vuoksi vaikea perustella myöskään päi- Edellä olevan peru.steella kllflnioittaen ehdo-
9302: vähoitösuunnitelmieri tarkistamissuunnitelmilla. tamme,.. · ; ·
9303: Itse asiassa epäsclvyys juuri edellyttäisi alan - .etta Eduskunt~Z ottaisi: valti~n vuoden
9304: koulutuksen kokeilevaa kehittämistä. Supistuk- 1978 tulo- it! menoar_pioqn ;200 000 mar-
9305: sella aikaansaatava säästö tulisi myöskin ole- kan määrärahan valiaikaisen lastentar-
9306: maan hyvin vähäinen, kun vielä otetaan huo- hanopettajakoulutuksen jatkamiseksi Jy-
9307: mioon supistuksesta aiheutuva työpaikkojen me:. väskylän yliopistossa. < .: <
9308:
9309:
9310:
9311:
9312: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
9313:
9314: Sakari Knuuttila Esko Härkönen
9315: Juhani Surakka Paavo Vesterinen
9316: Arvo Ahonen
9317:
9318:
9319:
9320:
9321: 27 0877003363
9322: 210 1977 vp.
9323:
9324: Raha-asia-aloite n:o 196.
9325:
9326:
9327:
9328:
9329: Knuuttila ym~: Määrärahan osoittamisesta biologisen tutkimus-
9330: asetilan ha~i Jyväskylän yliopistolle.
9331:
9332:
9333:
9334: E d u s k u n n a II e.
9335:
9336: Jyväskylän yliopisto on jo usean vuoden ajan edistäisi merkittävässä määrin luonnonvarojen
9337: eri yhteyksissä esittänyt biologisen tutkimusase- käyttöön perustuvaa tutkimusta ja opetusta sekä
9338: man hankkimista yliopistolle lähinnä ekologian osaltaan edistäisi työllisyyttä, olisi mitä toivot-
9339: ja luonnonhoidon sekä hydrobiologian opetuk- tavinta, että eduskunta voisi asiassa lausua
9340: sen tarvitsemaan käyttöön. Tehdyissä selvityk- myönteisen kannanottonsa.
9341: sissä on todettu, että muiden korkeakoulujen Edellä olevan perusteella kunnioittaen ehdo-
9342: Vllfitaavia kenttäasemia ei voida läheskään riit- tamme,
9343: tävässä määrin käyttää tähän tarkoitukseen ja
9344: on myös todettu, että kaavaillulta alueelta että Eduikunta ottaisi valtion vuoden
9345: (koko Suomen välialue) puuttuu tällainen kent- 1978 tulo- ia menoarvioon JOO 000 mar-
9346: tiasema kokonaan. Koska tällä hetkellä aseman kan määrärahan biologisen tutkimusase-
9347: sijoituspaikka on selvitetty ja yliopiston puo- man hankkimiseksi Jyväskylän yliopis-
9348: lesta ratkaistu ja koska asemahanke jo sinänsä tolle.
9349: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
9350:
9351: Sakari Knuuttil$ Juhani Surakka Arvo Ahonen
9352: Paavo Vesterinen Esko Härkönen
9353: 1977 vp. 211
9354:
9355: Raha-asia-aloite n:o 197.
9356:
9357:
9358:
9359: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta raskaiden maanraken-
9360: nuskoneiden kuljettajakoulutuksen järjestämisen selvittämi-
9361: seksi.
9362:
9363:
9364: E d u s k u n n a 11 e.
9365:
9366: Maassamme on maanrakennustöissä erilaisia uusmustarve. Koneenkäyttäjäkoulutus vaatii
9367: raskaita työkoneita noin 10 000 kpl. Kuljetta- siten huomattavia investointeja, ennen kuin voi-
9368: jien lisäksi tarvitaan näille koneille erikoistu- daan päästä tehokkaaseen opetustoimintaan jll
9369: neita asentajia ja huoltohenkilökuntaa sekä eri- oppimistulokseen. Myös opetuksessa tarvittavien
9370: koismiehiä, joten alalla työskentelee näissä .teh- hallitilojen tulee olla tähän tehtävään erikoisesti
9371: tävissä noin 12 000 kuljettajaa ja 3 000 muuta suunnitellut.
9372: ammattimiestä. Kaikkiaan tällä alalla on noin Alan koulutus ei sovellu ·ammattikouluihin
9373: 25 000 pysyvästi palkattua työntekijää eri teh- nuorisoasteelle vaarallisuutensa vuoksi. Toisaalta
9374: tävissä, eikä suurin osa (noin 90 %) ole saanut se ei sovi enää kovin vanhoille l::tenkilöille, kos-
9375: tehtävään soveltuvaa jätjestelmällistä koulutusta. ka työ vaatii erityisesti raajojen liikkeiden mo-
9376: Maanrakennusalan monet työt ovat kuitenkin nipuolista erillistä hallintaa, joka perustuu sil-
9377: erittäin vaarallisia, vaativia sekä kalliilla, tekni- män näköhavaintoon. Parhaiten koulutuksessa
9378: sesti pitkälle kehitetyillä ja taitamattomissa menestyvät ajokortin hankkineet 18 vuotta
9379: käsissä vaarallisilla koneilla tehtäviä töitä. Ta- täyttäneet henkilöt, joilla juuri ajokortin saan-
9380: loudellisestikin työkoneen kuljettaj.a vastaa hyvin nin jälkeisinä vuosina on suurin innostus ja op-
9381: itsenäisesti työvaiheessa koneensa edustaman pimiskyky konealalle. ·.
9382: pääoman (200 000-700 000 mk) tuotosta. Koulutus soveltuu siis parhaiten jatko-, täy-
9383: Vasta parina kolmena viime vuotena koulu- dennys- tai uudelleenkoulutukseksi ajokortin
9384: tusta on pienessä määrin aloitettu ammatillisissa omaaville henkilöille, ja yhtenä koulutuspaik-
9385: kurssikesktliksissa, mutta koulutuksen järjestämi- kana voisi toimia Kivisuon kurssikeskus Leivon-
9386: sessä on törmätty sen kalleuteen: kalliit työko- mäellä.
9387: neet opetusvälineinä, opetusmateriaalin ja opet- Koska työllisyystilanteen johdosta on tarkoi-
9388: tajien puute. Kalliimpaa on kuitenkin jättää tuksenmukaista, että vuonna 1978 järjestetään
9389: kouluttamatta kalliiden ja vaativien työkonei- ammattikurssikeskuksissa (esim. keväällä 1977
9390: den kuljettajat. ammattikouluista valmistuneille) jatko- ja täy-
9391: Työsuojeluviranomaiset tulevat vaatimaan dennyskoulutuskurssej,a, ja muuhun edellä mai-
9392: alan työkoneiden kuljettajilta tehtävään sovel- nittuun viitaten ehdotamme,
9393: tuvan koulutuksen. Ensimmäisenä se vaaditaan
9394: kaivokoneiden osalta (vastaava vaatimus on jo että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9395: rakennusalan torninosturinkuljettajilla sekä ajo- 1978 tulo- ja menoarvioon 50 000 mar-
9396: neuvonostoreiden kuljettajilla). Myös alan kone- kan määrärahan käytettäväksi sen selvit-
9397: työn kenttätyönjohdon koulutus on vielä järjes- tämiseksi, miten raskaitten maanraken-
9398: tämättä. Taloudellisuuden kannalta em. työn- nuskoneiden kuljettajakoulutus olisi jär-
9399: johtokoulutus tulisi yhdistää kuljettaja-asentaja- jestettävä ja kokeiluluontoiseen koulu-
9400: koulutukseen. tustoimintaan ammatillisissa kurssikes-
9401: Eräs maa- ja vesirakennusalan koulutuksen kuksissa tai niihin verrattavissa oppilai-
9402: erikoispiirre on koulutuskaluston kalleuden toksissa, esim. Kivisuon kurssikeskuk-
9403: lisäksi nopea, teknisestä kehityksestä johtuva sessa.
9404: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
9405:
9406: Sakari Knuuttila Arvo Ahonen Esko Härkönen
9407: Juhani Surakka Paavo Vesterinen
9408: 212 1977 vp.
9409:
9410: Raha-asia-aloite n:o 198.
9411:
9412:
9413:
9414:
9415: Knuutti.Ll ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen opiston
9416: asuntolan rakentamista varten.
9417:
9418:
9419: E d.u s ku. nn a 11 e.
9420:
9421: Ammatillisten oppilaitosten aloituspaikkoja laita voidaan vuosittain ottaa. Suuri osa oppi-
9422: on selvitysten mukaan vähiten Keski-Suomen laitoksen toimioooista ja majoltuksesta tapah-
9423: läänissä. Tätä jälkeenjääneisyyttä on vaikea ta- tuu vuosisadan alussa rakennetussa puisessa
9424: soittaa nykyisen taloudellisen tilanteen vallites- päärakennuksessa, jota nykyaikana ·ei voida pi-
9425: sa,· koska oppilaspaikan perustamiskustannukset tää tyydyttävänä. Oppilaitoksen saneeraussuun-
9426: tavanomaisten rakennusinvestointien avulla tu- nitelmiin kuuluu mm. uuden oppilasasuntolan
9427: levat yhteiskunnalle ylivoimaisen kalliiksi. rakentaminen, jonka kustannusarvio on
9428: '· ·Ammatikasvatushallituksen laatiman selvityk- 2 100 000 mk.
9429: Sen mukaan ammatillisten oppilaitosten olemas- Edellä mainittuihin perusteluihin viitaten eh-
9430: ·s~ olevien tilojen hyväksikäyttöä voitaisiin te-
9431: dotamme kunnioittaen,
9432: hostaa ja lisätä oppilaspaikkojen määrää ra- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9433: ·kentamalla nopeasti lisää opiskelija-asuntoloita. 1978 tulo~ ja menoarvioon monientille
9434: Suolahdessa toimivaan Keski-Suomen opis- 29.86.74 lisäyksenä 600 000 markkaa
9435: toon pyrkii vuosittain oppilaiksi kolminkertai- avustusmäärärahana Keski-Suomen opis-
9436: nen määrä verrattuna siihen, mitä uusia oppi- .. ton asuntolan rakentamista varten.
9437: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta .1977.
9438:
9439: Sakari Knuuttila Arvo 1\honen Esko Härkönen
9440: Juhani Surakka Paavo Vesterinen
9441:
9442:
9443:
9444:
9445: ,
9446: ..
9447: 1977 vp. 213
9448:
9449: Raha-asia-aloite n:o 199.
9450:
9451:
9452:
9453:
9454: I{nuuttila ym.: Määrärahan osOittamisesta Karstulan tiemestari-
9455: piirin.· Kannonkosken · sivutukikohdan rakennustyön aloittami-
9456: seksi.
9457:
9458:
9459: E d u s k 1.1 n n aTI e.
9460:
9461: Kannonkosken kunta on tyypillinen keski- tä mainita Keski-Suomen maakuntaliiton yksi-
9462: suomalainen kunta, jonka alueen yleisen tie- mielinen kanta, että niitä palveluja; joita har-
9463: verkon hoito on keskitetty tapahtuvaksi kirkon- vaan asutulla maaseudulla ja niiden keskuksissa
9464: kylässä sijaitsevasta tiemestaripiirin sivutuki- on, ei ole syytä keskittää myöskään· tiemestari-
9465: kohdasta. Tämä tukikohta toimii kuitenkin piirien sivutukikohtien kohdalla.
9466: puutteellisissa tiloissa. Tl!kikohdan jatkuvan Edellä mainittuun viitaten ehdotamme,
9467: toiminnan kannalta olisi kuitenkin tärkeää, että
9468: myös tämä tukikohta rakennettaisiin vastaamaan että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
9469: rtun. sosiaalisilta tilailtaan nykyajan vaatimuk- den 1978 tulo- ja menoarvioon 100 000
9470: sia. Samalla rakennustyö palvelisi työllisyyskoh- markan määrärahan · Karstulan tiemes-
9471: teena. Kun on herätetty keskustelua siitä, että taripiirin Kannonkosken sivutukikohdan
9472: sivutukikohdat yleensä lakkautettaisiin, on syy- rakennustyön aloittamiseksi.
9473: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
9474:
9475: Sakari Knuuttila Juhani Surakka
9476: 214 1977 .vp.
9477:
9478: Raha-asia-aloite n:o 200.
9479:
9480:
9481:
9482:
9483: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 13 paran-
9484: tamiseen .väliJtlä Ka~asniemen raja - Lievestuore Laukaan
9485: kunnassa.
9486:
9487:
9488: E d u s k u n n a 11 e.
9489:
9490: Keski-Suomen läänin asemasta johtuen pal- aatteena on pidettävä sitä, ettei hallinnollisella
9491: velee sen tiestö tavallista suuremmassa määrin rajalla tien luokka oleellisesti huonone, olisi
9492: kauttakulkuliikennettä. Viime vuosina onkin tämän tieosan parantaminen kiireellisesti aloi-
9493: voitu päätieverkkoa oleellisesti parantaa. Kui- tettava.
9494: tenkin edelleen on patantamatta läänin alueella Edellä mainittuun viitaten ehdotamme,
9495: valtatie n:o 13 siitä huolimatta, että myös par-
9496: lamentaarinen liikennekomitea nimenomaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9497: edell}"tti tätä suosituksissaan. Mikkelin läänin 1978 tulo- ja menoarvioon 600 000 mflr-
9498: puolella on tämän tien parannustyö jo valmis- kan määrärahan valtatien n:o 13 paran-
9499: tumas$a, mutta Keski-Suomen puolella ei tie- tamiseen viilillä Kangasniemen raja -
9500: osalla Kangasniemen raja - Lievestuore ole Lievestuore Laukaan kunmzssa.
9501: edes vielä aloitettu töitä. Koska tärkeänä peri-
9502: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
9503:
9504: Sakari Knuuttila Juhani Surakka
9505: 1977 vp. 215
9506:
9507: Raha-asia-aloite n:o 201.
9508:
9509:
9510:
9511:
9512: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Koskenpään-Petäjä-
9513: veden maantien perusparannustyön jatkamiseksi.
9514:
9515:
9516: E d u s k u n n a 11 e.
9517:
9518: Koskenpään-Petäjäveden maantien peruspa- Edellä mainittuun viitaten ehdotamme,
9519: rantaminen on aloitettu jo muutama vuosi sit-
9520: ten kunnossapitovaroilla, mutta määrärahojen etlii Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9521: niukkuuden vuoksi työ on edelleen loppuun 1978 tulo- ;a menoarvioon .300 000 mar-
9522: saattamatta. Kun tämä tie on myös tärkeä puu- kan määrärahan Koskenpiiiin--Petäjäve-
9523: tavaran kuljetustie Jämsänjokilaakson puunja- den maantien parannustyön jatkamisek-
9524: lostustehtaille, olisi sen kunnostus tämänkin si Jämsänkosken ;a Peta;äveden kunnis-
9525: vuoksi tärkeää. Myös keskeneräisenä saattaa tie sa.
9526: olla aiheena liikenneonnettomuuksiin.
9527: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
9528:
9529: Sakari Knuuttila Juhani Surakka
9530: 216 1977 v:P'.
9531:
9532: Raha-asia-aloite n:o 202.
9533:
9534:
9535:
9536:
9537: .'Knuuttita ·ym.•:y Korotetun määrärahan osoittamisesta postimies-
9538: ten toimieri perustamiseen.
9539:
9540:
9541: E d u s k u n n a 11 e.
9542:
9543: Hallitus on antanut · eduskunnalle valtion posttmtes. yp: n, ylipostitriiesten ja postimiesten
9544: tulo- ja menoarvioesityksen vuodelle 1978. virkoja riittävä määrä.
9545: Liikennemiriistetiön hallinnonalaan kuuluvan
9546: posti- ja lennätinlaitoksen piirissä pyritään suo- · . Laskelma 2. kalleusluokka .+ 3 ikälisää.
9547: rittamaan postin yleistä palvelutasoa alentavia 50 postimiesten esimiestä .. ; . . V 17 1 668 000 mk
9548: ratiortalisöintitoimen:piteita, vaikka · eduskunta 100 ylipostimiestä yp. . . . . . . . . . V 12 2 895 600 ,,
9549: 75 ylipostimiestä ........... , V 11 2 112 000 ,
9550: on esim. laatikkoonkantoasiasta antamassaan 75 postimiestä yp. . . . . . . . . . . . V 10 2 061 000 ,
9551: lausumassa edellyttänyt, ettei nykyisessä postin-
9552: Yht. 8 736 600 mk
9553: kannon palvelutasossa tapahdu laskua. Edus-
9554: kunnan omaksumaan kantaan perustuen tulisi Edellä mainitun perusteella ehdotamme,
9555: posti- ja lennätinlaitokseen mainittujen tehtä-
9556: vien hoitamiseksi ja luonnollisesta kasvusta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9557: aiheutuvien uusien tehtä-vien hoidon turvaami- 1978 tulö- ja menoarvioon lisäyksenä
9558: seksi palkata lisätyövoimaa. Hallituksen tulo- ja 8 736 600 markkaa 50 postimiesten esi-
9559: menoarvioesitys on tältä osin vajavainen, ja miehen toimen (V 17), 100 ylipostimie-
9560: niinpä ehdotamme siihen nykyisen palvelutason hen yp. toimen (V 12), 75 ylipostimie-
9561: säilyttämiseksi ja tehtävien laajentumisen joh- hen toimen (V 11) ja 75 postimiehen
9562: dosta lisättäväksi postimiesten esimiesten, yli- yp. toimen (V 10) perustamiseksi posti-
9563: ja lennätinlaitokseen.
9564: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
9565:
9566: Sakari Knuuttila Paula Eenilä
9567: Jouko Tuovinen Juhani Surakka
9568: 1971 vp. 217
9569:
9570: Raha-asia-aloite n:o 203.
9571:
9572:
9573:
9574:
9575: Korhonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Nurmeksen Evankeli-
9576: sen kansanopiston henkilökunnan asuntolan rakentamista
9577: varten.
9578:
9579:
9580: Ed u s kunnalle.
9581:
9582: Nurmeksen Evankelinen kansanopisto on den päättämisaika olisi ollut marraskuussa.
9583: jälleen rakennettu uudenaikaiseksi kansanopis- Urakkatarjoukset eivät johtaneet tuloksiin,
9584: toksi palvelemaan maakunnan nuoria. Opistolla koska määrärahoja ei ollut. Kustannukset noi-
9585: on nykyaikaiset opetustilat ja oppilasasuntolat. den tarjousten mukaan olisivat olleet noin
9586: Opistolta puuttuu henkilökunnan asunnot. 500 000 mk.
9587: Opiston syrjäinen asema vaatisi opiston henki- Tällä hetkellä Pohjois-Karjalassa on työttö-
9588: lökunnalle asuntotilat opiston yhteydessä. Tällä myys koko _maan tilanteen huomioon ottaen
9589: hetkellä monet .opettajista ·asuvat opiskelijoille kaikkein kireimpiä. T aionrakennusalalla ei ole
9590: tarkoitetuissa tiloissa. ·· valtion työkohteita käynnissä juuri lainkaan.
9591: Oppilasasuntaiat eivät kuitenkaansovellu hy- Myös kuntien ja yksityisten rakennustoiminta
9592: vin varsinkaan perheellisten opettajien asun- on hyvin vähäistä. Rakennusalan työk9hteita
9593: noiksi. Edelleenon huonia.ttav.a, että opettajat tarvittaisiin välttämättä työttömyyden lievittä-
9594: asuessaan oppilastiloissa vievät oppilaille tarkoi- miseksi. · ·
9595: tettuja majoituspaikkoja. Oppilaita on Nur- Nurmeksen Evankelisella opistolla olisi· tar-
9596: meksen Evankeliseen kansanopistoon ollut tu- peellinen ja .jo hyväksytty työkohde,. kun vain
9597: lossa ilahduttavan runsaasti. Kuluvanakin opis- rahoitus saataisiin järjestymään.
9598: tokautena ei ole kyetty kaikkia halukkaita op- Edellä olevan perusteella - ehdotamme kun-
9599: pilaaksi pyrkijöitä tilojen puutteen vuoksi otta- nioittavasti, · ·
9600: maan opiston kirjoihin.
9601: Henkilökunnan asuntolarakennuksen piirus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9602: tukset ja työsuunnitelmat ovat valmiit ja myös 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
9603: kouluhallituksen hyväksymät. Määrärahat kan- 29.57.60 500 000 markan määrärahan
9604: sanpistojen rakennusavustuksiin puuttuvat. Vii- Nurmeksen Evankelisen kansanopiston
9605: me syksynä Nurmeksen Evankelinen kansan- henkilökunnan asuntolan rakentamista
9606: opisto pyysi rakentajilta urakkatarjouksia, joi- varten.
9607: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1977.
9608:
9609: Erkki Korhonen Impi Muroma Ulla Järvilehto
9610: P. Puhakka Lea Sutinen Veikko J. Matikkala
9611: Aino Karjalainen Matti Puhakka Jorma Fred
9612: Aili Vaittinen-Kuikka Jouko Tuovinen
9613:
9614:
9615:
9616:
9617: 28 0877003363
9618: 218 1977 vp.
9619:
9620: Raha-asia-aloite n:o 204.
9621:
9622:
9623:
9624:
9625: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion edustusmeno-
9626: jen ja -tilojen tarpeellisuuden tutkimiseen.
9627:
9628:
9629: Ed u s kun n a 11 e.
9630:
9631: Kansalaisten veroriisto on kasvanut ja vero- eikö eräitä valtion edustustiloja, esim. Kö-
9632: kuorma on järjettömän korkea. Silti verovaroja nigstedtin kartanoa, jolla on verrattain vähän
9633: tuhlaillaan valtiontaloudessa. Siitä ovat todis- käyttöä, voitaisi myydä.
9634: teina valtiontalouden tarkastusviraston ja val- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
9635: tiontilintarkastajien vuosittaiset kertomukset, nioittavasti,
9636: joista paljastuu valtion varojen ja omaisuuden
9637: tuhlailevaa ja epätarkoituksenmukaista käyttöä. ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9638: Tässä yhteydessä on syytä kiinnittää huomiota 1978 tulo- ja menoarvioon luvun 23.2J
9639: esim. valtion eri virastojen ja laitosten, mm. uudelle momentitle 2 000 markan mää-
9640: ministeriöiden ja keskusvirastojen, edustusme- rärahan sen seikan tutkimiseksi, mitkä
9641: noihin ja alkoholitarjoiluihin. Niistä tulisi jo valtion edustusmenot ja -tilat eivät ole
9642: yleisen esimerkinkin vuoksi mutta myös eri- välttämättömiä ja siten niiden poista-
9643: tyisesti nyt vaikean talouslaman vuoksi mah- miseksi rasittamasta valtiontaloutta ja
9644: dollisimman suuressa määrin luopua ja niitä veronmaksajia.
9645: ainakin rajoittaa. Samoin olisi syytä tutkia,
9646: Helsingissä 2.3 päivänä syyskuuta 1977.
9647:
9648: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
9649: 1977 vp. 219
9650:
9651: Raha-asia-aloite n:o 205.
9652:
9653:
9654:
9655:
9656: Kortesalmi ym.: Mäiirärdhan osoittamisesta maksuttomien oikeu-
9657: denkäyntien puutteellisuuksien selvittämiseen.
9658:
9659:
9660: E d u s k u n n a 11 e.
9661:
9662: Maksuttornissa oikeudenkäynneissä on esiin-
9663: ,tynyt puutteita ja virheitä. Nämä olisi kor- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9664: jattava kehittämällä tehokkaat menetelmät ha- 1978 tulo- ;a menoarvioon momentille
9665: vaittujen virheiden poistamiseksi mutta myös 25.45.50 lisäyksenä 20 000 markkaa
9666: niiden ennalta ehkäisemiseksi. Erityisesti on m11ksuttomissa oikeudenkäynneissä ii-
9667: saatava loppumaan ja ennalta ehkäistyiksi vää- menneiden puutteiden, virheiden ;a vää-
9668: rinkäytökset ja niiden mahdollisuudet maksut- rinkäytös/en selvittämiseksi ja ennalta
9669: tomissa oikeudenkäynneissä. ehkäisemiseksi.
9670: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
9671: nioittavasti,
9672: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
9673:
9674: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
9675: 220 1977 vp.
9676:
9677: Raha-asia-aloite n:o 206.
9678:
9679:
9680:
9681:
9682: 'Kortesalnii ym.: Määrärahan osoittamisesta tuomioistuimissa syn-
9683: tyneiden •jutturuuhkien purkamiseen.
9684:
9685:
9686: E d u s k u n n a 11 e.
9687:
9688: Kansalaistemme oikeusturvaa on aihetta ny- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9689: kyisestään huomattavasti parantaa; Juttujen 1978 tulo- ja menoarvioon luvun 25.45
9690: ruuhkautuminen tuomioistuimiin on jo pitkään uudelle momentille 50 000 markkaa tuo~
9691: heikentänyt lukuisten kansalaistemme oikeus- mioistuinten jutturuuhkien ·purkamisen
9692: turvaa ja tehnyt maamme maineen oikeusval- nopeuttamiseksi.
9693: tiona tältä osin kyseenalaiseksi. Asiantilaan on
9694: saatava viivytyksittä korjaus. Sen vuoksi eh-
9695: dotamme kunnioittavasti,
9696: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
9697:
9698: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
9699: 1977 -vp; 221
9700:
9701: Raha-asia-aloite n:o 207.
9702:
9703:
9704:
9705:
9706: KQJ:tesaln:a,i: Määtärahan osoittamisesta tutkimusten suorittami-
9707: seksi taloudellisiin väärinkäytöksiin mahdollisesti sekaantu·
9708: neiden poliitikkojen paljastamiseksi.
9709:
9710:
9711: E d u s k u n n a 11 e.
9712:
9713: Maatamme on äsken järisyttänyt tieto, että että Eduskunta ottaisi valtion vuodrm
9714: lukuisat kansanedustajat ja muut poliitikot ovat 1978 tulo· ja menoarvioon luvun 26:54
9715: saaneet laitonta hyötyä Salora-yhtiön verotto- uudelle momentille 50 000 markan eri·
9716: mill .televisioita· saamalla. On esiintynyt väit- tyismäärärahan seikkaperäisien tutki·
9717: teitä, että muutkin yritykset olisivat harjoitta- musten suorittamiseksi siitä, missä mää-
9718: neet vastaavaa toimintaa kansanedustajien ja rin maamme ministerit, kansanedustajat,
9719: poliitikkojen lahjomiseksi verotusta kiertämällä. puoluejohtajat, puoluesihteerit ja muut
9720: Tässä· yhteyciessä on puhuttu· mnt Saab-autojen poliitikot ovat sekaantuneet taloudelli·
9721: järjestämisestä poliittisille päätöksentekijöille siin väärinkäytöksiin ja hankkineet . ja
9722: huomattavan edulliseen hintaan. saaneet itselleen laittomia taloudellisia
9723: Poliitikkojen veronkiertäminen ja väitetyt etuja veroja ja veronluonteisia maksuja
9724: lahjusasiat on perusteellisesti selvitettävä. Yh- kiertämällä.
9725: teiskunnalla täytyy olla varaa tähän.
9726: Siksi ehdotan kunnioittavasti,
9727: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1977.
9728:
9729: J. Juhani Kortesalmi
9730: 222 1977 vp.
9731:
9732: Raha-asia-aloite n:o 208.
9733:
9734:
9735:
9736:
9737: Korteaalmi: ·Määrärahan osoittamisesta veropetosten selvittely-
9738: työtä varten.
9739:
9740:
9741: E d u s k u n n a 11 e.
9742:
9743: Maassamme on alkanut paljastua hämmäs- rusteellisesti tutkittava ja selvitettävä tehok-
9744: tyttävän laaja veropetosten määrä. On selvää, kaasti. Yhteiskunnalla täytyy olla tähän varoja.
9745: että liikeyritysten veropetokset monessa tapauk- Siksi ehdotankin kunnioittavasti,
9746: sessa ovat seurausta kohtuuttomasta verotuk-
9747: sesta ja pyrkimyksestä pitää liiketoiminta kan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9748: nattavana, pyör'åt pyörimässä ja työllisyys tur- 1978 tulo- ;a menoarvioon luvun 26:54
9749: vattuna. Kuitenkaan tämä ei saa tapahtua lakia uudelle momentille 500 000 markan
9750: rikkomalla. Verotus on muutettava oikeuden- määrärahan veropetos/en perusteelli-
9751: mukaiseksi, vain siten veropetoksia voidaan jo seksi ;a oikeudenmukaiseksi selvittämi-
9752: ennalta estää. seksi.
9753: Tapahtuneet veropetokset on kuitenkin pe-
9754: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1977.
9755:
9756: J. Juhani Kortesalmi
9757: 1977 vp. 223
9758:
9759: Raha-asia-aloite n:o 209.
9760:
9761:
9762:
9763:
9764: Kortesalmi: Määrärahan osoittamisesta varusmiesten lomapäivä-
9765: rahoiksi.
9766:
9767:
9768: E d u s k u n n a 11 e.
9769:
9770: Huolestuttavana on pidettävä asiantuntijan päivärahan myöntämiseksi varattomille varus-
9771: tietoa, että noin 20 % maamme varusmiehistä miehille.
9772: on niin varattomia, etteivät he voi käyttää saa- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
9773: miaan lomia. Heillä ei siis ole tilaisuutta mennä tavasti,
9774: minnekään eikä saada ylläpitoa lomansa aikana.
9775: Näin ollen heille kuuluvat lomat jäävät käyttä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9776: mättä. 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
9777: Tämä valitettava tilanne on pyrittävä poista- 27.14.02 lisäyksenä 1 miljoona markkaa
9778: maan varaamaila riittävä määräraha vuosittain varatlomien varusmiesten ylimääräisiksi
9779: valtion tulo- ja menoarvioon erityisen Ioma- lomapäivärahoiksi,
9780: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
9781:
9782: J. Juhani Kortesalmi
9783: 224 1977 vp.
9784:
9785: Raha-asia-aloite n:o 210.
9786:
9787:
9788:
9789:
9790: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkimus- ja opetus-
9791: välineiden hankkimiseen uusille korkeakouluille.
9792:
9793:
9794: E d u s k u n n a II e.
9795: Kehitysalueen korkeakoulujen opetuksen pa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9796: rantaminen on välttämätöntä. Uusille korkea- 1978 tulo- ;a menoarvioon luvun 29.37
9797: kouluille tulee valtion antaa riittävät määrä- uudelle momentille 150 000 markkaa
9798: rahat toiminnan kehittämiseen, myös tutkimus- tutkimus- ia opetusvälineiden hankki-
9799: ja opetusvälineisiin. miseen uusille korkeakouluille.
9800: Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9801: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1977.
9802:
9803: J. Juhani Kortesaltni Veikko Vennamo
9804: 1977 vp. 225
9805:
9806: Raha-asia-aloite n:o 211.
9807:
9808:
9809:
9810:
9811: Kortesalmi: Määrärahan osoittamisesta Iukiotaisten koulukustan-
9812: nusten korvaamiseksi.
9813:
9814:
9815: E d u s k u n n a 11 e.
9816:
9817: Oppikoulussa käyvät eivät saa korvausta mat- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9818: kakustannuksistaan. Näin lasten huoltajat ovat 1978 tulo- ja menoarvioon luvun 29.43
9819: monasti raskaan rasituksen alaisina. Kansakou- uudelle momentille 200 000 markkaa
9820: luissa on asia järjestetty oikeudenmukaisemmin. käytettäväksi lukio-opetusta saavien las-
9821: Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioittaen, ten koulumaksujen kustannusten korvaa-
9822: miseen.
9823: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
9824:
9825: J. Juhani Kortesalmi
9826:
9827:
9828:
9829:
9830: 29 0877003363
9831: 226 1977 vp.
9832:
9833: Raha-asia-aloite n:o 212.
9834:
9835:
9836:
9837:
9838: Kortesalmi: Määrärahan osoittamisesta työttömien opettajien ja
9839: akateemisten työttömien työllistämiseksi opetustoimen eri
9840: aloilla.
9841:
9842:
9843: Ed u s k u n n a 11 e.
9844:
9845: Maassamme on huomattava määrä akateemi- ,tajien koulutuntienja kotitöiden määrää. Näin
9846: sen ko~lutuksen ja opettajakoulutuksen saa- saavutetaan kaikkien osapuolten, niin opetta-
9847: l;lutta väkeä työttömänä. Näiden työttömänä jien, oppilaiden kuin myös työttömien sekä
9848: pitäminen on sulaa hu1luutta, kun työtä on koko yhteiskunnan kannalta paras mahdollinen
9849: tarjolla akateemisillekin voimille vielä ·riittävästi ratkaisu.
9850: erityisesti maamme laajan ja monipuolisen ope- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
9851: tus- ja koulutoimen piirissä. Juuri täällä tavasti, ·
9852: tarvittaisiinkin lisätyövoimaa, kun luokat ja että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
9853: oppikurssit ovat usein aivan liian suuria ja den 1978 tulo- ja menoarvioon luvun
9854: haittaavat tehokasta oppimista ja kun opetta- 29.01 uudelle momentille 100 000 000
9855: jien ,työtaakka on usein liian raskas sekä kou- markan määrärahan työttömien opetta-
9856: [ussa että kotona. Niinpä työn rasittaVI\luden jien ja akateemisten työttömien työllis-
9857: lisäksi yhä enempi opettajia joutuu 'siirtymään tämiseksi opetus- ja koulutoimen eri
9858: ennenaikaiseLle sairauseläkeelle. Tämän vuoksi aloilla henkisen alan työttömyyden lie-
9859: työttömät opettajat ja muut opettajiksi sopivat ventämiseksi, luokkien oppilasmäärien
9860: akateemiset työttömät olisikin kiireesti työllis- pienentämiseksi ja liikarasittuneiden
9861: tettävä opetus- ja koulutoimen piirissä pie- opettajien työvelvollisuuden alentami·
9862: nentämällä luokkien ja oppikurssien oppilas- seksi sekä oppilaiden oppimisedellytys-
9863: määriä sekä alentamalla liikarasittuneiden opet- ten tehostamiseksi.
9864: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
9865:
9866: J. Juhani Kortesalmi
9867: 1977 vp. 227
9868:
9869: Raha-asia-aloite n:o 213.
9870:
9871:
9872:
9873:
9874: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta koulujen lopettami-
9875: sen estämiseen.
9876:
9877:
9878: Eduskunnalle.
9879:
9880: Maamme laajan maaseudun autioittamisen useammat alkavat tulla tälle SMP:n inhimilli-
9881: myötä on tuhottu ja lakkautettu myös lukuisia selle ja lapsen parasta tarkoittavalle linjallt!.
9882: pienkouluja etenkin syrjäseuduilla. Suomen Siis pienten koulujen lakkauttaminen on s~-·
9883: maaseudun puolue oh alusta alkaen · vastusta- tava estetyksi. ,
9884: nut pienten koulujen lopettamisia. SMP on Tämän perusteella ehdotamme kunnioi.tt~~
9885: nähnyt siinä suuren vaarari niaaseutumme tule- vasti,
9886: vaisuudelle ja henkiselle ·elämälle. Myös lapsen .'
9887:
9888: turvallisuuden, kehityksen ja kasvatuksen sekä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9889: oppimiskyvyn kannalta pienet kyläkoulut ovat 1978 tulo- ja menoarvioon luvun 29.46
9890: edullisimpia. Ne ovat kasvatuksen kannalta uudelle momentille 5 000 markkaa· sen
9891: parempi vaihtoehto kuin se, että pienet lapset selvittämiseksi, miten koulujen lakkaut-
9892: raahataan kodeistaan pitkille koulukyytitaipa- taminen voitaisiin lopettaa pienten kou-::
9893: leille vietäviksi asutuskeskusten suuriin massa- luikäisten !asUmme parhaaksi sekä ~u!f!~·
9894: kouluihin. Tämän SMP:n köulupoliittisen kan- vaisuudenuskon palauttamiseksi maa.seu-,
9895: nan ovat ymmärtäneet jo heti alkuuri monet dullemme ja etenkin syrjäseuduille . 14;
9896: opettajat ja kasvatustyöntekijät; nykyisin yhä saaristoalueilte. ·. ;.~
9897: . Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
9898:
9899: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
9900: 228 1977 vp.
9901:
9902: Raha-asia-aloite n:o 214.
9903:
9904:
9905:
9906:
9907: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta epäpoliittisten nuori-
9908: sojärjestöjen tukemiseen.
9909:
9910:
9911: E d u s k u n n a 11 e.
9912:
9913: Maamme epäpoliittiset nuorisojärjestöt teke- Tämmöinen .suuntaus ei ole oikea, vaan kie-
9914: vät pyyteetöntä kasvatustyötä nuorisomme ja routunut. Päinvastoin nuorisomme .tulisi saat-
9915: koko maamme hyvä~si. Kuitenkin nämä järjes- taa yhteen yli puoluerajojen ja -kiistojen edis-
9916: töt ovat joutuneet viime aikoina huonohkoon tämällä ja taloudellisesti tukemalla nimen-
9917: asemaan sen vuoksi, että valtion nuodsomäärä- omaan epäpoliittisten nuorisojärjestömme työs-
9918: rahoja on alettu antaa yhä enempi, jopa huo- kentelyedellytyksiä, jotta voitaisiin umpeuttaa
9919: lestuttavassa määrin poliittisille nuorisojärjes- puoluepoliittisia kuiluja ja luoda suvaitsevuutta
9920: töille, joista osalla on suomalaisen ja länsimai- nousevan nuorisomme, tulevan kansamme, kes-
9921: sen yhteiskuntajärjestyksen vastaiset pyrkimyk- kuudessa.
9922: set ja koulutustavat. Esimerkkinä .täysin kie- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
9923: rou tuneesta nuorisojärjestötoiminnasta maini tta- nioittavasti,
9924: koon huomiota herättänyt Parasta Lapsille
9925: r.y:n nuorisokasvatustoiminta Kymenlaaksossa: että Eduskunta ottaisi valtion vuo·
9926: varhaisnuorille opetettiin Leninin nimelle omis- den 1978 tulo- ;a menoarvioon luvun
9927: tetulla leirillä sissi-, keskitysleiri- ja vangiksi- 29.91 uudelle momentille 400 000 mar-
9928: ottoleikkejä Yhdysvaltain ja jopa Lenininkin kan määrärahan taloudellisissa vaikeuk-
9929: vastaisessa sotaan kiihottavassa hengessä. sissa kamppailevien epäpoliittisten nuo-
9930: risoiäriestöien toiminnan tukemiseen.
9931: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
9932:
9933: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
9934: 1977 vp. 229
9935:
9936: Raha-asia-aloite n:o 215.
9937:
9938:
9939:
9940:
9941: Kortesalmi: Määrärahan osoittamisesta maa- ja metsätalousminis-
9942: teriön ylitarkastajan viran muuttamiseksi osastopäällikön
9943: viraksi.
9944:
9945:
9946: E d u s k u n n a 11 e.
9947:
9948: Maamme kalatalous on jäänyt monessa suh- yksi ylitarkastajan virka muutettaisiin osasto-
9949: teessa vaille tarpeellista valtiovallan huomiota päällikön viraksi. Muutos merkitsisi siis yhden
9950: siitäkin huolimatta, että Suomi on tuhansien S 14 -palkkaluokan viran (5 849,88 mk/kk)
9951: järvien ja pitkän merenrannikon maa. Kala- nostamista S 18 -palkkaluokkaan ( 7 817,24
9952: vesien hoito ja kotimaisen kalastuksen kaikin- mk/kk), mikä tekisi vuotta kohden lisäyksenä
9953: puolinen edistäminen vaatii nykyisenä niukkuu- 23 608 mk 32 p.
9954: den ja työttömyyden kautena entistä suurempaa Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
9955: huomiota. Lisäksi maamme kalavedet ovat vie- tavasti,
9956: läkin suurelta osin alikalastettuja. Kotimaisen
9957: kalastuksen tehostamista vaativat myös valtion- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9958: taloudelliset seikat, jotta ulkomaista kalantuon- 1978 tulo- ja menoarvioon luvun 30.01
9959: tia voitaisiin entistä enempi korvata kotimai- uudelle momentille 24 000 markan mää-
9960: sella kalastuksella ja kalanjalostuksella. Näistä rärahan maa- ja metsätalousministeriön
9961: kaikista syistä olisi myös maamme kalatalous- yhden ylitarkastajan viran (S 14) muut-
9962: hallintoa ajanmukaistettava, jolloin maa- ja tamiseksi osastopäällikött viraksi ( S 18),
9963: metsätalousministeriössä olisi erotettava toisis- jolloin ministeriöön muodostetaan erilli-
9964: taan metsästysosasto ja kalastusosasto. Tätä on- nen kalastusosasto maamme kalatalou-
9965: kin esittänyt asiaa tutkimaan asetettu toimi- den edistämiseksi.
9966: kunta. Muutos merkitsisi sitä, että ministeriön
9967: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1977.
9968:
9969: J. Juhani Kortesalmi
9970: 230 1977 vp.
9971:
9972: Raha-asia-aloite n:o 216.
9973:
9974:
9975:
9976:
9977: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kokkolan vesipiirille
9978: Länkkänevan allassuunnitelman laatimiseen.
9979:
9980:
9981: E d u s k u n n a 11 e.
9982:
9983: Länkkänevan altaan rakentaminen Haapa- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
9984: vedelle ei tSisälly Malisjoen järjes,telyhanikkee- nioittavasti,
9985: :seen. Kuitenkin paikkakunnalla sekä Haapa-
9986: veden että Nivalan puolella pidetään altaan että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
9987: rakentamista toivottavana Malisjoen tulvien vä- den 1978 tulo- ja menoarvioon momen-
9988: hentäjänä ja tulvahaittojen poistamisen varmis- tille 30.19.77 200 000 markan määrä-
9989: tajana, hallanvaaran poistajana, nykyisten kovin rahan Kokkolan vesipiirille Länkkä-
9990: vä1iäisten kalastusmahdollisuuksien lisääjänä nevan allassuunnitelman maastotutki-
9991: sekä myös maiseman kaunistajana. Myös työl- muksiin Nivalan ja Haapaveden vaiku-
9992: listävä vaikutus olisi altaan rakentamisen ja tusalueella sekä allassuunnitelman laati-
9993: patotöiden aikana merkittävä. miseen.
9994: Helsingissä 2.3 päivänä syyskuuta 1977.
9995:
9996: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
9997: 1977 vp. 231
9998:
9999: Raha-asia-aloite n:o 217.
10000:
10001:
10002:
10003:
10004: Kortesalmi: Määrärahan osoittamisesta turkiseläintarhojen rehuksi
10005: Norjasta tuotavan kalan kuljetuskustannusten alentamiseksi.
10006:
10007:
10008: Ed u s k u n n a 11 e.
10009:
10010: Maassamme on suuri joukko turkiseläintar- tuussa kustannusten nostamisesta, tulee sen
10011: hoja, joista on muodostunut ympäristölleen myös huolehtia siitä, että yrittäjät, jotka ovat
10012: merkittävä tekijä työnantajana. Yleensä nämä sidotut kansainvälisiin hintoihin, kuten turkis-
10013: tarhat sijaitsevat harvaan asutulla maaseudulla tarhaajat, eivät joudu kärsimään taloudellisesti
10014: tarjoten ansiomahdollisuuksia paikallisille asuk- nousseista kustannuksista. Tämä kysymys voi-
10015: kaille. Erikoisesti minkin tarhausta harjoittavat daan hoitaa esimerkiksi siten, että valtio mak-
10016: yrittäjät ovat joutuneet viime aikoina vaikeuk- saa turkistarhojen rehuksi tuotavasta kalasta
10017: siin tarvittavan rehuksi käytettävän teurastamo- kuljetustukea kuljetuskustannusten alentami-
10018: jätteen ja kalan puutteen vuoksi. Tätä puutetta seksi.
10019: on pyritty poistamaan kalan tuonnilla, joka Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
10020: yleensä on tapahtunut Norjan pohjoisosista. tavasti,
10021: Kalan kuljetuskustannukset ovat jatkuvasti
10022: nousseet, koska kuljetus tapahtuu autokuljetuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10023: sena ja autoilijoiden kustannuksia on jatkuvasti 1978 tulo- ja menoarvioon luvun 30.32
10024: polttoaineiden ja varaosien hintojen korotuksil- uudelle momentille JO 000 markan mää-
10025: la ja yhä raskaammilla veroilla nostettu. Näin rärahan maamme turkiseläintarhojen
10026: on kustannustaso noussut myös useammankin rehuksi käyttämän Norjasta tuotavan
10027: kerran parhaina vuosina mm. minkkitarho- kalan kuljetuskustannusten alentami-
10028: jemme piirissä. Koska valtiovalta on päävas- seksi.
10029: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
10030:
10031: J. Juhani Kortesalmi
10032: 232 1977 vp.
10033:
10034: Raha-asia-aloite n:o 218.
10035:
10036:
10037:
10038:
10039: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkimuksen tOlmlt-
10040: tamiseksi rannikkovesien siikakannan suojelemisesta.
10041:
10042:
10043: Ed u s k u n n a 11 e.
10044:
10045: Kalastajat ovat havainneet, että silakan troo- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
10046: likalastuksessa tulee silakan mukana saaliiksi nioittavasti,
10047: paljon myös siianpoikasia si11oin kun troolia
10048: vedetään lähellä rannikkoa siian kutupaikoilla. että Eduskunta ottaisi valtiott vuo-
10049: Siikakannan tulevaisuudesta huolestuneet kalas- den 1978 tulo- ja menoarvioon 5 000
10050: tajat ovatkin esim. Pohjois-Pohjanmaan ranni- markan määrärahan sen seikan tutkimi-
10051: kolla sitä mieLtä, että troolikalastukselle olisi seen, missä määrin silakan troolikalastus
10052: asetettava sellainen rajoitus, että troolausta ei aivan lähellä rannikkoa vahingoittaa sii-
10053: sallittaisi viittä kilometriä lähempänä rannik- kakantaa, jotta tutkimuksen perusteella
10054: koa. Asia kaipaisi tarkempaa tutkimista sekä voitaisiin ryhtyä, jos tarvetta ilmenee,
10055: sen jälkeen lakisääteisiin toimiin ryhtymistä, asianmukaisesti suojelemaan rannikko-
10056: mikäli tuclcimuksen tulos antaa siihen riittä- vesien siikakantaa.
10057: västi ,aihetta.
10058: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
10059:
10060: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
10061: 1977 vp. 233
10062:
10063: Raha-asia-aloite n:o 219.
10064:
10065:
10066:
10067:
10068: Kortesalmi ym: Määrärahan osoittamisesta luonnonravintolam-
10069: mikkojen rakentamiseen Kainuun vesistöihin.
10070:
10071:
10072: E d u s k u n n a 11 e.
10073:
10074: Maamme kehitysalueisiin kuuluvassa Kainuun on ollut käytettävissä riittämiin. Myös Kai-
10075: maakunnassa on noin 10 000 järveä ja lam- nuussa on riittävästi sopivia ja puhtaita vesiä
10076: pea eli pinta-alaltaan noin 270 000 hehtaaria luonnonravintolammikko-menetelmän toteutta-
10077: vesiä. Tämä valtava pääomareservi on viivy- miseksi menestyksellisesti.
10078: tyksittä otettava käyttöön tehokkaasti väestön Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
10079: toimeentulon kohentamiseksi, työpaikkojen luo- nioittavasti,
10080: miseksi ja maakunnan autioitumisen estämi-
10081: seksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10082: Naapurimaakunnassa Koillis-Pohjanmaalla on 1978 tulo- ja menoarvioon luvun 30.37
10083: viime aikoina ryhdytty parantamaan kalavesien uudelle momentille 200 000 markan
10084: laatua ja tuottokykyä ns. luonnonravintolam- määrärahan luonnonravintolammikkojen
10085: mikko-menetelmän avulla. Nämä luonnonravin- rakentamiseen Kainuun vesistöihin ka-
10086: tolammikot ovatkin osoittautuneet edulliseksi latalousasiantuntijoiden tarkemmin tut-
10087: kalavesien hoitokeinoksi, koska sopivia vesiä kimiin ja suosittelemiin paikkoihin.
10088: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
10089:
10090: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
10091:
10092:
10093:
10094:
10095: 30 0877003363
10096: 234 1977 vp.
10097:
10098: Raha-asia-aloite n:o 220.
10099:
10100:
10101:
10102:
10103: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Suomen kala-
10104: talouskoulutuksen aloittamiseen Taivalkosken Ohtaojan kes-
10105: kuskalanviljelylaitoksessa.
10106:
10107:
10108: E d u s k u n n a 11 e.
10109:
10110: Pohjois-Suomen keskuskalanviljelylaitoksen nysopetuksena kalatalouden ammattimiehille
10111: rakentaminen ja sen loppuunsaattaminen Tai- sekä alkeis- ja perusopetuksena yksityisille ka-
10112: valkosken Ohtaojalla on viivästynyt kohtuutto- lankasvattajille sekä omatarve- ja ammattikalas-
10113: masti erään sensaatiolehden julkaiseman aiheet- tajille ja kalastuskuntien luottamusmiehille.
10114: toman hälyartikkelin vuoksi. Näin Pohjois-Suo- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
10115: men kalatalous menetti monta kallista vuotta nioittavasti,
10116: kalatalouden uudistamis- ja kehittämistyössä ja
10117: kalavesien laadun ja kalakannan parantamisessa. että Eduskunta ottaisi 'valtion vuoden
10118: Kun Ohtaojan keskuskalanviljelylaitos kohtuut- 1978 tulo- ja menoarvioon luvun 30.38
10119: tomien ja aiheettomien viivyttelyjen jälkeen on uudelle momentille 50 000 markan mää-
10120: vihdoin saanut valtiovallan huomiota osakseen rärahan Pohjois-Suomen kalatalouskoulu-
10121: ja rakennustyö siellä jatkuu, olisi jo valmiina tuksen aloittamiseen Taivalkosken Oh-
10122: olevaa ja valmiiksi tulevaa uutta kapasiteettia taojan keskuskalanviljelylaitoksessa ja
10123: käytettävä tehokkaasti hyväksi ja viivyttelyjen hyväksi käyttäen myös Taivalkoskella
10124: aiheuttamien vahinkojen tehokkaaksi poistami- sijaitsevan Koillis-Pohjanmaan ammatti-
10125: seksi. Sen vuosi Taivalkosken Ohtaojalla olisi koulun kapasiteettia siten, että kala-
10126: aloitettava viivyttelemättä Pohjois-Suomen kala- talouskoulutus käsittää jatko- ja täyden-
10127: taloudellinen koulutustoiminta niin että tässä nysopetusta kalatalouden ammattimie-
10128: käytettäisiin hyväksi myös samalla paikkakun- hille sekä alkeis- ja perusopetusta yksi-
10129: nalla Taivalkosken keskustassa sijaitsevaa Koil- tyisille kalankasvatta;ille samoin kuin
10130: lis-Pohjanmaan ammattikoulua, sen toimitiloja omatarve- ja ammattikalastajille ja ka-
10131: ja opettajavoimia. Pohjois-Suomen kalatalous- lastuskuntien luottamusmiehille.
10132: koulutuksen tulisi kohdistua jatko- ja täyden-
10133: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
10134:
10135: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
10136: 1977 vp. 235
10137:
10138: Raha-asia-aloite n:o 221.
10139:
10140:
10141:
10142:
10143: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkimukseen puun
10144: kantohinnan saattamiseksi samaksi koko maassa.
10145:
10146:
10147: E d u s k u n n a 11 e.
10148:
10149: Vaikka puutavaran hintakehitys onkin syys- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
10150: kesästä 1973 lähtien n:.uuttunut pienmetsän- nioittavasti,
10151: omistajien !kannalta oikeudenmukaisempaan
10152: suuntaan, on edelleen eroja erityisesti kehitys· että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10153: ja sivualueiden vahingoksi vaikka puun laatu 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
10154: kestävyydeltään erityisesti pohjoisosissa maa- 30.76.22 lisäyksenä 40 000 markan
10155: tamme on parempaa kuin etelässä. Kantohinta määrärahan toimikunnan asettamiseksi
10156: olisi siis saatava pikaisesti samaksi ja oikeuden- selvittämään sitä, miten puutavaran kan-
10157: mukaiseksi koko maassa. Tämä vaatisi puoluee- tohinta saataisiin samaksi ja oikeuden-
10158: tonta asian selvittelyä asiantuntijavoimin. mukaiseksi koko maassa kehitys- ja sivu-
10159: alueita syrjimättä.
10160: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
10161:
10162: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
10163: 236 1977 vp.
10164:
10165: Raha-asia-aloite n:o 222.
10166:
10167:
10168:
10169:
10170: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta yksityisteiden aurauk-
10171: seen erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomessa.
10172:
10173:
10174: E d u s k u n n a 11 e.
10175:
10176: Pohjois-Suomen ja Itä-Suomen harvaanasu- auraamassa, joten valtio saman tien voisi aurata
10177: tuissa ja syrjäisissä kunnissa yksityisteiden au- kunnankin aurattaviksi kuuluvat tiet ja yksityi-
10178: raus muodostuu raskaaksi ja kalliiksi tehtäväksi. set tiet. On mitä suurinta kansantaloudellista
10179: Kunnat ovat joutuneet muutenkin vaikeissa tuhlausta liikutella samoilla teillä kahta tai kol-
10180: oloissaan vielä avustamaan yksityisteidenkin mea aurauskalustoa, jolloin vähävaraisille kun-
10181: aurausta. Tästä on aiheutunut kunnille vuosit- nille ja yksityisteiden pienituloisille ylläpitäjille
10182: tain suuria kustannuksia. tulee turhia ja kohtuuttomia hukka-ajomenoja.
10183: Kun joka kunnan alueella on yleensä paitsi Lisäksi yleinen ajattelutapa maassamme on jo
10184: valtiolle kuuluvia yleisiä teitä myös yksityis- voimakkaasti sillä kannalla, että kaikki yksityis-
10185: teitä ja nämä usein ovat pätkittäin sekaisin kes- tiet tulisi ottaa valtion haltuun, koska jokainen
10186: kenään, olisi aurauksessa päästävä niin jousta- tie palvelee yleishyödyllisenä liikenneväylänä
10187: vaan menettelyyn, että valtion eli TVL:n au- koko kansaa ja myös tieasioissa kansalaiset olisi
10188: rausklalustolla aurattaisiin myös yksityistiet. saatettava tasaveroiseen asemaan.
10189: Kunnat ovat jopa tarjoutuneet korvaamaan val- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
10190: tiolle tämän auraurksen. Useista pyynnöistä huo- nioittavasti,
10191: limatta valtion kalustoa ei ole saatu kyseiseen
10192: tarkoitukseen, vaikka se hyvin pystyisi tehtä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10193: vän suorittamaan. Kunnat - esim. Taivalkoski 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
10194: ja Kuusamo- ovat joutuneet käyttämään yksi- 31.24.50 lisäyksenä 12 000 000 mar-
10195: tyistä aurauskalustoa, jolloin hukkakilometrejä kan määrärahan yksityisteiden aurauk-
10196: on tullut erittäin paljon. Valtion kalusto kui- seen TVL:n kalustolla erityisesti Poh-
10197: tenkin liikkuu samoilla suunnilla valtion teitä jois- ja Itä-Suomen kunnissa.
10198: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
10199:
10200: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
10201: 1977 vp. 237
10202:
10203: Raha-asia-aloite n:o 223.
10204:
10205:
10206:
10207:
10208: Kortesalmi: Määrärahan osoittamisesta Taivalkosken-Itälehdon
10209: maantien perusparannustöiden aloittamiseen.
10210:
10211:
10212: E d u s k u n n a 11 e.
10213:
10214: Taivalkosken-Itälehdon maantie kulkee Tai- myysaluetta, ja erityisesti ammattiautoilijoille ja
10215: valkosken kirkolta halki Taivalkosken asutuim- muille koneyrittäjille tarvittaisiin paikkakunnal-
10216: pien ja kauneimpien järvimaisemien Jokijärven la työtä.
10217: ja Tyräjärven kautta ja on samalla Oulun - Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
10218: Kuusamon maantien ja Kainuusta Kuusamoon tavasti,
10219: johtavan ns. 5-tien välinen tärkeä yhdystie. Tien
10220: varrella on runsas asutus, ja tien vaikutuspii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10221: rissä lasketaan Taivalkoskella olevan yli 400 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
10222: henkeä. Tien pituus on 40 km ja se on vilk- 31.24.77 lisäyksenä JOO 000 markan
10223: kaasti liikennöity. määrärahan Taivalkosken - Itälehdon
10224: Edellä esitettyjen syiden vuoksi mainitun tien maantien perusparannussuunnitelman laa-
10225: peruskorjaus ja päällystys öljysoralla olisivat timiseen ja perusparannustöiden aloitta-
10226: kiireesti hoidettavia tehtäviä. Tien perusparan- miseen ja siten myös uusien työtilai-
10227: nuksen aloittamista mahdollisimman pian voi- suuksien järjestämiseksi Taivalkoskella
10228: daan perustella myös työllisyysnäkökohdin, sillä työttömille sekä myös autoilija-pienyrit-
10229: Taivalkoski on Pohjois-Suomen vaikeata työttö- täjille ja koneurakoitsiioille.
10230: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
10231:
10232: J. Juhani Kortesalmi
10233: 238 1977 vp.
10234:
10235: Raha-asia-aloite n:o 224.
10236:
10237:
10238:
10239:
10240: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta paikallistien aikaan-
10241: saamiseksi Taivalkosken Kylmäluoman ja Jokijärven Välimaan
10242: välille.
10243:
10244:
10245: E d u s k u n n a II e.
10246:
10247: Useat kyläkunnat Taivalkosken ttaosassa ja noin 25 henkeä eli yhteensä noin 150 henkeä.
10248: Kuusamon eteläosassa toivovat nykyistä suo- Täten lyhenisi paitsi normaali henkilöliike1111e
10249: tempaa tieyhteyttä Taivalkosken kirkolle. Mat- myös ,sairaankuljetus sekä koululaiskuljetus sa-
10250: ka ja aika lyhenisivät huomattavasti, jos nykyi- moin kuin myös puutavaranajo tuntuvasti.
10251: sen Tyrävaaran ja Jokijärven murka oikais,tai- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
10252: siin siten, että Taivalkosken Kylmäluomalta nioittavasti,
10253: rakennettaisiin uusi paikallistie Jokijärvelle.
10254: Uutta tietä olisi tehtävä tällöin vain noin 6 että Eduskunta ottaisi valtion vuo~
10255: kilometriä, mutta tämä lyhentä1si main1ttujen de1t 1978 tulo- ja menoarvioon momen-
10256: kylien matkaa Taivalkosken kirkolle peräti 20 tille 31.24.77 lisäyksenä 200 000 mar-
10257: kilometriä. Tien oikaisusta hyötyisivät seuraa- kan määrärahan tietutkimusten ja . tie-
10258: vat kyläkunnat talo- ja asukaJSlukuineen: Tai- töiden aloittamiseksi paikallistiehank-
10259: valkosken Kylmäluoma 10 taloa ja 50 henkeä, keena Taivalkosken Kylmäluoman ja
10260: Polonperä Kuusamon puolella 4 taloa ja noin Jokijärven Välimaan välille Oulun lää-
10261: 20 henkeä, lrnin seutu 9 taloa ja noin 50 nissä, jolloin myös vaikeaa ty.öttömyyttä
10262: henkeä sekä 5-tien varren asutusta 5 taloa ja voitaisiin helpottaa.·
10263: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
10264:
10265: J. Juhani Kortesalmi Veikko Ve1111amo
10266: 1977 vp. 239
10267:
10268: Raha-asia-aloite n:o 225.
10269:
10270:
10271:
10272:
10273: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta taksikonekentän ja
10274: varalaskupaikan rakentamiseksi Pudasjärvelle.
10275:
10276:
10277: E d u s k u n n a 11 e.
10278: Liikenneolojen kehittyessä ja ajan vaatimus- sikentän ja varalaskupaikan rakentamista Pudas-
10279: ten kasvaessa myös Pohjois-Suomen lentoliiken- järvelle. Tällaisen lentoliikenteen laskeutumis-
10280: ne tarvitsee kehittämistä, sillä juuri täällä etäi- paikan rakentamisella olisi tietysti myös työl-
10281: syydet ovat kaikkein pisimmät ja niiden voit- listävää vaikutusta Pudasjärvellä, joka kärsii
10282: tamiseksi olisi paljon ponnisteltava. Yksi pit- vakavasta työttömyydestä.
10283: kien etäisyyksien alue Pohjois-Suomessa on Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
10284: Koillis-Pohjanmaa. Lentoliikenne on kyllä aloi- nioittavasti,
10285: tettu säännöllisenä jo vuonna 1972 Oulun ja
10286: Kuusamon välillä, mutta tämä matka on pitkä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10287: ja välillä ovat sellaiset väestötaajamat kuin 1978 tulo- ja menoarvioon 200 000
10288: Pudasjärven ja Taivalkosken kirkonkylät. Tässä markan määrärahan taksikonekentän ja
10289: vaiheessa olisi ennen kaikkea Pudasjärvi saa- varalaskupaikan rakentamisen aloittami-
10290: tava jonkinasteiseen yhteyteen maamme muun seen Pudasjärvellä ja samalla työllisyys-
10291: lentokenttäverkoston kanssa. Siksi mm. Poh- tilanteen parantamiseksi paikkakunnalla.
10292: jois-Pohjanmaan seutukaavaliitto kannattaa tak-
10293: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
10294:
10295: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
10296: 240 1977 vp.
10297:
10298: Raha-asia-aloite n:o 226.
10299:
10300:
10301:
10302:
10303: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kalajoen matkailu-
10304: keskuksen laajentamiseen.
10305:
10306:
10307: E d u s k u n n a 11 e.
10308:
10309: Pohjois-Suomen tunnetuimpia matkailukoh- maakuntaliitto, ov.at !kiirehtineet Kalajoen mat-
10310: teita ovat jo kauan olleet Kalajoen Hiekkasär- kailukeskushankkeen kehittämistä.
10311: kät, joiden läheisyydessä sijaitsee myös kuu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
10312: luisa Kailankarin historiallis-kansatieteellinen nioit<tavasti,
10313: kalastajayhdyskunta ( kausikalastuspaikka kala-
10314: majaineen ja kirkkoineen). Kuitenkin Särkillä että Eduskunta ottaisi valti01t vuo-
10315: olevan hotellin lisäksi tarvitaan laajamittaisem- den 1978 tulo- ja menoarvioon 200 000
10316: paa alueen kehittämistä matkailukeskukseksi. markan määrärahan Kalajoen matkailu-
10317: Tällainen suunnitelma on jo kauan ollut vireillä keskuksen laajentamisen aloittamiseen
10318: ja maakunnalliset yhteisöt, mm. Pohjois-Pohjan- ja samalla paikkakunnan työllisyystilan-
10319: maan seutukaavaliitto ja Keski-Pohjanmaan teen parahtamiseen.
10320: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
10321:
10322: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
10323: 241
10324:
10325: Raha-asia-aloite n:o 227.
10326:
10327:
10328:
10329:
10330: · Kortesalmi ym.:' M,ääräraban osoittamisesta Pudasjärven Ison
10331: Syötteen matkailu-, retkeily- ja virkistyskeskuksen rakentami-
10332: seen.
10333:
10334:
10335: E d u s k u n n a 11 e.
10336:
10337: Pudasjärven Iso Syöte on saanut mainetta kentamista myös Pdhjois-Pohjanmaan seutu-
10338: Suomen eteläisimpänä tuntutina ja erinomai- kaavaliitto pitää suositeltavana. ·
10339: sena urheilu-, retkeily- ja virkistysalueena, joka Edellä esitetyn perusteella ehdot!Ullllle ·kun·
10340: on varsin lyhyen matkan päässä esim. Oulun nioi~tavasti,
10341: seudun suuresta väestökeskittymästä. Alueelle
10342: on jo yks1tyisen vireän kansalaistoitninnrut aloit- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
10343: teesta saatu joitakin retkeilijöitä ja matkaili- den 1978 tulo- ja menoarvioon 200 000
10344: joita palvelevia helpotuksia, mutta pääosa on markan määrärahan PudaJj~rven Ison
10345: vielä suunnitelmina, sillä alueelle on jo pit- Syötteen matkailu-, retkeily- ;a virkis-
10346: kään ollut suunn1tteilla huomattavan ·retkeily- tyskeskuksen rakentamisen aloittami-
10347: ja matkailu- sekä talviurheilukeskuksen perus- seen ja siten myös paikkakunnan vai-
10348: taminen. Ison Syötteen matkailukeskuksen ra- kean työllisyyden parantamiseen.
10349: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
10350:
10351: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
10352:
10353:
10354:
10355:
10356: 31 0877003363
10357: 242 1977 vp.
10358:
10359: Raha-asia-aloite n:o 228.
10360:
10361:
10362:
10363:
10364: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Tuomiojan-Raahen
10365: rataosuuden: sähköistämiseen.
10366:
10367:
10368: E d u s k u n n a II e.
10369:
10370: Samassa yhteydessä kuin sähköistetään Poh- neverkon yhteyteen. Radan sähköistämisellä
10371: janmaan rannikkorataa Seinäjoelta Ouluun asti olisi myös työllistävää merkitystä.
10372: ei tulisi sivuuttaa pistorataa Tuomiajalta Raa- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun~
10373: heen. Tämän rataosan sähköistäminen samaan nioittavasti,
10374: aikaan pääradan kanssa on luonnollisesti edul·
10375: lisempaa kuin työn lykkääminen ohi pääradan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden.
10376: sähköistämisvaiheen. Näin myös kehittyvä 1978 tulo- ja menoarvioon 5 miljoonan
10377: Raahe väestökeskittymineen sekä laajoine koti- markan määrärahan Tuomiojan-Raahen
10378: markkina- ja vientiteollisuuksineen pääsisi heti rataosuuden sähköistämiseen samassa
10379: ja nopeasti uudistuvan ja tehostuvan rataliiken- yhteydessä kuin Pohjanmaan rannikko-
10380: rataa sähköistetään Seinäjoelta Ouluun.
10381: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
10382:
10383: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
10384: 1977. vp. 243
10385:
10386: Raha-asia-aloite n:o 229.
10387:
10388:
10389:
10390:
10391: Kortesalmi yin.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Pohjois- ja
10392: Itä-Suomen syrjäseutujen pien- ja perheviljelmien sähköistä-
10393: misen avustamiseen pienoisvoimaloiden avulla.
10394:
10395:
10396: E d u s k u n n a 11 e.
10397:
10398: Sähkön puuttuminen koetaan syrjäseuduilla lista, että valtio antaisi halpakorkoisia pitkä-
10399: ja kehitysalueilla ylivoimaisena vaikeutena niin aikaisia sähköistämislainoja maankäyttölainoi-
10400: maatilataloudessa kuin kaikessa muussakin tuksena tilaa kohti 50 % pienoisvoimalan kus~
10401: yrittäjätoiminnassa. Maamme syrjäseuduilla, tannuksista ja 25 % suoranaisena valtionapuna.
10402: pääasiassa Pohjois- ja Itä-Suomessa, on vielä Loput jäisivät tilan itsensä kustannettavaksi.
10403: noin 30 000 taloutta, jotka eivät ole sähkövoi- Näin kulut tulisivat suunnilleen yhtä suuriksi
10404: man piirissä. ·Näistä noin 15 000 taloudelle tilaa kohti kuin normaaliin sähköverkkoon liit-
10405: arvioidaan ·.voitavan rakentaa sähköverkko, tyminen. Yhteensä suoranainen valtionapu pie-
10406: mutta suurin . kustannuksin. Loput sijaitsevat noisvoimaloiden hankintaa varten olisi tämän
10407: niin syrjässä jll niin hajallaan, että sähkön laskelman mukaan noin 50 000 000 markkaa.
10408: saanti niille ori mahdollista vain talokohtaisten Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
10409: pienoisvoimaloiden eli sähköaggregaattien avul- nioittavasti,
10410: la.
10411: Ilman valtion tuntuvaa tukea eli ilman val- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10412: tion halpakorkoisia pitkäaikaisia lainoja ja il- 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
10413: man tuntuvaa suoranaista valtionapua tilakoh- 32.44.41 lisäyksenä 10 milj. markan
10414: taisesti eivät hajallaan sijaitsevat mutta muuten määrärahan Pohjois- ja Itä-Suomen syr-
10415: elinkelpoiset pien- ja perheviljelmät voi selviy- jäseutujen pien- ja perheviljelmien säh-
10416: tyä sähköistämispulmistaan. Pienvoimalan kus- köistämisen avustamiseen ilman viivy-
10417: tannukset tilaa kohti ovat nykyisin jo hyvän tyksiä yksittäisten pienoisvoimaloiden
10418: joukon yli 10 000 markkaa. Olisi kohtuul- eli sähköaggregaattien avulla.
10419: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
10420:
10421: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
10422: 244
10423:
10424: Raha-asia-aloite n:o 230.
10425:
10426:
10427:
10428:
10429: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois- ja Itä-
10430: Suomen tnalmi- ja mincraalivarojen etsimisen, ,tutkimisen ja
10431: käyttöönoton tehostamiseksi.
10432:
10433:
10434: Edus kunn a 11 e.
10435:
10436: Uusien työpaikkojen luominen kehitysalueille käyttöön. Sitä varten tarvitaan riittävästi tut-
10437: ja kehitysalueiden elinkeinorakenteen monipuo- kimusmäärärahoja.
10438: listaminen ja talouselämän elvyttäminen on Edellä esitetyn perusteena ehdotamme kun-
10439: kansallinen välttämättömyys. On jo viimeinkin nioittavasti,
10440: päästävä suurten puolueiden sanoista ja lupauk-
10441: sista rodeiliseen tehokkaaseen aluepolitiikkaan että Eduskunta ottaisi valtion vuotl.en
10442: ja valtakunnan syrjäseutujen asettamiseen tasa- 1978 tulo- ja menoorvioon momentin
10443: veroiseen asemaan muun Suomen kanssa. Tässä 32.50.41 alamomentille 2 lisäyksenii
10444: tarkoituksessa ja maamme yleisen vaurauden li- 300 000 markan määrär11han Pohjois- ia
10445: säämiseksi on maan uumenissa olevat rikkau- Itä-Suomen malmi- ja minertlalivaro;en
10446: det, malmit ja mineraalit saatava tehokkaaseen etsimisen~ tutkimisen ja käyttöönoton
10447: tehostamiseksi.
10448: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
10449:
10450: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo·
10451: 1977 vp. 245
10452:
10453: Raha-asia-aloite n:o 231.
10454:
10455:
10456:
10457:
10458: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta lasten päivähoidon
10459: tehostami9ee:n.
10460:
10461:
10462: E du s kunitall e~
10463:
10464: Lukemattomissa maamme kodeissa perheen- hepäiväboito. Näitä molempia päivähoitomuo-
10465: äiti joutuu käymään ansiotyössä jotta perheen toja olisi kiireesti lisättävä ja tehostettava.
10466: toimeentulo voitaisiin, turvata. Tästä on vai· Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
10467: keuksia nimenomaan esikouluikäisten lasten nioittavasti,
10468: hoidolle ja henkiselle kehitykselle. Koska perhe-
10469: verotuskin on epäoikeudenmukainen, kun esim. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10470: kotiapulaisen palkkaa ei lueta vähennyskelpoi- 1978 tulo- ia menoarvioon luvun 33.38
10471: seksi verotuksessa, ei tavallisen lapsiperheen uudelle momentille l 000 000 markan
10472: kannata tai sille ei kotiapulaispulan tai ·muun erityimiäärärahan lasten päivähoidon pi~
10473: syyn vuoksi Ole mahdollista palkata apulaista kaiseksi tehostamiseksi päiväkoteja li-
10474: lapsia hoitamaan. Yhden keinon pulman ratkai- säämällii ia perhepäivähoitoa tukemalla.
10475: semiseksi tarjoavat lasten päiväkodit sekä per-
10476: Helsingissä 2.3 .päivänä syyskuuta 1977 .
10477:
10478: .J. Juhani· Kortesalmi Veikko Vennamo
10479: 246 1977 vp.
10480:
10481: Raha-asia-aloite n:o 232.
10482:
10483:
10484:
10485:
10486: Kortesalmi ym.:· Korotetun määrärahan osoittamisesta tupakan-
10487: polton vastustamiseen.
10488:
10489:
10490: E d u s k u n n a 11 e.
10491:
10492: Maassamme on noin 2 miljoonaa tupakoitsi- nuttamiseksi työpaikoilla ja oppilaitoksissa sekä
10493: jaa. Tupakointi muodostaa kaikkialla laajan ta- armeijassa. Suullisen valistuksen lisäksi voi-
10494: loudellisen ja kansanterveydellisen ongelman. daan käyttää myös kirjallista aineistoa sekä
10495: Tämä on johtanut erityisesti Yhdysvalloissa, filmejä ja audiovisuaalisia menetelmiä. Koska
10496: Englannissa ja myös pohjoismaissa järjestelmäl- Suomessa on noin 2 miljoonaa tupakoitsijaa,
10497: lisiin toimiin tupakoinnin vastustamiseksi ja tu- olisi tupakasta vieroittamisessa valtavan suuri
10498: pakanpoltosta vieraannuttamiseksi. Myös Maail- ja kansantalouden kannalta mitä toivottavin ja
10499: man Terveysjärjestö on suosittanut joka maa- kansanterveyden lronnalta mitä otollisin työ-
10500: han perustettavaksi tupakoinnin vastustami- kenttä. · ·
10501: seksi ja tupakasta vieraannuttamiseksi erityisen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
10502: keskuselimen. Suomessa kuitenkin puuttuu täl-
10503: lä alalla pitkän tähtäimen kokonaissuunnitelma. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10504: Tupakasta vieroittamista voidaan harjoittaa 1978 tulo- ja. menoarvioon momentille
10505: monessa yhteydessä: tupakoitsijan joutuessa te- 33.99.22 lisäyksenä 100 000 markan ar-
10506: kemisiin lääkärin, hammaslääkärin, terveyden- viomäärärahan tupakanpolton vastusta-
10507: hoitajan yms. kanssa sekä myös erilaisten ter- misen ja tupakasta vieroittamisen laa-
10508: veystarkastusten yhteydessä; samoin voidaan jamittaiseksi järjestämiseksi.
10509: järjestää suuria kampanjoja tupakasta vieraan-
10510: He1singissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
10511:
10512: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
10513: 1977 vp. 247
10514:
10515: Raha-asia-aloite n:o 233.
10516:
10517:
10518:
10519:
10520: Koskenniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta maatalouden moni-
10521: tila- ja yhteistoimintakokeiluun Lapin läänissä.
10522:
10523:
10524: E d u s k u n n a 11 e.
10525:
10526: Loma- ja viikkovapaapäivien järjestely, työn Nyt olisi kuitenkin saatava nopeasti koke-
10527: tehokkuus ym. seikat vaativat, että useat pien- muksia siitä, millaisen ratkaisun maatalouden
10528: viljelijät liittyisivät yhteen toimimaan tehok- yhteistoiminta voi tuoda Lapin maatilatalouden
10529: kaasti saavuttaakseen normaaliin työelämään nykyisiin suuriin ongelmiin. Tällaista yhteistoi-
10530: kuuluvat muodot vapaa-aikoineen. Pienviljelmä- mintakokeilua on esittänyt myös Lappi-projek-
10531: valtaisessa Lapissa erikoiskoneiden ja -laitteiden tin neuvottelukunta esityksessään valtiovallalle.
10532: urakointia ja vaihtokone- ja vuokrausjärjestel- ' Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun~
10533: miä tulisi määrätietoisesti kehittää, jotta keski- nioittavasti,
10534: suuren tuotannon rationalisointiedut olisivat
10535: myös Lapin viljelijöiden käytettävissä. Myös yh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10536: teisnavetta-ajatusta voitaisiin kokeilla. Tämän- 1978 tulo- ja menoarvioon luvun 30.32
10537: laatuiseen toimintaan ei maatilatalouden kehit- uudelle momentille 800 000 markan
10538: tämisrahasto nykyisellään voi myöntää rahoitus- määrärahan käytettäväksi maatalouden
10539: ta, vaikka maatilalaki antaisi siihen edellytykset. monitila- ja yhteistoimintakokeiluun La~
10540: pin läänissä.
10541: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
10542:
10543: Niilo Koskenniemi Mikko Ekorre Aimo Ajo
10544: 248 1977 vp.
10545:
10546: Raha-asia-aloite n:o 2.34.
10547:
10548:
10549:
10550:
10551: Kosk.tmhittni yo~.: Määtirahan osoittamisesta Kolarin, Pellon ja
10552: Posion terveyskeJkustcn vuodeosastojen perustamis- ja käyttö-
10553: kustannusten valtionavustusten ja -osuuksien suorittamiseen.
10554:
10555:
10556: Ed u s kun n a 11 e.
10557:
10558: , Kansan~eysW.n 50 §:n .3 mom.entin nojal- jetin perusteluihin tätä koskeva pysyvä mainin-
10559: la voidaan valtionavustusta myöntää terveysk~ ta. Menettely johtui vielä etäämpää kuin kan·
10560: kuk$en sairaalan käyttökustannuksiin, milloin santerveyslaista johtuvista seuraamuksista. Sitä
10561: terveyskeskuksen sairaala on muodostettu alue- vastoin mainitun kolmen kunnan osalta mai-
10562: .sairaaloiden · ja sairasmajojen lakkauttamisesta nintaa ei ole, mikä johtunee siitä, ettei ole us-
10563: annetussa laissa ( 142/51, m.uut. 594/75) tar- kottu viranomaisten tulkinnan johtavan· alhai-
10564: koitetusta kunnansairaalasta, siten että kansan• semman valtionavustuksen tai -osuuden myön-
10565: terveyslain mukaisen valtionosuuden ja valtion- tämiseen kuin on tapahtunut.
10566: aVustuksen yhteismäärä vaihtelee kunnan kanto- Kun Kolarin, Pellon ja Posion kuntain ten-
10567: kykylu9kan' mukaan 78 ja 71 %:n välillä ja veyskeskukset on rakennettu aluesairaaloiden
10568: että valtionosuus ja -avustus ovat yhteensä kes- ja sairasmajojen lakkauttamisesta annetuna
10569: kimäätin 7 5 %. laisSa tarkoitettujen kunnansairaaloiden tilalle,
10570: · Perustamisku~.>tannuksiin, mikäli satn4 sairaa- olisi niihin sovellettava alussa mainitun lain
10571: la on muodostettu sanotun lain nojalla, valtion- määräyksiä valtionosuutta ja -avustusta suori-
10572: osuutta ja -avustusta saadaan maksaa 75 %. tettaessa niin perustamis- kuin käyttökustan-
10573: Kolarin, Pellon ja Posion kuntain terveyskes- nuksiin.
10574: kusten osalta lääkintöhallitus on myöntäessään Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
10575: niille valtionapua katsonut, ettei näiden terveys- nioittavasti,
10576: keskusten kohdalla olisi sovellettava alussa mai-
10577: nitun lain edellyttämää korotettua valtionosuut- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10578: ta ja -avustusta, minkä vuoksi se on myöntänyt 1978 tulo- ja menoarvioon 1 200 000
10579: avustuksen 70 prosentin mukaisena. markkaa valtionavun myöntämiseksi Ko-
10580: Jos viranomaisten tulkinnat myös käyttökus- larin, Pellon ja Posion kuntain terveys-
10581: tannusten osalta ovat samat kuin perustamis- keskusten vuodeosastojen perustamis- ja
10582: kustannusten, on selvää, etteivät Kolarin, Pel- käyttökustannuksiin samojen perustei-
10583: lon ja Posion terveyskeskukset tule saamaan den mukaan kuin valtionosuutta ja
10584: v.altionosuutta ja -lainaa lain edellyttämällä ta- -avustusta myönnetään terveyskeskusten
10585: valla, vaan pienempänä. Menettely johtaisi nä- sairaataina olevien, aluesairaaloiden ja
10586: mä kunnat eriarvoiseen asemaan vastaaviin kun- sairasmajojen lakkauttamisesta annetussa
10587: tiin nähden. Tulkoon mainituksi, että aikanaan laissa (142/51, muut. 594/75) tarkoi-
10588: mm. Sodankylän terveyskeskuksen osalta tämä tettujen kunnansairaaloiden perustamis-
10589: ongelma ratkaistiin myönteisesti ottamalla bud- ja käyttökustannuksiin.
10590: Helsingissä .30 päivänä syyskuuta 1977.
10591:
10592: Niilo Koskenniemi Mikko Ekorre Aimo Ajo
10593: 249
10594:
10595: Raha-asia-aloite n:o 23.5.
10596:
10597:
10598:
10599:
10600: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta omakotitalojen oma-
10601: toimiseen rakentamiseen.
10602:
10603:
10604: E d u s k u n n a 11 e.
10605:
10606: Kansalaisten asumistaso on maassamme ylei- toimisesti ja saamiaan lainoja hyväksi käyttäen.
10607: sen kehityksen rinnalla jonkin verran kohon- Nämä lainat on nykyisen kustannustason mu-
10608: nut, mutta matalapaikkaiset ja heihin verratta- kaan mitoitettu alakanttiin verrattuna kustan-
10609: vat ovat tästä jääneet lähes osattomiksi. Tämä nusarvioon, joten lisälainan tarve lähes kaikissa
10610: siitä syystä että varatut asuntotuotantomäärä- tapauksissa on välttämätön; Niinpä valtiovallan
10611: rahat eivät ole hyödyttäneet näitä piirejä, vaan olisikin myönnettävä tällaiSia lainoja, jotka olir
10612: ne on käytetty julkisen vallan nimellä tapahtu- sivat halpakorkoisia ja takaisinmaksuaika riit-
10613: vaan rakentamiseen. Asumiskustannusten kal- tävän pitkä.
10614: leus on estänyt varattornia tavallisia kansalaisia Edellä eSitettyyn viitaten ehdotamme kun~
10615: hakeutumasta näihin huoneistoihin, joita tiettä- nioittilVasti,
10616: västi on rajattomasti vuokrattavana.
10617: Valtiovallan tahoitä annetaan neuvoja, että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10618: kansalaiset entistä enemman pyrkisivät hankki- 1978 tulo-· ;a menoarvioon lisäyksenii
10619: maan itsellensä omistusasunnon omatoimista 75 miljoonaa markkaa halptikorkoisten
10620: rakentamista lisäämällä. Käytäntöhän on ollut, lainojen myöntämiseksi kuntien välityk~
10621: että perhe suunnittelee ja toteuttaa oman kodin sellä omatoimisille . omakotien rakenta-
10622: rakentamisen ilman rakennusliikkeen apua Oma- jille.
10623: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1977 ~·
10624:
10625: Aarne Koskinen Irma Rosnell M. Kainulainen
10626: E.-J. Tennilä P. Puhakka Oili Suomi
10627:
10628:
10629:
10630:
10631: 32 0877003363
10632: 250 1977 vp.
10633:
10634: Raha-asia-aloite n:o 236.
10635:
10636:
10637:
10638:
10639: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta varattomille vanhuk-
10640: sille ja runsaslapsisille perheille tarkoitettujen kohtuuhintais-
10641: ten vuokra-asuntojen rakentamiseen.
10642:
10643:
10644: E d u s k u n n a 11 e.
10645:
10646: Hallituksen toimenpiteet asuntotuotannon Tästä huolestrittavasta tilanteesta olisi lähi-
10647: supistamiseksi tulevat lähivuosina suuresti alen- vuosina päästävä vapautumaan ja niinpä koh-
10648: tamaan erikoisesti varattomien vanhusten ja tuuhintaisten asuntojen tuotantoa lähinnä kun-
10649: lapsirikkaiden perheiden asumistasoa. Yleinen nallisin toimenpitein olisi viipymättä elvytet·
10650: jatkuva asuntopula ja asumiskustannusten hilli- tävä.
10651: tön nousu on asettanut ylipääsemättömiä vai- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
10652: keuksia näille väestöryhmille. Vanhojen talojen nioittavasti,
10653: purkaminen, joissa pääasiassa on asunut näitä
10654: varattornia kansalaisia, on aiheuttanut asunto- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10655: kurjuuden lisääntymistä. He eivät kykene kil- 1978 tulo- ja menoarvioon 75 miljoonaa
10656: pailemaan ·asuntomarkkinoilla vuokrattavista markkaa avustuksien myöntämiseksi
10657: huoneista, eivät maksamaan "kynnysrahoja" ja kunnille kohtuuhintaisten vuokra-asun-
10658: korkeita vuokria, enempää kuin hankkimaan tojen rakentamiseksi varattomille van-
10659: omistusasuntoakaan. huksille ja runsaslapsisille perheille.
10660: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1977.
10661:
10662: Aarne Koskinen Irma Rosnell M. Kainulainen
10663: E.-J. Tennilä P. Puhakka Oili Suomi
10664: 1977 vp. 251
10665:
10666: Raha-asia-aloite n:o 237.
10667:
10668:
10669:
10670:
10671: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta syöpäsairauksien totea-
10672: misen mahdollistamiseksi varhaisvaiheessa.
10673:
10674:
10675: E d u s k u n n a 11 e.
10676:
10677: Syöpäsairauden mahdollisimman varhaisessa ikäluokkien naisille tarkastuksia maksuttomina,
10678: vaiheessa havaitsemiseksi ja siten tämän huo- miesten joutuessa jäämään tarkastusten ulko-
10679: lestuttavan kansansairautemme esivaiheessa tor- puolelle. Tähän ontuvaan asiantilaan on saatava
10680: jumiseksi on Suomen Syöpäyhdistys yhteistoi- muutos.
10681: minnassa erilaisten järjestöjen kanssa suoritta- Sairaan ihmisen jatkuva hoitaminen laitos-
10682: nut laajaa esitutkimusta. Niissä on todettu, että tai kotihoidossa ja kansalaisten työkyvyn me-
10683: varhaisessa vaiheessa oleva sairaus on voitu hoi- nettäminen koituvat kuitenkin yhteiskunnalle
10684: totoimenpiteillä pysäyttää ja kokonaankin pa- ajan oloon hyvin kalliiksi, eikä riittävän ajoissa
10685: rantaa. Vuosittain näin pelastuu tuhansia ihmi- toteamatta jääneiden sairauden johdosta mene~
10686: siä terveiksi kuntien ja yhteisöjen taloudellisin tettyä henkilökohtaista terveyttä voi enää mil~
10687: uhrauksin.· Yhä laajemmaksi kansansairaudeksi lään korvata. Siksi olisi välttämätöntä että val-
10688: osoittautuneen syöpäsairauden jo esivaiheessa litsevana ylimenokautena, kun tullaan · yleisin
10689: esille tuovaa jatkuvaa tutkimustoimintaa ei kui- yhteiskunnallisin varoin järjestämään pakollista
10690: tenkaan voida tehokkaasti kaikkia tieteellisiä ja maksutonta syöpätutkimusta koko maassa,
10691: apuvälineitä hyväksi käyttäen toteuttaa vain kunnille tehtäisiin mahdolliseksi näiden tutki-
10692: vapaaehtoisin voimin ja uhrauksin. musten järjestäminen korvaamalla rliille aiheu~
10693: Tutkimustoiminnan yleistyminen maamme tuneet kustannukset valtion tätä varten vara-
10694: kaikkiin kuntiin edellyttäisi, että kunnat saisi- tuista määrärahoista. Kun vielä valitettavasti
10695: vat valtiolta takautuvasti korvauksen niistä kus- kulunee vuosia ennen kuin kansanterveyslaki
10696: tannuksista, mitä· niille tutkimustoiminnan jär- kaiken edellä viitatun sisältää ja turvaa, niin
10697: jestämisestä aiheutuu, ja näin saataisiin kaikki ehdotamme,
10698: kunnat järjestämään tätä tutkimustoimintaa.
10699: Edelleen on syytä todeta, että.on asian puoli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10700: tiehen jättämistä, jos tutkimustoimenpiteet jäte- 1978 tulo- ja menoarvioon 50 miljoonan
10701: tään vain naisiin kohdistuviksi, kun kuitenkin markan määrärahan kunnille avustuk-
10702: on todettu valtaosan terveytensä menettäneistä sina syöpäsairauden varhaisvaiheessa to-
10703: miehistä sairastavan kurkku-, maksa- ja keuhko- teamiseksi ja tehokkaan hoidon aikaan-
10704: syöpää. Taloudellisista syistä johtuen ovat useat saamiseksi.
10705: kunnat rajoittuneet järjestämään määrättyjen
10706: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1977.
10707:
10708: Aarne Koskinen Irma Rosnell M. Kainulainen
10709: E.-J. Tennilä P. Puhakka Oili Suomi
10710: 252 1977 vp.
10711:
10712: Raha-asia-aloite n:o 238.
10713:
10714:
10715:
10716:
10717: Koskinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta työttö-
10718: myyskassojen valtionapuun työttömyyskassan myöntämän
10719: päivärahan korottamiseksi.
10720:
10721:
10722: E d u s kun n a 11 e.
10723:
10724: Vuosi sitten arvioitiin työllisyystilanteen neesta korotuksesta on niln paljon aikaa, että
10725: maassamme tuntuvasti paranevan nyt kulu- päivärahan suuruuden jälkeenjääneisyys palkka·
10726: massa olevan vuoden lopulla, mutta ennustelut ja hintatasoon nähden on ilmeinen, joten huol-
10727: osoittautuivat liian toiveikkaiksi. Tällä hetkellä tovelvollisen työttömyyskassa-avustuspäiväraha
10728: työttömiä on noin 120 tuhatta, mikä on kak- tulisi korottaa nykyisestä 51 markasta 70 mark-
10729: sinkertainen määrä vuosi sitten vallinneeseen kaan.
10730: tilanteeseen verrattuna. Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
10731: Kun on pelättävissä työttömien määrän ko- nioittavasti,
10732: hoavan ensi talvikautena yli 150 tuhannen, on
10733: hallitusta vakavasti muistutettava sen velvoit· että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10734: teista kansalaisten toimeentulon turvaamiseksi. 1978 tulo- ;a menoarvioon lisäyksenä
10735: Koska työtilaisuuksia ja nimenomaan pysyviä 150 milioonaa markkaa työttömyyskas-
10736: työpaikkoja ei pystytä tarvetta vastaavasti jär- san päivärahan korottamiseksi seitse-
10737: jestämään, on viipymättä korotettava työttö~ määnkymmeneen (70) markkaan.
10738: myyskassa-avustuspäivärahaa. Viimeksi tapahtu-
10739: I:Ielsingissä 27 päivänä syyskuuta 1977.
10740:
10741: t\.$'11(! Koskinen Irma Rosnell M. Kainulainen
10742: E.~J. Tennilä P. Puhakka Oili Suomi
10743: 253
10744:
10745: Raha-asia-aloite n:o 239.
10746:
10747:
10748:
10749:
10750: Kuusio ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Metallityö-
10751: väen Liitolle kurssikeskus Murikan rakentamiseen.
10752:
10753:
10754: E d u s k u n n a 11 e.
10755:
10756: Metallityöväen Liitto r.y. suorittaa laajamit- veltämään paikallisen tason opintokerho- ja
10757: taista jäsentensä lakisääteistä ja sopimusvelvoit- kirjeopiskeluun sekä SAK:n pidempään kurssi-
10758: teista koulutustoimintaa. Lisääntyneestä jäsen- toimintaan. Kirjeellisen opetuksen ohjanta voi
10759: määrästä johtuen (yli 150 000 jäsentä) liittom- liittyä myös kurssikeskuksen toimintoihln. An-
10760: me jäsenistöllä ei ole kuitenkaan koko laajuu- taakseen luottamustoimien haitijoille ja jäsenis·
10761: dessaan ollut enää viime vuosina mahdollisuut- tölleen koulutusmahdollisuuden liiton johto on
10762: ta opiskella SAK:n opistoissa. lähtenyt koulutuskeskuksen suunnittelussa siitä,
10763: Tästä johtuen Metallityöväen Liitto rakensi että laitok8en tulisi vastata mahdollisimman hy·
10764: kurssikeskuksen. Liiton kurssikeskuksessa tul- vin työssäkäyvän aikuisväestön koulutustarpei-
10765: laan järjestämään ensisijaisesti yhden ja kah- ta pitkälle tulevaisuuteen.
10766: den viikon kursseja ammattiosastojen luotta- Edellä olevaan perusteluun viitaten ehdo-
10767: mushenkilöille. Kurssien tarkoituksena on pai- tamme,
10768: kallisella tasolla saatujen perustietojen syventä-
10769: minen, niiden soveltaminen käytäntöön harjoi• ettii Eduskunta ottaisi valtion PIIO-
10770: tustilanteissa, oikeiden opiskelutottumusten den 19 78 tulo- ja · menoar1Jioon
10771: neuvominen, jatko-opiskelumahdollisuuksista 1 000 000 markan mliärärahan avustuk-
10772: tiedottaminen, opiskeluhalun virittäminen ja seksi Metallityöväen Liiton kurssikeskus
10773: ihmisten · ohjaaminen ammattiyhdistysliikkeen "Murikan)J rakentamiseen ..
10774: pidemmille kursseille. Tämä kaikki tullaan ni-
10775: Helsingissii 30 päivänä syyskuuta 1977.
10776:
10777: Matti Kuusio Helge Talv·itit
10778: Olli Helminen Ensio Llline
10779:
10780:
10781:
10782:
10783: ·':,
10784:
10785:
10786:
10787:
10788: ~" _) (
10789: 254 1977 vp.
10790:
10791: Raha-asia-aloite n:o 240.
10792:
10793:
10794:
10795:
10796: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien asuntoraken-
10797: nustoiminnan tukemiseen ja kehittämiseen.
10798:
10799:
10800: E d u s k u n n a 11 e.
10801:
10802: Yhteiskunnan osallistuminen asuntojen tuo- ovat maassamme kalliimpia kuin Ruotsissa,
10803: tantoon on olematonta. Valtio ei osallistu asun- osoittaakin vakuuttavasti asuntotuotantomono-
10804: tojen rakennuttamiseen eikä rakentamiseen lain- polien ja niiden taustavoimien vahvuutta maas-
10805: kaan. Kuntien rakennuttamien asuntojen määrä samme Ruotsiin verrattuna. Tämä on myös kes-
10806: on vain runsas 10% uustuotannosta. Kuntien keinen syy siihen, ettei valtio rakenna asuntoja
10807: itse toteuttama rakentaminen puolestaan on ja että kunnallinen asuntorakentaminen on
10808: korkeintaan muutaman prosentin luokkaa. hyvin vähäistä.
10809: Gryndereille jää näin kenttä vapaaksi saalistuk- Kokemus on kuitenkin osoittanut, että jopa
10810: selleen. Asuntotuotantomonopolien keskeistä pienetkin kunnat voivat rakentaa halvempia
10811: asemaa maamme asuntotuotannossa kuvaa hyvin asuntoja kuin grynderit, ja halvempia juuri
10812: seuraava. Vaikka asuntotuotanto onkin maas- siksi, että grynderien voitot ovat niin suuret.
10813: samme hyvin pienyritysvaltaista, niin rakensivat Kunnat muodostavat lisäksi sopivan rakenta-
10814: vuonna 1971 kolme keskeistä rakentajaryhmit- misyksikön; rakentaminenhan on alueellisesti
10815: tymää, HAKA, SATO ja SALPA, 55 % ker- -sidottua. Lisäksi kunta voi taata rakentamis-
10816: rostaloasunnoista. Kuitenkin jotkut sanovat, yksikölleen jatkuvan, suunnitelmallisen tuotan-
10817: ettei asuntotuotanto ole monopolisoitunutta. non. Luonnollisesti kunnallinen rakentaminen
10818: Asumiskustannukset nousivat OECD:n tilas- muodostaa reaalisen vaihtoehdon asuntotuotan-
10819: ton mukaan Suomelle yli kaksinkertaisiksi vuo- tomonopoleille vain demokraattisesti johdet-
10820: desta 1970 tämän vuoden toukokuuhun. Asun- tuna.
10821: tojen hintatason nousu on tämän jälkeen vain Valtion demokraattisesti johdettu rakennus-
10822: jatkunut. Nämä ovat monopolien suosimisen yritys muodostaa yhden keskeisen vaihtoehdon
10823: katkeria hedelmiä. asuntotuotantomonopoleille. Valtion rakennus-
10824: Monopolien luonnetta kuvaa myös se, että yrityksen perustaminen ei tee em. syistä kun-
10825: aravatuotantoa koskevissa tutkimuksissa on tien itse toteuttamaa rakentamista merkitykset-
10826: todettu suurimpien rakentajien olevan kalleim- tömäksi. Valtion rakennusyrityksen perustami-
10827: pia. Kuitenkin suurimmilla rakentajilla pitäisi nen vain edellyttää yhteistyön kehittämistä kun-
10828: kaiken järjen mukaan olla parhaat mahdollisuu- nallisen rakentamisen kanssa. On myös koros-
10829: det tuottaa halvemmalla kuin pienien. Ehkäpä tettava, että kuntien itse toteuttaman rakenta-
10830: monopolivoitot selittäisivät tämän kumman misen edistäminen muodostaa keskeisen väli-
10831: asian. Kuitenkin valtiovalta tukee aravalainoil- neen reaalisen vaihtoehdon kehittämiseksi asun-
10832: 1aan kaikkein voimakkaimmin juuri näitä suu- totuotantomonopoleille riippumatta siitä, mil-
10833: rimpia gryndereitä. loin valtion rakennusyritys perustetaan.
10834: Asuntotuotantomonopolien ja niitä tukevien Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
10835: taustavoimien, ennen muuta pankkien, keskeistä
10836: asemaa maamme asuntotuotannossa kuvaa valai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10837: sevasti vertailu Ruotsiin. Suomessa asuntojen 1978 tulo- ja menoarvioon 45 milj. mar-
10838: uustuotanto on selvästi, ainakin viidennestä, kan määrärahan käytettäväksi kuntien
10839: todennäköisemmin neljännestä, kalliimpaa kuin itse toteuttaman asuntorakentamisen tu-
10840: Ruotsissa. Kuitenkin myös Ruotsissa asuntotuo- kemiseen ja kehittämiseen.
10841: tanto on monopolien käsissä. Se, että asunnot
10842: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
10843:
10844: Ensio Laine Oili Suomi Irma Rosnell
10845: 1977 vp. 255
10846:
10847: Raha-asia-aloite n:o 241.
10848:
10849:
10850:
10851:
10852: · E. Laine yll:l.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen asumis-
10853: tuen suorittamiseen.
10854:
10855:
10856: E d u s k u n n a 11 e.
10857:
10858: Valtion vuoden 1976 tulo- ja menoarviossa tävä. Samalla tukisummia tulee suurperheisten
10859: oli asumistukeen varattu 240 miljoonaa mark- ja vähävaraisimpien väestöryhmien osalta ko-
10860: kaa. Valtioneuvosto vahvisti kuitenkin asumis- rottaa. Asumistukeen oikeuttavat tulorajat on
10861: tukeen oikeuttavat tulorajat niin tiukoiksi, että mitoitettava niin, että koko tukeen varattu
10862: mainitusta määrärahasta jäi yli 90 miljoonaa summa myös käytetään asumistukena vuonna
10863: markkaa käyttämättä. Tämä summa ei siirtynyt 1978 maksettavaksi.
10864: kuluvalle vuodelle. Vuoden 1977 tulo- ja meno- Asumistukea kehitettäessä on hu.olehdittava
10865: arviossa on asumistukeen varattu 290 miljoonaa siitä, että se ei muodostu keinoksi kohottaa
10866: markkaa, josta käytetään arviolta n.· 240 milj. yleistä vuokratasoa ja turvata samalla huippu-
10867: markkaa. vuokrien saaminen valtion avulla asukkailta.
10868: Voimassa olevan asumistukilain mukaan oi- Tällainen kehitys voidaan estää toteuttamalla
10869: keutettuja asumistukeen ovat lapsiperheet, tie- vuokrasulku ja säätämällä asuntojen pysyvä
10870: tyin ehdoin nuoret, lapsettomat avioparit ja opis- hinta- ja vuokrasäännöstely.
10871: kelijat, jotka täyttävät säädetyt tulorajat. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
10872: Asumistuki ei ulotu lainkaan vähävaraisiin
10873: yksinäisiin henkilöihin. Tuen piiriä tulee laajen- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10874: taa myös heihin. Asumistuen piiriin olisi hyväk- 1978 tulo- ja menoa.rvioon lisäyksenä
10875: syttävä myös alivuokralaiset. Säännöksiä, jotka 70 milj. markkaa ylimääräisenä asumis-
10876: rajoittavat opiskelijoiden ja lapsettomien avio- tukena käytettäväksi lakimääräisen asu-
10877: parien oikeutta asumistukeen, olisi lievennet- mistuen korottamiseen ja asumistuen
10878: saajien piirin laajentamiseen.
10879: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
10880:
10881: Ensio Laine Oili Suomi Irma Rosnell
10882: 256
10883:
10884: Raha-asia-aloite n:o 242.
10885:
10886:
10887:
10888:
10889: E. Laine ym.: Mäitä.rahan osoittamisesta valtion työntekijäin
10890: perhe·eläkkeen luonteisten ylimääräisten eläkkeiden tasokoro-
10891: tuksen suorittamiseen.
10892:
10893:
10894: E d u s k u n n a 11 e.
10895:
10896: Vast.-uksessaan hallituksen esitykseen n:o taaviksi, voisi tasotarkistuksen lähtökohtana pi-
10897: 207/1973 vp. eduskunta edellytti, että "vai· tää maksettavia ylimääräisiä eläkkeitä. Koro-
10898: tion työntekijäin jälkeen myönnetyt noin 1 800 tuskertoimena voitaisiin pitää 2.27 laskettuna
10899: perhe-eläkkeen luonteista ylimääräistä eläkettä, woden 1976 päättyessä voimassa olevista mää-
10900: jotka jo lähtökohdassaan usein ovat paljon al- ristä.
10901: haisetnmllt, saatettaisiin valtion uuden perhe- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
10902: eläkelain mukaiselle tasolle". Eduskunnan tahto
10903: on edelleen toteuttamatta, eikä hallitus ole an- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10904: tanut asiaa koskevaa esitystä. Kun hallitus on 1978 tulo- ja menoarvioon 6 000 000
10905: nyt saamassa eduskunnan hyväksymisen mm. markan määrärahan valtion työntekijäin
10906: ministerien eläkelain säätämiselle, olisi korkea jälkeen myönnettyjen perhe-eläkkeen
10907: aika korjata edellä kerrottu vääryys. luonteisten ylimääräisten eläkkeiden ta-
10908: Koska yleisenä tapana on ylimääräisten eläk- sokarotuksen suorittamiseksi.
10909: keiden tarkistaminen vakinaisia eläkkeitä vas-
10910: . Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
10911:
10912: Ensio La1ne E.•J. Tennilä
10913: Marjattå Mattsson P. Puhakka
10914: 257
10915:
10916: Raha-asia-aloite n:o 243.
10917:
10918:
10919:
10920:
10921: E. Laine ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Turun yli-
10922: opistolle luento- ja .tuntiopetuspalkkioihin sekä harjoittelu-
10923: kurssien tuntiopetuspalkkioihin.
10924:
10925:
10926: E d u s k u n n a 11 e.
10927:
10928: Tulo- ja menoarvioesityksessä Turun yliopis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10929: ton luento- ja tuntiopetuspalkkioihin ehdotetut 19 78 tulo~ ja menoarvioon momentille
10930: määrärahat ovat täysin riittämättömät. Eräät 29.10.01 lisäyksenä Turun yliopistolle
10931: ehdottoman välttämättömät peruskurssit jäävät yhteensä 342 JOO markkaa, ;osta
10932: kokonaan pitämättä ellei ·varoja lisätä. Luento- 200 000 markkaa varattaisiin luento- ;a
10933: ja tuntiopetuspalkkioita olisi lisättävä 200 000 tuntiopetuspalkkioihin ja 142 JOO mark-
10934: markalla ja harjoittelukurssien tuntiopetuspalk- kaa harjoittelukurssien tuntiopetuspalk-
10935: kioita 142 500 markalla. kioihin.
10936: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
10937: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
10938:
10939: Ensio Laine Oili Suomi Marjatta Mattsson
10940: E.-J. Tennilä P. Puhakka
10941:
10942:
10943:
10944:
10945: 33 0877003363
10946: 258 1.9.77 vp.
10947:
10948: Raha-asia-aloite n:o 244.
10949:
10950:
10951:
10952:
10953: E. Laine ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Turun yli-
10954: opiston kirjallisuus- ym. hankintoihin.
10955:
10956:
10957: E d u s k u n n a 11 e.
10958:
10959: Turun yliopiston kirjahankintavarojen tilanne Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
10960: on katastrofaalinen. Kuluvan syksyn aikana on
10961: kirjojen hankinta ollut lähes täydellisesti py- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10962: sähdyksissä. Näin ollen on täysin perusteltua 1978 tulo- ;a menoarvioon momentille
10963: varata ATK- ja kirjahankintoihin yliopiston eh- 29.10.21 lisäyksenä 2 mil;. markkaa
10964: dottama tnäärä. Kirjojen hankintaan tulisi va- käytettäväksi Turun yliopiston kirialli-
10965: rata vähintään 500 000 markkaa enemmän kuin suus- ym. hankintoihin.
10966: hallituksen tulo- ja· menoarvioehdotukseen nyt
10967: sisältyy varoja.
10968: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
10969:
10970: Ensio Laine Oili Suomi Marjatta Mattsson
10971: E.-J. Tennilä P. Puhakka
10972: 1977 vp. 259
10973:
10974: Raha-asia-aloite n:o 245.
10975:
10976:
10977:
10978:
10979: E. Laine ym.: Määrärahojen osoittamisesta Turun yliopiston
10980: rakennushankkeisiin.
10981:
10982:
10983: E d u s k u n n a 11 e.
10984:
10985: Turun yliopiston uudisrakennusten suunnit- josta on peruuntunut .300 000. Aikai!semmin
10986: telun loppuunsaattaminen ja rakennustöiden varatut varat eivät riitä suunnitteluun ja raken-
10987: aloittaminen on yliopiston kehittämisen kan- nustöiden aloittamiseen. Rakennushankkeiden
10988: nalta keskeistä. Yliopiston tilanahtarus saattaa pikaisella käynnistämisellä on myös alueen työl-
10989: opiskelijat ja koko yliopistoyhteisön olosuhtei- lisyystilannetta helpottava vaikutus.
10990: siin, jotka eivät voi olla yliopiston toiminnan Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10991: tulosten kannalta muuta kuin epäedulliset. Yli-
10992: opisto on esittänyt vuoden 1976 tulo- ja meno-
10993: 1 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10994: arvioesityksessään suunnittelu- ja rakennustöitä 1978 tulo- ja menoarvioon 11 400 000
10995: varten kokonaissuunnitelman toteuttamiseksi markkaa Turun yliopiston lääketieteen
10996: lääketieteen laitosrakennus II:n suunnitteluun laitosrakennus II:n suunnittelua ja ra-
10997: ja rakennustöiden 111oittamiseen 11 400 000 kentamisen aloittamista varten sekä
10998: markkaa sekä laitosrakennusten suunnittelun 900 000 markkaa laitosrakennusten
10999: aloittamiseen 900 000 markkaa. Tarkoitukseen suunnittelua varten.
11000: on aikaisemmin myönnetty 2 150 000 markkaa,
11001: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
11002:
11003: Ensio Laine Oili Suomi
11004: 260
11005:
11006: Raha-asia-aloite n:o 246.
11007:
11008:
11009:
11010:
11011: E. Laine ym:: Määrärahan osoittamisesta lukion paikkamäärän
11012: korottamiseksi. ·
11013:
11014:
11015: Eduskunnalle.
11016:
11017: · · Hallitus' esittää, eftä lukion kasvu pysäytet- ensimmäisten .luokkien ·perustamista. Uusien lu-
11018: täisiin, toisin sanoen lukioon siirtyneiden suh• kion aikavien luokkien perustamiseksi tulisi val-
11019: teellinen osuus 16-vuotiaiden ikäluokasta . py- tionapua kunnille korottaa.
11020: sytettäisiin syksyn 1976 tasolla. Tällainen linja Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11021: merkitsee nuorison koulut)lsmahdollisuuksien
11022: rajoittamista ja kansan sivistystason nousun eh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11023: käisemistä. Ammattikoulutuksen kehittämisestä 1978 tulo- ;~ menoarvioon momentille
11024: tehtyjen suunnitelmien toteuttaminen ei vielä 29.4330 lisäyksenä 40 milioonaa mark-
11025: loisi lukiolle todellista vaihtoehtoa. Ei ole ole- kaa käytettäväksi lukion paikkamäärän
11026: massa perusteita· rajoittaa keinotekoisesti lukion lisäämiseen.
11027: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1977.
11028:
11029: Ensio Laine E.-J. Tennilä Markus Kainulainen
11030: Taisto Sinisalo Marjatta Mattsson Oili Suomi
11031: 1977 vp; 261
11032:
11033: Raha-asia-aloite n:o 247.
11034:
11035:
11036:
11037:
11038: E, Laine ym.: Korotetun mijärärahan osoittamisesta koululaisten
11039: ruuan laatuta59n parantamiseksi.
11040:
11041:
11042: E d u s k u n n a 11 e.
11043:
11044: Kulutuskysynnän ja yhteiskunnallisten. palve- taminen ja niiden laatutason heikentäminen saat-
11045: lujen rajoittamiseen ja supistamiseen suuntautu- taa johtaa terveydellisiin ja muihin haitallisiin
11046: nut talouspoliittinen linja on merkinnyt myös vaikutuksiin. Kun samanaikaisesti valtion va-
11047: koululaitoksen toimintamahdollisuuksien heiken- roja näyttää riittävän esim. yksityisen teollisuu-
11048: tymistä. Lukuisien säästö- ja supistamispäätqk- den tukemiseen jopa kymmeniä tai satoja ker-
11049: sien haitalliset seuraamukset kohdistuvat oppi- toja enemmän kuin kerrotulla säästöpäätöksellä
11050: laisiin. Näin on myös kouluruokailukustannu].{- vaikutetaan valtion menojen säästöön, ei pää-
11051: sia koskeneiden säästöpäätösten ja ohjeiden laita. töksiä ja ohjeita välipalojen poistamisen ja hei-
11052: Opetusministeriö antoi viime vuoden k!!sä- kentämisen osalta voida pitää perusteltuina.
11053: kuussa ohjeet kouluruokailukustannusten rajoit- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, ..
11054: tamisesta. Niiden mukaan oli välipalan tarjoa-
11055: minen oppilaille lopetettava lukuunottamatta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11056: pitkämatkalaisille oppilaille tai niille oppilaille, 1978 tulo- ja menoarvioon 15 miljoonan
11057: joille se terveydellisistä syistä on välttämätöntä. markan lisämäärärahan välipalo;en tar-
11058: Samalla opetusministeriö antoi ohjeen siirtymi- joamiseksi koulula~sille ;a ruuan laatu,-
11059: sestä halvempiin välipaloihin. Välipalojen pois- tason parantamiseksi, .
11060: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1977.
11061:
11062: Ensio Laine 1raisto Sinisalo E.-J. Tennilä
11063: Marjatta Mattsson M. Kainulainen Oili Suomi
11064: 262 1977 vp.
11065:
11066: Raha-asia-aloite n:o 248.
11067:
11068:
11069:
11070:
11071: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Taivassalon ja Kustavin
11072: välisen Kaitaisten salmen sillan rakentamiseen.
11073:
11074:
11075: E d u s k u n n a 11 e.
11076:
11077: Maantieyhteys Taivassalosta Kustaviin ja Houtskaciin sekä Vuosnaisista Ahvenanmaan
11078: päinvastoin on nykyisin järjestetty Kaitaisten saariin ja mantereelle.
11079: salmessa tapahtuvan lossiliikenteen avulla. Taivassalon naapurikunta Kustavi on kehitys-
11080: Kustavissa olevien kesäasuntojen ja matkailu- aluetta. Nykyisissä olosuhteissa kokee pienteol-
11081: yritysten sekä lomakylien ansiosta liikennemäärä lisuus ja muu pienyritysvaltainen elinkeinoelämä
11082: nousee viikonloppuisin huomattaviin lukemiin. kehitysaluelaeista ja mwsta helpotuksista huoli-
11083: Vuoden aibna ylittää Kaitaisten salmen n. matta 'kiinteän tieyhteyden puuttumisen suurena
11084: 350 OQO ajoneuvoa. Ruuhka-aikoina voi joutua haittana. Kaitaisten siltakysymyksen pikaisella
11085: jonottamaan jopa 1-2 tuntia, mikä on kiusal- ratkaisulla olisi edellä mainituin perustein suuri-
11086: lista paitsi paikalliselle väestölle myös lomaili- arvoinen merkitys valtakunnallisesti ja myös
11087: joille, tahtiliikenteen harjoittajille ja autolaut- Taivassalon j.a Kustavin kunnilie.
11088: toihin ajavme matkustajille. Tämä tilanne ei voi Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11089: olla heijastumatta Kustavin kehitykseen. Kalan-
11090: kuljetuksen ja elinkeinoelämän kannalta Kaitai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11091: nen ilman kiinteätä tieyhteyttä on Kustavin 1978 tulo- ;a menoarvioon 500 000
11092: kunnan kehityksen "pullonkaula". Se on hait- markan määrärahan Taivassalon ;a Kus-
11093: tana myös kasvaneelle kauttakulkuliikenteelle. tavin välisen Kaitaisten salmen sillan
11094: Kustavin Laupusista on lauttayhteys Iniöön ja suunnittelua ja rakentamista varten.
11095: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
11096:
11097: Ensio Laine Oili Suomi
11098: 1977 vp. 263
11099:
11100: Raha-asia-aloite n:o 249.
11101:
11102:
11103:
11104:
11105: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Paraisten ja Nauvon
11106: välisen sillan rakentamiseen.
11107:
11108:
11109: E d u s k u n n a 11 e.
11110:
11111: Paraisten ja Turunmaan saaristokuntien a~uk niistä johtuvat ajan menetykset tulevat jarrut-
11112: .kJaiden keskuudessa on jo useiden vuosien ajan tamaan Turunmaan saaristokuntien Nauvon,
11113: esitetty perusteltuja vaatimuksia Paraisten ja Korppoon, Houtskarin ja Paraisten kehitystä.
11114: Nauvon välisen lauttaliikenteen korvaa.tnisesta Tie- ja vesirakennushallituksen sekä muiden
11115: kiinteällä silta- ja maantieyhteydellä. Viime ao. viranomaisten tulisi ryhtyä välittömästi
11116: vuonna kuljetettiin ko. lautoilla noin 200 000 suunnittelemaan ja toteuttamaan kiinteän maan-
11117: ajoneuvoa ja kuluvana vuonna ylitettäneen tieyhteyden ja sillan rakentamista Paraisten ja
11118: 200 OOO:n raja. Liikenteen on laskettu kasva- Nauvon välille.
11119: van vuosittain n. 15 %, joten vuonna 1975 Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
11120: ~arvittaisiin lauttakalustoa n. 300 000 ajoneu-
11121: von kuljettamiseen. Paraisten ja Nauvon lautta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11122: rannoissa on syntynyt sellaisia autojonoja, että 1978 tulo- ja menoarvioon 1 milj. mark-
11123: odotusaålka on venynyt jopa 4-5 tunnin mit- kaa Paraisten ja Nauvon välille tulevan
11124: taiseksi. Monien henkilökohtaisten harmien ja sillan suunnittelua ja rakentamista var-
11125: haittoj'en lisäksi liikenteelliset vaikeudet ja ten.
11126: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
11127:
11128: Ensio Laine Oili Suomi
11129: 264 1977 vp.
11130:
11131: Raha-asia-aloite n:o 250.
11132:
11133:
11134:
11135:
11136: E. Laine ym.: Määrärahan .()soittamisesta yhden ratainsinöörin ja
11137: yhden liikennepäällikön· viran perustamiseen muodostettaviin
11138: VR:n Turun rata- ja liikennepiireihin.
11139:
11140:
11141: E d u s k u n n a 11 e.
11142:
11143: . Valtionrautateiden Turun rata-, liikenne· ja toksia myös henkilökunnan työolosuhteissa .
11144: konepiirien lakkauttaminen 1. 3. 1969 lukien Eduskuntakyselyyn 13. 12. 1968 annetussa vas-
11145: on mm. rautatieläisjärjestöjen taholta todettu tauksessa sanottiin mm., että "ratapiirin työn-
11146: virheelliseksi , ·ratkaisuksi. Varsinais~Suomen tekijät, luvultaan 230, pysyvät nykyisillä työ-
11147: Maakuntaliitto :suhtautui lakkauttamiseen täy- paikoillaan". Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut,
11148: sin kielteisesti ja myöhemmin on myös Turun vaan toinen puoli mainituista työntekijöistä on
11149: Kauppakamari joutunut toteamaan lukuisia vai- siirretty muihin tehtäviin,
11150: keuksia ja hankaluuksia, jotka ilmeisesti ovat Turun talousalueen kehityksen ja liike-elämän
11151: pääosin aiheutuneet suoritetusta organisaatio- sekä rautatielaitoksen palvelun ja henkilökunta-
11152: muutoksesta. politiikan kannalta olisi välttämätöntä Turun
11153: Turun kauppakamarin rautatiehallitukselle rata- ja liikennepiirin uudelleen perustaminen,
11154: ösoittamassa kirjelmässä ja erityisesti kahdeksan joka edellyttäisi mm. liikennepiirin päällikön ja
11155: rautatieläisjärjestön mm. vaalipiirin kansanedus- ratapiirin päällikkönä toimivan ratainsinöörin
11156: tajille toimittamassa kirjelmässä on yksityiskoh- viran perustamista kiireellisesti.
11157: taisin esimerkein osoitettu mainittujen piirien Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
11158: lakkauttamisesta aiheutuneet epäkohdat. Myö-
11159: hemmin on tapahtunut vielä uusia rautatielai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11160: toksen ja sen henkilökunnan toimintaa vaikeut- 1978 tulo- ja menoarvioon 100 000 mar-
11161: tavia ratkaisuja, joita tehtäessä ei ole lainkaan kan määrärahan yhden ratainsinöörin vi-
11162: kuultu esim. paikallisia viranomaisia. Näin on ran ja yhden liikennepäällikön viran pe-
11163: käynyt esim. kaluston ja työkoneiden poissiirtoa rustamiseksi muodostettaviin VR:n Tu-
11164: koskevissa ratkaisuissa. run rata- ja liikennepiireihin.
11165: Vastoin aikaisemmin annettuja tietoja organi-
11166: saatiomuutos on aiheuttanut huomattavia muu-
11167: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
11168:
11169: Ensio Laine Oili Suomi
11170: 1977 vp. 265
11171:
11172: Raha-asia-aloite n:o 251.
11173:
11174:
11175:
11176:
11177: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen insinöörin
11178: toimen perustamiseen Turun työsuojelupiiriin.
11179:
11180:
11181: E d u s k u n n a 11 e.
11182:
11183: Turun ja Porin läänissä tulee lähivuosina Laivanrakennuksen työsuojelun puutteisiin on
11184: työskentelemään telakoilla noin 10 000 työn- aikaisemminkin kiinnitetty huomiota. Asiasta on
11185: tekijää. Telakkatyöt kuuluvat vaarallisimpiin tehty eduskuntakysely ja viime syyskuussa Tu-
11186: työaloihin. Tilastojen mukaan sattuu telakoilla run ja Porin läänin telakoiden työsuojeluvaltuu-
11187: noin kolme kertaa enemmän tapaturmia kuin tettujen kokouksessa laadittiin asiasta kirjelmä,
11188: teollisuudessa keskimäärin. Erityisesti raken- joka on toimitettu Turun työsuojelupiiriin. Pii-
11189: teilla olevalla aluksella on suuria vaara- ja haitta- rin ilmoituksen mukaan ei henkilökunnasta kui-
11190: tekijöitä: yleinen järjestys on huono, kireäksi tenkaan pystytä irrottamaan insinööriä tähän
11191: mitoitetut urakat aiheuttavat työsuojelutoimen- tehtävään muun tarkastustoiminnan siitä kärsi-
11192: piteiden laiminlyöntejä, ilmastointi on puutteel- mättä.
11193: lista, valaistus heikkoa, telineet epävarmoja jne. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
11194: Yksittäinen laiva tai öljynporauslautta muo-
11195: dostaa työkohteen, jossa saattaa olla töissä yhtä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11196: aikaisesti useita satoja työntekijöitä. Kuitenkaan 1978 tulo- ja menoarvioon 45 000 mar-
11197: valtion työsuojelutarkastajilla ei riitä aikaa täl- kan määrärahan ylimääräisen insinöörin
11198: laisen työkohteen tarkastukseen kertaakaan ra- toimen perustamiseksi Turun ja Porin
11199: kennusvaiheen aikana. Laivanrakennustöitä var- työsuojelupiiriin.
11200: ten ei ole myöskään laadittu turvallisuusohjeita.
11201: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
11202:
11203: Ensio Laine Oili Suomi.
11204:
11205:
11206:
11207:
11208: 34 0877003363
11209: 266 1977 vp.
11210:
11211: Raha-asia-aloite n:o 252.
11212:
11213:
11214:
11215:
11216: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen kotiutta-
11217: misrahan maksamiseksi kaikille asevelvollisille.
11218:
11219:
11220: E d u s k u n n a II e.
11221:
11222: Puolustuslaitoksen palveluksesta kotiutuu järjestetty, mikä osaltaan vaikeuttaa varus·
11223: vuosittain varusmiehiä n. 40 000. Sosiaali- ja miesten taloudellista asemaa.
11224: terveysministeriön sosiaalipoliittisen tutkimus- Ottaen huomioon kotiuttamisrahan kohtuut-
11225: osaston maaliskuussa 1970 suorittaman tutki- toman alhaisen markkamäärän ja toisaalta myös
11226: muksen mukaan oli kotiutuvista varusmiehistä hinta-, maksu- ja vuokratason kohoamisen ko-
11227: ilman työtä 40 % eli 16 000. Omasta· mieles- tiuttamisrahalain säätämisen jälkeen olisi kotiut-
11228: tään kotiuttamisrahan tarpeessa oli 70 % eli tamisrahan markkamäärä korotettava vähimmäis-
11229: 28 000 varusmiestä. Vuokra- tai alivuokra- palkkaa vastaavaksi. Tätä tarkoittava lainmuu-
11230: asuntoon ,sanoi turvautuvansa 17 % varusmie- tos olisi tehtävä kiireellisesti. Siihen saakka olisi
11231: histä ja vajaalla 7 % :lla ei ollut mitään tietoa maksettava kotiutettaville varusmiehille ylimää-
11232: asunnosta kotiuttamisen jälkeen. räistä kotiuttamismäärärahaa.
11233: Edellä kerrottua taustaa vasten katsottuna Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
11234: kotiuttamisrahan suuruus on täysin riittämätön.
11235: Edelleen on huomattava, että varusmiesten päi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11236: väraha on Suomessa erittäin pieni esim. muihin 1978 tulo- ja menoarvioon 8 milj. mar-
11237: pohjoismaihin verrattuna. Myös varusmiesten kan lisämäärärahan ylimääräisen kotiut-
11238: ilmaiskuljetus on maassamme epätyydyttävästi tamisrahan maksamiseksi kaikille varus-
11239: miehille.
11240: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
11241:
11242: Ensio Laine Marjatta Mattsson M. Kainulainen
11243: Heimo Rekonen Oili Suomi
11244: 1977 vp. 267
11245:
11246: Raha-asia-aloite n:o 253.
11247:
11248:
11249:
11250:
11251: E. Laine ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtionapuna
11252: raittiustyöhön sekä alkoholijuomista aiheutuvien haittojen
11253: ehkäisemiseen.
11254:
11255:
11256: E d u s k u n n a II e.
11257:
11258: Hallituksen esitykseen valtion tulo- ja meno- mien kulutus on tuntuvasti lisääntynyt. Kulu-
11259: arvioksi vuodelle 1978 on momentti 33.51.50 tus on jälleen siirtymässä miedoista juomista
11260: (valtionapu raittiustyöhön sekä alkoholijuomis- väkeviin. Kun mietojen juomien osuus koko-
11261: ta aiheutuvien haittojen ehkäisemiseen) mer- naiskulutuksesta oli vuonna 1969 62.3 %, se
11262: kitty yhden markan suuruisena asukasta kohti oli viime vuonna enää 53.3 %. Alkoholimenot
11263: eli 4 743 470 markkana. ovat kuudessa vuodessa nousseet 212 markasta
11264: Alkoholilain 98 §:n 1 momentin 2 kohdan asukasta kohti 951 markkaan. Yksityisestä ku-
11265: mukaan on valtion tulo- ja menoarvioon otet- lutuksesta alkoholimenot olivat vuonna 1968
11266: tava vuosittain määräraha, joka vastaa vähin- 4.9% ja vuonna 1976 7.3 %.
11267: tään 35 penniä kutakin edellisenä vuonna Alkoholihaitat ovat kuluneen vuoden aikana
11268: maassa henkikirjoitettua asukasta kohti käytet- merkittävästi lisääntyneet. Vuoteen 1968 ver-
11269: täväksi avustuksena raittiustyöhön ja alkoholi- rattuina juopumuspidätykset ovat nousseet
11270: juomista aiheutuvien haittojen ehkäisemistä tar- 57% ja rattijuoppoustapaukset 144 %. Väki-
11271: koittavaan toimintaan. Vuosien 1972 ja 1973 valtarikollisuuden lisäys on vuoteen 1970 ver-
11272: tulo- ja menoarviossa oli määräraha, joka vas- rattuna, jolloin rikoslain muutos astui voimaan,
11273: tasi 45 penniä asukasta kohti, vuoden 1974 ollut 67%.
11274: tulo- ja menoarviossa määräraha, joka vastasi
11275: 55 penniä asukasta kohti, ja vuosien 1975, Raittiustyön tarve on entisestäänkin kasva-
11276: 1976 ja 1977 tulo- ja menoarvioissa sekä vuo- nut. Kuten Ruotsin alkoholikomitea on toden-
11277: den 1978 tulo- ja menoarvioesityksessä määrä- nut, alkoholiolojen hoitamiseksi on välttämä-
11278: rahat, jotka vastaavat 1 markkaa asukasta töntä, että raittiiden lukumäärä on mahdollisim-
11279: kohti. man suuri. Raittiusjärjestöt toimivat laajalla
11280: rintamalla. On myös todettava, että raittiit
11281: Nykyisissä oloissa on välttämätöntä, että rait- ihmiset säästyvät valtion menoja lisääviltä alko-
11282: tiusjärjestöt voivat jatkuvasti tehostaa työtään, holin terveys- ja sosiaalisilta haitoilta.
11283: sillä on kysymys pitkäjännitteisestä asenteisiin
11284: ja käyttäytymiseen vaikuttamisesta. Yleisen mie- On tärkeätä, että raittiustyötä voidaan teh-
11285: lipiteen kääntymistä raittiusliikkeen tavoitteille dä kaikilla rintamilla, mutta se ei saa johtaa,
11286: myönteiseksi voidaan käyttää hyväksi vain, jos kuten parina viime vuonna on tapahtunut, ak-
11287: liikkeen työ vastaa siihen tällä hetkellä kohdis- tiivista ja voimaperäistä raittiuskasvatusta suo-
11288: tettuja odotuksia. Palkkatason jatkuva nousu ja rittaneiden vanhempien järjestöjen valtionavun
11289: muiden kustannusten kallistuminen edellyttävät, kapenemiseen. Kaikkien raittiusjärjestöjen toi-
11290: että raittiusliikkeen valtionapu nousee vähin- minta kärsii siitä, että rahanarvon aleneminen
11291: tään rahanarvon alenemista vastaavasti. heikentää niiden toimintamahdollisuuksia.
11292: Alkoholijuomien kokonaiskulutus puhtaaksi Raittiusjärjestöjen täyttä työpanosta tarvittai-
11293: alkoholiksi laskettuna on nykyisen lainsäädän- siin kuitenkin erityisen kipeästi nyt, kun alko-
11294: nön aikana noussut 119 %. Mallasjuomien kas- holijuomien kulutusta ei voida hillitä tehok-
11295: vuprosentti on vuoden 1968 tasosta ollut kaalla hintapolitiikalla.
11296: 172 %, väkevien juomien 106% ja viinien Käsityksemme mukaan määräraha olisi vuo-
11297: 50 %. Vaikka mallasjuomien kulutuksen kasvu den 1978 tulo- ja menoarvioon merkittävä 1
11298: on ollut suurinta, myös sitä väkevämpien juo- markan 50 pennin suuruisena asukasta kohti.
11299: 268 Raha-asia~alQite. n:o 253
11300:
11301:
11302:
11303: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 33.51.50 lisäyksenä 2 371730 markkaa
11304: nioittaen, käytettäväksi raittiustyöhön sekä alko-
11305: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden holiiuomista aiheutuvien haittoien ehkäi-
11306: 1978 tulo- ;a menoarvioon momentille semiseen.
11307: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
11308:
11309: Ensio Laine Sylvi Saimo Aimo Ajo
11310: Jorma Fred Irma Toivanen Matti Järvenpää
11311: 1977 Vp. 269
11312:
11313: Raha-asia-aloite n:o 254.
11314:
11315:
11316:
11317:
11318: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta alkoholijuomien aiheut-
11319: taman kansantaloudellisen rasituksen mittaamiseen.
11320:
11321:
11322: E d u s k u n n a 11 e.
11323:
11324: Kun . vielä vuonna 1968 alkoholijuOlll!ien holin käyttö aiheuttaa sosiaalihuollon, tervey-
11325: osuus yksityisestä kulutuksesta oli 4.9 %, se denhuollon, sairaalahoidon ja poliisitoimen me-
11326: vuonna 1975 oli 7.6 %. Tosin tätä kulutusta nojen kasvua. Käs1tyksemme mukaan olisi alko·
11327: rasitetaan ankaralla verotuksella, joten alkoho- holijuomien käytön sekä kansantaioudelle että
11328: lin kulutuksen kasvu saattaa valtiovarainminis- erityirsesti valtiontaloudelle aiilheuttamista rasi-
11329: teriön näkökulmasta katsoen olla hyvin terve- tuksi:sta laadittava sellaiset selvitykset, että nii-
11330: tullut. Mutta tämä verotusintressi ci ota lain- den avulla voitaisiin tehdä vastaista alkohoLi-
11331: kaan huomioon alkoholihaittojen ja vahinkojen politiikkaa koskeva pitkän tähtäyksen suunni-
11332: aiheuttamia kuluja, kosika ne kirjataan sosi~aali telma.
11333: menojen ryhmään. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11334: Valtion tulo- ja menoarviossa ei koskaan esi- nioittaen,
11335: tetä arvioita siitä, kuinka paljon alkoholijuo-
11336: mien käyttö alentaa kansantuloa ja sitä tietä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11337: myös verojen tuottoa. Tfmailsia arviointeja on 1978 tulo- ia menoarvioon 300 000 mar-
11338: kuitenkin muissa maissa suoritettu. Niiden mu- kan määrärahan käytettäväksi alkoholi-
11339: kaan alkoholijuomien aiheuttama kansantulon ;uomien käytön kansantaloudelle ;a val-
11340: lasku vaihtelee eri: maissa 3 %:sta 10 %:,iin. tiontaloudelle aiheuttamien rasitusten
11341: Näiden tietojen pohj·alta voi todeta, että valtion mittaamista tarkoittavaan tutkimustoi-
11342: alkoholitulot eivät ole puhdasta tuloa. Alko- mintaan.
11343: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
11344:
11345: Ensio Laine Oili Suomi
11346: 270 1977 vp.
11347:
11348: Raha-asia-aloite n:o 255.
11349:
11350:
11351:
11352:
11353: E. Laine ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtionosuu-
11354: tena kunnille terveyskeskusten perustamiskustannuksiin.
11355:
11356:
11357: E d u s k u n n a 11 e.
11358:
11359: Julkinen terveydenhuolto on useiden viime inflatorisen kehityksen sekä alimitoitettujen
11360: vuosien aikana kamppaillut mm. riittämättö- määrärahojen vuoksi ei jo hyväksyttyjäkään ra-
11361: mistä määrärahoista ja henkilöstölisäyksistä ai- kennussuunnitelmia ole pystytty toteuttamaan.
11362: heutuneiden jatkuvasti kärjistyvien ongelmien Kansanterveystyön kehittäminen voimassaole-
11363: kanssa. Talouspoliittisista syistä mm. kuntien van valtakunnallisen suunnitelman asettamien
11364: esittämiä terveyskeskusten rakentamissuunnitel- tavoitteiden mukaisesti vaatii huomattavaa li-
11365: mia on vuodesta toiseen siirretty. Tämä on vai- säystä terveyskeskusten perustamiskustannusten
11366: kuttanut kielteisesti usean kunnan työllisyysti- valtionosuuksiin. Rakentamisohjelman laajenta-
11367: lanteeseen. minen helpottaisi oleellisesti ensi talvikauden
11368: Kansanterveyslain voimassaloaikana Etelä- arvioidun nykyistäkin vaikeamman työllisyyden
11369: Suomi on jatkuvasti jäänyt jälkeen muusta hoitoa.
11370: maasta jopa niin, että kaikissa kunnissa ei ole Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
11371: pystytty suoriutumaan lain niille antamista vel-
11372: voitteista. Erityisen polttavaksi ongelmaksi on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11373: muodostunut mm. pitkäaikaisesti sairaiden ja 1978 tulo- ;a menoarvioon momentille
11374: vanhusten hoito. Tämän ongelman ratkaisemi- 33.75.31 lisäyksenä 31 milioonaa mark-
11375: nen edellyttäisi ripeää terveyskeskusten ja niiden kaa terveyskeskusten ;a 10 kunnallisen
11376: sairaansijojen rakentamista. työterveysaseman rakentamiseen ;a vas.
11377: Myös työterveydenhuoltoon tarvittaisiin pi- taavaa kor;austa vuoden 1978 suunnitel-
11378: kaisesti kunnallisia työterveysasemia, sillä ter- mien hyväksymiskattoon ;a varaukseen
11379: veyskeskukset joutuvat ostamaan näitä palve- vuodelle 1979.
11380: luita yksityisiltä lääkäriasemilta. Voimakkaan
11381: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1977.
11382:
11383: Ensio Laine Heimo Rekonen Marjatta Mattsson
11384: M. Kainulainen Oili Suomi
11385: 1977 vp. 271
11386:
11387: Raha-asia-aloite n:o 256.
11388:
11389:
11390:
11391:
11392: E. Laine ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtionapuun
11393: työttömyyden lieventämiseksi.
11394:
11395:
11396: E d u s k u n n a 11 e.
11397:
11398: Tulo- ja menoarvioesityksessä on merkitty tyopa1vaa kohti. Tällaiseen ei ole mitään tar-
11399: momentille 34.50.61 valtionapua työttömyyden vetta. Jotta varoja riittäisi enemmän kuntien
11400: lieventämiseen yhteensä 155 miljoonaa mark- tarpeisiin ja nuorisotyöttömyyden torjuntaan,
11401: kaa. Kuluvana vuonna on samaan tarkoitukseen olisi momentin määrärahojen sisäistä jakoa
11402: varattu yhteensä 143 miljoonaa markkaa. Li- muutettava.
11403: säys ei ole kovin 'Suuri. Midenkiintoinen on Samalla kun katsomme, että momentille va-
11404: momentille ehdotetun määrärahan jakosuunni- rattua määrärahaa olisi pyrittävä lisäämään,
11405: telma. Kuntien työllistämistukeen ehdotetaan olemme myös sillä kannalla, että momentin
11406: vain 10 milj. markkaa ja naisten työtupien jär- varojen käyttösuunnitelma olisi muutettava seu-
11407: jestämisestä aiheutuviin menoihin vain 1 milj. raavasti:
11408: markkaa. Ottaen huomioon kuntien tarpeet
11409: työllisyystöiden ja erityisesti niiden rahoituksen Valtionapua kunnille naisten
11410: järjestämiseen tulisi kuntien osuutta lisätä vä- työtupien järjestämisestä ai-
11411: hintään 75 milj. markalla. Kuntien töiden työl- heutuviin kustannuksiin . . . . 3 000 000,-
11412: lisyyskdteereitä olisi tarkistettava ja annettava Kuntien työllistämistuki . . . . 85 000 000,-
11413: kunnille mahdollisuus työllistämistukeen oikeut- Nuorten työllistämistuki . . . . 50 000 000,-
11414: tavien töiden monipuolistamiseen. Kuntien 22 000 000,-
11415: Muu valtionapu . . . . . . . . . .
11416: ---------------~~
11417: työllistämistuen ehtoja tulisi muuttaa siten, et- yhteensä 160 000 000:-
11418: tei kunnille asetettaisi kohtuuttomia kustan-
11419: nuksia vaativia ehtoja tuen saannille. Sitäpaitsi olisi momentin perusteluihin lisät-
11420: Nimikkeellä "muu valtion apu" on momen- tävä seuraava lausuma:
11421: tille merkitty 97 miljoonaa markkaa eli 2/3 Momentille merkittyjä määrärahoja ei käyte-
11422: momentin kokonaissummasta. Jostakin syystä tä suhdanneavustusten maksamiseen yksityisille
11423: momentin perusteluissa ei tarkemmin kerrota, yrityksille.
11424: mihin tarkoitukseen ko. varoja on tarkoitus Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
11425: käyttää. On olemassa sellainen mahdollisuus,
11426: että eduskunnalle halutaan näin saada valtuus että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11427: ko. varojen käyttämiseen esim. investointiavus- 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
11428: tuksen maksamiseen työnantajille samaan ta- 34.50.61 lisäyksenä 5 miljoonaa mark-
11429: paan kuin tähän saakka on eräille työnantajille kaa valtionapuun työttömyyden lieven-
11430: maksettu 51 markkaa jokaista työntekijää ja tämiseksi.
11431: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
11432:
11433: Ensio Laine Oili Suomi Marjatta Mattsson
11434: E.-J. Tennilä P. Puhakka
11435: 272 1977 vp.
11436:
11437: Raha-asia-aloite n:o 257.
11438:
11439:
11440:
11441:
11442: .J. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta työväenkulttuurin tutki-
11443: muslaitoksen perustamismahdollisuuksien selvittämistä varten.
11444:
11445:
11446: E du s kunnalle.
11447:
11448: · Työväenkulttuurin perinteen ja nykyilmiöit- t01mmtaan. Läheisyydessä on myös mm. Tam-
11449: ten tutkimusta ja selvitystä ei vieläkään to- pereen yliopiston kansanperinteen laitos, jonka
11450: teuteta maassamme missään laitoksessa järjestel- kanssa olisi mahdollista tarkoituksenmukainen
11451: mällisesti ja kokonaisvaltaisesti. Viime vuosina yhteistoiminta.
11452: monin tavoin vireytynyt työväenkulttuurin har- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11453: rastus on tuonut entistä selkeämmin esille tar-
11454: peen keskittää työväenkulttuurin tutkimustoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11455: minta omaan erilliseen tutkimuslaitokseen. 1978 ·tulo- ja menoarvioon 10 000 mar-
11456: Tällaisen laitoksen perustaminen voisi tapah- kan määrärahan käytettäväksi työväen-
11457: tua luontevasti Yläjärvellä sijaitsevan Voion- kulttuurin tutkimuslaitoksen perustamis-
11458: maan Opiston yhteyteen. Tutkimuslaitoksen työ mahdollisuuksien selvittämistä varten.
11459: olisi joustavasti kytkettävissä opiston muuhun
11460: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
11461:
11462: Jermu Laine Antti Pohjonen Matti Louekoski
11463: Ulf Sundqvist Lasse Lehtinen Kaisa Raatikainen
11464: Eino Grönholm Markus Aaltonen Erkki Tuomioja
11465: Meeri Kalavaineo Jouko Mäkelä Kaarina Suonio
11466: Sinikka Luja-Penttilä Sakari Knuuttila Matti ·Puhakka
11467: Tellervo Koivisto Aimo Ajo Uljas Mäkelä
11468: Matti Luttinen Maija Rajantie Salme Myyryläinen
11469: Sven-Erik Järvinen Seija Karkinen
11470: 1977 vp. 273
11471:
11472: Raha-asia-aloite n:o 258.
11473:
11474:
11475: J. Laine ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta vammaisten
11476: sopeutumisvalmennuksen lisäämiseksi.
11477:
11478: E d u s k u n n a 11 e.
11479: Vammaisten sopeutumisvalmennus otettiin in· kijoista, jotka valmennukseen ovat olleet pyr-
11480: valiidihuoltolain mukaan korvattavien toiminto- kimässä.
11481: jen piiriin vuonna 1971. Tällöin ei tiukkaan Ammatillisen kuntootuksen osalta on todet-
11482: rajattu tai määritelty niitä toimintoja, jotka tavissa, että sopeutumisvalmennuksena annetta-
11483: sisältyvät tähän käsitteeseen. Kokemukset ovat va esivalmennus näyttää erittäin tarpeelliselta
11484: tähän mennessä osoittaneet, että sopeutumisval- toiminnalta silloin, kun vamman tai sairauden
11485: mennuksena annettu erilainen kurssimuotoinen vuoksi työrefleksit ovat voimakkaasti vaimen-
11486: ja henkilökohtainen kuntootusohjaus ja neuvon- neet tai kun vamman tai sairauden aiheutta-
11487: ta sekä muut tarvittavat tuki- ja auttamistoi- maan tilaan totuttautumisessa, apuvälineiden
11488: menpiteet .vaikuttavat merkittävästi vajaakun- käyttöön harjaantumisessa ja toimintakyvyn
11489: toisen yksilön kuntoutumiseen ja hänen sekä yleisessä kehittämisessä vaaditaan· erityistoimen-
11490: hänen lähiomaistensa elämän laatuun. Kon- piteitä. Esivalmennuksen avulla voidaan tällöin
11491: kreettisesti on tullut esille se, että monet aikai- pyrkiä
11492: semmin toteutetut kuntootuksen muodot, lähin- - fyysisen ja psyykkisen kunoon kohentami-
11493: nä ammatillisen ja lääkinnällisen kuntootuksen seen,
11494: piiriin kuuluvat, onnistuvat selvästi paremmin, - normaalin elämän normeihin totuttautumi-
11495: mikäli niitä edeltää asianmukaisesti läpiviety seen,
11496: sopeutumisvalmennus. Oikein ajoitetulla sopeu- - apuvälineiden käytön ja tekniikan oppimi-
11497: tumisvalmennuksella pystytään myös vaikutta- seen,
11498: maan ehkäisevästi turhien kuntoutus- ja mui- - toimintaedellytysten parantamiseen ja
11499: den sosiaalipalvelujen käyttöön. Niin ikään voi- - ammatillisen kuntootuksen objdm:an -valmis-
11500: daan aikaansaada säästöjä sairaalapäivissä ja po- ·tamiseen.
11501: liklinikkakäynneissä. Sopeutumisvalmennus on osoittautunut erit-
11502: Sopeutumisvalmennuksen tarve on osoittau- täin tarpeelliseksi ja tarkoituksenii:mkaiseksi toi-
11503: tunut ennakkoon arvioitua huomattavasti suu- minnaksi. Saatujen kokemusten perusteella sitä
11504: remmaksi. Tähän mennessä on toiminta voitu on syytä lähivuosina erityisesti tehostaa, koska
11505: kohdistaa pääasiassa vain sairaisiin tai vammai- sen avulla on myös saatavissa säästöä eräissä
11506: siin lapsiin ja nuoriin. Näin siksi, että täältä muissa sosiaali- ja terveydenhuollon menoissa.
11507: ovat löytyneet ryhmät, jotka kaikkein selvim- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
11508: min ovat perheineen olleet sopeutumisvalmen-
11509: nuksen tarpeessa. Aikuisiin kohdistettua toi- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
11510: mintaa on voitu järjestää vain varsin vaatimat- den 1978 tulo- ;a menoarvioon momen-
11511: tomissa mitoissa. Sopeutumisvalmennukselle tille 33.44.53 lisäyksenä 400 000 mark-
11512: osoitettujen määrärahojen puitteissa on voitu kaa käytettäväksi vammaisten sopeutu-
11513: vuosittain valmentaa vain murto-osa niistä ha- misvalmennukseen.
11514: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
11515:
11516: Jermu Laine Jouko Tuovinen Matti Luttinen
11517: Matti Puhakka Kaarina Suonio Sakari Knuuttila
11518: Helvi Niskanen Aimo Ajo Juhani Surakka
11519: Sven-Erik Järvinen Eino Loikkanen Bror Lillqvist
11520: Jouko Mäkelä Matti Kuusio Salme Myyryläinen
11521: Olli Helminen Sinikka Luja-Penttilä Lea Sutinen
11522: Uljas Mäkelä Markus Aaltonen Seija Karkinen
11523: Antti Pohjonen
11524: 35 0877003363
11525: 274 1977 vp.
11526:
11527: Raha-asia-aloite n:o 259.
11528:
11529:
11530:
11531:
11532: Lehmonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kemppaalansalmen
11533: siltarakennustöiden aloittamiseen.
11534:
11535:
11536: E du s k u n n a 11 e.
11537:
11538: Tie- ja vesirakennushallitus on 4. 2. 1976 irroittautunut kova~ myrskyn aikana jobtosin-
11539: esittänyt Itä-Suomen vesioikeudelle, että se keistä ja ajautunut kauas varsinaiselta lossipai-
11540: myöntäisi luvan Kemppaalan-Hanislahden pai- kalta. Lossiliikenteen aikana 1-3 viikon aikai-
11541: kallistiellä olevan Kemppaalansalmen sillan ra- set Vesannon kautta mantereitse tapahtuvat pa-
11542: kentamiseksi. Yleisesti on todettu lossiliikenne, kolliset liikennekuljetukset tulevat kalliiksi mm.
11543: joka nyt on salmessa, kannattamattomaksi, mi- koululais- ja sairaskuljetusten osalta.
11544: käli mahdollisuuksissa on sillan rakentaminen. Liikc;:nteelliset ja työllisyysnäkökohdat huo-
11545: Kun Kemppaalansalmen siltaa varten on tehty mioiden Kemppaalansalmen sillan rakentamista
11546: alustava suunnitelma, jota kunnassa on pjdetty puoltavat Keski-Suomen Maakuntaliitto, Ve-
11547: onnistuneena ja jota suunnitelmaa vastaan ei sannon ja Viitasaaren kunnat ja muut erilaiset
11548: ole muistutuksia jätetty, olisi sillan rakentami- etujärjestöt.
11549: nen tarkoituksenmukaista. Näin senkin vuoksi, Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
11550: että vain noin 30 % Viitasaaren kuorma-auto-
11551: kannasta on työllistetty . ja loput työttömänä. että Eduskunta ottaisf valtion vuoden
11552: Viitasaaren kunta sitoutuu osallistumaan lain 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
11553: edellyttämällä osuudella kustannuksiin .. 31.24.77 600 000 markkaa Kemppaa-
11554: Liikenteellisesti Kemppaalansalmen lossi on lansalmen siltarakennustöiden suunnitte-
11555: hidas ja vaarallinen. Lossi on mm. kaksi kertaa luun ja rakennustöiden aloittamista
11556: varten.
11557: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1977.
11558:
11559: Siiri Lehmonen Lauha· Männistö
11560:
11561:
11562:
11563:
11564: J ··~-.
11565:
11566:
11567:
11568:
11569: f·
11570: 1977 vp. 275
11571:
11572: Raha-asia-aloite n:o 260.
11573:
11574:
11575:
11576:
11577: Lehtinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Kuopion
11578: korkeakoulun II rakennusvaiheen jatkamista varten.
11579:
11580:
11581: Eduskunnalle.
11582:
11583: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä on aatepäätös ja sen toinenkin rakennusvaihe on
11584: Kuopion korkeakoulun II rakennusvaiheen jat- hyvällä alulla. Olisi monella tavalla yhteiskun-
11585: kamiseksi ehdotettu 4 000 000 .markan määrä- nan varojen tuhlaamista, jos hanke pys,ähtyisi
11586: rahaa.· keskeneräisenä.
11587: Koko hankkeen kustannusarvio on Varsin vähäisellä määrärahan lisäyksellä voi-
11588: 62 500 000 markkaa. taisiin tässä vaiheessa turvata rakennustyön kes-
11589: Nyt ehdotettu . summa on riittämätön. Käy- keytymätön jatkuminen.
11590: tännössä se merkitsee rakennustöiden pysähty- Edellä lausutun perusteella ehdotamme,
11591: mistä useaksi kuukaudeksi. Vajaat 300 raken-
11592: nustyömiestä jäisi työttömäksi, rakennusteolli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11593: suuden palveluksessa ehkä vielä suurempi jouk- 1978 tulo- ;a menoarvioon kaikkiaan
11594: ko. Kuopion korkeakoulurakennus on työllisyys- 6 250 000 markkaa Kuopion korkeakou-
11595: alueen ainoa suuri rakennuskohde. lun II rakennusvaiheen ;atkamista var-
11596: Korkeakoulun rakentamisesta on tehty peri- ten.
11597: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
11598:
11599: Lasse Lehtinen Petter Savola Lauha Männistö
11600: 276 1977 vp.
11601:
11602: Raha-asia-aloite n:o 261.
11603:
11604:
11605:
11606:
11607: Lehtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi teollisuut-
11608: ta edistävään tutkimustoimintaan.
11609:
11610:
11611: E d u s k u n n a 11 e.
11612:
11613: On eräs alue, joka taloutemme kriisissä on tuotteiden joukkotuotantoon, osittain suojattui-
11614: paljastunut heikoksi. Suomalaisten tuotteiden hin markkinoihin ja melko korkeaan pääoman-
11615: jalostusaste on luvattoman alhainen. Tuoteke- muodostukseen. Näiden tekijöiden varaan ra-
11616: hittelyyn ja ideointiin ei Suomessa viime vuo- kentuva tie on nyt kuljettu käytännöllisesti kat-
11617: sina ole ilmeisesti kiinnitetty tarpeeksi huo- soen loppuun. Sen vuoksi tarvitaan uusia rat-
11618: miota. kaisuja.
11619: Esimerkiksi suomalainen puunjalostusteolli- Taloutemme uuden roolin kehittämisessä ja
11620: suus valmistaa ja yrittää viedä vielä tänä päi- yritysten toiminnan suuntaamisessa olisi kiinni,
11621: vänä valtaosaltaan samoja tuotteita ja samassa tettävä huomiota sellaisiin kansainvälisessä ta-
11622: muodossa kuin 100 vuotta sitten. Nämä mel- loudessa edelleen esiintyviin markkinarakoihin,
11623: kein raaka-aineet ovat sahatavara, selluloosa ja joissa kysynnän tyydyttäminen ei monel1tikaan
11624: karkealaatuinen paperi. Puunjalostusteollisuus ole suurten teollisuusmaiden suuryritysten· suo-
11625: on näihin päiViin asti saanut suhteellisen hel- ranaisessa intressissä. Tähän on esitetty kei-
11626: posti kaupaksi nämäkin tuotteensa. Siksi tar- noksi tieto- ja taitokomponentin kehittämistä,
11627: vetta laajaan tuotekehittelyyn ei ilmeisesti ole ja se taas edellyttää uhrauksia tietyille aloille
11628: ollut. suunnattuun kehittämis- ja tutkimustyöhön.
11629: Maamme talouden kehitys ja talouskasvu Edellä lausutun perusteella ehdotamme,
11630: ovat pitkään pohjanneet mm. metsävarojen käy-
11631: tön lisäämiseen, maataloudesta vapautuviin työ- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11632: voimareserveihin, valmiin teknisen tiedon 1978 tulo- ja menoarvioon 40 000 000
11633: omaksumiseen, eräiden alhaisen jalostusasteen markkaa avustuksiksi teollisuutta edis-
11634: tävään tutkimustoimintaan.
11635: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
11636:
11637: Lasse Lehtinen Christoffer Taxell
11638: 1977 vp. 277
11639:
11640: Raha-asia-aloite n:o 262.
11641:
11642:
11643:
11644:
11645: Liedes yni.: Määtänihan osoittamisesta pienille ja keskisuurille
11646: tiloille;: lannoitteiden ja rehujen ostamiseen oikeuttaviin osto-
11647: todisteisiin. ·
11648:
11649:
11650: Ed u s kun n a 11 e.
11651:
11652: Karjataloutta harjoittavien pienten ja keski- maitotilistä rehujen ostamiseen. Kun vielä ote-
11653: suurten tilojen kannattavuus on viime . aikoi- taan huomioon lannoitteiden ostot ja monen-
11654: na suuresti huonontunut sen johdosta, että vä- laiset tarvikekustannukset, ovat viimeaikaiset
11655: kirehujen ja lannöitteiden hinnat ovat niin voi- hintojen nousut saattaneet taloudellisen kannat-
11656: makkaasti nousseet. Ostoväkirehujen kohdalla tavuuden niin kestämättötnäksi, että entistä suu-
11657: on muun .muassa tapahtUnut. viime vuosien remmassa määrin on luovuttava karjanpidosta.
11658: aibna hinnannousu 55 pennistä yli 1 markan Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
11659: kilohintaan. Pohjois-; Itä- ja Keski-Suomen
11660: alueilla on paljon sellaisia ·kuntia, joissa maan- että Edttskunta ottaisi valtion vuoden
11661: viljelystilat eivät ole kyenneet siirtymään ym- 1978 tulo- ja menoarvioon JO 000 000
11662: pärivuotiseen viherrehun käyttämiseen eivätkä markkaa käytettäväksi pienille ja keski-
11663: kykene myöskään rehuviljan riittävään viljelyyn. suurille. tiloille lannoitteiden ja rehujen
11664: Tämän johdosta joutuvatkin karjataloudessa toi- ostamiseen oikeuttaviin ostotodisteisiin.
11665: mivat pientilat käyttämään puolet saamastaan
11666: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1977.
11667:
11668: Pentti Liedes E.-J. Tennilä Heimo Rekonen
11669: 278 1977 vp.
11670:
11671: Raha-asia-aloite n:o 26.3.
11672:
11673:
11674:
11675:
11676: Liedes ym.: Määiärahan osoittamisesta alueellisten rehuviljava-
11677: rastojen ··perustamiseen.
11678:
11679:
11680: Ed u s kun n a 11 e.
11681:
11682: Huomattava osa Pohjois- ja Itä-Suomen vilje- rustamiseksi eri maakuntiin. Alueellisista rehu-
11683: lijöistä sekä Keski- ja Etelä-Suomen pienviljeli- varastoista tulisi rehuviljaa myydä viljelijöille
11684: jöistä joutuu ostamaan väkirehun tilansa ulko- samalla hinfialla, mitä siitä on tuottajalle mak-
11685: puolelta. KUn kotoisen rehuviljan kauppa tapah- settu.
11686: tuu valtion viljavaraston, rehusekoittamoiden ja Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
11687: erilaisten välitysliikkeiden toimesta, nousee re-
11688: huvl:ljan hinta ostajaviljelijälle kohtuuttoman että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11689: korkeaksi. Kun rehukustannuksien alentaminen 1978 tulo- ;a menoarvioon 5 000 000
11690: on maatalouden kannattavuuden kannalta eräs markan määrärahan alueellisten rehu-
11691: keskeisin kysymys, olisi hallituksen ryhdyttävä viljavarastojen perustamiseen.
11692: toimenpiteisiin alueellisten rehuvarastojen pe-
11693: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1977.
11694:
11695: Pentti Liedes E.-J. Tennilä ·Heimo Rekonen.-
11696: 1977 vp. 279
11697:
11698: Raha-asia-aloite n:o 264.
11699:
11700:
11701:
11702:
11703: Liedes ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maaseudun säh-
11704: köistämiseen.
11705:
11706:
11707: E d u s k u n n all e.
11708:
11709: Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1978 kettuna suhteellisesti kalliimpi osa sähköistyk-
11710: on esitetty maaseudun sähköistämiseen 20 mmk. sestä, joten määrärahan tarve kasvaa. Uudis-
11711: Määrärahasta on esitetty käytettäväksi· enintään sähköistäminen olisi voitava toteuttaa todellis-
11712: 2 000 000 mk, yksinäistalouksien sähköaggre- ta tarvetta vastaavasti ja ilman, että se ai4eut·
11713: gaattien hankkimisen tukemiseen. taa sähkön· kuluttajahintojen korotus tarvetta.
11714: Esitetty määräraha on selvästi riittämätön, Sen lisäksi, että uudissähköistäminen perus-
11715: kun otetaan huomioon vielä sähköistämättö- palveluvarustusta lisäävänä parantaisi huomat-
11716: mien talouksien määrä. Esim. Pohjois-Pohjan- tavasti haja-asutusalueväestön toimeentulomah-
11717: maalla arvioitiin vuoden 1970 lopussa olevan dollisuuksia ja viihtyvyyttä ja estäisi väestön
11718: n. 7 000 sähköistämätöntä taloutta, joista 3 300 poismuuttoa, olisi näillä toimenpiteillä huomat-
11719: oli jo sähköistyksen piirissä, ja n. 900 talou- tava työllistävä vaikutus juuri sellaisilla alueilla,
11720: den arvioitiin jäävän sähköistyksen ulkopuo- joille muuten on vaikea saada heikkenevän työl-
11721: lelle. ·· · lisyystilanteen edellyttämiä työkohteita.
11722: Vaikka sähköistäminen onkin edennyt vuo- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
11723: den 1970 jälkeen, voidaan arvioida sähköistä-
11724: mättömiä talouksia olevan vielä 1 500-2 000 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11725: Pohjois-Pohjanmaalla. Huomattava osa näistä 1978 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
11726: sijaitsee Iijokilaakson alueella, jolle on tyypil- 10 000 000 markkaa maaseudun sähköis-
11727: listä harva asutus ja pitkät etäisyydet. Sähköis- tämiseen.
11728: tämisen edettyä on jäljellä taloutta kohden Ias-
11729: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1977.
11730:
11731: Pentti Liedes E.-J. Tennilä Heimo Rekonen
11732: 280 1977 Yll·
11733:
11734: Raha-asia-aloite n:o 265.
11735:
11736:
11737:
11738:
11739: Liedes ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion puusepänteolli-
11740: suuslaitoksen perustamiseksi Oulun läänin pohjoisosaan.
11741:
11742:
11743: E d u s k u n n a 11 e.
11744:
11745: Oulun läänin pohjoiset kunnat ovat esittä- erityistä huomiota noitten alueitten puusepän-
11746: neet valtion omistaman puusepänteollisuuden teollisuuden kehittämiseen.
11747: perustamista alueelleen. Kun näissä· Oulun lää- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
11748: nin kunnissa on erityisen vaikea työttömyys,
11749: olisi alueen luontaisiin puuraaka-ainevaroihin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11750: perustuen luotava uusia pysyviä työpaikkoja. 1978 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
11751: Kehitysaluetoimenpiteissä on tehokkainta tu- markkaa valtion omistaman puusepän-
11752: losta saatu valtion yritystoiminnan lisäämisen teollisuuslaitoksen perustamiseksi Oulun
11753: kautta. Sen johdosta olisi valtion kiinnitettävä läänin pohioisosaan.
11754: H~lsingis.sä 28 päivänä syyskuuta 1977.
11755:
11756: J'entti, Liedes E.-J. Tennilä Heimo Rekonen
11757: 1977 vp. 281
11758:
11759: Raha-asia-aloite n:o 266.
11760:
11761:
11762:
11763:
11764: Liedes ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta malminetsinnän
11765: ja sitä palvelevan geologisen tutkimuksen edistämiseen kehi-
11766: tysalueilla.
11767:
11768:
11769: E d u s k u n n a 11 e.
11770:
11771: Pohjois-Suomen malminetsinnän ja sitä palve- asiantuntijoiden mielenkiintoiseksi luoki ttele-
11772: levan geologisen tutkimuksen aktivoimiseksi ja maa näytettä. Näiden näytteiden jatkotutkimus
11773: tehostamiseksi on vuodesta 1971 lähtien toteu- koeporauksineen olisi erittäin tärkeää. Varaa-
11774: tettu us.eita tutkimusohjelmia geotieteellisten malla riittävät tutkimusvarat pystyttäisiin Poh-
11775: laitosten ja erillisten tutkimusryhmien suoritta- jois-Suomen piilevät voimavarat saamaan hyö-
11776: mina. V11onna 1974 tähän tarkoitukseen käy- dynnetyiksi ja näin tukemaan alueen kehitystä.
11777: tettiin n. 2,2 mmk, vuonna 197.5 2 mmk ja Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
11778: vuonna 1976 1,7 mmk.
11779: Eddlä kuvattu kehitys ei tunnu mielekkäältä. että Eduskunta ottaisi valtion· vuoden
11780: Esim. Oulun läänin tarve ylittäisi ko. määrä- 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
11781: rahan. Oulun läänissähän alueen maakuntaliitot 32.70.21 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
11782: yhdessä malminetsintäorganisaatioiden kanssa malminetsinnän ;a sitä palvelevpn geolo-
11783: suorittivat malminetsintäkilpailun vuosina 1972 gisen tutkimuksen edistämiseen kehitys-
11784: -7 3, jonka tuloksena kertyi yhteensä 1 604 alueilla.
11785: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1977.
11786:
11787: Pentti Liedes E.-J. Tennilä Heimo Rekonen
11788:
11789:
11790:
11791:
11792: 36 0877003363
11793: 282 1977 vp.
11794:
11795: Raha-asia-aloite n:o 267.
11796:
11797:
11798:
11799:
11800: ''1 :· ... '
11801: Liedes ym.: Määrärahan osoittamisesta maksuttomien televisio-
11802: lupien myöntämiseksi kansaneläkkeen varassa eläville van-
11803: huksille.
11804:
11805:
11806: E d u s k u n n a 11 e.
11807: Eläkeläiset ovat .viime aikoina joutuneet en- Eläkeläisten viihtyvyyden parantamiseksi olisi
11808: tistä suurempiin taloudellisiin vaikeuksiin ylei- televisiolupamaksut poistettava kansaneläkkeen
11809: sen hintojen nousun johdosta. Tämän johdosta varassa eläviltä eläkeläisiltä.
11810: eläkeläiset eivät. kykene entisessäkään määrin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
11811: käyttämään eläkevarojaan oman viihtyvyyden
11812: tarpeisiin. Kun eläkeläisten pääasiallisimpana että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11813: viihdevälineenä on radio ja televisio, olisi kaik- 1978 tulo- ;a menoarvioon 1 000 000
11814: kien eläkeläisten päästävä käyttämään noita pal- markkaa maksutlomien televisiolupien
11815: veluksia. Telev~si()lupamaks\ljen suuren nou- myöntämiseksi pääasiassa kansaneläk-
11816: sun johdosta on eläkeläisistä h1,1omattava osa keen varassa eläville vanhuksille.
11817: estynyt televisiota; k~yttämästä.
11818: H~lsingissä .29 päivänä syyskuuta 1977.
11819:
11820: Pentti Liedes E.-J. Tennilä
11821: f-977 vp~ 283
11822:
11823: Raha-asia-aloite n:o 268.
11824:
11825:
11826:
11827:
11828: Liikanen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtakunnallisten kult-
11829: tuurijärjestöjen tukelniseen.
11830:
11831:
11832: E d u s k u n n a II e.
11833:
11834: 'Viime vuosina on eri. valtakunnallisista kult- nan vakiintumisen ja niiden toiminnan luonteen
11835: tuuripoliittisista keskusjärjestöistä kehittynyt huomioon ottaen olisi valtion kiinteä tuki tä-
11836: merkittävä, laajoja kansalaispiirejä kulttuurihar- hän toimintaan perusteltua ohjata taidebudje-
11837: rastustoimintaan · aktivoiva organisaatioiden ver- tin kautta tapahtuvaksi.
11838: kosto. Näille kulttuurijärjestöille on tähän men- . Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11839: nessä osoitettu valtion tukea budjetin yhteis-
11840: kunnalliseen sivistystyöhön tarkoitetuista mää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11841: rärahoista~ Vuoden 1978 tulo- ja menoarviosta 1978 tulo- ja menoarvioon luvun 29.90
11842: on ·tämä "omaehtoiseen kulttuuriharrastustoi- uudelle momentille 200 000 markan
11843: mintaan" tarkoitettu momentti jätetty pois. määrärahan valtakunnallisten kulttuuri-
11844: Valtakunnallisten kulttuurijärjestöjen toimin- järjestöjen tukemiseen.
11845: Helsingissä 27 päiviinä syyskuuta 1977.
11846:
11847: Erkld l.iikanen Mikko Ekorre . Juhani Saukkonen
11848:
11849:
11850:
11851: ':·: ,.
11852:
11853: •'•\, ('
11854: ··..,. •',
11855:
11856: . . . .
11857: ~ ~
11858:
11859:
11860:
11861:
11862: • .. ', .. . ·' ~ ' .
11863: 284 1977 rd;
11864:
11865: Finansmotion nr 269.
11866:
11867:
11868:
11869:
11870: LiUqvist m.fl.: Om anvisande av förhöjt anslag såsom statsbidrag
11871: för Svenska Finlands folktings verksamhet.
11872:
11873:
11874: T i 11 R i k s d a g e n.
11875:
11876: Sedan år 1941 har Svenska ·Finlands folk~ lands folkting åtnjutit statsunderstöd; Under
11877: ting verkat. Dess främsta uppgift är att till: en lång följd av år har anslaget bibehållits vid
11878: varataga och lösa gemensamma finlartds- 75 000 mark. I statsförslaget för år 1978 före-
11879: svenska angelägenheter och problem. slås det visserligen höjt till 120 000 mark men
11880: Inom ramen för folktinget har Svenska Folk- det ä.r långt ifrån tillräckligt med beaktande av
11881: partiet, Finlands Svenska Arbetarförbund, De- penningvärdets kraftiga försämting under de
11882: mokratiska Förbundets för Finlands Folk svens- år anslaget bibehållits oförändrat. Folktingets
11883: ka sektion och Aländsk Samling samarbetat verksamhet har dels på grund av brist på an-
11884: för att befrämja den finlandssvenska befolk- slag men också av den kris det befunnit sig i
11885: ningens intressen. av nödtvång hållits på sparlåga.
11886: På grund av oenigheten om viiken organisa- Den nya organisationsformen innebär att
11887: tionsform, som är bäst lämpad för folktinget effektiviteten och aktiviteten ökar, men det
11888: har dess arbete de allra senaste åren varit mer medför också siegrade utgifter. Av denna an-
11889: eller mindre lamslaget. Den 18 augusti 1977 ledning gjorde avtalsparterna omedelbart efter
11890: undertecknade emellertid ovannämnda organisa- avtafets ·undertecknande en framställning tili
11891: tioner ett avtal om hur det tvärpolitiska fin- statsrådet om förhöjning av statsunderstödet.
11892: landssvenska samarbetet i fortsättningen skall Med hänvisning tili ovan anförda motive-
11893: bedrivas. Avtalet hade utkristalliserats under ringar föreslår undertecknade,
11894: långvariga och grundliga förhandlingar. Avsik-
11895: ten är att den nya organisationsformen för att Riksdagen i 1978 års statsförslag
11896: Svenska Finlands folkting skall tagas i bruk i måtte intaga 210 000 mark för att sä-
11897: början av år 1978. kerställa verksamheten vid Svenska Fin-
11898: Från slutet av 1960-talet har Svenska Fm- lands folkting.
11899: Helsingfors den 29 september 1977.
11900:
11901: Bror Lillqvist I.-C. Björklund Gunnar Häggblom
11902: Elly Sigfrids Jacob Söderman
11903: 1977 vp. 285
11904:
11905: Rah:t-asia-aloite n:o 269. Suomennos.
11906:
11907:
11908:
11909:
11910: Lillqvist ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Suomen ruot-
11911: salaisten kansankäräjien toiminnan valtionapuun.
11912:
11913:
11914: Ed usk unna 11 e.
11915:
11916: Suomen ruotsalaiset kansankäräjät ovat toi- luvun lopusta lähtien saaneet valtionapua.
11917: mineet vuodesta 1941 lähtien. Niiden ensisijai- Usean vuoden ajan määräraha on pysytetty
11918: nen tarkoitus on ollut hoitaa ja ratkaista yh- 75 000 markassa. Vuoden 1978 tulo- ja meno-
11919: teisiä suomenruotsalaisia asioita ja pulmia. arviossa on tosin ehdotettu määrärahan nosta-
11920: Kansankäräjien puitteissa ovat Ruotsalainen mista 120 000 markkaan, mutta tämä määrä
11921: kansanpuolue, Finlands Svenska Arbetarför- on aivan riittämätön, kun otetaan huomiooh
11922: bund, Suomen Kansan Demokraattisen Liiton rahan arvon aleneminen sinä aikana, jolloin
11923: ruotsalainen jaosto ja Aländsk Samling olleet määräraha on ollut muuttumaton. Kansankärä-
11924: yhteistyössä suomenruotsalaisen väestön tavoit- jien toiminta on osaksi määrärahan puuttuessa,
11925: teiden edistämiseksi. mutta myös kriisinsä johdosta, ollut pakko pi-
11926: Kansankäräjien sopivimmasta järjestömuodos- tää säästöliekillä.
11927: ta aiheutuneen erimielisyyden johdosta on- nii- Uusi järjestömuoto merkitsee tehokkuuden
11928: den toiminta aivan viime vuosina ollut enem- ja toiminnan lisääntymistä, mutta aiheuttaa
11929: män tai vähemmän lamassa. Elokuun 18 päivä- myös kustannusten kohoamista. .Tästä syystä
11930: nä 1977 yllämainitut järjestöt kuitenkin alle- sopimuspuolet välittömästi sopimuksen. allekir-
11931: kirjoittivat sopimuksen siitä, kuinka poikkipo- joittamisen jälkeen tekivät esityksen valtioneu-
11932: liittista suomenruotsalaista politiikkaa tullaan vostolle valtionavun nostamisesta.
11933: jatkossa harjoittamaan. Sopimus oli kiteytynyt Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
11934: pitkäaikaisten ja perusteellisten neuvottelujen nioittaen,
11935: aikana. Tarkoituksena on, että Suomen ruot- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11936: salaisten kansankäräjien uusi järjestömuoto ote- 1978 tulo- ;a menoarvioon 210 000
11937: taan käyttöön vuoden 1978 alusta. markkaa Suomen ruotsalaisten kansan-
11938: Suomen ruotsalaiset kansankäräjät ovat 1960- käräjien toiminnan turvaamiseksi.
11939: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
11940:
11941: Brpr Lillqvist 1.-C. Björklund Gunnar Häggblom
11942: Elly Sigfrids Jacob Söderman
11943: 286 1977 rd.
11944:
11945: Firtansmotion nr 270.
11946:
11947:
11948:
11949:
11950: Lillqvist m.fl.: Om anvisande av anslag för ersättande av skador,
11951: som sälar åsamkar yrkesfiskare.
11952:
11953:
11954: T i 11 R i k s d a g e n.
11955:
11956: Sälarna åsamkar yrkesfiskare i Finland avse- Vid fridlysning ttv sälen bör också olägenhet,
11957: värda skador. Havsfiskesektionen vid Fiskeri- som orsakas av sälar ersättas. Sådan olägenhet
11958: förenirtgen i Finland har upprepade gånger be- är t.ex. att en säl har för vana att besöka viss
11959: handlat skadorna, som sälar åsamkar yrkesfis- fångstplats, varvid fisket på denna plats helt
11960: kare, och har också sammanställt en promemo- kan förhirtdras.
11961: ria angående sälskadorna för det yrkesmässiga Handläggandet av ärenden i samband med
11962: fisket. Enligt denna uppgick skadorna för yrkes- sälskador kan lämpligen ges åt de värderirtgs-
11963: fiskare år 1973 till ca 1 285 000 mark sam-' nämnder för fiskeskador och regionala värde-
11964: manlagt, däri irtberäknat skador, vilka drab- ringsnämnder, som avses i lagen om fiskeskador
11965: bade lax- och örirtgsfiske med nät, laxfiske (208/74).
11966: med rev, sikfiske med nät och ryssjefiske. Hänvisande ti1l ovanstående motiveringar
11967: Sälskadorna bör ersättas till sitt fulla belopp föreslår undertecknade vördsamt,
11968: och ske enligt samma principer, som tillämpas,
11969: vid ersättnirtg för rovdjursskador åt dem, vilka att Riksdagen i 1978 års statsförslag
11970: bedriver renskötsel. Det vi11 säga, skadorna er- måtte intaga 1,5 mil;. mark för ersätt-
11971: sättes till sitt fulla belopp ökat med 50 procent ning åt yrke!fiskare för skador och and-
11972: emedan alla skador irtte upptäcks. ra olägenheter förorsakade av sälar.
11973: Helsingfors den 29 september 1977.
11974:
11975: Bror Lillqvist Markus Aaltonen
11976: Jacob .Söderman Antti Pohjonen
11977: 1977 vp. 287
11978:
11979: Raha-asia-aloite n:o 270. Suof!1ennos.
11980:
11981:
11982:
11983:
11984: Lillqvist ym.: . Määrärahan osoittamisesta hylkeiden ammatti-
11985: kalastajille aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen.
11986:
11987:
11988: E d u s k u n n a 11 e.
11989:
11990: . Hylkeet aiheuttavat Suomen ammattikalasta- Hylkeen rauhoittamisen yhteydessä tulee
11991: jille huomattavia vahinkoja. Suomen Kalastus- myös hylkeiden aiheuttamat haitat korvata.
11992: yhdistyksen merikalastusjaosto on toistuvasti Tällainen haitta on esim. sellainen, että hyl-
11993: käsitellyt hylkeiden ammattikalastajille aiheut- keellä on tapana käydä tietyllä pyyntipaikalla,
11994: tamia vahinkoja ja myöskin laatinut muistion jolloin kalastus tällaisella paikalla saattaa koko-
11995: hyljevahingoista ammattikalastukselle. Tämän naan estyä. .
11996: tiedon mukaan nousivat vahingot ammattikalas- Asioiden käsittely hyljevahinkojen yhteydessä
11997: tajien osalta vuonna 1973 yhteensä n. 1285 000 voidaan. sopivasti antaa niille kalastusvahinko-
11998: markkaan mukaanluettuina vahingot, jotka koi- jen arviolautakunnille ja alueellisille arviolauta-
11999: tuivat lohen ja taimenen verkkokalastukselle, kunnille, joita tarkoitetaan laissa kalastusvahin-
12000: lohen siiinapyynnille, siian verkkokalastukselle goista ( 208/7 4) •
12001: ja rysäkalastukselle: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12002: Hyljevahingot tulee korvata täysimääräisinä nioittaen,
12003: ja sen tulee tapahtua samojen periaatteiden mu-
12004: kaan, joita noudatetaan petoeläinvahinkoja kor- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12005: vattaessa poronhoitoa · harjoittaville. Tämä mer- 1978 tulo- ja menoarvioon 11 5 milj.
12006: kitsee sitä, että vahingot korvataan täysimää- markkaa hylkeiden ammattikalastajille
12007: räisinä lisättynä 50 prosentilla, koska kaikkia aiheuttamien vahinkoien ja muiden hait-
12008: vahinkoja ei todeta. tojen korvaamiseen.
12009: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
12010:
12011: Bror Lillqvist Markus Aaltonen
12012: Jacob Söderman Antti Pohjonen
12013: 28·8 1977 rd.
12014:
12015: Finansmotion nr 271.
12016:
12017:
12018:
12019:
12020: Lillqvist m. fl.: Om anvislt'11de wv anslag för planering av en väg
12021: f·rån Sundom tili den s. k. Strandvägen i Yttermalax.
12022:
12023:
12024: Tili Riksdagen.
12025:
12026: Sedan vägbanken Vasklot-Myrgrund i Vasa På grund av den betydelse vägen kommer
12027: stad blivit färdig har väg- och vattenbyggnads- att få i framtiden för trafikanterna till de syd-
12028: distriktet fortsatt med planeringen av vägsträc- ligare delarna: i Österbotten, borde vägplane-
12029: kan från Myrgrund till Sundom byns centrum. ringen frful Sundom by fortsätta omedelbart
12030: Men medel för att fortsätta med arbetet tili för att vägförbättringsarbetet i sin tur så fort
12031: den s.k. Strandvägen i Yttermalax finns inte som möjligt skulle kunna vidtaga. Vägen bör
12032: för närvarande. fås trafiksäker samt av så hög kvalite att den
12033: Nä:r vägen Vasklot-Myrgrund nu är trafi- håller den mycket starkt växande trafiken på
12034: kabel, får fortsättningen på vägen från Myr- avsnittet Myrgrund-Yttermalax.
12035: grund genom Sundom by tili Strandvägens Hänvisanele till ovanstående motiveringar fö-
12036: korsning i Yttermalax mycket stor betydelse reslår undertecknade vördsamt,
12037: för trafiken i Yttermalax området och för den
12038: del av Syd-Österbotten som använder sig av att Riksdagen i 1978 års statsförslag
12039: Strandvägen. Det blir nämligen fråga om en måtte intaga 100 000 mark för plane-
12040: vägförkortning på 8-10 km för genomgångs- ring av vägen från Sundom till den s.k.
12041: trafiken tili Malax, Korsnäs och västra Närpes. Strandvägen i Yttermalax.
12042: · Helsingfors den 29 september 1977.
12043:
12044: Bror Lillqvist Markus Aaltonen
12045: Jacob Söderman Antti Pohjonen
12046: 1977 vp. 289
12047:
12048: Raha-asia-aloite n:o 271. Suomennos.
12049:
12050:
12051:
12052:
12053: Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Sundomista Yttermalaxin
12054: ns. Rantatielle johtavan tien suunnittelemiseen.
12055:
12056:
12057: E d u s k u n n a 11 e.
12058:
12059: Sen jälkeen kun Vaasan kaupungissa sijaitse- Tiellä Pohjanmaan eteläisten osien liikennöit-
12060: va Vaskiluodon - Myrgrundin tiepenger on sijöille tulevaisuudessa olevan merkityksen joh-
12061: valmistunut, tie- ja vesirakennuspiiri on jatka- dosta tulisi tien suunnittelun Sundomin kylästä
12062: nut tien suunnittelua Myrgrundista Sundomin jatkua välittömästi, jotta tienparannustyö vuo-
12063: kylän keskustaan, mutta varoja työn jatkami- rostaan voisi alkaa niin pian kuin mahdollista.
12064: seksi ns. Rantatielle Yttermalaxiin ei tällä het- Tie täytyy saada liikenteen kannalta turvalli-
12065: kellä ole. seksi ja niin korkealuokkaiseksi, että se kestää
12066: Kun Vaskiluodon-Myrgrundin tie nyt on hyvin voimakkaasti kasvavan liikenteen osuu-
12067: liikennöimiskelpoinen, tien jatko-osa Myrgrun- della Myrgrund-Yttermalax.
12068: dista Sundomin kylän kautta Yttermalaxiin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12069: Rantatien risteykseen on tullut hyvin tärkeäksi niQittaen,
12070: Yttermalaxin alueen liikenteelle ja sille Etelä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12071: Pohjanmaan osalle, joka käyttää Rantatietä. 1978 tulo- ja menoarvioon 100 000
12072: Kysymys on nimittäin tien lyhenemisestä 8-10 markkaa Sundomista Yttermalaxin ns.
12073: km:llä Maalahden, Korsnäsin ja läntisen När- Rantatielle johtavan tien suunnittelemi-
12074: piön kauttakulkuliikenteessä. seen.
12075: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
12076:
12077: Bror Lillqvist Markus Aaltonen
12078: Jacob Söderman Antti Pohjonen
12079:
12080:
12081:
12082:
12083: 37 0877003363
12084: 290 1977 rd.
12085:
12086: Finansmotion nr 272.
12087:
12088:
12089:
12090:
12091: Lillqvist m. fl.: Om anvisande av anslag för grundförbättring av
12092: vägen nr 741 i Kortesjärvi och Pedersöre kommuner.
12093:
12094:
12095: T i 11 R i k s d a g e n.
12096:
12097: Landsvägen nr 741 Jakobstad-Purmo- 46 km, varav 2,8 km i Kortesjärvi kyrkoby
12098: Kortesjärvi är en livligt trafikerad och för be- med 8,0 meter bred körbana och 1,7 km i
12099: rörda kommuner betydelsefull väg. Den använ- Purmo kyrkoby med 7,0 meter bred körbana
12100: des dagligen av flera hundra personer från är färdigbyggd. Behövliga broar för vägens
12101: Kortesjärvi och Purmo kommuner, vilka har breddning och uträtning är färdigbyggda från-
12102: sina arbetsplatser i Pedersöre och Jakobstad sett bron i Forsby över Purmo å. Denna bro
12103: eller vid Oravais fabrikens industrihall i Kor- ingår i byggnadsprogrammet för detta år, var-
12104: tesjärvi. för inga kostnader för broar av betydelse be-
12105: Samma väg har också stor betydelse för höver intagas i finansieringsplanen för vägen.
12106: virkes· och andra transporter tili industrier i Den 1 juni 1961 fastställde ministeriet för
12107: Jakobstad och andra orter. Bl.a. finns det ett kommunikationsväsendet och allmänna arbete-
12108: stort potatislager i Kortesjärvi med omfattande na vägplan för förbättring av landsvägen Kor-
12109: transporter tili och från lagret. tesjärvi-Purmo--Jakobstad. Det är nu drygt
12110: För de tågresenärer, som vägen betjänar, är 16 år sedan dess. Det förefaller som om hela
12111: den även mycket viktigt isynnerhet sedan spe- vägprojektet skulle ha glömts bort av någon
12112: cialsnälltågen stannar endast i Bennäs och underlig anledning. Om orsaken därtili möjligen
12113: Seinäjoki. Trots att avståndet från Kortesjärvi kan vara beroende av nuvarande trafiktäthet,
12114: tili Seinäjoki är nästan dubbelt längre än tili är detta en helt felaktig utgångspunkt. Efter-
12115: Bennäs, föredrar man den förstnämnda orten som vägen inte fyller fordringarna för den nu-
12116: på grund av att vägen tili Bennäs är smal, tida trafiken kör många därför en Iängre väg
12117: mycket krokig och trafikfarlig. för att undvika Purmo-vägen om detta bara är
12118: Rätt ofta använder resenärer från Kortes- möjligt. Trafikräkningen ger på grund härav
12119: järvi trakten vägen via Evijärvi tili Jakobstad av en fel bild av trafikbehovet.
12120: fastän den är cirka 30 km längre än Purmo- Hänvisande tili ovanstående motiveringar fö-
12121: vägen men den är i gott skick. reslår undertecknade,
12122: En uträtning och förbättring av landsvägen
12123: Kortesjärvi-Jakobstad på sträckan Bennäs- att Riksdagen i 1978 års statsförslag
12124: Purmo--Kortesjärvi skulle få betydelse för alla måtte intaga 2 milj. mark för att på-
12125: som använder densamma. Vägprojektet behövs börja grundförbättringen på landsvägen
12126: troligen också för att befrämja sysselsättningen nr 741 i Kortesjärvi och Pedersöre
12127: i området. Hela vägsträckans längd är närmare kommuner.
12128: Helsingfors den 29 september 1977.
12129:
12130: Bror Liliqvist Markus Aaltonen
12131: Jacob Söderman Antti Pohjonen
12132: 1977 vp. 291
12133:
12134: Raha-asia-aloite n:o 272. Suomennos.
12135:
12136:
12137:
12138:
12139: Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta perusparannustöiden
12140: aloittamiseen maantiellä n:o 741 Kortesjärven kunnassa ja
12141: Pietarsaaren maalaiskunnassa.
12142:
12143:
12144: E d u s k u n n a 11 e.
12145:
12146: Maantie n:o 741 Pietarsaari-Purmo-Kor- osuuden pituus on lähes 46 km, josta 2,8 km
12147: tesjärvi on vilkkaasti liikennöity ja asianomai- Kortesjärven kirkonkylässä 8,0 metriä levein
12148: sille kunnille tärkeä tie. Sitä käyttävät päivit- ajoradoin ja 1,7 km Purmon kirkonkylässä 7
12149: täin Kortesjärven ja Purmon kuntien useat sa- metrin ajoradoin on valmiiksi rakennettu. Tar-
12150: dat henkilöt, joiden työpaikat ovat Pietarsaa- peelliset sillat tien leventämiseksi ja oikaisemi-
12151: ren maalaiskunnassa ja Pietarsaaressa tai Kor- seksi on valmiiksi rakennettu lukuunottamatta
12152: tesjärvellä Otavaisten tehtaiden teollisuushal- Forsbyn siltaa Purmo-joen yli. Tämä silta si-
12153: lilla. sältyy tämän vuoden rakennussuunnitelmaan,
12154: Samalla tiellä on myös suuri merkitys puu- minkä vuoksi tärkeiden siltojen kustannuksia
12155: tavara- ja muille kuljetuksille muille Pietar- ei tarvitse ottaa tien rahoitussuunnitelmiin.
12156: saaren ja muiden paikkakuntien teollisuuksille. Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö
12157: Kortesjärvellä on mm. suuri perunavarasto, vahvisti 1 päivänä kesäkuuta 1961 tiesuun-
12158: jolla ja jolta on huomattava liikenne. nitelman Kortesjärven-Purmon-Pietarsaaren
12159: Junamatkustajille, joita tie palvelee, se on maantien parantamiseksi. Siitä on nyt run-
12160: myös hyvin tärkeä etenkin sen jälkeen kun saat 16 vuotta. Näyttää siltä kuin koko tie-
12161: erikoispikajunat pysähtyvät vain Pännäisissä ja suunnitelma jostakin ihmeellisestä syystä olisi
12162: Seinäjoella. Huolimatta siitä, että välimatka unohdettu. Jos syynä tähän on mahdollisesti
12163: Kortesjärveltä Seinäjoelle on lähes kaksi ker- ollut nykyinen liikennevilkkaus, on tämä täy-
12164: taa pitempi kuin Pännäisiin, pidetään ensin- sin väärä lähtökohta. Koska tie ei täytä nyky-
12165: mainittua paikkakuntaa parempana, koska tie liikenteen vaatimuksia, moni ajaa tästä syystä
12166: Pännäisiin on kapea, hyvin mutkainen ja lii- pitempää tietä Purmon tien välttämiseksi, jos
12167: kenteelle vaarallinen. se vain on mahdollista. Liikennelaskenta antaa
12168: Varsin usein Kortesjärven seudulta olevat tästä syystä väärän kuvan liikennetarpeesta.
12169: matkustajat käyttävät Evijärven kautta kulke- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12170: vaa tietä Pietarsaareen, vaikka se on Purmon
12171: tietä n. 30 km pitempi, mutta se on hyvässä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12172: kunnossa. 1978 tulo- ja menoarvioon 2 milj.
12173: Kortesjärven-Pietarsaaren tien parantaminen markkaa perusparannustöiden aloittami-
12174: ja oikaiseminen osuudella Pännäinen-Purmo- seen maantiellä n:o 741 Kortesjärven
12175: Kortesjärvi olisi tärkeä kaikille sitä käyttäville. kunnassa ja Pietarsaaren maalaiskun-
12176: Tiesuunnitelmaa tarvitaan luultavasti myös nassa.
12177: työllisyyden parantamiseksi alueella. Koko tie-
12178: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
12179:
12180: Bror LiUqvist Markus Aaltonen
12181: Jacob Söderman Antti Pohjonen
12182: 292 1977 rd.
12183:
12184: Finansmotion nr 273.
12185:
12186:
12187:
12188:
12189: Lillqvist m. fl.: Om anvisande av anslag för Amossa bygdeväg
12190: 1. Petalax i Malax kommun.
12191:
12192:
12193: T i 11 R i k s d a g e n.
12194:
12195: Behovet av ett bättre utbyggt vägnät i Peta- Byggnadsplanen för vägen godkändes redan i
12196: lax by i Malax kommun är påfallande stort. maj 1971. Platsen för väghållningsämne är även
12197: En väg som aktualiserats från kommunens fastställd av trafikministeriet. Vägens längd är
12198: sida med tanke på näringslivets utveckling och cirka 5 km och kostnadsförslaget slutar på
12199: den kommunala servicen, är Åmossa bygde- 650 000 mark. Vägbygget kan alltså sättas
12200: väg. Denna väg skulle förstås speciellt betjäna igång omedelbart som behövligt anslag för än-
12201: människorna som bor i området men också damålet står tili förfogande.
12202: underlätta transporter av minkmat för många Med ovanstående motiveringar föreslår un-
12203: minkfarmare. För virkestransporternas vidkom- dertecknade vördsamt,
12204: tnande skulle vägen vara tili stor nytta då det
12205: finns stora skogar i närheten. Skolväsendet att Riksdagen i 1978 års statsförslag
12206: inom kommunen är nästan i sin helhet centrali- måtte intaga 300 000 mark för påbör-
12207: 1lerat, varför vägen även skulle underlätta elev- jande av arbetet på Amossa bygdeväg i
12208: transporter. Petalax by i Malax kommun.
12209: Åmossa bygdeväg är nu färdigtplanerad.
12210: Helsingfors den 29 september 1977.
12211:
12212: Bror Lillqvist Markus Aaltonen
12213: Jacob Söderman Antti Pohjonen
12214: 1977 vp. 293
12215:
12216: Raha-asia-aloite n:o 27.3. Suomennos.
12217:
12218:
12219:
12220:
12221: Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta töiden aloittamiseen
12222: Amossan paikallistiellä Maalahden kunnan Petalaxin kylässä.
12223:
12224:
12225: Eduskunnalle.
12226:
12227: Laajennetun tieverkon tarve Petalaxin ky- tu. Tien rakennussuunnitelma hyväksyttiin jo
12228: lässä Maalahden kunnassa on silmiinpistävän toukokuussa 1971. Liikenneministeriö on myös
12229: suuri. Kunnan ajankohtaistama tie elinkeinoelä- vahvistanut tientekoainesten ottopaikan. Tien
12230: män kehitystä ja· kuilrian palveluja ajatellen on pituus on noin 5 km ja sen kustannusarvio
12231: Amossan kylätie. Tämä tie tulisi tietysti eri- 650 000 markkaa. Tien rakentaminen voidaan
12232: tyisesti palvelemaan alueella asuvia ihmisiä, siis aloittaa heti kun tarkoitusta varten tarpeel-
12233: mutta myös helpottamaan minkinruoan kulje- linen määräraha on käytettävissä.
12234: tusta useille minkintarhaajille. Mitä tulee puu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12235: tavaran kuljetuksiin, tie .olisi suureksi hyödyksi, nioittaen,
12236: sillä lähistöllä on suuria metsiä. Koululaitos on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12237: kunnan alueella miltei kokonaisuudessaan kes- 1978 tulo- ja menoarvioon 300 000
12238: kitetty; minkä· johdosta tie myös helpottaisi op- markkaa töiden aloittamiseen Amossan
12239: pilaiden kuljetuksia. paikallistiellä Maalahden kunnan Peta-
12240: Amossan kylätie on nyt valmiiksi suunnitel- laxin kylässä.
12241: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
12242:
12243: Bror Lillqvist Markus Aaltonen
12244: Jacob Söderman Antti Pohjonen
12245: 294 1977 rd.
12246:
12247: Finansmotion nr 274.
12248:
12249:
12250:
12251:
12252: Lillqvist m. fl.: Om anvisande av anslag för förbättring av vägen
12253: Tcräskvik-Sideby i Kdstinestad.
12254:
12255:
12256: Tili R i k s d a g e n.
12257:
12258: Landsvägen Träskvik-Sideby i Kristinestad ningen att detta vägarbete skulle utföras åren
12259: är den kortaste vägen från stadens centrum till 1980-81. Men med beaktande av vägens
12260: Sideby. Vägen är 23 km lång. Den är mycket urusla skick och det dåliga sysselsättningsläget
12261: krokig samt backig. På våren förekommer svåra samt brist på arbetsprojekt i området borde
12262: tjälskott, vilka i hög grad stör och försvårar vägarbetet fås i gång redan i nästa år.
12263: trafiken. Nämnda väg är synnerligen viktig så- Hänvisande tili . ovanstående motiveringar
12264: väl för befolkningen som för näringslivet i föreslår undertecknade vördsamt,
12265: trakten. Den har förstås också sin givna bety-
12266: delse för nya industrietableringar. att Riksdagen i 1978 års statsförslag
12267: Planeringen för förbättringen av vägsträckan måtte intaga 1 miljon mark för att på-
12268: är slutförd. Enligt väg- och vattenbyggnads- börja förbättringsarbetet pd vägen
12269: distriktets verkställighetsprogram är det me- Träskvik-Sideby i Kristinestad.
12270: Helsingfors den 29 september 1977.
12271:
12272: Bror Lillqvist Markus Aaltonen
12273: Jacob Söderman Antti Pohjonen
12274: 1977 vp. 295
12275:
12276: Raha-asia-aloite n:o 274. Suomennos.
12277:
12278:
12279:
12280:
12281: Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta parannustöiden aloitta-
12282: miseen Träskvikin ja Sidebyn välisellä tiellä Kristiinankau-
12283: pungissa.
12284:
12285:
12286: E d u s k u ri n a 11 e.
12287:
12288: Träskvikin-Sidebyn maantie Kristiinankau- tietyö vuosina 1978-79. Mutta ottaen huo-
12289: pungissa on lyhin tie kaupungin keskustasta mioon tien kehnon kunnon ja huonon työlli-
12290: Sidebyhyn. Matka on 23 km pitkä. Tie on syystilanteen sekä työkohteiden puuttumisen
12291: hyvin mutkainen ja mäkinen. Keväällä esiintyy alueelta tulisi tietyö saada käyntiin jo ensi
12292: vaikeata routimista, mikä huomattavassa mää- vuonna.
12293: rin häiritsee ja vaikeuttaa liikennettä. Mainittu Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12294: tie on varsin tärkeä sekä seudun väestölle että nioittaen,
12295: sen elinkeinoelämälle. Sillä on luonnollisesti
12296: oma merkityksensä uusien teollisuuslaitosten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12297: perustamisen kannalta. 1978 tulo- ja menoarvioon 1 milj. mark-
12298: Tieosuuden parantamisen suunnittelu on vie- kaa parannustöiden aloittamiseen Träsk-
12299: ty loppuun. Tie- ja vesirakennuspiirin toteutta- vikin ja Sidebyn välisellä tiellä Kristii-
12300: misohjelman mukaan on tarkoitus tehdä tämä nankaupungissa.
12301: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
12302:
12303: Bror Lillqvist Markus Aaltonen
12304: Jacob Söderman Antti Pohjonen
12305: 296 1977 rd.
12306:
12307: Finansmotion nr 275.
12308:
12309:
12310:
12311:
12312: Liliqvist m. fl.: Om anvisande av anslag för påbörjande av grund-
12313: förbättringsarbeten på landsvägen nr 7263 på avsnittet Kait-
12314: sor-österö.
12315:
12316:
12317: Till Riksdagen.
12318:
12319: Landsvägen Kaitsor:._österö nr 7263 är för för att undvika översvämning av vägen vid
12320: skätgårdsbefolknihgen i Maxmo, Oravais och högt sjövatten. Under menförestider måste
12321: Vörå kommuner mycket viktig och betydelse- vägen vanligtvis avstängas eller betydande tra-
12322: fulL Nämnda yäg är den enda allmänna vägen fikbegränsningar införas.
12323: och "pulsådern" genom Maxmo skärgård med Vägens nuvarande skick och kvalite är tili
12324: förgrening tili Kvimo by. Vidare går vägen stort förfång för befolkningen och en flaskhals
12325: även tili en del genom Oravais och Vörå skär- för näringslivets utveckling. Speciellt blir päls~
12326: gård. djursnäringen lidande. Pälsdjursfarmarna är syn-
12327: Ifrågavarande väg betjänar områdets fasta nerligen beroende av goda vägar för sina · tunga
12328: b~folkning på omkring 800 personer. Därav transporter tili fryserierna och farmerna. Prak-
12329: bor 650. personer inom Maxmo kommuns skär- tiken har dessutom utvisat att uppfödningen
12330: gårdsdel, vilket utgör över hälften av kommu- av pälsdjur är ett lämpligt yrke för skärgårds-
12331: nens hela befolkning. Därtili användes vägen, befolkningen.
12332: speciellt under sommarmånaderna, av ett stort Av ovannämnda framgår att landsvägen Kait-
12333: antal viliaägare och turister. sor-österö ej på långt när fyller de krav som
12334: För den bofasta befolkningen är vägen ett trafiken nu fordrar. Den lokala befolkningen
12335: livsvillkor. Den är helt beroende av vägen för bör också ha all rätt att kräva av samhället
12336: sitt dagliga Iiv och sin utkomst. Tili exempel en farbar väg med tillfredsställande kvalite på
12337: från Österö tili kommunens centrum och kom- vägbanan under alla årstider.
12338: munalkansliet är vägsträckan 47 km lång. När Med hänvisning tili ovanstående motive-
12339: befolkningen måste färdas så långa avstånd bl.a. ringar, anhåller vi vördsamt om,
12340: för att få kommunal service, har vägens kvalite
12341: stor betydelse för trivseln och levnadsstandar- att Riksdagen i 1978 års statsförslag
12342: den. måtte intaga 1,5 miljoner mark för att
12343: Ovannämnda väg är 30 km lång. Därav är påbörja grundförbättringen av landsväg
12344: visserligen 5,5 km oljegrusbelagd men väggrun- Kaitsor-Osterö nr 7263 i Maxmo,
12345: den är överallt alldeles för svag för nutida tra- Oravais och V örå kommuner.
12346: fik. På vissa ställen bör vägbanken även höjas
12347: Helsingfors den 29 september 1977.
12348:
12349: Bror Liliqvist Markus Aaltonen
12350: Jacob Söderman Antti Pohjonen
12351: 1977 vp. 297
12352:
12353: Raha-asia-aloite n:o 275. Suomennos.
12354:
12355:
12356:
12357:
12358: LiUqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta perusparannustöiden
12359: aloittamiseen maantiellä n:o 7263 väilllä Kaitsor--Österö.
12360:
12361:
12362: E d u s k u n n a 11 e.
12363:
12364: Maantie n:o 7263 Kaitsor-Österö on Mak- pengertä nostaa tulvan estämiseksi meriveden
12365: samaan, Oravaisten ja Vöyrin kuntien saariston noustessa korkealle. Kelirikon aikana tie täy-
12366: asukkaille hyvin tärkeä ja merkittävä. Tämä tyy tavallisesti sulkea tai sen liikennettä huo-
12367: tie on ainoa yleinen tie ja "valtasuoni", joka mattavasti rajoittaa.
12368: kulkee Maksamaan saariston halki haarautuen Tien nykyinen kunto ja laatu ovat suureksi
12369: Kvimon kylään. Tie kulkee edelleen osaksi haitaksi väestölle ja muodostavat pullonkaulan
12370: Oravaisten ja Vöyrin saariston läpi. elinkeinoelämän kehitykselle. Erityisesti turkis-
12371: Kyseessä oleva tie palvelee alueen noin 800 tarhaus kärsii. Turkistarhaajat ovat varsin riip-
12372: henkilön suuruista vakinaisesti asuvaa väestöä. puvia hyvistä teistä jäädyttämöille ja tarhoille
12373: Näistä 650 asuu Maksamaan kunnan saaristo- tapahtuvien raskaitten kuljetusten vuoksi. Käy-
12374: alueella, mikä on yli puolet kunnan koko täntö on lisäksi osoittanut, että turkistarhaus
12375: väestöstä. Tämän lisäksi tietä käyttää erityises- on sopiva ammatti saariston väestölle.
12376: ti kesäaikana suuri määrä huvilanomistajia ja Yllä esitetystä ilmenee, että Kaitsorin---.,.
12377: turisteja. Österön maantie ei läheskään täytä nykyisen
12378: Alueella vakinaisesti asuvalle väestölle tie liikenteen asettamia vaatimuksia. Paikallisella
12379: on elinehto. Se on jokapäiväisessä elämässään väestöllä tulee myös olla täysi o~keus vaatia
12380: ja toimeentulonsa hankkimisessa tiestä täysin yhteiskunnalta kulkukelpoista, ajoradaltaan ja
12381: riippuvainen. Esimerkiksi Österöstä on mat- laadultaan tyydyttävää tietä kaikkina vuoden-
12382: kaa 47 km kunnan keskustaan ja kunnankans- aikoina.
12383: Haan. Kun ihmisten on kuljettava näin pitkiä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12384: matkoj,a mm. kunnallisten palvelujen saamisek- nioittaen,
12385: si, on tien laadulla suuri merkitys viihtyvyyden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12386: ja elintason kannalta. 1978 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
12387: Yllämainittu tie on 30 km pitkä. Tästä on 1,5 miljoonaa markkaa Kaitsorin-Östec
12388: tosin 5.5 km öljysorattua, mutta tien pohja rön maantien n:o 7263 perusparannuk-
12389: on kauttaaltaan aivan liian heikko nykyistä lii- sen aloittamiseksi Maksamaan, Oravais-
12390: kennettä ajatellen. Tietyiltä kohdin täytyy tien Ien ja V äyrin kunnissa.
12391: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
12392:
12393: Bror Lillqvist Markus Aaltonen
12394: Jacob Söderman Antti Pohjonen
12395:
12396:
12397:
12398:
12399: 38 0877003363
12400: 298 1977 rd.
12401:
12402: Finansmotion nr 276.
12403:
12404:
12405:
12406:
12407: Lillqvist m. fl.: Om anvisande av ansil.ag för uppmuddring av
12408: farleden från Kacktll's tili fiskeplatserna i Larsmo skärgård.
12409:
12410:
12411: T i 11 R i k s d a g e n.
12412:
12413: Fiskaryrket har allt sedan urminnes tider Det är främst mellan Helsingön och Båthol-
12414: varit ett omtyckt näringsfång i Larsmo kom- men som farleden borde fördjupas på en sträc-
12415: mun. Troligen på grund av vattenföroreningen ka av 500-600 meter. Om denna muddring
12416: har yrkesfiskarna nu minskat rätt kraftigt men skulle utföras, kunde fiskarena oberoende a.v
12417: det finns fortfarande en mindre grupp kvar. väderlek och vattenstånd föra sina fångster i
12418: Dessutom finns det ett stort antal som vid land.
12419: sidan om jordbruket eller andra yrken har Fördjupningen av farleden skulle också gagna
12420: fisket som bisyssla. För att underlätta yrkets andra intressen. Fisken skulle bättre slippa tili
12421: utövande har statsmakten låtit uppföra en våg- sina lekplatser och fiskestammen skulle förökas
12422: brytare vid Örens fiskeplats. mera än som nu är fallet. Vattencirkulationen
12423: Det största problemet för fiskarena i denna skulle förbättras på trånga ställen och den
12424: trakt nu torde vara uppgrundningen av farle- naturliga vattenreningen öka avsevärt, vilket
12425: den från fiskeplatserna tili Kackurs fiskehamn vore synnerligen betydelsefullt med tanke på
12426: dit fångsten dagligen förs med båt av fiskarena träförädlingsfabrikernas närhet. För turister och
12427: för vidare befordran med bil tili konsumen- villabebyggelsen skulle muddringen av farleden
12428: terna. Vid normalt vattenstånd kan fiskarena också ha sin givna betydelse i synnerhet efter
12429: använda sig av den inre farleden via Helsingön, övergången tili 5 dagars arbetsveckor.
12430: men vid lågvatten är detta inte numera möj- Hänvisande tili ovanstånde föreslår under-
12431: ligt. T.ex. från Juvarpet blir fiskarena tvungna tecknade vördsamt,
12432: att köra en omväg som förlänger resan med
12433: fångsten in tili fiskehamnen från 45 min. tili att Riksdagen i 1978 års statsförslag
12434: 1 ~ timme. Vid otjänliga väderleksförhållan- måtte intaga 200 000 mark för påbör-
12435: den kan den längre farleden inte alls använ- jande av farledsmuddring från Kackurs
12436: das och fisken kan följaktligen inte föras i fiskehamn till fiskeplatserna i Larsmo
12437: land. Både fiskare och konsumenter blir där- skärgård.
12438: igenom lidande.
12439: Helsingfors den 29 september 1977.
12440:
12441: Bror Lillqvist Markus Aaltonen
12442: Jacob Söderman Antti Pohjonen
12443: 1977 vp. 299
12444:
12445: Raha-asia-aloite n:o 276. Suomennos.
12446:
12447:
12448:
12449:
12450: Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Kackursin kalasatamasta
12451: Luodon saariston kalastuspaikoille johtavan väylän ruoppauk-
12452: sen aloittamiseen.
12453:
12454:
12455: E d u s k u n n a 11 e.
12456:
12457: Kalastajan ammatti on ikimuistoisista ajoista Lähinnä Helsingön ja Båtholmenin välillä tu-
12458: lähtien ollut suosittu elinkeinonhaara Luodon lisi väylää syventää 500-600 metrin matkalla.
12459: kunnassa. Luultavasti vesien saastumisen vuok- Jos tämä ruoppaus suoritettaisiin, voisivat ka-
12460: si ovat ammattikalastajat nyt vähentyneet var- lastajat viedä saaliinsa maihin ilmoista riippu-
12461: sin voimakkaasti, mutta vielä on pienehkö ryh- matta.
12462: mä jäljellä. Sitäpaitsi on suuri määrä, joka Väylän syventäminen palvelisi myös muita
12463: maanviljelyksen tai muiden ammattien ohella etuja. Kala pääsisi helpommin kutupaikoilleen
12464: harjoittaa sivutoimenaan kalastusta. Helpottaak- ja kalakanta lisääntyisi nykyistä nopeammin.
12465: seen ammatin harjoittamista valtiovalta on ra- Veden kierto paranisi ahtaissa paikoissa ja luon-
12466: kennuttanut aallonmurtajan Örenin kalastuspai- nollinen veden puhdistuminen lisääntyisi huo-
12467: kan luo. mattavasti, mikä olisi huomattavan merkittävää
12468: Kalastajien suurin pulma tällä seudulla lie- puunjalostusteollisuuslaitosten läheisyyttä ajatel-
12469: nee väylän madaltuminen kalastuspaikoilta len. Turisteille ja huvila-asutukselle olisi väylän
12470: Kackursin kalasatamaan, jonne saalis viedään ruoppaamisella luonnollisesti myös merkitystä
12471: päivittäin kalastajien toimesta autolla edelleen etenkin 5-päiväiseen työviikkoon siirtymisen
12472: kuljettamista varten kuluttajille. Normaalin ve- jälkeen.
12473: den aikaan kalastajat voivat käyttää sisempää Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12474: väylää Helsingön kautta, mutta matalan veden nioittaen,
12475: aikaan tämä ei enää ole mahdollista. Esim.
12476: Juvarpetista on kalastajien pakko ajaa kierto- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12477: tietä, joka pidentää matkaa kalansaaliineen 45 1978 tulo- ia menoarvioon 200 000
12478: minuutista 1 1;2 tuntiin. Huonon sään vallitessa markkaa Kackursin kalasatamasta Luo-
12479: ei pitempää väylää voi lainkaan käyttää eikä don saariston kalastuspaikoille iohta-
12480: kalaa näin ollen voi viedä maihin. Tästä kärsi- van väylän ruoppauksen aloittamiseen.
12481: vät sekä kalastajat että kuluttajat.
12482: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
12483:
12484: Bror Lillqvist Markus Aaltonen
12485: Jacoh Söderman Antti Pohjonen
12486: 300 1977 rd.
12487:
12488: Finansmotion nr 277.
12489:
12490:
12491:
12492:
12493: Lillqvist m. fl.: Om anvisande av anslag för muddringsarbeten
12494: vid Lillgrundet utanför Korsnäs.
12495:
12496:
12497: T i 11 R i k s d a g en.
12498:
12499: Av betingelser som föreligger för Korsnäs- gille har med egna medel låtit uppföra en
12500: omradet är det naturligt, att fisket utgör en be- fiskefyr därstädes.
12501: tydande utkomstmöjlighet. Tidsutvecklingen har Fördjupningen av ifrågavarande hamninlopp
12502: medfört, att antalet yrkesutövande fiskare och hamnbassäng skulle även gagna andra in-
12503: minskat, men de vid fiskaryrket kvarvarande tressegrupper såsom fritids- och sportfiskare;
12504: yrkes- och binäringsfiskarna har genom anskaf- Med beaktande av deras sjövana och den över"
12505: fande av effektiv fiskeutrustning helt eller del- rumplingsfaktor en hastigt uppkommen storm
12506: vis ordnat sig arbets- och försörjningsmöjlighe. kan medföra vid en oskyddad kust, kan någon
12507: ter. Inom ramen för en dylik effektivitetsök- tusenmarks satsning, förutom att förbättra möj-
12508: ning ingår även anskaffande av större och mera ligheterna tili fiske, även kunna utgöra en sats-
12509: djupgående fiskebåtar eftersom fisket numera ning för räddande av människoliv.
12510: försiggår längre ut från land än vad förut var Undersökningarna och planeringen för pro-
12511: vanligt. Detta i förening med landhöjningen jektets förverkligande är nu slutförda varför
12512: har gjort, att fiskelägenas hamnförhållanden arbetet kan sättas igång omedelbart som he·
12513: nödvändigtvis borde förbättras. hövligt anslag står tili förfogande. Kostnaderna
12514: Lillgrundets fiskeläge utanför Korsnäs, som har beräknats stiga tili 60 000 mark.
12515: av naturliga betingelser utgjort övernattnings- Hänvisande till ovanstående föreslår under-
12516: och skyddshamn, har av förenämnda orsaker tecknade vördsamt,
12517: avsevärt försämrats. En fördjupning av hamn-
12518: inloppet och hamnbassängen skulle utgöra en att Riksdagen i 1978 års statsförslag
12519: efterlängtad förbättring för fiskarena, i synner- måtte intaga 60 000 mark för fördjup-
12520: het soni de då skulle kunna anlöpa hamnen så- ning av hamninloppet till och båtbas-
12521: väl i mörker som vid storm. Korsnäs fiskar- sängen vid Lillgrundets fiskeläge utan-
12522: för Korsnäs.
12523: Helsingfors den 29 september 1977.
12524:
12525: Bror Lillqvist Markus Aaltonen
12526: Jacoh Söderman Antti Pohjonen
12527: 1977 vp. 301
12528:
12529: Raha-asia-aloite n:o 277. Suomennos.
12530:
12531:
12532:
12533:
12534: Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta satamansuun ja veneal-
12535: taan syventämiseksi Lillgrundetin kalastuspaikan kohdalla
12536: Korsnäsin edustalla.
12537:
12538:
12539: E d u s k u n n a 11 e.
12540:
12541: Korsnäsin alueen edellytysten kannalta on että myrskyssä. Korsnäsin kalastuskunta on
12542: luonnollista, että kalastus muodostaa tärkeän omilla varoillaan pystyttänyt tänne kalastuslois-
12543: toimeentulomahdollisuuden. Kehitys on johta- ton. •
12544: nut siihen, että ammattikalastajien lukumäärä Kyseisen sataman tuloväylän ja satama-altaan
12545: on alentunut, mutta kalastajina jäljellä olevat syventäminen hyödyttäisi myös muitakin etu-
12546: ammatti- ja sivuammattikalastajat ovat hankki- ryhmiä kuten virkistys- ja urheilukalastajia. Ot-
12547: malla tehokkaan kalastusvälineistön kokonaan taen huomioon heidän meritottumuksensa ja
12548: tai osittain järjestäneet itselleen työ- ja toi- nopeasti nousevan myrskyn aiheuttaman yllä-
12549: meentulomahdollisuudet. Tällaisen tehokkuuden tystekijän Suojaamattomalla rannikolla voi
12550: lisäämisen puitteisiin kuuluu myös suurempien muutaman tuhannen markan sijoittaminen, pait-
12551: ja syvemmällä kulkevien kalastusveneiden hank- si sitä, että se parantaa kalastusmahdollisuuksia,
12552: kiminen, .·koska kalastus nykyisin tapahtuu myös koitua ihmishenkien pelastukseksi.
12553: kauempana maalta kuin ennen oli tavanmukais- Tutkimukset ja ehdotuksen toteuttamissuun-
12554: ta. Yhdessä maan kohoamisen kanssa tämä on nitelma ovat nyt valmiina, mistä syystä työt
12555: saanut aikaan sen, että kalastusasemien satama- voidaan aloittaa välittömästi sen jälkeen kun
12556: oloja tulisi välttämättä parantaa. tarpeellinen määräraha on käytettävissä. Kus-
12557: Lillgrundetin kalastusasema Korsnäsin ulko- tannusten arvellaan nousevan 60 000 markkaan.
12558: puolella, joka luonnollisista syistä on ollut Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12559: yöpymispaikka ja suojasatama, on edellä mai- nioittaen,
12560: nituista syistä joutunut huomattavasti huonom- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12561: paan asemaan. Sataman tuloväylän ja satama- 1978 tulo- ja menoarvioon 60 000 mark-
12562: altaan syventäminen saisivat aikaan kaivatun pa- kaa satamansuun ja venealtaan syventä-
12563: rannuksen kalastajille, erityisesti siksi, että he miseksi Lillgrundetin kalastuspaikan
12564: silloin voisivat tulla satamaan sekä pimeällä kohdalla Korsnäsin edustalla.
12565: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
12566:
12567: Bror Lillqvist Markus Aaltonen
12568: Jacob Söderman Antti Pohjonen
12569: 302 1977 rd.
12570:
12571: Finansmotion nr 278.
12572:
12573:
12574:
12575:
12576: LiUqvist m. fl.: Om anrvisande av anslag för understöd åt änikor,
12577: som ej berörs av familjepensionslagen.
12578:
12579:
12580: T i 11 R i k s d a g e n.
12581:
12582: Fastän riksdagen under de senaste åren stif- försöka skaffa sig sitt uppehälle. I glest be-
12583: tat många olika slag av pensionslagar och änd- folkade områden är möjligheterna tili arbete
12584: rat förefintliga, finns det allt fortfarande perso- nästan obefintliga. I tätorterna torde läget vara
12585: ner som saknar annat pensionsskydd än folk- något bättre.
12586: pension. Tili denna kategori hör bl.a. de änkor För att råda bot på detta förhållande borde
12587: som vid årsskiftet 1969-70, då allmänna fa- de änkor, som ännu står utanför vår familje-
12588: miljepensionslagen trädde i kraft i sin helhet, pensionslagstiftning och ej heller åtnjuter folk-
12589: ej hade minderåriga barn. En undersökning ut- pension, inrymmas i den allmänna familjepen_..
12590: visar nämligen utförd av Folkpensionsanstalten sionslagen eller beviljas understöd av statliga
12591: år 1970, att ifall lagen skulle ha berört alla medel enligt behovsprövning och samma be-
12592: dåvarande änkor i vårt land, skulle omkring stämmelser som nu är gällande för allmänna fa-
12593: 20 000 av desamma varit berättigade att erhålla miljepensionen.
12594: antingen hela eller en del av familjepensionen. Hänvisande tili ovanstående motiveringar
12595: Den allmänna familjepensionslagen borde föreslås vördsamt,
12596: också nödvändigt ha berört alla dåvarande än-
12597: kor. Det har nämligen visat sig, att en person att Riksdagen i 1978 års statsforslag
12598: som är i 45-55 års åldern och saknar yrkes- måtte intaga 11 miljoner mark for un-
12599: utbildning, har synnerligen svårt att få arbete. derstod åt änkor som står utanför fa-
12600: Denna omständighet drabbar de mindre in- miljepensionslagen enligt behovsprov-
12601: komsttagarnas änkor synnerligen hårt, då de ning och familjepensionslagens bestäm-
12602: vid mannens frånfälle kan bli tvungna att själva melser.
12603: Helsingfors den 29 september 1977.
12604:
12605: Bror Liliqvist Markus Aaltonen Sinikka Luja-Penttilä
12606: Jacob Söderman Meeri Kalavainen Antti Pohjonen
12607: 1977 vp. 303
12608:
12609: Raha-asia-aloite n:o 278. Suomennos.
12610:
12611:
12612:
12613:
12614: Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta perhe-eläkelain piiriin
12615: kuulumattomien Ieskien avustuksiin.
12616:
12617:
12618: E d u s k u n n a 11 e.
12619:
12620: Vaikka eduskunta on viime vuosina säätänyt hen kuoltua voivat joutua ynttamaan hankkia
12621: monenlaisia eläkelakeja ja muuttanut olemassa- elantonsa itse. Harvaan asutuilla alueilla ovat
12622: olevia, yhä vielä on henkilöitä, joilla ei ole työnsaannin mahdollisuudet lähes olemattomat.
12623: muuta eläkesuojaa kuin kansaneläke. Tähän Tiheästi asutuilla alueilla lienee tilanne jonkin
12624: ryhmään kuuluvat mm. ne naislesket, joilla ei verran parempi.
12625: ollut alaikäisiä lapsia vuodenvaihteessa 1969 Tämän asiantilan parantamiseksi tulisi nais-
12626: -70 yleisen perhe-eläkelain tullessa voimaan leskien, jotka ovat jääneet perhe-eläkelain ulko-
12627: kokonaisuudessaan. Kansaneläkelaitoksen vuon- puolelle ja joilla ei myöskään ole kansanelä-
12628: na 1970 suorittama tutkimus nimittäin osoittaa, kettä, saada tukea valtion varoista tarveharkin-
12629: että jos laki olisi koskenut kaikkia maamme sil- nan nojalla ja samojen säännösten mukaan, jot-
12630: loisia naisleskiä, olisi suunnilleen 20 000 heistä ka nyt ovat voimassa yleiseen perhe-eläkkee-
12631: ollut oikeutettuja saamaan joko täyden tai osit- seen nähden.
12632: taisen perhe-eläkkeen. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12633: Yleisen perhe-eläkelain olisi välttämättä tul- nioittaen,
12634: lut koskea kaikkia silloisia naisleskiä. On nimit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12635: täin osoittautunut, että henkilö, joka on 45- 1978 tulo- ja menoarvioon 11 milj.
12636: 55 vuoden iässä ja vailla ammattikoulutusta, markkaa avustusten myöntämiseksi tar~
12637: on työnsaannin suhteen varsin vaikeassa ase- veharkinnan ja perhe-eläkelain siiännös-
12638: massa. Tällaiset olosuhteet kohtaavat pienitu- ten mukaan yleisen perhe-eläkelain ulko-
12639: loisten naisleskiä varsin ankarina, kun he mie- puolelle jääneille naisleskille.
12640: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
12641:
12642: Bror Lillqvist Markus Aaltonen Sinikka Luja-Penttilä
12643: Jacob Söderman Meeri Kalavaineo Antti Pohjonen
12644: 304 1977 vp.
12645:
12646: Raha-asia-aloite n:o 279.
12647:
12648:
12649:
12650:
12651: Lillqvist ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta alkoholiva-
12652: roista kuntien yleisiin tarpeisiin tulevan valtionosuuden ja
12653: -avustuksen korottamiseksi.
12654:
12655:
12656: E d u s k u n n a 11 e.
12657:
12658: Vuoden 1978 tulo- ja menoarvioon on mo- Alkoholilain voimassaoloaikana rahanarvo on
12659: mentille 33.29.30 (Valtionosuus ja -avustus laskenut merkittävästi, alkoholijuomien myynti
12660: kunnille alkoholivaroista kuntien yleisiin tarpei- on kasvanut voimakkaasti ja alkoholijuomien
12661: siin) merkitty 2 markkaa 50 penniä asukasta hintoja on korotettu huomattavasti. Kahdesta
12662: kohti eli 11 858 800 markkaa. viime mainitusta syystä ovat valtion alkoholista
12663: Alkoholilain 98 § :n mukaan on valtion tulo- saatavat bruttotulot jyrkästi nousseet. Näin ollen
12664: ja menoarvioon vuosittain otettava määräraha, on kohtuullista, että kuntien osuutta jälleen ko-
12665: josta jokaiselle kunnalle suoritetaan vähintään rotetaan, tällä kertaa 8 markkaan, josta siis puo-
12666: 3 markkaa kutakin kunnassa edellisenä vuonna let eli 4 markkaa asukasta kohti tulisi käyttää
12667: henkikirjoitettua asukasta kohti käytettäväksi kuntien yleisiin tarpeisiin.
12668: puoleksi kunnan yleisiin tarpeisiin ja puoleksi Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
12669: raittiustyöhön ja päihdyttävien aineiden väärin-
12670: käyttäjien huoltoon. Määräraha oli lain määrää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12671: mänä vähimmäismääränä vuoteen 1973 asti ja 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
12672: vuonna 1975 5 markkaa, joten siis kuntien osuus 33.29.30 lisäyksenä 18 496 000 mark-
12673: alkoholivaroista käytettäväksi kuntien yleisiin kaa valtionosuuksiin ja -avustuksiin
12674: tarpeisiin on ensi vuoden budjettiesityksessä kunnille alkoholivaroista käytettäväksi
12675: yhtä suuri kuin kahden viime vuoden tulo- ja kuntien yleisiin tarpeisiin.
12676: menoarviossa.
12677: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
12678:
12679: Bror Lillqvist Juhani Surakka Matti Kuusio
12680: Jacob Söderman Maija Rajantie Matti Louekoski
12681: Sakari Knuuttila Uljas Mäkelä Aimo Ajo
12682: Markus Aaltonen Antti Pohjonen
12683: 1977 vp. 305
12684:
12685: Raha-asia-aloite n:o 280.
12686:
12687:
12688:
12689:
12690: Lillqvist ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnille
12691: raittiustyöhön ja päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien
12692: huoltoon.
12693:
12694:
12695: E d u s k u n n a 11 e.
12696:
12697: Vuoden 1978 tulo- ja menoarvioon on mo- olisi kohtuullista, että kuntien osuutta jäNeen
12698: mentti 33.51.30, kuntien osuus alkoholivaroista korotettaisiin.
12699: käytettäväksi raittiustyöhön ja päihdyttävien On huomattava, että kuntien tehtävät ovat
12700: aineiden väärinkäyttäjien huoltoon, merkitty 2 raittiustyön alalla lisääntyneet raittiuslautakuu-
12701: markan 50 pennin suuruisena asukasta kohti den muututtua alkoholilain perusteella pakolli-
12702: eli 11 858 800 markkana. siksi ja erityis·esti sosiaalitoimen alalla kuntien
12703: Alkoholilain 98 § :n mukaan on valtion tulo- tehtävät ovat laajentuneet alkoholin kulutuksen
12704: ja menoarvioon vuosittain otettava määräraha, kasvun myötä. Eduskunta on useana vuonna Oy
12705: josta jokaiselle kunnalle suoritetaan vähintään Alko Ab:n hallintoneuvoston kertomukseen
12706: 1 markka kutakin kunnassa edellisenä vuonna alkoholidiojen kehityksestä antamassaan vastauk-
12707: henkikirjoitettua asukasta kohti käytettäväksi sessa todennut tämän.
12708: puoleksi kunnan yleisiin tarpeisiin ja puoleksi Elokuun 23 päivänä 1973 annetulla lailla
12709: raittiustyöhön ja päihdyttävien aineiden väärin- alkoholilain muuttamisesta on määrätty, että
12710: käyttäjien huoltoon. Määräraha oli lain määrää- raittiuslautakunnille kuuluvia tehtäviä varten
12711: mänä vähimmäismääränä vuoteen 1973 asti, tulee kunnassa olla yksi tai useampia viranhal-
12712: jonka jälkeen 1974 se nostettiin 4 markkaan ja . tijoita.
12713: vuonna 1975 5 markkaan, joten siis kuntien Tämä määräys tulee huomattavasti tehosta-
12714: osuus alkoholivaroista käytettäväksi raittiustyö- maan kunnallista raittiustyötä, mutta se edellyt-
12715: hön ja päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien tää myös, että valtionapu kunnille kunnassa suo-
12716: huoltoon on ensi vuoden budjettiesityksessä yhtä ritettavaan raittiustyöhön, alkoholista aiheutu-
12717: suuri kuin kahden viime vuoden tu[o- ja meno- vien haittojen ehkäisemistä tarkoittavaan toimin-
12718: arviossa. Käsityksemme mukaan kuntien osuus taan sekä päihdyttävien aineiden väärinkäyttä-
12719: olisi nostettava 8 markkaan, josta puolet, 4 jien ja heidän perheittensä huoltoon nostetaan
12720: markkaa asukasta kohti, olisi käytettävä raittius- tarvetta vastaavaksi.
12721: työhön ja päihdyttävien aineiden väärinkäyttä- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
12722: jien huoltoon.
12723: Alkoholilain voimassaoloaikana rahanarvo on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12724: laskenut merkittävästi, alkoholijuomien myynti 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
12725: on kasvanut voimakkaasti ja alkoholijuomien 33.51.30 lisäyksenä 18 496 000 mark-
12726: hintoja on korotettu huomattavasti. Kahdesta kaa kunnille raittiustyöhön ja päihdyt-
12727: viime mainitusta syystä ovat vaJltion alkoholista tävien aineiden väärinkäyttäjien huol-
12728: saatavat bruttotulot jyrkästi nousseet. Näin ollen toon.
12729:
12730: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
12731:
12732: Bror Lillqvist Sakari Knuuttila Matti Kuusio
12733: Jacob Söderman Maija Rajantie Matti Louekoski
12734: Juhani Surakka Uljas Mäkelä Aimo Ajo
12735: Markus Aaltonen Antti Pohjonen
12736:
12737: 39 0877003363
12738: 306 1977 vp.
12739:
12740: Raha-asia-aloite n:o 281.
12741:
12742:
12743:
12744:
12745: Luttinen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon
12746: suunnitteilemiseksi Nastolaan.
12747:
12748:
12749: Ed u s kun n a 11 e.
12750:
12751: Nastolan keskustan palveluja käyttäviä asuk- käyville aiheutuu hankaluutta sairausvakuutus-
12752: kaita on tällä hetkellä 13 000 ja vuonna 1980 toimiston nykyisestä sijainnista. Nastola teolli-
12753: noin 15 500. Nykyisellään joutuvat asukkaat suusvaltaisena kuntana tarvitsee myös oman
12754: hakemaan valtion palvelukset keskimäärin 20 työvoimatoimiston toimipisteen. Etenkin am-
12755: km:n päästä, Lahdesta. Nastolan kunta teollis- mattikurssikeskustoiminnan aloittaminen aiheut-
12756: tuneena ja suuren kaupungin läheisyydessä ole- taa em. toimipisteen tarvetta. Lisäksi kansan-
12757: vana paikkakuntana tarvitsee välttämättä polii- eläkelaitoksen ja verotoimiston palvelupisteet
12758: sille omat toimitilat ja tästä Nastolan ja Hollo- tulee sijoittaa Nastolan keskustaan. Kunta voi
12759: lan kunnallishallitukset ovat tehneet esityksen osoittaa virastotaloa varten rakennuspaikan kes-
12760: Hollolan nimismiespiirin jakamiseksi Hollolan kusta-alueelta. Julkisten palvelusten puuttumi-
12761: ja Nastolan nimismiespiireiksL Postilaitos toi- nen kunnan keskustasta jarruttaa seurannaisvai-
12762: mii jo nykyisellään liian ahtaissa tiloissa ja kutuksineen myös Nastolan kehittymistä suu-
12763: vuoteen 1980 mennessä se tarvitsee nykyisiin ruusluokkansa edellyttämään palvelutasoon.
12764: tiloihin verrattuna kaksinkertaiset tilat. Sairaus- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12765: vakuutuspalvelujen jakelu niinikään on välttä-
12766: mättä saatava oman kunnan keskustaan. Uuden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12767: terveyskeskuksen valmistuttua tulee Nastolassa 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
12768: toimimaan 7 lääkäriä, joten sairausvakuutustoi- 28.64.74 200 000 markkaa Nastolaan
12769: miston palveluja tullaan käyttämään yhä enene- rakennettavan valtion virastotalon ra-
12770: vässä määrin. Varsinkin vanhuksille ja työssä- kennussuunnittelun käynnistämiseksi.
12771: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
12772:
12773: Matti Luttinen Helge Siren Helge Talvitie
12774: Salme Myyryläinen Eino Grönholm Lyyli Aalto
12775: 1977 vp. 307
12776:
12777: Raha-asia-aloite n:o 282.
12778:
12779:
12780:
12781:
12782: Luttinen ym.: Mää.rärahan osoittamisesta Lahden tekni:llisen oppi-
12783: laitoksen suunnittelua ja rakentamista varten.
12784:
12785:
12786: E d u s k u n n a 11 e.
12787:
12788: Lahden teknillisen oppilaitoksen laajentami- laitoksessa. Kun Lahdessa kunnallisin toimen-
12789: nen on ollut esillä usean vuoden ajan mm. val- pitein ori lisätty yleisten ammattikoulujen aloi-
12790: tion KTS-suunnitelmissa. Päijät-Hämeessä suo- tus- ja oppilaspaikkoja sekä linjavalikoimaa,
12791: ritetun työvoimatutkimuksen vastausten perus- tuntuisi johdonmukaiselta, että valtion toimen-
12792: teella teollisuuden osalla ammattikoulutushaluk- pitein vastaavasti turvattaisiin opiskelijoiden
12793: kuus on erittäin suuri. Yli 1 400 henkilöä am- jatkokoulutusmahdollisuus.
12794: mattikoulutukseen halukkaista työllisistä on Lahden teknillisen oppilaitoksen antama ope-
12795: ilmoittanut kiinnostuksensa opistotasoiseen teol- tus keskittyy lähes täysin puu- ja rakennus-
12796: lisuutta palvelevaan koulutukseen. alaan. Suoritettujen yritystiedustelujen ja kou-
12797: Päijät-Hämeen tedLlisuuspainotteinen elin- lutustarveselvitysten perusteella tulisi Lahden
12798: keinorakenne vaatii koulutuspaikkojen lisäämis- teknillisessä oppilaitoksessa laajentaa konealan
12799: tä. Yksinomaan Lahdessa teollisuustyöpaikkojen opetusta ja aloittaa vähintäänkin sähköalan
12800: osuus on n. 45 %. Hämeen läänin alueellisessa koulutus. Näiden lisäksi tarvetta on vaatetus-
12801: kehittämissuunnitelmassa on todettu teollisuu- teollisuuden ja kaavoituksen koulutukseen.
12802: den koulutustarpeet ja se, että alueella ei ole Opetuksen laajentaminen edellyttää lisätiloja.
12803: riittävästi keskiasteen koulutuspaikkoja. Verrat- Kaavoituksellisesti Lahden teknillisen oppi-
12804: taessa teknillisen alan koulutuksen aloituspaik- laitoksen laajentaminen nykyisellä tontilla sitä
12805: kojen ja teollisuuden ja rakennustoiminnan työ- laajentaen on mahdollista. Välttämättömät tilan-
12806: paikkojen suhdetta huomataan Lahden talous- tarpeet, joita Lahden teknillisellä oppilaitoksella
12807: alueella selvä vinoutuma. Kun Lahden teknil- on, ovat neliömäärältään n. 3 500 m2 •
12808: lisessä oppilaitoksessa tarve huomioonottaen tu- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12809: lisi olla enemmän aloituspaikkoja teknillisessä
12810: koulussa ja opistossa kuin keskimäärin koko että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12811: valtakunnassa, on Lahdessa niitä vähemmän. 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
12812: Niille oppilaille, jotka saavat päästötodistuksen 29.76.74 900 000 markkaa Lahden tek-
12813: yleisistä ammattikouluista, ei tarjoudu omalla nillisen oppilaitoksen laajennuksen suun-
12814: talousalueella kuin muutaman harvan opintolin- nittelua ja rakennustöiden aloittamista
12815: jan osalta jatkomahdollisuus teknillisessä Oppi- varten vuoden 1978 aikana.
12816: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
12817:
12818: Matti Luttinen Eino Grönholm Helge Talvitie
12819: Salme Myyryläinen Lyyli Aalto
12820: 308 1977 vp.
12821:
12822: Raha-asia-aloite n:o 283.
12823:
12824:
12825:
12826:
12827: Luttinen: Korotetun määrärahan osoittamisesta kilitstusaJ.an jär-
12828: jestöjen toiminnan tukemiseen.
12829:
12830:
12831: E d u s k u n n a 11 e.
12832:
12833: Vapaa-ajankalastus on nopeasti kasvanut ka- keskeistä ryhmää - vapaa-ajankalastajat, am-
12834: latalouden osa-alue. Vapaa-ajankalastajien kes- mattikalastajat ja kalavedenomistajat - joiden
12835: kusjärjestöön - Suomen Kalamiesten Keskus- tarvitsema neuvonta- ja valistustyö, edunvalvon-
12836: liittoon - kuuluu alueellisten kalamiespiirien ta ym. eroavat selvästi toisistaan. Maamme ka-
12837: ja niiden jäsenyhteisöjen kautta lähes 60 000 latalouden kehittäminen edellyttää, että em.
12838: henkilöjäsentä. Tälle järjestölle on valtiovalta sektoreilla on tasapuoliset toimintamahdolli-
12839: osoittanut tehtäväksi kalatalouden edistämistoi- suudet niin toimihenkilöiden kuin toimintava-
12840: minnan kohdistamisen sekä järjestäytyneisiin rojenkin osalta.
12841: että järjestäytymättömiin vapaa-ajankalastajiin. Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh-
12842: Kuitenkin momentilla 30.37.49 "Kalatalouden dotan,
12843: järjestöjen toiminnan tukeminen" osoitetaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12844: em. tehtävän hoitoon vuosittain vain alle 20 % 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
12845: em. momentin määrärahoista. Tämä on täydelli- 30.37.49 lisäyksenä 120 000 markkaa
12846: sesti epäsuhteessa em. neuvonta- ja valistus- käytettäväksi valtionapuna kalamiespii-
12847: toiminnan tavoitteiden kanssa. reihin tarvittavien aluekalatalouskonsu-
12848: Kalataloutemme piirissä on olemassa kolme lenttien palkkaus- ja toimintamenoihin.
12849: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1977.
12850:
12851: Matti Luttinen
12852: 1977 vp. 309
12853:
12854: Raha-asia-aloite n:o 284.
12855:
12856:
12857:
12858:
12859: Luttinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Lahden kat-
12860: sastusaseman rakentamiseksi.
12861:
12862:
12863: E d u s k u n n a 11 e.
12864:
12865: Hallituksen tulo- ja menoarvioesityksen mo- 4.2 %. Mikäli Lahden katsastusaseman raken-
12866: mentille 31.40.74 sisältyy 2 milj. markkaa Lah- taminen voidaan käynnistää kevättalvella 1978,
12867: den katsastusaseman rakentamista varten. Kos- voi hanke osaltaan tuoda helpotusta työllisyys-
12868: ka kysymyksessä on uusi talonrakennushanke, tilanteeseen.
12869: on pelättävissä, että 2 milj. markan määräraha- Lahden katsastusasema toimii tällä hetkellä
12870: varauksella hanke voidaan käynnistää vasta syk- erittäin puutteellisissa tiloissa. Aseman työs-
12871: syllä 1978 eikä se näin ollen helpottaisi Lah- kentelytilat ovat työsuojelun kannalta kyseen-
12872: dessa keväällä 1978 olevaa erittäin vaikeaa työl- alaiset. Katsastusaseman työntekijöidenkin kan-
12873: lisyystilannetta. nalta olisi toivottavaa, että työt voitaisiin käyn-
12874: Syyskuussa 1977 Lahden työvoimatoimiston nistää mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jot-
12875: alueella oli talonrakennusalalla työttömiä työn- ta hanke valmistuisi jo vuoden 1978 puolella.
12876: hakijoita vajaa 500. Määrä on selvästi noussut Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12877: elokuun lukuun verrattuna. Kevättalvella 1978
12878: alan työttömien työnhakijoiden määrä oletetta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12879: vasti ylittää 1 000 henkilöä. Tiedossa olevien 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
12880: työkohteiden ja teollisuuden tilauskannan pe- 31.40.74 ( katsastusasemien rakentami-
12881: rusteella Lahden työvoimatoimiston alueen nen, uudet työt) lisäyksenä 2 milj.
12882: työttömyysasteen arvioidaan kohoavan 6 % :iin markkaa Lahden katsastusaseman raken-
12883: kevättalvella 1978, kun se syyskuussa 1977 oli tamiseksi valmiiksi vuoden 1978 aikana.
12884: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
12885:
12886: Matti Luttinen Helge Talvitie
12887: Salme Myyryläinen Lyyli Aalto
12888: 310 1977 vp.
12889:
12890: Raha-asia-aloite n:o 285.
12891:
12892:
12893:
12894:
12895: Luttinen ym.: Määi-ärahan osoittamisesta Lahden-Lovlisan-
12896: Valkon 1"autatien perusparannukslin.
12897:
12898:
12899: E d u s k u n n a 11 e.
12900:
12901: Valtionrautateiden toiminta- ja taloussuunni- - vuotuisten kunnossapitokustannusten pie-
12902: telmiin on jo useiden vuosien ajan sisältynyt nentäminen
12903: rataosan Lahti-Loviisa-Valko perusparannus- - paikallisten nopeusraJOitusten poistaminen
12904: ja kiskojenvaihto-ohjelma. Mutta vaikka työt
12905: käynnistettiin jo v. 1971, on varsinainen pe- - mahdollistaa liikennöinti 20-tonnin akseli-
12906: rusparannusohjelma lykkääntynyt vuosittain painoisella kalustolla.
12907: niin, että viimeisen PTS:n mukaan perusparan- Rataosa kuuluu nykyisellään rataryhmään A
12908: taminen pyrittäisiin aloittamaan vasta v. 1981. ja hankkeen toteuduttua se kuuluisi rataryh-
12909: Rataosan merkitys Päijät-Hämeen talous- mään Bt. Tämänhetkisen hintatason mukaan
12910: alueen kuljetusten kannalta Valkon satamaan on työn kokonaiskustannukset olisivat n. 50 mmk,
12911: huomattava. Vuonna 1973 Lahden-Loviisan jolloin vuosittainen määrärahan tarve tulisi ole-
12912: radalla kulki 86 748 t tavaraa, mikä merkitsee maan n. 10 mmk ja sen työllistävä vaikutus
12913: 4 664 vaunua/v. Tammi-heinäkuun välisenä n. 80 työntekijää vuosittain.
12914: aikana tänä vuonna on rataosalla ollut Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
12915: - lähtevää liikennettä 18 292 t (josta Neu-
12916: vostoliiton liikenteen osuus 2 710 t) että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12917: - tulevaa liikennettä 139 611 t (josta Neu- 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
12918: vostoliiton liikenteen osuus 37 374 t). 31.90.78 (ratojen perusparannukset ja
12919: Kokonaisliikenteen määrä kuluvana vuonna lisäraiteet) 10 milj. markkaa rataosan
12920: on ollut 11,2% suurempi kuin vastaavana ajan- Lahti-Loviisa-Valko perusparannuk-
12921: kohtana viime vuonna. siin.
12922: Ratalinjaan kohdistuvien investointien tavoit-
12923: teena on:
12924: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1977.
12925:
12926: Matti Luttinen Helge Talvitie Kaisa Raatikainen
12927: Salme Myyryläinen Lyyli Aalto
12928: 1977 vp. 311
12929:
12930: Raha-asia-aloite n:o 286.
12931:
12932:
12933:
12934:
12935: Luttinen ym.: Määrärahan ·osoittamisesta Tolkkoon alikulkusillan
12936: rakentamiseksi Riihimäen-Kouvolan rataosuudella.
12937:
12938:
12939: E d u s k u n n a II e.
12940:
12941: Rataosalla Riihimäki-Lahti-Kouvola ke- yhteydessä oli alkuperäisenä tarkoituksena ra-
12942: väällä 1977 käynnistynyt sähköjunaliikenne ai- kentaa tarvittavat alikulkusillat järjestyksessä,
12943: heutti huomattavaa liikenneturvallisuuden heik- mutta Järvelä jäi sittemmin väliin. Tästä syystä
12944: kenemistä radan monien ylityspaikkojen koh- siltatyöt tulisi kiireellisesti saada käyntiin, jol-
12945: dalla. Erääksi vaarallisimmista tasoylikäytävistä loin samalla voitaisiin helpottaa alueen vaikeaa
12946: jäi Järvelässä Koskisen sahan käyttämä ns. työllisyys tilannetta.
12947: Tolkkoon alikulkusillan paikka, jonka poikki Alikulkusillan ja tiejärjestelyjen kokonaiskus-
12948: päivittäin kulkee n. 450 hengen työmatkalii- tannukset on arvioitu n. 2,3 mmk:ksi, josta
12949: kenne ja n. 100 raskaassa lastissa olevaa rekka- sillan osuus on n. 1,5 mmk.
12950: ja kuorma-autoa. Näkyvyysalue paikalla on var- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12951: sin rajoitettu eikä raskas liikenne pysty kulke-
12952: maan radan yli riittävällä nopeudella. Toisaalta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12953: työmatkaliikenne vaatisi oman kevyen liiken- 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
12954: teen ylikulkusiltansa. 31.90.79 (valtioneuvoston käytettäväksi
12955: Kärkölän kunta on laadituttanut alikulkusil- työllisyyden turvaamiseksi) 1,5 milj.
12956: lan suunnitelmat siihen liittyvine liikennejär- markkaa T olkkoon rautatien alikulkusil-
12957: jestelyineen ja VR:n toimesta on tarkoitus lan rakentamiseksi vuoden 1978 aikana.
12958: tehdä siltapiirustukset. Radan sähköistyksen
12959: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
12960:
12961: Matti Luttinen Helge Siren Helge Talvitie
12962: Salme Myyryläinen Eino Grönholm Lyyli Aalto
12963: 312 1977 vp.
12964:
12965: Raha-asia-aloite n:o 287.
12966:
12967:
12968:
12969:
12970: Luttinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Salpakankaan terveys-
12971: 'aseman rakentamisohjelman tuwaamiseksi.
12972:
12973:
12974: E d u s k u n n a 11 e.
12975:
12976: Hollolan, Kosken Hl. ja Kärkölän kansanter- den vähentyessä on erittäin tärkeätä, että ter-
12977: veyskuntainliiton palvelusten vakavin heikkous veysasema saadaan rakenteille jo talvikautena
12978: on Salpakankaan terveysaseman puuttuminen. 1977-78.
12979: Asema käsittää kaikkiaan kolmea kuntaa palve- Mutta vaikka rakentaminen saadaankin käyn-
12980: levat avohoidon tilat, yhteensä 9 140 m3 • Sai- nistymään, aiheuttaa hankkeen rahoitus kun-
12981: raansijoja hankkeeseen ei sisälly. tainiiholle erittäin suuria vaikeuksia, ellei vuo-
12982: Terveysaseman toteuttamisohjelmaan liitty- den 1978 valtion tulo- ja menoarvioon saada 2
12983: vät huonetilaohjelma, luonnospiirustukset ja milj. markan valtion rahoitusosuutta.
12984: rakennustapaselostus ovat rakennushallituksen Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12985: käsittelyssä. Lääkintöhallituksen vaatimat muu-
12986: tokset on huomioitu ja aloituslupa rakennus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12987: töille on saatu syksylle 1977. Myös valtion 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
12988: investointiohjelmissa on varauduttu terveysase- 33.75.31 ( valtionosuus kunnille terveys-
12989: man rakentamiseen vuosina 1978-80. Hank- keskusten perustamiskustannuksiin) li-
12990: keen kokonaiskustannusarvio on n. 8 milj. säyksenä 2 milj. markkaa Salpakankaan
12991: mk, josta valtion rahoitusosuus on puolet. Työl- terveysaseman rakentamisohjelman tur-
12992: lisyyden heikentyessä ja rakennusalan työkohtei- vaamiseksi.
12993: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977
12994:
12995: Matti Luttinen Helge Siren Helge Talvitie
12996: Salme Myyryläinen Eino Grönholm Lyyli Aalto
12997: 1977 vp. 313
12998:
12999: Raha-asia-aloite n:o 288.
13000:
13001:
13002:
13003:
13004: Majlander ym.: Määrärahan osoittam1sesta Suomi-Amerikka Kult-
13005: tuuri-instituutille kulttuurivaihtotoimintaa varten.
13006:
13007:
13008: E d u s k u n n a 11 e.
13009:
13010: Viime vuosikymmeninä on Suomen ja muiden rahasäätiö perustaneet Suomi-Amerikka Kult-
13011: maiden kesken tapahtuva kulttuurivaihto kehit- tuuri-instituutin ja panneet sen toiminnan
13012: tynyt monipuoliseksi, mutta siinä on vielä monia käyntiin. Suomi-Amerikka Kulttuuri-instituu-
13013: puutteitakin. Huomio kiinnittyy erityisesti nii- tin tOlmmtaa ohjaa ja valvoo hallitus,
13014: hin maihin, joiden kanssa Suomella ei ole vielä jossa ovat edustettuina maamme yliopis-
13015: bilateraalisia kulttuurisopimuksia, vaikka niiden tot ja muut USA:n kulttuurivaihtoa hoitavat
13016: kanssa tapahtuvaa kulttuurivaihtoa kohtaan on järjestöt sekä viranomaiset. Toistaiseksi ei insti-
13017: runsaasti mielenkiintoa. tuutti ole vielä saanut tukea julkisista varoista,
13018: Suomen ja Yhdysvaltojen välinen kulttuuri- vaan se on joutunut yhdessä em. liiton ja apu-
13019: vaihto on eräs sellainen alue, jolla kysyntä ylit- rahasäätiön kanssa turvautumaan keräystoimin-
13020: tää käytettävänä olevat mahdollisuudet. Tämä taan. - Suomi-Amerikka Yhdistysten Liiton
13021: koskee kulttuurinäyttelyitä ja erityisesti jatko- saama valtionapu oli kuluvana vuonna 12 000
13022: opiskelu- ja tutkimusapurahoja. Suomen osalta markkaa. - Suomen ja Yhdysvaltojen kesken
13023: ovat Asla- ja Fulbright-ohjelmat olleet tähän tapahtuvan kulttuurivaihdon kehittämiseen täh-
13024: saakka merkittäviä tekijöitä apurahojen jakajina. täävää Suomi-Amerikka Kulttuuri-instituutin toi-
13025: Vuosien kuluessa on niiden jakamien apurahojen mintaa olisi näin ollen tuettava myös julkisin
13026: määrä kuitenkin supistunut useista kymmenistä varoin. Tämä voinee tapahtua vuoden 1978 val-
13027: noin kymmeneen kumpaakin maata kohden, tion budjetissa sisäisin selvennyksin asianomai-
13028: mikä on alle 10% pätevien hakijoiden mää- sen momentin määrärahaa ylittämättä.
13029: rästä. Hakijoiden määrä on lisääntynyt yliopis- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
13030: tojen ja korkeakoulujen lukumäärän lisääntyessä.
13031: Huomioon ottaen USA:n tieteellisen koulutuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13032: sen ja tutkimuksen korkean tason olisi apuraha- 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
13033: järjestelmää kehitettävä. 29.98.23 100 000 markkaa Suomi-Ame-
13034: Edellä mainitun epäkohdan korjaamiseksi ja rikka Kulttuuri-instituutille käytettäväksi
13035: muun kulttuurivaihdon tehostamiseksi ovat Suomen ja Yhdysvaltojen kulttuurivaih-
13036: Suomi-Amerikka Yhdistysten. Liitto ja sen apu- totoimintaa varten.
13037: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
13038:
13039: Olavi Majlander Jorma Fred Impi Muroma
13040: Veikko J. Matikkala Erkki Korhonen Ulla Järvilehto
13041:
13042:
13043:
13044:
13045: 40 0877003363
13046: 314 1977 vp.
13047:
13048: Raha-asia-aloite n:o 289.
13049:
13050:
13051:
13052:
13053: Majlander y111.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtion-
13054: apuna raittiustyöhön ja alkoholijuomista aiheutuvien haittojen
13055: ehkäisemiseen.
13056:
13057:
13058: E d u s kun n a 11 e.
13059:
13060: Valtion raittius- ja alkoholiasiain neuvottelu- Kun tehokkainta alkoholijuomien hillitsemis-
13061: kunta esitti 18. 3. 1977 päivätyssä kirjeessään, keinoa, hintojen korotuksia, ei nyt voida panna
13062: että raittiustyöhön tarkoitettu määräraha olisi toimeen ja kun parlamentaarisen alkoholikomi-
13063: korotettava niin, että se vastaa 1 markkaa 50 tean muita toimenpiteitä koskevat ehdotukset
13064: penniä asukasta kohden. Palkkatason nousu ja valmistuvat vasta ensi vuonna, tulisi raittius-
13065: muiden kustannuksien kallistuminen edellyttävät työtä juuri nyt erityisesti tehostaa. Ellei ehdo-
13066: neuvottelukunnan mukaan, että raittiusjärjestö- tettua korotusta valtion tulo- ja menoarvioon
13067: jen valtionapu pysyy vähintään rahanarvon alene- saada, raittiusjärjestöjen toiminta heikkenee
13068: mista vastaavana. aikana, jolloin sen pitäisi olla erityisen voima-
13069: Vuoden 1975 tulo- ja menoarviossa oli rait- kasta.
13070: tiustyöhön käytettävään valtionapuun merkitty Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13071: 4,7 miljoonaa markkaa, joka vastasi 1 markkaa nioittaen,
13072: asukasta kohti. Tästä summasta käytettiin silloin
13073: runsaat 2 miljoonaa markkaa raittiusjärjestöjen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13074: työntekijöiden palkkausmenoihin ja loput noin 1978 tulo- ;a menoarvioon momentille
13075: 2,5 miljoonaa markkaa toimintamenoihin. Kulu- 33.51.50 (valtionapu raittiustyöhön sekä
13076: vana vuonna on palkkatason nousun takia palk- alkoholi;uomista aiheutuvien haittoien
13077: koihin käytetty 2,7 mi'ljoonaa markkaa eli ehkäisemiseen) lisäyksenä 2 400 000
13078: 500 000 markkaa enemmän kuin vuonna 1975, markkaa.
13079: ja kun määräraha ei ole noussut, toimintameno-
13080: jen osuus on vähentynyt vastaavasti.
13081: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1977.
13082:
13083: Olavi Majlander Raino Westerholm Ulla Järvilehto
13084: Sauli Hautala Impi Muroma Jorma Fred
13085: Erkki Korhonen
13086: 1977 vp. 315
13087:
13088: Raha-asia-aloite n:o 290.
13089:
13090:
13091:
13092:
13093: Majlander ym.: Määrärahan osoittamisesta asunnottomien alko-
13094: holistien hoito- ja huoltokotien, ensisuojien ja muiden vas-
13095: taavien toimintayksikköjen perustamiskustannuksiin.
13096:
13097:
13098: E d u s k u n n a II e.
13099:
13100: Eräs väestöryhmä, joka jatkuvasti on jäänyt Asunnottomien alkoholistien ongelmaa on tar-
13101: maamme asunto-oloja kehitettäessä muista jäl- kasteltu tähän mennessä hoitoonohjauskysymyk-
13102: keen, on rappioalkoholistit. Heitä majailee run- senä. Tämä on periaatteessa hyväksyttävä lähtö-
13103: saasti varsinkin pääkaupunkiseudulla, mutta hei- kohta, mutta jättää valitettavasti nykyisten hoi-
13104: dän lukumääränsä on vapaamielisen alkoholipoli- toresurssien riittämättömyyden vuoksi liian mo-
13105: tiikan tuloksena lisääntynyt myös muilla suu- net avun ja asunnon tarpeessa olevat järjestel-
13106: remmilla paikkakunnilla. män ulkopuolelle. Sen vuoksi tulisi nopeasti
13107: Rappioalkoholistien ongelmana ovat ensisijai- pyrkiä rakentamaan edes riittävä määrä asuntola-
13108: sesti kehnot asumisolosuhteet. Tämän korjaami- paikkoja, jotka tarjoaisivat suojan sadetta ja pak-
13109: seksi muutettiin joitakin vuosia sitten ns. PAV- kasta vastaan. Kun valtio saa suurimman hyödyn
13110: lakia siten, että sen perusteella voidaan kunnille alkoholin myyntituloista, tulisi sen osallistua
13111: myöntää avustusta alkoholisteille tarkoitettujen nykyistä suuremmalla panoksella asuntoloiden
13112: hoito- ja huoltokotien sekä ensisuojien rakenta- l"akentamiseen alkoholin uhreille.
13113: miseen. Kunnilla ei kuitenkaan ole ollut riittä- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
13114: vää kiinnostusta rakentaa näitä laitoksia tarvetta
13115: vastaavasti. Sen seurauksena monet asunnotto- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13116: mat aLkoholistit joutuvat yöpymään talvisaika- 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
13117: nakin lautahökkeleissä, roskalaatikoissa, porras- 33 ..54.32 lisäyksenä 10 000 000 markkaa
13118: käytävissä tai muissa vastaavissa paikoissa. käytettäväksi päihdyttävien aineiden vää-
13119: Useat menehtyvät pakkasessa, kun heillä ei ole rinkäyttä;ien huollosta annetun lain (96 /
13120: mitään yösijaa. Rappioalkoholistien asunto- 61, muut. 1108/74) 11 a §:ssä tarkoi-
13121: ongelma on kansallinen häpeätahra, joka valtio- tettu;en toimintayksiköiden perustamis-
13122: vallan tulisi kiireisesti ratkaista. kustannuksiin.
13123: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1977.
13124:
13125: Olavi Majlander Raino Westerholm Ulla Järvilehto
13126: Sauli Hautala Impi Muroma Jorma Fred
13127: 316 1977 vp.
13128:
13129: Raha-asia-aloite n:o 291.
13130:
13131:
13132:
13133:
13134: Majlander ym.: Määrärahan osoittamisesta Vihreä Keidas r.y:n
13135: tukemiseen.
13136:
13137:
13138: E d u s k u n n a 11 e.
13139:
13140: Huumausaineiden käyttö on saavuttanut maas- Vihreä Keidas r.y:l1ä on kaksi palkattua työn-
13141: samme huolestuttavat mittasuhteet. Huumeiden tekijää, toiminnanjohtaja ja toiminnanohjaaja,
13142: käyttö on epäsuorasti vaikuttanut myös väki- jotka suorittavat ennaltaehkäisevää huumeinfor-
13143: valtarikollisuuden kasvuun. Ei ole harvinaista, maatiotyötä mm. kouluissa ja eri laitoksissa.
13144: että huumausaineiden käyttäjät, tarvitessaan ra- Kenttätyöhön ei ole voitu palkata omaa työn-
13145: haa huumeiden ostoon, syyllistyvät ryöstöihin ja tekijää, vaan sitä suoritetaan n. 35 vapaaehtoi-
13146: muihin omaisuusrikoksiin. sen työntekijän voimin. Kenttätyö on etsivää
13147: Huumausaineiden käyttäjien auttaminen irti ja hoitoon ohjaavaa toimintaa.
13148: huumeiden käytöstä on osoittautunut erittäin Yhdistyksen tärkeä työmuoto on narkomaa-
13149: vaikeaksi. Pääpaino huumeiden vastustamis- nien kuntoutus työterapian avulla. Edelleen
13150: työssä tulisikin olla ennalta ehkäisevissä toimen- yhdistys pyrkii hankkimaan suojatyöpaikkoja
13151: piteissä. Samalla on kuitenkin pyrittävä myös narkomaaneille.
13152: auttamaan huumausaineiden käyttäjiä pääsemään Saadut kokemukset ovat osoittaneet, että
13153: eroon aineiden käytöstä. Parhaita tuloksia tässä monet huumenuoret on tämän toiminnan avulla
13154: suhteessa on saavutettu kristillisellä, vapaaehtoi- voitu ohjata hoitoon ja kuntouttaa yhteiskunta-
13155: sella pohjalla toimivissa järjestöissä, jotka pyrki- kelpoisiksi. Yhteiskunnalle on siis edullisempaa
13156: vät huumenuorten kaikinpudliseen auttamiseen. sijoittaa varoja narkomaanien hoitoon ja kun-
13157: Eräs vanhimmista yhdistyksistä on Vihreä touttamiseen kuin myöntää työkykynsä menet-
13158: Keidas r.y., joka on jengi- ja Darkomaanityö- täneille pelkästään eläke.
13159: keskus ja joka pyrkii eri työmuotojen avulla
13160: auttamaan nuoria huumausaineiden käyttäjiä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
13161: vapaiksi aineista ja ohjaamaan heidät takaisin nioittaen,
13162: normaaliin yhteiskuntaelämään. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13163: Yhdistyksellä on keskuspaikka Helsingissä 1978 tulo- ;a menoarvioon momentille
13164: Fredrikinkatu 73. Lisäksi on Kalevankadulla 33.55.50 lisäyksenä 200 000 markkaa
13165: sijaitseva vuokratila kenttätyötä varten. Rahojen käytettäväksi Vihreä Keidas r.y:n toi-
13166: puutteen vuoksi yhdistyksen on pitänyt vuoden minnan tukemiseen.
13167: 1976 syksyllä luopua Mikonkadulla sijainneesta
13168: kenttätyöpisteestä.
13169: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1977.
13170:
13171: Olavi Majlander Impi Muroma Sauli Hautala
13172: Ulla Järvilehto Veikko J. Matikkala Jorma Fred
13173: Raino Westerholm Erkki Korhonen
13174: 1977 vp. 317
13175:
13176: Raha-asia-aloite n:o 292.
13177:
13178:
13179:
13180:
13181: Majlander ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen ev.lut. jengi-
13182: ja katulähetys -nimisen yhdistyksen Parkanoo hoitokodin pe-
13183: rustamiskustannuksiin.
13184:
13185:
13186: E d u s k u n n a 11 e.
13187:
13188: Päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien huol- dollisuus kevyttä työtä vastaan saada ylläpito ja
13189: losta annettua lakia (96/61) muutettiin 31. 12. mahdollisuus vähitellen tapahtuvaan kuntoutuk-
13190: 1974 annetulla lailla (1108/74) siten, että mm. seen ja vapautumiseen alkoholin väärinkäytöstä.
13191: yhdistysten ylläpitämiin päihdyttävien aineiden Tällaisten hoitokotien toimintaa vaikeuttaa usein
13192: väärinkäyttäjien hoitolaitoksiin voidaan myöntää se, että niiden rahoitus on epävarmalla pohjalla,
13193: avustusta perustamis- ja käyttökustannuksiin usein täysin vapaaehtoisten avustusten varassa.
13194: valtion tulo- ja menoarvion rajoissa. Suomen ev.lut. jengi- ja katulähetys -niminen
13195: Viime vuosina on alkoholin kulutus ja sen yhdistys, jonka rekisteröintihakemus on parhail-
13196: seurauksena alkoholin väärinkäyttö voimak- laan oikeusministeriössä, on perustanut Parka-
13197: kaasti lisääntynyt. Vuodesta 1969, jolloin maas- noo kuntaan hoitokodin alkoholisteille ja nar-
13198: samme suoritettiin alkoholiiainsäädännön huo- komaaneille. Hoitokoti sijaitsee Parkanon kun-
13199: mattava liberalisointi ja keskioluen myynnin nalta hankitulla Ki*skylän koululla, jonka hoi-
13200: irrottaminen muun alkoholin myynnistä, on toon hakeutuneet ovat talkootyönä kunnostaneet
13201: alkoholin kulutus asukasta kohti sataprosentti- asuntolatarkoitukseen sopivaksi.
13202: seksi alkoholiksi muutettuna kasvanut yli kak- Asuntolassa asuville kuntoutuville henkilöille
13203: sinkertaiseksi. Pääosa kulutuksen kasvusta on on lähiseudun yrittäjien toimesta tarjottu erilai-
13204: kohdistunut väkeviin alkoholijuomiin, mikä an- sia alihankintatöitä, mutta tällä hetkellä hoito-
13205: taa aihetta olettaa nimenomaan alkoholin vää- kodin ylläpitäjällä ei ole mahdollisuutta hankkia
13206: rinkäytön lisääntyneen. työhön tarvittavia tiloja. Kysymykseen tulisi
13207: Verrattuna alkoholin aiheuttamiin suuriin pienehkön teollisuushallin rakentaminen, jota
13208: tuhoihin mm. kansanterveyden huononemisena voitaisiin käyttää hoitokodin asukkaiden työs-
13209: ja menetettyinä työpäivinä ja toisaalta valtion kentelypaikkana. Kun kysymyksessä on V'arsin
13210: Alkon ns. voittov,aroista saamiin tuloihin, ei mielenkiintoinen ja uraauurtava kokeilutoiminta,
13211: maassamme ole riittävästi kiinnitetty huomiota olisi perusteltua myöntää yhdistykselle valtion
13212: alkoholin väärinkäyttäjien kuntoutukseen. Suu- tulo- ja menoarviossa määrätaha teollisuushallin
13213: relta osin tämä ehkä johtuu työn vaikeudesta. rakentamiseen.
13214: Sen onnistuminen vaatii suurta kärsivällisyyttä Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
13215: ja suuria uhrauksia.
13216: Parhaita tuloksia alkoholistien kuntoutuksessa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13217: ovat saavuttaneet monet kristillisellä pohjalla 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
13218: toimivat hoitokodit, joissa otetaan huomioon 33.55.51 lisäyksenä 100 000 markkaa
13219: koko alkoholistin elämäntilanne ja hänen koko- käytettäväksi Suomen ev.lut. jengi- ja
13220: naispersoonallisuutensa. Maahamme onkin perus- katulähetys -nimisen yhdistyksen Parka-
13221: tettu useita narkomaani- ja hoitokoteja, joissa nossa sijaitsevan hoitokodin perustamis-
13222: vapaaehtoisesti hoitoon hak.eutuvilla on mah- kustannuksiin.
13223: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1977.
13224:
13225: Olavi Majlander Impi Muroma Sauli Hautala
13226: Ulla Järvilehto Veikko J. Matikkala Jorma Fred
13227: Raino Westerholm Erkki Korhonen
13228: 318 1977 rd.
13229:
13230: Finansmotion nr 293.
13231:
13232:
13233:
13234:
13235: Malm m.fl.: Om anvisande av anslag för stödjande av hemslöjds-
13236: organisationemas verksamhet.
13237:
13238:
13239: T i 11 R i k s d a g e n.
13240:
13241: Under de allra senaste åren har man i större hemslöjdare. De flesta har denna sysselsättning
13242: utsträckning börjat uppmärksamma behovet av vid sidan av landsbygdens traditionella nä-
13243: att stöda hemslöjd, hantverk och konstindustri. ringar. En stor del av hantverkama och hem-
13244: Orsaken härtill är givetvis att de traditionella slöjdama är dessutom bosatta i glesbygden, där
13245: hantverksformerna på många områden håller på utbudet på andra arbetstillfällen i de allra
13246: att dö ut. De regionala hemslöjdsföreningama flesta fall är obefintligt.
13247: är i stort behov av statsstöd för att kunna Med hänvisning tili ovanstående föreslås
13248: anställa konsulenter för informations- och in- vördsamt,
13249: struktionsverksamheten inom de olika hem-
13250: slöjdsföreningamas verksamhetsområden. att Riksdagen i statsförslaget för år
13251: Hemslöjden bör också beaktas ur sysselsätt- 1978 måtte upptaga ett tilläggsanslag på
13252: ningssynvinkel. Enbart i svenska Österbotten 200 000 mk för stöd till hemslöjdsor-
13253: finns för närvarande drygt 200 registrerade ganisationernas verksamhet.
13254: Helsingfors den 28 september 1977.
13255:
13256: Håkan Malm Elly Sigfrids Ragnar Granvik
13257: 1977 vp. 319
13258:
13259: Raha-asia-aloite n:o 293. Suomennos.
13260:
13261:
13262:
13263:
13264: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta kotiteollisuusjärjestöjen
13265: toiminnan tukemiseen.
13266:
13267:
13268: E d u s k u n n a 11 e.
13269:
13270: Aivan viime vuosien aikana on alettu yhä den harjoittajaa. Useimmat harjoittavat tätä
13271: laajemmin havaita kotiteollisuuden, käsityön ja tointa maakunnan perinteisten elinkeinojen
13272: taideteollisuuden tukemisen tarve. Syynä tähän ohella. Suuri osa käsityön tekijöistä ja kotiteol-
13273: on luonnollisesti ollut se, että perinteiset käsi- lisuuden harjoittajista on sitäpaitsi sijoittunut
13274: työn muodot useilla aloilla ovat häviämäisillään. haja-asutusalueille, joilla muiden työtilaisuuk-
13275: Alueellisten kotiteollisuusyhdistysten valtion sien tarjonta on useimmissa tapauksissa olema-
13276: tuen tarve on suuri, jotta ne voisivat ottaa pal- ton.
13277: velukseensa neuvojia tiedotus- ja opastustoimin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13278: taa varten eri kotiteollisuusyhdistysten toimin- nioittaen,
13279: ta-alueilla. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13280: Kotiteollisuutta tulee tarkastella myös työl- 1978 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
13281: lisyyden kannalta. Yksin ruotsinkielisellä Poh- 200 000 markkaa kotiteollisuusjärjestö-
13282: janmaalla on yli 200 rekisteröityä kotiteollisuu- jen toiminnan tukemiseen.
13283: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1977.
13284:
13285: Håkan Malm Elly Sigfrids Ragnar Granvik
13286: 320 1977 rd.
13287:
13288: Finansmotion nr 294.
13289:
13290:
13291:
13292:
13293: Malm m.fl.: Om anvisande av. anslag för Martens Trädgårdsstif-
13294: telses verksamhet.
13295:
13296:
13297: T i 11 R i k s d a g e n.
13298:
13299: Den strukturrationalisering som under senare ningsuppgifter. Den försöksverksamhet som be-
13300: år pågått inom jord- och skogsbruket har bidra- drivits kan beskrivas som praktisk tillämpad
13301: git tili att minska antalet sysseisatta inom försöksverksamhet och de resultat och rön man
13302: denna u-områdenas traditionella basnäring. I fått genom försöksverksamheten har därför
13303: den mån de människor som frigjorts från jord- mycket snabbt kunnat omsättas i praktisk od-
13304: och skogsbruk inte fått sysseisättning inom ling ute hos odlarna.
13305: industri ellet handel har en avfolkning av Så har försök med olika uppbindningsmeto-
13306: bygderna skett. der, gödslingsförsök, planttäthetsförsök och kli-
13307: Inom Vasa Iän har den negativa trend som matregleringsförsök gjorts och nu planeras jäm-
13308: bortflyttning innebär kunnat bromsas genom förande försök mellan olika tomat- och gurk-
13309: ett antallivskraftiga specialnäringar, varav växt- sorter.
13310: husodling blivit den kanske viktigaste special- Försöksstationens styrka är dess unika läge
13311: näringen. mitt i landets största växthusområde och dess
13312: Inom Vasa Iän finns ca 100 ha växthus informationsdagar då praktikens odlare får he-
13313: odlingsyta vilket är 33 % av landets totala kanta sig med försöken och resultaten. Dessa
13314: växthusyta och 50 % av landets grönsaksod- s.k. "öppet-husdagar" har möjliggjort en ome-
13315: lingar under gias eller plast. delbar feed-back mellan praktik och försök. Det
13316: Växthusodlingen som näring betraktat är som oftast brukar utgöra problem vid forsk-
13317: reiativt ny och expansiv och den internatio- nings- och försöksverksamhet inom de flesta
13318: nella utvecklingen på området är snabb. För- områden - att snabbt få ut kunskapen tili de
13319: söks- och forskningsverksamhet inom området som berörs och på ett sätt de förstår - det
13320: är även av största vikt för att näringens livs- har i stället blivit Martens styrka.
13321: kraft skall kunna bibehållas. Med hänvisning tili ovanstående motiveringar
13322: Martens Trädgårdsstifteise har alltsedan 1969 föreslås vördsamt,
13323: bedrivit tiliämpad försöksverksamhet vid för-
13324: söksanstalten i Övermark. Försöksstationens att Riksdagen i stats/örslaget för år
13325: gynnsamma Iäge i odlingens kärna har gett ena- 1978 på mom. 30.30.47 måtte upptaga
13326: stående möjligheter tili en impuisgivande sti- 250 000 mark för Martens Trädgårds-
13327: mulans inför konkreta och angeiägna forsk- stiftelse.
13328: Helsingfors den 29 september 1977.
13329:
13330: Håkan Malm Henrik Westerlund
13331: Elly Sigfrids Ragnar Granvik
13332: 1977 vp. 321
13333:
13334: Raha-asia-aloite n:o 294. Suomennos.
13335:
13336:
13337:
13338:
13339: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta Martensin Puutarhasäätiön
13340: toiminnan tukemiseen.
13341:
13342:
13343: E d u s k u h. n a 11 e.
13344:
13345: : Viime vuosina jatkunut maa- ja metsätalou• kuvailla käytäntöön sovelletuksi koetoiminnaksi
13346: den rakennerationalisointi on ollut vaikutta- ja siitä saadut tulokset ja huomiot on ·sen
13347: massa työllistettyjen määrän vähenemiseen täl- vuoksi voitu nopeasti toteuttaa käytännön vilje·
13348: lä kehitysalueiden perinteisellä peruselinkeinon- lyksessä eri viljelijöiden parissa.
13349: alalla; Sikäli kuin maa- ja metsätaloudesta va- Täten on kokeita suoritettu erilaisin kytke-
13350: pautuneet ihmiset eivät ole saaneet työtä teol- mismenetelmin, lannoitus-, taimitiheys- sekä il·
13351: lisuuden tai kaupan palveluksessa, on tapah- mastonsäätelykokein ja nyt suunnitellaan sa~
13352: tunut seutujen autioitumista. mankaltaisia kokeita tomaatti- ja kurkkulajik-
13353: Vaasan läänissä on tätä kielteistä poismuu- keilla.
13354: ton suuntaa voitu jarruttaa eräillä elinvoimai- Koeaseman voimana on sen ainutlaatuinen
13355: silla eticyiselinkeinoilla, joista · kasvihuonevil- sijainti maan suurimman kasvihuonealueen kes•
13356: jelystä on ehkä tullut kaikkein .tärkein. kellä ja sen tiedotuspäivät, joiden aikana vilje:.
13357: Vaasan läänissä on n. 100 ha kasvihuone- lijät voivat tutustua kokeisiin ·ja . tuloksiin;
13358: pinta-alaa, mikä on 33% maan koko kasvihuo- Nämä ns. "avoimien ovien päivät". ovat teh-
13359: nealasta ja 50 % maan lasin tai muovin alla neet mahdolliseksi välittömän palautteen käy-
13360: tapahtuvasta vihannesviljelystä. tännön ja kokeilun välille. Seikka, joka useim-
13361: Kasvihuoneviljely on elinkeinona tarkastellen min pyrkii luomaan pulman tutkimus- ja koe-
13362: suhteellisen uusi ja laajeneva ja alan kansain- toiminnassa useimmilla aloilla --'- nimittäin no-
13363: välinen kehitys on nopeaa. Alan koe- ja tutki- pean tiedon saattaminen asianasaisille ymmär-
13364: mustoiminta on mitä tärkein, jotta elinkeinon rettävällä tavalla - on päinvastoin muodos-
13365: elinvoimaisuus voitaisiin säilyttää. tunut Martensin voimaksi.
13366: Martensin Puutarhasäätiö on jo vuodesta
13367: 1969 lähtien harjoittanut sovellettua kokeilu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13368: toimintaa koelaitoksessaan Övermarkissa. Koe- nioittaen,
13369: laitoksen suotuisa sijainti viljelyn ytimessä on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13370: suonut ainutlaatuiset mahdollisuudet rohkaise- 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
13371: ville virikkeille käytännön tärkeissä tutkimus- 30.30.47 lisäyksenä 250 000 markkaa
13372: tehtävissä. Harjoitettua koetoimintaa voidaan Martensin Puutarhasäätiölle.
13373: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977,
13374:
13375: Håkan Malm Henrik Westerlund
13376: Elly Sigfrids Ragnar Granvik
13377:
13378:
13379:
13380:
13381: 41 0877003363
13382: 322 1977 rd.
13383:
13384: Finansmotion nr 295.
13385:
13386:
13387:
13388:
13389: Malm m.fl.: Om anvisande av anslag för grundande av ett vete-
13390: rinärmedicinskt laboratorium i Österbotten.
13391:
13392:
13393: T i 11 R i k s d a g e n.
13394:
13395: Pälsdjursodlingen har blivit en narmgsgren het för landsdelens pälsdjursodlare. En tili la-
13396: av betydelse för hela landets ekonomi. Den är boratoriet knuten veterinär skulle i Österbot-
13397: en sysselsättningsfaktor att räkna med och den ten ha ett rikt fält för forskning angående
13398: tiliför landet utländsk valuta. pälsdjurssjukdomar, avel m.m.
13399: De flesta och de största pälsdjursfarmerna Hänvisande tili det ovan anförda föreslår
13400: finns i Österbotten. När epidemier och förgift- undertecknade vördsamt,
13401: ni.ngar hotar farmema där, måste prover sändas
13402: ända till Helsingfors för diagnos och bestäm- att Riksdagen i statsfiirslaget för år
13403: mande av åtgärder. Det innebär en tidsförlust, 1978 på mom. 30.84.01 måtte uppta
13404: sOlll avsevärt kan öka skadans omfattning. ett anslag om 120 000 mark för grun-
13405: Ifall statens veterinärmedicinska anstalt kunde dandet av ett veterinärmedicinskt labo-
13406: förlägga ett laboratorium tili Österbotten, skul- ratorium i dsterbotteu.
13407: le det betyda snabbare hjälp och stötre trygg.
13408: Helsingfors den 29 september 1977.
13409:
13410: Håkan Malm Elly Sigfrids
13411: Ragnar Granvik Bror Lillqvist
13412: 1977 vp. 323
13413:
13414: Raha-asia-aloite n:o 295. Suomennos.
13415:
13416:
13417:
13418:
13419: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta eläinlääketieteellisen labo-
13420: ratorion perustamiseen Pohjanmaalle.
13421:
13422:
13423: E d u s k u n n a 11 e.
13424:
13425: Turkiseläintarhauksesta on tullut koko maan kiseläintarhaajille nopeampaa apua ja parempaa
13426: talouden kannalta merkittävä elinkeino. Se on turvallisuutta. Laboratorion eläinlääkärillä olisi
13427: merkittävä työllisyystekijä, joka tuo maahan tw:kiseläinten sairauksien, jalostuksen, siitok-
13428: ulkomaanvaluuttaa. sen ym. tutkimisessa Pohjanmaalla runsas työ.
13429: Useimmat ja suurimmat turkiseläintarhat maa.
13430: ovat Pohjanmaalla. Kulkutautien ja myrkytys- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
13431: ten uhatessa tarhojen näytteet on lähetettävä nioittaen,
13432: aina Helsinkiin saakka taudin määritystä ja
13433: toimenpiteitä varten. Tämä merkitsee ajanhuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13434: kaa, mikä seikka voi huomattavasti lisätä va- 1978 tulo- ;a menoarvioon momentille
13435: hingon laajuutta. Jos valtion eläinlääketieteel- 30.84.01 120 000 markan määrärahan
13436: linen laitos voisi perustaa laboratorion Pohjan- eläinlääketieteellisen laboratorion perus-
13437: maalle, se merkitsisi maamme tämän osan tur- tamiseksi Poh;anmaalle.
13438: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
13439:
13440: Håkan Malm Elly Sigfrids
13441: Ragnar Granvik Bror Lillqvist
13442: 324 1977 vp.
13443:
13444: Raha-asia-aloite n:o 296.
13445:
13446:
13447:
13448:
13449: Manninen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kirjastojen
13450: rakennusavustuksiin.
13451:
13452:
13453: E d u s k u n n a 11 e.
13454:
13455: Kirjastojen rakentamiseen osoitetut rakennus- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
13456: avustukset ovat viime vuosina riittäneet vain nioittaen,
13457: parin rakennusluvan myöntämiseen vuosittain.
13458: Kirjastojen rakentamistarve on suuri. Kouluhal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13459: lituksessa odottaa tiettävästi 36 kirjastoraken- 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
13460: nushanketta rakennuslupaa. Lähivuosina tulisi- 29.56.31 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
13461: kin huomattavasti lisätä määrärahoja kirjastojen kirjastojen rakennusavustuksiin.
13462: rakennusavustuksiin.
13463: , Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
13464:
13465: Mauno Manninen Petter Savola Aimo Ajo
13466: Juhani Saukkonen Mikko Jokela Kerttu Hemmi
13467: Irma Rosnell
13468: 1977 vp. 325
13469:
13470: Raha-asia-aloite n:o 297.
13471:
13472:
13473:
13474:
13475: Manninen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Taivalkos-
13476: ken metsäammattikoulun rakentamisen aloittamiseen.
13477:
13478:
13479: E d u s k u n n a 11 e.
13480:
13481: Taivalkosken metsäammattikoulu toimii erit- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
13482: täin heikoissa toimitiloissa. Kyseisen koulun taen,
13483: uusien rakennusten suunnittelutyö on saatu
13484: käyntiin ja kijreelllsimmin tarvittavien asunto- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13485: loiden rakentaminen saadaan alulle vielä tämän 1978 tulo- ia menoarvioon momentille
13486: vuoden puolella. 29.72.74 lisäyksenä 4 000 000 markkaa
13487: Jotta Taivalkosken metsäammattikoulun var- Taivalkosken metsäammattikoulun .ra-
13488: sinaiset uudet koulutilat saataisiin mahdollisim- kentamisen aloittamiseen.
13489: man pian rakennettua, tulisi tähän tarkoitukseen
13490: saada riittävät määrärahat.
13491: Helsingissä 29. päivänä syyskuuta 1977.
13492:
13493: Mauno Manninen Kerttu Hemmi
13494: 326 1977 vp.
13495:
13496: Raha-asia-aloite n:o 298.
13497:
13498:
13499:
13500:
13501: Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuivajoen vesistöjär-
13502: jestelyn suunnittelua varten.
13503:
13504:
13505: E d u s k u n n a 11 e.
13506:
13507: Oulun ves1purm alueella Kuivaniemen kun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13508: nan läpi virtaava Kuivajoki olisi tutkittava ja 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
13509: suunniteltava vesistöjärjestelyä varten. Näihin 30.19.77 lisäyksenä 150 000 markkaa
13510: vesistöjärjestelyihin liittyvällä Pirttimaan altaalla Kuivajoen vesistöjärjestelyn suunnittelua
13511: voitaisiin tasata tulvavesiä, jolloin myös Oijär- varten. ,
13512: ven tila tulisi paranemaan.
13513: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
13514: taen,
13515: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
13516:
13517: Mauno Manninen Kerttu Hemmi
13518: Mikko Jokela Pentti Liedes
13519: 1977 vp. 327
13520:
13521: Raha-asia-aloite n:o 299.
13522:
13523:
13524:
13525:
13526: Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta Käyiän kalanviljely-
13527: laitoksen peruskorjauksen ja laajennuksen toteuttamisen aloit-
13528: tamiseen.
13529:
13530:
13531: E d u s k u n n a II e.
13532:
13533: Kalataloutemme edistäminen edellyttää, että peruskorjauksen ja laajennuksen myötä mahdol-
13534: jo toiminnassa olevat kalanviljelylaitokset saa- lisimman tehokkaaseen toimintaan.
13535: tetaan mahdollisimman tehokkaaseen toiminta. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
13536: kuntoon. Kuusamossa toimiva Käyiän kalanvil· taen,
13537: jelylaitos kaipaa peruskorjausta ja uusien altai-
13538: den rakentamista. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13539: Viime aikoina on Kuusamoon rakennettu 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
13540: useita luonnonravintolammikoita, joten kalan- 30.38.74 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
13541: poikasten jatkoviljelylle on edellytyksiä. Se, että Käytän kalanviljelylaitoksen peruskor-
13542: Kuusamossa on lähes 100 000 ha järviä, edellyt- jauksen ja laajennuksen suunnitteluun ja
13543: tää, että Käyiän kalanviljelylaitos saatetaan rakentamisen aloittamiseen.
13544: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
13545:
13546: Mauno Manninen Mikko Jokela I(etttu Hemmi
13547: 328 1977 vp.
13548:
13549: Raha-asia-aloite n:o .300.
13550:
13551:
13552:
13553:
13554: Matikkala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta uskonnol-
13555: listen lehtien tukemiseen.
13556:
13557:
13558: E d u s k u n n a 11 e.
13559:
13560: Hallitus esittää vuoden 1978 tulo- ja menoar- lehtien kustannukset kohosivat lähes 16 miljoo-
13561: vioesityksessä 500 000 markan määrärahan otta- naan markkaan eli yli .30-kertaisiksi määrärahaan
13562: mista uskonnollisten lehtien tukemista varten. verrattuna. Avustuksen tarvetta lisää se, että
13563: Tätä määrärahaa on pidettävä täysin riittämät- harvemmin kuin kolme kertaa viikossa ilmesty-
13564: tömänä. Tämän vuoden tulo- ja menoarviossa vien lehtien postimaksuja esitetään korotetta-
13565: tarkoitukseen on ensimmäistä kertaa myönnetty vaksi lähes neljänneksellä ensi vuoden alusta.
13566: määräraha; joka myös oli suuruudeltaan 500 000 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun·
13567: mk. ··Määrärahaa anoi liikenneministeriöstä 22 nioittaen,
13568: lehteä, vaikka se oli jUlistettu haettavaksi ainoas-
13569: taan virallisessa lehdessä julkaistulla ilmoituk- että.Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13570: sella; 1978 tulo- ;a menoarvioon momentille
13571: Hakemusten loppusumma päätyi lähes kaksin- 31.55.45 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
13572: kertaiseen määrään jaettavana olevaan määrära- käytettäväksi uskonnollisten lebtien tu-
13573: haan verrattuna. Yhteensä avustusta hakeneiden kemiseen: ·
13574: Helsingissä 2.3 päivänä syyskuuta 1977.
13575:
13576: Veikko J. Matikkala Ulla Järvilehto Olavi Majlander
13577: Raino Westerholm Impi Muroma Sauli Hautala
13578: Jorma Fred
13579: 1977 vp. 329
13580:
13581: Raha-asia-aloite n:o 301.
13582:
13583:
13584:
13585:
13586: Matikkala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
13587: ja !ainoiksi turvetta polttoaineenaan käyttävien voimalaitos-
13588: ten rakentamiseen.
13589:
13590:
13591: E d u s k u n n a 11 e.
13592:
13593: Viime kesänä otettiin käyttöön Oulun kau- lauhdelämpöä voidaan käyttää asuntojen tai
13594: pungin Toppilan lämpövoimalaitos, joka tyy- teollisuusrakennusten lämmitykseen kaukoläm-
13595: dyttää energiantarpeensa 90-prosenttisesti polt- pönä.
13596: toturpeella. Samoihin aikoihin valmistui vastaa- Mainituista syistä valtiovallan tulisi tukea
13597: va voimalaitos myös Tampereelle. Ennestään uusien turvevoimaloiden rakentamista. Samalla
13598: toimii Kuopiossa lämpövoimalaitos, jonka pää- helpotettaisiin rakennusalan työttömyyttä voi~
13599: energialähteenä on kotimainen polttoturve. maloiden rakentamispaikkakunnilla. Kunnilla
13600: Öljyn maailmanmarkkinahinnan kolminker- tai teollisuuslaitoksilla ei nykyvaiheessa ole riit·
13601: taistuminen muutama vuosi sitten on tehnyt tävästi rahoitusmahdollisuuksia uusiin voimalai•
13602: entistä välttämättömämmäksi kotimaisten ener- toshankkeisiin. Koska laki polttoturpeen käy-
13603: giavarojen hyödyntämisen. Tämän seurauksena tön edistämisestä antaa mahdollisuuden valtion
13604: myös turpeen tuotantoa on voimakkaasti lisät- avustuksen myöntämiseen viitenä ensimmäisenä
13605: ty maassamme. Tällä hetkellä näyttää poltto- ki;iyttövuotena turvevoimaloille, olisi tätä hou·
13606: turpeen tuotannosta jopa esiintyvän lievää yli- kutinta käytettävä nykyistä tehokkaammin hy-
13607: tuotantoa, koska nykyinen voimalaitoskapasi- väksi. Hallituksen esitykseen sisältyvä määrä"
13608: teetti ei pysty lisäämään turpeen kulutusta tuo- raha tähän tarkoitukseen on riittämätön. Olisi
13609: tannon tahdissa. tehtävä mahdolliseksi myös korkotukilainojen
13610: Turpeen käyttö edellyttää riittävän suuria myöntäminen turvetta käyttävien laitosten ra-
13611: voimalaitosyksiköitä, jotta niiden toiminta olisi kennuskustannuksiin jo rakennusaikana.
13612: kannattavaa. Perustamiskustannukset turvevoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13613: maloissa ovat huomattavasti korkeammat kuin nioittaen,
13614: vastaavat kustannukset pelkkää öljyä käyttä-
13615: vissä voimalaitoksissa. Halvemmat käyttökus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13616: tannukset puolestaan aikaa myöten kompensoi- 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
13617: vat suuremman peruspääomatarpeen, joten ko- 32.44.40 lisäyksenä 20 milj. markkaa
13618: konaisuutena turpeen käyttö on edullista. käytettäväksi · avustuksina ja lainoina
13619: Turvevoimalat soveltuvat erityisen hyvin merkittäväitä osalta turvetta polttoainee-
13620: suurten asutuskeskusten ja teollisuuslaitosten na käyttävien voimalaitosten rakentami-
13621: energialähteiksi, koska sähkön ohella syntyvää seen.
13622: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1977.
13623:
13624: Veikko J. Matikkala Olavi Majlander Erkki Korhonen
13625: Ulla Järvilehto Sauli Hautala Raino Westerholm
13626: Impi Muroma Jorma Fred
13627:
13628:
13629:
13630:
13631: 42 0877003363
13632: 330 1977 vp.
13633:
13634: Raha-asia-aloite n:o 302.
13635:
13636:
13637:
13638:
13639: Matikkala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtion-
13640: osuuteen yrittäjäeläkevakuutusmaksujen alentamiseksi.
13641:
13642:
13643: E d u s kun n a II e.
13644:
13645: Yrittäjien eläkelain purun kuului vuonna syystä pyritty hoitamaan vaikeuksista huoli-
13646: 1975 noin 97 000 yrittäjää ja ammatinharjoit· matta.
13647: tajaa. Kun tähän määrään lisätään perhe-eläk- Voidakseen selvitä kiistattomasta maksuvel-
13648: keen kautta mukaan tulevat puolisot ja muut voitteestaan olisi valtion pitänyt merkitä vuo-
13649: perheenjäsenet, on kysymys arviolta noin den 1978 budjettiin tätä varten 50 milj. mark-
13650: 250 000 henkilöä koskevasta eläketurvasta. kaa. Tästä vastuusta hallitus on halunnut väis·
13651: YEL-vakuutuksen perusteena oleva vuotuinen tyä ja merkinnyt budjettiin vain 15 milj. mark-
13652: työtulo oli vuonna 197 5 keskimäärin 18 864 kaa. Budjetin perustelut enteilevät samanlaisen
13653: markkaa. Vertailun vuoksi mainittakoon, että vastuun vliistämisen olevan suunnitteilla myös
13654: teollisuustyöntekijöiden keskimääräinen vuosi- jatkossa. ·
13655: ansio, joka on heidän TEL-vakuutuksensa pe- Yrittäjäkunta on tyrmistynyt. Sen eläkeva-
13656: rusteena, oli samana vuonna 24 419 markkaa. kuutusmaksuja aiotaan korottaa samanaikaisesti
13657: Voimassa olevan lain mukaan YEL-vakuutus- kun TEL-maksuja alennetaan. Tätä Kristillisen
13658: maksu noudattaa TEL-vakuutuksen maksuja. Liiton eduskuntaryhmä ei voi hyväksyä.
13659: Valtio osallistuu yrittäjien eläkelakia säädettäes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun·
13660: sä aikoinaan tehdyn sopimuksen mukaisesti nioittaen,
13661: eläkkeiden kustannuksiin, mikäli vakuutusmak-
13662: suilla ei niitä pystytä kattamaan. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13663: Vakuutusmaksut ovat jo nyt niin korkeat, 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
13664: että niiden maksaminen on tuottanut kymme- 33.20.52 lisäyksenä 35 000 000 mark-
13665: nille tuhansille pienyrittäjille vaikeuksia. On kaa käytettäväksi yrittäjien eläkelain
13666: kuitenkin luotettu siihen, että eläketurva on (468/69) 10 §:n mukaisen valtion·
13667: lain avulla saavutettu etu, ja maksut on siitä osuuden suorittamista varten.
13668: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
13669:
13670: Veikko ]: Matikkala Raino Westerholm Sauli Hautala
13671: Ulla Järvilehto Erkki Korhonen Olavi Majlander
13672: Impi Muroma Jorma Fred
13673: 1977 vp. 331
13674:
13675: Raha-asia-aloite n:o 303.
13676:
13677:
13678:
13679:
13680: Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta ammattikasvatushallituk-
13681: sen organisaation uudistamiseksi.
13682:
13683:
13684:
13685:
13686: E d u s k u n n a 11 e.
13687:
13688: Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1977 Näistä syistä olisi tärkeää, että nykyisen orga-
13689: eduskunta on edellyttänyt, että ammattikasva- nisaation epäkohdat voitaisiin korjata mahdolli-
13690: tushallituksen organisaation uudistus toteute- simman pikaisesti.
13691: taan kiireellisenä.
13692: Organisaatiouudistus on ollut valtion tulo- ja Korjaustoimenpiteet olisivat seuraavat:
13693: menoarviossa esillä jo kuuden vuoden ajan.
13694: Tän~ aikana ovat ne tekijät, joiden vuoksi
13695: 1. Teknisen opetuksen ja ammattiopetuksen
13696: uudistus on katsottu välttämättömäksi, entises- osaston yhdistäminen. Jo keskiasteen ammatilli-
13697: täänkin vain korostuneet. Keskiasteen uudis- nen uudistus edellyttää osaltaan työntekijä- ja
13698: tuksesta tehdyn valtioneuvoston periaatepäätök- opistoasteen saattamista keskusvirastossa yhtei-
13699: sen toteuttaminen käytännön ammatillisessa seen osastoon, koska opetussuunnitelmat nivel-
13700: koulutuksessa on osaltaan vain kiirehtimässä letään toisiinsa. Muilla osastoilla työntekijä- ja
13701: uudistuksen tarpeellisuutta. Vaikka keskiasteen opistoasteen kysymysten käsittely tapahtuukin
13702: uudistuksen mukaisten toimien käyttöön sovel- jo ammattikasvatushallituksessa saman osaston
13703: taminen olisikin vielä toteutettavissa tilapäisin tai toimiston puitteissa.
13704: lisäorganisaatioin, uudistuksen seurauksena 2. Maa- ja metsätalouden opetuksen kuulu-
13705: muuttuu koko ammatillinen koulutus luonteel- minen eri osastoihin on vaikeuttanut erityisesti
13706: taan entistä enemmän uudistuksessa esille tullei- maatilatalouden piiriin kuuluvan metsäopetuk-
13707: den tekijäin jatkuvaksi huomioon ottamiseksi sen tehokasta järjestäytymistä. Maamme puu-
13708: koulutuksessa. Se edellyttää myös keskusviras- raaka-aineen tuotosta ylivoimaisesti suurin osa
13709: ton organisaatiossa uudistuksen tavoitteet en- tuotetaan maatilatalouden piirissä, minkä vuok-
13710: tistä tehostetummin huomioon ottavia muutok- si näiden asioiden käsittely keskusviraston yh-
13711: sia. Samaan suuntaan vaikuttavat myös elin- den osaston puitteissa on erityisen perusteltua.
13712: keino- ja muussa työelämässä tapahtuneet ja Ehdotetussa uudistuksessa on yleisestikin läh-
13713: nähtävissä olevat muutokset. Kun lisäksi jo detty nykyistä kokonaisvaltaisempaan asioiden
13714: lähivuosina ammatilliseen koulutukseen ja työ- keskusvirastoportaassa tapahtuvaan valmiste-
13715: elämään siirtyvät ikäluokat pienenevät niin huo- luun ja käsittelyyn, jotta nimenomaan toisiaan
13716: mattavasti, että kaikille aloille ei ilmeisesti ole lähellä olevien alojen koulutusta voitaisiin ke-
13717: enää saatavissa nykyisenkaltaisiin tehtäviin riit- hittää tasapuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti
13718: tävästi työvoimaa, asettaa se keskusviraston sekä taata kaikille elinkeinoaloille jatkossakin
13719: työskentelylle lisätehtäviä ja vaatii entistä ta- riittävä koulutetun työvoiman määrä.
13720: voitteellisempaa, eri alat tasapuolisesti huo- 3. Suunnittelu- ja kehittämisosaston perusta-
13721: mioon ottavaa suunnittelu- ja koulutuksen toi- minen nykyisen erillisen suunnittelutoimiston
13722: meenpanokapasiteettia. Vaikka koulutettavat tilalle. Suunnittelu- ja kehittämisosasto tulisi
13723: ikäluokat yleisesti pienenevät, asetetuista kou- entistä tehokkaammin hoitamaan eri osastojen
13724: lutustavoitteista ja keskiasteen uudistuksesta ja koko ammattikasvatushallituksen yhteisiä
13725: johtuen ammatillisen koulutuksen piiriin tule- suunnittelutehtäviä, jotka erityisesti koulun-
13726: vien henkilöiden lukumäärä tullee lähivuosina uudistuksen myötä jatkuvasti lisääntyvät. Muo-
13727: kuitenkin jatkuvasti kasvamaan, samalla kun dollisesti monet näistä kysymyksistä ovat ha-
13728: koulutustehtävät tulevat monipuolistumaan. jautetut nykyisten säännösten puitteissa eri
13729: 332 Raha-asia-aloite n:o 303
13730:
13731:
13732: osastoihin ja toimistoihin, mutta käytännössä tussuunnitelmatoimisto, oppimateriaalitoimisto)
13733: kysymysten valmistelua ja hoitoa on jouduttu ja ruotsinkielisen opetuksen osasto. Yleisen
13734: jo keskittämään suunnittelutoimistoon, joskin osaston päällikkönä toimisi hallintojohtaja. Maa-
13735: toimiston resurssien vähyys on ollut organisa- talousopetuksen ja metsäopetuksen toimiston
13736: toristen säännösten puuttumisen ohella toimin- päällikkö olisi kollegion jäsen, mikäli perustuo-
13737: taa hankaloittava ja hidastava tekijä. tannan opetuksen osaston osastopäällikkö ei ole
13738: 4. Ruotsinkielisen osaston perustaminen kyseisen alan edustaja. Teknillisten alojen osas-
13739: (eduskunnan lausuma asiain järjestelystä am- tolle tulisi apulaisosastopäällikkö, jonka tehtä-
13740: mattikasvatushallituksen organisaatiouudistuk- vänä on koordinoida kaikilla aloilla tapahtuvaa
13741: sen käsittelyn yhteydessä) . Ruotsinkielisen kou- teknillistä opetusta. Ammattikurssitoimiston
13742: lutuksen järjestämisessä on monia erillisongel- päällikkö olisi hänen toimialansa asioita käsitel-
13743: mia, minkä vuoksi näiden kysymysten valmis- täessä kollegion jäsen. Aikaisemmin mainituissa
13744: telua ja käsittelyä varten olisi tarpeen muodos- erityistehtävissä tulisi toimimaan kolme ammat-
13745: taa oma yksikkönsä, jonka päällikkö olisi kol- tikasvatusneuvosta.
13746: legion jäsen. Mainittuihin perusteluihin viitaten ehdote-
13747: 5. Kolmen ammattikasvatusneuvoksen viran taan 1. 3. 1978 lukien perustettavaksi ja lakkau-
13748: perustaminen, tehtävänä tettavaksi seuraavat virat:
13749: - ammatillisten oppilaitosten yleissivistävä Perustetaan
13750: opetus (kielet, yhteiskunnalliset ja matemaatti- Palkkaus-
13751: set aineet) Sopimuspaikkaiset: luokka
13752:
13753: ~ opettajankoulutus 1 hallintojohtaja .............. . 17 s
13754: ~ harjoittelun järjestely- ja oppilaiden yh-
13755: 3 ammattikasvatusneuvosta (erityis-
13756: tehtävät) .................. . s 16
13757: teisvalintakysymykset sekä jatkuvasti esiintyvien
13758: projektiluonteisten tehtävien pääasiallinen johta- 4 osastopäällikköä (perustuotannon
13759: minen ja ko. toiminnan koordinointi. opetuksen osasto, teknillisten alo-
13760: jen opetuksen osasto, suunnittelu-
13761: Ammatillisen koulutuksen alueella on yhä ja kehittämisosasto, ruotsinkielisen .
13762: useammin tullut esille kaikkia tai useita kou- opetuksen osasto) . . . . . . . . . . . . S 16
13763: lutusaloja koskevia erilliskysymyksiä, joiden 1 apulaisosastopäällikkö ( teknillis-
13764: kohdalla on tarpeen suorittaa erillisselvityksiä. ten alojen opetuksen osasto) . . . S 15
13765: Näiden selvitysten toimeenpanoa ja työn koor- Peruspalkkaiset:
13766: dinoimista varten olisi tarpeen saada sekä työ- 7 toimistopäällikköä (metsäopetuk-
13767: elämän että ammatillisen koulutuksen hyvin sen toimisto, teknillisen opetuk-
13768: tuntevia erikoishenkilöitä, jotka eivät olisi si- sen toimisto, ammattikurssitoimis-
13769: dottuja varsinaisen organisaation erillisyksik- to, merenkulku- ja liikenneopetuk-
13770: köihin. Menettely jouduttaisi ja ratianalisoisi sen toimisto, suunnittelutoimisto,
13771: monien asioiden käsittelyä ja ratkaisujen tekoa. opetussuunnitelmatoimisto, oppi-
13772: Ammattikasvatushallituksen hallinnon muo- materiaalitoimisto) . . ........ . s 14
13773: dostaisivat pääjohtaja, hallintojohtaja, ylijohtaja
13774: sekä osastotasolla yleinen osasto ( hallintotoi- Lakkautetaan
13775: misto, taloustoimisto, tarkastustoimisto, raken- Sopimuspalkkainen:
13776: nustoimisto) , perustuotannan opetuksen osasto 1 toimistopäällikkö (erill. suunnitte-
13777: (maatalousopetuksen toimisto, metsäopetuksen lu toimisto) . . . . . . . . . . . . . . . . . S 14
13778: toimisto, koulutilatoimisto), teknillisten alojen
13779: opetuksen osasto (teknillisen opetuksen toi- Peruspalkkaiset:
13780: misto, ammattioppilaitosten toimisto, meren- 5 osastopäällikköä (yleinen osasto,
13781: kulku- ja liikenneopetuksen toimisto, koti- ja maatalousopetuksen osasto, metsä-
13782: taideteollisuuden opetuksen toimisto, ammatti- opetuksen osasto, teknillisen ope-
13783: kurssitoimisto), hoito- ja talousopetuksen osas- tuksen osasto, ammattiopetuksen
13784: to (terveydenhuolto-opetuksen toimisto, koti- osasto) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . B 4
13785: talousopetuksen toimisto, talousopetuksen toi- 2 toimistopäällikköä (erill. ammat-
13786: misto), kauppaopetuksen osasto, suunnittelu- tikurssitoimisto, erill. merenkul-
13787: ja kehittämisosasto (suunnittelutoimisto, ope- kuopetuksen toimisto) . . . . . . . . B 2
13788: Raha-asia-aloite n:o 303 333
13789:
13790: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13791: nioittavasti, 1978 tulo- ja menoarvioon 492 000
13792: markan määrärahan ammattikasvatus-
13793: hallituksen organisaation uudistamiseksi.
13794: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
13795:
13796: Kalevi Mattila Alvar Saukko Kirsti Hollming
13797: 334 1977 vp.
13798:
13799: Raha-asia-aloite n:o 304.
13800:
13801:
13802:
13803:
13804: Mattila ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Pohjois-Suo-
13805: men teollisuusopistolle ammatti- ja työllisyyskoulutuksen jär-
13806: jestämistä varten.
13807:
13808:
13809: E d u s kun n a 11 e.
13810:
13811: Pohjois-Suomen teollisuusopisto on kehit- käytössä olevan valtionapumenettelyn vuoksi
13812: tynyt viime vuosina yhä keskeisemmäksi maam- voi saada riittävää ja normaalia valtionapua.
13813: me pohjoisten osien ammattikoulutusta ja täy- Koska kyseiset koulutustehtävät ovat Pohjois-
13814: dennyskoulutusta antavaksi laitokseksi. Sen toi- Suomen työllisyys- ja ammattikoulutustilanteen
13815: minta on suunnattu vastaamaan myös pienten vuoksi välttämättömiä ja koska valtion tulo-
13816: ja keskisuurten yritysten työntekijöiden ja toi- ja menoarvioon vuodelle 1978 esitetty määrä-
13817: mihenkilöiden tarpeita. Pohjoisten alueiden raha (29.71.55) 200 000 markan suuruisena
13818: elinkeinoelämän piirissä työskentelevien reaali- on muuttuneessa tilanteessa riittämätön, ehdo-
13819: set mahdollisuudet kehityksen vaatimaan kou- tamme kunnioittavasti,
13820: lutukseen ovat ratkaisevasti teollisuusopiston
13821: varassa. Viime vuoden aikana ovat opiston toi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13822: mintamuodot muuttuneet olennaisesti siten, 1978 tulo- ja menoarvioon kaikkiaan
13823: että ohjelmaan on otettu runsaasti ammatillista 350 000 markkaa ylimääräisenä avus-
13824: peruskoulutusta ja työllisyyskoulutusta. Nämä tuksena Pohjois-Suomen teollisuusopis-
13825: ao. viranomaisten kanssa suunnitellut koulutus- tolle ammatillisen ja työllisyyskoulutuk-
13826: tehtävät ovat kuitenkin sellaisia, että opisto ei sen järjestämiseksi.
13827: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1977.
13828:
13829: Kalevi Mattila Helvi Niskanen Jouko Mäkelä
13830: 1977 vp. 335
13831:
13832: Raha-asia-aloite n:o 305.
13833:
13834:
13835:
13836:
13837: Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta Ylivieskan teknillisen
13838: koulun suunnitteluun.
13839:
13840:
13841: E d u s k u n n a 11 e.
13842: Vuoden 1975 valtion tulo- ja menoarviossa sä tiloissa, mutta viimeistään vuoteen 1980
13843: oli osoitettuna määräraha Ylivieskan teknillisen mennessä tulisi uusien tilojen olla käytössä.
13844: oppilaitoksen suunnittelua varten. Määrärahan Kun vuoden 1975 valtion tulo- ja menoarvioon
13845: suuruus oli 300 000 mk. Vuoden 1977 budje- varattu suunnittelumääräraha ei enää siirto-
13846: tissa on mainittu, että pyrkimyksenä on aloit- määrärahanakaan voi yltää vuoden 1978 puo-
13847: taa teknillinen opetus Ylivieskassa vuoden 1977 lelle, olisi aivan välttämätöntä, että Ylivieskan
13848: syksyllä. Kun kuitenkin tähän saakka ovat teknillisen koulun vaatiman suunnittelun osal-
13849: puuttuneet tarkemmat selvitykset siitä, mitä le varattaisiin uusi määräraha. Vuoden 1978
13850: opintosuuntia, mitä kalusto- ja opetusvälineitä tulo- ja menoarvioesitykseen on jo esitetty mää-
13851: ja minkä suuruisen henkilökunnan em. koulu räraha yhden ( 1 ) lehtorin viran perustamiseen,
13852: vaatisi, asetti opetusministeriö vuoden 1977 ja mikäli tämä tulee hyväksytyksi eduskunta-
13853: tammikuussa työryhmän tekemään puuttuvilta käsittelyssä, tulee ero. koulu aloittamaan toi-
13854: osilta selvityksen. Työryhmän ensimmäisessä mintansa syksyllä 1978.
13855: osamietinnössä, joka jätettiin opetusministe- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13856: riölle kesäkuun alussa 1977, esitettiin Ylivies- nioittavasti,
13857: kan teknillisen koulun tarvitsema henkilökunta-
13858: määrä, kalusto- ja opetusvälinetarpeet ja toi- että Eduskunta ottaisi 11altion vuoden
13859: vottiin opetuksen käynnistyvän syyslukukauden 1978 tulo- ja menoarvioon momentin
13860: 1978-79 alusta lukien. Työryhmän selvitettä- 29.76.74 alamomentille 3 (talonraken-
13861: vänä on vielä kysymys uuden koulun vaati- nusten suunnittelu) JOO 000 markan
13862: masta rakennusohjelmasta, mikä työ saadaan määrärahan Ylivieskan teknillisen kou-
13863: loppuun syksyn 1977 kuluessa. Opetus voi lun suunnittelua varten.
13864: käynnistyä ensimmäisenä lukuvuonna tilapäisis-
13865: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
13866:
13867: Kalevi Mattila Helvi Niskanen
13868: 336 1977 vp.
13869:
13870: Raha-asia-aloite n:o 306.
13871:
13872:
13873:
13874:
13875: Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta kahdenväliseen vastik-
13876: keettomaan kehitysapuun Angolassa ja Mosambikissa.
13877:
13878:
13879: E d u s k u n n a 11 e.
13880:
13881: Suomen kehitysyhteistyön eräinä keskeisimpi- Nyt nämä alueet ovat itsenäiset, pitkän ja
13882: nä periaatteina on ollut sellaisten yhteistyö- vaikean vapautustaistelun jälkeen. Edessä on
13883: kumppanien valitseminen, jotka ensinnäkin tu- vielä vaikeampia ja vaativampia tehtäviä: maan
13884: kea tarvitsevat ja ansaitsevat ja joilla myös on talouden elvyttäminen ja uudelleenrakentami"
13885: sekä tahtoa että edellytyksiä käyttää yhteistyö nen. Pitkäaikainen kolonialismi sekä sodat, var-
13886: kansansa hyväksi. Tässä suhteessa onkin kohde- sinkin Angolassa, ovat merkinneet talouselä-
13887: maiden valinta useimmissa tapauksissa ollut mälle suuria ongelmia. Lisäksi sekä Angola
13888: erittäin hyvä. Kohdemaiden valitsemisessa on että Mosambik, myös itsenäisinä valtioina, ovat
13889: johtotähtenä oltava sekä pitkäjänteisyys että joutuneet hävitystä tuottavien hyökkäysten koh-
13890: tilanteen tarkka seuraaminen' ja reagoiminen teiksi. ·
13891: mahdollisten uusien tilanteiden mukaan. Vaikeuksista huolimatta on kuitenkin sel~
13892: Varsinkin Afrikka on jo kauan ollut kehitys- vää, että molemmissa maissa tänään on johto,
13893: yhteistyömme eräs pääkohde. Monella tavalla jolla on sekä edellytyksiä että rehellistä tahtoa
13894: on erityisesti kiinnitetty huomiota eteläiseen tehdä työtä koko kansan hyväksi, alikehittynei-
13895: Afrikkaan, niinkuin myös niihin maihin, jotka syyden poistamiseksi. Nyt kun edellytyksiä ke-
13896: muodostavat raja-alueen muun Afrikan ja ete- hitykseen on - mutta samalla suuri tuen tarve
13897: läisen Afrikan välillä. Juuri nämä maat ovat - olisi tukea jatkettava.
13898: myöskin maantieteellisen asemansa vuoksi ta- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
13899: loudellisesti erityisen vaikeassa asemassa. Sam-
13900: bia ja Tansania, jotka molemmat ovat pääkoh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13901: demaita, kuuluvat tähän ryhmään. Kehitys- 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
13902: yhteistyökumppanina on myös ollut Mosambik. 24.30.67 lisäyksenä 4 miljoonaa mark-
13903: Lisäksi on Suomi aikaisemmin, ennen kuin Por- kaa kahdenväliseen vastikkeettomaan
13904: tugalin siirtomaat itsenäistyivät, tukenut näi- kehitysapuun käytettäväksi kehitysyh-
13905: den maiden vapautusliikkeitä, Frelimoa ja teistyöhön Angolan ja Mosambikin
13906: MPLA:ta. kanssa.
13907: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
13908:
13909: Marjatta Mattsson Anna-Liisa Jokinen Matti Puhakka
13910: Oili Suomi Ensio Laine E.-J. Tennilä
13911: Markus Kainulainen Helvi Niskanen Heimo Rekonen
13912: 1977 vp~ 337
13913:
13914: Raha-asia-aloite n:o 307.
13915:
13916:
13917:
13918:
13919: Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta työturvallisuuslain vaa-
13920: tim,usten' toteuttamiseen valtion työpaikoilla.
13921:
13922:
13923: E d u s k u n n a 11 e.
13924:
13925: Valtion työpaikkojen tarkastus siirtyi valtion. Vaikka valtion työpaikkojen työolosuhteita
13926: työsuojeluhallinnon piiriin vuoden 1974 alussa. ei ole vielä kokonaisuudessaan kartoitettu, on
13927: Suoritetuissa tarkastuksissa työsuojelutarkasta- jo nyt tiedossa olevat pahimmat epäkohdat
13928: jat ovat havainneet runsaasti epäkohtia valtion poistettava. Koska määrärahoja ei ole varattu
13929: palveluksessa olevien työntekijöiden työoloissa. näiden epäkohtien poistamiseksi riittävästi \'i-
13930: Useilla työpaikoilla ei työympäristö täytä työ- rastO.: ja låitoskohtaisesti, tulisi varata yleinen
13931: turvallisuuslain (299/58) vaatimuksia. Mää- kaikkia virastoja koskeva määräraha,. joka käy-
13932: räyksiä epäkohtien poistamisesta on usein lai- tettäisiin ohjeiden ja määräysten vastaisten pa-
13933: minlyöty vetoamalla määrärahojen ·puutteeseen. himpien epäkohtien poistamiseen.
13934: Myös valtion työntekijöitä edustavat järjestöt Edellä esitett)Tyn viitaten ehdotamme kun-
13935: ovat toistuvasti joutuneet kiinnittämään huo- nioittaen,
13936: miota valtion työpaikkojen epäkohtiin, kuten
13937: heikkoon turvallisuustasoon ja työterveyshuol- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13938: lon sekä sosiaalitilojen puutteisiin. . 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
13939: Valtion tulisi työnantajana olla myönteisenä 28.80.22 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
13940: esimerkkinä muille työnantajille. Tämä edellyt- työturvallisuuslain vaatimusten toteut-
13941: tää riittävien määrärahojen myöntämistä val- tamiseen valtion työpaikoilla.
13942: tion virastojen ja muiden laitosten työolojen
13943: parantamiseen.
13944: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1977.
13945:
13946: Marjatta Mattsson M. Kainulainen
13947: Ensio Laine Heimo Rekonen
13948: Taisto Sinisalo E.~J. Tennilä
13949: Mirjam Tuominen Aarne Koskinen
13950:
13951:
13952:
13953:
13954: 43 osnoo3363
13955: 338 1977 vp.
13956:
13957: Raha-asia-aloite n:o 308.
13958:
13959:
13960:
13961:
13962: Mattsson ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Tampereen
13963: yliopiston laitosmäärärahojen korottamiseen ja kirjallisuus-
13964: hankintoihin.
13965:
13966:
13967: E d u s k u n n a 11 e.
13968:
13969: Voimakas kustannustason nousu on syönyt kohden. Tilannetta heikentää tuntuvasti myös
13970: pahasti myös Tampereen yliopiston muutenkin se, että Tampereen yliopiston kirjaston lainaus-
13971: perin vähäisiä la1tosmäärärahoja. Useimmilla luvut ovat puolta suuremmat kuin esim. Jyväs-
13972: humanistisen, yhteiskuntatieteellisen ja talou- kylässä tai Oulussa.
13973: dellishallinnollisen tiedekunnan laitoksilla on Yliopiston kirjaston huonot palvelumahdolli-
13974: laitosmäärärahoja pääaineenopiskelijaa kohti suudet ovat syystäkin johtaneet laajaan tyyty-
13975: vain pari markkaa, huonoimmilla laitoksilla jopa mättömyyteen niin opiskelijoiden kuin opetta-
13976: alle markan opiskelijaa kohti vuodessa. Lisään- jien ja tutkijoidenkin piirissä. Erityisen hanka-
13977: tyvä sivuaineopiskelu on edelleen huonontanut laksi tilanteen tekee se, että Tampereen yliopis-
13978: tilannetta, määrärahoja ovat jakamassa yhä ton kirjasto on ainoa tämän alan tieteellinen
13979: useammat opiskelijat. kirjasto kaupungissa ja yliopiston henkilökunta-
13980: Tämä qn johtanut siihen, ettei laitoksilla ole pula vaikeuttaa osaltaan myös kaukolainaustoi-
13981: useinkaan mahdollisuutta monistaa tarvittavaa mintaa.
13982: opetusmateriaalia, kuten esim. luentorunkoja. Tampereen yliopistossa toiminut tutkimus-
13983: Opetusmonisteiden puutteen seurauksena ope- työn sunnitteluryhmä totesi vuonna 1971, että
13984: tuksen teho ja tuloksellisuus kärsivät ja aiheut- kirjatilanteen s~aattaminen siedettävälle tasolle
13985: tavat osaltaan opiskeluvaikeuksia ja opiskelu- edellyttäisi 3,6 miljoonan markan kertainves-
13986: ajan venymistä. Lisäksi opiske!ij,at joutuvat lä- tointia. Kuitenkin valtion budjeteissa on pysy-
13987: hes poikkeuksetta kustantamaan seminaariesitei- tetty kirjallisuuden hankintaan osoitetut määrä-
13988: mien ja muiden opinnäytteiden monistamisen rahat reaaliarvoltaan lähes saman suuruisina ja
13989: vähäisillä lainavaroillaan. lisäyksiä on tullut ainoastaan uusille koulu-
13990: Laitosmäärärahojen puute haittaa myös tie- tusyksiköille. Jälkeenjääneisyys on näin ollen
13991: teellistä työtä. Varsin usein tapahtuu, ettei vain vuosien kuluessa lisääntynyt, nyt edelly-
13992: määräraha riitä laitoksella tuotetun tutkimus- tettäisiin jo noin 4,5 miljoonan markan kirjalli-
13993: tiedon monistamiseen, vaikka laitosten omien suuteen kohdistuvia investointeja.
13994: julkaisusarjojen kehittäminen on tieteellisen toi- Kirjallisuusmäärär,ahoissa säästäminen ei ole
13995: minnan ja laitosten välisen yhteistyön kannal- mitään todellista säästämistä, koska se hidas-
13996: ta varsin tärkeä seikka. taa huomattavasti opiskelua. Nykyisin joutuvat
13997: Kurssikirjojen ja tieteellisessä työssä tarvitta- opiskelijat usein jonottamaan tenttikirjallisuut-
13998: vien kirjojen puute on Tampereen yliopistossa ta jopa kahdesta kolmeen kuukautta, j.a tuskin-
13999: huutava. Humanistis-yhteiskuntatieteellisillä pa lienee ajateltavissa, että opiskelijat 600 mar-
14000: aloilla on kirjallisuus erittäin tärkeä tekijä, siitä kan kuukausilainallaan ostaisivat usein jopa yli
14001: riippuu 11atkaisevasti opiskelijoiden opintojen 100 markkaa maksavia kirjoja.
14002: eteneminen ja tutkimusten mielekkyys ja te- Tampereen yliopiston kirjatilanteen paranta-
14003: hokkuus. Tampereen yliopisto on kirjallisuuden minen on mahdollista vain siten, että jälkeen-
14004: määrässä huomattavasti jäljessä muista vastaa- jääneisyys korvataan ottamalla peräkkäisinä vuo-
14005: van ~tyyppisistä yliopistoista. Esimerkiksi Jyväs- sina valtion tulo- ja menoarvioon nykyistä huo-
14006: kylän yliopistoon verrattuna on Tampereella mattavasti suuremmat määrärahat.
14007: opiskelijaa kohden ainoastaan kolmannes siitä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14008: kirjamäärästä, joka Jyväskylässä on opiskelijaa nioittaen,
14009: Raha-asia-aloite n:o 308 339
14010:
14011: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden käytettäväksi Tampereen yliopiston lai-
14012: 1978 tulo- ja menoarvioon momentille tosmäärärahojen korottamiseen ja kir-
14013: 29.10.21 lisäyksenä 750 000 markkaa jallisuushankintoihin.
14014: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
14015:
14016: Marjatta Mattsson E.-J. Tennilä Ensio Laine
14017: M. Kainulainen Heimo Rekonen
14018: 340 1977'vp.
14019:
14020: Raha~asia-aloite· n:o 309.
14021:
14022:
14023:
14024:
14025: Mattsson ym.:, Määrärahan osoittamisesta opiskelu-~ "varusmies- ja
14026: äitiysloma-aikaisten opintolainojen . korkojen maksamiseksi
14027: valtion varoista.
14028:
14029:
14030: E d u s k u n n a 11 e.
14031:
14032: Opintolainojen korot muodostavat opiskeli- teetonta ja epätarkoituksenmukaista on se, että
14033: joille kohtuuttoman suuren menoerän opintojen suuri osa valtion maksamasta opintotuesta ku-
14034: aikana. Sama koskee varusmies- ja äitiysloma- luu rahalaitoksille maksettaviin korkoihin. V al-
14035: aikaa. Tällä hetkellä valtion varoista luottolai- tion korkotuki tulisikin korottaa 100 % :iin
14036: toksille maksettava korkohyvityksen määrä kor- opiskelu-, varusmies- ja äitiysloma-aikana.
14037: kotuen alaisissa opintolainoissa on siten lasket- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
14038: tava, että lainan saajan maksama korko on 4 1/4
14039: prosenttia. Useilla opiskelijoilla korkomenot että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14040: muodostavat opiskeluaikana jopa yli 1 500 mar- 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
14041: kan menoerän. Useat opiskelijat eivät pysty 29.39.52 lisäyksenä 75 miljoonan mar-
14042: muutenkin pienestä opintotuestaan maksamaan kan määrärahan opiskelu-, varusmies- ja
14043: lainakorkoja, mikä johtaa lainojen lankeamiseen äitiysloma-aikaisten opintolainojen kor-
14044: takaisinmaksettaviksi ja mahdottomuuteen saada kojen maksamiseksi kokonaan valtion
14045: opintotukea enää tulevaisuudessa. Täysin perus- varoista.
14046: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1977.
14047:
14048: Marjatta Mattsson Oili Suomi E.-J. Tennilä
14049: M. Kainulainen Heimo Rekonen Aarne Koskinen
14050: 1?77 vp. 341
14051:
14052: Raha-asia-aloite n:o 310.
14053:
14054:
14055:
14056:
14057: · Mattssoti;- ym;: Määrärahan .. osoittamisesta er1ty1sen vaikeassa
14058: taloudellisessa asemassa olevien opiskelijoiden ja valmistu-
14059: neiden opintolainojen maksamiseksi takaisin valtion varoista.
14060:
14061: '• .!.
14062:
14063: E d u s k u n n a 11 e.
14064:
14065: Viime vuosien aikana opiskelijoiden .velkaan" kilöammateissa oli . työttömiä työnhakijoita lä-
14066: tuminen on jatkunut voimakkaana. Keskeinen hes 11 000. Rahalaitokset eivät kuitenkaan huo-
14067: syy" tähän on ollut hallitusten haluttomuus ke- mioi valmistuneen taloudellista tilannetta, vaan
14068: hittää opintorahamuotoista · tukea. Useille opis- yleensä vaativat lainan takaisinmaksua sääde;.
14069: kelijoille opintolainojen takaisinmaksu opinto- tyssä ajassa. Lisäksi mm. Suomen ylioppilåskun"
14070: tukiäsetuksen edellyttämässä· .ajassa on vaikeaa tien liiton keräämien tietojen mukaan useat
14071: tai jopa mahdotonta. Opintolainojen lyhennyk- rahalaitokset ovat vaatineet opiskelijoilta opinto-
14072: set ja korot saattavat muodostaa jopa 30 % :n Wnansaanriin ehtona sopimuksia, joilla kiriste-
14073: menoerän vuodessa valmistumisen jälkeisestä tään takaisinmaksua jopa puoleen opintotuki~
14074: nettopalkasta. Takaisinmaksu sijoittuu usein ai- asetuksen edellyttämästä.
14075: kaan, jolloin perustetaan perhettä, mikä mer- ·Edellä olevan perusteella· ehdotamme,
14076: kitsee lisää taloudellisia vaikeuksia. Vuosittain
14077: yhä kasvava osa opiskelijOista joutuu hyvin pie- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14078: nipaikkaiseen työhön. Våstavalnii~tuneiden työt· 1978 tulo- ;a meiuiarvioon luvun 29.39
14079: tömyys on lisääntynyt räjähdysmäisesti ja ·koS" , uudelle momentille 15 mil;. markan
14080: kettaa yhä laajemmin eri koulutusaloja. Elo- määrärahan erityisen vaikeassa taloudel-
14081: kuussa 1977 oli koululaisia, opiskelijoita ja vas- lisessa asemassa olevien opiskeliioiden ;a
14082: tavalmistuneita työttöminä n. 24 000, mikä luku valmistuneiden opintolaino;en takaisin-
14083: työvoimaviranomaisten arvion mukaan on vain maksamiseksi valtion varoista.
14084: n. puolet todellisesta. Samaan aikaan toimihen-
14085: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1977.
14086:
14087: Marjatta Mattsson Oili Suomi E.-J. Tennilä
14088: M. Kainulainen Heimo Rekonen Aarne Koskinen
14089: 342 1977 vp.
14090:
14091: Raha-asia-aloite n:o 311.
14092:
14093:
14094:
14095:
14096: Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta Mäntän koulukeskuk-
14097: sen laajennustöihin.
14098:
14099:
14100: E d u s k u n n a 11 e.
14101:
14102: Peruskoulun yläasteen ja lukion käsittävän Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14103: Mäntän koulukeskuksen laajentami&ta koskevan nioittaen,
14104: huonetilaohjelman on opetusministeriö hyväksy-
14105: nyt. Suunnitelma sisältää keskuskeittiön, ruo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14106: kailutilojen sekä liikuntacilojen rakentamisen. 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
14107: Nykyisin keittiö puuttuu kokonaan ja liikuntati- 29.46.34 lisäyksenä 1 800 000 markkaa
14108: lat sijaitsevat vanhassa lahossa puutalossa, joka Mäntän koulukeskuksen laajennustöihin.
14109: ei vastaa asetettuja vaatimuksia.
14110: Suunnitelman toteuttamisella olisi Mäntän
14111: kannalta merkittävä työllistävä vaikutus.
14112: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
14113:
14114: Marjatta Mattsson Ensio Laine
14115: M.. Kainulainen E.·J. Tennilä
14116: Heimo Rekonen
14117: 1977 vp. 343
14118:
14119: Raha-asia-aloite n:o 312.
14120:
14121:
14122:
14123:
14124: Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta Pirkkalan kunnan van-
14125: hojen koulurakennusten laajentamiseen.
14126:
14127:
14128: Eduskunnalle.
14129:
14130: Hämeen läänissä siirryttiin peruskouluun kylän koulun saattaminen vastaamaan asetettuja
14131: vuonna 1976. Pirkkalan kunnan koulukanta ei vaatimuksia edellyttää 800 000 markan koko-
14132: kuitenkaan vastaa tämän asettamia vaatimuksia. naisinvestointia.
14133: Sen lisäksi, että Nuolialan koulun rakennukset Edellä olevan perusteella ehdotamme kun·
14134: ovat huonokuntoisia, ne ovat myös peruskou- nioittaen,
14135: lukäyttöön sopimattomia. Koulutilojen saatta-
14136: minen asianmukaiseen kuntoon vaatii 500 000 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14137: markan investointia. 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
14138: Kirkonkylän koululta puuttuu kokonaan lii- 29.46.34 lisäyksenä 400 000 markkaa
14139: kuntahalli, jonka on katsottava kuuluvan kou- Pirkkalan kunnan vanhojen kouluraken•
14140: lutiloihin välttämättömänä osana. Koulun hal- nusten saneeraukseen ja laajentamiseen.
14141: lintotilat vaatisivat myös uudistamista. Kirkon-
14142: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1977.
14143:
14144: Marjatta Mattsson Heimo Rekonen
14145: M. Kainulainen Tellervo Koivisto
14146: Kuuno Honkonen
14147: 344 1977 Vp.
14148:
14149: Raha-asia-aloite n:o 313.
14150:
14151:
14152:
14153:
14154: Mattsson ym.: Määrärahan· osoittamisesta Kurun kunnan perus-
14155: koulun ylilasteen opetus'tilojen peruskorjaukseen ja laajenta-
14156: miseen.
14157:
14158:
14159: E d u s k u n n a 11 e.
14160:
14161: Kurun kunnan peruskoulun kirkonkylän ala- päässä, joten uimahallin saaminen on välttä-
14162: asteen ja peruskoulun yläasteen opetustilat ovat mätöntä.
14163: liian pienet eivätkä ne vastaa peruskouluope- Koulutilojen saattaminen vastaamaan perus-
14164: tuksen asettamia vaatimuksia. Näiden puuttei· kouluopetuksen · asettamia vaatimuksia tulisi
14165: den poistaminen edellyttää keskuskoulun laa- aloittaa yläasteen tilojen kuntoonsaattamisella,
14166: jentamista ja saneerausta. Nykyisin käytössä sillä ne ovat ·.·kouluviranomaisten mukaan toi-
14167: olevat ruokailutilat ·ovat epähygieruset. ja voi- seksi heikoimmat koko Hämeen läänin alueella.
14168: mistelusali on liian. pieni:· Opetusmenetelmien Edellä olevan perusteella ehdotam:me kun-
14169: kehittämiseksi: eri aineissa. ja aineryhmissä pyri- nioittaen, · ·
14170: tään. eroon ·sekaluokkajärjestelmästä, mikä edel-
14171: lyttää asianmukaisia tiloja. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14172: Kunnollisten voimistelutilojen aikaansaami- 1978 tulo-. ja menoarvioon momentille
14173: nen vaikuttaa myös kaikkien kuntalaisten sisä- 29.46.34 lisäyksenä 1 200 000 mark-
14174: liikunnan tehostamiseen. Edelleen peruskoulun kaa Kurun kunnan peruskoulun yläas-
14175: opetusohjelmaan kuuluu. uinnin opetus, mutta teen opetustilOjen peruskorjaukseen ja
14176: lähin uimahalli sijaitsee Tampereella 54 km:n. .. , laajentamiseen.
14177: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1977.
14178:
14179: Marjatta Mattsson Tellervo Koivisto
14180: Heimo Rekonen Kuuno Honkonen
14181: 1977 vp. 345
14182:
14183: Raha-asia-aloite n:o 314.
14184:
14185:
14186:
14187:
14188: Mattssori ym.: Määrärahan oSoittamisesta kunnallisten ja yksi-
14189: tyisten·. ammattikoulujen opetusryhmien pienentämiseen ja
14190: opettajamäärän lisäämiseen.
14191:
14192:
14193: E d u s k u n n a 11 e.
14194:
14195: Hallitus ehdottaa budjetin yleisperusteluissa, Edellä olevan perusteella .ehdotamme,·
14196: että ammattikoulutusmenojen · kasvun rajoitta·
14197: miseksi ammatillisten oppilaitosten opetusryh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14198: mien kokoa nostettaisiin. Ottaen huomioon am- r978 tulo- ja menoarvioon luvun 29.71
14199: mattikoulutuksen suuren merkityksen opetuk- uudelle moinentille 30 aoo 000 markan
14200: sen tason heikentäminen tällä tavoin on epä- määrärahan kunnallisten ;a yksityisten
14201: tarkoituksenmukaista. Päinvastoin tulisi ·suun- . ammattikoulu;en dpetusryhmfen koön
14202: nata entistä enemmän voimavaroja etenkin ns. pienentämiseksi ;a opetta;amäarän lisää~
14203: työntekijäasteisen ammattikoulutuksen tason miseksi: · · ·
14204: kohottamiseen mm. ·opettajavoimia lisäämällä.
14205: ' ' " ·~
14206: C•
14207:
14208: Helsingissä 29 päivänä syys~uuta 1977.
14209:
14210: Marjatta Mattsson M. Kainulainen ~E.-J. Tennilä
14211: Mirjam Tuominen Heimo Rekonen... J\ame Koskinen
14212:
14213: :,,
14214:
14215:
14216:
14217:
14218: 44 0877003363
14219: 346 1977 vp.
14220:
14221: Raha-asia-aloite n:o 315.
14222:
14223:
14224:
14225:
14226: Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta Kurun normaalimetsä-
14227: opiston peruskorjaustöiden aloittamiseen.
14228:
14229:
14230: E d u s k u n n a 11 e.
14231:
14232: Kurun normaalimetsäopiston peruskorjaus on pökeskuksen uusiminen sekä opettajarakennuk-
14233: ollut jo pitkään valtion suunnitelmissa. Kuiten- sen peruskorjaus. Vuonna 1938 valmistuneessa
14234: kin opiston peruskorjaus on pudotettu pois talossa ei ole vielä suoritettu lainkaan perus-
14235: suunnitelmista. korjausta. Normaalimetsäopiston laajentamisen
14236: Kurun normaalimetsäopiston kehittämisen ja opettajien lisärakennuksen suunnittelutyöt
14237: edellyttämä rakennussuunnittelu olisi saatava vaativat myös pikaista käynnistämistä.
14238: alkuun mahdollisimman pian siten, että oppi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14239: laitos voisi toimia jo vuonna 1980 metsä- ja nioittaen,
14240: puutalouden koulutuskomitean mietinnön mu-
14241: kaisesti 144-paikkaisena metsä- ja puutalouden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14242: oppilaitoksena. Metsäopiston tiloja voitaisiin 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
14243: tulevaisuudessa suunnitella käytettäväksi myös 29.72.74 lisäyksenä 800 000 markkaa
14244: yhä tärkeämmäksi muodostuvan turve- ja suo- Kurun normaalimetsäopiston peruskor-
14245: alan opetukseen. jaustöiden aloittamiseen.
14246: Välitöntä toteuttamista opistolla vaatii läm-
14247: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1977.
14248:
14249: Marjatta Mattsson Heimo Rekonen Aarne Koskinen
14250: Kuuno Honkonen
14251: 1977 vp. 347
14252:
14253: Raha-asia-aloite n:o 316.
14254:
14255:
14256:
14257:
14258: Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta TVL:n tukikohdan
14259: rakentamisen aloittamiseksi Kurussa.
14260:
14261:
14262: E d u s k u n n a 11 e.
14263:
14264: Kuru on viime vuosina ollut eräs pahimmin alueisiin nähden, JOlta tukikohdan tulisi pal-
14265: työttömyydestä kärsiviä kuntia Pohjois-Hämees- vella. Tukikohdan siirtämisellä Kuruun olisi
14266: sä. Siksi Kurussa tarvittaisiin välttämättä kun- myös välillisesti työllistävää vaikutusta.
14267: talaisia tehokkaasti työllistäviä työkohteita. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14268: Tässä tarkoituksessa voidaan pitää TVL:n pää- nioittaen,
14269: tukikohdan siirtämistä Ruovedeltä Kuruun kes-
14270: keisenä hankkeena. TVL:n Hämeen piiri on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14271: tehnyt asiasta ehdotuksen ja hankkinut aikai- 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
14272: semJDin hallitsemaosa maa-alueen lisäksi viime 31.24.74 lisäyksenä 2 miljoonaa mark-
14273: talvena 2 hehtaarin lisäalueen. Kurun kunta on kaa TVL:n tukikohdan rakentamisen
14274: vienyt alueelle viemäröinnin. aloittamiseen Kurussa.
14275: Päätukikohdan siirtämistä Ruovedeltä Ku-
14276: ruun puoltaa Kurun keskeinen sijainti niihin
14277: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1977.
14278:
14279: Marjatta Mattsson M. Kainulainen
14280: 348 1977 vp.
14281:
14282: Raha-asia-aloite n:o 317.
14283:
14284:
14285:
14286:
14287: Mattsson ym.~ Määrärahan osoittamisesta Kurun-Parkanon
14288: 'maantien perusparannustyön käynnistämiseen Kurun puolei-
14289: sella osalla.
14290:
14291:
14292: E d u s kun n a II e.
14293:
14294: •Kurun · - Parkanon .. maantiestä korjataan tien välittömässä läheisyydessä ja tiepohja i>n
14295: Parkanon puoleinen osuus, joka kuuluu TVL:n suhteellisen hyvä.
14296: Turun piiriin. Sensijaan tien Kurun puoleiseen . Viime talvina työttömyysprosentti Kurun
14297: osaan Länsi-Aure--Kuru ei ole myönnetty va- kunnassa on ollut suurimpia koko Pohjois-
14298: roja peruskqrjausta varten. Siis korjattu tie- Hämeessa. Tämän korjaustyön aloittamista
14299: o~uus tUlee päättymään J<:urun rajaan. Tietä puoltaa kuorma-autoilijoiden · erittäin heikko
14300: t~sittavat ra~~aat puutavara-. ja kivikuljetukset. työllisyystilanne.
14301: Myos inatkailull~ ja .lomailulle tiellä on huo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14302: mattava irierkit)rsi nioittaen,
14303: Peruskorjattavaksi esitetyn maantien pituus
14304: on noin 20 km, josta peruskorjausta on suori- että Eduskunta ottaisi· valtion vuoden
14305: tettu jo noin kolmen kilometrin matkalla Ku- 1978 tulo- ;a menoarvioon momentille
14306: run keskustasta lähtien. Kyseisen tieosuuden 31.24.77 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
14307: peruskorjaus voidaan suorittaa tavallista edulli- Kurun-Parkanon maantien perusparan-
14308: semmin, koska tarvittavat sqravarat ovat maan- nustyön käynnistämiseen Kurun puolei-
14309: sella osalla: ·
14310: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1977.
14311:
14312: Marjatta Mattsson Heimo Rekonen Aarne Koskinen
14313: 1977 vp. 349
14314:
14315: Raha-asia-aloite n:o 318.
14316:
14317:
14318:
14319:
14320: Mattsson ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta työkoneiden
14321: ja autojen . hankkimiseksi valtionrautateiden rataosastolle.
14322:
14323:
14324: E d u s ku n n a 11 e.
14325:
14326: Valtionrautateiden·. rataosaston työntekijät nossapito- ja pertisparannustöissä tarvittavia
14327: ovat joutuneet toteamaan, että toteutetuista su- työkoneita ja autoja on hankittava VR:lle huo-
14328: pistusohjelmista on muodostunut kurjistamisoh- mattavasti nykyistä enemmän ja työkoneiden
14329: jelmia, joilla rataosaston vakinaisen henkilökun- huolto- ja korjaustyöt on keskitettävä VR:n
14330: nan määrää on supistettu ennätyspieniin luke- omille konepajoille ja korjaamoille.
14331: miin ja samalla: on työntekijäin ammatin ja ke- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14332: hityksen vaatima koulutus supistunut. Rataosas- nioittaen,
14333: ton omat perusparannus- ja kunnossapitotöissä
14334: tarvittavat työkoneet ja autot ovat myöskin jat- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14335: kuvasti vähenemässä. Henkilökunnan ja laitok- 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
14336: sen omien työkoneiden vähyys on johtanut run- 31.90.70 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
14337: saaseen ulkopuolisten urakoitsijoiden ja tilapäi- työkoneiden ja autojen hankkimiseksi
14338: sen työvoiman kayttöön rataosaston kunnossa- valtionrautateiden rataosastolle.
14339: pito- ja perusparannustöissä. Rataosaston kun-
14340: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1977.
14341:
14342: Marjatta Mattsson Taisto Sinisalo Heimo Rekonen
14343: Oili Suomi Mirjam Tuominen E.-J. Tennilä
14344: Ensio Laine M. Kainulainen Aarne Koskinen
14345: 350 1977 vp.
14346:
14347: Raha-asia-aloite n:o 319.
14348:
14349:
14350:
14351:
14352: Mattsson ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta uusien posti-
14353: virkamiesvirkojen perustamiseksi.
14354:
14355:
14356: E d u s k u n n a 11 e.
14357:
14358: Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1978 teita selvittäneen toimikunnan mietinnössä tul-
14359: ei posti- ja lennätinlaitokselle ole esitetty uusia laan esittämään.
14360: virkoja ja toimia juuri nimeksikään. Tämä esi- Postimiesvirkoja koskevan esityksen osalta
14361: tys on täysin riittämätön, sillä erityisesti pos- viittaamme Postiliiton jättämään aloitteeseen
14362: tipuolen tarpeellista ja perusteltua henkilö- eduskuntaryhmille 27. 9. 1977.
14363: kunnan määrän kasvua on koko 1970-luvun Ehdotetut uudet postivirkamiesvirat jakaan-
14364: rajoitettu hyvin voimakkaasti. Menettelystä on tuisivat seuraavasti:
14365: seurannut se, että postilaitoksen tilapäisten, 20 kpl ensimmäisiä ekspeditöörejä . . . V 19
14366: satunnaisten ja ylimääräisten vakanssien mää- 30 kpl ekspeditöörejä . . . . . . . . . . . . . . V 17
14367: rä on kasvanut liiaksi suhteessa vakinaisiin vir- 100 kpl ensimmäisiä kirjureita ....... V 14
14368: koihin. 100 kpl ensimmäisiä kirjureita ap ..... V 13
14369: Edellä olevan johdosta olisi ensi tilassa pos- 50 kpl kirjureita yp. . . . . . . . . . . . . . . V 11
14370: tiliikenteen toiminnan laajenemisen vuoksi pe- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
14371: rustettava neljäsataa (400) uutta postivirka-
14372: miesvirkaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14373: Tämän jälkeen tulisi postipuolen virka- ja 1978 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
14374: toimivajauskysymyksessä edetä siten kuin pos- 10 000 000 markkaa neljänsadan uuden
14375: tivirkamies- ja postimieskunnan palkkausperus- postivirkamiesviran perustamiseksi.
14376: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
14377:
14378: Marjatta Mattsson Anna-Liisa Jokinen
14379: Oili Suomi Ensio Laine
14380: Markus Kainulainen E.-J. Tennilä
14381: Heimo Rekonen
14382: 1977 vp. 351
14383:
14384: Raha-asia-aloite n:o .320.
14385:
14386:
14387:
14388:
14389: Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta kolmen työsuojeluinsi-
14390: nöörin ja kahden kemistin palkkaamiseen työsuojeluhallituk-
14391: seen.
14392:
14393:
14394: E d u s kun n a II e.
14395:
14396: Vaikka nykyinen työturvallisuuslaki on ollut sella on valmistajat ja maahantuojat velvoitettu
14397: voimassa jo lähes 20 vuotta, niin sitä ei ole merkitsemään kemialliset tuotteet ominaisuuksia
14398: vielä täsmennetty riittävässä määrin yksityis- ja käyttöä koskevilla ohjeilla. On myös annet-
14399: kohtaisilla turvallisuusnormeilla. Siten esimer- tu valtioneuvoston päätös ammattisyövästä.
14400: kiksi puuttuu yksityiskohtaiset määräykset työ- Näiden molempien säädösten valvominen edel-
14401: paikkojen lämpöolosuhteille, tärinälle ja useim- lyttää, että työsuojeluhallituksessa on riittä·
14402: mille muillekin fysikaalisille haitta- ja vaarateki- västi tarvittavalla asiantuntemuksella varustet-
14403: jöille. Tämä ei ole voinut olla heijastumatta tua henkilökuntaa. Ruotsin vastaavassa hallin-
14404: konkreettisiin työolosuhteisiin. nossa on palveluksessa 20 kemistin koulutuksen
14405: Osasyynä tähän on, että työsuojeluhallinnos- saanutta insinööriä, kun työsuojeluhallituk-
14406: sa vuonna 1973 suoritetusta organisaatiouudis- sessa heitä on vain kaksi.
14407: tuksesta huolimatta ei työsuojeluhallituksella Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
14408: ole käytettävissä riittävästi työvoimaa työtur-
14409: vallisuusmääräysten valmistelutyöhön. On syn- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14410: tynyt tilanne, jossa sekä työsuojeluvalvontaor- 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
14411: ganisaatio että myöskin työpaikkojen työsuo- 33.03.01 350 000 markkaa kolmen työ-
14412: jeluvaltuutetut eivät voi riittävästi tukeutua suojeluinsinöörin ja kahden kemistin
14413: työssänsä yksityiskohtaisiin turvallisuusmää- palkkaamiseen työsuojeluhallitukseen.
14414: räyksiin. Työturvallisuuslain 40 §:n muutok-
14415: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1977.
14416:
14417: Marjatta Mattsson Taisto Sinisalo Heimo Rekonen
14418: Oili Suomi Mirjam Tuominen E.-J. Tennilä
14419: Ensio Laine M. Kainulainen Aarne Koskinen
14420: 352 1977 vp.
14421:
14422: Raha-asia-aloite n:o 321.
14423:
14424:
14425:
14426:
14427: Mattsson ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta työsuojelu-
14428: tarkastustoiminnan aiheuttamiin matkakuluihin.
14429:
14430:
14431: E d u s kun n a 11 e.
14432:
14433: Valtion työsuojelupiirien tounmta on osit- suojelulla vo1trusun pienentää näitä tapp1o1ta
14434: tain lamautunut loppuvuodesta, kun sekalaisiin puhumattakaan inhimillisen kärsimyksen vähen-
14435: menoihin kuten matkoihin ja puheluihin osoite- tämisestä. Tämä edellyttää työsuojelupiirien
14436: tut määrärahat ovat loppuneet. Esimerkiksi toimintakyvyn turvaamista.
14437: Turun ja Porin sekä Keski-Suomen työsuojelu- Edellä esitettyyn viitaten · ehdotamme· kun-
14438: piireissä on voimakkaasti jouduttu rajoittamaan nioittaen,
14439: puhelimen käyttöä ja useissa työsuojelupiireissä
14440: on voitu tarkastaa vain työsuojelutoimiston lä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14441: hellä olevia työpaikkoja, kun käyttövarat ovat 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
14442: loppuneet. 33.03.29 lisäyksenä 500 000 markkaa
14443: Eräiden selvitysten mukaan työsuojelun lai- valtion työsuojelutarkastustoiminnan
14444: minlyönnit aiheuttavat miljardien markkojen aiheuttamiin matkakuluihin.
14445: tappiot yhteiskunnalle. Ennaltaehkäisevällä työ-
14446: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1977.
14447:
14448: Marjatta Mattsson M. Kainulainen
14449: Ensio ·Laine Heimo Rekonen
14450: Taisto Sinisalo E.-J. Tennilä
14451: Mirjam Tuominen Aarne Koskinen
14452: 1977 vp. 353
14453:
14454: Raha-asia-aloite n:o 322.
14455:
14456:
14457:
14458:
14459: Mattsson ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtionosuu-
14460: tena kunnille lasten päiväkotien käyttökustannuksiin.
14461:
14462:
14463: E d u s k u n n a 11 e.
14464:
14465: Päiväkotien määtällisissä tavoitteissa on jääty nat olisivat olleet ns. lamasta huolimatta val-
14466: huomattavasti jälkeen alkuperäisistä suunnitel- miita päivähoidon nopeampaan kehittämisvauh~
14467: mista. Jo hyväksyttyjä suunnitelmia on kerta tiin kuin sosiaali- ja terveysministeriön supista-
14468: toisensa jälkeen supistettu. Vielä viime vuoden massa valtakunnallisessa pährähoi tclsuunnitel-
14469: budjetissa asetettiin tavoitteeksi 110 000 päivä- massa on edellytetty.
14470: hoitopaikkaa sen vuoden loppuun mennessä. Budjettiesityksessä osoitetut varat tuskin riit-
14471: V altakunnallisissa päivähoitosuunnitelmissa vuo- tävät edes kattamaan jo nykyistä valtionosuutta
14472: sille 1977-81 poistettiin suunnitelmista 9 500 kunnille päiväkotien käyttökustannuksiin. Alla
14473: päiväkotipaikkaa ja vuosien 1978-82 suunni- oleva lisäesitys tähtää siihen, että kunnat voi-
14474: telmassa lisäksi 5 500 päiväkotipaikkaa. Sen sivat vaiheittain vuoden 1978 aikana ottaa käyt·
14475: lisäksi molemmissa suunnitelmissa supistettiin töön päivähoitosuunnitelmista poistetuista päi-
14476: jo aikaisemmin asetettuja tavoitteita huomatta- väkotipaikoista 10 000 paikkaa.
14477: vasti. Edellä olevan.. perusteella ehdotamme kun-
14478: Aikaisemmin valtionosuuteen hyväksytyt ja nioittaen,: ·
14479: siis nyt poistetut 15 000 päiväkotipaikkaa on
14480: otettava käyttöön sen lisäksi, että vuosille 1979 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14481: -83 vahvistettavassa valtakunnallisessa päivä- 1978 tulo- ;a menoarvioon momentille
14482: hoitosuunnitelmassa on palattava vähintään ai- 33.38.30 lisäyksenä 25 000 000 markkaa
14483: kaisemmin hyväksyttyyn päivähoidon kehittä- valtionosuutena .kunnille lasten päiväko.
14484: misvauhtiin. On huomattava lisäksi, että kun- tien käyttökustannuksiin.
14485: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1977. ,.,
14486:
14487: Marjatta Mattsson Aarne Koskinen Heimo Rekonen
14488: M. Kainulainen Oili Suomi E.-J. Tennilä
14489:
14490:
14491:
14492:
14493: 45 0877003363
14494: 354 1977 vp.
14495:
14496: Raha-asia-aloite n:o 323.
14497:
14498:
14499:
14500:
14501: Mattsson ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtionavus-
14502: tuksiksi kunnille lasten päiväkotien perustamiskustannuksiin.
14503:
14504:
14505: E d u s k u n n a 11 e.
14506:
14507: Päivähoitopaikkojen määrällisissä tavoitteissa Valtakunnallisessa suunnitelmassa vuonna
14508: on jääty huomattavasti jälkeen alkuperäisistä 1978 lisättäväksi esitettyjen 4 500 päiväkoti-
14509: suunnitelmista. Jo hyväksyttyjä suunnitelmia on paikan lisäksi on suunnitelmista poistetut, aikai-
14510: kerta toisensa jälkeen supistettu. Päivähoito- semmin hyväksytyt 15 000 päiväkotipaikkaa
14511: paikkojen kokonaistarpeeksi on arvioitu tällä otettava käyttöön. Kuntien halukkuus päivähoi-
14512: hetkellä 240 000 paikkaa. Viime vuoden lopussa don lisäämiseksi on ylittänyt sosiaali- ja terveys-
14513: päivähoitopaikkoja oli toiminnassa vasta 95 000. ministeriön supistaman suunnitelman.
14514: Vielä viime vuoden budjetissa asetettiin päivä- Ilman valtion tuntuvaa tukea kunnat eivät
14515: hoitopaikkojen tavoitteeksi 110 000 paikkaa sen pysty tyydyttämään päivähoidon tarvetta riittä-
14516: vuoden loppuun mennessä. vällä nopeudella. Alla oleva lisäesitys tähtää
14517: Valtakunnallisessa lasten päivähoitosuunnitel- 10 000 uuden päiväkotipaikan rakentamiseen
14518: massa vuosille 1977-81 suunnitelmista poistet- vuoden 1978 aikana. Vuodelle 1979 on lisäksi
14519: tiin 9 500 päiväkotipaikkaa; nyt vuosille 1978 varattava riittävä perustamisavustusmääräraha
14520: -82 hyväksytystä suunnitelmasta poistettiin loppujen suunnitelmista poistettujen paikkojen
14521: vielä 5 500 päiväkotipaikkaa. rakentamiseksi.
14522: Budjettiesityksessä on voimakkaasti karsittu Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14523: päiväkotien perustamiskustannuksiin tarkoitet- nioittaen,
14524: tuja määrärahoja. Todellisen tarpeen sijasta hal-
14525: litus esittää vain 10 miljoonaa markkaa. Nykyi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14526: sin päiväkotien perustamiskustannuksiin myön- 1978 tulo- ia menoarvioon momentille
14527: netyt valtionavustukset eivät ole riittävät, vaan 33.38.35 lisäyksenä 85 000 000 markkaa
14528: niitä on lisättävä ja luotava järjestelmä, joka valtionavustuksiksi kunnille lasten päivä-
14529: vastaa esimerkiksi terveydenhuollon menoihin kotien perustamiskustannuksiin.
14530: saatavia valtionavustuksia.
14531: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1977.
14532:
14533: Marjatta Mattsson Oili Suomi E.-J. Tennilä
14534: M. Kainulainen Heimo Rekonen Aarne Koskinen
14535: 1977 vp. 355
14536:
14537: Raha-asia-aloite n:o 324.
14538:
14539:
14540:
14541:
14542: Mattsson ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtionosuu-
14543: tena kunnille kodinhoitajien toiminnasta aiheutuviin käyttö-
14544: kustannuksiin.
14545:
14546:
14547: E d u s k u n n a 11 e.
14548:
14549: Kodinhoitotoiminnan kehittymättömyyden Kunnat olisivat halunneet perustaa tänä vuon-
14550: vuoksi mm. lapsiperheet ovat suuressa osassa na noin 140 virkaa, mikä on 80 virkaa enemmän
14551: maata jääneet ilman kodinhoitopalveluita. Vähäi- kuin kuluvan vuoden budjetti edellyttää. Kodin-
14552: set voimavarat kodinhoidossa eivät ole riittäneet hoitotoiminnan kehittäminen vaatii, että ensi
14553: tyydyttämään vanhusten, invalidien eikä pitkä- vuonna kuntiin saadaan perustaa vähintään 150
14554: aikaisesti sairaiden tarvitsemien palvelujen ky- uutta kodinhoitajan virkaa. Hallitus esittää n.
14555: syntää. Tämän vuoksi eräille paikkakunnille on 2 miljoonaa markkaa 100 uuden viran perus-
14556: perustettu yksityisiä kotiaputoimistoja, jotka tamiseen.
14557: myyvät palveluita noin 15 markan tuntipalk- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
14558: kiolla.
14559: Useat erilaisissa laitoksissa nyt hoidettavat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14560: potilaat tulisivat toimeen kotonaan, mikäli heille 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
14561: olisi turvattu asunnon lisäksi myös toimivat koti- 33.56.30 lisäyksenä 1,1 miljoonaa mark-
14562: apupalvelut. Tällä hetkellä maamme lääneissä kaa valtionosuutena kunnille kodinhoi-
14563: on keskimäärin 14 kotipalveluhenkilöstöön kuu- tajien toiminnasta aiheutuviin käyttökus-
14564: luvaa 10 000 asukasta kohti. Uudenmaan läänis- tannuksiin.
14565: sä tämä luku on vain 9. Henkilöstön tarve on
14566: huomattavasti suurempi.
14567: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1977.
14568:
14569: Marjatta Mattsson Mirjam Tuominen
14570: Oili Suomi Aarne Koskinen
14571: Heimo Rekonen E.-J. Tennilä
14572: Taisto Sinisalo Ensio Laine
14573: 356 1977 vp.
14574:
14575: Raha-asia-aloite n:o 325.
14576:
14577:
14578:
14579:
14580: Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen keskussai-
14581: raalan laajennushankkeen aloittamiseen.
14582:
14583:
14584:
14585: E d u s k u n n a 11 e.
14586:
14587: Tampereen keskussairaalapiirin väestppohja Erityistason palvelusten kohdalla paine on li-
14588: on tällä hetkellä n. 410 000 asukasta. Sen li- sääntynyt. useilla eri sairaanhoi:toaloilla, ja lähi-
14589: säksi Tampereen keskussairaalan vastuualuee- tulevaisuudessa paine edelleen kasvaa. Suunnit-
14590: seen kuuluvat Lahden, Seinäjoen, Vaasan ja teilla on mm. työlääketieteellisen ja lastenpsy-
14591: Hämeenlinnan keskussairaalapiirit, joiden vas- kiatrisen sekä. mahdollisesti myös eräiden mui-
14592: tuualueen väestöpohja on hieman yli 1 milj. den uusien polikliinisten toimien aloittaminen
14593: asukasta. suunnitelmakaudella 1978-82. Patologian pal-
14594: Vuos·ien mittaan Tampereen keskussairaalan velut ovat olleet erittäin epätyydyttävät eikä
14595: tehtäv·ät ovat jatkuvasti laajentuneet sekä yleis- keskussairaalapiirin patologisten tutkimusten
14596: sairaanhoidon osalta että vuodesta 1973 myös tarvetta ole voitu tyydyttää. Suunnitteilla on
14597: yliopistollisen opetuksen osalta Tampereen yli- myös laboratorio- ja röntgentoiminnan laajenta-
14598: opiston lääketieteellisen tiedekunnan aloitettua minen, kuntootustoiminnan kehittäminen sekä
14599: toimintansa vuonna 1972. Valtakunnallisissa korva- ja silmätautien polikliinisen toiminnan
14600: terveydenhuollon 5-vuotissuunnitelmissa edelly- tehostaminen. 'Valtakunnallisten suunnitelmien
14601: tetään monien uusien toimintojen aloittamista, mukaan myös polikliinista toimintaa aiotaan
14602: vanhojen toimintojen laajentamista sekä kiin- laajentaa siten, että poliklinikat toimisivat 12
14603: teämpää yhteistyötä keskussairaalapiirin alueen h/vrk, mikä ~yös edellyttää laajempia tiloja.
14604: terveyskeskusten kanssa. Samoin valtakunnalli- Nykyisen polikliinisen toiminnan asianmukai-
14605: sessa suunnitelmassa kansanterveystyön ja sai- sen hoitamisen suurimpana esteenä ovat juuri
14606: raanhoitolaitosten toiminnal;l järjestämiseksi ahtaat työskentelytilat.
14607: vuosina 1978-82 korostetaan avohoidon ja Yliopistollinen kliininen opetus on myös sel-
14608: sairaalan kohdalla potikliinisen hoidon tehosta- västi kärsinyt Tampereen keskussairaalan tilan-
14609: mista. ahtaudesta. Tilanahtaus on myös vaikeuttanut
14610: Tampereen keskussairaalan toimintojen laa- joidenkin alojen ( esim. korv·ataudit) leikkaus-
14611: jentuminen on johtanut siihen, että myös tilan- toiminnan suorittamista.
14612: ahtaus on lisääntynyt. Monet sairaalan tehtä-
14613: vät joudutaan suorittamaan nykyään varsin ah- Tampereen keskussairaalan laajennushanke
14614: taissa ja toiminnallisesti hankalissa tiloissa. Ti- on ollut vireillä yli 10 vuotta, ja suunnitelmat
14615: lanpuutetta on edelleen lisännyt se, että yli- rakennustöiden aloittamiseksi ovat olemassa.
14616: opisto-opetuksen laajentuessa ja sosiaalitilojen Rakennustöiden kiireellistä aloittamista voidaan
14617: uudelleen järjestelyjen johdosta on jouduttu vä- perustella myös alueen työllisyysnäkökohdilla,
14618: hentämään sairaansijamääriä. Tilaongelmien sillä Tampereella työttömyysaste oli syyskuun
14619: vuoksi yhteistyö aluesairaaloiden kanssa on saa- 1977 puolivälissä n. 7.3 %, ja rakennusalalla
14620: nut ajoittain epätarkoituksenmukaisia piirteitä työttömiä oli peräti 1 600.
14621: erikoislääkäreiden joutuessa menemään aluesai- Tampereen keskussairaalan laajennushank-
14622: raaloihin antamaan palveluksiaan, vaikka olisi keen kustannusarvion on Tampereen keskussai-
14623: toiminnallisesti ja lääketieteellisesti perusteltua raalapiirin sairaanhoitolaitosten toiminnan jär-
14624: suorittaa tehtävät keskussairaalassa. jestämistä koskevassa suunnitelmassa vuosille
14625: Raha-asia-aloite n:o 325 357
14626:
14627: 1978-82 esitetty olevan 106.5 mmk, josta val- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
14628: tionapuosuus olisi 44.5 mmk. Kun laajennus-
14629: hankkeen valmistumisen on arvioitu kestävän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14630: noin 3 vuotta, on perusteltua esittää ensi vuo- 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
14631: delle 18 mmk:n suuruinen määräraha rakennus- 33.72.74 18 milj. markkaa käytettäväksi
14632: töiden aloittamiselle. Tampereen keskussairaalan laajennus-
14633: hankkeen aloittamiseen.
14634: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
14635:
14636: Marjatta Mattsson E.-J. Tennilä
14637: M. Kainulainen Heimo Rekonen
14638: Ensio Laine
14639: 358 1977 vp.
14640:
14641: Raha-asia-aloite n:o 326.
14642:
14643:
14644:
14645:
14646: Mattsson ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtionosuu-
14647: tena kunnille lisähenkilöstön palkkaamiseksi terveyskeskuk-
14648: siin.
14649:
14650:
14651: E d u s k u n n a 11 e.
14652:
14653: Miettusen keskustan vähemmistöhallitus su- lisäystä. Mahdollisuudet tavallistenkin terveys-
14654: pisti kuluvan vuoden helmikuussa vahvistetussa keskuspalvelujen lisäämiseen riippuvat ensisijai-
14655: kansanterveystyön suunnitelmassa noin puolella sesti henkilöstön määrästä.
14656: aiemmin ensi vuoden hyväksyttyjä terveyskes- Julkisen terveydenhuollon kehittäminen ja
14657: kusten henkilöstön uusia virkoja. Hallitus hy- myös terveydenhoitoalan henkilöstön työllisyy-
14658: väksyi budjettiesityksessään Miettusen suunni- den turvaaminen edellyttää huomattavia lisäyk-
14659: telman, mutta varaa määrärahoja uuden henki- siä hallituksen esitykseen. Terveyskeskuksiin
14660: löstön palkkaukseen vain 5,6 mmk, joka riittää olisi ensi vuonna perustettava vähintään 1180
14661: suunnitelmien mukaisen 590 uuden henkilön uutta virkaa ja lisäksi työterveyshuoltoon 1 732
14662: palkkoihin noin 4 kuukaudeksi. Lisäksi palk- uutta virkaa.
14663: kojen kehitys on arvioitu ilmeisesti liian pie- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
14664: neksi.
14665: Terveyskeskushenkilöstön tehtävät lisääntyvät että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14666: jatkuvasti, mutta uutta henkilöstöä ei lisätä tar- 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
14667: vetta vastaavasti. Erityisesti pitkäaikaisesti sai- 33.75.30 lisäyksenä 93.4 milj. markkaa
14668: raiden hoidossa ja kotisairaanhoidossa on edel- valtionosuutena kunnille lisähenkilöstön
14669: leen vakavia puutteita, joiden poistaminen edel- palkkaamiseksi terveyskeskuksiin.
14670: lyttäisi nopeaa virkojen ja uuden henkilöstön
14671: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1977.
14672:
14673: Marjatta Mattsson Taisto Sinisalo Aarne Koskinen
14674: E.-J. Tennilä Ensio Laine Oili Suomi
14675: Heimo Rekonen Mirjam Tuominen M. Kainulainen
14676: 1977 vp. 359
14677:
14678: Raha-asia-aloite n:o 327.
14679:
14680:
14681:
14682:
14683: Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionosuutena Pirkka-
14684: lan kunnan terveyskeskuksen rakentamiseen.
14685:
14686:
14687: E d u s k u n n a 11 e.
14688:
14689: Pirkkalan kunnan terveyskeskuksen vastaan- massa sairasnhoidon järjestelyissään. Terveys-
14690: ottotoiminta on sijoitettu vanhaan kunnanlää- keskuksen rakennushanke on tarkoitettu toteu-
14691: kärintaloon. Asianmukaista terveyskeskusta ei tettavaksi kahdessa osassa, ensin terveysase-
14692: siis ole, vaan terveyskeskuksen eri toiminta- ma ja sitten vuodeosasto. Töiden aloittaminen
14693: muodot on sullottu kunnanlääkärintalon van- tulisi kuitenkin saada pikaisesti alkuun.
14694: hoihin ja ahtaisiin tiloihin. Toimintaa näissä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14695: pienissä tiloissa on mahdotonta hoitaa tarkoi- nioittaen,
14696: tuksenmukaisesti.
14697: Terveyskeskuksessa ei ole lainkaan vuode- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14698: osastoa, joskin kunnalliskodin sairasosasto kor- 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
14699: vaa osittain vuodeosaston. Sairasosaston toi- 33.7.5.31 lisäyksenä 1 000 000 mark-
14700: mintaan ei kuitenkaan saada valtionapua, jo- kaa valtionosuutena Pirkkalan kunnan
14701: ten kunta on muita kuntia huonommassa ase- terveyskeskuksen rakentamiseen.
14702: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1977.
14703:
14704: Marjatta Mattsson Heimo Rekonen Tellervo Koivisto
14705: M. Kainulainen Aarne Koskinen Kuuno Honkonen
14706: 360 1977 vp.
14707:
14708: Raha-asia-aloite n:o 328.
14709:
14710:
14711:
14712:
14713: Mattsson ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtionosuu-
14714: tena kunnille lisähenkilöstön palkkaamiseksi erikoissairaan-
14715: hoitolaitoksiin.
14716:
14717:
14718: E d u s k u n n a 11 e.
14719:
14720: Hallitus esittää Miettusen keskustan vähem- minen vaativat ensi vuonna ainakin 1 010 uuden
14721: mistöhallituksen suunnitelmien mukaisesti vain viran perustamista sairaaloihin. Tätä edellyttää
14722: 300 uuden viran perustamista henkilöstöpulan myös hoitohenkilöstön tuleva työvoiman työlli-
14723: kanssa kamppaileviin erikoissairaanhoitolaitok- syyskehitys.
14724: siin. Kuluvan vuoden budjetissakin uusien vir- Edellisen perusteella ehdotamme,
14725: kojen luku oli 1180.
14726: Hallituksen uuden henkilöstön palkkaamiseen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14727: esittämä 3,8 mmk riittää vain noin 4 kuukau- 1978 tulo- ;a menoarvioon momentille
14728: den palkkoihin. Lisäksi palkkakehitys on ilmei- 33.76.30 lisäyksenä 30.5 mil;. markan
14729: sesti· aliarvioitu. suuruisen määrärahan valtionosuutena
14730: Suljettujen sairaansijojen käyttöönotto, uusien kunnille lisähenkilöstön palkkaamiseksi
14731: sairaaloiden ottaminen tehokkaaseen käyttöön erikoissairaanhoitolaitoksiin.
14732: sekä sairaaloihin jonottavien määrän vähentä-
14733: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1977.
14734:
14735: Marjatta Mattsson Taisto Sinisalo Heimo Rekonen
14736: M. Kainulainen Ensio Laine Mirjam Tuominen
14737: E.-J. Tennilä Aarne Koskinen Oili Suomi
14738: 1977 vp. 361
14739:
14740: Raha-asia-aloite n:o 329.
14741:
14742:
14743:
14744:
14745: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta marJoJen ja sienten
14746: talteenottoa edistävään neuvontatyöhön ja viennin edistä-
14747: miseen.
14748:
14749:
14750: E d u s k u n n a 11 e.
14751:
14752: Suomen metsissä kasvaa puun ohella runsaas- tun sokerin hinnan ero valmisteverona valtiolle.
14753: ti erilaisia marjoja ja sieniä, joiden talteenotto, Kun näyttää ilmeiseltä, että taloudellinen el-
14754: jalostus ja vienti antaa jo tällä hetkellä runsaasti pyminen ja työttömyyden aleneminen sitä kaut-
14755: sienituloja haja-asutusalueiden väestölle. Tal- ta viipyy, olisi erityisesti nuorten työllistämi-
14756: teenottoa tehostamalla marja- ja sienisadon ar- seksi löydettävä uusia keinoja. Marjojen ja sien-
14757: voa voitaisiin kohottaa huomattavasti nykyises- ten talteenotto voisi olla eräs mahdollisuus.
14758: tään. Se edellyttää kuitenkin valtiovallalta mää- Ensi talven aikana tulisi työttömille nuorille
14759: rätietoista toimintaa keräyksen ja markkinoin- järjestää alan koulutusta ja työttömyyskorvaus-
14760: nin organisoimisessa. ten asemesta työllistää heitä marjojen ja sien-
14761: Sienten poimintaan liittyy myrkyllisten sieni- ten poimimisella. Tästä on viime kesältä myön-
14762: lajikkeiden aiheuttama vaaratekijä, joka voi- teisiä kokemuksia eräästä kehitysaluekunnasta,
14763: daan poistaa järjestämällä kerääjien koulutus. joka on käyttänyt nuoria marjojen poimintaan
14764: Marjojen talteenoton lisäämistä jarruttaa ke- kunnan koululaitosta varten.
14765: räilyorganisaation hajanaisuus. Se muodostuu Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14766: asiasta kiinnostuneista yksityisistä marjanvälittä- nioittaen,
14767: jistä. Sisäänostojen . määr.än ratkaisee lähinnä
14768: jatkokäsittelylaitosten, pakastamoiden, hillo- ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14769: mehutehtaiden ja varastojen kapasiteetti. 1978 tulo- ja menoarvioon luvun 30.32
14770: Marjoja ja marjatuotteita voitaisiin viedä uudelle momentille 1 miljoonan markan
14771: maastamme nykyistä huomattavasti enemmän, määrärahan käytettäväksi marjojen ja
14772: mutta vientiä haittaa se, että marjoihin käyte- sienten talteenottoa edistävään neuvon-
14773: tystä sokerista joudutaan maksamaan sokerin tatyöhän ia mainittujen tuotteiden vien-
14774: maailmanmarkkinahinnan ja kotimaassa tuote- nin edistämiseen.
14775: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta . 1977.
14776:
14777: Impi Muroma Olavi Majlander Ulla Järvilehto
14778: Sauli Hautala Jorma Fred Erkki Korhonen
14779: Raino Westerholm
14780:
14781:
14782:
14783:
14784: 46 0877003363
14785: 362 1977 vp.
14786:
14787: Raha-asia-aloite n:o 330.
14788:
14789:
14790:
14791:
14792: Muroma ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuksena
14793: kunnille lasten kotihoidon tukijärjestelmän kokeilutoimintaan.
14794:
14795:
14796: E d u s k u n n a 11 e.
14797:
14798: Käynnisä oleva keskustelu perhepolitiikasta, mahdollistettava äideille jäädä kotiin lapsiaan
14799: lapsiperheiden asemasta, sosiaalipoliittisten tu- hoitamaan, jos he niin haluavat.
14800: lonsiirtojemme tarkoituksenmukaisuudesta, syn- Eräissä kunnissa, esim. Espoossa, on lähdet-
14801: tyvyyden jyrkästä alenemisesta ja väestöpolitii- ty kokeilemaan eräänä päivähoidon vaihtoehtona
14802: kasta osoittaa, että lapsiperheiden toimeentulo- alle kouluikäisten lasten kotihoidon tukea.
14803: turva on maassamme heikko. Vaikka tätä epä- On pidettävä erittäin myönteisenä, että ku-
14804: kohtaa onkin pyritty korjaamaan, eivät tehdyt luvan vuoden ensimmäisessä lisätalousarviossa
14805: ratkaisut kykene läheskään turvaamaan yksityi- on voitu osoittaa 1 milj. markan määräraha
14806: sen lapsiperheen asemaa. lasten kotihoidon tuen kokeilutoimintaan. Ensi
14807: Yhteiskunnan toimenpitein on lapsille luota- vuoden budjettiesityksessä hallitus esittää mää-
14808: va hyviä päivähoito-olosuhteita, mutta samalla rärahan korottamista 2 milj. markaksi.
14809: on myös lasten vanhemmille ja huoltajille suo- Esitettyä määrärahaa on pidettävä täysin riit-
14810: tava mahdollisuudet hoita,a itse lapsensa. Las- tämättömänä mm. sen johdosta, että kokeilun
14811: ten päivähoidosta annetun lain (36/73) 1 §:n piiriin on aivan oikein otettu myös Etelä-Suo-
14812: 2 momentin mukaan lasten päivähoidolla tar- men suurkaupungeista Helsinki ja Espoo. Tieto
14813: koitetaan mm. lapsen hoitoa yksityiskodissa. kokeilun alkamisesta on saanut aikaan voimak-
14814: Omien lasten hoitamista ei lasten päivähoidos- kaan kyselyjen tulvan ao. kaupunkien viran-
14815: ta annetussa laissa ole suljettu pois perhepäi- omaisille. Jo tämä osoittaa, että tarve kokeilun
14816: vähoidon käsitteestä. Perhepäivähoidoksi ei kui- laajentamiseen on huomattavan suuri.
14817: tenkaan katsota oman lapsen hoitoa eikä ko- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14818: dissa työskentelevän kotiapulaisen tai hoitajan nioittaen,
14819: suorittamaa lapsen hoitoa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14820: Lasten päivähoitokysymystä ei voida ratkais- 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
14821: ta vain yhden tai kahden vaihtoehdon varassa. 33.15.30 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
14822: Olisi ryhdyttävä kiireellisesti sellaisiin toimen- käytettäväksi avustuksena kunnille las-
14823: piteisiin, joita kokonaisvaltainen lasten päivä- ten kotihoidon tukijärjestelmän kokei-
14824: hoitokysymyksen järjestäminen edellyttää. On lun laajentamiseen.
14825: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
14826:
14827: Impi Muroma Raino Westerholm Sauli Hautala
14828: Ulla Järvilehto Erkki Korhonen Veikko J. Matikkala
14829: Jorma Fred
14830: 1977 vp. 363
14831:
14832: Raha-asia-aloite n:o 331.
14833:
14834:
14835:
14836:
14837: Mustonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kainuun läänin perus-
14838: tamiskuluihin.
14839:
14840:
14841: E d u s k u n n a 11 e.
14842:
14843: Kainuun maakunta on laaja yhtenäinen ta- täminen kuitenkin edellyttäisi Kainuusta muo-
14844: lousalue, jonka taloudelliselle kehitykselle on dostettavaksi oma lääni. Lisäksi esim. Kainuun
14845: olemassa kaikki reaaliset edellytykset. itäosasta tulee matkaa nykyisen läänin keskus-
14846: Muodostamalla Kainuu omaksi lääniksi tulisi taan yli 350 kilometdä, joten tämäkin puoltaa
14847: sillä olemaan erittäin myönteinen vaikutus Kai- oman läänin perustamista. Myöskin väestömää-
14848: nuun edelleen kehittymiselle. rä on katsottava riittäväksi oman läänin perus-
14849: Läänin perustaminen ei tulisi aiheuttamaan tamiselle, lisäksi väestömäärän kasvussa on ta-
14850: valtiolle kovinkaan suuria menoja, koska Kai- pahtunut tämän vuoden alusta lievää nousua.
14851: nuussa nyt jo on monia valtionhallinnon piiriin Edellä rnainitlli,n perustein ehdotamme kun-
14852: kuuluvia laitoksia, kuten esim. TVL:n piiri, nioittaen, ·
14853: maatalous-, maanmittaus- ja vesipiiri sekä kes-
14854: ktissairaalapiiri, Kainuun keskusammattikoulu, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14855: Kainuun Seutilkaavaliitto ja Kainuun Maakun- 1978 tulo- ja menoarvioon 2 milj. mar-
14856: taliitto. · kan määrärahan Kainuun läänin perus-
14857: Kainuun alueen talouselämän edelleen kehit- tamiskuluja varten.
14858: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1977.
14859:
14860: Heikki Mustonen Lauha Männistö
14861: Helvi Niskanen Niilo Koskenniemi
14862: 364 1977 vp.
14863:
14864: Raha-asia-aloite n:o 332.
14865:
14866:
14867:
14868:
14869: Mustonen ym.: Määrärahan osoittamisesta !ainoiksi lypsykarjaa
14870: omistaville pienviljelijöille tuorerehusäiliöiden rakentamiseen,
14871:
14872:
14873: E d u s k u n n a 11 e.
14874:
14875: Maamme nykyinen karjatalouden tuotos on taville tiloille vottatsun rakentaa AIV-säiliö,
14876: ollut vielä suuressa määrin riippuvainen ulko- voitaisiin vapautua kokonaan ulkomaisen väki-
14877: maisesta valkuaispitoisesta väkirehusta, ja var- rehun tuonnista. Koska nykyinen taloudellinen
14878: sinkin maamme pohjois- ja itäosissa sen käyttö tilanne on erittäin heikko karjataloutta har-
14879: on ollut aivan yleistä. Tämä johtuu ennen kaik- joittavien kohdalla, eivät talonpojat pysty ilman
14880: kea siitä, että lypsykarjan tehokasta tuotantoa valtiovallan apua rakentamaan pääomia vaati-
14881: ei voida saada muutoin aikaan sellaisella tilalla, via säiliöitä.
14882: josta puuttuu tuorerehusäiliö ja ruokinta jää Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
14883: yksipuoliseksi. Vallankin sellaisena sateisena nioittaen,
14884: kesänä, jollainen viime kesäkin oli, olisi tuore-
14885: rehun varastoinnilla aivan ratkaiseva merkitys että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14886: tilan karjalle sisäruokintakautena. 1978 tulo- ;a menoarvioon 2 000 000
14887: On toivottavaa, että hallitus ryhtyisi tuke- markan määrärahan annettavaksi balpa-
14888: maan taloudellisissa vaikeuksissa olevia karja- korkoisina lainoina lypsykarjaa omista-
14889: talouden harjoittajia, jotta he voisivat saada ville pienviljelijöille tuorerebusäiliöitten
14890: lainaa ja avustusta tuorerehusäiliöitten rakenta- rakentamista varten.
14891: miseksi. Jos kaikille lypsykarjan hoitoa harjoit-
14892: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1977.
14893:
14894: Heikki Mustonen Lauha Männistö Niilo Koskenniemi
14895: 1977 vp. 365
14896:
14897: Raha-asia-aloite n:o 333.
14898:
14899:
14900:
14901:
14902: Mustonen ym.: Määrärahan osoittamisesta vihannes- ja juurikas-
14903: kasvien keskusvaraston rakentamiseksi Kainuuseen.
14904:
14905:
14906: E d u s k u n n a 11 e.
14907:
14908: Kainuu kuuluu maamme pahimpiin alityöl- se tulee vaatimaan suuria määriä vihannes- ja
14909: lisyysmaakuntiin. Tämä johtuu ennen kaikkea juurikasvituotteita.
14910: siitä, että alueella ei ole riittävästi teollisuutta Etelä-Suomen viljelijöille valtio turvaa vilja-
14911: ja maatalous on pienviljelysvaltainen. sadon varastoinnin valtion rakentamiin viljava-
14912: Kainuussa on hyvät edellytykset tuottaa rastoihin. Kainuuseen tulisi valtion toimesta ra-
14913: maataloudessa vihannes- ja juurikaskasveja yli kentaa vihannes- ja juurikasvien keskusvarasto.
14914: oman maakunnan väestön tarpeen. Tähän ei Tämän toimenpiteen ansiosta Kainuun pienvil-
14915: kuitenkaan nykyisin ole mahdollisuutta, koska jelysvaltainen maatalous voisi keskittyä vihan-
14916: alueelta puuttuvat varastointitilat. Kainuun vi- nes- ja juurikastuotantoon ja näin vältettäisiin
14917: hanneskulutus on lisääntynyt huomattavasti sen mainittujen vihannestuotteiden tuonti ulkomail-
14918: jälkeen kun Kajaanista tuli varuskuntakaupunki. ta, kuten nyt tapahtuu.
14919: Kainuun kokonaiskulutus on tuorevihannesten Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
14920: osalta likimain 1,8 milj. kiloa ja perunan osalta
14921: noin 6,5 milj. kiloa vuodessa. Em. luvut tulevat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14922: nousemaan huomattavasti sen jälkeen kun lä- 1978 tulo- ja menoarvioon 1 milj. mar-
14923: hiaikoina käynnistyvät Kostamus-projektin ra- kan määrärahan vihannes- ja juurikas-
14924: kennustyöt. kasvien keskusvaraston rakentamiseksi
14925: Elintarvikehuolto Kostamukseen tulee tapah- Kainuuseen.
14926: tumaan kokonaisuudessaan Kainuusta käsin ja
14927: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1977.
14928:
14929: Heikki Mustonen Kauko Hjerppe Helvi Niskanen
14930: Lauha Männistö Niilo Koskenniemi
14931: 366 1977 vp.
14932:
14933: Raha-asia-aloite n:o 3.34.
14934:
14935:
14936:
14937:
14938: Mustonen ym.: Määrärahan osoittamisesta töiden aloittamiseksi
14939: Kontionjoen-Mustolanmutkan tiellä Sotkamon kunnassa.
14940:
14941:
14942: E d u s k u n n a II e.
14943:
14944: Kontionjoen - Mustolanmutkan - Eevalan kyisin paikkakunnalla erittäin vaikeaksi muo-
14945: tien perusparannussuunnitelmat ovat valmiina. dostunutta työttömyyttä.
14946: Tie on pääasiassa Sotkamon kunnan alueella. Vuoden 1976 valtion tulo- ja menoarviossa
14947: Töitten kuntoonsaattaminen on erittäin kiireel- ei ole mainitulle tielle varattu määrärahaa.
14948: linen, koska liikenne sanotulla tiellä on vil- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
14949: kasta. Varsinkin puutavaran kuljetus Vuokatin
14950: asemalle ja Kajaaniin on huomattavan suurta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14951: Tätä kuitenkin haittaa huomattavasti em. tien 1978 tulo- ja menoarvioon 500 000
14952: huono kunto. Tie on hyvin mutkainen ja mä- markan määrärahan töiden aloittamiseksi
14953: kinen, ja sen varrella on sattunut useita ihmis- Kontionjoen-Mustolanmutkan tiellä
14954: henkiäkin vaatineita liikenneonnettomuuksia. Sotkamon kunnassa.
14955: Tietyö tulisi huomattavasti helpottamaan ny-
14956: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1977.
14957:
14958: Heikki Mustonen Lauha Männistö
14959: 1977 vp. 367
14960:
14961: Raha-asia-aloite n:o 335.
14962:
14963:
14964:
14965:
14966: Mustonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Sotkamon-Ristijärven
14967: maantien rakennustöiden aloittamiseksi.
14968:
14969:
14970: E d u s k u n n a 11 e.
14971:
14972: Sotkamon ja Ristijärven välisen maantien muuksia ja ihmishenkien menetyksiä. Tietyön
14973: perusparannussuunnitelmat ovat olleet TVH:n käynnistäminen tulisi huomattavasti helpotta-
14974: Kainuun piirissä valmiina jo useita vuosia, mut- maan nykyistä vaikeaa työllisyystilannetta Sot-
14975: ta jostakin ihmeellisestä syystä ei mainitun kamon ja Ristijärven kunnissa. Vuoden 1974
14976: tien kunnostamiseen ole vielä myönnetty lain- valtion tulo- ja menoarviossa ei ilmene yhtään
14977: kaan varoja. tie- sen paremmin kuin siltatyökohdettakaan
14978: Tien kuntoonsaattaminen on nyt erittäin kii- Ristijärven kunnan alueella.
14979: reellinen, koska liikenne sanotulla tiellä on Edellä olevan perusteella ehdotamme,
14980: vilkasta. Varsinkin raskas puutavaran kuljetus
14981: Kajaaniin ja Sotkamon asemalle on huomatta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14982: van suurta ja tulee lisääntymään vielä entises- 1978 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
14983: tään, koska uittokuljetus loppuu kokonaan markan määrärahan töitten aloittami-
14984: ensi vuoden aikana Kainuun ylävesistä. seksi Sotkamon ja Ristijärven välisellä
14985: Mainittu tie on erittäin mutkainen ja mäki- tiellä.
14986: nen, ja sillä on sattunut useita liikenneonnetto-
14987: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1977.
14988:
14989: Heikki Mustonen Lauha Männistö
14990: 368 1977 vp.
14991:
14992: Raha-asia-aloite n:o 336.
14993:
14994:
14995:
14996:
14997: Mustonen ym.: Määrärahan osoittamisesta kaivostoiminnan aloit-
14998: tamiseksi Puolangan kunnan Pihlajavaarassa.
14999:
15000:
15001: E d u s k u n n a 11 e.
15002:
15003: Puolangan kunnassa Pihlajavaarassa sijaitsee maan pinnassa, millä asiantuntijoiden antamien
15004: laaja kaoliini- ja kalkkiesiintymä, joka on Pa- lausuntojen perusteella on aivan ratkaiseva
15005: raisten Kalkkivuori Oy:n toimesta tutkittu jo myönteinen merkitys kustannuksia alentavana
15006: monia vuosia sitten. Sanotun yhtiön toimesta tekijänä.
15007: on pienissä määrin suoritettu mainitun mine- Sijaintinsa puolesta kaivosalue on varsin hy-
15008: raalin louhintaa, joka on nyt lopetettu nähtä- vällä paikalla kulkuyhteyksien suhteen, sillä
15009: västi siitä syystä, että raskaan raaka-aineen kul- Paltamon-Puolangan valtamaantie kulkee aivan
15010: jetus kauas Etelä-Suomeen jalostettavaksi tu- muutaman sadan metrin päässä kaivosalueesta.
15011: lee kustannuksiltaan niin kalliiksi, ettei sillä Matkaa Puolangan kirkonkylään on noin 10
15012: ole taloudellista kannattavuutta yrittäjälle. On km. Puolangan kirkonkylässä on vahvistettu
15013: ilmeistä, että ilman valtiovallan tukitoimenpi- asemakaava ja kunta tulee järjestämään vaati-
15014: teitä kaivostoiminnan aloittaminen ei ole mah- vankin asuntotonttikysymyksen tarpeet kaivos-
15015: dollista siinä laajuudessa mihin edellytykset toimintaa ajatellen.
15016: ovat olemassa, sillä kansantaloudellisesti toi- Tällä teollisuutta vailla olevalla alueella jo
15017: mittaessa tulisi rakentaa itse paikan päälle ja- työllisyydenkin kannalta kaivostoiminnan ai-
15018: lostuslaitos, jolloin jalostetun tuotteen markki- kaansaaminen olisi mitä kaivatuin toimenpide,
15019: nointi parantaisi ratkaisevasti yrityksen kan- sillä onhan Kainuu maamme pahimpia vajaa-
15020: nattavuutta ja ennen kaikkea antaisi paikalli- työllisyysalueita, joista nimenomaan Puolangan
15021: selle väestölle runsaasti uusia pysyviä työkoh- kunta on kaikista vaikeimmassa asemassa. Pai-
15022: teita. Rakennettaessa esimerkiksi kaivoksen yh- kallinen työvoima tulisi riittämään ja turvaa-
15023: teyteen kalkkitiilitehdas olisi se eräs sellainen maan vaadittavan työntekijöitten tarpeen. Puo-
15024: ratkaisu, jolloin tuotteella tulisi varmaankin langan kaoliini- ja kalkkiesiintymän hyväksi-
15025: olemaan jatkuva menekki, koska mainitulla tii- käyttö kuuluu mielestämme niihin ratkaisui-
15026: lellä on rakennustoiminnassa suuri kysyntä, sil- hin, jotka ovat kansantaloudellisesti edullisia
15027: lä Kainuussa sen paremmin kuin Koillismaalla, toimenpiteitä, joita valtiovallan tulisi pikaisesti
15028: Pohjois-Karjalassa ja Savossa ei ole olemassa suorittaa Kainuun teollistamiseksi.
15029: kalkkitehdas ta. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
15030: Mainittu kalkkiesiintymä sopii myöskin erit-
15031: täin hyvin maanviljelyskalkiksi, joten mineraalin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15032: monipuolisuus eri käyttötarkoituksiin antaa lou- 1978 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
15033: hinta- ja jalostustyölle vankan taloudellisen me- markan määrärahan kaoliini- ja kalkki-
15034: nestymisen edellytykset. Kaivos tulisi toimimaan kaivostoiminnan aloittamiseksi Pihlaja-
15035: avokaivoksena, koska mineraali esiintyy aivan vaarassa Puolangan kunnassa.
15036: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1977.
15037:
15038: Heikki Mustonen Lauha Männistö Niilo Koskenniemi
15039: 1977 vp. 369
15040:
15041: Raha-asia-aloite n:o 337.
15042:
15043:
15044:
15045:
15046: Myyryläinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnal-
15047: listen lastenkotien käyttökustannusten valtionavustuksiin.
15048:
15049:
15050: E d u s k u n n a 11 e.
15051:
15052: Lastenkotien valtionavusta annetun lain kuntaa on palkkauksen jälkeenjääneisyyden
15053: (852/ 49) mukaan voidaan tavallisten lastenko- vuoksi siirtynyt lastenkodeista korkeammin pal-
15054: tien vuosimenoihin myöntää valtionavustusta kattuun työhön, ja henkilökuntavajaus on jou-
15055: kolmannes ja erityislastenkodeille puolet hyväk- duttu täyttämään kouluttamattomilla henki-
15056: sytyistä nettokustannuksista. Kustannusten löillä. Sosiaalihallituksen ohjeet ja vaatimukset
15057: noustessa ja hoitovaatimusten kasvaessa on val- hoidon tehostamiseksi ja henkilökunnan palve-
15058: tion osallistuminen kustannuksiin supistunut. lussuhteen ehtojen ja aseman parantamiseksi on
15059: Kun valtionavustus vuonna 1956 oli sekä kuu- otettu lastenkotien ylläpitäjien taholta penseästi
15060: nailisille että yksityisille lastenkodeille noin vastaan, koska valtio on jatkuvasti pienentänyt
15061: 11 %, voitiin sitä vuonna 1975 myöntää enää valtionosuuttaan.
15062: vain runsaat 3 % lastenkotien menoista. Edellä esitetyistä syistä ehdotamme,
15063: Valtionavustuksen vähäisyyden vuoksi las-
15064: tenkotien ylläpitäjät eivät ole kyenneet kehittä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15065: mään lastenkotejaan, vaan erityisesti maaseu- 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
15066: dulla ja kehitysalueilla lakkautetaan lastenko- 33.41.30 lisäyksenä 5 500 000 markkaa
15067: teja taloudellisten syiden vuoksi. Toisaalta las- kunnallisten lastenkotien valtionavustuk-
15068: tensuojelun avohuolto ei ole kyennyt vastaa- sen korottamiseksi nykyisestä noin
15069: maan alaikäisten tarpeista. Koulutettua henkilö- 3 %:sta keskimäärin 10 %:iin.
15070: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1977.
15071:
15072: Salme Myyryläinen Seija Karkinen Elly Sigfrids
15073: Sinikka Luja-Penttilä Lyyli Aalto Lea Sutinen
15074: Matti Luttinen Uljas Mäkelä Olli Helminen
15075: Helge Siren Kaisa Raatikainen Väinö Turunen
15076: Eino Grönholm Riitta Järvisalo-Kanerva Lauha Männistö
15077: Eino Loikkanen Maija Rajantie Paula Eenilä
15078:
15079:
15080:
15081:
15082: 47 0877003363
15083: 370 1977 vp.
15084:
15085: Raha-asia-aloite n:o 338.
15086:
15087:
15088:
15089:
15090: Myyryläinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta yksityis-
15091: ten lastenkotien käyttökustannusten valtionavustukslin.
15092:
15093:
15094: E d u s k u n n a 11 e.
15095:
15096: Lastenkotien valtionavusta annetun lain kuntaa on palkkauksen jälkeenjääneisyyden
15097: (852/49) mukaan voidaan tavallisten lasten- vuoksi siirtynyt lastenkodeista korkeammin
15098: kotien vuosimenoihin myöntää valtionavustusta palkattuun työhön, ja henkilökuntavajaus on
15099: kolmannes ja erityislastenkodeille puolet hyväk- jouduttu täyttämään kouluttamattomilla hen-
15100: sytyistä nettokustannuksista. Kustannusten kilöillä. Sosiaalihallituksen ohjeet ja vaatimuk-
15101: noustessa ja hoitovaatimusten kasvaessa on val- set hoidon tehostamiseksi ja henkilökunnan pal-
15102: tion osallistuminen kustannuksiin supistunut. velussuhteen ehtojen ja aseman parantamiseksi
15103: Kun valtionavustus vuonna 1956 oli sekä kun- on otettu lastenkotien ylläpitäjien taholta pen-
15104: nallisille että yksityisille lastenkodeille noin seästi vastaan, koska valtio on jatkuvasti pie-
15105: 11 %, voitiin sitä vuonna 1975 myöntää enää nentänyt valtionosuuttaan.
15106: vain runsaat 3 % lastenkotien menoista. Edellä esitetyistä syistä ehdotamme,
15107: Vaidonavustuksen vähäisyyden vuoksi las-
15108: tenkotien ylläpitäjät eivät ole kyenneet kehit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15109: tämään lastenkotejaan, vaan erityisesti maa- 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
15110: seudulla ja kehitysalueilla lakkautetaan lasten- 33.41.51 lisäyksenä 3 800 000 markkaa
15111: koteja taloudellisten syiden vuoksi. Toisaalta yksityisten lastenkotien valtionavustuk-
15112: lastensuojelun avohuolto ei ole kyennyt vastaa- sen korottamiseksi nykyisestä noin
15113: maan alaikäisten tarpeista. Koulutettua henkilö- 3 %:sta keskimäärin 10 %:iin.
15114: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1977.
15115:
15116: Salme Myyryläinen Eino Loikkanen Riitta Järvisalo-Kanerva
15117: Sinikka Luja-PenttUä Seija Karkinen Maija Rajantie
15118: Matti Luttinen Lyyli Aalto Elly Sigfrids
15119: Helge Siren Uljas Mäkelä Lea Sutinen
15120: Eino Grönholm Kaisa Raatikainen Olli Helminen
15121: Väinö Turunen Paula Eenilä
15122: 1977 vp. 371
15123:
15124: Raha-asia-aloite n:o 339.
15125:
15126:
15127:
15128:
15129: J. Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Lohipadon erityiskou-
15130: lun lisärakennuksen toteuttamiseen.
15131:
15132:
15133: E d u s k u n n a II e.
15134:
15135: Oulussa sijaitseva vaikeavammaisten erityis- jotka varhemmin vammansa vuoksi vapautettiin
15136: koulu, Lohipadon koulu, jonka valtio itse omis- oppivelvollisuudesta.
15137: taa, on saanut muiden vastaavanlaisten koulu- Lohipadon koulun lisärakennussuunnitelmat
15138: jen tavoin peruskoulutehtävän. Tämän vuoksi ovat valmiit. Sosiaalihallitus on esittänyt, että
15139: kouluun on tullut vuoden 1977 syyslukukauden rakennustöitä varten olisi valtion vuoden 1978
15140: alusta lukien yksi uusi luokka ja oppilasmäärä tulo- ja menoarvioon otettu määräraha, mitä
15141: on lisääntynyt kymmenellä oppilaalla. Jotta kou- kuitenkaan ei talousarvioesityksessä ole. Raken-
15142: lu voisi tyydyttävällä tavalla kouluttaa ja kun- nustöiden aloittaminen osaltaan parantaisi vai-
15143: touttaa vaikeavammaisia oppilaitaan, tarvitaan keaa rakennusalan työllisyyttä Oulussa.
15144: välttämättä lisää opetus- ja kuntoutustiloja. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
15145: Varteenotettavaa on lisäksi, että Lohipadon
15146: koulussa tulee olemoon oppilaina yhä enemmän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15147: erittäin vaikeavammaisia, koska normaalikou- 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
15148: luihin kyetään entistä paremmin sijoittamaan 33.43.74 lisäyksenä 900 000 markkaa
15149: vammaisia ja koska koulutuksen oikeus halu- Lohipadon erityiskoulun lisärakennuksen
15150: taan turvata sellaisillekin vaikeavammaisille, toteuttamiseen.
15151: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
15152:
15153: Jouko Mäkelä Kauko Hjerppe J. Juhani Kortesalmi
15154: Mauno Manninen P. Liedes Veikko J. Matikkala
15155: Alvar Saukko Uljas Mäkelä Aino Karjalainen
15156: Eero Lattula Aimo Ajo Kalevi Mattila
15157: Helvi Niskanen Väinö Raudaskoski Pauli Räsänen
15158: 372 1977 vp.
15159:
15160: Raha-asia-aloite n:o 340.
15161:
15162:
15163:
15164:
15165: J. Mäkelä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta vaikeavam-
15166: maisten kuljetuspalvelutoiminnan kehittämiseen ja laajenta-
15167: miseen.
15168:
15169:
15170: E d u s k u n n a 11 e.
15171:
15172: Hallituksen esitykseen valtion tulo- ja meno- nut valtionapuun merkityn määrärahan rlltta-
15173: arvioksi vuodelle 1978 on momentille 33.44.52 mättömyys. Määrärahan pienuus on ollut este
15174: merkitty vammaisten asumispalveluihin kuljetuspalvelujen laajentamiselle uusille paik-
15175: 6 403 700 markan määräraha. Sanotun määrä- kakunnille. Lisäksi on pitänyt voimakkaasti ra-
15176: rahan suhteellinen kasvu on ollut verraten voi- joittaa kuljetuspalvelujen saantia.
15177: makasta johtuen vaikeavammaisia varten perus- Asumispalvelut, kuljetuspalvelut mukaan-
15178: tettujen palvelutalojen valmistumisesta. Määrä- lukien, on todettu käyttökelpoiseksi keinoksi
15179: raha voi osoittautua riittämättömäksi palvelu- vähentää myönteisin tavoin vammaisten laitos-
15180: talojenkin käyttötalousrahoitukseen, koska pal- hoidon ja -huollon kysyntää ja hillitä tarvetta
15181: velutaloissa asuvien ja niihin muulla tavoin laajentaa laitoksia. Vaikeavammaisten tasa-ar-
15182: asiakassuhteissa olevien määrä on suuresti kas- voistamisen kannalta niin vammaisten varsinais-
15183: vanut. Vuoden 1976 lopussa yksinomaan Inva- ten asumispalvelujen kuin kuljetuspalvelujenkin
15184: lidiliiton palvelutaloissa oli vajaat 100 palvelu- kehittäminen on ensisijaisesti merkittävää toi-
15185: asuntoa, mutta vuoden 1978 lopussa jo yli 275. mintaa. Jotta erityisesti kuljetuspalveluja voitai-
15186: Vuoden 1976 lopussa oli Invalidiliiton palvelu- siin nykyisestään laajentaa, olisi tarkoitukseen
15187: taloketjussa 3 asumispalveluyksikköä, kun nii- esitettyä määrärahaa lisättävä.
15188: den määrä vuoden 1977 lopussa on noussut Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
15189: sehsemään.
15190: Asumispalveluihin luetaan myös vammaisten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15191: kuljetuspalvelut. Kuljetuspalvelujen järjestämi- 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
15192: nen on pääasiassa kuntien asia. Tämän tarpeel- 33.44.52 lisäyksenä 600 000 markkaa
15193: liseksi koetun vaikeavammaispalvelun laajen- vaikeavammaisten kuljetuspalvelutoimin-
15194: tamisen ja tehostumisen esteeksi on muodostu- nan kehittämiseen ja laajentamiseen.
15195: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
15196:
15197: Jouko Mäkelä Kaarina Suonio Matti Luttinen
15198: Jermu Laine Sven-Erik Järvinen Sakari Knuuttila
15199: Matti Puhakka Aimo Ajo Juhani Surakka
15200: Olli Helminen Eino Loikkanen Bror LiUqvist
15201: Helvi Niskanen Matti Kuusio Salme Myyryläinen
15202: Uljas Mäkelä Sinikka Luja-Penttilä Elly Sigfrids
15203: Jouko Tuovinen Markus Aaltonen Seija Karkinen
15204: Antti Pohjonen
15205: 1977 vp. 373
15206:
15207: Raha-asia-aloite n:o 341.
15208:
15209:
15210:
15211:
15212: J. Mäkdä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta suojatyö-
15213: paikkojen perustamiseen myönnettäviin valtion lainoihin.
15214:
15215:
15216:
15217: E d u s k u n n a 11 e.
15218:
15219: Vammaist,en suojatyötoimintaa on maassam- Vuoden 1978 valtion tulo- ja menoarviossa
15220: me suoritettu invalidijärjestöjen toimeenpanema- on suojatyökeskusten perustamiskustannuksiin
15221: na voimakkaammin jo 1960-luvun puolivälistä myönnettäviin valtion lainoihin ehdotettu varat-
15222: lähtien. Invaliidihuoltolain ( 907/46) puittei- tavaksi 500 000 markkaa. Määräraha on sama
15223: siin tämä toiminta siirtyi vuoden 1971 alusta. kuin kuluvana vuonna ja 1 000 000 markkaa
15224: Sitä koskevat säännökset ovat mahdollistaneet pienempi kuin vuoden 1976 tulo- ja menoar-
15225: tietyn väliaikaiseksi tarkoitetun kokeilutoimin- viossa. Nykyisen kustannustason huomioonot-
15226: nan. Suojatyötä koskevien invaliidihuoltolain taen on arvioitavissa, että ehdotettu määräraha
15227: säännösten voimassaoloaikaa on jatkettu vuoden ei riittäisi edes jo toimivien suojatyökeskusten
15228: 1977 loppuun. Hallituksen tarkoituksena on uusiin kone- ja laitehankintoihin, puhumatta-
15229: antaa eduskunnalle esitys laiksi invaliidihuolto- kaan uusien toimintayksiköiden perustamisesta.
15230: 1ain 22-22 e §: n voimassaolaajan jatkamisesta Toiminnassa olevien suojatyökeskusten kone- ja
15231: edelleen vuoden 1978 loppuun. kalustohankintojen rahoitustarve on jo yli 1
15232: Mainittujen säännösten pohjalta on valtion milj. markkaa. Jokseenkin varmoina perustamis-
15233: tuen turvin pääosin vammaisjärjestöjen aktiivi- kohteina ovat kuitenkin jo tiedossa Lohjalle,
15234: sen toiminnan tuloksena luotu maahamme noin Tampereelle, Kajaaniin, Vantaalle ja Jyväsky-
15235: 1100 suojatyöpaikkaa. Nämä työkeskuksiksi lään suunnitellut suojatyökeskukset. Yksin-
15236: muotoutuneet suojattua työtoimintaa järjestävät omaan Tampereen suojatyökeskuksen aikaan-
15237: yksiköt, joita nyt on yhteensä 24, käyttävät yk- saamiseen arvioitiin jo kolme vuotta sitten tar-
15238: sinomaan invalidityövoimaa. Henkilöitä, siis vittavan 4 200 000 markkaa valtion lainan
15239: invalideja, joita ei voida erilaisten varsinaisten osuuden ollessa kaksi kolmasosaa perustamis-
15240: työvoimapoliittisten toimenpiteidenkään avulla kustannuksista. Suunniteltavana on myös Kok-
15241: sijoittaa avoimille työmarkkinoille, arvioidaan kolan työkeskuksen laajentaminen 14 kunnan
15242: maassamme olevan noin 10 000. Suojatyö on kuntainliiton omistamaksi suojatyökeskukseksi.
15243: useimmille heistä ainoa mahdollisuus osallistua On näin ollen todettavissa, että hallituksen
15244: työelämään ja tuotantoon. Tarjoamalla heille li- esitys ei vastaa käytännön tarpeita eri tahoilla
15245: sää suojatyöpaikkoja voidaan aikaansaada sääs- maatamme. Vaikea työllisyystilanne heijastuu
15246: töä sosiaalihuollon ja -vakuutuksen menoista ja useimmiten myös perin voimakkaasti vammais-
15247: poistaa laitoshoidon tarvetta. Tähän mennessä ten työnsaantimahdollisuuksiin, säännönmukai-
15248: saadut kokemukset ovat erittäin myönteisiä. sesti niitä vähentäen. Tämäkin näkökohta puol-
15249: Suojatyö on osoittautunut sekä tarpeelliseksi taa suojatyötoiminnan kehittämistä.
15250: että tarkoituksenmukaiseksi.
15251: Invaliidihuoltolain nojalla on valtion varoista Sinänsä suojatyötoiminta merkitsee niin so-
15252: voitu antaa halpakorkeista lainaa suojatyötoi- siaalisen oikeudenmukaisuuden kuin kansalais-
15253: minnan perustamiskustannuksiin kunnalle, kun- ten tasa-arvoisuusperiaatteenkin toteuttamista
15254: tainliitolle, yhdistykselle taikka säätiölle kaksi käytännössä. Kun se lisäksi on sekä yhteiskun-
15255: kolmasosaa sosiaali- ja terveysministeriön hy- nan että vammaisten itsensäkin kannalta talou-
15256: väksymän suunnitelman mukaisista perustamis- dellisesti erityisen kannattavaa toimintaa, ei sen
15257: kustannuksista. Itse työtä on valvonut ja ohjan- kehittämisestä ole varaa tinkiä.
15258: nut sosiaalihallitus. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
15259: 374 Raha-asia-aloite n:o 341
15260:
15261:
15262: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden suoiatyöpaikkoien perustamiseen myön-
15263: 1978 tulo- ia menoarvioon momentille nettäviin valtion lainoihin.
15264: 33.44.84 lisäyksenä 7 500 000 markkaa
15265: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
15266:
15267: Jouko Mäkelä Kaarina Suonio Antti Pohjonen
15268: Jermu Laine Sven-Erik Järvinen Meeri Kalavaineo
15269: Matti Puhakka Aimo Ajo Matti Luttinen
15270: Olli Helminen Eino Loikkanen Sakari Knuuttila
15271: Helvi Niskanen Matti Kuusio Juhani Surakka
15272: Uljas Mäkelä Sinikka Luja-Penttilä Bror Lillqvist
15273: Jouko Tuovinen Markus Aaltonen Salme Myyryläinen
15274: Seija Karkinen
15275: 1977 vp. 375
15276:
15277: Raha-asia-aloite n:o 342.
15278:
15279:
15280:
15281:
15282: U. Mäkelä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta rintama-
15283: veteraanien kuntootustoiminnan tehostamista koskevaan ko-
15284: keilutoimintaan.
15285:
15286:
15287: E d u s k u n n a 11 e.
15288:
15289: Hallitus on ensi vuoden tulo- ja menoar- tasolla kuntoutuskokeilun mahdollista kaventu-
15290: vioon esittänyt otettavaksi 5 milj. markan mää- mista etenkin kun vielä kustannuskehitys ote-
15291: rärahan sotaveteraanien kuntoutustoiminnan taan huomioon.
15292: tehostamista koskevaan kokeilutoimintaan. Mää- Edellä esitetyistä syistä ehdotamme,
15293: räraha olisi s1ten saman suuruinen kuin kuluvan
15294: vuoden varsinaiseen tulo- ja menoarvioon on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15295: tähän tarkoitukseen merkitty. Kun hallitus sa- 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
15296: malla esittää määrärahan käyttöperustetta laa- 33.85.56 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
15297: jennettavaksi siten, että kokeilutoiminnan pii· käytettäväksi valtionapuna rintamavete-
15298: riin voita~siin nykyistä useammin ottaa myös raanien kuntoutustoiminnan tehosta-
15299: lievästi vammautuneita sotainvalideja, merkit· mista koskevaan kokeilutoimintaan.
15300: see määrärahan pysyttäminen tämänvuotisella
15301: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
15302:
15303: U. Mäkelä Uki Voutilainen Bror Lillqvist
15304: 376 1977 vp.
15305:
15306: Raha-asia-aloite n:o 343.
15307:
15308:
15309:
15310: Männistö ym.: Määrärahan osoittamisesta Itä-Suomen keskus-
15311: kalanviljelylaitoksen suunnitteluun Nilsiän Pieksänkoskelle.
15312:
15313: E d u s k u n n a 11 e.
15314: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen osoittavat istutettujen taimenten selvän vaelta-
15315: pyynnöstä on Kuopion vesipiirin toimesta haettu misen vesistöä alaspäin. Tulos on yhdenmukai-
15316: sopivaa paikkaa Itä-Suomen keskuskalanviljely- nen aikaisempien taimenmerkintöjen tulosten
15317: laitokselle. Tässä hakutyössä on Pieksänkosken kanssa. Tämä tulos osoittaa kiistatta sen, että
15318: alue Nilsiän kunnassa todettu parhaaksi laitos- haluttaessa istutuksin ylläpitää taimenkantaa
15319: paikaksi. Jo maataloushallitus tuki Pieksänkos- koko Vuoksen vesistöalueella on istutukset kes-
15320: ken aluetta kalanviljelylaitoksen paikaksi vuosina kitettävä vesistön yläosiin. Istutustyön kustan-
15321: 1967-68. Tutkimukset kaiken kaikkiaan pai- nuksien kannalta on tällöin eduksi, että kalan-
15322: kan sopivuudesta ovat erittäin perusteelliset ja viljelytoiminta painottuu tälle alueelle, jolloin
15323: ne tukevat voimakkaasti keskuskalanviljelylal- vältetään tarpeettoman pitkiä ja poikastappioita
15324: toksen sijoittamista Nilsiän Pieksänkoskelle. aiheuttavia kuljetusmatkoja.
15325: Pieksänkosken alueen olosuhteet ovat edulli- Pieksänkosken alueella ovat tutkimusten mu-
15326: set vaativienkin kalojen kasvattamiselle. Laitok- kaan vesistön veden määrä, laatu, korkeuserot
15327: sen käytännölliset toimintaedellytykset ovat ja sijainnit sopivia kalanviljelylaitoksen toimin-
15328: hyvät, koska matka asutuskeskuksiin (Nilsiä, nan kannalta. Myös alueella suoritettujen maa-
15329: Kuopio) ovat lyhyet ja liikenneyhteydet kaikilla perätutkimusten perusteella on voitu havaita,
15330: liikennevälineillä hyvät. Laitosta palvelevia apu- että maaperä sopii hyvin rakentamiseen ja kaik-
15331: laitoksia ja luonnonravintolammikoita on jo val- kien tarvittavien laitteiden sijoittamiseen. Li-
15332: miina, ja lyhyiden matkojen puolesta edellytyk- säksi on syytä todeta, että keskuskalanviljely-
15333: set hyödylliseen yhteistyöhön luonnontieteellis- laitoksen paikaksi soveltuvaa aluetta paikalla on
15334: ten korkeakoulujen kanssa (Kuopio, Joensuu) 10,2 ha Nilsiän kunnan omistuksessa ja saata-
15335: ovat olemassa. vissa laitosta varten, sekä Pieksänkosken veden
15336: Laitoksen toimintaedellytysten kannalta on käyttöoikeuksista yleishyödylliseen kalankasva-
15337: myös merkittävää, että verrattain lähellä Piek- tukseen on sopimukset käyttöoikeuden omista-
15338: sänkoskea on valtion hallinnassa olevia pieneh- jien kanssa.
15339: köjä järviä, jotka on mahdollista saada laitok- Ltä-Suomen keskuskalanviljelylaitoksen raken-
15340: selle emokalojen kasv·attamiseksi. Tässä toimin- tamisen tarpeellisuus kalatalouden kehittämi-
15341: nassa tarvitaan ns. kaksinkertainen vesitys otta- seksi on kiistaton ja kiireellinen tehtävä. Nilsiän
15342: malla vettä pinnasta ja sopivasta syvyydestä, Pieksänkosken alue antaa oivallisen sijaintipai-
15343: jotta lämpötilat altaissa saadaan kaloille sopi- kan laitokselle ja lisäksi on otettava huomioon,
15344: viksi. Tällainen veden johtamisjärjestely on par- että laitoksen suunnittelu ja rakentaminen aut-
15345: haiten ja lyhimmin putkin rakennettavissa taisi Kuopion vesipiirin henkilökunnan työllis-
15346: ehdotetulle Pieksänkosken laitospaikalle. Mah- tämistä uhkaavan työttömyyden ollessa edessä.
15347: dollisimman lyhyet veden johtamislinjat merkit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15348: sevät rakennuskustannusten pienuutta ja myös nioittavasti,
15349: pienempiä häiriömahdollisuuksia vedenjoht.amis-
15350: järjestelmässä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15351: Kuluvana kesänä on saatu käsitellyksi Kalla- 1978 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
15352: veden säännöstelyn vuoksi tehtävän Naapuskos- kaa Itä-Suomen keskuskalanviljelylaitok-
15353: ken taimenistutuksen merkintätulokset. Nämä sen suunnitteluun Nilsiän Pieksänkos-
15354: kelle.
15355: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1977.
15356:
15357: Lauha Männistö Osmo Vepsäläinen P. Liedes
15358: Jorma Rantala Arto Merisaari Heikki Mustonen
15359: Katri-Helena Eskelinen Matti Järvenpää Lasse Lehtinen
15360: Toivo Yläjärvi Aarne Pulkkinen Petter Savola
15361: 1977 vp. 377
15362:
15363: Raha-asia-aloite n:o 344.
15364:
15365:
15366:
15367:
15368: T. Nieminen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opinto-
15369: keskusten yleismenoihin.
15370:
15371:
15372: E d u s k u n n a 11 e.
15373:
15374: Opintokeskusten valtionavusta annetun lain tuhansia markkoja. Tulo- ja menoarviossa on
15375: (398/75) 2 §:n 1 kohdan mukaiseen valtion- otettu huomioon kustannustason yleinen nousu,
15376: apuun on vuoden 1977 tulo- ja menoarvioon mutta ei opintokeskusten lisääntyviä kustannuk-
15377: merkitty 10,8 milj. mk. Lisäystä edelliseen vuo- sia, kun opintokeskuslaki tulee voimaan.
15378: teen verrattuna on pidettävä riittämättömänä, Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
15379: kun otetaan huomioon kustannusten yleinen nioittavasti,
15380: nousu ja opintokeskuslain mukanaan tuomat
15381: lisääntyneet tehtävät opintokerho-, kurssi- ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15382: luentotoiminnan suunnittelussa, käytännön jär- 1978 tulo- ja menoarvioon momentin
15383: jestelyissä ja valvonnassa. Opintokeskukset jou- 29.57.55 alamomentille 1 lisäyksenä
15384: tuvat ottamaan lisää henkilökuntaa selviytyäk- 3 QOO 000 markan määrärahan jaetta-
15385: seen tehtävistä ja tämä lisäys yksistään palk- vaksi valtionapuna opintokeskusten yleis-
15386: koina on opintokeskusta kohden useita satoja menoihin.
15387: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
15388:
15389: Terhi Nieminen Juhani Sipiläinen
15390:
15391:
15392:
15393:
15394: 48 0877003.363
15395: 378 1977 vp.
15396:
15397: Raha-asia-aloite n:o 345.
15398:
15399:
15400:
15401:
15402: T. Nieminen: Määrärahan osoittamisesta Kanneljärven kansan-
15403: opiston tilojen laajentamiseen.
15404:
15405:
15406: E d u s k u n n a II e.
15407:
15408: Kanneljärven kansanopisto on nimensä mu- hinnasta maksutav·asta riippuen. Kauppaa ei ole
15409: kaan lähtöisin Kannakselta, josta se vuonna vielä kaikissa kunnan valtuustoryhmissä hyväk-
15410: 1940 siirtyi Vihtiin toimien siellä vuokrahuo- sytty, ja asian käsittely jatkuu edelleen, mutta
15411: neistossa vuoteen 1953, jolloin se rakennutti periaatepäätös ryhmillä on tilojen luovuttami-
15412: yhdessä Lohjan kunnan kanssa uuden koulura- sesta opistolle ensi kesänä.
15413: kennuksen Paloniemen kylään 5 km Lohjan Tilojen kunnostus opiston käyttöön tulisi
15414: keskustasta. Rakennuksen koko on n. 1 600 m3 maksamaan tarvittavine kalustoineen noin
15415: ja opiston osuus on siitä 2h ja kunnan osuus 400 000 mk, joten opiston ensi vuoden rahoi-
15416: 1/3. tustarve on rakennusten kunnostamiseen ja laa-
15417: Kunnalla on ollut alunperin jatkokoululuok- jentamiseen, johon budjettivaroja voidaan myön-
15418: kia ja myöhemmin kansalaiskoulun luokkia. tää, noin 800 000 mk. Opistolla on vanhaa ra-
15419: Kunnan siirtyessä nyt peruskouluun se rakentaa kennuslainaa jäljellä n. 500 000 mk, josta val-
15420: uusia koulutiloja suurempina kokonaisuuksina tion korkotukilainaa n. 80 000 mk. Opiston
15421: ja voisi luopua opistolla olevista tiloistaan. Kan- taloudenpidon ja toiminnan kehittämisen· kan-
15422: sanopisto voisi ottaa kunnan koulutilat käyt- nalta olisi tarpeen saada budjettivaroja 600 000
15423: töönsä, mutta niiden käyttötarkoitusta joudut- mk.
15424: taisiin muuttamaan osittain mm. rakentamalla Lisäperusteluina asialle voidaan mainita mm.,
15425: käsityötiloista opiskelija-asuntoja. Laajennettuja että varoilla saadaan paikkakunnalle rakennus-
15426: tiloja voitaisiin lähinnä käyttää lyhytkurssitoi- työtä ensi kesäksi. Laajennus tuo mukauraan
15427: mintaan. Opistossa on nyt 56-60 opiskelija- noin 5 uutta työpaikka'll. Rakennusosuudesta
15428: paikkaa, laajennus toisi 25-30 paikkaa lisää. maksettu hinta ei mene yksityisille vaan kun-
15429: Kurssipaikoista on tällä etäisyydellä Helsingistä nalle, joka ohjaa sen edelleen koulurakentami-
15430: sekä maakunnallisestikin tarvetta. Ne myös seen. Uudellamaalla on kohtuuhintaisista kurssi-
15431: patantaisivat opiston toimintamahdollisuuksia. tiloista puutetta, mm. valtion omaa koulutustoi-
15432: Tänä syksynä ovat opiston perusoppijakson aloi- mintaa varten on tiedusteltu mahdollisuuksia.
15433: tuspaikat olleet täynnä (56) ja opiston toiminta Eniten käyttävät opiston kurssitiloja erilaiset jär-
15434: näyttää tarkoituksenmukaiselta. Nykyisin opis- jestöt, opiston oman kurssitoiminnan lisäksi.
15435: tossa toimivat seuraavat linjat: järjestötoimin- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioitta-
15436: nan linja, hoitoalan linja, kotitalouslinja ja yleis- vasti,
15437: linja ( = peruskoululinja) . Loma-aikoina on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15438: lyhytkurssitoimintaa. 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
15439: Lohjan kunnan kanssa on nyt käyty neuvot- 29.57.60 lisäyksenä 600 000 markan
15440: teluja osuuden kaupasta ja on alustavasti päästy määrärahan Kanneljärven kansanopiston
15441: sopimukseen 400 000-600 000 mk:n kauppa- tilojen laajentamiseen.
15442: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
15443:
15444: Terhi Nieminen
15445: 1977 vp. 379
15446:
15447: Raha-asia-aloite n:o 346.
15448:
15449:
15450:
15451:
15452: T. Nieminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjola-Norden
15453: r.y:n valtionapuun.
15454:
15455:
15456: E d u s k u n n a 11 e.
15457:
15458: Pohjola-Norden -liitto perustettiin Suomeen työstä. Pohjola-Nordenin jäsenistö koostuu tällä
15459: vuonna 1924 Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa hetkellä lähes 10 000 henkilöjäsenestä ja 158
15460: jo viisi vuotta aikaisemmin aloittaneiden vastaa- järjestöjäsenestä.
15461: vien Norden-liittojen suomalaiseksi sisarjärjes- Toimintaansa liitto on rahoittanut anomalla
15462: töksi. Perustamisestaan lähtien liitto on toimi- avustuksia opetusministeriöltä ja eri rahastoilta
15463: nut erittäin aktiivisesti pohjoismaisen tietouden sekä jäsenmaksuista saamaliaan tulolla. Pohjola-
15464: levittämiseksi laajoihin kansalaispiireihin. Sen Nordenilla ei kuitenkaan, päinvastoin kuin joil-
15465: päätehtävänä on edistää Pohjolan kansojen kult- lakin toisilla kansainvälistä työtä tekevillä jär-
15466: turellista ja taloudellista yhteistyötä, välittää jestöillä, ole omaa määrärahaa valtion tulo- ja
15467: informoo.tiota pohjoismaisesta yhteistyöstä ja menoarviossa. Tämä on omiaan saattamaan liiton
15468: lisätä naapurikansojen tietoutta toisistaan. Toi- eriarvoiseen ja ennen kaikkea taloudellisesti vai-
15469: mintaansa liitto harjoittaa järjestämällä yhteis- keaan asemaan.
15470: pohjoismaisia konferensseja, kursseja ja seminaa- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
15471: reja, jotka ovat luonteeltaan joko yleisiä tai tie-
15472: tylle erityisryhmälle tarkoitettuja teematapahtu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15473: mia. Hyvin usein toiminta tapahtuu ns. ystävä- 1978 tulo- ja menoarvioon 700 000
15474: kuntayhteistyön puitteissa. Liitto julkaisee myös markkaa Pohjola-Norden r.y:n valtion-
15475: monenlaista materiaalia pohjoismaisesta yhteis- apuun.
15476: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
15477:
15478: Terhi Nieminen Kerttu Hemmi Anneli Kivitie
15479: 380 1977 vp.
15480:
15481: Raha-asia-aloite n:o 347.
15482:
15483:
15484:
15485:
15486: T. Nieminen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maantien
15487: n:o 131 korjaustöihin välillä Uusikylän paikallistiehaara-Ra-
15488: jamäki.
15489:
15490:
15491: E d u s k u n n a 11 e.
15492:
15493: Nurmijärven kirkonkylän ja Rajamäen välinen tuu vain Uusikylän paikallistien haaraan saakka.
15494: tie on runsaasti liikennöity ja rakenteeltaan Hanke tulisi ulottaa Rajamäelle saakka jo ensi
15495: huonokuntoinen. Tiellä sattuu liikenneonnetto- vuoden aikana työllisyyssyistä.
15496: muuksia varsin usein, ja tie on siten liikenne- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
15497: turvallisuudeltaan vaarallinen.
15498: Tien korjaus on ollut vireillä jo useita vuosia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15499: Nyt tielle on saatu määrärahat vuosiksi 1978- 1978 tulo- ja menoarvioon momentin
15500: 1980. Ensi vuodelle on budjetissa esitetty 2 31.24.77 alamomentille 1 lisäyksenä
15501: milj. mk, jolla on tarkoitus parantaa liikenne- 600 000 markkaa maantien n:o 131
15502: turvallisuutta ja tien liikennöitävyyttä. Esitetyl- korjaustöihin välillä Uusikylän paikallis-
15503: lä määrärahalla parannetaan tien suuntaus ja tiehaara-Rajamäki.
15504: kestopäällystetään tie. Valitettavasti hanke ulot-
15505: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1977.
15506:
15507: Terhi Nieminen Seppo Westerlund
15508: 1977 vp. 381
15509:
15510: Raha-asia-aloite n:o 348.
15511:
15512:
15513:
15514:
15515: T. Nieminen ym.: Määrärahan osoittamisesta kodinperustamis-
15516: lainoja varten.
15517:
15518:
15519: E d u s k u n n a 11 e.
15520:
15521: Vuonna 1945 säädetyssä kodinperustamislai- Kipeintä tukea tällä hetkellä kaivataan nuor-
15522: nalaissa ( 1177/ 45) säädetään, että valtion tulo- ten parien kohdalla nimenomaan asuntokysy-
15523: ja menoarviossa tarkoitukseen varatun määrä- myksessä. Omarahoitusosuuden kokoonsaaminen
15524: rahan puitteissa sosiaaliministeriö voi hakemuk- vaiheessa, jolloin vasta ollaan hakeutumassa työ-
15525: sesta myöntää avioliittoon meneville tai aviolii- elämän piiriin, on varsin vaikeaa. Samoin on
15526: tossa oleville valtion varoista korotonta kodin- asianlaita mahdollisen lainoituksen osalta. Toi-
15527: perustamislainaa oman kodin perustamiseen tar- saalta kodin perustaminen vaatii välttämättä
15528: peellisen asunto- ja muun irtaimiston hankki- siksi paljon varoja, että etenkin tapauksissa,
15529: mista varten. joissa vanhempien tukea ei ole olemassa, on
15530: Näitä lainoja ei kuitenkaan määrärahan puut- helposti jopa erillään asuminen ainoa vaihto-
15531: tumisen takia ole voitu myöntää 1. 9. 1958 jäl- ehto. Kodinperustamislaina olisikin mitä otolli-
15532: keen. sin ·apu alkavaa yhteistä tietä ajatellen etenkin
15533: Avioliiton solmiminen ja sitä seuraava oman jos lainaa tulkitaan laveammin niin, että se voi-
15534: kodin perustaminen on aina pääomaa kysyvä daan käyttää myös osaltaan asunnon hankintaan.
15535: tapahtuma. Nykyisin avioliiton solmimisikä on Kodinperustamislainojen vuosittainen määrä
15536: entisestään vain alentunut. Samanaikaisesti opis- tulisi asiantuntija-arvion mukaan olla noin 7 000
15537: kelu oman paikan löytämiseksi yhteiskuntamme lainaa suuruudeltaan 5 000 markkaa. Tämä mer-
15538: jäsenenä vaatii yhä enemmän varoja sekä aikaa. kitsisi noin 35 miljoonan markan menoerää val-
15539: Kun samanaikaisesti useinkin solmitaan avio- tion tulo- ja menoarviossa.
15540: liitto, muodostavat taloudelliset kysymykset Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15541: todellisen ongelman heti yhteisen tien alussa. nioittavasti,
15542: Tulevaisuuden kannalta on varsin merkityksel-
15543: listä, kuinka oman kodin perustaminen heti alun että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15544: perin onnistuu. Juuri tässä vaiheessa olisi yhteis- 1978 tulo- ia menoarvioon 35 milioonan
15545: kunnan pystyttävä auttamaan nuoria jäseniään markan määrärahan nuorille aviopareille
15546: silloin, kun omat voimat eivät riitä kohtuullisen myönnettäviä kodinperustamislaino;a
15547: alun rahoitukseen. varten.
15548: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
15549:
15550: Terhi Nieminen Seppo Westerlund
15551: Irma Toivanen Juhani Sipiläinen
15552: 382 1977 vp.
15553:
15554: Raha-asia-aloite n:o 349.
15555:
15556:
15557:
15558:
15559: T. Nieminen ym.: Määrärahan osoittamisesta pitkäaikaisesti sai-
15560: raiden lasten äitien lomajärjestelmän toteuttamiseen.
15561:
15562:
15563: E d u s k u n n a 11 e.
15564:
15565: Vail~easti ja pitkäaikaisesti sairaan lapsen koti- Toisaalta pitäisi pyrkiä myöskin siihen, että
15566: hoitoa on pyritty tukemaan erityislapsilisällä ja tällainen äiti saisi viikottaisia vapaapäiviä tai
15567: lapsen hoitotuella. Lakia lapsen hoitotuesta muulla tavoin toistuvia vapaa-aikoja. Tämän
15568: ollaan muuttamassa parhaillaan siten, että sen vuoksi pitäisi järjestää mahdollisuus sijaishoi-
15569: piiriin tulisi kuulumaan entistä suurempi lapsi- toon joko päivähoitojärjestelmän tai kodinhoito-
15570: ryhmä. Taloudellinen tuki lapselle ja hänen per- järjestelmän puitteissa. Molempia järjestelyjä on
15571: heelleen on perusteltua. tietyssä määrin toiminnassakin, mutta ei miten-
15572: Kun pitkäaikaisesti sairaan lapsen hoitaminen kään systemaattisena eikä kaikkien tarvitsevien
15573: kotona on lapsen hoitajalle sekä fyysisesti että käytettävissä.
15574: henkisesti raskasta työtä, olisi kiinnitettävä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
15575: myöskin huomiota tämän työntekijäryhmän mui- nioittavasti.
15576: hin etuihin. Vuosilomajärjestelmän luominen
15577: pitkäaikaisesti sairaiden lasten vanhemmille, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15578: erittäinkin lapsen äidille, olisi paikallaan. 1978 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
15579: Lomajärjestelyt voitaisiin toteuttaa samoin markan määrärahan vuosilomajärjestel-
15580: kuin maanviljelijäväestön vuosilomat on järjes- män ja vapaa-aikajärjestelyjen toteutta-
15581: tetty. Järjestelmä edellyttäisi tehokkaan kodin- miseksi pitkäaikaisesti sairaiden lasten
15582: hoitoavun lisäämistä varsinaisen lomarahan äideille lapsen ollessa kotihoidossa.
15583: lisäksi.
15584: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
15585:
15586: Terhi Nieminen Kerttu Hemmi Juhani Sipiläinen
15587: 1977 vp. 383
15588:
15589: Raha-asia-aloite n:o 350.
15590:
15591:
15592:
15593:
15594: Niskanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kulttuurityön Keskus
15595: r.y:n ylläpitämien kiinteistöjen kunnostustöiden avustamiseen.
15596:
15597:
15598: E d u s k u n n a 11 e.
15599:
15600: Kulttuurityön Keskus r.y:n, jonka toimi- salin täydellinen maalaus ja lattian uus11runen,
15601: alueena on koko maa ja joka toimii yhdyssiteenä voimailosalin kunnostaminen, juhlasalin ravinto-
15602: ja keskusjärjestönä aatteellisille rekisteröidyille lan ja aulatilojen kunnostaminen. Kustannusar-
15603: yhdistyksille, t:arkoituksena on sääntöjensä mu- vio 258 000 markkaa.
15604: kaisesti edistää kansansivistys-, kulttuuri- ja Kulttuuritalossa harjoitetaan hyvin monipuo-
15605: raittiuSJtyötä, pyrkiä herättämään laajojen kan- lista kansalaistoimintaa. Talossa toimii mm. Hel-
15606: salaispiirien harrastusta sanottuun toimintaan, singin Yhteiskunnallinen Opisto ja siinä on
15607: yhdistää ja ohjata niin yksitycisten kans,a1aisten lisäksi erittäin laajaa eri järjestöjen kurssi- ja
15608: kuin yhdistystenkin toimintaa tuossa mielessä opintotoimintaa. Talossa on kansainvälistä kuu-
15609: sekä turoea sanottuja yleishyödyllisiä tarkoituspe- luisuutta saavuttanut konserttisali, jonka kunto
15610: riä palvelevaa työväen-, kulttuuri- ja kansantalo- on ehdottomasti säilytettävä. Mm. Yleisradion
15611: jen sekä muiden huoneistojen rakentamista, sinfoniaorkesteri pitää salissa harjoituksensa ja
15612: varustamista ja käyttöä. nauhoittaa lähetyksensä. Talossa toimii näy-
15613: Kulttuurityön Keskus r.y:n ohjauksessa useat telmä-, musiikki-, kuvaamataide- ym. kerhoja ja
15614: sadat sen jäsenjärjestöt ovrut mkentaneet ja yllä- harrastepiirej ä.
15615: pitävät edellämainittua yleishyödyllistä kansa- 2. Kemin Työväenyhdistyksen toimitalo. Ta-
15616: laistoimintaa varten tarvittavia toimintatiloja. lossa on suoritettava peruskorjaus. Kustannusar-
15617: Nämä tilat ov,at yleensä erittäin laajassa ja moni- vio 210 000 markkaa. Toiminta samantyyppistä
15618: puolisessa kansalaisjärjestöjen käytössä. Omis- kuin Helsingin Kulttuuritalossa.
15619: tajajärjestö}en lisäksi niitä käyttävat lukuisat
15620: muut yleishyödyllistä toimintaa harjoittavat 3. Kajaanin Kansanpirtti. Juhlasalin ja aula-
15621: urheilu-, raittius-, opinto-, ammatilliset ym. kan- tilojen kunnostus. Kustannusarvio 78 000 mark-
15622: salaisjärjestöt sekä useissa tapauksissa myös val- kaa. Toiminta samantyyppistä kuin edellisissä.
15623: tion ja kuntien elimet ja laitokset liikunta-, 4. Pietarsaaren Toimitaloyhdistys r.y:n toi-
15624: kulttuuri- ym. palvelujen tiloina. mitalo. Juhlasalin ja aulatilojen kunnostus. Kus"
15625: Koko yhteiskuntaa palvelevasta luonteesta tannusarvio 56 000 markkaa. Toiminta saman-
15626: huolimatta po. tilat on rakennettu j1a ylläpide- tyyppcistä kuin edellisissä.
15627: tään pääasiassa vapaaehtoisen kansalaistoimcin- 5. Kemijärven työväentalo. Juhlasalin ja
15628: nan kautta ilman mainittavan arvoista yhteis- kerhotilojen peruskorj,aus. Kustannusarvio
15629: kunnan tukea. Tällaisen tuen antamista pidämme 35 000 markkaa. Toimintaa kuin edellisissä,
15630: kuitenkin hyvin tarpeellisena ja yhteiskunnan lisäksi erikseen mainittava voimakas liikunta-
15631: kannalta erittäin tarkoituksenmukaisena. toiminta.
15632: Suuria taloudellisia uhrauksia vaativ·a tehtävä Edellä mainittujen lisäksi on rakentamis- ja
15633: on toimitilojen säilyttäminen toiminnan vaati- peruskorj,aussuunnitelmia mm. Tornion, Rova-
15634: musten edellyttämässä kunnossa. niemen, Oulun järjestötalon, Kurikan työväen-
15635: Vuoden 1978 aikana tilojen kunnoSJtusta suo- talon, Someron Suojoen työväentalon ym. osalta.
15636: ritetaan mm. seuraavissa tiloissa: Näitä hankkeita varten olisi valtionavustusta
15637: 1. Helsingin Kulttuuritalo. Konsertti-juhla- saatava seuraavasti:
15638: 384 Raha-asia-aloite n:o 350
15639:
15640:
15641: 1. Kulttuuritalolle 120 000 markkaa talojen rakennus- ja korjaustöiden suunnittelu-
15642: 2. Kemin Työväenyhdistys r.y:1le 30 000 töihin 50 000 markkaa.
15643: markkaa Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15644: 3. Kainuun Kansanpirtti r.y:lle (Kajaani)
15645: 30 000 markkaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15646: 4. Pietarsaaren Toimitaloyhdistys r.y:lle 1978 tulo- ja menoarvioon luvun 29.57
15647: 20 000 markkaa uudelle momentille 270 000 markkaa
15648: 5. Kemijärven Työväenyhdistys r.y:lle 20 000 käytettäväksi Kulttuurityön Keskus
15649: markkaa r.y:n ylläpitämien kiinteistöjen kunnos-
15650: 6. Kulttuurityön Keskus r.y:lle yllämainittu- tustöiden avustamiseen.
15651: jen sekä muiden kulttuuri-, kansan- ja työväen-
15652: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
15653:
15654: Helvi Niskanen Unto Ruotsalainen
15655: Helge Talvitie Kuuno Honkonen
15656: Pauli Uitto
15657: 1977 vp. 385
15658:
15659: Raha-asia-aloite n:o 351.
15660:
15661:
15662:
15663:
15664: Niskanen ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennustyöläisten ja
15665: metsätyöläisten terveydenhuollon suunnitteluun.
15666:
15667:
15668: Eduskunnalle.
15669:
15670: Rakennustyöläisten ja metsätyöläisten tervey- myyseläkkeelle tai kuolee ennen vanhuuseläkei~
15671: denhuolto on maassamme heikosti järjestetty tai saavuttamista.
15672: on tyystin järjestämättä. Rakennustyö ja metsu· Asian korjaaminen vaatii valtiovallalta ripeitä
15673: rin ,työ on raskasta Ja kuluttavaa. Ulkotyöolo- otteita. Rakennusalan ja metsäalan työläisi'll.e on
15674: suhteet, lämmönvaihtelut, veto. ja kosteus lisää- luotava pikaisesti työterveysorganisaatio.
15675: vät terveysvaaroja. Vahingolliset työasennot, Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15676: fysikaaliset ja kemialliset haittatekijät, työttö-
15677: myyskaudet, kiihdytetty työvauhti, usein alhai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15678: nen asumistaso j,a muut rasitustekijät murtavat 1978 tulo- ja menoarvioon 300 000 mar~
15679: vähitellen rakennustyöläisten ja metsurien ter- kan määrärahan käytettäväksi rakennus-
15680: veyden. Seurauksena tästä on se, että suuri työläisten ja metsätyöläisten terveyden~
15681: enemmistö alojen työläisistä joutuu työkyvyttö- huollon suunnitteluun.
15682: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
15683:
15684: Helvi Niskanen Matti Kuusio
15685: Aulis Juvela Unto Ruotsalainen
15686: Helge Talvitie Kerttu Hemmi
15687: Marjatta Mattsson Kuuno Honkonen
15688: Ensio Laine Pauli Uitto
15689: Kaisa Raatikainen
15690:
15691:
15692:
15693:
15694: 49 0877003363
15695: 386 1977 vp.
15696:
15697: Raha-asia-aloite n:o 352.
15698:
15699:
15700:
15701:
15702: Orrenmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille lukion oppi-
15703: laiden ruokailun järjestämiseksi.
15704:
15705:
15706: Eduskunnalle.
15707:
15708: Yritykset monissa kunnissa saada lukion oppi- - Aikana, jolloin osittain työehtosopimuSt:eitse
15709: laille ruokailu ilmaiseksi ovat kaatuneet val- pyritään toteuttamaan aikuisten työpaikkaruo-
15710: tionavun puutteeseen. Kuitenkin eräät kunnat kailua, tuntuu epäoikeudenmukaiselta, jos osa
15711: maksavat kokonaan tai osittain lukiolaistensa vielä kasvuvaiheessa olevia koululaisia jätetään
15712: ruokailun ilman valtionapuakin, joten kouluate- ilman kouluateriaa, jos he itse tai kunta eivät
15713: rian osalta maamme lukiolaiset ovat hyvin eri- pysty s.itä maksamaan.
15714: arvoisessa asemassa. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
15715: 'Jatkuva· päivän pääaterianosittainen tai koko- tavasti,
15716: naan tapahtuva laiminlyönti kostautuu tervey- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15717: dellisinä haittoina vuosien mittaan, sillä onhan 1978 tulo- ja menoarvioon 2 miljoonan
15718: lukiolaisilla ammattikoulujen ja kauppaoppilai- markan arviomäärärahan valtionavustuk-
15719: tosten oppilaisiin (näillä ilmainen ruokailu) sena kunnille lukion oppilaiden ruokai-
15720: nähden huomattavasti pitempi opiskeluaika. lun järjestämiseksi.
15721: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1977.
15722:
15723: Juharii Orrenmaa Seppo Westerlund
15724: Kerttu Hemmi Terhi Nieminen
15725: Juhani Sipiläinen
15726: 1977 vp. 387
15727:
15728: Raha-asia-aloite n:o 353.
15729:
15730:
15731:
15732:
15733: Pekonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta yleisiin ra-
15734: . · hoitusavustuksiin vaikeassa asemassa oleville kunnille.
15735:
15736:
15737: Ed u s kun n a 11 e.
15738:
15739: Valtion vuoden 1978 tulo• ja menoarvion inäärärahari olisi. oltava vähintään 110 miljoo-
15740: kohtaan 26.97.30 on ehdotettu varattavaksi 70 nan markan suuruinen.
15741: miljoonan markan määräraha vaikeassa talou- Kuntien kantokykyluokituksesta annettua la-
15742: dellisessa asemassa oleville kunnille myönnettä- kia on hallitus esittänyt muutettavaksi muun
15743: viä yleisiä rahoitusavustuksia varten. Näiden muassa siten, että verotulojen täydennys .. rin~
15744: avustusten välttämätön tarve on lamakauden nastetaan luokituslaskelmassa kunnan omiin ve-
15745: johdosta kasvanut oleellisesti suuremmaksi. Li- rotuloihin. Lisäämällä rahoitusavustuksia voitru~
15746: säksi olisi kuntien valtionosuusjärjestelmää mää- siin näin ollen vähentää tehtäväkohtaisiin vai•
15747: rätietoisesti kehitettävä lisäämällä tämänluon- tionosuuksiin myönnettävien, kantokykylm:>ki~
15748: toisia yleisavustuksia. triksen mukaan porrastettujen valtionosuuksien
15749: Eduskunnan käsiteltävänä on hallituksen esi- tarvetta. Valtionosuusjärjestelmän yksinkertais-
15750: tys laiksi kuntien yleisistä rahoitusavustuksista. tamisen kannalta olisi toimenpide oikeaan. osu-
15751: Sen mukaisesti kunnille myönnettäisiin sekä Ias, va.
15752: kennailista verotulojen täydennystä että myös . Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitts:-
15753: harkinnanvaraista avustusta. Mikäli menoarvion vasti,
15754: asianomainen määräraha jäisi ehdotetuksi 70
15755: miljoonaksi markaksi, olisi verottilojen täyden- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15756: nystä rajoitettava nykyisestään eikä harkinnan~ 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
15757: varaisiin avustuksiin ilmeisesti · riittäisi varoja 26.97.30 lisäyksenä 40 milj. markkaa
15758: nimeksikään. Tätä ei voitane hyväksyä. Tehty- yleisiin rahoitusavustuksiin vaikeassa
15759: jen arviolaskelmien mukaan puheena olevan asemassa oleville kunnille.
15760: Helsingissä ·29 päivänä syyskuuta 1977.
15761:
15762: Esko Pekonen Väinö .Raudaskoski
15763: Mikko Pesälä · Heimo Linna
15764: Pentti Poutanen
15765: 388 1971 vp.
15766:
15767: Raha-asia-aloite n:o 354.
15768:
15769:
15770:
15771:
15772: Pekonen ym.: · Määrärahan osoittamisesta Uutelan-Hirvensal-
15773: men tien perusparannustöiden aloittamiseksi.
15774:
15775:
15776: Eduskunnalle.
15777:
15778: Hirvensalmen. kunnan heikot tieolot ovat hi- SIJOittuu usein rautatien tai valtatien varteen,
15779: da~taneet kunnan elinkeinoelämän kehittymistä. ja kun nyt on kehitysalueen kuntaan syntymässä
15780: Valtatieltä n:o 5 kunnan keskustaan johtava pysyviä työpaikkoja, olisi maantieyhteyksien ol-
15781: lyhin tieyhteys, Uutelan- Hirvensalmen maan- tava kunnossa, jotta yritystoimintaa ei liikenne-
15782: tie n:o 429, on huonokuntoinen eikä täytä ny- verkoston heikkouden takia vaikeutettaisi.
15783: kyaikaiselle liikenteelle asetettavia vaatimuk- Tien rakentamisen aloittaminen on ajankoh-
15784: .sia. Tätä tietä käyttää kunnasta valtatielle suun- tainen myöskin työllisyyden kannalta. Mänty-
15785: .tautuva liikenne. Tie on erityisen tärkeä kun- harjun, Pertuumaan ja Hirvensalmen kuorma-
15786: .nasta tapahtuvalle puutavarankuljetukselle sata- autoilijoiden työllisyystilanne on huolestuttava .
15787: .miin ja teollisuuslaitoksiin. Hirvensalmen Kyl- Uutelan - Hirvensalmen maantien parantami-
15788: .lästämön toiminnan kehittyessä on heikko tie- nen olisi sopiva kohde näiden kuntien kuor-
15789: verkosto todettu toiminnan kannalta haitalli- ma~autoilijoille ja muillekin työttömille. Kun
15790: seksi. Pylväiden ja kyllästetyn puutavaran kul- Hirvensalmen sillan rakentaminen alkaa kulu-
15791: jetus. tarvitsee kunnollisen kestopäällystetyn tie- vana syksynä ja kun sillan takentamisen yhtey-
15792: verkoston, jossa Uutelan ja Hirvensalmen väli- dessä oikaistaan tietä Uutelan suuntaan. jonkin
15793: nen tie muodostaa tärkeimmän osan. Tien mer- matkaa, olisi Uutelaan johtavan maantien pa-
15794: kitys on entisestään kasvanut sen jälkeen kun rantaminen ja kestopäällystäminen ajoitettava
15795: Mäntyharjun Kenkätehtaan Hirvensalmen neu- siten, että parantamistyö jatkuu välittömästi
15796: lomo vuoden 1975 joulukuussa aloitti toimin- sillan rakentamisen jälkeen, kun työhön tarvit-
15797: tansa. Neulomon toiminnan kehittäminen edel- tavat koneet ovat paikalla.
15798: lyttää ko. tien täydellistä kunnostamista. Kun- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
15799: nan keskustaan nousee kuluvan vuoden loppuun taen,
15800: mennessä teollisuushalli, jossa toiminta alkaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15801: ensi vuoden alussa. Yrityksen johdon taholta on 1978 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
15802: oltu kiinnostuneita Uutelan · ja Hirvensalmen markkaa Uutelan - Hirvensalmen tien
15803: välisen maantien parantamisesta, sillä teollisuus perusparannustöiden aloittamiseksi.
15804: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1977.
15805:
15806: Esko Pekonen Pentti Poutanen
15807: 1977 vp. 389
15808:
15809: Raha-asia-aloite n:o 355.
15810:
15811:
15812:
15813:
15814: Pekonen: Määrärahan osöittamises,ta Tuliniemen paikallistien
15815: rakentamiseen Hauki~oren kunnassa.
15816:
15817:
15818: E d u s k u n n a 11 e.
15819:
15820: Tuliniemen paikallistien rakentaminen Hau- Tiehoitokunta ei pysty pitämään pitkää ja
15821: kivuoren kunnassa on ollut vireillä vuodesta heikkopohj~aista tietä kunnossa, vaikka kunta
15822: 1962. Tienrakennussuunnitelma on vahvistettu avustaakio tietä huomattavasti.
15823: 25. 4. 1972, mutta töitä ei ole aloitettu. Tie, Työllisyyden turvaamisen kannalta olisi
15824: jonka pituus on 18 km, on huonokuntoinen myöskin tärkeää, että työt Tuliniemen tiellä
15825: eikä vastaa nykyisen raskaan liikenteen vaati- aloitettaisiin mahdollisimman pian.
15826: muksia. Tien vaikutuspiirissä on tällä hetkellä Edellä olev~aan viitaten ehdotan kunnioittaen,
15827: 80 taloutta ja runsaasti loma-asutusta. Välittö-
15828: mästi tien eteläpuolelta valtion polttoainekes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15829: kus on vuokrannut n. 700 ha:n suoalueen polt- 1978 tulo- ;a menoarvioon 600 000
15830: toturpeen nostamista varten, jossa työt on markan määrärahan Tuliniemen paikat,
15831: aloitettu. Tämä tulee lisäämään Tuliniemen tien listien rakennustöiden aloittamiseksi
15832: käyttöä. Haukivuoren kunnassa.
15833: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
15834:
15835: Esko Pekonen
15836: 390 1977 vp.
15837:
15838: Raha-asia-aloite n:o 356.
15839:
15840:
15841:
15842:
15843: Peså1ä: Määrärahan . osoittanlisesta Korialla sijaitsevan valtion
15844: viljavaraston laajentamiseen.
15845:
15846:
15847: E d u s k u n n a 11 e.
15848:
15849: . Elintarviketuotantomme saattamiseksi ny- Korialle on vadin hy\tät liikenneyhteydet ja
15850: kyistä pitkäjänteisemmäksi ja joustavammaksi varastolla on asianmukaiset viljan käsittely- ja
15851: olisi viljan varastointia lisättävä. Tällä hetkellä tutkintatilat:
15852: valtion viljavarasto voi sijoittaa varastoihinsa Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
15853: noin; 500 miljoonaa kiloa leipäviljaa eli vuoden vasti,
15854: kulutuksen verran. Rehuviljan tasausvarastoin-
15855: tiin olisi myös varattava varastotilaa, ettei heti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15856: katovuoden satuttua jouduta viljan tuontiin. 1978 tulo- ja menoarvioon 500 000
15857: · Valtion viljavaraston Korian varastaa olisi markkaa Korialla sijaitsevan valtion
15858: laajennettava . rehuviljan .tasausvar,astolla, jotta viljavaraston laajennuksen suunnitteluun
15859: Kymen rehuvilja voitaisiin sijoittaa joustavasti. ja laajennustöiden aloittamiseen.
15860: .. Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
15861:
15862: Mikko Pesälä ·
15863: 1971 vp. 391
15864:
15865: Raha-asia-aloite n:o 357.
15866:
15867:
15868:
15869: Pesälä: Määrärahan osoittamisesta Kymenlaakson Maatalouskes-
15870: kuksen. perustamiseksi.
15871:
15872:
15873: E d u s k u n n a 11 e.
15874:
15875: Kun maatalousneuvonta keskitettiin v. 1970, minen Kymenlaaksoon olisi 'siten käytännölli-
15876: Kymenlaakson Maanviljelysseura, myöhemmin sesti helppo ratkaisu, koska kenttähenkilökun-
15877: Kaakkois-Suomen Maatalouskeskus (rekisteröity taa ei tarvittaisi uutta, Kouvolaan tarvittaisiin
15878: 22. 12. 1969), ilmoitti kantanaan maatalousmi- todennäköisesti 1 karjatalousagronomin ja 1
15879: nisteriölle,. että. se ei voi hyväksyä väkisin ja rahastonhoitajan toimi lisää, joten pääasiassa
15880: epädemokraattisesti tapahtuvaa liittämistä, joka olisi kysymyksessä valtion avustuksena Kymeti
15881: oli myös. yleisen kokouksen päätöksen vastai- läänin Maatalouskeskukselle antamien määrä;
15882: nen. Tähän. yhtyivät myös paikalliset pienvilje- rahojen jako, koska molempia alueita .v~rten
15883: lijäyhdist.ykset. Senrahan oli perustettu jo v. tarvittavat yhdistykset ovat olemassa, mahdolli-
15884: 1894 syystä, että Viipurissa toimiva maanvilje- nen nimenmuutos on ehkä tarpeen. Nimenä
15885: lysseura ei silloin pystynyt hoitamaan lääninsä voisi olla Kymenlaakson Maatalouskeskus ja
15886: läntistä osaa. alueena seuraavat kunnat: Anjalankoski, Elimä-
15887: Maatalouskeskusten Liiton johtokunta antoi ki, Hamina, Iitti, Jaala, Karhula, Kotka, Kymi,
15888: tosin jo 10. 12. 1969 lausunnon, jonka mukaan Kouvola, Kuusankoski, Miehikkälä, Pyhtää,
15889: lääniin perustettava j.a toimiva yksi maatalous- Vålkeala, Vehkalahti ja Virolahti. ·Loput kun-
15890: keskus siirrettäisiin 5-7 vuoden kuluttua lää- .. nat jäisivät edelleen Etelä-Karjalan Lappeen-
15891: nin pääkaupunkiin Kouvolaan. Näin ei ole ta- rannan toimiston maatalouskeskukseen.
15892: pahtunut, ja Kouvola on ainoa läänin keskus, On todennäköistä, että tällä järjestelyllä saa-
15893: jossa ei ole omaa maatalouskeskusta, mikä tie- daan maatalousneuvonnan työ Kymen läänissä
15894: tenkin on haitallista läänin maatalouden kannal- tehostumaan, koska yhteys läänin keskukseen
15895: ta. parantuisi ja matka- ym. kulut vähenisivät kum-
15896: Kun Kymenlaakso pyrki tähän, niin Lappeen- mankin keskuksen toimialueen pienetessä. To-
15897: rannassa toimivan Kymen läänin Maatalouskes- dettakoon vielä, että Kaakkois-Suomen Maata-
15898: kuksen johtokunta totesi lausunnossaan 23. 11. louskeskus totesi yleisessä kokouksessaan syk-
15899: 1974, että paras ratkaisu olisi 2 eri maatalous- syllä 1976 uudestaan, että uuden neuvontajär-
15900: keskuksen toimiminen Kymen läänissä. Tämä jestelyn takia maatalouden neuvonta oli alueella
15901: ratkaisu olisikin ilmeisesti sopivin monesta eri kovasti heikentynyt ja maatalouskeskus katsoo
15902: syystä. Kymenlaakso on maantieteellisesti sekä tarpeelliseksi keskuspaikan siirron tai itsenäisen
15903: taloudellisesti täysin erilainen alue kuin Etelä- maatalouskeskuksen perustamisen Kouvolaan
15904: Karjala, joka tässä mielessä muistuttaa vahvas- olevan tarpeen.
15905: ti Mikkelin lääniä. Kumpikin muodostaa oman Edellä olevan johdosta ehdotan kunnioitta-
15906: erillisen ja toimivan talousalueen. Kymen lää- vasti,
15907: nissä on tälläkin hetkellä 2 eri maatalouskes-
15908: kusta, joiden viljelmien määrä on suunnilleen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15909: yhtä suuri, mutta Kymenlaakson peltoala on 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
15910: suurempi kuin Etelä-Karjalan. 30.30.40 50 000 markkaa Kymen-
15911: Kouvolassa toimii keskuksen sivutoimisto laakson Maatalouskeskuksen perustami-
15912: Kaakkois-Suomen maatalouskeskuksen omista- sesta aiheutuvien kustannusten suo-
15913: massa huoneistossa. Uuden keskuksen perusta- rittamiseen.
15914: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
15915:
15916: Mikko Pesälä
15917: 392 1977 vp.
15918:
15919: Raha-asia-aloite n:o 358.
15920:
15921:
15922:
15923:
15924: Pesäläi Määrärahan osoittamisesta Tykkitie-nimisen yksityistien
15925: muuttamiseksi paikallistieksi Vehkalahden kunnan alueella.
15926:
15927:
15928: E d u s k u n n a 11 e,
15929:
15930: Turkian kylän Vehkalahdella ja Haapalan ky- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit-
15931: län välillä Anjalankoskella on yksityistie, jonka taen,
15932: v·altio rakensi viime sotien aikana. Kyseiselle
15933: tielle on tullut maakunnallista merkitystä vuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15934: sien saatossa, koska se on tällä alueella ainoa 1978 tulo- ja menoarvioon 100 000
15935: ns. poikittaisliikennetie ja on tällä tiellä mm. markkaa Tykkitie-nimisen yksityistien
15936: vakituinen linja-autovuoro. Onkin kohtuutonta, muuttamiseksi paikallistieksi V ehkalah-
15937: että muutama yksityinen maanomistaja joutuu den kunnan alueella välillä T urkia-
15938: pitämään yllä tien, jolla on varsin laajaa käyt- Haapala.
15939: töä, joka mm. liikennelaskennalla on voitu to-
15940: deta.
15941: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
15942:
15943: Mikko Pesälä
15944: 1977 vp. 393
15945:
15946: Raha-asia-aloite n:o 359.
15947:
15948:
15949:
15950:
15951: Pesälä: Määrärahan osoittamisesta Ahvenkosken-Elimäen maan-
15952: tien parantamiseen Elimäen kunnan alueella.
15953:
15954:
15955: E d u s k u n n a 11 e.
15956:
15957: Ahvenkosken-Elimäen maantie (n:o 179) tehty lukuisia suunnitelmia, mutta töiden to-
15958: muodostaa tärkeän yhdystien Elimäen ja Ruot- teuttamista on jatkuvasti siirretty. Nyt niitä ei
15959: sinpyhtään välillä. Tiellä on myös huomatta- kuitenkaan enää pitäisi lykätä, vaan aloittaa
15960: vaa yleistä merkitystä Ruotsinpyhtään pohjois- tien parantaminen koko osuuddtaan vuonna
15961: osista ja Elimäen eteläosista Kotkaan, Kouvo- 1977.
15962: laan ja Loviisaan Suuntautuvalle liikenteelle. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15963: Viime vuosina tien merkitys teollisuudelle on tavasti,
15964: myös suuresti lisääntynyt. ·
15965: Ahvenkosken-Elimäen tie on keväisin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15966: yleensä erittäin huonossa kunnossa eikä se kos- 1978 tulo- ja menoarvioon 500 000
15967: kaan ole tyydyttäväsä ajokunnossa liikenteen markkaa Ahvenkosken-Elimäen mamt-
15968: määrän huomioonottaen. Tien parantamiseksi tien parantamiseen Elimäen kunnan
15969: varsinkin Ruotsinpyhtään kunnan alueella on alueella.
15970: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
15971:
15972: Mikko Pesälä
15973:
15974:
15975:
15976:
15977: 50 0877003363
15978: 394 1977 vp.
15979:
15980: Raha-asia-aloite n:o .360.
15981:
15982:
15983:
15984:
15985: Pihlajamäki ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta asunto-
15986: lainoja varten.
15987:
15988:
15989: E d u s k u n n a 11 e.
15990:
15991: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuodel- Ettei edella selostettu vääristymä, joka vai-
15992: le 1978 on ehdotettu momentille 26.12.83, kuttaa kielteisesti valtakunnan tasapuoliseen
15993: asuntolainat, 1 920 000 000 markkaa. Ehdotettu kehittymiseen, jatkuisi, ehdotamme, että edus-
15994: määräraha on markkamääräisesti 30 000 000 kunta lausuisi momentin 26.12.83 (asuntolai~
15995: markkaa pienempi kuin vuoden 1977 tulo- ja nat) perusteluissa seuraavaa:
15996: menoarviossa. Työllisyysnäkökohdat ym. huo- "Valtakunnan tasapuolisen kehittymisen,
15997: mioon ottaen esitetty määräraha saisi olla aina- työllisyyskysymysten järkiperäisen hoitamisen ja
15998: kin markkamääräisesti vuoden 1977 tulo- ja muuttoliikkeen estämisen kannalta eduskunta pi-
15999: menoarvion tasolla. tää välttämättömänä, että momentille osoitetun
16000: Kuluvana vuonna on esuntolainoihin osoite- määrärahan· jakoperuste määrätään siten, että
16001: tun. .määrärahan jaossa poikettu maan eri osien se mahdollisuuksien mukaan vastaa eri alueiden
16002: ja läänien osalta aikaisemmista jakoperusteista. väestömäärien suhteellisia osuuksia ja tukee
16003: Nimenomaan kehitysalueita suuresti rasitta- valtakunnan eri osien jatkuvaa kehitystä."
16004: neesta lamasta huolimatta asuntolainojen paino- Lisäksi ehdotamme edellä esitetyn perusteel-
16005: piste on siirtynyt vcauraampien ruuhka-alueit- la kunnioittavasti,
16006: ten suuntaan ja esim. Vaasan läänin osuus asun-
16007: tolainamäärärahasta on huomattavasti kaventu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16008: nut edellisvuoteen verrattuna. On perusteetonta 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
16009: ja kohtuutonta, jos tällainen kehitysalueiden 26.12.83 lisäyksenä 30 000 000 mark-
16010: elinmahdollisuuksien kaventuminen yhä jatkuu. kaa asuntolainoja varten.
16011: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
16012:
16013: Veikko Pihlajamäki Veikko Hanhirova
16014: Väinö Raudaskoski Marjatta Väänänen
16015: 1977 vp. 395
16016:
16017: Raha-asia-aloite n:o .361.
16018:
16019:
16020:
16021:
16022: Pihlajamäki: Korotetun määrärahan osoittamisesta Alajärven
16023: säännöstelytöitä varten.
16024:
16025:
16026: E d u s k u n n a 11 e.
16027:
16028: Ähtävänjoen vesistöön kuuluvan Alajärven Mikäli valtion tulo- ja menoarvioon ei saada
16029: säännöstelytyötä varten on merkitty valtion esitettyä enemmän varoja, jäävät aloitetut työ-
16030: tulo- ja menoarvioesitykseen vuodelle 1978 kohteet keskeneräisiksi ja käytettyjen määrära-
16031: momentin 30.19.77 alamomentille 1 kohtaan hojen hyödyntäminen siirtyy epätaloudellisella
16032: 08.16 400 000 markkaa. Säännöstelytyön koko- tavalla. Jos määrärahaa voidaan suurentaa riittä-
16033: naiskustannusarvio on 3 600 000 markkaa, josta västi, saataisiin valmiiksi tulvapengerrykset 350
16034: aikaisemmin on jo myönnetty 1 500 000 mark- ha:n alueelle ja Alajärven Sähkö Oy voisi aloit-
16035: kaa. Työ ori. aloitettu vuonna 1976. taa voimalaitosinvestoinnit koneistohankintoi-
16036: Säännöstelyhankkeesta saatava hyöty vastaa neen. Säännöstelytyön hyöty olisi näin käytet-
16037: kustannuksia ja jakaantuu siten, että hyödystä tävissä jo vuonna 1979.
16038: voimatalous saa 60 %, maatalous 30 % ja jär- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
16039: ven virkistyskäyttö 10 %. tavasti,
16040: Alajärven Sähkö Oy on sitoutunut uusimaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16041: kustannuksellaan järven säännöstelypadon ja 1978 tulo- ja menoarvioon momentin
16042: vastaamaan pengerryspumppaamon: käytöstä. 30.19.77 alamomentille 1 lisäyksenä
16043: Yhtiö tulee rakentamaan voimalaitokseensa toi- 800 000 markkaa Alajärven säännöste-
16044: sen koneiston. lytyötä varten.
16045: Helsingissä .29 päivänä syyskuuta 1977.
16046:
16047: Veikko Pihlajamäki
16048: 396 1977 vp.
16049:
16050: Raha-asia-aloite n:o .362.
16051:
16052:
16053:
16054:
16055: Pihlajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta järvien kunnostamis-
16056: suunnitelmien toteuttamiseksi.
16057:
16058:
16059: E d u s k u n n a 11 e.
16060: Maassamme on useita satoja järviä, joiden suunnitelmia. Koska hankkeiden toteuttami-
16061: käyttökelpoisuus on mm. mataloitumisen, um- seen toistaiseksi kuitenkin liittyy mm. eräitä
16062: peenkasvun ja veden vähäisen vaihtumisen ratkaisemattomia rahoitus- ja hyödynarviokysy-
16063: aiheuttaman likaantumisen johdosta merkittä- myksiä, ei suunnitelmia eräitä pieniä hankkeita
16064: västi huonontunut. Usein rannat ovat lisäksi lukuunottamatta ole voitu edes koeluonteisesti
16065: alavia ja soveltuvat heikosti rakentamiseen ja toteuttaa. Tämä olisi kuitenkin välttämätöntä
16066: muuhun käyttöön. Tällaisia huonokuntoisia jär- ja kiireellistä lisäkokemusten saamiseksi ja kun-
16067: viä on varsinkin maamme rannikkoalueilla. Toi- nostamistoiminnan käynnistämiseksi.
16068: saalta mainituilla alueilla järviä on yleensä ko- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16069: vin vähän ja asukkaita runsaasti, joten järvien nioittavasti,
16070: käyttötarve mm. virkistystarkoituksiin, kalas-
16071: tukseen ja metsästykseen on suuri. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16072: Järvien kunnostamisen teknisiä mahdolli- 1978 tulo- ;a menoarvioon 600 000
16073: suuksia on viime vuosina tutkittu. Samoin on markan määrärahan iärvien kunnosta-
16074: laadittu eräitä järviä koskevia kunnostamis- missuunnitelmien toteuttamiseksi.
16075: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1977.
16076:
16077: Veikko Pihlajamäki Väinö Raudaskoski
16078: .1977 vp. 397
16079:
16080: Raha-asia-aloite n:o 363.
16081:
16082:
16083:
16084:
16085: Pihlajamäki ym.: Korotettujen määrärahojen osoittamisesta maan-
16086: kuivatustöiden avustamiseen ja kuivatustöiden lainoihin.
16087:
16088:
16089: E d u s k u n n a 11 e.
16090:
16091: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuodel- ja -hankkeita on sitä paitsi tullut jatkuvasti
16092: le 1978 on momentilla 30.32.40.1, valtionapu lisää, ja niinpä nykyään käytössä olevat määrä-
16093: kuivatustöihin, 2 450 000 markkaa. Kun lainoja rahat eivät riitä edes Vaasan piirin vuotuiseen
16094: varten kuivatustöihin on merkitty momentille tarpeeseen. Nykyisten määrärahojen reaaliarvo
16095: 30.32.83 2 000 000 markkaa, on täten kuiva- on vain noin 10% kymmenen vuotta sitten
16096: tustöihin, ts. valtaojituksiin, purojen perkauk- käytössä olleista vastaavista määrärahoista.
16097: siin ja pienehköihin vesistönjärjestelyihin käy- Viime vuosina käytettävissä olleet määrärahat
16098: tettävissä yhteensä 4 450 000 markkaa. Summa ovat olleet niin pienet, etteivät ne ole riittä-
16099: on jo usean vuoden ajan pysynyt markkamää- neet edes keskeneräisten töiden käynnissä pitä-
16100: rältään jokseenkin . muuttumattomana ja näin miseen, ja kuitenkin olisi voitava vuosittain
16101: reaaliarvoltaan jatkuvasti alentunut. Mainitta- aloittaa jossain määrin myös uusia peruskuiva-
16102: koon, että vuonna 1970 näihin töihin käytet- tustöitä, varsinkin sellaisia, jotka liittyvät
16103: tiin noin 7 000 000 markkaa ja vuonna 1967 maanpavannustöihin, sekä pienehköjä vesistön~
16104: noin 12 000 000 markkaa. järjestelyjä etenkin kehitysalueilla.
16105: Vaikka peltokuivatustöiden tarve onkin su- · Syytä on myös muistaa, että kysees·sä olevat
16106: pistunut siitä, mitä se oli 10-15 vuotta sitten, kuivatustyöt ovat vielä nykyäänkin suhteellisen
16107: on tarvetta töiden toteuttamiseen viljelyksessä hyviä työllisyyskohteita, paljon parempia kuin
16108: olevalla peltoalueella vielä runsaasti. Kuivatuk- monet sellaiset työkohteet, joihin on myönnetty
16109: seen käytettävien määrärahojen tarve on tule- ja myönnetään valtion varoja työllisyyden tur-
16110: vaisuudessa riippuvainen lähinnä vuotuisesta sa- vaamiseksi. Lisäksi kuivatustyöt sijoittuvat pää.
16111: laojituksesta, koska pysyvään maataloustuotan- asiallisesti juuri huonoimmille työllisyysalueille.
16112: toon jäävien peltojen tulisi olla salaojitettuja. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16113: Lisäksi aiheuttavat toteutetut laajat metsäojitus- nioittavasti,
16114: työt alapuolisissa v·esistöissä niiden rannoilla
16115: oleville peltoalueille sellaisia haittoja, jotka on että Eduskunta ottaisi. valtion vuodm
16116: mahdollista poistaa v·ain em. momenteille osoi- 1978 tulo- ja menoarvioon momentin
16117: tetuilla määrärahoilla. 30.32.40 alamomentille 1 lisäyksenä
16118: Valmiiksi suunniteltuja vireillä olevia kuiva- 2 450 000 markkaa käytettäväksi kuiva-
16119: tushankkeita on vuoroaan odottamassa niin run- tustöiden avustamiseen sekä momentille
16120: saasti, että nykyvauhdilla niiden toteuttaminen 30.32.83 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
16121: kestää ainakin 20 vuotta. Kuivatusanomuksia käytettäväksi !ainoiksi kuivatustöihin.
16122: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
16123:
16124: Veikko Pihlajamäki Väinö Raudaskoski
16125: Veikko Hanhirova Lea Sutinen
16126: Petter Savola
16127: 398 1977 vp.
16128:
16129: Raha-asia-aloite n:o .364.
16130:
16131:
16132:
16133:
16134: Poutanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Itä-Suomen keskus-
16135: kalanviljelylaitoksen suunnitteluun ja rakennustöiden aloitta-
16136: miseen Enonkoskelle.
16137:
16138:
16139: E d u s k u n n a 11 e.
16140:
16141: Kalanviljelytoimintaa varten valtiolla on kak- Kalanviljelyssä ovat veden riittävyys ja sopiva
16142: si keskuskalanviljelylaitosta, Laukaassa ja Tai- laatu tärkeitä tekijöitä. Enonkoskella vettä on
16143: valkoskella, sekä neljä pienempää kalanviljely- riittävästi ja veden laatu erinomainen. Lammi-
16144: laitosta. Itä-Suomen alueella ei ole valtion omis- alue on 10 hehtaarin laajuinen ja siis riittävän
16145: tamaa laitosta, vaikka Vuoksen vesistö on Suo- suuri. Enonkoski on erittäin keskeisellä paikal-
16146: men suurin ves.istöalue, joka kattaa sisävesien la Vuoksen vesistöalueen kalakantojen hoitotut-
16147: pinta-alasta lähes 40 %. Tämän epäkohdan kor- kimuksia ajatellen.
16148: jaamiseksi riista- ja kalatalouden tutkimuslai- Suoritetuissa tutkimuksissa on todettu Enon-
16149: toksen lähivuosien toimintasuunnitelmassa esi- kosken edullisuus muihin paikkavaihtoehtoihin
16150: tetään perustettavaksi Itä-Suomen keskuskalan- nähden. Veden laadun ja riittävyyden suhteen
16151: viljelylaitos. Enonkoski on kiistatta edullisin paikka kalan-
16152: Itä-Suomen keskuskalanviljelylaitoksen pai- viljelylaitokselle.
16153: kaksi sopisi hyvin Enonkosken kunnan Enon- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
16154: koski. Kalanviljelylaitoksen tärkeimmät tehtävät taen,
16155: olisivat Vuoksen vesistöalueella tarvittavan mä-
16156: din ja pikkupoikasten tuottaminen ja vastuu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16157: Vuoksen vesistöalueen hoitotutkimuksista. Li- 1978 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
16158: säksi kalanviljelylaitoksen tulisi vastata kalala- kaa Itä-Suomen keskuskalanviljelylaitok-
16159: jien ja -kantojen tutkimuksesta ja kalanvilje- sen suunnitteluun ja rakennustöiden
16160: lyyn liittyvästä kurssi- ja koulutustoiminnasta aloittamiseen Enonkoskelle.
16161: Vuoksen vesistöalueella.
16162: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1977.
16163:
16164: Pentti Poutanen Heikki Jartti
16165: Esko Pekonen Unto Ruotsalainen
16166: Väinö Turunen
16167: 1977 vp. 399
16168:
16169: Raha-asia-aloite n:o 365.
16170:
16171:
16172:
16173:
16174: M. Puhakka ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan
16175: lääninvankilan suunnittelua varten.
16176:
16177:
16178: E d u s k u n n a II e.
16179: . Pohjois-Karjalan alueelta tulee noin 2,5 % ville tutkiotavangeille ei ole säilytyspaikkaa
16180: koko maan tutkintavangeista. Maakuntaan olisi oman lääninsä alueella, ja täten muodostuvat
16181: mahdollisimman pian rakennettava lääninvan- tutkintavankien kuljetukset erittäin hankaliksi.
16182: kila, joka poistaisi nyt vallitsevan lääninvan- Samoin Pohjois-Karjalasta puuttuu myös täy-
16183: kilapuutteen Pohjois-Karjalasta. täntöönpanovankila.
16184: Pohjois-Karjalaan suunniteltuun lääninvanki- Kriminaalipoliittisten syiden lisäksi olisi vält-
16185: laan tulisi sijoittaa tilat 50 tutkintavangille, tämätöntä Pohjois-Karjalan heikon työllisyys-
16186: joista 46 miespaikkaa ja 4 naispaikkaa. Vanki- tilanteen helpottamiseksi pyrkiä aloittamaan
16187: lapaikkojen tarve edellyttää sen lisäksi raken- kaikki sellaiset rakennuskohteet, jotka ovat
16188: nettavaksi 30 miespaikkaa sisältävän suljetun välttämättömiä yhteiskunnan kannalta.
16189: täytäntöönpano-osaston. Laitoksen hyötyala, Edellä esitettyyn perustuen ehdotamme kun-
16190: käsittäen henkilökunnan virka-asunnot (noin nioittaen,
16191: 500 h~m2 ), on noin 4 50.0 h-m2, bruttoala noin
16192: 6 000 h-m2 ja tilavuus noin 24 000 m3 • että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16193: Perustamiskustannukset, jotka sisältävät ra- 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
16194: kennuskust~uinusten lisäksi muurin ja väestön- 25:50.74 lisäyksenä 300 000 markan
16195: suojan, ovat noin 16 000 000 markkaa. määrärahan Pohjois-Karjalan lääninvan-
16196: Nykyisellään Pohjois-Karjalan läänistä tule- kilan suunnittelua varten.
16197: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
16198:
16199: Matti Puhakka Jouko Mäkelä Lea Sutinen
16200: Jouko Tuovinen P. Puhakka E. Korhonen
16201: 400 1977 vp.
16202:
16203: Raha-asia-aloite n:o 366.
16204:
16205:
16206:
16207:
16208: M. Puhakka: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon ra-
16209: kentamiseksi Outokummun kaupunkiin.
16210:
16211:
16212: Eduskunnalle.
16213:
16214: Outokummun kaupungin taholta on viime Outokummun mm1smiesp11nn toimitilat si-
16215: vuosien aikana useaan eri otteeseen tuotu val- jaitsevat kahdessa eri paikassa. Varsinkin pidä~
16216: tion eri viranomaisille perusteellisesti julki val- tettyjen säilytystilat ovat nykyiselläan erittäin
16217: tion virastotalon rakentamistarve Outokum- puutteelliset.
16218: puun. Kaupungintalon valtuuston istuntosali toimii
16219: Valtioneuvosto on päätöksellään 22. 11. 1973 käräjähuoneistonakin, vaikeuttaen kaupungin
16220: vahvistanut Outokummun virastotalon rakenta- omia hallintotoimia.
16221: misen I kiireellisyysryhmään. Kyseisen päätök- Samoin posti- ja lennätintoimisto toimii puut-
16222: sen perusteella virastotalon suunnittelu annet- teellisissa ja ahtaissa tiloiss~a.
16223: tiin rakennushallituksen tehtäväksi niin, että
16224: rakennustöihin päästäisiin vuonna 1976. Edellä oleva tilanne ja Outokummun kehit-
16225: Virastotalon suunnittelu ja käytännön toteu- tyminen huomioon ottaen olisi Outokumpuun
16226: tus ei ole kuitenkaan lähtenyt liikkeelle eikä pikaisesti rakennettav,a valtion virastotalo, joka
16227: edistynyt em. päätösten edellyttämällä tavalla. pitäisi sisällään kaikki valtion Outokummussa
16228: Nykyisin toimivat valtion virastot Outokum- toimivat virastot.
16229: mun kaupungin alueella hajallaan ja osittain Valtion virastojen yhteinen arvioitu tilantar-
16230: erittäin puutteellisissa tiloissa. ve on noin 2 300 k-m2 • Yleisen kustannustason
16231: Verotoimiston tilat on muutettu entisestä mukaan voidaan virastotalon tämänhetkiseksi
16232: asuinhuoneistosta. Huoneisto on ahdas ja epä- kustannusarvioksi arvioida rakennuskustannus-
16233: käytännöllinen. ten osalta noin 3 900 000 markkaa.
16234: Työvoimatoimisto sijaitsee huonokuntoisessa, Edellä esitettyyn perustuen ehdotan kunnioit-
16235: Outokummun kaupungilta vuokratussa entises- taen,
16236: sä omakotitalossa. Talo tullaan lähivuosina pur-
16237: kamaan. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16238: Sairausvakuutustoimisto sijaitsee Outokum- 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
16239: mun Osuuspankilta vuokratoissa tiloissa. Sa- 28.64.76 3 900 000 markan määrärahan
16240: moissa tiloissa toimii myös kansaneläkelaitok- valtion virastotalon rakentamiseksi Ou-
16241: sen piiritoimisto. tokummun kaupunkiin.
16242: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
16243:
16244: Matti Puhakka
16245: 19n vp. 401
16246:
16247: Raha-asia-aloite n:o 367.
16248:
16249:
16250:
16251:
16252: M. Puhakkaym.: Määrärahan: osoittamisesta Itä-Suomen korkea-
16253: koulujen laajentamis- ja monipuolistamismahdollisuuksien sekä
16254: niiden välisen työnjaon selvittämiseen.
16255:
16256:
16257: E d u s k u n n a 11 e.
16258:
16259: Vaikka Itä-Suomessa eli Kuopion, Pohjois- ja korkeakoulupaikkojen vajaus tulee opetusmi-
16260: Karjalan, Mikkelin ja Kymen läänien alueella nisteriön mitoitussuunnitelmien mukaan säily-
16261: toimii kolme korkeakoulua, nimittäin Kuopion mään myös vuoteen 1981, jolloin alueella ole-
16262: korkeakoulu, Joensuun korkeakoulu ja Lap- vien korkeakoulupaikkojen osuus olisi 8,1 %
16263: peenrannan teknillinen korkeakoulu sekä Joen- eli yhä pienin valtakunnassa.
16264: suun korkeakoulun sivukorkeakouluna Savon- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
16265: linnan opettajankoulutuslaitos, ja neljättä, Mik-
16266: kelin kauppakorkeakoulua, ollaan suunnittele- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16267: massa, on Itä-Suomi pahinta korkeakoulutuksen 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
16268: vajaa-aluetta. Mainittujen kolmen korkeakoulun 29.37.21 100 000 markan määrärahan
16269: osuus kaikista korkeakouluopiskelijapaikoista Itä-Suomen korkeakoulujen laajentamis-
16270: on vain 2,7 %, kun alueen väestön osuus koko- ja monipuolistamismahdollisuuksien sekä
16271: naisväestöstä on 19,6% ja 17-19-vuotiaiden Itä-Suomen korkeakoulujen työnjaon ja
16272: keskimääräisen ikäluokan osuus koko maan yhteistyön selvittämistä varten.
16273: vastaavasta ikäluokasta 24,0 %. Tämä epäsuhta
16274: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
16275: Matti Puhakka P. Puhakka
16276: Jouko Tuovinen Lea Sutinen
16277: E. Korhonen
16278:
16279:
16280:
16281:
16282: 51 0877003363
16283: 402 1977 vp.
16284:
16285: Raha-asia-aloite n:o 368.
16286:
16287:
16288:
16289:
16290: M. Puhakka ym.: Määrärahan osoittamisesta perustettavan maa-
16291: talousopiston tarvitsemien rakennusten suunnittelemiseen
16292: Kiteen koulutilalle.
16293:
16294:
16295: E d u s kun n a II e.
16296:
16297: Valtio osti vuonna 1961 Kiteen kunnasta koulutuksen tilantarvetyöryhmän mietinnössä
16298: Koivikon tilan tarkoituksella aloittaa tilalla (mietintö 1974: 151).
16299: maataloudellinen koulutus. Tila rekisteröitiin Molemmissa mietinnöissä on esitetty perus-
16300: vuonna 1963 nimellä Kiteen koulutila. tettavaksi Kiteelie maatalousopisto, jonka puut-
16301: Tilalla on peltoa 130 hehtaaria ja metsää tuminen on Pohjois-Karjalaa, mutta myös koko
16302: 120 hehtaaria. Vuodesta 1961 vuoteen 1971 maa- ja metsätaloudellista koulutusta koskeva
16303: toimivat peltomaat maatalouden tuotannossa, asia.
16304: ja tänä aikana tilalle rakennettiin maatalous- Maatalousopiston aloittaminen Kiteen kou-
16305: tuotannossa tarvittavat talous- ja asuinraken- lutilalla edellyttää tarvittavien rakennusten ra-
16306: nukset. kentamista ja tarvittavan määrärahan varaamis-
16307: ta opiston ylläpitokustannuksiin.
16308: Vuodesta 1972 on tilalla toiminut karjan- Maatalousopiston perustaminen Kiteelie on
16309: hoitokoulu. Nykyisenkaltaisen käytön aikana alue- ja työvoimapoliittisesti perusteltua, ja
16310: jäävät tilan pellot ja metsät tehokkaan ope- opetuksen aloittamiseksi olisi tehtävä pikaisesti
16311: tuskäytön ulkopuolelle. Opetustoiminnan laa- asianmukaiset päätökset ja varattava tarvittava
16312: jentamisen esteeksi on muodostunut tarvitta- määräraha valtion vuoden 1978 tulo- ja me-
16313: vien opetustilojen puute. noarvioon.
16314: Tilan käyttöä on käsitelty lääninhallituksen Edellä esitettyyn perustuen ehdotamme kun-
16315: nimeämässä Pohjois-Karjalan maa- ja metsäta- nioittaen,
16316: louden koulutuksen tilaa ja sen kehittämistä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16317: selvitelleessä työryhmässä. 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
16318: Samoin kysymystä on pohdittu kahdessa ko- 29.63.74 lisäyksenä 300 000 markan
16319: miteassa, vuoden 1972 maatalousopetustoimi- määrärahan perustettavan maatalousopis-
16320: kunnan vuonna 1973 valmistuneessa selvityk- ton tarvitsemien rakennusten suunnitte-
16321: sessä (mietintö 1973: 105) sekä ammatillisen lemiseen Kiteen koulutilalle.
16322: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
16323:
16324: Matti Puhakka P. Puhakka
16325: Jouko Tuovinen Lea Sutinen
16326: E. Korhonen
16327: 1977 vp. 403
16328:
16329: Raha-asia-aloite n:o 369.
16330:
16331:
16332:
16333:
16334: M. Puhakka ym.: Määrärahan osoittamisesta Itä-Suomen liikunta-
16335: opiston suunnitteluun.
16336:
16337:
16338: E d u s k u n n a 11 e.
16339:
16340: Nykyisten urheiluopistojen ja kurssikeskusten Valtion urheiluneuvosto on käsitellyt asiaa
16341: sijainti on varsin epäedullinen Itä-Suomelle ja myönteisessä hengessä, mutta se siirsi asian
16342: erityisesti Pohjois-Karjalalle. Selvän alueellisen päätöksenteon myöhäisempään ajankohtaan.
16343: vääristymän poistaminen edellyttää liikunta- Sekä liikuntapoliittisten että työllisyyspoliit-
16344: opiston perustamista Pohjois-Karjalaan. tisten näkökohtien perusteella on hankkeen
16345: Joensuuhun sijoitettuna liikuntaopisto tulisi toteutusta pidettävä kiireellisenä.
16346: palvelemaan varsin laajojen väestöryhmien tar- Edellä esitettyyn perustuen ehdotamme kun-
16347: peita. Kurssikeskusmuotoisena opisto poistaisi nioittaen,
16348: vakavan koko läänin ja eräiden naapurilääneis-
16349: säkin sijaitsevien kuntien liikunta-alan koulutus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16350: ja kurssitoiminnan järjestämismahdollisuuksia 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
16351: koskevan puutteen ja näin vähentäisi korkeam- 29.91.50 lisäyksenä 150 000 markkaa
16352: man asteen liikuntamahdollisuuksissa vallitse- Itä-Suomen liikuntaopiston suunnittelua
16353: vaa alueellista eriarvoisuutta. Samalla liikunta- varten.
16354: opiston perustaminen olisi konkreettinen näyttö
16355: hajasijoituspolitiikasta.
16356: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
16357:
16358: Matti Puhakka P. Puhakka
16359: Jouko Tuovinen Lea Sutinen
16360: E. Korhonen
16361: 4()4 1977 vp.
16362:
16363: Raha-asia-aloite n:o 370.
16364:
16365:
16366:
16367:
16368: M. Puhakka ym.: Määrärahan osoittamisesta Onkamon aseman
16369: asemarakennuksen rakentamisen aloittamista varten.
16370:
16371:
16372: Ed u s kun n a 11 e.
16373:
16374: Valtionrautateiden eräs vilkkaimmin liiken- malle saataisiin mahdollisimman asianmukai-
16375: nöidyistä rataosuuksista on Helsingin-Imatran nen asemarakennus.
16376: -Joensuun rautatie. Asemarakennuksen pikaista rakentamista
16377: Liikenteen joustavaa hoitoa ja matkustaja- puoltaa myös Pohjois-Karjalan heikko työlli-
16378: palvelua haittaavat puutteelliset asemaraken- syystilanne.
16379: nukset. Edellä esitettyyn perustuen ehdotamme kun-
16380: Vaikein tilanne on Onkamon asemalla Toh- nioittaen,
16381: majärvellä, josta varsinainen asemarakennus että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16382: puuttuu kokonaisuudessaan. 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
16383: Onkamon asemalta hoidetaan henkilöliiken- 31.90.74 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
16384: ne koko Tohmajärven-Värtsilän alueelta. Näin Onkamon aseman asemarakennuksen ra-
16385: ollen olisi välttämätöntä, että Onkamon ase- kentamisen aloittamista varten.
16386: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
16387:
16388: Matti Puhakka P. Puhakka
16389: Jouko Tuovinen Lea Sutinen
16390: E. Korhonen
16391: 1977·vp. 4Ö5
16392: !, <
16393:
16394: Raha-asia-aloite n:o .371.
16395:
16396:
16397:
16398:
16399: M. Puhakka ym.: Määrärahan osoittamisesta kaivostoiminnan
16400: aloittamiseksi Ilomantsin Huhuksessa.
16401:
16402:
16403: E d u s k u n n a 11 e.
16404:
16405: Paraisten Kalkki Oy:n toimesta on suoritettu ti alentunut ja aiv·an lähiaikoina saavutetaan se
16406: perusteellinen tutkimus Ilomantsin Huhuksen raja, että maakunnassa, ja eritoten Ilomantsissa,
16407: kylässä sijaitsevasta malmiosta. ei ole riittävästi pysyvää työvoimaa raaka-ainei-
16408: Mainitun malmion on todettu sisältävän noin den ulosottamiseen ja jatkojalostamiseen.
16409: 20-25 milj. tonnia malmia, jonka rautapitoi- Koska edellä esJ.tetty Huhuksen rautamalmi-
16410: suus on yli 30 prosenttia. Alueella on lisäksi esiintymä antaa mahdollisuudet kaivostoimin-
16411: ns. rajamalmia yli 15 milj. tonnia ja senkin rau- nan aloittamiselle Ilomantsissa, ehdotamme kun-
16412: tapitoisuus on yli 20 %, ja todennäköistä on, nioittaen,
16413: että uusia esiintymiä löytyy vielä lähettyviltä.
16414: Kysymyksessä on huomattavan suuri esiintymä, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16415: joka kaivostoiminnan piiriin otettuna työllistää 1978 tulo- ja menoarvioon luvun 32.70
16416: useita satoja henkilöitä monien vuosikymme- uudelle momentille 500 000 markkaa
16417: nien ajaksi. kaivostoiminnan aloittamiseksi Ilomant-
16418: Pohjois-Karjalan läänin väkiluku on jatkuvas- sin Huhuksessa.
16419: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
16420:
16421: Matti Puhakka P. Puhakka
16422: Jouko Tuovinen Lea Sutinen
16423: E. Korhonen
16424: 406 1977 vp.
16425:
16426: Raha-asia-aloite n:o 372.
16427:
16428:
16429:
16430: P. Puhakka ym.: Määrärahan osoittamisesta kansaneläkkeen tuki-
16431: osaa saavien eläkeläisten asuntojen peruskorjausavustuksiin.
16432:
16433:
16434: E d u s kun n a 11 e.
16435:
16436: Vuoden 1973 toisessa lisäbudjetissa hallitus ja työkyvyttömät asuvat selvästi muuta väestöä
16437: myönsi kehitysalueiden eläkeläisten asunto-olo- huonommin, puutteellisesti varustetuissa ja huo-
16438: jen parantamiseksi 18.5 miljoonan markan mää- nokuntoisissa asunnoissa. Vanhuksista 37 %
16439: rärahan, josta 3.5 miljoonaa markkaa osoitettiin asuu asunnossa, jossa ei ole perusvarusteita, ei
16440: eläkeläisten omien asuntojen korjauksen avusta- vesijohtoa, viemäriä, WC:tä eikä kylpyhuo-
16441: miseen, joka oli alku oikealle toiminnalle. netta. Samoin noin kolmannes vanhuksista asuu
16442: Vanhusten asunto-olojen parantamisavustuksia asunnoissa, jotka ovat lisäksi huonokuntoisia,
16443: myönnettiin kuluvana vuonna lähinnä työttö- kosteita, kylmiä ja vetoisia. Vain kolmannes
16444: myyden torjumisen tarkoituksessa. Tällöin vanhuksista asuu kohtuulliset laatu- ja varuste-
16445: avustuksen suuruus rajattiin koskemaan vain tasovaatimukset täyttävissä asunnoissa. Viran-
16446: työpaikkoja. Rakennusmateriaali on ollut han- omaistenkin arvion mukaan kiireellisen avun
16447: kittava eläkeläisten itse. Tämä on merkinnyt tarpeessa olevia huonosti asuvia vanhuksia on
16448: sitä, että kaikkein vaikeimmassa taloudellisessa 120 000.
16449: asemassa olevat vanhukset, joilla ei ole ollut V. 1973 määrärahasta voivat päästä osalli-
16450: omia varoja materiaalihankintoihin, ovat jääneet siksi vain kehitysalueilla asuvat kansaneläkkeen
16451: ilman avustusvaroja. tukiosaa saavat vanhukset. Kuitenkin 580 000
16452: Vanhusten asuntojen peruskorjauksen avusta- tukiosaa saavasta vanhuksesta vain puolet asuu
16453: minen on oi'keaan osunut toimenpide. Vanhus- kehitysalueilla. On totta, että vanhusten asunto-
16454: ten asuntojen tarvetta ei pystytä eikä sitä ole olot ovat kurjat kehitysalueilla. Mutta niin ne
16455: tarkoituksenmukaista tyydyttää vain uusia asun- ovat myös muualla maassamme. Peruskorjaus-
16456: toja rakentamalla. Useimmiten eläkeläiset asun- avustusta olisikin saatava kaikkialla maas-
16457: tonsa puutteellisuudesta huolimatta viihtyisivät samme.
16458: hyvin nykyisessä asunnossaan ja tutussa ympä- Avustuksia myönnettäessä on lähdettävä siitä,
16459: ristössään eivätkä halua muuttaa, mikäli asunto että avustusvarat riittävät sekä työpalkkoihin
16460: korjaamalla saadaan vastaamaan kohtuullisia että materiaalihankintoihin. Näin myös kaik-
16461: vaatimuksia. Pelkän kansaneläkkeen varassa kein vähävaraisimmat vanhukset pääsevät osal-
16462: eLävien tulot eivät kuitenkan riitä korjausten lisiksi asunto-olojen parantamisesta.
16463: maksamiseen. Peruskorjausavustus on tarkoi- Kaikkein kurjimmin asuvien 120 000 van-
16464: tuksenmukainen keino turvata pienituloisille huksen asuntojen peruskorjaukseen tarvittava
16465: vanhuhille oikeus pysyä vanhassa, tutuksi käy- määräraha on pieni summa siihen verrattuna,
16466: neessä elinympäristössä. Samalla nostetaan ni- mitä hallitus esittää annettavaksi suurpääomalle.
16467: menomaan heikoimmin asuvan kansanosan asu- Edellä lausutun perusteella ehdotamme,
16468: mistasoa melko vähäisin kustannuksin.
16469: Peruskorjausavustusta hakeneita on ollut yli että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16470: 10 000 vanhusta. Eläkeläisten aktiivisuus avus- 1978 tulo- ja menoarvioon 50 000 000
16471: tuksen hakemisessa osoittaa, miten todella polt- markkaa kansaneläkkeen tukiosaa saa-
16472: tava tarve heidän asuntojensa korjaamiseen on. vien eläkeläisten asuntojen peruskor-
16473: Suoritettujen tutkimusten mukaan vanhukset jausavustuksia varten.
16474: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1977.
16475:
16476: Pauli Puhakka Oili Suomi Ensio Laine
16477: Pentti Liedes M. Kainulainen Taisto Sinisalo
16478: E.-J. Tennilä Irma Rosnell Mirjam Tuominen
16479: Aarne Koskinen Aarne Pulkkinen Marjatta Mattsson
16480: 1977 vp. 407
16481:
16482: Raha-asia-aloite n:o 373.
16483:
16484:
16485:
16486:
16487: P. Puhakka ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta rahoitus-
16488: avustuksiksi vaikeassa asemassa oleville kunnille.
16489:
16490:
16491: E d u s k u n n a 11 e.
16492:
16493: Kuntien veroayrm hinnat ovat jatkuvassa verorasitus siirtyy entistä enemmän pienitulois-
16494: nousussa. Erityisen korkeiksi ne ovat nousseet ten maksettavaksi.
16495: vähävaraisissa kunnissa. Niiden veroäyrin hinta Valtion talousarviossa on ollut vähäinen mää-
16496: on niin korkea, että uudet korotukset tulevat räraha taloudellisissa vaikeuksissa kamppaile-
16497: lisäämään monia ennestään olevia ongelmia. ville kunnille. Se on ollut täysin riittämätön.
16498: Korkea veroäyrin hinta voimistaa mainituista Niin se on myös tulevan vuoden valtion talous-
16499: kunnista muuttoliikettä. Näillä kunnilla ei ole arviossa. Määräraha tulisi korottaa ainakin 150
16500: juuri mahdollisuuksia teollisten työpaikkojen miljoonaan markkaan, jotta se riittäisi ki-
16501: saamiseen, sillä yrittäjät etsivät kuntia, joissa peimpään tarpeeseen vähävaraisille kunnille ja
16502: veroäyrin hinta on alhainen. Korkean veroäyrin- estäisi niissä veroäyrin hinnan nousun.
16503: hinnan kunnissa myös kunnalliset palvelut jää- Olemme sitä mieltä, että vähävaraisten kun-
16504: vät jälkeen muissa kunnissa tapahtuvasta kehi- tien avustusmäärärahaa tulee lisätä, jotta siitä
16505: tyksestä. riittäisi useammalle kunnalle avustusta ja että
16506: Kuntien veroäyrin hinnan kohoamisella siir- vähävaraisissa kunnissa voidaan estää veroäyrin-
16507: retään myös verorasitusta pienituloisten kannet- hinnan nousu, joka jo nykyiselläänkin on koh-
16508: tavaksi. Kunnallinen vero on jakovero, jonka tuuttoman korkea.
16509: mukaan tulon suuruudesta riippumatta esim. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16510: sataa markkaa kohden tulee veroa samanverran
16511: niin pieni- kuin suurituloisellekin. Kun perus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16512: vähennyksen määrä on alhainen, pienituloiset- 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
16513: kin joutuvat kunnallisen verotuksen piiriin. 26.97.30 lisäyksenä 30 miljoonaa mark-
16514: Kunnallinen vero on todella välittömistä ve- kaa rahoitusavustuksiksi vaikeassa talou-
16515: roista se, joka koskee myös pienituloisia, ja dellisessa asemassa oleville kunnille.
16516: tästä johtuu, että veroäyrin hinnan noustessa
16517: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1977.
16518:
16519: Pauli Puhakka Taisto Sinisalo M. Kainulainen
16520: E.-J. Tennilä Heimo Rekonen Aarne Koskinen
16521: 408 1977, vp.
16522:
16523: Raha-asia-aloite n:o 374.
16524:
16525:
16526:
16527:
16528: P. Puhakka ym;: Määrärahan osoittamisesta varusmiesten ilmai-
16529: siin lomamatkoihin.
16530:
16531:
16532: E d u s k u n n a 11e.
16533:
16534: Elinkustannusten jyrkkä nousu on vaik:Jeutta- on pidettävä käsittämättömänä. Varoista ei
16535: nut varusmiesten ja heidän omaistensa talou- näytä olevan puute, sillä hallitus lisää runs,aasti
16536: dellista asemaa. Varusmiesten päiväraha vähäi- tukea suurpääomalle, mutta kohtelee kaltoin
16537: sestä noususta huolimatta on elinkustannusten vähävaraisia varusmiehiä, samoin kuin koko
16538: noustessa tullut entistä riittämättömämmäksi. työtätekevää kansaa.
16539: Samoin on asLa sotilasavustuksen ja kotiuttamis- Edellä lausutun perusteella ehdotamme,
16540: rahan suhteen. Toteutumatta on varusmiesten
16541: vaatimus siitä, että kaikki viikonloppu- ja loma- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16542: matkat tulisivat ilmaisiksi. Näin siitä huoli- 1978 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
16543: matta, että eduskunta on asiasta yksimielisesti markkaa varusmiesten ilmaisten viikon-
16544: lausunut periaatteellisen tahtonsa. Eduskunnan loppu- ja lomamatkojen toteuttamiseksi.
16545: tahtoa ei hallitus toteuta talousarviossaan. Tätä
16546: Helsingi'Ssä 27 päivänä syyskuuta 1977.
16547:
16548: Pauli Puhakka Oili Suomi Ensio Laine
16549: Pentti Liedes M. Kainulainen Taisto Sinisalo
16550: E.-J. Tennilä Irma Rosnell Mirjam Tuominen
16551: Aarne Koskinen Aarne Pulkkinen Marjatta Mattsson
16552: 1977 vp_ 409
16553:
16554: Raha-asia-aloite n:o 375.
16555:
16556:
16557:
16558:
16559: P. Puhakka ym.: Määrärahan osoittamisesta Joensuun metsä- ja
16560: puutalousopiston suunnitteluun.
16561:
16562:
16563: E d u s k u n n a 11 e.
16564:
16565: Metsät ovat maamme arvokkain uudistuva jois-Karjalan keskusammattikoulun sahamies- ja
16566: luonnonvara. Metsillä on keskeinen asema ta- levytyöntekijälinjat, joissa on yhteiseltä kapasi-
16567: louselämässämme. Metsäteollisuuden viennin teetiltaan noin runsaat 100 oppilaspaikkaa.
16568: arvo on noin puolet koko vientimme arvosta. Nämä koulut olisi välittömästi saatettava kehi-
16569: Maatilataloudessa on metsästä saaduilla rahatu- tystyön piiriin ja uusien koulutuspisteiden suun-
16570: loilla huomattava merkitys. nittelu käyntiin.
16571: Metsätalouden työllistävä vaikutus on edel- Joensuun kaupunki Pohjois-Karjalan läänin
16572: leen merkittävä. Tällä hetkellä työskentelee pääkaupunkina tarjoaa metsä- ja puutalouden
16573: metsä- ja puutaloudessa noin 90 000 henkilöä opetukselle hyvät edellytykset. Itse kaupunki
16574: ja vuoden 1980 paikkeilla noin 70 000. Itä- ja on kasvava ja vilkkaasti rakentava. Tonttimaata
16575: Pohjois-Suomessa on metsä- ja puutalouden on kuitenkin hyvin saatavilla. Kaupungissa toi-
16576: työllistävä merkitys suurempi kuin koko mivat ammattikoulujen lisäksi Wärtsilän teknil-
16577: maassa. linen oppilaitos sekä Joensuun korkeakoulu, joi-
16578: Metsä- ja puutalouden alalla sekä määrällistä den opettajaresurssien hyväksikäyttö mahdollis-
16579: että laadullista koulutustarvetta esiintyy run- taa monipuolisen opetuksen.
16580: saasti. Tähän asti ala on voinut ammentaa työ- Pohjois-Karjalassa ja Joensuussa olevat me-
16581: voimansa "maaseudun ehtymättömiltä tuntu- kaanisen puunjalostusteollisuuden laitokset,
16582: vista työvoimareserveistä", jotka jo nyt osoitta- Pohjois-Karjalan metsäluonto sekä puunkorjuu
16583: vat ehtymisen oireita. Metsätalouden työvoi- siihen liittyvine kaukokuljetusmuotoineen tar-
16584: masta on vain murto-osa suorittanut ammat- joavat monipuoliset mahdollisuudet metsä- ja
16585: tiaan vastaavat opinnot. Esimerkiksi metsä- puutalouden opintoihin liittyvään harjoitteluun.
16586: työntekijöitä oli vuoden 1973 loppuun mennes- Maakuntaan tulisi perustaa metsä- ja puuta-
16587: sä peruskoulutettu valtion kouluissa 1 500 hen- lousopisto, jossa valmistuisi metsureita, metsä-
16588: kilöä eli noin 4 % työvoimasta. Koulutusta on koneenkäyttäjiä, saha- ja levytyöntekijöitä, tek-
16589: metsä- ja puutaloudessa lisättävä kiireellisesti. nikoita ja insinöörejä. Koulua olisi käytettävä
16590: Koulutusta on kehitettävä ja luotava kokonaan myös metsänomistajain koulutukseen. Opistosta
16591: uusi koulutusjärjestelmämalli, missä ammatti- valmistuvat insinöörit voisivat jatkaa korkea-
16592: opinnot takaavat selkeän ja etenevän opiskelu- kouluissa. Joensuun korkeakoulussa olisi syytä
16593: tien sekä avaavat mahdollisuudet tasavertai- tutkia ja kokeilla opistoasteen niveltymistä kor-
16594: sesti lukion kanssa korkeakouluopintoihin. keakouluopintoihin.
16595: Pohjois-Karjalassa on erinomaiset olosuhteet Edellä lausutun perusteella ehdotamme,
16596: metsä- ja puutalouden koulutukselle, sillä maa-
16597: kunta säilyttänee vielä pitkään maa- ja metsä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16598: talousvaltaisuutensa. Talousalueella jo nyt anta- 1978 tulo- ja menoarvioon 500 000
16599: vat metsä- ja puutalouden koulutusta Valtimon markkaa Joensuun metsä- ja puutalous-
16600: metsäkoulu ja Onkamon metsäkoulu sekä Poh- opiston suunnittelua varten.
16601: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1977.
16602:
16603: Pauli Puhakka Jouko Tuovinen Matti Puhakka
16604: Lea Sutinen Aili Vaittinen-Kuikka Erkki Korhonen
16605:
16606: 52 0877003363
16607: 410 1977 vp.
16608:
16609: Raha-asia-aloite n:o 376.
16610:
16611:
16612:
16613:
16614: P. Puhakka ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta alueteat-
16615: teritoiminnan tukemiseen.
16616:
16617:
16618: E d u s k u n n a 11 e.
16619:
16620: Alueteatterikokeilu on luonut viime vuosina vakinaistaa alueteatteritoiminta jollain tasolla.
16621: mahdollisuudet viedä teatteripalveluja alueille, Kokeilua ei voida jatkaa kuinka kauan tahansa,
16622: joissa niitä muutoin ei ole mahdollista järjes- ja hyväksi koettua järjestelmää on ryhdyttävä
16623: tää. Alueteatterikokeilu ja liikkuvat ammatti- heti vakinaistamaan. Tällöin on kuitenkin läh-
16624: teatterit yhdessä ovat muodostaneet mahdolli- dettävä siitä, että kaikki kokeiluun osallistu-
16625: suuden vähentää alueellista eriarvoisuutta teat- neet alueet tarvitsevat teatteripalvelunsa. Toi-
16626: teripalvelujen jakamisessa. Näin on osoittau- saalta alueteatteritoimintaa ei myöskään voida
16627: tunut todeksi se, minkä teatterikomitea 1972 toteuttaa teatterityöntekijöiden kustannuksella.
16628: arvioi. Tällä hetkellä muodostavat alueteatteri- On pyrittävä luomaan riittävät resurssit tar-
16629: toiminnan vakinaistaminen, liikkuvien teatte- peeksi laajaan ja korkeatasoisiin taiteellisiin tu-
16630: reiden toimintaedellytysten turvaaminen ja teat- loksiin pystyvään toimintaan.
16631: tereiden kiertuetuen aikaansaaminen ne tavoit- Hallituksen esityksessä alueteatteritoimintaan
16632: teet, joilla voitaisiin tavoitteena olevaa eriarvoi- tarkoitettua määrärahaa on korotettu lähes
16633: suuden poistamista toteuttaa teatteripalvelujen 40 %. Silti korotus on vielä riittämätön em.
16634: osalta. Alueteatterikokeilun tulokset ovat olleet päämäärien saavuttamiseksi. Lisäksi tämä ko-
16635: selviä; yleisö on ottanut esitykset hyvin vas- rotus tarvitsee rinnalleen teattereiden kiertue-
16636: taan. Vuonna 1976 alueteatterikokeilun puit- tuen.
16637: teissa annettiin 641 näytöstä ja niitä seurasi Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
16638: 294 848 katsojaa. Kuitenkin tätä kokeilua on
16639: voitu jatkaa vain yksityisten teatterityönteki- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16640: jöiden uhrauksin ja työolosuhteista tinkien. 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
16641: Hallituksen esityksen valtion vuoden 1978 tulo- 29.90.53 lisäyksenä 4 000 000 markkaa
16642: ja menoarvioksi sanamuoto osoittaa pyrkimystä alueteatteritoiminnan tukemiseen.
16643: . Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
16644:
16645: Pauli Puhakka Aarne Koskinen
16646: Lea Sutinen E.-J. Tennilä
16647: Markus Kainulainen Taisto Sinisalo
16648: Heimo Rekonen
16649: 1977 vp. 411
16650:
16651: Raha-asia-aloite n:o 377.
16652:
16653:
16654:
16655:
16656: P. Puhakka ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta siirtona
16657: maatilatalouden kehittämisrahastoon.
16658:
16659:
16660: E d u s k u n n a 11 e.
16661:
16662: Maatalousmaan osto- j,a myyntitoiminta sekä Kuitenkin esim. vuonna 1975 käytettiin tähän
16663: valtion halpakorkoisten maankäyttölainojen tarkoitukseen vain 112 miljoonaa markkaa.
16664: myöntäminen tapahtuu maatilatalouden kehit- Yllä esitettyjen ja muiden maatilatalouden
16665: tämisrahastosta. Näillä toiminnoilla vmtatsun kehittämisrahastosta lainoitettujen kohteiden ja
16666: merkittävällä tavalla parantaa pienviljelijäin menojen hoitamiseksi olisi rahastoon siirrettävä
16667: asemaa, jos kehittämisrahastolla olisi riittävästi valtion budjetissa lähes 700 miljoonaa mark-
16668: varoja ja ne suunnattaisUn pienviljelmille. Ny- kaa. Kuitenkin hallitus esittää siirrettäväksi
16669: kyisten määräysten mukaan raha:Sto palvelee vain 210 miljoonaa markkaa eli 5 milljoonaa
16670: lähes yksinomaan "elinkelpoisiksi" katsottuja markkaa vähemmän kuin vuonna 1976.
16671: t,Hoja, joiksi vain poikkeuksellisesti pääsevät Rahastoon varoja sHrrettäessä ei siis ole
16672: alle 10 peltohehtaarin viljelmät. otettu huomioon edes inflaation tuomaa varo-
16673: Maatilatalouden kehittämisrahastolla tulisi jen lisätarvetta.
16674: olla valtion maanostotoimintaa varten vuosit- Samalla kun esitämme rahastoon siirrettä-
16675: tain 100 miljoonaa markkaa, jos m1eli sen kyetä väksi suuremman summan, olemme sitä mieltä,
16676: ostamaan vapautuva maa ja käyttämään han- että rahaston on ensisijaisesti palveltava pien-
16677: kittu maa pienviljelijöille lisämaaksi joko myy- viljelijäin etuja.
16678: mällä tai vuokraamalla. Esim. vuonna 1975 Olemme myös sitä miehä, että kehittämis-
16679: käytettiin valtion maanostoon rahastosta vain rahastosta varoja myönnettäessä on viljelijäin
16680: 20 miljoonaa marl~aa. keskeistä tuotannollista yhteistoimintaa edistä-
16681: Pienviljelijäin maanostotoiminnan rahoittami- vät hankkeet asetettava samaan asemaan yksi-
16682: sen lainoittamiseen tarvittaisiin vuosittain aina- tyisten lamansaajain kanssa. Juuri tilojen väli-
16683: kin 50 miljoonaa markkaa. Nykyisin tarkoituk- sellä yhteistoiminnalla voidaan pienviljelmillä
16684: seen käytetään vajaa puolet mainitusta mää- tehokkaimmin alentaa tuotantokustannuksia.
16685: rästä. Edellä lausutun perusteella ehdotamme,
16686: Mikäli on kysymys maatilatalouden asunto-
16687: jen ja tuotantorakennusten rakentamisesta, pi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16688: täisi tähän tarkoitukseen olla vuosittam varoja 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
16689: ainakin 400 miljoonaa markkaa. Rakentamis- 30.32.60 lisäyksenä 50 000 000 mark-
16690: tarvetta tutkinut toimikunta on päätynyt jopa kaa siirtona maatilatalouden kehittämis-
16691: yli 1 000 miljoonan markan summaan ennen- rahastoon.
16692: kuin vuosittainen tarve voitaisiin tyydyttää.
16693: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1977.
16694:
16695: Pauli Puhakka Aarne Koskinen Taisto Sinisalo
16696: Pentti Liedes Oili Suomi Aarne Pulkkinen
16697: Lea Sutinen · M. Kainulainen Ensio Laine
16698: E.-J. Tennilä Marjatta Mattsson Mirjam Tuominen
16699: Irma Rosnell
16700: 412 1977 vp.
16701:
16702: Raha-asia-aloite n:o 378.
16703:
16704:
16705:
16706:
16707: P. Puhakka ym.: Määrärahan osoittamisesta turvetutkimusten ja
16708: turpeen käytön lisäämiseksi maamme energiahuollossa.
16709:
16710:
16711: E d u s k u n n a 11 e.
16712:
16713: Maamme energiahuolto on huomattavalta runsaasti turvesoita. Turvetuotannon laajenta-
16714: osaltaan ulkomaisten polttoaineiden varassa. misella olisi merkittävä työttömyyttä lievittävä
16715: Niin kiinteiden kuin nestemäisven ulkomaisten vaikutus. Samalla se helpottaisi valuuttaongel-
16716: polttoaineiden hinnat ovat jatkuvasti nousseet. miamme. Jo näiden tekijöiden vuoksi on vält-
16717: Uusia korotuksia on odotettavissa. Ulkomaisia tämätöntä turvetutkimusta laajentaa ja turpeen
16718: polttoaineita voidaan osittain korvata kotimai- käyttöä lisätä varsinkin polttoaineena.
16719: silla, jos niin halutaan. Mm. turve on osoittau- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
16720: tunut käyttökelpoiseksi polttoaineeksi. Se on
16721: jo nyt, jos kuljetusmatka ei ole pitkä, esim. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16722: kaupunkien kauko1ämmityksessä taloudellisempi 1978 tulo- ja menoarvioon 15 000 000
16723: kuin ulkomaiset nestemäiset polttoaineet. Tur- markkaa turvetutkimusten ja turpeen
16724: peelle on löydettävissä uusia käyttömuotoja. käytön lisäämiseksi maamme energia-
16725: Edellytykset turvetuotannon lisäämiseen ovat huollossa.
16726: huomattavat, sillä Itä- ja Pohjois-Suomessa on
16727: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1977.
16728:
16729: Pauli Puhakka Oili Suomi Aarne Pulkkinen
16730: Pentti Liedes M. Kainulainen Ensio Laine
16731: E.-J. Tennilä Taisto Sinisalo Marjatta Mattsson
16732: Aarne Koskinen Irma Rosnell Mirjam Tuominen
16733: 1977 vp. 4l3
16734:
16735: Raha-asia-aloite n:o 379.
16736:
16737:
16738:
16739:
16740: P. Puhakka ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen ja Neuvos-
16741: toliiton välisen taloudellisen, teollisen ja tieteellisen yhteis-
16742: työn kehittämiseksi.
16743:
16744:
16745: E d u s k u n n a 11 e.
16746:
16747: Kuluvan vuoden kevätkaudella vahvistettiin tui. Kuluvan vuoden kahdeksan sopimuskuu-
16748: Suomen ja Neuvostoliiton välinen 15 vuoden kauden aikana on rajakaupan arvo alentunut
16749: ohjelma kaupallis-taloudellisen, teollisen ja tie- 25 % :lla. Tämä kehitys on pysäytettävä ja
16750: teellisen yhteistyön kehittämisestä. Ohjelman käännettävä se nousuun. Tässä tarkoituksessa
16751: menestyksellinen toteuttaminen edellyttää maas- tarvitaan määrätietoista työtä, joka vaatii myös
16752: samme aktiivisia ponnisteluja. Tarvitaan tutki- rahaa.
16753: muksia ja suunnitelmia. Tällöin on seurattava Nimenomaan hallituksen tehtävänä on tur-
16754: sosialististen maiden talouden kehitystä ja tut- vata 15-vuotisen ohjelman toteuttaminen, sillä
16755: kittava idänkaupan kannalta tärkeitä tavara- ohjelma on tarkoitettu valtioiden väliseksi so-
16756: markkinoita. On oltava yhteistyössä Neuvosto- pimukseksi.
16757: liiton, mutta myös muiden sosialististen maiden Valtion tulo- ja menoarviossa tarvittaisiin
16758: taloustieteellisten ja erityisesti ulkomaankaup- enemmän varoja Suomen ja Neuvostoliiton vä-
16759: paa tutkivien tutkimuslaitosten kanssa, tehdä lisen kaupallis-taloudellisen, teollisen ja tie-
16760: tunnetuksi kirjallisuuden ja muun julkaisutoi- teellisen yhteistyön kehittämiseen ja syventä·
16761: minnan avulla Suomen ja Neuvostoliiton väli- miseen. Pidämme tarpeellisena tarkoitukseen
16762: seen kauppaan ja taloudelliseen yhteistyöhön varatun määrärahan lisäämistä.
16763: liittyviä kysymyksiä sekä suorittaa kaikkia sel- Edellä lausutun perusteella ehdotamme,
16764: laisia tutkimus-, suunnittelu- ja koordinointi-
16765: tehtäviä, jotka edistävät 15-vuotisen ohjelman että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16766: toteuttamista käytännössä. 1978 tulo- ja menoarvioon 500 000
16767: Viisitoistavuotinen ohjelma käsittää myös ra- markkaa tutkimuksien suorittamiseksi
16768: jakaupan ja sen kehittämisen. Rajakaupan osal- ja suunnitelmien laatimiseksi Suomen ja
16769: ta on nähtävä edellisenä ja kuluvana vuonna Neuvostoliiton taloudellisen, teollisen ja
16770: huolestuttava kehitys. Jos vuoden 1976 inflaa- tieteellisen yhteistyön kehittämiseksi,
16771: tiokehitys otetaan huomioon, rajakauppa taan- jolloin huomioon otetaan myös raja-
16772: kauppa.
16773: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1977.
16774:
16775: Pauli Puhakka Taisto Sinisalo E.-J. Tennilä
16776: Heimo Rekonen M. Kainulainen Aarne Koskinen
16777: 414 1977 vp.
16778:
16779: Raha-asia-aloite n:o 380.
16780:
16781:
16782:
16783:
16784: P. Puhakka ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtion-
16785: osuoksiin kunnille erikoissairaanhoitolaitosten perustamiskus-
16786: tannuksiin.
16787:
16788:
16789: E d u s k u n n a 11 e.
16790:
16791: Hallitus esittää erikoissairaanhoitolaitoksien Erikoissairaanhoidon tason ylläpitäminen ja
16792: rakentamiseen kunnille valtionosuutta 16 % vä- kehittäminen vaativat jo vuosia valmiina ollei-
16793: hemmän kuin kuluvan vuoden budjetissa. Siitä- den suunnitelmien toteuttamista. Sairaaloiden
16794: kin huolimatta, että kansalaisilla ei vieläkään rakentamisella tuettaisiin myös merkittävällä ta-
16795: ole tasavertaisia mahdollisuuksia erikoissairaan- valla koko ajan heikkenevää työllisyyttä.
16796: hoidon palveluihin, on sairaalahankkeiden to- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
16797: teuttamista vuodesta toiseen siirretty.
16798: Osa sairaaloista toimii vanhanaikaisissa ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16799: puutteellisissa tiloissa, joissa jopa potilastur- 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
16800: vallisuuskin vaarantuu. Keskussairaalaverkon 33.76.31 lisäyksenä 14 000 000 markkaa
16801: piirissäkin on lukuisia suuria peruskorjaushank- valtionosuuksiksi kunnille erikoissai-
16802: keita, jotka olisi kiireellisesti toteutettava. raanhoitolaitosten perustamiskustannuk-
16803: siin.
16804: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1977.
16805:
16806: Pauli Puhakka Aarne Koskinen Taisto Sinisalo
16807: M. Kainulainen E.-J. Tennilä Heimo Rekonen
16808: 1977 vp. 415
16809:
16810: Raha-asia-aloite n:o 381.
16811:
16812:
16813:
16814:
16815: P. Puhakka ym.: Määrärahan osoittamisesta työttömyyskorvauk-
16816: sen korottamiseksi.
16817:
16818:
16819: E d u s k u n n a 11 e.
16820:
16821: Työttömien määrän arvioidaan tulevana tal- pitkäksi ajaksi vaille kaikkea toimeentuloturvaa.
16822: vena muodostuvan suuremmaksi kuin edelli- Suuri määrä pienviljelijöitä, jotka ovat työntar-
16823: senä. Se merkitsee, että myös työttömyystur- peessa, eivätkä ole sitä saaneet, ovat syrjivien
16824: van piiriin tulee aikaisempaa enemmän ihmisiä. säännösten vuoksi jääneet vaille työttömyys-
16825: Heidän joukossaan on varmasti sellaisia, jotka korvausta. Sitäkään ei voida pitää oikeana, että
16826: jo aikaisemmin ovat joutuneet elämään työttö- jos perheen jonkun jäsenen tulot ylittävät mää-
16827: myyskorvauksen varassa. Työttömyyskorvaus on rätyn rajan, ei toisilla työttömiksi jouduttuaan
16828: niin pieni, ettei se riitä välttämättömään toi- ole oikeutta saada työttömyyskorvausta. Kaik-
16829: meentuloon. Varsinkin ne, jotka ovat useam- kien tällaisten syrjivien säännösten muuttami-
16830: pana vuotena olleet työttöminä, ovat suurissa nen ja työttömyyskorvauksen korottaminen tu-
16831: taloudellisissa vaikeuksissa. Työttömyyskorvauk- lee toteuttaa välittömästi.
16832: sen korottaminen vastaamaan vähimmäistoi- Edellä lausutun perusteella ehdotamme,
16833: meentulovaatimuksia on kiireellinen tehtävä.
16834: Se tulee nostaa ainakin 65 markkaan päivässä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16835: Samalla tulee muuttaa työttömyyskorvauksen 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
16836: saannin syrjiviä määräyksiä. Ei ole oikein että 34.60.50 lisäyksenä 50 000 000 mark-
16837: nuoret, jotka ensimmäisen kerran hakeutuvat kaa työttömyyskorvauksen korottami-
16838: mahdollisesti juuri koulunsa päättäneinä työ- seksi 65 markkaan päivässä.
16839: elämään, joutuvat karenssirin ja huomattavan
16840: Helsing~ssä 27 päivänä syyskuuta 1977.
16841:
16842: Pauli Puhakka Oili Suomi Ensio Laine
16843: Pentti Liedes M. Kainulainen Taisto Sinisalo
16844: E.-J. Tennilä Irma Rosnell Mirjam Tuominen
16845: Aarne Koskinen Aarne Pulkkinen Marjatta Mattsson
16846: 41-6 1977 Vp.
16847:
16848: Raha-asia-aloite n:o 382.
16849:
16850:
16851:
16852:
16853: Pulkkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kaivostoiminnan aloit-
16854: tamiseksi Pielaveden Säviällä.
16855:
16856:
16857: E d u s k u n n a 11 e.
16858:
16859: Geologinen tutkimustoimisto suoritti tutki- jossa työttömyys on ollut vitsauksena jo vuosi-
16860: muksia useiden vuosien ajan Pielaveden Säviällä. kymmenien ajan. Se vaikuttaisi elvyttävästi koko
16861: Tutkimuksen tulokset on luovutettu kauppa- ja Pohjois-Savon talouselämään sekä hillitsisi yhäti
16862: teollisuusministeriölle. Tutkimuksissa on käynyt jatkuvaa muuttoliikettä.
16863: selville, että kysymyksessä on kaivoskelpoinen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
16864: kuparimalmiesiintymä. Tähän saakka suorite- nioittaen,
16865: tuissa tutkimuksissa on todettu malmivarojen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16866: olevan noin 6 milj. tonnia kuparipitoisuuden 1978 tulo- ja menoarvioon luvun 32.70
16867: ollessa 1 %. Malmivarojen käyttöönotto on kan- uudelle momentille 5 000 000 markkaa
16868: santaloudellisesti kannattavaa. Kaivostoiminnan kaivostoiminnan aloittamiseksi Pielave-
16869: aloittaminen toisi pysyviä työpaikkoja alueelle, den Säviällä.
16870: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1977.
16871:
16872: Aarne Pulkkinen Lauha Männistö
16873: 1977 vp. 41t
16874: Raha-asia-aloite n:o 383.
16875:
16876:
16877:
16878:
16879: Raatikainen ynu Määrärahan osoittamisesta ympäristönsuojelun
16880: tutkimus· ja. kehittämistoimintaan.
16881:
16882:
16883: Ed u s k u n n a 11 e. ·
16884:
16885: Yhteiskunnan teollistuminen, luonnonvaro- tettavaksi vuosina 1975-80. Tänä ajanjakso1;1a
16886: jen tehostuva hyväksikäyttö ja kulutuksen kas- tutkimukseen on arvioitu tarvittavan uutta ra-
16887: vu sekä ennen kaikkea erilaisten ympäristöön hoitusta yhteensä 46.5 miljoonoaa markkaa.
16888: joutuvien jätteiden määrän lisääntytninen aset- Valtion tiedeneuvoston samoin kuin Suo-
16889: tav·at yhä lisääntyviä vaatimuksia ympäristön- men Akatemian edellyttämät toimenpiteet näyt~
16890: suojelulle. Tehokkaan ympäristönsuojelun to- tävät kuitenkin jäävän ympäristöntutkimuksen ·
16891: teuttaminen edellyttää sekä. suunnittelua että suhteen toteutumatta. Tärkeimmälle ympäris-
16892: lainsäädännön kehittämistä. Suunnittelun tar- tönsuojeluviranomaiselle, sisäasiaintninisteriön.
16893: koituksena on kerätä tietoja ympäristön tllas- ympäristönsuojeluosastolle, ei ole sen lukuisista
16894: ta, ympäristön tilaan vaikuttavista toiminnois- esityksistä huolimatta myönnetty lainkaan mää-
16895: ta· sekä siitä, minkälaisin hallinnollisin keinoin rärahoja tutkimus- ja kehittämistoimintaan, ·
16896: ympäristöä voidaan suojella ja sen tilaa paran- vaikka tällaisia määrärahoja ehdottomasti tar·
16897: taa. vittaisiin niin osastossa valmisteltavien lakiesi-
16898: Ympäristönsuojelun toteuttaminen ei siten tysten perustaksi kuin osastolle kuuluvan ym-.
16899: ole mahdollista ilman monipuolista ympäristön- päristönsuojelun yleisvalvonnan ja kansainvä·
16900: tutkimusta. Valtion tiedeneuvoston valmista- listen tehtävienkin. hoitamiseksi.
16901: mas!l ja valtioneuvoston hyväksymässä tiede- . Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kUn:.
16902: poliittisessa ohjelmassa erityistä tukea tariritse- nioittavasti, ·
16903: viin tutkimuskohteisiin onkin· luettu "ympäris· ·
16904: tönsuojelua · sekä ympäristöä sää.stävien mene- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden ·
16905: telmien ja tuotteiden kehittämistä koskeva tut- 1978 tulo- ;a menoarvioon 50000Q
16906: kimus". Suomen Akatemioassa on niin ikään markan määrärahan käytettäväksi ympä~.
16907: valtnisteltu erityinen "Ympädstöntutkimuksen ristönsuoielun tutkimus- fa kehittämis-
16908: toimintaohjelma", joka on suunniteltu . toteu·. toimintaan.
16909: Helsingissä 30 .päivänä syyskuuta 1977.
16910:
16911: Kaisa Raatikainen ·seppo W esterl~nd Terhi Nieminen ·
16912: Maija ~jantie . Helge Siren . Pertti ·Paarsio
16913: Risto Tuominen Syen-Erik Järvinen . ·
16914:
16915:
16916:
16917:
16918: J. _.
16919:
16920:
16921:
16922:
16923: 53 087700336,3
16924: Raha-asia-aloite n:o 384.
16925:
16926:
16927:
16928:
16929: Raatitapnen ym ..: Korotetun määrärahan osoittamisesta teatteri-
16930: ryhmi~n :sekä ~usiiJPci-, tanssi- ja lapsiteatterien tukemiseen.
16931:
16932:
16933:
16934: Ed u.s k u pn all~·:
16935:
16936: : .Maassamme jo usean vuoden. ajan totmmeet Työtä on tehty ylityötunteja laskematta ja kier-
16937: liikkuvat ammattiteatterit - teatteriryhmät - tueilla poissa perheiden luota joudutaan viettä-
16938: ovat vakiinnuttaneet asemansa maamme teatte- mään noin neljännes vuodesta, matkakilometre·
16939: rjkeJ1tässä yhtenä sen vireimmistä ja uudistus- jä teatterille saattaa kertyä 40 000 kilometriä
16940: ~oimaisimmista osa-alueista. Alueellisen ·ja so- vuodessa.
16941: si.aalisen tasa-arvon toteuttamiseen pyrkivässä . On jo aika ryhtyä .korjaamaan teatteriryh-
16942: toiminriassaan ne ovat tavoittaneet runsaasti mien avustusten jälkeenjääneisyyttä muiden
16943: sellaisia yleisöryhmiä, jotka aikaisemmin ovat teattereiden avustuksiin verrattuna. Se ei met-
16944: jääneet teatteripalvelujen ulkopuolelle. Niiden kittävästi rasittaisi valtion taloutta, sillä ryh-
16945: ~orkea ammatillinen ja taiteellinen taso on ylei- mien organisaatiosta ja toimintatavoista johtuen
16946: sesti ·tunnustettu. niiden tuottamat teatteripalvelukset tulevat yh-
16947: ~ Vuonna 1976 pelkästään Teatterikeskuksen teiskunnalle puolta halvemmiksi kuin laitos-
16948: piirissä toimivat · teatterit antoivat yhteensä· teattereiden siinäkin tapauksessa, että niitä
16949: ~ 45,2 esitystä ja niillä oli yhteensä 328 080 avustettaisiin tarvetta vastaavasti.
16950: ~atsojaa. Nykyisin näiden teattereiden toiminta : Käsityksemme _mukaan teatteriryhmien toi~
16951: esitys- ja kät'sojamääriliään kattaa yli 14 % tnintaedellytysten turvaal:!lisessa tuli$i vihdoin·
16952: kok<r maan ammattiteatteritoiminnasta. Lasten-. noudattaa Teatterikomitea 1972:n mietinnön
16953: teatt<~rie5itysten määrä koko maan lastenteatteri- ehdotusta, jonka mukaan liikkuvien teattereiden
16954: esityksistä oli jopa 40 %. Liikkuvien teatterei- yhteiskunnan tuen tulisi vuonna 1978 olla yh-
16955: den yhteis~unnaa ·tuki sen. sijaan oli ainoastaan teensä 70 % tulotaseesta (valtion tuki 60 %, ·
16956: alle ,2 % koko maan ammattiteatteritoiminnalle kotikunnan tuki 10 %) . .
16957: annetusta ·tuesta. Yhteiskunnan awstukset muo- ,.·Valtion· tulp-. ja menoarviost~ vuodelle ·1978 •
16958: dos.tavat ainoastaan runsaat 30 % riiiden koko- päätettäessä tulisi huomioida myöskin teatteti-
16959: naisirienoista \raition osuuden' ollessa 3Ö % ja alan .. korkeimman asiantuntijaelimen esitys,
16960: kunnan 3 %. Koska näiden · teattereiden toi- jonka mukaan teatteriryhmien momentin tulisi
16961: minnan luonteeseen kuuluu oleellisesti kiertue- vuotil:la : 1978 · olla : sin.iiuudeltåari .· 1 800 000
16962: toiminta toimialueen ollessa koko maa, ei voida markkaa. ·
16963: edellyttää kunnallisen ·'t\1e:rt .merkittävää kasvqa•. , . _· ·Edellä . esitetyn pelJ.lst~U!! ~,eh~otänline,
16964: Esitystuloilla joudUtaan : peittämään nykyisin .··- , .. . .
16965: kohtuuttoman suuri, ösiuis .....:: yli 60 % koko. .·.•. . että Eduskuntllottaisi ·valtion' vuoden
16966: naismenoista (laitosteattereilla vastaava-' lUku '1978 tulo- ja menoarvio'on 'momentille
16967: 29 %) . 29.90.53 lisäyksenä 700 000 markkaa
16968: Täysin riittämättömät yhteiskunnan avustuk- teatteriryhmien sekä musiikki-, tanssi-
16969: set ovat merkinneet sitä, että työntekijät ovat ja lapsiteattereiden tukemiseen.
16970: joutuneet kohtuuttomien rasitusten alaisiksi.
16971: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
16972:
16973: Kaisa Raatikainen Kuuno Honkonen Lasse Äikäs
16974: Helvi Niskanen E.-J. Tennilä Kaarina Suonio
16975: 1971 vp.
16976:
16977: Raha-asia-aloite n:o .385.
16978:
16979:
16980:
16981:
16982: Raatikainen ym.: · Korotetun määrärahan osoittamisesta maan
16983: hankkimiseen Juonnonsuojelutarkoituksiin.
16984:
16985:
16986: E d:u s k u.n h a U e.
16987: · Kansallispuistoverkon täydentämiseksi sekä luonnonsuojelualueisiin olisi tarkoitukseni:hu-
16988: ~>oidensuojeluohjelman toteuttamiseksi samoin kaista. Siten koko valtakunnallisen kansalliS+
16989: kuin muita luonnonsuojelutarkoituksia varten puisto-ohjelman toteutuminen on erittäin uhan•
16990: tarvittavien maa- ja vesialueiden hankkimiseen alainen. Menokohtaa 30.95.88 olisi tämän joh•
16991: valtiolle . ehdotetaan 6 800 000 mk. Useiden do.sta muutettava siten; että vuonna 1978 käy.
16992: suunniteltujen luonnonsuojelualueiden perusta- tettäisiin maan hankkimiseen luonnonsuojelutar~
16993: minen on kiireellinen tehtävä, ja ratkaiseva koituksiin 10 000 000 markkaa. ·
16994: merkitys on tällöin sillä, kuinka pian luonnon- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
16995: suojdualuesuunnitehniin sisältyviä . yksityisiä
16996: maa-alueita saadaan hankituksi valtiolle. Sopivia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16997: ja maan eteläisetkin osat edes välttävästi kat- 1978 .tulo- ja menoarvioon momentille.
16998: tavan . kansallispuistoverkon luomiseen välttä- 30.95.88 lisäyksenä 3 200 000 markkaa
16999: mättömiä maa-alueita ei kohta enää ole saata- käytettäväksi maan hankkimiseen luon+
17000: vissa sellaisessa tilassa, että niiden liittäminen nonsuojelutarkoituksiin.
17001: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
17002:
17003: Kaisa Raatikainen Risto Tuominen Sven-Erik Järvinen
17004: Jacob Söderman Seppo Westerlund Terhi· Nienlinen·
17005: Maija Rajantie Helge Siren Pertti Paasio
17006: Paula Eenilä-~ Eino Grönholtil
17007: 420
17008:
17009: Raha-asia-aloite n:o 386.
17010:
17011:
17012:
17013:
17014: Raatikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta uhanalaisten harju-
17015: . alueiden hankkimiseksi valtion omistukseen.
17016:
17017:
17018: Edu sk.u.nnalle.
17019:
17020: Talonrakennuksen ja erityisesti· tienteon jat· miseksi. Sen vuoksi olisi välttämätöntä saada
17021: kuva laajeneminen on aiheuttanut soran kulu· luonnon- ja ympäristönsuojeluviranomaisten
17022: tuksen kasvun. Soranotto on muuttanut maise~ käyttöön määräraha harjujen lunastamiseksi,
17023: mia tuhoten kokonaisia harjuja ja jättämällä jotta edes kaikkein arvokkaimmat kohteet voi·
17024: jälkeensä täysin kunnostamauomia sorakuop· taisiin suojata. Kun kysymys on kansallisesti
17025: pia, joiden maisemaa pilaava vaikutus kestää merkittävästä luonnonsuojelutoimenpiteestä,
17026: vuosikymmeniä. Huolestuttavinta on, että eräs- harjujen suojelu pitäisi toteuttaa ensi sijassa
17027: tä Suomen luonnon ominaisinta piirrettä, maise- valtion varoin.
17028: mallisesti vaikuttavia harjuja, pian uhkaa soran- Edellä olevan perusteella ehdotamme ·kun•
17029: oton vuoksi täydellinen tuhoutuminen. Luon- nioittavasti,
17030: nontieteellisen ainutlaatuisuutensa vuoksi har-
17031: jut ovat tärkeitä myös luonnossa tapahtuvan vir- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17032: kistäytymisen ja ulkoilun kannalta. 1978 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
17033: Lakisääteiset toimenpiteet harjujen suojelemi- markan määrärahan .käytettäväksi uhan-
17034: . seksi viipyvät edelleen. Nykyisen lainsäädännön alaisten ja suojelun tarpeessa. olevien
17035: suoja harjuille onkin mitätön, ellei käytettä- harjualueiden hankkimiseksi valtion hal-
17036: vissä ole varoja uhanalaisten harjujen lunasta· tuun.
17037: Hels~gissä .30 päivänä syyskuuta 1977.
17038:
17039: Kaisa Raatikaitien Risto Tuominen Terhi Nieminen
17040: Jacob Söderman Helge Siren Pertti Paasio
17041: Maija Rajantie Sven-Erik Järvinen
17042: 1977: vp, 421
17043:
17044: Raha-asia-aloite n:o 387.
17045:
17046:
17047:
17048:
17049: Raatikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kehä I:n ja maan.
17050: tien n:o 118 rakentamistöiden aloittamiseksi.
17051:
17052:
17053: E d.u s k unn aJle;
17054:
17055: . E,spoon· kaupunginvaltuusto·on kokouksessaan työllisyystilanteen vuoksi. Mainittujen tiehank-
17056: 15. 6; 1977 hyväksynyt yksimielisesti periaat- keiden rakennustöiden aloittaminen työllistäiSi
17057: teen, jonka ·mukaan Kehä I:n rakentamisen ja vuosittain noin 200 työntekijää ja koko jou4
17058: siihen liittyvän TuJ;Ull maantien n:o 118 paran- kon kuljetuskalustoa sekä rakennuskoneita. Eri--
17059: tamisen kustannukset jaettaisiin tasan tie- ja tyisen suuri merkitys tällä hankkeella olisi am..
17060: vesirakennuslaitoksen ja Espoon kaupungin kes- mattitaitoisten rakennusmiesten työllisyyden
17061: ken. Tällä päätöksellään Espoon kaupunki on turvaamiseen; koska hankkeeseen liittyy monieri
17062: omalta osaltaan pyrkinyt merkittävästi edesaut- siltojen rakentaminen.
17063: tamaan näiden liikenneväylien rakentamistöiden Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun~
17064: aloittamista. nioittavasti,
17065: Valtiontaloudellisten syiden johdosta ovat
17066: teiden rakentamismäärärahat viime aikoina jat- että Eduskunta ottaisi valtion vuod~n
17067: kuvasti pienentyneet. Näin ollen on vaara, että 1978 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
17068: Kehä I:n ja Turun maantien n:o 118 rakenta- markan määrärahan Kehä I:n ja Turun
17069: mistöiden aloittaminen uhkaa siirtyä suunnitel- maantien n:o 118 rakentamistöiden
17070: tuakin kauemmaksi. Töiden aloittaminen on aloittamiseksi.
17071: kuitenkin perusteltua jo vuonna 1978 vaikean
17072: Helsingissä· 30 päivänä syyskuuta 1977.
17073:
17074: Kaisa Raatikainen Sinikka Luja-Penttilä Irma Rosnell
17075: Seppo Westerlund Terhi Nieminen Sven-Erik Järvinen
17076: Raha-asia-aloite n~o 388.
17077:
17078:
17079:
17080:
17081: Raatikainen yin:: Määräfahan osoittamisesta ylimääräisen äitiys-
17082: rahan maksamiseksi.
17083:
17084:
17085: Ed t.tskun nalle.
17086:
17087: - 'Äitiyssuojelu ja · siihen liittyVä äitiyslomauu- lomalle siihen asti kun lapsi täyttää yhden wo-
17088: distus vaativat edelleen kehittämistä. Yhteis- den. Tällainen järjestelmä saattaa pienipaikkai-
17089: kunnan tdimenpitein on turvattava äidin ja lap- set ja heikossa taloudellisessa asemassa olevat
17090: sen luonnollinen läheisyys riittävän pitkäksi perheet yhä vaikeampaan asemaan:· tulotason:
17091: ajaksi. Myös lapsen isälle on annettava mah~ laskiessa.
17092: dollisuus osallistua lapsensa hoitoon sen jälkeen Luomalla paikallinen 12 kuukauden vanhl::m-
17093: kun äidin.synnytyksesiä toipumiseen ja lapsen painlomajärjestelmä sekä turvaamalla tämän jäl-
17094: imettämiseen tarpeellinen aika on kulunut. keen työhönpaluu vanhana työntekijänä paran-
17095: Äitiyslomaa _iulee jatkaa vanhempainlomalla, nettaisiin ratkaisevasti lapsiperheiden asemaa
17096: jolloin lapsen äiti tai isä voi jäädä kotiin hoita- yhteiskunnassamme ja samalla edistettäisiin syn-
17097: maan lastaan kunnes lapsi täyttää vuoden. Äi- tyvyyden: nöusua.
17098: tiysloman jatkamista vanhempainlomana puol- . Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
17099: taa myös se, että lapsen hoitoloma ei saa muo- nioittavasti,
17100: dostua ·työelämässä eriarvoisuuteen johtavaksi
17101: telö.jäkSi naiselle. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17102: Monet seikat puoltavat. äitiysloman pidentä- 1978 tulo- ;a menoarvioon 10 000 000
17103: mistä vanhempainlomalla 12 kuukauteen asti. markkaa ylimääräisen äitiysrahan mak~
17104: Nykyisin on mahdollista eräissä tapauksissa työ- samise/esi äitiysloman pidentärniseksi 12
17105: ehtosopimuksissa sopia varsinaisen lakisääteisen liuukautta käsittäväksi vanhempainlo-
17106: äitiysloman päätyttyä jäämis~stä palkattomalle, maksi.
17107: Helsingissä 30 _päivänä syyskuuta 1977.
17108:
17109: Kaisa Raatikainen Meeri KalavaiDen Risto Tuominen
17110: Maija Rajantie Sinikka Luja-Penttilä Salme Myyryläinen
17111: Paula Eenilä Markus Aaltonen Terhi Nieminen
17112: Pertti Paasio Kaarina Suonio
17113: Raha-asia-aloite n:o 389.
17114:
17115:
17116:
17117:
17118: Raatikaitien 'ytri.;· Määrärahan osoittamisesta Jorvin sairaalan hoi-
17119: tohenkilökunnan lisäämisestä aiheutuviin valtionosuuksiin.
17120:
17121:
17122: E dus ku nn all~;.
17123: N. 300 ooö asukasta palveleva Jorvin sairaa- osalta vuonna 1978 n. 800 000 markkaa; j~is
17124: lan kuntainliiton omistama Jorvin sairaala on ta kustannuksista valtio maksaa osuutensa:
17125: vihdoin valmis käyttöönotettavaksi ja tuotta· Tämä ei ole kansantaloudellisesti mielekästä;
17126: maan niitä palveluja, joiden saamiseksi on jo koska jos Jorvin sairaalaan voitaisiin palkat~
17127: uhrattu n. 200 milj. markan investointikustan- edellämainitun 18 työntekijän lisäksi kaksi lää-
17128: nukset. · ' · -: · · . ·. käriä, yksi kemisti, seitsemän röntgenhoitajaa
17129: Vuoden 1978 alusta on suunniteltu olevan ja ·kymmenen laboratoriohoitajaa, voitaisiin lä~
17130: käytössä· saitaalan 510 sairaansijasta 325. Nyt hes kaikki laboratoriopalvelut tuottaa Jorvin
17131: kuitenkin . lääkintöhallitus 011 luvannut vuo- sairaalan toimesta; jossa kalliit kojeet ja laitteet
17132: delle 1978 Jorvin sairaalalle vain 18 valtion- seisovat valmiina ilman käyttäjiä.
17133: apuun oikeuttavaa virkaa anotusta 200:sta. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun~
17134: Myönnetyistä ainoastaan yksi on lääkärin virka. nioittavasti, . ·
17135: Lisäksi röntgenhoitajia ja laboratoriohoitajia on
17136: myönnetty suhteellisesti vähemmän kuin muuta · etta Eduskunt~ ottaisi valtion v~oden
17137: henkilökuntaa. Tämän takia toimintoja on erit- 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
17138: täin vaikea synkronoida, mikä johtaa mm. sil- · 33.76.30 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
17139: hen, että laboratorio- ja röntgenpalveluja joudu- käytettäväksi Jorvin sairaalan hoitohen-
17140: taan ostamaan yksityisiltä laitoksilta. Seurauk- kilökunnan lisäämisestä aiheutuviin val-
17141: sena ovat huomattavat lisäkustannukset sekä tionosuuksiin.
17142: valtiolle että kunnille. Esimerkiksi laboratorion
17143: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
17144:
17145: Kaisa Raatikainen Sinikka Luja-Penttilä
17146: Seppo Westerlund Sven-Erik Järvinen
17147: Terhi Nieminen
17148: 1977. vp;
17149:
17150: Raha-asia-aloite n:o 390.
17151:
17152:
17153:
17154:
17155: Rajala: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan läänin perustamis-
17156: toimenpiteiden aloittamiseksi.
17157:
17158:
17159:
17160:
17161: . ·Satakunnan läänin perustamistoimenpiteet Satakunnan asioiden uskotaan huomattavasti
17162: ovat lykkääntyneet vuodesta toiseen. Sen sijaan paranevan. Samalla saadaan päätökseen Pohjois-
17163: on viime aikoina vilkkaasti keskusteltu rajaky- ja Itä-Satakunnan alueella vireillä olevat kunta-
17164: symyksistä sekä Satakunnassa että Pirkanmaal- liitokset ja lopullinen yhteistyö eri kuntainliit-
17165: la. On ilmeistä, että yhteisymmärrys Satakun- tojen välillä.
17166: nan ja Tampereen läänien rajakysymyksessä Edellä olevaan viitaten ehdotan,
17167: syntyy välittömästi, kun eduskunta myöntää
17168: tarvittavat varat perustamistoimenpiteisiin. Voi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17169: 1llassa oleva laki edellyttää läänin muodostamis- 1978 tulo- ;a menoarvioon 3 000 000
17170: ta. Satakunta on monessa suhteessa jäänyt val- markan määrärahan Satakunnan läänin
17171: tion investointitoiminnassa jälkeen muista maa- perustamistoimenpiteiden aloittamiseksi.
17172: kunnista. Itsenäiseksi lääniksi muodostettuna
17173: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1977.
17174:
17175: Pentti Rajala
17176: 1977·vp; 425
17177:
17178: Raha-asia-aloite n:o 391.
17179:
17180:
17181:
17182:
17183: ].J.lljala: Määrärahan osoittaniisesta TVL:n Turun purm Porin
17184: korjaamon työntekijäin &osiaalitilojen rakentamiseksi.
17185:
17186:
17187: Ed usk un nalle.
17188: Tie ja vesirakennushallituksen turun piirin uudelleen, jotta ne vastrus1vat aj;m vaatimuk-
17189: korjaamo Porissa on taloudellisesti kannattava sia ja voimassa olevaa lainsäädäntöä.
17190: ja toiminnaltaan tehokas työyksikkö, jossa kor- Edellä olevaan viitaten ehdotan,
17191: jataan ja huolletaan Satakunnan alueella käy·
17192: tössä oleva tienrakentamis- ja korjauskalusto. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17193: Korjaamolla työskentelee yli 30 työntekijää. 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
17194: Alueella sijaitsevat työskentelytilat ovat riittä- 31.24.74 1 000 000 markan määrärahan
17195: vät ja kohtalaisessa kunnossa, osittain myös hil- tie- ia vesirakennushallituksen Turun
17196: jattain uusittuja tiloja. Sen sijaan työntekijäin piirin Porin korjaamon tyi)ntekijäin so-
17197: sosiaalitilat ovat heikot, Ne pitäisi rakentaa siaalitilojen rakentamista varten.
17198: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1977.
17199:
17200: Pentti Rajata
17201:
17202:
17203:
17204:
17205: 54 0877003363
17206: 426
17207:
17208: Raha-asia-aloite n:o 392.
17209:
17210:
17211:
17212:
17213: ·'
17214: ' Rajantie ym.: Määrärahan osoittamisesta Itä-Suomen Liiton toi-
17215: minnan tukemiseen.
17216:
17217:
17218: Eduskunnalle.
17219:
17220: · 'Itä-Suomen' Liitto ty:n tarkoituksena on edis- lisuuksia pienpuutalotuotannon koordinöimisek-
17221: tää toimialueenSa Etelä- ja Pohjois-Karjalan, si tuotannon ja markkinoinnin osalta, ·
17222: Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Kainuun sivistyk- - idän rajakauppamahdollisuuksien selvittä-
17223: sellistä, sosiaalista ja taloudellista kehitystä sekä miseen alueen yrittäjille järjestämällä tätä valai-
17224: valvoa· alueen väestön etuja. · · sevia esitelmä- ja seminaaritilaisuuksia.
17225: Tarkoituksensa toteuttamiseksi· liitto toi- Itä-Suottien Liiton lähiajan tavoitteena on
17226: mii yhteistyössä alueen kuntien, maakunta- ja kiinteyttää edelleenkin maakunta- ja seutukaa-
17227: seutukaavaliittojen sekä muiden yhteisöjen ja valiittojen välistä yhteistoimintaa, suorittaa
17228: viranomaisten kanssa. · alueen kehittämiseen liittyvää esivalmistelutyö-
17229: Itä-Suomen Liitto ry:n toiminta on määrä- tä mm. Vuoksen vesistön kokonaiskäytön1 mat~
17230: tietoisesti kohdistunut kail:un yhteismarkkinoinnin, idän rajakaupan ja
17231: - yhteistoiminnan aikaansaamiseen itäsuo- korkeakoulujen ·välisen yhteistoiminnan osalta.
17232: malaisten pienteollisuus- ja matkailuyrittäjien Itä-Suomen Liiton taloudellinen toiminta-
17233: välille suunnittelu-, tuotekehittely- ja markki;. pohja on kuitenkin suhteellisen vaatimaton tu-
17234: nointitoimen osalta, lojen koostuessa pääasiallisesti alueen kaupun-
17235: - opetustoimen kehittämiseen osallistumal- kien suorittamista vuosijäsenmaksuista. Kuiten-
17236: la omalta osaltaan eri tasoisten uusien oppi- kin liiton toiminnan merkitys on vuosi vuo-
17237: laitosten perustamishankkeisiin sekä Itä-Suo- delta korostunut aina sen perustamisesta v.
17238: men korkeakoulujen ja kesäyliopistojen välisen 1966 alkaen.
17239: yhteistoiminnan aikaansaamiseen, Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
17240: - mielenkiinnon herättämiseen Itä-Suomen taen,
17241: alueen luonnonrikkauksien hyväksikäyttöä koh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17242: taan järjestämällä malmien ja teollisuusmine- 1978 tulo- ja menoarvioon 10 000 mar-
17243: raalien etsintäkilpailun ja selvittämällä mahdol- kan määrärahan Itä-Suomen Liiton toi-
17244: minnan tukemiseen.
17245: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
17246:
17247: Maija Rajantie Unto Ruotsalainen
17248: 427
17249:
17250: Raha-asia-aloite n:o 393.
17251:
17252:
17253:
17254:
17255: Rajantie ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Saimaan keskus-
17256: ! ' kalanviljelylaitoksen aikaansaamiseksi Enonkosken kuntaan.
17257:
17258:
17259: E d u s k u n n a 11 e.
17260:
17261: Kalanviljelyn merkitystä talouselämässämme viljelylaitoksen perustaminen tälle suhteellisen
17262: on jatkuvasti aliarvioitu ja kahitalouden tutki- vaikealle työttömyysalueelle on myös työllisyy-
17263: musmäärärahat pidetty alhaisina vesistöjemme den kannalta merkittävä ja tulisi epäilemättä
17264: tarjöamista mahdollisuuksista huolimatta. Joh- aktivoimaan myös yksityisiä alueella kalanvil~
17265: tavien kalastusmaiden, kuten Norjan ja Japanin jelyn yrittäjiksi ja kehittäjiksi, ja näin erityisesti
17266: eräät asiantuntijllt ovat lausuneet ihmettelynsä laajan Saimaan saaristoalueen · asukkaat saisi"
17267: käyttämättomista ·luonnonaltaista, järvistämme, vat paremmat toimeentulomahdollisuudet.
17268: jotka erinomaisesti sophtat · Ralanviljelykseen. Edellä olevan perusteella ehdotilmme,
17269: Kalastuksen tuottoaste voidaan· viljelyllä no-
17270: peasti kolminkert~tistaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17271: · Maamme parhaita kalanviljelyalueita ovat 1978 tulo- ja menoarvioon 60 000 mar:.
17272: Saimaan vesistön puhdasvetiset keski~ ja poh- kan määrärahan käytettäväksi Keski-Sai.
17273: joisosat. Ne tarjoavat erinomaiset olosuhteet maan kalanviljelylaitoksen SUZ!nnittele-
17274: Keski-Saimaan keskuskalanviljelylaitoksen pe- . miseksi ja rakennustöiden aloittamiseen
17275: rustamiselle Enonkosken kuntaan. Keskuskalan- Enonkosken kunnassa.
17276: Helsingisä 30 päivänä syyskuuta 1977.
17277:
17278: Maija Rajantie Unto Ruotsalainen
17279: 428
17280:
17281: Raha-asia-aloite n:o 394.
17282:
17283:
17284:
17285:
17286: Rajantie YJn.: Määrärahan osoittamisesta kahden makuuvaunun
17287: hankkimiseksi valtionrautateille liikenneosuudelle Savonlinna
17288: -Helsinki.
17289:
17290:
17291: E d u s k u n n a 11 e.
17292:
17293: Savonlinnan kaupungin julkisen liikenteen jotka eivät päiväsaikaan voi käyttää junayh~
17294: yhteydet Helsinkiin ovat varsin heikot. Vaidon- teyksiä.
17295: rautateiden palvelusten käyttäminen niiden ta- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun•
17296: loudellisuuden vuoksi on suurimmalle osalle nioittaen,
17297: paikkakunnan väestöä ainoa mahdollisuus,
17298: mutta nykyisin käytössä olevien makuuvaunu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17299: jen heikkokuntoisuus ja jopa. vaarallisuus aset- 1978 tulo- ;a menoarvioon 2 600 000
17300: taa tälle esteitä. Savonlinnan seutu on vilkasta markan määrärahan kahden a;anmukai~
17301: ja kehittyvää matkailualuetta, joten tulisi kyetä sen makuuvaunun hankkimista varten
17302: tarjoamaan ajanmukaiset, vatustetasoltaan hyvät valtionrautateiden liikenneosuudelle Sa~
17303: ja turvalliset makuuvaunut niille matkailijoille, vonlinna-Helsinki.
17304: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
17305:
17306: Maija Rajantie Unto Ruotsalainen
17307: 429
17308:
17309: Raha-asia-aloite n:o 395.
17310:
17311:
17312:
17313:
17314: Raudaskoski ym.: Määrärahan osoittamisesta Toppilantörmän
17315: syöpymän korjaamiseksi Siikajoella.
17316:
17317:
17318: Ed u sku nna 11 e.
17319:
17320: SiikajOella on ns. Toppilantörmässä tapahtu- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
17321: nut erittäin pahaa jokitörmän syöpymistä ja nioittaen,
17322: vyörymää. Suunnitelmat syöpymän · korjaami-
17323: seksi on Oulun vesipiirin toimesta laadittu ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17324: toimitettu maaliskuussa 1977 vesihallitukseen. 1978 tulo- ;a menoarvioon 200 000
17325: Joen syöpyminen on siksi pahaa, että sen markkaa Toppilantörmän syöpymän kor-
17326: korjaamiseen· tulisi kiireellisesti ryhtyä. Mikäli ;aamiseksi Siika;oella.
17327: korjaamista ei nopeasti suoriteta, on olemassa
17328: vaara sortuman huomattavaliekin laajenemi-
17329: selle;
17330: Helsingissä .30 päivänä syyskuuta .1977.
17331:
17332: Väinö Raudaskoski Pekka Vilmi
17333: 430
17334:
17335: Raha-asia-aloite n:o 396.
17336:
17337:
17338:
17339:
17340: Raudaskoski ym.: Korotettin määrärahan osoittamisesta siirtona
17341: maatilatalouden kehitt~israhastoon.
17342:
17343:
17344: Ed ta kun h.a II e.
17345:
17346: Maatilojen elinkelpoiS:uuden pru:antamisessa että samanaikaisesti· on rahaston toiiDialaa laa-
17347: on pääomahuollon turvaamisella keskeinen. mer~ jennettu .. Maatalouden pääomahuollon ·ongelmat
17348: kitys. Käytännön toimet ovat kuitenkin jatku- ovat erikoisen vaikeita Pohjois~Suomessa, jossa
17349: vasti olleet riittäinättömät. Maatilatalouden ke- maatilatalouden kehittämisrahaston täydennettä~
17350: hittämis.rahastoon on saatu varoja niukasti, vuo- väksi tarkoitettu perusluottorahoitus on varsin
17351: delle 1975 esim. vain 185 m:ilj. mk. Vuonna mitätöntä.
17352: 1976 varoja ·oli käytettävissä 215 m:ilj. mk Edellä ~levaan viitaten ehdotamme kunnioit·
17353: ja kuluvana vuonna 210 milj. mk. Huolimatta taen,
17354: erittäin vaikeasta pääomapulasta on vuodelle .että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17355: 1978 esitetty myös vain 210 milj. mk. 1978 tulo- ;a menoarvioon momentille
17356: Inflaation huomioonottaen on maatilatalou- 30.32.60 lisäyksenä 100 000 000 mark-
17357: den kehittämisrahaston varojen katsottava vuosi kaa siirtona maatilatalouden ·kehittämis-
17358: vuodelta vähentyneen. Lisäksi on huomattava, rahastoon.
17359: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
17360:
17361: Väinö Raudaskoski Pekka Vilmi
17362: Raha-asia-aloite n:o 397.
17363:
17364:
17365:
17366:
17367: Rekonen ym.: . Määr~ahan osoittamisesta oppikirjojen ja muun
17368: oppimateriaalin tuotantoon ja kääntämiseen.
17369:
17370:
17371: Ed u s k u·n..h~a 11 e;
17372:
17373: Peruskoulujen ja lukioiden käytössä olevat Neuvostoliiton ja·. muiden sosialististen maiden
17374: oppikirjat ovat usein puutteellisia ja huonosti kanssa mm. kääntämällä näiden maiden oppikir~
17375: suunniteltuja. Etenkin peruskoulun oppikirjat joja ~uomeksi. Kansainväliset· yhteydet ovat täl-
17376: ovat herättäneet paljon tyytymättömyyttä opet- läkin alalla suuntautuneet melkein yksinomaan
17377: tajien ja vanhempien keskuudessa. Tilanne joh- Länsi-Eurooppaan.
17378: tuu suureksi osaksi siitä, että yksityiset kustan· Edellä olevan perusteella ehdqtamme,
17379: tajat eivät halua käyttää varoja pitkäaikaiseen
17380: ja kalliiseen oppikirjan suunnitteluun, vaan kir- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17381: jat tehdään mahdollisimman nopeasti ja halvalla. 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
17382: Oppikirjojen kustantaminen tulisikin siirtää d~ 29.41.23 800 000 markkaq käytettäväksi
17383: mokraattisesti valvotulle valtion oppikirjakus- oppikirjojen ja m~un oppimateriaalin
17384: tantamqlle. Jo ennen tätä valtiqn oppikirjama- tuotantoon ja sosialistisissa maissa val-
17385: teriaalituotantoa tulisi laajentaa. Oppimateriaa- mistettujt!n oppikirjojen kääntämiseen
17386: lin tuotannqssa tulisi käyttää hyväksi yhteistyötä suomeksi.
17387: Helsingissä 28 päivänä syyskt,luta 1977.
17388:
17389: ·Heimo Rekonen · Mirjam Tuominen Irma Rosnell
17390: E.~J. Tennilä . Marjatta Mattsson P. Liedes .
17391: Ensio Laine Aarne Koskinen P.P~kka
17392: Oili Suomi
17393: 432
17394:
17395: Raha-asia-aloite n:o .398.
17396:
17397:
17398:
17399:
17400: Rekonen: Määrärahan osoittamisesta Nokian anlmattikoulun ra-
17401: kennustöiden aloittamiseksi.
17402:
17403:
17404: E d u s k u h n a 11 e.
17405:
17406: Nolcia on voin:iakkaasti kehittyvä ja laajeneva telmissa lähes ·lmk:sikYnimentä. vuotta, joten kou-
17407: kaupunki. Tästä seuraa, että erilaisten yhteiskun- lun rakentamiseen on välttämätön tarve ole-
17408: nallisten palvelujen· tarve kasvaa nopeasti. No· massa. Kouluun on muiden varsinaisten opetus~
17409: kian kaupunki on· kehittänyt viime vuosina mm. tilojen ohella tarkoitus rakentaa myös kansain-
17410: terveydenhoitopalveluja. Parhaillaan on raken- väliset mitat täyttävä palloiluhalli, joka valmis-
17411: teilla terveyskeskus, joka valmistuu ensi vuoden tuttuaan palvelisi laajasti myös nuorison urheilu-
17412: keväällä. ja muita vapaa-ajan tarpeita.
17413: Nyt on vuorO&sa .ammattikoulun rakentami· Ammattikoulun rakennustöiden alulle saatta-
17414: nen, jota koskevat suunnitelmat on hyväksytty minen ensi vuonna olisi myös työllisyyden kan·
17415: kaupungin toimesta, ja suunnitelmien vahvistus- nalta erittäin tarpeellinen, sillä terveyskeskuk-
17416: vaihe on parhaillaan menossa ammattikasvatus- sen valmistuttua kaupungilla ei ole näköpiirissä
17417: hallituksessa: · muita suurempia rakennustyökohteita kuin suun-
17418: Tarve uuden n:., 2.50-paikkaisen ammattikou- nitteilla oleva ammattikoulu.
17419: lun rakentamiseksi Nokialla on suorastaan huu- Edellä olevan perusteella ehdotan,
17420: tava. Nykyinen ammattikoulu toimii erittäin
17421: ahtaissa ja epäkäytännöllisissä tiloissa, sosiaali- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17422: tilojen puuttuessa lähes kokonaan. Uuden 1978 tulo- ia menoarvioon 3 milioonan
17423: ammattikoulun takentaminen on ollut suunni- markan määrärahan Nokian ammattikou·
17424: lun rakennustöiden aloittamista varten.
17425: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1977.
17426:
17427: Heimo Rekonen
17428: 1977 vp. 433
17429:
17430: Raha-asia-aloite n:o 399.
17431:
17432:
17433:
17434:
17435: Rekonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kuntien
17436: vesiensuojelutoimenpiteiden avustamiseen.
17437:
17438:
17439: Ed u s kun n a 11 e.
17440:
17441: Viime vuonna mietintönsä jättänyt vuoden toimenpiteiden tukemiseen voidaan. saada pur-
17442: 1975 vesiensuojelutoimikunta esitti vesiensuo- kamalla vuoden 1974 tulo- ja menoarvion yhtey-
17443: jelun tavoitteiden supistamista sekä yhdyskun- dessä hyväks)"tty nik. teollisuuden vesiensuoje-
17444: tien että teollisuuden osalta. Jo nämä supistuk- luinvestointien kokonaisrahoitusjärjestelmä ja
17445: set olisivat merkinneet vesihallituksessa 1aaditun velivoittamalla suurteollisuus puhdistamaan jäte•
17446: v·esiensuojeluohjelman aikataulun romuttamista vetensä omalla kustannuksellaan. Näin voitaisiin
17447: ja ympäristömme tilan kannalta keskeisten ve- luopua supistuksista vesiensuojelussa sekä luo-
17448: siensuojelutoimenpiteiden lykkäämistä usealla taisiin myös edellytyksiä jätevesimaksun kan-
17449: vuodeUa. Kuitenkin valtion menoarviossa vuo- nosta luopumiselle yksityisten kansalaisten koh-
17450: delle 1976 vähennettiin mm. 'avustuksia yhdys- dalla.
17451: kuntien vesiensuojellJotoimenpheisiin vielä enem- Teollisuuden vesiensuojeluinvestointien koko-
17452: män kuin em. toimikunnan esittämät supistukset nai:srahoitusjärjestelmän purkaminen voidaan
17453: olisivat edellyttäneet. alkaa siirtämällä ensi vuoden tulo- ja menoar-
17454: Päävastuu .vesiemme saastuttamisesta kuuluu vioon teollisuuden vesiensuojelulainoihin ja kor-
17455: suurteollisuudelle, ennen kaikrlrea metsäteollisuu- kotukeen esitetyt määrärahat palvelemaan kun-
17456: delle, jonka voittojen kasvattamista vesiensuo- tien ja kuntainliittojen vesiensuojelutoimenpi-
17457: jeluinvestointien rajoittaminen ensisijaisesti pal- teitä veivoittamalla suurteollisuus puhdistamaan
17458: velee. Teollisuuden vesiensuojeluinvestointien jätevetensä omalla kustannuksellaan.
17459: tukemiseen myönnettävien varojen vähentämi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
17460: nenhän ei ole liittynyt kustannusten siirtämiseen
17461: saastuttavan teollisuuden itsensä maksettaviksi, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17462: vaan vesiensuojelutoimenpiteiden lykkäämiseen. 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
17463: Sen sijaan huolimatta yhdyskuntien vesiensuoje- 30.19.31 lisäyksenä 12 000 000 markkaa
17464: luinvestointien rajoittamisesta on yksityisille käytettäväksi kuntien suorittamien ve-
17465: kansalaisille kasvavana rasituksena jätevesi- siensuojelutoimenpiteiden avustamiseen,
17466: maksu, jonka tuoton käyttämisestä vesiensuoje- jotta kunnille luodaan nykyistä parem-
17467: luun ei kylläkään ole mitään takeita. mat edellytykset jätevesimaksun kan-
17468: Riittävästi varoja yhdyskuntien vesiensuojelu- nosta luopumiselle asuinkiinteistöiltä.
17469: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1977.
17470:
17471: Heimo Rekonen M. Kainulainen Irma Rosnell
17472: Taisto Sinisalo Mirjam Tuominen P. Liedes
17473: Ensio Laine Aarne Koskinen P. Puhakka
17474:
17475:
17476:
17477:
17478: 55 0877003363
17479: 434 1977 vp.
17480:
17481: Raha-asia-aloite n:o 400.
17482:
17483:
17484:
17485:
17486: Rekonen ym.: Määrärahan osoittamisesta TVL:n Oriveden tie-
17487: mestaripiirin tukikohdan suunnitteluun ja rakentamiseen.
17488:
17489:
17490: E d u s k u n n a 11 e.
17491:
17492: TVL:n Tampereen purm Oriveden tiemes- Näistä •syistä johtuen TVL:n Oriveden tiemes-
17493: taripiirin tukikohta on toiminut erittäin puut- taripiirin tukikohdan rakentaminen on erittäin
17494: teellisissa ja suorastaan ala-arvois.issa tliloissa jo perusteltua.
17495: kymmeniä vuosia. Suunnitelmia tukå.kohdan ti- Edellä mainittuun viitaten ehdotamme,
17496: lojen parantamisesta ja rakentamisesta on ollut
17497: jo pitkään, mutta ne eivät ole kuitenkaan joh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17498: taneet käytännölliseen tulokseen. 1978 tulo- ja menoarvioon 500 000
17499: Tukikohdan rakehnelmista mainittakoon eri- markan arviomäärärahan TVL:n Orive-
17500: koisesti autotallien j·a korjauspajan, varaston ja den tiemestaripiirin tukikohdan suunnit-
17501: muiden tilojen ohella miehistö- ja erilaiset so- telua ja rakennustöiden aloittamista var-
17502: siaaliset tilat. Oriveden tukikohdan toiminta on ten huomioiden tUJtotallien, korjauspa·
17503: tapahtunut tiloissa, jotka ovat vaikeuttaneet tu- jan ja muiden tilojen lisäksi riittävät
17504: kikohdan normaalia työskentelyä ja asettaneet miehistön ja muun henkilökunnan työs-
17505: työntekijät kovalle koetukselle ja rasitukselle. kentely- ja sosiaaliset tilat.
17506: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
17507:
17508: Heimo Rekonen Aarne Pulkkinen
17509: 1977 vp. 435
17510:
17511: Raha-asia-aloite n:o 401.
17512:
17513:
17514:
17515:
17516: Rekonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen seudun pää-
17517: teiden rakentamiseen.
17518:
17519:
17520: E d u s k u n n a 11 e.
17521:
17522: Parlamentaarinen liikennekomitea on osa- liittyvat vaatimukset edellyttävät valtateiden
17523: mietinnössään IV katsonut yhdeksi keskeiseksi siirtämistä kaava-alueiden keskeltä tähän tar-
17524: päätiestön kehittämistavoitteek&i valtakunnal- koitukseen sopivaromille alueille. Puutteellinen
17525: listen väylien rakentamisen ohikulkuteinä niissä tieverkko on muodostunut myös teollisuuden
17526: tärkeimmissä taajamissa, jo1ssa tiet on johdettu raskaiden ja ylisuul1ien kuljetuSiten kohdalla pa-
17527: taajama-alueen läpi. haksi pullonkaulaksi. Tampereen kaupunkiseu-
17528: Useiden valtakunnallisten pääteiden risteys- dulla tulee pikaisesti toteuttaa valtateiden n:o
17529: kohtana sekä maamme toiseksi suurimpana lmu- 3 ja n:o 9 vielä mkentamattomat osuudet.
17530: punkiseutuna Tampere lähiympäristöineen muo- Tampereen seutu on parin viime vuoden ai-
17531: dostaa · erään kiireellisimmistä lähivuosien kana ollut maamme vaikeimpia työttömyys-
17532: kehäväylästön toteuttamiskohteista. Ohitustei- alueita. Työllisyystilanne on ollut huono sekä
17533: den toteuttamisen kiireellisyyttä on vielä lisää- teollisuuden että rakennustoiminnan alalla.
17534: mässä kaupunkiseudun asema kapealla järvikan- Kun työllisyysvarojen saanti on ollut vähäistä,
17535: naksella, mikä oleellisesti rajoittaa kuntien yl- on sitäkin tähdellisempää, että valtion toimen-
17536: läpitämien kaavakatujen mahdollisuuksia välit- pitein käynnistetään riittävästi rakennuskohteita
17537: tää läpikulkevaa liikennettä. v,altakunnallisen varsina1sin budjettimäärärahoin. Kun viime
17538: liikenteen aiheuttamien haittojen ja kustannus- vuosien aikana valtion budjettivaroin on ra-
17539: ten sälyttämistä kuntien ja paikallisten asukkai- kennettu varsm suuressa määrin Hels>mgin lä-
17540: den niskoille ei voida per&aatteellisistakaan hiympäristön tiestöä, niin sitäkin perustellum-
17541: syistä sallia. paa on nyt liikennemäärärahojen saanti Tampe-
17542: Tampereen kaupunkiseudun liikennejärjestel- reen seudun päätiestön parantamiseen.
17543: mää ja ohikulkutieverkkoa on 70-luvulla selvi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
17544: tetty laajalti seutukaavaliiton kuntien ja tielai-
17545: toksen yhteistyönä. Suunnittelutyön tuloksena että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17546: on muotoutunut laaj'a yhteisymmärrys sekä tie- 1978 tulo- ia menoarvioon 10 mili.
17547: laitoksen että alueen kuntien ja seutukaavalii- markan määrärahan Tampereen seudun
17548: ton kesken niistä tieratkaisuista, jotka ovat lä- rakentamatta oleviin pääteihin, ;osta
17549: pikulkuliikenteen kannalta tarpeen. Liikenne- summasta 5 mili. markan määräraha va-
17550: turvallisuuteen ja ympäristöllisiin kysymyksiin rattaisiin valtatien n:o 3 parannustöiden
17551: aloittamiseen välillä Pispala-Metsäkylä.
17552: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1977.
17553:
17554: Heimo Rekonen Marjatta Mattsson
17555: 436 1977 vp.
17556:
17557: Raha-asia-aloite n:o 402.
17558:
17559:
17560:
17561:
17562: Rekonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuoreveden Hallin ja
17563: Eväjärven välisen maantien parantamiseen.
17564:
17565:
17566: Ed u s k u n;n a 11 e.
17567:
17568: Kuoreveden Hillin ja Eväjärven välinen naan pysähdyksissä. Mainituism syistä Hallin-
17569: maantieliikenne tulee lähiaikoina lisääntymään. Eväjärven maantien parantaminen on mitä kii-
17570: Liikennöiminen k'clsvaa lähinnä lentokoneteolli- reellisin.
17571: suuden kuljetusten lisääntyessä Kuorevedelle. Edellä olev,an perusteella ehdotamme,
17572: Myös muUll!laisen liikennöiiDisen odotetaan kas-
17573: vavan HallisS'cl tapahtuvan lentokoneteollisuuden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17574: laajenemisen seurauksena. 1978 tulo- ia menoarvioon 500 000
17575: Hallin ja Eväjärven välisen maantien kunto markkaa Kuoreveden Hallin ia Eväiär-
17576: on nykyisellään erittäin heikko. Etenkin routi- ven välisen maantien parannustöiden
17577: misen aikoihin liikenne on suurissa vaikeuksissa aloittamiseen.
17578: ja pahimpina aikoina raskas liikenne on koko-
17579: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1977.
17580:
17581: Heimo Rekonen Mirjam Tuominen
17582: 1977 vp. 437
17583:
17584: Raha-asia-aloite n:o 40.3.
17585:
17586:
17587:
17588:
17589: Rekonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pälkäneen-Luopiois-
17590: ten maantien parannustöihin.
17591:
17592:
17593: E d u s kun n a 11 e.
17594:
17595: Pälkäneen ja Luopioisten välisellä maantiellä Ottaen huomioon suunnitelmien valmiuden,
17596: ovat korjaustyöt olleet käynnissä jo useita vuo- alueen työllisyysnäkökohdat ja ennen kaikkea
17597: sia. Myönnettyjen määrärahojen niukkuuden tien huonon kunnon sekä verrattain suuren lli-
17598: vuoksi työt ovat edistyneet varsin hitaasti. Ky- kennetarpeen on perusteltua ottaa ensi vuoden
17599: seisellä tiellä, on v.ilkas liikenne j·a tien merkitys budjettiin määräraha tietöiden jatkamiseksi Päl-
17600: Luopioisten kunnasta Pälkäneelle ja edelleen käneen j1a Luopioisten välisellä maantiellä.
17601: Tampereelle suuntautuvan liikenteen kannalta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17602: on hyvin tärkeä. Koska tie on erittäin heikossa nioittav·asti.
17603: kunnossa ja pahoin routiva, ndin raskas liikenne
17604: kohtaa suuria vaikeuksia. 'tien mutkaisuus ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17605: mäkisyys hidastuttaa myös kevyempää liiken- 1978 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar-
17606: nettä, joten rakennustöiden vtiivyttäminen vuosia kan määrärahan Pälkäneen-Luopioisten
17607: ja taas vuosia eteenpäin ei ole perusteltavissa. maantien parannustöiden jatkamiseksi.
17608: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1977.
17609:
17610: Heimo Rekonen Marjatta Mattssson
17611: 438 1977 vp.
17612:
17613: Raha-asia-aloite n:o 404.
17614:
17615:
17616:
17617:
17618: Rekonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kurun-Vaskiveden-
17619: Virtain maantien parantamiseen.
17620:
17621:
17622: E d u s k u n n a 11 e.
17623:
17624: Tien parantaminen Kurusta Vaskiveden kaut- nalta aina Pietarsaaresta ja jopa Kokkolasta
17625: ta Virroille johtavalla tieosuudella on mitä kii- saakka suorat j,a hyvät liikenneyhteydet Pir-
17626: reellisin. Nykyisellään ajoneuvoliikenne osalla kanmaan keskukseen Tampereelle ja siitä Ete-
17627: ko. tietä on routimisen aikana miltei mahdo- lä- ja Lounais-Suomeen johtaville liikenneväy-
17628: tonta ja muinakin aikoina varsinkin raskas lii- lille.
17629: kenne tuottaa vaikeuksia tiepohjan heikon kun- Kurun ja Virtain kunnissa on ollut viime
17630: non vuoksi. vuosina varsin vaikea työllisyystilanne. Myös
17631: Kunnollisilla maantieyhteyksillä etelään Pir- tämän vaikean työllisyystilanteen helpottami-
17632: kanmaan keskukseeen Tampereelle olisi alueen sen kannalta olisi tiehanke tarpeellinen.
17633: kuntien ja niiden asukkaiden kannalta suuri Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17634: merHtys. Tien parantamisella olisi merkitystä
17635: Kurun ja Virtain kuntien eLinkeinoelämän vil- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17636: kastuttamisen ja monipuolistumisen kannalta. 1978 tulo- ja menoarvioon 1 200 000
17637: Sen lisäksi sillä olisi laajempaakin yleistä mer- markkaa Kurun-Vaskiveden-Virtain
17638: kitystä, koska näin muodostuisi Alavuden Suun- maantien parantamiseksi.
17639: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1977.
17640:
17641: Heimo Rekonen Marjatta Mattsson
17642: 1977 vp. 439
17643:
17644:
17645: Raha-asia-aloite n:o 405.
17646:
17647:
17648: Rekonen ym.: Määrärahan osoittamisesta suunnitelmien laatimi-
17649: seksi maakaasujohdon runkolinjan jatkamiseksi Kymenlaak-
17650: sosta Pirkanmaalle.
17651:
17652:
17653: E d u s k u n n a 11 e.
17654:
17655: Maakaasun merkitys energian lähteenä tulee On luonnollista, että maamme pyrkii saatta-
17656: muodostumaan lähitulevaisuudessa aikaisempaa maan energiataloutensa kestävätie j,a pitkäjän-
17657: keskeisemmäksi. Tämä johtuu öljyn, kivihiilen ja teiselle pohj,alle. Tällöin tulee ensisijaisena kysy-
17658: muiden polttoaineiden ehtymisestä ja hintojen mykseen maakaasun hyväksikäyttö niin suuressa
17659: kallistumisesta. Useissa maissa etsitään kuumei- määtiin kuin mahdollista, mihin maallemme tar-
17660: sesti ratkaisuja energiatalouden perustan turvaa- joutuu nyt erinomainen mahdollisuus.
17661: miseksi pitkälle tulevaisuuteen. Tarkasteltaessa sitä mihin suuntaan maakaasu-
17662: Maapallon maakaasuvarat ovat runsaat. Erään putken runkolinjaa tulee jatkaa, niin kansanta-
17663: viime vuonna esitetyn arvion mukaan 64 000 loudellisesti ehdottomasti edullisin suunta maa-
17664: miljardin kuutiometrin maakaasuvaroista Neu- kaasun tuontia Neuvostoliitosta lisätessämme on
17665: vostoliiton alueella lasketaan olevan 36 %, runkolinjan johtaminen Kymijoen länsirannalta
17666: Lähi-Idässä 24 %, Pohjois-Amerikassa 14 % ja Lahteen ja Hämeenlinnaan ja sieltä edelleen
17667: muualla 26 %. Vaikka Suomella ei ole omia Tampereelle.
17668: maakaasuvaroja, niin maapallon maakaasuva- Maakaasu on erittäin käyttökelpoinen ja
17669: roista huomattava osa si}aitsee kuitenkin meille ympäristöystävällinen energia, jonka käyttö sisä-
17670: edullisesti. Neuvostoliiton mittavat maakaasu- maassa niin lämpötalouden kuin teollisuudenkin
17671: varat sijaitsevat varsin lähellä meidän maa- tarpeisiin soveltuu paremmin kuin mikään muu
17672: tamme. polttoaine. Koko Hämeen läänin ja Pirkanmaan
17673: Kuten tunnettua maakaasua on tuotu maa- alueen energian tarve voidaan turvata vuosikym-
17674: hamme Neuvostoliitosta vuodesta 1974 lähtien. menien ajaksi maakaasun tuonnilla Neuvosto-
17675: Suomi ei ole kuitenkaan ostanut Vielä tähän liitosta.
17676: mennessä sitä määrää kaasua mikä meillä oli Milloin runkolinjan jatkamiseen päästään,
17677: saatavissa. Maakaasun tuonnista Neuvostoliitosta riippuu Neste Oy:n ja valtiovallan ratkaisuista.
17678: on soVittu vuonna 1973 niin, että vuoden 1974 Eduskunnalla on asian nopeuttamiseksi valta
17679: 0,5 milj,ardista kuutiometristä kaasutoimitukset käsissään.
17680: enenevät vuosi vuodelta asteittain niin, että vuo- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17681: den 1979 jälkeen saavutetaan 1,4 miljardin taso.
17682: SopimuJksessa on asetettu lopulliseksi tavoit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17683: teeksi 3 mrd. kuutiometrin kaasutoimitukset 1978 tulo- ja menoarvioon 20 miljoonan
17684: vuodessa. markan arviomäärärahan suunnitelmien
17685: Suomen ja Neuvostoliiton kesken solmitussa laatimiseksi maakaasujohdon runkolinjan
17686: 15-vuotissopimuksessa todetaan maakaasuput- jatkamiseksi Kymenlaaksosta Lahden,
17687: ken runkolinj,an jatkaminen erääksi tutkimisen Hämeenlinnan ja Toijalan kautta Tam-
17688: arvoiseksi asiaksi. Kun näin on, niin Suomen pereelle ja muille Pirkanmaan teollistu-
17689: taholta ei tule viivytellä, vaan tulee ryhtyä kii- neille paikkakunnille.
17690: reellisiin toimenpiteisiin hankkeen toteuttami-
17691: seksi.
17692: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
17693:
17694: Heimo Rekonen P. Puhakka
17695: Taisto Sinisalo E.-J. Tennilä
17696: Ensio Laine
17697: 440 1977 vp.
17698:
17699: Raha-asia-aloite n:o 406.
17700:
17701:
17702:
17703:
17704: Rekonen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen sairaus-
17705: päivärahan suorittamiseen alimman päivärahan saajille.
17706:
17707:
17708: E d u s k u n n a 11 e.
17709:
17710: Eduskunta hyväksyi joulukuun 21 päivänä tava 30 markkaan vastatakseen sitä tasoa, joka
17711: 1971 lausuman, jonka mukaan sairauspäivära- sillä oli aiemmin.
17712: han tulisi turvata vähimmäistoimeentulo sairau- Sairauspäivärahan jälkeenjääneisyys koskee
17713: den aikana ja totesi sairauspäivärahan liian pie- kipeästi kaikkia, jotka sairastuvat ja erikoisesti
17714: neksi ja piti sen korottamista välttämättömänä. niitä, joilla ei ole mitään muuta tuloa sairauden
17715: Hallitukset ovat tuon jälkeen vaihtuneet usei- aikana. Kaikkein vähävaraisin ja pienituloisin
17716: takin kertoja, mutta yksikään hallitus ei ole väestö on sairauden satDuessa pakotettu turvau-
17717: tehnyt esitystä alimman sairauspäivärahan korot- tumaan huoltoavun saantiin. Sairaus on yhä edel-
17718: tamisesta. Asia on dllu:t esillä eduskunnassa usei- leenkin yleisin huoltoavun tarpeen aiheuttaja
17719: takin kertoja viime vuosien aikana, mm. valtion maassamme. Sairauspäivärahan riittämättömyys
17720: tulo- ja menoarvion käsittelyn yhteydessä, mutta vähimmäistoimeentulon turvaamiseksi on tällä
17721: tehdyt esitykset sairauspäivärahan korottami- hetkellä täysin kiistämätön.
17722: seksi ovat tulleet hylätyiksi. Edellä sanotun perusteeLla ehdotamme,
17723: Alin sairauspäiväraha on tällä hetkellä 15
17724: markkaa päivältä, joka se on ollut aina vuodesta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17725: 1971 lähtien. Yksistään inflaatiosta johtuen sai- 1978 tulo- ja menoarvioon 25 milj. mar-
17726: rauspäiväraha on jäänyt suuresti jälkeen ylei- kan arviomäärärahan ylimääräisen sai-
17727: sestä hintatasosta hintojen ja maksujen nousun rauspäivärahan myöntämiseksi, niin että
17728: seurauksena. Alin sairauspäiväraha olis,i korotet- alin sairauspäiväraha voidaan korottaa
17729: 30 markkaan päivältä.
17730: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1977.
17731:
17732: Heimo Rekonen Mirjam Tuominen P. Liedes
17733: Taisto Sinisalo Aarne Koskinen P. Puhakka
17734: Ensio Laine Oili Suomi E.-J. Tennilä
17735: M. Kainulainen Irma Rosnell
17736: 1977 vp. 441
17737:
17738: Raha-asia-aloite n:o 407.
17739:
17740:
17741:
17742:
17743: Rekonen ym.: Määrärahan osoittamisesta vähävaraisten ja pien-
17744: ten eläkkeiden varassa elävien eläkeläisten sairaus- ja tutki-
17745: musmaksujen korvaamiseen.
17746:
17747:
17748: E d u s k u n n a 11 e.
17749:
17750: Huolimatta sairausvakuutuslain olemassaolos- Tosiasiallinen tilanne tällä hetkellä on sellai-
17751: ta ja siitä, että maamme terveyden- ja sairaan- nen, että maassamme on suuri määrä vähäva-
17752: hoidon palvelumahdollisuudet ovat varsin kor- raisia ja pienituloisia kansalaisia, joilla ei ole
17753: keata luokkaa, ei läheskään kaikilla kansalai- mahdollisuutta turvautua lääkärin apuun, vaik-
17754: silla ole mahdollisuutta käyttää näitä palveluja ka tarvetta sellaiseen olisikin. Kun tulot hä-
17755: hyväkseen. Nykyisinkin on riittävän ja tehok- din tuskin riittävät niukkaan jokapäiväiseen
17756: kaan sairaanhoidon saaminen mahdollista vain elämään, kuinka niistä sitten liikenisi lääkä-
17757: suhteellisen varakkaille ja suurituloisille kansa- reille, lääkkeisiin ja kalliisiin laboratorio- ja
17758: laisille. muihin tutkimusmaksuihin. Siksi käy niin, että
17759: Maassamme on suuri joukko eläkeläisiä ja lääkärin puoleen kääntyminen tapahtuu viime
17760: muita vähävaraisia ja pienituloisia kansalaisia, hetkellä, jolloin se usein saattaa olla myöhäistä.
17761: kuten erilaisissa palveluammateissa, jalkine- ja Sairauden sattuessa on vähävaraisten ja pie-
17762: tekstiilialalla, metsä-, maatalous- ja erilaisissa nituloisten turvauduttava sosiaalihuollon varaan
17763: aputöissä työskenteleviä sekä suurissa vaikeuk- ja jäätävä vaille hoitoa. Tietäen ja tuntien yhä
17764: sissa kamppailevia pienviljelijöitä, joiden mah- vieläkin sen tilanteen miten kylmäkiskoisesti
17765: dollisuudet saada terveyden- ja sairaanhoidon useimmat sosiaalilautakunnat suhtautuvat avun
17766: palveluksia puuttuvat, koska heillä ei ole talou- pyytäjään, sekä miten vaikeata ja vastenmielistä
17767: dellisia mahdollisuuksia siihen. Toisin sanoen useimmille ihmisille on sosiaalihuollon puoleen
17768: varakas ihminen saa turvatuksi itselleen paitsi kääntyminen, monet eivät edes uskalla avun-
17769: ennalta ehkäisevän terveydenhoidon, mutta pyyntöä esittää.
17770: myöskin sairauden sattuessa tehokkaamman hoi- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
17771: don kuin vähävarainen ja pienituloinen ihmi- tavasti,
17772: nen. Kun sairausvakuutuslaki tuli voimaan, elä-
17773: tettiin toiveita, että se alentaisi lääkäri-, lääke- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17774: ja laboratoriokustannuksia potilailta, mutta tiet- 1978 tulo- ja menoarvioon 30 miljoonan
17775: tävästi niin kuitenkaan ei ole tapahtunut. Poti- markan arviomäärärahan vähävaraisten
17776: laat saavat maksaa mm. erilaisista laboratorio- ja pienen eläkkeen varassa elävien elä-
17777: ym. tutkimuksista tällä hetkellä jopa enem- keläisten lääkäri-, lääke-, laboratorio- ja
17778: män kuin ennen sairausvakuutuslain voimaan- erilaisten tutkimusmaksujen sekä sai-
17779: tuloa maksujen noustessa varsin huimaavasti. raanhoidon korvaamiseksi kokonaisuu-
17780: Myös lääkkeiden hinnat ovat nousseet jyrkästi. dessaan sairausvakuutuslain puitteissa.
17781: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
17782:
17783: Heimo Rekonen Irma Rosnell Oili Suomi
17784: Aarne Pulkkinen P. Liedes E.-J. Tennilä
17785: Aarne Koskinen P. Puhakka Ensio Laine
17786:
17787:
17788:
17789:
17790: 56 0877003363
17791: 442 1977 vp.
17792:
17793: Raha-asia-aloite n:o 408.
17794:
17795:
17796:
17797: Rekonen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen avustuk-
17798: sen suorittamiseksi alimpien eläkkeiden saajille.
17799:
17800:
17801: E d u s k u n n a 11 e.
17802:
17803: Jatkuvien hintojen ja maksu}en korotusten Näiden valtaisien rahastojen olemassaolo ei
17804: seurauksena vähävaraiset däkeläiset ovat joutu- hyödytä työntekijöitä eikä eläkeläisiä, vaan suur-
17805: neet entistäkin suurempiin taloudellisiin vai- yrityksiä, joiden käytössä varat pääasiassa ovat,
17806: keuksiin. V:ai:kka kansaneläkkeet ovatkin sidotut ilman että työntekijöillä ja eläkeläisillä olisi edes
17807: elinkustannusindeksin kehitykseen, eivät indeksi- valvontamahdollisuutta niiden käytön suhteen,
17808: tarkistukset kansaneläkkeissä anna läheskään Eläkeläisten eläketurvan kehittämisen erääksi
17809: täyttä korvausta elintarvikkeiden hintojen ja tavoitteeksi on eläkeläisjärjestöjen keskuudessa
17810: muiden välttämättömien kustannusten noususta. asetettu vähi:mmäiseläketurvan saattaminen vä-
17811: Elinkustannusindeksi mittaa ennen kail<"kea himmäispalkan tasolLe. Maassamme on lähes
17812: puutteellisesti ravintokustannusten nousua, sillä puoli miljoonaa eläkeläistä, joiden eläketaso jää
17813: näiden menojen osuudeksi elinkustannusindek- alle vähimmäispalkkaa saavan työntekijän netto-
17814: sissä on laskettu vain 24,1 prosenttia, kun ruo- tulon.
17815: kamenot todellisuudessa vievät suurimman osan Viime vuosien aikana tapahtunut voimakas
17816: pienituloisen eläkeläisen tuloista. yleisen hintatason j,a asumiskustannusten nousu
17817: Tapahvuneessa hintojen ja maksujen korotus- on aiheuttanut sen, että huolimatta eläkkeiden
17818: vyöryssä ovat jälkeen jääneet etenkin kansan- indeksisidonnaisuudesta kansaneläkeläisten toi-
17819: eläkkeet mutta myös pienet työeläkkeet. Onkin meentulon turva on heikentynyt. Lainsäädännön
17820: välttämätöntä korjata eläkkeiden jälkeenjäänei- muutoksilla ei ole kansaneläkkeiden tasokoro-
17821: syys, joka on vuosi vuodelta syventynyt. Eläke- tuksia viime vuosina suoritettu.
17822: läisille tulee hyvittää ensinnäkin jälkeenjäänei- Tämän vuoksi tulisi ryhtyä ki1reellisiin toi-
17823: syys, jota on tapahtunut eläkkeiden ostovoiman menpiteisiin eläkeläisten toimeentulon turvan
17824: suhteen, sekä myös vielä suurempi jälkeenjäänei- parantamiseksi ja inflaation aiheuHamien mene-
17825: syys ylersen ansiotason kehityksestä. Peruseläk- tysten korvaamiseksi eläkeläisille korottamalla
17826: keenä tulisi kaikiHe eläkeläisille turvata vähim- eläkkeitä niin, että vähimmäiseläketurva saatet-
17827: mäispalkan nettomäärää vastaava eläke, jollai- taisiin vähimmäispalkkaa vastaavalle tasolle.
17828: seksi kansaneläkettä pitäisi kehittää. Tämä edellyttää 250-300 markan korotusta
17829: Kansaneläkeparannusten rahoittamiseksi työn- alimpiJin eläkkeisiin kuukaudessa.
17830: antajien suorittamien eläkemaksujen painopis- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17831: tettä voitaisiin muuttaa siten, että enemmän
17832: varoja suuntautuisi kansane1äkkeisiin. V:astaa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17833: vasti tapahtuisi työeläkerahastoissa kaventu- 1978 tulo- ja menoarvioon 1 200 miljoo-
17834: mista. Suuvten eläkev.akuutusyhti:öiden ja mui- nan markan määrärahan ylimääräisen
17835: den työeläkelaitosten käsissä olevien työeläke- avustuksen maksamiseksi eläkkeensaa-
17836: rahastoj,en määrä nousee tällä hetkellä jo noin jille, joiden eläketurva on pienempi kuin
17837: 15 milj,ardiin markkaan. vähimmäispalkkaa saavan työntekijän
17838: keskimääräinen nettotulo.
17839: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1977.
17840:
17841: Heimo Rekonen P. Liedes
17842: Aarne Pulkkinen P. Puhakka
17843: Aarne Koskinen E.-J. Tennilä
17844: Irma Rosnell Ensio Laine
17845: 1977 vp. 443
17846:
17847: Raha-asia-aloite n:o 409.
17848:
17849:
17850:
17851:
17852: Rekonen: Määrärahan osoittamisesta Kangasalan seudun ter-
17853: veyskeskuksen sairaalahankkeen toteuttamiseen.
17854:
17855:
17856: E d u s k u n n a 11 e.
17857:
17858: Kangasalan seudun kansanterveystyön kun- voitteena on ensimmäisessä vaiheessa 80 s.ai-
17859: tainliittoon kuuluvat Kangasalan, Pälkäneen, raansijaa käsittävän terveyskeskuksen aikaansaa-
17860: Luopioisten, Kuhmalahden ja Sahalahden kun- minen. Kuntien terveydenhoitopalvelujen paran-
17861: nat. Terveyspalvelujen saanti main1tun kuntain- tamiseksi on välttämätöntä paikallissairaalahank.
17862: liiton alueella on puutteellista. Tämä johtuu pair keen toteuttaminen mahdollisimman pian.
17863: kallissairaalan puuttumisesta mainitulta alueelta. Edellä olevan perusteella ehdotan,
17864: Väestöpohja, joka lähentelee 29 000 asukasta,
17865: edellyttäisi 120-140 paikallissairaalatasoista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17866: sairaanså.jaa. 1978 tulo- ja menoarvioon 2 miljoonaa
17867: Kangasalan seudun kansanterveystyön kun- markkaa Kangasalan seudun kansanter-
17868: tainliiton toimesta on terveyskeskuksen raken- veystyön kuntainliiton terveyskeskuksen
17869: tamissuunnitelma ollut vireillä jo pitkään. Ta- sairaalahankkeen toteuttamista varten.
17870: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
17871:
17872: Heimo Rekonen
17873: 444 1977 vp.
17874:
17875: Raha-asia-aloite n:o 410.
17876:
17877:
17878:
17879:
17880: Rosnell ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Akatemian nuo-
17881: rempien tutkijoiden ja tutkimusassistenttien toimien perus-
17882: tamiseen.
17883:
17884:
17885: Ed u s kun n a 11 e.
17886:
17887: Tieteeseen ja tutkimukseen käytetyt varat Korkeakoulujen henkilöstölisäys on ollut pro-
17888: luovat välttämättömiä edellytyksiä tuotannon sentin-parin luokkaa, mikä merkitsee luopu-
17889: ja yhteiskunnallisen kehityksen edistämiselle mista korkeakoulujen kehittämislainsäädännön
17890: vuosien, jopa vuosikymmenien aikavälillä. Jo tavoitteista. Korkeakoulujen laitosmäärärahat,
17891: nykyajan tieteellis-teknisen edistyksen mukana joilla tutkimuksen välittömät kulut maksetaan,
17892: pysyminen saati sen eturintamaan pyrkiminen ovat opettajaa tai opiskelijaa kohti laskien py-
17893: edellyttävät maamme tutkimuspanoksen nosta- syneet tällä vuosikymmenellä ennallaan tai jopa
17894: mista. Siksi tutkimusmenoissa säästämistä ei laskeneet reaaliarvoltaan. Näin ollen korkeakou-
17895: voida perustella suhdannenäkökohdilla. Erityi- lujen opettajat joutuvat edelleen pyytämään
17896: sesti olisi turvattava perustutkimuksen ja pit- tutkimushankkeilleen tukea ulkopuolisilta ra-
17897: käjänteisen soveltavan tutkimuksen resurssit. hoittajilta, joista suurin on Suomen Akatemia.
17898: Tämä pätee varsinkin Suomen Akatemiaan, jon- Suomen Akatemialla on vuonna 1977 käy-
17899: ka tutkijan toimet ja tutkimusmäärärahat tar- tettävissä tutkimuksen tukemista varten 385
17900: joavat hyvän mahdollisuuden tutkimuksen koor- määräaikaista tutkijan virkaa tai tointa (tutki-
17901: dinointiin sekä yksittäisten korkeakoulujen lai- japrofessorit, vanhemmat ja nuoremmat tutki-
17902: tosten resurssit ylittävien, laajojen ja monitie- jat sekä tutkimusassistentit) , 75 korkeintaan
17903: teisten projektien aikaansaamiseen. Akatemia vuodeksi kerrallaan myönnettävää, päätoimista
17904: voi joustavasti tukea uusia tutkimusaloja, joita työskentelyä edellyttävää varttuneiden tieteen-
17905: varten korkeakouluissa ei vielä ole ehtinyt muo- harjoittajien apurahaa sekä tutkimusmääräraho-
17906: dostua pysyviä organisaatioita. Se voi myös ja, joilla rahoitetaan sekä akatemian omien,
17907: toimia vaihtoehtoisena rahoituskanavana silloin, pääasiassa korkeakouluissa työskentelevien tut-
17908: kun uudet tieteelliset ideat uhkaavat tukehtua kijoiden ja apurahan saajien tutkimushankkeita
17909: korkeakoulujen epädemokraattiseen hallintoon. sekä muiden tutkijoiden, lähinnä korkeakoulu-
17910: Juuri akatemian tehtävänä on huolehtia laajo- jen opettajien, tutkimushankkeita.
17911: jen, teoreettisesti suuntautuvien ja myös val- Tutkijan toimia on lisätty vuoteen 1974
17912: tionhallinnon selvitystehtäville taustaa luovien saakka lisäysohjelman mukaisesti, joka sisältyy
17913: tutkimusten rahoittamisesta ja pätevien tutkijoi- tieteellisen tutkimuksen järjestelystä annettuun
17914: den kouluttamisesta. Tämänkaltainen tarve on lakiin vuodelta 1969. Vuoden 1977 tulo- ja
17915: tällä hetkellä voimakas mm. koulutustutkimuk- menoarviossa perustettiin 20 uutta tutkimus-
17916: sen ja työsuojelututkimuksen aloilla. assistentin tointa niillä varoilla, jotka säästyivät
17917: Valtiontalouden säästöohjelmaa on kuitenkin tutkimusstipendien lakkauttamisen johdosta.
17918: sovellettu myös tieteen ja tutkimuksen me- Akatemia on suunnitelmissaan toistuvasti esit-
17919: noihin. Niinpä viime vuosikymmenen puolivä- tänyt tutkijakoulutuksen kannalta tärkeiden
17920: lissä alkanut valtion tutkimusmenojen suotuisa nuoremman tutkijan ja tutkimusassistentin toi-
17921: kasvu on viime vuosina hidastunut muutamaan mien lisäämistä.
17922: prosenttiin. Vuodesta 1974 tutkimusmenoja on Ensi vuoden tulo- ja menoarvioesityksessä
17923: lisätty vähemmän kuin valtion menoja keski- vähennetään varttuneiden tieteenharjoittajien
17924: määrin. Valtiontalouden säästötoimet ovat koh- apurahojen määrä noin puoleen. Näiden apu-
17925: distuneet erityisesti perustutkimukseen, kor- rahojen määrän vähentäminen on sinänsä jär-
17926: keakoulujen menoihin ja Suomen Akatemian kevä toimenpide, mikäli tarkoituksena on nii-
17927: tutkimusmäärärahoihin. den lakkauttaminen ja varojen käyttäminen tut-
17928: Raha-asia-aloite n:o 410 445
17929:
17930: kimuksen edistämiseen muulla tavoin, esimer- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17931: kiksi uusien vanhemman tutkijan toimien pe- nioittaen,
17932: rustamiseen.
17933: Jotta Suomen Akatemia voisi täyttää tehtä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17934: vänsä tutkimuksen ja tutkijakoulutuksen edistä- 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
17935: jänä, olisi ensinnäkin useissa selvityksissä tode- 29.88.01 lisäyksenä 3 941 000 markkaa
17936: tun tutkijakoulutustarpeen tyydyttämiseksi pe- 10 vanhemman ja 10 nuoremman tut-
17937: rustettava akatemiaan 55 uutta tutkimusas- kijan sekä 55 tutkimusassistentin toi-
17938: sistentin ja 10 uutta nuoremman tutkijan toin- men perustamiseksi Suomen Akate-
17939: ta. Lisäksi olisi perustettava 10 vanhemman miaan.
17940: tutkijan tointa.
17941: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1977.
17942:
17943: Irma Rosnell Tellervo Koivisto Heimo Rekonen
17944: Helge Talvitie Kaisa Raatikainen Taisto Sinisalo
17945: 1.-C. Björklund Anneli Kivitie
17946: 446 1977 vp.
17947:
17948: Raha-asia-aloite n:o 411.
17949:
17950:
17951:
17952:
17953: Rosnell ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Suomen Aka-
17954: temian tutkimusmäärärahoihin.
17955:
17956:
17957: E d u s k u n n a 11 e.
17958:
17959: Akatemian tutkimusmäärärahojen reaaliarvo tuu raskaimpana korkeakoulujen opetushenkilö-
17960: nousi vuoteen 197 4 saakka jonkin verran no- kunnan tutkimushankkeisiin. Uusia hankkeita
17961: peammin kuin korkeakoulujen määräraha. Sen ei budjettiesityksessä olevalla määrärahalla juuri
17962: jälkeen se pysyi pari vuotta suunnilleen ennal- voida aloittaa, vaan varat sitoutuvat jo käyn-
17963: laan. Sekä vuoden 1977 budjetissa että ensi nissä olevien tutkimusten rahoittamiseen. Aka-
17964: vuoden budjettiesityksessä valtion säästöpyrki- temian tutkimusmäärärahat olisi nostettava vä-
17965: mykset kuitenkin purevat varsin pahasti, sillä hintään vuoden 1975 tasolle.
17966: kumpanakin vuonna tutkimusmäärärahat säily- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17967: vät niroellisarvoltaan ennallaan - kasvu on
17968: alle prosentin. Määräraha on reaaliarvoltaan jon- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17969: kin verran pienempi kuin vuonna 1972. Koska 1978 tulo- ja menoarvioon momentin
17970: Akatemia on tässä tilanteessa pyrkinyt ensisi- 29.88.50 alamomentille 1 lisäyksenä
17971: jaisesti turvaamaan omien tutkijoidensa määrä- 3 850 000 markkaa tutkimushankkeiden
17972: rahat, varojen reaalinen vähentyminen kohdis- rahoitukseen.
17973: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1977.
17974:
17975: Irma Rosnell Veikko Hanhirova
17976: Meeri Kalavainen Anneli Kivitie
17977: 1.-C. Björklund Taisto Sinisalo
17978: Helge Talvitie
17979: 1977 vp. 447
17980:
17981: Raha-asia-aloite n:o 412.
17982:
17983:
17984:
17985: Rosnell ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta koulutusjär-
17986: jestelmän uudistamiseen liittyvän tutkimus- ja kehittämistoi-
17987: minnan menoihin.
17988:
17989:
17990: Ed u s kun n a 11 e.
17991: '
17992: Maamme koulutusjärjestelmän uudistaminen eri korkeakoulujen ainelaitoksissa. Koulutustut-
17993: tai uudistuksen suunnittelu on tällä hetkellä kimusmäärärahoja lisättiin koulutusjärjestelmän
17994: käynnissä kaikilla koulutustasoilla. Peruskoulun uudistushankkeiden myötä vuosina 1970-
17995: toteuttaminen on käynnissä ja vuonna 1977 1974 reaalisesti nelinkertaisiksi, noin 5,4 milj.
17996: on koko maa siirtynyt peruskoulujärjestelmän markkaan. Tämän jälkeen määrärahat kuitenkin
17997: piiriin. Esiluokan liittämistä peruskouluun vähenivät sangen jyrkästi, niin että niiden reaa-
17998: suunnitellaan. Keskiasteen koulutuksen uudista- liarvo on vuonna 1977 enää runsaat puolet
17999: minen tapahtuu valtioneuvoston tekemän pe- vuoden 1974 arvosta. Vuoden 1978 tulo- ja
18000: riaatepäätöksen mukaisesti. Korkeakoulutuksen menoarviossa koulutustutkimukseen varatut
18001: uudistamisen keskeisin kysymys on tällä het- määrärahat vähenevät edelleen nimellisarvol-
18002: kellä perustutkintojen uudistaminen, ja lisäksi taankin.
18003: on laadittu suunnitelmia jatko- ja täydennys- Opetusministeriön ja sen alaisten keskusviras-
18004: koulutuksen uudistamiseksi sekä korkeakoulu- tojen tutkimusmäärärahojen vähentyminen on
18005: laitoksen alueelliseksi laajentamiseksi. Myös merkinnyt useiden tärkeiden projektien keskey-
18006: aikuiskoulutusjärjestelmän kehittämisestä on tymistä ja niiden aikaisemman työn ainakin
18007: laadittu komiteanmietintö. osittaista hukkaanmenoa, ja määrärahojen lisäys
18008: Kaikkien näitten uudistusten yhteydessä on on jo siksi välttämätöntä. Lisäksi, kuten edellä
18009: tehty myös esityksiä uudistusten vaatimasta tut- on todettu, lukuisat perustellut tutkimusohjel-
18010: kimustoiminnasta. Perusteltuja tutkimusohjel- mat odottavat toteuttamistaan. Koulutustutki-
18011: mia ehdotetaan mm. vuoden 1971 koulutusko- muksen jaosto on todennut erityisen tarpeelli-
18012: mitean, opetussuunnitelmakomitean ja aikuis- seksi saada aikaan koulutuksen suunnittelua ja
18013: koulutuskomitean mietinnöissä sekä korkea- päätöksentekoa pitemmällä tähtäimellä palvele-
18014: koululaitosta koskevan kehittämistutkimuksen vaa ja koulutusjärjestelmän kehittämisen vaih-
18015: ohjelmassa. Viimeksi on koulutustutkimusta kä- toehtoja kartoittavaa tutkimusta. Tällaisen tut-
18016: sitellyt Suomen Akatemian koulutustutkimuk- kimuksen turvaamiseksi olisi välttämätöntä ensi
18017: sen jaosto. Arvioidessaan Suomessa tehtyä kou- vaiheessa nostaa koulutustutkimuksen maata-
18018: lutustutkimusta jaosto joutui kuitenkin totea- rahat samalle tasolle millä ne olivat vuonna
18019: maan, että vain hyvin harvat eri koulutusuudis- 1974.
18020: tusten yhteydessä esitetyistä tutkimusongelmista Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18021: ovat todella tulleet tutkimuksen kohteeksi, joko nioittaen,
18022: resurssien puutteen tai tutkimuksen vaatiman
18023: pitkän ajan vuoksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18024: Koulutustutkimusta rahoittavat paaas1assa 1978 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
18025: opetusministeriö ja sen alaiset keskusvirastot. 4 000 000 markkaa koulutusjärjestelmän
18026: Pääosin tutkimusta tehdään Jyväskylän yliopis- uudistamiseen liittyvän tutkimus- ja ke-
18027: ton kasvatustieteellisessä tutkimuslaitoksessa ja hittämistoiminnan menoina.
18028: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1977.
18029:
18030: Irma Rosnell Taisto Sinisalo
18031: 1.-C. Björklund Helge Talvitie
18032: Heimo Rekonen
18033: 448 1977 vp.
18034:
18035: Raha-asia-aloite n:o 413.
18036:
18037:
18038:
18039:
18040: Rosnell ym.: Määrärahan osoittamisesta lapsilisien korottamiseen.
18041:
18042:
18043: E d u s k u n n a 11 e.
18044:
18045: Mielestämme lapsilisiä olisi korotettava halli- lisäksi hallitus esittää jätettäväksi jakamatta lap-
18046: tuksen esitystä enemmän, jotta voitaisiin lapsi- silisiin kerättyjä varoja 121 miljoonaa mark-
18047: perheille korvata niitä hintojen nousuja, joita kaa.
18048: jatkuvasti on tapahtunut erityisesti elintarvik- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18049: keiden kohdalla. Lapsilisien merkitys kasvaa
18050: tällaisena aikana, jolloin perheiden reaalitulot että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18051: alenevat ja työttömyys on tuhansien perheiden 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
18052: osana. 33.15.52 lisäyksenä 121 000 000 mark-
18053: Eduskunnan enemmistö on alentanut työn- kaa lapsilisien korottamiseen elinkustan-
18054: antajilta perittäviä lapsilisämaksuja. Tämän nusten nousua vastaaviksi.
18055: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
18056:
18057: Irma Rosnell Heimo Rekonen Aarne Pulkkinen
18058: 1?77 vp; 449
18059:
18060: Raha-asia-aloite n:o 414.
18061:
18062:
18063:
18064:
18065: Saimo ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen lääniin pe-
18066: rustettavan metsä- ja puutaloudellisen oppilaitoksen suunnit-
18067: telua varten.
18068:
18069:
18070: E d u sk u n n a 11 e.
18071:
18072: Metsä- ja puutalouden koulutuskomitea on mukainen. Toisen asteen koulutuspaikkojen lu-
18073: esittänyt osamietinnöissään (Komiteanmietinnöt kumäärä on Keski-Suomessa alhaisimpia koko
18074: 1974: 68 ja 1975: 106), että yksi valtakun- valtakunnassa koulutusta tarvitsevien ikäluok~
18075: nan alueelle perustettavaksi ehdotetuista metsä" kien suuruuteen verrattuna. Lisäksi alueen tuo-
18076: ja puutaloudellisista oppilaitoksista perustettai- tantorakenne painottuu selvästi metsäteollisuu"
18077: siin Jyväskylän lähiseudulle. Oppilaitoksen pää- den suuntaan, joten samalla kun laitos olisi val-
18078: toiminnoiksi on esitetty: ammatillinen perus- takunnallisesti katsoen oikeassa ympäristössä,
18079: opetusjakso (pääpaino puutaloudessa)' metsä- se vastaisi hyvin alueen omaa koulutustarvetta.
18080: taloudeu alempaan ja ylempään opistotutkin- Sijoituspaikan valinta on myös kehitysaluepoliit-
18081: toon johtava· koulutus, puutalouden alempaan tisesti oikeaan osunut.
18082: ja ylempään opistotutkintoon johtava koulutus, Keski-Suomeen suunnitellulla metsä- ja puu~
18083: alan täydennys- ja jatkokoulutus sekä kurssitoi- taloudellisella oppilaitoksella tulisi olemaan mi-
18084: minta sekä opettajainvalmistus. tä suurimmassa määrin yleistä valtakunnallista
18085: Komitean esitys vastaa niitä näkemyksiä, joi- merkitystä, sillä laitos .tulisi vastaamaan suu"
18086: ta Keski-Suomessa on laitoksen sijoituspaikasta resta osasta kaakkoisen, eteläisen, lounaisen,
18087: esitetty. Sijoituksen perusteluiksi on esitetty läntisen ja keskisen .Suomen metsä- ja puutalou-
18088: inm.: Jyväskylän yliopisto on riittävän moni- dellisesta koulutuksesta. Tästä syystä sekä
18089: puolinen oppilaitoksen tarvitsemaa koulutusyh- myöskin sen johdosta, että valtakunnan tuotan"
18090: teistyötä silmälläpitäen; Jyväskylän ympäristö toelämän kannalta tärkeimmän alau koulutuk-
18091: tarjoaa tiettävästi maailman monipuolisimman sen kehittämisen tarve on suuri, on suunnitel-
18092: metsäteollisuuden tuotantoalueen; Jyväskylässä tujen oppilaitosten suunnittelu saatettava mitä
18093: sijaitsevat tekninen oppilaitos, kauppaoppilaitos kiireellisimmin alulle.
18094: ym. oppilaitokset sekä ammattikoulujen opet- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
18095: tajainvalmistus antavat hyvät yhteistoitninta-
18096: mahdollisuudet .muun opetustoiminnan kanssa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18097: Keski-Suomi on keskeisen sijaintinsa ja hyvien 1978 tulo- ja menoarf)ioon momentille
18098: liikenneyhteyksiensä puolesta· joka suunnalta 29.72.74 200 000 markan määrarahan
18099: h)rvin tavoitettavissa. metsä- ja puutaloudellisen. oppilaitoksen
18100: · ·. Oppilaitoksen sijoittaminen Keski-Suomeen suunnittelua varten Keski-Suomen lää-
18101: on talousalueen kannalta .tärkeä ratkaisu sa- niin, /:
18102: malla kun .se on valtakunnallisesti tarkoituksen-
18103: Helsingissä 30 päivänä ·syyskuuta 1977.
18104:
18105: Sylvi ·Saimo Esko Härkönen Sakari· Knuuttila
18106: Arvo Ahonen Matti Jaatinen Juhani Su.r~~ ·
18107: Paavo Vesterinen
18108:
18109:
18110:
18111:
18112: 57 0877003363
18113: 450 1977 vp.
18114:
18115: Raha-asia-aloite n:o 415.
18116:
18117:
18118:
18119: Saimo ym.: Määrärahan osoittamisesta selvityksen laatimiseksi
18120: tuotekehityslaitoksen perustamisesta.
18121:
18122:
18123: E d u s k u n n a 11 e.
18124: Teknologisen tiedon sekä uusien tuotteiden keinojen edistämiseen tarvittava tuotekehitys
18125: ja tuotantomenetelmien kehittäminen on välttä- käsittää keskeisesti uusien tuotantoartikkeleiden
18126: mätöntä teollisuuden kansainvälisen kilpailuky- etsimiseen, jalostusasteen nostamiseen, tuotan-
18127: vyn säilyttämiseksi ja kehittämiseksi. Kehitys- non volyymin lisäämiseen ja työllistävän vaiku-
18128: alueiden yritystoiminnan kehittämistä koske- tuksen lisäämiseen tähtäävän tuotannon ideoin-
18129: vissa selvityksissä ja muissa tutkimuksissa 1) nin ja suunnittelun, markkinoinnin suunnitte-
18130: todetaan alkavan yritystoiminnan erääksi pa- lun jne. Mikäli tuotekehitys- ja markkinointi-
18131: himmista tuotannon jatkuvuutta ja kehittämistä toimintaa ja sen edistämistä tarkastellaan alue-
18132: rajoittavista kapeikoista pienten ja keskisuurten taloudelliselta ja kehitysaluepoliittiselta kan-
18133: yritysten tuotekehityksen vähäisyys. Vain kol- nalta, on se tässä muodossa lähes täysin jär-
18134: masosassa läänin teollisuusyrityksistä harjoite- jestämättä.
18135: taan jatkuvaa ja johdonmukaista tutkimus- ja Kehitysalueiden tarpeiden edellyttämä tuote-
18136: tuotekehitystoimintaa (henkilökunnaltaan alle kehitystoiminta voidaan järjestää sekä opisto-
18137: 20 hengen yrityksistä vain joka viidennessä). että korkeakoulutasaisena teknisen tai kaupalli-
18138: Ongelman rinnakkaisina ratkaisumalleina näh- sen peruskoulutuksen saaneiden henkilöiden jat-
18139: dään yritysten oman tuotekehityskapasiteetin kokoulutuksena. Tulee tutkia, onko tarkoitettu
18140: lisäämisen rinnalla myös kunnallisten (elinkei- koulutus järjestettävissä kokonaisvaltaisena pro-
18141: noasiamiehet) sekä väliportaan hallinnossa toi- jektina esimerkiksi Jyväskylän yliopiston, Jyväs-
18142: mivien tuotekehittelykonsulttien virkojen pe- kylän teknillisen oppilaitoksen ja Jyväskylän
18143: rustaminen. Kehitysaluepoliittiselta kannalta kauppaoppilaitoksen yhteistyönä. Lisäksi tulee
18144: katsottuna on alan henkilökunnan koulutus selvittää, miten pienen ja keskisuuren teolli-
18145: myös nykyisellään riittämätöntä. Koulutuksen suuden tuotekehitys- ja markkinointitoimintaa
18146: tarvetta lisäävät osaltaan kehitysalueiden elin- voitaisiin nykyistä tehokkaammin edistää ja
18147: keinotoimintojen edistämiseen tähtäävien lakien mikä osuus tässä toiminnassa olisi perustetta-
18148: valmistuminen ja voimaanastuminen. valla tuotekehityslaitoksella.
18149: Tuotekehityskoulutusta tapahtuu varsinaisena Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdo-
18150: tuotteen kehittämisen koulutuksen erityisesti tamme,
18151: insinöörien koulutukseen liittyvänä sekä taide- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18152: teollisissa oppilaitoksissa. Markkinoinnin ope- 1978 tulo- ;a menoarvioon momentille
18153: tusta annetaan vastaavasti kaupallisen koulu- 32.50.23 lisäyksenä 100 000 markkaa
18154: tuksen piirissä. Kuitenkin kehitysalueiden elin- teollistamistutkimusmäärärahoihin selvi-
18155: tyksen laatimiseksi tuotekehityslaitoksen
18156: 1
18157: ) Tuotekehittelyn ja valmistusmenetelmien kehittämi- perustamisesta ;a tuotekehityskoulutuk-
18158: sen tarve ja resurssit Keski-Suomessa, Keski-Suomen sen aloittamisesta yhteistoimin kauppa-
18159: Taloudellisen Tutkimuslaitoksen julkaisuja n:o 11/
18160: 1973, Keski-Suomen teollisuustutkimus (K-STT n:o ;a teollisuusministeriön, Jyväskylän yli-
18161: 9/1973) ja Keski-Suomen metalliteollisuuden alihan- opiston, Jyväskylän teknillisen oppilai-
18162: kintatutkimus (K-STT n:o 20/1975). toksen sekä kauppaoppilaitoksen kanssa.
18163: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
18164:
18165: Sylvi Saimo Esko Härkönen Sakari Knuuttila
18166: Arvo Ahonen Matti Jaatinen Juhani Surakka
18167: Paavo Vesterinen
18168: 1977 vp. .451
18169:
18170: Raha-asia-aloite n:o 416.
18171:
18172:
18173:
18174:
18175: Saimo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta raittiustyöhön
18176: sekä alkoholijuomista aiheutuvien haittojen ehkäisemiseen.
18177:
18178:
18179: E d u s k u n n a 11 e.
18180: Valtion raittius- ja alkoholiasiain neuvottelu- toimintamenojen osuus Q1l vähentynyt vastaa-
18181: kunta esitti 18. 3. 1977 päivätyssä kirjeessään, vasti.
18182: että raittiustyöhön tarkoitettu määräraha olisi Kun tehokkainta alkoholijuomien kulutuksen
18183: korotettava niin, että se vastaa 1 markkaa 50 hillitsemiskeinoa, hintojen korotuksia, ei nyt
18184: penniä asukasta kohden. Palkkatason nousu ja voida panna toimeen ja kun parlamentaarisen
18185: muiden kustannuksien kallistuminen edellyttä- alkoholikomitean muita toimenpiteitä koskevat
18186: vät neuvottelukunnan mukaan, että raittiusjär- ehdotukset valmistuvat vasta ensi vuonna, tulisi
18187: jestöjen valtionapu pysyy vähintään rahanarvon raittiustyötä juuri nyt erityisesti tehostaa. Ellei
18188: alenemista vastaavana. ehdotettua korotusta valtion tulo- ja menoar-
18189: Vuoden 1975 tulo- ja menoarviossa oli rait- vioon saada, raittiusjärjestöjen toiminta heikke-
18190: tiustyöhön käytettävään valtionapuun merkitty nee aikana, jolloin sen pitäisi olla erityisen voi-
18191: 4,7 miljoonaa markkaa, joka vastasi 1 markkaa makasta.
18192: asukasta kohti. Tästä summasta käytettiin sil- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme1
18193: loin runsaat 2 miljoonaa markkaa raittiusjär-
18194: jestöjen työntekijöiden palkkausmenoihin ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18195: loput noin 2,5 miljoonaa markkaa toimintame- 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
18196: noihin. Kuluvana vuonna on palkkatason nou- 33.51.50 lisäyksenä 2 400 000 markkaa
18197: sun takia palkkoihin käytetty 2,7 miljoonaa raittiustyöhön sekä alkoholijuomista ai-
18198: markkaa eli 500 000 markkaa enemmän kuin heutuvien haittojen ehkäisemiseen.
18199: vuonna 1975, ja kun määräraha ei ole noussut,
18200: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1977.
18201:
18202: Sylvi Saimo Heimo Linna Saimi Ääri
18203: Lea Sutinen Mikko Pesälä Väinö Raudaskoski
18204: Aino Karjalainen Pekka Vilmi Juhani Saukkonen
18205: Esko Pekonen Veikko Pihlajamäki Mikko Kaarna
18206: Hannu Tenhiälä Mauno Manninen Paavo Vesterinen
18207: Matti Maijala Orvokki Kangas Lasse Äikäs
18208: Toivo Yläjärvi Katri-Helena Eskelinen
18209: 1971 vp.
18210:
18211: Raha-asia-aloite n: o 417.
18212:
18213:
18214:
18215:
18216: : ·. Saukkonen ytn.: Määrärahan osoittamisesta maatalousopiston pe-
18217: - · . · -rustamiseen. Parikkalan kunnan Särkisalmelle.
18218:
18219:
18220: E d-u·s k urt rta 11 e.
18221:
18222: Luovutetussa · Karjalassa toitill Kurkijoen maataloudellista opetusta maassami:ne, tulisi sen
18223: maamiesopisto Mustialan ja Hyvinkään opisto- toteuttamiseen ryhtyä viipymättä. ·
18224: jen ·lisäksi. Tätä opistoa ei ole jälleenrakennet· Parikkalan Särkisalmen valintaa·· oppilaitok-
18225: tu, vaikka yleensä siellä olleet erilaiset oppilai- sen sijaintipaikaksi perustelee myös sen liiken-
18226: tokset ovat jatkaneet toimintaansa uusissa sijoi- teellisesti keskeinen asema Joensuun, Savonlin,
18227: tuspaikoissa. · nan ja Lappeenrannan suuntiin johtavien rauta-
18228: · Maan elintarvikehuollon osalta on tilanne tie- ja maantieyhteyksien risteyskohdassa. Sen
18229: viime vuosina oleellisesti muuttunut. Maa- sijainti palveltavaan alueeseen nähden on mah-
18230: talousväestön väheneminen ja sen ikärakenteen dollisimman keskeinen. Myös aluepoliittisesti si-
18231: muuttuminen yhä vanhempaan suuntaan on ai- joituspaikka on perusteltu, sillä Parikkalan kun·
18232: heuttamassa lisääntyvää huolta siitä, että riittä- ta kuuluu kehitysalueiden li vyöhykkeeseen.
18233: vää ammattityövoimaa maatalouden palveluk- Parikkalan kunta on jo osaltaan ryhtynyt
18234: seen ei pystytä ilman tehokkaita uusia toimen- toimenpiteisiin maatalousopiston perustamisen
18235: piteitä tulevaisuudessa enää turvaamaan. Maa- helpottamiseksi ja ryhtynyt selvittämään oppi~
18236: talousopetuksen tehostaminen on tulevaisuuden laitoksen käytettävissä olevan peltopinta-alan
18237: näkymät huomioon ottaen tärkeätä. lisäämismahdollisuuksia siten, että se varmasti
18238: Maatalousopiston perustamisen tärkeys ni- riittää myös opistotasoisen oppilaitoksen tar-
18239: menomaan Itä-Suomeen on havaittU jo useassa peisiin. ·
18240: aikaisemmassa yhteydessä ja siitä on tehty Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
18241: useitakin esityksiä. Eräs ehdotuksista tähtää nioittaen,
18242: Patikkalan Särkisalmella sijaitsevan · maatalous- että Eduskunta ottaisi valtion .vuoden
18243: koneteknillisen koulun toiminnan kehittämi- 1978 tulo- ja menoarvioon ·1 000 000
18244: seen siten, että sen yhteyteen sijoittuisi myös markan määrärahan maatalousopiston
18245: opistotasoip~n maatalousalan. oppilaitos. Koska perustamiseen Parikkalan kunnan Särki-
18246: tämä vaihtoehto tarjoaisi taloudellisen ja no- salmella sijaitsevan Parikkalan maata-
18247: peasti käyntiin saatavissa olevan tavan tehostaa lousoppilaitoksen ·yhteyteen.
18248: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1977.
18249:
18250: Juhani Saukkonen Mikko Pesälä Mikko Kaarna
18251: Raha-asia-aloite n:o 418.
18252:
18253:
18254:
18255:
18256: · ' Saukkonen ym:: ,Määrärahan' osoittamisesta Saviniemen-Niukka-
18257: ·la~~lJqkuniem~n tien parannustöihin.
18258:
18259:
18260:
18261: B d u s k u n h a 11 e;
18262:
18263: Uukuniemen rajapitäjässä Kaakkois-Suomessa syksyisin ja keväisin· huonokuntoinen ja .kesäi-
18264: ei ole yhtään päällystettyä ·tietä. Kuitenkin mm. sin pölyinen sekä hyvin mutkaisena ja mäkise~
18265: Saviniemi-Niukkala-Uukuniemi kk välinen nä liikenteelle suorastaan vaarallinen. Tien ko-
18266: kunnan alueella kulkeva tie on vuosi vuodelta konaispituus välillä Saviniemi~Niukkala-Uu
18267: tullut yhä vilkkaammin liikennöidyksi. Tähän kuniemi kk on n. 26,5 km. Tietä käyttää vilk-
18268: ovat osaltaan vaikuttaneet Kristillisen työväen- kaimpaan kesäaikaan n. 400 ajoneuvoa päivit-
18269: yhdistyksen· loma- ja kurssikeskuksen perusta- täin. ·
18270: minen Uukuniemen kirkolle sekä viime vuosina. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, ·
18271: ,, '•
18272: Uukuniemen rannoille nousseet yli 200 kesähu-
18273: vilaa vieraspaikkakunt~:~.laisine asukkaineen sa- että Eduskunta. ottaisi valtion vuaden·
18274: moin kuin Uukuniemen liittyminen terveyskes- 1978 tulo- ja me.rzoarvioon 400 000 mar-·
18275: kuksen kuntainliittoon, jonka sairaala vuode- kan määrärahan perusparannus- ja Påt!!-
18276: osastoineen sijaitsee Parikkalassa, jonne liiken- lystystöiden · aJoittamiseen Uukuniemen
18277: ne suuntautuu pääasiassa juud NiuJ&alan- kunnassa ·Saviniemen-Niukkalan-Uu-.
18278: Saviniemen tietä. Tie on kuitenkin varsinkin kuniemen kk:n tieosuudella.
18279: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1977.
18280:
18281: · Juhani Saukkonen Mikko Pesälä· Mikko·· -Kaarna
18282: ~> :
18283: 454 1,77 vp.
18284:
18285: Raha-asia-aloite n:o 419.
18286:
18287:
18288:
18289:
18290: Saukkonen ym.: Miiärirahm osoittamisesta Simpeleen-Särkilah-
18291: den poikittaistien suunnitteluun ja rakentamiseen.
18292:
18293:
18294: E d u s k u n n a ll e.
18295:
18296: Jo vuonna 1964 tekivät sUloiset Simpeleen, teollisuuden kasvavaa kuljetustarvetta. Saimaan
18297: Ruokolahelen ja Säämlngin kunnat tielain mu- kanavan avautuminen liikenteelle on antanut
18298: kaisen aloitteen maantien rakentamiseksi Sim- lisäksi näiden alueiden teollisuudelle uusia mah-
18299: peleeltä Säämingin Siirkilahdelle. Tie on suun· dollisuuksia. Siksi tieyhteyden saaminen Simpe-
18300: niteltu yhdystieksi valtatie n:o 6:n ja Saimaan leeltä suoraan Saimaan vesistöön on tullut
18301: vesistön välille, jossa Särkilahden kohdalla on entistä tarpeellisemmaksi, ja ainoastaan 30 kilo-
18302: erinomainen luonnonsatama ja saaristotien läh- metrin matka Simpeleeltä Särkilahdelle merkit-
18303: tökohta. sisi huomattavaa kustannusten säästöä sekä
18304: Nykyisen Raotjärven kunnan Simpeleen ky- raaka-ainekuljetuksissa että tuotteiden markki-
18305: lässä sijaitsee Yhtyneet PatJeritehtaat Osake- noinnissa. Lisäksi tällä poikittaistiellä tulisi
18306: yhtiön kartonkitehdas, joka raaka-ainetta hank- olemaan suuri merkitys myös yhä kasvavan
18307: kiessaan ja tuotteita markkinoidessaan joutuu matkailun palvelijana Saimaan vesistön alueella.
18308: turvautumaan huomattaviin kuljetuksiin, ja kun Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
18309: raab"ainehankinta valtakunnan rajan välittö- nioittaen,
18310: män läheisyyden vuoksi on pakotettu suuntau-
18311: tumaan pääasiassa länteen, koetaan tien puute että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18312: Saimaan vesistölle Särkilahden suuntaan pahana 1978 tulo• ;a menoarvioon 1 000 000
18313: esteenä. markan määrärahan Simpeleen-Särki-
18314: Simpeleeltä on jo olemassa Särkilahteen tie, lahden poikittairtien suunnitteluun ;a
18315: joka on osittain pitikallistie ja osittain metsä- rakennustöiden aloittamiseen.
18316: autotie, mutta joka ei sellaisenaan voi tyydyttää
18317: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1977.
18318:
18319: Juhani Saukkonen Mikko Pesälä Mikko Kaarna
18320: 1977 vp. 455
18321:
18322: Raha-asia-aloite n:o 420.
18323:
18324:
18325:
18326:
18327: Saukkonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Parikkalasta Neuvos-
18328: toliittoon suuntautuvan kauttakulkuliikenteen avaamista kos-
18329: kevien suunnitelmien laatimiseen.
18330:
18331:
18332: E d u s k u n n a II e.
18333:
18334: Suomen ja Neuvostoliiton välinen rautatie- avaaminen ei vain Itä-Suomen, vaan suurelta
18335: liikenne on jatkuvasti kasvanut Vainikkalan ra- osin myös Pohjois- ja Keski-Suomen liikenteen
18336: ja-aseman vastaanottokyvyn joutuessa näin ko- Neuvostoliittoon kulkemaan Parikkalan kautta.
18337: valle koetukselle. Vuoden 1974 alusta on avau- Kauttakulkuliikenteen avaamisesta Parikka-
18338: tunut uusi maantieyhteys Suomesta Neuvosto- lasta Neuvostoliittoon on Parikkalan kunnåh.
18339: liittoon Nuijamaan kunnan alueelta. Uuden toimesta esitetty useita hankkeen toteuttami~
18340: rautatieylityspaikan avaamisesta ei sensijaan ole seen tähtääviä perusteluja samoin kuin rautatie-
18341: puhuttu. Kun Parikkalan kunnan alueelta on jo kuljetusten määrää koskevia selvityksiä.
18342: olemassa valmis, täysin käyttämätön rautatie- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun~
18343: yhteys Neuvostoliittoon, ovat Parikkalan kunta nioittaen,
18344: ja eräät muut yhteisöt toistuvasti esittäneet
18345: kauttakulkuliikenteen avaamista Parikkalan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18346: kautta Neuvostoliittoon. Ottaen huomioon Pa- 1978 tulo- ia menoarvioon 10 000 mark·
18347: rikkalasta Joensuuhun, Savonlinnaan ja Imat- kaa käytettäväksi kauttakulkuliikenteen
18348: ran-Lappeenrannan suuntaan jo olevat rauta- avaamista koskevien suunnitelmien laa-
18349: tieyhteydet johtaisi Parikkalan raja-aseman timiseen Parikkalasta Neuvostoliittoon.
18350: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1977.
18351:
18352: Juhani Saukkonen Mikko Pesälä Mikko Kaarna
18353: 456
18354:
18355: Raha-asia-aloite n:o 421.
18356:
18357:
18358:
18359:
18360: ·Savola 'ytri;: Mäittärahan osoittamisesta Kuopion korkeakoulun II
18361: ~takennusvaiheen toteuttamiseen.
18362:
18363:
18364:
18365: E d u s k u n n a 11 e.
18366:
18367: Kuopion korkeakoulun I rakennusvaihe val- luokkaa kuin viime talvikautena eli 9.1 %. Mi-
18368: mistuu'vuoden 1978 åiu5sa. Seuraavan raken- käli niihin harvoihinkin mainittavampiin val-
18369: nusvaiheen töiden käynnistyminen näyttää kui- tion rakennuskohteisiin, jollainen on Kuopion
18370: tenkin siirtyvän aivan vuoden 1978 lopulle, korkeakoulun rakennusprojekti, tulee ensi vuo-
18371: ellei välttämättä tarvittavaa lisärahoitusta voida den aikana katkoksia, työttömyystilanne muo-
18372: järjestää. Korkeakoulun rakennusohjelman vii- dostunee alueella ja maakunnassa er1ttäin pul•
18373: västyminen aiheuttaa ongelmia korkeakoulun malliseksi ja kunnallistalouden kannalta uhkaa"
18374: toiminnoille sekä merkitsee alueen työllisyys- vaksi.
18375: tilanteen olennaista heikkenemistä. Syyskuun Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit~
18376: puolivälissä 1977 oli Kuopion_ työvoimapiirin taen,
18377: katsauksen mukaan Kuopiossa yli 3100 tyÖ- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18378: töntä työttömyysasteen ollessa 9.4 %. Koko 1978 tulo- ja menoarvioon 6 500 000
18379: lälinin alueella 'oli työttömiä 'jo lähes 10 000 markkaa Kuopion korkeakoulun II ral
18380: henkilöä ja .työttömyysa~te. oli ··sam~a· suuruus- kennusvaiheen toteuttamiseen .
18381: . ' Helsingissä 30 päi'vätlå ·syysk~uta 1977.
18382:
18383: Petter Savola .Toivo Yläjärvi.
18384: 1;')71-V}l. 4'57
18385:
18386: Raha-asia-aloite n:o 422.
18387:
18388:
18389:
18390:
18391: Savola: . Määrärahan: osoittamisesta maantien n:o 555 peruspa-
18392: _rannl,lksen suorittamiseen.
18393:
18394:
18395: Eifu sk u n'n a Ire.
18396:
18397: ~:Maaniie n:o 555, Haminalahti-Hirvilahti sorapäällysteinen. Tien' tehostettu peruskorjaus
18398: -Pulkonkoski-Pajuskylä, on valtatie n:o 5:11 saattaisi sen varrella asuvat maaseutukylät lli-
18399: lisäksi ainoa pohjoiseenvievä tie Kuopiosta. Se kenteellisesti parempaan asemaan ja erityisesti
18400: onpituuddtaan 6.3 km ja sen varrella on tiheäs- työpaikkaliikenteen kannalta olisi tien parannus
18401: ti asuttuja kuopiolaisia ·ja maaninkalaisia kylä- tärkeää. · .
18402: yhteisöjä. Tie on lt1ohtedtaah kokoojatie. Tie · Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittaen,
18403: on paikoin kapea, erittäin mutkainen ja liiken-
18404: neturvallisuuden kannalta vaarallinen. Tiellä on että. Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18405: tapahtunut parin viimeisen vuosikymmenen ai- 1978 . tulo- ja menoarvioon 650 000
18406: kana lukuisia kuolonkolareita. Tie on osaksi markkaa m<!an#t?JZ, n:o 555, Hamina-
18407: huonokuntoisen öljysoran kattama ja osaksi lahti-Hirvilahti-Pulkonkoski-Pajus-
18408: kylä, perusparannukseen.
18409: Helsingissä .30 päivänä syyskuuta 1977.
18410:
18411: Petter Savola
18412:
18413:
18414:
18415:
18416: 58 0877003363
18417: 458 1977 vp.
18418:
18419: Raha-asia-aloite n:o 423.
18420:
18421:
18422:
18423:
18424: S8vola ym.: Määrärahan osoittamisesta Kar.ttula:n-Kissakuusen
18425: .-Säviän maantien peresparannuksen suorittamiseen.
18426:
18427:
18428: E d u s k u n n a II e.
18429:
18430: Maantie n:o 554, Karttula-Kissakuusi- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
18431: Säviä, on tärkeäksi luonnehdittava seudullinen taen,
18432: tie, joka yhdistää Ylä-Savon talousalueen Sisä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18433: Savon talousalueeseen. Suunnitelmat tiestä ovat 1978 tulo- ia menoarvioon 500 000
18434: valmiit. Nykyinen tie on sorapäällysteiDen ja markkaa maantien n:o 554, Karttula-
18435: keväisin kelirikon pahasti vaivaama. Kissakuusi-Säviä, perusparannukseen.
18436: Helsingissä .30 päivänä syyskuuta 1977.
18437:
18438: Petter Savola Aarne Pulkkinen
18439: 1977 vp. 459
18440:
18441: Raha-asia-aloite n:o 424.
18442:
18443:
18444:
18445:
18446: Savola: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 567 peruskor-
18447: jausta varten.
18448:
18449:
18450: Ed u s k u n n a 11 e.
18451:
18452: Maantie n:o 567 yhdistää Juankosken kes- Maantie n:o 567 on luonteeltaan seudullinen
18453: kustaajanutn ja Muuruveden taajaman suorim- tie ja sen korjaaminen vaikuttaisi ratkaisevasti
18454: malla tavalla Kuopioon vievään Kaavin-Meta- Juankosken ja Koillis-Savon liikenneolojen ko·
18455: lahden maantiehen. Parhaillaan ollaan rakenta- hentumiseen.
18456: massa suoraa yhteyttä Juankosken ja Muuruve· Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
18457: den taajamien välille. Västiniemestä Melalah- taen,
18458: den tielle tuleva tieosuus on erittäin mäkinen, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18459: mutkainen ja liikenneturvallisuuden kannalta 1978 tulo- ;a menoarvioon 600 000
18460: vaarallinen. markkaa maantien n:o 567 peruskor-
18461: jausta varten.
18462: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
18463:
18464: Petter Savola
18465: 460
18466:
18467: Raha-asia-aloite n:o 425.
18468:
18469:
18470:
18471:
18472: Savola ·ym.: Körotetun määrärahan osoittamisesta rintamavete-
18473: raanien kuntoutustoimintaan.
18474:
18475:
18476: Eduskun-nalle.
18477:
18478: Valtion vuoden 1978 tulo- ja menoarvioesi- Esitetyn määrärahan turvm sitä ei kuitenkaan
18479: tyksessä on momentilla 33.85.56 määräraha pystytä ylläpitämään edes nykyisessä laajuu-
18480: rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan. Mää~ dessaan.
18481: räraha otettiin ensi kerran vuoden 1977 talous- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit~
18482: arvioon ja sumnia oli tällöin 5 000 000 mk. taen,
18483: Määrärahaa ei vuoden 1978 esityksessä ole että Eduskunta. ottaisi valtion vuoden
18484: korotettu, Vaan· summa on edelleen 5 milj. mk. 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
18485: Veteraanien kuntoutustyöstä -on kuitenkin saatu 33c85.56 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
18486: hyviä kokemuksia ja toimintaa pitäisi laajentaa. rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan;
18487: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
18488:
18489: Petter Savola Veikko Hanhirova
18490: Juhani Tuomaala Lasse Lehtinen
18491: Pekka Vilmi
18492: 461
18493:
18494: FinansmotiOn nr 426.
18495:
18496:
18497:
18498:
18499: ·Sigfrids· m. fl.: Om anvisande av förhöjda anslag för bilateral
18500: iake.,reciprok utv:edklingshjälp.
18501:
18502:
18503: T i 11 R i k s da g en.
18504:
18505: Finlands ~anslag för ·utvecklingssamarbetet är I årets budget firins på samma moment ett
18506: blygsamt, om man jämför det med de sum- anslag om 200 000 mk för medborgarorganisa•
18507: mor, som de övriga nordiska länderna anslår tionernas information om utvecklingssamarbe-
18508: för samma ändamål. Men också en liten summa tet. I statsförslaget för år 1978 är detta anslag
18509: kan bli tili nytta, ifall den används effektivt; struket. Eftersom information är en viktig
18510: Missionsorganisationerna i vårt land har en förutsättning för ett fungerande utvecklings-
18511: mer än 100-årig erfarenhet av utvecklingssamar- samarbete och då information via organisatio•
18512: bete. De förfogar över välutbildad och språk- ner, som står medborgarna nära och som upp•
18513: kunnig personal, som är väl insatt i utveck- levs som egna, är mer effektiv än annan in-
18514: lingsländernas problem. De har alltså goda för- formation, är det nödvändigt, att detta anslag
18515: utsättningar att effektivt och med små admini- bibehålles.
18516: strativa kostilader använda anslag för utveck- Hänvisande tili ovanstående föreslås vörd-
18517: lingssamarbete så, att de blir tiili verklig och samt,
18518: långsiktig nytta: att Riksdagen ville besluta att i stats-
18519: I årets budget finns ett anslag om 1,5 mil- förslaget /ör år 1978 på mom. 24.30.67
18520: joner mark för missionsorganisationernas ut- upptaga ett tilläggsanslag om 1 200 000
18521: vecklingssamarbete. mk, av vilket 1 000 000 mk anvisas för
18522: I statsförslaget för 1978 är anslaget ned- stödjande av missionsorganisationernas
18523: skuret tili 500 000 mk, vilket är en otillräck- utvecklingssamarbete och 200 000 mk.
18524: lig summa med tanke på den insats missions- /ör medborgarorganisationernas informa-
18525: organisationerna vore beredda att göra, tion om utvecklingssamarbete.
18526: Helsingfors den 28 september 1977.
18527:
18528: Elly Sigfrids Christoffer Taxell Kaarina Suonio
18529: Terhi Nieminen Gunnar Häggblom Orvokki Kangas
18530: Ragnar Granvik Juhani Sipiläinen Håkan Malm
18531: Veikko Pihlajamäki
18532: 462 1977 vp.
18533:
18534: Raha-asia-aloite n:o 426. Suom11nnos.
18535:
18536:
18537:
18538:
18539: Sigfrids ym.: Korotettujoen määrärahojen osoittamisesta kahden-
18540: välisen vastikkeettoman kehitysavun menoihin.
18541:
18542:
18543: E d u s k u n n a 11 e.
18544:
18545: Suomen kehitysyhteistyön määräraha on vaa- Tämän vuoden tulo- ja menoarviossa on sa-
18546: timaton, jos sitä verrataan muiden pohjoismai- malla momentilla 200 000 markan määräraha
18547: den samaan tarkoitukseen myöntämiin määrä- kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön tiedotus-
18548: rahoihin. Mutta myös pienikin summa voi olla toimintaan. Vuoden 1978 tulo- ja menoarvios-
18549: hyödyksi, jos se käytetään tehokkaasti. Maam- ta tämä määräraha on poistettu. Koska tiedot-
18550: me lähetysjärjestöillä on kehitysyhteistyöstä yli taminen on toimivan kehitysyhteistyön tärkeä
18551: sadan vuoden kokemus. Niillä on hyvin kou- edellytys ja koska tiedottaminen niiden kansa-
18552: lutettu ja kielitaitoinen/ henkilökunta, joka on laisia lähellä olevien järjestöjen kautta, jot-
18553: hyvin perehtynyt kehitysmaiden pulmiin. Niillä ka koetaan omiksi, on muuta tiedottamista
18554: on siis hyvät edellytykset tehokkaasti ja pienin tehokkaampaa, on tämän määrärahan säilyttä-
18555: hallintokustannuksin käyttää kehitystyön mää- minen välttämätöntä.
18556: rärahaa siten, että niistä koituu todellista hyö- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18557: tyä pitkällä tähtäyksellä. nioittaen,
18558: Tämän vuoden tulo- ja menoarviossa on 1.5 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18559: miljoonan markan määräraha lähetysjärjestöjen 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
18560: kehitysyhteistyötä varten. 24.30.67 lisäyksenä 1 200 000 mark-
18561: Vuoden 1978 tulo- ja menoarviossa on tätä kaa, josta 1 000 000 markkaa osoite-
18562: määrärahaa vähennetty 500 000 markkaan, taan lähetysjärjestöjen kehitysyhteistyö-
18563: mikä on riittämätön määrä otettaessa huo- hön ja 200 000 markkaa kansalaisiär-
18564: mioon panos, jonka lähetysjärjestöt olis.ivat val- jestöjen kehitysyhteistyön tiedotustoi-
18565: miit antamaan. mintaan.
18566: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1977.
18567:
18568: Elly Sigfrids Christoffer Taxell Kaarina Suonio
18569: Terhi Nieminen Gunnar Häggblom Orvokki Kangas
18570: Ragnar Granvik Juhani Sipiläinen Håkan Malm
18571: Veikko Pihlajamäki
18572: 1977 rd. 463
18573:
18574: Finansmotion nr 427.
18575:
18576:
18577:
18578:
18579: Sigfrids m. fl.: Om anvisande ftiV förhöj t anslag för Wedandet av
18580: renoveringsarheten på Östensö skolhem.
18581:
18582:
18583: T i 11 R i k s d a g e n.
18584:
18585: I Östensö skolhem i Pedersöre, landets enda fredsställande ur arhetarskyddssynpunkt, kan
18586: svenskspråkiga skolhem, är elevintematet, verk- renoveringsarhetena inte uppskjutas. Godkänd
18587: stadsutrymmena och personalhostäderna i he- pian för renoveringen finns.
18588: hov av snar renovering. På grund av osäker- Hänvisande tili ovanstående föreslås vörd-
18589: het om skolhemmets framtid har reparationer samt,
18590: inte gjorts på många år. Nu har socialstyrelsen
18591: fattat heslut om, att skolhemmets verksamhet att Riksdagen ville besluta att i stats-
18592: skall fortsätta i Östensö. Skolhemmet är full- förslaget för år 1978 på mom. 33.40.74
18593: helagt med 15 elever. Eftersom intematets sa- upptaga ett tilläggsanslag om 900 000
18594: nitära anläggningar utdömts av hälsovårdsmyn- mark för inledandet av renoveringsarbe-
18595: dighetema, och verkstäderna förklarats otill- tena på Östensö skolhem.
18596: Helsingfors den 27 septemher 1977.
18597:
18598: Elly Sigfrids Christoffer Taxell Gunnar Häggblom
18599: Ragnar Granvik Håkan Malm Ingvar S. Melin
18600: Henrik Westerlund Bror Lillqvist
18601: 464 1977. :Vp:
18602:
18603: Raha-asia-aloite n:o 427. Suomennos.
18604:
18605:
18606:
18607:
18608: Sigfrids ym.: Korotetun määciirahan osoittamisesta Östensön kou-
18609: lukodin uudist~stöiden aloittamiseen .
18610:
18611:
18612: . E cl u s ku'n n:a 11 e.
18613: Pedersöressä SlJattsevan Östensön kouhiko: tyydyttävät, ei korjaustöitä voida lykätä. Kor-
18614: din, maamme ainoan ruotsinkielisen kouluko- jausta varten on olema~sa jo hyväksytty suun-
18615: din, oppilasasuntola, työpajatilat ja henkilökun- nitelma. ·
18616: nan asunnot ovat pikaisen uudistuksen tarpees- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18617: sa. Koulukodin tulevaisuuden epävarmuudesta nioittaen, ·
18618: johtuen ei korjauksia ole tehty moneen vuo-
18619: teen. Nyt on sosiaalihallitus päättänyt, että Ös- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18620: tensön koulukodin toiminta jatkuu. Kouluko· 1978 tulo- ;a menoarvioon momentille
18621: tiin mahtuu 15 oppilasta. Koska sisäoppi1aitok- 33.40.74 lisäyksenä 900 000 markkaa
18622: sen saniteettilaitteet ovat terveydenhoitoviran- Ostensön koulukodin kor;austöiden
18623: omaisten mukaan kelvottomat ja kun työpajo- aloittamiseksi.
18624: jen on todettu olevan työsuojelun kannalta epä-
18625: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1977.
18626:
18627: Elly Sigfrids Christoffer Taxell Gunnar Häggblom
18628: Ragnar Granvik Håkan Malm Ingvar S. Melin
18629: Henrik Westerlund Bror Lillqvist
18630: 1977 vp. 465
18631:
18632: Raha-asia-aloite n:o 428.
18633:
18634:
18635:
18636: Sinisalo ym~: Määrärahan osoittamisesta awstuksiksi ja !ainoiksi
18637: kunnille käytettäväksi maa-alueiden hankintaan asuntotarkoi-
18638: tuk:siin.
18639:
18640:
18641: E d u s k u n n. a 11 e.
18642:
18643: Rakennusmaan hinnan kohtuuton nousu muo- Taloudelliset ongelmat suurenevat vielä suu-
18644: dostaa tällä hetkellä erään keskeisimmästä yh- remmiksi siksi, että kuntien olisi voitava suo-
18645: teiskunnallisista ongelmista. Se asettaa esteitä rittaa· huomattavan suuria maa-aluehankintoja.
18646: yhteiskuntasuunnittelun toteuttamiselle ja ra- Jos yhteiskunnan taholta halutaan tukea halpaa
18647: kennustoiminnan kehittämiselle. Se ylläpitää asumista, asumistarkoitukseen varattava maa
18648: asuntopulaa sekä johtaa asumiskustannusten olisi pyrittävä hankkimaan kunnan haltuun en-
18649: kohtuuttamaan nousuun. nen kaavoitusta niin, että kaavat voitaisiin laa-
18650: Tonttikeinottelun tehokas estäminen ja ra- tia yhteiskunnan käytössä olevalle maalle. Ny-
18651: kennusmaan käytön tarkoituksenmukainen jär- kyisin lähdetään siitä, että kuntien asuntotuo-
18652: jestäminen edellyttää huomattavan laajakantoi- tanto on ohjelmoitava pitempää ajanjaksoa sil-
18653: sia lainsäädännöllisiä toimenpiteitä, kuten mälläpitäen ja että asuntorakentamiseen ja sii-
18654: SKDL:n eduskuntaryhmän taholta esitetyissä hen liittyviin tarkoituksiin tarvittavat alueet
18655: tätä koskevissa aloitteissa onkin esitetty. Näitä olisi pyrittävä hankkimaan hyvissä ajoin ennen
18656: toimenpiteitä valmisteltaessa olisi ryhdyttävä kuin niiden rakentaminen alkaa. Eräät alan
18657: välittömästi sellaisiin toimenpiteisiin, joilla edes asiantuntijat ovat korostaneet kuntien jatkuvan
18658: jossain määrin voitaisiin heti helpottaa vaikeaa maanhankinnan välttämättömyyttä esittämällä,
18659: tilannetta. että pitäisi senkin jälkeen kun kuntien maan-
18660: Keskeisimpien tehtävien tonttipolitiikan jär- omistusta on huomattavasti lisätty, saada aikaan
18661: jestämisessä katsotaan yleisesti kuuluvan kun- kunnallisen maaomaisuuden vähentämiskielto.
18662: nille. Kuntien etuosto-oikeusjärjestelmää koskevien
18663: Maassamme on jo vanhastaan katsottu, että suunnitelmien toteuttaminen vaatii myös lisää
18664: kaupunkien tulee saada omistukseensa tarpeel- varoja.
18665: liset maa-alueet, jotta yhdyskunnan rakentami- Vaikka yksityiskohtaisia selvityksiä kuntien
18666: nen ja kehitys voitaisiin asianmukaisesti tur- maanhankintaan tarvittavien varojen määrästä
18667: vata. Tähän näkemykseen nojautuen kaupun- ei olekaan käytettävissä, voidaan helposti tode-
18668: geille aikaisemmin annettiinkin perustamisen yh- ta, että kunnat eivät selviydy yksin maanhan-
18669: teydessä ns. lahjoitusmaata. Myöhemmin kui- kinnan rahoituksesta.
18670: tenkin uudet kaupungit ja kauppalat ovat jou- Kaiken edellä sanotun vuoksi olisi välttämä-
18671: tuneet aloittamaan toimintansa usein hyvinkin töntä, että valtiovalta välittömästi ryhtyisi toi-
18672: vähäisten maareservien varassa. Maalaiskunnille menpiteisiin tukeakseen kuntien maanhankinto-
18673: ei maanomistusta ole myöskään riittävässä mää- ja taloudellisesti.
18674: rin turvattu yleisin toimenpitein. Eräisiin viime vuosien tulo- ja menoarvioi-
18675: Kuntien maanomistus on tällä hetkellä hyvin hin on otettu määräraha kuntien maanostolai-
18676: vähäistä ja rakennusmaan käytön vastaista jär- nojen korkotukea varten. Vaikka tämä onkin
18677: jestelyä ajatellen täysin riittämätöntä. Pulmalii- edistysaskel, ei sitä voi pitää riittävänä. Vaikka
18678: siota on, että kuntien omistuksessa on raken- inflaatio on suuresti mitätöinyt rahan arvoa,
18679: nusmaata vähiten siellä, missä sen tarve esim. ehdottaa hallitus ensi vuodelle aikaisempaa vielä
18680: väestömuuttojen ja taajamakasvun vuoksi on merkityksettömämpää määrärahaa po. tarkoi-
18681: suurin. tukseen.
18682: Pyrittäessä kuntien maanomistuksen lisäämi- V altakunnallisessa asunto-ohjelmassa vuosille
18683: seen kohdistuu lunastusmahdollisuuden laajen- 1976-1985 (Komiteanmietintö 1976: 36) on
18684: tamisen ohella päähuomio rahoitusvaikeuksiin. todettu, että yhdyskuntarakentamista palvele-
18685: 59 0877003363
18686: 466 Raha-asia-aloite n:o 428
18687:
18688:
18689: vien kiinteistöhankintojen korkotukijärjestelmä peittämiseen, milloin se kustannusten suuruu-
18690: ei riitä, vaan että tukea olisi mm. lainojen muo- den ja kunnan vaikean taloudellisen aseman
18691: dossa nykyisestä laajennettava. vuoksi katsotaan tarpeelliseksi. Erikoisen tär-
18692: Kaiken edelläsanotun perusteella on helppo keää olisi, että tällaista tukea annettaisiin kun-
18693: todeta miten välttämätöntä olisi, että valtion nille asuntorakennusmaan hankkimiseen.
18694: vuoden 1978 tulo- ja menoarvioon varattaisiin Kaikkeen edellä sanottuun viitaten ehdo-
18695: määräraha, josta luovutettaisiin varoja avustuk- tamme,
18696: sina ja halpakorkoisina lainoina kunnille asunto- että Eduskunta ottaisi valtion vuode11
18697: tarkoitukseen käytettävien maa-alueiden han- 1978 tulo- ;a menoarvioon 10 mili. mark-
18698: kintakustannusten peittämiseen. kaa käytettäväksi kunnille myönnettä-
18699: Rakennuslain mukaan valtion varoista voi- vinä avustuksina ;a halpakorkoisina lai-
18700: daan suorittaa avustuksia yleiseen tarkoituk- noina asuntorakennustarkoituksiin käy-
18701: seen käytettävien alueiden lunastusoikeuden tettävien maa-alueiden hankintaan.
18702: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1977.
18703:
18704: Taisto Sinisalo Aarne Pulkkinen
18705: 1977 vp. 467
18706:
18707: Raha-asia-aloite n:o 429.
18708:
18709:
18710:
18711:
18712: Sinisalo ym.: Määrärahan osoittamisesta palkan maksamiseksi
18713: ·ammattikoululaisille heidän harjoitus·työnä tekemästään työstä.
18714:
18715:
18716: E d u s k u n n a 11 e.
18717:
18718: Ammattikoululaiset ovat koulunkäynnin aika- peittävän opintorahan pohjalle. Välittömästi
18719: na varsin yleisesti suurissa taloudellisissa vai- tulisi ryhtyä maksamaan ammattikoululaisille
18720: keuksissa. Kuitenkaan tätä ei ole otettu huo- käypä korvaus ainakin heidän tekemästään har-
18721: mioon opintotukea järjestettäessä, vieläpä on joitustyöstä. Myös töiden hintoja tulisi tarkis-
18722: opintotukijärjestelmää aivan erikoisesti ammat- taa niin, ettei töitä tehtäisi kohtuuttoman hal-
18723: tikoululaisten osalta huononnettu. valla.
18724: Ammattikoululaiset tekevät koulutuntien ai- Jos ammattikouluissa tehtävästä työstä mak-
18725: kana harjoitustyötä. He rakentavat taloja, kor- settaisiin täysi korvaus, se voisi merkitä usei-
18726: jaavat autoja, leikkaavat hiuksia, tekevät lei- den nuorten kohdalla parempia mahdollisuuk-
18727: vonnaisia jne. Usein töitä tehdään koulun sia hankkia laaja-alainen ja perusteellinen am-
18728: ulkopuoliseen käyttöön. Lukuunottamatta joi- mattikoulutus.
18729: talkin erikoisalojen ammattikouluja työstä ei Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
18730: kuitenkaan makseta koululaisille mitään kor-
18731: vausta. Asiakkaan maksu tulee koululle. Kou- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18732: lut saavat myydyistä oppilastöistä huomattavas- 1978 tulo- ja menoarvioon 3 milj. mar-
18733: ti varoja - summa on yli 1 000 mk oppilasta kan määrärahan palkan maksamiseksi
18734: kohti. Tämä on enemmän kuin ammattikou- ammattikoululaisille heidän harjoitus-
18735: lulaisille myönnettävä opintoraha. työnä tekemästään työstä.
18736: Ammattikoululaisten opintotuki olisi koko-
18737: naisuudessaan järjestettävä elinkustannukset
18738: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1977.
18739:
18740: Taisto Sinisalo Aarne Pulkkinen
18741: 468 1977 vp.
18742:
18743: Raha-asia-aloite n:o 430.
18744:
18745:
18746:
18747:
18748: Sinisalo: Määrärahan osoittamisesta maakaasua käyttävän voima-
18749: laitoksen suunnittelemiseksi Kotkaan.
18750:
18751:
18752: Ed u s kun n a 11 e.
18753:
18754: Maamme energiapolitiikassa on tärkeä osa käyttävä voimalaitos. Sen kokemukset ovat ol-
18755: Neuvostoliiton kanssa tapahtuvalla energiayh- leet myönteiset.
18756: teistyöllä. Tämän yhteistyön eräänä muotona Kun maakaasun käyttöön ja erikoisesti sitä
18757: ovat muutaman vuoden ajan olleet maakaasutoi- energialähteenään käyttävän voimalan rakenta-
18758: mitukset maahamme. Maittemme keskeisissä miseen olisi ryhdyttävä viivyttelemättä, tulee
18759: sopimuksissa on sovittu näitä toimituksia jat- kysymykseen uudenkin voimalaitoksen tai
18760: kettavan ja laajennettavan tulevina vuosina. uusien voimalaitosten rakentaminen Kytnen lää-
18761: Maakaasun yhä laajempaan ja tehokkaampaan nin alueelle.
18762: käyttöön tunnetaan kasvavaa mielenkiintoa eri Tällainen voimalaitos voi toimia tehokkaalla
18763: puolilla maapalloa. Myös meidän maamme kan- tavalla laajan yhdyskunnan kaukolämmityskes-
18764: santalouden edut ja järkevän energiapolitiikan kuksena. Kaukolämmityssuunnitelmat ovat muo-
18765: toteuttaminen edellyttävät käytännön toimia dostumisvaiheessaan Kotkan kaupungissa, ja
18766: maakaasun laajemman käytön turvaamiseksi. kun tämä alue muodostaa myös riittävän suuren
18767: Viime vuosina Suomi on käyttänyt vain osan asutuskeskuksen suuremmankin lämpövoimalai-
18768: tarjolla olleesta maakaasusta. Tänäkin vuonna toksen toimintaa ajatellen, olisi viivyttelemättä
18769: jäänevät Suomen ostot noin kolmanneksen vuo- ryhdyttävä toimiin maakaasua raaka-aineenaan
18770: sisopimuksessa edellytettyä määrää vähäisem- käyttävän voimalaitoksen rakentamiseksi yh-
18771: miksi. teistyössä Neuvostoliiton kanssa Kotkaan siten,
18772: että voimalaitos samalla turvaisi kaukolämmi-
18773: Suomen ja Neuvostoliiton kesken solmitun tyksen energian tälle alueelle.
18774: pitkän ajanjakson taloudellista yhteistyötä kos-
18775: Tällainen voimalaitoshanke tulisi toteuttaa
18776: kevassa ohjelmassa on mainittu, että maakaasun
18777: valtiojohtoisen voimayhtiön toimesta yhteistyös-
18778: käytön laajentamisessa pyritään luonnonkaasua
18779: sä Kotkan kaupungin kanssa.
18780: käyttävän lämpövoimalaitoksen rakentamiseen. Kaikkeen edellä sanottuun viitaten ehdotan,
18781: Sopimus viitoittaa perusteet yhteistyöhön myös
18782: voimalan rakentamisessa ja koneistohankin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18783: noissa. 1978 tulo- ;a menoarvioon 500 000
18784: Neuvostoliitosta maahamme tuleva kaasujoh- markan määrärahan maakaasua käyttä-
18785: to rajoittuu nykyisellään Kymen lääniin. Tällä vän voimalaitoksen suunnittelemiseksi
18786: alueella Lappeenrannassa toimiikin maakaasua Kotkaan.
18787: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
18788:
18789: Taisto Sinisalo
18790: 1977 vp. 469
18791:
18792: Raha-asia-aloite n:o 431.
18793:
18794:
18795:
18796:
18797: Sinisalo: Määrärahan osoittamisesta SEV.kaupan tutkimuslaitok-
18798: sen perustamiseksi Lappeell!tannan teknillisen korkeakoulun
18799: yhteyteen.
18800:
18801:
18802: E d u s k u n n a 11 e.
18803:
18804: Keväästä 1975 lähtien on Lappeenrannan Lappeenrantaa voidaan perustella tutkimus-
18805: teknillisessä korkeakoulussa harjoitettu projek- laitoksen sijoituspaikkakunnaksi myös alueelli-
18806: tiluontaisesti SEV-kaupan tutkimusta kauppa- sesti rajakauppaan sekä muuhun alueelliseen
18807: ja teollisuusministeriön myöntämillä määrära- sijaintiin viitaten ja tästä johtovilla yhteistyölle
18808: hoilla. Korkeakoulu on 23. 6. 1976 tehnyt viral- Neuvostoliiton kanssa erittäin suotoisilla sei-
18809: lisen aloitteen opetusministeriölle SEV-kaupan koilla.
18810: tutkimuslaitoksen perustamiseksi korkeakoulun Mitä taas tulee Lappeenrannan korkeakoulun
18811: yhteyteen. kehittämistarpeeseen sinänsä, sitä korostaa mm.
18812: Monet seikat korostavat SEV-kaupan ja laa- se, että Kymen lääni on Itä-Suomen korkea-
18813: jemmankin taloudellisen yhteistyön kehittämi- kouluopetuksen huomattavin vajaa-alue.
18814: sen ja laajentamisen tarvetta. Tässä tarvitaan Kaikkeen edellä sanottuun viitaten ehdotan,
18815: alan erikoistutkimuksen kehittämistä. Tätä pal-
18816: velevan tutkimuslaitoksen perustaminen sovel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18817: tuu hyvin Lappeenrannan teknillisen korkea- 1978 tulo- ja menoarvioon JOO 000
18818: koulun nykyiseen ja suunniteltuun tulevaan toi- markkaa SEV-kaupan tutkimuslaitoksen
18819: mintaan. perustamiseksi Lappeenrannan teknilli-
18820: sen korkeakoulun yhteyteen.
18821: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1977.
18822:
18823: Taisto Sinisalo
18824: 470 1977 vp.
18825:
18826: Raha-asia-aloite n:o 432.
18827:
18828:
18829:
18830:
18831: Sipiläinen: Määrärahan osoittamisesta yleisten teiden teikemiseen
18832: ja kunnossapitoon Kymen läänissä.
18833:
18834:
18835: E d u s k u n n a II e.
18836:
18837: Teiden rakentamiseen ja kunnossapitoon tar- tynyt ja uhkaamassa on laajamittainen työttö-
18838: koitetut määrärahat Kymen läänissä ovat vii- myys. Vajaalla kapasiteetilla lyhennetyin työvii-
18839: me vuosina pysyneet entisellään tai suorastaan koin työskentelevä teollisuus alentaa lisäksi ih-
18840: vähentyneet. Kun kustannustaso samanaikaises- misten ja sen kautta kuntien tuloja ja vaikeut-
18841: ti on voimakkaasti kohonnut, on tie- ja vesira- taa näiden mahdollisuuksia työllisyyden ylläpi-
18842: kennuslaitoksen Kymen piirikonttori joutunut tämiseksi.
18843: jättämään suunnitelmistaan pois useita sellaisia Kymen läänissä vallitseva ja edelleen heild:e-
18844: teitä, jotka aikaisemmin ovat sisältyneet raken- nevä työllisyystilanne edellyttää nyt työllisyys-
18845: tamissuunnitelmiin. Samoin seurauksena on ol- määrärahojen voimakasta suuntaamista Kymen
18846: lut rakentamisen aloittamisen viivästyminen lääniin. Tänne liikenneinvestointeihin sijoitetut
18847: monissa tapauksissa, joissa työn jatkorahoituk- varat palvelevat myös erittäin hyvin tuotannol-
18848: seen ei ole ollut käytettävissä tarpeeksi määrä- lisia tarpeita ja parantavat vientiteollisuutem-
18849: rahoja. me ja ulkomaankauppamme toimintaedellytyk-
18850: Tiemäärärahoissa tapahtuneet supistukset siä aikanaan noususuhdanteen jälleen tullessa.
18851: ovat kohdistuneet erikoisen voimakkaasti Ky- Näin ollen sekä työllisyystilanne että varautu-
18852: men lääniin myös siitä syystä, ettei tänne ole minen siihen aikaan, jolloin teollisuuden tu-
18853: aikaisempina vuosina vallinneen suhteellisen hy- lisi jälleen pystyä käyttämään koko tuotanto-
18854: vän työllisyystilanteen aikana saatu käytännöl- kapasiteettinsa, perustelee liikenteeseen käytet-
18855: lisesti katsoen lainkaan työllisyystarkoituksiin tävien työllisyysvarojen voimakasta suuntaa-
18856: varattuja tienrakennusmäärärahoja. Monissa mista Kymen lääniin.
18857: muissa lääneissä näiden määrärahojen osuus tie- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
18858: verkoston kehittämisessä on ollut olennainen. tavasti,
18859: Vallitseva maailmantalouden lama ja vien- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18860: timme vaikeutuminen koettelee erikoisen pa- 1978 tulo- ja menoarvioon 5 miljoonan
18861: hoin Kymen lääniä, jossa sijaitsee tärkein osa markan määrärahan käytettäväksi työ-
18862: maamme puunjalostusteollisuudesta ja suurim- voimapoliittisin perustein yleisten teiden
18863: mat vientisatamat. Tämän seurauksena työlli- tekemiseen ja kunnossapitoon Kymen
18864: syystilanne Kymen läänissä on nopeasti heiken- läänissä.
18865: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
18866:
18867: Juhani Sipiläinen
18868: 1977 vp. 471
18869:
18870: Raha-asia-aloite n:o 4.3.3.
18871:
18872:
18873:
18874:
18875: Sipiläinen: Määrärahan osoittamisesta eräiden teiden kestopäällys-
18876: tystöiden aloittamiseen Virolahden kunnassa.
18877:
18878:
18879: E d u s k u n n a II e.
18880:
18881: Virolahti on rannikkopitäjä, jossa kanta-asu- misella ja lanauksilla. Hoitokustannukset muo-
18882: jamiston lisäksi asuu suuri määrä kesäasukkai- dostuvat kuluttavan liikenteen vuoksi suuriksi.
18883: ta. He kaksinkertaistavat pitäjän asukasmäärän. Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
18884: Kun tiestöä ei ole suunniteltu tällaisia olosuh-
18885: teita varten, joutuu vanha kestopäällystämätön että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18886: tiestö kovalle koetukselle. Tällaisia teitä ovat: 1978 tulo- ia menoarvioon 350 000 mar-
18887: Ylä-Pihlaja-Ala-Pihlaja, n. 5 km, Ala-Pihlaja kan määrärahan eräiden teiden kesto-
18888: -Hiukka, n. 5 km, Härmä-Virolahti, n. 5 päällystystöiden aloittamiseen Virolah-
18889: km. Teitä on pidetty kunnossa kahdella Savea- den kunnassa.
18890: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
18891:
18892: Juhani Sipiläinen
18893: 472 1977 vp.
18894:
18895: Raha-asia-aloite n:o 434.
18896:
18897:
18898:
18899:
18900: Sipiläinen: Määrärahan osoittamisesta Huttulan paikallistien pa-
18901: rantamiseen väliLlä Lemin kirkonkylä-valtatie n:o 1.3.
18902:
18903:
18904: Ed u s kunnalle.
18905:
18906: Lemin kunnan kirkonkylästä valtatielle n:o kansanterveyslain ja peruskoululain mukaiset
18907: 13 johtava ns. · Huttulan tie, jonka pituus on järjestelyt ja kehittänyt keskinäisiä yhteistyö-
18908: noin kahdeksan kilometriä,. on valtion toimesta tään myös monilla muilla aloilla.
18909: kunnossa pidettävä paikallistie. Kyseinen tie Lemin ja Savitaipaleen välisten yhteyksien
18910: on hyväksytty paikallistieksi vuonna 1962. Tie parantamisen tarve edellyttäisi, että Huttulan
18911: oli silloin hyväkuntoinen. Kun tie on edelleen- tie muutettaisiin mahdollisimman pian maan-
18912: kin päällystämättä, on sen kunto vuosien aika- tieksi ja että se ensi tilassa kestopäällystettäi-
18913: na heikentynyt. siin.
18914: Kyseinen tie on Savitaipaleen ja Lemin kun- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan,
18915: takeskusten välinen suorin yhteystie. Tämän
18916: tieyhteyden parantamistarve on tullut entistä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18917: ajankohtaisemmaksi sen johdosta, että Lemin, 1978 tulo- ja menoarvioon 500 000
18918: Savitaipaleen ja Suomenniemen kunnat muo- markan määrärahan Huttulan paikallis-
18919: dostavat keskenään yhteistoiminta-alueen, jo- tien parantamiseen välillä Lemin kirkon-
18920: ka on järjestänyt yhteistyössä muun muassa kylä-valtatie n:o 13.
18921: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
18922:
18923: Juhani Sipiläinen
18924: 1977 vp. 473
18925:
18926: Raha-asia-aloite n:o 435.
18927:
18928:
18929:
18930:
18931: Sipiläinen: Määrärahan osoittamisesta tiesuunnitelman laatimi-
18932: •seksi ja rakennustöihin ryhtymiseksi Miehikkälästä Onkamaan
18933: kautta Haminaan johtavan paikallistien kuntoon saattami-
18934: seksi.
18935:
18936:
18937: E d u s k u n n a II e.
18938:
18939: Miehikkälästä Onkamaan kautta Haminaan dä tarvittavat parannukset. Alueen kunnat ovat
18940: johtava paikallistie, jonka pituus on n. 31,5 neuvotelleet tienparannustöitten tarvitsemista
18941: km, ei nykyisessä muodossaan täytä kasvaneen maa-alueista, joten ne eivät ole esteenä tienra-
18942: liikenteen aiheuttamia vaatimuksia. kennustöille.
18943: Tietä käyttää pährittäin: Edellä esitettyyn viitaten ehdotan,
18944: - 15 vakinaista linja-autovuoroa
18945: - tilausliikennettä n. 6 vuoroa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18946: - 3 myymäläautoa 1978 tulo- ja menoarvioon 2 miljoonan
18947: - 4-5 maitoautoa markan määrärahan tiesuunnitelman laa-
18948: - runsas määrä raskasta puutavaraa kuljetta- timiseksi ja rakennustöihin ryhtymiseksi
18949: via autoja Miehikkälästä Onkamaan kautta Hami-
18950: - sekä runsas yksityisliikenne. naan johtavan paikallistien kuntoon saat-
18951: tamiseksi.
18952: Koska tie ei nykyisellään kykene palvele-
18953: maan alueen liikennetarpeita, tulisi siihen teh-
18954: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
18955:
18956: Juhani Sipiläinen
18957:
18958:
18959:
18960:
18961: 60 0877003363
18962: 474 1977 vp.
18963:
18964: Raha-asia-aloite n:o 436.
18965:
18966:
18967:
18968:
18969: Sipiläinen: Määrärahan osoittamisesta Saimaan kanavalla ja Sai-
18970: maan liikenteessä käytettärvän kaluston kehittämiseen.
18971:
18972:
18973: E d u s k u n n a 11 e.
18974:
18975: Saimaan kanavan kautta tapahtuva liikenne Tällaisia kuljetuksia ovat mm. metsäteollisuu-
18976: ei ole kehittynyt sen ensimmäisten käyttövuo- den, metalliteollisuuden ja kaivannaisteollisuu-
18977: sien aikana odotetulla tavalla. Syitä hitaaseen den tuotteet.
18978: kehitykseen on ollut monia, mutta eräs oleel- Todettakoon vielä, että Saimaan kanavan
18979: lisimmista on ollut käytettävän kaluston van- kautta v. 1973 tapahtuneesta liikenteestä oli
18980: hanaikaisuus ja huono sopivuus Saimaan lii- tuontia Saimaan alueelle 402 477 tonnia ja
18981: kenteeseen. Vesikuljetusten kilpailukykyisyys vientiä 136 394 tonnia. Liikenne on siis voi-
18982: on jäänyt useitten tuotteitten kuljetusketjun makkaasti tuontivoittoista. Laivat palasivat
18983: osalta huonoksi verrattuna maakuljetuksiin. usein tyhjinä merelle.
18984: Saimaan alueen vesikuljetuksilla on kuitenkin Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
18985: kehittymismahdollisuuksia, mutta eteenpäin
18986: pääseminen edellyttäisi tukitoimenpiteitä val- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18987: tion taholta, tosin määrältään erittäin vähäisiä 1978 tulo- ia menoarvioon 40 000 mar-
18988: tehtyihin perusinvestointeihin verrattuna. kan määrärahan Saimaan kanavalla ;a
18989: Saimaan vesiliikenteellä on alkuhankaluuk- Saimaan liikenteessä käytettävän kalus-
18990: sien selvittyä kaikki mahdollisuudet kehittyä. ton kehittämisen selvittämiseksi.
18991: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
18992:
18993: Juhani Sipiläinen
18994: 1977 vp. 475
18995:
18996: Raha-asia-aloite n:o 437.
18997:
18998:
18999:
19000:
19001: Sipiläinen: Määrärahan osoittamisesta järvHaiva:kaluston hankin-
19002: taan ja kunnostukseen.
19003:
19004:
19005: E d u s k u n n a 11 e.
19006:
19007: Järvimatkailu on Suomessa noussut huomat- osaltaan mahdollista tasapainottaa maksutaset-
19008: tavia matkailijamääriä kiinnostavaksi matkailu- tamme, on järvimatkailun kehittämiseen kiin-
19009: muodoksi, niin koti- kuin ulkomaistenkin mat- nitettävä tarpeellinen huomio.
19010: kailijoitten keskuudessa. Edellä olevan perusteella ehdotan,
19011: Vail&a järvimatkailulla on erinomaiset ke-
19012: hittymisen mahdollisuudet, rajoittaa kehitystä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19013: kaluston vähyys ja vanhuus. Koska uusi kalusto 1978 tulo- ;a menoarvioon 1,5 mil;.
19014: on kallista, joudutaan vanhaa jatkuvasti käyttä- markan määrärahan iärvilaivakaluston
19015: mään. Tällöin korjaus- ja kunnostuskustannuk- hankintaan ;a kunnostukseen.
19016: set nousevat korkeiksi. Koska matkailulla on
19017: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
19018:
19019: Juhani Sipiläinen
19020: 476 1977 vp.
19021:
19022: Raha-asia-aloite n:o 438.
19023:
19024:
19025:
19026:
19027: Sipiläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta opiskelijoiden koti- ja
19028: o[eskelupai:kikakunnan välisistä matkoista saamien alennusten
19029: korvaamiseen liikennöitsijöille.
19030:
19031:
19032: E d u s k u n n a 11 e.
19033:
19034: Vuonna 1973 linja-autoliikenteen harjoitta- seuraavia alennuskeinoja: erilaisten vero- ja
19035: jien tekemä päätös poistaa opiskelija-alennus maksuhelpotusten toteuttaminen, julkisista va-
19036: matkoista opiskelu- ja kotipaikkakunnan välil- roista myönnettävät korvausmäärärahat, joilla
19037: lä merkitsi huomattavaa matkakustannusten mahdollistettaisiin erityisalennus eräille kansa-
19038: nousua opiskelijoille. Tämä on tapahtunut sa- laisryhmille. Maaliskuussa 1974 on liikennemi-
19039: manaikaisesti kaikkien muiden välttämättö- nisteriö ilmoittanut harkitsevansa mahdolli-
19040: myyskustannusten noustessa opintotuen mää- suutta toteuttaa opiskelija-alennukset linja-auto-
19041: rällistä kehitystä huomattavasti nopeammin. liikenteessä julkisilla varoilla. Tällöin tavoit-
19042: Matkakustannukset rasittavat erityisesti koti- teeksi esitettiin mahdollisuutta päästä valtion
19043: paikkakuntansa ulkopuolella opiskelevia, joita rautateillä noudatettavaan käytäntöön.
19044: maamme peruskoulun jälkeisistä on yli puolet Edellä olevan mahdollisuuden toteutuminen
19045: eli noin 85 000. aiheuttaisi n. 1 450 000 mk:n menoerän, jolla
19046: Tosin opiskelijoille myönnetään alennus val- korvattaisiin 17 mk noin 85 000 opiskelijalle.
19047: tionrautateillä, mutta se auttaa ainoastaan osaa Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
19048: opiskelijoista. Etenkin Pohjois-Suomessa muo- tavasti,
19049: dostuu linja-autoyhteyksistä ainoa mahdollisuus
19050: liikkua joukkokuljetusvälineitä käyttäen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19051: Vuonna 1973 jätetyssä linja-autoliikenteen 1978 tulo- ja menoarvioon 1 850 000
19052: kustannuskomitean mietinnössä on päädytty markan määrärahan opiskelijoiden koti-
19053: lopputoteamukseen, ettei kustannuksia voida ja opiskelupaikkakunnan välisistä mat-
19054: suoranaisilla toimenpiteillä alentaa olennaisesti. koista saamien alennusten korvaamiseen
19055: Toimikunta esitti kuitenkin harkittavaksi mm. liikennöitsijöille.
19056: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
19057:
19058: Juhani Sipiläinen Juhani Orrenmaa Kerttu Hemmi
19059: 1977 vp. 477
19060:
19061: Raha-asia-aloite n:o 439.
19062:
19063:
19064:
19065:
19066: Sipiläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta omassa kodissaan tai
19067: valvotussa perhepäivähoidossa olevien alle 3-vuotiaiden lasten
19068: hoitorahaan.
19069:
19070:
19071: E d u s k u n n a 11 e.
19072:
19073: Voimassa oleva päivähoitolaki tukee liian määrä pienenisi lapsen täytettyä kolme vuotta.
19074: yksipuolisesti kodin ulkopuolisia hoitomuotoja. Hoitorahan maksamisjärjestelmä olisi saatettava
19075: Jotta perheillä olisi nykyistä paremmat mahdol- voimaan mahdollisimman nopeasti. Hoitoraha
19076: lisuudet valita päivähoitomuoto, myös lasten ja riittävä määrä päivähoitopaikkoja takaisi
19077: kotihoitoa olisi tuettava. parhaiten valinnan mahdollisuuden lapsen hoi-
19078: Kotihoidon tukemiseksi olisi alle kouluikäis- don järjestämisessä.
19079: ten lasten vanhemmille maksettava hakemuk- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19080: sesta tarveharkintaista hoitorahaa. Hoitorahaa nioittavasti,
19081: alettaisiin maksaa äitiysloman päätyttyä, silloin
19082: kun lasta hoidetaan hänen omassa kodissaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19083: tai valvotussa perhepäivähoidossa. Hoitajana 1978 tulo- ;a menoarvioon 20 000 000
19084: voi kodissa olla joku muu kuin jompikumpi markan määrärahan alle 3-vuotiaiden
19085: lapsen vanhemmista. lasten hoitorahaa varten, silloin kun las-
19086: Hoitoraha olisi verovapaa ja elinkustannus- ta hoidetaan hänen omassa kodissaan
19087: indeksiin sidottu lapsilisän tavoin. Hoitorahan tai valvotussa perhepäivähoidossa.
19088: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
19089:
19090: Juhani Sipiläinen Seppo Westerlund Kerttu Hemmi
19091: 478 1977 rd.
19092:
19093: Finansmotion nr 440.
19094:
19095:
19096:
19097:
19098: Stenbäck m. fl.: Om arwisande av .förhöjt anslag lför de riksom-
19099: fattande naturskyddsorganisationerna.
19100:
19101:
19102: T i II R i k s d a g e n.
19103:
19104: Naturskyddsarbetet blir allt betydelsefullare skyddsorganisationernas verksamhet, så att be-
19105: i vårt land. Trycket att allt ef.fektivare utnyttja folkningens behov av information och dess
19106: naturresursema blir hårdare samtidigt som den möjligheter att verka tili förmån för naturen
19107: miljöförstörelse som otsakas av människans och den egna livsmiljön skall kunna tiligodoses.
19108: verksamhet sprider sig tili allt vidare områden. Statens stöd tili de riksomfattande naturskydds-
19109: Medborgarnas intresse för tiliståndet hos den organisationerna har hittills varit helt otillräck-
19110: egna livsmiljön och för naturslkyddsarbetet ökar ligt med beaktande av naturskyddsarbetets vikt.
19111: även. Hänvisande till det ovan anförda föreslår
19112: Under de närmaste åren står vi inför de krä- undertecknade vördsamt,
19113: vande uppgifterna att utveckla natur- och
19114: miljövårdslagstiftningen och -administrationen att Riksdagen i stats/örslaget för år
19115: samt att komplettera vårt lands nät av natur- 1978 på mom. 26.99.50 måtte uppta
19116: skyddsområden. P .g.a. den bristfälliga admi- ett tillägg om 100 000 mk för de riks-
19117: nistrationen och lagstiftningen på området är omfattande naturskyddsorganisationerna.
19118: det nödvändigt att effektivera de ideella natur-
19119: Helsingfors den 23 september 1977.
19120:
19121: Pär Stenbäck Christoffer Taxell
19122: Gunnar Häggblom Ingvar S. Melin
19123: 1977 vp. 479
19124:
19125: Raha-asia-aloite n:o 440. Suomennos.
19126:
19127:
19128:
19129:
19130: Stenbäck ym;: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtakunnal-
19131: listen luonnonsuojeluyhteisöjen valcionavustuksiin.
19132:
19133:
19134: E d u s k u n n a 11 e.
19135:
19136: Luonnonsuojelutyö tulee yhä merkittäväm- tön tiedottamisen tarve ja sen mahdollisuudet
19137: mäksi maassamme. Paine yhä tehokkaammin vaikuttaa luonnon ja oman elinympäristön hy-
19138: käyttää hyväksi luonnonvaroja tulee kovemmak- väksi voitaisiin turvata. Valtion valtakunnallisille
19139: si samalla kun ihmisen toiminnasta aiheutuva luonnonsuojelujärjestöille antama tuki on tähän
19140: ympäristön tuhoaminen leviää aina laajemmille mennessä ollut täysin riittämätön, kun otetaan
19141: alueille. Myös kansalaisten mielenkiinto oman huomioon luonnonsuojelutyön tärkeys.
19142: elinympäristön tilaa ja luonnonsuojelua kohtaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19143: lisääntyy. nioittaen,
19144: Lähivuosina ovat meidän edessämme vaativat
19145: luonnon- ja ympäristönsuojelulainsäädännön ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19146: -hallinnon kehittämistehtävät sekä maamme 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
19147: luonnonsuojelualueiden verkon täydentäminen. 26.99.50 lisäyksenä 100 000 markkaa
19148: Alan puutteellisen hallinnon ja lainsäädännön valtakunnallisia luonnonsuojelujärjestöjä
19149: johdosta on välttämätöntä tehostaa aatteellisten varten.
19150: luonnonsuojelujärjestöjen toimintaa, jotta väes-
19151: Helsingissä 2.3 päivänä syyskuuta 1977.
19152:
19153: Pär Stenbäck Christoffer Taxell
19154: Gunnar Häggblom Ingvar S. Melin
19155: 480 1977 vp.
19156:
19157: Raha-asia-aloite n:o 441.
19158:
19159:
19160:
19161:
19162: Stenbäck ym.: Määrärahan osoittamisesta Vanhan Porvoon kau-
19163: punginosan korjaustöiden jatkamiseksi.
19164:
19165:
19166: E d u s k u n n a 11 e.
19167:
19168: Vanha Porvoo on maamme arvokkain kau- 100 000 mk ja vuonna 1977 50 000 mk, on
19169: punkihistoriallinen muistomerkki. Sen säily- saatu tai saadaan korjattua noin 30 kiinteistöä,
19170: minen on yleisten etujen mukaista. yhteensä yli 1 200 neliömetriä asuinpinta-alaa.
19171: Kaupunginosan kulttuurihistoriallisesti arvok- Mainitut varat on jaettu lainojen muodossa ta-
19172: kaiden kiinteistöjen rappeutumisen estämiseksi lonomistajille ja ne ovat noin 30 prosenttia sa·
19173: on korjaus- ja saneeraustyöt laajemmassa mitta- neeraustöiden lrokonaiskustannuksista.
19174: kaavassa aloitettu vuonna 1975. Näitä töitä Kun kaupunginosassa on pelkästään kulttuu-
19175: suoritetaan siten, ettei kaupunginosan historial- rihistoriallisesti arvokasta asuinpinta-alaa noin
19176: linen arvo vähene. Korjaustyöt aiheuttavat täl- 16 500 neliömetriä, voidaan todeta, että noin
19177: löin sellaisia Hsäikustannuksia, joita ei normaa- 7 prosenttia rappeutuvasta kaupunginosasta tä-
19178: listi koidu rakennusten kunnossapidosta. Nämä hän mennessä on saatu korjattua Porvoon Van-
19179: ylimääräiset kustannukset - noin 30 prosent- han Kaupungin Säätiön tuen avulla.
19180: tia kokonaiskustannuksista - tulee yhteiskun- Yllä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
19181: nan korvata julkisin varoin. taen,
19182: Julkisten varojen asiallisen ja oikeudenmu-
19183: kaisen jaon ja hoidon suorittaa Porvoon Vanhan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19184: Kaupungin Säätiö. 1978 tulo- ja menoarvioon 200 000 mar-
19185: Opetusministeriöltä vuosien 197 5-1977 kan määrärahan Vanhan Porvoon kau-
19186: aikana saaduilla rahavaroilla, yhteensä 250 000 punginosan korjaustöiden jatkamiseksi.
19187: mk, vuonna 1975 100 000 mk, vuonna 1976
19188: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
19189:
19190: Pär Stenbäck Christoffer Taxell Ingvar S. Melin
19191: 1977 vp. 481
19192:
19193: Raha-asia-aloite n:o 442.
19194:
19195:
19196:
19197:
19198: Suomi ym.: Määrärahan osoittamisesta musiikkitieteen professo-
19199: rin viran perustamista varten Turun yliopistoon.
19200:
19201:
19202: E d u s k u n n a 11 e.
19203:
19204: Turun yliopistossa musiikin laudaturtasoinen Edellä olevan perusteella ehdotamme,
19205: opetus on usean vuoden ajan järjestetty tila-
19206: päistyövoiman varassa. Nyt kyseistä tehtävää että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19207: hoitava henkilö siirtyy lukuvuoden a~kana eläk- 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
19208: keelle. 29.10.01 84 000 markan määrärahan
19209: Opiskelijoille tämä tuottaa suuria vaikeuksia, Turun yliopiston humanistisen tiedekun-
19210: sillä Turussa ei ole muita mahdollisuuksia mu- nan peruspalkkaisen musiikkitieteen pro-
19211: siikkitieteen opiskeluun. Tällöin on edessä siir- fessorin virkaa ( B 5) varten,
19212: tyminen Helsinkiin, lähimpään samantasoiseen
19213: opiskehipaikkaan.
19214: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
19215:
19216: Oili Suomi Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen
19217:
19218:
19219:
19220:
19221: 61 0877003363
19222: 482 1977 vp.
19223:
19224: Raha-asia-aloite n:o 443.
19225:
19226:
19227:
19228:
19229: Suomi ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen ja Neuvostoliiton
19230: korkeakoulujen yhteistyön edistämiseen.
19231:
19232:
19233: Ed u s k u n n a 11 e.
19234:
19235: Suomen ja Neuvostoliiton välillä solmittujen huolestuttavaa se, että maamme korkeakoulu-
19236: rauhansopimusten sekä YYA-sopimuksen lujal- opetuksessa edelleen esiintyy Neuvostoliittoa ja
19237: ta perustalta on solmittu nopeassa ajassa kym- sen yhteiskunnallista rakennustyötä parjaavaa
19238: meniä yhteistyösopimuksia eri alojen konkreet- ainesta. Tutkintovaatimuksissa Neuvostoliitosta
19239: tisesta yhteistyöstä. Korkeakoulujen osalta tär- ja muista sosialistisista maista peräisin olevien
19240: keässä asemassa on maittemme välillä solmittu teosten osuus on häviävän pieni verrattuna län-
19241: ns. korkeakoulupöytäkirja, jonka voimassa ole- simaiseen tuotantoon. Ystävyyssuhteidemme
19242: va muoto suuntautuu voimistamaan yhteistyötä henki ja sisältö tulisikin saattaa voimaan myös
19243: ja tieteellistä vaihtoa maittemme korkeakoulu- opetustoimen ja tieteen alalla, siinä . ensiaske-
19244: jen ja niiden laitosten välillä. leena on Neuvostoliiton tieteen ja tutkimuksen
19245: Sopimuksessa pyritään edistämään mm. kor- osuuden voimakas kasvattaminen korkeakoulu-
19246: keakoulujen ja niiden laitosten yhteistyötä ope- opetuksessa ja kaiken siihen kohdistuvan syrjin-
19247: tuksen, tutkimuiksen ja muun ystävyystoimin- nän lakkauttaminen. ·
19248: nan alalla. Eri korkeakoulujen välillä solmitut Edellä olevan perusteella ehdotamme,
19249: ystävyysyliopistosuhteet ovat tärkeänä etappina
19250: tällaisen yhteistyön kehittämisessä. Vaikeutena että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19251: omien yliopistojemme suhteitten kehittämises- 1978 tulo- ja menoarvioon 500 000
19252: sä on kuitenkin ollut tällaiseen toimintaan osoi- markkaa myönnettäväksi maamme kor-
19253: tettujen varojen puute. Onkin pelättävissä, että keakoulujen ja yliopistojen Neuvostolii-
19254: tämä jarruttaa vakavalla tavalla yhteistyön edis- ton vastaavien laitosten kanssa harjoit-
19255: tämistä voimassa olevien sopimusten hengessä. taman yhteistyön edistämiseksi ja neu-
19256: Toisaalta, ottaen huomioon maidemme vä- vostoliittolaisen tieteellisen oppimate-
19257: lille kehittyneet syvälliset ystävyyssuhteet ja riaalin tuottamiseksi ja käännättämiseksi
19258: maidemme yhteiset ponnistukset maailmanrau- suomen kielelle.
19259: han ja kansojen välisen ystävyyden puolesta, on
19260: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
19261:
19262: Oili Suomi Irma Rosnell Marjatta Mattsson
19263: Ensio Laine Mirjam Tuominen E.-J. Tennilä
19264: 1977 vp. 483
19265:
19266: Raha-asia-aloite n:o 444.
19267:
19268:
19269:
19270:
19271: Suomi ym.: Määrärahan osoittamisesta kirjastoille annettavaa os-
19272: totukea varten.
19273:
19274:
19275: E d u s k u n n a 11 e.
19276:
19277: Eriarvoisuuden poistaminen kirjallisuushar- haisena sekä vähentäisi kustannusriskiä. Järjes-
19278: rastuksen ja lukemisen suhteen merkitsee ensi telmän tarkoituksena olisi kattaa kauno-, doku-
19279: sijassa kirjaston toiminnan kehittämistä ja siitä mentaari- ja Iastenkirjallisuus. Mietinnön mu-
19280: tiedottamista sekä toisaalta toimenpiteitä kirjan kaan varat käyttäisivät läänin taidetoimikunnat 1
19281: hinnan pitämiseksi alhaisena ja kolmanneksi toi- 4/5 summasta olisi käytettävä laadituo luette-
19282: menpiteitä kirjailijoiden toimeentuloturvan pa- lon mukaisiin ostoihin ja 1/5 läänitason lauta-
19283: rantamiseksi. kuntien harkinnan mukaisiin ostoihin.
19284: Valtion kirjallisuuden tukitoimikunnan mie- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
19285: tinnössä vuodelta 1973 esitetään erityisen osto-
19286: tuen kehittämistä vähälevikkisen ja kotimaisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19287: kaunokirjallisuuden tukemista varten. Järjestel- 1978 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
19288: män perustana olisi se, että valtio tämän määrä· markan määrärahan osoitettavaksi kir~
19289: rahan turvin ostaisi vuosittain erityisen suosi- jastoille kirjallisuuden valikoivaksi osto-
19290: tusluettelon mukaisesti teoksia kirjastoihin. tueksi ja ostoluettelon laativaa valtion
19291: Tämä parantaisi kirjastojen palveluita ja samalla elimen muodostamista varten.
19292: mahdollistaisi kirjojen hinnan säilyttämisen al-
19293: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977. ·;;
19294:
19295:
19296:
19297: Oili Suomi Irma Rosnell Marjatta Mattsson
19298: Ensio Laine Mirjam Tuominen E.-J. Tennilä
19299: 484 1977 vp.
19300:
19301: Raha-asia-aloite n:o 445.
19302:
19303:
19304:
19305:
19306: Suomi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lastentarhan-
19307: opettajien väliaikaisen koulutuksen järjestämiseen korkeakou-
19308: luissa.
19309:
19310:
19311: E d u s k u n n a 11 e.
19312:
19313: Vuoden 1977 budjetissa on varattu momen- johon esimerkiksi kolmevuotisessa kokeilevassa
19314: tille 29.99.28 lastentarhanopettajien väliaikai- koulutuksessa olisi erittäin hyvät malldollisuu-
19315: sen koulutuksen järjestämiseen yhteensä det.
19316: 4 900 000 mk. Vuoden 1978 TMAE:ssa on Vuoden 1978 TMA:ssa on turvattava nykyi-
19317: määrärahaa supistettu 1 mmk:lla. Perusteluna sen päivähoitoalan kasvatus- ja hoitohenkilö-
19318: määrärahan pienentämiselle on väliaikaisen las- kunnan koulutus ja jatkokoulutus, uudenmuo-
19319: tentarhanopettajakoulutuksen supistaminen Jy- toisen lastentarhanopettajakoulutuksen asema
19320: väskylässä ja Turussa, nämä koulutuspisteet Turun yliopiston opettajankoulutuksen yhtey-
19321: lakkauttamalla. Supistus on perusteeton, mikäli dessä Turussa ja Raumalla, Joensuun yliopiston
19322: aiotaan säilyttää päivähoidon taso ja k_ehittää opewijankoulutuksen yhteydessä Joensuussa ja
19323: sitä. On todennäköistä, että lastentarhanopet- Savonlinnassa, Oulun yliopiston opettajankoulu-
19324: tajieil suhteellisen osan vähentyessä koko päivä- tuksen yhteydessä Kajaanissa ja Jyväskylän yli-
19325: hoidon kasvatus- ja hoitohenkilökunnasta tulee opiston opettajankoulutuksen yhteydessä Jyväs-
19326: päivähoidon taso laskemaan. Samalla supistus kylässä.
19327: merkitsee uudenmuotoisessa lastentarhanopetta- Lastentarhanopettajakoulutuksen jatkaminen
19328: jakoulutuksessa saatujen vuosien kokemusten ja Turun yliopiston yhteydessä edellyttää
19329: tutkimustyön hukkaanheittämistä ja koko 4 400 000 markan määrärahaa ja Jyväskylän
19330: alueen kehittämistyön asettamista uhanalaiseksi. yliopiston kokeilevan lastentarhanopettajakoulu-
19331: Uudenmuötoisen lastentarhanopettajakoulu- tuksen aloittaminen kolmivuotisena 500 000
19332: tuksen lakkauttaminen koko maan opettajakou- markan lisämäärärahaa.
19333: lutuksen keskuksesta, Jyväskylän yliopiston yh- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
19334: teydestä, on täysin perusteetonta. Jyväskylässä
19335: on ollut lastentarhaseminaari 30-luvulta läh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19336: tien kehittämässä koulutusta ja vuodesta 1973 1978 tulo- ia menoarvioon momentille
19337: lähtien sen rinnalla uudenmuotoiseen lastentar- 29.99.28 lisäyksenä 4 900 000 markkaa
19338: hanopettajakoulutukseen liittyen on tehty mer- lastentarhanopettajakoulutukseen, kou-
19339: kittävää tutkimus- ja kokeilutyötä päivähoidon lutuksen ylläpitämiseen ja jatkamiseen
19340: alueella. Jyväskylän yliopistossa on perustellus- Turun yliopiston yhteydessä sekä Jyväs-
19341: ti maan parhaat mahdollisuudet kehittää alan kylän yliopiston kokeilevan lastentar-
19342: tutkimusta, kokeilutoimintaa, koulutusta ja las- hanopettajakoulutuksen aloittamiseksi
19343: tentarhanopettajien edelleen- ja jatkokoulutusta, kolmivuotisena.
19344: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
19345:
19346: Oili Suomi Irma Rosnell Marjatta Mattsson
19347: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen E.-J. Tennilä
19348: 1977 vp. 485
19349:
19350: Raha-asia-aloite n:o 446.
19351:
19352:
19353:
19354:
19355: Suomi ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionapuun kunnille pai-
19356: kallisteiden .tekemistä ja kunnossapitoa varten.
19357:
19358:
19359: Ed u s kun n a II e.
19360:
19361: Lisääntyvän liikenteen vaatimukset turvalli- set valtion varojen supistukset heijastuvat jo
19362: sesta, nopeasta ja taloudellisesti edullisemmasta kunnissa monen tärkeäksi ja välttämättömäksi
19363: liikkumisesta kohdistuvat myös paikallisteihin, koetun kohteen puuttumisena tai jälkeenjäänei-
19364: niiden rakentamiseen ja kunnossapitoon. Useat syytenä. Näistä yhtenä ovat paikallistiet. Ne
19365: kuntaliitokset samoin kuin kuntien yhteisten eivät vastaa nykyisen liikenteen ja liikkumisen
19366: palvelulaitosten käyttäminen vaativat entistä tarpeita ja vaikeuttavat myös kuntien keskeistä
19367: suuremmassa määrin tieverkoston tyydyttävään yhteydenpitoa.
19368: kuntoon saattamista. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
19369: Liikennettä helpottavat oikaisut, siltojen ja
19370: alfkulkukäytävien rakentamiset, pintavaurioi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19371: den korjaamiset ja uudet, kunnasta toiseen ra- 1978 tulo- ja menoarvioon 500 000
19372: kennettavat tiet ovat varsin suuri kustannus- markkaa käytettäväksi valtionapuna eri-
19373: tekijä kunnille. Ilman valtion tuntuvampaa tyisesti vähävaraisille kunnille paikallis-
19374: apua eivät kunnat pysty tieasioitaan hoitamaan. teiden tekemistä ja kunnossapitoa vtll'-
19375: Kunnallistalouden järjestelyasiakirjan mukai- ten.
19376: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
19377:
19378: Oili Suomi Irma Rosnell
19379: Ensio Laine E.-J. Tennilä
19380: 1977 vp.
19381:
19382: Raha-asia-aloite n:o 447.
19383:
19384:
19385:
19386:
19387: Suomi ym.: Määrärahan osoittamisesta posti- ja lennätinlaitoksen
19388: rosiaalitilojen parannusohjelman toteuttamista varten.
19389:
19390:
19391: Ed u s k u n n a 11 e.
19392:
19393: · Posti- ja lennätinlaitoksen työntekijöiden noarvioon laitos esitti ohjelman toteuttamista
19394: ungelmia työsuojelun alalla ovat mm. työn voi- varten yhteensä 4 800 000 mk (mom.
19395: maperäistäminen työtahtia kiristämällä sekä yli- 31.94.10). Hallituksen esityksessä tämä on kui-
19396: töitä ja kolmivuorotyötä lisäämällä, puutteel- tenkin pyyhitty pois.
19397: linen työterveydenhuolto, vähäinen työsuojelu- Edellisen johdosta, katsoen sosiaalitilojen pa-
19398: alan koulutus, riittämättömät sosiaalitilat, puut- rannusohjelman toteuttamisen välttämättö-
19399: tuva työpaikkaruokailu jne. Mm. sosiaalitilojen mäksi, ehdotamme,
19400: suhteen vallitsee laajalti asetusten ja hyväksyt-
19401: tyjen normien vastainen tilanne. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19402: Valtiovarainministeriön kehotuksesta posti- 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
19403: ja lennätinlaitos on selvittänyt pahimpien so- 31.94.10 lisäyksenä 4 800 000 markkaa
19404: siaalitilaepäkohtien korjaamista. Tehdyn paran- käytettäväksi posti- ja lennätinlaitok-
19405: nusohjelman kustannusarvio on yli kymmenen sessa laaditun sosiaalitilojen parannusoh-
19406: miljoonaa markkaa. Vuoden 1978 tulo- ja me- jelman toteuttamiseen.
19407: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
19408:
19409: Oili Suomi Irma Rosnell Marjatta Mattsson
19410: Ensio Laine Mirjam Tuominen E.-J. Tennilä
19411: 1977 vp. 487
19412:
19413: Raha-asia-aloite n:o 448.
19414:
19415:
19416:
19417:
19418: Suonio ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ulkomaanedus-
19419: tustojen kaluston hankkimiseen.
19420:
19421:
19422: E d u s k u n n a 11 e.
19423:
19424: Ulkomaanedustustojen kanslioiden, virka- Momentin 24.10.70 tulisi riittää myös viesti-
19425: asuntojen ja henkilökunnan asuntojen irtaimis- tyskalusteiden hankintaan. Nopeat ja varmat
19426: tohankintoihin sekä viestitys- ja turvallisuuska- viestitysyhteydet ovat välttämättömät edustus-
19427: lusteiden hankintaan myönnetty määräraha on tojen työskentelyssä. Niillä voitaisiin merkittä-
19428: vuodesta 1975 ollut vuosittain 2 200 000 mark- västi auttaa myös ulkomailla toimivia suoma-
19429: kaa. Vuoden 1978 tulo- ja menoarviossa ehdo- laisia vientiyrit}"ksiä ja urakoitsijoita sellaisissa
19430: tetaan jälleen samaa summaa. Määrärahan reaa- maissa, joissa tavanomaiset viestitysyhteydet toi-
19431: liarvo on siis vuosi vuodelta alentunut. mivat heikosti ja hitaasti. Ns. kehitysmaissa,
19432: Ottaen huomioon edustustojen suuren luku- joiden merkitys on kuitenkin keskeinen mm.
19433: määrän, henkilökunnan lisääntymisen ja mo- uusien vientimarkkinoiden kannalta, suomalais-
19434: mentille sisällytetyt moninaiset tarpeet, ei mää- ten edustustojen käytössä olevat viestintäkalus-
19435: rärahaa voida pitää läheskään riittävänä eikä teet ovat paikoin erittäin heikot ja heikommat
19436: sen reaaliarvon jatkuvaa laskua perusteltuna. kuin esim. muiden pohjoismaiden edustustojen.
19437: Ulkomaanedustustoissa on asuntojen irtaimis- Vaikeissa olosuhteissa työskentelevien edustus-
19438: toa ja turvallisuuslaitteiden osalta pahasti lai- tajemme tulisi saada paras mahdollinen tekni-
19439: minlyöty erityisesti naispuolinen avustava ja nen apu käyttöönsä.
19440: toimistotyötä tekevä henkilökunta. Ilmeisesti Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
19441: on katsottu, että naisilla, joilla yleensä ei ole
19442: perhettä asemapaikassaan, ei ole asumisviihty- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19443: vyyteen ja -turvallisuuteen liittyviä tarpeita. 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
19444: Kysymys on myös naistyövoiman väheksynnästä 24.10.70 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
19445: ulkoasiainhallinnossa. Kuitenkin edustustoissa ulkomaanedustustojen kaluston hankki-
19446: toimistotyöntekijät, jotka yleensä pysyvät ase- miseen.
19447: mapaikassaan pitempään kuin esimiehensä ja
19448: ovat hyvin paikallisiin olosuhteisiin perehty-
19449: neitä, muodostavat työskentelyn rungon.
19450: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
19451:
19452: Kaarina Suonio Terhi Nieminen
19453: Kaisa Raatikainen Ralf Friberg
19454: 488 1977 vp.
19455:
19456: Raha-asia-aloite n:o 449.
19457:
19458:
19459:
19460:
19461: Suonio ym.: Määrärahan osoittamisesta tilapäisten notaarien ot-
19462: tamiseen raastuvanoikeuksiin.
19463:
19464:
19465: E d u s k u n n a 11 e.
19466:
19467: Raastuvanoikeudesta annetun lain (351/76) aikana. Kokeilutoiminta voisi tapahtua oikeus-
19468: 4 §:n mukaan raastuv·anoikeudessa voi olla no- ministeriön johdon ja valvonnan alaisena. Sitä
19469: taarin virkoja. Tarkoituksenmukaista olisi, että varten ei kuitenkaan ole osoitettu määrärahaa
19470: notaarin virkojen perustamisen sijasta raastu- valtion vuoden 1978 tulo- ja menoarvioehdo-
19471: vanoikeuteen voitaisiin ottaa määräajaksi tuo- tuksessa.
19472: marin. apulaisina toimivia lakimiehiä. Raastu- Edellä olevaan viitaten kunnioitt·aen ehdo-
19473: vanoikeuksissa ei ole nyt lainkaan tuomiokun- tamme,
19474: tien notaareja vastaavaa henkilökuntaa. Tämä
19475: vaikeuttaa tarkoituksenmilkaista työnjakoa raas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19476: tuvanoi:keuksissa sekä pakottaa käyttämään tila- 1978 tulo- ja menoarvioon 500 000
19477: päistä työvoimaa, ns. apujäseniä. markan määrärahan käytettäväksi tuo-
19478: Koketnuksien saamiseksi tuomarin apulaisi- marin apulaisina toimivien, määräajaksi
19479: na toimivien notaarien käyttömahdollisuuksista raastuvanoikeuksiin otettavien notaarien
19480: olisi suurimpiin raastuvanoikeuksiin voitava palkkaamiseen vuoden 1978 aikana.
19481: ottaa määräajaksi not·aareja jo vuoden 1978
19482: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
19483:
19484: Kaarina Suonio Lauha Männistö
19485: Maija Rajantie Juhani Orrenmaa
19486: Lasse Äikäs Paula Eenilä
19487: Christoffer Taxell Lasse Lehtinen
19488: 1977 vp. 489
19489:
19490: Raha-asia-aloite n:o 450.
19491:
19492:
19493:
19494:
19495: Suonio ym.: Korotettujen määrärahojen osoittamisesta kaupun-
19496: ikien oikeus- ja ulosottolaitoksen virkamiesten yhtenäisen
19497: palkkajärjestelmän säilyttämisen tu1'Vaamiseksi.
19498:
19499:
19500: E d u s k u n n a 11 e.
19501:
19502: Valtion vuoden 1978 tulo- ja menoarvion Tulo- ja menoarvioehdotuksessa on eräiden
19503: yhteydessä toteutetaan kaupunkien oikeus- ja virkaryhmien kokonaispalkkam;luokkaa alennet-
19504: ulosottolaitoksen valtiollistaminen. Samalla pe- tu kaavamaisesti yhdellä palkkausluokalla siitä,
19505: rustetaan nykyisiä kunnallisia virkoja vastaavat mitä oikeusministeriön ja järjestöjen välisissä
19506: valtion virat ja toimet. Ne virat ja toimet, joi- neuvotteluissa on pidetty tarkoituksenmukaise-
19507: den haltijoilla on oikeus periä lunastuksia ja na. Tämä on johtanut palkkausjärjestelmän si-
19508: toimituspalkkioita, perustetaan ns. kokonais- säisiin ristiriitaisuuksiin, joita ei voida perus-
19509: palkkausluokkaan. Palkkaus suoritetaan koko- tella.
19510: naispalkkausluokan mukaan sen jälkeen kun ny- Kokona:ispalkkausluokat on luonnollisesti py-
19511: kyisestä virkasivutulojärjestelmästä on luovuttu. rittävä määräämään siten, että ne eivät ole ris-
19512: Tämä tapahtunee 1980-luvun puoliväliin men- tiriidassa valtion palveluksessa jo olevien vir-
19513: nessä. kamiesten palkkauksen kanssa. Tulo- ja meno-
19514: Tulo- ja menoarvioehdotusta valmisteltaessa arvioehdotukseen sisältyvien kokonaispalkkaus-
19515: saavutettiin oikeusministeriön ja järjestöjen vä- luokkien tarkistaminen ei aiheuta tällaisia risti-
19516: lillä yksimielisyys useimpien virkojen kokonais- riitaisuuksia.
19517: palkkausluokkiin sijo1ttamisesta. Varsinaisessa Ulosottoapulaisille ei ole ehdotettu kokonais-
19518: tulo- ja menoarvioehdotuksessa sanottua neu- palkkausluokkia, vaikka he saavat osan palk-
19519: vottelutulosta ei ole kaikkien virkojen osalta kauksestaan lunastuksina ja toimituspalkkioina.
19520: otettu huomioon. Tämä johtaa ·palkkauksellis- Koska ulosottoapulaisten vastaisesta palkkaus-
19521: ten epäkohtien syntymiseen. järjestelmästä ei ole nyt käytettävissä tarkem-
19522: pia tietoja, olisi heidät valtion palvelukseen
19523: Esimerkkinä tulo- ja menoarvioehdotuksessa siirtämisen yhteydessä rinnastettava muihin vir-
19524: olevien kokona:ispalkkausluoklcien aiheuttamista kasivutuloja saaviin virkamiehiin ja heille mää-
19525: epäkohdista voidaan todeta, että eräiden pu- rättävä kokonaispalkkausluokat. Kokonaispalk-
19526: heenjohtajina toimivien oikeusneuvosmiesten kausluokkiin sijoittelussa on perusteltua rin-
19527: kokonaispalkkausluokan. mukainen palkka olisi nastaa haastemiehet ja ulosottoapulaiset toi-
19528: pienempi kuin at>ianomaisen kaupungin virasta siinsa.
19529: nyt suorittama varsinainen palkkaus. Palk- Kaupunkien oikeus- ja ulosottolaitoksen vir-
19530: kauksen alentaminen viran tehtäviä tai toimen- kasivutuloja saavat virkamiehet olisi sijoitettava
19531: kuvaa muuttamatta ei voi olla palkkauspoliitti- kokonaispalkkausluokkiin seuraavasti:
19532: sesti oikea ratkaisu. Ehdotus johtaisi samalla
19533: siihen epätyydyttävään tulokseen, että nimittä-
19534: misajankohdasta riippuen samasta tuomarinteh- Raastuvanoikeudet:
19535: tävästä suoritettaisiin erilainen palkkaus. Läh-
19536: tökohtana olisi myös pidettävä, että suurim- Peruspalkkaiset:
19537: pien alioikeusyksiköiden päälliköt vastaisuudes- 1 pormestari B7
19538: sa sijoitettaisiin oikeusneuvosta vastaavaan 10 potmestaria B6
19539: palkkausluokkaan. Tämä olisi otettava huo- 14 potmestaria B5
19540: mioon potmestarien kokonaispalkkausluokkia 9 potmestaria B4
19541: määrättäessä. 1 pormestari Bl
19542: 62 0877003363
19543: 490 Raha-asia-aloite n:o 450
19544:
19545:
19546: 45 oikeusneuvosmiestä B5 Kaupunginvoudinvirastot:
19547: 21 oikeusneuvosmiestä B4
19548: 32 oikeusneuvosmiestä B3 Peruspalkkaiset:
19549: 107 oikeusneuvosmiestä B1 1 johtava kaupunginvouti B6
19550: 1 sihteeri B1 15 kaupunginvoutia B4
19551: 3 haastemiesten esimiestä V 18 4 kaupunginvoutia B3
19552: 10 haastemiestä V 17 2 kaupunginvoutia B2
19553: 36 haastemiestä V16 18 kaupunginvoutia B1
19554: 81 haastemiestä V 15 8 avustavaa kaupunginvoutia B1
19555: 43 ulosottoapulaista V 17
19556: Ylimääräiset: 77 ulosottoapulaista V 16
19557: 1 haastemies V 17 163 ulosottoapulaista V 15
19558: 1 haastemies V16
19559: 14 haastemiestä V 15 Ylimääräiset:
19560: 14 ulosottoapulaista V 17
19561: 3 ulosottoapulaista V 16
19562: Maistraatit: 15 ulosottoapulaista V 15
19563: Peruspalkkaiset: Kokonaispalkkausluokka olisi samalla asian-
19564: 1 kunnallispormestari B6 omaisen viranhaltij·an sosiaalinen palkkausluok-
19565: 6 kunnallispormestaria B5 ka ja eläkepalkkaluokka.
19566: 1 oikeusneuvosmies B4 Kaupunkien oikeus- ja ulosottolaitoksen vir-
19567: 5 oikeusneuvosmiestä B1 kamiesten sijoittaminen kokonaispalkkausluok-
19568: 2 kunnallisneuvosmiestä V26 kiin ehdotetulla tavalla aiheuttaisi lisäystä
19569: 1 kunnallisneuvosmies V24 tulo- ja menoarvioehdotukseen sisältyviin mää-
19570: 3 kunnallisneuvosmiestä V23 rärahoihin.
19571: 1 kunnallisneuvosmies V20 Edellä selostetuilla perusteilla kunnioittaen
19572: 4 maistraatinsihteeriä Bl ehdotamme,
19573: 1 notaari V24
19574: 1 haastemiesten esimies V 18 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19575: 16 haastemiestä V 16 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
19576: 10 haastemiestä V 15 25.31.01 lisäyksenä 160 000 markkaa
19577: ja momentille 25.47.01 lisäyksenä
19578: Ylimääräiset: 40 000 markkaa kaupunkien oikeus- ja
19579: 1 haastemies V 16 ulosottolaitoksen virkamiesten yhtenäis-
19580: palkkauksen säilyttämisen turvaamiseksi.
19581: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
19582:
19583: Kaarina Suonio Christoffer Taxell Paula Eenilä
19584: Maija Rajantie Lauha Männistö Lasse Lehtinen
19585: Lasse Äikäs Juhani Orrenmaa
19586: 1977 vp. 491
19587:
19588: Raha-asia-aloite n:o 451.
19589:
19590:
19591:
19592:
19593: Suonio ym.: Määrärahojen osoittamisesta kaupunkien oikeus- ja
19594: ulosottolaitoksen virkamiehille suoritettavia virkakohtaisia li-
19595: siä varten.
19596:
19597:
19598: E d u s k u n n a 11 e.
19599:
19600: Kaupunkien oikeus- ja ulosottolaitoksen hen- Vuoden 1978 aikana virkoihin, joiden hal-
19601: kilöstö siirretään valtion palvelukseen 1. 4. tijalle on tarkoitus suoritt·aa takuulisä, nimi-
19602: 1978. Valtion vuoden 1978 tulo- ja menoarvio- tettäneen vain harvoja henkilöitä. Takuulisän
19603: ehdotuksen mukaan tullaan osalle siirtyvää hen- määrä ei ylittäne minkään viran kohdalta 500
19604: kilöstöä suorittamaan heidän kaupungilta saa- markkaa. Siten henkilökohtaisen takuulisän
19605: mansa palkkauksen ja valtion palkkauksen vä- muuttaminen virkakohtaiseksi lisäksi ei aiheut-
19606: linen erotus ns. henkilökohtaisena takuulisänä. taisi valtiolle juurikaan lisämenoja, mutta pois-
19607: Vastaavaan virkaan 1. 4. 1978 nimitetyt eivät taisi edellä todetun epäkohdan.
19608: olisi oikeutettuja sanottuun !isään. Ehdotettu Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
19609: järjestelmä johtaa siihen, että nimittämisajan- tamme,
19610: kohdasta riippuen samasta tuomarintehtävästä
19611: suoritetaan erilainen palkkaus. Järjestely ei ole että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19612: palkkauspoliittisesti oikea. 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
19613: Milloin kysymyksessä olevaa siirtyvää virkaa 25.31.01 lisäyksenä 30 000 markkaa ja
19614: ei voida sijoittaa suoraan tiettyyn palkkausluok- momentille 25.47.01 lisäyksenä 20 000
19615: kaan, olisi kunnallisen ja valtiollisen palkkauk- mar:kkaa valtiolle siirtyvärz kaupunkien
19616: sen erotus suoritettava virkakohtaisena lisänä oikeus- ja ulosottolaitoksen virkamiehil-
19617: eikä henkilökohtaisena. takuulisänä. Tämä olisi le suoritettavia, valtion ja kuntien palk-
19618: todettava tulo- ja menoarvion perusteluissa. kaluokkien välisiä erotuksia vastaavia,
19619: virkcrkohtaisia lisiä varten.
19620: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
19621:
19622: Kaarina Suonio Lauha Männistö
19623: Maija Rajantie Juhani Orrenmaa
19624: Lasse Äikäs Paula Eenilä
19625: Christoffer Taxell Lasse Lehtinen
19626: 492 1977 vp.
19627:
19628: Raha-asia-aloite n:o 452.
19629:
19630:
19631:
19632:
19633: Suonio ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion henkilöstön uudel-
19634: leensijoittamisen järjestämiseksi keskitetysti.
19635:
19636:
19637: E d u s k u n n a 11 e.
19638:
19639: Valtion palveluksessa on suuria henkilöryh- mittainen väliportaan hallinnon uudistaminen.
19640: miä, joiden uudelleensijoittamista voidaan eri Myös u~ita vuosia komiteatyönä valmisteltu
19641: syistä pitää välttämättömänä. Tällaisia ryhmiä virkamieslainsäädännön kokonaisuudistus ai-
19642: ovat. mm. työttömiksi jäävät puhelunvälittäjät, heuttaa uudelleensijoittamisen tarvetta.
19643: työkyvyltään sairauden johdosta alen.tuneet hen-
19644: kilöt ja osa hajasijoitettavien virastojen henki- Osatyökykyiset
19645: löstöstä. Tehokas uudelleensijoittaminen on
19646: kuitenkin edelleen järjestämättä. Työkykynsä osittain menettäneiden valtion
19647: palveluksessa olevien henkilöiden määrää selvit-
19648: Automalisointi tämään ja heidän varhaisvaiheisen ehkäisevän
19649: kuntouttamisensa vaatimia toimenpiteitä suun-
19650: Puhelinliikenteen automatisointi on oleelli- nittelemaan valtiovarainministeriö asetti toimi-
19651: sella tavalla vähentänyt puhelinvirkailijoiden kunnan vuonna 1976. Tämä varhaiskuntoutus-
19652: tarvetta posti- ja lennätinhallituksessa. Puhelin- toimikunta on jättänyt mietintönsä (komitean-
19653: liikenteen automatisoiminen aloitettiin vuonna mietintö 1977: 27) valtiovarainministeriölle
19654: 1959. Samana vuonna posti- ja lennätinhallitus syyskuussa 1977. Toimikunta arvioi kuntou-
19655: asetti toimikunnan selvittämään puhelinvirkaili- tusta tarvitsevan 7 000-20 000 valtion palve-
19656: joiden sijoittamista toisiin tehtäviin. Tämä toi- luksessa olevaa. Heistä 1 000-2 000 henkilön
19657: mikunta lopetti työnsä vuonna 1971. Valtiova- toimikunta arvioi olevan välittömän uudelleen-
19658: rainministeriö puolestaan asetti 1970 toimikun- sijoituksen tarpeessa. Onnistuneella uudelleen-
19659: nan selvittämään puhelinvirkailijoiden taloudel- sijoittamisella voidaan estää heidän ajautumi-
19660: listen, oikeudellisten ja sosiaalisten etuuksien sensa työkyvyttömyyseläkkeelle. Tällä hetkellä
19661: järjestämistä. Tämä toimikunta on saanut selvi- jo joka toinen valtiokonttorin myöntämä eläke
19662: tyksensä valmiiksi vasta vuonna 1977. Liiken- on työkyvyttömyyseläke!
19663: neministeriö on kuluvana vuonna asettanut työ-
19664: ryhmän selvittämään, miten puhelinvirkailijoita
19665: voitaisiin sijoittaa kuntien palvelukseen erilai- Hajasijoitus
19666: siin tehtäviin. Valtioneuvosto on 4.11.1976 paattanyt,
19667: Jatkuva selvittäminen ei kuitenkaan ole rat- että Suomen rahapaja siirretään Rovaniemelle,
19668: kaissut puhelinvirkailijoiden ongelmaa. Vuosina liikevaihtovero-oikeus Vaasaan ja säteilyturval-
19669: 1964-1975 irtisanottiin kaikkiaan noin 750 lisuuslaitos Hämeenlinnaan. Näiden lisäksi on
19670: puhelinvirkailijaa. Automaation huippuvaihe on lähivuosina vireillä geologisen tutkimuslaitok-
19671: suunniteltu 1970-luvun loppupuolelle. Tämän sen osien siirtäminen asteittain Rovaniemelle ja
19672: suunnitelman mukaan vapautuu tehtävistään Kuopioon, maatalouden tutkimuskeskuksen siir-
19673: noin 500-600 puhelinvirkailijaa vuodessa. täminen Jokioisiin sekä eräitä muita vähäisem-
19674: Ellei heitä sijoiteta toisiin tehtäviin, he jäävät piä siirtohankkeita. Suunnitellut siirrot ajoittu-
19675: työttömiksi. vat vuosille 1977-1982. Näiden laitosten pal-
19676: Puhelinliikenteen automatisointi ei varmasti- veluksessa on yhteensä yli 600 työntekijää.
19677: kaan ole valtionhallinnon ainoa toiminnan muu- Siirrettäväksi päätettävien virastojen henkilö-
19678: tos, joka aiheuttaa henkilöstön vapautumista kunnasta osalla on tärkeitä tai jopa välttämät-
19679: tehtävistään ja siten uudelleensijoittamisen tar- tömiä syitä jäädä nykyiselle paikkakunnalleen.
19680: vetta. Lähivuosina on odotettavissa mm. laaja- Tällaisia syitä voivat olla asuntoasiat, puolison
19681: Raha-asia-aloite n:o 452 493
19682:
19683: työpaikka tai lasten koulunkäynti. Ruotsin haja- tyinen lainsäädäntö, jokä mahdollistaa sijoitta-
19684: sijoituksesta saatujen kokemusten mukaan noin mistoiminnan tehokkaan hoitamisen.
19685: puolet siirtymään määrättyjen virastojen hen- Hallituksen eduskunnalle antamaan vuoden
19686: kilökunnasta jää entiselle paikkakunnalle. Täl- 1978 tulo- ja menoarvioesitykseen ei sisälly
19687: laisen henkilökunnan sijoittaminen valtion pal- määrärahoja uudelleensijoittamista varten. Kui-
19688: velukseen toisiin tehtäviin on katsottava olevan tenkin uudelleensijoittamisen järjestämisellä on
19689: valtion työnantajavelvollisuus. Tähän itse asia~ jo kova kiire. Puhelinliikenteen automatisointi
19690: sa on varautunut asiasta tehty virkaehtosopi- on jättänyt ja jättää jatkuvasti satoja puhelun-
19691: muskin, mutta sijoittamistoiminta on kuitenkin välittäjiä vuosittain työttömiksi. Hajasijoitetta-
19692: järjestämättä. vat virastot muuttavat vuosikymmenen vaih-
19693: Valtion henkilöstön uudelleensijoittamiseksi teessa ja sitä ennen täytyy niiden henkilöstö-
19694: tarvittavia toimenpiteitä on suunnitellut valtio- järjestelyt saada siten hoidetuiksi, että muu-
19695: varainministeriön asettama erityinen työryhmä, tosta aiheutuu mahdollisimman vähän kitkaa
19696: jossa on valtiovarainministeriön ja virkamies- laitoksen toiminnalle. Näistä syistä ei voida
19697: yhdistysten keskusjärjestöjen nimeämät edusta- enää odottaa hallituksen esitystä vuoden 1979
19698: jat. Työryhmän selvitysten mukaan uudelleen- tulo- ja menoarvioksi, vaan jo tähän menoar-
19699: sijoittamisen laiminlyöminen aiheuttaa valtiolle vioon on sisällytettävä riittävä määräraha uudel-
19700: vuosittain usean kymmenen miljoonan markan leensijoittamisen voimaperäiseksi järjestämiseksi
19701: menetyksen. Vaikka uudelleensijoittamista voi- keskitetysti.
19702: daan pitää valtion kokonaisedun mukaisena ja Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
19703: valtion henkilöstöasioiden tyydyttävän hoitami- taen,
19704: sen kannalta välttämättömänä, niin siitä huoli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19705: matta virastot ja laitokset yleensä ovat vasta- 1978 tulo- ja menoarvioon 250 000
19706: hakoisia sijoittamaan palvelukseensa uudelleen- markan määrärahan valtion henkilöstön
19707: sijoitettavia. Tämän vuoksi tarvitaan keskite- uudelleensijoittamisen järjestämiseksi
19708: tysti toimiva uudelleensijoittajayksikkö ja eri- keskitetysti.
19709: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
19710:
19711: Kaarina Suonio Arto Merisaari
19712: Veikko Pihlajamäki Elly Sigfrids
19713: Anneli Kivitie
19714: 494 1977 vp.
19715:
19716: Raha-asia-aloite n:o 453.
19717:
19718:
19719:
19720:
19721: Suonio ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kirjastojen val-
19722: tionapuun.
19723:
19724:
19725: Ed u s k u n n a 11 e.
19726:
19727: Taloudellisen laman ja suuren työttömyyden Hallituksen esitys, jonka mukaan valtionavun
19728: aikana yhteiskunnalla ei ole varaa antaa periksi piiriin ei vuonna 1978 hyväksytä uutta henkilös-
19729: henkiselle lamaantumiselle. Kirjastotoimen tär- töä kirjastoille, on torjuttava. Samalla on kir-
19730: keys korostuu tänä aikana, koska ihmisillä ei jastojen valtionapua lisättävä tuntuvammin kuin
19731: ole varaa ostaa kirjoja ja koska opiskelu ja kir- mitä vuoden 1978 tulo- ja menoarviossa esite-
19732: jallisuuden käyttö ylipäätään on yksi mielekäs tään.
19733: keino täyttää sitä tyhjyyttä, johon työttömyYs Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
19734: ihmiset ajaa. Kirjastojen lainaustoiminnan ke-
19735: hitys osoittaa, että palvelujen kysyntä on voi• että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19736: makkaasti noussut. Kirjastojen palvelutoiminnan 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
19737: kehittäminen ei vaadi suuria investointeja. Hen- 29.56.30 lisäyksenä 10 000 000 mark-
19738: kilöstön lisäys kirjastoissa luo omalta osaltaan kaa kirjastojen valtionapuun.
19739: jonkin verran myös työparkkoja halvalla.
19740: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
19741:
19742: Kaarina Suonio Eino Grönholm
19743: Tellervo Koivisto Maija Rajantie
19744: 1977 vp. 495
19745:
19746: Raha-asia-aloite n:o 454.
19747:
19748:
19749:
19750:
19751: Suonio ym.: Korotettujen määrärahojen osoittamisesta yhteiskun-
19752: nalliseen sivistystyöhön.
19753:
19754:
19755: Ed u s k u n n a 11 e.
19756:
19757: Taloudellisen laman j~ suuren .työttömyyden sättävä tuntuvammin kuin mitä vuoden 1978
19758: aikana yhteiskunnalla ei ole varaa antaa periksi tulo- ja menoarviossa esitetään.
19759: henkiselle lamaantumiselle. Tällaisena aikana Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
19760: tarvitaan voimakasta ja monipuolista kansan-
19761: sivistystyötä, aikuisopiskelua ja harrastustoimin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19762: taa. Se on välttämätöntä mm. sen epätoivon lie- 1978 tulo- ja menoarvioon lisäyksenii
19763: vittänliseksi, mitä työttömänä oleminen, toimet- momentille 29.57.50 kansanopistojen
19764: tothtms ja juurettomuus synnyttää. Ihmisten valtionapuun 10 000 000 markkaa, mo-
19765: toiminnallinen aktivointi ei vaadi suuria inves- mentille 29.57.51 kansalais- ja työväen-
19766: tointeja. Lisäksi henkilöstön lisäys näissä teh- opistojen käyttökustannusten valtion-
19767: tävissä osaltaan luo jonkin verran työtilaisuuksia osuuteen ja -avustukseen 10 000 000
19768: halvalla. markkaa, momentille 29.57.54 järjestö-
19769: Hallituksen esitys, jonka mukaan valtionavun jen vapaan sivistystyön valtionapuun
19770: piiriin ei vuonna 1978 hyväksytä uutta henki- 500 000 markkaa ja momentille
19771: löstöä kansanopistoille, kansalais- ja työväen- 29.57.55 opintokeskusten valtionapuun
19772: opistoille sekä opintokeskuksille, on torjuttava. 2 000 000 markkaa.
19773: Samalla on valtionapua näille toiminnoille Ii-
19774: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
19775:
19776: Kaarina Suonio Eino Grönholm
19777: Tellervo Koivisto Maija Rajantie
19778: 496 1977 vp.
19779:
19780: Raha-asia-aloite n:o 455.
19781:
19782:
19783:
19784:
19785: Suonio ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta teatterikoulu-
19786: tukseen.
19787:
19788:
19789: E d u s kun n a II e.
19790:
19791: Suomen Teatterikoulu ja Svenska teatersko- nykyisen tasoisena, tulisi teatterikouluille voida
19792: lan i Helsingfors saavat vuonna 1977 toimin- myöntää vuonna 1978 yhteensä 4,3 milj. mk.
19793: taansa varten valtionavustusta yhteensä noin Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
19794: 3,79 milj. mk. Tämä avustus ei peitä kustan- nioittaen,
19795: nusten ja palkkojen korotuksia, vaan koulut
19796: ovat joutuneet supistamaan toimintaansa. Halli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19797: tuksen esityksessä vuoden 1978 tulo- ja meno- 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
19798: arvioksi on teatterikoulutukseen ehdotettu vain 29.90.53 lisäyksenä 700 000 markkaa
19799: 3,6 milj. mk. Jotta teatterialan opetusta voitai- teatterikoulutukseen.
19800: siin antaa edes nykyisessä laajuudessaan ja
19801: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
19802:
19803: Kaarina Suonio Erkki Tuomioja
19804: 1977 vp. 497
19805:
19806: Raha-asia-aloite n:o 456.
19807:
19808:
19809:
19810:
19811: Suonio ·ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnallisen
19812: nuorisotyön valtionapuun.
19813:
19814:
19815: E d u s k u n n a 11 e.
19816:
19817: Laajamittaisen nuorisotyöttömyyden on tun- sotyölle ehdotettua avustusta, kun otetaan huo-
19818: nustettu olevan yhteiskuntamme kipeimpiä on" mioon sekä suora valtionapu että veikkausvoit-
19819: gelmia. Huolimatta toimenpiteistä nuorisotyöt- tovaroista myönnettävä avustus, lisätty vain
19820: tömyyden vähentämiseksi, tilanteen ennustetaan 10 %, mikä menkitsee sen reaaliarvon alentu-
19821: korjautuvan varsin hitaasti. Erityisesti nuorten mista. Tällaiseen säästämiseen ei yhteiskunnalla
19822: kohdalla on löydettävä keinoja vähentää sitä ole varaa, jos se vähänkään välittää nuoriso-
19823: epätoivoa ja juurettomuutta, jota työttömyyden työttömyyden psykososiaalisista seurauksista.
19824: mukanaan tuoma toimettomuus aiheuttaa. Olisi Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
19825: odottanut, että tässä tilanteessa valtiovalta pyr-
19826: kisi voimakkaasti tukemaan nuorisotyötä, joka että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19827: kanavoisi nuorten toiminnantarvetta mielekkäi- 1978 tulo- ;a menoarvioon momentille
19828: siin ja kehittäviin kohteisiin. Valtion vuoden 29.90.91 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
19829: 1978 tulo- ja menoarviossa on kuitenkin nuori- valtionapuun kunnalliselle nuorisotyölle.
19830: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
19831:
19832: Kaarina Suonio Matti Puhakka
19833: Eino Grönholm Maija Rajantie
19834:
19835:
19836:
19837:
19838: 63 0877003363
19839: 498 1977 vp.
19840:
19841: Raha-asia-aloite n:o 457.
19842:
19843:
19844:
19845:
19846: Suonio ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta työsuojelukou-
19847: lutukseen annettavaan valtionapuun.
19848:
19849:
19850: E d u s k u n n a 11 e.
19851:
19852: Tehokkaan työsuojelutoiminnan perusedelly- gelma. Viimeksi siihen on kiinnitetty huomiota
19853: tyksiä on riittävä koulutus, joka antaa tarvitta- kansainvälisessä ammattitauti- ja tapaturmakon-
19854: vat valmiudet työsuojelua työpaikoilla toteut- gressissa Romaniassa toukokuussa 1977. Kon-
19855: taville työntekijöiden ja työnantajien edusta- gressissa todettiin, että pienten yritysten työ-
19856: jille sekä yrittäjille. Valtionapu ammattiyhdis- suojelua voitaisiin parantaa erityisillä tietopake-
19857: tysliikkeelle sekä omaa työtään tekevien ja pien- teilla ja -palveluilla. Selvää on, että myös omaa
19858: yrittäjien järjestöjen työsuojelukoulutukseen on työtään tekevien työsuojelussa riittävä tietous
19859: määrältään erittäin vähäinen ja nousisi hallituk- on välttämätön parannusten pohja.
19860: sen esityksen mukaan vuodesta 1977 vuoteen Työsuojelutietouteen ja -koulutukseen käyte-
19861: 1978 vain 4.3 %. Hallituksen esitys merkitsee tyt varat maksavat itsensä moninkertaisesti ta-
19862: valtionavun reaaliarvon laskua. kaisin säästämällä työtapaturmien, ammattitau-
19863: Ammattiyhdistysliike tekee merkittävää työ- tien ja muiden työperäisten sairauksien aiheut-
19864: tä kouluttamalla työsuojeluvaltuutettuja ja -asia- tamia kustannuksia yritystaloudelle ja erityi-
19865: miehiä sekä työntekijäpuolen edustajia työsuo- sesti kansantaloudelle.
19866: jelutoimikunnissa. Näitä työntekijöiden luotta- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
19867: mushenkilöitä on useita tuhansia ja koulutetta-
19868: vien määrää lisää määräaikaisvalinnoissa tapah- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19869: tuva vaihtuvuus. 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
19870: Työsuojelun taso on todettu pienissä yrityk- 33.07.56 lisäyksenä 200 000 markkaa
19871: sissä keskimääräistä heikommaksi. Pienillä yri- valtionapuun ammattiyhdistysliikkeelle
19872: tyksillä on vähemmän rahaa uhrata työsuoje- työsuojelukoulutukseen ja 100 000
19873: 1uun, mutta erityisesti on puutetta myöskin tie- markkaa valtionapuun omaa työtään te-
19874: dosta. Tämä pienten yritysten työsuojelutietou- kevien ja pienyrittäjien järjestöjen työ-
19875: den puutteellisuus ei ole vain suomalainen on- suojelukoulutukseen.
19876: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
19877:
19878: Kaarina Suonio Olli Helminen
19879: Matti Puhakka Paula Eenilä
19880: Jouko Mäkelä
19881: 1977 vp. 499
19882:
19883: Raha-asia-aloite n:o 458.
19884:
19885:
19886:
19887:
19888: Surakka ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Jyväskylän
19889: yliopiston kasvatus- ja yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan en-
19890: simmäisen rakennusvaiheen suunnittelua varten.
19891:
19892:
19893: E d u s k u n n a II e.
19894:
19895: Esityksessään vuoden 1978 tulo- ja menoar- osin luopua käytössään olevista erillisistä vuok-
19896: vioksi Jyväskylän yliopisto ehdotti momentin ratiloista, aiheutuisi tästä hyötyä sekä yliopis-
19897: 29.10. 74 ( talonrakennukset) kohdalla kasva- tolle että myös kaupungin alueella tapahtuville
19898: tus- ja yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan en- muille toiminnoille vuokratilanteen helpottumi-
19899: simmäisen rakennusvaiheen suunnittelua ja ra- sen muodossa. Myös työllisyysnäkökohdat ovat
19900: kennustöiden aloittamista varten 6 milj. mark- ensiarvoisen huomioon otettavia.
19901: kaa. Rakennuksen kustannusarvio on 16 milj. Edellä olevan perusteella kunnioittaen ehdo-
19902: markkaa, tilavuus 25 000 m3 ja hyötypinta-ala tamme,
19903: 4 000 m2 • Rakennuksen suunnitteluun on aikai-
19904: semmin myönnetyistä suunnittelumäärärahoista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19905: varattu 2 120 000 mk. 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
19906: Koska on vaarana, että yliopiston rakentamis- 29.10.74 lisäyksenä 5 milj. markkaa Jy-
19907: ohjelma edelleen viivästyy, olisi mitä tärkeintä väskylän yliopiston kasvatus- ja yhteis-
19908: voida aloittaa kasvatus- ja yhteiskuntatieteiden kuntatieteellisen tiedekunnan I raken-
19909: ko. laitosrakennuksen I rakennusvaiheen raken- nusvaiheen suunnittelua ja rakennustöi-
19910: nustyöt jo vuoden 1978 alussa. Kun tämän ra- den aloittamista varten.
19911: kennuksen valmistuttua yliopisto voisi eräiltä
19912: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
19913:
19914: Juhani Surakka Paavo Vesterinen Sakari Knuuttila
19915: Arvo Ahonen Sylvi Saimo Esko Härkönen
19916: 500 19.77 vp.
19917:
19918: Raha-asia-aloite n:o 459.
19919:
19920:
19921:
19922: Surakka ym.: Määrärahan osoittamisesta ammatillisten oppilai-
19923: ,,. ,tosten Jyväskylän opettajaopiston rakennusten suunnittelua
19924: (.,
19925: varten.
19926:
19927:
19928: E d u s k u n n a 11 e.
19929:
19930: Maassamme ja varsinkin kehitysalueilla on Tällä hetkellä annetaan Keski-Suomessa am-
19931: yhä sl,luri osa väestöstä joko kokonaan vailla mattikoulujen opettajakoulutusta Ammattikou-
19932: ammattikoulutusta tai saa koulutuksen ly- lujen Jyväskylän opettajaopistossa, joka toimii
19933: hyiden ammattikurssien muodossa. Tämä ei ja on vuodesta 1962 lähtien toiminut Keski-
19934: ole yksityisen työntekijän edun mukaista. Kou- Suomen keskusammattikoulun tiloissa. Keskus-
19935: lutus on tuottava sijoituskohde, ja tämä koskee ammattikoululle on myönnetty varoja tilojensa
19936: myös teollisuuden ja palveluammattien työnte- saneeraukseen. Näitä se ei kuitenkaan pääse
19937: kijöitä. Vuonna 1972 maassamme oli varattu käyttämään, ennen kuin opettajaopisto siirtyy
19938: ns. toisen asteen ammatillisen koulutuksen aloi- talosta pois. Vuokratut tilat on alunperin va-
19939: tuspaikka noin kahdelle kolmasosalle ikäluo- rattu 13 opettajaksi valmistuvalle. Kuitenkin
19940: kasta. Keski-Suomen läänissä vastaava osuus opettajaopistossa on tällä hetkellä 117 opiske-
19941: oli kuitenkin vain 45 %, mikä on selvästi al- lijaa, mistä johtuen luentoja joudutaan pitämään
19942: haisin suhteellinen osuus maamme lääneistä. Ti- tarkoitukseen sopimattomiss·a tiloissa eri puo-
19943: lanne ei Keski-Suomessa näytä tulevai·suudessa- lilla Jyväskylän kaupunkia. Tilanpuutteesta joh-
19944: kaan korjautuvan ilman erityistoimenpiteitä. tuen opettajaopisto ei voi ottaa vastaan uusia
19945: Ammattikoulujen pätevän opettajakunnan koulutuslinjoja, joita ammattikasvatushallitus
19946: puute ja käytettävissä olevan oppimateriaalin on sille tarjonnut. Myös opetus on järjestetty
19947: jälkeenjääneisyys estävät ammattikoulutuksen suurimmalta osaltaan tilapäisratkaisuilla. Vain
19948: jatkuvan kehittämisen. Asian korjaamiseksi ope- viisi virkaa on täytetty vakina1sesti ja kaksi vir-
19949: tusministeriö asetti vuonna 197 4 ns. s·ektori- kaa väliaikaisesti eri pituisin määräyksin. Pää-
19950: toimikuntia, joiden tehtävänä on tarkistaa am- toin:risia tuntiopettajia on viisi, mutta sivutoimi-
19951: matillisten oppilaitosten opetussuunnitelmat. Jo sia on peräti 36.
19952: tätä ennen ammatillisten oppilaitosten opettaja- Opetukseen sisältyy tällä hetkellä ompelu- ja
19953: komitea (komiteanmietintö 1971: A 30) ori vaatetusalan, ravintotalousalan, kauneudenhoi-
19954: jättänyt esityksensä ammattikoulujen opettajain- toalan, majoitus- ja ravitsemisalan opettajainval-
19955: valmistuksen valtakunnallisesta järjestämisestä. mistusta sekä useiden erikoisalojen ja ammatil-
19956: Ammattikasvatushallitus asetti vuonna listen kurssikeskusten opettajien pedagoginen
19957: 1972 toimikunnan laatimaan suunnitelmaa kou- kurssi. Opettajaopistossa järjestetään myös jo
19958: lutuksen kehittämisestä Jyväskylässä. Suunni- opettajina toimiville jatko- ja täydennyskoulu-
19959: telman mukaan Ammattikoulujen Jyväskylän tusta sekä kehitetään ammattioppilaitoksissa
19960: opettajaopisto ja Keski-Suomen kotitalousopet- käytettäviä opetusmenetelmiä ja oppimateriaa-
19961: tajaopisto tulisi yhdistää. Tähän suunnitelmaan leja yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa.
19962: nojautuen on Jyväskylän yliopistoon perustettu
19963: 1. 8. 1975 alkaen koulutuksen didaktiikan apu- Koska Ammattikoulujen Jyväskylän opetta·
19964: laisprofessorin virka. Ammattikasvatushallitus jaopisto toimii liian ahtaissa vuokratiloissa ja
19965: on jo esittänyt valtion tulo- ja menoarvioon koska opiston koulutustoiminnan suunnittelu
19966: vuosille 1973 ja 1974 100 000 markan, 1976 on jo varsin pitkällä, on välttämätöntä, että
19967: 71 000 markan sekä 1977 300 000 markan opiston rakennusten suunnittelu aloitetaan mitä
19968: määrärahaa Ammattikoulujen Jyväskylän opet- pikimmin.
19969: tajaopiston rakennusten suunnitteluun. Määrä- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
19970: raha puuttuu kuitenkin edelleen vuoden 1978 taen,
19971: tulo- ja menoarvioesityksestä.
19972: Raha-asia-aloite n:o 459 501
19973:
19974: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden laitosten Jyväskylän opettajaopiston ra~
19975: 1978 tulo- ja menoarvioon 300 000 kennusten suunnittelua varten.
19976: markan määrärahan ammatillisten oppi-
19977: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
19978:
19979: Juhani Surakka Matti Jaatinen
19980: . Arvo Ahonen · Sakari Knuuttila
19981: Esko Härkönen .. Sylvi Saimo
19982: Paavo Vesterinen
19983: 502 1977 vp.
19984:
19985: Raha-asia-aloite n:o 460.
19986:
19987:
19988:
19989:
19990: Surakka ym.: Määrärahan osoittamisesta maantieajoneuvonkuljet-
19991: tajakoulutuksen järjestämiseen.
19992:
19993:
19994: E d u s k u n n a II e.
19995:
19996: Maantiekuljetusten voimakas lisääntyminen tuspaikkoja on kahdelle kolmasosalle koulutus-
19997: kotimaan ja ulkomaan liikenteessä sekä kulje- ikäisestä väestöstä.
19998: tuskaluston koon suureneminen ja teknisten Valtioneuvoston kuluvan vuoden helmikuus-
19999: laitteiden nopea kehitys ovat tehneet välttä- sa tekemän päätöksen mukaan lisätään Keski-
20000: mättömäksi nostaa tieliikennealan ammatillinen Suomen vakinaisia ammattikoulutuspaikkoja
20001: koulutus työn vaativuuden edellyttämälle ta- vuoteen 1980 mennessä noin 700:lla paikalla.
20002: solle. Tieliikennealan kuljettajakoulutus on vain Keski-Suomen lääninhallituksen vuonna 1974
20003: poikkeuksellisesti osa ammatillista koulutusta. laatiman ammatillisen koulutuksen kehittämi-
20004: Samoin valtion osuus koulutuksen järjestämises- sen toimenpideohjelman mukaan tulisi vuoteen
20005: sä on vähäinen verrattuna meri-, ilma-, kisko- 1980 mennessä perustaa Keski-Suomen keskus-
20006: ja tietoliikenteen ammatillisen koulutuksen jär- ammattikouluun 18 ja Jämsänjokilaakson am-
20007: jestämiseen, jotka ovat valtion ylläpitämiä. mattikouluun 16 maantieajoneuvonkuljettaja-
20008: Tieliikennealan ammattien koulutustoimikun- koulutuksen aloituspaikkaa.
20009: ta on esittänyt (komiteanmietintö 1975:22) 2. Keski-Suomessa toimivissa ammattioppi-
20010: kuljettajakoulutuksen toteuttamista 2-3-vuoti- laitoksissa annetaan jo nykyisin monipuolista
20011: sena ammatillisena koulutuksena. Toimikunnan moottorialan ammattikoulutusta yleisissä ja
20012: selvityksen mukaan vuotuinen uusien kuljetta- teollisuuden ammattikouluissa, teknillisessä op-
20013: jien tarve on noin 10 000. Tähän asti kuljetta- pilaitoksessa sekä kurssikeskuksissa. Sitä tuke-
20014: jista vain murto-osa on saanut erikoiskoulutus- vat myös maa- ja metsätalousalojen sekä turve-
20015: ta kurssikeskuksissa ja erilliskursseilla, joita on tuotannon ammattikoulutukset.
20016: järjestetty mm. Jyväskylässä. Kuljettajakoulutus voi saada tarvitsemansa
20017: Suunnitelmien mukaan kuljettajakoulutuksen psykologiset ja pedagogiset erikoispalvelut Jy-
20018: ensimmäinen vuosi on peruskoulutusta, joka on väskylän yliopistolta ja muilta Keski-Suomessa
20019: yhteistä kuljettajille ja autonasentajille. Seuraa- toimiviita opistotason oppilaitoksilta. Kyseeseen
20020: vana vuonna erikoistutaan kuljettajan ammat- tulevien ammattikoulujen valmius kuljettaja-
20021: tiin ja oppilas voi suorittaa ABS-ajokortin. Kol- koulutuksen aloittamiseen on riittävä.
20022: mas vuosi on jatkokoulutusta ja erikoiskoulu-
20023: tusta linja- ja rekka-auton kuljettajaksi. Am- 3. Vaikean työllisyystilan vallitessa ammatti-
20024: mattikoulutuksen rinnalla jäisi voimaan pitkä koulutuksesta nykyisin valmistuu työttömäksi
20025: linja sekä oppisopimuskoulutus ja kurssimuo- varsin suuri osa koulutetuista. Kuitenkin kulje-
20026: toinen työllisyyskoulutus. tusalan työllisyystilanne on tällä hetkellä mel-
20027: Myös autoalan työntekijä- ja työnantajajär- ko hyvä ja sen ennakoidaan paranevan enti-
20028: jestöt ovat erityisesti esittäneet kuljettajakoulu- sestään.
20029: tuksen järjestämistä ammattikoulutuksena. Koska nuorisotyöttömyys tällä hetkellä on
20030: varsin suuri ja kiinnostus tavanomaiseen am-
20031: Kuljettajakoulutuksen aloittamista Keski- mattikoulutukseen on vähenemässä, ehdotam-
20032: Suomessa puoltavat mm. seuraavat seikat: me,
20033: 1. Keski-Suomessa ammattikoulutuspaikko-
20034: jen osuus on alhaisimpia ollen vain 45 o/o, kun että Eduskunta ottaisi valtiotz vuoden
20035: koko maassa ammatillisen koulutuksen koulu- 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
20036: Raha-asia-aloite n:o 460 503
20037:
20038: 29.86.21 (ammatillisen koulutuksen lutuksen suunnitteluun ja väliaikaiseen
20039: väliaikainen laajentaminen) 500 000 koulutukseen, esim. Keski-Suomen am-
20040: markkaa maantieajoneuvonkuljettajakou- mattioppilaitoksissa.
20041: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
20042:
20043: Juhani Surakka Sakari Knuuttila
20044: Arvo Ahonen Paavo Vesterinen
20045: 504 1977 vp.
20046:
20047:
20048:
20049:
20050: Surakka ym.: Määrärahan osoittamisesta Suolahden ja Haapajär·
20051: ven välisen rataosan perusparantamiseen työllisyystyönä.
20052:
20053:
20054: E d u s k u n n a 11 e.
20055:
20056: Suolahden-Haapajärven rataosa vihittiin lii- nan ja rautatiehallituksen vieraillessa Haapajär-
20057: kenteeseen kesäkuussa 1960. Välittömästi sen ven mdalla, että juuri Haapajärven kautta olisi
20058: jälkeen alkoi tavara- j·a henkilöliikenne rataosal- edullisinta ohjata se osa liikennettä, jota Poh-
20059: la Jyväskylä-Haapajärvi. janmaan rata ei läpäise.
20060: Vuonna 1968 lakkautettiin henkilöliikenne Tätä varten aloitettiin myös perusparannus-
20061: välillä Saarijärvi-Haapajärvi. Tätä ennen, tou- työt Jyväskylän-Haapajärven rataosalla. Työt
20062: kokuussa 1967, oli otettu käyttöön uusi supis- jatkuvat tämänhetkisten suunnitelmien mukaan
20063: tettu aikataulu, jonka vuorot eivät sopineet vielä v. 1978.
20064: matkustavan yleisön työ-, opiskelu-, koulu- ym. Rautatiehallituksen Keski-Suomen Maakunta-
20065: matkojen suorittamiseen puhumattakaan kau- liitolle lähettämän kirjeen (06.06.1977 Lko
20066: koliikenteestä. Tällöin rautatieliikenteen talou- 22714/342/77) mukaan ei kuitenkaan tällaista
20067: dellinen tulos Jyväskylän-Haapajärven rata- liikenteen ohjaamista Haapajärven kautta tulisi
20068: osalla osoittautui kannattamattomaksi. Talou- tapahtumaan.
20069: dellisiin perusteisiin vedoten VR lakkautti hen- Tästä syystä Keski-Suomen ja Pohjois-Poh-
20070: kilöliikenteen rataosalla Saarijärvi-Haapajärvi janmaan maakuntaliitot ovat esittäneet rauta-
20071: ja välille Jyväskylä-Saarijärvi jäi supistettu tiehallitukselle, että Jämsänkosken-J yväskyIän
20072: henkilöliikenne. rataosaan sijoitettuja kansantalouden varoja pi-
20073: Tällä hetkellä koko Jyväskylän-Haapajärven täisi hyödyntää juuri siten kuin eduskunnan lii-
20074: rataosalla liikennöi ainoastaan yksi tavarajuna- kennevaliokunta kaksi vuotta sitten suunnitteli.
20075: pari päivittäin. Välillä Jyväskylä-Saarijärvi lii- Lisäksi tulisi käyttää jo olemass·a olevaa Jyväs-
20076: kennöi arlds.in kaksi henkilöjunaparia ja lisäksi kylän-Haapajärven rataa sen liikenteen hoita-
20077: Äänekoski-Jyväskylä yksi henkilöjunapari. miseksi, jota Pohjanmaan rata ei läpäise.
20078: Sunnuntaisin välillä Jyväskylä-Saarijärvi lii- Edellä mainittuihin perusteluihin viitaten ja
20079: kennöi ainoastaan yksi henkilöjunapari. koska pohjoisen Keski-Suomen työllisyystilanne
20080: Radan kiskotus Jyväskylä-Äänekoski on 54 on tällä hetkellä maan keskimääräistä työllisyys-
20081: kg:n ja Äänekoski-Haapajärvi vain K-30. tilannetta huomattavasti vaikeampi, ehdotam-
20082: Uusi rataosa Jämsänkoski-Jyväskylä valmis- me,
20083: tuu vuoden 1977 marraskuussa. Tavaraliikenne
20084: aloitetaan ko. rataosalla tämän vuoden lopulla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20085: ja henkilöliikenne toukokuus,sa 1978. 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
20086: Koska s·amanaikaisesti Pohjanmaan radalla 31.90.79 1 milj. markkaa Suolahden-
20087: Seinäjoen pohjoispuolella liikenteen määrä on Haapajärven radan peruskorjaukseen
20088: radan läpäisykykyä suurempi, katsottiin jo kak- työllisyys työnä.
20089: si vuotta sitten eduskunnan liikennevaliokun-
20090: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
20091:
20092: Juhani Surakka Sakari Knuuttila
20093: Arvo Ahonen Paavo Vesterinen
20094: 1977 vp. 505
20095:
20096: Raha-asia-aloite n:o 462.
20097:
20098:
20099:
20100:
20101: Surakka ym.: Määrärahan osoittamisesta aluetyöterveyslaitoksen
20102: perustamiseen Jyväskylään.
20103:
20104:
20105: E d u s k u n n a 11 e.
20106:
20107: Maahamme on perustettu aluetyöterveyslai- työsuojelun erityisongelmia. Tutkimustoiminta
20108: tosten verkosto. Näiden laitosten tehtävänä on toteutetaan itsenäisinä projekteina tai yhteis-
20109: antaa palveluksia, jotka pääasiassa keskittyvät työssä keskusterveyslaitoksen ja toiminta-alueen
20110: työhygienisiin mittauksiin ja selvityksiin. Mit- tutkimuslaitosten kanssa.
20111: tauksin selvitetään mm. työilman epäpuhtauk- Saadut kokemukset aluetyöterveyslaitosten
20112: sia, työs~ä esiintyvien haittojen vaarallisuutta, toiminnasta ovat olleet varsin hyvät lukuunot-
20113: melua, vetoa, valaistusoloja. Näytteet analysoi- tamatta sitä, että nyt olemassa olevien laitosten
20114: daan laboratoriossa, jossa suoritetaan analyyse- toimintaverkko on liian harva.
20115: jä myös työpaikkojen itsensä ottamista näyt- Kuopiossa toimiva laitos ei kykene riittävästi
20116: teistä. palvelemaan Keski-Suomessa sijaitsevia työpaik-
20117: Mainittujen palvelujen antaminen ei keskity koja, vaikka niin on Kuopion aluetyöterveys-
20118: ainoastaan näytteiden ottamiseen, vaan tulosten laitosta perustettaessa edellytetty.
20119: perusteella annetaan suosituksia ja ohjeita epä- Tämän vuoksi Keski-Suomessa SlJaltsevat
20120: kohtien korjaamiseksi ja poistamiseksi. suuret metalli-, rakennus-, paperi-, puu-, teks-
20121: Työterveyshuoltoon liittyvät palvelut keskit- tiili-, elintarvike-, palvelu- ja metsäalan työpai-
20122: tyvät neuvontaan. Aluelaitokset antavat tarvit- kat jäävät vaille aluetyöterveyslaitosten palve-
20123: taessa ohjeita ja neuvoja työpaikoille työterveys- luksia.
20124: huollon järjestämiseen. Kun mainituilla aloilla työsuojeluun liittyvät
20125: Koulutuksen osalta aluelaitoksia voidaan riskitekijät ovat erityisen suuret, niin Keski-
20126: käyttää hyväksi, jolloin sieltä annetaan työsuo- Suomeen tarvitaan oma aluetyöterveyslaitos.
20127: jeluhenkilöstölle työpaikkojen työsuojelussa tar- Kunnioittaen ehdotamme,
20128: vittavia tietoja.
20129: Erityisesti työpaikkakohtaisessa työsuojelu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20130: koulutuksessa voidaan käyttää hyväksi aluetyö- 1978 tulo- ja menoarvioon 1 milj. mar-
20131: terveyslaitosten asiantuntemusta. kan määrärahan aluetyöterveyslaitoksen
20132: Tutkimustoiminnassaan aluetyöterveyslaitok- perustamiseksi Jyväskylään.
20133: set suuntaavat tutkimustoimintansa koskemaan
20134: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
20135:
20136: Juhani Surakka Arvo Ahonen Esko Härkönen
20137: Sakari Knuuttila Paavo Vesterinen Paula Eenilä
20138:
20139:
20140:
20141:
20142: 64 0877003363
20143: 506 1977 vp.
20144:
20145: Raha-asia-aloite n:o 463.
20146:
20147:
20148:
20149:
20150: Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta metsäalan koulutuksen
20151: aloittamiseksi Joensuun korkeakoulussa.
20152:
20153:
20154: E d u s k u n n a 11 e.
20155:
20156: Metsäntutkimuksen ja korkeimman metsäope- on Pohjois-Karjalassa alhaisin koko maassa,
20157: tuksen sijoittamista Joensuun korkeakouluun ja mikäli aluepoliittiset toimenpiteet kykenevät
20158: puoltavat sekä yhteiskunta- ja aluepoliittiset luomaan uutta elinkeinotoimintaa, on korkea-
20159: että korkeakoulupoliittiset näkökohdat. Lisäksi koulutuksen saaneen työvoiman tarve ilmeinen.
20160: Joensuun korkeakoulu on selvityksissään haja- Yhteiskunta- ja aluepoliittisesti on luontaista
20161: sijoituskomitealle ja korkeakouluneuvostolle ja johdonmukaista vaatia korkean asteen metsä-
20162: osoittanut korkeakoulun tarjoavan toiminta- opetuksen ja metsäntutkimuksen sijoittamista
20163: edellytykset metsäopetukselle niin opetustilojen Joensuuhun. Kun Joensuun korkeakoulun vai-
20164: ja opetusmaastojen kuin perus- ja apuaineiden kutusalue - samoin kuin muiden Itä-Suomen
20165: opetuksenkin suhteen. korkeakoulujen - käsittää kaikki Itä-Suomen
20166: Hajasijoituskomitea toteaa I osamietinnös- läänit, merkitsisi korkeimman metsäopetuksen
20167: saan metsäntutkimuslaitoksen sijoittamista ja metsäntutkimuksen sijoittaminen Joensuuhun
20168: Joensuuhun puoltavan alueelliseen kehitykseen kehitysruisketta koko Itä-Suomelle.
20169: liittyvät syyt. Edelleen komitea katsoo yhteyk- Korkeakoulupoliittisesti metsäntutkimuksen
20170: sien metsäopetukseen olevan laitoksen toimin- ja metsäopetuksen sijoittamista Joensuuhun tu-
20171: nalle tärkeitä, minkä vuoksi Joensuun korkea- lee tarkastella paitsi alueellisesta myös korkea-
20172: kouluun tulisi saada myös metsäopetusta. koulujen työnjaon näkökulmasta.
20173: Pohjois-Karjala on vaikeinta muuttotappio- Suppeiden spesiaalikorkeakoulujen alueellinen
20174: aluetta, jonka kehitys olennaisesti riippuu har- vaikutus voi olla vain suhteellisen vähäinen.
20175: joitettavan aluepolitiikan voimaperäisyydestä. Kun esimerkiksi useat tutkimukset ja selvityk-
20176: Samalla Pohjois-Karjala on maan alkutuotanto- set osoittavat yhtäpitävästi opiskelijain hakeu-
20177: valtaisin lääni, jossa erityisesti metsätyöt ja tuvan opiskelemaan lähimpään korkeakouluun,
20178: maidontuotanto muodostavat väestön tärkeän merkitsee opintoalan valinnan suppeus samalla
20179: toimeentulolähteen. Vaikka teollistaminen ja nuorison ammatinvalinnan ja tutkinnon suorit-
20180: muut elinkeinolliseen monipuolistamiseen täh· taneiden ammattirakenteen yksipuolisuutta ja
20181: täävät toimenpiteet ovat siten alueelle ensisi- alueellistenkin työhönsijoittumismahdollisuuk-
20182: jaisen tärkeitä, tulee väestön toimeentulo tule- sien rajoittamista. Joensuun korkeakoulu on
20183: vaisuudessakin olennaisesti riippumaan metsä- painoalan määrittelyssään omaksunut korkea-
20184: ja maatalouden <kehityksestä. Metsä- ja puuta- koulun tehtäviksi koulutus- ja kasvattaja-am-
20185: louden merkitys on erityisen suuri koko Itä- matteihin sekä alueellisiin kysymyksiin liitty-
20186: Suomelle. Pohjois-Karjalan läänissä tuotetusta vän koulutuksen ja tutkimuksen. Pääosa poh-
20187: bruttokansantuotteesta noin 30 % muodostuu joiskarjalaisista opiskelijoista hakeutuu tätä ny-
20188: metsä- ja puutaloudessa, kun vastaava metsä- kyä Joensuun korkeakouluun valmistuen yleen-
20189: sektorin kansantuoteosuus koko maassa on sä pelkästään opettaja-ammatteihin. Itä-Suomi
20190: noin 14 %. muodostaa stmrimman korkeakoulutuksen va-
20191: Metsäalan koulutus on laajenemassa ja jaa-alueen, koska Itä-Suomen korkeakoulujen
20192: uudistumassa kaikilla koulutusasteilla. Metsä- osuus on noin 5 % koko maan opiskelijapai-
20193: ja puutalouden koulutuskomitean mietintöjen koista väestön määrän edellyttäessä 20 prosen-
20194: mukaan alan ammattikoulutuksessa tarvitaan tin opiskelijapaikkaosuutta. Metsäopetuksen ja
20195: nykyisen 1 300:n sijaan 3 600 oppilaspaikkaa. metsäntutkimuksen sijoittaminen Joensuuhun
20196: Lisäksi on huomattava, että korkeakoulutuk- merkitsisi siten alueellisiin kysym%siin liitty-
20197: sen saaneen väestön osuus kokonaisväestöstä vän koulutuksen ja tutkimuksen laajenemista ja
20198: Raha-asia-aloite n:o 463 507
20199:
20200: konkretisoitumista myös alueen tärkeimmän mukaan kykenee korkeakoulu tarjoamaan met-
20201: luonnonvaran, metsien käyttöön ja hoitoon säopetukselle toimintaedellytykset niin opetus-
20202: kohdistuvaksi opetukseksi ja tutkimukseksi. tilojen ja -maastojen kuin perus- ja apuaineiden
20203: Korkean asteen metsäopetuksen sijoittaminen opetuksen suhteen. Kun sekä hajasijoituskomi-
20204: Joensuuhun olisi sopusoinnussa tämän alan kes- tea että korkeakouluneuvosto ovat niille esitet-
20205: kiasteen ja alemman korkean asteen koulutuk- tyjen tietojen pohjalta päätyneet myönteiseen
20206: sen kehittämisen kanssa, onhan metsä- ja puu- ratkaisuun, on näitä selvityksiä pidettävä riit-
20207: talouden koulutuskomitea ehdottanut metsä- ja tävinä.
20208: puutalousopiston perustamista Joensuuhun. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20209: Näin korkeimman metsäopetuksen sijoittaminen nioittaen,
20210: Joensuun korkeakouluun tukisi keskiasteen ja
20211: korkean asteen koulutuksen niveltämistä toi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20212: siinsa vuoden 1971 koulutuskomitean esittä- 1978 tulo- ja menoarvioon 200 000
20213: mien suuntaviivojen mukaisesti. markkaa metsäalan koulutuksen aloitta-
20214: Joensuun korkeakoulun hajasijoituskomitealle miseksi Joensuun korkeakoulussa.
20215: ja korkeakouluneuvostolle esittämien selvitysten
20216: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
20217:
20218: Lea Sutinen Reino Karpola Pauli Puhakka
20219: Aili Vaittinen-Kuikka Matti Puhakka Erkki Korhonen
20220: Uki Voutilainen Jouko Tuovinen
20221: 508 1977 vp.
20222:
20223: Raha-asia-aloite n:o 464.
20224:
20225:
20226:
20227:
20228: Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta suunnistusurheilun tu-
20229: kemiseen.
20230:
20231:
20232:
20233: E d u s k u n n a 11 e.
20234:
20235: Suunnistus on vajaassa neljässä vuosikymme- - että nam syntyneitä suunnistuksen eri-
20236: nessä kehittynyt pienestä pohjoismaisesta ur- koiskarttoja voidaan käyttää apuna peruskartto-
20237: heilumuodosta kansainvälisesti arvostetuksi lii- ja aikanaan täydennettäessä sekä
20238: kuntamuodoksi, jota harrastetaan sekä huippu-, - että suunnistajien näin suorittaman tai-
20239: kilpa- että kuntourheiluna. Suomen aloitteesta kootyön arvo- v. 1974 583 000 markkaa-
20240: v. 1961 perustettuun Kansainväliseen Suunnis- on noin 50 % suunnistuskarttojen kokonais-
20241: tusliittoon ( IOF) kuuluu jo 24 jäsenmaata, kustannuksista.
20242: kaukaisimmat Japani, Australia, USA ja Ka- Perinteisesti suunnistuskarttaa on pidetty ur-
20243: nada. Myös Neuvostoliitossa suunnistetaan pal- heiluvälineenä. Suunnistuskartta on itse asias-
20244: jon, vaikkakaan maa ei vielä ole IOF:n jäsen. sa myös urheilupaikka, sillä kartta ja maasto
20245: Suomi järjesti v. 1966 suunnistuksen ja v. yhdessä muodost,avat suunnistuksen urheilupai-
20246: 1975 hiihtosuunnistuksen ensimmäiset MM- kan. Pelkkä metsä ei täten ole suunnistajien
20247: kilpailut ja on saanut järjestettäväkseen v. 1979 urheilupaikka, vaan lajin täysipainoiseen har-
20248: suunnistuksen 8. MM-kilpailut. rastamiseen tarvitaan lisäksi ajantasainen suun-
20249: Suunnistuksen saavuttamaan suosioon vai- nistuksen erikoiskartta.
20250: kuttaa ennen muuta sen soveltuvuus molem- Liikuntalakikomitean esittämän työnjaon mu-
20251: pien sukupuolten ja kaikenikäisten kuntoliikun- kaan yhteiskunta luo liikuntatoiminnalle toimin-
20252: naksi. Lajin harrastajista valtaosa on kuntour- taedellytykset ja vapaaehtoiset järjestöt huo-
20253: heilijoita. Suunnistuskilpailuis,sa on sarjoja 10- lehtivat varsinaisen toiminnan järjestämisestä.
20254: vuotiaista tytöistä ja pojista alkaen aina 50- Suunnistusurheilun tärkeimmän toimintaedelly-
20255: vuotiaisiin naisiin ja 67-vuotiaisiin miehiin. tyksen, suunnistuskartan, valmistuksen rahoitus
20256: Suunnistusta harrastavien liittojen - FSO, ei ole kuitenkaan noudattanut monien muiden
20257: SSL, TUL ja TUK - yhteisen karttavaliokun- lajien tapaan esitettyä työnjakoa, sillä suunnis-
20258: nan asettama työryhmä suoritti v. 1973-74 tusurheilu on saanut karttamäärärahaa vain
20259: opetusministeriön rahoittaman "Suunnistuskart- veikkausvoittovarojen välinemäärärahasta ( vii-
20260: tojen tarvetutkimuksen", joka luovutettiin ope- me vuosina 90 000 markkaa), mutta on jäänyt
20261: tusministeriölle ja myös valtion urheiluneuvos- kokonaan osattomaksi monikymmenkertaisina
20262: ton jäsenille. jaettavista rakennusmäärärahoista, urheilupaik-
20263: Tutkimuksesta ilmenee mm., karahoista.
20264: - että suunnistajien määrä ja myös suunnis- Nykyisellään kartanvalmistus muodostaa run-
20265: tuskarttojen tarve on kaksinkertaistunut vuosi- saasta vapaaehtoisesta työstä (n. 1 milj. mk/
20266: na 1968-73 ja edelleen kaksinkertaistuu vuo- vuosi) huolimatta seuroille kohtuuttomia talou-
20267: teen 1978 mennessä, dellisia rasituksia. Merkittävimmät rahalliset
20268: - että suunnistusseurat täydensivät suunnis- kustannukset syntyvät ilmakuvauksesta, pohja-
20269: tustarkoituksia varten peruskarttoja v. 1969- kartan laadinnasta, puhtaaksipiirustuksesta ja
20270: 73 6 455 km2 ja aikovat edelleen vuosittain painatuksesta (n. 0.8 milj. mk/vuosi).
20271: täydentää yli 2 000 km2, mikä on yli 10% On välttämätöntä, että seurojen kartanval-
20272: maanmittaushallituksen vuotuisesta peruskartoi- mistuskustannukset rinnastetaan valtion avus-
20273: tuksen täydennyksestä, tuksia jaettaessa muiden urheilupaikkojen ja
20274: Raha-asia-aloite n:o 464 509
20275:
20276: laitosten investointeihin ja että suunnistajien Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
20277: omatoimisen kartoituksen tukemiseen tarkoitet- taen,
20278: tua valtion määrärahaa korotetaan huomattavas-
20279: ti. Tähän tarpeeseen pitäisi osoittaa vähintään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20280: kolmannes suunnistajien suorittaman ilmaisen 1978 tulo- ja menoarvioon 350 000
20281: ja myös hyödyllisen taikootyön määrästä eli markkaa suunnistusurheilun tukemiseen.
20282: 350 000 markkaa vuosittain. ·
20283: Helsingissä .30 päivänä syyskuuta 1977.
20284:
20285: Lea Sutinen Kaisa Raatikainen Veikko Pihlajamäki
20286: Toivo Yläjärvi Ragnar Granvik Salme Myyryläinen
20287: Seppo Westerlund Sylvi Saimo Eero Lattula
20288: 510 1977 vp.
20289:
20290: Raha-asia-aloite n:o 465.
20291:
20292:
20293:
20294:
20295: Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien peruspatannuk-
20296: seen välillä Nurmes-Iisalmi.
20297:
20298:
20299: E d u s k u n n a II e.
20300:
20301: Nurmeksen-Iisalmen-Kalajoen maantie, jo- Nurmeksen-Iisalmen-Kalajoen poikittais-
20302: ka Iisalmesta länteen on kantatie, muodostaa tien osa Nurmes-Iisalmi olisi korotettava pa-
20303: yhden tärkeimmistä maamme poikittaistieyh- rantamisen jälkeen kantatieluokkaan, sillä tä-
20304: teyksistä. Esim. Ylä-Karjalan (Nurmeksen) män kuljetusväylän merkitys myös Kuhmon ja
20305: alueelta se on suorin maantieyhteys merenranta- Lieksan suunnista Nurmeksen kautta lisalmeen
20306: satamaan. Sitä myöten tapahtuu huomattava sekä edelleen merenrannikolle on sangen huo-
20307: määrä sahatavaran ja erilaisten kulutustavaroi- mattava. Tämä poikittaistie, jonka vaikutus-
20308: den kuljetusta. Jo 1950-luvulla todettiin kau- alueen kunnissa on asukkaita lähes 150 000,
20309: punkien kauppakamarien ja maakuntaliittojen muodostaa myös tärkeän matkailureitin nimen-
20310: yhteisneuvotteluissa, että tämä poikittaistieyh- omaan Pohjanlahden rannikolta erinomaisille
20311: teys kuuluu kolmen tärkeimmän joukkoon maas- Ylä-Savon, Ylä-Karjalan, Pielisen-Karjalan ja
20312: samme. Kuhmon matkailualueille.
20313: Koko poikittaistiestä väli Iisalmi-Kalajoki Ylä-Karjalan talousalueen kehittäminen vaatii
20314: on jo suurin piirtein perusparannettu, mutta tehokkaita toimenpiteitä, joista tieyhteyksien
20315: Nurmeksen-Iisalmen erittäin mutkikas ja huo- parantaminen on eräs tärkeimpiä. Tästäkin syys-
20316: nokuntoinen osuus on edelleen suurelta osin tä on kiirehdittävä Nurmeksen-Iisalmen tie-
20317: parantamatta. Pohjois-Karjalan ja erikoisesti Ylä- osuuden perusparantamista.
20318: Karjalan kannalta olisi erittäin tärkeätä, että Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
20319: Nurmes-Iisalmi tien parannussuunnitelma no- taen,
20320: peasti valmistettaisiin ja parannustyö toteutet-
20321: taisiin välittömästi suunnittelun jälkeen. Myös että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20322: työllisyyden kannalta tämän rakennuskohteen 1978 tulo- ja menoarvioon .500 000
20323: toteuttaminen on hyvin huomionarvoinen, sillä markkaa Nurmeksen-lisalmen maan-
20324: alueelta loppuvat valtion tilapäiset työkohteet tien parannussuunnitelmien valmistami-
20325: heti Nurmeksen-Kuhmon maantietyön valmis- seksi ja perusparannuksen toteuttami-
20326: tuttua vuonna 1977. seksi.
20327: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
20328:
20329: Lea Sutinen Uki Voutilainen Pauli Puhakka
20330: Aili Vaittinen-Kuikka Reino Karpola Erkki Korhonen
20331: 1977 vp. 511
20332:
20333: Raha-asia-aloite n:o 466.
20334:
20335:
20336:
20337:
20338: Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta sillan rakentamiseen
20339: rautatien ja maantien risteykseen Niiralassa.
20340:
20341:
20342: E d u s k u n n a 11 e.
20343:
20344: Niiralan raja-asema Värtsilän kunnassa on ovat matkailuliikennereitteinä tunnetut Sininen
20345: osoittautunut erittäin vaaralliseksi rautatien ja Tie sekä Runon ja Rajan tie. Turvallisuustoi-
20346: maantien yhtymäkohdaksi, jossa maantie ylittää menpiteiden parantaminen pikaisesti on välttä-
20347: kuusi kiskoparia. Niiralan ollessa raja-asema mätön.
20348: joudutaan siinä moniin junien kääntämisiin päi- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
20349: vittäin, jolloin jokaisella junan kääntökerralla taen,
20350: joudutaan ylikäytävä ylittämään kuusi kertaa.
20351: Rautatieliikenne on Niiralassa moninkertais- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20352: tunut voimakkaasti kasvaneen ja yhä kasvavan 1978 tulo- ja menoarvioon 300 000
20353: Suomen ja Neuvostoliiton välisen tavaraliiken- markkaa yli- t ..i alikulkusillan rakenta-
20354: teen ansiosta. Samanaikaisesti myös maantie- mistöiden aloittamiseen Niiralan rauta-
20355: liikenne lisääntyy jatkuvasti, sillä kysymyksessä tien ja maantien yhtymäkohtaan.
20356: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
20357:
20358: Lea Sutinen Uki Voutilainen
20359: Aili Vaittinen-Kuikka Reino Karpola
20360: Matti Puhakka Jouko Tuovinen
20361: Erkki Korhonen P. Puhakka
20362: 512 1977 vp.
20363:
20364: Raha-asia-aloite n:o 467.
20365:
20366:
20367:
20368:
20369: Söderman ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion työmaiden so-
20370: siaalidlojen kUnnostukseen.
20371:
20372:
20373: E d u s k u n n a 11 e.
20374:
20375: Valtion työmaiden sosiaalitilat ovat pääsään- jeluviranomaisten antamia ohjeita ja neuvoja.
20376: töis,esti puutteelliset, mikäli tiloja arvioidaan Kaikki edellä eshetyt seikat vaikeuttavat
20377: työturvallisuuslain 10 §: n, työsuojeluviran- sosiaalitilojen saattamista sellaiselle tasolle, jota
20378: omaisten tulkinnan tai mm. rakennussäätiön edellytetään mm. työsuojeluhallituksen luon-
20379: rt-kortin 975.31:1971 mukaan. Lisäksi sosiaali- noksessa yleisiksi sosiaalitilaohjeiksi.
20380: tilojen osalta tilanteen vaikeutta kuvaa sekin, Vuoden 1978 tulo- ja menoarviosta voidaan
20381: että valtion työtiloista noin puolet on vuokra- todeta, että työturvallisuuslain sekä työsuojelul-
20382: tiloissa, jolloin tiloja vuokrattaessa ei ole riit- listen toimenpiteiden edellyttämiin korjaus- ja
20383: tävässä määrin kiinnitetty huomiota työtilojen kunnostustöihin osoitetaan yleensä määräraha,
20384: yhteydessä olevien sosiaalitilojen kuntoon, laa- joka on sidottu kaikkiin muihinkin kiinteistöjen
20385: tuun ja riittävyyteen. VTTN:n suorittamassa korjaus-, kunnossapito- ja huoltotöihin. Tällai-
20386: sosiaalitilaselvityksessä todetaan nämä puutteet nen määräraha, joka ei ole jaettu siten, että
20387: erittäin selkeästi. siitä voitaisiin osoittaa välittömästi sosiaali-
20388: Eduskunnan perustuslakivaliokunta mietin- tilojen kunnostukseen tietty osuus, vaikeuttaa
20389: nössään n:o 19 vuoden 1975 toisilta valtio- edelleen sosiaalitilojen saattamista asianmukai-
20390: päiviltä on yksimielisesti kiinnittänyt erityistä seen kuntoon. Koska edellä mainituilta määrä-
20391: huomiota valtion työpaikkojen sosiaalitiloissa rahamomenteilta suoritetaan kaikkia tiloja kos-
20392: todettuihin epäkohtiin. Perustuslakivaliokunta kevat korjaus- ja kunnostustyöt, voidaan jo
20393: edellytti m1etinnössään, että sosiaalitiloissa ha- tässä vaiheessa todeta kyseisten määrärahojen
20394: vaittujen puutteellisuuksien korjaamiseen ryhdy- riittämättömyys sosiaalitilojen kunnostamista
20395: tään kiireellisesti ja laaditaan tarvittavat sosiaa- varten. Tämän vuoksi tulisikin budjetin käsitte-
20396: litilojen rakennus- ja korjaussuunnitelmat. V a- lyn yhteydessä pyrkiä lisäämään edellä mainit-
20397: liokunta viittaa mietinnössään mm. siihen, että tuja määrärahoja siten, että sosiaalitilojen kun-
20398: työntekijäjärjestöt ovat useissa yhteyksissä kiin- nostusta varten varattaisiin omat määrärahat,
20399: nittäneet valtiovallan huomiota sosiaalitiloja jotka voitaisiin suoraan osoittaa kyseisiin kor-
20400: koskeviin kysymyksiin ja virkaehtosopimuksen jaustöihin.
20401: yhteydessä on sovittu valtion virastojen ja lai- Yhteenvetona sosiaalitilojen korjausmäärä-
20402: tosten sosiaalitilojen parantamisesta sekä työ- rahoista sekä niistä toimenpiteistä, joilla em.
20403: ryhmän asettamisesta mainittujen kysymysten tiloja voidaan saattaa asianmukaiseen kuntoon,
20404: selvittämistä varten. voidaan todeta seuraavaa:
20405: Sosiaalitilojen selvittämistä varten aset,ettu 1. Valtionhallinnossa ei tällä hetkellä ole
20406: työryhmä on saamassa työnsä päätökseen. Työ- selkeätä korjaus- eikä valvontaorganisaatiota,
20407: ryhmän työssä kiinnitetään huomiota mm. so- jonka puitteissa voitaisiin keskitetysti ja tehok-
20408: siaalitilojen korjausorganisaatioon, eri virasto- kaasti saada sosiaalitilat pikaisesti kuntoon.
20409: jen ja laitosten määrärahojen niukkuuteen niiltä 2. Määrärahojen puute vaikeuttaa koko val-
20410: osin kuin määrärahoja pyritään ohjaamaan so- tionhallinnossa tapahtuvaa korjaus- ja huolto-
20411: siaalitilojen kunnostamiseen. Lisäksi työryhmä toimintaa, joten sosiaalitilojen korjaus tulee
20412: kiinnittää huomiota siihen, että ei ole olemassa jäämään korjaustoimenpiteissä viimeiselle si-
20413: yhtenäistä sosiaalitilanormistoa lukuunottamatta jalle, mikäli siihen ei puututa kyllin voimak-
20414: rakennushallituksen luonnosta henkilöstötiloiksi kaasti ja siihen ei osoiteta omia erillisiä määrä-
20415: ja jo edellä mainittua rt-korttia taikka työsuo- rahoja.
20416: Raha-asia-aloite n:o 467 513
20417:
20418: 3. Sosiaalitilojen korjaus- ja kunnostustoi- maan vuokrattaviin tiloihin asianmukaiset so-
20419: minta lisää työpaikkoja mikäli kunnostustoi- siaali- ja henkilöstötilat.
20420: minta käynnistetään riittävässä laajuudessa. On 5. On arvioitavissa, että valtion työmaiden
20421: arvioitavissa, että koko valtionhallinnon kor- sosiaalitilojen kunnostamisen alkuunsaattaminen
20422: jaus- ja kunnostustoiminta lisääntyy tulevana vaatisi tässä vaiheessa ainakin 10 miljoonaa
20423: vuonna noin 10 % :lla. Tämä jo ~inäpsä tulee markkaa.
20424: työllistämään suuressa määrin työvoimaa, kui- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
20425: tenkin sosiaalitilojen saattaminen asianmukai- tavasti;
20426: seen kuntoon tarpeellisessa laajuudessa lisännee
20427: tältäkin osin työvoiman kysyntää valtionhallin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20428: nossa. 1978 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
20429: 4. Tässä vaiheessa tulee kiinnittää erityistä markan määrärahan valtion työmaiden
20430: huomiota uusien vuokratilojen hankinnassa sii- sosiaalitilojen kunnostukseen.
20431: hen, että vuoktanantaja velvoitettaisiin laitta-
20432: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
20433:
20434: Jacob Söderman Olli Helminen
20435:
20436:
20437:
20438:
20439: 65 0877003363
20440: 514 1977 vp.
20441:
20442: Raha-asia-aloite n:o 468.
20443:
20444:
20445:
20446:
20447: Söderman: Määrärahan osoittamisesta kiertueavustuksiksi kiertä~
20448: vään ja alueelliseen teatteritoimintaan.
20449:
20450:
20451: E d u s k u n n a 11 e.
20452:
20453: Viime vuosina on teatterin tarjonta Suomessa teiden teattereiden toiminta-alueiden ulkopuo-
20454: erittäin suuressa määrin laajentunut osittain lella. Teattereilla, jotka kuuluvat Teatterikes-
20455: kiinteiden teattereiden harjoittaman vierailevan kus~järjestöön, oli teatterivuonna 1976 yhteen-
20456: toiminnan, osittain ns. vapaiden ryhmien an- sä 328 080 kävijää, joista suunnilleen 75 %
20457: siosta. Viemällä teatterin taajamista maaseudul- oli kiertue- tai vierailutoiminnasta.
20458: le näyttelemällä sellaisille yleisöryhmille, jotka Yhteistä kaikille niille teattereille, jotka har-
20459: eri syistä ovat olleet teatterille vieraita, ja an- joittavat vierailutoimintaa on, että viime vuo-
20460: tamalla panoksensa täysin uusille muodoille sina kohonneet kustannukset merkitsevät yhä
20461: nämä teatterit ovat olleet myötävaikuttamassa suurempia uhrauksia teattereille - korkeampia
20462: teatterin tarjonnan demokratisointiin ja luo- palkkakustannuksia ja suurempia suoria kustan-
20463: neet uuden pohjan koko kansan teatterille Suo- nuksia kiertuetoiminnasta johtuen. Tämä on
20464: messa. johtanut siihen, että koko tämä toiminta on
20465: Kiinteät teatterit, jotka ovat omistautuneet vaakalaudalla. Jo nyt on ilmeistä, että ammatti-
20466: vierailutoiminnalle kiertueiden muodossa, ovat teatteriryhmien on valitessaan kiertuepaikka-
20467: ennen kaikkea löydettävirssä siitä teatterien ryh- kuntaa sivuutettava pienet paikkakunnat, koska
20468: mästä, joka vuodesta 1969 lähtien on ollut suuri osa varoista toiminnasta johtuviin kustan-
20469: mukana valtion näyttämötaidelautakunnan aloit- nuksiin täytyy saada suorina pääsylipputuloina.
20470: tamassa alueteatterikokeilussa ja jolla tätä tar- On myös osoittautunut, että monien sellaisten
20471: koitusta varten on ylimääräinen valtion määrä- teattereiden, jotka harjoittavat kiertuetoimintaa,
20472: raha. Tällaisia teattereita ovat olleet Joensuun on pakko rajoittaa tai suorastaan lopettaa
20473: Kaupunginteatteri (vuodesta 1969), Kuopion kiertuetoimin ta.
20474: Yhteisteatteri ( 1969), Rovaniemen Kaupungin- Koska alueteatterilaki ilmeisesti antaa odot-
20475: teatteri (1969), Jyväskylän Kaupunginteatteri taa itseään ja vaikka se toteutettaisiinkin, useat
20476: (1971), Porin Teatteri (1971-1974), Oulun teatterit saisivat odottaa monta vuotta alueteat-
20477: Kaupunginteatteri ( 1972-197 4). Muutama terin asemaa ja näin ollen myös alueteatterin
20478: vuosi sitten on alettu kokeilla ns. akseliteatte- tukea. On ilmeistä, että valtiovallan täytyy
20479: reilla, jolloin kaksi lähekkäistä teatteria tekee tehdä jotakin tämän teatteritoiminnan hyväksi,
20480: yhteistyötä alueensa varustamiseksi teatterilla, joka muuten uhkaa loppua tai joka tapauksessa
20481: esim. Vaasa-Seinäjoki. Määrärahat, joita on ratkaisevasti vähentyä. Vuoden 1972 teatteri-
20482: myönnetty alueteatterikokeiluihin yllämainituil- komitea ehdotti ( s. 259), että erityistä kiertue-
20483: le teattereille, ovat yleensä olleet riittämättömiä lisää maksettaisiin niille teattereille, jotka ak-
20484: ja ovat useissa tapauksissa aiheuttaneet suuria tiivisesti harjoittavat vierailutoimintaa. Tarkoi-
20485: vaikeuksia teattereille. tus oli, että tämä kiertuelisä koskisi päivä-
20486: Määrärahoja alueteatterikokeilua varten on rahoja, matka- ja kuljetuskustannuksia ja olisi
20487: myönnetty seuraavasti: 80 % todellisista ja selvitetyistä kustannuk-
20488: 1974 1,1 milj. mk ( 10 teatteria) sista. Tämän ns. kiertuelisän käytäntöön otta-
20489: 1975 1,5 milj. mk (8 teatteria) minen ei merkitse kannan ottamista alue-
20490: 1976 1,8 milj. mk ( 10 teatteria) teatterilakia v·astaan, vaan sitä on pidettävä
20491: 1977 2,15 milj mk (10 teatteria) vain sen valmisteluna ja täydennyksenä.
20492: Ammattiteatteriryhmät ovat puolestaan anta- Teatterit, jotka jo on valittu alueteattereiksi,
20493: neet huomattavan panoksen niille paikkakun- jatkaisivat ensi vaiheessa alueteatterikokeilua
20494: nille ja yleisöryhmille, jotka ovat olleet kiin- laajuudessa, jonka tulo- ja menoarvioesitys sai-
20495: Raha-asia-aloite n:o 468 515
20496:
20497: lii. Varat kiertuelisän maksamiseksi sisältyisivät mitys- ja työnjakokysymyksiin. Avustus makse-
20498: näin ollen omana momenttinaan teatteribudjet- taan teattereille todella suoritetusta ja selvite-
20499: tiin tai sitten tulisi alueteatteritoiminnan sisäl- tystä aluetoiminnasta ja järjestelmää voidaan so-
20500: tävää momenttia lisätä tuntuvasti. Tarkoitukse- veltaa välittömästi.
20501: na ei siis ole niiden teattereiden aseman vai- Kiertuelisä on 80 % todellisista ja hyväksy-
20502: keuttaminen, jotka aikaisemmilla päätöksillä tyistä kiertuetoiminnan kustannuksista. ·Tällai-
20503: ovat saaneet varoja ahieteatterikokeilua var- sina kustannuksina pidetään ensi kädessä päivä-
20504: ten, vaan myös saada aikaan järjestel- rahoja, matka- ja kuljeuskustannuksia.
20505: mä niitä teattereita varten, jotka ovat Edellä olevan perusteella ehdotan,
20506: jääneet ja ovat vieläkin taman aikaisem-
20507: man järjestelmän ulkopuolella. Kiertuetuen etu~ että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20508: na on, että se ei aiheuta sellaisia haittoja, jotka 1978 tulo- ja menoarvioon 2 milj. mark-
20509: tuovat mukanaan muutoksia teattereiden hallin- kaa kiertueavustuksiksi kiertävään ja
20510: tomalleihin. Se ei myöskään johda vaikeisiin ni- alueelliseen teatteritoimintaan.
20511: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
20512:
20513: Jacob Söderman
20514: 516 1977 vp.
20515:
20516: Raha-asia.:aloite n:o 469:
20517:
20518:
20519:
20520:
20521: Söderman ym.: Määrärahan osoittamis.esta Turun maaktmta-
20522: arkiston lisärakennuksen suunnitteluun.
20523:
20524:
20525: E d u s k u n n a 11 e.
20526:
20527: Turkuun vuonna 1932 perustettu ja raken- asiakirjoja n. 2 500 hyllymetriä, jotka 1980-
20528: nettu maakunta-arkisto, joka lain edellyttämällä luvun alkaessa tulee vastaanottaa maakunta-
20529: tavalla toimii alueensa keskusarkistona, sijaitsee arkistoon. Seuraavaan kymmenvuotissiirtoon
20530: valtion omistamalla tontilla Aninkaistenkadun tarvitaan jo noin 4 000 hyllymetriä lisätilaa.
20531: varrella. Jo vuosia on ollut selvää, että laitok- Tämänhetkisillä tiloillaan maakunta-arkisto tu-
20532: sen mahdollisuudet vastaanottaa virastojen ar- lee toimeen enää vuoteen 1978. Jollei lisätilaa
20533: kistoja lain edellyttämällä tavalla tulevat tällä seuraavan vuosikymmenen alkuun mennessä
20534: vuosikymmenellä loppuun käytetyiksi. Raken- saada, aiheutuu siitä sekä maakunta-arkistolle
20535: nus on nimittäin alkuaan tehty 6 500 hylly- että asiakirjoja maakunta-arkistoon siirtäville
20536: metrin suuruista asiakirjamäärää varten. Kun virastoille suuria hankaluuksia ja palvelutoimin-
20537: säilytettävä asiakirja-aines jo tänään täyttää nan heikentymistä.
20538: 9 000 hyllymetriä, on viimeisen 25 vuoden ku- Kun erittäin monet valtion piiri- ja paikallis-
20539: luessa asiakirjojen varastokerroksiin ja kellari- hallinnon viranomaiset kamppailevat vaikeiden
20540: tiloihin jouduttu rakentamaan lisää hyllytilaa tilaongelmien kanssa, tulee maakunta-arkiston
20541: asiakirjojen säilymisen kannalta erittäin epä- lisärakennushankkeen lykkääntymisestä aiheutu-
20542: tyydyttäviin kohtiin kuten 1ämpöpattereiden ja va säästö kääntymään päinvastaiseksi silloin,
20543: vesijohtoputkien välittömään läheisyyteen. Li- kun maakunta-arkisto ei enää voi vastaanottaa
20544: säksi valtio on joutunut vuokraamaan 500 hyl- lain edellyttämiä asiakirjasiirtoja. Tästä seuraa
20545: lymetriä arkistotilaa Turun kaupungilta maa- luonnollisesti, että läänin alueella toimivien vi-
20546: kunta-arkiston käyttöön. rastojen omien arkistotilojen tarve tulee vastaa-
20547: Vuonna 1932 valmistuneessa maakunta-arkis- vasti kasvamaan, mistä edelleen seuraa, että jo
20548: torakennuksessa ei ole tähän mennessä suori- nykyisellään vaikeiden tilaongelmien lisäänty-
20549: tettu peruskorjausta. Vuoden 1973 menoarvios- minen vielä arkistohuoneongelmalla aiheuttaa
20550: sa oli rakennushallitukselle jo osoitettu määrä- kasvavaa tyytymättömyyttä virastojen piirissä.
20551: raha ko. peruskorjaukseen, mutta koska kor- Maakunta-arkiston lisärakennus sensijaan rat-
20552: jauksen yhteydessä olisi osa asiakirjojen säilytys- kaisisi vaikeimmat arkistotilaongelmat vuosiksi
20553: tiloista jouduttu muuttamaan toimistotiloiksi eteenpäin, kun maakunta-arkisto voisi vaikeissa
20554: eikä arkistojen säilytystilaa ollut eikä ole tänä tapauksissa ottaa vastaan nuorempaakin aineis-
20555: päivänä Turussa saatavissa, opetusministeriön, toa. Tällöin paine virastojen arkistotilojen ra-
20556: rakennushallituksen ja valtionarkiston edusta- kentamiseksi vähenee.
20557: jien kesken huhtikuussa 1973 pidetyssä neuvot- Nykyisissä tiloissa myös maakunta-arkiston
20558: telussa todettiin, että ainoa käyttökelpoinen toiminta sekä yliopistollista tutkimusta että
20559: ratkaisu välttämättömän lisätilan hankkimiseksi vapaata harrastustoimintaa palvelevana tutki-
20560: Turun maakunta-arkistolle on lisärakennuksen muslaitoksena tulee jähmettymään. Arkiston
20561: rakentaminen maakunta-arkiston omalle ton· työntekijöiden kannalta nykyiset tilat ovat niin-
20562: tille. ikään täysin riittämättömät ja epätarkoituksen-
20563: Turun maakunta-arkisto on edellä kuvatuin mukaiset; sosiaalitilat puuttuvat käytännöllisesti
20564: tilapäisjärjestelyin tähän saakka pystynyt vas- katsoen kokonaan.
20565: taanottamaan suuren osan piirinsä tärkeimpien Jos tilanne Turun maakunta-arkiston raken-
20566: virastojen asiakirjoista asetuksen edellyttämäitä nuksen osalta jätetään kokonaan ennalleen -
20567: ajalta eli asiakirjoja vuoteen 1930 asti. Läänin eli peruskorjausta ei voida tilanpuutteen vuoksi
20568: viranomaisten hallussa on 1930-1940-lukujen tehdä ilman lisärakennusta, joka hanke taas
20569: Raha-asia-aloite n:o 469 517
20570:
20571: siirtyy vuodesta vuoteen, koituu siitä ennen lään olevista valtion rahoittamista rakennusal~I1
20572: pitkää vaara myös rakennuksessa säilytettävien työkohteista Turun vanhan virastotalon, maa-
20573: ainutlaatuisten arkistojen turvallisuudelle. Tuli- herran makasiinin ja tuomiokirkon korjaustyöt
20574: palon ja vesivahinkojen vaaraa ei peruskorjaa- saadaan suunnitelmien mukaan päätökseen
20575: mattomassa rakennuksessa voida eliminoida. 1978-79.
20576: Näiden mahdollisten onnettomuuksien aiheutta- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
20577: mat vahingot eivät enää. olisi rahalla korvatta-
20578: vissa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20579: Turun maakunta-arkiston lisärakennushank- 1978 tulo- ia menoarvioon 1 milioonan
20580: keen toteuttamisella olisi merkittävä osansa markan määrärahan Turun maakunta-
20581: myös Turun seudun rakennusalan työllisyYd~n . arkiston lisärakennuksen suunnittelua ja
20582: hoidossa lähitulevina vuosina, kun nyt meneil~ töiden aloittamista varten.
20583: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
20584:
20585: Jacob Söderman Paula Eenilä Oili Suomi
20586: Pertti Paasio Arto Merisaari Sauli Hautala
20587: Irma Toivanen V. J. Sukselainen Anna-Liisa Jokinen ·
20588: 518 1977 rd.
20589:
20590: Finansmotion nr 470.
20591:
20592:
20593:
20594:
20595: Söderman m.fl.: Om anvisande av anslag för en väg från Kimito
20596: tili Ylönkylä by i Bjärnå. ·
20597:
20598:
20599: Tili Riksdagen.
20600:
20601: På basen av anslag i statsbudgeten har en Trafikministeriet meddelade emellertid i ett
20602: uträtning av vägen mellan Kimito-Drags- spörsmålssvar tili riksdagen i oktober 1976 att
20603: fjärd samt en omfartsväg i I<imito arbetats på denna sträckning ( Kimito-Bjärnå) ej kan full-
20604: sedan år 1974. De ursprungliga planerna förut- följas på grund av bristande anslag. Ur finlands-
20605: satte att man skulle bygga ut den nya vägen vi- svensk synvinkel är detta synnerligen beklag-
20606: dare tili Ylönkylä by i Bjärnå kommun, varef- ligt och likaså är det beklagligt med tanke på
20607: ter vägnätet på Kimito-ön vad huvudfarlederna utvecklande av näringslivet på Kimito-ön.
20608: beträffar skulle vara på samma nivå som vägar- Med hänvisning tili ovanstående föreslås,
20609: na i det övriga Aboland. Denna vägsträcka har
20610: en särskild finlandssvensk betydelse därför att att Riksdagen i stats/örslaget för år
20611: den skulle bygga samman kommunikationerna 1978 måtte inta ett anslag om 2 mil-
20612: mellan Västnyland och Åboland på ett förträff- joner mark /ör planering och byggande
20613: ligt sätt. Nämnas bör ju att vägen Ekenäs- av en ny väg mellan Kimito-Ylönkylä
20614: Tenala-länsgränsen snart blir färdigställd, var- by, Bjärnå, i brådskande ordning.
20615: efter vägen mellan Kimito-ön och Västnyland
20616: vore i ett gott skick.
20617: Helsingfors den 30 september 1977.
20618:
20619: Jacob Söderman Christoffer Taxell
20620: 1977 vp. 519
20621:
20622: Raha-asia-aloite n:o 470. Suomennos.
20623:
20624:
20625:
20626:
20627: Söderman ym.: Määrärahan osoittamisesta tien suunnittelua ja
20628: rakentamista varten Kemiön ja Perniön kunnan Ylönkylän
20629: välille.
20630:
20631:
20632: E du s kun n a 11 e.
20633:
20634: Valtion tulo- ja menoarvioon sisältyvän mää- Liikenneministeriö ilmoitti kuitenkin vas-
20635: rärahan turvin on tien oikaisua välillä Kemiö- tatessaan eduskuntakyselyyn lokakuussa 1976,
20636: Dragsfjärd sekä Kemiön ohitustietä rakennettu että tätä osuutta (Kemiö-Perniö) ei voida va-
20637: vuodesta 1974. Alkuperäiset suunnitelmat edel- rojen puuttuessa saattaa loppuun. Suomenruot-
20638: lyttivät, että uusi tie rakennettaisiin ulottumaan salaiselta kannalta tämä on varsin valitettavaa,
20639: aina Perniön kunnan Ylönkylään saakka, minkä ja yhtä valitettavaa se on ajatellen Kemiön
20640: jälkeen tieverkko Kemiön saarella pääväylien elinkeinOelämän kehittämistä.
20641: kohdalta olisi samalla tasolla kuin muualla Tu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
20642: runmaalla. Tällä tieosuudella on erityinen ·suo- oittaen,
20643: menruotsalainen merkitys siitä syystä, että se
20644: oivallisella tavalla loisi yhteydet Länsi-Uuden- että. Eduskunta ottaisi valtion 'vuoden
20645: maan ja Turunmaan välille. On syytä mainita, 1978 tulo- ja menoarvioon 2 milj.
20646: että tie Tammisaad--'-Tenhola-lääninraja tulee markkaa uuden tien kiireellistä suunnit-
20647: pian valmiiksi, minkä jälkeen tie Kemiön saa- telua ia rakentamista vartett Kemiön ;a
20648: ren ja Länsi-Uudenmaan välillä olisi hyvässä Perniön kunnan Ylönkylän välille.
20649: kunnossa.
20650: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
20651:
20652: Ja~b Söderman Christoffer Taxell
20653: 520 l971.vp.
20654:
20655: Raha-asia-aloite n:o 471.
20656:
20657:
20658:
20659:
20660: Söderman: Määräi-ahan osoittamisesta Turun rautatieaseman sa-
20661: neerauksen loppuunsaattamiseen.
20662:
20663:
20664: E d u s k u n n a 11 e.
20665:
20666: Turun rautatieaseman, jonka rakentamisvuosi tavat työntekijän kuulovyöhykkeelle asiakas-
20667: on 1940 ja kuutiotilavuus 13 514m3, saneeraus- palvelua häiritsevää ja vaikeuttavaa tarpeetto-
20668: työ on. aloitettu vuonna 1975. Tällöin on uusit- man voimakasta yleismelua, joka rakenteellisin
20669: tu ulkomtiuraus ja suoritettu vesikaton uusimis- ratkaisuin on poistettavissa.
20670: työ sekä saneerattu asemaravintola. Työt jat- Lipputoimiston korjauksen yhteydessä on
20671: kuivat vuoden 1976 puolelle. Työt ovat nyt- korjaustoimenpiteiden tavoitteeksi asetettava
20672: temmin keskeytyneet rahoitussyistä johtuen. Sa- ensisijassa lipputoimistossa työskentelevien
20673: neerausta on ilmoitettu jatkettavaksi vuonna työntekijöiden työolosuhteiden parantaminen."
20674: 1978. Tällä hetkellä on olemassa kuitenkin 16. 12. 1976 uudelleen suoritetussa tarkas-
20675: epäilyksiä siitä, että töitä ei tultaisi enää jat- tuksessa todettiin puolestaan seuraavaa:
20676: kamaan. Tähän tarkoitukseen ei näytä löytyvän " - lipputoimiston ilmanvaihto on asemara-
20677: tarvittavaa rahamäärää. kennuksen alkuperäisten suunnitelmien mukaan
20678: · Asemarakennuksen sisätilojen osalta on saatu rakennettu painovoimaiseksi, jota varten lippu-
20679: valmiiksi vasta asemaravintolan saneeraus. Hen- toimistossa keskeisellä paikalla on muurattu il-
20680: kilökunnan työskentelytilojen parantamiseksi manvaihtohormisto. Myöhäisemmässä vaiheessa
20681: sen sijaan ei ole Turun ja Porin työsuojelupii- ilmeisesti painovoimaisen ilmanvaihdon puut-
20682: rin vaatimuksista huolimatta tehty mitään mikä teellisuudesta johtuen on poistoilmahormistoon
20683: olisi olennaisesti parantanut virkailijoiden työ- asennettu koneellinen poisto,
20684: olosuhteita. Lisäksi todettiin, että alkuperäinen ilmanvaih-
20685: Työsuojelupiirin 16. 10. 1975 suorittamasta tohormisto on katkaistu ja tukittu ja katolle on
20686: tarkastuksesta laadii:usta pöytäkirjasta on luet- rakennettu uudet ilmanvaihtohormit koneellista
20687: tavissa seuraavaa: ilmanvaihtoa varten. Uusia ilmanvaihtohormeja
20688: " - sosiaalitilat naisille ja miehille tarkoite- ei ole tuotu lipputoimistotilaan asti, jonka joh-
20689: tun yhdistetyn WC:n ja työskentelytilaan sijoi- dosta lipputoimistosta puuttuu ilmanvaihto ko-
20690: tetun kahvi- ja ruokailutilan suhteen eivät ole konaan.
20691: tarkoituksenmukaisia Tarkoituksenmukaisuus ilmanvaihdossa edel-
20692: - työturvallisuuslain 12 § edellyttää, että lyttää, että poistoilmaa vastaava korvausilma
20693: työhuoneen ilmanvaihdon tulee olla riittävän tuodaan tilaan lämmitettynä ja ohjattuna niin,
20694: tehokas ja se on järjestettävä tarkoituksenmu- ettei se aiheuta haittaa tilassa työskenteleville
20695: kaisesti meluna, vetona eikä lämpötilan vaihteluina."
20696: - lipputoimiston työn luonteesta johtuen Tämä siis on valtion työsuojelupiirin kanta.
20697: voidaan tarkoituksenmukaisesti suunnatulla ko- Työolosuhteet lipputoimistossa ovat entisestään
20698: neellisella ilmanvaihdolla parantaa nykyisiä huonontuneet, koska tilapäiset ilmastointilait-
20699: puutteellisia ilmastointiolosuhteita. Näitä ar- teet vievät ilman toimistotiloista. Seurauksena
20700: vioitaessa on huomioitava usein toistuva runsas- tästä on eräänlaisen tyhjiön syntyminen. Tämä
20701: lukuinen asiakasmäärä puolestaan vaatii ikkunoiden pitämistä auki.
20702: - korjauksien yhteydessä, jolloin tullaan il- Korvausilma on siis otettava ikkunoista, mikä
20703: meisesti lattia- ja kattopintoja uusimaan, on ma- vuorostaan aiheuttaa vetoa.
20704: teriaalin valinnassa erityisesti kiinnitettävä huo- Vanhoihin, ahtaisiin ja epäkäytännöllisiin ti-
20705: miota melun vaimennukseen. Lipputoimiston loihin on kylläkin onnistuttu sijoittamaan kal-
20706: kovat lattia-, seinä- ja kattopinnoitteet aiheut· liit Rap-koneet, joten rahapulaa ei tältä osin
20707: Raha-asia-aloite n:o 471 521
20708:
20709: ole ilmennyt. Yksinomaan nama koneet vaati- tilanteen korjaamiseksi on Turun rautatiease-
20710: sivat tilojen saneerausta, jotta niistä saataisiin man saneeraustyö saatava välittömästi loppuun
20711: täysimääräinen hyöty yleisöpalvelun hyväksi. suoritetuksi. Viivyttelyyn ei ole enää varaa.
20712: Järkevä suunnittelu olisi edellyttänyt paneu- Edellä olevan huomioon ottaen ehdotan,
20713: tumista siihen kysymykseen, mikä on tärkeintä.
20714: Se on luoda matkustavalle yleisölle, jonka päi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20715: vittäinen. -iniiärä on noin 1200,' ja· sitä palvele- 1978 tulo- ja menoarvioon 1 milj.
20716: valle' virkailijakunnalle sellaiset toinliritaedelly· markan määrärahan Turun rautatiease-
20717: tykset, joissa asiakaspalvelu on mielekästä ja man saneerauksen loppuun saattami-
20718: tarkoituksenmukaista. Nykyisen kestämättömän seksi.
20719: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977 ..
20720:
20721: Jacob Söderman
20722:
20723:
20724:
20725:
20726: 66 0877003363
20727: 522 1977 vp.
20728:
20729: Raha-asia-aloite ri:o 472.
20730:
20731:
20732:
20733:
20734: .Söderman ym.: Määrärahan osoittamisesta posti- ja lennätinW-
20735: tokselle merenkulkijo1lle lähetettävien sähkötysuutisten toi-
20736: mittamiseksi.
20737:
20738:
20739: E d u s k u n n a 11 e.
20740:
20741: Tämän vuoden 2 päivänä helmikuuta esitet- Sähkötysuutisten välittämistä ei ole vieläkään
20742: tiin hallituksen vastattavaksi 107 kansanedus- aloitettu vaikka hallitus toteaa vastauksessaan,
20743: tajan allekirjoittama kirj.allinen kysymys (n:o että se on mahdollista jo nykyisin käytössä ole-
20744: 9/1977 vp.), jossa pyydettiin hallitukselta sel- villa menetelmillä.
20745: vitystä siitä mitä hallitus aikoo tehdä kotimaan Toiminnan aloittamisen viivästyminen on il-
20746: televisio-ohjelman saattamiseksi merenkulkijain meisesti aiheutunut siihen liittyvistä kustannus-
20747: ulottuville ja sähkötysuutisten lähettämiseksi tekijöistä. Eräiden selvitysten mukaan voitaisiin
20748: aluksille. rajoitettua uutislähetystoimintaa hoitaa jo ole-
20749: Vastauksessaan edellä mainittuun kyselyyn massa olevalla laitteistolla ja henkilökunnalla il-
20750: 8 päivänä maaliskuuta 1977 hallitus ilmoitti man suoria lisäkustannuksia posti- ja lennätin-
20751: muun muassa seuraavaa: hallitukselle käyttäen hyväksi normaalin meri-
20752: Sähkötysuutisten osalta on merenkulkijain radioliikenteen taukoaikoja. Sen sijaan uutis-
20753: viestintäpalvelusten parantaminen mahdollista aineiston saaminen Yleisradiolta, johon hallitus
20754: toimeenpanna nykyisin jo käytössä olevilla me- vastauksessaan myös viittaa, ei ole mahdollista
20755: netelmillä. Liikenneministeriö on ryhtynyt toi- ilman lisäkustannuksia.
20756: menpiteisiin tarvittavan Yleisradion uutisaineis- Yllä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
20757: ton saamiseksi posti- ja lennätinlaitokselle säh- taen,
20758: kötysuutisten toimittamiseksi. Posti- ja lennä-
20759: tinlaitoksen toimesta tämä aineisto on tarkoitus että Eduskunta ottaisi valtion vuode11
20760: joko sähkötys- tai telexyhteyttä käyttäen lähet- 1978 tulo- ja menoarvioon 100 000
20761: tää säännöllisin väliajoin suomalaisille aluksille. markkaa tarvittavan Yleisradion uutis·
20762: Sähkötysuutisten välittämiseen edellä kerrotulla aineiston saamiseksi posti- ja lennätinlai-
20763: tavalla voitaneen ryhtyä jo kuluvan kevään tokselle merenkulkijoille lähetettävien
20764: aikana. sähkötysuutisten toimittamiseksi.
20765: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
20766:
20767: Jacob Söderman Kaarina Suonio
20768: 1977 vp. 523
20769:
20770: Raha-asia-aloite n:o 473.
20771:
20772:
20773:
20774:
20775: Talvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta Työläislasten Tuki r.y:lle
20776: annettavaa rakennusavustusta varten.
20777:
20778:
20779: E d u s kun n a 11 e.
20780:
20781: Lasten ja varhaisnuorten asemaan on viime nen lopetetJtiin kokonaisuudessaan. Järjestö oli
20782: aikoina kiinnitetty merkittävää huomiota. Ny- kuitenkin toteuttanut rakennussuunnitelmia
20783: kyiset toimenpiteet eivät kuitenkaan ole lähes- Ray:n hyväksymien suunnitelmien pohjalta, ja
20784: kään riittäviä, jotta ratkaisevaa parannusta. olisi kun avustus lopetettiin, ei ollut muuta mahdol-
20785: näkyvissä. lisuutta kuin turvautua lainapääomaan. Raken-
20786: Työläislasten Tuki r.y., jonka kotipaikkana nussuunnitelmien toteuttaminen on pahasti kes-
20787: on Helsinki ja toimialueena koko maa, suorit- ken ja järjestö on velkaantunut huomattavasti.
20788: taa mittavaa kasvatustyötä ja edistää merkittä- Jotta järjestön toimintaa varhaisnuorison ja
20789: vällä tavalla lasten ja varhaisnuorten terveiden nuorison keskuudessa voidaan jatkaa, on järjes-
20790: elämäntapojen hyväksi tehtävää työtä. Järjestö tölle turvattava riittävästi avustuksia, jotta in-
20791: on saanut avustusta leiri- ja kurssikeskusten ra- vestointien aiheuttama velkataakka. ei johdå
20792: kentamiseen Raha-automaattiyhdistyksen tuo- kestämättömään tilanteeseen, ja keskuksesta voi-
20793: tosta. Avustusten turvin on hankittu maa-aluei- daan rakentaa toimintakelpoinen leiri- ja kurs-
20794: ta ja suoritettu rakennustöitä tavoitteena ra- sikeskus.
20795: kentaa valtakunnallinen toimintakelpoinen leiri- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20796: ja kurssikeskus varhaisnuorten ja nuorten toi- nioittavasti,
20797: mintaa varten. Juupajoen kunnassa sijaitseva
20798: Sammalniemen leiri- ja kurssikeskus on jo lähes että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20799: 10 vuoden ajan toiminut tällaisena keskuksena. 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
20800: Kun laki valtakunnallisten nuorisojärjestöjen 29.91.51 300 000 markkaa Tyijläislas-
20801: valtionavusta tuli voimaan 1974, joutui tämä ten Tuki r.y:lle rakennusavustusta var-
20802: järjestö todella "lapsipuolen" asemaan. Avus- ten.
20803: tussummia pienennettiin ja v. 1977 avustami-
20804: HelsingiSISä 29 päivänä syyskuuta 1977.
20805:
20806: Helge Talvitie Helvi Niskanen
20807: 524
20808:
20809: Raha-asia-aloite n:o 474.
20810:
20811:
20812:
20813:
20814: .'
20815: . '
20816: : ~·
20817: Tainminen! Määrärahan .osoittamisesta Hämeenlinnan-Hauhon
20818: ...,...Padasjoen tiesuunnan tutkimuksen loppuunsaattamiseen ja
20819: rakennustöiden aloittamiseen.
20820:
20821: 'J ll·
20822: E d u s k u n n a 11 e.
20823:
20824: ·Viimeisen vuosikymmenen aikana on valta- meenlinna-Hauho-Padasjoki rakentamiseen.
20825: kunnan. runkotieverkostoa ja suurempien· väes- Tämä tiesuunta toisi suuret metsä- ja maata-
20826: tökeskusten maantieyhteyksiä ratkaisevalla ta- lousalueet parempien liikenneyhteyksien piiriin
20827: valla parannettu. ja auttaisi suuresti näiden alueitten taloudellis-
20828: Työllisyysnäkökohtiin perustuen tiemäärära- ta kehitystä. Esitetty tie toimisi poikkisuun-
20829: hoja on erikoisesti osoitettu Pohjois-Suomeen taisena yhdystienä nelostien ja Turun- Lahden
20830: ja muille ns .. kehitysalueille. Monet Etelä-Suo- tien välill.ä ja edistäisi merkittävästi edellä
20831: men elinvoimaiset ja vilkkaassa keskinäisessä mainittujen seutujen yhteyksiä myös pääkau-
20832: kanssakäymisessä olevat paikkakunnat ovat lii- punkiin.
20833: kenneyhteyksien suhteen jääneet lapsipuolen Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
20834: asemaan. Näin on käynyt mm. voimakkaasti
20835: kehittyvän· Hämeenlinnan kaupungin ja sen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20836: koillispuolella olevien kuntien välisten yhteyk- 1978 tulo- ja menoarvioon 1 milj. mar-
20837: sien. kan määrärahan Hämeenlinnan-Hau-
20838: Jo monien vuosien ajan on Hämeenlinnan hon-Padasjoen tiesuunnan tutkimuksen
20839: kaupungin, sen koillispuolen kuntien ja Etelä- loppuunsaattamiseen ja rakennustöiden
20840: Hämeen maakunnallisten järjestöjen toimesta aloittamiseen.
20841: kiinnitetty vakavaa huomiota tieyhteyden Hä-
20842: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
20843:
20844: Kauko Tamminen.
20845: 1977· vp. 525
20846:
20847: Raha-asia-aloite n:o 475.
20848:
20849:
20850:
20851:
20852: Tamminen ym.: Määrärahan osoittamisesta pienteollisuuslainoihin.
20853:
20854:
20855: E d u s k u n n a II e.
20856:
20857: Viime vuosina eduskunta on tulo- ja 'menoc · rahaston kautta. Pitkäaikaisen käytännön koke-
20858: arvion käsittelyn yhteydessä useaan otteeseen muksen perusteella voidaan todeta, että tehok-
20859: lausunut hallitukselle kehoituksen palauttaa tu- kaammin pienteollisuuden lainansaantia ja ke-
20860: lo- ja menoarvioon momentti ja määräraha hitystä voidaan turvata ottamalla tätä tarkoi-
20861: pienteollisuudeh lainoja varten. Tähän kantaan tusta varten tulo- ja menoarvioon riittävä mää-
20862: ovat yhtyneet mm. kauppa- ja teollisuusminis- räraha, josta kauppa- ja teollisuusministeriön
20863: teriön asiantuntijat, kehitysalueiden neuvottelu~ ja sen piiriorganisaation asiantuntemusta käyt-
20864: kunta ja Pienteollisuuden keskusliitto. täen myönnetään lainoja kehitys- ja toiminta-
20865: Eduskunnan toistuvien kannanottojen kehoit~ kykyiselle pienteollisuudelle.
20866: tamana hallitus vihdoinkin otti vuoden 197 4 Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
20867: toiseen lisätalousarvioon 15 miljoonan markan nioittaen,
20868: määrärahan käytettäväksi lainoina pienteolli-
20869: suudelle. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20870: Vuoden 1978 tulo- ja menoarvioesityksestä 1978 tulo- ja menoarvioon 40 milj. mar-
20871: kuitenkin puuttuu pienteollisuuslainamomentti kan määrärahan käytettäväksi lainoina
20872: ja määräraha. Sen sijaan hallitus aikoo hoitaa pienteollisuudelle.
20873: pienteollisuuden lainoitusta valtion investointi-
20874: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
20875:
20876: Kauko Tamminen Jarmo Wahlström
20877: 526 1977 vp.
20878:
20879: Raha-asia-aloite n:o 476.
20880:
20881:
20882:
20883:
20884: Tamminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Invalidiliitto r.y:lle
20885: käsi- ja moottorikäyttöisten invalidivaunujen hankintaan lii-
20886: kuntavammaisille.
20887:
20888:
20889: E d u s k u n n a 11 e.
20890:
20891: Liikkuminen kuuluu välttämättömänä osana silla tulisi kuitenkin olla mahdollisuus tarpeit-
20892: jokapäiväisen elämän toimintoihin. Liikunta- tensa mukaiseen liikkumiseen. Kysymyshän ori
20893: vammaisille henkilöille se kuitenkin aiheuttaa jokapäiväisestä perustoiminnosta. Invalidiliitto
20894: vaikean ongelman. Normaalin liikuntakyvyn on taloudellisten mahdollisuuksiensa mukaan
20895: puuttuminen rajoittaa heidän toimintaansa suu- tukenut käsi- ja moottorikäyttöisten invalidi-
20896: resti ja vaikeuttaa henkilökohtaisten asioiden vaunujen hankintaa vähävaraisille invalideille.
20897: hoitoa. Liikkumisen mahdollistaminen edellyt- Ilman yhteiskunnan tukea apua voidaan antaa
20898: tää heidän kohdallaan kulkuvälinettä. Sen avul- vain harvoissa tapauksissa.
20899: la liikuntavammainen voi lisätä omatoimisuut- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
20900: taan ja vähentää turvautumista toisen henkilön taen,
20901: apuun.
20902: Invalidihuoltolain perusteella voidaan vaike- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20903: asti liikuntavammaiselle henkilölle myöntää si- 1978 tulo- ja menoarvioon luvun 33.44
20904: säkäyttöön soveltuva pyörätuoli. Tuen saami- uudelle momentille ( työkyvyttömien lii-
20905: nen ulkokäyttöön soveltuvan invalidipyörän kuntavammaisten auttaminen) 60 000
20906: hankkimiseen on sen sijaan rajoitetumpaa. Mo- markkaa Invalidiliitto r.y:lle käytettä-
20907: net vähävaraiset työkyvyttömät liikuntavammai- väksi käsi- ja moottorikäyttöisien invali-
20908: set jäävät vaille taloudellista tukea liikuntavä- divaunujen hankintaan liikuntavammai-
20909: linettä hankkiessaan. Kaikilla liikuntavammai- sille invalideille.
20910: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
20911:
20912: Kauko Tamminen Jarmo Wahlström
20913: 1977 rd. 527
20914:
20915: Finansmotion nr 477.
20916:
20917:
20918:
20919:
20920: :Taxell m. fl.: ·Om anvisande av förhöjt anslag för amatörteater-
20921: verksamheten.
20922:
20923:
20924: T ill R i k s d a g e n.
20925:
20926: Amatörteaterverksamheten har starka tradi- vecklas i den mån som vore önskvärt. ökning-
20927: tioner i vårt land. Ä ven i dag engagerar ama- en i förslaget tili 1978 års budget motsvarar
20928: törteatrarna ett stort antal människor både som inte ens en inflationsjustering.
20929: aktiva utövare och som publik. På finlands- Hänvisande tili ovanstående föreslås vörd-
20930: svenskt håll har amatörteatern på senare år no- samt,
20931: terat ett uppsving.
20932: De statsstöd som har beviljats för amatör- att Riksdagen i statsförslaget för år
20933: teaterverksamheten har emellertid inte varit 1978 på mom. 29.90.53 måtte uppta
20934: tillräckliga för att täcka de ökade kostnaderna ett tilläggsanslag om 350 000 mk för
20935: och därför har verksamheten inte kunnat ut- amatörteaterverksamhet.
20936: Helsingfors den 30 september 1977.
20937:
20938: Christoffer Taxell Elly Sigfrids
20939: 528 1977 vp.
20940:
20941: Raha-asia-aloite n:o 477. Suomennos:
20942:
20943:
20944:
20945:
20946: Taxell ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta harrastelijateat-
20947: teritoimintaa varten.
20948:
20949:
20950: E d u s kun n a 11 e.
20951:
20952: Harrastelijateatteritoiminnalla on maassam- mitassa. Lisäys vuoden 1978 tulo· ja menoar-
20953: me vahvat perinteet. Tänäkin päivänä harras- vioon ei vastaa edes inflaatiokorjausta.·.
20954: telijateattereiden piirissä on suuri määrä ihmi- Edellä · olevan perusteella ehdotamme kun•
20955: siä sekä aktiivisina näyttelijöinä että yleisönä. nioittaen,
20956: Suomenruotsalaisella taholla on harrastelijateat-
20957: teri viime vuosina kokenut nousun. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20958: Harrastelijateatteritoiminnalle annettu val- 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
20959: tion tuki ei kuitenkaan ole ollut riittävä kasva- 29.90.53 lisäyksenä 350 000 markkaa
20960: neiden kustannusten peittämiseksi eikä toimin- harrastelijateatteritoiminnalle.
20961: taa tästä syystä ole voitu kehittää toivotussa
20962: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
20963:
20964: Christoffer Taxell Elly Sigfrids
20965: 1977 rd. 529
20966:
20967: Finansmotion nr 478.
20968:
20969:
20970:
20971:
20972: Taxell m. fl.: Om anvisande av anslag för Pohjola-Norden x.f:s
20973: verksamhet.
20974:
20975:
20976: T i 11 R i k s d a g e n.
20977:
20978: Pohjola-Norden r.f. utför i vårt land en bety- ortsrorelsen. Förbundet har även under de
20979: delsefull verksamhet för att stärka det nordiska senaste åren gjort stora insatser för att stärka
20980: samarbetet och utveckla de kulturella relatio- svenska språkets ställning i utbildningen.
20981: nerna mellan de nordiska länderna. Förbundet För att förbundet även i fortsättningen skall
20982: har också en betydande ungdomsverksamhet kunna upprätthålla en omfattande verksamhet
20983: och vänortsverksamhet. Varje år ordnas ett behövs. emellertid ytterligare. statsanslag.
20984: stort antal nordiska kurser och seminarier. Med hänvisning tili ovanstående föreslås,
20985: Pohjola-Nordens skolningsverksamhet har in-
20986: tensifierats under de senare åren och möjlig- att Riksdagen i statsförslaget för år
20987: heterna att ytterligare utvidga denna verksam- 1978 måtte uppta ett anslag om
20988: hetssektor är främst beroende av föreningens 800 000 mk för Pohjola-Norden r.f:s
20989: möjligheter att få statsunderstöd. Förbundet verksamhet.
20990: strävar vidare tili att ytterligare utveckla vän-
20991: Helsingfors den 29 september 1977.
20992:
20993: Christoffer Taxell Ragnar Granvik
20994: Gunnar Häggblom Elly Sigfrids
20995:
20996:
20997:
20998:
20999: 67 0877003363
21000: 530 1977 vp.
21001:
21002: Raha-asia-aloite n:o 478. Suomennos.
21003:
21004:
21005:
21006:
21007: Taxell ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjola-Norden r.y:n val-
21008: tionapuun.
21009:
21010:
21011: E d u s k u n n a 11 e.
21012:
21013: Pohjola-Norden r.f. utför i vårt land en bety- ystävyyspaikkakuntaliikettä. Järjestö on myös
21014: merkittävää työtä pohjoismaisen yhteistyön lu- viime vuosina tehnyt paljon lujittaakseen ruot-
21015: jittamiseksi ja eri pohjoismaiden kulttuurisuh- sin kielen asemaa opetuksessa.
21016: teiden kehittämiseksi. Järjestöllä on myös mer- Jotta järjestö myös jatkossa voisi ylläpitää
21017: kittävää nuorisotoimintaa ja ystävyyspaikkakun- laajaa toimintaa, tarvitaan kuitenkin lisää val-
21018: tatoimintaa. Joka vuosi järjestetään lukuisia tionapua.
21019: pohjoismaisia kursseja ja seminaareja. Pohjola- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
21020: Nordenin koulutustoimintaa on viime vuosina
21021: tehostettu ja mahdollisuudet edelleen laajentaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21022: tätä toimintasektoria riippuvat ennen muuta 1978 tulo- ja menoarvioon 800 000
21023: järjestön mahdollisuuksista saada valtionapua. markan määrärahan Pohjola-Norden
21024: Järjestö pyrkii lisäksi entisestään kehittämään r.y:n toimintaa varten.
21025: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
21026:
21027: Christoffer Taxell Ragnar Granvik
21028: Gunnar Häggblom Elly Sigfrids
21029: 1977 vp. 531
21030:
21031: Raha-asia-aloite n:o 479.
21032:
21033:
21034:
21035:
21036: Tenhiälä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta korkeakoulu-
21037: opiskelijoiden opintorahoja varten.
21038:
21039:
21040: E d u s k u n n a 11 e.
21041:
21042: Opiskelijoiden opiskeluaikainen velkaantumi- toraha tulisi myöntää sosiaalisin perustein kai-
21043: nen on viime aikoina lisääntynyt elinkustannus- kille tarvitseville. Näin voitaisiin helpottaa eri~
21044: ten nopean nousun vuoksi. Opiskeluaikaista tyisesti pitkälle opinnoissa edenneitä, vähäva-
21045: velkaantumista tulisi vähentää ja opintoraha- raisia opiskelijoita.
21046: muotoista tukea lisätä siten, että opintotuki Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21047: kokonaisuudessaan peittäisi opiskeluaikaiset nioittavasti,
21048: elinkustannukset.
21049: Monien opiskelijoiden opintotuki on lisäänty- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21050: nyt viime vuodesta asumislisäjärjestelmän an- 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
21051: siosta, jonka myötä muutkin kuin opiskelija- 29.39.55 lisäyksenä 13 milj. markkaa
21052: asuntoloissa asuvat saavat asumiseensa tukea. korkeakouluopiskelijoiden opintorahojen
21053: Korkeakouluopiskelijoista saa opintorahaa lukumäärän korottamiseksi.
21054: vain 13 500 opiskelijaa. Korkeakouluopiskeli-
21055: jain opintorahakiintiöt olisi poistettava ja Opin-
21056: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
21057:
21058: Hannu Tenhiälä Juhani Tuomaala
21059: 532 1977 vp.
21060:
21061: Raha-asia-aloite n:o 480.
21062:
21063:
21064:
21065:
21066: Tenhiälä ym;: ·Määrärahan osoittamisesta Taulun-Tommolan
21067: tieosuuden rakentamiseksi Padasjoen ja Lammin kunnissa.
21068:
21069:
21070: E d u s k u n n a II e.
21071:
21072: Ns. vanhan nelostien rakenteen, suuntauksen osa on mutkainen, mäkinen ja routiva. Suunni-
21073: ja perusparannuksen valmistelu on ollut vireillä telmat ovat myös tältä osin valmiina ja koko-
21074: jo useita vuosikymmeniä Hausjärven, Lammin naiskustannuksiksi on laskettu 21 milj. mk.
21075: ja Padasjoen alueilla. Osa suunnitelmista on Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
21076: saatu toteuttamiskelpoiseen vaiheeseen. taen,
21077: Vaikka tiellä olisi merkitystä ei vain alueen
21078: runsaslukuisen asujamiston kannalta, vaan myös että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21079: Lahden liikennevaikeuksiin eräänä Lahden ohi- 1978 tulo- ja menoarvioon 6 000 000
21080: tustienä, ei valtion tulo- ja menoarvioesityksessä markkaa Taulun-Tommolan tieosuuden
21081: ole vieläkään osoitettu tien kunnostukseen mää- rakentamiseksi Padasjoen ja Lammin
21082: rärahaa. kunnissa.
21083: Tien kunnostus olisi nopeimmin toteutetta-
21084: vissa Taulun ja Tommolan välillä. Tämä tien-
21085: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1977.
21086:
21087: Hannu Tenhiälä Lasse Äikäs
21088: 1977 vp. 533
21089:
21090: Raha-asia-aloite n:o 481.
21091:
21092:
21093:
21094:
21095: Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittamisesta säteilyturvallisuuslai-
21096: toksen Hämeenlinnaan siirtämisen valmistelua ja suunnittelua
21097: varten.
21098:
21099:
21100: E d u s k u n n a 11 e.
21101:
21102: Vuoden 1977 valtion tulo- ja menoarviossa minen Hämeenlinnaan vuoteen 1981 mennessä.
21103: osoitettiin säteilyturvallisuuslaitoksen Hämeen- Tämä edellyttää kuitenkin valmistelun ja suun-
21104: linnaan siirron valmistelua ja alustavaa suunnit- nittelutöiden suorittamista vuonna 1978.
21105: telua varten 200 000 markan määräraha. Huoli- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
21106: matta eduskunnan päätöksestä säteilyturvalli- taen,
21107: suuslaitoksen siirtämiseksi Hämeenlinnaan ei
21108: valtion vuoden 1978 tulo- ja menoarvioesityk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21109: sessä ole laitoksen siirron edellyttämää määrä- 1978 tulo- ja menoarvioon 200 000
21110: rahaa. markkaa säteilyturvallisuuslaitoksen Hä-
21111: Kuluvan vuoden talousarviossa oli lähtökoh- meenlinnaan siirtämisen valmistelua ja
21112: daksi otettu säteilyturvallisuuslaitoksen siirtä- suunnittelua varten.
21113: Helsingissä .28 päivänä syyskuuta 1977.
21114:
21115: Hannu Tenhiälä Lasse Äikäs
21116: 534 1977 vp.
21117:
21118: Raha-asia-aloite n:o 482.
21119:
21120:
21121:
21122:
21123: Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Hämeenlinnan keskus-
21124: sairaalan I rakennusvaiheen uudisrakennustöitä ja perushan-
21125: kintoja varten.
21126:
21127:
21128:
21129: E d u s k u n n a 11 e.
21130:
21131: Hämeenlinnan keskussairaalan 22. 4. 1970 Tulo- ja menoarvion määrärahojen tulee
21132: hyväksytyn perustamis- ja toimintasuunnitelman eduskunnan antamien kannanottojen mukaisesti
21133: mukaisten rakennushankkeiden toteuttaminen mahdollistaa käynnissä olevan uudisrakennuk-
21134: hyväksyttyjen suunnitelmien mukaisesti edellyt- sen töiden loppuun suorittaminen elokuun 1978
21135: tää, että Hämeenlinnan keskussairaalan kuntain- loppuun mennessä, irtaimistohankintojen lop-
21136: liitto saa valtionosuutta vuosien 1978-1980 puun suorittaminen vuoden 1978 aikana sekä
21137: tulo- ja menoarvioissa suunnitelmien mukaiset tunnelin liittämisestä Ahveniston sairaalaan ai-
21138: lasketut määrät lisättyinä kustannustason nou- heutuvien rakennustöiden aloittaminen vuoden
21139: sulla. 1978 kevätkaudella. Lisäksi on oltava mahdol-
21140: Tämä edellyttää aikaisemmin päätettyjen lista ottaa toteuttamisohjelman kattoon vuonna
21141: määrärahojen lisäksi varattavaksi suunnitteluun, 1978 Ahveniston sairaalan peruskorjaus- ja laa-
21142: rakentamiseen ja hankintoihin seuraavat (val- jennustyöt sekä asuntojen ensimmäisen vaiheen
21143: tionosuudet) määrärahat: hankkiminen.
21144: Katsomme, että hallituksen tulisi käsitelles-
21145: Kohde Toteuttamisohjel- Määrärahatarve sään valtakunnallista suunnitelmaa sairaanhoi-
21146: man kattoon V. 1978-1980
21147: sisällytettävä mmk
21148: don järjestämiseksi pyrkiä siihen, että Hämeen-
21149: määräraha mmk linnan keskussairaalan rakennushankkeet toteu-
21150: 78 79 80 tetaan viivytyksettä.
21151: Rakentaminen Edellä olevan perusteella olisi ehdottomasti
21152: ja hankinnat 80 50 21 9 otettava vuoden 1978 tulo- ja menoarvioon
21153: lisäyksenä tarvittava määräraha sekä saman
21154: Uusi keskussairaala on sovittu valtion viran- tulo- ja menoarvion toteuttamisohjelman kat-
21155: omaisten ja kuntainliiton yhteisin päätöksin toon budjettiehdotuksessa mainitun lisäksi Ah-
21156: rakennettavaksi siten, että siihen sisältyy 345 ss veniston sairaalan peruskorjaus- ja laajennus-
21157: käsittävä uudisrakennus sekä enintään 180 ss töitä varten valtionosuutta 20 milj. markkaa
21158: käsittävä peruskorjattu Ahveniston entinen tu- sekä asuntojen ensimmäisen hankintavaiheen
21159: berkuloosiparantola. Uudisrakennus ja vanha toteuttamista varten 10 milj. markkaa.
21160: peruskorjattu sairaala sekä asuntojen ensimmäi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
21161: sen erän hankkiminen tarkoittavat keskussairaa- nioittaen,
21162: loista annetun lain (337 /1950) mukaisen en-
21163: simmäisen rakennusvaiheen toteuttamista. Kos- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
21164: ka on ilmeistä, että vuoden 1978 tulo- ja me- den 1978 tulo- ja menoarvioon momen-
21165: noarvioehdotukseen ei sisälly tarpeeksi suurta tille 33.76.31 lisäyksenä 20 milj. mar-
21166: määrärahaa rakentamisesta, irtaimistohankin- kan määrärahan Hämeenlinnan keskus-
21167: noista ja vanhan ja uuden rakennuksen välisen sairaalan ensimmäisen rakennusvaiheen
21168: tunnelin liittämisestä Ahveniston sairaalaan ai- uudisrakennustöitä, hankintoja sekä
21169: heutuviin kustannuksiin, pidämme välttämättö- tunnelin liittämisestä aiheutuvia suun-
21170: mänä, että tulo- ja menoarvion määrärahoja lisä- nittelu- ja rakentamiskustannuksia var-
21171: tään. ten ja
21172: Raha-asia-aloite n:o 482 535
21173:
21174: että Eduskunta lisäisi samalle mo- niston sairaalan peruskorjaus- ia laaien-
21175: mentille toteuttamisohjelman kattoon nustöitä sekä asuntojen hankintaa var-
21176: valtionosuutta 30 milj. markkaa Ahve- ten.
21177: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
21178:
21179: Hannu Tenhiälä Alvar Saukko Eino Grönholm
21180: Lasse Äikäs Kauko Tamminen Matti Maijala
21181: Juhani Tuomaala Aarne Koskinen Saara Mikkola
21182: Lea Sutinen
21183: 536 1977 vp.
21184:
21185: Raha-asia-aloite n::o 483.
21186:
21187:
21188:
21189:
21190: Tennilä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta varusmiesten
21191: päivärahan korottamista varten.
21192:
21193:
21194: E d u s k u n n a 11 e.
21195:
21196: Varusmiesten päiväraha on kerrassaan riittä- tyksiä, vaan johtaa päivärahojen reaaliarvon ale-
21197: mätön, se ei riitä mitenkään peittämään varus- nemiseen.
21198: miehen kuluja. Tästä aiheutuu se, että varus- Tätä ei tietenkään voi pitää hyväksyttävänä,
21199: miehet joutuvat käyttämään palvelusaikanaan sillä myös varusmiesten kunnollisesta toimeen-
21200: omia, lainaarniaan tai perheensä varoja keski- tulosta on huolehdittava. Edellä olevan perus-
21201: määrin pitkästi yli 3 000 markkaa. teella ehdotamme,
21202: Tätä taustaa vasten varusmiesten vaatimus
21203: päivärahan tuntuvasta korottamisesta on täysin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21204: oikeutettu. Kuitenkin hallitus budjettiesitykses- 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
21205: sään lähtee siitä, että päivärahoja korotettaisiin 27.14.02 lisäyksenä 60 000 000 mark-
21206: vasta 1. 7. 1978 ja silloinkin vain 50 pennillä. kaa käytettäväksi varusmiesten päivä-
21207: Tämä ei tietenkään vastaa edes inflaatiomene- rahan korottamiseen 10 markkaan vuo-
21208: den 1978 alusta.
21209: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1977.
21210:
21211: E.-J. Tennilä P. Liedes Marjatta Mattsson
21212: Pauli Puhakka Ensio Laine
21213: 1977 vp. 537
21214:
21215: Raha-asia-aloite n:o 484.
21216:
21217:
21218:
21219:
21220: Tennilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Lapin korkeakoulun toi-
21221: minnan aloittamiseksi.
21222:
21223:
21224: E d u s k u n n a 11 e.
21225:
21226: Lapin nuorten elämää varjostaa laaja työttö- Tekosyynä tässä käytetään sitä, että suunnit-
21227: myys, joka aiheuttaa pakkomuuttoa pois koti- telutoimikunnan toimiaika jatkuu vuoden 1979
21228: seudulta. Maakunnan nuorison ongelmana on loppuun. Tosiasiassa suunnitelmat voitaisiin
21229: myös opiskelumahdollisuuksien vähäisyys, sillä tehdä, jos haluttaisiin, hyvinkin nopeasti. Tosi-
21230: opiskelumahdollisuuksia on Lapissa maan keski- asiallisena syynä Lapin korkeakoulun toiminnan
21231: määräistäkin huomattavasti vähemmän. Tästä aloittamisen siirtämiseen onkin haluttomuus si-
21232: johtuu se, että aivan liian harvat Lapin nuoret joittaa varoja tähän hankkeeseen.
21233: saavat kunnollisen koulutuksen. Ne, jotka ha- Lapin nuoret ovat esiintyneet aktiivisesti
21234: keutuvat opiskelemaan muualle, joutuvat puo- korkeakoulun kiireellisen aloittamisen puolesta,
21235: lestaan kärsimään tästä myös kasvavien opis- kiirehtimisadressin allekirjoitti viime keväänä
21236: kelumenojen muodossa. peräti 12 000 alueemme nuorta. Tämäkin osoit-
21237: Lapin nuorten koulutusmahdollisuuksien li- taa miten suuri kiire on Lapin nuorten tulevai-
21238: sääminen edellyttää suunnitellun Lapin korkea- suudennäköalojen parantamisella.
21239: koulun toiminnan kiireellistä aloittamista. On Edellä olevan perusteella ehdotamme,
21240: valitettavaa, ettei budjettiesityksessä ole toi-
21241: minnan aloittamista varten määrärahaa. Päin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21242: vastoin hallituksen edustajien kannanotot osoit- 1978 tulo- ia menoarvioon 10 milioonan
21243: tavat, että Rovaniemelle tulevan Lapin korkea- markan määrärahan Lapin korkeakoulun
21244: koulun aloittaminen aiotaan siirtää 80-luvulle. toiminnan aloittamiseksi syksyllä 1978.
21245: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1977.
21246:
21247: E.-J. Tennilä Pauli Puhakka Marjatta Mattsson
21248:
21249:
21250:
21251:
21252: 68 0877003363
21253: 538 1977 vp.
21254:
21255: Raha-asia...aloite n:o 485.
21256:
21257:
21258:
21259:
21260: Tennilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Ylitornion pääkirjaston
21261: rakentamisen aloittamiseen.
21262:
21263:
21264: E d u s k u n n a 11 e.
21265:
21266: Ylitornion pääkirjasto t01m11 nykyisin erit- Ylitornion pääkirjastohanke tulisi toteuttaa
21267: täin puutteellisissa oloissa kirkonkylän peres- kiireellisesti, sillä Lapin lääninhallitus pitää
21268: koululla käytettävien tilojen rajoittuessa vain tätä hanketta kiireellisimpänä Lapin kirjastois-
21269: 89 neliömetriin. ta. Asiaan liittyy tilakurjuuden poistamisen
21270: Myös Ylitornion kunta asukkaiden tavoin ohella myös työllisyyspuoli, sillä rakennustyö
21271: pitää tilannetta kestämättömänä ja on toiminut työllistäisi arviolta noin 15 työläistä.
21272: aktiivisesti pääkirjaston rakennussuunnitelman Edellä olevan perusteella ehdotamme,
21273: edistämiseksi. Niinpä kouluhallitus on 5. 6.
21274: 1975 vahvistanut Ylitornion pääkirjaston ra- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21275: kennusohjelman ja kunnanhallitus on 23. 12. 1978 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
21276: 1976 lähettänyt kirjastotalon piirustukset kou- markkaa Ylitornion pääkirjaston raken-
21277: luhallituksen hyväksyttäväksi. Opetusministe- tamisen aloittamiseen.
21278: riöltä on haettu rakennuslupaa 23. 12. 1976.
21279: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
21280:
21281: E.-J. Tennilä Ensio Laine
21282: Pauli Puhakka Marjatta Mattsson
21283: 1977 vp. 539
21284:
21285: Raha-asia-aloite n:o 486.
21286:
21287:
21288:
21289:
21290: Tennilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Kemin teknillisen opis-
21291: ton rakennustöiden aloittamiseksi.
21292:
21293:
21294: E d u s k u n n a 11 e.
21295:
21296: Lapin nuorten opiskelumahdollisuudet koti- Kemin teknillisen opiston rakennustöiden no-
21297: maakunnassa ovat hyvin rajoitetut. Tilannetta pea käynnistäminen helpottaisi myös vaikeata
21298: parootai:si. merkittävästi Lapin korkeakoulun toi- työttömyyttä. Tähän töiden nopeaan avaamiseen
21299: minnan käynnistäminen Rovaniietnellä sekä Ke- on olemassa mahdollisuudet, sillä Kemin kau-
21300: min teknillisen opiston toiminnan aloittaminen. punki on luonnollisesti suhtautunut hankkee-
21301: Kemin teknillisen opiston toiminnan aloitta- seen myötämielisesti ja osoittanut opistolle ton-
21302: mista kfueellisesti puoltavat monet seikat. En- tiln Kemin ammattikoulun välittömästä läheisyy-
21303: sinnäkin on olemassa jo mainittu Lapin nuorten destä. Koko Lapin kannalta tärkeä opistohanke
21304: opiskelumahdoJ:lisuuksien vähäisyys. Tämän on siis kiinni tosiasiassa vain rahoituksen järjes-
21305: lisäksi teknillistä opistoa tarvitaan Lappiin myös tämisestä.
21306: silkSi, että vain näiin voidaan turvata maakun- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
21307: tamme elinkeinotoiminnan kehittäminen. Lapis-
21308: sahan on olemassa teollisuutta ja sen voima~as että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21309: laajentaminen on välttämätöntä, mutta insinööri- 1978 tulo- ia menoarvioon 7 milioonaa
21310: tasoista koulutusta maa~untaan ei ole toistai- markkaa Kemin teknillisen opiston ra-
21311: seksi järjestetty. kennustöiden aloittamiseen.
21312: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
21313:
21314: E.-J. Tennilä P. Liedes
21315: Pauli Puhakka Marjatta Mattsson
21316: 540 1977 vp.
21317:
21318: Raha-asia-aloite n:o 487.
21319:
21320:
21321:
21322:
21323: Tennilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Tornionlaakson kauppa-
21324: oppilaitoksen lisärakennuksen aloittamiseen.
21325:
21326:
21327: E d u s k u n n a 11 e.
21328:
21329: Tornionlaakson kauppaoppi:laitoksella on ollut Edellä olevan perusteella ehdotamme,
21330: suunnitelmissa lisärakennuksen rakentaminen jo
21331: vuosina 1976-1977. Tämä suunnitelma ei kui~ että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21332: tenkaan ole toteutunut, ja siksi nyt olisi pidet- 1978. tulo- ;a menoarvioon 1 000 000
21333: tävä huoli siitä, että työt saataisiin käyntiin edes markkaa Tornionlaakson kauppaoppilai-
21334: vuonna 1978. Lisärakennus on tarpeen erikois- toksen lisärakennuksen aloittamiseen.
21335: luokkia V'atten sekä erilaisten kurssien pitämi-
21336: seksi. Töiden käynnistäminen v. 1978 helpot-
21337: taisi myös rakentajien työttömyyttä.
21338: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
21339:
21340: E.-J. Tennilä Pauli Puhakka P. Liedes
21341: 1977 vp. 541
21342:
21343: Raha-asia-aloite n:o 488.
21344:
21345:
21346:
21347:
21348: Tennilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Ranualle tulevan kurssi-
21349: ja koulutuskeskuksen rakentamiseen.
21350:
21351:
21352: E d u s k u n n a 11 e.
21353:
21354: Ranuan nuorten opiskelumahdollisuudet koti- paikkakunnalla aiheuttaa lisäksi tuntuvia lisä-
21355: kunnassa ovat hyvin rajoitetut, sillä kunnan kuluja mm. kotonakäyntikustannusten kasvaessa.
21356: alueella jatko-opintomahdollisuuksia löytyy pe- Tämän vuoksi onkin välttämätöntä turvata myös
21357: ruskoulun jälkeen vain lukiossa. ·Tämän lisäksi Ranualla ammatillisen koulutuksen laajenemi-
21358: kunnan alueella toimii väliaikaisena ammattikou- nen. Perusedellytys ammattiopetuksen voimak-
21359: luna Rovaniemen ·ammattikoulun toimintJapiste. kaalle lisäämiselle on opetukseen soveltuvien
21360: Linjoja on oHut kaksi: rakennusalan ja keittäjä- tilojen rakentaminen.
21361: linja. Tänä syksynä on tarkoitus aloittaa myös Edellä olevan perusteella ehdotamme,
21362: levyseppä-hitsaaj,alinja.
21363: Ranualla kuten muuallakin on voitu havaita, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21364: että kotiseudulle tuleva oppilaitos aktivoi nuoria 1978 tulo- ja menoarvioon 1 miljoona
21365: jatko-opintoihln. Se, etteivät nuoret ole haluk- markkaa käytettäväksi Ranualle tulevan
21366: kaita lähtemään k,auas kotiseudulta, on tietysti kurssi- ja koulutuskeskuksen rakentami-
21367: täysin ymmärrettävää, sillä nuorilla on lujat seen.
21368: siteet tuttuun ympäristöön. Opiskelu vieraalla
21369: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
21370:
21371: E.-J. Tennilä P. Puhakka
21372: P. Liedes Ensio Laine
21373: 542 1977 vp.
21374:
21375: Raha-asia-aloite n:o 489.
21376:
21377:
21378:
21379:
21380: Tennilä ym.: Määrärahan osoittamisesta rehujen ja lannoitteiden
21381: hintojen alentamiseksi Lapissa.
21382:
21383:
21384: E d u s k u n n a 11 e.
21385:
21386: Karjataloutta harjoiJttavien pienten ja keski- pin viljelijäväen keskuudessa. Liittyyhän tähän
21387: suurten tilojen kannattavaisuus on viime aikoina myös se puoli, ettei Lappi ole maidon osalta edes
21388: VIielä entisestäänkin huonontwlut erityisesti vw- omawrainen.
21389: rehujen ja lannoitteiden hinnankorotusten seu- Kommunistit ja kansandemokraatit eivät voi
21390: rauksena. Esimerkiksi väkirehujen kilohinta on hyväksyä pienten ja keskisuurten tilojen saatta-
21391: viime vuosina kaksinkertaistunut. mista perikatoon ja siksi me vaadimme muutosta
21392: Tämänlaatuisella maatalouspolitiikalla on sa- maatalouspolitiikan peruslinjaan. Tämän muu-
21393: nottu pyrittävän maataloustuotannon supistami- toksen toteuttaminen on aloitettava alentamalla
21394: seen. Tosiasiallisesti ahdinkotilaan on saatettu rehujen ja lannoitteiden hintoja.
21395: nimenomaisesti pientilat, joiden asema on luon- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
21396: nollisesti heikoin. Maatalouspolitiikan periaat-
21397: teena on ollut maataloustuotannon supistaminen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21398: saattamalla pienviljelijät lopettamispakon eteen. 1978 tulo- ja menoarvioon 5 miljoonaa
21399: Rehujen ja lannoitteiden rajut hinn'8.nkorotuk- markkaa käytettäväksi rehujen ja lan-
21400: set, joita on vauhditettu valmisteveroilla, ovat noitteiden hintojen alentamiseen Lapissa.
21401: aliheuttaneet laajaa tyytymättömyyttä myös La-
21402: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
21403:
21404: E.-J. Tennilä Pauli Puhakka Ensio Laine
21405: 1977 vp. 543
21406:
21407: Raha-asia-aloite n:o 490.
21408:
21409:
21410:
21411:
21412: Tennilä ym.: Määrärahan osoittamisesta pientilallisten tuotan-
21413: nollisen yhteistoiminnan tukemiseen Lapissa.
21414:
21415:
21416: E d u s k u n n a 11 e.
21417:
21418: Pientilojen kannattavuus on heikentynyt ja lytyksiä työaika- ja lomakysymysten nykyistä
21419: tämän seurauksena yhä useammat pienviljelijät paremmalle järjestelylle.
21420: ovat joutuneet jättämään tilansa. Tästä taas Yhteistoimintaa tulisi ryhtyä välittömästi tu-
21421: on seurannut maaseudun autioitumista, mutta kemaan erityisesti pientilavaltaisilla alueilla,
21422: myös työttömyyden lisääntymistä, kun teolli- jollainen Lappi on. Vain laajamittainen valtion
21423: suus ei ole kyennyt maaseudulta lähtemään ohjauksella ja tuella tapahtuva pienviljelijöi-
21424: joutuneille työtä tarjoamaan. den yhteistoiminta luo tässä tilanteessa parem-
21425: Pientilallisten toimeentuloedellytysten paran- mat näköalat Lapin maataloudelle.
21426: tamiseksi on valtiovallan lisättävä pienviljel- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
21427: mille annettavaa tukea. Myös pientilallisten yh-
21428: teistoimintaa on ryhdyttävä edistämään ja tu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21429: kemaan. Tuotannollisen yhteistoiminnan avulla 1978 tulo- ;a menoarvioon 2 000 000
21430: pientilalliset voisivat merkittävällä tavalla pie- markkaa pientilallisten tuotannollesen
21431: nentää perus- ja koneinvestointeihin meneviä yhteistoiminnan tukemiseen Lapissa.
21432: kustannuksia. Yhteistoiminta loisi lisäksi edel-
21433: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1977.
21434:
21435: E.-J. Tennilä P. Liedes
21436: Pauli Puhakka Ensio Laine
21437: 544 1977 vp.
21438:
21439: Raha-asia-aloite n:o 491.
21440:
21441:
21442:
21443:
21444: Tennilä ym.: Määrärahan osoittamisesta kalanviljelylaitoksen ra-
21445: kennustöiden aloittamiseksi Pellon kunnassa.
21446:
21447:
21448: E d u s k u n n a 11 e.
21449:
21450: Tornionjoki on edelleen valjastama.ton ja myös Tällaisen kalanviljelylaitoksen paikaksi sopisi
21451: puhdasvetinen joki, johon nousee lohi, taimen, asiantuntijoiden mielestä hyvin Pellon kunnan
21452: siika ja myös nahkiainen. alueella sijaitseva Kanttajärven Roitikoski. Eh-
21453: Erinomaisista edellytykgj:stä huolimatta ~ala dotus sisältyy myös Pellon kunnan työllisyys-
21454: kanta on Tornionjoes,sa kuitenldn viime vuosina muistioon, sillä kalanviljelylaitoksen rakennus-
21455: vähentynyt johtuen mm. tehostuneesta meri- töiden aloittallllinen antaisi myös työpaikkoja.
21456: pyynnistä jokisuulla. Jotta vaelluskala voitaisiin Edellä olevan perusteella ehdotamme,
21457: pelastaa tuholta, onkin ryhdyttävä kiireellisesti
21458: toimenpiteisiin, jöilla Tornionjoen ja siihen las- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21459: kevien jokien ja vesistö}en kalakanta voitaisiin 1978 tulo- ja menoarvioon 1 miljoonan
21460: turvata. Yksi tehokkaimmista toimenpiteistä markan määrärahan kalanviljelylaitoksen
21461: olisi kalanviljelylaitoksen aikaansaaminen joki- rakennustöiden aloittamiseksi Pellon
21462: alueelle. kunnassa.
21463: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
21464:
21465: E.-J. Tennilä Pauli Puhakka Ensio Laine
21466: 1977 vp. 545
21467:
21468: Raha-asia-aloite n:o 492.
21469:
21470:
21471:
21472:
21473: Tennilä ym.: Määrärahan osoittamisesta metsänparannustöiden li-
21474: säämiseksi Lapissa.
21475:
21476:
21477: E d u s k u n n a 11 e.
21478:
21479: Lapissa arvioidaan työttömyyden kasvavan Metsänparannustöiden tuntuva lisääminen an-
21480: ensi talvena vielä viimetalvistakin suuremmaksi. taa mahdollisuuden vähentää työttömyyttä vä-
21481: Jotta nämä synkät arviot eivät pääse toteutu- littömästi. Metsänparannustyöt ja niiden laajen-
21482: maan, on välttämätöntä lisätä valtion toimenpi- taminen luovat kuitenkin perustaa myös maa-
21483: teitä uusien työtilaisuuksien luomiseksi. kuntamme teollisuuden kehittämiselle lisätes-
21484: Eräs mahdollisuus tässä on se, että lisätään sään metsien tuottoa.
21485: voimakkaasti metsänparannustöitä, mihin kaik- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
21486: kialla Lapissa on hyvät mahdollisuudet. Bud-
21487: jettiesityksessä metsänparannustöihin osoitetta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21488: vien määrärahojen lisäys on kuitenkin täysin 1978 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
21489: riittämätön, ja siksi asiaan on välttämättä puu- 10 miljoonaa markkaa käytettäväksi
21490: tuttava budjetin eduskuntakäsittelyn yhtey- metsänparannustöiden lisäämiseen La-
21491: dessä. pissa.
21492: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
21493:
21494: E.-J. Tennilä P. Liedes
21495: Pauli Puhakka Marjatta Mattsson
21496:
21497:
21498:
21499:
21500: 69 0877003363
21501: 546 1977 VJ:l.
21502:
21503: Raha-asia-aloite n:o 493.
21504:
21505:
21506:
21507:
21508: Tennilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Pelkosenniemen-Savu-
21509: kasken tien petuskorjaamiseksi Pelkosenniemen kunnan puo-
21510: leisella osalla.
21511:
21512:
21513: E d u s k u n n a 11 e.
21514:
21515: Pelkosenniemen ja Savukosken välinen tie on tien korjausta, sillä Sokiin liikenteen hoitami-
21516: ollut petuskorjattavana Savukosken kunnan nen lähivuosina käy ylivoimaiseksi ellei tienkor-
21517: puoleiselta osaltaan. Pelkosenniemen kunnan jaukseen ryhdytä.
21518: puoleista osaa ei ole ryhdytty korjaamaan ja täl- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
21519: löin on viitattu Vuotos-ratkaisun puuttumiseen.
21520: Koska hallituksen edustajat ovat luvanneet että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21521: lopullisen päätöksen allashankkeesta kuluvan 1978 tulo- ja menoarvioon 3 miljoiJnåri
21522: syksyn aikana, on mahdollista ja välttämätöntä markkaa Pelkosenniemen~Savukosken
21523: käynnistää myös mainittu tietyö Pelkosennie- tien peruskorjaamiseksi myös Pelkosen-
21524: men kunnan puoleiselta osaltaankin. Allaspää- niemen kunnan puoleiselta osältaan.
21525: töksen siirtämirtenkään ei saa enää viivästyttää
21526: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
21527:
21528: E.-J. Tennilä Pauli Puhakka Marjatta Mattsson
21529: 547
21530:
21531: Raha-asia-aloite n:o 494.
21532:
21533:
21534:
21535:
21536: Tennilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Kolarin kirkonkylän läpi
21537: johtavan tien petuskorjaukseen sekä pyörä- ja jalankulkutien
21538: rakentamiseen.
21539:
21540:
21541: E d u s k u n n a 11 e.
21542:
21543: Kolarin kirkonkylän läpi johtava maantie on Edellä olevan perusteella ehdotamme,
21544: huonossa kunnossa. Taaja-asutuksesta ja vilk-
21545: kaasta liikenteestä huolimatta ajoradan viereen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21546: ei ole sijoitettu myöskään erillistä pyörä- ja ja- 1978 tulo- ja menoarvioon 700 000
21547: lankulkutietä. markkaa Kolarin kirkonkylän läpi joh-
21548: Mainittujen puutteellisuuksien korjaamiseen tavan tien peruskorjaukseen ja pyörä- ja
21549: olisi ryhdyttävä välittömästi. Hanke antaisi jalankulkutien rakentamiseen.
21550: myös työtä paikallisille autoilijoille ja työttö-
21551: mille työläisille.
21552: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
21553:
21554: Esko-Juhani Tennilä Marjatta Mattsson
21555: 548 1977 vp.
21556:
21557: Raha-asia-aloite n:o 495.
21558:
21559:
21560:
21561:
21562: Tennilä ym.: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 82 perus-
21563: parannukseen välillä Sallan kk-Hanhikangas.
21564:
21565:
21566: E d u s k u n n a 11 e.
21567:
21568: Tie Sallan kirkonkylän ja Hanhikankaan vä- välitöntä käynnistämistä työttömyyden ollessa
21569: 1illä on välttämättä saatava peruskorjaukseen. laajaa myös tällä alueella.
21570: Tämä noin 19 km:n tieosuus ja sen peruspa- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
21571: rannus on jatkoa kt 82:n perusparannustyölle
21572: osuudella Joutsjärvi-Sallan kk. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21573: Työmaan avaaminen antaisi työtä 2-3 talvi- 1978 tulo- ja menoarvioon 3 miljoonaa
21574: kaudeksi 30-40 työntekijälle ja 6-7 kuorma- markkaa kantatien n:o 82 perusparan-
21575: autolle, mikä seikka niinikään perustelee tietyön nukseen välillä Sallan kk-Hanhikangas.
21576: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
21577:
21578: E.-J. Tennilä Pauli Puhakka Marjatta Mattsson
21579: 1977 vp. 549
21580:
21581: Raha-asia-aloite n:o 496.
21582:
21583:
21584:
21585:
21586: Tennilä ym.: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 926 pe-
21587: ruskorjaukseen.
21588:
21589:
21590: Ed u s kun n a 11 e.
21591:
21592: Kantatie n:o 926 (Vastakka-Vähäjoki- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
21593: Suolijoki-Narkaus) on erittäin huonossa kun-
21594: nossa, vaikka sitä joutuu käyttämään jatkuvasti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21595: varsin suuri määrä ihmisiä ja vaikka myös puu- 1978 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
21596: tavaraliikenne tiellä on hyvin laajaa. Tien kun- markkaa kantatien n:o 926 peruskor-
21597: non sekä paikallisten työläisten ja autoilijoiden jaukseen.
21598: laajan työttömyyden vuoksi tien peruskorjaus
21599: olisikin käynnistettävä välittömästi.
21600: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
21601:
21602: E.-J. Tennilä P. Liedes
21603: Pauli Puhakka Ensio Laine
21604: 550 1977 vp.
21605:
21606: Raha-asia-aloite n:o 497.
21607:
21608:
21609:
21610:
21611: Tennilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Jokelan-Ylikörkön pai-
21612: kallistien rakentamiseen.
21613:
21614:
21615: E d u s k u n n a 11 e.
21616:
21617: Teid® J.'~entami$en osalta on esitetty mieli- ~Jokelan paikallistien rakentamista. Tältä osin
21618: piteitä, joiden mukaan valtion ei pitäisi inves- on lopultakin päästävä töiden aloittamiseen, sillä
21619: tQid3 tämänlaatuisiin kohteisiin. Tällaiset mieli- tieasiaa on vitkuteltu jo vuosia.
21620: piteet eivät ole hyväksyttävissä silloin, kun tien Edellä olevan peyusteella ehdotamme,
21621: koot!.'> on heikko tai välttämätön tie puuttuu
21622: kokonaan, sillä ihmisten viihtyisyys ja myös että Eduskunta atlaisi valtion vuoden
21623: elinkeinotoiminnan kehittyminen edellyttävät 1978 tulo- ia menoarvioon 1 000 000
21624: kunnollisia kulkuyhteyksiä. markkaa ]Dkelan..,.....Ylikiirkän P•ilaallis.
21625: Kemijokivarressa asuvien kulkuyhteyksien tien rakentamiseen.
21626: parantaminen edellyttää välttämättä Ylikörkön
21627: Helsingissä 29 päiviinä syyskuuta 1977.
21628:
21629: E.-J. Tennilä Pauli Puhakka Ensio Laine
21630: 19'77 vp. 551
21631:
21632: Raha-asia-aloite n:o 498.
21633:
21634:
21635:
21636:
21637: Tennilä ym.: Määrärahqn osoittamisesta Sinetän-Meltauksen tie-
21638: osuuden peruskorjaukseen.
21639:
21640:
21641: E d u s k u n n a 11 e.
21642:
21643: Tieosuus Sinettä...,.,.Meltaus on vilkkaasti lii- kuorma"autoille jne. Kiireellisesti alohettavalle
21644: kennöity, mutta erittäin heikkokuntoinen. Tie- peruskorjaukselle on siis olemassa vahvat pe-
21645: osuuden peruskorjaus onkin ollut tienvarren rusteet.
21646: asukkaiden oikeutettuna vaatimuksena jo pit- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
21647: kään. Viime aikoina vaatimukset ovat voimistu-
21648: neet sekä tien jatkuvan heikkenemisen että myös että Eduskunta ottaisi ualtian VU(')den
21649: laajan työttömyyden vuoksi, sillä tien peruskor- 1978 tulo- ja menoarvioon 3 000 QOO
21650: jaus antaisi merkittävässä määrin työtä sekä markkaa käytettäväksi Sinetiin-Mel-
21651: Ounasjokivarren työttömille työläisille että myös tauksen tieosuuden peruskorjaukseen.
21652: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1977.
21653:
21654: E.-J. Tennilä Pauli Puhakka Marjatta Mattsson
21655: 552 1977 vp.
21656:
21657: Raha-asia-aloite n:o 499.
21658:
21659:
21660:
21661:
21662: Tennilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Martin-Soklin tien
21663: kunnostamisen aloittamiseksi.
21664:
21665:
21666: E d u s k u n n a II e.
21667:
21668: Liikenne Savukoskelta Sokliin on varsin vil- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
21669: kasta ja sitä on lisäämässä koerikastamotoiminta.
21670: Tämän vuoksi on välittömästi ryhdyttävä toi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21671: menpiteisiin metsäautotienä nyt olevan Martin- 1978 tulo- ja menoarvioon 1 miljoona
21672: Sokiin tien siirtämiseksi TVL:n haltuun ja sen markkaa Martin-Sokiin tien kunnosta-
21673: saattamiseksi korjaukseen. misen aloittamiseen.
21674: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
21675:
21676: E.-J. Tennilä Pauli Puhakka Marjatta Mattsson
21677: 1977 vp. 553
21678:
21679: Raha-asia-aloite n:o 500.
21680:
21681:
21682:
21683:
21684: Tennilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Rajajoosepin tien kor-
21685: jauksen aloittamiseksi.
21686:
21687:
21688: E d u s k u n n a 11 e.
21689:
21690: Ivalosta Rajajooseppiin johtava tie on erittäin Oy tuo Neuvostoliitosta puuta tietä pftlcin 10-
21691: heikkokuntoinen eikä vastaa alkuunkaan tiellä 12 täysperävaunullista päivittäin tuonnin jat-
21692: tapahtuvaa liikenteen määrää. Tietä nimittäin kuessa ainakin seuraavat yksitoista vuotta.
21693: joutuvat käyttämään sekä Murmanskiin matkaa- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
21694: vat turistit että puutavara-autot. Turistibussien taen,
21695: määrä on viikonloppuisin 3-4, minkä lisäksi
21696: on jonkin verran yksityisautolla liikkuvia turis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21697: teja. On arvioitavissa että tien kunto joutuu 1978 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
21698: ylivoimaiselle koetukselle kun tähän lisätään markkaa Rajajoosepin tien korjauksen
21699: hyvin laaja puutavaran kuljetus. Yksistään Kemi aloittamiseksi.
21700: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
21701:
21702: E.-J. Tennilä Pauli Puhakka Marjatta Mattsson
21703:
21704:
21705:
21706:
21707: 70 0877003363
21708: 554 1?'77 vp.
21709:
21710: Raha-asia-aloite n:o 501.
21711:
21712:
21713:
21714:
21715: Tennilä ym.: Määrärahan osoittamisesta alikulkutunnelin raken-
21716: tamiseksi Maksniemeen.
21717:
21718:
21719: E d u s k u n n a 11 e.
21720:
21721: Maksniemessä Simon kunnassa ovat asukkaat Edellä olevan perusteella ehdotamme,
21722: jo pitkään vaatineet alikulkutunnelin rakenta-
21723: mista valtatie 4:n alitse. Tämä asukkaiden vaa- että Eduskunta ottaisi valtion vuod~n
21724: timus on tä:y~in pemstdtu ja se tulee kfu~lli 1978 tuh ja menoarvioon 300 000
21725: sesti toteuttaa, sillä asukkaat ja aivan erityisel:lti markkaa alikulkutunnelin rakentamiseksi
21726: koululapset joutuvat päivittäin onnettomuusvaa- Maksniemeen.
21727: man joutuessaan kulkemaan vilkkaasti liikennöi-
21728: dyn nelostien yli.
21729: Helsingissä 29 päivi:inij syyskl.llltll 1977.
21730:
21731: E.-J. Tennilä Pauli Puhakka Marjatta Mattsson
21732: 1977 vp. .SS 5
21733:
21734: Raha-asia-aloite n:o 502.
21735:
21736:
21737:
21738:
21739: Tennilä ym.t Määrärahan osoittamisesta sillanrakennustyön aloit-
21740: tamiseksj Ounasjoen yli Könkään kylän kohdalla.
21741:
21742:
21743: E d u s k u n n a 11 e.
21744:
21745: Kittilän kunnan Könkään kylässä tapahtuu sillan puuttuminen hidastaa kasvavaa turisti" ja
21746: liikenne Ounasjoen yli kesäisin lautalla ja tal- tavaraliikennettä.
21747: visin jäätä myöten. Syksyisin ja keväisin on lii- On siis välttämätöntä vak!entaa silta Ounas.
21748: kenne joen yIi jopa viikkojen ajan kokonaan kes- joen yli Könkään kylän kohdalla. Siltatyö on
21749: keytyksissä tai painorajoitusten alaisena keli- aloitettava välittömästi myös siksi, että ·Kitti-
21750: rikon vuoksi. lässä kuten muuallakin Lapissa on laajaa työttö.
21751: Sillan puuttuminen aiheuttaa näin ollen suu- myyttä, jota siltatyön aloittaminen helpottaisi.
21752: ria ongelmia paikalliselle väestölle, erityisesti Edellä olevan perusteella ehdotamme,
21753: tiety$ti juuri kelirikkoaikoina. Könkään~Hanhi
21754: maan-.Pokan kautta tapahtuu lisäksi rup.saasti rttlä Edu$ktmta ottaisi valtifJ~ vu()d~n
21755: liikennettä myös Inariin, Utsjoelle ja Norjaan, 1978 t~lo- ja menQarvifJQN Å vziljoenl!l
21756: mikä liikenne niinikään kohtaa vaikeuks1a sillan maTkka4 sillanrakennt4styön fllaiUfimi·
21757: puuttumist:n vuoksi. Lautan kulkuailroinalcin sek# Ounafio~n yli Könkiiiin lwliin lmh-
21758: dallfz.
21759: Helsi:ngi~sä ~9 päiviinä syyskuuta 1977.
21760:
21761: E,.J. Tennilä Pauli Puhakka Marjatta Mllttsson
21762: 556 1977 vp.
21763:
21764: Raha-asia-aloite n:o 503.
21765:
21766:
21767:
21768:
21769: Tennilä ym.: Määrärahan osoittamisesta maantiesillan rakentami-
21770: seksi Kemijoen yli Kemijärven kaupungissa.
21771:
21772:
21773: E d u s k u n n a 11e.
21774:
21775: Kemijärven kaupungin kautta Kemijärven siltaa. Sillan kapeudesta johtuu, että tällainen
21776: tehtaalle ja Sailaan yhä vaskaampana ja runsaam- auto yksinään sulkee vastakkaiseen suuntaan
21777: pana suuntautuva liikenne mahtuu hyvin hei- tapahtuvan liikenteen aiheuttaen ruuhkautu-
21778: kosti kaupungin keskustan läpi kulkevalle mista. Ajo muutoinkin ja erittäinkin sivuutuk-
21779: ahtaalle liikenneväylälle. Tämä on TVL:n ta- set sillalla ovat vaarallisia sen vuoksi, että autot
21780: holta todettu ja tunnustettu, mutta suunnittelu- pyrkivät rautatiekiskojen johdosta heittelehti-
21781: työstä huolimatta asiaan ei ole kyetty osoitta- mään eikä suurestakaan varovaisuudesta huoli-
21782: maan ratkaisua. Työ olisi sitäkin tärkeämpi, matta onnettomuuksilta ole pystytty välttymään.
21783: kun otetaan huomioon, että läpikulkutie muo- Oman vaikeutensa muodostaa se, että junan
21784: dostaa osan valtatie n:o 5:n peruskunnostami- lähestyessä silta joudutaan muulta liikenteeltä
21785: sesta ja muodostaa toisaalta kiinteän kokonai- sulkemaan ja tällöin esim. kiireellisissä sairas-
21786: suuden Kemijoen yli nykyisen sillan paikkeille kuljetuksissa Kemijärven itäpuoleisilta alueilta
21787: rakennettavaksi esitetyn sillan kanssa. Kemijärven aluesairaalaan voi viivytys muodos-
21788: Nyt liikenne tapahtuu yhdistettyä rautatie- tua kohtalokkaaksi.
21789: maantiesiltaa pitkin samalla tasolla, mistä aiheu- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
21790: tuu huomattavaa haittaa liikenteen joustavalle
21791: sujumiselle. Erityisen korostetusti haitta on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21792: tullut esille Kemijärven tehtaan rakentamisen 1978 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
21793: jälkeen, jolloin kymmenet puutavaralastissa ole- markkaa maantiesillan rakentamiseksi
21794: vat perävaunulliset autot käyttävät päivittäin Kemijoen yli Kemijärven kaupungissa.
21795: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1977.
21796:
21797: E.-J. Tennilä Pauli Puhakka Ensio Laine
21798: 1977 vp. 557
21799:
21800: Raha-asia-aloite n:o 504.
21801:
21802:
21803:
21804:
21805: Tennilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Kitisen koskien valjas-
21806: tamisen aloittamiseksi.
21807:
21808:
21809: E d u s k u n n a 11 e.
21810:
21811: Lokan ja Porttipahdan altaiden rakentamisen Lapin vaikean työttömyyden vuoksi, sillä Vuot-
21812: yhteydessä nousi esille Kitisen valjastaminen. son kanavan rakentaminen ja Kitisen valjastami-
21813: Kemijoki Oy onkin laatinut suunrutelman kah- nen antaisi vuosien ajaksi satoja työpaikkoja.
21814: deksan voimalaitoksen rakentamisesta, jotta Edellä olevan perusteella ehdotamme,
21815: käyttämättömät vesivoimavarat tulisivat hyöty-
21816: käyttöön. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21817: Selvitykset ja tutkimukset osoittavat Kitisen 1978 tulo- ja menoarvioon 10 miljoonaa
21818: valjastamisen olevan perusteltua. Rakennustöi- markkaa Kitisen valjastamisen aloittami-
21819: den välitön aloittaminen on välttämätöntä myös seen.
21820: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
21821:
21822: E.-J. Tennilä Pauli Puhakka Ensio Laine
21823: 558 1977 vv.
21824: Raha-asia-aloite n:o .50.5.
21825:
21826:
21827:
21828:
21829: Tennilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Posion teletalon raken-
21830: nustöiden käynnistämiseksi.
21831:
21832:
21833: E d u s k u n n a 11 e.
21834:
21835: Posiört automaattikeskuksen laitetoimitukset Virastotalon muun osan suunnittelu tuleekin
21836: alkavat vuoden 1978 syksyllä. Tämän vuoksi on käynnistää välittömästi.
21837: välttämätöntä käynnistää välittömästi tarvitta- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
21838: vien tilojen rakennustyöt tai muutoin laitteiden
21839: asennuksiin ei päästä aikataulun mukaisesti. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21840: Teletalon rakennustöitä kiirehtii myös vaikea 1978 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
21841: työttömyys. markkaa Posion teletalon rakennustöi-
21842: Teletalon rakentamiseen liittyy myös virasto- den käynnistämiseksi.
21843: talon muun osan suunnittelu ja rakentaminen.
21844: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
21845:
21846: E.-J. Tennilä Pauli Puhakka Marjatta Mattsson
21847: 1977 vp. 559
21848:
21849: Raha-asia-aloite n:o 506.
21850:
21851:
21852:
21853:
21854: Tennilä ym.: Määrärahan osoittamisesta kaivoksen rakennustöi-
21855: den aloittamiseksi Pahtavuomassa.
21856:
21857:
21858: E d u s k u n n a 11 e.
21859:
21860: Outokumpu Oy ön suorittanut Kittilän ja tämänhetkiseen maailmanmarkkinahirttaan; vaan
21861: Muonion rajan lähellä sijaitsevall.a Pahtavuoman päätöstä tehtäessä on otettava huomioon kan-
21862: alueella malmitutkimuksia noin kuuden vuoden santaloudelliset ja aluepoliittiset näkökohdat.
21863: ajan. Tutkimukset osoittavat alueelta löytyvän Työttömien ylläj:>ito aiheuttaa joka tapauksessa
21864: kuparia. kustannuksia, olkoonkin että työttömyysturva
21865: Lapin asukkaat ovat asettaneet Söklin ohella öh erittäin heikko. Työvoiman maassamuutto
21866: suuria toiveita myös Pahtavuomaan, sillä näiden aiheuttaa sekin mon~a kustannuksia, jotka eivät
21867: k!aivosten avaaminen loisi kestävää perustaa näy yritysten tilinpäätöksissä, mutta ovat silti
21868: Lapin kehittämiselle. Pahtavuöman kaivos työl- todellisia kustannuksia. Tällaisia kustanrtuksia
21869: listäisi keskisuurena kaivokseha välittömästi ovat mm. uusien asuntojen rakentaminen muut-
21870: no~n 60-=-70 työntekijää, minkä lisäksi tulisivat toalueille samaan aikaan kun tyhjentyville
21871: kaivok8eli välilliset työllisyysvaikutukset, jotka alueille jää asuntoja tyhjilleen. Jokainen ymmär-
21872: <rtrat varsin huomattavat. Pahtavuoman kaivok- tää ne menetykset, joi:ta maas.tamuutto aiheuttaa
21873: sella olisi siis tuntuvat välittömät vaikutuk- maallemme. Maastamuutto Lapista Ruotsiin tu-
21874: set Kittilän ja Muonion kuntien työllisyyteen, lee kasvamaan jälleen erittäin laajaksi, ellei välit-
21875: minkä lisäksi kaivoksen avaaminen olisi lisää- tömästi ryhdytä toimenpiteisiin Lapin kehittä-
21876: mässä koko Lapin työläisten tulevaisuudenuskoa miseksi.
21877: maakunnan kehittäm1sen suhteefi. Edellä ölevllfi perusteella ehdotamme,
21878: Lapin kommunistit ja kansandemokraatit yh-
21879: tyvät alueen asukkaiden yksimieliseen kantaan ettii Eduskunta ottaisi valtMn vuoden
21880: Pahtavuomafi kaivoksen avaamisen välttämättö- 1978 tula· ia menoarvioon 5 000 000
21881: myydestä. Kommunistit ja kansartdemokraatit markkaa kaivoksen rakennustöiden kiiyn-
21882: korostavat, ettei päätös saa perustua kuparin nistämiseksi Pahtavuomassa.
21883: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
21884:
21885: E.-J. Tennilä Pauli Puhakka Marjatta Mattsson
21886: 560 1977 vp.
21887:
21888: Raha-asia-aloite n:o 507.
21889:
21890:
21891:
21892:
21893: Tennilä ym.: Määrärahan osoittamisesta 52 vuotta täyttäneiden
21894: puhelinvirkailijoiden ylimääräisiä eläkkeitä varten.
21895:
21896:
21897: E d u s k u n n a 11 e.
21898:
21899: Puhelinliikenteen automatisoinnin yhteydessä rassa. PuhelinviTkailijaliitto neuvotteli tilan-
21900: arvioidaan kaiken kaikkiaan 2 500-3 000 puhe- teesta posti- ja lennätinhallituksen kanssa ja
21901: linvirkailijan menettävän nykyisen työnsä. Työl- saavutti yksimielisyyden siitä, että ylimääräis-
21902: lisyysongelmaa on pyritty ratkaisemaan sijoit- eläkemääräyksiä olisi ajanmukaistettava. Neuvot-
21903: tamalla ja kouluttamalla puhelinvirkailijoita telun tuloksena posti- ja lennätinhallitus esitti
21904: uudelleen sekä suorittamalla eläkejärjestelyjä. budjettiehdotuksessaan ylimääräiseen eläkkee-
21905: Eräänä työllisyyden kannalta tarkoituksenmukai- seen oikeuttavan ikärajan alentamista 52 vuo-
21906: sena ratkaisuna on ollut ns. puhelinvirkailijoiden teen. Hallituksen antamassa budjettiesityksessä
21907: ylimääräinen eläke, joka on tehnyt mahdolli- ovat ylimääräistä eläkettä koskevat määräykset
21908: seksi 58 vuotta täyttäneiden työntekijöiden pää- kuitenkin ennallaan.
21909: syn eläkkeelle automatisoiduista tai automati- Ylimääräiseläkeikärajan alentaminen on tar-
21910: soitavista puhelinkeskuksista. Tätä tarkoitusta koitettu pelkästään väliaikaisjärjestelyksi, jonka
21911: varten on budjetissa ollut määräraha vuodesta käyttö lopetettaisiin, kun automatisointi jälki-
21912: 1967 lähtien. Automatisoinnin ja irtisanomisten hoitoineen on saatu päätökseen.
21913: noustua lakipisteeseensä yleisen työllisyystilan- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
21914: teen heikennyttyä samanaikaisesti ratkaisevasti
21915: ei näiden toimenpiteiden kymmenen vuoden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21916: takainen mitoitus ole riittävä. Vuosina 1976- · 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
21917: 80 irtisanotaan vuosittain 500-600 puhelinvir- 31.94.05 lisäyksenä 12 750 000 mark-
21918: kailijaa. Nyt kun runsaat puolitoista vuotta on kaa 52 vuotta täyttäneiden puhelinvir-
21919: kulunut, on jo 350 puhelinvirkailijaa Puhelin- kailijoiden ylimääräisiin eläkkeisiin käy-
21920: virkailijaliiton työttömyyskassa-avustuksen va- tettäväksi.
21921: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
21922:
21923: E.-J. Tennilä Oili Suomi
21924: Marjatta Mattsson Ensio Laine
21925: 561
21926:
21927: Raha-asia-aloite n:o 508.
21928:
21929:
21930:
21931:
21932: Tennilä ym.: Määrärahan osoittamisesta sijoitusmenoihin työlli-
21933: syyden turvaamiseksi.
21934:
21935:
21936: E d u s k u n n a 11 e..
21937:
21938: Ensi talvena työttömyyden. arvioidaan maas- 150 milj. mk, kun tälle vuodelle näitä määrä-
21939: samme muodostuvan vielä viimetalvistakin laa- rahoja on ollut käytettävissä 305 mmk. Vuonna
21940: jemmaksi, työttömyyden huippu saattaa kohota 1975 samaan tarkoitukseen käytettiin noin 400
21941: jopa 160-170 OOO:een. Näiden synkeiden nä- mmk. On siis aivan välttämätöntä lisätä näitä
21942: kYmien edessä työväki on odottanut hallituk- työllistämisen kannalta tärkeitä määrärahoja.
21943: selta päättäviä toimia työtilaisuuksien lisäämi- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
21944: seksi. Hallitus ei näitä työväen oikeutettuja toi- taen,
21945: veita ole täyttänyt, vaan budjettiesityksen läh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21946: tökohtana on jopa valtion työllisyystoimien su- 1978 tulo- ;a menoarvioon momentille
21947: pistaminen. Niinpä esim. momentille 34.50.77, 34.50.77 lisäyksenä 600 miljoonaa mark-
21948: sijoitusmenoihin työllisyyden turvaamiseksi, on kaa sijoitusmenoihin työllisyyden tur~
21949: woden 1978 budjettiesityksessä ehdotettu vain vaamiseksi.
21950: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
21951:
21952: Esko-Juhani Tennilä P. Puhakka Ensio Laine
21953: Taisto Sinisalo P. Liedes Oili Suomi
21954: Heimo Rekonen
21955:
21956:
21957:
21958:
21959: 71 0877003363
21960: 562 1977 vp.
21961:
21962: Raha-asia-aloite n:o .509.
21963:
21964:
21965:
21966: TiilikaineQ yn1.: Määrärahan osoittamisesta asumisen, asunto-
21967: tUotannon ja :sen tyÖllistämisvaikutusten arvioimista varten.
21968:
21969:
21970: E d u s k u n n a 11 e.
21971: Asumisen taso vaikuttaa niin keskeisesti tilanteen omaavilla ruokakunnilla yhtäläiset
21972: yksilön .hyvinvointiin, että kohtuuhintainen ja mahdollisuudet asuntolaman saantiin. -Tämän
21973: ~ta8oålen asuminen tulee asettaa yhdeksi kansa- tavoitteen saavuttamiseksi tulisi kaikkien asun-
21974: laisten perusoikeuksista. · Tästä syystä myös tolainojen yhteissumman jakautua -lääneittäin. ja
21975: Kymen läänin ja seri eri osa-alueiden asumiseen osa-alueittain suunnilleen tuotanto- ja peruskor-
21976: llittyvän kehittämistyön ensisijaisena lähtökoh- }austarpeen edellyttämällä tavalla. Asuntohalll"
21977: ~ana tulee pitää nykyistä asuntotilannetta ja tukseen vuosittain ~ertyvien lainahakemusten
21978: siinä havaittujen epäkohtien poistamista, odo- pohjalta olisi selvitettävissä, vastaavatko nykyi~
21979: teHavissa olevan yhteiskunnallisen ja alueellisen set lainansaantimahdollisuudet em. oikeuden~
21980: l,tehityksen aiheuttamien . tarpeiden huomioon mukai!suusvaatimuksia maan eri osa-alueilla ja
21981: ottamista sekä tilanteen korjaamiseen tarvitta- eri ~untamuotojen osalta.
21982: vien . toimenpiteiden edellyttämien resurssien Asuntokantaan ja asumistasoon liittyvät
21983: riittävyyttä. Tämän lisäksi tulee kiinnittää huo- vuotta 1970 koskevat lähtökohtatiedot ovat
21984: miota sekä asumisen ja asuntotuotannon että kuitenkin jo liian vanhoja antaakseen oikean
21985: yleisen työvoimapolitiikan ja erityisesti raken- kuvan tämänhetkisestä. tilanteesta ja muooos-
21986: nusalan työllisyyden, alue- ja elinkeinopolitiikan taakseen sellaisenaan perustan kehittämistoimin-
21987: samoin kuin väestö- ja sosiaalipolitiåkan välisiin. nalle. Tämän vuoksi välittömästi vuoden vaih-
21988: yhteyksiin. Aluepoliittisena ohjailukeinona asun- teessa 1975/76 suoritetunast,mto- ja elinkeino-
21989: totuotantoa ja asuntolaino1tusta ei sen sijaan · tutkimuksen tulosten käyttöönsaannin jälkeen
21990: tule käyttää. olisikin käynnistettävä asumislohkoa koskeva
21991: Kymen läänissä, jossa vapaarahoitteisen asun- selvitystyö, jota on erityistutkimuksin täyden-
21992: totuotannon osuus on \ni!ime vuosina ollut koko nettävä. Tässä yhteydessä olisi kiinnitettävä
21993: maata korkeampi, asuntolainoituksen määrällä erityistä huomiota myös alueittaisia keskiarvo-
21994: on keskimääräistä suurempi merkitys asunto- lukuja tarkempien asumista ja sen tasoa kuvaa-
21995: tuotannon kokonaismäärän säilymiselle riittä- vien "mittareiden" kehittämi!seen ja selvittämi-
21996: vänä sekä tätä kautta ennen kaikkea asuntotuo- seen.
21997: tannon suuntautumiselle valtakunnallisesti hy- Rakennusalaan tätä nykyä kohdistuvien työl-
21998: väksyttäville linjoille: pientaloasuntojen osuu- lisyysvaikeuksien johdosta olisi käynnistettävä
21999: den kasvuun, peruskorjaustoiminnan lisäänty- selvitys myös eri talotyyppeihin sijoittuvan
22000: miseen, tuotannon tasaisuuteen, yhdyskuntara- asuntotuotannon työllisyysvai'kutuksista.
22001: kenteen kiinteytymiseen, kustannustason nou- Edellä esitetyistä syistä ehdotamme,
22002: sun hillintään, asunnon hankintahinnan koh-
22003: tuullisuuteen, vuokra-asuntotuotannon riittä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22004: vyyteen jne. 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
22005: Edellä olevaan liittyen asuntolainoitusta kos- 26.01.09 300 000 markan tutkimusmää-
22006: ~evana yleistavoitteena tuleekin pitää sitä, että rärahan asumisen, asuntotuotannon ja
22007: kaikissa lääneissä ja kullakin sen osa-alueella asuntotuotannon työllistämisvaikutusten
22008: olisi samanlaisen asuntotarpeen ja taloudellisen nykyistä tarkempaa arvioimista varten.
22009: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
22010:
22011: Paavo Tiilikainen Risto Tuominen Mauno Forsman
22012: Olli Helminen Meeri Kalavainen
22013: 1.977 vp. 563
22014:
22015: Raha-asia-aloite n:o .510.
22016:
22017:
22018:
22019:
22020: Toivanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun hotelli- ja ra-
22021: vintolakoulun toiminnan aloittamiseksi.
22022:
22023:
22024: Eduskunnalle.
22025:
22026: Vuoden' 197.5 budjettikäSittelyn yhteydessä vuoden 1977 tulo- ja menoarviossa' ole kuiten-
22027: eduskunta ,Liusui mril. · 5euraavaa: kaan ryhdytty eduskunnan edellyttämiin toi~
22028: "Erityisesti Lounirls-Suomessa on matkailu- menpiteisiin. ·· ·
22029: llikenteen · lisääntyminen :aihetittanut hotelli- ja Edellä olevan perusteella ehdotainme kun-
22030: ravintolapalvelusten kysynnässä voimakasta kas- nioittavasti, · ·
22031: wa. Samalla on alan koulutetusta henkilökun~
22032: nasta ilmennyt puutetta. Alan palvelujen kysyn~ että Eduskunta ottaisi valtion. vuode11
22033: Jiän tyYdyttämiseksi Editskunta edellyttää, että 1978 tulo- ia menoarvioon 400 000 mar-
22034: Hallitus ryhtyy kiireellisesti kaikkiin asian v.aa- kan määrärahan Turun hotelli- ia ravin-
22035: .tfmlin tOimenpiteisiin hotelli- ja ravintolakoulun tolakoulun toiminnan aloittamiseksi..
22036: perustamiseksi Turkuun." Vuoden 1976 eikä
22037: ~ HelsingiSSä· .3(} päiv~ä syyskuuta 1977.
22038:
22039: Irma Toivanen Christoffer Taxell
22040: ·'' · ~ Sauli Hautala· .~. · · · Ensio Laine
22041: 564
22042:
22043: Raha-asia-aloite n:o 511.
22044:
22045:
22046:
22047:
22048: Toivanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Turun tie-
22049: ja vesirakennuspiirin alueella yleisten teiden tekemiseen .
22050:
22051:
22052: .Ed u sku nna 11 e.
22053:
22054: . Turun tie· ja vesi.rakeimuspiitiin ttla koko Liikennesuori.tteiden mukaan: valtakunrialli-
22055: valtakunnasta on 7.3 % ja sen väestö 14.6 %. sesta .osuudesta kuuluisi .Turun tie- ja vesita-
22056: Piirin osuus TVL:n rahoituksesta oli 60-luvulla kennuspiiriile 15 prosenttia.
22057: n. 15% ja viimeisenä 10-vuotiskautena se on Eduskunnan olisikin tarkistettava valtion VUO.;
22058: pudonnut 7.6 % :,iin koko rahoituksesta. Tätä den 1978 tulo- ja menoarviossa momentin
22059: ei voida pitää oikeana suuntauksena. Muiden 31.24.77, yleisten teiden tekeminen, määrärahan
22060: tie- ja vesipiirien osuus ori noussut huomatta- 550 milj. mk jakoperusteita siten, että Turun
22061: vasti enemmän kuin Turun piirin TVL:n koko tie- ja vesirakennuspiirin .Osuudeksi tulisi 15 %
22062: o5uudesta, lisäksi' joillekin piireille on osoitettu ko. · määrärahasta. · ·
22063: tuntuvasti työllisyysmäärärahoja. Vinosuuntaus Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit·
22064: on aivan ilmeinen muihinkin tie- ja vesiraken- tavasti,
22065: nuspiireihin verrattuna.
22066: Turun tie- ja vesirakennuspii!ri on maamme että .Eduskunta ottaisi- valtion vuoden
22067: runsassaarisin, jolloin lautta- ja lassiliikenne on 1978 tulo- ja menoarvioon momentin
22068: erittäin vilkasta. Niinpä Turun piiri joutuukin 31.24.77 alamomentille 2 lisäyksenä
22069: vuosittain käyttämään sille myönnetyistä määrä- 30,7 milj. markan määrärahan Turun tie-
22070: rahoista n. 20 milj. mk lautta- ja lassiliikenteen ja vesirakennuspiirin alueella yleisten
22071: kustannuksiin. Tämä vähentää huomattavasti teiden tekemiseen.
22072: tiestön rakentamista }a peruskorjausta manner-
22073: tnaalla.
22074: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
22075:
22076: Irma Toivanen Paula Eenilä Pertti Paasio
22077: Anneli Kivitie Sauli Hautala Reino Breilin
22078: Irma Rosnell Christoffer Taxell Ensio Laine
22079: Einari Nieminen Matti Järvenpää Oili Suomi
22080: 1971 vp. 565
22081:
22082: Raha-asia-aloite n:o 512.
22083:
22084:
22085:
22086:
22087: Toivanen ym.: Määrärahan osoittamisesta adoptioäitien äitiyslo-
22088: makorvauiksia varten.
22089:
22090:
22091: E d u: s kun n a 11 e.
22092:
22093: Avioerojen määrän nopea kasvu ja lasten ja taan laajentuvan, on näillä muutoksilla keskei-
22094: nuorten lisääntyvät sopeutumis- ja käyttäyty- nen merkitys siinä, että adoptio ·tehdään mah,.
22095: mishäiriöt kielivät niistä vaikeuksista, joissa dolliseksi mahdollisimman monelle. Tällä het-
22096: tämän päivän perhe elää. Kaikissa maissa on- kellä ottoäiti on tavallisesti joutunut ottamaan
22097: kin viime vuosina yhteiskuntajärjestelmään tai palkatonta lomaa hoitaakseen pientä ottolas-
22098: taloudellis-sosiaaliseen kehitystasoon katsomatta taan, samalla kun biologtnen äiti on saanut
22099: korostetusti tullut esiin perheen merkitys so- äitiysavustuksen ja -rahan.
22100: siaalisena instituutiona, jota on suojeltava asian- Ottolapsitoiminnan kehittäminen tulee nähdä
22101: mukaisella lainsäädännöllä ja perhepolitiikalla. myös laajempana perhepoliittisena kysymykseitit
22102: Vaikka perheille osoitettavien erilaisten tuki- Kun tällä hetkellä maassamme tehdään noin
22103: palvelujen määrää tullaan lähivuosina lisää- 20 000 aborttia vuosittain, :tulisi erityisesti kiiti~
22104: mään, tarvitaan jatkuvasti myös järjestelmä, nittää huomiota mahdollisuuk~iin ohjata osa
22105: jolla hajonneiden perheiden tai muuten yksin aborttia hakevista ottolapsitoiminnan piiriin
22106: jääneiden lasten hoito ja turva voidaan järjes- siten, että ottolasta haluavat perheet ja odotta·
22107: tää. . va äiti sopisivat adoptiosta jo hyvissä ajoin ras-
22108: Laitoshoitoon verrattuna useille lapsille on kauden aikana. Adoptiotoiminan kehittämisellä
22109: perheeseen sijoittaminen kaikkein paras rat- voitaisiin merkittävästi vähentää sosiaalisin pe-
22110: kaisu, koska tällöin lapsi tulee perheen jäse- rustein tehtävien aborttien määrää. Tällä tavoin
22111: neksi ja saa läheisiä, jatkuvia ihmissuhteita. adoptiotoiminta toimisi monella tavoin lapsi-
22112: Koti ja perhe tarjoavat lisäksi hänelle käyttäy- ystävällisemmän yhteiskunnan aikaansaamiseksi.
22113: tymismallin, jonka hän aikanaan voi siirtää Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
22114: omille lapsilleen. Tällaista laitoshoito ei vali- tavasti,
22115: tettavasti pysty tarjoamaan. Tämän vuoksi tu-
22116: lisi voimakkaasti kehittää ottolapsitoiminnan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22117: edellytyksiä, jotka tähtäävät äitiysloma- ja äi- 1978 tulo- ja menoarvioon 2}5 miljoo-
22118: tiysavustusjärjestelmien kehittämiseen niin, että nan markan määrärahan adaptioäitien 6
22119: adoptioäidit rinnastetaan biologiseen äitiin. Kun kuukauden äitiyslomakorvauksia varten.
22120: adoptiotoiminta on laajenemassa ja sen toivo-
22121: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1977.
22122:
22123: Irma Toivanen Kerttu Hemmi Anneli Kivitie
22124: Seppo Westerlund Terhi Nieminen
22125: 566 1977. vp.
22126:
22127: Raha-asia-aloite n:o .513.
22128:
22129:
22130:
22131:
22132: Toivanen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksena kunnille
22133: yksityisten päivä:kotien perustamiskustannuksiin.
22134:
22135:
22136: E d u s k u n n a 11 e .
22137:
22138: ." Lasten' päiväkotien perustamiskusta:nnuksiin tänyt lainkaan. Päivähoidon tasapuolinen kehit-
22139: e5itetääh vuodelle 1978 10 milj. mk. Lisäystä täminen edellyttää määrärahoja myös yksityis~
22140: kuluvaan · v:uöteen on merkitty 2 miljoonaa ten päiväkotien perustamiskustannuksiin.
22141: markkaa; joka aiheutuu kustannusten noususta Edellä olevaan viitaten ehdotamme kuDillioit-
22142: ja toiminnan· laajenemisesta. Kuitenkin esimer- tavasti,
22143: kiksi Turun ja Porin läänin aluedla tänä vuonna
22144: valtionapua päiväkotien pelilstamiskustannuk- että Eduskunta ottaisi valtion. vuoden
22145: $liri ·anoi 24 piUväkotia, joista valtionavun sai 1978 tulo- ja menoarvioon 1 miljoonan
22146: vain- .3; Näin' ollen lasten päiväkotien perusta~ markan mäårärahan valtidnavustuks'ena
22147: minen rasittaa kohtuuttomasti kuntia. Yksityi~ kunnille yksityisten päiväkotien perus-
22148: sille yhteiisöille ei kyseistä määrärahaa ole riit- tamiskustannuksiin .
22149: . -Helsingissä .30 päivänä syyskuuta 1977.
22150:
22151: lrma·Toivanen Kerttu Hemmi Juhani. Orrenmaa
22152: . · · Terhi Nieminen Seppo Westerlund
22153: 1977 vp~ 567
22154:
22155: Raha-asia-aloite n:o 514.
22156:
22157:
22158:
22159:
22160: Tuomaala ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 743 ra-
22161: kentamiseen väli!Jä Si.Hanpliä-Högnabba-Kaustisen Viiperi.
22162:
22163:
22164: E d u s k u n n a 11 e;
22165:
22166: ·Evijärven kunnassa Kau.stisen · suuntaan ja Vaasan tiepiiri on aloittanut ko. tien suun·
22167: päinvastoin kulkeva liikenne on evijärveJäisten nittelun ja toteuttanut mm. monikolmiomit·
22168: kannalta välttämätöntä. Kun liikennöinti ta- tauksen viime. vuoden tammikuun aikana.
22169: pahwu suureksi osaksi Sillanpään-'-Högnabban Edellä olevaati viitaten ehdotamme kunnioit-
22170: -'-'-Kaustisen Viiperin tietä pitkin, on tilanne taen,
22171: juuri Evijärven-Kaustisen yrityksien kannalta
22172: huono sanotun tien kehnon kunnon vuoksi. Tie että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22173: on erittäin mutkainen, ja tielle aikoinaan las- 1978 tulo- ja menoarvioon 100 000
22174: kettu öljysora on monin paikoin rikkoutunut. markkaa maantien n:o 743 suunnitte-
22175: Näin ollen tie on myös liikenneturvallisuuden luun ja rakentamiseen välillä Sillanpää-
22176: kannalta puutteellisessa kunnossa. Högnabba-Kaustisen Viiperi.
22177: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
22178:
22179: Juhani Tuomaala Markus Aaltonen
22180: 1971 vp~
22181:
22182: Raha-asia-aloite n:o .51.5.
22183:
22184:
22185:
22186:
22187: Tuomaala ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 744 ra-
22188: .. kentamiseen välillä Sillanpää-Vetelin Isokylä.
22189:
22190:
22191: E d u s k u n n a 11 e.
22192:
22193: EvijärVen kunnasta Veteliin ·johtava sorapääl- kaa ja päästä myös tien parannustöihin, ehdo-
22194: lysteinen tie Sillanpää-Vetelin Isokylä on erit- tamme kunnioittaen,
22195: täin huonossa kunnossa, minkä vuoksi Vaasari
22196: tiepiiri on aloittanut toimenpiteet tien paran- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22197: tamiseksi toteuttamalla mm. monikolmiQmit- 1978 tulo- ja menoarvioon 100 ooo.
22198: tauksen vuoden 1976 aikana. markkaa maantien n:o 744 suunnitt~·
22199: Jotta sanotun tien suu~ittelua voitaisiin jat- luun ja rakentamiseen välillä Sillanpää......i
22200: Vetelin Isokylä.
22201: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
22202:
22203: Juhani Tuomaala Markus Aaltonen
22204: 1977 vp. 569
22205:
22206: Raha-asia-aloite n:o 516.
22207:
22208:
22209:
22210:
22211: Tuomaala ym.: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 6981
22212: korjaamiseen ja päällystämiseen Nurmon kunnassa.
22213:
22214:
22215: E d u s k u n n a 11 e.
22216: Nurmori kunnassa (Keski-Nurmossa) olevan Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
22217: kantatien n:o 6981 kunto on erittäin heikko. taen,
22218: Kyseisen kantatien merkitys on kuitenkin Nur-
22219: mon kunnan asukkaille ja sen muille käyttä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22220: jille suuri. Erityisesti nurmolaisille tien huono 1978 tulo- ja menoarvioon 100 000
22221: kunto tuottaa jatkuvaa haittaa. markkaa Vaasan läänin Keski-Nurmossa
22222: Tien käyttö on laajaa, sillä tehtyjen arvioi- olevan kantatien n:o 6981 korjaamiseen
22223: den mukaan tiellä kulkee 400-500 ajoneuvoa ja päällystämiseen.
22224: vuorokaudessa. Näin ollen tie pitäisi kiireelli-
22225: sesti korjata ja päällystää.
22226: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
22227:
22228: Juhani Tuomaala Markus Aaltonen
22229:
22230:
22231:
22232:
22233: 72 0877003363
22234: 570 1977 vp~
22235:
22236: Raha-asia-aloite n:o 517.
22237:
22238:
22239:
22240:
22241: · Tuomaåla yni.: Määrärahan osoittamisesta Jyryn-Harjun yksi-
22242: tyistien muuttamiseksi paikallistieksi JU1'Van kunnassa.
22243:
22244:
22245: E d u s k u n n a 11 e.
22246:
22247: · Jurvan kunnassa·· olevan Jyryn-Harjun tie tallointitehdas. ·Väestö on vähävaraista, joten
22248: on uusi ja hyvin rakennettu 5,5 m:n ajopin. yksityistien rasituksen säilyttäminen heillä ei
22249: nalle. Tien käyttö ja merkitys on jatkuvasti li- ole oikeudenmukaista, kun kysymyksessä ori
22250: sääntynyt monesfakin syysta. yleisistä teistä annetun lain kiistatta tarkoitta•
22251: Harjun kylästä Murtoisiin ja ns. Lammen- ma paikallistie. ·
22252: loukolle oh v. 1975 lopulla valmistunut uusi Samoin he käyttävät ko. tietä jatkaessaan
22253: metsäautotie. Tähän metsäautotiehen . tehtiin edelleen matkaa läheiseen Niemenkylään, joka
22254: kesällä 1976 kulutuspinta, joten tie ori tämän on 650-700 asukkaan kylä ja joka on Vaasan
22255: jälkeen hyväkuntoinen liikennöitäväksi henkilö- läänin Seutukaavaliiton j.a valtakunnallisessakin
22256: autoilla, polkupyörillä yms. Tien sillat on myös luokituksessa paikalliskeskus F 2-3 eli palve-
22257: rakennettu kestämään raskasta liikennettä. Sa- lutaso on pi,enenpuoleisen kirkonkylän luokkaa.
22258: moin v. 1976 valmistui Jyryn-Harjun tien · NiemenkyläStä on valmistunut yli entisen
22259: jatkeena Pirttikylän (Närpiö} suuntaan vilje- Jurvanjärven uusi tie kirkonkylään. Murtoisten
22260: lystienä rakennettu tie, johon saatiin myös ku- kylästä matka kirkonkylään lyhenee uutta tietä
22261: lutuspinta. Tie on nyt jo läpikuljettava valta- myöten eniten noin 10 km.
22262: tielle n:o 8. Jyryn-Harjun tien merkityksestä voidaan
22263: Koska em. kahden tien lisäksi jo entisestään vielä mainita, että tietä käyttävät jatkuvasti
22264: Metsäkylästä tulee Harjunkylään eli tämän Jy- linja-autot (työläisvuorot}, myymäläautot, mei-
22265: ryn-Harjun tien päähän paikallistie, niin tälle jeriautot, koululaiskuljetusautot, puutavarankul-
22266: Jyryn-Harjun tielle on tullut huomattava lisä- jetusautot ja jorikin verran myös teollisuuden
22267: merkitys myös läpikulkutienä. ja soran kuljetukset sekä kevyempi liikenne.
22268: Murtoisten kylästä suuntautuu liikenne met- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
22269: säautotien kautta Jyryn-Harjun tielle ja näi- nioittaen,
22270: hin kyliin ja näistä kylistä Murtoisiin. Murtois-
22271: ten ja Harjun kylistä suuntautuu liikenne Met- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22272: säkylään, missä on 3 opettajan koulu, kauppa 1978 tulo- ja menoarvioon 100 000
22273: ja posti. Harjun ja Jyryn kylissä on asutus markkaa Jurvan kunnassa olevan Jyryn
22274: pysyvää, kylissä on maatilojen lisäksi myös -Harjun yksityistien muuttamiseksi
22275: jonkin verran palveluja, kauppa ja teollisuutta, paikallistieksi.
22276: kuten esim. maassamme harvinainen kovame-
22277: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
22278:
22279: Juhani Tuomaala Markus Aaltonen
22280: 1977 vp. 571
22281:
22282: Raha-asia-aloite n:o 518.
22283:
22284:
22285:
22286:
22287: Tuoinaala yin.: Määrärahan osoittamisesta opiskelija-alennukseen
22288: oikeuttavan rautatiematikan vähim.mäispituuden pitämiseksi
22289: ennallaan.
22290:
22291:
22292: E d u s k u n n a 11 e.
22293:
22294: Opiskelijoiden kannalta yleensä ja erityisesti toissa ja korkeakouluissa opiskelevat vaille opis-
22295: kehitysalueilta kotoisin olevien opiskelijoiden kelija-alennusoikeutta. Samoin kävisi monille
22296: karinalta voimassa oleva rautatie- ja linja-auto- muillekin opiskelijoille.
22297: lippujen alennusjärjestelmä on merkitykseltään Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
22298: suuri. Mikäli sanottu järjestelmä lopetettaisiin, taen,
22299: merkitsisi se vaikeuksia varsinkin vähävaraisille
22300: opiskelijoille. ' että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22301: Jos opiskelija-alennukseen oikeuttavan mat- 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
22302: kan vähemmäispituutta korotettaisiin nykyisestä 31.45.40 5 000 000 markan määrärahan
22303: 100 kilometristä 200 kilometriin, jäisivät esi• opiskelija-alennukseen oikeuttavan· mat~
22304: merkiksi kaikki eteläpohjalaiset Seinäjoen rau- kan vähimmäispituuden pitämiseksi liy•
22305: tatieasemaa. lähtöasemanaan käyttävät, Tampe- kyisellään. r
22306: reen, Jyväskylän, Oulun ja Helsingin yliopis-
22307: I!elsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
22308:
22309: . Juhani Tuomaala Orvokki. Kangas Hannu Tenhiälä
22310: 572 1977 vp.
22311:
22312: Raha-asia-aloite n:o 519.
22313:
22314:
22315:
22316:
22317: M. Tuominen ym.: Määrärahan osoittamisesta Palestiinan vapau-
22318: tusjärjestön PLO:n tukemiseen.
22319:
22320:
22321: E d u s k u n n a 11 e.
22322:
22323: Palestiinan arabikansa on jo yli kahden vuo- sa alkoi kun YK 29. yleisistunnossaan tunnusti
22324: sikymmenen ajan kamppaillut kansallisen itse- PLO:n Palestiinan arabikansan ainoaksi lailli-
22325: määräämisoikeutensa puolesta. Palestiinalaisten seksi edustajaksi.
22326: oikeus itse määrätä omista asioistaan on kan- Lähi-Idän kriisin pysyvän ja rauhanomaisen
22327: sainvälisesti tunnustettu mm. useissa YK:n ratkaisun mahdollisuudet olennaisesti riippuvat
22328: yleisistuntojen ja turvallisuusneuvoston päätös- siitä, että Palestiinan arabikansan lailliset ja
22329: lauselmissa. kansalliset oikeudet tunnustetaan. Presidentti
22330: Palestiinalaisten todellinen edustaja on Pa- Kekkonen totesi 19. 12. 73: "Mitään pysyvää
22331: lestiinan Vapausjärjestö PLO, joka 70-luvun rauhanomaista ratkaisua Palestiinassa ei olekaan
22332: alussa on organisoinut kaikki merkittävät pa- saavutettavissa ilman että Palestiinassa alunpe~
22333: lestiinalaiset vastarintajärjestöt yhteisen lipun rin asuville arabeille tehdään oikeutta."
22334: alle taisteluun Israelin sionistista miehitys- ja Palestiinan arabiväestö elää suurissa vaikeuk-
22335: terrorivaltaa vastaan. sissa. Se joutuu kärsimään Israelin aseellisten
22336: Arabimaissa PLO on yleisesti tunnustettu hyökkäysten ja terroritoimien johdosta, Koko-
22337: Palestiinan arabikansan ainoaksi lailliseksi edus- nainen sukupolvi on saanut varttua pakolaislei-
22338: tajaksi. PLO on Palestiinan Kansallisneuvoston rien ankarissa oloissa. Palestiinan arabiväestö
22339: kautta arabimaiden välisen parlamenttiliiton jä- tarvitsee kaikkea mahdollista humanitääristä
22340: sen, se on tunnustettu palestiinalaisten ainoaksi apua. Siihen voisi käyttää varoja, joita Suomi
22341: lailliseksi edustajaksi arabimaiden huippuko- myöntää IDA:lle ja joita käytetään usein kan-
22342: kouksissa. PLO:n toimintaohjelman mukaan sojen itsemääräämisoikeutta vastaan.
22343: järjestö pyrkii päämääräänsä aseellisen vasta- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
22344: rinnan lisäksi poliittisin ja diplomaattisin kei-
22345: noin. että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
22346: PLO:n nauttimaa kansainvälistä arvonantoa den 1978 tulo- ja menoarvioon mo-
22347: kuvaa myös se, että järjestö osallistuu huomat- mentille 24.20.69 3 000 000 markkaa
22348: taviin kansainvälisiin konferensseihin. humanitääristä apua varten Palestiinan
22349: Uusi merkittävä vaihe palestiinalaisten asias- vapautusjärjestölle PLO:lle.
22350: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1977.
22351:
22352: Mirjam Tuominen Taisto Sinisalo 1.-C. Björklund
22353: Ensio Laine Heimo Rekonen Marjatta Mattsson
22354: Oili Suomi
22355: 1977 vp. 573
22356:
22357: Raha-asia-aloite n:o 520.
22358:
22359:
22360:
22361:
22362: M. Tuominen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Afrikan
22363: . kansallisten vapautusliikkeiden tukemiseen.
22364:
22365:
22366: E d u s kun n a 11 e.
22367:
22368: .YK on useaan otteeseen jyrkästi tuominnut politiikka johdonmukaisesti ja voimakkaasti ,tu-
22369: siirtomaasoda-t. 14. 1~. 1960 YK hyväksyi ju- kee kansallisten vapautusliikkeiden oikeutet-
22370: listuksen itsenäisyyden myöntämisestä siirto- tuja vaatimuksia. '
22371: maille ja niiden kansoille (A/1514). Myös Hallituksen vuoden 1978 tulo- ja menoar-
22372: Suomi äänesti tämän julistukSen puolesta. vioon esittämä määräraha 700 000 mk on to-
22373: YK:n yleiskokouksen päätöslauselma, joka hy- dellakin erittäin vähäinen. Sen arvoa vähentää
22374: väksyttiin 12. 10. 1970 (262~:XXV) toiminta- vielä se ilmeinen epäoikeudenmukaisuus, ett~
22375: ohjelmaksi siirtomaiden ja niiden kansojen it- hallitus samanaikaisesti esittää Maailmanpan-
22376: senäisyyden myöntämisjulistuksen täydelliseksi kin alaisille Kansainväliselle kehitysjärjestölle
22377: toteuttamiseksi, "vahvistaa siirtomaakansojen (IDA) sekä Aasian ja latinalaisen Amerikan
22378: oikeuden kaikin käytettävissä olevin keinoin kehityspankeille yhteensä 60.75 miljoonaa mark-
22379: taistella siirtomaavaltoja vastaan". Toiminta- kaa.
22380: ohjelmassa sanotaan: ·"Jäsenvaltioiden on an- Eri yhteyksissä on osoitettu, että sekä IDA
22381: nettava kaikki tarvittav·a moraalinen ja aineel- että Aasian kehityspankki rahoittavat toimen-
22382: linen tuki siirtomaissa asuville kansoille niiden piteitä, jotka suuntautuvat kansojen itsemää~
22383: taistelussa vapauden ja itsenäisyyden puolesta. räämisoikeutta vastaan. Niiden kautta mene~
22384: Jäs.envaltioiden on aloitettava voimakas ja pit- västä kehitysavusta . suuri osa menee kansojen
22385: käaikainen kamppailu niitä ulkomaisia talou- vapauspyrkimyksiä terrorilla tukahduttavien so-
22386: dellisia, finanssi- ja muita etupyrkimyksiä vas- tilasjunttien ylläpitämiseen.
22387: taan, jotka siirtomaissa toimivat siirtomaaval- V~rat, jotka Suomi osoittaa IDA:lle. ja
22388: tojen ja niiden liittolaisten hyväksi, koska nämä Aasian kehityspankille, tulisi käyttää kansallis-
22389: ovat suurin este päätöslauselmissa 15 ja 14 ten vapautusliikkeiden tukemiseen ja riippu-
22390: mainittujen päämäärien saavuttamiselle." mattomuutensa saavuttaneiden kehitysmaiden
22391: Kansojen oikeutettujen vapautuspyrkimysten itsenäisen kansallisen talouselämän rakentami-
22392: väkivaltainen tukahduttaminen kolonialistisissa seen niille suoraan osoitetulla avulla. OAU :n
22393: ja uuskolonialistisissa maissa on johtanut aseel- tunnustamille Afrikan kansallisille vapautusliik-
22394: listen selkkausten jatkuvaan laajenemiseen ja keille tulo- ja menoarviossa olevaa määrärahaa
22395: suoranaiseen kansanmurhaan. Se ei ole kuiten- olisi korotettava varoilla, jotka olisi poistetta-
22396: kaan voinut estää kansojen vapautuspyrkimyk- va IDA:n, Aasian ja latinalaisen Amerikan ke-
22397: siä, kuten Portugalin siirtomaiden itsenäistymi- hityspankin momentilta.
22398: nen osoittaa. Joukkoteloituksia ja joukkomurhia Edellä olev•an perusteella ehdotamme,
22399: käytetään edelleen keinona kansojen oikeutet-
22400: tujen vapautuspyrkimysten tukahduttamiseksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22401: Etelä-Afrikassa, Namibiassa ja Rhodesiassa. Täl- 1978 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
22402: laisessa tilanteessa on sitäkin suurempi syy 3.4 milj. markkaa Afrikan kansallisille
22403: edellyttää, että rauhan turvaamiseen pyrkivä vapautusliikkeille anneftavaan tukeen.
22404: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1977.
22405:
22406: Mirjam Tuominen Taisto Sinisalo 1.-C. Björklund
22407: Ensio Laine Heimo Rekonen Marjatta Mattsson
22408: Oili Suomi
22409: 574 1977 vp.
22410:
22411: Raha-asia-aloite n:o 521.
22412:
22413:
22414:
22415:
22416: M. Tuominen ym.: Määrärahan osoittamisesta palvelutalojen ra-
22417: kentamise}tsi lapsiperheille.
22418:
22419:
22420: Ed u s kun ri a 11 e;
22421:
22422: Naimisissa olevien naisten ja pienten lasten asukkaiden käytettävissä ruokala ja eineskeittiö,
22423: äitien ansiotyö kodin· ulkopuolella on yhä ylei- lasten päivähoitolaitos, siivouspalvelu, pesula ja
22424: sempää. Perheen toimeentulo ja varsinkin kai~ kerhotiloja. Siihen voi myös liittyä määrätyt
22425: liit asuntokustannukset tekevät välttämättö- yhteispalvelut, jotka, kun ne suoritetaan .yhtei"
22426: ~äksi molempien vanhempien ansiotyön. Am- 5en organisaation puitteissa, halpenevat kustan-
22427: mattipätevyyden hankkineet naiset eivät myös- nuksiltaan ja samalla helpottavat ansiotyössä
22428: kään ·.mielellään luovu ansiotyöstään, jos vain olevien äitien työtaakkaa ja vanhemmille jää
22429: ~avat lasten hoidon jollakin tavoin järjeste- enemmän aikaa lapsilleen.
22430: tyksi. Lastenhoidon ja ansioäitien kaksinkertaisen
22431: Lasten päivähoitolaitosten määrä on nykyi- työpäivän keventämisen takia on asuntotuotan·
22432: sessä tilanteessa täysin riittämätön. Lasten hoi- nossa kiinnitettävä erityistä huomiota lapsiper~
22433: ',lon tarpeen turvaamiseksi on paitsi päiväkoti~ heiden tarpeisiin.
22434: paikkoja lisättävä, otettava myös asuntotuotan- · Edellisen perusteella ehdotamme,
22435: nossa paremmin huomioon lapsiperheiden tar-
22436: peet. Mm. Ruotsissa ja Tanskassa on saatu että Eduskunta. ottaisi valtion vuoden
22437: hyviä kokemuksia palvelutaloista, joissa ansio- 1978 tulo- ja menoarvioon 70 miljoonaa
22438: työssä käyvien äitien kotityötä helpottavat koti- markkaa palvelutalojen rakentamiseksi
22439: taloustöiden yhteisjärjestelyt. Asuintaloissa on lapsiperheille.
22440: Helsfugissä ·28 päivänä syyskuuta 1977.
22441:
22442: Mirjam Tuominen Taisto Sinisalo Oili Suomi
22443: Ensio Laine Heimo Rekonen Marjatta Mattsson
22444: 1977 vp. 575
22445:
22446: Raha-asia-aloite n:o 522.
22447:
22448:
22449:
22450:
22451: M. Tuominen ym.: Koroteti.m määrärahan osoittamisesta opinto-
22452: rahoihin ja opintorahan saajien määrän lisäämiseksi.
22453:
22454:
22455: E du sk u nna lle.
22456:
22457: Opiskelijoiden toimeentulo on edelleen hei- kehitystä kuvaa hyvin se, että kun hallituksen
22458: kentynyt. Syksyllä 1976 rahalaitokset supisti- esityksen mukaan korkeakouluopiskelijan opin-
22459: vat opintolainoja keskimäärin 15 %. Kesäkuus- torahan tulee olla 850 mk, niin jotta summa
22460: sa 1977 valtioneuvosto supisti opintolainoitusta vastaisi lukuvuoden 1972~73 reaaliarvoa, tu-
22461: 15_c..45 % :lla koulutustasosta riippuen. Lukia- lisi sen olla noin 1 830 · markkaa. Hallitus ei
22462: laisilta opintolainat pOistettiin lähes täysin. Sa- esitä opintorahan saajien määrän korottamista,
22463: maan aikaan tehdyt muutokset valtion osuuden vaikka esim. korkeakouluopiskelijoista vain n.
22464: lisäämiseksi, mm. asumislisäjärjestelmän muo- 17.5 %saa opintorahan. Vuonna 1973-74 saa-
22465: dossa, eivät läheskään kata tehtyjä voimakkaita jien määrä oli vielä yli 21 %. Korkeakouluopis-
22466: supistuksia. Opiskelijoiden elinkustannukset kelijoiden opintorahan saajamäärä on kiintiöity
22467: nousevat n. 20 % :n vuosivauhtia. Lainojen 13 500:ksi, mikä aiheuttaa suuria epäoikeuden-
22468: enimmäismäärien pienentämisestä huolimatta mukaisuuksia. Mm. Helsingin yliopiston opinto-
22469: velkaantuminen jatkuu edelleen voimakkaana, tukilautakunta on tämän perusteella päättänyt,
22470: koska .opintotuen riittämättömyydestä •·johtuen ettei uusille opiskelijoille myönnetä opintorahaa
22471: opiskeluaika kasvaa ja lainaa joudutaan tämän lainkaan.
22472: johdosta ottamaan usearilma1le vuodelle. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
22473: Suurin syy heikkoon tilanteeseen on opinto-
22474: rahan kehittämättömyys. Opiskelijajärjestöjen, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22475: mm. Suomen ylioppilaskuntien liiton yksimieli- 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
22476: nen tavoite on ollut opfutorahaan perustuvan 29.39.55 lisäyksenä 110 milj.· markkaa
22477: opintotukijärjestelmän luominen. Tämän suun- opintor4han perusosan . m.arkka,määrän
22478: taisia tavoitteita esitti myös jo vuonna 1973 koi-ottamiseksi sekä lukiolaisten, amma-
22479: mietintönsä jättänyt valtion opintotukikeskuk- tillisten oppilaitosten opiskelijoiden että
22480: sen johtokunta (ks. komiteanmietintö 1973: korkeakouluopiskelijoiden · kohdalla
22481: 19). SKDL:n eduskuntaryhmä teki keväällä 1500 markkaan vuodessa ja opintora-
22482: 1977 yksimielisen rinnakkaisaloitteen opintora- hojen saajamäärien korottamiseksi kor-
22483: han kehittämisen aloittamiseksi. Hallitus esit- keakouluissa ja lukioissa vähintään
22484: tää opintorahoja korotettavaksi ainoastaan 100 25 000 kummassakin.
22485: mk:lla vuodessa 1. 7. 1978 lukien. Tilanteen
22486: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1977.
22487:
22488: Mirjam Tuominen Taisto Sinisalo Oili Suomi
22489: Ensio Laine Heimo Rekonen Marjatta Mattsson
22490: 576 1977 vp.
22491:
22492: Raha-asia-aloite n:o 523.
22493:
22494:
22495:
22496:
22497: M. Tuominen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opinto-
22498: rahan asumislisän korottamiseksi.
22499:
22500:
22501: E d u s k u n n a 11 e.
22502:
22503: Toukokuussa 1977 eduskunta muutti opin~ suuruus ei riipu asumiskustannusten suuruu-
22504: totukilakia ja asumistukilakia siten, että ·per~ desta kuten asumistuki periaatteessa. Asumis-
22505: heettömien opiskelijoiden asumistuki lakkautet. lisää ei makseta kesäajalta. Asumislisän enim.
22506: tiin ja sen tilalle otettiin käyttöön opintorahan mäissuuruus on keskiasteella lähes 30 % pie·
22507: yhteydessä maksettava asumislisä. Muutoksen nempi kuin korkeakouluissa, vaikka mm. opis-
22508: johdosta tuen saajien piiri laajeni jonkin ver• kelija-asunnoissa asuu tällä hetkellä molempien
22509: ran. Tästä huolimatta asumislisäjärjestelmä si• koulutustasojen opiskelijoita. Asumislisää saa
22510: sältää useita puutteita ja jopa heikennyksiä n. 15 % opintotukilain piiriin kuuluvista opis-
22511: aikaisempaan tilanteeseen verrattuna. Useiden kelijoista, heistäkin vain pieni osa täysimääräi-
22512: opiskelija-asunnoissa asuvien saavuttamat edut senä. Hallitus esittää asumislisään korotusta
22513: ovat heikenneet. Näin ollen olisikin asumislisän vain 3,3 miljoonaa markkaa (6.1 %), mikä ei
22514: saaja- ja markkamäärien korottamista sekä kor· tule kattamaan edes asumiskustannusten nou-
22515: keakoulujen ja keskiasteen tuessa esiintyvien sua.
22516: epäoikeudenmukaisten erojen poistamista har- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
22517: kittava.
22518: On arvioitu, että opiskelija-asunnossa asuvan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22519: perheettämän opiskelijan asumistuen keski- 1978 tulo- ;a menoarvioon momentille
22520: suuruus olisi tullut olemaan n. 1 700 markkaa 29.39.55 lisäyksenä 45 milioonan mar-
22521: vuodessa. Asumislisän keskisuuruudeksi arvioi- kan määrärahan opintorahan asumislisän
22522: daan n. 1 200 markkaa vuodessa. Asumislisän korottamiseksi.
22523: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta i 977.
22524: Mirjam Tuominen Taisto Sinisalo Oili Suomi
22525: Ertsio Laine Heimo Rekonen Marjatta Mattsson
22526: 1977 vp. 577
22527:
22528: Raha-asia-aloite n:o 524.
22529:
22530:
22531:
22532:
22533: M. Tuominen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ammatti-
22534: koulujen kouluruokailuun.
22535:
22536:
22537: E d u s k u n n a 11 e.
22538:
22539: Viime aikoina on kiinnitetty huomiota lmu- työskentelemään koko päivän yhden aterian va-
22540: luruoan tasoon yleisissä ammattikouluissa. Am- rassa. Ruoan tason kohottamiseksi tarvitaan li-
22541: mattikoululaisten Liiton Uudenmaan piiri on sää varoja kouluruokailuun.
22542: järjestänyt kouluissa nimien keruun kouluruoka- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
22543: adressiin, jossa vaaditaan parempaa ruokaa ja
22544: välipalan käyttöön ottamista ammattikouluissa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22545: Aterioiden laatu ja ravintoarvo on ammatti- 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
22546: kouluissa usein heikko, koska ruokailun järjes- 29.68.21 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
22547: tämiseen ei ole käytettävissä riittävästi varoja. käytettäväksi ammattikoulujen koulu-
22548: Kuitenkin monet ammattikoululaiset joutuvat ruokailuun.
22549: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1977.
22550:
22551: Mirjam Tuominen Taisto Sinisalo Oili Suomi
22552: Ensio Laine Heimo Rekonen Marjatta Mattsson
22553:
22554:
22555:
22556:
22557: 73 0877003363
22558: 57.8 1977 vp.
22559:
22560: Raha-asia-aloite n:o 525.
22561:
22562:
22563:
22564:
22565: M. Tuominen ym.: KOrotetun määrärahan osoittamisesta teatteri-
22566: ryhmien sekä musiikki-, tanssi- ja lapsiteattereiden toiminnan
22567: tukemiseen.
22568:
22569:
22570: E d u s k u n n a 11 e.
22571:
22572: Alueellisten ja sosiaalisten erojen tasoitta- tään nämä teatterit edustavat nykyään merkit-
22573: minen kulttuuripalveluissa on kiireellinen ja tävää osaa koko maan ammattiteatteritoiminnas-
22574: tärkeä tehtävä. Teatterikomitea -72:n ehdotuk- ta. Lastenteatteriesitysten osuus koko maan las-
22575: sen mukaan olisi kehitettävä alueteatteritoi- tenteatteriesityksistä on viime vuosina ollut n.
22576: mintaa ja turvattava liikkuvien teattereiden toi- 40 o/o.
22577: mintaedellytyksiä. Teatterikeskus r.y:n piiriin Teatterikeskuksen teatterien esityksistä 34 o/o
22578: järjestäytyneet liikkuvat ammattiteatterit: on ollut niiden kotipaikkakunnalla ja muut eri
22579: AHAA-teatteri, KOM-teatteri, Nukketeatteri puolilla Suomea. Myös ulkomailla teatterit ovat
22580: Vihreä Omena, Penniteatteri, Ryhmäteatteri, saaneet hyvän vastaanoton. Merkittävää on ol-
22581: Skolteatern ja Tanssiteatteri Raatikko ovat saa- lut varsinkin esiintyminen Ruotsin suomalaisille
22582: vuttaneet korkean taiteellisen tason. Lisäksi siirtolaisille.
22583: nämä tetterit ovat esiintyneet syrjäseuduilla, Kun laitosteatterit kattavat kuluistaan pääsy-
22584: työpaikoilla, kouluissa, vanhainkodeissa jne. lipputuotoilla vain 29 o/o, ovat Teatterikeskuk-
22585: Teatterikeskuksen teatterit pystyvät lisäämään sen teatterit koonneet pääsylipputuloina 53 o/o
22586: ja monipuolistamaan laitosteatterin kapasiteet- vuonna 1977. Yhteiskunnan tuki näille teatte-
22587: tia (lastenteatteri, musiikkiteatteri, tanssiteat- reille ei ole vastannut niiden kulttuuripoliittista
22588: teri ... ) . Ne voivat myös edistää alueteatteritoi- merkitystä. Vaikka Teatterikeskuhen teatterit
22589: minnan toteutumista. Kaiken tämän Teatteri- ovat vuosittain esittäneet perustellut anomuk-
22590: keskuksen teatterit ovat saavuttaneet työsken- sensa valtiolle, on jaettu tuki jäänyt noin kol-
22591: nellen suurissa taloudellisissa vaikeuksissa. mannekseen tästä tarpeesta.
22592: Teatterikeskuksen teatterit ovat herättäneet Edellisen perusteella ehdotamme,
22593: teatteri-innostusta uusien väestöpiirien keskuu-
22594: dessa. Niiden toiminta ja yleisö ovat jatkuvasti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22595: laajentuneet. Vuonna 1977 Teatterikeskuksen 1978 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
22596: teatterit antoivat yhteensä 1 452 esitystä ja kat- markan määrärahan teatteriryhmien sekä
22597: sojia niissä oli 328 080. Esitys- ja katsojamääril- musiikki-, tanssi- ja lapsiteattereiden toi-
22598: minnan tukemiseen.
22599: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
22600:
22601: Mirjam Tuominen Irma Rosnell
22602: Markus Aaltonen Anneli Kivitie
22603: ·1977 vp. 579
22604:
22605: Raha-asia-aloite n:o .526.
22606:
22607:
22608:
22609:
22610: · M. Tuomineri yin.: Mllätäiahan osoittamisesta teattereille kiertue-
22611: lisäksi.
22612:
22613:
22614: E d u s k u ri n ·a i 1 e.
22615:
22616: Alueelli~en }1 sosiaalisen eriarvoisuuden pois- Ratkaisuksi ei voi ajatella sitä, että tilaajilta
22617: taminen teatteripalvelujen jakelussa edellyttää perittäviä korvauksia korotettaisiin. Jo nykyään
22618: kiertuetoiminnan lisaämistä. Taloudellisista syis- tilanne on aiheuttanut kiertuetoiminnan vähen-
22619: tä on kiertuetoiminta kuitenkin vuosi vuodelta i:ymistä. Useat tilaajat ovat vähävaraisia ja si-
22620: tuHut yhä tappiollisemmaksi. Kiertuemenot ten kiertuetappiot jäävät yksinoinaan teatterien
22621: koostuvat työntekijöille suoritettavista päivä- kaimettaviksi.
22622: ja hotellikorvauksista, autojen polttoaine-, huol- Tilanne on johtanut siihen, että teatterit ovat
22623: to-, vakuutus-· ym. menoista ja lukuisista yllät- joutuneet vähentämään varsinkin pienille paik-
22624: tävistä ja äkillisistä kuluista. Tilaajilta perityt kakunnille ja kehitysalueille suuntautuvia kier-
22625: matka- ja päivärahakorvauks·et eivät peitä kaik- tueitaan. Tämä taloudellisen tilanteen pakotta-
22626: kia kiertuetoiminnan aiheuttamia kustannuksia. ma suuntaus ei kuitenkaan vastaa tavoitetta
22627: Esimerkiks.i liikkuvien teattereiden menoista alueellisen eriarvoisuuden poistamisesta.
22628: vuonna 1977 tilaajilta perityt korvaukset kat- Kulttuuripalvelujen demokratisoiminen,
22629: toivat ainoastaan 6 % teattereiden kaikista ku- · . alueellisen eriarvoisuuden poistaminen niiden
22630: luista kiertuemenojen noustessa huomattavasti jakelussa vaatii yhteiskunnan taloudellista tu-
22631: suuremmiksi. Mm. autojen huolto- ja korjaus- kea. Siksi tarvitaan uusia tukimuotoja, jollai-
22632: kustannukset ovat mainittuja korvauksia huo- nen olisi teattereille tarkoitettu ns. kiertuelisä.
22633: mattavasti suuremmat, ja lisäksi on kiertueilla Tavoitteena olisi maksaa teattereille 80 % kier-
22634: aina tullut ylimääräisiä menoja autojen rikkou- tueiden aiheuttamista todellisista ja hyväksyttä-
22635: tumisista, tilapäisistä kuljetuksista, korjauksis- vistä menoista.
22636: ta jne. On myös otettava huomioon, että vaikka Edellisen perusteella ehdotamme,
22637: kiertueet suunniteltaisiin kuinka huolellisesti
22638: tahansa, joudutaan kiertueella viettämään yli- että Eduskunta ottaisi valtion vuode11
22639: määräistä aikaa, josta aiheutuvia menoja ei voi 1978 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
22640: esittää tilaajan korvattavaksi. markan määrärahan teattereille kiertue-
22641: lisäksi.
22642: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
22643:
22644: Mirjam Tuominen Irma Rosnell
22645: 580 1977 vp.
22646:
22647: Raha-asia-aloite n:o 527.
22648:
22649:
22650:
22651:
22652: M. Tuominen ym.: Määrärahan osoittamisesta teatterikorkeakou-
22653: lun toimintaa varten.
22654:
22655:
22656: E d u s k u n n a 11 e.
22657:
22658: Hallituksen esityksessä valtion vuoden 1978 seja vaivanneen jälkeenjääneisyyden poista-
22659: tulo- ja menoarvioksi luvataan teatterikorkea- minen.
22660: koulun perustamista vuonna 1979. Tämä uudis- Edellisen perusteella ehdotamme,
22661: tus on teatterikoulutuksen kannalta välttämätön
22662: eikä sitä ole syytä enää hylätä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22663: Teatterikoulutuksen valtiollistamista ja kor- 1978 tulo- ja menoarvioon 2 300 000
22664: keakoulun perustamista ovat teatterijärjestöt markan määrärahan teatterikorkeakou-
22665: vaatineet jo pitkään. Tällä toimenpiteellä voi- lun toimintaa varten 1. 8.- 31. 12.
22666: daan teatterikoulutuksen tilannetta parantaa ja 1978.
22667: aloittaa jo vuosia Suomen teatterikoulun resurs-
22668: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
22669:
22670: Mirjam Tuominen Irma Rosnell Anneli Kivitie
22671: 1977 vp. 581
22672:
22673: Raha-asia-aloite n:o .528.
22674:
22675:
22676:
22677:
22678: M. Tuominen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionrautateiden
22679: opiskelijalipuista myönnettävien alennusten säilyttämiseksi
22680: ennallaan.
22681:
22682:
22683: Eduskunnalle.
22684:
22685: Syyskuun 16 päivänä 1977 on muutettu val- tyisesti vähävaraisia opiskelijoita vastaan, joi-
22686: tionrautateiden tariffisäännön sisältävää asetusta den on mm. taloudellisista syistä käytävä koti-
22687: mm. siten, että opiskelijalipun hinta lasketaan paikkakunnallaan usein. Kummalliselta tehty
22688: vähintään 200 km:n matkalta menosuuntaan esitys tuntuu myös sen johdosta, että juuri
22689: 1. 7. 1978 lukien. Nyt vähimmäisraja on 100 valtiovallan taholta on laajasti puhuttu ns. välil-
22690: km. Tämän johdosta hallituksen esityksessä val- lisen opintotuen kehittämisestä eli opiskelukus-
22691: tion vuoden 1978 tulo- ja menoarvioksi esite- tannusten alentamisesta, jolla perusteella sitten
22692: täänkin lisäystä momentille 31.45.40 vain on supistettu opintolainoja voimakkaasti.
22693: 40 000 mk opiskelijalippujen osalta. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
22694: Asetuksen muutos ja tulo- ja menoarvioesitys
22695: merkitsevät tuhansien opiskelijoiden saaman että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22696: tuen heikkenemistä tai lakkaamista. Tähän 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
22697: yhdistyy vielä tulo- ja menoarvioesityksessä esi- 31.45.40 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
22698: tetty rautatiemaksujen yleinen korottaminen opiskelijoiden valtionrautateillä saaman
22699: 7.5 % :lla. Tehdyt päätökset suuntautuvat eri- opiskelija-alennuksen ehtojen säilyttämi-
22700: seksi ennallaan.
22701: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1977.
22702:
22703: Mirjam Tuominen Taisto Sinisalo Oili Suomi
22704: Ensio Laine Heimo Rekonen Marjatta Mattsson
22705: 5-82 19_(7 _vp.
22706:
22707: Raha-asia-aloite n:o 529.
22708:
22709:
22710:
22711:
22712: M. Tuominen. ym.: Määrärahan osoittamisesta yö- ja vuorotyön-
22713: tekij~ l~ste~oidon järj~stämiseen.
22714:
22715:
22716:
22717: E d u s k u n n a 11 e.
22718:
22719: Yö- tai vuorotyöntekijöillä on erityisen suu- Edellä olevan johdosta ehdotamme,
22720: ria -vaikeuksia lastenhoidon järjestämisessä. Ny-.
22721: kyisissä lasten päivähoitolaitoksissa ei ole lain- . · että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22722: kaan otettu huomioon tällaisten työntekijöiden · 19 78 . tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
22723: lastenhoitotarvetta. Yö 7 ja vuorotyö on muu- 700 000 markkaa valtionapuun lasten-
22724: tenkin tavallista rasittavampaa, jot~n sekä äitien _seimille ja päiväkoäeille yö- [a :vuoro·:
22725: että lasten terveyden kannalta olisi tähän epä- työntekijöiden lastenhoidon järjestämi-
22726: kohtaan saatava korjausta. .seksi.
22727: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1977.
22728:
22729: Mirjam· Tuominen Taisto Sinisalo Oili Suomi
22730: Ensio Laine .. Heimo Rekonen Marjatta Mattsson . ·
22731: 19}7 vp. 583
22732:
22733: Raha-asia-aloite n:o 530.
22734:
22735:
22736:
22737:
22738: M. Tuominen ym.: Määrärahan osoittamisesta korvausten suorit-
22739: tamiseksi sodan- ja fasisminvastaisesta toiminnasta kärsimään
22740: joutuneille.
22741:
22742:
22743: E d u s k u n n a 11 e.
22744:
22745: Valtiovalta on unohtanut ihmiset, jotka suomalaisten omaiset, jotka ovat joutuneet pal-
22746: viime sotien aikana isänmaallisista syistä vas- jon kärsimään sekä taloudelliseen ahdinkoon.
22747: tustivat Hitler-Saksan rinnalla käytyä sotaa ja Olisi vihdoinkin aika, että hallitus muistaisi
22748: joutuivat vainon kohteeksi, keskitysleireihin ja näitä suomalaisia, jotka mitä vaikeimmissa
22749: vankiloihin, vammautuivat ja joutuivat jopa me- oloissa kamppailivat niiden päämäärien puo-
22750: nettämään henkensä myötätunnon takia, jota lesta, jotka on tunnustettu YK:n johtaviksi pe-
22751: he osoittivat fasisminvastaiselle kamppailulle. riaatteiksi ja joille maamme sodanjälkeinen vL
22752: Unohduksiin ovat jääneet myös Natsi-Saksan rallinen ulkopolitiikka on rakentunut. Ei ole
22753: keskitysleireihin ja työleireihin väkivalloin kul- käsitettävissä, että on menetelty täysin eri lailla
22754: jetetut suomalaiset. Nämä kansalaiset ja heidän Neuvostoliitossa vangittujen tai sotasyyllisinä
22755: kovia kokeneet omaisensa on jätetty kaikkien tuomittujen suhteen, joille on .maksettu täydet
22756: korvauslakien ulkopuolelle. Tässä suhteessa val- korvaukset. Sodan päättymisestä on jo kulunut
22757: tiomme lienee ainutlaatuinen Euroopassa, sillä 31 vuotta ja sodan- ja fasisminvastaisesta toi-
22758: eri maissa on laadittu lakeja korvauksista so- minnasta tai Natsi-Saksan keskitysleireistä kärsi-
22759: dan- ja fasisminvastaisen toiminnan johdosta mään joutuneet suomalaiset ja heidän omai-
22760: vainoa kärsineille ja heidän omaisilleen ja mak- sensa ovat tulleet vanhoiksi ja vankiloissa saa-
22761: settu korvauksia heidän kärsimystensä hyvittä- dut vammat vaikuttavat yhä vakavammin ter-
22762: miseksi edes jollakin tavoin. Vuonna 1945 suo- veyteen.
22763: ritettua erittäin vaatimatonta korvausta poliitti- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
22764: sista syistä tuomituille, syytteessä olleille tai
22765: turvasäilössä pidetyille, samoin kuin 50-luvulla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22766: maksettua hyvin pientä korvausta osalle Natsi- 1978 tulo- ja menoarvioon 600 000
22767: Saksan vangitsemista merimiehistä, ei voi kat- markkaa korvausten suorittamiseksi so-
22768: soa riittäväksi. Korvauksetta ovat jääneet teloi- dan- ja fasisminvastaisesta toiminnasta
22769: tettujen tai vammautuneiden sodanvastustajain tai Hitler-Saksan keskitysleireistä kärsi-
22770: sekä Natsi-Saksan keskitysleireihin raahattujen mään joutuneille suomalaisille ja heidän
22771: omaisilleen.
22772: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1977.
22773:
22774: Mirjam Tuominen Taisto Sinisalo Oili Suomi
22775: Ensio Laine Heimo Rekonen Marjatta Mattsson
22776: 584 1977 vp.
22777:
22778: Raha-asia-aloite n:o 531.
22779:
22780:
22781:
22782:
22783: R. Tuominen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtakunnallisen
22784: satamasuunnittelun aloittamiseksi.
22785:
22786:
22787: E d u s k u n n a 11 e.
22788:
22789: Kymen läänissä sijaitsevat Suomen suurim- Koska satamat ovat kunnallisia laitoksia, ja
22790: mat vientisatamat Kotka ja Hamina. Näiden niiden ylläpito saattaa muodostua yhdelle kun-
22791: osuus koko maan satamien kautta tapahtuvasta nalle kohtuuttoman raskaaksi, olisi ensiarvoi-
22792: viennistä (tn) vuonna 1974 oli 34.5 %, josta sen tärkeätä, että Kotkan ja Haminan satamat
22793: Kotkan osuus oli 21.2% ja Haminan 13.3 %. toimisivat riittävästi yhteistyössä. On myös
22794: Kotkan ja Haminan osuus koko maan satamien huomattava, että vaikka satamissa puretut ja
22795: kautta tapahtuvasta tuonnista (tn) oli vuonna lastatut tavaramäärät eivät olennaisesti lisään-
22796: 1974 vain 7.1 %. tyisikään, aiheuttavat muuttuvat lastinkäsittely-
22797: Edellä esitetyt tuonti- ja vientiosuudet osoit- tavat investointitoimintaa; esim. Kotkan sata-
22798: tavat sen, että junat ja autot, jotka hoitavat malautakunnan investointisuunnitelmat nouse-
22799: vientikuljetukset satamiin saakka, joutuvat pa- vat lähimmän viiden vuoden aikana 32 milj.
22800: laamaan usein tyhjinä takaisin. Tämä merkitsee markkaan.
22801: melkoista kaluston hukkakäyttöä. Toisaalta sa- Edellä todetuista syistä, ja jotta satamien
22802: tamien yksipuolinen vientivoittoisuus näkyy kehittämiselle saataisiin riittävän pitkäjänteiset
22803: herkästi satamien työllisyydessä, onhan Kotkan k:ehykset, olisi välttämätöntä, että maamme
22804: ja Haminan satamien vienti pääasiassa metsä- satamalaitoksen kehittämisen tulevat pääsuun-
22805: teollisuuden tuotteita, mikä merkitsee suurta taviivat voitaisiin määrittää valtakunnallisesti.
22806: suhdanneherkkyyttä. Tästä syystä vireillä oleva valtakunnallinen
22807: Viime vuosina on myös Neuvostoliiton kul- satamasuunnittelu tulisi käynnistää jo vuonna
22808: jetuksia (nk. transitoliikenne) alettu hoitaa 1978. Siinä tulisi määrittää Kotkan ja Hami-
22809: Kotkan ja Haminan satamien kautta. nan satamien valtakunnallinen rooli myös tule-
22810: Jo pitkän ajan on Kymen läänin merisata- vaisuudessa. Suunnitelmassa olisi etsittävä kei-
22811: mien tavoitteena ollut niiden muuttaminen yksi- noja myös satamien vientivoittoisuuden tasa-
22812: puolisista vientisatamista myös tuontisatamiksi, painottamiseksi.
22813: johon niillä on mitä parhaat edellytykset. Neu- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
22814: vostoliiton liikenne on eräs mahdollisuus lisätä
22815: satamien liikennettä, josta niiden kannattavuus että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22816: riippuu. Neuvostoliiton liikenteen kehityksen 1978 tulo- ja menoarvioon 1 milj. mark-
22817: arviointi on kuitenkin tällä hetkellä vaikeata. kaa valtakunnallisen -satamasuunnittelun
22818: Osaksi se riippuu satamien palvelutasosta. aloittamiseksi.
22819: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
22820:
22821: Risto Tuominen Mauno Forsman
22822: Olli Helminen Meeri Kalavainen
22823: Taisto Sinisalo
22824: 1977 vp. 585
22825:
22826: Raha-asia-aloite n:o 532.
22827:
22828:
22829:
22830:
22831: R. Tuominen ym.: Määräraihan osoittamisesta uuden rautatieyh-
22832: teyden tutkimus- ja suunnittelutyön varmistamiseksi välillä
22833: Luumäki-Hamina-Kotka.
22834:
22835:
22836: E d u s k u n n a 11 e.
22837:
22838: Maamme vientiteollisuuden itäryhmä, Kymen suunnittelutyö olisi kiireellisintä Luumäen ja
22839: läänin molemmat maakuntaliitot, seutukaava- Kotkan välisellä osuudella. Tämän ns. Heli-
22840: liitot ja kauppakamacit sekä useat muut tahot radan suunnittelun jatkamisesta onkin jo ole-
22841: ovat korostaneet Etelä-Karjalan ja sen pohjois- massa periaatteellinen myönteinen kanta. Kun
22842: puolella sijaitsevien vientiteollisuuslaitosten no- kuitenkin liikenneministeriön taholta on mm.
22843: peiden rautatieyhteyksien tarvetta Kotkan ja eduskuntakyselyyn annetussa vastauksessa to-
22844: Haminan satamiin. Tästä syystä onkin useassa dettu, että olemassa olevat määrärahat riittävät
22845: yhteydessä korostettu uuden rataosan mkenta- ainoastaan osalle kyseisestä tutkimus- ja suun-
22846: misen tärkeyttä Luumäeltä Haminan kautta nittelutyöstä, tarvitaan rahaa lisää. Erityisen
22847: Kotkaan. välttämätön lisämääräraha on sen vuoksi, että
22848: 1tä-Suomen teoll.isuuden tavaraliikenneyh- mainitun kyselyn vastauksessa on lähdetty siitä,
22849: teyksien nopeutumista ja halpenemista koske- että ensin tutkittaisiin ja suunniteltaisiin rata-
22850: v,an Luumäen-Haminan-Kotkan ratahank- osuus Helsingistä Porvooseen ei:kä tavaraliiken-
22851: keen toteuttamisratkaisua kiirehtii myös se, teen - erityisesti viennin - kannalta tärkein
22852: että aivan lähitulevaisuudessa on joka tapauk- osa Luumäeltä Haminan kautta Kotkaan.
22853: sessa ratkaistava, rakennetaanko sähköratayh- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
22854: teys Haminaan nykyistä ratalinjaa noudattaen
22855: Inkeroisista vai em. ratahankkeen linjausta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22856: noudattaen Kotkasta, jolloin tulisi samahla ra- 1978 tulo- ja menoarvioon 1 milj. mark-
22857: kennettua jo Kotkan ja Haminan välinen osuus kaa Helsingin ja Itä-Suomen välisen
22858: nyt puheenaolevasta uudesta ratayhteydestä. uuden rautatieyhteyden tutkimus- ja
22859: Edellä selostetuista syistä johtuen Helsin- suunnittelutyön varmistamiseksi myös
22860: gistä itään johtavan ratayhteyden tutkimus- ja välillä Luumäki-Hamina-Kotka.
22861: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
22862:
22863: Risto Tuominen Taisto Sinisalo
22864: Olli Helminen Mauno Forsman
22865: Meeri Kalavaineo
22866:
22867:
22868:
22869:
22870: 74 0877003363
22871: 586 1977 vp.
22872:
22873: Raha-asia-aloite n:o 5.33.
22874:
22875:
22876:
22877:
22878: Tuomioja ym.: Korotetuil määrärahan osoittamisesta kehitysluot-
22879: toihin.
22880:
22881:
22882: Ed u s kun n a 11 e.
22883:
22884: Eduskunta muutti vuonna 1974 hallituksen olettaa kasvavan nopeasti. Tämä avun kasvu
22885: budjettiesitystä kehitysyhtdstyön sitoumi.1sval~ tulisi siten ottaa huomioon myös sopimus- ja
22886: tuuks.ien osalta siten, että ne korotettiin bud- sitoumuksentekovaltuuksissa, joiden lisääminen
22887: jettivuoden tasolle myös kahtena seuraavana ei aiheuta valtiolle lisämenoja vuonna 1978
22888: vuonna. Tämä on oleellista yhteistyömaiden eivätkä myöhemminkään jo hyväksytyn lisäksi.
22889: kannalta, jotta ne voisivat omissa suunnitelmis- Ottamalla kehitysluottoihin ensi vuotta var-
22890: saan ottaa huomioon .Suomen niille antaman ten kaikkiaan 75 miljoonaa markkaa voitaisiin
22891: avun riittävän ajoissa. Samoin pitempiaikaisten kehitysluottojen sopimuksentekovaltuuksia ko-
22892: hankkeiden valmistelun kannalta on tarpeellis- rottaa 60 miljoonaan markkaan, jolloin näistä
22893: ta, että kehitysyhteistyömäärärahojen kasvu voi- jö aikaisemmin tehdyistä luottosopimuksista
22894: daan ennakoida jo hankkeiden valmisteluvai- sallittavat kassamenot voitaisiin vuosina 1979
22895: heessa. Suomen mahdollisuudet osallistua suu- ja 1980 korottaa 50 miljoonaan markkaan kum-
22896: rempiin hankekokonaisuuksiin kasvavat myös panakin vuonna.
22897: varojen kasvun myötä. Vuoden 1978 tulo- ja Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
22898: menoarvioesityksessä ehdotetaan kehitysluotto-
22899: jen osalta kuitenkin pieneneviä sitoumuksenteko- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22900: valtuuksia. Kun hallitus on tehnyt periaatepää- 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
22901: töksen kehitysapumäärärahojen tason kaksinker- 24.30.68 kaikkiaan 75 000 000 markkaa
22902: taistamisesta vuoteen 1982 mennessä, voidaan kehitysluottoihin.
22903: tulevien vuosien kehitysyhteistyömäärärahojen
22904: Helsingissä .30 päivänä syyskuuta 1977.
22905:
22906: Erkki Tuomioja Kaarina Suonio
22907: l9.77:.vp. 587
22908:
22909: Raha-asia-aloite n:o 534.
22910:
22911:
22912:
22913:
22914: . Tuomioja ym;: Määrärahan osoittamisesta humanitaariseen apuun
22915: . -- '. :. .. ' . kehitysmaille; . ·
22916:
22917:
22918: Rd u:s kn n n 11·! h!:
22919:
22920:
22921: Kun Suomi· teki Periaatepäätöksen vapautus- YK on useissa päätösl'<luselmissa kehottanut
22922: liikkeiden avustamisesta vuonna 1973, ulko- jäsenmaita lisäämään tukea kansallisille vapau-
22923: asiainministeriön työryhmä totesi. jo tuolloin, tusliikkeille.
22924: että apua. tulisi ryhtyä valmistelemaan Nami- Eteläisen Afrikan nykyisessä poliittisessa ti-
22925: bian, Etelä.:.Afrikan ja Rhodesian vapautusliik- lanteessa tulisi Suomen apua etenkin Namibian
22926: keille, ~vaikka Sitä ensin tulisi antaa Portugalin ja Zimbabwen vapautusliikkeille lisätä huomat-
22927: siirtomaiden vapautusliikkeille. _ tavasti rallhanomaisten ja kansanvaltaisten rat-
22928: Toistaiseksi apua on kuitenkin annettu Por- kaisujen edistämiseksi. Tämän lisäksi Etelä-Af-
22929: tugalin siirtomaiden vapautusliikkeiden ohella rikan ANC tulisi ottaa avustettavien vapautus•
22930: ainoastaan Namibian SWAPO:lle, jonka lisäksi liikkeiden joukkoon ulkoasiainmirusteriön jo
22931: Geneven neuvotteluihin osallistuneille Zimbab- tekemän periaatepäätöksen ja liikkeen erittäin
22932: we~ vapautusliikkeille annettiin vaatimatonta vaikeissa olosuhteissa tekemän rauhanomaisen
22933: apua. ja rotusortopolitiikkaa vastustavan suuriarvoi-
22934: Määrärahat ovat vuodesta 1975 lähtien pysy. sen työn tukemiseksi. · ·
22935: neet samansuuiuisina; ~un taås muiden pohjois• Edella sanotun perusteella ehdotamme,
22936: maiden tuki varsinkin Etelä-Afrikan ANC:Jle
22937: on kasvanut huomattavasti. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22938: Kun ulkoas1ainministeriö on tehnyt periaate- 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
22939: päätöksen Suomessa olevien namibialaisten opis- 24.30.69 11 550 000 markkaa} josta
22940: kelijoiden lukumäärän kaksinkertaistamisesta, ei 5 000 000 markkaa käytettäväksi kan-
22941: nykyinen 700 000 mk:n määräraha riitä kuin sallisten vapautusliikkeiden kautta an-
22942: SWAPO:n rajoitettuun tukemiseen. nettavaan tukeen.
22943: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
22944:
22945: Erkki Tuomioja Tellervo Koivisto
22946: Maija Rajantie 1.-C. Björklund
22947: Jermu Laine Ulf Sundqvist
22948: Lasse Lehtinen Kaarina Suonio
22949: 588 1977 vp.
22950:
22951: Raha-asia-aloite n:o 535.
22952:
22953:
22954:
22955:
22956: Tuomioja ym.: Määrärahan osoittamisesta 'kansa:laisjärjestöjen ke-
22957: hitysyhteistyötä koskevan tiedotustoiminnan tukemiseen.
22958:
22959:
22960: E d u s k u n n a 11 e.
22961:
22962:
22963: Tulo- ja menoarviossa ei taaskaan ole merkitty Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
22964: määrämhaa kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö-
22965: tä koskevan tiedotustoiminnan tukemiseen, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22966: vaikka sellainen on kolmessa viimeisessä tulo- 1978 tulo- ;a menoarvioon luvun 24.30
22967: ja menoarviossa mukana ollutkin, kahdesti uudelle momentille 300 000 markkaa
22968: eduskunnan lisäämänä. Koska määrärahan pois- kansalaisiär;estöien kehitysyhteistyötä
22969: tamiseen ei nytkään ole perusteita, olisi se koskevan tiedotustoiminnan tukemiseen.
22970: palautettava ja samalla sen reaaliarvon säilyttä-
22971: miseksi nostettava tämänvuotiseen nähden
22972: 100 000 markalla.
22973: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
22974:
22975: Erkki Tuomioja Maija Rajantie Lasse Lehtinen
22976: Tellervo Koivisto Jermu Laine I.-C. Björklund
22977: Kaisa Raatikainen
22978: 1977 vp. 589
22979:
22980: Raha-asia-aloite n:o 536.
22981:
22982:
22983:
22984:
22985: Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotaJon
22986: rakentamiseksi Tuupovaaraan.
22987:
22988:
22989: Ed u s kun n a 11 e.
22990:
22991: Valtion virastot toimivat Tuupovaaran kun- Em. tarkoitukseen valtio omistaa 3 000 m2 :n
22992: nll!SSa hajallaan ja puutteellisissa huonetiloissa. suuruisen tontin Tuupovaaran ki.rkonkylän kes-
22993: Tämä vaikeuttaa virastojen toimintaa ja yleisön kustassa.
22994: asioimista näissä virastoissa. Virastotaloon tulisi Edellä olevan perusteel!la ehdotamme kun-
22995: sijoittUIJMUUl mm. nimismiehen kanslia ja poliisi- nioittavasti,
22996: asema, työvoimatoimisto, kansaneläke- ja sai-
22997: rausvakuutustoimisto ja teleti>lat. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22998: Näin ollen valtion virastotalon rakentaminen 1978 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
22999: on sekä varsinaisten virastotarpeiden että työl- markan määrärahan valtion virastotalon
23000: lisyyden kannalta erittäin tä1"keä toimenpide. rakentamiseksi T uupovaaraan.
23001: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
23002:
23003: Jouko Tuovinen Lea Sutinen
23004: Matti Puhakka Erkki Korhonen
23005: Aili Vaittinen-Kuikka
23006: 590 19.77 vp.
23007:
23008: Raha-asia-aloite n:o 537.
23009:
23010:
23011:
23012:
23013: Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Outokummun ja Pöy·
23014: tälahden välisen maantien rakenteen parantamiseksi.
23015:
23016:
23017: Ed u s kun n a 11 e.
23018:
23019: Maantie n:o 4825 välillä -Outoktimpu'-Pöy- ·Tiellä -on·· myös runsas · yksityistieliikenne.
23020: tälahti ei nykyisessä muodossaan eilkä kunnos- Koska .tie ei nykyisellään·. kykene palvelemaan
23021: saan täytä kasvavan liikenteen asettamia vaa· alueen mkennetarpeita, tulisi siihen tehdä tar-
23022: timuksia. Tie on erhtäin mutkainen, mäkinen . vittavat parannukset. MyöS työllisyyden kan-
23023: ja kapea, joten se on mkenteelle erittäin vaa- -haita tien rakentaminen olisi ajankohtainen,
23024: rallinen huomioon ottaen runsas kevyen liiken- koska Outokunimussa ei ole tällä hetkellä tie-
23025: teen käyttö. Outokummun kiuippalan kannalta dossa mitään työkohteita ensi: :vuodetle.
23026: tien parannustyöt tulisi aloittaa mahdollisim- . Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23027: man pi'kaisesti, sillä lrulkeehan tien kautta nioittavasti,
23028: kaikki Varkaudesta Outokumpuun ja edelleen
23029: Polvijärvelle ja Kolille sekä päinvastoin suun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23030: tautuva liikenne. Myös turistit käyttävät tätä 1978 tulo- ~;a. menoarvioon -2 OÖO 000
23031: tietä erittäin paljon matkustaessaan Etelä-Suo- markan määrärahan Outokummun ja
23032: mesta KoliJle. Pöytälahden väliSen maantien n:o 4825
23033: rakenteen· parantåmiseen.
23034: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
23035:
23036: Jouko Tuovinen Lea Sutinen
23037: Matti Puhakka Erkki Korhonen
23038: Aili Vaittinen-Kuikka
23039: 1~77 vp. 591
23040:
23041: Raha-asia-aloite n:o 538.
23042:
23043:
23044:
23045:
23046: 'Tuovinen ym.: Mäittärahan osoittamisesta Polvijärven ja Matton-
23047: rvaaran välisen maantien rakenteen parantamiseksi.
23048:
23049:
23050: E'd u s k u n n a 11 e.
23051:
23052: Polvijärven ja Martonvaaran välinen maantie taen kuitenkin huomioon tien huonon kunnon
23053: n:o 504 on kunnoltaan erittäin huono, mutki- ja Polvijärven vaikean työllisyystilanteen tulisi
23054: .kas, mäkinen ja kapea. Kuitenkin tie on liiken- työt aloittaa jo vuonna 1978.
23055: teellisesti melko vilkas. Kulkeehan tämän tien Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23056: kautta mm. Varkauden ja Kuopion suunnasta nioittavasti,
23057: tuleva turistiliikenne Kolille. Tietä käytetään
23058: runsaasti myöskin raskaan puutavaran kuljetuk- että Eduskunta ottaisi ·valtion vuoden
23059: seen sekä muuhun paikalliseen liikenteeseen. 1978 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
23060: TVL:n Pohjois-Katjalan piirin tienpidon toi- markan määrärahan Polvijärven ja Mar-
23061: menpideohjelman mukaan em. tien rakenteen tonvaaran välisen maantien n:o 504
23062: parantaminen aloitettaisiin vuonna 1979. Ot- rakenteen parantamiseen.
23063: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
23064:
23065: Jouko Tuovinen Lea Sutinen
23066: Matti Puhakka Erkki Korhonen
23067: Aili Vaittinen-Kuikka
23068: 592 1977 vp.
23069:
23070: Raha-asia-aloite n:o 539.
23071:
23072:
23073:
23074:
23075: Tuovinen: Määrärahan osoittamisesta tietöiden aloittamiseksi vä-
23076: lillä Koli-Herajoki.
23077:
23078:
23079: E d u s k u n n a 11 e.
23080:
23081: Kolin-Herajoen tiehanke liittyy koko Kolin maa vauhtia. Tällöin tarvitaan ilman muuta
23082: alueen matkailun kehittämiseen. Tämä tieyhteys myös paranevia liikenneyhteyksiä, joista vasta
23083: luo kokonaan uuden väylän Kolille Enon suun- Ahmovaaran-Loma-Kolin tieyhteys on pa-
23084: nasta ja tiereitin luonnonkauneus tulee var- rannettu.
23085: masti jo sinänsä lisäämään sen käyttöä. Tieverk- Kolin alueen matkailun kehittämisen kannal-
23086: kosuunnitelman yhteydessä suoritetut määrä- ta olisi tärkeää, että tieyhteys Koli-Herajoki
23087: paikkatutkimukset eivät selvitä kokonaisuudes- rakennettaisiin mahdollisimman pikaisesti. Sa-
23088: saan Kolin-Herajoen tien tarvetta, sillä var- malla se helpottaisi alueen huonoa työllisyysti-
23089: masti Ahvenisen kautta kulkeminen Kolille lannetta. Matkailun lisäksi tiellä olisi suuri mer-
23090: lisääntyy huomattavasti ko. tieyhteyden val- kitys myös puutavarakuljetusten ja paikallisen
23091: mistuttua. liikenteen kannalta.
23092: Suunniteltu Kolin matkailukaupunki koko- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
23093: naisuudessaan tulee valmistumaan vasta vähi- taen,
23094: tellen vuosikymmenien kuluessa, mutta nähtä-
23095: vyyksiltään ainoalaatuisen Kolin matkailu vää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23096: jäämättömästi kasvaa noin 10-20 % :n vuosi- 1978 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
23097: vauhdilla, ja tämä tietää sitä, että matkailijoi- markan määrärahan tietöiden aloilta·
23098: den majoitus- ja palvelupisteet lisääntyvät sa- miseksi välillä Koli-Hera;oki.
23099: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
23100:
23101: Jouko Tuovinen
23102: 1977 vp. 593
23103:
23104: Raha-asia-aloite n:o 540.
23105:
23106:
23107:
23108:
23109: Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta työllisyyden turvaami-
23110: seksi valtionrautateillä.
23111:
23112:
23113: E d u s k u n n a 11 e.
23114:
23115: Valtion vuoden 1978 tulo- ja menoarviossa Valtionrautateillä on valmiina lukuisia työ-
23116: esitettyjen määrärahojen niukkuus tulee keskei- suunnitelmia käytettävissään, joten rahojen
23117: sellä tavalla vaikuttamaan valtion palveluksessa käyttö olisi heti turvaamassa työllisyyttä.
23118: olevan henkilöstön työhön ja työolosuhteisiin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23119: sekä etuihin ja oikeuksiin. nioittaen,
23120: Ensi vuoden budjettia laadittaessa hallitus on
23121: karsinut julkisten virastojen ja laitosten esittä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23122: mät työllisyysmäärärahat lähes olemattomiin. 1978 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
23123: Etenkin valtionrautateiden työntekijöiden työl- 12 000 000 markan määrärahan työlli-
23124: lisyyttä ei pystytä turvaamaan ensi vuoden aika- syyden turvaamiseksi valtionrautateiltä.
23125: na, mikäli budjettiin ei lisätä tuntuvasti mää-
23126: rärahoja työllisyyden parantamiseksi.
23127: Helsingissa 30 päivänä syyskuuta 1977.
23128:
23129: Jouko Tuovinen Sven-Erik Järvinen
23130: Sakari Knuuttila Lasse Lehtinen
23131: Uljas Mäkelä
23132:
23133:
23134:
23135:
23136: 75 0877003363
23137: 594 1977 VJ?.
23138:
23139: Raha-asia-aloite n:o 541.
23140:
23141:
23142:
23143:
23144: Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta turpeen jatkojalostus-
23145: tehtaan suunnittelun aloittamiseksi Pohjois-Karjalan läänin
23146: alueella.
23147:
23148:
23149: E d u s k u n n a II e.
23150:
23151: Pohjois-Karjalan huomattavan potentiaalisen turpeenjalostuslaitoksen kaltaisen laitoksen to-
23152: raaka-aineen muodostaa turve. Tuotantoon sopi- teuttamisen myös Pohjois-Karjalassa. Tähän on
23153: vien soiden pinta-ala Pohjois-Karjalassa on noin Pohjois-Karjalassa keskisen Suomen muihin
23154: 26 000 ha ja eri yhteyksissä on todettu tuotan- alueisiin nähden kaikkein parhaimmat toteut-
23155: toalaksi sopivan noin 16 000 ha. Polttoturpeen tamisedellytykset.
23156: vuosittaiseksi tuotantomääräksi 1980-luvulla Pohjois-Karjalan ja koko maankin alue- ja
23157: saadaan nykytekniikalla noin 3 milj. m3• työllisyyspoliittiset näkökohdat huomioon ot-
23158: Suolla tapahtuvan toiminnan lisäksi Pohjois- taen periaatepäätös toisen turpeenjalostuslai-
23159: Karjalassa tulee saada pitkällä tähtäimellä toksen perustamisesta maahamme olisi tehtävä
23160: aikaan myös raaka-aineen jalostustoimintaa. mahdollisimman pikaisesti ja varattava kyseisen
23161: Alueen energiaomavaraisuuden kannalta olisi hankkeen suunnitteluun tarvittava määräraha
23162: merkittävää käyttää turvetta alueen taajamissa valtion vuoden 1978 tulo- ja menoarvioon.
23163: ja teollisuuslaitoksissa sähkö- ja lämpöenergian Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23164: tuotantoon. nioittaen,
23165: Pohjois-Karjalan alueen turvevarat ja turpeen
23166: laatu mahdollistavat edellä mainitun lisäksi tur- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23167: peen jatkojalostuksen koksiksi, briketiksi ja 1978 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
23168: mahdollisesti aktiivihiileksi. markan määrärahan turpeen jatkojalos-
23169: Alueelliset voimavarat mahdollistavat valtion tustehtaan suunnittelun aloittamiseksi
23170: polttoainekeskuksen Peräseinäjoelle rakentaman Pohjois-Karjalan läänin alueella.
23171: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
23172:
23173: Jouko Tuovinen Lea Sutinen
23174: Matti Puhakka Erkki Korhonen
23175: Aili Vaittinen-Kuikka
23176: 1977 vp. 595
23177:
23178: Raha-asia-aloite n:o 542.
23179:
23180:
23181:
23182:
23183: Tuovinen: Määrärahan osoittami-sesta Joensuun pääterveysaseman
23184: suunnittelun aloittamiseksi.
23185:
23186:
23187: E d u s k u n n a 11 e.
23188:
23189: Joensuun kaupungin 43 000 asukasta palve- kiireellisimmin. Mitään väliaikaisratkaisua ei
23190: lee 43-paikkainen vuodeosasto, joka ei miltään ole käytettävissä, jolla tilannetta voitaisiin kor-
23191: osin täytä vuodeosastotoiminnan vaatimuksi'<l. jata ja jota ei olisi jo käytetty.
23192: Tilanne on kärjistymässä äärimmilleen, kun yli Vuodeosaston käytöstä on valmisteilla sopi-
23193: 800 joensunlaista pitkäaikaissairasta joudutaan mus Kontiolahden kunnan ja Pyhäselän ja Kiih-
23194: hoitamaan kotisairaanhoidossa, joka ei voi taata telysvaaran kansanterveystyön kuntainliiton
23195: vuodepotilaalle riittävää hoitoa. Kotisairaanhoi- kanssa, joille Joensuun kaupunki on valmis
23196: dossa on tällä hetkellä noin 800 pitkäa~kais luovuttamaan 40 sairaansijaa 160 sairaansijasta.
23197: sairasta, joista yli 300 tulisi siirtää laitoshoi- Rakennushankkeen toteutuminen auttaisi näin
23198: toon. Kotisairaanhoidossa hoidetaan tällä het- ollen myös kolmen muun kunnan sairaanhoidon
23199: kellä 47 sellaista vuodepotilasta, jotka tulisi tilannetta.
23200: kiireellisesti siirtää laitoshoitoon. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
23201: Edellä sanotun huomioonottaen on käsittä- taen,
23202: mätöntä, että Joensuun kaupungin vuodeosasto- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23203: hanke on saanut siirtyä kiireellisyysjärjestyk- 1978 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
23204: sessä viimeiseksi läänin vuodeosastohankkeiden 500 000 markan määrärahan valtion-
23205: joukossa. Kaikki seikat osoittavat sen, että osuutena Joensuun pääterveysaseman
23206: Joensuun· kaupunki tarvitsee vuodeosaston mitä suunnittelun aloittamiseksi.
23207: Helsingissä 28 päilvänä syyskuuta 1977.
23208:
23209: Jouko Tuovinen
23210: 596 1977 vp.
23211:
23212: Raha-asia-aloite n:o .54.3.
23213:
23214:
23215:
23216:
23217: Turunen: Korotetun määrärahan osoittamisesta Mikkelin tie- ja
23218: vesirakennuspiirin tie-, silta- ja talonrakennushankkeita var-
23219: ten.
23220:
23221:
23222: E d u s k u n n a II e.
23223:
23224: Rahanarvon voimakkaan heikentymisen joh- Kun monien kuntien, erikoisesti työllisyy-
23225: dosta eivät valtion reiden kunnossapitoon ja destä pahimmin kärsivien Mikkelin läänin kun-
23226: rakentamiseen osoittamat määrärahat nimelli- tien kohdalla lienee niin, että on olemassa val-
23227: sestä kasvustaan huolimatta ole aina edes säi- miita suunnitelmia tie-, silta- ja talonrakennus-
23228: lyttäneet reaaliarvoaan. Tämän vuoksi Mikkelin hankkeita varten, olisi kohtuullista aloittaa ne
23229: tie- ja vesirakennuspiiri on joutunut lykkää- työllisyyden turvaamiseksi tarkoitetuilla määrä-
23230: mään tuleviin vuosiin hankkeita, joiden toteut- rahoilla. Kuitenkin Mi:kkelin tie- ja vesiraken-
23231: tamiseen alunperin pyrittiin vuoteen 1980 men- nuspiirin käyttöön varatut varat ovat vahvasti
23232: nessä. Hdkkoina työllisyysvuosina, kuten nyt, alimitoitettuja, josta johtuen töiden aloittami-
23233: on valtion tieinvestoinneilla ollut ja tulee ole- seen ei ole reaalisia edellytyksiä, ilman että
23234: maan suuri merkitys työllisyyden hoidossa. määrärahaa korotetaan.
23235: Mikkelin läänin työttömyysluvut ovat monen Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittaen,
23236: kunnan kohdalla kohonneet maan korkeim-
23237: miksi. On kuntia, joiden työttömyysaste kohon- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23238: nee tulevana työllisyyskautena 2.5 prosenttiin. 1978 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
23239: Tämä johtuu siitä, ettei läänissä ole menossa 5 000 000 markkaa Mikkelin tie- ja
23240: eikä toteuttamisasteella valtion muita työkoh- vesirakennuspiirin tie-, silta- ja talonra-
23241: teita. Samoin on asianlaita yksityisten inves- kennushankkeita varten.
23242: tointien suhteen.
23243: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
23244:
23245: Väinö Turunen
23246: 1977 vp. 597
23247:
23248: Raha-asia-aloite n:o 544.
23249:
23250:
23251:
23252:
23253: Turunen: Määrärahan osoittamisesta Savonrannan ja Vihtarin vä-
23254: lisen maantieosuuden parantamiseen.
23255:
23256:
23257: E d u s k u n n a 11 e.
23258:
23259:
23260: Savonrannan kunnan tieolot ovat yleisesti kaista puutavaran kuljetusta, joten tien paran-
23261: ottaen heikoimpia maamme muihin alueisiin taminen loisi edellytykset raskaan liikenteen
23262: verrattuina. Tämän johdosta kunta on useaan turvallisuudelle. Savonrannan kunnassa on joka-
23263: otteeseen kääntynyt valtiovallan puoleen kun- vuotinen työttömyys maan korkeimpia kohoten
23264: nan tieolojen parantamiseksi, kuitenkin heikoin viime talvikautena lähes 24 prosenttiin. Jo tä-
23265: tuloksin. Erikoisesti tieosa Savonranta-Vihtari mäkin esimerkki osoittaa kunnasta puuttuvan
23266: on melkoisella varmuudella mutkaisuutensa ja työkohteita työttömien työllistäm~seksi talvikau·
23267: mäkisyytensä vuoksi ja yleensäkin ajoturvalli- tena.
23268: suutta ajatellen vaarallisimpia tieosuuksia mitä Kaikkeen edellä olevaan viitaten ehdotan
23269: ajatella saattaa. Kuitenkin tämä tieosuus pal- kunnioittaen,
23270: velee muun ohella kahden kaupungin, Savon-
23271: linnan ja Joensuun, välistä yhteyttä useamman että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23272: päivittäisen linja-autovuoron välityksellä. Kesäi- 1978 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
23273: nen matkailun mukanaan tuoma liikennemäärä markan määrärahan Savonrannan ja Vih-
23274: kasvaa nopeasti kunnan suorittaessa yhdessä tarin välisen maantieosuuden parantami-
23275: yksityisten kanssa investointeja matkailun hy- seen.
23276: väksi. T alv1sin kyseisellä ti!eosuudella on mel-
23277: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
23278:
23279: Väinö Turunen
23280: 598 1977· vp.
23281:
23282: Raha-asia-aloite n:o 545.
23283:
23284:
23285:
23286:
23287: Turunen: Määrärahan osoittamisesta rautatiekiskotuksen paranta-
23288: miseen rataosuudella Huutokoski-Savonlinna-Parikkala.
23289:
23290:
23291: E d u s k u n na 11 e.
23292:
23293: Kun Huutokosken-Savonlinnan-Padkkalan Kun olisi oikein ja tarkoituksenmukaista
23294: rautatien kiskotus aikoinaan on rakennettu, ori saada maantieltä yliraskaat kuljetukset rauta-
23295: se tarkoitettu nykyistä kevyempää liikennettä teille, olisi edellä mainitun rataosuuden kisko-
23296: varten. tuksen parantamisella myös liikennepoliittista
23297: Savonlinnan kaupungissa ja radan varrella merkitystä. Erikoisesti kesällä Savonlinnan seu-
23298: sijaitsevissa ympäristökunnissa on jo entuudes- dun maantdllä liikkuu päivittäin autoilla tuhan-
23299: taan teollisuutta joka olisi tarvinnut raskaam- sia matkailijoita, joille yliraskaat maantiekulje-
23300: malle liikenteelle tarkoitetun kiskotuksen. Vii- tukset saattavat aiheuttaa oman vaaratekijänsä.
23301: me vuosina on erikoisesti tullut Hsää raskasta Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioitta-
23302: metallialan- ja puunjalostusteollisuutta, joka vasti,
23303: nimenomaan tarvitsee raskaille kuljetuksilleen
23304: rautatiekuljetusta. Kuitenkaan tämä ei ole mah- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23305: dollista tarkoitukseen soveltuvan kiskotuksen 1978 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
23306: puuttuessa sanotulta rataosuudelta. Kyseisellä markan suuruisen määrärahan rautatie-
23307: rataosuudella on ollut mm. Punkasalmen ja kiskotuksen parantamiseksi rataosuu-
23308: Tuunaansalmen rautatiesiltojen heikkokuntoi- della H uutokoski-Savonlinna-Parik-
23309: suus esteenä kiskotuksen uusimiselle. Kun nyt kala.
23310: parhaillaan kyseiset sillat on rakennettu uudes-
23311: taan, niin tämäkin este on poistunut.
23312: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
23313:
23314: Väinö Turunen
23315: 1?77 vp. 599
23316:
23317: Raha-asia-aloite n:o .546.
23318:
23319:
23320:
23321:
23322: Wahlström ym.: Määrärahan osoittamisesta kulttuuri- ja mielipi-
23323: . delehtien tukemista varten.
23324:
23325:
23326: E d u s k u n n a 11 e.
23327:
23328: Kulttuuri- ja mielipidelehdillä on ollut hyvin tuuri- ja mielipidelehdet toimivat jatkuvan lak-
23329: merkittävä asema maamme kulttuuri- ja yhteis- kauttamisuhan alaisina, toimittajien ja avusta-
23330: kunnallisen elämän eri vaiheissa. Ne ovat. toi- jien ilmaisen tai nimellisesti korvatun työn va-
23331: mineet taidetta, tiedettä ja yhteiskuntaa kos- rassa. Vaikea tilanne on todettu useaan ottee-
23332: kevan informaation väylänä ja vapaan kriitti- seen, ja tilanteen korjaamisesta on olemassa pe-
23333: sen keskustelun areenana. 1960-luvun puolivä- rusteltu esitys, jonka teki mielipidelehtitoimi-
23334: listä lähtien lehtikuolema on kohdannut tämän kunta jo vuonna 1973. Toimikunnan esityksistä
23335: alueen lehtiä erityisen pahasti. Mielipidelehti- ei ole yhtään toteutettu.
23336: kuolema on tuonut kärjistetysti esille kulttuuri- Kulttuuri- ja mielipidelehtien olemassaolo on
23337: ja mielipidelehtien taloudelliset vaikeudet. Tä- turvattava ja luotava mahdollisuudet uusien
23338: mä julkaisutoiminta ei ole taloudellisesti kan- lehtien perustamiselle.
23339: nattavaa, vaikka mielipidelehtikuoleman syyt Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
23340: eivät olekaan yksinomaan taloudellisia. Kulttuu- nioittaen, · · · · ·
23341: rilehtien kato muistutti, että tämä kulttuuri-
23342: instituutio on toiminut ennen muuta yksityisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23343: aktiivisuuden ja ilmaisen työn varassa. 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
23344: Lehtialan yhä kiristyneessä kilpailussa on 29.90.52 100 000 markan määrärahan
23345: näiden vapaiden mielipiteen ilmaisun välinei- kulttuuri- ja mielipidelehtien tukemista
23346: den asema yhä heikentynyt. Vielä toimivat kult- varten.
23347: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1977.
23348:
23349: Jarmo Wahlström Jacob Söderman
23350: Mikko Ekorre Kaisa Raatikainen
23351: Eino Grönholm
23352: 600 1977 vp.
23353:
23354: Raha-asia-aloite n:o 547.
23355:
23356:
23357:
23358:
23359: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kiireellisten säännösten
23360: laatinriseksi kaikenlaisen alkoholin tarjoilun kieltämiseksi
23361: eduskuntatalossa.
23362:
23363:
23364: E d u s k u n n a II e.
23365:
23366: Alkoholin erilainen väärinkäyttö on jatku- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23367: vasti pahentunut maassamme. Siksi olisi vält- taen,
23368: tämätöntä, että eduskunta näyttäisi alkoholi-
23369: asioissa hyvää esimerkkiä Suomen kansalle. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23370: Ei voida pitää hyväksyttävänä, että eduskun- 1978 tulo- ;a menoarvioon 1 000 mar-
23371: tatalossa kansanedustajilla on käytettä'Vissään kan määrärahan kiireellisten säännösten
23372: vapaasti alkoholia ja olutta. Vaikutuksia tästä laatimiseksi kaikenlaisen alkoholin tar-
23373: on havaittavissa jopa eduskunnan istunnoissa. ;oilun kieltämiseksi eduskuntatalossa.
23374: Myös oluen tarjoilu eduskunnan kahvilassa
23375: ja ravintolassa olisi siis lopetettava.
23376: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
23377:
23378: Veikko Venitamo J. Juhani Kortesalmi
23379: 1977 vp. 601
23380:
23381: Raha-asia-aloite n:o 548.
23382:
23383:
23384:
23385:
23386: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta edusikunnan oikeusasia-
23387: miehen virastolle väitettyjä väärinkäytöksiä koskevien erityis-
23388: tuttkimusten suorittamiseksi.
23389:
23390:
23391: E d u s k u n n a 11 e.
23392:
23393: Eduskunnan oikeusasiamiehen tulisi voida että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23394: puuttua tehokkaasti vääryyksiin. Hänen viras- 1978 tulo- ja menoarvioon eduskunnan
23395: toMaan ei kuitenkaan ole edellytyksiä erityis- oikeusasiamiehelle 10 000 markan mää-
23396: tutkimusten riittävää suorittamista varten. rärahan käytettäväksi tarpeellisten eri-
23397: Useimmiten asianomaisilta pyydetään vain lau- tyistutkimusten suorittamiseksi totuu-
23398: sunnot ja totuus jä.i selvittämättä. den perusteelliseksi selvittämiseksi väi-
23399: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- tetyissä väärinkäytöstapauksissa.
23400: taen,
23401: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
23402:
23403: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
23404:
23405:
23406:
23407:
23408: 76 0877003363
23409: 602 1?77 vp..
23410:
23411: Raha-asia-aloite n:o 549.
23412:
23413:
23414:
23415:
23416: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta byrokraattisen virkako-
23417: neistOn riippumattomia valvontaryhmiä varten.
23418:
23419:
23420: E d u s k u n n a II e.
23421:
23422: Sosi·alidemokraattien ja kepun johdolla on tia tarpeettomia virkamiehiä. Lyhyessä ajassa
23423: maassamme byrokratia paisunut kiihtyvää vauh- on tässä maassa voitu todeta, että 15 OOÖ vir-
23424: tia. Jopa monena vuotena yksistään valtion kakuntaan kuuluvaa voidaan koko kansan eduk-
23425: vitikakunta on lisääntynyt enemmän kuin koko si siirtää tuottava·an työhön.
23426: kansamme työvoima on kasvanut. Sama koskee Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23427: myös laajalti kuntia. taen,
23428: Kuitenkin kansamme toimeentuloa voidaan
23429: parantaa vain tuouavalla työllä. Ylisuuri ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23430: tehoton byrokratia merkitsee aina vain pahe- 1978 tulo- ja menoarvioon arviomäärä"
23431: nevaa veroriistoa. rahana 5 000 markkaa riippumattomia
23432: Maassamme on siis välttämättä suoritettava valvontaryhmiä varten, jotka tarkastavai
23433: täydellinen puhdistus byrokraattisessa virkako- koko yhteiskuntamme paisuneen byro-
23434: neistossa. Tämä voidaan toteuttaa riippumat- kraattisen virkakoneiston tarpeetlomien
23435: tomien valvontaryhmien avulla. henkilöiden poistamiseksi tuottavaan työ-
23436: Yksistään pienessä Albaniassa on todettu, hön.
23437: että eräässä ministeriössä oli noin 50 prosent-
23438: Helsingissä 23 päivänä syysikuuta 1977.
23439:
23440: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
23441:
23442:
23443:
23444:
23445: .,'.,
23446: 1977 vp. 603
23447:
23448: Raha-asia-aloite n:o 550.
23449:
23450:
23451:
23452:
23453: Vennamo .ym.: Määrävahan osoittam1sesta sel'Vitysten laatimiseksi
23454: johtavien valtion ja kunnan virkamiesten veivoittamiseksi
23455: osallistumaan määrävuosin käytännön työhön.
23456:
23457:
23458: E d u s k u n n a 11 e ..
23459:
23460: Kallis ja tehoton byrokratia on kansamme Mainituilla perusteilla ehdotamme ktinnioit-
23461: turmio. Myös kunnissa tarpeeton virkakoneisto taen,
23462: paisuu kiihtyvästi. Valtapuolueet perustavat jä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23463: senkirjavirkoja palkinnoksi puolueittensa luot- 1978 tulo- ja menoarvioon 5 000 mar-
23464: tamushenkilöille. Tämä merkitsee aina vain pa- kan määrärahan kiireellisten selvitysten
23465: henevaa veroriistoa. laatimiseksi siitä, miten ainakin johta-
23466: Kiinassa byrokraattien on määrävuosien jäl- vat valtion ja kunnan virkamiehet voi-
23467: keen mentävä käytännön tuottavaan työhön taisiin määrävuosien jälkeen velvoittaa
23468: kansan pariin. Näin he näkevät byrokratian vir- menemään käytännön työhön kansan pa~
23469: heet ja ymmärtävät kansan ja tuottavan työn riin byrokratisoitumisen ja kansan to-
23470: tarpeita~ dellisten tarpeiden unohtamisen estämi~
23471: seksi.
23472: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
23473:
23474: Veikko Verui.amo J. Juhani Kortesalmi
23475: 604 1977 vp.
23476:
23477: Raha-asia-aloite n:o .551.
23478:
23479:
23480:
23481:
23482: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta tuloerotutkimukseen.
23483:
23484:
23485: Eduskunnalle.
23486:
23487: Suomi on maa, joka Euroopassa kulkee tulo- on voitu väittää, että epäkohdat eivät ole niin
23488: erojen tilastoissa johtavien maiden joukossa. suuria kuin "jotkut" sanovat. Kysymys on
23489: Tästä huolimatta, kun asiasta maassamme kes- syytä perusteellisesti selvittää niin ansioiden
23490: kustellaan, tuodaan johtavien päätöksentekijöi- kuin eläkkeidenkin osalta. Selvitys on tehtävä
23491: den suulla esiin aina ja jatkuvasti, miten muu- tavalla, jonka rahvaskin ymmärtää, että sen
23492: tamien satojen korkeat tulot eivät ole syynä selostamisessa kansalle ei tarvita harhaan joh-
23493: tuloerojen syntymiseen. Kuitenkin on todettava tavia "jäsenkirjaherrateoreetikkoja", joista näyt-
23494: suuria epäkohtia olevan ja ilmaantuvan lisää. tää muodostuvan "harhaanjohtajia" tavalliselle
23495: Silloin, kun on kysymys työväestön ja pienvil- kansalle, vail~:ka he korostavatkin olevansa pu-
23496: jelijäin tai muiden pienituloisten ansioiden kor- naisine jäsenkirjoineen työtätekevien ja yrittä-
23497: jaamisesta, noustaan voimakkaasti korjauksia vien ihmisten asialla. Näin ei ole, heidän pal-
23498: vastustamaan, sitä vastoin on pieni ja harva- veluosa kohde on monopolipääoma ja heidän
23499: lukuinen se joukko, joka nousee vastustamaan pakkososialistinen "haaveyhteiskuntansa".
23500: suurituloisten ansioiden suhteellisesti monin- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
23501: kertaisia korotuksia. Itkua ei myöskään synny
23502: silloin, kun monopolipääoma ja suurrikkaat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23503: käärivät suuria voittoja, sitä vastoin pienyrit- 1978 tulo- ja menoarvioon 5 000 mar-
23504: täjiä kyllä rangaistaan mätkäytysverotuksin ja kan määrärahan selvän ja totuuden-
23505: muin keinoin jopa saarnattomista tuloista. mukaisen tutkimuksen suorittamiseksi
23506: Nämä kysymykset on tilastollisesti pidetty maassamme vallitsevista tuloeroista.
23507: pimennossa ja perusteellisesti tutkimatta, jotta
23508: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
23509:
23510: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
23511: 1977 vp. 605
23512:
23513: Raha-asia-aloite n:o 552.
23514:
23515:
23516:
23517:
23518: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta oikeuskanslerinviras-
23519: toon kohdistuvan valvonnan suunnittelemiseksi.
23520:
23521:
23522: E d u s k u n n a 11 e.
23523:
23524: Perustuslakiemme mukaan Suomi on lain- kaikissa suhteissa sekä että lain tulee olla kai-
23525: alainen maa. Samoin perustuslakiemme mulman kille sama poliittisista seikoista riippumatta.
23526: tuomioistuimet ovat maassamme riippumatto- Tästä huolimatta oikeuskanslerinvirasto näyt-
23527: mia, eivätkä niiden päätöksiin saa vaikuttaa tää joutuneen poliittisten seikkojen vaikutuk-
23528: poliittiset seikat. sen piiriin.
23529: Sama koskee myös virallisia syyttäjiä. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23530: Kuitenkin on jälleen havaittavissa, että po- taen,
23531: liittiset seikat alkavat yhä enemmän maassam- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23532: me vaikuttaa syytteisiin ja oikeuksien päätök- 1978 tulo- ja menoarvioon 3 000 mar-
23533: siin. Laki ei ole kaikille kansalaisille sama. kan määrärahan sellaisen valvonnan
23534: Poliittisessa suosiossa olevat henkilöt ovat suo- suunnittelemiseksi maassamme, joka pa-
23535: jatussa asemassa. Jopa tunnettuja väärinkäy- kottaa oikeuskanslerinviraston poikkeuk-
23536: töksiä on painettu vihreän veran alle. setta täyttämään perustuslaillisen velvol-
23537: Oikeuskanslerinviraston velvollisuutena on lisuutensa ilman, että poliittiset seikat
23538: valvoa, että lakeja noudatetaan maassamme vaikuttavat tähän toimintaan.
23539: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
23540:
23541: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
23542: 606 1977 vp.
23543:
23544: Raha-asia-aloite n:o 553.
23545:
23546:
23547:
23548:
23549: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kansanäänestyksen to-
23550: teuttamiseksi puoluetukikysymyksestä.
23551:
23552:
23553: E d u s k u ri n a 11 e.
23554:
23555: Aina vain paisuvista puoluetukirahoista on hoista hankitaan luotettava kansan mielipide.
23556: kansamme keskuudessa voimakkaasti vastusta- Tämä tapahtuu sopivimmin ja taloudellisimmin
23557: via mielipiteitä. Ilmeiseltä näyttää, että kan- tammikuun presidentinvaalien yhteydessä, jol-
23558: samme valtaenemmistö vastustaa rappeuttavia loin äänestys olisi joustavasti järjestetty ohjeeksi
23559: puoluetukirahoja. maamme poliittisille johtohenkilöille.
23560: Jos näin on, niin ei ole tervettä kansanvaltaa, Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23561: että eduskunta vuodesta vuoteen myöntää eri taen,
23562: muodoissa aina vain lisää puoluetukirahaa ve-
23563: ronmaksajien varoista samalla suuria ja vallassa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23564: olevia puolueita suuresti suosien. Kuitenkin 1978 tulo- ja menoarvioon 20 000 mar-
23565: perustuslakiemme mukaan kaikkien tulisi saada kan määrärahan käytettäväksi ohjeellisen
23566: samanlainen kohtelu eikä eriarvoisuutta hyväk- kansanäänestyksen toteuttamiseen puo-
23567: sytä. luetukirahoista tammikuun 1978 presi-
23568: Kaikista näistä syistä ja jo terveen kansanval- dentinvaalien yhteydessä.
23569: lan vuoksi on välttämätöntä, että puoluetukira-
23570: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
23571:
23572: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
23573: .197Tvp. 607
23574:
23575: Raha-asia-aloite n:o 554.
23576:
23577:
23578:
23579:
23580: .Vennamo· ym:.: Määrärahan ·osoittamisesta selvityksen toimitta-
23581: miseen ns. mipisteriviinojen Alkolle aiheuttamien tappioiden
23582: korvaamiseksi puoluetukivaroista.
23583:
23584:
23585: E d u s k u n n a 11 e.
23586:
23587: Ministerit ja eräät muut virkamiesryhmät le korvattava puolueiden valtiolta saamista tuki-
23588: ovat oikeutettuja saamaan puoli-ilmaiseksi tar- varoista. Vaitionkin on jo aika luopua poliit-
23589: vitsemansa viinat. Jokainen ministeri on mel- tisten "siivelläeläjien" kerskaelintason ylläpitä-
23590: ·keinpä poikkeuksetta jonkin puolueen jäsen ja misestä, puolueet on pantava vastaamaan jäsen-
23591: näin puolueensa edustaja hallituksessa. Samoin virkamiestensä hummauksista.
23592: meidän virkamieskuntamme . on pääasiassa, ei Edellä esitettyyll viitaten ehdotamme kun-
23593: suinkaan aina kyvyn ja kokemusperäisen kou- nioittavasti,
23594: lutuksen kautta valittu virkaansa, vaan määrä-
23595: tyn puoluee11 jäs(;!nkirjalla. Seurauksena on, että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23596: puoli-ilmaisen alkoholin edusta pääsevät naut- 1978 tulo- ja menoarvioon 1 000 mar-
23597: timaan vain määrättyjen puolueiden edustajat. kan määrärahan selvityksen aikaansaami-
23598: Halvan alkoholin käyttö aiheuttaa näin alko- seksi siitä miten kukin puolue veivoi-
23599: holiliikkeelle taloudellista menetystä joka me- tetaan korvaamaan ministerien ja poliit-
23600: nee poliittisesti valittujen henkilöiden hyväksi. tisilla jäs.enkirjoilla valittujen virkamies-
23601: Alkoholiliikkeen taloudellinen menetys tällais- ten halpojen viinojen aiheuttamat tap-
23602: ten kerskakulutusetuisuuksien vuoksi vähentää piot alkoholiliikkeelle puoluetukirahois-
23603: liikkeen varoista maksettavia moninaisia avus- taan sen perusteella, montako ministe-
23604: tusmäärärahoja. Koska niin ministerit kuin vir- riä ja virkamiestä sillä on tästä etuisuu-
23605: kamiehetkin edustavat puolueita, on näiden desta nauttimassa.
23606: henkilöiden erikoisuusetuisuus alkoholiliikkeel-
23607: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
23608:
23609: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
23610: 608 1977 vp.
23611:
23612: Raha-asia-aloite n:o 555.
23613:
23614:
23615:
23616:
23617: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta selvityksen laatimi-
23618: seksi viljaylijäämän käyttömahdollisuudesta kehitysavuksi.
23619:
23620:
23621: E d u s k u n n a 11 e.
23622:
23623: Maassamme väitetään olevan elintarvikkei- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23624: den ylituotantoa. Joka tapauksessa asioiden ty- taen,
23625: perän hoidon vuoksi joudutaan maastamme vie- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23626: mään ulkomaille kotimaisia elintarvikkeita tap- 1978 tulo- ia menoarvioon 3 000 mar-
23627: piolla. kan määrärahan sen seikan kiireellisesti
23628: Kuitenkin suuressa maailmassa elintarvike- selvittämiseksi millä tavoin kotimaisten
23629: pula ja nälänhätä koko ajan pahenevat. Maam- elintarvikkeittemme ylijäämää voitaisiin
23630: me kotimaisten elintarvikkeiden mahdollinen tehokkaasti käyttää Suomen osuutena
23631: ylijäämä voitaisiin siis käyttää suuren maailman suuren maailman kehitysavussa oman
23632: kehitysapuun rahan sijasta. Tämä olisi koko kansamme ;a koko maailman nälkää
23633: kansamme edun mukaista. näkevien hyväksi.
23634: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
23635:
23636: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
23637: l977 vp. 609
23638:
23639: Raha-asia-aloite n:o 5.56.
23640:
23641:
23642:
23643:
23644: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta selvityksen kiireellisek-
23645: si laatimiseksi varamiesjärjestelmän käyttöönottamiseksi mi-
23646: nisteriksi nii:nitetY.n kansanedustajan osalta.
23647:
23648:
23649: E d u s k u n n a 11 e.
23650:
23651: Vastoin · rimissa · n1aissa olevia säännöksiä Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23652: Suomessa ministeri voi samalla kertaa hoitaa taen,
23653: myös kansanedustajan tehtäviä, vaikka jo yk-
23654: sistään ministerin tehtävät vaatisivat täyden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23655: työpäivän. · 1978 tulo- ja menoarvioon 1 000 mar-
23656: . Lisäksi ministerit eduskurmassa osallistuvat kan määrärahan kiireellisen selvityksen
23657: omien päätöstensä käsittelyyn. Jopa tällöin mi- laatimiseksi siitä, kuinka ministeriksi
23658: rtistetin oma ääni voi ratkaista~ että hänen kan- nimitetty kansanedustaja voisi luopua
23659: tansa voittaa . täksi ajaksi kansanedustajan tehtäviensä.
23660: . ·Vallitsevaa asiantilaa ministeri-kansanedusta- hoitamisesta ja hänen tilalleen voitaisiin
23661: jan suhteen ·ei voida siis pitää tyydyttävänä. kutsua varamies.
23662: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
23663:
23664: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
23665:
23666:
23667:
23668:
23669: 77 0877003363
23670: 1971 vp.
23671:
23672: Raha-asia-aloite n:o 557.
23673:
23674:
23675:
23676:
23677: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta lainvalmistelun tasa-
23678: puolisuuden ja pätevyyden turvaavien säännösten aikaansaa-
23679: miseksi.
23680:
23681:
23682: E d us k u n n a 11 e.
23683:
23684: Asioiden valmistelu ratkaisee monasti lopul- kansamme vapautta ja toimintamahdollisuuksia.
23685: lisen päätöksen. Maassamme valmistellaan lait Kuljemme kohti byrokraattista kurijärjestelmää.
23686: komiteoissa ja oikeusministeriön alaisessa lain- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23687: valmistelukunnassa. taen,
23688: Vaikka lait laaditaan koko kansaa varten, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23689: niin komiteoissa ja lainvalmistelukunnassa on 1978 tulo- ;a menoarvioon 1 000 mar-
23690: poliittisten voimien edustus varsin yksipuolista kan määrärahan sellaisten säännösten ai-
23691: eikä kunnioiteta perustuslakiemme vaatimaa kaansaamiseksi, iotka turvaavat komi-
23692: oikeudenmukaisuutta ja puolueettomuutta. teoiden tasapuolisen ;a pätevän· kokoon-
23693: T"åmän kaiken seurauksena turvattomuus ja panon sekä estävät oikeusministeriön
23694: mielivalta ovat alkaneet pahasti levitä kansam- alaisen lainvalmistelukunnan yksipuolis:.
23695: me keskuuteen. Byrokratia ja lait uhkaavat ten poliittisten lakien. valmistami.sen.
23696: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
23697:
23698: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
23699: 1977 vp.
23700:
23701: Raha-asia-aloite n:o 558.
23702:
23703:
23704:
23705:
23706: Vennamo ym.: ·Määrärahan osoittamisesta selvityksen laatimiseen
23707: oikeusministeriön saattamiseksi riippumattomaksi perustus-
23708: lain vastaisesta poliittisesta vaikutuksesta.
23709:
23710:
23711: E d u s k u n n a 11 e.
23712:
23713: Perustuslakimme edellyttää, että oikeusminis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23714: terin on hallituksessa valvottava lakien noudat- 1978 tulo- ja menoarvioon 2 000 mar-
23715: tamista. Oikeusministeriön tulee siis toimia kan määrärahan sen seikan selvittämi-
23716: puoluepoliittisista vaikutteista riippumatta ja seksi, millä tavoin oikeusministeriö voi~
23717: huolehtia, että kaikki kansalaiset maassamme taisiin saattaa täysin riippumattomaksi
23718: ovat lain edessä samanarvoisia. perustuslakiemme vastaisesta kasvavasta
23719: Kuitenkin on oikeusministeriö viime vuosina poliittisesta vaikutuksesta jokaisen kan-
23720: kulkenut kohti politisoitumista. Jäsenkirjavirka- salaisen oikeusturvallisuuden ja kansan-
23721: miehet ovat ryhtyneet valvomaan puolueittensa valtaisten oikeuksien vahvistamiseksi
23722: etua ja unohtaneet perustuslain määräykset ja koko kansamme onneksi ja menestyk-
23723: tuomarin puolueettomuuden. seksi.
23724: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23725: taen,
23726: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
23727:
23728: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
23729: 612 1977 vp.
23730:
23731: Raha-asia-aloite n:o 559.
23732:
23733:
23734:
23735:
23736: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ulkomailla Suomen
23737: puolueista levitettyjen väärien tietojen oikaisemiseen.
23738:
23739:
23740: E d u s k u n n a 11 e.
23741:
23742: Kun ulkomailla, nimenomaan sosialistisissa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23743: maissa, on jopa maamme viralliselta taholta le- 1978 tulo~ ja menoarvioon 5 000 mar-
23744: vitetty maamme puolueiden tarkoitusperistä kan määrärahan maamme puolueista
23745: valheellisia väitteitä, että osa niistä pyrkisi fa- kotimaasta levitettyjen väärien tietojen
23746: sismiin ja olisi muka Neuvostoliitolle vihamie- oikaisemiseksi ulkomailla ja nimen-
23747: ·Jisiä, kunnioittaen ehdotamme, omaan Neuvostoliitossa.
23748: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
23749:
23750: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
23751: 1977 vp~ 613
23752:
23753: Raha-asia-aloite n:o .560.
23754:
23755:
23756:
23757:
23758: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta rikosasiassa vapautta-
23759: van päätöksen saaneen korvauksensaamismahdollisuuksien sel-
23760: vittämiseksi.
23761:
23762:
23763: E d u s k u n n a 11 e.
23764:
23765: Käytännössä on voitu havaita, että ainakin vänä eikä se vastaa kansanvaltaisen maan
23766: silloin tällöin virallinen syyttäjä on syyttänyt oikeudenmukaisuutta.
23767: tavallista kansalaista rikoksesta, jota todelli- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23768: suudessa ei ole tapahtunut. Näyttää myös siltä, taen,
23769: että tällaisia oikeudenkäyntejä yhä useammin
23770: ilmenee yhteiskuntapoliittisista syistä. Syyttäjät että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23771: ovat riippuvaisia poliittisista voimista. 1978 tulo- ja menoarvioon 3 000 mar-
23772: Kun tällöin syytön kansalainen vapautetaan kan määrärahan sen seikan kiireellisesti
23773: oikeudessa, niin hän ei saa minkäänlaisia kulu- selvittämiseksi, millä tavoin ja missä
23774: korvauksia. Kuitenkin puolustautuminen yhteis- tapauksissa virallisesti syytetty, mutta
23775: kunnan mahtia .vastaan useimmissa tapauksissa oikeudessa vapautettu henkilö voisi saa-
23776: vaatii paljon kustannuksia ja pätevän asian- da oikeudenkäyntikustannuksensa korva-"
23777: ajajan. tuksi ilman, että näitä korvauksia mää~
23778: · Tällaista asiantilaa ei voida .pitää hyväksyttä- rätään syyttäjän maksettaviksi.
23779: Helsjngissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
23780:
23781: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
23782: 614 1977 vp~
23783:
23784: Raha-asia-aloite n:o 561.
23785:
23786:
23787:
23788:
23789: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta omistusasuntojen hin-
23790: tatason alentamisen selvittämiseen.
23791:
23792:
23793: E d u s k u n n a 11 e.
23794:
23795: Yhteiskunnan tehtävänä on huolehtia siitä, Asuntojen hintataso voltalSlm alentaa, mi-
23796: että jokainen kansalaisemme saa luonnolliset käli ryhdyttäisiin kaikkiin mahdollisiin toimen-
23797: ja välttämättömät perustarpeensa tyydytettyä piteisiin. Tällöin tulisi tutkia sekä kaikki asun-
23798: ilman, että siitä koituu kohtuuttomia taloudel- nontarvitsijoiden tarvitsemat tukimuodot kuin
23799: lisia vaikeuksia. Jokainen ihminen tarvitsee it- myöskin se, miten kohtuuttomat voitot ja
23800: selleen ravinnon, vaatteet ja asunnon, vain eräi- asuntojen hinnannousut voitaisiin estää. Asiaa
23801: ~ä tärkeimmistä tarpeista mainitaksemme. Asun- voisi tutkia esimerkiksi hallituksesta, joka on
23802: to ·vaatii näistä ylivoimaisesti suurimman ta- kyvyttömyytensä jo osoittanut, riippumatto-
23803: loudellisen kertapanoksen. mista asiantuntijoista kokoonpantu pikakomi-
23804: : Asuntojen hintataso on viime vuosina maas- tea, jossa tulisi myös oppositiosta tulevat· eh-
23805: ~mme ja erityisesti asuntopula-alueilla kohon- dotukset ottaa huomioon.
23806: ~ut jyrkästi. Suurten pääomien ja rahalaitosten Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme kun-
23807: tukemina ovat suurrakentajat keränneet koh- nioittaen,
23808: tuuttomia voittoja keinottelijoiden tehdessä sa-
23809: man vanhojen asuntojen markkinoilla .. Tilanne että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23810: on ajautunut niin pahaksi, että esimerkiksi pää- 1978 tulo- ja menoarvioon 10 000
23811: kaupunkiseudulla on kohta täysin mahdotonta markkaa sen selvittämiseksi, miten uu-
23812: lapsiperheen hankkia itselleen omaa asuntoa, sien omistusasuntojen korkeata hintata-
23813: ellei kuulu suurituloisten harvalukuiseen jouk- soa voitaisiin nopeasti ·.alentaa ainakin
23814: koon. Perheasunnoista maksetaan jopa yli 3 000 30 prosentilla asunnontarvitsijoiden etu-
23815: markkaa neliömetriltä, mikä merkitsee pienen- jen mukaisesti.
23816: kin asunnon hinnan nousemista satoihin tu-
23817: hansiin.
23818: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
23819:
23820: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
23821: 1977 yp_; 61$
23822:
23823: Raha-asia-aloite n:o 562.
23824:
23825:
23826:
23827:
23828: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta vanhusten asumisepä-
23829: kohtien · tutkimiseksi ja poistamiseksi.
23830:
23831:
23832: E d u s kun n a 11 e.
23833:
23834: Vanhusten elinolosuhteita ja heidän vaikeuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23835: siaan ei tunneta riittävästi. 1978 tulo- ia menoarvioon 10 000 mar-
23836: Näin on asianlaita nimenomaan asumisen kan määrärahan tutkimusten tekemiseksi
23837: suhteen. Vanhusten asumistaso on laajalti erit- ia parannussuunnitelmien laatimiseksi
23838: täin alhainen. ennen kaikkea vanhusten asumisessa
23839: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- vallitsevien epäkohtien poistamiseksi.
23840: taen,
23841: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
23842:
23843: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
23844: 1977 vp:
23845:
23846: Raha-asia-aloite n:o 563.
23847:
23848:
23849:
23850:
23851: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta taloudellisen tuen tar-
23852: peessa olevien vankilasta vapautuneiden henkilöiden avusta-
23853: miseksi.
23854:
23855:
23856: E d u s k u n n a 11 e.
23857:
23858: ·Kun henkilö vapautuu vankilasta, niin alku- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit~
23859: rukatia ylivoimaises'ti useimmilla on taloudelli- taen,
23860: sia vaikeuksia ellei asianomaisella ole paikkaa
23861: mihin mennä ja mahdollisuutta saada heti ansio- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23862: tuloa. Ylivoimaiset. alkuvaikeudet saattavat va- 1978 tulo- ;a menoarvioon asianomai-
23863: pautuvan vangin monasti uudelleen lavealle selle momentille 50 000 markan arvio;;.
23864: tielle. määrärahan. käyt,ettävPksi . taloudellisen
23865: Tällaisia onnettomuuksia voidaan estää sillä tuen tarpeessa olevien vapautuvien van-
23866: tavoin, että vapavtuvalle vangille turvataan tar- kien alkuavustamiseksi uuden elämän
23867: peen vaatiessa määrätty taloudellinen tuki, jon- alkuun.
23868: ka väärinkäyttö on kuitenkin joustavasti ja
23869: asianmukaisesti estettävä.
23870: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
23871:
23872: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
23873: 1977. \rp: 617
23874:
23875: Raha-asia-aloite n:o 564.
23876:
23877:
23878:
23879:
23880: ·Vennamo ·ym.: Määrärahan osoittamisesta maaseudun kirkonky-
23881: lien asuntolainoitusta varten.
23882:
23883:
23884: E d u s k u n n a 11 e.
23885:
23886: Perustuslain' mukaan jokaisen Suomen kansa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23887: Jäisen pitää· saada vapaasti· v~lita asuinpaik- 1978 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 5
23888: kansa. Kuitenkin aravan asuntolainoja myön- miljoonaa markkaa käytettäväksi maa-
23889: netään vain poikkeuksellisesti maaseudulle ja seudun sekä kehitys- ja sivualueiden kir-
23890: myös kehitysalueiden ja sivualueiden kirkon- konkylien asuntolainoitukseen, jolloin
23891: kylät sisäisestä. väestöliikkeestä .huolimatta ovat momentin muista asuntolainojen määrä-
23892: jääneet syrjittyyn asemaan. Tämä merkitsee rahoista on tähän tarkoitukseen lisäksi
23893: kansalaisten asettamista eriarvoiseen asemaan käytettävä vähintään 300 miljoonaa
23894: perustuslain vastaisesti. Asiantilaan on siis saa- markkaa.
23895: tava korjaus.
23896: Mainituilla perusteilla ehdotanune kunnioit-
23897: taen,
23898: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
23899:
23900: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
23901:
23902:
23903:
23904:
23905: 78 0877003363
23906: 618 1977 vp.
23907:
23908: Raha-asia-aloite n:o 565.
23909:
23910:
23911:
23912:
23913: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta vanhojen asuntojen
23914: kunnostamiseen.
23915:
23916:
23917: E d u s k u n n a 11 e.
23918:
23919: Vanhojen talojen kunnostanUnen edistää hal- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
23920: valla tavalla pistetyöllisyyttä sekä ndstaa asu- den 1978 tulo• ;a menoarvioon 10 mil-
23921: misen tasoa ja on, hyvin taloudellista. Tällaista joonan markan työllisyysarviomäärä-
23922: toimintaa olisi siis työllisyyden edistämiseksi rahan käytettäväksi pistetyöllisyyttä
23923: tehostettava kaikkialla maassa. edistävänä ja taloudellisena vanhojen
23924: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- asuntojen kunnostamiseen.
23925: taen,
23926: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta, 1977.
23927:
23928: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
23929: 1977 vp. 619
23930:
23931: Raha-asia-aloite n:o 566.
23932:
23933:
23934:
23935:
23936: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta vanhusten palvelutalo-
23937: jen rakentamislainoihin ja korkotukeen.
23938:
23939:
23940: E d u s k u n n a 11 e.
23941:
23942: Vanhustentalot ovat kiireellisiä ja välttämät- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23943: tömiä. Näihin asioihin voidaan saada vauhtia 1978 tulo- ja menoarvioon 5 miljoonan
23944: vain valtion tuen avulla. Kustannuksia on sääs- markan arviomäärärahan käytettäväksi
23945: tettävä. Tämän aikaansaamiseksi valtion tulisi halpakorkoisina lainoina ja korkotukena
23946: antaa vanhustentaloille halpakorkoista lainaa ja vanhusten palvelutalojen rakentamiseksi.
23947: korkotukea.
23948: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
23949: taen,
23950: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
23951:
23952: Veikko Vennamo J. Juha...U Kortesalmi
23953: 620 1977 vp.
23954:
23955: Raha-asia-aloite n:o 567.
23956:
23957:
23958:
23959:
23960: Vennamö ym.: Määrärahan osoittamisesta vaikeuksissa olevien
23961: vanhusten ja kansaneläkeläisten asuntojen korjausavustuksiin.
23962:
23963:
23964: Eduskunnalle.
23965:
23966: Tuhannet , kansaneläkeläisemme asuvat val- määräisenä asumistukena erikoisesti haja~asutus
23967: lankin maaseudulla kunnoltaan heikoissa, jopa alueille sosiaaliviranomaisten esityksestä.
23968: ala-arvoisessa kunnossa olevissa asunnoissa. Mo- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
23969: net asunnoista ovat jo paloturvallisestikin ky- nioittavasti,
23970: seenalaisia., Kuitenkaan, asukkailla ei ole talou-
23971: dellisesti mahdollisuuksia suorittaa välttämättö- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23972: miäkään korjauksia asuntoonsa. Kun pienet 1978 tulo- ja menoarvioon 2,5 miljoo-
23973: eläkkeet ja työkyvyttömyys estävät tällaisissa nan markan arviomäärärahan vaikeuk"
23974: tapauksissa asunnon välttämättömätkin perus- sissa olevien vanhusten ja sairaiden kan-
23975: korjaukset, tulee valtion varata varoja tällais- saneläkeläisten asuntojen välttämättö-
23976: ten välttämättömien korjausten suorittamisen mien korjausten avustamiseen.
23977: tukemiseen. Tällaisia varoja vöidaari käyttää yli-
23978: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
23979:
23980: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
23981: 1977 vp . .621
23982:
23983: .Raha-asia-aloite n:o .568.
23984:
23985:
23986:
23987:
23988: Vennanio ·ym.: ·Määrärahan osoittamisesta eläkeläisten asuntojen
23989: korjaamiseen Kuopion läänissä.
23990:
23991:
23992: E d u s k u n n a II e.
23993:
23994: Eläkeläisten asuntojen korjaaminen on kii- Mainituilla perusteilla ja myös työllisyyden
23995: reellinen ja välttäinatön tehtävä. Näin helpote- edistämiseksi ehdotamme kunnioittaen,·
23996: taan asuntopulaa varsin vähäisillä varoilla.
23997: Asuntajeri korjaamisen kustannukset ovat että Eduskunta ottaisi valtlon vuoden
23998: kuitenkin nousseet suuresti. Siksi tällainen '1978 tulo- ja menoarvioon lO miljoonan
23999: asianmukainen korjaaminen on suurimmalle markan arviomäärärahan käytettäväksi
24000: osalle eläkeläisiä taloudellisesti mahdotonta. He avustuksiksi asuntojen korjaamiseen elä-
24001: tarvitsevat valtion tukea ja avustusta. keläisille Kuopion liiänissä.
24002: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
24003:
24004: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
24005: 622 1977 vp.
24006:
24007: Raha-asia-aloite n:o 569.
24008:
24009:
24010:
24011:
24012: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuopion kaupungin
24013: eläkeläisten omien asuntojen peruskorjaustöiden kustannuk-
24014: siin.
24015:
24016:
24017: E d u s k u n n a 11 e.
24018:
24019: Asuntopula on Kuopion kaupungissa huuta- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
24020: va~ Vanhat asunnot ovat myös hyvin puutteelli- taen,
24021: set. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24022: Näistä syistä Kuopion kaupunki on esittänyt, 1978 tulo- ia menoarvioon 800 000
24023: että se saisi riittävästi varoja avustuksiksi elä- markkaa käytettäväksi avustuksiksi Kuo-
24024: keläisten omien asuntojen ·perustöiden kustan- pion kaupungin eläkeläisten omien asun•
24025: nuksiin. Tämä olisi mitä taloudellisinta piste- tojen peruskoriaustöiden kustannuksiin.
24026: työllisyyden edistämistä.
24027: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
24028:
24029: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
24030: 1977 vp. 623
24031:
24032: Raha-asia-aloite n:o 570.
24033:
24034:
24035:
24036:
24037: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi ja !ainoik-
24038: si sotiemme veteraanien asuntojen kunnostamiseen ja hankki-
24039: miseen.
24040:
24041:
24042: E d u s k u n n a 11 e.
24043:
24044: Sotiemme veteraaneille olisi myönnettävä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24045: halpakorkoisia avustuksia ja lainoja kunnolli- 1978 tulo- ja menoarvioon 3 miljoonan
24046: sen asunnon saamiseksi. Kansantulomme tekee markan arviomäärärahan käytettäväksi
24047: tämän mahdolliseksi, kun on vain poliittista avustuksiksi ja !ainoiksi sotiemme vete-
24048: tahtoa. Sitäpaitsi se edistäisi työllisyyttä nykyi- raanien asuntojen kunnostamiseen ja
24049: senä aikana. asunnon puutteessa oleville hankkimi-
24050: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- seen.
24051: taen,
24052: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
24053:
24054: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesaitili
24055: 624 1977. vp.
24056:
24057: Raha-asia-aloite n:o 571.
24058:
24059:
24060:
24061:
24062: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta omakotitalon ja osa-
24063: keasunnon hankkijoiden korkotukilainoiksi.
24064:
24065:
24066: E d u s k u n n a II e.
24067:
24068: Hallituksen harjoittama talouspolitiikka yh- tusasuntolainojen kohdalla samat helpotukset
24069: dessä energian hintakeinottelun kanssa on joh- otettavaksi lalilin, mutta eduskunnan enem-
24070: tanut omakotitalonrakentajat ja omistushuo- .mistö tyrmäsi· kylmästi tämän esityksen. Tosi-
24071: neiston hankkineet taloudellisen tuhon .partaal- asia on siis se, että samanaikaisesti kun suur-
24072: le. Korkeakorkoiset lainat lyhennyksineen pai- rikkaat asuntorakennusyhtiöt ja osuuskunnat
24073: navat päälle samanaikaisesti kun muut maksut maksavat alhaiset korot rakennuslainoistaan,
24074: ja· elämisen tarpeiden hinnat nousevat yli kan- maksaa työmies ja muu pienituloinen kiskuri-
24075: san sietokyvyn rajan. Erikoisesti oman kodin körkoa hallituksen ja Suomen Pankin päätösten
24076: menetys uhkaa nyt vähävaraisia, jotka viimei- mukaan. Näin ei voi jatkua, asiaan on saatava
24077: sen kahden vuoden aikana ovat rakentaneet korjaus. Siksi, on valtion tulo- ja menoarvioon
24078: omistetun kodin. Hintavyöry ja kustannusten otettava n.ääräraha, jolla helpotetaan omistus-
24079: moninainen nousu on lyönyt maahan ne las- asuntolainojen korkoja ja lyhennysmaksuja.
24080: kelmat, joiden: puitteissa piti hoitaa omistetun Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
24081: asunnon lainojen korot ja lyhennykset. Tilan-
24082: ne on kestämätön, hallitus kahnustelee, ei edes että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24083: minkäänlaista helpotusta haluttu antaa omis- 1978 tulo- ja menoarvioon 1 miljoonan
24084: tusasuntolainoitukseen silloinkaan, kun suur- markan arviomäärärahan käytettäväksi
24085: yhtiöiden ja osuuskuntien rakennuslainojen korkotukilainoina omakotitalon ja omis-
24086: korkoja helpotettiin kuluneen vuoden lopulla tetun osakeasunnon hankkijan korkea-
24087: hallituksen esityksestä. SMP vaati myös omis- korkoisien lainojen vakauttamiseen.
24088: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
24089:
24090: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
24091: 1977 vp. 625
24092:
24093: Raha-asia-aloite n:o 572.
24094:
24095:
24096:
24097:
24098: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta poliisitoiminnan tehos-
24099: tamiseen vaarallisilla alueilla.
24100:
24101:
24102: Ed u s kun n a 11 e.
24103:
24104: Yksityisten kansalaisten turvallisuus on eri- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24105: tyisesti suurasutuskeskuksissamme joutumassa 1978 tulo- ja menoarviOon 50 000
24106: vaaranalaiseksi. Asiassa kaivataan pikaisia toi- markkaa käytettäväksi tehostettuntJ po-
24107: menpiteitä. Mainituillt,t perusteilla ehdotamme liisitoimintana niillä alueilla, joissa kan-
24108: kunnioittaen, salaisten ruumiillinen koskemattomuus
24109: ja oikeusturva on joutunut tai joutu-
24110: massa vaaranalaiseksi.
24111: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
24112:
24113: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
24114:
24115:
24116:
24117:
24118: 79 0877003363
24119: 626 1977 vp.
24120:
24121: Raha-asia-aloite n:o 573.
24122:
24123:
24124:
24125:
24126: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta seutuikaavoituksesta ai-
24127: heutuvien menetysten korvaamiseksi asianomaisille.
24128:
24129:
24130: E d u s k u n n a II e.
24131:
24132: Maamme seutukaavaliittojen työskentely on minen käy raJoitusten alaisena mahdottomaksi
24133: saanut huolestuneisuutta aikaan, ovathan nämä ja tuottamattomaksi. Monet muut rajoitukset
24134: liitot pyrkineet selvittämään eri seutukunnilla vaativat selvitystä sekä varoja, joilla voidaan
24135: niiden eri osien merkitystä. Tästä on ollut seu- maksaa aikaansaatetut vahingonkorvaukset.
24136: rauksena, että yksityisen vapautta omistaa ja Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
24137: hallita omaisuutta on pyritty rajoittamaan. nioittavasti,
24138: Lukuisat rakennuskiellot ja rajoitukset on tuotu
24139: esiin. Kokonaan on selvittämättä, kuka maksaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24140: ja vastaa tehtyjen suunnitelmien ja päätösten 1978 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
24141: mukanaan tuomien rajoitusten aikaansaarnat kaa seutukaavoituksesta aiheutuvien oi-
24142: vahingot. Raskaimpana kokevat päätökset vä- keuksien ja etuisuuksien vähenemisen
24143: hävaraiset kansalaiset, joiden ehkä ainoa ansio- korvaamiseksi oikeuden ja edun menet-
24144: lähde on maatila, joka saattaa näissä kaavoissa täjille.
24145: joutua alueelle, jossa metsätalouden harjoitta-
24146: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
24147:
24148: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
24149: 1977 vp. 627
24150:
24151: Raha-asia-aloite n:o 574.
24152:
24153:
24154:
24155:
24156: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennuskieltojen pois-
24157: tamista nopeuttaviin asemakaava- ja suuooittelutöihin.
24158:
24159:
24160: E d u s k u n n a 11 e.
24161:
24162: Laajat alueet maassamme ovat jatkuvassa ra- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24163: kennuskiellossa ja näin on asianlaita jopa kym- 1978 tulo- ;a menoarvioon 10 000 mar-
24164: meniä vuosia. Tällainen asiantila on erittäin kan arviomäärärahan käytettäväksi sellai-
24165: epätyydyttävä. Se loukkaa myös omistusoikeut- siin asemakaavallisiin ;a muihin suunnit-
24166: ta ja aiheuttaa asuntopulaa. Asiantilaan on siis telutöihin, että rakennuskieltoja voidaan
24167: saatava korjaus. mahdollisimman nopeasti poistaa ja sal-
24168: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- lia kieltoalueilla rakentaminen.
24169: taen,
24170: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
24171:
24172: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
24173: 628 1977 vp.
24174:
24175: Raha-asia-aloite n:o 575.
24176:
24177:
24178:
24179:
24180: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion tukea vaille jää-
24181: neiden kuntien sosiaalihallintomenoihin.
24182:
24183:
24184: Ed u s kunnalle.
24185:
24186: Ei voida pitää hyväksyttävänä sitä, että so- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24187: siaalihallinnon kaikki menot eivät ole kuntien 1978 tulo- ja menoarvioon 300 000 mar-
24188: kohdalla valtionavun piirissä. Valtio siirtää täs- kan arviomäärärahan käytettäväksi val-
24189: -säkin tapauksessa perusteettomasti menoja kun- tionavuksi kuntien sellaisiin sosiaalihal-
24190: tien kannettavaksi. Asia on siis oikaistava. linnon menoihin, joita valtio ei ole aikai-
24191: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- semmin tukenut.
24192: taen,
24193: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
24194:
24195: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
24196: 1977 vp. 629
24197:
24198: Raha-asia-aloite n:o 576.
24199:
24200:
24201:
24202:
24203: Vennamo ytn.: Määtärahan osoittamisesta kuntien yhteistoimin-
24204: nan edistämiseen.
24205:
24206:
24207: E d u s k u n n a 11 e.
24208: Kuntien pakkohävittäminen on järjetöntä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24209: Myös niillä kunnilla täytyy olla oikeus elää, 1978 tulo- ja menoarvioon 1 miljoonan
24210: joiden väestö haluaa ylläpitää itsenäistä kuntaa. markan arviomäärärahan käytettäväksi
24211: Sorsa-Virolaisen hallituksen suuntaus on täy- kuntien yhteistoiminnan edistämiseen il·
24212: sin väärä. man pakko/iitaksia ja kuntien pakkalak"
24213: Päinvastoin on edistettävä kuntien yhteistoi- kauttamista sekä tällaisen toiminnan ta~
24214: mintaa ja myönnettävä tällaisessa tapauksessa loudelliseen edistämiseen.
24215: valtion varoista tukea.
24216: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
24217: taen,
24218: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
24219:
24220: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
24221: 630 1977 vp.
24222:
24223: Raha-asia-aloite n:o 577.
24224:
24225:
24226:
24227:
24228: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille oikeudenmu-
24229: kaisen verotulojen tasausjärjestelmän kehittämiseksi.
24230:
24231:
24232: E d u s kun n a 11 e.
24233:
24234: Yhä selvemmäksi on käynyt, että kuntien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24235: kesken on maassamme kiireellisesti toteutettava 1978 tulo- ja menoarvioon 10 000 mar-
24236: oikeudenmukainen verotulojen tasausjärjestel- kan arviomäärärahan käytettäväksi oi-
24237: mä. Hallitukset ovat kuitenkin laiminlyöneet keudenmukaisen ja sopivan verotulojen
24238: tämän kiireellisen ja välttämättömän korjauk- tasausjärjestelmän kehittämiseksi maam-
24239: sen. me kunnille sekä hallituksen tätä tar-
24240: Mainituilla perusteina ehdotamme kunnioit- koittavan lakiesityksen kiireelliseksi an-
24241: taen, tamiseksi eduskunnalle.
24242: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
24243:
24244: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
24245: 1977 vp. 631
24246:
24247: Raha-asia-aloite n:o 578.
24248:
24249:
24250:
24251:
24252: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionavustuksiks'i
24253: kunnallisen veroäyrin hinnan pysyttämiseksi kohtuullisena.
24254:
24255:
24256: E d u s k u n n a 11 e.
24257:
24258: Veroriisto on jatkuvasti pahentunut maas- kunnille. Tämä velvollisuus on valtiolla stta
24259: samme. Ei vain valtio ole ollut kasvavan vero- suurempi, koska valtiovalta on laajalti siirtänyt
24260: riiston kärjessä, vaan lisäksi nimenomaan kehi- valtakunnallisia sille kuuluvia tehtäviä kuntien
24261: tysalueilla ja sivualueilla kunnat ovat joutuneet kustannettaviksi.
24262: pakosta nostamaan kunnallisveroäyrin hintaa Mainituilla perusteilla ehdotamme kurini.oit-
24263: kohtuuttoman paljon. taen,
24264: Juuri kunnallisvero rasittaa maamme pieni- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24265: tuloisia kaikkein eniten, olipa kysymys kenestä 1978 tulo- ja menoarvioon asianomai-
24266: tahansa. selle momentille 5 miljoonaa markkaa
24267: SMP on sitä mieltä, että kunnallisveroäyrin käytettäväksi ennen kaikkea köyhtyvillä
24268: hinta ei saa missään olosuhteissa ylittää 17 ja autioituvilla alueilla mutta myös muu-
24269: penniä äyriltä. Jo tämäkin on kohtuuttoman alla kunnallisveroäyrin hinnan pitämi-
24270: korkea äyrin hinta. Yleensä kunnallisveroäyri seksi kohtuullisena niin, että verorasitus
24271: ei saisi olla 12-13 penniä suurempi. ei nouse palkanansaitsijoille, pienyrittä-
24272: On siis välttämätöntä, että valtio myöntää jille sekä perhe- ja pienviljelmille koh-
24273: avustusta taloudellisiin vaikeuksiin joutuneille tuuttomaksi.
24274: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
24275:
24276: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
24277: 632 19'77 vp.
24278:
24279: Raha-asia-aloite n:o 579.
24280:
24281:
24282:
24283:
24284: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuopion läänin kuntien
24285: siirt~eksi ensimmätseen kehitysa.luevyöhykkeeseen.
24286:
24287:
24288:
24289: E d u s k u n n a 11 e.
24290:
24291: Tutkimukset Kuopion läänin taloudellisesta Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
24292: asemasta ja tulevaisuuden näköaloista osoitta- taen,
24293: vat kunioamattomasti, että Kuopion läänin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24294: kuntien tulisi ehdottomasti kuulua kehitys- 1978 tulo- ja menoarvioon 1 miljoonan
24295: alueiden ensimmäiseen vyöhykkeeseen. Vain markan arviomäärärahan Kuopion lää-
24296: tällä tavalla voidaan takaperoinen kehitys py- nin kuntien saattamiseksi kehitysaluei-
24297: säyttää ja saada. aikaan alueen uusi väestöllinen den asioissa kehitysaluevyöhykkeiden en-
24298: nöusu. simmäisen vyöhykkeen asemaan.
24299: Helsingis~ä 23 päivänä syyskuuta 1977.
24300:
24301: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
24302: 1977 vp. 633
24303:
24304: Raha-asia-aloite n:o 580.
24305:
24306:
24307:
24308:
24309: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta poliisiviranomaisia
24310: koskevien säännösten laatimiseksi.
24311:
24312:
24313: E d u s k u n n a 11 e.
24314:
24315: Yksityisten kansalaisten ruumiillinen koske- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
24316: mattomuus ja turvallisuus on alkanut maas- taen,
24317: samme pahasti horjua. Se on tärkeältä osalta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24318: seurausta poliisien arvovallan romuttamisesta, 1978 tulo- ja menoarvioon 20 000 mar-
24319: jota erityisesti ovat harjoittaneet nuoret vallan- kan määrärahan rakentavaa tledotustoi-
24320: kumousintoilijat ja radikaalit piirit. Seuraukset mintaa varten, jolla järjestysvallan arvo-
24321: ovat langenneet syyttämän tavallisen kansalai- valta palautetaan ja myös luottamuksel-
24322: sen kannettaviksi. Asiantilaan on siis saatava linen yhteistyö kunnollisten kansalaisten
24323: kiireellinen korjaus. kanssa.
24324: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
24325:
24326: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
24327:
24328:
24329:
24330:
24331: 80 0877003363
24332: 634 1977 vp.
24333:
24334: Raha-asia-aloite n:o 581.
24335:
24336:
24337:
24338:
24339: Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta. asevelvollis-
24340: . ten päivärahan korottamiseen.
24341:
24342:
24343: E d u s k u n n a 11 e.
24344:
24345: Kun nuoren asepalvelus, jossa valmistaudu- vollisten päiväraha korotetaan 12 markkaan
24346: taan maan itsenäisyyden ja vapauden puolusta- päivältä.
24347: miseen, on kunnia-asia, niin tästä seuraa, että Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
24348: yhteiskunnan on huolehdittava, että asevelvol- taen,
24349: linen ei joudu taloudellisiin vaikeuksiin tämän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24350: isänmaallisen velvollisuutensa täyttämisen vuok- 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
24351: si. Onhan kysymys koko kansan yhteisestä 27.14.02 lisäyksenä 1 miljoona markkaa
24352: asiasta. asevelvollisten päivärahan korottamisek-
24353: Näistä syistä on välttämätöntä, että asevel- si 12 markkaan päivältä.
24354: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
24355:
24356: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
24357: 1977 vp. 635
24358:
24359: Raha-asia-aloite n:o 582.
24360:
24361:
24362:
24363:
24364: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta varusmiesten ilmaisia
24365: lomamatkoja varten.
24366:
24367:
24368: Ed u s kun n a 11 e.
24369:
24370: Kun valtion kulkuvälineet ovat laajalti vajaa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24371: käytössä,. on asianmukaista, että varusmiehille 1978 tulo- ja menoarvioon 100 000
24372: myönnetään ilmaiset lomamatkat. Tällöin eivät markan arviomäärärahan käytettäväksi
24373: myöskään varusmiehet kotona käydessään joudu ilmaismatkojen lisäämiseen varusmiesten
24374: erilaiseen asemaan. lomamatkoja varten.
24375: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
24376: taen,
24377: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
24378:
24379: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
24380: 636 1977 vp.
24381:
24382: Raha-asia-aloite n:o 583.
24383:
24384:
24385:
24386:
24387: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta vapaakirjeoikeuden jär-
24388: jestiimiseksi varusmiehille.
24389:
24390:
24391: E d u s k u n n a 11 e.
24392:
24393: Varusmiesten päivärahat ovat olemattoman neljänneksen hänen patvaansiostaan. Vapaakir-
24394: pienet, niistä ei riitä läheskään kaikkiin tarpei- jeoikeudella olisi todellinen merkitys kun sitä
24395: siin joita ~siintyy aivan jokapäiväisenä menona. sovellettaisiin varusmiehiin. Heidän yhteytensä
24396: Jatkuvat hintojen korotukset ovat syöneet ole- kotiin ja perheisiinsä lisääntyisi, samalla tarjo-
24397: mattomaksi myös sen korvauksen joka varus- ten vapaa-ajan käytölle uusia mahdollisuuksia.
24398: miehelle tarjotaan. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
24399: Päivärahatilannetta voitaisiin helpottaa huo- nioittavasti,
24400: mattavasti myöntämällä varusmiehille vapaa-
24401: kirjeoikeus. Tämä on välttämätöntä, koska pos- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24402: tin kuljetusmaksuihin on jälleen odotettavissa 1978 tulo- ja menoarvioon 10 000 mar-
24403: huomattava korotus. Ei liene oikein, että kir- kan määrärahan vapaakirjeoikeuden jär-
24404: jeen lähettämisestä valtio perii varusmieheltä jestämiseksi varusmiehille.
24405: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
24406:
24407: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
24408: 1977 vp. 637
24409:
24410: Raha-asia-aloite n:o 584.
24411:
24412:
24413:
24414:
24415: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta joukko-osastojen omais-
24416: ten päivien kustannusten korvaamiseksi:.
24417:
24418:
24419: E d u s k u n n a 11 e.
24420:
24421: Maamme puolustuslaitoksen kehittäminen lisia ja siksi niitä tulee kehittää ja järjestää
24422: vaatii omalta osaltaan määrättyjä uudistuksia. jatkuvasti.
24423: Yksi tällainen on asevelvollisuuttaan suoritta- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
24424: vien ja heidän omaistensa kanssakäyminen ase-
24425: velvollisuusaikana. Monissa joukko-osastoissa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24426: on ryhdytty järjestämään ns. omaisten päiviä. 1978 tulo- ja menoarvioon 20 000 mar-
24427: Nämä ovat olleet omiaan valaisemaan ja avar- kan arviomäärärahan joukko-osastoissa
24428: tamaan käsitteitä siitä, mitä tapahtuu nuorelle järjestettävien omaisten päivien aiheut-
24429: miehelle, kun hän astuu asepalvelukseen. Tä- tamien menojen peittämiseksi.
24430: män kaltaiset tilaisuudet ovat olleet tarpeel-
24431: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
24432:
24433: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
24434: 638 1977 vp.
24435:
24436: Raha-asia-aloite n:o 585.
24437:
24438:
24439:
24440:
24441: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta puolustuslaitoksessa
24442: työskentelevien työturvallisuuden tehostamiseen.
24443:
24444:
24445: Eduskunnalle.
24446:
24447: Puolustuslaitoksemme pur1ssa on jatkuvasti lussaan oman suunnittelun ja koulutuksen jolla
24448: tapahtunut ikäviä nuorten henkilöiden kuole- päästään yhä turvallisempiin toimintoihin sen
24449: maan johtaneita tapaturmia. Nämä ovat tapah- piirissä.
24450: tuneet oloissa, joissa niitä voidaan verrata työ- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
24451: tapaturmifu: Tapauksista voidaan olettaa, että nioittavasti,
24452: työskentelyturvallisuuteen puolustuslaitokses-
24453: samme ei ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24454: Tällöin ori välttämätöntä, että eduskunta turvaa 1978 tulo- ja menoarvioon lO 000 mar-
24455: siihen mahdollisuuden ottamalla budjettiin lisä- kan arviomäärärahan puolustuslaitoksen
24456: määrärahan puolustuslaitoksessa harjoitettavaa piirissä työskentelevien työturvallisuu-
24457: työsuojelukoulutusta varten. Puolustuslaitos den ja ennen muuta siihen johtavan
24458: muodostaa käytännöltään ja olemukseltaan niin koulutuksen tehostamiseksi. ·
24459: erilaisen työympäristön, että se vaatii työsuoje-
24460: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
24461:
24462: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
24463: 1977 vp. 639
24464:
24465: Raha-asia-aloite n:o 586.
24466:
24467:
24468:
24469:
24470: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta vapaaehtoisen maan-
24471: puolustusjärjestötyön tukemiseen.
24472:
24473:
24474: E d u s k u n n a 11 e.
24475:
24476: Viime aikojen käsitteet puolustuslaitoksen aseiden kalisteluun, mutta ei myöskään apaat-
24477: tarpeesta ja tilasta ovat saaneet piirteitä, jotka tiseen pasifismiin. Erikoisesti on todettava,
24478: eivät ole kunniaksi niiden mielipiteiden esittä- että kansakunnan henkinen tahto puolustaa va-
24479: jille, joiden tarkoituksena on koko puolustus- pauttaan ja itsenäisyydessään luomiaan arvo-
24480: laitoksen mitätöiminen. Itsenäinen kansa ei voi ja riippuu useasti enemmän henkisestä puolus-
24481: jättää huomioonottamatta oman puolustuslai- tustahdosta kuin aseiden paljoudesta. Tästä on
24482: toksensa merkitystä silloin, kun sen ympärillä oltava myös meidän maassamme kysymys, hen-
24483: käydään niinkin suurimittaista asevarustelua kinen maanpuolustustahto on se voima, jolle
24484: kuin kaikissa naapurimaissamme tapahtuu. voidaan rakentaa, siksi sitä vahvistavia pyrki-
24485: Tällaisissa. olosuhteissa. puolustustahdoton ja myksiä on tuettava ja edesautettava. Siitä on
24486: puolustukseen kykenemätön alue luo tyhjiön, saatava koko kansan yhteinen asia eikä mää-
24487: joka idättää itsessään sodan siementä alueel- rättyjen luokkien puolustettava ja toisten vas-
24488: laan, itsensä ja lähinaapuriensa turmioksi. Näi- tustettava. Vapaus on kaikille suomalaisille
24489: den tosiasioiden toteaminen on maassamme lei- yhteinen asia, se on SMP:n kanta.
24490: mattu puolustuskiihkoiluksi. Sitä se ei ole, Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
24491: vaan sen tarkoituksena on tosiasioiden totea-
24492: minen ja niiden kiihkoton tunnustaminen. Puo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24493: lustustahdon ja itsenäisyyden säilytystahdon pe- 1978 tulo- ja menoarvioon 20 000
24494: rusta on vallitsevien tosiasioiden toteaminen markkaa vapaaehtoisen maanpuolustus-
24495: eikä tuijottaminen sotahysteriaan pohjautuvaan järjestötyön tukemiseen.
24496: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
24497:
24498: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
24499: 640 1977 vp.
24500:
24501: Raha-asia-aloite n:o 587.
24502:
24503:
24504:
24505:
24506: Vennamo ytn.: Määrärahan osoittamisesta tulopoliittisten sopi-
24507: musten ja päätösten noudattamiseen tähtäävien selvitysten kii-
24508: reelJiseksi 1aatimiseksi.
24509:
24510:
24511: E d u s k u n n a 11 e.
24512:
24513: Yhteiskuntamme pel'usteita ja kansalai1sten Lausutun johdosta ehdotamme kunnioittaen,
24514: luontamusta harjuttavat aina vain pahemmin
24515: koko kansakunnan .toimeentuloon vaikutltavat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24516: tulopoliittiset :sopimukset, jotka eivät ku1ten- 1978 tulo- ja menoarvioon 1 000 mar-
24517: kaan alkuunkaan pidä. Jopa oikeutetusti väite- kan määrärahan kiireellisten selvitysten
24518: tään, että näitä sopimuksia on tarkoitus alusta laatimiseksi, jotta kaikki saataisiin nou-
24519: alkaen rikkoa ja pettää. Lupaukset ovat vain dattamaan ja toteuttamaan tulopoliittisia
24520: kansan harhauttamista varten. sopimuksia ja päätöksiä kansaa köyhdyt-
24521: Mainituilla perusteilla tarvitaan välttämätJtä tävän hintavyöryn ja veroriiston estämi-
24522: sitovia säännöksiä, jotJka estävät tu1opoliintis.ten seksi hallituksen toimenpitein.
24523: sopimusten ;a lupausten riJclromisen ja pettä-
24524: mtsen.
24525: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
24526:
24527: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
24528: 641
24529:
24530: Raha-asia-aloite n:o 588.
24531:
24532:
24533:
24534:
24535: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta työehtosopimusten pi-
24536: tävyyttä edistävän selvityksen laatimiseksi.
24537:
24538:
24539: E d u s kun n a 11 e.
24540:
24541: Kun työehtosopimusten neuvotteluissa on tottomasti, tämä rJ;tppeuttaa 'koko yhteiskunta-
24542: Jyöty palkat kiinni, niin on myös samalla pu- moraalia. - Asiantiilaan· on ,siis saatavi kiireelli-
24543: huttu vuoden aikana toteutettavasta hintata- nen korjaus;
24544: sos1a. Mutta käy,tännössä hinnat ovat vyöry- Mainituilla' perusteilla ehdotamme !kunnioit-
24545: neet vuodesta vuoteen paljon sovittua enem- taen,
24546: män.
24547: Tämä on merkinnyt sitä, että palkanansait- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24548: sijoiden elintaso on koko ajan laskenut, jollei 1978 tulo- ja menoarvioon 5 000 mar-
24549: työtais,telujen ja muiden tähän verrat<tavien toi- kan määrärahan sen seikan kiireellisesti
24550: menpiteiden avuhla ole sarutu palkkoja liuku- selvittämiseksi, millä tavoin tehdyt työ-
24551: maan. ehtosopimukset sovittuine hintalasai-
24552: Vallitseva asiantila on siis täysin epäterve. neen saadaan joka suhteessa pitäviksi
24553: Se on myös koko kansamme etujen vastainen. nimenomaan pienempituloisten ja koko
24554: Lisäksi kun tehtyjä sopimuksia rikotaan es- kansamme etujen mukaisesti.
24555: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
24556:
24557: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
24558:
24559:
24560:
24561:
24562: 81 0877003363
24563: 642 1977 vp.
24564:
24565: Raha-asia-aloite n:o 589.
24566:
24567:
24568:
24569:
24570: Vennamo ym.: Mäålrärahan 060itta:misesta valtiok.onttorin eläke-
24571: asioiden käsittelyn nopeuttamiseksi.
24572:
24573:
24574: E d u s k u n n a 11 e.
24575:
24576: Eläkkeiden käsittely viipyy valtiokonttorissa Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
24577: monasti kohtuuttoman kauan. Kuitenkin eläk- taen,
24578: kee1le joutuva useimmiten tarvitsee eläkemak- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24579: sunsa välittömästi. Kenenkään ·kansalaisen lail- 1978 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
24580: lisia oikeuksia ei saa sivuuttaa eikä niiden hal- kaa käytettäväksi ruubkautuneiden elä-
24581: linnollista toteuttamista viivyttää. kehakemusten selvittämiseksi ja niiden
24582: käsittelyn viipymisen estämiseksi.
24583: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
24584:
24585: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
24586: 1977 vp. 643
24587:
24588: Raha-asia-aloite n:o 590.
24589:
24590:
24591:
24592:
24593: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta eläkeuudistusta koske-
24594: vien säännösten kirjoittamiseksi.
24595:
24596:
24597: E d u s k u n n a II e.
24598:
24599: Julkisuuteen vuotaneitten tietojen mukaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24600: Suomen kansa joutuisi lyhyen ajan kuluessa jo 1978 tulo- ja menoarvioon 10 000 mar-
24601: toisen kerran eläkepetoksen kohteeksi. Sovitut kan määrärahan suunniteltujen eläke-
24602: laajat eläkeuudistukset lykättäisiin harmaaseen uudistusten säännösten kiireellisesti laa-
24603: tulevaisuuteen. Tätä ei voida pitää hyväksyt- timiseksi niin, että hallitus voi antaa
24604: tävänä. eläkeuudistuksista viivytyksettä esitykset
24605: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- eduskunnalle.
24606: taen,
24607: Helsingissä 2.3 päivänä syyskuu ta 1977.
24608:
24609: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
24610: 644 1977 cvp.
24611:
24612: Raha-asia-aloite n:o 591.
24613:
24614:
24615:
24616:
24617: Vennamo ym.: 'Määrärahan oSoittamisesta erityisen verotUksen
24618: tulJkiP.tatoimi.Stoo •perustamiseksi.
24619:
24620:
24621: E du s kun n a 11 e.
24622:
24623: Kansalaisten tja pienemmän yritteliäisyyden ·Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
24624: verot ovat todella raSikaat. Ne ovat myös mo- taen,
24625: nasti kohtuuttomat ja vaärämieliset. Oikaisun
24626: saaminen on kuitenkin vaikeata ja hidasta. Ta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24627: vallisten ihmisten on myös vaikeata tuntea ve- 1978 tulo- ja menoarvioon 200 000
24628: rolrutisäädännön ja· vero-ohjeiden yksityiskohtia markkaa käytettäväksi erityisen toimis-
24629: riittävästi. ton perustamiseen: joka pyynnöstä tutkii
24630: Verotus on julkisoikeudellista toimintaa ja ja selvittää verovelvollisten puolesta
24631: silksi valtiovallan tulee oma-aloitteisesti tukea kohtuuttomia ja vääriä verotuksia lain
24632: kohtuuttomuuksien ja vääryyksien oikaisua. ja oikeuden voimassapitämiseksi myös
24633: Tämä taas vaatii varoja ja keskitettyä verotuk- verotusasioissa maassamme.
24634: sesta irrallista asioiden hoitoa. ·
24635: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
24636:
24637: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
24638: 645
24639:
24640: Raha-asia-aloite n:o 592.
24641:
24642:
24643:
24644:
24645: Vennamo ym.: Määxärahan .osoittamisesta kansaneläkkeen tuki-
24646: osakustannusten .korva.amiseksi kut:mine.
24647:
24648:
24649: E dusk unn aile.
24650:
24651: Vaitio on siirtänyt ·kunnille kohtuuttomasti Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
24652: omia .tasituksiaari. Samanaikaisesti valtio ei ole taeri, ' ' .·.
24653: täyttänyt edes omaa osuuttaan kahsaneläkkei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24654: deri menoissa. , 1978 tulo- ja menoarvioon, 1 miljoonan
24655: . ·Jo näistä syistä olisi kU11nat vapautettava markan·· arviomäärärahan käytettäpäksi
24656: kansaneläkkeiden tukiosan kustannqksista ja kuntien suorittamien kansaneläkkeiden
24657: valtion olisi suoritettava nämä kustannukset tukiosakustannusten korvaamiseksi .leun-
24658: omista varoistaan. . mlle määrätyssä laajuudessa.
24659: Helsingissä 23 päivänä syy~uuta 1977.
24660:
24661: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
24662: 646 1977 vp.
24663:
24664: Raha-asia-aloite n:o 593.
24665:
24666:
24667:
24668:
24669: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalojen
24670: Nkentamisen aloittamiseen Kuopion lääni'SS'ä.
24671:
24672:
24673: E d u s k u n n a 11 e.
24674:
24675: Kuopion läänissä puuttuu monelta paikka- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24676: kunnalta tarpeellinen valtion virastotalo. Näitä 1978 tulo- ia menoarvioon 1 miljoonan
24677: rakennuksia olisi rakennettava nimenomaan markan arviomäärärahan käytettäväksi
24678: työttömyyden aikana. valtion virastotalojen rakentamisen aloit-
24679: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- tamiseen Kuopion läänissä myös työlli-
24680: taen, syyden turvaamiseksi.
24681: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
24682:
24683: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
24684: 1977 vp. 647
24685:
24686: Raha-asia-aloite n:o 594.
24687:
24688:
24689:
24690:
24691: Vennamo ym.: Määrålraban osoittamisesta valtion virastotalon
24692: rakentamiseen Varikauden kaupu.nkiin.
24693:
24694:
24695: E d u s k u n n a 11 e.
24696:
24697: Valtion virastotalo Varkauden kaupungissa Työttömyys on Varkauden kaupungissa var-
24698: kuuluu kiireellisimpiin rakennettaviin vir.asro- sin paha ja tilanne pahenee koko ajan.
24699: taloihin. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
24700: Varkauden kaupunginhallitus on todennut, taen,
24701: että verotoimisto, sairausvakuutustoimisto, ke-
24702: lan toimisto, posti, poliisi ja tuomiokunnan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24703: arkisto sijaitsevat . Varkaudessa eri paikoissa 1978 tulo- ;a menoarvioon 500 000 mar-
24704: sekä ahtaissa ja epätarkoituksenmukaisissa ti- kan määrärahan valtion virastotalon ra-
24705: loissa. Kaupunki on varannut virastotalolle ton- kentamisen aloittamiseksi Varkauden
24706: tin keskeiseltä paikalta Kauppakadun varrelta. kaupungissa.
24707: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
24708:
24709: Veikko Vennamo ]. Juhani Kortesalmi
24710: 648 1977 vp.
24711:
24712: Raha-asia-aloite n:o 595.
24713:
24714:
24715:
24716:
24717: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion laitosten haja-
24718: sijoituksen jatkamiseen.
24719:
24720:
24721: E d u s kun n a 11 e.
24722:
24723: Sorsan-Virolaisen.,...,....Aallon kansanrintama- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
24724: hallitus on poistanut ensi vuoden budjetista taen,
24725: niiden kuuden valtion vitaston ja laitoksen ha- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24726: jasijoituksen määrärahat, jotka Miettusen halli- 1978 tulo- ja menoarvioon 3 miljoonan
24727: tus päätti siirtää kehirtysalueill:le. Samoin tämä markan arviomäärärahan . käytettäväksi
24728: hallitus on edelleen yksimielisesti poistanut Miettusen hallituksen päättämän kuuden
24729: kaikki muutkin ·tällaisten siirtOjen määrärahat valtion viraston ja laitoksen · sekä mui-
24730: ensi vuoden 'budjetista. Keskustapuolueen mi- den tarpeellisten laitosten siirti)miseksi
24731: nisteritkih o\rat si~s täysin unohtaneet aikai- kehitysalueille tehtyjen suunnitelmien
24732: semmat kauniit lupaukset. mukaisesti.
24733: Helsingis·sä 23 päivänä syyskuuta 1977.
24734:
24735: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
24736: 1977 vp. 649
24737:
24738: Raha-asia-aloite n:o 596.
24739:
24740:
24741:
24742:
24743: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kansaneläkkeen perus-
24744: osaa, tulciosaa ja rukilisää yhteensä vastaavan ,rintamasotilas-
24745: eläkkeen maksamiseksi sotiemme veteraaneille ilman ikäraja-
24746: edellytyksiä.
24747:
24748:
24749: Ed u s kun n a 11 e.
24750:
24751: On · jo vihoviimeinen aika saattaa sotiemme Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
24752: veteraanien eläkeasiat kuntoon. Lupaukset on taen,
24753: petetty liian usein.
24754: Sotiemme veteraaneille olisi myönnettävä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24755: rintamasotilaseläke, joka vastaa vähintään kan- 1978 tulo- ja menoarvioon 5 miljoonan
24756: saneläkkeen perusosaa; tukiosaa ja tukilisää yh- markan arviomäärärahan käytettäväksi
24757: teensä sekä ikärajaa koskevat rajoitukset olisi rintamasotilaseläkkeiksi sotiemme vete-
24758: poistettava. raaneille niin, että eläke vastaa vähin-
24759: Tällainen sotiemme veteraanien eläke olisi tään kansaneläkkeen perusosaa, tukiosaa
24760: myönnettävä jokaiselle tarvitsevalle 55 vuot- ja tukilisää yhteensä ilman ikärajaedelly-
24761: ta täyttäneelle sekä sitä nuoremmalle, jota vai- tyksiä.
24762: vaa paha sairaus.
24763: Helsing1ssä 23 päivänä syyskuuta 1977.
24764:
24765: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
24766:
24767:
24768:
24769:
24770: 82 0877003.36.3
24771: 650 1977 vp.
24772:
24773: Raha-asia-aloite n:o 597.
24774:
24775:
24776:
24777:
24778: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kehitysalueilla m.ak-
24779: ~Settavaan .sy:rjätseutullsään.
24780:
24781:
24782:
24783: E d u s k u n n a 11 e.
24784:
24785: Kaikki tosiasiat osoittavat, että syrjäseuduilla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24786: ja sivualueilla tarvitaan palkkauksessa ja ansiois- 1978 tulo- ja menoarvioon 100 000 mar-
24787: sa syrjäseutulisää. Näistä syistä ehdotamme kan arviomäärärahan käytettäväksi syrjä-
24788: kunnioittaen, seutu/isänä kehitysalueilla ja sivualueilla:
24789: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
24790:
24791: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
24792: 1977 vp. 651
24793:
24794: Raha-asia-aloite n:o 598.
24795:
24796:
24797:
24798:
24799: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion vir:astojen ja
24800: teollisuuslaitosten hajasijoituksen ailkaansaamiseiksi.
24801:
24802:
24803: E d u s k u n n a 11 e.
24804:
24805: Vuodesta vuoteen on puhuttu valtion viras- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
24806: tojen ja teollisuuslaitosten hajasijoittamisesta, taen,
24807: mutta käytännölliset toimenpiteet ovat olleet että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24808: varsin vähäiset. 1978 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark·
24809: Ei riitä, ·että tästä asiasta aina puhutaan vaa- kaa käytettäväksi valtion virastojen ja
24810: lien alla, mutta sitten hajasijoitus pannaan vih- teollisuuslaitosten hajasijoituksen toi-
24811: reän veran alle odottamaan seuraavia vaaleja. menpiteisiin ryhtymistä varten.
24812: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
24813:
24814: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
24815: 652 1977 vp.
24816:
24817: Raha-asia-aloite n:o 599.
24818:
24819:
24820:
24821:
24822: Vennamo ytn.: Määrärahan osoittamisesta invalidia.joneuvojen
24823: polttoaineveron osittaiseksi korvaamiseksi invalideille.
24824:
24825:
24826: E d u s k u n n a l1 e.
24827:
24828: Kuljetustoimen alaa · verotetaan maassamme että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24829: erittäin raskaasti. Tästä joutuvat myös kärsi~ 1978.tulo- ja meniJarv.ioan 50 000 mar-
24830: mään siviili- ja sotainvalidit. Tätä ei voida pi- kan arviomäärärahan kulkuvälineiden
24831: tää hyväksyttäväriä. polttoaineveron korvaamiseksi. sota~ ja
24832: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- siviili-invalideille määrätyssä laajuudessa.
24833: taen, ,
24834: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
24835:
24836: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
24837: 1977 vp. 653
24838:
24839: Raha-asia-aloite n:o 600.
24840:
24841:
24842:
24843:
24844: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta llikeva.iihtoverosta, lisä-
24845: verosta ja polttoaineverosta a.iiheutuvan rasituksen korvaami-
24846: seksi kokonaisuudessaan autoa tarvitseville inva.lideille.
24847:
24848:
24849: E d u s k u n n a 11 e.
24850:
24851: Invalidien liikkumismahdollisuudet . ovat että jatkuvasti polttoaineesta. Tämä ei ole
24852: useinkin varsin rajoitetut. Kunnollisen liikku- oikein sellaiselle, jonka mahdollisuudet elää edes
24853: misvälineen, auton tai käyttökelpoisen julkisen osittain täysipainoista elämää ovat kokonaisuu•
24854: liikennevälineen puuttuessa joutuu moni työ. dessaan auton ·varassa.
24855: kykyinenkin ·mvalidi · jäämään pois työstä, jol- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme kun-
24856: loin hänen toimeentulonsa vaikeutuu huomat- nioittaen,
24857: tavasti. Erityisesti maaseudulla, jossa matkat
24858: ovat· pitkät, on oma henkilöauto useimmille että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24859: invalideille ehdoton välttämättömyys, mitä se 1978 tulo- ia menoarvioon 1 milioona
24860: on myös. erittäin usein kaupungeissa ja ·asutus- markkaa arviomäärärahanä käytettäväksi
24861: keskuksissa, joissa kunnat ovat laajalti riittävän autoveron, autosta maksettavasta liike-
24862: valtionavun puuttuessa laiminlyöneet julkisen vaihtoverosta, lisäverosta sekä polttoai-
24863: liikenteen.· järjestfunisen siten, että se palvelisi neVerosta aiheutuvan rasituksen korvaa~
24864: mahdollisimman · tarkoituksenniuka:iSesti myös miseksi kokonaisuudessaan autoa tarvit·
24865: invalideja. Kaiken kukkuraksi .valtio. perii inva- seville ittvalideille sekä .invalidien mat·
24866: lideilta, · jo.tka ··ovat kyenneet ·itselleen auton kakustimnuksien alentamiseen yleensä:
24867: hankkimaatl~ . veroja 'sekä· auton ostohinnasta
24868:
24869: H~lsingissä 23 päivänä s~kuuta. 1977.
24870: Veikko Vennamo
24871: 654 1977 vp.
24872:
24873: Raha-asia-aloite n:o 601.
24874:
24875:
24876:
24877:
24878: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta polttoaineverosta aiheu-
24879: tuvan rasituiksen !korvaamiseksi moottorikeikkoja ja -sahoja
24880: työssään tarvitseville.
24881:
24882:
24883: E d u s k u n n a 11 e.
24884:
24885: Maassamme on tullut ammattikalastajien ja kintojen välillä. Silloin kun suurteollisuus saa
24886: poromiesten käyttöön moottorikelkat. Kalastaja- suurkonehankinnoistaan veroetuisuuksia, kisko-
24887: väestöllemme ne ovat kevyinä ja luotettavina taan yrittäjältä moninaiset verot kuten tapahtuu
24888: kulkuvälineinä talvikautena välttämättömät. moottorikelkkojen, moottorisahojen ja trakto-
24889: Näitä, niinkuin monia muitakin välttämättömiä reiden kohdalla. Erikoisesti on ensisijaisesti ryh-
24890: työvälineitä maassamme, rasittavat korkeat verot dyttävä toimenpiteisiin kalastajien, poromiesten
24891: polttoaineiden, varaosien, vakuutusten ym. osal- ja metsätyömiesten apuvälineiden kuluttamien
24892: ta. Kaikki nämä välineet ovat kuitenkin am- polttoaineiden veronpalautusten maksamiseen
24893: mattimaisessa käytössä ollessaan sellaisten am- asianomaisille.
24894: mattikuntien käytössä, jotka työnsä puolesta Edellä todettuun viitaten ehdotamme kun-
24895: ovat ensinnäkin luonnon armoilla, toiseksi nioittavasti,
24896: useimmissa tapauksissa työskentely tapahtuu ke-
24897: hitysalueympäristössä sekä olosuhteissa, jotka että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24898: ovat vaikeat ja vaativat monia lisäkustannuksia 1978 tulo- ja menoarvioon 50 000 mar-
24899: muultakin osin. Kuitenkin näiden ammattialo- kan määrärahan moottorikeikkojen ja
24900: jen ansiotaso pysyttelee jatkuvasti huomattavas- moottorisahojen polttoaineissa valtiolle
24901: ti alla keskiansiotason valtakunnallisesti. Sel- maksettujen verojen aiheuttaman rasi~
24902: västi on ristiriita olemassa maamme suurteolli- tuksen korvaamiseksi kalastajille, poro-
24903: suuden ja tällaisten ammattikuntien konehan- miehille ja metsätyömiehille.
24904: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
24905:
24906: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
24907: 1977 vp. 655
24908:
24909: Raha-asia-aloite n:o 602.
24910:
24911:
24912:
24913:
24914: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta piensäästäjien .menetys·
24915: ten korvaamiseen.
24916:
24917:
24918: E d u s k u n n a 11 e.
24919:
24920: Maamme epäoikeudenmukainen ja typerä ta- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
24921: loudellisten asioiden hoito on johtanut hirmu- taen,
24922: inflaatioon. Jälleen piensäästäjien omaisuutta
24923: on raskaasti sosialisoitu ja he ovat kärsineet että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24924: korvaamattomia taloudellisia menetyksiä. 1978 tulo- ja menoarvioon 100 miljoo-
24925: Oikeudentunto ei voi hyväksyä tällaista pien- naa markkaa arviomäärärahana käytet-
24926: säästäjien riistoa. Valtiovallan on ryhdyttävä täväksi piensäästäjien menetysten kor-
24927: korvaustoimenpiteisiin semminikin, kun halli- vaamiseen.
24928: tusten toimenpiteet ja päätökset tillli laimin-
24929: lyönnit ovat inflaation pääasiallisimpana syynä.
24930: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
24931:
24932: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
24933: 656 1'977 vp.
24934:
24935: Raha-asia-aloite n:o 603.
24936:
24937:
24938:
24939:
24940: Vennamo ym.: Määrärahan oSoittamisesta Kuopion korkeakou-
24941: lun toisen rakennlliSva.iheen aloittamiseksi.
24942:
24943:
24944: E d u s kun n a II e.
24945:
24946: Kuopion korkeakoulun toinen rakennusvaihe että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24947: olisi aloitettava vuolliila 1978. Pohjois-Savon 1978 tulo- ja menoarvioon 1 miljoonan
24948: maakuntaliitto on tämän asian takana. markan arviomäärärahan käytettäväksi
24949: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- Kuopion korkeakoulun toisen vaiheen
24950: taen, rakentamisen aloittamiseen.
24951: Helsingissä 23 päiväl).ä syyskuuta 1977.
24952:
24953: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
24954: 1977 vp. 657
24955:
24956: Raha-asia-aloite n:o 604.
24957:
24958:
24959:
24960:
24961: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta iltaoppikouluissa opis-
24962: kelevien. opiskelukustannusten korvaamiseksi.
24963:
24964:
24965: E d u s k u n n a 11 e.
24966:
24967: Vapaaehtoinen opiskelu sekä itsensä kehittä- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme kun-
24968: minen· ovat sekä yhteiskunnan että ihmisen nioittaen,
24969: itsensä kannalta erittäin kannatettavia harras-
24970: tuksia. Tämän vuoksi ei tulisi taloudellisesti vai-. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24971: keuttaa niiden toiniintaa, jotka normaalin päivä- 1978 tulo-- ja menoarvioon 1 miljoonan
24972: työnsä lisäksi haluavat kouluttaa itseään ilta- markan määrärahan iltaoppikoulujen ja
24973: oppikoulussa tai oppikoulujen iltalinjoilla. Val- oppikoulujen iltalinjojen lukukausimak-
24974: tion tulisi tukea toimintaa niin, että se olisi sujen poistamiseen ja niissä' opiskelevien
24975: ilmaista ja että lukukausimaksuja d. perittäisi. tarvitseman oppimateriaalin hinnan kor~
24976: Samohi tulisi oppimateriaali saada joko mak- vaamiseen.
24977: sutt~ tai ainakin mahdollisimman halpaan hin-.
24978: taan.
24979: Helsingissä 23 päivänä SyYskuuta 1977.
24980:
24981: - Veikko V enwuno J~ Juhani Kortesalmi
24982:
24983:
24984:
24985:
24986: 83 0877003363
24987: 658 1.?77. vp.
24988:
24989: Raha-asia-aloite n:o 605.
24990:
24991:
24992:
24993:
24994: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta opiskelijoiden matka-
24995: kustannusten alentamiseen linja-autoissa.
24996:
24997:
24998: E d u s k u n n a 11 e.
24999:
25000: Vuodelle 1975 antamassaan valtion tulo- ja kehitystä. Ei ole oikein; että ryhdytään luomaan
25001: menoarvioesityksessä ei hallitus ole huomioinut taloudellisia esteitä vähävaraisten opiskelun
25002: lainkaan tarvetta alentaa opiskelijain matkakus- tielle. Siksi vaadhnme asioihin. korjausta no-
25003: tannuksia. Erikoisesti matkakustannukset ovat peilla teoilla ja välittömästi. Opiskelusta ei saa
25004: nousseet linja-autoissa. Tämä tosiasia on saat- muodostua rikkaiden etuoikeutta, vähävarai-
25005: tanut yhä useampien opiskelijoiden talou.dellisen selle pätevälle opiskelijalle on valtion pystyt-
25006: tilanteen lähes kestämättömäksi. Talondellista tävä antamaan taloudellinen tuki. Eräs alustava
25007: kireyttä lisää vielä se, että koko opiskelijoiden tehtävä on ottaa .valtion tulo- ja menoarvioon
25008: taloudellisen tilanteen kentässä on tapahtunut määräraha, jolla voidaan alentaa edes matkakus-
25009: kuluneen vuoden aikana jatkuvasti muutoksia tannusten osalta taloudellista painetta opiskeli-
25010: ja mielipidemuodostusta, joka on saattamassa joiden osalta. . .
25011: opiskelijan aseman taloudellisesti vaaranalai- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme ~un-:
25012: seksi. Opintolainoja jarrutetaan, jopa kylmästi nioittavasti,
25013: hylätään. Opintotukiasiat ovat retuperällä,
25014: maan hallitus ei puutu asioihin selvin teoin. että Eduskunta ott~isi valtion vuoden
25015: Hallituksen piirissä selitellään ja kierrellään 1978 tulo- ja menoarvioon 50 000 mar-
25016: vastuuta, jopa loikahdetaan ulos koko vastuusta kan arviomäärärahan opiskeli;oiden mat-
25017: milloin vain on mahdollista. Opiskelijain lähe- kakustannusten alentamiseksi linja-au-
25018: tystöjä kohdellaan ylimielisesti ja halveksien. toissa.
25019: SMP ei voi ääneti seurata tilanteen kielteistä
25020: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
25021:
25022: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
25023: 1977 vp. 659
25024:
25025: Raha-asia-aloite n:o 606.
25026:
25027:
25028:
25029:
25030: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta pienkoulujen pelastami-
25031: seksi tehtävää selvitystä varten.
25032:
25033:
25034: E dus ku nn aTI e.
25035:
25036: Pienkoulujen · hävittäminen on aikaansaanut Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioittaen,
25037: tuhoisaa jälkeä laajalla maaseudullamme ja syr-
25038: jäseuduilla sekä sivualueilla. Tätä kansamme että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25039: etujen vastaista koulukeskittämisen linjaa tuki- 1978 tulo- ja menoarvioon 5 000 mar~
25040: vat kaikki muut puolueet paitsi SMP. kan määrärahan sen seikan kiireellisesti
25041: Kun nyt seuraukset ja jäljet ovat pelottavat, selvittämiseksi, millä tavoin jäljellä ole-
25042: on alettu puhua pienkoulujen tarpeellisuudesta. vat pienkoulut voitaisiin pelastaa sekä
25043: Mutta puheet ja lupaukset eivät ole sama •kuin uudelleen herättää henkiin tarpeellisessa
25044: teot. laajuudessa jo tuhotut pienkoulut myös
25045: Näitä tekoja tarvitaan kiireellisesti ja jopa tyhjinä olevia kansakouluja hyväksi
25046: lakkautettuja pienkouluja olisi uudelleen herä- käyttiien. ··
25047: tettävä henkiin.·
25048: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
25049:
25050: Veikko Vennamo
25051: 660 1977 vp.
25052:
25053: Raha-asia-aloite n:o 607.
25054:
25055:
25056:
25057:
25058: Vennamo ym.i Määrärahan osoittamisesta vähävaraisten kansa-
25059: koululasten kesäsiirtolatoiminnan tehostamiseksi.
25060:
25061:
25062: E du sk un'n a 11 e.
25063:
25064: Maamme liikekeskuksissa asuvat vähävaraiset suutta päästä esimerkiksi kesän aikana edes
25065: lapset joutuvat monasti viettämään koko kesä- osittainkaan pois kaupungista · tai taajamasta.
25066: lomans,a ajan slummiluontoisilla asuntoalueilla. Valtiovallan tulee ryhtyä entistä tehokkaam-
25067: Erikoisen raskas on niiden lasten kohtalo, jotka piin toimenpiteisiin kesäsiirtolatoiminnan ai-
25068: joutuvat ensinnä talvikauden käymään koulunsa kaansaamiseksi vähävaraisten ja sairaiden lasten
25069: ja vielä kesän asumaan ahtaissa ·kaupunkiolo- kesäsiirtoloihin pä:isemisen helpottamiseksi.
25070: suhteissa. Yhä enemmän ovat viime vuosina Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun~
25071: lisääntyneet kouluikäistemme keskuudessa sai- nioittavasti,
25072: taudet, jotka johtuvat kaupunkiolosuhteista ja
25073: niiden·. mukanaan tuomista tekijöistä.· Koulu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25074: ikäisten mielenterveyden hoitoon tulee kiinnit- 1978 tulo- ja menoarvioon 30 000 mar-
25075: tää entistä enemmän huomiota, ensisijaisesti kan lisäyksen kansakoululain (247 /57)
25076: juuri niiden kohdalla, joilla ei vanhempien va- mukaisen vähävaraisten kansakoululas-
25077: rattomuuden tai muun syyn takia ole mahdolli- ten kesäsiirtolatoimin#an tehostamiseksi.
25078: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
25079:
25080: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
25081: Raha-asia-aloite n:o 608.
25082:
25083:
25084:
25085:
25086: Vennamo ytn.: Määrärahan oSoittamisesta per:usikoulukustannus-
25087: ten helpottamiseksi Kuopion läänissä.
25088:
25089:
25090: Ed u sku nn a 11 e.
25091:
25092: Peruskoulun toteuttaminen aiheuttaa kun- että Eduskunta ottaisi valtion 1Juoåen
25093: nille erityisesti rakennustoimenpiteitten osalta 1978 tulo- ja menoarvioon 1 miljoon4
25094: suuria kustannuksia. Kaikki on kuitenkin kiin- markkaa käytettäväksi peruskoulun to;
25095: ni valtioneuvostosta ja sen aikataulusta. Kui- teuttamiseen ja kuntien kustannusteft
25096: tenkin peruskoulun toteuttaminen on kiireelli- helpottamiseen Kuopion läänissä.
25097: nen ja välttämätön.
25098: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
25099: taen,
25100: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
25101:
25102: Veikko Verinamo J. Juhani Kortesalmi
25103: 662 1977 vp.
25104:
25105: Raha-asia-aloite n:o 609.
25106:
25107:
25108:
25109:
25110: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Portaanpään kristillisen
25111: ·~sariopiston rakentamiseen.
25112:
25113:
25114: E d u s k u n n a 11 e.
25115:
25116: Kun Partaaripään kristillinen kansanopisto että Eduskunta· ottaisi valtion vuoden
25117: Lapinlahden· kunnassa on p~lanut, niin on vält- 1978 tulo- ja menoarvioon 30 000 mar:.
25118: tämätöntä antaa sille taloudellista tukea opis- kan avustusmäärärahan Portdanpään pa-
25119: ton uudelleen rakentamista varten. Tästä huo- laneen kristillisen • kansanopiston raken:.
25120: limatta voi olla. epävarmaa, saadaanko opisto tamisen avustamiseksi.
25121: asianmukaisesti jälleenrakennetuksi.
25122: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
25123: taen,
25124: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
25125:
25126: Vcikko Vennamo J. Juhani Kortesalini
25127: 1977 vp~ 663
25128:
25129: Raha-asia-aloite n:o 610.
25130:
25131:
25132:
25133:
25134: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kotiteollisuusorganisaa-
25135: tion turvaamiseen ja kotiteollisuuden edistämiseen.
25136:
25137:
25138: Eduskunnalle .
25139:
25140: . Kotiteollisuuson ollut maatalousväestön si- Vaitiovalta on sanonut, että haja-asutusaluei-
25141: vuharrastus ja sivuelinkeino useamman vuosisa~ den yritystoiminnan tehostamiseksi ja sitä tietä
25142: dan ajan. Kuitenkin uuden organisaation yhtey- työllisyyden parantamiseksi tulisi kehitysalueilla
25143: dessä kotiioollisuusasiat siirrettiin· Vu.onna 1968 perustaa pysyviä sekä pienteollisuuden· että ko;.
25144: ammattikasvatushallituksen yhteyteen, mistä oli titeollisuuden erikoisongelmia käsitteleviä neu'-
25145: seurauksena, etta kotiteollisuusasiain hoitami- vonta-asemia, joita tarvitaan pääasiallisen ansion
25146: nen jäi osittain ri:miden toimintojen jalkoihin. ja myös lisäansion hankkimiseksi. On lisäksi
25147: Uudessa . organisaatiossa ei ole enää toimistoa todettava, että . neuvonta-asemien palveluksia
25148: koti teollisuusasioiden hoitamiseksi. käytetään rqnsaasti .myös lisääntync;e.n vapaa-
25149: Pääjohtaja Viljo Kuuskosken johdolla selvi- ajan harrastuksen toteuttamiseksi. Tämän vuok-
25150: tettiin komiteassa kotiteollisuuden ja sen neu- si olisikin erittäin tärkeää, että valtiovalta huo-
25151: vontatyön seka ·kotiteollisuusopetuksen nyky- maisi kotiteollisuudella oleväri huomattava ta-
25152: aikaiset tavoitteet. Tällöin katsottiin tarpeelli- loudellinen, sivistyksellinen ja sosiaalinen mer-
25153: seksi ryhtyä toimenpiteisiin keskusjärjestön ja kitys maassamme ja ryhtyisi sen mukaan toi-
25154: valtion avustuksen lisäämiseen sekä kotiteolli- menpiteisiin kotiteollisuusjärjestöjen organisaa-
25155: suusjärjestöjen neuvonta-asemaverkoston täyden- tion ylläpitämiseksi ja edistämiseksi, sekä läh-
25156: tämiseen ja rahoittamiseen niinkuin :komitea tisi tukemaan valtion avustusten muodossa.
25157: ehdotuksessaan esitti. Kuitenkin valtion avus- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
25158: tusten prosenttiosuus on yhä jatkuvasti pienen- nioittavasti,
25159: tynyt sekä kokonaismenojen että palkkauksen
25160: osalta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25161: Neuvonta-asemaorganisaation tehokkaalla toi- 1978 tulo- ja menoarvioon 50 000 mar-
25162: minnalla voidaan katsoa olevan erittäin tärkeä kan määrärahan kotiteollisuusorganisaa-
25163: niin aluepoliittinen kuin valtakunnallinenkin tion turvaamiseksi ja kotiteollisuuden
25164: merkitys. Kotiteollisuus jo sinänsä ei aseta suu- edistämiseksi.
25165: ria investointeja, eikä valtion tarvitse muuta
25166: kuin edistää kotiteollisuustuotteiden markki-
25167: nointia.
25168: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
25169:
25170: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
25171: 664 1977 vp.
25172:
25173: Raha-asia-aloite n:o 611.
25174:
25175:
25176:
25177:
25178: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion ammattikoulun
25179: aikaansaamiseksi· Kuopion lääniin.
25180:
25181:
25182: Eduskunnalle.
25183:
25184: Vaitio ei ylläpidä yhtään ammattikoulua Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
25185: Kuopion läänissä. Kaikki Kuopion läänin am- taen,
25186: mattikoulut ovat kuntien ylläpidettävinä ja ra-
25187: situksena. Tämä ei. ole kehitysalueen oikeuden- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25188: mukaista kohtelemista. 1978 tulo- ja menoarvioon 1 miljoonan
25189: Lisäksi Kuopion läänissä ja Itä-Suomessa 0111 markan määrärahan valtion ammattikou-
25190: ammattikoulutuksen paikoista kova pula. Tar• lun suunnittelua ;a rakennustöiden al'Oit-
25191: vitaan lisää ammattikoulutusta. tamista varten Kuopion lääniin.
25192: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
25193:
25194: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
25195: 1977 V'p~ 665
25196:
25197: Raha-asia-aloite n:o 612.
25198:
25199:
25200:
25201:
25202: Vennamo ym.: Miiärärahan osoittamisesta ammattikoulutilojen ja
25203: kurssikeskusten rakentamiseen ja laajentamiseen Kuopion
25204: läänissä.
25205:
25206:
25207: Eduskunnalle.
25208:
25209: Ammattikoulutus on Kuopion läänissä laa· että Eduskunta ottaisi valtion vuodett
25210: jalti laiminlyöty. Kunnat joutuvat kantamaan 1978 tulo- ja menoarvioon 1 miljoonan
25211: liian . raskaan rasituksen . verrattuna ·valtion tu- markan arviomäärärahan, f,ltttti/IJttikr:Jt;ilu-
25212: ki toimenpiteisiin muissa maakunnissa. Sama tilojen ja kurssikeskusten rakentamiseen
25213: koskee JDyös kurssikeskuksia. ja laajentamiseen Kuopion läänissä.
25214: . . Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
25215: taen,
25216: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
25217:
25218: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
25219:
25220:
25221:
25222:
25223: 84 0877003363
25224: 666 19'77 vp.
25225:
25226: Raha-asia-aloite n:o 613.
25227:
25228:
25229:
25230:
25231: Vennamo ym.: Määrärahan oSoittamisesta metsäalan perusope-
25232: tuksen käynnistämiseksi .Varpaisjärven kunnassa.
25233:
25234:
25235: E d u s k u n n a 11 e.
25236:
25237: Metsäalan perusopetus on Pohjois-Savossa Mainituilla perusteilla ehdot~mme kunnioit-
25238: hyvin niukkail. ' Sitä olisi· ehdottomasti laajen- taen,
25239: nettava. · ·
25240: Varpaisjänren ·kunta on tarjonnut metsäalan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25241: perusopetU~ta :varten sopivan Sutelan koulu- 1978 tulo- ja menoarvioon 100 000 mar- ·
25242: rakennuksen, joka·. sijaitsee. Lapinlahti-Varpais- kan arviomfiärätahan metsaalan ·perus-
25243: järvi maantien varressa. Kunta on valmis sanee- opetuksen käynnistämiseksi ensi vuoden
25244: raamaan tilat niin, että opetus voisi alkaa jo alusta V arpaisjärven kunnan Sutelan
25245: ensi vuoden alussa. koulurakennuks~ssa.
25246:
25247: Helsingis~ä ,23 päivänä syyskuuta 1977.
25248:
25249: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
25250: 1977 vp. 667
25251:
25252: Raha-asia-aloite n:o 614.
25253:
25254:
25255:
25256:
25257: Vennamo yi:n.: Määrärahan osoittamisesta metsätyömiesten opin-
25258: to- ja perheavustuksiin.
25259:
25260:
25261: Ed us kunnalle.
25262:
25263: Metsätyömiehet ovat unohdett!Jja; Heidän opinto- ja perheavustusta. Mafuituilla perus-
25264: ansionsa on epävarmaa eikä heidän raskasta teilla ehdotamme kunnioittaen,
25265: työtänsä arvosteta. Tämä on väärin. Metsätyö-
25266: miesten ansioita on ehdottomasti parannettava. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25267: Lisäksi heillä .täytyy olla oikeus ja mahdollisuus 1978 tulo- ja menoarvioon 100 000
25268: ammattiopintoihin,. jolloin heille on maksettava markkaa käytettäväksi metsätyömiesten
25269: opinto- ja perheavustuksiin.
25270: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
25271:
25272: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
25273: 668 1977 vp.
25274:
25275: Raha-asia-aloite n:o 615.
25276:
25277:
25278:
25279:
25280: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta sienien keruun, mark-
25281: kinoinnin ja viennin ·edistämiseksi.
25282:
25283:
25284: E d u s k u n n a 11 e.
25285:
25286: Maamme sien~t ovat arvaamattoman suuri siitä. mitä nyt saadaan tähän tarkoitukseen ke-
25287: ravintolähde, jota suomalaiset eivät osaa käyttää rätyksi.
25288: hyväkseen. Monilla on käsitys, että "meillä on Sienen keruu ja sen vienti on ollut kokonaan
25289: varaa ostaa lihaakin". Suomalaiset tuntuvat mit- vailla valtion minkäänlaista asioihin puuttu"
25290: taavan kaiken rahalla. Metsäsientemme arvo on mista. Kun otamme huomioon sienen kansan-
25291: 3,) miljardia markkaa vuodessa. Ulkomailta taloudellisen merkityksen työn, kaupan ja ra-
25292: tuotetaan maahamme erilaisia herkkusienival- vintotalouden kannalta, on silloin syytä myös
25293: misteita samanaikaisesti kun monet käyttökd.- valtiovallan entistä aktiivisemmin pyrkiä anta-
25294: poiset sienet mätänevät metsissämme ja piha- maan apuaan sienien keruun, markkinoinnin ja
25295: nurmikoillamnie. viennin edistämiseen.
25296: Sienemme ovat olleet jo kautta vuosikymme- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
25297: nien tunnettuja myös maamme rajojen ulkopuo- nioittaen,
25298: lella. Vienti on tapahtunut pääasiassa a:lueille
25299: joista tuontimme on viime vuosina ylittänyt että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25300: viennin määrän. Länsi-Saksa on viime vuosina 1978 tulo- ja menoarvioon 10 000 mar-
25301: ollut suurin vientisienemme ostaja. Vientiin kan määrärahan sienien keruun, markki-
25302: voisimme markkinoida moninkertaisen määrän noinnin ja viennin edistämiseksi.
25303: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
25304:
25305: Veikko Vennamo ]. Juhani Kortesalmi
25306: 1977 vp. 669
25307:
25308: Raha-asia-aloite n:o 616.
25309:
25310:
25311:
25312:
25313: Vennamo ym.: Määrärahan .osoittamisesta Iisalmen teknillisen
25314: oppilaitoksen perustamista koskevia selvittelytehtäviä varten.
25315:
25316:
25317: E du skunn alle.
25318:
25319: Teknillisen oppilaitoksen perustaminen Iisal- Mainituilla perusteilla ehdotamme kurini-
25320: men kaupunkiin on hyvin tarpeellinen. Asian oittaen,
25321: selvittely olisi saatava kiireellisesti aikaan.
25322: Tätä varten tarvitaan valtion ensi vuoden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25323: tulo- ja menoarvioon tutkimusmääräraha, jotta 1978 tulo- ja menoarvioon 20 000 mar-
25324: myös tarvittavat lisäselvitykset voitaisiin toteut- kan uviomäärärahan tutkimusmäärära-
25325: taa. haksi ja selvittelymäärärahaksi teknilli-
25326: sen oppilaitoksen perustamista varten
25327: Iisalmen kaupunkiin.
25328: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
25329:
25330: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
25331: 670 1977 vp.
25332:
25333: Raha-asia-aloite n:o 617.
25334:
25335:
25336:
25337:
25338: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta sairaanhoitajiksi val-
25339: mistuville oppi:lasajalta maksettavaan palkkaukseen.
25340:
25341:
25342: E dus kunnalle.
25343:
25344: Sairaanhoitajiksi valmistuvat eivät oppilas- Mainituilla perusteilla ehdotamme kurinioit-
25345: ajaltaan saa minkäänlaista palkkaa. Työ on kui- taen,
25346: tenkin raskas~ mutta ruokakin on itse mak-
25347: settava. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25348: · . Ilmaisen työvoiman käyttö on selvää riistoa, 1978 tulo- ja menoarvioon 100 000
25349: johon Suomen valtio syyllistyy. Tätä ei voida markkaa käytettäväksi sairaanhoilajiksi
25350: hyväksyä ja asiantilaan on saatava korjaus. valmistuvien palkkaukseen oppilasajalta.
25351: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
25352:
25353: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
25354: .1977 vp. 671
25355:
25356: Raha-asia-aloite n:o 618.
25357:
25358:
25359:
25360:
25361: Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kansanmu-
25362: siikin harraswsten tukemiseen ja edistämiseen.
25363:
25364:
25365: E d u s k u n h a 11 e.
25366:
25367: Kansanmusiikki on maassamme syrjityssä ase- että Eduskunta ottaisi valtion _vuoden
25368: massa. Sitä vastoin tuetaan 'taloudellisesti pien- 1978 tulo- ja menoarvioon asianomaiset~
25369: ten piirien musiikkia, kuten oopperaa, maas- le momentille lisäyksenä 50 000 mark-
25370: samme varsin huomattavasti. Tällaista asian- kaa käytettäväksi kansanmusiikin tuke-
25371: tilaa ei voida pitää oikeudenmukaisena eikä miseen ja edistämiseen maassamme.
25372: tasapuolisena.
25373: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
25374: taen,
25375: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
25376:
25377: Veikko Vertnamo J. Juhani Kortesalmi
25378: 672 1977 vp.
25379:
25380: Raha-asia-aloite n:o 619.
25381:
25382:
25383:
25384:
25385: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kokoontumistilojen jä:r-
25386: jes.tätniseksi nuorille.
25387:
25388:
25389: E du sk unn alle.
25390:
25391: On käsittämätöntä, että nuorisolle ,ei ole jär- että Eduskunta ottatsi valtion vuoden
25392: jestetty sopivia kokoontumistiloja riittävästi. 1978 tulo- ja menoarvioon 1 miljoonan
25393: Tämä on nuorison väheksymistä. Kaikissa hyvin markan arviomäärärahan käytettäväksi
25394: hoidetuissa maissa nuorisolle järjestetään ko- kokoontumistilojen järjestämiseksi nuo-
25395: koontumistilat kaikkialla maassa. Näin ei ole rille.
25396: asianlaita Suomessa.
25397: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
25398: taen,
25399: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
25400:
25401: Veikko. Vennamo J. Juhani Kortesalmi
25402: 1977 vp. 673
25403:
25404: Raha-asia-aloite n:o 620.
25405:
25406:
25407:
25408:
25409: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorison leiri- ja iktWS-
25410: sikeskuksen rakentamisen toteuttamiseksi Rautavaaran kun-
25411: nassa.
25412:
25413:
25414: E d u ,s k u n n a 11 e.
25415:
25416: Ylä-Savoon tarvitaan nuorison leiri- ja kurssi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25417: keskusta palvelemaan maakunnallista, valtakun- 1978 tulo- ja menoarvioon 50 000 mar-
25418: nallista ja kansainvälistä tarvetta. Sopiva kunta kan määrärahan käytettäväksi nuorison
25419: tällaista kurssikeskusta varten olisi Rautavaaran leiri- ja kurssikeskuksen rakentamisen
25420: kunta. toteuttamiseen Rautavaaran kunnassa.
25421: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
25422: taen,
25423: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
25424:
25425: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
25426:
25427:
25428:
25429:
25430: 85 0877003363
25431: 674 1977 vp.
25432:
25433: Raha-asia-aloite n:o 621.
25434:
25435:
25436:
25437:
25438: Vennamo ym.: Määrärahan osoitta:misesta toiminta•a'VUstuksina
25439: yleiskulttuurilehdille ja tiedonjulkistamisen kohdeapuraho1ksi.
25440:
25441:
25442: E d u s kun n a 11 e.
25443:
25444: Vapaa tiedotustoiminta on maassamme elin- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
25445: tärkeä. Kaikin voimin on vastustettava pakko- taen,
25446: yhteiskunnan tiedotuspimentämistä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25447: Aikakauslehtien liitto on kiinnittänyt asiaan 1978 tulo- ja menoarvioon 150 000
25448: eduskuntaryhmien vakavaa huomiota. Erityisesti markan määrärahan käytettäväksi toi-
25449: tarvitsisivat. taloudellista tukea yleiskulttuurileh- minta-avustuksina yleiskulttuurilehdille
25450: det. Lisäksi tarvittaisiin varoja tiedonjulkistami- sekä tiedonjulkistamisen kohdeapurahoi-
25451: sen kohdeapurahoina. na.
25452: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
25453:
25454: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
25455: 1977 vp. 675
25456:
25457: Raha-asia-aloite n:o 622.
25458:
25459:
25460:
25461:
25462: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta sovittujen elintarvik-
25463: keiden tuottajahintojen ja tuotantokustannusten noudattamis-
25464: ta koskevaan selvitykseen.
25465:
25466:
25467: Eduskunn.alle.
25468:
25469: Maataloustulolaki ja vuosittain tehtävä maa- noudatetaan koko sopimuskauden ajan viljelijöi-
25470: taloustulosopimus määräävät perhe- ja pienvil- den ja koko kansamme etujen mukaisesti. Sa-
25471: jelmiemme tuottajahinnat ja tuotantokustan- man tulisi luonnollisesti olla asian laidan pal-
25472: nukset. Kuitenkin voimassaolevaa lakia ja teh- kansaajien ja eläkeläisten suhteen.
25473: tyjä sopimuksia on keskustapuolueen johdolla Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
25474: jatkuvasti rikottu perhe- ja pienviljelmien kor- taen,
25475: vaamattomaksi vahingoksi sekä elintarvikkeita
25476: käyttävien kuluttajien etujen vastaisesti. Nämä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25477: sopimus- ja lakirikokset ovat köyhdyttäneet 1978 tulo- ja menoarvioon 3 000 mark-
25478: viljelijöitä ja nostaneet suuresti elintarvikkei- kaa sen seikan kiireellisesti selvittämi-
25479: den kuluttajahintoja. seksi, millä tavoin sovittuja elintarvik-
25480: Maatalouspolitiikkaamme ja yhteiskuntaelä- keiden tuottajahintoja ja tuotantokustan-
25481: inääinme ei kuitenkaan voida rakentaa sopi- nuksia niin hallitusten taholta kuin kai-
25482: musten rikkomiselle ja poliittisille petOiksille. kilta tahoilta ehdottomasti noudatettai-
25483: Tällainen tie johtaa varmasti turmioon. siin lainalaisen yhteiskunnan ja koko
25484: On siis välttämätöntä, että sovittuja tuotta- kansamme etujen mukaisesti.
25485: jahintoja ja päätettyjä tuotantokustannuksia
25486: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
25487:
25488: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
25489: 676 1?77 vp.
25490:
25491: Raha-asia-aloite n:o 623.
25492:
25493:
25494:
25495:
25496: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta pien- ja perheviljelmien
25497: sekä osa-aikaviljelmien pelastustoimenpiteitä suunnittelevan
25498: pienviljelyskomitean perustamiseksi.
25499:
25500:
25501: Ed u s kun n a 11 e.
25502:
25503: Maassamme on vähän väliä asetettu toimi- raaka-aineen ja ulkolaisten elintarvikkeiden
25504: kuntia ja komiteoita, jotka ovat suunnitelleet tuonnin avulla.
25505: perhe- ja pienviljelmien hävittämistä. Tämä Maassamme tarvitaan siis kiireellisesti pien-
25506: maaseudun autioittaminen on kantanut raskas- viljelyskomiteaa perhe- ja pienviljelmien pelas-
25507: ta hedelmää, minkä lisäksi se on johtanut ku- tamiseksi koko kansamme etujen mukaisesti.
25508: luttajien elintarvikkeiden hintojen kohtuutta- Välinpitämättömiä emme myöskään saa olla
25509: maan nousuun. suuren maailman nälänhädälle.
25510: Maaseutuamme ei kuitenkaan pidä autioit- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
25511: taa eikä antaa erämaa-Suomen uudelleen syn- taen,
25512: tyä. Tämä on koko valtakunnallinen ja kan-
25513: sallinen etumme. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25514: Pienviljelys ja perheviljelys ei myöskään ole 1978 tulo- ja menoarvioon 3 000 mark-
25515: nlin epätaloudellinen kuin valheellisesti on kaa sellaisen pienviljelyskomitean kiireel.
25516: yritetty selittää. Maailma kulkee kohti nälän- lisesti perustamiseksi, joka suunnittelee
25517: hätää ja Suomi on tälläkin hetkellä tilanteessa, pien- ja perheviljelmien sekä osa-aika-
25518: jossa kotimainen elintarviketuotanto ei ole riit- viljelmien pelastustoimenpiteet koko
25519: tävä. Nykyinen näennäinen elintarvikkeiden yli- kansamme etujen mukaisesti.
25520: tuotanto on aikaansaatu ulkolaisen margariini-
25521: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
25522:
25523: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
25524: 1977 vp. 677
25525:
25526: Raha-asia-aloite n:o 624.
25527:
25528:
25529:
25530:
25531: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien jätevesipuhdis-
25532: tamojen rakentamiseen.
25533:
25534:
25535: Ed u s kun n a 11 e.
25536:
25537: Vesien saastuminen on vaikein ja maassam- mon rakentaminen ei ole ·mahdollista. Valtion
25538: me laajimmalle levinnyt ympäristöongelma. tulisikin nykyistä voimakkaammin osallistua
25539: Teollisuuden lisäksi myös yhdyskunnat saastut- näihin kustannuksiin. Tulo- ja menoarvioon
25540: tavat maamme vesistöjä yhä suuremmalla vauh- merkitty määräraha ei ole riittävä.
25541: dilla. Tällaista kehitystä ei tulisi suosia, vaan Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme kun-
25542: sille olisi pantava mitä pikimmin sulku. nioittaen,
25543: Erityisesti ·pienten kuntien osalta vesiensuo-
25544: jelu useinkin aiheuttaa lähes ylipääsemättömän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25545: taloudellisen ongelman. Kunnan jätevedet pi- 1978 tulo- ja menoarvioon 200 000
25546: täisi puhdistaa, mutta ilman veroäyrin hinnan markkaa kuntien jätevesien puhdistamo-
25547: kohtuutonta korottamista jäteveden puhdista- jen rakentamiseen. ·
25548: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
25549:
25550: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
25551: 678 1977 vp.
25552:
25553: Raha-asia-aloite n:o 625.
25554:
25555:
25556:
25557:
25558: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksikisi kunnill.e
25559: jätevesimaksun alentamisek:si j>a poistamiseksi.
25560:
25561:
25562: E du s k u n n a 11 e.
25563:
25564: Voimassaoleva laki jätevesimaksun perimises- sun määräksi tullut normaaliperheen veden käy-
25565: tä on osoittautunut keinoksi, jolla voidaan riis- tön kohdalla useita satoja markkoja kuukaudes-
25566: tää omakotitalonomistajaa ja vuokralaisia. La- sa. Tätä ei luonnollisesti suuriperheisen talou-
25567: kia käsiteltäessä eduskunnassa SMP vastusti dellinen asema kestä ja seuraukset voivat olla
25568: tällaisen maksun määräämistä asuinkiinteistöille, kohtalokkaita. Tällaisia tapauksia on syntynyt
25569: koska tiesimme sen seuraukset. Tänään on to- kunnissa, joissa ei kiinteistöissä ole vesimitta-
25570: dettavissa, että tällä maksulla nostetaan asumis- reita, vaan laskutus tapahtuu arvioon perustu-
25571: kustannuksia juuri niiden osalta, joilla jo en- vana käyttäen pohjana perheenjäsenten luku-
25572: nestään on pitelemistä asioidensa hoidossa. Kun määrää.
25573: on olemassa lukuisia sellaisia vaikeitakin ta- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
25574: pauksia, joita ei voida katsoa läpi sormien, on
25575: ryhdyttävä toimenpiteisiin epäkohtien korjaa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25576: miseksi. Ainoa keino on taloudellisen tuen 1978 tulo- ja menoarvioon 100 000
25577: myöntäminen. markan arviomäärärahan käytettäväksi
25578: Kunnissa löytyy esimerkkejä, joissa jätevesi- kunnille avustuksina lakimääräisen jäte-
25579: maksu on määrätty arvioimalla ja tästä syystä vesimaksun alentamiseksi ja vaikeissa
25580: mm. suuriperheisten kohdalla on jätevesimak- tapauksissa poistamiseksi.
25581: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
25582:
25583: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
25584: 1977 vp. 679
25585:
25586: Raha-asia-aloite n:o 626.
25587:
25588:
25589:
25590:
25591: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta jokien ja vesistöjen
25592: kunnostamiseen ja perkaukrseen Kuopion läänissä.
25593:
25594:
25595: E d u s k u n n a II e.
25596:
25597: Vesistöjen ja jokien perkaus estää tulvia ja Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
25598: edistää maataloutta sekä matkailu- ja virkistys- taen,
25599: käyttöä, kun vain nämä työt suunnitellaan jär-
25600: kevästi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25601: Ensi talvena on Kuopion läänissä laajalti 1978 tulo- ja menoarvioon arviomäärä-
25602: työn ja toimeentulon puutetta valtaa pitävien rahana 1 miljoona markkaa käytettä-
25603: tekemien virheiden vuoksi. väksi jokien ja vesistöjen kunnostami-
25604: Tällaisessa tilanteessa voitaisiin sekä turvata seen ja perkaukseen matkailun ja virkis-
25605: monelle vaikeana aikana toimeentulo kuin tyskäytön edistämiseksi sekä maatalou-
25606: myös edistää Kuopion läänin matkailua }a vir- den tukemiseksi Kuopion läänissä.
25607: kistyskäyttöä sekä turvata elinkelpoista maata-
25608: loutta.
25609: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
25610:
25611: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
25612: 680 1977 vp.
25613:
25614: Raha-asia-aloite n:o 627.
25615:
25616:
25617:
25618:
25619: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kotimaisen apilan ja ti-
25620: motein siementuotannon lisäämiseen.
25621:
25622:
25623: E d u s k u n n a 11 e.
25624:
25625: Maataloudessamme on suurena puutteena jata siemeneksi. SMP on esittänyt vuodesta
25626: heinän viljelyssä tarvittavan siemenen kotimai- toiseen valtioneuvostolle, että kun jatkuvasti
25627: sen tuotannon vajaus. Seurauksena on runsas tuodaan maahan suuret määrät heinäkasvien
25628: ulkomaisen siemenen tuonti etenkin apilan siemeniä ulkomailta, joiden kestävyys on olo-
25629: kohdalla. Useimmissa tapauksissa ei tämä ulko- suhteissamme kyseenalainen, niin tulee sallia
25630: mainen siemen kestä maamme sääolosuhteita, heinän siemensadon korjuu pakettipelloilta.
25631: jolloin seurauksena on melkoiset rehutappiot Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
25632: viljelysaloilta. Maassamme todetaan vuosittain nioittavasti,
25633: viljan kohdalla ylituotantoa. Asiaa voitaisiin
25634: helpottaa ryhtymällä valtion taholta määrätie- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25635: toiseen heinäkasvien siemensopimusviljelyyn. 1978 tulo- ja menoarvioon 30 000 mar-
25636: Kansantaloudellinen tappio on myös se, että kan määrärahan kotimaisen apilan ja
25637: ns. pakettipelloilla kasvavaa heinää ei saa kor- timotein siementuotannon lisäämiseksi.
25638: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
25639:
25640: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
25641: 1977 vp. 681
25642:
25643: Raha-asia-aloite n:o 628.
25644:
25645:
25646:
25647:
25648: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta mehiläistalouden edis-
25649: tämiseksi.
25650:
25651:
25652: E cl u s k u n n a 11 e.
25653:
25654: Mehiläishoitajien joukko on maassamme jat- niiden hoitamisesta. Kun on monelta osin kysy-
25655: kuvasti noussut vuosittain. Mehiläishoidolla on mys lisäansion saannista muuten pieneen vilje-
25656: vallankin autioituvalla maaseudullamme luon- lys- tai muuhun ansioon, niin on syytä suhtau-
25657: taiset kehittymisen mahdollisuudet. Siitä on tua vakavasti mehiläishoitajien ja mehiläishoi-
25658: myös mahdollisuus kehittää sellainen tulonläh- don kehittämiskysymyksiin.
25659: de, jolla on merkitystä. Tähän alaan ei ole kui- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
25660: tenkaan kiinnitetty riittävää huomiota. Koko nioittavasti,
25661: toiminnan kehitys on taloudellisesti ollut oma-
25662: toimisten mehiläishoitajien omien järjestöjen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25663: tehtävänä. Tällöin on kehityksen esteenä ollut 1978 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
25664: jatkuva varojen puute neuvonta- ja ohjaustoi- 10 000 markan määrärahan mehiläista-
25665: minnassa, puhumattakaan tehokkaasta markki- louden edistämiseksi maassamme.
25666: noinnista ja siihen liittyvistä kysymyksistä ja
25667: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
25668:
25669: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
25670:
25671:
25672:
25673:
25674: 86 0877003363
25675: 682 1977 vp.
25676:
25677: Raha-asia-aloite n:o 629.
25678:
25679:
25680:
25681:
25682: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta suomalaisen työhevos-
25683: rkannan säilyttämismahdollisuuksien selvittämiseksi.
25684:
25685:
25686: Ed u s k u n n a 11 e.
25687:
25688: Maamme työhevoskanta laskee jatkuvasti ja Edellä mainituista syistä ehdotamme,
25689: muodostaa näin määrätynlaisen vaaratekijän.
25690: Meidän tulisi aina pitää huoli siitä, että ta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25691: valla tai toisella säilytetään maassamme jonkin 1978 tulo- ja menoarvioon 10 000 mar-
25692: määräinen työhevoskanta, jolla ja jota hyväksi- kan määrärahan selvityksen tekemiseksi
25693: käyttäen voidaan erittäin vaikeiden olosuhtei- millä tavoin Suomessa jalostettu työ-
25694: den vallitessa suorittaa pakon sanelemia tehtä- hevoskanta saadaan säilymään lukumää-
25695: viä. Jos me laskemme koko pitkälle jalostetun rältään ainakin vuoden 1974 tasolla.
25696: työhevoskantamme tuhoutumaan, samalla tu-
25697: hoamme myös osan oman maamme kulttuuria
25698: sen elävimmässä muodossa.
25699: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
25700:
25701: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
25702: 1977 vp. 683
25703:
25704: Raha-asia-aloite n:o 630.
25705:
25706:
25707:
25708:
25709: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta vihannesviljelyn tehos-
25710: tamiseen.
25711:
25712:
25713: E d u s k u n n a 11 e.
25714:
25715: Kansainvälisten tutkimusten mukaan maam- tuomalla sinne pienille viljelmille ansiota ja toi-
25716: me ilmasto-olosuhteet ovat mitä parhaat vihan- meentuloa. Kun lisäksi vihannesten tuonti maa-
25717: nesviljelylle pohjoisinta Lappia myöten. Kuiten- hamme tapahtuu maista, joihin on yleensä ulko-
25718: kin koko tämän viljelymuodon kehitys ja vas- maankauppamme alijäämäisyyttä jo muutenkin,
25719: tuu säilytyksestä, markkinoinnista ja taloudesta niin voitaisiin asiaa korjata turvaamalla vihan-
25720: on yrittäjien tehtävänä omin varoin. Tilastot nesten viljelyn vaatimien jalostuksen, säilytyk-
25721: osoittavat mm., että työllisyyden ollessa kysy- sen ja markkinoinnin perusteellisen suunnitte-
25722: myksessä ei puutarha-ala ole suinkaan merki- lun kautta omavaraisuus, jopa vienti. Tätä tietä
25723: tyksetön maassamme. T arjoaahan se jo näissä- omaa tuotantoa kehittämällä myös valtion toi-
25724: kin olosuhteissa työtä 22 000 vakinaiselle työn- mesta annettavalla tuella edistetään työllisyyttä.
25725: tekijälle ja 37 000 tilapäiselle työntekijälle. On syytä huomioida, että silloin kun ulkomailla
25726: Edelleen, jos otetaan huomioon maamme koko todetaan maamme hyvät olosuhteet, ei oman
25727: puutarha- ja vihannesviljelytuotteiden kulutus- valtion tule toimia jarruttavana tekijänä vihan-
25728: määrä ja sen tuottaminen kotimaassa, niin sil- nesviljelyn alalla.
25729: loin tämä ala tarjoaisi työtä 100 000 työnte- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
25730: kijälle. Lisäksi puutarhatuotantolinjoille erikois- tavasti,
25731: tuva väestö voisi asua tiloillaan, josta seurauk-
25732: sena olisi liikekeskusten väestöpaineen helpot- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25733: tuminen. 1978 tulo- ja menoarvioon 20 000 mar-
25734: Erikoisesti on otettava huomioon, mitä vi- kan määrärahan maamme vihannesvilje-
25735: hannesviljelyn tuotannon lisääminen merkitsisi lyn tehostamiseen ja sen vaatimien toi-
25736: maamme rannikoiden autioituville saaristoille menpiteiden toteuttamiseen.
25737: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
25738:
25739: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
25740: 684 1977 vp.
25741:
25742: Raha-asia-aloite n:o 631.
25743:
25744:
25745:
25746:
25747: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta selvityksen aikaansaa-
25748: miseksi porrastetusta maatalouden tulonjaosta.
25749:
25750:
25751: E d u s k u n n a 11 e.
25752:
25753: Viimeksi tehdyt maataloustuloratkaisut ovat Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
25754: siirtäneet maatalouden sisäisessä tulonjaossa nioittavasti,
25755: suurimman osan suurtilallisten hyväksi. Tämä
25756: on pantu kielteisenä merkille maamme pien- ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25757: perheviljelijäin keskuudessa. Maamme elintar- 1978 tulo- ja menoarvioon 5 000 mar-
25758: viketuotanto ja sen turvaaminen riittävänä vaa- kan määrärahan selvityksen aikaansaami-
25759: tii nopeata korjausta maatalouden tulonjaossa. seksi porrastetun maatalouden tulonjaon
25760: Ainoa keino oikeuden tekemiseksi on porras- aikaansaamiseksi pien- ja perheviljeli-
25761: tettujen maataloustulon jalmperusteiden mää- jäin toimeentulon turvaksi toteutettuna
25762: rääminen. Vain tällä keinolla voidaan turvata seuraavan maataloustulotarkistttksen yh-
25763: maamme pien- ja perheviljelijäin oikeudenmu- teydessä.
25764: kainen ansio. Sitä vaatii myös oikeudenmukai-
25765: suus ja sen toteuttaminen.
25766: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
25767:
25768: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
25769: 1977 vp. 685
25770:
25771: Raha-asia-aloite n:o 632.
25772:
25773:
25774:
25775:
25776: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kotimaisen herneen vil-
25777: jelyn edistämiseen.
25778:
25779:
25780: Ed u s k u n n a 11 e.
25781:
25782: Suomessa harjoitetun maatalouspolitiikan muodostaa sitten kysymys kuluttajan kohdalla,
25783: heikkouden yksi selvin näyttö on kotimaisen joutuuhan hän nyt maksamaan herneestä kol-
25784: herneen jatkuva pula. Jatkuvasti on maahan minkertaisen hinnan siitä mitä kotimaan tuotta-
25785: tuotu viime vuosina suuria määriä ruoka- ja ja saa sadostaan hintaa. Jossain ovat tällöin
25786: rehuhernettä, sikäli kuin sitä on ollut saata- asiat pahasti vinossa ja va,ativat ratkaisevia
25787: vissa. Tuontiherneen hinta on ollut moninker- toimenpiteitä.
25788: tainen kotimaiseen verraten. Tätä asiaa ei ole Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
25789: saatu korjatuksi, vaikka maassamme olisi mah- nioittavasti,
25790: dollisuudet suurimittaiseenkin tuotantoon. Asia
25791: vaatii nopeaa korjaamista jo seuraavan satokau- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25792: den aikana. Viljelijöitä maastamme löytyy, kun- 1978 tulo-· ja menoarvioon 10 000 mar-
25793: han vain asiaa hoidetaan vastuullisesti. On erit- kan määrärahan kotimaisen herneen vil-
25794: täin vaikea ymmärtää, että jatkuvasti paisute- jelyn esteiden tutkimiseksi ja poistami-
25795: taan ulkomaankaupan alijäämäisyyttä tällaisen- seksi päämääränä omavaraisuuden tur-
25796: kin tuotteen tuonnilla. Oman asiakohtansa vaavan herneen viljelyn aikaansaaminen.
25797: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
25798:
25799: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
25800: 686 1977 Vp.
25801:
25802: Raha-asia-aloite n:o 633.
25803:
25804:
25805:
25806:
25807: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kotimaisen siementuo-
25808: tannon tehostamiseen.
25809:
25810:
25811: E d u s k u n n a 11 e.
25812:
25813: Viime vuosien satotilastojen yhteydessä on turvaamiseen kaikissa olosuhteissa. Maatalous-
25814: ollut todettavissa se tosiasia, että olemme jou- tuotantomme on nyt joutunut niin vastuulli-
25815: tuneet yhä lisääntyvässä määrin tuomaan maa- seen asemaan oman elintarviketuotannon koh-
25816: hamme ulkomaista siementä olkoonpa kysymys dalla, että riskialttiille kokeiluille ei ole sijaa.
25817: mistä hyvänsä viljelyskasvista. Tämä on mer- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
25818: kinnyt maataloudellemme lisäkustannuksia,
25819: mutta myös epävarmuutta, ovathan mm. nurmi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25820: kasvien kylvöt toistuvasti ulkomaisella sieme- 1978 tulo- ja menoarvioon 50 000 mar-
25821: nellä epäonnistuneet. Samoin on käynyt eräi- kan arviomäärärahan kotimaisen siemen-
25822: den viljalajikkeiden kohdalla. Tämä todistaa, tuotannon tehostamiseen päämääränä
25823: että meillä on entistä enemmän keskityttävä luonnonolosuhteisiimme sopiva omassa
25824: kotimaisen siemenen viljelyyn ja sen tuotannon maassa tuotettu kylvösiemen.
25825: Helsingissä. 23 päivänä syyskuuta 1977.
25826:
25827: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi .
25828: 1977 vp. 687
25829:
25830: Raha-asia-aloite n:o 634.
25831:
25832:
25833:
25834:
25835: Vennamo ym.: Määrärahan osoittam.isesta maidon kuljetusavus-
25836: tusten maksuperusteiden muuttamiseksi.
25837:
25838:
25839: E d u s k u n n a 11 e.
25840:
25841: Vuosittain valtion tulo- ja menoarvioon si- massa. SMP:n kantana on, että tällaisia epä-
25842: sältyy määräraha maidonkuljetusavustuksiin. Se, kohtia ei tule säilyttää jatkuvasti, vaan niihin
25843: mitenkä tämä raha jaetaan, jää aina ja jatku- on puututtava, siksi on varattava lisämääräraha
25844: vasti hämärän peittoon. Erikoisesti tästä rahasta vaikeissa olosuhteissa ja kohtuuttomaksi nouse-
25845: pitäisi jakaa tukea suoraan sellaisille perhe- ja vissa kuljetuskustannuksissa kamppailevien aut-
25846: pienviljelmille, joiden maidonkuljetus tapahtuu tamiseksi.
25847: erittäin vaikeissa olosuhteissa. Tällaisiahan ovat Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
25848: saaristolaiset, olipa heidän asuinpaikkansa ran-
25849: nikkosaaristo tai sisävesien saaristo. Yksityiset että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25850: etäällä olevat tilat joutuvat monasti kantamaan 1978 tulo- ja menoarvioon 200 000
25851: kohtuuttoman taakan maidonkuljetuksestaan. markan arviomäärärahan maidon kulje-
25852: Oman erikoisen vaikean alueen muodostavat tusavustusten maksuperusteiden muut-
25853: Lapin alueella heikot ja pitkät kulkuyhteydet. tamiseksi niin, että avustusta maksetaan
25854: On olemassa monia muita tekijöitä ja vaikeuk- kohtuuttoman korkeiksi muodostunei-
25855: sia, jotka vaatisivat korjausta ja taloudellista den maidon kuljetuskustannusten oi-
25856: lisätukea. Tosiasia on se tässä niin kuin muis- keudenmukaistamiseksi varsinkin pien-
25857: sakin maatalouden taloudellisen tuen kysymyk- ja perheviljelmien osalta kaikkialla
25858: sissä, että pientilat ovat aina toisenluokan ase- maassamme.
25859: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
25860:
25861: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
25862: 688 1977 vp.
25863:
25864: Raha-asia-aloite n:o 63.5.
25865:
25866:
25867:
25868:
25869: Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta asutustei-
25870: den kuntoonpanoon ja kunnossapitoon.
25871:
25872:
25873: E d u s k u n n a 11 e.
25874:
25875: Pienviljelmiä ja asutustiloja sortavan talous- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
25876: politiikan vuoksi ovat rakennetut asutustiet taen,
25877: monessa tapauksessa huonokuntoisia ja rasitta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25878: vat perhe- ja pienviljelmiä kohtuuttomasti. Tätä 1978 tulo- ja menoarvioon asianomai-
25879: ei voida pitää oikeudenmukaisena, kun saman- selle momentille lisäyksenä 100 000
25880: aikaisesti valtio rakentaa suurilla summilla kal- markkaa käytettäväksi asutusteiden kun-
25881: liita pikateitä. Kaikkien kansalaisten tulee olla toonpanaan ja kunnossapitoon.
25882: valtion edessä samanarvoisia. Siksi asiantilarun
25883: on saatava kiireellinen korjaus.
25884: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
25885:
25886: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
25887: 1977 vp. 689
25888:
25889: Raha-asia-aloite n:o 636.
25890:
25891:
25892:
25893:
25894: Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maatalouden
25895: perusluoton myöntämiseksi perhe- ja pienviljelmille.
25896:
25897:
25898: E d u s k u n n a 11 e.
25899:
25900: Hallitus on kohdellut maatilatalouden kehit- SMP ei voi hyväksyä tällaista menoa. Kysy-
25901: tämisrahastoa erittäin kaltoin. Todellisuudessa myksessä on kaiken kukkuraksi poliittinen epä-
25902: tämän rahaston varat vähenevät varsin huo- rehellisyys, koska kentällä puhutaan toista kuin
25903: mattavasti, kun inflaatio otetaan huomioon. teot hallitustasolla ja eduskuntatasolla ovat.
25904: Näin on tapahtoout siitä huolimatta, että Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
25905: valtiovarainministerinä on ollut jopa keskusta- taen,
25906: puolueen puheenjohtaja. Keskustapuolueen joh-
25907: to lyökin perhe- ja pienviljelmiä kaikkein ras- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25908: kaimmin. 1978 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
25909: Kaiken kukkuraksi vähentyneet varatkin olisi 30 miljoonaa markkaa siirtona maatila-
25910: hallituksen mukaan suunnattava entistä enem- talouden kehittämisrahastoon käytettä-
25911: män suurten tilojen hyväksi. Talonpojan tappo- väksi perhe- ja pienviljelmien hyväksi.
25912: linja siis vain tehostuu.
25913: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
25914:
25915: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
25916:
25917:
25918:
25919:
25920: 87 0877003363
25921: 690 1977 vp.
25922:
25923: Raha-asia-aloite n:o 637.
25924:
25925:
25926:
25927:
25928: Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta siirtona
25929: maatilatalouden kehittämisrahastoon perhe- ja pienviljelrnien
25930: hyväksi.
25931:
25932:
25933: E d u s k u n n a 11 e.
25934:
25935: Maatilojemme perusluoton saaminen on kii- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
25936: reellinen ja välttämätön. Kuitenkin tätä luot- taen,
25937: toa ei yleensä myönnetä pientiloille eikä perhe-
25938: viljelmille, koska maamme valtaa pitävät pyr- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25939: kivät suurtiloihin sekä hävittämään perhe- ja 1978 tulo- ja menoarvioon asianomaisel-
25940: pienviljelmiä. le momentille lisäyksenä 10 milj. mark-
25941: Tämä merkitsee maaseudun autioitumista ja kaa käytettäväksi yhdessä momentin
25942: vapaan talonpoikaisen väestön näivettämistä. muiden varojen kanssa lähinnä perhe-
25943: Kuiten:kin kaikilla viljelijöillä täytyisi olla ja pienviljelmien hyväksi .maatalouden
25944: samanlainen oikeus saada vakautettua ja hal- perustuoton myöntämiseksi lain hengen
25945: vempikorkeista perusluottoa. fa tarkoituksen mukaisesti.
25946: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
25947:
25948: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
25949: 1977 vp. 691
25950:
25951: Raha-asia-aloite n:o 638.
25952:
25953:
25954:
25955:
25956: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta maatalouden tarvitse-
25957: man öljysäiliökannan turvaamiseksi halpakorkoisin valtion
25958: 1ainoin.
25959:
25960:
25961: E d u s k u n n a 11 e.
25962:
25963: Viimeksi läpikäymämme öljykriisi osoitti, miselle, mikä taas toteutuu vain sellaisella ta-
25964: että meillä on syytä kiinnittää erikoista huo- loudellisen tuen myöntämisellä, jolla voidaan
25965: miota maatalouden tarvitseman polttoaineen hankinnat lainaittaa taloudellisella tavalla. Ko-
25966: varmuusvarastointiin suoraan maatiloille. Tätä ko kansan elintarvikehuolto vaatii tämän asian
25967: ratkaisua vaatii keskeytymättömän elintarvike- nopeata selvittämistä.
25968: tuotantomme turvaaminen. Se, että valtakun- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
25969: nassa on suurten öljy-yhtiöiden ja valtion ta-
25970: kana varmuusvarastoissa öljyä, ei anna var- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25971: muutta siitä, että sitä on maatalouden käytettä- 1978 tulo- ja menoarvioon 1 miljoonan
25972: vissä. Tästä saatiin mm. hinnan, toimitusten markan arviomäärärahan maatalouden
25973: ja monin muin esimerkein kielteinen kuva. Kei- tarvitseman riittävän öljysäiliökannan
25974: nottelijoilla ja hintasaalistajilla ei pitäisi rasit- varmuusvarastointia varten turvaami-
25975: taa kansakunnan leivän ja särpimen saantia seksi halpakorkoisin valtion tainoin sa-
25976: öljyasioissakaan. Korjaus vaatii nopeita toimen- malla turvaten keskeytymättömän .elin-
25977: piteitä tarvittavien varastosäiliöiden aikaansaa- tarvikehuollon maassamme.
25978: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
25979:
25980: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
25981: 692 1977 vp.
25982:
25983: Raha-asia-aloite n:o 639.
25984:
25985:
25986:
25987:
25988: Vennamo ym.: Määrärahan osoittam~sesta perhe- ja pienviljeli-
25989: jöiden tuorerehulinjalle siirtymisestä johtuvien lisäinvestoin-
25990: tien rahoittamiseksi halpakorkoisin valtion lainoin.
25991:
25992:
25993: E d u s k u n n a 11 e.
25994:
25995: Rehun varastoinnissa ja käyttömuodoissa on toimenpiteitä vaativat ratkaisut valmistetuksi.
25996: tapahtunut viime vuosina kehitystä, joka vaatii Tämän järjestelmän kustannuksia ei saada kui-
25997: taloudellisia investointivaroja, joihin ei aina- tenkaan peitetyksi omin varoin tahi korkeakor-
25998: kaan pienemmillä tiloilla ole aina mahdolli- koisilla lainoilla. Nämä maatalouden investoin-
25999: suuksia. Maidon ja lihan tuotannon turvaami- nit vaativat valtion apuuntuloa halpakorkoisin
26000: nen ja siitä toimeentulon saanti vaatii kuiten- luotain.
26001: kin tämän tuotantoalan kohdalla kehityksen Edellä s!liilottuun viitaten ehdotamme,
26002: mukana seuraamista. Yksi tällainen kysymys,
26003: joka vaatii melkoisia talousuhrauksia, on tuore- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26004: rehujärjestelmään siirtyminen. Mainittu järjes- 1978 tulo- ja menoarvioon 1 miljoonan
26005: telmä on maassamme hyvä ratkaisu, koska se markan arviomäärärahan perhe- ja pien~
26006: on vähemmän ilmasto-olosuhteista riippuva ja viljelijöiden tuorerehulinjalle siirtymi-
26007: nopeampi sekä taloudellisempi, kunhan on en- sestä johtuvien lisäinvestointien rahoit-
26008: sin saatu tarvittavat varastotilat ja muut lisä- tamiseksi halpakorkoisin valtion lainoin.
26009: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
26010:
26011: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
26012: 1977 vp. 693
26013:
26014: Raha-asia-aloite n:o 640.
26015:
26016:
26017:
26018:
26019: Vennamo ym.: Määrärahan osoittami-sesta bensiinin hinnan osit-
26020: taiseen korvaanriseen bensiinitraktoreiden käyttäjille.
26021:
26022:
26023: E d u s k u n n a 11 e.
26024:
26025: Vähenevien bensiinitraktoreiden bensiinin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26026: jatkuvasti korotettua hintaa on myös ehdotto- 1978 tulo- ja menoarvioon 10 000 mar-
26027: masti alennettava. Bensiinitraktoreiden haltijat kan arviomäärärahan käytettäväksi ben-
26028: ovat useimmiten taloudellisissa vaikeuksissa ole- siinin hinnan osittaiseen korvaamiseen
26029: via henkilöitä. bensiinitraktoreiden käyttäjille.
26030: Näistä syistä ehdotamme kunnioittaen,
26031: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
26032:
26033: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
26034: 694 1977 vp.
26035:
26036: Raha-asia-aloite n:o 641.
26037:
26038:
26039:
26040:
26041: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta viljavarastojen raken-
26042: tamiseen.
26043:
26044:
26045: E d u s k u n n a 11 e.
26046:
26047: Elintarv1kkeet on turvattava maassamme Mainituilla perusteilla ~hdotamme kunnioit-
26048: myös kriisitilanteessa. Laskelmien mukaan vilja- taen,
26049: varastojen tulisi tällöin olla kaksi kertaa laa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26050: jempia kuin nykyisin. Lisäksi tarvittaisiin eri• 1978 tulo- ja menoarvioon 10 miljoo-
26051: tyisesti varastotilaa .rehuviljaa varten. nan markan työllisyysarviomäärärahan
26052: Tällaiset rakennustoimenpiteet sopisivat hy- käytettäväksi viljavarastojen ja niihin
26053: vin nykyiseen tilanteeseen, jolloin rakennustyö- verrattavien varastotilojen rakentami-
26054: miehiä on työttöminä ja teollista rakennustuo- seen ja laajentamiseen työllisyyden edis-
26055: tantoa olisi muutoinkin elvytettävä. tämiseksi ja rakennusteollisuutemme el-
26056: vyttämiseksi.
26057: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
26058:
26059: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
26060: 1977 vp. 695
26061:
26062: Raha-asia-aloite n:o 642.
26063:
26064:
26065:
26066:
26067: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta salmonelLlvahlnkojen
26068: korvaamiseksi viljelijöille.
26069:
26070:
26071: E d u s k u n n a 11 e.
26072:
26073: Koska maahamme joudutaan tuomaan jatku- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
26074: vasti yhä lisääntyviä määriä rehuja ja niiden
26075: raaka-aineita, on seurauksena se tosiasia, että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26076: jossakin osassa maata esiintyy saimonella- 1978 tulo- ja menoarvioon 20 000 mar-
26077: vahinkoja jatkuvasti. Samoin on todettava, että kan arviomäärärahan saimonellavahinko-
26078: -entisten korvaaminen on aina vireillä, vaan· ei jen korvaamiseksi niistä kärsimään jou-
26079: 1>uoritettu. Asian hoitaminen on saatava vauh- tuneille viljelijöille.
26080: tiin. Ei voida olettaa, että vahingon satuttua
26081: menee vuositoikuHa aikaa ennenkuin korvauk-
26082: set menetyksistä suoritetaan.
26083: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
26084:
26085: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
26086: 696 1977 vp.
26087:
26088: Raha-asia-aloite n:o 643.
26089:
26090:
26091:
26092:
26093: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta yksityisten kalanvil-
26094: jely-yritysten perustamislainoitusta varten.
26095:
26096:
26097: E d u s k u .n n a 11 e.
26098:
26099: Maassamme on erittäin hyvät mahdollisuu- menoarvioon. Samalla on selvitettävä, millä ta-
26100: det tehokkaaseen kalanviljelytoimintaan. Maam- voin kalastuskorteista kerättyjä kalastuksen-
26101: me vesistörikkaus ~tntaa kalanviljelyhelle luon- hoitomaksuja voidaan tehokkaasti ohjata kalan-
26102: non luomat mahdollisuudet. Kun vertaamme kasvatuksen tehostamiseen. Kalanviljely-yrityk-
26103: til&Uletta maassamme muihin maihin, joissa on set ovat työtä ja toimeentuloa tarjoavia -yrityk-
26104: f<>Pn heikonunat olosuhteet, niin on todettava siä sijoittuessaan koko maamme vesirikkaille
26105: maamme kalanviljelytoiminnan olevan hdkkoa alueille, joten myös työllisyyskysymysten hoi-
26106: ja vähäistä. Yhtenä pääsyynä on pidettävä val- don kannalta on välttämätöntä ohjata varoja
26107: tiovallan välinpitämätöntä suhtautumista kalan- niiden l11inoitukseen ja tukemiseen.
26108: viljelyn kehittämiseen ja sen tukemiseen yksi- Edellä olevaan viitat-en ehdotamme kunnioit-
26109: tyisyrityspohjalta. Maamme kalanviljelyn yrittä- tavasti,
26110: jillä on suurimpana vaikeutena pääomien puute. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26111: Tähän kysymykseen tulee kiinnittää huomiota 1978 tulo- ja menoarvioon 200 000
26112: ja turvata kalanviijdystä harjoittaville halpakat- markan miiäränzhm yksityisten kalan-
26113: koisen lainapääoman saanti. Tätä varten on viljely-yritysten halpakorkoisia perusta-
26114: varattava määrärahoja vuosittain valtion tulo- ja mislainoitusta varten.
26115: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
26116:
26117: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
26118: 1977 vp. 697
26119:
26120: Raha-asia-aloite n:o 644.
26121:
26122:
26123:
26124:
26125: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta keskuskalanviljelylai-
26126: toksen perustamiseksi Itä-Suomeen.
26127:
26128:
26129: E d u s k u n n a II e.
26130:
26131: Itä-Suomeen olisi kiireellisesti perustettava että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26132: keskuskalanviljelylaitos. Sopiva paikka olisi 1978 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar-
26133: vaikkapa Nilsiän Pieksänkoskella. Koillis-Savon kan määrärahan Itä-Suomen keskuska-
26134: kunnat sekä Pohjois-Savon maakuntaliitto pitä- lanviljelylaitoksen rakentamisen aloitta-
26135: vät asiaa erittäin tärkeänä. miseksi.
26136: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
26137: taen,
26138: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
26139:
26140: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
26141:
26142:
26143:
26144:
26145: 88 0877003363
26146: (}98 1977 vp.
26147:
26148: Raha-asia-aloite n:o 645.
26149:
26150:
26151:
26152:
26153: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta rapujen kasvatuksen
26154: edistämistä koskevaan selvitykseen.
26155:
26156:
26157: Eduskunnalle.
26158:
26159: Kul)en tunnettua olivat ravut erittäin merkit- koulujen opetusohjdmaan joko koulu- tai kurs-
26160: tävä tulolähde magseudun vähävaraisemmalle simuotoisena. Työryhmän tulisi selvittää lisäksi,
26161: väestöUe vielä 50 vuotta sitten. Jo pelkästään miten olisi järjestettävä poikasten kasvatus,
26162: Pietariin niitä vietiin vuosisadan vaihteessa yli jotta niitä olisi riittävästi saatavissa kaikille ha-
26163: sata miljoonaa kappaletta vuosittain. Nyt jokien lukkaille kasvattajille, tarkoituksena päästä seu-
26164: ruoppauksen ja rapuruton vaikutuksesta on tä- raavan vuosikymmenen aikana sadan miljoonan
26165: mä maaseutuväestölle tärkeä tulolähde menet- vuosituloks.een. Yhä lisääntyvä matkailu ja ylel-
26166: tänyt merkityksensä. lisyystavaroiden käytön lisääntyminen tulevat
26167: Alalla suoritetut keksinnöt ja kokeilut kui- muodostamaan ravuille riittävän kysynnän il-
26168: tenkin osoittavat, että rapujen kasvatus koti- man, että niiden markkinoinnissa tarvittaisiin
26169: eläinten tapaan on täysin mahdollista ja lisäksi tukipalkkioita ja avustuksia, kunhan vain ensin
26170: taloudellisesti kannattavaa toimintaa siellä, mis- saadaan näiden eläinten kasvatus yleistymään.
26171: sä vesistöt ovat asuntojen lähettyvillä, lähinnä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26172: sivuelinkeinona. nioittaen,
26173: Tämän johdosta olisi kiireellisesti nimettävä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26174: työryhmä, joka viipymättä selvittäisi rapujen 1978 tulo- ja menoarvioon 10 000 mar-
26175: kasvatusmahdollisuudet ja -menetelmät järjestä- kan määrärahan työryhmän perustami-
26176: mällä kilpailun alan tunnetuksi tekemiseksi se- seksi, jonka tehtävänä olisi kiireellisesti
26177: kä tutkisi mahdollisuudet sisällyttää rapujen selvittää toimenpiteet rapujen kasvatuk-
26178: kasvatuksen opetus joidenkin maataloudellisten sen edistämiseksi.
26179: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
26180:
26181: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
26182: 1977 vp. 699
26183:
26184: Raha-asia-aloite n:o 646.
26185:
26186:
26187:
26188:
26189: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta pien- ja perhev1ljelys-
26190: tiloil1a työttömyystyönä suoritettaviin metsänparannus- ja
26191: uudistustöihin.
26192:
26193:
26194: Ed u s kun n a 11 e.
26195:
26196: Työllisyystilanne maamme laajoilla ja syrjäi- mä toiminta valtion rahoittamana on varmasti
26197: sillä maaseutualueilla on vaikeutumassa. Metsä- halvinta ja tulokseltaan kansantaloudellisesti
26198: työt, jotka aikaisempina vuosina tarjosivat pien- parasta työtä. Sen voivat pienmetsänomistajat
26199: ja perheviljelijäväestölle lisäansioiden mahdol- tehdä itse työttömyystyönään ja valvonta voi-
26200: lisuuden, ovat menneet konetyöksi. Tavoittee- daan hoitaa metsänhoitoyhdistysten avulla. Tä-
26201: na tuleekin olla näiden alueiden työllisyyden män työn tulos tuottaa varmasti lisääntyvänä
26202: turvaaminen ilman, että työtön siirretään sato- puuraaka-aineena paljon enemmän kansantalou-
26203: jen kilometrien päähän kodistaan ja perhees- dellista hyötyä kuin se, että työtön alistetaan
26204: tään. Melkeinpä poikkeuksetta alueen pien- ja jonnekin luomaan lunta paikasta toiseen pilkat-
26205: perheviljelmillä on omaa metsää, jonka hoitoon tuna ja ivattuna niinkuin hallituksen tapana on
26206: nyt myös työllistävänä tekijänä on syytä kiinnit- ollut työttömyysasioita hoitaessaan.
26207: tää entistä enemmän huomiota. Nämä metsät Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
26208: ovat yleensä osoittautuneet valtakunnan tuottoi-
26209: simmiksi. Niiden hoitoon on kuitenkin vähiten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26210: käytetty yhteiskunnan varoja. Onhan tosiasia, 1978 tulo- ja menoarvioon 200 000
26211: että metsänparannuslainat ja muut tukitoimen- markan arviomäärärahan käytettäväksi
26212: piteet ovat olleet suurimmaksi osaksi suuryh- pien- ja perheviljelystiloilla työttömyys-
26213: tiöiden ja suurtilallisten etuja. Nyt on todella työnä suoritettavien metsänparannus- ja
26214: syytä kiinnittää huomiota pien- ja perheviljelijä- uudistustöiden toteuttamiseksi.
26215: väestön metsien hoitoon ja kunnostukseen. Tä-
26216: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
26217:
26218: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
26219: 700 1977 vp.
26220:
26221: Raha-asia-aloite n:o 647.
26222:
26223:
26224:
26225:
26226: Vennamo ym.: Määrärahan osoittatnisesta ylimääräisiä valtion-
26227: avustuksia varten metsäteiden rakentamisen yksityisille ai-
26228: heuttamien kustannusten aJ.entamiseksi.
26229:
26230:
26231: E d u s k u n n a II e.
26232:
26233: Metsäteitä rakennetaan maassamme melko että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26234: laajalti. Kuitenkin valtion osuus metsäteiden 1978 tulo- ia menoarvioon asianomai-
26235: kustannuksista on suhteellisen alhainen. Yksi- selle momentille 5 miljoonan markan
26236: tyiset joutuvat kustantamaan kohtuuttoman suuruisen määrärahan käytettäväksi yli-
26237: suuren osuuden metsäteiden rakentamisesta. määräisinä valtionavustuksina metsätei-
26238: Tällaista asiantilaa ei voida pitää oikeuden- den rakentamiseen yksityisten kustan-
26239: mukaisena. nusosuuden alentamiseksi.
26240: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
26241: taen,
26242: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
26243:
26244: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
26245: 1977 vp. 701
26246:
26247: Raha-asia-aloite n:o 648.
26248:
26249:
26250:
26251:
26252: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta metsäautoteiden raken-
26253: tamiseen ja korjaamiseen Kuopion läänissä.
26254:
26255:
26256: E d u s k u n n a 11 e.
26257:
26258: Metsät ovat kansallista rikkauttamme. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26259: Kuopion läänissä on metsiä suhteellisesti pal- 1978 tulo- ja menoarvioon 500 000
26260: jon. markan arviomäärärahan metsäautatei-
26261: Mutta metsäautoteitä tarvittaisiin Kuopion den rakentamiseksi ja korjaamiseksi
26262: läänissä vielä paljon lisää. Tämä olisi koko Kuopion läänissä myös työn ja toimeen-
26263: maakunnan etu. tulon puutteen poistamiseksi.
26264: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
26265: taen,
26266: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
26267:
26268: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
26269: 702 1977 vp.
26270:
26271: Raha-asia-aloite n:o 649.
26272:
26273:
26274:
26275:
26276: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta metsätyömieskotien
26277: perustamiseen ja avustamiseen.
26278:
26279:
26280: Ed u s kun n a 11 e.
26281:
26282: Menneinä vuosikymmeninä on ollut maamme vomasta asumismuodosta. Näin ei kuitenkaan
26283: taloudellinen nousu pääasiassa metsiemme va- tälläkään kohdin ole. Tällöin tulee valtiovallan
26284: rassa, samoin niiden työntekijöiden, jotka ovat pyrkiä omalta osaltaan edesauttamaan metsätyö-
26285: metsissämme työskennelleet, työpanos on ollut mieskotien syntyä ja ylläpitoa, saavathan näissä
26286: ratkaiseva. Monet näistä miehistä ovat poistu- kodeissa asunnon miehet, joiden työpanoksella
26287: neet keskuudestamme jo ennen eläkeikäänsä hyvinvointimme menneinä vuosina on turvattu.
26288: ankaran työn murtamina. Kuitenkin monet ovat Tämä vaatii vastuuta yhteiskunnalta muodossa,
26289: vielä kiinni elämässä omaamaliaan "jätkän" sit- joka ei ole ylivoimainen. Liian pienillä määrä-
26290: keydellä. Näissä miehissä on monia jotka ha- rahoilla ei kuitenkaan saada aikaan edes välttä-
26291: luaisivat asua vanhuutensa päivinäkin savotan viäkään ratkaisuja.
26292: kaltaisessa yhteisössä. Tämä on kysymys jonka Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
26293: ratkaisemiseksi on perustettu ja ollaan edelleen nioittavasti,
26294: perustamassa eri puolilla maatamme metsätyö-
26295: mieskoteja. Näiden kotien perustaminen on kui- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26296: tenkin kiinni rahasta. Oikeutettua olisi että 1978 tulo- ja menoarvioon 200 000
26297: suuret puutavarayhtiöt vastaisivat näiden kotien markan määrärahan metsätyömieskotien
26298: perustamisesta ja entisten työntekijöiden toi- perustamiseksi ja avustamiseksi.
26299: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
26300:
26301: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
26302: 1977 vp. 703
26303:
26304: Raha-asia-aloite n:o 650.
26305:
26306:
26307:
26308:
26309: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta valkuaistuotannon li-
26310: säämiseksi tutkimuksin ja lanno1tusvalintakeinoin.
26311:
26312:
26313: E d u s k u n n a 11 e.
26314:
26315: Nykyisen kansainvälisen valkuaispulan valli; on nyt aika kiireellisenä korjata ja saattaa
26316: tessa tulisi maassamme kiinnittää erikoista huo- maataloutemme täydellä teholla palvelemaan
26317: miota siihen, että kotimaisten viljelystuotteiden niin oman maan kuin kansainvälisen valkuais-
26318: valkuaispitoisuutta korotettaisiin sopivalla lan- pulan mukanaan tuomia vaikeuksia, sekä ih-
26319: noitusmenettelyllä. Tämä puolestaan vaatii pe- misravinnon tuotannon että eläinrehun tuotan-
26320: rusteellista ja eriteltyä tutkimustoimintaa. Tätä non aloilla.
26321: ei ole riittävästi huomioitu maataloutemme tut- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
26322: kimustoiminnassa. nioittavasti,
26323: Maataloutemme neuvonta- ja opastustoimin·
26324: nassa on myös kiinnitettävä erikoista huomiota että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26325: valistustoimintaan, jonka avulla päästään todel- 1978 tulo- ja menoarvioon 20 000 mar-
26326: la tehokkaan valkuaisainetuotannon turvaami- kan määrärahan tutkimuksen ja valis-
26327: seen oman maan maataloutemme turvin. Ne tustoiminnan kautta aikaan saatavan
26328: laiminlyönnit, jotka viime vuosien maatalou- oman maan tuottaman valkuaistuotan-
26329: temme alennustilan vallitessa ovat tapahtuneet, non lisäämiseen lannoitusvalintakeinoin.
26330: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
26331:
26332: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
26333: 704 1977 vp.
26334:
26335: Raha-asia-aloite n:o 651.
26336:
26337:
26338:
26339:
26340: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta luonoonmarjaviJ.jelyn
26341: mahdollistavien tutkimusten suorittamiseen.
26342:
26343:
26344: E d u s k u n n a 11 e.
26345:
26346: Maassamme kasvaa luonnonvaraisina monia maamme ns. kehitysalueilla. Näillä alueilla on
26347: sellaisia marjalaji.kkeita, joilla on kansantalou- mitä parhaat luontaiset olosuhteet harjoittaa
26348: dellisesti jo nytkin suuri merkitys. Kun näiden marjanviljelyä.
26349: marjojen osalta suoritetaan perusteelliset tutki- Oman perustellun kohtansa muodostavat esi-
26350: mukset niiden viljelyyn ottamiseksi maassam- merkiksi suomuuraimen eli lakan viljelystar-
26351: me, saadaan aikaan työllisyyden ja viennin osal- peet. Kiistämätön tosiasia on se, että tämän
26352: ta merkittäviä ratkaisuja, jotka edesauttavat hy- marjan kasvuala pienenee vuosi vuodelta suur-
26353: vinvointia monilla alueilla maassamme. Maas- ten soiden ojitussuunnitelmien toteutuessa en•
26354: samme tämän alan tutkimuksilta ja kehittelyitä nen kaikkea eteläisessä osassa maatamme. Tä-
26355: on puuttunut tarvittavat varat. Maapallolla sa- mä jo asettaa omat vaatimuksensa kiirehtiä vil-
26356: moilla leveysasteilla ja ilmastollisesti samoissa jelymahdollisuuksien selvittelyä. Onhan jo mo-
26357: olosuhteissa suoritetaan meillä esiintyvien luon- nien vuosien esimerkillä osoitettavissa tämän
26358: nonmarjalajikkeiden menestyksellistä viljelyä. marjan myyntimäärien väheneminen niin koti-
26359: Naapurimaamme Neuvostoliitto on kehittänyt maan markkinoilla kuin ulosvientimäärissäkin.
26360: tätä toimintaa, samoin Kanada on pitkällä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
26361: luonnonmarjaviljelyn osalta. Varmaankaan kum- nioittavasti,
26362: pikaan näistä maista ei kieltäydy esittelemästä
26363: aikaansaannoksiaan tällä alalla, jos sitä haluam- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26364: me. Nimenomaan tällaisella alalla pitäisi har- 1978 tulo- ja menoarvioon 10 000 mar-
26365: joittaa tutkimustoimintaa tekevien välillä kiin- kan määrärahan luonnonmarjaviljelyn
26366: teää yhteistyötä ja siihen varata riittävät varat. mahdollistavien tutkimusten suorittami-
26367: Luonnonmarjaviljelyn aikaansaaminen on tär- seen maassamme.
26368: keää, erikoisen tärkeää se on ennenkaikkea
26369: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
26370:
26371: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
26372: 1977 vp. 705
26373:
26374: Raha-asia-aloite n:o 652.
26375:
26376:
26377:
26378:
26379: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta lakan suoviljelymahdol-
26380: lisuuksien tutkimiseen.
26381:
26382:
26383: E d u s k u n n a 11 e.
26384:
26385: Viime vuosina on todettu, että suomalaisilla Alustavissa tutkimuksissa on todettu, .että te-
26386: sekä viljellyillä että metsämarjoilla on lisäänty- hostetulla toiminnalla ja jalostustyöllä voitaisiin
26387: nyt menekki sekä kotimaassa että myös vientiä maamme lakkataso moninkertaistaa. Tästä syys-
26388: ajatellen. Tutkijat ovat todenneet, että soillam- tä olisi tälle tutkimukselle mitä pikimmin va-
26389: me kasvavan lakan viljely ja jalostus kannattai- rattava määräraha.
26390: si. Lakka menestyy mainiosti myös sellaisilla ki- Edellä olevaan viitaten ehdotamme;
26391: tukasvuisilla soilla, joilla ei ole mitään muuta
26392: kansantaloudellista merkitystä. Lakkojen poi- että Eduskunta ottaisi valtion. vuoden
26393: minta on pohjoisimmassa Suomessa monille kan- 1978 tulo- ja menoarvioon 10 000 mar-
26394: salaisille suorastaan elinehto. Kansantaloudelli- kan määrärahan käy{ettäväksi lakkavil-
26395: sesti olisi erittäin mielekästä uhrata jonkinver- jelyn mahdollisuuksien tutkimiseen
26396: ran varoja lakkojen .suoviljelyn tehostamiseksi. maamme soilla.
26397: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
26398:
26399: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
26400:
26401:
26402:
26403:
26404: 89 0877003363
26405: 706 1977 vp.
26406:
26407: Raha-asia-aloite n:o 653.
26408:
26409:
26410:
26411:
26412: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta metsäntutkimuslaitok-
26413: sen siirtämiseksi Kuopion lääniin.
26414:
26415:
26416: E d u s k u n n a 11 e.
26417:
26418: Kauniit puheet hajasijoittamisesta eivät Iän1- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
26419: mitä kehitysalueiden väestöä. Tarvitaan myös taen,
26420: tekoja.
26421: Metsäntutkimuslaitos, jos mikä, kuuluu sin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26422: ne, missä ovat myös metsät. Sijoituspaikkana 1978 tulo- ja menoarvioon 100 000
26423: Kuopion lääni on metsäntutkimuslaitokselle markkaa toimenPiteisiin ryhtymistä var-
26424: erittäin sopiva. On vain ryhdyttävä käytännön ten metsäntutkimuslaitoksen: siirtämi-
26425: toimiin .. seksi Kuopion .lääniin.
26426: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
26427: , .. , ,- .
26428:
26429: Veikko Vennamo . J. Juhani Kortesalmi ·
26430:
26431:
26432:
26433:
26434: ,· .. ,
26435: 1977 vp. 707
26436:
26437: Raha-asia-aloite n:o 654.
26438:
26439:
26440:
26441:
26442: Vennamo ym.: Määrärahan· osoittamisesta eläinlääketieteellisen
26443: laitoksen aluelaboratorion sijoittamiseksi Kuopion kaupunkiin.
26444:
26445:
26446: E d u s k u n n a 11 e.
26447:
26448: Eläinlääiketieteellisen laitoksen aluelaborato- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26449: rion• perustaminen Kuopioon. dn ·.kiireellinen ja 1978 .tuloc ja· menoarvioon 200 000
26450: välttämätön. -·Kuopion .kaupunginhallitus on il- markkaa käytettäväksi eläinlääketieteelli-
26451: mo:ittamit, ~ttä se· Q)i valmis. jätj~stämään tar- ' sen lait(Jksen aluel~boratorion sijoitta-
26452: vittavat tHat. ja muutoinkin osallistumaan kus- miseksi Kuopio_n kaupunklin:
26453: tannuksiin.
26454: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
26455: taen,
26456: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
26457: . .· .
26458:
26459: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
26460: 708 1977 vp.
26461:
26462: Raha-asia-aloite n:o 655.
26463:
26464:
26465:
26466:
26467: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta luon.nonsuojelualueiksi
26468: suunniteltujen alueiden omistajien aseman turvaami'Seiksi.
26469:
26470:
26471: E d u 'S k u n n a 11 e.
26472:
26473: Luonnonsuojelualueiksi suunniteltuja alueita että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26474: hävitetään ilmeisesti lähinnä siitä syystä, että 1978 tulo- ja menoarvioon 3 miljoonaa
26475: valtiovalta ei ole turvannut alueiden omistajille markkaa käytettäväksi luonnonsuojelu-
26476: riittäviä taloudellisia korvauksia. Kuitenkin on alueiksi suunniteltujen alueiden kor-
26477: väärin ja jopa perustuslain vastaista, että luon- vausten turvaamiseen omistajille niin,
26478: nonsuojelualueiden omistajat joutuisivat kustan- että alueiden hävittämiseen ei ole syytä.
26479: tamaan yhteiskunnan järjestämät yhteiset alueet.
26480: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
26481: taen,
26482: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
26483:
26484: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
26485: 1977 vp. 709
26486:
26487: Raha-asia-aloite n:o 656.
26488:
26489:
26490:
26491:
26492: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Pielaveden tiemestari-
26493: piirin tukikohdan rakentamiseksi.
26494:
26495:
26496: E d u s k u n n a 11 e.
26497:
26498: Tie- ja vesirakennushallituksen tukikohdan koitukseen olisi käytettävä myös työllisyys-
26499: rakentaminen Pielaveden kunnan keskustaan on varoja. .
26500: kiireellinen ja välttämätön. Valtio ja kunta ovat Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
26501: jo suorittaneet asiassa tarpeellisen aluevaihdok- taen,
26502: sen. Näinollen tämä Pielaveden tiemestaripiirin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26503: uuden tukikohdan rakentaminen voitaisiin aloit- 1978 tulo- ja menoarvioon 100 000 mar-
26504: taa milloinka tahansa. kan määrärahan Pielaveden tiemestari-
26505: Työllisyyden kannalta tukikohdan rakentami- piirin uuden tukikohdan rakennustöiden
26506: nen olisi myös hyvin tarpeellinen, jotenka tar- aloittamista varten.
26507: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
26508:
26509: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
26510: 710 1977 vp.
26511:
26512: Raha-asia-aloite n:o 657.
26513:
26514:
26515:
26516:
26517: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta yksityisteiden muutta-
26518: miseksi pa1kallisteilksi ja paikalHsteiden muuttamiseksi maan-
26519: teiksi tarpeellisessa laajuudessa Kuopion läänissä.
26520:
26521:
26522: Ed u s k u n n a 11 e.
26523:
26524: Kuopion läänissä on paljon sellaisia paikallis- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
26525: teitä, jotka olisi muutettava maanteiksi. Samoin taen,
26526: olisi paljon yksityisiä teitä muutettava taas
26527: paikallisteiksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26528: Kun tie on yleinen liikenneväline ja jopa 1978 tulo- ja menoarvioon 1 miljoonan
26529: läpikulkutie, niin on . väärin, että yksityiset markan arviomäärärahan käytettäväksi
26530: kansalaiset ja kunta joutuvat ylläpitämään ja yksityisteiden muuttamiseksi paikallis-
26531: avustamaan tällaisia liikenneväyliä. Niiden ra- teiksi ja paikallisteiden muuttamiseksi
26532: kentaminen ja kunnossapito kuuluu kiistatto- maanteiksi tarpeellisessa laajuudessa
26533: masti valtiovallalle. Kuopion läänissä.
26534: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
26535:
26536: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
26537: 1977 vp. 711
26538:
26539: Raha-asia-aloite n:o 658.
26540:
26541:
26542:
26543:
26544: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta erilaisten teiden raken-
26545: tamiseen ja kunnostamiseen pistetyöllisyyden turvaamiseksi
26546: Kuopion läänissä.
26547:
26548:
26549: E d u s k u n n a 11 e.
26550:
26551: Kuopion läänissä tarvittaisiin erityisesti pis- nostettava. Tällaisia teitä on kaikkialla maakun-
26552: tetyöllisyyttä. Työn ja toimeentulon puute on nassa ja kaikissa kunnissa sekä kaikilla seu-
26553: kaikkialla maakunnassa huomattava, ei vähiten duilla.
26554: nuoremman väestön keskuudessa. Näiden teiden rakentamisen ja korjaamisen
26555: Kuitenkin jo Miettusen-Sorsan-Aition halli- avulla voitaisiin taloudellisimmalla tavalla yllä-
26556: tus vähensi Kuopion läänissä työllisyysvaroja pitää maakunnassamme työllisyyttä, jolloin
26557: jopa siitä mitä näitä varoja annettiin kotikea- työntarvitsija voisi myös käydä työssä kodista
26558: suhdanteen aikana. Näin työllisyystilanne on käsin.
26559: jatkuvasti heikentynyt koko maakunn'<!ssa. Luonnollisesti kuitenkin tällaisissakin tapauk-
26560: Myöskään keskustapuolueen budjettiesitys ei sissa olisi lisäksi tarpeen mukaan maksettava
26561: ota huomioon virheellisen talouspolitiikan ja päivärahaa kasv,aneista työssä käymisen kustan-
26562: kireän rahan jo ensi talvena kasvattamaa työn nuksista sekä korvattava matkakustannukset.
26563: ja toimeentulon puutetta. Määrärahat eivät ole Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
26564: alkuunkaan riittävät. taen,
26565: SMP katsoo, että perustuslakimme määräys-
26566: tä, että kansalaisten työvoiman tulee olla val- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26567: takunnan erityisessä suojeluksessa, on ehdotto- 1978 tulo- ja menoarvioon arviomäärä-
26568: masti noudatettava. Sitäpaitsi vain työllä voi- rahana 50 miljoonaa markkaa käytettä-
26569: tamme laman ja saavutamme paremman tule- väksi pistetyöllisyyden turvaamiseksi
26570: vaisuuden. Kuopion läänissä erilaisten teiden raken-
26571: Kuopion läänissä on paljon tieasioit.a, jotlka tamiseen ja kunnostamiseen.
26572: olisi toteutettava tai jo olemassaolevat tiet kun-
26573: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
26574:
26575: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
26576: 712 1977 vp.
26577:
26578: Raha-asia-aloite n:o 659.
26579:
26580:
26581:
26582:
26583: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta siltojen rakentamiseen
26584: ja korjaamiseen Kuopion läänissä.
26585:
26586:
26587: E d u s k u n n a 11 e.
26588:
26589: Kuopion läänissä on paljon heikkoja siltoja. läänin talouselämää kuin hoitaa työllisyyttä.
26590: Samoin olisi rakennettava monessa paikassa Tämä olisi tarkoituksenmukainen ja taloudelli-
26591: uusia siltoja. Tätä edellyttää koko maakuntam- sesti edullinen ratkaisu.
26592: me talouden kehittäminen kuin myös tarpeelli- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
26593: nen liikenne. taen,
26594: Harjoitetun virheellisen ja rahaa kiristävän
26595: talouspolitiikan vuoksi on Kuopion läänissä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26596: niinkuin koko maassamme ensi talvena pahene- 1978 tulo- ja menoarvioon arviomäärä-
26597: vaa työn ja toimeentulon puutetta. Tämän rahana 50 miljoonaa markkaa käytettä-
26598: myöntää jopa keskustapuolueen vähemmistö- väksi tarpeellisten siltojen rakentami-
26599: halilitus budjettiesityksessään. seen ja korjaamiseen Kuopion läänissä
26600: Siksi siltojen rakentamisella voitaisiin sekä samalla toimeentuloa turvaavaa tvölli-
26601: edistää taloudellista liikennettä ja Kuopion syyttä edistäen. -
26602: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
26603:
26604: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
26605: 1977 vp. 713
26606:
26607: Raha-asia-aloite n:o 660.
26608:
26609:
26610:
26611:
26612: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta lossien korvaamiseksi
26613: silloilla Kuopion läänissä.
26614:
26615:
26616: E d u s k u n n a 11 e.
26617:
26618: Kuopion lääni on hyvin vesistörikas. Tästä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26619: syystä maantiet ylittävät lukuisasti vesistöjä. 1978 tulo- ja menoarvioon asianomai-
26620: Ylityksiä hoidetaan vielä melko laajalti los- selle momentille 5 miljoonan markan
26621: seilla, vaikka lukuisissa paikoissa sillan raken- määrärahan lossien korvaamisen siltailta
26622: taminen on aivan välttämätön ja kiireellinen. Kuopion läänissä kiireelliseksi suunnit-
26623: Mainittakoon tällaisista tapauksista vain Puu- telemiseksi ja tällaisten töiden aloitta-
26624: tossalmen ja Vehmersalmen lossit. miseksi.
26625: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit·
26626: taen,
26627: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
26628:
26629: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
26630:
26631:
26632:
26633:
26634: 90 0877003363
26635: 714 1977 vp.
26636:
26637: Raha-asia-aloite n:o 661.
26638:
26639:
26640:
26641:
26642: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Kiuruveden-Salahmin
26643: maantien perusparantamiseen.
26644:
26645:
26646: Ed u s kun n a 11 e.
26647:
26648: Kiuruveden-Salahmin maantien perusparan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26649: taminen on hyvin tarpeellinen. Maantien vaiku- 1978 tulo- ja menoarvioon 500 000
26650: tuspiirissä ovat kaikki V apon suurimmat poltto- markkaa käytettäväksi Kiuruveden-Sa-
26651: turvesuot. Tie- ja vesirakennushallitus tarvitsee lahmin maantien perusparantamiseen.
26652: myös tätä maantietä kipeästi.
26653: Mainituilla perusteilla, ja kun työttömät Kiu-
26654: ruveden kunnassa tarvitsevat työtä, ehdotamme
26655: kunnioittaen,
26656: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
26657:
26658: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
26659: 1977 vp. 715
26660:
26661: Raha-asia-aloite n:o 662.
26662:
26663:
26664:
26665:
26666: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Lapinlahden-Varpais-
26667: järven inaantien peruskorjaukseen.
26668:
26669:
26670: E d u s k u n n a 11 e.
26671:
26672: Lapinlahden-V arpaisjärven maantien täydel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26673: linen peruskorjaaminen on kiireellinen ja välttä- 1978 tulo- ja menoarvioon 500 000
26674: mätön. Se on myös erinomainen työllisyyskoh- markkaa käytettäväksi Lapinlahden-
26675: de. Maakuntaliitto on pitänyt asiaa jatlkuvasti V arpaisjärven maantien peruskorjauk-
26676: tärkeänä. sen tehostamiseen ja kiirehtimiseen.
26677: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunni-
26678: oittaen,
26679: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
26680:
26681: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
26682: 716 1977 vp.
26683:
26684: Raha-asia-aloite n:o 663.
26685:
26686:
26687:
26688:
26689: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Soisalon tien rakenta-
26690: misen edistämiseksi.
26691:
26692:
26693: E d u s k u n n a 11 e.
26694:
26695: Soisalon tie on edelleen rakentamatta vaikka että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26696: Leppävirran kuntakin on tehnyt asiasta vaka- 1978 tulo- ja menoarvioon 100 000
26697: van aloitteen. Tien rakentam1sesta löytyy myös markan määrärahan Soisalon tien ra-
26698: yksityiskohtaisia selvityksiä. Tie koskee laajoja kentamisen edistämistä varten.
26699: alueita ja on paikalliselle väestölle välttämätön.
26700: Mainituilla pentsteilla ehdotamme kunnioit-
26701: taen,
26702: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
26703:
26704: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
26705: 1977 vp. 717
26706:
26707: Raha-asia-aloite n:o 664.
26708:
26709:
26710:
26711:
26712: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kehitysalueiden kun-
26713: tien vapauttamiseksi tierasituksista.
26714:
26715:
26716: E d u s k u n n a 11 e.
26717:
26718: Tierasitukset näyttelevät kehitysalueiden Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
26719: kunnissa suurta· osaa. Jotta kunnallisveroäyrin taen,
26720: hinta ei nousisi kohtuuttoman korkeaksi, olisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26721: kehitysalueiden kunnat määrätyssä laajuudessa 1978 tulo- ja menoarvioon 3 miljoonan
26722: vapautettava Qinakin toistaiseksi kaikista tie- markan arviomäärärahan käytettäväksi
26723: rasituksista. määrätyssä laajuudessa kehitysalueiden
26724: kuntien vapauttamiseksi tierasituksista.
26725: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
26726:
26727: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
26728: 718 1977 vp.'
26729:
26730: Raha-asia-aloite n:o 665. . ".
26731:
26732:
26733:
26734:
26735: Vennamo. ym.: Määrärahan osoittamisesta Keiteleen-Päijänteen
26736: .kanavan. aikaansaamiseksi.
26737:
26738:
26739: E d 1i s ku n n a 11 e.
26740:
26741: Kun Saimaan kanava on kunnostettu, niin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26742: Keiteleen-Päijänteen kanavan rakentaminen 1978 tulo- ja menoarvioon 50 000 mar-
26743: on ta:lotidellisesti hyödyllistä. Se tarjoaisi myös kan arviomäärärahan Keiteleen-Päijän-
26744: pitkäksi aikaa työn puutteessa oleville työtä. teen kanavan suunnittelua ja rakennus-
26745: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- töiden aloittamista varten.
26746: taen,
26747: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
26748:
26749: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
26750: 1977 vp. 719
26751:
26752: Raha-asia-aloite n:o 666.
26753:
26754:
26755:
26756:
26757: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Haukiveden-Iisveden
26758: kanavan suunnittelua varten.
26759:
26760:
26761: Ed u s kun n a 11 e.
26762:
26763: Sisä-Savon -kunnat Kuopion läänissä pitävät että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26764: t~rpeellisena Haukivesi-Hsvesi kanavaa. Näin 1978 tulo- ja menoarvioon 100 000 mar-
26765: edistettäisiin- taloudellista vesikuljetiista. - kan määrärahan Haukivede?t-lisveden
26766: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- kanavan suunnitelmien laatimiseksi- ja
26767: taen, - töiden valmistelun aloittamiseksi.
26768:
26769:
26770: ,, ..
26771: Veikko Vennamo ._-_: J. Juhani Kortesal~i - -_r-
26772: 720 1977 vp.
26773:
26774: Raha-asia-aloite n:o 667.
26775:
26776:
26777:
26778:
26779: Vennamo ym.: Määrämhan osoittamisesta pienvenesataman ra-
26780: kentamiseksi Tuusniemen kuntaan.
26781:
26782:
26783: E d u s k u n n a 11 e.
26784:
26785: Työllisyystilanne on Tuusniemen kunnassa venesatama, Tämän rakentamisesta on siis kysy-
26786: Kuopion läänissä erittäin vaikea. Jo heinäkuussa mys.
26787: oli työttömyysaste 13 %. Työkohteita kaiva- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
26788: taan siis kunnassa kipeästi. taen,
26789: Tuusniemen kunta on esittänyt, että tässä että Eduskunta ottaisi valtion t'uoden
26790: tarkoituksessa olisi ryhdyttävä rakentamaan 1978 tulo- ia menoarvioon JO 000 mark-
26791: kuntaan pienvenelaituria. Tie- ja vesirakennus- kali käytettäväksi pienvenesataman kii-
26792: hallitus on jo rakentanut kuntaan monitoimi- reelliseksi rakentamiseksi T uusniemen
26793: laiturin, jonka ~hteyteen on suunniteltu piep- kuntaan:
26794: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
26795:
26796: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
26797: 1977 vp. 721
26798:
26799: Raha-asia-aloite n:o 668.
26800:
26801:
26802:
26803:
26804: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta paikallisten lentokent-
26805: tien rakentamiseen ja paikallisilmailun kehittämiseen.
26806:
26807:
26808: E d u s k u n n a II e.
26809:
26810: Ilmailun paikallisliikenne kehittyy kaikkialla rakentamiseen. Tällöin vältytään monelta tar-
26811: maailmassa kovaa vauhtia. Näin on asianlaita peettomalta kustannukselta.
26812: myös Suomessa. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
26813: . On luonnollista, että ilmailun taksiliikenne taen,
26814: samoin kehittyy kovaa vauhtia. Näin käy myös että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26815: Suomessa. 1978 tulo- ja menoarvioon erityiselle
26816: Kaiken tämän seurauksena me tarvitsemme uudelle momentille 300 000 · markkaa
26817: kaikkialla maassamme pieniä paikallisia kent- käytettäväksi paikallisten lentokenttien
26818: tiä. Niistä tulee ilmailun linja-autoasemia. suunnitteluun, rakentamiseen ja tukemi-
26819: On välttämätöntä, että yhteiskunta mahdol- seen sekä paikallisen ilmailun ia ilmai-
26820: lisimman aikaisessa vaiheessa osallistuu näiden luharrastuksen kaikinpuoliseen edistämi.-
26821: kunnallisten paikalliskenttien suunnitteluun ja seen.
26822: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
26823:
26824: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
26825:
26826:
26827:
26828:
26829: 91 0877003363
26830: 722 1977 vp.
26831:
26832: Raha-asia-aloite n:o 669.
26833:
26834:
26835:
26836:
26837: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta uuden pienoislentoken-
26838: tän rakentamisek~. Suonenjoelle.
26839:
26840:
26841: E d u s k u n. n a 11 e.
26842: Kun uuden pienoislentokentän rakentaminen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26843: Suonenjoelle on tarpeellinen, ehdotamme kun- 1978 tulo- ja menoarvioon 20 000 mar-
26844: nioittaen, kan arviomäärärahan uuden pienoisten-
26845: takentän rakentamisen aloittamiseksi
26846: Suonenjoella.
26847: llelsingissä 23 pä,ivänä syyskuuta 1977.
26848:
26849: Veikko Vellftatno J. Juhani KorteWtni
26850: 1977 vp. 723
26851:
26852: Raha-asia-aloite n:o 670.
26853:
26854:
26855:
26856:
26857: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Varkauden lentokentän
26858: parannustöihin.
26859:
26860:
26861: E d u s k u n n a II e.
26862:
26863: Varkauden lentokenttä on jo säännöllisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26864: reittiliikenteen käytössä. Mutta liikenteen tur- 1978 tulo- ja menoarvioon 300 000 mar~
26865: vallisuuden takaamiseksi on kenttää levennet- kan arviomäärärahan käytettäväksi V ar~
26866: tävä ja pidennettävä. Näihin korjaustöihin olisi kauden lentokentän parantamiseen niin,
26867: ehdottomasti saatava vauhtia. että reittiliikenne tulee lentokentällä
26868: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunni- turvalliseksi.
26869: oittaen,
26870: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
26871:
26872: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
26873: 1977 vp.
26874:
26875: Raha-asia-aloite n:o 671.
26876:
26877:
26878:
26879:
26880: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta teollisuustaiteen raken-
26881: tamiseksi Suomi-valimon tarpeita varten.
26882:
26883:
26884: Ed usk unn alle.
26885:
26886: Iisalmen kaupungissa tarvitaan kiireellisesti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26887: teollisuustaide Suomi-valimoa varten. Näin edis- 1978 tulo- ja menoarvioon 400 000
26888: tettäisiin työllisyyttä sekä saataisiin kipeästi tar- markkaa käytettäväksi t'eollisuusraiteen
26889: vittuja pysyviä työpaikkoja. Tämän asian takana rakentamiseksi Suomi-valimon tarpeita
26890: on Iisalmen kaupunki. varten.
26891: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
26892: taen,
26893: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
26894:
26895: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
26896: 1977 vp. 725
26897:
26898: Raha-asia-aloite n:o 672.
26899:
26900:
26901:
26902:
26903: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Juankosken rautatie-
26904: aseman sivutaiteen rakentamiseksi.
26905:
26906:
26907: E d u s k u n n a 11 e.
26908:
26909: Juankosken rautatieaseman sivutaiteen raken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26910: taminen olisi lopulta toteutettava. Se on sopiva 1978 tulo- ja menoarvioon JOO ÖOO
26911: talvityöksi ja poistaisi työttömyyttä. markan määrärahan Juankosken rauta-
26912: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- tieaseman sivuraiteen rakentamista var~
26913: taen, ten.
26914: Helsingissä 23 · päivänä syyskuuta 1977.
26915:
26916: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
26917: 726 1977 vp.
26918:
26919: Raha-asia-aloite n:o 673.
26920:
26921:
26922:
26923:
26924: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionrautateille ny-
26925: kyisenlaajuisen liikenteen turvaamiseksi Kuopion, Iisalmen
26926: ja Varkauden talousalueilla.
26927:
26928:
26929: E d u s k u n n a 11 e.
26930:
26931: Julkisuuteen vuotaneiden tietojen mukaan Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
26932: valtionrautatiet on suunnitellut kyseenalaisilla taen,
26933: taloudellisilla perusteilla olennaisia junaliiken-
26934: teen supistuksia Kuopion, Iisalmen ja Varkau- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26935: den talousalueilla. Supistukset koskisivat myös 1978 tulo- ja menoarvioon 300 000 mar-
26936: kiitotavaran kuljetuksia. kan arviomäärärahan käytettäväksi avus-
26937: Pohjois-Suomen maaikuntaliitto on kiinnittä- tuksina valtionrautateille nykyisenlaajui-
26938: nyt tähän Kuopion läänin asukkaiden ja yrittä- sen pika- ja henkilöjunaliikenteen tur-
26939: jien kannalta vakavaan asiaan liikenneministe- vaamiseksi Kuopion, Iisalmen ja Var-
26940: rin huomiota. Kysymyksessä on selvä kehitys- kauden talousalueilla aina kiitotavaran
26941: alueiden väestön syrjintä. kuljetusta myöten.
26942: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
26943:
26944: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
26945: 1977 vp. 127
26946:
26947: Raha-asia-aloite n:o 674.
26948:
26949:
26950:
26951:
26952: Vennamo ym.: Määrärahan oroittamisesta puheli.nkeskusten auto-
26953: marisoinnin vuoksi työttömiksi joutuvien virkailijoiden eläk-
26954: keitä varten.
26955:
26956:
26957: E d u s k u n n a 11 e.
26958:
26959: Posti- ja lennätinlaitoksen puhelinvirkailijöita )1.94.05 lisäyksenä 100 000 mlilt'kktJit
26960: joutuu puhelinkeskusten automatisoimisen käytettäväksi yli111äärliisteH ktmnollistefl
26961: vuoksi jatkuvasti työttömiksi. Useimmat heistä eläkkeiden myöntämiseksi niille henkl·
26962: ovat jo vanhempaä väkeä ja kauan yhteiskuntaa töille, ;otka nykyisten siiännösttn mu-
26963: palvelleita. . kaan eivät saa edes ylimääräistä i!lliketiiJ
26964: .Mainituilla petusteilla ehdotamme kunnioit- menettiiessään . tyiipåikkansa posti~ f•
26965: taen, lennätinhttllituksessa puhelinkeskiiSii!ll
26966: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden automatisoitumtsen vuoksi.
26967: 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
26968: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
26969:
26970: Veikko~ Ve1lila11lo J. Juhäni Kottesalmi
26971: 728 1977 vp.
26972:
26973: Raha-asia-aloite n:o 675.
26974:
26975:
26976:
26977:
26978: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kehitysalueiden auto-
26979: maattisen puhelin- ja tcleli.ikenteen rakentamiseksi.
26980:
26981:
26982: E d u s k u n n a 11 e.
26983:
26984: Automaattinen tiedonvälitys on välttämätön Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
26985: kehitysalueiden ja sivualueiden yrityksille. Tä- taen,
26986: mä koskee niin toiminnassa olevia yrityksiä
26987: kuin uusia perustettavia yrityksiä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26988: Jos asiantilaan saataisiin korjaus, niin se edis- 1978 tulo- ;a menoarvioon lisäyksenä 1
26989: täisi erittäin huomattavasti kehitysalueiden ja milioona markkaa automaattisen puhe-
26990: sivualueiden elinkeinotoimintaa ja poistaisi lin- ;a teleliikenteen kiireelliseksi raken-
26991: työttömyyttä. Valtakunnallisesti vaarallinen työ- tamiseksi kehitysalueille ;a sivualueille.
26992: voiman liiallinen siirtyminen Etelä-Suomeen ja
26993: ulkomaille estyisi.
26994: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
26995:
26996: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
26997: 1977 vp. 729
26998:
26999: Raha-asia-aloite n:o 676.
27000:
27001:
27002:
27003:
27004: · Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta yhdenverta.i:sten sosiaa-
27005: lietujen myöntämiseksi postinkantajille.
27006:
27007:
27008: E d u s k u n n a 11 e.
27009: Postinkantajien sosiaaliset edut ovat laajalti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27010: todellä hämmästyttävän puutteelliset. Lakeja 1978 tulo- ja menoarvioon uudelle ar-
27011: tulkitaan erittäin ahtaasti. Asianomainen am- viomäärärahamomentille 50 000 mark-
27012: mattijärjestö näyttää myös laiminlyöneen oman kaa käytettäväksi .vastaavanlaisten so-
27013: osuutensa. Jopa monessa tapauksessa vuosilo- siaalietujen myöntämiseksi kaikille pos-
27014: makin jää saamatta puhumattakaan sairauspäi- tinkantajille kuin muillekin valtion toi-
27015: värahan puutteellisuuksista. mihenkilöille.
27016: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27017: taen,
27018: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
27019:
27020: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
27021:
27022:
27023:
27024:
27025: 92 0877003363
27026: 730 1977 vp.
27027:
27028: Raha-asia-aloite n:o 677.
27029:
27030:
27031:
27032:
27033: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta maalaispostinkantajien
27034: ansioiden parantamiseen.
27035:
27036:
27037: E d u s k u n n a 11 e.
27038:
27039: Maalaiskirjeenkantajien, ensi vuoden tulo- ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27040: menoarvion mukaan postinkantajien, ansioita ei 1978 tulo- ja menoarvioon 100 000
27041: ole vieläkään saatu korjatuksi riittävästi. Jotta markkaa käytettäväksi postinkantajina
27042: tämä maalaiskirjeenkantajien sortaminen täy- toimivien maalaiskirjeenkanta;ien ansioi-
27043: dellisesti poistuisi, ehdotamme kunnioittaen, den parantamiseen.
27044: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
27045:
27046: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
27047: 1977 vp. 731
27048:
27049: Raha-asia-aloite n:o 678.
27050:
27051:
27052:
27053:
27054: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta postin lauantaipalvelu-
27055: jen ylläpitämismahdollisuuksien selvittämiseen.
27056:
27057:
27058: E d u s k u n n a 11 e.
27059:
27060: Postin palvelukset ovat .maassamme jatkuvas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27061: ti heikentyneet. Kokeiluna aloitettu postin ja- 1978 tulo- ja menoarvioon 2 000 mar-
27062: kelun puuttuminen lauantaisin näyttää hallituk- kan määrärahan sen seikan kiireellisesti
27063: sen ja postihallituksen johdon tahdosta jat- selvittämiseksi millä tavoin postin pal·
27064: kuvan ja tulevan säännölliseksi. velukset taloudellisesti voidaan ylläpitää
27065: Tällainen postin palvelujen heikkeneminen ja myös lauantaisin ja muutoinkin nopeut-
27066: hidastuminen ei kuitenkaan ole hyväksyttävää. taa.
27067: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27068: taen,
27069: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
27070:
27071: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
27072: 732 1977 vp.
27073:
27074: Raha-asia-aloite n:o 679.
27075:
27076:
27077:
27078:
27079: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kehitys- ja sivualueiden
27080: puhelinmaksualennuksiin ..
27081:
27082:
27083: E d u s k u n n a 11 e.
27084:
27085: Sorsa-Virolaisen hallitus on korottanut pu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27086: helinmaksuja huomattavasti. Tämä on raskas li- 1978 tulo- ja menoarvioon 200 000
27087: särasitus erityisesti kehitysalueille ja sivu- markan arviomäärärahan käytettäväksi
27088: alueille. Tällaisia nurinkurisia toimenpiteitä ei puhelinmaksujen alentamiseen kehitys-
27089: voida pitää hyväksyttävinä. ja sivualueilla.
27090: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27091: taen,
27092: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
27093:
27094: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
27095: 1977 vp. 733
27096:
27097: Raha-asia-aloite n:o 680.
27098:
27099:
27100:
27101:
27102: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta eläkeläisten matkalip-
27103: puhintojen alentamiseksi postiautoissa.
27104:
27105:
27106: E du s k u n n a 11 e.
27107: Kansaneläkeläisten toimeentulo on maassam- yhtään kestävää peruste!tta. ·Asiantila ·tulisi pi-
27108: me häpeällisen heiikko. Tämän vuoksi tulisi kaisesti korjata.
27109: yhteiskunnan paitsi ryhtyä nopeasti eläkkeiden Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme kun-
27110: korottamiseen myös huolehtia siitä, ettei tar- nioittavasti,
27111: peettomalla maksujen perimisellä. lisää vaikeu-
27112: teta heidän toimeentuloaan. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27113: 65 vuotta täyttäneet eläkeläiset saavat valtion 1978 tulo- ja menoarvioon 100 000
27114: rautateillä matkaliput puoleen hintaan. Häm- markan määrärahan eläkeläisten matka-
27115: mästyttävästi tämä etuus on kuitenkin jätetty lippuhintojen alentamiseen ·valtion pos-
27116: pois postiautoilla kulkevilta eläkeläisiltä ilman tiautoissa.
27117: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
27118:
27119: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
27120: 734 1977 vp.
27121:
27122: Raha-asia-aloite n:o 681.
27123:
27124:
27125:
27126:
27127: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien järjestämiä
27128: taksien yhteisku1jetuksia varten syrjäkyliltä kuntakeskuksiin.
27129:
27130:
27131: E d u s k u n n a 11 e.
27132:
27133: Määräaikaiset kuntien järjestämät taksien yh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27134: teisku1jetukset syrjäkyliltä kuntakeskukseen 1978 tulo- ja menoarvioon 100 000
27135: ovat osoittautuneet tarkoituksenmukaisiksi ja markan arviomäärärahan käytettäväksi
27136: taloudellisesti edullisiksi. Kuntia olisi siis tuet- harkinnan mukaan kuntien järjestämiin
27137: tava tällaisten kuljetusten järjestämisessä. taksien yhteiskuljetuksiin syrjäkyliltä
27138: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- kuntakeskukseen tarpeellisissa tapauk-
27139: taen, sissa.
27140: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
27141:
27142: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
27143: 1977 vp. 735
27144:
27145: Raha-asia-aloite n:o 682.
27146:
27147:
27148:
27149:
27150: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta matkalippujen hinnan
27151: alentamiseksi työläisille ja opiskelijoille valtion eri kuljetus-
27152: muodoissa.
27153:
27154:
27155: E d u s k u n n a 11 e.
27156:
27157: Valtion omis,tamien henkilökuljetusmuotojen asuntoon tehdä. Seurauksena on muuttoliikkeen
27158: kuljetusmaksut ovat jatkuvasti nousseet. Val- suuntautuminen työ- ja koulutuspaikkakunnille.
27159: tionrautatiet ovat nostaneet matkalippujen hin- Edellä esille tuodusta johtuen nousevat yh-
27160: toja vuosittain kaksin-kolminkertaisella prosent- teiskunnan maksettavat menot kasaantumisen ja
27161: timäärällä siitä mitä palkanansaitsijan tulo on sen mukanaan tuomien pulmien vuoksi suu-
27162: noussut. Maassamme on huomattavan suuri se resti. Tällöin tulee harkittavaksi onko yhteis-
27163: työläisten ja opiskelijain joukko, joka joutuu kunnalle taloudellisesti edullisempaa tarjota
27164: päivittäin käyttämään mm. rautateiden tarjoa- huokeat kulkumahdollisuudet etäisimmiltäkin
27165: maa kuljetuspalvelua työhön ja oppilaitoksiin asumisalueilta halvoin matkakustannuksin vai
27166: matkustettaessa. Kohonneista matkakustannuk- investoida moninkertainen määrä suurten kes-
27167: sista johtuen on syntynyt painetta omien ajo- kusten asuntotuotantoon ja sen mukanaan tuo-
27168: neuvojen hankintaan, ja toisaalta taas nousseet miin muihin pulmiin ja niiden poistamiseen.
27169: matkalippujen hinnat taloudellisesti vaikeim- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
27170: massa asemassa olevien työläisten ja opiskeli- nioittavasti,
27171: joiden kohdalla ovat saaneet aikaan taloudelli-
27172: sia vaikeuksia, joiden seurauksena muiden hin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27173: tojen ja maksujen nousujen kanssa on ollut 1978 tulo- ja men.oarvioon 50 000 mar-
27174: monet vaikeudet. kan määrärahan tutkimuksen pohjalta
27175: Oman kokonaisuutensa muodostaa myös päätöksen aikaansaamiseksi, jolla 1. 4.
27176: maamme laita-alueiden asukkaille saatetut vai- 1978 voidaan alentaa valtion eri kulje-
27177: keudet matkakustannusten hintojen nousun tusmuotojen tarjoamien kuljetusten mat-
27178: vuoksi. Asuntopula kiristyy taajamissa, koska kalippujen hintoja 20 prosentilla työ-
27179: työmatkoja ei kannata etäämpänä sijaitsevaan läisten ja opiskelijain matkakustannus-
27180: ten osalta.
27181: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
27182:
27183: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
27184: 736 1977 vp.
27185:
27186: Raha-asia-aloite n:o 683.
27187:
27188:
27189:
27190:
27191: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta rintamamiesten ilmai-
27192: sista matkoista aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi val-
27193: tionrautateille sekä posti- ja 1ennätinlaitokselle.
27194:
27195:
27196: E C: u s k u n n a 11 e.
27197:
27198: Kuten tunnettua, yhteiskunta on ollut rint~ nään mS~tkata tässä maas.sa, jota he sodan ka-
27199: mam.iesten s-uhteen erittäin kitsas. Rintama- ruina vuosina joutuivat puolustamaan. V aidon-
27200: mieseläkejärjestelmän luominen on vienyt koh- rautatiet myöntävät jo nykyään alennuksia mat-
27201: tuuttoman kauan eikä järjesteLmä vieläkään koista tietyille ryhmille. Valtio puolestaan voi-
27202: toimi riittävä1lä tavalla. Rintamamiesten eläk- si korvata rautateille ja postilaitokselle rinta-
27203: keet, asuminen ja terveydenhuolto ovat edel- maveteraanien matkoista aiheutuvat kustan-
27204: leenkin tärkeimmät alat, joilla korjausta kaiva- nukset.
27205: taan nopeasti. Tämän lisäksi kuitenkin yhteis- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
27206: kunta voisi viimeistään nyt muistaa rintamave- tavasti,
27207: teraaneja muillakin tavoin. Eräänlaisena val-
27208: tion kädenojennuksena rintamamiehille voitai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27209: siin pitää sellaista ratkaisua, että veteraanit 5ai- 1978 tulo- ja menoarvioon 100 000 mar-
27210: sivat vapaalipun valtionrautateillä ja postilai- kan määrärahan korvaukseksi valtion-
27211: toksen linja-autoissa. Tästä aiheutuvat kustan- rautateille ja posti- ja lennäiinlaitokselle
27212: nukset valtiolle olisivat mitättömän pienet, rintamamiesten ilmaisista matkoista ju-
27213: mutta tämä soisi rintamaveteraanien harvene- nissa ja postin linja-autoissa.
27214: vall~ polvelle mahdollisuuden Vanhuudenpäivi-
27215:
27216: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
27217:
27218: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
27219: 1977 vp. 737
27220:
27221: Raha-asia-aloite n:o 684.
27222:
27223:
27224:
27225:
27226: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ammattiautoilijoiden
27227: kuljetuskaluston korkotukilainoihin.
27228:
27229:
27230: Eduskunnalle.
27231:
27232: Ammattimaisen kuorma- ja linjaliikenteen Tämä tapahtuu parhaiten varaamalla pääomia
27233: kustannuksia on hallituksen toimenpitein jat- kuljetustoimenalan kalustohankintojen lainoit-
27234: kuvasti nostettu. Erikoisesti on paine kohdis- tamiseen korkotukilainoin. Tämän ei pitäisi
27235: tunut kalustoon, jonka hinta on muutamassa olla hallituksellekaan vaikeaa, kun kerran suur-
27236: vuodessa noussut kaksinkertaiseksi. Teillämme pääoman yhtiöillekin se on vaLmis syytämään
27237: kulkee ajoneuvoja, jotka joutuvat painorajoi- miljoonia korkotukea. Hallitus näyttää vierok-
27238: tusten vuoksi käymään vajaatuotolla. 'Hallitus suvan yrittäviä kuJjetustoimenalan yrittäjiäm-
27239: jauhaa akselipainojen korottamista, mutta ei ole me. Kuljetustukilainsäädännön kaltainen ammat-
27240: nähtävästi vielä löytänyt sopivaa keinoa millä tiautoilijain perustan nakertaminen näyttää jat-
27241: akselipainojen noston aiheuttama hyöty voitai- kuvan, omistava kuljetusyrittäjä ei ole Sorsa-
27242: siin parhaiten kiskoa ulos >autoilijalta. Tulon- Virolaisen hallituksen suosiossa.
27243: saanti on ammattiautoilijoille laskenut korkei- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
27244: den hankintahintojen ja. muiden kustannusten nioittavasti,
27245: vuoksi. Ka!uston hankinta tapahtuu tällä het-
27246: kellä kaikilta osin yli 10 prosentin lainakor- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27247: koisilla luotoilla. Tätä tilannetta ei ammattiau- 1978 tulo- ;a menoarvioon 50 000 mar-
27248: toilijakuntamme kestä. Eduskunnan on vastat- kan määrärahan ammattiautoilijoiden
27249: tava siitä, että . kuljetukset eivät vaikeudu. kuljetuskaluston korkotukilainoihin.
27250: Helsingissä 23 päivänä syyskuum 1977.
27251:
27252: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
27253:
27254:
27255:
27256:
27257: 93 0877003363
27258: 738 1977 vp.
27259:
27260: Raha-asia-aloite n:o 685.
27261:
27262:
27263:
27264:
27265: Vennamo ym.:· Määrärahan osoittamisesta elintarvikevalvonnan
27266: tehostamiseen.
27267:
27268:
27269: Ed u s k u n n a 11 e.
27270:
27271: Elintarvikevalvonnan merkitys on lisääntynyt Oman erikoisalansa muodostavat maatalou-
27272: jatkuvasti, eriasteiset saastumismuodot jo elin- den keinolannoitteet, joiden kokoomukseen ja
27273: tarpeiden alkuhankinnassa ja valmistuksen eri käyttöön tulee kiinnittää meidänkin maassam-
27274: vaiheissa edellyttävät valvonnan tehostamista. me huomiota, milloin niitä käytetään ravinto-
27275: Maassamme ei ole kiinnitetty riittävästi huo- kasvien viljelyn yhteydessä.
27276: miota tähän epäkohtaan. Asia on kuitenkin Elintarvikevalvonnan tehostaminen on pakon
27277: muodostumassa sellaiseksi, että mitä kiireimmin sanelema tehtävä, siksi on varattava pääomia
27278: on siihen puututtava. Elintarviketeollisuus on sen ·tehokkaaseen suorittamiseen.
27279: siirtynyt pitkälle. koneistettuun tuotantoon, sa- Mainituilla pert:~steilla ehdotamme kunnioit~
27280: moin erilaisten säilömis- ja lisäaineiden käyttö taen;' ·· •
27281: on lisääntynyt .. Näitä asioita ei- ole maassam- · että Eduskunta ottaisi valtion--vuoden
27282: me pystytty -tehokkaasti hoitamaan. Tätä osoit- · 1978 tulo~ ja menoarvioon 25 000
27283: tavat monet ulkomaiset tutkimukset, joiden markkaa.· lisämäärärahana · elintarvikeval-
27284: tuloksena on kielletty monia aineita, joita meillä vonnan tehostamiseen ;a elintarviketar-
27285: voidaan vapaasti .käyttää. · • kastajien · ja •Je_atsasta;ien koulutukseen.
27286: Helsingissä 23 päivänä'·syyskuuta 1977.
27287: : ~ ........ -." .
27288:
27289: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
27290: ··:<.:··'\" ... · ... :
27291: 1977 vp. 739
27292:
27293: Raha-asia-aloite n:o 686.
27294:
27295:
27296:
27297:
27298: Vennal}lo Y.1D·: Mää-rärahan osoittamisesta kuluttajan etuja valvo-
27299: van. edustajan pal.lckaamistnahdollisuuksien selvittämiseksi.
27300:
27301:
27302: E d u s ku n n a 11 e.
27303:
27304: · Hintavalvonta ja yleensä hinnoista . päättä- tietoja korotu&ten perusteluista ja valvqlj: pää-
27305: minen ta~htuu maassamme hyvin yksipuoli- töksen teossa kuluttajan etua.· ,
27306: sesti ja tavalla, joka ei palvele kuluttaj-aväes- Edellä sanottQun vihaten ehdotamme,
27307: tön etua. Melkeinpä vuosittain muuteliaan hin-
27308: nan korotuksista ratkaisuja tekevien. elinten si- ;ttä Eduskunta ottaisi ·valtio~ vuoden
27309: jaintia ja kokoonpanoa, Tällöin on seurauksena 1978 tulo- ja menoarvioon _1 0.00 mar-
27310: määrätyhlainen hämärätoiminta, josta · tihkul.l kan määrärahan. selvityk-sen' suorittami-
27311: julkisuuteen vain tiedot hintojen korotuksista_, seksi millä tavoin- hintapäätöksiä teke-
27312: mutta perustelut ovat epämääräisiä ja useasti viin elimiin voidaan ·palkata tehokas
27313: totuudenkin vastaisia. Mainituista syistä olisi kuluttajan etuja_ valvov(l -edustaja, jonka
27314: koko hintapäätäntämenettelyä -korjattava niin, velvollisuutena on antaa pemste#t!i tie-
27315: että mukana olisi kaikissa elimissä todella dot _mainittujen elinten päät,östen perus-
27316: myös kuluttajaväestön. etuja ajavia, joilla on teista julkisuuteen. -,, -.
27317: velvollisuus antaa julkisuuteen_ tosipohjaisia
27318: Helsingissä 23 päivänä SyYsku~t·a 1977. - ...
27319: •
27320: f, __ , ~ ........
27321:
27322:
27323: Veikko Vennamo J. Juhani Kortes;lmL:. ·.. ;
27324: ·•·.·· .·· -~-· ·.
27325:
27326:
27327:
27328:
27329: .. l! ...
27330: 740 1977 vp.
27331:
27332: Raha-asia-aloite n:o 687.
27333:
27334:
27335:
27336:
27337: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta pitävän hlntasulun
27338: .suunnitteluun ja toteuttamiseen.
27339:
27340:
27341: Ed u s k u n n a 11 e.
27342:
27343: SMP:n eduskuntaryhmä es1tt1 eduskunnassa eikä edes hintavyöryn hidastumisesta. Kuitenkin
27344: vuoden alussa toteutettavaksi pitävän hintasu- vuoden vaihteen aikana lyödään jälleen kansa-
27345: lun, jonka aikana ryhdyttäisiin tarpeellisiin toi- laisten ansiot kiinni tällaisin edellytyksin.
27346: menpiteisiin hintavyöryn estämiseksi ja kansan Näistä syistä on välttämätöntä, että ensi vuo-
27347: leivän turvaamiseksi. Mutta muut eduskunta- den helmikuun alusta toteutetaan todella kes-
27348: puolueet äänestivät tämän SMP:n kansaa puo- tävä hintasulku, jonka aikana maamme talous-
27349: lustavan esityksen nurin. asiat on saatava kuntoon estämällä inflaatio ja
27350: Kun sitten Sorsa-Virolaisen hallituksen pula-aika. Tätä pitää SMP välttämättömänä.
27351: öljyriiston avulla oli käynnistetty kuluvana Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27352: vuonna valtava hintavyöry, niin hallitus julisti taen,
27353: valtalain avulla maahamme täydellisen hinta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27354: sulun elokuun loppuun saakka. Tämä hinta- 1978 tulo- ja menoarvioon 10 000 mar-
27355: sulku oli kuitenkin vain hämäystä ja täyttä kan arviomäärärahan käytettäväksi to-
27356: teatteria, sillä käytännöllisesti katsoen joka päi- della pitävän hintasulun suunnitteluun
27357: vä nostettiin maassamme hintoja Sorsa-Viro- ia toteuttamiseen, jonka hintasulun aika-
27358: laisen hallituksen tahdon mukaisesti kansan na ryhdytään myös asianmukaisiin toi-
27359: korvaamattomaksi vahingoksi. menpiteisiin hintavyöryn pysäyttämi-
27360: Lupauksista. huolimatta ei vieläkään ole mi- seksi ja kansan toimeentulon turvaami-
27361: tään varmuutta inflaation pysähdyttämisestä seksi uhkaavalta pula-ajalta.
27362: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
27363:
27364: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
27365: 1977 vp. 741
27366:
27367: Raha-asia-aloite n:o 688.
27368:
27369:
27370:
27371:
27372: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta moottoripoltto- ja voi-
27373: teluaineiden kuluttajahintojen tasaamiseksi.
27374:
27375:
27376: Ed u s kun n a 11 e.
27377:
27378: Moottoripolttoaineiden ja voiteLuaineiden ku- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27379: luttajahintojen tulisi olla samansuuruiset kaik- taen,
27380: kialla maassa. Näin ei ole valitettavasti asian- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27381: laita. Kehitysaludta ja sivua,lueita riistetään. 1978 tulo- ja menoarvioon 1 miljoonan
27382: Hallitus ei ole ryhtynyt asiassa mihinkään markan arviomäärärahan moottoripoltto-
27383: korjaustoimenpiteisiin. Hallituksen tulo- ja aineiden ja niissä käytettävien voitelu-
27384: menoarviossa syrjitään kehitysalueita ja sivu- aineiden kuluttajahintojen saattamiseksi
27385: alueita. kaikkialla maassa samansuuruisiksi.
27386: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
27387:
27388: Veikko Vennamo ]. Juhani Kortesalmi
27389: 742 1977 vp.
27390:
27391: Raha-asia-aloite n:o 689.
27392:
27393:
27394:
27395:
27396: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta geologisen tutkimus-
27397: ~aitoksen aluetoimiston perustamiseksi.
27398:
27399:
27400:
27401: E d u s k u n n a 11 e.
27402:
27403: Kuopion Suvilahdessa sijaitsevan geologisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27404: tutkimuslaitoksen väli-Suomen aluetoimiston 1978 tulo- ja menoarvioon 100 000
27405: toimintaedellytyksiä on tarpeen parantaa sekä markan määrärahan käytettäväksi · geo-
27406: tarpeellista malminetsint1iä tehostaa Ylä.Savos- logisen tutkimuslaitoksen väli-Suomen
27407: sa. aluetoimiston toimintaedellytysten pa-
27408: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, rantamiseen ja malminetsinnän tehosta-
27409: miseen Ylä-Savossa.
27410: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
27411:
27412: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
27413: 1977 vp. 743
27414:
27415: Raha-asia-aloite n :o 690.
27416:
27417:
27418:
27419:
27420: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kotimaisten energia-
27421: lähteiden kehittämiseen.
27422:
27423:
27424: E d u s k u n n a 11 e.
27425:
27426: Kotimaisen energian aikaansaaminen on ole meille tuntemattomia. Käytetäänhän nllta
27427: maassamme välttämätöntä. Jo tällä hetkellä muualla maailmassa laajenevasti energialähtei-
27428: joudumme vuosittain uhraamaan tuhansia j,a nä.
27429: taas tuhansia miljoonia markkoja ulkomaille Mainituilla perusteilla ehdotamme kunni-
27430: sieltä tuotavan energian korvauksena. Vaaralli- oittaen,
27431: set atomivoimalaitokset tulevat myös ylettömän
27432: kalliiksi ja kaiken kukkuraksi ulkomaisen ener- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27433: gian raaka-aineet nousevat aina vain kovempaan 1978 tulo- ja menoarvioon 1 miljoonan
27434: hintaan. markan arviomäärärahan käytettäväksi
27435: Kuitenkin maassamme on paljon käytettävis- oljen ja puujätteiden sekä auringon,
27436: sä oikea ja jätepuuta polttoturpeesta puhumat- tuulen ja veden hyväksikäytön edistämi-
27437: takaan. Tuuli, vesi ja aurinko eivät myöskään seen kotimaisina energialähteinä.
27438: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
27439:
27440: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
27441: 744 1977 vp.
27442:
27443: Raha-asia-aloite n:o 691.
27444:
27445:
27446:
27447:
27448: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kotimaisten energia-
27449: lähteiden käytön selvittämistyöhön.
27450:
27451:
27452: E d u s k u n n a 11 e.
27453:
27454: Vesi, tuuli, aurinko ja jätepuu ovat ylivoi- sikäyttö. Vasta aivan viime aikoina on ryhdytty
27455: maisia tulevaisuuden energialähteitä. Niillä on käyttämään hyväksi polttoturvetta, jota meillä
27456: meidän maamme kannalta kolminkertainen etu. on Neuvostoliiton jälkeen toiseksi eniten maail-
27457: Ne ovat kotimaisia energialähteitä ja ne eivät massa.
27458: saastuta luontoa ja niiden avulla voidaan to- Vaikka me tälläkin hetkellä köyhdymme hy-
27459: teuttaa taloudellisesti paikallista energiatuotan- vän matkaa yli 5 000 mi,ljoonaa markkaa ulko-
27460: toa, jolla on jopa maanpuolustuksellista merki- maille ulkomaisen energian vuoksi, niin SMP:n
27461: tystä. esitykset tämän elintärkeän asian korjaamiseksi
27462: Ruotsissa suoritettujen selvitysten mukaan ovat valuneet hi.ekkaan maamme johtoportaiden
27463: kotimaisilla energialähteillä voidaan käytettä- ja suurten puolueiden lyhytnäköisyyden ja ty-
27464: vissä olevilla teknillisillä ratkaisuilla lähivuosi- peryyden vuoksi.
27465: kymmeninä tyydyttää jopa Ruotsin kasvanut MainituiLla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27466: energiatarve niin, että köyhdyttävästä riippu- ta en,
27467: vaisuudesta öljyyn ja atomivoimalaitosten raa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27468: ka-aineisiin voidaan päästä irti. Sitäpaitsi ulko- 1978 tulo- ja menoarvioon 1 miljoonan
27469: maisten energialähteitten hinta nousee koko markan arviomäärärahan veden, tuulen,
27470: ajan, eikä itsenäisen valtakunnan sovi olla auringon ja jätepuun hyväksikäytön kii-
27471: täysin riippuvainen toisista maista. reelliseksi tutkimiseksi ja edistämiseksi
27472: Mutta Suomessa on laiminlyöty melkeinpä kotimaisina energialähteinä polttotur-
27473: täydellisesti kotimaisten energiaJähteiden hyv·äk- peen ohella.
27474: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
27475:
27476: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
27477: 1977 vp. 745
27478:
27479: Raha-asia-aloite n:o 692.
27480:
27481:
27482:
27483:
27484: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta turveasioiden edistämi-
27485: seen kotimaisen energian saannin turvaamiseksi.
27486:
27487:
27488: E d u s k u n n a 11 e.
27489:
27490: Energia-asioita on maassamme vuodesta vuo- pii lämmitykseen ja jopa nestemaiSten poltto-
27491: teen hoidettu typerästi ja erittäin lyhytnäköi- aineiden valmistamiseen kilpailukykyisillä hin-
27492: sesti. Hallitusten ja määräävissä asemissa ole- noilla. On vain tartuttava aikailutta toimiin.
27493: vien virheiden vuoksi laukeavat parhaillaan Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27494: kansalaisten maksettavaksi raskaat rasitukset. taen,
27495: Saamattomuutta ei näissä asioissa voida enää että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27496: hyväksyä. Siksi on ryhdyttävä todella tehokkai- 1978 tulo- ja menoarvioon 20 miljoonan
27497: siin ja kiireellisiin toimenpiteisiin myös turve- markan arviomäärärahan käytettäväksi
27498: asioissa. tehokkaaseen turveasioiden edistämiseen
27499: Maassamme on pohtoturvetta toiseksi eniten maassamme kotimaisen energian saannin
27500: maailmassa ja tämä kotimainen raaka-aine so- turvaamiseksi koko kansallemme.
27501: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
27502:
27503: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
27504:
27505:
27506:
27507:
27508: 94 0877003363
27509: 746 1977 vp~
27510:
27511: Raha-asia-aloite n:o 693.
27512:
27513:
27514:
27515:
27516: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta luonnonkaasun moni-
27517: naiskäytön mahdollisuuksien selvittämiseksi.
27518:
27519:
27520: Ed u s. kun n a 11 e.
27521:
27522: Osa maamme teollisuudesta on päässyt siir- Näyttää siltä, että asioiden kehittely on pysäh-
27523: tymään energiankäytössään luonnonkaasun ikäyt- tynyt. Siksi on tarpeellista, että eduskunta va-
27524: töön. Tässä yhteydessä on syytä todeta, että raa valtion tulo- ja menoarvioon määrärahan,
27525: luonnonkaasun moninaiskäytön tutkimuksia ei jonka turvin tutkimuksia voidaan viedä eteen-
27526: ole suoritettu. Rakenteet ja investoinnit, jotka päin.
27527: on uhrattu kaasuputkiston rakentamiseen ja Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
27528: edelleen tullaan jatkossa uhraamaan, edellyttä-
27529: vät kyllä, että niitä käytettäessä otetaan huo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27530: mioon kaikki mahdollisuudet, joilla voidaan 1978 tulo- ja menoarvioon 10 000 mar-
27531: tätä tuontituotetta hyväksikäyttää. Asian edel- kan määrärahan maahamme tuotavan
27532: leen kehittely vaatii tut!kimuksia ja neuvotte- luonnonkaasun moninaiskäytön mahdol-
27533: luja myös myyjämaan Neuvostoliiton kanssa. lisuuksien selvittämiseksi.
27534: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
27535:
27536: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
27537: 1977 vp. 747
27538:
27539: Raha-asia-aloite n:o 694.
27540:
27541:
27542:
27543:
27544: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta sähköä vailla olevien
27545: talouksien sähköistämiseen.
27546:
27547:
27548: Ed u s k u n n a 11 e.
27549:
27550: Maassamme on edelleen ilman sähköä yli den uuden talouden liittämisen sähköverkos-
27551: 35 000 asuinpaikkaa. Näistä suurimmalla osalla toon on laskettu maksavan vuoden 1974 kus-
27552: harjoitetaan enemmän tai vähemmän maata- tannuksilla keskimäärin 1 000 markkaa tapausta
27553: loutta, jolloin voimavirta olisi myös hyvin tar- kohden.
27554: peen. On kohtuullista, että valtio osallistuu näihin
27555: Eniten sähköä vailla olevia elinpaikkoja on kustannuiksiin vähintään 80 prosentilla.
27556: Pohjois-Karjalassa ja Kuopion läänissä. Näillä Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27557: alueilla maalaiskunnissa joka neljäs talo on il- taen,
27558: man sähköä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27559: Kaikki tämä johtuu vallassa olevien puoluei- 1978 tulo- ja menoarvioon asianomaisel-
27560: den kitsaudesta ja välinpitämättömyydestä sekä le momentille 10 miljoonan markan mää-
27561: halusta tuhota perhe- ja pienviljelmiä. rärahan käytettäväksi sähköä vailla ole-
27562: Laskelmien mukaan tarvittaisiin tarkoituk- vien talouksien kiireellisesti sähköistä-
27563: seen varoja 35 miljoonaa markkaa, koska yh- miseksi.
27564: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
27565:
27566: Veikko Vennamo ]. Juhani Kortesalmi
27567: 748 1977 vp.
27568:
27569: Raha-asia-aloite n:o 695.
27570:
27571:
27572:
27573:
27574: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuopion läänin maa-
27575: seudun sähköistämiseen.
27576:
27577:
27578: Ed u s k u n n a 11 e.
27579:
27580: Sorsa-Virolaisen hallituksen suunnitelmien Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27581: mukaan, joita Liinamaa-Ihamuotilan haHitus on taen,
27582: toteuttanut budjettiesityksessään, maaseudun
27583: sähköistäminen hidastuu raskaasti. Tämä mer- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27584: kitsee kiihtyvää tilojen autioitumista, vaikka 1978 tulo- ja menoarvioon 8 miljoonan
27585: kotimaista elintarviketuotantoa pitäisi päinvas- markan määrärahan käytettäväksi maa-
27586: toin lisätä. seudun sähköistämiseen Kuopion läänis-
27587: Erityisesti tämä epätaloudellinen menettely sä niin, että asetettu sähköistystavoite
27588: koskee varsin kallista uussähköistystä, joka lie- voidaan saavuttaa nopeasti.
27589: nee noin 20 000 markkaa taloutta kohti.
27590: Asiaan tarvitaan siis lisävaroja.
27591: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
27592:
27593: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
27594: 1977 vp. 749
27595:
27596: Raha-asia-aloite n:o 696.
27597:
27598:
27599:
27600:
27601: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkimuksiin ja suun-
27602: nitteluun yrityksellisen yhteistyön ja rajakaupan kehittämi-
27603: seksi Neuvostoliiton kanssa.
27604:
27605:
27606: E d u s k u n n a 11 e.
27607:
27608: Kaakkois-Suomen työllisyyden hoidon kan- syytä tehostaa toimintaa, joka yhteistyössä Neu-
27609: nalta on tärkeää, että Suomen ja Neuvostoliiton vostoliiton kanssa turvaa 1työllisyydelle ja yrit-
27610: rajakaupan ja muu.J:Jikin kanssakäymisen kehitys- teliäisyydelle näillä alueiHa ediSII:ykselliset
27611: tä jauketaan keskeytymättä. Rajan yli tapahtu- näkymät.
27612: vaa kummankin alueen keskeistä kauppaa ja Edellä sanottuun vHtaten ehdotamme,
27613: tuotantotoiminnan kanssakäymistä ei tule undh-
27614: taa ja laiminlyödä, svksi on perusteltua kiinnit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27615: tää huomiota siihen, että asio~ta tehokkaasti 1978 tulo- ja menoarvioon 10 000 mar-
27616: selvitellään ja ,suunnitelmia yhteis,työssä kum- kan määrärahan tutkimuksen suoritta-
27617: mallakin puolen rajaa valmistellaan. On täysin miseksi sekä suunnitelmien laatimiseksi
27618: selvää, että näillä alueilla on työn ja tuotannon yrityksellisen yhteistyön ja rajakaupan
27619: vaihdantaa löydettävissä monilla muillakin aloil- kehittämiseksi Neuvostoliiton kanssa
27620: la kuin tänä päivänä ,tapahtuu. Kaakkois-Suomi Kaakkois-Suomen ja Pohjois-Karjalan
27621: ja Pohjois-Karja,la ovat alueita, joide,n työllisyys- työllisyyden turvaamiseksi.
27622: näkymät eivät näytä ~loistaviha. Sen vuok!si on
27623: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
27624:
27625: Veikkq Vennamo J. Juhani Kortesalmi
27626:
27627:
27628:
27629:
27630: '.·...
27631: 750 1977 vp.
27632:
27633: Raha-asia-aloite n:o 697.
27634:
27635:
27636:
27637:
27638: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta jäteöljyn uudistamisen
27639: '-.:
27640: tukemiseen. '
27641:
27642:
27643: E d u s k u n n a II e.
27644:
27645: Viime vuonna on luonnonsuojelumiele~sä pu- sitten, että voiteluöljyn perusrakenne ei käy-
27646: huttu nk. jäteöljyn aiheuttamasta saastevaaras- tössä muutu ja että ·se puhdistamalla on· saatet-
27647: ta. Hallituksen taholla on asian annettu kuiten- tavissa entiseen käyttöarvoonsa. Puolustuslai-
27648: kin olla sellaisenaan huolimatta siitä, että val- to~sel.J.a on riittävästi kokemuksia ja tutkimuk-
27649: tiontHintarkastajat kertomuksessaan jo vuonna sen ttuloksia, ja :kokemukset ovat olleet .erit-
27650: 1968 toteavat näiden öljyjen suuren kansan- täin rohkaisevia.
27651: ttaloudellisenkin arvon luonnonsuojelullisten ja Ka~kki Suomessa käytettävä voiteluaineiden
27652: omavaraisuusarvojen lisäksi. Lisäksi öljynpuh- perusöljy on tuontitavaraa, sillä Neste Oy ei ja-
27653: distustoimikunta totesi vuonna 1969 jättämäs- losta sitä ollenkaan. Tuo 90 000 tonnia on
27654: sään. mietinnössä, että käytetty voiteluöljy on kdko tuonnista pieni erä, ~mutta sillä pyörii· yli
27655: arvokas ra'aka-aine, jota voiteluöljyn valmistuk- miLjoona ajoneuvoa ja koko ~teollisuuskoneisto.
27656: seen käytetään kaikkialla maailmassa, Suomessa Sekä kauppa- ja teollisuusministeriön 'työryh-
27657: kuitenkin· vain noin 3 % mahdollisesta. Öljy- mät että Sitra ovat tutkineet jäteöljyn uudel-
27658: jen maailmanmarkkinahintojen voimakkaasti leen käyttöä. Laskelmissa on päädytty melkoi-
27659: kohotessa pitäisi öljynuudistustoimintaa kaik- siin va1uutltasäästöihin. Esim. Sitran laskelmien
27660: kialla tukea valtion varoilla, jotta öljyn uudis- mukaan jäteöljyn uudistaminen · voitduöljyksi
27661: taminen saataisiin täyteen mittaansa. Monis•sa säästäisi valuuttaa jopa 94 miljoonaa markkaa.
27662: Suomea dkkaammissa valtio1ssa on valtion va- Kuri otetaan· huomioon vuodenvaihteen rajut
27663: roilla saatu vo1teluöljyn omavaraisuusaste jopa hinnankorotukset ja synkältä näyttävä tulevai-
27664: 40 %. Tämä on luonnollisesti menkinnyt pal- suus, on parasta puhua ky.mmerustä miljoonista
27665: jon myöskin luonnonsuojelun kannalta. Onhan markoi-Sita.
27666: todettu, että jänteiden jä1leen!käyttö on parhain- Edellä olevan perus·teella ehdotamme kun-
27667: ta luonnonsuojelua. On luonnollista, että mitä nioittaen,
27668: enemmän kotimaista kä)'ltettyä öljyä uudistetaan
27669: niin sitä vähemmän voidaan tuoda maahan nk. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27670: uusia öljyjä. Voiteluöljyt ovat raakaöijyjen 1978 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
27671: arvokkain ja kaLlein öljynosa. Sen valmistami- kaa käytettäväksi jäteöliyn uudistamisen
27672: nen on vaatinut muita öljyjä suuremman työn tukemiseen.
27673: ja kalliit kustannukset. On todettu jo kauan
27674: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
27675:
27676: Veikko Vennamo ]. Juhani Kortesalmi
27677: 1977 vp. 751
27678:
27679: Raha-asia-aloite n:o 698.
27680:
27681:
27682:
27683:
27684: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Kostamus-sopimuksen
27685: taloudell1sia tosiasioita tutkivan komitean asettamiseksi.
27686:
27687:
27688: Ed u s k u nn a 11 e.
27689:
27690: Kostamustöiden taloudellisuudesta on .esitet- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27691: ty julkiSuudessa hyvin ristiriitaisia tietoja. Jopa taen,
27692: on väitetty, että se merkitsee todellisuudessa
27693: uutta sotakorvausta Suomen kansalle. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27694: Kun hallitus· on kuitenkin pimentänyt laajo- 1978 tulo- ja menoarvioon 10 000
27695: jen Kostamustöiden ratkaisevat taloudelliset markan määrärahan, jotta parlamentaa-
27696: seikat, on välttämätöntä, että ne selvitetään rinen toimikunta, jossa on edustus kai-
27697: eduskunnan toimesta. Totuus ja julkisuus on kista eduskuntapuolueista, voisi kiireel-
27698: parasta yhteistyötä Neuvostoliiton kanssa ja lisesti julkisuutta varten selvittää Kosta-
27699: suomalaista kansanvaltaa. mus-sopimuksen .taloudelliset tosiasiat.
27700: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
27701:
27702: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
27703:
27704:
27705:
27706:
27707: "l': ..
27708: ·,.
27709:
27710:
27711:
27712: : ""':.. Y• ' . ,_,;'
27713: 752 1977 vp.
27714:
27715: Raha-asia-aloite n:o 699.
27716:
27717:
27718:
27719:
27720: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta keksijätoiminnan tun-
27721: nustuspalkintoihin ja apurahoiJhin.
27722:
27723:
27724: Ed u s k u n n a 11 e.
27725:
27726: Maassamme on otettu huomioon monia eri pan alhaisimpia. Maassamme ei ilmeisestikään
27727: tieteitten ja taiteitten aloja apurahojen muo- ole osattu arvostaa keksijöiden useinkin uraa-
27728: dossa, joita valtion toimesta myönnetään tieteen uurtavaa ja uutta luovaa työtä. Nyt tulisikin
27729: tai taiteen alalla jo saavutetuista tuloksista tai saada aikaan keksijöille jonkinlainen valtion
27730: lisävirikkeen antamiseksi näillä kulttuurin aloil- tunnustuspalkinto tai mahdollisesti suorastaan
27731: la suoritettavaan työhön. Erilaiset tutkijat, kir- apurahasysteemi, jolloin keksijätkin voisivat ja
27732: jailijat, taiteilijat, näyttelijät ym. on muistettu, uskaltaisivat paremmin ja voimakkaammin kes-
27733: mutta unholaan ovat jääneet yhteiskuntamme kittyä luovaan työhönsä.
27734: kehitykseen vähintäänkin yhtä suuressa määrin · Viime vuosina on vuosittain myönnetty hiu~
27735: vaikuttaneet yksilöt, keksijät. kan yli 200 patenttia kotimaisten keksijöiden
27736: Keksijät uurastavat usein pitkään ja sitkeästi keksinnöille. Nämä ovat olleet keksintöjä, joita
27737: suuriakin kustannuksia vaativien tutkimus- ja voidaan käyttää hyväksi teollisesti. Näin nämä
27738: kokeilutöiden parissa, joitten seurauksena voim- keksinnöt ovat omalta osaltaan edistäneet oman
27739: me tällä hetkellä todeta elävämme tieteellis- alansa kehitystä ja ovat mahdollistaneet teolli-
27740: teknisessä maailmassa, jossa useimmissa kehitty- suutemme, tuotantomme ja ulkomaanvientimme
27741: neissä maissa on osattu antaa keksijöille heille kasvun omalta osaltaan.
27742: kuuluva arvonsa yhteiskunnan kehittämisessä. Edellä olevaan perustuen ehdotamme kun-
27743: Mitä enemmän keksijöitä aktiivisesti tuetaan, nioittaen,
27744: sitä paremmat edellytykset on maalla selviytyä
27745: uuden tekniikan eteen tuomista yhä vaativam- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27746: mista ongelmista. Kuitenkin Suomessa patentti- 1978 tulo- ja menoarvioon uudelle mo-
27747: virastoon vuosittain jätetyistä patenttihakemuk- mentille 50 000 markan määrärahan
27748: sista vain vajaa neljännes perustuu kotimaisiin käytettäväksi suomalaisille keksijöille
27749: keksintöihin. Asukasluku huomioon ottaen on tunnustuspalkintoina ja apurahoina kek-
27750: patenttihakemusten määrä maassamme Euroo- sijätoiminnan ylläpitämiseksi.
27751: Helsingissä 23 päivänä syyskuu ta 1977.
27752:
27753: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
27754: 1977 vp.
27755:
27756: Raha-asia-aloite n:o 700.
27757:
27758:
27759:
27760:
27761: Ven~ ym·.: Kprotetuq m#ijjt:~rahan osoittamisesta maaperäriJk-
27762: k~j~" ja mll'li!taali~ esiin saamiseksi.
27763:
27764:
27765: Ed u s k u n n a 11 e.
27766:
27767: Maamme ma,aperässä orr ilmeisesti vidä suu- M!l~!lit!lilla pen1s~illa ehqota.mll).e -k:unp.j.pit-
27768: ria löY~~1lliiHömi~ mi!J.~rMlirHd~tlll~~il!.· Onhan tael),
27769: tiilhtisia löydöksiä t~htv m~,~amme k1:1mmallakin
27770: puolella olevis~a valt~oissa . että Edu~kuf!ld, ottaifi vl,fl{ion vurtt/en
27771: Luonnollisesti ma~J,perämme rikl.<:a1Jksia on 197$ t14lo- itt .11t{lnoarvieon rJ~irmfJm(li'
27772: käytettävä' hyväkl!i työlli.,syy~" par~!'}t~miseksi selle momentille lisäyksenä 100 000
27773: ja elintason nostamiseksi maassamme. On jär- markkaa · kjiytettiiviiksi · maaperämme
27774: jetöntä ajaa väestöämme vieraita maita rikas- rikkauk#ert ilfl mineraalien psille saami-
27775: tuttamaan. seksi ja löytämiseksi.
27776: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
27777:
27778: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
27779:
27780:
27781:
27782:
27783: 95 0877003363
27784: 754 1977 vp.
27785:
27786: Raha-asia-aloite n:o 701.
27787:
27788:
27789:
27790:
27791: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta pienyritteliäisyyden
27792: mettkityksen selvittämiseksi talouselämässä.
27793:
27794:
27795: E d u s k u n n a 11 e.
27796:
27797: Kun noudatettu talouspolitiikka tuhoaa jat- kan arviomäärärahan sen kiireelliseksi
27798: kuvasti maassamme pienyritteliäisyyttä kaikil· selvittämiseksi, mikä merkitys maamme
27799: la elinkeinojen aloilla sekä kun vallassaolevat pienyritteliäisyydellä on työllisyyden ja
27800: piirit väheksyvät ja syrjivät kansan tervettä taloutemme kannalta sekä kuinka laa-
27801: omatoimisuutta, kunnioittaen ehdotamme, jat vahingot tapahtuvat, jos pienyritte·
27802: liäisyys maassamme näivetetään.
27803: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27804: 1978 tulo- ja menoarvioon 5 000 mar-
27805: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
27806:
27807: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
27808: 1977 vp. 75S
27809:
27810: Raha-asia-aloite n:o 702.
27811:
27812:
27813:
27814:
27815: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta alkoholittomien juo-
27816: mien valmistuksen tukemiseen.
27817:
27818:
27819: E d u s k u n n a 11 e.
27820:
27821: Maassamme olisi välttämättä tuettava alko· Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27822: holittomien juomien valmistamista kotimaisista taen,
27823: marjoista. Tämä olisi maaseutuväestön etu ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27824: koko kansan etu. 1978 tulo- ja menoarvioon 1 miljoonan
27825: Päämääränä tulisi olla, että alkoholittomista markan arviomäärärahan alkoholittomi-
27826: marjoista valmistettujen juomien kuluttajahinta en juomien valmistamisen tukemiseen
27827: olisi sellainen, että niitä käytettäisiin yleisesti kotimaisista marjoista niin, että niitä
27828: ja että ne olisivat alkoholijuomia selvästi hal- olisi yleisesti saatavissa ja että kuluttaja-
27829: vempia. hinnat olisivat alkoholijuomia halvem-
27830: mat.
27831: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
27832:
27833: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
27834: 756 1977 vp.
27835:
27836: Raha-asia-aloite n:o 703.
27837:
27838:
27839:
27840:
27841: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta atomivoimalaitoksista
27842: johtuvien vaarojen ehkäisemiseen.
27843:
27844:
27845: Ed u s kun n a He.
27846:
27847: Suomeen rakennettavat atomivoimalaitokset Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27848: ovat kansallemme kuolemanvaarallisia. Tämä taen,
27849: -on todettu Ruotsissa ja samaan tulokseen ovat että Eduskunta ottaisi va1tion vuoden
27850: myös tulleet suuresta rahasta riippumattomat 1978 tulo- ja menoarvioon 5 000 mar-
27851: suuren maailman puolueettomat asiantuntijat. kan määrärahan atomivoimalaitosten vaa-
27852: Meidänkin maassamme on siis tehostettava rojen puolueettomasti tiedottamiseksi
27853: taistelua atomivoimalaitosten tuhovaaroja vas- Suomen kansalle sekä toimenpiteisiin
27854: taan. Tämän kannan on ottanut SMP jo vuo- ryhtymistä varten maahamme jo . raken-
27855: sia sitten edeltäkävijänä. Jopa SMP hyväk- teilla olevien atomivoimalaitosten käy-
27856: syi Jyväskylän puoluekokouksessaan vuonna tön estämiseksi ja varastoon panemisek-
27857: 1975 erityisen atomivoimalaitosten vastustami- si Ruotsissa tehtyjen suunnitelmien mu-
27858: sen ohjelman elämän puolesta. . kaisesii.
27859: Helsingissä 23 päiv~ syyskuuta 1977.
27860:
27861: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
27862: 1977 ·\'p. 757
27863:
27864: Raha-asia-aloite n:o 704.
27865:
27866:
27867:
27868:
27869: Vennamo. ym.: Määtärahan osoittamisesta avustukseksi Outo-
27870: kumpu. Oy:lle kuparimaJmlon kaivostoiminnan aloittamiseksi
27871: Pielaveden Säviällä.
27872:
27873:
27874: E d u s k u n n a 11 e.
27875:
27876: Pielaveden Säviän kupari:malmion käynnistä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27877: mistä on viivytelty aivan liian kauan. Tutki- 1978 tulo- ja menoarvioon 5 miljoonan·
27878: mukset osoittavat,. että malmia on riittävästi markan avustusmäärärahan Outokumpu
27879: kaivostoiminnan aloittamiseen. Oy:lle kuparimalmion kaivostoiminnan
27880: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- aloittamiseksi Pielaveden Säviällä toi-
27881: taen, meentulon parantamiseksi Pielaveden
27882: kunnassa.
27883: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
27884:
27885: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
27886: 758 1977 vp.
27887:
27888: Raha-asia-aloite n:o 705.
27889:
27890:
27891:
27892:
27893: Vennamo ym.: Mäiirärahan osoittamisesta avustu~seksi Kiuruve-
27894: den lastulevytehtaan perustamiseksi.
27895:
27896:
27897: E d u s k u n n a 11 e.
27898:
27899: Kiuruveden lastulevytehdas olisi lopulta to- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27900: teutettava. Se turvaisi pysyviä työpaikkoja aina- 1978 tulo- ;a menoarvioon 3 miljoonan
27901: kin kaksisataa. Raaka-aineena olisi pääasiassa markan määrärahan avustukseksi Kiuru-
27902: jätepuu. veden lastulevytehtaan perustamiseksi
27903: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- pysyvän työllisyyden turvaamiseksi Ylä-
27904: taen, Savossa.
27905: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
27906:
27907: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
27908: 1977 vp. 759
27909:
27910: Raha-asia-aloite n:o 706.
27911:
27912:
27913:
27914:
27915: Vennamo ym.; Määrärahan osoittamisesta Juankosken puunjalos-
27916: tusteollisuuden laajentamiseen.
27917:
27918:
27919: E d u s k u n n a 11 e,
27920:
27921: Kymi-yhtiön Juankosken· tehtaan laajennus, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27922: joka nykyisen hintatason mukaan maksaa noin 1978 tulo- ja menoarvioon 2 miljoonaa
27923: 350 miljoonaa markkaa, toisi maamme vienti- markkaa avustuksena Juankosken puun-
27924: tuloihin lisäystä vähintään 130 miljoonaa mark- jalostusteollisuuden laajentamiseen, jol-
27925: kaa vuodessa. Investointien kotimaisuusaste loin näillä toimenpiteillä säästettäisiin
27926: olisi 83 o/o ja uusia pysyviä työpaikkoja saa- moninkertaisesti valtiota rasittavia työl-
27927: taisiin tällä voimakkaan työttömyyden alueella lisyysmenoja sekä lisättäisiin huomatta-
27928: vähintään 300. vasti ulkomaanvaluutan saantia,
27929: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
27930: taen,
27931: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
27932:
27933: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
27934: 1971 ·\llf.
27935:
27936: Raha-asia-aloite n:o 707.
27937:
27938:
27939:
27940:
27941: · Vefifuiiilo· }tili.!. Määrärahan OS()ittamisesta teollisuushallien ja pal-
27942: veltil~tlÖjen tålrefttatrtiS«n eri puolille Kuopion lääniä.
27943:
27944:
27945: E d u s k u 11 n a 11 e.
27946:
27947: KUopion lääni ert kehitysaLuetta. Väestöka- Mainituilla perust.eilaa ~lxlötatfime kunnioit-
27948: Elon ~stämisdkisi öfi välttämätöntä, että maa- taen, ·
27949: ktihtäaft ~ri fJiiöUUe tålkeliliehHtn teollisuushalle-
27950: ja ja pälv~lutållojn. NHil:i myös estetään maa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27951: seri<lurt l.ltutioituriiista .. 1978 tt11lo- ;a mendarvioon .arviomäärä-
27952: Kansaa Möyhdy,t!fävii -talouspolitiikka on jc>h- rt~hana J mll;oonaa markkaa käytettä-
27953: t!lhrit Ktioplön läänls.sä työn ja toimeentulon väksi muiden vlirdfen lisäksi teollisuus-
27954: puutteen jät!Ktivallh ikasvtiuh seka välttämättö- hallien ja pqlvelutalojen rakentamiseen
27955: män elinkeinoelämän monipuolistumisen ja riit- eri puolille- Kudpion lääniä viiestö.n toi-
27956: tävän kehi,ntymisen vaikeutum1seen. Asiantilaan meentulon tarpeiden mukaisesti.
27957: on saatava kiireellisesti korjaus.
27958: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
27959:
27960: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
27961: 1977 vp. 761
27962:
27963: Raha-asia-aloite n:o 708.
27964:
27965:
27966:
27967:
27968: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta matkailun kotisijoituk-
27969: sen edistämiseen.
27970:
27971:
27972: E d u s k u n n a 11 e.
27973:
27974: MatJkaHu tuo kehitysalueille ja sivualueille Mainituilla perursteilla ehdotamme kmnnioit-
27975: tuloa. Mutta va~ta silloin tämä tulo jakautuu ta en,
27976: tod.tdla laajasti, :kun martikailussa voidaan käyt- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27977: tää hyvaksi kotisijoitusta. Tällöin maaseudulla 1978 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
27978: asuvat saavat kiveästi tarvitsemaansa sivuan- kaa käytettäväksi matkailun kotisi;oituk-
27979: siot:r. sen edistämiseen ja organisoimiseen.
27980: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
27981:
27982: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
27983:
27984:
27985:
27986:
27987: 96 0877003363
27988: 762 1977 vp.
27989:
27990: Raha-asia-aloite n:o 709.
27991:
27992:
27993:
27994:
27995: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi matkailua pal-
27996: velevan s1sävesiliikenteen harjoittajille.
27997:
27998:
27999: E d u s kun n a 11 e.
28000:
28001: V a1tio on edistänyt matkailua ,sisä-Suomessa huomattavasti tehokkaampaa, jos laivoilla voi-
28002: mm. tukemalla laivaliikennettä avustuksin ja taisiin järjestää odotettu palvelu.
28003: lainoin. Perustana on ollut pyrkimys saada alu'S- Matkailun ja sisävesiliikenteen voimaikas edis-
28004: kanta uudistumaan ja näin parantaa yritysten itäminen on perusteltua myös nykyisessä suh-
28005: toiminnan kannattavuutta. Kä~tännössä tuen dannevaiheessa. Matkailua tukemalla saadaan
28006: suuruus on oso1ttautunut varsin riittämättö- pienin perusinvestoinnein uusia työpairokoja,
28007: mä!ks.i. Sinänsä ovat valtion avustukset ja lainat jotka myös levittäytyvät tasaisesti maaseuduLle.
28008: varustamoille tä~11keät, mutta nykyisen kaluston Kehity,sedellytykset ovat parhaat niillä alueiUa
28009: kunnossapito ja uusiminen edellyttävät niin sisämaassa, joissa teollii>en to1minnan harjoitta-
28010: suurten pääomien käyttöönottami,sta, että esi- minen on vaikeaa.
28011: merkiksi vuoden 1972 tulo- ja menoarvion mo- Edellä olevan peruSiteella ehdotamme kun-
28012: mentin 32.80.83 mukainen määräraha 200 000 nioittavasti,
28013: markkaa on todella symbolinen ja täysin riittä-
28014: mätön. Sisävesiliikenteen lyhyt kausi tekee mah- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28015: dottomaksi saada tuotot vastaamaan ympärivuo- 1978 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
28016: tisia kustannuksia. markkaa myönnettäväksi lainoina tasa-
28017: Toisaalta matkailu on valuutantuojana suu- puolisesti eri vesistöalueiden ja alus-
28018: rimpia toimialoja ja sen eräänä vetonaulana on tyyppien kesken matkailua palvelevan
28019: järvimatkailu. Sen houkutus ulkomaalaisille olisi sisävesiliikenteen harjoitta;ille.
28020: Helsingi,ssä 23 päivänä syyskuuta 1977.
28021:
28022: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
28023: 1977 vp. 763
28024:
28025: Raha-asia-aloite n:o 710.
28026:
28027:
28028:
28029:
28030: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta selvityksen laatimiseksi
28031: sosiaaliavulla keinottelun estämiseksi.
28032:
28033:
28034: E d u s k u n n a 11 e.
28035:
28036: Julistetusta taloudellisesta hätätilasta huoli- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
28037: matta maassamme maksetaan laajalti ja tar- taen,
28038: peettomasti sosiaaJiapua sellaisille henkilöille,
28039: jotka ovat hyvinvoipia ja . jotka eivät tällaista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28040: apua tarvitse. 1978 tulo- ja menoarvioon 5 000 mark-
28041: Samoin käytetään veronmaksajien varoja so- kaa sen seikan kiireellisesti selvittämi-
28042: siaaliapuna, vaikka kysymyksessä on selvästi seksi, mitenkä sosiaaliapua koko kan-
28043: keinottelu ja sosiaaliavun väärinkäyttö jopa samme turmioksi ei enää maksettaisi ve-
28044: työtä vieroksuvasti. ronmaksajien varoista hyvinvoiville hen-
28045: Tällainen asiantila paljastaa yhteiskuntam- kilöille, vielä vähemmän työtä vieroksu-
28046: me syvän rappion ja vallassa olevien puoluei- ville sosiaaliavulla keinotteleville.
28047: den ryhdittömyyden. Se vie koko kansamme
28048: turmioon.
28049: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
28050:
28051: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
28052: 764 1977 vp.
28053:
28054: Raha-asia-aloite n:o 711.
28055:
28056:
28057:
28058:
28059: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta metsäpalkkatatlkkailun
28060: tehostamiseen ..
28061:
28062:
28063: E d u s k u n n a 11 e.
28064:
28065: Maassamme on viime vuosien aikana metsä- huomiota tällöin metsäpalkkatarkkailun tehos-
28066: työalalla muutokset olleet nopeat. Työn ratio- tamiseen koko maassa. Edellä todettujen epä~
28067: nalisointi on lisääntynyt tuoden mukanaan mo- kohtien vallitessa metsäpalkkojen määrittelyssä
28068: nia sellaisia uudistuksia, jotka ovat vaikeutta- tulee metsäpalkkatarkkailua tehostaa huomatta-
28069: neet metsäpalkkojen määrittelyä. Näin on mo- vasti, jolloin saadaan aikaan ratkaisu, jolla tur-
28070: nilta kohdin saatettu epäilyksen alaiseksi metsä- vataan metsätyömiehelle edes sopimuspalkkoja
28071: työssä työskentelevien ansiot lohkomittauksi- vastaavat palkat.
28072: neen ym. uudistuksineen. Lait, jotka säätävät Edellä. esitettyyn viitaten ehdotamme ·kun-
28073: metsä- ja uittotöiden palkkojen tarkkailusta, nioittavasti,
28074: ovat vanhoja ja aukollisia. Kun otamme huo-
28075: mioon metsätyöpalkkojen alhaisuuden ja vielä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28076: sen, miten epävarmaksi tulon muodostuminen 1978 tulo- ja menoarvioon 50 000 marc
28077: tulee arvioperusteella ym. uusilla keinoilla sitä kan määrärahan metsäpalkkatarkkailun
28078: määritettäessä, niin tulee kiinnittää erityistä tehostamiseksi.
28079: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
28080:
28081: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
28082: 1977 vp. 765
28083:
28084: Raha-asia-aloite n:o 712.
28085:
28086:
28087:
28088:
28089: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta väkivaltarikosten uh-
28090: reille suoritettaviin ylimääräisiin korvauksiin.
28091:
28092:
28093: E d u s k u n n a 11 e.
28094:
28095: Yhteiskunnan velvolLisuus on huolehtia jo- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
28096: kaisen kansalaisen ruumiillisesta turvallisuudes- taen,
28097: ta. Kuitenkin kansaJaiset joutuvat monasti ni- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28098: menomaan asutuskeskuksissa värkiva1lan koh- 1978 tulo- ja menoarvioon 100 000
28099: teek:si, josta on taloudellista vahinkoa. markan arviomäärärahan käytettäv.äksi
28100: Vaikka oikeus tuomitsh~kin korvaukset, niin tarpeellisissa tapauksissa ylimääräisten
28101: ne jäävät useassa tapauksessa saamatta. Syytön korvausten suorittamiseen väkivaltari-
28102: vahinkoa kärsinyt joutuu ne kestäm.ään. Tämä koksista niille, jotka eivät ole saaneet
28103: ei ole oikein, vaan yhtei~kunnan velvollisuus näitä korvauksia asianomaisilta tai asian-
28104: on tulla apuun. omaisen lain nojalla taikka ovat muutoin
28105: jääneet niitä ilman;
28106: Helsingissä 23 päi,vänä syyskuuta 1977.
28107:
28108: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
28109: 766 1977 vp.
28110:
28111: Raha-asia-aloite n:o 713.
28112:
28113:
28114:
28115:
28116: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kotihoitopaikkojen jär-
28117: jestämiseen työssä käyvien äitien lastenhoitoa varten.
28118:
28119:
28120: E d u s k u n n a 11 e.
28121:
28122: Lähinnä riittävillä kotihoitopaikoilla voitai~ että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28123: siin käy.tännölilisesti ja taloudellisesti järjestää 1978 tulo- ja menoarvioon .40 000 mar-
28124: ennen ka1~kea työssä käyvien äitien lasten- kan arviomäärärahan riittävien kotihoi-
28125: hoito. topaikkojen järjestämiseksi lähinnä työs-
28126: MainituiHa perusteilla ehdotamme kunnioit- sä käyvien äitien lastenhoitoa varten.
28127: taen,
28128: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
28129:
28130: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
28131: 1977 vp. 767
28132:
28133: Raha-asia-aloite n:o 714.
28134:
28135:
28136:
28137:
28138: Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta äitiysavus-
28139: tuksen korottamiseen.
28140:
28141:
28142: E d u s k u n n a 11 e.
28143:
28144: Äidille, joka saa lapsen, on erittäin ·tärkeätä, äid11le selvitä perheenlisäyksestä iLman kasvavaa
28145: että hän voi mahdolJJ.isimman vapaana taloudel- huolta jokapäiväisestä leivästä.
28146: lisista huolista .sekä paikosta palata työhön, hoi- Edellä mainituHla perusteilla ·ehdotamme
28147: taa vastasyntyny:ttä las-taan sen ensimmäis1nä kunnioittaen,
28148: elinviikkoina ~a ..OOuuikausina. Tämä lapsen elä-
28149: män alkujakso on ka~kein tärkein jakso hänen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28150: elämässään, jolloin myös·kin korvaamattomia va- 1978 tulo- ja menoarvioon asianomai-
28151: hinkoja voidaan saada aikaan. Äitiy:srahan ·tulisi selle momentille lisäyksenä 5 000 000
28152: olla suuruudeltaan aina:kin 500 markkaa, jol- markkaa äitiysavustuksett korottami-
28153: loin .turvattaisiin edes vähäinen mahdollisuus seksi.
28154: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
28155:
28156: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
28157: 768 1977 vp.
28158:
28159: Raha-asia-aloite n:o 715.
28160:
28161:
28162:
28163:
28164: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta lakimääräistä lapsilisää
28165: täydentävän ylimääräisen lapsilisän maksamiseksi.
28166:
28167:
28168: E d u s k u n n a 11 e.
28169:
28170: Lapsilisien pysyessä vuodesta toiseen saman- korotus ei riitä tuleviksi vuosiksi, vaan lapsi-
28171: suuruisena on niiden ostoarvo jatkuvasti vähen- lisiä on vastedeskin korotettava vuosittain tai
28172: tynyt. Tämä on johtanut siihen, että sellaiselle ne on· .sidottava elinkustannusindeksiin.
28173: perheelle, joka välttämättä lapsilisiä taloudelli- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme kun-
28174: sen rasituksen keventämiseksi tarvitsee, ne ovat nioittaen,
28175: häpeällisen pienet. Samoin on väärin, että niitä
28176: jatkuvasti yleisestä vastustuksesta huolimatta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28177: maksetaan rikkaille ja suurituloisille. 1978 tulo- ja menoarvioon arviomäärä-
28178: Kun otetaan huomioon viime vuosina tapah- rahana 5 miljoonaa markkaa .lakimiiä-
28179: tunut rahan arvon jatkuva huononeminen pu- räistä lapsilisää täydentävän ylimääräisen
28180: humattakaan kansanrintamahallitusten aiheutta- lapsilisän maksamiseksi siten, että pie-
28181: masta valtavasta hintavyörystä, on lapsilisiä nin lapsilisä on vähintään 1 500 mark-
28182: korotettava ainakin 50 prosentilla. Tämäkään kaa vuodessa.
28183: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
28184:
28185: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
28186: 1977 vp. 769
28187:
28188: Raha-asia-aloite n:o 716.
28189:
28190:
28191:
28192:
28193: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta erityislapsilisien mak-
28194: samiseen.
28195:
28196:
28197: E d u s k u n n a 11 e.
28198:
28199: Hallitus on vuoden 1974 tulo- ja meno- siitä ajankohdasta, jolloin laki erityislapsilisistä
28200: arviossaan yrittäessään uudistaa perhekustan- säädettiin.
28201: nusten tasausjärjestelmää poistanut erityislapsi- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme kun~
28202: lisät kokonaisuudessaan. Tällaista kehitystä ei nioittaen,
28203: voi pitää oikeana. Siitä huolimatta, että lasten
28204: vanhempien mahdollisuuksia huolehtia lapsis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28205: taan parannetaan muilla sektoreilla, on myös 1978 tulo- ja menoarvioon 3 miljoonaa
28206: erityislapsilisillä edelleen tärkeä tehtävä. Tässä markkaa erityislapsilisien maksamiseen.
28207: suhteessa tilanne ei ole ollenkaan muuttunut
28208: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
28209:
28210: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
28211:
28212:
28213:
28214:
28215: 97 0877003363
28216: 770 1977 vp.
28217:
28218: Raha-asia-aloite n:o 717.
28219:
28220:
28221:
28222:
28223: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta perheiisien maksami-
28224: seen.
28225:
28226:
28227: E d u s k u n n a 11 e.
28228:
28229: Hallitus erehtyi vuoden 197 4 tulo- ja meno- että perhelisäjärjestelmä on edelleen yhtä tar-
28230: arvioesityksen yhteydessä esittäessään perhekus- peellinen kuin silloin kun se luotiin.
28231: tannusten tasausjärjestelmän uudistamista .·. eh- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme kun-
28232: dottamaan perheiisien poistamista kokonaisutl· hi.oittaen,
28233: dessaan. Tällaista on pidettävä käsittämättömä-
28234: nä sillä ei lapsilisien korottaminen suinkaan teh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28235: nyt koko ~rbelisää tarpeettomaksi ja siten hä- 1978 tulo- ia menoarvioon 1 miljoona
28236: vittän\iskypsäksi. Päin vastoin voidaan sanoa, markkaa perbelisien maksamiseen.
28237: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
28238:
28239: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
28240: 1977 vp. 771
28241:
28242: Raha-asia-aloite n:o 718.
28243:
28244:
28245:
28246:
28247: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kodinperustamislainoja
28248: varten.
28249:
28250:
28251: E d u s k u n n a 11 e.
28252:
28253: Nuoret parit ,tarvitsevat nimenomaan nykyi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28254: sessä taloudellisessa tilanteessa väilttämättä lro- 1978 tulo- ;a menoarvioon 5 milioonan
28255: dinperustamislainoja. Hallitus ei ole ,Imiten- markan arviomäärärahan käytettäväksi
28256: kaan esittänyt tarkoitukseen penniäkään rahaa. kodinperustamislaino;a ;a niiden korko~
28257: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- tukea varten.
28258: taen,
28259: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
28260:
28261: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
28262: 772 1977 vp.
28263:
28264: Raha-asia-aloite n:o 719.
28265:
28266:
28267:
28268:
28269: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kotihoidossa olevien
28270: lasten hoitotukeen.
28271:
28272:
28273: E d u s k u n n a II e.
28274:
28275: Nykyisenä kiristyvän toimeentulon aikana äidinpalkan tulisi olla ainakin 100 markkaa
28276: yhä useampi äiti on pakotettu taloudellisten kuukaudessa jokaista alle 3-vuotiasta lasta koh-
28277: seikkojen vuoksi menemään ansiotyöhön ja vie- den, jonka lisäksi tulisi lapsilisän muodossa
28278: mään lapset päivähoitoon tai jättämään heidät maiksaa myös ainakin 100 markkaa kuukaudessa
28279: pihalle yksin leikkimään ns. avainlapsina ilman koko lapsilisäajalta.
28280: riittävää turvaa ja hoitajaa. Moni äiti haluaisi Edellä mainituiil.a perusteilla ehdotamme
28281: jäädä kotiin hoitamaan itse lapsiaan, jos yhteis- kunnioittaen,
28282: kunta tarjoaisi tähän mahdollisuuden lapsen
28283: hoitotuen eli ns. äidinpalkan avulla. On myös- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28284: kin varsin todennäköistä, että lapsen hoitotuki- 1978 tulo- ja menoarvioon 10 miljoo-
28285: järjestelmän avulla voitaisiin välttää osa kallii- nan markan arviomäärärahan lasten hoi-
28286: .den laitosten suurista rakentamis- ja ylläpito- totuen maksamiseksi kotonaan lapsiaan
28287: kustannuksista paineen lasten päivähoitopaik- haitaville äideille.
28288: kojen lisäämiseen vähentyessä. Verovapaan
28289: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
28290:
28291: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
28292: 1977 vp. 773
28293:
28294: Raha-asia-aloite n:o 720.
28295:
28296:
28297:
28298:
28299: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta perhe-eläkelain ulko-
28300: puolelle jääneiden ylimääräiseen perhe-eläkkeeseen.
28301:
28302:
28303: E d u s k u n n a 11 e.
28304:
28305: Perhe-eläkelaki on monin osin pahasti puut- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
28306: teellinen ja jättää suuren osan eläkkeen tarvit- kunnioittaen,
28307: sijoista joko kokonaan eläkkeen saannin ulko-
28308: puolelle tai häpeällisen pienelle eläkkeelle. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28309: Eduskunnan lukuisista toivomuksista huolimat- 1978 tulo- ja menoarvioon 1 miljoona
28310: ta ei korjauksia lakiin ole saatu. Koska eläk- markkaa ylimääräisen perhe-eläkkeen
28311: keentarvitsijat ovat kuitenkin pikaisen avun maksamiseksi perhe-eläkelain ulkopuo-
28312: tarpeessa ja lain korjaaminen on vaivalloista lelle jääneille tai kohtuuttoman pientä
28313: puuhaa hallituksen penseyden vuoksi, olisi bud- perhe-eläkelain mukaista eläkettä saa-
28314: jettiin sisällytettävä ylimääräinen määräraha ville.
28315: em. eläkkeentarvitsijoille.
28316: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
28317:
28318: Veikko Vennamo .T. Juhani Kortesalmi
28319: 774 1977 vp.
28320:
28321: Raha-asia-aloite n:o 721.
28322:
28323:
28324:
28325:
28326: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta hammashoitokustan-
28327: nusten korvaamiseksi.
28328:
28329:
28330: Ed u s kun n a 11 e.
28331:
28332: Sairauskustannukset kuuluvat jo nykyis.ellään korvata sairausvakuutusjätjestelmien kautta sa-
28333: pääsääntöisesti yhteiskunnan kustannettavaksi. moin kuin muutkin ·sairauskustannu.kset.
28334: Kuitenkin on yhä edelleen niin, että osa sai- Edellä mainit·uilla perusteilla ehdotamme
28335: rauskustannuksista on korvausjärjestelmien ul- kunnioittaen,
28336: kopuolella siitäkin huolimatta, että kysymys on
28337: tärkeästä ja välttämättömästä hoidosta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28338: Hammashoidosta aiheutuvat kustannukset 1978 tulo- ja menoarvioon 100 000 mar-
28339: jäävät vielä nykyisellään vähäistä verovähennys- kan arviomäärärahan hammashoidosta
28340: oikeutta lukuunottamatta korvausjärjestelmien aiheutuneiden kustannusten korvaami-
28341: ulkopuolelle. Sairauskustannukset tulisi myös seksi muiden sairauskustannusten ta-
28342: paan.
28343: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
28344:
28345: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
28346: 1977 vp. 775
28347:
28348: Raha-asia-aloite n:o 722.
28349:
28350:
28351:
28352:
28353: Vennamo ym.: Määrärahan osoittatlrisesta krooni,sia tauteja sai-
28354: rastavien sairauskustannusten korvaamiseksi.
28355:
28356:
28357: Ed u s kun n a 11 e.
28358:
28359: Maamme sairausvakuutusjärjestelmä, siitä Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
28360: huolimatta että se on jo jonkin aikaa ollut kunnioittaen,
28361: voimassa, on edelleen pahasti puutteellinen.
28362: Tilanne on eräillä sektoreilla jopa sellainen, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28363: etteivät edes kiistattomasti ja todetusti kroonic 1978 tulo- ja menoarvioon 100 000
28364: sia tauteja sairastavat ole päässeet ilmaislääk- markan määrärahan kroonisia tauteja
28365: keiden piiriin. Tämä asiantila tulisi nopeasti sairastavien tarvitsemien lääkkeiden
28366: korjata, jotta sairauden laadun mukaan ei ihmi- sekä heidän saamansa hoidon korvaami~
28367: siä luokiteltaisi eri kasteihin. Kroonikoiden seksi kokonaisuudessaan taudista riippu-
28368: koko hoito . ja kaik!ki lääkkeet tulisi korvata matta.
28369: kokonaisuudessaan.
28370: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
28371:
28372: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
28373: 776 1977 vp.
28374:
28375: Raha-asia-aloite n:o 723.
28376:
28377:
28378:
28379:
28380: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisiin maata-
28381: lousyrittäjäeläkkeisiin.
28382:
28383:
28384: E d u s k u n n a 11 e.
28385: Maatalousyrittäjiemme punssa tuli vuoden kuin lain purun nyt kuuluvien, pamvastoin.
28386: 1970 alussa voimaan maatalouden yrittäjäeläke- Siksi on tehtävä mahdolliseksi antaa myös niille
28387: laki. Lain mukaan jokainen, joka täytti tämän eläke, jotka ovat täyttäneet saannin ehtona
28388: ajankohdan jälkeen 65 vuotta, saa eläkettä. olevan 65 vuoden iän ennen lain voimaantuloa.
28389: Eläke on vaihdellut 89-286 markkaa kuukau- V aitiovallan on tunnettava tässä kohdin vas-
28390: dessa. Tämä vaihtelu johtuu siitä syystä, että tuunsa ja korvaukset viivyttelemättä suoritet-
28391: se maksetaan pinta-alan mukaan. SMP:n mie- tava.
28392: lestä tällainen maksuperuste on väärä, koska Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
28393: se suosii suurviljelijöitä ja ne, joilla muutenkin nioittavasti,
28394: on pienet tulot, jäävät pienelle eläkkeellekin
28395: niin kuin tilastot osoittavat pienviljelijöille että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28396: käyneen. 1978 tulo- ja menoarvioon 50 000 mar-
28397: Kun sitten tutkii tämänkin lain sisältöä huo- kan määrärahan ylimääräisen maatalous-
28398: maa, että ne viljelijät, jotka olivat täyttäneet yrittäjäeläkkeen maksamiseksi niille
28399: 65 vuotta ennen tammikuun 1 päivää 1970, maanviljelijöille, jotka ovat täyttäneet
28400: jäävät vaille tätä eläkettä. Kuitenkin näiden 65 vuotta ennen mainitun eläkkeen voi-
28401: henkilöiden lisäeläketarve ei ole sen pienempi maantuloa.
28402: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
28403:
28404: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
28405: 1977 vp. 777
28406:
28407: Raha-asia-aloite n:o 724.
28408:
28409:
28410:
28411:
28412: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta eläkejärjestelmän ke-
28413: hittämistä koskevien säännösten laatimiseen.
28414:
28415:
28416: E d u s k u n n a II e.
28417:
28418: Elrueiden puutteet ja niiden epäkohdat Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
28419: vaativat kiireellisiä korjaustoimenpiteitä. Tässä taen,
28420: yhteydessä olisi ehdottomasti huolehdittava, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28421: että liian suurille eläkkeille määrättäisiin katto, 1978 tulo- ja menoarvioon 10 000 mark-
28422: jotta nämä varat voitaisiin käyttää liian pienten kaa käytettäväksi kiireellisesti säännös-
28423: eläkkeiden ja eläkkeentarvitsijoiden hyväksi. ten valmistamiseksi kunnollisiksi vähim-
28424: Kiireellinen ja tärkeä tehtävä on, että jokai- mäiseläkkeiksi ja ylisuurten eläkkeiden
28425: selle eläkkeentarvitsijalle turvataan vähimmäis- katoksi niin, että eläke-erot maassamme
28426: eläke, joka olisi suurin piirtein vähimmäispal- pienenevät ja jokaiselle tarvitsevalle tur-
28427: kan suuruinen. vataan ihmisarvoinen eläke.
28428: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
28429:
28430: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
28431:
28432:
28433:
28434:
28435: 98 0877003363
28436: 778 1977 vp.
28437:
28438: Raha-asia-aloite n:o 725.
28439:
28440:
28441:
28442:
28443: Vennamo ym.: Määrämhan osoittamisesta yrittäjäeläkkeiden Hsä-
28444: eläk!keisiin.
28445:
28446:
28447: E d u ·s k u n n a 11 e.
28448:
28449: Yrittäjäeläkkeet ovat erittäin useissa tapauk- lakia paremmin auttaa heidän jäädessään eläk-
28450: sissa aivan liian pieniä, eivätkä turvaa kohtuul- keelle.
28451: lista toimeentuloa pienituloiselle yrittäjälle hä- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme kun-
28452: nen jäädessään eläkkeelle. Jotta asiantilaan saa- nioittaen,
28453: taisiin korjaus rasittamatta kohtuuttomasti vai-
28454: keuksissa olevia pienyrittäjiä, olisi valtion osal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28455: listuttava nykyistä . enemmän yrittäjäeläkkei- 1978 tulo- ja menoarvioon 1 miljoona
28456: siin, jolloin huomio olisi kiinnitettävä erityi- markkaa arviomäärärahana ylimääräisen
28457: sesti pieniin eläkkeisiin. Näin voitaisiin nykyi- lisäeläkkeen maksamiseksi kohtuuttoman
28458: sin yhteiskunnan syrjimiä pienyrittäjiä nykyistä pienen yrittäjäeläkkeen saajille.
28459: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
28460:
28461: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
28462: 1977 vp. 779
28463:
28464: Raha-asia-aloite n:o 726.
28465:
28466:
28467:
28468:
28469: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta eläkkeik:si ja korvauk-
28470: si:ksi vapaussodassa valkoisten puolella taistelleille.
28471:
28472:
28473: E d u s k u n n a 11 e.
28474:
28475: Perustuslain mukaan on jokaiselle kansalai- dan jälkeisessä tilanteessa. He myös pelastivat
28476: selle turvattava ihmisarvoinen toimeentulo. maahamme edes kansanvaltaisen vhteiskunta-
28477: Kuitenkin vapaussodan valkoiset rintamamiehet järjestelmän perusteet. ·
28478: ovat jääneet laajalti ilman korvausta. Tämä on Kun hallitukset sekä eduskunnan enemmistö
28479: meidän )"hteinen häpeämme. keskustapuolueen kansanedustajia myöten ovat
28480: On oikein, että punaisten puolella taistel- halventaneet vapaussodan valkoisia rintama-
28481: leille ja vankiloissa viruneille myönnetään elä- miehiä, ehdotamme kunnioittaen,
28482: kettä ja korvausta. Tarvitseva ihminen on näh-
28483: tävä mielipide-eroavaisuoksien takaa. Kansa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28484: laissodan kuilut on luotava umpeen. 1978 tulo- ja menoarvioon 2 miljoonaa
28485: Mutta tämä ei merkitse, että meidän pitäisi markkaa käytettäväksi eläkkeinä ja kor-
28486: häväistä niitä, jotka vakaumuksensa puolesta vauksina vapaussodan valkoisten puo-
28487: valkoisten puolella todella tekivät itsenäisen lella sotaan osallistuneille.
28488: Suomen vallinneessa ensimmäisen maailmansa-
28489: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
28490:
28491: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
28492: 780 1977 vp.
28493:
28494: Raha-asia-aloite n:o 727.
28495:
28496:
28497:
28498:
28499: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta asevelvollisten kotiut-
28500: tamisrahan korottamista varten.
28501:
28502:
28503: E d u s kun n a 11 e.
28504:
28505: Vallitsevan vaikean työllisyystilanteen vuoksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28506: on välttämätöntä, että kotiutettaville varusmie- 1978 tulo- ja menoarvioon 500 000
28507: hille maksetaan riittävä kotiuttamisraha. Lisäksi markan arviomäärärahan kotiuttamisra-
28508: olisi kotiuttamisrahan saannissa kai:kki asevel- han suorittamiseksi jokaiselle varusmie-
28509: volliset asetettava samaan asemaan. helle ja ylimääräisen puolta minimi-
28510: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- palkkaa vastaavan kotiuttamisrahan suo-
28511: taen, rittamiseksi.
28512: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
28513:
28514: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
28515: 1977 vp. 781
28516:
28517: Raha-asia-aloite n:o 728.
28518:
28519:
28520:
28521:
28522: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisiin työtapa-
28523: turmalrorvauksiin.
28524:
28525:
28526: E d u s kun n a 11 e.
28527:
28528: Työssä sattuvat tapaturmat aiheuttavat usein- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
28529: kin loukkaantuneille kohtuuttomia taloudellisia kunnioittaen,
28530: vaikeuksia. Maksettavat korvaukset eivät aina
28531: ole riittäviä, jolloin tapaturman uhri sekä hänen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28532: perheensä joutuvat ilman omaa syytään usein 1978 tulo- ja menoarvioon 200 000
28533: tinkimään huomattavastikin omasta elintasos- markkaa ylimääräisiksi korvauksiksi
28534: taan. Jotta näin ei enää tapahtuisi, olisi eräissä työssä sattuneista tapaturmista.
28535: tapauksissa maksettava tapaturman uhreille yli-
28536: määräistä korvausta.
28537: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
28538:
28539: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
28540: 782 197':' vp.
28541:
28542: Raha-asia-aloite n:o 729.
28543:
28544:
28545:
28546:
28547: Vennatno ym.: Määrärahan osoittamisesta h~ökohtaisen rahan
28548: maksamiseen kuukausittain laitoksissa hoidettaville eräissä
28549: tapauksissa.
28550:
28551:
28552: Ed u s kun n a 11 e.
28553:
28554: Laitoshoitoon joutuvat kohtaavat usein lähes Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
28555: ylipääsemättömiä taloudellisia vaikeuksia. Koko kunnioittaen,
28556: heidän pieni eläkkeensä saatetaan pidättää käy-
28557: tettäväksi laitoshoidosta aiheutuneisiin kustan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28558: nuksiin, eikä hoidossa olevalle jää ollenkaan 1978 tulo- ja menoarvioon 100 000
28559: omaa käyttörahaa. Tällainen käytäntö ei ole markan suuruisen arviomäärärahan mak-
28560: inhimillistä eikä hoidettavien ihmisarvon mu- settavaksi vähintään 120 markan suu"
28561: kaista, eläkkeestä tai elinkorosta ainakin osa ruiseksi kuukausittaiseksi henkilökohtai-
28562: on jätettävä hoidettavan vapaasti käytettäväksi. seksi rahaksi sellaisille erilaisissa hoito-
28563: Jotta tällaiseen tarkoitukseen voitaisiin sellai- laitoksissa hoidettaville henkilöille, joi-
28564: sille hoidettaville maksaa vähintään 120 mark- den muut tulot pidätetään maksuksi
28565: kaa kuukaudessa sellaista rahaa, joka on hoidet- hoidosta.
28566: tavan omassa käytössä, tulisi budjettiin merkitä
28567: määräraha.
28568: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
28569:
28570: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
28571: 1977 vp. 783
28572:
28573: Raha-asia-aloite n:o 730.
28574:
28575:
28576:
28577:
28578: Vennamo ym.: Määrätrahan osoittam1Jsesta invaJidirahaan liitettä-
28579: vän ylimääräisen täydennysrahan maksamiseen.
28580:
28581:
28582: E d u s k u n n a 11 e.
28583:
28584: Maassamme elävät invalidit joutuvat jokapäi- Mainituin perustein ehdotamme kunnioittaen,
28585: väisessä elämässään jatkuviin taloudellisiin vai-
28586: keuksiin. Nämä vaikeudet johtuvat osaltaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28587: siitä, että invalidiraha on riittämätön. Invalidi- 1978 tulo- ;a menoarvioon 1 miljoonan
28588: rahaan tulisi liittää erityinen täydennysraha, markan arviomäärärahan ylimääräisen
28589: jolla voitaisiin turvata· erityisesti suurimmassa täydennysrahan maksamiseksi taloudelli-
28590: tarpeessa olevien invalidien jokapäiväinen elä- sista vaikeuksista kärsiville invalidirahan
28591: mä. saajille.
28592: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
28593:
28594: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
28595: 784 1977 vp.
28596:
28597: Raha-asia-aloite n:o 731.
28598:
28599:
28600:
28601:
28602: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta eläkeläisten ja sairai-
28603: den telev;isiolupamaksujen ,suorittamiseen.
28604:
28605:
28606: E d u s k u n n a 11 e.
28607:
28608: Televisiolupien kustannukset ovat tu1leet elä- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
28609: keläisille aina vain raskaammiksi. Kuitenkin taen,
28610: jokaisella täytyy olla oikeus saada edes tele-
28611: vision tiedotuspalvelu. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28612: Kunnat voinevat parhaiten huolehtia siitä, 1978 tulo- ja menoarvioon 100 000
28613: että niiden vanhusten puolesta maksettaisiin te- markan arviomäärärahan myönnettäväksi
28614: levisioluvat, · joille se on välttämätöntä. Näin kunnille eläkeläisten ja sairaiden televi-
28615: tämä asia saataisiin ilmeisesti hoidetuksi myös siolupamaksujen suorittamiseksi välttä-
28616: ilman kalliita byrokratian kustannuksia. mättämissä tapauksissa.
28617: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
28618:
28619: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
28620: 1977 vp 785
28621:
28622: Raha-asia-aloite n:o 732.
28623:
28624:
28625:
28626:
28627: Vennamo ym.: MääräTaLan osoittamisesta äidinpalikkajärjesteltmän
28628: :coteuttaJni,seb.i.
28629:
28630:
28631: Eduskunnalle.
28632:
28633: Oikeudenmukaista äidinpalkkaa on luvattu Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
28634: maamme lapsiperheiden äideille vuodesta vuo- taen,
28635: teen. Mutta sitä on käytetty vain äänten kalas-
28636: teluun. että Eduskunta ottaisi valtion v~UJ~kn
28637: Ja jälleen on Sorsan kansanrintamahallitus 1978 tulo- ;a menoarvioon 20 milioot~aa
28638: äidinpalkan kokeilun varjolla lykännyt tämän markkaa käytettäväksi oikel«ienmtd:ai-
28639: hyvän asian vähintään kolmeksi vuodeksi eteen- sen iiidinpalkan toteutlal'lliseJI roåelU
28640: päin. Näin ei voi jatkua. viivytyksettä aloittamiseen.
28641: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
28642:
28643: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
28644:
28645:
28646:
28647:
28648: 99 0877003363
28649: 786 1977 'vp.
28650:
28651: Raha-aSia-aloite n:o 733.
28652:
28653:
28654:
28655:
28656: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta lasten hoitopaikkojen
28657: järjestämiseksi "vuorotyönteiki:jöille.
28658:
28659:
28660: Ed'uskunnalle.
28661:
28662: · Lastenhoitopalvelut ovat erityisesti vuoro- ja Mainituilla perusteilla ehdotamme kunni-
28663: periodityöntekijöille erittäin puutteelliset. Täl- oittaen, ·
28664: laisten työntekijöiden perheet ja lapset olisivat · etiä Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28665: kuitenkin kiireellisen avun tarpeessa:. 1978 . tulo- ja menoarvioon 100 000
28666: · ·.·On välttämätöntä, että kunnat ryhtyvät vii- markkaa käytettäväksi kunnille avustuk~
28667: VY,trelemätt~ järjestämaän myös vuoro-; ja pe- siksi järjestettäessä vuoro- ja periodi-
28668: riadityöritekijöille kunnolliset la,stenh~itopalve- ··työntekijöille kunnpllfsia lastenhoitopal-
28669: fut. . veluja.
28670: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
28671:
28672: :vcikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
28673: 1977 vp 787
28674:
28675: Raha-asia-aloite n:o 734.
28676:
28677:
28678:
28679:
28680: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta sokeain opaskoirien
28681: ylläpitokustannuksiin.
28682:
28683:
28684: E d u s k u n n a 11 e.
28685:
28686: Keskuudessa111me elää suuri joukko lähim- kieltäytyminen sren vastaanottamisesta, koSika
28687: mäisiämme, joiden osaksi on tullut täydeLlinen sen ylläpitokus.tannuksia ei jakseta kantaa.
28688: näön menetys. Seurauksena on useasti vaikeasti JokailSelie näikönsä menettäneelle · on opas•
28689: koettava eristäytyminen yhteiskunnasta. Nä- koira avain yhteiskuntaan ja sen normaaliin ,toi-
28690: könsä menettäneiden asemaa on pyritty helpot- mintaan mm. lii'kunnan ja palvelujen osalta.
28691: tamaan monin eri keinoin, yiksi tällainen keino Tällöin on välttämätöntä, että valtion ·taholta
28692: on opaskoiran antaminen sokean käyttöön. Tä- osallisrutaan määrätyllä summalla sokean opas~
28693: mä ratkaisu helpottaa sokean li1lclmmista ja an- koiran ylläpitoon kuu:kaus1ttain. Korvattavan
28694: taa hänelle mahdollisuuden u1koiluun ja mui- markikamäärän tulisi olla noin 100 markan sUJU"
28695: hin toimintoihin, joihin hänellä ei muuten olisi ruinen kuukaudessa vastatakseen tarkoitl.liSta.
28696: mahdollisuutta. Näkönsä menettäneen kohdalla Asiaan vaikuttaa myös se minkälaisesta koirasta
28697: on kiistaton tosiasia, että näön menetyksen on !kysymys.
28698: myötä on elintaso laskenut. Eläkkeet ja muut Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
28699: mahdolliset korvaukset eivät vastaa aikaisem- nioittavasti,
28700: man ansion ostovoimaa. Viime vuosina inflaa-
28701: tio ja yhäti tk:ohoav.at hinnat ·ia ma:ksut koske- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28702: vat juuri tässä mainittujen eläikkeiden ja kor- 1978 tulo- ;a menoarvioon 20 000 mar-
28703: vausten varassa eläviin. Seurauksena on tällöin kan arviomäärärahan käytettäväksi so-
28704: tinki:minen menoista. Tällöin on ollut useasti keain opaskoirien ylläpitokustannusten
28705: seurauksena 1uopU!tllinen opaslro1rasta tarkka helpottamiseksi.
28706: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
28707:
28708: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
28709: 788 1977 vp.
28710:
28711: Raha.-asia-aloite n:o 735.
28712:
28713:
28714:
28715:
28716: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta llik:untak.yvyttöm.ien
28717: invalidien pyörätuoJien hinnan korvaamiseksi.
28718:
28719:
28720: Eduskunnalle.
28721:
28722: Maassamme on suuri määrä eri ikäisiä inva- Edellä ltOdettuun viitaten ehdotamme kun-
28723: lidisoituneita kansalaisia, joille on ehdottoman nioittavasti,
28724: välttämätön pyörätuoli liikkumavälineenä. Tätä
28725: apuvälinettä ei kuitenkaan korvata sen tarvit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28726: sijalle kokonaisuudessaan, siksi on :tärkeätä, 1978 tulo- ;a menoarvioon 20 000 111111'·
28727: että tähän epäkohtaan kiinnitetään välittömästi kan määrärahan maamme liikuntakyvyt-
28728: huomiota ja var'<l!taa:n valtion ·tulo- ja meno- tömien invalidien pyörätuotien hinnan
28729: arviossa vuosittain selvä määräraha, jonka tur- korvaamiseksi valtion varoista.
28730: vin tämä epäkohta hoidetaan kuntoon.
28731: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
28732:
28733: Veikko Vennatno J. Juhani Kortesalmi
28734: 1977 vp. 789
28735:
28736: Raha-asia-aloite n:o 736.
28737:
28738:
28739:
28740:
28741: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta suojatyöpaikkajärjestel-
28742: män aikaansaamiseksi.
28743:
28744:
28745: Eduskunnalle.
28746:
28747: Maassamme on voimassa laki, jonka pitäisi edistet;ty ja korjattu. Tästä syystä on SMP:n
28748: <turvata invalideille ja <toipilaille suojatyöpaik- kanta se, että eduskunnan on päätettävä riittä-
28749: kojen saannin mahdollisuus. Käytännössä tämä vien varojen myöntämisestä asian hoi1:amiseksi
28750: laki on, 1ilin Jruin monet muutkin viime aikojen kuntoon. Laki ei ole ilman rahaa minkään
28751: lait, osoittautunut joukoksi lakipykäliä, joilla ei arvoinen, vaan se vaatii taloudellisen tuen toi·
28752: ole kuin pieni osamet:lcitys siitä mihin ne on miakseen :kunnolla.
28753: S'äädetty. Tällainen ei luonnoll1sestikaan ole Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
28754: ollut niiden tarkoitus, jotka ovat vaa<tineet lain-
28755: säädännön luomista asian hoitamiseksi. Maan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28756: hallitus on väistänyt eduskunnasta saamansa 1978 tulo· ja menoarvioon 1 miljoona
28757: hännystelijöiden tuen turvin vastuunsa. Seu- markkaa tehokkaan suojatyöpaikkajärjes-
28758: rauksena on ollut se, että on saatu aikaan vain telmän aikaansaamiseksi maassamme.
28759: vaikeuksia sen sijaan, etltä olisi asiaa todella
28760: Helsingissä 23 päivänä syy.skuuta 1977.
28761:
28762: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
28763: 790 1977 vp.
28764:
28765: Raha-asia-aloite n:o 737.
28766:
28767:
28768:
28769:
28770: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta so'keain ja iiW~n
28771: koti teollisuustuotteiden matikkinoinnin edistämiseen.
28772:
28773:
28774: E d u s k u n n a 11 e.
28775:
28776: Sokeain ja invalidien työlilistäminen tuotta- keisiin ongelmiinsa ja heidän tuotteidensa mark-
28777: vaan työhön on vaikeaa. Siksi he ovatkin jou- kinoinnin edistämiseen.
28778: tuneet etupäässä turvaUitumaan !kotiteollisuuden Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
28779: harjoittamiseen, josta he ovat pyrkineet hank-
28780: kimaan vähäistä lisätuloa elintasonsa kohenta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28781: miseen. :Kiuitenkin sokeain ja invalidien tuot- 1978 tulo- ja menoarvioon 9 000 mark-
28782: teiden markkinointi on va1keasti hoidettavis•sa. kaa sokeain ;a invalidien kotiteollisuus-
28783: Tämän takia valtiovallan ·tulisi kiirmittää en- tuotteiden markkinoinnin edistämiseen.
28784: tistä suurempaa huomiota heidän erittäin Vai-
28785: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
28786:
28787: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
28788: 1277 vp. 791
28789:
28790: Raha-asia-aloite n:o 738.
28791:
28792:
28793:
28794:
28795: - Vennamo ym.: Määrärahan oSoittamisesta erityisen avustuksen
28796: maksamiseen •toisen apua jokapäiväisessä elämässään tarvitse-
28797: v.i:lle vaikeavammaisille invalideille.
28798:
28799:
28800: E d u s k u n n a II e.
28801:
28802: Invalidien sosiaaliturvaa ja kuntoutusta on toisen henkilön apua, josta on seurauksena lisä-
28803: pyritty maassamme viime vuosina · tehostamaan kustannuksia ja erityisjärjestelyjä. ·Vaikeiri ti-
28804: eri yhdistysten keräys.toiminnoilla ja lainsäädän- lanne on luonnollisestikin vammautuneiden las-
28805: nöllisin keinoin; Valtiovallan taholta on lmiten- ten kohdalla. Eriarvoisuuden syntymisen -ehkäi-
28806: kin tapahtunut taantumusta; •Uusi epäkohta on semiseksi invalidien toimeentuloturvan patanta-
28807: nykyisessä invalidirahalaissa, johon on tehty mispyrkimyksissä työikäisten, opiskelijoiden ja
28808: muutos huonompaan s-uuntaan vuonna 1972. sellaisten keSiken, jotka eivät i:känsä tai vam-
28809: Lain mukaan invalidi, joka saa invalidirahan mansa vuoksi kykene tuottavaan työhön, on
28810: suuruista .tai siltä suurempaa eläkettä, elinkor- mielestämme aiheellista invalidiraha maksaa
28811: koa tai korvausta, ei voi saada inva1idirahaa. porra&tettuna :siten, että vaikeasti vammaiset,
28812: Sosiaali- ja .terveysministeriön asettama toimi- kuten sokeat ja liikuntakyvyttömät, saisivat
28813: kunta jätti mietintönsä lakiehdotuksineen ke- korkeimman invalidirahan, jolloin näiden vam-
28814: väällä 1974, jossa suunniteltaneen uudistusta, maisten invalidiraha muodostuisi samansuurui-
28815: jonka mukaan rtämä ehto poistetaan, jolloin in- seksi sotainva:lidien sekä työtapaturmavahinko-
28816: validirahaa voisivat saada myös eläkettä, elin- korvausta saavien kanss•a.
28817: korkoa tai korvausta saavat heDJkilöt. Koska Edellä esi!tettyyn viitaten ehdotamme kun-
28818: aikuisena vammautuneet kuuluvat työeläkelain nioittavasti,
28819: piiriin, ovat he tällöin etuoikeutetummassa ase-
28820: massa lapsena vammautuneisiin nähden. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28821: Epäkohdaksi jää luonnollisesti kaikki sellai- 1978 tulo- ja menoarvioon 100 000
28822: set henkilöt, jotka ovat vammautuneet ennen markan määrärahan erityisen avustuksen
28823: työikää, sekä heidän toimeentuloturvansa hdk- maksamiseen sellaisille invalideille, jotka
28824: kenee, mikäli tapahtuisi, että invalidira:haetuus vaikean vamman tai vian vuoksi jou-
28825: sidotaan ansiotyöhön ja opiskeluun. Erityisesti tuvat tarvitsemaan jokapäiväisessä elä-
28826: huonompaan asemaan jäävät vaikea:vammaiset, mässään toisen henkilön apua tai muita
28827: .routen sokeat ja liikuntakyvy.tn;ömät, koska !he päivittäisiä jatkuvia lisäkustannuksia
28828: tarvitsevat jokapäiväisessä elämibssään jatkuvaa aiheuttavia kuluja varten.
28829: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
28830:
28831: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
28832: 792 1977 yp.
28833:
28834: Raha-asia-aloite n:o 739.
28835:
28836:
28837:
28838:
28839: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta uusimuotoisen rait-
28840: tiustyön edistämiseen.
28841:
28842:
28843: E d u s k u n n a 11 e.
28844:
28845: Raittiustyötä on :välttämättä tehostettava ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28846: sen tulisi saada nykyaikaiselle yhteiskunnalle 1978 tulo- ;t1 menoartJioon lisäyksenä
28847: sopivia muotoja. Erityisen tärkeä on sopiva lt.nnm JJ ..51 ullll.elle momentille J mil-
28848: raittiustyö nuorten keskuudessa. joonlla markku kiiytettiiviiksi uusimuo-
28849: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- toism ;a tehokkun raittiustyön etlistii-
28850: taen, miseksi maassamme.
28851: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
28852:
28853: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
28854: 1977 'VI>· 793
28855:
28856: Raha-asia-aloite n:o 740.
28857:
28858:
28859:
28860:
28861: Vennamo ym.: Määriir.ahan osoittamisesta raittiusvalistuksen ke-
28862: hittämiseen työpaikoiJJa.
28863:
28864:
28865: E d u s k u n n a 11 e.
28866:
28867: Maassamme tapahtunut alkoholin :käytön li- kea tapa asian korjaamiseksi. Työväestön rait-
28868: säätl!tyminen on !huolestuttavaa. Se tuo kan- tiustyö on jätetty poliittisten järjestöjen käsiin.
28869: samme syviin riveihin jatlkuvas·ti lisää käl1simyk- Näiltä järjestöiltä näyttää puuttuvan tahto ja
28870: siä, jotka .kohdista~t jo liian usein väkivallan vastuu käyttää voimavarojaan työväestön piiris-
28871: perheisiin ja siellä avuttorniin lapsiin. Ne, joilla sä tehtävään raittiustyöhön. Kerran vuodessa pi-
28872: on poliittinen valta maassa, ovat olleet kovakar- det)llt kokoukset ja julkilausumat .eivät auta
28873: vaisia niille avunpyynnöille, jotka :lruu1uvat tu· asiaa, ta·rvitaan työtä ja tekoja valistustoimin-
28874: hansien perheenäitien ja lasten suusta. Välin- nan ja huollon osalta. Poliittisten järjestöjen
28875: pitämättömyys vallasta vastaavien taholta voi- raittiusyhdistykset toimivat rahanpyydyksinä
28876: daan katsoa •tahalliseksi. Alkoholipolitiikan hoi- pääpuolueille tai niiden johtajakellokkaiden po·
28877: don huolimattomuus on .saanut aikaan monen- liittisen aseman ta!kaamiseksi. Kun käytännössä
28878: [airsta moraalittomuutta yhteiskunnassa. Tämä tapahtuu edellä selostetulla tavalla, niin on tar-
28879: lieneekin ollut taJJkoitus, yhteiskunnan sisäisen pee!Hsta eduskunnan puuttua asiaan. Työväes-
28880: ryhdin murtaminen. Merkitseehän jokainen al- tömme piirissä tehtävään raittiusvalistustoimin·
28881: koholin avulla aikaansaatu ihmisraunio tahdot· taan on kiinnitettävä huomiota, ei •syyttäen,
28882: tomuuden lisääntymistä ja hällä väliä tyylin vaan toimien.
28883: noudattamista. Tässä ympäristössä on yksinval- Edellä esitetyistä syistä ehdotamme kun-
28884: tiaiden helppo toteuttaa omien mielijohtei- nioittavasti,
28885: densa pyyteitä ja vaLlan keskityksen periaattei-
28886: taan. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28887: Vifune aikojen kannanotot siitä, että työväes- 1978 tulo- ja menoarvioon 150 000 mar-
28888: töstämme oHsi alkoholisteja •Satoihin tuhansiin kan arviomäärärahan todellisen raittius-
28889: nouseva määrä, on mitä 1tuomittavinta. KieLtää valistustyön tehostamiseksi ja kehittä-
28890: ei voi, etteikö alkoholin käyttö työväestön pii- miseksi maamme työväestön työpai-
28891: rissä ole lisääntyny;t, mutta syytooly ei ole oi- koilla.
28892: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
28893:
28894: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
28895:
28896:
28897:
28898:
28899: 100 0877003363
28900: 794 1977 vp.
28901:
28902: Raha-asia-alodte n:o 741.
28903:
28904:
28905:
28906:
28907: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta keskioluen kauppa-
28908: myynnin lopettamiseen ja anniskelun valvonnan tehostami-
28909: seen tähtäävän selvityksen laatimiseen.
28910:
28911:
28912: Eduskunnalle.
28913:
28914: Keskioluen myynti kauppojen kautta on tar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28915: peeton ja vahingollinen. s~~si olisi keskioluen 1978 tulo- ja menoarvioon 10 000 mar-
28916: kauppamyynti poistettava ja kumowwa. kan arviomäärärahan käytettäväksi selvi-
28917: Myöskin on Hmeistä, että ltarjo1lupaikoissa tyksen laatimiseksi keskioluen myynnin
28918: keskioluen myynnissä ·rikotaan tarpeettomasti poistamiseksi kaupoista ja tarjoilupaik-
28919: säännöksiä. Tässäkin suhteessa olisi siis saata~a kojen säännösten mukaisen anniskelun
28920: kotjaus aikaan. käytännättiseksi valvomiseksi.
28921: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
28922: taen,
28923: Helsingissä 23 päivänä syy;skuuta 1977.
28924:
28925: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
28926: 1977 vp. 795
28927:
28928: Raha-asia-aloite n:o 742.
28929:
28930:
28931:
28932:
28933: "Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta asunnottomien yömajo-
28934: jen tarkastuksen tehostamiseen.
28935:
28936:
28937: E d u s k u n n a 11 e.
28938:
28939: Suurimpiin kaupunkeihimme on syt~.tynyt paikkojen aukioloaikoja voidaan lisätä, on myös
28940: asunnottomia varten yömajoja, jotika tarjoavat kiinnitettävä huomiota siihen, että majapaik-
28941: jonkinlaisen yöpymismal::idollisuuden. Tilanne kojen pitäjät eivät käytä hädänalaista ihmistä
28942: useimmissa näistä yömajoista on kaikkea muuta saalistuskohteenaan, vaan että ne palvelukset,
28943: kuin ihmisarvoinen. Useampia näistä majoista jotka annetaan, vastaavat ihmisarvoista kohte-
28944: avustaa verovaroin yhteiskunta. Tällöin on sel- lua.
28945: vää, etta tarkastustoimintaa on tehostettava. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
28946: Edelleen on päästävä siihen, että majat ovat nioittavasti,
28947: tarvittaessa käytettävissä muulloinkin kuin yön
28948: tunteina. Kun nyt ei näin ole, on asunnotto- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28949: mien etsittävä jostakin itselleen suojapaikka 1978 tulo- ja menoarvioon 10 000 mar-
28950: sadetta ja kylmyyttä vastaan. Tällöin turvaudu- kan määrärahan· liikekeskustemme yh-
28951: taan tunneleihin, porraskäytäviin ja muihin vä- teydessä toimivien asunnottomien yöma-
28952: hänkin suojais1in paikkoihin. Kaupunkipaikko- jojen tarkastuksen ja· valvonnan tehos-
28953: jen tunnelit ovat juuri tästä syystä - että tamiseksi niin, että niiden toiminta
28954: majoihin ei pääse sisään kuin määrätystä kel- vastaa ihmisarvoisia toimintamuotoja ja
28955: lonajasta lähtien - täyttyneet asunnottomista. palveluja.
28956: SamaHa kun selvitetään millä tavoin maja-
28957: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
28958:
28959: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
28960: 796 1977 vp.
28961:
28962: Raha-asia-aloite n:o 743.
28963:
28964:
28965:
28966:
28967: Vennamo ym.: Määrämhan osoittamisesta kodi.nhoitajien luku-
28968: määrän lisäämiseksi harvaanasutuilssa ja luonnooolosuhteiltaan
28969: vaikeissa kunnissa.
28970:
28971:
28972: Eduskunnalle.
28973:
28974: Kodinhoitajat täyttävät ,tärkeätä 'tehtävää yh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28975: teiskwmassamme. Erityisesti on kodinhoita- 1978 tulo- ja menoartJioon 100 000
28976: jista puutetta pinta-alaltaan laajoissa ja har- markan suuruisen arviomäärärahan ko-
28977: vaanasutuissa sekä luonnonoilosuhtei1taan vai- dinhoitajien lukumäärän lisäämiseksi
28978: keissa kunnissa. Tällöin etupäässä vain asutkas- erityisesti pinta-alaltaan laajoissa ja har-
28979: 1uwn perusteella saatuja kodinhoitajia ei ole vaanasuluissa sekä luonnonolosuhteil-
28980: riittävästi. taan vaikeissa kunnissa.
28981: Mainituilla perusteill.a ehdotamme kunnioit-
28982: taen,
28983: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
28984:
28985: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
28986: 1977 vp. 797
28987:
28988: Raha-asia-aloite n:o 744.
28989:
28990:
28991:
28992:
28993: Vennamo ym.: Mä.ärärahan osoittamisesta äitien lomatoiminnan
28994: ~.
28995:
28996:
28997:
28998: E d u s k u n n a II e.
28999: Maamme äidit tekevät päivästä toiseen palka- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
29000: tonta työtä hoitaessaan perhettään ja lapsiaan. kunnioittaen,
29001: Tässä työssä ei tunneta viisipäiväistä työviikkoa
29002: eikä kahdeksan tunnin työpäivää, puhumatta- että Eduskunta ottaisi valtion vUDden
29003: kaan vuosilomasta. Yhteiskunnan velvollisuus 1978 tulo- ;a menoarvioon 1 000 000
29004: on tukea myöskin tätä työtä mahdollistamaHa mllT'kktta käytettäväksi äitien lomatoi-
29005: tätä arvokasta työtä tekeville äideille loman- minnan tukemiseen ia tehostamiseen.
29006: vietto. Se ei kuitenkaan onnistu ilman riittävää
29007: lomatoiminnan taloudellista tukea.
29008: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
29009:
29010: Veikko Vemwno J. Juhani Kortesalmi
29011: 798 1977 vp.
29012:
29013: Raha-asia-aloite n:o 74.5.
29014:
29015:
29016:
29017:
29018: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kehitysvammaisten las-
29019: ten ylimääräiseen hoitotukeen.
29020:
29021:
29022: E d u s kun n a J1e.
29023:
29024: Kehitysvammaisen lapsen hoitaminen aiheut- tulisi maksaa ylimääräistä hoitotukea riittämät-
29025: taa usein äideille ja perheille suuria taloudelli- tömän lapsilisän lisäksi.
29026: sia kustannuksia erityisesti siksi, että yhteis- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
29027: kunta on laiminlyönyt laajalti velvollisuutensa taen,
29028: näiden asioiden hoitamisessa. Jotta perheiden
29029: ja äitien mahdollisuuksia itse huolehtia kehi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29030: tysvammaisista lapsistaan parannettaisiin, mikä 1978 tulo- ja menoarvioon 50 000 mar-
29031: on sekä lapsen kehityksen että yhteiskunnan kan arviomäärärahan ylimääräiseksi hoi-
29032: kannalta yleensä paras vaihtoehto, näille äideille totueksi kehitysvammaisille lapsille. ·
29033: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
29034:
29035: 'Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
29036: 1977 vp. 799
29037:
29038: Raha-asia-aloite n:o 746.
29039:
29040:
29041:
29042:
29043: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamiresta vuokrakorvauksiin tila-
29044: päismajoitukseen joutuneille ittisanotuille perheille.
29045:
29046:
29047: E d u s k u n n a 11e.
29048:
29049: Asuntopula ja er1ty1sesti vuokra-asuntojen muodossa. On pidettävä kohtuullisena, että val-
29050: tarjonnan jatkuva väheneminen aiheuttaa yhä tiovalta ainakin kolmen kuukauden ajan, per-
29051: kasvavia vaikeuksia erityisesti asutuskeskuksis- heen etsiessä uutta asuntoa, suorittaisi tilapäis-
29052: sa asuvalle väestöllemme. Päivittäin joutuu asunnon vuokran.
29053: lukuisia perheitä maassamme suuriin vaikeuk- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme :kun-
29054: siin heidän tultuaan irtisanotuiksi ilman omaa nioittaen,
29055: syytään. Uuden vudkra-asunnon tai oman asun-
29056: non saaminen on usein lähes mahdotonta ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29057: joka tapauksessa se kestää jonkin aikaa, jolloin 1978 tulo- ja menoarvioon 100 000
29058: perhe ioutuu asumaan erilaisissa tilapäisissä markan arviomäärärahan vuokran kor-
29059: tiloissa, jopa hotellissa tai matkustajakodissa. vaamiseksi enintään kolmen kuukauden
29060: Valtiovalta, joka on omalta osaltaan syypää ajalta sellaisille perheille, jotka ilman
29061: vallitsevaan kurjaan asuntotilanteeseen, on vel- omaa syytään irtisanotuksi tultuaan ovat
29062: vollinen vastaamaan ainakin niistä ylimääräisis- joutuneet asumaan tilapäismajoituksessa
29063: tä kustannuksista, joita ilman omaa syytään irti- esim. matkustajakodeissa.
29064: sanotuille aiheutuu tilapäisasunnon vuokran
29065: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
29066:
29067: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
29068: 800 1977 vp.
29069:
29070: Raha-asia-aloite n:o 747.
29071:
29072:
29073:
29074:
29075: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ikansaneläkeläisten
29076: fut9a-autolippuhintojen alennuksiin.
29077:
29078:
29079: Eduskunnalle.
29080:
29081: Jokaisella ihmisellä tulee olla oikeus liikkua nissaikin tilaa yleensä riittää. Ei tuotta1s1 suu-
29082: vapaasti omassa kotimaassaan. Erityisesti eläk- riakaan vaikeuksia tarjota näitä paikkoja eläke-
29083: keen varassa eläville tällaisen mahdollisuuden läisten käytettäväksi alennettuun hintaan.
29084: tarjoaminen ilman kohtuuttoman suuria talou- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
29085: dellisia kustannuksia on erittäin tärkeää. Onhan kunnioittaen,
29086: eläkkeelle jääneellä muita ihmisiä enemmän ai-
29087: kaa vierailla lähisukulaistensa luona sekä viet- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29088: tää tällä tavalla viihtyisiä eläkevuosia. 1978 tulo- ja menoarvioon 2 mili. mark-
29089: Maamme julkisissa liikennevälineissä on lä- kaa arviomäärärahana käytettäväksi kan-
29090: hes poikkeuksetta lyhyitä ruuhkajaksoja ja saneläkeläisten lippujen hintojen alenta-
29091: -päiviä lukuunottamatta tyhjää kapasiteettia miseksi maamme Unia-autoissa samaan
29092: käytössä. Linja-autot ovat harvoin täynnä ja ju- tapaan kuin rautateillä tapahtuu.
29093: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
29094:
29095: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
29096: 1977 vp. 801
29097:
29098: Raha-asia-aloite n:o 748.
29099:
29100:
29101:
29102:
29103: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta sairaanhoitajien ansioi-
29104: den korottamiseen.
29105:
29106:
29107: Ed u s k u n n a II e;
29108:
29109: Maamme terveydenhoidon lähes katastrofaa- korjauksena tulisi sairaanhoitohenkilökunnan
29110: linen tila johtuu varsin suurelta osin henkilö- palkkoja voimakkaasti korottaa, jonka ohella
29111: pulasta. Erityisesti sairaalat ovat joutuneet sul- tulisi aloittaa myös muut korjaustoimet.
29112: kemaan jopa kokonaisia osastoja sairaanhoito- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme kun-
29113: henkilökunnan puutteen vuoksi. Pahin vajaus nioittaen,
29114: lienee tällä hetkellä sairaanhoitajien kohdalla.
29115: Raskas työ, epäsäännölliset työajat ja pahasti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29116: jälkeenjäänyt palkkaus ovat aiheuttaneet sai- 1978 tulo- ja menoarvioon 1 miljoonan
29117: raanhoitajien jäämisen kotiin tai siirtymisen markan arviomäärärahan käytettäväksi
29118: muille aloille. Myös lasten päivähoitopaikkojen sairaanhoitajien ansioiden huomattavaan
29119: puute on ollut osaltaan syyllisenä. Nopeimpana korottamiseen sairaaloissa.
29120: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
29121:
29122: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
29123:
29124:
29125:
29126:
29127: 101 0877003363
29128: 802 1977 \1):
29129:
29130: Raha-aSiia-aloite n:o 749.
29131:
29132:
29133:
29134:
29135: Vennåm~ ym. :. -Määrärahan osoittamisesta terveyskeskusten ra-
29136: kentamiseen Kuopion läänin alueella.
29137:
29138:
29139: Ed us kun ri a 11 e.
29140:
29141: ·. Tei:veyske~kuksia ja terveysasemia olisi kii- . että Eduskunta· ottaisi valtion vuoden
29142: reellisesti rakennettava eri puolille Kuopion 1978 tulo- ja· menoarvioon .5 milioonaa
29143: lääniä. Puutteet tässä suhteessa ovat erittäin markkaa· käytettäväksi terveyskeskusten
29144: huomattavat. Samalla edistei:täisiiri myös talou- ja terveysasemien rakentamiseen seka
29145: dellista pistetyöllisyyttä, ja tuettaisiin työllisyys- niiden laajentamiseen ja korjaamiseen
29146: varojen tehqkasta käyttöä. . . Kuopion läänin alueella.
29147: MainittiilJa pe):listeillå ·ehdotamme kunnioit-
29148: taen,
29149: .Helsingissä 23 päivänä ~yyskuuta 1977.
29150:
29151: Veikko Vennamo J. Juhani. Kortesalmi
29152: .1977 vp. 803
29153:
29154: Raha-asia-aloite n:o 750.
29155:
29156:
29157:
29158:
29159: Vennamo ym.: . Määrärahan <>Soittamisesta Keiteleen sairaalan
29160: vuodeosaston laajentamiseen.
29161:
29162:
29163: E du s kun n a II e.
29164:
29165: Keiteleen sairaalan vuodeosaston laajennus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29166: työ on kiireellinen ja välttämätön. Se parantaisi 1978 tulo- ja menoarvioon 300 000
29167: myös työllisyystilannetta huomattavasti. markkaa käytettäväksi ·muiden varojen
29168: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- kanssa Keiteleen sairaalan vuodeosaston
29169: taen, tarpeelliseen laajen.tamiseen.
29170: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
29171:
29172: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
29173: 804 1977 vp.
29174: Raha-asia-aloite n:o 751.
29175:
29176:
29177:
29178:
29179: Vennamo ym;: Määrärahan osoittamisesta terveysasemien raken-
29180: tamiseksi Lapinlahden ja Varpais,järven kuntiin.
29181:
29182:
29183: E du s k u n n a U e.
29184:
29185: 'Pääterveysaseman rakentaminen olisi saatava Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
29186: Lapinlahden kunnassa kiireellisesti käyntiin ja taen,
29187: tähän liittyen myös· siwtetveysaseman toteutta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29188: minen Varpaisjärven kunnassa. 1978 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar-
29189: Kaikki terveydelliset seikat ja taloudelliset kan määrärahan pääterveysaseman ja sii-
29190: kustannukset puoltavat tällaista rakentamista. hen liittyvän sivuterveysaseman . suun-
29191: Se olisi myös työllisyyden kannalta välttämätön nittelemiseksi Lapinlahden ja V arpais-
29192: ja otollinen. Lisäksi kunnat säästäisivät huo- järven kuntiin sekä niiden töiden aloit-
29193: mattavasti varoja. tamiseksi.
29194: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
29195:
29196: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
29197: 1977 vp. 805
29198:
29199: Raha-asia-aloite n:o 752.
29200:
29201:
29202:
29203:
29204: Vennamo ym;~ Määrärahan osoittamisesta Vieremän kunnan ter-
29205: veyskeskuksen rakentamisen aloittamiseksi.
29206:
29207:
29208: E dus kunnalle.
29209:
29210: Terveyskeskuksen tarvitsevien kannalta olisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29211: tarpeellinen rakentaminen saatettava alulle Vie- 1978 tulo- ja menoarvioon 300 000
29212: remän kunnassa. markan määrärahan Vieremän kunnan
29213: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, terveyskeskuksen rakentamisen aloitta~
29214: miseksi myös työllisyystarpeita silmällä-
29215: pitäen. ·
29216: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
29217:
29218: Veikko Vennamo ·· · J. Juhani K<>tt~mi
29219: 806 1977 vp.
29220:
29221: Raha-asia-aloite n:o 753.
29222:
29223:
29224:
29225:
29226: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta koti- ja avohoidon tu-
29227: kemiseen.
29228:
29229:
29230: Ed u s ku nna 11 e.
29231:
29232: Sairaalakustannukset ovat maassamme hyvin moninkertaisesti halvemmaksi kUin' ehkä. tar-
29233: suuret. Jokainen potilas tulee sairaalassa mak- peetonkin sairaalahoito.
29234: samaan yhteiskunnalle varsin suuria summia. Mainituista syistä ehdotamme kunnioittaen,
29235: Tästä syystä kaikki seikat puhuvat sen puo-
29236: lesta, että sopivassa laajuudessa on tuettava että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29237: avohoitoa ja kotihoitoa. Tällaisessa tapauksessa 1978 tulo- ja menoarvioon asianomai-
29238: sairastava tai enemmän tai vähemmän toipi- selle momentille 1 miljoona markkaa
29239: laana oleva voisi usein hoitaa myös jotain käytettäväksi kotihoidon ja avohoidon
29240: askareita aina opiskelua myöten. tukemiseen niissä tapauksissa, joissa se
29241: Kuitenkaan yhteiskunta ei · juuri tue avo- on tarkoituksenmukaista.
29242: hoitoa ja kotihoitoa, vaikka tä;mä muodostuisi
29243: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
29244:
29245: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
29246: 1977. vp. 807
29247:
29248: Raha-asia-aloite n:o 754.
29249:
29250:
29251:
29252:
29253: ·Vennamo ytil.: Määrärahan osoittamisesta kansanterveystyön kes-
29254: kimääräistä ·korkeampien kustannusten korvaamiseksi kunnille.
29255:
29256:
29257: Eduskunnal1e:
29258:
29259: Terveysasioiden hoito on valtakunnallinen set ylimääräisenä valtionapuna.' Tämä on täysin
29260: asia, joka kuuluu valtion kustannettaviin. Kan~ oikeudenmukaista.
29261: santerveystyön kåsVavat kustannukset on kui- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
29262: tenikin laajalti pantu kuntien kannettaviksi. taen,
29263: Närirä: kustannukset nousevat jatkuvasti.
29264: Kaiken·' ~tämän · seurauksena·.· vähävaraisissa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29265: kunnissa kunnallisveroäyrin hinta nousee koh- 1978 tulo- ja menoarvioon 1 miljoonan
29266: tuuttoman suureksi. Tämän taas maksavat pie- markqn arviomäärärahan . käytettäväksi
29267: nituloiset. kansanterveystyön keskimääräistä huo-
29268: Mainituista syistä on välttämätöntä, että mattavasti korkeampien kustannusten
29269: kunnille korvataan. f keSkimääräistä huomatta- korvaamiseksi kunnille .. määrätyssä laa-
29270: vasti suuremmat kansanterveystyön kustannuk- juudessa.
29271: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
29272:
29273: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
29274: 808 1977 vp.
29275:
29276: Raha-asia-aloite n:o 755.
29277:
29278:
29279:
29280:
29281: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta vanhusten avohoidon
29282: vapaaehtoiseen järjestämiseen.
29283:
29284:
29285: E d u s kun n a 11 e.
29286: Maamme vanhukset tarvitsevat laajalti avo- Mainituilla perusteiHa ehdotamme kunnioh-
29287: hoitoa. Se on suurelta osalta epäinhimillisesti taen,
29288: laiminlyöty. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29289: Auttamisen tahtoa olisi laajalti olemassa kun 1978 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
29290: vain tästä johtuvat kustannukset saataisiin kor- kaa käytettäväksi vanhusten avohoidon
29291: vatuiksi aina asian käytännöllistä järjestämistä vapaaehtoisen työvoiman lähinnä kus-
29292: myöten. tannusten peittämiseen.
29293: Helsingissä 23 päivänä syysk~uta 1977.
29294:
29295: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
29296: 1977 vp. 809
29297:
29298: Raha-asia-aloite n:o 756.
29299:
29300:
29301:
29302:
29303: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuopion yliopistollisen
29304: keskussairaalan laajentamista varten.
29305:
29306:
29307: Ed u s k u n n a 11 e.
29308:
29309: Kuopion yliopistollisen keskussairaalan laa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29310: jentaminen on kiireellinen ja välttämätön asia. 1978 tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
29311: Suunnitelmat ja kustannuslaskelmat ovat täysin markan arviomäärärahan käytettäväksi
29312: valmiita. Kuopion yliopistollisen keskussairaalan
29313: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- laajentamista varten.
29314: taen,
29315: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
29316:
29317: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
29318:
29319:
29320:
29321:
29322: 102 087700.3363
29323: 810
29324:
29325: Raha-asia-aloite n:o 757. .....
29326:
29327:
29328:
29329:
29330: ' · · ·.Vennamo yni.t Määrä:rahan·osöittamisesta sotiemme veteraanien
29331: . umaisiin tel'Veys.'tartkaStuksiin ja kuntoutukseen.
29332:
29333:
29334: E dus ku.nm aJJ e.
29335:
29336: - Dn korke·a · aika lopulta: saattaa~ koko maassa ·· : että. Eduskunta: 'ötta'isi 't!.altion: vuö!en
29337: voimaan· sotiemme veteraanien terveystarkastuk- · · · :, '197.8.··. tuJo.., = ia. :·.: fnen.Otirvi:Oon·: :·_jo(} 000
29338: set ja· heidän kunt<>utuksensa käyil.tiin. Tämä . . w.arkan .. arv.iamäiiriirahan.: käyietläväksi
29339: ei .ole' ·liikaa pyydetty maansa pelastajilta. sotiemme veteraanien ilmaisiin terveys-
29340: Mainituilla perusteilla. ehdota:mme .. kunnioit- .... tarkastuksiin·. ;a.:: kuntot~:tukieen . koko
29341: taen, maassa.
29342: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
29343: 1977 vp. 811
29344:
29345: Raha-asia-aloite n:o 758.
29346:
29347:
29348:
29349:
29350: Vennamo ym.: Määrära!han osoittamisesta Kehitysvammaisten
29351: Tukiyhdistysten Liiton toiminnan tukemiseen.
29352:
29353:
29354: E d u s k u n n a 11 e.
29355:
29356: Kehitysvammaisten terveydenhuollon alalla Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
29357: toimii eräitä järjestöjä, joista hyvin tärkeitä nioittavasti,
29358: ovat mm. Kehitysvammaliitto _t\y. ja Kehitys-
29359: vammäisteh Tukiyhdistysten Liitto r.y. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29360: Koska viimeksi mainitun liiton talous on pää- 1978 tulo- ja menoarvioon 25 000 mar-
29361: osin ylläpidetty keräyksin ja vapaaehtoisella ra- kan määrärahan avustuksena Kehitys-
29362: hoituksella ja kun valtion osuus ·on ollut liian vammaisten Tukiyhdistysten Liitto r.y:n
29363: vähäinen, on tarpeen lisätä valtion apua Kehi- toimintaan.
29364: tysvammaisten Tukiyhdistysten Liitto r.y:lle sen
29365: toimintaan.
29366: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
29367:
29368: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
29369: 812 1977, vp.
29370:
29371: Raha-asia-aloite n:o 759.
29372:
29373:
29374:
29375:
29376: Vetltla,tno y~~: Määrärahan 'QSOittamisesta veteraani- ja sotavanki-
29377: .. järjestöjen avust~:tn:Useert.
29378:
29379:
29380: E d u s k u n n a ll e:
29381:
29382: Maassamme toimivat veteraani- ja sotavanki- ''Edellä I.Jlainituilla: perusteUla ehdotamme
29383: järjestöt toimivat jattkuvasti taloudellisissa vai- kunnioittaen,
29384: keuksissa. Järjestöjen .toiminta rahoitetaan jä- . . .
29385: senmaksuilla ja .vapaaehtoisilla avus.tuksilla. .että· Ed~skunta ottaisi valtion vuoden
29386: Jotta Suomen kansan kiitollisuudenvelkaa vete- 1978 tulo- ja pzenoarvioon 10 000
29387: raaneille ja sotavangeille voitaisiin edes' hieman markkaa käytettäväksi t?eteraarzi- ja sota.
29388: kaventaa, tulisi yhteiskunnan tukea heidän jär- van/eijärjestöjen avustamiseen.
29389: jestöjensä toimintaa.
29390: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
29391:
29392: Veikko Vennamo J. Juhani KorteSalmi :~ .
29393: 1971'\Jp. 813
29394:
29395: Raha-asia-aloite n:o 760.
29396:
29397:
29398:
29399:
29400: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta työpaikkaliikunnan sel-
29401: .vitt.elyyn J·a sen toteuttamisen aloittamiseen.
29402:
29403:
29404: E d u s: k u 11 n a 11 e.
29405: Yhteiskunnallisesta· kehityksestä johtuen· kan~ Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
29406: samme terveydellinen tilanne on heikentynyt taen,
29407: suuresti. Näin on laajalti asianlaita myös nuo-
29408: rison suhteen. Puuttuu riittävä liikunta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29409: Näin on asianlaita erityisesti myös työpaikka- 1978 tulo- ;a menoarvioon 10 000 mar~
29410: liikunnan suhteen. Asiantilaan' olisi siis saatava kan määrärahan käytettäväksi työpaikk~
29411: kiireellisesti korjaus. liikunnan selvittelyyn ;a sen toteutta-
29412: miseen.
29413: Helsingissä 23 ·.päivänä· syyskJJi.lta 1977.
29414:
29415: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesaltni
29416: 814 1977 vp.
29417:
29418: Raha-asia-aloite n:o 761.
29419:
29420:
29421:
29422:
29423: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta työttömyyden poista·
29424: mista koskevan ~vityksen laatimiseen.
29425:
29426:
29427: E d u s k:u n n all e.
29428:
29429: Työttömyys on maassamme järjettömyyttä. tavaan työhön koko kansamme etujen mukai-
29430: Maamme on täynnä tekemätöntä työtä. Työlli- sesti.
29431: syyden ylläpitäminen riippuu järjestelykyvystä Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit·
29432: ja 'poliittisesta tahdosta. taen,
29433: Todellista työttömyyttä ei maassamme tar-
29434: koin tunneta. Virallisten tilastojen ulkopuolella että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29435: on piilevä työttömyys ja lisäksi esiintyy toisaal- 1978 tulo- ;a menoarvioon 10 000 mar-
29436: ta näennäistä keinottelutyöttömyyttä. kan määrärahan todellisen työttömyyden
29437: Olisi siis kiireellisesti selvitettävä todellinen selvittämiseksi ia sen taloudelliseksi
29438: työn ja toimeentulon puute sekä millä tavoin poistamiseksi maastamme.
29439: jokainen käsivarsi saataisiin maassamme tuot-
29440: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
29441:
29442: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
29443: 815
29444:
29445: Raha-asia-aloite n:o 762.
29446:
29447:
29448:
29449:
29450: ' 'Vennamo .ym::: Määrärahan osöittamisesta työpaikan turvaa kos-
29451: ::: ·. · : x : kevan: 'Sclvil:yk~n ~ låatimiseksi.
29452:
29453:
29454: E du s.kunn:all e.
29455:
29456: -"· Työpaikan--epävarinuus:jäytää -koko ·karisaam- ·~ 'että Eaitskunta ottaisi ·valtion· vuoden
29457: me. Sellainen asiantila ei sovi kansanvaltaiseen 1978 tulo- ;a menoarvioon 10 000
29458: järjestelmä"ån. Lainalaisessa maassa· tulee kan- · markkaa sen seikan selvittämiseksi, mil-
29459: salaisten tuntea turvallisuutta ja myös työpai- lä tavoin voitaisiin .viivytyksettä ·saada
29460: kan tufvaa~ ... ; ·. maassamme V.oimaan työpaikan turva.
29461: '· Mainhuilla perusteilla ·elufotaintne·· kunnioit-
29462: taen,
29463: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
29464:
29465: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
29466: .. '
29467: 816 1977 vp.
29468:
29469: Raha-asia-aloite n:o 763.
29470:
29471:
29472:
29473:
29474: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkimuksen suoritta-
29475: miseksi työvo.imareservien käyttämisestä kotipaikkakunnalla.
29476:
29477:
29478: E d u s k u n n a 11 e.
29479:
29480: Suomi ei· ole valmis .maa. Kai!ldci.alla on teh- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
29481: .tävää ja tekemätöntä työtä. taen,
29482: Näistä syistä on käsittämätöntä, että työn että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29483: tarpeessa olevia siirretään kauaksi kotiseudui·l- 1978 tulo- ja menoarvioon 10 000 mar-
29484: taan, vaikka omassa ympäristössä oliosi tehtävää kan määrärahan sen selvittämiseksi, mi-
29485: vaikka minkä verran. ten työvoimaa voitaisiin taloudellisesti
29486: Kysymyksessä on virheehlinen ja epätarkoi- käyttää omassa maakunnassa ja koti-
29487: tuksenmukainen asioiden hoito. seudulla.
29488: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
29489:
29490: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
29491: 1977 vp. 817
29492:
29493: Raha-asia-aloite n:o 764.
29494:
29495:
29496:
29497:
29498: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta halpakorko1siksi työl-
29499: lisyyslaiooiksi keskisuureRe ja pienelle yritteliäisyydelle.
29500:
29501:
29502: E d u s k u n n a 11 e.
29503:
29504: Keskustapuolue on budjettiesityksessään Nimenomaan lainat kohtuullisella korolla
29505: unohtanut melkein kokonaan yksityisen yrit- edistäisivät maassamme työllisyyttä halvimmalla
29506: teliäisyyden ja sen mahdollisuuden turvata työl- ja nopeasti, varsinkin jos nämä lainat ohja-
29507: lisyys maassamme. Sitävastoin on suosittu mo- taan keskisuurelle ja pienelle yritteliäisyydelle.
29508: ninkertaisesti kalliimpaa ja epätaloudellisempaa Mainituilla perusteiHa ehdotamme kunnioit-
29509: byrokraattista työllisyyden hoitamista niin työn- taen,
29510: tarvitsijoiden kuin koko kansamme etujen vas-
29511: taisesti. että Eduskunta ottaisi valtion vuodm
29512: Kun veroja ja kustannuksia jatkuvasti nos- 1978 tulo- ja menoarvioon 10 miljoo-
29513: tetaan, on selvää, että nimenomaan keskisuuri nan markan määrärahan halpakorkoisiksi
29514: ja pienempi yritteliäisyys joutuvat kasvaviin ta- työllisyys/ainoiksi keskisuurelle ja pie-
29515: loudellisiin vaikeuksiin. Tämä heikentää työlli- nelle yritteliäisyydelle työllisyyden ta-
29516: syyttä. loudellisimmalla ja tarkoituksenmukai-
29517: Samoin on asianlaita, kun kiristetään raha simmalla tavalla pysyvästi turvaamisek-
29518: aina vain kireämmälle ja ylläpidetään ylikor- si maassamme.
29519: keata lainakorkoa.
29520: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
29521:
29522: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
29523:
29524:
29525:
29526:
29527: 103 0877003363
29528: 818 1977 vp.
29529:
29530: Raha-asia-aloite n:o 765.
29531:
29532:
29533:
29534:
29535: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta työpaikan ja asunnon
29536: turvaamiseksi nuoriile henkilöille.
29537:
29538:
29539: E d u s k u n n a 11 e.
29540:
29541: Nuoret ovat syyttömiä talouspulaan. Heillä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29542: on oikeus työpaikkaan, kunnolliseen ansioon ja 1978 tulo- ja menoarvioon 1 miljoona
29543: kotiin. On väärin, että nuoret joutuvat laajalti markkaa käytettäväksi työpaikan ja
29544: elämään työttömyyskorvauksen tai vanhempien- asunnon turvaamiseksi niitä vailla ole-
29545: sa taloudellisen tuen varassa. ville nuorille.
29546: Mainituilla perusteUla ehdotamme kunnioit-
29547: taen,
29548: Helsing~ssä 23 päivänä syyskuuta 1977.
29549:
29550: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
29551: 1977 vp. 819
29552:
29553: Raha-asia-aloite n:o 766.
29554:
29555:
29556:
29557:
29558: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta taloudellisissa vaikeuk-
29559: sissa. olevi~n perheellisten työttömien ylimääräiseen työttö-
29560: myysk~aukseen.
29561:
29562:
29563:
29564: Ed u s kun n a II e.
29565:
29566: Työttömyys on jokaiselle sen kohteeksi jou- Edellä mainituilla perusteilla ehdotalllffie kun-
29567: tuvalle suuri onnettomuus. Valtiovallan virheel- nioittaen,
29568: lisen talouspolitiikan seurauksena yhä useampi
29569: työikäinen joutuu Suomessa tämän onnetto- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29570: muuden kohteeksi. Usein on lisäksi kysymyk- 1978 tulo- ja menoarvioon 100 000
29571: sessä vanhempi ja suuriperheinen ty<;>ntekijä, markkaa ylimääräisen työttömyyskor-
29572: jolle toimeentulo työttömyysaikana on ylivoi- vauksen maksamiseksi pahoissa taloudel-
29573: maista. Myöskään työttömyyskassoista saatavat lisissa vaikeuksissa oleville perheellisille
29574: maksut eivät useinkaan etenkään suuriperheis- työttömille.
29575: ten kohdalla ole riittäviä.
29576: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
29577:
29578: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
29579: 820 1977 vp.
29580:
29581: Raha-asia-aloite n:o 767.
29582:
29583:
29584:
29585:
29586: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta työttömyysvakuutusta
29587: ko&kevien säännösten valmisteluun.
29588:
29589:
29590: Ed u s kun n a 11 e.
29591:
29592: Maassamme kaivataan kipeästi yleistä työttö- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29593: myysvakuutusta. Tämän aikaansaaminen on kui- 1978 tulo- ja menoarvioon 1 000 mar-
29594: tenkin laiminlyöty. kan määrärahan käytettäväksi yleisen
29595: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- ja kunnollisen työttömyysvakuutuksen
29596: taen, säännösten valmistelemiseksi niin, että
29597: nämä säännökset saadaan kiireellisesti
29598: eduskunnassa hyväksytyiksi.
29599: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
29600:
29601: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
29602: 1977 vp. 821
29603:
29604: Raha-asia-aloite n:o 768.
29605:
29606:
29607:
29608:
29609: Vepsäläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon
29610: rakentamista varten Varkauden kaupunkiin.
29611:
29612:
29613: E d u s k u n n a II e.
29614:
29615: Valtion virastopalvelut Varkaudessa eivät valtion virastotalo Varkauden kaupunkiin. Vi-
29616: vastaa virastojen tilanahtauden takia ja eri rastotalolle on varattu tontti keskeiseltä paikal-
29617: paikoissa sijaitsevina enää valtion palveluille ta Kauppakadun varrelta. Alueen asemakaavan
29618: asetettavia vaatimuksia. Nykyiset eri puolille on sisäasiainministeriö vahvistanut.
29619: kaupunkia hajasijoitetut toimistotilat ovat li- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29620: säksi epätarkoituksenmukaisia. Niinpä verotoi- nioittaen,
29621: misto, kansaneläkelaitoksen paikallistoimisto, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29622: posti, poliisi ja tuomiokunnan arkisto tarvitse- 1978 tulo- ja menoarvioon 8 500 000
29623: vat lisää tilaa. Tätä tilantarvetta ei voitane tyy- markan määrärahan valti01t virastotalon
29624: dyttää muuten kuin rakentamalla kiireellisesti rakentamiseksi Varkauden kaupunkiin.
29625: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1977.
29626:
29627: Osmo Vepsäläinen Lauha Männistö Jorma Rantala
29628: 822 t977.vp.
29629:
29630: Raha-asia-aloite n:o 769.
29631:
29632:
29633:
29634:
29635: Vepsäläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Soisalon saaren pää-
29636: teiden •påtantamiseksi Kuopion läänissä.
29637:
29638:
29639: E d u s k u n n a 11 e.
29640:
29641: Vehmersalmen kunnasta huomattava osa kuu- suudenkin kannalta vaatii pikaisia toimenpi-
29642: luu Soisalon saareen, jonka päätiestön huonoa teitä.
29643: kuntoa käytetään yleisesti esimerkkinä .erityisen Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
29644: kehnoista tieoloista. Ensisijaisena kohteena voi- taen,·
29645: si olla Räsälän-Juonionlahden välin paranta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29646: minen maantiellä n:o 537 kantavuuden paran- 1978 tulo- ;a menoarvioon 4 000 000
29647: tamisena. Kohteeseen sisältyy mm. Räsälänlah- markan arviomäärärahan käytettäväksi
29648: den paikallistien risteys, joka liikenneturvalli- Soisalon saaren pääteiden parantamisek-
29649: si Kuopion läänissä.
29650: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1977.
29651:
29652: Osmo Vepsäläinen Lauha Männistö
29653: 1977 vp. 823
29654:
29655: Raha-asia-aloite n:o 770.
29656:
29657:
29658:
29659:
29660: Vepsäläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Varkauden aluesai-
29661: raalan laajennustöiden aloittamiseksi.
29662:
29663:
29664: E d u s k u n n a 11 e.
29665:
29666: Varkauden aluesairaalan tilat ovat käyneet jennuksella, mihin tarvittaisiin 6 000 000 mark-
29667: erittäin ahtaiksi, minkä vuoksi sairaalan laa- kaa.
29668: jennuksen suunnittelu on parhaillaan käynnissä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29669: Sen on arvioitu maksavan suunnittelutöineen, nioittaen,
29670: kojeineen ja kalustoineen yhteensä noin
29671: 17 500 000 markkaa. Kustannusarvioon sisäl- että Eduskunta ottaisi valtion.· vuoden
29672: tyvät 72 sairaansijan osasto, poliklinikan ja 1978 tulo- ja menoarvi(Jon 6 000 000
29673: röntgenin laajennus. Laajennustyöt voitaisiin markan määrärahan Varkauden aluesai-
29674: aloittaa vuoden 1978 syksyllä poliklinikan Jaa- raalan laajennustöiden aloittamiseksi.
29675: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
29676:
29677: Osmo Vepsäläinen Jorma Rantala
29678: 824 1977 vp.
29679:
29680: Raha-asia-aloite n:o 771.
29681:
29682:
29683:
29684:
29685: Westerholm ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta siirtona
29686: maatilatalouden kehittämisrahastoon.
29687:
29688:
29689: E d u s k u n n a 11 e.
29690:
29691: Maatilatalouden kehittämisrahastoon on vuo- telee kyllä tältäkin osin varojen puutetta, mutta
29692: sittain siirretty varoja melko huomattavia sum- rahaa tuntuu kyllä edelleenkin riittävän muihin
29693: mia, vuonna 1976 215 milj. markkaa ja vuon- projekteihin, kuten koululaitoksen, sosiaalialan
29694: na 1977 210 milj. markkaa. Vuoden 1978 me- ja terveydenhuollon kehittämiseen, jotka sinän-
29695: noarviossa summa esitetään säilytettäväksi sa- sä palvelevat myös kansakuntaa, mutta eivät
29696: mana, vaikka kustannustaso onkin huomatta- kuitenkaan ole aivan välttämättömiä kansalais-
29697: vasti noussut. Vaikka summat näyttävätkin suu- ten toimeentulon välitöntä turvaamista ajatel-
29698: rilta, ne ovat vuosittain osoittautuneet aivan len.
29699: liian pieniksi huomioonottaen ne moninaiset Maatilatalouden kehittämisrahaston varoilla
29700: kohteet, joihin varoja mainitusta kehittämis- olisi huomattava työllistävä vaikutus maamme
29701: rahastosta myönnetään. Kohteita ovat mm. kehitysalueilla.
29702: maanostot, pakkolunastukset, parannuskorvauk- Hallituksen esittämä määräraha vuodeksi
29703: set, asutusalueiden sähköistyskustannukset, luo- 1978 vastaa kenties puolta siitä, mitä kehittä-
29704: pumiskorvaukset, kulutusmenot, kuivatus-, tien· misrahaston lakisääteiset menot edellyttävät, ja
29705: teko-, metsänparannus- sekä vesi- ja viemäri- tähän tulisi siksi saada välittömästi korjaus.
29706: töistä aiheutuvat kustannukset, uutistilan pe- Edellä sanotun johdosta ehdotamme,
29707: rustamispalkkiot jne.
29708: Kohteita on siis varsin runsaasti ja tässä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29709: yhteydessä on todettava, että lakisääteisiä me- 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
29710: noja ei kehittämisrahastosta ole voitu viimei- 30.32.60 lisäyksenä 190 miljoonaa
29711: sinä vuosina hoitaa, koska varat ovat aina markkaa siirtona maatilatalouden kehit-
29712: loppuneet kesken jo muutamaa kuukautta en- tämisrahastoon.
29713: nen budjettikauden päättymistä. Hallitus valit-
29714: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1977.
29715:
29716: Raino Westerholm Impi Muroma Veikko J. Matikkala
29717: Ulla Järvilehto Olavi Majlander Sauli Hautala
29718: Jorma Fred
29719: 1977 vp. 825
29720:
29721:
29722: Raha-asia-aloite n:o 772.
29723:
29724:
29725:
29726:
29727: Westerholm ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta puhelin-
29728: virkailijoiden ylimääräisiä eläkkeitä varten.
29729:
29730:
29731: E 'd u s kun n a II e.
29732:
29733: Puhelinliikenteen automatlsomnin edistyessä työttömyyskortistoon, koska uuden työpaikan
29734: tulee entistä polttavammaksi kysymys automati- saaminen tällaisena aikana on äärimmäisen vai-
29735: soinnin vuoksi työttömiksi jäävien puhelinkes- keaa. Automatisoidut keskuksethan sijaitsevat
29736: kusvirkailijoiden toimeentuloturvan järjestely. kehitysalueilla, missä työllisyystilanne on kes-
29737: Osalle on voitu työjärjestelyin varata mah- kimääräistä vaikeampi.
29738: dollisuus siirtyä vastaaviin tehtäviin posti- ja Koska työttöinyyskorvauksetkin rahoitetaan
29739: lennätinlaitoksen sisällä. Koska kyseessä ovat pääosin valtion varoista, olisi kansantaloudelli-
29740: tavallisesti perheelliset naishenkilöt, pitäisi uu- sesti lähes samantekevää, mutta työntekijöiden
29741: den työpaikan löytyä samalta paikkakunnalta. kannalta inhimillisempää siirtää työttömiksi
29742: Lakkautuspalkan ja ylimääräisen eläkkeen kiel- jäävät puhelinvirkailijat ylimääräiselle eläkkeelle
29743: tämistä sillä perusteella, että työtä on tarjottu jo 52 vuoden ikäisinä, mikäli heillä on täyteen
29744: toiselta puolelta Suomea, ei voida pitää hyväk- eläkkeeseen oikeuttavat palveluvuodet taka-
29745: syttävänä. naan.
29746: Niille puhelinkeskusvirkailijoille, joille ei voi- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
29747: da osoittaa työtä, on varattu valtion tulo- ja
29748: menoarviossa määräraha ylimääräisiin eläkkei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29749: siin. Eläkkeen ehdoksi on muiden ehtojen 1978 tulo- ;a menoarvioon momentin
29750: ohella asetettu 58 vuoden ikä. Tämä on 31.94.05 alamomentille 2 lisäyksenä
29751: käytännössä osoittautunut liian korkeaksi ja 5 000 000 markkaa käytettäväksi puhe-
29752: estänyt monien sellaistenkin työntekijöiden linliikenteen automalisoinnin takia työt-
29753: eläkkeelle pääsyn, joilla on takanaan täyteen tömiksi jäävien 52 vuotta täyttäneiden
29754: eläkkeeseen oikeuttavat virkavuodet. Heille on puhelinvirkailijoiden ylimääräisiin eläk-
29755: jäänyt ainoaksi mahdollisuudeksi siirtyminen keisiin. ·
29756: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
29757:
29758: Raino Westerholm Impi Muroma Jorma Fred
29759: Veikko J. Matikkala Olavi Majlander Erkki Korhonen
29760: Ulla Järvilehto Sauli Hautala
29761:
29762:
29763:
29764:
29765: 104 0877003363
29766: 8-26 1977 vp.
29767:
29768: Raha-asia-alo1te n:o 773.
29769:
29770:
29771:
29772:
29773: Vesterinen ytn.: Määrärahan osoittamisesta tutkimus- ja opetus-
29774: välineiden hankkimiseen Jyväskylän yliopistoa varten.
29775:
29776:
29777: E d u s k u n n a 11 e.
29778:
29779: Esityksessä vuoden 1978 tulo- ja menoar- päästä todella nopeasti, saattaa tämä merkitä
29780: vioksi on momentin 29.10.70 tutkimus- ja ope- peruspääomaltaan useita miljoonia markkoja
29781: tusvälineiden hankinnan kohdalla ehdotettu Jy- maksava11 tutkimuslaitteiston jäämisen lähes ko-
29782: väskylän yliopistolle yhteensä 1 600 000 mk. konaan käyttämättömäksi siksi kunnes lisäre-
29783: Yliopiston alunperin tekemä oma ehdotus oli sursseja saadaan. Tehokkaan tutkimuksen ja ope-
29784: 6,8 milj. mk. tuksen hoidon kannalta tämä ei liene ollenkaan
29785: Koska saadun tiedon mukaan yliopiston tar- tarkoituksenmukaista. Myöskin valtion varojen
29786: koituksenmukaisen toiminnan muotouttaminen tarkoituksenmukaisen käytön kannalta tilanne
29787: ehdotettujen varojen puitteisiin tuottaisi huo- ei liene puolusteltavissa. Olisikin syytä selvittää
29788: mattavia vaikeuksia, tulisi lisääntyvän jälkeen- nykyistä tarkemmin eri korkeakoulujen väliset
29789: jääneisyyden estämiseksi voida osoittaa yliopis- rahoitusosuudet tämänkin määrärahan kohdalla.
29790: tolle lisävaroja. On nimittäin luonnollista, että Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh-
29791: tieteellisten tutkimusmenetelmien kehittäminen dotamme,
29792: ja uudet opetusmenetelmät aiheuttavat uusien
29793: tutkimus- ja opetusvälineiden tarvetta. Lisäksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29794: uusiin tiloihin siirtyvät laitokset tarvitsevat .1978 tulo- ia menoarvioon momentille
29795: tutkimusvälineitä ja laitteita päästäkseen te- 29.10.70 lisäyksenä 1400 000 markkaa
29796: hokkaaseen toimintaan uusissa tiloissa. Ennen Jyväskylän yliopistoa varten tutkimus-
29797: kaikkea tilanne näyttää erittäin vakavalta tut- . ja opetusvälineiden sekä kaluston hank-
29798: kimusvälineistön luonnollisen kulumisen ja van- kimiseen.
29799: hentumisen kohdalla. Ellei uudistushankkeisiin
29800: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
29801:
29802: Paavo Vesterinen Esko Härkönen M. Jaatinen
29803: 1977 vp. 927
29804:
29805: Raha-asia-aloite n:o 774.
29806:
29807:
29808:
29809:
29810: Vesterinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Laukaan kalatalous-
29811: alan koulutuskeskuksen suunnirttelemiseksi.
29812:
29813:
29814: E d u s k u n n a II e.
29815:
29816: Maamme luonnonvarojen käyttöä on viime hyvin myös opetustarkoituksiin. Lähietäisyydel-
29817: aikoina pyritty kaikin keinoin tehostamaan. lä Laukaasta toimivat samoin Suomen laajim-
29818: Yksi tällainen luonnonvara ovat laajat vesi- mat kaupalliset kalanviljely-yritykset. Tarvit-
29819: alueet, etenkin puhtaat järvet kaloineen. tava määrä erityis- ja tuntiopettajia saadaan
29820: Maa- ja metsätalousministeriön työryhmä esit- Laukaan keskuskalanviljelylaitokselta ja Jyväs-
29821: tääkin, että kalataloudellisia resursseja tulee hyö- kylän yliopiston matemaattis-luonnontieteelli-
29822: dyntää alueellisten kalataloussuunnitelmien avul- sestä tiedekunnasta.
29823: la. Suunnittelua varten tulee maa- ja metsäta- Kalatalousalan koulutusta ja suunnittelua nyt
29824: lousministeriön kalastus- ja metsästysosaston yh- uudistettaessa ja tehostettaessa tulee ottaa huo-
29825: teyteen muodostaa suunnitteiuryhmä. Kuitenkin mioon Sisä-Suomen koulutustarpeen voimakas
29826: erityisen tärkeätä on, että suunnittelu tapahtuu lisääntyminen. Suuret järvialueet muodostavat
29827: yhteistyössä ko. alueen kalastusoikeuden halti- luonnonvarojen kannalta resurssit, joita yhä
29828: joiden ja paikallisten asiantuntijoiden kanssa. enemmän pyritään hyödyntämään harjoittamalla
29829: Erityisen vaikeaksi tällaisen suunnitelman laati- mm. laajassa mitassa kalanviljelytoimintaa luon-
29830: misen tekevät paikallinen intressien ristiriita, nonvesissä ja altaissa sekä järvikalastusta pää-
29831: asennekysymykset sekä koulutuksen ja infor- ja sivuelinkeinona.
29832: maation vähäisyys. Nykyinen maatalousväestön tila- ja tuotanto-
29833: Kalatalouden peruskoulutus maassamme on rakenne sekä tulotaso aiheuttaa nimenomaan
29834: ollut vaatimatonta ja vailla tarpeellisia resurs- Järvi-Suomen pienviljelysvaltaisella alueella voi-
29835: seja sekä palvellut pääasiassa avomerikalastuk- makkaan tarpeen kehittää kalataloutta merkit-
29836: sen tarpeita. Tämä koulutuksen suuntaus on tävänä maatilatalouden sivuelinkeinona. Kala-
29837: hidastanut alan kehitystä varsinkin Sisä-Suo- talousalan, erityisesti kalastuskuntien edusta-
29838: messa. jien, kurssimainen koulutustoiminta saattaa
29839: Kalatalouskoulutusta ja kurssitoimintaa on edesauttaa paikkakuntakohtaisten resurssien
29840: huomattavasti laajennettava käsittäen sekä ka- hyödyntämisessä.
29841: lastajien että eri kalastusalan järjestöjen edusta-
29842: jien ohjauksen. Kurssin käyneet henkilöt vievät Koulutustarpeen tyydyttämiseksi tarvitaan
29843: tietoa eteenpäin paikkakunnillaan esimerkiksi Sisä-Suomessa perus-, jatko- ja täydennyskoulu-
29844: kalastuskunnissa ja näin varsinaisten kalatalous- tettua työvoimaa etenkin seuraavilla aloilla:
29845: neuvojien ja suunnittelijoiden työpaine hel- 1) kalanviljely ja kalakantojen hoito
29846: pottuu. 2) kalastus
29847: Kalatalouden koulutustarpeen tyydyttämi- 3) vesien hyväksikäyttö ja suojelu
29848: seksi kalatalousopetustoimikunta ehdottaa (Ko- 4) kalataloustoimihenkilöiden koulutus
29849: miteanmietintö 1975: 36) perustettavaksi kala-
29850: talousalalle kaksi koulutuskeskusta. Toisen kou- Jyväskylän yliopisto, sen hydrobiologian tut-
29851: lutuskeskuksen sijoituspaikaksi esitetään Lau- kimuskeskus, Laukaan keskuskalanviljelylaitos
29852: kaan kuntaa ja keskuksen yhteyteen kalatalous- ja Tarvaalan maatalousoppilaitos ovat järjestä-
29853: alan kurssikeskusta. Kunta on tehnyt tarjouk- neet mainittuihin aloihin liittyvää koulutusta.
29854: sen sijoituspaikasta. Laukaassa toimii valtion Sisävesien kalatalouden kansantaloudellisen hy-
29855: Laukaan keskuskalanviljelylaitos, joka soveltuu väksikäytön sekä koulutuksen monipuolistami-
29856: tutkimusta harjoittavana kalanviljelylaitoksena sen ja laajentamisen kannalta on välttämätöntä,
29857: 828 Raha-asia-aloite n:o 774
29858:
29859:
29860: että Sisä-Suomeen saadaan kalatalousalan kou- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29861: lutuskeskus, mikä palvelee niin opetusta kuin 1978 tulo- ;a menoarvioon luvun 29.86
29862: suunnitteluakin. uudelle momentille 100 000 markan
29863: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- määrärahan Laukaan kalatalousalan kou-
29864: taen, lutuskeskuksen suunnittelemiseksi.
29865: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
29866:
29867: Paavo Vesterinen Esko Härkönen Sylvi Saimo
29868: Arvo Ahonen Matti Jaatinen Juhani Surakka
29869: Sakari Knuuttila
29870: 1977 vp. 829
29871:
29872: Raha-asia-aloite n:o 775.
29873:
29874:
29875:
29876: Vesterinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän-Laukaan
29877: -Suolahden maantien rakentamiseksi välillä Seppälänkangas
29878: - Tiituspohja-Vihtavuori.
29879:
29880: Ed u s kun n a II e.
29881:
29882: Tieliikenneyhteydet Jyväskylästä pohjoiseen parannettaisiin ratkaisevasti paikallisliikenneyh-
29883: ja koilliseen ovat voimakkaasti ruuhkautuneet. teyksiä Laukaan taajamiin sekä Suolahteen ja
29884: Samanaikaisesti VR:n henkilöstöliikennettä on Äänekoskelle.
29885: tuntuvasti vähennetty. Yhteystarvetta luovat Erityisesti on painotettava, että tien vaiku-
29886: paikallisesti erityisesti Äänekosken, Suolahden, tuspiirissä on runsaasti teollisuuden työpaik-
29887: Laukaan kk:n, Vihtavuoren, Leppäveden ja koja, jotka jo sinänsä olisivat perusteena tien
29888: Tikkakosken taajamat. Kuormitus jakaantuu pikaiselle rakentamiselle. Teollisuustyöpaikko-
29889: valtatielle n:o 4 ja Jyväskylän-Laukaan ( mt. jen on arvioitu nousevan vuoteen 1985 men-
29890: 637) maantielle. nessä jo noin 8 OOO:aan, mikä käy esille alla
29891: Merkittävää on, että valtatie n:o 4 on valta- olevasta asetelmasta:
29892: osaltaan juuri paikallisliikenteen kuormittama Teollisuustyöpaikkoja
29893: (Äänekosken-Suolahden suunta jo nyt yli 1975 1985
29894: 6 000 autoa/vrk.). Myös ns. Laukaan tien alku- J yväskylä/Seppälänkangas 1 000 1 800
29895: pää Leppävedelle saakka on likimain samaa Laukaa (mm. Kemira) 1550 1 700
29896: luokkaa ajoneuvotiheyddtään. Suolahti (mm. Valmet
29897: Valtakunnallisesti olisi järkevää ohjata 4-tien trakt.) 1170 1780
29898: nykyistä em. paikallisliikennettä Laukaan tielle Äänekoski (mm. Metsä-
29899: tukkoisuuden välttämiseksi. Muutoin ainakin liitto, Televa) 2100 2 700
29900: osalla Jyväskylä-Vehniä olisi päädyttävä 1985 Yhteensä 5 820 7 980
29901: mennessä moottoritiehen ja moottoriliikenne-
29902: tiehen välillä Vehniä-Äänekoski liikennemää-
29903: rien vuoksi. Moottoriteiden rakentaminen ei Jo yksistään elinkeinoelämän poikkeukselli-
29904: kuitenkaan ole nykyoloissa järkevää. sen suuret kasvuodotukset (n. 2 200 uutta
29905: Liikenteen siirtäminen Jyväskylän-Laukaan työpaikkaa) edellyttävät nopeaa ratkaisua pai-
29906: -Suolahden-Äänekosken tielle on kuitenkin kallisliikenteen järjestämiseksi kyseisellä tie-
29907: nykyoloissa mahdotonta. Liikennetiheys on tien osalla.
29908: alkupäässä jo yli 6 000 autoa/vrk. Tie on kui- Tieosuuksittain kustannusarviot ovat:
29909: tenkin teknisiltä ominaisuuksiltaan hyvin heik- Taulumäki-Seppälänkangas 6 000 000 mk
29910: ko, mistä osittain johtuu myös sen huono Seppälänkangas-Tiituspohja 10 000 000 ,
29911: liikenneturvallisuus. Vielä Laukaassa ylittää lii- Tiituspohja-Vihtavuori 11 600 000 ,
29912: kennetiheys 3 000 autoa/vrk. Siitä eteenpäin Vihtavuori-Laukaa 10 000 000 ,
29913: Laukaa-Suolahti osuus on erityisen heikkoa Taulumäki-Laukaa yhteensä 37 600 000 mk
29914: soratietä, minkä vuoksi Jyväskylästä Suolahteen
29915: ja Äänekoskelle ulottuva paikallisliikenne ei Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29916: missään olosuhteissa käytä kyseistä tietä. nioittaen,
29917: Jyväskylän-Laukaan-Suolahden tien raken-
29918: tamisella voidaan välttää 4-tien tukkeutumista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29919: Jyväskylästä pohjoiseen tai vastaavasti lykätä 1978 tulo- ja menoarvioon 2 500 000
29920: ratkaisevasti moottoritien rakentamista sekä markkaa Jyväskylän-Laukaan-Suolah-
29921: voidaan poistaa tekniseltä luokaltaan heikko ja den maantien rakentamiseksi välillä Sep-
29922: liikenneturvallisuudeltaan alhainen tie. Samalla pälänkangas-Tiituspohja-Vihtavuori.
29923: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1977.
29924:
29925: Paavo Vesterinen Sakari Knuuttila
29926: Sylvi Saimo Esko Härkönen
29927: 830 1977 rd.
29928:
29929: Finansmotion nr 776.
29930:
29931:
29932:
29933: . . .
29934: H. W~sterlund ~. fl.: Om anvisande av anslag för inköp av ett
29935: markområde för ett spannmålsförråd i östra Nyland.
29936:
29937:
29938: T i 11 R i k s d a g e n.
29939:
29940: Spannmålsodlingens omfattning har under de och 2 300 kg för råg kommer man tili, att
29941: senaste åren ökat i snabb takt. Denna utveck- detta område i genomsnitt i medeltal produce-
29942: ling har medfört, att spannmålshandelns kapaci- rar ca 16 120 000 kg höstvete, 47 280 000 kg
29943: tet ställts på svåra prov. Särskilt betydande vårvete och 9 660 000 kg råg eller inalles 7 3
29944: är ökningen i Nyland, där man också har be- milj. kg brödsädesspannmål. Därtill kommer
29945: tydande svårigheter vid marknadsföringen av ytterligare havre och kornarealernas volym om
29946: spannmål i detta nu. Speciellt inoll1 detta om- sammanlagt ca 100 milj. kg. Mängderna av de
29947: råde har odlingen av brödsäd avsevärt ökat olika spannmålsslagen varierar · från år till an-
29948: under de senaste åren och större lagerutrym- nat men den totala volymen förhåller sig dock
29949: men, särskilt inom Östra regionen av Nyland, tämligen konstant.
29950: borde med det snaraste byggas. Under tidi- Med beaktande av marknadsförhållandena i
29951: gare år har man försökt placera skörden i Östra Nyland och att spannmålsodlingen tro-
29952: lager, som befinner sig utanför odlingsområdet, ligen kommer att bibehållas, hemställes om att
29953: men denna möjlighet har minskat i och med statens spannmålsförråd måtte givas möjlig-
29954: dert allmänt ökade spannmålsproduktionen. heter för vidtagande av åtgärder för planering
29955: Trots en viss ökning av centralaffärerrias lager- och byggande av ett spannmålslager i Östra Ny-
29956: kapaeitet som tillkommit under de senaste åren land. För att tillgodose föreliggande lagrings-
29957: har med tanke på den utökade spannmålsod- behov borde minst 40 milj. kg kunna placeras
29958: lingsarealen totalsituationen på intet sätt för- i detta spannmålsförråd.
29959: bättrats. Tidigare har på basen av enskild motion
29960: Vid en utredning om spannmålsodlingens om- beviljats 150 000 mark för inköp av markom-
29961: fattning i Östra Nyland kom man till följande råde i Östra Nyland för ett spannmålsförråd.
29962: resultat vad odlingsintensiteten beträffar: Det har dock visat sig att summan inte räcker
29963: Inom kommunerna Artsjö, Mäntsälä, Orimat- tili, enär man numera kräver två till tre gånger
29964: tila, Pernå, Borgnäs, Askola, Lappträsk, Lil- större areal än tidigare för ifrågavarande ända-
29965: jendal, Mörskom, Borgå landskommun, Puk- mål.
29966: ldla, Strömfors och Sibbo odlades sammanlagt Med hänvisning tili bl.a. ovansagda föreslås,
29967: höstvete på en areal om ca 5 200 hektar, vår-
29968: vete på 19 700 hektar och råg på 4 200 hek- att Riksdagen i 1978 års statsförslag
29969: tar. Statistiken är uppgjord på basen av till- måtte upptaga ett tilläggsanslag om
29970: gängliga uppgifter under normala skördeår. 200 000 mark för inköp av markområ-
29971: Utgående från en medelskörd per hektar om de för ett statligt spannmålslager i Östra
29972: 3 100 kg för höstvete, 2 400 kg för vårvete Nyland.
29973: Helsingfors den 29 september 1977.
29974:
29975: Henrik Westerlund Christoffer Taxell
29976: 1977 vp. 831
29977:
29978: Raha-asia-aloite n:o 776. Suomennos.
29979:
29980:
29981:
29982:
29983: H. Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta maa-alueen osta-
29984: miseksi itäisen Uudenmaan viljavarastaa varten.
29985:
29986:
29987: E d u s k u n n a 11 e.
29988:
29989: Viljan viljely on viime vuosina lisääntynyt tämä alue tuottaa n. 16 120 000 kg syysvehnää,
29990: nopeassa tahdissa. Tästä kehityksestä on seuran- 47 280 000 kg kevätvehnää ja 9 660 000 kg
29991: nut, että viljakaupan suorituskyky on asetettu ruista e1i kaikkiaan 73 milj. kg leipäviljaa. Tä-
29992: kovalle koetukselle. Erityisen merkittävä on män lisäksi tulevat kauran ja ohvan alojen tuo-
29993: lisäys Uudellamaalla, jossa tällä hetkellä on tot, yhteensä n. 100 milj. kg. Eri viljalajien
29994: huomattavia vaikeuksia viljan markkinoinnissa. määvät vaihtelev·at vuosittain, mutta kokonais-
29995: Erityisesti tämän alueen leipäviljan viljely on määrä pysyttelee kuitenkin lähes samana.
29996: viime vuosina huomattavasti lisääntynyt ja Ottaen huomioon itäisellä Uudellamaalla val-
29997: suurehkoja varastotiloja olisi rakennettava mitä litsevat markkinointiolosuhteet ja sen, että
29998: pikimmin varsinkin Uudenmaan itäiselle alueelle. viljan viljely luultavasti tullaan pysyttämään en-
29999: Aikaisempina vuosina on yritetty sijoittaa sato tisellään, lausutaan toivomus, että valtion vil-
30000: varastoihin, jotka sijaitsevat viljelyalueen ulko- javarastolle annettaisiin mahdollisuudet ryhtyä
30001: puolella, mutta mahdollisuudet tähän ovat vä- toimenpiteisiin ~iljavaraston suunnittelemiseksi
30002: hentyneet yleisesti kasvaneen viljan tuotannon ja rakentamiseksi Itä-Uudellemaalle. Tämän het-
30003: myötä. Vaikka keskusliikkeiden varastotilat kisen varastointitarpeen tyydyttämiseksi olisi
30004: ovat viime vuosina jonkin verran lisääntyneet, tähän viljavarastoon voitava sijoittaa vähintään
30005: kokonaistilanne viljan viljelyalan kasvamisen 40 milj. kg.
30006: johdosta ei ole vähääkään parantunut. Aikaisemmin on yksityisen aloitteen pohjalta
30007: Selvitettäessä viljan viljelyn laajuutta itäisel- myönnetty 150 000 markkaa maa-alueen osta-
30008: lä Uudellamaalla tultiin viljelyn voimaperäisyy- miseksi Itä-Uudelt·amaalta viljavarastaa varten.
30009: den suhteen seuraaviin tuloksiin: Kuitenkin on osoittautunut, ettei tämä määrä
30010: Artjärven, Askolan, Lapinjärven, Liljendalin, riitä, koska nyttemmin tarvitaan aikaisempaan
30011: Myrskylän, Mäntsälän, Orimattilan, Pernajan, verrattuna kaksin-kolminkertainen maa-alue ky-
30012: Pornaisten, PorvOön maalaiskunnan, Pukkilan, seistä tarkoitusta varten.
30013: Ruotsinpyhtään ja Sipoon kunnissa viljeltiin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30014: syysvehnää yhteensä 5 200 hehtaarin, kevät- nioittaen,
30015: vehnää 19 700 hehtaarin ja ruista 4 200 heh-
30016: taarin alalla. Tilasto on tehty käytettävissä ole- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30017: vien normaalien satovuosien tietojen perusteel- 1978 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
30018: la. Lähtien siitä, että syysvehnän keskimääräi- 200 000 markkaa maa-alueen ostamisek-
30019: nen hehtaarisato on 3 100 kg, kevätvehnän si Itä-Uudeltamaalta valtion viljavaras-
30020: 2 400 kg ja rukiin 2 300, päädytään siihen, että taa varten.
30021: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
30022:
30023: Henrik Westerlund Christoffer Taxell
30024: 832 1977 rd;
30025:
30026: Finansmotion nr 777.
30027:
30028:
30029:
30030:
30031: H. Westerlund m. fl.: Om anvisande av anslag för byggande av
30032: en fast vägförbindelse mellan Tirmo och Pellinge skärgård.
30033:
30034:
30035: T i 11 R i k s d a g e n.
30036:
30037: Lösningen på Pellinge skärgårds vägproblem stånd från Stor-Pellinge-landet, varvid under-
30038: har länge låtit vänta på sig, trots att frågan hållet av den där hefintliga sjöbevakningssta-
30039: togs upp redan under 60-talet. Riksdagen för- tionen med dess fasta personai också avsevärt
30040: kastade redan 1969 och 1970 finansmotioner skulle underlättas.
30041: med yrkande om anslag för ändamålet. - Som ett resultat av att Pellinge skärgård
30042: Skärgårdshorna i området har nu blivit trötta numera är ett stödområde inom ramen för u-
30043: på dröjsmålen, då förverkligandet av de redan områdeslagstiftningen finns det hopp om en
30044: långt framskridna planerna låter vänta på sig. industrialisering. Dylika planer kan lätt skrin-
30045: År 197 4 fattade nämligen vägmyndigheterna läggas om inte vägprojektet förverkligas snabht
30046: ett principbeslut om denna fasta vägförbindelse av vägmyndigheterna.
30047: och utarbetandet av vägplanen påbörjades 1976. Också statens skärgårdsdelegation har besökt
30048: Men vägmyndigheterna hänvisar tili alltför Pellinge och ger projektet sitt fulla stöd. -
30049: knappa anslag och därför står projektet utan- Den fasta vägförhindelsen förefaller under · nu-
30050: för femårsplanen 1978-82. Man hänvisar tili varande förhållanden vara ett projekt, som inte
30051: att omfartsvägen runt Borgå slukar alla medel kan finansieras under ett och samma budgetår,
30052: under de närmaste åren, -En dylik förklaring men ett påhörjande av detsamma borde under
30053: förefaller håde oriktig och skrämmande ur gles- alla förhållanden inledas under nästa år.
30054: bygdssynpunkt. Pellinge-hornas lokala och livs- Med hänvisning till ovanstående föreslås
30055: viktiga vägbehov kan och får inte ställas i mot- vördsamt,
30056: satsförhållande tili ett i och för sig rikspoli-
30057: tiskt viktigt vägprojekt. att Riksdagen i 1978 års statsförslag
30058: Dessutom tillkommer också många andra måtte upptaga ett anslag om 900 000
30059: fördelar för den omgivande skärgårdens vid- mk för igångsättandet av arbetena på
30060: kommande om ovannämnda vägförbindelse för- en fast vägförbindelse mellan Tirmo och
30061: verkligas. Bl.a. Glosholmen, som äges av finska Pellinge skärgård.
30062: staten, ligger på knappt en kilometers av-
30063: Helsingfors den 23 september 1977.
30064:
30065: Henrik Westerlund Pär Stenbäck
30066: 1977 vp. 833
30067:
30068: Raha-asia-aloite n:o 777. Suomennos,
30069:
30070:
30071:
30072:
30073: H. Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta kiinteän tieyh-
30074: teyden rakentamiseksi Tirmon ja Peliingin saariston välille.
30075:
30076:
30077: E d u s k u n n a 11e.
30078:
30079: Peliingin saariston tiepulman ratkaisua on Glosholm on vajaan kilometrin päässä Suur-
30080: saatu kauan odottaa, va,ikka kysymys otettiin Peilingin mantereesta, jolloin saarella olevan
30081: käsiteltäväksi jo 60-luvulla. Eduskunta hylkäsi merivartioaseman ja sen kiinteän henkilökun-
30082: jo 1969 ja 1970 raha-asia-aloitteet, joissa vaa- nan huolto paranisi tuntuvasti.
30083: dittiin määrärahaa tätä tarkoitusta varten. - Seutauksena siitä, että Peliingin saaristo nyt·
30084: Alueen saaristolaiset ovat nyt väsyneet viiväs- temmin on ns. tukialue kehitysaluelainsäädän-
30085: tyksiin, kun näiden jo pitkälle ehtineiden suun- nön edellyttämällä tavalla, on toivoa teollistu-
30086: nitelmien toteutumista joudutaan odottamaan. misesta. Tällaiset suunnitelmat voidaan helposti
30087: Vuonna 1974 tekivät tieviranomaiset nimit- panna lepäämään, jolleivät tieviranomaiset no-
30088: täin periaatepäätöksen tästä kiinteästä tieyhtey- peasti toteuta tiesuunnitelmaa.
30089: destä ja tiensuunnittelutyöt aloitettiin 1976. Myös valtion saaristoasiain neuvottelukunta
30090: Mutta tieviranoma~set viittaavat aivan liian on käynyt Pellingissä ja antaa suunnitelmalle
30091: niukkoihin määrärahoihin ja tästä syystä suun- täyden tukensa. - Kiinteä tieyhteys vaikuttaa
30092: nitelma on jäänyt viisivuotissuunnitelman 1978 nyt vallitsevissa olosuhteissa olevan suunnitel-
30093: -82 ulkopuolelle. Viitataan siihen, että Por- ma, jota ei voida rahoittaa yhden budjettivuo-
30094: voon ohitustie nielee kaikki varat lähivuosina. den aikana, mutta sen aloittamisen tulisi joka
30095: - Tämänlaatuinen selitys vaikuttaa sekä vää- tapauksessa tapahtua ensi vuoden aikana.
30096: rältä että peloittavalta harv,aan asutun seudun Edellä olevan perusteella ehdotamme kun.
30097: kannalta katsoen. Peilingin asukkaiden paikal- nioittaen,
30098: lista ja elintärkeää tien tarvetta ei voi eikä
30099: saa asettaa vastakkain sinänsä tärkeän valta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30100: kuntapoliittisesti tärkeän tiesuunnitelman kans- 1978 tulo- ja menoarvioon 900 000
30101: sa. markan määrärahan töiden aloittami-
30102: Lisäksi tulee ympärillä olevalle saaristolle seksi kiinteän tieyhteyden rakentamisek-
30103: koitumaan monia muita etuja, kun yllämainittu si Tirmon ja Peilingin saariston välille.
30104: tieyhteys toteutetaan. Mm. valtion omistama
30105: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1977.
30106:
30107: Henrik Westerlund Pär Stenbäck
30108:
30109:
30110:
30111:
30112: 105 0877003.363
30113: 834 1977 rd.
30114:
30115: Finansmotien nr 778.
30116:
30117:
30118:
30119:
30120: H. Westerlund m. fl.: Om anvisande av anslag åt krigsveteran-
30121: organisationema för vård av krigsveteraner.
30122:
30123:
30124: T i 11 R i k s d a g e n.
30125:
30126: Finlands Krigsveteranförbund utför ett vär- 294/71 är, trots de förbättringar, som senare
30127: defullt arbete, .bl.a. har fötbundets egen orga- genomförts, behäftad med så stora brister att
30128: nisation under de senaste åren anskaffat och frontmännens egna sammanslutningar får lov
30129: utdelat brödrahjälp för flere miljoner mark. att i mån av möjlighet fylla de förefintliga
30130: Tili förbundets uppgifter hör rådgivnings- luckorna.
30131: verksamhet, som innefattar rådgivning beträf- Med beaktande av ovanstående föreslås vörd-
30132: fande frontmannapensionslagen, den sociala samt,
30133: byggnadsverksamheten samt hälso- och reha- att Riksdagen i statsförslaget för år
30134: biliteringsverksamheten. 1978 måtte upptaga ett särskilt anslag
30135: . Det arbete, som krigsveteranernas och front- om 100 000 mk för att bestrida utgifter,
30136: männens centralorganisationer utför, är sådant som Finlands Krigsveteranförbund och
30137: att det borde kunna påläggas statsmaktens Frontmannaveteranernas förbund har
30138: stöd. Lagstiftningen om frontmannapension påtagit sig för krigsveteranvården.
30139: Helsingfors den 29 september 1977.
30140:
30141: Henrik Westerlund Christoffer Taxell
30142: Håkan Malm Veikko Pihlajamäki
30143: 1977 vp, 835
30144:
30145: Raha-asia-aloite n:o 778. Suomennos.
30146:
30147:
30148:
30149:
30150: H. Westerlund ym.: Määrärah-.tn osoittamisesta sotaveteraanijär-
30151: jestöille sotaveteraanien huoltoon.
30152:
30153:
30154: E d u s k u n n a II e.
30155:
30156: Suomen Sotaveteraanien liitto suorittaa arvo- miesten omat järjestöt joutuvat mahdollisuuk-
30157: kasta työtä; liiton ·oma organisaatio on viime siensa mukaan täyttämään olemassaolevat au-
30158: vuosina mm. kerännyt ja jakanut veljesapua kot.
30159: monen miljoonan markan edestä. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun·
30160: Liiton tehtäviin kuuluu neuvontatyö, joka nioittaen,
30161: käsittää rintamamieseläkelakia, sosiaalista ra-
30162: kennustoimintaa sekä terveys- ja kuntoutustoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
30163: mintaa koskevaa neuvontaa. den 1978 tulo- ja menoarvioon erityi~
30164: Työ, jota sotaveteraanien ja rintamamiesten sen 100 000 markan määrärahan niiden
30165: keskusjärjestöt tekevät, on sellaista, että sen kustannusten peittämiseksi, joista Suo-
30166: tulisi voida saada valtiovaUalta tukea. Rintama- men Sotaveteraanien liitto ja Rintama-
30167: mieseläkettä koskevassa lainsäädännössä 294/71 miesveteraanien Liitto ovat ottaneet
30168: on, huolimatta myöhemmin tehdyistä paran- vastatakseen sotaveteraanien huoltoa.
30169: nuksista, niin suuria puutteita, että rintama- koskevassa toiminnassaan.
30170: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
30171:
30172: Henrik Westerlund Christoffer Taxeii
30173: Håkan Malm : Veikko· Pihlajamäki
30174: 836 1977 vp.
30175:
30176: Raha-asia-aloite n:o 779.
30177:
30178:
30179:
30180:
30181: S. Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Uusimaa-projektin
30182: käynnistämistä varten.
30183:
30184:
30185: E d u s k u n n a ll e.
30186:
30187: V:altakuntamme alueellisesti tasa-arvoinen ke- miksi, persoonattomiksi asuinympäristöiksi.
30188: hittäminen on yleisesti hyväksytty tavoite. Tä- Tästä aiheutuu huomattavila sosiaalisia ongel-
30189: hän tavoitteeseen tulisi py~kiä kaikin käytettä- mia, jotka heijastuvat erityisen voitnak.kaina
30190: vissä olevin keinoin. nuorisossa. Kun kyse on suurista ihmismääristä,
30191: Kehitysalueiden oloihin onkiln viime vuosina niin Uudenmaan ongelmat ovat valtalrurmalli-
30192: kohdistettu suurta huomiota ja valtion voima- sesti varsin suurimerkityksellisiä.
30193: varoista on osoitettu huomattavia määrärahoja Valtiovallan on tunnettava V'astuunsa koko
30194: valtakunnan reuna-alueiden olojen parantami- Suomesta. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi
30195: seen. dlisi myös Uusimaa otettava erityisen t'arkaste-
30196: Aivan liian vähälle huomiolle sen sijaan on 1un ja huomion kohteeksi. Niiden hyvien koke-
30197: jäänyt Uu&imaa. Kun suhteellisen vauras ja musten perusteella, joita on olemassa Lappi-
30198: taloudellista kehitysvoimaa omaava pääkaupun- projektista, esitämmekin me allekirjoittaneet,
30199: kiseutu on oleellinen osa Uuttamaata, niin että eduskunta päättäisi kehottaa hallitusta
30200: taloudellista tukea ei ole· haluttu antaa myös- käynnistämään Projekti Uusimaan vuoden 1978
30201: kään niille Uudenmaan alueille tai toimin- alusta lukien vastaavalta poh}alta kuin Lappi-
30202: noille, jotka ovat yhtä huonossa asemassa kuin projekti on kehitteillä.
30203: maamme heikoimmat alueet tai muuten olot. Edellä olevaan viiltaten ehdotamme kunnioit-
30204: Uudet kaupungit, joita nopean kasvun aikana tavasti,
30205: rakennettiin, ovat monin osin vajavaisia. Niihin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30206: on kyetty rakentamaan vain asunnot sekä vält- 1978 tulo- ja menoarvioon 100 000
30207: tämättömät jokapäiväiset palvelut. Uudet yh- markan määrärahan Uusimaa-projektin
30208: dyskunnat sen sijaan ovat jääneet usein kyl- käynnistämistä varten.
30209: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
30210:
30211: Seppo Westerlund Impi Muroma
30212: Terhi Nieminen Kaisa Raatikainen
30213: 1977 vp. 837
30214:
30215: Raha-asia-aloite n:o 780.
30216:
30217:
30218:
30219:
30220: S. Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta asuntojen vähit-
30221: täismaksukaupan järjestämiseksi.
30222:
30223:
30224: E d u s k u n n a 11 e.
30225:
30226: Tutkimukset osoittavat, että oma asunto ase- olevat vuodet olisivat annuiteettilainan maksu-
30227: tetaan kiistattomasti etusijalle asuntohankin- aikaa. Kahden ensimmä1sen vuoden airkana sääs-
30228: noissa. Tämän toivotun tavoitteen toteuttamista tetään tarvittava alkupääoma, joka olisi 5 %
30229: tulisi kaikin tavoin helpottaa. vuosi, eli yhteensä 10 % asunnon. omarahoitus-
30230: Eduskunta lilinnitti vuoden 1973 budjetin hinnasta. Loppuosa tarvittavasta omasta pää-
30231: hyväksymisen yhteydessä huomiota siihen, että omasta saadaan lainaksi ja maksetaan takaisin
30232: asuntotuotannon edistämiseksi olisi pyrittävä tasaisin kuukausierin yhtiövast1kkleen yhtey-
30233: kehittämään uusia asunnonhankintamuotoja. dessä.
30234: Käsityklsemme mukaan asuntojen tasamaksujär- Vähittäismaksujärjestelmän käynnistämistä
30235: jestelmä loisi edellytykset toimia eduskunnan varten tarvitaan erillinen rahoitusyhtiö. Tämän
30236: esittämällä tavalla. erikoisyhtiön pääoman merkitsisivät asuntotuo-
30237: JärJestelmän avulla mahdollistetaan nykyisin tantoa rahoittavat rahalaitokset, vakuutusyhtiöt
30238: käytännössä oleva asuntosäästäntä realistiseksi ja valtio.
30239: etukäteissäästännäksi ja taloudelliseksi jälkikä- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
30240: teissäästännäksi mm. siten, että ne maksut, joi-
30241: hin perhe on sitoutunut esim. 12-15 vuoden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30242: ajalle, voitaisiin suorittaa seuraavasti: 1978 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
30243: Etukäteissäästännän ensimmäinen vuosi päät- markan määrärahan asuntojen vähittäis-
30244: tyisi silloin, kun rakentaminen aThaa ja toinen maksukaupan järjestämiseksi.
30245: vuosi, klun talo on valmistunut. Muut jäljellä
30246:
30247: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
30248: Seppo Westerlund Terhi Nieminen
30249: Kerttu Hemmi Juhani Sipiläinen
30250: 838 1977 vp.
30251:
30252: Raha-asiia-aloite n:o 781.
30253:
30254:
30255:
30256:
30257: S. Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta parlamentaarisen
30258: varusmiesasiain neuvottelukunnan perustamiseksi.
30259:
30260:
30261: E d u s k u n n a 11 e.
30262:
30263: Puolustusvoimi'Ssa asevelvollisuuttaan suorit- varusmiesasioihin jo valmisteluvaiheessa paneu-
30264: tavien varusmiesten asemassa ei viime vuosina tuvaa vastaavaa neuvottelevaa eliinrtä.
30265: o~e tapahtunut riittävästi parannuksia. Puolus- Jotta varusmiesasioissa otettaisiin huomioon
30266: tuslaitoskomitean ehdotukset päivärahan korot- yhteiskuntakehitys sekä varusmiesten oikeute-
30267: tamisesta, ilmaismatkojen lisäämisestä, sotilas- tut taloudelliset ja sosiaaliset tarpeet, on tar-
30268: avustusten kleh~ttämisestä sekä kotiuttamisrahan peen sellaisen parlamentaarisesti kootun elimen
30269: nostatnisesta ovat toistaiseksi jääneet toteutta- muodostaminen, joka voisi jo ,asioiden valmis-
30270: matta. Samoin liittyy varusmiestoimikuntajär- teluvaiheessa tuoda esille varusmiesten asemaan
30271: jestelmään monta tiedossa olevaa, mutta ratkai- liittyviä näkökohtia sekä laatia suunnitelmia
30272: sematonta ongelmaa. varusmiesten aseman kehittämiseksi.
30273: Eräillä muilla yhteiskuntaelämän kannalta Edellä olevaan vi~taten ehdotamme kunnioit-
30274: tärlreillä osa-alueilla on erityinen parlamentaa- tavasti,
30275: r1sesti koottu elin huolehtimassa alaan liii.tty-
30276: vien asioiden kehittämisestä. Tällaisia ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30277: esim. asuntoneuvosto tai maanpuolustustiedo- 1978 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
30278: tuksen suurtnitielukunta. 100 000 markkaa parlamentaarisen va-
30279: Varusmiesasioiden hitaan edistymisen voi- rusmiesasiain neuvottelukunnan perus-
30280: <laan katsoa johtuvan osin siitä, että puolustus- tamiseksi.
30281: hallinnon piirissä ei tällä hetkellä ole erityistä
30282: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
30283:
30284: Seppo Westerlund Hannu Tenhiälä Terhi Nieminen
30285: Mikko Pesälä Veikko J. Matikkala Sakari Knuuttila
30286: Tellervo Koivisto Juhani Sipiläinen Markus Aaltonen
30287: Ensio Laine Kerttu Hemmi Esko Härkönen
30288: Kaarina Suonio
30289: 1977 vp. 839
30290:
30291: Raha-asia-aloite n:o 782.
30292:
30293:
30294:
30295:
30296: S. Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta komitean asetta-
30297: miseksi selvittämään puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen
30298: virkamiesten työaikasäännöksiä.
30299:
30300:
30301: E d u s k u n n a II e.
30302:
30303: Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen vir- Hallitus ei ole tiettäväsrti tähän mennessä
30304: kamiesten työaikasäännökset poikkeavat eräiltä ryhtynyt asian johdosta määrätietoisiin toimen-
30305: oLeellisilta osiJta~an työaikalain alaisten sää111nök- piteisiin.
30306: silstä. Puolustusvoimien ja raja\"artiolaitoksen On pidettävä monista syistä erittäin tärkeänä,
30307: virkamiesten työaikasäännösten suurimmat epä- että maan puolustamisesta ja miespuolisten kan-
30308: kohdat ovat työajaksi luettavan ajan määritte- salaisten maanpuolustuskoulutuksesta vastaava
30309: lyssä sota- ja leiriharjoituksiss~a, eriasteisissa henkilöstö saatetaan tasavertaiseen asemaan
30310: päivystystehtävissä, varallaoJossa ja meripalve- myös työaikasäännösten osalta valtion muUitl
30311: lussa. Korvaus harjoituspäivältä on alle Vlirka- vi'rkamieskunnan kanssa. Asiaa valmistelemaan
30312: miehelle maksettavan päi'värahan. Virastovirka- olisi asetettava kiireellisesd kom~tea tai toim[-
30313: miesten työaikasäädöksiä ei noudateta puOilus- kunta.
30314: tusvoimieh esikunnissa. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit~
30315: Eduskunta lausui 1. 6. 1976 toivomuksen, tavasti,
30316: että hallitus pyrkisi kehittämään puolustusvoi-
30317: mia ja rajavartiolaitosta koskevia työaikasään- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30318: nöksiä niin, että ne paremmin vastaisivat ylei- 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
30319: sen työaikalain säännöksiä. 27.99.08 100 000 markan määrärahan
30320: Tasavallan Presidentti päätti esittelyssä 10. 9. komitean tai toimikunnan asettamiseksi
30321: 1976 määrätä eduskunnan toivomuksen merkit- selvittelemään puolustusvoimien ja raja-
30322: täväksi valtioneuvoston pöytäkirjaan hallituksen vartiolaitoksen virkamiesten työaikasään-
30323: tietoon saatetuksi sekä antaa valtioneuvostolle nöksiä.
30324: tehtäväksi ryhtyä toivomuksesta aiheutuviin toi-
30325: menpiteisiin.
30326: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
30327:
30328: Seppo Westerlund Kerttu Hemmi
30329: Mikko Pesälä Sakari Knuuttila
30330: 840 1977 vp.
30331:
30332: Raha-asia-aloite n:o 783.
30333:
30334:
30335:
30336:
30337: S. Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta asutustehtävissä
30338: palvelleiden eläkkeitä varten.
30339:
30340:
30341: E d u s kun n a 11 e.
30342:
30343: Maatalousseurojen Keskusliitolle ja maanvil- jos edellä määritelty asutustehtävissä palveltu
30344: jelys- ja talousseuroille asutuslainsäädännössä ailka olisi lmk!onaan luettu eläkeajaksi · valtio-
30345: annetun toimivallan käyttämistä varten muo- konttorin tai kunnallisen eläkelaitoksen myön-
30346: dostetuissa toimielimi:ssä näiden järjestöjen pää- tämää eläkettä varten.
30347: toimeksi katsottavissa palveluksissa olleiden elä- Tarkoitus on aivan oikeaan osunut, mutta
30348: ketl.lil'Vaa, joilla on tai olisi ollut oikeus eläk- epäoikeudenmukaisena on pidettävä sitä, että
30349: keeseen v·a1tion eläkelain 10 §:n 2 tai 3 mo- eläke myönnetään vasta 1. 10. 1978 lukien.
30350: menttia soveltaen tai kunnallisen eläk.ebitoksen Eläkehän on ansaittu vuoden alusta lähtien, jo-
30351: eläkesäännön 3 luvun mukaiseen lisäeläkkee- ten se tulee myöntää 1. 1. 1978 lähtien. Mo-
30352: seen, ja joiden eläketurva jää olennaisesti pie- mentille 28.07 .06.2 on budjetissa merkitty
30353: nemmäksi siitä, mikä se olisi ollut, jos heidän lisäystä 50 000 mk. Koska eläkkeen myöntämi-
30354: asutustehtävissä palvelemansa aika olisi luettu sen tulee alkaa vuoden 1978 alusta, tulisi mo-
30355: eläkkeeseen o~k!euttavaksi aj·aks~ maimittuja eliäk- mentille ottaa lisäystä 150 000 markkaa.
30356: keitä varten, täydennetään ylimääräisillä eläk- Edellä olevaan vi1taten ehdotamme kunnioit-
30357: keillä ja perhe-eläkkeillä. Ylimääräinen eläke tavasti,
30358: ehdotetaan 1. 10. 1978 myönnettäväksi v.altio-
30359: neuvoston annettavien lähempien ohjeiden mu- että Eduskunta ottaisi valtion vuodett
30360: kaisesti sen suuruisena, että se yhdessä valtio- 1978 tulo- ja menoarvioon momentin
30361: konttorin tai kunnallisen eläkelaitoksen sekä 28.07.06 alamomentille 2 lisäyksenä
30362: Eläkekassa Maan myöntämän eläklreen kanssa 150 000 markkaa asutustehtävissä pal-
30363: on yhtä suuri kuin valtiokonttorin tai kunnaUi- velleiden eläkkeitä varten.
30364: sen eläkelaitoksen myöntämä eläk!e olisi ollut,
30365: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
30366:
30367: Seppo Westerlund Irma Toivanen Kerttu Hemmi
30368: 1977 vp. 841
30369:
30370: Raha-asia-aloite n:o 784.
30371:
30372:
30373:
30374:
30375: S. Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta teatterikorkea-
30376: koulun toiminnan aloittamiSita varten.
30377:
30378:
30379: E d u s k u n n a 11 e.
30380:
30381: Teatterialan keske1sintä koulutusta maas- nykyisin antamaa alan ruotsinkielilstä opetusta.
30382: samme antavat Suomen Teatterikoulu ja Veikkausvoittovarojen tuoton hidastuminen
30383: Svenska teaterskolan i Helsingfors -niminen on 1uoout harkinnanvaraisiln perustein rahoite-
30384: oppilaitos. Molempien oppilaitosten menot pei- tuille oppilaitoksille kestämättömän tilanteen
30385: tetään nykyisin lähes täysin valtion haa:kinnan- niiden rahokustarpeen kasvettua kustannusta-
30386: varaisella avustuksella veikkausvoittova~roista. son ja valtaosaltaan palkkakustannuksista muo-
30387: Sibelius-Akatemian valtionavun lakisääteistämi- dostuvien menojen nousun johdosta yli valtion
30388: sen ja taideteollisen korkeakoulun perustam1sen niille veikkausvoittomäärärahoista osoittaman
30389: jälkeen teatterikoulutus on maan ainoa korkea- avusrusmäärärahan.
30390: koulutasoinen taidekoulutusmuoto, josta valtio Veikkausvoittovarojen teattemkoulutusmäärä-
30391: ei ole ottanut lakisääteistä vastuuta. Ku1tenkin rahaan tulee nykyisten koulujen 1. 1.-30. 6.
30392: jo maan teatterilaitoksen alan koulutukselta 1978 aikana tapahtuvaa toimintaa varten varata
30393: vaatiman l<lehityksen jatkuminen edellyttää siir- 2 500 000 markkaa.
30394: tymistä valtakunnalliseen teatterikoulutukseen, Edellisen perusteella ,ehdotamme,
30395: mikä on yleisesti todettu välttämättömäksi ja
30396: kiireelli>seksi. Suomen Teatterikoulun toimintaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30397: jatkamaan tulisi perustaa valtion teatterikorkea- 1978 tulo- ja menoarvioon 2 200 000
30398: lroulu, jossa jatkettaisiin myös Svenska teater- markkaa teatterikorkeakoulun 1. 7. 1978
30399: skolan i Helsingfors -nimisen oppilaitoksen alkavaa toimintaa varten.
30400: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
30401:
30402: Seppo Westerlund Sakari Knuuttila
30403:
30404:
30405:
30406:
30407: 106 0877003363
30408: 842 1977 vp.
30409:
30410: Raha-asia-aloite n:o 785.
30411:
30412:
30413:
30414:
30415: Vilmi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta siirtona maa-
30416: tilatalouden kehittämisrahastoon.
30417:
30418:
30419:
30420:
30421: E d u s k u n n a 11 e.
30422:
30423: Hallitus on esittänyt valtion vuoden 1978 sella. Sen jälkeen on myös maatilatalouden ke-
30424: tulo- ja menoarvioon siirtona maatilatalouden hittämiseen varatut erillismäärärahat tulo- ja
30425: kehittämisrahastoon 210 miljoonaa markkaa. menoarviosta lähes kokonaisuudessaan poistettu
30426: Esitetty rahamäärä on samansuuruinen kuin ku- ja siirretty kehittämisrahastosta maksettaviksi.
30427: luvalle vuodelle hyväksytty määräraha, joten Maatilataloutta syrjivää kehityksen suuntaa
30428: nyt ehdotettua määrärahaa ei voida pitää al- osoittaa lyhyesti numeroiden valossa se, että
30429: kuunkaan riittävänä. kun kymmenen vuotta sitten ns. aravamäärä-
30430: Hallituksen esitys osoittaa mitä suurinta kyl- rahat ja maatilatalouden kehittämismäärärahat
30431: mäkiskoisuutta maatilatalouden kehittämistä olivat yhtä suuret, esitetään nyt asuntolainoihin
30432: kohtaan. Siinä ei ole otettu lainkaan huomioon 1 920 miljoonaa markkaa ja maatilatalouden ke-
30433: rakentamiskustannuksissa vuoden sisällä tapahtu- hittämiseen vain 210 miljoonaa eli 1/10 asunto-
30434: nutta 40-50 prosentin nousua, eikä myöskään lainoihin varatusta määrästä. Ja kuitenkin maa-
30435: sitä, että maatilatalouden kehittämisrahastoon tilatalouden kehittämisrahaston varoilla joudu-
30436: kuluvalle vuodelle osoitetut kaikkia lainakoh- taan hoitamaan lähes koko maaseudun eli yli
30437: teita ko~kevat varat ovat olleet jo vuoden puo- kahden miljoonan asukkaan elinkeinon ja lai-
30438: livälissä loppuun käytetyt. Lainavarojen puut- noitustoiminnan tarve. Epäsuhde on suorastaan
30439: teesta johtuen on keskusrahalaitoksissa ja maa- hirvittävä. Esimerkkinä mainittakoon, mihin
30440: tilahallituksessa runsaasti lainahakemuksia ra- tämä lainavarojen riittämättömyys on käytän-
30441: hoittamatta. Näin siitäkin huolimatta, vaikka nössä johtanut. - Kun nykyaikaisen karjasuo-
30442: vähäisistä määrärahoista johtuen maatilahallitus jan rakentaminen tulee maksamaan kustannus-
30443: on kirjelmillään kieltänyt uusien lainahakemus- arvion mukaan 200 000-300 000 markkaa, saa
30444: ten vastaanottamisen. Samoin maatilatalouden viljelijä tähän lainaa korkeintaan vain 60 000
30445: kehittämisrahaston kautta myönnettävien laino- markkaa eli noin 20 prosenttia kustannusar-
30446: jen hakua on kuluvan vuoden aikana jarrutta- viosta. On selvää, että näin vähäisellä lainoi-
30447: nut eniten maankäyttölain kumoaminen sekä tuksella eivät viljelijät pysty karjarakennuksia
30448: uuden maatilalain voimaantuleminen vasta vuo- rakentamaan, vaan edessä on pakosta karjan-
30449: den loppupuolella. Kun uudessa maatilalaissa pidon nykyistä suurempi lopettaminen, mistä
30450: entistä suuremmat tilat pääsevät lainoituksen pii- on seurauksena työttömyyden jatkuva lisäänty-
30451: riin ja muutenkin lainoituskohteita on entises- minen.
30452: tään lisätty, olisi myös lainoitukseen käytettä- Maatilojen elinkelpoistaminen ja tuottavam-
30453: vää määrärahaa tullut kaiken kohtuuden nimes- maksi tekeminen on kaikkien kansalaispiirien
30454: sä huomattavasti lisätä. Laskettu vähimmäis- etujen mukaista. Se on suorastaan välttämätön-
30455: tarve on vuosittain vähintään 500 miljoonaa tä, sillä elintarviketuotannon omavaraisuutta ei
30456: markkaa. voida nykyisessä tilanteessa vaarantaa. Tämän
30457: Maatilatalouden kehittämisrahaston merkitys vuoksi olisi valtiovallan viimeistään jo nyt lo-
30458: alkoi heikentyä jo vuonna 1967, jolloin voimak- petettava nurjamielinen suhtautuminen maata-
30459: kaasta inflaatiosta huolimatta rahastoon tapah- louselinkeinoja kohtaan ja ryhdyttävä huoleh-
30460: tunutta budjettisiirtoa pienennettiin kolmannek- timaan maatilojen kehittämistoiminnan kaikin-
30461: Raha-asia-alQite n:o 785 843
30462:
30463: puolisesta tehostamisesta. Näin toteutetta1sun että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30464: myös kehitysaluepolitiikkaa halvemmin kustan- 1978 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
30465: nuksin ja nopeimmin vaikuttavalla tavalla. 200 000 000 markkaa siirtona maatila-
30466: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- talouden kehittämisrahastoon.
30467: nioittaen,
30468: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 19Tl.
30469:
30470: Pekka Vilmi Kalevi Mattila Alvar Saukko
30471: Veikko Pihlajamäki Hannu Tenhiälä Toivo Yläjärvi
30472: Pentti Poutanen Esko Härkönen Veikko Hanhirova
30473: Esko Pekonen Einari Nieminen Heimo Linna
30474: ·Mikko Jokela J. Juhani Kortesalmi Lauri Impiö
30475: Väinö Raudaskoski Juhani Saukkonen Mauno Manninen
30476: Matti Asunmaa Mikko Pesälä Sylvi Saimo
30477: 844 1977 vp.
30478:
30479: Raha-asia-aloite n:o 786.
30480:
30481:
30482:
30483:
30484: Vilmi ym.: Määrärahan osoittamisesta kalankasvatusalta:iden ra-
30485: kentamisen avustamiseen Lapissa.
30486:
30487:
30488: E d u s k u n n a 11 e.
30489:
30490: Aikanaan jättämäni lakialoitteen perusteella tusta. Suurin puute on sellaisista ka!lankasvatus-
30491: eduskunta hyväksyi v. 1966 toivomuksen, että altaista, joissa kuoriutuneet lmlanpoikaset voi-
30492: hallitus antaisi ensi tilassa eduskunnalle esityk- daan kasvattaa 2-3-vuotisiksi, jolloin hukka-
30493: sen kaLakannan ja kalastuksen turvaamista tar- prosentti jää mahdollisimman vähäiseksi. Koska
30494: koittav~ksi toimenpirteiksi. Tästä eduskunnan kalastuskuntien tulot muodostuvat vähäisistä
30495: lausumasta selvästä toivomuksesta huolimatta kalastuslupamaksuista, ei kalastuskunnilla ole
30496: lakiesitystä ei ole vieläkään annettu, ja kalakan- mahdollisuuksia laajamittaisen kalankasvatustoi-
30497: nan turvaamiseksi tulo- j,a menoarviossa esite- minnan harjoittamiseen, ellei valtiolta saada
30498: tään varoja erittäin niukasti. riittävästi avustuksia ja lainoja kalankasvatus-
30499: Asian hoitaminen kokonaisuudessaan kuuluu altaiden rakentamiseen ja kalavesien hoitoon.
30500: ensisijaisesti valtiolle, sillä voimalaitosten raken- Näitä avustuksia ja lainoja olisi annettava myös
30501: taminen on aiheuttanut kalakannan huomatta- yksity1siJlle yrittäjille ja kalavesien omistajille.
30502: van supistumisen ja lohen sukuisten kalojen Vähäisellä valtion tueHa voitaisiin tällä menet-
30503: osalta täydellisen häviämisen padotuissa Lapin telyllä turvata uusi tuottava elinkeino nimen-
30504: ves1stöissä. Tämän vuoksi kalanviljelyyn ja kas- omaan kehitysalueille. Tuhatjärvien maassa pi-
30505: vatukseen juuri tällä alueella olisi klinni<tettävä täisi suuremman huomion k~innittämisen asiaan
30506: aivan erityinen huomio. Lohensukuisia kaloja olla täysin luonnollista.
30507: olisi istutettava alueen vesi:stöihin niin paljon, Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
30508: että tuloksellista ammatti- ja urheillukalastusta kunnioittaen,
30509: voitaisiin harjoittaa lähes kaikissa vesistöis,sä.
30510: Enontekiön, Inarin ja Posion järvet, Kemijoen, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30511: Simojoen ja Tornionjoen vesistö ovat kuin luo- 1978 tulo- ja menoarvioon 1 miljoonan
30512: dut tällaiseen taJrkoitukseen. markan määrärahan kalankasvatusaltai-
30513: Tavoitteen saavuttaminen edellyttää erittäin den rakentamisen avustamiseen Lapin
30514: laajamittaista kalanpoikastuotootoa ja kasva- vesistöissä.
30515:
30516: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
30517: Pekka Vilmi Aimo Ajo
30518: Mikko Pesälä Esko Härkönen
30519: 1977 vp. 845
30520:
30521: Raha-asia-aloite n:o 787.
30522:
30523:
30524:
30525:
30526: Vilmi ym.: Määrärahan osoittamisesta kalankasvatustoimenpitei-
30527: den aloittamiseen Ranuan kunnan Simojärven vesistössä.
30528:
30529:
30530: E d u s k u n n a 11 e.
30531:
30532: Eduskunta hyväksyi 16.5. 1969 toivomuksen, Pottimojärven ja Simojärven välillä. Samoin
30533: että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toimenpitei- kalojen nousumahdollisuuksien parantamiseksi
30534: siin Simojokisuun ruoppaamiseksi ja Simojoen olisi heti ensimmäisenä toimenpiteenä tullut
30535: vesistön kalakantojen lisäämiseksi. suorittaa Simojokisuulla olevan ns. Onkalon
30536: Lausutun toivomuksen johdosta aloitettiin haaran ruoppaaminen, koska tämä eteläinen
30537: syksyllä 1969 tutkimukset Simojoen vesistön haara on luontainen väylä kalojen nousulle Si-
30538: kalakantojen selvittämiseksi sekä vesistön kun- mojokeen. Lisäksi koko vesistön kalantuoton
30539: nostamiseksi lohi- ja muiden arvokalojen kas- tehostamiseksi tulisi Ranuan Simojärvelle ra-
30540: vatukselle kelvolliseksi. kentaa kalanviljelylaitos tai aloittaa voimaperäi-
30541: Kuuden vuoden aikana, eli vuosina 1970- nen lammikkokasvatus. Kalatalousviranomaisten
30542: 75 suoritetuissa tutkimuksissa ja selvityksissä ja ammattihenkilöiden suorittamissa tutkimuk-
30543: onkin voitu varmuudella todeta, että Simojoen sissa onkin todettu Simojärven alajuoksun ja
30544: vesistö on koko maan puhdasvetisin vesistö, Auralammen välin olevan erinomaisen ja luon-
30545: jossa jo nykyisin on erittäin runsas lohenpoi- nollisen paikan kalankasvatustoimenpiteiden
30546: kaskanta. Lisäksi on todettu, että koko vesistö suorittamiselle. Tämän vuoksi, jotta Simojoen
30547: Simojärvi mukaanluettuna on jo nykyisin arvo- vesistössä parhaillaan suoritettavista entistä-
30548: kalojen kutu- ja kasvatusvesistönä korvaamaton, mistöistä saataisiin täysitehoinen hyöty, tulee
30549: ja että vesistön merkitystä tältä osaa voidaan entistämistyöt ulottaa Simojärvelle saakka ja
30550: pienin kustannuksin huomattavasti lisätä. Tä- samalla jo nyt kiireellisesti aloittaa kalankas-
30551: hän perustuen aikanaan uittoa varten raivatun vatuslammikoiden rakentaminen Simojärven ve-
30552: Simojoen entisöimistyöt aloitettiin syksyllä sistössä.
30553: 1976 ja töitä on jatkettu myös kuluvan vuo- Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
30554: den aikana. kunnioittaen,
30555: Kun suunnitelmien mukaan näitä Simojoen
30556: vesistön entistämistäitä tultaisiin suorittamaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30557: vain Simojokisuun ja Ranuan Pottimojärven vä- 1978 tulo- ja menoarvioon 300 000
30558: lisellä alueella, ei toimenpiteitä voida pitää al- markan määrärahan kalankasvatustoi-
30559: kuunkaan riittävinä. Simon ja Ranuan kunnat menpiteiden aloittamiseksi ja kalalam-
30560: sekä paikalliset asukkaat ovat yhtä mieltä sii- mikoiden rakentamiseksi Simojärven ve-
30561: tä, että entisöimistyöt on suoritettava myös sistöön Ranuan kunnassa.
30562: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
30563:
30564: Pekka Vilmi Väinö Raudaskoski Aimo Ajo
30565: Mikko Pesälä Kerttu Hemmi Eero Lattula
30566: Esko Härkönen
30567: 846 1977 vp.
30568:
30569: Raha-asia-aloite n:o 788.
30570:
30571:
30572:
30573:
30574: · Vilmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Asemakylän ja Alaniemen
30575: välisen vanhan maantien peruskorjaamiseen Simon kunnassa.
30576:
30577:
30578: E d u s k u n n a 11 e.
30579:
30580: Vuosisadan vaihteessa rakennettiin maantie- kiennettä viime vuosina erittäin pa[jon. Näin
30581: yhteys Simosta Ranualle. Simojoen etelärannan shltä huolimatta, vaikka de on liikenteeLle erit-
30582: maantien valmistuttua kaksikymmentä vuotta täin vaarallinen. Mainittakoon, että mm. yhtenä
30583: sitten, on sen jälkeen rakennettu silta entiselle ainoana kesäkautena tuli ns. Kalliokosken mut-
30584: Alaniemen lossin paikalle ja vanha maantie on kassa kaikkiaan 19 tiedossa olevaa autokolaria.
30585: Alaniemen ja Ranuan välillä kokonaisuudessaan Lisäksi tiellä oleva Simon aseman tasoristeys
30586: peruskorjattu ja kunnostettu. Vanhasta maan- on jatkuvasti aiheuttanut monia ihmishenkiä
30587: tilestä ainoastaan Simojoen pohjoispuolen tie vaatineita liikenneonnettomuuksia. Tästä syystä
30588: Asemakylältä Alaniemelle on edelleenkin lähes Simon Asemakylän ja Alaniemen välinen Simo-
30589: samassa kunnossa, mihin se vuosikymmeniä joen pohjoi,spuolella oLeva tieosa tulisi kokonai-
30590: sitten suoritettujen vähäi!sten kmjausten jälkeen suudessaan peruskorjata tai suorittaa tieosan
30591: jätettiin. tehostettu lruntoonpano. ·Ainakin tiellä olevat
30592: Tämän Simojoen pohjoispuolella olevan maan- Hekkasen, Rannilan, Matalan ja Kalliokosken
30593: tien pituus Asemakylältä Alaniemen sillalle on vaaralliset tienmutkat tulisi oikaista ja tie tulisi
30594: 25 km, ja koko väli on erittäin heikosti raken- päällystää öljysoralla.
30595: nettu. T~e ei täytä alkuunkaan nykyajan liiken- Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
30596: teen vaatimuksia, kun otetaan huomioon se, kunnioittaen,
30597: että tätä kautta tapahtuu erittäin suuri osa
30598: OuLun ja Rovaniemen välis·estä liikenteestä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30599: Onhan matka tätä kautta ajaen yli 40 kilomet- 1978 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar·
30600: riä lyhyempi kuin Kemin kautta suuntautuvaa kan määrärahan Simon kunnassa olevan
30601: nelostietä ajaen. Tämä matkan lyhyys onkin Asemakylän ja Alaniemen välisen van-
30602: lisännyt Simojoen pohjoispuolen maantien Ui- han maantien peruskorjaamista varten.
30603: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
30604:
30605: Pekka Vilmi Aimo Ajo
30606: Mikko Pesälä Esko Härkönen
30607: 1977 vp. 847
30608:
30609: Raha-asia-aloite n:o 789.
30610:
30611:
30612:
30613:
30614: Vilmi ym.: · Määrärahan osOittamisesta polkutien rakentamiseksi
30615: Utsjoen kirkonkylän ja Rovisuvannon välille.
30616:
30617:
30618: E du s kunnalle.
30619:
30620: Hallitus on vuoden 1978 tulo- ja menoar- leisella rannalla ja tämän tien vaikutuspiirissä
30621: viossa esittänyt Lapin polkuteiden ja pienteiden on monia kyliä käsittävä asutus. Tien valtakun-
30622: parantamiseen 1 600 000 markan suuruisen nallinen merkitys on myös erittäin suuri, sillä
30623: määrärahan. Tällaisten teiden rakentamisen tar- tämä tie tulee yhdistämään Karigasniemen ja
30624: peen ja kustannustason nousun huomioon ot- Utsjoen kirkonkylän kautta Norjaan tapahtuvan
30625: taen on esitettyä määrärahaa pidettävä kerras- liikenteen.
30626: saan riittämättömänä, sillä jo vuosikausia kes- Myös Utsjoen kunnan jatkuvasti paheneva
30627: keneräisinä olleet polkuteiden rakennustöiden työttömyys vaatisi tällaisen suuremman työkoh-
30628: loppuun saattamiset vaatisivat huomattavasti teen kiireellistä käynnistämistä.
30629: suuremman määrärahan. Edellä esittämämme perusteella kunnioittaen
30630: Lapin yksi tärkeimmistä ja pitkään raken- ehdotamme,
30631: nuskeskissä ollut polkutien rakentaminen vä-
30632: lille Utsjoen kirkonkylä-Rovisuvanto tulisi ra- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30633: kentaa valmiiksi ensi tilassa. Tärriä ns. Suomen 1978 tulo- ja menoarvioon 2 miljoonan
30634: puoleinen Tenonrannan tie, jonka pituus on 96 markan määrärahan polkutien rakenta-
30635: km, on täysin liikennekelvottomassa kunnossa. miseksi Utsjoen kirkonkylän ja Rovisu-
30636: Vain 16 kilometrin matkalla on tien pintaus vannon välille.
30637: valmiina. Ja kuitenkin Tenojoen Suomen puo-
30638: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
30639:
30640: Pekka Vilmi Sylvi Saimo
30641: 848 1977 vp.
30642:
30643: Raha-asia-aloite n:o 790.
30644:
30645:
30646:
30647:
30648: Vilmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Karesuvannon sillan ra-
30649: kentamiseksi Enontekiön kunnassa.
30650:
30651:
30652: E d u s k u n n a 11 e,
30653:
30654: Enontekiön kunnan alueella Länsi-Lapissa Ylitornion· ja Pellon siltojen rakentamisen jäl-
30655: olevan Karesuvannon siltakysymys on ollut jo keen. Kun mainitut sillat ovat olleet jo pitkään
30656: pitkään vireillä. Rajan ylittäminen Luoteis-La- liikenteellä, tulisi Katesuvannon sillan rakenta-
30657: pin keskuspaikan Katesuvannon kylän kohdalla minen aloittaa ensi tilassa ja jo vuoden 1978
30658: Muonionjoen yli tapahtuu edelleenkin lossilla, aikana. Tätä tukevat jatkuvasti lisääntyvä mat-
30659: mikä hankaloittaa suuresti tämän keskeisen kailuliikenne ja koko Luoteis-Lapin elinkeino-
30660: alueen jatkuvasti lisääntyvää liikennettä. On- toiminnan kehittäminen. Samoin Enontekiön
30661: han Katesuvannon liikennepaikka koko Luoteis- kunnan vaikea työttömyys vaatii lisätyökohtei-
30662: Lapin liikenteen solmukohta, jossa Suomen ja ta, joista Katesuvannon siltatyö on asetettava
30663: Ruotsin tieverkosto on liitetty toisiinsa los- kiireellisyysjärjestyksessä ensimmäiselle sijalle.
30664: silla. Viime vuosina räjähdysmäisesti lisäänty- Edellä esitetyn perusteella kunnioittavasti
30665: nyt matkailu ja Suomeen suuntautuva ostos- ehdotamme,
30666: matkailu ovat suuresti lisääntyneet ja tehneet
30667: sillan tarpeen entistäkin tärkeämmäksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30668: Molempien valtioiden viranomaisten hyväk- 1978 tulo- ja menoarvioon 1 miljoonan
30669: symän alkuperäisen suunnitelman mukaan piti markan määrärahan Karesuvannon sillan
30670: Katesuvannon sillan rakentamisen tapahtua heti rakentamiseksi Enontekiön kunnassa.
30671: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
30672:
30673: Pekka Vilmi Sylvi Saimo
30674: 1977 vp. 849
30675:
30676: Raha-asia-aloite n:o 791.
30677:
30678:
30679:
30680:
30681: Vilmi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maaseudun säh-
30682: köistyksen rtukemiseen.
30683:
30684:
30685: E d u s k u n n a 11 e.
30686:
30687: Maas·eudun uudissähköistys on voinut monis- ilmoituksen mukaan määrärahan tarve vuodelle
30688: ta ulkoisista vaikeuksista huolimatta jatkua vii- 1978 on noin 35 miljoonaa markkaa. Tästä huo-
30689: meisinä vuosina varsin tyydyttävästi. Tämä on limatta hallitus on esittänyt vuoden 1978 tulo-
30690: ollut mahdollista vuosittain valtion budjetissa ja menoarviossa maaseudun sähköistämiseen
30691: varatun määrärahan turvin, jolla määrärahalla V'ain 20 miljoonan markan määrärahan, mikä
30692: on tasattu harvaan asutun maaseudun uudis- merkitsee huomattavaa vähennystä kuluvan vuo-
30693: sähköistyksen ylimääräisiä investointikustannuk- den määrärahaan verrattuna. Kun tämän työUi-
30694: sia. Lisäksi uudissähköistysalueiden sijaintikun- syyttäkin edistävän määrärahan supistamiseen
30695: nat ovat joutuneet omalta osaltaan vastaamaan ei ole olemassa minkäänlaisia asiallisia perustei-
30696: v•altionavustuksen sekä kuluttajien liittymis- ta, olisi hallituksen esittämää määrärahaa ko-
30697: maksujen jälkeen jääneestä rahoitusosuudesta. rotettava vähintään 5 miljoonalla markalla, jol-
30698: Vaikka valtionavustukset on voitu saada sähkö- loin määräraha olisi saman suuruinen kuin ku-
30699: laitosten kohdalla jälkikäteen ja usein vasta luvalle vuodelle varattu määräraha.
30700: muutaman vuoden kuluttua siitä, kun uudis- Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
30701: tussähköistys on toteutunut, on valtionavustuk- kunnioittaen,
30702: sella ollut uudissähköistyksen toteutumisen
30703: kannalta kuitenkin täysin ratkaiseva merkitys. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30704: Valtion kuluvan vuoden budjetissa on varat- 1978 tulo- ja menoarvioon kaikkiaan
30705: tu maaseudun sähköistyksen tukemiseen 25 25 miljoonan markan määrärahan maa-
30706: miljoonan markan määräraha. Kauppa- ja teol- seudun sähköistyksen tukemiseen.
30707: lisuusministeriön energiatoimiston alustavan
30708: Helsingi>ssä 30 päivänä syyskuuta 1977.
30709:
30710: Pekka Vilmi Väinö Raudaskoski Eero Lattula
30711: Mikko Pesälä Kerttu Hemmi Esko Härkönen
30712: Aimo Ajo
30713:
30714:
30715:
30716:
30717: 107 0877003363
30718: 850 1977 vp.
30719:
30720: Raha-asia-aloite n:o 792.
30721:
30722:
30723:
30724:
30725: Vilmi ym.: Määrärahan osoittamisesta uusien työkohteiden avaa-
30726: miseen maamme vaikeiromilla työttömyysalueilla.
30727:
30728:
30729: E d u s k u :n n a 11 e.
30730: Työttömyys on erityisesti kehitysalueilla voi- hoitamiseksi. Monien valtion työvirastojen työ-
30731: makkaasti lisääntymässä. Työvoimaministeriön kohteita tullaan aikaisempaan verrattuna tun-
30732: julkisuudessa esittämien arvioiden mukaan tuvasti vähentämään. Kuitenkaan kysymys ei
30733: työttömien määrä tulee ensi talvikauden aikana ole suunnitelmien eikä työkohteiden puuttu-
30734: kohoamaan ennätyslukemiin, ehkä yli 200 000 misesta, sillä mm. TVL:n Lapin piirillä olisi
30735: työttömän määrään. Vaikeimmaksi tilanne muo- kaikki mahdollisuudet ennakoidun työntekijä-
30736: dostuu kehitysalueilla ja erityisesti Lapissa, mis- määrän tuntuvaan lisäämiseen. Työllisyystilan-
30737: sä jo tällä hetkellä työttömien määrä on 10- teen helpottamiseksi ja muuttoliikkeen vähen-
30738: 15 prosenttia työvoimasta. Tämä on aiheutta- tämiseksi tulisi osoittaa nopeasti varoja suun-
30739: massa yhdessä pakkolomautusten ja monien niteltujen ja rakennuskeskuksissa olevien työ-
30740: yritysten· lopettamisten seurauksena paniikin- kohteiden käynnistämiseen.
30741: omaisen tilanteen, mistä on seurauksena muut- Edellä esitetyn perusteella kunnioittavasti
30742: toliikkeen ja maastamuuton voimakas lisäänty- ehdotamme,
30743: minen. Jo tällä hetkellä Lapista muuttaa Ruot-
30744: siin kuukausittain useita satoja henkilöitä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30745: Näköpiirissä .olevasta suurtyöttömyydestä 1978 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
30746: huolimatta ei vuoden 1978 tulo- ja menoarvios- 200 miljoonan markan määrärahan uu-
30747: sa ole esitetty alkuunkaan riittävästi varoja sien työkohteiden avaamiseksi maamme
30748: Lapin ja muiden kehitysalueiden työttömyyden vaikeimmitla työttömyysalueilla.
30749: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
30750:
30751: Pekka Vilmi Sylvi Saimo
30752: 1977 vp. 851
30753:
30754: Raha-asia-aloite n:o 793.
30755:
30756:
30757: Voutilainen ym.: Määrärahan 9soittamisesta postt- Ja lennätin-
30758: hallituksen työttömiksi jäävien puhelunvälittäjien eläketurvan
30759: järjestämiseen.
30760:
30761:
30762: E d u 'S k u n n a 11 e.
30763: Puhelinliikenteen automattsomnin seurauk- Vaikein tilanne tehtävistään vapautuvien pu-
30764: sena työttömäksi jäävien puhelunvälittäjien ase- helunvälittäjien kohdalla on osittain tällä het-
30765: man turvaaminen on muodostunut vaikeaksi kellä sekä vuosina 1978-1980. Tällöin vuo-
30766: ongelmaksi. Vuosikymmeniä puhelunvälittäjän sittain vapautuu automatisoinnin ansiosta yli
30767: tehtävässä olleita on jäänyt tai joutuu lähivuo- 600 puhelunvälittäj,ää.
30768: sina jäämään tästä tehtävästä sivuun, useassa Puhelunvälittäjien suurimmat ikäryhmät ovat
30769: tapauksessa työttömäksi. 20-30 ja 40-50 -vuotiaissa henkilöissä. Tä-
30770: Tällä hetkellä koetaan automarisoinnin mu- män lisäksi on huomattava määrä puhelunvälit-
30771: kanaan tuomat ongelmat vaikeimpina ja konk- täjiä, jotka ovat yli 50-vuotiaita.
30772: reettisina erityisesti kehitysalueilla, jotka muu- Ensisijaisena tavoitteena toimestaan ja viras-
30773: tenkin ovat vaikeita työttömyysalueita. Kehi- taan vapautuvien puhelunvälittäjien osalta tulee
30774: tysalueilla ongelmat ovat suurempia siksi, että olla, ainakin nuorempien ikäluokkien, sijoitta-
30775: varsinainen automatisointi on siellä suoritettu minen työelämään joko uudelleenkoulutuksen
30776: viime vuosina ja osittain sitä suoritetaan vie- tai muiden keinojen avulla. Kunnille ja muille
30777: läkin. yhteisöille voitaisiin harkita myös väliaikaisesti
30778: Vaikeita alueita puhelunvälittäjien uudelleen maksettavaksi työllisyystukea, mikäli ne ottavat
30779: työhön sijoittumisen kohdalla ovat mm. Lapin, toimestaan irtisanotun henkilön palvelukseensa.
30780: Mikkelin, Kuopion, Pohjois-Karjalan ja Vaasan Tämä sen takia, että useissa kunnissa on viran-
30781: läänit. haltijoiden palkkaamiseen tarvetta, mutta ei ole
30782: Posti- ja lennätinhallituksen toimesta on kiin- siihen taloudellisia edellytyksiä.
30783: nitetty vakavaa huomiota kysymykseen sekä Vaikein siirtymävaihe tulee olemaan vuosien
30784: haettu eri keinoja asian hoitamiseksi. Myös 1978-1980 aikana. Sisäistä painetta puhelun-
30785: parlf!mentaarinen liikennekomitea aikanaan kan- välittäjien sijoittelussa helpotettaisiin huomat-
30786: nanottonaan edellytti tehostettua puhelunvälit- tavasti, jos tämän siirtymävaiheen aikana eläke-
30787: täjien sijoitustoimintaa. Komitean mietinnössä ikää alennettaisiin esimerkiksi 55 ikävuoteen
30788: tästä todetaan: "Automatisoinnin johdosta va- sekä toisaalta tehtäisiin mahdolliseksi eläkkeelle
30789: pautuva välittäjätyövoima tulee kouluttaa uu- siirtyminen niille, joilla on palvelusvuosia esi-
30790: delleen ja sijoittaa posti- ja lennätinlaitoksen merkiksi 25 vuotta.
30791: muihin tehtäviin mm. aluekeskuksiin sijoitetta- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
30792: viin uusiin palvelukeskuksiin tai muihin vai- tavasti,
30793: tion tehtäviin". Posti- ja lennätinhallituksen
30794: toimesta on niin ikään hyväksytty pääperiaat- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30795: teet tehtävistään vapautuvien pu!1elunvälittäjien 1978 tulo- ja menoarvioon 5 miljoo-
30796: sijoitustoiminnan hoitamiseksi niin, että vapau- nan markan määrärahan posti- ja lennä-
30797: tuva henkilöstö voitaisiin ohjata ensisijaisesti tinhallituksen irtisanottujen tai irtisanot-
30798: posti- ja lennätinlaitoksessa uusiin tehtäviin sekä tavien puhelunvälittäjien eläkeikärajan
30799: muiden laitosten, kuntien ja myös yksityisen alentamiseksi 55 ikävuoteen tai ennen-
30800: sektorin palvelukseen. aikaisen eläkkeen maksamiseksi 25 vuot-
30801: Hallitus on elokuussa tänä vuonna asettanut ta palvelleille puhelunvälittäjille.
30802: puolestaan työryhmän tutkimaan puhelunvälit-
30803: täjien sijoittamista koskevaa kysymystä.
30804: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1977.
30805: Uki Voutilainen Matti Puhakka Lasse Lehtinen
30806: Jouko Tuovinen Erkki Liikanen Lea Sutinen
30807: 852 1977 vp.
30808:
30809: Raha-asia-aloite n:o 794.
30810:
30811:
30812: Voutilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kaunialan sotavam-
30813: masairaalan uudistamis- ja laajentamistöiden rahoitusvajauk-
30814: sen kattamiseen.
30815:
30816: E d u s k u n n a 11 e.
30817: Parantaakseen sotavammaisten lääkinnällisen jennustöiden kokonaiskustannuksiksi nyt 34
30818: tutkimuksen, lääkinnällisen hoidon ja kuntoo- mmk.
30819: tuksen edellytyksiä samoin kuin laitoshoitopal- Sotainvalidien Veljesliiton rahoitusmahdolli-
30820: velujen tehostamista ryhtyi Sotainvalidien Vei- suudet: Sairaala sotavammaisille -keräyksellä
30821: iesliitto vuonna 197 6 hankkeeseen Kauniaisten saatavat varat ( 20 mmk), valtion vuosien
30822: kaupungissa sijaitsevan Kaunialan sotavamma- 1975-7 6 tulo- ja menoarviossa myönnetyt va-
30823: sairaalan uudistamiseksi ja 1aajentamisebi siten, rat (2.1 mmk) sekä Raha-automaattiyhdistyk-
30824: että sen potilaspaikkojen nykyinen lukumäärä sestä saatu lähivuosien rahoitusvaraus ( 8 mmk)
30825: 112 voidaan nostaa 220:een, j,a että laitoksen tekevät yhteensä 30.1 mmk. Arvioidun vajauk-
30826: tutkimus- ja hoitopalveluteho lisääntyisi potilas- sen ( 4 mmk) kattamiseksi tarvittavien järjes-
30827: kierron nopeutumisen ohella. Uudistettavaan telyjen sekä lainojen saaminen ja hoitaminen
30828: sotavammas,airaalaan tulee yhdistettäväksi ny- tulevat merkitsemään Sotainvalidien Veljeslii-
30829: kyinen Helsingin kaupungissa sijaitseva 90- tolle yhä huomattavia taloudellisia vaikeuksia.
30830: paikkainen Aivov,ammasairaala. Korjaus- ja ra- Valtiovallan tulisikin tähän asti myönnettyä
30831: kennustöiden kokonaiskustannusarvio oli ra- ( 10.1 mmk) suuremmalla osuudella osallistua
30832: kennustöiden alkaessa marraskuussa vuonna sairaalahankkeen rahoitukseen.
30833: 1976 32.6 mmk. Sairaalan laajennusosan on Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
30834: määrä valmistua syyskuussa vuonna 1978. nioittavasti,
30835: Viime vuoden elokuusta alkaen on rakennus-
30836: kustannusindeksi noussut noin 14 %. Koska että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30837: urakat ovat osaksi sidotut tähän indeksiin, 1978 tulo- ja menoarvioon 1 miljoo-
30838: aiheutuu siitä tiettyä kustannusten nousua. Sa- nan markan määrärahan käytettäväksi
30839: malla tavalla vaikuttavat myöskin liikevaihtove- Kaunialan sotavammasairaalan uudista-
30840: ron korotus sekä kuluvan vuoden aikana sattu- mis- ja laajentamistöiden rahoitusvajauk-
30841: neista työnseisauksista aiheutuvat viivästykset. sen kattamiseen.
30842: Siten arvioidaan Kaunialan uudistamis- ja laa-
30843: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1977.
30844:
30845: Uki Voutilainen Jouko Mäkelä Matti Puhakka Kerttu Hemmi
30846: Matti Louekoski Sinikka Luja-Penttilä Eino Loikkanen Orvokki Kangas
30847: Maija Rajantie Jorma Rantala Arvo Ahonen Erkki Korhonen
30848: Juhani Surakka Matti Luttinen Sven-Erik Järvinen Lea Sutinen
30849: Olli Helminen Erkki Liikanen Aarne Koskinen Mauno Manninen
30850: Risto Tuominen Jermu Laine Lasse Äikäs Anneli Kivitie
30851: Tellervo Koivisto Lyyli Aalto Reino Karpola Juhani Orrenniaa
30852: Markus Aaltonen Eino Grönholm Väinö Raudaskoski Terhi Nieminen
30853: Lasse Lehtinen Seija Karkinen Petter Savola Jorma Fred
30854: Ralf Friberg Veikko Pajunen Kyllikki Stenros Veikko J. Matikkala
30855: Uljas Mäkelä Matti Kuusio Veikko Pihlajamäki Esko Pekonen
30856: Bror Lillqvist Pentti Rajala Pekka Vilmi Matti Maijala
30857: Paula Eenilä Meeri Kalavainen Veikko Hanhirova V. J. Sukselainen
30858: Sakari Knuuttila Jouko Tuovinen Mikko Kaarna Aino Karjalainen
30859: Kaarina Suonio Saimi Ääri Irma Toivanen Mikko Pesälä
30860: Mauno Forsman Esko Härkönen Ulla Järvilehto Paavo Vesterinen
30861: Riitta Järvisalo-Kanerva Katri-Helena Eskelinen
30862: 1977 vp. 853
30863:
30864: Raha~asia-aloite n:o 795.
30865:
30866:
30867:
30868:
30869: Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisenä valtion-
30870: apuna pienten peruskouluyksiköiden säilymisen turvaami-
30871: seksi.
30872:
30873:
30874: E d u s kun n a 11 e.
30875:
30876: Peruskoulusta saadut kokemukset osoittavat, sinkertaisempaan menettelyyn ja koska jo nyt
30877: että 1970-luvulla toteutetuilla pienten kouluyk- on käytettävissä ylimääräisen valtionosuuden
30878: siköiden oppilasminimien pudotuksilla ei ole saa- mahdollisuus, olisi peruskoulukustannusten ra-
30879: tu riittävästi toimenpiteen tarkoittamia tuloksia, situsten tasaamiseksi ja pienten kouluyksiköi-
30880: vaan erikoisesti harvaanasutut ja köyhät kun- den epätarkoituksenmukaisen lakkautumisten
30881: nat ovat joutuneet lakkauttamaan pieniä koulu- estämiseksi vuonna 1978 pyrittävä käyttämään
30882: yksiköitä jo ennen oppilasmäärien putoamista ylimääräisen valtionosuuden lisäämiskeinoa. Sa-
30883: alle säädetyn minimin. Tämä on johtunut siitä, manaikaisesti olisi valmisteltava uusia valtion-
30884: ettei tehtyjen em. ratkaisujen lisäksi ole kat- osuusperusteita, jotka ovat riittävän oikeuden-
30885: sottu tähän asti tarpeelliseksi puuttua perus- mukaisia myös köyhille ja harvaanasutuille
30886: koulun valtionosuusperusteisiin. kunnille.
30887: Peruskoulun valtionosuussäännöstön tarkoi- Peruskoulun ylimääräisen valtionavun saami-
30888: tuksena on pidettävä sitä, että kuntien talou- sen raja on nostettu liian korkealle ( peruskou-
30889: dellinen kantokyky määrää kunkin kunnan kan- lumenoja .3,592 penniä veroäyriä kohti). Tästä
30890: nettavaksi tulevan koulumenojen osuuden. Kus- johtuu, että vuoden 1978 tulo- ja menoarvio·
30891: tannuksista saadut tiedot osoittavat kuitenkin, esityksessä tarkoitukseen varattua määrärahaa
30892: että peruskoulun aiheuttama rasitus kohdistuu on ehdotettu vähennettäväksi vuoden 1977 me-
30893: kuntiin hyvin eri tavalla. Maan köyhimmät noarvion 12 miljoonasta 10 miljoonaan mark-
30894: kunnat maksavat peruskoulumenoja .3,2.3.3- kaan perusteella, että avustustarve on vähenty-
30895: .3,969 penniä veroäyriä kohti, vaikka mukaan nyt. Peruskoulurasituksen kohdistuessa niin
30896: on otettu nykyisten säännösten mukainen lisä- epäoikeudenmukaisesti maan köyhimpiin kun-
30897: avustus. Sen sijaan erityisesti varakkaat kau- tiin kuin se tällä hetkellä kohdistuu niiden kan-
30898: punkikunnat maksavat vain 1-2 penniä vero- nalta katsottuna kyseessä ei voi olla avustustar-
30899: äyriä kohti. Näissä lisäksi veroäyrin hinta on peen vähentyminen. Ehdotan, että peruskoulun
30900: keskimäärää alempi. ylimääräisen valtionosuuden rajaa .3,592 penniä
30901: Kun koulu on yleisestikin tunnustettu kun- veroäyriä kohti valtioneuvoston seuraavassa
30902: kin kyläkunnan erääksi keskeisimmäksi palvelu- päätöksessä lasketaan 1. kantokykyluokkaan
30903: varustukseksi, joka palvelee laajalti muitakin kuuluvan kunnan osalta yhdellä pennillä ja 2.
30904: kuin opetuksellisia tarpeita, tulisi pientenkin kantokykyluokkaan kuuluvan kunnan osalta 0,5
30905: kouluyksiköiden säilyttäminen tehdä kunnille pennillä ja että alennettu raja otetaan huomioon
30906: myös käytännössä mahdolliseksi valtionosuuspe- myös 3. kantokykyluokkaan kuuluvalle kunnal-
30907: rusteita muuttamalla. Käytettävissä olisi usei- le ylimääräistä valtionosuutta mahdollisesti
30908: takin erilaisia vaihtoehtoja. Valtionosuus voitai- myönnettäessä.
30909: siin määritellä opettajanvirkojen lukumäärän mu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30910: kaisella indeksillä tai siten, että nykyisten val- nioittavasti,
30911: tionosuussäännösten vallitessa oppilasmäärien
30912: pieneneminen otetaan riittävästi huomioon op- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30913: pilaskohtaisen käyttömenon keskimäärää asutus- 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
30914: rakenteittain etukäteen arvioitaessa. Koska val- 29.46.35 (ylimääräinen valtionapu kan-
30915: tionosuuskäytännössä tulisi pyrkiä nykyistä yk- sakoulujen ja peruskoulujen ylläpitome-
30916: 854 Raha-asia-aloite n:o 795
30917:
30918:
30919: noihin, arviomääräraha) esitetyn 10 mil- köiden säilyminen voitaisiin t~ykyistä
30920: joonan markan asemesta 15 miljoonaa paremmin turvata.
30921: markkaa, jotta pienten peruskouluyksi-
30922: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
30923:
30924: Marjatta Väänänen Kalevi Mattila Elly Sigfrids
30925: Einari Nieminen Veikko Hanhirova Bror Lillqvist
30926: Irma Toivanen
30927: 1977 vp. 855
30928:
30929: Raha-asia-aloite n:o 796.
30930:
30931:
30932:
30933:
30934: Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuntokallio-Opistan
30935: toiminnan tukemiseksi.
30936:
30937:
30938: E d u s k u n n a 11 e.
30939:
30940: Kuntokallio-Säätiön ylläpitämä Kuntokallio- Mikäli opiston rahoitusongelmiin ei löydy
30941: Opisto Sipoossa on vanhustyöhön erikoistunut ratkaisua, on seurauksena opiston toiminnan
30942: kansanopisto ja kansankorkeakoulu. Opistolle Iamautuminen. Toisena vaihtoehtona olisi opis-
30943: on kesällä 1976 valmistunut uusi lisärakennus, ton käyttötarkoituksen muuttaminen lomakes-
30944: jonka kokonaistilavuus on noin 3 500 m3 ja kukseksi tai vastaavaksi. Nämä molemmat vaih-
30945: kokonaiskustannukset noin 3,5 miljoonaa mark- toehdot merkitsisivät viiden vuoden ajan suo-
30946: kaa. ritetun työn menemistä hukkaan, vanhustyön
30947: Kuntokallio-Opistan lisärakent~uksen raken- koulutuksen tyrehtymistä ja eläkeläisten opisto-
30948: nustyöt jouduttiin suorittamaan taloudellisesti toiminnan taantumista. Lisäksi useita työnteki~
30949: hyvin vaikeaan aikaan. Rahoitussuunnitelma ei jöitä jäisi työttömiksi.
30950: pitänyt paikkaansa ja opisto joutui tut:vautu- ·.Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
30951: maan lyhytaikaiseen rahoitukseen ja käyttä- taen,
30952: mään osan käyttövaroistaan Iaajennustyöhön. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30953: V aikeimpana ongelmana opistolla on tällä het- 1978 tulo- ja menoarvioon 700 000
30954: kellä lyhytaikaisista lainoista selviäminen, joita markkaa Kuntokallio-Opistan toiminnan
30955: edelleen on 650 000 markkaa. tukemiseksi.
30956: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1977.
30957:
30958: Marjatta Väänänen Kyllikki Stenros Juhani Saukkonen
30959: Lea Sutinen Sylvi Saimo Mauno Manninen
30960: Kerttu Hemmi Terhi Nieminen
30961: 856 1977 vp.
30962:
30963: Raha-asia-aloite n:o 797.
30964:
30965:
30966:
30967:
30968: Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta ammattikasvatushalli-
30969: tuksen palkkauksiin organisaatiouudis,tuksen toteuttamiseksi.
30970:
30971:
30972: E d u s k u n n a 11 e.
30973:
30974: Ammattikasvatushallituksen organisaatiouu- 1. Teknisen opetuksen ja ammattiopetuksen
30975: distus on ollut valtion tulo- ja menoarv10ssa osaston yhdistäminen. Jo keskiasteen ammatil-
30976: esillä jo kuuden vuoden ajan. Tänä aikana ovat linen uudistus edellyttää osaltaan työntekijä- ja
30977: ne tekijät, joiden vuoksi uudistus on katsottu opistoasteen saattamista keskusvirastossa yhtei-
30978: välttämättömäksi, entisestäänkin kororstuneet. seen osastoon, koslro opetussuunnitelmat nivel-
30979: Keskiasteen uudistuksesta tehdyn valtioneuvos- letään toisiinsa. Muilla osastoilla työntekijä- ja
30980: ton periaatepäätöksen toteuttaminen käytän- opistoasteen kysymysten käsittely tapahtuukin
30981: nön ammatillisessa koulutuksessa on osaltaan jo ammattikasvatushallituksessa saman osaston
30982: vain kiirehtimässä uudistuksen tarpeellisuutta. tai toimiston puitteiss,a.
30983: Vaikka keskiasteen uudistuksen mukaisten toi• 2. Maa- ja metsätalouden opetuksen kuulu-
30984: mien käyttöön soveltaminen olisikin vielä to- minen eri osastoihin on va~keuttanut erityisesti
30985: teutettavissa tilapäisdn lisäorganisaatioin, uudis- maatilatalouden piiriin kuuluvan metsäopetuk-
30986: tuksen seurauksena muuttuu koko ammatillinen sen tehokasta järjestämistä. Maamme puuraaka-
30987: koulutus luonteeltaan entistä enemmän uudis- aineen tuotosta ylivoimaisesti suurin osa tuote-
30988: tuksessa esille tulleiden tekijäin jatkuvaksi huo- taan maatilatalouden piirissä, minkä vuoksci. näi-
30989: mioon ottamiseksi koulutuksessa. Se edellyttää den asioiden käsittely keskusviraston yhden
30990: myös keskusviraston organisaatiossa uudistuk- osaston puitteissa on erityisen perusteltua. Eh-
30991: sen tavoitteet entistä tehostetummin huomioon dotetussa uudistuksessa on yleisestikin lähdetty
30992: ottavia muutoksia. Samaan suuntaan vaikutta- nykyistä kokonaisvaltaisempaan asioiden kes-
30993: vat myös elinkeino- ja muussa työelämässä kusvirastoportaassa tapahtuvaan valmisteluun ja
30994: tapahtuneet ja nähtävissä olevat muutokset. käsittelyyn, jotta nimenomaan toisiaan lähellä
30995: Kun lisäksi jo lähivuosina ammatilliseen koulu- olevien alojen koulutusta voitaisiin kehittää
30996: tukseen ja työelämään siirtyvät ikäluokat piene- tasapuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti sekä
30997: nevät niin huomattavasti, että kaikille aloille ei taata kaikille elinkeinoaloille jatkossakin riit-
30998: ilmeisesti ole enää saatavissa nykyisenkaltaisiin tävä koulutetun työvoiman määrä.
30999: tehtäviin riittävästi työvoimaa, asettaa se kes- 3. Suunnittelu- ja kehittämisosaston perus-
31000: kusviraston työskentelylle lisätehtäviä ja vaatii taminen nykyisen erilLis,en suunnittelutoimiston
31001: entistä tavoitteellisempaa, eri alat tasapuolisesti tilalle. Suunnittelu- ja kehittämisosasto tulisi
31002: huomioon ottavaa suunnittelu- ja koulutuksen entistä tehokkaammin hoitamaan eri osastoja ja
31003: toimeenpanokapasiteettia. koko ammattikasvatushalHtuksen yhteisiä suun-
31004: Vaikka koulutettavat ikäluokat yleisesti pie- nittelutehtäviä, jotka erityisesti koulunuudis-
31005: nenevät, asetetuista koulutustavoitteista ja kes- tuksen myötä jatkuvasti lisääntyvät. Muodolli-
31006: kiasteen uudistuksesta johtuen ammatillisen sesti monet näistä kysymyksistä ovat hajautetut
31007: koulutuksen piiriin tulevien henkilöiden luku- nykyisten säännösten puitteissa eri osastoihin ja
31008: määrä tullee lähivuosina kuitenkin jatkuvasti toimistoihin, mutta käytännössä kysymysten val-
31009: kasvamaan, samalla kun koulutustehtävät tule- mistelua ja hoitoa on jouduttu jo keskittämään
31010: vat monipuolistumaan. Näistä syistä olisi tär- suunnittelutoimistoon, joskin toimiston resurs-
31011: keää, että nykyisen organisaation epäkohdat sien vähyys on ollut organisatoristen säännös-
31012: voitaisiin korjata mahdollisimman pikaisesti. ten puuttumisen ohella toimintaa hankaloittava
31013: Korjaustoimenpiteet olisivat seuraavat: ja hidastava tekijä.
31014: Raha-asia-aloite n:o 797 857
31015:
31016: 4. Ruotsinkielisen erillisen to1m1ston perus- 29.59. Ammattikasvatushallitus
31017: taminen (eduskunnan lausuma asian järjeste-
31018: lystä ammattikasvatushallituksen organisaatio- 01. Palkkaukset (arviomääräraha)
31019: uudistuksen käsittelyn yhteydessä). Ruotsinkie- 1. 10. 1978 lukien perustetaan ja :lakkaute-
31020: lisen koulutuksen järjestämisessä on monia eril- taan seuraavat virat:
31021: .lisongelmiä, mirnkä vuoksi näiden kysymysten . 1u __ , Palkkaus-
31022: valmistelua ja käsittelyä varten olisi tarpeen SoplmuspaJ.Klililset: luokka
31023: muodostaa oma yksikkönsä, jonka päällikkö 1 hallintojohtaja . . . . . . . . . . . . . . . . . . S 17
31024: olisi kollegion jäsen. 3 ammattikasvatusneuvosta (eriltyisteh-
31025: 5. Kolmen ammattikasvatusneuvoksen viran tävät) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . S 16
31026: perustaminen, tehtävänä 3 osastopäällikköä (perustuotannon ope-
31027: - ammatillisten oppilaitosten yleisS!ivistävä tuksen osasto, teknillisten alojen ope-
31028: opetus (kielet, yhtdskUMa1liset ja matemaat- tuksen osasto, suunnittelu- ja kehittä-
31029: tiset aineet) , misosasto) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . S 16
31030: - opettajankoulutus, 1 apulaisosastopäällikkö (teknillisten
31031: - harjoittelun järjestely- ja oppilaiden yh- alojen opetuksen osasto) . . . . . . . . . . S 14
31032: teisvalintakysymykset sekä jatkuvasti esiinty-
31033: vien projektiluonteisten tehtäviren pääasiallinen Peruspalkkaiset:
31034: johtaminen j<a ko. toitcinnan koordinointi. 8 toimistopäälliikköä (ruotsinkielisen
31035: Ammatillisen koulutuksen alueella on yhä opetuksen eri!Hnen toimisto, metsä-
31036: useammin tullut esille kaikkia tai useita kou- opetuksen toimisto, teknillisen ope-
31037: lutusaloja koslrevia erilliskysymyksiä, joiden tuksen toimisto, ammattikurssitoimis-
31038: kohdalla on tarpeen suorittaa erillisselvityksiä. to, merenkulku- ja liikenneopetuksen
31039: Näiden selvitysten toimeenpanoa ja työn koor- toimisto, opetussuunnitelmatoimisto,
31040: dinoimista varten olisi tarpeen saada sekä työ- oppimateriaalitoimisto) . . . . . . . . . . . B2
31041: elämän että ammatillisen koulutuksen hyvin
31042: tuntevia erikoishenkilöi!tä, jotka eivät olisi Lakkautetaan:
31043: sidottuja varsinaisen organisaation erillisyksik- Sopimuspalkkainen:
31044: köihin. Menettely jouduttaisi ja rationalisoisi 1 toimistopäällikkö (suunnåittelutoilmis-
31045: monien asioiden käsittelyä ja ratkaisujen tekoa. to) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . S 14
31046: Ammattikasvatushallituksen organisaatiosta
31047: todetaaJn vuoden 1977 valtion tulo- ja menoar- Peruspalkkaiset:
31048: vion perusteluissa seuraavaa: "Ha!Htuksen tar- 5 osastopäällikköä (yleinen osasto, maa-
31049: koituksena on viivytyksettä valmistella ammat- talousopetuksen osasto, metsäopetuk-
31050: tikasvatushallituksen organisaation uudistami• sen osasto, teknillisen opetuksen
31051: nen." osasto, ammattiopetuksen osasto) • . B4
31052: Tämän vuoksi ja koska ammatillisen koulu- 2 toimistopäällikköä (ammattikurssitoi-
31053: tuksen monet kehittämis- ja toimeenpano-ohjel- misto, merenkulkuopetuksen toimis-
31054: mat ovat vuosi vuodelta yhä selvemmi!l1 vaikeu- to) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . B2
31055: tuneet mainituista organisaation puutteista joh-
31056: tuen, olisi epäkohdat saatava korjatuiksi jo Edellä olevaan v,ifi:taten ehdotamme kunnioit-
31057: vuoden 1978 aikana. taen,
31058: Edellä mainitun organisaatiouudistuksen to- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31059: teuttamiseksi pitäisi tulo- ja menoarvioesityk- 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
31060: sen momentille 29.59.01 ottaa lisäystä 145 700 29.59.01 lisäyksenä 145 700 markkaa
31061: mk. Edelleen tulisi momentin tekstiosa kuulu- ammattikasvatushallituksen palkkauksiin
31062: maan seuraavasti: organisaatiouudistuksen toteuttamiseksi.
31063: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1977.
31064:
31065: Marjatta Väänänen Juhani Saukkonen
31066: Kalevi Mattila Mauno Manninen
31067:
31068:
31069: 108 0877003363
31070: 858 1977 vp.
31071:
31072: Raha-asia-aloite n:o 798.
31073:
31074:
31075:
31076:
31077: Väänänen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta säveltaiteen
31078: harrastustoimintaan.
31079:
31080:
31081: Ed u s kun n a 11 e.
31082:
31083: TurvalliSen ja mielekkääksi koetun elämi~en tehokasta koulutustyötä, jonka tuloksista ovat
31084: perusteet ovat järkkyneet tämän päivän Suo- osoituksena yleinen harrastemusiikin tason nou-
31085: messa. Huomattava osa kansalaisista on joutu- seminen ja useat merkittävät saavutukset kan-
31086: nut jättämään kotiseutunsa ja muuttamaan sainvälisillä kilpa-areenoilla. Tämän koulutus-
31087: outoon, kaupunkimaiseen elinympäristöön, jo- toiminnan menot peitetään pääasiassa osanotta-
31088: hon juurtuminen kestää vuosikausia. Lisääntyvä jilta perittävillä maksuilla ja järjestöjen omilla
31089: työttömyys on omiaan lisäämään maaseudun varoilla. Valtionavustuksen osuus jää järjestöjen
31090: kaupunkien asukkaissa elämän merkityksettö- koulutustoiminnassa huomattavan pieneksi. Sä-
31091: myyden tunnetta, joka vaikuttaa haitallisesti veltaiteen harrastajajärjestöillä on suoritetta-
31092: yksilön aktiivisuuteen olosuhteiden parantami- vanaan laajoja tehtäviä ja niillä on huomattavia
31093: seksi. Spesialisoituessaan yhä enemmän työ voi kehittymismahdollisuuksia. Nykyiset taloudelli-
31094: elämän sisällön luojana menettää merkityksen- set mahdollisuudet tekevät kuitenkin mahdolli-
31095: sä, jolloin elämisen perusmielen löytyminen seksi kesän aikana tapahtuvan suhteellisen sup-
31096: saattaa olla kokonaan työn ulkopuolella tapah- pean koulutustoiminnan valtakunnallisilla kurs-
31097: tuvan toiminnan, esim. harrastustoiminnan va- seilla. Myös harrastajaryhmien varsinaisen toi-
31098: rassa. Harrastustoiminta onkin nousemassa suo- mintakauden aikana pitäisi voida järjestää teho-
31099: raan työn tuottavuuteen vaikuttavaksi tekijäksi. kasta koulutustoimintaa ja musiikkitapahtumia
31100: Koska, nopeasti tuloksia tuottavat toimenpi- sekä alueellisella että paikallisella tasolla.
31101: teet työllisyystilanteen ja maaltamuuton kansa- Musiikin merkeissä tapahtuvan kansainväli-
31102: laisille aiheuttamien haittojen korjaamiseksi sen vuorovaikutuksen katsotaan kuuluvan sekä
31103: ovat verraten vähän esillä, olisi valtion varoja pohjoismaisella että eurooppalaisella tasolla sä-
31104: suunnattava niille alueille, joilla tapahtuvalla veltaiteen harrastajajärjestöjen tehtäviin.
31105: toiminnalla voidaan suhteellisen pienillä talou- Toiminnan kehittäminen tämän päivän vaa-
31106: dellisilla uhrauksilla vähentää elämisen perustei- timusten mukaisesti sekä kotimaassa että kan-
31107: den horjumisesta johtuvia vakavia haittoja. sainvälisellä tasolla on nykyisin käytettävissä
31108: Eräs tällainen merkittävä alue on säveltaiteen olevien varojen puitteissa vaikeata. Valtion tu-
31109: harrastustoiminta, joka musiikkikasvatuksellisen lo- ja menoarviossa on varattu säveltaiteen har-
31110: merkityksensä lisäksi on omiaan luomaan tur- rastustoimintaan 420 000 markkaa. Esitettyä
31111: vallisuuden tunnetta ja auttaa kansalaisia sijoit- summaa on pidettävä riittämättömänä, kun ote-
31112: tumaan pienryhmiin. taan huomioon, että säveltaiteen harrastustoi-
31113: Säveltaiteen harrastustoiminnan pääosasta minta on suosittu harrastusmuoto maassamme.
31114: vastaavat maassamme kolme keskusjärjestöä, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
31115: SULASOL, Suomen Laulajain ja Soittajain Liit- nioittaen,
31116: to, Suomen Työväen Musiikkiliitto ja Finlands
31117: svenska sång- och musikförbund. Näiden jär- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31118: jestöjen piirissä toimii yli 30 000 musiikinhar- 1978 tulo- ja menoarvioon momentille
31119: rastajaa, joiden lukumäärä jatkuvasti kasvaa. 29.90.53 lisäyksenä 100 000 markkaa
31120: Järjestöt suorittavat jäsenistönsä keskuudessa säveltaiteen harrastustoimintaan,
31121: Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1977.
31122:
31123: Marjatta Väänänen Kerttu Hemmi
31124: Elly Sigfrids Kuuno Honkonen Eino Grönholm
31125: 1977 vp. 859
31126:
31127: Raha-asia-aloite n:o 799.
31128:
31129:
31130:
31131:
31132: Väänänen . ym.~ Määrärahan osoittamisesta Maakuntakirjailijat
31133: r.y:11 rtoiminMn tukemiseen.
31134:
31135:
31136: E d u s k u n n a 11 e.
31137:
31138: Useiden viimeksi kuluneiden vuosien aikana joittaj'ista, jotka tuotteillaan ja teoksillaan ovat
31139: on Maakuntakirjailijat-järjestö saanut tukea val- rikastuttaneet suomalaisen nykyldrjallisuuden
31140: tion taiteenedistämisvaroista. Määrärahan tur- aihe- ja kuvauspiiriä.
31141: vin yhdistys att järjestänyt kehitysalueitten ja Vuoden 1977 tulo- ja menoarviossa oli Maa-
31142: yleensä maaseudun kirjallisesti lahjakkaalle nuo- kuntakirjailijat r.y:lle varattu momentilla
31143: risolle arvostelupalvelun sekä tässä toiminnassa 29.90.53 80 000 markan määräraha tätä toimin-
31144: menestyksellisiksi osoittautuneille nuorille kir- taa var~n. Kun vuoden 1978 tulo- ja menoar-
31145: jailijoille kirjoittajaseminaareja. Tulokset ovat viosta kyseinen rnälitäraha nyt on jätetty pois,
31146: olleet erittäin rohkaisevia. Yhdistyksen koulu- ehdotamme kutmioittaen,
31147: tustoiminnan ja henkisen tuen antamisen seu-
31148: rauksena on nuorison keskuudesta noussut mo- että Eduskunta ottaisi val/t(Jft vuoden
31149: nia kirjoittajia, jotka ovat pystyneet huomion- 1978 tulo- ja menoarvioon f!tt:Jm~ntille
31150: arvoisiin kirjallisiin suorituksiin. Samalla on 29.90.53 80 000 markkaa . Maakunta-
31151: nykykirjallisuus saanut uutta voimanlisää kir- kirjailijat r.y:lte.
31152: Helsingissä 29 päivänä syyskuu ta 1977.
31153:
31154: Marjatta Väänänen Toivo Yläjärvi Veikko Hanhirova
31155: Juhani Saukkonen Lea Sutinen V eikkö P'.thlajamälri
31156: Kalev-i Mattila Katri-Helena Esk€linen Heimo Linna
31157: Alvar Saukko Aino Katjlllainen Esko Härkönen
31158: Mauno Manninen Väinö Raudaskoski Sylvi Saimo
31159: Pekka Vilmi Esko Pekonen Kerttu Hemmi
31160: Paavo Vesterinen Pentti Poutanen Seppo Westerlund
31161: 860 1977 vp.
31162:
31163: Raha-asia-aloite n:o 800.
31164:
31165:
31166:
31167:
31168: Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Allergialiitto-Allergi-
31169: förhundet r.y:n toiminnan tukemiseen.
31170:
31171:
31172: E d u s k u n n a 11 e.
31173:
31174: Maassamme on kiinnitetty riittämättömästi kuntokoti Pääskylä, joka on tarkoitettu kesän-
31175: huomiota allergisten sairauksien torjuntaan, vietto- ja virkistyspaikaksi sellaisille lapsille,
31176: vaikka yli kymmenen prosenttia väestöstämme joiden alletginen sairaus asettaa heidän kesän-
31177: potee allergisia sairauksia ja arvioiden mukaan vietolleen tavallisissa kesänviettopaikoissa voitta-
31178: samansuuruinen väestöryhmä on allergialle ris- mattomia vaikeuksia. Talvisin on Pääskylässä
31179: kialtista. Suuri osa allergiasairauksista on kui- järjestetty niinikään erikoisleirejä näille lapsille.
31180: tenkin torjuttavissa sekä ennalta ehkäistävissä Koska Allergialiitolla ei ole ilman valtioval-
31181: tehokkaan valistustyön avulla. lan apua mahdollisuuksia suoriutua tehtävis-
31182: Allergiaa sairastavien yhteenliittymä Allergia- tään, ehdotamme,
31183: liitto-Allergiförbundet ry on lähes kymmenen
31184: vuoden ajan pyrkinyt tekemään valistustyötä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31185: allergiasairauksien ehkäisemiseksi mm. lehtensä 1978 tulo- ;a menoarvioon 50 000
31186: välityksellä, jonka avustajina toimivat allergia- markkaa Allergialiitto-Allergiförbundet
31187: sairauksiin erikoistuneet lääkärit. r.y:n toiminnan tukemiseen.
31188: Liitolla on Pernajassa lasten virkistys- ja
31189: Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1977.
31190:
31191: Marjatta Väänänen Kyllikki Stenros Kerttu Hemmi
31192: Lea Sutinen Sylvi Saimo Terhi Nieminen
31193: Elly Sigfrids
31194: 1977 vp. 861
31195:
31196: Raha-asia-aloite n:o 801.
31197:
31198:
31199:
31200:
31201: Yläjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta eläinlääketieteellisen
31202: korkeakoulun Kuopioon siirron suunnittelun jatkamiseen.
31203:
31204:
31205: E d u s kun n a 11 e.
31206:
31207: V aitioneuvosto on tehnyt keväällä 1977 pää- hankkeiden kannalta. Se liittyy myös saumat-
31208: töksen eläinlääketieteellisen korkeakoulun siir- tomasti opetusministeriön suunnitelmiin korkea-
31209: tämisestä Kuopioon opetusministeriön valmiste- koululaitoksemme kehittämiseksi.
31210: lun pohjalta. Jotta parlamentaarisen hajasijoi- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
31211: tuskomitean, valtiovarainministeriön hajasijoi- taen,
31212: tustoimiston ja ao. korkeakoulujen valmistelu-
31213: työ ei menisi hukkaan, opetusministeriön yksi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31214: tyiskohtaista selvitystyötä olisi voitava jatkaa 1978 tulo- ja menoarvioon 100 000
31215: edelleen. Näin eduskunnalla olisi käytettävis- markkaa eläinlääketieteellisen korkea-
31216: sään mahdollisimman perusteellinen selvitysai- koulun Kuopioon siirron suunnittelun
31217: neisto siirtopäätöstä varten. Selvitystyön jatka- jatkamiseen.
31218: minen on tarpeen valtion muiden investointi-
31219: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1977.
31220:
31221: Toivo Yläjärvi Aarne Pulkkinen Mauno Manninen
31222: Petter Savola Lea Sutinen Juhani Saukkonen
31223: Paavo Vesterinen Esko Pekonen
31224: j
31225: j
31226: j
31227: j
31228: j
31229: j
31230: j
31231: j
31232: j
31233: j
31234: j
31235: j
31236: j
31237: j
31238: j
31239: j
31240: j
31241: j
31242: j
31243:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025