<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.

149 Käyttäjää paikalla! 0.0081789493560791

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

A_1978_1 | A_1978_2 | A_1978_3 | A_1978_4 | A_1978_5 | B_1978_1 | B_1978_2 | C_1978_1 | C_1978_2 | D_1978 | E_1978_1 | E_1978_2 | F_1978_1 | F_1978_2 | F_1978_3 | Hak_1978 | PTK_1978_1 | PTK_1978_2 | PTK_1978_3 | PTK_1978_4 | PTK_1978_5 |

1: Vuoden 1978
2:
3: VALTIOPÄIVÄT
4:
5: VALr~::::-:uvosTOH
6: K1\NSLIA
7:
8:
9:
10:
11: Asial<irjat
12: E2
13: Raha-asia-aloitteet 1-1103
14:
15:
16:
17:
18: HE LS 1 N K 1 1978
19: Helsinki 1978. Valtion painatuskeskus
20: SISÄLLYSLUETTELO
21:
22:
23:
24:
25: Raha-asia-aloitteet 1-1103
26:
27:
28: Siv. Siv.
29: - 1 Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta Hirvaan - 12 Hanhirova: Korotetun määrärahan osoitta-
30: metsätyökoulun rakennusten rakennustöihin 1 misesta polkuteiden tekemiseen ja kunnosta-
31: miseen 12
32: - 2 Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta Kemi-
33: järven läpikulkutien rakennustöiden aloitta- - 13 Hanhirova: Määrärahan osoittamisesta Ko-
34: miseksi ............................... . 2 larinsaaren siltasuunnittelua varten . . . . . . . . 13
35:
36: - 3 Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta eläke- - 14 Hanhirova: Määrärahan osoittamisesta Tor-
37: läisten matkalippujen hintojen alentamiseen nion kaupungissa olevan Liakanjoen sillan ra-
38: valtion linja-autoissa ................... . 3 kentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14
39:
40: - 4 Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta Veitsi- - 15 Hanhirova: Korotetun määrärahan osoitta-
41: luoto Oy:n Kemijärven tehtaan jalostusasteen misesta yksityisteiden avustamiseen . . . . . . . . 15
42: nostamiseen 4
43: - 16 !Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta
44: - 5 Friberg ym.: Määrärahan osoittamisesta yli- maatilatalouden asuntolainoitusta varten . . . . 16
45: määräisten sanomalehtimieseläkkeiden määrän
46: ja eläketason korottamiseksi ............. . 5 - 17 Jaatinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
47: Jyväskylän-Koskenpään tien suunnitteluun 17
48: - 6 Hanhirova: Määrärahan osoittamisesta kala-
49: taloustutkimuksen suorittamiseksi Tornion- ja - 18 Juntumaa ym.: Määrärahan osoittamisesta
50: Muonionjoen vesistöalueella ............. . 6 ikonitaiteen tutkimuksen varsinaisen professo-
51: rin viran perustamiseksi Helsingin yliopis-
52: - 7 Hanhirova: Määrärahan osoittamisesta ka- toon 18
53: lanviljelylaitoksen perustamiseksi Enontekiön
54: - 19 Järvilehto ym.: Määrärahan osoittamises-
55: kuntaan ............................... . 7
56: ta anestesiaerikoislääkärin ja erikoissairaan-
57: - 8 Hanhirova: Määrärahan osoittamisesta Tor- hoitajan virkojen perustamiseksi yliopistollisiin
58: nionjoen vesistöalueen kalanviljelylaitoksen keskussairaaloihin synnytyskipujen lievityksen
59: perustamistutkimukseen ................. . 8 toteuttamista varten ..................... . 19
60: - 20 Aino Karjalainen ym.: Määrärahan osoitta-
61: ~ 9 Hanhirova: Määrärahan osoittamisesta Ka-
62: misesta Kainuun keskusammattikoulun raken-
63: rungin-Aapajoen-Raumon paikallistien pe-
64: nusten laajentamisen aloittamiseksi ....... . 21
65: ruskorjauksen suorittamiseen ............. . 9
66: - 21 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
67: - 10 !Hanhirova: Määrärahan osoittamisesta tien ns. Lappi-projektin toteuttamisen aloittami-
68: rakentamiseen välillä Nuotioranta-Rajavar- seksi . .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 22
69: tiosto-Portimojärvi 10
70: - 22 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
71: - 11 Hanhirova: Määrärahan osoittamisesta Yl- halpakorkoisten asuntorakennuslainojen jaka-
72: läsjärven paikallistien parantamiseen ja Ylläs- miseksi kaavoittamattomien sivu- ja syrjäseu-
73: järven-Yllästunturin polkutien rakentamiseen 11 tujen omistusasuntojen rakentajille . . . . . . . . 23
74:
75: 087801165M
76: 4 Sisällysluettelo
77:
78: Siv. Siv.
79: - 23 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta - 37 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami-
80: tutkimusten suorittamiseksi taloudellisiin vää- sesta paikallistien rakentamiseksi välille Kolla-
81: rinkäytöksiin mahdollisesti sekaantuneiden po- janniemi-Kipinä ....................... . 38
82: liitikkojen paljastamiseksi ............... . 24
83: - 38 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises-
84: ~ 24 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta ta Kuusamon Kantojoen ja IHikkeränvaaran
85: veropetosten selvittelytyötä varten ......... . 25 välisen tieosuuden päällystämiseksi öljysoralla 39
86: - 25 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
87: - 39 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
88: Kuusamon paloaseman suunnitteluun ja ra-
89: uuden tien suunnitteluun ja rakentamisen
90: kentamisen aloittamiseen ............... . 26 aloittamiseen Lumijoen Pakkasen kylästä Ruu-
91: - 26 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta kin Revonlahdelle ..................... . 40
92: koulujen lopettamisen estämiseen ......... . 27
93: ~ 40 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
94: - 27 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Taivalkosken-Näljängän maantien parantami-
95: työttömien opettajien ja akateemisten työt- seen 41
96: tömien työllistämiseksi opetustoimen eri
97: aloilla .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 28 - 41 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
98: paikallistien rakentamiseen Utajärven Olvas-
99: - 28 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta järveltä Pudasjärven Viinikoskelie ....... . 42
100: Kuusamon kirjastotalon suunnitteluun ja ra-
101: kentamisen aloittamiseen ............... . 29 - 42 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
102: kunnan- ja yksityisteiden siirtämiseksi valtiolle 43
103: - 29 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami-
104: sesta Taivalkosken metsäkonekoulun uudis- - 43 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
105: rakennuksen rakentamisen aloittamiseksi .... 30 yksityisteiden auraukseen erityisesti Pohjois-
106: ja Itä-Suomessa ....................... . 44
107: - 30 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami-
108: sesta epäpoliittisten nuorisojärjestöjen tukemi- - 44 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
109: se en 31 Raahen katsastustoimiston perustamiseen .... 45
110:
111: - 31 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami- - 45 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
112: sesta urheiluopiston suunnitteluun ja raken- Kuusamon lentokentän laajentamiseen suihku-
113: tamiseen Kalajoelle ..................... . 32 koneliikennettä varten ................... . 46
114:
115: - 32 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta - 46 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
116: Kokkolan vesipiirille Länkkänevan allassuun- taksikonekentän ja varalaskupaikan rakenta-
117: nitelman laatimiseen ................... . 33 miseksi Pudasjärvelle ................... . 47
118:
119: - 33 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta - 47 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
120: luonnonravintolammikkojen rakentamiseen Kai- Ylivieskan lentokentän rakentamiseen ..... . 48
121: nuun vesistöihin ....................... . 34
122: - 48 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
123: - 34 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Raahen väylän syventämiseen ........... . 49
124: kalan ym. varasto- ja jalostuslaitosten suunnit-
125: telemiseen ja rakentamisen aloittamiseen Iissä - 49 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
126: 35
127: Rahjan väylän syventämiseen ............. . 50
128: - 35 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
129: Pohjois-Suomen kalatalouskoulutuksen aloitta- - 50 Kortesalmi ym.: Korotetun määrärahan
130: miseen Taivalkosken Ohtaojan keskuskalan- osoittamisesta Pohjois- ja Itä-Suomen syrjäseu-
131: viljelylaitoksessa ....................... . 36 tujen pien- ja perheviljelmien sähköistämi-
132: sen avustamiseen pienoisvoimaloiden avulla 51
133: - 36 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises-
134: ta Jäkälävaaran-Kouvan-Kylmälän-Louku- - 51 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
135: san maantien rakentamisen aloittamiseen .... 37 Kalajoen matkailukeskuksen laajentamiseen . 52
136: Sisällysluettelo 5
137:
138: Siv. Siv.
139: - 52 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta - 67 U. Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta
140: Pudasjärven Ison Syötteen matkailu-, retkeily- dieselkäyttöisen kiskoautokaluston hankkimi-
141: ja virkistyskeskuksen rakentamiseen . . . . . . 53 seksi ................................. . 70
142:
143: - 53 Lattula: Määrärahan osoittamisesta vapaa- - 68 U. Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta
144: ehtoisten maanpuolustusjärjestöjen toiminnan Invalidiliitto r.y:lle vammaisten lomatoimin-
145: tukemiseen ............................ 54 nan järjestämiseen ..................... . 71
146:
147: - 54 Lattula: Määrärahan osoittamisesta raja- - 69 E. Nieminen ym.: Korotetun määrärahan
148: vartiolaitokselle partioautojen ja moottorikeik- osoittamisesta siirtona maatilatalouden kehittä-
149: kojen hankkimiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55 misrahastoon ........................... . 72
150:
151: - 55 Lehmonen ym.: Määrärahan osoittamisesta - 70 Perho ym.: Määrärahan osoittamisesta
152: Kemppaalansalmen siltarakennustöiden suun- nurmi- ja nurmikkokasvien siementen var-
153: nitteluun ja rakennustöiden aloittamista varten 56 muusvarastointiin 73
154:
155: - 56 Lehmonen ym.: Määrärahan osoittamisesta - 71 Pesälä: Määrärahan osoittamisesta Korialla
156: Viitasaaren teollisuuskylän rakennusinvestoin- sijaitsevan valtion viljavaraston laajentamiseen 74
157: tien rahoituksen tukemista varten . . . . . . . . . . 57
158: - 72 Pesälä: Määrärahan osoittamisesta Ahven-
159: --57 Majlander ym.: Korotetun määrärahan kosken-Elimäen maantien parantamiseen Eli-
160: osoittamisesta uskonnollisten lehtien tukemi- mäen kunnan alueella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 75
161: se en 58
162: - 73 Pesälä: Määrärahan osoittamisesta Tykki-
163: - 58 Majlander ym.: Määrärahan osoittamisesta tie-nimisen yksityistien muuttam:seksi paikal-
164: Suomen ev.lut. jengi- ja katulähetys -nimisen listieksi Vehkalahden kunnan alueella 76
165: yhdistyksen Parkanon hoitokodin perustamis-
166: ·kustannuksiin ......................... . 59 - 74 Rajala: Määrärahan osoittamisesta Poroar-
167: kun Isojärven jokisuun pengerrystyötä varten 77
168: ~ 59 Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta
169: Käyiän kalanviljelylaitoksen peruskorjauksen - 75 Rajala: Määrärahan osoittamisesta TVL:n
170: ja laajennuksen toteuttamisen aloittamiseen 60 Turun piirin Porin korjaamon sosiaalitilojen
171: rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 78
172: - 60 Matikkala ym.: Määrärahan osoittamisesta
173: lähetysjärjestöjen kehitysyhteistyön tukemi- - 76 Rajala: Määrärahan osoittamisesta kevyen
174: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 61 liikenteen tien rakentamiseksi valtatieltä n:o
175: 3 Ikaalisten keskustaan johtavan sisääntulo-
176: - 61 Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta tien varteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 79
177: ammattikasvatushallituksen organisaation uu-
178: distamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 62 - 77 Rajala: Määrärahan osoittamisesta Kih-
179: niön-Isoniemen tien uudelleen rakentami-
180: - 62 Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta seen 80
181: Kalajoen keskiosan järjestelyjä varten . . . . . . 65
182: - 78 Rajala: Määrärahan osoittamisesta Parka-
183: - 63 Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta non-Karvian maantien rakentamiseen 81
184: Vääräjoen vesistöjärjestelytöitä varten . . . . . . 66
185: - 79 Rajala: Määrärahan osoittamisesta kevyen
186: - 64 Mattila: Määrärahan osoittamisesta Reis- liikenteen tien rakentamiseksi Pori-Honka-
187: järven-Pihtiputaan maantien perusparannus- joki risteyksestä Kankaanpään keskustaan joh-
188: töiden aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 67 tavan Lavian tien varteen ............. . 82
189: - 65 Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta - 80 Rajala: Määrärahan osoittamisesta Tuori-
190: uuden konduktöörivaunukaluston suunnitte- lan-Merikarvian tien rakentamiseen 83
191: luun ja valmistuksen aloittamiseen . . . . . . . . 68
192: - 81 Rajala: Määrärahan osoittamisesta Vam-
193: - 66 U. Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta malan-Putajan-Suodenniemen tien rakenta-
194: autokaluston hankkimiseksi valtionrautateille 69 misen aloittamiseksi ................... . 84
195: 6 Sisällysluettelo
196:
197: Siv. Siv.
198: - 82 Rajala: Määrärahan osoittamisesta Parka- - 96 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
199: noo rautatieasemarakennuksen rakentamista oikeuskanslerinvirastoon kohdistuvan valvon-
200: varten 85 nan suunnittelemiseksi 99
201:
202: - 83 Rajala: Määrärahan osoittamisesta tur- - 97 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
203: peenjalostuslaitoksen rakentamiseksi Honka- selvityksen toimittamiseen ns. ministeriviklo-
204: joen kuntaan ......................... . 86 jen Alkolle aiheuttamien tappioiden korvaa-
205: miseksi puoluetukivaroista ............. . 100
206: - 84 Raudaskoski ym.: Määrärahan osoittami-
207: sesta voin hinnan alentamiseksi margariinin - 98 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
208: hinnan tasolle ....................... . 87 ulkomailla Suomen puolueista levitettyjen
209: väärien tietojen oikaisemiseen ........... . 101
210: - 85 Raudaskoski ym.: Korotetun määrärahan
211: osoittamisesta siirtona maatilatalouden kehit- - 99 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
212: tämisrahastoon 88 selvityksen laatimiseksi viljaylijäämän käyttö-
213: mahdollisuudesta kehitysavuksi ......... . 102
214: - 86 Raudaskoski ym.: Määrärahan osoittami-
215: sesta Mäkelänperän yksityistien rakentami- 100 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
216: seksi Kärsämäen kunnassa ............. . 89 taloudellisen tuen tarpeessa olevien vankilasta
217: vapautuneiden henkilöiden avustamiseksi 103
218: - 87 Saimo ym.: Määrärahan osoittamisesta
219: valtatieosuuden Lievestuore-Kangasniemi 101 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
220: rakennustöiden aloittamiseksi Keski-Suomen kansanäänestyksen toteuttamiseksi puoluetu-
221: tie- ja vesirakennuspiirin alueella 90 kikysymyksestä ........................ . 104
222:
223: - 88 Saimo ym.: Määrärahan osoittamisesta - 102 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
224: Joutsan-Kangasniemen tien rakennustöiden selvityksen kiireelliseksi laatimiseksi vara-
225: aloittamiseksi Keski-Suomen läänin alueella 91 miesjärjestelmän käyttöönottamiseksi ministe-
226: riksi nimitetyn kansanedustajan osalta 105
227: - 89 Saukkonen ym.: Määrärahan osoittamises-
228: ta maatalousopiston perustamiseen Parikka- - 103 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
229: lan kunnan Särkisalmelle ............... . 92 ~ainvalmistelun tasapuolisuudenja pätevyyden
230: turvaavien säännösten aikaansaamiseksi 106
231: - 90 Saukkonen ym.: Määrärahan osoittamises-
232: ta Saviniemen-Niukkalan-Uukuniemen tien - 104 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
233: perusparannustöihin 93 selvityksen laatimiseen oikeusministeriön saat-
234: tamiseksi riippumattomaksi perustuslain ~as-
235: - 91 Saukkonen ym.: Määrärahan osoittamises- taisesta poliittisesta vaikutuksesta ....... . 107
236: ta Simpeleen-Särkilahden poikittaistien
237: suunnitteluun ja rakentamiseen ......... . 94 - 105 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
238: vanhusten asumisepäkohtien tutkimiseksi ja
239: - 92 Savola ym.: Määrärahan osoittamisesta poistamiseksi .......................... . 108
240: rintamasotilaiden kuntoutustoimintaan ..... 95
241: - 106 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
242: - 93 Tuomaala: Määrärahan osoittamisesta Lau- maaseudun kirkonkylien asuntolainoitusta
243: kanluoman kuivatuksen jäljellä olevien töiden varten. 109
244: suorittamiseksi ........................ . 96
245: - 107 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
246: - 94 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta vanhusten palvelutalojen rakentatriislainoihin
247: kiireellisten säännösten laatimiseksi kaiken- ja korkotukeen ....................... . 110
248: . laisen alkohoiin tarjoilun kieltämiseksi edus-
249: kuntatalossa .......................... . 97 - 108 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
250: vanhojen asuntojen kunnostamiseen 111
251: - 95 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
252: eduskunnan oikeusasiamiehen virastolle väi- - 109 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
253: tettyjä väärinkäytöksiä koskevien erityistut- eläkeläisten asuntojen korjaamiseen Kuopion
254: kimusten suorittamiseksi ............... . 98 läänissä ................... · · ·. · · · · · · · · 112
255: Sisällysluettelo 7
256:
257: Siv. Siv.
258: - 110 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta· - 124 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
259: Kuopion kaupungin eläkeläisten omien asun- selvitysten laatirniseksi johtavien valtion ja
260: tojen peruskorjaustöiden kustannuksiin 113 kunnan virkamiesten veivoittamiseksi osallis-
261: tumaan määrävuosin käytännön työhön 127
262: - 111 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
263: avustuksiksi ja !ainoiksi sotiemme veteraa- 125 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
264: nien asuntojen kunnostamiseen ja hankkimi- tulopoliittisten. sopimusten ja . päätösten nou-
265: se en 114 dattamiseen tähtäävien selvitysten kiireelli-
266: seksi laatimiseksi ................... , .. 128
267: - 112 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta.
268: omakotitalon ja osakeasunnon hankkijoiden 126 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
269: korkotukilainoiksi ..................... . 115 työehtosopimusten pitävyyttä· edistävän selvi-
270: tyksen laatimiseksi .................... . 129
271: - 113 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
272: poliisitoiminnan tehostamiseen vaarallisilla - 127 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
273: alueilla ............................... . 116 valtiokonttorin eläkeasioiden käsittelyn no~
274: peuttamiseksi ......................... . 130
275: - 114 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
276: rakennuskieltojen poistamista nopeuttaviin - 128 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
277: asemakaava- ja suunnittelutöihin ......... . 117 erityisen verotuksen tutkiotatoimiston perus-
278: tamiseksi , ............................ . 131
279: - 115 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
280: valtionavustuksiksi kunnallisen veroäyrin hin- - 129 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
281: nan pysyttämiseksi kohtuullisena ......... . 118 tuloerotutkimukseen ................... . 132
282:
283: - 116 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta - 130 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
284: kuntien yhteistoiminnan edistämiseen ..... . 119 valtion virastotalojen rakentamisen aloittami-
285: seen Kuopion läänissä ................. . 133
286: 117 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta 131 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
287: kunnille oikeudenmukaisen verotulojen ta- valtion virastotalon rakentamiseen Varkauden
288: sausjärjestelmän kehittämiseksi ......... . 120 kaupunkiin ........................... . 134
289: - 118 Vennamo ym.: Korotetun määrärahan - 132 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
290: osoittamisesta asevelvollisten päivärahan ko- piensäästäjien menetysten korvaamiseen . . . . 135
291: rottamiseen 121
292: - 133 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
293: - 119 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuopion korkeakoulun toisen rakennusvai-
294: varusmiesten ilmaisia lomamatkoja varten .. 122 heen aloittamiseksi .................... . 136
295:
296: - 120 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta - 134 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
297: vapaakirjeoikeuden järjestämiseksi varusmie- opiskelijoiden matkakustannusten alentarni~
298: hille ................................ .. 123 seen linja-autoissa ..................... . 137
299:
300: - 121 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta - 135 Vennamo .ym.: Määrärahan osoittamisesta
301: joukko-osastojen omaisten päivien kustannus- pienkoulujen pelastamiseksi tehtävää selvitys-
302: ... ten korvaamiseksi ..................... . 124 tä varten
303:
304: - 122 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta 136 Ven~amo ym.: Määrärahan osoittamisesta
305: puolustuslaitoksessa työskentelevien työturval- iltaoppikouluissa opiskelevien opiskelukustan- .
306: ·lisuuden tehostamiseen ................. . 125 nusten korvaamiseksi .......... <0 ••••••• 139
307:
308: - 123 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta - 137 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
309: byrokraattisen virkakoneiston riippumattomia Portaanpään kristillisen kansanopiston raken-
310: valvontaryhmiä varten ................. . 126 tamiseen 140
311: 8 Sisällysluettelo
312:
313: Siv. Siv.
314: - 138 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta - 153 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
315: valtion ammattikoulun aikaansaamiseksi Kuo- maatalouden tarvitseman öljysäiliökannan tur-
316: pion lääniin 141 vaamiseksi halpakorkoisin valtion lainoin . . 156
317:
318: - 139 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta - 154 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
319: ammattikoulutilojen ja kurssikeskusten laajen· luonnonsuojelualueiksi suunniteltujen aluei-
320: tamiseen Kuopion läänissä ............. . 142 den omistajien aseman turvaamiseksi . . . . . . 157
321:
322: - 155 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
323: 140 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
324: metsätyömieskotien perustamiseen ja avusta·
325: metsätyömiesten opinto- ja perheavustuksiin 143
326: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 158
327: - 141 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta - 156 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
328: Iisalmen teknillisen oppilaitoksen perustamis- lakan suoviljelymahdollisuuksien tutkimiseen 159
329: ta koskevia selvittelytehtäviä varten . . . . . . 144
330: - 157 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
331: - 142 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta luonnonmarjaviljelyn mahdollistavien tutki-
332: sairaanhoitajiksi valmistuville oppilasajalta musten suorittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 160
333: maksettavaan palkkaukseen . . . . . . . . . . . . . . 145
334: - 158 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
335: - 143 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta selvityksen aikaansaamiseksi porrastetusta maa-
336: sienien keruun, markkinoinnin ja viennin talouden tulonjaosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 161
337: edistämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 146
338: - 159 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
339: - 144 Vennamo ym.: Korotetun määrärahan pien- ja perheviljelmien sekä osa-aikaviljel-
340: osoittamisesta kansanmusiikin harrastusten tu· mien pelastustoimenpiteitä suunnittelevan
341: kemiseen ja edistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 147 pienviljelyskomitean perustamiseksi . . . . . . . . 162
342:
343: - 160 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
344: - 145 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
345: yksityisteiden muuttamiseksi paikallisteiksi ja
346: kokoontumistilojen järjestämiseksi nuorille 148
347: paikallisteiden muuttamiseksi maanteiksi tar-
348: peellisessa laajuudessa Kuopion läänissä . . . . 163
349: - 146 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
350: nuorison leiri- ja kurssikeskuksen rakentami- - 161 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
351: sen toteuttamiseksi Rautavaaran kunnassa 149 Kiuruveden-Salahmin maantien perusparan-
352: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 164
353: - 147 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
354: suomalaisen työhevoskannan säilyttämismah- - 162 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
355: dollisuuksien selvittämiseksi . . . . . . . . . . . . . . 150 Lapinlahden-Varpaisjärven maantien perus-
356: korjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 165
357: - 148 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
358: - 163 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
359: jokien ja vesistöjen kunnostamiseen ja per-
360: erilaisten teiden rakentamiseen ja kunnostami-
361: kaukseen Kuopion läänissä . . . . . . . . . . . . . . 151 seen pistetyöllisyyden turvaamiseksi Kuopion
362: - 149 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta läänissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 166
363: viljavarastojen rakentamiseen . . . . . . . . . . . . 152 - 164 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
364: Haukiveden-Hsveden kanavan suunnittelua
365: - 150 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 167
366: vihannesviljelyn tehostamiseen . . . . . . . . . . . 153
367: - 165 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
368: - 151 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Keiteleen-Päijänteen kanavan aikaansaanti·
369: kotimaisen herneen viljelyn edistämiseen . . 154 seksi • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 168
370: - 152 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta - 166 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
371: kotimaisen apilan ja timotein siementuotan- uuden pienoislentokentän rakentamiseksi
372: non lisäämiseen • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 155 Suonenjoelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 169
373: Sisällysluettelo 9
374:
375: Siv. Siv.
376: - 167 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta - 181 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
377: Juankosken rautatieaseman sivuraiteen ra- Juankosken puunjalostusteollisuuden laajenta-
378: kentamiseksi . . . .. .. .. . . .. . . . . .. . .. . .. . . . 170 miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 184
379:
380: - 168 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta - 182 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
381: postin lauantaipalvelujen ylläpitämismahdolli- teollisuushallien ja palvelutalojen rakentami-
382: suuksien selvittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 171 seen eri puolille Kuopion lääniä . . . . . . . . . . 185
383: - 169 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
384: - 183 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
385: kuntien järjestämiä taksien yhteisku!jetuksia
386: matkailun kotisijoituksen edistämiseen . . . . . 186
387: varten syrjäkyliltä kuntakeskuksiin . . . . . . . . 172
388:
389: - 170 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamises- - 184 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
390: ta ammattiautoilijoiden kuljetuskaluston kor- Kostamus-sopimuksen taloudellisia tosiasioita
391: kotukilainoihin . .. .. . .. .. .. .. . . .. .. .. .. . 173 tutkivan komitean asettamiseksi . . . . . . . . . . . 187
392:
393: - 171 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta - 185 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
394: geologisen tutkimuslaitoksen aluetoimiston työpaikan turvaa koskevan selvityksen laati-
395: perustamiseksi . . .. .. . . .. . . .. . . .. . .. . .. .. . 174 miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 188
396:
397: - 172 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta - 186 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
398: kotimaisten energialähteiden käytön selvittä- selvityksen laatimiseksi sosiaaliavulla keinotte-
399: mistyöhön . .. .. . . .. .. .. .. .. .. .. .. . . .. . . . 175 lun estämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 189
400:
401: - 173 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta - 187 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
402: turveasioiden edistämiseen kotimaisen ener- eläkejärjestelmän kehittämistä koskevien
403: gian saannin turvaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . 176 säännösten laatimiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 190
404: - 174 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
405: - 188 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
406: sähköä vailla olevien talouksien sähköistämi-
407: kotihoidossa olevien lasten hoitotukeen . . . . 191
408: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 177
409:
410: - 175 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta - 189 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
411: jäteöljyn uudistamisen tukemiseen . . . . . . . . 178 äidinpalkkajärjestelmän toteuttamiseksi . . . . . 192
412:
413: - 176 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta - 190 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
414: tutkimuksiin ja suunnitteluun yrityksellisen perhe-eläkelain ulkopuolelle jääneiden ylimää-
415: yhteistyön ja rajakaupan kehittämiseksi Neu- räiseen perhe-eläkkeeseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 193
416: vostoliiton kanssa . . . . .. . . .. .. .. . . .. . . .. . 179
417: - 191 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
418: - 177 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kroonisia tauteja sairastavien sairauskustannus-
419: keksijätoiminnan tunnustuspalkintoihin ja ten korvaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 194
420: aputahoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 180
421: - 192 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
422: - 178 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kansaneläkkeen perusosaa, tukiosaa ja tuki-
423: pienyritteliäisyyden merkityksen selvittämi- lisää yhteensä vastaavan rintamasotilaseläk-
424: seksi talouselämässä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 181 keen maksamiseksi sotiemme veteraaneille il-
425: man ikärajaedellytyksiä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 195
426: - 179 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
427: alkoholittomien juomien valmistuksen tuke- - 193 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
428: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 182 eläkkeiksi ja korvauksiksi vapaussodassa val-
429: koisten puolella taistelleille . . . . . . . . . . . . . . . 196
430: - 180 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
431: avustukseksi Outokumpu Oy:lle kuparimal- - 194 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
432: mion kaivostoiminnan aloittamiseksi Pielave- asevelvollisten kotiuttamisrahan korottamista
433: den Säviällä .. . . . .. . . . . .. . . .. . . .. . . . . .. . 183 varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . 197
434:
435: 2 087801165M
436: 10 Sisällysluettelo
437:
438: Siv. Siv.
439: - 195 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta - 210 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
440: väkivaltarikosten uhreille suoritettaviin yli- atomivoimalaitoksista johtuvien vaarojen eh-
441: määräisiin korvauksiin . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . 198 käisemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 213
442:
443: - 196 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta - 211 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
444: erityisen avustuksen maksamiseen toisen apua koti- ja avohoidon tukemiseen . . . . . . . . . . . . 214
445: jokapäiväisessä elämässään tarvitseville vaikea-
446: vammaisille invalideille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 199 - 212 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
447: Keiteleen sairaalan vuodeosaston laajentami-
448: 197 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 215
449: henkilökohtaisen rahan maksamiseen kuukau-
450: sittain laitoksissa hoidettaville eräissä tapauk- - 213 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
451: sissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 200 sairaanhoitajien ansioiden korottamiseen . . . . 216
452:
453: 198 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta - 214 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
454: kotihoitopaikkojen järjestämiseen työssä käy- Kuopion yliopistollisen keskussairaalan laa-
455: vien äitien lastenhoitoa varten . . . . . . . . . . . . 201 jentamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 217
456:
457: 199 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta - 215 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
458: lasten hoitopaikkojen järjestämiseksi vuoro- vanhusten avohoidon vapaaehtoiseen järjestä-
459: työntekijöille . .. .. .. .. . . .. . . . . .. . .. . .. . .. 202 miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 218
460:
461: - 200 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta - 216 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
462: invalidiajoneuvojen polttoaineveron osittai- työpaikkaliikunnan selvittelyyn ja sen toteut-
463: seksi korvaamiseksi invalideille . . . . . . . . . . . . 203 tamisen aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 219
464:
465: - 201 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta - 217 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
466: sokeain opaskoirien ylläpitokustannuksiin . . . 204 työttömyyden poistamista koskevan selvityk-
467: sen laatimiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 220
468: - 202 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
469: liikuntakyvyttömien invalidien pyörätuotien - 218 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
470: hinnan korvaamiseksi ................... , 205 tutkimuksen suorittamiseksi työvoimareser-
471: vien käyttämisestä kotipaikkakunnalla . . . . . . 221
472: - 203 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
473: suojatyöpaikkajärjestelmän aikaansaamiseksi . . 206 - 219 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
474: työpaikan ja asunnon turvaamiseksi nuorille
475: - 204 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta henkilöille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 222
476: sokeain ja invalidien kotiteollisuustuotteiden
477: markkinoinnin edistämiseen . . . . . . . . . . . . . . 207 - 220 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
478: ha1pakorkoisiksi työllisyyslainoiksi keskisuu-
479: - 205 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta relle ja pienelle yritteliäisyydelle . . . . . . . . . . 223
480: kehitysvammaisten lasten ylimääräiseen hoito-
481: tukeen .. . .. . . . . .. . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . .. 208 - 221 Westerholm ym.: Määrärahan osoittami-
482: sesta Jad iHashmonassa suoritettavien raken-
483: - 206 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta nustöiden avustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 224
484: raittiusvalistuksen kehittämiseen työpaikoilla 209
485: __;_, 222 Westerholm ym.: Määrärahan osoittami-
486: - 207 Vennan10 ym.: Määrärahan osoittamisesta
487: sesta valtion viljavaraston rakentamiseksi
488: kodinperustamislainoja varten . . . . . . . . . . . . . 210
489: Itä-Suomeen , . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 225
490: - 208 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
491: eläkeläi~ten ja sairaiden televisiolupamaksu- - 223 Westerholm ym.: Määrärahan osoittami-·
492: jen suorittamiseen ...................... 211 sesta Lapin _porotalouden kehittämiseen . . . . 226
493:
494: - 209 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta - 224 Westerholm ym.: Määrärahan osoittami-
495: vuokrakorvauksiin tilapäismajoitukseen joutu- sesta Uukuniemen k~ntaan perustettavaa ka-
496: neille irtisanotuille perheille ........ , . . . . . 212 ianviljelylaitosta varten , . , , . , , , , , , .. , , . . . 227
497: Sisällysluettelo 11
498:
499: Siv. Siv.
500: - 225 Westerholm ym.: Määrärahan osoiwimi- - 238 Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta
501: sesta Kymijoen sillan uusimiseksi Kuusan- Kolarin rajasillan suunnittelua ja rakennus-
502: koskella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 228 töiden aloittamista varten . . . . . . . . . . . . . . 244
503:
504: - 226 Westerholm ym.: Määrärahan osoittami- - 239 Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta puu-
505: sesta pienteollisuus- ja pienyrityslainoihin . . 229 tavaran nippu-uittolaitteiden rakentamiseksi
506: Kemijokeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 245
507: - 227 Vesterinen ym.: Määrärahan osoittami-
508: sesta Laukaan kalatalousalan koulutuskeskuk- - 240 Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta ve-
509: sen suunnittelemiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 230 neliikenneväylien merkitsemiseksi Lokan ja
510: Porttipahdan tekojärvillä . . . . . . . . . . . . . . . . 246
511: - 228 Vesterinen ym.: Määrärahan osoittami-
512: - 241 Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta Kri-
513: sesta Joutsan-Kangasniemen maantien ra-
514: minaalihuoltoyhdistyksen aluetoimiston perus-
515: kentamiseen Joutsan kirkonkylän ja Kangas-
516: tamiseksi Rovaniemelle , . . . . . . . . . . . . . . . . . 247
517: niemen rajan välisellä osuudella . . . . . . . . . • 232
518: - 242 Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta Rau-
519: - 229 Vesterinen ym.: Määrärahan osoittami-
520: taruukin Rautuvaaran kaivoksen malminkul-
521: sesta vaikeavammaisten moottotla)oneuvon
522: jetuskustannusten alentamiseksi . . . . . . . . . . 248
523: käyttökustannusten alentamiseen . . . . . . . . . . 233
524: - 243 Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta Ke-
525: - 230 IH. Westerlund: Om anvisande av an-
526: mijärven terveyskeskuksen vuodeosaston ra-
527: slag för byggande av en fast vägförbindelse
528: kennustöiden aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 249
529: mellan Tirmo och Pellinge skärgård . . . . . . 234
530: - 244 Alppi ym.: Määrärahan osoittamisesta
531: - 230 H. Westerlund: Määrärahan Osoittami-
532: valtion__ ;il!~varaston rakentamiseksi Tampe-
533: sesta kiinteän tieyhteyden rakentamiseksi
534: reen lähtstolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 250
535: Tirmon ja Peliingin saariston välille . . . . . . 235
536: - 245 Asunmaa ym.: Määrärahan osoittami-
537: - 231 Väänänen ym.: Määrärahan osoittami-
538: sesta kylvösiementuotannon ylimääräiseksi
539: sesta ammattikasvatushallituksen palkkauk-
540: tueksi ................................. 251
541: siin organisaatiouudistuksen toteuttamiseksi 236
542: - 246 Asunmaa ym.: Määrärahan osoittami-
543: - 232 Väänänen ym.: Määrärahan osoittami-
544: sesta ylimääräisiin korvauksiin satovahinko-
545: sesta iHalkian~Mäkelän tien peruskorjauk-
546: jen johdosta ........................... . 252
547: sen suorittamiseksi Potnaisten kunnassa . . . . 238
548: - 247 Asunmaa ym.: Korotetun määrärahan
549: osoittamisesta maankuivatustöiden avustami-
550: - 233 Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
551: se en 253
552: kahden operaattorin palkkaamiseksi Jyväsky-
553: län. yliopiston laskentakeskukseen . . . . . . . . 239
554: - 248 Asunmaa ym.: Korotetun määrärahan
555: - 234 Ahonen: Määrärahan osoittamisesta yh- osoittamisesta siirtona maatilatalouden kehit-
556: dyskuntien vesiensuojelutoimenpiteiden avus- tämisrahastoon ••••••••••••••••••• 254 0 0 • •••
557:
558:
559:
560:
561: tamiseksi Keski-Suomen läänin alueella . . . . 240
562: - 249 Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta
563: ~ 235 Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta. salaojituslainoihin ...................... . 255
564: Keuruun-Multian tien perusparantamiseen 241
565: - 250 Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta
566: - 236 Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta salaojitusavustuksiin .................... . 256
567: elinkeinoasiamiesten virkojen perustamiseksi - 251 Asunmaa ym.: Korotetun määrärahan
568: Keski-Suomen lääniin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 242 osoittamisesta lainoina kuivatustöihin ..... . 257
569: - 237 Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta vai~ - 252 Asunmaa ym.: Korotetun määrärahan
570: tion henkilöstön työsuhdeasuntojen rakenta- osoittamisesta valtionapuun yksityisten teiden
571: miseksi Rovaniemelle ......... , . , ... , . . . . 243 tekemiseen •••••••••••••••••• 0258••• •••••••
572: 12 Sisällysluettelo
573:
574: Siv. Siv.
575: - 253 Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta - 267 Ekorre ym.: Korotetun määrärahan osoit-
576: Kouran-Putulan maantien perusparantamista tamisesta korvaukseksi valtionrautateille opis-
577: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 259 kelijain matkalipuista myönnettäviä alennuk-
578: sia varten 274
579: ~ 254 Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta
580: pienyrittäjille työsuojelulain mukaisten inves- - 268 Eskelinen ym.: Määrärahan osoittamises-
581: tointien rahoittamista varten . . . . . . . . . . . . 260 ta Kuopiossa sijaitsevan Pohjois-Savon kan-
582: sanopiston rakennusten uudelleen rakentami-
583: - 255 Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 275
584: veteraaniliitoille rintamamiesten huoltoa kos-
585: kevan toiminnan rahoittamiseksi 261 - 269 Forsman: Määrärahan osoittamisesta
586: Vainikkalan-Lappeenrannan maantien perus-
587: - 256 Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta korjaamisen aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . 276
588: sotainvalideja koskevien sosiaalipoliittisten
589: tutkimusten suorittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . 262 - 270 Forsman: Määrärahan osoittamisesta Tai-
590: pa1saaren-Savitaipaleen tien suunnitteluun
591: - 257 Asunta ym.: Määrärahan osoittamisesta ja rakennustöiden aloittamiseen . . . . . . . . . . 277
592: Kaunialan sotavammasairaalan uudistamisen
593: loppuun saattamiseen 263 - 271 Forsman: Määrärahan osoittamisesta Sim-
594: peleen-Särkilahden tien rakennustyötä var-
595: - 258 Breilin: Määrärahan osoittamisesta Vuok- ten 278
596: ralaisten Keskusliiton toiminnan tukemiseen 265
597: - 272 Forsman: Määrärahan osoittamisesta Tul-
598: - 259 Breilin: Määrärahan osoittamisesta val- lisalmen yli Kattelussaareen johtavan sillan
599: tion virastotalon peruskorjaamiseksi Salon rakennustöiden aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . 279
600: kaupungissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 266
601: - 273 Forsman: Määrärahan osoittamisesta
602: - 260 Breilin: Määrärahan osoittamisesta Salon Nuijamaan rajanylityspaikan toimistotilojen
603: rautatieasemarakennuksen peruskorjausta var- parantamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 280
604: ten 267
605: - 274 Forsman: Määrärahan osoittamisesta ka-
606: - 261 Breilin:
607: Määrärahan osoittamisesta Es- lastussataman rakentamiseksi Taipalsaaren
608: poon-Lohjan-Salon oikoradan aikaansaami- Kyläniemeen 281
609: seen 268
610: - 275 Forsman: Määrärahan osoittamisesta
611: - 262 Eenilä ym.: Korotetun määrärahan osoit- Etelä-Saimaan keskussairaalan poliklinikka-
612: tamisesta työväentalojen korjauksiin 269 rakennusta varten 282
613:
614: - 263 Ekorre ym.: Määrärahan osoittamisesta - 276 Fred ym.: Korotetun määrärahan osoit-
615: parlamentaarisen varusmiesasiain neuvottelu- tamisesta lähetysjärjestöjen kehitysyhteistyön
616: kunnan perustamiseksi ................. . 270 tukemiseen ........................... . 283
617: - 264 Ekorre ym.: Korotetun määrärahan osoit-
618: - 277 Fred ym.: Korotetun määrärahan osoitta-
619: tamisesta korkeakoulujen kurssikirjastojen ke-
620: misesta puolustusvoimien lisähenkilökunnan
621: hittämistä varten ...................... . 271
622: palkkaamiseen ....................... .. 284
623: - 265 Ekorre ym.: Korotetun määrärahan osoit-
624: tamisesta opiskelijaruokailutoiminnan tuke- - 278 Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta
625: miseen ja opiskelija-aterioiden hintojen alen- koti-, käsi- ja taideteollisuusopiston perusta-
626: tamiseen 272 miseksi Jurvan kuntaan ............... . 285
627:
628: - 266 Ekorre ym.: Korotetun määrärahan osoit- - 279 Fred ym.: Korotetun määrärahan osoit-
629: tamisesta opiskelijain asumislisän laajentamis- tamisesta pienyrittäjien vuosilomarahaa var-
630: ta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 273 ten 286
631: Sisällysluettelo 13
632:
633: Siv. Siv.
634: - 280 Friberg ym.: Määrärahan osoittamisesta - 293 Hanhirova ym.: Määrärahan osoittami-
635: ulkoasiainhallinnon kielenkääntäjien palk- sesta Tornionjoen vesistöalueen kalanviljelylai-
636: kauksen tarkistamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 287 toksen perustamistutkimukseen . . . . . . . . . . . 302
637:
638: - 281 Friberg ym.: Korotetun määrärahan osoit- - 294 Hanhirova ym.: Määrärahan osoittami-
639: tamisesta Namibian avustamiseen . . . . . . . . 288 sesta tien rakentamiseen välillä Nuotioranta
640: -Rajavartiosto-Portimojärvi . . . . . . . . . . . . 303
641: - 282 Friberg ym.: Määrärahan osoittamisesta
642: kuntien virkistysaluehankintoja varten 289 - 295 Hanhirova ym.: Määrärahan osoittami-
643: sesta Tornion kaupungissa olevan Liakanjoen
644: - 283 Friberg ym.: Määrärahan osoittamisesta siHan rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 304
645: Helsingin yliopiston yJioppilaskunnalle Van-
646: han ylioppilastalon entistämiseen . . . . . . . . . . 290 - 296 Hanhirova ym.: Määrärahan osoittami-
647: sesta Sokiin fosforiitin metsälannoiteprojek-
648: - 284 Friberg ym.: Määrärahan osoittamisesta tin käynnistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 305
649: Ruotsinsuomalaisten kirjoittajien yhdistyksen
650: toiminnan tukemiseen 291 - 297 Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta
651: maatilatalouden asuntolainoitusta varten 306
652: - 285 Friberg ym.: Korotetun määrärahan osoit-
653: tamisesta ns. !-kortin myöntämiseksi kaikille - 298 Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta
654: alle 65-vuotiaille työkyvyttömyyseläkeläisille 292 viljavarastojen rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . 307
655:
656: - 286 Granvik m. fl.: Om anvisande av anslag - 299 Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta
657: för förlängning av start- och 1andningsbanan valtion viljavaraston rakentamiseksi Lounais-
658: på flygfältet Kronoby . . . . . . . . . . . . . . . . 293 Suomeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 308
659:
660: - 286 Granvik ym.: Määrärahan osoittamisesta - 300 Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta
661: Kruunupyyn lentokentän kiitoradan pidentä- viljan pienvarastojen rakentamiseksi 309
662: miseen 294
663: - 301 Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta
664: - 287 Granvik m. fl.: Om anvisande av anslag rautatien ylikulkusillan rakentamiseksi Loi-
665: för inrättande av en hemvägledartjänst för maan-Palikkalan tielle Loimaan kaupungissa 310
666: hörselskadade svenska barn i förskolåldern 295
667: - 302 Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta
668: - 287 Granvik ym.: Määrärahan osoittamises- Taivassalon kunnan Kaitaisten salmen sillan
669: ta kotiohjaajan toimen perustamiseen kuulo- rakentamiseksi 311
670: vammaisia ruotsinkielisiä esikouluikäisiä lap-
671: sia varten 296 - 303 Helminen ym.: Määrärahan osoittami-
672: sesta Kymenlaakson vedenhankinnan yleis-
673: - 288 Grönholm ym.: Korotetun määrärahan suunnitelman mukaisten töiden aloittamiseksi 312
674: osoittamisesta opintokerhojen valtionapuun 297
675: - 304 Helminen ym.: Korotetun määrärahan
676: - 289 Grönholm ym.: Määrärahan osoittami- osoittamisesta valtionrautateiden työ- ja so-
677: sesta Jokioisten-Kauppilan maantien perus- siaalitilojen rakentamiseksi ............. . 313
678: parannuksen suorittamista varten ....... . 298
679: 305 Hemmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
680: - 290 Grönholm ym.: Määrärahan osoittamises-
681: Oulun sairaanhoito-oppilaitoksen uudisraken-
682: ta Koijärven kirkonkylän-Saviniemen maan-
683: nuksen suunnitteluun ................. . 314
684: tieosuuden rakentamiseen ............... . 299
685: - 291 Grönholm ym.: Määrärahan osoittamises- - 306 Hemmi ym.: Korotetun määrärahan
686: ta Suomen Siirtolapuutarhaliiton toiminnan osoittamisesta vesihuoltolaitteiden rakentami-
687: tukemiseen 300 sen korkotukeen ...................... . 315
688:
689: - 292 Grönholm ym.: Määrärahan osoittami- - 307 Hemmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
690: sesta Allergialiitto-Allergiförbundet r.y:n sähköveron aiheuttaman sähkön hinnan nou-
691: toiminnan tukemiseen ................ .. 301 sun osittaiseksi korvaamiseksi 316
692: 14 Sisällysluettelo
693:
694:
695: Sivo Sivo
696: - 308 Hemmi ymo: Määrärahan osoittamisesta - 322 Hyvönen ymo: Korotetun määrärahan
697: rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnan pe- osoittamisesta erityisesti ruotsinkielisen oppi-
698: rustamiseksi 0 oo 317
699: 0 0 0 0 0 00 00 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 00 0 materiaalin tuotannon tukemiseksi ooo oo o 333 0 0
700:
701:
702:
703:
704: - 309 Hemmi ymo: Määrärahan osoittamisesta - 323 iHyvönen ymo: Määrärahan osoittamisesta
705: näkövammaisrekisterin perustamiseksi 318 tutkimuksen suorittamiseen Malmin lentoken-
706: tän siirtämisestä sopivampaan paikkaan 334 0 0 0 0
707:
708:
709: 310 Hemmi ymo: Korotetun määrärahan
710: osoittamisesta raittiustyöhön sekä alkoholi- - 324 !Hyvönen ymo: Määrärahan osoittamisesta
711: juomista aiheutuvien haittojen ehkäisemiseen 319 Helsingin seudun joukkoliikennettä edistävän
712: Metron rakentamiskustannusten tukemiseen 335
713: - 311 Hemmi ymo: Määrärahan osoittamisesta
714: sairaanhoito-oppilaitoksille terveyskeskusten - 325 !Hyvönen ymo: Määrärahan osoittamisesta
715: koulutuskäytöstä aiheutuvien kustannusten työttömien hammashoidosta aiheutuviin kus-
716: korvaamiseen oooooooooooooooooo o oo 320
717: 0 0 0 0 0
718:
719: tannuksiin oooooooooooooooooo oo
720: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 336
721: - 312 Hollming ymo: Määrärahan osoittamises- - 326 Häggblom: Om anvisande av anslag för
722: ta Rauman merivartiokoulun rakennustyön
723: sänkning av varutransportkostnaderna i tra-
724: aloittamista varten 321
725: fiken mellan landskapet Aland och riket 0 0 337
726: - 313 Hollming ymo: Määrärahan osoittami-
727: - 326 Häggblom: Määrärahan osoittamisesta
728: sesta Rauman tullikamarin siirtoa varten 322
729: Ahvenanmaan maakunnan ja valtakunnan vä-
730: - 314 Hollming ymo: Määrärahan osoittami- listen tavarankuljetusten kustannusten alenta-
731: sesta Vanha Rauma Säätiön toiminnan tuke- miseksi 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 338
732: miseen 323
733: - 327 Häkämies ymo: Määrärahan osoittami-
734: - 315 Hollming ymo: Määrärahan osoittamises- sesta Kotkaan rakennettavan kalatalousoppi-
735: ta Peipohjan-Rauman radan perusparanta- laitoksen suunnittelua varten 339
736: mista varten 325
737: - 328 !Häkämies ymo: Määrärahan osoittami-
738: - 316 Honkonen ymo: Korotetun määrärahan sesta Imatran Ukonniemeen rakennettavan
739: osoittamisesta Tampereen yliopistolle tutki- Etelä-Karjalan urheiluopiston suunnittelua
740: mus- ja opetusvälineiden sekä kaluston hank- varten 0 oooooooooooooooooooooooooooooooo 340
741: kimista varten oooooo ooo 326 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
742:
743:
744:
745: - 329 Häkämies ymo: Määrärahan osoittami-
746: - 317 Honkonen ymo: Määrärahan osoittami- sesta Luumäen Kivijärven vesistöalueelle ra-
747: sesta Tampereen yliopiston Pyynikintie 2:ssa kennettavan Etelä-Suomen keskuskalanviljely-
748: sijaitsevan kiinteistön korjaukseen ooooo 328 0 0 0 laitoksen suunnittelua varten ooooooo o ooo 341 0
749:
750:
751:
752:
753: - 318 Honkonen ymo: Määrärahan osoittami- - 330 Häkämies ymo: Määrärahan osoittami-
754: sesta Tanssiteatteri Polarin työn tukemiseen sesta !Kotkan pohjoisen sisääntulotien suun-
755: ja esitystilojen kunnostamiseen 329 nittelua varten oo ooooooo 0 342 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
756:
757:
758:
759:
760: - 319 Honkonen ymo: Määrärahan osoittami- - 331 !flakämies ymo: IKorotetun määrärahan
761: sesta rilaksuttomien televisiolupien myöntämi- osoittamisesta vientisatamia ylläpitäville kun-
762: seksi kansaneläkkeen varassa eläville vanhuk, nille annettavaan korkotukeen o oooooooooo 0 343
763: sille0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 330
764: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
765:
766:
767:
768: - 332 !Härkönen ymo: Määrärahan osoittami-
769: - 320 Hyvönen ymo: Korotetun määrärahan sesta kehitysalueiden vyöhykejaossa ilmene-
770: osoittamisesta lämmityslaitosinvestointilaino- vien epäkohtien korjaamiseen tähtäävän Suo-
771: jen korkotukea varten ooo oooooo o o oo 331 0 0 0 0 0 menselkä-projektin aloittamiseksi 344 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
772:
773:
774:
775:
776: - 321 Hyvönen ymo: Korotetun määrärahan - 333 Härkönen ymo: Määrärahan osoittami-
777: osoittamisesta korkeakoulujen uusien toimiti- sesta metsä- ja puutaloudellisen oppilaitoksen
778: fojen käytön takaamiseksi ooooo oo o oo o 332 0 0 0 0 0 suunnittelemiseksi Jyväskylän lähiseudulle 345 0 0
779: Sisällysluettelo 15
780:
781: Siv. Siv.
782: - 334 Härkönen ym.: Korotetun määrärahan - 349 Impiö ym.: Määrärahan osoittamisesta
783: osoittamisesta valtionapuna kuivatustöihin . . 346 Muonion kalanviljelylaitoksen laajentamiseen 361
784:
785: - 335 Härkönen ym.: Korotetun määrärahan - 350 Impiö ym.: Määrärahan osoittamisesta
786: osoittamisesta salaojituksen tukemiseen . . . . 347 Pellon ja Utsjoen kuntiin rakennettavien ka-
787: lanviljelylaitosten tutkimus- ja suunnittelu-
788: - 336 Härkönen ym.: Korotetun määrärahan työhön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 362
789: osoittamisesta lainoina kuivatustöihin . . . . . . 348
790: - 351 Impiö ym.: Korotetun määrärahan osoit-
791: - 337 Härkönen ym.: Korotetun määrärahan tamisesta uskonnollisten lehtien tukemiseen 363
792: osoittamisesta kalastusalan järjestöjen toimin-
793: nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 349 - 352 Impiö ym.: Määrärahan osoittamisesta
794: Oy Yleisradio Ab:n osakepääoman korot-
795: - 338 Härkönen ym.: Määrärahan osoittami- tamiseen Lapin läänin alueella suoritettavien
796: sesta Keski-Suomen metsänjalostusaseman toi- lähetysasemien rakennustöiden rahoituksen
797: minnan aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 350 turvaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 364
798: - 339 Härkönen ym.: Korotetun määrärahan - 353 Jaatinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
799: osoittawisesta yksityisten teiden kunnossapi- Jyväskylän yliopistoalueen urheilukentän pe-
800: toon ........•.......................... 351 ruskorjausta varten ..................... . 365
801:
802: ~ 340 \Härkönen ym.: Määrärahan osoittami- ~ 354 Jaatinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
803: sesta valtatien n:o 4 ja tien n:o 3282 risteyk- porvarillisen kurssikeskuksen perustamisen
804: sen parantamiseen 352 käynnistyskustannuksiin ................. . 366
805: - 341 Härkönen ym.: Määrärahan osoittami- - 355 Jaatinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
806: sesta Koskenpään-Petäjäveden maantien pe- Jämsänkosken metsäkonekoulun, ammattikou-
807: ruskorjaussuunnitelman laatimiseksi ....... . 353 lun ja kauppaoppilaitoksen yhteisen asun-
808: tolan rakentamiseksi .................... . 367
809: - 342 Härkönen ym.: Määrärahan osoittami-
810: sesta ns. turvetien rakentamisen aloittami- - 356 Jaatinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
811: seen välillä Multia-Pylkönmäki ......... . 354 polkupyörä- ja jalankulkuliikenteen väylän
812: rakentamiseksi Jyväskylästä Laukaaseen .... 368
813: - 343 Härkönen ym.: Määrärahan osoittami-
814: sesta Uuraisten-ill:aukimäen-Saarijärven pai- - 357 Jaatinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
815: kallistien muuttamiseksi maantieksi 355
816: Keski-Suomen ilmailumuseon toiminnan käyn-
817: - 344 Härkönen ym.: Määrärahan osoittami- nistämiseksi ............................ . 369
818: sesta Viitasaaren-Saarijärven maantien pa-
819: 356 - 358 Jaatinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
820: rantamiseksi ........................... .
821: paikallislehtien tukemiseen .............. . 370
822: - 345 Härkönen ym.: Määrärahan osoittami-
823: sesta Tammihaaran-Tammijärven-Kärkisten - 359 Jaatinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
824: lossitien parantamiseksi ................. . 357 alueellista kuljetustukea täydentävän tukijär-
825: jestelmän käyttöönottamiseen .............. . 371
826: - 346 Härkönen ym.: Määrärahan osoittami-
827: sesta suunnitelman laatimiseen Kärkistensal- - 360 Jartti ym.: Määrärahan osoittamisesta
828: men lossin korvaamiseksi sillalla Korpilahden Itä-Suomen Liitto r.y:lle Itä-Suomen kehittä-
829: kunnassa ......... · ... · · · · · · · · · · · · · · · · · · 358 misohjelman laatimista varten ........... . 372
830:
831: - 347 Härkönen ym.: Määrärahan osoittami- - 361 Jartti ym.: Määrärahan osoittamisesta
832: sesta valtionavuhi Invalidiliitto r.y:lle inva- Etelä-Savon koeaseman toiminnan tehostami-
833: lidiopasteiden suunnittelutyöhön ......... . 359 sen suunnitteluun ...................... . 373
834: _ 348 Impiö ym.: Määrärahan osoittamisesta - 362 Jartti ym.: Määrärahan osoittamisesta
835: valtion Inarinjärveä koskevien kalakannan keskuskalasataman suuooitteluun Savonlin-
836: hoitovelvoitteiden toteuttamiseksi ......... . 360 naan 374
837: 16 Sisällysluettelo
838:
839: Siv. Siv.
840: - 363 Jartti ym.: Määrärahan osoittamisesta - 378 A.-L. Jokinen ym.: Määrärahan osoittami-
841: Punkaharjun kunnan monikäyttösataman ra- sesta työajan lyhentämistoimenpiteiden suorit-
842: kentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 375 tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 392
843:
844: - 364 Jartti ym.: Määrärahan osoittamisesta - 379 A.-L. Jokinen ym.: Määrärahan osoittami-
845: Savonlinnan lentokentän valtiolle siirtämistä sesta lasten oikeudellisen aseman parantami-
846: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 376 seen 394
847:
848: - 365 Jokela ym.: Korotetun määrärahan osoit- - 380 P. Jokinen ym.: Määrärahan osoittami-
849: tamisesta maaseudun sähköistämisen tukemi- sesta neljännen jaoston perustamiseksi Kou-
850: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 377 volan hovioikeuteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 395
851:
852: - 366 A.-L. Jokinen ym.: Määrärahan osoitta- - 381 P. Jokinen: Määrärahan osoittamisesta
853: misesta vanhusten asunto-olojen parantamiseen 378 lääninvankilan sijoittamiseksi Pohjois-Kymen-
854: laaksoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 396
855: - 367 A.-L. Jokinen ym.: Määrärahan osoitta-
856: misesta ETYK-asiakirjojen saattamiseksi opin- - 382 P. Jokinen ym.: Määrärahan osoittami-
857: toaineistoksi kouluihin ja aikuisopetukseen 379 sesta Korian varuskunta-alueen kunnallistek-
858: niikan ja rakennusten korjaukseen . . . . . . . . 397
859: - 368 A.-L. Jokinen ym.: Korotetun määrära-
860: han osoittamisesta omaehtoisen kulttuurihar- - 383 P. Jokinen ym.: Määrärahan osoittami-
861: rastustyön tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 380 sesta valtion virastotalon rakentamiseen Kuu-
862: - 369 A.-L. Jokinen ym.: Määrärahan osoittami- sankaskelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 398
863: sesta kansalaisjärjestöjen kulttuuriohjaajien
864: palkkaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 381 - 384 P. Jokinen ym.: Määrärahan osoittami-
865: sesta metsätalouden koulutuskeskuksen perus-
866: - 370 A.-L. Jokinen ym.: Korotetun määrära- tamiseksi Valkealan kuntaan . . . . . . . . . . . . . . 399
867: han osoittamisesta taiteen tukemiseen . . . . . . 382
868: - 385 P. Jokinen ym.: Määrärahan osoittami-
869: - 371 A.-L. Jokinen ym.: Määrärahan osoittami- sesta Joutsenon taidekesää varten . . . . . . . . 400
870: sesta musiikkioppilaitosten valtionapuun . . 383
871: - 386 P. Jokinen ym.: Määrärahan osoittami-
872: - 372 A.-L. Jokinen ym.: Määrärahan osoittami- sesta maantien rakentamiseen valtatieltä n:o
873: sesta Suomen Esperantoliiton toiminnan tuke- 15 Valkealan kunnan !Kääpälään . . . . . . . . . . 401
874: miseen 384
875: ~ 387 P. Jokinen ym.: Määrärahan osoittami-
876: - 373 A.-L. Jokinen ym.: Määrärahan osoittami- sesta yhdystien rakentamiseen Kouvolan-Hei-
877: sesta taideteosten ostamiseen vaikeuksissa ole- nolan maantieltä iKuusankoskelle . . . . . . . . . . 402
878: vilta taiteilijoilta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 386
879: - 388 P. Jokinen ym.: Määrärahan osoittami-
880: - 374 A.-L. Jokinen ym.: Määrärahan osoittami-
881: sesta Kymenrannan-Iitin kirkonkylän-Vir-
882: sesta Turun tie- ja vesirakennuspiirin poikit-
883: ransalmen tien oikaisemiseksi . . . . . . . . . . . . 403
884: taisteiden su~nitteluun ja rakentamiseen . . 387
885:
886: - 375 A.-L. Jokinen ym.: Määrärahan osoittami- - 389 P. Jokinen ym.: Määrärahan osoittami-
887: sesta Marttilan-Yläneen tien rakentamiseen 388 sesta Kuusaan tien parantamiseen nelikais-
888: taiseksi välillä Puhjo-Voikkaa . . . . . . . . . . . . 404
889: - 376 A.-L. Jokinen ym.: Määrärahan osoittami-
890: sesta sähköistetyn rautatien rakentamiseen vä- - 390 P. Jokinen ym.: Korotetun määrärahan
891: lillä Helsinki-Turku . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 389 osoittamisesta rintamasotilaiden kuntoutukseen 405
892:
893: - 377 A.-L. Jokinen ym.: Määrärahan osoittami- - 391 Juntumaa ym.: Määrärahan osoittamisesta
894: sesta paikallisluontoisen sähköjunaliikenteen ikonitaiteen tutkimuksen professorin viran
895: aloittamiseen Turun seudulla . . . . . . . . . . . . . . 39'1 perustamiseksi Helsingin yliopistoon . . . . . . 406
896: Sisällysluettelo 17
897:
898: Siv. Siv.
899: - 392 Juntumaa ym.: Määrärahan osoittamisesta - 406 Kaarna ym.: Määrärahan osoittamisesta
900: huumeiden käytön ehkäisemisopetuksen yli- Urpalanjoen perkaustöiden aloittamiseen . . 422
901: tarkastajan palkkaamiseksi kouluhallitukseen 407
902: - 407 Kaarna ym.: Määrärahan osoittamisesta
903: - 393 Juntumaa: Määrärahan osoittamisesta valtateiden n:o 13 ja 15 välisen tieyhtey-
904: maantien n:o 322 perusparantamiseen ..... . 409 den korjaamiseen välillä Multamäki-Rantti 423
905:
906: - 394 Juntumaa: Määrärahan osoittamisesta - 408 Kaarna ym.: Määrärahan osoittamisesta
907: Ruhalan-Vilppulan maantien perusparantami- tien aikaansaamiseen välillä Taipalsaari-
908: se en 410 Savitaipale . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 424
909:
910: - 395 Juntumaa ym.: Määrärahan osoittamisesta - 409 Kaarna ym.: Määrärahan osoittamisesta
911: MS-potilaiden ja muiden neurologisesti vam- Vainikkalan-Kasukkalan maantien rakenta-
912: mautuneiden kuntoutukseen ............. . 411 miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 425
913:
914: - 3% Juvela: Määrärahan osoittamisesta Vaasan - 410 Kaarna ym.: Määrärahan osoittamisesta
915: ja Porin tiet yhdistävän Kovelahden tien ns. vanhan Viipurin maantien korjaamiseen
916: peruskorjaamiseksi ..................... . 412 välillä Kasukkala-Nui jamaan kirkonkylä· . . 426
917:
918: - 397 Järvilehto ym.: Määrärahan osoittamisesta - 411 Kainulainen ym.: Määrärahan osoittami-
919: Lahden teknillisen oppilaitoksen laajennuk- sesta väestörekisteritoiminnan aloittamiseksi
920: sen suunnitteluun 413 Karkkilan kaupungissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 427
921:
922: 398 Järvilehto ym.: Määrärahan osoittamises- - 412 Kainulainen ym.: Korotetun määrärahan
923: ta vapaiden· kirkko- ja seurakuntien kulttuuri- osoittamisesta asuntolainoihin . . . . . . . . . . . . 428
924: ja sosiaalitoimintaan sekä niiden toiminta-
925: - 413 Kainulainen ym.: Korotetun määrärahan
926: keskusten rakentamiseen ................. . 414
927: osoittamisesta av-aineiston hankkimiseen . . 429
928: - 399 Järvilehto ym.: Määrärahan osoittami- - 414 Kainulainen ym.: Korotetun määrärahan
929: sesta kodinperustamislainoihin . . . . . . . . . . . . 415 osoittamisesta ·peruskoulujen käyttökustannuk-
930: siin ................................... . 430
931: - 400 Järvilehto ym.: Korotetun määrärahan
932: osoittamisesta suojatyöpaikkatoiminnan vai- :- 415 Kainulainen ym.: Korotettujen määrära-
933: tionosuuksiin 416 hojen osoittamisesta peruskoulujen rakennus-
934: avustuksiin ja rakennuslainoihin ......... . 431
935: - 401 Järvinen: Määrärahan osoittamisesta Kes-
936: ki-Uudenmaan Meriviemäri-hankkeen töiden - 416 Kainulainen ym.: Määrärahojen osoittami-
937: jatkamiseksi ........................... . 417 sesta Vantaan Kulomäen koulujen suunnitte-
938: lmm ja rakentamiseen ................... . 432
939: ~ 402 Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan
940: osoittamisesta opiskelija-asuntojen omapääoma- - 417 Kainulainen ym.: Määrärahan osoittami-
941: osuuden järjestämiseen ................. . 418 sesta liikenneturvallisuuden parantamiseen
942: valtatiellä n:o 2 Karkkilan kaupungin kohdalla 433
943: - 403 Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan osoit-
944: ~ 418 Kainulainen ym.: Määrärahan osoittami-
945: tamisesta eräiden virkojen ja toimien perus-
946: sesta Helsingin kehätieltä E&poon Järvenpe-
947: tamiseen teatterikorkeakouluun ........... . 419
948: rästä Porin pikatielle Lahnukseen johtavan
949: - 404 JärvisaloJKanerva ym.: Määrärahan osoit- maantien peruskorjaukseen ............... . 434
950: tamisesta korkeakouluopiskelijoiden ruokailu- - 419 Kainulainen ym.: Määrärahan osoittami-
951: kustannusten alentamista tarkoittavaan valtion· sesta Nupurin--Salakosken maantien perus·
952: apuun 420 parannukseen Espoon kaupungissa ....... . 435
953: - 405 Kaarna ym.: Määrärahan osoittamisesta - 420 Kainulainen ym.: Määrärahan osoittami-
954: Vainikkalan viljavaraston muuttamiseen vas- sesta tien perusparannustöiden aloittamiseen
955: taanottovarastaksi ....................... . 421 välillä Haavisto-Vihtijärvi ...•............ 436
956:
957: 3 087801165M
958: 18 Sisällysluettelo
959:
960:
961: Sivo Sivo
962: - 421 Kainulainen ymo: Korotetun määrärahan - 436 Kauppi ymo: Määrärahan osoittamisesta
963: osoittamisesta rautateiden Helsingin lähilii- tuotekehittelyinsinöörin palkkaamiseen Vaa-
964: kenteen turvallisuuden ja liikennepaikkojen san lääniin ooooooo oooo 0 0 452
965: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
966:
967:
968:
969:
970: palvelutason parantamiseksi ooooooooo oooo 437 0
971:
972:
973:
974: - 437 Kauppi ymo: Korotetun määrärahan osoit-
975: - 422 Kainulainen ymo: Määrärahan osoittami- tamisesta pienyrittäjien vuosilomajärjestelmän
976: sesta halpakorkeisiin lainoihin Espoolie ja kustannuksiin o 0oo oo
977: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 454
978: Vantaalle joukkoliikenteen kehittämiseksi oo 438
979: - 438 Kauppi ymo: Määrärahan osoittamisesta
980: - 423 Kainulainen ymo: Määrärahan osoittami- tietokonetomographialaitteen hankkimiseksi
981: sesta maakaasuputken jatkamiseen Etelä-Suo- Vaasan keskussairaalaan oooooo 455 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
982:
983:
984:
985:
986: meen 439
987: - 439 Kivitie ymo: Korotetun määrärahan osoit-
988: - 424 Kainulainen ymo: Määrärahan osoittami- tamisesta oopperayhdistyksille oo o 457 0 0 0 0 0 0 0 0 0
989:
990:
991:
992:
993: sesta valtiojohtoisen rakennusyhtiön perusta-
994: miseen 440 - 440 Kivitie ymo: Määrärahan osoittamisesta
995: ylikulkusillan rakentamiseen valtatielle n:o 3
996: - 425 Kainulainen ymo: Määrärahan osoittami- Parkanossa ooooo o 0ooooooooo
997: 0 0 0 458
998: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
999:
1000:
1001:
1002:
1003: sesta rakennusalan autoklinikkatoiminnan
1004: aloittamiseen 0 0 0 0 0 0 0oooo 441
1005: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
1006: - 441 Kivitie ymo: Määrärahan osoittamisesta
1007: kuluttajansuojaopetuksessa tarvittavan oppima-
1008: - 426 Kalavainen ymo: Korotetun määrärahan teriaalin suunnitteluun ooooooooooooo 459
1009: 0 0 0 0 0 0 0
1010:
1011:
1012:
1013:
1014: osoittamisesta teattereiden valtionapuun 442
1015: - 442 Kivitie ymo: Määrärahan osoittamisesta
1016: - 427 Kalavainen ymo: IKorotetun määrärahan kodinperustamislainoihin oooooooooooooo 460 0 0 0
1017:
1018:
1019:
1020:
1021: osoittamisesta näytelmäkirjallisuuden edistä-
1022: miseen 443 - 443 Kivitie ymo: Määrärahan osoittamisesta
1023: sairasta lastaan hoitavan äidin vapaa-aikajär-
1024: - 428 Kanerva: Määrärahan osoittamisesta opis- jestelyihin 0 o0 0 0 0oooooooo
1025: 0 0 0 0 461
1026: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
1027:
1028:
1029:
1030:
1031: kelija-asuntojen omapääomaosuuden järjestämi-
1032: se en 444 - 444 Knuuttila ymo: Korotetun määrärahan
1033: osoittamisesta varusmiesten päivärahan korot-
1034: - 429 Kanerva: Määrärahan osoittamisesta Kai- tamiseen 462
1035: taisten siltatöiden aloittamiseen ooooooooo o 445
1036: - 445 Knuuttila ymo: Määrärahan osoittamisesta
1037: - 430 Kanerva: Määrärahan osoittamisesta Uu- Keski-Suomen Opiston rakennusavustukseen 463 0 0
1038:
1039:
1040:
1041:
1042: denkaupungin vesiväylän parantamiseksi oooo 446
1043: - 446 Knuuttila ymo: Määrärahan osoittamisesta
1044: - 431 Kangas ymo: Korotetun määrärahan osoit- Jämsänkosken metsäkonekoulun rakentamista
1045: tamisesta kotitalouden neuvontatyön edistä- varten 464
1046: miseen 447
1047: - 447 Knuuttila ymo: Määrärahan osoittamisesta
1048: - 432 Kangas ymo: Määrärahan osoittamisesta raskaiden maanrakennuskoneiden kuljettaja-
1049: IHärkmeren kuivatushankkeen toteuttamiseksi 448 koulutuksen selvittämiseen ooooooooooooooo 465 0
1050:
1051:
1052:
1053:
1054: - 433 Aino Karjalainen ymo: Korotetun mää- - 448 Knuuttila ymo: Määrärahan osoittamisesta
1055: rärahan osoittamisesta kunnan- ja kaupun- Haapamäen-Kolhon maantien rakentamiseen
1056: gineläinlääkärien matkakulujen korvaamiseen 449 Keuruulla ja Vilppulassa o o oo 466 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
1057:
1058:
1059:
1060:
1061: - 434 Karpola ymo: Määrärahan osoittamisesta - 449 Knuuttila ymo: Määrärahan osoittamisesta
1062: Aittalahden-Väärämäen tien suunnittelua ja Jämsän-Petäjäveden maantien parantamiseen
1063: rakennustöiden aloittamista varten o o ooooo 450 0 välillä Koskenpää-Petäjävesi oooo 467 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
1064:
1065:
1066:
1067:
1068: ~ 435 Karpola ymo: Määrärahan osoittamisesta - 450 Knuuttila ymo: Määrärahan osoittamisesta
1069: Lastujärven-Viesimon-Onkamon tien perus- kevyen liikenteen väylien rakentamiseen Kes-
1070: parantamiseen 451 ki-Suomen läänissä o ooooooo 04680 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
1071: Sisällysll!ettelo 19
1072:
1073: Siv. Siv.
1074: ~ 451 [Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta - 465 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami-
1075: postin hoitamaan lehtien varhaisjakeluun . . 469 sesta työterveysaseman perustamiseksi Oulussa
1076: valtionhallinnossa palvelevia työntekijöitä var-
1077: - 452 Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta ten 483
1078: dieselkäyttöisen kiskoautokaluston hankkimi-
1079: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 470 - 466 Kortesalmi ym.: Korotettujen määräraho-
1080: jen osoittamisesta Oulun yliopistolle hammas-
1081: - 453 Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta lääketieteen potilastyöskentelyyn . . . . . . . . . . 484
1082: toimistohenkilökunnan palkkaamiseksi työsuo-
1083: jelupiireihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 471 - 467 !Kortesalmi ym.: Korotetun määrärahan
1084: osoittamisesta Oulun yliopistolle hammaslääke-
1085: - 454 Koivisto ym.: Korotetun määrärahan osoit- tieteen opetus- ja tutkimustoimintaan . . . . . . 485
1086: tamisesta lapsilisien korottamiseen . . . . . . . . 472
1087: - 468 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises-
1088: - 455 Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta ta Oulun yliopiston keskisuuren tietokoneen
1089: terveyskeskusten perustamiskustannuksiin huoltoa varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 486
1090: Tampereen työvoimapiirin alueella . . . . . . . . 473
1091: - 469 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises-
1092: - 456 Korhonen ym.: Määrärahan osoittamisesta ta Viliannin kirkonkylän peruskoulun ja lu-
1093: !Kontiolahden varuskunnan saunarakennuksen kion peruskorjausten aloittamista varten . . . . 487
1094: rakennustöiden aloittamista varten . . . . . . . . 474
1095: ~ 470 !Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises-
1096: - 457 Korhonen ym.: Määrärahan osoittamisesta ta saamelaisjärjestöjen äänenkannattajan Sab-
1097: teologian professorin viran perustamiseksi melas-lehden julkaisemisen tukemista varten 488
1098: Joensuun korkeakouluun . . . . . . . . . . . . . . . . 475
1099: - 471 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises-
1100: - 458 Korhonen ym.: Korotetun määrärahan ta maatalouden kannalta tarpeellisiin maan-
1101: osoittamisesta opiskelijaravintoloiden valtion- kuivatushankkeisiin Oulun vesipiirin alueella 489
1102: apua varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 476
1103: - 472 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises-
1104: - 459 Korhonen ym.: Määrärahan osoittamisesta ta Tyrnävän- ja Ängeslevänjoen tulvajärjeste-
1105: Sivakkavaaran maantien siirtämiseksi Valtimon lytöiden aloittamista varten . . . . . . . . . . . . . . 490
1106: aseman rata-alueelta ..................... . 477
1107: - 473 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises-
1108: - 460 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises-
1109: ta Vihannin kirkonkylän eräiden järvien ve-
1110: ta valtion edustusmenojen ja -tilojen tarpeelli- ·sittämisen aloittamiseen ................. . 491
1111: suuden tutkimiseen ..................... . 478 - 474 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises-
1112: ta Oulujärven säännöstelyvahinkojen johdosta
1113: - 461 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises- suoritettaviin ennakon luonteisiin alkukor-
1114: ta maksuaomien oikeudenkäyntien puutteelli- vauksiin 492
1115: suuksien selvittämiseen ................. . 479
1116: - 475 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises-
1117: - 462 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises- ta turkiseläintarhojen rehuksi Norjasta tuota-
1118: ta tuom1o1stUlm1ssa syntyneiden jutturuuh- van kalan kuljetuskustannusten alentamiseksi 493
1119: kien purkamiseen ....................... . 480
1120: -476 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises-
1121: - 463 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises- ta kalataloutta elvyttävien luonnonravintolam-
1122: ta Kainuun läänin perustamisen alkukustan- mikoiden rakentamiseksi Kuusamon Kuusinki-
1123: nuksiin ............................... . 481 joen ja Pistojoen vesistöihin ............. . 494
1124:
1125: - 464 !Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami- - 477 !Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises-
1126: sesta varattomien varusmiesten ylimääräisiksi ta luonnonravintolammikkojen rakentamiseen
1127: lomapäivärahoiksi ....................... . 482 Taivalkosken ja Pudasjärven vesistöihin .... 495
1128: 20 Sisällysluettelo
1129:
1130: Siv. Siv.
1131: - 478 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises- - 492 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises-
1132: ta muikun ja muun järvikalan pyytäjien tuki- ta oikotien rakentamiseen Taivalkosken kir-
1133: palkkioihin ........................... . 496 konkylän ja Mustavaaran kaivoksen välille . . 510
1134:
1135: - 479 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises- - 493 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises-
1136: ta selvityksen laatimiseksi Siika- ja Kalajoen ta kantatien n:o 86 perusparannukseen Vihan-
1137: veden laadun huononemiseen johtaneista syistä 497 uin kirkonkylän kohdalla . . . . . . . . . . . . . . . . 511
1138:
1139: - 480 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises- - 494 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises-
1140: ta tutkimuksen toimittamiseksi rannikkovesien ta Vihanuin Alpuan-Ilveskorven maantien
1141: siikakannan suojelemisesta ............... . 498 peruskorjauksen aloittamiseen . . . . . . . . . . . . 512
1142: - 481 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises-
1143: - 495 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami-
1144: ta tutkimukseen puun kantohinnan saattami-
1145: sesta katsastustoimiston perustamiseksi Haa-
1146: seksi samaksi koko maassa ............... . 499
1147: pajärvelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 513
1148: - 482 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises-
1149: ta eläinlääketieteellisen aluelaboratorion perus- - 496 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami-
1150: tamista varten Ouluun ................. . 500 sesta Tuomiojan-Raahen rataosuuden säh-
1151: köistämiseen ............... o 514 0. 0. 0 0 0 0 0 0..
1152:
1153:
1154:
1155:
1156: - 483 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises-
1157: ta tien rakentamista varten Kempeleen Le- - 497 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami-
1158: tosta Tupoksen Selkämaahan ............. . 501 sesta pienpuulla toimivan voimalan rakenta-
1159: mista varten Pudasjärvelle 515 0 0 0 • 0 0 0 0 • 0 0 • 0 • •
1160:
1161:
1162:
1163:
1164: - 484 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises-
1165: ta Kestiiän ja Vuotijoen välisen tien perus- '- 498 Kortesalmi ymo: Määrärahan osoittami-
1166: parannusta varten 502 sesta Pohjois- ja Itä-Suomen malmi- ja mine-
1167: raalivarojen etsimisen, tutkimisen ja käyttöön-
1168: - 485 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises- oton tehostamiseksi 516 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 •••• 0 0. 0 0 0
1169:
1170:
1171:
1172: ta Nivalan Timosen ja Maliskylän välisen tien
1173: korjaamista varten ..................... . 503 - 499 Kortesalmi ymo: Määrärahan osoittami-
1174: sesta Nivalan Hituran kaivoksen nikkelivaro-
1175: - 486 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises-
1176: jen käyttöönoton tehostamiseksi o. o.. oooo . 517 0
1177:
1178:
1179: ta Pudasjärven Särkivaaran ja Taivalkosken
1180: Virkkusenjärven välisen maantien rakentami-
1181: - 500 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami-
1182: sen aloittamista varten ................. . 504
1183: sesta malminetsinnän tehostamiseksi Kainuus-
1184: - 487 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises- sa 0 o• 0. 0 o.0 0 0 ooo
1185: 0 0 518
1186: •• 0 0 0 0. 0. 0 0. 0 0 •• 0 0 0 0.
1187:
1188:
1189:
1190:
1191: ta Pyhäjoen-Vihannin maantien peruskor-
1192: - 501 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittami-
1193: jauksen aloittamista varten ............... . 505
1194: sesta lasten päivähoidon tehostamiseen ° 519 0 0 0 0
1195:
1196:
1197:
1198:
1199: - 488 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises-
1200: - 502 Kortesalmi ym.: Korotetun määrärahan
1201: ta Pyhännän ja Kestiiän välisen tien perus-
1202: osoittamisesta tupakanpolton vastustamiseen 520
1203: parannusta varten 506
1204:
1205: ~ 489 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises- - 503 Koskenniemi ym.: Korotetun määrärahan
1206: ta Raahen-Vihannin-Pulkkilan maantien osoittamisesta valtionrautateiden vuokra-asun-
1207: pemsparannusta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 507 tojen kunnostamiseen .... o oo.. ooo 521 0 • 0 •• 0 • 0
1208:
1209:
1210:
1211:
1212: - 490 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises- - 504 Koskinen: Määrärahan osoittamisesta val-
1213: ta Taivalkosken-Itälehdon maantien perus- tion Nastolan virastotalon suunnittelun aloit-
1214: parannustöihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 508 tamiseksi oo o o
1215: 0 •• 0 oo 522
1216: 0 0 0 • 0 0 0 0 0 0 0 0 0 • 0 0 0 0 0 • 0
1217:
1218:
1219:
1220:
1221: - 491 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamises- - 505 Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1222: ta paikallistien aikaansaamiseksi Taivalkosken kuntien välityksellä tapahtuvaan omakotira-
1223: Kylmäluoman ja Jokijärven Välimaan välille 509 kentamisen lainoitukseen . o. o. ooooo 523 0 0 0 • 0 • 0
1224: Sisällysluettelo 21
1225:
1226: Siv. Siv.
1227: - 506 Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta - 519 E. Laine ym.: Korotetun määrärahan
1228: varattomille vanhuksille ja monilapsisille per- osoittamisesta koululaisten ruoan laatutason
1229: heille tarkoitettujen kunnallisten vuokra-asun- parantamiseksi 537
1230: tojen rakentamisen avustamiseen ......... . 524
1231: - 520 E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta
1232: - 507 Koskinen ym.: Korotetun määrärahan teknisten oppilaitosten kirjastojen kehittämi-
1233: osoittamisesta työttömyyskassojen valtion- seen ................................. .. 538
1234: apuun työttömyyskassan myöntämän päivära-
1235: han korottamiseksi .................... .. 525 - 521 E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta
1236: Turun teknillisen opiston ja keskiasteen oppi-
1237: - 508 Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta laitosten oppilaskuntien ruokaloiden toimin-
1238: syöpäsairauden toteamisen mahdollistamiseksi nan tukemiseen ....................... .. 539
1239: varhaisvaiheessa ........................ . 526
1240: - 522 E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta
1241: - 509 Kuusio ym.: Määrärahan osoittamisesta
1242: koulujen ja kunnallisten päiväkotien tarjoa-
1243: Raumalle sijoitettavan merivartijakoulun ra-
1244: 527 man kulttuurin ja taidekasvatuksen kehittä-
1245: kennustöiden aloittamista varten ......... .
1246: miseen 540
1247: - 510 Kuusio ym.: Määrärahan osoittamisesta
1248: Raumalle rakennettavan Kuuskajaskarin lin- - 523 E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta
1249: nakkeen etappi- ja asuinrakennuksen raken- Loimaan-Alastaron-Säkylän maantien pa-
1250: nustöiden aloittamiseen ................. . 528 rantamiseen ............................ . 541
1251:
1252: - 511 Kuusio ym.: Määrärahan osoittamisesta - 524 E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta
1253: suunnitelman laatimiseksi Eurajoen-Lapin kantatien n:o 148 perusparantamiseen Per-
1254: Tl.-Hinnerjoen-Yläneen maantien paranta- niön ja Kiskon kuntien alueella ......... . 542
1255: miseksi ................................ . 529
1256: - 525 E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta
1257: - 512 Kuusio ym.: Määrärahan osoittamisesta Paraisten ja Nauvon välisen sillan rakentami-
1258: Uudenkaupungin - Rauman - Porin rautatie- seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 543
1259: suunnitelman laatimista ja ratatyön aloittamis-
1260: ta varten 530 - 526 E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta
1261: - 513 Kuusio ym.: Määrärahan osoittamisesta Taivassalon ja Kustavin välisen Kaitaisten
1262: posti- ja lennätinlaitoksen järjestämään eläke- salmen sillan rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . 544
1263: läislippujen alennusjärjestelmään postiautoissa 531
1264: - 527 E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta
1265: - 514 E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta matka-alennuksen myöntämiseksi posti- ja
1266: kuntien asuntorakennustoiminnan tukemiseen linja-autoliikenteessä kansaneläkeläisi1le, inva-
1267: ja kehittämiseen ....................... . 532 lideille ja työkyvyttömyyseläkettä saaville . . 545
1268: - 515 E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta - 528 E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta
1269: ylimääräisen asumistuen suorittamiseen ..... 533 ylimääräisen insinöörin toimen perustamiseen
1270: - 516 E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun ja Porin työsuojelupiiriin . . . . . . . . 546
1271: valtion työntekijäin jälkeen myönnettyjen per-
1272: - 529 E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta
1273: he-eläkkeen luonteisten ylimääräisten eläkkei-
1274: ylimääräisen kotiuttamisrahan maksamiseksi
1275: den korottamiseksi ..................... . 534
1276: kaikille varusmiehille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 547
1277: - 517 E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta
1278: eräiden professorin ja opettajien virkojen pe- - 530 E. Laine ym.: Korotetun määrärahan
1279: rustamiseksi Turun yliopistoon ........... . 535 osoittamisesta terveyskeskusten ja kunnallis-
1280: ten työterveysasemien rakentamiseen 548
1281: - 518 E. Laine ym.: Korotettujen määräraho-
1282: jen osoittamisesta Turun yliopiston lääketie- - 531 E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta
1283: teen laitosrakennusten rakennushankkeita var- Turun yliopistollisen keskussairaalan A-sai-
1284: ten ................................... . 536 raalan saneeraustöiden aloittamista varten . . 549
1285: 22 Sisällysluettelo
1286:
1287: Siv. Siv.
1288: - 532 Lattula: Korotetun määrärahan osoitta- - 547 Lattula: Määrärahan osoittamisesta yli-
1289: misesta rajavartiolaitokselle partioautojen ja määräisiin rintamasotilaseläkkeisiin . . . . . . . . 565
1290: moottorikeikkojen hankkimiseksi . . . . . . . . . . 550
1291: - 548 Lattula: Määrärahan osoittamisesta rin-
1292: - 533 Lattula: Korotetun määrärahan osoitta- tamasotilaiden ylimääräiseen asumistukeen . . 566
1293: misesta kuntien yleisiin rahoitusavustuksiin 551
1294: - 549 Lattula: Määrärahan osoittamisesta alko-
1295: - 534 Lattula: Korotetun määrärahan osoitta- holijuomien käytön vähentämistä tarkoittavan
1296: misesta puolustusvoimien perushankintoihin 552 asennekampanjan toimeenpanemiseksi . . . . . . 567
1297:
1298: - 535 Lattula: Määrärahan osoittamisesta va- - 550 Lattula: Määrärahan osoittamisesta huu-
1299: paaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen toimin- mevalistustyön tehostamiseen . . . . . . . . . . . . . 568
1300: nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 553
1301: - 551 Lattula: Määrärahan osoittamisesta mak-
1302: - 536 Lattula: Korotetun määrärahan osoitta- suttoman kuntoutushoidon järjestämiseksi
1303: misesta Oulun yliopistolle tutkimus- ja ope- rintamasotilastunnukseen oikeutetuille ..... . 569
1304: tusvälineiden sekä kaluston hankkimiseen .. 554
1305: - 552 Lehmonen ym.: Korotetun määrärahan
1306: - 537 Lattula: Korotetuh määrärahan osoitta- osoittamisesta Jyväskylän yliopistolle tutki-
1307: misesta peruskoulujen käyttökustannuksiin .. 555 mus- ja opetusvälineiden sekä kaluston hank-
1308: kimiseen .............................. . 570
1309: - 538 Lattula: Määrärahan osoittamisesta nel-
1310: jän järven vedenpinnan nostamiseen Vihan- - 553 Lehmonen ym.: Määrärahan osoittami-
1311: nissa 556 sesta Jyväskylän ammatillisen kurssikeskuk-
1312: sen Viitasaaren kurssiosaston oppilasasunto-
1313: - 539 Lattula: Korotetun määrärahan osoitta-
1314: lan rakentamiseen . . .................... . 571
1315: misesta kalansaaliin talteenoton ja käytön
1316: edistämiseen ........................... . 557
1317: - 554 Lehmonen ym.: Määrärahan osoittami-
1318: - 540 Lattula: Korotetun määrärahan osoitta- sesta ns. Sinisen tien rakentamiseksi osuu-
1319: misesta Kainuun tie- ja vesirakennuspiirille della Viitasaari-Yläpää ................. . 572
1320: uusien teiden tekemiseen ............... . 558
1321: - 555 Lehmonen ym.: Määrärahan osoittami-
1322: - 541 Lattula: Määrärahan osoittamisesta Raa- sesta Kemppaalansalmen siltarakennustöiden
1323: heen johtavan väylän ruoppaamiseksi ..... . 559 aloittamiseksi .......................... . 573
1324:
1325: - 542 Lattula: Määrärahan osoittamisesta lää- - 556 Lehmonen ym.: Korotetun määrärahan
1326: ningeologin ylimääräisten toimien perustami- osoittamisesta valtionapuna matkailun edistä-
1327: seksi kehitysaluelääneihin ............... . 560 mistoimintaan ......................... . 574
1328:
1329: - 543 Lattula: Määrärahan osoittamisesta koti- ~ 557 Lehmonen ym.: Määrärahan osoittami-
1330: maisten polttoaineiden laboratorion perusta- sesta avustusten myöntämiseksi yleisen per-
1331: miseksi Ouluun ....................... . 561 he-eläkelain ulkopuolelle jääneiden naisles-
1332: kien toimeentulon turvaamiseksi ......... . 575
1333: - 544 Lattula: Määrärahan osoittamisesta pien-
1334: yrityslainoja varten .................... . 562
1335: - 558 Lehmonen ym.: Korotetun määrärahan
1336: - 545 Lattula: Korotetun määrärahan osoitta- osoittamisesta valtionosuutena kunnille kodin-
1337: misesta malminetsintään ja sitä palvelevan hoitajien toiminnasta aiheutuviin käyttökus-
1338: geologisen tutkimuksen edistämiseen kehitys- tannuksiin ........................... .. 576
1339: alueilla ............................... . 563
1340: - 559 Lehmonen ym.: Määrärahan osoittami-
1341: - 546 Lattula: Määrärahan osoittamisesta tur- sesta rintamaveteraanien hoitopäivämaksujen
1342: vebrikettitehtaan perustamiseksi Vaalan kun- suorittamiseen Kuntoutumis- ja liikuntakes-
1343: nan Pelsonsuolle ....................... . 564 kus Peurungassa Laukaassa ............. . 577
1344: Sisällysluettelo 23
1345:
1346: Siv. Siv.
1347: - 560 Lehmonen ym.: Määrärahan osoittami- - 571 Lillqvist m. fl.: Om anvisande av an-
1348: sesta Äänekosken-Haapajärven rautatien pe- slag för påbörjande av grundförbättrings-
1349: ruskorjauksen suorittamiseen työllisyystyönä 578 arbeten på landsvägen .nr 7263 (Kaitsor-
1350: Österö) .............................. . 592
1351: - 561 Lehtinen: Määrärahan osoittamisesta val-
1352: mistelutöitä varten eläinlääketieteellisen kor- - 571 Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta
1353: keakoulun siirtämiseksi Kuopion korkeakou- maantien n:o 7263 (Kaitsor-Österö) perus-
1354: lun yhteyteen ......................... . 580 parannustöiden aloittamiseen ............ . 593
1355: - 562 Liedes ym.: Määrärahan osoittamisesta
1356: pieni- ja keskituloisten valtion työntekijäin - 572 Lillqvist m. fl.: Om anvisande av an-
1357: ja virkailijain palkkojen korottamiseksi .... 581 slag för påbörjande av grundförbättring av
1358: vägen nr 741 i Pedersöre och Kortesjärvi
1359: - 563 Liedes ym.: Määrärahan osoittamisesta kommuner ............................. . 594
1360: Siuruan allasalueen tilojen lunastamiseksi val-
1361: tiolle ................................. . 582 - 572 Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta
1362: maantien n:o 741 perusparannustöiden aloit-
1363: - 564 Liedes ym.: Määrärahan osoittamisesta tamiseen Pietarsaaren maalaiskunnassa ja Kor-
1364: pienille ja keskisuurille tiloille lannoitteiden tesjärven kunnassa ..................... . 595
1365: ja rehujen ostamiseen oikeuttaviin ostotodis-
1366: teisiin 583 - 573 Lillqvist m. fl.: Om anvisande av anslag
1367: - 565 Liedes ym.: Korotetun määrärahan osoit- för planering av en väg från Sundom till
1368: tamisesta malminetsinnän ja sitä palvelevan den s.k. Strandvägen i Yttermalax ....... . 596
1369: geologisen tutkimuksen edistämiseen kehitys-
1370: ~ 573 LiUqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta
1371: alueilla ............................. · .. . 584
1372: Sundomista Yttermalaxin ns. Rantatielle joh-
1373: - 566 Liedes ym.: Määrärahan osoittamisesta tavan tien suunnittelemiseen ........... . 597
1374: osa-aikatyön muuttamiseksi kokopäivätoimi-
1375: seksi eräissä tapauksissa ................ . 585 - 574 LiUqvist m. fl.: Om anvisande av anslag
1376: för förbättring av vägen Träskvik-Sideby
1377: - 567 Liikanen: Korotetun määrärahan osoitta- i Kristinestad .......................... . 598
1378: misesta uusien korkeakoulujen suunnittelua
1379: varten ................................ . 586 - 574 LiUqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta
1380: parannustöiden aloittamiseen Träskvikin-
1381: - 568 LHkanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Sidebyn tiellä Kristiinankaupungissa ..... . 599
1382: maakunnallisten järjestöjen orgamsmm1en
1383: malminetsintätapahtumien tukemiseen ..... 587 - 575 Lillqvist m. fl.: Om anvisande av anslag
1384: för arbeten på Amossa bygdeväg i Petalax
1385: - 569 Lillqvist m. fl.: Om anvisande av an- i Malax komrnun ....................... . 600
1386: slag för undersökning om behovet av att
1387: förädla i Österbotten fångad fisk och om - 575 Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta
1388: Långskärs fiskehamns lämplighet för ända- töiden aloittamiseen Amossan paikallistiellä
1389: målet ................................. . 588 Maalahden kunnan Petalaxin kylässä ..... . 601
1390: - 569 Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta
1391: - 576 Lillqvist m. fl.: Om anvisande av anslag
1392: Pohjanmaan kalanjalostustoiminnan tarvetta
1393: för muddringsarbeten i inseglingsrännan tili
1394: ja Långskärin kalasataman soveltuvuutta ka-
1395: lanjalostustoimintaan koskevaan tutkimukseen 589 Alholmens hamn i Jakobstad ........... . 602
1396:
1397: - 576 LHlqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta
1398: - 570 LiUqvist m. fl.: Om anvisande av anslag
1399: Alholmenin satamaan johtavan väylän ruop-
1400: för ersättande av skador som sälar åsamkar
1401: yrkesfiskare ........................... . 590 pauksen aloittamiseen Pietarsaaressa ..... . 603
1402:
1403: - 570 Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta - 577 Lillqvist m. fl.: Om anvisande av anslag
1404: hylkeiden ammattikalastajille aiheuttamien för understöd åt änkor som ej berörs av
1405: vahinkojen korvaamiseen ............... . 591 familjepensionslagen .................... . 604
1406: 24 Sisällysluettelo
1407:
1408: Siv. Siv.
1409: - 577 Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta - 590 Maijala ym.: Määrärahan osoittamisesta
1410: perhe-eläkelain piiriin kuulumattomien leskien Virtain-Peräseiniijoen maantien tieosien 05
1411: avustuksiin ............................ . 605 -06 tehostettua kunnossapitoa varten ..... . 618
1412:
1413: - 578 Lillqvist ym.: Korotetun määrärahan - 591 Majlander ym.: Määrärahan osoittami-
1414: osoittamisesta alkoholivaroista kuntien yleisiin sesta Suomen ja Yhdysvaltojen kulttuuri-
1415: tarpeisiin tulevan valtionosuuden ja -avus- vaihtotoimintaa varten ................. . 619
1416: tuksen korottamiseksi .................. . 606
1417: - 592 Majlander ym.: Määrärahan osoittami-
1418: - 579 Lillqvist ym.: !Korotetun määrärahan sesta alennuslippujen järjestämiseksi eläkeläi-
1419: osoittamisesta kunnille raittiustyöhön ja päih- sille linja-autoissa ....................... . 620
1420: dyttävien aineiden väärinkäyttäjien huoltoon 607
1421: - 593 Majlander ym.: Määrärahan osoittami-
1422: - 580 Linna: Määrärahan osoittamisesta Kan- sesta vapaaehtoisesti ennenaikaiselle eläkkeel-
1423: nuksen turkiskoeaseman suunnittelemiseen ja le siirtyvien rintamaveteraanien ylimääräisiin
1424: rakennustöiden aloittamiseen ............. . 608 eläkkeisiin ............................. . 621
1425: - 581 Louekoski ym.: Määrärahan osoittami- - 594 Majlander ym.: Korotetun määrärahan
1426: sesta tilapäisen lisähenkilöstön palkkaamiseksi osoittamisesta valtionapuna raittiustyöhön ja
1427: valtiokonttoriin eläkehakemusruuhkan purka- alkoholijuomista aiheutuvien haittojen eh-
1428: miseksi 609 käisemiseen ........................... .. 622
1429: - 582 Louekoski ym.: Korotetun määrärahan
1430: - 595 Majlander ym.: Korotetun määrärahan
1431: osoittamisesta valtionrautateiden työ- ja so-
1432: 610 osoittamisesta asunnottomien alkoholistien
1433: siaalitilaohjelman toteuttamiseen
1434: hoito- ja huoltokotien, ensisuojien ja muiden
1435: - 583 Louekoski: Määrärahan osoittamisesta vastaavien toimintayksikköjen perustamiskus-
1436: yhtiörekisterin asiaruuhkan purkamiseksi pa- tannuksiin 623
1437: tentti- ja rekisterihallitukseen tarvittavan
1438: - 596 Majlander: Määrärahan osoittamisesta
1439: henkilökunnan palkkaamiseen ........... . 611
1440: Tähkäpäät r.y:n alkoholistien ja narkomaa-
1441: nien hoitokodin perustamiskustannuksiin .. 624
1442: - 584 Luttinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1443: valmistelutehtäviä varten vakuutusoikeuden
1444: - 597 Majlander ym.: Määrärahan osoittamises-
1445: siirtämiseksi Lahteen ................... . 612
1446: ta Vihreä Keidas r.y:n toiminnan tuke-
1447: -585 Luttinen: Määrärahan osoittamisesta miseen 625
1448: valtion Nastolan virastotalon rakennussuun-
1449: nitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 613 - 598 Malm m.fl.: Om anvisande av anslag
1450: för Martens Trädgårdsstiftelse . . . . . . . . . . . . 626
1451: - 586 Luttinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1452: Lahden taidekoulun siirtämiseksi valtion hal- - 598 Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta
1453: tuun 614 Martensin Puutarhasäätiön toiminnan tuke-
1454: miseen 627
1455: - 587 Luttinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1456: Lahden teknillisen oppilaitoksen laajennuk- - 599 Malm m.fl.: Om anvisande av anslag för
1457: sen suunnitteluun 615 utlokalisering av lantmäteristyrelsens kart-
1458: verksenhet tili Vasa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 628
1459: ~ 588 Luttinen: Määrärahan osoittamisesta
1460: Tolkkoon rautatien alikulkusillan rakentami- - 599 Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta
1461: sen käynnistämiseksi työllisyystyönä Järve- maanmittaushallituksen kartastoyksikön si-
1462: lässä ................................. . 616 joittamiseksi Vaasaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 629
1463:
1464: - 589 Maijala ym.: Määrärahan osoittamisesta - 600 Malm m.fl.: Om anvisande av anslag
1465: Kurun-Virtain maantien peruskorjauksen för planering av ett regionalt veterinärmedi-
1466: käynnistämiseksi 617 dnskt laboratorium i Vasa . . . . . . . . . . . . . . 630
1467: Sisällysluettelo 25
1468:
1469: Siv. Siv.
1470: - 600 Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta - 612 Matikkala ym.: Korotetun määrärahan
1471: Vaasaan sijoitettavan alueellisen eläinlääketie- osoittamisesta kuntien yleisiin rahoitusavus-
1472: teellisen laboratorion suunnitteluun 631 tuksiin ......................... , ..... . 644
1473:
1474: - 601 Malm m.fl.: Om anvisande av anslag för - 613 Matikkala ym.: Korotetun määrärahan
1475: förbättrande av landsvägen nr 730 i Oravais osoittamisesta uskonnollisten lehtien tukemi-
1476: kommun ................................ 632 seen 645
1477:
1478: - 601 Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta - 614 Matikkala ym.: Määrärahan osoittami-
1479: maantien n:o 730 parantamiseksi Oravaisten sesta avustukseksi pien- ja keskisuurelle teol-
1480: kunnassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 633 lisuudelle nuorten työllistämiseksi ....... . 646
1481:
1482: - 602 Manninen ym.: Määrärahan osoittamises- - 615 Mattila: Määrärahan osoittamisesta Poh-
1483: ta Iijoki-alueen neuvottelukunnan perustami- jois-Suomen opistotasoisen maatalousoppilai-
1484: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 634 toksen perustamiseksi Ylivieskaan ....... . 647
1485: - 616 Mattila: Määrärahan osoittamisesta
1486: - 603 Manninen: Määrärahan osoittamisesta
1487: TVL:n Keski-Pohjanmaan piirin piirikorjaa-
1488: viime sotien jälkeen rajan taakse jääneestä
1489: mon rakentamiseen Ylivieskaan . . . . . . . . . . 649
1490: omaisuudesta suoritettavaa ylimääräistä kor-
1491: vausta varten 635 - 617 Mattsson ym.: Määrärahan osoittamises-
1492: ta kahdenväliseen vastikkeettomaan kehitys-
1493: - 604 Manninen ym.: Määrärahan osoittami- apuun Angolassa ja Mosambikissa ........ . 650
1494: sesta kalatalouden opetuksen ylitarkastajan
1495: viran perustamiseksi ammattikasvatushallituk- ~ 618 Mattsson ym.: Määrärahan osoittami-
1496: seen 636 sesta Kangasalan kunnan radanvarsitaajamien
1497: vesihuoltotöiden avustamiseen ........... . 651
1498: 605 Manninen ym.: Määrärahan osoittami·
1499: sesta viljelijäin oikeuttamiseen saamaan maa- - 619 Mattsson ym.: Korotetun määrärahan
1500: tilan käyttöönotto- ja peruskunnostuspalkkio osoittamisesta opiskelijoiden kesätyöpaikkojen
1501: maatilatalouden kehittämisrahastosta 637 lisäämiseen . . .......................... . 653
1502:
1503: - 606 Manninen: Määrärahan osoittamisesta - 620 Mattsson ym.: Korotetun määrärahan
1504: Käyiän kalanviljelylaitoksen peruskorjauksen osoittamisesta työturvallisuuslain vaatimusten
1505: ja laajennuksen toteuttamisen aloittamiseen 638 toteuttamiseen valtion työpaikoilla ....... . 654
1506: 621 Mattsson: Määrärahan osoittamisesta
1507: - 607 Manninen ym.: Määrärahan osoittami-
1508: kansainvälisen politiikan apulaisprofessorin
1509: sesta Taivalkosken Ohtaojan kalanviljelylai-
1510: viran perustamiseen Tampereen yliopistoon 655
1511: toksen iisätilojen rakentamisen aloittamiseksi 639
1512: - 622 Mattsson ym.: Määrärahan osoittamises-
1513: - 608 Manninen: Määrärahan osoittamisesta ta kirjastotieteen ja informatiikan apulaispro-
1514: Jurvakaisen paikallistien peruskorjauksen fessorin viran perustamiseen Tampereen yli-
1515: suorittamiseen 640 opistoon 656
1516: - 609 Manninen: Määrärahan osoittamisesta - 623 Mattsson: Määrärahan osoittamisesta so-
1517: Marttilanharjun - Piltonkankaan maantien velletun matematiikan apulaisprofessorin vi-
1518: perusparantamisen suorittamiseen ........ . 641 ran perustamiseen Tampereen yliopistoon .. 657
1519: - 610 Manninen ym.: Määrärahan osoittamises- - 624 Mattsson ym.: Määrärahan osoittamises-
1520: ta kotimaisten polttoaineiden käyttöä koske- ta Tampereen yliopiston kirjastopalvelujen
1521: van tutkimuksen tehostamiseksi ......... . 642 kehittämiseksi ......................... . 658
1522:
1523: - 611 Manninen ym.: Määrärahan osoittamises- - 625 Mattsson ym.: Korotetun määrärahan
1524: ta turveteollisuuden aloittamiseksi Pudasjär- osoittamisesta Jyväskylän yliopiston luento-
1525: ven seudulla .......................... . 643 ja tuntiopetuspalkkioihin ............... . 659
1526:
1527: 4 087801165M
1528: 26 Sisällysluettelo
1529:
1530: Siv. Siv.
1531: - 626 Mattsson ym.: Korotetun määrärahan - 639 Mattsson ym.: Korotetun määrärahan
1532: osoittamisesta Tampereen yliopiston luento- osoittamisesta työsuojelutarkastustoiminnan
1533: ja .tuntiopetuspalkkioihin . . . . . . . . . . . . . . . . 660 aiheuttamiin matkakuluihin . . . . . . . . . . . . . . 674
1534:
1535: - 627 Mattsson: Korotetun määrärahan osoit- - 640 Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta
1536: tamisesta Tampereen yliopiston laitosmäärä- ammatin aiheuttaman syövän torjumiseen ja
1537: rahojen korottamiseen ja kirjallisuushankin- valvomiseen työterveyslaitoksen toimesta . . 675
1538: toihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 661
1539: - 641 Mattsson ym.: Korotetun määrärahan
1540: - 628 Mattsson ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtionosuutena päivähoidon
1541: osoittamisesta korkeakoulujen talonrakennus- käyttökustannuksiin päivähoitomaksujen en-
1542: töiden suunnittelua ja rakennustöiden aloit- nallaan pitämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 676
1543: tamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 663
1544: - 642 Mattsson ym.: Korotetun määrärahan
1545: - 629 Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta osoittamisesta valtionavustuksiksi kunnille las-
1546: opiskelu-, varusmies- ja äitiysloma-aikaisten ten päiväkotien perustamiskustannuksiin . . 677
1547: opintolainojen korkojen maksamiseksi valtion
1548: varoista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 664 - 643 Mattsson ym.: Korotetun määrärahan
1549: osoittamisesta valtionosuutena kunnille ko-
1550: - 630 Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta dinhoitajien toiminnasta aiheutuviin käyttö-
1551: Mäntän koulukeskuksen laajennustöihin . . . . 665 kustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 678
1552:
1553: - 631 Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta - 644 Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta
1554: :Pirkkalan kunnan vanhojen koulurakennusten Tampereen keskussairaalan laajennushankkeen
1555: 1aajen tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 666 aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 679
1556: - 632 Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta
1557: - 645 Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta
1558: Kurun normaalimetsäopiston peruskorjaustöi-
1559: Oriveden terveyskeskuksen laajentamiseen . . 680
1560: den aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 667
1561: - 646 Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta
1562: - 633 Mattsson ym.: Korotetun määrärahan
1563: valtionosuutena Pirkkalan kunnan terveys-
1564: osoittamisesta uusien virkojen ja tmmren
1565: keskuksen rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 681
1566: perustamiseksi valtion teknillisiin oppilahok-
1567: siin 668 - 647 Miettinen: Määrärahan osoittamisesta
1568: - 634 Mattsson ym.: Korotetun määrärahan Karkialammen varuskunnan ampumaradan
1569: osoittamisesta Suomen elokuva-arkiston kon- siirtoa varten 682
1570: servointimenoihin ja materiaalihankintoihin 669
1571: - 648 Miettinen: Korotetun määrärahan osoit-
1572: - 635 Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta tamisesta Mikkelin ohitustien rakentamista
1573: Kurun-Parkanon maantien perusparannus- varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 683
1574: työn käynnistämiseen Kurun puoleisella osalla 670
1575: - 649 Miettinen: Määrärahan osoittamisesta
1576: - 636 Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 314 suunnittelua varten välillä
1577: Oriveden ja Eräjärven välisellä maantiellä AsiUalan raja-Sysmä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 684
1578: olevan Rönnin sillan uudelleen rakentamiseen 671
1579: - 650 Miettinen: Määrärahan osoittamisesta
1580: - 637 Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta Heinolan kansanterveystyön kuntainliiton
1581: Vilppulan-Ruhalan maantien perusparanta- avohoitotilojen rakentamista varten . . . . . . . . 685
1582: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 672
1583: - 651 Miettinen: Määrärahan osoittamisesta
1584: - 638 Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta hammaslääkäri:keskuksen rakentamista varten
1585: viiden työsuojeluinsinöörin palkkaamiseen Pankalammen pääterveysaseman yhteyteen
1586: työsuojeluhallitukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 673 Mikkelissä . . . . . . . . . . . .. .. . . . . . . . .. . . .. .. 686
1587: Sisällysluettelo 27
1588:
1589: Siv. Siv.
1590: - 652 Miettinen: Määrärahan osoittamisesta - 666 ]. Mäkelä ym.: Korotetun määrärahan
1591: Ristiinan sivuterveysaseman rakentamista var- osoittamisesta valtionavustuksena suojatyötoi-
1592: ten 687 minnan perustamiskustannuksiin ennen 'Vuot-
1593: ta 1979 hankittujen koneiden ja kaluston
1594: - 653 Mikkola ym.: Määrärahan osoittamisesta poistamiseksi . . ........................ . 701
1595: maakunnallisen oppimateriaalin laatimiseen .. 688
1596: - 667 ]. Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamises-
1597: ~ 654 Mikkola ym.: Määrärahan osoittamisesta
1598: ta korvauksen suorittamiseksi työttömille ja
1599: Hämeenlinnan sairaanhoito-oppilaitoksen ra-
1600: koulutukseen pyrkiville työ- tai koulupaikan
1601: kentamisen suunnitteluun ............... . 689
1602: hakemisesta aiheutuviin kustannuksiin ..... 702
1603: 655 Muroma ym.: Korotetun määrärahan
1604: osoittamisesta avustuksena kunnille lasten ko- - 668 Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoittami-
1605: tihoidon tukijärjestelmän kokeilutoimintaan 690 sesta sotaveteraanien asuntojen rakentamiseen 703
1606:
1607: - 656 Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta - 669 Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoittami-
1608: asuntojen rakentamiseen kehitysvammaisille 691 sesta eläinlääketieteellisen korkeakoulun Sei-
1609: näjoelle siirtämisen selvittämiseen . . . . . . . . . . 704
1610: - 657 Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta
1611: maksuttoman kuntoutuksen ja lääkinnällisen - 670 Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoittami-
1612: hoidon turvaamiseksi rintamaveteraaneille ... 692 sesta Etelä-Pohjanmaan Opiston rakennus-
1613: avustukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 705
1614: - 658 Muurman ym.: Määrärahan osoittamises-
1615: ta Helsinki-Vantaan lentoaseman matkusta-
1616: - 671 Mäki-Hakola: Määrärahan osoittamisesta
1617: ja-asemarakennuksen laajentamiseen 693
1618: yhdyskuntien vesiensuojelutoimenpiteiden
1619: - 659 Muurman ym.: Määrärahan osoittamises- avustuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 706
1620: ta Ilmailumuseoyhdistys r.y:lle valtakunnalli-
1621: - 672 Mäki-Hakola ym.: Korotetun määrärahan
1622: sen ilmailumuseon ensimmäisen rakennusvai-
1623: osoittamisesta Lapuanjoen järjestelyn III ja
1624: heen toteuttamiseksi ................... . 694
1625: IV vaiheen loppuunsaattamiseen . . . . . . . . . . 707
1626: ~ 660 Muurman ym.: Määrärahan osoittamises-
1627: ta kehitysalueiden ulkopuolisille alueille pe- - 673 Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoittami-
1628: rustettavien teollisuuskylien aikaansaamiseksi 695 sesta siirtona maatilatalouden kehittämisra-
1629: hastoon viljan tasausvarastojärjestelmän to-
1630: 661 Myyryläinen ym.: Korotetun määrärahan teuttamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 708
1631: osoittamisesta kuluttajaneuvoston t01mmnan
1632: turvaamiseksi . . ........................ . 696 - 674 Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoittami-
1633: sesta Vaasan-Seinäjoen-Jyväskylän maan-
1634: - 662 Myyryläinen ym.: Korotetun määrärahan
1635: tien yleissuunnitelman !laatimiseen . . . . . . . . . . 709
1636: osoittamisesta yksityisten lastenkotien käyttö-
1637: kustannusten valtionavustuksia varten ..... . 697
1638: - 675 Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoitta-
1639: misesta Lehmäjoen maantien parantamiseen . . 710
1640: - 663 Myyryläinen ym.: Korotetun määrärahan
1641: osoittamisesta kunnallisten lastenkotien käyt-
1642: - 676 Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoitta-
1643: tökusta:nnusten valtionavustuksia varten .... 698
1644: misesta Nikkolan-Neiron maantien paranta-
1645: - 664 J. Mäkelä ym.: Korotetun määrärahan miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 711
1646: osoittamisesta Kriminaalihuoltoyhdistykselle
1647: kahden asuntoyksikön toiminna:n aloittami- - 677 Mäki-Hakola ym.: Korotetun määrärahan
1648: seksi 699 osoittamisesta valtionapuna rintamaveteraa-
1649: nien kuntoutustoiminnan tehostamista koske-
1650: - 665 J. Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamises- vaan kokeilutoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . 712
1651: ta työterveyshenkilöstön koulutukseen sekä
1652: Turun aluelaitoksen merenkulun tutkimusyk- - 678 Männistö ym.: Määrärahan osoittamisesta
1653: sikön ja keskuslaitoksen työturvallisuusosas- Kuopion korkeakoulun III rakennusvaiheen
1654: ton perustamiseen 700 suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 713
1655: 28 Sisällysluettelo
1656:
1657:
1658: Siv. Siv.
1659: - 679 E. Nieminen: Määrärahan osoittamisesta - 693 Peltola ym.: Korotettujen määrärahojen
1660: ylimääräisiin avustuksiin ja lainoihin satova- osoittamisesta lasten päivähoitomaksujen ta-
1661: hinkojen johdosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 714 son pitämiseksi nykyisellään . . . . . . . . . . . . . . 728
1662:
1663: - 680 E. Nieminen: Määrärahan osoittamisesta - 694 Peltola ym.: Korotetun määrärahan
1664: Huittisten kaupungin Lauttakylän ja Pun- osoittamisesta avustukseksi kunnille lasten
1665: kalaitumen kunnan välisen maantien paranta- päiväkotien perustaruiskustannuksiin . . . . . . . 729
1666: miseen 715
1667: - 695 Perho: Määrärahan osoittamisesta suun-
1668: 681 E. Nieminen: Määrärahan osoittamisesta nitelmien laatimiseksi valtion viljavaraston
1669: Lauttakylän-Säkylän tien rakentamiseen . . . 716 varastokapasiteetin lisäämiseksi sekä raken-
1670: nustöiden aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 730
1671: - 682 E. Nieminen: Määrärahan osoittamisesta
1672: Parkanon-Karvian maantien rakentamiseen 717 - 696 Perho: Määrärahan osoittamisesta suun-
1673: nitelman laatimiseen Loimaan-Säkylän tien
1674: - 683 E. Nieminen: Määrärahan osoittamisesta suuntauksen parantamiseksi välillä Loimaa-
1675: Vammalan-Punkalaitumen maantien paranta- Alastaro-Vampula . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 731
1676: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 718
1677: - 697 Perho: IKorotetun määrärahan osoitta-
1678: - 684 E. Nieminen: Korotetun määrärahan misesta valtionapuna rintamaveteraanien
1679: osoittamisesta Pilkkatie-nimisen kaivostien kuntoutustoiminnan tehostamista koskevaan
1680: rakentamiseen Siikaisissa ja Merikarvialla . . . 719 kokeilutoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 732
1681:
1682: - 685 T. Nieminen ym.: Määrärahan osoittami- - 698 Pesälä ym.: Määrärahan osoittamisesta
1683: sesta Kanneljärven kansanopiston tilojen laa- Kymenlaakson Maatalouskeskuksen perusta-
1684: jentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 720 miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 733
1685:
1686: - 699 Pesälä ym.: Määrärahan osoittamisesta
1687: - 686 T. Nieminen: Määrärahan osoittamisesta
1688: ylimääräisen korotetun korkohyvityksen mak-
1689: ammattikoulujen oppilasmäärän lisäämiseksi 721
1690: ·samiseksi luottolaitoksille maatalouden korko-
1691: - 687 T. Nieminen ym.: Määrärahan osoittami- tukilainoista 734
1692: sesta Pohjola-Norden r.y:n toiminnan tuke-
1693: miseen 722 - 700 Pesälä: Määrärahan osoittamisesta kes-
1694: kuskalanviljelylaitoksen perustamiseksi Jaalan
1695: - 688 T. Nieminen ym.: Määrärahan osoittami- kunnan Myllylle ....................... . 735
1696: sesta kotona tai valvotussa perhepäivähoidos-
1697: - 701 Pesälä: Määrärahan osoittamisesta maan-
1698: sa hoidettujen lasten ylimääräiseen hoitotu-
1699: mittaushallinnon kartastoyksikön perustami-
1700: keen ................................. . 723
1701: seksi Kouvolaan ....................... . 736
1702: - 689 Orrenmaa ym.: Määrärahan osoittami-
1703: - 702 Pesälä: Määrärahan osoittamisesta Iitin
1704: sesta ulkomaisten kuorovierailujen aiheutta-
1705: kk:n ~ Kuusankosken maantien perusparan-
1706: mien kustannusten korvaamiseksi ......... . 724
1707: nukseen 737
1708: - 690 Orrenmaa ym.: Määrärahan osoittami-
1709: - 703 Pihlajamäki ym.: Määrärahan osoittami•
1710: sesta pienyrityslainoja varten ............. . 725
1711: sesta valtion lainoituksen ulkopuolelle jäävien
1712: asuntojen rakentamisen lainoittamiseen .... 738
1713: - 691 Pekonen ym.: Korotetun määrärahan
1714: osoittamisesta yleisten rahoitusavustusten - 704 Pihlajamäki ym.: Korotetun määrärahan
1715: myöntämiseksi vaikeassa asemassa oleville osoittamisesta Alajärven säännöstelytyötä var-
1716: kunnille ............................... . 726 ten 739
1717:
1718: - 692 Pekonen: Määrärahan osoittamisesta Tu- - 705 Pihlajamäki ym.: Korotettujen määrära-
1719: liniemen paikallistien rakentamiseen Hauki- hojen osoittamisesta avustuksina ja lainoina
1720: vuoren kunnassa ....................... . 727 maankuivatustöihin ..................... . 740
1721: Sisällysluettelo 29
1722:
1723: Siv. Siv.
1724: - 706 Pihlajamäki ym.: Määrärahan osoittami- - 720 P. Puhakka ym.: Määrärahan osoittami-
1725: sesta Etelä-Pohjanmaalle perustettavan rehu- sesta varusmiesten ilmaisiin lomamatkoihin .. 756
1726: viljan tasausvaraston suunnittelemiseen ja ra-
1727: kennustöiden aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 741 - 721 P. Puhakka ym.: Määrärahan osoittami-
1728: sesta lisähenkilökunnan palkkaamiseksi Joen-
1729: - 707 Pihlajamäki ym.: Määrärahan osoittami- suun korkeakouluun ................... . 757
1730: sesta Kristillisen Raittiustyön Edustajiston
1731: sihteerin paikkaamista varten . . . . . . . . . . . . 742 - 722 P. Puhakka ym.: Määrärahan osoittami-
1732: sesta Paakkilan kaivoksen toiminnan uudel-
1733: - 708 Pihlajamäki ym.: Määrärahan osoittami- leen käynnistämiseksi 758
1734: sesta sotavammaisten huolto- ja järjestötoimin-
1735: nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 744 - 723 P. Puhakka ym.: Korotetun määrärahan
1736: osoittamisesta työttömyyskorvauksen korotta-
1737: - 709 Poutanen ym.: Korotetun määrärahan miseksi ............................... . 759
1738: osoittamisesta valtionapuna maankuivatustöi-
1739: hin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 745 724 Pystynen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1740: avustukseksi Tampereella pidettävää valta-
1741: - 710 Poutanen ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnaHista kevytmusiikkitapahtumaa varten 760
1742: Kerimäen-Enonkosken maantien kunnosta-
1743: - 725 Raatikainen ym.: Määrärahan osoittami-
1744: miseksi välillä !Kinnaraho-Simanala . . . . . . 746
1745: sesta ympäristönsuojelun tutkimus- ja kehit-
1746: - 711 Poutanen ym.: Määrärahan osoittamisesta tämistoimintaan ........................ . 761
1747: Laasalan-Juvolan paikallistien rakentamiseen
1748: Enonkoskella ja Savonlinnassa . . . . . . . . . . . . 747 - 726 Raatikainen ym.: Korotetun määrärahan
1749: osoittamisesta maan hankkimiseksi luonnon-
1750: - 712 Poutanen ym.: Määrärahan osoittamisesta suojelutarkoituksiin ..................... . 762
1751: Savonrannan kk:n - Vihtarin maantien pe-
1752: - 727 Raatikainen ym.: Määrärahan osoittami-
1753: ruskorjauksen suorittamiseen . . . . . . . . . . . . . 748
1754: sesta uhanalaisten harjualueiden hankkimisek-
1755: - 713 Poutanen ym.: Määrärahan osoittamisesta si valtion haltuun ..................... . 763
1756: Sulkavan-Kolkonpään maantien kunnostami-
1757: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 749 - 728 Raatikainen ym.: Määrärahan osoittami-
1758: sesta käytettäväksi mekaaniseen vesakontor-
1759: - 714 Poutanen ym.: Korotetun määrärahan juntaan Uudenmaan tie- ja vesirakennuspiirin
1760: osoittamisesta valtionavuksi maatalous- ja alueella ............................... . 764
1761: pienyrittäjäväestön lomajärjestöjen lomatoi-
1762: mintaa varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 750 729 Raatikainen ym.: Määrärahan osoittami-
1763: sesta Espoon vanhan rautatieasemarakennuk-
1764: - 715 M. Puhakka ym.: Korotetun määrärahan sen suojelutoimiin ...................... . 765
1765: osoittamisesta työväentalojen kunnostamiseksi 751
1766: - 730 Raatikainen ym.: Määrärahan osoittami-
1767: - 716 M. Puhakka ym.: Korotetun määrärahan sesta ylimääräisen äitiysrahan maksamiseen . . 766
1768: osoittamisesta kuluttajaneuvonnan järjestämi-
1769: seksi kunnissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 752 - 731 Rajala: Määrärahan osoittamisesta rehu-
1770: viljavaraston rakentamiseksi Parkanoon 767
1771: - 717 P. Puhakka ym.: Määrärahan osoittami-
1772: - 732 Rajala: Määrärahan osoittamisesta Noor-
1773: sesta Suomen ja Neuvostoliiton välisen kau-
1774: markun-Lassilan maantien uudelleen raken-
1775: pan sekä teollisen ja tieteellisen yhteistyön
1776: tamiseksi 768
1777: kehittämiseen .......................... . 753
1778: - 733 Rajala: Määrärahan osoittamisesta maan-
1779: ~ 718 P. Puhakka- ym.: Määrärahan osoittami- tien rakentamiseksi Luhalahdesta Viljakka-
1780: sesta kansanelå"kkeen tukiosaa saavien elå"ke- laan 769
1781: läisten asuntojen peruskorjausavustuksiin . . 754
1782: - 734 Rantala ym.: Korotetun määrärahan
1783: - 719 P. Puhakka ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Varkauden läntisen sisääntulo-
1784: osoittamisesta rahoitusavustuksiksi vaikeassa tien I vaiheen rakentamiseksi välillä Käpy-
1785: asemassa oleville kunnille . . . . . . . . . . . . . . . . 755 kangas-Pirtinvirta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 770
1786: 30 Sisällysluettelo
1787:
1788:
1789: Siv. Siv.
1790: - 735 Rantala ym.: Määrärahan osoittamisesta - 749 Rekonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1791: vierasvenelaitureiden rakentamiseksi Varkau- kuntien suorittamien vesiensuojelutoimenpi-
1792: teen Taipaleen syväväyläsulun läheisyyteen . . 771 teiden avustamiseen 785
1793:
1794: 736 Rantala ym.: Määrärahan osoittamisesta - 750 Rekonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1795: Varkauden lentoaseman siirtämiseksi valtion 40 metsätyömiehen palkkaamiseksi Kurun
1796: haltuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 772 kunnassa sijaitsevien valtion metsien paran-
1797: nustöihin 786
1798: 737 Rantala ym.: Määrärahan osoittamisesta
1799: Lentotekniikan Kilta r.y:lle Kuoreveden Hal- - 751 Rekonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1800: liin perustettavaa alueellista ilmailunäyttelyä TVL:n Ruoveden tiemestaripiirin tukikohdan
1801: varten 773 suunnitteluun ja rakentamiseen 787
1802: - 738 Raudaskoski ym.: Korotettujen määrä- - 752 Rekonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1803: rahojen osoittamisesta avustuksina ja lainoina valtatien n:o 3 Tampereen ohitusosuuden
1804: maankuivatustöihin .................... . 774 rakentamiseen välillä Lempäälän Kulju-Pirk-
1805: kala .................................. . 788
1806: 739 Raudaskoski ym.: Korotetun määrärahan
1807: osoittamisesta siirtona maatilatalouden kehit-
1808: - 753 Rekonen: Määrärahan osoittamisesta
1809: tämisrahastoon 775
1810: valtatien n:o 3 parantamistöiden aloittami-
1811: - 740 Raudaskoski ym.: Korotetun määrärahan seen välillä Pispala-Metsäkylä ......... . 789
1812: osoittamisesta maatalouden tuotannonmuutos-
1813: - 754 Rekonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1814: korvauksiin ........................... . 776
1815: valtatien n:o 12 rakentamiseksi välillä Suo-
1816: - 741 Raudaskoski ym.: Korotetun määrärahan rama-Alasenjärvi 790
1817: osoittamisesta ansiokkaasta malminetsintätoi-
1818: minnasta myönnettäviä tunnustuspalkkioita - 755 Rekonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1819: varten ............................... .. 777 IKurun-Vaskiveden-Virtain maantien pa-
1820: rantamiseen 791
1821: - 742 Raudaskoski ym.: Korotetun määrärahan
1822: osoittamisesta maatalousyrittäjien sijaisaputoi- - 756 Rekonen: Määrärahan osoittamisesta
1823: minnan kustannuksia varten . . . . . . . . . . . . . 778 :Kangasalan ja Oriveden kunnissa olevien
1824: eräiden liikennepaikkojen liikenneturvallisuu-
1825: - 743 Raudaskoski ym.: Korotetun määrärahan den parantamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 792
1826: osoittamisesta pienyrittäjien vuosilomajärjes-
1827: telmän kustannuksia varten . . . . . . . . . . . . . . 779 - 757 Rekonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1828: Tampereen Viinikan ratapihan laajennustöihin 793
1829: - 744 Rekonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1830: Mänttään suunnitellun vanhustentalon raken- - 758 Rekonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1831: nustöiden avustamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 780 Tampereelle rakennettavan posti- ja lennätin-
1832: laitoksen autovarikon rakennustöiden aloitta-
1833: - 745 Rekonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1834: miseksi 794
1835: Kangasalan kunnan Liuksialan ja Vatialan
1836: peruskoulujen ala-asteiden laajennustöihin . . 781
1837: - 759 Rekonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1838: - 746 Rekonen: Määrärahan osoittamisesta maakaasujohdon runkolinjan jatkamiseksi Ky-
1839: Nokian ammattikoulun rakentamista varten . . 782 menlaaksosta Pirkanmaalle ......... ' . . . . . 795
1840:
1841: - 747 Rekonen: Määrärahan osoittamisesta - 760 Rekonen: Määrärahan osoittamisesta
1842: Mäntän vanha~ ~frastotalön kunnostamiseksi työntek!jÖitään pakkolomauttavien suuryhtiöi-
1843: nuorten järjestöjä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . 783 den osakkeiden ostamiseen valtiolle . . . . . . 796
1844:
1845: 748 Rekonen: Määrärahan osoittamisesta - 761 Rekonen ym.: Määrärahan osoittamisesta
1846: Tampereelle pystytettävää punakaartilaisen ylimääräisen sairauspäivärahan suorittamiseen
1847: muistomerkin suunnittelua varten . . . . . . . . 784 alimman päivärahan saajille . . . . . . . . . . . . . . 797
1848: Sisällysluettelo 31
1849:
1850: Siv. Siv.
1851: - 762 Rekonen ym.: Määrärahan osoittamisesta - 775 Ruotsalainen ym.: Määrärahan osoitta-
1852: ylimääräiseen tukeen vähävara1sille ja pienten misesta Enonkosken kalanviljelylaitoksen ke-
1853: eläkkeiden varassa eläville sairaus- ja tutki- hittämiseen ......... ,................... . 811
1854: musmaksujen korvaamiseksi kokonaisuudes-
1855: saan .................................. . 798 - 776 Rytkönen ym.: Määrärahan osoittami-
1856: sesta Säviän malmiesiintymän loppututkimuk-
1857: -763 Rekonen ym.: Määrärahan osoittamisesta sia varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 812
1858: ylimääräisen avustuksen suorittamiseksi alim- - 777 Saimo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1859: pien eläkkeiden saajille . . . . . . . . . . . . . . . . . . 799 Keski-Suomen lääniin SIJOitettavan metsä-
1860: ja puutaloudellisen oppilaitoksen suunnittelua
1861: - 764 Rekonen: Määrärahan osoittamisesta li- varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 813
1862: sätilojen rakentamiseksi Ylisen keskuslaitok-
1863: selle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 800 - 778 Saimo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1864: viljavaraston rakentamiseksi Keski-Suomeen 814
1865: - 765 Rekonen: Määrärahan osoittamisesta
1866: Kangasalan seudun terveyskeskuksen sairaa- - 779 Saimo ym.: iKorotetun määrärahan osoit-
1867: lahankkeen toteuttamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 801 tamisesta valtionapuna kuivatustöihin Keski-
1868: Suomen läänin alueella . . . . . . . . . . . . . . . . . . 815
1869: - 766 Rekonen: Määrärahan osoittamisesta
1870: - 780 Saimo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1871: Pirkkalan kunnan terveyskeskuksen raken-
1872: Joutsan-lKangasniemen tien kuntoon saatta-
1873: nustöiden aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 802
1874: miseksi Keski-Suomen läänin alueella . . . . . . 816
1875: - 767 Rosnell ym.: Korotetun määrärahan - 781 Saimo ym.: Määrärahan osoittamisesta
1876: osoittamisesta korkeakoulujen talonrakennus- maantien n:o 644 perusparaooustöiden lop-
1877: töiden suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 803 puunsaattamiseksi välillä SiJmutjoki-Kivisal-
1878: mi 817
1879: - 768 Rosnell ym.: Määrärahan osoittamisesta
1880: eräiden virkojen ja totmten perustamista - 782 Saimo ym.: Korotetun määrärahan osoit-
1881: varten teatterikorkeakouluun . . . . . . . . . . . . . 804 tamisesta valtionavustuksella kunnille lasten
1882: kotihoidon tukijärjestelmän kokeilutoimin-
1883: ~ 769 Rosnell ym.: Korotettujen määrärahojen taan 818
1884: osoittamisesta tutkijan ja tutkimusassistentin
1885: - 783 Saimo ym.: Korotetun määrärahan osoit-
1886: toimien perustamiseksi Suomen Akatemiaan
1887: tamisesta raittiustyöhön ja alkoholijuomista
1888: ja Suomen Akatemian tutkimushankkeita
1889: aiheutuvien haittojen ehkäisemiseen 819
1890: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 805
1891: - 784 Saimo ym.: Korotetun määrärahan osoit-
1892: - 770 Rosnell ym.: Määrärahan osoittamisesta tamisesta valtion korvauksena maatalousyrit-
1893: musiikkioppilaitosten valtionapuun . . . . . . . . 806 täjien sijaisavun kustannuksiin ......... . 820
1894:
1895: - 771 Rosnell ym.: Määrärahan osoittamisesta - 785 Saukko ym.: Määrärahan osoittamisesta
1896: valtionavun suorittamiseksi Suomen Kansallis- avustuksiksi yhdyskuntien vesiensuojelutoi-
1897: oopperan Säätiölle eräisiin eläkekustannuk- menpiteisiin 821
1898: siin 807
1899: - 786 Saukkonen ym.: Korotetun määrärahan
1900: - 772 Rosnell ym.: Määrärahan osoittamisesta osoittamisesta oppimateriaalituotannon edistä-
1901: taiteilijapalkkajärjestelmän aikaansaamiseksi 808 miseen 822
1902: - 787 Saukkonen: Määrärahan osoittamisesta
1903: - 773 Rosnell ym.: Korotetun määrärahan Parikkalan maatalousoppilaitoksen kotieläin-
1904: osoittamisesta lapsilisien korottamiseen . . . . 809 rakennuksen rakentamisen aloittamiseen 823
1905:
1906: - 774 Rosnell ym.: Määrärahan osoittamisesta - 788 Saukkonen: Määrärahlli!l osoittamisesta
1907: pieniä ja keskisuuria eläkkeitä saavien sairaa- maantien parantamiseen välillä Melkoniemi-
1908: lamaksujen korvaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 810 Särkisalmi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 824
1909: 32 Sisällysluettelo
1910:
1911: Siv. Siv.
1912: 789 Saukkonen: Määrärahan osoittamisesta - 802 Sigfrids ym.: Korotettujen määrärahojen
1913: maantien parantamiseen välillä Pitkäpohja- osoittamisesta lähetysjärjestöjen kehitysyhteis-
1914: Intsilä-Tiviä-valtatie n:o 6 . . . . . . . . . . . . 825 työn ja kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyötä
1915: koskevan tiedotustoiminnan tukemiseen . . . . 839
1916: - 790 Saukkonen ym.: Määrärahan osoittami-
1917: sesta maantien parantamiseen ,välillä Miettilä - 803 Sigfrids m. fl.: Om anvisande av anslag
1918: -Rautjärvi-valtatie n:o 6 . . . . . . . . . . . . . . 826 för byggnadsunderstöd för Vörå folkhögskola 840
1919: - 791 Saukkonen: Määrärahan osoittamisesta - 803 Sigfrids ym.: Määrärahan osoittamisesta
1920: Ukonsalmen sillan suunnittelun ja rakennus- Vörå folkhögskola -nimisen oppilaitoksen tu-
1921: töiden aloittamiseen Ruokolahden kunnassa 827 kemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 841
1922: 792 Savola: Määrärahan osoittamisesta maan-
1923: - 804 Sigfrids m. fl.: Om anvisande av anslag
1924: tien n:o 534 rakennustöiden käynnistämiseksi
1925: för folkmusikinstitutet i Lappfjärd 842
1926: välillä Tahvolanmäki-Vuorilllen . . . . . . . . . . 828
1927: - 793 Savola ym.: Määrärahan osoittamisesta - 804 Sigfrids ym.: Määrärahan osoittamisesta
1928: maantien n:o 554 (Karttula-Kissakuusi- Lapväärtin kansanmusiikki-instituutin toimin-
1929: -Säviä) perusparannukseen . . . . . . . . . . . . 829 nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 843
1930:
1931: 794 Savola: Määrärahan osoittamisesta maan- - 805 Sinisalo: Määrärahan osoittamisesta avus-
1932: tien n:o 555 rakentamiseksi välillä Lamper- tuksiksi ja halpakorkoisiksi !ainoiksi kunnil-
1933: la-Pajuskylä .......................... 830 le asuntorakennustarkoituksiin käytettävien
1934: maa-alueiden hankintaa varten . . . . . . . . . . . . 844
1935: - 795 Savola ym.: Määrärahan osoittamisesta
1936: maantien n:o 567 peruskorjausta varten 831 - 806 Sinisalo: Määrärahan osoittamisesta pal-
1937: kan maksamiseksi ammattikoululaisille heidän
1938: - 796 Savola: Määrärahan osoittamisesta Poh- harjoitustyönä tekemästään työstä . . . . . . . . 846
1939: jois-Kallaveden itäpuolisen tien perusparanta-
1940: miseksi välillä Toivala-J<ehvo-Väänälänran- - 807 Sinisalo: Määrärahan osoittamisesta Kot-
1941: ta-Käärmelahti 832 kan-Haminan-Luumäen rautatien raken-
1942: nussuunnitelmiin liittyvän Tavastilan-Sal-
1943: - 797 Savola ym.: Määrärahan osoittamisesta
1944: menkylän radan rakennustöiden aloittamisek-
1945: eläinlääketieteellisen korkeakoulun Kuopioon
1946: si 847
1947: siirron suunnittelun jatkamiseen ......... . 833
1948: - 808 Sinisalo: Määrärahan osoittamisesta maa-
1949: 798 Savola ym.: Korotetun määrärahan osoit-
1950: kaasua käyttävän voimalaitoksen suunnittele-
1951: tamisesta eräiden ylioppilaskuntien kirjastojen
1952: miseksi Kotkaan ...................... . 848
1953: va[tionapuun . . ........................ . 834
1954:
1955: - 799 Savola ym.: Määrärahan osoittamisesta - 809 Sinisalo: Määrärahan osoittamisesta maa-
1956: kunnille lakkautettujen koulujen ylläpito- ja kaasua raaka-aineena käyttävän valtiojohtoi-
1957: kunnossapitokustannuksiin .............. . 835 sen lannoitetehtaan suunnittelemiseksi Lap-
1958: peenrantaan 849
1959: - 800 Savola ym.: Määrärahan osoittamisesta
1960: Maaseudun Sivistysliiton alueellista toimintaa - 810 Sipiläinen ym.: Määrärahan osoittamises-
1961: varten 836 ta asuntojen vähittäismaksukaupan järjestämi-
1962: seksi ................................. . 851
1963: - 801 Savola ym.: Määrärahan osoittamisesta
1964: kuntoutuslaitoshoidon matkakustannusten kor- 811 Sipi:läinen ym.: Korotetun määrärahan
1965: vaamiseksi rintamasotilaille 837 osoittamisesta varusmiesten päivärahojen ko-
1966: rottamiseen 852
1967: ~ 802 Sigfrids m. fl.: Om anvisande av för-
1968: höjda anslag för m1ss1onsorganisationernas - 812 Sipiläinen ym.: Korotetun määrärahan
1969: utvedclingssamarbete och medborgarorganisa- osoittamisesta opiskelijoiden aterioiden hinta-
1970: tionemas information om utvecklingssamarbe- tukeen ja opiskelijaravintoloiden investointi-
1971: tet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 838 ja käyttökustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . 853
1972: Siv. Siv.
1973: - 813 Sipiläinen: Määrärahan osoittami~>esta - 825,Stenbäck m.ft: Om anvisande av.,~g,
1974: yleisten teiden tekemiseen ja ~unnossapitoon för gn,mdrenovering av Dövskolan i Bo.tgiL , . 869
1975: Kymen läänissä . . . . . . . . . . . . . . . . .. • . . . . . 855
1976: --'-•· 825 Stenbäck ym.: . Määrärahan osoitt:Ami~sta
1977: - 814 . Sipiläinen: Määrärahan osoittamisesta Porvoon kuurojenkoulun koulurakennuksen
1978: Hut.tulan paikallistien parantamiseen välillä peruskorjaukseen ........•....... , .,, .•... 870
1979: Lemi.n kirkonkylä-valtatie n:o 13 856 . c: .
1980:
1981: - 815 Sipiläinen: Määrärahan osoittamisesta - 826 Stenbäck ym.: Määrärahan osoitt·es~a
1982: Mk!hikkälästä Onkamaan kautta Haminaan Vanhan Porvoon kaupunginosan korjaustöiden
1983: johtavan paika1listien tiesuunnitelman laati- jatkamiseen . , ......... , .....•... , .. ,, ,.,, ..... 871
1984: mlseksi ja rakennustöihin ryhcymiseksi .... 857
1985: - 827 Stenbäck m. fl.: Om anvisande av ansl;~g
1986: - 816 Sipiläinen: Määrärahan osoittamisesta för arbetena på en fast vägförbindelse mellan
1987: eräiden teiden kestopäällystystöiden aloittami- Tirmo och Pellil!lge skärgård ........... . 872
1988: seen Virolahden kunnassa ............. . 858
1989: - 827 Stenbäck ym.: Määrärahan osoittamisesta
1990: - 817 Sipiläinen: Määrärahan osoittamisesta kiinteän tieyhteyden rakentamiseksi Tirmon ja
1991: Saimaan kanavalla ja Saimaan liikenteessä Peliingin saariston välille ............... . 87}
1992: käytettävän kaluston kehittämiseen 859
1993: - 828 Stenros ym.: Määrärahan osoittamisesta
1994: - 818 Sipiläinen ym.: Määrärahan osoittamises- yksinhuoltajien täydentävän ammatillisen opis-
1995: ta kuluttajaneuvojien opetuksen suunnitte- kelun tukemiseen ..................... . 874
1996: luun ................................. . 860
1997: - 819 Sipiläinen ym.: Määrärahan osoittami- - 829 Stenros ym.: Korotetun määrärahan
1998: sesta lisätyövoiman palkkaamiseen eräille osoittamisesta teatteriryhmien sekä musiikki-1
1999: pien- ja käsiteollisuusyrityksille ......... . 861 tanssi- ja lapsiteatteritoiminnan tukemiseen .. 875
2000:
2001: - 820 Sipiläinen: Määrärahan osoittamisesta - 830 Sundqvist ym.: Määrärahan osoittami-
2002: järvilaivakaluston hankintaan ja kunnostuk- sesta Porvoon Vanhan Kaupungin Säätiön
2003: seen 862 tukemiseen ........................... . 876
2004:
2005: - 821 Siren ym.: Määrärahan osoittamisesta - 831 Sundqvist: Määrärahan osoittamisesta
2006: maantien n:o 289 rakentamisen aloittamiseksi Nikkilän-Söderkullan tieosuuden peruspa-
2007: Ryttylän taajaman kohdalla ............. . 863 rannustöiden aloittamista varten ......... . 877
2008:
2009: - 822 Siren: Korotetun määrärahan osoittami- - 832 Suomi: Määrärahan osoittamisesta Pa-
2010: sesta valtionavustuksiksi kunnille lasten päi- lestiinan vapautusjärjestö PLO:lle annettavaa
2011: väkotien perustamiskustannuksiin 864 humanitääristä apua varten ............. . 87&
2012: - 823 Stenbäck m. fl.: Om anvisande av anslag - 833 Suomi: Määrärahan osoittamisesta Afri-
2013: för inrättande av en socialkuratorstjänst vid kan kansallisille vapautusliikkeille annetta,vaa
2014: Nylands brigad ....................... . 865
2015: tukea varten ......................... . 879
2016: - 823 Stenbäck ym.: Määrärahan osoittamisesta
2017: - 834 Suomi ym.: Määrärahan osoittamisesta
2018: sosiaalikuraattorin toimen perustamiseksi Uu-
2019: kehitysvammaisille tarkoitettua kunnallista
2020: denmaan prikaatiin ................... . 866 88(),
2021: asuntotuotantoa varten
2022: - 824 Stenbäck m. fl.: Om anvisande av anslag
2023: för utvidgning och modernisering av idrotts- - 835 Suomi ym.: Määrärahan osoittamisesta
2024: hal!len vid Nylands brigad i Dragsvik .... 867 hydrobiologian tutkimusaseman perustamiseen
2025: Jyväskylän yliopistoon ................. . 881
2026: - 824 Stenbäck ym.: Määrärahan osoittamisesta
2027: Uudenmaan prikaatin Dragsvikissa sijaitsevan - 836 Suomi ym.: Määrärahan osoittamisesta
2028: urheiluhallin laajentamiseen ja nykyaikaista- eräiden virkojen perustamista varten Turun
2029: miseen 868 yliopistoon ........................... . 882
2030:
2031: 5 087801165M
2032: 34 Sisällysluettelo
2033:
2034: Siv. Siv.
2035: - 837 Suottli ym.: Korotetun määrärahan osoit- - 850 Surakka ym.: Määrärahan osoittamis~sta:
2036: . tamisestå · korkeakoulujen uuteen tutkintojär- Jyväskylän yliopiston tietokoneen saamiseksi
2037: jestelmään siirtymisestä aiheutuvien luento- ympärivuotiseen käyttöön ............. '. . . 897
2038: ym. palkkioiden kattamiseen . . . . . . . . . . . . 883
2039: - 851 Surakka ym.: Määrärahan osoittamisesta
2040: __.:_· 838 Suomi ym.: Määrärahan osoittamisesta maantieajoneuvonkuljettajakoulutuksen järjes~
2041: Suomen ja Neuvostoliiton korkeakoulujen tämiseen .. ·. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 898
2042: yhteistyön edistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 884
2043: - 852 Surakka ym.: Määrärahan osoittamisesta
2044: _:_: B39 Suomi ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionavustukseen. työväenkulttuuritapahtuma
2045: kirjastoille annettavaa kirjallisuuden ostotukea Jyväskylän Talven järjestämiseksi . . . . . . . . . . 899
2046: varten ................................. 885
2047: - 853 Surakka ym.: Määrärahan osoittamisesta
2048: _:_ 840 Suomi ym.: Korotetun määrärahan osoit" aluetyöterveyslaitoksen perustamiseen Jyväs-
2049: tamisesta teatteriryhmien sekä musiikki-, kylään .............................., .. . 900
2050: tanssi- ja lapsiteattereiden toiminnan tuke-
2051: . miseen .. .. .. . . .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 886 - 854 Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
2052: valtion virastotalon laajennuksen suunnitte-
2053: - 841: Suomi ym.: Määrärahan osoittamisesta luun ja rakennustöiden aloittamiseen Nur-
2054: Turun kaupungin alueella sijaitsevien rauta- meksessa .............................. . 901
2055: teiden tasoristeysten turvalaitteiden rakenta-
2056: - 855 Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
2057: miseen .............. _. . . . . . . . . . . . . . . . . . 888
2058: metsäalan koulutuksen aloittamiseksi ·Joen-
2059: suun korkeakoulussa .................... . 902
2060: - 842 Suomi ym.: Korotetun määrärahan
2061: osoittamisesta tupakoinnin vähentämiseen . . 889
2062: - 856 Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
2063: - 843 Suonio: Määrärahan osoittamisesta no- maanmittaustoimiston perustamiseksi Nurmek-
2064: taarien palkkaamiseen raastuvanoikeuksiin . . 890 seen 904
2065:
2066: - 857 Sutinen y.in.: Korotetun määrärahan
2067: - 844 Suonio ym.: Korotetun määrärahan osoit-
2068: osoittamisesta valtionapuun kunnan- ja kau-
2069: tamisesta valtionavustukseen yleisen oikeus-
2070: pungineläinlääkärien matkakulujen korvaami-
2071: aputoiminnan palkkausmenoja varten . . . . . . 891
2072: seen ..... , ............................ . 905
2073: ~ 845 Suonio ym.: Korotetun määrärahan osoit-
2074: - 858 Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
2075: tamisesta työsuojelun edistämiseen . . . . . . . . 892
2076: Nurtneksen_:_Iisalmen maantien perusparan-
2077: tamiseen ............................. .. 906
2078: __;., 846 Suonio ym.: IKorotetun määrärahan osoit-
2079: tamisesta valtionhallinnon työterveyshuollon - 859 Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta
2080: kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 893 yli- tai alikulkusillan rakennustöiden aloitta-
2081: miseen Niiralan rautatien ja maantien ris-
2082: - 847 Suonio ym.: Korotetun määrärahan osoit- teyksessä .............................. . 907
2083: tamisesta valtionapuun ammattiyhdistysliik-
2084: keelle sekä omaa· työtään tekevien ja pien- · - 860 Söderman: Määrärahan osoittamisesta
2085: yrittäjien järjestöjen työsuojelukoulutukseen 894 , . .merenkulun korkeakoulun perustamiseksi
2086: Turkuun ........................ ·...... . 908
2087: - 848 Suonio ym.: Korotetun määrärahan osoit-
2088: tamisesta kodinhoitajien palkkauksesta kun-· - 861 Söderman: Om anvisande av anslag för
2089: nille annettavaa valtionosuutta varten . . . . . . 895 . planering av ett högstadium i den väståbo-
2090: ländska skärgården .................... .. 909
2091: - 849 Suonio ym.: [((orotetun määrärahan osoit-
2092: tamisesta kotiavustajatoiniinn~ta aiheutuvista - 861 Söderman: Määrärahan osoittamisesta
2093: käyttökustannuksista kunnille annettavaa vai- Länsi-Turunmaan saariston yläasteen koulun
2094: , donavustusta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 896 'suunnitteluun 910
2095: Sisällysluettelo 35
2096:
2097: Siv. Siv.
2098: - 862 Söderman m. fl.: Om anvisande av för- - 871 Tamminen ym.: Määrärahan osoittami-
2099: höjt anslag för främjande av den finlands- sesta pienteollisuuslainoihin ............. . 925
2100: svenska litteraturen .................... . 911
2101: - 872 Taxell m. fl.: Om anvisande av anslag
2102: - 862 Söderman ym.: Korotetun määrärahan för inrättande av en professur i informa-
2103: osoittamisesta suomenruotsalaisen kirjallisuu- tionsbehandling vid Abo Akademi ....... . 926
2104: den edistämiseen ...................... . 912
2105: - 872 Taxell ym.: Määrärahan osoittamisesta
2106: - 863 Söderman m. fl.: Om anvisande av för- tietojenkäsittelyopin professorin viran perus-
2107: höjt anslag för tryggande av Abo svenska tamiseksi Abo Akademihin ............... . 927
2108: teaters verksamhet ..................... . 913
2109: - 873 Taxell m. fl.: Om anvisande av anslag
2110: - 863 Söderman ym.: Korotetun määrärahan för inrättande av vissa professurer vid tea-
2111: osoittamisesta Turun ruotsalaisen teatterin terhögskolan .......................... . 928
2112: toiminnan turvaamiseksi 914
2113: - 873 Taxell ym.: Määrärahan osoittamisesta
2114: eräiden professorin virkojen perustamiseksi
2115: - 864 Söderman m. fl.: Om anvisande av anslag
2116: teatterikorkeakouluun .................. . 929
2117: för tryggande av uppsökande och regional
2118: teaterverksamhet . . .................... . 915 - 874 Taxell m. fl.: Om anvisande av anslag
2119: för subventionering av studerandenas bespis-
2120: - 864 Söderman ym.: Määrärahan osoittami-
2121: ning 930
2122: sesta kiertävän ja alueellisen teatteritoimin-
2123: nan tukemiseen ...................... .. 916
2124: - 874 Taxell ym.: Määrärahan osoittamisesta
2125: - 865 Söderman: Om anvisande av anslag opiskelijoiden ruokailun hintatukeen 931
2126: för planering och byggande av gång- och
2127: - 875 Taxell m. fl.: Om anvisande av förhöjt
2128: cykelbanor på avsnittet Kirjala bro-Ersby .. 917
2129: anslag för reparation av ungdomsförenings-
2130: hus ................................. .. 932
2131: - 865 Söderman: Määrärahan osoittamisesta
2132: jalankulku- ja polkupyöräkaistojen suunnitte- - 875 Taxell ym.: Korotetun määrärahan osoit-
2133: luun ja rakentamiseen tieosuudella Kirjalan tamisesta nuorisoseurantalojen korjaustöihin .. 933
2134: silta-Ersby .......................... . 918
2135: - 876 Taxell m. fl.: Om anvisande av anslag
2136: - 866 Söderman: Om anvisande av anslag för för inrättande av en överinspektörstjänst vid
2137: byggande av färjfästen för färjtrafiken mel- jord- och skogsbruksministeriet för fiskeri-
2138: lan Kasnäs och Rosala ................. . 919 hushållningsärenden ................... . 934
2139: - 866 Söderman: Määrärahan osoittamisesta - 876 Taxell ym.: Määrärahan osoittamisesta
2140: lauttalaitureiden rakentamiseksi Kasnäsin ja kalatalousasioiden ylitarkastajan viran perus-
2141: Rosalan välistä lauttaliikennettä varten .... 920 tamiseksi maa- ja metsätalousministeriöön .. 935
2142:
2143: - 867 Söderman ym.: Määrärahan osoittami- - 877 Taxell m. fl.: Om anvisande av anslag
2144: sesta Turun tavara-aseman toisen vaiheen för avlöning av en svenskspråkig specialod-
2145: rakentamiseen 921 lingskonsulent för Aboland, ............. . 936
2146:
2147: - 868 Söderman ym.: Määrärahan osoittami- - 877 Taxell ym.: Määrärahan osoittamisesta
2148: sesta rautatien perusparantamiseen välillä ruotsinkielisen erityisviljelyneuvojan palkkaa-
2149: Turku-Salo .......................... . 922 miseksi Turunmaata varten ............. . 937
2150:
2151: - 869 Söderman: Määrärahan osoittamisesta - 878 Taxell m. fl.: Om anvisande av anslag
2152: valtion työsuojelupalkintoa varten ......... . 923 för pris- och transportstöd för fjällfisk .... 938
2153:
2154: - 870 Söderman ym.: Määrärahan osoittami- - 878 Taxell ym.: Määrärahan osoittamisesta
2155: sesta Loimaan seudun pääterveysaseman suomukalan hintatukeen ja kuljetusavustuk-
2156: rakentamiseen 924 siin 939
2157: 36 Sisällysluettelo
2158:
2159: Siv. Siv.
2160: - 879 Taxell m. fl.: Om anvisande av anslag - 892 Tennilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
2161: för byggande av en ny väg mellan Kimito alikulkutunnelin rakentamiseksi valtatien n:o
2162: och Ylönkylä i Bjärnå kommun . . . . . . . . 940 4 alitse Maksniemessä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 954
2163:
2164: - 879 Taxell ym.: Määrärahan osoittamisesta - 893 Tennilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
2165: uuden tien rakentamiseksi Kemiön ja Per- Rajajoosepin tien korjauksen aloittamiseksi 955
2166: niön ~unnan Ylönkylän välille . . . . . . . . . . 941
2167: - 894 Tennilä ym.: Korotetun määrärahan osoit-
2168: - 880 Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittamisesta tamisesta puhelinvirkailijain ylimääräisiin eläk-
2169: . maatilatalouden asuntotuotantoon . . . . . . . . 942 keisiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 956
2170: - 895 Tennilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
2171: - 881 Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittamisesta TV 2:n näkyvyysalueen laajentamiseksi La-
2172: Hattulan Pyhän Ristin kirkon peruskorjaus- pissa 957
2173: töihin, ....................... ·. · · · · · · · 943
2174: - 896 Tennilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
2175: - 882 Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittamisesta kaivoksen rakennustöiden käynnistäiDiseksi
2176: opiskelijaruokailutoiminnan kehittämiseen .. 944 Pahtavuomassa ........................ . 958
2177: - 883 Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittamisesta - 897 Tennilä ym.: Korotetun määrärahan
2178: Mustialan maatalousoppilaitoksen sian- ja kar- osoittamisesta sijoitusmenoihin työllisyyden
2179: janhoitokoulun oppilasasuntolan ja lisäluok- turvaamiseksi 959
2180: katilojen suunnittelua varten ........... . 945
2181: - 898 Tikka: Määrärahan osoittamisesta Kymen
2182: - 884 Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittamisesta lääninvankilan suunnitteluun ............. . 960
2183: Lammin Porraskosken keskuskalanviljelylai-
2184: toksen suunnittelua varten ............. . 946 - 899 Tikka ym.: Määrärahan osoittamisesta
2185: kunnallistekniikan tutkimukseen ......... . 961
2186: - 885 Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittamisesta
2187: Lopen Läyliäisten ja Hyvinkään välisen tie- - 900 Tikka: Määrärahan osoittamisesta valtion
2188: osuuden rakentamista varten Lopen kunnassa 947 virastotalon suunnittelutöiden aloittamiseksi
2189: Kuusankoskelle ......................... . 962
2190: - 886 Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittamisesta
2191: säteilyturvallisuuslaitoksen Hämeenlinnaan - 901 Tikka: Määrärahan osoittamisesta Jout-
2192: siirtämisen valmistelua varten . . . . . . . . . . . . 948 senon opiston ruokalan ja keittiötilojen laa-
2193: jentamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 963
2194: - 887 Tennilä ym.: Korotetun määrärahan - 902 Tikka: Määrärahan osoittamisesta tek-
2195: osoittamisesta varusmiesten päivärahojen ko- nillisen oppilaitoksen Kouvolaan sijoittami-
2196: rottamiseen 949 sen suunnittelua varten ................. . 964
2197: - 888 Tennilä ym.: Määrärahan osoittamisesta
2198: - 903 Tikka: Määrärahan osoittamisesta Imat-
2199: vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien ran alueellisen kuvataidelaitoksen perusta-
2200: opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden opinto-
2201: misen suunnittelutöitä varten ........... . 965
2202: lainojen maksamiseen . . ................ . 950
2203: - 904 Tikka: Määrärahan osoittamisesta Ha-
2204: - 889 Tennilä ym.: Määrärahan osoittamisesta minan vallien entistämissuunnitelmien teke-
2205: Kemin teknillisen opiston toiminnan aloitta- miseen ja rakennustöihin ............... . 966
2206: miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 951
2207: - 905 Tikka: Määrärahan osoittamisesta Sim-
2208: - 890 Tennilä ym.: Määrärahan osoittamisesta peleen---särkilahden tien rakennustöitä var-
2209: saamenkielisen kaunokirjallisuuden julkaisemi- ten 967
2210: seen ja levittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 952
2211: - 906 Tikka ym.: Korotetun määrärahan osoit-
2212: - 891 Tennilä ym.: Määrärahan osoittamisesta tamisesta valtionrautateiden työkoneiden, au-
2213: kantatien n:o 926 peruskorjaukseen . . . . . . 953 tojen yms. kaluston hankkimiseen ....... . %8
2214: Sisällysluettelo 37
2215:
2216: Siv. Siv.
2217: ~ 907 Tikka: Korotetun määrärahan osoitta- - 921 Tuomaala ym.: Määrärahan osoittami-
2218: misesta tupakoinnin vähentämiseen ....... . 969 sesta Hulkon-Karvian maantien parannus-
2219: töiden aloittamiseksi Jalasjärvellä 985
2220: - 908 Toivanen ym.: Määrärahan osoittamisesta
2221: terveyskasvatuksen ylitarkastajan viran perus- 922 Tuomaala ym.: Määrärahan osoittami-
2222: tamiseksi ammattikasvatushallitukseen . . . . . 970 sesta Jurvan-Teuvan maantien parantami-
2223: seen 986
2224: - 909 Toivanen ym.: Määrärahan osoittamisesta
2225: Turun hotelli- ja ravintolakoulun toiminnan - 923 Tuomaala ym.: Määrärahan osoittami-
2226: aloittamiseksi ..•........................ 972 sesta ns. Kuvaskankaan tien parantamiseen
2227: Isojoen kunnassa ..................... . 987
2228: - 91() Toivanen ym.: Määrärahan osoittamisesta
2229: opiskelijoiden koti- ja opiskelupaikkakunnan - 924 Tuomaala ym.: Määrärahan osoittami-
2230: välis~stä matkoista saamien alennusten kor- sesta Lapväärtin-Karijoen-Kauhajoen maan-
2231: vaamiseen liikennöitsijöille .............. . 974 tien perusparantamiseen ~ • 0 988
2232: •••••••••••••
2233: ' '
2234:
2235:
2236:
2237:
2238: - 911 Toivanen ym.: Määrärahan osoittamisesta
2239: - 925 Tuomaala ym.: Määrärahan osoittami-
2240: Ilmailumuseoyhdistys r.y:lle valtakunnallisen
2241: sesta valtionrautateiden myöntärnien opiske-
2242: ilmailumuseon ensimmäisen rakennusvaiheen
2243: lija-alennusten kehittämiseen pitkämatkaisia
2244: toteuttamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 975 suosivalla tavalla ...................... . 989
2245: - 912 Toivanen ym.: Määrärahan osoittamisesta - 926 M. Tuominen ym.: Määrärahan osoitta-
2246: sotaveteraanien ennenaikaisen eläkkeelle siir- misesta avustukseksi Helsingin kaupungille
2247: tymisen mahdollistavaa ylimääräistä eläkettä vanhusten asuin- ja palvelutalojen rakenta-
2248: varten 976 mista varten 990
2249: - 913 Toivanen ym.: Määrärahan osoittamisesta
2250: rintamaveteraanien kuntoutukseen ....... . 977 - 927 M. Tuominen ym.: Määrärahan osoitta-
2251: misesta valtion virastotalojen peruskorjaustöi-
2252: - 914 Toivanen ym.: Määrärahan osoittamisesta den suorittamiseen Helsingin kaupungissa .. 991
2253: kaikkien Sokeain Keskusliiton kuntoutusoh-
2254: jaajien ja opinto-ohjaajien palkkauksen saa- - 928 M. Tuominen: Määrärahan osoittami-
2255: miseksi valtionavun piiriin ............... . 978 sesta graduohjaukseen Helsingin yliopistossa .. 992
2256:
2257: - 915 Torikka: Määrärahan osoittamisesta leh- - 929 M. Tuominen: Korotetun määrärahan
2258: timiesten lepovuosikorvauksiin ........... . 979 osoittamisesta Helsingin yliopiston kirjaston
2259: kirjahankintoja varten ................. . 993
2260: - 916 Torikka: Määrärahan osoittamisesta Hel-
2261: singin metroliikenteen suunnitteluun ja ra- - 930 M. Tuominen ym.: Määrärahan osoitta-
2262: kentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 980 misesta Neuvostoliiton ja muiden SEV-mai-
2263: den kauppaan erikoistuneen vienti- ja tuonti-
2264: - 917 Tuomaala ym.: Korotetun määrärahan kauppayrityksen perustamiseen . . . . . . . . . . 994
2265: osoittamisesta tutkimus- ja opetusvälineiden
2266: sekä kaluston hankkimiseksi korkeakouluille 981 - 931 M. Tuominen ym.: Määrärahan osoitta-
2267: misesta korvausten suorittamiseksi sodan- ja
2268: - 918 Tuomaala ym.: Korotetun määrärahan fasisminvastaisesta toiminnasta kärsimään
2269: osoittamisesta opintorahan asumislisäosan tar- joutuneille ........................ , . • . 995
2270: kistamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 982
2271: - 932 M. Tuominen ym.: Määrärahan osoitta-
2272: - 919 Tuomaala ym.: Määrärahan osoittami- misesta aVl,lstuksiksi lastenseimille ja päivä" , ,
2273: sesta maantien n:o 743 suunnitteluun ja ra- kodeille yö- ja vuorotyöntekijäin lasten, hoi-
2274: kennustöiden aloittamiseen Evijärvellä 983 don järjestämiseksi . .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 996
2275:
2276: - 920 Tuomaala ym.: Määrärahan osoittami- - 933 M. Tuominen ym.: Määrärahan osoitta-
2277: sesta kantatien n:o 6981 peruskorjaamiseen misesta viiden työnvälittäjän viran perusta-
2278: Keski-Nurmossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 984 miseksi }Ielsingin työvoimatoimistoon 997
2279: 38 Sisällysluettelo
2280:
2281: Siv. Siv.
2282: - 934 R. Tuominen: Määrärahan osoittamisesta - 948 Tuovinen ym.: Määrärahan osoittami-
2283: Kotkaan rakennettavan valtion virastotalon sesta Joensuun rautatieaseman tavaratermi-
2284: suunnittelutyötä varten 998 naalin rakentamiseksi .................... 101}
2285:
2286: - 935 R. Tuominen ym.: Määrärahan osoitta- - 949 Tuovinen ym.: Määrärahan osoittami-
2287: misesta maantiesillan rakentamiseksi Kymi- sesta valtionrautateiden Joensuun liikennepii-
2288: joen yli Vastilan-Siltakylän tiellä 999 rin alueella olevien työ- ja sosiaalitilojen kor-
2289: jaamiseen 1014
2290: - 936 R. Tuominen ym.: Korotetun määrära-
2291: han osoittamisesta neljän eteläisen tie- ja vesi- - 950 Tuovinen ym.: !Korotetun määrärahan
2292: rakennuspiirin työkohteita varten työttömyy- osoittamisesta työllisyyden turvaamiseksi val-
2293: den helpottamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1000 tionrautateillä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1015
2294: - 937 R. Tuominen ym.: Määrärahan osoitta- - 951 Tuovinen ym.: Määrärahan osoittami-
2295: misesta Kotkaan rakennettavan huolto- ja sesta suojavaatetuksen hankkimiseksi posti-
2296: kalasatamalaiturin rakentamiseen ......... 1001 ja lennätinlaitoksen henkilökunnalle ...... 1016
2297: - 938 R. Tuominen ym.: Määrärahan osoitta-
2298: misesta Luumäen-Haminan-Kotkan rata- - 952 Tuovinen ym.: Korotetun määrärahan
2299: hankkeen suunnittelun aloittamiseksi • . . . . 1002 osoittamisesta malmitutkimuksiin . . . . . . . . . 1017
2300:
2301: - 953 Tuovinen ym.: Korotetun määrärahan
2302: - 939 Tuomioja ym.: Korotettujen määräraho-
2303: osoittamisesta vähittäiskaupan investomtten
2304: jen osoittamisesta kansainvälistä kehitysyh-
2305: tukemiseen haja-asutusalueilla ............ 1018
2306: teistyötä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1003
2307:
2308: - 940 Tuomioja ym.: Määrärahan osoittami- - 954 Turunen: Korotetun määrärahan osoitta-
2309: sesta mielipidelehtien tukemiseen . . . . . . . . 1005 misesta Mikkelin tie- ja vesirakennuspiirin
2310: rakennushankkeita varten ................ 1019
2311: - 941 Tuovinen ym.: Määrärahan osoittami-
2312: sesta Joensuun poliisiaseman rakentamisen - 955 Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta
2313: aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1006 Savonrannan kk:n ja Vihtarin välisen maan-
2314: tien parantamiseen .................. , . . . 1020
2315: - 942 Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamises-
2316: ta valtion virastotalon rakentamiseksi Tuupo- - 956 Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta
2317: vaaraan 1007 Sapun-Latvalammen maantien kunnostami-
2318: seksi Heinäveden kunnan alueella . . . . . . . . 1021
2319: - 943 Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamises-
2320: ta Aittalahden ja Vääränmäen välisen maan- - 957 Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta
2321: tien n:o 480 parantamiseksi ........... . 1008 Sulkavan kunnan Uitonvirran sillan rakenta-
2322: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1022
2323: ~ 944 T\lovinen ym.: Määrärahan osoittamises-
2324: ta tien rakentamisen suunnittelemiseksi vä- - 958 Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta
2325: IJ.ille Koli-Herajoki ................... . 1009 monikäyttösataman aikaansaamiseksi Punka-
2326: harjun kuntaan ......................•. 102.3-
2327: - 945 Tuovinen ym.: Määrärahan osoittami-
2328: •sesta . Outokummun ja Pöytälahden välisen - 959 Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta
2329: maantien n:o 4825 rakenteen parantamiseen 1010 kiskotuksen parantamiseen rataosuudella Huu-
2330: tokoski-Savonlinna-Parikkala . . . . . . . . . . 1024
2331: - 946 Tuovinen ym.: Määrärahan osoittami-
2332: sesta Polvijärven ja Martonvaaran välisen - 960 Uitto: Määrärahan osoittamisesta Vuokra-
2333: maantien n:o 504 rakenteen parantamiseen 1011 laisten Keskusliiton toiminnan tukemiseen .. 1025
2334:
2335: - 947 Tuovinen ym.: Määrärahan osoittami- - 961 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
2336: sesta valtionrautateiden omistamien asuinhuo- alkoholin käytön valvomiseksi eduskuntata-
2337: neistojen peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . 1012 lossa .................................. 1026.
2338: Sisällysluettelo
2339:
2340: Siv. Siv.
2341: - 962 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta - 975 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
2342: hissien rakentamiseksi yleisön pääsyn hel- kehitysalueiden kuntien kansa- ja peruskoulun
2343: pottamiseksi eduskunnan täysistuntosalin leh- suorittamatta olevien valtion avustusten mak-
2344: tereille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1027 samiseen 1040
2345:
2346: ~ 963 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta - 976 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
2347: vapaan tiedotustoiminnan sensuutttotmenpi- sisävesikalatalouden apetuksen aikaansaami-
2348: teiden selvittämiseen .................... 1028 seksi 1041
2349:
2350: - 977 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
2351: - 964 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
2352: ammattikoulun rakentamiseksi Kiuruvedelle 1042
2353: asiattomien rakennuskieltojen selvittämiseen
2354: ja kumoamiseen ........................ 1029 - 978 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamises,ta
2355: pohjavesivarojen kartoittamiseen Kiuruveden
2356: - 965 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnan alueella ........................ 1043
2357: sotaveteraanien ja invalidien asuntojen kor-
2358: jaamiseen ja hankkimiseen . . . . . . . . . . . . . . 1030 - 979 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
2359: Itä-Suomen väestön sairastavuutta koskevien
2360: - 966 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta seikkojen selvittämiseen .................. 1044
2361: ylimääräisen asumistuen myöntämiseksi omis-
2362: tusasunnoissa asuville .................... 1031 - 980 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
2363: korkotukena postipankille vesihuoltotöihin
2364: - 967 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta myönnettäviä lainoja varten .............. 1045
2365: kuntien keskeisen verotulojen tasauksen to-
2366: teuttamiseksi .......................... 1032 - 981 Vennamo ym.: Korotetun määrärahan
2367: osoittamisesta pinta-alalisien maksamiseksi .. 1046
2368: - 968 Vennamo ym.: Korotetun määrärahan
2369: osoittamisesta kuntien yleisiä rahoitusavustuk- - 982 Vennamo ym.: Korotetun määrärahan
2370: sia varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1033 osoittamisesta maatalouden alueittaista hinta-
2371: poliittista tukea varten . . . . . . . . . . . . . . 1047
2372: - 969 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
2373: - 983 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
2374: ylimääräisiä korvauksia varten Kaavin kunnan
2375: ylimääräisten korvausten maksamiseksi sato-
2376: väestölle aluelakien aiheuttamista menetyk-
2377: vahinkoja kärsineille .................... 1048
2378: sistä 1034
2379:
2380: - 984 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
2381: - 970 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
2382: !ainoiksi satovahinkoja kärsineille viljelijöille 1049
2383: ylimääräisiksi korvauksiksi Tuusniemen kun-
2384: nan väestölle kuntaluokituksen aiheuttamista ~ 985 Vennamo ym.: Korotetun määrärahan
2385: menetyksistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1035 osoittamisesta maidon kuljetusavustuksia var-
2386: ten .................................... 1050
2387: - 971 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
2388: valtion palveluksessa olevien pieni- ja keski-
2389: - 986 Vennamo ym.: !Korotetun määrärahan
2390: tuloisten ansioiden parantamiseksi ........ 1036 osoittamisesta avustuksina maankuivatustöihin 1051
2391: - 972 Vennamo ym.: Korotetun määrärahan - 987 Vennamo ym.: Korotetun määrärahan
2392: osoittamisesta ortodoksisen kirkon kulutus- osoittamisesta maatalouden korkotukilainojen
2393: menoja varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1037 menoja varten 1052
2394:
2395: - 973 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta - 988 Vennamo: Korotetun määrärahan osoit-
2396: eläinlääketieteellisen korkeakoulun Kuopioon tamisesta siirtona .maatilatalouden kehittämis-
2397: siirtämisen aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . 1038 rahastoon 1053
2398:
2399: - 974 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta - 989 Vennamo ym.: Korotetun määrärahan
2400: opiskelijaruokailun tukemiseen . . . . . . . . . . . . 1039 osoittamisesta lainoina maankuivatustöihin . . 1054
2401: 40 Sisällysluettelo
2402:
2403: Siv. Siv.
2404: - 990 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta - 1005 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamises-
2405: kalanviljelyn ja kalatalouden kehittämiseksi . . 1055 ta maakunnallisten elinkeinoasiamiesten palk-
2406: kaamiseen ja kunnallisten elinkeinoasiamiesten
2407: - 991 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta tehtävien laajentamiseen kehitysalueilla . . . . 1070
2408: valtion kalanviljelylaitoksen aikaansaamiseksi
2409: Kuopion lääniin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1056 - 1006 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamises.
2410: ta ns. mustan kiven laadun ja sijainnin sel-
2411: - 992 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
2412: vittämiseksi Varpaisjärven kunnassa .......• 1071
2413: Iisalmen Nurmeksen maantien parantamiseen 1057
2414: - 1007 Vennamo ym.: Korotetun määrärahan
2415: - 993 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
2416: osoittamisesta kotimaisten polttoaineiden käy-
2417: Hsalmen-Sonkajärven maantien perusparan-
2418: tön edistämiseen ........................ 1072
2419: nustöiden suorittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . 1058
2420:
2421: - 994 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta - 1008 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamises-
2422: !Keiteleen-Pyhäjärven maantien perusparanta- ta pienpuun hyväksikäytön tehostamiseen . . 1073
2423: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1059 - 1009 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamises-
2424: ta avustuksiksi Kuopion läänin sähköistystä
2425: - 995 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
2426: varten .................................. 1074
2427: iKissakuusen-Säviän maantien parantamiseen
2428: Pielaveden kunnassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1060 - 1010 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamises-
2429: - 996 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ta ylimääräisiksi korvauksiksi yrityksille so-
2430: Pielaveden-Kiuruveden maantien peruspa- siaaliturvamaksujen aiheuttaman rasituksen ta-
2431: rannustyön jatkamiseen .................. 1061 saamiseksi .............................. 1075
2432:
2433: - 997 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta - 1011 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamises-
2434: Rautavaaran-Hankamäen maantien peruspa- ta vähittäiskauppajärjestöjen tukitoimenpitei-
2435: rantamiseen 1062 siin kauppojen toiminnan turvaamiseksi kehi-
2436: tysalueilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 107 6
2437: - 998 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta
2438: Varpaisjärven kirkonkylän-Jumisen maantien - 1012 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamises-
2439: parannustyön suorittamiseen ............. . 1063 ta ylimääräiseksi kuljetustueksi kehitysalueilla 1077
2440:
2441: - 999 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta - 1013 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamises-
2442: Vieremän-Vuorisen-Kauppilanmäen maan- ta Iisalmen teollisuuskylän toisen vaiheen ra-
2443: tien perusparantamiseen .................. 1064 kentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1078
2444:
2445: - 1000 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamises- - 1014 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamises-
2446: ta avustuksiksi paikallislehtien toiminnan tur- ta avustukseksi Suonenjoen pienteollisuustalon
2447: vaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1065 rakel1tamiseen ......................•... 1079
2448:
2449: - 10Cil Vennamo ym.: Määrärahan osoittamises- - 1015 Vennamo ym.: Korotetun määrärahan
2450: ta Lehtoniemen teollisuustaiteen rakentamisek- osoittamisesta matkailun edistämistoimintaan 1080
2451: si Varkauden kaupungissa ................ 1066
2452: - 1016 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamises-
2453: - 1002 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamises- ta työsuojelutoiminnan tehostamiseksi . . . . . . 1081
2454: ta teletalon rakentamiseksi Lapinlahden kun-
2455: taan 1067 - 1017 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamises-
2456: ta ylimääräisen lapsilisän maksamiseen . . . . 1082
2457: - 1003 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamises-
2458: ta postin jakelutilojen rakentamiseksi Kuo- - 1018 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamises-
2459: pion Särkiniemeen . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . 1068 ta sairaiden ja vammaisten lasten ylimääräi-
2460: seksi hoitotueksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1083
2461: - 1004 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamises-
2462: ta Oy Yleisradio Ab:n talouden saneeraami- - 1019 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamises-
2463: seksi .................................. 1069 ta ylimääräisiä vähimmäiseläkkeitä varten .. 1084
2464: Sisällysluettelo 41
2465:
2466: Siv. Siv.
2467: - 1020 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamises- - 1035 Vepsäläinen yin.: Määrärahan osoittami-
2468: ta lääke- ja sairaanhoidon korvaamiseksi rinta- sesta maantien rakentamiseksi välillä 1'ahvo-
2469: matunnuksen omaaville henkilöille . . . . . . . . 1085 lanmäki-Vuorinen ...................... 1100
2470:
2471: - 1021 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamises• - 1036 Vepsäläinen: Määrärahan osoittamisesta
2472: ta ylimääräisen eläkkeen järjestämiseksi sota- valtionrautateiden Kuopion konepajan töisen
2473: veteraaneille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1086 laajentamisvaiheen rakentamiseksi ........ 1101
2474:
2475: - 1022 Vennamo yin.: Määrärahan osoittamises- - 1037 Vepsäläinen ym.: Määrärahan osoittami-
2476: ta ylimääräisiksi eläkkeiksi kotirintamalla työs- sesta Varkauden pääterveysaseman ukentami-
2477: kennelleiden toimeentulon turvaamiseksi .... 1087 sen aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1102
2478: - 1023 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamises-
2479: - 1038 Vepsäläinen ym.: Määrärahan osoittami-
2480: ta sotaveteraanien ilmaisen terveyden- ja sai-
2481: sesta Varkauden aluesairaalan laajennustöiden
2482: raanhoidon järjestämiseksi ................ 1088
2483: aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1103
2484: - 1024 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamises-
2485: ta epäsäännö11iseen aikaan työskentelevien van- - 1039 Westerholm ym.: Määrärahan osoittamic.
2486: hempien lasten hoidon parantamiseksi .... 1089 sesta Jad iHashmonan asutuksen rakennu~töi- .
2487: den tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1104
2488: - 1025 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamises-
2489: ta ylimääräisen invalidirahan maksamiseen . . 1090 - 1040 Westerholm ym.: Määrärahan osoitta-
2490: misesta teollisen kehitysyhteistyörah~ston pe-
2491: - 1026 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamises- rustamiseen ...........................• 1105
2492: ta terveyskeskuksen rakentamiseksi Sonkajär-
2493: ven kuntaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1091 - 1041 Westerholm ym.: Korotetun määrärahan
2494: osoittamisesta siirtona maatilatalouden kehit-
2495: - 1027 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamises- tämisrahastoon ........ ; ................. 1107
2496: ta Kuopion yliopistollisen keskuisairaalan Las-
2497: tenlinnan laajentamiseksi .................. 1092 - 1042 Westerholm ym.: Määrärahan osoitta·
2498: misesta porojen talviruokinnan kokeilutoimin-
2499: - 1028 Vennamo ym.: Korotetun määrärahan taan 1108
2500: osoittamisesta rintamaveteraanien kuntouttami-
2501: seen 1093 - 1043 Westerholm ym.: Määrärahan osoittami-
2502: sesta kalanviljelylaitoksen rakentamiseksi Luu-
2503: - 1029 Vennamo ym.: Korotetun määrärahan mäen kunnan Urpalanjokeen .............. 1109
2504: osoittamisesta myrkkyjen käytön valvontaan 1094
2505: - 1044 Westerholm ym.: Korotetun määrärahan ·
2506: - 1030 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamises- osoittamisesta metsänparannustöiden valtion-
2507: ta työllisyyden toteuttamiseksi Kuopion lää- apuun 1110
2508: nissä 1095
2509: 1045 Westerholm ym.: Korotetun määrärahan
2510: - 1031 Vennamo ym.: Korotetun määrärahan
2511: osoittamisesta metsänparannuslainoihin . . . . 1111
2512: osoittamisesta työttömyyskorvauksia varten 1096
2513: - 1032 Vepsäläinen: Määrärahan osoittamises- - 1046 Westerholm ym.: Määrärahan osoittami-
2514: ta TVL:n Sorsasalon tukikohdan jatkotöitä sesta Kuusanniemen-Saarennon tien korjaa-
2515: varten 1097 miseen ja Lappakosken sillan rakentamiseen 1112
2516:
2517: - 1033 Vepsäläinen: Määrärahan osoittamisesta - 1047 Westerholm ym.: Määrärahan osoittami-
2518: Kortejoen-Vehmersalmen-Kuopion tien pe- ·sesta Pitkäkosken-Salomiehikkälän-Onka-
2519: ruskorjaus työn jatkamiseksi .............. 1098 maan-Paijärven paikallistien parantamiseksi 1113
2520:
2521: - 1034 Vepsäläinen: Määrärahan osoittamisesta - 1048 Westerholm ym.: Määrärahan osoittami-
2522: Lastukosken-Hankamäen tien pereskorjaami- sesta maantien n:o 386 peruskorjausta varten
2523: seksi .................................. 1099 välillä Vaalimaa-Husu ............ ; .. , .• 1114
2524:
2525: 6 087801165M
2526: 42 Sisällysluettelo
2527:
2528: Siv. Siv.
2529: - 1049 Westerholm ymo: Määrärahan osoittami- - 1060 H. Westerlund mo fl.: Om anvisande av
2530: sesta maantien rakentamiseen välillä Viro- anslag för räntestödskrediter för småindustrin 1130
2531: joki-Miehikkälä-Pyhältö-.Sippola-Kouvola 1115
2532: - 1060 Ho Westerlund ymo: Määrärahan osoitta-
2533: - 1050 Westerholm ymo: Määrärahan .osoitta- misesta pienteollisuuden korkotukiluottoihin 1131
2534: misesta paikallislehdistön toiminnan tukemi-
2535: seen 1116 - 1061 H. Westerlund m. fl.: Om anvisande av
2536: anslag för krigsveteranvård som veteranför-
2537: ~ 1051 Westerholm ymo: Määrärahan osoittami- bunden påtagit sig ....... o.. . .. .. .. . . . .. 1132
2538: sesta pienteollisuuslainojen korkotukea varten 1117
2539: - 1061 H. Westerlund ym.: Määrärahan osoitta-
2540: - 1052 Vesterinen ymo: Määrärahan osoittami- misesta sotaveteraanijärjestöille sotaveteraanien
2541: sesta .sisävesikalatalousopetuksen suunnitte- huoltoon . o 0 o0 0o...
2542: ••• 0 1133 0 •• 0 • 0 0 • 0 • • • • • • •
2543:
2544:
2545:
2546:
2547: luun 0 o o ooo..... o..... o. , o. . . . . • . . . 1118
2548: 0 0 0 0
2549:
2550: - 1062 H. Westerlund m. flo: Om anvisande av
2551: - 1053 Vesterinen ym.: Määrärahan osoittami- anslag för främjande av sysselsättningen i
2552: sesta Laukaan kalatalousalan koulutuskeskuk- emigrationsdrabbade svenska och tvåspråkiga
2553: sen suunnitteluun ..... oo. oo... o.... oo.. 1119 kommuner . o 0 ooo.
2554: 0 0 0 0 0o. 1134
2555: 0 • 0 0 0 0 0 0 0 • 0 0 0 0 ••
2556:
2557:
2558:
2559:
2560: - 1054 Vesterinen ym.: Korotettujen määrä- - 1062 Ho Westerlund ymo: Määrärahan osoitta-
2561: rahojen osoittamisesta valtionapuina ja lainoi- misesta työllistämistukena erityisesti maasta-
2562: na kuivatustöihin 0ooooo. ooooo. 1121
2563: 0 0 0 • 0 0 • 0 0 • 0
2564: muutosta kärsiville ruotsinkielisille ja kaksi-
2565: kielisille kunnille ooo oo 0 oo. 1135
2566: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 • 0 •
2567:
2568:
2569:
2570:
2571: - 1055 Vesterinen ymo: Korotetun määrärahan
2572: - 1063 S. Westerlund ymo: Määrärahan osoitta-
2573: osoittamisesta sonninpitoyhtymien valtion-
2574: misesta Uusimaa-projektin käynnistämiseksi 1136
2575: apuun ... o.. 0 ••• 0 1122
2576: •••••••••••••••••••••••
2577:
2578:
2579:
2580:
2581: - 1064 S. Westerlund ymo: Määrärahan osoitta-
2582: - 1056 Vesterinen ymo: Korotetun määrärahan
2583: misesta parlamentaarisen varusmiesasiain neu-
2584: osoittamisesta rintamaveteraanien kuntoutuk-
2585: vottelukunnan perustamiseksi ooo.. o... 1137 0 •• 0 0
2586:
2587:
2588: seen . ·. o.. o............. oo. o.. o.. oooo.. 1123
2589: -- 1065 S. Westerlund ymo: Määrärahan osoitta-
2590: - 1057 H. Westerlund m.fl.: Om anvisande av
2591: misesta komitean asettamiseksi selvittämään
2592: anslag för påbörjande av vattenreglerings-
2593: puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen virka-
2594: projekt~;:t för Forsby å o.. o.. .. .. .. .. .. .. 1124
2595: miesten työaikasäännöksiä o ooo oo. 1138 0 0 0 0 0 0 0 0 0
2596:
2597:
2598:
2599:
2600: - 1057 Ho ·Westerlund ymo: Määrärahan osoitta-
2601: - 1066 So Westerlund ym.: Määrärahan osoitta-
2602: misesta Koskenkylänjoen säännöstelysuunni-
2603: misesta julkisten rakennusten korjauksien
2604: telman . toteuttamisen aloittamiseksi . oooooo. 1125
2605: suunnitteluun liikuntavammaisten kulkemisen
2606: - 1058 H:
2607: Westerlund mo flo: 0m anvisande av helpottamiseksi ... ooooooooooooooooo. oo. o. 1139
2608: anslag för slutplanering av Tessjö ås vatten- - 1067 So Westerlund ymo: Korotetun määrä-
2609: regleringsprojekt samt för påbörjande av vat- rahan osoittamisesta suunnistusurheilun tuke-
2610: tenregleringsarbetet oo.... o. oo. 1126
2611: 0 0 0 0 0 • 0 ••• 0
2612: miseen ooo o oooooo
2613: 0 0 oooooo oooooooo 1140 0 0 0 0 0 0
2614:
2615:
2616:
2617:
2618: -- 1058 Ho Westerlund ymo: Määrärahan osoitta- - 1068 So Westerlund ymo: Määrärahan osoitta-
2619: misesta Tesjoen säännöstelysuunnitelman vii- misesta parlamentaarisen vammaisasiain neu-
2620: meistelemiseksi ja säännöstelytöiden aloitta- vottelukunnan perustamiseksi oo ooooooooo 1142 0 0 0
2621:
2622:
2623:
2624: miseksi 1127
2625: - 1069 Vilmi ymo: Määrärahan osoittamisesta
2626: - 1059 H. Westerlund m.fl.: Om anvisande av Isohaaran voimalaitoksen rakentamisen yhtey-
2627: anslag för påbörjande av vägförbättringsarbe- dessä suoritetusta Kemijoen vesistön patoami-
2628: teila på landsvägen Pojo-Tenala . 0. ooooo.. 1128 . sesta aiheutuneiden menetysten korvaamiseen 1143
2629: - 1059 H. Westerlund ymo: Määrärahan osoitta- - 1070 Vilmi ymo: Korotetun määrärahan osoit-
2630: misesta Pohjan-Tenholan maantien paran- tamisesta siirtona maatilatalouden kehittämis-
2631: nustöiden aloittamiseksi . oooo. o..... ooo. o 1129 0 rahastoon 1144
2632: Sisällysluettelo 43
2633:
2634: Siv. Siv.
2635: - 1071 ~ilmi ym.: Määrärahan osoittamisesta - 1084 Vi1mi ym.: Määrärahan osoittami~esta
2636: kalankasvatitsaltaiden rakentamisen avustami- Karesuvannon . sillan rakentamiseksi· Enon-
2637: seen Lapissa ............................ 1145 . ·· tekiön kunnassa .......•......... ,' .' . .' ~ ·: . 1158
2638:
2639: - 1072 Vilmi vm.: Määrärahan· osoittamisesta - 1085 Vilttti ym·.: Korotetun määrärahan ~~oit
2640: kal~~svatus;oimenpiteiden aloittamiseen t\lffiis~sta polk~teiden rakentamiseen. j~ ~aran.
2641: Ranuan kunnan Simojärven vesistössä . . . . 1146 tamiseen Lapin läänin alueella . . . . . . . . . . . . 1159
2642: - 1073 Vilmi ym.: Määrärahan osoittamisesta - 1086 Vilmi ym.: Määrärahan osoittan.iisesta
2643: iHetan-.:.Peltovuoman-Nunnasen maantien polkutien rakentamiseksi Utsjoen kirkonkylän
2644: peruskorjaamiseen Enontekiön kunnassa .. 1147 ja Rovisuvannon välille . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1160
2645: - 1074 Vilmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
2646: Kelan tienhaaran ja Rytinginsalmen välisen - 1087 Vilmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
2647: maantien petoskorjaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 1148 Kaakamonniemen kalasataman rakentamiseksi
2648: Tornion kaupungin alueella ............. . 1161
2649: - 1075 Vilmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
2650: Konttajärven-Meltauksen maantien peruskor- - 1088 Vilmi ym.: Korotetun määrärahan osoit-
2651: jaamiseksi Rattostunturin kohdalla Pellon tamisesta maaseudun sähköistämisen tukemi-
2652: kunnassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1149 seen 1162
2653:
2654: - 1076 Vilmi ym.: Määrärahan osoittamisesta - 1089 Vilmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
2655: paikallistien rakentamiseksi Konttajärven äitiysloman järjestämiseksi maatilataloudessa
2656: itäpuolitse Metelivaaran kautta Rovanpään työskenteleville perheenäideille . . . . . . . . . . . . 1163
2657: tiehen Pellon kunnassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1150
2658: - 1090 Vilmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
2659: - 1077 Vilmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
2660: terveyskeskuksen avohoitotilojen ja vuode-
2661: Pellon ja Kolarin välisen Väylänvarren maan-
2662: osaston rakentamiseksi Tervolan kuntaan .. 1164
2663: tien peruskorjaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1151
2664:
2665: - 1078 Vilmi ym.: Määrärahan osoittamisesta - 1091 Vilmi ym.: Korotetun määrärahan osoit-
2666: paikallistien rakentamiseksi Ranuan kunnan tamisesta uusien työkohteiden avaamiseksi vai-
2667: Toijan kylästä Nurkkalan ja Tarha-ahon keimmilla työttömyysalueilla . . . . . . . . . . . . . . 1165
2668: kautta Sääskijärven tielle ................ 1152
2669: - 1092 Voutilainen ym.: Määrärahan osoitta-
2670: ~ 1079 Vilmi ym.: Määrärahan osoittamisesta misesta sotainvalidien vanhuudenhuollon tar-
2671: Ruottalan-Kalkkimaan paikallistien peruskor- peisiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1166
2672: jaamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1153
2673: - 1093 Voutilainen ym.: Korotetun määrärahan
2674: - 1080 Vilmi ym.: Määrärahan osoittamisesta osoittamisesta Maakuntaliittojen Keskusliiton
2675: Asemakylän ja Alaniemen välisen vanhan toiminnan tukemiseen .................... 1167
2676: maantien petoskorjaamiseen Simon kunnassa 1154
2677:
2678: - 1081 Vilmi ym.: Määrärahan osoittamisesta - 1094 Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittami-
2679: Sodankylän-Vaalajärven-Meltauksen maan- sesta peruskoulun valtionavustusten maksatuk-
2680: sen viivästymisen vuoksi kunnille suoritetta-
2681: tien petoskorjaamista varten .............. 1155
2682: viksi ylimääräisiksi avustuksiksi . . . . . . . . . . 1168
2683: - 1082 Vilmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
2684: Raanujärven-Kantomaanpään maantien pe- - 1095 Vähäkangas ym.: Korotetun määrärahan
2685: ruskorjaamiseksi Ylitornion kunnassa . . . . . . 1156 osoittamisesta läänien taidetoimikuntien käyt-
2686: töön 1169
2687: - 1083 Vilmi ym.: Määrärahan osoittamisesta
2688: alikulkutunnelin rakentamiseksi valtatien n:o - 1096 Väänänen ym.: Määrärahan osoittami-
2689: 4 alitse Simon kunnan Maksniemen taaja- sesta Kuntokallio-Opiston toiminnan tukemi-
2690: massa .................................. 1157 seksi .................................. 1170
2691: SUällysluettel~
2692:
2693:
2694: Siv. Siv.
2695: - 109.7,Väiiniinen ym,.: ~orotetun mäiiriiraha.n - 1101 Väänänen_ ym.: Määrärahan. osoittamises-
2696: osoi~!IAlisesta · näyttiimöt~iteellisen hatrf)stustoi- ta Ratulm;-Pyörähtälän tieosuudella olevan.
2697: :- II)innm tukemiseen ..........•.•... , • . • . . 1171 Isosilta-sill~n r~kent~miseen ........... • . . 1175
2698:
2699: - 1098 Väänänen ym.: Miiärärah~n osoitt~mi- - 1102 .Väänänen YID.·: Määrärah~n osoittam,i-
2700: sest~· rvr~~akunt~kirj'ailijat r.y:n toiminn~n tu- sest~ Kaunismäen opetus- j~ ·työkeskuksen
2701: kemiseen . .. .. . . . .. .. . .. . . . . . .. . . .. .. . . 1172 rakent~miseen_ ......................... , 1176
2702: , '. r ~
2703:
2704: - 1099 Väänänen ym.: Määrärahan osoittamises- - 1103 Zilliacus n;t. fl.: Om mvisande av anslag
2705: t~ -Artjärven-Myrskylän mamtien petuspa- för transpo)-'tstöd åt kommuner för ordnande
2706: ranl:limiseen .......................... 1173 av barndagvår~ på barnens modersmål .... 1177
2707:
2708: - 1100 Väänänen ym.: Määrärah~n osoittamises- - 110~ ZilliaCl;ls ym.: Määrärahan osoittamisesta
2709: t~ Mäntsälän kirkonkylän t~~jama-al11een tie- kunnille kuljetustukena lasten päivähoidon
2710: osul;lden. parannustöihin ...... ·•. . . . . . . . . . . 1174 järjestämiseksi heidän äidinkielellään . . . . . . 1178
2711: 1978 vp.
2712:
2713: Raha-asia-aloite n:o 1.
2714:
2715:
2716:
2717:
2718: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta Hirvaan metsätyökoulun
2719: rakennusten rakennustöihin.
2720:
2721:
2722: E d u s k u n n a 11 e.
2723:
2724: Hirvaan metsätyökoulu Rovaniemen maalais- honneet sekä alkavat olla jo terveydelle vaaral-
2725: kunnassa toimii erittäin vaikeissa oloissa. Siitä lisia. Ne vaikeuttavat suuresti opiskelua ja sii-
2726: huolimatta se on, toimittuaan toistakymmentä hen liittyviä toimintoja huonokuntoisuutensa
2727: vuotta, antanut metsäalan peruskoulutusta sa- takia.
2728: doille metsätyömiehille. Toisaalta koulusta val- Koska metsätyökoulutus on metsäalan elin-
2729: mistuu korkean ammattitaidon omaavia metsu- ehto, tulisi viipymättä saada koululle uudet ra-
2730: reita, jotka menevät metsätöihin eri työnanta- kennukset.
2731: jien palvelukseen. Monet taas lähtevät jatka- Edellä esitetyn nojalla ehdotamme kunnioit-
2732: maan opintojaan ylemmissä metsäalan oppi- tavasti,
2733: laitoksissa. että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
2734: Koulu on koko ajan toiminut samoissa jo dert 1979 tulo- ja menoarvioon 500 000
2735: alunperin tilapäisiksi tarkoitetuissa parakeissa. markkaa Hirvaan metsätyökoulun ra-
2736: Näissä majoitutaan, opiskellaan, niissä ovat kennusten suunnitteluun ja rakennus-
2737: huoltotilat jne. Parakit ovat ränsistyneet ja Ja- työ?Z aloittamiseen.
2738: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1978.
2739:
2740: Aimo Ajo Juhani Raudasoja
2741:
2742:
2743:
2744:
2745: 0878005881
2746: 2 1978 vp.
2747:
2748: Raha-asia-aloite n:o 2.
2749:
2750:
2751:
2752:
2753: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta Kemijärven läpikulkutien
2754: rakennustöiden aloittamiseksi.
2755:
2756:
2757: E d u s k u n n a 11 e.
2758:
2759: Kemijärven kaupungin kautta Veitsiluoto vastakkaiseen suuntaan tapahtuvan liikenteen
2760: Oy:n Kemijärven tehtaalle ja Saliaan yhä run- aiheuttaen ruuhkautumista. Ajo muutenkin ja
2761: saampana suuntautuva liikenne mahtuu yhä erittäinkin sivuutukset sillalla ovat vaarallisia
2762: huonommin kaupungin keskustan läpi kulke- sen vuoksi, että autot pyrkivät rautatiekiskojen
2763: valle ahtaalle liikenneväylälle. Tämä on TVL:n johdosta heittelehtimään eikä suurestakaan va-
2764: taholta todettu ja tunnustettu, mutta suunnit- rovaisuudesta huolimatta onnettomuuksilta ole
2765: telutyöstä huolimatta asiaan ei ole kyetty osoit- pystytty välttymään. Oman vaikeutensa muo-
2766: tamaan ratkaisua. Työ olisi sitäkin tärkeämpi dostaa se, että junan lähestyessä silta joudu-
2767: kun otetaan huomioon, että läpikulkutie muo- taan muulta liikenteeltä sulkemaan ja tällöin
2768: dostaa osan valtatien n:o 5 peruskunnostami- esim. kiireellisissä sairaskuljetuksissa Kemijär-
2769: sesta ja muodostaa toisaalta kiinteän kokonai- ven itäpuolisilta alueilta Kemijärven aluesairaa-
2770: suuden Kemijoen yli nykyisen sillan paikkeille laan voi viivytys muodostua kohtalokkaaksi.
2771: rakennettavaksi esitetyn sillan kanssa. Nyt lii- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
2772: kenne tapahtuu yhdistettyä rautatie-maantiesil-
2773: taa pitkin samalla tasolla, mistä aiheutuu huo- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
2774: mattavaa haittaa liikenteen joustavuudelle. Eri- den 1979 tulo- ja menoarvioon 5 mil-
2775: tyisesti haitta on tullut näkyviin Kemijärven joonaa markkaa Kemijärven läpikulku-
2776: tehtaan rakentamisen jälkeen, jolloin kymme- tien ja siihen liittyvän Kemijoen yli joh-
2777: net puutavaralastissa olevat perävaunulliset au- tavan sillan rakennustöiden aloittami-
2778: tot käyttävät päivittäin siltaa. Sillan kapeudes- seen.
2779: ta johtuu, että tällainen auto yksinään sulkee
2780: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1978.
2781:
2782: Aimo Ajo Juhani Raudasoja
2783: 1978 vp.
2784:
2785: Raha-asia-aloite n:o 3.
2786:
2787:
2788:
2789:
2790: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta eläkeläisten matkalippujen
2791: hintojen alentamiseen valtion linja-autoissa.
2792:
2793:
2794: E d u s k u n n a 11 e.
2795:
2796: Eläkeläisten elämässä on nykyisin erilaisilla liikenteen varassa ja suuren osan tästä liiken-
2797: harrastuksilla ja virikkeellisillä toiminnoilla tär- teestä hoitavat valtion ja valtionenemmistöis-
2798: keä sijansa. Nämä edistävät sekä henkistä että ten yhtiöiden omistamat linja-autot. Näin ollen
2799: ruumiillista terveyttä ja antavat uutta elinvoi- olisi erittäin johdonmukaista, että eläkeläisillä
2800: maa. Tunnettua on, että esim. eläkeläisjärjestöt olisi näissä kulkuneuvoissa samat edut kuin
2801: panevat suuren painon lomamatkoille, vierai- mitkä heillä on valtionrautateillä.
2802: luille toisten paikkakuntien eläkeläisten luo Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
2803: sekä erilaisille yhteisille retkille ja opinto- ja
2804: terveysmatkoille. että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
2805: Erikoisesti maaseudun eläkeläisille tuottaa den 1979 tulo- ja menoarvioon 2 mil-
2806: tällainen harrastustoiminta kuitenkin ylivoimai- joonaa markkaa eläkeläisten matkalip-
2807: sia kustannuksia. Näin on asianlaita eritvisesti pujen alentamiseksi valtion sekä val-
2808: siellä, missä ei ole rautatietä. Rautateillähän tionenemmistöisten yhtiöiden omista-
2809: eläkeläiset saavat alennuslipun. Esim. Lapin lää- missa linja-autoissa.
2810: nissä kulkuyhteydet ovat pääasiassa linja-auto-
2811: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1978.
2812:
2813: Aimo Ajo Juhani Raudasoja
2814: 4 1978 vp.
2815:
2816: Raha-asia-aloite n:o 4.
2817:
2818:
2819:
2820:
2821: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta Veitsiluoto Oy:n Kemijär-
2822: ven tehtaan jalostusasteen nostamiseen.
2823:
2824:
2825: E du s kun n a 11 e.
2826:
2827: Veitsiluoto Oy:n Kemijärven selluloosateh- Näin ollen tehtaalle olisi saatava omaa pa-
2828: das on toiminut useita vuosia Koillis-Lapin perintuotantoa ja rakennettava paperikone.
2829: alueen työllistäjänä. Sen toiminta on todettu Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
2830: myöskin kannattavuudeltaan tyydyttäväksi.
2831: Kuitenkin sen tuotanto, selluloosa, on vain että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
2832: puolivalmiste, jota voitaisiin samalla paikka- den 1979 tulo- ja menoarvioon 10 mil-
2833: kunnalla vielä jatkojalostaa paperiksi. Paitsi joonaa markkaa Veitsiluoto Oy:n Ke-
2834: alueen työllisyyden kannalta, tämä olisi myös- mijärven tehtaan jalostusasteen nosta-
2835: kin kansantaloudellisesti mielekästä. mzseen.
2836: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1978.
2837:
2838: Aimo Ajo Juhani Raudasoja
2839: 1978 vp. 5
2840:
2841: Raha-asia-aloite n:o 5.
2842:
2843:
2844:
2845:
2846: Friberg ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisten sanoma-
2847: lehtimieseläkkeiden määrän ja eläketason korottamiseksi.
2848:
2849:
2850: E d u s k u n n a 11 e.
2851:
2852: Vuoden 1976 valtion tulo- ja menoarvioesi- Lehtimiesjärjestöjen piirissä on toivottu ylei-
2853: tyksessä esiintyivät valtion sanomalehtimies- sesti, että eläkkeiden määrää nostetaan, viime
2854: eläkkeinä myönnettävät ylimääräiset eläkkeet vuonna myönnettiin vain parikymmentä elä-
2855: omana alamomenttinaan. Vuonna 197 6 oli kettä vaikka lehtimiesjärjestöjen jäsenmäärä
2856: käytettävissä 17 V 9 palkkausluokan sanoma- onkin kolmisentuhatta.
2857: lehtimieseläkettä. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
2858: Tämä eläkkeiden määrä katsotaan yleisesti
2859: liian pieneksi sekä eläkkeiden lukumäärän että että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
2860: tason suhteen. Tämä käy ilmi opetusministe- den 1979 tulo- ja menoarvioon
2861: riölle vuosittain jätettävien hakemusten mää- 500 000 markkaa valtion ylimääräisten
2862: rästä. Lehtimieskunnan ikärakenteen ja tervey- sanomalehtimieseläkkeiden maaran li-
2863: dellisen tilanteen vuoksi kasvaa paine vuosit- säämiseksi ja eläketason korottamiseksi.
2864: tain merkittävästi.
2865: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1978.
2866:
2867: Ralf Friberg Peter Muurman
2868: 6 1978 vp.
2869:
2870: Raha-asia-aloite n:o 6.
2871:
2872:
2873:
2874:
2875: Hanhirova: Määrärahan osoittamisesta kalataloustutkimuksen
2876: suorittamiseksi Tornion- ja Muonionjoen vesistöalueella.
2877:
2878:
2879: E d u s k u n n a 11 e.
2880:
2881: Suomen ja Ruotsin valtiot ovat allekirjoitta- hallinnolliset järjestelyt aikaan, olisi välittö-
2882: neet äskettäin uuden Tornion- ja Muonionjokia mästi ryhdyttävä tehokkaisiin toimenpiteisiin
2883: ja niiden sivujokia koskevan rajajokisopimuk- juuri kalakannan turvaamiseksi joessa ja meri-
2884: sen. Sen tarkoituksena on aikaansaada ja kehit- alueella. Se edellyttää varsin laajaa tutkimusta
2885: tää vesien suojelua, uittoa ja kalastusta koske- sekä kalanviljelylaitosten perustamista joki-
2886: vat toimenpiteet nykyaikaa ja paikallisia tarpei- alueelle ja sen sivujokiin ja järviin. On uskot-
2887: ta vastaavalle tasolle. Rajajokisopimuksen puut- tavaa, että ruotsalaiset ovat valmiit yhteistoi-
2888: tuminen on aiheuttanut mm. kalastuksen ja ka- mintaan asiassa, koskapa he useaan otteeseen
2889: lanviljelyn edistämisen osalta viivästymistä, ovat kiirehtineet osaltaan toimenpiteitä ja yh-
2890: mistä on ollut seurauksena se, että kalakanta teistoimintaa esittäneet.
2891: on Tornionjoessa suuresti vähentynyt eikä joh- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
2892: donmukaista viljelytoimintaa ole saatu aikaan. ta en,
2893: Kalakannan vähentyminen joessa aiheuttaa että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
2894: myöskin kalakannan vähentymisen Perämerel- den 1979 tulo- ja menoarvioon
2895: lä, koskapa juuri Tornionjoki on käytännölli- 100 000 markan määrärahan kalatalous-
2896: sesti katsoen ainoa tehokas arvokalan kutujolr..i tutkimuksen suorittamiseksi Tornion- ja
2897: koko valtakunnassa. Kun nyt ollaan saamassa Muonionjoen vesistöalueella.
2898: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
2899:
2900: Veikko Hanhirova
2901: 1978 vp. 7
2902:
2903: Raha-asia-aloite n:o 7.
2904:
2905:
2906:
2907:
2908: Hanhirova: Määrärahan osoittamisesta kalanviljelylaitoksen pe-
2909: rustamiseksi Enontekiön kuntaan.
2910:
2911:
2912: E d u s kun n a 11 e.
2913:
2914: Enontekiön kunnan alueella on erittäin run- säämiseksi on tarpeeksi tehokkaan kalanviljely-
2915: saasti puhdasvetisiä kalatalouden käyttöön so- laitoksen perustaminen alueelle. Siihen on
2916: pivia järviä. Niissä on aikoinaan ollut runsas alustavien tutkimusten perusteella erinomaisia
2917: kalakanta, mutta viime vuosina suuresti kehit- mahdollisuuksia. Koska alueen väestön toi-
2918: tynyt pyynti nykyaikaisilla pyyntivälineillä on meentulo huomattavalta osalta on perustunut
2919: heikentänyt kalakannan melkein olemattomiin. ja vieläkin perustuu luontaistalouteen, poron-
2920: Paikallisen väen lisäksi ovat matkailijat verot- hoitoon, metsästykseen ja kalastukseen, olisi
2921: taneet huomattavasti järvien ja alueella olevien valtiovallan toimesta pyrittävä näitä elinkei-
2922: jokien kalakantaa, koska muun lisäksi on vielä noja tehokkaasti tukemaan ja kehittämään,
2923: puuttunut pyynnin valvonta. Tästä johtuen sillä alueen asukkailla ei ole omatoimisesti sii-
2924: olisi kiireellisesti ryhdyttävä toimenpiteisiin hen taloudellisia mahdollisuuksia.
2925: nykyisen kalakannan säilyttämiseksi ja lisäämi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan,
2926: seksi, koska sillä olisi paikallisen asujamiston
2927: elinkeinon kannalta erikoisen suuri merkitys. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2928: Myöskin matkailun kannalta juuri tällä Euroo- 1979 tulo- ja menoarvioon 300 000
2929: pan suurimmalla erämaa-alueella pitäisi vesis- markkaa kalanviljelylaitoksen perusta-
2930: tössä olla runsaasti kalaa pyydettävissä. Ainoa miseksi Enontekiön kunnan alueelle.
2931: tehokas keino kalakannan säilyttämiseksi ja Ii-
2932: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
2933:
2934: Veikko Hanhirova
2935: 8 1978 vp.
2936:
2937: Raha-asia-aloite n:o 8.
2938:
2939:
2940:
2941:
2942: Hanhirova: Määrärahan osoittamisesta Tornionjoen vesistö-
2943: alueen kalanviljelylaitoksen perustamistutkimukseen.
2944:
2945:
2946: E d u s k u n n a II e.
2947:
2948: Viime aikoina on kiinnitetty huomiota kala- aikaansaaminen jokialueelle. Tornionjokilaak-
2949: taloudellisiin kysymyksiin ja oloihin. On mm. sossa on useita sopivia paikkoja, mihin voitai-
2950: todettu, että niin järvirikkaassa maassa kuin siin perustaa kapasiteetiltaan huomattavan
2951: Suomi olisi suuria mahdollisuuksia kehittää ka- suuri kalanviljelylaitos. Sellainen olisi Tornion-
2952: lataloudesta huomattava elinkeino. Järvien li- joesta Kukkolan kylästä lähtevä Liakanjoki.
2953: säksi meillä on vielä eräitä jokia, joita ei ole Liakanjoessa oleva Pirkonkoski on alustavasti
2954: valjastettu voimatalouden käyttöön ja joihin tutkittu Peräpohjolan Maanviljelysseuran toi-
2955: kala pääsee esteettömästi nousemaan. Sellainen mesta ja havaittu erittäin sopivaksi kalanvilje-
2956: joki on mm. Tornionjoki, joka haarautuu en- lylaitoksen paikaksi. Lisäksi on alustavan tut-
2957: nen mereen laskemistaan useaksi haaraksi. Tor- kimuksen perusteella voitu todeta, että Tor-
2958: nionjoki on tällä hetkellä huomattavin voima- nionjoen vesistöalueella on monia muitakin
2959: talouden käyttöön valjastamaton jokemme, jo- erinomaisia paikkoja kalanviljelylaitokselle.
2960: hon nousee arvokalamme lohi, taimen ja siika Kalanviljelylaitoksen aikaansaamiseksi on
2961: sekä nahkiainen. Tornionjoki on myöskin säi- kuitenkin suoritettava huomattavan laajoja ja
2962: lynyt vielä puhtaana, koska sen yläjuoksulla ei perusteellisia tutkimuksia ja sen rakentaminen
2963: ole teollisuutta tai muuta vettä likaavaa suu- vaatii runsaasti varoja. Siksi olisi valtion toi-
2964: rempaa laitosta. Kuitenkin on viime vuosina mesta luotava edellytykset kalanviljelylaitok-
2965: ollut havaittavissa kalakannan vähentymistä, sen aikaansaamiselle Tornionjoen vesistöön,
2966: mikä on johtunut suurimmalta osin siitä, että koska vain siten on mahdollisuus turvata ja
2967: meripyynti jokisuulla on kehittyneiden pyynti- entisestään lisätä kalakantaa sanotussa vesis-
2968: välineiden, vuoksi suuresti tehostunut. Näin ol- tössä.
2969: len ei jokeen pääse enää siinä määrin nousuka- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
2970: laa, että sen kutu riittäisi turvaamaan kalakan- taen,
2971: nan joessa ja siihen liittyvässä vesistössä. Tä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2972: män johdosta on tullut ajankohtaiseksi ryhtyä 1979 tulo- ja menoarvioon 20 000
2973: suunnittelemaan toimenpiteitä, joilla Tornion- markkaa tutkimuksen suorittamiseen
2974: joen ja siihen laskevien jokien ja vesistöjen ka- kalanviljelylaitoksen perustamiseksi Tor-
2975: lakanta voitaisiin turvata. Yksi tehokkaim- nionjoen vesistöalueelle.
2976: mista toimenpiteistä olisi kalanviljelylaitoksen
2977: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
2978:
2979: Veikko Hanhirova
2980: 1978 vp. 9
2981:
2982: Raha-asia-aloite n:o 9.
2983:
2984:
2985:
2986:
2987: Hanhirova: Määrärahan osoittamisesta Karungin-Aapajoen-
2988: Raumon paikallistien peruskorjauksen suorittamiseen.
2989:
2990:
2991: E d u s k u n n a 11 e.
2992:
2993: Karunki-Aapajoki-Raumo paikallistien pa- Nykyisellään on tie liikennerajoitusten alai-
2994: rantaminen on ollut suunnittelun alaisena pi- sena pitkiä aikoja keväisin ja kun sitä pitkin
2995: temmän aikaa. Tämän tien tarve on lisäänty- muun liikenteen lisäksi joudutaan kuljettamaan
2996: nyt erittäin suuresti viime vuosina, koska yli- koululaiset Karungin kirkonkylässä oleviin kou-
2997: sestä Tornionlaaksosta tuleva raskaampikin luihin, aiheuttaa se suuria hankaluuksia ja lisää
2998: liikenne ohjautuu sanottua tietä pitkin Kemiin, kustannuksia.
2999: erikoisesti siellä oleville puunjalostuslaitoksille. Edellä olevan perusteella ehdotan,
3000: Tie lyhentää matkaa huomattavasti ja samalla
3001: helpottaa Tornion seudulla olevaa liikenteel- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
3002: listä pullonkaulaa. Tien varressa on useita ky- den 1979 tulo- ja menoarvioon
3003: läryhmiä, jossa on runsaasti asutusta, joten pai- 1 500 000 markkaa Karungin-Aapa-
3004: kallisliikenteen kannalta olisi tie kiireesti kun- joen-Raumon paikallistien peruskor-
3005: nostettava. jauksen suorittamiseen.
3006: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
3007:
3008: Veikko Hanhirova
3009:
3010:
3011:
3012:
3013: 2 0878005881
3014: 10 1978 vp.
3015:
3016: Raha-asia-aloite n:o 10.
3017:
3018:
3019:
3020:
3021: Hanhirova: Määrärahan osoittamisesta tien rakentamiseen välillä
3022: Nuotioranta-Rajavartiosto-Portimojärvi.
3023:
3024:
3025: E d u s k u n n a 11 e.
3026:
3027: Ylitornion kunnassa on eräitä varsin laajoja tava puute Tornionjokivarressa, sekä tien ra-
3028: alueita, jotka ovat vailla tieyhteyttä ja joissa kentaminen lyhentäisi matkaa Ylitorniolta Ro-
3029: kuitenkin on huomattavaa liikennetarvetta. Tä- vaniemelle suuntautuvan liikenteen osalta ja
3030: män johdosta olisi tärkeää, että saataisiin ai- samalla estäisi ruuhkautumia Ruotsista Rova-
3031: kaan tieyhteys välille Nuotioranta-Rajavartios- niemelle ja Kemiin suuntautuvan liikenteen
3032: to-Portimojärvi. Tämä tieyhteys olisi tärkeä osalta.
3033: mm. sen vuoksi, että väli Nuotioranta-Raja- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit-
3034: vartiosto, joka on noin 2 kilometrin mittai- ta en,
3035: nen, on vilkkaasti liikennöity, koska rajavar- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
3036: tioston kasarmit ja huoltokeskus sijaitsevat den 1979 tulo- ja menoarvioon 400 000
3037: siellä ja tie on erittäin heikko. Rajavartiosto- markkaa Ylitornion kunnassa olevan
3038: Pottimojärvi väli on taas tärkeä rakentaa sik- Nuotiorannan - Rajavartioston- Por-
3039: si, että tämän tien vaikutuspiiriin tulee run- timojärven välisen tien rakentamiseen.
3040: saasti metsiä ja soramaita, joista on huomat-
3041: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
3042:
3043: Veikko Hanhirova
3044: 1978 vp. 11
3045:
3046: Raha-asia-aloite n:o 11.
3047:
3048:
3049:
3050:
3051: Hanhirova: Määrärahan osoittamisesta Ylläsjärven paikallistien
3052: parantamiseen ja Ylläsjärven-Yllästunturin polkutien raken-
3053: tamiseen.
3054:
3055:
3056: E d u s k u n n a 11 e.
3057:
3058: Kolarin kunnan Ylläsjärven kylän 16 km:n parannetaan, olisi Ylläsjärven kylästä rakennet-
3059: pituinen paikallistie on erittäin heikkokuntoi- tava 3 kilometrin polkutie Yllästunturiin, joka
3060: nen. Viime vuosina on Ylläsjärven kylään ra- on Länsi-Lapin keskeisin hiihtokeskus.
3061: kennettu runsaasti matkailupalveluja, joten lii- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
3062: kenne sinne on paisunut suuresti. tavasti,
3063: Vuoden 1978 hiihdon Suomen mestaruuskil-
3064: pailut on myönnetty Ylläksen Hiihtäjät -nimi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3065: sen urheiluseuran järjestettäväksi, joten niiden 1979 tulo- ja menoarvioon 400 000
3066: keskuspaikkana tulee olemaan Ylläsjärven kylä. markkaa Ylläsjärven paikallistien paran-
3067: Tämänkin tapahtuman vuoksi on tärkeää, että tamiseen ja Ylläsjärven-Yllästunturin
3068: sanottu paikallistie saadaan käyttökelpoiseen polkutien rakentamiseen Kolarin kun-
3069: kuntoon. Samalla kun Ylläsjärven paikallistie nassa.
3070: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
3071:
3072: Veikko Hanhirova
3073: 12 1978 vp.
3074:
3075: Raha-asia-aloite n:o 12.
3076:
3077:
3078:
3079:
3080: Hanhirova: Korotetun määrärahan osoittamisesta polkuteiden te-
3081: kemiseen ja kunnostamiseen.
3082:
3083:
3084: E d u s k u n n a 11 e.
3085:
3086: Lappiin on viime vuosina rakennettu joita- sillä voitaisiin rakentaa ja suorittaa korjaus-
3087: kin polkuteitä. Ne ovat olleet rakenteeltaan töitä laajemmassa määrin niin, että polkuteiden
3088: sellaisia, joita pitkin on eräissä tapauksissa rakentamis- ja parantamisohjelmaa voidaan no-
3089: voitu liikennöidä kevyillä moottoriajoneuvoilla. peuttaa.
3090: Kuitenkin polkuteiden tekeminen on aivan Edellä olevan perusteella ehdotan,
3091: viime aikoina rajoittunut jo olemassa olevilla
3092: polkuteillä sijaitsevien purojen ja jokien ylittä- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
3093: miseen tarvittavien siltojen ja rumpujen raken- den 1979 tulo- ja menoarvioon lisäyk-
3094: tamiseen. Myös polkuteiden raivaamista maa- senä 500 000 markkaa polkuteiden te-
3095: kivistä on edelleen suoritettu. Tämän vuoksi kemiseen ja kunnostamiseen.
3096: olisi polkutiemäärärahaa lisättävä niin, että
3097: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
3098:
3099: Veikko Hanhirova
3100: 1978 vp. 13
3101:
3102: Raha-asia-aloite n:o 13.
3103:
3104:
3105:
3106:
3107: Hanhirova: Määrärahan osoittamisesta Kolarinsaaren siltasuun-
3108: nittelua varten.
3109:
3110:
3111: E d u s kun n a 11 e.
3112:
3113: Sillan rakentaminen Kolarin saareen olisi erittäin hankalaa ja aiheuttaa lisäkustannuksia.
3114: erittäin tarpeellinen saaren asukkaille. Saareen Epävarman lossin tilalle olisi rakennettava
3115: kuljetaan nykyisin kesäaikana vanhalla lossilla, silta.
3116: jolla kulku hankalan lossipaikan ja pitkällisten Edellä olevan perusteella ehdotan,
3117: kelirikkojen vuoksi on kovin epävarmaa. Saa-
3118: ressa on huomattava asutus, joka saa toimeen- että Eduskunta ottaisi valtion puo-
3119: tulonsa lähes kokonaan maataloudesta ja eri- den 1979 tulo- ja menoarvioon 10 000
3120: koisesti karjataloudesta. Huonon yhteyden markkaa Kolarinsaaren siltasuunnittelua
3121: vuoksi maidon kuljetus meijereihin ja muiden varten Kolarin kunnassa.
3122: tuotteiden markkinointi asutuskeskuksiin on
3123: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
3124:
3125: Veikko Hanhirova
3126: 14 1978 vp.
3127:
3128: Raha-asia-aloite n:o 14.
3129:
3130:
3131:
3132:
3133: Hanhirova: Määrärahan osoittamisesta Tornion kaupungissa ole-
3134: van Liakanjoen sillan rakentamiseen.
3135:
3136:
3137: E d u s k u n n a 11 e.
3138:
3139: Tornion kaupungissa on Raumo-Liakka vä- tavasti sekä erikoisesti puutavarankuljetusten
3140: lisellä paikallistiellä muodostunut huomattavak- johdosta käynyt raskaammaksi, on lossilla sat-
3141: si haittatekijäksi Liakanjoen ylitys, joka tapah- tunut useita vakavia onnettomuuksia.
3142: tuu nykyisin lossin avulla. Liakan kylän asu- Edellä esittämäni perusteella ja siksi, että
3143: tus on keskittynyt molemmin puolin noin 80 kyseessä olevalla siltahankkeella on laajaa yleis-
3144: metrin levyistä jokea ja useimmassa tapaukses- täkin merkitystä, koska se yhdistää kauttakul-
3145: sa talojen viljelykset sijaitsevat joen molemmin kuliikenteen kahden pohjois-eteläsuuntaan kul-
3146: puolin ja pakottavat käyttämään runsaasti los- kevan maantien väliUä ja tyydyttää huomatta-
3147: sia. Kelirikkaaikoina joutuvat asukkaat käyttä- van väestömäärän liikennetarpeen, ehdotan
3148: mään noin 13 km:n pituista kiertotietä. Myös- kunnioittaen,
3149: kin koululaiskuljetusten hoitaminen on hanka-
3150: laa, koska kylässä on vain yksi kansakoulu, jo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3151: ka sijaitsee joen länsipuolella. Kun jokitörmät 1979 tulo- ja menoarvioon 500 000
3152: ovat korkeat ja veden vaihtelut suuria, aiheut- markkaa Liakanjoen sillan rakentami-
3153: tavat ne hankaluuksia lossikuljetukselle ja kun seen.
3154: viime aikoina on liikenne vilkastunut huomat-
3155: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
3156:
3157: Veikko Hanhirova
3158: 1978 vp. 15
3159:
3160: Raha-asia-aloite n:o 15.
3161:
3162:
3163:
3164:
3165: Hanhirova: Korotetun määrärahan osoittamisesta yksityisteiden
3166: avustamiseen.
3167:
3168:
3169: E d u s kun n a 11 e.
3170:
3171: Valtion tulo- ja menoarviossa määrärahat eri vuoksi aurattuina ja liikennekelpoisina talvella,
3172: tieluokkien kesken ovat olleet jatkuvasti epä- minkä vuoksi näitten heikompirakenteisten tei-
3173: oikeudenmukaisessa suhteessa. Niinpä yksityis- den routimisvahingot yleensä ovat suuret. Näin
3174: tielaitoksen valtionavustus ei ole likimainkaan ollen on todettava valtion tulo- ja menoarvio-
3175: asiallisessa suhteessa tämän tielaitoksen merki- esityksessä oleva määräraha aivan liian pie-
3176: tykseen nähden huomioon ottaen valtavasti neksi, minkä perusteella joudutaan avustus-
3177: lisääntynyt puutavara- ja muu liikenne. Ehkä prosentti pitämään kohtuuttoman alhaisena.
3178: ei ole otettu riittävästi huomioon sitä, että Tämä on valitettava asia erityisesti vähävarais-
3179: pienihäkin teiltä on aina lähdettävä liikkeelle ten kuntien alueilla, joissa yleensä mahdollisuu-
3180: valtavilla kymmeniä kuutiometrejä käsittävillä det ovat vähäiset.
3181: puutavarakuormilla. Valtateitten varsilta ei Edellä olevan perusteella ehdotan,
3182: enää mitään kuormien lisäystä tapahdu. Tästä
3183: syystä nämä osaksi yksityisten .ylläpitämät tiet että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3184: heikompirakenteisina joutuvat erittäin raskaan 1979 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 2
3185: rasituksen alaisiksi ja sitäkin enemmän, kun miljoonan markan suuruisen määrära-
3186: yksityistietkin on pidettävä yleisen tarpeen han yksityisteiden avustamiseen.
3187: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
3188:
3189: Veikko Hanhirova
3190:
3191:
3192:
3193:
3194: VALTlOf<EUVOSTO~
3195: KANSLIA
3196: 16 1978 vp.
3197:
3198: Raha-asia-aloite n:o 16.
3199:
3200:
3201:
3202:
3203: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta maatilatalouden asunto-
3204: lainoitusta varten.
3205:
3206:
3207: E d u s k u n n a 11 e.
3208:
3209: Maatilatalouden punssa asuntolainoitus on talouden piirissä työskentelevälle väestönosalle
3210: tapahtunut maatilatalouden kehittämisrahaston tuottaa asuntojen peruskorjaus ilman asuntolai-
3211: määrärahoista. Kun muu asuntolainoitettu ra- noja ylivoimaisia vaikeuksia.
3212: kentaminen saa varansa momentilta 26.12.83 Maatilatalouden kehittämisrahaston varoja
3213: Asuntolainat, muodostaa näin ollen maatalou- lienee vuosittain käytetty maatalouden piirissä
3214: dessa rakentaminen poikkeuksen muuhun asun- tapahtuvaan asuntorakentamiseen noin 100
3215: tolainoitettuun rakentamiseen verrattuna. Pe- milj. markkaa. Koska asuntolainamäärärahat
3216: rusteltua syytä, miksi näin olisi jatkuvasti me- ovat tulo- ja menoarvioesityksessä hieman vä-
3217: neteltävä, ei ole olemassa. Luonnollista olisi, hentyneet viime vuodesta, ei liene mahdollista
3218: että kaikki asuntolainoitettu rakentaminen ra- tässä vaiheessa erottaa asuntolainojen momen-
3219: hoitettaisiin samalta momentilta. Kuitenkin oli- tilta 26.12.83 enempää kuin mainittu 100 milj.
3220: si parempi, jos maatilatalouden asuntolainamää- markkaa ja merkitä se omalle alamomentilleen
3221: räraha merkittäisiin omalle alamomentilleen. maatilatalouden asuntolainoja varten.
3222: Näin siitäkin syystä, että tämän määrärahan Edellä esitetyn johdosta kunnioittavasti eh-
3223: kehitystä olisi silloin helpompi seurata. dotamme,
3224: Maatilatalouden piirissä ei ole runsaasti vain
3225: asuntojen uustuotannon tarvetta, vaan olisi että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
3226: myös suoritettava paljon asuntojen peruskor- den 1979 tulo- ja menoarvioon
3227: jausta. On huomattava määrä lämpötaloudelli- 100 000 000 markan määrärahan käy-
3228: sesti heikkoja asuntoja, myös varustelu- ja mu- tettäväksi maatilatalouden piirissä ta-
3229: kavuustason parantamiseksi olisi suoritettava pahtuvan asuntorakentamisen ja perus-
3230: peruskorjausta. Nimenomaan ikääntyvälle maa- korjauksen lainoittamiseen.
3231: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1978.
3232:
3233: Sauli Hautala Veikko J. Matikkala Antero Juntumaa
3234: Erkki Korhonen Jorma Fred Ulla Järvilehto
3235: Olavi Majlander Raino Westerholm
3236: 1978 vp. 17
3237:
3238: Raha-asia-aloite n:o 17.
3239:
3240:
3241:
3242:
3243: Jaatinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän-Kosken-
3244: pään tien suunnitteluun.
3245:
3246:
3247: E d u s k u n n a 11 e.
3248:
3249: Liikenne Jyväskylästä Koskenpäälle hoide- kailulle, jolle avautuisi Koskenpään suunnalla
3250: taan nykyisin joko Petäjäveden tai Jämsänkos- runsaasti uusia alueita.
3251: ken kautta. Tämä kiertotie aiheuttaa sekä ta- Alueen kunnat ovat yhdessä Keski-Suomen
3252: vara- että henkilöliikenteelle huomattavia lisä- Maakuntaliiton kanssa erittäin kiinnostuneita
3253: kustannuksia, jotka voitaisiin suoran tieyhtey- tien rakentamisesta.
3254: den avaamisella poistaa, varsinkin kun eräitä Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
3255: tiejärjestelyjä nyt tarkoitetussa suunnassa on jo nioittavasti,
3256: suoritettu.
3257: Tien vaikutuspiirissä on runsaasti asutusta, että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
3258: joka lisääntyisi nopeasti, jos yhteys Kosken- den 1979 tulo- ja menoarvioon 300 000
3259: päälle saakka toteutettaisiin. Tiellä olisi myös markan määrärahan käytettäväksi Jy-
3260: varsin suuri merkitys keskisuomalaiselle mat- väskylän-Koskenpään tien suunnitte-
3261: luun.
3262: Helsingissä 2 päivänä helmi:kuuta 1978.
3263:
3264: M. Jaatinen Paavo Vesterinen
3265:
3266:
3267:
3268:
3269: 3 0878005881
3270: 18 1978 vp.
3271:
3272: Raha-asia-aloite n:o 18.
3273:
3274:
3275:
3276: Juntumaa ym.: Määrärahan osoittamisesta ikonitaiteen tutki-
3277: muksen varsinaisen professorin viran perustamiseksi Helsin-
3278: gin yliopistoon.
3279:
3280:
3281: E d u s k u n n a 11 e.
3282:
3283: Viime vuosikymmeninä on idän ortodoksi- sissa kirkoissa, luostareissa, museoissa ja yksi-
3284: sen kirkon ikonitaiteen tutkimus ollut nopeim- tyiskodeissa on runsaasti tutkimatoota ikoni-
3285: min laajenevia taidehistorian lohkoja. Se on aineistoa, jonka tieteellinen luettelointi hyödyt-
3286: saanut aikaan tämän taiteenalan arvostuksen täisi suuresti kansainvälistä tutkimusta. Vilkas
3287: voimakkaan nousun kautta maailman. Erityi- näyttelytoiminta ja ikonitaiteen harrastus osoit-
3288: sesti ovat Neuvostoliitossa tällä vuosisadalla tavat suuren yleisön ja erityisesti kulttuuripii-
3289: kehitetyt ja sovelletut restaurointimenetelmät rien kiinnostuksen tähän erikoisalaan, josta
3290: edistäneet ikonitaiteen tieteellistä tutkimusta. aiemmin, ennen toista maailmansotaa, varsin
3291: Euroopan monissa maissa on syntynyt tutkijain vähän tiedettiin. Hyvät suhteemme ikonitutki-
3292: ryhmiä ja erityisesti ikonitaiteen tutkimukseen muksen johtaviin maihin, Kreikkaan ja Neu-
3293: erikoistuneita tieteenharjoittajia. vostoliittoon, edistävät osaltaan tieteellistä vuo-
3294: Suomi on menestyksellisesti osallistunut tä- rovaikutusta tällä taiteentutldmuksen alalla.
3295: hän kansainväliseen tutkimustoimintaan ja tie- Huolimatta ikonitaiteen tutkimuksen hyvis-
3296: don levitykseen. Neuvostoliiton kanssa harjoi- tä edellytyksistä ja jo saavutetuista tuloksista
3297: tetun tieteellisen yhteistoiminnan tuloksia on ei korkeakoululaitoksessamme ole yhtään alan
3298: mm. arvokkaimman Suomessa olevan ikonin al- vakinaista virkaa, joka turvaisi jatkuvan kehi-
3299: kuperän ja ikonografian selvittäminen. Suoma- tyksen.
3300: laisella ikonitutkijalla, dosentti Aune Jääski- Viitaten edellä olevaan ehdotamme kunnioit-
3301: sellä, on jatkuvasti merkittäviä kansainvälisiä tavasti,
3302: luento- ja arviointitehtäviä. Suomella onkin
3303: huomattavia edellytyksiä kehittyä keskeiseksi että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
3304: ikonitutkimuksen maaksi mm. seuraavista syis- den 1979 tulo- ja menoarvioon 80 208
3305: tä: Suomessa on toisena kansankirkkona orto- markan määrärahan ikonitaiteen tutki-
3306: doksinen kirkko, jonka historiassa ja hartaus- muksen varsinaism professorin viran
3307: elämässä ikoneilla on tärkeä asema. Ortodoksi- perustamiseksi Helsingin yliopistoon.
3308: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
3309:
3310: Antero Juntumaa Juhani Saukkonen Veikko Pihlajamäki
3311: Erkki Korhonen Mikko Pesälä Kuuno Honkonen
3312: Jorma Fred Lyyli Aalto Irma Rosnell
3313: Juhani Orrenmaa Lauri lmpiö Sakari Knuuttila
3314: Raino Westerholm Antero Salmenkivi Georg C. Ehrnrooth
3315: Sauli Hautala Aili Vaittinen-Kuikka Veikko Vennamo
3316: Olavi Majlander Saara Mikkola Lea Sutinen
3317: Kerttu Hemmi Aimo Ajo Marjatta Väänänen
3318: Ulla Järvilehto Sylvi Saimo Ensio Laine
3319: Anneli Kivitie Eeva Kauppi Pentti Rajala
3320: Juhani Sipiläinen Kyllikki Stenros Anna-Liisa Hyvönen
3321: Seppo Westerlund Sinikka Karhuvaara Saimi Ääri
3322: Elly Sigfrids Mauno Manninen Erkki Häkämies
3323: Ragnar Granvik Orvokki Kangas Pentti Poutaneo
3324: 1978 vp. 19
3325:
3326: Raha-asia-aloite n:o 19.
3327:
3328:
3329: Järvilehto ym.: Määrärahan osoittamisesta anestesiaerikoislääkä-
3330: rin ja erikoissairaanhoitajan virkojen perustamiseksi yliopis-
3331: tollisiin keskussairaaloihin synnytyskipujen lievityksen to-
3332: teuttamista varten.
3333:
3334: Ed u s kun n a 11 e.
3335:
3336: Synnytyskipujen lievittämistä on viime vuo- ta epiduraalipuudutusta, jonka laskettu tarve
3337: sina alettu vaatia entistä laajemmin. On luon- on 15-20 % synnyttäjistä. Tämä tehokas ki-
3338: nollista, että näin on käynyt, sillä kehittyvä vunpoistomenetelmä edellyttää kuitenkin anes-
3339: lääketiede on luonut uusia kivunlievitysmene- tesialääkäriä toimenpiteen suorittajaksi ja anes-
3340: telmiä, jotka ovat turvallisia sekä syntyvälle tesiaan erikoistunutta hoitajaa potilaan tarkkai-
3341: lapselle että äidille. On ilmeistä, että tämän lijaksi normaalin obstetrisen henkilökunnan
3342: suuntainen kehitys tulee myös jatkumaan. ohella.
3343: Viime aikoina Suomessa käydyssä julkisessa Työryhmän laskelmien mukaan synnytys-
3344: keskustelussa on käynyt selvästi ilmi synnyttä- analgesian toteuttamiseen tarvitaan 1 anestesia-
3345: neiden äitien tyytymättömyys saamaansa kivun lääkärin työpanos 3 000 synnytystä kohti ja 1
3346: lievitykseen synnytyksen aikana. Kysymys on anestesiaan perehtynyt synnytyssalin erikoissai-
3347: paitsi inhimillisesti myös väestöpoliittisesti tär- raanhoitaja 1 000 synnytystä kohti. Virkoina
3348: keä syntyvyyden osoittaessa alenemisen merk- kokonaistarve vastaisi 27 lääkärin ja 72 eri-
3349: kejä. koissairaanhoitajan virkaa yliopisto- ja keskus-
3350: Lääkintöhallitus asetti 18. 5. 1977 tekemäl- sairaalatasolla.
3351: lään päätöksellä työryhmän, jonka tehtävänä Ajanmukaisen synnytyskipujen lievityksen
3352: oli selvittää synnytyskipujen lievittämisen tar- toteuttaminen on tarkoituksenmukaista aloittaa
3353: ve, laatia ehdotus toteuttamisohjelmasta sekä yliopistosairaaloista, koska tätä kautta saatu
3354: arvioida tarvittavat henkilökuntavoimavarat. kokemus on nopeimmin ja parhaiten hyödyn-
3355: Työryhmä on laajassa ja perusteellisessa sel- nettävissä myös maan muissa synnytyssairaa-
3356: vityksessään, joka on valmistunut 30. 1. 1978, loissa. Työryhmän arvion mukaan tarvitaan yli-
3357: todennut, että Suomessa n. 10-15 % synnyt- opistollisissa keskussairaaloissa synnytyskivun
3358: täjistä kokee sietämätöntä kipua synnytyksen lievityksen toteuttamiseen lisävirkoja seuraa-
3359: yhteydessä. Ensisijaiseksi yleisesti käytettäväksi vasti:
3360: puudutusmenetelmäksi esitetään ns. lumbaalis-
3361:
3362: HYKS ............................... . 3 anestesialääkäriä ja 3 erikoissairaanhoitajaa
3363: TYKS ............................... . 1 1
3364: TKS ............................... .. 2 " 2 "
3365: KYKS ............................... . 1 " 1 "
3366: OYKS ............................... . 2 " 3 "
3367: yht .................................. . 9 " 10 "
3368: " "
3369: Edellä sanotun perusteella ehdotamme, rahan 9 anestesiaerikoislääkärin ja 10
3370: erikoissairaanhoitajan viran perustami-
3371: että Eduskunta ottaisi valtion vuo- seksi yliopistollisiin keskussairaaloihin
3372: den 1979 tulo- ja menoarvioon momen- synnytyskipujen lievityksen toteuttamis-
3373: tille 33.76.30 1,5 milj. markan määrä- ta varten.
3374: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
3375:
3376: Ulla Järvilehto Olavi Majlander Erkki Korhonen
3377: Veikko J. Matikkala Raino Westerholm Antero Juntumaa
3378: 20 Raha-asia-aloite n:o 19
3379:
3380:
3381: Sauli Hautala Kaarina Suonio Siiri Lehmonen
3382: Jorma Fred Maija Rajantie Petter Savola
3383: Kyllikki Stenros Mirjam Tuominen Aili Vaittinen-Kuikka
3384: Saara Mikkola Marjatta Mattsson Meeri Kalavainen
3385: Ulla Puolanne Anna-Liisa Hyvönen Orvokki Kangas
3386: Kirsti Hollming Oili Suomi Pekka Jokinen
3387: Kerttu Hemmi Lauha Männistö Paula Eenilä
3388: Eeva Kauppi Terhi Nieminen Kati Peltola
3389: Sylvi Saimo Anneli Kivitie Ulla-Leena Alppi
3390: Katri-Helena Eskelinen Sinikka Karhuvaara Irma Rosnell
3391: Lea Sutinen Marjatta Väänänen Pirkko Aro
3392: Aino Karjalainen Saimi Ääri Anna-Liisa Linkola
3393: Irma Koski Seija Karkinen Lyyli Aalto
3394: Riitta Järvisalo-Kanerva Sinikka Luja-Penttilä Irma Toivanen
3395: Salme Myyryläinen
3396: 1978 vp. 21
3397:
3398: Raha-asia-aloite n:o 20.
3399:
3400:
3401:
3402:
3403: Aino Karjalainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kainuun kes-
3404: kusammattikoulun rakennusten laajentamisen aloittamiseksi.
3405:
3406:
3407: E d u s k u n n a 11 e.
3408:
3409: Ammattikasvatushallitus on vahvistanut nykyisille oppilas- ja henkilökuntamäärille. Val-
3410: 19. 10. 1976 Kainuun keskusammattikoulun tiontilintarkastajat ovat kertomuksissaan vuo-
3411: kokonaisoppilasmääräksi 1 464, joka merkitsee silta 1968 ja 1971 todenneet koulun tilat riit-
3412: 702 vuotuista aloituspaikkaa. Näistä luvuista tämättömiksi ja kiirehtineet laajennushanketta.
3413: on Kajaanin koululle vahvistettu 984 oppilas- Työsuojeluviranomaisten suorittamissa tarkas-
3414: paikkaa ja 462 aloituspaikkaa. Muut 480 oppi- tuksissa on todettu, etteivät koulun sosiaaliti-
3415: laspaikkaa ovat keskusammattikoulun sivukou- lat täytä kaikilta osin työturvallisuuslain vaati-
3416: luissa Kuhmossa, Suomussalmella ja Vaalassa. muksia.
3417: Tilanpuutteen vuoksi ei Kajaanissa kuitenkaan Ravintotalousosaston tilat kouluruokailuti-
3418: ole voitu käynnistää kaikkia ohjesäännön mu- loineen ovat mitoitetut 403 oppilaalle. Tilat
3419: kaisia osastoja ja opintolinjoja. Eräillä linjoilla ovat käyneet riittämättömiksi jo nykyiselle 988
3420: on vuokratiloissa ja tilapäisjärjestelyin pystytty oppilaalle ja ovat raskaan kulutuksen vuoksi
3421: aloittamaan rinnakkaisluokkia ja väliaikaista varsin huonokuntoiset ja peruskorjauksen tar-
3422: ammatillista koulutusta. Todellinen lukuvuo- peessa.
3423: den 1977-1978 oppilasmäärä on 1 429 oppi- Vuokrahuoneistoista olisi syytä siirtää kaikki
3424: lasta, joista 1 182 opiskelee ohjesäännön mu- pysyvät linjat tarkoituksenmukaisiin koulutiloi-
3425: kaisilla linjoilla, 25 kurssivaroin perustetuilla hin. Tilat ovat epäkäytännöllisiä ja toiminnan
3426: rinnakkaisluokilla ja 222 on väliaikaiskoulu- hajaantuminen eri puolille kaupunkia aiheuttaa
3427: tuksessa. jatkuvasti vaikeuksia opettajien ja oppilaiden
3428: Rakennushankkeen perustamissuunnitelmaa joutuessa siirtymään pitkiä matkoja lyhyiden
3429: laadittaessa on Kainuun keskusammattikoulun välituntien puitteissa. Vuokratiloihin voidaan
3430: osasto- ja opintolinjajako tarkistettu yhteistyös- osoittaa väliaikaiskoulutusta.
3431: sä koulun, ammattiopetuksen sekä hoito- ja ta- Edellä mainituista syistä olisi Kainuun kes-
3432: lousopetuksen osastojen kanssa. kusammattikoulun laajentamiseen päästävä
3433: Koulun omat rakennukset on alunperin mi- mahdollisimman pian. Kettukalliontie 8 tontis-
3434: toitettu 403 oppilaan mukaan. Omien tilojen ta, jolla nykyinen päärakennus sijaitsee, on
3435: käytyä ahtaiksi ja uudisrakennushankkeiden saatu rakennushallituksen lausunto 21. 5. 1974,
3436: viivästyttyä on toiminta pelkästään omissa ti- jossa rakennuspaikkaa pidetään sopivana laajen-
3437: loissa käynyt mahdottomaksi. Laajentuneen nusta varten.
3438: toiminnan tilantarve on tyydytetty vuokraa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3439: malla lisätiloja eri puolelta Kajaanin kaupun- nioittaen,
3440: kia. Talvella 1978 on koulun toiminta jakaan-
3441: tunut Kajaanissa kahdeksaan eri kiinteistöön. että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
3442: Kaikkien muiden paitsi Asemakatu 2:ssa den 1979 tulo- ja menoarvioon
3443: toimivien parturi-kampaamo-osaston ja ravin- 2 500 000 markkaa Kainuun keskusam-
3444: tola-alan peruslinjojen osalta ovat toimitilat mattikoulun rakennusten laajentamisen
3445: ahtaita ja osittain epätarkoituksenmukaisia jo aloittamiseen.
3446: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
3447:
3448: Aino Karjalainen Alvar Saukko
3449: 22 1978 vp.
3450:
3451: Raha-asia-aloite n:o 21.
3452:
3453:
3454:
3455:
3456: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta ns. Lappi-projektin
3457: toteuttamisen aloittamiseksi.
3458:
3459:
3460: E d u s k u n n a II e.
3461:
3462: Lappi ja sen asukkaat ovat suurissa vaikeuk- ta. Niinpä tasavallan presidentti Urho Kek-
3463: sissa. Suurtyöttömyys ja ansioiden ja toimeen- konenkin lupasi Lappi-projektin toteutumisen
3464: tulon puute pakottavat ihmisiä muuttamaan ennen viime eduskuntavaaleja, mutta esim.
3465: jatkuvasti etelään sekä Ruotsiin. Näin myös kuluvan vuoden valtion tulo- ja menoarvioon
3466: paha autioituminen Lapissa jatkuu. ei Lappi-projektia varten ole varattu minkään-
3467: Työttömyys on esim. Kittilän kunnassa ollut laista määrärahaa, vaikka Lapissa jo pitkään
3468: jo pitkään peräti 25 %. Tämä on aiheuttanut toden teolla on kaivattu mielialojen kohenta-
3469: nuorille vakavia henkisiä vaikeuksia ja niinpä mista ja tositoimia väestön elinolojen nosta-
3470: Kittilän työttömien nuorten keskuudessa on miseksi.
3471: tapahtunut varsin lyhyen ajan kuluessa peräti Edellä esitetyistä syistä ehdotamme kunnioit-
3472: kahdeksan itsemurhaa, joiden syynä huomatta- tavasti,
3473: valta osin on viranomaistenkin toteamuksen että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
3474: mukaan ollut juuri kauan jatkunut työttömyys. den 1979 tulo- ja menoarvioon 5 mil-
3475: Valtiovalta on luvannut auttaa Lappia jo joonan markan määrärahan ns. Lappi-
3476: kauan, mutta lupaukset ovat suurelta osin jää- projektin toteuttamisen aloittamiseen.
3477: neet vain vaalipropagandaksi ja siis lunastamat-
3478: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1978.
3479:
3480: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
3481: 1978 vp. 23
3482:
3483: Raha-asia-aloite n:o 22.
3484:
3485:
3486:
3487:
3488: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta halpakorkoisten asun-
3489: torakennuslainojen jakamiseksi kaavoittamattomien sivu- ja
3490: syrjäseutujen omistusasuntojen rakentajille.
3491:
3492:
3493: E d u s kun n a 11 e.
3494:
3495: Ihmisten tulisi saada tasa-arvoiset oikeudet näkyy monin paikoin hyvin selvästi, mm. Iin
3496: asuinpaikkakunnastaosa riippumatta. Kuiten- kunnassa hyvin räikeänä epäkohtana. Unohde-
3497: kaan näin ei ole nyky-Suomessa, vaan meillä tut syrjäkyläläiset eivät saa siis muita kuin kal-
3498: on suuria vääristymiä: rikkaiden keskusaluei- liskorkoisia pankkilainoja.
3499: den väestö on monelta osin paljon paremmassa Tähän on saatava nopea ja jyrkkä muutos.
3500: asemassa kuin köyhät sivu- ja syrjäalueet. Sivualueet on otettava tasaveroisina mukaan
3501: Yhtenä esimerkkinä vääristymistä mainitta- jaettaessa halpakorkoisia asuntorakennuslainoja.
3502: koon epäoikeudenmukainen asuntorakennus- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
3503: määrärahojen, siis halpakorkoisten asuinraken- nioittavasti,
3504: nuslainojen jako. Pääosa näistä yhteiseltä kan-
3505: salta veroina kootuista varoista menee kaavoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3506: tetuille keskusalueille ja kaavoittamattomat 1979 tulo- ja menoarvioon 10 milj.
3507: maaseudun sivu- ja syrjäkylät jäävät hyvin vä- markan määrärahan halpakorkoisien
3508: hälle. Tästä on seurauksena yhä vain maaseu- asuntorakennuslainojen jakamiseksi kaa-
3509: dun sivukylien autioituminen ja tyhjentyminen, voittamattomien sivu- ja syrjäseutujen
3510: siis maaltapako. Esim. Pohjois-Suomessa tämä omistusasunnon rakentajille.
3511: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1978.
3512:
3513: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
3514: 24 1978 vp.
3515:
3516: Raha-asia-aloite n:o 23.
3517:
3518:
3519:
3520:
3521: KoJ:tesalmi ytn.: Määrärahan osoittamisesta tutkimusten suorit-
3522: tamiseksi taloudellisiin väärinkäytöksiin mahdollisesti sekaan-
3523: tuneiden poliitikkojen paljastamiseksi.
3524:
3525:
3526: Ed u s k u n n a 11 e.
3527:
3528: Maatamme on syksyllä 1977 järisyttänyt tie- Siksi ehdotamme kunnioittavasti,
3529: to, että lukuisat kansanedustajat ja muut po·
3530: liitikot ovat saaneet laitonta hyötyä Salora-yh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3531: tiön verottomia televisioita saamalla. On esiin- 1979 tulo- ja menoarvioon luvun 26.54
3532: tynyt väitteitä, että muutkin yritykset olisivat uudelle momentille 50 000 markan eri-
3533: harjoittaneet vastaavaa toimintaa kansanedusta- tyismäärärahan seikkaperäisten tutki-
3534: jien ja poliitikkojen lahjomiseksi verotusta musten suorittamiseksi siitä missä mää-
3535: 1
3536:
3537: kiertämällä. Tässä yhteydessä on puhuttu mm. rin maamme ministerit kansanedustajat}
3538: 1
3539:
3540: Saab-autojen järjestämisestä poliittisille pää· puoluejohtajat1 puoluesihteerit ja muut
3541: töksentekijöille huomattavan edulliseen hin- poliitikot ovat sekaantuneet taloudelli-
3542: taan. siin väärinkäytöksiin ja hankkineet ja
3543: Poliitikkojen veronkiertäminen ja väitetyt saaneet itselleen laittomia taloudellisia
3544: lahjusasiat on perusteellisesti selvitettävä. Yh- etuja veroja ja veronluonteisia maksuja
3545: teiskunnalla täytyy olla varaa tähän. kiertämällä.
3546: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1978.
3547:
3548: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
3549: 1978 vp. 25
3550:
3551: Raha-asia-aloite n:o 24.
3552:
3553:
3554:
3555:
3556: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Vetopetosten selvit-
3557: telytyötä varten.
3558:
3559:
3560: Ed u s kun n a 11 e.
3561:
3562: Maassamme on alkanut paljastua hämmäs- Tapahtuneet veropetokset on kuitenkin pe-
3563: tyttävän laaja veropetosten määrä. On selvää, rusteellisesti tutkittava ja selvitettävä tehok-
3564: että liikeyritysten veropetokset monessa ta- kaasti. Yhteiskunnalla täytyy olla tähän varoja.
3565: pauksessa ovat seurausta kohtuuttomasta ve- Siksi ehdotamme kunnioittavasti,
3566: rotuksesta ja pyrkimyksestä pitää liiketoiminta
3567: kannattavana, pyörät pyörimässä ja työllisyys että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3568: turvattuna. Kuitenkaan tämä ei saa tapahtua 1979 tulo- ja menoarvioon luvun 26.54
3569: lakia rikkomalla. Verotus on muutettava oi- uudelle momentille 500 000 markan
3570: keudenmukaiseksi, vain siten veropetoksia voi- määrärahan Veropetosten perusteelli-
3571: daan jo ennalta estää. seksi ja oikeudenmukaiseksi selvittämi-
3572: seksi.
3573: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1978.
3574:
3575: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
3576:
3577:
3578:
3579:
3580: 4 0878005881
3581: 26 1978vp.
3582:
3583: Raha-asia-aloite n:o 25.
3584:
3585:
3586:
3587:
3588: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuusamon paloase-
3589: man suunnitteluun ja rakentamisen aloittamiseen.
3590:
3591:
3592: E d u s k u n n a 11 e.
3593:
3594: Kehittyvä Kuusamon kunta kaipaa nyky- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
3595: aikaista kunnallista palveluvarustusta. Yksi täl- nioittavasti,
3596: lainen on uuden paloaseman rakentaminen,
3597: jonka toteutumista mahdollisimman pian Kuu- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
3598: samon kunnan johto pitää yhtenä tämän het- den 1979 tulo- ja menoarvioo11 2 mil-
3599: ken tärkeimmistä tavoitteista. Rakennustyön joonan markan määrärahan Kuusamon
3600: aloittaminen toisi Kuusamon kaltaiseen vai- paloaseman suunnitteluun ja rakenta-
3601: keaan työttömyyspitäjään myös nopeasti kai- misen aloittamiseen sekä samalla Kuu-
3602: vattuja työtilaisuuksia rakennus- ym. työvoi- samon kunnan vaikean työttömyyden
3603: malle. lieventämiseen.
3604: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1978.
3605:
3606: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
3607: 1978 vp. 27
3608:
3609: Raha-asia-aloite n:o 26.
3610:
3611:
3612:
3613:
3614: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta koulujen lopettami-
3615: sen estämiseen.
3616:
3617:
3618: Ed u s kun n a 11 e.
3619:
3620: Maamme laajan maaseudun autioittamisen useammat alkavat tulla tälle SMP:n inhimilli-
3621: myötä on tuhottu ja lakkautettu myös lukuisia selle ja lapsen parasta tarkoittavalle linjalle.
3622: pienkouluja etenkin syrjäseuduilla. Suomen Siis pienten koulujen lakkauttaminen on saa-
3623: maaseudun puolue on alusta alkaen vastusta- tava estetyksi.
3624: nut pienten koulujen lopettamisia. SMP on Tämän perusteella ehdotamme kunnioitta-
3625: nähnyt siinä suuren vaaran maaseutumme tule- vasti,
3626: vaisuudelle ja henkiselle elämälle. Myös lapsen
3627: turvallisuuden, kehityksen ja kasvatuksen sekä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3628: oppimiskyvyn kannalta pienet kyläkoulut ovat 1979 tulo" ja menoarvioon luvun 29.46
3629: edullisimpia. Ne ovat kasvatuksen kannalta uudelle momentille 5 000 markkaa sen
3630: parempi vaihtoehto kuin se, että pienet lapset selvittämiseksi, miten koulujen lakkaut-
3631: raahataan kodeistaan pitkille koulukyytitaipa- taminen voitaisiin lopettaa pienten kou-
3632: leille vietäviksi asutuskeskusten suuriin massa- luikäisten lastemme parhaaksi sekä tule-
3633: kouluihin. Tämän SMP:n koulupoliittisen kan- vaisuudenuskon ·palauttamiseksi maa-
3634: nan ovat ymmärtäneet jo heti alkuun monet seudullemme ja etenkin syrjäseuduille
3635: opettajat ja kasvatustyöntekijät; nykyisin yhä ja saaristoalueille.
3636: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1978.
3637:
3638: J. Juhani· Kortesalmi Veikko Vennamo
3639: 28 1978 vp.
3640:
3641: Raha-asia-aloite n:o 27.
3642:
3643:
3644:
3645:
3646: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta tyottom1en opetta-
3647: jien ja akateemisten työttömien työllistämiseksi opetustoi-
3648: men eri aloilla.
3649:
3650:
3651: E d u s k u n n a 11 e.
3652:
3653: Maassamme on huomattava määrä akateemi- saavutetaan kaikkien osapuolten, niin opetta-
3654: sen koulutuksen ja opettajakoulutuksen saa- jien, oppilaiden kuin myös työttömien sekä
3655: nutta väkeä työttömänä. Näiden työttömänä koko yhteiskunnan kannalta paras mahdollinen
3656: pitäminen on sulaa hulluutta, kun työtä on ratkaisu.
3657: tarjolla akateemisillekin voimille vielä riittäväs- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
3658: ti erityisesti maamme laajan ja monipuolisen nioittavasti,
3659: opetus- ja koulutoimen piirissä. Juuri täällä
3660: tarvittaisiinkin lisätyövoimaa, kun luokat ja että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
3661: oppikurssit ovat usein aivan liian suuria ja den 1979 tulo- ja menoarvioon luvun
3662: haittaavat tehokasta oppimista ja kun opetta- 29.46 uudelle momentille 100 000 000
3663: jien työtaakka on usein liian raskas sekä kou- markan määrärahan työttömien opetta-
3664: lussa että kotona. Niinpä työn rasittavuuden jien ja akateemisten työttömien työllis-
3665: lisäksi yhä enempi opettajia joutuu siirtymään tämiseksi opetus- ja koulutoimen eri
3666: ennenaikaiselle sairauseläkkeelle. Tämän vuoksi aloilla henkisen alan työttömyyden lie-
3667: työttömät opettajat ja muut opettajiksi sopivat ventämiseksi, luokkim oppilasmäärien
3668: akateemiset työttömät olisikin kiireesti työllis- pienentämiseksi ja liikarasittuneiden
3669: tettävä opetus- ja koulutoimen piirissä pie- opettajien työvelvollisuuden alentami-
3670: nentämällä luokkien ja oppikurssien oppilas- seksi sekä oppilaiden oppimisedellytys-
3671: määriä sekä alentamalla liikarasittuneiden opet- ten tehostamiseksi.
3672: tajien koulutuntien ja kotitöiden määrää. Näin
3673: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1978.
3674:
3675: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
3676: 1978 vp. 29
3677:
3678: Raha-asia-aloite n:o 28.
3679:
3680:
3681:
3682:
3683: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuusamon kirjasto-
3684: talon suunnitteluun ja rakentamisen aloittamiseen.
3685:
3686:
3687: Ed u s kun n a 11 e.
3688:
3689: Kuusamossa on jo kauan kaivattu omaa kir- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
3690: jastotaloa. Kuusamon kunnan johto pitää kir- den 1979 tulo- ;a menoarvioon 2 mil-
3691: jastotalon rakentamista yhtenä tämän hetken joonan markan määrärahan Kuusamon
3692: kiireisimmistä toteuttamista kaipaavista hank- kirjastotalon suunnitteluun ia rakenta-
3693: keista. Kirjastotalon rakentamisen nopealla misen aloittamiseen sekä samalla Kuu-
3694: aloittamisella on myös huomattava työllistävä samon vaikean työttömyyden lieventä·
3695: merkitys pitäjän vaikeassa työttömyystilantees- miseen.
3696: sa.
3697: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
3698: nioittavasti,
3699: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1978.
3700:
3701: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
3702: 30 1978 vp.
3703:
3704: Raha-asia-aloite n:o 29.
3705:
3706:
3707:
3708:
3709: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Taivalkosken metsä-
3710: konekoulun uudisrakennuksen rakentamisen aloittamiseksi.
3711:
3712:
3713: E d u s k u n n a 11 e.
3714:
3715: Taivalkosken metsäkonekoulun rakentamisel- kosken metsäkonekoulua koskeviin eduskunta-
3716: la on suuren yleishyödyllisen merkityksen li- aloitteisiin ehdotamme kunnioittavasti,
3717: säksi myös huomattava paikallinen merkitys
3718: paikkakunnan ja sen lähiympäristön työllisyys- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
3719: tilanteen parantajana. Siksi tulisi pitää huolta den 1979 tulo- ja menoarvioon momen-
3720: siitä, että koulutalon rakentaminen päästäisiin tin 29.72.74 alamomentille 2 viiden
3721: aloittamaan viimeistään syksyllä 1979. miljoonan markan määrärahan Taival-
3722: Edellä esitetyn perusteella ja viitaten myös kosken metsäkonekoulun uudisraken-
3723: aikaisempiin SMP:n eduskuntaryhmän Taival- nuksen rakentamisen aloittamiseen vii-
3724: meistään syksyllä 1979.
3725: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1978.
3726:
3727: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
3728: 1978 vp. 31
3729:
3730: Raha-asia-aloite n:o 30.
3731:
3732:
3733:
3734:
3735: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta epäpoliittisten nuo-
3736: risojärjestöjen tukemiseen.
3737:
3738:
3739: Ed u s kun n a 11 e.
3740:
3741: Maamme epäpoliittiset nuorisojärjestöt teke- Tämmöinen suuntaus ei ole oikea, vaan kie-
3742: vät pyyteetöntä kasvatustyötä nuorisomme ja routunut. Päinvastoin nuorisomme tulisi saat-
3743: koko maamme hyväksi. Kuitenkin nämä järjes- taa yhteen yli puoluerajojen ja -kiistojen edis-
3744: töt ovat joutuneet viime aikoina huonohkoon tämällä ja taloudellisesti tukemalla nimen-
3745: asemaan sen vuoksi, että valtion nuorisomäärä- omaan epäpoliittisten nuorisojärjestöjemme työs-
3746: rahoja on alettu antaa yhä enempi, jopa huo- kentelyedellytyksiä, jotta voitaisiin umpeuttaa
3747: lestuttavassa määrin poliittisille nuorisojärjes- puoluepoliittisia kuiluja ja luoda suvaitsevuutta
3748: töille, joista osalla on suomalaisen ja länsimai- nousevan nuorisomme, tulevan kansamme, kes-
3749: sen yhteiskuntajärjestyksen vastaiset pyrkimyk- kuudessa.
3750: set ja koulutustavat. Esimerkkinä täysin kie- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
3751: routuneesta nuorisojärjestötoiminnasta mainit- nioittavasti,
3752: takoon huomiota herättänyt Parasta Lapsille
3753: r.y:n nuorisokasvatustoiminta Kymenlaaksossa: että Eduskunta ottaisi valtion .vuo-
3754: varhaisnuorille opetettiin Leninin nimelle omis- den 1979 tulo- ja menoarvioon luvun
3755: tetulla leirillä sissi-, keskitysleiri- ja vangiksi- 29.91 uudelle momentille 400 000 mar-
3756: ottoleikkejä Yhdysvaltain ja jopa Lenininkin kan määrärahan taloudellisissa vaikeuk-
3757: vastaisessa sotaan kiihottavassa hengessä. sissa kamppailevien epäpoliittisten nuo-
3758: risojärjestöjen toiminnan tukemiseen.
3759: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1978.
3760:
3761: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
3762: 32 1978 vp.
3763:
3764: Raha-asia-aloite n:o 31.
3765:
3766:
3767:
3768:
3769: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta urheiluopiston suun-
3770: nitteluun. ja rakentamiseen Kalajoelle.
3771:
3772:
3773: E d u s k u n n a 11 e.
3774:
3775: Kalajoen Hiekkasärkät on tunnettu matkailu- jäljelle jäävälle on etsittävä muita käyttömah-
3776: sekä myös ulkoilualue. Jo pitkään on paikka- dollisuuksia: Virpiniemi olisi mm. sopiva syvä-
3777: kuntalaisten ja koko eteläisen Oulun läänin sataman paikka sekä myös Oulun seudun väes-
3778: väestön toiveena ollut, että Kalajoen Hiekka- tökeskittymän virkistys- ja ulkoilualue.
3779: särkkiä ja niiden ympäristöä hyödynnettäisiin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
3780: nykyistä tehokkaammin ja että alue saisi laa- nioittavasti,
3781: jempaakin merkitystä ja käyttöä. Tältä pohjalta
3782: on mm. Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
3783: suosittanut Pohjois-Suomen urheiluopiston pai- den 1979 tulo- ja menoarvioon 500 000
3784: kaksi juuri Kalajokea. Toisena vaihtoehtona ur- markan määrärahan urheiluopiston
3785: heiluopistolle on pidetty Haukiputaan- Virpi- suunnitteluun ja rakentamisen aloitta-
3786: niemeä. Koska urheiluopistoa ei voi hajottaa miseen Kata;oella.
3787: kahteen paikkaan, on valittava toinen, kun taas
3788: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1978.
3789:
3790: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
3791: 1978 vp. 33
3792:
3793: Raha-asia-aloite n:o 32.
3794:
3795:
3796:
3797:
3798: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kokkolan vesipiirille
3799: Länkkänevan allassuunnitelman laatimiseen.
3800:
3801:
3802: E d u s k u n n a 11 e.
3803: Länkkänevan altaan rakentaminen Haapa- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
3804: vedelle ei sisälly Malisjoen järjestelyhankkee- nioittavasti,
3805: seen. Kuitenkin paikkakunnalla sekä Haapa-
3806: veden että Nivalan puolella pidetään altaan että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
3807: rakentamista toivottavana Malisjoen tulvien vä- den 1979 tulo- ja menoarvioon momen-
3808: hentäjänä ja tulvahaittojen poistamisen varmis- tille 30.19.77 200 000 markan määrä-
3809: tajana, hallanvaaran poistajana, nykyisten ko- rahan Kokkolan vesipiirille Länkkä·
3810: vin vähäisten kalastusmahdollisuuksien lisääjä- nevan allassuunnitelman maastotutki·
3811: nä sekä myös maiseman kaunistajana. Myös muksiin Nivalan ja Haapaveden vaiku-
3812: työllistävä vaikutus olisi altaan rakentamisen tusalueella sekä allassuunnitelman laati~
3813: ja patotöiden aikana merkittävä. miseen.
3814: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1978.
3815:
3816: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
3817:
3818:
3819:
3820:
3821: 5 0878005881
3822: 34 1978 vp.
3823:
3824: Raha-asia-aloite n:o 33.
3825:
3826:
3827:
3828:
3829: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta luonnonravintolam-
3830: mikkojen rakentamiseen Kainuun vesistöihin.
3831:
3832:
3833: E d u s k u n n a 11 e.
3834:
3835: · Maamme kehitysalueisiin kuuluvassa Kai- nuussa on riittävästi sopivia ja puhtaita ves1a
3836: nuun maakunnassa on noin 10 000 järveä ja luonnonravintolammikko-menetelmän toteutta·
3837: lampea eli pinta-alaltaan noin 270 000 hehtaa- miseksi menestyksellisesti.
3838: ria vesiä. Tämä valtava pääomareservi on vii- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
3839: vytyksittä otettava käyttöön tehokkaasti väes- nioittavasti,
3840: tön toimeentulon kohentamiseksi, työpaikko-
3841: jen luomiseksi ja maakunnan autioitumisen es- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
3842: tämiseksi. den 1979 tulo- ja menoarvioon luvun
3843: Naapurimaakunnassa Koillis-Pohjanmaalla on 30.37 uudelle momentille 200 000 mar-
3844: viime aikoina ryhdytty parantamaan kalavesien kan määrärahan luonnonravintolammik-
3845: laatua ja tuottokykyä ns. luonnonravintolam- kojen rakentamiseen Kainuun vesistöi-
3846: mikko-menetelmän avulla. Nämä luonnonravin- hin kalatalousasiantuntijoiden tarkem-
3847: tolammikot ovatkin osoittautuneet edulliseksi min tutkimiin ja suositielemHn paikkoi-
3848: kalavesien hoitokeinoksi, koska sopivia vesiä hin.
3849: on ollut käytettävissä riittämiin. Myös Kai-
3850: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1978.
3851:
3852: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
3853: 35
3854:
3855: Raha-asia-aloite n:o 34.
3856:
3857:
3858:
3859:
3860: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta kalan ym. varasto- ja
3861: jalostuslaitosten suunnittelemiseen ja rakentamisen aloittami-
3862: seen Iissä.
3863:
3864:
3865: E d u s kun n a 11 e.
3866:
3867: Maa- ja kalatalous tarvitsevat mm. Iin seu- vavan Oulun kaupungin tarpeet maa- ja kala-
3868: dulla kehittämistä. Siksi olisi ryhdyttävä pikai- taloustuotteiden osalta.
3869: sesti suunnittelemaan ja rakentamaan riittävät Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun~
3870: varastotilat Iin seudun tuottaman · kalan, vi- nioittavasti,
3871: hannesten ja perunan varastoimiseksi, samoin
3872: olisi saatava asianmukaiset näiden tuotteiden että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
3873: jalostuslaitokset; Näiden elinkeinojen harjoitta- den 1979 tulo- ja menoarvioon 1 mil•
3874: miseen on Iin ja Iijokilaakson kunnilla luon- joonan markan määrärahan kalan, vi~
3875: taiset edellytykset, kunhan vain tarvittavat va- hannesten ja perunan talteenottamiseksi
3876: rat osoitetaan varasto- ja jalostusrakennuksiin ja jalostamiseksi tarvittavien varasto- ja
3877: ja -laitteisiin. On otettava huomioon myös kas- jalostuslaitosten suunnittelemiseksi ja
3878: rakentamisen aloittamiseksi Iihin.
3879: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1978.
3880:
3881: J.JuhrullKort~ Veikko Vennamo
3882: 1978 vp.
3883:
3884: Raha-asia-aloite n:o 3.5.
3885:
3886:
3887:
3888:
3889: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois~Suomen kala-
3890: talouskoulutuksen aloittamiseen Taivalkosken Ohtaojan kes-
3891: kuskalanviljelylaitoksessa.
3892:
3893:
3894: E d u s k u n n a 11 e.
3895:
3896: ···Kun· Ohtaojan keskuskalanviljelylaitos koh- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
3897: tuuttomien ja aiheettomien viivyttelyjen jäl- nioittavasti,
3898: keen on vihdoin saanut valtiovallan huomiota
3899: osakseen ja rakennustyö siellä jatkuu, olisi jo että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3900: valmiina olevaa ja valmiiksi tulevaa uutta ka- 1979 tulo- ja menoarvioon luvun 30.38
3901: pasiteettia käytettävä tehokkaasti hyväksi ja uudelle momentille 50 000 markan mää-
3902: ~iivyttelyjen aiheuttamien vahinkojen tehok- rärahan Pohjois-Suomen kalatalouskou-
3903: kaaksi ·poistamiseksi. Sen vuoksi Taivalkosken lutuksen aloittamiseen Taivalkosken
3904: Ohtaojalla olisi aloitettava viivyttelemättä Ohtaojan keskuskalanviljelylaitoksessa
3905: Pohjois-Suomen kalataloudellinen koulutustoi- ja hyväksi käyttäen myös T aivalkoskel-
3906: fl1,inta niin että tässä käytettäisiin hyväksi la sijaitsevan Koillis-Pohjanmaan am-
3907: myös samalla paikkakunnalla Taivalkosken mattikoulun kapasiteettia siten, että ka-
3908: keskustassa sijaitsevaa Koillis-Pohjanmaan am- latalouskoulutus käsittää jatko- ja täy-
3909: mattikoulua, sen toimitiloja ja opettajavoimia. dennysopetusta kalatalouden ammatti-
3910: Pohjois-Suomen kalatalouskoulutuksen tulisi miehille sekä alkeis- ja perusopetusta
3911: kohdistua jatko- fa täydennysopetuksena kala- yksityisille kalankasvatlajille samoin
3912: talouden ammattimiehille sekä alkeis- ja perus- kuin omatarve- ja ammattikalastajille ja
3913: opetuksena yksityisille kalankasvattajille sekä kalastuskuntien luottamusmiehille.
3914: .omatarve- ja ammattikalastajille ja kalastuskun-
3915: tien luottamusmiehille.
3916: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1978.
3917:
3918: J.JuhruUKortesalmi Veikko Vennamo
3919: 1978 vp.
3920:
3921: Raha-asia-aloite n:o 36.
3922:
3923:
3924:
3925:
3926: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Jäkälävaaran-Kou-
3927: van-Kylmälän-Loukusan maantien rakentamisen aloittami-
3928: seen.
3929:
3930:
3931: E d u s k u n n a 11 e.
3932:
3933: Taivalkosken ja Pudasjärv'en kunnat ovat jo nyt tiesuunta on tullut tärkeäksi ja ajanko~
3934: vuosikausia kiinnittäneet valtiovallan huomiota taiseksi Mustavaaran kaivostoiminnan takia~
3935: maantien rakentamiseen välillä Jäkälävaara- koska tie palvelisi yleishyödyllisenä llikenn~
3936: Kouva-Kylmälä-Loukusa. Jo vuonna 1951 väylänä useita pitäjiä.
3937: on jopa Eduskuntakin hyväksynyt ponnen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
3938: tuon tien rakentamisesta. nioittavasti,
3939: Tämä tiesuunta yhdistettynä Posion-Rova-
3940: niemen maantiehen Mäntyharjun kohdalta ja että Eduskunta ottaisi valtion vuo;.
3941: Sarakylässä Pudasjärvelle johtavaan tiehen sekä den 1979 tulo- ja menoarvioon
3942: Loukusan kylän kohdalta Taivalkosken-Po- 500 000 markan määrärahan Jäkälävaa-
3943: sion maantiehen muodostaisi tärkeän yhdys- ran - Kouvan- Kylmälän- Louku~
3944: tien pitäjien väliselle liikenteelle sekä myös san maantien suunnitteluun ja rakenta•
3945: Oulun-Kuusamon maantieltä pohjoiseen suun- misen aloittamiseen Pudasjärven ja Tai~
3946: tautuvatie liikenteelle, joten tie täyttää tielain valkosken kunnissa.
3947: maantielle asettamat vaatimukset. Erityisesti
3948: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1978.
3949:
3950: ]. JuhaniKortesalmi Veikko Vennamo
3951: 1978 vp;
3952:
3953: Raha-asia-aloite n:o 37.
3954:
3955:
3956:
3957:
3958: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta paikallistien raken-
3959: tamiseksi välille Kollajanniemi-Kipinä.
3960:
3961:
3962: E d u s k u n n a 11 e.
3963: Pudasjärvellä kaivataan tietä Kollajanniemen Edellä esitetyn paikallistien kustannukset
3964: j.å Kipinän välille, joka on noin 10 km. Tieyh. kilometriä kohti ovat noin 300 000 mk eli siis
3965: te}rttä täällä kaipaa 9 taloa eli yht. noin 30 yhteensä kustannusarvioksi Pudasjärven kun-
3966: henkeä vakituisina asukkaina ja tien käyttäjinä. nassa lasketaan tielle 3 miljoonaa markkaa.
3967: Lisäksi tulee tietysti muu liikenne, kuten mat• Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
3968: kailu sekä puutavarankuljetus. Tie tulisi ole- nioittavasti,
3969: maan läpikulkutienä tärkeä ja se olisi raken"
3970: nettava valtion paikallistienä. Määrärahat olisi että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
3971: saatava mahdollisimman pian, jotta tie voitai- den 1979 tulo- ja menoarvioon momen-
3972: siin rakentaa välittömänä jatkona ns. Iijoen tille 31.24.77 3 miljoonan markan
3973: pohjoispuolen tiehen eli Petäjäkangas-Kolla- määrärahan valtion paikallistien raken-
3974: janniemen tiehen, jonka rakentamisesta on hel- tamiseen Pudasjärvellä Petäjäkangas-
3975: mikuussa 1978 sovittu Pudasjärven kunnan ja Kollajanniemi -tien välittömäksi jat-
3976: TVL:n kesken. keeksi Kollajanniemen ja Kipinän vä-
3977: lille.
3978: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1978.
3979:
3980: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
3981: 1978 vp.
3982:
3983: Raha-asia-aloite n:o 38.
3984:
3985:
3986:
3987:
3988: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuusamon Kanto-
3989: joen ja Hikkeränvaaran välisen tieosuuden päällystämiseksi
3990: öljysoralla.
3991:
3992:
3993: E d u s k u n n a 11 e.
3994:
3995: Kun Kuusamossa on 5-tietä oiottu kulke- laisten mielestä samalla myös syytä oikoa 'lii-
3996: maan Takkusalmen yli ja Vallioniemen kautta kenneturvallisuuden vuoksi. ,
3997: pohjoiseen, on samalla entinen tieosuus Kanto- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun~
3998: joki-Hikkeränvaara jäänyt laiminlyödyksi eli nioittavasti,
3999: vaille öljysorapäällystettä. Tämä tieosuus on
4000: noin 10 km ja sitä liikennöivät kouluautot, että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
4001: kuusi linja-autovuoroa, matkailukautena mat- den 1979 tulo- ja menoarvioon momen-
4002: kailijat; lisäksi . tien välittömässä vaikutuspii- tille 31.24.77 500 000 markan määrä-
4003: rissä on mm. terveystalo sekä Kitkapirtti-nimi- rahan Kuusamossa Kantojoen ja Hik-
4004: nen matkailukeskus motelleineen ja muine tär- keränvaaran (Ristirannan) välisen tie-
4005: keine matkailupalveluineen. Edelleen tätä tie- osuuden päällystämiseksi öljysoralla se-
4006: osuutta käyttää myös ns. raskas liikenne. öljy- kä samalla tieosuuden oikomiseen tar-
4007: sorapäällysteen ohella tietä olisi paikkakunta- vittavilta osin liikenneturvallisuuden
4008: parantamiseksi.
4009: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1978.
4010:
4011: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
4012: 1978 vp.
4013:
4014: Raha-asia-aloite n:o 39.
4015:
4016:
4017:
4018:
4019: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta uuden tien suunnit-
4020: teluun ja rakentamisen aloittamiseen Lumijoen Pakkasen ky-
4021: lästä Ruukin Revonlahdelle.
4022:
4023:
4024: E d u s k u n n a 11 e.
4025:
4026: Lumijoella on jo vuonna 197.5 pantu vireille että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
4027: tiehanke Lumijoen Pakkasen kylältä Ruukin den 1979 tulo- ja menoarvioon JOO 000
4028: puolelle Revonlahdelle ns. kahdeksikkotiehen. markan määrärahan uuden tien suunnit-
4029: Tie lyhentäisi matkaa Raaheen peräti 12 kilo- teluun ;a rakentamisen aloittamiseen
4030: metrillä, mikä on erityisen tärkeätä kaikille Lumijoen Pakkasen kylästä Ruukin Re-
4031: Raahessa työssä käyville ja asioiville. Lumijoen vonlahdelle ns. kahdeksikkotiehen yh-
4032: kuntakin on kiirehtinyt tiehankkeen toteutu- teyksien lyhentämiseksi ja parantami-
4033: mista. seksi Raaheen sekä myös työtilaisuuk-
4034: Edellä esitetyn perusteella ja viitaten myös sien luomiseen tälle seudulle.
4035: uusien työtilaisuuksien tarpeeseen ehdotamme
4036: kunnioittavasti,
4037: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1978.
4038:
4039: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
4040: 1978 vp. 41
4041:
4042: Raha-asia-aloite n:o 40.
4043:
4044:
4045:
4046:
4047: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Taivalkosken-Näl-
4048: jängän maantien parantamiseen.
4049:
4050:
4051: E d u s k u n n a 11 e.
4052:
4053: Suomussalmen ja Puolangan suunnalta ja semmin tekemiin eduskunta-aloitteisiin ehdo-
4054: päin vastoin Taivalkoskelta tapahtuu Taiva1- tamme kunnioittavasti,
4055: koski-Näljäkkä -tiellä huomattavan vilkasta
4056: läpikulkuliikennettä, sillä tie on 5-tien ja kan- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
4057: tatie 20:n yhdystie. Tällä hetkellä Taivalkos- den 1979 tulo- ja menoarvioon J mil-
4058: ken kunta pitää kiireisimpänä tieosuuden Kurt- joonan markan määrärahan T aivalkos-
4059: ti-Suomussalmen raja parantamista, johon ar- ken-Näljängän maantien parantami-
4060: vioidaan tarvittavan rahaa noin 3 miljoonaa seen Kurtin ja Suomussalmen rajan vä-
4061: markkaa. lillä sekä samalla työtilaisuuksien jär-
4062: Edellä esitetyn perusteella ja. myös viitaten jestämiseen Taivalkosken alueella.
4063: SMP:n eduskuntaryhmän tässä tieasiassa aikai-
4064: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1978.
4065:
4066: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
4067:
4068:
4069:
4070:
4071: 6 0878005881
4072: 42 1978 vp.
4073:
4074: Raha-asia-aloite n:o 41.
4075:
4076:
4077:
4078:
4079: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta paikallistien rakenta-
4080: miseen Utajärven 01vasjärveltä Pudasjärven Viinikoskelle.
4081:
4082:
4083: Ed u s kun n a 11 e.
4084:
4085: Pohjois-Suomessa on vielä ·tunnetusti harva Jo edellä mainitut seikat huomioon ottaen
4086: tieverkosto. Tämän lisäksi. suuri osa nykyisistä- on tien tarve paikallistien luokkaa. Tielle ei
4087: kin teistä on heikkokuntoisia yksityis-, asutus- tule kieltoja, ja muutenkin maasto on tien ra-
4088: ja metsäautoteitä, joiden kunnossapito . on yli- kentamiselle edullinen kustannuksiin nähden.
4089: voimaista liikenteen tiellä lisääntyessä. Yksi täl- Mainittakoon vielä, että seutukaavaliiton
4090: lainen tie on Utajärven kunnan· Olvasjärveltä suunnitelmissa kyseinen tie on suunniteltu Pu-
4091: Pudasjärven kunnan Hetejärven Viinikoskelie dasjärven ja Utajärven kuntien väliseksi yhdys-
4092: rakennettu metsäautotie. Tien pituus on n. 20 tieksi.
4093: km. Tiellä on sen heikosta kunnosta huolimat- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
4094: ta yhä lisääntyvää liikennettä. Tietä käytetään nioittavasti,
4095: läpikulkutienä Utajärven ja Pudasjärven kun-
4096: tien välillä. Samoin tiellä on ratkaiseva merki- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
4097: tys alueen puutavarakuljetuksille, jotka nykyi- den 1979 tulo- ja menoarvioon 400 000
4098: sin tapahtuvat erittäin raskaalla kalustolla. markan määrärahan paikallistien raketz-
4099: Myös poronhoidolle tie on tarpeellinen. Mm. tamisen aloittamiseksi Ulajärven Olvas-
4100: porojen erotusaitaus on tien vaikutuspiirissä. järveltä Pudasjärven Viinikoskelle.
4101: Helsingissä 1.3 päivänä helmikuuta 1978.
4102:
4103: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
4104: 1978 vp. 43
4105:
4106: Raha-asia-aloite n:o 42.
4107:
4108:
4109:
4110:
4111: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnan- ja yksityis-
4112: teiden siirtämiseksi valtiolle.
4113:
4114:
4115: E d u s k u n n a 11 e.
4116:
4117: Erityisesti vähävaraisille kunnille tulee koh- mukaisena ·sitä, että kansalaiset ovat tieasioissa
4118: tuuttoman kalliiksi yksityisteiden ja paikallis- ja tiekustannusten osalta eriarvoisessa asemas-
4119: teiden rakentaminen ja ylläpitäminen. Näin on sa. Ollaan jo yleisesti sillä kannalla, että koska
4120: erityisesti kehitysalueilla Pohjois- ja Itä-Suo- kaikki tiet ovat koko kansan teitä, niin myös
4121: messa sekä muillakin valtakunnan sivu- ja syrjä- kaikki yksityistiet ja kaikki kunnantiet tulisi
4122: alueilla, joissa välimatkat ovat pitkät. Kunnat ottaa valtion haltuun, hoitoon ja rakennetta-
4123: ovat joutuneet avustamaan myös yksityisteiden vaksi.
4124: rakentamista, koska muuten niitä ei pystyttäisi Yksityisteiden ja kunnanteiden valtion hal-
4125: rakentamaan eikä ylläpitämään, koska valtion tuun ja rakennettavaksi ottamisen tulisi alkaa
4126: avustukset ovat niukat ja usein viivästyvät ja heti ja ensi tilassa nimenomaan vähävaraisten
4127: yksityiset tieosakkaat ovat useimmiten vähä- kuntien alueilla, joille tiekustannukset koituvat
4128: varaisia. suhteettoman raskaiksi.
4129: Lisäksi sekä paikallisteiden että yksityistei- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
4130: den luonne on nykypäiviin tultaessa jo aivan nioittavasti,
4131: olennaisesti muuttunut, koska kaikki tiet ovat
4132: nykyisin yleisen liikenteen ja koko kansan käy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4133: tössä. Usein paikallisten asukkaiden liikenne on 1979 tulo- ja menoarvioon 20 milj.
4134: jäänyt jopa pienemmäksi kuin yleinen liikenne, markan määrärahan yksityisteiden ja
4135: josta suuren osan muodostaa esim. matkailu, kunnanteiden hoidon ja kunnostuksen
4136: puutavaranajo ym. rahtiliikenne. siirtämiseksi valtiolle aluksi erityisesti
4137: .Myös yleinen mielipide maassamme on aika- Pohjois- ja Itä-Suomessa sekä 111uilla
4138: nyt yhä voimakkaammin pitää epäoikeuden- valtakuntamme sivu- ja syrjäalueilla.
4139: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1978.
4140:
4141: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
4142: 44 1978 vp.
4143:
4144: Raha-asia-aloite n:o 43.
4145:
4146:
4147:
4148:
4149: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta yksityisteiden aurauk-
4150: seen erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomessa.
4151:
4152:
4153: E d u s k u n n a 11 e.
4154:
4155: Pohjois-Suomen ja Itä-Suomen harvaanasu- ta kunnankin aurattaviksi kuuluvat tiet ja yksi-
4156: toissa ja syrjäisissä kunnissa yksityisteiden au- tyiset tiet. On mitä suurinta kansantaloudellis-
4157: raus muodostuu raskaaksi ja kalliiksi tehtäväk- ta tuhlausta liikutella samoilla teillä kahta tai
4158: si. Kunnat ovat joutuneet muutenkin vaikeissa kolmea aurauskalustoa, jolloin vähävaraisille
4159: oloissaan vielä avustamaan yksityisteidenkin kunnille ja yksityisteiden pienituloisille ylläpi-
4160: aurausta. Tästä on aiheutunut kunnille vuosit- täjille tulee turhia ja kohtuuttomia hukka-ajo-
4161: tain suuria kustannuksia. menoja. Lisäksi yleinen ajattelutapa maassam-
4162: Kun joka kunnan alueella on yleensä paitsi me on jo voimakkaasti sillä kannalla, että kaik-
4163: valtiolle kuuluvia yleisiä teitä myös yksityis- ki yksityistiet tulisi ottaa valtion haltuun, kos-
4164: teitä ja nämä usein ovat pätkittäin sekaisin kes- ka jokainen tie palvelee yleishyödyllisenä lii-
4165: kenään, olisi aurauksessa päästävä niin jousta- kenneväylänä koko kansaa ja myös tieasioissa
4166: vaan menettelyyn, että valtion eli TVL:n au- kansalaiset olisi saatettava tasaveroiseen ase-
4167: rauskalustolla aurattaisiin myös yksityistiet. maan.
4168: Kunnat ovat jopa tarjoutuneet korvaamaan val- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
4169: tiolle tämän aurauksen. Useista pyynnöistä huo- nioittavasti,
4170: limatta valtion kalustoa ei ole saatu kyseiseen
4171: tarkoitukseen, vaikka se hyvin pystyisi tehtä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4172: vän suorittamaan. Kunnat- esim. Taivalkoski 1979 tulo- ja menoarvioon luvun
4173: ja Kuusamo- ovat joutuneet käyttämään yksi- 31.24 uudelle momentille 12 000 000
4174: tyistä aurauskalustoa, jolloin hukkakilometrejä markan. määrärahan yksityisteiden au-
4175: on tullut erittäin paljon. Valtion kalusto kui- raukseen TVL:n kalustolla erityisesti
4176: tenkin liikkuu samoilla suunnilla valtion teitä Pohjois- ja Itä-Suomen kunnissa.
4177: auraamassa, joten valtio saman tien voisi aura-
4178: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1978.
4179:
4180: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
4181: 1978 vp. 45
4182:
4183: Raha-asia-aloite n:o 44.
4184:
4185:
4186:
4187:
4188: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Raahen katsastustoi-
4189: miston perustamiseen.
4190:
4191:
4192: E d u s k u n n a 11 e.
4193:
4194: Kasvava ja kehittyvä Raahe ympäristöineen Edellä esitetyin perustein ehdotamme kun-
4195: tarvitsee nykyistä monipuolisempia yhteiskun- nioittavasti,
4196: nan palveluja. Yksi sellainen on liikenteen tur-
4197: vallisuuden ja kulkuneuvojen katsastuksen kan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4198: nalta tärkeä katsastuskonttori. Mm. Pohjois- 1979 tulo- ja menoarvioon 100 000
4199: Pohjanmaan seutukaavaliitto on pitänyt tärkeä- markan määrärahan katsastustoimiston
4200: nä katsastustoimiston perustamista Raaheen. perustamiseksi Raaheen.
4201: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1978.
4202:
4203: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
4204: 46 1978 vp~
4205:
4206: Raha-asia-aloite n:o 45.
4207:
4208:
4209:
4210:
4211: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuusamon lentoken-
4212: tän laajentamiseen suihkukoneliikennettä varten.
4213:
4214:
4215: E d u s k u n n a II e.
4216: Kuusamon yksityisten ilmailuliikenteen har- ten Convair-lentokentät -työryhmä on mietin-
4217: rastajien sekä Finnairin yhteistoiminnan ansios- nössään 14. 1. 1977 todennut. Kun Convair-
4218: ta samoin kuin ilmailuhallituksen myötävaikut- koneet korvataan DC-9-10 -koneilla voidaan
4219: tamana on talvella 1972-73 saatu aikaan sään- Kuusamonkin lentokenttä laajentaa soveltu-
4220: nöllinen ja parasta aikaa jatkuva lentoliikenne maan suihkukoneiden käyttöön. Jotta suihku-
4221: Kuusamo-Oulu-Kuusamo -reitillä. koneliikenne voitaisiin aloittaa vuonna 1979,
4222: Kuitenkin matkailun ja liikenteen vaatimus- olisi suunnitteluun ja rahoitukseen vaadittavat
4223: ten kasvaessa olisi Kuusamon nykyistä lento- päätökset tehtävä heti, toteaa työryhmä mie-
4224: kenttää olennaisesti parannettava ja laajennet- tinnössään.
4225: tava. Kentän varustetaso, mm. valot on saatava Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
4226: riittävän korkeatasoiseksi ja lentoturvallisuu- nioittavasti,
4227: den vaatimukset täyttäväksi, kiitotietä olisi vie-
4228: lä jatkettava ja myös muihin kentän aiheutta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4229: miin kuluihin tarvitaan valtion tukea. 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
4230: Myös C'..onvair Metropolitan -liikennelentoko- 31.47.41 2 miljoonan markan määrä-
4231: neiden käytöstä poistamisella on vaikutuksensa rahan Kuusamon lentokentän laajenta-
4232: mm. Kuusamon lentoaseman liikennöintiin, ku- miseksi suihkukoneliikennettä varten.
4233: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1978.
4234:
4235: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
4236: 1978 vp. 47
4237:
4238: Raha-asia-aloite n:o 46.
4239:
4240:
4241:
4242:
4243: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta taksikonekentän ja
4244: varalaskupaikan rakentamiseksi Pudasjärvelle.
4245:
4246:
4247: E d u s kun n a 11 e.
4248:
4249: Liikenneolojen kehittyessä ·ja ajan vaatimus- taksikentän ja varalaskupaikan rakentamista
4250: ten kasvaessa myös Pohjois-Suomen lentolii- Pudasjärvelle. Tällaisen lentoliikenteen laskeu-
4251: kenne tarvitsee kehittämistä, sillä juuri täällä tumispaikan rakentamisella olisi tietysti myös
4252: etäisyydet ovat kaikkein pisimmät ja niiden työllistävää vaikutusta Pudasjärvellä, joka kär-
4253: voittamiseksi olisi paljon ponnisteltava. Yksi sii vakavasta työttömyydestä.
4254: pitkien etäisyyksien alue Pohjois-Suomessa on Edellä esitetyn perusteella ·ehdotamme kun-
4255: Koillis-Pohjanmaa. Lentoliikenne on kyllä aloi- nioittavasti,
4256: tettu säänriöllisenä jo vuonna 1972 Oulun ja
4257: Kuusamon välillä, mutta tämä matka on pitkä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4258: ja välillä ovat sellaiset väestötaajamat kuin 1979 tulo- ja menoarvioon 200 000
4259: Pudasjärven ja Taivalkosken kirkonkylät. Täs- markan määrärahan taksikonekentän ;a
4260: sä vaiheessa olisi ennen kaikkea Pudasjärvi varalaskupaikan rakentamisen aloittami-
4261: saatava jonkinasteiseen · yhteyteen maamme seen Pudasjärvellä ;a samalla työllisyys-
4262: muun lentokenttäverkoston kanssa. Siksi mm. tilanteen parantamiseksi paikkakunnalla.
4263: Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto kannattaa
4264: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1978.
4265:
4266: J.JuhmUKo~ Veikko Vennamo
4267: 48 1978 vp.
4268:
4269: Raha-asia-aloite n:o 47.
4270:
4271:
4272:
4273:
4274: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Ylivieskan lentoken-
4275: tän rakentamiseen.
4276:
4277:
4278: E d u s k u n n a 11 e.
4279:
4280: Ylivieskan seutu sekä koko Kalajokilaakso kenttä. Työn pikaisella aloittamisella olisi myös
4281: lähialueineen muodostaa valitettavan tyhjiön merkittävä työllisyysvaikutus seutukunnan ko-
4282: maamme lentoliikenteessä. Lähimmät reittilii- neurakoitsijoille ja autoilija-pienyrittäjille sa-
4283: kennettä palvelevat kentäthän ovat pohjoisessa moin kuin muille työtä tarvitseville.
4284: Oulussa ja etelässä Kokkolassa asti. Kuitenkin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
4285: Ylivieskan seutu ympäristöineen muodostaa nioittavasti,
4286: huomattavan väestökeskuksen, joka siis nyt on
4287: vielä ajanmukaista lentoliikenneyhteyttä vailla. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4288: Suunnitelmat Ylivieskan kentän rakentamiseksi 1979 tulo- ;a menoarvioon 3 milioonan
4289: ovat valmistuneet jo vuonna 1976, sillä lento- markan määrärahan Ylivieskan lento-
4290: kenttäasiaa ovat selvitelleet Ylivieskan kaupun- kentän ( ns. kevytliikennekentän) ra-
4291: ki, komitea sekä Pohjois-Pohjanmaan seutukaa- kentamisen aloittamiseen sekä samalla
4292: valiitto. Suunnitelman mukaan Ylivieskaan olisi työllisyystilanteen parantamiseksi Yli-
4293: rakennettava tässä vaiheessa ns. kevytliikenne- vieskassa ;a sen ympäristössä.
4294: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1978.
4295:
4296: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
4297: 1978 vp. 49
4298:
4299: Raha-asia-aloite n:o 48.
4300:
4301:
4302:
4303:
4304: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Raahen väylän sy-
4305: ventämiseen.
4306:
4307:
4308: E d u s k u n n a II e.
4309:
4310: Viime vuosikymmeninä voimakkaasti kehit- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
4311: tynyt Raahen kaupunki ympäristöineen tarvit- nioittavasti,
4312: see talouselämänsä ja ennen kaikkea vientiteol-
4313: lisuutensa ja yleensä ulkomaankaupan ja -lii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4314: kenteen kannalta meriväylän eli ns. Raahen 1979 tulo- ja menoarvioon 10 miljoo-
4315: väylän syventämistä kiireisessä tahdissa. Tähän nan markan määrärahan Raahen väylän
4316: on kiinnittänyt huomiota mm. Pohjois-Pohjan- syventämiseen ja siten Pohjois-Suomen
4317: maan seutukaavaliitto kiirehtiessään viranomai- kaupan ja merenkulun sekä vientiteolli-
4318: sia Raahen väylän syventämisessä. Myös työl- suuden edistämiseen.
4319: lisyysnäkökohdat puoltavat työn tehokasta to-
4320: teuttamista ja loppuun saattamista.
4321: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1978.
4322:
4323: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
4324:
4325:
4326:
4327:
4328: 7 0878005881
4329: 50 1978 vp.
4330:
4331: Raha-asia-aloite n:o 49.
4332:
4333:
4334:
4335:
4336: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Rahjan väylän syven-
4337: tämiseen.
4338:
4339:
4340: E d u s k u n n a 11 e.
4341:
4342: Rahjan väylän syventäminen ja sataman pe- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
4343: rusparannus Kalajoella vaativat ripeätä toteut- nioittavasti,
4344: tamista, jotta seudun talouselämä saisi uutta
4345: virikettä ja kehittymisen mahdollisuuksia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4346: Myös Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto on 1979 tulo- ja menoarvioon 5 miljoonan
4347: viranomaisille lähettämässään kirjelmässä kat- markan määrärahan Rahjan väylän sy-
4348: sonut tämän työkohteen aloittamisen hyvin pe- ventämiseen ja sataman perusparannuk-
4349: rustelluksi. Näin voitaisiin parantaa myös paik- seen Kalajoella.
4350: kakunnan työllisyyttä väylän syventämisen ja
4351: sataman perusparannuksen aikana.
4352: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1978.
4353:
4354: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
4355: 1978 vp. 51
4356:
4357: Raha-asia-aloite n:o 50.
4358:
4359:
4360:
4361:
4362: Kortesalmi yrit.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Pohjois-
4363: ja Itä-Suomen syrjäseutujen pien- ja perheviljelmien sähköis-
4364: tämisen avustamiseen pienoisvoimaloiden avulla.
4365:
4366:
4367: E d u s kun n a 11 e.
4368:
4369: Ilman valtion tuntuvaa tukea eli ilman val- koon liittyminen. Yhteensä suoranainen val-
4370: tion halpakorkoisia pitkäaikaisia lainoja ja il- tionapu pienoisvoimaloiden hankintaa varten
4371: man tuntuvaa suoranaista valtionapua tilakoh- olisi tämän laskelman mukaan noin 50 000 000
4372: taisesti eivät hajallaan sijaitsevat mutta muuten markkaa.
4373: elinkelpoiset pien- ja perheviljelmät voi selviy- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
4374: tyä sähköistämispulmistaan. Pienvoimalan kus- nioittavasti,
4375: tannukset tilaa kohti ovat nykyisin jo hyvän
4376: joukon yli 10 000 markkaa. Olisi kohtuul- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4377: lista, että valtio antaisi halpakorkoisia pitkä- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
4378: aikaisia sähköistämislainoja maankäyttölainoi- 32.44.41 10 milj. markan määrärahan
4379: tuksena tilaa kohti 50 % pienoisvoimalan kus- Pohjois- ja Itä-Suomen syrjäseutujen
4380: tannuksista ja 25 % suoranaisena valtionapu- pien- ja perheviljelmien sähköistämisen
4381: na. Loput jäisivät tilan itsensä kustannettavak- avustamiseen ilman viivytyksiä yksit-
4382: si. Näin kulut tulisivat suunnilleen yhtä suu- täisten pienoisvoimaloiden eli sähkö-
4383: riksi tilaa kohti kuin normaaliin sähköverk- aggregaattien avulla.
4384: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1978.
4385:
4386: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
4387: 52 1978 vp.
4388:
4389: Raha-asia-aloite n:o 51.
4390:
4391:
4392:
4393:
4394: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kalajoen matkailu-
4395: keskuksen laajentamiseen.
4396:
4397:
4398: E d u s k u n n a 11 e.
4399:
4400: Pohjois-Suomen tunnetuimpia matkailukoh- maakuntaliitto, ovat kiirehtineet Kalajoen mat-
4401: teita ovat jo kauan olleet Kalajoen Hiekkasär- kailukeskushankkeen kehittämistä.
4402: kät, joiden läheisyydessä sijaitsee myös kuu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
4403: luisa Kailankarin historiallis-kansatieteellinen nioittavasti,
4404: kalastajayhdyskunta ( kausikalastuspaikka kala-
4405: majoineen ja kirkkoineen). Kuitenkin Särkillä että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
4406: olevan hotellin lisäksi tarvitaan laajamittaisem- den 1979 tulo- ja menoarvioon 200 000
4407: paa alueen kehittämistä matkailukeskukseksi. markan määrärahan Kalajoen matkailu-
4408: Tällainen suunnitelma on jo kauan ollut vireil- keskuksen laajentamisen aloittamiseen
4409: lä ja maakunnalliset yhteisöt, mm. Pohjois-Poh- ja samalla paikkakunnan työllisyystilan-
4410: janmaan seutukaavaliitto ja Keski-Pohjanmaan teen parantamiseen.
4411: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1978.
4412:
4413: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
4414: 1978 vp. 53
4415:
4416: Raha-asia-aloite n:o 52.
4417:
4418:
4419:
4420:
4421: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Pudasjärven Ison
4422: Syötteen matkailu-, retkeily- ja virkistyskeskuksen rakenta-
4423: miseen.
4424:
4425:
4426: E d u s k u n n a 11 e.
4427:
4428: Pudasjärven Iso Syöte on saanut mainetta kentamista myös Pohjois-Pohjanmaan seutu-
4429: Suomen eteläisimpänä tunturina ja erinomai- kaavaliitto pitää suositeltavana.
4430: sena urheilu-, retkeily- ja virldstysalueena, joka Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
4431: on varsin lyhyen matkan päässä esim. Oulun nioittavasti,
4432: seudun suuresta väestökeskittymästä. Alueelle
4433: on jo yksityisen vireän kansalaistoiminnan että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
4434: aloitteesta saatu joitakin retkeilijöitä ja mat- den 1979 tulo- ja menoarvioon 200 000
4435: kailijoita palvelevia helpotuksia, mutta pääosa markan määrärahan Pudasjärven Ison
4436: on vielä suunnitelmina, sillä alueelle on jo pit- Syötteen matkailu-} retkeily- ja virkis-
4437: kään ollut suunnitteilla huomattavan retkeily- tyskeskuksen rakentamisen aloittami-
4438: ja matkailu- sekä talviurheilukeskuksen perus- seen ja siten myös paikkakunnan vai-
4439: taminen. Ison Syötteen matkailukeskuksen ra- kean työllisyyden parantamiseen.
4440: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1978.
4441:
4442: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
4443: 54 1978 vp.
4444:
4445: Raha-asia-aloite n:o 53.
4446:
4447:
4448:
4449:
4450: Lattula: Määrärahan osoittamisesta vapaaehtoisten maanpuolus-
4451: tusjärjestöjen toiminnan tukemiseen.
4452:
4453:
4454: E d u s k u n n a 11 e.
4455:
4456: Maassamme on viime aikoina kiinnitetty va- kan päivät. Vuonna 1972 lähtivät käyntiin eri
4457: kavaa huomiota siihen, että yhteiskuntamme puolilla maata turvallisuuspolitiikan kurssit.
4458: taholta ei riittävästi arvosteta sitä työtä, jota Kyseessä on siten kaikilta osiltaan toiminta, jo-
4459: vapaaehtoiset maanpuolustusjärjestöt tekevät ka on virallisen turvallisuuspolitiikkamme
4460: turvallisuutemme hyväksi. suuntaista.
4461: Suomessa toimii joukko suuria maanpuo- Parin viimeisen vuosikymmenen aikana tä-
4462: lustusj-ärjestöjä, joiden yhteinen jäsenmäärä mä toiminta on kuitenkin saanut olla ilman
4463: nousee lähelle puolta miljoonaa. Järjestöt ovat valtion taloudellista tukea. Sen sijaan tästä
4464: vuosikausia uurastaneet jäsentensä sekä suuren tuesta ovat päässeet osallisiksi lukuisat sitoutu-
4465: yleisön keskuudessa tekemällä tunnetuksi neet järjestöt, joiden tehtävänä on selvästi ol-
4466: maamme turvallisuuspolitiikkaa sekä maanpuo- lut jäytää pohjaa suomalaisen kansanvallan alta
4467: lustuksen perusteita. Osalla järjestöistä on li- sekä vastustaa turvallisuuspolitiikkamme rau-
4468: säksi huomattavia sosiaalisia huoltotehtäviä. hanpyrkimyksiä.
4469: Erityisesti on kiinnitettävä huomiota siihen Edellä esitetyn perusteella ehdotan kun-
4470: aktiiviseen toimintaan, jota reserviläisjärjestöt nioittaen,
4471: Suomen Reserviupseeriliitto ja Reservin Ali-
4472: upseerien Liitto ovat harjoittaneet. Näiden jär- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
4473: jestöjen työn tuloksena on julkaistu useita tur- den 1979 tulo- ja menoarvioon 500 000
4474: vallisuuspolitiikkaamme selventäviä teoksia, ai- markan määrärahan jaettavaksi vapaa-
4475: kakauslehtiä ja esitelmiä. Joka toinen vuosi ehtoista maanpuolustustyötä tekeville
4476: järjestetään valtakunnalliset Turvallisuuspelitii- järjestöille.
4477: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1978.
4478:
4479: Eero Lattula
4480: 1978 vp. 55
4481:
4482: Raha-asia-aloite n:o 54.
4483:
4484:
4485:
4486:
4487: Lattula: Määrärahan osoittamisesta rajavartiolaitokselle partio-
4488: autojen ja moottorikeikkojen hankkimiseksi.
4489:
4490:
4491: E d u s k u n n a 11 e.
4492: Suorittaessaan rajojen vartiointia ja pelastus- kettiautot, joihin mahtuisi muutaman miehen
4493: palvelua joutuvat rajavartijat liikkumaan pit- partio ja partiokoira ja joilla partio voisi siir-
4494: kiäkin matkoja kesällä jalan ja talvella hiih- tyä nopeasti paikasta toiseen. Talvella moot-
4495: täen. Normaaleissa ja määräajoin tapahtuvissa torikelkat ovat erittäin sopivia rajamiesten lii-
4496: tarkastuksissa tällaiset liikkumismenetelmät kuntavälineiksi.
4497: ovat riittävän nopeita ja jopa fyysisen kunnon Edellä sanotun perusteella ehdotan kun-
4498: ylläpitämiseksi erittäin sopivia. Kiireellisissä nioittaen,
4499: tapauksissa, joita rajojen vartioinnissa ja erito-
4500: ten pelastuspalvelussa sattuu entistä enemmän, että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
4501: nämä liikkumismenetelmät ovat kuitenkin liian den 1979 tulo- ja menoarvioon 800 000
4502: hitaita. Tämän vuoksi olisi välttämätöntä pa- markan määrärahan partioautojen ja
4503: rantaa rajamiesten liikkumisnopeutta käytettä- moottorikeikkojen hankkimiseksi raja-
4504: vissä olevin ja toiminta-alueelle sopivin tekni- vartiolaitokselle rajakomppanioiden
4505: sin kulkuneuvoin. Tällaisiksi olisivat kesäaika- käyttöön.
4506: na erittäin soveliaita farmari- tai vastaavat pa-
4507: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1978.
4508:
4509: Eero Lattula
4510: 56 1978 vp.
4511:
4512: Raha-asia-aloite n:o 55.
4513:
4514:
4515:
4516:
4517: Lehmonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kemppaalansalmen
4518: siltarakennustöiden suunnitteluun ja rakennustöiden aloitta-
4519: mista varten.
4520:
4521:
4522: E d u s kun n a 11 e.
4523:
4524: Tie- ja vesirakennushallitus on 4. 2. 1976 irroittautunut kovan myrskyn aikana jobtosin-
4525: esittänyt Itä-Suomen vesioikeudelle, että se keistä ja ajautunut kauas varsinaiselta lossipai-
4526: myöntäisi luvan Kemppaalan-Hanislahden kalta. Lassiliikenteen aikana 1-3 viikon aikai-
4527: paikallistiellä olevan Kemppaalansalmen sillan set Vesannon kautta mantereitse tapahtuvat
4528: rakentamiseksi. Yleisesti on todettu lossiliiken- pakolliset liikennekuljetukset tulevat kalliiksi
4529: ne, joka nyt on salmessa, kannattamattomaksi, mm. koululais- ja sairaskuljetusten osalta.
4530: mikäli mahdollisuuksissa on sillan rakentami- Liikeoteeiliset ja työllisyysnäkökohdat huo-
4531: nen. Kun Kemppaalansalmen siltaa varten on mioiden Kemppaalansalmen sillan rakentamista
4532: tehty alustava suunnitelma, jota kunnassa on puoltavat Keski-Suomen Maakuntaliitto, Ve-
4533: pidetty onnistuneena ja jota suunnitelmaa vas- sannon ja Viitasaaren kunnat ja muut erilaiset
4534: taan ei ole muistutuksia jätetty, olisi sillan ra- etujärjestöt.
4535: kentaminen tarkoituksenmukaista. Näin senkin Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
4536: vuoksi, että vain noin 30 % Viitasaaren kuor-
4537: ma-autokannasta on työllistetty ja loput työttö- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
4538: mänä. Viitasaaren kunta sitoutuu osallistumaan den 1979 tulo- ja menoarvioon 600 000
4539: lain edellyttämällä osuudella kustannuksiin. markkaa Kemppaalansalmen siltaraken-
4540: Liikenteellisesti Kemppaalansalmen lossi on nustöiden suunnitteluun ja rakennustöi-
4541: hidas ja vaarallinen. Lossi on mm. kaksi kertaa den aloittamista varten.
4542: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1978.
4543:
4544: Siiri Lehmonen Lauha Männistö
4545: Paavo Vesterinen Sylvi Saimo
4546: 1978 vp. 57
4547:
4548: Raha-asia-aloite n:o .56.
4549:
4550:
4551:
4552:
4553: Lehmonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Viitasaaren teolli-
4554: suuskylän rakennusinvestointien rahoituksen tukemista var-
4555: ten.
4556:
4557:
4558: E d u s kun n a 11 e.
4559:
4560: Kauppa- ja teollisuusministeriö päätti 14. 5. lakkautuspäätöksiin. Koko Keski-Suomen lää-
4561: 1974 valtioneuvoston käsiteltyä asiaa 8. 5. nin kehitystä tarkastellen ei olisi varaa alueen
4562: 1974 Viitasaaren teollisuuskylän edistämisestä. kehityskykyisimpiin kuuluvan pohjoisen Keski-
4563: Edellä mainitut toimenpiteet ovat kuitenkin Suomen tällaiseen kehityksen pysähdyttämi-
4564: osoittautuneet teollisuuskylän kehittämiselle seen.
4565: riittämättömiksi. Syynä on ollut rahoitusmark- Valtion tulo- ja menoarvioon tulisi ottaa tar-
4566: kinoiden kiristyminen päätösten teon jälkeen. vittava määrä rahaa Viitasaaren teollisuuskylä-
4567: Tässä suhteessa tilanne tulee vielä vaikeutu- hankkeen liikkeellelähtövaiheen normaaliehtois-
4568: maan edelleenkin vuoden 1979 aikana. Seu- ten luottojen määrän pienentämistä varten. Mi-
4569: rauksena on ollut ja tulee edelleenkin olemaan käli määrää ei voida katsoa voitavan myöntää
4570: normaaliehtoisten luottojen saannin vaikeutu- kokonaisuudessaan avustukseksi, ainakin puolet
4571: minen teollisuuskylän rakentamista varten. Tä- luototuksesta tulisi antaa avustukseksi ja puolet
4572: mä on puolestaan estänyt ja estää teollisuusky- lainaksi, jonka takaisinmaksuehdot olisivat sa-
4573: län kehittämistä ja vaikeuttaa työllisyyden hoi- mat kuin kehitysalueiden I vyöhykkeen teolli-
4574: tamista pohjoisessa Keski-Suomessa, missä työl- suuskylien saamilla valtion tulo- ja menoarvion
4575: lisyystilanne on vuoden 1977 ai:kana ja erit- kautta myönnetyillä luotoilla.
4576: täinkin sen loppujaksolla ollut erittäin heikko. Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
4577: Viitasaaren seutukunnan työttömyysluvut ylit-
4578: tävät loppuvuodella maan keskiarvoluvut työ- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
4579: ikäisestä väestöstä ja muuttoliike mm. Ruot- den 1979 tulo- ;a menoarvioon
4580: siin on tästä syystä vilkastunut, ja väestön ikä- 1 500 000 markan määrärahan Viita-
4581: rakenne muuttuu jatkuvasti vanhenevaksi, mi- saaren teollisuuskylän rakennusinves-
4582: kä taas puolestaan johtaa koulu-, kauppa- ja tointien rahoituksen tukemista varten.
4583: liikennetoiminnan hidastumiseen ja osittaisiin
4584: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1978.
4585:
4586: Siiri Lehmonen Lauha Männistö
4587:
4588:
4589:
4590:
4591: 8 0878005881
4592: 58 1978 vp.
4593:
4594: Raha-asia-aloite n:o 57.
4595:
4596:
4597:
4598:
4599: Majlander ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta uskonnol-
4600: listen lehtien tukemiseen.
4601:
4602:
4603: E d u s kun n a 11 e.
4604:
4605: Vuoden 1977 tulo- ja menoarvioon hyväksyt- Tänä vuonna tukea hakevien määrä todennä-
4606: tiin 500 000 markan määräraha uskonnollisten köisesti lisääntyy voimakkaasti, kun tieto tuen
4607: lehtien kuljetustukeen. Kuluvan vuoden tulo- ja hakemismenettelystä leviää. Tietysti siihen vai-
4608: menoarviossa määräraha säilytettiin saman suu- kuttaa myös lisääntynyt tuen tarve.
4609: ruisena, vaikka kustannustaso, erityisesti myös Uskonnollisten lehtien voimakas tukeminen
4610: tämäntyyppisten lehtien kuljetusmaksut ovat on yhteiskunnallisesti merkittävää, koska nämä
4611: kohonneet huomattavasti. lehdet toimivat tervehdyttävänä vastapainona
4612: Jo alunperin 500 000 markan määräraha oli moraalisesti arveluttavia lehtiä ja muita yhteis-
4613: riittämätön tuen tarpeeseen nähden. Hakemuk- kunnan rappioilmiöitä vastaan.
4614: sia tuli 22 lehdestä, vaikka sen hakemisesta oli Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4615: ilmoitettu mahdollisimman huomaamattomasti.
4616: Hakemusten loppusumma oli lähes kaksinker- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4617: tainen haettavaan määrärahaan verrattuna. Yh- 1979 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
4618: teensä avustusta hakeneiden lehtien kustannuk- markan määrärahan uskonnollisten leh-
4619: set olivat lähes 16 milj. mk eli yli 30-kertaiset tien tukemiseen.
4620: määrärahaan verrattuna.
4621: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1978.
4622:
4623: Olavi Majlander Ulla Järvilehto Erkki Korhonen
4624: Veikko J. Matikkala Sauli Hautala Antero Juntumaa
4625: 1978 vp. 59
4626:
4627: Raha-asia-aloite n:o 58.
4628:
4629:
4630:
4631:
4632: Majlander ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen ev.lut. jengi-
4633: ja katulähetys -nimisen yhdistyksen Parkanon hoitokodin pe-
4634: rustamiskustannuksiin.
4635:
4636:
4637: E d u s kun n a 11 e.
4638:
4639: Päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien huol- villa on mahdollisuus kevyttä työtä vastaan saa-
4640: losta annettua lakia ( 96/61) muutettiin 31.12. da ylläpito ja mahdollisuus vähitellen tapahtu-
4641: 197 4 annetulla lailla (11 08/7 4) siten, että vaan kuntoutukseen ja vapautumiseen alkoho-
4642: mm. yhdistysten ylläpitämiin päihdyttävien ai- lin väärinkäytöstä. Tällaisten hoitokotien toi-
4643: neiden väärinkäyttäjien hoitolaitoksiin voidaan mintaa vaikeuttaa usein se, että niiden rahoi-
4644: myöntää avustusta perustamis- ja käyttökustan- tus on epävarmalla pohjalla, usein täysin va-
4645: nuksiin valtion tulo- ja menoarvion rajoissa. paaehtoisten avustusten varassa.
4646: Viime vuosina on alkoholin kulutus ja sen Suomen ev.lut. jengi- ja katulähetys -niminen
4647: seurauksena alkoholin väärinkäyttö voimak- yhdistys, jonka rekisteröintihakemus on parhail-
4648: kaasti lisääntynyt. Vuodesta 1969, jolloin maas- laan oikeusministeriössä, on perustanut Parka-
4649: samme suoritettiin alkoholilainsäädännön huo- non kuntaan hoitokodin alkoholisteille ja nar-
4650: mattava liberalisointi ja keskioluen myynnin komaaneille. Hoitokoti sijaitsee Parkanon kun-
4651: irrottaminen muun alkoholin myynnistä, on nalta hankitulla Kirjaskylän koululla, jonka hoi-
4652: alkoholin kulutus asukasta kohti sataprosentti- toon hakeutuneet ovat talkootyönä kunnosta-
4653: seksi alkoholiksi muutettuna kasvanut yli kak- neet asuntolatarkoitukseen sopivaksi.
4654: sinkertaiseksi. Pääosa kulutuksen kasvusta on Asuntolassa asuville kuntoutuville henkilöille
4655: kohdistunut väkeviin alkoholijuomiin, mikä an- on lähiseudun yrittäjien toimesta tarjottu erilai-
4656: taa aihetta olettaa nimenomaan alkoholin vää- sia alihankintatöitä, mutta tällä hetkellä hoito-
4657: rinkäytön lisääntyneen. kodin ylläpitäjällä ei ole mahdollisuutta hank-
4658: Verrattuna alkoholin aiheuttamiin suuriin kia työhön tarvittavia tiloja. Kysymykseen tu-
4659: tuhoihin mm. kansanterveyden huononemisena lisi pienehkön teollisuushallin rakentaminen,
4660: ja menetettyinä työpäivinä ja toisaalta valtion jota voitaisiin käyttää hoitokodin asukkaiden
4661: Alkon ns. voittovaroista saamiin tuloihin, ei työskentelypaikkana. Kun kysymyksessä on var-
4662: maassamme ole riittävästi kiinnitetty huomiota sin mielenkiintoinen ja uraauurtava kokeilutoi-
4663: alkoholin väärinkäyttäjien kuntoutukseen. Suu- minta, olisi perusteltua myöntää yhdistykselle
4664: relta osin tämä ehkä johtuu työn vaikeudesta. valtion tulo- ja menoarviossa määräraha teolli-
4665: Sen onnistuminen vaatii suurta kärsivällisyyttä suushallin rakentamiseen.
4666: ja suuria uhrauksia. Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
4667: Parhaita tuloksia alkoholistien kuntoutukses-
4668: sa ovat saavuttaneet monet kristillisellä poh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4669: jalla toimivat hoitokodit, joissa otetaan huo- 1979 tulo- ja menoarvioon 100 000
4670: mioon koko alkoholistin elämäntilanne ja hä- markkaa käytettäväksi Suomen ev.lut.
4671: nen kokonaispersoonallisuutensa. Maahamme jengi- ja katulähetys -nimisen yhdistyk-
4672: onkin perustettu useita narkomaani- ja hoito- sen Parkanossa sijaitsevan hoitokodin
4673: koteja, joissa vapaaehtoisesti hoitoon hakeutu- perustamiskustannuksiin.
4674: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1978.
4675:
4676: Olavi Majlander Raino Westerholm
4677: Erkki Korhonen Ulla Järvilehto
4678: Antero Juntumaa
4679: 60 1978 vp.
4680:
4681: Raha-asia-aloite n:o 59.
4682:
4683:
4684:
4685:
4686: Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta Käyiän kalanviljely-
4687: laitoksen peruskorjauksen ja laajennuksen toteuttamisen aloit-
4688: tamiseen.
4689:
4690:
4691: E d u s k u n n a II e.
4692:
4693: Kalataloutemme edistäminen edellyttää, että peruskorjauksen ja laajennuksen myötä mahdol-
4694: jo toiminnassa olevat kalanviljelylaitokset saa- lisimman tehokkaaseen toimintaan.
4695: tetaan mahdollisimman tehokkaaseen toiminta- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
4696: kuntoon. Kuusamossa toimiva Käyiän kalanvil- taen,
4697: jelylaitos kaipaa peruskorjausta ja uusien altai-
4698: den rakentamista. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4699: Viime aikoina on Kuusamoon rakennettu 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
4700: useita luonnonravintolammikoita, joten kalan- 30.38.74 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
4701: poikasten jatkoviljelylle on edellytyksiä. Se, että Käytän kalanviljelylaitoksen peruskor-
4702: Kuusamossa on lähes 100 000 ha järviä, edel- jauksen ja laajennuksen suunnitteluun ja
4703: lyttää, että Käyiän kalanviljelylaitos saatetaan rakentamisen aloittamiseen.
4704: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
4705:
4706: Mauno Manninen Kerttu Hemmi
4707: 1978 vp. 61
4708:
4709: Raha-asia-aloite n:o 60.
4710:
4711:
4712:
4713:
4714: Matikkala ym.: Määrärahan osoittamisesta lähetysjärjestöjen ke-
4715: hitysyhteistyön tukemiseen.
4716:
4717:
4718: E d u s k u n n a 11 e.
4719:
4720: Valtion kehitysyhteistyömäärärahoja jaettaes- tajat ja teknikot jäävät yleensä kaupunkeihin
4721: sa ei tähän mennessä ole tarpeeksi käytetty eivätkä lähesty kansaa. Myönteisen poikkeuksen
4722: hyväksi niitä kokemuksia ja yhteyksiä, joita lä- tekevät lähestystyöntekijät. He lähtevät maa-
4723: hetysseurat vuosikymmeniä kestäneen työnsä ai- seudulle elämään itsekin ankeissa ja puutteelli-
4724: kana ovat kehitysmaissa hankkineet. Lähetys- sissa oloissa, kokemaan kansan vaikeudet kan-
4725: seurat tekevät varsinaisen hengellisen työnsä san kanssa. He opettelevat kansan kielen. Heil-
4726: rinnalla merkittävää kehitystyötä perustamalla lä on aito myötäelämisen taito."
4727: kouluja, sairaaloita, kirjapainoja yms. Arviolta Jos valtion kehitysyhteistyösuunnitelmia to-
4728: puolet lähetysjärjestöjen ulkomailla käyttämistä teutettaessa oltaisiin läheisemmässä yhteistyös-
4729: varoista on vuosittain käytetty tällaiseen kehi- sä lähetysjärjestöjen kanssa, ne voisivat antaa
4730: tysyhteistyöhön. asiantuntemustaan kehitysyhteistyön käyttöön
4731: Mainittakoon, että sekä Ruotsi että Norja, siten, että säästyttäisiin olosuhteiden puutteelli-
4732: jotka kumpikin avustavat kehitysmaita enem- sesta tuntemuksesta aiheutuviita erehdyksiltä ja
4733: män kuin Suomi, harjoittavat hyvää yhteistyö- löydettäisiin samalla parhaat mahdolliset rat-
4734: tä maansa vastaavien lähetysjärjestöjen kanssa kaisut.
4735: ja että kymmeniä miljoonia kruunuja vuosittain Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4736: kanavoidaan kehitysmaihin juuri lähetysjärjestö- nioittaen,
4737: jen kautta.
4738: Joitakin aikoja sitten vieraili osastopäällikkö että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
4739: Kalervo Siikala valtiovallan edustajana, ulko- den 1979 tulo- ja menoarvioon
4740: asiainministeriön toimeksiannosta Itä-Afrikassa 3 000 000 markan määrärahan käytettä-
4741: tutustumassa suomalaisiin lähetyskohteisiin. väksi lähetysjärjestöjen kehitysyhteis-
4742: Matkan jälkeen antamassaan haastattelussa hän työn tukemiseen.
4743: mm. lausui: "Eurooppalaiset asiantuntijat, opet-
4744: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1978.
4745:
4746: Veikko J. Matikkala Jorma Fred Erkki Korhonen
4747: Sauli Hautala Antero Juntumaa Ulla Järvilehto
4748: Olavi Majlander Raino Westerholm
4749: 62 1978 vp.
4750:
4751: Raha-asia-aloite n:o 61.
4752:
4753:
4754:
4755:
4756: Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta ammattikasvatushallituk-
4757: sen organisaation uudistamiseksi.
4758:
4759:
4760:
4761: E d u s k u n n a 11 e.
4762:
4763: Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1977 Näistä syistä olisi tärkeää, että nykyisen orga-
4764: eduskunta on edellyttänyt, että ammattikasva- nisaation epäkohdat voitaisiin korjata mahdolJi-
4765: tushallituksen organisaation uudistus toteute- simman pikaisesti.
4766: taan kiireellisenä.
4767: Organisaatiouudistus on ollut valtion tulo- ja Korjaustoimenpiteet olisivat seuraavat:
4768: menoarviossa esillä jo kuuden vuoden ajan. 1. Teknisen opetuksen ja ammattiopetuksen
4769: Tänä aikana ovat ne tekijät, joiden vuoksi osaston yhdistäminen. Jo keskiasteen ammatilli-
4770: uudistus on katsottu välttämättömäksi, entises- nen uudistus edellyttää osaltaan työntekijä- ja
4771: täänkin vain korostuneet. Keskiasteen uudis- opistoasteen saattamista keskusvirastossa yhtei-
4772: tuksesta tehdyn valtioneuvoston periaatepäätök- seen osastoon, koska opetussuunnitelmat nivel-
4773: sen toteuttaminen käytännön ammatillisessa letään toisiinsa. Muilla osastoilla työntekijä- ja
4774: koulutuksessa on osaltaan vain kiirehtimässä opistoasteen kysymysten käsittely tapahtuukin
4775: uudistuksen tarpeellisuutta. Vaikka keskiasteen jo ammattikasvatushallitukses,sa saman osaston
4776: uudistuksen mukaisten toimien käyttöön sovel- tai toimiston puitteissa.
4777: taminen olisikin vielä toteutettavissa tilapäi- 2. Maa- ja metsätalouden opetuksen kuulu-
4778: sin lisäorganisaatioin, uudistuksen seurauksena minen eri osastoihin on vaikeuttanut erityisesti
4779: muuttuu koko ammatillinen koulutus luonteel- maatilatalouden piiriin kuuluvan metsäopetuk-
4780: taan entistä enemmän uudistuksessa esille tul- •sen tehokasta järjestäytymistä. Maamme puu-
4781: leiden tekijäin jatkuvaksi huomioon ottamisek- raaka-aineen tuotosta ylivoimaisesti suurin osa
4782: si koulutuksessa. Se edellyttää myös keskusvi- tuotetaan maatilatalouden piirissä, minkä vuok-
4783: raston organisaatiossa uudistuksen tavoitteet en- si näiden ·asioiden käsittely keskusviraston yh-
4784: tistä rehostetummin huomioon ottavia muutok- den osaston puitteissa on erityisen perusteltua.
4785: sia. Samaan suuntaan vaikuttavat myös elin- Ehdotetussa uudistuksessa on yleisestikin läh-
4786: keino- ja muussa työelämässä tapahtuneet ja detty nykyistä kokonaisvaltaisempaan asioiden
4787: nähtävissä olevat muutokset. Kun lisäksi jo keskusvirastoportaassa tapahtuvaan valmiste-
4788: lähivuos·ina ammatilliseen koulutukseen ja työ- luun ja käsittelyyn, jotta nimenomaan toisiaan
4789: elämään siirtyvät ikäluokat pienenevät niin huo- lähellä olevien alojen koulutusta voitaisiin ke-
4790: mattavasti, että kaikille aloille ei ilmeisesti ole hittää tasapuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti
4791: enää saatavissa nykyisenkaltaisiin tehtäviin riit- sekä taata kaikille elinkeinoaloille jatkossakin
4792: tävästi työvoimaa, asettaa ,g·e keskusviraston riittävä koulutetun työvoiman määrä.
4793: työskentelylle lisätehtäviä ja vaatii entistä ta- 3. Suunnittelu- ja kehittämisosaston perusta-
4794: voitteellisempaa, eri alat tasapuolisesti huo- minen nykyhen erillisen suunnittelutoimiston
4795: mioon ottavaa suunnittelu- ja koulutuksen tOii.- tilalle. Suunnittelu- ja kehittämisosasto tulisi
4796: meenpanokapasiteettia. Vaikka koulutettavat entistä tehokkaammin hoitamaan eri osastojen
4797: ikäluokat yleisesti pienenevät, asetetuista kou- ja koko ammattikasvatushallituksen yhteisiä
4798: lutustavoitteista ja keskiasteen uudistuksesta suunnittelutehtäviä, jotka erityisesti koulunuu-
4799: johtuen ammatillisen koulutuksen piiriin tule- distuksen myötä jatkuvasti lisääntyvät. Muo-
4800: vien henkilöiden lukumäärä tullee lähivuosina dollisesti monet näistä kysymyksistä ovat ha-
4801: kuitenkin jatkuvasti kasvamaan, samalla kun jautetut nykyisten saannösten puitteissa eri
4802: koulutustehtävät tulevat monipuolistumaan. osastoihin ja toimistoihin, mutta käytännössä
4803: Raha-asia-alOite n:o, 61 63
4804:
4805: kysymysten valmistelua ja ·hoitoa on jouduttu osaston päällikkönä toimisi· hallintojohtaja. Maa-
4806: jo keskittämään suunnittelutoimistoon, joskin talousopetuksen ja metsäopetuksen toimiston
4807: toimiston resurssien vähyys on ollut organisa- päällikkö olisi kollegion jäsen, mikäli perustuo-
4808: toristen säännösten puuttumisen ohella toimJn- tannan opetuksen osaston osastopäällikkö ei
4809: taa hankaloittava ja hidastava tekijä. ole kyseisen alan edustaja. Teknillisten alojen
4810: 4. Ruotsinkielisen osaston perustaminen osastolle tulisi apulaisosastopäällikkö, jonka teh-
4811: ( edus,kunnan lausuma asiain järjestelystä am- tävänä on koordinoida kaikilla aloilla tapahtu-
4812: mattikasvatushallituksen organisaatiouudistuk- vaa teknillistä opetusta. Ammattikurssitoimis-
4813: sen käsittelyn yhteydessä). Ruotsinkielisen kou- ton päällikkö olisi hänen toimialansa asioita kä-
4814: lutuksen järjestämisessä on monia erillisongel- siteltäessä kollegion jäsen. Aikaisemmin maini-
4815: mia, minkä vuoksi näiden kysymysten valmis- tuissa erityistehtävissä tulisi toimimaan kolme
4816: telua ja käsittelyä varten olisi tarpeen muodos- ammattikasvatusneuvos ta.
4817: taa oma yks1kkönsä, jonka päällikkö olisi kol- Mainittuihin perusteluihin viitaten ehdote-
4818: 1egion jäs,en. taan 1. 3. 1978 lukien perustettavaksi ja lak.-
4819: 5. Kolmen ammattikasvatusneuvoksen viran kautettavaksi seuraavat virat:
4820: perustaminen, tehtävänä Perustetaan
4821: - ammatillisten oppilaitosten yleissivistävä
4822: opetus (kielet, yhteiskunnalliset ja matemaatti- Sopimuspaikkaiset: Palkkausluokka
4823: set aineet) 1 hallintojohtaja . . . . . . . . . . . . . . . S 17
4824: - opettajankoulutus 3 ammattikasvatusneuvosta ( erityis-
4825: - harjoittelun järjestely- ja oppilaiden yh- tehtävät) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . S 16
4826: teisvalintakysymykset sekä jatkuvasti esiinty- 4 osastopäällikköä (perustuotannon
4827: vien projektiluonteisten tehtävien pääasiallinen opetuksen osasto, teknillisten alo-
4828: johtaminen ja ko. toiminnan koordinointi. jen opetuksen osasto, suunnittelu-
4829: Ammatillisen koulutuksen alueella on yhä ja kehittämisosasto, ruotsinkielisen
4830: useammin tullut esille kaikkia tai useita kou- opetuksen osasto) . . . . . . . . . . . . S 16
4831: lutusaloja koskevia erilliskysymyksiä, joiden 1 apulaisosastopäällikkö ( teknillis-
4832: kohdalla on tarpeen suorittaa erillisselvityksiä. ten alojen opetuksen osasto) . . . . S 15
4833: Näiden selvitysten toimeenpanoa ja työn koor-
4834: dinoimista varten olisi tarpeen saada sekä työ- Peruspalkkaiset:
4835: elämän että ammatillisen koulutuksen hyvin 7 toimistopäällikköä ( metsäopetuk-
4836: tuntevia erikoishenkilöitä, jotka eivät olisi si- sen toimisto, teknillisen opetuk-
4837: dottuja varsinaisen organisaation erillisyksikköi- ,sen toimisto, ammattikurssitoimis-
4838: hin. Menettely jouduttaisi ja ratianalisoisi mo- to, merenkulku- ja liikenneopetuk-
4839: nien asioiden käsittelyä ja ratkaisujen tekoa. sen toimis~o, suunnittelutoimisto,
4840: Ammattikasvatushallituksen hallinnon muo- opetussuunnitelmatoimisto, oppi-
4841: dostaisivat pääjohtaja, hallintojohtaja, ylijohtaja materiaalitoimisto) . . . . . . . . . . . . S 14
4842: sekä osastotasolla yleinen osasto ( hallintotoi-
4843: misto, taloustoimisto, tarkastustoimisto, raken- Lakkautetaan
4844: nustoimisto), perustuotannan opetuksen osasto
4845: (maatalousopetuksen toimisto, metsäopetuksen Sopimuspalkkainen:
4846: toimisto, koulutilatoimisto), teknillisten alojen 1 toimistopäällikkö ( erill. suunnitte-
4847: opetuksen osasto (teknillisen opetuksen toi- lu~oimisto) . . . . . . . . . . . . . . . . . . S 14
4848: misto, ammattioppilaitosten toimisto, meren-
4849: kulku- ja liikenneopetuksen toimisto, koti- ja Peruspalkkaiset:
4850: taideteollisuuden opetuksen toimisto, ammatti- 5 osastopäällikköä (yleinen osasto,
4851: kurssitoimisto), hoito- ja talousopetuksen osas-- maatalousopetuksen osasto, metsä-
4852: to (terveydenhuolto-opetuksen toimisto, koti- opetuksen osasto, teknillisen ope-
4853: talousopetuksen toimisto, talousopetuksen toi- tuksen osasto, ammattiopetuksen
4854: misto) , kauppaopetuksen osasto, suunnittelu- osasto) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . B 4
4855: ja kehittämisosasto ( suunnittelutoimisto, ope- 2 toimistopäällikköä ( erill. ammat-
4856: tussuunnitelmatoimisto, oppimateriaalitoimisto) tikurssi toimisto, erill. merenkul-
4857: ja ruotsinkielisen opetuksen osasto. Yleisen kuopetuksen toimisto) . . . . . . . . B 2
4858: 64 Raha-asia-aloite n:o 61
4859:
4860:
4861: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4862: nioittavasti, 1979 tulo- ja menoarvioon 492 000
4863: markan määrärahan ammattikasvatus-
4864: hallituksen organisaation uudistamiseksi.
4865: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
4866:
4867: Kalevi Mattila Marjatta Väänänen Matti Maijala
4868: Lasse Äikäs Mikko Pesälä Orvokki Kangas
4869: Paavo Vesterinen Veikko Pihlajamäki
4870: 1978 vp.
4871:
4872: Raha-asia-aloite n:o 62.
4873:
4874:
4875:
4876:
4877: Mattila )'lll.: Määrärahan Qsoittamisesta Kalajoen keskiosan jär-
4878: jestelyjä v.arten.
4879:
4880:
4881: E d u s k u n ~ a 11 e.
4882:
4883: Kevään 1977 tulvat Pohjanmaalla osoittivat, sitä, että Kal;1joki on tältä osin lähes pohjiaan
4884: että jokijärjestelyjen osalta suoritetut työt ovat myöten jään peitossa ja jään vahvuus kasvaa
4885: merkittävästi keskeneräiset. Tätä osoittaa mm. jään päällä virtaavan säännöstelyveden ansios-
4886: Kalajoen osalle sattuneet tuhoisat tulvavahinc ta. Onkin oletettavaa, että jokiuoma on tältä
4887: got, jotka yksistään Alavieskan kunnan asuk- arimmaksi osoittautuneelta osaltaan vuosien
4888: kaille tuottivat vahinkoa arvioiden mukaan yli varrella täyttynyt suoritettujen ojitusjärjestely-
4889: 700 000 mk. Todelliset vahingot ovat vielä tä- j.en mukanaan tuomalla lietteellä. Tilanne ei
4890: täkin suurempia, kun otetaan huomioon irtai- korjaannu tarvittavan nopeasti joen yläjuok-
4891: mistolle ja pihamaille sattuneet tuhot, jotka sulla suoritettavilla toimenpiteillä, vaan se edel-
4892: huomioon ottaen nostivat vahinkoarviot Ala- lyttää tämän tukkeutumaksi ja pullonkaulaksi
4893: vieskassa yli 1 miljoonan markan. Tulvavahin- osoittautuneen joen kohdan erillistä perkaamis-
4894: kojen yhteydessä voitiin todeta pelkästään Ala- ta, mikäli halutaan välttyä vuosittain toistu-
4895: vieskan kunnassa aiheutuneen tuntuvia vahin- viita tulvavaarailta ja sitä kautta mahdollisesti
4896: koja yli 20:1le Kalajoen varressa asuvalle yk- tulevilta ylimääräisiltä valtion korvausvelvoit-
4897: sityiselle taloudelle. Tulvavahingot eivät ole tul- teilta.
4898: leet odottamattomina yllätyksinä, vaan jokivar- Edellä olevan per'l,lsteella ehdotamme kun-
4899: ten asukkaiden vuosien varrella huolestuneina nioittaen,
4900: seuranneitten pahasti keskeneräisten jokijärjes-
4901: telyjen suoranaisena seurauksena. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4902: Kuluvan talven tilanteet voivat kertoa koru- 1979 tulo- ja .menoarvioon 1 000 000
4903: tonta kieltään siitä, että Alavieskan kirkonky- markkaa Kalajoen keskiosan järjestelyi-
4904: län kohdalla on jään vahvuus jo tammikuun hin Alavieskan kunnan kohdalle tulva-
4905: aikana muodostunut yli 80 cm:ksi, mikä tietää tuhojen ehkäisemiseksi.
4906: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
4907:
4908: Kalevi Mattila Väinö Raudaskoski
4909:
4910:
4911:
4912:
4913: 9 0878005881
4914: 66
4915:
4916: Raha-asia-aloite n:o 63.
4917:
4918:
4919:
4920:
4921: Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta Vääräjoen vesistöjärjes-
4922: telytöitä varten.
4923:
4924:
4925: Ed u s kun n a 1I e.
4926:
4927: Oulun lääniin kuuluvassa Sievin kunnassa on nen heti kun vesioikeuden lupa siihen on saatu,
4928: 16. 1. 1978 tilannekatsauksen mukaan työttö- mikä saataneen kuitenkin lähiaikoina. ·
4929: miä työnhakijoita 10,2% työvoiman määrästä. Suunnitellun vesistöjärjestelyn toteuttaminen
4930: Kun työkohteita ei ole tiedossa, on selvää, että kiireellisesti on jokivarren maa- ja metsätalou-
4931: työttömyysaste vain pahenee kevättalven aika- den kannalta välttämätöntä, koska vain siten
4932: na ja tullee ylittämään lähiaikoina huomattavas- voidaan estää vuosittain toistuvat ja suuria ai-
4933: tikin em. määrän. Tarvitaan todella kiireellisiä neellisia tuhoja aiheuttavat vahingot sekä tur-
4934: toimenpiteitä uusien työtilaisuuksien järjestä- vata kasvuston tehokas tuotto. Vaikea työlli-
4935: miseksi. syystilanne helpottuisi osaltaan po. vesistöjär-
4936: Kalajoen sivujoen Vääräjoen vesistöjärjeste- jestelyn myötä.
4937: lyt olisivat osittain helpottamassa ainakin syk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4938: syn 1978 ja talven 1979 osalta vaikeutuvaa nioittaen,
4939: työllisyystilannetta. Sievin, Kalajoen ja Raution että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4940: kunnat ovat tehneet v. 1971 Kokkolan vesi- 1979 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
4941: piirille aloitteen po. hankkeesta. Nyt ovat suun- markkaa Vääräjoen vesistöjärjestelytöi-
4942: nitelmat valmiina ja hanke toteuttamiskelpoi- den suorittamiseksi.
4943: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1978.
4944:
4945: Kalevi Mattila Jouko Mäkelä
4946: 1978 vp. 67
4947: Raha-asia-aloite n:o 64.
4948:
4949:
4950:
4951:
4952: Mattila: Määrärahan osoittamisesta Reisjärven-Pihtiputaan
4953: maantien perusparannustöiden aloittamiseksi.
4954:
4955:
4956: E d u s k u n n a 11e.
4957:
4958: Reisjärven-Pihtiputaan maantie (Mt 760) loksena on kuntaan muodosturmt viime viio-
4959: on tien mutkaisuudesta ja huonokuntoisuudesta sina pysyviä teollisia työpaikkoja olosuhteisiin
4960: huolimatta verraten vilkkaasti liikennöity maan- nähden merkittävässä määrässä. Jotta käynnis..1
4961: tie. Tätä osoittavat liikennemäärälaskelmatkin, tynyt teollinen toiminta voisi suotuisasti jatkua,
4962: joiden mukaan vuorokaudessa käyttää tätä tie- edellyttää se välillisenä apukeinona kunnollisen
4963: tä raskaista ajoneuvoista 60 ja henkilöautoista tiestön palvelustensa lisäämiseksi. Em. tie on
4964: 400. Tie muodostaa Keski-Suomesta verraten muodostunut huonokuntoisuutensa johdosta uh-
4965: suoran yhteyden niin henkilö- kuin rahtiliiken- kaavaksi pullonkaulaksi Sisä-Suomen suuntaan
4966: nettäkin ajatellen Keski-Pohjanmaalle ja Poh- ja tien parantaminen ja siihen liittyvä pahim-
4967: jois-Pohjanmaan rannikkoseudulle. Lisäksi pien mutkien oikaisu laadittujen parantamis-
4968: maantien varrelle on muodostunut kiinteää asu- suunnitelmien pohjalta on suorastaan· pakon
4969: tusta ja niin asukkaiden elinkeinonharjoittami- sanelema. Välittömästi tämän hankkeen toteut-
4970: sen kuin palvelujenkin saannin turvaamiseksi taminen olisi edesauttamassa syrjäisen kunnatt
4971: nykyistä parempikuntoinen maantie on välttä- ja maantien varressa olevien sivukylien kaikin-
4972: mätön. puolista myönteistä kehitystä pitemmälläkin
4973: Oulun läänin puoleiselle tieosuudelle on laa- tähtäimellä.
4974: dittu parantamissuunnitelmat, joiden mukaan Edellä olevan perusteella ehdotan kurlnioit-
4975: tiestä tulee 7 m leveä ja öljysorastettu. Reis- tavasti,
4976: järven kunnan työllisyystilanne on vaikeutunut
4977: huolestuttavassa määrässä, ollen työttömiä tällä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4978: hetkellä peräti 15 %. Tämä osoittaa, että Reis- 1979 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
4979: järven kunta on kiistattomasti vaikeimmassa markkaa Reisjärven-Pihtiputaan maan-
4980: asemassa oleva kunta Kala- ja Vääräjokilaakso- tien perusparannus- ja oikaisutöiden
4981: jen kunnista. Kunnan aktiivisen toiminnan tu- aloittamiseksi.
4982: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1978.
4983:
4984: Kalevi Mattila
4985: 1978 vp.
4986:
4987: Raha-asia-aloite n:o 65.
4988:
4989:
4990:
4991:
4992: Mattila ym.; lilliätir.ahan owittamisesta uuden konduktöörivau-
4993: nukalu:>ton $UUnnitteluun ja valmistuksen aloittamiseen.
4994:
4995:
4996: E d u s k u n n a 11 e.
4997:
4998: Konduktöörivaunu muodostaa valtionrauta- terveyden eikä työturvallisuuden osalle asetet-
4999: teiden· junahenkilökunnan käytössä olevan työ-, tuja vaatimuksia. Näin ollen uuden F- ja FO-
5000: ruokailu- ja lepotilan. Uusien kalustohankinto- vaunukalustoa korvaavan konduktöörivaunun
5001: jen yhteydessäkään ei ole kiinnitetty huomiota rakennussuunnittelu ja sitä seuraava kiireelli-
5002: junahenkilökunnan kannalta välttämättömien nen valmistaminen on yksi kiireellisimmin to-
5003: konduktöörivaunujen yllämainittujen tilojen teutettavista kohteista, mikä näin taloudellisen
5004: j.ätjestelyihin, vaan edelleen pidetään jopa anka- laman ja työttömyyden aikana olisi suoritettava.
5005: rimpana talvikautena käytössä alkeellisilla Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5006: lämmityslaitteilla varustettuja, vetoisia vanhoja nioittaen,
5007: vaunuja, jotka eivät vastaa alkuunkaan nykyisin
5008: työpaikalle asetettuja vaatimuksia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5009: Käyil:össä .olevan konduktöörivaunukaluston 1979 tulo- ;a menoarvioon momentille
5010: osalta <>n tosiasiallinen tilanne se, että ne luku- 31.90.73 1 500 000 markkaa uuden
5011: määräisesti vähälukuiset vaunut, jotka ovat konduktöörivaunukaluston $uunnitte-
5012: liikenteessä, eivät vastaa tällä hetkellä työ- luun ;a valmistuksen aloittamiseen.
5013: Helsingissä ~ päivänä helmikuuta 1978.
5014:
5015: Kalevi Mattila Paavo Vestexinen
5016: Lasse Äikäs Matti Maijala
5017: t,.;s vp.
5018: : . . .' ~~ ; :.
5019: Raha-asia-aloite n:o 66.
5020:
5021:
5022:
5023:
5024: U. Mäkelä ym.: Miiiärärahan osoittamisesta autokaluston hankki-
5025: miseksi valtionrautateille.
5026:
5027:
5028: E d u s k u n n a 11 e.
5029:
5030: Valtionrautatiet harjoittaa kiskoill4 tapahtu- uusimaan, koska siten para:rmettllisiin my& lai-
5031: van junaliikenteen ohella myös sitä täydentäviä toksen taloudellista kannattavuutta. · · . ·
5032: maantiekuljetuksia ja samalla kustannusten Rautateiden autoblustomäärärahat ovat ttdo--
5033: alentamiseksi ketäily- ja jakelutoimintaa omilla ja menoarviossa olleet puutteelliset jo monena
5034: autoillaan. Rautatielaitoksella on tätä tehtävää vuotena eikä niitäkään ole annettu antojaö&ton
5035: varten autoja kaikkiaan 400 kappaletta. käyttöön. Tästä johtuen kalusto on päässyt v«n-
5036: VR:n kalustosta on kuitenkin noin 50 kap- henemaan, joten sen uusimiseen olisi .cyhdyt~
5037: paletta vå'hintään 8 vuotta vanhoja autoja, joten tävä todenteolla. ·
5038: ne ovat yli-ikäisiä. Kun vakinaisessa liikenteessä Edellä olevan perusteella ehdotalttttle,
5039: oleva auto on viisi vuotta tai sitii vanhempi, on
5040: sillä liikennöiminen epätaloudellista. Korjaus- ettlJ Eduskunta ottaisi valtion tJtioåen
5041: kustannukset nousevat tällöin niin suuriksi, että 1979 tulo- ja menoarvwon mo.mentille
5042: tuotot eivät vastaa menoja. Tästä syystä val- 31.90.70 2 oaa 000 markan määrärahan
5043: tionrautateiden autokalustoa olisi ryhdyttävä autokaluston hankkimiseksi valtion-
5044: rautateille.
5045: Helsingissä 8 päivänll helmikuuta 1978.
5046:
5047: Uljas Mäkelä Helge Siren
5048: Eino Grönholm Jouko Tuovinen
5049: 7Q 1978 vp.
5050:
5051: Raha-asia-aloite n:o 67.
5052:
5053:
5054:
5055:
5056: U. Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta dieselkäyttöisen kis-
5057: koautokaluston hankkimiseksi.
5058:
5059:
5060: E d u s k u n n a 11 e.
5061:
5062: . Valtioru:autateiden kilpailuaseman parantami- sesti ryhtyä toimenpiteisiin, joiden avulla jo
5063: nen. ja markkinaosuuden mahdollinen lisäämi- suunnitteilla· olleen Dm 10 -tyyppisen diesel-
5064: n~. henkilöpaikallisliikenteessä edellyttää pai- käyttöisen kiskoautokaluston hankinta tulisi
5065: kallis- ja yhdysliikenteen luonteisen liikenteen mahdolliseksi.
5066: säilyttämistä ja sen tehostamista. Tämä puoles- . Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5067: taan ,edellyttää, että valtionrautatiet ryhtyvät
5068: valittömästi hankkimaan uutta kalustoa nykyi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5069: sen kiskoautokaluston tilalle. Laaditun poisto- 1979 tulo- ia menoarvioon momentille
5070: ohjelman mukaan nykyinen Dm 7 -vaunukalusto 31.90.73 5 000 000 markan maara-
5071: poistuu liikenteestä 80-luvun alkupuolella. rahan Dm 10 -tyyppisen dieselkäyttöi-
5072: Tästä johtuen rautatiehallituksen tulisi kiireelli- sen kiskoautokaluston hankkimiseksi.
5073: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1978.
5074: ,,_:.
5075: Uljas Mäkelä Eino Grönholm
5076: Helge Siren Jouko Tuovinen
5077: 1978 vp. 71
5078:
5079: Raha-asia-aloite n:o 68.
5080:
5081:
5082:
5083:
5084: U. Mäkelä. ym.: Määrärahan osoittamisesta Invalidiliitto r.y:lle
5085: vammaisten lomatoiminnan järjestämiseen.
5086:
5087:
5088: Eduskunnalle.
5089:
5090: Invalidiliitto r.y. ja sen jäsenyhdistykset jär- Vuonna 1977 Invalidiliiton ja sen jäsenyhdis-
5091: jestävät 46 · kesänviettopaikassaan lomanviettoa tysten lomanviettopaikoissa sai palveluja yh-
5092: vammaisille täysin ilman valtion tukea. Tästä teensä 15 000 vammaista. Lomapalvelujen tarve
5093: huolimatta suuri osa invalideista jää kokonaan on kuitenkin huomattavasti suurempi.
5094: lomanviettomahdollisuuksien ulkopuolelle lä- Valtion tulo- ja menoarviosta ei löydy mai-
5095: hinnä taloudellisten edellytysten puuttuessa. nintaa siitä, että lomamahdollisuuksia tulisi
5096: Vammaisilla ei ole yksin fyysisiä, vaan myös varata myös sellaisille henkilöryhinille, kt111:en
5097: usein psyykkisiä esteitä siihen, että menisivät vaikeavammaisille, jotka eivät voi käyttää . hy-
5098: yleisiin Jomanviettopairkkoihin. · väkseen ns. yleisiä lomanviettomahdollisuuksia
5099: Vammaisten lomanviettokeskukset on raken- tai saada edes tukea kohtuulliseksi katsottuun
5100: nettu siten, että ne pystyvät vaikeavammli.isten- lomanviettoon.
5101: kin kaikenpuoliseen lomapalveluun. Huomioon Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
5102: on otettu mm. liikkumisvaikeudet. taen,
5103: Vammaiset edustavat usein yhteiskuntamme että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
5104: vaik,e~assa taloudellisessa asemassa olevia den 1979- tulo- ja menoarvioon luvun
5105: il:nnisiä ja he_ tarvitsisivat hinnaltaan kohtuulli- 3).57 uudelle momentille 300 000 mar-
5106: sia lomapalveluja tai täysin ilmaisia loman- kan määrärahan Invalidiliitto r.y:lle
5107: vieheinahdomsuuksia. Juuri tähän toimintaan käytettäväksi vammai$ten lomatolmin-.
5108: taniiiaan- valtion tukea. . n(!n järjestämiseen.
5109: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1978.
5110:
5111: Uljas Mäkelä Lyyli Aalto
5112: Jpukq Mäkelä· Jouko Tuo;rin~-
5113: 12 19'78 vp.
5114:
5115: Raha-asia-aloite n:o 69.
5116:
5117:
5118:
5119:
5120: E. Nieminen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta siirtona
5121: maatilatalouden kehittämisrahastoon.
5122:
5123:
5124: E d u s kun n a 11 e.
5125:
5126: Vatojen tatve maatalouden elli*elpoistami- Maatruoudelle myönnettäviin lainoihin on tä-
5127: seen on voimakkaasti kasvanut. Jotta viljelijäin n1i vuonna: kZiytettävissä kaikkiaan noin 280
5128: mahdollisuudet tilojensa: kehittämiseen, niin mUjoona:a markkaa maatilatalouden kehittämis-
5129: lisämaan saantiin kufn ta:rkoituksenmuka:isten rahaston varoja. Tämä kiintiö ei riitä kuin ehka
5130: talousrakennusten rakentamiseen voitaisiin tur- vajaalle puolelle tarvitsijoiden määrästä.
5131: vata, olisi vakautetttn 1uoton saantimahdolli- ]cltta tällainen tilanne ei vuosittain jatkuisi
5132: suuksia olennaisesti parannettaVa. Luopumis- jft jotta ~aataloutta voitaisiin suunrutdmien
5133: elake-, luopumiskorvaus- ja sukupolvenvaihdos- mukaan kehittää, turvata elintatvikeomavarai-
5134: eläkejärjestelmät ovat lisänneet varojen tar- suus, säilyttää yhteiskuntarakenteen tasdpainö,
5135: vetta. Uuden maatiiallrlft suomia parannuksia ei on mllatalouden Iainoitukseen saatava rlittåvllsti
5136: ole päästy toteuttamaan, vaan päinvastoin varo- VlttOja.
5137: jen puutteen vuoksi maatilahallituksen ohjeilla Edellå esitettyyn viitaten ehdotatntlie· kuri•
5138: lainanantaa kehitysalueiden ulkopuolella ensim- nioittaen, ·
5139: mäisenä voimassaolovuonna voimakkaasti rajoi-
5140: tettiin. Vuoden 1978 ohje:itsa oo tältä kohdin tili Eduskunta fJttaisi valtian vuoden
5141: j~t suoritctrtu k0rjaus, kun laimMtettavan tilan 1979 tult>o ;a 1ftenoarvioon tntJm~nt!t!e
5142: pelwpint&-äll\t\ ti:O&tttttiin 20 hehtaariift. Ohjeel- 3lJ.J2.6() llsäyk!enä 500 000 000 1flark-
5143: lisi~r esteitä on näinollen huomattllVasti lieven- ~'4d siirtona madtilatalouden kthittiJtitis-
5144: netty. Kuitenkin varojen puuttee~ta tlheutuvat rahastoon. ' ·::·. ··.
5145: esteet on olemassa.
5146: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
5147:
5148: Einari NiemhNä Toivo Yläjärvi E~ko Härk8tttfi
5149: Väinö Raudaskoski Mikko Pesälä Matti Asunmaa
5150: Veikko Pihlajamäki Pentti Poutaneo
5151: 1978 vp. 73
5152:
5153: Raha-asia-aloite n:o 70.
5154:
5155:
5156:
5157:
5158: Perho ym.: Määrärahan osoittamisesta nurmi- ja nurmikkokas-
5159: vien siementen varmuusvarastointiin.
5160:
5161:
5162: E d u s k u n n a 11 e.
5163:
5164: Maassamme on jo kauan sekä lainsäädännön pakotettuja tuomaan mm. talvenkestävyyteen
5165: että turldmukse:n. aVtllla pyritty nuttni- ja nur- nahden epäkelpoja laji:klkeita. Tttrvataksernme
5166: mikkokasvien siementen omavaraisuuden tur- .rtiiiden kasvien kotimaisten siemen:ten ·r1fttävän
5167: vaamiseen. Piiaasiassa ilmastöllisistä seikoista saannin kaikkina aikoina olisi välttämätöntä
5168: johtuen, vaikka tuotantotekniiwka jo pääosin perustaa tätä varten kohtuulliset varmuusvaras-
5169: hallitaarrkin, satoerot eri vuosien välillä ovat tot. Varastoinnin suorittaminen tapahtuisi valr
5170: buomättav~tn suuret. Tämä haittaa suuxesti tion viljavarastön toimesta.
5171: tarvittavien kylvöalojen arviointia. Tästä joh- Edellä olevAn perusteella ehdotamme kun-
5172: tuen . ollaan vuoroin vienti- ia tuörttitila:nteessa nioittaen,
5173: vuosista riippuen. Kun heikot sadot yleensä
5174: sattuvat samanaikaisesti muiden näiden siemen- että Eduskunta ottctislcctltion vuoden
5175: ten tuotantoon keskittyneiden maiden kanssa, 1979 tulo- ja menoarvioon luvutt 30.29
5176: joudutaan yleensä tuontitavarasta maksamaan uudelle momentille 10 000 00'0 m'arkkaa
5177: korkeampaa hintaa kuin mitä saadaan silloin, nurmi- ja nurmikkokasvien siementt:n
5178: kun toimimme viejinä. Lisäksi ollaan usein varmuusvarastointia varten.
5179: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1978.
5180:
5181: Heikki Perho Eero Lattula Arto Lampinen
5182: Tapa:ni Mörttinen Toivo T. Pohjala P. Mäki-Hakola
5183: Raino Westerholm
5184:
5185:
5186:
5187:
5188: 10 0878005881
5189: 74
5190:
5191: Raha-asia-aloite n:o 71.
5192:
5193:
5194:
5195:
5196: Pesälä: Määrärahan osoittamisesta Korialla sijaitsevan valtion
5197: viljavaraston laajentamiseen.
5198:
5199:
5200: E d u s k u n n a II e.
5201:
5202: Elintarviketuotantomme saattamiseksi ny- Korialle on varsin hyvät liikenneyhteydet ja
5203: kyistä . pitkäjänteisemmäksi ja joustavammaksi varastolla on asianmukaiset viljan käsittely- ja
5204: olisi. viljari varastointia lisättävä. Tällä hetkellä tutkintatilat. ·
5205: valtion . viljavarasto voi sijoittaa varastoihinsa Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
5206: noin 500 miljoon,aa kiloa leipäviljaa eli vuoden vasti,
5207: kulutuksen verran. Rehuviljan tasausvarastoin-
5208: tiin olisi myös varattava varastotilaa, ettei heti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5209: katovuoden satuttua jouduta viljan tuontiin. 1979 tulo- ja menoarvioon JOO 000
5210: Valtion ·viljavaraston Korian varastoa olisi markkaa Korialla sijaitsev~n valtion
5211: laajennettava rehuviljan tasausvarastolla, jotta viljavaraston laajennuksen suunnitteluu~
5212: Kymen rehuvi1Ja .voitaisiin sijoittaa joustavasti. ja laajennustöiden aloittamiseen.
5213: , Hels,ii)gisslllO)äivänä helmikuuta 1978.
5214:
5215: Mikko Pesälä
5216: 1978 vp. 75
5217:
5218: Raha-asia-aloite n:o 72.
5219:
5220:
5221:
5222:
5223: Pesälä: Määrärahan osoittamisesta Ahvenkosken-Elimäen maan-
5224: tien parantamiseen Elimäen kunnan alueella.
5225:
5226:
5227: E d u s k u n n all e.
5228:
5229: Ahvenkosken-Elimäen maantie (n:o 179) tehty lukuisia suunnitelmia, mutta töiden to-
5230: muodostaa tänkeän yhdystien Elimäen ja Ruot- teuttamista on jatkuvasti siirretty. Nyt niitä
5231: sinpyhtään välill~. Tiellä on myös huomatta- ei kuitenkaan enää pitäisi lykätä, vaan aloittaa
5232: vaa yleistä merkitystä Ruotsinpyhtään pohjois- tien parantaminen koko osuudeltaan \ruonn.a
5233: osista ja Elimäen eteläosista Kotkaan, Kouvo- 1979.
5234: laan j.a Loviisaan suuntautuvalle liikenteelle. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5235: Viime vuosina tien merkitys teollisuudelle on tavasti,
5236: myös suuresti lisääntynyt.
5237: Ahvenkosken-Elimäen tie on keväisin että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
5238: yleensä erittäin huonossa kunnossa eikä se kos- den 1979 tulo- ja menoarvioon 500 000
5239: kaan ole tyydyttävässä ajokunnossa liikenteen markkaa Ahvenkosken-Elimäen maan-
5240: määrän huomioonottaen. Tien parantamiseksi tien parantamiseen Elimäen kunnan
5241: varsinki:n Ruotsinpyhtään kunnan alueella on alueella. "
5242: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1978.
5243:
5244: Mikko Pesälä
5245: 76 1978 vp-.
5246:
5247: ',,·;.··_
5248: Raha-asia-aloite n:o 73.
5249:
5250:
5251:
5252:
5253: Pesälii: Mäårlitahan osoittami~esta Tykkitie-nimisen yksityistien
5254: muuttamiseksi· paikallistieksi Vehkalahden kunnan alueella.
5255:
5256:
5257: E d u s k u n n a ll e.
5258: Tucldan kylän VehkalahdeHa ja Haaipalan ky- Edellä elevaan viitaten ehdotan kunnioit-
5259: län välillä Anjalankoskella on yksityistie, jonka taen,
5260: valtio rakensi viime sotien aikana. Kyseiselle
5261: tielle on tullut maakunna:llisur merkitystä vuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5262: sien saatossa, koska se on tällä alueella ainoa 1979 tulo- ja menoarvioon 100 000
5263: ns. poikittaisliikennetie ja on tällä tiellä mm. markkaa Tykkitie-nimisen yksityistien
5264: vakituinen linja-autovuoro. Onkin kohtuutonta, muuttamiseksi patkallistieksi Vehkalah-
5265: että muutama yksityinen maanomistaja joutuu den kunnan alueella välillä T urkia-
5266: pitämään yllä tien, jolla on vatsin laajaa käyt- Haapala.
5267: töä, joka mm. llikennelaskenna:lla: oo v~itu to-
5268: deta.
5269: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1978.
5270:
5271: Mikko Pesiitä
5272: 1978 \1>· 77
5273:
5274: Raha-asia-aloite n:o 74.
5275:
5276:
5277:
5278:
5279: B.ajala; Määr.ärahan osoit~a Pomarkun Isojärven jokisuun
5280: peJ.:lBerry.styötä varten.
5281:
5282:
5283: Ed u s kun n a 11 e.
5284:
5285: Vuonna 1959 aloitetu.sta Karvianjoen vesis- jä~i _sijai~, on jo kauan ollut Tampereen
5286: tön perkau:slumkkeesta ovat toteutumatta vielä tyovo1mapurm vaikeimpia työttömyyskuntia.
5287: Pomarkun Isojärven p.engerrys- ja ruoppaustyöt. Pengerrystyö parantaisi huomattavasti järven
5288: Isojärven rannoille on rakennettu yli 700 hu- hyväksikäyttöä .sekä Pomarkun kunnan vaikeaa
5289: vilaa, joiden omistajat odottavat ves1stön lo- työllisyys tilannetta.
5290: pullista kuntoonsaattamista. Veden korkeuden Tampereen vesipiirin tekemän laskelman mu-
5291: jyrkän vaihtelun haitat poistuvat pengerrystyön kaan työ tulisi maksamaan noin 800 000 mark-
5292: tultua loppuun suoritetuk-si. Samalla kalakan- kaa.
5293: nan säilyminen ja lisääntyminen turvataan. Jär- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5294: ven alajuoksulla oleva La.nkosken Sähkö Oy tavasti,
5295: edellyttää vesijärjestelyjä sellaisiksi, että voi-
5296: malaitoksen kokovuotinen vedentarve tulee tyy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5297: dytetyksi. 1979 tulo- ja menoarvioon 800 000 mar-
5298: Suunnitelmat Isojärven jokisuun pengertätni- kan määrärahan Pomarkun Isojärven
5299: seks.i ovat valmiit. Pomarkun kunta, ]ossa Iso- jokisuun pengerrystyötä varten.
5300: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
5301:
5302: Pentti Rajala
5303: 78 1978 Vp.
5304:
5305: Raha-asia-aloite n:o 75.
5306:
5307:
5308:
5309:
5310: •]{åjala: Määrärähan osoittamisesta TVL:n Turun piirin Porin
5311: korjaamon sosiaalitilojen rakentamiseksi.
5312:
5313:
5314: E d u s k u n n a 11 e.
5315:
5316: Tie- ja vesirakennushallituksen Turun piirin taa uudelleen, jott'<l ne vastalSlvat ajan vaati-
5317: korjaamo Porissa on taloudellisesti kannattava muksia ja voimassa olevaa lainsäädäntöä.
5318: ja toiminnaltaan tehokas työyksikkö, jossa kor- Edellä olevaan viitaten ehdotan,
5319: jataan ja huolletaan Satakunnan alueella käy-
5320: tös,sä oleva tien rakentamis- ja korjauskalusto. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5321: Korjaamolla työskentelee yli 30 työntekijää. 1979 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
5322: Alueella sijaitsevat työskentelytilat ovat riittä- markan määrärahan tie- ja vesirakennus-
5323: vät ja kohtalaisessa kunnossa, osittain myös hallituksen Turun piirin Porin korjaa-
5324: hiljattain uusittuja tiloja. Sen si}aan työnteki- mon työnteleijäin sosiaalitilojen raken-
5325: jäin sosiaalitilat ovat heikot. Ne pitäisi raken- tamista varten.
5326: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
5327:
5328: Pentti Rajata
5329: 1978 vp. 79
5330:
5331: Raha-asia-aloite n:o 76.
5332:
5333:
5334:
5335:
5336: · Rajala: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen tien raken-
5337: tamiseksi valtatieltä n:o 3 Ikaalisten keskustaan johtavan
5338: sisääntulotien varteen.
5339:
5340:
5341: Ed u s k u n n a 11 e.
5342:
5343: V altatieltä n:o 3 Ikaalisten ,keskustaan joh- kutuspiiriin tulee uutta teollisuutta sekä asun-
5344: tavalla sisääntulotiellä sekä edelleen Oy Fin- toja. Tieosien yhteiseksi pituudeksi tulee 2 020
5345: layson Ab:n tehtaille johtavalla Kiviniemen metriä. Ikaalisten kauppalan toimeksiannosta
5346: tiellä on liikenne muodostunut kevyen liiken- suunnitelmat ovat valmiit, ja ne soveltuvat
5347: teen osalta niin merkittäväksi, että mainitut valmisteilla olevaan keskustan asemakaavaan.
5348: tienosat olisi varustettava Jiikenneturvallisuu- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5349: den parantamiseksi erillisillä jalanku1ku- ja pyö- tavasti,
5350: räteillä. Sisääntulotien vilkas autoliikenne ja
5351: lisäksi huomattava tien korkeusero tekee jalan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5352: kulkijan sekä polkupyöräilijän turvattomaksi 1979 tulo- ja menoarvioon 800 000
5353: varsinkin talven liukkailla keleillä. markan määrärahan kevyen ·liikenteen
5354: Vuonna 1975 suoritetun laskennan mukaan tien rakentamiseksi valtatieltä n:o 3
5355: tiellä kulkee 1 200 autoa päivässä, ja luvut Ikaalisten keskustaan johtavan sisääntu-
5356: ovat lisääntymässä sen johdosta, että tien vai- lotien varteen.
5357: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
5358:
5359: Pentti Rajala
5360: 1978 vp.
5361:
5362: Raha-asia-aloite n:o 77.
5363:
5364:
5365:
5366:
5367: Rajala: Määrärahan osoittamisesta Kihniön~Isoniemen tien
5368: uudelleen rakentamiseen.
5369:
5370:
5371: E d u s k u n n a 11 e.
5372:
5373: Kihniön-Isoniemen tiehanke on ollut jo tienä suuri merkitys pohjoiseen suuntaan Seinä-
5374: kauan vireillä. Nyt sitä on vauhdittanut alueel- joelle sekä Kihniön kautta kulkevalle Järvi-Suo-
5375: le avattujen Hietasalon ja Tuuranevan pohto- men tielle. Kyseinen tie palvelee tehokkaasti
5376: turvetyömaiden käynnistäminen. vaikutusalueen puutavarakuljetuksia sekä Kih-
5377: Nykyisen energiatilanteen vuoksi Pohjois-Sa- niön kasvavaa teollisuutta.
5378: takunnan turvesoihin on !kiinnitetty valtakun- Nykyisellään tien heikko kunto ei kestä ras-
5379: nanlaajuista huomiota, ovathan esiintymät tällä kasta kuljetusta. Se on kapea, mäkinen, mut-
5380: alueella parhaat maassamme. kainen ja routavaurioiden vaikutus on miltei
5381: Koska kuljetukset turvealueilta alkavat vii- ympärivuotinen. Rakennettavan tien pituus on
5382: meistään vuoden kuluttua, ja soiden perkauk.- noin 19 km.
5383: seen sekä nostokuntoon saattamiseen ja koneis- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
5384: tukseen uhrataan kymmeniä miljoonia mark- tavasti,
5385: koja, on aivan välttämätöntä, että kuljetukset
5386: voidaan hankkeita vaarantamatta asianmukaises- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5387: ti järjestää ja näin saada alueille jo investoi- 1979 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
5388: dut pääomat tuottaviksi. markan määrärahan Kihniön-Isonie-
5389: Kihniön-Isoniemen tiellä on myös yhdys- men tien uudelleen rakenta.miseen.
5390: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
5391:
5392: Pentti Rajala
5393: 1978 vp; 81
5394:
5395: Raha-asia-aloite n:o 78.
5396:
5397:
5398:
5399:
5400: Rajala: Määrärahan osoittamisesta Parkanon-Karvian maantien
5401: rakentamiseen.
5402:
5403:
5404: E d u s k u n n a 11 e.
5405:
5406: Parkanoo ja Karvian välinen maantie on ;outuneet odotettua enemmän kuormitetuiksi.
5407: he&kokuntoinen soratie, jonka uude11een raken- Jotta ei Karvian kehitys vaarantuisi eikä alueen
5408: taminen olisi kiireellisesti aloitettava. Tien lii- teollisuuden toiminta enempää vaikeutuisi keh-
5409: kennekelpoisena pysyminen alkaa kohta olla nojen tieolosuhteiden vuoksi, olisi Parkanon-
5410: kyseenalaista muuna:kin kuin kelirikkoaikana. Karvian tien rakentaminen aloitettava mahdol-
5411: Viime vuosina voimakkaasti kehittynyt Karvian lisimman nopeasti. Suunnitelmat tien. rakenta-
5412: teollisuus on osaltaa:n vaikuttanut liikennemää- miseksi ov,at valmiina.
5413: rien kasvuun. Saha-, kenkä- ja metalliteollisuu- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5414: den kuljetukset suuntautuvat Karvian-Parka- tavasti,
5415: non tien kautta valtatielle n:o 3. Kun tähän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5416: lisätään vielä Honkajoella aloitetun laajamittai- 1979 tulo- ja menoarvioon 2 miljoonan
5417: sen turveteollisuuden vaikutus Karvian-Parka- markan määrärahan Parkanon-Karvian
5418: non tielle, on ilmeistä, että alueen tiet ovat maantien rakentamista varten.
5419: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
5420:
5421: Pentti Rajala
5422:
5423:
5424:
5425:
5426: 11 0878005881
5427: 82 1978 vp.
5428:
5429: Raha-asia-aloite n:o 79.
5430:
5431:
5432:
5433:
5434: Rajala: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen tien raken-
5435: tamiseksi Pori~Honkajoki risteyksestä Kankaanpään keskus-
5436: taan johtavan Lavian tien varteen.
5437:
5438:
5439: E d u s k u n n a 11 e.
5440:
5441: Kankaanpään kaupungin keskustaan Pori~ kennetaan Lavian tien vartta Opistontielle asti,
5442: Honkajoki · risteyksestä johtavalla sisääntulotiel- se samalla ohjaa kevyttä liikennettä Keskuska-
5443: lä ( Lavian tiellä) on liikenne käynyt siksi vilk- dun ruuhkasta väljemmälle OpistontielLe ja
5444: kaaksi, että tämän tien varteen olisi mahdolli- edelleen keskustaan. Kevyen liikenteen tien pi-
5445: simman pian rakennettava kevyen liikenteen tie tuudeksi tulee noin 2 200 metriä,
5446: jalankulku- ja polkupyöräliikennettä varten. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5447: Tiellä kUlki vuonna 1975 tehdyn laskelman tavasti,
5448: mukaan 4 500 autoa vuorokaudessa. Kun tätä
5449: samaa ajoväylää käyttävät työmatkallaan ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5450: muissa .asioissa keskustaan pyrkivät useat sadat 1979 tulo- ja menoarvioon 1 milj. mar-
5451: pyöräilijät ja jalankuJkijat, on onnettomuuk- kan määrärahan kevyen liikenteen tien
5452: sien vaara ilmeinen. Tällä tieosuudella on sattu- rakentamiseksi Pari-Honkajoki ris-
5453: nut jo monia polkupyöräilijän kuolemaan joh- teyksestä Kankaanpään keskustaan joh-
5454: taneita onnettomuuksia. Kun kyseinen tie ra- tavan Lavian tien varteen.
5455: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
5456:
5457: Pentti Rajala
5458: 1978 vp. 83
5459:
5460: Raha-asia-aloite n:o 80.
5461:
5462:
5463:
5464:
5465: Rajala: Määrärahan osoittamisesta Tuorilan-Merikarvian tien
5466: rakentamiseen.
5467:
5468:
5469: E d u s k u n n a 11 e.
5470:
5471: Poriti-Vaasan valtatieltä Tuotilasta Meri" työllisyyttä Merikarvialla sekä kuorma-autoili-
5472: karvian keskustaan johtavan tien rakentaminen joiden että muiden työttömien. kohdalla. Työt-
5473: olisi kiireellisesti aloitettava. Vanha tie on ka- tömyy·sprosentti kuluvan vuoden helmikuussa
5474: pea, mutkainen ja heikkokuntoinen sekä jatku- oli 19.
5475: vasti Hsääntyvälle liikenteelle vaarallinen. Viime Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5476: vuosina toimintansa aloittanut, monipuolinen tavasti,
5477: teollisuus on odottanut tien uudelleen rakenta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5478: mista kuljetusmahdollisuuksien parantamiseksi. 1979 tulo- ja menoarvioon 2 milj. mar-
5479: Tien rakentamisen aloittaminen auttaisi kan määrärahan Tuorilan-Merikarvian
5480: myös osaltaan jo pitkään jatkunutta heikkoa tien rakentamista varten.
5481: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
5482:
5483: Pentti Rajala
5484: 84 1978 vp.
5485:
5486: Raha-asia-aloite n:o 81.
5487:
5488:
5489:
5490:
5491: Rajala: Määrärahan osoittamisesta ,vammalan-Putajan-Suo-
5492: denniemen tien rakentamisen aloittamiseksi.
5493:
5494:
5495: E d u s k u n n a 11 e.
5496:
5497: Vammalan-Putajan-Suodenniemen tie on henee kyseinen väli 16 kilometrillä, kun de
5498: heikkokuntoinen, kapea ,ja mutkikas soratie, Putajan kautta saadaan nykyajan llikennetanpei-
5499: jonka uudelleen rakentaminen tehostetun kun- ta vastaavaan kuntoon.
5500: nossapidon puitteissa olisi kiireellisesti aloitet- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5501: tava. Nykyisellä ~tiellä on jyvkkiä ahteita ja tavasti,
5502: routavauriot haittaavat liikennettä meLkein ko-
5503: ko kesän. Suodenniemen kuntalaiset käyttävät että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5504: talousalueen keskuspaikkana Vatrunalan kau- 1979 tulo- ja menoarvioon 1,5 milj.
5505: punkia, suuren haittatekijän palvelujen saannil- markan määrärahan V ammalan-Puta-
5506: le aiheuttavat kuitenkin kehnot tieolosuhteet. jan-Suodenniemen tien rakentamisen
5507: Koska Vammalasta Poriin suuntautuva lii- aloittamiseksi.
5508: kenne kulkee nykyään Lauttakylän kautta, ly-
5509: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
5510:
5511: Pentti Rajala
5512: 1978 vp. 85
5513:
5514: Raha-asia-aloite n:o 82.
5515:
5516:
5517:
5518:
5519: Rajala: Määrärahan osoittamisesta Parkanoo rautatieasemaraken-
5520: nuksen rakentamista varten.
5521:
5522:
5523: E d u s k u n n a 11 e.
5524:
5525: Parkanon kaupungin nykyinen rautatieasema- nisivat ja vastaisivat ajan vaatimuksia. Tav,aran-
5526: rakennus (parakki) ei täytä jatkuvasti kasva- kuljetukseen vaadittavat tilat asemalta puuttu-
5527: van liikenteen vaatimuksia. Se on palvelu- sekä vat kokonaan.
5528: sosiaalitiloiltaan osoittautunut liian ahtaaksi. Aseman keskeistä vaikutusta lisää myös se,
5529: Henkilöliikenteen kasvu on ylittänyt kaikki että sieltä ohjataan sähköistetty Tampere-Sei-
5530: odotukset ollen nyt jo noin 5 000 henkilöä näjoki välinen liikenne. Parkanon asemalle
5531: kuukaudessa, vaikka kaikki pikajunat eivät vie- asennettujen sähkönohjauslaitteiden tilat ovat
5532: lä pysähdykään Parkanossa. myös puutteelliset.
5533: Koska Parkano on risteysasema Tampere- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5534: Seinäjoki sekä Pori-Haapamäki välillä, odot- tavasti,
5535: taa viime vuosina nopeasti kasvanut Pohjois- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5536: Satakunnan teollisuus, että alueen tavarakulje- 1979 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
5537: tukset keskitettäisiin Parkanoon, jolloin sekä markatt määrärahan Parkanon rautatie-
5538: lähtevän että tulevan tavaran toimitukset para- asemarakennuksen rakentamista varten.
5539: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
5540:
5541: Pentti Rajala
5542: 86 1978 vp.
5543:
5544: Raha-asia-aloite n:o 83.
5545:
5546:
5547:
5548:
5549: Rajala: Määrärahan osoittamisesta turpeenjalostuslaitoksen ra-
5550: kentamiseksi Honkajoen kuntaan.
5551:
5552:
5553: E d u s k u n n a 11 e.
5554:
5555: Valtion ,suunnitelmissa on lähitulevaisuudes- sesti siihen tulokseen, että Honkajoki olisi se
5556: u tarkoitus rakentaa polttoturpeen jalootuslai- paikka, johon turpeenjalostuslaitos tfi:llä alueel-
5557: toksia eri puolille maatamme turvetuotantom- la pitäisi ensimmäisenä :sijoittaa. Myös valta-
5558: me kehittämiseksi ja monipuolistamiseksi. Täl- kuilnan energiapolitiikka edellyttää nopeita toi-
5559: laisen laitoksen sijaintikunnaksi sopii erittäin menpiteitä maamme energiavarojen tehokkaaksi
5560: hyvin Honkajoen kunta, jonka laajoilla turve- hyödyntämiseksi.
5561: soilla on tehty töitä v.altion toimesta jo usei- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5562: den vuosien ajan ja joilla turpeen nosto on jo tavasti,
5563: käynnissä. Honkajoen lisäksi monissa muissa
5564: Pohjois-Satakunnan kunnissa on laajoja suo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5565: alueita, joissa nostokuntoon saattaminen on jo 1979 tulo- ja menoarvioon 5 miljoonan
5566: pitkälle viety. markan määrärahan turpeenjalostuslai-
5567: Pohtoturveasioissa käydy1ssä keskusteluissa toksen rakentamiseksi Pohjois-Satakun-
5568: on Pohjois-Satakunnassa tultu melko yksimieli- nassa sijaitsevaan Honkajoen kuntaan.
5569: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
5570:
5571: Pentti Rajala
5572: 1978 vp. 87
5573:
5574: Raha-asia-aloite n:o 84.
5575:
5576:
5577:
5578:
5579: Raudaskoski ym.: Määrärahan osoittamisesta voin hinnan alen-
5580: tamiseksi margariinin hinnan tasolle.
5581:
5582:
5583: E d u s k u n n a 11 e.
5584:
5585: Huolimatta uuden maataloustulolain a.sialli- sen arviomäärärahan avulla samaksi. Jotta saa-
5586: sista tuotantopoliittisista päämääristä ns. ras- tu k~eilu antaisi ~estävän tuloksen, ajanjaik-
5587: vaongelmat tulevat lähivuosinakin olemaan vai- son, jonka aikana voi ja margariini· olisi saman-
5588: keasti ratkaistavia asioita. Harkittaessa monis- hintaista, tulisi olla pitkähkö. Yksi vuosti saat-
5589: ta vaihtoehdoista tarkoituksenmukaisinta rat- taisi olLa aika, joka antaisi ~uotettavan vas-
5590: kaisumaJ.lia tarvitaan runsaasti pätevää, moni- tauksen. Jos margariiniteollisuudelle aiheutuisi
5591: puolista tietoa esim. siitä, kuinka kansa käyt- koke.ilusta menetyksiä, nämä korvattaisiin asiaa
5592: täytyisi rasvaostoksissaan, jos margariinin ja varten vuoden 1979 tulo- ja menoarvioon ote-
5593: voin hintasuhteet samaistettaisiin, mitä se mer- tusta arviovaraisesta määrärahasta.
5594: kitsisi erilaisten msvatuotteiden menekissä, Edellä olevan perusteella ehdotaJmne kun-
5595: margariiniteollisuuden työlHsyydessä ja rasvojen nioittaen,
5596: maahan tuonnin määrissä. Tällaisten asioiden
5597: todisteeilinen selvittely kokeiluluontoisena saat- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5598: taisi antaa arvokasta tietoa kansantalouden kan- 1979 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
5599: nalta erittäin tärkeissä kysymyksissä. markkaa voin hinnan laskemiseksi mar-
5600: Tällaista tilastollista tarkoitusta varten voin gariinin hinnan tasolle yhden vuoden
5601: ja margariinin hinta olisikin määrättävä erityi- ajaksi alkaen 1. 1. 19 79.
5602: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
5603:
5604: Väinö Raudaskoski Paavo Vesterinen Pekka Vilmi
5605: Einari Nieminen Sylvi Saimo Lasse Äikäs
5606: Kalevi Mattila
5607: 88 1978 vp.
5608:
5609: Raha-asia-aloite n:o 85.
5610:
5611:
5612:
5613:
5614: Raudaskoski ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta siirtona
5615: maatilatalouden · kehittämisrahastoon.
5616:
5617:
5618: E d u s k u n n a 11 e.
5619:
5620: Maatilojen elinkelpoisuuden parantJamisessa va, että samanaikaisesti on rahaston toimialaa
5621: on pääomahuollon turvaamisella keskeinen mer- laajennettu. Maatalouden pääomahuollon ongel-
5622: kitys. Käytännön toimet ovat kuitenkin jatku- mat ovat erikoisen vaikeita Pohjois-Suomessa,
5623: vasti olleet riittämättömät. Maatilatalouden ke- jossa maatilatalouden kehittämisrahaston täy-
5624: hlttämisrahastoon on saatu varoja niukasti, vuo- dennettäväksi ta~koitettu perusluottorahoitus
5625: delle 1975 esim. vain 185 milj. mk. Vuonna on varsin mitätöntä.
5626: 1976 varoja oli käytettävissä 215 milj. mk ja EdeLlä oleva&! viitaten ehdotamme kunnioit-
5627: kuluvana vuonna 210 milj. mk. Huolimatta taen,
5628: erittäin vaikeasta pääomapulasta on vuodelle että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5629: 1978 esitetty myös vain 210 milj. mk. 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
5630: Inflaation huomioonottaen on maatilatalou- 30.32.60 lisäyksenä 100 000 000 marle-
5631: den kehittämisrahaston varojen katsottava vuo- kaa siirtona maatilatalouden kehittämis-
5632: si vuodelta: vähentyneen. Lisäksi on huomatta- rahastoon.
5633: He1singissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
5634:
5635: Väinö Raudaskoski Paavo Vesterinen Pekka Vilmi
5636: Einari Nieminen Sylvi Saimo Lasse Äikäs
5637: Kalevi Mattila
5638: 1978 vp. 89
5639:
5640: Raha-asia-aloite n:o 86.
5641:
5642:
5643:
5644:
5645: Raudaskoski ym.: Määrärahan osoittamisesta Mäkelänperän yk-
5646: sityistien rakentamiseksi Kärsämäen kunnassa.
5647:
5648:
5649: E d u s k u n n a 11 e.
5650:
5651: Oulun läänissä Kärsämäen kunnassa oleva tä, että hankkeeseen sisältyy vaativa siLlan ra-
5652: Mäkelänperän yksityistiehanke on ollut vireillä kentaminen.
5653: jo jonkin aikaa. Tien pituus on noin 4 ikm Ha~een ~kustannusarvio on noin 150 000
5654: ja se yhdistää kyseisen Mäkelänperän 20 :ta- mk. Jotta maaseudun autioituminen sivukylillä
5655: loutta ns. nelostiehen Venetpalon kylässä. Tä- voitaisiin torjua, olisi paljolti yleisenäkin tienä
5656: män tien ja siihen sisältyvän sillan kuntoon käytetty hanke voitava rahoittaa yleisistä va-
5657: saanti on kyseisellä kylällä asuvien ihmisten roista mahdollisimman pikaisesti. Työttömyy-
5658: kannalta aivan välttämätöntä. Erikoisesti maa- den torjuminenkin paikkakunna1Ja edeLlyttäisi
5659: talouden harjoittaminen on vaikeaa kunnolli- uusia työkohteita vielä tämän vuoden aikana.
5660: sen tieyhteyden puuttuessa. Tietä käytetään EdelJä olevan perusteella ehdotamme,
5661: kauppa- 1a koulutoiminnan lisäksi myös puu-
5662: tavaran wosajotienä, josta syystä sen kuntoon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5663: saanti syrjäisen kylän vähävaraisille asukkaille 1979 tulo- ja menoarvioon 150 000
5664: on ylivoimainen tehtävä. Näin erikoisesti syys- markkaa Mäkelänperän yksityistien ra-
5665: kentamiseksi Kärsämäen kunnassa.
5666: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1978.
5667:
5668: Väinö Raudaskoski Mauno Manninen
5669: Veikko Pihlajamäki Mikko Pesälä
5670:
5671:
5672:
5673:
5674: 12 0878005881
5675: 90 1978 vp.
5676:
5677: Raha-asia-aloite n:o 87.
5678:
5679:
5680:
5681:
5682: Saimo ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatieosuuden Lieves-
5683: tuore-Kangasniemi rakennustöiden aloittamiseksi Keski-Suo-
5684: men tie- ja vesirakennuspiirin alueella.
5685:
5686:
5687: E d u s kun n a II e.
5688:
5689: Lievestuoreen-Kangasniemen vt,1].t·atieosuu- valmistuivat kesäkuussa 1971 ja työt on ~o
5690: den rakentamisella on ratkaisevan täl.'lkeä mer- aloitettu Kangasniemen puolella. Tärkeätä olisi
5691: kitys vaJ.takunnan eri osien saattamiseksi tois- saada työt alkuun myös Keski-Suomen alueella.
5692: tensa yhteyteen. Tällä tavoin saadaan Keski- Tämä olisi erittäin mel.'lkityksehlistä myös työl-
5693: Suomi ja Pohjanmaa suorMn valtatieyhteyteen lisyysnäkymien kannalta. Työttömyys on koe-
5694: Etelä-Savon, Vuoksenlaakson ja Kymenlaakson tellut erityisesti kuorma-autoilijoita ja maan-
5695: ka:nssa, sillä näitä laajoja alueita yhdistäväSltä siirtokoneiden omistajia, jotka saislivat nmsaas-
5696: valtatieverko&tosta puuttuu vain alJe 40 km:n ti työtilaisuuksia avattavalla tietyömaalla. Kun
5697: osuus. Tämän osuuden rakentamisen ja eräiden mainitulla valtatieosuudella on runsaasti mer-
5698: Pori-Joensuu tieosien valmistuttua Lievestuo- ·kitystä myös turistiliikehteelle, on sen nopea
5699: reelta on suorat valtatieyhteydet kaikkiin tär- rakentaminen tarpeen.
5700: keimpiin satamiin ja kaupunkeihin. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5701: Postilaitos o~in jo tämän perusteella alo1t-
5702: tanut autokul:jetukset Lievestuoreen kautta, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5703: aluksi itä~länsisuunnassa, mutta jo nyt on 1979 tulo- ja menoarvioon · 500 000
5704: vahvistettu postilinjan Kokkola-Lappeenranta markkaa valtatieosuuden Lievestuore-
5705: kulkeminen Lievestuoreen kautta em. Lieves- Kangasniemi rakennustöiden aloittami-
5706: tuoreen-Kangasniemen valtatieosuuden valmis- seksi Keski-Suomen tie- ja vesirakennus-
5707: tUJttua. Suunnitelmat tieosuuden rakentamisesta piirin alueella.
5708: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1978.
5709:
5710: Sylvi Saimo Pentti Poutanen
5711: 1978 vp. 91
5712:
5713: Raha-asia-aloite n:o 88.
5714:
5715:
5716:
5717:
5718: Saimo ym.: Määrärahan osoittamisesta Joutsan-Kangasniemen
5719: tien rakennustöiden aloittamiseksi Keski-Suomen läänin
5720: alueella.
5721:
5722:
5723: E d u s kun n alle.
5724:
5725: Joutsan ja Kangasniemen väliset tieyhteydet teydet huomioonottaen tien rakentaminen olisi
5726: ovat pitkään olleet varsin huonot. Uuden tien kuiJtenkin kiireellisesti toteutettava.
5727: rakentaminen tälle välille onkin käynyt välttä- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5728: mättömäksi ja Mikkdin tie- ja vesirakennus-
5729: piirin alueella Keski-Suomen mjalle asti työt että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5730: onkin jo tehty. 1979 tulo- ja menoarvioon 500 000
5731: Sen sijaan Keski-Suomen läänin rajalta Jout- markkaa ]outsan-Kangasniemen tien
5732: saan ei töitä ole vielä aloitettu. Nykyiset yh- rakennustöiden aloittamiseksi Keski-
5733: Suomen läänin alueella.
5734: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 197 8.
5735:
5736: Sylvi Saimo Pentti Poutanen
5737: 92 1978 vp.
5738:
5739: Raha-asia-aloite n:o 89.
5740:
5741:
5742:
5743:
5744: Saukkonen ym.: Määrärahan osoittamisesta maatalousopiston pe-
5745: rustamiseen Parikkalan kunnan Särkisalmelle.
5746:
5747:
5748: E d u s kun n a 11 e.
5749:
5750: Luovutetussa Karjalassa totnu Kurkijoen samme, tulisi sen toteuttamiseen ryhtyä viipy-
5751: maamiesopisto Mustialan ja Hyvinkään opiSito- mättä.
5752: jen lisäksi. Tätä opistoa ei ole jälleenrakennet- Pari'kkalan Särkisalmen valintaa oppilaitok-
5753: tu vaikka yleensä siellä sijainneet erilaiset op- sen sijaintipaikaksi perustelee myös sen lliken-
5754: pilaitokset ovat jatkaneet toimintaansa uusissa teellisesti keskeinen asema Joensuun, Savon-
5755: si joituspa.i\koissa. linnan ja Lappeenrannan suuntiin johtavien rau-
5756: Maan elintarvikehuollon osalta on tilanne tatie- ja maantieyhteyksien risteyskohdassa. Sen
5757: viime vuosina oleellisesti muuttunut. Maata- sijainti palveltavaan alueeseen nähden on mah-
5758: lousväestön väheneminen ja sen ikärakenteen dollisimman keskeinen. Myös aluepoliittisesti
5759: muuttuminen yhä vanhempaan suuntaan on ai- sijoituspaikka on perusteltu, s11lä Parikkalan
5760: heuttanut lisääntyvää huolta siitä, että riittä- kunta kuuluu kehitysalueiden II vyöhykkee-
5761: vää ammattityövoimaa maatalouden palveluk- seen.
5762: seen ei pystytä ilman tehokkaita toimenpiteitä ParikkaJan kunta on jo osaltaan ryhtynyt
5763: enää tulevaisuudessa turvaamaan. Maatalous- toimenpiteisiin opiston perustamisen helpotta-
5764: opetuksen tehostaminen onkin sentähden ensi- miseksi ja selvittänyt oppilaitoksen peltopinta-
5765: arvoisen tärkeätä tässä tilanteessa. alan lisäämismahdollisuudet siten, että se var-
5766: Maatalousopiston perustaminen Itä-Suomeen masti riittää myös opistotasoisen oppilaitoksen
5767: on monessa yhteydessä todettu tal'pOOlliseksi tarpeisiin.
5768: ja siitä on tehty useita esit)'lksiä. Eräs ehdo- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
5769: tuksista tähtää Parikkalan Särkisalmella sijait- nioittaen,
5770: sevan maatalouskoneteknillisen koulun toimin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5771: nan kehittämiseen siten, että sen yhteyteen si- 1979 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
5772: joittuisi myös opistotasoinen maatalousalan ope- markkaa maatalousopiston perustami-
5773: tus. Koska tämä vaihtoehto tarjoaisi taloudel- seksi Parikkalan kunnan Särkisalme/la
5774: lisen ja nopeasti käyntiin saatavissa olevan ta- sijaitsevan maatalousoppilaitoksen yh-
5775: van tehostaa maataloudellista opetusta maas- teyteen.
5776: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1978.
5777:
5778: Juhani Saukkonen Mikko Kaarna
5779: 1978 vp. 93
5780:
5781: Raha-asia-aloite n:o 90.
5782:
5783:
5784:
5785:
5786: Saukkonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Saviniemen-Niuk-
5787: kalan-Uukuniemen tien perusparannustöihin.
5788:
5789:
5790: E d u s k u n n a 11 e.
5791:
5792: Uukuniemen rajapitäjässä Kaakkois-Suomessa Tie on kuitenkin erityisesti syksyisin ja ke-
5793: Kymen läänissä ei ole yhtään päällystettyä tietä. väisin huonokuntoinen ja kesäisin pölyinen sekä
5794: Kuitenkin mm. Saviniemi-Niukkala-Uuku- mutkaisena ja mäkisenä liikenteelle vaarallinen.
5795: niemi kk välinen tie on vuosi vuodelta tullut Tien kokonaispituus välillä Saviniemi-Niuk-
5796: yhä vilkkaammin liikennöidyksi. Tähän ovat kala-Uukuniemi kk on n. 26,5 kin. Tietä
5797: osaltaan vaikuttaneet Kristillisen Työväenyhdis- käyttää vilkkaimpaan kesäaikaan n. 400 autoa
5798: tyksen loma- ja kurssikeskuksen perustaminen päivittäin.
5799: Uukuniemen kirkolle sekä viime vuosina Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5800: Uukuniemen rannoille nousseet yli 200 kesä- nioittaen,
5801: huvilaa vieraspaikkakuntalaisine asukkaineen
5802: samoin kuin Uukuniernen liittyminen terveys- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5803: keskuksen kuntainliittoon, jonka sairaala vuode- 1979 tulo- ;a menoarvioon 1 000 000
5804: osastoineen sijaitsee Parikkalassa, jonne liiken- markkaa perusparannus- ;a päällystys-
5805: ne suuntautuu pääasiassa juuri Niukkalan- töiden aloittamiseen Uukuniemen kun-
5806: Saviniemen tietä, jota pitkin myös koululais- nassa Saviniemen-Niukkalan-Uuku-
5807: kuljetukset päivittäin tapahtuvat. niemen kk:n välisellä tieosuudella.
5808: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1978.
5809:
5810: Juhani Saukkonen Mikko Kaarna
5811: 94 1978 vp.
5812:
5813: Raha-asia-aloite n:o 91.
5814:
5815:
5816:
5817:
5818: Saukkonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Simpeleen-Särki-
5819: lahden poikittaistien suunnitteluun ja rakentamiseen.
5820:
5821:
5822: Ed u s kun n a 11 e.
5823:
5824: Jo vuonna 1964 tekivät silloiset Simpeleen, autotie, mutta se ei nykykuntoisena voi tyy-
5825: Ruokolahden· ja Sääruingin kunnat tielain mu- dyttää teollisuuden vaatimaa kuljetustarvetta.
5826: kaisen aloitteen maantien rakentamiseksi Sim- Saimaan kanavan avautuminen liikenteelle on
5827: peleeltä Sääruingin Särkilahdelle. Tie on suun- antanut lisäksi näiden alueiden teollisuudelle
5828: niteltu yhdystieksi valtatie n:o 6:n ja Saimaa..'1 uusia mahdollisuuksia. Siksi tieyhteyden saami-
5829: vesistön välille, jossa Särkilahden kohdalla on nen Simpeleeltä suoraan Saimaan vesistöön on
5830: erinomainen luonnonsatama ja saaristotien läh~ tullut entistä tarpeellisemmaksi, ja ainoastaan
5831: tökoht:a. 30 kilometrin matka Simpeleeltä Särkilahdelle
5832: Nykyisen Rautjärven kunnan Simpeleen ky- merkitsisi huomattavaa kustannusten säästöä
5833: lässä sijaitsee Yhtyneet Paperitehtaat Osake- sekä raaka-ainekuljetuksissa että tuotteiden
5834: yhtiön kartonkitehdas, joka raaka-ainetta hank- markkinoimisessa. Lisäksi tällä poikittaistiellä
5835: kiessaan ja tuotteita markkinoidessaan joutuu ~tulisi olemaan suuri merkitys yhä kasvavan
5836: turvautumaan huomattaviin kuljetuksiin, ja kun matkailun palvelijana Saimaan vesistön alueella.
5837: raaka-aineen hankinta valtakunnan rajan välit- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5838: tömän läheisyyden vuoksi on pakotettu suun- nioittaen,
5839: tautumaan pääasiassa länteen, koetaan tien puu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5840: te Saimaan vesistölle Särkilahden suuntaan pa- 1979 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
5841: hana esteenä. markkaa Simpeleen-Särkilahden poikit-
5842: Simpeleeltä on jo olemassa Särkilahteen tie, taistien suunnitteluun ja rakennustöiden
5843: joka on osittain paikallistie ja osittain metsä- aloittamiseen.
5844: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1978.
5845:
5846: Juhani Saukkonen Mikko Kaarna
5847: 1978 vp. 95
5848:
5849: Raha-asia-aloite n:o 92.
5850:
5851:
5852:
5853:
5854: Savola ym.: Määrärahan osoittamisesta rintamasotilaiden kun-
5855: toutustoimintaan.
5856:
5857:
5858: E d u s k u n n a 11 e.
5859:
5860: Sota-aikaiset vuodet verouivat rintamamies- tamamiesten terveyttä ja työkykyä takaisin. Tä-
5861: ten terveydentilaa ja työkykyä siinä määrin, mä on jo voitu osoittaa myös sotainvalidien
5862: että kuntoutuskysymys on noussut viime ai- lakisääteisen kuntoutustoiminnan yhteydessä~
5863: koina hyvin voimakkaasti esille. Sota-aikaisina Valtion budjetissa vuonna 1977 ja 1978 on
5864: vuosina syntyi paljon haittoja ja häiriöitä, joita ollut 5 milj. markan suuruinen määräraha rin-
5865: ei kantakortteihin merkitty ja jotka nyt ovat tamasotilaiden kuntoutusto~mintaa varten. Kui-
5866: heikentämässä rintamasotilaiden terveyttä ja tenkin tämä määräraha on osoittautunut riittä-
5867: työkykyä. Moni rintamamies kuuluisi itse asias- mättömäksi ja kustannustason noustua vuoden
5868: sa jo sotilasvammalain piiriin, mutta kortisto- 197 8 määräraha on itseasiassa pienempi kuin
5869: merkintöjen ja todistajien puutteessa ei kaikilla vuoden 1977 määräraha.
5870: ole mahdollisuutta tähän. Sen vuoksi on oikeu- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5871: denmukaista, että rintamamiesten kuntoutus-
5872: toimintaa tuetaan valtiovallan taholta taloudel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5873: lisesti. On todettu asia, että yhtäjaksoineo kun- 1979 tulo- ja menoarvioon 12 000 000
5874: toutuslaitoshoito · siihen kuuluvine fysikaalisine markkaa rintamasotilaiden kuntoutustoi-
5875: hoitomuotoineen palauttaa hyvin suuresti rin- mintaan.
5876: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1978.
5877:
5878: Petter Savola Juhani Tuomaala
5879: 96 1978 vp.
5880:
5881: Raha-asia-aloite n:o 93.
5882:
5883:
5884:
5885:
5886: Tuomaala: Määrärahan osoittamisesta Loukanluoman kuivatuk-
5887: sen jäljellä olevien töiden suorittamiseksi.
5888:
5889:
5890: E d u s kun n a II e.
5891:
5892: Etelä-Pohjanmaalla Närvijoen kylässä (Jur· Kuivatukseen liittyvistä töistä on kuitenkin
5893: van ja Pirttikylän kunnissa) on ollut käynnissä vielä osa tekemättä. Niihin kuuluu mm. mas-
5894: Loukanluoman kuivatus. Sanotun alueen vesi- sojen levitystä ja siirtoa sekä erilaisia viimeis-
5895: suonien kaivamisesta ovat aiemmin huolehti- telytöitä.
5896: neet alueen asukkaat omilla varoillaan, mutta Vielä tekemättä olevista töistä olisi ensim-
5897: uomien tila ei kuitenkaan ole enää vastannut mäisenä hoidettava massojen levitys ja kivien
5898: nykyaikaiselle maanviljelykselle asetettavia vaa- siirto pois viljelyalueelta sekä viemärissä ole-
5899: timuksia. vien kallioiden louhinta. Kyseiset työt olisi tar-
5900: Siten alueen maanomistajat jättivät hanketta koituksenmukaisinta toteuttaa ensi syksynä vil-
5901: koskevan tutkimusanomuksen Vaasan maanvil- jankorjuun jälkeen.
5902: jelyspiiri-insinöörille v. 1960, jonka jälkeen ra- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittaen,
5903: kennusmestari H. Rauvola teki hankkeesta
5904: kenttätutkimuksen v. 1963. Ojitussuunnitelma että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5905: esitettiin asianomaisille toukokuussa 1971, jol- 1979 tulo- ja menoarvioon 20 000
5906: loin perustettiin hanketta varten ojitusyhtiö. markkaa Laukanluoman kuivatuksen
5907: Hankkeen hyötyalue on yli 104 ha. Alueen jäljellä olevien töiden suorittamiseksi
5908: maat hyötyvät hankkeen toteuttamisesta esi- Etelä-Pohjanmaalla Närvijoen kylässä
5909: merkiksi tuottokyvyn nousun ja/ tai käyttömah- (]urvan ja Pirttikylän kunnissa).
5910: dollisuuden paranemisen muodossa.
5911: Helsingissä 10 päivänä helm.ikuuta 1978.
5912:
5913: Juhani Tuomaala
5914: 1978 vp. 97
5915:
5916: Raha-asia-aloite n:o 94.
5917:
5918:
5919:
5920:
5921: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kiireellisten säännösten
5922: laatimiseksi kaikenlaisen alkoholin tarjoilun kieltämiseksi
5923: eduskuntatalossa.
5924:
5925:
5926: E d u s k u n n a 11 e.
5927:
5928: Alkoholin erilainen väärinkäyttö on jatku- ja ravintolassa erityisesti istunnon aikana olisi
5929: vasti pahentunut maassamme. Siksi olisi vält- siis lopetettava.
5930: tämätöntä, että eduskunta näyttäisi alkoholi- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
5931: asioissa hyvää esimerkkiä Suomen kansalle. taen,
5932: Ei voida pitää hyväksyttävänä, että eduskun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5933: tatalossa kansanedustajilla on käytettävissään 1979 tulo- ja menoarvioon 1 000 mar-
5934: vapaasti alkoholia ja olutta. Vaikutuksia tästä kan määrärahan kiireellisten säännösten
5935: on havaittavissa jopa eduskunnan istunnoissa. laatimiseksi kaikenlaisen alkoholin tar-
5936: Myös oluen tarjoilu eduskunnan kahvilassa joilun kieltämiseksi eduskuntatalossa.
5937: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
5938:
5939: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
5940:
5941:
5942:
5943:
5944: 13 0878005881
5945: 98 1978 vp.
5946:
5947: Raha-asia-aloite n:o 9.5.
5948:
5949:
5950:
5951:
5952: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta eduskunnan oikeus-
5953: asiamiehen virastolle väitettyjä väärinkäytöksiä koskevien eri-
5954: tyistutkimusten suorittamiseksi.
5955:
5956:
5957: E d u s k u n n a 11 e.
5958:
5959: Eduskunnan oikeusasiamiehen tulisi voida että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5960: puuttua tehokkaasti vääryyksiin. Hänen viras- 1979 tulo- ja menoarvioon eduskunnan
5961: toMaan ei kuitenkaan ole edellytyksiä erityis- oikeusasiamiehelle 10 000 markan mää-
5962: tutlkimusten riittävää suorittamista varten. rärahan käytettäväksi tarpeellisten eri-
5963: Useimmiten asianomaisilta pyydetään vain lau- tyistutkimusten suorittamiseksi totuu-
5964: sunnot ja totuus jää selvittämättä. den perusteelliseksi selvittämiseksi väi-
5965: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- tetyissä väärinkäytöstapauksissa.
5966: taen,
5967: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
5968:
5969: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
5970: 1978 vp. 99
5971:
5972: Raha-asia-aloite n:o 96.
5973:
5974:
5975:
5976:
5977: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta oikeuskanslerinviras-
5978: toon kohdistuvan valvonnan suunnittelemiseksi.
5979:
5980:
5981: E d u s kun n a II e.
5982:
5983: Perustuslakiemme mukaan Suomi on lain- kaikissa suhteissa sekä että lain tulee olla kai-
5984: alainen maa. Samoin perustuslakiemme mukaan kille sama poliittisista seikoista riippumatta.
5985: tuomiois,tuimet ovat maassamme riippumatto- Tästä huolimatta oiikeuskanslerinvirasto näyt-
5986: mia, eivätkä niiden päätöksiin saa vaikuttaa tää joutuneen poliittisten sdkkojen vaikutuk-
5987: poliittiset seikat. sen piiriin.
5988: Sama koskee myös virallisia syyttäjiä. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
5989: Kuitenkin on jälleen havaittavissa, että po- taen,
5990: liittiset seiikat alkavat yhä enemmän maassam- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5991: me vaikuttaa syytteisiin ja oikeuksien päätök- 1979 tulo- ja menoarvioon 3 000 mar-
5992: siin. Laki ei ole kaikille kansalaisille sama. kan määrärahan sellaisen valvonnan
5993: Poliittisessa suosiossa olevat henikilöt ovat suo- suunnittelemiseksi maassamme, joka pa-
5994: jatussa asemassa. Jopa tunnettuja väärinkäy- kottaa oikeuskanslerinviraston poikkeuk-
5995: töksiä on painettu vihreän veran alle. setta täyttämään perustuslaillisen velvol-
5996: Oikeuskanslerinviraston velvollisuutena on lisuutensa ilman, että poliittiset seikat
5997: vruvoa, että lakeja noudatetaan maassamme vaikuttavat tähän toimintaan.
5998: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
5999:
6000: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
6001: 100 1978 vp.
6002:
6003: Raha-asia-aloite n:o 97.
6004:
6005:
6006:
6007:
6008: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta selvityksen tolDlltta-
6009: miseen ns. ministeriviinojen Alkolle aiheuttamien tappioiden
6010: korvaamiseksi puoluetukivaroista.
6011:
6012:
6013: E d u s k u n n a 11 e.
6014:
6015: Ministerit ja eräät muut virkamiesryhmät le korvattava puolueiden valtiolta saamista tu-
6016: ovat oikeutettuja saamaan puoli-ilmaiseksi tar· kivaroista. Vaitionkin on jo aika luopua po-
6017: vitsemansa viinat. Jokainen ministeri on mel- liittisten "siivelläeläjien" kerskaelintason yllä-
6018: keinpä poikkeuksetta jonkin puolueen jäsen ja pitämisestä, puolueet on pantava vastaamaan
6019: näin puolueensa edustaja hallituksessa. Samoin jäsenvirkamiestensä hummauksista.
6020: meidän villkamieskuntamme on pääasiassa, ei Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
6021: suinkaan aina kyvyn ja kokemusperäisen kou- nioittavasti,
6022: lutuksen kautta valittu virkaansa, vaan määrä-
6023: tyn puolueen jäsenkirjalla. Seurauksena on, että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6024: puoli-ilmaisen aLkoholin edus.ta pääsevät naut- 1979 tulo- ;a menoarvioon 1 000 mar-
6025: timaan vain määrättyjen puolueiden edustajat. kan määrärahan selvityksen aikaansaa-
6026: Halvan alkoholin käyttö a1heuttaa näin alko- miseksi siitä miten kukin puolue vei-
6027: holiliikkeelle taloudellista menetystä joka me- voitetaan korvaamaan ministerien ;a po-
6028: nee poliittisesti valittujen henkilöiden hyväksi. liittisilla iäsenkirioilla valittuien virka-
6029: Alikoholiliikkeen taloudellinen menetys tällais- miesten halpoien viino;en aiheuttamat
6030: ten kerskakulutusetuisuuksien vuoksi vähentää tappiot alkoholiliikkeelle puoluetukira-
6031: liikkeen varoista maksettavia moninaisia avus- hoistaan sen perusteella, montako mi-
6032: tusmäärärahoja. Koska niin ministerit kuin vir- nisteriä ia virkamiestä sillä on tästä
6033: kamiehetkin edustavat puolueita, on näiden etuisuudesta nauttimassa.
6034: henkilöiden erikoisuusetuisuus alkoholiliikkeeJ.-
6035: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
6036:
6037: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
6038: 1978 vp. 101
6039:
6040: Raha-asia-aloite n:o 98.
6041:
6042:
6043:
6044:
6045: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ulkomailla Suomen
6046: puolueista levitettyjen väärien tietojen oikaisemiseen.
6047:
6048:
6049: E d u s k u n n a II e.
6050:
6051: Kun ulkomailla, nimenomaan sosialistisissa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6052: maissa, on jopa maamme viralliselta taholta le- 1979 tulo- ja menoarvioon 5 000 mar-
6053: vitetty maamme puolueiden tarkoitusperistä kan määrärahan maamme puolueista
6054: valheellisia väitteitä, että osa niistä pyrkisi fa- kotimaasta levitettyjen väärien tietojen
6055: sismiin ja olisi muka Neuvostoliitolle vihamie- oikaisemiseksi ulkomailla ja nimen-
6056: lisiä, kunnioittaen ehdotamme, omaan Neuvostoliitossa.
6057: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
6058:
6059: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
6060: 102 1978 vp.
6061:
6062: Raha-asia-aloite n:o 99.
6063:
6064:
6065:
6066:
6067: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta selvityksen laatimi-
6068: seksi viljaylijäämän käyttömahdollisuudesta kehitysavuksi.
6069:
6070:
6071: E d u s k u n n a 11 e.
6072:
6073: Maassamme väitetään olevan elintarvikkei- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
6074: den ylituotantoa. Joka tapauksessa asioiden ty- taen,
6075: perän hoidon vuoksi joudutaan maastamme vie- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6076: mään ulkomaille kotimaisia elintarvikkeita tap- 1979 tulo- ja menoarvioon 3 000 mar-
6077: piolla. kan määrärahan sen seikan kiireellisesti
6078: Kuitenkin suu:l'essa maailmassa elintarvike- selvittämiseksi millä tavoin kotimaisten
6079: pula ja nälänhätä koko ajan pahenevat. Maam- elintarvikkeittemme ylijäämää voitaisiin
6080: me kotimaisten elintarvikkeiden mahdollinen tehokkaasti käyttää Suomen osuutena
6081: ylijäämä voitaisiin siis käyttää suuren maail- suuren maailman kehitysavussa oman
6082: man kehitysapuun rahan sijasta. Tämä olisi ko- kansamme ja koko maailman nälkää
6083: ko kansamme edun mukaista. näkevien hyväksi.
6084: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
6085:
6086: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
6087: 1978 vp. 103
6088:
6089: Raha-asia-aloite n:o 100.
6090:
6091:
6092:
6093:
6094: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta taloudellisen tuen tar-
6095: peessa olevien vankilasta vapautuneiden henkilöiden avusta-
6096: miseksi.
6097:
6098:
6099: E d u s kun n a II e.
6100: Kun henkilö vapautuu vankilasta, niin alku- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
6101: aikana ylivoimaisesti useimmilla on taloudelli- taen,
6102: sia vaikeuksia ellei asianomaisella ole paikkaa
6103: mihin mennä ja mahdollisuutta saada heti an- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6104: siotuloa. Ylivoimaiset alkuvaikeudet saattavat 1979 tulo- ja menoarvioon asianomai-
6105: vapautuvan vangin monesti uudelJeen lavealle selle momentille 50 000 markan arvio-
6106: tielle. määrärahan käytettäväksi taloudellisen
6107: Tällaisia onnettomuuksia voidaan estää sillä tuen tarpeessa olevien vapautuvien van-
6108: tavoin, että vapautuvalle vangi1le turvataan tar- kien alkuavustamiseksi uuden elämän
6109: peen vaatiessa määrätty taloudellinen tuki, jon- alkuun.
6110: ka väärinkäyttö on kuitenkin joustavasti ja
6111: asianmUikaisesti estettävä.
6112: Helsingissä 9 päivänä helmiJruuta 1978.
6113:
6114: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
6115: 104 1978 vp.
6116:
6117: Raha-asia-aloite n:o 101.
6118:
6119:
6120:
6121:
6122: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kansanäänestyksen to-
6123: teuttamiseksi puoluetukikysymyksestä.
6124:
6125:
6126: E d u s k u n n a 11 e.
6127:
6128: Aina vain paisuvista puoluetukirahoista on kirahoista hankitaan luotettava kansan mieli-
6129: kansamme keskuudessa voimakkaasti vastusta- pide. Tämä tapahtuu sopivimmin ja taloudelli-
6130: via mielipiteitä. Ilmeiseltä näyttää, että kan- simmin ta011llikuun presidentinvaalien yhteydes-
6131: samme vaLtaenemmistö vastustaa rappeuttavia sä, jolloin äänestys olisi joustavasti järjestetty
6132: puoluetukirahoja. ohjeeksi maamme poliittisille ,johtohenkilöille.
6133: Jos näin on, niin ei ole tervettä kansanval- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
6134: taa, että eduskunta vuodesta vuoteen myöntää taen,
6135: eri muodoissa aina vain lisää puoluetukirahaa
6136: veronmaksajien varoista samalla ,suuria ja val- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6137: lassa olevia puolueita suuresti suosien. Kuiten- 1979 tulo- ja menoarvioon 20 000 mar-
6138: kin perustuslakiemme mukaan kaikkien tulisi kan määrärahan käytettäväksi ohjeelli-
6139: saada samanlainen kohtelu eikä eriarvoisuutta sen kansanäänestyksen toteuttamiseen
6140: hyväksytä. puoluetukirahoista eduskuntavaalien yh-
6141: Kaikista näistä syistä ja jo terveen kansan- teydessä.
6142: vallan vuoksi on välttämätöntä, että puoluetu-
6143: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
6144:
6145: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesaimi
6146: 1978 vp. 105
6147:
6148: Raha-asia-aloite n:o 102.
6149:
6150:
6151:
6152:
6153: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta selvityksen kiireelli-
6154: seksi laatimiseksi varamiesjärjestelmän käyttöönottamiseksi
6155: ministeriksi nimitetyn kansanedustajan osalta.
6156:
6157:
6158: E d u s kun n a 11 e.
6159: Vastoin muissa maissa olevia säännöksiä Mainituilla perusteilla ehdot:ailllme kunnioit-
6160: Suomessa ministeri voi samalla kertaa hoitaa taen,
6161: myös kansanedustajan tehtäviä, vaikka jo ytk-
6162: sistään ministerin tehtävät vaatisivat täyden että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
6163: työpäivän. den 1979 tulo- ja menoarvioon 1 000
6164: Lisäksi ministerit eduskunnassa osallistuvat markan määrärahan kiireellisen selvityk-
6165: omien päätöstensä käsittelyyn. Jopa tällöin mi- sen laatimiseksi siitä, kuinka ministerik-
6166: nisterin oma ääni voi ratkaista, että hänen si nimitetty kansanedustaja voisi luopua
6167: .kantansa voilttaa. täksi ajaksi kansanedustajan tehtäviensä
6168: Va11itsevaa asiantilaa ministeri-kansanedusta- hoitamisesta ja hänen tilalleen voitaisiin
6169: jan suhteen ei voida siis pitää tyydyttävänä. kutsua varamies.
6170: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
6171:
6172: Veikko Vennamo ]. Juhani Kortesalmi
6173:
6174:
6175:
6176:
6177: 14 0878005881
6178: 106 1978 vp.
6179:
6180: Raha-asia-aloite n:o 103.
6181:
6182:
6183:
6184:
6185: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta lainvalmistelun tasa-
6186: puolisuuden ja pätevyyden turvaavien säännösten aikaansaa-
6187: miseksi.
6188:
6189:
6190: E d u s k u n n a 11 e.
6191:
6192: Asioiden valmistelu ratkaisee monasti lopul- Mainituilla perusteilla ehdotrunme kuncioit-
6193: lisen päätöksen. Maassamme valmistellaan la>it taen,
6194: kemiteoissa ja oikeusministeriön alaisessa lain-
6195: valmistelukunna:ssa. että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
6196: Vaikka lait laaditaan koko kansaa varten, den 1979 tulo- ja menoarvioon 1 000
6197: niin kiomiteoissa ja lainvalmistelukunnassa on markan määrärahan sellaisten säännös-
6198: poliittisten voimien edustus varsin yksipuolista ten aikaansaamiseksi, jotka turvaavat
6199: eikä kunn.ioiteta perustuslakiemme vaatimaa oi- komiteoiden tasapuolisen ja pätevän ko-
6200: keudenmuikoisuutta ja puolueettomuutta. koonpanon sekä estävät oikeusministe-
6201: Tämän kaiken seurauksena turvattomuus ja riön alaisen lainvalmistelukunnan yksi-
6202: mielivalta ovat alkaneet pahasti levitä kansam- puolisten poliittisten lakien valmista-
6203: me keskuuteen. Byrokratia ja lait uhkaavat kan- misen.
6204: samme vapautta ja toi:mintamahdollisuuks[a.
6205: Kuljemme kohti byrokraattista kurijäl1jestelmää.
6206: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
6207:
6208: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
6209: 1978 vp. 107
6210:
6211: Raha-asia-aloite n:o 104.
6212:
6213:
6214:
6215:
6216: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta selvityksen laatimi-
6217: seen oikeusministeriön saattamiseksi riippumattomaksi pe-
6218: rustuslain vastaisesta poliittisesta vaikutuksesta.
6219:
6220:
6221: E d u s kun n a II e.
6222:
6223: PeruSitusl:akimme edellyttää, että oikeusminis- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
6224: terin on hallituksessa valvottava lakien noudat- den 1979 tulo- ja menoarvioon 2 000
6225: tamista. Oikeusministeriön tulee siis toimia markan määrärahan sen seikan selvittä-
6226: puoluepoliittisista vaikutteista riippumatta ja miseksi, millä tavoin oikeusministeriö
6227: huoleht1a, että kaikki kansatl:aiset maassamme voitaisiin saattaa täysin riippumattomak-
6228: ovat lain edessä samanarvoisia. si perustuslakiemme vastaisesta kasva-
6229: Kuitenkin on oikeusministeriö viime vuosina vasta poliittisesta vaikutuksesta jokaisen
6230: kulkenut kohti politisoitumista. Jäsenkirjavirka- kansalaisen oikeusturvallisuuden ja kan-
6231: miehet ovat ryhtyneet valvomaan puolueitten- sanvaltaisten oikeuksien vahvistamiseksi
6232: sa etua ja unohtaneet perustusJain määräykset koko kansamme onneksi ja menestyk-
6233: ja tuomarin puolueettomuuden. seksi.
6234: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
6235: taen,
6236: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
6237:
6238: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
6239: 108 1978 vp.
6240:
6241: Raha-asia-aloite n:o 105.
6242:
6243:
6244:
6245:
6246: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta vanhusten asumisepä-
6247: kohtien tutkimiseksi ja poistamiseksi.
6248:
6249:
6250: E d u s k u n n a 11 e.
6251:
6252: Vanhusten elinolosuhteita ja heidän vaikeuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6253: siaan ei tunneta riittävästi. 1979 tulo- ja menoarvioon 10 000 mar-
6254: Näin on asianlaita nimenomaan asumisen kan määrärahan tutkimusten tekemisek-
6255: suhteen. V anlmsten asumistaso on laajalti erit- si ja parannussuunnitelmien laatimiseksi
6256: täin alhainen. ennen kaikkea vanhusten asumisessa
6257: MainitulJla perusteilla ehdot:attnme kunnioit- vallitsevien epäkohtien poistamiseksi.
6258: taen,
6259: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
6260:
6261: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
6262: 1978 vp. 109
6263:
6264: Raha-asia-aloite n:o 106.
6265:
6266:
6267:
6268:
6269: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta maaseudun kirkonky-
6270: lien asuntolainoitusta varten.
6271:
6272:
6273: E d u s k u n n a 11e.
6274:
6275: Perustuslam mukaan jokaisen Suomen kansa- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
6276: laisen pitää saada vapaasti valita asuinpaik- taen,
6277: kansa. Kuitenkin aravan asuntolainoja myön- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
6278: netään vain po1rokeuksellisesti maaseudulle ja den 1979 tulo- ja menoarvioon lisäyk-
6279: myös kehitysalueiden ja sivualueiden kirkon- senä 5 miljoonaa markkaa käytettäväksi
6280: kylät sisäisestä väestöliikkeestä huolimatta ovat maaseudun sekä kehitys~ ja sivualueiden
6281: jääneet syrjittyyn asemaan. Tämä merkitsee kirkonkylien asuntolainoitukseen, jolloin
6282: kansalaisten asettamista eriarvoiseen asemaan momentin muista asuntolainojen määrä-
6283: perustuslain vas~aisesti. Astiantilaan on siis saa- rahoista on tähän tarkoitukseen lisäksi
6284: tava korjaus. käytettävä vähintään 300 miljoonaa
6285: markkaa.
6286: Helsingissä 9 päivänä helmikuum 1978.
6287:
6288: Veikko Vennamo J.JuharuKortesalmi
6289: 110 1978 vp.
6290:
6291: Raha-asia-aloite n:o 107.
6292:
6293:
6294:
6295:
6296: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta vanhusten palvelutalo-
6297: jen rakentamislainoihin ja korkotukeen.
6298:
6299:
6300: E d u s k u n n a 11 e.
6301:
6302: Vanhustentalot ovat kiireellisiä ja välttämät- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6303: tömiä. Näihin asioihin voidaan saada vauhtia 1979 tulo- ;a menoarvioon 30 milioo-
6304: vain valtion tuen avulla. Kustannuksia on sääs- nan markan arviomäärärahan käytettä-
6305: tettävä. Tämän aikaansaamiseksi valtion tulisi väksi halpakorkoisina lainoina ;a korko-
6306: antaa vanhustentaloille halpakorkoista lainaa ja tukena vanhusten palvelutalo;en raken-
6307: korkotukea. tamiseksi. ·
6308: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
6309: taen,
6310: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
6311:
6312: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
6313: 1978 vp. 111
6314:
6315: Raha-asia-aloite n:o 108.
6316:
6317:
6318:
6319:
6320: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta vanhojen asuntojen
6321: kunnostamiseen.
6322:
6323:
6324: E d u s k u n n a 11 e.
6325:
6326: Vanhojen talojen kunnostaminen edistää hal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6327: valla tavalla pistetyöllisyyttä sekä nostaa asu- 1979 tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
6328: misen tasoa ja on hyvin taloudellista. Tällaista markan työllisyysarviomäärärahan käy-
6329: toimintaa olisi siis työllisyyden edistämiseksi tettäväksi pistetyöllisyyttä edistävänä ja
6330: tehostettava kaikkialla maassa. taloudellisena vanhojen asuntojen kun-
6331: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- nostamiseen.
6332: taen,
6333: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
6334:
6335: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
6336: 112 1978 vp.
6337:
6338: Raha-asia-aloite n:o 109.
6339:
6340:
6341:
6342:
6343: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta eläkeläisten asuntojen
6344: korjaamiseen Kuopion läänissä.
6345:
6346:
6347: E d u s k u n n a 11 e.
6348: Eläkeläisten asuntojen korjaaminen on kii- Mainituilla perusteilla ja myös työllisyyden
6349: reellinen ja välttämätön tehtävä. Näin helpote- edistämiseksi ehdotamme kunnioittaen,
6350: taan asuntopulaa varsin vähäisillä varoilla.
6351: Asuntojen korjaamisen kustannukset ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6352: kuitenkin nousseet suuresti. Siksi tällainen 1979 tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
6353: asianmukainen korjaaminen on suurimmalle markan arviomäärärahan käytettäväksi
6354: osalle eläkeläisiä taloudellisesti mahdotonta. He avustuksiksi asuntojen korjaamiseen elä-
6355: tarvitsevat valtion tukea ja avustusta. keläisille Kuopion läänissä.
6356: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
6357:
6358: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
6359: 1978 vp. 113
6360:
6361: Raha-asia-aloite n:o 110.
6362:
6363:
6364:
6365:
6366: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuopion kaupungin
6367: eläkeläisten omien asuntojen peruskorjaustöiden kustannuk-
6368: siin.
6369:
6370:
6371: E d u s k u n n a 11 e.
6372:
6373: Asuntopula on Kuopion kaupungissa huuta- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
6374: va. Vanhat asunnot ovat myös hyvin puutteelli- taen,
6375: set. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6376: Näistä syistä Kuopion kaupunki on esittänyt, 1979 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
6377: että se saisi riittävästi varoja avustuksiksi elä- markkaa käytettäväksi avustuksiksi Kuo-
6378: keläisten omien asuntojen peruskorjaustöiden pion kaupungin eläkeläisten omien asun-
6379: kustannuksiin. Tämä olisi mitä taloudellisinta tojen peruskorjaustöiden kustannuksiin.
6380: pistetyöllisyyden edistämistä.
6381: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
6382:
6383: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
6384:
6385:
6386:
6387:
6388: 15 0878005881
6389: 114 1978 vp.
6390:
6391: Raha-asia-aloite n:o 111.
6392:
6393:
6394:
6395:
6396: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi ja !ai-
6397: noiksi sotiemme veteraanien asuntojen kunnostamiseen ja
6398: hankkimiseen.
6399:
6400:
6401: E d u s k u n n a 11 e.
6402:
6403: Sotiemme veteraaneille olisi myönnettävä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6404: halpakorkoisia avustuksia ja lainoja kunnollisen 1979 tulo- ja menoarvioon 30 miljoo-
6405: asunnon saamiseksi. Kansantulomme tekee tä- nan markan arviomäärärahan käytettä-
6406: män mahdolliseksi, kun on vain poliittista tah- väksi avustuksiksi ja !ainoiksi sotiemme
6407: toa. Sitäpaitsi se edistäisi työllisyyttä nykyisenä veteraanien asuntojen kunnostamiseen ja
6408: aikana. asunnon puutteessa oleville hankkimi-
6409: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- seen.
6410: taen,
6411: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
6412:
6413: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
6414: 1978 vp. 115
6415:
6416: Raha-asia-aloite n:o 112.
6417:
6418:
6419:
6420:
6421: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta omakotitalon ja osake-
6422: asunnon hankkijoiden korkotukilainoiksi.
6423:
6424:
6425: E d u s k u n n a 11e.
6426:
6427: Hallituksen harjoittama talouspolitiikka yh- tusasuntolainojen kohdalla samat helpotukset
6428: dessä energian hintakeinottelun kanssa on joh- otettavaksi lakiin, mutta eduskunnan enemmis-
6429: tanut omakotitalonrakentajat ja omistushuo- tö tyrmäsi kylmästi tämän esityksen. Tosiasia
6430: neiston hankkineet taloudellisen tuhon partaal- on siis se, että samanaikaisesti kun suurrikkaa~
6431: le. Korkeakorkoiset lainat lyhennyksineen pai- asuntorakennusyhtiöt ja osuuskunnat maksavat
6432: navat päälle samanaikaisesti kun muut maksut alhaiset korot rakennuslainoistaan, maksaa työ-
6433: ja elämisen tarpeiden hinnat nousevat yli kan- mies ja muu pienituloinen kiskurikorkoa hal-
6434: san sietokyvyn rajan. Erikoisesti oman kodin lituksen ja Suomen Pankin päätösten mukaan.
6435: menetys uhkaa nyt vähävaraisia, jotka viimei- Näin ei voi jatkua, asiaan on saatava korjaus.
6436: sen kahden vuoden aikana ovat rakentaneet Siksi on valtion tulo- ja menoarvioon otettava
6437: omistetun kodin. Hintavyöry ja kustannusten määräraha, jolla helpotetaan omistusasuntolai-
6438: moninainen nousu on lyönyt maahan ne las- nojen korkoja ja lyhennysmaksuja.
6439: kelmat, joiden puitteissa piti hoitaa omistetun Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
6440: asunnon lainojen korot ja lyhennykset. Tilan-
6441: ne on kestämätön, hallitus kahnustelee, ei edes että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6442: minkäänlaista helpotusta haluttu antaa omis- 1979 tulo- ia menoarvioon 2 milioonan
6443: tusasuntolainoitukseen silloinkaan, kun suur- markan arviomäärärahan käytettäväksi
6444: yhtiöiden ja osuuskuntien rakennuslainojen korkotukilainoina omakotitalon ·ia omis-
6445: korkoja helpotettiin kuluneen vuoden lopulla tetun osakeasunnon hankkiian korkea-
6446: hallituksen esityksestä. SMP vaati myös omis- korkoisien lainoien vakauttamiseen.
6447: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
6448:
6449: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
6450: 116 1978 vp.
6451:
6452: Raha-asia-aloite n:o 113.
6453:
6454:
6455:
6456:
6457: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta poliisitoiminnan te-
6458: hostamiseen vaarallisilla alueilla.
6459:
6460:
6461: E d u s k u n n a 11 e.
6462:
6463: Yksityisten kansalaisten turvallisuus on eri- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6464: tyisesti suurasutuskeskuksissamme joutumassa 1979 tulo- ja menoarvioon 50 000
6465: vaaranalaiseksi. Asiassa kaivataan pikaisia toi- markkaa käytettäväksi tehostettuna po-
6466: menpiteitä. Mainituilla perusteilla ehdotamme liisitoimintana niillä alueilla, joissa kan-
6467: kunnioittaen, salaisten ruumiillinen koskemattomuus
6468: ja oikeusturva on joutunut tai joutumas-
6469: sa vaaranalaiseksi.
6470: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
6471:
6472: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
6473: 1978 vp. 111
6474:
6475: Raha-asia-aloite n:o 114.
6476:
6477:
6478:
6479:
6480: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennuskieltojen pois-
6481: tamista nopeuttaviin asemakaava- ja suunnittelutöihin.
6482:
6483:
6484: E d u s kun n a 11 e.
6485:
6486: Laajat alueet maassamme ovat jatkuvassa ra- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6487: kennuskiellossa ja näin on asianlaita jopa kym- 1979 tulo- ;a menoarvioon 10 000 mar-
6488: meniä vuosia. Tällainen asiantila on erittäin kan arviomäärärahan käytettäväksi sel-
6489: epätyydyttävä. Se loukkaa myös omistusoikeut- laisiin asemakaavallisiin ;a muihin suun-
6490: ta ja aiheuttaa asuntopulaa. Asiantilaan on siis nittelutöihin, että rakennuskieltoia voi-
6491: saatava korjaus. daan mahdollisimman nopeasti poistaa
6492: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- ia sallia kieltoalueilla rakentaminen.
6493: taen,
6494: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
6495:
6496: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
6497: 118 1978 vp.
6498:
6499: Raha-asia-aloite n:o 115.
6500:
6501:
6502:
6503:
6504: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionavustuksiksi
6505: kunnallisen veroäyrin hinnan pysyttämiseksi kohtuullisena.
6506:
6507:
6508: E d u s k u n n a 11 e.
6509:
6510: Veroriisto on jatkuvasti pahentunut maas- kunnille. Tämä velvollisuus on valtiolla sitä
6511: samme. Ei vain valtio ole ollut kasvavan vero- suurempi, koska valtiovalta on laajalti siirtänyt
6512: riiston kärjessä, vaan lisäksi nimenomaan kehi- valtakunnallisia sille kuuluvia tehtäviä kuntien
6513: tysalueilla ja sivualueilla kunnat ovat joutuneet kustannettaviksi.
6514: pakosta nostamaan kunnallisveroäyrin hintaa Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
6515: kohtuuttoman paljon. taen,
6516: Juuri kunnallisvero rasittaa maamme pieni- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6517: tuloisia kaikkein eniten, olipa kysymys kenestä 1979 tulo- ja menoarvioon asianomai-
6518: tahansa. selle momentille 5 miljoonaa markkaa
6519: SMP on sitä mieltä, että kunnallisveroäyrin arviomäärärahana käytettäväksi ennen
6520: hinta ei saa missään olosuhteissa ylittää 17 kaikkea köyhtyvillä ja autioituvilla
6521: penniä äyriltä. Jo tämäkin on kohtuuttoman alueilla mutta myös muualla kunnallis-
6522: korkea äyrin hinta. Yleensä kunnallisveroäyri veroäyrin hinnan pitämiseksi kohtuulli-
6523: ei saisi olla 12-13 penniä suurempi. sena niin, että verorasitus ei nouse pal-
6524: On siis välttämätöntä, että valtio myöntää kanansaitsi;oille, pienyrittäjille sekä
6525: avustusta taloudellisiin vaikeuksiin joutuneille perhe- ja pienviljelmille kohtuuttomaksi.
6526: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
6527:
6528: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesaimi
6529: 1978 vp. 119
6530:
6531: Raha-asia-aloite n:o 116.
6532:
6533:
6534:
6535:
6536: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien yhteistoimin-
6537: nan edistämiseen.
6538:
6539:
6540: E d u s k u n n a 11 e.
6541:
6542: Kuntien pakkohävittäminen on järjetöntä. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit~
6543: Myös niillä kunnilla täytyy olla oikeus elää, taen,
6544: joiden väestö haluaa ylläpitää itsenäistä kuntaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6545: Sorsa-Virolaisen hallituksen suuntaus on täy- 1979 tulo- ;a menoarvioon 1 mil;oonan
6546: sin väärä. markan arviomäärärahan käytettäväksi
6547: Päinvastoin on edistettävä kuntien yhteistoi- kuntien yhteistoiminnan edistämiseen il-
6548: mintaa ja myönnettävä tällaisessa tapauksessa man pakkoliitoksia ;a kuntien pakkolak-
6549: valtion varoista tukea. kauttamista sekä tällaisen toiminnan ta-
6550: loudelliseen edistämiseen.
6551: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
6552:
6553: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
6554: 120 1978 vp.
6555:
6556: Raha-asia-aloite n:o 117.
6557:
6558:
6559:
6560:
6561: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille oikeudenmu-
6562: kaisen verotulojen tasausjärjestelmän kehittämiseksi.
6563:
6564:
6565: E d u s k u n n a 11 e.
6566:
6567: Yhä selvemmäksi on käynyt, että kuntien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6568: kesken on maassamme kiireellisesti toteutettava 1979 tulo- ja menoarvioon 10 000 mar-
6569: oikeudenmukainen verotulojen tasausjärjestel- kan arviomäärärahan käytettäväksi oi-
6570: mä. Hallitukset ovat kuitenkin laiminlyöneet keudenmukaisen ja sopivan verotulojen
6571: tämän kiireellisen ja välttämättömän korjauk- tasausjärjestelmän kehittämiseksi maam-
6572: sen. me kunnille sekä hallituksen tätä tar-
6573: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- koittavan lakiesityksen kiireelliseksi an-
6574: taen, tamiseksi eduskunnalle.
6575: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
6576:
6577: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
6578: 1978 vp. 121
6579:
6580: Raha-asia-aloite n:o 118.
6581:
6582:
6583:
6584:
6585: Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta asevelvollis-
6586: ten päivärahan korottamiseen.
6587:
6588:
6589: E d u s k u n n a II e.
6590:
6591: Kun nuoren asepalvelus, jossa valmistaudu- vollisten päiväraha korotetaan 12 markkaan
6592: taan maan itsenäisyyden ja vapauden puolusta- päivältä.
6593: miseen, on kunnia-asia, niin tästä seuraa, että Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
6594: yhteiskunnan on huolehdittava, että asevelvol- taen,
6595: linen ei joudu taloudellisiin vaikeuksiin tämän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6596: isänmaallisen velvollisuutensa täyttämisen vuok- 1979 tulo- ja menoarvioon 10 miljoonaa
6597: si. Onhan kysymys koko kansan yhteisestä markkaa arviomäärärahana asevelvollis-
6598: asiasta. ten päivärahan korottamiseksi 12 mark-
6599: Näistä syistä on välttämätöntä, että asevel- kaan päivältä.
6600: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
6601:
6602: Veikko Venruuno J. Juhani Kortesalmi
6603:
6604:
6605:
6606:
6607: 16 0878005881
6608: 122 1978 vp.
6609:
6610: Raha-asia-aloite n:o 119.
6611:
6612:
6613:
6614:
6615: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta varusmiesten ilmaisia
6616: lomamatkoja varten.
6617:
6618:
6619: E d u s k u n n a 11 e.
6620:
6621: Kun valtion kulkuvälineet ovat laajalti vajaa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6622: käytössä, on asianmukaista, että varusmiehille 1979 tulo- ja menoarvioon 100 000
6623: myönnetään ilmaiset lomamatkat. Tällöin eivät markan arviomäärärahan käytettäväksi
6624: myöskään varusmiehet kotona käydessään joudu ilmaismatkojen lisäämiseen varusmiesten
6625: erilaiseen asemaan. lomamatkoja varten.
6626: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
6627: taen,
6628: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
6629:
6630: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
6631: 1978 vp. 123
6632:
6633: Raha-asia-aloite n:o 120.
6634:
6635:
6636:
6637:
6638: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta vapaakirjeoikeuden
6639: järjestämiseksi varusmiehille.
6640:
6641:
6642: Ed u s kun n a II e.
6643:
6644: Varusmiesten päivärahat ovat olemattoman neljänneksen hänen päiväansiostaan. Vapaakir-
6645: pienet, niistä ei riitä läheskään kaikkiin tarpei- jeoikeudella olisi todellinen merkitys kun sitä
6646: siin joita esiintyy aivan jokapäiväisenä menona. sovellettaisiin varusmiehiin. Heidän yhteytensä
6647: Jatkuvat hintojen korotukset ovat syöneet ole- kotiin ja perheisiinsä lisääntyisi, samalla tarjo-
6648: mattomaksi myös sen korvauksen joka varus- ten vapaa-ajan käytölle uusia mahdollisuuksia.
6649: miehelle tarjotaan. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
6650: Päivärahatilannetta voitaisiin helpottaa huo- nioittavasti,
6651: mattavasti myöntämällä varusmiehille vapaa-
6652: kirjeoikeus. Tämä on välttämätöntä, koska pos- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6653: tin kuljetusmaksuihin on jälleen odotettavissa 1979 tulo- ja menoarvioon 10 000 mar-
6654: huomattava korotus. Ei liene oikein, että kir- kan arviomäärärahan vapaakirjeoikeuden
6655: jeen lähettämisestä valtio perii varusmieheltä järjestämiseksi varusmiehille.
6656: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
6657:
6658: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
6659: 124 1978 vp.
6660:
6661: Raha-asia-aloite n:o 121.
6662:
6663:
6664:
6665:
6666: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta joukko-osastojen
6667: omaisten päivien kustannusten korvaamiseksi.
6668:
6669:
6670: E d u s k u n n a 11 e.
6671:
6672: Maamme puolustuslaitoksen kehittäminen lisia ja siksi niitä tulee kehittää ja järjestää
6673: vaatii omalta osaltaan määrättyjä uudistuksia. jatkuvasti.
6674: Yksi tällainen on asevelvollisuuttaan suoritta- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
6675: vien ja heidän omaistensa kanssakäyminen ase-
6676: velvollisuusaikana. Monissa joukko-osastoissa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6677: on ryhdytty järjestämään ns. omaisten päiviä. 1979 tulo- ja menoarvioon 20 000 mar-
6678: Nämä ovat olleet omiaan valaisemaan ja avar- kan arviomäärärahan joukko-osastoissa
6679: tamaan käsitteitä siitä, mitä tapahtuu nuorelle järjestettävien omaisten päivien aiheut-
6680: miehelle, kun hän astuu asepalvelukseen. Tä- tamien menojen peittämiseksi.
6681: män kaltaiset tilaisuudet ovat olleet tarpeel-
6682: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
6683:
6684: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
6685: 1978 vp. 125
6686:
6687: Raha-asia-aloite n:o 122.
6688:
6689:
6690:
6691:
6692: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta puolustuslaitoksessa
6693: työskentelevien työturvallisuuden tehostamiseen.
6694:
6695:
6696: E d u s k u n n a II e.
6697:
6698: Puolustuslaitoksemme pur1ssa on jatkuvasti lussaan oman suunnittelun ja koulutuksen jolla
6699: tapahtunut ikäviä nuorten henkilöiden kuole- päästään yhä turvallisempiin toimintoihin sen
6700: maan johtaneita tapaturmia. Nämä ovat tapah- piirissä.
6701: tuneet oloissa, joissa niitä voidaan verrata työ- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
6702: tapaturmiin. Tapauksista voidaan olettaa, että nioittavasti,
6703: työskentelyturvallisuuteen puolustuslaitokses-
6704: samme ei ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6705: Tällöin on välttämätöntä, että eduskunta turvaa 1979 tulo- ja menoarvioon 10 000 mar-
6706: siihen mahdollisuuden ottamalla budjettiin lisä- kan arviomäärärahan puolustuslaitoksen
6707: määrärahan puolustuslaitoksessa harjoitettavaa piirissä työskentelevien työturvallisuu-
6708: työsuojelukoulutusta varten. Puolustuslaitos den ja ennen muuta siihen johtavan
6709: muodostaa käytännöltään ja olemukseltaan niin koulutuksen tehostamiseksi.
6710: erilaisen työympäristön, että se vaatii työsuoje-
6711: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
6712:
6713: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
6714: 126 1978 vp.
6715:
6716: Raha-asia-aloite n:o 123.
6717:
6718:
6719:
6720:
6721: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta byrokraattisen virka-
6722: koneiston riippumattomia valvontaryhmiä varten.
6723:
6724:
6725: E d u s kun n a 11 e.
6726: Sosialidemokraattien ja kepun johdolla on tia tarpeettomia virkamiehiä. Lyhyessä ajassa
6727: maassamme byrokratia paisunut kiihtyvää vauh- on tässä maassa voitu todeta, että 15 000 vir-
6728: tia. Jopa monena vuotena yksistään valtion kakuntaan kuuluvaa voidaan koko kansan eduk-
6729: virkakunta on lisääntynyt enemmän kuin koko si siirtää tuottavaan työhön.
6730: kansamme työvoima on kasvanut. Sama koskee Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
6731: myös laajalti kuntia. taen,
6732: Kuitenkin kansamme toimeentuloa voidaan
6733: parantaa vain tuottavalla työllä. Ylisuuri ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6734: tehoton byrokratia merkitsee aina vain pahe- 1979 tulo- ja menoarvioon arviomäärä-
6735: nevaa veroriistoa. rahana 5 000 markkaa riippumattomia
6736: Maassamme on siis välttämättä suoritettava valvontaryhmiä varten, jotka tarkastavai
6737: täydellinen puhdistus byrokraattisessa virkako- koko yhteiskuntamme paisuneen byro-
6738: neistossa. Tämä voidaan toteuttaa riippumat- kraattisen virkakoneiston tarpeetlomien
6739: tomien valvontaryhmien avulla. henkilöiden poistamiseksi tuottavaan
6740: Yksistään pienessä Albaniassa on todettu, työhön.
6741: että eräässä ministeriössä oli noin 50 prosent-
6742: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
6743:
6744: Veikko Vennamo J, Juhani Kortesalmi
6745: 1978 vp. 127
6746:
6747: Raha-asia-aloite n:o 124.
6748:
6749:
6750:
6751:
6752: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta selvitysten laatimisek-
6753: si johtavien valtion ja kunnan virkamiesten veivoittamiseksi
6754: osallistumaan määrävuosin käytännön työhön.
6755:
6756:
6757: E d u s k u n n a 11 e.
6758:
6759: Kallis ja tehoton byrokratia on kansamme Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
6760: turmio. Myös kunnissa tarpeeton virkakoneisto taen,
6761: paisuu kiihtyvästi. Valtapuolueet perustavat jä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6762: senkirjavirkoja palkinnoksi puolueittensa luot- 1979 tulo- ja menoarvioon 5 000 mar-
6763: tamushenkilöille. Tämä merkitsee aina vain pa- kan määrärahan kiireellisten selvitysten
6764: henevaa veroriistoa. laatimiseksi siitä, miten ainakin johta-
6765: Kiinassa byrokraattien on määrävuosien jäl- vat valtion ja kunnan virkamiehet voi-
6766: keen mentävä käytännön tuottavaan työhön taisiin määrävuosien jälkeen velvoittaa
6767: kansan pariin. Näin he näkevät byrokratian vir- menemään käytännön työhön kansan pa-
6768: heet ja ymmärtävät kansan ja tuottavan työn riin byrokratisoitumisen ja kansan to-
6769: tarpeita. dellisten tarpeiden unohtamisen estämi-
6770: seksi.
6771: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
6772:
6773: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
6774: 128 1978 vp.
6775:
6776: Raha-asia-aloite n:o 125.
6777:
6778:
6779:
6780:
6781: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta tulopoliittisten sopi-
6782: musten ja päätösten noudattamiseen tähtäävien selvitysten
6783: kiireelliseksi laatimiseksi.
6784:
6785:
6786: Ed u s kun n a 11 e.
6787:
6788: Yhteiskuntamme perusteita ja kansalaisten Lausutun johdosta ehdotamme kunnioittaen,
6789: luottamusta horjuttavat aina vain pahemmin
6790: koko kansakunnan toimeentuloon vaikuttavat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6791: tulopoliittiset sopimukset, jotka eivät kuiten- 1979 tulo- ja menoarvioon 10 000 mar-
6792: kaan alkuunkaan pidä. Jopa oikeutetusti väite- kan arviomäärärahan kiireellisten selvi·
6793: tään, että näitä sopimuksia on tarkoitus alusta tysten laatimiseksi, jotta kaikki saatai-
6794: alkaen rikkoa ja pettää. Lupaukset ovat vain siin noudattamaan ;a toteuttamaan tulo-
6795: kansan harhauttamista varten. poliittisia sopimuksia ja päätöksiä kan-
6796: Mainituilla perusteilla tarvitaan välttämättä saa köyhdyttävän hintavyöryn ja vero-
6797: sitovia säännöksiä, jotka estävät tulopoliittisten riiston estämiseksi hallituksen toimenpi-
6798: sopimusten ja lupausten rikkomisen ja pettä- tein.
6799: misen.
6800: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
6801:
6802: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
6803: 1978 vp. 129
6804:
6805: Raha-asia-aloite n:o 126.
6806:
6807:
6808:
6809:
6810: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta työehtosopimusten pi-
6811: tävyyttä edistävän selvityksen laatimiseksi.
6812:
6813:
6814: Edu.skunnalle.
6815:
6816: Kun työehtosopimusten neuvotteluissa on tottomasti, tämä rappeuttaa koko yhteiskunta-
6817: lyöty palkat kiinni, niin on myös samalla pu- moraalia. Asiantilaan on siis saatava kiireelli-
6818: huttu vuoden aikana toteutettavasta hintata- nen korjaus.
6819: sosta. Mutta käytännössä hinnat ovat vyöry- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
6820: neet vuodesta vuoteen paljon sovittua enem- taen,
6821: män.
6822: Tämä on merkinnyt sitä, että palkanansait- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6823: sijoiden elintaso on koko ajan laskenut, jollei 1979 tulo- ja menoarvioon 5 000 mar-
6824: työtaistelujen ja muiden tähän verrattavien toi- kan arviomäärärahan sen seikan kiireel-
6825: menpiteiden avulla ole saatu palkkoja liuku- lisesti selvittämiseksi, millä tavoin teh-
6826: maan. dyt työehtosopimukset sovittuine hinta-
6827: Vallitseva asiantila on siis täysin epäterve. lasaineen saadaan joka suhteessa pitä-
6828: Se on myös koko kansamme etujen vastainen. viksi nimenomaan pienempituloisien ja
6829: Lisäksi kun tehtyjä sopimuksia rikotaan es- koko kansamme etujen mukaisesti.
6830: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
6831:
6832: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
6833:
6834:
6835:
6836:
6837: 17 0878005881
6838: 130 1978 vp.
6839:
6840: Raha-asia-aloite n:o 127.
6841:
6842:
6843:
6844:
6845: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta valtiokonttorin eläke-
6846: asioiden käsittelyn nopeuttamiseksi.
6847:
6848:
6849: E d u s k u n n a 11 e.
6850:
6851: Eläkkeiden käsittely viipyy valtiokonttorissa Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
6852: monasti kohtuuttoman kauan. Kuitenkin eläk- taen,
6853: keelle joutuva useimmiten tarvitsee eläkemak- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6854: sunsa välittömästi. Kenenkään kansalaisen lail- 1979 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
6855: lisia oikeuksia ei saa sivuuttaa eikä niiden hal- kaa käytettäväksi ruuhkautuneiden elä-
6856: linnollista toteuttamista viivyttää. kehakemusten selvittämiseksi ja niiden
6857: käsittelyn viipymisen estämiseksi.
6858: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
6859:
6860: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
6861: 1978 vp. 131
6862:
6863: Raha-asia-aloite n:o 128.
6864:
6865:
6866:
6867:
6868: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta erityisen verotuksen
6869: tutkintatoimiston perustamiseksi.
6870:
6871:
6872: E d u s kun n a 11 e.
6873:
6874: Kansalaisten ja pienemmän yritteliäisyyden Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
6875: verot ovat todella raskaat. Ne ovat myös mo- taen,
6876: nasti kohtuuttomat ja väärämieliset. Oikaisun
6877: saaminen on kuitenkin vaikeata ja hidasta. Ta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6878: vallisten ihmisten on myös vaikeata tuntea ve- 1979 tulo- ja menoarvioon 200 000
6879: rolainsäädännön ja vero-ohjeiden yksityiskohtia markkaa käytettäväksi erityisen toimis-
6880: riittävästi. ton perustamiseen, joka pyynnöstä tutkii
6881: Verotus on julkisoikeudellista toimintaa ja ja selvittää verovelvollisten puolesta
6882: siksi valtiovallan tulee oma-aloitteisesti tukea kohtuuttomia ja vääriä verotuksia lain
6883: kohtuuttomuuksien ja vääryyksien oikaisua. ja oikeuden voimassapitämiseksi myös
6884: Tämä taas vaatii varoja ja keskitettyä verotuk- verotusasioissa maassamme.
6885: sesta irrallista asioiden hoitoa.
6886: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
6887:
6888: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
6889: 132 1978 vp.
6890:
6891: Raha-asia-aloite n:o 129.
6892:
6893:
6894:
6895:
6896: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta tuloerotutkimukseen.
6897:
6898:
6899: E d u s k u n n a 11 e.
6900:
6901: Suomi on maa, joka Euroopassa kulkee tulo- on voitu väittää, että epäkohdat eivät ole niin
6902: erojen tilastoissa johtavien maiden joukossa. suuria kuin "jotkut" sanovat. Kysymys on
6903: Tästä huolimatta, kun asiasta maassamme kes- syytä perusteellisesti selvittää niin ansioiden
6904: kustellaan, tuodaan johtavien päätöksentekijöi- kuin eläkkeidenkin osalta. Selvitys on tehtävä
6905: den suulla esiin aina ja jatkuvasti, miten muu- tavalla, jonka rahvaskin ymmärtää, että sen
6906: tamien satojen korkeat tulot eivät ole syynä selostamisessa kansalle ei tarvita harhaan joh-
6907: tuloerojen syntymiseen. Kuitenkin on todettava tavia "jäsenkirjaherrateoreetikkoja", joista näyt·
6908: suuria epäkohtia olevan ja ilmaantuvan lisää. tää muodostuvan "harhaanjohtajia" tavalliselle
6909: Silloin, kun on kysymys työväestön ja pienvil- kansalle, vaikka he korostavatkin olevansa pu-
6910: jelijäin tai muiden pienituloisten ansioiden kor- naisine jäsenkirjoineen työtätekevien ja yrittä-
6911: jaamisesta, noustaan voimakkaasti korjauksia vien ihmisten asialla. Näin ei ole, heidän pal-
6912: vastustamaan, sitä vastoin on pieni ja harva- veluosa kohde on monopolipääoma ja heidän
6913: lukuinen se joukko, joka nousee vastustamaan pakkososialistinen "haaveyhteiskuntansa".
6914: suurituloisten ansioiden suhteellisesti monin- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
6915: kertaisia korotuksia. Itkua ei myöskään synny
6916: silloin, kun monopolipääoma ja suurrikkaat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6917: käärivät suuria voittoja, sitä vastoin pienyrit- 1979 tulo- ja menoarvioon 5 000 mar-
6918: täjiä kyllä rangaistaan mätkäytysverotuksin ja kan määrärahan selvän ja totuuden·
6919: muin keinoin jopa saarnattomista tuloista. mukaisen tutkimuksen suorittamiseksi
6920: Nämä kysymykset on tilastollisesti pidetty maassamme vallitsevista tuloeroista.
6921: pimennossa ja perusteellisesti tutkimatta, jotta
6922: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
6923:
6924: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
6925: 1978 vp. 133
6926:
6927: Raha-asia-aloite n:o 130.
6928:
6929:
6930:
6931:
6932: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalojen
6933: rakentamisen aloittamiseen Kuopion läänissä.
6934:
6935:
6936: E d u s k u n n a 11 e.
6937:
6938: Kuopion läänissä puuttuu monelta paikka- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6939: kunnalta tarpeellinen valtion virastotalo. Näitä 1979 tulo- ja menoarvioon 10 miljdonan
6940: rakennuksia olisi rakennettava nimenomaan markan arviomäärärahan käytettäväksi
6941: työttömyyden aikana. valtion virastotalojen rakentamisen aloit-
6942: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- tamiseen Kuopion läänissä myös työlli-
6943: taen, syyden turvaamiseksi. ·
6944: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
6945:
6946: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
6947: 134 1978 vp.
6948:
6949: Raha-asia-aloite n:o 131.
6950:
6951:
6952:
6953:
6954: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon
6955: rakentamiseen Varkauden kaupunkiin.
6956:
6957:
6958: E d u s k u n n a 11 e.
6959:
6960: Valtion virastotalo Varkauden kaupungissa Työttömyys on Varkauden kaupungissa var-
6961: kuuluu kiireellisimpiin rakennettaviin virasto- sin paha ja tilanne pahenee koko ajan .
6962: .taloihin, Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
6963: Varkauden kaupunginhallitus on todennut, taen,
6964: että ·verotoimisto, sairausvakuutustoimisto, ke-
6965: lan toimisto, posti, poliisi ja tuomiokunnan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6966: arkisto sijaitsevat Varkaudessa eri paikoissa 1979 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar-
6967: sekä ahtaissa ja epätarkoituksenmukaisissa ti- kan arviomäärärahan valtion virastota-
6968: loissa. Kaupunki on varannut virastotalolle ton- lon rakentamiseen Varkauden kaupun-
6969: tin keskeiseltä paikalta Kauppakadun varrelta. gissa.
6970: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
6971:
6972: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
6973: 1978 vp. 135
6974:
6975: Raha-asia-aloite n:o 132.
6976:
6977:
6978:
6979:
6980: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta piensäästäjien mene-
6981: tysten korvaamiseen.
6982:
6983:
6984: E d u s k u n n a II e.
6985:
6986: Maamme epäoikeudenmukainen ja typerä ta- Mainitullla perusteilla ehdotamme kunnioit-
6987: loudellisten asioiden hoito on johtanut hirmu- taen,
6988: inflaatioon. Jälleen piensäästäjien omaisuutta
6989: on raskaasti sosialisoitu ja he ovat kärsineet että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6990: korvaamattomia taloudellisia menetyksiä. 1979 tulo- ja menoarvioon 100 miljoo-
6991: Oikeudentunto ei voi hyväksyä tällaista pien- naa markkaa arviomäärärahana käytet-
6992: säästäjien riistoa. Valtiovallan on ryhdyttävä täväksi piensäästäjien menetysten kor·
6993: korvaustoimenpiteisiin semminkin, kun halli- vaamiseen.
6994: tusten toimenpiteet ja päätökset tahi laimin-
6995: lyönnit ovat inflaation pääasiallisimpana syynä.
6996: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
6997:
6998: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
6999: 136 1978 vp.
7000:
7001: Raha-asia-aloite n:o 133.
7002:
7003:
7004:
7005:
7006: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuopion korkeakou-
7007: lun toisen rakenimsvaiheen aloittamiseksi.
7008:
7009:
7010: E d u s k u n n a II e.
7011:
7012: Kuopion korkeakoulun toinen rakennusvaihe että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7013: olisi aloitettava vuonna 1978. Pohjois-Savon 1979 tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
7014: maakuntaliitto on tämän asian takana. markan arviomäärärahan käytettäväksi
7015: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- Kuopion korkeakoulun toisen vaiheen
7016: taen, rakentamisen aloittamiseen.
7017: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
7018:
7019: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
7020: 1978 vp. 137
7021:
7022: Raha-asia-aloite n:o 134.
7023:
7024:
7025:
7026:
7027: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta opiskelijoiden matka-
7028: kustannusten alentamiseen linja-autoissa.
7029:
7030:
7031: E d u s k u n n a II e.
7032:
7033: Vuodelle 1975 antamassaan valtion tulo- ja kehitystä. Ei ole oikein, että ryhdytään luomaan
7034: menoarvioesityksessä ei hallitus ole huomioinut taloudellisia esteitä vähävaraisten opiskelun
7035: lainkaan tarvetta alentaa opiskelijain matkakus- tielle. Siksi vaadimme asioihin korjausta no-
7036: tannuksia. Erikoisesti matkakustannukset ovat peilla teoilla ja välittömästi. Opiskelusta ei saa
7037: nousseet linja-autoissa. Tämä tosiasia on saat- muodostua rikkaiden etuoikeutta, vähävarai-
7038: tanut yhä useampien opiskelijoiden taloudellisen selle pätevälle opiskelijalle on valtion pystyt-
7039: tilanteen lähes kestämättömäksi. Taloudellista tävä antamaan taloudellinen tuki. Eräsalustava
7040: kireyttä lisää vielä se, että koko opiskelijoiden tehtävä on ottaa valtion tulo- ja menoarvioon
7041: taloudellisen tilanteen kentässä on tapahtunut määräraha, jolla voidaan alentaa edes matkakus-
7042: kuluneen vuoden aikana jatkuvasti muutoksia tannusten osalta taloudellista painetta opiskeli-
7043: ja mielipidemuodostusta, joka on saa:ttamassa joiden osalta.
7044: opiskelijan aseman taloudellisesti vaaranalai- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
7045: seksi. Opintolainoja jarrutetaan, jopa kylmästi nioittavasti,
7046: hylätään. Opintotukiasiat ovat retuperällä,
7047: maan hallitus ei puutu asioihin selvin teoin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7048: Hallituksen piirissä selitellään ja kierrellään 1979 tulo- ja menoarvioon 50 000 mar-
7049: vastuuta, jopa luikahdetaan ulos koko vastuusta kan arviomäärärahan opiskelijoiden mat-
7050: milloin vain on mahdollista. Opiskelijain lähe- kakustannusten alentamiseksi linja-au-
7051: tystöjä kohdellaan ylimielisesti ja halveksien. toissa.
7052: SMP ei voi ääneti seurata tilanteen kielteistä
7053: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
7054:
7055: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
7056:
7057:
7058:
7059:
7060: 18 0878005881
7061: 138 1978 vp.
7062:
7063: Raha-asia-aloite n:o 135.
7064:
7065:
7066:
7067:
7068: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta pienkoulujen pelasta-
7069: miseksi tehtävää selvitystä varten.
7070:
7071:
7072: Ed u s kun n a 11 e.
7073:
7074: Pienkoulujen hävittäminen on aikaansaanut Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
7075: tuhoisaa jälkeä laajalla maaseudullamme ja syr- taen,
7076: jäseuduilla sekä sivualueilla. Tätä kansamme että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7077: etujen vastaista koulukeskittämisen linjaa tuki- 1979 tulo- ja menoarvioon 5 000 mar-
7078: vat kaikki muut puolueet paitsi SMP. kan määrärahan sen seikan kiireellisesti
7079: Kun nyt seur~ukset ja jäljet ovat pelottavat, selvittämiseksi, millä tavoin iäljellä ole-
7080: on alettu puhua pienkoulujen tarpeellisuudesta. vat pienkoulut voitaisiin pelastaa sekä
7081: Mutta puheet ja lupaukset eivät ole sama kuin uudelleen herättää henkiin tarpeellisessa
7082: teot. laajuudessa jo tuhotut pienkoulut myös
7083: Näitä tekoja tarvitaan kiireellisesti ja jopa tyhjinä olevia kansakouluja hyväksi
7084: lakkautettuja pienkouluja olisi uudelleen herä- käyttäen.
7085: tettävä .henkiin.
7086: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
7087:
7088: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
7089: 1978 vp. 139
7090:
7091: Raha-asia-aloite n:o 136.
7092:
7093:
7094:
7095:
7096: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta iltaoppikouluissa opis-
7097: kelevien opiskelukustannusten korvaamiseksi.
7098:
7099:
7100: Ed u s k u nn a 11 e.
7101:
7102: Vapaaehtoinen opiskelu sekä itsensä kehittä- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
7103: minen ovat sekä yhteiskunnan että ihmisen kunnioittaen,
7104: itsensä kannalta erittäin kannatettavia harras-
7105: tuksia. Tämän vuoksi ei tulisi taloudellisesti vai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7106: keuttaa niiden toimintaa, jotka normaalin päivä- 1979 tulo- ja menoarvioon 1 miljoonan
7107: työnsä lisäksi haluavat kouluttaa itseään ilta- markan arviomäärärahqn iltaoppikoulu-
7108: oppikoulussa tai oppikoulujen iltalinjoilla. Val- jen ja oppikoulujen iltalinjojen lukukau-
7109: tion tulisi tukea toimintaa niin, että se olisi simaksujen poistamiseen ja niissä opis-
7110: ilmaista ja että lukukausimaksuja ei perittäisi. kelevien tarvitseman oppimateriaalin
7111: Samoin tulisi oppimateriaali saada joko mak- hinnan korvaamiseen.
7112: sutta tai ainakin mahdollisimman halpaan hin-
7113: taan.
7114: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
7115:
7116: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
7117: 140 1978 vp.
7118:
7119: Raha-asia-aloite n:o 137.
7120:
7121:
7122:
7123:
7124: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Portaanpään kristilli-
7125: sen kansanopiston rakentamiseen.
7126:
7127:
7128: E d u s k u n n a 11 e.
7129:
7130: Kun Portaanpään kristillinen kansanopisto Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
7131: Lapinlahden kunnassa on palanut, niin on vält- taen,
7132: tämätöntä antaa sille taloudellista tukea opis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7133: ton uudelleen rakentamista varten. ·Tästä huo- 1979 tulo- ja menoarvioon 30 ono mar-
7134: limatta voi olla epävarmaa, saadaanko opisto kan avustusmäärärahan Portaanpään pa-
7135: asianmukaisesti jälleenrakennetuksi. laneen kristillisen kansanopiston raken-
7136: tamisen avustamiseksi.
7137: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
7138:
7139: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
7140: 1978 vp. 141
7141:
7142: Raha-asia-aloite n:o 138.
7143:
7144:
7145:
7146:
7147: Vennamo ym.~ Määrärahan osoittamisesta valtion ammattikou-
7148: lun aikaansaamiseksi Kuopion lääniin.
7149:
7150:
7151: E d u s k u n n a II e.
7152:
7153: Valtio ei ylläpidä yhtään ammattikoulua Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
7154: Kuopion läänissä. Kaikki Kuopion läänin am- taen,
7155: mattikoulut ovat kuntien ylläpidettävinä ja ra- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7156: situksena. Tämä ei ole kehitysalueen oikeuden- 1979 tulo- ja menoarvioon 1 miljoonan
7157: mukaista kohtelemista. markan arviomäärärahan valtion ammat-
7158: Lisäksi Kuopion läänissä ja Itä-Suomessa on tikoulun toteuttamista varten Kuopion
7159: ammattikoulutuksen paikoista kova pula. Tar- lääniin.
7160: vitaan lisää ammattikoulutusta.
7161: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
7162:
7163: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
7164: 142 1978 vp.
7165:
7166: Raha-asia-aloite n:o 139.
7167:
7168:
7169:
7170:
7171: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ammattikoulutilojen ja
7172: kurssikeskusten laajentamiseen Kuopion läänissä.
7173:
7174:
7175: E d u s k u n n a 11 e.
7176:
7177: Ammattikoulutus on Kuopion läänissä laa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7178: jalti laiminlyöty. Kunnat joutuvat kantamaan 1979 tulo- ja menoarvioon 1 miljoonan
7179: liian raskaan rasituksen verrattuna valtion tu- markan arviomäärärahan ammattikoulu-
7180: kitoimenpiteisiin muissa maakunnissa. Sama tilojen ja kurssikeskusten laajentamiseen
7181: koskee myös kurssikeskuksia. Kuopion läänissä.
7182: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
7183: taen,
7184: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
7185:
7186: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
7187: 1978 vp. 143
7188:
7189: Raha-asia-aloite n:o 140.
7190:
7191:
7192:
7193:
7194: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta metsätyömiesten opin-
7195: to- ja perheavustuksiin.
7196:
7197:
7198: E d u s k u n n a 11 e.
7199:
7200: Metsätyömiehet ovat unohdettuja. Heidän opinto- ja perheavustusta. Mainituilla perus-
7201: ansionsa on epävarmaa eikä heidän raskasta teilla ehdotamme kunnioittaen,
7202: työtänsä arvosteta. Tämä on väärin. Metsätyö-
7203: miesten ansioita on ehdottomasti parannettava. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7204: Lisäksi heillä täytyy olla oikeus ja mahdollisuus 1979 tulo- ja menoarvioon 100 000
7205: ammattiopintoihin, jolloin heille on maksettava markkaa käytettäväksi metsätyömiesten
7206: opinto- ja perheavustuksiin.
7207: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
7208:
7209: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
7210: 144 1978 vp.
7211:
7212: Raha-asia-aloite n:o 141.
7213:
7214:
7215:
7216:
7217: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Iisalmen teknillisen
7218: oppilaitoksen perustamista koskevia selvittelytehtäviä varten.
7219:
7220:
7221: Ed u s kun n a 11 e.
7222:
7223: Teknillisen oppilaitoksen perustaminen Iisal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7224: men kaupunkiin on hyvin tarpeellinen. 1979 tulo- ja menoarvioon 20 000 mar-
7225: Tätä varten tarvitaan valtion ensi vuoden kan arviomäärärahan teknillistä oppilai-
7226: tulo- ja menoarvioon määräraha, jotta myös tosta varten Iisalmen kaupungissa.
7227: tarvittavat lisäselvitykset voitaisiin toteuttaa.
7228: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
7229: taen,
7230: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
7231:
7232: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
7233: 1978 vp. 145
7234:
7235: Raha-asia-aloite n:o 142.
7236:
7237:
7238:
7239:
7240: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta sairaanhoitajiksi val-
7241: mistuville oppilasajalta maksettavaan palkkaukseen.
7242:
7243:
7244: E d u s k u n n a 11 e.
7245:
7246: Sairaanhoitajiksi valmistuvat eivät oppilas- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
7247: ajaltaan saa minkäänlaista palkkaa. Työ on kui- taen,
7248: tenkin raskas, mutta ruokakin on itse mak- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7249: settava. 1979 tulo- ja menoarvioon 100 000
7250: Ilmaisen työvoiman käyttö on selvää riistoa, markkaa arviomäärärahana käytettäväksi
7251: johon Suomen valtio syyllistyy. Tätä ei voida sairaanhoilajiksi valmistuvien palkkauk-
7252: hyväksyä ja asiantilaan on saatava korjaus. seen oppilasajalta.
7253: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
7254:
7255: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
7256:
7257:
7258:
7259:
7260: 19 0878005881
7261: 146 1978 vp.
7262:
7263: Raha-asia-aloite n:o 143.
7264:
7265:
7266:
7267:
7268: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta sienien keruun, mark-
7269: kinoinnin ja viennin edistämiseksi.
7270:
7271:
7272: E d u s k u n n a 11 e.
7273:
7274: Maamme sienet ovat arvaamattoman suuri siitä mitä nyt saadaan tähän tarkoitukseen ke-
7275: ravinto1ähde, jota suomalaiset eivät osaa käyttää rätyksi.
7276: hyväkseen. Monilla on käsitys, että "meillä on Sienen keruu ja sen vienti on ollut kokonaan
7277: varaa ostaa lihaakin". Suomalaiset tuntuvat mit- vailla valtion minkäänlaista asioihin puuttu-
7278: taavan kaiken rahalla. Metsäsientemme arvo on mista. Kun otamme huomioon sienen kansan-
7279: 3,5 miljardia markkaa vuodessa. Ulkomailta taloudellisen merkityksen työn, kaupan ja ra-
7280: tuotetaan maahamme erilaisia herkkusienival- vintotalouden kannalta, on silloin syytä myös
7281: misteita samanaikaisesti kun monet käyttökel- valtiovallan entistä aktiivisemmin pyrkiä anta-
7282: poiset sienet mätänevät metsissämme ja piha- maan apuaan sienien keruun, markkinoinnin ja
7283: nurmikoillamme. viennin edistämiseen.
7284: Sienemme ovat olleet jo kautta vuosikymme- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
7285: nien tunnettuja myös maamme rajojen ulkopuo- nioittaen,
7286: lella. Vienti on tapahtunut pääasiassa alueille
7287: joista tuontimme on viime vuosina ylittänyt että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7288: viennin määrän. Länsi-Saksa on viime vuosina 1979 tulo- ja menoarvioon 10 000 mar-
7289: ollut suurin vientisienemme ostaja. Vientiin kan määrärahan sienien keruun, markki-
7290: voisimme markkinoida moninkertaisen määrän noinnin ja viennin edistämiseksi.
7291: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
7292:
7293: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
7294: 1978 vp. 147
7295:
7296: Raha-asia-aloite n:o 144.
7297:
7298:
7299:
7300:
7301: Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kansanmu-
7302: siikin harrastusten tukemiseen ja edistämiseen.
7303:
7304:
7305: Ed u s kun n a II e.
7306:
7307: Kansanmusiikki on maassamme syrjityssä ase- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
7308: massa. Sitä vastoin tuetaan taloudellisesti pien- taen,
7309: ten piirien musiikkia, kuten oopperaa, maas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden·
7310: samme varsin huomattavasti. Tällaista asian- 19 79 tulo- ia menoarvioon asianomaisel-
7311: tilaa ei voida pitää oikeudenmukaisena eikä le momentille lisäyksenä 50 000 mark-
7312: tasapuolisena. kaa käytettäväksi kansanmusiikin tuke-.
7313: miseen ;a edistämiseen maassamme.
7314: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
7315:
7316: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
7317: 148 1978 vp.
7318:
7319: Raha-asia-aloite n: o 145.
7320:
7321:
7322:
7323:
7324: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kokoontumistilojen
7325: järjestämiseksi nuorille.
7326:
7327:
7328: Ed u s kunnalle.
7329:
7330: On käsittämätöntä, että nuorisolle ei ole jär- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
7331: jestetty sopivia kokoontumistiloja riittävästi. ta en,
7332: Tämä on nuorison väheksymistä. Kaikissa hyvin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7333: hoidetuissa maissa nuorisolle järjestetään ko- 1979 tulo- ja menoarvioon 1 miljoonan
7334: koontumistilat kaikkialla maassa. Näin ei ole markan arviomäärärahan käytettäväksi
7335: asianlaita Suomessa. kokoontumistilojen järjestämiseksi nuo-
7336: rille.
7337: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
7338:
7339: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
7340: 1978 vp. 149
7341:
7342: Raha-asia-aloite n:o 146.
7343:
7344:
7345:
7346:
7347: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorison leiri- ja kurs-
7348: sikeskuksen rakentamisen toteuttamiseksi Rautavaaran kun-
7349: nassa.
7350:
7351:
7352: E d u s k u n n a 11 e.
7353:
7354: Ylä-Savoon tarvitaan nuorison leiri- ja ku,rssi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7355: keskusta palvelemaan maakunnallista, valtakun- 1979 tulo- ja menoarvioon 50 000 mar-
7356: nallista ja kansainvälistä tarvetta. Sopiva kunta kan arviomäärärahan käytettäväksi nuo-
7357: tällaista kurssikeskusta varten olisi Rautavaaran rison leiri- ja kurssikeskuksen rakenta-
7358: kunta. misen toteuttamiseen Rautavaaran kun-
7359: MainitQilla perusteilla ehdotamme kunnioit- nassa.
7360: taen,
7361: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
7362:
7363: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
7364: 150 1978 vp.
7365:
7366: Raha-asia-aloite n:o 147.
7367:
7368:
7369:
7370:
7371: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta suomalaisen työhevos-
7372: kannan säilyttämismahdollisuuksien selvittämiseksi.
7373:
7374:
7375: E d u s k u n n a 11 e.
7376:
7377: Maamme työhevoskanta laskee jatkuvasti ja hoamme myös osan oman maamme kulttuuria
7378: muodostaa näin määrätynlaisen vaaratekijän. sen elävimmässä muodossa.
7379: Meidän tulisi aina pitää huoli siitä, että ta- Edellä mainituista syistä ehdotamme,
7380: valla tai toisella säilytetään maassamme jonkin
7381: määräinen työhevoskanta, jolla ja jota hyväksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7382: käyttäen voidaan erittäin vaikeiden olosuhtei- 1979 tulo- ja menoarvioon 10 000 mar-
7383: den vallitessa suorittaa pakon sanelemia tehtä- kan määrärahan selvityksen tekemiseksi
7384: viä. Jos me laskemme koko pitkälle jalostetun millä tavoin Suomessa jalostettu työ-
7385: työhevoskantamme tuhoutumaan, samalla tu- hevoskanta saadaan säilymään lukumää-
7386: rältään ainakin vuoden 1974 tasolla.
7387: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
7388:
7389: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
7390: 1978 vp. 151
7391:
7392: Raha-asia-aloite n:o 148.
7393:
7394:
7395:
7396:
7397: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta jokien ja veststoJen
7398: kunnostamiseen ja perkaukseen Kuopion läänissä.
7399:
7400:
7401: Ed u s k u n n a II e.
7402:
7403: Vesistöjen ja jokien perkaus estää tulvia ja kistyskäyttöä sekä turvata elinkelpoista maata-
7404: edistää maataloutta sekä matkailu- ja virkistys- loutta.
7405: käyttöä, kun vain nämä työt suunnitellaan jär- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
7406: kevästi. taen,
7407: Ensi talvena on Kuopion läänissä laajalti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7408: työn ja toimeentulon puutetta valtaa pitävien 1979 tulo- ja menoarvioon arviomäärä-
7409: tekemien virheiden vuoksi. rahana 1 miljoona markkaa käytettä-
7410: Tällaisessa tilanteessa voitaisiin sekä turvata väksi jokien ja vesistöjen kunnostami-
7411: monelle vaikeana aikana toimeentulo kuin seen ja perkaukseen matkailun ja virkis-
7412: myös edistää Kuopion läänin matkailua ja vir- tyskäytön edistämiseksi sekä maatalou-
7413: den tukemiseksi Kuopion läänissä.
7414: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
7415:
7416: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
7417: 152 1978 vp.
7418:
7419: Raha-asia-aloite n:o 149.
7420:
7421:
7422:
7423:
7424: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta viljavarastojen raken-
7425: tamiseen.
7426:
7427:
7428: E d u s k u n n a 11 e.
7429:
7430: Elintarvikkeet on turvattava maassamme Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
7431: myös kriisitilanteessa. Laskelmien mukaan vilja- taen,
7432: varastojen tulisi tällöin olla kaksi kertaa laa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7433: jempia kuin nykyisin. Lisäksi tarvittaisiin eri- 1979 tulo- ja menoarvioon 10 miljoo-
7434: tyisesti varastotilaa rehuviljaa varten. nan markan työllisyysarviomäärärahan
7435: Tällaiset rakennustoimenpiteet sopisivat hy- käytettäväksi viljavarastojen ja niihin
7436: vin nykyiseen tilanteeseen, jolloin rakennustyö- verrattavien varastotilojen rakentami-
7437: miehiä on työttöminä ja teollista rakennustuo- seen ja laajentamiseen työllisyyden edis-
7438: tantoa olisi muutoinkin elvytettävä. tämiseksi ja rakennusteollisuutemme el-
7439: vyttämiseksi.
7440: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
7441:
7442: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
7443: 1978 vp. 153
7444:
7445: Raha-asia-aloite n:o 150.
7446:
7447:
7448:
7449:
7450: Vcnnamo ym.: Määrärahan osoittamisesta vihannesviljelyn tehos-
7451: tamiseen.
7452:
7453:
7454: E d u s k u n n a 11 e.
7455:
7456: Kansainvälisten tutkimusten mukaan maam- tuomalla sinne pienille viljelmille ansiota ja toi-
7457: me ilmasto-olosuhteet ovat mitä parhaat vihan- meentuloa. Kun lisäksi vihannesten tuonti maa-
7458: nesviljelylle pohjoisinta Lappia myöten. Kuiten- hamme tapahtuu maista, joihin on yleensä ulko-
7459: kin koko tämän viljelymuodon kehitys ja vas- maankauppamme alijäämäisyyttä jo muutenkin,
7460: tuu säilytyksestä, markkinoinnista ja taloudesta niin voitaisiin asiaa korjata turvaamalla vihan-
7461: on yrittäjien tehtävänä omin varoin; Tilastot nesten viljelyn vaatimien jalostuksen, sällytyk-
7462: osoittavat mm., että työllisyyden ollessa kysy- sen ja markkinoinnin perusteellisen suunnitte-
7463: myksessä ei puutarha-ala ole suinkaan merki- lun kautta omavaraisuus, jopa vienti. Tätä tietä
7464: tyksetön maassamme. Tarjoaabao se jo näissä- omaa tuotantoa kehittämällä myös valtion toi-
7465: kin olosuhteissa työtä 22 000 vakinaiselle työn- mesta annettavalla tuella edistetään työllisyyttä.
7466: tekijälle ja 37 000 tilapäiselle työntekijälle. On syytä huomioida, että silloin kun ulkomailla
7467: Edelleen, jos otetaan huomioon maamme koko todetaan maamme hyvät olosuhteet, ei oman
7468: puutarha- ja vihannesviljelytuotteiden kulutus- valtion tule toimia jarruttavana tekijänä vihan-
7469: määrä ja sen tuottaminen kotimaassa, niin sil- nesviljelyn alalla.
7470: loin tämä ala tarjoaisi työtä 100 000 työnte- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
7471: kijälle. Lisäksi puutarhatuotantolinjoille erileois- tavasti,
7472: tuva väestö voisi asua tiloillaan, josta seurauk-
7473: sena olisi liikekeskusten väestöpaineen helpot- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7474: tuminen. 1979 tulo- ja menoarvioon 20 000 mar-
7475: Erikoisesti on otettava huomioon, mitä vi- kan määrärahan maamme vihannesvilje-
7476: hannesviljelyn tuotannon lisääminen merkitsisi lyn tehostamiseen ja sen vaatimien toi-
7477: maamme rannikoiden autioituville saaristoille menpiteiden toteuttamiseen.
7478: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
7479:
7480: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
7481:
7482:
7483:
7484:
7485: 20 0878005881
7486: 154 1978 vp.
7487:
7488: Raha-asia-aloite n:o 151.
7489:
7490:
7491:
7492:
7493: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kotimaisen herneen
7494: viljelyn edistämiseen.
7495:
7496:
7497: E d u s kun n a II e.
7498:
7499: Suomessa harjoitetun maatalouspolitiikan muodostaa sitten kysymys kuluttajan kohdalla,
7500: heikkouden yksi selvin näyttö on kotimaisen joutuuhan hän nyt maksamaan herneestä kol-
7501: herneen jatkuva pula. Jatkuvasti on maahan minkertaisen hinnan siitä mitä kotimaan tuotta-
7502: tuotu viime vuosina suuria määriä ruoka- ja ja saa sadostaan hintaa. Jossain ovat tällöin
7503: rehuhernettä, sikäli kuin sitä on ollut saata- asiat pahasti vinossa ja vaativat ratkaisevia
7504: vissa. Tuontiherneen hinta on ollut moninker- toimenpiteitä.
7505: tainen kotimaiseen verraten. Tätä asiaa ei ole Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
7506: saatu korjatuksi, vaikka maassamme olisi mah- nioittavasti,
7507: dollisuudet suurimittaiseenkin tuotantoon. Asia
7508: vaatii nopeaa korjaamista jo seuraavan satokau- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7509: den aikana. Viljelijöitä maastamme löytyy, kun- 1979 tulo- ja menoarvioon 10 000 mar-
7510: han vain asiaa hoidetaan vastuullisesti. On erit- kan määrärahan kotimaisen herneen vil-
7511: täin vaikea ymmärtää, että jatkuvasti paisute- jelyn esteiden tutkimiseksi ja poistami-
7512: taan ulkomaankaupan alijäämäisyyttä tällaisen- seksi päämääränä omavaraisuuden tur-
7513: kin tuotteen tuonnilla. Oman asiakohtansa vaavan herneen viljelyn aikaansaaminen.
7514: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
7515:
7516: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
7517: 1978 vp. 155
7518:
7519: Raha-asia-aloite n:o 152.
7520:
7521:
7522:
7523:
7524: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kotimaisen apilan ja
7525: timotein siementuotannon lisäämiseen.
7526:
7527:
7528: Ed u s kun n a 11 e.
7529:
7530: Maataloudessamme on suurena puutteena jata siemeneksi. SMP on esittänyt vuodesta
7531: heinän viljelyssä tarvittavan siemenen kotimai- toiseen valtioneuvostolle, että kun jatkuvasti
7532: sen tuotannon vajaus. Seurauksena on runsas tuodaan maahan suuret määrät heinäkasvien
7533: ulkomaisen siemenen tuonti etenkin apilan siemeniä ulkomailta, joiden kestävyys on olo-
7534: kohdalla. Useimmissa tapauksissa ei tämä ulko- suhteissamme kyseenalainen, niin tulee sallia
7535: mainen siemen kestä maamme sääolosuhteita, heinän siemensadon korjuu pakettipelloilta.
7536: jolloin seurauksena on melkoiset rehntappiot Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
7537: viljelysaloilta. Maassamme todetaan vuosittain nioittavasti,
7538: viljan kohdalla ylituotantoa. Asiaa voitaisiin
7539: helpottaa ryhtymällä valtion taholta määrätie- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7540: toiseen heinäkasvien siemensopimusviljelyyn. 1979 tulo- ja menoarvioon 30 000 mar-
7541: Kansantaloudellinen tappio on myös se, että kan määrärahan kotimaisen apilan ja
7542: ns. pakettipelloilla kasvavaa heinää ei saa kor- timotein siementuotannon lisäämiseksi.
7543: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
7544:
7545: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
7546: 156 1978 vp.
7547:
7548: Raha-asia-aloite n:o 153.
7549:
7550:
7551:
7552:
7553: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta maatalouden tarvitse-
7554: man öljysäiliökannan turvaamiseksi halpakorkoisin valtion
7555: lainoin.
7556:
7557:
7558: E d u s k u n n a 11 e.
7559:
7560: Viimeksi läpikäymämme öljykriisi osoitti, miselle, mikä taas toteutuu vain sellaisella ta-
7561: että meillä on syytä kiinnittää erikoista huo- loudellisen tuen myöntämisellä, jolla voidaan
7562: miota mNltalouden tarvitseman polttoaineen hankinnat lainoittaa taloudellisella tavalla. Ko-
7563: varmuusvarastointiin suoraan maatiloille. Tätä ko kansan elintarvikehuolto vaatii tämän asian
7564: ratkaisua va~tii keskeytymättömän elintarvike- nopeata selvittämistä.
7565: tuotantowme turvaaminen. Se, että valtakun- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
7566: nassa on suurten öljy-yhtiöiden ja valtion ta-
7567: kana varmuusvarastoissa öljyä, ei anna var- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7568: muutta siitä, että sitä on maatalouden käytettä- 1979 tulo- ja menoarvioon 1 miljoonan
7569: vissä; Tästä. saatiin mm. hinnan, toimitusten markan arviomäärärahan maatalouden
7570: ja monin muin esimerkein kielteinen kuva. Kei- tarvitseman riittävän öljysäiliökannan
7571: nottelijoilla ja hintasaalistajilla. ei pitäisi rasit- varmuusvarastozntta varten turvaami-
7572: taa kansakunnan leivän ja särpimen saantia seksi halpakorkoisin valtion tainoin sa-
7573: öljyasioissakaan. Korjaus vaatii nopeita toimen- malla turvaten keskeytymättömän elin-
7574: piteitä tarvittavien varastosäiliöiden aikaansaa- tarvikehuollon maassamme.
7575: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
7576:
7577: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
7578: 1978 vp. 157
7579:
7580: Raha-asia-aloite n:o 154.
7581:
7582:
7583:
7584:
7585: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta luonnonsuojelualueiksi
7586: suunniteltujen alueiden omistajien aseman turvaamiseksi.
7587:
7588:
7589: E d u s k u n n a 11 e.
7590:
7591: Luonnonsuojelualueiksi suunniteltuja alueita Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
7592: hävitetään ilmeisesti lähinnä siitä syystä, että taen,
7593: valtiovalta ei ole turvannut alueiden omistajille että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7594: riittäviä taloudellisia korvauksia. Kuitenkin on 1979 tulo- ja menoarvioon 3 miljoonaa
7595: väärin ja jopa perustuslain vastaista, että luon- markkaa käytettäväksi lu01tnonsuojelu-
7596: nonsuojelualueiden omistajat joutuisivat kustan- alueiksi suunniteltujen alueiden kor-
7597: tamaan yhteiskunnan järjestämät yhteiset alueet. vausten turvaamiseen omistajille niin)
7598: että alueiden hävittämiseen ei ole syytä.
7599: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
7600:
7601: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
7602: 158 1978 vp.
7603:
7604: Raha-asia-aloite n:o 155.
7605:
7606:
7607:
7608:
7609: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta metsätyömieskotien
7610: perustamiseen ja avustamiseen.
7611:
7612:
7613: E d u s k u n n a 11 e.
7614:
7615: Menneinä vuosikymmeninä on ollut maamme vomasta asumismuodosta. Näin ei kuitenkaan
7616: taloudellinen nousu pääasiassa metsiemme va- tälläkään kohdin ole. Tällöin tulee valtiovallan
7617: rassa, samoin niiden työntekijöiden, jotka ovat pyrkiä omalta osaltaan edesauttamaan metsätyö-
7618: metsissämme työskennelleet, työpanos on ollut mieskotien syntyä ja ylläpitoa, saavathan näissä
7619: ratkaiseva. Monet näistä miehistä ovat poistu- kodeissa asunnon miehet, joiden työpanoksella
7620: neet keskuudestamme jo ennen eläkeikäänsä hyvinvointimme menneinä vuosina on turvattu.
7621: ankaran työn murtamina. Kuitenkin monet ovat Tämä vaatii vastuuta yhteiskunnalta muodossa,
7622: vielä kiinni elämässä omaamailaan "jätkän" sit- joka ei ole ylivoimainen. Liian pienillä määrä-
7623: keydellä. Näissä miehissä on monia jotka ha- rahoilla ei kuitenkaan saada aikaan edes välttä-
7624: luaisivat asua vanhuutensa päivinäkin savotan viäkään ratkaisuja.
7625: kaltaisessa yhteisössä. Tämä on kysymys jonka Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
7626: ratkaisemiseksi on perustettu ja ollaan edelleen nioittavasti,
7627: perustamassa eri puolilla maatamme metsätyö-
7628: mieskoteja. Näiden kotien perustaminen on kui- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7629: tenkin kiinni rahasta. Oikeutettua olisi että 1979 tulo- ja menoarvioon 200 000
7630: suuret puutavarayhtiöt vastaisivat näiden kotien markan määrärahan metsätyömieskoteja
7631: perustamisesta ja entisten työntekijöiden toi- varten.
7632: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
7633:
7634: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
7635: 1978 vp. 159
7636:
7637: Raha-asia-aloite n:o 156.
7638:
7639:
7640:
7641:
7642: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta lakan suoviljelymah-
7643: dollisuuksien tutkimiseen.
7644:
7645:
7646: E d u s k u n n a 11 e.
7647:
7648: Viime vuosina on todettu, että suomalaisilla Alustavissa tutkimuksissa on todettu, että te-
7649: sekä viljellyillä että metsämarjoilla on lisäänty- hostetulla toiminnalla ja jalostustyöllä voitaisiin
7650: nyt menekki sekä kotimaassa että myös vientiä maamme lakkasato moninkertaistaa. Tästä syys-
7651: ajatellen. Tutkijat ovat todenneet, että soillam- tä olisi tälle tutkimukselle mitä pikimmin va-
7652: me kasvavan lakan viljely ja jalostus kannattai- rattava määräraha.
7653: si. Lakka menestyy mainiosti myös sellaisilla Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
7654: kitukasvuisilla soilla, joilla ei ole mitään muuta
7655: kansantaloudellista merkitystä. Lakkojen poi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7656: minta on pohjoisimmassa Suomessa monille kan- 1979 tulo- ja menoarvioon 10 000 mar-
7657: salaisille suorastaan elinehto. Kansantaloudelli- kan määrärahan käytettäväksi lakkavil-
7658: sesti olisi erittäin mielekästä uhrata jonkinver- jelyn mahdollisuuksien tutkimiseen
7659: ran varoja lakkojen suoviljelyn tehostamiseksi. maamme soilla.
7660: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
7661:
7662: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
7663: 160 1978 vp.
7664:
7665: Raha-asia-aloite n:o 157.
7666:
7667:
7668:
7669:
7670: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta luonnonmarjaviljelyn
7671: mahdollistavien tutkimusten suorittamiseen.
7672:
7673:
7674: E d u s kun n a II e.
7675:
7676: Maassamme kasvaa luonnonvaraisina moni:! maamme ns. kehitysalueilla. Näillä alueilla on
7677: sellaisia marjalajikkeita, joilla on kansantalou- mitä parhaat luontaiset olosuhteet harjoittaa
7678: dellisesti jo nytkin suuri merkitys. Kun näiden marjanviljelyä.
7679: marjojen osalta suoritetaan perusteelliset tutki- Oman perustellun kohtansa muodostavat esi-
7680: mukset niiden viljelyyn ottamiseksi maassam- merkiksi suomuutaimen eli lakan viljelystar-
7681: me, saadaan aikaan työllisyyden ja viennin osal- peet. Kiistämätön tosiasia on se, että tämän
7682: ta merkittäviä ratkaisuja, jotka edesauttavat hy- marjan kasvuala pienenee vuosi vuodelta suur-
7683: vinvointia monilla alueilla maassamme. Maas- ten soiden ojitussuunnitelmien toteutuessa en-
7684: samme tämän alan tutkimuksilta ja kehittelyitä nen kaikkea eteläisessä osassa maatamme. Tä-
7685: on puuttunut tarvittavat varat. Maapallolla sa- mä jo asettaa omat vaatimuksensa kiirehtiä vil-
7686: moilla leveysasteilla ja ilmastollisesti samoissa jelymahdollisuuksien selvittelyä. Onhan jo mo-
7687: olosuhteissa suoritetaan meillä esiintyvien luon- nien vuosien esimerkillä osoitettavissa tämän
7688: nonmarjalajikkeiden menestyksellistä viljelyä. marjan myyntimäärien väheneminen niin koti-
7689: Naapurimaamme Neuvostoliitto on kehittänyt maan markkinoilla kuin ulosvientimäärissäkin.
7690: tätä toimintaa, samoin Kanada on pitkällä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
7691: luonnonmarjaviljelyn osalta. Varmaankaan kum- nioittavasti,
7692: pikaan näistä maista ei kieltäydy esittelemästä
7693: aikaansaannoksiaan tällä alalla, jos sitä haluam- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7694: me. Nimenomaan tällaisella alalla pitäisi har- 1979 tulo- ja menoarvioon 10 000 mar-
7695: joittaa tutkimustoimintaa tekevien välillä kiin- kan määrärahan luonnonmarjaviljelyn
7696: teää yhteistyötä ja siihen varata riittävät varat. mahdollistavien tutkimusten suorittami-
7697: Luonnonmarjaviljelyn aikaansaaminen on tär- seen maassamme.
7698: keää, erikoisen tärkeää se on ennenkaikkea
7699: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
7700:
7701: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
7702: 1978 vp. 161
7703:
7704: Raha-asia-aloite n:o 158.
7705:
7706:
7707:
7708:
7709: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta selvityksen aikaansaa-
7710: miseksi porrastetusta maatalouden tulonjaosta.
7711:
7712:
7713: E d u s kun n a 11 e.
7714:
7715: Viimeksi tehdyt maataloustuloratkaisut ovat kainen ansio. Sitä vaatii myös oikeudenmukai-
7716: siirtäneet maatalouden sisäisessä tulonjaossa suus ja sen toteuttaminen.
7717: suurimman osan suurtilallisten hyväksi. Tämä Edellä esitetyn perusteella ehdotamJDe kun·
7718: on pantu kielteisenä merkille maamme pien- ja nioittavasti,
7719: perheviljelijäin keskuudessa; Maamme elintar·
7720: viketuotanto ja sen turvaaminen riittävänä vaa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7721: tii nopeata korjausta maatalouden tulonjaossa. 1979 tulo- ja menoarvioon 5 000 mar·
7722: Ainoa keino oikeuden tekemiseksi on porras· kan määrärahan selvityksen aikaansaami-
7723: tettujen maataloustulon jakoperusteiden mää- seksi porrastetun maatalouden tulonjaon
7724: rääminen. Vain tällä keinolla voidaan turvata aikaansaamiseksi pien- ja perheviljeli-
7725: maamme pien· ja perheviljelijäin oikeudenmu- jäin toimeentulon turvaksi.
7726: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
7727:
7728: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
7729:
7730:
7731:
7732:
7733: 21 0878005881
7734: 162 1978 vp.
7735:
7736: Raha-asia-aloite n:o 159.
7737:
7738:
7739:
7740:
7741: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta pien- ja perheviljel-
7742: mien sekä osa-aikaviljelmien pelastustoimenpiteitä suunnitte-
7743: levan pienviljelyskomitean perustamiseksi.
7744:
7745:
7746: E d u s k u n n a 11 e.
7747:
7748: Maassamme on vähän väliä asetettu telml- raaka-aineen ja ulkolaisten elintarvikkeiden
7749: kuntia ja komiteoita, jotka ovat suunnitelleet tuonnin avulla.
7750: perhe- ja pienviljelmien hävittämistä. Tämä . Maassamme tarvitaan siis kiireellisesti pien-
7751: maaseudun autioittaminen on kantanut raskas- viljelyskomitea perhe- ja pienviljelmien pelas-
7752: ta hedelmää, minkä lisäksi se on johtanut ku- tamiseksi koko kansamme etujen mukaisesti.
7753: luttajien elintarvikkeiden hintojen kohtuutta- Välinpitämättömiä emme myöskään saa olla
7754: maan nousuun. suuren maailman nälänhädälle.
7755: Maaseutuamme ei kuitenkaan pidä autioit- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
7756: taa eikä antaa erämaa-Suomen uudelleen syn- taen,
7757: tyä. Tämä on koko valtakunnallinen . ja kan-
7758: sallinen etumme. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7759: Pienviljelys ja perheviljelys ei myöskään ole 1979 tulo- ja menoarvioon 30 000 mark-
7760: niin epätaloudellinen kuin valheellisesti on kaa sellaisen pienviljelyskomitean kiireel-
7761: yritetty selittää. Maailma kulkee kohti nälän- lisesti perustamiseksi, joka suunnittelee
7762: hätää ja Suomi on tälläkin hetkellä tilanteessa, pien- ja perheviljelmien sekä osa-aika-
7763: jossa kotimainen elintarviketuotanto ei ole riit- viljelmien pelastustoimenpiteet koko
7764: tävä. Nykyinen näennäinen elintarvikkeiden yli- kansamme etujen mukaisesti.
7765: tuotanto on aikaansaatu ulkolaisen margariini-
7766: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
7767:
7768: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
7769: 1978 vp. 163
7770:
7771: Raha-asia-aloite n:o 160.
7772:
7773:
7774:
7775:
7776: -Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta yksityisteiden muutta-
7777: -_ miseksi paikallisteiksi ja paikallisteiden muuttamiseksi maan-
7778: teiksi tarpeellisessa laajuudessa Kuopion läänissä.
7779:
7780:
7781: E d u s k u n n a II e.
7782:
7783: Kuopion läänissä on paljon sellaisia paikallis- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
7784: teitä, jotka olisi muutettava maanteiksi. Samoin taen,
7785: olisi paljon yksityisiä teitä muutettava taas että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7786: paikallisteiksi. 1979 tulo- ja menoarvioon 1 miljoonan
7787: Kun tie on yleinen liikenneväline ja jopa markan arviomäärärahan käytettäväksi
7788: läpikulkutie, niin on väärin, että yksityiset yksityisteiden muuttamiseksi paikallis-
7789: kansalaiset ja kunta joutuvat ylläpitämään ja teiksi ja paikallisteiden muuttamiseksi
7790: avustamaan tällaisia liikenneväyliä. Niiden ra- maanteiksi tarpeellisessa laajuudessa
7791: kentaminen ja kunnossapito kuuluu kiistatto- Kuopion läänissä.
7792: masti valtiovallalle.
7793: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
7794:
7795: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
7796: 164 1978 vp.
7797:
7798: Raha-asia-aloite n:o 161.
7799:
7800:
7801:
7802:
7803: Vennamo :ym.: Määrärahan osoittamisesta Kiuruveden---'Salah-
7804: min maantien perusparantamiseen.
7805:
7806:
7807: E d u s k u n n a 11 e.
7808:
7809: Kiuruveden-Salahmin maantien perusparan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7810: tamirten on hyvin tarpeellinen. Maantien vaiku- 1979 tulo- ja menoarviöan 500 000
7811: tuspiirissä ovat kaikki Vapon suurimmat poltto- markkaa käytettäväksi Kiuruveden-Sa
7812: turvesuöt. Tie- ja ve"Sirakennushallitus tarvitsee lahmin maantien perusparantamiseen.
7813: myös tätä maantietä kipeästi.
7814: Mainituilla perusteilla, ja kun työttömät Kiu-
7815: ruveden kunnassa tarvitsevat työtä, ehdotamme
7816: kunnioiW1en,
7817: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
7818:
7819: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
7820: 1978. vp. ~65
7821:
7822:
7823: Raha-asia-aloite n:o 162.
7824:
7825:
7826:
7827:
7828: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Lapinlahden-Varpais-
7829: järven maantien peruskorjaukseen.
7830:
7831:
7832: E d u s k u n n a II e.
7833:
7834: Lapinlahden-Varpaisjärven maantien täydel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7835: linen peruskorjaaminen on kiireellinen ja välttä- 1979 tulo- ja menqarvioon 500 000
7836: mätön. Se on myös erinomainen työllisyyskoh- warkk44 arviotVääräraqana käytetfät)4ksi
7837: de. Maakuntaliitto on pitänyt asiaa jatkuvasti LaPinlakden-Varp~,~isjärv~n t:na(lntien
7838: tärkeänä . peruskarjat~ksen tekos.t(lmiseen ja kii-
7839: .Mainituilla perusteilla .ehdotamme kunnioit. re:htimis.e?n.
7840: taen,
7841: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
7842:
7843: Veikko Ve;mnamo
7844: 166 1978 vp.
7845:
7846: Raha-asia-aloite n:o 163.
7847:
7848:
7849:
7850:
7851: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta erilaisten teiden ra-
7852: . kentamiseen ja .kunnostamiseen pistetyöllisyyden turvaami-
7853: seksi Kuopion läänissä.
7854:
7855:
7856: E d u s kun n a 11 e.
7857:
7858: Kuopion läänissä tarvitta1snn erityisesti pis- nostettava. Tällaisia teitä on kaikkialla maakun-
7859: tetyöllisyyttä. Työn ja toimeentulon puute on nassa ja kaikissa kunnissa; sekä kaikilla seu-
7860: kaikkialla maakunnassa huomattava, ei vähiten duilla.
7861: nuoremman väestön keskuudessa. Näiden teiden rakentamisen ja korjaamisen
7862: Kuitenkin jo Miettusen-Sorsan-Aition halli- avulla voitaisiin taloudellisimmalla tavalla yllä-
7863: tus vähensi Kuopion läänissä työllisyysvaroja pitää maakunnassamme työllisyyttä, jolloin
7864: jopa siitä mitä näitä varoja annettiin korkea- työntarvitsija voisi myös käydä työssä kodista
7865: suhdanteen aikana. Näin työllisyystilanne on käsin. ·
7866: jatkuvasti heikentynyt koko maakunnassa. Luonnollisesti kuitenkin tällaisissakin tapauk-
7867: Myöskään keskustapuolueen budjettiesitys ei sissa olisi lisäksi tarpeen mukaan maksettava
7868: ota huomioon virheellisen talouspolitiikan ja päivärahaa kasvaneista työssä käymisen kustan-
7869: kireän rahan jo ensi talvena kasvattamaa työn nuksista sekä korvattava matkakustannukset.
7870: ja toimeentulon puutetta. Määrärahat eivät ole Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
7871: alkuunkaan riittävät. taen,
7872: SMP katsoo, että perustuslakimme määräys-
7873: tä, että kansalaisten työvoiman tulee olla val- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7874: takunnan erityisessä suojeluksessa, on ehdotto- 1979 tulo- ja menoarvioon arviomäärä-
7875: masti noudatettava. Sitäpaitsi vain työllä voi- rahana 50 miljoonaa markkaa käytettä-
7876: tamme laman ja saavutamme paremman tule- väksi pistetyöllisyyden turvaamiseksi
7877: vaisuuden. Kuopion läänissä erilaisten teiden raken-
7878: Kuopion läänissä on paljon tieasioita, jotka tamiseen ja kunnostamiseen.
7879: olisi toteutettava tai jo olemassaolevat tiet kun-
7880: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
7881:
7882: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
7883: 1978 vp. 167
7884:
7885: Raha-asia-aloite n:o 164.
7886:
7887:
7888:
7889:
7890: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Haukiveden-Hsveden
7891: kanavan suunnittelua varten.
7892:
7893:
7894: E d u s k u n n a 11 e.
7895:
7896: Sisä-Savon kunnat Kuopion läänissä pitävät että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7897: tarpeellisena Haukivesi-Hsvesi kanavaa. Näin 1979 tulo- ia menoarvioon 100 000 mar-
7898: edistettäisiin taloudellista vesikuljetusta. kan määrärahan Haukiveden-Iisveden
7899: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- kanavan suunnitelmien laatimiseksi ia
7900: taen, töiden valmistelun aloittamiseksi.
7901: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
7902:
7903: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
7904: 168 1978 vp.
7905:
7906: Raha-asia-aloite n:o 165.
7907:
7908:
7909:
7910:
7911: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Keiteleen-Päijänteen
7912: kanavan aikaansaamiseksi.
7913:
7914:
7915: E d u s k u n n a 11 e.
7916:
7917: Kufi Saimaan kanatta on kunnostettu, niin että Eduskunta ottaisi. valtion vuoden
7918: Keiteleen-Päijänteen kanavan rakentaminen 1979 tulo- ia menoarvioon 50 000 mar-
7919: on taloudellisesti hyödyllistä. Se tarjoaisi myös kan arviomäärärahan Keiteleen---'Päijän-
7920: pitkäksi aikaa työn· puutteessa oleville työtä. teen kanavan suunnittelua ja rakennus-
7921: Mainituilla perusteilla ehdotamme . kunnioit- töiden aloittamista varten.
7922: taen,
7923: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
7924:
7925: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
7926: 1978 vp. 169
7927:
7928: Raha-asia-aloite n:o 166.
7929:
7930:
7931:
7932:
7933: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta uuden pienoislento-
7934: kentän rakentamiseksi Suonenjoelle.
7935:
7936:
7937: E d u s k u n n a 11 e.
7938:
7939: Kun uuden pienoislentokentän rakentaminen että Eduskunta. ottaisi valtion vuoden
7940: Suonenjoelle on tarpeellinen, ehdotamme kun- 1979 tulo- ja menoarvioon 20 000 mar-
7941: nioittaen, kan arviomäärärahan uuden pienoisten-
7942: takentän rakentamisen aloittamiseksi
7943: Suonenjoella.
7944: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
7945:
7946: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
7947:
7948:
7949:
7950:
7951: 22 0878005881
7952: 170 1978 Vp.
7953:
7954: Raha-asia-aloite n:o 167.
7955:
7956:
7957:
7958:
7959: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Juankosken rautatie-
7960: aseman sivuraiteen rakentamiseksi.
7961:
7962:
7963: E d u s k u n n a 11 e.
7964:
7965: Juankosken rautatieaseman sivutaiteen raken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7966: taminen olisi lopulta toteutettava. Se on sopiva 1979 tulo- ja menoarvioon 300 000
7967: talvityöksi ja poistaisi työttömyyttä. markan arviomäärärahan Juankosken
7968: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- rautatieaseman sivuraiteen rakentamista
7969: taen, varten.
7970: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
7971:
7972: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
7973: 1978 'Vp. 171
7974:
7975: Raha-asia-aloite n:o 168.
7976:
7977:
7978:
7979:
7980: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta postin lauantaipalvelu-
7981: jen ylläpitämismahdollisuuksien selvittämiseen.
7982:
7983:
7984: E d u s k u n n a 11 e.
7985:
7986: ·Postin palvelukset ovat maassamme jatkuvas- että Eduskunta ottaisi valti011 vuoden
7987: ti heikentyneet. Kokeiluna aloitettu postin ja- 1979 tulo- ja menoarvioon 2 000 mar-
7988: kelun puuttuminen lauantaisin näyttää hallituk- kan määrärahan sen seikan kiireellisesti
7989: sen ja postihallituksen johdon tahdosta jat- selvittämiseksi millä tavoin postin pal-
7990: kuvan ja tulevan säännölliseksi. velukset· taloudellisesti voidaan ylläpitää
7991: Tällainen postin palvelujen heikkeneminen ja myös. lauantaisin ja muutoinkin nopeut-
7992: hidastuminen ei kuitenkaan ole hyväksyttävää. taa.
7993: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
7994: taen,
7995: Helsingissä 9. päivänä helmikuuta 1978.
7996:
7997: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
7998: 172 1978 vp.
7999:
8000: Raha-asia-aloite n:o 169.
8001:
8002:
8003:
8004:
8005: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien järjestämiä
8006: taksien yhteiskuljetuksia varten syrjäkyliltä kuntakeskuksiin.
8007:
8008:
8009: E d u s kun n a 11 e.
8010:
8011: Määräaikaiset. kuntien järjestämät taksien yh- että Eduskunta ottai$i 1/lilltion vuoden
8012: teiskuljetukset syrjäkyliltä kuntakeskukseen 1979 tulo- ja menoarvioon 100 000 mar-
8013: ovat osoittautuneet tarkoituksenmukaisiksi ja kan arviomäärärahan käytettäväksi har-
8014: taloudellisesti edullisiksi. Kuntia olisi siis tuet- kinnan mukaan kuntien ;;;,r;estämiin tak-
8015: tava tällaisten kuljetusten järjestämisessä. sien yhteiskulietuksiin syrjäkyliltä kun-
8016: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- takeskukseen tarpeellisissa tapauksissa.
8017: taen,
8018: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
8019:
8020: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
8021: 1978 vp. 173
8022:
8023: Raha-asia-aloite n:o 170.
8024:
8025:
8026:
8027:
8028: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ammattiautoilijoiden
8029: kuljetuskaluston korkotukilainoihin.
8030:
8031:
8032: Eduskunnalle.
8033:
8034: Ammattimaisell kuorma- ja · linjaliikenteen Tämä tapahtuu parhaiten varaamaHa paaomia
8035: kustannuksia on hallituksen toimenpitein jat- kuljetustoimenalan kalustohankintojen lainoit-
8036: kuvasti nostettu. Erikoisesti on paine kohdis- tamiseen kotkotukilainoin. Tämän ei pitäisi
8037: tunut kalustoon, jonka hinta on muutamassa olla. hallituksellekaan vaikeaa, kun kerran suur,
8038: vuodessa noussut kaksinkertaiseksi. Teillämme pääoman yhtiöillekin se on valmis syytämään
8039: kulkee ajoneuvoja, jotka joutuvat painorajoi- miljoonia korkotukea. Hallitus näyttää vierok-
8040: tusten vuoksi käymään vajaatuotol1a. Hallitus suvan yrittäviä kuljetustoimenalan yrittäjiäm-
8041: jauhaa akselipainojen korottamista, mutta ei ole me. Kuljetustukilainsäädännön kaltainen ammat-
8042: nähtävästi vielä löytänyt sopivaa keinoa millä tiautoilijain perustan nakertaminen näyttää jat-
8043: akselipainojen noston aiheuttama hyöty voitai- kuvan, omistava kuljetusyrittäjä ei ole Sorsa-
8044: siin parhaiten kiskoa ulos autoilijalta. Tulon- Virolaisen hallituksen suosiossa.
8045: saanti on ammattiautoilijoille laskenut korkei- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
8046: den hankintahintojen ja muiden kustannusten nioittavasti,
8047: vuoksi. Kaluston hankinta tapahtuu tällä het-
8048: kellä kaikilta osin yli 10 prosentin lainakor- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8049: koisilla luotoilla. Tätä tilannetta ei ammattiau- 1979 tulo- ja menoarvioon 50 000 mar-
8050: toilijakuntamme kestä. Eduskunnan on vastat- kan arviomäärärahan ammattiautoilijoi-
8051: tava siitä, että kuljetukset eivät vaikeudu. den kuljetuskaluston korkotukilainoihin.
8052: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
8053:
8054: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
8055: 174 1978 vp.
8056:
8057: Raha-asia-aloite n:o 171.
8058:
8059:
8060:
8061:
8062: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta geologisen tutkimus-
8063: . laitoksen aluetoimiston perustamiseksi.
8064:
8065:
8066: E d u s kun n a 11 e.
8067:
8068: Kuopion Suvilahdessa sijaitsevan geologisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8069: tutkimuslaitoksen väli-Suomen aluetoimiston 1979 tulo- ja menoarvioon 100 000
8070: toimintaedellytyksiä on tarpeen parantaa sekä markan määrärahan käytettäväksi geo-
8071: tarpeellista malminetsintää tehostaa Ylä-Savos- logisen tutkimuslaitoksen väli-Suomen
8072: sa. aluetoimiston toimintaedellytysten pa-
8073: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, rantamiseen ja malminetsinnän tehosta·
8074: miseen Ylä-Savossa.
8075: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
8076:
8077: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
8078: 1978 vp. 175
8079:
8080: Raha-asia-aloite n:o 172.
8081:
8082:
8083:
8084:
8085: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kotimaisten energia-
8086: lähteiden käytön selvittämistyöhön.
8087:
8088:
8089: E d u s k u n n a II e.
8090:
8091: Vesi, tuuli, aurinko ja jätepuu ovat ylivoi- sikäyttö. Vasta aivan viime aikoina on ryhdytty
8092: maisia tulevaisuuden energialähteitä. Niillä on käyttämään hyväksi polttoturvetta, jota meillä
8093: meidän maamme kannalta kolminkertainen etu. on Neuvostoliiton jälkeen toiseksi eniten maail-
8094: Ne ovat kotimaisia energialähteitä ja ne eivät massa.
8095: saastuta luontoa ja niiden avulla voidaan to- Vaikka me tälläkin hetkellä köyhdymme hy-
8096: teuttaa taloudellisesti paikallista energiantuotan- vän matkaa yli 5 000 miljoonaa markkaa ulko-
8097: toa, jolla on jopa maanpuolustuksellista merld- maille ulkomaisen energian vuoksi, niin SMP:n
8098: tystä. esitykset tämän elintärkeän asian korjaamiseksi
8099: Ruotsissa suoritettujen selvitysten mukaan ovat valuneet hiekkaan maamme johtoportaiden
8100: kotimaisilla energialähteillä voidaan käytettä- ja suurten puolueiden lyhytnäköisyyden ja • ty-
8101: vissä olevilla teknillisillä ratkaisuilla lähivuosi- peryyden vuoksi.
8102: kymmeninä tyydyttää jopa Ruotsin kasvanut Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
8103: energiatarve niin, että köyhdyttävästä riippu- ta en,
8104: vaisuudesta öljyyn ja atomivoimalaitosten raa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8105: ka-aineisiin voidaan päästä irti. Sitäpaitsi ulko- 1979 tulo- ja menoarvioon 1 miljoonan
8106: maisten energialähteitten hinta nousee koko markan arviomäärärahan veden, tuulen,
8107: ajan, eikä itsenäisen valtakunnan sovi olla auringon ja jätepuun sekä oljen hyväksi-
8108: täysin riippuvainen toisista maista. käytön kiireelliseksi tutkimiseksi ja edis-
8109: Mutta Suomessa on laiminlyöty melkeinpä tämiseksi kotimaisina energialähteinä
8110: täydellisesti kotimaisten energialähteiden hyväk- polttoturpeen ohella.
8111: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
8112:
8113: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
8114: 176 1978 vp.
8115:
8116: Raha-asia-aloite n:o 173.
8117:
8118:
8119:
8120:
8121: Vennamo ym.: ·Määrärahan osoittamisesta turveasioiden edistä-
8122: miseen kotimaisen energian saannin turvaamiseksi.
8123:
8124:
8125: Ed u s kun n a 11 e.
8126:
8127: Energia-asioita on maassamme vuodesta vuo- pii lämmitykseen ja jopa nestemäisten poltto-
8128: teen hoidettu typerästi ja erittäin lyhytnäköi- aineiden valmistamiseen kilpailukykyisillä hin-
8129: sesti. Hallitusten ja määräävissä asemissa ole- noilla. On ·vain tartuttava aikailutta toimiin.
8130: vien virheiden vuoksi laukeavat parhaillaan Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
8131: kansalaisten maksettavaksi raskaat rasitukset. taen,
8132: Saamattomuutta ei näissä asioissa voida enää että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8133: hyväksyä. Siksi on ryhdyttävä todella tehokkai- 1979 tulo- ja menoarvioon 20 miljoonan
8134: siin ja kiireellisiin toimenpiteisiin myös turve- markan arviomäärärahan käytettäväksi
8135: asioissa. tehokkaaseen turveasioiden edistämiseen
8136: Maassamme on pohtoturvetta toiseksi eniten maassamme kotimaisen energian saannin
8137: maailmassa ja tämä kotimainen raaka-aine so- turvaamiseksi koko kansallemme.
8138: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
8139:
8140: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
8141: 1978 wp. 177
8142:
8143: Raha-asia-aloite n:o 174.
8144:
8145:
8146:
8147:
8148: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta sähköä vailla olevien
8149: talouksien sähköistämiseen.
8150:
8151:
8152: E d u s k u n n a 11 e.
8153:
8154: Maassamme on edelleen ilman sähköä yli den uuden talouden liittämisen sähköverkos-
8155: 35 000 asuinpaikkaa. Näistä suurimmalla osalla toon on laskettu maksavan vuoden 197 4 kus-
8156: harjoitetaan enemmän tai vähemmän maata- tannuksilla keskimäärin 1 000 markkaa tapausta
8157: loutta, jolloin voimavirta olisi myös hyvin tar- kohden.
8158: peen. On kohtuullista, että valtio osallistuu näihin
8159: Eniten sähköä vailla olevia elinpaikkoja on kustannuksiin vähintään 80 prosentilla.
8160: Pohjois-Karjalassa ja Kuopion läänissä. Näillä Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
8161: alueilla maalaiskunnissa joka neljäs talo on il- taen,
8162: man sähköä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8163: Kaikki tämä johtuu vallassa olevien puoluei- 1979 tulo- ia menoarvioon asianomaisel-
8164: den kitsaudesta ja välinpitämättömyydestä sekä le momentille 10 miljoonan markan
8165: halusta tuhota perhe- ja pienviljelmiä. määrärahan käytettäväksi sähköä vailla
8166: Laskelmien mukaan tarvittaisiin tarkoituk- olevien talauksien kiireellisesti sähkäis-
8167: seen varoja 35 miljoonaa markkaa, koska yh- tämiseksi.
8168: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
8169:
8170: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
8171:
8172:
8173:
8174:
8175: 23 0878005881
8176: 178 1978 vp.
8177:
8178: Raha-asia-aloite n:o 175.
8179:
8180:
8181:
8182:
8183: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta jäteöljyn uudistamisen
8184: tukemiseen.
8185:
8186:
8187: E d u s k u n n a 11 e.
8188:
8189: Viime vuonna on luonnonsuojelumielessä pu- ja kalliit kustannukset. On todettu jo kauan
8190: huttu nk. jäteöljyn aiheuttamasta saastevaaras- sitten, että voiteluöljyn perusrakenne ei käy-
8191: ta. Hallituksen taholla on asian annettu kuiten- tössä muutu ja että se puhdistamalla on saatet-
8192: kin olla sellaisenaan huolimatta siitä, että val- tavissa entiseen käyttöarvoonsa. Puolustuslai-
8193: tiontilintarkastajat kertomuksessaan jo vuonna toksella on riittävästi kokemuksia ja tutkimuk-
8194: 1968 toteavat näiden öljyjen suuren kansan- sen tuloksia, ja kokemukset ovat olleet erit-
8195: taloudellisenkin arvon luonnonsuojelullisten ja täin rohkaisevia.
8196: omavaraisuusarvojen lisäksi. Lisäksi öljynpuh- Kaikki Suomessa käytettävä voiteluaineiden
8197: distustoimikunta totesi vuonna 1969 jättämäs- perusöljy on tuontitavaraa, sillä Neste Oy ei ja-
8198: sään mietinnössä, että käytetty voiteluöljy on lasta sitä ollenkaan. Tuo 90 000 tonnia on
8199: arvokas raaka-aine, jota voiteluöljyn valmistuk- koko tuonnista pieni erä, mutta sillä pyörii yli
8200: seen käytetään kaikkialla maailmassa, Suomessa miljoona ajoneuvoa ja koko teollisuuskoneisto.
8201: kuitenkin vain noin 3 % mahdollisesta. Öljy- Sekä kauppa- ja teollisuusministeriön työryh-
8202: jen maailmanmarkkinahintojen voimakkaasti mät että Sitra ovat tutkineet jäteöljyn uudel-
8203: kohotessa pitäisi öljynuudistustoimintaa kaik- leen käyttöä. Laskelmissa on päädytty melkoi-
8204: kialla tukea valtion varoilla, jotta öljyn uudis- siin valuuttasäästöihin. Esim. Sitran laskelmien
8205: taminen saataisiin täyteen mittaansa. Monissa mukaan jäteöljyn uudistaminen voiteluöljyksi
8206: Suomea rikkaammissa valtioissa on valtion va- säästäisi valuuttaa jopa 94 miljoonaa markkaa.
8207: roilla saatu voiteluöljyn omavaraisuusaste jopa Kun otetaan huomioon vuodenvaihteen rajut
8208: 40 %. Tämä on luonnollisesti merkinnyt pal- hinnankorotukset ja synkältä näyttävä tulevai-
8209: jon myöskin luonnonsuojelun kannalta. Onhan suus, on parasta puhua kymmenistä miljoonista
8210: todettu, että jätteiden jälleenkäyttö on parhain- markoista.
8211: ta luonnonsuojelua. On luonnollista, että mitä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8212: enemmän kotimaista käytettyä öljyä uudistetaan nioittaen,
8213: niin sitä vähemmän voidaan tuoda maahan nk. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8214: uusia öljyjä. Voiteluöljyt ovat raakaöljyjen 1979 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
8215: arvokkain ja kallein öljynosa. Sen valmistami- kaa käytettäväksi jäteöljyn uudistamisen
8216: nen on vaatinut muita öljyjä suuremman työn tukemiseen.
8217: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
8218:
8219: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
8220: 1978 vp. 179
8221:
8222: Raha-asia-aloite n:o 176.
8223:
8224:
8225:
8226:
8227: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkimuksiin ja suun-
8228: nitteluun yrityksellisen yhteistyön ja rajakaupan kehittämi-
8229: seksi Neuvostoliiton kanssa.
8230:
8231:
8232: E d u s k u n n a 11 e.
8233:
8234: Kaakkois-Suomen työllisyyden hoidon kan- syytä tehostaa toimintaa, joka yhteistyössä Neu~
8235: nalta on tärkeää, että Suomen ja Neuvostoliiton vostoliiton kanssa turvaa työllisyydelle ja yrit-
8236: rajakaupan ja muunkin kanssakäymisen kehitys- teliäisyydelle näillä alueilla edistykselliset
8237: tä jatketaan keskeytymättä. Rajan yli tapahtu- näkymät.
8238: vaa kummankin alueen keskeistä kauppaa ja Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
8239: tuotantotoiminnan kanssakäymistä ei tule unoh-
8240: taa ja laiminlyödä, siksi on perusteltua kiinnit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8241: tää huomiota siihen, että asioita tehokkaasti 1979 tulo- ja menoarvioon 10 000 mar-
8242: selvitellään ja suunnitelmia yhteistyössä kum- kan määrärahan tutkimuksen suoritta-
8243: mallakin puolen rajaa valmistellaan. On täysin miseksi sekä suunnitelmien laatimiseksi
8244: selvää, että näillä alueilla on työn ja tuotannon yrityksellisen yhteistyön ja rajakaupan
8245: vaihdantaa löydettävissä monilla muillakin aloil- kehittämiseksi Neuvostoliiton kanssa
8246: la kuin tänä päivänä tapahtuu. Kaakkois-Suomi Kaakkois-Suomen ja Pohjois-Karjalan
8247: ja Pohjois-Karjala ovat alueita, joiden työllisyys- työllisyyden turvaamiseksi.
8248: näkymät eivät näytä loistavilta. Sen vuoksi on
8249: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
8250:
8251: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
8252: 180 1978 vP·
8253:
8254: Raha-asia-aloite n:o 177.
8255:
8256:
8257:
8258:
8259: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta keksijätoiminnan tun-
8260: nustuspalldntoihin ja apurahoihin.
8261:
8262:
8263: E d u s k u n n a 11 e.
8264:
8265: Maassamme on otettu huomioon monia eri pan alhaisimpia. Maassamme ei ilmeisestikään
8266: tieteitten ja taiteitten aloja apurahojen muo- ole osattu arvostaa keksijöiden useinkin uraa-
8267: dossa, joita valtion toimesta myönnetään tie- uurtavaa ja uutta luovaa työtä. Nyt tulisikin
8268: teen tai taiteen alalla jo saavutetuista tulok- saada aikaan keksijöille jonkinlainen valtion
8269: sista tai lisävirikkeen antamiseksi näillä kult- tunnustuspalkinto tai mahdollisesti suorastaan
8270: tuurin aloilla suoritettavaan työhön. Erilaiset apurahasysteemi, jolloin keksijätkin voisivat ja
8271: tutkijat, kirjailijat, taiteilijat, näyttelijät ym. on uskaltaisivat paremmin ja voimakkaammin kes-
8272: muistettu, mutta unholaan ovat jääneet yhteis- kittyä luovaan työhönsä.
8273: kuntamme kehitykseen vähintäänkin yhtä suu- Viime vuosina on vuosittain myönnetty hiu-
8274: ressa määrin vaikuttaneet yksilöt, keksijät. kan yli 200 patenttia kotimaisten keksijöiden
8275: Keksijät uurastavat usein pitkään ja sitkeästi keksinnöille. Nämä ovat olleet keksintöjä, joita
8276: suuriakin kustannuksia vaativien tutkimus- ja voidaan käyttää hyväksi teollisesti. Näin nämä
8277: kokeilutöiden parissa, joitten seurauksena voim- keksinnöt ovat omalta osaltaan edistäneet oman
8278: me tällä hetkellä todeta elävämme tieteellis- alansa kehitystä ja ovat mahdollistaneet teolli,
8279: teknisessä maailmassa, jossa useimmissa kehitty· suutemme, tuotantomme ja ulkomaanvientimme
8280: neissä maissa on osattu antaa keksijöille heille kasvun omalta osaltaan.
8281: kuuluva arvonsa yhteiskunnan kehittämisessä. Edellä olevaan perustuen ehdotamme kun-
8282: Mitä enemmän keksijöitä aktiivisesti tuetaan, nioittaen,
8283: sitä paremmat edellytykset on maalla selviytyä
8284: uuden tekniikan eteen tuomista yhä vaativam- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8285: mista ongelmista. Kuitenkin Suomessa patentti- 1979 tulo- ;a menoarvioon uudelle mo-
8286: virastoon vuosittain jätetyistä patenttihakemuk- mentille 50 000 markan määrärahan
8287: sista vain vajaa neljännes perustuu kotimaisiin käytettäväksi suomalaisille keksijöille
8288: keksintöihin. Asukasluku huomioon ottaen on tunnustuspalkintoina ja apurahoina kek-
8289: patenttihakemusten määrä maassamme Euroo- si;ätoiminnan ylläpitämiseksi.
8290: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
8291:
8292: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
8293: 1978 vp. 181
8294:
8295: Raha-asia-aloite n:o 178.
8296:
8297:
8298:
8299:
8300: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta pienyritteliäisyyden
8301: merkityksen selvittämiseksi talouselämässä.
8302:
8303:
8304: E d u s k u n n a 11 e.
8305:
8306: Kun noudatettu talouspolitiikka tuhoaa jat- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8307: kuvasti maassamme pienyritteliäisyyttä kaikil- 1979 tulo- ja menoarvioon JO 000 mar-
8308: la elinkeinojen aloilla sekä kun vallassaolevat kan arviomäärärahan sen kiireelliseksi
8309: piirit väheksyvät ja syrjivät kansan tervettä selvittämiseksi, mikä merkitys maamme
8310: omatoimisuutta, kunnioittaen ehdotamme, pienyritteliäisyydellä on työllisyyden ja
8311: taloutemme kannalta sekä kuinka laa-
8312: jdt vahingot tapahtuvat, jos pienyritte-
8313: liäisyys maassamme näivetetään.
8314: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
8315: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
8316: 182 1978 vp.
8317:
8318: Raha-asia-aloite n:o 179.
8319:
8320:
8321:
8322:
8323: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta alkoholittomien juo-
8324: mien valmistuksen tukemiseen.
8325:
8326:
8327: E d u s k u n n a 11 e.
8328:
8329: Maassamme olisi välttämättä tuettava alko- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
8330: holittomien juomien valmistamista kotimaisista taen,
8331: marjoista. Tämä olisi maaseutuväestön etu ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8332: koko kansan etu. 1979 tulo- ja menoarvioon 1 miljoonan
8333: Päämääränä tulisi olla, että alkoholittomista markan arviomäärärahan alkoholittomi-
8334: marjoista valmistettujen juomien kuluttajahinta en juomien valmistamisen tukemiseen
8335: olisi sellainen, että niitä käytettäisiin yleisesti kotimaisista marjoista niin> että niitä
8336: ja että ne olisivat alkoholijuomia selvästi hal- olisi yleisesti saatavissa ja että kuluttaja-
8337: vempia. hinnat olisivat alkoholijuomia halvem-
8338: mat.
8339: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
8340:
8341: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
8342: 1978 vp. 183
8343:
8344: Raha-asia-aloite n:o 180.
8345:
8346:
8347:
8348:
8349: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Outo-
8350: kumpu Oy:lle kuparimalmion kaivostoiminnan aloittamiseksi
8351: Pielaveden Säviällä.
8352:
8353:
8354: E d u s kun n a II e.
8355:
8356: Pielaveden Säviän kuparimalmion käynnistä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8357: mistä on viivytelty aivan liian kauan. Tutki- 1979 tulo- ja menoarvioon 5 miljoonan
8358: mukset osoittavat, että malmia on riittävästi markan avustusmäärärahan Outokumpu
8359: kaivostoiminnan aloittamiseen. Oy:lle kuparimalmion kaivostoiminnan
8360: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- aloittamiseksi Pielaveden Säviällä toi-
8361: taen, meentulon parantamiseksi Pielaveden
8362: kunnassa.
8363: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
8364:
8365: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
8366: 184 1978 vp.
8367:
8368: Raha-asia-aloite n:o 181.
8369:
8370:
8371:
8372:
8373: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Juankosken puunjalos-
8374: tusteollisuuden laajentamiseen.
8375:
8376:
8377: E d u s kun n a 11 e.
8378:
8379: Kymi-yhtiön Juankosken tehtaan laajennus, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8380: joka nykyisen hintatason mukaan maksaa noin 1979 tulo" ja menoarvioon 2 miljoonaa
8381: 350 miljoonaa markkaa, toisi maanime vienti- markkaa avustuksena Juankosken puun-
8382: tuloihin lisäystä vähintään 130 miljoonaa mark- jalostusteollisuuden laajentamiseen, jol-
8383: kaa vitodessa. Investointien kotimaisuusaste loin näillä toimenpiteillä säästettäisiin
8384: olisi 83 % ja uusia pysyviä työpaikkoja saa- moninkertaisesti valtiota rasittavia työl-
8385: taisiin tällä voimakkaan työttömyyden alueella lisyysmenoja sekä lisättäisiin huomatta-
8386: vähintään 300. vasti ulkomaanvaluutan saantia.
8387: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
8388: taen,
8389: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
8390:
8391: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
8392: 1978 "P· 185
8393:
8394: Raha-asia-aloite n:o 182.
8395:
8396:
8397:
8398:
8399: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta teollisuushallien ja pal-
8400: velutalojen rakentamiseen eri puolille Kuopion lääniä.
8401:
8402:
8403: E d u s kun n a 11 e.
8404:
8405: Kuopion lääni on kehitysaluetta. Väestöka- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
8406: don estämiseksi on välttämätöntä, että maa- taen,
8407: kuntaan eri puolille rakennetaan teollisuushalle-
8408: ja j-a palvelutaloja. Näih myös estetään maa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8409: seudun autioitumista. 1979 tulo- ja menoarvioon arviomäärä-
8410: Kansaa köyhdyttävä talouspolitiikka on joh- rahana 5 miljoonaa markkaa käytettä-
8411: tanut Kuopion läänissä työn ja toimeentulon väksi muiden varojen lisäksi teollisuus-
8412: puutteen jatkuvaan kasvuun sekä välttämättö- hallien ja palvelutalojen rakentamiseen
8413: män elinkeinoelämän monipuolistumisen ja riit- eri puolille Kuopion lääniä väestön toi-
8414: tävän kehittymiseh vaikeutumiseen. Asiantilaan meentulon tarpeiden mukaisesti.
8415: on saatava kiireellisesti korjaus.
8416: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
8417:
8418: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
8419:
8420:
8421:
8422:
8423: 24 0878005881
8424: 186 1978 vp.
8425:
8426: Raha-asia-aloite n:o 183.
8427:
8428:
8429:
8430:
8431: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta matkailun kotisijoituk-
8432: sen edistämiseen.
8433:
8434:
8435: E d u s k u n n a II e.
8436:
8437: Matkailu tuo kehitysalueille ja sivualueille Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
8438: tuloa. Mutta vasta silloin tämä tulo jakautuu taen,
8439: todella laajasti, kun matkailussa voidaan käyt- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8440: tää hyväksi kotisijoitusta. Tällöin maaseudulla 1979 tulo- ;a menoarvioon 50 000 mark-
8441: asuvat saavat kipeästi tarvitsemaansa sivuan- kaa käytettäväksi matkailun kotisijoituk-
8442: siota. sen edistämiseen ja organisoimiseen.
8443: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
8444:
8445: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
8446: 1978 vp. 187
8447:
8448: Raha-asia-aloite n:o 184.
8449:
8450:
8451:
8452:
8453: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Kostamus-sopimuksen
8454: taloudellisia tosiasioita tutkivan komitean asettamiseksi.
8455:
8456:
8457: E d u s k u n n a 11 e.
8458:
8459: Kostamustöiden taloudellisuudesta on esitet- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
8460: ty julkisuudessa hyvin ristiriitaisia tietoja. Jopa taen,
8461: on väitetty, että se merkitsee todellisuudessa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8462: uutta sotakorvausta Suomen kansalle. 1979 tulo- ja menoarvioon 10 000 mar-
8463: Kun hallitus on kuitenkin pimentänyt laajo- kan määrärahan, jotta parlamentaarinen
8464: jen Kostamus-töiden ratkaisevat taloudelliset toimikunta, jossa on edustus kaikista
8465: seikat, on välttämätöntä, että ne selvitetään eduskuntapuolueista, voisi kiireellisesti
8466: eduskunnan toimesta. Totuus ja julkisuus on julkisuutta varten selvittää Kostamus-
8467: parasta yhteistyötä Neuvostoliiton kanssa ja sopimuksen taloudelliset tosiasiat.
8468: suomalaista kansanvaltaa.
8469: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
8470:
8471: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
8472: 188 1978 vp.
8473:
8474: Raha-asia-aloite n:o 185.
8475:
8476:
8477:
8478:
8479: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta työpaikan turvaa kos-
8480: kevan selvityksen laatimiseksi.
8481:
8482:
8483: E d u s k u n n a 11 e.
8484:
8485: Työpaikan epävarmuus jäytää koko kansaam- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8486: me. Sellainen asiantila ei sovi kansanvaltaiseen 1979 tulo- ja menoarvioon 10 000 mark-
8487: järjestelmään. Lainalaisessa maassa tulee kan- kaa sen seikan selvittämiseksi, millä ta-
8488: salaisten tuntea turvallisuutta ja myös työpai- voin voitaisiin viivytyksettä saada maas-
8489: kan tutvaa. samme voimaan työpaikan turva.
8490: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
8491: taen,
8492: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
8493:
8494: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
8495: 1978 vp. 189
8496:
8497: Raha-asia-aloite n:o 186.
8498:
8499:
8500:
8501:
8502: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta selvityksen laatimiseksi
8503: sosiaaliavulla keinottelun estämiseksi.
8504:
8505:
8506: E d u s k u n n a 11 e.
8507:
8508: Julistetusta taloudellisesta hätätilasta huoli- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
8509: matta maassamme maksetaan laajalti ja tar- taen,
8510: peettomasti sosiaaliapua sellaisille henkilöille,
8511: jotka ovat hyvinvoipia ja jotka eivät tällaista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8512: apua tarvitse. 1979 tulo- ja menoarvioon 5 000 mark-
8513: Samoin käytetään veronmaksajien varoja so- kaa sen seikan kiireellisesti selvittämi-
8514: siaaliapuna, vaikka kysymyksessä on selvästi seksi, mitenkä sosiaaliapua koko kan-
8515: keinottelu ja sosiaaliavun väärinkäyttö jopa samme turmioksi ei enää maksettaisi ve-
8516: työtä vieroksuvasti. ronmaksajien varoista hyvinvoiville hen-
8517: Tällainen asiantila paljastaa yhteiskuntamme kilöille, vielä vähemmän työtä vieroksu-
8518: syvän rappion ja vallassa olevien puolueiden ville sosiaaliavulla keinotteleville.
8519: ryhdittömyyden. Se vie koko kansamme tur-
8520: mioon.
8521: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
8522:
8523: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
8524: 190 1978 vp.
8525:
8526: Raha-asia-aloite n:o 187.
8527:
8528:
8529:
8530:
8531: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta eläkejärjestelmän ke-
8532: hittämistä koskevien säännösten laatimiseen.
8533:
8534:
8535: E d u s k u n n a II e.
8536:
8537: Eläkkeiden puutteet ja niiden epäkohdat Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
8538: vaativat kiireellisiä korjaustoimenpiteitä. Tässä taen,
8539: yhteydessä olisi ehdottomasti huolehdittava, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8540: että liian suurille eläkkeille määrättäisiin katto, 1979 tulo- ja menoarvioon 10 000 mark-
8541: jotta nämä varat voitaisiin käyttää liian pienten kaa käytettäväksi kiireellisesti säännös-
8542: eläkkeiden ja eläkkeentarvitsijoiden hyväksi. ten valmistamiseksi kunnollisiksi vähim-
8543: Kiireellinen ja tärkeä tehtävä on, että jokai- mäiseläkkeiksi ja ylisuurten eläkkeiden
8544: selle eläkkeentarvitsijalle turvataan vähimmäis- katoksi niin, että eläke-erot maassamme
8545: eläke, joka olisi suurin piirtein vähimmäispal- pienenevät ja jokaiselle tarvitsevalle tur-
8546: kan suuruinen. vataan ihmisarvoinen eläke.
8547: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
8548:
8549: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
8550: 1978 vp. 191
8551:
8552: Raha-asia-aloite n:o 188.
8553:
8554:
8555:
8556:
8557: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kotihoidossa olevien
8558: lasten hoitotukeen.
8559:
8560:
8561: Ed u s k u n n a 11 e.
8562:
8563: Nykyisenä kiristyvän toimeentulon aikana äidinpalkan tulisi olla ainakin 100 markkaa
8564: yhä useampi äiti on pakotettu taloudellisten kuukaudessa jokaista alle 3-vuotiasta lasta koh-
8565: seikkojen vuoksi menemään ansiotyöhön ja vie- den, jonka lisäksi tulisi lapsilisän muodossa
8566: mään lapset päivähoitoon tai jättämään heidät maksaa myös ainakin 100 markkaa kuukaudessa
8567: pihalle yksin leikkimään ns. avainlapsina ilman koko lapsilisäajalta.
8568: riittävää turvaa ja hoitajaa. Moni äiti haluaisi Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
8569: jäädä kotiin hoitamaan itse lapsiaan, jos yhteis- kunnioittaen,
8570: kunta tarjoaisi tähän mahdollisuuden lapsen
8571: hoitotuen eli ns. äidinpalkan avulla. On myös- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8572: kin varsin todennäköistä, että lapsen hoitotuki- 1979 tulo- ;a menoarvioon 10 mil;oo-
8573: järjestelmän avulla voitaisiin välttää osa kallii- nan markan arviomäärärahan lasten hoi-
8574: den laitosten suurista rakentamis- ja ylläpito- totuen maksamiseksi kotonaan lapsiaan
8575: kustannuksista paineen lasten päivähoitopaik- haitaville äideille.
8576: kojen lisäämiseen vähentyessä. Verovapaan
8577: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
8578:
8579: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
8580: 192 1978 vp.
8581:
8582: Raha-asia-aloite n:o 189.
8583:
8584:
8585:
8586:
8587: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta äidinpalkkajärjestelmän
8588: toteuttamiseksi.
8589:
8590:
8591: E d u s k u n n a 11e.
8592:
8593: Oikeudenmukaista äidinpalkkaa on luvattu Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
8594: maamme lapsiperheiden äideille vuodesta vuo- taen,
8595: teen. Mutta sitä on käytetty vain äänten kalas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8596: teluun. 1979 tulo- ja menoarvioon 20 miljoonaa
8597: Ja jälleen on Sorsan kansanrintamahallitus markkaa käytettäväksi oikeudenmukai-
8598: äidinpalkan kokeilun varjolla lykännyt tämän sen äidinpalkan toteuttamisen todella
8599: hyvän asian vähintään kolmeksi vuodeksi eteen- viivytyksettä aloittamiseen.
8600: päin. Näin ei voi jatkua.
8601: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
8602:
8603: Veikk.o Vennamo J. Juhani Kortesalmi
8604: 1978 vp. 193
8605:
8606: Raha-asia-aloite n:o 190.
8607:
8608:
8609:
8610:
8611: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta perhe-eläkelain ulko-
8612: puolelle jääneiden ylimääräiseen perhe-eläkkeeseen.
8613:
8614:
8615: E d u s k u n n a 11 e.
8616:
8617: Perhe-eläkelaki on monin osin pahasti puut- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
8618: teellinen ja jättää suuren osan eläkkeen tarvit- kunnioittaen,
8619: sijoista joko kokonaan eläkkeen saannin ulko-
8620: puolelle tai häpeällisen pienelle eläkkeelle. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8621: Eduskunnan lukuisista toivomuksista huolimat- 1979 tulo- ja menoarvioon 1 miljoona
8622: ta ei korjauksia lakiin ole saatu. Koska eläk- markkaa arviomäärärahana ylimääräisen
8623: keentarvitsijat ovat kuitenkin pikaisen avun perhe-eläkkeen maksamiseksi perhe-elä-
8624: tarpeessa ja lain korjaaminen on vaivalloista kelain ulkopuolelle jääneille tai koh-
8625: puuhaa hallituksen penseyden vuoksi, olisi bud- tuuttoman pientä perhe-eläkelain mu-
8626: jettiin sisällytettävä ylimääräinen määräraha kaista eläkettä saaville.
8627: em. eläkkeentarvitsijoille.
8628: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
8629:
8630: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
8631:
8632:
8633:
8634:
8635: 25 0878005881
8636: 194 1978 vp.
8637:
8638: Raha-asia-aloite n:o 191.
8639:
8640:
8641:
8642:
8643: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kroonisia tauteja sai-
8644: rastavien sairauskustannusten korvaamiseksi.
8645:
8646:
8647: E d u s k u n n a II e.
8648:
8649: Maamme sairausvakuutusjärjestelmä, siitä Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
8650: huolimatta että se on jo jonkin aikaa ollut kunnioittaen,
8651: voimassa, on edelleen pahasti puutteellinen.
8652: Tilanne on eräillä sektoreilla jopa sellainen, että Eduskunta ottaisi valti01z vuoden
8653: etteivät edes kiistattomasti ja todetusti krooni- 1979 tulo- ja menoarvioon 100 000
8654: sia tauteja sairastavat ole päässeet ilmaislääk- markan arviomäärärahan kroonisia tau-
8655: keiden piiriin. Tämä asiantila tulisi nopeasti teja sairastavien tarvitsemien lääkkeiden
8656: korjata, jotta sairauden laadun mukaan ei ihmi- sekä heidän saamansa hoidon korvaami-
8657: siä luokiteltaisi eri kasteihin. Kroonikoiden seksi kokonaisuudessaan taudista riippu-
8658: koko hoito ja kaikki lääkkeet tulisi korvata matta.
8659: kokonaisuudessaan.
8660: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
8661:
8662: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
8663: 1978 vp. 195
8664:
8665: Raha-asia-aloite n:o 192.
8666:
8667:
8668:
8669:
8670: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kansaneläkkeen perus-
8671: osaa, tukiosaa ja tukilisää yhteensä vastaavan rintamasotilas-
8672: eläkkeen maksamiseksi sotiemme veteraaneille ilman ikäraja-
8673: edellytyksiä.
8674:
8675:
8676: E d u s k u n n a 11 e.
8677:
8678: On jo vihaviimeinen aika saattaa sotiemme Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
8679: veteraanien eläkeasiat kuntoon. Lupaukset on taen,
8680: petetty liian usein.
8681: Sotiemme veteraaneille olisi myönnettävä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8682: rintamasotilaseläke, joka vastaa vähintään kan- 1979 tulo- ja menoarvioon 50 miljoonan
8683: saneläkkeen perusosaa, tukiosaa ja tukilisää yh- markan arviomäärärahan käytettäväksi
8684: teensä sekä ikärajaa koskevat rajoitukset olisi rintamasotilaseläkkeiksi sotiemme vete-
8685: poistettava. raaneille niin, että eläke vastaa vähin-
8686: Tällainen sotiemme veteraanien eläke olisi tään kansaneläkkeen perusosaa, tukiosaa
8687: myönnettävä jokaiselle tarvitsevalle 55 vuot- ja tukilisää yhteensä ilman ikärajaedelly-
8688: ta täyttäneelle sekä sitä nuoremmalle, jota vai- tyksiä.
8689: vaa paha sairaus.
8690: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
8691:
8692: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
8693: 196 1978 vp.
8694:
8695: Raha-asia-aloite n:o 193.
8696:
8697:
8698:
8699:
8700: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta eläkkeiksi ja korvauk-
8701: siksi vapaussodassa valkoisten puolella taistelleille.
8702:
8703:
8704: E d u s k u n n a 11 e.
8705:
8706: Perustuslain mukaan on jokaiselle kansalai- dan jälkeisessä tilanteessa. He myös pelastivat
8707: selle turvattava ihmisarvoinen toimeentulo. maahamme edes kansanvaltaisen yhteiskunta-
8708: Kuitenkin vapaussodan valkoiset rintamamiehet järjestelmän perusteet.
8709: ovat jääneet laajalti ilman korvausta. Tämä on Kun hallitukset sekä eduskunnan enemmistö
8710: meidän yhteinen häpeämme. keskustapuolueen kansanedustajia myöten ovat
8711: On oikein, että punaisten puolella taistel- halventaneet vapaussodan valkoisia rintama-
8712: leille ja vankiloissa viruneille myönnetään elä- miehiä, ehdotamme kunnioittaen,
8713: kettä ja korvausta. T arvitseva ihminen on näh-
8714: tävä mielipide-eroavaisuuksien takaa. Kansa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8715: laissodan kuilut on luotava umpeen. 1979 tulo- ja menoarvioon 2 miljoonaa
8716: Mutta tämä ei merkitse, että meidän pitäisi markkaa käytettäväksi eläkkeinä ja kor-
8717: häväistä niitä, jotka vakaumuksensa puolesta vauksina vapaussodan valkoisten puo-
8718: -valkoisten puolella todella tekivät itsenäisen lella sotaan osallistuneille.
8719: Suomen vallinneessa ensimmäisen maailmansa-
8720: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
8721:
8722: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
8723: 1978 vp. 197
8724:
8725: Raha-asia-aloite n:o 194.
8726:
8727:
8728:
8729:
8730: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta asevelvollisten kotiut-
8731: tamisrahan korottamista varten.
8732:
8733:
8734: E d u s k u n n a 11 e.
8735:
8736: Vallitsevan vaikean työllisyystilanteen vuoksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8737: on välttämätöntä, että kotiutettaville varusmie- 1979 tulo- ja menoarvioon 500 000
8738: hille maksetaan riittävä kotiuttamisraha. markan arviomäärärahan ylimääräisen
8739: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- puolta minimikuukausipalkkaa vastaavan
8740: taen, kotiuttamisrahan suorittamiseksi.
8741: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
8742:
8743: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
8744: 198 1978 vp.
8745:
8746: Raha-asia-aloite n:o 195.
8747:
8748:
8749:
8750:
8751: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta väkivaltarikosten uh-
8752: reille suoritettaviin ylimääräisiin korvauksiin.
8753:
8754:
8755: E d u s k u n n a 11 e.
8756:
8757: Yhteiskunnan velvollisuus on huolehtia jo- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
8758: kaisen kansalaisen ruumiillisesta turvallisuudes- taen,
8759: ta. Kuitenkin kansalaiset joutuvat monasti ni- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8760: menomaan asutuskeskuksissa väkivallan koh- 1979 tulo- ja menoarvioon 100 000
8761: teeksi, josta on taloudellista vahinkoa. markan arviomäärärahan käytettäväksi
8762: Vaikka oikeus tuomitsisilån korvaukset, niin tarpeellisissa tapauksissa ylimääräisten
8763: ne jäävät useassa tapauksessa saamatta. Syytön korvausten suorittamiseen väkivaltari-
8764: vahinkoa kärsinyt joutuu ne kestämään. Tämä koksista niille, jotka eivät ole saaneet
8765: ei ole oikein, vaan yhteiskunnan velvollisuus näitä korvauksia asianomaisilta tai asian-
8766: on tulla apuun. omaisen lain nojalla taikka ovat muutoin
8767: jääneet niitä ilman.
8768: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
8769:
8770: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
8771: 1978 vp. 199
8772:
8773: Raha-asia-aloite n:o 196.
8774:
8775:
8776:
8777:
8778: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta entytsen avustuksen
8779: maksamiseen toisen apua jokapäiväisessä elämässään tarvitse-
8780: ville vaikeavammaisille invalideille.
8781:
8782:
8783: E d u s k u n n a 11 e.
8784:
8785: Invalidien sosiaaliturvaa ja kuntoutusta on toisen henkilön apua, josta on seurauksena lisä-
8786: pyritty maassamme viime vuosina tehostamaan kustannuksia ja erityisjärjestelyjä. Vaikein ti-
8787: eri yhdistysten keräystoiminnoilla ja lainsäädän- lanne on luonnollisestikin vammautuneiden las-
8788: nöllisin keinoin. Valtiovallan taholta on kuiten- ten kohdalla. Eriarvoisuuden syntymisen ehkäi-
8789: kin tapahtunut taantumusta. Uusi epäkohta on semiseksi invalidien toimeentuloturvan paranta-
8790: nykyisessä invalidirahalaissa, johon on tehty mispyrkimyksissä työikäisten, opiskelijoiden ja
8791: muutos huonompaan suuntaan vuonna 1972. sellaisten kesken, jotka eivät ikänsä tai vam-
8792: Lain mukaan invalidi, joka saa invalidirahan mansa vuoksi kykene tuottavaan työhön, on
8793: suuruista tai sitä suurempaa eläkettä, elinkor- mielestämme aiheellista invalidiraha maksaa
8794: koa tai korvausta, ei voi saada invalidirahaa. porrastettuna siten, että vaikeasti vammaiset,
8795: Sosiaali- ja terveysministeriön asettama toimi- kuten sokeat ja liikuntakyvyttömät, saisivat
8796: kunta jätti mietintönsä lakiehdotuksineen ke- korkeimman invalidirahan, jolloin näiden vam-
8797: väällä 1974, jossa suunniteltaneen uudistusta, maisten invalidiraha muodostuisi samansuurui-
8798: jonka mukaan tämä ehto poistetaan, jolloin in- seksi sotainvalidien sekä työtapaturmavahinko-
8799: validirahaa voisivat saada myös eläkettä, elin- korvausta saavien kanssa.
8800: korkoa tai korvausta saavat henkilöt. Koska Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
8801: aikuisena vammautuneet kuuluvat työeläkelain nioittavasti,
8802: piiriin, ovat he tällöin etuoikeutetummassa ase-
8803: massa lapsena vammautuneisiin nähden. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8804: Epäkohdaksi jää luonnollisesti kaikki sellai- 1979 tulo- ja menoarvioon 100 000
8805: set henkilöt, jotka ovat vammautuneet ennen markan arviomäärärahan erityisen avus-
8806: työikää, sekä heidän toimeentuloturvansa heik- tuksen maksamiseen sellaisille invalideil-
8807: kenee, mikäli tapahtuisi, että invalidirahaetuus le, jotka vaikean vamman tai vian vuok-
8808: sidotaan ansiotyöhön ja opiskeluun. Erityisesti si joutuvat tarvitsemaan jokapäiväisessä
8809: huonompaan asemaan jäävät vaikeavammaiset, elämässään toisen henkilön apua tai
8810: kuten sokeat ja liikuntakyvyttömät, koska he muita päivittäisiä jatkuvia lisäkustan-
8811: tarvitsevat jokapäiväisessä elämässään jatkuvaa nuksia aiheuttavia kuluja varten.
8812: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
8813:
8814: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
8815: 200 1978 vp.
8816:
8817: Raha-asia-aloite n:o 197.
8818:
8819:
8820:
8821:
8822: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta henkilökohtaisen rahan
8823: maksamiseen kuukausittain laitoksissa hoidettaville eräissä
8824: tapauksissa.
8825:
8826:
8827: E d u s k u n n a II e.
8828:
8829: Laitoshoitoon joutuvat kohtaavat usein lähes Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
8830: ylipääsemättömiä taloudellisia vaikeuksia. Koko kunnioittaen,
8831: heidän pieni eläkkeensä saatetaan pidättää käy-
8832: tettäväksi laitoshoidosta aiheutuneisiin kustan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8833: nuksiin, eikä hoidossa olevalle jää ollenkaan 1979 tulo- ja menoarvioon 100 000
8834: omaa käyttörahaa. Tällainen käytäntö ei ole markan suuruisen arviomäärärahan mak·
8835: inhimillistä eikä hoidettavien ihmisarvon mu- settavalesi vähintään 120 markan suu-
8836: kaista, eläkkeestä tai elinkorosta ainakin osa ruiseksi kuukausittaiseksi henkilökohtai-
8837: on jätettävä hoidettavan vapaasti käytettäväksi. seksi rahaksi sellaisille erilaisissa hoito-
8838: Jotta tällaiseen tarkoitukseen voitaisiin sellai- laitoksissa hoidettaville henkilöille} joi·
8839: sille hoidettaville maksaa vähintään 120 mark- den muut tulot pidätetään maksuksi
8840: kaa kuukaudessa sellaista rahaa, joka on hoidet- hoidosta.
8841: tavan omassa käytössä, tulisi budjettiin merkitä
8842: määräraha.
8843: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
8844:
8845: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
8846: 1978 vp. 201
8847:
8848: Raha-asia-aloite n:o 198.
8849:
8850:
8851:
8852:
8853: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kotihoitopaikkojen jär-
8854: jestämiseen työssä käyvien äitien lastenhoitoa varten.
8855:
8856:
8857: E d u s k u n n a 11 e.
8858:
8859: Lähinnä riittävillä kotihoitopaikoilla voitai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8860: siin käytännöllisesti ja taloudellisesti järjestää 1979 tulo- ja menoarvioon 40 000 mar-
8861: ennen kaikkea työssä käyvien äitien lasten- kan arviomäärärahan riittävien kotihoi-
8862: hoito. topaikkojen järjestämiseksi lähinnä työs-
8863: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- säkäyvien äitien lastenhoitoa varten.
8864: taen,
8865: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
8866:
8867: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
8868:
8869:
8870:
8871:
8872: 26 0878005881
8873: 202 1978 vp.
8874:
8875: Raha-asia-aloite n :o 199.
8876:
8877:
8878:
8879:
8880: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta lasten hoitopaikkojen
8881: järjestämiseksi vuorotyöntekijöille.
8882:
8883:
8884: E d u s k u n n a II e.
8885:
8886: Lastenhoitopalvelut ovat erityisesti vuoro- ja Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
8887: periodityöntekijöille erittäin puutteelliset. Täl- taen,
8888: laisten työntekijöiden perheet ja lapset olisivat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8889: kuitenkin kiireellisen avun tarpeessa. 1979 tulo- ja menoarvioon 100 000
8890: On välttämätöntä, että kunnat ryhtyvät markkaa arviomäärärahana käytettäväk-
8891: viivyttelemättä järjestämään myös vuoro- ja si kunnille avustuksiksi järjestettäessä
8892: periodityöntekijöille kunnolliset lastenhoitopal- vuoro- ja periodityöntekijöille kunnolli-
8893: velut. sia lastenhoitopalveluja.
8894: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
8895:
8896: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
8897: 1978 vp. 203
8898:
8899: Raha-asia-aloite n:o 200.
8900:
8901:
8902:
8903:
8904: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta invalidiajoneuvojen
8905: polttoaineveron osittaiseksi korvaamiseksi invalideille.
8906:
8907:
8908: E d u s k u n n a II e.
8909:
8910: Kuljetustoimen alaa verotetaan maassamme että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8911: erittäin raskaasti. Tästä joutuvat myös kärsi- 1979 tulo- ia menoarvioon 50 000 mar-
8912: mään siviili- ja sotainvalidit. Tätä ei voida kan arviomäärärahan kulkuvälineiden
8913: pitää hyväksyttävänä. polttoaineveron korvaamiseksi sota- ia
8914: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- siviili-invalideille määrätyssä laajuudessa.
8915: taen,
8916: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
8917:
8918: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
8919: 204 1978 vp.
8920:
8921: Raha-asia-aloite n:o 201.
8922:
8923:
8924:
8925:
8926: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta sokeain opaskoirien
8927: ylläpitokustannuksiin.
8928:
8929:
8930: E d u s kun n a 11 e.
8931:
8932: Keskuudessamme elää suuri joukko lählm- kieltäytyminen sen vastaanottamisesta, koska
8933: mäisiämme, joiden osaksi on tullut täydellinen sen ylläpitokustannuksia ei jakseta kantaa.
8934: näön menetys. Seurauksena on useasti vaikeasti Jokaiselle näkönsä menettäneelle on opas-
8935: koettava eristäytyminen yhteiskunnasta. Näkön- koira avain yhteiskuntaan ja sen normaaliin toi-
8936: sä menettäneiden asemaa on pyritty helpotta- mintaan mm. liikunnan ja palvelujen osalta.
8937: maan monin eri keinoin, yksi tällainen keino Tällöin on välttämätöntä, että valtion taholta
8938: on opaskoiran antaminen sokean käyttöön. Tä- osallistutaan määrätyllä summalla sokean opas-
8939: mä ratkaisu helpottaa sokean liikkumista ja koiran ylläpitoon kuukausittain. Korvattavan
8940: antaa hänelle mahdollisuuden ulkoiluun ja mui- markkamäärän tulisi olla noin 100 markan suu-
8941: hin toimintoihin, joihin hänellä ei muuten olisi ruinen kuukaudessa vastatakseen tarkoitusta.
8942: mahdollisuutta. Näkönsä menettäneen kohdalla Asiaan vaikuttaa myös se minkälaisesta koirasta
8943: on kiistaton tosiasia, että näön menetyksen on kysymys.
8944: myötä on elintaso laskenut. Eläkkeet ja muut Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
8945: mahdolliset korvaukset eivät vastaa aikaisem- nioittavasti,
8946: man ansion ostovoimaa. Viime vuosina inflaa-
8947: tio ja yhäti kohoavat hinnat ja maksut koske- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8948: vat juuri tässä mainittujen eläkkeiden ja kor- 1979 tulo- ja menoarvioon 20 000 mar-
8949: vausten varassa eläviin. Seurauksena on tällöin kan arviomäärärahan käytettäväksi so-
8950: tinkiminen menoista. Tällöin on ollut useasti keain opaskoirien ylläpitokustannusten
8951: seurauksena luopuminen opaskoirasta taikka helpottamiseksi.
8952: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
8953:
8954: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
8955: 1978 vp. 205
8956:
8957: Raha-asia-aloite n:o 202.
8958:
8959:
8960:
8961:
8962: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta liikuntakyvyttömien
8963: invalidien pyörätuoJien hinnan korvaamiseksi.
8964:
8965:
8966: E d u s k u n n a 11 e.
8967:
8968: Maassamme on suuri määrä eri ikäisiä inva- Edellä todettuun viitaten ehdotamme kun-
8969: lidisoituneita kansalaisia, joille on ehdottoman nioittavasti,
8970: välttämätön pyörätuoli liikkumavälineenä. Tätä
8971: apuvälinettä ei kuitenkaan korvata sen tarvit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8972: sijalle kokonaisuudessaan, siksi on tärkeätä, 1979 tulo- ja menoarvioon 20 000 mar-
8973: että tähän epäkohtaan kiinnitetään välittömästi kan arviomäärärahan maamme liikunta-
8974: huomiota ja varataan valtion tulo- ja meno· kyvyttömien invalidien pyörätuotien hin-
8975: arviossa vuosittain selvä määräraha, jonka tur- nan korvaamiseksi valtion varoista.
8976: vin tämä epäkohta hoidetaan kuntoon.
8977: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
8978:
8979: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
8980: 206 1978 vp.
8981:
8982: Raha-asia-aloite n:o 203.
8983:
8984:
8985:
8986:
8987: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta suojatyöpaikkajärjestel-
8988: män aikaansaamiseksi.
8989:
8990:
8991: E d u s k u n n a II e.
8992:
8993: Maassamme on voimassa laki, jonka pitäisi edistetty ja korjattu. Tästä syystä on SMP:n
8994: turvata invalideille ja toipilaille suojatyöpaik- kanta se, että eduskunnan on päätettävä riittä-
8995: kojen saannin mahdollisuus. Käytännössä tämä vien varojen myöntämisestä asian hoitamiseksi
8996: laki on, niin kuin monet muutkin viime aikojen kuntoon. Laki ei ole ilman rahaa minkään
8997: lait, osoittautunut joukoksi lakipykäliä, joilla ei arvoinen, vaan se vaatii taloudellisen tuen toi-
8998: ole kuin pieni osamerkitys siitä mihin ne on miakseen kunnolla.
8999: säädetty. Tällainen ei luonnollisestikaan ole Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
9000: ollut niiden tarkoitus, jotka ovat vaatineet lain-
9001: säädännön luomista asian hoitamiseksi. Maan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9002: hallitus on väistänyt eduskunnasta saamansa 1979 tulo- ja menoarvioon 1 miljoona
9003: hännystelijöiden tuen turvin vastuunsa. Seu- markkaa arviomäärärahana tehokkaan
9004: rauksena on ollut, että on saatu aikaan vain suojatyöpaikkajärjestelmän aikaansaami-
9005: vaikeuksia sen sijaan, että olisi asiaa todella seksi maassamme.
9006: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
9007:
9008: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
9009: 1978 vp. 207
9010:
9011: Raha-asia-aloite n:o 204.
9012:
9013:
9014:
9015:
9016: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta sokeain ja invalidien
9017: kotiteollisuustuotteiden markkinoinnin edistämiseen.
9018:
9019:
9020: E d u s k u n n a 11 e.
9021:
9022: Sokeain ja invalidien työllistäminen tuotta- keisiin ongelmiinsa ja heidän tuotteidensa mark-
9023: vaan työhön on vaikeaa. Siksi he ovatkin jou- kinoinnin edistämiseen.
9024: tuneet etupäässä turvautumaan kotiteollisuuden Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
9025: harjoittamiseen, josta he ovat pyrkineet hank-
9026: kimaan vähäistä lisätuloa elintasonsa kohenta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9027: miseen. Kuitenkin sokeain ja invalidien tuot- 1979 tulo- ja menoarvioon 9 000 mark-
9028: teiden markkinointi on vaikeasti hoidettavissa. kaa sokeain ja invalidien kotiteollisuus-
9029: Tämän takia valtiovallan tulisi kiinnittää en- tuotteiden markkinoinnin edistämiseen.
9030: tistä suurempaa huomiota heidän erittäin Vai-
9031: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
9032:
9033: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
9034: 208 1978 vp.
9035:
9036: Raha-asia-aloite n:o 205.
9037:
9038:
9039:
9040:
9041: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kehitysvammaisten las-
9042: ten ylimääräiseen hoitotukeen.
9043:
9044:
9045: E d u s k u n n a 11e.
9046:
9047: Kehitysvammaisen lapsen hoitaminen aiheut- tulisi maksaa ylimääräistä hoitotukea riittämät-
9048: taa usein äideille ja perheille suuria taloudelli- tömän lapsilisän lisäksi.
9049: sia kustannuksia erityisesti siksi, että yhteis- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
9050: kunta on laiminlyönyt laajalti velvollisuutensa taen,
9051: näiden asioiden hoitamisessa. Jotta perheiden
9052: ja äitien mahdollisuuksia itse huolehtia kehi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9053: tysvammaisista lapsistaan parannettaisiin, mikä 1979 tulo- ;a menoarvioon 50 000 mar-
9054: on sekä lapsen kehityksen että yhteiskunnan kan arviomäärärahan ylimääräiseksi hoi-
9055: kannalta yleensä paras vaihtoehto, näille äideille totueksi kehitysvammaisille lapsille.
9056: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
9057:
9058: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
9059: 1978 vp. 209
9060:
9061: Raha-asia-aloite n:o 206.
9062:
9063:
9064:
9065:
9066: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta raittiusvalistuksen ke-
9067: hittämiseen työpaikoilla.
9068:
9069:
9070: E d u s k u n n a 11 e.
9071:
9072: Maassamme tapahtunut alkoholin käytön li- kea tapa asian korjaamiseksi. Työväestön rait-
9073: sääntyminen on huolestuttavaa. Se tuo kan- tiustyö on jätetty poliittisten järjestöjen käsiin.
9074: samme syviin riveihin jatkuvasti lisää kärsimyk- Näiltä järjestöiltä näyttää puuttuvan tahto ja
9075: siä, jotka kohdistavat jo liian usein väkivallan vastuu käyttää voimavarojaan työväestön piiris-
9076: perheisiin ja siellä avuttorniin lapsiin. Ne, joilla sä tehtävään raittiustyöhön. Kerran vuodessa pi-
9077: on poliittinen valta maassa, ovat olleet kovakar- detyt kokoukset ja julkilausumat eivät auta
9078: vaisia niille avunpyynnöille, jotka kuuluvat tu- asiaa, tarvitaan työtä ja tekoja valistustoimin-
9079: hansien perheenäitien ja lasten suusta. Välin- nan ja huollon osalta. Poliittisten järjestöjen
9080: pitämättömyys vallasta vastaavien taholta voi- raittiusyhdistykset toimivat rahanpyydyksinä
9081: daan katsoa tahalliseksi. Alkoholipolitiikan hoi- pääpuolueille tai niiden johtajakellokkaiden po-
9082: don huolimattomuus on saanut aikaan monen- liittisen aseman takaamiseksi. Kun käytännössä
9083: laista moraalittomuutta yhteiskunnassa. Tämä tapahtuu edellä selostetulla tavalla, niin on tar-
9084: lieneekin ollut tarkoitus, yhteiskunnan sisäisen peellista eduskunnan puuttua asiaan. Työväes-
9085: ryhdin murtaminen. Merkitseehän jokainen al- tömme piirissä tehtävään raittiusvalistustoimin-
9086: koholin avulla aikaansaatu ihmisraunio tahdot- taan on kiinnitettävä huomiota, ei syyttäen,
9087: tomuuden lisääntymistä ja hällä väliä tyylin vaan toimien.
9088: noudattamista. Tässä ympäristössä on yksinval- Edellä esitetyistä syistä ehdotamme kunnioit-
9089: tiaiden helppo toteuttaa omien mielijohtei- tavasti,
9090: densa pyyteitä ja vallan keskityksen periaattei-
9091: taan. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9092: Viime aikojen kannanotot siitä, että työväes- 1979 tulo- ja menoarvioon 150 000 mar-
9093: töstämme olisi alkoholisteja satoihin tuhansiin kan arviomäärärahan todellisen raittius-
9094: nouseva määrä, on mitä tuomittavinta. Kieltää valistustyön tehostamiseksi ja kehittä-
9095: ei voi, etteikö alkoholin käyttö työväestön pii- miseksi maamme työväestön työpai-
9096: rissä ole lisääntynyt, mutta syyttely ei ole oi- koilla.
9097: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
9098:
9099: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
9100:
9101:
9102:
9103:
9104: 27 0878005881
9105: 210 1978 vp.
9106:
9107: Raha-asia-aloite n:o 207.
9108:
9109:
9110:
9111:
9112: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kodinperustamislainoja
9113: varten.
9114:
9115:
9116: E d u s kun n a 11 e.
9117:
9118: Nuoret parit tarvitsevat nimenomaan nykyi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9119: sessä taloudellisessa tilanteessa välttämättä ko- 1979 tulo- ja menoarvioon 5 miljoonan
9120: dinperustamislainoja. Hallitus ei ole kuiten- markan arviomäärärahan käytettäväksi
9121: kaan esittänyt tarkoitukseen penniäkään rahaa. kodinperustamislainoja ja niiden korko-
9122: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- tttkea varten.
9123: taen,
9124: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
9125:
9126: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
9127: 1978 vp. 211
9128:
9129: Raha-asia-aloite n:o 208.
9130:
9131:
9132:
9133:
9134: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta eläkeläisten ja sairai-
9135: den televisiolupamaksujen suorittamiseen.
9136:
9137:
9138: E d u s k u n n a 11 e.
9139:
9140: Televisiolupien kustannukset ovat tulleet elä- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnroit-
9141: keläisille aina vain raskaammiksi. Kuitenkin taen,
9142: jokaisella täytyy olla oikeus saada edes tele- että Eduskunta ottaisi valtion vtiOtkn
9143: vision tiedotuspalvelu. 1979 tulo- ja menoarvioon 100 000
9144: Kunnat voinevat parhaiten huolehtia siitä, markan arviomäärärahan myönnettiiviiksi
9145: että niiden vanhusten puolesta maksettaisiin te- kunnille eläkeläisten ja sairaiden televi-
9146: levisioluvat, joille se on välttämätöntä. Näin siolupamaksujen suorittamiseksi Hlttä-
9147: tämä asia saataisiin ilmeisesti hoidetuksi myös mättömissä tapauksissa.
9148: ilman kalliita byrokratian kustannuksia.
9149: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
9150:
9151: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
9152: 212 1978 vp.
9153:
9154: Raha-asia-aloite n:o 209.
9155:
9156:
9157:
9158:
9159: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta vuokrakorvauksiin tila-
9160: päismajoitukseen joutuneille irtisanotuille perheille.
9161:
9162:
9163: E d u s kun n a 11 e.
9164:
9165: Asuntopula ja erityisesti vuokra-asuntojen muodossa. On pidettävä kohtuullisena, että val-
9166: tarjonnan jatkuva väheneminen aiheuttaa yhä tiovalta ainakin kolmen kuukauden ajan, per-
9167: kasvavia vaikeuksia erityisesti asutuskeskuksis- heen etsiessä uutta asuntoa, suorittaisi tilapäis-
9168: sa ·.asuvalle väestöllemme. Päivittäin joutuu asunnon vuokran.
9169: lukuisia perheitä maassamme suuriin vaikeuk- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme kun-
9170: siin heidän tultuaan irtisanotuiksi ilman omaa nioittaen,
9171: syytään. •Uuden vuokra-asunnon tai oman asun-
9172: non saaminen on usein lähes mahdotonta ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9173: joka tapauksessa se kestää jonkin aikaa, jolloin 1979 tulo- ja menoarvioon 100 000
9174: perhe joutuu asumaan erilaisissa tilapäisissä markan arviomäärärahan vuokran kor-
9175: tiloissa, jopa hotellissa tai matkustajakodissa. vaatniseksi enintään kolmen kuukauden
9176: Valtiovalta, joka on omalta osaltaan syypää ajalta sellaisille perheille, jotka ilman
9177: vallitsevaan kurjaan asurttOtilahteeseen, on vel- omaa syytään irtisanotuksi tultuaan ovat
9178: vollinen vastaamaan ainakin niistä ylimääräisis- joutuneet asumaan tilapäismajoituksessa
9179: tä kustannuksista, joita ilman omaa syytään irti- esim. matkustajakodeissa.
9180: sanotuille aiheutuu tilapäisasunnon vuokran
9181: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
9182:
9183: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
9184: 1978 vp.
9185:
9186: Raha-asia-aloite n:o 210.
9187:
9188:
9189:
9190:
9191: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta atomivoimalaitoksista
9192: johtuvien vaarojen ehkäisemiseen.
9193:
9194:
9195: E d u s k u n n a 11 e.
9196:
9197: Suomeen rakennettavat atomivoimalaitokset Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
9198: ovat kansallemme kuolemanvaarallisia. Tämä on taen,
9199: todettu Ruotsissa ja samaan tulokseen ovat että Eduskunta ottaisi valtio~ vuoden
9200: myös tuJ.leet suuresta rahasta niippumattomat 1979 tulo- ja menoarvioon 50 000 mar-
9201: suuren maailman puolueettomat asiantuntijat. kan määrärahan atomivoimalaitosten
9202: Meidänkin maassamme on siis tehostettava vaarojen puolueettomasti tiedottamisek-
9203: taistelua atomivoimalaitosten tuhovaaroja vas- si Suomen kansalle sekä toimenpiteisiin
9204: taan. Tämän kannan on ottanut SMP jo vuo- ryhtymistä varten maahamme jo raken-
9205: sia sitten edeltäkävijänä. Jopa SMP hyväksyi teilla olevien atomivoimalaitosten käy~
9206: Jyväskylän puoluekokouksessaan .vuonna 1975 tön estämiseksi ja varastoon panemisek-
9207: erityisen atomivoimalaitosten vastustamisen oh- si Ruotsissa tehtyjen suunnitelmien, mu-
9208: jelman elämän puolesta. kaisesti.
9209: Helsingissä 9 päivänä helmiikuuta 1978.
9210:
9211: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
9212: 214 1978 vp.
9213:
9214: Raha-asia-aloite n:o 211.
9215:
9216:
9217:
9218:
9219: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta koti- ja avohoidon tu-
9220: kemiseen.
9221:
9222:
9223: E d u s k u n n a 11 e.
9224:
9225: Saiualakustannuk.set ovat maassamme hyvin ninkertaisesti halvemmaksi kuin ehkä tarpee-
9226: suuret. Jokainen potilas tulee sairaalassa mak- tonkin sairaalahoito.
9227: samaan yhteiskunnalle varsin suuria summia. Mainituista syistä ehdotamme kunnioittaen,
9228: Tästä syystä kaikki seikat puhuvat sen puo-
9229: lesta, että sopivassa laajuudessa on tuettava että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9230: avohoitoo ja kotihoitoa. Tällaisessa tapauksessa 1979 tulo- ja menoarvioon asianomai-
9231: sa.i.rastava tai enemmän tai vähemmän toipi- selle momentille 1 miljoona markkaa
9232: laana oleva voisi usein hoitaa myös jotain as- arviomäärärahana käytettäväksi kotihoi-
9233: kareita aina opiskelua myöten. don ja avohoidon tukemiseen niissä ta-
9234: Kuitenkaan yhteiskunta ei juuri tue avohoi- pauksissa, joissa se on ttWkoituksenmu-
9235: toa jt. kotihoitoa, vaikka tämä muodostuisi mo- kaista.
9236: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
9237:
9238: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
9239: 1978 vp. 215
9240:
9241: Raha-asia-aloite n:o 212.
9242:
9243:
9244:
9245:
9246: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Keiteleen sairaalan
9247: vuode~ston laajentamiseen.
9248:
9249:
9250:
9251: E d u s k u n n a II e.
9252:
9253: Keiteleen sairaalan vuodeosaston laajennus- että Eduskunt4 ottaisi valtion vuoden
9254: työ on kiireellinen ja välttämätön. Se parantaisi 1979 tulo- ja menotJTViaon 900 000
9255: myös työllisyystilannetta huomattavasti. markka4 käytettäväksi muiden varojen
9256: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- kanssa Keiteleen sairaalan vuodeosaston
9257: taen, tarpeelliseen laajen:tamiseen.
9258: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
9259:
9260: Veikko Vennanto J, Juhtni, K~
9261: 216 1978 vp.
9262:
9263: Raha-asia-aloite n:o 213.
9264:
9265:
9266:
9267:
9268: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta sairaanhoitajien ansioi-
9269: den korottamiseen.
9270:
9271:
9272: E d u s k u n n a 11 e.
9273:
9274: Maamme terveydenhoidon lähes katastrofaa- na korjauksena tulisi sairaanhoitohenkilökun-
9275: linen tila johtuu varsin suurelta osin henkilö- 11an palkkoja voimakkaasti korottaa, jonka ohel-
9276: pulasta. Erityisesti sairaalat ovat joutuneet sul- la tulisi aloittaa myös muut korjaustoimet.
9277: kemaan jopa kokonaisia osastoja sairaanhoito- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
9278: henkilökunnan puutteen vuoksi. Pahin vajaus kunnioittaen,
9279: lienee tällä hetkellä sairaanhoitajien kohdalla.
9280: Raskas työ, epäsäännölliset työajat ja pahasti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9281: jälkeenjäänyt palkkaus ovat aiheuttaneet sai- 1979 tulo- ja menoarvioon 1 miljoonan
9282: raanhoitajien jäämisen kotiin tai siirtymisen markan arviomäärärahan käytettäväksi
9283: muille aloille. Myös lasten päivähoitopaikkojen sairaanhoitajien ansioiden huomattavaan
9284: puute on ollut osaltaan syyllisenä. Nopeimpa- korottamiseen sairaaloissa.
9285: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
9286:
9287: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
9288: 1978 vp. 217
9289:
9290: Raha-asia-aloite n:o 214.
9291:
9292:
9293:
9294:
9295: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuopion yliopistollisen
9296: keskussairaalan laajentamista varten.
9297:
9298:
9299: E d u s k u n n a 11 c.
9300:
9301: Kuopion yliopistollisen keskussairaalan laa- että Eduskunta ottaisi valtion vuodett
9302: jentaminen on kiireellinen ja välttämätön asia. 1979 tulo- ;a menoarvioon 10 miljoo-
9303: Suunnitelmat ja kustannuslaskelmat ovat täysin nan markan arviomäärärahan käytettä-
9304: valmiita. väksi Kuopion yliopistollisen keskussai-
9305: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- raalan laajentamista varten.
9306: taen,
9307: Helsingissä 9 päivänä helmrkuuta 1978.
9308:
9309: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
9310:
9311:
9312:
9313:
9314: 28 0878005881
9315: 218 1978 vp.
9316:
9317: Raha-asia-aloite n:o 215.
9318:
9319:
9320:
9321:
9322: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta vanhusten avohoidon
9323: vapaaehtoiseen järjestämiseen.
9324:
9325:
9326: E d u s k u n n a II e.
9327:
9328: Maamme vanhukset tarvitsevat laajalti avo- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
9329: hoitoa. Se on suurelta osalta epäinhimillisesti taen,
9330: laiminlyöty. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9331: Auttamisen tahtoa olisi laajalti olemassa kun 1979 tulo- ja menoarvioon JO 000
9332: vain tästä johtuvat kustannukset saataisiin kor- markkaa arviomäärärahana käytettäväksi
9333: vatciksi aina asian käytännöllistä järjestämistä vanhusten avohoidon vapaaehtoisen työ-
9334: myöten. voiman lähinnä kustannusten peittämi-
9335: seen.
9336: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
9337:
9338: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
9339:
9340:
9341:
9342:
9343: (' l'
9344: 1978 vp. 219
9345:
9346: Raha-asia-aloite n:o 216.
9347:
9348:
9349:
9350:
9351: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta työpaikkaliikunnan sel-
9352: vittelyyn ja sen. toteuttamisen aloittamiseen.
9353:
9354:
9355: E d u s k u n n a 11 e.
9356:
9357: YhteiskunnaJ.lisesta kehityksestä johtuen kan- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
9358: samme terveydellinen tilanne on heikentynyt taen,
9359: suuresti. Näin on laajalti asianlaita myös nuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9360: rison suhteen. Puuttuu riittävä liikunta. 1979 tulo- ja menoarvioon 10 000 mar-
9361: Näin on asianlaita erityisesti myös työpaikka- kan määrärahan käytettäväksi työpaikka-
9362: liikunnan suhteen. Asiantilaan olisi siis saatava liikunnan selvittelyyn ja sen toteutta-
9363: kiireellisesti korjaus. miseen.
9364: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
9365:
9366: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
9367: 220 1978 vp.
9368:
9369: Raha-asia-aloite n:o 217.
9370:
9371:
9372:
9373:
9374: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta työttömyyden poista-
9375: mista koskevan selvityksen laatimiseen.
9376:
9377:
9378: E d u s k u n n a 11 e.
9379:
9380: Työttömyys on maassamme järjettömyyttä. jokainen käsivarsi saata1s11n maassamme tuot-
9381: Maamme on täynnä tekemätöntä työtä. Työlli- tavaan työhön koko kansamme etujen mukai-
9382: syyden ylläpitäminen riippuu järjestelykyvystä sesti.
9383: ja poliittisesta tahdosta. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
9384: Todellista työttömyyttä ei maassamme tar- taen,,
9385: koin tunneta. Virallisten tilastojen ulkopuolella että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9386: on piilevä työttömyys ja lisäksi esiintyy toisaal- 1979 tulo- ja menoarvioon 10 000 mar-
9387: ta näennäistä keinottelutyöttömyyttä. kan määrärahan todellisen työttömyyden
9388: Olisi siis kiireellisesti selvitettävä todellinen selvittämiseksi ja sen taloudelliseksi
9389: työn ja toimeentulon puute sekä millä tavoin poistamiseksi maastamme.
9390: Helsingissä 9 päivänä helnrik.uuta 1978.
9391:
9392: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
9393: 1978 vp. 221
9394:
9395: Raha-asia-aloite n:o 218.
9396:
9397:
9398:
9399:
9400: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkimuksen suoritta-
9401: miseksi työvoimareservien käyttämisestä kotipaikkakunnalla.
9402:
9403:
9404: Ed u s k u n n a 11 e.
9405:
9406: Suomi ei ole valmis maa. Kaikkialla on teh- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
9407: tävää ja tekemätöntä työtä. taen,
9408: Näistä syistä on käsittämätöntä, että työn että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9409: tarpeessa olevia siirretään kauaksi kotiseuduil- 1979 tulo- ja menoarvioon 10 000 mar-
9410: taan, vaikka omassa ympäristössä olisi tehtävää kan määrärahan sen selvittämiseksi, mi-
9411: vaikka minkä verran. ten työvoimaa voitaisiin taloudellisesti
9412: Kysymyksessä on virheellinen ja epätarkoi- käyttää omassa maakunnassa ja koti-
9413: tuksenmukainen asioiden hoito. seudulla.
9414: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
9415:
9416: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
9417: 222 1978 vp.
9418:
9419: Raha-asia-aloite n:o 219.
9420:
9421:
9422:
9423:
9424: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta työpaikan ja asunnon
9425: turvaamiseksi nuorille henkilöille.
9426:
9427:
9428: Ed u s kun n a 11 e.
9429:
9430: Nuoret ovat syyttömiä talouspulaan. Heillä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9431: on oikeus työpaikkaan, kunnolliseen ansioon ja 1979 tulo- ja menoarvioon 1 miljoona
9432: kotiin. On väärin, että nuoret joutuvat laajalti markkaa arviomäärärahana käytettäväksi
9433: elämään työttömyyskorvauksen tai vanhempien- työpaikan ja asunnon turvaamiseksi nii-
9434: sa taloudellisen tuen varassa. tä vailla oleville nuorille.
9435: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
9436: taen,
9437: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
9438:
9439: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
9440: 1978 vp. 223
9441:
9442: Raha-asia-aloite n:o 220.
9443:
9444:
9445:
9446:
9447: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta halpakorkoisiksi työlli-
9448: syyslainoiksi keskisuurelle ja pienelle yritteliäisyydelle.
9449:
9450:
9451: E d u s k u n n a 11 e.
9452:
9453: Keskustapuolue on budjettiesityksessään Nimenomaan lainat kohtuullisella korolla
9454: unohtanut melkein kokonaan yksityisen yrit- edistäisivät maassamme työllisyyttä halvimmalla
9455: teliäisyyden ja sen mahdollisuuden turvata työl- ja nopeasti, varsinkin jos nämä lainat ohjataan
9456: lisyys maassamme. Sitävastoin on suosittu mo- keskisuurelle ja pienelle yritteliäisyydelle.
9457: ninkertaisesti kalliimpaa ja epätaloudellisempaa Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
9458: byrokraattista työllisyyden hoitamista niin työn- taen,
9459: tarvitsijoiden kuin koko kansamme etujen vas-
9460: taisesti. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9461: Kun veroja ja kustannuksia jatkuvasti nos- 1979 tulo- ja menoarvioon 10 miljoo-
9462: tetaan, on selvää, että nimenomaan keskisuuri nan markan määrärahan halpakorkoisik-
9463: ja pienempi yritteliäisyys joutuvat kasvaviin ta- si työllisyys/ainoiksi keskisuurelle ja pie-
9464: loudellisiin vaikeuksiin. Tämä heikentää työlli- nelle yritteliäisyydelle työllisyyden ta-
9465: syyttä. .loudellisimmalla ja tarkoituksenmukai-
9466: Samoin on asianlaita, kun kiristetään raha simmalla tavalla pysyvästi turvaamisek-
9467: aina vain kireämmälle ja ylläpidetään ylikor- si maassamme.
9468: keata lainakorkoa.
9469: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
9470:
9471: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
9472: 224 1978 vp.
9473:
9474: Raha-asia-aloite n:o 221.
9475:
9476:
9477:
9478:
9479: Westerholm ym.: Määrärahan osoittamisesta Jad Hashmonassa
9480: suoritettavien rakennustöiden avustamiseen.
9481:
9482:
9483: E d u s kun n a 11 e;
9484:
9485: Maamme raJOJen ulkopuolella toimii monis- loudellisesti ja yhteiskunnallisesti omaan ja kes-
9486: sa maissa suomalaisia yhdyskuntia, jotka ovat kinäiseen apuun perustuen,
9487: katsoneet tehtäväkseen toisaalta antaa tukensa - järjestää ja kehittää yhteistaloutta loma-
9488: sille valtakunnalle, jonka alueella ne toimivat kylän ja palvelusten pohjalla siten, että siitä
9489: ja toisaalta eri tavoin auttaa ja tukea niitä suo- tulee Suomesta Israeliin suuntautuvan matkai-
9490: malaisia, jocl<:a joko vierailevat tai jäävät pysy- lun tukikohta, joka toimii myös muiden Israe-
9491: väisemmin asumaan maassa. lissa olevien suomalaisten kotina ja keskuksena
9492: Valtiovalta on tukenut mm. niitä kristillisiä ja
9493: järjestöjä, jotka suorittavat arvokasta sosiaalista - perustaa sekä ylläpitää kurssikeskus eri-
9494: ym. työtä vieraissa maissa. Tästä ovat myöntei- laisia Raamattua ja Israelia koskevia kursseja
9495: sinä esimerkkeinä mm. kehitysyhteistyön nimis- varten sekä antaa suomalaisille Israelia koske-
9496: sä lähetysjärjestöille annettu tuki sekä Meri- via ja israelilaisille Suomea koskevia tietoja.
9497: mieslähetysseuratie annettu vuosittainen tuki. Moshavin alueelle on sen rekisteröimisen jäl-
9498: Eräs järjestö, joka vielä on kokonaan valtion keen noussut useita parakkeja ja rakentaminen
9499: tukea vailla, on moshavi Jad Hashmona, joka jatkuu. Mm. suunnitelmissa on lomakylän ra-
9500: toimii Israelin valtiossa Jerusalemin kaupungin kentaminen Suomesta Israeliin suuntautuvaa
9501: lähituntumassa. Israelin valtio on osoittanut ai- matkailua varten sekä kurssikeskuksen pystyt-
9502: nutlaatuista myönteisyyttä Suomea kohtaan sal- täminen suomalaisille Israelia koskevien ja is-
9503: limalla perustaa alueelleen moshavin, jonka hal- raelilaisille Suomea koskevien tietojen antami-
9504: linnassa on yli kymmenen hehtaaria maata. Jad seksi.
9505: Hashmonan moshavi on rekisteröity Israelissa Edellä sanottuihin tarkoituksiin tarvitaan kui-
9506: 15. 3. 1971. tenkin muitakin kuin suomalaisten rakentaj!ien
9507: Moshavin tarkoituksena on omaa omaisuutta ja omasta keskuudesta sekä
9508: - pystyttää asutus nimeltä Jad Hashmona, lahjoituksin saatuja varoja.
9509: jonka jäsenet pyhittävät ruumiilliset ja henki- Ehdotammekin kunnioittaen,
9510: set kykynsä sekä omaisuutensa auttaakseen Is-
9511: raelin maan rakentamista ja tunnustaakseen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9512: kahdeksan juutalaisen luovuttamisen sota-aikana 1979 tulo- ja menoarvioon 200 000
9513: Suomesta saksalaisten käsiin, markan määrärahan moshavi ]ad Hash-
9514: - järjestää jäsentensä asuttaminen tarkoi- monassa suoritettavien rakennustöiden
9515: tuksenmukaisin elinehdoin sivistyksellisesti, ta- tukemiseen.
9516: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1978.
9517:
9518: Raino Westerholm Veikko J. Matikkala Olavi Majlander
9519: 1978 vp. 225
9520:
9521: Raha-asia-aloite n:o 222.
9522:
9523:
9524:
9525:
9526: Westerholm ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion viljavaraston
9527: rakentamiseksi Itä-Suomeen.
9528:
9529:
9530: E d u s k u n n a 11 e.
9531:
9532: Viljavarastoista on maassamme suuri puute. että varsinaiset viljanviljelyalueet ovat Lounais-
9533: Tämä puute on havaittu erityisesti viime ai- ja Länsi-Suomi.
9534: koina, jolloin maassamme on ollut runsas vilja- On kuitenkin pidettävä kohtuullisena, että
9535: sato ja ylijäämäviljojen markkinointiin ei ole myös Itä-Suomi saisi oman viljavarastonsa ja
9536: riittänyt valtion varoja. Tasausvarastojen ai- tämän sijainnin kaavailussa Pohjois-Karjalan,
9537: kaansaaminen ja uusien viljavarastojen perusta- Mikkelin ja Kymen läänin yhteen itäisimmistä
9538: minen on juuri nyt erittäin ajankohtainen asia. kunnista, esim. Parikkalan ,Jruntaan.
9539: On todettava, että viljavarastojen rakentami- Edellä sanotun johdosta ehdotamme kun-
9540: sessa jotkut maamme osat on jätetty vähem- nioittaen,
9541: mälle huomiolle. Mm. Itä-Suomi on jätetty täy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9542: sin tyhjäksi alueeksi. Viranomaisilta olisi odot- 1979 tulo- ja menoarvioon 2 miljoonan
9543: tanut tasapuolisempaa ja oiJkeudenmukaisem- markan määrärahan valtion viljavaraston
9544: paa käytäntöä olletikin kun myyntiviljdyä ta- rakentamiseksi Parikkalan kuntaan tyy~
9545: pahtuu kaikkialla maassa, siis myös Itä-Suo- dyttämään Itä-Suomen tarpeita.
9546: messa. Tosiasiana on tietenkin myönnettävä se,
9547: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1978.
9548:
9549: Raino Westerholm Veikko J. Matikkala Erkki Korhonen
9550:
9551:
9552:
9553:
9554: 29 0878005881
9555: 226 1978 vp.
9556:
9557: Raha-asia-aloite n:o 223.
9558:
9559:
9560:
9561:
9562: Westerholm ym.: Määrärahan osoittamisesta Lapin porotalouden
9563: kehittämiseen.
9564:
9565:
9566: E d u s k u n n a II e.
9567:
9568: Lapin elinkeinoista tärkeällä sijalla on poro- pullisesti saatu selvitettyä jäkälän hivenainei-
9569: talous. Sen, että tämä elinkeinohaara rinnaste· den merkitys ravinnon osana sekä yleensä jä-
9570: taan täysin luonnonvaraiseen talouteen, ei tar- kälän ja lupon tärkeys porojen elimistölle ja li-
9571: vitse merkitä sitä, että kehittymistä ja kehittä· säksi selvitetty keinot näiden tärkeiden ainei-
9572: mistä ei maataloudessa tarvita. Päinvastoin den antamiseksi muun rehun yhteydessä, silloin
9573: näyttää siltä, että juuri porotaloudella on La- on mahdollista käynnistää talviruokinta käsittä-
9574: pin elinkeinoista parhaimpiin kuuluvat kehitty· mään porojen pääasiallisen ravinnon talviaikana.
9575: misen mahdollisuudet. Samalla avautuvat mahdollisuudet rehujen
9576: Porotalouden kehittämisessä keskeisellä pai- laajamittaiseen viljelyyn sekä viljelyn ja ruokin-
9577: kalla on kysymys ympärivuotisen ravinnonsaan- nan tekniseen kehittämiseen. Tämä tekninen ja
9578: nin turvaamisesta. Kesällä ravintoa riittäisi ny- koneellinen kehittämistyö on kuitenkin mahdol-
9579: kyistä poromäärää runsaastikin suuremmalle lista vain valtion taloudellisen tuen turvin. Käy-
9580: määrälle. Pullonkaulana on lähinnä pidettävä tännössä asia voitaisiin hoitaa melko vähäisin
9581: talven ruokintamahdollisuuksia. Juuri tämän kustannuksin käynnistämällä rehuviljelyn ja tal-
9582: seikan parantamiseen on tiede tullut porotalou- viruokinnan kehittämis- ja kokeilutoiminta yh-
9583: delle avuksi. Oulun yliopiston porotalouden den tai kahden paliskunnan alueelta valituilla
9584: tutkimusryhmä on yhteistyössä Apukan tutki- kohteilla.
9585: musaseman kanssa tutkinut porojen käyttämää Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
9586: ravintoa, niiden ruuankäyttökykyä sekä mah-
9587: dollisuuksia ravinnon keinolliseksi lisäämiseksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuodetz
9588: Näkyvänä tuloksena mainituista tutkimuksis- 1979 tulo- ja menoarvioon 200 000
9589: ta on osittain talviruokinnan yleistyminen var- markkaa porojen talviruokintaan liitty·
9590: sinkin metsäseutujen paliskunnissa. Kun on lo- vän kokeilutoiminnan jatkamiseen.
9591: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1978.
9592:
9593: Raino Westerholm Erkki Korhonen Sauli Hautala
9594: Veikko J. Matikkala Olavi Majlander
9595: 1978 vp. 227
9596:
9597: Raha-asia-aloite n:o 224.
9598:
9599:
9600:
9601:
9602: Westerholm ym.: Määrärahan osoittamisesta Uukuniemen kun-
9603: taan perostettavaa kalanviljelylaitosta varten.
9604:
9605:
9606: E d u s k u n n a 11 e.
9607:
9608: Maassamme on kalatalouden kehittämiseen suunta1s11n, järjestelmällisiin toimenpiteisiin ei
9609: laajoista vesistöistämme huolimatta kiinnitetty toistaiseksi ole ryhdytty. Maassamme tulisikin
9610: toistaiseksi luvattoman vähän huomiota. Vesis- alueellisesti kiinnittää tähän kasvavaa huomiota;
9611: tömme olivat vielä ennen vuotta 1940 huomat- Uukuniemen kunnassa oleva Pyhäjärvi olisi
9612: tavasti kalarikkaampia kuin nykyisin. Kalastus- eräs tällainen kohde, jossa kalanviljelyä voisi
9613: laki, joka annettiin 28. 8. 1951, ei myöskään menestyksellisesti harjoittaa. Pyhäjärvi on puh-
9614: tuonut mitään ratkaisevaa muutosta kalatalou- das ja kirkasvetinen sekä hyvätuottoinen. Jos
9615: temme kehittämistä ajatellen, vaikka laissa mää- Uukuniemelle perustettaisiin kalanviljelylaitos,
9616: rättiinkin kalastuskunnille eräitä velvoitteita, sillä olisi myös tätä syrjäistä paikkakuntaa
9617: joiden perusteella olisi odottanut kalakannan työllistävä vaikutus.
9618: kohentamiseksi ryhdyttävän toimenpiteisiin. Ve- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
9619: sien likaantumisen estämiseksi olisi pikaisesti
9620: myös ryhdyttävä toimenpiteisiin. Eräs keino on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9621: kalatalouden ja kalanviljelyn edistäminen siellä, 1979 tulo- ;a menoarvioon 300 000
9622: missä sillä on luontaiset edellytykset menestyä. markan määrärahan valtion kalanviliely;.
9623: Viime vuosina on kalanviljelyä harrastettu laitoksen perustamiseksi Uukuniemen
9624: paljon yksityisestikin, mutta varsinaisiin Suuri- kuntaan.
9625: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1978.
9626:
9627: Raino Westerholm Veikko J. Matikkala
9628: 228 1978 vp.
9629:
9630: Raha-asia-aloite n:o 225.
9631:
9632:
9633:
9634:
9635: Westerholm ym.: Määrärahan osoittamisesta Kymijoen sillan uusi-
9636: miseksi Kuusankoskella.
9637:
9638:
9639: E d u s k u n n a 11 e.
9640:
9641: Liikenneturvallisuuteen on yhä enenevassa kijoille varatut jalkakäytävät ovat erittäin ka-
9642: määrin ja :myös aiheellisesti kiinnitetty huomio- peat ja pyöräilijät joutuvat taiteilemaan ka-
9643: ta. Liikenneturvallisuuden kannalta keskeisellä peasti kaksikaistaisella ajoradalla autojen seassa.
9644: paikalla ovat määrätyssä mielessä liikenteen Ottamalla huomioon liikenteen turvatto-
9645: pullonkauloina olevat sillat. VaThka Kymen muutta enentävän vaikutuksen ja sen, että silta
9646: läänissä yleensä on kiinnitetty varsin hyvin rakenteeltaan on heikko, olisi silta ensi tilassa
9647: huomiota siltojen rakentamiseen ja uudistami- uudistettava.
9648: seen, on Kuusankoskella sijaitseviin siltoihin Edellä esitetyn johdosta ehdotamme kun-
9649: kiinnitetty vähemmän huomiota. nioittaen,
9650: Erityistä huomiota ansaitsisi nyt ns. Kymin-
9651: tehtaan puolelta Kuusankosken keskustaan joh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9652: tava silta, joka rakenteeltaan on sangen heikko 1979 tulo- ja menoarvioon 20 miljoo-
9653: ja 1iikenneturvallisuudeltaan kyseenalainen. Ni- nan markan määrärahan käytettäväksi
9654: menomaan jalankulkijat ja polkupyöräilijät jou- Kymijoen yli johtavan sillan uusimiseksi
9655: tuvat päivittäin kokemaan tuon sillan epämie- Kuusankoskella.
9656: lekkyyderi turvallisuusmielessä, koska jalankul-
9657: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1978.
9658:
9659: Raino Westerholm Veikko J. Matikkala
9660: 1978 vp.
9661:
9662: Raha-asia-aloite n:o 226.
9663:
9664:
9665:
9666:
9667: Westerholm ym.: Määrärahan osoittamisesta pienteollisuus- ja
9668: pienyrityslainoihin.
9669:
9670:
9671: E d u s k u n n a 11 e.
9672:
9673: Huolimatta pääomahuollon monipuolistumi- sä. Elinkeinoelämän kehittämisen kannalta kat-
9674: sesta ja rahoituslähteiden lukumäärän kasvusta soen olisi tärkeätä, että pääomien saantia helpo~
9675: muodostaa pääoman hankkiminen erityisesti tettaisiin julkisin varoin. Hyvänä myönteisenä
9676: pienyrittäjille jatkuvan huolen aiheen. Tähän- esimerkkinä oli aikanaan Kehd.tysaluerahaston
9677: astiset valtiovallan toimenpiteet yritysten pää- perustaminen, jonka tuli ensisijaisesti tukea pie-
9678: oman saannin helpottamiseksi eivät ole olleet nen ja keskisuuren kannattavan teollisuuden
9679: riittäviä. Pienteollisuuslainat ovat, siirryttyään syntymistä ja kehittämistä. Kuitenkin mainitut
9680: ainakin osaksi investointirahaston alaJisuuteen, teollisuusyritykset ovat käytännössä saaneet
9681: saaneet aikaisempaa epäedullisemman luonteen. verrattain vähän tukea mainitulta rahastolta~
9682: Palveluelinkeinot ovat jääneet melkein koko- suuryritykset ovat siellä vetäneet varoista pi~
9683: naan vaille valtion tukea, vaikka kaupan ja lii- demmän korren. Kun näin on ja kun palvelu-'
9684: kenteen suhteellinen osuus bruttokansantuot- elinkeinot eivät binkaan kuulu Kehitysaluera-
9685: teesta on jatkuvassa nousussa ja niilläkin on haston piiriin ja kun pienten ja keskisuurten
9686: merkittävä työllisyyttä välittömästi ja välillisesti yritysten tukeminen on tärkeää koko maassa;
9687: lisäävä vaikutus. Pääomien tarve koetaan siis ehdotamme kunnioittaen,
9688: erittäin kipeästi niin pienen ja keskisuuren teol-
9689: lisuuden kuin kaupankin alalla. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9690: Eräs vaikeus, joka pienyrittäjillä on pääoman 1979 tulo- ja menoarvioon 100 miljooo
9691: saannissa, on lainanantajien vaatimien, tavalli- nan markan määrärahan pienteollisuu-
9692: sesti ylimitoitettujen vakuuksien järjestämises- den korkotukilainoja varten.
9693: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1978.
9694:
9695: Raino Westerholm Sauli Hautala
9696: Veikko J. Matikkala Olavi Majlander
9697: 230 1978 vp.
9698:
9699: Raha-asia-aloite n:o 227.
9700:
9701:
9702:
9703:
9704: Vesterinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Laukaan kalatalous-
9705: alan koulutuskeskuksen suunnittelemiseksi.
9706:
9707:
9708: E d u s k u n n a 11e.
9709:
9710: Maamme luonnonvarojen käyttöä on viime hyvin myös opetustarkoituksiin. Lähietäisyydel-
9711: aikoina pyritty kaikin keinoin tehostamaan. lä Laukaasta toimivat samoin Suomen laajim-
9712: Yksi tällainen luonnonvara ovat laajat vesi- mat kaupalliset kalanviljely-yritykset. Tarvit-
9713: alueet, etenkin puhtaat järvet kaloineen. tava määrä erityis- ja tuntiopettajia saadaan
9714: Maa- ja metsätalousministeriön työryhmä esit- Laukaan keskuskalanviljelylaitokselta ja Jyväs-
9715: tääkin, että kalataloudellisia resursseja tulee hyö- kylän yliopiston matemaattis-luonnontieteelli-
9716: dyntää alueellisten kalataloussuunnitelmien avul- sestä tiedekunnasta.
9717: la. Suunnittelua varten tulee maa- ja metsäta- Kalatalousalan koulutusta ja suunnittelua nyt
9718: lousministeriön kalastus- ja metsästysosaston yh- uudistettaessa ja tehostettaessa tulee ottaa huo-
9719: teyteen muodostaa suunnitteluryhmä. Kuitenkin mioon Sisä-Suomen koulutustarpeen voimakas
9720: erityisen tärkeätä on, että suunnittelu tapahtuu lisääntyminen. Suuret järvialueet muodostavat
9721: yhteistyössä ko. alueen kalastusoikeuden halti- luonnonvarojen kannalta resurssit, joita yhä
9722: joiden ja paikallisten asiantuntijoiden kanssa. enemmän pyritään hyödyntämään harjoittamalla
9723: Erityisen vaikeaksi tällaisen suunnitelman laati- mm. laajassa mitassa kalanviljelytoimintaa luon-
9724: misen tekevät paikallinen intressien ristiriita, nonvesissä ja altaissa sekä järvikalastusta pää-
9725: asennekysymykset sekä koulutuksen ja infor- ja sivuelinkeinona.
9726: maation vähäisyys. Nytkyinen maatalousväestön tila- ja tuotanto-
9727: Kalatalouden peruskoulutus maassamme on rakenne sekä tulotaso aiheuttaa nimenomaan
9728: ollut vaatimatonta ja vailla tarpeellisia resurs- Järvi-Suomen pienviljelysvaltaisella alueella voi-
9729: seja sekä palvellut pääasiassa avomerikalastuk- makkaan tarpeen kehittää kalataloutta merkit-
9730: sen tarpeita. Tämä koulutuksen suuntaus on tävänä maatilatalouden sivuelinkeinona. Kala-
9731: hidastanut alan kehitystä varsinkin Sisä-Suo- talousalan, erityisesti kalastuskuntien edusta-
9732: messa. jien, kurssimainen koulutustoiminta saattaa
9733: Kalatalouskoulutusta ja kurssitoimintaa on edesauttaa paikkakuntakohtaisten resurssien
9734: huomattavasti laajennettava käsittäen sekä ka- hyödyntämisessä.
9735: lastaj1en että eri kalastusalan järjestöjen edusta-
9736: jien ohjauksen. Kurssin käyneet henkilöt vievät Koulutustarpeen tyydyttämiseksi tarvitaan
9737: tietoa eteenpäin paikkakunnillaan esimerkiksi Sisä-Suomessa perus-, jatko- ja täydennyskoulu-
9738: kalastuskunnissa ja näin varsinaisten kalatalous- tettua työvoimaa etenkin seuraavilla aloilla:
9739: neuvojien ja suunnittelijoiden työpaine hel- 1 ) kalanviljely ja kalakantojen hoito
9740: pottuu. 2) kalastus
9741: Kalatalouden koulutustarpeen tyydyttämi- 3) vesien hyväksikäyttö ja suojelu
9742: seksi kala talousopetustoimikunta ehdottaa ( Ko- 4) kalataloustoimihenkilöiden koulutus.
9743: miteanmietintö 1975: 36) perustettavaksi kala-
9744: talousalalle kaksi koulutuskeskusta. Toisen kou- Jyväskylän yliopisto, sen hydrobiologian tut-
9745: lutuskeskuksen sijoituspaikaksi esitetään Lau- kimuskeskus, Laukaan keskuskalanviljelylaitos
9746: kaan kuntaa ja keskuksen yhteyteen kalatalous- ja Tarvaalan maatalousoppilaitos ovat järjestä-
9747: alan kurssikeskusta. Kunta on tehnyt tarjouk- neet mainittuihin aloihin liittyvää koulutusta.
9748: sen sijoituspaikasta. Laukaassa toimii valtion Sisävesien kalatalouden kansantaloudellisen hy-
9749: Laukaan keskuskalanviljelylaitos, joka soveltuu väksikäytön sekä koulutuksen monipuolistami-
9750: tutkimusta harjoittavana kalanviljelylaitoksena sen ja laajentamisen kannalta on välttämätöntä,
9751: Raha-asia-aloite n:o 227 231
9752:
9753: että Sisä-Suomeen saadaan kalatalousalan kou- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9754: lutuskeskus, mikä palvelee niin opetusta kuin 1979 tulo- ia menoarvioon luvun 29.86
9755: suunnitteluakin. uudelle momentille 100 000 markan
9756: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- määrärahan Laukaan kalatalousalan kou-
9757: taen, lutuskeskuksen suunnittelemiseksi.
9758: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1978.
9759:
9760: Paavo Vesterinen Esko Härkönen
9761: Siiri Lehmonen Sylvi Saimo
9762: 232 1978 vp.
9763:
9764: Raha-asia-aloite n:o 228;
9765:
9766:
9767:
9768:
9769: Vesterinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Joutsan-Kangasnie-
9770: men maantien rakentamiseen Joutsan kirkonkylän ja Kangas-
9771: niemen rajan välisellä osuudella.
9772:
9773:
9774: E d u s kun n a 11 e.
9775:
9776: Joutsan-Kangasniemen maantie on ollut piirin alueella oleva rakentamaton osuus on suo-
9777: useita vuosia rakenteilla. Mikkelin tie- ja vesi- rastaan vaarallinen liikenteelle.
9778: rakennuspiirin alueella on tie rakennettu val- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
9779: miiksi Joutsan kunnan rajaan saakka, mutta
9780: siitä edelleen Joutsan kirkolle saakka tie on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9781: rakentamatta. Liikenne esimerkiksi Kangasnie- 1979 tulo- ja menoarvioon 6 500 000
9782: meltä etelään suuntautuu juuri tätä tietä pit- markkaa Joutsan-Kangasniemen maan-
9783: kin, samoin Joutsasta Mikkeliin suuntautuva tien rakentamiseen välillä Joutsan kir-
9784: melko huomattava liikenne käyttää tätä tietä, konkylä-Kan gasniemen raja.
9785: mutta juuri Keski-Suomen tie- ja vesirakennus-
9786: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1978.
9787:
9788: Paavo Vesterinen Esko Härkönen Sylvi Saimo
9789: 1978 vp. 233
9790:
9791: Raha-asia-aloite n:o 229.
9792:
9793:
9794:
9795:
9796: Vesterinen ym.: Määrärahan osoittamisesta vaikeavammaisten
9797: moottoriajoneuvon käyttökustannusten alentamiseen.
9798:
9799:
9800: E d u s k u n n a 11 e.
9801:
9802: Kuntouttamistoimenpitein ja sosiaaliturvam- mattavalla tavalla myös vammaisten ajonen-
9803: me erilaisin tukitoimenpitein on pyritty turvaa- voista aiheutuvia käyttökustannuksia.
9804: maan myös vammaisten työllistäminen ja sel- Vammaisten työllistämisen varmistamiseksi
9805: viytyminen jokapäiväisistä toimistaan. Valtio- ja jokapäiväisten asioittensa hoitamisen mah-
9806: valta on tunnustanut työssä, työmatkoilla ja dollistamiseksi tulisi vaikeavammaisille henki-
9807: ammattiin valmistumista vanen tapahtuvilla löille suorittaa valtion varoista moottoriajoneu-
9808: maukoilla välttämättömän ajoneuvon tarpeelli- von käyttökustannuksiin taloudellista tukea,
9809: seksi vammaisille. Auto- ja moottoripyöräveros- joka olisi suuruudeltaan 500 bensiini- tai 400
9810: ta annetun lain 17 § sisältääkin mahdollisuu- dieselöljylitraan sisältyvän valmisteveron määrä.
9811: den autoveron palaotuksen saamiseen vammas- Auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain
9812: ta aiheutuvilla perusteilla. Autoveron palautus ( 482/67) 17 §:n 1 momentin mukaan auto-
9813: suoritetaan myös liikuntavamman perusteella veron palautukseen oikeutettuja tai siihen ver-
9814: henkilölle, jonka liikuntavammasta aiheutuva rattavia vaikeavammaisia voidaan arvioida ole-
9815: haitta-aste on vähintään 80 %. Kun viimeksi van noin 15 000 henkilöä. Taloudelliseen tu-
9816: palautettavien autoverojen markkamääriä koro- keen tarvittava rahamäärä olisi siten tämän het-
9817: tettiin, niin korotus koski ainoastaan taksiautoi- ken valmisteverotason mukaan vuosittain noin
9818: lijoita. 7 miljoonaa markkaa.
9819: Käyttökustannusten, etenkin polttoaineen, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9820: jatkuva kohoaminen on saattanut välttämättö- nioittaen,
9821: mästi omaa ajoneuvoa tarvitsevat useat vam-
9822: maiset vaikeaan asemaan. Vammaisilla ei ole että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9823: mahdollisuutta saada muuta helpotusta korkei- 1979 tulo- ja menoarvioon luvun
9824: siin käyttökustannuksiin. Yhteiskunnan kannal- 33.44 uudelle momentille 7 000 000
9825: ta bensiinin hinnan alentaminen vammaisten markan määrärahan käytettäväksi auto-
9826: kohdalla on perustellumpaa kuin sen halpavien- veron palautuksen saaneiden tai niihin
9827: ti ulkomaille, jota viime vuosina on melko suu- verrattavien vaikeavammaisten mootto-
9828: ressa määrin tapahtunut. Monissa muissa mais- riajoneuvon käyttökustannusten alenta-
9829: sa, mm. Ruotsissa ja Tanskassa, tuetaan huo- miseen.
9830: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1978.
9831:
9832: Paavo Vesterinen Kyllikki Stenros Mauno Manninen
9833: Toivo Yläjärvi Ulla Järvilehto Mikko Kaarna
9834: Marjatta Väänänen P. Savola Lasse Äikäs
9835: Mikko Pesälä Juhani Saukkonen E.Pekonen
9836:
9837:
9838:
9839:
9840: 30 0878005881
9841: 234 1978 rd.
9842:
9843: Finansmotion nr 230.
9844:
9845:
9846:
9847:
9848: H. Westerlund: Om anvisande av anslag för byggande av en
9849: fast vägförbindelse mellan Tirmo och Pellinge skärgård.
9850:
9851:
9852: T i 11 R i k s d a g e n.
9853:
9854: Lösningen på Pellinge skärgårds vägproblem stånd från Stor-Pellinge-landet, varvid under-
9855: har länge låtit vänta på sig, trots att frågan hållet av den där befintliga sjöbevakningssta-
9856: togs upp redan under 60-talet. Skärgårdsborna tionen med dess fasta personai också avsevärt
9857: i området har nu blivit trötta på dröjsmålen, skulle underlättas.
9858: då förverkligandet av de redan långt fram- Som ett resultat av att Pellinge skärgård
9859: skridna planerna låter vänta på sig. Ar 1974 numera är ett stödområde inom ramen för u-
9860: fattade nämligen vägmyndigheterna ett rprin- områdeslagstiftningen finns det hopp om en
9861: cipbeslut om denna fasta vägförbindelse ooh industrialisering. Dylika planer kan lätt skrin-
9862: utarbetandet av vägplanen påbörjades 1976. läggas om inte vägprojektet förverkligas sna:bbt
9863: Men vägmyndigheterna hänvisar till alltför av vägmyndigheterna.
9864: knappa anslag och därför står projektet utan- Också statens skärgårdsdelegation har besökt
9865: för femårsplanen 1978-82. Man hänvisar tili Pellinge och ger projektet sitt fulla stöd. -
9866: att omfartsvägen runt Borgå slukar alla medel Den fasta vägförbindelsen förefaller under nu-
9867: under de närmaste åren. - En dylik förklaring varande förhållanden vara ett projekt, som inte
9868: förefaller både oriktig och skrämmande ur gles- kan finans,ieras under ett och samma budgetår,
9869: bygdssynpunkt. Pellinge-bornas l01kala och livs- men ett påbörjande av detsamma borde under
9870: viktiga vägbehov kan och får inte ställas i mot- alla förhållanden inledas under nästa år.
9871: satsförhållande till ett i och för sig rikspoli- Med hänvisning tili ovanstående föreslås
9872: tiskt viktigt vägprojekt. vördsamt,
9873: Dessutom tillkommer också många andra att Riksdagen i 1979 års statsförslag
9874: fördelar för den omgivande skärgårdens vid- måtte upptaga ett anslag om 900 000
9875: kommande om ovannämnda vägförbindelse för- mk för igångsättandet av arbetena p.1
9876: verkligas. Bl.a. Glosholmen, som äges av finska en fast vägförbindelse mellan Tirmo och
9877: staten, ligger på knappt en kilometers av- Pellinge skärgård.
9878: Helsingfors den 10 februari 1978.
9879:
9880: Henrik Westerlund
9881: 1978 vp. 235
9882:
9883: Raha-asia-aloite n:o 230. Suomennos.
9884:
9885:
9886:
9887:
9888: H. Westerlund: Määrärahan osoittamisesta kiinteän tieyhteyden
9889: rakentamiseksi Tirmon ja Peilingin saariston välille.
9890:
9891:
9892: E d u s k u n n a II e.
9893:
9894: Peilingin saariston tiepulman ratkaisua on Peilingin mantereesta, jolloin saarella olevan
9895: saatu kauan odottaa, vaikka kysymys otettiin merivartioaseman ja sen kiinteän henkilökun-
9896: käsiteltäväksi jo 60-luvulla. Alueen Saaristolai- nan huolto paranisi tuntuvasti.
9897: set ovat nyt väsyneet viivästyksiin, kun näi- Seurauksena siitä, että Peilingin saaristo nyt-
9898: den jo pitkälle ehtineiden suunnitelmien toteu- temmin on ns. ·tukialue kehitysaluelainsäädän-
9899: tumista joudutaan odottamaan. Vuonna 1974 nön edellyttämällä tavalla, on toivoa teollistu-
9900: tekivät tieviranomaiset nimittäin periaatepää- misesta. Tällaiset suunnitelmat voidaan helposti
9901: töksen tästä kiinteästä tieyhteydestä ja tien- panna lepäämään, jolleivät tieviranomaiset no-
9902: suunnittelutyöt aloitettiin 1976. Mutta tieviran- peasti Wteuta tiesuunnitelmaa.
9903: omaiset viittaavat aivan liian niukkoihin määrä- Myös valtion saaristoasiain neuvottelukunta
9904: rahoihin ja tästä syystä suunnitelma on jäänyt on käynyt Pellingissä ja antaa suunnitelmalle
9905: viisivuotissuunnitelman 1978-82 ulkopuolelle. täyden tukensa. - Kiinteä tieyhteys vaikuttaa
9906: Viitataan siihen, että Porvoon ohitustie nielee nyt vallitsevissa olosuhteissa olevan suunnitel-
9907: kaikki varat lähivuosina. - Tämänlaatuinen se- ma, jota ei voida rahoittaa yhden budjettivuo-
9908: litys vaikuttaa sekä väärältä että peloittavalta den aikana, mutta sen aloittamisen tulisi joka
9909: harvaan asutun seudun kannalta katsoen. Pel- tapauksessa tapahtua ensi vuoden aikana.
9910: Iingin asukkaiden paikallista ja elintärkeää tien Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9911: tarvetta ei voi eikä saa asettaa vastakkain si- taen,
9912: nänsä tärkeän valtakuntapoliittisesti tärkeän tie-
9913: suunnitelman kanssa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9914: Lisäksi tulee ympärillä olevalle saaristolle 1979 tulo- ja menoarvioon 900 000
9915: koitumaan monia muita etuja, kun yllämainittu markan määrärahan töiden aloittami-
9916: tieyhteys toteutetaan. Mm. valtion omistama seksi kiinteän tieyhteyden rakentamisek-
9917: Glosholm on vajaan kilometrin päässä Suur- si Tirmon ja Pellingin saariston välille.
9918: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1978.
9919:
9920: Henrik Westerlund
9921: 236 1978 vp.
9922:
9923: Raha-asia-aloite n:o 231.
9924:
9925:
9926:
9927:
9928: Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta ammattikasvatushalli-
9929: tuksen palkkauksiin organisaatiouudistuksen toteuttamiseksi.
9930:
9931:
9932:
9933: E d u s k u n n a 11 e.
9934:
9935: Ammattikasvatushallituksen organisaat~ouu Korjaustoimenpiteet olisivat seuraavat:
9936: distus on ollut valtion tulo- ja menoarviossa 1. Teknisen opetuksen ja ammattiopetuksen
9937: esillä jo kuuden vuoden ajan. Tänä aikana ovat osaston yhdistäminen. Jo keskiasteen ammatil-
9938: ne tekijät, joiden vuoksi uudistus on katsottu linen uudistus edellyttää osaltaan työntekijä- ja
9939: välttämättömäksi, entisestäänkin korostuneet. opistoasteen saattamista keskusvirastossa yhtei-
9940: Keskiasteen uudistuksesta tehdyn valtioneuvos- seen osastoon, koska opetussuunnitelmat nivel-
9941: ton periaatepäätöksen toteuttaminen käytän- letään toisiinsa. Muilla osastoilla työntekijä- ja
9942: nön ammatillisessa koulutuksessa on osaltaan opistoasteen kysymysten käsittely tapahtuukin
9943: vain kiirehtimässä uudistuksen tarpeellisuutta. jo ammattikasvatushallituksessa saman osaston
9944: Vaikka keskiasteen uudistuksen mukaisten toi- tai toimiston puitteissa.
9945: mien käyttöön soveltaminen olisikin vielä to- 2. Maa- ja metsätalouden opetuksen kuulu•
9946: teutettavissa tilapäisin lisäorganisaatioin, uudis- minen eri osastoihin on vaikeuttanut erityisesti
9947: tuksen seurauksena muuttuu koko ammatillinen maatilatalouden piiriin kuuluvan metsäopetuk-
9948: koulutus luonteeltaan entistä enemmän uudis- sen tehokasta järjestämistä. Maamme puuraaka-
9949: tuksessa esille tulleiden tekijäin jatkuvaksi huo- aineen tuotosta ylivoimaisesti suurin osa tuote-
9950: mioon ottamiseksi koulutuksessa. Se edellyttää taan maatilatalouden piirissä, minkä vuoksi näi-
9951: myös keskusviraston organisaatiossa uudistuk- den asioiden käsittely keskusviraston yhden
9952: sen tavoitteet entistä tehostetummin huomioon osaston puitteissa on erityisen :perusteltua. Eh-
9953: ottavia muutoksia. Samaan ·suuntaan vaikutta- dotetussa uudistuksessa on yleisestikin lähdetty
9954: vat myös elinkeino- ja muussa työelämässä nykyistä kokonaisvaltaisempaan asioiden keso
9955: tapahtuneet ja nä..~tävissä olevat muutokset. kusvirastoportaassa tapahtuvaan valmisteluun ja
9956: Kun lisäksi jo lähivuosina ammatilliseen koulu- käsittelyyn, jotta nimenomaan toisiaan lähellä
9957: tukseen ja työelämään siirtyvät ikäluokat piene- olevien alojen koulutusta voitaisiin kehittää
9958: nevät niin huomattavasti, että kaikille aloille ei tasapuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti sekä
9959: ilmeisesti ole enää saatavissa nykyisenkaltaisiin taata kaikille elinkeinoaloille jatkossakin riit-
9960: tehtäviin riittävästi työvoimaa, asettaa se kes- tävä koulutetun työvoiman määrä.
9961: kusviraston työskentelylle lisätehtäviä ja vaatii 3. Suunnittelu- ja kehittämisosaston perus-
9962: entistä tavoitteellisempaa, eri alat tasapuolisesti taminen nykyisen erillisen suunnittelutoimiston
9963: huomioon ottavaa suunnittelu- ja koulutuksen tilalle. Suunnittelu- ja kehittämisosasto tulisi
9964: toimeenpanokapasiteettia. entistä tehokkaammin hoitamaan eri osastoja ja
9965: Vaikka koulutettavat ikäluokat yleisesti pie- koko ammattikasvatushallituksen yhteisiä suun-
9966: nenevät, asetetuista koulutustavoitteista ja kes- nittelutehtäviä, jotka erityisesti koulunuudis-
9967: kiasteen uudistuksesta johtuen ammatillisen tuksen myötä jatkuvasti lisääntyvät. Muodolli-
9968: koulutuksen piiriin tulevien henkilöiden luku- sesti monet näistä kysymyksistä ovat hajautetut
9969: määrä tullee lähivuosina kuitenkin jatkuvasti nykyisten säännösten :puitteissa eri osastoihin ja
9970: kasvamaan, samalla kun koulutustehtävät tule- toimistoihin, mutta käytännössä kysymysten val-
9971: vat monipuolistumaan. Näistä syistä olisi tär- mistelua ja hoitoa on jouduttu jo keskittämään
9972: keää, että nykyisen organisaation epäkohdat suunnittelutoimistoon, joskin toimiston resurs-
9973: voitaisiin korjata mahdollisimman pikaisesti. sien vähyys on ollut organisatoristen säännös-
9974: Raha-asia-aloite n:o 231 237
9975:
9976: ten puuttumisen ohella toimintaa hankaloittava Perustetaan:
9977: ja hidastava tekijä. Palkkaus-
9978: Sopimuspalkkaiset: luokka
9979: 4. Ruotsinkielisen erillisen toimiston perus- 1 hallintojohtaja ................. . s 17
9980: taminen (eduskunnan lausuma asian järjeste- 3 ammattikasvatusneuvosta ( erityisteh-
9981: lystä ammattikasvatushallituksen organisaatio- tävät) ....................... . s 16
9982: uudistuksen käsittelyn yhteydessä). Ruotsinkie- 3 osastopäällikköä ( perustuotannan
9983: lisen koulutuksen järjestämisessä on monia eril- opetuksen osasto, teknillisten alojen
9984: lisongelmia, minkä vuoksi näiden kysymysten opetuksen osasto, suunnittelu- ja ke-
9985: valmistelua ja käsittelyä varten olisi tarpeen hittämisosasto) ................ . s 16
9986: muodostaa oma yksikkönsä, jonka päällikkö 1 apulaisosastopäällikkö (teknillisten
9987: olisi kollegion jäsen. alojen opetuksen osasto) ........ . s 14
9988: 5. Kolmen ammattikasvatusneuvoksen viran Peruspalkkaiset:
9989: perustaminen, tehtävänä 8 toimistopäällikköä ( ruotsinkielisen
9990: - ammatillisten oppilaitosten yleissivistävä opetuksen erillinen toimisto, metsä-
9991: opetus (kielet, yhteiskunnalliset ja matemaat- opetuksen toimisto, teknillisen ope-
9992: tiset aineet) , tuksen toimisto, ammattikurssitoimis-
9993: - opettajankoulutus, to, merenkulku- ja liikenneopetuksen
9994: toimisto, opetussuunnitelmatoimisto,
9995: - harjoittelun järjestely- ja oppilaiden yh- oppimateriaalitoimisto) . . . . . . . . . . B2
9996: teisvalintakysymykset sekä jatkuvasti esiinty-
9997: ~ien projekDiluonteisten tehtävien pääasiallinen Lakkautetaan:
9998: johtaminen ja ko. toiminnan koordinointi. Sopimuspalkkainen:
9999: Ammatillisen koulutuksen alueella on yhä
10000: useammin tullut esille kaikkia tai useita kou- 1 toimistopäällikkö
10001: ( suunnittelutoimis-
10002: lutusaloja koskevia erilliskysymyksiä, joiden to) ............................ S 14
10003: kohdalla on tarpeen suorittaa erillisselvityksiä. Peruspalkkaiset:
10004: Näiden selvitysten toimeenpanoa ja työn koor- 5 osastopäällikköä (yleinen osasto, maa-
10005: dinoimista varten olisi tarpeen saada sekä työ- talousopetuksen osasto, metsäopetuk-
10006: elämän että ammatillisen koulutuksen hyvin sen osasto, teknillisen opetuksen
10007: tuntevia erikoishenkilöitä, jotka eivät olisi osasto, ammattiopetuksen osasto) . . B 4
10008: sidottuja varsinaisen organisaation erillisyksik- 2 toimistopäällikköä ( ammattikurssi toi-
10009: köihin. Menettely jouduttaisi ja ratianalisoisi misto, mevenkulkuopetuksen toimis-
10010: monien asioiden käsittelyä ja ratkaisujen tekoa. to) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . B 2
10011: Edellä mainitun organisaatiouudistuksen to- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
10012: teuttamiseksi tulisi v. 1979 valtion tulo- ja me- ta en,
10013: noarvioon ottaa 200 000 mk uudistuksen to- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10014: teuttamiseksi. Uudistuksen toteuttamiseksi tu- 1979 tulo- ja menoarvioon 200 000
10015: lisi perustaa ja lakkauttaa seuraavat virat: markkaa ammattikasvatushallituksen
10016: palkkauksiin organisaatiouudistuksen to-
10017: teuttamiseksi.
10018: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
10019:
10020: Marjatta Väänänen Orvokki Kangas Juhani Saukkonen
10021: Einari Nieminen Toivo Yläjärvi Lea Sutinen
10022: Paavo Vesterinen Pekka Vilmi Matti Asunmaa
10023: Mauno Manninen Heimo Linna Mikko Jokela
10024: Väinö Raudaskoski Mikko Pesälä Aino Karjalainen
10025: Matti Maijala Mikko Kaarna Veikko Pihlajamäki
10026: Saimi Ääri Sylvi Saimo Veikko Hanhirova
10027: Alvar Saukko Esko Härkönen
10028: 238 1978 vp.
10029:
10030: Raha-asia-aloite n:o 232.
10031:
10032:
10033:
10034:
10035: Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Halldan-Mäkelän
10036: tien peruskorjauksen suorittamiseksi Potnaisten kunnassa.
10037:
10038:
10039: E d u s k u n n a 11 e.
10040:
10041: Potnaisissa sijaitseva Halkian-Mäkelän tie Kun tien kehno kunto estää paikkakunnan
10042: n:o 1493 on päällystämätön ja kunnoltaan erit- tuotannollisen toiminnan kehittymistä ja asuk-
10043: täin kehno. Sen korjaamisesta on olemassa kaiden yhteyksiä ympäristökuntiin, etenkin Jär-
10044: TVH:n päätös ajalta 17. 10. 1975, mutta pa- venpäähän, Porvooseen ja Mäntsälään, tulisi tie
10045: rannustöitä ei ole aloitettu. Tien pituus on 8 saada korjauksen alaiseksi.
10046: kilometriä. Sitä käytetään paitsi puutavaran Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10047: myös muun raskaan tavaran kuten paikkakun-
10048: nalla sijaitsevan pianotehtaan raaka-aineen ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10049: tuotteiden kuljetukseen. Se on myös läpikulku- 1979 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
10050: tie Järvenpäässä työssä käyville pornaislaisille markkaa Halkian-Mäkelän tien n:o
10051: ja sitä myöten kuljetetaan Mäntsälän rajoilta 1493 peruskorjauksen suorittamiseksi
10052: saapuvat koululaiset Potnaisten kirkolle perus- Pornaisten kunnassa.
10053: kouluun.
10054: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
10055:
10056: Marjatta Väänänen Saimi Ääri Mikko Pesälä
10057: Einari Nieminen Pentti Poutanen Henrik Westerlund
10058: Kyllikki Stenros Sylvi Saimo
10059: 1978 vp. 239
10060:
10061: Raha-asia-aloite n:o 233.
10062:
10063:
10064:
10065:
10066: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta kahden operaattorin
10067: palkkaamiseksi Jyväskylän yliopiston laskentakeskukseen.
10068:
10069:
10070: E d u s k u n n a 11 e.
10071:
10072: Jyväskylän yliopisto on 30. 3. 1978 ottanut käyttää vain yhdessä operointivuorossa ja täten
10073: käyttöönsä hankinta-arvoltaan yli 3 000 000 hyödyntää vain kolmasosa kalliin laitteen te-
10074: markan UNIVAC-tietokonejärjestelmän. Edus- hosta. Lisäresurssien myötä yliopisto voisi ly-
10075: kunta on hankinnan hyväksyessään todennut hyen siirtymävaiheen jälkeen vuoden 1979
10076: ( 1977 vp., esitys n:o 108, s. 20): "Hyväk- alkupuolella luopua Honeywell-tietokoneen käy-
10077: syessään keskisuurten tietokoneiden yhteishan- töstä, jolloin sen huoltomaksuista syntyisi n.
10078: kinnan loppurahoitukseen tarvittavan määrå- 130 000 markan ja vuokrista n. 145 000 mar-
10079: rahan eduskunta edellyttää, että laitteiden tar- kan suuruinen vuotuinen säästö.
10080: koituksenmukaisen käytön ja yliopistojen tar- Edellä olevan perusteella kunnioittaen ehdo-
10081: peiden kannalta välttämättömien lisälaitteiden tamme,
10082: ja lisähenkilöstön edellyttämä rahoitus turva-
10083: taan." että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10084: Yliopiston laskentakeskuksella on yksi pää- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
10085: operaattori ja kaksi operaattoria. Uusi tieto- 29.10.01 yhteensä 103 000 markkaa
10086: kone edellyttäisi vähintään viittä operaattoria. kahden operaattorin palkkaamiseksi Jy-
10087: Lisähenkilöstön saaminen on välttämätöntä. Il- väskylän yliopiston laskentakeskukseen
10088: man lisäoperaattoreita voidaan tietokonetta 1. 1. 1979 lukien.
10089: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
10090:
10091: Arvo Ahonen Sakari Knuuttila Siiri Lehmonen
10092: Sylvi Saimo Juhani Surakka
10093: 240 1978 vp.
10094:
10095: Raha-asia-aloite n:o 234.
10096:
10097:
10098:
10099:
10100: Ahonen: Määrärahan osoittamisesta yhdyskuntien vesiensuojelu-
10101: toimenpiteiden avustamiseksi Keski-Suomen läänin alueella.
10102:
10103:
10104: E d u s k u n n a 11 e.
10105:
10106: Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1979 Vesiensuojelu- ja vesihuollon rahoitusmahdol-
10107: hallitus on esittänyt poistettavaksi yhdyskun- lisuudet ovat oleellisesti heikentyneet vuoden
10108: tien vesiensuojelutoimenpiteisiin myönnettäviä alussa voimaan tulleen uuden korkotukilaina-
10109: avustuksia koskevan momentin 30.19.31 ja lain myötä. Korkotukilainoilla onkin ollut mer-
10110: siihen sisältyvän määrärahan. kittävä vaikutus jätevedenpuhdistamoiden ra-
10111: Yhdyskuntien vesiensuojelutoimenpiteiden kennustoiminnan vilkkauteen. Tilanne on nyt
10112: avustamisesta annetun lain ( 608/73) mukaan johtanut siihen, että vesiensuojelu- ja vesihuol-
10113: avustusta on voitu myöntää tähän asti valtio- lon rahoituksesta ei tällä hetkellä näytä kanta-
10114: neuvoston päätöksellä vahvistetun puhdistusta- van vastuuta kukaan, vaikka näiden töiden
10115: son täyttävien jätevedenpuhdistamoiden sekä työllisyyttä edistävä vaikutus onkin eri tahoilla
10116: eräiden purku- ja siirtoviemäreiden rakentami- myönnetty.
10117: seen. Viime vuosien vaikeasta taloudellisesta Jyväskylän seudun jätevesipuhdistamoon tu-
10118: tilanteesta huolimatta ovatkin kunnat ryhty- levat myöskin liittymään Muuramen ja Säynät-
10119: neet jätevedenpuhdistamoiden rakentamiseen salon kunnat. Ennestään osakeyhtiöön kuuluvat
10120: luottaen siihen, että jatkossakin tullaan saa- Jyväskylän kaupunki, maalaiskunta ja Keski-
10121: maan vesiensuojeluavustusta myöskin kesken- Suomen keskussairaalan kuntainliitto. Vastai-
10122: eräisiin töihin. Nyt annetun tulo- ja meno- suudessa on erittäin mittavia vesiensuojelutöitä
10123: arvioesityksen osalta saatetaan kunnat erittäin Keski-Suomessa mm. Jyväskylän alueella, kun
10124: vaikean taloudellisen tilanteen eteen varsinkin on kysymyksessä Kinkomaan parantolan ja
10125: keskeneräisten töiden osalta, mikäli jäteveden- Vaajakosken jätevesien johtaminen yhteispuh-
10126: puhdistamoiden rakentamiseen myönnettävät distamoon.
10127: avustukset jäävät saamatta. Edellä olevan perusteella kunnioittaen ehdo-
10128: Toisaalta on 1. 6. 1978 alkaen ollut voimassa tan,
10129: yhdyskuntien vesiensuojelutoimenpiteitä koske-
10130: vassa laissa muutos, jonka mukaan vesiensuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10131: jeluavustusta voidaan myöntää erikseen lietteen 1979 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
10132: käsittely- ja multauslaitteiden rakentamiseen. markkaa yhdyskuntien vesiensuojelutoi-
10133: Lain muutoksen perustelujen mukaan ei ve- menpiteiden avustamiseksi Keski-Suo-
10134: siensuojeluavustusmäärärahoja ole ollut tarkoi- men läänin alueella.
10135: tus lisätä, vaikka ne muutoinkin tarpeeseen
10136: nähden ovat olleet vähäiset.
10137: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
10138:
10139: Arvo Ahonen
10140: 1978 vp. 241
10141:
10142: Raha-asia-aloite n:o 235.
10143:
10144:
10145:
10146:
10147: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keuruun-Multian tien
10148: perusparantamiseen.
10149:
10150:
10151: E d u s k u n n a 11 e.
10152:
10153: Läntisen Keski-Suomen kunnat ovat voi- tannuksia ei ole. Paikallisteiden liittymien pa-
10154: makkaasti ajaneet tiehanketta, jonka tarkoituk- rantamisesta aiheutuu kustannuksia yhteensä
10155: sena on saada läntiseen Keski-Suomeen raskaan 44 000 mk, josta Keuruun kunnan puolella
10156: liikenteen vaatimukset täyttävä etelä-pohjois- olevan Jukojärven paikallistien liittymän osuus
10157: suuntainen kuljetusväylä. Keuruun-Multian on 8 000 mk ja Multian kunnan puolella
10158: maantien parantamissuunnitelma on osa tästä olevan Tarhapään paikallistien osuus 36 000
10159: väylästä. Tosin suuri osa tästä suunnitelmasta mk.
10160: on nykyisen Keuruun-Multian maantien pe- Valtion vuoden 1979 tulo- ja menoarvioesi-
10161: rusparantamista, vain välillä Bothanvirta- tyksessä ei ole varattu tiemäärärahoja ollenkaan
10162: Järvenpäänkoski tie kulkee uutta suuntaa ve- läntisen Keski-Suomen teiden parantamiseen tai
10163: sistön itäpuolitse. Tällä oikaisulla kierretään rakentamiseen. Myöskin on nyt lopullisesti
10164: jyrkät Lihjamon mäet. valmistunut Jyväskylän-Porin tie, joka Keu-
10165: Keuruun puoleisesta päästä tietä on jo ruun seudullakin työllisti monien vuosien ai-
10166: uudelleen .vakennettu noin 4 kilometrin pitui- kana mm. automiehiä. Näin ollen olisi paikal-
10167: nen osa. Samoin Multian kunnan puolella ison laan töiden aloittaminen Multian-Keuruun tie-
10168: Toljaanmäen kohdalla on jo aikaisemmin ra- osuudella.
10169: kennettu kiertotie. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
10170: Tiesuunnitelma on aivan äskettäin valmistu- tavasti,
10171: nut ja se on ollut lausunnolla sekä Multian
10172: että Keuruun kunnissa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10173: Tien kokonaiskustannusarvio on 6 034 000 1979 tulo- ;a menoarvioon 1 mil;. mar-
10174: mk, josta arvioidut siltakustannukset 1150 000 kan määrärahan Keuruun-Multian tien
10175: mk. Maanteiden liittämisestä aiheutuvia kus- perusparantamiseen.
10176: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1978.
10177:
10178: Arvo Ahonen Juhani Surakka Sakari Knuuttila
10179:
10180:
10181:
10182:
10183: 31 0878005881
10184: 242 1978 vp.
10185:
10186: Raha-asia-aloite n:o 236.
10187:
10188:
10189:
10190:
10191: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta elinkeinoasiamiesten
10192: virkojen perustamiseksi Keski~Suomen lääniin.
10193:
10194:
10195: E d u s k u n n a 11 e.
10196:
10197: Valtionavustuksesta kuntien elinkeinoasia- ja liitoilta vaadittavat elinkeinopoliittiseen ke-
10198: miesten palkkaukseen annetun 1ain 3 §:n väli- hittämistyöhön liittyvät tehtävät ovat kaiken
10199: aikaisesta muuttamisesta annettu laki ( 1065/ aikaa voimakkaasti lisääntyneet. Edelleen toi-
10200: 76) on aiheuttanut käytännössä sen, että mialaan kuuluvan koordinoinnin, informaation
10201: monet pienet ja taloudellisesti heikoimmassa välityksen ja yhteistoiminnan kehittäminen on
10202: asemassa olevat kunnat ovat jääneet ilman maakuntaliitoissa jatkuvasti tehostunut muiden
10203: elinkeinoasiamiestä. Ne eivät järjestelmän kah- yksityisten ja julkisten yhteisöjen suuntaan.
10204: den ensimmäisen vuoden aikana ennättäneet Näiden toimintojen tehokas järkiperäistäminen
10205: perustaa elinkeinoasiamiehen tointa, vaikka edellyttää tehtävien keskittämistä asioihin pe-
10206: pääasiallisesti elinkeinoelämän kehittämistyötä rehtyneelle, kuntien ehdoilla työskentelevälle
10207: tekevällä elinkeinoasiamiehellä olisi nimen- henkilölle, jonka avulla kunkin maakuntaliiton
10208: omaan näille kunnille mitä suurin merkitys. asiantuntemus ja yhteistyökykyisyys lisääntyy
10209: Edellä mainitulla lailla on kunnat perusteetto- elinkeinopolitiikkaa koskevissa asioissa.
10210: masti asetettu eriarvoiseen asemaan ja romu- Edellä olevan perusteella kunnioittaen ehdo-
10211: tettu kuntien elinkeinoasiamiesten valtionavus- tamme,
10212: ta annetussa laissa tarkoitettu heikkojen kun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10213: tien omaehtoisen kehittämisen periaate. 1979 tulo- ja menoarvioon 250 000
10214: Kuntien resurssien vähäisyys lisää maakunta- markkaa elinkeinoasiamiesten virkojen
10215: liittojen toimintaan kohdistuvia vaatimuksia. perustamiseen Keski-Suomen läänin
10216: Lisäksi maakuntaliittojen toimesta suoritettavat alueella.
10217: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
10218:
10219: Arvo Ahonen Sylvi Saimo Siiri Lehmonen
10220: Matti Jaatinen Sakari Knuuttila Paavo Vesterinen
10221: 1978 vp. 243
10222:
10223: Raha-asia-aloite n:o 237.
10224:
10225:
10226:
10227:
10228: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion henkilöstön työsuhde-
10229: asuntojen rakentamiseksi Rovaniemelle.
10230:
10231:
10232: E d u s k u n n a 11 e.
10233:
10234: Rakennushallituksen päätettyä, että Rova- ryhdyttävä kiireellisiin toimiin asuntotilanteen
10235: niemelle vuosina 1946-48 rakennettuja ns. parantamiseksi. .
10236: virkamiestaloja on pidettävä korjauskelvotto- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10237: mina ja että vapautuviin asuntoihin ei saa uusia
10238: asukkaita osoittaa, on valtion palveluksessa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10239: olevan henkilöstön asuntotilanne Rovaniemellä 1979 tulo- ja menoarvioon 16 miljoonaa
10240: muodostunut kestämättömäksi. Ratkaiseva huo- markkaa 100 asunnon rakentamiseksi
10241: nonnus on, että noin 150 valtion työsuhdeasun- rakennushallituksen toimesta valtion eri
10242: toa katoaa paikkakunnalta. Tämän johdosta olisi virastojen työsuhdeasunnoiksi Rovanie-
10243: melle.
10244: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1978.
10245:
10246: Aimo Ajo Veikko Hanhirova Niilo Koskenniemi
10247: 244 1978 vp.
10248:
10249: Raha-asia-aloite n:o 238.
10250:
10251:
10252:
10253:
10254: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta Kolarin rajasillan suunnit-
10255: telua ja rakennustöiden aloittamista varten.
10256:
10257:
10258: E d u s k u n n a 11 e.
10259:
10260: Kolarin rajasiltaa Tornionjoen yli on jo pit- kelirikko vaikeuttaa jopa kuukauden, parin ajan
10261: kään ajettu koko läntiselle Lapille tärkeänä ylikulkua. Samoin silta helpottaisi rajakauppaa
10262: hankkeena. Asia on jatkuvasti edennyt kohti sekä jatkuvasti kehittyvää matkailua. Erityi-
10263: toteuttamisastetta. sen tärkeää olisi sillan pikainen rakenteille
10264: Silta helpottaisi ennen kaikkea Kolarissa si- saattaminen työllistämistoimena tälle erittäin
10265: jaitsevan Paraisten Kalkin sementtitehtaan vaikeasta työttömyydestä kärsivälle alueelle.
10266: vientiä Ruotsin markkinoille. Nyt joudutaan Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10267: senientti ajamaan Ruotsiin Pellon kautta, jol-
10268: loin kertyy ylimääräistä matkaa n. 150 kilo- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
10269: metriä. Tämä nostaa luonnollisesti tuotanto- den 1979 tulo- ja menoarvioon 2 mil-
10270: kustannuksia. joonaa markkaa Kolarin rajasillan rakett-
10271: Koiarista käsin käydään myös paljon töissä tamisen valmistavien töiden aloittami-
10272: Ruotsissa. Kaksi kertaa vuodessa tapahtuva seksi.
10273: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
10274:
10275: Aimo Ajo Lauri lmpiö
10276: Mikko Jokela Pekka Vilmi
10277: Veikko Hanhirova
10278: 1978 vp. 245
10279:
10280: Raha-asia-aloite n:o 239.
10281:
10282:
10283:
10284:
10285: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta puutavaran nippu-uittolait-
10286: teiden rakentamiseksi Kemijokeen.
10287:
10288:
10289: E d u s k u n n a II e.
10290: Kemijoki on Lapin vanha puutavarankulje- Puutavaran uittoa Kemijoessa tullaan joka
10291: tustie. Tässä suhteessa sillä on edelleen vankka tapauksessa jatkamaan ja kehittämään. Uitto
10292: asemansa. Ovathan kuljetusetäisyydet maakun- on työllistävä puutavaran kuljetusmuoto. Se
10293: nan alueella niin pitkät, että nimenomaan puun ei tarvitse myöskään paljoakaan kallista ulko-
10294: uittokuljetus pystyy kilpailemaan menestyk- maista energiaa.
10295: sellä muiden kuljetusmuotojen kanssa. Voima- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10296: laitosten rakentaminen, padot ja altaat ovat
10297: kuitenkin viime vuosina huomattavasti hanka- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10298: loittaneet nimenomaan irtouittoa ja nostaneet 1979 tulo- ja menoarvioon 1 miljoona
10299: kustannuksia. Samoin on kuulunut ääniä, että markkaa puutavaran nippu-uitotz mah-
10300: koko kesän kestävä irtouitto pitää hallussaan dollistavien laitteiden suunnittelemiseksi
10301: vesistöä ja vaikeuttaa näin ollen sen muuta ja rakentamisen aloittamiseksi Kemi-
10302: käyttöä, esim. virkistykseen. On tullut yhä jokeen.
10303: perustellummaksi tarve siirtyä irtouitosta nippu-
10304: uittoon.
10305: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
10306:
10307: Aimo Ajo Lauri Impiö Veikko Hanhirova
10308: Mikko Jokela Pekka Vilmi Niilo Koskenniemi
10309: 246 1978 vp.
10310:
10311: Raha-asia-aloite n:o 240.
10312:
10313:
10314:
10315:
10316: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta veneliikenneväylien merkitse-
10317: miseksi Lokan ja Porttipahdan tekojärvillä.
10318:
10319:
10320: Ed u s kun n a 11 e.
10321:
10322: Lapin suurten jokien latvoilla sijaitsevat Lo- minen niillä on umpimähkäistä. Koska matkat
10323: kan ja Porttipahdan tekoaltaat ovat nykyisel- ovat pitkät, on taas välttämätöntä käyttää no-
10324: lään huomattavia suurjärviä. Niiden virkistys- peakulkuisia moottoriveneitä. Myöskin turisti-
10325: käyttö on jatkuvasti lisääntymässä. Altaissa on liikenne altailla on jatkuvasti lisääntymässä.
10326: näet erittäin runsas kalakanta. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
10327: Altaat ovat laajoja suurine selkineen. Niissä
10328: on paljon vaarallisia salakareja, nousevia ja että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
10329: laskevia turvelauttoja, uppopuita ja kantoja, den 1979 tulo- ja menoarvioon 500 000
10330: jotka ovat erittäin vaarallisia vesiliikenteelle. markkaa veneliikenteelle turvallisten
10331: Liikkumisen vaaroja lisää erityisesti se, että väylien merkitsemiseksi merimerkein
10332: vedenpinnan korkeus vaihtelee alati johtuen Lokan ja Porttipahdan tekojärvillä Ke-
10333: voimalaitosten juoksutuksesta. Altailla ei ole mijoen latvoilla.
10334: merimerkein viitoitettuja reittejä, joten liikku-
10335: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1978.
10336:
10337: Aimo Ajo Lauri Impiö Veikko Hanhirova
10338: Mikko ] okela Pekka Vilmi Niilo Koskenniemi
10339: 1978 vp. 247
10340:
10341: Raha-asia-aloite n:o 241.
10342:
10343:
10344:
10345:
10346: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta Kriminaalihuoltoyhdistyksen
10347: aluetoimiston perustamiseksi Rovaniemelle.
10348:
10349:
10350: E d u s kun n a 11 e.
10351:
10352: Huhtikuun 1 päivänä 1975 on aloittanut työntekijää. Päinvastoin samanaikaisesti on
10353: toimintansa julkisoikeudellinen Kriminaalihuol- paine yleisen sosiaalihuollon puolella kasvanut
10354: toyhdistys. Samasta ajankohdasta on tullut voi- monestakin syystä. Kriminaalihuoltotyö on näin
10355: maan kriminaalihuoltoa koskeva valtionapulain- erityissektorina jäänyt hoitamatta.
10356: säädäntö. Oikeusministeriö on ottanut krimi- Rovaniemelle perustettava aluetoimisto tar-
10357: naalihuoltotyön erääksi painopis tesuunnakseen. vitsee aloittaessaan toimintansa kesäkuun alusta
10358: Kriminaalihuoltoyhdistys on esittänyt jo useana 1979 valtionapua 100 000 markkaa.
10359: vuonna valtionapua lisättäväksi mm. niin, että Tällä vaatimattomalla summalla hoidettaisiin
10360: se voisi täydentää nyt 12 paikkakuntaa käsittä- mm. Rovaniemen kaupungin alueella nuoria
10361: vää aluetoimistoverkostoaan Rovaniemen alue- rikoksentekijöitä koskevia valvonta- ja huolto-
10362: toimistolla. Valtionapua ei kuitenkaan tähän tehtäviä sekä saatettaisiin ehdonalaisesti vapau-
10363: tarkoitukseen ole hallituksen esityksessä tulo- ja tuneiden vankien valvonta- ja jälkihuoltotehtä-
10364: menoarvioksi vuodelle 1979. Vuonna 1978 voi- vien kehittäminen ripeään alkuun koko läänin
10365: tiin perustaa viimeisin aluetoimisto Joensuu- alueella. Maakunnallisesti voidaan aluetoimis-
10366: hun. tolla arvioida olevan työn kehittymiselle rat-
10367: Kriminaalihuoltotyön kehittymättömyys on kaiseva merkitys.
10368: yksimielisesti tunnustettu erääksi kasvavan ri- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
10369: kollisuusongelman yhteydessä esiintyväksi vaka- nioittaen,
10370: vaksi epäkohdaksi. Pyrkimystä asian korjaami-
10371: seen kuvastaa edellä mainittu lainsäädäntö ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10372: uusittu organisaatio. Käytännössä ei tehostu- 1979 tulo- ja menoarvioon 100 000
10373: mista kuitenkaan tapahdu ilman lisättyä määrä- markkaa Rovaniemelle perustettavaa
10374: rahaa. Esimerkiksi koko Pohjois-Suomessa on Kriminaalihuoltoyhdistyksen aluetoimis-
10375: ainoa aluetoimisto Oulussa, joten Lapin läänissä toa varten.
10376: ei ole yhtään päätoimista työhön perehtynyttä
10377: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1978.
10378:
10379: Aimo Ajo Antero Juntumaa Jouko Mäkelä
10380: Pekka Vilmi Niilo Koskenniemi
10381: 248 1978 vp.
10382:
10383: Raha-asia-aloite n:o 242.
10384:
10385:
10386:
10387:
10388: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta Rautaruukin Rautuvaaran
10389: kaivoksen malminkuljetuskustannusten alentamiseksi.
10390:
10391:
10392: E d u s k u n n a 11 e.
10393:
10394: Kolarissa sijaitseva Rautaruukki Oy:n omis- tannuksia vo1ta1s11n laskea esim. tukemalla
10395: tama Rautuvaaran rautakaivos on erittäin tär- VR:ää malmin rautatierahtien •kohdalla, se voi-
10396: keä työnantaja koko Luoteis-Lapille. Työllis- si kuljettaa sen halvemmalla. Tällöin tulisi kan-
10397: täähän se 300-400 työntekijää jatkuvasti täl- nattavuus turvattua ja ennen kaikkea niin tär-
10398: lä erittäin vaikeasta työttömyydestä kärsiväliä keiden työpaikkojen säilyminen.
10399: alueella. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10400: Viime aikoina on kuitenkin käynyt yhä sel-
10401: vemmäksi, että kustannustason noustessa kai- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
10402: voksen kannattavuus on heikentynyt. Tappio den 1979 tulo- ja menoarvioon 7 mil-
10403: on ollut 6-7 miljoonaa markkaa vuodessa. joonaa markkaa Rautaruukin Rautuvaa-
10404: Tämän on todettu johtuvan ennen kaikkea rau- ran kaivoksen malminkuljetusten rau-
10405: tatiekuljetuskustannuksista. Jos kuljetuskus- tatierahtien tukemiseksi.
10406: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1978.
10407:
10408: Aimo Ajo Lauri Impiö Veikko Hanhirova
10409: Mikko Jokela Pekka Vilmi Niilo Koskenniemi
10410: 1978 vp. 249
10411:
10412: Raha-asia-aloite n:o 243.
10413:
10414:
10415:
10416:
10417: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta Kemijärven terveyskeskuk-
10418: sen vuodeosaston rakennustöiden aloittamiseksi.
10419:
10420:
10421: E d u s k u n n a 11 e.
10422:
10423: Kemijärvi on ripeästi kasvava kaupunki. Se se tulisi tehokkaaseen käyttöön. Siellä olisi sil-
10424: muodostaa koillisen Lapin talouselämän keskuk- loin palvelukykyinen kirurginen sekä sisätauti"
10425: sen. Mutta taloudellisen elämän kasvu vaatii osasto. Tällainen asiantila tulee lisäksi yhteis-
10426: välttämättä myös rinnalleen riittävän sosiaali- kunnalle erittäin kalliiksi.
10427: ja terveysalan palveluvarustuksen kehittämisen. Kemijärvi on pahaa työttömyysaluetta. Ter-
10428: Kemijärvellä ei ole oikeastaan olemassakaan veyskeskuksen rakenteille saattaminen helpot-
10429: lain edellyttämää terveyskeskuksen vuodeosas- taisi suuresti myös työllisyyttä. Alueen keski-
10430: toa. On vain vanha aluesairaala, jonka tilat määräinen vuosittainen työttömyys on 12,6%
10431: ovat nykyisin pääosaltaan kroonikkojen käy- ja huippu yli 20 %.
10432: tössä. Näin ollen ne eivät pysty täyttämään Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10433: varsinaista tehtäväänsä. Tämä aiheuttaa jat-
10434: kuvaa painetta myös Rovaniemen keskussai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10435: raalan suuntaan, joka sekin on jo muutenkin 1979 tulo- ja menoarvioon 8 miljoonaa
10436: liian rasitettu. markkaa Kemijärven terveyskeskuksen
10437: Jos kaupunki saisi lain edellyttämän terveys- vuodeosaston suunnitteluun sekä raken-
10438: keskuksen, helpottuisi paine aluesairaalassa ja nustöiden aloittamiseksi.
10439: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
10440:
10441: Aimo Ajo Lauri lmpiö Veikko Hanhirova
10442: Mikko Jokela Pekka Vilmi Niilo Koskenniemi
10443:
10444:
10445:
10446:
10447: 32 0878005881
10448: 250 1978 vp.
10449:
10450: Raha-asia-aloite n:o 244.
10451:
10452:
10453:
10454:
10455: Alppi ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion viljavaraston raken-
10456: tamiseksi Tampereen lähistölle.
10457:
10458:
10459: Ed u s kun n a 11 e.
10460:
10461: Mm. Pirkanmaan Maakuntaliitto on kiinnit- Esityksessään viljavaraston SlJOlttamisesta
10462: tänyt huomiota alueensa heikkoihin palvelui- Tampereen lähituntumaan esittää Pirkanmaan
10463: hin viljelijöiden osalta. Valtion lähimmät vilja- Maakuntaliitto lisäksi perustelunaan Hämeen
10464: varastot pirkanmaalaisille viljelijöille ovat Sei- läänin kehittämissuunnitelman kohtaa, jossa
10465: näjoella, Turengissa, Loimaalla ja Kokemäellä. edellytetään läänin sisäisten maatalouden ke-
10466: Etäisyydet ovat siis varsin pitkät ja aiheuttavat hittämistoimenpiteiden suuntaamista pääasiassa
10467: alueen maataloudelle tuntuvia lisärasituksia ja Pirkanmaalle.
10468: monia muita hankaluuksia. Maakuntaliiton mie- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
10469: lestä Pirkanmaan ja myös lähialueiden rehuvil- nioittaen,
10470: ja:kaupan kehittäminen edellyttää valtion vilja-
10471: varaston sijoittamista Tampereen lähituntumaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10472: hyvien maantie- ja rautatieyhteyksien piiriin. 1979 tulo- ja menoarvioon 3 milj. mar-
10473: Työllistäessään pitkähköksi ajaksi 40-50 työn- kan määrärahan valtion viljavaraston
10474: tekijää olisi hankkeella myös työllisyyspoliit- rakentamiseksi Tampereen lähistölle.
10475: tista merkitystä Pirkanmaalle, joka on Etelä-
10476: Suomen vaikeimpia työttömyysalueita.
10477: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
10478:
10479: Ulla-Leena ·Alppi Heimo Rekonen
10480: 1978 vp. 251
10481:
10482: Raha-asia-aloite n:o 245.
10483:
10484:
10485:
10486:
10487: Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta kylvösiementuotannon
10488: ylimääräiseksi tueksi.
10489:
10490:
10491: E d u s kun n a 11 e.
10492:
10493: Kotimaista nurmi- ja palkokasvien siemen- tuotannolle voitaisiin taata tarpeelliset toiminta-
10494: tuotantoa tulisi määrätietoisesti pyrkiä kehittä- edellytykset, olisi valtion tulo-- ja menoarviossa
10495: mään. Tavoitteeksi olisi asetettava vuotuisen tähän tarkoitukseen varattavaa määrärahaa li-
10496: nurmi- ja palkokasvien siementarpeen tyydyttä- sättävä.
10497: minen kotimaisella tuotannolla. Siten voitaisiin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10498: taata viljelijälle mahdollisuus saada hyvänlaa- nioittaen,
10499: tuista siementavaraa maamme olosuhteisiin par-
10500: haiten soveltuvista lajikkeista. Kyseisten kas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10501: vien kotimaisen siementuotannon lisääminen 1979 tulo- ja menoarvioon 800 000
10502: edistäisi myös koko maataloustuotannon tasa- markan määrärahan kylvösiementuotan-
10503: painottamista. Jotta kotimaiselle kylvösiemen- non ylimääräiseksi tueksi.
10504: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
10505:
10506: Matti Asunmaa Pekka Vilmi Veikko Pihlajamäki
10507: Esko Härkönen Väinö Raudaskoski Juhani Tuomaala
10508: 252 1978 vp.
10509:
10510: Raha-asia-aloite n:o 246.
10511:
10512:
10513:
10514:
10515: Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisiin korvauk-
10516: siin satovahinkojen johdosta.
10517:
10518:
10519: E d u s k u n n a 11 e.
10520:
10521: Satovahinkojen lieventämiseksi on useina Tulo- ja menoarviossa on satovahinkojen
10522: vuosina jouduttu turvautumaan erikoistoimen- korvaamisesta annetun lain (530/75) perus-
10523: piteisiin. Näin on yleensä menetelty suurten teella varattu 12 miljoonaa markkaa. Summa
10524: vahinkojen sattuessa, jolloin viljelijöiden tuke- on olemattoman pieni. Vahinkojen suuruutta
10525: minen myös sosiaalisista syistä on katsottu ei ole voitu vielä arvioida, mutta tiedetään,
10526: tarpeelliseksi. että se on satoja miljoonia.
10527: Korvausmenetelmät ovat vaihdelleet kulloin- Valtiovallan on tultava mukaan omalla osuu-
10528: kin vallitsevan vahinkotilanteen mukaan. Näin dellaan. Maataloutemme ei kestä nyt eikä tule-
10529: puolet em. korvaussummasta on ollut tuottei- vaisuudessa niin suuria luonnon aiheuttamia
10530: den hintalisinä tai tarvikkeiden hinnanalennuk- vahinkoja, mitä on kuluvana vuonna tapahtu-
10531: sina annettuja yleiskorvauksia, osa tilakohtaisia nut.
10532: avustuksia ja lainoja. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
10533: Kuluvana vuonna tulee monia viikkoja kes- taen,
10534: täneiden sateiden ja osassa maata kovien kesä-
10535: hallojen vuoksi kato olemaan arvaamattoman että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10536: suuri. Nyt on jo tiedossa se tosiasia, että leipä- 1979 tulo- ja menoarvioon 200 000 000
10537: viljasta tulee vaatimukset täyttävää korkeintaan markan määrärahan satovahinkojen kor-
10538: 5 % koko sadosta. Voidaan todeta, että maa- vaamiseen tarvittaviin ylimääräisiin kol··
10539: taloutta kohdannut kato on vuosikymmenien vauksiin.
10540: suurimpia.
10541: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
10542:
10543: Matti Asunmaa Pekka Vilmi Veikko Pihlajamäki
10544: Esko Härkönen Väinö Raudaskoski Juhani Tuomaala
10545: 1978 vp. 253
10546:
10547: Raha-asia-aloite n:o 247.
10548:
10549:
10550:
10551:
10552: Asunmaa ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maankuiva-
10553: tustöiden avustamiseen.
10554:
10555:
10556: Ed u s kun n a II e.
10557:
10558: Hallituksen esityksessä eduskunnalle valtion hoitusta, joten määrärahojen perustelu, että
10559: tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1979 on kuivatustöiden tarve olisi vähentynyt, ei ole
10560: maankuivatustöiden avustamisen määräraha oikea. Kaikki maamme piirit huomioon ottaen
10561: 1 000 000 markkaa. Hallitus on aikaisempina määrärahan korottaminen on tarkoituksenmu-
10562: vuosina supistanut määrärahaa sillä perusteella, kainen, koska tämä puolestaan luo perustan
10563: että maankuivatustoiminnalla on maataloustuo- tilojen elinkelpoisuuden parantamiselle.
10564: tantoa edistävä vaikutus. Vuoden 1978 tulo- ja Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
10565: menoarviossa määräraha oli 2 500 000 markkaa. taen,
10566: Vähennys on 1,5 milj. markkaa.
10567: Tilanne muodostuu kestämättömäksi maa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10568: talouden kohdalla, koska peruskuivatus on 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
10569: tärkein lähtökohta kannattavalle maataloudelle. 30.32.40 lisäyksenä 2 milj. markkaa
10570: Maamme eri vesipiirien suunnitelmissa on käytettäväksi maankuivatustöiden avus-
10571: suuret määrät hankkeita, jotka odottavat ra- tamiseen.
10572: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
10573:
10574: Matti Asunmaa Pekka Vilmi Väinö Raudaskoski
10575: Esko Härkönen Juhani Tuomaala
10576: 254 1978 vp.
10577:
10578: Raha-asia-aloite n:o 248.
10579:
10580:
10581:
10582:
10583: Asunmaa ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta siirtona maa-
10584: tilatalouden kehittämisrahastoon.
10585:
10586:
10587: E d u s k u n n a 11 e.
10588:
10589: Hallituksen esityksessä vuoden 1979 tulo- ja rahaston käyttösuunnitelmaa on myös kehitet-
10590: menoarvioksi on esitetty momentille 30.32.60 tävä siten, että myös pienille tiloille annetaan
10591: (siirto maatilatalouden kehittämisrahastoon) mahdollisuus elinkelpoistumiseen.
10592: 255 milj. markkaa. Hallituksen esityksen perus- Jotta tervettä tilojen suurentamista voidaan
10593: teluissa ilmenee tämän momentin varojen erit- merkittävässä määrin toteuttaa, on maatila-
10594: täin monitahoinen käyttö aina maatilatalouden talouden kehittämisrahaston varoja tuntuvasti
10595: rationalisointitoimenpiteistä maaomaisuuden os- lisättävä.
10596: toon valtiolle saakka. Edellä olevaan perustuen ehdotamme kun-
10597: Huomioonottaen momentin nimikkeen, maa- nioittavasti,
10598: tilatalouden kehittämisrahasto, ja sen tosiasian,
10599: että pienviljelmien tilakokoa suurentamalla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10600: saadaan pysyvästi riittävää parannusta aikaan 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
10601: viljelijäväestön toimeentulomahdollisuuksiin, on 30.32.60 lisäyksenä 50 000 000 markan
10602: tilakoon suurentamiseen käytettäviä varoja tun- määrärahan siirtona maatilatalouden ke-
10603: tuvasti lisättävä. Maatilatalouden kehittämis- hittämisrahastoon.
10604: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
10605:
10606: Matti Asunmaa Pekka Vilmi Veikko Pihlajamäki
10607: Esko Härkönen Väinö Raudaskoski Juhani Tuomaala
10608: 1978 vp. 255
10609:
10610: Raha-asia-aloite n:o 249.
10611:
10612:
10613:
10614:
10615: Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta salaojituslainoihin.
10616:
10617:
10618: E d u s k u n n a 11 e.
10619:
10620: Maatilan tehokkaalle ja koneeliistuneelle vil- Siirryttäessä korkotukilainojen käyttöön pois-
10621: jelylle on peltojeri salaojitus ehdoton edellytys. tettiin budjetista salaojituslainat. Rahatilanteen
10622: Se mahdollistaa koneiden tehokkaan käytön ja kiristyessä on korkotukilainojen saanti vaikeu-
10623: lisää peltopinta-alaa. tunut. Rahoitustarpeesta on todettava, etteivät
10624: Salaojituskustannukset ovat huomattavat pel- myöskään maankäyttölainavaroista myönnettä-
10625: tohehtaaria kohden ja niiden rahoituksen jär- vät lainat kata tarvetta kuin 0sittain. Synty-
10626: jestymisessä ilmenee usein ylitsepääsemättömiä nyttä aukkoa tarvitaan täydentämään välttämät-
10627: vaikeuksia. tä valtion varoista myönnettävät salaojituslai-
10628: Salaojituksella on tällä hetkellä merkitystä nat. Lainojen kohdalta on lisäksi mainittava,
10629: myös maaseudun työllisyyden hoidossa. Lähi- että ne ovat varoja, jotka valtio saa aikanaan
10630: vuosina työllisyystilanteen todennäköisesti pa- takaisin korkoineen.
10631: rantuessa salaojitustyövoiman saanti vaikeutuu, Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10632: millä perusteella salaojitustöiden vuosimäärän
10633: säilyttäminen nykyisellään olisi erittäin tarpeel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10634: lista. Mainittakoon, että v. 1970 tapahtui sala- 1979 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
10635: ojituksessa lähes 20 %:n lasku ja v. 1971 sala- markkaa käytettäväksi lainoina salaoji-
10636: ojitusmäärä jäi alle 30 000 hehtaarin huoli- tukseen.
10637: matta siitä, että maatalousministeriö on aset-
10638: tanut 26. 5. 1971 maamme vuosittaiseksi sala-
10639: ojitustavoitteeksi vähintään 50 000 hehtaaria.
10640:
10641: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
10642:
10643: Matti Asunmaa Pekka Vilmi Veikko Pihlajamäki
10644: Esko Härkönen Väinö Raudaskoski Juhani Tuomaala
10645: 256 1978 vp.
10646:
10647: Raha-asia-aloite n:o 250.
10648:
10649:
10650:
10651:
10652: Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta salaojitusavustuksiin.
10653:
10654:
10655: Ed u s kun n a 11 e.
10656:
10657: Salaojitus on nykyaikaisen ja koneeliistuneen Salaojitusavustusten puuttuminen tulo- ja
10658: maanviljelyn välttämätön edellytys. Sillä edis- menoarviosta on estänyt monen viljelijän sala-
10659: tetään koneiden käyttöä ja helpotetaan maan- ojitustoimintaa. Samoin salaojituslainat poistet-
10660: viljelijän työtä. tiin valtion budjetista siirryttäessä korkotuki-
10661: Salaojituskustannukset muodostuvat viljelijäl- lainojen käyttöön. Rahatilanteen kiristyessä on
10662: le investoinneiksi, joiden rahoituksen järjestä- korkotukilainojen saanti vaikeutunut. Tilanne
10663: minen tuottaa usein vaikeuksia. on vaikein siellä, missä rahoitustilanne on muu-
10664: Salaojituksella on tällä kertaa myös merki- tenkin kirein. Lisäksi kohonnut korkokustan-
10665: tystä maaseudun työllisyyden hoidossa. Lähi- nus vielä kallistaa lainapääomien käyttöä.
10666: vuosina työllisyystilanteen parantuessa salaoji- Korkotukilainoja täydentämässä tarvitaan
10667: tustyöhön tarvittavan työvoiman saanti vaikeu- välttämättä valtion varoista myönnettäviä sala-
10668: tuu, millä perusteella salaojitustöiden vuosi- ojitusavustuksia.
10669: määrän nostaminen vuosittain n. 60 000 ha Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
10670: olisi erittäin tarpeellista. nioittaen,
10671: Lisäksi on huomattava, että invalidit, van- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10672: hukset ja muut heikkokuntoiset pystyvät tule- 1979 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
10673: maan toimeen tiloillaan, jos ne ovat salaojite- JOO 000 markan määrärahan käytettä-
10674: tut, mutta voimat eivät riitä raskaan avo- väksi salojitusavustuksia varten.
10675: ojituksen kunnossapitoon eikä tällaisen viljel-
10676: män hoitoon.
10677: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
10678:
10679: Matti Asunmaa Pekka Vilmi Veikko Pihlajamäki
10680: Esko Härkönen Väinö Raudaskoski Juhani Tuomaala
10681: 1978 vp. 257
10682:
10683: Raha-asia-aloite n:o 251.
10684:
10685:
10686:
10687:
10688: Asunmaa ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lainoina lrui-
10689: vatustöihin.
10690:
10691:
10692: Ed u s kun n a 11 e.
10693:
10694: Hallituksen esityksessä eduskunnalle valtion töiden vaatimiin lainoihin muodostuu kyseisistä
10695: tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1979 on maan- töistä koituva taloudellinen rasitus useissa ta·
10696: kuivatustöiden suorittamiseen myönnettäviä lai- pauksissa muutenkin suurissa vaikeuksissa
10697: noja varten varattu 2 000 000 mk. Tähän tar- kamppaileville viljelijöille ylivoimaiseksi.
10698: koitukseen myönnettäviä varoja ei ole riittä- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioi!·
10699: västi lisätty, vaikka kustannustaso on huomat- taen,
10700: tavasti noussut ja lainoitustarve näin ollen
10701: merkittävästi kasvanut. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10702: Maankuivatustoiminnasta huolehtiminen on 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
10703: eräs edellytys tilojen elinkelpoisuuden paranta- 30.32.83 lisäyksenä 1 miljoonan markan
10704: miseksi ja viljelijäväestön elintason kohottami- määrärahan käytettäväksi lainoina kuiva-
10705: seksi. Ilman valtion osanottoa maankuivatus- tustöiden rahoittamiseen.
10706: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
10707:
10708: Matti Asunmaa Pekka Vilmi Veikko Pihlajamäki
10709: Esko Härkönen Väinö Raudaskoski Juhani Tuomaala
10710:
10711:
10712:
10713:
10714: 33 0878005881
10715: 258 1978 vp;
10716:
10717: Raha-asia-aloite n:o 252.
10718:
10719:
10720:
10721:
10722: Asunmaa ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtionapuun
10723: yksityisten teiden tekemiseen.
10724:
10725:
10726: E d u s k u n n a 11 e.
10727:
10728: Hallituksen tulo- ja menoarvioesityksessä val- yleisiä liikenneväyliä. Esimerkkinä voi matruta
10729: tionapu yksityisten teiden tekemiseen vuonna tilanteen Vaasan tie- ja vesirakennuspiirin
10730: 1979 on 5 500 000 markkaa. Lisäystä on alueella. Kuluvana vuonna myönnettiin vain
10731: 1 500 000 markkaa johtuen kustannusten nou- kolmelle tielle valtionapu. Tällä hetkellä odot-
10732: susta sekä lain aiheuttamasta valtionavun lisä- taa 10 tietä ja lokakuun lopussa on uusia ha-
10733: tarpeesta. kemuksia 25-30.
10734: Määräraha on täysin riittämätön, kun ote- On lisäksi huomioitava se, että juuri edellä-
10735: taan huomioon suuri liikenteen kasvu, joka on mainittujen teiden vaikutuspiirissä asuu suurim-
10736: tapahtunut maassamme viimeisten vuosien ai- missa vaikeuksissa oleva kansanosa.
10737: kana. On suorastaan väärin, että yhteiskunnan ke-
10738: Tilanne muodostuu kestämättömäksi, ellei hittyessä näiden ihmisten kohdalla rasitukset
10739: edellämainittuun tarkoitukseen lisätä huomatta- kasvavat, ellei yhteiskunta ole riittävällä osuu-
10740: vasti valtion osuutta. Huomioiden työllisyys- della mukana yksityisten teiden rakentamisessa.
10741: tilanteemme on perusteltua lisätä määrärahaa, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10742: koska yksityisten teiden rakentaminen luo uusia nioittaen,
10743: työkohteita. On todettava, että yksityisteihin
10744: sijoitetut varat tulevat koko yhteiskunnan hyö- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10745: dyksi. 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
10746: Ne ihmiset, jotka asuvat syrjäisillä seuduilla, 31.24.51 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
10747: joutuvat lainmuutoksen jälkeenkin kohtuutto- valtionapuun yksityisten teiden tekemi-
10748: man suuren rasituksen alaisiksi, koska he jou- seen.
10749: tuvat rakentamaan teitä, jotka ovat nykyaikana
10750: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
10751:
10752: Matti Asunmaa Pekka Vilmi Veikko Pihlajamäki
10753: Esko Härkönen Väinö Raudaskoski Juhani Tuomaala
10754: 1978 vp. 259
10755:
10756: Raha-asia-aloite n:o 253.
10757:
10758:
10759:
10760:
10761: Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Kouran-Putulan maan-
10762: tien perusparantamista varten.
10763:
10764:
10765: E d u s k u n n a 11 e.
10766:
10767: Eduskunta hyväksyi yksimielisesti vuoden Paikallinen asutus on erittäin suuri. Lisäksi
10768: 1974 tulo- ja menoarvion käsittelyn yhteydessä noin 750 kesäasuntoa ovat todisteena siitä, että
10769: kannanoton, että on ryhdyttävä toimenpiteisiin tiellä on erittäin suuri käyttö.
10770: Putulan-Veneskosken maantien parantami- Alueen kunnat ovat yksimielisesti esittäneet
10771: seksi. tieviranomaisille ko. maantien peruskorjaamisen
10772: Tämän johdosta tievälin V eneskoski-Koura kiirehtimistä, onhan eduskunta lausunut asiasta
10773: parannustyöt on suoritettu. Tällä hetkellä työt mielipiteensä. Kaikki suunnitelmat ovat val-
10774: ovat pysähtyneet. Tie on erittäin vilkasliiken- miina ja tietyöhön voitaisiin ryhtyä pikaisesti.
10775: teinen, onhan se esimerkiksi lyhin reitti maa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10776: kunnan keskukseen Seinäjoelle, Alavuden- nioittaen,
10777: Töysän-Ähtärin alueelta juuri edellä mainitun että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10778: tien kautta. Lisäksi tien vaikutuspiiristä käy 1979 tulo- ;a menoarvioon 400 000
10779: huomattava määrä työntekijöitä työssä Seinä- markan määrärahan Kouran-Putulan
10780: joella. maantien perusparantamista varten.
10781: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
10782:
10783: Matti Asunmaa Jorma Fred P. Mäki-Hakola
10784: Juhani Orrenmaa Orvokki Kangas Markus Aaltonen
10785: Juhani Tuomaala
10786: 260 1978 vp.
10787:
10788: Raha-asia-aloite n:o 254.
10789:
10790:
10791:
10792:
10793: Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta pienyrittäjille työsuo-
10794: jelulain mukaisten investointien rahoittamista varten.
10795:
10796:
10797: E d u s k u n n a 11 e.
10798:
10799: Työsuojeluvalvontalain voimaantulo on tuo- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
10800: nut esiin erityisesti pienyrittäjätoiminnalle ras- nioittavasti,
10801: kaat työsuojeluinvestointivelvollisuudet. Alusta-
10802: va markkamääräinen arviointi investoinneista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10803: nousee jopa 100 miljoonaan markkaan. Näin 1979 tulo- ja menoarvioon 5 miljoonan
10804: huomattavan summan poisvetäminen lyhyessä markan mliärärahan halpakorkoisen ra-
10805: ajassa pienyritysten tuotantotoiminnasta aiheut- hoitustuen myöntämiseen pienyrittäjille
10806: taa suuria vaikeuksia työn jatkamiselle ja jopa työsuojelulain mukaisten investointien
10807: yritysten toiminnan lopettamista. rahoitusta varten.
10808: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
10809:
10810: Matti Asunmaa Pekka Vilmi Veikko Pihlajamäki
10811: Esko Härkönen Väinö Raudaskoski Juhani Tuomaala
10812: 1978 ·Yp. 261
10813:
10814: Raha-asia-aloite n:o 255.
10815:
10816:
10817:
10818:
10819: Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta veteraaniliitoille rin-
10820: tamamiesten huoltoa koskevan toiminnan rahoittamiseksi.
10821:
10822:
10823: E d u s kun n a 11 e.
10824:
10825: Veteraanijärjestöt ovat veteraanieläkelain voi- että sen tulisi saada valtion tukea enemmän
10826: maantultua esittäneet huolestumisensa lain mitä liitot tällä hetkellä saavat.
10827: puutteellisuudesta ja esittäneet lain korjaamista Vaikka rintamasotilaseläkelakiin ( 294/7J)
10828: kiireellisesti, sillä onhan tunnettua, että kun on tehty korjauksia, on monia puutteita, joita
10829: mies vanhenee, niin vaivat ja sairaudet nuore- rintamamiesjärjestöt joutuvat vapaaehtoisen
10830: nevat, joita nämä kovia kokeneet miehet ovat työn turvin täydentämään.
10831: aikanaan vaikeissa oloissa saaneet. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
10832: Veteraanien liitot suorittavat arvokasta työtä, nioittaen,
10833: vapaaehtoiset keräykset ovat tuottaneet huo-
10834: mattavia summia, jotka on jaettu veljesapuna että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10835: veteraaneille. 1979 tulo- ia menoarvioon 100 000 mar·
10836: Neuvontatyö, joka kuuluu liittojen tehtäviin, kan määrärahan niiden meno;en peittä;.
10837: käsittää sosiaalista rakennustoimintaa sekä ter- miseksi> ioista veteraaniliitot ovat vas~
10838: veys- ja kuntoutustoimintaa. tanneet iäsentensä huoltoa koskevassa
10839: Työ, jota veteraaniliitot tekevät, on sellaista, toiminnassa.
10840: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
10841:
10842: Matti Asunmaa Pekka Vilmi Veikko Pihlajamäki
10843: Esko Härkönen Väinö Raudaskoski Juhani Tuomaala
10844: 262 1978 vp.
10845:
10846: Raha-asia-aloite n:o 256.
10847:
10848:
10849:
10850:
10851: Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta sotainvalideja koskevien
10852: sosiaalipoliittisten tutkimusten suorittamiseen.
10853:
10854:
10855: E d u s k u n n a 11 e.
10856:
10857: Sotavammaisten lakisääteistä ja muuta huol- toteamaan muun muassa, että sotainvalideja
10858: toa aikaansaataessa ja kehitettäessä ovat lähtö- koskevien eläkepoliittisten kysymysten selvit-
10859: kohtina olleet sekä käytännön huoltotyössä tämistä on vaikeuttamassa se, että riittäviä
10860: saatu kokemus että sotavammaisten oloista, sosiaalipoliittisia ja sosiaalilääketieteellisiä tut-
10861: :asemasta ja toimeentulon edellytyksistä tutki- kimuksia sotainvalideista puuttuu.
10862: muksin saatu selvitys. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
10863: Yhteiskunnan ja sotavammaisten olojen nioittavasti,
10864: muuttuessa on uusien selvitysten tarve kuiten-
10865: kin tullut yhä pakottavammaksi ja monissa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10866: yhteyksissä onkin jo ollut todettava, ettei tältä 1979 tulo- ja menoarvioon 100 000
10867: sosiaaliturvan erityisalueelta nykyisin ole käy- markan määrärahan sotainvalidien olo-
10868: tettävissä riittävän tuoreita, laajoja ja perus- suhteiden ja heidän sosiaaliturvaansa
10869: teellisia tutkimuksia. Niinpä Sotainvalidien Vel- liittyvien ongelmien selvittämiseksi tar-
10870: jesliiton hallituksen sotavammaisten eläketur- vittavien eläke- ja muiden sosiaalipoliit-
10871: vaan liittyviä ongelmia selvittämään 29. 8. 1973 tisten tutkimusten suorittamiseksi.
10872: asettama eläketoimikunta on työssään joutunut
10873: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
10874:
10875: Matti Asunmaa Pekka Vilmi
10876: Esko Härkönen Väinö Raudaskoski
10877: Juhani Tuomaala
10878: 1978 vp. 263
10879:
10880: Raha-asia-aloite n:o 257.
10881:
10882:
10883:
10884:
10885: Asunta ym.: Määrärahan osoittamisesta Kaunialan sotavammasai-
10886: raalan uudistamisen loppuun saattamiseen.
10887:
10888:
10889: E d u s k u n n a 11 e.
10890:
10891: Maassamme on vielä n. 44 000 sotainvalidia. Sairaalan suunnittelussa on pyritty tasapuoli-
10892: Heidän sotilasvammalainsäädäntöön perustuvan sesti ottamaan huomioon em. lääkintähuollon
10893: korvausturvansa toteutumisesta sekä heille vält- osa-alueet.
10894: tämättömästä lääkinnällisestä tutkimuksesta, Uudisrakennuksessa on 160 sairaansijaa, jois-
10895: hoidosta ja kuntoutuksesta huolehtii, kuten ta 80 paikkaa käytetään pitkäaikaishoitoon ja
10896: tunnettua, Sotainvalidien Veljesliitto. Lääkin- loput varataan lyhytaikaisiin tutkimus-, hoito-
10897: nällistä huoltoa varten liitto on perustanut ja kuntoutustarpeisiin. Siten toinen suurosas-
10898: kuusi laitosta, jotka se on itse rakentanut. toista on tarkoitettu neurologisille - lähinnä
10899: Valtio on sen sijaan huolehtinut niiden yllä- aivovammapotilaille, joita on vielä n. 6 000
10900: pitokustannuksista. Laitosten rakentaminen on - ja toinen ns. yleisvammaisille. Samalla on
10901: ollut Veljesliitolle raskas taloudellinen ponnis- otettu huomioon, että sairaala palvelee kaikkia
10902: tus, josta se ei olisi selvinnyt ilman ulkopuo- maamme sotainvalideja vammojen laadusta riip-
10903: lista tukea. pumatta. Lisäksi uudisrakennuksessa on ajan-
10904: Kuluvan syyskuun 12 päivänä urakoitsija mukaiset tutkimustilat ja nykyaikainen poli-
10905: luovutti Veljesliitolle Kaunialan uudisrakennuk- klinikka.
10906: sen. Tällöin voitiin todeta, että jo noin 10 Sairaalan kaiostaminen ja laitehankinnat ovat
10907: vuoden takainen toive korkeatasoisesta sota- meneillään. Kalliita hoito- ja tutkimuslaitehan-
10908: invalidien tutkimus-, hoito- ja kuntootussairaa- kintoja on pyritty välttämään, mutta maassam-
10909: lasta on toteutumassa. me on eräistä uusimmista tutkimusvälineistä
10910: suuri puute eikä niitä ole lähivuosina käytet-
10911: Suurimittaisessa Kauniala-projektissa on ollut tävissä sotavammaisten erikoistarpeisiin, kuten
10912: kysymys Veljesliiton kahden vanhimman sota- mm. aivojen tietokonetomografiatutkimuksiin.
10913: vammaishuoltoon kuuluvan erikoissairaalan, Sen vuoksi on harkittu tämän tehokkaan tutki-
10914: Kaunialan sotavammasairaalan ja Aivovamma- muskoneiston hankkimista sairaalaan. Menetel-
10915: sairaalan yhdistämisestä uudistamalla ja laajen- mä sopii erityisesti iäkkäille henkilöille, koska
10916: tamalla Kaunialan tiloja. Näiden molempien se ei rasita tutkittavaa ja myös tutkimustulok-
10917: sairaaloiden nykyiset tilat ovat olleet puutteel- set, mm. aivojen kudosmuutosten osalta, ovat
10918: lisia ja epäkäytännöllisiä. Rakennukset eivät erinomaisia. Nyt käytössä oleva PEG-kuvaus,
10919: olleet alkuaan tarkoitettukaan sairaaloiksi, toi- ns. ilmakallokuvaus, on erittäin tuskallinen.
10920: nen oli alkuaan kylpylälaitos ja toinen entinen Uudisrakennuksen valmistuttua aloitetaan sii-
10921: asuintalo, eivätkä siis ole voineet vastaanottaa hen välttämättömästi liittyvä vanhan Kaunialan
10922: lisääntyvää potilasmäärää kohtuullisessa ajassa. saneeraus, ja sinne valmistuu 60 sairaansijaa
10923: Sairaalan tarkoituksena on toimia "sotavam- pitkäaikaishoitoa tarvitseville potilaille. Tämä
10924: maisten keskussairaalana" sekä muun lääkintä- järjestely osaltaan lisää uudisrakennuksen teho-
10925: huoltomme täydennyksenä keskittyä selvittä- kasta käyttöä.
10926: mään sotavammojen seuraamuksia pitkän aika- Kaunialan sotavammasairaala on myös suun-
10927: välin ja kokonaisvaltaisen terveydentilan tar- niteltu ja rakennettu niin, että se aikanaan
10928: kastelun pohjalta. Sairaalan tulee siis toimia soveltuu koko maan ja etenkin Uudenmaan
10929: sotavammojen jälkiseuraamosten tutkimuksen sairaanhoitopiirin siviili-invalidien tarpeisiin,
10930: keskuksena ja sen ohella hoito-, kuntoutus- ja esimerkiksi aivo- ja selkäydinvammaisten eri-
10931: pitkäaikaishoidon sairaalana. koissairaalaksi.
10932: 264 Raha-asia-aloite n:o 257
10933:
10934:
10935: Kaunialan uudisrakentaminen on ollut mah- heikompi. Veljesliitto on laskelmissaan · toden-
10936: dollista vain laajan kansalaiskeräyksen - Sai- nut, että saadakseen sekä tarpeellisen tietokone-
10937: raala sotavammaisille -keräyksen - avulla. tomografian hankituksi että takennuksen van-
10938: Tämä keräys käynnistyi elokuussa 1974 ja se han osan saneeratuksi se joutuu hankkimaan
10939: päättyi tämän vuoden huhtikuun lopulla. Ke- yli 5 milj. markkaa rakennusaikaista luottoa.
10940: räyksen puhdas tuotto oli yhteensä 25 310 000 Kansallisen Kokoomuksen eduskuntaryhmä
10941: mk. Tämä on ollut suurin keräystulos, mitä katsoo, että kunniavelka sotien uhreille on lop-
10942: Suomessa milloinkaan on yhteen tarkoitukseen puun suorittamatta. Yhteiskunnalla on nyt
10943: kerätty. mahdollisuus osasuoritukseen osallistumalla
10944: Maamme talouselämä, työmarkkina- ja kan- Kaunialan sotavammasairaalan uudisrakennus-
10945: salaisjärjestöt sekä yhdistykset ja yhteisöt, seu- töiden loppuosan rahoittamiseen.
10946: rakunnat, puolustusvoimat, koululaiset sekä Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
10947: ennen kaikkea sadattuhannet kansalaiset ovat nioittaen,
10948: olleet aktiivisesti mukana tässä työssä.
10949: Kaunialan rakentamisen kokonaiskustannuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10950: set nousevat tämän hetken kustannusarvion 1979 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
10951: mukaan n. 38 milj. markkaan. Kustannuksia markan määrärahan Sotainvalidien V el-
10952: ovat yllättäen lisänneet vanhan osan nyt tar- jesliiton omistaman Kaunialan sotavam-
10953: kemmin suoritetussa tutkimuksessa havaittu masairaalan uudisrakennustyön ja siihen
10954: arvioitua huonompi kunto. Mm. sähköjohdot liittyvän vanhan osan peruskorjauksen
10955: ovat vuosien 1945-46 pula-ajan korvikeainet- loppuun saattamista varten.
10956: ta ja rakennuksen paloturvallisuus on odotettua
10957: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
10958:
10959: Mikko Asunta Ulla Puolanne Erkki Pystynen
10960: Matti Jaatinen Sinikka Karhuvaara Tuure Junnila
10961: Toivo T. Pohjala Arto Lampinen Lauri lmpiö
10962: Eeva Kauppi Ilkka. Kanerva Erkki Häkämies
10963: Heikki Perho Matti Hokkanen Juuso Häikiö
10964: Heikki Jartti Tapani Mörttinen Pentti Sillantaus
10965: Jalmari Torikka Esko J. Koppanen P. Mäki-Hakola
10966: Kirsti Hollming Saara Mikkola Anna-Liisa Linkola
10967: Pekka Jokinen Eero Lattula Mauri Miettinen
10968: Pertti Salolainen Aili Vaittinen-Kuikka Irma.Koski
10969: Elsi Hetemäki-Olander
10970: 1978 vp. ~65
10971:
10972:
10973: Raha-asia-aloite n:o 2.58. ..,...
10974:
10975:
10976:
10977:
10978: Breilin:.. Määrärahan osoittamisesta Vuokralaisten Keskusliiton
10979: toiminnan tukemiseen.
10980:
10981:
10982: Eduskunnalle.
10983:
10984: Allekirjoittanut on huolestuneena. seurannut on käytetty ja edelleen käytetään monin .eri
10985: maamme asuntopolitiikan ja erityisesti vuok- tavoin asuntopolitiikan eri yhteyk13issä. Pää~
10986: ralla-asujien yhä vaikeutuvaa tilannetta. Erityi- toiminta on kuitenkin vuokralla-asujien asema11
10987: sesti asumiskustannusten jatkuva kohoaminen jatkuva seuraaminen ja pyrkimys vaikuttaa
10988: tuottaa monille perhekunnille kasvavia talou- myönteisesti heidän asemaan,sa.
10989: dellisia uhrauksia. Edellä olevaan perustelu1,1n· viitate11 ehdotan
10990: Vuokralaisten Keskusliitto r.y. on useiden kunnioittavasti,
10991: keskeisten etujärjestöjen, mm. SAK:n, KK:n
10992: ja TVK:n perustama järjestö. Myös vuokralais- että Eduskunta. ott~i~i valtion vuoden
10993: yhdistykset ja itse vuokralla-asujat kuuluvat 1979 tulo- ja menoarvioon 55 000
10994: järjestöön. markkaa Vuokralaisten Keskusliiton toi-
10995: Vuokralaisten Keskusliiton asiantuntemusta minnan tuleemiseen.
10996: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
10997:
10998: Reino Breilin
10999:
11000:
11001:
11002:
11003: 34 0878005881
11004: 266 1978 vp.
11005:
11006: Raha-asia-aloite n:o 259.
11007:
11008:
11009:
11010:
11011: Breilin: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon peruskor-
11012: jaamiseksi Salon kaupungissa.
11013:
11014:
11015: E d u s k u n n a 11 e.
11016:
11017: Salon valtion virastotalon saneeraus on ollut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11018: pitkän ajan valmisteilla. Eri syistä johtuen 1979 tulo- ja menoarvioon 1,.5 miljoo-
11019: hankkeen toteuttaminen on kuitenkin viipynyt nan markan määrärahan valtion virasto-
11020: talon käyttäjien ja sieltä palveluja hakevan talon saneerausta ja töiden pikaista aloit-
11021: yleisön mielestä liian kauan. Kun nyt kuitenkin tamista varten Salossa.
11022: saatujen selvitysten ym. tietojen perusteella,
11023: mm. suunnitelmien osalta, töiden aloittaminen
11024: pikaisesti olisi mahdollista, ehdotan,
11025: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
11026:
11027: Reino Breilin
11028: 1978 vp. 267
11029:
11030: Raha-asia-aloite n:o 260.
11031:
11032:
11033:
11034:
11035: Breilin: Määrärahan osoittamisesta Salon rautatieasemarakennuk-
11036: sen peruskorjausta varten.
11037:
11038:
11039: E d u s kun n a 11 e.
11040:
11041: Salon rautatieaseman päärakennus on vanha Edellä sanottuun perusteluun viitaten ehdo-
11042: ja erittäin heikossa kunnossa. Sen tarjoamat tan,
11043: työskentely- ja palveluolosuhteet ovat varsin ra- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11044: jatut ja heikot, jonka vuoksi rakennuksen pe- 1979 tulo- ja menoarvioon 1 mit;. mar-
11045: ruskorjaamista on vaadittu jo vuosien ajan. kan määrärahan Salon rautatieasemara-
11046: Saatujen tietojen pohjalta on tehtävissä sen kal- kennuksen peruskorjausta varten.
11047: tainen johtopäätös, että korjaustöiden aloitta-
11048: miseen ja työn päätökseen saattamiseen voitai-
11049: siin ryhtyä välittömästi.
11050: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
11051:
11052: Reino Breilin
11053: 268 1978 vp.
11054:
11055: Raha-asia-aloite n:o 261.
11056:
11057:
11058:
11059:
11060: Breilin: Määrärahan osoittamisesta Espoon- Lohjan- Salon
11061: oikoradan · aikaansaamiseen.
11062:
11063:
11064: E d·u s kun n a 11 e.
11065:
11066: Turun· ja Helsingin välistä rautatieyhteyttä tautuu liikenteen kasvu tällä välillä pääasialli-
11067: ei ole kehitetty yhtä voimakkaasti kuin maan sesti maanteille. Tällaista kehitystä ei voida
11068: muita liikenneoloja. Nykyinen Helsingin- pitää kansantalouden kannalta edullisena, sillä
11069: Turun: rata on mutkikas, heikkokuntoinen ja yli asiantuntijoiden mukaan rautatieliikenne on
11070: 20 prosenttia vastaavaa maantieyhteyttä pidem- kansantaloudellisesti edullisin liikennemuoto.
11071: pi. Radan suuntaus· vastaa niitä tarpeita, jotb Rautatiekalusto on lisäksi pääasiassa kotimaista
11072: vallitsivat sitä rakennettaessa tämän vuosisadan tuotantoa, kun taas autot suurimmalta osalta
11073: alussa. joudutaan tuomaan ulkomailta. Liikenteen suun-
11074: Kun Turku on maamme kolmanneksi suurb tautuminen maanteille merkitsee painetta kal-
11075: kaupunki ja eräs sen tärkeimmistä satamakau- liiden moottoriteiden rakentamiseksi, liikenn,·-
11076: pungeista, ei Turun rautatieyhteyksiä Helsingin onnettomuuksien lisääntymistä ja henkilöauto-
11077: suuntaan voida nykyisellään pitää tyydyttävinä. liikenteestä aiheutuvien ympäristöongelmien vai-
11078: Erityisen huomattava merkitys Turulla on me- keutumista.
11079: ritse tapahtuvan henkilöliikenteen kannalta. Li- Jotta maanteille suuntautuva liikenteen kasvu
11080: säksi noin 15 prosenttia maamme ulkomaan- saataisiin kääntymään rautateille, olisi rautatie-
11081: kaupasta tapahtuu Turun sataman kautta. yhteyksiä kehitettävä siten, että ne tarjoaisivat
11082: Jotta Turkuun suw1tautuva ja sieltä lähtevä palvelutasoltaan maantieliikennettä paremman
11083: kotimainen liikenne sekä sen kautta kulkeva vaihtoehdon. Rautatiehallituksen esittämän ar-
11084: kansainvälinen liikenne voitaisiin hoitaa asian- vion mukaan rautateitse matkustavien määrä
11085: mukaisella tavalla, olisi Turun ja Helsingin Helsingin ja Turun välillä voi kaksinkertaistua
11086: välistä rautatieyhteyttä mitä pikimmin paran- vain, mikäli rautateiden matka-aika on olennai-
11087: nettava. Erityisen tärkeätä tämä kehittäminen sesti pienempi kuin vastaava maantieliikenteen
11088: on henkilöliikenteessä. matka-aika. Helsingin ja Turun välillä tällaisen
11089: Rautateiden henkilökaukoliikenteen tavoit- vaihtoehdon muodostaa vain oikoradan Espoo
11090: teeksi on asetettu suurten, toisistaan etäällä -Lohja-Salo rakentaminen. On huomattava,
11091: olevien asutuskeskusten välisen liikenteen hoi- että rautatieyhteyden kehittäminen sellaisen
11092: taminen ja näiden yhteyksien kehittäminen. vaihtoehdon pohjalta, joka ei nosta rautateiden
11093: Nykyisen radan heikosta tasosta johtuen on palvelutasoa maantieliikennettä paremmalle ta-
11094: rautateiden osuus Turun ja Helsingin välisistä solle, ei voi aiheuttaa muutoksia kehityksen
11095: matkustajista vain noin 25 prosenttia, kun vas- suunnassa.
11096: taava osuus esimerkiksi Helsingin ja Tampereen Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
11097: välillä on yli 50 prosenttia. Matka-aika Helsin- taen,
11098: gistä Tampereelle on lähes tunnin lyhyempi
11099: kuin matka-aika Helsingistä Turkuun, vaikka että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11100: kummatkin kaupungit ovat suunnilleen yhtä 1979 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
11101: etäällä Helsingistä. markan määrärahan oikoradan suunnit-
11102: Turun ja Helsingin välisen rautatieyhteyden telua ja rakentamista varten välille
11103: nykyisestä heikosta palvelutasosta johtuen Suun- Espoo-Lohja-Salo.
11104: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
11105:
11106: Reino Breilin
11107: 1978 vp. 269
11108:
11109: Raha-asia-aloite n:o 262.
11110:
11111:
11112:
11113:
11114: Eenilä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta työväentalojen
11115: korjauksiin.
11116:
11117:
11118: E d u s k u n n a 11 e.
11119:
11120: Työväenkulttuuri on tänä päivänä tunnustet- osa kansamme historiaa ja sen kulttuurihisto-
11121: tava kansamme enemmistön omaksi osakulttuu- riaa.
11122: riksi. Kuitenkin se on jäänyt meillä toistaiseksi Työväenkulttuurin tyyssijoina ovat järjestäy-
11123: liian vähäiselle huomiolle. Tämä johtunee osit- tyneen poliittisen työväenliikkeen perustami-
11124: tain siitä, että tuo vahva osakulttuuri on his- sesta alkaen olleet silloisten työväenliikkeen
11125: toriallisesti katsoen vielä melko· nuori vähem- edustajien - pienviljelijäin ja teollisuustyö-
11126: mistökulttuureita edustaviin talonpoikais-, sääty- läisten - talkoovoimin rakentamat työväen-
11127: läis- ja pappilakulttuureihin sekä saamelaiskult- talot. Näitä taloja on maassamme vielä jäljellä
11128: tuutiin verrattuna. Historialliselta pohjalta kat- kolmattasataa. Voimakas muuttoliike kaupun-
11129: soen onkin ymmärrettävää, että työväenkult- keihin on vienyt useimmilta työväenyhdistyk-
11130: tuuri on jäänyt vanhempien osakulttuurien jal- siltä mahdollisuudet omin voimin ja varoin
11131: koihin määrärahoja jaettaessa, tutkimuksia teh- kunnostaa jo pitkälle ajan hampaan syömiä
11132: täessä ja esineistöä ja haastatteluaineistoa kerät- kulttuurin pyhättöjä. Kuitenkin työväentalot
11133: täessä. ovat tänäänkin välttämättömiä tiloja maaseu-
11134: Tilanne työväenkulttuurin osalta ei kuiten- dun väestön kulttuuri- ja urheiluharrastusten
11135: kaan enää voi jatkua tällaisena. Kansamme ylläpitämiseksi. Ne tulisi myös voida säilyttää
11136: enemmistön kattava kansankulttuurin osa on entisellään peruskorjattuina niiden suuren kult-
11137: nostettava sille kuuluvaan asemaan. On myös tuurihistoriallisen ja historiallisen merkityksen
11138: tunnustettava tänä päivänä jo sen historialli- vuoksi.
11139: nenkin · ulottuvuus. Tuleehan järjestäytyneen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
11140: poliittisen työväenliikkeen perustamisesta vuon- nioittaen,
11141: na 1979 kuluneeksi jo 80 vuotta. Näin kauan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11142: on työväenkulttuuri järjestäytyneessä muodossa 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
11143: elänyt ja vaikuttanut suomalaisen yhteiskunr 29.99.51 lisäyksenä 100 000 markkaa
11144: nan elämään ja kehitykseen erittäin merkittä- työväentalojen korjauksiin.
11145: vällä tavalla. Se on oleellinen ja merkittävä
11146: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
11147:
11148: Paula Eenilä Reino Breilin Sakari Knuuttila
11149: Lasse Lehtinen Jouko Mäkelä Peter Muurman
11150: Seppo Tikka Erkki Tuomioja
11151: 270 1978 vp.
11152:
11153: Raha-asia-aloite n:o 263.
11154:
11155:
11156:
11157:
11158: Ekorre ym.: Määrärahan osoittamisesta parlamentaarisen varus-
11159: miesasiain neuvottelukunnan perustamiseksi.
11160:
11161:
11162: Ed u s kun n a 11 e.
11163:
11164: Puolustusvoimissa asevelvollisuuttaan suorit- Varusmiesasioiden hitaan edistymisen voidaan
11165: tavien varusmiesten asema-ssa ei viime vuosina katsoa johtuvan osin siitä, että puolustushallin-
11166: ole tapahtunut riittävästi parannuksia, vaikka nossa ei ole vielä erityistä varusmiesasioihin jo
11167: muun yhteiskuntakehityksen seuraaminen sitä valmisteluvaiheessa paneutuvaa vastaavaa neu-
11168: edellyttäisikin. Puolustuslaitoskomitean ehdo- vottelevaa elintä.
11169: tukset päivärahan korottamisesta, ilmaismatko- Jotta varusmiesasioissa otettaisiin huomioon
11170: jen lisäämisestä, sotilasavustusten kehittämises- yhteiskuntakehitys sekä varusmiesten oikeute-
11171: tä sekä kotiuttamisrahan nostamisesta ovat jää- tut taloudelliset ja sosiaaliset tarpeet, on tar-
11172: neet toteuttamatta. Samoin liittyy kotiutuvien peen sellaisen parlamentaarisesti kootun elimen
11173: varusmiesten työllistämiseen, joukko-osastojen muodostaminen, joka voisi jo asioiden valmis-
11174: siirtämiseen Pohjois-Suomeen ja varusmiestoi· teluvaiheessa tuoda esille varusmiesten asemaan
11175: mikuntajärjestelmän kehittämiseen monta tie- liittyviä näkökohtia sekä laatia suunnitelmia va-
11176: dossa olevaa, mutta ratkaisematonta ongelmaa. rusmiesten aseman kehittämiseksi.
11177: Eräillä muilla yhteiskuntaelämän kannalta Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
11178: tärkeillä osa-alueilla on erityinen parlamentaari· tavasti,
11179: sesti koottu elin huolehtimassa ja vauhdittamas-
11180: sa alaan liittyvien asioiden kehittämistä. Tällai- että Eduskunta ottaisi valtion vuQden
11181: sia ovat esim. asuntoneuvosto tai kehitysaluei- 1979 tulo· ;a menoarvioon 120 000
11182: den neuvottelukunta. Puolustushallinnon alueel- markkaa parlamentaarisen varusmiesasi-
11183: la toimii mm. maanpuolustustiedotuksen suun- ain neuvottelukunnan perustamiseksi.
11184: nittelukunta.
11185: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
11186:
11187: Mikko Ekorre Kuuno Honkonen
11188: 1978 vp. 271
11189:
11190: Raha-asia-aloite n:o 264.
11191:
11192:
11193:
11194:
11195: Ekorre ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta korkeakoulujen
11196: kurssikirjastojen kehittämistä varten.
11197:
11198:
11199: E d u s k u n n a 11 e.
11200:
11201: Korkeakouluopiskelijoiden oppikirjojen ja op- usein odottamaan monia kuukausia haluamiaan
11202: pimateriaalin saatavuus on heikentynyt ratkai- kirjoja.
11203: sevasti viime vuosina. Opiskelijoiden taloudelli- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11204: sen aseman heikentyminen on kohdistanut pai-
11205: netta huomattavasti juuri korkeakoulujen kirjas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11206: tojen käytön suuntaan. Oppikirjojen ja erityi- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
11207: sesti tutkintovaatimuksiin sisältyvien kirjojen 29.10.21 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
11208: saatavuus on kuitenkin myös koulujen kirjas- korkeakoulujen kurssikirjastojen kehittä-
11209: toista usein erittäin heikko: esimerkiksi Helsin- mistä ja ajanmukaistamista varten.
11210: gin yliopiston pääkirjastossa opiskelijat joutuvat
11211: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
11212:
11213: Mikko Ekorre Lauha Männistö
11214: 272 1978 vp.
11215:
11216: Raha-asia-aloite n:o 265.
11217:
11218:
11219:
11220:
11221: lo:
11222: Ekorre ym.: Korotetun määtärahan osoittamisesta opiskelijaruo-
11223: kailutoiminnan tukemiseen ja opiskelija-aterioiden hintojen
11224: alentamiseen.
11225:
11226:
11227: E d u s k u n n a 11 e.
11228:
11229: Viime vuosina on korkea-asteen koulutukses- ole riittäviä ja olisi nopeasti kehitettävä kor-
11230: sa mukana olevien opiskelijoiden opintotuen keakouluopiskelijoiden opintososiaalista tukea
11231: reaaliarvo laskenut merkittävästi. Viime aikoi- alentamalla korkeakouluopiskelijoiden ruokailu-
11232: na on eduskunta sekä valtioneuvosto toistuvas- kustannuksia. Valtion vuoden 1979 tulo- ja me-
11233: ti todennut tarpeelliseksi vähentää lainamuo- noarvioesityksessä ei kuitenkaan ole huomioitu
11234: toista opintotukea ja toisaalta kehittää opinto- lisävaroin opiskelijaruokailutoiminnan tukemis-
11235: rahamuotoista sekä välillistä opintososiaalista tu- ta ja opiskelija-aterioiden halventamista.
11236: kea korkeakouluopiskelijoiden opiskeluedelly- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11237: tysten turvaamiseksi sekä näin opiskelijatyövoi-
11238: man tarjonnan rajoittamiseksi erityisesti luku- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11239: vuosien aikana. 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
11240: Korkeakouluopiskelijoiden opintorahaan 1. 7. 29.37.50 5 500 000 markkaa opiskelija-
11241: 1978 tehtyjen enimrnäismäärätarkistusten ja ruokailutoiminnan tukemista sekä -opis-
11242: myöntämisperusteiden muutosten yhteydessä kelija-aterioiden hintojen alentamista
11243: valtiovalta totesi, että nämä tarkistukset eivät varten.
11244: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
11245:
11246: Mikko Ekorre Kuuno Honkonen
11247: 1978 vp. 273
11248:
11249: Raha-asia-aloite n:o 266.
11250:
11251:
11252:
11253:
11254: Ekorre ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opiskelijain
11255: asumislisän laajentamista varten.
11256:
11257:
11258: E d u s k u n n a 11 e.
11259:
11260: Korkeakouluopiskelijoiden ja ammatillisissa telmän kehittämisessä vuokrien ennakoitavissa
11261: oppilaitoksissa opiskelevien oppilaitten asumis- oleva nousu, vuokrien korotuspainetta ei ole
11262: kustannukset ovat nousseet keskimäärältään huomioitu asumislisän enimmäismäärissä ja kesä-
11263: yleisten !l,sumiskustanhusten mukaisesti, mutta aikaisen opiskelun asumiskustannusten katta-
11264: samaan aikaan näiden opiskelijoiden opintotuen mista varten esitetyissä asumislisissä.
11265: - sen osana myös asumislisän - reaaliarvo Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11266: on laskenut. Näin on käynyt vaikka valtiovalta
11267: totesi vuoden 1977 opintotukilain muutosvai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11268: heessa välttämättömäksi nostaa opintorahan 1979 tulo- ja menoarvioon arviomäii-
11269: asumislisien enimmäismääriä asumiskustannus- rärahamomentille 29.39.55 lisäyksenä
11270: ten kasvua vastaavasti. 3 000 000 markkaa opiskelijoiden sekä
11271: Vaikka valtion vuoden 1979 tulo- ja meno- lukuvuosien että kesäaikaisen asumisli-
11272: arvioesityksessä on huomioitu asumistukijärjes- sän laajentamista varten.
11273: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
11274:
11275: Mikko Ekorre Lauha Männistö
11276:
11277:
11278:
11279:
11280: 35 0878005881
11281: 274 1978 vp.
11282:
11283: Raha-asia-aloite n:o 267.
11284:
11285:
11286:
11287:
11288: Ekorre ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta korvaukseksi
11289: valtionrautateille · opiskelijain matkalipuista myönnettäviä
11290: alennuksia varten.
11291:
11292:
11293: E d u s k u n n a 11 e.
11294:
11295: Opiskelijoiden opiskelupaikkakuntien ja koti- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11296: paikkakuntiensa väleillä maksamat matkakus- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
11297: tannukset ovat kasvaneet viime vuosina mer- den 1979 tulo- ja menoarvioon arvio-
11298: kittävästi. Erityisesti sellaisten opiskelijoiden, määrärahamomentille 31.4 5.40 lisäykse-
11299: joiden kotipaikkakunta sijaitsee kaukana opiske- nä 1 500 000 markkaa, joka käytettäi-
11300: lupaikkakunnalta, matkakustannukset ovat ra- siin hintakaton luomiseen opiskelijoiden
11301: sittaneet opiskelijoiden muutenkin heikentynyt- valtionrautateiden matkalipuista maksa-
11302: tä taloudellista tilannetta. Opintotuen reaaliarvo miin lippuhintoihin siten) että opiskeli-
11303: ja matka-avustusten reaaliarvo on laskenut ko- jalippujen enimmäishinnaksi tulisi täl-
11304: konaisuudessaan. löin 40 mk.
11305: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
11306:
11307: Mikko Ekorre Kuuno Honkonen
11308: 1978 vp. '1.75
11309:
11310: Raha-asia-aloite n:o 268.
11311:
11312:
11313:
11314:
11315: Eskelinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuopiossa sijaitsevan
11316: _Pohjois-Savon kansanopiston rakennusten uudelleen rakenta-
11317: miseksi.
11318:
11319:
11320: E d u s k u n n a 11 e.
11321:
11322: Maamme 87 kansanopistosta on Kuopion teltu tapahtuvaksi kolmessa vaiheessa niin, että
11323: läänissä vain kaksi, nimittäin Lapinlahden kris- aloittaminen olisi vuonna 1979.
11324: tillinen kansanopisto ja Pohjois-Savon kansan- Kouluhallitus on asian tutkinut ja nojautuen
11325: opisto, jolle jää Ahvenanmaata lukuunotta- kansanopistojen valtionavusta 30 päivänä jou-
11326: matta suurin alue yksin hoitaa kansanopiston lukuuta 1969 annetun asetuksen 15 §:n sään-
11327: tehtävää. Pohjois-Savon kansanopisto kuuluu- nöksiin päättänyt vahvistaa I ja II rakennusvai-
11328: kin niin sanottujen suurten opistojen jouk- heen, jotka ovat: I vaihe opiskelija-asuntola ja
11329: koon, joiden opiskelijamäärä on 80 tai sitä II vaihe opetustilat. Opetusministeriö on edel-
11330: suurempi. Siellä on vuosina 1973-77 ollut leen esittänyt vuoden 1979 tulo~ ja menoar-
11331: 394 talvikurssilaista ja 1 098 kesäkurssilaista. vioon määrärahaa valtion rahoitusosuudeksi.
11332: Tänä vuonna on ollut 275 kesäkurssilla ja 100 Opiston tarpeellisuudesta kertoo myös se tosi-
11333: aloitti talvikurssin. asia, että alkavalle talvikaudelle voitiin ottaa
11334: Opisto on rakennettu vuonna 1900. Se on vain neljäsosa pyrkijöistä. Opistolla on päätoi-
11335: puurakenteinen eikä siinä ole voitu suorittaa misia opettajia 9, tuntiopettajia 5 ja muuta
11336: kuin pieniä korjauksia. Tilanne. onkin nyt se, henkilökuntaa 11 henkeä. Jos opiston toiminta
11337: että Kuopion kaupungin palolaitos ja terveys- joudutaan palo- tai terveysviranomaisten toi-
11338: lautakunta ovat esittäneet Pohjois-Savon kan- mesta lakkauttamaan tilojen huonon kunnon
11339: sanopiston johtokunnalle kiireellisesti majoitus- johdosta, tietäisi se opettajien, henkilökunnan
11340: tilojen poissiirtämistä nykyisistä tiloista. Huo- ja oppilaidenkin työttömyyttä.
11341: nelämpötila voi talvisissa olosuhteissa olla jo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11342: pa alle 10 astetta. Lisäksi käyttövesi on Kuo- nioittaen,
11343: pion kaupungin kemistin mukaan sellaista, et-
11344: tei veden käyttöä juoma- ja talousvetenä voida että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11345: suositella. 1979 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
11346: Kansanopiston johtokunta on pit:kään ponnis- markkaa Pohjois-Savon kansanopiston
11347: tellut tilanteen korjaamiseksi. Se on laatinut rakennusten uudelleen rakentamiseksi
11348: suunnitelman opiston uudelleen rakentamisen Kuopiossa.
11349: rakennusohjelmaksi. Rakentaminen on suunni-
11350: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
11351:
11352: Katri-Helena Eskelinen Toivo Yläjärvi Lauha Männistö
11353: 276 1978 vp.
11354:
11355: Raha-asia-aloite n:o 269.
11356:
11357:
11358:
11359:
11360: Forsman: Määrärahan osoittamisesta IVainikkalan-Lappeenran-
11361: nan maantien peruskorjaamisen aloittamiseksi.
11362:
11363:
11364: Ed u s kun n a 11 e.
11365:
11366: Vainikkalan raja-aseman ja Lappeenrannan jotta kansantaloutemme kannalta tärkeä liiken-
11367: kaupungin välinen maantieliikenne on vuosi ne voisi moitteettomasti tapahtua.
11368: vuodelta osoittanut merkittävää kasvua. Tälle Edellä esitetyn perusteella ehdotan kun-
11369: tielle on siirtynyt myös vienti- ja tuontikulje- nioittaen,
11370: tuksia, jotka tapahtuvat raskaalla kalustolla vä-
11371: lillä Vainikkala-Lappeenranta. Nämä kuljetuk· että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
11372: set ulottuvat edelleen muihin pohjoismaihin den 1979 tulo- ja menoarvioon 400 000
11373: saakka. Nykyinen tie on kuitenkin hyvin mut- markan määrärahan V ainikkalan-Lap-
11374: kainen ja rakenteeltaan heikkokuntoinen, jon- peenrannan tien uudistuksen suunnit-
11375: ka vuoksi tie olisi osittain uusittava kokonaan, teluun ja rakentamisen aloittamiseen.
11376: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
11377:
11378: Mauno Forsman
11379: 1978 vp. 277
11380:
11381: Raha-asia-aloite n:o 270.
11382:
11383:
11384:
11385:
11386: Forsman: Määrärahan osoittamisesta Taipalsaaren-Savitaipaleen
11387: tien suunnitteluun ja rakennustöiden aloittamiseen.
11388:
11389:
11390: E d u s kun n a 11 e.
11391:
11392: Lappeenrannan ja Taipatsaaren välisen maan- kautta sekä luotaisiin Taipalsaaren ja Savi-
11393: tien parannustyö on parastaikaa meneillään ja taipaleen yhteydet entistä paremmiksi.
11394: tämän tien tarkoituksena on palvella pohjoi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
11395: sesta Lappeenrantaan suuntautuvaa liikennettä. tavasti,
11396: Jotta tien käyttö saataisiin tehokkaaksi, olisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11397: parannustyötä jatkettava edelleen Savitaipaleen 1979 tulo- ja menoarvioon 200 000
11398: suuntaan. Näin saataisiin myös Mikkelistä Lap- markkaa T aipalsaaren - Savitaipaleen
11399: peenrantaan suuntautuva liikenne ohjatuksi tätä tien suunnitteluun ja tienrakennuksen
11400: aloittamiseen.
11401: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1978.
11402:
11403: Mauno Forsman
11404: 278 1978 vp~
11405:
11406: Raha-asia-aloite n:o 271.
11407:
11408:
11409:
11410:
11411: Forsman: Määrärahan osoittamisesta Simpeleen-Särkilahden tien
11412: rakennustyötä varten.
11413:
11414:
11415: Eduskunnalle.
11416:
11417: R!tutjärven kunnassa Simpeleeltä Saimaan Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
11418: rantaan Särkilahteen on tieyhteys ollut erittäin tavasti,
11419: heikko. Väestön liikennöimisen sekä teollisuu-
11420: den kuljetusten kannalta on tämä tieyhteys että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11421: erittäin tärkeä. Monet Särkilahden alueelta pois 1979 tulo- ja menoarvioon 150 000
11422: muuttaneet ovat ilmoittaneet muuttonsa syyksi markan määrärahan Simpeleen-Särki-
11423: huonon liikenneyhteyden Simpeleen taajamaan. lahden tien rakennustyötä varten.
11424: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
11425:
11426: Mauno Forsman
11427: 1978 vp. 279
11428:
11429: Raha-asia-aloite n:o 272.
11430:
11431:
11432:
11433:
11434: Forsman: Määrärahan osoittamisesta Tullisalmen yli Kattelussaa-
11435: reen johtavan sillan rakennustöiden aloittamiseksi.
11436:
11437:
11438: E d u s k u n n a 11 e.
11439:
11440: Taipalsaaren kunnassa Tullisalmi erottaa kennöiminen Kattelussaareen päivittäin hyvin
11441: Kattelussaaren muusta varsinaisesta kunnan hankalaa ja kelirikkaaikoina lähes mahdotonta.
11442: alueesta. Kattelussaari on alueeltaan laaja ja Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
11443: siellä on merkittävä määrä pysyvää asutusta. tavasti,
11444: Lisäksi monet asukkaat käyvät työssä päivittäin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11445: Lappeenrannan kaupungissa. Tullisalmen yli 1979 tulo- ja menoarvioon 500 000
11446: välittää nykyisin liikennettä paikallisten asuk- markan määrärahan sillanrakennustöiden
11447: kaiden ylläpitämä ja kunnan sekä valtion avus- aloittamiseksi Tullisalmen yli Kattelus-
11448: tamana hoidettu kapulalossi. Näin ollen on lii- saareen.
11449: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
11450:
11451: Mauno Forsman
11452: 280 1978 v'p.
11453:
11454: Raha-asia-aloite n:o 273.
11455:
11456:
11457:
11458:
11459: Forsman: Määrärahan osoittamisesta Nuijamaan rajanylityspaikan
11460: toimistotilojen parantamiseksi.
11461:
11462:
11463: E d u s k u n n a 11 e.
11464:
11465: Nuijamaan kunnassa on usean vuoden ajan Edellä esitetyn perusteella ehdotan kun-
11466: toiminut rajanylityspaikka Suomen ja Neuvos- nioittavasti,
11467: toliiton välillä. Parastaikaa parannetaan Lap-
11468: peenrannasta Nuijamaalle johtavaa maantietä, että Eduskunta ottaisi valtion vuo~
11469: mutta rajanylityspaikalla . ovat poliisien, raja- den 1979 tulo- ja menoarvioon 100 000
11470: miesten ja tullimiesten työskentely- ja sosiaali- markan määrärahan Nuijamaan rajanyli-
11471: tHat hyvin puutteelliset. tyspaikan toimistotilojen parantamiseksi.
11472: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
11473:
11474: Mauno Forsman
11475: 1978 vp. 281
11476:
11477: Raha-asia-aloite n:o 274.
11478:
11479:
11480:
11481:
11482: Forsman: Määrärahan osoittamisesta kalastussataman rakentami-
11483: seksi Taipalsaaren Kyläniemeen.
11484:
11485:
11486: E d u s kun n a 11 e.
11487:
11488: Saimaan alueella harjoitetaan jonkin verran toivottu kalastajien taholta mm. Taipalsaaren
11489: ammattimaista kalastusta ja monet henkilöt saa- Kyläniemeen.
11490: vat kalastuksesta lisäansiota muun ammattinsa Edellä olevan perusteella ehdotan,
11491: ohella. Kalastuksen kehittämistä ja ajanmukais-
11492: ta harjoittamista haittaa kuitenkin kunnollisten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11493: kalasatamien puute. Kalastuskunnilta puuttuu 1979 tulo- ja menoarvioon 200 000
11494: suojaisat veneiden kiinnityspaikat sekä mah- markan määrärahan kalastussataman ra-
11495: dollisuudet nykyaikaiseen veneiden lastaukseen kentamiseksi Taipatsaaren Kyläniemeen.
11496: ja purkamiseen. Tällaista kalastussatamaa on
11497: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
11498:
11499: Mauno Forsman
11500:
11501:
11502:
11503:
11504: 36 087800.5881
11505: 282 1978 vp.
11506:
11507: Raha-asia-aloite n:o 275.
11508:
11509:
11510:
11511:
11512: Forsman: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Saimaan keskussairaa-
11513: lan poliklinikkarakennusta varten.
11514:
11515:
11516: Eduskunnalle.
11517:
11518: Etelä-Saimaan keskussairaala Lappeenran- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
11519: nassa on otettu käyttöön vuonna 1955. Sai- tavasti,
11520: raalan tilat ovat käyneet nykyiselle toiminnal-
11521: le ahtaiksi ja osittain myös vanhentuneiksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11522: Sairaalassa on ollut jo vuosia suunnitelmat val- 1979 tulo- ja menoarvioon 4 miljoonaa
11523: miina lisärakentamista varten, mutta tilojen markkaa Etelä-Saimaan keskussairaalan
11524: rakentaminen on jatkuvasti lykkäytynyt yhä poliklinikkarakennusta varten.
11525: kauemmas tuleville vuosille.
11526: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
11527:
11528: Mauno Forsman
11529: 1978 vp. 283
11530:
11531: Raha-asia-aloite n:o 276.
11532:
11533:
11534:
11535:
11536: Fred ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lähetysjärjestö-
11537: jen kehitysyhteistyön. tukemiseen.
11538:
11539:
11540: E d u s k u n n a 11 e.
11541:
11542: Valtion kehitysyhteistyömäärärahoja jaettaes- tajat ja teknikot jäävät yleensä kaupunkeihin
11543: sa ei tähän mennessä ole tarpeeksi käytetty hy- eivätkä lähesty kansaa. Myönteisen poikkeuk-
11544: väksi niitä kokemuksia ja yhteyksiä, joita lähe- sen tekevät lähetystyöntekijät. He lähtevät
11545: tysseurat vuosikymmeniä kestäneen työnsä ai- maaseudulle elämään itsekin ankeissa ja puut-
11546: kana ovat kehitysmaissa hankkineet. Lähetys- teellisissa oloissa, kokemaan kansan vaikeudet
11547: seurat tekevät varsinaisen hengellisen työnsä kansan kanssa. He opettelevat kansan kielen.
11548: rinnalla merkittävää kehitystyötä perustamalla Heillä on aito myötäelämisen taito."
11549: kouluja, sairaaloita, kirjapainoja yms. Arviolta Jos valtion kehitysyhteistyösuunnitelmia to-
11550: puolet lähetysjärjestöjen ulkomailla ·käyttämistä teutettaessa oltaisiin läheisemmässä yhteistyössä
11551: varoista on vuosittain käytetty tällaiseen kehi- lähetysjärjestöjen kanssa, voisivat ne antaa
11552: tysyhteistyöhön. asiantuntemustaan. kehitysyhteistyön ·käyttöön
11553: Mainittakoon, että sekä Ruotsi että Norja, siten, että säästyttäisiin olosuhteiden puutteel-
11554: jotka kumpikin avustavat kehitysmaita enem- lisesta tuntemuksesta aiheutuviita erehdyksiltä
11555: män· kuin Suomi, harjoittavat hyvää yhteistyötä ja löydettäisiin samalla parhaat mahdolliset .rat•
11556: maansa vastaavien lähetysjärjestöjen kanssa ja kaisut.
11557: että kymmeniä miljoonia kruunuja vuosittain Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11558: kanavoidaan kehitysmaihin juuri lähetysjärjestö- nioittaen,
11559: jen kautta.
11560: Joitakin aikoja sitten vieraili osastopäällikkö että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11561: Kalervo Siikala valtiovallan edustajana ulko- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
11562: asiainministeriön toimeksiannosta Itä-Afrikassa 24.30.67 lisäyksenä 1,25 miljoonan
11563: tutUstumassa suomalaisiin lähetyskohteisiin. markan .määrärahan lähetysjärjestöjen ke-
11564: Matkan jälkeen antamassaan haastattelussa hän hitysyhteistyön tukemiseen. ·
11565: mm. lausui: "Eurooppalaiset asiantuntijat, opet-
11566: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
11567:
11568: Jorma Fred Veikko J. Matikkala Raino Westerholm
11569: Antero Juntumaa Sauli Hautala Olavi Majlander
11570: 284 1978 vp.
11571:
11572: Raha-asia-aloite n:o 277.
11573:
11574:
11575:
11576:
11577: Fred ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta puolustusvoi-
11578: mien lisähenkilökunnan palkkaamiseen.
11579:
11580:
11581: E d u s k u n n a 11 e;
11582:
11583: Puolustusvoimien totmmnan keskeisiä ongel- --,--- teknillisestä henkilöstöstä,
11584: mia on vallitseva henkilöstöpula. - värvätyistä ja
11585: Puolustusvoimissa tapahtunut ja jatkuvasti - siviilihenkilöstöstä.
11586: välttämätön teknillinen kehitys tuo mukanaan
11587: voimakasta teknillisen käyttö- ja huoltohenki- Myöskin muilla alueilla ilmenee puutteita,
11588: löstön lisätarvetta. Jo hankittua ja hankinnassa osin vakaviakin, mutta puolustusvoimat pyrki-
11589: olevaa valtakunnan puolustukselle tärkeää kalus- vät toimintojen rationalisoinnilla ja sisäisin jär-
11590: toa ei saada täysitehoiseen käyttöön ilman tek- jestelyin poistamaan nämä puutteellisuudet.
11591: nillisen henkilöstön lisävstä. Puolustusvoimien henkilöstötarpeiden tyydyt-
11592: Yhteiskunnallisen kehityksen välittömistä vai- täminen lieventäisi myös osaltaan vaikeaa työl-
11593: kutuksista on erityisesti työaikasäännöstön ulot- lisyystilannetta. Varsinkin kun useimpiin tehtä-
11594: tuminen puolustusvoimiin lisännyt henkilöstö- viin voitaisiin palkata henkilöstöä välittömästi
11595: tarvetta. Yleiset hallinto- ja suunnittelutehtävät ilman edeltävää koulutusta. Työpaikkojen pe-
11596: ovat myös voimakkaasti lisääntyneet. rustaminen ei aiheuttaisi valtiolle· mainittavia
11597: Päällystöjärjestelmän kehittämiseen liittyvä lisäkustannuksia. Erityisesti värvättyjen lisäämi-
11598: koulutustason ja henkilöstön tehtävien vaati- nen olisi mahdollista työllistämismenoihin näh-
11599: mustason nousu ovat osaltaan johtaneet henki- den vähäisin lisäkustannuksin.
11600: löstöpulaan perustasolla tapahtuvien perinteis- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
11601: ten aliupseeritehtävien hoitamisessa. Saman-
11602: suuntaisena vaikuttaa tavoite saada pienenevät että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11603: varusmiesmäärät koulutukseen minimoimaila 1979 tulo- ia menoarvioon momentille
11604: varusmiesten käyttö komennustehtäviin. 27.12.01 lisäyksenä 10 milj. markkaa
11605: Edellä pääpiirteisesti kuvattu kehitys on joh- käytettäväksi puolustusvoimien lisähen-
11606: tanut siihen, että puolustusvoimilla on erityi- kilökunnan palkkaamiseen.
11607: sesti puutetta
11608: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
11609:
11610: Jorma Fred Veikko J. Matikkala Sauli Hautala
11611: Raino Westerholm Olavi Majlander
11612: 1978 vp. 285
11613:
11614: Raha-asia-aloite n:o 278.
11615:
11616:
11617:
11618:
11619: Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta koti-, käsi- ja taideteolli-
11620: suusopiston perustamiseksi Jurvan kuntaan.
11621:
11622:
11623: E d u s k u n n a 11 e.
11624:
11625: Etelä-Pohjanmaa on pienteollisuusvaltaisinta va on tyyli- ja muun huonekaluteollisuuden kes-
11626: aluetta maassamme. Viime vuoden lopulla Ete- kuksia, joten oppilasharjoittelupaikkoja olisi
11627: lä-Pohjanmaan kotiteollisuusyhdistyksen toi- riittävästi tarjolla.
11628: minnasta tuli kuluneeksi 70 vuotta, joten pe- Jurvassa sekä nykyisen oppilaitoksen muissa
11629: rinteitä on olemassa. jäsenkunnissa on kova innostus opiston perus-
11630: Etelä-Pohjanmaan koti- ja käsiteollisuus sekä tamiseen. Nykyisen kotiteollisuusopiston tähän-
11631: monipuolinen huonekaluteollisuus tarvitsee ke- astisessa rakentamisessa on laajenemismahdolli-
11632: hittyäkseen opistotasoista työvoimaa. Kun op- suudet huomioitu.
11633: pilaitosta ei ole omassa maakunnassa, ei tar- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
11634: peeksi korkealle koulutettua työvoimaa ole riit-
11635: tävästi saatavissa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11636: Koti-, käsi- ja taideteollisuusopiston saamis- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
11637: ta Jurvaan puoltavat seuraavat tosiseikat: 29.82.54 1 milj. markan suuruisen ar-
11638: Jurvassa on jo alemman tason kotiteollisuus- viomäärärahan koti-, käsi- ja taideteolli-
11639: opisto olemassa. Näin ollen toiminta pieni- suusopiston perustamiseksi Jurvan kun-
11640: muatoisena voisi alkaa nykyisissä tiloissa. Jur- taan.
11641: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
11642:
11643: Jorma Fred Sauli Hautala
11644: Veikko J. Matikkala Raino Westerholm
11645: 286 1978 vp.
11646:
11647: Raha-asia-aloite n:o 279.
11648:
11649:
11650:
11651:
11652: Fred ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta pienyrittäjien
11653: vuosilomarahaa varten.
11654:
11655:
11656: Ed u s k u n n a 11 e.
11657:
11658: Erilaiset pienyrittäjät ovat tällä hetkellä vuo- on vähintään neljä viikkoa ja monilla vielä
11659: silomajärjestelyjen osaha muita väestöryhmiä sitäkin enemmän.
11660: heikommassa asemassa. Pitkään jatkunut hinta- Mielestämme valtion. tul<r ja menoarvioon
11661: säännöstely, joka on koskenut myös vähitdiis- otettua määrärahaa olisi korotettava, jottaloma
11662: kauppojen se.kä erilaisten palveluelinkeinojen tu- voitaisiin turvata kaikille halukkaille pienyrittä-
11663: lojen ·säännöstelyä, on merkinnyt pienyrittäjien jille ainakin lain sallimissa puitteissa täysimää-
11664: toimeentulon kaventumista. Kun samanaikaises- räisenä.
11665: ti palkansaajien sekä myös maatalousväestön so- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
11666: siaalisia etuisuuksia on parannettu, pienyrittäjät nioittaen,
11667: ovat joutuneet entistä heikompaan asemaan.
11668: Maassamme on tosin tällä hetkellä voimassa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11669: laki pienyrittäjien vuosilomarahasta ja valtion 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
11670: tul<r ja menoarviossa on varattu tarkoitukseen 33.57.42 lisäyksenä 2 milj. markkaa
11671: määrärahoja, mutta ne ovat osoittautuneet täy- pienyrittäjien vuosilomarahasta 'annetun
11672: sin · " riittämätiömiksi. Sen turvin on yrittäjille lain nojalla suoritettavaa pienyrittäjien
11673: voitu turvata ainoastaan kuuden vuorokauden vuosilomarahaa varten.
11674: mittainen loma, kun muilla väestöryhmillä loma
11675: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
11676:
11677: Jorma Fred Antero Juntumaa Raino Westerholm
11678: Erkki Korhonen Sauli Hautala Olavi Majlander
11679: Veikko J. Matikkala
11680: 1978 vp. 287
11681:
11682: Raha-asia-aloite n:o 280.
11683:
11684:
11685:
11686:
11687: Friberg ym.: Määrärahan osoittamisesta ulkoasiainhallinnon kie-
11688: lenkääntäjien palkkauksen tarkistamiseen.
11689:
11690:
11691: E d u s k u n n a 11 e.
11692:
11693: Valtion .vuoden 1979 tulo- ja menoarvion Asian tarkastelu antaa tältä osin edellyttää
11694: valmisteluvaiheessa esiintyy ulkoasiainhallinnon kielenkääntäjien palkkaluokituksen tarkistamis-
11695: pääluokan kohdalla pientä ryhmää koskeva, ta verrattuna ylikielenkääntäjään. Yleiseltä
11696: mutta periaatteessa arveluttava muodottomuus. kannalta katsottuna on helppo päätyä samaan
11697: Momentin 24.20.01 perustelujen mukaan lopputulokseen. Niinpä tällä hetkellä tiettä-
11698: esitetään perustettavaksi 1 ylikielenkääntäjän västi kauppa- ja teollisuusministeriön kielen-
11699: ja 3 kielenkääntäjän sopimuspaikkaiset virat kääntäjistä on V 26 palkkaluokassa, siis kaksi
11700: palkkaluokkiin S 13 ja S 7. palkkaluokkaa ylempänä, kun sen sijaan valtion-
11701: Huomiota herättää se, että ulkoasiainminis- hallinnossa yleinen kääntäjän palkkaluokka on
11702: teriön käännösjaostolla toimii tällä hetkellä 1 V24.
11703: ylikielenkääntäjä ( B 1) ja 4 kielenkääntäjää Syystä voidaan kuitenkin ulkoasiainhallinnon
11704: (V 24). Virkajärjestelmää tältä kohdin uusit- käännösjaoston työlle asettaa erikoisvaatimuk-
11705: taessa on siis yhden viran haltija "unohtunut". sia. Tämä käy ilmi jo pätevyysvaatimuksista.
11706: Toinen mahdollisesti kyseenalainen kohta Valtionhallinnossa yleensä riittää kielenkääntä-
11707: uudistuksessa on erittäin huomattava palkkauk- jän kompetenssiksi soveltuva akateeminen lop-
11708: sellinen ylikielenkääntäjän ja kielenkääntäjän pututkinto sekä kielen hyvä hallinta ( cum
11709: ero. Pätevyysvaatimukset ovat tällä hetkellä laude -taso), ulkoasiainhallinnossa siis filosofian
11710: molemmille kääntäjäkategorioille samankaltai- kandidaattitaso ja laudatur-asteen taito. Lisäksi
11711: set. Asetus ulkoasiainhallinnosta ( 151/78) ulkoasiainhallinnon työn luonteeseen · kuuluu
11712: määrittelee kohdassa "erityiset kelpoisuuseh- konsekutiivinen tulkinta vaativimmissa neuvot-
11713: dot", 75 § kohta 4, ylikielenkääntäjän virkaan teluissa, ehdoton vaiteliaisuus ja hälytysvalmius.
11714: tarvittavan filosofian kandidaatin tutkinto ja kii- Työn rasittavuutta lisäävät matkat. Kääntäjien
11715: tettävä taito suullisesti ja kirjallisesti käyttää nykyinen palkkataso vastaa avustajan. palk-
11716: ranskan, saksan tai venäjän kieltä. Vastaavasti kausta, siis virkamiesportaan nuorinta astetta.
11717: kielenkääntäjän virkaan vaaditaan samoin filo- Tason tulisi asettua ainakin . jaostosihteerin
11718: sofian kandidaatin tutkinto ja kiitettävä taito palkkatasolle eli V 26-V 27. .
11719: suullisesti ja kirjallisesti käyttää englannin, Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
11720: ranskan, ruotsin, saksan tai venäjän kieltä.
11721: Voidaan todeta, että akateemisen opinnäyt- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11722: teen ja arvosanan kohdalta vaatimukset ovat 1979 tulo- ja menoarvioo.n mo.me!ltille
11723: samat, myöskään ei enää ylikielenkääntäjäitä 24.20.01 lisäyksenä 18 000 markan
11724: edellytetä taitoa käyttää kiitettävästi kahta kiel- määrärahan ulkoasiainhallinnon ··kielen-
11725: tä, venäjää ja ranskaa tai saksaa, kuten edelli- kääntäjien palkkaluokituksen tarkis(ami-
11726: sessä asetuksessa säädettiin. seksi kahdella palkkaluokalla.·
11727: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
11728:
11729: RaH Friberg Peter Muurman
11730: Tellervo Koivisto Erkki Liikanen
11731: Erkki Tuomioja
11732: 288 1978 vp.
11733:
11734: Raha-asia-aloite n:o 281.
11735:
11736:
11737:
11738:
11739: Friberg ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Namibian
11740: avustamiseen.
11741:
11742:
11743: Ed u s k u n n a 11 e.
11744:
11745: Viime vuosien valtion tulo- ja menoarvioissa sentin tason saavuttamisesta bruttokansantuot-
11746: on ulkoasiainhallinnon pääluokkaan sisältynyt teesta, minkä komitean puheenjohtaja jo on
11747: kansainvälisen kehitysyhteistyön määrärahoihin julkisuudessa todennut..
11748: varaus myös humanitaarisen avun rahoittami- Jotta voitaisiin ·välttää se, että maamme kan-
11749: seksi kehitysmaihin. sainvälinen asema ei kärsisi samanaikaisesti
11750: Esimerkiksi kuluvan vuoden menoarvion sekä siitä, että Suomi ei pysty vastoin lupauk-
11751: määrär::thaa on voitu tietyssä määrin käyttää siaan lunastamaan pieniäkään suosituksia vas-
11752: YK:n Namibia-instituutin toiminnan tukemi- taavaa tasoa, että siitä, ettei Suomi Namibian
11753: seen, YK:n Namibia-rahastoa varten sekä kan- erikoistapauksessa pääse niihin konkreettisiin
11754: sallisten vapautusliikkeiden tukemiseen, mu- rahoitusvelvoitteisiin, joita sen noudattama po-
11755: kaan lukien Etelä-Afrikan ANC ja Namibiassa litiikka kannanottoineen välttämättä edellyttäi-
11756: toimiva vapautusjärjestö SWAPO (South West si, on syytä Hsätä Namibialle. menevää rahoi-
11757: African People's Organization). tusosuutta ylitse hallituksen menoarvioesityk-
11758: Namibian tilanteen kansainvälinen ja sisäi- seen osoittaman määrärahaehdotuksen. Tähän
11759: nen kehitys on parhaillaan murrosvaiheessa. on sitäkin suurempi syy koska SWAPOon
11760: Samaan aikaan ·Suomi varautumaHa mm. YK:n kohdistettu vaino ja kiristystoimenpiteet ovat
11761: rauhanturvajoukkojen lähettän:iiseen, esiinty- tehneet järjestölle hyvin vaikeaksi osallistua
11762: mällä Namibian asiassa sekä YK:n yleisko- siihen poliittiseen toimintaan> jonka huipentu-
11763: kouksessa että erityisistunnon aikana ja monin maksi koituvat Namibian ensimmäiset todelli-
11764: muin tavoin on osoittanut antavansa erityisen set vaalit. SWAPO:n rauhanomainen poliitti-
11765: merkittävän panoksen Nam1bian vapautumi- nen toiminta kaipaa juuri sellaisia resursseja,
11766: seen, onhan Suomella yli satavuotiset siteet joita Suomi voisi olla mukana rahoittamassa,
11767: Namihian alueeseen lähetystyön kautta. kuten autoja, kovaääni:slaitteita, telttoja ko-
11768: Ensi vuoden tulo- ja menoarvioon varattu kouksia varten sekä yleisradiotoimintaan tar-
11769: määräraha humanitaarisen avun rahoittamista vittavaa · kalustoa. Mainittakoon että Etelä-
11770: varten on, ottaen huomioon laaja-alaisen tar- Afrikka ja erinäiset EAT:n etuja vartioivat
11771: peen ja odottamattomatkin tapahtumat, siksi monikansalliset yhtiöt ja mkemiespiirit jo parin
11772: suppea, ettei tukea esimerkiksi SWAPO:lle vuoden ajan ovat kaikin tavoin rahoittaneet ja
11773: voida rahoittaa oikeassa ·mittakaavassa muun varustaneet loomiensa nukkepuolueiden toimin-
11774: toiminnan kärsimättä, tai vastaavasti SWAPO:n taa (Deinocratic Tutnhalle Alliance) juuri
11775: tarpeet jäävät aivan liian vähälle, . jos muuta näillä aloilla.
11776: toimintaa, kuten syytä olisi, ylläpidetään nykyi- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
11777: sessä laajuudessa.
11778: Suomen kehitysyhteistyöhön varattu määrä- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
11779: raha ei vastaa kansainvälisiä suosituksia eikä den 1979 tulo- ja menoarvioon mo-
11780: vastanne tulevan viiden vuoden aikana edes mentille 24.30.69 lisäyksenä 1 000 000
11781: kehitysyhteistyökomitean suositusta 0,32 pro- markkaa Namibian avustamiseen.
11782: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
11783:
11784: Ralf Friberg Tellervo Koivisto Erkki Liikanen
11785: Anna-Liisa Hyvönen Erkki Tuomioja Marjatta Mattsson
11786: Peter Muurman
11787: 1978 yp. 289
11788:
11789: Raha-asia-aloite n:o 282.
11790:
11791:
11792:
11793:
11794: Friberg ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien virkistysalue-
11795: hankintoja varten.
11796:
11797:
11798: E d u s k u n n a 11 e.
11799:
11800: Suomen kansalaiset saavat perinteisesti var- Seutukaavaliittojen selvitys- ja suunnittelutyö
11801: sin vapaasti liikkua luonnossa ns. jokamiehen- on maksanut miljoonia markkoja tähän men-
11802: oikeuden nojalla. Maamme väestö, erityisesti nessä. Tehtyjen virkistysaluekaavojen toteutta-
11803: vähävaraisempi väestö, jolla ei ole omia maa- miseksi valtio ei ole kuitenkaan myöntänyt
11804: alueita tai kesänviettopaikkoja, on yhä suurem- varoja sisäministeriön ympäristönsuojeluosaston
11805: massa määrin riippuvaista yhteiskunnan tarjoa- toistuvista esityksistä huolimatta. Nyt on no~
11806: mista ulkoilu- ja virkistyspalveluksista. Taaja- peasti saatava muutos aikaan. Muutoin miljoo-
11807: mien läheisyydessä rakentaminen usein uhkaa nien markkojen arvoinen suunnittelutyö menee
11808: viimeisiä virkistykseen soveltuvia alueita ja hukkaan ja kansalaisten ulkoilu- ja virkistäy-
11809: uudet metsänhoidolliset menetelmät lentoruis- tymismahdollisuudet kaventuvat nopeasti enti-
11810: kutuksineen vähentävät jatkuvasti luonnon mo- sestäänkin.
11811: nikäyttömahdollisuuksia ja virkistysarvoa. Joka- Virkistysaluekomitea on mietinnössään
11812: miehenoikeus kaventuu. Yhteiskunnan tulisi (1973: 143) todennut, että varsinaiset virkis-
11813: ottaa vastuu tämän, maamme kansalaisten hy- tysalueet tulisi pääsääntöisesti hankkia yhteis-
11814: vinvointiin suuresti vaikuttavan asian hoidosta kunnan omistukseen tai hallintaan. Kuntien
11815: niin, että taajamien ja kaupunkien väestönkin tulisi myös hankkia lähivirkistysalueita .eli
11816: ulkoilu- ja virkistäytymismahdollisuudet puh- ulkoilupuistoja. Valtion tulisi voida myöntää
11817: taassa luonnossa voitaisiin turvata tulevaisuu- kunnille tai kuntainliitoille avustusta virkistys·
11818: dessakin. alueiden hankkimisesta koituviin kuluihin.
11819: Seutukaavaliitot ovat vuodesta 1974 lähtien Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
11820: inventoineet maamme ulkoilukäyttöön sopivia
11821: virkistysalueita ja laatineet ns. virkistys- ja suo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11822: jeluvaihekaavoja, joihin mm. on merkitty tar- 1979 tulo- ja menoarvioon luvun 26.97
11823: vittavat ulkoilu- ja virkistysalueet. Tehty työ uudelle momentille 850 000 markkaa
11824: on ollut varsin perusteellista ja todelliseen avustuksena kuntien kiireellisimpien vir-
11825: tarpeeseen perustuvaa. Ensimmäiset vaihekaa- kistysaluehankintojen avustamiseksi.
11826: vat on jo vahvistettu sisäasiainministeriössä ja
11827: loput kaavoista vahvistettaneen eduskunnan
11828: kuluvan istuntokauden aikana.
11829: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
11830:
11831: Ralf Friberg Tellervo Koivisto Erkki Tuomioja
11832: Bror Lillqvist Kaisa Raatikainen Peter Muurman
11833: Matti Luttinen
11834:
11835:
11836:
11837:
11838: 37 0878005881
11839: 290 1978 vp.
11840:
11841: Raha-asia-aloite n:o 283.
11842:
11843:
11844:
11845:
11846: Friberg ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin yliopiston yli-
11847: oppilaskunnalle Vanhan ylioppilastalon entistämiseen.
11848:
11849:
11850: E d u s k u n n a 11 e.
11851:
11852: Helsingissä tuhoutui kevättalvella maan mer- arvojen pelastamiseksi. Helsingin vaalipiirin
11853: kittävimpiin kuulunut kulttuurihistoriallinen kansanedustajat jättivät ministeriölle samaa
11854: rakennus. Huhtikuun 8 päivän vastaisena yönä asiaa koskevan kirjelmän lähes välittömästi pa-
11855: raivosi ,tulipalo Vanhalla ylioppilastalolla. Tuli lon jälkeen. Ylioppilaskunnan aloittaessa maan-
11856: tuhosi talon maanpäälliset sisäosat lähes täydel- laajuisen keräyksen entisöimistä varten - ta-
11857: lisesti. voitteena 1 000 000 markkaa - ilmoitti pää-
11858: Kiinteistön vakuutukset kattavat itse taloon ministeri valtioneuvoston suhtautuvan myöntei-
11859: kohdistuneet palovahingot. Sen sijaan irtaimis- sesti HYY:n entistämishankkeeseen.
11860: tovakuutus kattaa vain osan vahingoista. Tä- On kuitenkin ilmeistä, että eduskunnan tulisi
11861: mä koskee esimerkiksi talon korvaamatonta tai- osaltaan turvata määrärahoin nyt käynnistyneet
11862: deaarteistoa. Samoin tarvitaan ulkopuolista ra- l.aajamittaiset työt.
11863: hoitusta muutos- ja lisärakennustöihin, jotka pa- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
11864: rantavat talon toimivuutta ja uudistavat sen ti-
11865: loja, onhan Vanha ylioppilastalo jo lähes 110 että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
11866: vuotta vanha. den 1979 tulo- ja menoarvioon momen-
11867: Helsingin ylioppilaskunnan hallitus ja edus- tille 29.94.74 lisäyksenä 750 000 mark-
11868: tajisto ovat päättäneet talon entisöinnistä. Jo kaa Helsingin yliopiston ylioppilaskun-
11869: varhain iJmoitti opetusministeriö etsivänsä kei- nalle Vanhan ylioppilastalon entistämi-
11870: noja ylioppilaskunnan tukemiseksi sekä sen toi- seen ja siihen liittyviin rakennustöihin.
11871: minnan takaamiseksi että kulttuurihistoriallisten
11872: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
11873:
11874: Ralf Friberg Peter Muurman Anna-Liisa Hyvönen
11875: Erkki Liikanen
11876: 1978 vp. 291
11877:
11878: Raha-asia-aloite n:o 284.
11879:
11880:
11881:
11882:
11883: Friberg ym.: Määrärahan osoittamisesta Ruotsinsuomalaisten kir-
11884: joittajien yhdistyksen toiminnan tukemiseen.
11885:
11886:
11887: E d u s k u n n a 11 e.
11888:
11889: Suomen valtio on viime vuosien kuluessa me olisi näitä teoksia, jotka valottavat erästä
11890: eri tavoin osallistunut Ruotsin suomalaisten unohdettua osaa yhteiskunnallista ja kansallista
11891: piirissä tapahtuneen sivistyksellisen toiminnan arkipäiväämme.
11892: tukemiseen. Ilmeisesti on katsottu, että maam- Ruotsin suomalaisten parissa toimii Ruotsin-
11893: me on velvollinen edes jossain määrin tuke- suomalaisten kirjoittajien yhdistys. Yhdistys
11894: maan suomen kielellä tapahtuvaa sivistystoi- mm. kouluttaa kirjoittajia ja kokoaa heitä
11895: mintaa myös maamme rajojen ulkopuolella. yhteen. Yhdistyksen jäsenillä on myös oma
11896: Vaikka valtiovalta onkin katsonut mahdot· osuuskuntaperiaatteella toimiva kustannusyri-
11897: tomaksi ottaa kokonaisuudessaan taloudellista tys.
11898: vastuuta Ruotsin suomalaisten kulttuuritoimin- Yhdistys rahoittaa toimintansa, johon kuu·
11899: nasta tilanteessa, jossa esimerkiksi Ruotsin val- luu myös kulttuuripoliittisen Liekki-aikakaus-
11900: tiovallan tukea ei ole saatu, esimerkkinä tästä lehden ylläpito, jäsenmaksuin ja ns. projekti-
11901: Ruotsin suomalaisen alueteatterin taloudelliset avustuksin, joita Ruotsin valtion kulttuurineu-
11902: vaikeudet, joita ei Suomesta käsin ole valitet- vosto on myöntänyt.
11903: tavasti lievitetty, on periaatteessa oikein, että Esimerkiksi Liekki-aikakauskirja on saanut
11904: Suomi tunnustaa eräät sivistykselliset velvoit- 23 000 Rkr.
11905: teet myös sitä koskeviksi, varsinkin koskien Nämä avustukset ovat riittämättömät eikä
11906: Ruotsin suomalaisia. niitä voi käyttää laadittaessa pitemmän tähtäi-
11907: Tämä on sitäkin tähdellisempää, koska suuri men koulutus- ja julkaisu- sekä kustannussuun-
11908: osa Ruotsiin muuttaneista siirtolaisista omaa nitelmia.
11909: Suomen kansalaisuuden ja oleskelee vain määrä- Siksi olisi myös Suomen valtion tultava
11910: ajan kerrallaan siellä. apuun myöntämällä ainakin muutamaksi vuo-
11911: Erityisen tärkeänä on pidettävä ruotsinsuo- deksi määräraha tämän kulttuuritoiminnan tu·
11912: malaisen kirjallisuuden tukemista. Kaupalliset kemiseen.
11913: Suomessa toimivat suurkustantamot eivät mie- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
11914: lellään julkaise ruotsinsuomalaisten kirjailijoi-
11915: den teoksia. Ruotsissa niillä on kapeat mutta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11916: tärkeät markkinat. Tällaisen kustannustoimin- 1979 tulo- ;a menoarvioon mo.mentille
11917: nan tukeminen on tarpeen paitsi sivistyspyrki- 29.98.23 lisäyksenä 30 000 markkaa
11918: mysten kannattamiseksi myös siksi, että suo- Ruotsinsuomalaisten kir;oitta;ien yhdis-
11919: menkielisten saatavilla myös omassa maassam- tyksen kiriailisen toiminnan tukemiseen.
11920: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
11921:
11922: Ralf Friberg Tellervo Koivisto Salme Myyryläinen
11923: Anna-Liisa Hyvönen Peter Muurman Matti Luttinen
11924: 292 1978 vp.
11925:
11926: Raha-asia-aloite n:o 285.
11927:
11928:
11929:
11930:
11931: Friberg ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ns. !-kortin
11932: myöntämiseksi kaikille alle 65-vuotiaille työkyvyttömyyselä-
11933: keläisille.
11934:
11935:
11936: E d u s k u n n a 11 e.
11937:
11938: Valtionrautatiet myöntää eräälle työkyvyttö- !-kortin uudistamista puoltaa myös sillä perus-
11939: myyseläkeläisryhmälle ns. !-kortin. Edellytyk- teella, että uudistuksen kustannukset olisivat
11940: senä on, että eläkeläinen on alle 65-vuotias ja hyvin vähäiset. Vuonna 1977 valtio maksoi
11941: että hän kansaneläkkeen perusosan lisäksi on VR:lle !-kortin alennuksista johtuvia korvauk-
11942: oikeutettu myös tukilisään. Meno- ja meno- sia n. 3,4 miljoonaa markkaa. Ottaen huomioon
11943: paluulippu on lunastettava yli 76 kilometrin vuoden 1979 tariffitason voidaan laskea kor-
11944: matkalle. Tällaisia eläkeläisiä on 1. 3. 1978 vauksen nousevan 4,7 miljoonaan markkaan.
11945: kansaneläkelaitoksen tietojen mukaan n. !-kortin alennusoikeuden laajentaminen katta-
11946: 188 000. Yhteensä alle 65-vuotiaita työeläke- maan 66 000 eläkeläistä maksaisi lisäkorvauk-
11947: läisiä on n. 25 5 000. sena 1,6 miljoonaa markkaa. Tilanteessa, jossa
11948: Näin ollen vain kolmannes eläkeläisistä on valtiontalouden ym. seikat huomioon ottaen
11949: erään merkittävän matkustustukimuodon, joka ei voida eläkeläisille myöntää huomattavia lisä-
11950: oikeuttaa 50 prosentin matkalipun alennukseen, etuuksia, on matka-alennuksen laajentaminen
11951: ulkopuolella. tuntuva ja halpa ratkaisu. Samalla tulisi har-
11952: Tämä kolmannes tulisi saattaa VR:n alen- kita nykyisen 76 kilometrin matkustusrajan
11953: nusjärjestdmän piiriin. Perusteena eläkeläiset alentamista alkuvaiheessa 45 kilometriin.
11954: itse (mm. Kontulan Virikekerho r.y., Karhula- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
11955: Kymin sairaseläkeläiset, Lahden seudun työ-
11956: kyvyttömyyseläkeläiset, Tampereen työkyvyt- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11957: tömyyseläkeläiset) toteavat, että moni työky- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
11958: vyttömyyden perusteella myönnetty ansioeläke 31.45.40 lisäyksenä 1 600 000 markan
11959: on varsin vähäinen. Kansaneläke oikeuttaa vain määrärahan lisäkorvauksena valtionrau-
11960: perusasaan mikäli eläkkeensaaja on naimisissa tateille ns. !-kortin myöntämiseksi kai-
11961: ja aviopuolisolla on tuloa, vaikka eläkeläisen kille alle 65-vuotiaille työkyvyttömyys-
11962: tulotaso muutoin olisi hyvin alhainen. eläkeläisille.
11963: Paitsi oikeudenmukaisuusnäkökohtia voidaan
11964: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
11965:
11966: Ralf Friberg Tellervo Koivisto Matti Luttinen
11967: Bror LiUqvist Olli Helminen Salme MyyryläUnen
11968: Lyyli Aalto Peter Muurman
11969: 1978 rd. 293
11970:
11971: Finansmotion nr 286.
11972:
11973:
11974:
11975:
11976: Granvik m. fl.: Om anvisande av anslag för förlängning av start-
11977: och landningsbanan på flygfältet i Kronoby.
11978:
11979:
11980: T i 11 R i k s d a g e n.
11981:
11982: Flygfältet i Kronoby är i stort behov av i Kronoby, men tillräckliga medel har inte
11983: förlängning av start- och landningsbanan. Under ställts tili förfogande. Enligt luftfartsstyrelsen
11984: de senaste åren har flygtrafiken på nämnda borde hanan förlängas med 500 meter för att
11985: flygfält blivit allt livligare. Men start- och fylla tidens krav.
11986: landningsbanan är endast 1 800 meter lång, Med hänvisning tili det ovan anförda före-
11987: vilket är den kortaste i hela landet för jetplan slås vördsamt,
11988: i reguljär trafik. Därför har det hänt att man
11989: flera gånger har tvingats göra viktbegräns- att Riksdagen i 1979 års statsförslag
11990: ningar genom minskning av lasten på större måtte besluta upptaga ett anslag på
11991: plantyper för att våga landa i Kronoby. Detta 500 000 mark /ör påbörjandet av för-
11992: i synnerhet vintertid när banorna är hala. Även längning av start- och landningsbanan
11993: luftfartsstyrelsen inser behovet av förlängd hana på flygfältet i Kronoby.
11994: !'f1
11995: ~;.. , ..
11996: Helsingfors den 21 september 1978.
11997: lll!lmtf.!;,!t
11998: Ragnar Granvik Gunnar Häggblom Kristian Gestrin
11999: Håkan Malm Christoffer Taxell Elly Sigfrids
12000: Ingvar S. Melin
12001: 294 1978 vp.
12002:
12003: Raha-asia-aloite n:o 286. Suomennos.
12004:
12005:
12006:
12007:
12008: Granvik ym.: Määrärahan osoittamisesta Kruunupyyn lentoken-
12009: tän kiitoradan pidentämiseen.
12010:
12011:
12012: E d u s k u n n a 11 e.
12013:
12014: Kruunupyyssä SlJaltseva lentokenttä tarvit- Myös ilmailuhallitus näkee Kruunupyyn kiito-
12015: see kipeästi kiitoradan pidennystä. Viime vuo- radan pidennyksen tarpeellisena, mutta riittäviä
12016: sina lentoliikenne mainitulla lentokentällä on varoja ei ole asetettu käyttöön. Ilmailuhallituk-
12017: tullut yhä vilkkaammaksi. Mutta kiitorata on sen mukaan rataa tulisi pidentää 500 metrillä,
12018: vain 1 800 metriä pitkä, mikä on maan lyhin jotta se täyttäisi ajan vaatimukset.
12019: säännöllisessä liikenteessä oleville suihkukoneil- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
12020: le tarkoitettu kiitorata. Tämän vuoksi on sat- taen,
12021: tunut, että on useita kertoja jouduttu ottamaan
12022: käyttöön painorajoituksia vähentämällä suurem- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12023: pien konetyyppien kuormaa, jotta uskallettaisiin 1979 tulo- ja menoarvioon 500 000
12024: laskeutua Kruunupyyhyn. Näin on erityisesti markan määrärahan Kruunupyyn lento-
12025: tapahtunut talvella, jolloin radat ovat liukkaita. kentän kiitoradan pidentämistä varten.
12026: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
12027:
12028: Ragnar Granvik Gunnar Häggblom Kristian Gestrin
12029: Håkan Malm Christoffer Taxen Elly Sig&ids
12030: Ingvar S. Melin
12031: 1978 rd. 295
12032:
12033: Finansmotion nr 287.
12034:
12035:
12036:
12037:
12038: Granvik m. fl.: Om anvisande av anslag för inrättande av en
12039: hemvägledartjänst för hörselskadade svenska barn i för-
12040: skolåldern.
12041:
12042:
12043: T i 11 R i k s d a g e n.
12044:
12045: En grupp i vårt samhälle, som inte ägnats t.ex. vid Kuulonhuoltoliitto ry., och kostnader-
12046: tillräcklig uppmärksamhet, är de hörselskadade na skulle belöpa sig tili ungefär 50 000 mark.
12047: svenska barnen, som ännu inte nått skolåldern. För att de svenska gravt hörselskadade bar-
12048: För dessa borde kunna ordnas hemvägledning. nen skall kunna ges samma möjlighet som de
12049: Också sedan dessa barn nått skolåldern, kan en finska hörselskadade barnen, borde därför
12050: hemvägledares sakkunskap och stöd vara till nämnda tjänst kunna inrättas snarast möjligt.
12051: stor nytta och öka möjligheterna för de hörsel- På grund av ovanstående föreslås vördsamt,
12052: skadade att kunna anpassa sig i samhällslivet.
12053: På finskt håll finns det i dag 7 hemvägledare, att Riksdagen i 1979 års statsförslag
12054: för vilka erhålles statsbidrag. Det totala antalet måtte upptaga ett belopp om 50 000
12055: hörselskadade barn under skolåldern är i vårt mark för inrättandet av en he.mvägledar-
12056: land ca 720, av dem är 16 svenska. För dessa tjänst för gravt hörselskadade svenska
12057: borde en svensk hemledare kunna anställas, barn i förskolåldern.
12058: Helsingfors den 21 september 1978.
12059:
12060: Ragnar Granvik Kristian Gestrin Håkan Malm
12061: Elly Sigfrids Gunnar Häggblom Ingvar S. Melin
12062: Christoffer Taxell Pär Stenbäck Henrik Westerlund
12063: 296 1978 vp.
12064:
12065: Raha-asia-aloite n:o 287. Suomennos.
12066:
12067:
12068:
12069:
12070: Granvik ym.: Määrärahan osoittamisesta kotiohjaajan toimen
12071: perustamiseen kuulovammaisia ruotsinkielisiä esikouluikäisiä
12072: lapsia varten.
12073:
12074:
12075: E d u s k u n n a 11 e.
12076:
12077: Eräänä ryhmänä yhteiskunnassamme, johon Kuulonhuoltoliitto r.y:hyn, ja kustannukset täs-
12078: ei ole kiinnitetty riittävää huomiota, ovat iäl- tä nousisivat suunnilleen 50 000 markkaan.
12079: tään alle kouluikäiset ruotsinkieliset kuulovam- Jotta ruotsinkielisille vaikeasti kuulovammai-
12080: maiset lapset. Näille lapsille tulisi järjestää ko- sille lapsille voitaisiin antaa samat mahdollisuu-
12081: dissa tapahtuvaa ohjausta. Vielä senkin jälkeen det kuin suomenkielisille kuulovammaisille lap-
12082: kun nämä lapset ovat tulleet kouluikään, voi sille, tulisi edellä mainittu toimi tästä syystä
12083: kotiohjaajan asiantuntemus ja tuki olla suurek- voida perustaa mahdollisimman pian.
12084: si avuksi ja lisätä kuulovammaisten mahdolli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12085: suuksia sopeutua yhteiskuntaelämään. Suomen- nioittaen,
12086: kielisellä taholla on tällä hetkellä seitsemän
12087: kotiohjaajaa, joita varten saadaan valtionapua. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12088: Alle kouluikäisten kuulovammaisten lasten lu- 1979 tulo- ja menoarvioon 50 000
12089: kumäärä maassamme on n. 720, joista 16 on markkaa kotiohjaajan toimen perusta.mi-
12090: ruotsinkielisiä. Näitä varten tulisi voida ottaa seksi vaikeasti kuulovammaisia ruotsin-
12091: palvelukseen ruotsinkielinen kotiohjaaja, esim. kielisiä esikouluikäisiä lapsia varten.
12092: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
12093:
12094: Ragnar Granvik Kristian Gestrin Håkan Malm
12095: Elly Sigfrids Gunnar Häggblom Ingvar S. Melin
12096: Christoffer Taxell Pär Stenbäck Henrik Westerlund
12097: 1978 vp. 297
12098:
12099: Raha-asia-aloite n:o 288.
12100:
12101:
12102:
12103:
12104: Grönholm ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opintoker-
12105: hojen valtionapuun.
12106:
12107:
12108: E d u s k u n n a 11 e.
12109:
12110: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuo- Lisäksi hallitus on tulo- ja menoarvioesityk-
12111: delle 1979 momentin 29.57.55 alamomentilla sessään momentin 29.57.55 alamomentille 5
12112: 5 esitetään opintokeskusten valtionavusta anne- merkinnyt valtionavun enimmäismääräksi tarkan
12113: tun lain (398/75) 2 §:n 3 kohdan mukaiseen markkamäärän 170 markkaa, vaikka opintokes-
12114: opintokerhojen valtionapuun 4 210 000 mark- kusten valtionavusta annetun lain 2 §:n 3 koh-
12115: kaa. Lisäyksen 210 000 markkaa todetaan ai- dan mukaan opintokeskus, joka täyttää sääde-
12116: heutuvan kerhokohtaisen valtionavun määrän tyt ehdot, saa valtionapua todellisista ja hy-
12117: nostamisesta 160 markasta 170 markkaan. väksyttävistä 3-7 §: ssä luetelluista menoista
12118: Opintokeskuslain käsittelyn yhteydessä ke- jokaista opintokeskukseen liittynyttä säädetyt
12119: väällä 1975 eduskunnan sivistysvaliokunta edel- ehdot täyttävää opintokerhoa varten sen todel-
12120: lytti kerhokohtaisen valtionavun korottamista lisista ja hyväksyttävistä menoista markkamää-
12121: asteittain mahdollisimman pikaisesti vastaa- rän, jonka enimmäismäärän toiminnaltaan eri
12122: maan kansalais- ja työväenopistojen opintopii- laajuisia ja tasoisia opintokerhoja kohti ope-
12123: rien saamaa tukea. tusministeriö vuosittain vahvistaa. Tämän
12124: Hallituksen esittämä opintokerhon valtion- vuoksi olisi maininta em. markkamäärästä mo-
12125: avun enimmäismäärä vuodelle 1979 170 mark- mentilta poistettava.
12126: kaa on kuitenkin elinkustannus- ja hintaindek- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
12127: sin mukaan laskettuna 40 markkaa alhaisempi
12128: kuin vuoden 1974 valtionavun enimmäismäärä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12129: Opintokerhon valtionavun jälkeenjääneisyys 1979 tulo- ja menoarvioon momentin
12130: on laskenut koko opintokerhotoiminnan arvos- 29.57.55 alamomentille 5 lisäyksenä
12131: tusta, mikä ilmenee mm. siinä, että vuoden 750 000 markkaa opintokerhojen val-
12132: 1978 opintokerhojen määrä tulee jäämään edel- tionapuun.
12133: listä vuotta pienemmäksi.
12134: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
12135:
12136: Eino Grönholm Kaarina Suonio Uljas Mäkelä
12137:
12138:
12139:
12140:
12141: 38 0878005881
12142: 298 1978 vp.
12143:
12144: Raha-asia-aloite n:o 289.
12145:
12146:
12147:
12148:
12149: Grönholm ym.: Määrärahan osoittamisesta Jokioisten-Kauppi-
12150: lan maantien perusparannuksen suorittamista varten.
12151:
12152:
12153: E d u s k u n n a 11 e.
12154:
12155: Jokioisista Humppilaan johtava maantie n:o Suunnitelmat tälle tieN.e ovat TVL:n Hä-
12156: 2813 on jo vuosia ollut huonossa kunnossa. meen piirissä valmistumassa ja tien kunnostus
12157: Forssan-Humppilan kapearaiteisen rautatien on ajoitettu aloitettavaksi vuonna 1980.
12158: lopettamisen jälkeen on Jokioisilla sijaitsevan Jotta maatalouden tutkimuskeskuksen raken-
12159: Fiskarsin teollisuuslaitoksen raskas teollisuus- nustyöt voisivat jatkua suunnitelmien mukai-
12160: kuljetus tapahtunut tätä maantietä myöden sesti ja jotta liikenne muutenkin voisi tieosuu-
12161: Humppilan asemalle. Kun maatalouden tutki- della Jokioinen-Kauppila jatkua, tulisi tien
12162: muskeskuksen rakennustyöt käynnistyivät, on perusparantamisen aikataulua nopeuttaa vuo-
12163: liikenne tiellä entisestäänkin vilkastunut, sa- della. Ainakin painotajoituksen alainen silta
12164: moin on tien kunto voimakkaasti laskenut. tulisi kiireesti uudelleen rakentaa.
12165: Kyseisellä maantiellä on Jokioisten keskustan Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
12166: ja tutkimuslaitoksen rakennustyömaan välillä nioittavasti,
12167: painotajoituksen alainen maantiesilta, jota pit-
12168: kin niin rakennustyömaan kuin Fiskarsinkin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12169: raskaita kuljetuksia kuljettavat autot joutuvat 1979 tulo- ja menoarvioon 1,5 milj.
12170: liikennöimään. markkaa Jokioisten-Kauppilan maan-
12171: Vilkkaan liikenteen takia on tien kunnos- tien perusparannuksen suorittamista var-
12172: tuksen yhteydessä tarkoituksenmukaista huo- ten.
12173: mioida myöskin jalankulkijoiden ja pyöräilijöi-
12174: den turvallisuus rakentamalla tien yhteyteen
12175: kevyenliikenteen raitti.
12176: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
12177:
12178: Eino Grönholm Lyyli Aalto
12179: 1978 vp. 299
12180:
12181: Raha-asia-aloite n:o 290.
12182:
12183:
12184:
12185:
12186: Grönholm ym.: Määrärahan osoittamisesta Koijärven kirkonky-
12187: län-Saviniemen maantieosuuden rakentamiseen.
12188:
12189:
12190: E d u s k u n n a 11 e.
12191:
12192: TVL:n Hämeen piirin toimesta on jo muu- liikenne ei voi käyttää tietä hyväkseen ja sil-
12193: taman vuoden ajan perusparannettu Forssan ja lan edelleen heikentyessä on pelättävissä lisä-
12194: Urjalan välistä maantietä. Kokonaisuudessaan rajoituksia liikenteelle.
12195: 31 km pitkästä tiestä on nyt valmistumassa 14 Samalla maantien rakentaminen välillä Koi-
12196: km:n osuus. järven kirkonkylä-Saviniemi selkeyttäisi kir-
12197: Tien kunnostuksen jatkaminen on aJOl· konkylän taajaman maankäyttöä.
12198: tettu TVL:n Hämeen piirin toimenpideohjel- Tämän tieosuuden, jonka kustannusarvio on
12199: massa vasta vuodesta 1982 eteenpäin. Näin 4,5 milj. mk, suunnitelmat ovat valmistumassa
12200: ollen ei myöskään valtion ensi vuoden tulo- ja ja saanevat vahvistuksen vuoden 1979 syksyllä,
12201: menoarviossa ole osoitettu määrärahoja ko. töi- jolloin töitä voitaisiin jatkaa.
12202: den jatkamiselle. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
12203: Tien käytön kannalta on tien kunnostuksen nioittavasti,
12204: jatkaminen kuitenkin tärkeätä, sillä nyt kun-
12205: nostetusta osuudesta eteenpäin alkaa kyseisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12206: maantien huonoin osuus välillä Koijärven kir- 1979 tulo- ja menoarvioon 1 milj.
12207: konkylä-Saviniemi. Tämä osuus on 5,9 km markkaa Koijärven kirkonkylän ja Sa-
12208: pitkä ja siinä on koko parannuksen alaisena viniemen välisen maantieosuuden raken-
12209: olevan maantien ainoa painotajoituksen alai- tamiseksi ilman keskeytyksiä.
12210: nen silta. Sillan heikon kunnon takia raskas
12211: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
12212:
12213: Eino Grönholm Lyyli Aalto
12214: 300 1978 vp.
12215:
12216: Raha-asia-aloite n:o 291.
12217:
12218:
12219:
12220:
12221: Grönholm ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Siirtolapuu-
12222: tarhaliiton toiminnan tukemiseen.
12223:
12224:
12225: E d u s k u n n a 11 e.
12226:
12227: Suomen SiirtoJapuutarhaliitto on lähes viisi- dettu pelkästään palkattomana harrastetyönä.
12228: kymmentä vuotta jatkuneen toimintansa aikana Siirtolapuutarhaviljely on tulevina vuosina run-
12229: toiminut siirtoJapuutarhatoimintaa harrastavien saasti lisääntymässä, siitä antavat selviä viitteitä
12230: viljelijöiden ja yhdistysten yhdyssiteenä. Liiton eri puolilla Suomea tapahtuvat maavarausano-
12231: toimintaperiaatteisiin kuuluu edistää ja kehittää mukset. Lisääntyvä toiminta vaatii myöskin li-
12232: terveitä vapaa-ajan harrastuksia ja elämäntapo- sääntyvää ohjaus- ja valistustyötä, jotta jo
12233: ja jäsenistönsä ja muidenkin sitä haluavien pa- olemassa olevat sekä uudet alueet tulisivat oi-
12234: rissa. Toimintamuotoina on valistustil.aisuuk- kein hoidetuiksi. Tähän ei liitolla ilman yhteis-
12235: sien ja kurssien järjestäminen sekä yhteyden pi- kunnan tukea ole kuitenkaan mahdollisuuksia.
12236: täminen eri viranomaisiin. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
12237: Liiton toimesta julkaistaan kuusi kertaa vuo- nioittavasti,
12238: dessa ilmestyvää SiirtoJapuutarha-nimistä leh-
12239: teä, jossa alan asiantuntijat kirjoituksillaan anta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12240: vat ohjeita ja neuvoja pienpuutarhojen hoidossa. 1979 tulo- ja menoarvioon luvun 30.99
12241: Liiton toimintaa tuettiin aikaisempina vuosi- uudelle momentille 50 000 markkaa
12242: na valtion toimesta kuten tapahtuu muissakin Suomen Siirtolapuutarhaliiton toimin-
12243: Euroopan maissa. Vuoden 1967 jälkeen, jol- nan tukemiseen.
12244: loin valtion tuki ·lopetettiin, on toimintaa hoi-
12245: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
12246:
12247: Eino Grönholm Riitta Järvisalo-Kanerva
12248: Lyyli Aalto Uljas Mäkelä
12249: Ilkka Kanerva
12250: 1978 vp. 301
12251:
12252: Raha-asia-aloite n:o 292.
12253:
12254:
12255:
12256:
12257: Grönholm ym.: Määrärahan osoittamisesta Allergialiitto-AIIer-
12258: giförbundet r.y:n toiminnan tukemiseen.
12259:
12260:
12261: E d u s k u n n a 11 e.
12262:
12263: Vaikka maamme väestöstä noin kymmenen kirjoituksia. Päivän suojelijana on aina ollut
12264: prosenttia potee hengitystieallergisia tauteja ku- Tasavallan Presidentti, joka on myöskin Aller-
12265: ten astmaa ja allergista nuhaa ja ainakin saman gialiiton suojelija.
12266: verran on riskialttiita allergian aiheuttamiin Liitto on myöskin valmistanut paikallisyh-
12267: vaivoihin, on näihin seikkoihin tähän mennessä distystensä käyttöön neljä lapsiallergiaa ja yh-
12268: mielestämme kiinnitetty luvattoman vähän huo- den ammattiallergiaa koskevan dia-sarjan.
12269: miota. Liitolla on lisäksi Pernajan Kabbölessä las-
12270: Näistä taudeista, jotka vaivaavat nimen- ten virkistys- ja kuntokoti Pääskylä, joka on
12271: omaan nuoria, ei vielä tähän mennessä ole tarkoitettu sellaisten lasten kesänvietto-, vir-
12272: tarpeeksi tietoutta ja valistusta ja kuitenkin kistys- ja kuntoutuspaikaksi, joiden allergiset
12273: on huomattava, että suuri osa allergisista sai- sairaudet asettavat heidän kesänvietolleen ta-
12274: rauksista on ennalta ehkäistävissä mm. voimak- vallisissa kesänviettopaikoissa useinkin voitta-
12275: kaan valistustyön avulla. mattomia vaikeuksia. Pääskylän suosio on jat-
12276: Allergialiitto-Allergiförbundet ry. on al- kuvasti kasvanut ja siellä oli viime kesänä eri
12277: lergiaa sairastavien tai siitä kärsivien yhteen- pituisilla leireillä kesäänsä viettämässä 86 lasta
12278: liittymä ( potilasyhdistys ) , jonka tarkoituksena eri puolilta Suomea hoitopäivien luvun nous-
12279: on sääntöjensä 2 §:n mukaan "niiden haittojen tessa 1144:ään. Hoitomaksu on aina pyritty
12280: vastustaminen, joita allergiset taudit aiheutta- pitämään mahdollisimman alhaisena (viime ke-
12281: vat yhteiskunnalle ja sen jäsenille". sänä se oli 10 mk vuorokaudelta) . Kaikki tä-
12282: Liitto on jo kohta yhdeksän vuoden ajan mä vaatii huomattavasti varoja ja Allergialiitto
12283: pyrkinyt tekemään voimaperäistä valistustyötä -Allergiförbundet ry:llä ei ole ilman valtio-
12284: lehtensä Allergian välityksellä. Lehti on aina vallan tukea mahdollisuutta kyllin tehokkaasti
12285: sisältänyt asiantuntijoiden kansantajuisia kirjoi- suorittaa tätä valistustyötä.
12286: tuksia allergisista sairauksista ja niistä toimen- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
12287: piteistä, joita mm. perheissä on välttämätöntä nioittavasti,
12288: noudattaa riskialttiuden vähentämiseksi.
12289: Liitto järjestää tänä vuonna taas marraskuun että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12290: puoliväliin ajoitetun "Puhtaan ilman päivän". 1979 tulo- ja menoarvioon luvun 33.80
12291: Päivä on järjestyksessä viides, sillä ensimmäis- uudelle momentille 80 000 markan
12292: tä Puhtaan ilman päivää vietettiin jo 1974. määrärahan myönnettäväksi Allergialiit-
12293: Päivän johdosta toimitetaan lehdistölle ym. jul- to-Allergiförbundet r.y:lle sen toimin·
12294: kisille tiedotusvälineille ko. aihetta käsitteleviä nan tukemiseksi.
12295: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
12296:
12297: Eino Grönholm Uljas Mäkelä Erkki Liikanen
12298: Lyyli Aalto Ilkka Kanerva Peter Muurman
12299: 302 1978 vp.
12300:
12301: Raha-asia-aloite n:o 293.
12302:
12303:
12304:
12305:
12306: Hanhirova ym.: Määrärahan osoittamisesta Tornionjoen vesistö-
12307: alueen kalanviljelylaitoksen perustamistutkimukseen.
12308:
12309:
12310: E d u s k u n n a 11 e.
12311:
12312: Viime aikoina on kiinnitetty huomiota kala- kialueelle. Tornionjokilaaksossa on useita sopi-
12313: taloudellisiin kysymyksiin ja oloihin. On mm. via paikkoja, mihin voitaisiin perustaa kapasi-
12314: todettu, että niin järvirikkaassa maassa kuin teetiltaan huomattavan suuri kalanviljelylaitos.
12315: Suomi olisi suuria mahdollisuuksia kehittää ka- Sellainen olisi Tornionjoesta Kukkolan kylästä
12316: lataloudesta huomattava elinkeino. Järvien lisäk- lähtevä Liakanjoki. Liakanjoessa oleva Pirkon-
12317: si meillä on vielä eräitä jokia, joita ei ole val- koski on alustavasti tutkittu Peräpohjolan
12318: jastettu voimatalouden käyttöön ja joihin kala Maanviljelysseuran toimesta ja havaittu erittäin
12319: pääsee esteettömästi nousemaan. Sellainen joki sopivaksi kalanviljelylaitoksen paikaksi. Lisäksi
12320: on mm. Tornionjoki, joka haarautuu ennen me- on alustavan tutkimuksen perusteella voitu to-
12321: reen laskemistaan useaksi haaraksi. Tornionjoki deta, että Tornionjoen vesistöalueella on monia
12322: on tällä hetkellä huomattavin voimatalouden muitakin erinomaisia paikkoja kalanviljelylai-
12323: käyttöön valjastamaton jokemme, johon nouse- tokselle.
12324: vat arvokalamme lohi, taimen ja siika sekä Kalanviljelylaitoksen aikaansaamiseksi on kui-
12325: nahkiainen. Tornionjoki on myöskin säilynyt tenkin suoritettava huomattavan laajoja ja pe-
12326: vielä puhtaana, koska sen yläjuoksulla ei ole rusteellisia tutkimuksia ja sen rakentaminen
12327: teollisuutta tai muuta vettä likaavaa suurempaa vaatii runsaasti varoja. Siksi olisi valtion toi-
12328: laitosta. Kuitenkin on viime vuosina ollut ha- mesta luotava edellytykset kalanviljelylaitoksen
12329: vaittavissa kalakannan vähentymistä, mikä on aikaansaamiselle Tornionjoen vesistöön, koska
12330: johtunut suurimmalta osin siitä, että meripyyn- vain siten on mahdollisuus turvata ja entises-
12331: ti jokisuulla on kehittyneiden pyyntivälineiden tään lisätä kalakantaa sanotussa vesistössä.
12332: vuoksi suuresti tehostunut. Näin ollen ei jo- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunni-
12333: keen pääse enää siinä määrin nousukalaa, että oittaen,
12334: sen kutu riittäisi turvaamaan kalakannan joessa
12335: ja siihen liittyvässä vesistössä. Tämän johdosta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12336: on tullut ajankohtaiseksi ryhtyä suunnittele- 1979 tulo- ja menoarvioon 20 000 mark-
12337: maan toimenpiteitä, joilla Tornionjoen ja siihen kaa tutkimuksen suorittamiseen kalan-
12338: laskevien jokien ja vesistöjen kalakanta voitai- viljelylaitoksen perustamiseksi Tornion-
12339: siin turvata. Yksi tehokkaimmista toimenpiteis- joen vesistöalueelle.
12340: tä olisi kalanviljelylaitoksen aikaansaaminen jo-
12341:
12342: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
12343:
12344: Veikko Hanhirova Pekka Vilmi Niilo Koskenniemi
12345: 1978 vp. 303
12346:
12347: Raha-asia-aloite n:o 294.
12348:
12349:
12350:
12351:
12352: Hanhirova ym.: Määrärahan osoittamisesta tien rakentamiseen
12353: välillä Nuotioranta-Rajavartiosto--Portimojärvi.
12354:
12355:
12356: E d u s k u n n a II e.
12357:
12358: Ylitornion kunnassa on eräitä varsin laajoja jokivarressa, sekä tien rakentaminen lyhentäisi
12359: alueita, jouka ovat vailla tieyhteyttä ja joissa matkaa Ylitorniolta Rovaniemelle suuntautuvan
12360: kuitenkin on huomattavaa liikennetarvetta. Tä- liikenteen osalta ja samalla estäisi ruuhkautu-
12361: män johdosta olisi tärkeää, että saataisiin ai- mia Ruotsista Rovaniemelle ja Kemiin suuntau-
12362: kaan tieyhteys välille Nuotioranta-Rajavartios- tuvan liikenteen osalta.
12363: to-Portimojärvi. Tämä tieyhteys olisi tärkeä Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
12364: mm. sen vuoksi, että väli Nuotioranta-Raja- taen,
12365: vartiosto, joka on noin 2 kilometrin mittainen,
12366: on vilkkaasti liikennöity, 'koska rajavartioston että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12367: kasarmit ja huoltokeskus sijaitsevat siellä ja tie 1979 tulo- ja menoarvioon 400 000
12368: on erittäin heikko. Rajavartiosto-Pottimojärvi markkaa Ylitornion kunnassa olevan
12369: väli on taas tärkeä rakentaa siksi, että tämän Nuotiorannan - Rajavartioston - Por-
12370: tien vaikutuspiiriin tulee runsaasti metsiä ja timojärven välisen tien rakentamiseen.
12371: soramaita, joista on huomattava puute Tornion-
12372: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
12373:
12374: Veikko Hanhirova Pekka Vilmi Niilo Koskenniemi
12375: 304 1978 vp.
12376:
12377: Raha-asia-aloite n:o 295.
12378:
12379:
12380:
12381:
12382: Hanhirova ym.: Määrärahan osoittamisesta Tornion kaupungissa
12383: olevan Liakanjoen sillan rakentamiseen.
12384:
12385:
12386: E d u s k u n n a 11 e.
12387:
12388: Tornion kaupungissa on Raumon ja Liakan tavasti sekä erikoisesti puutavarankuljetusten
12389: välisellä paikallistiellä muodostunut huomatta- johdosta käynyt raskaammaksi, on lossilla sat-
12390: vaksi haittatekijäksi Liakanjoen ylitys, joka ta- tunut useita vakavia onnettomuuksia.
12391: pahtuu nykyisin lossin avulla. Liakan kylän asu- Edellä esittämämme perusteella ja siksi, että
12392: tus on keskittynyt molemmin puolin noin 80 kyseessä olevalla siltahankkeella on laajaa yleis-
12393: metrin levyistä jokea ja useimmassa tapauksessa täkin merkitystä, koska se yhdistää kauttakul-
12394: talojen viljelykset sijaitsevat joen molemmin kuliikenteen kahden pohjois-eteläsuuntaan kul-
12395: puolin ja pakottavat käyttämään runsaasti los- kevan maantien välillä ja tyydyttää huomatta-
12396: sia. Kelirikkaaikoina joutuvat asukkaat käyttä- van väestömäärän liikennetarpeen, ehdotamme
12397: mään noin 13 km:n pituista kiertotietä. Myös- kunnioittaen,
12398: kin koululaiskuljetusten hoitaminen on hanka-
12399: laa, koska kylässä on vain yksi kansakoulu, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12400: joka sijaitsee joen länsipuolella. Kun jokitörmät 1979 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
12401: ovat korkeat ja veden vaihtelut suuria, aiheut- markkaa Liakanjoen sillan rakentami-
12402: tavat ne hankaluuksia lossikuljetukselle, ja kun seen.
12403: viime aikoina on liikenne vilkastunut huomat-
12404: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
12405:
12406: Veikko Hanhirova Pekka Vilmi Niilo Koskenniemi
12407: 1978 vp. 305
12408:
12409: Raha-asia-aloite n:o 296.
12410:
12411:
12412:
12413:
12414: Hanhirova ym.: Määrärahan osoittamisesta Sokiin fosforiitin
12415: metsälannoiteprojektin käynnistämiseen.
12416:
12417:
12418: Ed u s kun n a 11 e.
12419:
12420: Metsien lannoitus on maassamme laskenut den kuljetuksesta sekä levityksestä koealueille
12421: lähes puoleen siitä, mitä se oli aikaisempina ja metsäntutkimuslaitos vastaisi tutkimusten
12422: vuosina. Suurin tekijä tapahtuneeseen kehityk- suorittamisesta ja valvoisi kokeiden perustamis-
12423: seen lienee löydettävissä lannoitteiden korkeas- ta ja suorittamista. Projekti kestäisi vuoteen
12424: ta hinnasta. Tämän vuoksi on aiheellista etsiä 1985 saakka. Tutkimusten osalta metsäntutki-
12425: halvempia ratkaisuja metsälannoituksen kehit- muslaitoksen osuus rahoituksesta on kokonai-
12426: tämiseksi. Eräs tällainen ratkaisu olisi siirtyä suudessaan 900 000 mk, mistä vuoden 1979
12427: käyttämään raakafosfaattia metsien lannoitta- rahoitustarve on 200 000 mk. Metsäntutkimus-
12428: miseen kuten muissa pohjoismaissa parhaillaan laitoksella ei ole varattuna määrärahaa ko. tut-
12429: tapahtuu. kimukseen.
12430: Sokiin fosforiitin osalta on suoritettu pien- Mainittakoon, että tutkimusprojektin käyn-
12431: mittakaavassa kokeita, joiden tulokset ovat ol- nistäminen vaikuttaa omalta osaltaan helpotta-
12432: leet rohkaisevia. On todettu, että mainittu fos- vasti Lapin vaikeaan työttömyyteen ja tulee
12433: foriitti sopii sellaisenaan suoperäisten metsien myöskin ohjaamaan lannoitteiden käyttöä koti-
12434: lannoittamiseen. Ilman laajaa ja monipuolista maisiin raaka-aineisiin. Myöhemmin tällä on
12435: tutkimusta ei kuitenkaan voida siirtyä Sokiin selvä vaikutus metsäntuotannon lisäämiseen.
12436: fosforiittien käyttöön käytännön mittakaavassa. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
12437: Tämän johdosta ovat Rautaruukki Oy, met-
12438: sähallitus ja metsäntutkimuslaitos laatineet tut- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12439: kimusprojektin, joka toteutettaisiin siten, että 1979 tulo- ja menoarvioon 200 000
12440: Rautaruukki Oy toimittaisi tutkimuksessa tar- markkaa käytettäväksi Soklin fosforiitin
12441: vittavat lannoite-erät, metsähallitus tarjoaisi ko- metsälannoiteprojektin käynnistämiseen.
12442: keita varten maa-alueet ja huolehtisi lannoittei-
12443: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
12444:
12445: Veikko Hanhirova Lauri lmpiö Esko-Juhani Tennilä
12446: Niilo Koskenniemi Aimo Ajo Mikko Jokela
12447: Mikko Ekorre Pekka Vilmi
12448:
12449:
12450:
12451:
12452: 39 0878005881
12453: 306 1978 vp.
12454:
12455: Raha-asia-aloite n:o 297.
12456:
12457:
12458:
12459:
12460: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta maatilatalouden asunto-
12461: lainoitusta varten.
12462:
12463:
12464: E d u s k u n n a 11 e.
12465:
12466: Maatilataloude.n pnnssa asuntolainoitus on talouden piirissä työskentelevälle väestönosalle
12467: tapahtunut maatilatalouden kehittämisrahaston tuottaa asuntojen peruskorjaus ilman asuntolai-
12468: määrärahoista. Kun muu asuntolainoitettu ra- noja ylivoimaisia varlkeuksia.
12469: kentaminen saa varansa momentilta 26.12.83 Maatilatalouden :kehittämisrahaston varoja
12470: Asuntolainat, muodostaa näin ollen maatalou- lienee vuosittain käytetty maatalouden piirissä
12471: dessa rakentaminen poikkeuksen muuhun asun- tapahtuvaan asuntorakentamiseen noin 100
12472: tolainoitettuun rakentamiseen verrattuna. Pe- milj. markkaa. Koska asuntolainamäärärahat
12473: rusteltua syytä, miksi näin olisi jatkuvasti me- ovat tulo- ja menoarvioesityksessä hieman vä-
12474: neteltävä, ei ole olemassa. Luonnollista olisi, hentyneet viime vuodesta, ei liene mahdollista
12475: että kaikki asuntolainoitettu rakentaminen ra- tässä vaiheessa erottaa asuntolainojen momen-
12476: hoitettaisiin samalta momentilta. Kuitenkin oli- tilta 26.12.83 enempää kuin mainittu 100 milj.
12477: si parempi, jos maatilatalouden asuntolainamää- markkaa ja merkitä se omalle alamomentilleen
12478: räraha merkittäisiin omalle alamomentilleen. maatilatalouden asuntolainoja varten.
12479: Näin siitäkin syystä, että tämän määrärahan Edellä esitetyn johdosta kunnioittavasti eh-
12480: kehitystä olisi silloin helpompi seurata. dotamme,
12481: Maatilatalouden piirissä ei ole runsaasti vain
12482: asuntojen uustuotannon tarvetta, vaan olisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12483: myös suoritettava paljon asuntojen peruskor- 1979 tulo- ja menoarvioon momentin
12484: jausta. Ori huomattava määrä lämpötaloudelli- 26.12.83 uudelle alamomentille 100
12485: sesti heikkoja asuntoja, myös varustelu- ja mu- milj. markkaa maatilatalouden asunto-
12486: kavuustason parantamiseksi olisi suoritettava lainoitusta varten.
12487: peruskorjausta. Nitnenomaan ikääntyvälle maa-
12488: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
12489:
12490: Sauli Hautala Veikko J. Matikkala Erkki Korhonen
12491: Raino Westerholm Ulla Järvilehto Olavi Majlander
12492: Impi Muroma Jorma Fred Antero Juntumaa
12493: 1978 vp. 307
12494:
12495: Raha-asia-aloite n:o 298.
12496:
12497:
12498:
12499:
12500: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta viljavarastojen raken-
12501: tamiseksi.
12502:
12503:
12504: E d u s k u n n a II e.
12505:
12506: Maassamme on tällä hetkellä riittämättömästi lijäväestö ilman omaa syytään joutui suuresti
12507: viljavarastoja tarpeellisen viljaomavaraisuuden kärsimään. Tämän jälkeen maassamme on koet-
12508: turvaamiseksi. Leipäviljaa on varastossa noin tu pari heikkoa satovuotta, jonka takia leipä-
12509: 8 kuukauden kulutusta vastaava määrä, rehu- VIiijaa on jouduttu ja joudutaan tuomaan run-
12510: viljaa vieläkin vähemmän. Tällaisilla varastoilla saasti ulkomailta. Nämä vuodet ovat osoitta-
12511: ei kyetä tasaamaan hyvien ia huonojen sato- neet, ettei maassamme niinkään ole ylijäämä-
12512: vuosien vaihteluita. viljaongelmaa, vaan varastointiongelma. Ei ole
12513: Vähäisten varastojen takia maassamme ollaan riittävästi varastoja, jotta hyvinä satovuosina
12514: tilanteessa, että hyvinä satovuosina joudutaan voitaisiin riittävästi kerätä viljaa viljaomavarai-
12515: viemään runsaasti ylijäämäviljaa ulkomaille koti- suuden turvaamiseksi.
12516: maisen hintatason mukaan alhaiseen hintaan. Edellä todetun johdosta kunnioittavasti eh-
12517: Huonoina satovuosina taasen tuodaan viljaa. dotamme,
12518: Tilanne on kansantaloudellisesti epäedullinen.
12519: Tästä päästään vain siten, että ·rakennetaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12520: valtion viljavarastolle lisää varmuusvarastoja. 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
12521: Kolme vuotta sitten maassamme saatiin hyvä 30.29.60 lisäyksenä 30 milj. markkaa
12522: viljasato. Ylijäämäviljan markkinoinnista syn- viljavarastojen rakentamista varten.
12523: tyi melkoinen poliittinen ongelma, josta vilje-
12524: Helsing:issä 22 päivänä syyskuuta 1978.
12525:
12526: Sauli Hautala Antero Juntumaa Ulla Järvilehto
12527: Raino Westerholm Olavi Majlander Jorma Fred
12528: Impi Muroma Veikko J. Matikkala E. Korhonen
12529: 308 1978 vp.
12530:
12531: Raha-asia-aloite n:o 299.
12532:
12533:
12534:
12535:
12536: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion viljavaraston ra-
12537: kentamiseksi Lounais-Suomeen.
12538:
12539:
12540: E d u s k u n n a 11 e.
12541:
12542: Maamme tasapainoisen viljaomavarali.suuden Lounais-Suomi on todellista vilja-Suomea.
12543: aikaansaaminen on tuottanut jatkuvasti vai- Olisi luonnollista rakentaa lisää viljan varasto-
12544: keuksia. Joidenkin hyvien satovuosien jälkeen tilaa juuri tähän osaan maatamme. Tämä avaisi
12545: maassamme oli runsaasti ylijäämäviljaa, jonka myös uuden työllisyyskohteen, mikä vaikeutu-
12546: markkinoiminen poliittisten erimielisyyksien ta- van työllisyystilanteenkin vuoksi olisi välttämä-
12547: kia tuotti suuria vaikeuksia. Tästä aiheutui vil- töntä.
12548: jelijäväestölle monenlaista huolta. Sittemmin on Edellä esitetyn johdosta kunnioittavasti eh-
12549: koettu heikkoja satovuosia, viimeinen suoras- dotamme,
12550: taan katovuosi Etelä-Suomessa. Tällöin on jou-
12551: duttu ja joudutaan tuomaan paljonkin viljaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12552: ulkomailta. Kansakunnalle on epäedullista sekä 1979 tulo- ;a menoarvioon 100 000
12553: viljan vieminen että tuominen. Siksi tarvittaisiin markan määrärahan viliavaraston suun-
12554: lisää viljavarastoja tasoittamaan erilaisten sato- nittelemiseksi ia rakentamisen aloittami-
12555: vuosien viljamäärien vaihteluita. seksi Lounais-Suomeen.
12556: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
12557:
12558: Sauli Hautala ImJ?i Muroma Veikko J. Matikkala
12559: Jorma Fred E. Korhonen
12560: 1978 vp. 309
12561:
12562: Raha-asia-aloite n:o .300.
12563:
12564:
12565:
12566:
12567: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta viljan pienvarastojen
12568: rakentamiseksi.
12569:
12570:
12571: E d u s k u n n a 11 e.
12572:
12573: Maamme viljaomavaraisuuden tasapainoinen alueellista jakelua ja vähentäisi siihen liittyviä
12574: turvaaminen on jatkuvasti tuottanut vaikeuk- kuljetuskustannuksia. Alueellisesti laaja pienva-
12575: sia. Hyvinä satovuosina joudutaan viemään run- rastoverkosto muodostaisi myös mahdolLisina
12576: saasti viljaa ulkomaille kansainväLiseen hintaan, kriisiaikoina turvalLisen viljan perusvaraston.
12577: mikä on huomattavasti alle omassa maassa val- Halukkuutta pienvarastojen rakentamiseen
12578: litsevan hintatason. Huonoina satovuosina taa- varmasti löytyy viljelijäväestönkin piirissä, kun-
12579: sen joudutaan tuomaan vilj.aa kotimaan tarpeen han valtiovalta turvaa niiden rahoitusmahdolli-
12580: tyydyttämiseksi. Kansantaloudellisesti on epä- suudet ja kannattavan viljan varastoimistoimin-
12581: edullista, että satovuosien vaihtelwita ei kyetä nan. Varastojen rakentamisella voidaan myös
12582: nykyistä paremmin tasapainottamaan. Tämä helpottaa vaikeutuvaa työttömyystilannetta.
12583: johtuu viljavarastojen riittämättömyydestä Edellä esitetyn perusteella kunnioittavasti eh-
12584: maassamme. Tarvitsisimme niitä nopeasti lisää. dotamme,
12585: Maahamme olisi rakennettava lisää vilj,an
12586: suurvarastoja. Tämän lisäksi ja suurvarastojen että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
12587: täydentämiseksi tulisi rakentaa pienvarastoja, den 1979 tulo- ja menoarvioon mo-
12588: jotka muodostaisivat koko maan kattavan kun- mentille 30.32.45 lisäyksenä 1 000 000
12589: takohtaisen verkoston. Pienvarastojen rakenta- markkaa viljan pienvarastojen rakenta-
12590: minen mm. yksinkel1taistaisi varastoista viljan misen lainoittamiseksi.
12591: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
12592:
12593: Sauli Hautala Olavi Majlander Ulla Järvilehto
12594: Raino Westerholm Antero Juntumaa Jorma Fred
12595: Impi Muroma Veikko J. Matikkala E. Korhonen
12596: 310 1978 vp.
12597:
12598: Raha-asia-aloite n:o 301.
12599:
12600:
12601:
12602:
12603: Hautala ym;: Määrärahan osoittamisesta rautatien ylikulkusillan
12604: rakentamiseksi Loimaan-Palikkalan tielle Loimaan kaupun-
12605: gissa.
12606:
12607:
12608: E d u s k u n n a 11 e.
12609:
12610: Monien vuosien odotuksen jälkeen on maan- vaikean työllisyystilanteen vuoksi olisi Loimaal-
12611: tietä Loimaa-Palikkala (Ypäjä) alettu työl- le avattava tämä uusi työllisyyskohde.
12612: lisyysmäärärahoilla rakentaa. Työ jatkunee edel- Edellä esitetyn johdosta kunnio1ttavasti eh-
12613: leen ensi talvena. Tie on erittäin tarpeellinen. dotamme,
12614: Se yhdistää valtatiet n:o 9 ja 10 ja on osa valta-
12615: kunnallista tietä Uudestakaupungista ( Yläne- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12616: Leimaa) Hämeeseen. Tie tulee olemaari vilkas- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
12617: liikenteinen. Loimaan kaupungissa se ylittää 31.24.77 200 000 markan määrärahan
12618: rautatien. Turvallisuuden vuoksi tähän on ra- rautatien ylikulkusillan · suunnittelemi-
12619: kennettava ylikulkusi1ta. Jotta ylikulkusilta oli- seksi ja rakentamisen aloittamiseksi Loi-
12620: si valmis silloin, kun <tie Loimaalle on liiken- maan kaupunkiin Loimaan-Patikkalan
12621: nöitävässä kunnossa, olisi sillan suunnittelu- (Ypäjä) tielle.
12622: ja aloittam1stöihin ryhdyttävä pikaisesti. Myös
12623: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
12624:
12625: Sauli Hautala Veikko J. Matikkala
12626: Impi Muroma Jorma Fred
12627: 1978 vp. 311
12628:
12629: Raha-asia-aloite n:o .302.
12630:
12631:
12632:
12633:
12634: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta Taivassalon kunnan Kai-
12635: taisten salmen sillan rakentamiseksi.
12636:
12637:
12638: E d u s k u n n a II e.
12639:
12640: Maantieyhteys Raisio-Kustavi johdetaan Silta tietysti myös suuresti helpottaisi Kai-
12641: Taivassalossa Kaitaisten salmen yli lossin väli- taisten salmen Kustavin puolella asuvan paikal-
12642: tyksellä. Liiikenne on tiellä viLkas, sillä Kusta- lisen väestön elämistä. Se toisi myös lisää näil-
12643: vista on kehittynyt merkittävä lomanviettopaik- le kehitysalueille niiden kipeästi tarvitsemaa
12644: kakunta runsaan huvila-asutuksen ja useiden pienteollisuutta. Aivan uusia näkymiä parem-
12645: lomakeskusten ansiosta. Liikennettä lisää vielä mat yhteydet avaisivat lännen liikenteessä, joka
12646: se, että Kustavin Vuosnaisista on lauttayhteys voitaisiin enenevästi johtaa täältä käsin. Näin-
12647: Ahvenanmaalle ja Laupusista Iniöön sekä hän merimatka Ruotsiin lyhenisi huomattavasti.
12648: Houtskariin. Lossin talci.a liikenne ruuhkautuu Edellä esitetyn johdosta kunnioittavasti eh-
12649: monesti jopa useiksi tunneiksi Kaitaisten sal- dotamme,
12650: men kohdalla.
12651: Silta kiinteän yhteyden aikaansaamiseksi Kai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12652: taisten salmen yli lisäisi Kustavin, Taivassalon 1979 tulo- ja menoarvioon 300 000
12653: ja muiden saaristokuntien luontaisia edellytyk- markan määrärahan Taivassalon Kaitais-
12654: siä kehilltyä yhä enemmän tärkeiksi matkailu- ten salmen sillan suunnittelua ja raken-
12655: ja lomanviettokunniksi. Näillä kunnillahan on tamista varten.
12656: sangen rajalliset mahdollisuudet säilyä elinvoi-
12657: maisina ja kehittyvinä.
12658: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
12659:
12660: Sauli Hautala Veikko J. Matikkala
12661: Impi Muroma Jorma Fred
12662: 312 1978 vp.
12663:
12664: Raha-asia-aloite n:o 303.
12665:
12666:
12667:
12668:
12669: Helminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kymenlaakson veden-
12670: hankinnan yleissuunnitelman mukaisten töiden aloittami-
12671: seksi.
12672:
12673:
12674: E d u s k u n n a 11 e.
12675:
12676: Kymenlaakson asujamiston käyttöveden tur- Mikäli tämä Kymenlaakson erittäin tärkeä
12677: vaamiseksi on laadittu vedenhankinnan yleis- vedenhankinta aiotaan hoitaa laaditun yleis-
12678: suunnitelma. Riittävän korkealuokkaisen käyttö- suunnitelman ja aikataulun mukaisesti, oLisi
12679: veden saannin turvaamiseksi ovat Kymenlaak- työn toteuttamiseen saatav.a valtiolta riittävästi
12680: son ydinalueen kunnat ja Kymen vesipiiri sel- varoja työllisyysvaroina, korkotukilainoina ja
12681: vittäneet mahdollisuuksia pohjaveden ja teko- ..avustuksina tai työ olisi voitava toteuttaa vesi-
12682: pohjaveden hankkimiseksi ydinalueelle Pohjois- huoltotyöryhmän esityksen mukaisena valtion
12683: Valkealasta, Selänpään harjulta ja Vuohijär- vesihuoltotyönä.
12684: vestä. Ennen hankkeen toteuttamista olisi vielä syy-
12685: Tämän Selänpää-projektiksi nimitetyn suun- tä tehdä eräitä lisätutkimuksia aiheuttaako ky-
12686: nitelman mukaan raakavesi otettaisiin harjusta, seinen hanke mahdollisesti jotakin kielteistä
12687: jonka pohjavesivarastoa täydennettä~siin pump- paikalliselle asutukselle.
12688: paamalla erittäin puhdasvetisestä Vuohijärvestä Edellä esitetyistä syistä ehdotamme,
12689: vettä ja imeyttämällä se harjualueelle. AlueeLta
12690: voidaan saada käyttöön pohjavettä ja tekopoh- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
12691: javettä yhteensä noin 130 000 m3 vuorokau- den 1979 tulo- ja menoarvioon 10
12692: dessa. milj. markan määrärahan käytettäväksi
12693: Selänpää-projektin toteuttaminen tulee talou- Kymenlaakson vedenhankinnan yleis-
12694: dellisesti suhteellisen kalliiksi, mutta on veden- suunnitelman mukaisten töiden aloitta-
12695: saannin turvaamisen kannalta kyseisellä alueella miseksi.
12696: kuitenkin ainoa toteuttamiskelpoinen vaihtoeh-
12697: to. Alustavan arvion mukaan hankkeen kustan-
12698: nukset ovat noin 80 milj. markkaa.
12699: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
12700:
12701: Olli Helminen Meeri Kalavaineo Erkki Häkämies
12702: Risto Tuominen Seppo Tikka Mauno Forsman
12703: Taisto Sinisalo Anna-Liisa Linkola
12704: 1978 vp. 313
12705:
12706: Raha-asia-aloite n:o 304.
12707:
12708:
12709:
12710:
12711: Helminen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtionrau-
12712: tateiden työ- ja sosiaalitilojen rakentamiseksi.
12713:
12714:
12715: Ed u s kun n a 11 e.
12716:
12717: Vaidonrautateiden työ- ja sosiaalitilojen ja Kun yleisesti on katsottava, että valtion työ-
12718: työturvallisuustoimenpiteiden rahoittamiseksi on paikkojen tulisi olla esimerkkinä työ- ja sosiaali-
12719: ensi vuodeksi esitetty 2 450 000 markan tilojen osalta, tulisikin kyseisen määrärahan
12720: määräraha. Rautatiehallitus on laatinut vuosille riittävyyteen kiinnittää tulo- ja menoarvion
12721: 1978-80 työ- ja sosiaalitilojen saneerausohjel- käsittelyssä erityistä huomiota.
12722: man. Sen mukaan on hankkeet jaettu kahteen Jotta valtionrautateiden työ- ja sosiaalitilat
12723: kiireellisyysluokkaan. saataisiin yleisesti hyväksyttyjen ohjeiden ja
12724: Hankkeen ensimmäisessä kiire.ellisyysryh- lakien edellyttämään kuntoon ja valtionrauta-
12725: mässä on 38 kohdetta rataverkon eri puolilla, teiden henkilökunnan työtilat liikenteen ja sen
12726: joiden yhteinen kustannusarvio on noin 13,5 edellyttämien palvelutasovaatimusten mukai-
12727: miljoonaa markkaa. Nämä työ- ja sosiaalitilat seen kuntoon, ehdotamme kunnioittaen,
12728: ovat kiireellisyydessään mieluimmin heti toteu-
12729: tettavia, koska osa niistä on työsuojeluviran- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12730: omaisten mukaan tämän päivän työelämään täy- 1979 tulo- ja menoarvioon momentin
12731: sin ala-arvoisia ja sopimattomia. 31.90.74 ala'momentille 2 kohtaan 7
12732: Toiseen kiireellisyysryhmään kuuluvia koh- ( erittelemättömät työ- ja sosiaalitilat
12733: teita on 40 kappaletta ja kustannusarvio noin sekä työturvallisuustoimenpiteet) lisäyk-
12734: 8 miljoonaa markkaa. Kiireellisyysryhmiin 1 ja senä 5 000 000 markkaa kiireellisiksi
12735: 2 on sisällytetty vain todella kiireellisinä pidet- katsottaviin valtionrautateiden työ- ja
12736: tävät kohteet. Kuitenkin ero kiireellisten työ- sosiaalitilamäärärahoihin.
12737: ja sosiaalitilojen kustannusarvion ja nyt tehty-
12738: jen määrärahaesitysten osalta on suhteettoman
12739: suuri.
12740: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
12741:
12742: Olli Helminen Seppo Tikka Tellervo Koivisto
12743: Uljas Mäkelä Aimo Ajo Kaisa Raatikainen
12744: Matti Kuusio Niilo Koskenniemi Ralf Friberg
12745: Helge Siren Lyyli Aalto Jouko Tuovinen
12746:
12747:
12748:
12749:
12750: 40 0878005881
12751: 314 1978 vp.
12752:
12753: Raha-asia-aloite n:o 305.
12754:
12755:
12756:
12757:
12758: Hemmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun sairaanhoito-
12759: oppilaitoksen uudisrakennuksen suunnitteluun.
12760:
12761:
12762: Ed u s k u n n a II e.
12763:
12764: Oulun sairaanhoito-oppilaitoksen opetus- ja hallinnon ja opetuksen kannalta ei toununmen
12765: hallintotilat ovat käyneet riittämättömiksi. Jo vuokratiloissa - kaukana varsinaisesta oppilai-
12766: vuonna 1970 oppilaitoksen neuvottelukunta toksesta - ole paras eikä käyttökelpoinen
12767: esitti opistorakennuksen laajentamista, joka ei ratkaisu.
12768: kuitenkaan ole toteutunut. Opiskelijamäärä on Koska oppilaitoksen tontilla on runsaasti
12769: nykyisen oppilaitoksen valmistuttua v. 1962 tilaa laajennukseen, tulisi lisärakennuksen suun-
12770: lisääntynyt 300:sta 850:een. Ammattikasvatus- nittelutyöt käynnistää mahdollisimman pian.
12771: hallituksen suunnitelmien mukaan lukuvuosina Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
12772: 1977-1978 opiskelijamäärä olisi jo 1 000.
12773: Tällä hetkellä Oulun sairaanhoito-oppilaitos että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12774: on saanut varatuksi tiloja käyttöönsä Oulun 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
12775: Diakonissalaitokselta, muutoin tilanne olisi ollut 29.83.74 350 000 markan määrärahan
12776: oppilaitokselle kestämätön. Valtiontalouden Oulun sairaanhoito-oppilaitoksen uudis-
12777: kannalta ja oppilaitoksen tarkoituksenmukaisen rakennuksen suunnitteluun.
12778: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
12779:
12780: Kerttu Hemmi Irma Toivanen Jouko Mäkelä
12781: Kalevi Mattila P. Liedes J. Juhani Kortesalmi
12782: Antero Juntumaa Helvi Niskanen
12783: 1978 vp. 315
12784:
12785: Raha-asia-aloite n:o 306.
12786:
12787:
12788:
12789:
12790: Hemmi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta vesihuolto-
12791: laitteiden rakentamisen korkotukeen.
12792:
12793:
12794: Ed u s kun n a 11 e.
12795:
12796: Kuluvan vuoden alussa tuli voimaan uusittu tettava myöntämään vesihuoltotöiden korkotu-
12797: korkotukilainalaki, joka laajensi valtion korko- kiluotoista 60 %. Lisäksi Postipankin olisi eri-
12798: tukea myöntävien rahalaitosten lukumäärää. tyisesti huolehdittava kehitysalueiden vesihuol-
12799: Toteutetussa elvytys-nelosessa on edelleen laa- totöiden luototustarpeesta.
12800: jennettu korkotukea myöntävien luottolaitosten Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
12801: lukumäärää.
12802: Uudistuksen tavoite, mikäli sellaisena on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12803: ollut korkotukilainojen joustava ja nopea myön- 1979 tulo- ja menoarvioaan momentille
12804: täminen sekä töiden ripeä aloittaminen, ei ole 30.19.30 lisäyksenä 200 000 markkaa
12805: toteutunut. Uusi Jaki on pysäyttänyt kehitys- luottolaitoksille suoritettavaan vesihuol-
12806: alueella vesihuoltoon liittyvät rakennustyöt. tolaitosten rakenta.misluottojen korko-
12807: Vuoden 1979 tulo- ja menoarvioehdotuksessa hyvitykseen lähinnä kehitysalueiden ve-
12808: on varattu korkotukea niin, että se tekee mah- sihuolto/öiden luolotustarpeen tyydyttä-
12809: dolliseksi myöntää lainoja vesihuoltotöihin aina miseksi.
12810: 200 mmk:aan saakka. Postipankki olisi velvoi-
12811: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
12812:
12813: Kerttu Hemmi Juhani Vähäkangas Anneli Kivitie
12814: Veikko J. Matikkala J. Juhani Kortesalmi Sylvi Saimo
12815: Jouko Mäkelä Juhani Orrenmaa Irma Toivanen
12816: Mauno Manninen Antero Juntumaa Pentti Liedes
12817: Kalevi Mattila Lea Sutinen Pekka Vilmi
12818: Väinö Raudaskoski Alvar Saukko Uki Voutilainen
12819: Helvi Niskanen Niilo Koskenniemi
12820: 316 1978 vp.
12821:
12822: Raha-asia-aloite n:o 307.
12823:
12824:
12825:
12826:
12827: Hemmi ym.: Määrärahan osoittamisesta sähköveron aiheuttaman
12828: sähkön hinnan nousun osittaiseksi korvaamiseksi.
12829:
12830:
12831: Ed u s k u n n a 11 e.
12832:
12833: Valtion vuoden 1977 tulo- ja menoarviossa myös sähkölämmitteiset omakotiasunnot kysei-
12834: varattiin 15 milj. markkaa valtionavustuksena sillä alueilla.
12835: sähköveron aiheuttaman sähkön hinnan nousun Tämä määräraha jäi kuitenkin vuoden 1977
12836: osittaiseksi korvaamiseksi. Määäräraha oli tar- puolella edellä mainittuun tarkoitukseen käyt-
12837: koitus käyttää valtioneuvoston vahvistamien pe- tämättä. Kuluvan vuoden tulo- ja menoarvios-
12838: rusteiden mukaisesti kotitalouksille ja pienyri- ta määräraha on kokonaan poistettu.
12839: tyksille toimitettavan sähkön hinnan alentami- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
12840: seen niillä alueilla, joilla sähkön hinta on keski-
12841: määräistä korkeampi. Valtion avustusta ehdo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12842: tettiin myönnettäväksi pienjännitteellä myytä- 1979 tulo- ;a menoarvioon 15 000 000
12843: vän sähkön osalta niille sähkölaitoksille, joiden markan määrärahan valtionavustuksena
12844: jakeluverkoston pituus kuluttajaa kohti on suu- sähköveron aiheuttaman sähkön hinnan
12845: ri. Tällöin avustuksen piiriin olisivat tulleet nousun osittaiseksi korvaamiseksi.
12846: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
12847:
12848: Kerttu Hemmi Anneli Kivitie Pekka Vilmi
12849: Antero Juntumaa Irma Toivanen J. Juhani Kortesalmi
12850: 1978 vp. 317
12851:
12852: Raha-asia-aloite n:o 308.
12853:
12854:
12855:
12856:
12857: Hemmi ym.: Määrärahan osoittamisesta rintamaveteraaniasiain
12858: neuvottelukunnan perustamiseksi.
12859:
12860:
12861: E d u s k u n n a 11 e.
12862:
12863: Vuosien 1939-45 rintamaveteraanien elin- taminen tehtäväkseen. Muualla maailmassa so-
12864: olosuhteiden parantamiseksi valtiovallan tahol- taa käyneissä maissa on pysyvät valtion elimet
12865: la on suoritettu erittäin oleellisia ratkaisuja ja hoitamassa sotien veteraanien sosiaalisia ym.
12866: toimenpiteitä. Veteraanijärjestöillä on näiden asioita. Veteraanijärjestöt ovat meilläkin esit-
12867: saavuttamisessa ollut ratkaiseva merkitys. täneet pysyvän parlamentaarisen neuvottelukun-
12868: Veteraaneilla on yhä saavuttamatta kuiten- nan perustamista sosiaali- ja terveysministe-
12869: kin sellaisia toimenpiteitä, joiden toteuttami- riöön. Tämä pitäisi vihdoinkin toteuttaa. Neu-
12870: sella olisi merkitystä veteraanien elinolosuh- vottelukunnassa tulisi olla veteraanijärjestöjen
12871: teissa. Ennen muuta niitä ovat terveyden- ja - myös naisten- edustus.
12872: sairaanhoito ja kuntootus sekä asuntokysymyk- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
12873: set.
12874: Jotta veteraanijärjestöt voisivat entistä enem- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12875: män huomioon ottaen jäsenistönsä iän paneu- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
12876: tua virkistystoimintansa tehostamiseen, tulisi 33.01.09 100 000 markan määrärahan
12877: valtiovallan ottaa veteraanien vielä hoitamat- rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnan
12878: tomien ongelmien kartoittaminen ja niiden hoi- perustamiseksi.
12879: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
12880:
12881: Kerttu Hemmi Elly Sigfrids Matti Jaatinen
12882: Paavo Vesterinen Anneli Kivitie Salme Myyryläinen
12883: Juhani Orrenmaa Sylvi Saimo Marjatta Väänänen
12884: Antero Juntumaa Irma Toivanen J. Juhani Kortesalmi
12885: 318 1978 vp.
12886:
12887: Raha-asia-aloite n:o 309.
12888:
12889:
12890:
12891:
12892: Hemmi ym.: Määrärahan osoittamisesta näkövammaisrekisterin
12893: perustamiseksi.
12894:
12895:
12896: E d u s k u n n a 11 e.
12897:
12898: Näkövammaisten lukumäärän arvioidaan ole- tämistä tiedoista hyötyisivät erityisesti näkö-
12899: van 6 000-25 000 henkilöä. Tämän lukumää- vammaiset itse, mikä olisi tärkeintä, mutta
12900: rän epämääräisyys johtuu siitä, etteivät lähes- myös suunnitelmia ja tutkimuksia suorittavat
12901: kään kaikki näkövammaiset hakeudu hoitoon. sosiaali- ja terveysviranomaiset. Rekisteri voisi
12902: Varsinkin iäkkäämmät ihmiset ovat taipuvaisia selvittää yksilökohtaisesti näkövammaisten mah-
12903: pitämään näkökyvyn heikentymistä iän mukana dollisuudet osallistua työelämään ja toisaalta
12904: luonnostaan lankeavana seurauksena. Sokeain selvittää hoito- ja koulutustarpeen eri ikäryh-
12905: liiton asettama työryhmä on jättänyt sosiaali- missä ja eri tilanteissa.
12906: ja terveysministeriölle mietinnön, jossa tode- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12907: taan tutkimusta kaivattavan näkövammaisten
12908: oloista, koulutuksen ja kuntoutuksen tarpeesta, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12909: työllisyydestä sekä ikäjakautumasta. 1979 tulo- ja menoarvioon luvun 33.44
12910: Työryhmän ehdotuksen mukaan olisi maa- uudelle momentille 120 000 markan
12911: hamme pian perustettava jatkuvasti ajan tasalla määrärahan näkövammaisrekisterin toi-
12912: pysyvä näkövammaisrekisteri. Rekisterin sisäl- minnan käynnistämiseksi.
12913: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
12914:
12915: Kerttu Hemmi Anneli Kivitie Salme Myyryläinen
12916: Antero Juntumaa Sylvi Saimo Meeri Kalavainen
12917: Elly Sigfrids Irma Toivanen Lea Sutinen
12918: J. Juhani Kortesalmi Seppo Westerlund Terhi Nieminen
12919: 1978 vp. 319
12920:
12921: Raha-asia-aloite n:o 310.
12922:
12923:
12924:
12925: Hemmi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta raittiustyöhön
12926: sekä alkoholijuomista aiheutuvien haittojen ehkäisemiseen.
12927:
12928: E d u s k u n n a 1I e.
12929:
12930: Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1978 tetusta valtionavusta yli 600 000 markkaa palk-
12931: on momentti 33.51.50 (valtionapu raittiustyö- kaukseen. Tämäkään ei riitä raittiusjärjestöjen
12932: hön sekä alkoholijuomista aiheutuvien haittojen toimihenkilöiden palkkoihin, vaan mikäli val-
12933: ehkäisemiseen) merkitty yhden markan suurui- tionapua ei koroteta järjestöt joutuvat tänä
12934: sena asukasta kohti eli 4 743 470 markkana. vuonna sanomaan irti ehkä neljänneksen työn-
12935: Alkoholilain 98 §:n 1 momentin 2 kohdan tekijöistään. Tältä kannalta on tärkeätä, että
12936: mukaan on valtion tulo- ja menoarvioon otet- raittiusmäärärahaa korotetaan rahanarvon ale-
12937: tava vuosittain määräraha, joka vastaa vähin- nemista vastaavasti.
12938: tään 35 penniä kutakin edellisenä vuonna maas- Alkoholihaitat ovat viime vuosina merkittä-
12939: sa henkikirjoitettua asukasta kohti käytettäväksi västi lisääntyneet. Vuoteen 1968 verrattuna
12940: avustuksena raittiustyöhön ja alkoholijuomista juopumuspidätykset ovat nousseet 57 % ja rat-
12941: aiheutuvien haittojen ehkäisemistä tarkoitta- tijuoppoustapaukset 144 %. Väkivaltarikolli-
12942: vaan toimintaan. Vuosien 1972 ja 1973 tulo- suuden lisäys on vuoteen 1970 verrattuna, jol-
12943: ja menoarviossa oli määräraha, joka vastasi 45 loin rikoslain muutos astui voimaan, ollut
12944: penniä asukasta kohti, vuoden 1974 tulo- ja 67%.
12945: menoarviossa määräraha, joka vastasi 55 penniä Raittiustyön tarve on entisestäänkin kasva-
12946: asukasta kohti, ja vuosien 1975, 1976, 1977 ja nut. Kuten Ruotsin alkoholikomitea on toden-
12947: 1978 tulo- ja menoarviossa määrärahat, jotka nut, alkoholiolojen hoitamiseksi on välttämä-
12948: vastasivat 1 markkaa asukasta kohti. töntä, että raittiiden lukumäärä on mahdolli-
12949: Nykyisissä oloissa on välttämätöntä, että simman suuri. Raittiusjärjestöt toimivat laajalla
12950: raittiusjärjestöt voivat jatkuvasti tehostaa työ- rintamalla. On myös todettava, että raittiit ih-
12951: tään, sillä on kysymys pitkäjännitteisestä asen- miset säästyvät valtion menoja lisääviltä alko-
12952: teisiin ja käyttäytymiseen vaikuttamisesta. Ylei- holin terveys- ja sosiaalisilta haitoilta.
12953: sen mielipiteen kääntymistä raittiusliikkeen ta- On tärkeätä, että raittiustyötä voidaan tehdä
12954: vaille myönteiseksi voidaan käyttää hyväksi kaikilla rintamilla, ja että toimivia raittiusjär-
12955: vain, jos liikkeen työ vastaa siihen tällä het- jestöjä tuetaan tasapuolisesti ja riittävästi. Kaik-
12956: kellä kohdistettuja odotuksia. kien raittiusjärjestöjen toiminta kärsii siitä, että
12957: Alkoholijuomien kokonaiskulutus on ennak- rahanarvon aleneminen heikentää niiden toimin-
12958: kotietojen mukaan viime vuonna ollut 6,40 tamahdollisuuksia.
12959: litraa puhdasta alkoholia henkeä kohti vuodes- Käsityksemme mukaan määräraha olisi vuo-
12960: sa eli toiseksi suurin nykyisen alkoholilain ai- den 1979 tulo- ja menoarvioon merkittävä 1
12961: kana. Tähän on vaikuttanut se, että alkoholi- markan 50 pennin suuruisena asukasta kohti.
12962: juomien hintataso jäi viime vuonna vähintään Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12963: 20 % jälkeen muiden hyödykkeiden hinnoista.
12964: Alkoholihaitat ovat myös saatujen tietojen mu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12965: kaan viime vuonna lisääntyneet, erityisesti rat- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
12966: tijuoppoustapaukset. 33.51.50 lisäyksenä 1185 190 markkaa
12967: Rahanarvon aleneminen on vienyt siihen, käytettäväksi raittiustyöhön sekä alko-
12968: että raittiusjärjestöt joutuvat kuluvana vuonna holijuomista aiheutuvien haittojen eh-
12969: käyttämään alunperin toimintavaroiksi tarkoi- käisemiseen.
12970: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
12971:
12972: Kerttu Hemmi Antero Juntumaa Sylvi Saimo
12973: Kalevi Mattila Elly Sigfrids Irma Toivanen
12974: J. Juhani Kortesalmi
12975: 320 1978 vp.
12976:
12977: Raha-asia-aloite n:o 311.
12978:
12979:
12980:
12981:
12982: Hemmi ym.: Määrärahan osoittamisesta sairaanhoito-oppilaitok-
12983: sille terveyskeskusten koulutuskäytöstä aiheutuvien kustan-
12984: nusten korvaamiseen.
12985:
12986:
12987: Ed u s k u n n a 11 e.
12988:
12989: Tammikuun 1 päivänä 1977 tuli voimaan jaus- ja järjestelytehtäviin käytetyltä työajalta
12990: kansanterveyslain muutos, 15 a §, jonka mu- sitä vastaavan osuuden varsinaisesta palkkauk-
12991: kaan terveyskeskusta voidaan käyttää tervey- sesta.
12992: denhuoltohenkilökunnan koulutukseen. Kunnalliset keskusjärjestöt ovat suositelleet
12993: Terveyskeskusta ylläpitävän kunnan kansan- terveyskeskussopimusmalli O:n mukaisen sopi-
12994: terveystyötä tekevä viranhaltija on velvollinen muksen tekemistä.
12995: osallistumaan koulutuksen antamiseen siten Jotta sairaanhoito-oppilaitokset voivat suorit-
12996: kuin siitä on asianomaisen terveyskeskuksen ja taa koulutuskäytöstä aiheutuvat kustannukset
12997: koulutuksen järjestäjän välisessä sopimuksessa opetus- ja ohjaustehtäviin osallistuvan tervey-
12998: tarkemmin määrätty. denhuoltohenkilöstön palkkauksen osalta ter-
12999: Edellä tarkoitettua terveyskeskusten koulu- veyskeskusten ylläpitäjille, tulee sairaanhoito-
13000: tuskäyttöä varten on lääkintöhallitus laatinut oppilaitoksille osoittaa määräraha sitä varten.
13001: terveyskeskussopimusmalli O:n, jonka mukaan Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
13002: oppilaitos korvaa terveyskeskuksen ylläpitäjälle tavasti,
13003: palkkakustannusten korvauksena ne lisäkustan-
13004: nukset, jotka aiheutuvat siitä, että palkkausta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13005: on voimassa olevan virka- tai työehtosopimuk- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
13006: sen nojalla korotettu opetus- ja ohjaustehtävän 33.69.28 3 miljoonan markan määrära-
13007: vuoksi, sekä virka- tai työehtosopimuksen nojal- han sairaanhoito-oppilaitoksille terveys-
13008: la suoritettavat lisäkorvaukset. Oppilaitos kor- keskusten koulutuskäytöstä aiheutuvien
13009: vaa sopimusmallin mukaan myös opetus-, oh- kustannusten korvaamiseen.
13010: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
13011:
13012: Kerttu Hemmi Sylvi Saimo Helvi Niskanen
13013: Juhani Orrenmaa Irma Toivanen Aili Vaittinen-Kuikka
13014: Kalevi Mattila P. Liedes J. Juhani Kortesalmi
13015: Antero Juntumaa Lea Sutinen
13016: 1978 vp. 321
13017:
13018: Raha-asia-aloite n:o 312.
13019:
13020:
13021:
13022:
13023: Hollming ym.! Määrärahan osoittamisesta Rauman merivartio-
13024: koulun rakennustyön aloittamista varten.
13025:
13026:
13027: Ed u s k u n n a 11 e.
13028:
13029: Merivartiokoulu toimii nykyään Otaniemessä Rakentamisen alkurahoitus oli valtion vuo-
13030: poliisiopiston tiloissa, jotka kuitenkin poliisi- den 1975 tulo- ja menoarviossa, mutta se "jää-
13031: koulutus tarvitsisi omaan käyttöönsä. Koulussa dytettiin" eikä seuraaville vuosille osoitettu ja.t.
13032: on noin seitsemänkymmentä oppilasta, ·joista korahoitusta.
13033: osa joudutaan tilanpuutteen vuoksi koulutta- Paikkakysymyskin otettiin uudelleen pohdift..
13034: maan Vaasassa. nan alaiseksi. Sisäasiainministeriön asettama vir~
13035: Pulmana nykyisissä koulutustiloissa on myös kamiestoimikunta, jonka puheenjohtajana oli ra-
13036: pitkä matka harjoitusmaastoon. Matkoihin kou- javartiolaitoksen meriosaston päällikkö kommo-
13037: lulta merelle kuluu huomattavan paljon aikaa, dori Jorma Kaisalo, tutki sijoituspaikkakysy-
13038: koska koulutukseen kuuluu olennaisena osana myksen uudestaan.
13039: k1iytännön harjoittelua merivartio- ja pelastus- Toimikunta päätyi kesällä 1977 antamassaan
13040: tehtävissä. mietinnössä puoltamaan R-.mmaa ainoana kysy-
13041: Rauman kaupunki on lahjoittanut koulua mykseen tulevana koulun sijoituspaikkana,
13042: varten valtiolle tontin sataman ääreltä. Luovu- Koska koulun rakentamissuunnitelma on val-
13043: tuskirja on allekirjoitettu keväällä 1975. Koulu mis ja paikkakysymys ratkaistu, olisi itse to-
13044: saa käyttöönsä 80 m:n pituisen Iatturiosan teutustyöhön paåstävä mahdollisimman pian kä-
13045: Rauman sisäsatamassa. Koulu voi osittain käyt- siksi varsinkin kun rakennusalan työttömyys on
13046: tää hyväkseen viereisen merikoulun tiloja. ·Rauman seudulla pahimpia koko maassa jolr
13047: tuen Olkiluodon ydinvoimalaitosten talonra-
13048: Rakennuksessa tulisi sijaitsemaan opetustilo- kennustöiden työvaiheen päättymisestä.
13049: jen lisäksi 30 kahden tai kolmen hengen huo- Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten dr
13050: netta, kuusi asuntoa, kriisiajan toimintakeskus dotamme kunnioittaen,
13051: ja 12-13 miehen vahvuinen merivartioasema.
13052: V. 1975 valmistuneen suunnitelman mukaan etta Eduskunta ottaisi valtion vuo-
13053: uudisrakennuksen kuutiosisältö on 10 500 m3 den 1979 tulo- ja menoarvioon 1 mil-
13054: ja kerrosala 3 260 m2 • Rakentamiskustannuk- ;oonan miJf'kan määrärahan Rauman me-
13055: set ovat n. 7 miljoonaa markkaa. rivartiokoulun rakennustyön aloittamis-
13056: Hanke olisi varsin hyvä työllisyyskohde. ta varten.
13057: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
13058:
13059: Kirsti Hollming Matti Kuusio Aulis Juvela
13060:
13061:
13062:
13063:
13064: 41 0878005881
13065: 322 1978 vp.
13066:
13067: Raha-asia-aloite n:o 313.
13068:
13069:
13070:
13071:
13072: Hollming ym.: Määrärahan osoittamisesta Rauman tullikamarin
13073: siirtoa varten.
13074:
13075:
13076: E d u s k u n n a 11 e.
13077:
13078: Rauman tullikamari Sl)attsee Laitsaaren sa- kenttää muodostuu viimeist~än silloin pahaksi
13079: tamanosassa kaupungin omistamassa vanhassa pullonkaulaksi Rauman sataman tärkeimpien
13080: rakennuksessa, joka tämän satamanosan muu- vientilaiturien käytölle.
13081: ten täydellisesti toteutuneen saneerauksen Rauman tullikamarin henkilökunnan määrä
13082: myötä on jäänyt keskelle laiturikenttää vaikeut- on nykyisellään 32 henkeä. Nykyinen tullJ.ka-
13083: tamaan paperin ja selluloosan lastaustoimin- mari käsittää 453 m2 osittain varsin epäkäy-
13084: taa. Tullikamari on suunniteltu siirrettäväksi tännöllisiä tiloja. Rakennettaessa kokonaan
13085: valtion omistamalle tontille n:o 1/244/II Sa- uutta tilaa, joka sijoitetaan samalle tontille tu-
13086: tamakadun varteen lähelle sataman perukkaa. levan etappirakennuksen kanssa tai jopa sa-
13087: Paikka soveltuu erinomaisesti tullin tarpei- maan rakennukseen tullaan toimeen pienemmäl-
13088: siin, koska siitä on lyhyt maayhteys satama- lä kokonaispinta-alalla, arviolta 400 m2 :llä.
13089: altaan molemmin puolin sijaitseville laitureille. Nykytilanteen huomioonottaen saattaisi tulla
13090: Valtiovallan suunnitelmissa on ollut sijoit- kysymykseen tullikamari- ja etappirakennuksen
13091: taa Rauman edustalla olevan Kuuskajaskarin toteuttaminen kahdessa vaiheessa siten, että
13092: rannikkolinnakkeen etapin tilat yllämainitulle ensimmäisessä vaiheessa rakennettaisiin tullika-
13093: Satamakadun tontille. Näiden suunnitelmien marin tilat, lämpökeskus ja muut molempien
13094: toteutumisen yhä viivästyessä järjestetdn laitosten vaatimat tilat sekä toisessa vaiheessa
13095: etappikysymys tilapäisesti siten, että läheltä etapin tilat.
13096: satamaa vuokrattiin yksityinen kiinteistö, johon Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13097: etappi muutti kesällä 1977. Tämä kiinteistö si- nioittaen,
13098: jaitsee alueella, jonka VR aikaa myöten tulee
13099: tarvitsemaan Rauman ratap:ha-alueen laajen- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13100: nusta varten. Kysymys tullikamarin siirtämisestä 1979 tulo- ja menoarvioon 500 000
13101: on edelleen avoin. Kuitenkin on tullin käy- markan määrärahan Rauman etappi- ja
13102: tössä nyt oleva rakennus purettava viimeistään tullitalon toteuttamisen ensimmäistä ra-
13103: silloin, kun paperin vienti elpyy vuosien 1973 kentamisvaihetta eli Rauman tullikama-
13104: -74 tasolle, koska sen sijainti keskellä Iaituri- ria varten.
13105: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
13106:
13107: Kirsti Hollming Matti Kuusio Aulis Juvela
13108: 1978 vp. 323
13109:
13110: Raha-asia•aloite n:o 314.
13111:
13112:
13113:
13114:
13115: Hollming ym.: Määrärahan osoittamisesta Vanha Rauma Säätiön
13116: toiminnan tukemiseen.
13117:
13118:
13119: E d u s k u n n a II e.
13120:
13121: Raumalla sijaitsee maamme laajin alkuperäi- essään lainoja vanhojen rakennusten korjauk-
13122: sessä asussaan säilynyt keskiaikainen kaupunki- seen ottaa huomioon myös ne rakennukset,
13123: miljöö, lähes 40 ha:n suuruinen puukaupunki. joissa tarvitaan varoja itse rakennuksen rungon
13124: Se muodostaa nykyään n. 3 % kaupungin ase- korjaukseen.
13125: makaavan mukaisesti rakennetusta pinta-alasta Raumalla perustettiin v. 1976 säätiö, "Van-
13126: ja siellä asuu n. 1300 asukasta. Vanhan Rauman ha Rauma Säätiö", jonka päätehtävänä on Van-
13127: itä-länsi-suuntainen pääkatuverkko risteävine han Rauman rakennus- ja miljöösuojeluun täh-
13128: poikkikatuineen pohjautuu 300-500 vuoden täävien lainojen ja avustusten myöntäminen.
13129: takaiseen perinteeseen ja on täten erinomaisen Kaupunki on säätiössä enemmistöjäsenenä ja
13130: arvokas historiallinen muistomerkki. Rauma on kaupunginvaltuusto on valinnut edustajansa sää-
13131: palanut viimeksi v. 1682, joten kaupunkia on tiön hallintoelimiin. Näiden lisäksi säätiön jä-
13132: rakennettu yhtäjaksoisesti lähes 300 vuotta. seniksi on liittynyt mm. paikallinen kotiseu-
13133: Sisäasiainministeriö päätti v. 1952 julistaa tuyhdistys, ammatillinen paikallisjärjestö, työ-
13134: Vanhan Rauman vanhaksi kaupunginosaksi. väen sivistysjärjestö, kiinteistönomistajien yh-
13135: Rauman vanhakaupunki on eräs maamme kau- distys jne., joten voidaan katsoa säätiössä ole-
13136: punkikulttuurin avainmonumentteja, ja sen säi- van edustettuina mahdollisimman laajat kan-
13137: lyminen on paitsi lakisääteinen velvollisuus salaispiirit, Raumalla ja sen ulkopuolellakin.
13138: ( Rak.laki 135 § ja Rak.as. 32 § 18 mom.) Säätiö on saanut opetusministeriöltä varoja,
13139: myös Rauman kaupungin intressseissä mitä suu- joiden turvin se on jo aloittanut toimintansa.
13140: rimmassa määrin. Muinaistieteellinen toimikun- Jotta Vanha Rauma saataisiin pelastetuksi
13141: ta suoritti Rauman vanhassa kaupungissa ra- jälkipolville, on siellä suoritettava miljoonien
13142: kennus- ja miljöötaiteellisen inventoinnin vv. markkojen korjaustyöt, koska se on lähes 100
13143: 1966-67 ja esitti, että Rauman vanhasta kau- % :sti puusta rakennettu. Säätiön jatkuvan te-
13144: pungista suojeltaisiin vanha katuverkosto koko- hokkaan toiminnan edellytyksenä onkin, että
13145: naisuudessaan sekä säilvtettäisiin mittakaava säätiö saisi jatkuvasti vuosittain toimintansa
13146: ja pienijakoisuus. · tukemiseksi määrärahan.
13147: Parhaillaan on valmistumassa Vanhan Rau- Opetusministeriö on myöntänyt ylläesitet-
13148: man pääosan kattava asemakaavan muutoseh- tyyn tarkoitukseen v. 1977 100 000 markkaa.
13149: dotus, joka tähtää, paitsi edellä kerrottuihin ta- Myös kaupunki on myöntänyt tähän mennessä
13150: voitteisiin, vielä pitemmälle, myös huomattavan vastaavat 100 000 markkaa. Osa kaupungin
13151: tehokkaaseen yksityisten rakennusten suojeluun, myöntämästä avustuksesta on tarkoitettu lähin-
13152: koska on todettu, että vain tällä tavoin turva- nä käyttörahaston muodostamiseen. Säätiön hal-
13153: taan mainitun kansallisen rakennushistorialli- litus on lähettänyt opetusministeriölle sekä
13154: sen muistomerkin säilyminen. vuotta 1978 että vuotta 1979 koskevan avus-
13155: On selvää, että näin suuren vanhan kaupun- tusanomuksen. Vuodelle 1978 on anottu
13156: gin ylläpitäminen käy 30 000 asukkaan kaupun- 100 000 markkaa ja vuodelle 1979 200 000
13157: gille ja sen asukkaille taloudellisesti ylivoimai- markkaa. Säätiö ei ole saanut vastausta kum-
13158: seksi tehtäväksi. Näin ollen olisi kiireesti ai- paankaan anomukseensa. Niinpä säätiön toi-
13159: kaansaatava laki vanhojen puukaupunkien suo- minta jatkuukin tällä hetkellä lähinnä käyttö-
13160: jelusta ja valtion määrärahoja lunastustoimien rahastoa ja petospääomaa syömällä.
13161: avustamiseen. Asuntohallituksen tulisi myöntä- Lainoja ja avustuksia on tähän mennessä
13162: 324 Raha-asia-aloite n:o 314
13163:
13164:
13165: jaettu kaikkiaan seitsemän kertaa. Hakemuk- otetaan huomioon ja lainoja ja avustuksia
13166: sia on säätiölle jätetty 34 kappaletta. Lainaa myönnetään etupäässä vähävaraisille. Lainaa
13167: on myönnetty kaikkiaan 27 tapauksessa ja myönnettäessä otetaan huomioon myös histo-
13168: avustusta 13 tapauksessa. Sekä lainaa että avus- riallinen ja kaupunkikuvallinen arvo. Vähäi-
13169: tusta on saanut seitsemän hakijaa ja pelkästään sempään korjaus- ja entisöimistyöhön säätiö
13170: avustusta kuusi hakijaa. Jo myönnetty laina myöntää harkinnan mukaan lainaa korkeintaan
13171: on peruuntunut ndjässa tapauksessa. Korko- 30 % työn kokonaiskustannuksista. Laina-aika
13172: tukea on anottu kahdesti, muttei myönnetty on 3-7 vuotta. Korko ja takaisinmaksamisen
13173: kertaakaan. Pelkästään suunnitteluapua on alkamisajankohta määritellään jokaisessa tapa-
13174: anottu yhdessä tapauksessa. uksessa erikseen. Lainan vakuutena ovat nor-
13175: Hyväksyttyjen laina- ja avustussääntöjen mu- maalit pankkivakuudet. Korjaus- ja entistämis-
13176: kaisesti lainavarat on tarkoitettu lähinnä sel- töihin myönnetään myös toissijaisesti avustuk-
13177: laisten kiinteistöjen tai kiinteistönosien tai ra- sia.
13178: kenteiden kunnostukseen sekä entisöintiin, joi- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
13179: hin ei ole mahdollisuutta saada avustusta val- nioittaen,
13180: tion normaalin lainoituksen puitteissa. Säätiön
13181: antaessa lainaa, korkotukea tai avustuksia kiin- ettii Eduskunta ottaisi valtion vuo-
13182: nitetään huomiota korjausten ja entisöintien den 19 79 tulo· ;a menoaroioon 200 000
13183: kiireellisyysjärjestykseen sekä Vanhan Rauman markan mäiit\ärahan V anba Rauma Sää-
13184: kökonaiskuvan kannalta tärkeisiin kohteisiin. tiön toiminnan tukemiseen.
13185: Myös kiinteistönomistajan varallisuussuhteet
13186: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
13187:
13188: Kirsti Hollming Matti Kuusio Aulis Juvela
13189: 1978 vp. 325
13190:
13191: Raha-asia-aloite n:o 315.
13192:
13193:
13194: Hollming ym.: Määrärahan osoittamisesta Peipohjan-Rauman
13195: radan petosparantamista varten.
13196:
13197: E d u s k u n n a 11 e.
13198: Rauman sataman merkitys Suomen ulko- kaisten kunnassa, missä se kulkee suurien suo-
13199: maankaupan tavaranvälitysreittinä on jatku- alueiden läpi. Rataosuudella olisi mitä pikim-
13200: vasti kasvamassa. Vaikka Rauma onkin pää- min suoritettava perusparannus. Se olisi sepe-
13201: asiallisesti puun kemiallisen teollisuuden vien- löitävä, routivat kohdat olisi perustettava
13202: tisatama ja vaikka tämän teollisuuden ulko- uudelleen, ojat olisi perattava, avorummut ka-
13203: maanliikenteen vähenemisen myötä myös tettava ja radan tasoristeykset olisi varustet-
13204: Rauman sataman selluloosan ja paperin väli- tava nykyaikaisin turvalaittein sekä suoritet-
13205: tysluvut ovat olleet viime vuosina aikaisem- tava eräissä niistä tiejärjestelyjä. Radan koko
13206: pia ennusteita vähäisempiä, ovat toisaalta pituus on 47 km. Edellä luetellut peruspa.
13207: uudet tavaranimikkeet sekä yhä kasvava Neu- rannustyöt maksaisivat nykykustannustason
13208: vostoliitosta Länsi-Euroopan satamiin Rauman mukaan n. 5,5 milj. mk, mutta jo 1,5 milj.
13209: kautta suuntautuva kauttakulkuliikenne ai- mk:lla saataisiin pahimmat epäkohdat korja-
13210: heuttaneet sen, että kokonaisliikenteen vuosi- tuiksi. Vastineeksi käytetyille varoille saatai-
13211: tonnimäärä osoittaa nousevaa kehitystä. siin kunnossapitokustannusten tuntuva vähene-
13212: Raumalta sisämaahan ja sisämaasta Raumal- minen, liikenteen nopeutuminen ja ennen kaik-
13213: le tapahtuvien kuljetusten prosentuaa:isessa ja- kea liikenneturvallisuuden paraneminen.
13214: kautumisessa on tapahtunut käänne siten, että Rautatiehallituksen keskipitkän tähtäyksen
13215: rautatiekuljetusten osuus kasvaa nyt paitsi abso- taloussuunnitelmassa on vuodelle 1980 mer·
13216: luuttisesti myös prosentuaalisesti. kitty 2,1 milj. mk Pelpohjan-Rauman rata-
13217: Kokonaan uutta vaihetta Rauman sataman osan perusparantamiseen. Tämä aikataulu ei
13218: kehityksessä merkitsee viime vuonna vihdoin kuitenkaan sovellu yhteen Rauman uuden me-
13219: rakenteille saadun uuden 9,0 m:n meriväy- riväylän rakentamisaikataulun kanssa. Koko
13220: län valmistuminen 2-3 vuoden kuluessa. Rau- työ olisi saatava loppuunsuoritetuksi vuoteen
13221: man nykyinen 7,3 m:n väylä on rajoittanut 1981 mennessä. Töiden järjestelyjen ja työlli-
13222: sataman kehitystä viime vuosina yhä tuntu- syyden hoidon kannalta katsottuna tämä olisi
13223: vammin, koska Suomen meriliikennettä hoita- järkevintä toteuttaa siten, että v. 1979 koh-
13224: vien sekä tankki- että kuivalastialusten koko teeseen käytettäisiin 1,5 milj. mk ja vuosina
13225: on jatkuvasti kasvanut. Tämä on Rauman koh- 1980 ja 1981 kumpanakin 2,0 milj. mk.
13226: dalta merkinnyt yhä enenevässä määrin osa- Hanke olisi erinomainen työllisyydenhoito-
13227: lasteihin turvautumista, mikä taas puolestaan kohde ja helpottaisi vaikeaa tilannetta Rau-
13228: on merkinnyt kuljetuskustannusten kasvua ja man työvoimatoimiston alueella, missä Olki-
13229: kilpailukyvyn heikkenemistä. Uuden väylän ra- luodon ydinvoimaloiden rakennusteknisten töi.
13230: kentamisen käynnistyminen merkitsee käytän- den päätyttyä lähes puolet rakentajista on täl-
13231: nössä edellä selostetun haitan pikaista poistu- lä hetkellä ilman työtä.
13232: mista. Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten eh-
13233: Pahimmaksi pullonkaulaksi Rauman kautta dotamme kunnioittaen,
13234: tapahtuvalle meriliikenteelle jääkin nyt Pei-
13235: pohjan-Rauman radan heikko kunto. Se on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13236: kylläkin varustettu 43 kg/m:n kiskotuksella, 1979 tulo- ia menoarvioon 1,5 mifl.
13237: joka kestää raskaan sa.tamaliikenteen, mutta se markan määrärahan Peipohjan-Rau-
13238: routii pahoin ja siinä on monin paikoin hanka- man rataosan perusparannustöiden aloit-
13239: lia painumia varsinkin radan keskivaiheilla Kiu- tamista varten.
13240: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
13241:
13242: Kirsti Hollming Matti Kuusio Aulis Juvela
13243: 326 1978 vp.
13244:
13245: Raha-asia-aloite n:o 316.
13246:
13247:
13248:
13249:
13250: Honkonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Tampe-
13251: reen yliopistolle tutkimus- ja opetusvälineiden sekä kaluston
13252: hankkimista varten.
13253:
13254:
13255: E d u s k u n n a 11 e.
13256:
13257: Hallituksen esityks.essä eduskunnalle valtion Hämeenlinnan opettajankoulu-
13258: vuoden 1979 tulo- ja menoarvioksi on Tam- tuslaitoksen lisärakennuksen
13259: pereen yliopiston käyttöön osoitettu tutkimus- kalustamiseen ja osittaiseen
13260: ja opetusvälineiden sekä kaluston ha~sta opetusvälineiden hankkimi-
13261: varten yhteensä 2 850 000 markan suuru1nen seen .................. . 600 000 mk
13262: määräraha. Kun tämä summa on yliopiston tar- Kansanterveystieteen laitosra-
13263: koituksiin ehdottomasti riittämätön, esitämme kennuksen kalustamiseen ja
13264: välttämättömän Lisämäärärahan saamiseksi kun- osittaiseen opetus- ja tutki-
13265: nioittavasti seuraavan. musvälineiden hankkimiseen 800 000 mk
13266: Yliopiston käyttöön valmistuu vuoden 1979 Attilan kiinteistön kalustami-
13267: aikana kolme uutta tilaa, jotka kaikki joudu- seen (josta liukuhy llyjen
13268: taan kalustamaan ja varustamaan uusilla ope- hankkimiseen 500 000) ... 1400 000 mk
13269: tus- ja tutkimusvälineillä. Näistä tiloista Hä- 2 800 000 mk
13270: meenlinnan opettajankoulutuslaitoksen 1isära-
13271: kennus, hyötypinta-alaltaan 2 3 31 m2 , valmistuu Yliopisto haluaa ylläoleva:n laskelman johdos-
13272: jo tammikuussa, Attilan kiinteistön vuokratila ta korostaa 'Sitä seikkaa, että mainituilla mää-
13273: 5 710 h-m2 kevätkauden kuluessa ja kansan- rärahoilla eivät uudet tilat tule vielä tyydyttä-
13274: terveystieteen laitosrakennus 2 547 m2 Tam- västikään varustetuiksi. Ottaen huomioon ta-
13275: pereen kaupungin rakennuttamana syyslukukau- loudelHsen tilanteen yliopisto pitää kuitenlcin
13276: den 1979 alkuun mennessä. Kaikkien näiden selviönä, että kaikki ne hankinnat siirretään
13277: kolmen kohteen varustamiseen tarvitaan hyvin toteutettaviksi myöhempinä vuosi...'1a, joista ei
13278: et!ilaiset kalusteet ja opetus- sekä tutkimusväli- aiheudu oleellista haittaa opetuksen ja tutki-
13279: neet niiden käyttötarkoituksesta johtuen. Pit- muksen käynnistämiselle. Edelleen yliopisto toi-
13280: kän aikaa kestäneen tilanahtauden jälkeen yli- voo kiinnitettävän huomiota siihen, että Atti-
13281: opiston pääkirjasto saa Attilasta tyydyttävät ti- lan tilojen kalustukseen tarvittavaa määrärahaa
13282: lat, joiden tehokasta käyttöä varten myös asian- arvioitaessa ei ilmeisesti ainakaan riittävässä
13283: omaiset perushankinnat tulisi pystyä hoitamaan määrin oltu tietoisia siitä, että osa aikaisemmin
13284: jo tilojen käyttöön tullessa ainakin siinä mää- kiinteisiin ka1usteisiin luetuista hankinnoista on
13285: rin, että toiminta voi täysipainoisesti alkaa. muuttuneiden säännösten mukaan hankittava
13286: Kansanterveystieteen laitosrakennuksen toimin- yliopiston perushankintamäärärahalla. Tämä
13287: nan aloittamiseksi peruskalusto ja osa labora- merkitsee mm. kirjaston liukuhyllyjen osalta n.
13288: torio- ja muista opetus- j,a tutkimusvälineistä 500 000 markan .lisärasitetta.
13289: tulisi saada hankituiksi tulevan vuoden aikana.
13290: Jotta uudet toimitilat tulisivat ylipäätään va- Yliopiston muut täysin välttämättömät pe-
13291: rustetuiksi siten, että toiminta niissä pystytään rushankintamäärärahan tarpeet ovat seuraavat:
13292: aloittamaan, on määrärahan tarve vuonna 1979
13293: seuraava:
13294: Raha-asia-aloite n:o 316 327
13295:
13296: Offset-laitteiston täydentäminen 200 000 mk antaa kuvan si1tä, ettei muihin hankintoihin
13297: Kiinteistön v,alvontalaitteiden esitetyllä 250 000 markan määrärahalla voida
13298: täydentäminen 100 000 mk kuin osittain korvata käytöstä poistuvaa väli-
13299: Uusintahankinnat ja yliopiston ncistöä. Tämän lisäksi myös aikaisemmdn val-
13300: muiden kuin yllämainittujen mdstuneiden biolääketieteen ja kliinisen lääke-
13301: tilojen hankintojen tieteen laitosrakennusten perushankinnat eivät
13302: täydentäminen 250 000 mk ole loppuunsaatetut, vaan niitä joudutaan täy-
13303: dentämään vielä usean vuoden ajan.
13304: Pääkirjaston siirtyessä Attilan tiloihin voi- Edellä olevan perusteella kunnioittavasti eh-
13305: daan offset-tiloja laajentaa ja hankkia lisälait- dotamme,
13306: teita offset-monistamoon, joka palvelee keskite-
13307: tysti koko yliopistoa. Kiinteistön valvontal_ it- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
13308: teiston täydentämiseen tarvitaan yllä esitetty li- den 1979 tulo- ja menoarvioon mo-
13309: sämääräraha. Sekä näihin kahteen tarkoituk- mentille 29.10.70 (tutkimus- ja ope-
13310: seen että muihin hankintoihin esitetty 250 000 tusvälineiden sekä kaluston hankkimi-
13311: markan summa ovat vain ehdoton minimi ja nen) lisäyksenä 500 000 markkaa T am-
13312: niillä voidaan vain osaksi toteuttaa välttämättö- pereen yliopistolle uusien tilojen varus-
13313: miä tarpeita. Jo yksinomaan se, että yliopiston tamista ja muita välttämättömiä perus-
13314: opetus- ja tutkimusvälineiden arvoksi voidaan hankintoja varten.
13315: laskea tällä hetkellä n. 50 miljoonaa markkaa,
13316: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
13317:
13318: Kuuno Honkonen Riitta Järvisalo-Kanerva Mikko Asunta
13319: Antero Juntumaa Tellervo Koivisto Matti Maijala
13320: Saara Mikkola
13321: 328 1978 vp.
13322:
13323: Raha-asia-aloite n:o 317.
13324:
13325:
13326:
13327:
13328: Honkonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen yliopiston
13329: Pyynikintie 2:ssa sijaitsevan kiinteistön korjaukseen.
13330:
13331:
13332: E d u s k u n n a 11 e.
13333:
13334: Tampereen yliopiston ongelmana on pitkään huomattava työllisyysvaikutus, 107 miestyö-
13335: ollut tilojen ripottelu pieniin vuokrayksikköihin vuotta.
13336: eri puolilla kaupunkia. Tilojen kokoaminen suu- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
13337: remmiksi yksiköiksi helpottaisi olennaisesti yli-
13338: opiston toimintaa. Tampereen yliopiston esityk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13339: sessä vuoden 1979 tulo- ja menoarvioon ase- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
13340: tettiin keskeiselle tilalle Pyynikintie 2:ssa sijait- 29.10.74 (talonrakennukset) lisäyksenä
13341: sevan kiinteistön korjauksen II vaihe. Siitä on 5 800 000 markkaa Tampereen yliopis-
13342: laadittu valmiit suunnitelmat, joiden mukaan ton Pyynikintie 2: ssa sijaitsevan kiin-
13343: hyötyala on 4 280 m2 • Hankkeella on myös teistön korjaukseen.
13344: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
13345:
13346: Kuuno Honkonen Marjatta Mattsson
13347: Riitta Järvisalo-Kanerva Tellervo Koivisto
13348: 1978 vp. 329
13349:
13350: Raha-asia-aloite n:o .318.
13351:
13352:
13353:
13354:
13355: Honkonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tanssiteatteri Polarin
13356: työn tukemiseen ja esitystilojen kunnostamiseen.
13357:
13358:
13359: Ed u s kun n a 11 e.
13360:
13361: Tanssiteatteri Polar on maamme ainoa Hel- DDR:ssä Dresdenin Palucca Schulessa. Teatteri
13362: singin alueen ulkopuolella toimiva, klassisen on myös tehnyt laajahkon maakuntakierroksen
13363: baletin pohjalle perustettu tanssiteatteri. Teat- esiintyen useilla paikkakunnilla Hämeen läänin
13364: teri perustettiin syyskuussa 1976 Tampereen alueella. Opintomatkoja on tehty mm. Lenin-
13365: teattereiden liikunta- ja balettikoulun yhtey- gradiin ja Kööpenhaminaan. Vierailevina opetta-
13366: dessä toimineen ammattitanssijakurssin päätet- jina Tampereella ovat toimineet mm. ensitans-
13367: tyä toimintansa. Tämän nelivuotisen kurssin sija Matti Tikkanen Suomen Kansallisoopperas-
13368: suoritti loppuun 10 oppilasta, joille näin halut- ta ja balettirepetiittori Aime Garancis Tallin-
13369: tiin taata alansa toiminnan jatkuvuus. Teatteri nan Estonia-teatterista sekä Hans Zi.illing Esse-
13370: on toiminut sekä esiintyvänä tanssiryhmänä nistä Saksan Liittotasavallasta.
13371: että tanssiharjoittelijoiden kouluttajana. Hen- Teatteri kunnostaa parhaillaan omaa esiinty-
13372: kilökuntaan kuuluu tällä erää koreografi, 5 mistilaansa Tampereen kaupungilta vuokrattui-
13373: tanssijaa, 2 tanssiharjoittelijaa ja sihteeri. Tar- hin Frenckellin kiinteistön entisiin TV-2:n stu-
13374: koitus on, että teatteri vastaisuudessakin toimii diotiloihin. Näistä aiheutuvista kustannuksista
13375: pienimuotoisena. teatteri joutuu itse vastaamaan. Ottaen huo-
13376: Keväällä 1977 annetun ensi-iltanäytöksen mioon sen merkityksen, joka teatterilla on
13377: jälkeen teatteri on tuottanut jo viisi omaa pro- tanssitaiteen edustajana ja kehittäjänä, me alle-
13378: duktiota, joukossa myös laajempi tanssiteos kirjoittaneet edellä sanottuun viitaten ehdo-
13379: Lapponia. Teatterin ohjelmistoa on taltioitu tamme,
13380: ja esitetty myös TV-2:n toimesta. Teatteri on että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
13381: esiintynyt kotikaupunkinsa Tampereen ohella den 1979 tulo- ja menoarvioon 55 000
13382: mm. Helsingin Ruotsalaisessa teatterissa, Hel- markkaa Tanssiteatteri Polarin työn
13383: singin juhlaviikoilla, Kuopio tanssii ja soi -ta- tukemiseen ja esitystilojen kunnostami-
13384: pahtumassa, Tampereen Teatterikesässä sekä seen.
13385: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1978.
13386:
13387: Kuuno Honkonen Riitta Järvisalo-Kanerva
13388:
13389:
13390:
13391:
13392: 42 0878005881
13393: 330 1978 vp.
13394:
13395: Raha-asia-aloite n:o 319.
13396:
13397:
13398:
13399:
13400: Honkonen ym.: Määrärahan osoittamisesta maksuttomien televi-
13401: siolupien myöntämiseksi kansaneläkkeen varassa eläville van-
13402: huksille.
13403:
13404:
13405: E d u s k u n n a 11 e.
13406:
13407: Vanhusten viihtyisyyteen ja hyvinvointiin on Valitettavasti kiristynyt taloudellinen tilanne
13408: viime vuosina saatu eräitä parannuksia. Monis- sekä tapahtunut televisiolupamaksujen tuntuva
13409: sa asioissa on kuitenkin edelleen runsaasti toi- korotus uhkaa vaikuttaa siten, että lupamaksu-
13410: vomisen varaa. Vastaisuudessa olisi syytä huo- jen lunastaminen saattaa käydä tuhansille ja
13411: mioida eläkkeiden korotusten lisäksi entistä taas tuhansille pelkästään kansaneläkettä saavil-
13412: enemmän myös sellaisia tekijöitä, jotka siitä le vanhuksille ylivoimaiseksi. Se taas merkit-
13413: huolimatta, että ne vaikuttavat vaatimattomil- see heille muutenkin rajoitetun viihtyisyyden
13414: ta, toisivat monen vanhuksen viihtyisyyteen ja käymistä entistäkin suppeammaksi.
13415: ennen kaikkea talouteen huomattavaa keven- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
13416: nystä. Kuten tunnettua, monet eläkeläiset voi- nioittavasti,
13417: vat liikkua vain rajoitetusti. He joutuvat viet-
13418: tämään valtaosan ajastaan kotinsa piirissä. Erää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13419: nä pääasiallisena ajanvietteenä on heillä radio, 1979 tulo- ja menoarvioon 500 000
13420: viime aikoina lisäksi pienten säästöjen turvin markan määrärahan, jotta paaaszassa
13421: hankittu tai lahjoituksena lapsilta saatu televi- kansaneläkkeen varassa eläville vanhuk-
13422: sio. Näiden tarjoama virkistys on vanhuksille sille voitaisiin myöntää maksuttomat te-
13423: merkittävä. levisioluvat.
13424: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
13425:
13426: Kuuno Honkonen Anna-Liisa Hyvönen
13427: 1978 vp. 331
13428:
13429: Raha-asia-aloite n:o 320.
13430:
13431:
13432:
13433:
13434: Hyvönen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lämmitys-
13435: laitosinvestointilainojen, korkotukea varten.
13436:
13437:
13438: Ed u s k u n n a 11 e.
13439:
13440: Hallituksen kolmannessa lisätalousarviossa 1978 jo hyväksyttyjen lainojen kanssa on enin-
13441: vuodelle 1978 on varattu arviomääräraha mo- tään 60 miljoonaa markkaa.
13442: mentille 26.12.62 lämmityslaitosinvestointilai- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
13443: nojen korkotukea varten lainoille, jotka otetaan
13444: 1. 9. 1978-31. 12. 1979 välisenä aikana aloi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13445: tettavien kauko- ja aluelämmityslaitosinvestoin- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
13446: tien rahoittamiseen. Jotta korkotukilainoiksi 26.12.62 lisäyksenä 600 000 markkaa,
13447: voitaisiin hyväksyä tänä aikana saadut lainat, jotta korkotukilainoiksi voitaisiin by-
13448: on vuoden 1979 tulo- ja menoarvioon samalla väksyä 1. 9. 1978-31. 12. 1979 otettu-
13449: momentilla myönnettävä valtuudet hyväksyä jen· kauko- ja. aluelämmitysinvestointien
13450: tässä tarkoituksessa otettuja lainoja korkotuki- rahoittamiseerz otetut lainat niin, että
13451: lainoiksi niin, että niiden yhteinen määrä v. niiden yhteinen määrä 011 enintään 60
13452: miljoonaa markkaa.
13453: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
13454:
13455: Anna-Liisa Hyvönen Lyyli Aalto Lea Sutinen
13456: 332 1978 vp.
13457:
13458: Raha-asia-aloite n:o 321.
13459:
13460:
13461:
13462:
13463: Hyvönen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta korkeakou-
13464: lujen uusien toimitilojen käytön takaamiseksi.
13465:
13466:
13467: E d u s k u n n a 11 e.
13468:
13469: Valtion korkeakoulujen kehittämistä on viime hankkimisen kohdalla. On olemassa vaara, ettei
13470: vuosina olennaisesti haitannut resurssien puute. edes uusia valmistuvia toimitiloja kyetä käyttä-
13471: Valtioneuvoston tarkistama korkeakoulujen ke- mään opetukseen välineistön puuttuessa.
13472: hittämislaki ja sen tavoitteet toteutuessaan tur- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
13473: vaisivat korkeakoulujen häiriöttömän toimin-
13474: nan. että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
13475: Valtion vuoden 1979 tulo- ja menoarvio- den 1979 tulo- ja menoarvioon momen-
13476: esitys ei kuitenkaan täytä moniltakaan osin tä- tille 29.10.70 lisäyksenä 3 000 000 mar-
13477: män tarkistetun kehitrt:ämislain tavoitteita. Eri- kan arviomäärärahan korkeakoulujen
13478: tyisen heikko tilanne on valtion korkeakoulujen uusien toimitilojen käytön takaamiseksi.
13479: tutkimus- ja opetusvälineiden sekä kaluston
13480: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
13481:
13482: Anna-Liisa Hyvönen Anna-Liisa Jokinen
13483: 1978 "'P· 333
13484:
13485: Raha-asia-aloite n:o 322.
13486:
13487:
13488:
13489:
13490: Hyvönen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta erttytsesti
13491: ruotsinlcidisen oppimateriaalin tuotannon ·tukemiseksi.
13492:
13493:
13494: Ed u s kun n a II e.
13495:
13496: Korkeakouluopiskelijoiden mahdollisuudet materiaalia tuotetaan vain pienehköissä ja näin
13497: hankkia oppikirjoja ja opetusmateriaalia ovat kalliissa erissä.
13498: heikentyneet viime vuosina useasta eri syystä: Edellä olevan perusteelia ehdotamme,
13499: inflaation etenemisen vaikutukset oppimateri·
13500: aalin hintalrehityksessii, kor.lreablUI.ujen kirjas- ettii Etiuskunta ottaisi vttltion vuoden
13501: tojen vaiiiroimien tason heikentyminen ja .ky- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
13502: synnän kasvu sekä opiskelijoiden opintotuen 29.37.50 lisäyksenä 750 ()(JO mllf'kkrM
13503: reaalial'Von väheneminen. Erityisen heikossa erityisesti ruotsinkielisen oppimateriaa-
13504: asemassa opetusmateriaalin hankinnan suhteen lin tuotmmon etlisliimis.eksi ja tuke-
13505: ovat ruotsinkieliset opiskelij:at, joiden opinto- miseksi~
13506:
13507: Helsingissä 2·6 päivänä syyskuuta 1978.
13508:
13509: Ann:a-Liisa Hyvönen Anna-Liisa Jokinen Ralf Friberg
13510: 334 1978 vp.
13511:
13512: Raha-asia-aloite n:o 323.
13513:
13514:
13515:
13516:
13517: Hjrvönen ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkimuksen suoritta-
13518: miseen Malmin lentokentän siirtämisestä sopivampaan paik-
13519: kaan.
13520:
13521:
13522: E d u s k u n n a 11 e.
13523:
13524: Helsingissä on asuntopulan eräänä syynä ol~ ja se on jo nyt 03oittautunut tätä kehitystä aja-
13525: lut kaavoituksen hitaus, mutta myös sopivan tellen aivan liian ahtaaksi.
13526: rakennuskelpoisen maan saanti kunnalle. Hel- Sen vuoksi olisi mitä kiireellisimmin ryhdyt-
13527: singin kaupungin ·rajojen· sisäpuolella on vielä tävä toimenpiteisiin, vaikka Malmin lentoken-
13528: runsaasti raakamaata, joka olisi erittäin ,sopi- tän vuokra-aika päättyykin vasta vuonna 2004,
13529: vaa asuntotarkoituksiin. Valtio on huomattava uuden nykyajan tarpeita ja kehitystä vastaavan
13530: maanomistaja, mutta osin se on vuokrannut pienoislentokentän siirtämiseksi pois Malmilta
13531: Helsingin kaupungilta maa-alueita määrättyihin ja sijoittamiseksi jonnekin Helsingin seudulle.
13532: käyttötarkoituksiin, jotka aikanaan ovat olleet Jos lentokenttä sopivasti sijoitetaan taideliiken-
13533: sopusoinnussa kaupungin asujamiston kanssa, teen välittömään läheisyyteen, se kykenee te-
13534: mutta jotka nyt kaupungin rajojen käydessä ah- hokkaasti palvelemaan tällä seudulla asuvien
13535: taiksi häiritsevät järkevää yhdyskuntasuunnitte- tarpeita. Samalla uuden kentän rakentaminen
13536: lua. Tällainen alue on mm. se alue, jonka val- vapauttaa Malmin lentokenttäalueen asumistar-
13537: tio on vuokrannut Helsingin kaupungilta Mal- koituksiin.
13538: min lentokentäksi. Tälle alueelle on nyt tehty Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
13539: asemakaava, jonka mukaan lentokenttä tulee
13540: jäämään keskelle tiheää asutusta ja pahasti rik- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13541: komaan kokonaisvaltaista aluesuunnittelua sekä 1979 tulo- ja menoarvioon luvun 31.47
13542: muodostamaan asukkaiden kannalta suuren häi- uudelle momentille 50 000 markkaa tut-
13543: riötekijän meluineen ja saastdneen. Toisaalta kimuksen suorittamiseksi Malmin lento-
13544: Malmin pienoislentokentän käyttö lisääntyy kentän siirtämisestä nykyistä sopivam·
13545: vuosi vuodelta yksityislentoliikenteen kasvaessa piin ja laajempiin tiloihin.
13546: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
13547:
13548: Anna-Liisa Hyvönen Ralf Friberg
13549: 1978 vp. 335
13550:
13551: Raha-asia-aloite n:o 324.
13552:
13553:
13554:
13555:
13556: Hyvönen ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin seudun jouk-
13557: koliikennettä edistävän Metron rakentamiskustannusten tuke-
13558: miseen.
13559:
13560:
13561: Ed u s kun n a 11 e.
13562:
13563: Pääkaupunkiseudun, maamme tärkeimmän ta- tion vaikutuksen ja hitaasti rakentamisesta joh-
13564: lousalueen, kuljetusjärjestelmät palvelevat koko tuvien väliaikaisten ja päällekkäisinvestointien
13565: maata ja sen vuoksi ne tulisi järjestää mah- aiheuttamia lisäkustannuksia ja samalla siirtäes-
13566: dollisimman tehokkaiksi, nopeiksi ja taloudel- sään sitä aikaa, jolloin Metron käyttäjät osal-
13567: lisiksi. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi ja sitä listuisivat sen käyttökustannuksiin. Metron vii-
13568: silmälläpitäen, että yli neljännes maan väestöstä västyminen ei ole epätaloudellista vain helsinki-
13569: asuu tällä seudulla, olisi voitava luoda mah- läisille veronmaksajille vaan koko Helsingin
13570: dollisimman tehokas joukkoliikennejärjestelmä, seudun väestölle ja myös valtiolle.
13571: joka pystyisi tehokkaasti hillitsemään yksityis- Ulkomaiset esimerkit osoittavat, että kaik-
13572: autoilun aiheuttamia investointipaineita niin kialla valtio osallistuu pääkaupunkiseudun ja
13573: teiden kuin paikoitusalueiden rakentamisessa ja yleensä suurten kaupunkien joukkokuljetuslii-
13574: lyhentäisi työmatkoihin kuluvaa aikaa, joka pää- kenteen rakentamiseen ja kustantamiseen ja
13575: kaupunkiseudulla tuntuvasti nykyisellään piden- Metron rakentamiseen erityisen tuntuvalla osuu-
13576: tää työssä käyvien työaikaa. della. Näin tulisi tapahtua myös Helsingin seu-
13577: Helsingissä rakennetaan joukkokuljetusliiken- dulla ottaen huomioon sen, että valtio kerää
13578: teen perusrungoksi raideliikennettä. Yhteistyös- autoliikenteeltä verot ja maksut osallistumatta
13579: sä VR:n kanssa pääkaupunkiseudun joukkolii- kuitenkaan niiden aiheuttamiin teiden kunnos-
13580: kenne perustuu sähköistettyyn lähiliikenteeseen, sapitovelvollisuuksiin ja uusien katujen ja tei-
13581: seudulliseen rantametroon ja jakeluliikennettä den rakentamiseen. Lisäksi erittäin huomattava
13582: palvelevaan V-metroon. osa tästä moottoriajoneuvoliikenteestä on muu-
13583: Raideliikenteen perusverkkoon kuuluva met- ta kuin Helsingin ja sen lähikuntien omien
13584: rojärjestelmä, jota par'aikaa rakennetaan Hel- moottoriajoneuvojen käyttämää.
13585: singissä, on kustannuksiltaan ensimmäisen vai- Kun Metron rakentaminen on jo ehtinyt
13586: heen osalta arviolta noin 1,1 miljardia mark- melkoisen pitkälle, on kaikki perustelut ole-
13587: kaa. Tähän mennessä rakentamiseen on jo si- massa sille, että sen valmistumista myös val-
13588: joitettu n. 430 miljoonaa markkaa, mutta en- tion toimenpitein edistetään. Ja jotta nyt suun-
13589: simmäisen vaiheen valmistumista on varojen niteltu valmistumisaikataulu voitaisiin toteut-
13590: puutteen vuoksi jouduttu jo alunperin sovitusta taa, olisi valtion voitava osallistua sen kustan-
13591: aikataulusta siirtämään ja tuntuvasti suunnitel- nuksiin vuonna 1979 20 miljoonalla markalla.
13592: mia muutenkin karsimaan. Helsingin kaupun- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
13593: ginvaltuuston päätös saattaa Metro karsittuna
13594: liikenteeseen vuoden 1982 aikana uhkaa jäl- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13595: leen mitätöityä sen johdosta, että kaupunki ei 1979 tulo- ja menoarvioon 20 miljoonan
13596: voi varata riittäviä määrärahoja jäljellä olevia markan määrärahan Helsingin seudun
13597: rakennustöitä varten. Täten määrärahojen puut- joukkokuljetusliikenteen parantamista
13598: teen vuoksi tapahtuva rakennusvauhdin hidas- edistävän Metron rakentamiskustannus-
13599: taminen lisää itse asiassa Metron kustannuksia ten tukemiseen.
13600: merkitessään rakennusaikaisten korkojen, inflaa-
13601: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
13602:
13603: Anna-Liisa Hyvönen Aarne Saarinen Ralf Friberg
13604: 336 1978 vp.
13605:
13606: Raha-asia-aloite n:o 325.
13607:
13608:
13609:
13610:
13611: Hyvönen ym.: Määrärahan osoittamisesta työttömien hammas-
13612: hoidosta aiheutuviin kustannuksiin.
13613:
13614:
13615: E d u s k u n n a 11 e.
13616:
13617: Vaikeana jatkuva työttömyys on suuri ja vai- den hoitamatta jättäminen erittäin suurta en-
13618: kea toimeentuloa vaikeuttava asia työttömälle naltaehkäisevän terveydenhoidon laiminlyöntiä
13619: ja hänen perheelleen, mutta vaikuttaa myös ja tulee koitumaan yhteiskunnalle kalliiksi siitä
13620: pitkälle tulevaisuuteenkin monin eri tavoin. koituvine muine sairauskustannuksineen. Tä-
13621: Eriis tällainen pysyviltä seurauksiltaan kauas· män johdosta tulisi ryhtyä erityisiin toimenpi-
13622: kantoineo seuraamusvaikutus on muun muassa teisiin, joilla turvattaisiin se, että työttömät voi-
13623: se, että työtön joutuu laiminlyömään tärkeät sivat huolehtia hampaittensa kunnosta siitä
13624: terveydenhoitoon liittyvät asiat, joista eräs tär- huolimatta, että eivät voi itse kustantaa sikä
13625: keimpiä on huolehtiminen säännöllisesti ham- koituvia maksuja.
13626: paiden kunnosta. Hammashoidon kustannuksia Edellisen perusteella ehdotamme,
13627: ei vielä nykyisin korvata sairausvakuutuksen
13628: avulla eikä kansanterveyslain mukainen ham· että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13629: mashuolto ulotu missään osassa maata vielä 1979 tulo- ja menoarvioon 5 miljoonaa
13630: työikäiseen väestöön. Kun työttömyydestä kär- markkaa työttömien hammashoidosta
13631: sivät eniten juuri nuoret, merkitsee hampai- koituvien kustannusten maksamiseen.
13632: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
13633:
13634: Anna-Liisa Hyvönen Anna-Liisa Jokinen
13635: 1978 rd. 337
13636:
13637: Finansmotion nr 326.
13638:
13639:
13640:
13641:
13642: Häggblom: Om anvisande av anslag för sänkning av varutrans-
13643: portkostnaderna i trafiken mellan landskapet Aland och riket.
13644:
13645:
13646: T i 11 R i k s d a g e n.
13647:
13648: Handels- och industriministeriet tillsatte den 322 %, rikets biltransportavgifter med ca
13649: 18. 2. 1977 en arbetsgrupp med ruppdrag att 200% och järnvägarnas transportavgifter med
13650: utreda de åländska transportkostnaderna. Ar- enbart ca 160 %. Arbetsgruppen gjorde beräk-
13651: betsgruppen överlämnade sin utredning i slutet ningar rörande de totala tilläggskostnaderna
13652: av maj 1977. Utredningen konstaterade hänvi- som beror på sjötransporten och därmed an-
13653: sande tili § 29 Självstyrelselag för Aland ( FFS knutna tilläggskostnader och som belastar
13654: 670/51) att landskapet Åland i transporteko- åländska varupriser och åländskt näringsliv. En
13655: nomiskt hänseende borde jämställas med ri- beräkning som baserar sig på uppburna sjö-
13656: kets övriga delar genom att sänka transport- frakter utvisade en tilläggskostnad på ca 5, 7
13657: kostnaderna mellan landskapet och riket. Själv- miljoner mark. En beräkning 1som baserar sig
13658: styrelselagens 29 § stipulerar bl.a.: "att kost- på den beräknade tilläggskostnaden per enhets-
13659: naderna för självförvaltningens ordinarie behov last utvisade en tilläggskostnad om 4,1 miljoner
13660: skola med statsmedel utjämnas i den utsträck- mark. Beräkningar som baserar sig på index-
13661: ning i viiken motsvarande ändamål i övriga granskning utvisade, att denna tilläggskostnad
13662: delar av riket med statsmedel tillgodoses ellet var ca 3,1 miljoner mark i förhållande tili
13663: understödjas; rikets last- och paketbilstransporter och ca 4,1
13664: aut landskapet genom utjämningen skall miljoner mark i förhållande tili järnvägstrans-
13665: komma i åtnjutande av enahanda förmåner, som porterna.
13666: på motsvarande områden beredas övriga delar Arbetsgruppen föreslog slutligen bl.a. "att
13667: av riket, varvid böra beaktas landskapets av- handels- och industriministeriet vidtar åtgärder
13668: skilda läge och särförhållanden, rådande pris- för att sänka varutransportavgifterna i trafiken
13669: lägen på Aland och befolkningens särskilda mellan Aland och det finska fastlandet till en
13670: levnadsbetingelser samt härav påkallade anslags- skälig nivå genom att ti1l statsförslaget föreslå
13671: behov." ett upptagande av ett anslag för att stöda dessa
13672: Arbetsgruppen konstaterade att de gällande transporter' '.
13673: regionala transportstödsystemen inte förmått Förvaltningen av detta transportstöd skulle
13674: garantera landskapet Åland den jämlikhet be- handhas av handels- och industriministeriet.
13675: träffande transportkostnader som självstyrelse- Med hänvisning till det ovanstående föreslår
13676: lagen förutsätter. Vidare konstaterade utred- jag vördsamt,
13677: ningen at~ transportkostnaderna tili och från
13678: landskapet stigit betydligt snabbare än trans- att Riksdagen i statsförslaget /ör år
13679: portkostnaderna i allmänhet. 1979 måtte upptaga ett anslag om
13680: Kostnadsutvecklingen för varutransporterna 3 100 000 mark för sänkande av varu-
13681: undersöktes för åren 1967-1977. Under den transportkostnaderna i trafiken mellan
13682: studerade tidsperioden har transportkostna- landskapet Aland och riket till en skä-
13683: derna mellan Aland och riket stigit med lig nivå.
13684: Helsingfors den 26 september 1978.
13685:
13686: Gunnar Häggblom
13687:
13688:
13689: 43 0878005881
13690: 338 1978 vp.
13691:
13692: Raha-asia-aloite n:o 326. Suomennos.
13693:
13694:
13695:
13696:
13697: Häggblom: Määrärahan osoittamisesta Ahvenanmaan maakunnan
13698: ja valtakunnan välisten tavarankuljetusten kustannusten alen-
13699: tamiseksi.
13700:
13701:
13702: E d u s kun n a 11 e.
13703:
13704: Kauppa- ja teollisl,lusministeriö asetti 18. 2. kunnan autokuljetuskustannukset n. .200 % ja
13705: 1977 työryhmän, jopka tehtävänä oli ~ielvittäii rautateiden kuljetusmaksut ainoastaan 160 %.
13706: Ahvenanmaan kuljetuskustannuksia. Työryhmä Työryhmä suoritti arvioita merikuljetuksista
13707: jätti ~ielvityksensä toukok1,1un lopussa 1977. johtuvista kaikista lisäkustannuksista ja niiden
13708: Selvityksessä todettiin viittauksin Ahvenanmaan aiheuttamista lisäkustannuksista, jotka rasitta~
13709: itseh.ollintolain (670/51) 29 §:ään, että Ah- vat Ahvenanmaan tavaroiden hintoja ja elin-
13710: venanmaa tulisi liikennetaloudellisessa suhtees- keinoelämää. Arvio, joka perustuu veloitettui-
13711: sa saattaa tasaveroiseksi valtakunnan muiden hin merirahteihin, osoitti n. 5,7 miljoonan
13712: osien, kanssa alentamalla kuliet\lskustannuksia markan lisäkustannusta. Arvio, joka perustuu
13713: maakunnan ja valtakunnan välillä. Itsehallinto- lastiyksikön lisäkustannuksiin, osoitti 4,1 mil-
13714: lain 29 §:ssä säädetään mm., "että itsehallin- joonan markan lisäkustannusta. Indeksin tar-
13715: llQn säännöllisistä tarpeista johtuvat kustann\lk- kasteluun perustuvat arviot osoittivat, että tä-
13716: set on valtion varoista tasoitettava siinä laajuu- män lisäkustannuksen suhde valtakunnan kuor-
13717: dessa kuin vastaavista tehtävistä valtakunnan ma- ja pakettiautokuljetuksiin oli n, .3,1 mil-
13718: muissa osissa valtion varoin pidetään huolta tai joonaa markkaa ja n. 4,1 miljoonaa markkaa
13719: Qiitä avustetaan; että maakunnan tulee tasoi- rautatiekuljetuksiin verrattuna.
13720: tuksessa saada samat edut kuin valtak\lnnan Työryhmä ehdotti lopuksi mm., "että kaup-
13721: muiden osien vastaavilla aloilla, jolloin on otet- pa- ja teollisuusministeriö ryhtyy toimenpitei-
13722: tava huomioon maakunnan erillinen asema, siin tavarankuljetusmaksujen alentamiseksi Ah-
13723: erityisolot, Ahvenanmaalla vallitsevat hintasuh- venanmaan ja Suomen mantereen välillä koh-
13724: teet ja väestön erityiset elinehdot sekä tästä tuulliselle tasolle ehdotta.ma.lla tulo- ja meno-
13725: johtuva varojen tarve". arvioon otettavaksi määrärahan näiden kuljetus-
13726: Työryhmä totesi, että voimassa olevat alueel- ten tukemiseksi".
13727: liset kuljetustukijärjestelmät eivät ole voineet Tämän kuljetustuen hoitaminen tulisi kaup-
13728: taata Ahvenanmaan maakunnalle itsehallinto- pa- ja teollisuusministeriön tehtäväksi.
13729: lain edellyttämää tasaveroisuutta kuljetuskus- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
13730: tannuksiin nähden. Edelleen selostuksesta il- taen,
13731: meni, että kuljetuskustannukset maakuntaan ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13732: sieltä ovat nousseet nopeammin kuin kuljetus- 1979 tulo· ja menoarvioon 3 100 000
13733: kustannukset yleensä. markkaa Ahvenanmaan maakunnan ia
13734: Tavarankuljetusten kustannuskehitystä tutkit- valtakunnan välisten tavarankulietusten
13735: tiin vuosilta 1967~1977. Tutkittuna ajanjak- kustannusten alentamiseksi kohtuulli-
13736: so~ ovat kuljetuskustannukset Ahvenanmaan selle tasolle.
13737: ja valtakunnan välillä no1,1sseet 322 %, Valta-
13738: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
13739:
13740: Gunnar Häggblom
13741: 1978 vp. 339
13742:
13743: Raha-asia-aloite n:o 327.
13744:
13745:
13746:
13747:
13748: Häkämies ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotkaan rakennetta-
13749: van kalatalousoppilaitoksen suunnittelua varten.
13750:
13751:
13752: E d u s k u n n a 11 e.
13753:
13754: Kalatalousopetustoimikunta on mietinnös- keskus tarjoavat tiloja koulutuksen järjestämi-
13755: sään selvittänyt kalatalousalan koulutuksen selle. Merenkulkuoppilaitoksessa on nyt mah-
13756: uudistamista ja tehnyt ehdotuksen koulutuksen dollisuus suorittaa kalastuslaivurin tutkinto,
13757: organisaatiosta, sisällöstä ja alueellisesta sijoit- joka sisältää monia niitä oppiaineita, joita on
13758: tamisesta. Mikäli toimikunnan esitykset to- suunniteltu kalatalousopetuksen yhteyteen.
13759: teutettaisiin. tulisi Kaakkois-Suomesta puuttu- Lisäksi on mainittava, että avomerikalastus
13760: maan kokonaan kalatalouskoulutus entisten sopeutuu hyvin harjoitettavaksi asutustaaja-
13761: oppilaitosten lakkauttamisen jälkeen. mista kalustonsa ansiosta. Kaakkois-Suomi ja
13762: Kotkaan tulisi perustaa kalatalousoppilai- Kotkan alue on perinteisesti merikalastus-
13763: tos. Perusteluina voidaan esittää mm. seuraa- aluetta.
13764: vaa: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13765: Kotkaan takennetaan vuonna 1978 tai 1979 nioittaen,
13766: valtion toimesta Kuusisen satama, jossa on että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
13767: mm. kalastussatama. Tämä voisi palvella hyvin den 1979 tulo- ia menoarvioon
13768: myös kalatalouskoulutusta. 300 000 markan määrärahan Kotkaan
13769: Kotkan merenkulkuoppilaitos ja Kotkassa si- rakennettavan kalatalousoppilaitoksen
13770: jaitseva Etelä-Kymenlaakson ammattikurssi- suunnittelua varten.
13771: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
13772:
13773: Erkki Häkämies Anna-Liisa Linkola Pekka Jokinen
13774: 340 1978 vp.
13775:
13776: Raha-asia-aloite n:o 328.
13777:
13778:
13779:
13780:
13781: Häkämies ym.:. Määrärahan osoittamisesta Imatran Ukonniemeen
13782: rakennettavan Etelä-Karjalan urheiluopiston suunnittelua var-
13783: ten.
13784:
13785:
13786: E d u s k u n n a 11 e.
13787:
13788: Etelä-Karjalan alueella toimii useita voimak- teuttamissuunnitelmaa avattiin keväällä 1978
13789: kaita urheilujärjestöjä sekä tiettyihin lajeihin alueella hyvin varustettu camping-alue.
13790: erikoistuneina että yleisurheilun piirissä. Maa- Imatralla sijaitsevana urheiluopisto palvelisi
13791: kunnalla on väestöpohjaa ja tarvetta urhei- hyvin koko maakunnan ja lähimaakuntien urhei~
13792: lulliseen kouluttamiseen enemmän kuin voi- lullisia, liikunnallisia ja koulutuksellisia tar-
13793: daan pitää tarkoituksenmukaisena alueen ul- peita koko Kaakkois-Suomen urheiluopistolla.
13794: kopuolella koulutettavaksi. Myös Etelä-Karjalan Maakuntaliitto on suojelu-
13795: Etelä-Karjalan urheiluopiston sijaintipaikka- ja virkistysalueita koskevassa lausunnossaan
13796: na Imatran Ukonniemen alue olisi hyvin so- esittänyt urheiluopiston perustamista Imatran
13797: piva. Alueella on olemassa valmiit kentät. Myös Ukonniemeen.
13798: maasto on tällaisen käyttötarkoituksen mukai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13799: nen. Lisäksi Imatran kaupungin vuosien 1977 nioittaen,
13800: .:_81 toteuttamisohjelma sisältää sellaisia urhei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13801: lu- ja ulkoilutoimintaa edistäviä hankkeita, jot- 1979 tulo- ;a menoarvioon 300 000
13802: ka toiminnallisesti ja toteutuksellisesti sopisi- markan määrärahan Imatran Ukonnie~
13803: vat hyvin yhteen urheiluopistohankkeen kans- meen rakennettavan Etelä-Karialan ur-
13804: sa. Osana Ukonniemen vapaa-aikakeskuksen ta- heiluopiston suunnittelua varten.
13805: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
13806:
13807: Erkki Häkämies Anna-Liisa Linkola Pekka Jokinen
13808: 1978 vp. 341
13809:
13810: Raha-asia-aloite n:o .329.
13811:
13812:
13813:
13814:
13815: Häkämies ym.: Määrärahan osoittamisesta Luumäen Kivijärven
13816: vesistöalueelle rakennettavan Etelä-Suomen keskuskalanvil~
13817: jelylaitoksen suunnittelua varten.
13818:
13819:
13820: E d u s k u n n a 11 e.
13821:
13822: Etelä-Suomen keskuskalanviljelylaitoksen vat lyhyiden kuljetusetäisyyksien päässä istu-
13823: paikkakysymystä on selvitetty vuoden 1976 tuspaikoilta.
13824: aikana ja tällöin on todettu Luumäen Kivijär- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13825: ven vesistöalueen soveltuvan eräänä vaihto- nioittaen,
13826: ehtona kyseiseen tarkoitukseen. Kalanpoikasten
13827: tarve on nopeasti lisääntymässä niin Etelä-Suo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13828: men merialueilla kuin sisävesilläkin. Tämä ai- 1979 tulo- ja menoarvioon 200 000
13829: heutuu mm. teollisuuslaitosten istutusvelvolli- markan määrärahan Luumäen Kivijär-
13830: suuden voimaantulosta ja maamme kansainväli- ven vesistöalueelle rakennettavan Etelä-
13831: sistä sopimuksista. Näiden kalanpoikasten tuot- Suomen keskuskalanviljelylaitoksen suun-
13832: tamiseen tulisi olla mahdollisuus ja valmius nittelua varten.
13833: sellaisissa kalanviljelylaitoksissa, jotka Sijaitse-
13834: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
13835:
13836: Erkki Häkämies Anna-Liisa Linkola Pekka Jokinen
13837: 342 1978 vp.
13838:
13839: Raha-asia-aloite n:o 330.
13840:
13841:
13842:
13843:
13844: Häkämies ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotkan pohjoisen si-
13845: sääntulotien suunnittelua varten.
13846:
13847:
13848: E d u s k u n n a 11 e.
13849:
13850: Kotka liittyy valtakunnalliseen maantiever- lista kasvua pitäisi ohjata ja jota pitäisi määrä-
13851: kostoon valtatien 7 (Helsinki-Kotka-Vaali- tietoisesti kehittää.
13852: maa) ja 15 (Mikkeli-Kotka) välityksellä. Kuntainliitoksen jälkeen Etelä-Kymenlaakson
13853: Liikenneselvitykset osoittavat, että nämä val- alueelle muodostui entistä voimakkaampi kun-
13854: tatiet ovat suhteellisen voimakkaasti liikennöi- tayksikkö. Tällöin yhteyksien tan-e Keski- ja
13855: tyjä. Valtatie 15 muodostaa yhteydet Kymen- Pohjois-Kymenlaaksoon tulee korostumaan.
13856: laakson ja Pohjois-Suomen välillä, palvelee val- Kotkan-Karhulan yleiskaavassa uuden kau-
13857: takunnallisia liikennevirtoja mm. Kotkasta Lah- pungin keskusta on sijoitettu Kyminsuun
13858: den suuntaan sekä yhdistää liikenteellisesti lä- alueelle, Jumalniemeen, jonne rakentamisen
13859: heisesti toisiinsa kuuluvat Etelä- ja Pohjois- painopiste tulee siirtymään 1980-Iuvun lop-
13860: Kymenlaakson. Valtatien alkuosa Kotkansaarelta pupuolella. Yleiskaavassa on edellytetty, että
13861: Kyminlinnaan on voimakkaimmin kuormitettu tältä alueelta luodaan riittävän hyvät liiken-
13862: tieosa Kymenlaaksossa. Kyminlinnasta valtatie teelliset yhteydet myös pohjoiseen.
13863: 15 jatkuu rannikon suuntaiseen valtatiehen n:o Kymenlaakson Seutukaavaliiton rakennesuun-
13864: 7 liittyen Karhunkankaalle, jossa se eroaa Kou- nitelmassa vuodelta 1975 tieosan Kyminlinna
13865: volan suuntaan. Karhunkankaan kautta kier- - Vesikallio rakentaminen on ajoitettu vuo-
13866: täessään valtatie 15:lle liikenne joutuu teke- siksi 1986-2000.
13867: mään huomattavan mutkan. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13868: Tämän suoran tieyhteyden puuttuminen Kot- nioittaen,
13869: kasta pohjoiseen on rajoittanut Kotkan seudun
13870: kehittymistä maakuntaa palvelevaksi voimak- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
13871: kaaksi keskukseksi. Seutukaavaliittojen tutki- den 1979 tulo- ;a menoarvioon 200 000
13872: muksessa mm. Kotkaa pidetään yhtenä sopivana markan määrärahan Kotkan pohjoisen
13873: keskuspaikkana, jonne Helsingin seudun liial- sisääntulotien suunnittelua varten.
13874: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
13875:
13876: Erkki Häkämies Pekka Jokinen
13877: Anna-Liisa Linkola Risto Tuominen
13878: 1978 vp. 343
13879:
13880: Raha-asia-aloite n:o 331.
13881:
13882:
13883:
13884:
13885: Häkämies ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta vientisata·
13886: mia ylläpitäville kunnille annettavaan korkotukeen.
13887:
13888:
13889: E d u s k u n n a 11 e.
13890:
13891: Monet maassamme, mm. Kymenlaaksossa, maanviennistä. Vientisatamien vaikeudet koh-
13892: menossa tai valmisteilla olevat suuret satama- distuvat muiden vientisatamien ohella siis eri-
13893: laajennustyöt nojautuvat mm. siihen arvioon, tyisesti juuri näihin satamiin.
13894: jonka kulkulaitosten ja yleisten töiden minis- Koko maan talouselämälle elintärkeätä vien-
13895: teriön toimeksiannosta asetettu Etelä-Suomen tiä palvelevat Haminan ja Kotkan satamat tar-
13896: satamatoimikunta mietinnössään vuonna 1969 vitsevat valtion tukea tämänhetkistä enemmän
13897: esitti ja jonka mukaan kokonaisvienti Etelä- myös sen vuoksi, että niiden tulot ovat liiken-
13898: Suomen satamien kautta kasvaa vuoteen 1980 nepoliittisista syistä tuontisatamien tuloja vä-
13899: mennessä volyymiitään kaksinkertaiseksi. häisemmät, mikä rajoittaa niiden luonnollisia
13900: Vientisatamien kykyä investoida uusiin sa- rahoitusmahdollisuuksia.
13901: tamarakennuksiin heikentää niiden huono kan- Energiatilanteessa tapahtuneet mullistukset
13902: nattavuus. Satama- ja liikennemaksutulot ni- aiheuttavat satamakunnille runsaasti Hsämeno-
13903: menomaan viennin osalta ovat jatkuvasti jää- ja samalla kun tulot pienenevät. Tästä johtu-
13904: neet jälkeen satamien kustannusten noususta, va kannattavuuden heikkeneminen tulisi ottaa
13905: koska nämä julkisoikeudelliset maksut vahvis- huomioon avustuslainojen ja korkotuen suu-
13906: tava valtion elin on tähän asti ottanut enem- ruutta määriteltäessä.
13907: män huomioon maksajan, vientiteollisuuden, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13908: satamien tarpeellisiksi katsomia korotuksia vas- nioittaen,
13909: tustavat lausunnot.
13910: Vientiliikenteestä ovat huomattavalta osalta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13911: huolehtineet Kymenlaakson kauppakamari- 1979 tulo- ia menoarvioon. mmnentille
13912: alueella toimivat Kotkan ja Haminan satamat, 31.46.41 lisäyksenä 300 000 markkaa
13913: joiden yhteinen ulkomaanvienti oli vuonna ;aettavaksi korkotukena vientisatamia
13914: 1972 runsas kolmannes merikaupunkien ulko- ylläpitäville kunnille.
13915: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1978.
13916:
13917: Erkki Häkämies Pekka Jokinen
13918: Anna-Liisa Linkola Risto Tuominen
13919: 344 1978 vp.
13920:
13921: Raha-asia-aloite n:o 332.
13922:
13923:
13924:
13925:
13926: Härkönen ym.: Määrärahan osoittamisesta kehitysalueiden vyö-
13927: hykejaossa ilmenevien epäkohtien korjaamiseen tähtäävän
13928: Suomenselkä-projektin aloittamiseksi.
13929:
13930:
13931: E d u s k u n n a II e.
13932:
13933: Noudatetusta kehitysaluepolitiikasta huoli- lisätukitoimenpiteet tarpeen. Niiden tarpeeseen
13934: matta Keski-Suomen läänin pohjoiset kunnat on myös päätynyt Kehitysalueiden Neuvottelu-
13935: ovat jääneet selvästi jälkeen sekä läänin keski- kunta, joka on lähestynyt asiaa vyöhykejaon
13936: määräisestä että yleisestä valtakunnallisesta ke- muuttamisen yhteydessä ja esittänyt lausunnos-
13937: hityksestä. Tehtyjen selvitysten mukaan ne vas- saan, että pohjoisen Keski-Suomen kunnat yh-
13938: taavat elinolosuhteiltaan I kehitysaluevyöhyk- dessä Vaasan ja Oulun läänin rajakuntien kans-
13939: keen vaikea-asteisia kuntia. Tämä ei kuitenkaan sa olisi siirretty I kehitysaluevyöhykkeeseen.
13940: ole johtanut vyöhykejaon muuttamiseen pohjoi- Tällä perusteella katsomme välttämättömäksi,
13941: sen Keski-Suomen osalta. Samassa asemassa että hallituksen tulee käynnistää erityinen Suo-
13942: ovat myös muutamat muutkin lähikunnat. Vas- menselkä-projekti alueen jälkeenjääneisyyden
13943: taavat havainnot voidaan myös tehdä eräitten korjaamiseksi ja tasapuolisempien kehitysedel-
13944: Keski-Suomen lääniin rajoittuvien Vaasan ja lytysten turvaami$eksi. Selvitys- ja suunnittelu-
13945: Oulun läänin kuntien osalta. Nämä kunnat muo- työryhmän valinnassa tulee myös turvata alueel-
13946: dostavat ns. Suomenselän alueen, jolle on tyy- linen edustus.
13947: pillistä mm. yksipuolinen elinkeinorakenne, Edellä olevan perusteella ehdotamme,
13948: pientilavaltaisuus, matala tulotaso, suuret väes-
13949: tön muuttotappioluvut sekä riittävän palvelu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13950: varustuksen omaavien lähikeskusten puuttumi- 1979 tulo- ja menoarvioon 100 000
13951: nen. markan määrärahan kehitysalueiden
13952: Mainittujen alueiden jälkeenjääneisyyden kor- vyöhykejaossa ilmenevien epäkohtien
13953: jaamiseksi ja tasapuolisempien kehitysedellytys- korjaamiseen tähtäävän Suomenselkä-
13954: ten turvaamiseksi ovat nykyistä tehostetummat projektin aloittamiseksi.
13955: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
13956:
13957: Esko Härkönen Sylvi Saimo Matti Asunmaa
13958: 1978 vp. 345
13959:
13960: Raha-asia-aloite n:o 333.
13961:
13962:
13963:
13964:
13965: Härkönen ym.: Määrärahan osoittamisesta metsä- ja puutalou-
13966: dellisen oppilaitoksen suunnittelemiseksi Jyväskylän lähiseu-
13967: dulle.
13968:
13969:
13970: E d u s kun n a 11 e.
13971:
13972: Metsä- ja puutalouden koulutuskomitea on senmukainen. Toisen asteen koulutuspaikkojen
13973: esittänyt osamietinnöissään ( Komiteanmietinnöt lukumäärä on Keski-Suomessa alhaisimpia ko-
13974: 1974: 68 ja 1975: 106), että yksi valtakunnan ko valtakunnassa koulutusta tarvitsevien ikä-
13975: alueelle perustettavaksi ehdotetuista metsä- ja luokkien suuruuteen verrattuna. Lisäksi alueen
13976: puutaloudellisista oppilaitoksista perustettaisiin tuotantorakenne painottuu selvästi metsäteolli-
13977: Jyväskylän lähiseudulle. Oppilaitoksen päätoi- suuden suuntaan, joten samalla kun laitos olisi
13978: minnoiksi on esitetty: ammatillinen perusope- valtakunnallisesti katsoen oikeassa ympäristös-
13979: tusjakso (pääpaino puutaloudessa), metsätalou- sä, se vastaisi hyvin alueen omaa koulutustar-
13980: den alempaan ja ylempään opistotutkintoon vetta. Sijoituspaikan valinta on myös kehitys-
13981: johtava koulutus, puutalouden alempaan ja aluepoliittisesti oikeaan osunut.
13982: ylempään opistotutkintoon johtava koulutus, Keski-Suomeen suunnitellulla metsä- ja puu-
13983: alan täydennys- ja jatkokoulutus sekä kurssi- taloudellisella oppilaitoksella tulisi olemaan mi-
13984: toiminta ja opettajainvalmistus. tä suurimmassa määrin yleistä valtakunnallista
13985: Komitean esitys vastaa niitä näkemyksiä, joi- merkitystä, sillä laitos tulisi vastaamaan suu-
13986: ta Keski-Suomessa on laitoksen sijoituspaikasta resta osasta kaakkoisen, eteläisen, lounaisen,
13987: esitetty. Sijoituksen perusteluiksi on esitetty läntisen ja keskisen Suomen metsä- ja puuta-
13988: mm.: Jyväskylän yliopisto on riittävän moni- Joudellisesta koulutuksesta. Tästä syystä sekä
13989: puolinen oppilaitoksen tarvitsemaa koulutus- myöskin sen johdosta, että valtakunnan tuo-
13990: yhteistyötä silmälläpitäen; Jyväskylän ympäris- tantoelämän kannalta tärkeimmän alan koulu-
13991: tö tarjoaa tiettävästi maailman monipuolisim- tuksen kehittämisen tarve on suuri, on suun-
13992: man metsäteollisuuden tuotantoalueen; Jyväs- niteltujen oppilaitosten suunnittelu saatettava
13993: kylässä sijaitseva tekninen oppilaitos, kauppa- mitä kiireellisimmin alulle.
13994: oppilaitos ym. oppilaitokset sekä ammattikou- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
13995: lujen opettajainvalmistus antavat hyvät yhteis-
13996: toimintamahdollisuudet muun opetustoiminnan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13997: kanssa. Keski-Suomi on keskeisen sijaintinsa 1979 tulo- ja menoarvioon · 200 000
13998: ja hyvien liikenneyhteyksiensä puolesta joka markan määrärahan metsä- ja puuta-
13999: suunnalta hyvin tavoitettavissa. loudellisen oppilaitoksen suunnittelua
14000: Oppilaitoksen sijoittaminen Keski-Suomeen varten Jyväskylän lähiseudulle, esimer-
14001: on talousalueen kannalta tärkeä ratkaisu sa- kiksi Muuramen kuntaan.
14002: malla kun se on valtakunnallisesti tarkoituk-
14003: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
14004:
14005: Esko Härkönen Matti Asunmaa
14006:
14007:
14008:
14009:
14010: 44 0878005881
14011: 346 1978 vp.
14012:
14013: Raha-asia-aloite n:o 334.
14014:
14015:
14016:
14017:
14018: Härkönen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtion-
14019: apuna kuivatustöihin.
14020:
14021:
14022: E d u s k u n n a 11 e.
14023:
14024: Maankuivatustoiminnan tukemiseen osoitet- toteuttaa. Nykyisen rahoituskiintiön puitteissa
14025: tujen määrärahojen momentit 30..32.40 ja voidaan maanomistajille luvata, että hanke to-
14026: 30.32.83 ovat supistuneet niin, että kun ne teutetaan noin 14 vuoden päästä, jos rahoi-
14027: vielä vuoden 1968 tulo- ja menoarviossa olivat tus pysyy ennallaan, ja kun otetaan huomioon
14028: yhteensä 14,7 milj. mk, ovat ne kuluvan vuo- kuinka paljon suunnitelmia on odottamassa
14029: den budjetissa enää vain 4,5 milj. mk. Jos vielä rahoitusta.
14030: huomioidaan kyseisenä ajanjaksona tapahtunut Todettakoon lisäksi, että vesipiirien toimesta
14031: rahanarvon muutos, vastaa kuluvalle vuodelle tapahtunut kuivatustoiminta ei ole millään ta-
14032: osoitettujen maankuivatusvarojen määrä 12 % voin ristiriidassa nykyisen maatalouspolitiikan
14033: vuodelle 1968 osoitettujen määrärahojen sum- kanssa. Jo suunnitteluvaiheessa hankkeet käy-
14034: masta. vät lausunnolla maatalouspiirillä, joka määrittää
14035: Määrärahojen supistamisesta luonnollisesti kannanotossaan kuivatuksen tarpeellisuuden.
14036: joutuvat kärsimään eniten ne vesipiirit, joissa Maankuivatushankkeiden toteuttamisella ei
14037: maankuivatushankkeita on vireillä runsaasti. myöskään ole tarkoituksena peltopinta-alan li-
14038: Näin on esimerkiksi maan keskiosissa ja esim. sääminen, vaan tähtäimenä on jo elinkelpoisten
14039: Keski-Suomen vesipiirille maankuivatustoimin- tilojen ja alueiden rationalisointi ja usein sala-
14040: nan tukemiseen myönnetyt määrärahat ovat su- ojituksen vaatima peruskuivatus, joka hyvin
14041: pistuneet niin voimakkaasti, että vesitoimiston monessa tapauksessa on ehdoton edellytys jär-
14042: käytettävissä kuluvana vuotena on ainoastaan kevän maatalouden hoitamiseen tiloilla, puhu-
14043: 50 000 markan suuruinen määräraha. Kun ote- mattakaan ojitus- ja kuivatustoiminnan työlli-
14044: taan huomioon rahanarvon muutos, vastaa se syyttä parantavasta vaikutuksesta.
14045: ainoastaan noin 3 % vuodelle 1968 myönne- Vesipiirien vesitoimistoissa on suunnittelun
14046: tyistä maankuivatusvaroista. Vesipiirille esitet· painopiste tällä hetkellä hankesuunnittelun puo-
14047: tyjen työmäärärahojen kokonaismäärä on toki lella, jolloin myöskin maankuivatussuunnittelua
14048: kasvanut moninkertaisesti vertailuvuoteen näh- on mahdollista lisätä, jos se rahoituksen kan-
14049: den, mikä johtuu rakentamistoiminnan paino- nalta olisi mahdollista. Näin ollen tulisikin vesi-
14050: pisteen siirtymisestä lähinnä vesiensuojelua, ve- piirien käyttöön lähivuosina osoittaa huomat··
14051: sienhuoltoa ja vesien virkistyskäyttöä palvele- tavasti nykyistä enemmän maankuivatusvaroja,
14052: vien hankkeiden toteuttamiseen. Toisin sanoen jotta hankkeet voitaisiin toteuttaa kohtuullisen
14053: siis näillä alueilla, joissa kuivatustyötä tulisi ajan kuluttua suunnitelman valmistumisesta.
14054: suorittaa, mutta missä niitä ei rahojen niuk- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
14055: kuuden vuoksi voida suorittaa, joutuvat yksit- nioittavasti,
14056: täiset maanviljelijät kärsimään tilanteesta.
14057: Keski-Suomen vesipiiri, joka alueellaan huo- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
14058: lehtii kuivatustöiden suunnittelusta, joutuu han- den 1979 tulo- ja menoarvioon momen-
14059: kalaan välikäteen jo hankkeen suunnitteluvai- tille 30.32.40 lisäyksenä 2 000 000
14060: heessa, koska piirin taholta ei voida ilmoittaa markkaa valtionapuna kuivatustöihin.
14061: kuinka monen vuoden päästä hanke voidaan
14062: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
14063:
14064: Esko Härkönen Matti Asunmaa
14065: 1978 vp. .347
14066:
14067: Raha-asia-aloite n:o 335.
14068:
14069:
14070: Härkönen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta salaojituk-
14071: sen tukemiseen.
14072:
14073:
14074: E d u s kun n a 11 e.
14075:
14076: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuo- ha, salaojitettu 518 400 ha eli 47 %. Jos näihin
14077: delle 1979 momentilla 30.30.48 on varattu lisätään vuoden 1976 aikana tapahtunut salaoji-
14078: salaojituksen tukemiseen 245 500 mk käytet- tus, niin silloin Etelä-Suomen salaojituspro-
14079: täväksi Salaojitusyhdistyksen toimihenkilöitten sentti nousee yli 50:n. Jo siis tämän tilaston
14080: palkkojen maksamisen avustamiseen, matkakus- perusteella voidaan todeta, että salaojituksen
14081: tannuksiin jne. painopiste on siirtymässä kehitysalueille, joiden
14082: Kun otetaan huomioon, että Salaojitusyhdis- kannalta erityisesti olisi toivottavaa, että sala-
14083: tyksen palveluksessa on yli 100 toimihenkilöä, ojitukseen liittyvään toimintaan osoitettaisiin
14084: ja kun toisaalta otetaan myös huomioon sala- nykyistä enemmän valtion varoja. Jos ajatellaan
14085: ojituksen kansantaloudellinen merkitys, niin kansantalouden kannalta salaojituksen merki-
14086: määräraha tämän työn tukemiseen on liian al- tystä kannattavaisuuden parantajana tnaatalou-
14087: hainen. Jos toisaalta otetaan huomioon se dessa sekä tuotantokustannuksia alentavana te-
14088: seikka, että salaojituksen painopiste on siirty- kijänä, on todettava, että merkittävimmät sääs-
14089: mässä yhä enemmän kehitysalueille, ja kun tie- töt salaojituksen kautta tapahtuvat viljelytyö-
14090: detään, että salaojituskustannukset yleisen hin- kustannuksien pienenemisessä, siemen- ja lannoi-
14091: tatason kohoamisesta johtuen ovat huimasti tekustannukset pienenevät, kasvinsuojelukustan-
14092: nousseet viime vuosina, on kustannusten ko- nukset pienenevät ja sarkaojien kunnossapito-
14093: hoaminen suurimpana esteenä tarpeellisen ja menot lakkaavat. Vastaavasti tuotantoa lisää-
14094: hyödyms,en salaojituksen suorittamiselle. Tämän vinä tekijöinä voidaan mainita pinta-alan, siis
14095: vuoksi olisi tarpeellista, että Salaojitusyhdistyk- viljelypinta-alan lisäyksestä aiheutuva tuotannon
14096: sen avustamiseen varattua määrärahaa huomat- lisäys. Kylvön aikaistuminen lisää viljelyvar-
14097: tavasti korotettaisiin, jolloin myös Salaojitus- muutta ja parantaa tuotantoa. Salaojituksen
14098: yhdistyksen ei tarvitsisi suunnittelukustannuk- johdosta ravinteitten huuhtoutuminen peliosta
14099: sia veloittaa viljelijöiltä niin korkeina kuin vähenee ja salaojitetulla peliolla pellon vesi-
14100: nyt täytyy tehdä. talous paranee, koska salaojitus toimii myös
14101: Maassamme 58 vuoden ajan toimineen Sala- maan ollessa roudassa. Kun salaojituksen avulla
14102: ojitusyhdistyksen asiantuntemuksella on pel- saavutetaan taloudellisia etuja, on tästä taas
14103: loistamme salaojitettu 710 000 hehtaaria, ja seurauksena, että viljelijät pystyvät toimitta-
14104: tällä kertaa asiantuntijat ovat laskeneet, että maan elintarvikkeita kuluttajille entistä edulli-
14105: kannattavasti salaojituskelpoista viljelysmaata semmin. Kun salaojituksen edistyminen valta-
14106: maassamme on jäljellä vielä noin 1 000 000 kunnassamme on huomattavassa määrin riippu-
14107: peltohehtaaria. Vuoden 1974 lopussa suoritetun vainen Salaojitusyhdistyksen toiminnan tehok-
14108: maatalouslaskennan mukaan viljely- tai pelto- kuudesta, tulisi Salaojitusyhdistyksen toimintaa
14109: alamme eri kehitysalueläänien kesken jakautuu pyrkiä parantamaan siten, että valtionavus-
14110: sillä tavalla, että I kehitysaluevyöhykkeellä pel- tusta Salaojitusyhdistyksen toiminnan tukemi-
14111: toala on 370 000 ha, josta kyseessä olevan vuo- seen huomattavasti lisättäisiin.
14112: den lopussa oli salaojitettuna yhteensä vain Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
14113: 6 % eli 23 100 ha. Vastaavasti II kehi- taen,
14114: tysaluevyöhykkeellä, missä peltopinta-ala on
14115: 1 470 000 ha, oli salaojitettuna 169 400 ha eli että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
14116: 16 % alueen viljelypinta-alasta. Vastaavasti den 1979 tulo- ja menoarvioon momen-
14117: Etelä-Suomessa, jossa tilanne salaojituksen tille 30.30.48 lisäyksenä 500 000 mark-
14118: kannalta on parhain, oli peltoalasta, 1 980 000 kaa salaojituksen tukemiseen.
14119: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
14120:
14121: Esko Härkönen Matti Asunmaa
14122: 348 1978 vp.
14123:
14124: Raha-asia-aloite n:o 336.
14125:
14126:
14127:
14128:
14129: Härkönen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lainoina
14130: kuivatustöihin.
14131:
14132:
14133: E d u s k u n n a 11 e.
14134:
14135: Maankuivatustoiminnan tukemiseen osoitet- toteuttaa. Nykyisen rahoituskiintiön puitteissa
14136: tujen määrärahojen momentit 30.32.40 ja voidaan maanomistajille luvata, että hanke to-
14137: 30.32.83 ovat supistuneet niin, että kun ne teutetaan noin 14 vuoden päästä, jos rahoitus
14138: vielä vuoden 1968 tulo- ja menoarviossa olivat pysyy ennallaan, ja kun otetaan huomioon kuin-
14139: yhteensä 14,7 milj. mk, ovat ne kuluvan vuo- ka paljon suunnitelmia on odottamassa rahoi-
14140: den budjetissa enää vain 4,5 milj. mk. Jos vielä tusta.
14141: huomioidaan kyseisenä ajanjaksona tapahtunut Todettakoon lisäksi, että vesipiirien toimesta
14142: rahanarvon muutos, vastaa kuluvalle vuodelle tapahtunut kuivatustoiminta ei ole millään ta-
14143: osoitettujen maankuivatusvarojen määrä 12% voin ristiriidassa nykyisen maatalouspolitiikan
14144: vuodelle 1968 osoitettujen määrärahojen sum- kanssa. Jo suunnitteluvaiheessa hankkeet käy-
14145: masta. vät lausunnolla maatalouspiirillä, joka määrit-
14146: Määrärahojen supistamisesta luonnollisesti tää kannanotossaan kuivatulesen tarpeellisuu-
14147: joutuvat kärsimään eniten ne vesipiirit, joissa den. Maankuivatushankkeiden toteuttamisella
14148: maankuivatushankkeita on vireillä runsaasti. ei myöskään ole tarkoituksena peltopinta-alan
14149: Näin on esimerkiksi maan keskiosissa ja esim. lisääminen, vaan tähtäimenä on jo elinkelpois-
14150: Keski-Suomen vesipiirille maankuivatustoimin- ten tilojen ja alueiden rationalisointi ja usein
14151: nan tukemiseen myönnetyt määrärahat ovat su- salaojituksen vaatima peruskuivatus, joka hyvin
14152: pistuneet niin voimakkaasti, että vesitoimiston monessa tapauksessa on ehdoton edellytys jär-
14153: käytettävissä kuluvana vuotena on ainoastaan kevän maatalouden hoitamiseen tiloilla, puhu-
14154: 50 000 markan suuruinen määräraha. Kun ote- mattakaan ojitus- ja kuivatustoiminnan työlli-
14155: taan huomioon rahanarvon muutos, vastaa se syyttä parantavasta vaikutuksesta.
14156: ainoastaan noin 3 % vuodelle 1968 myönne- Vesipiirien vesitoimistoissa on suunnittelun
14157: tyistä maankuivatusvaroista. Vesipiirille esitet- painopiste ta1lä hetkellä hankesuunnittelun puo-
14158: tyjen työmäärärahojen kokonaismäärä on toki lella, jolloin myöskin maankuivatussuunnittelua
14159: kasvanut moninkertaisesti vertailuvuoteen näh- on mahdollista lisätä, jos se rahoituksen kan-
14160: den, mika johtuu rakentamistoiminnan paino- nalta olisi mahdollista. Näin ollen tulisikin vesi-
14161: pisteen siirtymisestä lahinnä vesiensuojelua, ve- piirien käyttöön lahivuosina osoittaa huomatta-
14162: sienhuoltoa ja vesien virkistyskäyttöä palvele- vasti nykyistä enemmän maankuivatusvaroja,
14163: vien hankkeiden toteuttamiseen. Toisin sanoen jotta hankkeet voitaisiin toteuttaa kohtuulli-
14164: siis näillä alueilla, joissa kuivatustyötä tulisi sen ajan kuluttua suunnitelman valmistumi-
14165: suorittaa~ mutta missä niitä ei rahojen niuk- sesta.
14166: kuuden vuoksi voida suorittaa, joutuvat yksit- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
14167: täiset maanviljelijät kärsimään tilanteesta. nioittavasti,
14168: Keski7Suomen vesipiiri, joka alueellaan huo-
14169: lehtii kuivatustöiden suunnittelusta, joutuu han- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14170: kalaan välikäteen jo hankkeen suunnitteluvai- 1979 tulo- ja menoarvioon mo.mentille
14171: heessa, koska piirin taholta ei voida ilmoittaa 30.32.83 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
14172: kuinka monen vuoden päästä hanke voidaan lainoina kuivatustöihin.
14173: 'Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
14174:
14175: Esko Härkönen Matti Asunmaa
14176: 1978 vp. 349
14177:
14178: Raha-asia-aloite n:o 337.
14179:
14180:
14181:
14182:
14183: Härkönen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kalastus-
14184: alan järjestöjen toiminnan tukemiseen.
14185:
14186:
14187: E d u s k u n n a II e.
14188:
14189: Eduskunta ja kalatalousviranomainen ovat 49. Kalastusalan järjestöjen toiminnan tuke-
14190: toistuvasti vaatineet kalastusalan järjestökentän minen.
14191: tarkoituksenmukaista uudelleenorganisointia.
14192: Kalatalousviranomaisen aloitteesta Suomen Ka- 1. Valtionapu palkkausmenoihin. Alamo-
14193: lastusyhdistys ( SKY) ja Suomen Kalastus- ja mentille merkitään 3 605 000 mk. Lisäys on
14194: Jakokuntien Keskusliitto (SKJK) käynnistivät 337 000 mk, mikä aiheutuu palvelussuhteen
14195: vuonna 197 6 neuvottelut organisaatioidensa yh- ehtojen tarkistuksesta sekä vuonna 1978
14196: distämiseksi. Päällekkäisen toiminnan poistava 100 000 mk:n ehdollisella määrärahalla pal-
14197: organisaatiomuutos, jossa kalaveden omistajat kattujen Suomen Kalastus- ja Jakokuntien Kes-
14198: ja ammattikalastajat muodostavat itsenäiset ka- kusliiton toimihenkilöiden ( 2) edelleen paik-
14199: latalouspiirit ja näiden keskusjärjestön, lop- kaamisesta.
14200: puunsaatetaan vuoden 1978 aikana. Uuden jär- Ehdotetaan, ettei valtionavun piiriin vuonna
14201: jestön nimeksi on otettu Kalatalouden Keskus- 1979 muutoin hyväksytä uutta henkilöstöä.
14202: liitto.
14203: SKJK:sta Kalatalouden Keskusliittoon siir- 1979 menoarvio . . . . . . . . . . . . 4 102 000 mk
14204: tyvät toimihenkilöt ( 2) on vuonna 1978 pal- 1978 menoarvio ........... 3 978 000 mk
14205: kattu valtion tulo- ja menoarviossa olevan 1977 tilinpäätös . . . . . . . . . . . . 3 497 000 mk
14206: 100 000 markan määrärahan turvin. Em. määrä- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
14207: raha on myönnetty ehdollisena. Järjestöuudis- taen,
14208: tuksen onnistumisen kannalta on välttämätöntä,
14209: että ehdollisella määrärahalla palkatut em. toi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14210: mihenkilöt tulevat vuonna 1979 edelleen val- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
14211: tionavun piiriin. Tämän mahdollistamiseksi tu- 30.37.49 lisäyksenä 50 000 markkaa
14212: lisi momentin 30.37.49 perusteluja muuttaa ja kalastusalan järjestöjen toiminnan tuke-
14213: määrärahaa lisätä seuraavasti: miseen.
14214: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
14215:
14216: Esko Härkönen Matti Asunmaa
14217: 350 1978 vp.
14218:
14219: Raha-asia-aloite n:o .338.
14220:
14221:
14222:
14223:
14224: Hlil'könen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen met-
14225: sänjalostusaseman toiminnan aloittamiseksi.
14226:
14227:
14228: Ed u s kun n a 11 e.
14229:
14230: Metsänjalostustoimikunnan mietinnössä ( met- vähäinen ja koska hyvän siemenen tuottamista
14231: sänjalostusohjelma vuosiksi 1976-1985) edel- varten laaditun siemenviljdysten perustamisoh-
14232: lytetään metsänjalostusaseman perustamista jelman toteuttamiseen ja alueiden hankintaan
14233: kiireellisenä keskiseen Suomeen. Toimikunta on valtion tulo- ja menoarviossa varattu määrä-
14234: katsoo, että ns. Järvi-Suomen alue sekä ilmas- rahat, ehdotamme kunnioittaen,
14235: tollisesti että metsätaloudellisesti tarvitsee viipy-
14236: mättä oman jalostusaseman. Keski-Suomen että Eduskunta ottaisi valtion. vuoden
14237: metsänjalostusasemaan tulisivat liittymään Vilp- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
14238: pulan, Kannuksen, Pataman ja Suonenjoen 30.95.88 400 000 markan määrärahan
14239: toimipaikat sekä perusteilla oleva valtakunnalli- metsänjalostustoimikunnan mietinnössä
14240: nen siemenkeskus Patamassa. kiirehdityn Keski-Suomen metsänjalos-
14241: Koska metsäpuiden siemenen saannissa oma- tusaseman käynnistystoimenpiteiden pi-
14242: varaisl.lUSaste on erityisesti maan keskiosissa kaiseksi aloittamiseksi.
14243: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
14244:
14245: Esko Härkönen Sakari Knuuttila Juhani Surakka
14246: 1978 vp. 351
14247:
14248: Raha-asia-aloite n:o 339.
14249:
14250:
14251:
14252:
14253: Härkönen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta yksityisten
14254: teiden kunnossapitoon.
14255:
14256:
14257: E d u s k u n n a 11 e.
14258:
14259: Tieverkolla on yhteiskunnan monien eri toi- ta. Paikallistietasaa alemman tiestön suunnitte-
14260: mintojen kannalta keskeinen merkitys. Vaikka lusta tai kunnossapidosta ei keskitetysti huo-
14261: tieverkkoa on maassamme kehitetty voimaperäi- lehdi mikään viranomainen, vaan tien ylläpitä-
14262: sesti, ei sitä suinkaan voida kaikilta osin pitää jinä toimivat mitä erilaisimmat organisaatiot,
14263: tyydyttävänä. Sitäpaitsi yhteiskunta ja sen toi- yksityiset ja yhteisöt.
14264: minnat kehittyvät ja kohdistavat tieverkkoon Valtionapu kunnan- ja kyläteiden kunnossa-
14265: jatkuvasti uusia vaatimuksia. pitoon on käytännössä menettänyt merkityksen-
14266: Yhtenä karkeimmista liikenneverkon puut- sä uuden tielain saamisen myötä. Valtionapu
14267: teista on jatkuvasti ns. alemmantasoisen tiever- yksityisten teiden kunnossapitoon ja tekemi-
14268: kon kehittämisen laiminlyönti. Elinkeinotoi- seen on täysin jäänyt jälkeen hintatasosta sekä
14269: minnoille tästä on haittaa, jopa pullonkaulaksi liikennemäärien nousemisen että ennen kaikkea
14270: muodostumiseen asti, kun tiedetään, että kuljetusyksikkökokojen suurenemisen vuoksi.
14271: - puutavaran kuljetus on voimakkaasti siir- Lisäksi avun piiriin kuuluvien teiden määrää ki-
14272: tynyt maantiekuljetukseksi ja kuljetusyksikkö- lometreissä on jatkuvasti pyritty nostamaan, jol-
14273: jen eli kuorma-autojen koko ja kantavuus on loin tosiasiallisesti valtionapua on vähennetty
14274: huomattavasti suurentunut ja että ja tien ylläpitäjien rasitusta on huomattavassa
14275: - maidon keräilyssä siirrytään kiihtyvää määrin lisätty - siirretty yksityisille veron-
14276: vauhtia tilatankkijärjestelmään, mikä ratkaise- maksajille. Yksityisteiden rakentamista varten
14277: vasti suurentaa akselipainoja. tarkoitettu valtionapu on jopa markkamääräi-
14278: Näiden lisäksi tiedetään, että katurasitukset sesti pysähtynyt. Tarkoituksenmukaista olisikin
14279: ovat yksityiselle, monesti vähävaraiselle henki- että hallitus asettaisi vastuullisen toimikunnan
14280: lölle suoranaista tulonsiirtoa paremmin ansait- pienteiden kokonaissuunnittelua varten.
14281: seville autonomistajille. Edellä esitettyihin näkökohtiin viitaten eh-
14282: Tavoitteena on maan eri olosuhteet huo- dotamme kunnioittaen,
14283: mioon ottava tieverkko, jossa liikennöitävyys
14284: pysyy elinkeinotoimintojen kannalta kuljetus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14285: yksikkökoon suurentumisesta huolimatta ainakin 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
14286: nykyisen tasaisena. Tähän ei ole kiinnitetty val- 31.24.50 lisäyksenä yhteensä 20 000 000
14287: tiovallan taholta riittävää huomiota, vaan pai- markkaa yksityisten teiden kunnossapi-
14288: kallisteiden parantaminen on miltei kokonaan toon.
14289: unohdettu puhumattakaan niiden rakentamises-
14290: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
14291:
14292: Esko Härkönen Matti Asunmaa
14293: 352 1978 vp.
14294:
14295: Raha-asia-aloite n:o .340.
14296:
14297:
14298:
14299:
14300: Härkönen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 4 ja tien
14301: n:o 3282 risteyksen parantamiseen.
14302:
14303:
14304: E d u s k u n n a 11 e.
14305:
14306: Useiden vuosien ajan valtatien n:o 4 ja Ori- teyksen leventämistä ja näkyvyyden parantamis-
14307: vedelle johtavan tien n:o 3282 risteys on ollut ta tai eritasoliittymän rakentamista.
14308: huonon näkyvyyden ja runsaan liikenteen vuok- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
14309: si yksi nelostien vaarallisimpia ja tieliikenne~ taen,
14310: onnettomuustilastojen valossa nelostien synkim-
14311: piä. Nelostie on risteyksen kohdalta kapeampi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14312: ja pientareet puuttuvat kokonaan. 1979 tulo- ja menoarvioon 500 000
14313: Aikanaan risteystä rakennettaessa joudut- markan määrärahan valtatien n:o 4 ja
14314: tiin tienrakennusmäärärahojen vähyyden vuoksi Orivedelle johtavan tien n:o 3282 ris-
14315: jättämään pientareiden ja kaiteiden rakennus teyksen suunnitteluun ja parannusten
14316: kokonaan pois. Liikenteen määrä vaatisi ris- toteuttamiseen.
14317: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
14318:
14319: Esko Härkönen Sylvi Saimo Matti Asunmaa
14320: 1978 vp. 353
14321:
14322: Raha-asia-aloite n:o 341.
14323:
14324:
14325:
14326:
14327: Härkönen ym.: Määrärahan osoittamisesta Koskenpään-Petäjä-
14328: veden maantien peruskorjaussuunnitelman laatimiseksi.
14329:
14330:
14331: E d u s k u n n a II e.
14332:
14333: Koskenpään-Petäjäveden maantie nykyisel- Jämsänkosken ja Petäjäveden kunnat ovat
14334: lään on normaalin henkilöliikenteen ohella erit- yksimielisesti esittäneet, että Kankaanpään-
14335: täin raskaan puutavaraliikenteen kuormittama. Petäjäveden maantietä koskeva perusparannus-
14336: Ähtäristä ja Haapamäeltä suuntautuu Petäjä- suunnitelma voitaisiin pikaisesti laatia.
14337: veden ja Koskenpään kirkonkylien kautta voi- Viime vuosina on lisääntyvää huomiota kiin-
14338: makas puutavaraliikenne Jämsänkosken teh- nitetty myös liikenneturvallisuuden edistämi-
14339: taille ja edelleen Jämsän Kaipolan tehtaille. seen. Koskenpään-Petäjäveden maantie on
14340: Reitti on lyhin ja edullisin puutavaraliiken- nykyisellään liikenteellisesti hyvin vaarallinen,
14341: teelle tässä merkityksessä. johtuen vilkkaasta liikenteestä, tien mäkisyy-
14342: Henkilöliikenteellistä merkitystä ei pidä destä ja heikosta kunnosta.
14343: myöskään unohtaa. Esimerkiksi Haapamäeltä, Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
14344: Keuruulta ja Petäjävedeltä suuntautuu voima- nioittaen,
14345: kas henkilöliikenne Koskenpään-Jämsänkos-
14346: ken-Jämsän kautta "nelostielle" Lahden suun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14347: taan ja päinvastoin. Kun nykyisellään poikit- 1979 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
14348: taistie Koskenpäältä Jyväskylään ei toimi hen- 300 000 markan määrärahan Kosken-
14349: kilöliikenteellisessä merkityksessä, suuntautuu pään-Petäjäveden maantien peruskor-
14350: Koskenpäältä liikenne Jyväskylään joko Petäjä- jaussuunnitelman laatimiseen.
14351: veden tai Jämsänkosken-Jämsän kautta "ne-
14352: lostielle".
14353: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
14354:
14355: Esko Härkönen Sylvi Saimo Matti Asunmaa
14356:
14357:
14358:
14359:
14360: 45 0878005881
14361: 354 1978 vp.
14362:
14363: Raha-asia-aloite n:o 342.
14364:
14365:
14366:
14367:
14368: Härkönen ym.: Määrärahan osoittamisesta ns. turvetien raken-
14369: tamisen aloittamiseen välillä Multia-Pylkönmäki.
14370:
14371:
14372: E d u s kun n a 11 e.
14373:
14374: Läntiselle Keski-Suomelle eli ns. Suomense- Kuitenkin raskaan puutavaran ja polttotur-
14375: lälle on tyypillistä, työttömyyden lisäksi, elin- peen kuljetus on tällä hetkellä kyseisellä tie-
14376: keinorakenteen yksipuolisuus ja tieolojen heik- osalla lähes mahdotonta. Tämä johtaa työlli-
14377: kous. syystilanteen huonontumiseen valtion poltto-
14378: Turvetuotanto on lisännyt suunnitelmia ainekeskuksen turvetyömailla. Edelleen kysei-
14379: alueen elinkeinorakenteen monipuolistamiseksi sen työn aloittaminen on välttämätöntä, koska
14380: ja pysyvien työpaikkojen luomiseksi. se parantaa alueen heikkoa työllisyyttä erityi-
14381: Eräs tällainen suunnitelma on ns. turvetien sesti kuorma-autoilijoiden osalta. Suunnitel-
14382: rakentaminen välille Keuruu-Multia-Timper- lulla tiellä on huomattava merkitys kauttakul-
14383: suntti-Pylkönmäki-Karstula. Tämän turpeen kuliikenteeseen Oriveden-Keuruun kantatien
14384: hyväksikäytön kannalta välttämättömän tieosan välittömänä jatkeena valtatielle n:o 13.
14385: suunnitelmat ovat Keski-Suomen tie- ja vesi- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
14386: rakennuspiirissä siinä vaiheessa, että rakenta- taen,
14387: minen voidaan käynnistää välillä Multia-Pyl-
14388: könmäki. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14389: Vaikka eduskunta on jo 15. 06. 1962 anta- 1979 tulo- ;a menoarvioon momentille
14390: nut puoltavan lausunnon mainitun tien raken- 31.24.77 1 miljoonan markan määrä-
14391: tamisesta, hallituksen eduskunnalle jättämä rahan ns. turvetien rakentamisen alku-
14392: valtion tulo- ja menoarvoesitys vuodelle 1979 rahoitukseen välillä Multia-Pylkön-
14393: ei sisällä määrärahaa ko. tien rakentamiseen. mäki.
14394: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
14395:
14396: Esko Härkönen Sylvi Saimo Matti Asunmaa
14397: 1978 vp. 355
14398:
14399: Raha-asia-aloite n:o 343.
14400:
14401:
14402:
14403:
14404: Härkönen ym.: Määrärahan osoittamisesta Uuraisten-Hauki-
14405: mäen-Saarijärven paikallistien muuttamiseksi maantieksi.
14406:
14407:
14408: E d u s k u n n a II e.
14409:
14410: Uuraisten kirkonkylän halki kulkee Hauki- riippuvainen tien kunnosta. Tällä tiellä on viime
14411: mäen paikallistie, jonka parannustöitä on suori- vuosina uusittu sillat, mutta kun tien kunto
14412: tettu Uuraisten kirkolla. Uuraisten ja Saarijär- muuten on heikko ja maapohja huono- mm.
14413: ven kunnat ovat tehneet lukuisia aloitteita tä- joka kevät hyvin pahat routavauriot keskeyttä-
14414: män paikallistien peruskorjaamiseksi ja tien vät raskaan liikenteen tiellä ja aiheuttavat myös
14415: muuttamiseksi maantieksi. tienpidosta huolehtivalle TVL:lle suuria kustan-
14416: Tämä Uuraisten-Haukimäen-Pajupuron- nuksia - niin tuntuisi hyvin perustellulta ryh-
14417: Saarijärven paikallistie, jonka kunnossapito tyä pikaisiin toimenpiteisiin tien peruskorjaa-
14418: kuuluu kahdelle tiemestaripiirille, on heikko- miseksi ja liikenne- ym. seikat huomioonottaen
14419: kuntoisuudestaan huolimatta muodostunut ras- tien muuttamiseksi maantieksi.
14420: kaiden ajoneuvojen kauttakulkuliikennettä pal- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14421: velevaksi tärkeäksi liikennereitiksi puutavaran nioittavasti,
14422: kuljetuksessa, henkilöliikenteessä, maatalouden
14423: ja kaupan tavarankuljetuksissa. Tiellä kul- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14424: kevat säännöllisesti myös useat aikataulujen mu- 1979 tulo- ja menoarvioon 500 000
14425: kaan ajavat linja-autot, maidonkuljetusautot ja markkaa Uuraisten-Haukimäen-Saari-
14426: postiauto. järven paikallistien muuttamiseksi maan-
14427: Tämän tien varrella on myös runsaasti asu- tieksi.
14428: tusta, jonka liikennöiminen on ratkaisevasti
14429: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
14430:
14431: Esko Härkönen Sylvi Saimo Matti Asunmaa
14432: 356 1978 vp.
14433:
14434: Raha-asia-aloite n:o 344.
14435:
14436:
14437:
14438:
14439: Härkönen ym.: Määrärahan osoittamisesta Viitasaaren-Saarijär-
14440: ven maantien parantamiseksi.
14441:
14442:
14443: E d u s k u n n a 11 e.
14444:
14445: Viitasaaren-Saarijärven maantie on vilk- koko tieosuuden uudelleen rakentaminen. Tiellä
14446: kaasti liikennöity läpikulkutie, joka heikon kun- on myöskin melkoinen merkitys matkailureit-
14447: toisena on erittäin raskaan kuormituksen alai- tinä, sillä tie kulkee valtakunnallisesti ja kan-
14448: sena ollen pitkiä aikoja vuosittain kelirikko- sainvälisestikin tunnetun Pyhähäkin luonnon-
14449: rajoituksen alaisena. Ajokiellot ja rajoitukset puiston läpi.
14450: vaikuttavat tietenkin haitallisesti ja häiritse- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
14451: västi laajan talousalueen talouselämän kehitty- nioittaen,
14452: miseen.
14453: Tätä ko. tietä on viime aikoina pääasiassa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14454: tyydytty korjaamaan vain osasuunnitelmien 1979 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
14455: puitteissa. Kuitenkin tien käyttö ja merkitys markan määrärahan Viitasaaren-Saari-
14456: huomioonottaen olisi tarkoituksenmukaisempaa järven maantien parannustöihin.
14457: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
14458:
14459: Esko Härkönen Sylvi Saimo Matti Asunmaa
14460: 1978 vp. 357
14461:
14462: Raha-asia-aloite n:o 34.5.
14463:
14464:
14465:
14466:
14467: Härkönen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tammihaaran-Tam-
14468: mijärven-Kärkisten lossitien parantamiseksi.
14469:
14470:
14471: E d u s k u n n a 11 e.
14472:
14473: Valtatie 4:n ja valtatie 13:n Keski-Suomen -79 on Joutsan seutukunnan (Joutsa, Leivon-
14474: läänissä Korpilahdelta Joutsaan yhdistävä poi- mäki, Luhanka) osalle sisällytetty vain
14475: kittaistie on ollut jo vuosia peruskorjauksen 5 290 000 markan valtion investoinnit, mikä ei
14476: tarpeessa, mutta sitä koskevien suunnitelmien maakunnan kehittämistavoitteet ja paikalliset
14477: toteuttaminen on määrärahojen puuttuessa jou- työllisyysnäkökohdat huomioonottaen vastaa
14478: duttu siirtämään. Läntiseltä osaltaan, Korpilah- läheskään todellista tarvetta. Keski-Suomen
14479: den Vaaruvuoren kohdalla, tien rakennus- ja lääninhallitus onkin esittänyt' seutukuntaan
14480: parannustyöt kytkeytynevät Imatran Voima vastaavalle aikajaksolle yhteensä 8 710 000
14481: Oy:n pumppuvoimalaitoksen rakentamisajan- markan valtion investointeja. Tammijärven-
14482: kohtaan. Sen sijaan Luhangasta Joutsaan joh- Tammihaaran välin tienparannukseen tarvitta-
14483: tavalla itäisellä osalla, välillä Tammijärvi- va 3 200 000 markan määräraha korjaisi mai-
14484: Tammihaara, olisi työt saatettava tie- ja vesi- nitut tasapainottomuudet.
14485: rakennuslaitoksen Keski-Suomen piirin suunni- Edellä mainitulla tieosuudella on kesän ai-
14486: telmien mukaisesti kiireellisesti alulle. kana huomattava turistiliikenne, koska se on
14487: Tammijärven-Tammihaaran tieosuuden pi- ainoa poikittaistie Pohjois-Päijänteen alueella
14488: kainen korjaaminen on välttämätöntä ennen ja koska Rantaloma Oy:n lomakeskus, Jout-
14489: kaikkea Luhangan ja Joutsan kuntakeskusten senlampi, on tämän yhteyden varassa. Vuonna
14490: välisten liikenneyhteyksien parantamiseksi. Nä- 1970 suoritetun liikennelaskennan mukaan ke-
14491: mä kunnat muodostavat mm. yhteisen perus- säajan keskimääräinen liikennetiheys tiellä oli
14492: koulun yläasteen piirin sekä terveyskeskuspii- n. 650 autoa vuorokaudessa, mikä ei vastaa
14493: rin keskuspaikkana Joutsa. Yhteistoiminta kun- läheskään nykyistä tilannetta.
14494: tien välillä tulee lähivuosina lisääntymään joh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14495: tuen siitä, että Luhanka ei pienenä kuntana nioittavasti,
14496: pysty yksin vastaamaan kuntalaisille tarjotta-
14497: vista palveluksista. Kuntakeskusten välistä yh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14498: teistyötä hankaloittaa kuitenkin merkittävästi 1979 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
14499: lähes 40 kilometrin etäisyys toisistaan, mitä markkaa T ammihaaran-Tammijärven-
14500: estettä tulisi lieventää edes tien kuntoa paran- Kärkisten lassitien parantamiseksi.
14501: tamalla.
14502: Valtiovarainministeriön keräämään eri mi-
14503: nisteriöiden taloussuunnitelmaan vuosille 1975
14504: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
14505:
14506: Esko Härkönen Sylvi Saimo Matti Asunmaa
14507: 358 1978 vp.
14508:
14509: Raha-asia-aloite n:o 346.
14510:
14511:
14512:
14513:
14514: Härkönen ym.: Määrärahan osoittamisesta suunnitelman laatimi-
14515: seen Kärkistensalmen lossin korvaamiseksi sillalla Korpilah-
14516: den kunnassa.
14517:
14518:
14519: E d u s k u n n a 11 e.
14520:
14521: Päijänne jakaa Korpilahden kunnan kahteen alueen ja Jämsänjokilaakson teollisuuden yh-
14522: osaan niin, että Päijänteen länsipuolella on teyksiä. Erikoisesti Jämsänjokilaakson tehtaille
14523: Korpilahden asutuksesta noin kaksikolmasosaa tapahtuva huomattava puutavaran kuljetus
14524: ja itäpuolella eli ns. "vesipuolella" kolmasosa kaakkoisesta Keski-Suomesta ja Savosta tuottaa
14525: (Korpilahden asukasluku on nyt n. 6 100) . nykyisin suuria vaikeuksia. Sillan rakentamisen
14526: Yhteys näiden kunnan eri osien välillä tapah- kannattavuutta lisäisi se, että lossi joutuu toi-
14527: tuu pääasiassa Kärkistensalmen lossin avulla. mimaan ympärivuotisesti, sillä veden virtaus
14528: Lossi yhdistää Korpilahden ja Luhangan välisen salmessa estää talvisaikaankin jäätien käytön.
14529: maantien. Kaakkoisen Keski-Suomen kuntien Sillan rakentaminen toisi näille kauniille seu-
14530: (Joutsa, Luhanka, Leivonmäki ja Toivakka) duille myös nykyistä enemmän matkailijoita
14531: taholta toivottaisiin, että Joutsa-Luhanka- varsinkin kun Sysmän-Luhangan rantatie tu-
14532: Korpilahti maantie parannettaisiin. Kärkisten lee käyttöön ja tämä tie jatkuu Kärkistensal-
14533: lossin ja Korpilahden Putkilahden välillä on melle.
14534: mainitulla maantiellä Keski-Suomen ja ilmei- Kärkistensalmen ylitys lossia käyttäen muo-
14535: sesti koko valtakunnan korkeimmat ja vaikea- dostaa llikenteelllisesti erittäin suuren haitan.
14536: kulkuisimmat mäet ( ns. Vaaruvuorten mäet). Lassin korvaaminen sillalla on moottoriajoneu-
14537: Kun ryhdytään suunnittelemaan näiden mäkien voliikenteen jatkuvasti kasvaessa välttämätöntä.
14538: alentamista tai ehkä taloudellisimmin niiden si- Maantiellä on valtatie 4:ltä Kärkistensalmeen
14539: vuuttamista, niin tulee esille kysymys Kärkis- saakka perusparannustyöt jo suoritettu.
14540: tensalmen lossin mahdollisesta korvaamisesta Edellä mainitun perusteella kunnioittaen eh-
14541: sillalla. Mainitun salmen lassivälin pituus on dotamme,
14542: noin 500 metriä. Lassiväylän syvyys näillä tie-
14543: noilla on syvimmiltä kohdiltaan 27-35 met- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14544: riä. 1979 tulo- ja menoarvioon 100 000
14545: Kaakkoisen Keski-Suomen ja Korpilahden markkaa tutkimuksen loppuun suoritta-
14546: tie- ja kuljetusolojen kehittäminen kaipaisi ensi miseksi ja suunnitelman laatimiseksi
14547: vaiheessa tutkimusta Kärkistensalmen lossin Korpilahden kunnassa sijaitsevan Kärkis-
14548: korvaamisesta sillalla. Tämän sillan rakenta- tensalmen lossin korvaamiseksi sillalla.
14549: minen parantaisi myös Mikkelin seudun talous-
14550: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
14551:
14552: Esko Härkönen Sylvi Saimo Matti Asunmaa
14553: 1978 vp. 359
14554:
14555: Raha-asia-aloite n:o 347.
14556:
14557:
14558:
14559:
14560: Härkönen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionavuksi Inva-
14561: lidiliitto r.y:lle invalidiopasteiden suunnittelutyöhön.
14562:
14563:
14564: E d u s k u n n a 11 e.
14565:
14566: Liikuntavammaisten henkilöiden ongelmiin Välttämättömät ja jokapäiväiset palvelut saat-
14567: on viime vuosina kiinnitetty entistä enemmän tavat muutoin jäädä vammaisten ulottumatto-
14568: huomiota. Kuitenkin ongelmien ratkaisemisessa miin.
14569: ja liikuntaesteiden poistamisessa ollaan vasta V ammaisille tarkoitettuja opasteita ei ole
14570: alussa. vielä suunniteltu yhtenä kokonaisuutena. Vuon-
14571: Vuonna 1973 annettu rakennusasetuksen na 1969 on International Society for Rehabili-
14572: muutos edellyttää, että yleisölle tarkoitettuja tation of the Disabled ( ISRD) hyväksynyt
14573: tiloja rakennettaessa on kiinnitettävä huomiota kansainväliseen käyttöön pyörätuolisymbolin
14574: siihen, että niitä voivat käyttää myös henkilöt, ja maamme liikenne- ja tiemerkistössä on myös
14575: joiden liikuntakyky on iän, vamman tai sai- invalidipalvelua osoittava merkki. Ohjaavat
14576: rauden vuoksi rajoittunut. Joissakin yleisölle erikoisopasteet puuttuvat kuitenkin kokonaan,
14577: tarkoitetuissa rakennuksissa onkin jo otettu joten niiden suunnitteluun olisi ryhdyttävä kii-
14578: huomioon liikuntavammaiset henkilöt. Sopi- reellisesti.
14579: vista ratkaisuista koituu liikuntavammaisille Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
14580: täysi hyöty vasta sitten, kun tieto esteettömästä nioittaen,
14581: kulkutiestä tai muusta rakenteesta tavoittaa
14582: heidät palvelua tarvittaessa. Ongelma on erityi- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
14583: sen vaikea pyörätuolia tai sauvoja käyttävien den 1979 tulo- ja menoarvioon 50 000
14584: liikuntavammaisten kohdalla. Palvelupisteissä markkaa valtionapuna Invalidiliitto
14585: ja muuallakin tarvittaisiin opasteita sopivan kul- r.y:lle käytettäväksi invalidiopasteiden
14586: kutien tai tarvittavan palvelun löytämiseksi. suunnittelutyöhän.
14587: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
14588:
14589: Esko Härkönen Matti Asunmaa
14590: 360 1978 vp.
14591:
14592: Raha-asia-aloite n:o 348.
14593:
14594:
14595:
14596:
14597: Impiö ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion Inarinjärveä kos-
14598: kevien kalakannan hoitovelvoitteiden toteuttamiseksi.
14599:
14600:
14601: E d u s k u n n a 11 e.
14602:
14603: Korkein hallinto-oikeus on 27. 11. 1975 mää- eduskunnalla on velvollisuus korjata syntynyt
14604: rännyt vesihallituksen vuosittain istuttamaan laiminlyönti.
14605: Inarinjärveen tarkoin määrätyt kiintiöt järvitai- Emme voi pitää oikeana sitä, että mahdolli-
14606: menta tai lohta, siikaa ja nieriää tai harmaa- sesti myöhemmin ruvetaan etsimään tiedossa
14607: nieriää. Lisäksi vesihallitus on velvoitettu ra- olevaa tarvetta varten määrärahoja työllisyysva-
14608: kentamaan ta11peelliset viljely- ja kasvatustilat. roista, koska niitä varten on myös Perä-Lapin
14609: Ns. velvoitelaitoksen laajentamissuunnitelmat alueella runsaasti kohteita.
14610: ovat valmiina vuodelta 1976. Suunnitelman to- Hoitovelvoitteen kannalta tarvitaan vähin-
14611: teuttamisella siirryttäisiin askel eteenpäin v·iime tään 1,3 milj. mk sekä Inarin kalanviljelylai-
14612: vuosina paikallaan polkeneesta tilanteesta, missä toksen vakentamistarpeisiin 4,5 milj. mk, yh-
14613: istutusvelvollisuus on jäänyt pahasti jälkeen. Ti- teensä 5,8 milj. mk. Koska tulo- ja menoarvios-
14614: lanteen surkeutta osoittaa se, ettei nykyinen lai- sa ei ole erikseen kalanviljelylaitoksia varten
14615: tos laajennettunakaan pysty tuottamaan kuin momenttia ja tässä on kysymys kokonaisuutena
14616: arviolta 1/3 velvoitteista. Keväällä 1977 on valtion kalanviljelytoiminnasta annettuine vel-
14617: asioiden hoitaminen pysähtynyt lukuunottamat- voitteineen, voitaneen määräraha edellä maini-
14618: ta vesihallituksen jatkuvia yrityksiä saada vel- tulla jaolla sijoittaa yhtenä summana olemassa-
14619: voitteita varten määräraha tulo- ja menoar- olevalle momentille.
14620: vioon. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14621: Lain mukaan tulee tiedossa olevat valtion nioittavasti,
14622: menot merkitä seuraavan vuoden tulo- ja meno-
14623: arvioon. Näin ei ole tapahtunut hallituksen toi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14624: mesta Inarin kalanviljelylaitoksen osalta, vaikka 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
14625: velvoitteet ovat em. tavalla ainutlaatuisen voi- 30.38.23 lisäyksenä 5,8 milj. markan
14626: makkaasti tiedossa. Valtiovallan arvon mukais- määrärahan Inarin kalanviljelylaitoksen
14627: ta ei ole joutua mahdollisesti vastaamaan oikeu- tarpeisiin valtion hoitovelvoitteiden to-
14628: dessa laiminlyödyistä velvoitteista, ja sen vuoksi teuttamiseksi.
14629: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
14630:
14631: Lauri Impiö Pekka Vilmi Aimo Ajo
14632: Niilo Koskenniemi Eero Lattula
14633: 1978 vp. 361
14634:
14635: Raha-asia-aloite n:o 349.
14636:
14637:
14638:
14639:
14640: Impiö ym.: Määrärahan osoittamisesta Muonion kalanviljelylai-
14641: toksen laajentamiseen.
14642:
14643:
14644: Ed u s kun n a 11 e.
14645:
14646: Maamme länsirajana olevien Tornion- ja Muonion kalanviljelylaitoksella on edelleen
14647: Muonionjokien sekä niiden sivujokien ja jär- suunnitelmissa jatkojalostuslaitoksen rakentami-
14648: vien kalanviljelyä varten on yksi kalanviljelylai- nen Leustojärvelle. Hankkeen hinta on 2 milj.
14649: tos Muoniossa. Laitoksen kapasiteetti nykyisel- mk. Vasta tämän hankkeen toteutuminen ta-
14650: lään on täysin riittämätön kattamaan sitä tar- kaisi mahdollisuuden jossakin määrin toteuttaa
14651: vetta, mikä on po. alueella. Erityisen merkit- niitä tarpeita, mitä Länsi-Lapin pohjoisosan ve-
14652: tävä on jo sen velvoitteen täyttäminen, jossa sistössä on jo nykyisellään.
14653: Suomen osuutena on sitouduttu kasvattamaan Valtion vuoden 1979 tulo- ja menoarvioesi-
14654: 300 000 kappaletta vuoden vanhan merilohen tyksessä ei ole määrärahaa em. sitoumuksen to-
14655: tai -taimenen poikasta. Rajajokikomissiossa teh- teuttamiseksi käytännössä. Koska kysymys on
14656: dyn sopimuksen mukaan Ruotsi hankkii mäti- selvästä velvoitteesta ja tiedossa olevasta rahan-
14657: kalat ja Muonion laitos kasvattaa ne edelleen menosta vuodelle 1979, on se lain mukaan mer-
14658: kustannusten mennessä suurin piirtein tasan kittävä tulo- ja menoarvioon. Mikäli työllisyys-
14659: kahden valtion välillä. Käytännössä tällä mää- varoilla aiotaan hoitaa tällainen menoerä, on se
14660: rällä ei edistetä sanottavasti oman alueen kala- suunnattava jatkojalostuslaitoksen rakentami-
14661: kannan kehitystä, vaikka velvoite voitaisiinkin seen. Se ei paranna vain huonoa työllisyyttä
14662: toteuttaa, vaan hyöty menee pääosiltaan meri- vaan saattaa alulle lopultakin edes hiukan laa-
14663: alueille, etenkin Itämerelle. Suomen hyväksy- jamittaisemman kalavesien hoitamisen kuin mi-
14664: män Itämeren sopimuksen velvoitteet tulee h1n nykyisellään on pystytty, jotta kansain-
14665: kuitenkin täyttää ja saman tien ryhtyä määrä- välinen velvo1te hoitotoimenpiteistä voidaan
14666: tietoiseen toimintaan Muonion laitoksen ns. toteuttaa.
14667: jatkojalostuslaitoksen rakentamiseksi ja uuden Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14668: kalanviljelylaitoksen suunnitteluun Tornionjoki- nioittavasti,
14669: alueen vaikutuspiirissä Pellossa.
14670: Suunnitelmat Muonion laitoksen laajentami- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
14671: seksi ovat valmiina. Laitoksen hallin jatkami- den 1979 tulo- ja menoarvioon momen-
14672: nen, kustannusarvioitaan 0,5 milj. mk ja tuki- tille 30.38.74 lisäyksenä 2 milj. mark-
14673: tilaohjelman toteuttaminen, 1,5 milj. mk, ovat kaa Muonion kalanviljelylaitoksen hal-
14674: ehdoton edellytys, jotta em. kansainvälinen si- lin jatkamiseen ja tukitilaohjelman to-
14675: toumus voidaan täyttää. teuttamiseen.
14676: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
14677:
14678: Lauri Impiö Aimo Ajo Niilo Koskenniemi
14679: Pekka Vilmi Eero Lattula
14680:
14681:
14682:
14683:
14684: 46 0878005881
14685: 362 1978 vp.
14686:
14687: Raha-asia-aloite n:o 350.
14688:
14689:
14690:
14691:
14692: Impiö ym.: Määrärahan osoittamisesta Pellon ja Utsjoen kuntiin
14693: rakennettavien kalanviljelylaitosten tutkimus- ja suunnittelu-
14694: työhön.
14695:
14696:
14697: E d u s k u n n a 11 e.
14698:
14699: Hallituksen esityksissä viime vuosina kalan- On kotkea aika pitkällä tähtäimellä lähteä jo
14700: viljelytoiminta samoin kuin kalataloustutkimuk- nyt turvaamaan mm. länsirajalla Tornionjoen,
14701: sen kehittäminen on määrärahojen osalta pol- sen sivujokien ja keskijuoksulla olevien runsai-
14702: kenut paikallaan tai taantunut. Kalanviljelytoi- den järvien poikastarve uuden laitoksen mken-
14703: minnan osalta määrärahojen kehitys on ollut tamisen muodossa. Koska aloitteeni Liakanjoen
14704: esityksissä seuraava: v. 1975 2,7 milj. mk, v. laitoksesta ei ole lähtenyt etenemään ja kun en-
14705: 1976 1,1 milj. mk, v. 1977 1,5 milj. mk, v. tistä laajempi alueen asukkaiden yksituumaisuus
14706: 1978 1,9 milj. mk, mitä määrärahaa esitetään on saavutettu sijoituspaikan osalta, on syytä
14707: myös vuodelle 1979. Kalataloustutkimuksen lähteä määrätietoisesti toimimaan kalanviljely-
14708: määrärahoissa on pudottu vuoden 1975 esityk- laitoksen sijoittamiseksi Pdllon kunnan alueelle.
14709: sestä 700 000 mk ensi vuoden esitystä ajatellen Vastaavasti Utsjoen kunnassa on sekä paikal-
14710: tasolle 330 000 mk. Samanaikaisesti on puhuttu linen luontaiselinkeino- että virkistyskalastus
14711: entistä innokkaammin vesiemme hyväksi käyt- huomioon ottaen jotakin ratkaisevaa tehtävä,
14712: tämisestä myös kalatalouden kannalta. Juuri jotta päästäisiin puheista tekoihin. Kun Utsjoen
14713: näinä vuosina on saatu myös kokea, miten Poh- kunnan alueella on 'tarjolla useampia paikkoja
14714: jois-Suomen, varsinkin Lapin vedet ehtyvät aina Nuorgamin Polmal{järvestä Karigasniemen
14715: kaloista. Yhä useampi paikallinen asukas ihmet- alueelle saakka, on tutkimus- ja selvitystyö saa-
14716: telee sitä, miten mitään todellista edistysaskelta tava vireille. Vähintä, mitä näissä asioissa voi-
14717: ei ole näkyvissä. Urheilukalastajat palaavat poh- daan tehdä, on tutkimus- ja suunnitteluvarojen
14718: joisen kalavesiltä pahasti pettyneinä takaisin. myöntäminen nimenomaan huomioon ottaen se,
14719: Monet kokevat tulleensa petetyiksi. Lupamak- miten niin länsirajan kuin Utsjoen Lapin kala-
14720: sua vastaavaa tulosta ei saavutettu. Virkistyk- vedet ovat jatkuvasti myös keskimääräistä enem-
14721: sen asemesta moni on kiukustunut. Kalalupien män muualta maasta ja ulkomailta tulevien ih-
14722: myyjien ja valvojien asema ei ole kadehdittava. misten mielenkiinnon kohteina puhumattakaan
14723: Pohjoisimmassa Suomessa olevat kalanviljely- alueella asuvan väestön kasvavista tarpeista.
14724: laitokset Inarissa ja Muoniossa eivät pysty tyy- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
14725: dyttämään edes nykyisiä selviä velvoitteitaan pu-
14726: humattakaan ympäristökuntien vesistöjen kalan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14727: poikastarpeista. Kalanpoikasten lajivalikoima ot- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
14728: taen huomioon maamme kalanviljelylaitosten 30.38.74 lisäyksenä 150 000 markan
14729: mahdollisuudet ei ole riittävä. Viime aikoina määrärahan Pellon ja Utsjoen kuntiin ra-
14730: ovat alkaneet ehtyä myös Perä-Lapin pienet kennettavien kalanviljelylaitosten tutki-
14731: joet ja purot kaloista, joiden poikastuotantoa mus- ja suunnittelutyöhön.
14732: ei ole tiettävästi koko maassa.
14733: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
14734:
14735: Lauri Impiö Pekka Vilmi Aimo Ajo
14736: Niilo Koskenniemi Eero Lattula
14737: 1978 vp. 363
14738:
14739: Raha-asia-aloite n:o 3.51.
14740:
14741:
14742:
14743:
14744: Impiö ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta uskonnollisten
14745: lehtien tukemiseen.
14746:
14747:
14748: E d u s kun n a 11 e.
14749:
14750: Hallitus on esittänyt viime vuosina valtion Kansalaisia ei voida asettaa, mikäli mittapuu-
14751: tulo- ja menoarvioesityksissään kymmenien pro- na käytetään tervettä moraalia, eriarvoiseen
14752: senttien nousua sanomalehdistön kuljetus-, ja- asemaan sen perusteella, mitä lehtiä he luke-
14753: kelu- ja muiden kustannusten alentamisen mää- vat, kun julkaisut ovat kerran maassa sallittuja
14754: rärahoihin. Näistä varoista puolet on vuosittain ja valtiovallan tukemia. Lukijat luonnollisesti
14755: mennyt puoluelehdistön hyväksi. Vuodelle joutuvat maksamaan kustannusten nousun vii-
14756: .1979 hallitus esittää em. tarkoitukseen lisäystä me kädessä, sillä kustantajien mahdollisuudet
14757: 7 milj. mk, mikä on huomattavasti yli inflaa- ovat jo kovassa kilpailussa loppuun käytetyt.
14758: tiokehityksen tason. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
14759: Uskonnollisten lehtien tuki on tullut tulo- tavasti,
14760: ja menoarvioon v. 1977 ja pysynyt siitä lähtien
14761: samana eli 0,5 milj. markkana. Esittäessään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14762: myös vuodelle 1979 samansuuruista määrära- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
14763: haa hallitus asettaa uskonnollisen lehdistön 31.55.45 lisäyksenä 200 000 markkaa
14764: epäoikeudenmukaiseen asemaan sen vuoksi, et- uskonnollisten lehtien tukemiseen.
14765: tä kustannukset ovat nousseet samalla tavalla
14766: uskonnollisten lehtien kuljetus-, jakelu- yms.
14767: menoerissä.
14768: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
14769:
14770: Lauri Impiö Aimo Ajo
14771: Pekka Vilmi Eero Lattula
14772: 364 1978 vp.
14773:
14774: Raha-asia-aloite n:o 3.52.
14775:
14776:
14777:
14778:
14779: Impiö ym.: Määrärahan osoittamisesta Oy Yleisradio Ab:n osa-
14780: kepääoman korottamiseen Lapin läänin alueella suoritetta-
14781: vien lähetysasemien rakennustöiden rahoituksen turvaami-
14782: seksi.
14783:
14784:
14785: E d u s k u n n a 11 e.
14786:
14787: Yleisradion hallintoneuvosto on kuluvana maverkon lähettimin sekä Posion ja Ranuan
14788: vuonna tehnyt yksimielisen päätöksen, jonka kuntien alueella radion kuuluvuoden paranta-
14789: mukaan Yleisradion osakepääomaa tulisi korot- minen. Tilaushankintojen kannalta määrärahan
14790: taa käytettäväksi kehitysaluepoliittisesti tär- myöntäminen on välttämätöntä vuoden 1979
14791: keiden hankkeiden toteuttamiseen. Hankkeilla tulo- ja menoarviossa, ettei suunniteltu raken-
14792: on myös merkittävä työllisyysvaikutus. Näin tamisohjelma pääse jälleen viivästymään.
14793: rahoitettavat hankkeet ovat Itä-Suomen toi- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
14794: mintakeskuksen rakentaminen Kuopioon ja sen tavasti,
14795: tekninen varustaminen, Taivalkosken yleisradio-
14796: aseman rakentaminen ja varustaminen ula- sekä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14797: television valtakunnan- ja rinnakkaisverkon lä- 1979 tulo- ja menoarvioon luvun 31.85
14798: hettimin ja kahden Lapin suuraseman Pyhä- uudelle momentille 5 miljoonan markan
14799: tunturin ja Yllästunturin varustaminen myös määrärahan Oy Yleisradio Ab:n osake-
14800: television rinnakkaisen ohjelmaverkon lähetti- pääoman korottamiseksi Lapin läänin ja
14801: min. Koillismaan alueella suoritettavien lähe-
14802: Lapin läänin alueella ovat etusijalla Pyhä- tysasemien rakennustöiden rahoituksen
14803: tunturin suuraseman varustaminen kakkosohjel- turvaamiseksi.
14804: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
14805:
14806: Lauri lmpiö Aimo Ajo Niilo Koskenniemi
14807: Pekka Vilmi J. Juhani Kortesalmi Eero Lattula
14808: 1978 vp. 365
14809:
14810: Raha-asia-aloite n:o 35.3.
14811:
14812:
14813:
14814:
14815: Jaatinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän yliopisto-
14816: alueen urheilukentän peruskorjausta varten.
14817:
14818:
14819: E d u s k u n n a 11 e.
14820:
14821: Jyväskylän yliopisto on jo useissa eri budjetti- väksi seikaksi mm. kansainvälisiä suhteita yl-
14822: ehdotuksissaan, kuten myös vuodelle 1979 te- läpidettäessä. Käydessään Jyväskylässä elokuus-
14823: kemässään esityksessä esittänyt, että yliopisto- sa 1978 valtiontilintarkastajat totesivat, että
14824: alueella oleva urheilukenttä peruskorjattaisiin. kentän kunto alittaa "kurjimmankin kylän ken-
14825: Kysymyksessä olevan urheilukentän rataosa on tän" tason ja että kenttä pitäisi mitä kiireim-
14826: 1 700 m2 ja keskikenttä on 4 320 m2 • Juok- min kunnostaa toimintaa vastaavaksi.
14827: suratojen ulkopuolella oleva suoja-alue on noin Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh-
14828: 1750 m2 • dotamme,
14829: Urheilukenttä on todella pahasti rappeutu-
14830: nut. Sitä tarvittaisiin kipeästi liikuntatieteelli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14831: sen tiedekunnan, opettajankoulutuslaitoksen 1979 tulo- ;a menoarvioon momentille
14832: sekä siihen liittyvän harjoittelukoulun opetuk- 29.10.75 1 mili. markan määrärahan
14833: seen. On huomattava, että liikuntatieteellinen Jyväskylän yliopistoalueelta olevan
14834: tiedekunta on maan ainoa alan edustaja tällä urheilukentän peruskor;austa varten.
14835: tasolla. Tämä on huomattu erittäin merkittä-
14836: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
14837:
14838: Matti Jaatinen Sylvi Saimo
14839: Sakari Knuuttila Juhani Surakka
14840: Paavo Vesterinen
14841: 366 1978 vp.
14842:
14843: Raha-asia-aloite n:o 354.
14844:
14845:
14846:
14847:
14848: Jaatinen ym.: Määrärahan osoittamisesta porvarillisen kurssikes-
14849: kuksen perustamisen käynnistyskustannuksiin.
14850:
14851:
14852: E d u s kun n a 11 e.
14853:
14854: Puolueiden aseman virallistuminen suomalai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
14855: sessa yhteiskunnassa on samalla merkinnyt nii- oittaen,
14856: den tehtävien voimakasta lisääntymistä. Keskei-
14857: simpiä näistä on yhteiskunnallisen kouluttaja- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14858: roolin siirtyminen entistä enemmän puolueille 1979 tulo- ja menoarvioon 1 JOO 000
14859: ja niiden taustayhteisöille. Moniarvoinen yhteis- markan määrärahan porvarillisen kurs-
14860: kunta edellyttää tasapuolisen tuen antamista sikeskuksen perustamisen käynnistys-
14861: yhteiskunnan varoista kullekin poliittiselle aate- kustannuksiin.
14862: suunnalle, jotta ne voivat täysipainoisesti täyt-
14863: tää lainsäädännön niille määräämän tehtävän.
14864: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
14865:
14866: Matti Jaatinen Sinikka Karhuvaara Heikki Jartti
14867: Aili Vaittinen-Kuikka Toivo T. Pohjala Elsi Hetemäki-Olander
14868: Eeva Kauppi Juuso Häikiö Eero Lattula
14869: Mauri Miettinen Lauri Impiö
14870: 1978 vp. 367
14871:
14872: Raha-asia-aloite n:o 355.
14873:
14874:
14875:
14876:
14877: Jaatinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Jämsänkosken metsä-
14878: konekoulun, ammattikoulun ja kauppaoppilaitoksen yhteisen
14879: asuntolan rakentamiseksi.
14880:
14881:
14882: E d u s k u n n a 11 e.
14883:
14884: Jämsänkosken metsäkonekoulun uudisraken- Edellä mainitun suunnitelman toteuttamisek-
14885: nushankkeen valmistumiseen mennessä on Jäm- si ehdotamme kunnioittavasti,
14886: sänkoskelle saatava 250 oppilasasuntolapaik-
14887: kaa, minkä lisäksi Jämsänjokilaakson ammatti- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14888: koulu ja kauppaoppilaitos tarvitsevat 100 oppi- 1979 tulo- ;a menoarvioon 3 mili. mar-
14889: lasasuntopaikkaa yhteensä. Oppilasasuntolat kan määrärahan Jämsänkosken metsä-
14890: voitaisiin toteuttaa yhdessä, jolloin hankkeen konekoulun, ammattikoulun ia kauppa-
14891: suuruus olisi arviolta 4 200 m2 ja kustannuk- oppilaitoksen yhteisen oppilasasuntolan
14892: set noin 7 milj. mk. rakentamisen aloittamiseen.
14893: Hankkeen toteuttamiseksi on suunnittelutyö
14894: jo aloitettu. Ensimmäisen vaiheen rakennus-
14895: työt pyritään aloittamaan vuonna 1979.
14896: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
14897:
14898: Matti Jaatinen Sylvi Saimo Paavo Vesterinen
14899: 368 1978 vp.
14900:
14901: Raha-asia-aloite n:o .356.
14902:
14903:
14904:
14905:
14906: Jaatinen ym.: Määrärahan osoittamisesta polkupyörä- ja jalankul-
14907: kuliikenteen väylän rakentamiseksi Jyväskylästä Laukaaseen.
14908:
14909:
14910: E d u s k u n n a 11 e.
14911:
14912: Parlamentaarinen liikennepoliittinen komitea väylän rakentaminen olisi jo tästä syystä miele-
14913: kiinnitti liikenneturvallisuutta koskeneessa osa- kästä.
14914: mietinnössään vakavaa huomiota polkupyörä- Kevyen liikenteen väylien vastaista raken-
14915: ja muun kevyen liikenteen väylien pikaiseen tamista ajatellen olisi tärkeätä voida kokeilu-
14916: rakentamiseen. Tällaisia väyliä on sittemmin luonteisesti rakentaa em. pitkähkö kokeiluväylä.
14917: ryhdytty rakentamaan eri puolilla maatamme. Sen valmistuttua saataisiin arvokasta tietoa
14918: Kevyen liikenteen väyliä rakennetaan nykyi- mm. siitä, missä määrin tällaiselle väylälle ha-
14919: sin pääasiassa taajamiin. Väylien liikennetur- keutuu virkistys- ja työmatkaliikenteeseen liit-
14920: vallisuuteen liittyviä vaikutuksia tulisi kuiten- tyvää liikennettä, miten väylä vaikuttaa liiken-
14921: kin kokeilla myös yhtenäisen, tavallista pitem- neturvallisuuteen ja millaiset ovat tällaisen
14922: män väylän puitteissa. väylän ylläpitokustannukset suomalaisissa olo-
14923: Ensi vuonna valmistuu ns. Laukaantie Kes- suhteissa.
14924: ki-Suomen läänissä välillä Jyväskylä-Leppä- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
14925: vesi. Tämän aikanaan Laukaaseen ulottuvan
14926: tien rakentamisen yhteydessä olisi erinomai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14927: nen tilaisuus rakentaa myös erityinen väylä 1979 tulo- ja menoarvioon 200 000
14928: kevyttä liikennettä varten. Laukaa on kehit- markan määrärahan polkupyörä- ja ja-
14929: tymässä varsin merkittäväksi yleisen ulkoilun lankulkuliikenteen väylän rakentamisen
14930: painopistesuunnaksi Jyväskylän alueella, joten aloittamiseksi Jyväskylästä Laukaaseen.
14931: erityisen kevyen liikenteen käyttöön tulevan
14932: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
14933:
14934: Matti Jaatinen Sylvi Saimo Paavo Vesterinen
14935: 1978 vp.
14936:
14937: Raha-asia-aloite n:o 357.
14938:
14939:
14940:
14941:
14942: Jaatinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen ilmailu-
14943: museon toiminnan käynnistämiseksi.
14944:
14945:
14946: Ed u s k u nn a II e.
14947:
14948: Luonetjärven varuskunnan alueella on eri Niiden kunnost1iffiiseksi ja ilmailumuseotoi-
14949: paikkoihin varastoituina tällä hetkellä noin .30 ~innan käynnistämiseksi on parhaillaan pe-
14950: vanhaa lentokonetta, jotka on kunnostettu va- rusteilla Keski-Suomen Ilmailumuseosäätiö, jo-
14951: paaehtoisin voimin. Koneista useat ovat harvi- hon tulee mukaan mm. Keski-Suomen maa-
14952: naisuuksia, jollaisia ei ole missään muualla kuntaliitto.
14953: maailmassa. Ellei koneita voida nopeasti sijoit- Ilmailumuseo voidaan avata Luonetjärvellä
14954: taa asianmukaisiin suojiin, menevät ne no- nopeasti, mikäli näyttelytilojen kunnostamiseen
14955: peasti pilalle, mistä aiheutuisi suomalaiselle il- ja koneiden siirtoon saadaan tarvittavat varat.
14956: mailumuseotoiminnalle korvaamaton tappio. Tässä tarkoituksessa ehdotamme kunnioitta-
14957: Koneiden pelastamiseksi ja tarkoituksenmu- vasti,
14958: kaisen näyttelytilan saamiseksi on maakunnas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14959: sa ryhdytty tarvittaviin toimenpiteisiin. Niiden 1979 tulo- ja menoarvioon 50 000 mar-
14960: tuloksena ja lähinnä puolustusministeriön myö- kan määrärahan Keski-Suomen ilmailu-
14961: tävaikutuksella saadaan tarvittavat tilat ilmei- museon käyttöön tulevien tilojen kun-
14962: sesti lähitulevaisuudessa käyttöön. nostamista varten.
14963: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
14964:
14965: Matti Jaatinen Sylvi Saimo Paavo Vesterinen
14966:
14967:
14968:
14969:
14970: 47 0878005881
14971: 370 1978 vp.
14972:
14973: Raha-asia-aloite n:o 358.
14974:
14975:
14976:
14977:
14978: Jaatinen ym.: Määrärahan osoittamisesta paikallislehtien tukemi-
14979: seen.>
14980:
14981:
14982: E d u s ku n n a 11 e.
14983:
14984: Paikallislehtien mahdollisuudet tulla omillaan Yllä mainittujen syiden vuoksi paikallisleh-
14985: toimeen poikkeavat suuresti toisistaan, koska tien poliittinen neuvottelukunta on jo vuonna
14986: alueet >ovat erilaisia. Yleisesti tunnustetaan pai- 197 6 edellyttänyt, että vuosittain valtion me-
14987: kallislehden merkitys talous- ja kulttuurielämän noarvioon otetaan 2 milj. markan määräraha
14988: aktivoijana. On myös havaittu, että kotiseu- alamomentille, jonka tarkoituksena on erityisen
14989: dun oma lehti kiinteyttää ihmisen siteitä asuin- valikoivan paikallislehtituen osoittaminen talou-
14990: ympäristöönsä. Kustannusten kohotessa ja leh- dellisissa vaikeuksissa oleville lehdille. Neuvot-
14991: tiin kohdistuvien vaatimusten kasvaessa eten- telukunnassa osoitetusta poliittisesta yksimieli-
14992: kin väestökatoalueiden lehdet ovat vaaravyö- syydestä huolimatta budjettiin ei tällaista mää-
14993: hykkeessä ja joutuvat toimimaan talousratkai- rärahaa ole otettu.
14994: suissaan alituisen epävarmuuden tilassa. On tapahtunut juuri päinvastoin, valtioval-
14995: Kansalaisten tiedontarpeita tyydyttävän yh- lan toimenpiteet ovat vaikeuttaneet paikallis-
14996: teiskunnallisen tärkeän tiedon välittäminen vaa- lehtien levikin ja merkityksen kasvua. Näille
14997: tii, että paikallislehdet pystyvät kehittymään lehdille ei ole liiennyt valikoivaa lehtitukea, ja
14998: sisällöltään ja pysymään journalistisina tuottei- erityisesti näiden lehtien postimaksuja on ko-
14999: na ajan tasalla. Elleivät ne kehity, lukijan luot- rotettu jyrkästi. Vuosikymmenen alussa posti-
15000: tamus ja kiinnostus niitä kohtaan vähenee eikä maksut olivat yhdenmukaiset, mutta sen jäl-
15001: tieto mene perille. keen kerran ja kahdesti viikossa ilmestyvien
15002: Tutkimustulokset vahvistavat sen, että pai- paikallislehtien postimaksuja on korotettu sään-
15003: kallislehtien toimitustyövoima on liian vähäi- nönmukaisesti enemmän kuin kolmesti viikos-
15004: nen. Taloudellisten voimavarojen niukkuuden sa ja useammin ilmestyvien lehtien maksuja.
15005: takia ei ole ollut mahdollisuuksia lisätä vakinai- Tämän paikallislehtiä syrjivän taksapolitii-
15006: sia toimittajia tai avustajia riittävästi. kan lisäksi hallitus ehdottaa v. 1979 tulo- ja
15007: Toistuvasti on nähty, että ellei paikallislehtiä menoarviossa momentilla 31.55.42 (lehdistön
15008: erikseen mainita, ne jäävät syrjään lehdistöä yleinen kuljetustuki) olevan määrärahan huo-
15009: koskevia päätöksiä tehtäessä. Sen vuoksi mm. mattavaa vähentämistä edellisestä vuodesta.
15010: paikallislehtien liitto pitää parhaiten toimivana Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
15011: ja selkeimpänä valikoivan tuen muotona, että nioittaen,
15012: paikallislehtiä varten on oma erillinen tuki val- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15013: tion budjetissa. Silloin paikallisen tiedonvälityk- 1979 tulo- ;a menoarvioon luvun 31.55
15014: sen hyväksi tarkoitetut varat eivät voi liukua uudelle momentille 2 000 000 markan
15015: muihin kohteisiin. määrärahan paikallislehtien tukea var-
15016: ten.
15017: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
15018:
15019: Matti Jaatinen Jalmari Torikka Aili Vaittinen-Kuikka
15020: Erkki Pystynen Heikki J artti Juuso Häikiö
15021: Saara Mikkola Mauri Miettinen Elsi Hetemäki-Olander
15022: Eero Lattula Eeva Kauppi Lauri Impiö
15023: 1978 vp. 3.71
15024:
15025: Raha-asia-aloite n:o 359.
15026:
15027:
15028:
15029:
15030: Jaatinen ym.: Määrärahan osoittamisesta alueellista kuljetustu-
15031: kea täydentävän tukijärjestelmän käyttöönottamiseen.
15032:
15033:
15034: E d u s k u n n a II e.
15035:
15036: Alueellisen kehityksen edistämisestä annet- jälkeen ovat kokonaiskuljetusmaksut voimak-
15037: tuun lakiin ( 451/7 5) perustuen .on säädetty kaasti lisääntyneet liitännäiskuljetusmatkojen ta-
15038: laki alueellisesta kuljetustuesta ( 12/76). Sen riffien uudelleenhinnoittelun vuoksi.
15039: mukaan määrätyiltä kehitysalueilta, lisätuki- Tämä uudistus on osaltaan vähentänyt kul-
15040: alueilta ja tukialueilta alkavista Suomessa suo- jetustuen merkitystä kehitysalueille ja erityisesti
15041: ritettavista tavarankuljetuksista maksetaan val- kaukana tavaraterminaaliasemista sijaitseville
15042: tion varoista erityistä kuljetustukea. yrityksille ja siten heikentänyt niiden toiminta-
15043: Nykyisin kuljetustukea maksetaan vähintään mahdollisuuksia (tästä on olemassa lukuisia
15044: 266 kilometrin pituisista rautatiekuljetuksista, esimerkkejä esim. pohjoisessa Keski-Suomessa
15045: eräistä laivakuljetuksista ja näiden em. kulje- mm. Pihtiputaalla). Lisäksi, koska tariffijärjes-
15046: tusten yhdistelmistä sekä rautatiekuljetusten ja telmän muutos vaikuttaa eniten pienyritysten
15047: ammattimaisten kuorma-autokuljetusten yhdis- tavarakuljetuksien kustannuksia kohottavasti,
15048: telmistä, joista kuljetusmaksun perii valtionrau- se saattaa ratkaisevasti vaikuttaa sijoittumassa
15049: tatiet. olevien yritysten johtoon sen valitessa sijoitus-
15050: Viimeksi mainituissa kuljetuksissa tukipro- paikkakuntaa.
15051: sentti määräytyy pääasiassa yhdistetyn rautatie- Kehitysalueiden yrittäjät pitävät mainittua
15052: ja kuorma-autokuljetusmatkan pituuden mu- uudistusta aluepoliittisen lainsäädännön hengen
15053: kaan. vastaisena ja täten vastustavat nvkyisten käy-
15054: Tämän kuljetustuen ehdot, rajoitukset ja tössä olevien tavaraterminaalien lakkauttamista.
15055: muodot sekä perusteet on säädetty laissa ( 12/ Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
15056: 76), joka annettiin 9 päivänä tammikuuta
15057: 1976. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15058: Tämän jälkeen valtionrautatiet on uusinut 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
15059: (l. 10. 1976) kappaletavaran kuljetus- ja tarif- 32.70.48 150 milj. markan määräraban
15060: fijärjestelmänsä mm. siten, että perusrahdin alueellista kuljetustukea täydentävän tu-
15061: hinnat eivät sanottavasti kohonneet, mutta kijärjestelmän käyttöönottamiseen.
15062: uuden terminaaliasemajärjestelmän käyttöönoton
15063: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
15064:
15065: Matti Jaatinen Paavo Vesterinen Heikki Jartti
15066: Sylvi Saimo Siiri Lehmonen Eeva Kauppi
15067: Sakari Knuuttila Eero Lattula Aili Vaittinen-Kuikka
15068: Mauri Miettinen
15069: 112 1?78 vp.
15070:
15071: Raha-asia-aloite n:o 360.
15072:
15073:
15074:
15075:
15076: Jartti ym.: Määrärahan osoittamisesta Itä-Suomen Liitto r.y:lle
15077: Itä-Suomen kehittämisohjelman laatimista varten.
15078:
15079:
15080: Ed u s kun n aH e.
15081:
15082: · Itä-Suomeri Liitto r.y. toimialueenaan Poh- ohjelmaa on ryhtynyt Itä-Suomen Liitto r.y.
15083: jois-< ja Etelä-Karjala, Pohjois- ja Etelä-Savo valmistelemaan.
15084: sekä Kainuun maakunta suunnittelee toteutta- Valmistelutyössä on tavoitteeksi asetettu as-
15085: varisa VU:osina 1979-82 Lappi-projektiin ver- teittainen eteneminen Itä-Suomen kehittämis-
15086: rattavan Itä-Suomen kehittämisohjelman. ohjelmaa kohden. Ensimmäisenä vaiheena on
15087: Itä-Suomi tarvitsee yhtenäisen kehittämisoh- Itä-Suomen suurten yhteisten kehitystavoittei-
15088: jelman, jota koko alue voisi yhdessä toteuttaa den määrittely. Toisessa vaiheessa hahmotetaan
15089: ja jolla täten olisi laajapohjainen kannatus. yhteisten tavoitteiden pohjalta laaja-alaista ja
15090: Itä-Suomella on yhteistä pitkä historia, yhtei~ pitkäiänteistä Itä-Suomen kehittämisohjelman
15091: nen kulttuuriperinne, osittain myös yhteiset runkoa. Kolmantena vaiheena olisi konkreettis-
15092: taloudelliset yleistekijät, joista tärkeimpiä ovat ten toimenpideohjelmien laatiminen ajallisesti
15093: metsän, puun ja vesien keskeinen osuus elin- porrastettujen toimenpide-esitysten muodossa.
15094: keinoelämässä. Yhteistä ·on myös syrjäinen si- Itä-Suomen Liitto r.y. tulee toteuttamaan ke-
15095: jainti. hittämisohjelman laatimisen yhteistoiminnassa
15096: Itä-Suomen maakunnilla on kuitenkin erilai- alueella toimivien tutkimuslaitosten kanssa.
15097: suudesta johtuen myös sangen erilaisia kehitys· Tarkoitukseen tulisi saada valtionapua
15098: tavoitteita ja osittain ne kilpaiLevat keskenään. v. 1979-82 vuosittain 50 000 markkaa.
15099: Itä-Suomen kehittämisen kannalta kuitenkin Kaikkeen edellä sanottuun viitaten ehdotam- '-
15100: tärkeämpää kuin erilaiset tavoitteet on suurten me kunnioittavasti, '
15101: yhteisten tavoitteiden esiin tuominen ja niiden
15102: yhteisesti eteenpäin vieminen. Sen vuoksi on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15103: todella tärkeää tuoda esiin 1tä-Suomen keskei- 1979 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
15104: set, yhteiset tavoitteet ja koota voimia näiden kaa avustukseksi Itä-Suomen Liitto
15105: yhteisten tavoitteiden taakse. Tätä kehittämis- r.y:lle Itä-Suomen kehittämisohjelman
15106: laatimista varten.
15107: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
15108:
15109: Heikki Jartt;i Pentti Poutaneo Jouko Tuovinen
15110: Väinö Turunen Unto Ruotsalainen Mauri Miettinen
15111: Lea Sutinen
15112: 1978 Vp. 373
15113:
15114: Raha-asia-aloite n:o 361.
15115:
15116:
15117:
15118:
15119: Jartti ym.: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Savon koeaseman
15120: toiminnan tehostamisen suunnitteluun.
15121:
15122:
15123: E d u s k u n n a 11 e.
15124:
15125: Maatalouden tutkimuskeskuksen koeasemien Koeaseman maatila, jossa maatilaa hoidetaan
15126: sijainti on keskittynyt maamme etelä- ja länsi- nykyaikaisesti tutkimustulosten antamien viit-
15127: osiin. Vain 3-4 koeasemaa 17: sta sijaitsee teiden mukaisesti, olisi omiaan innostamaan
15128: maan keskiviivan itäpuolella. Kuitenkin maa- alueen viljelijöitä kehittämään omaa kotieläin·
15129: talousammatissa toimivien osuus väestöstä on tuotantoaan sekä teknillisesti että taloudelli•
15130: Itä-Suomessa suurempi kuin maan länsi- ja ete- eesti. Etelä-Savon lk!oeaseman •toimintaa on viime
15131: läosissa. Lisäksi on todettava, että maatalous- vuosina erittäin paljon supistettu. Tämän tu~
15132: tuotannon viime vuosien kehitys maassamme on loksena koeasemalla on viime vuosina suori-
15133: osoittanut, että Itä-Suomen alueella kotieläin- tettu lähinnä lammastalouteen ja marjanvilje-
15134: tuotanto on kehittynyt myönteisesti. Tästä esi- lyyn liittyviä kokeita, jotka eivät palvele alueen
15135: merkkinä voidaan mainita, että Mikkelin lää- varsinaista maataloutta. Alueen viljelijöistä n.
15136: nin maatalouskeskuksen alue ja Kuopion läänin 70 % on maidontuottajia. Ajankohtaista olisi
15137: maatalouskeskuksen alue ovat ainoat alueet, erikoisesti maidontuotantoon liittyvän ja sitä
15138: joissa lypsylehmien määrät ovat myös viime palvelevan hiehojen kasvatukseen kohdistuvan
15139: vuosina jatkuvasti lisääntyneet. Samoin suori- tutkimustoiminnan käyntiin saaminen.
15140: tetut kyselyt Mikkelin läänissä ovat osoitta- Kaikkeen edellä sanottuun viitaten ehdotam-
15141: neet, että varsin monilla tiloilla suunnitellaan me kunnioittavasti,
15142: edelleen lypsykarjatuotannon kehittämistä.
15143: Näinollen Itä-Suomen osaksi on tullut maas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15144: samme maidontuotantoalueen rooli. Tämän ke- 1979 tulo- ja menoarvioon 30 000 mtUk-
15145: hityksen edelleen turvaamiseksi on välttämä- kaa Etelä-Savon koeaseman toiminnan
15146: töntä, että alueella olisi tuotantoon erikoistu- tehostamisen suunnitteluun.
15147: nutta tutkimus- ja koetoimintaa.
15148: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
15149:
15150: Heikki Jartti Unto Ruotsalainen
15151: Pentti PoutaDen Väinö Turunen
15152: Mauri Miettinen
15153: 374 1978 vp.
15154:
15155: Raha-asia-aloite n:o 362.
15156:
15157:
15158:
15159:
15160: Jartti ym.: Määrärahan osoittamisesta keskuskalasataman suun-
15161: nitteluun Savonlinnaan.
15162:
15163:
15164: E d u s ku n n a 11 e:
15165:
15166: Eri valtiot, Suomi mukaan luettuna, kiintiöi- Saimaan Pihlajaveden kalastuksen kehittämi-
15167: vät kalansaaliinsa, mistä johtuen merialueen ka- sen kannalta ; on ensiarvoisen tärkeätä saaliin
15168: lansaaliin ei voida katsoa lisääntyvän. Kun maDkkinointiolojen parantaminen. Marl-Jcinoin-
15169: maahamme tuodaan runsaasti kalaa ja kalatuot- tia voitaisiiri parhaiten parantaa rakentamalla
15170: teita ulkomailta, on valtiovallan ryhdyttävä no- Savonlinnaan Sisävesikalastustoimikunnan esi-
15171: peisHn ~imenpiteisiin kalan omavaraisuusasteen tyksen ja valtion harjoittaman kalastussatama-
15172: kohottamiseksi ja tuonnin rajoittamiseksi. Ka- politiikan mukaisesti keskuskala:satama. Sen
15173: lastuksen tehostamiseksi ja kalan omavaraisuus- avulla kalakauppaa voitaisiin kehittää, keskit-
15174: asteen kohottamiseksi katseet kohdistuvat sisä- tää ja nopeuttaa kalan keräilyä, kuljetusta ja
15175: vesialueeseen, jolla Sisävesikalastustoimikunnan markkinointia. Satama palvelisi tehokkaalla ta-
15176: (komiteanmietintö 1976: 35) mietinnön mu- valla myös Savonlinnaan suunnitteilla olevan
15177: kaan on käyttämättömiä kalavaroja 25 miljoo- kalan piensäilöntäaseman raaka-aineen saantia.
15178: naa kiloa vuodessa, arvoltaan noin 40 miljoo- Keskuskalasatamaa tulisi käyttämään ainakin 15
15179: naa markkaa. -20 kesänuottakuntaa, jotka jo nykyisin tuo-
15180: Saimaan Pihlajavedellä on lähes 70 kesä- vat saaliinsa Savonlinnaan tai sen läheisyyteen.
15181: nuottakuntaa, jotka kalastavat muikkua avo- Keskuskalasataman varustetasoon tulisi kuu-
15182: peränuotalla. Kalastustekniikka on tällä alueella lua riittävästi laituritilaa, asianmukaiset tilat
15183: pitemmälle kehittynyttä kuin millään muulla kalojen säilyttämiseksi sekä jäätä saaliin jäittä-
15184: sisävesialueella. Kalastus antaa työtä sekä pää- miseksi. Savonlinnan keskeisen sijainnin huo-
15185: asiallisen tai olennaisen osan toimeentuloa noin mioon ottaen jäänvalmistuskoneen ja jäävaras-
15186: 150 ihmiselle ja monille kalakauppiaille. Alueel- ton suunnittelussa tulisi ottaa huomioon Pihla-
15187: ta saadaan muikkua vuosittain 0,4-0,6 mil- javeden lisäksi myös muiden lähiseudun kalas-
15188: joonaa kiloa, arvoltaan 1,2-1,8 miljoonaa tusalueiden kalastajien tarvitseman jään määrä.
15189: mar.kkaa. Vaikka kalastus on kehittynyttä ja Kaikkeen edellä sanottuun viitaten ehdotam-
15190: muikkua riittävästi, niin saaliin markkinointi- me kunnioittavasti;
15191: vaikeuksista johtuen kalastusta ei voida harjoit-
15192: taa sesonkiaikoina täysitehoisesti, puhumatta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15193: kaan pyynnin tehostamisesta, mikä kyllä olisi 1979 tulo- ;a menoarvioon 50 000 mark-
15194: tarpeellista, koska mm. kaikki vähäarvoiset ka- ' kaa Savonlinnaan rakennettavan keskus-
15195: lat ovat kalastuksen ulkopuolella. kalasataman suunnittelua varten.
15196: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
15197:
15198: Heikki J artti Pentti Poutanen Unto Ruotsalainen
15199: Väinö Turunen Mauri Miettinen
15200: 1978: vp. 375
15201:
15202: Raha-asia-aloite n:o 363.
15203:
15204:
15205:
15206:
15207: Jartti ym~: Määrärahan osoittamisesta Punkaharjun kunnan mo-
15208: nikäyttösataman rakentamiseen.
15209:
15210:
15211: E d u s k u n n a 11 e.
15212:
15213: Punkaharjun kunta on perinteisesti eräs laiva Kristiina Brahe yöpyy viikottain ankku-
15214: maamme johtavista matkailukunnista. Punka- rissa Punkaharjulla, josta matkustajien maihin
15215: harjulla käy vuosittain lähes 200 000 matkai- kuljetus veneellä on vaarallista. Vesibussi
15216: lijaa. Liikenneolosuhteet ovat vesiliikennettä Princess of Saimaa tekee matkailukauden ai-
15217: lukuunottamatta hyvät. Tämän epäkohdan kor- kana päivittäin kiertoajeluja Punkaharjulla,
15218: jaamiseksi on Punkaharjun kunnan päätaaja- mutta ei voi ankkuroida Punkasalmella, koska
15219: maan Punkasalmelle suunniteltu matkailua, ka- siellä ei ole laituria.
15220: lastusta ja veneilyä palvelevaa moninaiskäyttö- Moninaiskäyttösatama palvelisi myös veneillä
15221: satamaa. liikkuvia matkailijoita. Veneilyn uskotaan mm.
15222: Punkaharjun kunta on vuokrannut tarkoitus- Savonlinnan alueella lisääntyvän lähivuosina
15223: ta varten VR:n rautatiealueelta Punkasalmelta mm. Saimaan kanavan kautta. Saimaan vilkas
15224: noin hehtaarin suuruisen alueen. Alue sijaitsee höyryvenetoiminta on myös poissa Punkahar-
15225: keskeisellä paikalla Punkaharjun kuntaa, lähellä julta, koska ei ole satamaa. Satama palvelisi
15226: Punkaharjun uutta rautatiesiltaa. myös kuntalaisia mm. kalastuksen harjoittami-
15227: Moninaiskäyttösataman rakentamisesta on sessa ja saariston asukkaiden asioimisessa kes-
15228: tehty aloite tie- ja vesirakennushallitukselle, kustaajamassa.
15229: jonka toimesta on laadittu suunnitelma sata- Kaikkeen edellä sanottuun viitaten ehdotam-
15230: man toteuttamiseksi. Lisäksi on anottu työlli- me kunnioittavasti,
15231: syysmäärärahoja sataman rakentamiseksi. Alueel-
15232: la on tehty kartoitus- ja satama-alueen pohja- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15233: tutkimukset. 1979 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
15234: Moninaiskäyttösataman saaminen Punkahar- kaa Punkaharjun monikäyttösataman ra-
15235: jun kuntaan Punkasalmelle on tärkeätä monista kentamisen aloittamista varten.
15236: eri syistä. Saimaan suurin sisävesimatkustaja-
15237: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
15238:
15239: Heikki J artti Unto Ruotsalainen
15240: Pentti Poutaneo Mauri Miettinen
15241: 376 1978 \'p.
15242:
15243: Raha-asia-aloite n:o 364.
15244:
15245:
15246:
15247:
15248: Jartti ym.: Määrär~an osoittamisesta Savonlinnan lentokentän
15249: valtiolle siirtämistä varten.
15250:
15251:
15252: E d u s k u n.n a 11 e.
15253:
15254: Liikenneministeriö on asettanut työryhmän Suoritetun selvitystyön perusteella näyttää
15255: tutkimaan Savonlinnan .kaupungin omistaman siltä, että lentokentän asteittaisen siirron aloit-
15256: lentokentän valtion omistukseen ja hallintaan taminen on täysin mahdollista jo vuonna 1979.
15257: siirtämistä varten. Kun työryhmän tulee jättää Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
15258: mietintönsä tämän vuoden kuluessa, niin ken- tavasti,
15259: tän siirtoon tarvittavia määrärahoja ei ole voitu
15260: ottaa huomioon valtion tulo- ja menoarviossa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15261: vuodelle 1979, 1979 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
15262: Työryhmän tulee toimeksiautonsa mukaisesti markkaa Savonlinnan lentokentän val-
15263: esittää suunnitelma kentän siirtämisestä vaiheit- tiolle siirtämistä varten.
15264: tain valtiolle,
15265: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
15266:
15267: Heikki Jartti Pentti Poutanen Unto Ruotsalainen
15268: Väinö Turunen Mauri Miettinen
15269: 1978 vp; 377
15270:
15271: Raha-asia-aloite n:o 365.
15272:
15273:
15274:
15275:
15276: Jokela ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maaseudun
15277: sähköistämisen tukemiseen.
15278:
15279:
15280: E d u s k u n n a 11 e.
15281:
15282: Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja me- köistämistyöryhmä suosittaa, että maaseudun
15283: noarvioksi vuodelle 1979 ehdotetaan momentil- sähköistämisen tukemiseen varattaisiin vuosit-
15284: la 32.44.41 maaseudun sähköistämisen tukemi- tain vähintään 35 milj. markan määräraha. Täl-
15285: seen 18 000 000 markkaa. Määrä on 3 000 000 lä määrärahalla, johon sisältyisi vuosina 1978-
15286: markkaa vähemmän kuin vuoden 1978 tulo- ja 82 suoritettavia vanhoja rästejä em. 40 milj.
15287: menoarviossa sekä lisätalousarviossa on tarkoi- markkaa, saavutettaisiin muihin maihin verrat-
15288: tukseen myönnetty. Vuoden 1977 tilinpäätök- tava sähköistysaste vuoteen 1985 mennessä.
15289: sen mukaan momentilta maksettiin tukea Sähköistämisellä on myös merkittävä työllisyys-
15290: 25 500 000 markkaa. vaikutus. Työryhmä on laskenut, että po. säh-
15291: Maaseudun sähköistämisessä on valtiovallan köistämisohjelman välitön ja välillinen työllistä-
15292: taloudellinen tuki ollut merkittävä ja viime vä vaikutus on 1690 miestyövuotta.
15293: vuosina se on paljolti keskittynyt harvaanasut- Sähkölaitosten noin 40 miljoonan markan
15294: tujen alueiden sähköistämiseen. Sähkönjakelu- saatavat olisi nopeasti pantava maksuun. Tämä
15295: laitokset ovat erityisesti työllisyyssyistä vuosina ei ole mahdollista ilman tulo- ja menoarviossa
15296: 1974-77 toteuttaneet valtion tukeen oikeut- olevan määrärahan lisäämistä. Muussa tapauk-
15297: tavia sähköistämisohjelmia niin paljon, etteivät sessa sähköistämisohje1maa joudutaan hidasta-
15298: vuosittaiset tukimäärärahat ole riittäneet po. maan. Eduskunnan tulisikin budjetin käsittelyn
15299: tarkoitukseen. Tästä on syntynyt noin 40 milj. yhteydessä selvästi todeta, että sähkölaitosten
15300: markan määräinen rästi, joka joudutaan suorit- saatavat on kiireellisesti maksettava.
15301: tamaan sähkölaitoksille jälkikäteen. Tämän Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15302: ohella on edelleenkin jatkettava syrjäseutujen nioittaen,
15303: sähköistämistä sekä suoritettava muita tähän
15304: läheisesti liittyviä toimenpiteitä, kuten sähkö- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15305: laitosten fuusioita ja syöttöjohtojen rakentamis- 19 79 tulo- ja menoarvioon momentille
15306: ta, joihin valtion tukea ko. määrärahasta suori- 32.44.41 lisäyksenä 15 000 000 mark-
15307: tetaan. Vuoden 1978 alussa mietintönsä kaa käytettäväksi maaseudun säbköistä-
15308: (KTM:n julkaisuja) jättänyt maaseudun säh- misen tukemiseen.
15309: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
15310:
15311: Mikko Jokela Pekka Vilmi Jouko Mäkelä
15312: Niilo Koskenniemi Kalevi Mattila Alvar Saukko
15313:
15314:
15315:
15316:
15317: 48 0878005881
15318: 378 1978 vp.
15319:
15320: Raha-asia-aloite n:o 366.
15321:
15322:
15323:
15324:
15325: A.-L. Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta vanhusten asunto-
15326: olojen parantamiseen.
15327:
15328:
15329: Ed u s kun n a 11 e.
15330:
15331: Vanhusten asuntotilanne on edelleen valitet- nettomuudet ovat varsin yleisiä yksin asuvien
15332: tavan heikko, sillä tuhannet vanhukset asuvat kohdalla.
15333: kehnoissa ja puutteellisissa asunnoissa. Varsin- Vaikka vanhukset eivät itse apua hakisikaan,
15334: kin suuremmissa kaupungeissa ja asutuskeskuk- on sitä voitava heille tarjota silloin kun he jou-
15335: sissa jonotus vanhustentaloihin ja vanhuksille tuvat tilanteeseen josta eivät enää omin voimin
15336: tarkoitettuihin asuntoihin kestää jopa useita selviä. Siksi kaikkien yksin asuvien vanhusten
15337: vuosia. Vaikeasti lämmitettävissä ja vetoisissa huoltotyö olisi järjestettävä, jotta vältyttäisiin
15338: asunnoissa ovat vilustumissairaudet kylmänä onnettomuuksilta.
15339: vuodenaikana jatkuvana uhkana. Useassa ta- On myös todettava, että vanhemmat henkilöt
15340: pauksessa' jalklivaivojen tai vammautumisen joh- eivät helpolla turvaudu vieraiden apuun, vaan
15341: dosta on myös liikkuminen vaikeaa. Tästä joh- pyrkivät selviytymään vaikeuksistaan. Vuosit-
15342: tuen yksinasuminen on jopa pelottava ja huolia tain sattuu useita kuolemantapauksia juuri
15343: lisäävä tekijä. Vanhusten asumista on tutkittu, edellä mainituissa olosuhteissa.
15344: mutta asuntojen puute ei tutkimalla vähene. On väärin, että apua ei tuoda vanhuksille
15345: Siksi tarvitaan ratkaisevia toimenpiteitä kohtuu~ pyytämättä, sillä on tosiasia, että monet sairas-
15346: hintaisten 'vuokra-asuntojen ja vanhustentalojen tuvat ja kuolevatkin puutteellisissa asunnoissaan
15347: rakentamiseksi. ennen kuin pyytävät apua. Asuntojen puutteen
15348: Aineistoa, jonka pohjalta on aiheellista ryhtyä ja vuokratason korkean hinnan johdosta ei pel-
15349: nopeasti toimenpiteisiin, on jo riittävästi. Äs- kän kansaneläkkeen varassa elävillä vanhuksilla
15350: ken valmistunut komiteanmietintö 74/I valot- ole mahdollisuutta löytää kunnon asuntoa. Ti-
15351: taa kysymystä, joka on yleisessä tietoisuudessa. lanne on viime aikoina vielä vaikeutunut, sillä
15352: Esimerkkejä löytyy runsaasti eri puolilta maata. jatkuvat hintojen kohoamiset ja nimenomaan
15353: Tehökasi:a valvontaa vanhusten· asumisen ta- vuokratason nousu ovat vaikeuttaneet tilannetta.
15354: sosta ja ·vårsinkin yksinään asuvien vanhusten Samalla lämmityskustannusten kohoaminen ori
15355: asemasta tulisi suorittaa kaikissa kunnissa. Asia lisännyt vaikeuksia omissakin asunnoissa asu-
15356: jätetään äivan liian usein omaisten ja naapurien vien kohdalla. ·
15357: vastuulle, vaikka omaiset eivät asu edes samassa · Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
15358: kunnassa tai ovat siirtyneet peräti toiseen maa-
15359: han, kuten on hyvin monessa tapauksessa "ettii Eduskunta ottaisi vältion vuoden
15360: tilanne. Tuhansia vanhuksia asuu yksin mökeis- 1979 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
15361: sään, joissa ei 'Ole mitään mukavuuksia. Hei- markan määrärahan käytettäväksi yksi-
15362: kentyneen terveyden tai vammautumisen seu~ näisten vanhusten asunto-olojen paranta-
15363: rauksena ei edes tarvittavan ravinnon saannin miseen.
15364: turvaaminen ole mahdollista. Tulipalot ja On-
15365: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1978.
15366:
15367: Anna-Liisa Jokinen Unto Ruotsalainen
15368: Aulis Juvela Kuuno Honkonen
15369: Ensio Laine Kyllikki Stenros
15370: V. J. Rytkönen J. Vähäkangas
15371: 1978 vp. 379
15372:
15373: Raha-asia-aloite n:o 367.
15374:
15375:
15376:
15377:
15378: A.-L. Jokinen .ym.: Määrärahan osoittamisesta ETYK-asiakirjojen
15379: saattamiseksi opintoaineistoksi kouluihin ja aikuisopetukseen.
15380:
15381:
15382: E d u s k u n n a 11 e.
15383:
15384: Elokuun alussa 1975 allekirjoittivat 33 Eu- ETYK:n päätökset ja rauhaa turvaavat periaat-
15385: roopan valtion, Yhdysvaltain ja Kanadan kor- teet tulevat eläväksi todellisuudeksi silloin kun
15386: keimmat poliittiset ja valtiolliset johtajat Eu- niiden merkittävä ja arvokas sanoma omaksu-
15387: roopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin taan laajasti koko Suomen kansan keskuudessa
15388: päätösasiakirjat, joita oli pitkään ja huolella ja myös kaikkien muiden maiden kansojen kes-
15389: valmisteltu. ETYK:n kolmannen vaiheen pää~ kuudessa. Jotta opiskelua ETYK-asiakirjojen
15390: tökset ·viitoittivat uuden rauhanomaisen kehi- pohjalta voitaisiin tehokkaasti jatkaa, tarvitaan
15391: tyksen tien kansojen historiassa. Siksi yhteisin sitä käsittelevää aineistoa opintovälineeksi.
15392: ponnistuksin aikaansaadut tärkeät asiakirjat ja Vaikka ETYK:n päätösasiakirjojen allekir-
15393: niissä kirjatut päätökset ja periaatteet merkitse- joittamisesta on jo kulunut 3. vuotta, ei ko-
15394: vät kansojen kauan kaipaamien rauhantoivei- kouksen asiakirjojen sisältö suinkaan ole tul-
15395: den toteuttamista. lut tunnetuksi suomalaisille. Vaikka erilaista
15396: Euroopan turvakokouksen hyväksymistä rau- materiaalia onkin julkaistu ja levitetty, on asian
15397: hantahtoisista tavoitteista ja periaatteista tulee keskeisin sisältö jäänyt suhteellisen vieraaksi.
15398: tehdä käytännön todellisuus. Allekirjoitetut ar- Kuitenkin ETYK:n päätöksiin perustuva kas-
15399: vokkaat päätökset tulee saattaa jokaisen kansa- vatustyö on velvoittava tehtävä yhtä hyvin
15400: laisen tietoon ja omaksumaksi. Tämä toteutuu kouluissa kuin kansalaisjärjestöissäkin. Siksi tu-
15401: silloin kun kaikkien kansojen jäsenet syventy- tustumista ja syventymistä ETYK:n henkeen
15402: vät ETYK:n päätösasiakirjoihin ja omalla toi- ei tule jättää kesken, ja valtiovallan tehtävänä
15403: minnallaan edistävät niihin kirjattujen periaat- tulee olla vastuu siitä, että· kaikilla maamme
15404: teiden hyväksymistä. kansalaisilla on mahdollisuus tutustua ja pereh-
15405: Euroopan turvakokouksen isäntämaana tulee tyä ETYK:n asiakirjojen sisältöön.
15406: Suomen omalta osaltaan edistää tämän tärkeän Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
15407: kokouksen päätösten tunnetuksituloa kaikin ta- nioittaen,
15408: voin. ETYK:n päätösten ja ns. kotien sisältö
15409: tulisi käsitellä kouluissa ja oppilaitoksissa sekä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15410: tehokkaasti myös kaikkialla aikuisopetuksen pii- 1979 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
15411: riin kuuluvissa yksiköissä. Tiedon välitystä ja markan määrärahan Euroopan turvako-
15412: opiskelua käsittelevä kolmas kori osaltaan luo kouksen (ETYK) asiakirjojen saattami-
15413: perustaa mm. keskeiselle tarpeelle eli oikean tie- seksi opintoaineistoksi kouluihin, oppi-
15414: don välitykselle maiden välisissä suhteissa. laitoksiin ja aikuisopetukseen.
15415: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1978.
15416:
15417: Anna-Liisa Jokinen V. J. Rytkönen
15418: Aulis Juvela Sakari Knuuttila
15419: Ensio Laine Ilkka Kanerva
15420: Unto Ruotsalainen J. Vähäkangas
15421: 380 1978 vp.
15422:
15423: Raha-asia-aloite n:o 368.
15424:
15425:
15426:
15427:
15428: A.·L. Jokinen ym.~ Korotetun määrärahan osoittamisesta oma-
15429: ehtoisen kulttuuriharrastustyön tukemiseen.
15430:
15431:
15432: E d u s k u n n a ll e.
15433:
15434: Viime vuosina on eri valtakunnallisista kult- V altakunnallisten kulttuuripoliittisten yleis-
15435: tuuripoliittisista yleisjärjestöistä kehittynyt mer- järjestöjen toiminnan vakiintuminen ja laajen-
15436: kittävä, laajoja kansalaispiirejä kulttuuripoliitti- tuminen huomioonottaen tulisi valtion kiinteää
15437: seen toimintaan aktivoiva organisaatioiden ver- tukea kasvattaen ohjata tähän toimintaan edel-
15438: kosto. Näiden järjestöjen merkitys maamme po- leen omaehtoisen kulttuurityön tukemiseen tar-
15439: liittisessa elämässä on keskeinen juuri kulttuu- koitetun momentin kautta tapahtuvaksi.
15440: ripolitiikan kannalta. Koska nämä järjestöt ovat Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15441: kulttuuripolitiikan yleisjärjestöjä, jotka sisällyt-
15442: tävät toimintaansa kaikkien eri taiteen alojen että Eduskunta ottaisi valtion vuodett
15443: lisäksi myös muita kulttuuritoimintaan liittyviä 1979 tulo- ja menoarvioon momentin
15444: tehtäviä, niin niillä ei ole ollut mahdollisuutta 29.57.54 alamomentille 2, omaehtoisen
15445: saada valtionavustusta esim. eri taiteenalojen kulttuuriharrastustyön tukeminen, yh-
15446: järjestöille varatuista veikkausvoittovaroista. teensä 300 000 markkaa, josta 150 000
15447: Tähän asti näillä järjestöillä on ollut mahdolli- markkaa osoitetaan valtakunnallisten
15448: suus anoa vain projektikohtaista avustusta oma- kulttuuripoliittisten yleisjärjestöjen toi-
15449: ehtoiseen kulttuuritoimintaan tarkoitetulta mo- mintaan ja 150 000 markkaa projekti-
15450: mentilta, johon hallituksen esitys ensi vuodelle kohtaisina avustuksina omaehtoiseen
15451: ei lupaa kasvua. kulttuuriharrastus työhön.
15452: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
15453:
15454: Anna-Liisa Jokinen J. Vähäkangas Erkki Liikanen
15455: V. J. Rytkönen Kyllikki Stenros Peter Muurman
15456: Aino Karjalainen
15457: 1978 vp. .381
15458:
15459: Raha-asia-aloite n:o 369.
15460:
15461:
15462:
15463:
15464: A,..L, Joki~n ym.: Määrärahan osoittamisesta kansalaisjärjestöjen
15465: kulttuuriohjaajien palkkaukseen.
15466:
15467:
15468: E d'u. s kun n a 11 e.
15469:
15470: Maassamme tounn runsaasti erilaisia kansa- daan vireyttää parhaiten kansalaisjärjestöjen
15471: 1aisjärjestöjä, joiden kulttuurityö on varsin laa- kautta ja avulla. siksi näiden järjestöjen työtä
15472: jaa ja monipuolista ulottuen lisäksi useassa ta- olisi tuettava. Järjestämällä ohjaajien palkkaa-
15473: pauksessa juuri niille alueille, joihin ns. viral- misen mahdollisuus kansalaisjärjestöille valtion
15474: liset ja yhteiskunnan ylläpitämät kulttuuritar- tuella olisi asia järjestettävissä.
15475: peen muodot eivät yllä. Tämä pelkästään har- Vakavaksi muodostuneen nuorisotyöttömyy-
15476: rastelijavoimin ja useammin varsinaisen ansio- den seuraukset ovat aiheuttaneet monia suuria-
15477: työn ohella hoidettu kulttuuritoiminta on juuri kin yhteiskunnallisia ongelmia. Näiden vaikeuk-
15478: sitä työtä, joka tehokkaimmin tavoittaa kan- sien voittamiseksi olisi tehtävä kaikki mahdolli-
15479: san syvät rivit ja suo osallistumisen mahdolli- nen ja käytettävä niitä keinoja, joilla nuori-
15480: suuden yhä Iaajemmille ryhmille. Tämän toi- soon kohdistuvaa painetta voidaan vähentää.
15481: minnan merkitys lisääntyy ja siksi .sille tulisi Tässä tulisi kiinnittää entistä enemmän huomio-
15482: suoda nykyistä paremmat mahdollisuudet hoi- ta juuri niihin järjestöihin ja siihen toimintaan,
15483: taa vaativaa tehtäväänsä. joka vaikuttaa nuorten vapaa-ajan käyttöön,
15484: Esimerkkinä kansalaisjärjestöjen kulttuuri- sillä tällä toiminta-alueella voidaan työttömyy-
15485: työstä mainittakoon Kansantanssi- ja Lauluyhtye destä kärsiviä nuoria vetää mielekkään toimin-
15486: Turun Kiikurit, joiden ohjelma ja toiminta tun- nan piiriin ja työttömyystilanteessa välttämät-
15487: netaan laajalti jopa maamme rajojen ulkopuo- tömään toisten nuorten yhteyteen. Jotta tämä
15488: lellakin. Tämä yhtye on jo vuosikymmenien työttömien nuorten tukeminen tämän toveri-
15489: ajan koonnut piiriinsä musiikin ja kansantans- piirin avulla saadaan onnistumaan, asettuu oh-
15490: sin harrastajia, jotka säännöllisellä harjoittelulla jaajan tehtävä entistä keskeisemmäksi. Se mer-
15491: ovat kehittäneet monitaitoisen ja -lukuisen nuo- kitsee, että näin laajaa vastuuta ei voida hoitaa
15492: risoyhtyeen. Yhtyeen tanssi- ja musiikkiohjel- samanaikaisesti ansiotyön ohella. Tästä johtuen
15493: man harjoittelu vaatii myös asiantuntevaa oh- kansalaisjärjestöjen kulttuuriohjaajien palkkaus
15494: jausta, joka on ansiotyönsä ohella tehtävää hoi- on noussut esiin entistä kipeämpänä ja vaati-
15495: tavien ohjaajien harteilla. vampana.
15496: Urheiluharrastusten tukemisen ohella tulisi Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
15497: kiinnittää nykyistä enemmän huomiota taide- ja nioittaen,
15498: kulttuuriharrastusten tukemiseen yhteiskunnan
15499: varoilla. Juuri kulttuuriharrastusten puute tun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15500: netaan vaikeana ongelmana ja sen voittamiseksi 1979 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
15501: etsitään keinoja. Kansalaisten kiinnostus erilai- markkaa kansalaisjärjestöjen kulttuuri-
15502: sia kulttuurin harrastusmuotoja kohtaan voi- ohjaajien palkkaukseen.
15503: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1978.
15504:
15505: Anna-Liisa Jokinen Kyllikki Stenros V. J. Rytkönen
15506: Aulis Juvela Meeri Kalavaineo Ensio Laine
15507: J. Vähäkangas
15508: 382 1978 vp.
15509:
15510: Raha-asia-aloite n:o .370.
15511:
15512:
15513:
15514:
15515: A.-L. Jokinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta taiteen
15516: tukemiseen.
15517:
15518:
15519: E d u s k u n n a 11 e.
15520:
15521: Olemme raha-asia-alaitteessa n:o 371 ehdot- Mielipidelehtien tukemiseen 500 000 mark-
15522: taneet musiikkioppilaitosten avustusten palaut- kaa (uusi käyttökohde, lisäystä 500 000 mark-
15523: tamista tulo- ja menoarvioon omalle momen- kaa),
15524: tilleen. Katsomme toisaalta kuitenkin, että mo- Taiteilijapalkkakokeilua varten 2 000 000
15525: mentin 29.90.53 näin vapautuvat varat olisi markkaa (uusi käyttökohde, lisäystä 2 000 000
15526: käytettävä taiteen tukemiseen seuraavan osit- markkaa).
15527: tain tarkistetun käyttösuunnitelman mukaisesti: Edellä lausuttuun ja raha-asia-aloitteeseemme
15528: Alueteatteritoimintaa varten 5 000 000 ( li- n:o 371 viitaten ehdotamme,
15529: säystä 1 000 000 markkaa),
15530: Teatteriryhmien sekä musiikki-, tanssi- ja lap- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
15531: siteattereiden tukemiseen 2 350 000 (lisäystä den 1979 tulo- ja menoarvioon momen-
15532: 300 000 markkaa), tille 29.90.53 lisäyksenä 4 000 000
15533: Elokuva-arkistotoimintaa varten 370 000 (li- markkaa taiteen tukemiseen.
15534: säystä 200 000 markkaa),
15535: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
15536:
15537: Anna-Liisa Jokinen Kati Peltola Helvi Niskanen
15538: J. Vähäkangas V. J. Rytkönen Anna-Liisa Hyvönen
15539: Kuuno Honkonen
15540: 1978 vp. 383
15541:
15542: Raha-asia-aloite n:o 371.
15543:
15544:
15545:
15546:
15547: A.-L. Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta musiikkioppilaitos-
15548: ten valtionapuun.
15549:
15550:
15551: E d u s k i.I n n a II e.
15552:
15553: Eduskunnan viime keväänä käymä taidepo- veikkausvoittovaroista, siitä huolimatta, että tä-
15554: liittinen keskustelu osoitti, että eduskuntapuo- mä momentti vuoden 1977 budjetissa muutet-
15555: lueet lähes yksimielisesti pitivät tärkeänä taide- tiin kiinteäksi ja että se kasvoi kuluvan vuoden
15556: budjetin rahoituspohjan muuttamista veikkauk- budjetissa 4 miljoonaksi markaksi.
15557: sen ja raha-arpajaisten tuotoista varsinaisen Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15558: budjettirahoituksen piiriin.
15559: Lisäksi on periaatteessa välttämätöntä, että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15560: lakisääteiset valtion tukitoimet ohjataan varsi- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
15561: naisen budjettirahoituksen puolelle. Tulevan 29.90.54 4 000 000 markkaa musiikki-
15562: vuoden tulo- ja menoarvioesityksessä on mu- oppilaitosten valtionavusta annetun lain
15563: siikkioppilaitosten valtionavun momentti kui- (147 /68) mukaisiin avustuksiin.
15564: tenkin poistettu ja tuki ohjattu tapahtuvaksi
15565: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
15566:
15567: Anna-Liisa Jokinen Kati Peltola Anna-Liisa Hyvönen
15568: J. Vähäkangas V. J. Rytkönen Kuuno Honkonen
15569: Helvi Niskanen
15570: 1978 vp.
15571:
15572: Raha-asia-aloite n:o 372.
15573:
15574:
15575:
15576:
15577: A.-L. Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Esperan-
15578: toliiton toiminn.an t,ukemiseen.
15579:
15580:
15581: E d u s k u n n a U e.
15582:
15583: Yli kahdenkymmenenviiden vuoden ajan Niinpä liitto sai järjestääkseen vuonna 1969
15584: eduskunta myönsi valtionapua kansainvälisen esperantistien 54. kansainvälisen kongressin, jon-
15585: kielen hyväksi toimivalle Suomen Esperanto- ka avajaiset pidettiin mainitun vuoden heinä"
15586: Opistolle. Ensi kerran siitä tehtiin päätös vuo- kuussa Helsingin Messuhallissa. Kongressin yh-
15587: den 1921 tulo- ja menoarvion yhteydessä. Ai- teydessä järjestettiin useita joukkoretkeilyjä
15588: heena sille oli seuraavana vuonna, 1922, Suo- maan pohjoisosiin, järvialueelle ym. Turussa jat-
15589: messa pidettävä 14. kansainvälinen esperanto- kui tuon kongressiviikon jälkeen vielä viiden
15590: konferenssi. Kun kansainvälinen matkailu oli päivän ajan ns. jälkikongressi. Päivälehtien mu-
15591: vielä siihen aikaan meillä lastenkengissä, herätti kaan tämä n. 2 000 osanottajaa käsittävä kan-
15592: tuhatpäisen ulkomaalaisen kongressivieraan sainvälinen kongressi oli sen kesän suurin maas-
15593: maahamme tulo ja heidän täällä suorittamansa Samme.
15594: monet retkeilyt ansaittua huomiota. Suomen Esperantoliiton myötävaikutuksella
15595: Tämän jälkeen valtionapu Suomen esperanto- opetetaan tälläkin hetkellä monissa kansalais- ja
15596: liikkeelle oli vakinaisesti tulo- ja menoarviossa. työväenopistoissamme esperantokieltä. Turun ja
15597: Vielä toisen maailmansodan jälkeen, lokakuus- Jyväskylän kesäyliopistoissa se on ollut, liiton
15598: sa v. 1948, jätti silloinen edustaja V. K. Turu- useassa tapauksessa ulkomailta hankkimien tun-
15599: nen eduskunnalle raha-asia-aloitteen, jossa sa- nettujen opettajien johdolla, oppiaineena.
15600: nottiin mm.: Suomen Esperantoliiton aloitteesta ja mo-
15601: "Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja me- nissa maissa saavutettuihin myönteisiin koke-
15602: noarvioksi vuodelle 1949 sen 10 pl. XV: 1 muksiin perustuen "Esperanto sopii kouluhalli-
15603: kohdalle ja otsikossa 'Muut yhdistykset' eh- tuksen mielestä vakinaiseksi kolmanneksi kie-
15604: dottaa hallitus Suomen Esperanto-Opiston avus- leksi peruskoulun yläasteen kieliohjelmaan ...
15605: tuksen pysytettäväksi entisellään, 2 600 markan Erikoiskursseilla ja kielikerhoissa tulee esperan-
15606: suuruisena." toa voida opettaa sekä peruskoulussa että lu-
15607: Ed. Turunen huomauttaa summan olleen kiossa, katsoo keskusvirasto." (Kansan Uutiset
15608: aluksi 25 000 markkaa, mutta pulavuosina pu- 30. 7. 1974.)
15609: donneen mainittuun 2 600 markkaan, "jollai- Yksinomaan vähäisten jäsenmaksujen varassa
15610: sena se on ollut jo useita vuosia". toimivalla Suomen Esperantoliitolla ei kuiten-
15611: Todettuaan esperantokielen harrastuksen kaan nykyisin ole mahdollisuuksia toimintansa
15612: maassamme huomattavasti kasvaneen hän eh- tehostamiseen. Tästä esimerkkinä mainittakoon
15613: dotti, että eduskunta ottaisi vuoden 1949 tulo- seuraava tapaus. Suomen esperantoliikkeen
15614: ja menoarvioon Suomen Esperanto-Opiston toi- edustajina matkusti vuonna 1974 heinäkuun
15615: minnan tukemiseksi 247 400 markan suuruisen lopussa Hampurissa pidettävään 59. kansain-
15616: lisämäärärahan. väliseen esperantokongressiin seitsemänkym-
15617: Maailmansodan jälkeisinä poikkeuksellisina mentä henkilöä. Jokainen heistä joutui itse
15618: vuosina jäi tämän asian hoitaminen kuitenkin henkilökohtaisesti kustantamaan matkansa ja
15619: pois päiväjärjestyksestä. koko kongressiviikon vaatimat menot. Tällai-
15620: Maassamme vireästi toimiva esperantoliike nen uhrautuminen jonkin yhteisen asian hyväksi
15621: on sen jälkeen järjestäytynyt uudelleen. Sen lienee meidän päivinämme hyvin harvinaista.
15622: keskuselimenä toimii Suomen Esperantoliitto Suomen esperantoliikkeessä mukana olevat
15623: r.y., joka on vilkkaassa vuorovaikutuksessa ja kielen opiskeluun perehtyneet kansalaiset
15624: muiden maiden vastaavien järjestöjen kanssa. tuntevat syvää vastuuta kielen opiskelun tehos-
15625: Raha-asia-aloite n:o 372 385
15626:
15627: tamisesta ja laajentamisesta. Juuri kansainvälis- minkin neljännesvuosisadan ajan nauttinut val-
15628: ten yhteyksien laajentaminen on antanut heille tionapua, ehdotamme,
15629: hyvin paljon ja tämän vuoksi he haluavat asian
15630: kehittyvän edelleen, jotta yhä useammilla kan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15631: salaisilla olisi samat mahdollisuudet. 1979 tulo- ja menoarvioon 50 000
15632: Edellä esitettyyn viitaten ja ottaen huomioon, markkaa Suomen Esperantoliiton toi-
15633: että maamme esperantoliike on jo aikaisem- minnan tukemiseen.
15634: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1978.
15635:
15636: Anna-Liisa Jokinen Kuuno Honkonen Ilkka Kanerva
15637: Ensio Laine Sakari Knuuttila V. J. Rytkönen
15638: J. Vähäkangas
15639:
15640:
15641:
15642:
15643: 49 0878005881
15644: 386 1978 vp.
15645:
15646: Raha-asia-aloite n:o 373.
15647:
15648:
15649:
15650:
15651: A.-L. Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta taideteosten osta-
15652: miseen vaikeuksissa olevilta taiteilijoilta.
15653:
15654:
15655: E d u s k u n n a 11 e.
15656:
15657: Työttömyyden ja taloudellisen laman johdos- tulee tyhjääkin tyhjempään taiteen tekijän ko-
15658: ta ovat eri alojen taiteen tekijät joutuneet suu- tiin ja maksuvelvollisuus vuokrien ja ruokalas-
15659: riin taloudellisiin vaikeuksiin. Erityisen raskaa- kujen suhteen säilyy. Kuitenkin tulosten odo-
15660: na tämän työttömyyden lajin ovat kokeneet tukset säilyvät, vaikka taloudellista mahdolli-
15661: myös kuvataiteilijat. Taiteilijapalkan maksami- suutta luovaan työhön ei kannusta se varmuus,
15662: nen olisi eräs muoto ratkaista ongelma, mutta että kukaan ei tällaisena aikana osta tai tarvit-
15663: tällä ratkaisulla saattaa olla se vaikutus, että se mitään. Siitä syystä olisi valtion toimesta
15664: siitä osallisiksi tulisivat ensi sijassa juuri ne, tutkittava mahdollisuuksia taideteosten hankin-
15665: joilla entisestäänkin on turvallinen asema ja taan erilaisiin valtion laitoksiin, mutta myöskin
15666: vähintään kohtalaiset tulot. kunnille tulisi antaa aikaisempaa enemmän
15667: Kuitenkin juuri nuoret vasta opintonsa päät- määrärahoja taideteosten hankintaan. Näillä toi-
15668: täneet tai taiteen ensimmäisillä vaikeimmilla menpiteillä voitaisiin tukea nuoria vaikeuksissa
15669: portailla yrittävät ovat kaikkein suurimmissa olevia taiteentekijöitä.
15670: taloudellisissa vaikeuksissa ja heille tulisi löy- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
15671: tää paremmin ja useammalle sopivia ratkaisu- nioittaen,
15672: ja työnsä jatkamiseksi ja oman alansa edelleen
15673: kehittämiseksi. Sillä juuri tätä työttömien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15674: joukkoa syrjitään täydellisesti myös työttö- 1979 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
15675: myysapujen ja tukien suhteen. Päinvastoin it- markan määrärahan taideteosten ostoon
15676: senäisen yrittäjän jokakuukautinen verolappu vaikeuksissa olevilta taiteilijoilta.
15677: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1978.
15678:
15679: Anna-Liisa Jokinen Ensio Laine Kyllikki Stenros
15680: V. J. Rytkönen Kuuno Honkonen Meeri Kalavainen
15681: J. Vähäkangas Unto Ruotsalainen Arto Merisaari
15682: 1978 vp. 387
15683:
15684: Raha-asia-aloite n:o 374.
15685:
15686:
15687:
15688:
15689: A.-L. Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun tie- ja vesi-
15690: rakennuspiirin poikittaisteiden suunnitteluun ja rakentami-
15691: seen.
15692:
15693:
15694: E d u s k u n n a II e.
15695:
15696: Etelä-Suomen liikenneolojen kehittäminen ratkaisuista. Eräät näistä suunnitelmista ovat
15697: varsinkin paikallista asujamistoa palvelevaksi jo vuosien takaisia, mutta varoja näiden koh-
15698: on viime vuosina jäänyt jälkeen siitä tarpeesta teiden toteuttamiseen ei ole valtion tulo- ja
15699: jonka muu kehitys on tuonut mukanaan. Eri- menoarvioon saatu.
15700: koisesti Turun tie- ja vesirakennuspiirin alueella Alueen väestön ja liikenteen määrä edellyt-
15701: on tässä suhteessa paljon puutteita. tää kuitenkin nykyistä myönteisempää suhtau-
15702: Pääteiden voidaan toistaiseksi todeta palve- tumista Turun tie- ja vesirakennuspiirin alueen
15703: levan nykyistä liikennetarvetta, mutta Turusta poikittaistieverkoston ja muiden paikallisten
15704: säteettäisesti muuhun Suomeen johtavien tei- yhteyksien rakentamiseen ja kehittämiseen.
15705: den yhdystiet joko puuttuvat tai ovat erittäin Suhteellisen vähillä kustannuksilla voitaisiin
15706: heikkokuntoisia. Juuri näiden yhdysteiden tar- tällä alueella saada aikaan alueen väestöä ja
15707: ve on jo monien vuosien ajan ollut vakavana sen liikennetarpeita palvelevat ratkaisut. Val-
15708: puutteena alueen toimintojen kehittämisessä. tiovallan taholla tulisi vakavasti paneutua tä-
15709: Kouluolojen muutokset ja koulujen yhdistä- män alueen liikennetarpeiden kehittämiseen.
15710: miset vaativat myös liikenteellisesti olojen ke- Turun tie- ja vesirakennuspiirin alueen väes~
15711: hittämistä muuttuneita koululaisten kuljetuk- töpohjan ja liikennetarpeen edellyttämät poikit-
15712: sia vastaavaksi. Lisäksi yhteiskunnan palvelu- taistiet ovat jo pitkään olleet mukana maakun-
15713: pisteiden ja terveydenhoitoon liittyvien palve- nallisia suunnitelmia laadittaessa. Nykyisen työt-
15714: lujen tehokas käyttö edellyttää tieverkon kehit- tömyyden johdosta tulisi näillä alueilla löytää
15715: tämistä. Kuntauudistussuunnitelmien etenemi- myös uusia työkohteita. Siksi työllisyyspoliitti-
15716: nen ja palvelusten keskittyminen jättävät syr- set näkymät kiirehtivät osaltaan suunnitelmien
15717: jäisempien seutujen asukkaat todella epätasa- toteuttamista mahdollisimman pian.
15718: arvoiseen asemaan keskusten asukkaisiin verra- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
15719: ten. nioittaen,
15720: Kuntien yhteistoimin, maakunta- ja seutu-
15721: kaavaliiton sekä tie- ja vesirakennuspiirin ja että Eduskunta ottaisi· valtion vuoden
15722: alan asiantuntijavoimin on laadittu hyvinkin 1979 tulo~ ja menoarvioon 1 000 000
15723: tarkkoja suunnitelmia ja perusteltuja esityksiä markan määrärahan Turun tie- ja vesi-
15724: poikittaistieverkon eri kohteiden rakentamises- rakennuspiirin alueen poikittaisteiden
15725: ta ja tarkoituksenmukaisista liikenteellisistä suunnitteluun ja rakentamiseen.
15726: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1978.
15727:
15728: Anna-Liisa Jokinen Ilkka Kanerva Irma Toivanen
15729: Arto Merisaari Ensio Laine
15730: 388 1978 vp.
15731:
15732: Raha-asia-aloite n:o 375.
15733:
15734:
15735:
15736: A.-L. Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Marttilan-
15737: YläneeD tien rakentamiseen.
15738:
15739:
15740: E d u s k u n n a 11 e.
15741:
15742: Marttilan-Yläneen tieyhteys olisi rakennet- Myös maataloustuotteiden ja teollisuuden
15743: tava kiireellisesti. Valtatie n:o 1 Halikon sekä valmisteiden kuljetus tulisi käyttämään em.
15744: Paimion V askion kautta Marttilaan valmistui tietä varsin runsaasti. Yläneellä sijaitseva Suo-
15745: v. 1970. Tämän tien jatkaminen Karinaisten men armeijan koulutuskeskus, joka toimii ns.
15746: Kyrön kautta Pöytyän Riihikoskelie ja sieltä Raasin korvessa, voisi myös käyttää Iiikentees-
15747: Yläneelle olisi alueen liikeoteeiliset olosuhteet säiin juuri tätä reittiä. Yhteydet Tammisaaren
15748: huomioon ottaen saatava toteutetuksi ensi ja Hangon suuntaan sekä yhteys Salon kaupun-
15749: tilassa. gin kautta Helsinkiin paranisivat tätä kautta.
15750: Marttilan-Yläneen tien tarpeellisuutta puo- Tieosuuden rakentamisen kiireellisyyttä puo-
15751: lustavat mm. seuraavat seikat. Tällä seudulla lustavat mm. seuraavat tekijät. Vaikeakulkui-
15752: ei ole alueen ohittavien valtateiden poikittais- nen tieosuus Tarvasjoelta Karinaisten kirkon
15753: teitä, jotka vastaisivat paikallista liikennetar- kautta Kyröön kulkee suurimmaksi osaksi tien
15754: vetta tai alueen ohittavaa liikennettä suunnassa varsille muodostuneen asutuksen halki. Tien
15755: Salo-Yläne. tehostettu kunnossapito ei tällä osuudella rat-
15756: · Turusta viuhkamaisesti pohjoissuuntaan kul- kaise asiaa. Tie kulkee pihamaiden kautta, joissa
15757: kevat päätiet vastaavat liikennetarvetta ero. sen käyttö ei ole turvallista ottaen huomioon,
15758: suunnassa, mutta valtateiden poikittaisuunnan että osa talousrakennuksista sijaitsee tien eri
15759: liikenne on varsin vaikeasti hoidettavissa. Tämä puolilla. Lisäksi maan epätasaisuudesta johtuen
15760: ·poikittaisliikenne on edelleen harvojen ja van- tie on mäkinen ja mutkainen, noudattaen osit-
15761: hojen karjankuljetuspolkujen mukainen, joita tain myös mutkittelevan joen suuntaa.
15762: käyttäen nykyinen ja edelleen kasvava liikenne Tieosuus Kyrö-Riihikoski on kiireellisin,
15763: ei enää pysty selviytymään. sillä tällä osalla ei ole tietä ollenkaan. Tämän
15764: · Alueella sijaitsevien Yläneen, Pöytyän, Kari- suhteellisen lyhyen tieosan rakentamisen jälkeen
15765: naisten, Tarvasjoen, Marttilan ja Auran kuntien saataisiin edes puutteellinen tieyhteys välille
15766: tieverkkosuunnitelman keskeisenä asiana tulee Marttila-Yläne. Tämä osuus auttaisi huomat-
15767: ottaa huomioon Karinaisten Kyröön keskittyvä tavasti myös paikallista liikennettä ja koululais-
15768: alueen opetustoimi. Elisenvaaran yhteiskoulu kuljetuksia.
15769: on jo pitemmän ajan toiminut alueen ylemmän Marttilan-Yläneen tieosuuden valmistumi-
15770: ·a&teen opinahjona ja tulee edelleen kehitty- nen on alueen kehittymisen kannalta varsin
15771: mään samoissa merkeissä. Tieyhteyksien paran- merkityksellinen. Sen vaikutus yltää myöskin
15772: ·taminen on tarpeellinen myös koulumatkat laajalti tämän alueen ulkopuolella oleviin kun-
15773: huomioon ottaen. tiin, joten sen rakentamiseen tulisi ryhtyä ensi
15774: Yläneen kunnalla on arvokkaita vesialueita, tilassa.
15775: joista esim. kirkasvetisen Pyhäjärven rantamille Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
15776: on viime vuosina muodostunut vilkkaita loma- nioittaen,
15777: keskuksia. Näiden toimintaa olisi mahdollista
15778: laaientaa huomattavasti ja samalla lisätä alueen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15779: työllisyyttä. Teiden puuttuminen ja niiden keh- 1979 tulo. ja menoarvioon 1 000 000
15780: nous kuitenkin asettavat rajoituksia myös loma- markan määrärahan Marttilan-Yläneen
15781: toiminnan kehittymiselle. tien suunnitteluun ja rakentamiseen.
15782: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1978.
15783:
15784: Anna-Liisa Jokinen Irma Toivanen
15785: Ensio Laine Ilkka Kanerva
15786: Arto Merisaari
15787: 1978 vp. 389
15788:
15789: Raha-asia-aloite n:o .376.
15790:
15791:
15792:
15793:
15794: A.-L. Jokinen ym.: Määrärahan osoittatnisesta sähk.öistetyn rau-
15795: tatien rakentamiseen välillä Helsinki-Turku.
15796:
15797:
15798:
15799: E d u s k u n n a 11 e.
15800:
15801: Turku, maamme eteläisenä satamakaupun- suuksia kuljetuskapasiteetin tehokkaalle lisää-
15802: kina ja porttina länteen, kasvaa voimakkaasti miselle, mikä puolestaan lisää painetta maan-
15803: merkitykseltään raskaan liikenteen kauttakul- teillä.
15804: kusatamana mutta myös Suomen ja tätä kautta Turun seudun satamat ovat maastamme län-
15805: edelleen suuntautuvan matkailun välittäjänä. teen päin suuntautuvan lauttaliikenteen keskus.
15806: Jotta tämä kasvava liikenne voidaan hoitaa ajan Valtionrautatiet puolestaan voivat nykyaikai-
15807: vaatimuksia vastaavasti, on vakaasti ryhdyttävä sella kalustolla ja aikatauluja nopeuttamaila
15808: kehittämään mm. Turusta Helsinkiin johtavia toimia yhteistyössä kuorma-autoliikenteen kans-
15809: liikennemuotoja. sa kuljettamalla rautateillä kaukoliikenteen pe-
15810: Rautatieliikenne Turun ja Helsingin välillä rävaunuja ja kontteja.
15811: on jäänyt kehityksessä pahasti jälkeen. Asian- Helsingin-Kirkkonummen rataosan sähköis-
15812: tuntijoiden mukaan tämä rataosuus on varsin täminen on osoittanut sähköistyksen merkityk-
15813: heikkokuntoinen, ja sitä on sen vuoksi nykyi- sen paikallisliikenteessä. Voidaan todeta, että
15814: sin liikennöitävä varoen, ja tämä puolestaan rataosan Helsinki-Turku välillä on monia
15815: hidastaa jo muutenkin vaikeakulkuista Turun kasvukeskuksia ja erikoisesti Turun kaupunki
15816: ja Helsingin liikennettä. voisi laajentumisessaan käyttää hyväkseen val-
15817: Etelä-Suomen liikenneolojen kehittämisessä tionrautateiden tarjoamia mahdollisuuksia, tni-
15818: on tärkeää ottaa huomioon myös se, että Turku käli rataosuus Helsinki-Turku mahdollisim-
15819: sijaitsee Tukholman-Helsingin-Leningradin man pian sähköistettäisiin.
15820: akselilla ja lisäksi Turulla on luontaiset edel- Keski-Euroopassa ovat rautatiet nousseet
15821: lytykset ympärivuotiseen meriliikenteeseen, uudelleen arvoon ja niiden kehittäminen on par-
15822: tninkä vuoksi Turku on saanut vakituisen ase- haillaan voimakasta. On nimittäin todettu, että
15823: man ulkomaankauppaliikenteen välittäjänä. Ul- maanteiden kapasiteetti ei riitä, eikä ole miele-
15824: komaankauppamme viennistä ohjautui esim. kästä ratkaista liikenne- ja kuljetuskysymyksiä
15825: 1972 noin 15,6% Turun sataman kautta eli yksinomaan maanteitä kehittämällä, koska rauta-
15826: 1 883 miljoonan markan arvosta, seuraavalla teiden kapasiteettia uudenaikaistamaila voidaan
15827: tilalla Kotka 1 633 miljoonaa markkaa. Tämä huomattavasti lisätä. Etelä-Suotni on liikenne-
15828: asettaa Turun maan tärkeimmäksi portiksi ongelmien kannalta täysin verrattavissa Keski-
15829: vientikaupan palveluksessa. Tämä lisää huo- Eurooppaan, joten mahdollisimman nopeasti
15830: mattavasti raskaan tavarakuljetuksen osuutta ni- tulisi myös meillä ryhtyä tehostamaan ja koor-
15831: menomaan välillä Turku-Helsinki. dinoimaan eri liikennemuotojen yhteistyötä, jo-
15832: Maantieliikenteen ruuhkautuessa yleisesti hon kuuluu rautateiden sähk.öistäminen ja
15833: Etelä-Suomessa autokannan voimakkaan kasvun uudenaikaistaminen.
15834: takia tulisi valtion ryhtyä kuljetusalan ohjel- Henkilöliikenteen uudistukset ja uudet ta-
15835: mointiin ottaen huomioon niin valtionrautatei- voitteet ovat merkinneet sitä, että henkilökilo-
15836: den kuin muidenkin liikenne- ja kuljetusmuoto- metrit osoittavat suhteellisen voimakkaasti kas-
15837: jen kehittäminen rationaalisella tavalla. Rauta- vavaa suuntaa. Jos vuotta 1964 merkitään
15838: tieliikenteen kehittäminen tulevaisuuden vaati- 100:11a, niin vuonna 1976 suoritteiden laske-
15839: muksia vastaavaksi Turun ja Helsingin välillä taan olevan jo 125. Vuoden 1972 tienoilta läh-
15840: olisi aloitettava mahdollisimman pian, sillä ny- tien on laskettu myös matkojen lukumäärän
15841: kyinen rata ei kuntonsa vuoksi tarjoa mahdolli- kääntyneen nousuun. Esimerkkinä mainitta-
15842: 390 Raha-asia-aloite n:o 376
15843:
15844:
15845: koon, että matkalippuja Turkuun sellaisista lii- maan vuosittain lisääntyvästä kuljetustarpeesta
15846: kennepaikoista, joista käytetään Helsinki-Tur- hoitaakseen jatkuvasti kasvavan osan. Viime
15847: ku-rataa, myytiin vuosina 1972-74 seuraa- vuosien kehitys osoittaa selvästi, että rautatei-
15848: vasti: den suhteellinen osuus kasvusta tulee olemaan
15849: suurempi 1970-luvulla kuin 1960-luvulla.
15850: 1972 260 095 Rautateiden sähköistäminen linjalla Helsinki
15851: 1973 275 795 -Turku on tullut ajankohtaiseksi. Mahdolli-
15852: 1974 326 800 simman lyhyen ja tulevaisuudessa yhä nopeu-
15853: tuvaa liikennetarvetta palvelevan uuden rauta-
15854: ja vastaavasti Turusta näille liikennepaikoille: tien rakentamiseen on ryhdyttävä.
15855: 1972 269 215 Helsingin-Turun rataosuuden rakentamista
15856: 1973 274 625 tulee kiirehtiä, sillä vuoden 1974 aikana esiin
15857: 1974 319 290 nousseet uudet tekijät, mm. energiapoliittiset
15858: näkymät, puoltavat rautatieliikenteen nopeaa
15859: Tavaraliikenteessä keskikuljetusmatka on jat- kehittämistä.
15860: kuvasti osoittanut kasvavaa suuntausta. Jos Helsingin ja Turun välisen radan rakenta-
15861: tällä kohdin vuotta 1964 merkitään 100:lla, miseen olisi ryhdyttävä mahdollisimman pian
15862: lasketaan tonnikilometrejä kuvaavan indeksilu- myös työllisyystilanteen parantamiseksi. Etelä-
15863: vun olevan vuonna 1976 jo lähes 170. Energian Suomen kaupungeissa ja kunnissa jo pitkään
15864: hinnan jatkuva nousu pakottaa myös etsimään jatkunut työttömyys vaatii uusien työkohteiden
15865: kansantaloudellisesti kannattavimpia kuljetus- aikaansaamista. Siksi em. rautatien suunnittelut
15866: muotoja. Rautatieliikenteessä energian tarve olisi toteutettava välittömästi, jotta myös ra-
15867: tonnikilometriä kohden tällä hetkellä on keski- kentamiseen voitaisiin ryhtyä nopeasti. Kysei-
15868: määrin 30 % tieliikenteen tarpeesta. Rautatie- sen hankkeen viivyttelyyn ei ole enää varaa,
15869: liikenteen energian käyttö tulee rakenteeltaan sillä liian monet tekijät kiirehtivät sen toteutta-
15870: muuttumaan oleellisesti rautateiden sähköistyk- mista.
15871: sen myötä. Kun sähkön osuus rautateiden koko Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
15872: energian käytöstä oli vuonna 1970 alle 1 %, nioittaen,
15873: arvioidaan sen olevan vuonna 1985 peräti 1/3.
15874: Muissa liikennemuodoissa ei vastaavia öljyn että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15875: korvausmahdollisuuksia ole näköpiirissä. 1979 tulo- ;a menoarvioon 2 mil;. mark-
15876: Liikenteen kehityskuva ja tiedossa olevat kaa Helsingin ;a Turun välisen sähkö-
15877: suunnitelmat rautatielaitoksen edelleen kehittä- rautatien suunnitteluun ;a rakentami-
15878: miseksi viittaavat siihen, että laitos tulee saa- seen.
15879: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1978.
15880:
15881: Anna-Liisa Jokinen Irma Toivanen Ilkka Kanerva
15882: Ensio Laine Arto Merisaari
15883: 1978 vp. 391
15884:
15885: Raha-asia-aloite n:o 377.
15886:
15887:
15888:
15889:
15890: A.-L. Jokinen ym:: Määrärahan osoittamisesta paikallisluontoisen
15891: sähköjunaliikenteen aloittamiseen Turun seudulla.
15892:
15893:
15894: E d u s k u n n a 11 e.
15895:
15896: Maantieliikenteen ruuhkautuessa yleisesti Turun ja ympäristön liikenneongelmien rat-
15897: Etelä-Suomessa autokannan voimakkaan kasvun kaisuja etsittäessä tulisi ryhtyä kehittämään
15898: johdosta tulisi valtion toimesta ryhtyä liiken- mahdollisuuksia liikenneratkaisuiksi taideliiken-
15899: teen ja kuljetusalan ohjelmointiin ottaen huo- nettä kehittämällä. Tähän suuntaan on olemassa
15900: mioon niin taideliikenteen kuin muidenkin hyviä kokemuksia jo Helsingin seudulla. Myös
15901: liikenne- ja kuljetusmuotojen kehittäminen ra- Turun ja sen lähikaupunkien sekä asutuskes-
15902: tionaalisella tavalla. Rautatieliikenteen kehittä- kusten välisten liikenneyhteyksien järjestämi-
15903: minen tulevaisuuden vaatimuksia vastaavaksi nen sähköistetyn rautatieverkoston avulla vas-
15904: on tullut yhä ajankohtaisemmaksi varsinkin suu- taisi jo nykyisenkin, mutta varsinkin lähitule-
15905: rempien Etelä-Suomen kaupunkien läheisyy- vaisuuden vaatimuksia.
15906: dessä. Erikoisesti Helsingin-Kirkkonummen Erityisen suurta painoa on taideliikenteen
15907: rataosalla on sähköistämisen jälkeen voitu to- kehittämiseksi asetettava niille luonnon- ja ym-
15908: deta tämän liikennemuodon mahdollisuudet päristönsuojelua turvaaville vaikutuksille, jotka
15909: nopeana, tehokkaana ja edullisena liikennemuo- puoltavat tämän liikennemuodon kehittämistä.
15910: tona kaupunkien lähiliikenteessä. Asutuksen Tällä vuosikymmenellä yhä voimakkaammin
15911: laajentuessa ja työmatkojen pidentyessä sekä esiin nousseet energiapoliittiset ja ympäristön-
15912: koululaiskuljetusten kasvaessa on sähköjunalii- suojelulliset tekijät ovat ratkaisevasti muutta-
15913: kenteen kehittäminen paras ratkaisu. neet aikaisempaa moottoriliikenteen etusijalle
15914: Turun kaupungin sijainti meren tuntumassa asettavaa suunnittelua. Nämä tekijät tulisikin
15915: asettaa omat erikoisvaatimuksensa myös liiken- myös meillä Suomessa ottaa kaikissa suunnitte-
15916: teen ja nimenomaan lähiliikenteen järjestelyssä. luissa huomioon ja asettaa taideliikenteen ke-
15917: Kaupungin laajenemisen mahdollisuudet vain hittäminen liikennesuunnittelussa ensitilalle.
15918: mantereen suuntaan johtavat siihen, että esikau- Erityisesti suurten kaupunkien lähiliikenteen
15919: punkialueet ja jopa kymmeniin tuhansiin nou- ratkaisut voidaan parhaiten hoitaa taideliiken-
15920: sevat asuma-alueet sijoittuvat pitkien matkojen nettä kehittämällä. Tämä liikennemuoto on
15921: päähän kaupungista. Kaupunkien ja asuma- sekä vähiten meluava että ympäristöystävälli-
15922: alueiden välisen liikenteen järjestäminen ruuh- nen. Myös sen maisemansuojelulliset tekijät
15923: kautumista välttäen on mahdollista vain taide- ovat ratkaisevasti moottoriajoneuvoliikenteen
15924: liikennettä kehittämällä. Kansantaloudelliselta tarvitsemia väyliä paremmat.
15925: kannalta katsoen sekä turvallisuuden vaatimuk- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
15926: set huomioon ottaen taideliikenne puolustaa nioittaen,
15927: paikkaansa yhä perustellummin urbanisoituvassa
15928: yhteiskunnassa. Helsingin seudulla tehdään säh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15929: köjunalla jo noin 70 000 matkaa vuorokau- 1979 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
15930: dessa ja laskelmien mukaan määrän oletetaan markkaa paikallisen sähköjunaliikenteen
15931: kohoavan vuoteen 1985 mennessä jo 210 000 suunnitteluun ja rakentamiseen Turun
15932: matkaan vuorokaudessa. seudulla.
15933: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1978.
15934:
15935: Anna-Liisa Jokinen Ilkka Kanerva
15936: Irma Toivanen Arto Merisaari
15937: 392 1978 Yp.
15938:
15939: Raha-asia-aloite n:o 378.
15940:
15941:
15942:
15943:
15944: A.-L. Jokinen ym..: Määrärahan osoittamisesta työajan lyhentä-
15945: inistoimenpiteiden suorittamiseen.
15946:
15947:
15948: E d u s k u n n a 11 e.
15949:
15950: Työttömyys on vakava ongelma yhä useam- Tarvitaan vihdoinkin vakavaa uudelleen asen-
15951: massa suomalaisessa perheessä. Osatyöttömyys noitumista, jos aiotaan poistaa satoja tuhansia
15952: lisää toimeentulon vaikeuksia monesti vielä en- suomalaisia koetteleva ja nuorison kohdalla
15953: tisestään samoissa perheissä, joissa jo on pit- uhkaavaksi muodostunut ongelma, vuodesta toi-
15954: kään työttöminä olleita perheenjäseniä. Halli- seen jatkuva työttömyys. Työstä ei ole puu-
15955: tuksen toimet työttömyyden pysäyttämiseksi tetta, sillä kuluneen talven aikana on teetetty
15956: eivät ole olleet riittäviä nimenomaan siitä syys- monissa kohteissa jatkuvasti ylitöitä ja työn
15957: tä, että näiden toimenpiteiden yhteydessä ja tehostamiseksi kamppaillaan kaikissa teollisuus-
15958: samanaikaisesti tapahtuu työttömyyden melkein laitoksissa ja liike-elämän piirissä. Kahden näin
15959: järjestelmällistä lisäämistä. 1970-luvun alun voi- vastakkaisen ja ristiriitaisen tavoitteen saman-
15960: makkaan taloudellisen kasvun vuosina raken- aikaisuus synnyttää epätoivoisen tilanteen työt-
15961: nettiin lainsäädännössä nykytilanteeseen sopi- tömien piirissä. On suorastaan järjen vastaista,
15962: mattomia ratkaisuja. Nämä säädökset ovat edel- että automaation kaudella ja teollisuuden mo-
15963: leenkin voimassa. Useaan kertaan on pyritty ninkertaistettua tuotantonsa työpäivä on edel-
15964: irtautumaan siitä, että työvoimaa ei esim. kun- leen kahdeksantuntinen.
15965: nissa sallita lisättävän kesäaikana ja että lisäyk- Työpäivän lyhentäminen ansiotasoa alenta-
15966: sestä sakotetaan. Kun täysin vastakkaisiin pää- matta on täysin mahdollista ja tämän ratkaisun
15967: määriin tähtäävää lainsäädäntöä kuin mikä tällä avulla työttömyys olisi poistettavissa. Sillä työn
15968: hetkellä on tarpeen ei ole kumottu, se edelleen tuottavuus on tälläkin vuosikymmenellä tehos-
15969: vaikuttaa työttömyyttä lisäävästi. Samoin toi- tunut järkeistämisen ja automatisoinnin ansiosta
15970: mii yleinen käytäntö myös valtion omissa lai- enemmän kuin mitä 1 tunti päivässä merkitsee.
15971: toksissa ja valtiojohtoisessa teollisuudessa, siis Jos 1 000 työntekijän työpäivää lyhennetään
15972: työvoiman vähentämiseen pyritään aivan suun- 1 t. päivässä eli 5 t. viikossa, se merkitsee
15973: nitelmallisesti ja johdonmukaisesti, vaikka toi- 5 000 työtuntia viikossa ja yli 140 työttömän
15974: saalta tehdään koko ajan päätöksiä työpaikko- työllistämistä tuhatta työntekijää kohti. Kun
15975: jen lisäämisestä ja siihen sijoitetaan varoja. virastoissa ja toimistoissa on jo vuosia ollut
15976: Yksityisen teollisuuden ja työnantajapiirien alle 8 tunnin työpäivä, sitä olisi myös teolli-
15977: taholla määräävät nämä samat periaatteet vielä suudessa ja raskaissa kuluttavissa palveluam-
15978: voimakkaammin, ja tätä vauhtia lisää tietoisuus mateissa nopeasti lyhennettävä. Tässä on ehdot-
15979: valtion osuudesta työllistettyyn uuteen työläi- tomasti otettava huomioon automaation ja jär-
15980: seen. On siis mielekästä sanoa irti ja vähen- keistämisen vaikutukset, joiden avulla työn
15981: tää mahdollisimman paljon työväkeä, jotta voi tuottavuus on kohotettu huippuunsa, mutta
15982: heitä työllistäessään ottaa nämä valtion auliisti ansiotaso on jäänyt pahasti jälkeen. Tästä joh-
15983: tarjoamat tuet hyödykseen. On selvää, että tätä tuen ansiotason alentaminen ei tätä ratkaisua
15984: tietä ei voida edetä kestävään työllisyyteen ja tehtäessä voi tulla kysymykseen.
15985: turvallisuuteen. Työvauhdin kiihdyttämisen ja automaation
15986: Hallituksella ei ole tarvittavia valtuuksia ti- kehittymisen seurauksena on jo aika työajan
15987: lanteen hallitsemiseksi. Mitä kauemmin nykyi- ratkaisevaan lyhentämiseen. Eniten tätä ratkai-
15988: sellään edetään, sitä vaikeammiksi ratkaisut sua vaatii kuitenkin jatkuva ja vaikeutuva
15989: tulevat ja sitä suurempia kärsimyksiä tilanteesta työttömyystilanne. Millään muilla ja keinotekoi-
15990: työkansalle aiheutuu. silla ratkaisuyrityksillä ei täystyöllisyyttä enää
15991: Raha-asia-aloite n:o 378 393
15992:
15993: voida aikaansaada ja ylläpitää. Siksi on nope- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15994: asti päästävä työajan lyhentämiseen kaikissa 1979 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
15995: niissä kohteissa, joissa toistaiseksi tehdään kah- markan määrärahan työajan lyhentämi-
15996: deksan tunnin työpäiviä tai sitä pitempiä. seksi vaadittavien toimenpiteiden suo-
15997: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- rittamiseksi kiireellisesti.
15998: taen,
15999: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
16000:
16001: Anna-Liisa Jokinen Aulis Juvela Kuuno Honkonen
16002: Ensio Laine Unto Ruotsalainen V. J. Rytkönen
16003: U.-L. Alppi
16004:
16005:
16006:
16007:
16008: 50 0878005881
16009: 394 1978 vp.
16010:
16011: Raha-asia-aloite n:o 379.
16012:
16013:
16014:
16015:
16016: A.-L. Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta lasten oikeudelli-
16017: sen aseman parantamiseen.
16018:
16019:
16020: E d u s k u n n a 11 e.
16021:
16022: Lasten asema on meidänkin maassamme mo- edelleen liian ahtaasti ja monet ovat epamaa-
16023: nessa suhteessa vielä varsin turvaton. Pieni räisen · päivähoidon suojassa. Ellei lainsäädän-
16024: lapsi ei voi eikä pysty etsimään turvaa ja apua nöllä ryhdytä tilannetta ratkaisevasti paranta-
16025: silloinkaan kun olosuhteet ovat täysin toivotto- maan, tulevat ongelmat jatkumaan ja pahene-
16026: mat. Lapsella ei ole mahdollisuuksia huolehtia maan. Lasten päivähoidosta annettu laki jää
16027: itsestään vähimmässäkään määrin. Siksi hän on edelleen moniksi vuosiksi niin vajavaiseksi, että
16028: täysin niiden olosuhteiden vallassa, joihin on sen turvin ei lasten asemaan saada korjausta.
16029: syntynyt tai myöhemmin joutunut. Lasten oikeudellinen asema vaatii nopeaa kor-
16030: Yhteiskunta on vastuussa lapsesta ja hänen jausta. Lapsen aseman turvaamiseen on voitava
16031: kehityksestään. Yhteiskunta on vastuussa myös ryhtyä silloinkin kun hänen vanhemmillaan ei
16032: Yhdistyneiden Kansakuntien lapsen oikeuksien ole siihen mahdollisuuksia. Taloudelliset esteet
16033: julistuksen periaatteiden toteuttamisesta käy- eivät saa vaikeuttaa lasten oikeudellisen aseman
16034: tännössä. Lasten oikeusturvaa koskevan lain- korjaamista, sillä kysymys on nuoren kansalai-
16035: säädännön aikaansaamista kiirehtii siis osaltaan sen tulevaisuudesta.
16036: YK:n lapsen oikeuksien julistus, jonka hengen ·Lainsäädännöllä ja muilla toimenpiteillä tulee
16037: ja kirjaimen toteuttamisesta myös Suomen val- tehokkaasti huolehtia lapsen aseman parantami-
16038: tio on omalta osaltaan vastuussa. Suomi on ke- sesta. On käytettävä kaikki mahdollisuudet,
16039: hittynyt teollisuusvaltio ja sen mahdollisuudet joilla tehokkaasti voidaan korjata nykyistä tilan-
16040: lasten oikeudellisen aseman turvaamisessa ovat netta.
16041: hyvät, mutta se ei ole näitä mahdollisuuksiaan YK:n lapsen vuoden 1979 aikana tullaan
16042: käyttänyt parhaalla tavalla. Tämän julistuksen kiinnittämään erityistä huomiota lapsen ase-
16043: neljännessä kohdassa sanotaan mm., että "lap- maan kaikkialla maailmassa. YK:n jäsenmaana
16044: sella tulee olla oikeus asianmukaiseen ravin- on Suomi velvollinen puuttumaan niihin lain-
16045: toon, asumiseen, virkistykseen ja lääkintähuol- säädännöllisiin puutteisiin, jotka meillä esiin-
16046: toon". Mikään laki ei kuitenkaan turvaa edes tyvät lapsen aseman parantamista vaativina.
16047: perustarvetta asuntoa tämän kansan lapsille, ei Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
16048: silloinkaan kun perhe joutuu häädön alaiseksi. nioittaen,
16049: Suomalaisessa yhteiskunnassa ovat mahdolli-
16050: suudet lasten aseman parantamiseen viime vuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16051: sina kehittyneet sille tasolle, että asian hyväksi 1979 tulo- ;a menoarvioon 1 000 000
16052: voitaisiin tehdä moninverroin enemmän kuin markan määrärahan käytettäväksi lasten
16053: mitä on tehty. Kuitenkin monet lapset asuvat oikeudellisen aseman parantamiseen.
16054: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1978.
16055:
16056: Anna-Liisa Jokinen Unto Ruotsalainen
16057: Aulis Juvela Kuuno Honkonen
16058: Ensio Laine Kyllikki Stenros
16059: V. J. Rytkönen J. Vähäkangas
16060: 1978 vp. 395
16061:
16062: Raha-asia-aloite n:o 380.
16063:
16064:
16065:
16066:
16067: P. Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta neljännen jaoston pe-
16068: rustamiseksi Kouvolan hovioikeuteen.
16069:
16070:
16071: Ed u s kun n a 11 e.
16072:
16073: Kouvolan hovioikeuteen saapunee vuonna Vuoden 1978 lopussa olisi esittelemättä
16074: 1978 siirretyt asiat huomioon ottaen 2 050- 760-790 asiaa ja vuotuinen rästin lisäys ny-
16075: 2 070 asiaa. Vuotuinen saapumisvauhti olisi kyisillä resursseilla 545 esittelemätöntä asiaa
16076: siis 2 450-2 500, eli 820-830 asiaa jaostoa vuodessa eli esittelemättömien asioiden määrä
16077: kohden. suunnittelukauden lopussa 4 045 ja keskimää-
16078: Yhdistämisasioita saapunee n. 465 eli 55- räinen viipymisaika 2 vuotta ja 2 kuukautta.
16079: 60 yhdistämistä kuukaudessa. Vuotuinen saa- Kouvolan hovioikeuden tilojen välittömässä
16080: pumisvauhti olisi 660-720. Elokuun loppuun läheisyydessä olisi vielä tällä hetkellä vapaata
16081: mennessä on asioita esitelty 489. Vuonna 1978 tilaa.
16082: esiteitävien asioiden määräksi voitaneen arvioi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16083: da enintään 1 280-1 290 juttua. Tällöin ei nioittaen,
16084: yhdistämisasioille ole annettu arviolukua. Vuo-
16085: sittain esiteitävien määräksi tulisi näin 1 920- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16086: 1 935 asiaa eli 640-645 asiaa jaostoa kohden, 1979 tulo- ja menoarvioon 700 000
16087: jolloin arvioon ei ole sisällytetty suullisia kuu- markan määrärahan neljännen jaoston
16088: lusteluja. perustamiseksi Kouvolan hovioikeu-
16089: teen.
16090: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
16091:
16092: Pekka Jokinen Erkki Häkämies
16093: Seppo Tikka Eeva Kauppi
16094: 396 1978 vp.
16095:
16096: Raha-asia-aloite n:o 381.
16097:
16098:
16099:
16100:
16101: P. Jokinen: Määrärahan osoittamisesta lääninvankilan sijoittami-
16102: seksi Pohjois-Kymenlaaksoon.
16103:
16104:
16105: E d u s k u n n a 11 e,
16106:
16107: Nyt kun Kouvolan hovioikeus on aloittanut Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
16108: toimintansa, olisi myös tehtävä päätös läänin- taen,
16109: vankilan sijoittamisesta Pohjois-Kymenlaaksoon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16110: ja suunnitelma saatava alulle. Valtion hallinto- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
16111: alojen toiminta- ja taloussuunnitelmassa varsi- 25.50.74 500 000 markan määrärahan
16112: nainen rahoitustarve on merkitty alkavaksi Pohjois-Kymenlaaksoon si;oitettavan lää-
16113: vuonna 1980. ninvankilan suunnittelun aloittamiseksi.
16114: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
16115:
16116: Pekka Jokinen
16117: 1978 vp. 397
16118:
16119: Raha-asia-aloite n:o .382.
16120:
16121:
16122:
16123:
16124: P. Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Korian varuskunta-
16125: alueen kunnallistekniikan ja rakennusten korjaukseen.
16126:
16127:
16128: Ed u s k u n n a 11 e.
16129:
16130: Korian varuskunnassa on tällä hetkellä ra- - Varastojen ja Varastokatosten rakentami-
16131: kenteellisia kiinteistöjä n. 100 000 m3 • Näistä nen (kiireellisin on 18 ajoneuvon katos)
16132: suurin osa on rakennettu 1910-luvulla. Uusin - Vanhojen asuin- ja varastorakennusten pe-
16133: rakennus, ruokala, on rakennettu vuonna 1959 ruskorjaus
16134: ja on tällä hetkellä ainoa 1930-luvun jälkeen - Uusien asuinhuoneistojen rakentaminen.
16135: rakennettu kiinteistö. Varuskunnan sijaintia on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16136: pidettävä myös sellaisena, että sen säilyttämistä nioittaen,
16137: ja erilaisten korjausten toteuttamista on pidet-
16138: tävä tarpeellisena ja aiheellisena. Korian varus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16139: kunnassa ovat seuraavat korjaus- ja uudistus- 1979 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
16140: kohteet kiiireellisimmin toteutettavia: markan määrärahan Korian varuskun-
16141: - Kunnallistekniikan uusiminen koko va- nan kunnallisteknisten töiden sekä ra-
16142: ruskunta-alueelta sekä vesijohto- ja viemäriver- kennusten ja varastojen korjausten aloit-
16143: koston osalta tamiseksi.
16144: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
16145:
16146: Pekka Jokinen Eero Lattula
16147: Erkki Häkämies Juhani Sipiläinen
16148: 398 1978 vp.
16149:
16150: Raha-asia-aloite n:o 383.
16151:
16152:
16153:
16154:
16155: P. Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon
16156: rakentamiseen Kuusankoskelle.
16157:
16158:
16159: E d u s k u n n a 11 e.
16160:
16161: Valtion eri virastot Kuusankoskella toimivat mahdollisena sijoituspaikkana huomioon.
16162: poliisilaitosta lukuunottamatta vuokratiloissa, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16163: joista ainakin useimmat ovat epätyydyttäviä. nioittaen,
16164: Valtion sijoitukset Kuusankoskella ovat mel-
16165: kein olemattomat, minkä vuoksi olisi kohtuul- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16166: lista, että valtio hankkisi edes tilat omille vi- 1979 tulo- ;a menoarvioon 1 000 000
16167: rastoilleen. Valtion virastojen hajasijoitusta har- markan määrärahan valtion virastotalon
16168: kittaessa olisi Kuusankoski aiheellista ottaa rakentamiseksi Kuusankoskelle.
16169: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
16170:
16171: Pekka Jokinen Erkki Häkämies
16172: 1978 vp. 399
16173:
16174: Raha-asia-aloite n:o 384.
16175:
16176:
16177:
16178:
16179: P. Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta metsätalouden kou-
16180: lutuskeskuksen perustamiseksi Valkealan kuntaan.
16181:
16182:
16183: Ed u s kun n a 11 e.
16184:
16185: Kymenlaaksossa on varsin vahva puunjalos- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16186: tusteollisuus ja Kotkassa puuteollisuusopisto. 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
16187: Metsätalous vaatii kaikenpuolista koulutusta. 29.72.74 1 000 000 markan määrärahan
16188: Valkealan laajat metsäalueet ja laajat pinta-alat metsätalouden koulutuskeskuksen perus-
16189: tarjoavat tähän erittäin hyvät mahdollisuudet. tamiseksi Valkealan kunnan alueelle.
16190: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16191: nioittaen,
16192: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
16193:
16194: Pekka Jokinen Erkki Häkämies Seppo Tikka
16195: 400 1978 vp.
16196:
16197: Raha-asia-aloite n:o 385.
16198:
16199:
16200:
16201:
16202: P. Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Joutsenon taidekesää
16203: varten.
16204:
16205:
16206: E d u s k u n n a 11 e.
16207:
16208: Joutsenon taidekesä on tähän mennessa Jar- taisiin kehittää siten että t01m1ntaa tulisi ym-
16209: iestetty 6 kertaa yhteistoimin Kymen läänin päri vuoden. Taidetoimikunta on myöntänyt
16210: taidetoimikunnan ja Joutsenon opiston kesken vuosittain varoistaan avustusta taidekesälle. Ta-
16211: opiston tiloissa. Taidekesä on muodostunut eri pahtuman valtakunnallinen luonne edellyttää
16212: taiteenalojen asiantuntijoiden ja harrastajien kuitenkin sen saamista suoraan opetusministe-
16213: merkittäväksi vuotuiseksi tapaamiseksi, koulu- riön myöntämän tuen piiriin.
16214: tustilaisuudeksi ja tällä hetkellä valtakunnalli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16215: sesti merkittäväksi taiteen kehittämistapahtu- nioittaen,
16216: maksi. Kymen läänin taidetoimikunta esittää,
16217: että Joutsenon tadekesää pyrittäisiin edelleen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16218: kehittämään valtakunnalliseksi tapahtumaksi ja 1979 tulo- ja menoarvioon 200 000 mar-
16219: että rahoitus saataisiin tämän edellyttämälle kan määrärahan Joutsenon taidekesän
16220: laajalle pohjalle. Lisäksi toivotaan Joutsenossa, tukemiseksi.
16221: että mahdollisuuksien mukaan taidekesää voi-
16222: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
16223:
16224: Pekka Jokinen Erkki Häkämies Juhani Sipiläinen
16225: 1978 vp. 401
16226:
16227: Raha-asia-aloite n:o 386.
16228:
16229:
16230:
16231:
16232: P. Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami-
16233: seen valtatieltä n:o 1.5 Valkealan kunnan Kääpälään.
16234:
16235:
16236: Eduskunnalle;
16237:
16238: Kääpälän tien rakentaminen on tärkeä Val- markkaa. Myös työllisyyden hoidon kannalta
16239: kealan varuskunnan kannalta, koska varuskun- tienrakennustöiden aloittaminen lähitulevaisuu-
16240: ta on korpivaruskunta ja huolto tapahtuu yk- dessa olisi tärkeää, koska Kouvolan ohitustien
16241: sinomaan Kouvolan suunnasta. Tie toisi helpo- rakennustyöt loppuvat syksyllä 1978. Vaikka
16242: tuksen työ-, koulu- ja iltalomamatkakustannuk- lähiseudulla aloitetaankin joitakin siltatöitä,
16243: siin, sillä se lyhentäisi matkaa n. 6-7 km. eivät nämä siltatyöt teknillisinä töinä sido niin
16244: Tien merkitys paikalliselle asujamistolle on suu- paljon työvoimaa. Siis työllisyydenkin kannalta
16245: ri ja varuskunnan laajetessa on tien rakentami- katsottuna Kääpälän tien rakennustöiden aloit-
16246: sella merkitystä myös valtion kuljetuskustan- taminen kiireellisesti olisi erittäin tärkeätä.
16247: nuksiin. Suoran tien puuttuminen vaikeuttaa Edellä• olevan perusteella ehdotamme kun-
16248: myös kunnan tienpitoa, sillä Vekaranjärven va- nioittaen, ·
16249: ruskuntaan suuntautuva linja-autoliikenne, n.
16250: 20 linja-autovuoroa päivässä, kulkee erittäin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16251: mäkisten ja vaikeasti kunnossapidettävien Hau- 1979 tulo- ja menoarvioon 1,5 miljoo-
16252: kijärven-Aholan yksityisteiden kautta. Kääpä- nan markan määrärahan maantien ra-
16253: län tien rakentaminen tulee laaditun kustannus- kentamiseen valtatieltä n:o 15 Kääpä-
16254: arvion mukaan maksamaan n. 6,8 miljoonaa lään Valkealassa.
16255: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
16256:
16257: Pekka Jokinen Eero Lattula
16258: Erkki Häkämies Seppo Tikka
16259: Eeva Kauppi
16260:
16261:
16262:
16263:
16264: 51 0878005881
16265: 402 1978 vp.
16266:
16267: Raha-asia-aloite n:o 387.
16268:
16269:
16270:
16271:
16272: P. Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta yhdystien rakentami-
16273: seen Kouvolan-Heinolan maantieltä Kuusankoskelle.
16274:
16275:
16276: E d u s k u n n a 11 e.
16277:
16278: Lappakosken tien puuttuminen muodostaa merkitys keskustan liikenneturvallisuutta ja lii-
16279: erittäin suuren haitan Kuusankosken kaupungin kenteellistä painetta keventävänä.
16280: Lappeenrannan ja Mikkelin suuntiin tapahtu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16281: valle liikenteelle. Uutena Kymijoen ylittävä- nioittaen,
16282: nä yhteytenä se parantaisi tavattomasti paikal-
16283: lisen liikenteen oloja helpottamalla mm. työ- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16284: matkaliikennettä Valkealan puolelta Kuusankas- 1979 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
16285: kelle ja päinvastoin. Suurin merkitys ·tiellä olisi markan määrärahan yhdystien eli ns.
16286: Kymi Oy:n raskaalle tavarakuljetukselle. N. Lappakosken tien rakentamiseksi Kou-
16287: 40 000 autokuormaa tulisi vuosittain käyttä- volan-Heinolan maantieltä Kuusankos-
16288: mään uutta tietä. Tällä olisi tavattoman suuri kelle.
16289: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
16290:
16291: Pekka Jokinen Erkki Häkämies
16292: 1978 vp. 403
16293:
16294: Raha-asia-aloite n:o 388.
16295:
16296:
16297:
16298:
16299: P. Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kymenrannan-Iitin
16300: kirkonkylän-Virransalmen tien oikaisemiseksi.
16301:
16302:
16303: E du sk u nn alle.
16304:
16305: Kymenrannan-Iitin kirkonkylän-Virransal- että Eduskunta ,ottaisi valtion vuoden
16306: men tien oikaiseminen parantaisi huomattavasti 1979 tuh ja. menoarvioon 1 000 000
16307: asianomaista tietä. Tämä tie on erittäin mut- markan määrärahan Kymenrannan-Ii-
16308: kainen ja mäkineo ja sen vuoksi myös vaaral- tin kirkonkylän-,-Virransalmen tien oi-
16309: linen liikenteelle. kaisemiseksi.
16310: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16311: nioittaen,
16312: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
16313:
16314: Pekka Jokinen Erkki Häkämies ·
16315: 404 1978 vp.
16316:
16317: Raha-asia-aloite n:o 389.
16318:
16319:
16320:
16321:
16322: P. Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuusaan tien paran-
16323: .tamiseeri nelikaistaiseksi välillä Puhj o-Voikkaa.
16324:
16325:
16326: Ed ti sku n n a 11 e.
16327:
16328: Kuusankosken-"-Kouvolan seudun tiestön sia ja aiheuttavat jatkuvasti liikenteen ruuhkau-
16329: osalta on asianomaisten kaupunkien ja TVH:n tumista.
16330: toimesta laadittu seudun väylästön kehittämis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16331: ohjelma, johon liittyy' myös rakennusaikataulu. nioittaen,
16332: Tärkeätä olisi, että asianomaista aikataulua voi-
16333: taisiin noudattaa ja vielä keskeneräiset tiet että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16334: tehdä nopeasti valmiiksi. Erityisen tärkeänä 1979 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
16335: on pidettävä Kuusaan tien parantamista neli- markan määrärahan Kuusaan tien paran-
16336: kaistaiseksi välillä Puhjo-Voikkaa. Kiireelli- tamiseksi nelikaistaiseksi välillä Puhjo
16337: simpinä kohteina ko. tien parantamiseksi on -Voikkaa sekä Kymijoen siltojen le-
16338: pidettävä Kymijoen siltojen rakentamista niin ventämiseksi niin Kuusankosken kuin
16339: Kuusankosken puolella kuin Voikkaallakin, sil- V oikkaankin puolella.
16340: lä ne ovat kapeutensa vuoksi erittäin vaaralli-
16341: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
16342:
16343: Pekka Jokinen Erkki Häkämies
16344: 1978 vp. 405
16345:
16346: Raha-asia-aloite n:o 390.
16347:
16348:
16349:
16350:
16351: P. Jokinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta rintama-
16352: sotilaiden kuntoutukseen.
16353:
16354:
16355: E d u s k u n n a 11 e.
16356:
16357: Viime sotien rintamaveteraanit ovat tervey- Edellä lueteltuihin sairauksiin, viimihin ja
16358: deltään muita ikätovereitaan huomattavasti hei- vammoihin ja erikoisesti raaja-, nivel- ja selkä-
16359: kommassa kunnossa. Rintamasotilaista lähes vaivoibio on erilaisista fysikaalisista hoidoista
16360: puolet kärsii terveyttä selvästi haittaavasta ja kuntoutuksesta suurta apua. Näitä hoitoja ja
16361: viasta tai sairaudesta. Pahimmin vaivat tuntu- kuntoutusta sotiemme veteraanit ovat pääasias-
16362: vat veteraanien liikuntaelimistössä. Raaja-, sa saaneet Peurungan kuntouttamislaitoksessa.
16363: nivel- ja selkävaivat kattavat kolme neljäsosaa Valtion ensi vuoden tulo- ja menoarvioesi-
16364: kaikista oireista ja vaivoista. Rintamaveteraani- tykseen on varattu 6 000 000 markkaa nimik-
16365: en nykyinen terveydentila on julkistetun tutki- keelle: valtionapu rintamaveteraanien kuntou-
16366: muksen mukaan huono. Terveitä ja oireettornia tustoiminnan tehostamista koskevaan kokeilu-
16367: heistä oli vain yksi prosentti. Vähäisiä vaivoja toimintaan. Mielestämme nimike on väärä. · Ei
16368: potee 33 %, normaalia elämää selvästi haittaa- tarvita enää mitään kokeilua. Kyllä tiede-
16369: via vikoja on 46 % :lla, jopa elinikää lyhentävää tään, että vaivoihin nimenomaan erimuotoinen
16370: vakavaa sairautta potee noin 20 % rintama- ja riittävän pitkäaikainen kuntoutus auttaa.
16371: sotilaista. Nimikkeen tulisi kuulua: valtionapu rintama-
16372: Tällä hetkellä rintamaveteraani on keski- sotilaiden kuntoutukseen.
16373: määrin 63-vuotias. Vanhimmat heistä ovat ehti- Tulo- ja menoarvioesityksessä oleva summa
16374: neet jo 85 vuoden ikään ja nuorin ikäpolvi on on aivan riittämätön. Mielestämme Suomenkin
16375: täyttänyt 52 vuotta. Rintamamiehiä on tällä olisi vihdoinkin maksettava kunniavelkansa so-
16376: hetkellä noin 340 000 ja heistä noin puolet vie- tiemme veteraaneille.
16377: lä työelämässä mukana. Erilaisten lihas-, nivel-, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16378: selkä-, niska- ja hartiakipujen lisäksi rasittavat nioittaen,
16379: heitä myös sydänviat ja hengenahdistus. Neuro-
16380: logian, kirurgian ja psykiatrian aloilla tavataan että Eduskunta ottaisi valtio11, vuo-
16381: myös jonkin verran tapauksia. Tosin niiden den 1979 tulo- ja menoarvioon lisäyk-
16382: osuus on vain puolisen prosenttia. Tehdyt tut- senä 4 000 000 markan määrärahan rin-
16383: kimukset osoittavat, että veteraanit ovat saman- tamasotilaiden kuntoutukseen.
16384: ikäisiä heikommassa kunnossa yleensä.
16385: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
16386:
16387: Pekka Jokinen Elsi Hetemäki-Olander Juuso Häikiö·
16388: Heikki Jartti Erkki Häkämies Kirsti Hollming
16389: Saara Mikkola Eeva Kauppi Lauri Impiö
16390: Esko J. Koppanen Esko Härkönen
16391: 406 1978 vp.
16392:
16393: Raha-asia-aloite n:o 391.
16394:
16395:
16396:
16397:
16398: Juntumaa ym.: Määrärahan osoittamisesta ikonitaiteen tutkimuk-
16399: sen professorin viran perustamiseksi Helsingin yliopistoon.
16400:
16401:
16402: E d u s k u n n a 11 e.
16403:
16404: Viime vuosikymmeninä on idän ortodoksisen sissa kirkoissa, luostareissa, museoissa ja yksi·
16405: kirkon ikonitaiteen tutkimus ollut nopeimmin tyiskodeissa on runsaasti tutkimatonta ikoni-
16406: laajenevia taidehistorian lohkoja. Se on saanut aineistoa, jonka tieteellinen luettelointi hyödyt-
16407: aikaan tämän taiteen alan arvostuksen voimak- täisi suuresti kansainvälistä tutkimusta. Vilkas
16408: kaan nousun kautta maailman. Erityisesti ovat näyttelytoiminta ja ikonitaiteen harrastus osoit·
16409: Neuvostoliitossa tällä vuosisadalla kehitetyt tavat suuren yleisön ja erityisesti kulttuuripii·
16410: ja sovelletut restaurointimenetelmät edistäneet rien kiinnostuksen tähän erikoisalaan, josta
16411: ikonitaiteen tieteellistä tutkimusta. Euroopan aiemmin, ennen toista maailmansotaa, varsin
16412: monissa maissa on syntynyt tutkijain ryhmiä vähän tiedettiin. Hyvät suhteemme ikonitutki-
16413: ja erityisesti ikonitaiteen tutkimukseen erikois- muksen johtaviin maihin, :I<reikkaan . ja Neu-
16414: tundta tieteenharjoittajia. vostolHttoon, edistävät osaltaan tieteellistä vuo-
16415: Suomi on menestyksellisesti osallistunut tä- rovaikutusta tällä taiteentutkimuksen alalla.
16416: hän kansainväliseen tutkimustoimintaan ja tie- Huolimatta ikonitaiteen tutkimuksen hyvistä
16417: don levitykseen. Neuvostoliiton kanssa harjoi- edellytyksistä ja jo saavutetuista 'tuloksista ei
16418: tetun tieteellisen·· yhteistoiminnan tuloksia on korkeakoululaitoksessamme. ole yhtään alan va-
16419: mm. arvokkaimman Suomessa olevan ikonin al~ 'kinaista virkaa, joka turvaisi jatkuvan kehityk-
16420: kuperän ja ikonografian selvittäminen. Suoma- sen.
16421: laisella ikonitutkijalla, dosentti Aune Jääskisel- Viitaten edellä olevaan ehdotamme kunnioit-
16422: lä, on jatkuvasti merkittäviä kansainvälisiä tavasti,
16423: luento- ja arviointitehtäviä. Suomella onkin
16424: huomattavia edellytyksiä kehittyä keskeiseksi että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
16425: ikonitutkimuksen maaksi mm. seuraavista syis- den 1979 tulo-· ja menoarvioOn 99 500
16426: tä: markan määrärahan ikonitaiteen tutki-
16427: Suomessa on toisena· kansankirkkona orto- muksen varsinaisen ·professorin viran
16428: doksinen kirkko, jonka historiasSa ja hartaus- perustamiseksi Helsingin yliopistoon.
16429: elämässä ikoneilla on tärkeä asema. Ortodoksi-
16430: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
16431:
16432: Antero Juntumaa Pentti Rajala Anneli Kivitie
16433: Erkki Korhonen Mauno Manninen Kirsti Hollming
16434: Olavi Majlander ·· Juhani Saukkonen Seppo Westerlund
16435: Impi Muroma Ragnar Granvik Sauli Hautala
16436: Juhani Sipiläinen Saara Mikkola Juhani Orrentnaa
16437: Raino Westerholm Lauri Impiö Veikko Vennamo
16438: Kerttu Hemmi Sylvi Saimo Kuuno Honkonen
16439: Terhi Nieminen Eero Lattula Lyyli Aalto
16440: Ulla Järvilehto Sakari Knuuttila Veikko J. Matikkala
16441: Jorma Fred Ensio Laine Kyllikki Stenros
16442: Irma Toivanen Elly Sigfrids Kullervo Rainio
16443: J. Juhani Kortesalmi
16444: · 1978 vp. 407
16445:
16446: Raha-asia-aloite n:o 392.
16447:
16448:
16449:
16450:
16451: Juntumaa ym.: Määrärahan osoittamisesta huumeiden käytön eh-
16452: käisemisopetuksen ylitarkastajan .. palkkaamiseksi kouluhalli-
16453: tukseen.
16454:
16455:
16456: E d u s kun n a 11 e.
16457:
16458: Suomalaisen yhteiskunnan tämänhetkinen jonkin verran auttaa tilannetta, mutta koko
16459: vaikea ongelma on nuorten lisääntynyt alkoho- terveyskasvatuksen laaja kenttä vaatii niin pal-
16460: linkäyttö. Useiden eri tutkimusten perusteella jon, että erityinen raittiuskasvatusta tarkoitta-
16461: voidaan nuorten alkoholinkäytössä selvästi ha- va ylitarkastajan virka on tarpeen nykyisissä
16462: vaita seuraavat hälyttävät piirteet: olosuhteissa joka tapauksessa.
16463: - Raittiiden nuorten määrä on jyrkästi vä- Valtioneuvoston suorittamien supistuspäätös-
16464: hentynyt. Tutkimusten mukaan se vähenee ta- ten seurauksena peruskoulussa on vähennetty
16465: saisesti alkaen 12:sta ikävuodesta. mm. kansalaistaito-nimisen oppiaineen, johon
16466: - Juomisen tiheys, siis käyttökertojen lu- raittiuskasvatus kuuluu, tunteja niin, että rre
16467: kumäärä tiettyinä ajanjaksoina, on lisääntynyt on kokonaan poistettu 3., 4. ja 9. luokilta. Ai-
16468: kaikissa ikäryhmissä. heen käsittely muiden aineiden yhteydessä on
16469: - Juodut määrät ovat kaksin- tai kolmin- osoittautunut vaikeaksi. Läpäisyperiaatteella
16470: kertaistuneet. annettava opetus voi jäädä hyvin vähäiseksi
16471: - Suurkuluttajien määrä on juomatapatut- ellei ihan olemattomaksi.
16472: kimuksen tulosten mukaan kaksinkertaistunut Kouluun kohdistuvat teoreettisten opintojen
16473: 15-19-vuotiaiden poikien parissa vuodesta odotukset ja paineet ovat niin suuria, ettei
16474: 1969 vuoteen 1976. opettajilla ole ollut riittävästi mahdollisuuksia
16475: - Sukupuolten väliset erot ovat jyrkästi ka- antaa elämisen taitoihin kuuluvaa opetusta.
16476: ventumassa. Vielä 1960-luvulla tyttöjen alko- Kun tähän kysymykseen ei opettajan koulutuk-
16477: holinkäytön oletettiin olevan niin harvinaista, senkaan yhteydessä ole käytettävissä aikaa eikä
16478: että tyttöjä ei lainkaan tutkimuksiin sisällytet- muita resursseja, opettajat tarvitsevat raittius-
16479: ty. Tuoreiden tutkimusten mukaan tytöt juovat kasvatuksessa tukea, jonka voisi ylitarkastaja
16480: siinä missä pojatkin. monin tavoin antaa.
16481: - Asuinpaikkakunnan, taajama-alueen sekä Kouluissa annettava raittiusopetus on kat-
16482: vanhempien sosiaalisen as·eman merkitys on vä- sottu niin merkittäväksi, että useille kunnalli-
16483: henemässä. Nuorten alkoholinkäyttö on luisu- sille lautakunnille on annettu sitä koskevia tu-
16484: massa pois vanhempien valvonnasta. kitoimia. Koululautakunnalla on päävastuu
16485: - Nuorten päihdehuoltojärjestelmän palve- suoritettavasta raittiusopetuksesta kuten muus-
16486: luksia koskevien tilastojen perusteella päihde- takin koulun toiminnasta. Raittiuslautakunnille
16487: ongelmat ovat nuorten parissa lisääntyneet huo- on asetuksessa annettu tehtäväksi tukea kou-
16488: mattavasti. Lastensuojelulain perusteella huol- luissa suoritettavaa raittiusopetusta ja -kasva-
16489: lettujen päihdeongelmaisten nuorten lukumää- tusta. Kansanterveyslaki antaa terveyslautakun-
16490: rä on nelinkertaistunut vuodesta 1960 vuoteen nille tehtäväksi kouluterveydenhoidon järjestä-
16491: 1975. misen ja sen yhteydessä mm. tupakan ja alko-
16492: (Salme Ahlström-Laakso: Nuorten alkoholin- holin käytön vähentämistä ohjaavan neuvon-
16493: käyttö ja siinä tapahtuneet muutokset; Lapsi nan. Tupakkaa koskeva lainsäädäntö ohjaa
16494: ja alkoholi, Helsinki 1978) edellä sanottuja lautakuntia yhteistyöhön tu-
16495: Tutkimusten osoittama arkitodellisuus on, pakkaa koskevassa terveyskasvatuksessa. Ta-
16496: ettei koululaitos nykyisellään pysty täysin te- lousvaliokunnan mietinnössä (n:o 7/1977 vp.),
16497: hokkaasti täyttämään osuuttaan päihteiden en- jonka eduskunta on hyväksynyt, edellytetään
16498: naltaehkäisyä tarkoittavassa toiminnassa. To- myös nuoriso-, urheilu- ja sosiaalilautakuntien
16499: sin terveysopetuksen ylitarkastajan virka voi osallistuvan raittiuskasvatusyhteistyöhön. Jotta
16500: 408 Raha-asia-aloite n:o 392
16501:
16502:
16503: lainsäätäjien tahto voisi laaja-alaisena yhteistyö- että Eduskunta ottaisi valtion v.uoden
16504: nä kunnissa onnistua, tarvitaan keskushallin- 1979 tulo- ja menoarvioon 80 000 mar-
16505: nossa koordinointia ja ohjausta, jonka raittius- kan määrärahan alkoholijuomien, huu-
16506: kasvatuksen ylitarkastaja voisi suorittaa. meiden ja tupakan käytön ehkäisemistä
16507: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- tarkoittavan opetuksen ylitarkastajan
16508: nioitt~vasti, palkkaamiseksi kouluhallitukseen.
16509: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
16510:
16511: Antero Juntumaa Aimo Ajo Olavi Majlander
16512: Ulla Järvilehto Sylvi Saimo J. Juhani Kortesalmi
16513: Kyllikki Stenros Veikko J. Matikkala Uljas Mäkelä
16514: E. Korhonen Jouko Mäkelä Lauri Impiö
16515: Pekka Vilmi Veikko Vennamo
16516: 1978 vp. 4()9
16517:
16518:
16519: Raha-asia-aloite n:o 393.
16520:
16521:
16522:
16523:
16524: Juntumaa: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 322 perus-
16525: parantamiseen.
16526:
16527:
16528: E d u s k u n n a 11 e.
16529:
16530: Itä-länsisuuntainen Kurun ja Pa.rkanon siis tie on erityisen raskaan liikenteen kuormit-
16531: kunnissa sijaitseva tieyhteys Kuru-Parkano on tama ja kestokykynsä rajoilla, se tarvitsee
16532: vanha ja heikkokuntoinen. Tiellä on tärkeä pikaisen peruskorjauksen.
16533: merkitys mm. puutavarakuljetuksen vuoksi Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
16534: sekä yhdystienä Satakunnasta ja sen rannikolta tavasti,
16535: Mäntän ja sisä-Suomen teollisuusalueille. Li- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16536: säksi tie palvelee harvaan asutun seudun usei- 1979 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
16537: den kylien ainoana kulkureittinä asutuskeskuk- markan määrärahan maantien n:o 322
16538: siin. Edelleen kehittyvä turveteollisuus tarvit- perusparannustöiden käynnistämistä var-
16539: see tietä, samoin Kurun kiviteollisuus. Koska ten.
16540: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
16541:
16542: Antero Juntumaa
16543:
16544:
16545:
16546:
16547: 52 0878005881
16548: 410 1978 vp.
16549:
16550: Raha-asia-aloite n:o .394.
16551:
16552:
16553:
16554:
16555: Juntumaa: Määrärahan osoittamisesta Ruhalan-Vilppulan maan-
16556: tien perusparantamiseen.
16557:
16558:
16559: E d u s k u n n a 11 e.
16560:
16561: Itä-länsisuuntainen Ruoveden ja Vilppulan kas bussi-, työmatka-, koululaiskuljetus- sekä
16562: kunnissa sijaitseva tieyhteys Ruhah-VHppula maukailuliikenne.
16563: on vanha ja heikkokuntoinen. Uuden tien ra-, 22 kilomettin pituista Vilppulan-Ruhalan
16564: kentamisesta on eduskunta hyväksynyt aloitteen tien perusparannusta varten on valmis ja vah-
16565: jo v. 1962. Hanke on ollut tie- ja vesira" vistettu suunnitelma, joten työ voidaan aloittaa
16566: kennuslaitoksen toimenpideohjelmassa vuodelle nopeasti. Työhön voitaisiin sijoittaa noin 100
16567: 1972 sekä sittemmin siirrettynä myöhemmille miestä.
16568: vuosille, mutta on nyt jäänyt Hämeen piirin Edellä esitettyyn perustuen ehdotan kun-
16569: vaikeiden rahoitusnäkymien vuoksi kokonaan nioittaen,
16570: pois ohjelmasta.
16571: Ruhalan-Vilppulan tieyhteys on tärkeä että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
16572: erityisesti puunjalostusteollisuuden kuljetusten den 1979 tulo- ;a menoarvioon
16573: vuoksi. Nykyiset puutavaran kuljetukset ovat 1 000 000 markan määrärahan Ruhalan
16574: lähes 250 000 m3 vuodessa, yksistään Ruove- -Vilppulan maantien perusparannus-
16575: dellä toimivat sahat kuljettavat noin 5 000 työtä varten.
16576: kuormaa vuodessa. Lisäksi on tällä väylällä vil-
16577: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
16578:
16579: Antero Juntumaa
16580: 1978 vp. 411
16581:
16582: Raha-asia-aloite n:o 395.
16583:
16584:
16585:
16586:
16587: Juntumaa ym.: Määrärahan osoittamisesta MS-potilaiden ja mui-
16588: den neurologisesti vammautuneiden kuntoutukseen.
16589:
16590:
16591: E d u s k u n n a 11 e.
16592:
16593: Multippeliskleroosia eli keskushermoston pe- kehitykseen. Kuntootuksen heikentämisestä val-
16594: säkekovettumatautia sairastaa maassamme noin tiontaloudelle aiheutuvat säästöt ovat varsin
16595: 4 000 henkilöä. Paras hoito MS-taudissa on vähäiset verrattuna niihin menoihin, joita
16596: aktiivinen kuntoutus ja liikunta sekä sopeutu- aiheutuu MS-potilaiden joutumisesta täysin lai-
16597: minen muuttuvaan työ- ja toimintakykyyn. toshoidon varaan. MS-potilaiden kuntoutusta
16598: Tehokkaalla lääkintävoimistelulla ja kuntoile- olisikin päin vastoin edelleen tehostettava ja
16599: malla pyritään pitämään potilaan lihakset kun- käytettävä terveyskeskuksia nykyistä tehok-
16600: nossa ·ja säilyttämään hänen toimintakykynsä kaammin MS-potilaiden fysikaalisessa hoidossa.
16601: mahdollisimman pitkään täysitehoisena. Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
16602: Invaliidihuoltolain nojalla kunnille ja yksi- nioittaen,
16603: tyisille yhteisöille on voitu myöntää tukea ja
16604: avustusta kuntoutuksen ·järjestämiseen. Nyt näi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16605: tä etuisuuksia on kuitenkin sosiaalihallituksen 1979 tulo- ja menoarvioon luvun 33.44
16606: toimesta ryhdytty kaventamaan kohdistamalla uudelle momentille 10 milj. markkaa
16607: valtiontalouden säästötoimia kuntoutusmäärä- MS-potilaiden ja muiden neurologisesti
16608: rahoihin. Tämä suuntaus on kuitenkin täysin vammautuneiden potilaiden kuntoutuk-
16609: virheellinen, koska kuntootuksen heikkenemi- sen ja hoidon tehostamiseen.
16610: nen välittömästi vaikuttaa kielteisesti taudin
16611: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
16612:
16613: Antero Juntumaa Veikko J. Matikkala
16614: Erkki Korhonen Olavi Majlander
16615: Jorma Fred Impi Muroma
16616: Sauli Hautala Raino Westerholm
16617: 412 1978 vp.
16618:
16619: Raha-asia-aloite n:o 396.
16620:
16621:
16622:
16623:
16624: Juvela: Määrärahan osoittamisesta Vaasan ja Porin tiet yhdistä-
16625: vän Kovelahden tien peruskorjaamiseksi.
16626:
16627:
16628: E d u s kun n a 11 e.
16629:
16630: Ikaalisten Riitialan kylästä alkava Vaasan ja den Ikaalisten seudulla p1tru.sm välttämättö-
16631: Porin tiet yhdistävä ns. Kovelahden tie on mänä, että tämä noin 15 km:n pituinen tie-
16632: rakennettu v. 1936. Tie on suhteellisen suora, osuus otettaisiin tehostetun kunnossapidon alai-
16633: mutta kapea, eikä sen pohja kestä nykyajan seksi.
16634: raskasta liikennettä. Tällä tiellä on varsin huo- Edellä olevan perusteella ehdotan,
16635: mattava merkitys Ikaalisista ja Viliakkalasta
16636: Poriin sekä Raumalle suuntautuvassa puutava- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16637: ran kuljetuksessa ja sen kunnostaminen nyky- 1979 tulo- ja menoarvioon 1 milj. mar-
16638: ajan liikennevaatimukset täyttäväksi loisi hyvät kan määrärahan Riitialasta alkavan
16639: edellytykset teollisuuden kehittämiselle Itä- Vaasan ja Porin tiet yhdistävän Kove-
16640: Ikaalisten suunnalla. Näillä perusteilla ja lisäksi lahden tien rakentamiseksi nykyajan
16641: huomioonottaen jatkuvan vaikean työttömyy- liikennevaatimuksia vastaavaksi.
16642: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
16643:
16644: Aulis Juvela
16645: 1978 vp. 413
16646:
16647: Raha-asia-aloite n:o 397.
16648:
16649:
16650:
16651:
16652: Järvilehto ym.: Määrärahan osoittamisesta Lahden teknillisen
16653: oppilaitoksen laajennuksen suunnitteluun.
16654:
16655:
16656: E d u s k u n n a 11 e.
16657:
16658: Lahden teknillisen oppilaitoksen laajennus elämänkin edellyttämät opiskelijoiden jatko-
16659: on usean vuoden ajan ollut' esillä valtion KTS- koulutusmahdollisuudet.
16660: suunnitelmassa. Se on mukana myös ammatti- Oppilaitoksen opetus keskittyy lähes täysin
16661: kasvatushallituksen suunnitelmissa, mutta han- puu- ja rakennusalaan, kun erityisesti esiintyy
16662: ketta on toistais'eksi lykätty. painetta laajentaa konealan opetusta ja aloittaa
16663: Päijät-Hämeen elinkeinorakenne on erittäin myös sähköalan koulutus. Lisäksi on tarvetta
16664: teollisuuspainotteinen, josta syystä myös tek- vaatetusteollisuutta palvelevaan koulutukseen ja
16665: nillisen koulutuksen aloitus- ja oppilaspaikkojen kaavoituksen koulutukseen.
16666: määrää tulisi lisätä. Lahden teknillisessä oppi- Opetuksen laajentaminen edellyttää lisätiloja~
16667: laitoksessa tulisi elinkeinorakenteen vuoksi olla vähimmillään ·n. 3 500 m2 •
16668: enemmän alan koulutuspaikkoja kuin keskimää- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
16669: rin köko valtakunnassa, mutta niitä onkin kes-
16670: kimääräistä vähemmän. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16671: Kun Lahdessa on yleisten ammattikouiJ:ujen 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
16672: aloitus- ja oppilaspaikkoja lisätty kunnallisin 29.76.74 200 000 markan määrärahan
16673: toimenpitein, olisi johdonmukaista, että valtion käytettäväksi Lahden teknillisen oppi-
16674: toimenpitein turvattaisiin ympäristön elinkeino- laitoksen laajennuksen suunnitteluun.
16675: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
16676:
16677: Ulla Järvilehto Veikko J. Matikkala Sauli Hautala
16678: Impi Muroma Antero Juntumaa E. Korhonen
16679: Olavi Majlander
16680: 414 1978 vp.
16681:
16682: Raha-asia-aloite n:o 398.
16683:
16684:
16685:
16686:
16687: Järvilehto ym.: Määrärahan osoittamisesta vapaiden kirkko- ja
16688: seurakuntien kulttuuri- ja sosiaalitoimintaan sekä niiden toi-
16689: mintakeskusten rakentamiseen.
16690:
16691:
16692: E d u s k u n n a 11 e.
16693:
16694: Vapaat kirkko- ja seurakunnat suorittavat tamista varten. Ruotsin valtion budjetista on
16695: mittavaa kulttuuri- ja sosiaalityötä, nuorisotyötä vapaille seurakunnille jaettu yli 20 miljoonaa
16696: ja ennaltaehkäisevää toimintaa alkoholismia, kruunua jaettavaksi kullekin niiden jäsenmäärää
16697: tupakointia ja muita terveydellisesti haitallisia vastaavassa suhteessa.
16698: elämäntapoja vastaan. Nämä kirkko- ja seura- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
16699: kunnat: Helluntaiherätys, Vapaakirkko, Meto-
16700: distikirkko, Pelastusarmeija, Baptistiyhdyskun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16701: ta, Adventtikirkko, eivät saa kootuksi varoja 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
16702: verotuksella niin kuin valtionkirkot. Eräitten 29.99.50 5 miljoonan markan määrä-
16703: vapaitten seurakuntien taloutta rasittavat kiin- rahan jaettavaksi vapaille kirkko- ,1a
16704: teistöistä perittävät kirkollis-, valtion- ja kun- seurakunnille niiden kulttuuri- ja so-
16705: nallisverot. Näille kirkko- ja seurakunnille voi- siaalitoimintaa sekä toimintakeskustm
16706: taisiin myöntää varoja nimenomaan kulttuuri- rakentamista varten.
16707: ja sosiaalityötä sekä toimintakeskusten raken-
16708: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
16709:
16710: Ulla Järvilehto Olavi Majlander
16711: Impi Muroma E. Korhonen
16712: Veikko J. Matikkala Raino Westerholm
16713: Antero Juntumaa Sauli Hautala
16714: 1978 vp. 415
16715:
16716: Raha-asia-aloite n:o 399.
16717:
16718:
16719:
16720:
16721: Järvilehto ym.: Määrärahan osoittamisesta kodinperustamislai-
16722: noihin.
16723:
16724:
16725: E d u s kun n a 11e.
16726:
16727: Nuoret, alle 30-vuotiaina avioliiton solmivat silloin kun tilaa tarvitaan, ts. lasten ollessa
16728: pariskunnat ovat kotia perostaessaan usein hy- pieniä. Taloudelliset mahdollisuudet väljem-
16729: vin vaikeassa taloudellisessa asemassa. Monilla pään asumiseen avautuvat usein vasta keski-
16730: on opiskelu vielä kesken, ja perheen talous on iässä, jolloin tilantarve vähenee lasten lähties-
16731: opintolainojen ja satunnaisten tilapäisansioiden sä kotoa.
16732: varassa. Niillä, jotka ovat jo päättäneet opis- Yhteiskunnan, jonka tulevaisuus on lapsissa,
16733: kelunsa, on edessä pitkäaikainen opintovelko- tulee tukea nuorten perheiden perustamista ja
16734: jen takaisin maksu. Myös työssä käyvien nuor- lasten synnyttämistä sekä oikaista asumisväl-
16735: ten ansiot ovat tässä vaiheessa yleensä pienim- jyyteen liittyvät vinoutumat lapsiperheiden
16736: millään ja nousevat myöhemmin ikälisien ja osalta. Näistä syistä olisi alle 30-vuotiaille
16737: ammattitaidon karttumisen johdosta. avioliiton solmiville patiskunoille myönnettävä
16738: Kun velkojen maksu, pienipalkkaisuus, ko- pitkäaikaista halpakorkoista kodinperustamis-
16739: din perustaminen ja perheen elättäminen ai- lainaa, jonka maksuerät voitaisiin porrastaa
16740: heuttavat nuorille pareille samanaikaisesti ta- nouseviksi perheen varallisuuden kohoamisen
16741: loudellista painetta, pyrkivät monet siirtä- myötä. Laina voitaisiin yhdistää· myös perhe-
16742: mään lasten synnyttämistä myöhempään ikään. kustannusten tasaukseen siten, että jokaisen
16743: Kuitenkin iän karttuessa synnytysriskit ja las- lapsen syntymän yhteydessä osa lainasta kuo-
16744: ten riskit jossain määrin lisääntyvät ja myös leutuisi.
16745: fertiliteetti 1. mahdollisuus lasten saamiseen Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
16746: alenee. Biologisesti edullisinta olisi hankkia
16747: ainakin ensimmäinen lapsi alle 23-vuotiaana. että Eduskunta ottaisi .valtion vuo-
16748: Ne perheet, jotka hankkivat lapsensa hyvis- den 1979 tulo- ja menoarvioon luvU1z
16749: sä ajoin, joutuvat usein tinkimään asumistasos- 33.15 uudelle momentille 10 miljoonan
16750: taan lapsettorniin perheisiin nähden. Nykyisen markan määrärahan nuorten parien ko-
16751: asumisjärjestelmän eräs suuri heikkous onkin dinperustamislainoja varten.
16752: siinä, että perheet joutuvat asumaan ahtaasti
16753: Helsingissä· 25 päivänä syyskuuta 1978.
16754:
16755: Ulla Järvilehto Veikko J. Matikkala Sauli Hautala
16756: Impi Muroma Antero Juntumaa E. Korhonen
16757: Raino Westerholm
16758: 416 1978 vp.
16759:
16760: Raha-asia-aloite n:o 400.
16761:
16762:
16763:
16764:
16765: Järvilehto ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta suojatyö-
16766: paikkatoiminnan valtionosuuksiin.
16767:
16768:
16769: E d u s kun n a 11 e.
16770:
16771: Eri tavoin vammautuneille ihmisille olisi dotonta, sillä suojatyöpaikkojen tuotteiden
16772: yhteiskunnan taholta pyrittävä lu0111aan tasa- myyntitulot peittävät näiden työpaikkojen me-
16773: veroiset toiminta- ja elämisen mahdollisuudet noista tavallisesti yli 80 %.
16774: terveiden kanssa. Avohoito ja kuntoutus vam- Monet normaalista työelämästä sivuun jou-
16775: maisten osalta tulisi järjestää niin, että mah· tuneet vammautuneet tarvitsisivat suojatyötä
16776: dollisimman moni vammainen voisi elää mah- jo yksinomaan mielenterveyden kannalta. Paitsi
16777: dollisimman normaalia elämää. Useiden vam- työtuloja vajaatyökykyinen saa suojatyön kautta
16778: maisten ainoa elinpaikkamahdollisuus on van- mielekkyyttä elämäänsä. Suojatyö lykkää työ-
16779: hainkoti, vaikka he sopivasti koulutettuina kyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä ja jouduttaa
16780: voisivat osallistua työelämään. Siksi tarvittaisiin siirtymistä laitoshoidosta osallistuvaan yhteis-
16781: vammaisille tarkoitettua ammatti- ja uudelleen- kuntaan. Suojatyöpaikkojen lisääminen on pe-
16782: koulutusta sekä suojatyöpaikkoja. rusteltua ennen kaikkea siksi, että tällä tavoin
16783: Vajaatyökykyisiä varten tarvittaisiin noin pyritään ihmisen kuntoottamiseen ja itsenäiseen
16784: 10 000 suojatyöpaikkaa, kun niitä tällä hetkellä elämään ja sen laadullisen tason kohottamiseen.
16785: on vain noin 1 000. Tarve on tällä hetkellä Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun•
16786: siis kymmenkertainen. Nykyisin suojatyökeskus- nioittaen,
16787: ten ylläpitäjinä toimivat eri yhdistykset ja sää~
16788: tiöt. Olisi toivottavaa, että myös yhteiskunta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16789: osallistuisi suojatyöpaikkojen perustamiseen ja 1979 tulo- ja menoarvioon momeritille
16790: ylläpitoon, koska tarve on moninkertainen ja 33A4.51 lisäyksenä 10 miljoonaa mark-
16791: suojatyön myönteiset puolet kuntootettaville ja kaa käytettäväksi vammautuneiden Jää-
16792: vajaatyökykyisille ovat erittäin suuret. Suoja- kinnällisen ja sosiaalisen kuntoutuksen
16793: työpaiklkojen moninkertaistamisen yhteiskunnan tehostamiseen ja suojatyöpaikkojen pec
16794: toimesta ei pitäisi olla· taloudellisestikaan mah- rustatniseen vammautuneille.
16795: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
16796:
16797: Ulla Järvilehto Veikko J. Matikiala Sttuli Hautala
16798: Impi Muroma Antero Juntumaa E. Korhonen
16799: Raino Westerholm
16800: 1978 vp. 417
16801:
16802: Raha-asia-aloite n:o 401.
16803:
16804:
16805:
16806:
16807: Järvinen: . Määrärahan osoittamisesta Keski-Uudenmaan Merivie-
16808: märi-hankkeen töiden jatkamiseksi.
16809:
16810:
16811: E d u s kun n a II e.
16812:
16813: Keski-Uudenmaan kunnat Järvenpää, Kerava, ja kuntainliiton yhteisenä työnä ( mom.
16814: Tuusula ja Vantaa ovat vuodesta 1976 alkaen 30.19.77). Kuntainliiton jäsenkunnat eivät voi
16815: rakentaneet perustamansa kuntainliiton välityk- tässä vaiheessa nopeasti lisätä omaa rahoitus-
16816: sellä seudullista vesiensuojelulaitosta, Merivie- panostaan eikä lainoja ole yleisiltä lainamarkki-
16817: märiä. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noilta korkotukilainoiksi vastaavasti enemmän
16818: noin 150 milj. markkaa ja sen toteuttaminen saatavissa. Nimenomaan louhintatöiden huomat-
16819: jatkuu suunnitelman mukaan yhtäjaksoisesti tava väheneminen vaikeuttaisi edelleen alan
16820: vuoteen 1987 asti. Valmiina tai valmistumassa muutenkin huolestuttavasti heikentynyttä työl-
16821: ovat 25 milj. markan siirtoviemärityöt. Hanke lisyystilannetta.
16822: on poikkeuksellisen suuri koko maatakin aja- Vaikka hallituksen nollalinjainen esitys saat-
16823: tellen ja vesihallituksen käsityksen mukaan eräs taa olla uusien vesiensuojeluhankkeiden osalta
16824: kaikkein tärkeimpiä vesiensuojelutöitä. ehkä perusteltavissakin, tulisi käynnissä ole-
16825: Valtiovalta on vuosina 1975-78 osallistu- vien, erityisesti työllisyyden kannalta tärkeiden
16826: nut tähän merkittäväitä osin sen aloitteesta rakennustöiden jatkuminen ehdottomasti tur-
16827: käynnistettyyn projektiin mm. osoittamalla mo- vata.
16828: mentilta 30.19.31 (avustukset yhdyskuntien Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
16829: vesiensuojelutoimenpiteisiin) avustusta yhteen" taen,
16830: sä 4 milj. markkaa. Tehdyt rakennustyöt ovat
16831: jatkuvasti työllistäneet keskimäärin 50 henkilöä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16832: työmailla. 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
16833: Hallituksen esityksessä tulo- ja menoarvioksi 30.19.31 (avustukset yhdyskuntien ve-
16834: vuodelle 1979 ei ko. momentille kuitenkaan siensuojelutoimenpiteisiin) 3 milj. mar-
16835: ole osoitettu lainkaan varoja. Tästä esityksestä kan määrärahan erityisesti Keski-Uuden-
16836: olisi seurauksena Meriviemärin rakennustöiden maan Meriviemäri-hankkeen keskeneräis-
16837: huomattava supistuminen, vaikka hanketta voi- Ien töiden jatkamiseen.
16838: taisiin osittain toteuttaa Helsingin vesipiirin
16839: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1978.
16840:
16841: Sven-Erik Järvinen
16842:
16843:
16844:
16845:
16846: 53 0878005881
16847: 418 1978 vp.
16848:
16849: Raha-asia-aloite n:o 402.
16850:
16851:
16852:
16853:
16854: Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan osoittamisesta opiskelija-
16855: asuntojen omapääomaosuuden järjestämiseen.
16856:
16857:
16858: E d u s k u n n a 11 e.
16859:
16860: Yhteiskunnan asettamien koulutuspoliittisten asunnoissa jo yli puoleen. Pääomakustannusten
16861: tavoitteiden toteuttaminen vaatii tuekseen riit- alentaminen onkin nähty tärkeimpänä tekijänä
16862: tävää, kohtuuhintaista ja hyvätasoista opiskelija- opiskelijoiden asumiskustannusten alentami-
16863: asuntotuotantoa. 1970-luvulla tästä tuotannosta sessa.
16864: ovat vastanneet lähes yksinomaan opiskelija- Myös ns. omapääoma, jonka osuus esimer-
16865: järjestöjen perustamat ja hallitsemat opiskelija- kiksi kunnallisessa vuokra-asuntotuotannossa on
16866: asuntoyhteisöt. Näiden toimesta on rakennettu noin 10 prosenttia hankinta-arvosta, on jou-
16867: vuosittain 1 500-4 500 asuntopaikkaa. duttu järjestämään lainana yksityisiltä raha-
16868: Huolimatta siitä, että opiskelija-asuntotuo- markkinoilta. Omapääoman puuttumisen vuoksi
16869: tanto on ollut kokonaisuudessaan valtion osa- muodostuvat opiskelija-asuntojen vuokrat 1-2
16870: lainoittamaa, ovat vuokrat kohonneet voimak- markkaa korkeammiksi kuin normaalien vuok-
16871: kaasti. Asumismenot muodostavatkin varsin ra-asuntojen vuokrat. Osan tästä "ylimääräi-
16872: suuren osan opiskelijoiden kokonaismenoista. sestä" vuokria kohottavasta kustannuserästä
16873: Valtion opintotukikeskuksen (VOTK) uusim- maksavat opiskelijat ja osan valtio asumistuen
16874: man tutkimuksen "Opiskelijoiden asuminen ja asumislisän muodossa.
16875: 1977" mukaan osuus oli keskimäärin noin 15 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16876: prosenttia. Varsinkin uusien opiskelija-asunto- nioittaen,
16877: jen vuokrien kohotessa ovat myös asumiskus-
16878: tannukset kohonneet huolimatta asumistuen ja että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
16879: asumislisän alentavasta vaikutuksesta. den 1979 tulo- ;a menoarvioon
16880: Opiskelija-asuntoyhteisöt ovat rahoittaneet 15 000 000 markkaa opiskelija-asun-
16881: rakentamisensa lähes yksinomaan velkapääoman tojen omapääomaosuuden järjestämi-
16882: turvin. Tästä syystä pääomakustannusten osuus seksi.
16883: vuokrasta on kohonnut uusimmissa Opiskelija-
16884: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
16885:
16886: Riitta Järvisalo-Kanerva Jouko Tuovinen Pirkko Aro
16887: Matti Kuusio Salme Myyryläinen Reino Breilin
16888: Jouko Mäkelä Paavo Vesterinen Kyllikki Stenros
16889: Matti Puhakka Juhani Orrenmaa
16890: 1978 vp. 419
16891:
16892: Raha-asia-aloite n:o 403.
16893:
16894:
16895:
16896:
16897: Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden virko-
16898: jen ja toimien perustamiseen teatterikorkeakouluun.
16899:
16900:
16901: Ed u s k u n n a II e.
16902:
16903: Hailitus esittää teatterikorkeakoulun perusta- Tans'sitaiteen korkeakoulutasoista koulutusta
16904: mista siten, että Suomen Teatterikoulun ja ei ole maassamme järjestetty. Teatteriteknisen
16905: Svenska Teaterskolan -nimisen oppilaitoksen henkilökunnan koulutus on kokonaan järjestä-
16906: toimintaa jatkaisi 1. 8. 1979 lukien valtion yllä- mättä. Teatterikorkeakoulun tarkoituksena on
16907: pitämä teatterikorkeakoulu. Lakiesityksen ja ao. koulutuksen järjestäminen kaikkiin teatterin ja
16908: la1tosten sekä Suomen valtion välillä tehdyn tanssitaiteen taiteellisiin ammatteihin sekä nii-
16909: esisopimuksen nojalla on hallituksen budjetti- hin alan teknisiin ja hallinnollisiin ammatteihin,
16910: esitykseen otettu määräraha teatterikorkeakou- joissa taiteellisen ja suunnittelevan työn osuus
16911: lun toimintaan aja:Ue 1. 8.-31. 12. 1979. Mää- on ratkaiseva. Uusien koulutusalojen suunnit-
16912: rärahan suuruus on yhteensä 2 088 100 mark- telua ja asteittaista käynnistämistä varten tulisi
16913: kaa. Kyseinen määräraha on 1askettu siten, ettei teatterikorkeakouluun perustaa V 26 palkkaus-
16914: teatter1kouluista siirtyvän henkilökunnan lisäksi luokan mukaiset tanssin lehtorin ja teatteri-
16915: teatterikorkeakouluun perusteta uusia toimia tekniikan lehtorin toimet sekä V 22 palkkaus-
16916: eikä osoiteta resursseja uusien koulutustehtä- luokan mukaiset tanssin assistentin ja skeno-
16917: vien hoitamiseksi. grafian assistentin toimet. Tämä edellyttäisi
16918: Perusteluina teatterikorkeakoulun perustami- 78 000 markan suuruisen määrärahan osoitta-
16919: selle on esitetty koulutuksen saattamista kor- mista mainittujen tointen palkkaukseen.
16920: keakoulutasoiseksi sekä edellytysten luomista Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
16921: teatterialan koulutuksen \kehittymiselle ja moni-
16922: puolistamiselle. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16923: Korkeakoulutasoinen koulutus edellyttää pro- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
16924: fessuureja, joiden haltijat toimivat oman koulu- 29.34.01 lisäyksenä 183 000 markkaa
16925: tusalansa kehittämisestä vastuullisina. Teatteri- 1 suomenkielisen teatterityön professo-
16926: korkeakouluun tulisi 1. 8. 1979 lukien perustaa rin ( S 16) 1 ruotsinkielisen teatteri-
16927: 1
16928:
16929: seuraavat professorin S 16 palkkausluokan mu- työn professorin ( S 16) 1 dramaturgin-
16930: 1
16931:
16932: kaiset virat: 1 suomenkielinen teatterityön pro- työn professorin (S 16) virkoien sekä
16933: fessorin, 1 ruotsinkielinen teatterityön profes- tanssin lehtorin (V 26) 1 teatteriteknii-
16934: sorin ja 1 dramaturgintyön professorin virka. kan lehtorin (V 26) tanssin assistentin
16935: 1
16936:
16937: Tämä edellyttäisi 105 000 markan suuruisen (V 22) ;a skenografian assistentin
16938: määrärahan osoittamista professorien palkkauk- (V 22) toimien perustamiseksi teatteri-
16939: seen. korkeakouluun 1. 8. 1979 lukien.
16940: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
16941:
16942: Riitta Järvisalo-Kanerva Peter Muurman Pirkko Aro
16943: Jutta Zilliacus Kaarina Suonio Kyllikki Stenros
16944: Seppo Tikka P. Puhakka
16945: 420 1978 vp.
16946:
16947: Raha-asia-aloite n:o 404.
16948:
16949:
16950:
16951: Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan osoittamisesta korkeakoulu-
16952: opiskelijoiden ruokailukustannusten alentamista tarkoittavaan
16953: valtionapuun.
16954:
16955: Ed u s k u n n a 11 e.
16956:
16957: Opiskelijoiden toimeentulon turvaamisessa Momentille olisi otettava 6 000 000 markkaa
16958: on opintotuen kehittämisen rinnalla voimak opetusministeriön käytettäväksi heinäkuun 1
16959: kaasti korostettu viime vuosina välillisen tuen päivästä 1979 lukien siten, että opiskelijan
16960: merkitystä. Opiskelijaruokailu on nähty eräänä maksettavaksi tulevan ateriayhdistelmän hintaa
16961: tarkoituksenmukaisena ja kansantaloudellisena voidaan alentaa keskimäärin noin kahdella
16962: välillisen opintotuen muotona. Opetusministe- markalla ateriaa kohden.
16963: riön toimesta asetettu työryhmä on jättänyt Momentin määrärahasta myönnettäisiin val-
16964: esityksensä korkeakouluopiskelijoiden opiskeli- tionavustusta tai suoritettaisiin korvausta opis-
16965: jaruokailon kehittämisestä 4. 4. 1978. Työryh- kelijaruokalaita ylläpitäville yhteisöille, kuten
16966: mä esitti toimenpiteitä jo vuoden 1979 aikana. ylioppilaskunnille ja niiden omistamille yrityk-
16967: Huhtikuun 22 päivänä 1978 vahvistettaessa sille, sekä suoritettaisiin korvausta valtion ra-
16968: opintotuen enimmäismääriä todettiin valtioneu- vitsemuskeskuksen ylläpitämille opiskelijaruoka-
16969: voston lausunnossa mm. seuraavaa: loille.
16970: "Hallitus pitää tärkeänä, että opintotukijär- Momentin määrärahasta saataisiin käyttää
16971: jestelmän kehittämisessä asetetaan painopiste enintään 200 000 markkaa valtionavustuksena
16972: entistä voimakkaammin opintotuen opintoraha- muissa kuin korkeakoulujen tiloissa toimivien
16973: osuuden lisäämiseen sekä opiskeluaikaisia toi- opiskelijaruokaloiden hankintoihin.
16974: meentulokustannuksia alentavaan niin sanot- Vastaavasti voitaisiin momentilta 29.37.50
16975: tuun välillisen opintotuen laajentamiseen. Opis- (eräät valtionavut, opiskelijaruokaloiden val-
16976: kelijaruokailutoimintaa pyritään viipymättä ke- tionapu) siirtää hallituksen esitykseen sisältyvä
16977: hittämään asiasta laadittujen selvitysten poh- 150 000 markkaa momentin 29.50.52 määrä-
16978: jalta." rahaan.
16979: Opintotuen enimmäismäärissä ei tapahtunut Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
16980: reaalista nousua. Hallituksen tulo- ja meno-
16981: arvioesitykseen vuodelle 1979 ei sisälly myös- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16982: kään määrärahaa korkeakouluopiskelijoiden 1979 tulo- ja menoarvioon uudelle mo-
16983: ruokailon kehittämiseksi. mentille 29.37.52 6 000 000 mark-
16984: Edellä olevaan viitaten esitämmekin valtion kaa valtionavuksi korkeakouluopiskeli-
16985: tulo- ja menoarvion lukuun 29.37 lisättäväksi joiden ruokailukustannusten alentami-
16986: uuden momentin 52, valtionavustus korkea- seen.
16987: kouluopiskelijoiden ruokailukustannusten alen-
16988: tamiseen.
16989: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
16990:
16991: Riitta Järvisalo-Kanerva Sakari Knuuttila .Peter Muurman
16992: Mauno Forsman Kaisa Raatikainen L. Lehtinen
16993: Helge Siren Juhani Surakka Matti Luttinen
16994: Jouko Tuovinen Kaarina Suonio Salme Myyryläinen
16995: Risto Tuominen Eino Grönholm Jouko Mäkelä
16996: Väinö Turunen Uljas Mäkelä Pirkko Aro
16997: Jacob Söderman Sinikka Luja-Penttilä Reino Breilin
16998: Erkki Liikanen Bror LiUqvist Aimo Ajo
16999: Meeri Kalavaineo Seppo Tikka Matti Puhakka
17000: 1978 vp. 421
17001:
17002: Raha-asia-aloite n:o 40.5.
17003:
17004:
17005:
17006:
17007: Kaarna ym.: Määrärahan osoittamisesta Vainikkalan viljavaraston
17008: muuttamiseen vastaanottovarastoksi.
17009:
17010:
17011: E d u s k u n n alle.
17012:
17013: Valtion viljavaraston Vainikkalan varasto on Etelä-Karjalasta tuotetun kauppaviljan varas-
17014: rakennettu Neuvostoliitosta ostetun viljan va- tointimahdollisuuksien parantamiseksi ja jotta
17015: rastointia varten. Vuonna 1959 rakennettiin ikäviltä ristiinkuljetuksilta voitaisiin välttyä,
17016: Vainikkalan viljavarastolle uusi ajanmukainen olisi Vainikkalan viljavarasto muutettava vas-
17017: laboratorio ja henkilökunnalle asunnot. taanottovarastoksi. Sitä varten olisi kuitenkin
17018: Viime vuosina ei kuitenkaan ole Neuvosto- hankittava kuivaruno ja puhdistuslaitteet sekä
17019: liitosta tullut viljaa, vaan Vainikkalan varastoa rakennettava vastaanottolaituri autokuljetuksia
17020: on käytetty kotimaasta tuotetun viljan varas- varten.
17021: tointia varten, jota on tullut rautateitse Kymen- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
17022: laaksosta ja muualta Etelä-Suomesta. Vastaa- nioittaen,
17023: vasti Etelä-Karjalasta on lähetetty viljaa Ko-
17024: rialle ja muihin Etelä-Suomen varastoihin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17025: Hyvinä viljavuosina on Etelä-Karjalassa ollut 1979 tulo- ja menoarvioon 500 000
17026: suuria vaikeuksia saada viljaa sijoitetuksi mi- markan määrärahan Vainikkalan vilja-
17027: hinkään varastoihin, vaan viljelijät ovat joutu- varastolle viljankuivaamon, puhdistus-
17028: neet säilyttämään kauppaviljaansa omissa puut- laitteiden ;a vastaanottolaiturin raken-
17029: teellisissa säilytystiloissaan, kun vastaanotto- tamista varten.
17030: liikkeetkään eivät aina pysty ottamaan vastaan
17031: kaikkea kaupaksi tarjottua viljaa varastointi-
17032: vaikeuksien takia.
17033: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
17034:
17035: Mikko Kaarna Juhani Sipiläinen
17036: Juhani Saukkonen Lea Sutinen
17037: Risto Tuominen Hannu Tenhiälä
17038: Pentti Poutanen Marjatta Väänänen
17039: 422 1978. vp.
17040:
17041: Raha-asia-aloite n:o 406.
17042:
17043:
17044:
17045:
17046: Kaarna ym.: Määrärahan osoittamisesta Urpalanjoen perkaustöi-
17047: den aloittamiseen.
17048:
17049:
17050: Ed u s kun n a 11 e.
17051:
17052: Luumäen, Ylämaan ja Miehikkälän kuntien viljelijän toimeentulo. Kymen läänissä vallitse-
17053: alueella kulkevan Urpalanjoen varrella asuu vassa työllisyystilanteessa hankkeella on myös
17054: noin 500 maanviljelijää. Joen varsilla keväisin erittäin suuri työvoimapoliittinen merkitys.
17055: ja sateisina kesinä tulvat haittaavat huomatta- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
17056: vasti viljelyä. Viljelykehi'ottoman maan määrä nioittavasti,
17057: tällöin on noin 700 hehtaaria.
17058: Urpalanjoen perkansta varten on laadittu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17059: suunnitelma, jonka kustannusarvio on noin 4 1979 tulo- ;a menoarvioon 1 000 000
17060: miljoonaa markkaa. Suunnitelma on myös saa- markan määrärahan Urpalan;oen per-
17061: nut valtioneuvoston hyväksymisen. kaustöiden aloittamiseen Kymen lää-
17062: Urpalanjoen perkaushanke koskee varsin suu- nissä.
17063: ria alueita ja kysymyksessä on varsin monen
17064: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
17065:
17066: Mikko Kaarna Risto Tuominen
17067: Juhani Saukkonen Juhani Sipiläinen
17068: 1978 vp. 423
17069:
17070: Raha-asia-aloite n:o 407.
17071:
17072:
17073:
17074:
17075: Kaarna ym.: Määrärahan osoittamisesta valtateiden n:o 13 ja 15
17076: välise~ tieyhteyden korjaamiseen välillä Multamälki-Rannti.
17077:
17078:
17079:
17080: E d u s k u n n a 11 e.
17081:
17082: Valtateiden n:o 13 ja 15 yhdystie Multa- kaisuja mainittavasti tarvittane, olisi tämä tie-
17083: mäki-Raotti Suomenniemen kunnassa on run- osuus suhteellisen vähin kustannuksin nopeasti
17084: saasti liikennöity tieyhteys. Tie muodostaa osan parannettavissa liikeoteeilisen merkityksensä
17085: merkittävästä poikittaistieyhteydestä Etelä-Kar- edellyttämään kuntoon.
17086: jalasta Itä-Hämeeseen Mäntyharjun ja Pertuu- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
17087: maan kautta edelleen Harto1aan, Sysmään ja nioittaen,
17088: Joutsaan.
17089: Mainitun poikittaistien osuus välillä Rantti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17090: - Varpanen-Mäntyharju on jo korjattu. Tä- 1979 tulo- ja menoarvioon 500 000
17091: män jälkeen Suomenniemen kunnan alueella markan määrärahan valtateiden n:o 13
17092: oleva osuus Multamäki-Raotti on viimeinen ja 15 välisen tieyhteyden korjaamiseen
17093: sorapintainen ja heikkokuntoinen osuus tästä välillä Multamäki-Rantti Suomennie-
17094: poikittaistieyhteydestä. Koska tielinja tällä osuu- men kunnassa.
17095: della sinänsä on verrattain suora eikä tien oi-
17096: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
17097:
17098: Mikko Kaarna Risto Tuominen
17099: Juhani Saukkonen Juhand Sipiläinen
17100: 424 1978 vp.
17101:
17102: Raha-asia-aloite n:o 408.
17103:
17104:
17105:
17106:
17107: Kaarna ym.: Määrärahan osoittamisesta tien aikaansaamiseen vä-
17108: lillä T aipalsaari-Savitaipale.
17109:
17110:
17111: E d u s k u n n a 11 e.
17112:
17113: Parhaillaan on valmistumassa Lappeenrannan koulukysymysten hoitamiseksi. Tieyhteyden pa-
17114: ja Taipatsaaren välinen tieyhteys. Tämä tiec rantaminen tekisi mahdolliseksi muitakin yh-
17115: yhteys muodostaa kuitenkin vasta osan tiekoko- teistyöjärjestelyjä Savitaipaleen ja Taipalsaaren
17116: naisuudesta Lappeenranta-Taipalsaari-Savi- kesken.
17117: taipale. Jatkoyhteyden Taipalsaari-Savitaipale Puolustuslaitos on hankkinut harjoitusalueek-
17118: rakentaminen tulisi saada mahdollisimman pian seen laajoja maa-alueita Taipalsaaren kunnasta.
17119: vireille, jotta tämä tieinvestointi saataisiin täysi- Puolustuslaitoksen käyttötarpeiden vuoksi olisi
17120: tehoisesti palvelemaan seudun tarpeita. myös välttämätöntä saada paremmat tieyhteydet
17121: T aipalsaaren-Savitaipaleen osuuden mah- välille Lappeenranta-Levänen-Hämäläinen-
17122: dollisimman pikainen rakentaminen Lappeen- Vekaranjärvi.
17123: rannasta Taipatsaarelle toteutuvan osan jatJkoksi Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
17124: on perusteltu muun muassa tärkeänä matkailu- nioittavasti,
17125: tienä. Tieyhteys kattaa laajan alueen Saimaan
17126: matkailullisesti suotuisimmista rannikkoseuduis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17127: ta ja on tärkeä myös tällä rannikkoalueena ja 1979 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
17128: Saimaan saaristossa asuvan kantaväestön palve- markan määrärahan tiesuunnitelmien
17129: lemiseksi. laatimiseksi ja rakennustöihin ryhtymi-
17130: Savitaipaleen ja Taipatsaaren kunnat ovat seksi tieosuudella T aipalsaari-Savitai-
17131: keskenään yhteistyösssä muun muassa perus- pale.
17132: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
17133:
17134: Mikko Kaarna Risto Tuominen
17135: Juhani Saukkonen Juhani Sipiläinen
17136: 1978 vp. 425
17137:
17138: Raha-asia-aloite n:o 409.
17139:
17140:
17141:
17142:
17143: Kaarna ym.: Määrärahan osoittamisesta Vainikkalan-Kasukka-
17144: Jan maantien rakentamiseen.
17145:
17146:
17147: E d u s k u n n a 11 e.
17148:
17149: Idänkaupan ja henkilöliikenteen jatkuvasti jo usean vuoden ajan tehostetun kunnossapidon
17150: lisäännyttyä on Vainikkalan raja-asemasta muo- alaisena, mitä ei ole kuitenkaan suoritettu näh-
17151: dostunut huomattava valtakunnallinen liikenne- tävästi siitä syystä, että tien peiuskunto on
17152: keskus. Se on pakottanut mm. ratapihan suu- niin heikko, ettei se vastaa sen liikennetarvetta.
17153: reen laajentamiseen, jonka työt ovat parhail- Siksi olisikin välttämättä rakennettava uudel-
17154: laan käynnissä. leen tieosuus välillä V ainikkala-Kasukkala,
17155: Vainikkalan kautta ulkomaiseen .tuontiin ja jossa se liittyy vanhaan Viipurin maantiehen,
17156: vientiin liittyvästä tavaraliikenteestä osa kulkee joka on kestopäällystetty välillä Kasukkala-
17157: maantiekuljetuksina raskaalla liikennekalustolla Lappeenranta. ..
17158: Vainikkalan-Haapajärven-Kasukkalan välistä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme . kun-
17159: maantietä n:o 390 käyttäen. Tietä käyttävät nioittaen,
17160: myöskin vuo.sittain useat ulkomaiset rekka-
17161: autot; että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17162: V aidonrautateiden Vainikkalaan rakentamat 1979 tulo- ja menoarvioon 5 miljoonaa
17163: kontainernosturi ja terminaali ovat lisänneet markkaa Vainikkalan ja Kasukkalan vä-
17164: huomattavasti sanotun tien käyttöä. Tie on ollut lisen maantien rakenta.mista varten.
17165: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
17166:
17167: Mikko Kaarna Risto Tuominen
17168: Juhani Saukkonen Juhani .Sipiläin~n
17169:
17170:
17171:
17172:
17173: 54 0878005881
17174: 426 1978 vp.
17175:
17176: Raha-asia-aloite n:o 410.
17177:
17178:
17179:
17180:
17181: Kaarna ym.: Määrärahan osoittamisesta ns. vanhan Viipurin
17182: maantien korjaamiseen välillä Kasukkala-Nuijamaan kirkon-
17183: kylä.
17184:
17185:
17186: E d u s k u n n a 11 e.
17187:
17188: Suomen ja Neuvostoliiton välillä tehdyn so- rannan ja Kasukkalan kylän välillä ja palvelee
17189: pimuksen mukaan avattiin rajanylityspaikka siltä osin myöskin Vainikkalaan suuntautuvaa
17190: Nuijamaalla. Tästä johtuen on moottoriajo- liikennettä. Tieosuus Kasukkalasta Nuijamaalle,
17191: neuvoliikenne Lappeenrannan ja Nuijamaan vä- noin 12 km, on peruskunnoltaan heikko, rou-
17192: lillä kasvanut huomattavasti. Kasvava liikenne tiva, mäkinen ja mutkainen. Lisääntynyt tien
17193: asettaa valtatie 6:n ja Nuijamaan rajanylitys- liikennetarve vaatii sen pikaista korjaamista.
17194: paikan välillä oleville teille entisestään suurem- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
17195: pia vaatimuksia, jotta ne pystyisivät palvele- nioittavasti,
17196: maan kasvavan liikenteen tarpeita.
17197: Vanha Viipurin maantie liittyy valtatie että Edusleunta ottaisi valtion vuoden
17198: 6:een Lappeenrannan rautatieaseman kohdalla 1979 tulo- ja menoarvioon 5 miljoo-
17199: ja sitä käyttävät paikallisen liikenteen lisäksi nan markan määrärahan vanhan Viipu-
17200: huomattavan paljon lännestä ja pohjoisesta Nui- rin maantien korjaamista varten tie-
17201: jamaalle menevät ja sieltä tulevat autot. Tie on osuudella Kasukkala-Nuijamaan kir-
17202: kestopäällystetty 13 km:n matkalta Lappeen- konkylä.
17203: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
17204:
17205: Mikko Kaarna Risto Tuominen
17206: Juhani Saukkonen Juhani Sipiläinen
17207: 1978 vp. 427
17208:
17209: Raha-asia-aloite n:o 411.
17210:
17211:
17212:
17213:
17214: Kainulainen ym.~ Määrärahan osoittamisesta väestörekisteritoi-
17215: minnan aloittamiseksi Karkkilan kaupungissa.
17216:
17217:
17218: Edusku.nnalle.
17219:
17220: Karkkilan kaupungin väestökirjoja pitää Loh- johtajan tehtävä. Sisäasiainministeriö voi kui-
17221: jan kihlakunnan henkikirjoittaja. Yhteydet Loh- tenkin määrätä paikallisten väestökirjojen pitä-
17222: jalie Karkkilasta ovat kuitenkin heikot, joten misen ja henkikirjoituksen toimittamisen kau-
17223: väestörekisteriin kuuluvat kaupungin asukkaat pungissa tai kauppalassa, joko kokonaan tai
17224: ovat huonommassa asemassa kuin muut kau- osittain, muun viranomaisen kuin henkikirjoit-
17225: pungin asukkaat. Esim. virkatodistuksen saa- tajan tehtäväksi.
17226: minen postitse saattaa kestää useita päiviä ja Karkkilan kaupunginhallitus on esittänyt
17227: virkatodistuksen hakeminen linja-autoa käyt- Uudenmaan lääninhallitukselle, että väestökir-
17228: täen vie koko päivän. Väestörekisteritoimiston jojen pitäminen määrättäisiin jonkin valtion
17229: saamiseen Karkkilaan on suuri tarve. viranomaisen tehtäväksi.
17230: Lohjan kihlakunnan henkikirjoittajan anta- Virastotalon rakentaminen Karkkilaan tulee
17231: man tiedon mukaan kihlakunnan koko väki- ratkaisemaan myös toimistotilakysymyksen.
17232: luku oli vuonna 1975 78 464 henkeä, joista Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten
17233: väestörekisteriin kuuluvia oli 6 068 eli 7,7 %. ehdotamme,
17234: Karkkilan asukkaista väestörekisteriin kuului
17235: 1133 henkeä eli 13,0% asukkaista. Esim. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17236: Lohjan väestöstä kuului Lohjan väestörekiste- 1979 tulo- ;a menoarvioon 50 000 mar-
17237: riin ainoastaan 982 eli 7,1 %. Karkkilalaisten kan määrärahan väestörekisteritoimin-
17238: osuus kaikista Lohjan kihlakunnan alueella nan aloittamiseksi Karkkilan kaupun-
17239: väestörekisteriin kuuluvista oli 18,7 %. ~issa.
17240: Väestökirjalain (141/69) 6 §:n mukaan pai-
17241: kallisten väestökirjojen pitäminen on henkikir-
17242: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
17243:
17244: Markus Kainulainen P. Puhakka
17245: 428 1978 vp.
17246:
17247: Raha-asia-aloite n:o 412.
17248:
17249:
17250:
17251:
17252: Kainulainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta asunto-
17253: lainoihin.
17254:
17255:
17256: Eduskunnalle.
17257:
17258: Maamme asuntotilanne on edelleen epätyy- lainoitettiin 32 500 arava-asuntoa ja vuonna
17259: dyttävä, sillä suuri määrä ihmisiä asuu aivan 1978 30 800, niin vuodelle 1979 osoitetulla
17260: liian ahtaasti ja monilta puuttuu asunto koko- määrärahalla voidaan lainaittaa enää n. 28 000
17261: naan. Liian korkeitten asumiskustannusten arava-asuntoa. Näin suuri arava-asuntotuotan-
17262: vuoksi on myös asuntoja tyhjillään. Asuntotuo- non romahdus, samanaikaisesti kun kokonaisuu-
17263: tanto on nyt lisäksi jyrkästi vähenemässä. dessaan arvioidaan uustuotannon vähenevän
17264: Korkeisiin asumiskustannuksiin vaikuttavat 51 000 asunnon tuottamisen tasolle, merkitsee
17265: suurelta osalta suuret pääomakustannukset, ku- asuntopulan kärjistymistä ja toisaalta lisäänty-
17266: ten korkea lainakorko ja lyhyt lainojen kuole- vää työttömyyttä. Asuntotuotannon supistumi-
17267: tusaika. Tämä asuntotilanteen paranemisen este nen merkitsee kymmenientuhansien rakennus-
17268: on poistettavissa vain siten, että valtio ryhtyy työläisten työttömyyttä. Asuntojen peruskor-
17269: tukemaan asuntotuotantoa tähänastista voimak- jaus ei tuota uusia asuntoja, joten sillä ei
17270: kaammin mm. lisäämällä valtion rahoitusosuut- voida korvata asuntojen uustuotantoa.
17271: ta siten, että lainoitusaika huomattavasti pite- Asunto- ja työllisyyspoliittisista syistä tavoit-
17272: nee, että valtion rahoitusosuus koko asuntotuo- teeksi olisi otettava ainakin 70 000 asunnon
17273: tannossa ja asuntoyksikköä kohti kasvaa ja rakentaminen vuosittain valtion rahoituksen
17274: että keskimääräinen lainakorko tuntuvasti ale- turvin.
17275: nee. Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
17276: Valtion rahoitusosuuden asteittaista lisäämis-
17277: tä puoltaa voimakkaasti myös tarve estää suu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17278: ret vuotuiset tuotannon vaihtelut. Hallituksen 1979 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
17279: esityksessä lähdetään siitä, että sen esittämällä 770 miljoonaa markkaa käytettäväksi
17280: määrärahalla aiheutetaan romahdusmainen ara- asuntotuotannon edistämiseen.
17281: va-asuntotuotannon lasku. Kun vuonna 1977
17282: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
17283:
17284: Markus Kainulainen E.-J. Tennilä Pentti Liedes
17285: Taisto Sinisalo Marjatta Mattsson P. Puhakka
17286: Oili Suomi Irma Rosnell Mirjam Tuominen
17287: 1978 vp. 429
17288:
17289: Raha-asia-aloite n:o 413.
17290:
17291:
17292:
17293:
17294: Kainulainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta av-aineis-
17295: ton hankkimiseen.
17296:
17297:
17298: Ed u s kun n a 11 e.
17299:
17300: Valtion audiovisuaalinen keskus hoitaa lain valtion av-keskuksen käsityksen mukaan ole
17301: ( 27/7 6) mukaan "valtakunnallisena keskuksena nykyisten säädösten puitteissa mahdollinen, jo-
17302: yhteistyössä kouluviranomaisten kanssa audio- ten opetuselokuvien hankinnassa joudutaan tur-
17303: visuaalisen oppimateriaalin jakeluun ja käytön vautumaan jokseenkin yksinomaan runsaaseen
17304: edistämiseen liittyviä, asetuksella tarkemmin ulkomaiseen tai vähäiseen kotimaasta valmiina
17305: säädettäviä tehtäviä". Asetuksen ( 209/7 6) mu- saatavaan aineistoon. Esimerkiksi av-alan kou-
17306: kaan keskuksen tehtävänä on "hankkia audio- lutuksessa olisi tarkoituksenmukaisen av-oppi-
17307: visuaalista oppimateriaalia ja toimia materiaalin materiaalin tarve suuri. Koska tämä ei kuiten-
17308: valtakunnallisena jakelukeskuksena". kaan kuulu varsinaisesti keskusvirastojen alais-
17309: Varsinaisia opetuselokuvia tuotetaan maas- ten oppilaitosten vaan pikemminkin av-keskuk-
17310: samme nykyisin tuskin lainkaan, sillä kopioi- sen toimialaan, ei tällaisen aineiston tuottami-
17311: den kysyntä on yleensä niin pieni, ettei kau- seen ole nykyisin juuri mahdollisuuksia. Val-
17312: pallinen tuotanto kannata. Tilattaessa elokuvia tion av-keskus on paradoksaalisesti ainoa val-
17313: valmiina ovat tuotantokustannukset erittäin tion viranomainen, joka ei voi tuottaa av-oppi-
17314: korkeat, mutta hoitamalla yhteistyössä Yleis- materiaalia edes välttämättämiksi todetuissa ta-
17315: radion, kouluhallituksen ja ammattikasvatushal- pauksissa. Muissa maissa tämä kuuluu vastaa-
17316: lituksen kanssa tuotantojärjestelyt itse ja käyt- vien valtakunnallisten keskusten tärkeimpiin,
17317: tämällä free lance -työvoimaa voidaan kustan- itsestään selviin tehtäviin.
17318: nuksia merkittävästi alentaa, kuten valtion ope- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17319: tuselokuvatoimikunnan aikaiset esimerkit osoit-
17320: tavat. Valtion av-keskus voisi tarvittaessa avus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17321: taa myös muita valtion laitoksia, kuten am- 1979 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
17322: mattikasvatus- ja kouluhallitusta, niiden tuo- 500 000 markkaa av-aineiston hankkimi-
17323: tantohankkeissa ja täten saada aikaan merkittä- seksi ja tuottamiseksi.
17324: viä säästöjä valtion menoissa. Tämä tie ei
17325: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
17326:
17327: Markus Kainulainen Oili Suomi E.-J. Tennilä
17328: Marjatta Mattsson P. Puhakka
17329: 430 1978 vp.
17330:
17331: Raha-asia-aloite n:o 414.
17332:
17333:
17334:
17335:
17336: Kainulainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta perus-
17337: koulujen käyttökustannuksiin.
17338:
17339:
17340: E d u s kun n a 11 e.
17341:
17342: Hallituksen ehdotuksessa laiksi poikkeusme- lakisääteiset avustukset maksettaisiin viipymät-
17343: nettelystä vuosien 1973-1976 kansa- ja perus- tä ja markkamääräisinä.
17344: koulujen valtionavustusten suorittamisessa eh- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17345: dotetaan siirrettäväksi kuntien valtionosuuksien
17346: loppuerien maksatukset vuosille 1981-1982. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17347: Selvityksen mukaan kuntien saatavat valtiol- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
17348: ta ovat yhteensä noin 228 miljoonaa markkaa. 29.46.30 (valtionosuus peruskoulun
17349: Tarkoitukseen on vuoden 1979 tulo- ja meno- käyttökustannuksiin) lisäyksenä 28 mil-
17350: arvioehdotuksessa varattu 200 miljoonaa mark- joonaa markkaa käytettäväksi momen-
17351: kaa. Summa on tarkoitettu maksettavaksi val- tille otetun 200 miljoonan markan li-
17352: tion velkasitoumuksilla. säksi peruskoulujen käyttömenoihin
17353: Kuntien vaikean taloudellisen tilanteen vuok- maksettavien avustusten rästeinä ole-
17354: si olisi kuitenkin välttämätöntä, että valtion vien loppuerien maksamiseen vuoden
17355: 1979 aikana.
17356: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
17357:
17358: Markus Kainulainen P. Puhakka
17359: 1978 vp. 431
17360:
17361: Raha-asia-aloite n:o 415.
17362:
17363:
17364:
17365:
17366: Kainulainen ym.: Korotettujen määrärahojen osoittamisesta pe-
17367: ruskoulujen rakennusavustuksiin ja rakennuslainoihin.
17368:
17369:
17370: Eduskunnalle
17371:
17372: Peruskoulujen rakentamiseen ja perusparan- rärahalla ei ole mahdollisuutta käynnistää kuin
17373: tamiseen on vuoden 1979 tulo- ja menoarvio- pieni osa näistä kuntien ja monessa tapauksessa
17374: esityksessä ehdotettu yhteensä 109 miljoonaa myös valtion kouluviranomaisten tarpeellisiksi
17375: markkaa. Tarkoitukseen ehdotetaan varattavak- ja kiireellisiksi katsomista hankkeista.
17376: si siis kuusi miljoonaa markkaa vähemmän Opetukselliset ja työvoimapoliittiset tekijät
17377: kuin kuluvan vuoden hyväksytyt määrärahat kiirehtivät koulurakennushankkeiden toteutta-
17378: ja hallituksen ehdottama lisämääräraha yhteen- mista ja niiden määrän lisäämistä tulevana
17379: sä ovat. vuotena. Erityisesti eteläosissa maata peruskou-
17380: Hallituksen tarkoitus on lisäksi kannustaa lujärjestelmään siirtyminen viime vuonna on
17381: kuntia rakentamaan kouluja omalla kustannuk- tuonut pakotJtavan tarpeen uudistaa koulutiloja.
17382: sellaan ja maksamaan valtion osuudet sekä lai- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
17383: nat vuoden 1980 määrärahoista tai vuosittain
17384: myöhemmin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17385: Työvoimaministeriön selvitysten mukaan kun- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
17386: tien työohjelmat sisältävät vuodelle 1979 yli 29.46.34 (peruskoulujen rakennusavus-
17387: 110 uudis- ja lisärakennuskohteen aloittamisen. tukset) lisäyksenä 50 miljoonaa mark-
17388: Tämän lisäksi kuntien suunnitelmissa on ryh- kaa ja momentille 29.46.81 (rakennus-
17389: tyä yli 450:n koulun perusparannustyöhön. lainat peruskouluille) lisäyksenä 30
17390: Tulo- ja menoarvioesityksessä varatulla mää- miljoonaa markkaa.
17391: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
17392:
17393: Markus Kainulainen Mirjam Tuominen Marjatta Mattsson
17394: P. Puhakka Oili Suomi Pentti Liedes
17395: E.-J. Tennilä
17396: 432 1978 vp.
17397:
17398: Raha-asia-aloite n:o 416.
17399:
17400:
17401:
17402:
17403: Kainulainen ym.: Määrärahojen osoittamisesta Vantaan Kulo-
17404: mäen koulujen suunnitteluun ja rakentamiseen.
17405:
17406:
17407: E d u s kun n a 11 e.
17408:
17409: Esityksessään valtion tulo- ja menoarvioksi esityksiä vajaan kolmenkymmenen rakennuslu-
17410: vuodelle 1979 on hallitus ehdottanut momen- van saamiseksi vuodelle 1979. Kun vuosittain
17411: teille 29.46.34 ja 29.46.81 yhteensä 109 mil- on varattu määrärahaa vain vastaavan määrän
17412: joonaa markkaa peruskoulujen rakennusavus- rakentamiseen koko maassa, jäänee valtaosa
17413: tuksiin ja -lainoihin. Ehdotetuilla määrärahoilla Uudenmaan ehdotetusta koulujen rakentamises-
17414: voidaan toteuttaa vain pieni osa kuntien ano- ta toteutumatta ilman lisämäärärahojen myön-
17415: mista rakennusluvista. tämistä.
17416: Erityisesti Helsingin seutu ja myös muu Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
17417: Uusimaa joutuu kärsimään tilanteesta. Tämä
17418: johtuu siitä, että maan eteläosiin viime vuosina että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17419: suuntautunut muuttoliike on nopeasti lisännyt 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
17420: asukkaiden määriä monissa kaupungeissa eikä 29.46.24 (peruskoulujen rakennusavus-
17421: näiden kaupunkien palvelusten tarjonta ole tukset) lisäyksenä 4,5 miljoonaa mark-
17422: pysynyt tilanteen mukana. Lisäksi Helsingin ja kaa ja momentille 29.46.81 (rakennus-
17423: sen ympäristökuntien siirryttyä peruskoulujär- lainat peruskouluille) lisäyksenä 1,9 mil-
17424: jestelmään 1977 on lisääntynyt tarve saneerata joonaa markkaa Vantaan Kulomäen kou-
17425: vanhoja kouluja peruskoulun vaatimusten mu- lujen suunnittelua ja rakentamista var-
17426: kaisiksi. Niinpä Uudenmaan kunnista on tehty ten.
17427: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
17428:
17429: Markus Kainulainen Marjatta Mattsson P. Puhakka
17430: 1978 vp. 433
17431:
17432: Raha-asia-aloite n:o 417.
17433:
17434:
17435:
17436:
17437: Kainulainen ym.: Määrärahan osoittamisesta liikenneturvallisuu-
17438: den parantamiseen valtatiellä n:o 2 Karkkilan kaupungin
17439: kohdalla.
17440:
17441:
17442: E d u s k u n n a 11e.
17443:
17444: Runsaan kauttakulkuliikenteen johdosta on ruskorjaustyöt ovat parhaillaan suunniteltavana
17445: valtatie n:o 2 muodostunut liikenneturvallisuu- TVH:ssa.
17446: den kannalta vaaralliseksi Karkkilan kaupungin Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
17447: kohdalla. Tietä joutuu käyttämään myös kau-
17448: pungin kevyt liikenne. Tie on kapea, näky- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17449: vyys heikko ja risteykset liikenteellisesti vaa- 1979 tulo- ja menoarvioon 2 miljoonan
17450: rallisia. Myös Karkkilan kaupunki on kiinnittä- markan määrärahan kiiytettäväksi valta-
17451: nyt huomiota valtatie n:o 2:n liikenneturvalli- tien n:o 2 peruskorjaukseen, tien valais-
17452: suuden puutteisiin anomalla valaistusta valta- tukseen ja kevyen liikenteen väylästön
17453: tien kunnalliskodin risteyksen ja Tuoriian ris- rakennustöihin Karkkilan kaupungin
17454: teyksen väliselle osalle TVH:lta. Valtatien pe- kohdalla.
17455: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
17456:
17457: Markus Kainulainen E.-J. Tennilä P. Puhakka
17458:
17459:
17460:
17461:
17462: 55 0878005881
17463: 4~4 1978 vp.
17464:
17465: Raha-asia-aloite n:o 418.
17466:
17467:
17468:
17469:
17470: Kainulainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin kehätiel-
17471: tä Espoon Järvenperästä Porin pikatielle Lahnukseen johta-
17472: van maantien peruskorjaukseen.
17473:
17474:
17475: E d u s k u n n a 11 e.
17476:
17477: Helsingin .kehätieltä Espoon kaupungin Jär- sekä autoilijoille että jalankulkijoille. Mainit-
17478: venperän kylästä Lahnukseen ja Porin pikatielle takoon, että tietä joutuvat varsin runsaasti
17479: johtava vanha. maantie on nykyisin erittäin huo- käyttämään päivittäin myös lapset siitä johtuen,
17480: nokuntoinen ja vaarallinen · liikennöitäväksi. että sen vaikutuspiirissä sijaitsee kansakoulu
17481: Asutuksen jatkuva kasvu sanotun tien vaiku- ja oppikoulu. ·
17482: tuspiirissä ja Turun-Porin pikatieltä suuntau- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
17483: tuva. oikaiseva kauttakulkuliikenne ovat lisän-
17484: neet viime aikoina runsaasti autoliikennettä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17485: tällä heikkoperustaisella ja kapealla maantiellä. 1979 tulo- ja menoarvioon 800 000
17486: Linja~autoliikenteen harjoittajien ja paikallisten markan määrärahan Helsingin kehätiel-
17487: asukkaiden taholta on kiinnitetty useassa yh- tä Espoon kaupungin Järvenperän ky-
17488: teydessä huomiota tien huonoon kuntoon ja esi- lästä Lahnukseen ja Porin pikatielle
17489: tetty toivomuksia sen korjaamisesta nykyistä johtavan maantien peruskorjausten suo-
17490: liikennekelpoisemmaksi ja turvallisemmaksi rittamiseen.
17491: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
17492:
17493: Markus Kainulainen P. Puhakka
17494: 1978 vp. 435
17495:
17496: Raha-asia-aloite n:o 419.
17497:
17498:
17499:
17500:
17501: Kainulainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Nupurin-Salakos-
17502: ken maantien perusparannukseen Espoon kaupungissa.
17503:
17504:
17505: E d u s k u n n a 11 e.
17506:
17507: Espoon kaupungin Nupurinkylästä vanhalta koa aiheuttaneita työstä myöhästymisiä ja pois-
17508: Turuntieltä Salakoskelie ja sieltä edelleen Siika- jäämisiä. Aihetta huolestuneisuuteen antaa li-
17509: järvelle johtava maantie ( ns. Brobackantie) on säksi erityisesti se, että sanotun kapean ja va-
17510: nykyisin varsin vilkkaasti liikennöity. Mainittu laisemattoman tien varrella sijaitsee kaksi kan-
17511: sorapäällysteinen tie on kuitenkin erittäin huo- sakoulua, joten autoliikenne muodostaa pimei-
17512: nokuntoinen, perustaltaan heikko, kapea ja nä vuodenaikoina poikkeuksellisen vaaran tietä
17513: mutkainen, josta johtuen se on muuttunut suo- käyttäville sen vaikutuspiirin kylien lapsille.
17514: rastaan hengenvaaralliseksi linja- ja henkilöauto- Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten eh-
17515: liikenteen jatkuvan lisääntymisen seurauksena. dotamme,
17516: Tien heikosta kunnosta johtuen myös sään-
17517: nöllisen linja-autoliikenteen ylläpitäminen, eri- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17518: tyisesti talvisin ja kelirikkoaikoina, on muodos- 1979 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
17519: tunut poikkeuksellisen vaikeaksi aiheuttaen markan määrärahan käytettäväksi Es-
17520: vuorojen poisjäämistä mm. tien rakenteesta poon kaupungin Nupurinkylästä Sala-
17521: johtuvien aurausvaikeuksien vuoksi. Seurauk- kaskelle johtavan maantien perusparan-
17522: sena liikennevuotojen peruuntumisesta on ol- nusten suorittamiseksi.
17523: lut asukkaille kiusallisia ja taloudellista vahin-
17524: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
17525:
17526: Markus Kainulainen P. Puhakka
17527: 1978 vp.
17528:
17529: Raha-asia-aloite n:o 420.
17530:
17531:
17532:
17533:
17534: Kainulainen ym.: Määrärahan osoittamisesta tien perusparannus-
17535: töiden aloittamiseen välillä Haavisto-Vihtijärvi.
17536:
17537:
17538: Ed u s k tLn n a 11 e.
17539:
17540: Luoteisimman Uudenmaan tieolojen kohen- nassa myös useat karkkilalaiset joutuvat käy-
17541: taminen on jäänyt vuosikymmenen ajaksi jäl- mään työssä. Haavistolaisten asukkaiden yhtey-
17542: keen kehityksestä. Alueen elinkeinoelämän ja det paikkakuntansa hallinnolliseen ja liikekes-
17543: yhteyksien vireyttämiseksi tulisi ~lueen tieoloi- kukseen ovat heikot.
17544: hin saada aikaan näkyvä korjaus. Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten eh-
17545: Heikoimman tieyhteyksien suunnan muodos- dotamme,
17546: taa Karkkilan-Haaviston-Vihtijärven tie-
17547: osuus, joka on jäänyt vuosikymmeniksi sora- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17548: päällysteiseksi ja heikkokuntoisten siltojen 1979 tulo- ja menoarvioon 1 miljoonan
17549: vuoksi liikenteelle vaikeaksi. Tämän lyhyen markan määrärahan perusparannustöi-
17550: välin heikkokuntoisuus haittaa liikenneyhteyk- den aloittamiseksi tieosuudella Haavisto
17551: siä Hyvinkäälle ja Nurmijärvelle, jossa Suun- -Vihtijärvi.
17552: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
17553:
17554: Markus Kainulainen E.-J. Tennilä P. Puhakka
17555: 1978 vp. 437
17556:
17557: Raha-asia-aloite n:o 421.
17558:
17559:
17560:
17561:
17562: Kainulainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta rautatei-
17563: den Helsingin lähiliikenteen turvallisuuden ja liikennepaikko-
17564: jen palvelutason parantamiseksi.
17565:
17566:
17567: E d u s k u n n a 11 e.
17568:
17569: Rautateiden Helsingin lähiliikenne on voi- yli käy tasossa, asematilat puuttuvat kokonaan
17570: makkaasti kasvanut - vuosina 1964-75 noin tai eivät vastaa nykyisiä tarpeita. Eräät uudet
17571: kaksinkertaiseksi. Rataosien Helsinki-Riihimä- asuinalueet - mm. Vantaan Koivukylä -
17572: ki ja Helsinki-Kirkkonummi liikenneturvalli- vaativat myös uusien liikennepaikkojen raken-
17573: suutta ja liikennepaikkojen palvelutasoa ei ole tamista.
17574: kuitenkaan vastaavasti kehitetty. Niinpä rata- Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten eh-
17575: osilla on edelleen kymmeniä tasoristeyksiä, jot- dotamme,
17576: ka liikenteen kasvaessa tulevat jatkuvasti vaa-
17577: rallisemmiksi ja vaikeuttavat myös radan yli että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17578: kulkevan liikenteen sujumista. Useimmat ase- 1979 tulo- ja menoarvioon 25 miljoonan
17579: mat ja liikennepaikat on rakennettu vuosisadan markan määrärahan liikenneturvallisuu-
17580: alussa huomattavasti pienemmille matkustaja- den parantamiseen ja asematilojen ra-
17581: määrille kuin mitä ne nyt palvelevat. Niinpä kentamiseen rataosilta Helsinki-Riihi-
17582: useimmilla liikennepaikoilla jalankulku radan mäki ja Helsinki-Kirkkonummi.
17583: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
17584:
17585: Markus Kainulainen Taisto Sinisalo Marjatta Mattsson
17586: E.-J. Tennilä P. Puhakka
17587: 438 1978 vp.
17588:
17589: Raha-asia-aloite n:o 422.
17590:
17591:
17592:
17593:
17594: Kainulainen ym.: Määrärahan osoittamisesta halpakorkoisiin lai-
17595: noihin Espoolie ja Vantaalle joukkoliikenteen kehittämiseksi.
17596:
17597:
17598: E d u s k u n n a 11 e.
17599:
17600: Pääkaupunkiseudulla on joukkoliikenteen ke- laajentamista niin, että ne hoitavat alueensa
17601: hittymättömyys muodostunut vaikeaksi ongel- paikallisen linja-autoliikenteen kokonaan.
17602: maksi. Seudun voimakas kasvu ja kaupunki- Kaupunkien rajoitetut taloudelliset resurssit
17603: rakenteen hajoaminen Espoon ja Vantaan kau- vaikeuttavat kuitenkin voimakkaasti liikenne-
17604: punkien alueille on voimakkaasti lisännyt asuk- organisaatioiden perustamista ja laajentamista.
17605: kaiden liikkumistarvetta. Alueella toimivat yk- On arvioitu, että yksityisten yhtiöiden ostami-
17606: sityiset linja-autoliikenteen harjoittajat eivät ole nen kaupungeille maksaisi noin 70 miljoonaa
17607: pystyneet kuitenkaan kehittämään liikennepal- markkaa. Valtion myöntämät pitkäaikaiset, hal-
17608: veluja liikennetarpeita vastaaviksi. Tilanne ai- pakorkoiset lainat helpottaisivat huomattavasti
17609: heuttaa suurta haittaa paitsi alueen asukkaille kaupunkien pyrkimyksiä alueidensa joukkolii-
17610: myös koko seudun toimivuudelle. kenneolosuhteiden parantamiseksi.
17611: Espoon ja Vantaan kaupungit ovat viime Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
17612: vuosina pyrkineet aktiivisesti vaikuttamaan lii-
17613: kenneolosuhteiden kehittämiseen. Vantaan kau- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17614: punki on mm. hankkinut yhden liikenneyhtiön 1979 tulo- ja menoarvioon 20 miljoonan
17615: omistukseensa ja harjoittaa sillä liikennettä markan määrärahan pitkäaikaisten ja
17616: osassa kaupungin aluetta. Myös Espoon kau- halpakorkoisien lainojen myöntämiseksi
17617: pungilla on ollut samanlaisia hankkeita. Tehok- Espoon ja Vantaan kaupungeille niiden
17618: kaimpana keinona liikenneolosuhteiden paran- joukkoliikenneorganisaatioiden perusta-
17619: tamiseksi onkin pidettävä kaupunkien omien mista ja laajentamista varten.
17620: liikenteenhoito-organisaatioiden perustamista ja
17621: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
17622:
17623: Markus Kainulainen Marjatta Mattsson
17624: E.-J. Tennilä P. Puhakka
17625: 1978 vp. 439
17626:
17627: Raha-asia-aloite n:o 423.
17628:
17629:
17630:
17631:
17632: Kainulainen ym.: Määrärahan osoittamisesta maakaasuputken jat-
17633: kamiseen Etelä-Suomeen.
17634:
17635:
17636: E d u s k u n n a 11 e.
17637:
17638: Maakaasun käytön nykyinen laajuus ei vas- Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten eh-
17639: taa niitä edullisia mahdollisuuksia, joita Etelä- dotamme,
17640: Suomen teollisuuskeskuksissa olisi. Maakaasun
17641: laajempi käyttö on myös energiatalouden kan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17642: nalta edullinen. Johdon rakennustyöt ja myö- 1979 tulo- ja menoarvioon 500 000
17643: hempi maakaasun käyttö vaikuttaisivat myön- markan määrärahan käytettäväksi suun-
17644: teisesti myös teollisten työpaikkojen lisäämi- nittelua varten nykyisin Kouvolaan ulot-
17645: selle. tuvan maakaasujohdon jatkamiseksi
17646: Suomen ja Neuvostoliiton välisen 15 vuoden Etelä-Suomeen, kuten Lahteen, Heino-
17647: pitkän tähtäimen yhteistyöohjelman toteuttami- laan, Riihimäelle, Hämeenlinnaan, ·Tam-
17648: sen kannalta maakaasujohdon jatkaminen Ete- pereelle ja pääkaupunkiseudulle.
17649: lä-Suomeen olisi suurimerkityksellinen.
17650: Helsingissä .26 päivänä syyskuuta 1978.
17651:
17652: Markus Kainulainen E.-J. Tennilä Pentti Liedes
17653: Oili Suomi Marjatta Mattsson P. Puhakka
17654: Mirjam Tuominen
17655: 1978 vp.
17656:
17657: Raha-asia-aloite n:o 424.
17658:
17659:
17660:
17661:
17662: Kainulainen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtiojohtoisen ra-
17663: kennusyhtiön perustamiseen.
17664:
17665:
17666: E d u s k u n n a 11 e.
17667:
17668: Valtion osuus talouselämässä ja sen kehittä- rakennusprojektien toteuttaminen, JOiSta on jo
17669: misessä on jatkuvasti lisääntynyt. V aitiojobtoi- sovittu ja joista parhaillaan neuvotellaan Neu-
17670: sia osakeyhtiöitä toimii mm. puunjalostus-, me- vostoliiton kanssa.
17671: talli-, kaivos- ja kemiallisen teollisuuden aloilla Tällainen rakennusyritys voisi harjoittaa ra-
17672: sekä liikenteen piirissä. Suurin osa sähkövoi- kennusaineteollisuutta ja suorittaa laajassa mi-
17673: man tuotannosta ja voimatalouden rakentami- tassa valtion, kuntien ja kuntayhtymien raken-
17674: sesta suoritetaan myös valtionenemmistöisten nustöitä ja osallistua myös muiden maiden ta-
17675: yhtiöiden toimesta. holta tulevien suurempien rakennushankkeiden
17676: Yleensä valtion ja valtiojohtoisten laitosten toteuttamiseen sekä rakentaa arava-asuntoja.
17677: ja yritysten toiminta on osoittautunut kannat- Valtion laitoksena sillä olisi suuremmat mah-
17678: tavaksi ja niillä on ollut myönteinen vaikutus dollisuudet keskittyä myös rakennustoiminnan
17679: maamme talouselämän kehittämisessä ja työlli- teknilliseen kehittämiseen ja kustannusten alen-
17680: syyden turvaamisessa. Rakennustuotannon edel- tamiseen. Lisäksi tällainen suuryritys antaisi
17681: leen kehittäminen ja valtion oma etu vaatisi huomattavalle joukolle työntekijöitä ja toimi-
17682: valtion osallistumista nykyistä suuremmassa henkilöitä pysyvämmän tvöpaikan kuin mihin
17683: määrin myös rakennustuotantoon. nykyisin toiminnassa olevat yritykset pystyvät.
17684: Valtion eräät laitokset ja yritykset, kuten Demokraattisesti johdettu yhtiö voitaisiin pe-
17685: puolustusministeriö, rakennushallitus, tie- ja rustaa siten, että valtio ja valtiojohtoiset osa-
17686: vesirakennushallitus ja rautatiehallitus suoritta- keyhtiöt ja laitokset merkitsisivät suurimman
17687: vat tosin jonkin verran itse rakennustöitä, osan yhtiön osakekannasta.
17688: mutta valtaosan valtion talonrakennustöistä Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten eh-
17689: suorittavat yksityiset urakoitsija!. dotamme,
17690: Ottaen huomioon sen, että valtio sijoittaa
17691: vuosittain kymmeniä miljoonia rakennustöihin, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17692: vaatisi yhteiskunnan etu valtiojohtoisen suuryri- 1979 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
17693: tyksen perustamista myös rakennusalalle. Mutta markkaa valtiojohtoisen rakennusyhtiön
17694: sitä vaatii ennen muuta myös niiden suurten perustamista varten.
17695: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
17696:
17697: Markus Kainulainen Mirjam Tuominen Pentti Liedes
17698: E.-J. Tennilä Irma Rosnell Marjatta Mattsson
17699: Taisto Sinisalo Pauli Puhakka Oili Suomi
17700: 19i8 vp. 441
17701:
17702: Raha-asia-aloite n:o 425.
17703:
17704:
17705:
17706:
17707: Kainulainen ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennusalan auto-
17708: klinikkatoiminnan aloittamiseen.
17709:
17710:
17711: E d u s k u n n a 11 e.
17712:
17713: Rakennusalan terveysalojen parantamiseksi Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
17714: ja rakennustyöntekijöiden työkyvyn menetysten nioittaen,
17715: ehkäisemiseksi tarvitaan autoklinikkatoimintaa, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17716: jolla nykyinen terveystilanne rakennusalalla 1979 tulo- ja menoarvioon 500 000
17717: pystytään kartoittamaan ja saamaan aikaan pa- markkaa rakennusalan autoklinikkatoi-
17718: rempaa kehitystä tällä alalla. minuan käynnistämiseen.
17719: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 197 8.
17720:
17721: Markus Kainulainen Oili Suomi
17722: E.-J. Tennilä P. Puhakka
17723:
17724:
17725:
17726:
17727: 56 0878005881
17728: 442 1978 vp.
17729:
17730: Raha-asia-aloite n:o 426.
17731:
17732:
17733:
17734:
17735: Kalavaineil ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta teatterei-
17736: den valtionapuun.
17737:
17738:
17739: E d u s k u n n a 11 e.
17740:
17741: Hallituksen esityksessä valtion vuoden 1979 , Teatteritoiminnan harjoittaminen maassamme
17742: tulo- ja menoarvioksi on teattereiden valtion- ei ole mahdollista ilman julkista tukea. Keski-
17743: apuun esitetty 12 100 000 mk, mikä on 13,6% määrin maamme teatterit saavat tuloistaan jul-
17744: enemmän kuin edellisenä vuonna (10 650 000 kisena tukena 73 %, pääsylipputuloina 25 %
17745: mk v. 1978). Tästä summasta saa valtionavus- ja muuna tulona 2 %. Viimeisen tilaston mu-
17746: tuksensa valtaosa maamme ammattiteattereista, kaan teatterien tuloista valtionavustus kattaa
17747: omalla momentillaan ovat vain Suomen Kan- 19% ja kunnanavustus 54%.
17748: sallisteatteri, Svenska Teatern i Helsingfors, Kuntien talouden kireys asettaa rajoituksen-
17749: teatteriryhmät sekä alueteatterit, joita tällä het- sa kuntien osuuden kasvattamiseen. Kulttuuri-
17750: kellä on kolme (Joensuun, Kajaanin ja Rova- poliittisesti arveluttavaa olisi kohentaa teatte-
17751: niemen kaupunginteatteri!). Teattereiden val- rien taloutta pääsylippujen hintoja korottamal-
17752: tionapumomentilta jaettiin vuonna 1978 valtion la. Korkeat pääsylippuhinnat estäisivät erityi-
17753: avustusta 24 kiinteälle ammattiteatterille. sesti vähävaraista ja pitkämatkaista yleisöä pää-
17754: Teattereiden valtionavun vaatimaton nousu semään osalliseksi teatteripalveluista. Ja jo nyt
17755: merkitsee, että nämä 24 teatteria ovat edel- teattereiden omarahoitusosuus Suomessa on
17756: leenkin vaikeassa taloudellisessa ahdingossa. paljon korkeampi kuin esimerkiksi muissa Poh-
17757: Esitetty valtionavustus merkitsee teatterien joismaissa.
17758: toimintamahdollisuuksien kaventumista. Toi- Tilastot osoittavat, että teatterien valtion
17759: minnan laajentamista ei voida edes ajatella. julkisesta tuesta saama osuus on vuosi vuo-
17760: Teattereiden valtionapu on vuodesta toiseen delta vähentynyt ja on tällä hetkellä enää 22 %
17761: noussut vain hiukan toistakymmentä prosenttia. julkisesta tuesta. Kun kuntien ja teatterin oma-
17762: Samanaikaisesti yleinen kustannustaso, palkka- rahoituksen osuuden kasvattaminen nykyisestä
17763: menot ja sosiaaliturvamaksut ovat kohonneet ei luonnistu, on teatteritoiminnan jatkuvuuden
17764: rajummin kuin avustukset. Koska teatteri on turvaamiseksi välttämätöntä voimistaa valtion
17765: erittäin työvoimavaltainen ala - palkkamenot tukea teatterille.
17766: ja niihin liittyvät sosiaalikulut kattavat yli Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17767: 80 % teattereiden menoista - teattereilla on
17768: varsin vähäiset mahdollisuudet vaikuttaa me- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17769: nojensa kasvuun. Palveluaikajärjestelmään siir- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
17770: tyminen, joka teatterialalla on täysimittaisesti 29.90.53 lisäyksenä 1 900 000 markkaa
17771: toteutettu vasta tänä vuonna, on entisestäänkin teattereiden valtionapuun.
17772: kiristänyt teatterien rahoitustilannetta.
17773: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
17774:
17775: Meeri Kalavaineo Anna-Liisa Jokinen Lasse Äikäs
17776: Marjatta Väänänen Pertti Paasio Pirkko Aro
17777: Kaarina Suonio Kaisa Raatikainen Kuuno Honkonen
17778: Jutta Zilliacus Ilkka Kanerva Riitta Järvisalo-Kanerva
17779: Elly Sigfrids Salme Myyryläinen
17780: 1978 vp. 443
17781:
17782: Raha-asia-aloite n:o 427.
17783:
17784:
17785:
17786:
17787: Kalavainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta näytelmä-
17788: kirjallisuuden edistämiseen.
17789:
17790:
17791: Ed u s kun n a II e.
17792:
17793: Näytelmäkirjailijat saavat maamme ammatti- tetään 180 000 mk. Kuluvaan vuoteen verrat-
17794: teattereissa esitetyistä puhenäytelmistä palkkio- tuna se merkitsee 20 000 markan eli 12,5 %
17795: na 12 % pääsylipputuloista. Vaikka teatterien korotusta.
17796: pääsylipputulot ovat markkamääräisesti kasva- Tämä määräraha jaetaan hakemuksesta ta-
17797: neet, on niiden osuus teatterien kaikista tu- san niiden kirjailijoiden kesken, joiden teos on
17798: loista jatkuvasti vähentynyt ja on tällä hetkellä kalenterivuoden aikana kantaesitetty ammatti~
17799: enää n. 25 % teatterien tuloista. Näytelmäkir- teatterissa. Viime vuosina kantaesityksiä on ol-
17800: jailijan palkkio on vähentynyt samassa suhtees- lut 40-50 kpl, joten kirjailijat ovat saaneet
17801: sa kuin pääsylipputulojen osuus on kaventunut. valtiontukea 3 500-4 000 mk näytelmää kohti.
17802: Koska palkkioon vaikuttavat vain pääsylippu- Tämä summa on sen verran pieni, että sen
17803: tulot, ei teatterin yhteiskunnalta saaman julki- varassa ei voi ryhtyä päätoimisesti kirjoitta-
17804: sen tuen kasvu ole lisännyt näytelmäkirjailijan maan uutta näytelmää, vaan kirjailijat ovat
17805: palkkiota. pakotettuja hankkimaan muuta leipätyötä, jon-
17806: Näytelmäkirjailijan kannalta on selvä epä- kan ohessa kirjoittavat sen verran kuin jaksa-
17807: kohta myös siinä, että pienissä ja keskisuurissa vat.
17808: teattereissa esitettävistä näytelmistä kirjailija Jotta kirjailijan olisi mahdollista keskittyä
17809: saa huomattavasti pienemmän ansion kuin suu- uuden näytelmän kirjoittamiseen, tulisi tuen
17810: rissa teattereissa esitetyistä näytelmistä. olla vähintään 6 000 mk kirjailijaa kohti. Jos
17811: Pienehköissä teattereissa kantaesitetystä näy- lasketaan, että kantaesityksiä vuonna 1979 olisi
17812: telmästä saa kirjailija vain 2 000-3 000 mk. 50 kpl, tulisi näytelmäkirjallisuuden edistämi-
17813: Palkkio on pieni kun ottaa huomioon,. että näy- seen tarkoitetun määrärahan olla 300 000 mk.
17814: telmän kirjoittamiseen lasketaan vähintään 1m- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17815: luvan puoli vuotta.
17816: Näytelmäkirjailijan aseman kohentamiseksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17817: on vuodesta 1971 lähtien valtion tulo- ja meno- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
17818: arvioon sisältynyt määräraha näytelmäkirjalli- 29.90.53 lisäyksenä 120 000 markkaa
17819: suuden edistämiseen. Vuoden 1979 valtion näytelmäkirjallisuuden edistämiseen.
17820: tulo- ja menoarviossa tähän tarkoitukseen esi-
17821: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
17822:
17823: Meeri Kalavainen Anna-Liisa Jokinen Lasse Äikäs
17824: Marjatta Väänänen Kaisa Raatikainen Pirkko Aro
17825: Kaarina Suonio Pertti Paasio Kuuno Honkonen
17826: Jutta Zilliacus Ilkka Kanerva Riitta Järvisalo-Kanerva
17827: Salme Myyryläinen
17828: 444 1978 vp.
17829:
17830: Raha-asia-aloite n:o 428.
17831:
17832:
17833:
17834:
17835: Kanerva: Määrärahan osoittamisesta opiskelija-asuntojen oma-
17836: pääomaosuuden järjestämiseen.
17837:
17838:
17839: Ed u s k u n n a 11 e.
17840:
17841: Yhteiskunnan asettamien koulutuspoliittisten vuokrasta on kohonnut uusimmissa opiskelija-
17842: tavoitteiden toteuttaminen vaatii tuekseen riit- asunnoissa jo yli puoleen. Pääomakustannusten
17843: tävää, kohtuuhintaista ja hyvätasoista opiskelija- alentaminen onkin nähty tärkeimpänä tekijänä
17844: asuntotuotantoa. 1970-luvulla tästä tuotannos- opiskelijoiden asumiskustannusten alentamises-
17845: ta ovat vastanneet lähes yksinomaan opiskelija- sa.
17846: järjestöjen perustamat ja hallitsemat opiskelija- Myös ns. omapääoma, jonka osuus esimer-
17847: asuntoyhteisöt. Näiden toimesta on rakennettu kiksi kunnallisessa vuokra-asuntotuotannossa on
17848: vuosittain 1 500-4 500 asuntopaikkaa. noin 10 prosenttia hankinta-arvosta, on jou-
17849: Huolimatta siitä, että opiskelija-asuntotuo- duttu järjestämään lainana yksityisiltä raha-
17850: tanto on ollut kokonaisuudessaan valtion osa- markkinoilta. Omapääoman puuttumisen vuok-
17851: lainoittamaa, ovat vuokrat kohonneet voimak- si muodostuvat opiskelija-asuntojen vuokrat 1
17852: kaasti. Asumismenot muodostavatkin varsin -2 markkaa/ m2 korkeammiksi kuin normaa-
17853: suuren osan opiskelijoiden kokonaismenoista. lien vuokra-asuntojen vuokrat. Osan tästä "yli-
17854: Valtion opintotukikeskuksen ( VOTK) uusim- määräisestä" vuokria kohottavasta kustannus-
17855: man tutkimuksen "Opiskelijoiden asuminen erästä maksavat opiskelijat ja osan valtio asu-
17856: 1977" mukaan osuus oli keskimäärin noin 15 mistuen ja asumislisän muodossa.
17857: prosenttia. Varsinkin uusien opiskelija-asunto- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17858: jen vuokrien kohotessa ovat myös asumiskus- taen,
17859: tannukset kohonneet huolimatta asumistuen ja
17860: asumislisän alentavasta vaikutuksesta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17861: Opiskelija-asuntoyhteisöt ovat rahoittaneet 1979 tulo- ja menoarvioon 15 000 000
17862: rakentamisensa lähes yksinomaan velkapääoman markkaa opiskelija-asuntojen omapää-
17863: turvin. Tästä syystä pääomakustannusten osuus omaosuuden järjestämiseksi.
17864: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
17865:
17866: Ilkka Kanerva
17867: 1978 vp. 445
17868:
17869: Raha-asia-aloite n:o 429.
17870:
17871:
17872:
17873:
17874: Kanerva: Määrärahan osoittamisesta Kaitaisten ~iltatöiden aloit-
17875: tamiseen.
17876:
17877:
17878: E d u s k u n n a II e.
17879:
17880: Taivassalon kunnassa mantereen ja Kustavin Kun Kaitaisten siltasuunnitelma on jo jonkin
17881: pääsaaren yhdistävä lassiyhteys Raision-Kus- aikaa ollut valmiina, olisi valtiovallan pikai-
17882: tavin tiellä on muodostunut merkittäväksi lii- sesti osoitettava tarpeelliset määrärahat raken-
17883: kenteelliseksi tukkeumaksi, joka vaikeuttaa nustöiden aloittamiseen.
17884: paitsi paikallisten asukkaiden myös elinkeino- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioitta-
17885: elämän ja turismin mahdollisuuksia. Pahimmin vasti,
17886: epäkohdat tulevat luonnollisesti esille kesäai-
17887: kana, jolloin on laskettu lossia käyttävän keski- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17888: määrin yli 1 000 autoa vuorokaudessa. Lisäksi 1979 tulo- ja menoarvioon 12 000 000
17889: kiinteän yhteyden aikaansaaminen heijastuisi markan määrärahan Kaitaisten siltatöi-
17890: myönteisellä tavalla myös muiden lähisaarten den aloittamiseen.
17891: elämään.
17892: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
17893:
17894: Ilkka Kanerva
17895: 446 1978 vp.
17896:
17897: Raha-asia-aloite n:o 430.
17898:
17899:
17900:
17901:
17902: Kanerva: Määrärahan osoittamisesta Uudenkaupungin vesiväylän
17903: parantamiseksi.
17904:
17905:
17906: E d u s kun n a 11 e.
17907:
17908: Vesiliikenteen määrä on kasvanut Uudenkau- selvitysten mukaan kansantaloudellisesti kan-
17909: pungin vesialueelia viime vuosien voimakkaan nattavaksi.
17910: yhdyskuntakehityksen myötä olennaisesti. Tämä Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioitta-
17911: heijastuu entistä selvemmin käyttökelpoisem- vasti,
17912: man ja turvallisemman vesiväylän tarpeena. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17913: Liian matala vesiväylä edellyttää välisatamissa 1979 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
17914: kansantaloudellisesti erittäin kalliita kevennyk- markan määrärahan Uudenkaupungin ve-
17915: siä. Uudenkaupungin vesiväylän syventäminen siväylän ruoppauksen aloittamiseksi ja
17916: 10-metriseksi tulisikin jo tehtyjen taloudellisten turvallisuuslaitteiden rakentamiseksi.
17917: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
17918:
17919: Ilkka Kanerva
17920: 1978 vp. 447
17921:
17922: Raha-asia-aloite n:o 431.
17923:
17924:
17925:
17926:
17927: Kangas ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kotitalouden
17928: neuvontatyön edistämiseen.
17929:
17930:
17931: E d u s k u n n a 11 e.
17932:
17933: Kehittyvässä yhteiskunnassa on kotitalouk- Uusi kuluttajansuojalaki lisää myös kotita-
17934: sienkin hoitamiseen tarvittavan tiedon ja .tai- lousneuvontajärjestöjen työkenttää. Neuvontaa
17935: don määrä suu:resti lisääntynyt. Uusia tietoja uhkaavat kuitenkin taloudelliset vaikeudet. Vai"
17936: tarvitaan ennen kaikkea kulutus- ja kestohyö- tion tulo- ja menoarvioesityksessä vuodelle
17937: dykkeiden laadusta, hinnoista, käyttö- ja hoito- 1979 on kotitalouden edistämiseen esitetty
17938: tavoista, terveellisyydestä, ostamistavoista ja 8 724 000 mk. Tämä summa ei kuitenkaan ole
17939: -mahdollisuuksista sekä asumisesta, ympäristös- riittävä nykyisiin tarpe1snn.
17940: tä ja muista tämänlaatuisista asioista. Tämän Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17941: vuoksi tarvitaan lisää perheenemäntiin ja kotei- nioittavasti,
17942: hin suunnattavaa luotettavaa informaatiota.
17943: Erinomaista työtä tällä alueella ovat tehneet että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17944: kotitalousneuvontajärjestöt. Näiden työ on pys- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
17945: tynyt tavoittamaan neuvottavat myös kehitys- 29.86.50 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
17946: alueilla. Kotitalousneuvonta on täydentänyt kotitalouden neuvontatyön edistämi-
17947: koulujen kotitalousopetusta ja antanut kurssi- seen.
17948: toiminnan muodossa merkittävää aikuiskasva-
17949: tusta.
17950: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
17951:
17952: Orvokki Kangas Pekka Vilmi Veikko Pihlajamäki
17953: Väinö Raudaskoski Sylvi Saimo Aino Karjalainen
17954: Veikko Hanhirova
17955: 448 1978 vp.
17956:
17957: Raha-asia-aloite n:o 432.
17958:
17959:
17960:
17961:
17962: Kangas ym.: Määrärahan osoittamisesta Härkmeren kuivatus-
17963: hankkeen toteuttamiseksi.
17964:
17965:
17966: Ed u s k u nn a 11 e.
17967:
17968: Härkmeren kuivatushanketta Kristiinankau- tamiselle. Kuivatustilanne on alueella heikko,
17969: pungissa on valmisteltu jo vuosien ajan. Hanke joten hankkeen toteuttamiseen pitäisi nyt vuo-
17970: käsittäisi Härkmeren Fjärdenin järjestelyn ja sien valmistelun jälkeen päästä.
17971: Härkmeren puron keski- ja yläosan perkauksen. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
17972: Koko hankkeen yhteinen hyötyalue on 720 taen,
17973: hehtaaria, josta 615 hehtaaria peltoa. Vesistö-
17974: järjestelyn kustannusarvio on noin 2 miljoonaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17975: markkaa ja osakkaita on 350. 1979 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
17976: Alueella on suoritettu vesioikeudellinen toi- markkaa Härkmeren kuivatushankkeen
17977: mitus, joten mitään esteitä ei ole töiden aloit- toteuttamiseksi Kristiinankaupungissa.
17978: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
17979:
17980: Orvokki Kangas Juhani Tuomaala
17981: Heimo Linna Håkan Malm
17982: Matti Asunmaa
17983: 1978 vp. 449
17984:
17985: Raha-asia-aloite n:o 433.
17986:
17987:
17988:
17989:
17990: Aino Karjalainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kun-
17991: nan- ja kaupungineläinlääkärien matkakulujen korvaamiseen.
17992:
17993:
17994: E d u s k u n n a ll e.
17995:
17996: Eläinlääkintähuoltolain mukaan kunta voi seuduilla, joissa etäisyydet ovat suuria; K-o.ska
17997: osallistua eläinlääkärin eläinlääkärinavun anta- näiden alueiden kotieläintalouden harjoittajien
17998: miseksi tekemästä matkasta hyötyeläimen halti- toimeentulo vaikeutuu ilman riittäviä tukitoi-
17999: jalle aiheutuvien kustannusten suorittamiseen. menpiteitä, asialla on erityisen suuri aluepoliit-
18000: Vaitioneuvoston päätöksessä ( 27 4/7 4) vahvis- tinen merkitys.
18001: tettujen perusteiden mukaan tähän voidaan an- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
18002: taa valtionapua tulo- ja menoarvion rajoissa taen,
18003: sellaisen matkan osalta, josta hyötyeläimen hal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18004: tijan tulisi suorittaa vähintään 10 markan suu- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
18005: ruinen matkakustannusten korvaus; 30.80.31 lisäyksenä 1 200 000 markkaa
18006: Kuntien suorittamista korvauksista aiheutu- käytettäväksi valtionapuna kunnan- ja
18007: va taloudellinen rasitus on erityisen merkittä- kaupungineläinlääkärien matkakulujen
18008: vä Itä- ja Pohjois-Suomen harvaan asutuilla korvaamiseen.
18009: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
18010:
18011: Aino Karjalainen, Sylvi Saimo Katri-Helena Eskelinen
18012: Einari Nieminen Paavo Vesterinen Lea Sutinen
18013: Pentti Poutanen.
18014:
18015:
18016:
18017:
18018: 57 0878005881
18019: 450 1978 vp.
18020:
18021: Raha-asia-aloite n:o 434.
18022:
18023:
18024:
18025:
18026: Karpola ym.: Määrärahan osoittamisesta Aittolahden - Väärä-
18027: mäen tien suunnittelua ja rakennustöiden aloittamista varten.
18028:
18029:
18030: E d u s k u n n a 11 e.
18031:
18032: Pohjois-Karjalan tiestö on vielä monin pai- joka puolestaan tuo runsaasti liikennettä paikka-
18033: koin erittäin heikkokuntoinen. Maakunnassa on kunnan ulkopuolelta. Pohjois-Karjalan heikko
18034: verraten vilkkaastikin liikennöityjä teitä perus- työllisyystilanne huomioiden tien rakentaminen
18035: korjaamatta, mutkaisina ja sorapäällysteisinä. juuri nyt, lamakauden aikana, olisi tämänkin
18036: Näihin teihin lukeutuu Kesälahden kunnan takia perusteltua.
18037: alueella sijaitseva Aittalahden-Väärämäen tie. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18038: Mainitulla tiellä on Pohjois-Karjalan olosuh- nioittaen,
18039: teet huomioiden verraten vilkas liikenne. Ve-
18040: sistö jakaa Kesälahden kunnan alueen kahtia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18041: Lähes toinen puoli kunnan asukkaista joutuu 1979 tulo- ja menoarvioon 500 000
18042: käyttämään juuri mainittua tietä asioidessaan markkaa Aitiolahden-Väärämäen tien
18043: viikottain kunnan keskustaajamassa. Tien keski- suunnittelua fa rakennustöiden aloitta-
18044: vaiheilla sijaitsee matkailualan yritystoimintaa, mista varten.
18045: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
18046:
18047: Reino Karpola Jouko Tuovinen
18048: Erkki Korhonen Aili Vaittinen-Kuikka
18049: I..ea Sutinen
18050: 1978 vp. 451
18051:
18052: Raha-asia-aloite n:o 435.
18053:
18054:
18055:
18056:
18057: Karpola ym.: Määrärahan osoittamisesta Lastujärven-Viesi-
18058: mon-Onkamon tien perusparantamiseen.
18059:
18060:
18061: E d u s k u n n a II e.
18062:
18063: Pohjois-Karjalassa, Tuupovaaran, Kiihtelys- ti hankaloittamaan teollisuuden käynnistämistä
18064: vaaran ja Tohmajärven kuntien alueella sijaitse- ja myöhempää toimintaa.
18065: va Lastujärven-Viesimon-Onkamon maantie Tien perusparantamiseksi on tehtävä··suunni-
18066: lienee yksi maamme vaikeimmin liikennöitävis- telmat, jotka aivan lähiaikoina valmistuvat. Pa-
18067: tä maanteistä. rannustöiden käyntiinsaaminen olisi perusteltua
18068: Tie on erittäin mäkinen, mutkainen ja sora- myös työllisyyssyistä.
18069: päällysteinen. Kuitenkin sillä on varsin vilkasta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun"
18070: liikennettä. Paikallisten asukkaiden lisäksi tietä nioittavasti,
18071: käyttävät huomattavassa määrin puutavarayh-
18072: tiöt, onhan tien vaikutuspiirissä laajat metsä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18073: alueet. 1979 tulo- ja menoarvioon 500 000
18074: Tien käyttö tulee lähiaikoina myös tuntu- markkaa Lastujärven-Viesimon-On-
18075: vasti lisääntymään, sillä näille seuduille ollaan kamon tien perusparantamiseksi Tuupo•
18076: perustamassa turveteollisuutta. Jo tällä hetkel- vaaran, Kiihtelysvaaran ja Tohmajärven
18077: lä ovat soiden kunnnostustyöt käynnissä. Ny- kunnissa.
18078: kyisessä kunnossaan maantie tulee merkittäväs-
18079: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
18080:
18081: Reino Karpola Jouko Tuovinen Aili Vaittinen-Kuikka
18082: E. Korhonen Lea Sutinen
18083: 452 1978 vp.
18084:
18085: Raha-asia-aloite n:o 436.
18086:
18087:
18088:
18089:
18090: Kauppi ym.: Määrärahan osoittamisesta tuotekehittelyinsinöörin
18091: palkkaamiseen Vaasan lääniin.
18092:
18093:
18094: E d u s k u n n a 11 e.
18095:
18096: Vaasan lääninhallitus ja Vaasan läänin teol- mialueelle on Ruotsissa katsottu keskuksen
18097: lisuustoimikunta ovat kiinnittäneet huomiota palvelut parhaaksi sijoittaa. Toisaalta yritysten
18098: kauppa- ja teollisuusministeriön kaavailuihin hakeutumisen palvelusten käyttäjimsi on Ruot-
18099: ~udenmuotoisen tuotekehittelytoiminnan kokei- sissa havaittu rajautuvan suhteellisen suppealle
18100: Ieiniseksi ja aloittamiseksi maassamme osana maantieteelliselle alueelle keskukseen nähden.
18101: kauppa- ja teollisuusministeriön laajaa ja mää- Kun lisäksi asiakaskunta on lähinnä pienyrityk-
18102: rätietoista pyrkimystä maamme teollisuuden siä, jopa yksinyrittäjiä ja keksijöitä, on tarpeen,
18103: kiJpailukyvyn parantamiseksi niin kansainväli- että keskuksen toiminta voidaan aloittaa täten
18104: sillä markkinoilla kuin kotimaassa. painottuvalla alueella. Vaasan lääni täyttää täs-
18105: Kauppa- ja teollisuusministeriön asettama säkin suhteessa vaatimukset. Teollisuusyrityk-
18106: työryhmä, jonka tuli selvitellä tarvetta ja me- siä Jäänissä on 2 400, joista ruotsinkielisissä
18107: nettelytapoja pienen ja keskisuuren .teollisuu- kunnissa toimii 460 yritystä, mikä on runsaat
18108: den tuotekehittelyn edistämiseksi, julkisti työ- 50 % kaikista rannikkoalueena toimivista yri-
18109: ryhmäraporttinsa joulukuussa 1976. Työryhmä tyksistä. Alle sadan ( 100) hengen yrityksiä
18110: ehdotti perustettavaksi tuotekehityspalvelukes- on. Vaasan läänissä runsas 2 300, joista .alle
18111: kuksen. Tuotekehityspalvelukeskuksen tarvetta viiden ( 5) hengen yrityksiä on 74 %. Koko
18112: ja toiminnallista suuntautumista työryhmä esit- maan teollisuustoimipaikoista Vaasan läänissä
18113: ti edelleen selvitettäväksi erikseen asetettavan s1jaitsi v. 1972 yritysrekisterin mukaan 14 %
18114: selvitysmiehen toimesta. Vaasan läänin teolli- toimipaikoista, samoin alle sadan hengen toi-
18115: suustoimikunta näki välttämättömäksi, että mipaikoista.
18116: tehtävänautoon on sisällytettävä myös tuote- Vaasan läänin teollisuuden suurta investointi-
18117: kehityspalvelukeskuksen sijaintipaikan uudel- aktiviteettia, omaehtoista tuotekehittelyä sekä
18118: leenarviointi. Tehtävänautonsa ulkopuolella innovaatiotarvetta ja Jhalua kuvastaa Kehitys-
18119: mainittu työryhmä päätti esittää Jyväskylän aluerahasto Oy:n tilasto haetuista ja myönne-
18120: kaupunkia keskuhen sijaintipaikaksi. Vaasan tyistä lainoista ja avustuksista. Kehitysalue-
18121: läänin teollisuustoimikunta katsoi kuitenkin tar- rahasto Oy:n asiakaspainopiste asettuu selvästi
18122: peelliseksi, että sijaintipaikkapäätös perustuisi Vaasan lääniin.
18123: vaihtoehtopaikkakuntien oloihin tutustumiseen Tuotekehityspalveluiden tuottamisen aloitta-
18124: ja paikallisen asiantuntemuksen kuulemiseen. minen edellyttää sijoittumisalueeltaan, mutta
18125: Kehitysalueläänien teollisuuden painopiste myös sijoittumispaikkakunnahaan tiettyjä omi-
18126: tavalla tai toisella mitattuna (teollisuuden ra- naisuuksia, joista tuotekehityspalvelutyöryhmä
18127: kenne, sijoittuminen, määrä) on selvästi Vaa- luetteloi raportissaan joitakin. Vaasan läänin
18128: san läänissä. Vaasan läänin teollisuustoimikunta teollisuustoimikunta katsoo, ettei Vaasa näissä
18129: katsookin Vaasan kaupungin läänin keskuksena suhteissa jää Jyväskylää heikompaan asemaan.
18130: sopivaksi sijaintipaikaksi tuotekehityspalvelu- Tietoliikenteen hoito on koko läänissä kauko-
18131: keskustoimintaa 1a ensi vaiheessa -kokeilua automatisoitu parissa vuodessa. Maantie-, rauta-
18132: maassamme käynnistettäessä. Ruotsista saatu- tie- ja lentoyhteydet ovat hyvät. Väli-Suomen
18133: jen kokemusten perusteella Vaasaan sijoitetta- poikittausyhteyksissä on kyllä korjaamisen va-
18134: vaksi nyt esitettävän keskuksen lähivaikutus- raa kuljettiin suuntaan tai toiseen. Tämän ta-
18135: alueella on löydettävissä niitä teknologisesti ke- kia ei Vaasan talousaluetta ja koko Vaasan
18136: hittyneitä ja kehittyviä yrityksiä, jollaisten toi- lääniä teollisena painopistealueena tulisi kui-
18137: Raha-asia,aloite n:o 436 453
18138:
18139: tenkaan tuotekehityspalvelukeskusta SlJOltet- san konttorin t01m111ta ·lienee· kehitettävisiä
18140: taessa käsitellä sivullisena, semminkin kun tuotekehittelyä edistävään suuntaan.
18141: mm. läänin teollisuustoimikunta on eri yhteyk- Hyvin keskeinen toimintaperiaate lienee
18142: sissä toistuvasti korostanut poikittaisyhteyksien myös tuotekehityspalvelukeskuksen ja teolli-
18143: pikaista parantamista. suuden keskinäisen yhteistyön pohjalle raken-
18144: Vaasassa annetaan kaupallista koulutusta tuva projektikohtainen toiminta, millä samalla
18145: niin keski- kuin korke,a-asteisena. Keskiasteista, estetään aktiivisesti toiminnan ruuhkautumista
18146: opistotasoista, kaupallista ja teknillistä koulu- ja laitostumista. Tehdyissä kartoituksissa on
18147: tusta annetaan molemmilla kielillä (Vaasan Vaasan läänin teollisuuden todettu olevan laa-
18148: kauppaoppilaitos, Vaasan teknillinen oppilaitos, jasti yhteistyöhaJuinen mahdollisen tuotekehi-
18149: Vasa tekniska läroanstalt). Läänissä on myös tyspalvelukeskuksen kanssa ja pystyvän tarjoa-
18150: käynnisteillä opistotasoinen kotiteollisuuskoulu- maan lukuisia tuotekehittelyn kannalta keskei-
18151: tus. Vaasan kauppakorkeakoulun valtiollistami- siä palveluita, jolloin tuotekehityspalvelukes-
18152: sen yhteyteen kytkeytyy myös korkeakoulu- kuksen toimintaa käynnistettäessä vain välttä-
18153: yksikön kehittäminen, missä tulisi ottaa huo- mättömimmän laitteiston hankinta on tarpeen.
18154: mioon koko läntisen Suomen elinkeinoelämän Merenkurkun tienoilla on kehitteillä vilkasta
18155: tarpeet. Vaasan kauppakorkeakoulun kehittä- taloudellista yhteistyötä valtakunnan rajojen
18156: mi·sessä nähdään Vaasan läänissä tärkeäksi yli. Eräs ilmentymä tästä on Skellefteåssa si-
18157: kaupallis-teknillisten valmiuksien tarjoaminen jaitsevan tuotekeh1ttelykeskuksen palveluiden
18158: yrityksille. käyttömahdollisuus. Vaasan läänissä toimivan
18159: Tuotekehityspalvelukeskuksen edellytetään tuotekehityspalvelukeskuksen ja vastaavan Skel-
18160: olevan läheisessä yhteistyössä paitsi edellä mai- lefteåssa toimivan laitoksen välinen yhteistyö
18161: nitun tyyppisten laitosten myös muiden jo toi- ja informaationvaihto ( know how) lienee myös
18162: mlvten palvelulaitosten ja organisaatioiden hedelmällisesti järjestettävissä toimintaa aloi-
18163: kanssa. Tällöin tulee muistaa myös ·se, että tettaessa. Toiminta voitaisiin parhaiten käynnis-
18164: v. 1978 Vaasan ammatillisessa kurssikeskuk- tää palkkaamalla tuotekehittelyinsinööri Vaasan
18165: sessa valmistuvat tilat, mistä myös tuotekehi- lääniin.
18166: tyspalvelukeskuksella olisi mahdollisuus saada Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18167: tiloja käyttöönsä, monipuolista ja nykyaikaista nioittaen,
18168: konekantaa sekä suunnittelu- ja puhtaaksipiir-
18169: tämi,sapua toimintaa käynnistettäessä. Vaasan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18170: läänissä toimii myös pysyvä vientinäyttely sekä 1979 tulo- ja menoarvioon 100 000
18171: Kehitysaluerahasto Oy:n sivukonttori. Kehi- markan määrärahan tuotekehittelyinsi-
18172: tysaluerahasto Oy:n ja tuotekehityspalvelulai- nöörin palkkaamiseksi Vaasan lääniin.
18173: toksen mahdollisen yhteistyötarpeen takia Vaa-
18174: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
18175:
18176: Eeva Kauppi Olavi Majlander P. Jokinen
18177: Ilkka Kanerva Eero Lattula Juhani Tuomaala
18178: 454 1978 vp.
18179:
18180: Raha-asia-aloite n:o 437.
18181:
18182:
18183:
18184:
18185: Kauppi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta pienyrtWlJ1en
18186: vuosilomajärjestelmän kustannuksiin.
18187:
18188:
18189: E d u s k u n n a 11 e.
18190:
18191: Laki pienyrittäjien vuosilomaetuuksista saa- täjilläkin vuosiloma on kohtuuttoman lyhyt.
18192: tiin vuonna 1975 ja keväällä 1976 annettiin Kun näin on, ei ole kohtuullista eikä oikeuden-
18193: uusi laki pienyrittäjien vuosilomarahasta, joka mukaista asettaa pienyrittäjiä muita huonom-
18194: säädettiin pysyväksi vuonna 1977. Pienyrittä- paan asemaan.
18195: jien vuosiloman järjestämisessä ei ole kuiten- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18196: kaan toteutettu tasapuolisuutta esim. maata- nioittaen,
18197: lousyrittäjiin nähden, ei loman pituuden eikä
18198: muidenkaan etuuksien suhteen. Maatalousyrit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18199: täjät saavat kymmenen päivän, mutta pienyrit- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
18200: täjät vain kuuden päivän pituisen loman tar- 33.57.42 lisäyksenä 2 000 000 markan
18201: koin rajatuin edellytyksin. Verrattuna muihin määrärahan pienyrittäjien vuosilomajär-
18202: väestöryhmiin pienyrittäjillä ja maatalousyrit- jestelmän kustannuksiin.
18203: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
18204:
18205: Eeva Kauppi Lauri Impiö P. Jokinen
18206: M. Jaatinen Eero Lattula Juhani Tuomaala
18207: 1978 vp. 455
18208:
18209: Raha-asia-aloite n:o 438.
18210:
18211:
18212:
18213:
18214: Kauppi ym.: Määrärahan osoittamisesta tietokonetomographia-
18215: laitteen hankkimiseksi Vaasan keskussairaalaan.
18216:
18217:
18218:
18219: E d u s k u n n a 11 e.
18220:
18221: Lääkintöhallituksen asettaman työryhmän kussairaalan sädehoitoyksikön kehittämissuun-
18222: suunnitelmien mukaan aiotaan koko maahan nitelmat kytkeytyvät läheisesti sekä piirin että
18223: hankkia vuosien 1977-1981 aikana kaikkiaan valtakunnallisiin sädehoitosuunnitelmiin. Lait-
18224: noin seitsemän tietokonetomographialaitetta teen sijoittaminen Vaasan keskussairaalaan tur-
18225: neljään yliopistolliseen keskussairaalaan. Näiden vaisi samalla ruotsinkielisen väestönosan pal-
18226: suunnitelmien ulkopuolella on myös Tampe- velujen saannin omalla äidinkielellä.
18227: reen keskussairaalalla tarkoitus hankkia lähi- - Tietokonetomographialaitteen hankkimi-
18228: vuosien aikana vastaaviin tarkoituksiin koko- nen Vaasan keskussairaalaan ei ole missään suh-
18229: keho-tietokonetomographialaite. teessa ristiriidassa piirin tai valtakunnan sai-
18230: Kansainvälisten arvioiden mukaan tarvitaan raanhoidollisiin kehityssuunnitelmiin.
18231: yksi laite noin 400 000-500 000 asukasta - Vaasan keskussairaalan nykyisen säde-
18232: kohden, jotta tutkimustarve tulisi kohtuudella hoitoyksikön tiloihin on mahdollista sijoittaa
18233: tyydytetyksi. Vaasan keskussairaalapiiri kuuluu uusi tietokonetomographia ilman erityisiä lisä-
18234: vastuualueeltaan Tampereen yliopistollisen kes- rakennushankkeita.
18235: kussairaalan ns. miljoonapiiriin. Mikäli Tampe- - Tutkimukseen tarvittava henkilöstö voi-
18236: reelle ja sen vastuualueella olevaan johonkin daan kouluttaa paikan päällä.
18237: muuhun keskussairaalaan hankitaan tietokone- - Vaasan keskussairaalalla on kokemuksia
18238: tomographialaite, merkitsee se käytännössä sitä, Uumajan laitteen käytöstä, mutta hankaluudet
18239: että Tampere ei pysty omalla vastuualueellaan ja kustannukset ovat olleet suuret. Vain joku
18240: tyydyttämään tutkimusten tarvetta. Koska Vaa- hyväkuntoinen potilas on voitu hätätapauk-
18241: san läänin potilaat sijaitsevat melko kaukana sessa lähettää Uumajaan tutkittavaksi. Tutki-
18242: Tampereen keskussairaalasta, on asiallista, että mushinta vuoden 1977 tasossa on ollut 500
18243: länsirannikon alueelle hankitaan oma tieto- mk, minkä lisäksi tulevat matkakustannukset.
18244: konetomographialaitteisto, joka tulisi palvele- - Tutkimustarve on yksinomaan Vaasan
18245: maan lähinnä koko Vaasan läänin asukkaita ja läänin alueella noin 10 tutkimusta päivässä.
18246: Kokkolan keskussairaalapiirin asukkaita. - Tampereen keskussairaala ei pysty tämän-
18247: Seuraavat syyt puoltavat tietokonetomo- hetkisellä kapasiteetillaan eikä myöskään suun-
18248: graphialaitteen hankkimista nimenomaan Vaa- nitelmissa olevien kapasiteettien lisäyksellä tyy-
18249: san keskussairaalaan: dyttämään neuroradiologisia tutkimuksia oman
18250: - Koko Vaasan läänin asukasluku on noin vastuualueensa piirissä. Mikäli tällaisiin inves-
18251: 420 000, joka hyvin vastaa yhden laitteen kapa- tointeihin tutkimustarpeen tyydyttämiseksi
18252: siteetille asetettua väestöpohjamäärää. Tampereella lähdettäisiin, merkitsisi se hyvin-
18253: - Tietokonetomographialaite ei palvele yk- kin suuria kustannuksia. Jo kustannusten sääs-
18254: sinomaan diagnostisia tarkoitusperiä, vaan sen tön kannalta on laitteen hankkiminen Vaasaan
18255: antama informaatio kytkeytyy hyvin laajalti asiallista.
18256: myös sädehoitoon, ja koska Vaasan keskus- Laitteen hinta vaihtelee mallista riippuen
18257: sairaalassa toimii jo ennestään sädehoitoyksik- vuoden 1977 rahanarvon mukaan 2-4 milj.
18258: kö, joka palvelee koko Vaasan lääniä ja Kok- markkaa. Ns. kokokehon-tutkimuslaite saatai-
18259: kolan keskussairaalapiirin väestöä, on tarkoi- siin 4 milj. markan suuruisella määrärahalla.
18260: tuksenmukaista, että tämä laite sijaitsee nimen- Tästä summasta tulisi valtion osuudeksi kaksi
18261: omaan Vaasan keskussairaalassa. Vaasan kes- kolmattaosaa ( 2/3 ) .
18262: 456 Raha-asia-aloite n:o 438
18263:
18264:
18265: Vaasan keskussairaalalla on tietokonetomo- ajat lyhenevät merkittävä:Hi ja· monia tähän 11sti
18266: graphiatutkimuksista jonkin verran kokemuksia, sairaalaan ottamista vaativia tutkimuksia voi-
18267: sillä keskussairaalan röntgenosaston spesialisti- daan suorittaa polikliinisesti.
18268: lääkäri on ollut Uumajassa näissä tehtävissä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18269: puolen vuoden ajan. nioittaen,
18270: Alkuinvestointeihin tarvittava rahamäärä on
18271: sil:liinsii varsin pieni ja sen aiheuttama säästö on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18272: vuosien mittaan tavattoman suuri, koska muut 1979 tulo- ja menoarvioon 3 500 000
18273: vaativammat potilaille kivuliaat ja osittain vaa- markan määrärahan tietokonetomo-
18274: rallisetkin tutkimukset jäävät tämän laitteen graphialaitteen hankkimiseksi Vaasan
18275: hankinnan jälkeen pois ja henkilökuntaa tämä keskussairaalaan.
18276: laite tarvitsee varsin vähän. Potilaiden hoito-
18277: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
18278:
18279: Eeva Kauppi Olavi Majlander P. Jokinen
18280: Ilkka Kanerva Eero Lattula Juhani Tuomaala
18281: 1978 vp. 457
18282:
18283: Raha-asia-aloite n:o 439.
18284:
18285:
18286:
18287:
18288: Kivitie ym.: Kototetun määrärahan osoittamisesta oopperayhdis-
18289: tyksille.
18290:
18291:
18292: E d u s k u n n a 11 e.
18293:
18294: Ensi vuoden valtion tulo· ja menoarvion kohtaan varattu määrä on kuitenkin täsmälleen
18295: momentin 29.90.53 ( veikkausvoittovarat tai- sama kuin vuosien 1977 ja 1978 tulo- ja me-
18296: teen tukemiseen) käyttösuunnitelman mukaan noarvioissa. Edellä kerrottu vakinaisen ooppe-
18297: oopperayhdistysten toiminnan tukemiseen on ratoiminnan laajentuminen maaseudulla edellyt-
18298: varattu 450 000 markkaa. tää ehdottomasti jo sinänsä määrärahan tuntu-
18299: Oopperayhdistyksille myönnetyt varat on vaa korottamista, ja kun valtionavun osuus
18300: koko kyseisen käyttökohdan olemassaolon ai- oopperayhdistysten toiminnan rahoittamisessa
18301: kana jaettu valtionapuina lähinnä Suomen on ollut keskimäärin kolmannes, myös "van-
18302: Oopperaliittoon kuuluvien, maaseudulla vaki- hoille" yhdistyksille menevät valtionavut vaa-
18303: naisesti toimivien oopperayhdistysten toimin- tivat ainakin kahden vuoden aikana tapahtu-
18304: nan tukemiseen. Viime vuoteen saakka näitä neen kustannusten nousun edellyttämää tarkis-
18305: toimi seitsemällä paikkakunnalla eli T ampe- tusta.
18306: reella, Vaasassa, Kotkassa, Lahdessa, Turussa, Edellä olevan perusteella kunnioittaen ehdo-
18307: Oulussa ja Jyväskylässä. Nyt kuluvan vuoden tamme,
18308: aikana Suomen Oopperaliittoon ·on vielä liit-
18309: tynyt Porissa toimiva oopperayhdistys, ja että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
18310: Joensuussa viime aikoina säännölliseksi kehit- den 1979 tulo- ja menoarvioon momen-
18311: tyneen oopperatoiminnan ansiosta myös tämän tille 29.90.53 lisäyksenä 200 000 mark-
18312: kaupungin oopperayhdistyksen tulisi päästä kaa oopperayhdistyksille.
18313: osalliseksi valtionavuista. Kyseiseen käyttö-
18314: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
18315:
18316: Anneli Kivitie Jouko Tuovinen Erkki Häkämies
18317: Sakari Knuuttila Marjatta Väänänen Terhi Nieminen
18318: Anna-J~iisa Jokinen Paavo Vesterinen Ensio Laine
18319:
18320:
18321:
18322:
18323: 58 0878005881
18324: 458 1978 vp.
18325:
18326: Raha-asia-aloite n:o 440.
18327:
18328:
18329:
18330:
18331: Kivitie ym.: Määrärahan osoittamisesta ylikulkusillan rakentami-
18332: seen valtatielle n:o 3 Parkanossa.
18333:
18334:
18335: E d u s k u n n a 11 e.
18336:
18337: Parkanon kaupungin ohitse kulkeva valtatie kanon kaupungin valtuustossa lausunnolla. Val-
18338: n:o 3 valmistui n. 10 vuotta sitten. Tämä ohi- tuusto on piirustukset hyväksynyt toivomuk-
18339: tustie jouduttiin tekemään asutusalueen halki, sella, että sillalle tehtäisiin jalkakäytävät. Sil-
18340: jolloin Karvian vanhantien suunnassa asuvat lan kustannusarvio yksityistiejärjestelyineen on
18341: ihmiset - tällä kertaa n. 700 henkeä, myö- n. 400 000 mk. Sillan rakennustyöt piti alusta-
18342: hemmin n. 1 400 henkeä - jäivät kaupungin vien tietojen mukaan aloittaa v. 1975. Näin
18343: palvelupisteistä katsottuna valtatien taakse. ei ole tapahtunut. Kuitenkin valtatiejärjestelyt
18344: Päivittäisiä asioita ajettaessa kaupungin eri pal- ovat saattaneet tällä tiesuunnalla asuvat ihmi-
18345: velupisteissä joudutaan valtatie 3 ylittämään set ilman omaa syytään jatkuvasti liikennetapa-
18346: tasoristeyksen kautta. Tämä tasoristeys on mm. turmille alttiiksi.
18347: lasten koulutienä erittäin vaarallinen. Vaaralli- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18348: suutta lisää vielä risteyksestä keskustaan päin
18349: nouseva mäki, kaltevuus n. 12 %, jolloin liuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18350: kaan kelin sattuessa ajoneuvot liukuvat kol- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
18351: mostien liikenteen jalkoihin. Kolareita sattuu 31.24.77 600 000 markan määrärahan
18352: vuosittain useita, aiheuttaen mm. pysyväisvam- Parkanon kaupungin ohi kulkevan valta-
18353: maisia. tien n:o 3 tasoristeyksen kohdalle ra-
18354: Tähän tasoristeykseen on suunniteltu yli- kennettavaa ylikulkusiltaa varten.
18355: kulkusilta. Sillan piirustukset ovat olleet Pat-
18356: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
18357:
18358: Anneli Kivitie Juhani Orrenmaa Terhi Nieminen
18359: 1978 vp. 459
18360:
18361: Raha-asia-aloite n:o 441.
18362:
18363:
18364:
18365:
18366: Kivitie ym.: Määrärahan osoittamisesta kuluttajansuojaopetuk-
18367: sessa tarvittavan oppimateriaalin suunnitteluun.
18368:
18369:
18370: Ed u s kun n a II e.
18371:
18372: Kuluttajansuojalakien toteuttaminen edellyt- Varsinainen kuluttajapoliittinen peruskoulutus
18373: tää sekä valtakunnallista että kunnallista toi- on kuitenkin hoidettava aloitteessa ehdotetulla
18374: mivaa organisaatiota. Epäilyjä organisaation toi- tavalla. Kuluttajakasvatus on aloitettava jo
18375: mivuudesta herättää melko heikko toimintaan peruskoulussa asennekasvatuksena eri aineiden
18376: valmistautuminen. Kuluttajaneuvontaan tule- yhteydessä. Keski- ja yliopistoasteen koulutuk-
18377: vien henkilöiden koulutus on vielä järjestä- seen on sisällytettävä kuluttajapolitiikka omak-
18378: mättä. Lakien toteuttamisen edellyttämä kulut- si oppiaineeksi. Sen sijaan kuluttajaneuvojan
18379: t>~japolitiikan tuntemus ei ole riittävän laajaa. perustutkinto lienee ammattitutkintona tässä
18380: On kiireesti ryhdyttävä toimenpiteisiin ko. vaiheessa liian eriytynyt huomioon ottaen kun-
18381: asiassa. tien ja valtion määrällisesti melko alhaiset tar-
18382: On tuotettava tarpeellinen oppimateriaali. peet.
18383: Parhain tietous kuluttaja-asioissa lienee elinkei- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18384: nohallituksella, joka voisi valmistaa oppimate-
18385: riaalin valtion koulutuskeskuksen, Kaupunki- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18386: liiton ja Kunnallisliiton tarpeisiin. Elinkeino- 19 79 tulo- ja menoarvioon 100 000
18387: hallitus voisi huolehtia myös jatkossa kuluttaja- markan määrärahan kuluttajansuojaope-
18388: tehtävissä toimivien henkilöiden tietotarpeesta tuksessa tarvittavan oppimateriaalin
18389: tuottamalla tarvittavan lisäkoulutusmateriaalin. suunnitteluun.
18390: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
18391:
18392: Anneli Kivitie Terhi Nieminen
18393: 460 1978 vp.
18394:
18395: Raha-asia-aloite n:o 442.
18396:
18397:
18398:
18399:
18400: Kivitie ym.: Määrärahan osoittamisesta kodinperustamislainoihin.
18401:
18402:
18403: E d u s k u n n a 11 e.
18404:
18405: Vuonna 1945 säädetyssä kodinperustamislai- Kipeintä tukea tällä hetkellä kaivataan nuor-
18406: nalaissa (1177 / 45) säädetään, että valtion tulo- ten parien kohdalla nimenomaan asuntokysy-
18407: ja menoarviossa tarkoitukseen varatun määrä- myksessä. Omarahoitusosuuden kokoonsaami-
18408: rahan puitteissa sosiaaliministeriö voi hakemuk- nen vaiheessa, jolloin vasta ollaan hakeutumas-
18409: sesta myöntää avioliittoon meneville tai avio- sa työelämän piiriin, on varsin vaikeaa. Samoin
18410: liitossa oleville valtion varoista korotonta ko- on asianlaita mahdollisen lainoituksen osalta.
18411: dinperustamislainaa oman kodin perustamiseen Toisaalta kodin perustaminen vaatii välttämättä
18412: tarpeellisen asunto- ja muun irtaimiston hank- siksi paljon varoja, että etenkin tapauksissa,
18413: kimista varten. joissa vanhempien tukea ei ole olemassa, on
18414: Näitä lainoja ei kuitenkaan määrärahan puut- helposti jopa erillään asuminen ainoa vaihto-
18415: tumisen takia ole voitu myöntää 1. 9. 1958 ehto. Kodinperustamislaina olisikin mitä otol-
18416: jälkeen. lisin apu alkavaa yhteistä tietä ajatellen, eten-
18417: Avioliiton solmiminen ja sitä seuraava oman kin jos lainaa tulkitaan laveammin niin, että
18418: kodin perustaminen on aina pääomaa kysyvä se voidaan käyttää myös osaltaan asunnon
18419: tapahtuma. Nykyisin avioliiton solmimisikä on hankintaan.
18420: entisestään vain alentunut. Samanaikaisesti opis- Kodinperustamislainojen vuosittaisen .määrän
18421: kelu oman paikan löytämiseksi yhteiskuntam- tulisi asiantuntija-arvion mukaan olla noin
18422: me jäsenenä vaatii yhä enemmän varoja sekä 7 000 lainaa suuruudeltaan 5 000 markkaa.
18423: aikaa. Kun samanaikaisesti useinkin solmitaan Tämä merkitsisi noin 35 miljoonan markan
18424: avioliitto, muodostavat taloudelliset kysymykset menoerää valtion tulo- ja menoarviossa.
18425: todellisen ongelman heti yhteisen tien alussa. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18426: Tulevaisuuden kannalta on varsin merkityksel-
18427: listä, kuinka oman kodin perustaminen heti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18428: alun perin onnistuu. Juuri tässä vaiheessa olisi 1979 tulo- ja menoarvioon 35 milj.
18429: yhteiskunnan pystyttävä auttamaan nuoria jäse- markan määrärahan nuorille aviopareille
18430: niään silloin, kun omat voimat eivät riitä koh- myönnettäviä kodin perustamislainoja
18431: tuullisen alun rahoitukseen. varten.
18432: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
18433:
18434: Anneli Kivitie Juhani Orrenmaa Kerttu Hemmi
18435: Irma Toivanen Terhi Nieminen Juhani Sipiläinen
18436: 1978 vp. 461
18437:
18438: Raha-asia-aloite n:o 443.
18439:
18440:
18441:
18442:
18443: Kivitie ym.: Määrärahan osoittamisesta sairasta lastaan hoitavan
18444: äidin vapaa-aikajärjestelyihin.
18445:
18446:
18447: E d u s k u n n a 11 e.
18448:
18449: Vaikeasti ja pitkäaikaisesti sairaan lapsen Toisaalta pitäisi pyrkiä myöskin siihen, ettii
18450: kotihoitoa on pyritty tukemaan erityislapsi- tällainen äiti saisi viikottaisia vapaapäiviä tai
18451: lisällä ja lapsen hoitotuella. Lakia lapsen hoito· muulla tavoin toistuvia vapaa-aikoja. Tämän
18452: tuesta ollaan muuttamassa parhaillaan siten, vuoksi pitäisi järjestää mahdollisuus sijaishoi·
18453: että sen piiriin tulisi kuulumaan entistä suu· toon joko päivähoitojärjestelmän tai kodinhoito..
18454: rempi lapsiryhmä. Taloudellinen tuki lapselle järjestelmän puitteissa. Molempia järjestelyjä on
18455: ja hänen perheelleen on perusteltua. tietyssä määrin toiminnassakin, mutta ei miten·
18456: Kun pitkäaikaisesti sairaan lapsen hoitaminen kään systemaattisena eikä kaikkien tarvitse·
18457: kotona on lapsen hoitajalle sekä fyysisesti että vien käytettävissä.
18458: henkisesti raskasta työtä, olisi kiinnitettävä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
18459: myöskin huomiota tämän työntekijäryhmän
18460: muihin etuihin. Vuosilomajärjestelmän luomi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18461: nen pitkäaikaisesti sairaiden lasten vanhemmil· 1979 tulo- ja menoarvioon luvun 33.15
18462: le, erittäinkin lapsen äidille, olisi paikallaan. uudelle momentille 1 000 000 markan
18463: Lomajärjestelyt voitaisiin toteuttaa samoin määrärahan vuosilomajärjestelmän ja
18464: kuin maanviljelijäväestön vuosilomat on järjes· vapaa-aikajärjestelyjen toteuttamiseksi
18465: tetty. Järjestelmä edellyttäisi tehokkaan kodin- pitkäaikaisesti sairaiden lasten äideille
18466: hoitoavun lisäämistä varsinaisen lomarahan li- lapsen ollessa kotihoidossa.
18467: säksi.
18468: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
18469:
18470: Anneli Kivitie Juhani Sipiläinen Irma Toivanen
18471: Terhi Nieminen Juhani Orrenmaa Kerttu Hemmi
18472: 462 1978 vp.
18473:
18474: Raha-asia-aloite n:o 444.
18475:
18476:
18477:
18478:
18479: Knuuttila ym.:. Korotetun määrärahan osoittamisesta varusmies-
18480: ten päivärahan korottamiseen.
18481:
18482:
18483: Ed u s k unn alle.
18484:
18485: Eduskunta on toistuvasti lausunut toivo- settava jo vuoden alusta lukien.
18486: muksia, ett~ asevelvollisuuttaan suorittavat va- Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kun-
18487: rusmiehet saisivat nykyistä suuremman päivä- nioittaen,
18488: rahan ja että hallitus huolehtisi siitä, että ta-
18489: pahtunut inflaatiokehitys otettaisiin huomioon että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
18490: niiden määrää harkittaessa. Näin ei ole kui- den 1979 tulo- ja menoarvioon momen-
18491: tenkaan tapahtunut, eikä nytkään esitetty päi- tille 27.14.02 lisäyksenä 1 000 000 mar-
18492: värahakorotus peitä edes inflaatiotarkistusta. kan määrärahan varusmiesten päivärahan
18493: Sen vuoksi olisi ainakin esitetty korotus mak- korottamista varten.
18494: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
18495:
18496: Sakari Knuuttila Matti Puhakka
18497: Siiri Lehmonen Esko Härkönen
18498: 1978 vp. 463
18499:
18500: Raha-asia-aloite n:o 445.
18501:
18502:
18503:
18504:
18505: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen Opis-
18506: ton rakennusavustukseen.
18507:
18508:
18509: E d u s k u n n a 11 e.
18510:
18511: Kansanopistojen valtionavusta annetun lain tuksenmukaisiksi. Parhaillaan rakennetaan ope-
18512: (556/1969) 8 §:n mukaan kansanopisto voi tusministeriön 2. 5. 78 myöntämän luvan (n:o
18513: saada huoneistonsa hankkimista varten avus- 4077/251/79) ja kouluhallituksen 5. 7. 78 hy-
18514: tusta valtion tulo- ja menoarviossa tarkoituk- väksymän rakennusohjelman (n:o 16466/541)
18515: seen osoitetuista varoista. perusteella opiskelija-asuntolaa, jonka kustan-
18516: Suolahdessa sijaitsevassa Keski-Suomen nusarvio on 2,4 milj. mk.
18517: Opistossa toimii kansanopiston ja kansankor- Edellä olevan johdosta ehdotamme kunnioit-
18518: keakoulun yleissivistävien linjojen lisäksi kun- tavasti,
18519: nallisia kodinhoitajia ja nuorisosihteereitä kou-
18520: luttavat linjat. Opiskelijoita on kaikkiaan ku- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18521: luvana työvuonna 173 ja opistoon pyrkineitä 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
18522: n. 750. 29.57.60 600 000 markkaa Keski-Suo-
18523: Opiston tilat ovat käyneet riittämättömiksi men Opiston rakennusavustukseksi.
18524: ja osittain nykyiseen koulutukseen epätarkoi-
18525: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
18526:
18527: Sakari Knuuttila Siiri Lehmonen Juhani Surakka
18528: Esko Härkönen Sylvi Saimo Paavo Vesterinen
18529: 464 1978 vp.
18530:
18531: Raha-asia-aloite n:o 446.
18532:
18533:
18534:
18535:
18536: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Jämsänkosken metsä-
18537: konekoulun rakentamista varten.
18538:
18539:
18540: Ed u s k u n n a 11 e.
18541:
18542: Metsätyöntekijäin varsinainen peruskoulutus työntekijäin ammattioppilaitos .. Tämä oppilai-
18543: on määrältään niin vähäistä, että se tyydyttää tos voisi tehokkaalla koulutuksella edistää myös
18544: vain noin 10 % arvioidusta tarpeesta. Tilanne hakeutumista metsäalalle, joka on kansantalou-
18545: on samanlainen myös jatko- ja täydennyskoulu- temmekin kannalta. keskeinen elinkeinoala myös
18546: tuksen osalta. Näyttää ilmeiseltä, että tämä tulevaisuudessa. Hyvä ammattikoulutus olisi
18547: seikka johtaa tulevaisuudessa muun muassa omiaan myös parantamaan työolosuhteita met-
18548: Keski-Suomen alueen puunjalostusteollisuuden säalalla ja nostaisi ammatin arvostusta.
18549: raaka-aineen saannin vaikeutumiseen ja työn- Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kun-
18550: tekijöiden kohdalla koulutuksen puutteesta nioittaen,
18551: johtuviin työolosuhteiden epäkohtiin. Jotta
18552: Keski-Suomessa ei ajauduttaisi lähitulevaisuu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18553: dessa tuollaiseen tilanteeseen, olisi mitä pikim- 1979 tulo- ja menoarvioon 100 000
18554: min valtion toimesta rakennettava tälle maam- markan suunnittelumäärärahan ]ämsän-
18555: me merkittävälle puuntuottamisalueelle vaki- kosken metsäkonekoulun rakentamista
18556: nainen, nykyaikainen ja riittävän suuri metsä- varten.
18557: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
18558:
18559: Sakari Knuuttila Esko Härkönen M. Jaatinen
18560: 1978: vp. 465
18561:
18562: Raha-asia-aloite n:o 447.
18563:
18564:
18565:
18566:
18567: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta raskaiden maanraken-
18568: .. nusli:e>lleid<;:n lmlje~tajakouluturksen selvittämiseen.
18569:
18570:
18571: E d u s k u n n a l1 e.
18572:
18573: Maassamme on maanrakennustöissä erilaisia säksi nopea, teknisestä kehityksestä johtuva
18574: raskaita työkoneita noin 10 000 kpl. Kuljetta- uusimistarve. Koneenkäyttäjäkoulutus vaatii si-
18575: jien lisäksi tarvitaan näille koneille erikoistu- ten huomattavia investointeja, ennen kuin voi~
18576: neita asentajia ja huoltohenkilökuntaa sekä eri- daan päästä tehokkaaseen opetustoimintaan ja
18577: koismiehiä, joten alalla työskentelee näissä teh- oppimistulokseen. Myös opetuksessa tarvitta-
18578: tävissä noin 12 000 kuljettajaa ja 3 000 muuta vien hallitilojen tulee olla tähän tehtävään eri-
18579: ammattimiestä. Kaikkiaan tällä alalla on noin koisesti suunnitellut.
18580: 25 000 pysyvästi palkattua työntekijää eri teh- Alan koulutus ei sovellu ammattikouluihin
18581: tävissä, eikä suurin osa (noin 90 %) ole saa- nuorisoasteelle vaarallisuutensa vuoksi. Toisaal-
18582: nut tehtävään soveltuvaa järjestelmällistä kou- ta se ei sovi enää kovin vanhoille henkilöille,
18583: lutusta. Maanrakennusalan monet työt ovat kui- koska työ vaatii erityisesti raajojen liikkeiden
18584: tenkin erittäin vaarallisia, vaativia sekä kalliil- monipuolista erillistä hallintaa, joka perustuu
18585: la, teknisesti pitkälle kehitetyillä ja taitamatto- silmän näköhavaintoon. Parhaiten koulutukses-
18586: missa käsissä vaarallisilla koneilla tehtäviä töi- sa menestyvät ajokortin hankkineet 18 vuotta
18587: tä. Taloudellisestikin työkoneen kuljettaja vas- täyttäneet henkilöt, joilla juuri ajokortin saan-
18588: taa hyvin itsenäisesti työvaiheessa koneensa nin jälkeisinä vuosina on suurin innostus ja
18589: edustaman (200 000-700 000 mk) pääoman oppimiskyky konealalle.
18590: tuotosta. Koulutus soveltuu siis parhaiten jatko-, täy·
18591: Vasta parina kolmena viime vuotena koulu- dennys- tai uudelleenkoulutukseksi ajokortin
18592: tusta on pienessä määrin aloitettu ammatillisis- omaaville henkilöille, ja yhtenä koulutuspaik-
18593: sa kurssikeskuksissa, mutta koulutuksen järjes- kana voisi toimia Kivisuon kurssikeskus Lei-
18594: tämisessä on törmätty sen kalleuteen: kalliit vonmäellä.
18595: työkoneet opetusvälineinä, opetusmateriaalin ja Koska työllisyystilanteen johdosta on tarkoi-
18596: opettajien puute. Kalliimpaa on kuitenkin jät- tuksenmukaista, että vuonna 1979 järjestetään
18597: tää kouluttamatta kalliiden ja vaativien työko- ammattikurssikeskuksissa ( esim. keväällä 1978
18598: neiden kuljettajat. ammattikouluista valmistuneille) jatko- ja täy-
18599: Työsuojeluviranomaiset tulevat vaatimaan dennyskoulutuskursseja, ehdotamme,
18600: alan työkoneiden kuljettajilta tehtävään sovel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18601: tuvan koulutuksen. Ensimmäisenä se vaaditaan 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
18602: kaivukoneiden osalta (vastaava vaatimus on jo 29.85.27 (ammattikurssit) JO 000 mar-
18603: rakennusalan torninosturinkuljettajilla sekä ajo- kan määrärahan käytettäväksi sen selvit-
18604: neuvonostureiden kuljettajilla) . Myös alan ko- tämiseksi, miten raskaitten maanraken-
18605: netyön kenttätyönjohdon koulutus on vielä jär- nuskoneiden kuljettajakoulutus olisi jär-
18606: jestämättä. Taloudellisuuden kannalta em. jestettävä ja kokeiluluontoiseen koulu-
18607: työnjohtokoulutus tulisi yhdistää kuljettaja- tustoimintaan ammatillisissa kurssikes-
18608: asentajakoulutukseen. kuksissa tai niihin verrattavissa oppilai-
18609: Eräs maa- ja vesirakennusalan koulutuksen toksissa, esim. Kivisuon kurssikeskuk-
18610: erikoispiirre on koulutuskaluston kalleuden Ii- sessa.
18611: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
18612:
18613: Sakari Knuuttila Siiri Lehmonen Juhani Surakka
18614: Esko Härkönen Sylvi Saimo Paavo Vesterinen
18615: 466 1978 vp.
18616:
18617: Raha-asia-aloite n:o 448.
18618:
18619:
18620:
18621:
18622: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Haapamäen-Kolhon
18623: maantien rakentamiseen .Keuruulla ja Vilppulassa.
18624:
18625:
18626: Eduskunnalle.
18627:
18628: Valtion toimenpitein suoritettujen rataver- kaisesti olisi Haapamäen-Kolhon tien raken-
18629: kon muutosten johdosta on Haapamäki entise- tamisen vuoro. Tämä tieosa täydentäisi myös
18630: hji vilkkaana risteysasemana menettänyt merki- valtakunnallista päätieverkkoa, koska näin syn-
18631: tystään eikä toistaiseksi ole muillakaan valtion tyisi uusi yhteys Tampereelta Järvi-Suomen
18632: toimenpiteillä korvattu useita satoja menetet- tielle. Tämä tie on jo muilta osin rakennettu.
18633: tyjä työpaikkoja. Yksi mahdollisuus parantaa Tietyöllä olisi myös paikkakunnalle myöntei-
18634: l{aapamäen asukkaiden työnsaantimahdollisuuk- set työllisyysvaikutukset. Keuruun kunnassa oli
18635: sia on luoda hyvät edellytykset teollisuuden si- syyskuun puolivälissä 350 työtöntä työnhaki-
18636: joittumiseksi paikkakunnalle sekä edesauttaa jaa.
18637: tyqssä käyntiä muilla paikkakunnilla. Tie- ja Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kun-
18638: vesirakennuslaitoksen taholta on todettu näitä nioittaen,
18639: liikenneyhteyksiä voitavan parantaa tehdyn
18640: sUunnitelman· mukaan etelään, runsaan kymme- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18641: nen kil<;>metrin päässä sijaitsevaan Kolhoon ns. 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
18642: Järvi-Suom~n tien valmistuttua. Nyt tämä tie 31.24.77 1 000 000 markan määrärahan
18643: on avattu kokonaisuudessaan yleiselle liiken- Haapamäen-Kolhon maantien raken-
18644: teelle. Siten myös eduskunnan liikennevalio- tamista varten Keuruun ja Vilppulan
18645: kunnan aikaisemmin omaksuman kannan mu- kunnissa.
18646: Helsin~issä 25 päivänä syyskuuta 1978.
18647:
18648: Sakari. Knuuttila Esko Härkönen
18649: Antero Juntumaa Tellervo Koivisto
18650: M. Jaatinen
18651: 1978 vp. 467
18652:
18653: Raha-asia-aloite n:o 449.
18654:
18655:
18656:
18657:
18658: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Jämsän-Petäjäveden
18659: maantien. parantamiseen välillä Koskenpää-Petäjävesi.
18660:
18661:
18662: E d u s k u n n a 11 e.
18663:
18664: Viimeisten kahden vuosikymmenen aikana toimenpiteitä työllistämiseksi joka tapauksessa.
18665: on myös Keski-Suomessa niinkuin koko maas- Kun tämäkin työ voidaan suurimmaksi osaksi
18666: sakin voitu huomattavasti parantaa valtakun- tehdä kotimaisilla koneilla, ja mm. autojen
18667: nallista päätieverkkoa. Sen sijaan seudullinen osalla on myös työn puutetta, olisi hankkeen
18668: tieverkko on vielä suureksi osaksi perusparan· toteuttaminen tältäkin puolen perusteltu.
18669: tamatonta ja savisorapintaista. Yksi tällainen Tien merkityksestä voidaan vielä todeta, että
18670: tie on Jämsän-Petäjäveden tiellä oleva osuus se on tärkeä puun kuljetustie Jämsänjokilaak.
18671: Koskenpää--'Petäjävesi. . . son tehtaille, eivätkä nämä kuljetukset esimer-
18672: Tämä tie on osittain pohjustettu routtmtsta kiksi kilpaile rautatiekuljetusten kanssa. Siten
18673: vastaan ja suunnitelmissa on ollut sen päällys- tietyön vaikutus on laaja. . ·
18674: täminen, mutta toistaiseksi se on jäänyt toteut· Edellä mainittuun viitaten ehdotamme,
18675: tamatta. Nykyisin se on jopa pinoaltaan huo-
18676: nompi kuin monet täysin parantamattomat tie- että Eduskunta ottaisi valtio~ vuoden
18677: osat. Kun sekä liikennekomitea kannanotois- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
18678: saan että liikennevaliokunta ovat yhtäläisesti 31.24.77 1 000 000 markan määrärahan
18679: suosittaneet juuri painopisteen siirtämistä pe- Jämsän-Petäjäveden maantien paranta-
18680: rusparantamiseen, olisi paikallaan myös, ·että mista varten välillä Koskenpää-Petä-
18681: tämä tie otettaisiin päällystysohjelmaan. Paik- jävesi Jämsänkosken ja Petäjäveden
18682: kakunnalla on myös työttömyyttä, joka vaatii kunnissa.
18683: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
18684:
18685: Sakari Knuuttila Esko Härkönen
18686: Sylvi Saimo Siiri Lehmonen
18687: Juhani Surakka
18688: 468 1978 vp.
18689:
18690: Raha-asia-aloite n:o 450.
18691:
18692:
18693:
18694:
18695: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väy-
18696: lien. rakentamiseen Keski-Suomen läänissä.
18697:
18698:
18699: Eduskunnalle.
18700:
18701: Liikenneturvallisuusasiain · neuvottelukunta kylän ja Keurusselän varuskunnan välinen tie-
18702: ori .muUn muassa liikenneturvallisuustyön suun- osuus, ·joka on myös vilkkaasti liikennöity ja
18703: nitelmassa vuosille 1977-'--80 esittänyt lisättä- kapea öljysoratie. ·
18704: väksi määrärahoja kevyen liikenteen väylien Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kun-
18705: rakentamiseen. Jossain määrin on näin ta- nioittaen,
18706: pahtunutkin; mutta. eräät hyvin välttämättö-
18707: tri.ätkin työt ovat jääneet rahoittamatta. Keski- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18708: Suomen. läänissä näitä on useita, mutta mai- 1979 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
18709: nittakoon esimerkkeinä Jäi:nsän kaupungin kes- markan määrärahan kevyen liikenteen
18710: kustan ja Kaipalan tehdasyhdyskunnan välinen väylien rakentamiseksi Keski-Suomen
18711: kevyen liikenteen väylä sekä Keuruun kirkon- läänissä.
18712: ,Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
18713:
18714: Sakari Knuuttila Siiri Lehmonen
18715: Sylvi ·Saimo Juhani Surakka
18716: Esko Härkönen
18717: 1978 vp. 469
18718:
18719: Raha-asia-aloite n:o 451.
18720:
18721:
18722:
18723:
18724: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta postin hoitamaan leh-
18725: tien varhaisjakeluun.
18726:
18727:
18728: Ed u s kunnalle.
18729:
18730: Jo vuonna 1974 parlamentaarisen liikenne- tulisi olla se, että mahdollistettaisiin sanoma-
18731: komitean tietoliikennejaoston asettama sano- lehtien ottaminen ilmestymispaikkakunnalläan
18732: malehtien yhteisjakelutyöryhmä, jossa oli muun postin varhaisjakeluun, mikä ei ole toteutunut
18733: muassa jäseninä eri puoluekantaa edustavien sa- senvuoksi, ettei. ole osoitettu määrärahoja tar·
18734: nomalehtien edustajat, oli sitä mieltä, että "pi- koitukseen eikä annettu myöskään posti~ ja leo~
18735: demmällä tähtäimellä olisi työryhmän mielestä nätinlaitokselle velvoitetta asian hoitamiseen.
18736: tarpeen pyrkiä postinkantajien suorittafi!iin leh- Mainituilla toimenpiteillä on tärkeä merkitys
18737: tijakeluihin". Sen jälkeen on asiaa valmisteltu erityisesti taloudellisissa vaikeuksissa kamppai•
18738: useissa työryhmissä ja toimeenpantu kokei- leville päivälehdille.
18739: luja, jotka ovat tukeneet myös tätä tavoitetta. Edellä mainittuun ja liikenneministeriön aset-
18740: Tästä huolimatta ei kuitenkaan vaitionkaan taman sanomalehtien varhaisjakelutyöryhmän
18741: taholta ole ryhdytty riittäviin toimenpiteisiin ehdotuksiin viitaten ehdotamme kunnioittaen,
18742: asian edelleen hoitamiseksi. Valtiovallan tulisi
18743: tukitoimin edesauttaa mahdollisuuksia siirtyä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18744: nykyistä laajemmin postin hoitamiin yhteisjake- 1979 tulo- ;a menoarvioon luvun 31.55
18745: luihin paikkakunnilla, joilla nykyisin toimii uudelle momentille 3 500 000 markkaa
18746: useita erillisiä jakeluorganisaatioita. Tämän li- postin hoitaman lehtien varhalsjakelu-
18747: säksi eräänä lähiajan tärkeimpänä tavoitteena toiminnan laajentamiseksi.
18748: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
18749:
18750: Sakari Knuuttila Matti Puhakka Jouko Tuovinen
18751: Siiri Lehmonen Toivo Jokiniemi R. Järvisalo-Kanerva
18752: Juhani Surakka Juhani Vähäkangas Meeri Kalavaineo
18753: Aimo Ajo Kaisa Raatikainen Jacob Söderman
18754: 470 1978 vp.
18755:
18756: Raha-asia-aloite n:o 4.52.
18757:
18758:
18759:
18760:
18761: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta dieselkäyttöisen kisko-
18762: autokaluston. hankkimiseen.
18763:
18764:
18765: E d u s k u n n a 11 e.
18766:
18767: Vaidonrautateiden paikallisliikenteeseen so- naliikenteen raskas kalusto ei ole paikallislii-
18768: veltuvan dieselkäyttöisen paikallisliikennekalus~ kenteeseen soveltuvaa, ja sen käyttökustannuk-
18769: ton hankintaan ei. budjetissa ole osoitettu täs" set nykyisellä laskentatavalla tulevat varsinaista
18770: säkään yhteydessä määrärahaa.· Kuitenkin val- paikallisliikenteen kalustoa huomattavasti kal-
18771: tionrautatiet perustelee ensi vuodelle ajoittuvaa liimmaksi. Tästä johtuen tulisi viimeistään ensi-
18772: paikallisliikenteen supistusohjelmaansa nimen- Vuoden aikana tehdä lopullinen päätös Dm 10
18773: omaan sillä, että paikallisliikenteeseen soveltu- -tyyppisen kiskoautokaluston hankkimisesta pai-
18774: va Dm 6---c7 -kalusto on niin heikkokuntoista, kallisliikenteen käytettäväksi.
18775: että sen käyttöön nykyisessä laajuudessa ei ole Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18776: mahdollisuutta. Paikallisliikennettä esitetäänkin
18777: tästä johtuen supistettavaksi pääosin ·kaluston että Eduskunta ottaisi .valtion vuo-
18778: puutteesta johtuen 607 000 junakilometrillä den 1979 tulo- ja menoarvioon momen-
18779: ensi kevään aikataulukauden vaihteesta alkaen. tille 31.90.73 5 000 000 markan määrä-
18780: Joissakin yhteyksissä aikaisemmin paikallislii- rahan Dm 10 -tyyppisen dieselkäyttöisen
18781: kenteen kalustoa korvaamaan esitet~y kaukoju- kiskoautokaluston hankkimiseksi.
18782: Helsingissä 2.5 päivänä syyskuuta ·1978.
18783: ' .
18784: Sakari Knuuttila Matti Puhakka Jouko Tuovinen
18785: Siiri Lehmonen Juhani Vähäkangas Toivo Jokiniemi
18786: Jacob Söderman Jouko Mäkelä
18787: 1978 vp. 471
18788:
18789: Raha-asia-aloite n:o 453.
18790:
18791:
18792:
18793:
18794: Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta toimistohenkilökunnan
18795: palkkaamiseksi työsuojelupiireihin.
18796:
18797:
18798: E d u s k u n n a 11 e.
18799:
18800: Työsuojelun piirihallinnossa on jo pitkään suojelulautakuntiin perustettaville poikkeuslu-
18801: vallinnut · toimistohenkilökunnan puute, mikä pajaostoille, mikä tulee lisäämään mainittujen
18802: on ilmennyt rutiininomaisten toimistotehtävien työsuojelupiirien tehtäviä.
18803: suorittamisessa. Toisaalta esiintyy erityisesti Edellä esitetyn perusteella ehdotamme ·kun~
18804: suuremmissa työsuojelupiireissä sellaisen toi- nioittavasti,
18805: mistohenkilökunnan tarvetta, joka hoitaisi tällä
18806: hetkellä kenttätyötä tekevien työsuojelutarkas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18807: tajien rutiininomaisia tilastointi-, raportointi- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
18808: ja yhteydenpitotehtäviä. Erityisesti Uudenmaan, 33.03.01 240 000 markan määrärahan
18809: Turun ja Porin sekä Hämeen työsuojelupiirien neljän ylimääräisen toimistosihteerin toi~
18810: kohdalla toimistohenkilökunnan lisätarve joh- men (V 14) ja kolmen ylimääräisen
18811: tuu myös työneuvoston poikkeuslupa-asioiden kanslistin toimen (V 12) perustamiseksi
18812: käsittelyn siirtymisestä työsuojelupiirien työ- työsuojelu piireihin.
18813: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
18814:
18815: Tellervo Koivisto Jouko Tuovinen
18816: 472 1978 vp.
18817:
18818: Raha-asia-aloite n:o 454.
18819:
18820:
18821:
18822:
18823: Koivisto ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lapsilisien
18824: korottamiseen.
18825:
18826:
18827: Ed u s kun n a 11 e.
18828:
18829: Yhteiskunnan tuki kattaa tällä hetkellä vain parantunut, vaan pitkällä aikavälillä pikemmin-
18830: vähäisen osan lapsista aiheutuvista kustannuk- kin heikentynyt huomioon ottaen tapahtuneen
18831: sista. Useat selvitykset osoittavat, että lapsi~ palkka- ja elinkustannustason kehityksen. Halli-
18832: perheiden taloudellinen asema on suhteellisesti tuksen esittämän 10 % :n korotuksen lisäksi
18833: heikompi kuin muiden perheiden. Pohjoismai- lapsilisiä tulisikin vuonna 1979 korottaa vähin-
18834: sessa vertailussa perhepoliittisten menojen tään elinkustannusten nousua vastaavasti. Lap-
18835: osuus on Suomessa alhaisin, laskettiinpa se sit- silisien reaaliarvon säilyminen tulisi myös tur-
18836: ten sosiaalimenoista ~tai kansantuotteesta. Suo- vata lainsäädännöllä. Tämä voi tapahtua sito-
18837: messa lapsilisien reaaliarvo oli aina 1970-luvun malla lapsilisien määrät elinkustannusten kehi-
18838: alkuvuosiin saakka alempi kuin 1950-luvun tykseen. Eduskunnan olisikin edellytettävä hal-
18839: alussa, jolloin se oli korkeimmillaan. Alhaisim- lituksen ryhtyvän toimenpiteisiin sellaisen tar-
18840: millaan ·lapsilisät olivat vain noin ~ 1950-luvun kistusmenettelyn aikaansaamiseksi, jonka mu-
18841: alun määristä. Huolimatta vuonna 1974 ja sen kaan lapsilisien määriä vuosittain tarkistetaan
18842: jälkeen tapahtuneista tuntuvistakin korotuksista elinkustannusten kehitystä vastaavasti.
18843: lapsilisien reaaliarvo vasta parin viime vuoden Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
18844: aikana on saavuttanut vuoden 1951 tason. noittavasti,
18845: Samanaikaisesti lapsilisien korotuksen kanssa
18846: 1970-luvulla on kuitenkin olennaisesti vähen- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18847: netty lapsiperheille verotuksessa myönnettyjä 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
18848: helpotuksia sekä poistettu kokonaan erityis- 33.15.52 lisäyksenä 27 000 000 markan
18849: lapsilisä- ja perhelisäjärjestelmä. Lapsiperheiden määrärahan lapsilisien korottamiseksi
18850: toimeentuloturva ei siten kokonaisuutena ole elinkustannusten nousua vastaavasti 1.
18851: 10. 1979 lukien vielä 10 %:lla.
18852: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
18853:
18854: Tellervo Koivisto Kaisa Raatikainen Ralf Friberg
18855: Aimo Ajo Lyyli Aalto Sakari Knuuttila
18856: Seppo Tikka Olli Helminen Helge Siren
18857: 1978 vp. 473
18858:
18859: Raha-asia-aloite n:o 455.
18860:
18861:
18862:
18863:
18864: Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta terveyskeskusten perus-
18865: tamiskustannuksiin Tampereen työvoimapiirin alueella.
18866:
18867:
18868: E d u s k u n n a 11 e.
18869:
18870: Kunnallisessa terveydenhuollossa on sekä mitä hallitus tulo- ja menoarvioesityksessä on
18871: sairaala- että terveyskeskuspuolella suuri jouk- ehdottanut. Lisäksi olisi suunnitelmaanottoval-
18872: ko investointihankkeita, jotka ovat teknisesti tuutta lisättävä 10 milj. markalla sellaisten
18873: valmiita toteutettaviksi, joihin kunnat ovat val- terveyskeskushankkeiden jouduttamiseksi Tam-
18874: miit ja joista ei aiheutuisi olennaista henkilös- pereen työvoimapiirin alueen kunnissa, joilla
18875: tön ja käyttömenojen lisäystarvetta yli vahvis- olisi merkittävä työllisyysvaikutus.
18876: tettujen kiintiöiden. Pelkistä rakennusaikatau- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
18877: lujen aientamisluvuista ei ole hyötyä, sillä har- nioittavasti,
18878: vat kunnat voivat ryhtyä töihin pelkällä oma-
18879: rahoituksella. Jotta kunnat voisivat ryhtyä to- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18880: teuttamaan sellaisia vireillä olevia teknisesti 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
18881: valmiita hankkeita, joilla olisi merkittävä työl- 33.75.31 10 milj. markan määrärahan
18882: lisyysvaikutus, tulisi terveyskeskusten perusta- terveyskeskusten perustamiskustannuk-
18883: miseen Osoitettavia valtionosuuksia lisätä siitä, siin Tampereen työvoimapiirin alueella.
18884: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
18885:
18886: Tellervo Koivisto Lyyli Aalto
18887: Matti Kuusio Helge Siren
18888:
18889:
18890:
18891:
18892: 60 0878005881
18893: 474 1978 vp.
18894:
18895: Raha-asia-aloite n:o 456.
18896:
18897:
18898: Korhonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kontiolahden varus-
18899: kunnan saunarakennuksen rakennustöiden aloittamista varten.
18900:
18901: E d u s k u n n a 11 e.
18902:
18903: Kontiolahden varuskunnassa on varusmiesten ta saunaa joudutaan käyttämään näin runsaasti,
18904: käytössä sauna, joka on betonirakenteinen ja se likoaa varsinkin löylyhuoneen osalta taukoa-
18905: pyykinvaihdon vuoksi varusvaraston kanssa sa- matta, jolloin lauteet ja lattia tuntuvat epä·
18906: massa rakennuksessa siipirakenteena. miellyttävän niljakoilta, jopa haisevilta. Epä-
18907: Saunassa on 2 pukuhuonetta, pesuhuone, kohtaa lisää osaltaan riittämätön lämmin vesi,
18908: löylyhuone ja lämmitystila, yhteensä tilaa 84 mikä johtuu liian pienistä lämminvesivaraajista.
18909: m2 • Pukuhuoneisiin sopii samanaikaisesti noin Tämä ei voi olla vaikuttamatta varusmiesten
18910: 30 miestä, pesutilaan noin 20 miestä ja löyly- palvelusmotivaatioon epäsuotuisasti.
18911: huoneeseen lauteille 16 miestä täyteen ahdet- Eduskunnan puolustusasiainvaliokunta käy-
18912: tuna. Keskimääräinen saunomisosasto yhdellä dessään huhtikuun 12. päivänä Joensuun alueen
18913: kertaa on siten 20 miestä. joukko-osastoissa sai selvitykset Pohjois-Karja-
18914: Pataljoonan varusmiesvahvuus on 850-950 lan rajavartioston, Pohjois-Karjalan patteriston
18915: miestä jakaantuneena 7 perusyksikköön. Saunaa ja Karjalan jääkäripataljoonan organisaatiosta,
18916: lämmitetään 5 päivänä viikossa siitä syystä, että tehtävistä ja toiminnasta.
18917: keskiviikkoisin saunassa pyykinvaihtoa suorit- Valiokunta sai mm. tietää, että pahimpana
18918: tava henkilö sitoutuu pesulaan lähtevän pyykin epäkohtana Karjalan jääkäripataljoonassa oli
18919: laskentaan ja pakkaamiseen. Yleisenä periaat- miehistösaunan heikkous. Nykyinen sauna on
18920: teena on, että kullakin perusyksiköllä on oma niin pieni, että saunavuorot on järjestettävä
18921: saunomispäivänsä, jolloin saunomiseen käyte- kuutena päivänä viikossa ja eräiden yksiköiden
18922: on kylvettävä aamupäivisin. Pyykinvaihtotilat
18923: tään noin 3 tuntia.
18924: puuttuvat, minkä vuoksi likaisten pukineiden
18925: Seitsemästä perusyksiköstä ja viidestä sau- vaihto on järjestettävä ahtaassa saunan etei-
18926: nomispäivästä johtuu, että joka viikko tiistaina sessä. Lisäksi saunan kunto on heikko.
18927: ja torstaina kylpee kaksi perusyksikköä, toinen Edellä esitetyn asian johdosta puolus,tus-
18928: aamupäivällä klo 8.00-11.00, toinen iltapäi- asiainvaliokunta on kokouksessaan 13. 4. 1978
18929: vällä klo 13.00-16.00. Muina päivinä yksiköt päättänyt esittää, että puolustusministeriö ryh-
18930: kylpevät klo 13.00-16.00. Aikoihin ei voida tyisi toimenpiteisiin Karjalan jääkäripataljoonan
18931: ruokaitujen ja varusvarastolla työskentelevien miehistösaunan rakentamiseksi. Pohjois-Karjalan
18932: säännöllisten työaikojen johdosta tehdä poik- heikon työllisyystilanteen huomioon ottaen va·
18933: keuksia. Kun perusyksikköjen varusmiesvah· liokunta esittää, että puolustusministeriö saisi
18934: vuus on 150-180 miestä ja aikaa saunomiseen kuluvan vuoden työllisyysmäärärahoista käyt-
18935: käytettävissä 3 tuntia sekä keskimäärin sau- töönsä määrärahan em. työkohteen aloittami-
18936: naan sopiva osasto on 20 miestä, on todettava, seksi.
18937: että saunomiseen jää aikaa noin 20 minuuttia Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
18938: osastoa kohden. Tähän aikaan sisältyy lisäksi nioittaen,
18939: pyykinvaihtoon kuluva aika. Näin lyhyt sauno-
18940: misaika on epämielekästä, mitä saattaa lisätä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18941: se, että aamulla saunottuaan iltapäivällä joutuu 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
18942: palvelukseen, jossa sekä mies että vaatteet 27.27.74 2 000 000 markkaa Kontio-
18943: hikoavat uudelleen. lahden varuskunnan saunarakennuksen
18944: Myöskin on todettava, että kun pienikokois- rakennustöiden aloittamista varten.
18945: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
18946:
18947: Erkki Korhonen Reino Karpola Sauli Hautala Juhani Orrenmaa
18948: Eero Lattula Veikko Vennamo Pekka Jokinen Uki Voutilainen
18949: Matti Puhakka Lea Sutinen Pauli Puhakka Alli Vaittinen-Kuikka
18950: Raino Westerholm Erkki Häkämies Jouko Tuovinen Jorma Fred
18951: 1978 vp. 475
18952:
18953: Raha-asia-aloite n:o 457.
18954:
18955:
18956:
18957:
18958: Korhonen ym.: Määrärahan osoittamisesta teologian professorin
18959: viran perustamiseksi Joensuun korkeakouluun.
18960:
18961:
18962: E d u s k u n n a 11 e.
18963:
18964: Joensuun korkeakoulun kasvatustieteiden Pohjois-Karjalan maalmnnan nuorten moni-
18965: osastolla koulutetaan uskonnonopetukseen eri- puolisen kouluttamisen kannalta olisi tärkeätä
18966: koistuneita luokanopettajia. Joensuun korkea- saada Joensuun korkeakouluun edellä mainittu
18967: koulu on ainoa opettajankoulutusyksikkö, jossa teologian professuuri tai apulaisprofessuuri.
18968: koulutetaan ortodoksisen uskonnon opetukseen Tämä palvelisi samalla myös maakunnan
18969: erikoistuneita luokanopettajia. Joensuun korkea- koulutoimen kehittämistä. Pohjois-Karjala on
18970: koulussa on järjestetty ortodoksisten uskonnon- ainoa alkuaankin perinteinen ortodoksinen
18971: opettajien täydennys- ja jatkokoulutuskursseja, alue maassamme. Ortodoksisella uskonnolla on
18972: joissa on annettu teologista koulutusta paitsi siellä ikivanhat juuret ja ortodoksista väestöä
18973: opettajille myös papeille. on siellä suhteellisesti eniten. Teologinen tie-
18974: Koska Joensuun korkeakoulussa jo on uskon- dekunta voisi näissä olosuhteissa kehittyä oma-
18975: non opettajien kouluttamista ja siihen on myös leimaiseksi ja voisi kehittyä myös ekumeeni-
18976: perustettu opettajien virkoja ja toimia, niin seksi identiteetiltään. Itä-Suomen alkuperäinen
18977: olisi myös perusteltua tämän koulutuksen jat- ortodoksinen perinne tarjoaisi erittäin hyvän
18978: kaminen ja laajentaminen. pohjan tälle ekumeeniselle yhteistyölle. Pohjois-
18979: Uskonnon aineenopettajien valmistaminen voi- Karjalassa ekumeeninen yhteistyö voisi pohjau-
18980: taisiin Joensuun korkeakoulussa aloittaa, kun tua laajaan eri kirkkokuntien teologisten ajat-
18981: vain korkeakouluun saataisiin joko teologian telutapojen. keskinäiseen vuorovaikutukseen.
18982: professorin tai apulaisprofessorin virka. Halu- Ikä ja suhteellinen laajuus Itä-Suomessa tar-
18983: kasta oppilasainesta olisi runsaasti jatkamaan joavat tähän mitä parhaimmat edellytykset.
18984: teologista opiskeluaan, mutta mahdollisuudet Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18985: puuttuvat; nioittavasti,
18986: Joensuun korkeakoulussa voidaan suorittaa
18987: aineenopettajan pätevyys matemaattis-luonnon- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18988: tieteellisissä aineissa. Kieltenosastolla voidaan 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
18989: suorittaa aineenopettajan pätevyys useissa kie- 29.10.01 40 000 markkaa teologian pro-
18990: lissä, lisäksi historian ja maantiedon aineen- fessorin viran perustamiseksi ] oensuun
18991: opettajan tutkinnot. korkeakouluun 1. 9. 1979 alkaen.
18992: Puuttuvista aineenopettajan tutkinnoista on
18993: tärkein uskonnon aineenopettajan tutkinto.
18994: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
18995:
18996: Erkki Korhonen Uki Voutilainen Reino Karpola
18997: Aili Vaittinen-Kuikka Raino Westerholm Ulla Järvilehto
18998: Jouko Tuovinen Veikko J. Matikkala Lea Sutinen
18999: 476 1978 vp.
19000:
19001: Raha-asia-aloite n:o 458.
19002:
19003:
19004:
19005:
19006: Korhonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opiskelija-
19007: ravintoloiden valtionapua varten.
19008:
19009:
19010: E d u s k u n n a 11 e.
19011:
19012: Opintotuen kehittämisessä on viime vuosina simääräisinä. Kun työelämässä ollaan parhail-
19013: tapahtunut selvää taantumista. Opintolainojen laan siirtymässä työnantajien subventoimaan
19014: enimmäismääriä on kireiden rahamarkkinoiden työpaikkaruokailuun, tuntuisi oikeudenmukai-
19015: vuoksi jouduttu leikkaamaan siten, etteivät ne selta ja kohtuulliselta, että myös opiskelijat
19016: kata täysimääräisiä opiskelukustannuksia. Opin- voisivat saada tarvitsemansa ravinnon käypää
19017: torahan kehittämisessä on pääpaino ollut keski- hintaa alemmasta arvosta. Suuremmilla opiske-
19018: asteen oppilaitosten kohdalla. Opiskelijoiden lupaikkakunnilla toimiikin opiskelijoiden itsen-
19019: asumistukijärjestelmää on huononnettu siten, sä ylläpitämiä ravintoloita, jotka pystyvät jär-
19020: että asumistuen tilalle on tullut opintorahaan jestämään omakustannushintaan opiskelijaruo-
19021: maksettava asumislisä, joka kuitenkaan ei kata kailun. Kun tätäkin hintatasoa on opiskelijoi-
19022: riittävässä määrin opiskelijoiden asumiskustan- den tulotaso huomioon ottaen pidettävä kor-
19023: nuksia. Toisaalta monilla opiskelijoiden hallin- keana, olisi yhteiskunnan tuettava opiskelija-
19024: nassa olevilla asuntolayhteisöillä on edellisen ruokalaita niin, että ne pystyisivät tarjoamaan
19025: korkeasuhdanteen ajalta hyvin kallis asuntokan- opiskelijoille vähintään yhden lämpimän aterian
19026: ta hoidettavanaan, mikä nostaa huomattavasti päivässä omakustannushintaa alemmalla hinnal-
19027: asumiskustannuksia. la.
19028: Kun yhteiskunnan taloudelliset resurssit Opiskelijaruokailua tukemalla saavutettaisiin
19029: opintotukeen ovat rajalliset, tulisi tuki kohden- opintotukimenoissa kaksi merkittävää etua.
19030: taa mahdollisimman huolellisesti. Varsinainen Toisaalta pystyttäisiin valvomaan opintotuen
19031: opetushan on maassamme kansainvälisesti ot- käyttöä ja estämään sen väärinkäyttö. Toisaal-
19032: taen halpaa sen vuoksi, että yhteiskunta mak- ta luomalla opiskelijoille mahdollisuus tyydyt-
19033: saa lähes kaikki korkeakoulujen menot. Suu- tävään ravintoon edistetään samalla opiskelijoi-
19034: rimmat kustannukset opiskelijoille aiheutuvat den terveyttä.
19035: toisaalta asumisesta opiskelupaikkakunnalla se- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
19036: kä oppikirjoista ja ravintomenoista. Opiskelijoi- nioittaen,
19037: den asumiskustannuksia yhteiskunta tukee
19038: edellä mainitun asumislisän maksamisella. Op- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19039: pikirjojen hankintakustannuksia puolestaan py- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
19040: ritään alentamaan ylläpitämällä valtion toimesta 29.37.50 lisäyksenä 10 000 000 mark-
19041: oppikirjalainaamoja. Sen sijaan ravintokustan- kaa käytettäväksi valtionapuna hintojen
19042: nukset tulevat opiskelijoiden maksettaviksi täy- alentamiseen opiskelijaravintoloissa.
19043: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
19044:
19045: Erkki Korhonen Raino Westerholm
19046: 1978 vp. 477
19047:
19048: Raha-asia-aloite n:o 459.
19049:
19050:
19051:
19052:
19053: Korhonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Sivakkavaaran maan-
19054: tien siirtämiseksi Valtimon aseman rata-alueelta.
19055:
19056:
19057: Ed u s kun n a 11 e.
19058:
19059: Valtimon kunta on Pohjois-Karjalan läänin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19060: pohjoisin kunta, asukkaita 4 063 ja pinta-ala nioittavasti,
19061: 795,4 km2• Työpaikkoja kunnassa on noin
19062: 1 500 ja työttömiä n. 200, joten työttömyys- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19063: prosentti on lähes 13 %. Syksyn ja talven ku- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
19064: luessa tilanne oletettavasti pahenee. Kunnan 31.24.77 1 000 000 markkaa Sivakka-
19065: tilannetta pahentaa vielä se, että veroäyrimää- vaaran maantien (Valtimon-Kuhmon
19066: rän kertymäkasvu jää n. 5 % :ksi verotoimis- yhdystie) siirtämiseen Valtimon ase-
19067: tosta saadun ennakkotiedon mukaan. man kohdalla pois rata-alueelta.
19068: Valtimon kunnan vaikean työllisyystilanteen
19069: hoitamiseksi olisivat työkohteet hyvin tarpeel-
19070: lisia.
19071: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
19072:
19073: Erkki Korhonen Jouko Tuovinen
19074: Reino Karpola Lea Sutinen
19075: Aili Vaittinen-Kuikka
19076: 478 1978 vp.
19077:
19078: Raha-asia-aloite n:o 460.
19079:
19080:
19081:
19082:
19083: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion edustusmeno-
19084: jen ja -tilojen tarpeellisuuden tutkimiseen.
19085:
19086:
19087: E d u s k u n n a 11 e.
19088:
19089: Kansalaisten veroriisto on kasvanut ja vero- eikö eräitä valtion edustustiloja, esim. Kö-
19090: kuorma on järjettömän korkea. Silti verovaroja nigstedtin kartanoa, jolla on verrattain vähän
19091: tuhlaillaan valtiontaloudessa. Siitä ovat todis- käyttöä, voitaisi myydä.
19092: teina valtiontalouden tarkastusviraston ja val- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19093: tiontilintarkastajien vuosittaiset kertomukset, nioittavasti,
19094: joista paljastuu valtion varojen ja omaisuuden
19095: tuhlailevaa ja epätarkoituksenmukaista käyttöä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19096: Tässä yhteydessä on syytä kiinnittää huomiota 1979 tulo- ja menoarvioon luvun 23.25
19097: esim. valtion eri virastojen ja laitosten, mm. uudelle momentille 2 000 markan mää-
19098: ministeriöiden ja keskusvirastojen, edustusme- rärahan sen seikan tutkimiseksi, mitkä
19099: noi:hin ja alkoholitarjoiluihin. Niistä tulisi jo valtion edustusmenot ja -tilat eivät ole
19100: yleisen esimerkinkin vuoksi, mutta myös eri- välttämättömiä ja siten niiden poista-
19101: tyisesti nyt vaikean talouslaman vuoksi mah- miseksi rasittamasta valtiontaloutta ja
19102: dollisimman suuressa määrin luopua ja niitä veronmaksajia.
19103: ainakin rajoittaa. Samoin olisi syytä tutkia,
19104: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
19105:
19106: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
19107: 1978 vp. 479
19108:
19109: Raha-asia-aloite n:o 461.
19110:
19111:
19112:
19113:
19114: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta maksuttomien oikeu-
19115: denkäyntien puutteellisuuksien selvittämiseen.
19116:
19117:
19118: E d u s k u n n a 11 e.
19119:
19120: Maksuttornissa oikeudenkäynneissä on esiin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19121: tynyt puutteita ja virheitä. Nämä olisi korjat- 1979 tulo- ja menoarvioon momentil-
19122: tava kehittämällä tehokkaat menetelmät ha- le 25.01.29 lisäyksenä 20 000 markkaa
19123: vaittujen virheiden poistamiseksi mutta myös maksuttomissa oikeudenkäynneissä ii-
19124: niiden ennalta ehkäisemiseksi. Erityisesti on menneiden puutteiden, virheiden ja vää-
19125: saatava loppumaan ja ennalta ehkäistyiksi vää- rinkäytös/en selvittämiseksi ja ennalta
19126: rinkäytökset ja niiden mahdollisuudet maksut- ehkäisemiseksi.
19127: tomissa oikeudenkäynneissä.
19128: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19129: nioittavasti,
19130: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
19131:
19132: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
19133: 480 1978 vp.
19134:
19135: Raha-asia-aloite n:o 462.
19136:
19137:
19138:
19139:
19140: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta tuomioistuimissa syn-
19141: tyneiden jutturuuhkien purkamiseen.
19142:
19143:
19144: E d u s k u n n a 11 e.
19145:
19146: Kansalaistemme oikeusturvaa on aihetta ny- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19147: kyisestään huomattavasti parantaa. Juttujen 1979 tulo- ja menoarvioon luvun 25.45
19148: ruuhkautuminen tuomioistuimiin on jo pitkään uudelle momentille 50 000 markkaa tuo-
19149: heikentänyt lukuisten kansalaistemme oikeus- mioistuinten jutturuuhkien purkamisen
19150: turvaa ja tehnyt maamme maineen oikeusval- nopeuttamiseksi.
19151: tiona tältä osin kyseenalaiseksi. Asiantilaan on
19152: saatava viivytyksittä korjaus. Sen vuoksi eh-
19153: dotamme kunnioittavasti,
19154: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
19155:
19156: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
19157: 1978 vp. 481
19158:
19159: Raha-asia-aloite n:o 463.
19160:
19161:
19162:
19163:
19164: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kainuun läänin pe-
19165: rustamisen allmkustannuksiin.
19166:
19167:
19168: Ed u.s kun n a 11 e.
19169:
19170: Kainuun läänin perustaminen on ollut jo näitä takamaa-aseman aiheuttamia menetyksiä
19171: pitkään suunnitelmissa. Useat poliittiset piiri- ja ryhtyä kaikin keinoin kohentamaan maa-
19172: järjestöt ovat Kainuun alueelta yhtyneet vaa- kunnan taloudellista, henkistä ja hallinnollista
19173: timuksiin läänin perustamisesta, mukana myös tilaa. Kainuun läänin perustaminen olisikin
19174: SMP:n Kainuun piirijärjestö ry. merkittävä askel parempaan ja toisi Kainuun
19175: Kainuun läänin perustaminen on saanut väestölle myös uutta tulevaisuudenusikoa.
19176: pontta myös siitä, että eräitä valtion piirihal- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19177: lintovirastoja Kainuussa uhkaa näivettyminen nioittavasti,
19178: eräänlaisessa takamaa-asemassaan. Kainuu on
19179: ollut pitkään myös eräänlaisena raaka-aineiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19180: luovuttamisen siirtomaana: maakunta on luo- 1979 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
19181: vuttanut aikanaan tervaa, puuta ja nyt myös 500 000 markan määrärahan Kainuun
19182: jo ihmistyövoimaakin muulle Suomelle. Olisi läänin perustamisen alkukustannuksiin.
19183: siis jo kohtuullinen aika korvata Kainuulie
19184: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
19185:
19186: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
19187:
19188:
19189:
19190:
19191: 61 0878005881
19192: 482 1978 vp.
19193:
19194: Raha-asia-aloite n:o 464.
19195:
19196:
19197:
19198:
19199: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta varattomien varus-
19200: miesten ylimääräisiksi lomapäivärahoiksi.
19201:
19202:
19203: E d u s k u n n a 11 e.
19204: Huolestuttavana on pidettävä asiantuntijan päivärahan myöntämiseksi varattomille varus-
19205: tietoa, että noin 20 % maamme varusmiehistä miehille.
19206: on niin varattomia, etteivät he voi käyttää saa- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19207: miaan lomia. Heillä ei siis ole tilaisuutta men- nioittavasti,
19208: nä minnekään eikä saada ylläpitoa lomansa ai-
19209: kana. Näin ollen heille kuuluvat lomat jäävät että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19210: käyttämättä. 1979 tulo- ;a menoarvioon momentille
19211: Tämä valitettava tilanne on pyrittävä pois- 27.14.02 lisäyksenä 1 miljoona markkaa
19212: tamaan varaamaila riittävä määräraha vuosittain varattomien varusmiesten ylimääräisiksi
19213: valtion tulo- ja menoarvioon erityisen Ioma- lomapäivärahoiksi.
19214: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
19215:
19216: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
19217: 1978 vp. 483
19218:
19219: Raha-asia-aloite n:o 465.
19220:
19221:
19222:
19223:
19224: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta työterveysaseman pe-
19225: rustamiseksi Oulussa valtionhallinnossa palvelevia ,työnteki-
19226: jö1tä varten.
19227:
19228:
19229: E d u s k u n n a 11 e.
19230:
19231: Oulussa on tällä hetkellä noin 4 000 valtion Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19232: palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa nioittavasti,
19233: ym. henkilöstöä, jotka tarvitsevat asianmukaista
19234: työterveyshuoltoa. Tätä varten tarvitaan yhtei· että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19235: nen työterveysasema. Tällaisen perustamiseen 1979 tulo- ja menoarvioon 100 000
19236: Ouluun tarvittaisiin varoja 100 000 markkaa. markkaa työterveysaseman perustami-
19237: Asemaa tulisi kaikkiaan käyttämään noin 5 000 seksi Oulussa valtionhallinnon palveluk-
19238: valtionhallinnon palveluksessa olevaa työnte- sessa oleville työntekijöille.
19239: kij<ää.
19240: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
19241:
19242: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
19243: 484 1978 vp.
19244:
19245: Raha-asia-aloite n:o 466.
19246:
19247:
19248:
19249:
19250: Kortesalmi ym.: Korotettujen määrärahojen osoittamisesta Ou-
19251: lun yliopistolle hammaslääketieteen potilastyöskentelyyn.
19252:
19253:
19254: E d u s k u n n a 11 e.
19255:
19256: Oulun yliopiston t01m1ntansa aloittavan. lehdistössä on kerrottu. Oulun yliopiston ham-
19257: hammaslääketieteen laitoksen varustamiseksi on maslääketieteen laitoksen potilastyöskentelyyn
19258: laskettu vuonna 1979 tarvittavan noin 3 mil- ja kaluston täydentämiseen tarvitaan ensi vuo-
19259: joonaa markkaa. Tämä merkitsee sitä, että yli- den tulo- ja menoarvioon 1 miljoona markkaa.
19260: opiston tiedekuntien ja erillisten laitosten tar- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19261: peisiin jäisi budjettiesityksen perusteella noin nioittavasti,
19262: 4 miljoonaa markkaa. Tämä summa on kuiten-
19263: kin riittämätön kattamaan uusissa tiloissa toi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19264: mivien yksikköjen uudis- ja uusintahankintoja. 1979 tulo- ja menoarvioon momenteille
19265: Hammaslääketieteen opetusta ja tutkimusta 29.10.01 ja 70 lisäyksenä 1 miljoona
19266: varten on äsken saatu valmiiksi uudet kalliit markkaa Oulun yliopistolle hammaslää-
19267: tilat ja laitteet. Jollei niiden käyttämistä varten ketieteen. potilastyöskentelyyn ja kalus-
19268: :Saada riittävästi määrärahoja, koituu tästä ton täydentämiseen.
19269: yhteiskunnalle huomattavia tappioita, kuten jo
19270: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
19271:
19272: J. Juhani Kortesalmi Jouko Mäkelä Veikko J. Matikkala
19273: Veikko Vennamo Väinö Raudaskoski Kalevi Mattila
19274: Pentti Liedes Pekka Vilmi Lauri lmpiö
19275: Juhani Vähäkangas Veikko Hanhirova Alvar Saukko
19276: Pauli Räsänen Kerttu Hemmi Aimo Ajo
19277: Niilo Koskenniemi Mauno Manninen
19278: 1978 vp. 485
19279:
19280: Raha-asia-aloite n:o 46 7.
19281:
19282:
19283:
19284:
19285: Kortesalmi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Oulun yli-
19286: opistolle hammaslääketieteen opetus- ja tutkimustoimintaan.
19287:
19288:
19289: E d u s kun n a 11 e.
19290:
19291: Oulun yliopistolle vuoden 1979 valtion tulo- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19292: ja menoarviossa muihin opetus- ja tutkimus- nioittavasti,
19293: menoihin osoitettu määrärahan lisäys ei korvaa
19294: lähimainkaan rahan arvon alenemista. Lisäksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19295: hammaslääketieteen opetuksen vajaankin toi- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
19296: minnan alkamiseen tarvitaan 400 000 markkaa. 29.10.21 lisäyksenä 400 000 markkaa
19297: Tätä ei ole otettu huomioon vuoden 1979 Oulun yliopistolle muihin opetus- ja
19298: budjetissa. Kuitenkin hammaslääketieteelle on tutkimusmenoihin ja hammaslääketie"
19299: rakennettu kalliit tilat, joita uhkaa vajaa käyttö teen opetus- ja tutkimustoimintaan.
19300: ja käyttämättömyys, jollei edes 400 000 markan
19301: määrärahaa saada budjettiin.
19302: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
19303:
19304: J. Juhani Kortesalmi Väinö Raudaskoski Lauri Impiö
19305: Veikko Vennamo Pekka Vilmi Alvar Saukko
19306: Pentti Liedes Veikko Hanhirova Aimo Ajo
19307: J. Vähäkangas Veikko J. Matikkala Niilo Koskenniemi
19308: Pauli Räsänen Kalevi Mattila Kerttu Hemmi
19309: Jouko Mäkelä Eero Lattula Mauno Manninen
19310: 486 1978 vp.
19311:
19312: Raha-asia-aloite n:o 468.
19313:
19314:
19315:
19316:
19317: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun yliopiston
19318: keskisuuren tietokoneen huoltoa varten.
19319:
19320:
19321: E d u s kun n a 11 e.
19322:
19323: Valtion vuoden 1979 tulo- ja menoarvio- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19324: esityksessä ei ole otettu huomioon Oulun yli- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
19325: opiston viime vuonna hankkiman keskisuuren 29.10.21 Oulun yliopiston muihin ope-
19326: tietokoneen huoltomenoja, jotka on arvioitu tus- ja tutkimusmenoihin lisäyksenä
19327: 200 000 markaksi. 200 000 markkaa keskisuuren tietoko-
19328: Koska on epätarkoituksenmukaista valtion neen huoltoon.
19329: omaisuuden hoitoa se, että kalliita koneita ei
19330: ajallaan asianmukaisesti hoideta ja huolleta,
19331: ehdotamme kunnioittavasti,
19332: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
19333:
19334: J. Juhani Kortesalmi Väinö Raudaskoski Lauri lmpiö
19335: Veikko Vennamo Pekka Vilmi Alvar Saukko
19336: Pentti Liedes Veikko Hanhirova Aimo Ajo
19337: J. Vähäkangas Veikko J. Matikkala Niilo Koskenniemi
19338: Pauli Räsänen Kalevi Mattila Kerttu Hemmi
19339: Jouko Mäkelä Eero Lattula Mauno Manninen
19340: 1978 vp. 487
19341:
19342: Raha-asia-aloite n:o 469.
19343:
19344:
19345:
19346:
19347: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Viliannin kirkonky-
19348: län peruskoulun ja lukion peruskorjausten aloittamista var-
19349: ten.
19350:
19351:
19352: E d u s k u n n a 11 e.
19353:
19354: Viliannin kirkonkylän koulukeskuksessa toi- raustyön aloittamisella olisi merkitystä myös
19355: mivat puutteellisissa tiloissa kirkonkylän ala- työllistävänä tekijänä Vihanuin kunnassa.
19356: aste, peruskoulun yläaste sekä lukio. Tilanah- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19357: tauden vuoksi koulujen käytössä on mm. 100 nioittavasti,
19358: vuotta vanha koulurakennus, joka kunnoltaan
19359: ei vastaa koulurakennuksille asetettavia vaati- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19360: muksia ja jossa oppilaiden ja opettajien terveys- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
19361: kin on jo vaarassa. 29.46.34 lisäyksenä 500 000 markkaa
19362: Vihanuin kunta on jo kahtena syksynä hake- Vihannin kirkonkylän peruskoulun ala-
19363: nut rakennuslupaa ja rakennusohjelma on ollut ja yläasteen sekä lukion saneerauksen
19364: kouluhallituksessa käsiteltävänä. Kunta pitää aloittamiseen ja samalla paikkakunnan
19365: hanketta erittäin kiireellisenä. Kyseisen sanee- työllisyystilanteen parantamiseen.
19366: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
19367:
19368: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
19369: 488 1978 vp.
19370:
19371: Raha-asia-aloite n:o 470.
19372:
19373:
19374:
19375:
19376: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta saamelaisjärjestöjen
19377: äänenkannattajan Sahmelas-lehden julkaisemisen tukemista
19378: varten.
19379:
19380:
19381: E d u s k u n n a 11 e.
19382:
19383: Saamelaiset vähemmistökansallisuutenamme ja Lapin Sivistysseuran laskelmien mukaan
19384: tarvitsevat tähänastista enempi huomiota ja tu• 225 000 markkaa.
19385: kea enemmistökansallisuuden taholta. On teh- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19386: tävä kaikki mahdollinen omaleimaisen saame• nioittavasti,
19387: laiskulttuurin tukemiseksi ja sen tulevaisuuden
19388: turvaamiseksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19389: Merkittävää työtä saamelaisuuden hyväksi te- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
19390: kee Sabmelas-lehti, joka on saamelaisjärjestö- 29.99 ..50 lisäyksenä 22.5 000 markan
19391: jemme äänenkannattaja ja jonka julkaisija on määrärahan saamelaisjärjestöjemme ää-
19392: Lapin Sivistysseura r.y. nenkannattajan Sabmelas-lehden julkai-
19393: Sabmelas-lehden osalta tarvitaan valtion vuo- semisen tukemista varten.
19394: den 1979 budjettiin lehden toimitusneuvoston
19395: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
19396:
19397: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
19398: 1978 vp. 489
19399:
19400: Raha-asia-aloite n:o 471.
19401:
19402:
19403:
19404:
19405: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta maatalouden kannal-
19406: ta tarpeellisiin maankuivatushankkeisiin Oulun vesipiirin
19407: alueella.
19408:
19409:
19410: E d u s kun n a 11 e.
19411:
19412: Pohjois-Pohjanmaalla tarvitaan monin pai- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19413: koin varoja maankuivatustöihin. Oulun vesipii- nioittavasti,
19414: rin mukaan kiireisimmät ja tärkeimmät kuiva-
19415: tuskohteet ovat tällä hetkellä Rantsilassa, Ruu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19416: kissa, Kestilässä, Tyrnävällä, Muhoksella, Hau- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
19417: kiputaalla, Lumijoella, Kempeleessä ja Pudas- 30.19.77 lisäyksenä 2 milj. markkaa
19418: järvellä sekä Merijärvellä. Nämä maankuivatus- maankuivatusavustuksiin käytettäväksi
19419: suunnitelmat on tehty maatalouden hyväksi ja Oulun vesipiirin suunnitelmien mukai-
19420: niiden toteutuminen tietysti parantaa töiden sesti maankuivatustöihin maatalouden
19421: kestoaikana kyseisten paikkakuntien työllisyys- hyväksi sekä myös työllisyyden paranta-
19422: tilannetta. Oulun vesipiirin laskelmien mukaan miseksi Rantsilassa, Ruukissa, Kestiläs-
19423: tarvittaisiin näiden töiden aloittamista varten sä, Tyrnävällä, Muhoksell{l, Haukipu-
19424: rahaa 2 miljoonaa markkaa. Tämä summa olisi taalla, Lumijoella, Kempeleessä, Pudas-
19425: varattava lisäyksenä valtion vuoden 1979 tulo- järvellä ja Merijärvellä.
19426: ja menoarvioon.
19427: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
19428:
19429: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
19430:
19431:
19432:
19433:
19434: 62 0878005881
19435: 490 1978 vp.
19436:
19437: Raha-asia-aloite n:o 472.
19438:
19439:
19440:
19441:
19442: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Tymävän- ja Änges-
19443: levänjoen tulvajärjestelytöiden aloittamista varten.
19444:
19445:
19446: E d u s k u n n a 11 e.
19447:
19448: Tyrnävä ympäristöineen on kehittynyttä ja Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19449: voimaperäistä maatalousaluetta. Kuitenkin tämä nioittavasti,
19450: alue kärsii jatkuvasti tulvista. Tulvahaittojen
19451: torjumista varten on Oulun vesipiitiliä jo val- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19452: miit suunnitelmat Ängeslevän- ja Tyrnävänjoen 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
19453: vesistöjärjestelyjä varten. Kokonaiskustannus- 30.19.77 lisäyksenä 500 000 markkaa
19454: arvio on tämän hetken laskelmien mukaan 5,5 Tyrnävän- ja Angeslevänjoen tulvajärjes-
19455: miljoonaa markkaa. Nyt tarvittaisiin heti töiden telytöiden aloittamiseen sekä samalla
19456: aloittamiseen ensi vuoden tulo- ja menoarvioon työllisyyden parantamiseen paikkakun-
19457: 500 000 markan lisämääräraha. Töiden aloitta- nalla.
19458: misella olisi myös työllistävää vaikutusta.
19459: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
19460:
19461: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
19462: 1978 vp. 491
19463:
19464: Raha-asia-aloite n:o 473.
19465:
19466:
19467:
19468:
19469: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Viliannin kirkonky-
19470: län eräiden järvien vesittämisen aloittamiseen.
19471:
19472:
19473: E d u s k u n n a 11 e.
19474:
19475: Vesihallitus on kunnan aloitteesta laatinut suunnitelma on ollut Oulun ves1p11rm tehtä-
19476: suunnitelman Vihanoin kirkonkylän kolmen vänä. Alpuan järven kohdalla on todettava, että
19477: järven vesittämiseksi. Hanke liittyy osana Pyhä- sen avulla voitaisiin turvata myös Outokumpu
19478: joen vesistön yleissuunnitelmaan ja se oli alun- Oy:n Vihanoin kaivoksen lisääntyvä veden-
19479: alkaen tarkoitettu kulkemaan yhdessä Piipsjär- tarve. Nykyisin kaivos käyttää vettä n. 7 500
19480: ven vesittämisen kanssa. Tässä yhteydessä kun- m3 vuorokaudessa. Alpuan seudun kasvava asu-
19481: nanhallitus viittaakin vesihallituksen laatimaan tus kaipaisi kipeästi järveä viihtyvyyden lisää-
19482: mainittuun Pyhäjoen vesistön yleissuunnitel- jänä. Molemmista vesityshankkeista voitaisiin
19483: maan, minkä vesistötöiden ensimmäisessä vai- yhteisesti todeta, että ne muodostavat mainion
19484: heessa on juuri Piipsjärven ja Vihanoin järvien vesivaraston pohjavesivaroja ajatellen. Vihanoin
19485: vesittäminen. Toimenpiteiden aikataulussa vesi- kunnan poikki kulkevaa hiekkaharjua tullaan
19486: tystyöt oli merkitty vv. 1974-76. Suunnitel- käyttämään yhä laajemmassa määrin pohjaveden
19487: massa on vesistötöiden ensimmäisen vaiheen ottamiseen. Näin ollen olisi tärkeää, että pohja-
19488: kustannukset arvioitu 1,4 milj. mk:ksi jakaan- vesien riittävyydestä huolehdittaisiin muodosta-
19489: tuen vuosille siten, että 1974 ja 1975 rahoitus- maila uusia järviä.
19490: tarve on 0,5 milj. mk, 1976 se on 0,4 milj. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19491: mk. Valtion osuus olisi 1,2 milj. mk, loppu nioittavasti,
19492: kuntien ja vesilaitoksien osuutta.
19493: Tänä päivänä on todettava, että suunnitelma että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19494: on pahasti aikataulusta jäljessä. Vihanoin jär- 1979 tulo- ja menoarvioon luvun 30.19
19495: vien osalta vesihallitus ei saanut valtioneuvos- uudelle momentille 500 000 markkaa
19496: tolta toimeenpanolupaa, ja näin ollen hanke on Vihannin kirkonkylän Kirkko-, Saare-
19497: pysähdyksissä. Kuitenkin järvien vesittämise1lä lan- ja Rantasenjärven sekä Alpuanjär-
19498: on ratkaiseva merkitys Viliannin kunnan tule- ven vesittämisen aloittamiseen.
19499: valle kehitykselle. Alpuan järven vesittämisen
19500: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
19501:
19502: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
19503: 492 1978 vp.
19504:
19505: Raha-asia-aloite n:o 474.
19506:
19507:
19508:
19509:
19510: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulujärven säännös-
19511: telyvahinkojen johdosta suoritettaviin ennakon luonteisiin
19512: alkukorvauksiin.
19513:
19514:
19515: E d u s k u n n a 11 e.
19516:
19517: Voimatalouden vuoksi Oulujärveä on jo pit- suorittaminen vahinikoa kärsineille on vuvas-
19518: kään säännöstelty voimakkaasti. Tämä on tynyt. Sitä olisikin voimakkaasti kiirehdittävä.
19519: aiheuttanut huomattavaa vahinkoa ja haittaa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19520: Oulujärven kalakannalle ja kalastuselinkeinolle nioittavasti,
19521: sekä myös vesiliikenteelle ja ranta-asujamiston
19522: jo]tapäiväiselle elämälle. Myös rantamaiseman että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19523: muuttuminen voimakkaan säännöstelyn ja kui- 1979 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
19524: vuuden johdosta aiheuttaa epäviihtyisyyttä ja 2 milj. markkaa ennakon luonteisten
19525: on merkittävä tappio sekä paikalliselle pysy- alkukorvausten maksamiseksi Oulujär-
19526: välle väestölle että loma-asukkaille. Korvausten ven ranta-asukkaille Oulujärven sään-
19527: nöstelyvahinkojen johdosta.
19528: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
19529:
19530: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
19531: 1978 vp. 493
19532:
19533: Raha-asia-aloite n:o 475.
19534:
19535:
19536:
19537:
19538: Kortesalmi ym.~ Määrärahan osoittamisesta turkiseläintarhojen
19539: rehuksi Norjasta tuotavan kalan kuljetuskustannusten alenta-
19540: miseksi.
19541:
19542:
19543: E d u s kun n a II e.
19544:
19545: Maassamme on suuri joukko turkiseläintar- tuussa kustannusten nostamisesta, tulee sen
19546: hoja, joista on muodostunut ympäristölleen myös huolehtia siitä, että yrittäjät, jotka ovat
19547: merkittävä tekijä työnantajana. Yleensä nämä sidotut kansainvälisiin hintoihin, kuten turkis-
19548: tarhat sijaitsevat harvaan asutulla maaseudulla tarhaajat, eivät joudu kärsimään taloudellisesti
19549: tarjoten ansiomahdollisuuksia paikallisille asuk- nousseista kustannuksista. Tämä kysymys voi-
19550: kaille. Erikoisesti minkin tarhausta harjoittavat daan hoitaa esimerkiksi siten, että valtio mak-
19551: yrittäjät ovat joutuneet viime aikoina vaikeuk- saa turkistarhojen rehuksi tuotavasta kalasta
19552: siin tarvittavan rehuksi käytettävän teurastamo- kuljetustukea kuljetuskustannusten alentami-
19553: jätteen ja kalan puutteen vuoksi. Tätä puutetta seksi.
19554: on pyritty poistamaan kalan tuonnilla, joka Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
19555: yleensä on tapahtunut Norjan pohjoisosista. nioittavasti,
19556: Kalan kuljetuskustannukset ovat jatkuvasti
19557: nousseet, koska kuljetus tapahtuu autokuljetuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19558: sena ja autoilijoiden kustannuksia on jatkuvasti 1979 tulo- ja menoarvioon luvun 30.32
19559: polttoaineiden ja varaosien hintojen korotuksil- uudelle momentille 50 000 markan mää-
19560: la ja yhä raskaammilla veroilla nostettu. Näin rärahan maamme turkiseläintarhojen
19561: on kustannustaso noussut myös useammankin rehuksi käyttämän Norjasta tuotavan
19562: kerran parhaina vuosina mm. minkkitarho- kalan kuljetuskustannusten ·alentami-
19563: jemme piirissä. Koska valtiovalta on päävas- seksi.
19564: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
19565:
19566: J. Juhani Kortesalmi Veikko. Vennamo
19567: 494 1978 vp.
19568:
19569: Raha-asia-aloite n:o 476.
19570:
19571:
19572:
19573:
19574: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta kalataloutta elvyt-
19575: tävien luonnonravintolammikoiden rakentamiseksi Kuusamon
19576: Kuusinkijoen ja Pistojoen vesistöihin.
19577:
19578:
19579: E d u s k u n n a 11 e.
19580:
19581: Kuusamossa on vesialueita, joiden kalakan- vatusmenetelmän ojittamalla lampia, järvikui-
19582: nat ovat selvästi taantuneet voimalaitosten ra- vioita ym. painanteita luonnonravintolammi-
19583: kentamisen ja järvien säännöstelyn vuoksi. koiksi sekä jättänyt viisi vuotta sitten esityk-
19584: Esim. Neuvostoliiton puolella Oulankajokeen sen, että näitä lammikoita rakennettaisiin maa-
19585: laskevan Kuusinkijoen alkupäähän Kuusamon taloushallituksen insinööriosaston alaisten maan-
19586: pitäjässä on rakennettu Imatran Voima Oy:n viljelysinsinööripiirien toimesta. Tätä ohjelmaa
19587: Myllykosken voimalaitos vesistötoimikunnan toteutetaan parhaillaan valtion varoin maan eri
19588: 29. 6. 1956 antamalla väliaikaisella luvalla. Kui- puolilla vesipiirien toimesta.
19589: tenkaan tuon lupapäätöksen edellyttämää kala- Kun Kuusinkijoen rakentamisen kalatalou-
19590: kantojen hoitovelvoitetta ei ole pantu täytän- delle aiheuttamat vahingot ovat pitkän ajan
19591: töön. Vahingot, jotka aiheutuvat sekä Suomen olleet korvaamatta sekä Neuvostoliiton että
19592: että Neuvostoliiton alueilla oleville vesille, on Suomen puolella, asiantila olisi kiireesti korjat-
19593: siten jätetty korvaamatta. tava rakentamalla tarvittavia luonnonravinto-
19594: Pohjois-Suomen vesioikeus on antanut 1. 2. lammikkoja valtion varoin, jolloin samalla hel-
19595: 1969 voimalaitoksen lopullista lupaa koskevan potettaisiin paikkakunnan työttömyyttä.
19596: päätöksensä, jossa määrätyn kalakantojen hoi- Kalataloussäätiö on laatinut suunnitelmat ja
19597: tovelvoitteen korkein hallinto-oikeus on pysyt- kustannusarviot Myllykosken voimalaitoksen
19598: tänyt 9. 6. 1970 antamassaan päätöksessä. Vel- vahinkoalueille rakennettavia luonnonravinto-
19599: voite on 20 000 markan suuruinen kertamaksu lammikkoja varten (mm. Särkilampi, Olkilam-
19600: kalanhoitotoimen perustamiskustannuksiin sekä pi, Kiurulampi). Lisäksi esim. Joukamojärven
19601: 2 000 markan suuruinen vuosimääräraha jat- vesistöä varten on suunnitteilla Kangaslammin
19602: kuvia hoitotoimia varten. muuttaminen luonnonravintolammikoksi. Osa
19603: Kuitenkin noilla määrärahoilla on asiantun- lammikkotöistä on siis jo pitkälti vireillä.
19604: tija-arvioiden mukaan mahdotonta hoitaa Myl- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19605: lykosken voimalaitoksen vahinkoaluetta, joka nioittavasti,
19606: itse joen ja Neuvostoliiton puolella olevan ve-
19607: sistön lisäksi käsittää Suomen puolella välit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19608: tömänä vahinkoalueena vähintään neljä järveä, 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
19609: yhteensä yli 4 000 hehtaaria, sekä osittaisena 30.37.29 lisäyksenä 100 000 markan
19610: vahinkoalueena lisäksi yli 12 000 hehtaarin määrärahan luonnonravintolammikkojen
19611: laajuisen järvialueen ( Kuusamojärvi, Muojärvi rakentamista varten Kuusamon Kuusin-
19612: ja Joukamojärvi) Kuusamossa. kijoen ja Pistojoen vesistön kalatalou-
19613: Kalataloussäätiö on kehittänyt uuden entis- den elvyttämiseksi ja kalavesien tuoton
19614: tä halvemman arvokalojen istutuspoikasten kas- kohottamiseksi.
19615: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1978.
19616:
19617: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
19618: 1978 vp. 495
19619:
19620: Raha-asia-aloite n:o 477.
19621:
19622:
19623:
19624:
19625: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta 1uonnonravinto1am-
19626: mikkojen rakentamiseen Taivalkosken ja Pudasjärven vesis-
19627: töihin.
19628:
19629:
19630: E d u s k u n n a 11 e.
19631:
19632: Koillis-Pohjanmaalla on viime aikoina ryh- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19633: dytty rakentamaan luonnonravinto1ammikkoja nioittavasti,
19634: kalavesien hoidon parantamiseksi ja kalakan-
19635: nan kohentamiseksi. Nämä luonnonravintolam- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19636: mikot ovat osoittautuneet edulliseksi kalave- 1979 tulo- ;a menoarvioon momentille
19637: sienhoitomenetelmäksi, koska sopivia ja puh- 30.37.29 lisäyksenä 300 000 markan
19638: taita vesiä on ollut riittävästi käytettävissä. määrärahan luonnonravintolammikko;en
19639: Koska Taivalkosken Ohtaojalla toimii Poh- rakentamiseen Taivalkosken ;a Pudas-
19640: jois-Suomen keskuskalanviljelylaitos ja kun lähi- iärven vesistöihin, kalatalousasiantunti-
19641: pitäjissä on herännyt voimakas kiinnostus ka- ioiden tarkemmin suosittelemiin paik-
19642: 1anviljelyyn ja kalavesien hoitoon, olisi tänne koihin.
19643: saatava valtion määrärahoja luonnonravintolam-
19644: mikkojen rakentamiseksi.
19645: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1978.
19646:
19647: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
19648: 496 1978 vp.
19649:
19650: Raha-asia-aloite n:o 478.
19651:
19652:
19653:
19654:
19655: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta muikun ja muun jär-
19656: vikalan pyytäjien tukipalkkioihin.
19657:
19658:
19659: E d u s k u n n a 11 e.
19660:
19661: Kalatalousasiantuntijoiden piirissä ollaan ylei- Kun nuotaoveto sisävesistöissämme on taantu-
19662: sesti sitä mieltä, että varsinkin maamme sisä- nut, on tähän yhtenä syynä ollut juuri kalasta
19663: vesistöt ovat alikalastettuja, joten pyynnin te- saatu liian halpa markkinahinta, jolloin muista
19664: hokkuutta olisi lisättävä. Sisävesiemme kalan- elinkeinoista saatu tulo on saatu helpommalla
19665: tuotannostahan pyydetään nykyisin talteen vain työllä kuin kalastuksesta.
19666: noin runsas kolmannes eli 6-9 kiloa hehtaa- Edellä esitetyistä syistä innostusta kalastuk-
19667: rilta vuodessa. Toisaalta jo yksistään kalavesien seen olisi sisävesistöissämme lisättävä. Siksi eh-
19668: järkevä hoito ja kalakantojen järjestely vaatisi- dotamme kunnioittavasti,
19669: vat hyvinkin voimaperäistä vähäarvoisten kala-
19670: lajien ja arvokaloista etenkin muikun pyynnin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19671: tehostamista. 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
19672: Sen vuoksi kalantuottoa ja kalastusta olisi 30.37.42 lisäyksenä 5 miljoonan markan
19673: tehostettava paitsi uudistamalla nyt jo pahoin määrärahan tukipalkkioiden maksami-
19674: vanhentunutta kalastuslainsäädäntöä myös seksi muikun ;a muunkin järvikalan
19675: muuolaisin keinoin. Yksi pyynti-innostuksen li- pyytäjille pyynnin kannattat;uuden li-
19676: säämistapa nimenomaan sisävesistöalueellamme säämiseksi, alikalastuksen poistamiseksi
19677: asuvalle maatalousväestölle olisi tukipalkkioi- ja entistä suuremman kiinnostuksen he-
19678: den maksaminen muikusta ja muustakin kalasta rättämiseksi sisävesien kalastusta, kala-
19679: samaan tapaan kuin nyt jo silakasta maksetaan. taloutta ja kalavesien hoitoa kohtaan.
19680: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1978.
19681:
19682: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
19683: 1978 vp. 497
19684:
19685: Raha-asia-aloite n:o 479.
19686:
19687:
19688:
19689:
19690: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta selvityksen laatimi-
19691: seksi Siika- ja Kalajoen veden laadun huononemiseen johta-
19692: neista syistä.
19693:
19694:
19695: E d u s kun n a II e.
19696:
19697: Vesistöjärjestelyjen johdosta erityisesti Siika- den laadun ja kalojen makuvirheiden. syyt on
19698: joen veden laatu on muuttunut arveluttavaksi. perusteellisesti ja viivyttelemättä tutkittava.
19699: Samantapainen on tilanne myös Kalajoella. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19700: Kalakannat ovat hupenemassa ja lisäksi mo- nioittavasti,
19701: nissa kalalajeissa esiintyy häiritsevässä määrin
19702: makuvirheitä. ·Tämän kaiken ovat yhteisesti että Eduskunta ottaisi valtion vuodeu
19703: todenneet sekä kalastajat että kalatalouden tut· 1979 tulo- ja menoarvioon luvun 30.37
19704: kijat. Esim~ nahkiaisia ovat ostajat palaottaneet uudelle momentille 20 000 markkaa
19705: myyjille juuri makuvirheiden vuoksi. Makuhäi- Siika- ja Kalajoen veden laadun huono-
19706: riöitä on havaittu myös hauessa. Kaiken kaik- nemisen ja kalojen makuvirheiden syi-
19707: kiaan pelastavia toimia tarvitaan kiireesti. Ve- den. nopeaa ja seikkaperäisiä selvitys-
19708: ja tutkimustyötä varten.
19709: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
19710:
19711: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
19712:
19713:
19714:
19715:
19716: 63 0878005881
19717: 498 1978 Vp.
19718:
19719: Raha-asia-aloite n:o 480.
19720:
19721:
19722:
19723:
19724: Kortesalmi ym.: Määrärlthan osoittamisesta tutkimuksen toimit-
19725: tamiseksi rannikkovesien siikakannan suojelemisesta.
19726:
19727:
19728: E d u s k u n n a 11 e.
19729:
19730: Kalastajat ovat havainneet, että silakan troo- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19731: likalastuksessa tulee silakan mukana saaliiksi nioittavasti,
19732: paljon myös siianpoikasia silloin kun troolia
19733: vedetään· lähellä rannikkoa siian kutupaikoilla. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19734: Siikakannan tulevaisuudesta huolestuneet kalas- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
19735: tajat ovatkin esim. Pohjois-Pohjanmaan ranni- 30.38.25 5 000 markan määrärahan sen
19736: kolla sitä mieltä, että troolikalastukselle olisi seikan tutkimiseen, missä määrin sila-
19737: asetettava sellainen rajoitus, että troolausta ei kan troolikalastus aivan lähellä rannik-
19738: sallittaisi viittä kilometriä lähempänä rannik- koa vahingoittaa siikakantaa, jotta tut-
19739: koa. Asia kaipaisi tarkempaa tutkimista sekä kimuksen perusteella voitaisiin ryhtyä,
19740: sen jälkeen lakisääteisiin. toimiin ryhtymistä, jos tarvetta ilmenee, asianmukaisesti
19741: mikäli tutkimuksen tulos antaa siihen riittä- suojelemaan rannikkovesien siikakantaa.
19742: västi aihetta.
19743: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
19744:
19745: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
19746: 1978vp. 499
19747:
19748: Raha-asia-aloite n:o 481. .,.j
19749:
19750:
19751:
19752:
19753: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkimukseen puun
19754: kantohinnan saattamiseksi samaksi koko maassa.
19755:
19756:
19757: E d u s k u n n a 11 e.
19758:
19759: Vaikka puutavaran hintakehitys onkin syys- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19760: kesästä 197 3 lähtien muuttunut pienmetsän- nioittavasti,
19761: omistajien kannalta oikeudenmukaisempaan
19762: suuntaan, on edelleen eroja erityisesti kehitys- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19763: ja sivualueiden vahingoksi vaikka puun laatu 1979 tulo- ja menoarvioon momentill~
19764: kestävyydeltään erityisesti pohjoisosissa maa- 30.76.22 lisäyksenä 40 000 markan
19765: tamme on parempaa kuin etelässä. Kantohinta määrärahan toimikunnan asettamiseksi
19766: olisi siis saatava pikaisesti samaksi ja oikeuden- selvittämään sitä, miten puutavaran kan~
19767: mukaiseksi koko maassa. Tämä vaatisi puoluee- tohinta saataisiin samaksi ja oikeuden-
19768: tonta asian selvittelyä asiantuntijavoimin. mukaiseksi koko maassa kehitys- ja sit>u~
19769: alueita syrjimättä.
19770: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
19771:
19772: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
19773:
19774:
19775:
19776:
19777: '
19778: . \.
19779: 500 1978 vp;
19780:
19781: Raha-asia-aloite n:o 482. _,.·_.
19782:
19783:
19784:
19785:
19786: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta eläinlääketieteellisen
19787: aluelaboratorion perustamista varten Ouluun.
19788:
19789:
19790: E d u s k u n n a 11 e.
19791:
19792: Helsingissä toimivan valtion eläinlääketie- tokset). Esimerkiksi Helsingissä VEL:n ja Hel-
19793: teellisen laitoksen (VEL) lisäksi suunnitellaan singin yliopiston vastaavien laitosten yhteistyö
19794: pe~stettavaksi eri puolille maata, mm. Ouluun, on varsin kiinteä. Oulun yliopiston ilmoituksen
19795: em. laitoksen aluelaboratorioita. Maa- ja metsä- mukaan myös Oulussa voidaan luoda vastaava
19796: talousministeriössä on meneillään selvitys eläin- toiminnallinen yhteistyö, kun aluelaboratorio
19797: Uiäketieteellisten aluelaboratorioiden kustannus-, perustetaan. .
19798: henkilökunta-, rakennus- ja kalustokysymyksis- Tässä yhteydessä ei ole syytä unohtaa niitä
19799: S~ . mahdollisuuksia, joita yhteistoiminta tämän
19800: Perusteluina Oulun aluelaboratorion kiireelli- aluelaboratorion ja Oulun yliopiston jo nyt
19801: selle perustamiselle voidaan esittää mm. seu- harjoittaman poron- ja riistantutkimuksen kans-
19802: raavaa: sa toisi mukanaan puhumattakaan niistä yhteis-
19803: Pohjois-Suomi (Oulun ja Lapin läänit) on työmahdollisuuksista, jotka aukenevat, mikäli
19804: etäällä Helsingistä, joten VEL:n palvelusten riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos siirretään
19805: hyväksikäyttö jää vähäiseksi. Lisäksi karjan- Ouluun.
19806: hoidon painopiste on jatkuvasti siirtynyt poh- Aluelaboratorion tarvitsemat tilat voitaisiin
19807: joista kohti. Tässä yhteydessä on syytä todeta järjestää suhteellisen pian, joten tämäkään ei
19808: vuosittain toistuvat tularemia-epizootiat jänik- asettaisi esteitä nopealle päätöksenteolle alue-
19809: sissä samoin kuin riistan tautitutkimukset sekä laboratorion perustamiselle Ouluun.
19810: kalanviljelystoiminnan merkityksen lisääntymi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19811: nen. Aluelaboratorio Oulussa pystyisi tehok- nioittavasti,
19812: kaasti palvelemaan lähes puolta valtakuntaa.
19813: Eläinlääketieteellisen aluelaboratorion toimin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19814: taedellytyksiä Oulussa tukisivat voimakkaasti 1979 tulo- ja menoarvioon luvun 30.84
19815: Oulun yliopiston lääketieteen ja luonnontieteen uudelle momentille 200 000 markan
19816: tiedekunnat omine laitoksineen (mm. eläin- määrärahan eläinlääketieteellisen aluela-
19817: lääketieteen, mikrobiologian ja patologian lai- boratorion perustamista varten Ouluun.
19818: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
19819:
19820: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
19821: 1978 vp.
19822:
19823: Raha-asia-aloite n:o 483.
19824:
19825:
19826:
19827:
19828: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta tien rakentamista
19829: varten Kempeleen Letosta Tupoksen Selkämaahan.
19830:
19831:
19832: Ed u s k u n n a 11 e.
19833:
19834: Oulun lentokentän lähellä on Kempeleen Oulunsalon lentokentän välillä. Tie lyhentäisi
19835: Leton ja Tupoksen Selkämaan välillä noin 1 luonnollisesti huomattavasti myös paikallisten
19836: km:n pituinen tietön maasto-osuus. Tälle välille asukkaiden ajomatkoja ja kulkua Leton ja Li~
19837: on toivottu jo sangen pitkään rakennettavaksi mingan välillä. Lisäksi tien rakentaminen toisi
19838: tietä: Asiasta on puhuttu mm. Kempeleen val- myös työtä paikkakunnan työntarvitsijoille.,,.
19839: tuustossaja tietä toivottu. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun~
19840: Tieri otl kl!tsottu olevan tarpeellinen kahdesta nioittavasti,
19841: syystä. Tärkeänä . . pidetään, että. ·. mahdollisen
19842: lento-onnettomuuden varalta tällä seudulla olisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19843: juuri tuolla välillä yhdystie, jotta tarvittava 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
19844: katastrofiapu saataisiin joustavasti ja nopeasti 31.24.77 100 000 markkaa tien rakenta-
19845: paikalle. Toiseksi yhdystie lyhentäisi huomatta- misen aloittamiseen Kempeleen Letosta
19846: vasti eli 10-15 km matkaa esim. Raahen ja Tupoksen Selkämaahan.
19847: Helsingissä 2:2 päivänä syyskuuta 1978.
19848:
19849: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
19850: 502 1978 vp.
19851:
19852: Raha-asia-aloite n:o 484.
19853:
19854:
19855:
19856:
19857: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kestiiän ja Vuolijoen
19858: välisen. tien- perusparannusta varten.
19859:
19860:
19861: E d u s k u n n alle.
19862:
19863: Kestiiän ja Vuolijoen pitäjien välinen tie- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19864: osuus, joka on noin 30 km, tarvitsee. paikk~ nioittavasti,
19865: kunnan asukkaiden mielestä perusparannusta Ja . · ett/i Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19866: oikomista. Samalla kun liikenneturvallisuutta 1979 tulo- ja menoarvioon 1 milj. mark-
19867: parannettaisiin tarjottaisiin myös työtilaisuuk- kaa · Kestilän ja V uolijoen · välisen. tien
19868: sia tien kunnostusaikana paikkakuntien työttö- perusparannukseen ja oikoiniseen sekä
19869: mille. sainalla työtilaisuuksien iärjestämiseen
19870: . paikkakunnan työttömille .
19871: .·Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
19872:
19873: J. Juhani Kortesalmi · Veikko Vennamo
19874: ~978 vp. 503
19875:
19876: Raha-asia-aloite n:o 485.
19877:
19878:
19879:
19880:
19881: KorteSabld ym.: Määrärahan osoittamisesta Nivalan Timosen ja
19882: Maliskytän välisen tien korjaamista varten.
19883:
19884:
19885: E d u s k u n n a 11 e.
19886:
19887: Maantie Nivalan Timosesta Maliskylään on kyseisen tien korjaus ja päällystäminen olisi
19888: odottanut jo kohtuuttoman kauan korjaamista kiireesti suoritettava. . 1;: ; •
19889: ja päällystämistä. Tämän tieosuuden piwus: on Edellä esitetyn perusteella ehdqtlUIIt;ne kunc
19890: noin 10 kilometriä ja tiellä on runsas liikenne. nioittavasti,
19891: Nivalan ja Haapaveden välinen liikenne· kulkee
19892: juuri tätä tietä, jota siis runsaasti käyttävät että Eduskunta ottaisi ·valtion vuod~n
19893: linjurit ja postiautot, maitoautot, koululaisautot 1979 tulo- ja menoarv~oon .. JOO 000
19894: sekä kauppaliikkeiden rahtiautot; lisäksi tulee markkaa Nivalan Timosen ja Maliskytän
19895: normaali henkilöautoliikenne. Näistä syistä ja välisen tien korjaamista ja p@llystii.mistä
19896: myös paikkakunnan työllisyyden hoitamiseksi varten.
19897: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1978.
19898:
19899: J. Juhani Kortesalmi ·Veikko Venna~o
19900: 504 1978 vp.
19901:
19902: Raha-asia-aloite n:o 486.
19903:
19904:
19905:
19906:
19907: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Pudasjärven Särki-
19908: 'vaaran ja Taivalkosken Virkkusenjärven välisen maantien ra-
19909: kentamisen aloittamista varten.
19910:
19911:
19912: Ed u s k u n n a 11 e.
19913:
19914: Jo pitkään on ollut vireillä tiehanke Pudas- teistyössä tällaisissa asioissa. Myös seutukaava-
19915: järven 'Särkivaarasta Taivalkosken Virkkusen- liitto on pitänyt Särkivaaran-Virkkusen tie-
19916: järvelle ja siten siis Taivalkosken-Posion tiel- yhteyttä tärkeänä koko Särkivaaran kylän elä-
19917: le. Pudasjärven Särkivaarassa toivotaan lehti- mälle ja tulevaisuudelle. Tiestä tulisi noin 10
19918: tiedOn mukaan (Koillissano'mat 1. 3. 1978) km pitkä.
19919: tätä ·tietä erityisesti siksi, että Taivalkosken Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19920: puolella olisi työpaikkoja tarjolla ·. särkivaaralai- nioittavasti,
19921: sille kuriha:ii kulkuyhteys syntyisi' sekä myös
19922: koululaiset pääsisivät puolta lyhyemmällä mat- että Edttskunta ottaisi valtion vuoden
19923: kalla Taivalkosken kirkolle kuin Pudasjärven 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
19924: Kurenalle. Myös kouluhallituksen edustajat vie- 31.24.77 400 000 markkaa Pudasjärven
19925: raillessaan helmikuun lopulla 1978 Särkivaaras- Särkivaaran ja Taivalkosken Virkkusen-
19926: sa puhuivat asiasta ja: sanoivat, että Särkivaa- järven välisen; maantien suunnitteluun ja
19927: ran lapsille voitaisiin aivan hyvin pitää ylä- rakentamisen aloittamiseen ja siten myös
19928: asteen koulukeskuksena Taivalkoskea, jolloin työllisyystilanteen parantamiseen tällä
19929: tie olisi tarpeen Särkivaarasta Virkkuseen. Kou- seudulla.
19930: luhallituksen mielestä kuntien olisi oltava yh-
19931: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1978.
19932:
19933: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
19934: 1978 vp. 505
19935:
19936: Raha-asia-aloite n:o 487.
19937:
19938:
19939:
19940:
19941: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Pyhäjoen-Viliannin
19942: maantien peruskorjauksen aloittamista varten.
19943:
19944:
19945: Eduskunnalle.
19946:
19947: Pyhäjoen-Vihannin maantieyhteyden perus- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19948: korjaus katsotaan erittäin kiireelliseksi ja tär- nioittavasti,
19949: keäksi tehtäväksi. Tällä hetkellä tie ·on erittäin
19950: huonossa kunnossa. Korjattuna tie muodostaisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19951: kuitenkin joustavan liikenneyhteyden sisämaasta 1979 tulo- ja .menoarvioon momentille
19952: rannikolle. Erityisesti on todettava, että syk- 31.24.77 lisäyksenä 1 mili. markkaa
19953: syisin tie olisi merkittävä perunoiden kulje- Pyhäjoen ja Vihannin välisen maantien
19954: tuksessa Viliannin tehtaille. peruskorjauksen aloittamiseen ;a samalla
19955: työllisyystilanteen parantamiseksi. paik-
19956: kakunnilla. · :;
19957: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
19958:
19959: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
19960:
19961:
19962:
19963:
19964: 64 0878005881
19965: 506 1?.78 vp.
19966:
19967: Raha-asia-aloite n:o 488.
19968:
19969:
19970:
19971:
19972: • •• : : . : : · : 1 Kortesalmi yrn.: Määrärahan osoittamisesta Pyhännän ja Kestiiän
19973: välisep tien. perusparannusta varten.
19974:
19975:
19976: E d u s k u n n a 11 e.
19977:
19978: Siikajokilatvoilla ·sijaitsevien :Kestilän ja Py- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19979: hännän pitäjien välinen tieosuus tarvitsisi pe- 1979 tulo- ja menoarvioon 6 milj. mark-
19980: rusparannusta ja oikomista. Korjausta vaativa kaa Pyhännän ja Kestilän välisen tien
19981: tieosuus on pituudeltaan noin)2 km. Tien kun- perusparannuksen ja oikomisen aloitta-
19982: nostus ·olisi tarpeen myös työtilaisuuksien jär- miseen sekä samalla työtilaisuuksien jär-
19983: jestämiseksi paikkakuntien työntarvitsijoille. jestämiseksi paikkakunnan työttömille.
19984: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19985: nioittavasti,
19986: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
19987:
19988: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
19989: 1978 vp. 507
19990:
19991: Raha-asia-aloite n:o 489.
19992:
19993:
19994:
19995:
19996: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Raahen-Vihannin-
19997: Pulkkilan maantien perusparannusta varten.
19998:
19999:
20000: Eduskunnalle.
20001:
20002: Koska Raahen-Vihannin-Pulkkilan maan- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
20003: tie on määrätty kantatieksi, olisi mahdollisim- nioittavasti,
20004: man nopeasti saatava käyntiin myös tien perus-
20005: korjaus, joka voitaneen tehdä tehostettuna kun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20006: nossapitona, jolloin työ on nopeasti aloitetta- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
20007: vissa kun vain saadaan tarvittavat · varat. Li- 31.24.77 lisäyksenä 500 000 ·markkaa
20008: säksi Raahen-Vihannin tieyhteyden parantami- Raahen-Vihannin-Pulkkiltin maantien
20009: sella ja edelleeri Vihanti--:Oulainen välisen peruskorjauksen aloittamis.een ns. te-
20010: maantien peruskorjauksella voidaan alueellisesti hostettuna kunnossapitona .Sekä samalla
20011: tarkoituksenmukaisemmin ja taloudellisemmin tämän alueen työllisyystilanteen kohen-
20012: parantaa Oulainen-Raahe välistä tieyhteyttä. tamiseen.
20013: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
20014:
20015: J. Juhani Kortesalini ·· Veikko Vennamo
20016: 508 1978 vp.
20017:
20018: Raha-asia-aloite n:o 490.
20019:
20020:
20021:
20022:
20023: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Taivalkosken-Itä-
20024: . lehdon maantien perusparannustöihin.
20025:
20026:
20027: Ed u s k u n n a 11 e.
20028:
20029: Taivalkosken-Itälehdon maantie kulkee sillä Taivalkoski on Pohjois-Suomen vaikeata
20030: Taivalkosken kirkolta halki Taivalkosken asu- työttömyysaluetta, ja erityisesti ammattiautoili-
20031: tuimpien ja kauneimpien järvimaisemien Joki- joille ja muille koneyrittäjille tarvittaisiin paik-
20032: järven ja., .Tyräjärven kautta ja on samalla kakunnalla työtä.
20033: Oulun~Kuusamon maantien ja Kainuusta Kuu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
20034: samoon johtavan ns. 5-tiet1 välinen tärkeä yh- nioittavasti,
20035: dystie. Tien· varrella on runsas asutus, ja tien
20036: vaikutuspiirissä lasketaan Taivalkoskella olevan että· Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20037: yli 400 ·henkeä. Tien pituus on 40 km ja se 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
20038: on. vilkkaa!;ti llikennöity. 31.24.77 lisäyksenä 1 mil;. markkaa
20039: Edellä esitettyjen syiden vuoksi .mainitun Taivalf?osken-Itälehdon maantien pe-
20040: tien peruskorjaus ja päällystys öljysoralla olisi- rusparannustöihin ja siten myös uusien
20041: vat kiireesti hoidettavia tehtäviä. Tien perus- työtilaisuuksien järiestämiseksi Taival-
20042: parannuksen aloittamista mahdollisimman pian kosken työttömille sekä myös autoilija-
20043: voidaan perustella myös työllisyysnäkökohdin, pienyrittäjille ja koneurakoitsijoille.
20044: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
20045:
20046: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
20047: 1978 vp. 509
20048:
20049: Raha-asia-aloite n:o 491.
20050:
20051:
20052:
20053:
20054: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta paikallistien aikaan-
20055: saamiseksi Taivalkosken Kylmäluoman ja Jokijärven Välimaan
20056: välille.
20057:
20058:
20059: Ed u s kun n a 11 e.
20060:
20061: Useat kyläkunnat Taivalkosken itäosassa ja noin 25 henkeä eli yhteensä noin 150 henkeä.
20062: Kuusamon eteläosassa toivovat nykyistä suo- Täten lyhenisi paitsi normaali henkilöliikenne
20063: tempaa tieyhteyttä Taivalkosken kirkolle. Mat- myös sairaankuljetus sekä koululaiskuljetus sa-
20064: ka ja aika lyhenisivät huomattavasti, jos nykyi- moin kuin myös puutavaranajo tuntuvasti.
20065: sen Tyrävaaran ja Jokijärven mutka oikaistai- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
20066: siin siten, että Taivalkosken' Kylmäluomalta nioittavasti,
20067: rakennettaisiin uusi paikallistie Jokijärvelle.
20068: Uutta tietä olisi tehtävä tällöin vain noin 6 että Eduskunta ottaisi ;altion vuo-
20069: kilometriä, mutta tämä lyhentäisi mainittujen den 1979 tulo- ja menoarvioon momen-
20070: kylien matkaa Taivalkosken kirkolle peräti 20 tille 31.24.71 lisäyksenä 200 000 mar-
20071: kilometriä. Tien oikaisusta hyötyisiVät seuraa- kan määrärahan tietutkimusten ja tie-
20072: vat kyläkunnat talo- ja asukaslukuineen: Tai- töiden aloittamiseksi paikallistiehank-
20073: valkosken Kylmäluoma 10 taloa ja 50 henkeä, keena Taivalkosken Kylmäluoman ja
20074: Polonperä Kuusamon' puolella 4 taloa ja noin Jokijärven Välimaan välille Oulun lää-
20075: 20 henkeä, Irnin seutu 9 taloa ja noin 50 nissä, jolloin myös vaikeaa työttömyyttä
20076: henkeä sekä 5-tien varren asutusta 5 taloa ja voitaisiin helpottaa.
20077: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
20078:
20079: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
20080: 510 1978 vp.
20081:
20082: Raha-asia-aloite n:o 492.
20083:
20084:
20085:
20086:
20087: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta oikotien rakentami-
20088: seen Taivalkosken kirkonkylän ja Mustavaaran kaivoksen vä-
20089: lille.
20090:
20091:
20092: Ed u s kun n a 11 e.
20093:
20094: Taivalkosken kunnanhallitus on viimeksi kaisin, on tienoikaisuhanke puollettavissa.
20095: 5. 9. 1978 kiinnittänyt kokouksessaan huomio- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
20096: ta Mustavaaran kaivoksen ja Taivalkosken kir- nioittavasti,
20097: konkylän välisen tien oikaisemisen tarpeellisuu-
20098: teen. Myös kaivoksen johtaja Heikki Lantto että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20099: on pitänyt oikaisua tärkeänä. Oikaisu 1yhen- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
20100: täisi Taivalkosken kirkolla asuvan Mustavaaran 31.24.77 lisäyksenä 200 000 markkaa
20101: kaivostyövoiman päivittäistä matkaa ja poltto- 12 km:n mittaisen oikotien rakentami-
20102: ainekustannuksia kirkolta kaivokselle ja takai- sen suunnitteluun ja aloittamiseen Tai-
20103: sin. Matka lyhenisi kaksi kilometriä, mutta kun valkosken kirkonkylän ja Mustavaaran
20104: kyseessä on yhteensä 100 työntekijän matkan kaivoksen välille.
20105: lyheneminen jokaista työpäivää kohti edes ta-
20106: Helsingisssä 23 päivänä syyskuuta 1978.
20107:
20108: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
20109: tns:··vp. 511
20110:
20111: Raha-asia-aloite n:o 493.
20112:
20113:
20114:
20115:
20116: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 86 pe-
20117: rusparannukseen Vihanoin kirkonkylän kohdalla.
20118:
20119:
20120: E d u s k u n n a 11 e.
20121:
20122: Kantatie 86:n perusparannus on lähes lopuil- puun mahdollisimman nopeasti. Lisäksi hank-
20123: laan. Vihanoin kohdalla on vielä pätkä korjaa- keella on myös työllistävää vaikutusta.
20124: matta, ja tämä osuus on kuulunut alun perin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
20125: vuosien 1977-78 ohjelmiin .. Nyt hanke on nioittavasti,
20126: kuit~nkin siirtynyt usealla vuodella. ·
20127: Kun suunnitelmat ovat valmiina ja kun tien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20128: peruskorjauksen suorittaminen Vihantiin kirkon- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
20129: kylän kohdalla ratkaisisi myös eräitä kaavoitus- 31.24.77 100 000 markkaa kantatien
20130: pulmia, on riittävät perusteet saattaa työt lop- n:o 86 perusparannukseen Vihannin kir-
20131: konkylän kohdalla.
20132: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
20133:
20134: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
20135: 512 1978; vp,
20136:
20137: Raha-asia-aloite n:o 494.
20138:
20139:
20140:
20141:
20142: Kortesalmi ym.: Määrär~. <.>soittamisesta Viliannin Alpuan-
20143: Ilveskorven maantien peruskorjauksen aloittamiseen.
20144:
20145:
20146: E d u s k u n n a 11 e.
20147:
20148: Vihannissa Sljaltsevan A1puan-'-Ilveskorven Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
20149: välisen maantien peruskorjaus on tullut ajan- nioittavasti,
20150: kohtaiseksi. Tie on tärkeänä yhdysväylänä kan-
20151: tateiden 86 ja 88 välillä. Lisäksi tietä rasittaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20152: raskas sorankuljetusliikenne Alpuan harjuilta 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
20153: Oulaisten suuntaan. Uutena käyttörasituksena 31.24.77 lisäyksenä 500 000 markkaa
20154: tulee polttoturpeen ajo VAPOn omistamilta Vihannin Alpuan-Ilveskorven välisen
20155: soilta Oulun lämpövoima1aitokselle. Tie ei kes- maantien. peruskorjauken aloittamiseen
20156: tä enää lisärasitusta, koska se jo nytkin on eh- ja samalla myös paikkakunnan työllisyys-
20157: dottomasti korjauksen tarpeessa. tilanteen helpottamiseen.
20158: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
20159:
20160: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
20161: 1978 vp.
20162:
20163: Raha-asia-aloite n:o 495.
20164:
20165:
20166:
20167:
20168: Kodesälmi yht.: Mällfäfåliåii osoittamisesta katsastustoimiston
20169: pefustämiseltsi Haapajmelle.
20170:
20171:
20172: E d u s k u n n a 11 e;
20173: Kasvav!i ja kehittyvä Hruipajäriri tilivitsee Edellä esitetyn pe:ffisteella eliadtafiifue khn-
20174: lisää nykyaikaisia yhteiskuntapalveltijå iliaa- hloittavåsti,
20175: kupnallisena keskuksena. Erittäin tarpeellisena
20176: j:lalveluniuotona pidetään katsastustoimiston pe- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20177: rustamista Haaj::Jajärvelle; Asiasta oh äsken an- ~979. t_ulo- ja menoarvioon momentiiie
20178: tanut arvovalbiisen lausuntonsa niyös Pohjois- } 1.40 .74 lisäyksenä 100 OOÖ markkaa
20179: Pohjantriaaii seuttikaavaliitto. katsastustoimiston perustamiseksi Haa-
20180: pajärvelle.
20181: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
20182:
20183: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
20184:
20185:
20186:
20187:
20188: 65 0878005881
20189: 514 1978 vp.
20190:
20191: Raha-asia-aloite n:o 496.
20192:
20193:
20194:
20195:
20196: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Tuomiojan-Raahen
20197: rataosuuden sähköistämiseen.
20198:
20199:
20200: E d u s k u n n a 11 e.
20201:
20202: Samassa yhteydessä kuin sähköistetään Poh- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
20203: janmaan rannikkorataa Seinäjoelta Ouluun asti nioittavasti,
20204: ei tulisi sivuuttaa pistorataa Tuomiajalta Raa-
20205: heen. Tämän rataosan sähköistäminen samaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20206: aikaan pääradan kanssa on luonnollisesti edul- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
20207: lisempaa kuin työn lykkääminen ohi pääradan 31.90.72 5 miljoonan markan määrä-
20208: sähköistämisvaiheen. Näin myös kehittyvä rahan Tuomiojan-Raahen rataosuuden
20209: Raahe väestökeskittymineen sekä laajoine koti- sähköistämiseen samassa yhteydessä kuin
20210: markkina- ja vientiteollisuuksineen pääsisi heti Pohjanmaan rannikkorataa sähköistetään
20211: ja nopeasti uudistuvan ja tehostuvan rataliiken- Seinäjoelta Ouluun.
20212: neverkon yhteyteen. Radan sähköistämisellä
20213: olisi myös työllistävää merkitystä.
20214: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
20215:
20216: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
20217: 1978 vp. 515
20218:
20219: Raha-asia-aloite n:o 497.
20220:
20221:
20222:
20223:
20224: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta pienpuulla toimivan
20225: voimalan rakentamista varten Pudasjärvelle.
20226:
20227:
20228: Ed u s kun n a 11 e.
20229:
20230: Työttömyys on suurena huolen aiheena Pu- paikat olisivat pysyviä, sillä pienpuutahan laa-
20231: dasjärvellä. Kuitenkin pitäjässä, jonka pinta-ala jassa pitäjässä kasvaa jatkuvasti ja myös tur-
20232: on Suomen suurimpia, on runsaasti omia luon- peen nostossa olisi työtä tarjolla.
20233: nonvaroja, jotka kaipaavat nopeaa hyödyntä- Hanke olisi todella tarpeellinen ja perusteltu
20234: mistä ja siten mahdollistavat myös uusien työ- sekä Pudasjärven runsaiden energiavarojen hyö-
20235: paikkojen tarjonnan. Näitä luonnonvaroja ovat dyntämisen että työllisyyden parantamisen kan-
20236: erityisesti pienpuu ja turve, jotka näihin asti nalta.
20237: ovat jääneet suurimmalta osalta vaille hyöty- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
20238: käyttöä. nioittavasti,
20239: Pudasjärvellä onkin virinnyt voimakas tarve
20240: saada perustetuksi pitäjään voimala, joka kehit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20241: täisi energiaa ennen kaikkea pienpuun ja osit- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
20242: tain alkuvaiheessa myös turpeen avulla. Pää- 32.44.40 lisäyksenä 1 milj. markkaa
20243: asiassa voimala tulisi ottamaan pohtoaineensa pääasiassa pienpuulla ja aluksi osittain
20244: pienpuusta, sillä turpeelle ilmenee tulevaisuu- turpeella käyvän voimalan rakentamisen
20245: dessa arvokkaampaakin käyttöä kuin sen polt- aloittamiseen ja pysyvän työllisyyden
20246: taminen energiaksi. kohentamiseen Pudasjärvellä.
20247: On laskettu, että rakennettava voimala työl-
20248: listäisi Pudasjärvellä noin 300 henkilöä ja työ-
20249: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
20250:
20251: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
20252: 516 1978 yt1.
20253:
20254: Raha-asia-aloite n:o 498.
20255:
20256:
20257:
20258:
20259: KbrtEsälml yfli.:. Määrifäliåti osoittamisesta Pohjois- ja Itä-Suo-
20260: mett mältlii; Ja nilhetäälivarojen etsimisen, tutkimisen ja käyt-
20261: töönoton tehostamiseksi.
20262:
20263:
20264: E d u s k u n n a 11 e.
20265:
20266: Uusien ty6p!tikkojert luominen kehitys!11ueille käyttööti. Sitä vatteti tärtiitåail riittävästi ttit-
20267: ja kehitysalueiden elirtkeinorakenteeh n1otii~ kitiitismäätäiahöja.
20268: puolist!tminen ja talouselämän elvyttän1ihen on Edellä esitetyn pehisteell!t el1dotatrinie kliil-
20269: kansallinen välttämättömyys. Ori jo viimeirikiti rtiöittavasti,
20270: päästävä suurten puolheiden sli.noista ja lupauk-
20271: sista todelliseen tehokkaaseen aluepolitiikka® että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20272: ja valt~tkunrt!ih syrjäseutujen asettli.inlseen täsa- 1979 tulo- ja menoarvioon momentin
20273: veroiseen asemaan muun Suomen kanssa. Tässä 3?.50.41 alamomentille . 2 lisäyksenä
20274: tarkoituksessa ja maamme yleisen vaurauden li- 300 000 märkan_ määrärahan Pohjois- ja
20275: s!li:hniseksi dn maali uumenissa olevat rikkau- Itä-SuoHien malmi- ja minel'aalivarofen
20276: det, malmit ja n1inetäalit ~aatåva tehokkaaseen etsifflisen, tutkimisen ja käyitöötzdion
20277: tehostdmiielesi.
20278: Helsh1gissä 26 [:!olliväilä syyskthitli 197 8.
20279: J, Juhani Kortesalmi
20280: l~7~ vp. 517
20281:
20282: Raha-asia-aloite n:o 499.
20283:
20284:
20285:
20286:
20287: K:o~mi ym.: M~äl'ahan osoittamisesta Nivalan Hituran kai-
20288: V!lk.!l~n flikkeUvarpj~n käyttöönoton tehostamiseksi.
20289:
20290:
20291:
20292:
20293: Ah-!~Po4ti!lqts~~ on jo k.ork.~ll ~k11 päästä ottami~eksi. Virhe voidaan kuitenkin, jos edus-
20294: suurten vanhojen puolueiden korulau~eiden ja kqnna!!ta hyvää tahtoa kehitysalueiden auttami-
20295: tyhjie.ll hlP!'msten lipj;ll.t~ tekoiiU.n ja tP!Iitoi- !!eetl löytyy, vieläkin korjata osoittamalla val-
20296: miin. Niinpä myös Nivalan Hitur;:tn kaiv~ta tion tulo- ja menoarvioon riittävä määräraha
20297: kehitettäessä on ahdas liiketaloudellinen ajat- Nival;:tn llituran kaivok!!CU toiminnan laajen-
20298: telu unohdettiJ.va ja kat&attava asiaa kehitys- tamiseen nykyisestään.
20299: ~q~politji~an sekä yleisen hyödyn kannalta. Ni- Edellä esitetyn perusteella, ja koska halli-
20300: v~an kuntakin on ollut voimakkaasti ajamassa tuksen huonon talouspolitiikan vuoksi uusi
20301: Hituran nik.kel!k.aivoksen malmivarojen mah- työttömyyden aalto vakavana uhkaa maatam-
20302: dollisitn1llan 1aajaa ja t~ysitehoista käyttöönot- me, ehdotamme kunnioittavasti,
20303: toa, niin että kaivoksessa nykyis!n työskentele.
20304: vien noin 60 työntekijän asemesta voitaisiin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20305: saada työntekijämääräksi 150 henkeä. Valitet- 1979 tulo- ja menoarvioon momen-
20306: tavasti eduskunnassa vanhojen puolueiden tille 32.50.41 lisäyksenä 1 000 000
20307: enemmistö esti kev~äUä 1973 St~olllen Maaseu- markan määrärahan Nivalan Hituran
20308: dun Puolueen eduskuntaryhmän asiantuntijalau- kaivoksen nikkelivarojen käyttöönoton
20309: suntoihin nojautuvan ja muutenkin oikeutetun tehostamiseksi ja uusien kaivostyöpaik-
20310: pyrkimyksen Nivalan Hituran kaivoksen mah- kojen luomiseksi Nivalan kuntaan.
20311: dollisimman laajaan ja täysitehoiseen käyttöön
20312: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
20313:
20314: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
20315: 518 1978 vp.
20316:
20317: Raha-asia-aloite n:o 500.
20318:
20319:
20320:
20321:
20322: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta malminetsinnän te-
20323: hostamiseksi Kainuussa.
20324:
20325:
20326: E d u s k u n n a II e.
20327:
20328: Kainuun maakunnassa tarvitaan kiireesti vähin varoinkin voidaan saavuttaa merkittäviä
20329: elinkeinoelämän monipuolistamista ja uusia työ- tuloksia.
20330: tilaisuuksia. Kainuun maaperän rikkauksien tut- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
20331: kimista olisikin tehostettava, jotta voitaisiin nioittavasti,
20332: saada uusia metalleja ja mineraaleja hyöty-
20333: käyttöön. Onhan tunnettua, että esim. Otan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20334: mäen malmialuekin on rajallinen ja ehtyy en- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
20335: nen vuosisadan loppua ellei tehostetuin mal- 32.70.21 lisäyksenä 300 000 markkaa
20336: minetsinnöin alueelta löydy uutta malmiota. malminetsinnän ja geologisen tutkimuk-
20337: Myös muualla Kainuun alueella olisi näistä sen edistämiseksi ja tehostamiseksi Kai-
20338: syistä tehostettava malminetsintää. Suhteellisen nuussa.
20339: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
20340:
20341: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
20342: 1978 vp. 519
20343:
20344: Raha-asia-aloite n:o 501.
20345:
20346:
20347:
20348:
20349: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta lasten päivähoidon
20350: tehostamiseen.
20351:
20352:
20353: E d u s k u n n a 11 e.
20354:
20355: Lukemattomissa maamme kodeissa perheen- hepäivähoito. Näitä molempia päivähoitomuo-
20356: äiti joutuu käymään ansiotyössä jotta perheen toja olisi kiireesti lisättävä ja tehostettava.
20357: toimeentulo voitaisiin turvata. Tästä on vai~ Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun·
20358: keuksia nimenomaan esikouluikäisten lasten nioittavasti,
20359: hoidolle ja henkiselle kehitykselle. Koska perhe-
20360: verotuskin on epäoikeudenmukainen, kun esim. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20361: kotiapulaisen palkkaa ei lueta vähennyskelpoi- 1979 tulo- ;a menoarvioon luvun 33.38
20362: seksi verotuksessa, ei tavallisen lapsiperheen uudelle momentille 1 000 000 markan
20363: kannata tai sille ei kotiapulaispulan tai muun erityismäärärahan lasten päivähoidon pi-
20364: syyn vuoksi ole mahdollista palkata apulaista kaiseksi tehostamiseksi päiväkoteja li-
20365: lapsia hoitamaan. Yhden keinon pulman ratkai- säämällä ia perhepäivähoitoa tukemalla.
20366: semiseksi tarjoavat lasten päiväkodit sekä per-
20367: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
20368:
20369: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
20370: Raha-asia-aloite n:o 502.
20371:
20372:
20373:
20374:
20375: Kort~~IJ~ ~·= ~pretetyn, m~ärärahan osoittamisesta tupakan-
20376: polton vast\]~truni~~~P·
20377:
20378:
20379: E d u s k u p. n a, 11 e.
20380:
20381: Maa~s~me on qqin 2 mi1joqnall ~pakojt&h n.Pttamiseksi työpaik.oilla, jlJ oppll*oksiss!!- sekä
20382: jaa. 1\~pakointi muodo~taa k.:iikkialla 1!t!li!Ul t!!-~ !lfllleijassa. Suulli~en valist~si!l lisäk.si vpidaan
20383: lP~cfellise!l il:!- k.ansanterveydellisen op~dman. käyttää myös kirjallista aineistoa sekä filJUejä
20384: Tämä on johtanut erityisesti YhdysyaJl.oissa, ja audiovisuaalisifl menetelmiä. E:oska Suollle~sa
20385: Englannissa ja myös pohjoismaissa järjestelmäl- 9n noin 2 miljoonaa tq.p~oitsijaa, olisi tq.p!l-
20386: lisiin tpimiip tup~pinnin vastustami~eksi ja tu- ~asta vieroittat:Wsessl!- valt!lvan su1.:q:i ja ~lj.nsan
20387: pakappoltos1a vieraann!lttami~eksi. ,Myps Maa- taloucien kapnalta mitä toivottavin ja k.ansan-
20388: ilman Tenreysjärjestö on suosittanut joka maa- terveyden kannalta mitä otollisin työkenttä.
20389: 4~ perustettavak.si tupakoirmin vastustami- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
20390: seksi j!!- tupakasta vieraannpttamiseksi erityisen
20391: keskuselimen. Spomessa kllitenkin puuttuu täl- että Edusk~nfa ottaisi valtion puo4en
20392: lä alalla pitkän tähtäimen kokonaissuunnitelma. 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
20393: Tupakasta vieroittamista voidaan harjoittaa 33.99.22 lisäyksenä 100 000 markan ar-
20394: monessa yhteydessä: tupakoitsijan joutuessa te- viam44rärahan tupakanpolton vastusta-
20395: kemisiin lääkärin, hammaslääkärin, terveyden- misen ja tupakasta vieroittamisen laa-
20396: hoitajan yms. kanssa sekä rpyös erilaisten ter- jamittaiseksi ji#jestämiseksi erityises-
20397: veystarkastusten yhteydessä; · samoin voidaan ti nuorison ja varusmiesten keskuudessa.
20398: järjestää suuria kampanjoja tupakasta Vieraan-
20399: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
20400:
20401: J. Juhani Kortesalmi Veikko Vennamo
20402: l978 vg.
20403:
20404: Raha-asia-aloite n:o 503.
20405:
20406:
20407:
20408:
20409: KP~k~P!'ll~mi Ym!: :Kowt~nm ~äärärahan osoittamisesta valtion-
20410: mut~teiq~q ~~:Jknl-a~~mpjen kunnostamiseen.
20411:
20412:
20413:
20414:
20415: Valtionrautat~dep. tYÄsuhd~ll~tmtoi!l pn Yli jäi~ ~sqm.ista~oa sekä lisäi~i v~hiolle vu.pkra-
20416: viisi ja pm~lituhatta ( 5 500) ja ne sijoittuvat t~lpja.
20417: yp1päri laajan rataverkon. Viime wosien aikana flallituks~ esitys egl}slmpll!lJle vqpq@n 1?79
20418: laitoksessa on harjoitettu määrätynlai&J:a säästä- Nlo- ja tn(!noaryioksi sisi!ltää koh~ssa 3~!90!1.3
20419: mispolitiikkaa, jonka kohteeksi pn erityisesti (ragan, rakennusten j:1 rakenteid~n kll!lllo~sa
20420: jout~nut asuntojen S·aneeraus ja peruskunnpsta- pito) määrärahan, joka gn .5,2 milj. edeJ.Us-
20421: minen. VR on viime vuosina rakentanut varsin yuotta suurempi, Il11ltta tämä määrä ei riitä ku.n
20422: vähän uusia ~uqtoja, joteq on käynyt siten, huomio,idaan ko. kohcl'an k:okoqaistarve sek:ii
20423: että kunnallisten kaavanmuutosten johdosta pu- edellä togettu asqntpjen kunnost~sen eri-
20424: rettaviksi tulleita taloja on runsaammin kuin koistarve.
20425: uusia valmistuvia. Tiedetään että VR:n asun- Lisäämällä budjetin täm@ kohgaq Il1ä.ä.rä.-
20426: tojen ikä on varsin korkea keskimääräisesti ot- rahl1a tuntuvasti helpotetl}an työttömyyttä. Mää-
20427: taen, mistä johtuen myöskin ns. peruskorjausten rärahan tuntuvalla lisäärnise111i, voidalll1 vaikut-
20428: määrä ja tarve tulee huomattavan suureksi. taa niin, että esitetty yli tuhannen työntekijän
20429: VR:llä tätä tarkoittavan rahamäärän tarve tu- v1ihentämin~ vpidl1an poistaa laitoksen p~a
20430: lee olemaan useina tulevina vuosina nykyisiä momentin kohdalta.
20431: markkamääriä suurempi, mikäli laitoksen työ- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen ehdo-
20432: suhdeasuntojen varustetaso halutaan nostaa lä- tamme,
20433: hemmäksi tämän vuosikymmenen asumistasoa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20434: tämän vuosisadan alkupuolen tasosta. 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
20435: Eri puolilla rataverkkoa suoritettuna VR:n 31.90.13 lisäyksenä 10 miljoonaa mark-
20436: vuokra-asuntojen kunnostaminen lisäisi työ- kaa käytettäväksi valtionrautateiden
20437: paikkoja ja myöskin lisäisi laitoksen työnteki- vuokra-asuntojen kunnostamiseen.
20438: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
20439:
20440: Niilo Koskenniemi Lauha Männistö Aimo Ajo
20441: Osmo Vepsäläinen Helvi Niskanen Olli Helminen
20442: Helge Talvitie
20443:
20444:
20445:
20446:
20447: 66 0878005881
20448: 522 1978 vp.
20449:
20450: Raha-asia-aloite n:o 504.
20451:
20452:
20453:
20454:
20455: Koskinen: Määrärahan osoittamisesta valtion Nastolan virasto-
20456: talon suunnittelun aloittamiseksi.
20457:
20458:
20459: E d u s k u n n a 11 e.
20460:
20461: · Nastolan kunta on jo kauan suorittanut esi- tarvitsevat lisätiloja, samoin kuin työvoimatoi-
20462: valmisteluja saadakseen virastotalon kuntansa miston mahdollinen perustaminen. Edelleen
20463: keskustaan. Kunnan asukasluku on noin 13 000 kansaneläkelaitoksen ja veroviraston jakelu- ja
20464: nousten vuoteen 1980 mennessä 15 500:een. palvelupisteet tulee sijoittaa kunnan alueelle.
20465: Asukkaat joutuvat nyt hakemaan valtion palve- Nastolan kunnanvaltuusto hyväksyi 23. 1.
20466: lukset 20 kilometrin päässä olevasta Lahden 1978 tulevaisuuden keskuksen, johon sijoite-
20467: kaupungista. Esityksen mukaan kunta tulee taan myöskin Nastolan virastotalo.
20468: lähiaikoina saamaan oman nimismiespiirin, ja Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
20469: kun posti toimii erittäin ahtaasti tarviten parin tavasti,
20470: vuoden kuluessa kaksinkertaiset tilat, on vi-
20471: rastotalon rakentamisen kiireellisyys perustel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20472: tua. Sairausvakuutuspalvelujen saaminen oman 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
20473: kunnan alueelle on myös välttämätöntä. Uuden 28.64.76 lisäyksenä 250 000 markkaa
20474: terveyskeskuksen valmistuttua tulee Nastolassa valtion virastotalon rakennussuunnitte-
20475: toimimaan 7 lääkäriä, joten näiden palvelut lun aloittamiseksi Nastolan kunnassa.
20476: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
20477:
20478: Aarne Koskinen
20479: 1978 vp. 523
20480:
20481: Raha-asia-aloite n:o 505.
20482:
20483:
20484:
20485:
20486: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien välityksellä
20487: tapahtuvaan omakotirakentamisen lainoitukseen.
20488:
20489:
20490: E d u s k u n n a II e.
20491:
20492: Kansalaisten asumistaso on maassamme ylei- toimisesti ja saamiaan lainoja hyväksi käyttäen.
20493: sen kehityksen rinnalla jonkin verran kohon- Nämä lainat nykyisen kustannustason mukaan
20494: nut, mutta matalapaikkaiset ja heihin verratta- on mitoitettu alakanttiin verrattuna kustannus-
20495: vat ovat tästä jääneet lähes osattomiksi. Tämä arvioon, joten lisälainan tarve lähes kaikissa
20496: siitä syystä, että varatut asuntotuotantomäärä- tapauksissa on välttämätön. Niinpä valtiovallan
20497: rahat eivät ole hyödyttäneet näitä piirejä, vaan olisikin myönnettävä tällaisia lainoja, jotka oli-
20498: ne on käytetty julkisen vallan nimellä tapah- sivat halpakorkoisia ja takaisinmaksuaika riittä-
20499: tuvaan rakentamiseen. Asumiskustannusten kal- vän pitkä.
20500: leus on estänyt varattornia tavallisia kansalaisia Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
20501: hakeutumasta näihin huoneistoihin, joita tiet- nioittavasti,
20502: tävästi on rajattomasti vuokrattavana.
20503: Valtiovallan taholta annetaan neuvoja, että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20504: kansalaiset entistä enemmän pyrkisivät hank- 1979 tulo- ja menoarvioon 100 miljoo-
20505: kimaan itsellensä omistusasunnon omatoimista naa markkaa halpakorkoisien lainojen
20506: rakentamista lisäämällä. Käytäntöhän on ollut, myöntämiseksi kuntien välityksellä oma-
20507: että perhe suunnittelee ja toteuttaa omakodin toimisille omakotien rakentajille.
20508: rakentamisen ilman rakennusliikkeen apua Oma-
20509: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
20510:
20511: Aarne Koskinen E.-J. Tennilä
20512: l97~ vp.
20513: Raha-asia-aloite n:o 506.
20514:
20515:
20516:
20517:
20518: ~slpn~Il ym.: Mä~rijrahlffi o&oittamisesta varattomille vanhuksil-
20519: lte ja · p1pqil~p~isille p~rheille tarkoitettujen kunnallisten
20520: vuokra-asuntojen rakentamisen avustamiseen.
20521:
20522:
20523: E d u s k u n n a 11 e.
20524:
20525: :Hallituk~en jatkuv~t toimep.piteet asuntotuo- ~an. Tästä huolestuttavasta tilamees~a olisi
20526: tannon edelleen supistamis'*si tulevat I&~vqo tähivuosil)a p~ä&tävä vapautqmaan ja niinp~
20527: sina alenta01aan erityi&esti varatto01ien vanhus- kohtuuhintaisten asuntojen tuotantoa olisi, lä-
20528: ten ja lapsirikkaiden perheiden ;tsumistasoa. Ta- hinnä kunnalli~in toimenpitein, viipymättä elvy-
20529: vallisten ja pienasuntoj~ jatkuv~ pula, sekä tettijvä. ·
20530: ;:tsumiskustannusteJ1 hillitqn nousu oJ1 asetta- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
20531: nut ylipääsemättömiä vaikeuksia näille väestö- nioittavasti,
20532: ryhOlille. Vanhojen talojen purkaminen, joissa
20533: pääasiassa on asunut näitä varattornia kansa- että E4uskunta ottaisi vql#on -puot/en
20534: laisia, on aiheuttanut asuntokurjuuden lisäänty- 1979 tulo- ja m.enoarvipon lQO miljoo-
20535: mistä. He eivät kykene kilpailema~ asunto- naa markkaa avustuksien myöntämiseksi
20536: warkkinoilla vuokrattavist;:t · huoneista, eivät kunnille kohtuuhintaisten vuokra-asunto-
20537: 01aksamaan "kynnysrahoja" ja korkeita vuok- jen rakentamiseksi vqrattomille vanhuk-
20538: ~a, enempää kuin h;:tnkkimaqn omistusasuntoa- sille i4 monilapsisille perheille.
20539: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
20540:
20541: Aarne Koskinen E.-J. T~n.tillä.
20542: 1978 \ip. 525
20543:
20544: Raha-asia-aloite n:o 507.
20545:
20546:
20547:
20548:
20549: Koskinen yrli.: Korötetull miilfrärahan osoittamisesta työttömyys-
20550: kass6jeii vältibriåpuuii työttömyyskassan myöntämän päivä-
20551: rahan korottamiseksi.
20552:
20553:
20554: E d u s k u n n a II e.
20555:
20556: Syvä taioudellineh lania vallitsee edell~n nykyisestä korottaa kahdellakymmenellä mat-
20557: maassamme. Sen seutaukseha työttömien inäätä kalla.
20558: on hätkähdyttävän suuri ja uhkaa tulevan talven Edellä satiotturih viitateri ehdotai:nirie kun-
20559: aikana kohota huippulukuihin. Hallituksen ja nioittavasti,
20560: eduskunnan on tehtävänsä mukaisesti huöleh-
20561: dittava kansalaisten taloudellisesta turvallii:niti" että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20562: desta. Ktlll pysyviä eikä sandttavasti tilapäisiä~ 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
20563: kääri työtilaisuuksia ole tarjolla, on viipymättä 33.18.50 liSäyksenä 200 miljoonaa mark-
20564: korotettava työttömyyskassan päivärahaa. Vuo~ kaa työttömyyskassan päiväavustuksen
20565: den 1976 alkupuolella viimeksi ta{iahturiee!ltå korottamiseksi palkkatason muutokset
20566: tarkistuksesta on niin paljon aikaa, että päivä- huomioon ottaen kahdellakymmenellä
20567: rahan suuruuden jälkeenjääneisyYS palkka- ja (20) markalla vuoden i979 aiusta ta~
20568: hintatasoon nähden on selvä, joten htiöltove1- J!ien.
20569: vo1usen työttömyyskassa-avustuspäiväraha tulisi
20570: Htelsihgissä 22 päivänä syjskuuhi 1978.
20571:
20572: Aärne Koskilil:!n :E.-J. tehhilä
20573: 526 1978 vp.
20574:
20575: Raha-asia-aloite n:o 508.
20576:
20577:
20578:
20579:
20580: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta syöpäsairauden totea-
20581: misen mahdollistamiseksi varhaisvaiheessa.
20582:
20583:
20584: E d u s k u n n a II e.
20585:
20586: Syöpäsairauden mahdollisimman varhaisessa määrättyjen ikäluokkien naisille tarkastuksia
20587: vaiheessa havaitsemiseksi ja siten tämän huo- maksuttomina, miesten joutuessa jäämään tar-
20588: lestuttavan kansansairautemme esivaiheessa tor- kastuksen ulkopuolelle. Tähän ontuvaan asian-
20589: jumiseksi on Suomen Syöpäyhdistys yhteistoi- tilaan on saatava muutos.
20590: minnassa erilaisten järjestöjen kanssa suoritta- Sairaan ihmisen jatkuva hoitaminen laitos-
20591: nut laajaa esitutkimusta. Niissä on todettu, tai kotihoidossa ja kansalaisten työkyvyn me-
20592: että varhaisessa vaiheessa oleva sairaus on voitu nettäminen koituvat kuitenkin yhteiskunnalle
20593: hoitotoimenpiteillä pysäyttää ja kokonaankin ajan oloon hyvin kalliiksi, eikä riittävän ajoissa
20594: parantaa. Vuosittain näin pelastuu tuhansia ih- toteamatta jääneen sairauden johdosta mene-
20595: misiä terveiksi kuntien ja yhteisöjen taloudellisin tettyä henkilökohtaista terveyttä voi enää mil-
20596: uhrauksin. Yhä laajemmaksi kansansairaudeksi lään korvata. Siksi on välttämätöntä, että val-
20597: osoittautuneen syöpäsairauden jo esivaiheessa litsevana ylimenokautena, kun tullaan yleisin
20598: esille tuovaa jatkuvaa tutkimustoimintaa ei kui- yhteiskunnallisin varoin järjestämään pakollista
20599: tenkaan voida tehokkaasti kaikkia tieteellisiä ja maksutonta syöpätutkimusta koko maassa,
20600: apuvälineitä hyväksi käyttäen toteuttaa vain kunnille tehtäisiin mahdolliseksi näiden tutki-
20601: vapaaehtoisin voimin ja uhrauksin. musten järjestäminen korvaamalla niille aiheu-
20602: Tutkimustoiminnan yleistyminen maamme tuneet kustannukset valtion tätä varten vara-
20603: kaikkiin kuntiin edellyttäisi, että kunnat saisi- tuista määrärahoista. Kun vielä valitettavasti
20604: vat valtiolta takautuvasti korvauksen niistä kus- kulunee aikaa ennen kuin kansanterveyslaki
20605: tannuksista, joita niille tutkimustoiminnan jär- kaiken edellä esitetyn sisältää ja turvaa, niin
20606: jestämisestä aiheutuu, ja näin saataisiin kaikki ehdotamme,
20607: kunnat järjestämään tätä tutkimustoimintaa.
20608: Edelleen on syytä todeta, että on asian puoli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20609: tiehen jättämistä, jos tutkimustoimenpiteet jä- 1979 tulo- ja menoarvioon luvun 33.85
20610: tetään vain naisiin kohdistuviksi, kun kuitenkin uudelle momentille 50 miljoonan mar-
20611: on todettu valtaosan terveytensä menettäneistä kan määrärahan kunnille avustuksina
20612: miehistä sairastavan kurkku-, maksa-, eturauhas- syöpäsairauden varhaisvaiheessa toteami-
20613: ja keuhkosyöpää. Taloudellisista syistä johtuen seksi ja tehokkaan hoidon aikaansaami-
20614: ovat useat kunnat rajoittuneet järjestämään seksi.
20615: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
20616:
20617: Aarne Koskinen E.-J. Tennilä
20618: 1978 vp. 527
20619:
20620: Raha-asia-aloite n:o 509.
20621:
20622:
20623:
20624:
20625: Kuusio ym.: Määrärahan osoittamisesta Raumalle sijoitettavan
20626: merivartijakoulun rakennustöiden aloittamista varten.
20627:
20628:
20629: E d u s k u n n a II e.
20630:
20631: Valtiovallan taholta on kiinnitetty viime Kun merivartijakoulua koskevat suunnitel-
20632: vuosina kiitettävää huomiota merenkulkualan mat ovat jo valmiina, olisi nyt kiireellisesti
20633: opetukseen ja niinpä mm. Raumalle valmistui- ryhdyttävä rakennustyöhön, jonka työn aloitus
20634: vat uudet ja ajanmukaiset tilat merenkulku- olisi omiaan myöskin lievittämään Rauman ta-
20635: opistolle ja merimie~ammattikoululle. Pyrittäes- lousalueen vaikeaa rakennusalan työttömyyttä.
20636: sä oppilaitoksien sijoittamiseen samalle paikka- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
20637: kunnalle saavutetaan opetuksellisia ja huomat- taen,
20638: tavia taloudellisia etuja ja niinpä on muun että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
20639: muassa päädytty sijoittamaan ja rakentamaan den 1979 tulo- ja menoarvioon momen-
20640: uusi merivartijakoulu Raumalle, merenkulku- tille 26.90.74 lisäyksenä 2 milj. mark-
20641: opiston välittömään läheisyyteen, johon tarkoi- kaa Raumalle sijoitettavan merivartija-
20642: tukseen Rauman kaupunki on jo omasta puo- koulun rakennustöiden aloittamista var-
20643: lestaan lahjoittanut valtiolle tonttialueen. ten.
20644: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1978.
20645:
20646: Matti Kuusio Uljas Mäkelä
20647: 528 1978 '\ffj.
20648:
20649: Raha-asia-aloite n:o 510.
20650:
20651:
20652:
20653:
20654: Kuusio Ytif•: Määräraliäh ösoittämisesta Raumalle rakennettavan
20655: Ktitiskajåskarii:i 1iririakkeen etappi- ja asuinrakennuksen ra-
20656: kennustöiden aloittamiseen.
20657:
20658:
20659: E d u s k u n n a 11 e.
20660:
20661: Ralimäiie on ollut sqtil:iliitl:eilla jb miltei 1o jotta uusi jå ajahmtikäinen huolto- ja asuin~
20662: vuotta Ktitis:kajaskariii liririakkeeil tarvetta vaf~ rakennus voitaisiiri rakehtlia nykyisten purku;
20663: ten in:tsi etappi~ ja astiinrakerititis. Liritiakkeetia päätösuhan alaisten parakkien tilalle.
20664: dri 12 perheelle kunriollise~ asilrihot ja. lisäksi Edellä olevaan viitateli ehdötå:ttlme,
20665: perheiisiintoiria vielä kuusi lieikkoklifitoista pa-
20666: rakkiasuntoa, joita ei tiettävästi kannata enää että Eduskunta ottaisi t.Jaltion vuoden
20667: kdtjatä. Kantahehkilölh~hriah kunnollisten asun- 1979 tulo" ja menoart.!toon 4 milj. mar"
20668: tojen t~rve on .10 petheäsrintoa. Tästä yhdis- kan mäiirärahatt Raumalle rakennettavan
20669: tetysfä hridlto- ja ästiritorakenfmksesta on piir- Kuuskajaskårih linnakkeen etappi- ;a
20670: retyt su:Unfiite1mat valiniiria ja lausuiitokierrok- asuinrakennuksen rakennustöiden -aloit~
20671: setkiii lienevät jo 1oppliliii käydyt. Rauman tamiSta vdtten.
20672: kaupunki on tehnyt parhaansa tontili suhteen,
20673: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
20674:
20675: Matti Kuusiö Uljas Miikelä
20676: 19'78 vp.
20677:
20678: Raha-asia-aloite n:o 511.
20679:
20680:
20681:
20682:
20683: Krtttsio ytn.: Mliiitärahan öst>ittamisesta suunnitelman laatimisek-
20684: si Eutajöen~Lapin Tl.~Hinnerjoen-Yläneen maantien pa-
20685: rantamiseksi.
20686:
20687:
20688: Ed tl s k t1 n rt a 11 e.
20689:
20690: Eurajoen~Lapirt TL~Hinnerjoen~Hortki olisi Jtlustaviin tutkimustöihin ja suuhnltebnien
20691: lahden~Yläneen linjalla kulkeva maantie on laatimiseen kiireellisesti ryhdyttävä ja jo. l'!.löi·
20692: kunnoltaan ala-arvoinen, ttlutkikas ja kapea, tetut tutkimukset vietävä päätökseen. Ehka
20693: mutta silti liikenteellisesti vilkas. Tämän tien juuri näistä syistä johtuen Rauman talöusalueen
20694: kautta on mm. Honkilahden ja Hinnetjoen seutukaavaliitto pitää tämän tien suunnittelua
20695: kunnilla ainoa yhteys lähimpään kaupunkiin ja rakentamista ensisijaisena tiekysymyksen
20696: Raumalle, jonka satamaan sekä Rauma-Repolan hoitamisena Rauman talousalueella. Vähäisenä
20697: selluloosa- ja paperitehtaille ja sahalle tuleva ei ole myöskään pidettävä tämän tien raken·
20698: puutavarankuljetus tapahtuu suurelta osalta tamiseen liittyvää työllisyyskysymyksen hoita·
20699: tätä tietä käyttäen. Puutavarankuljetus on kas· mista näiden kuntien alueilla.
20700: vanut Rauma-Repola Oy:n paperitehtaitten val- Edellä esittämäärmne viitaten kunnioittaen
20701: mistuttua. Niin ikään on näille alueille syntynyt ehdotamme,
20702: viime vuosina teollisuutta ja kaupan kuljetukset
20703: ovat lisääntyneet. Tien käyttäjäksi on tullut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20704: lisäksi uusi Säkylän varuskunta. 1979 tulo- ja menoarvioon 100 000
20705: Ennen pitkää on koko tiensuunta tutkittava markkaa suunnitelmien laatimiseksi ja
20706: ja tie rakennettava nykyistä liikennettä vas- loppuunsaattamiseksi Eurajoen-Lapin
20707: taavaksi ja turvalliseksi. Kun tutkimustyöt ja Tl.-Hinnerjoen-Yläneen maantien pa-
20708: suunnitelmien laatimiset vievät runsaasti aikaa, rantamiseksi.
20709: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
20710:
20711: Matti Kuusio Uljas Mäkelä
20712:
20713:
20714:
20715:
20716: 67 0878005881
20717: 530 1978 vp.
20718:
20719: Raha-asia-aloite n:o .512.
20720:
20721:
20722:
20723:
20724: Kuusio ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenkaupungin-Rau-
20725: man-Porin rautatiesuunnitelman laatimista ja ratatyön aloit-
20726: tamista varten.
20727:
20728:
20729: E d u s k u n n a 11 e.
20730:
20731: Länsirannikolla tarvitaan rautatietä suurten kuljetusmahdollisuuksiin sekä pohjoisen että
20732: massojen kuljettamiseen välillä Pori-Rauma- etelän suuntiin. Viimeaikaiset ratkaisut suur-
20733: Uusikaupunki. Tältä varsinaiselta radalta voi- teollisuuden sijoittamisesta länsirannikolle ovat
20734: taisiin rakentaa yksityisten laitosten tarvitsemat osoittaneet, että rannikkoa myötäilevää rata-
20735: pistoraiteet. Rata tulisi olemaan välillä Uusi- yhteyttä tarvitaan todella kiireellisesti sekä
20736: kaupunki-Rauman. 36 km ja välillä Rauma- tavara- että henkilöliikenteen hoitamista varten.
20737: Pori n. 46 km pitkä, joten uutta rataa tulisi Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
20738: pääradan osalle n. 82 km riippuen siitä, miten taen,
20739: lähelle rannikkoa ratalinja halutaan sijoittaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20740: Radan rakentaminen toteuttaisi vihdoinkin 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
20741: Turun ja Porin läänin etelä- ja pohjoisosien 31.90.77 15 milj. markan määrärahan
20742: välisen liikenneyhteyden rautateitse. Uusi rau- Uudenkaupungin-Rauman-Porin rau-
20743: tatie toisi huomattavaa parannusta länsiranni- tatiesuunnitelman tekemistä ja ratatyön
20744: kon teollisuuskaupungeissa sijaitsevien yritysten aloittamista varten.
20745: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
20746:
20747: Matti Kuusio Uljas Mäkelä
20748: 1978 vp. 531
20749:
20750: Raha-asia-aloite n:o 513.
20751:
20752:
20753:
20754:
20755: Kuusio ym.: Määrärahan osoittamisesta posti- ja lennätinlaitok-
20756: sen järjestämään eläkeläislippujen alennusjärjestelmään posti-
20757: autoissa.
20758:
20759:
20760: E d u s k u n n a 11 e.
20761:
20762: Eläkeläisten aseman parantamiseen on viime olisi tervetullut vähävaraisille eläkeläisille.
20763: vuosina kiinnitetty jatkuvasti huomiota ja mm. Luonnollisesti valtion varoista olisi suoritettava
20764: matkakustannuksien alentamiseen on valtion- tästä postilaitokselle korvaus tulo- ja meno-
20765: rautateillä luotu eläkeläisten alennuslippujärjes- arvioon otettavan määrärahan kautta.
20766: telmä, joka onkin ollut varsin tervetullut yhteis- Edellä olevaan perusteluun viitaten ehdo-
20767: kunnan kädenojennus tällä alueella. tamme,
20768: Koska rautatieverkosto ei suo kaikille eläke-
20769: läisille mahdollisuuksia käyttää tätä alennus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20770: lippujärjestelmää hyväkseen, olisi järjestelmää 1979 tulo- ja menoarvioon luvun 31.')4
20771: kehitettävä myöskin posti- ja lennätinlaitoksen uudelle momentille 2 milj. markan mää-
20772: piiriin, sen postiautovuoroihin, jotka suoritta- rärahan käytettäväksi posti- ja lennätili-
20773: vat varsin merkittävää palvelutoimintaa mm. laitoksen järjestämään eläkeläislippujen
20774: kehitysalueilla. Tällä tavalla yhteiskunnan tuki alennusjärjestelmään postiautoissa.
20775: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
20776:
20777: Matti Kuusio Uljas Mäkelä
20778: 532 1978 vp.
20779:
20780: Raha-asia-aloite n:o 514.
20781:
20782:
20783:
20784: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien asuntoraken-
20785: nustoirninniUl tukemiseen ja kehittämiseen.
20786:
20787: E d u s k u n n a 11 e.
20788: Yhteiskunnan osallistuminen asuntojen tuo- sissa asuntotuotanto on monopolien käsissä. Se,
20789: tantoon on olematonta. Valtio ei osallistu asun· että asunnot ovat maassamme kalliimpia kuin
20790: tojen rakennuttamiseen eikä rakentamiseen Ruotsissa, osoittaakin vakuuttavasti asuntotuo-
20791: lainkaan. Kuntien rakennuttamien asuntojen tantomonopolien ja niiden taustavoimien vah-
20792: määrä on vain runsas 10% uustuotannosta. vuutta maassamme Ruotsiin verrattuna. Tämä
20793: Kuntien itse toteuttama rakentaminen puoles- on myös keskeinen syy siihen, ettei valtio ra-
20794: taan on korkeintaan muutaman prosentin luok- kenna asuntoja ja että kunnallinen asunto-
20795: kaa. Gryndereille jää näin kenttä vapaaksi saa- rakentaminen on hyvin vähäistä.
20796: listukselleen. Asuntotuotantomonopolien kes- Kokemus on kuitenkin osoittanut, että jopa
20797: keistä asemaa maamme asuntotuotannossa ku- pienetkin kunnat voivat rakentaa halvempia
20798: vaa hyvin seuraava. Vaikka asuntotuotanto on- asuntoja kuin grynderit, ja halvempia juuri
20799: .kin maassamme hyvin pienyritysvaltaista, niin siksi, että grynderien voitot ovat niin suuret .
20800: rakensivat vuonna 197 4 kolme keskeistä raken- Kunnat muodostavat lisäksi sopivan rakenta-
20801: tajaryhmittymää, HAKA, SATO ja SALPA, misyksikön; rakentaminenhan on alueellisesti
20802: 55 % kerrostaloasunnoista. Kuitenkin jotkut sidottua. Lisäksi kunta voi taata rakentamis-
20803: sanovat, ettei asuntotuotanto ole monopolisoi- yksikölleen jatkuvan, suunnitelmallisen tuotan-
20804: tunutta. non. Luonnollisesti kunnallinen rakentaminen
20805: Asumiskustannukset nousivat OECD:n tilas- muodostaa reaalisen vaihtoehdon asuntotuo-
20806: ton mukaan Suomessa yli kaksinkertaisiksi vuo- tantomonopoleille vain demokraattisesti johdet-
20807: desta 1970 viime vuoden toukokuuhun. Asun- tuna.
20808: tojen hintatason nousu on tämän jälkeen vain Valtion demokraattisesti johdettu rakennus-
20809: jatkunut. Nämä ovat monopolien suosimisen yritys muodostaa yhden keskeisen vaihtoehdon
20810: katkeria hedelmiä. asuntotuotantomonopoleille. Valtion rakennus-
20811: Monopolien luonnetta kuvaa myös se, että yrityksen perustaminen ei tee em. syistä kun-
20812: aravatuotantoa koskevissa tutkimuksissa on tien itse toteuttamaa rakentamista merkityk-
20813: todettu suurimpien rakentajien olevan kalleim- settömäksi. Valtion rakennusyrityksen perusta-
20814: pia. Kuitenkin suurimmilla rakentajilla pitäisi minen vain edellyttää yhteistyön kehittämis-
20815: kaiken järjen mukaan olla parhaat mahdolli- tä kunnallisen rakentamisen kanssa. On myös
20816: suudet tuottaa halvemmalla kuin pienien. korostettava, että kuntien itse toteuttaman ra-
20817: Ehkäpä monopolivoitot selittäisivät tämän kum- kentamisen edistäminen muodostaa keskeisen
20818: man asian. Kuitenkin valtiovalta tukee arava- välineen reaalisen vaihtoehdon kehittämiseksi
20819: lainoiliaan kaikkein voimakkaimmin juuri näitä asuntotuotantomonopoleille riippumatta siitä,
20820: suurimpia gryndereitä. milloin valtion rakennusyritys perustetaan.
20821: Asuntotuotantomonopolien ja niitä tukevien Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
20822: taustavoimien, ennen muuta pankkien, kes-
20823: keistä asemaa maamme asuntotuotannossa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20824: kuvaa valaisevasti vertailu Ruotsiin. Suomessa 1979 tulo- ja menoarvioon 45 milj.
20825: asuntojen uustuotanto on selvästi, ainakin vii- markan määrärahan käytettäväksi kun-
20826: dennestä, todennäköisemmin neljännestä, kal- tien itse toteuttaman rakentamisen tu-
20827: liimpaa kuin Ruotsissa. Kuitenkin myös Ruot- kemiseen ja kehittämiseen.
20828: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1978.
20829:
20830: Ensio Laine Heimo Rekonen Aarne Koskinen
20831: 1978 vp. 533
20832:
20833: Raha-asia-aloite n:o 515.
20834:
20835:
20836:
20837:
20838: E, Laine ym.t Määritahan osoittamisesta ylimääräisen asumis-
20839: tuen suotittiUUilieen.
20840:
20841:
20842: E d u s k u n n a 11 e.
20843:
20844: Valtion vuoden 1976 tulo- ja menoarviossa Syksyllä toimeenpannut suuret vuokrien-
20845: oli asumistukeen varattu ~40 miljoonaa mark- korotukset 40 pemnietii aina 2 markkaan ne-
20846: kaA. Valtioneuvosto vahvi!iti kuitcmkin a~umis· liötä kohti on korvattava korottamalla aaumit-
20847: tukeen uikeutt~vo.t tulorajat niin tiukoiksi, että tukea takautuvssti 1, 9. 1978 alkaen. Mll.kla-
20848: mainitusta määrärahasta jäi yli 90 miljoonaa tuks~n tulisi alkaa viimeistään 1. l. 197!i), Asu-
20849: markkaa käyttämättä. Tämä summa ei aiirtynyt mistukilakia oli11i tnuutettava siten, että asumia~
20850: seuraavalle vuoodle. Vuodt1n 1977 tulo- ja tuki nouat:tl välittötnäliti vuokri~n jll sautnb·
20851: menoarviossa asumistukeen varattiin 290 mil- kustAnnu!ltcm nousqn tapllhduttl.la,
20852: joonaa markkaa, jo:tta huonumava olia jätettiin Asumi,tukell kehitettäessä on huolehdittava
20853: kiiyuämilttä. !iiitä, tlttä 3e ~i muodostu keinoksi kohottaa
20854: Voima~sfl alevan asumistukilain mukaan oi- ylcistä vuokrllta.11oa ja, turvata S!iltnalla huippu-
20855: keut~ttuia asumistuk~n ovat: lap!liperheet, tie- vuokrien llltaminen valtion avulla asukkallta.
20856: tyin ehdoin nuoret, lapaettouult avioparit ja Tällainen kehitys voidaan t:lltiiii toteuttamalla
20857: opiskelijat, jotka täyttivät säädetyt tulorajat. vuokr31mlku ja säätämällä asuntojen pysyvä
20858: Asumistuki ei ulotu lainkaan vähävaraisiin hinta- ja vuokrasäännöstely.
20859: yksinäisiin henkilöihin. Tuen piiriä tulee laa- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
20860: jentaa myös heihin. Asumistuen piiriin olisi
20861: hyväksyttävä myös ttlivuokr3laiset. Säännöksiä, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20862: jotka rajoittavat opiskelijoiden ja lapsettomien 1979 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
20863: avioparien oikeutta asumistukeen, olisi lieven- 90 milj. markkaa käytettäväksi ylimää-
20864: nettävä. Samalla tukisummia tulee suurperheis- räisenä asumistukena lakimääräisen asu-
20865: ten ja vähävaraisimpien väestöryhmien osalta mistuen korottamiseen ja asumistuen
20866: korottaa. Asumistukeen oikeuttavat tulorajat on saajien piirin laajentamiseen.
20867: mitoitettava niin, että koko tukeen varattu
20868: summa myös käytetään asumistukena vuonna
20869: 1979 maksettavaksi.
20870: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1978.
20871:
20872: Ensio Laine Aarne Koskinen
20873: Raha-asia-aloite n:o 516.
20874:
20875:
20876:
20877:
20878: ·. · E .. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion työntekijäin
20879: jälkeen myönnettyjen perhe-eläkkeen luonteisten ylimääräis-
20880: ten eläkkeiden korottamiseksi.
20881:
20882:
20883: E d u s k u n n a 11 e.
20884:
20885: Vastauksessaan hallituksen esitykseen n:ö keiden .·tarkistaminen vakinaisia eläkkeitä vas-·
20886: 207/1973 vp. eduskunta edellytti; että "valtion taaviksi, voisi tasotarkistuksen lähtökohtana pi-
20887: työntekijäin jälkeen myönnetyt noin 1 800 tää maksettavia ylimääräisiä eläkkeitä. Korotus-
20888: perhe-eläkkeen luonteista ylimääräistä eläkettä, kertoimena voitaisiin pitää 2.27 laskettuna vuo-
20889: jotka jo lähtökohdassaan usein ovat paljon den 1976 päättyessä voimassa olevista määristä.
20890: alhaisemmat, saatettaisiin valtion uuden perhe- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
20891: eläkelain mukaiselle tasolle". Eduskunnan tahto
20892: on edelleen toteuttamatta eikä hallitus ole että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20893: antanut asiaa koskevaa esitystä. Kun hallitus 1979 tulo- ;a menoarvioon 6 000 000
20894: on nyt saamassa eduskunnan hyväksymisen markan määrärahan valtion työntekiiäin
20895: mm. ministerien eläkelain säätämiselle, olisi iälkeen myönnettyien perhe-eläkkeen
20896: korkea aika korjata edellä kerrottu vääryys. luonteisten ylimääräisten eläkkeiden ta-
20897: Koska yleisenä tapana on ylimääräisten eläk- sokorotuksen suorittamiseksi.
20898: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1978.
20899:
20900: Ensio laine Heimo Rekonen Aarne Koskinen
20901: 1978 vp. 535
20902:
20903: Raha-asia-aloite n:o 517.
20904:
20905:
20906: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden professorin ja
20907: opettajien virkojen perustamiseksi Turun yliopistoon.
20908:
20909:
20910: E d u s k u n n a 11 e.
20911: Turun yliopiston antaman opetuksen kehit- opp1ame, jossa ei ole laudatur-tason opetusta.
20912: täminen edellyttää mm. opettajaresurssien lisää- Opetuksen rajoittaminen cum laude -tasolle
20913: mistä seuraavasti: estää oppiaineen ottamisen pääaineeksi FK-
20914: Syksyllä 1977 alkaneet yleisopinnot ovat tutkinnon aineyhdistelmässä. Professuurin .. pe-
20915: aiheuttaneet lisäyksiä opetusmääriin oikeustie- rustamista humanistiseen tiedekuntaan vetläjän
20916: teellisessä tiedekunnassa. Esim. osasta julki5~ kielen opetusta varten on em. syistä pidettävä
20917: oikeuden opetusta joutuu huolehtimaan julkis- välttämättömänä.
20918: oikeuden apulaisprofessori, jota on myöhem- Em. virkojen lisäksi Turun yliopistoon tulisi
20919: min tarkoitus käyttää aine~ ja syventäviin opin- perustaa mm. professorin virka yhteiskunta"
20920: toihin ja tällöin mm. seminaarityöskentelyn tieteelliseen tiedekuntaan valtio-opin laitokselle
20921: ohjaamiseen. Tästä syystä on tarpeen kahden kansainvälisen politiikan tutkimusta ja opetusta
20922: peruspalkkaisen yliassistentin viran perustami- varten, sosiologian lehtorin virka yhteiskunta-
20923: nen oikeustieteelliseen tiedekuntaan julkis- tieteellisen tiedekunnan sosiologian laitokselle,
20924: oikeuden, yleisen oikeustieteen ja oikeushisto- teknikon virka yhteiskuntatieteellisen tied<!-
20925: rian · opetusta varten. kunnan psykologian laitokselle, professorin
20926: Tietojenkäsittelyalan koulutusohjelmaan on virka matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekun~
20927: valtakunnallisten suunnitelmien mukaan pää- taan kemian ja biokemian laitokselle elintar-
20928: tetty ottaa Turun yliopistoon 30 uutta opis- vikekemian opetusta varten, apulaisprofessorin
20929: kelijaa vuosittain. Koulutusohjelmaan on suun- virka humanistiseen tiedekuntaan romaanisen
20930: niteltu sisällytettävän tietojenkäsittelyoppia 87 filologian opetusta varten, apulaisprofessorin
20931: opintoviikkoa. Tämä ei vielä sisällä yhtään virka kasvatustieteelliseen tiedekuntaan, Iabo~
20932: vaihtoehtoista tai valionaista opintojaksoa. raattorin virka matemaattis-luonnontiete~llisen
20933: Suunnitteilla olevan koulutusohjelman toteut- tiedekunnan fysikaalisten tieteiden laitokselle
20934: taminen oppiaineen nykyisin resurssein edel- tähtitieteen opetusta ja tutkimusta varten sekä
20935: lyttää runsaasti tuntiopetustyövoimaa, jonka useita lehtorin virkoja · humanistiseen tiede-
20936: saanti on osoittautunut epävarmaksi. Lisäksi kuntaan ja kasvatustieteelliseen tiedekuntaan.
20937: joudutaan aine- ja syventävissä opinnoissa yh- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
20938: distämään kaksi perättäistä vuosikurssia, jol-
20939: loin opintojaksot tulevat epätarkoituksenmukai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20940: sessa järjestyksessä. Näistä seikoista johtuen 1979 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
20941: olisi perustettava yksi peruspalkkainen apulais- 120 000 markkaa yhden peruspalkkai-
20942: professorin virka matemaattis-luonnontieteelli- sen apulaisprofessorin viran perustami-
20943: sen tiedekunnan matemaattisten tieteiden lai- seksi matemaattis-luonnontieteelliseen
20944: tokselle tietojenkäsittelyopin opetusta varten. tiedekuntaan tietojenkäsittelyopin} yh-
20945: Opintoaine "Venäjän kieli ja kirjallisuus" on den professorin viran perustamiseksi
20946: laajentunut siten, että se nykyään kattaa jo humanistiseen tiedekuntaan venäjän kie-
20947: cum laude -arvosanan. Professoritasoisen opet- len ja yhden yliassistentin viran perus-
20948: tajan puuttuminen on tähän mennessä estänyt tamiseksi oikeustieteelliseen tiedekun-
20949: laudatur-opetuksen aloittamisen. "Venäjän kieli taan julkisoikeuden} yleisen oikeustie-
20950: ja kirjallisuus" on filologian laitoksen keskeis- teen ja oikeushistorian opetusta varten
20951: ten kieliaineiden joukossa toistaiseksi ainoa Turun yliopistossa 1. 9. 1979 alkaen.
20952: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
20953:
20954: Ensio Laine Oili Suomi
20955: 197~ vp.
20956:
20957:
20958: Raha-asia-aloite n:o 518.
20959:
20960:
20961:
20962:
20963: E. Laine ym.: Korotettujen määrärahojen osoittamisesta Turun
20964: yliopiston lääketieteen laitosrakennusten rakennushankkeita
20965: varten.
20966:
20967:
20968: Ed u Ii k u n n a 11 e.
20969:
20970: T\JNll yli~pi~tQ!l uudi~r~MftUfiteq ~uqnnit Aik~!ii!tmnin vllt~tut ja. ~~i wodfn Nlo. ia
20971: t~ l<lPPUUft~>a~~tamiP.eJl ia rakeoouswiqen ~ngarviqe*yk.!!~~ c;hQQt.Qt\Jt v~t tivät tii-
20972: aloittaminen on yliopiston k~ttä!W~e.n ~t\U . ti au~nitteluqa ia r~MPtWtöif.km al'llttru.ni-
20973: n~t' ~~\~~ä. Yllop~ston tUa.fl!\httilW~ Sllt\ttaa ~tl·
20974: qp,i~~lii4\t ja kuko yliop\!!toyhte~m oloa\.lhtei- Rak~nnuahankkeid~n pika~sella k1tynlli,tämi-
20975: slln. jQtl\!1 e~vät wi oll~~: yijgpi$~on tQlmhwan aelli ® myös il\l~n työllisyy~tihmn<ttt3 h@l-
20976: t\ll~~t:n ~allnah~ mwtt\ kulq ~päeQ~Jlll!>et. Yll- PQttavtt v~kqtus.
20977: QPl~tQ W\ esittänyt jo vuodf:n 1976 tulQ- ja E®Ui\ olevan nQialla ebdatarnme,
20978: mct~iQe~lyk~~~ään !!uunnitt~lu- ia raken-
20979: nu~tQitä v~lt~n kQlumW.ssl.ll.lnnit~hmm tQt~utta tUta BdKS~~~~~ Qttf.i$i valtiot~ u~o
20980: ~~!i.e~~ lääke~ie~~n laito~akennu~ II:n auun- den 1979 tulo- ;a tnenoarvi{)Qn m.Qm~n
20981: nit~~m\m itl ~ennustöiden ll!oittami~n tillt~ 29.10.74 Tf#I'Nn yliap.iston lääke-
20982: ll 400 OQQ markk~ ~kä laitosx~~m.maten tieteen laitf!SI4ke1{1tnuksen låiiiraM.nn.IJk-
20983: &\lu~t~elun ~Q\ttami~een 900 000 madtkaa. sen suum~#tt~lW~ jq, rakentamisen a}o#-
20984: Tm~t~s,eefl "!fl aikai~mmi.n myönnetty l(ltnista 1l4f~ttlflt 11 400 000 fJ14rkkar.J
20985: 2 1~4 )SQ m~kka~. jQ.$ta on pet:ul.lD\\V\l.lt s~ alam~(-tt#ll6 J laitwakenmuten
20986: 6~0QQ~. suunnittelU~~ vrgten 9()0 aoo markkaa.
20987: l:lelsi~~ssä 23 ~vänä syyskuuta 1978.
20988:
20989: Oili Suomi
20990: 1978 vp. S.l7
20991:
20992: Raha-asia-aloite n:o 519.
20993:
20994:
20995:
20996:
20997: :6. ~no ym.: lCotQt~tun mliä~lQ:ahan osoittamisesta koululaisten
20998: J:UQQU la~tuta$on parant~rniseksi.
20999:
21000:
21001:
21002: E d q ~ k " n n a ll e.
21003: Kulutq~ky~yw.än ia yht~i~qooalli!ittm palve- poistaminen ia niiden litatutals<:m lwikentäminen
21004: lujen ra.ioittami~n ja supistami&<;en ~uuntau liaattaa johtaa terveydt!llisiin ja muihin haital-
21005: toout talowu:x~Uittin()fl liqia on m~rkinnyt myös lisiin vaikutuksiin, Kun s.manaika\se$ti valtion
21006: koqluJaitoksen toimintl,lmahdoUisuuk5ieu hei- varoja näyttää riittävän edm. yksityisen t~lli
21007: kentymistä. Lukuisien säästö- ja supistuspäätök- liUuden tukemi~en jopa kymme.niä tai !iatoja
21008: sien hait~Jlllset S®~I,\Uluk~t kohdistuvat oppi- kertoja eneromän kuin ketrQtulla sää.stöpäätök-
21009: laisiin. Näin on myös kouluruokailukustannuk- sellä vaikutetaan vil.tion men.oien säästöön. ei
21010: !iiA kQSk<meiden säästöpäätösten j~ ohjeiden päätöksiä ja o.hieita välipalojen po~st~misen ja
21011: laita. heikent.ämisen O$alta voida pitää pe.tust~ltuina.
21012: ~tusmilli$tedö antQi vuoden 1976 kesä- Edellä esitetyn perusteella ehdotan:une~
21013: kuus~ ®ie:et keymur:uokailqkus.tannqst~n rajoit-
21014: ttuni~~ttl. Niiden mQkaan oli välipalan tarjoa- ~ttä B4u~k~nt« otN.i.si wltiott ~oden
21015: minen oppilaille lopetettava }qkutmottamatta 1979 tulq,. ~ mt~lfQ(U1JiOOtt U Htil.joon~
21016: pitkämatkaisille oppilaille tai niille oppilaille, nat~rkeNlisiimiiiiriire• uiilipal~je• tfr-
21017: joille se terveydellisistä syistä on välttämätöntä. joamiseksi koululaisille ja koululaisten
21018: Samalla opetusministeriö antoi ohjeen siirty- PUcum lat~tutt~son parmztlltNueksi.
21019: misestä halvempiin välipaloihin. Välipalojen
21020: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1978.
21021:
21022: Ensio Laine Heimo Rekonen Aarne Koskinen
21023:
21024:
21025:
21026:
21027: 68 0878005881
21028: 197S vp.
21029:
21030: Raha-asia-aloite n:o 520.
21031:
21032:
21033:
21034:
21035: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta teknisten oppilaitosten
21036: kirjastojen kehittämiseen.
21037:
21038:
21039: Edu s kun n a 11 e.
21040:
21041: · Maamme teknillisissä oppilaitoksissa ja yleen- moin on esitetty · yhteistyön aloittamista · Neu-
21042: säkin .maassamme on niukasti teknillisen alan vostoliiton kanssa teknisen koulutuksen alalla.
21043: kirjallisuutta. Esim~ laivanrakennusalalla ei ole Yhteistyön eräänä osa-alueena voisi olla esim.
21044: lainkaan suomenkielistä kirjallisuutt?. Neuvos- teknisen alan· kirjallisuuden hankinta Neuvosto-
21045: toliittolaista teknisen alan kirjallisuutta ei ole liitosta.
21046: maassamme saatavilla, vaikka Neuvostoliitossa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
21047: koulutetaan. insinöörejä enemmän kuin missään
21048: muussa maassa. Neuvostoliitossa painatetaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21049: huomattavasti mm. englanninkielistä teknisen 1979 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
21050: alan kirjallisuutta. 1 000 000 markkaa teknisten oppilai-
21051: Turun Sosialistiset Tekniikanopiskelijat - tosten kirjastojen .kehittämiseen · ja tek-
21052: TST r.y. ja monet teknisen alan opettajat ja nisen alan oppikirjojen hankintaan Neu-
21053: öppilaat ovat korostaneet teknisten oppilaitosten vostoliitosta.
21054: kirjastojen kehittämisen välttämättömyyttä. Sa-
21055: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
21056:
21057: Ensio Laine Oili Suomi E.-J. Tennilä
21058: 1978 vp. 539
21059:
21060: Raha-asia-aloite n:o .521.
21061:
21062:
21063:
21064:
21065: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun teknillisen opis-
21066: ton ja keskiasteen oppil'aitosten oppilaskuntien ruokaloiden
21067: toiminnan tukemiseen.
21068:
21069:
21070: E d u s k u n n all e.
21071:
21072: Toisin kuin esim. peruskoulussa ja ammatti- jestämisen suuntaviivoista pidemmällä tähtäi-
21073: kouluissa ruokailun järjestäminen on teknilli- mellä päätetään, olisi turvattava ruokalatoi-
21074: sissä ja muissa keskiasteen <kouluissa oppilait- minnan järjestäminen opiskelijoita ja ruokala-
21075: ten harteilla. Esim. Turun teknillisessä oppilai- toiminnan järjestämisestä vastuussa olevia tyy-
21076: toksessa · ruokailu on järjestetty siten, että op- dyttävällä tavalla. Sen edellytyksenä on riit-
21077: pilaskunta on vuokrannut valtiolta ruokalan ja tävän asiantuntija-avun sekä taloudellisen avun
21078: vastaa ruokalatoiminnasta. turvaaminen. ·
21079: Ruokalatoiminnan järjestämistä keskiasteen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
21080: kouluissa. olisi tarkemmin pohdittava. Vaihto-
21081: ehtoina. voisivat tulla kysymykseen ruokailun että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21082: hoitaminen valtion toimesta tai nykyiseen ta- 1979 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
21083: paan järjestetyn toiminnan tukeminen valtion 800 000 markkaa Turun teknillisen
21084: toimesta samaan tapaan kuin on suunniteltu opiston ja keskiasteen oppilaitosten op-
21085: ylioppilaskuntien o.,alta meneteltäväksi. pilaskuntien ylläpitämien ruokaloiden
21086: Siihen saakka kunnes ruokalatoiminnan jär- taloudelliseen tukemiseen.
21087: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
21088:
21089: Ensio Laine Oili Suomi Anna-Liisa Jokinen
21090: Arto Merisaari
21091: S40 1978 vp.
21092:
21093: Raha-asia-aloite n:o 522.
21094:
21095:
21096:
21097:
21098: E. LlliD.e ym.: Mäwahan osoittamisesta koulujen ja kunnallis-
21099: ten päiväkotien tarjoa~an kulttuurin ja taidekasvatuksen ke-
21100: hittämiseen.
21101:
21102:
21103: E d u s k u n n a 11 ~.
21104: Lasten taidekasvatuksessa on keskeinen ase- tuurin kehittäminen ovat ensi vuOM.a vietet-
21105: ma koulujen ja kunnallisten päiväkotien tarjoa- tävän lasten vuoden tavoitteita.
21106: malla kulttuurilla. Jotta ne voisivat kehittää Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
21107: tiitii arvokasta toimintaansa, niille tulisi antaa
21108: nykyistä paremmtt mahdollisuudet ostaa taide- tttii EduskNntc att(lisi wltion vueJen
21109: palveluita mm. teattericyhmiltä ja musiikkiryh- 1979 tttlo-. ja men04tfJioon 1 000 000
21110: miltä. Olennaisella tavalla näitä mahdollisuuk- markkaa koulujen ja kunntlllisttn ~
21111: sia parantaisi se, että oppilaitosten ja lasten- kotien t«rloam«n kulttuurin n tlide-
21112: tarhojen kulttuurimenot säädettäisiin valtion- kawl.tttksen kebitti.imiseen mm. tetl~
21113: apukelpoisiksi ja että kunnat uhraisivat nykyis- Ml~l•ien ostt.~miseksi t~lttrirybmuu
21114: tä enemmän varojaan lasten taidekasvatuksen jl· musiikkiryl:mtiltii.
21115: edistämiseen. Lasten taidekasvatuksen ja kult-
21116: Hdsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
21117:
21118: Ensio Laine Oili Suomi E.-J. Tennilä
21119: 1~78 vp. 541
21120:
21121: Raha-asia-aloite n:o 523.
21122:
21123:
21124:
21125:
21126: E, LiliM ym.: Määrtirahan osoittamisesta Loimaan-Alastaron-
21127: Sikylän maantien parantamiseen.
21128:
21129:
21130: E d u s k u n n n 11 e.
21131:
21132: Nykyinen tieyhteys Loimaalta Alastaron ja jan Vl\n'ell~ olevien kuntakeskusten keh.ittätnis-
21133: V~tmpulan kautta Säkylään on etlttäin mutkai- pyrkimyksiä. Sanottu tielinja on sopusoinnussa
21134: sen, routivan ja heikkokuntoisen maantieyhtey- seutukaavaliittojen alueellisten rakennussuunni-
21135: den vllrassa, mm. talvisin tieosuudella · on tie- telmien kanssa. Loimaan kaupunki ja Loimaan
21136: rumpujen kohdilla liikenneturvnllisuudelle vaa- kunta ovat yhdessä Alastaron, Vampulan, Köy-
21137: rillisia painaumia. Tieosuuden välittömässä vai- liön ja Säkylän kuntien kanssa esittäneet, että
21138: kutuspiirissä on viisi kuntakeskusta ja tie kul- tie- ja vesirakennuslaitos ottaisi tienpidon toi-
21139: kee vanhastaan asuttujen seutujen halki. Vii- menpideohjelmaan vuosille 1978~82 tämän
21140: meisimpien liikennelaskentojen mukaan tieosuu- n. 49 km:n pituisen maantien parantamisen
21141: della on vilkas liikenne heikkokuntoisuudesta joko kokonaan uutena tienä tai suuntauksen
21142: huolimatta. parantamisena.
21143: Ko. tieosuuden rakentaminen parantaisi rat- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
21144: kaisevasti sen vaikutuspiirissä olevien kuntien
21145: paikallisliikenneolosuhteita sekä avaisi kauko- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21146: liikenteelle sisämaahan nykyaikaisen kulkutien. 1979 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 5
21147: Samalla tie yhdistäisi tien varrella olevat voi- miljoonaa markkaa Loimaan-Alastaron
21148: makkaat kuntakeskukset. -Vampulan-Säkylän maantien paran-
21149: Tieosuuden parantamisella tuettaisiin tielin- tamiseen.
21150: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
21151:
21152: Ensio Laine Oili Suomi
21153: 542 1978 vp.
21154:
21155: Raha-asia-aloite n:o 524.
21156:
21157:
21158:
21159:
21160: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 148 pe-
21161: rusparantamiseen Perniön ja Kiskon kuntien alueella.
21162:
21163:
21164: E d u s k u n n a 11 e.
21165:
21166: Perniön ja Kiskon kunnan alueiden halki kul- ainoa tie Perniössä, josta on linja-autoyhteys
21167: keva kantatie n:o 148 on ainoa tie, jolta on Helsinkiin. Ko. tieosuus on Perniön. ja Kiskon
21168: suora yhteys ko. kuntien alueelta itäiselle vanhimpia teitä.
21169: suunnalle ja mm. Helsinkiin liikennettä välit- Edellä mainittu tieosuus on kunnoltaan heik-
21170: tävälle Salon-Mustion-Lohjan tielle. Kantatie ko ja päällystämätön. Asiantilaan on kiinnitet-
21171: n:o 148 on Perniön kirkonkylän ja Koski as. ty huomiota eduskunta-aloitteella, kunnallisis-
21172: väliseltä osaltaan ja osittain Kiskon kunnan sa päätäntäelimissä ja myös viranomaisten kes-
21173: alueella sorapäällysteinen. Tällä 16 km:n pitui- kuudessa.
21174: sella osuudella on vilkas liikenne. Päivittäin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
21175: sitä käyttää n. 800-900 aikuista henkilöä ja
21176: viikonloppuina on käyttäjämäärä huomattavas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21177: ti suurempi. Suhteellisen vilkas liikenne on se- 1979 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
21178: litettävissä sillä, että ko. tie muodostaa lyhim- 500 000 markkaa Perniön ja Kiskon
21179: män yhteyden Helsinkiin johtavalle liikenneväy- kuntien alueen kantatien n:o 148 perus-
21180: lälle. Tämä itä-länsi-suunnassa kulkeva tie on parantamiseen ja kestopäällystämiseen.
21181: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
21182:
21183: Ensio Laine Oili Suomi
21184: 1978 vp. 543
21185:
21186: Raha-asia-aloite n:o 525.
21187:
21188:
21189:
21190:
21191: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Paraisten ja Nauvon
21192: välisen sillan rakentamiseen.
21193:
21194:
21195: E d u s k u n n a 11 e.
21196:
21197: Paraisten ja Turunmaan saaristokuntien asuk- johtuvat ajan menetykset tulevat jarruttamaan
21198: kaiden keskuudessa on jo useiden vuosien ajan Turunmaan saaristokuntien Nauvon, Korppoon,
21199: esitetty perusteltuja vaatimuksia Paraisten ja Houtskarin ja Paraisten kehitystä.
21200: Nauvon välisen lauttaliikenteen korvaamisesta Tie- ja vesirakennushallituksen sekä muiden
21201: kiinteällä silta- ja maantieyhteydellä. Viime ao. viranomaisten tulisi ryhtyä välittömästi suun-
21202: vuonna kuljetettiin ko. lautoilla noin 200 000 nittelemaan ja toteuttamaan kiinteän maantie-
21203: ajoneuvoa ja kuluvana vuonna ylitettäneen yhteyden ja sillan rakentamista Paraisten ja
21204: 200 OOO:n raja. Liikenteen on laskettu kasva- Nauvon välille.
21205: van vuosittain n. 15 %, joten vuonna 1975 Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
21206: tarvittaisiin lauttakalustoa n . .300 000 ajoneuvon
21207: kuljettamiseen. Paraisten ja Nauvon lauttaran- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21208: noissa on syntynyt sellaisia autojonoja, että 1979 tulo- ;a menoarvioon 1 milj. mark-
21209: odotusaika on venynyt jopa 4-5 tunnin mit- kaa Paraisten ia Nauvon välille tulevan
21210: taiseksi. Monien henkilökohtaisten harmien ja sillan suunnittelua ja rakentamista var-
21211: haittojen lisäksi llikenteelliset vaikeudet ja niistä ten.
21212: Helsingissä 2.3 päivänä syyskuuta 1978.
21213:
21214: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen
21215: Raha-asia-aloite n:o 526.
21216:
21217:
21218:
21219:
21220: E. Laine ym,: Mii!itlnthlifl osOittamisesta Taivassalon ja Kusta-
21221: vin 'rili!!~n Kaitaisten Sälmen sillan rakentamiseen.
21222:
21223:
21224: E d u s k u 11 f1 a 11 e.
21225:
21226: Ma~tntieyhteys Taivassalosta Kustaviin ja päin- Houtskllriin sekä Vuosllaisista Ahvetiarunaan
21227: v-astoin on rtykylsin järjestetty Kaitaisten sal- saatiin ja mantereelle.
21228: messa tapahtuvan lassiliikenteen avulla. Taivass11lon naapurikul'lta Kustavi on kehitys-
21229: Kustavissa olevien kesäMuntojen ja hlatkailu- aluetta. Nykyisissä olosuhteissa kokee pienteolli-
21230: yritysten sekä lohlakylien artsiosta liikennemäärä suus ja muu pienyrlty!ivaltainen elinkeinöelämli
21231: nousee viikonloppuisin huomattaviin lukemiin. kehitysaluelaeista ja muista helpotuksista huoli-
21232: Vuoden aikana ylittää Kaitaisten salmen n. matta kiinteän tieyhteyden puuttumisen suurena
21233: 350 000 ajoneuvoa. Ruuhka-aikoina voi joutua haittana. Kaitaisten siltakysymyksen pikaisella
21234: jonottamaan jopa 1-2 tuntia, mikä on kiusal- ratkaisulla olisi edellä mainituin perustein suuri-
21235: ~s.ta paitsi ;J?~ikalliselle v~e~tö~.e myös lomaili- arvoinen merkitys valtakunnallisesti ja myös
21236: JOille, rahttlilkenteen hatJOlttajtlle )a autolaut- Taivassalon ja Kustavin kunnille.
21237: toihin ajaville matkustajille. Tämä tilanne ei voi Edellä olevan perusteella ehdotamme,
21238: olin h~ijastumattå Kustavin kehitykseen. Kalan-
21239: kuljetuksell ja elinkeinoelämän kannalta Kaitai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21240: neo ilman kiinteätä tieyhteyttä on Kustavin 1979 tulo- ia menoarvioon JOO 000
21241: kunnan kehityksen "pullonkaula". Se on hait- markan määrärahan Taivassalon ia Kus-
21242: tana myös kasvaneelle kauttakulkuliikenteelle. tavitJ välisen Kaitaisten sal.men sillan
21243: Kustavin Laupusista on lauttayhteys Iniöön ja suunnittelua ia rakentamista varten.
21244: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1978.
21245:
21246: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen
21247: 1.978 .v,. 545
21248:
21249: Raha-asia-aloite n:o 527.
21250:
21251:
21252:
21253:
21254: E. Laine ym.~ · Määrärahan osoittamisesta matka-alennuksen
21255: myöntämiseksi posti- ja linja-autoliikenteessä kansaneläkeläi-
21256: sille, invalideille ja työkyvyttömyyseläkettä saaville.
21257:
21258:
21259: E d u s k u n n a 11e.
21260:
21261: Vähävaraisille eläkeläisille ja invalideille valtio suostuisi maksamaan alennuksesta erik-
21262: aiheutuu välttämättömistii matkoista kohtuut- seen sovittavan korvauksen liikennöitsijälle.
21263: toman. suuria kustannuksia. Tämä ·on otettu Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
21264: huomioon rautateillä siten, että määrätyin eh-
21265: doin on pitemmillä matkoilla mahdollisuus että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21266: saada alennusta matkakustannuksiin. Samanlai- 1979 tulo- ja menoarvioon 5 miljoonan
21267: nen oikeus olisi annettava eläkeläisille ja inva- markan määrärahan 50 prosentin matka-
21268: lideille myös posti- ja lennätinhallituksen auto- alennuksen myöntämiseksi posti- ja
21269: liikenteessä. Yksityisessä linja-autoliikenteessä linia-autoliikenteessä kansaneläkkeen pe-
21270: tämä olisi mahdollista toteuttaa joko siten, rus- ;a tukiosaa saaville eläkeläisille · ja
21271: että linjalupaa myönnettäessä määrättäisiin nou- invalideille sekä työkyvyttömyyseläkettä
21272: dattamaan VR:n menettelyä tai siten, että saaville.
21273: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
21274:
21275: Ensio Laine Heimo Rekonen Aarne Koskinen
21276:
21277:
21278:
21279:
21280: 69 0878005881
21281: 546 1_978 vp.
21282:
21283: Raha-asia-aloite n:o 528.
21284:
21285:
21286:
21287:
21288: E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen insinöörin
21289: · .. toimen perustamiseen Turun ja Porin työsuojelupiiriin.
21290:
21291:
21292: E d u s k u n n a 11 e.
21293:
21294: Turun ja Porin läänin telakkateollisuuden Laivanrakennuksen työsuojelun puuttelSlm
21295: työntekijäin ja toimihenkilöiden määrä lähen- on aikaisemminkin kiinnitetty huomiota. Asias-
21296: telee ·13 000 henkeä. Telakkatyöt kuuluvat vaa- ta on tehty eduskuntakysely ja syyskuussa 1976
21297: rallisimpiin työaloihin. Tilastojen mukaan sat- Turun ja Porin läänin telakoiden työsuojelu-
21298: tuu telakoilla noin kolme kertaa enemmän ta- valtuutettujen kokouksessa laadittiin asiasta
21299: paturmia kuin teollisuudessa keskimäärin. Eri- kirjelmä, joka on toimitettu Turun työsuojelu-
21300: tyisesti rakenteilla olevalla aluksella on suuria piiriin. Piirin ilmoituksen mukaan ei henkilö-
21301: vaara- ja haittatekijöitä: yleinen järjestys on kunnasta kuitenkaan pystytä irrottamaan insi-
21302: huono, .kireäksi mitoitetut urakat aiheuttavat nööriä tähän tehtävään· muun tarkastustoimin-
21303: työsuojelutoimenpiteiden laiminlyöntejä, ilmas- nan siitä kärsimättä.
21304: tointi on puutteellista, valaistus heikkoa, teli- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
21305: neet epävarmoja jne.
21306: Yksittäinen laiva tai öljynporauslautta muo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21307: dostaa työkohteen, jossa saattaa olla töissä 1979 tulo- ja menoarvioon 45 000 mar-
21308: yhtäaikaisesti useita satoja työntekijöitä. Kui- kan määrärahan ·ylimääräisen· insinöörin
21309: tenkaan valtion työsuojelutarkastajilla ei riitä toimen perustamiseksi Turun ja Porin
21310: aikaa tällaisen. työkohteen tarkastukseen kertaa- · työsuojelu piiriin.
21311: kaan rakennusvaiheeen aikana. Laivanrakennus-
21312: töitä varten ei ole myöskään laadittu turvalli-
21313: suusohjeita.
21314: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1978.
21315:
21316: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen
21317: 1978 vp.
21318:
21319: Raha-asia-aloite n:o .529.
21320:
21321:
21322:
21323:
21324: K Laine ym~: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen kotiutta-
21325: misrahan· · maksamiseksi kaikille varusmiehille.
21326:
21327:
21328: E d·u skunn alle.
21329:
21330: Puolustuslaitoksen palveluksesta · kotiutuu Ottaen huomioon kotiuttamisrahan kohttiut-
21331: vuosittain varusmiehiä noin 40 000. Sosiaali- ja toman alhaisen markkamäärän ja toisaalta myös
21332: terveysministeriön sosiaalipoliittisen tutkimus- hinta-, maksu- ja vuokratason kohoamisen kö"
21333: osaston maaliskuussa 1970 suorittaman tutki~ tiuttamisrahalain säätämisen jälkeen olisi· ko-
21334: muksen mukaan oli kotiutuvista varusmiehistä tiuttamisrahan markkamäärä korotettava vähim~
21335: ilman työtä 40% eli 16 000. Omasta mieles- mäispalkkaa vastaavaksi. Tätä tarkoittava lain-
21336: tään kotiuttamisrahan tarpeessa · oli 70 % eli muutos olisi tehtävä kiireellisesti. Siihen saakka
21337: 28 000 varusmiestä. Vuokra- tai alivuokra- olisi maksettava kotiutettaville varusmiehille
21338: asuntoon sanoi turvautuvansa 17 % varusmie• ylimääräistä kotiuttamisrahaa.
21339: histä ja vajaalla 7 % :lla ei ollut mitään tietoa Edellä olevaan viitaten ehdotamme,. ·
21340: asunnosta· kotiuttamisen jälkeen.
21341: Edellä kerrottua taustaa vasten katsottuna että Eduskunta cttaisi valtion vuoden
21342: kotiuttamistahan suuruus on täysin riittämä- 1979 tulo- ja menoarvioon 8 milj.; mar-
21343: tön. Edelleen on huomattava, että varusmies- kan lisämäärärahan ylimääräise~ koiit,tt:.
21344: ten päiväraha on Suomessa erittäin pieni esim. tamisrahan maksamiseksi kaikille ·v.art~s•
21345: muihin pohjoismaihin verrattuna. Myös varus- miehille. · ·
21346: miesten· ilmaiskuljetus on maassamme epätyy-
21347: dyttävästi järjestettynä, mikä osaltaan vaikeut- •'i (:_.
21348:
21349:
21350: taa varusmiesten taloudellista asemaa:
21351: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1978.
21352:
21353: Ensio L~ine . Heimo Rekonen . Aarne Koskinen · ···
21354: 1978 vp.
21355:
21356: Raha-asia-aloite n:o 530.
21357:
21358:
21359:
21360:
21361: E. Laine ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta terveyskes-
21362: kusten ja kunnallisten .työterveysasemien rakentamiseen.
21363:
21364:
21365: Ed u s kun n a 11 e .
21366:
21367: . JuWaen terveydenhuolto on useiden vuo- kaisesti kunnallisia työterveysasemia, sillä ter-
21368: ~~.·.· aikana: kamppaillut mm. riittämättömistä veyskeskukset joutuvat ostamaan näitä palve-
21369: mijärärahoista ja alimitoitetuista henkilöstöli~ luita yksityisiltä lääkäriasemilta. Kansanterveys·
21370: säyk$stä .aiheutuneiden jatkuvasti · kärjisty- työn kehittäminen vaatii huomattavaa lisäystä
21371: vien: ·ongelnllen kanssa. Talouspoliittisista syis. terveyskeskusten perustamiskustannusten val-
21372: ta:. im mm. kuntien esittämiä terveyskeskus- tiooosuuks.iin. Tulo- ja menoarvioesitykseen si-
21373: ten · ra~tamissuunnitelmia siirretty vuodesta sältyvillä määrärahoilla ei päästä aloittamaan
21374: ~· Tämä on vaikuttanut kielteisesti myös uusien terveyskeskusten rakentamista, sillä eh-
21375: usean kunnan työllisyystilanteeseen. dotetusta 130 miljoonasta markasta 122. milj.
21376: Kansanterveyslain voimassaolaajan on Ete- mk menee jo aloitettuihin hankkeisiin. Raken-
21377: lä-Suomi jäänyt jatkuvasti jälkeen muusta tamisohjelman laajentaminen helpottaisi vai-
21378: ~ta jopa niin,· että kaikissa kunnissa ei kean työttömyyden lievittämistä.
21379: ol~ ·. pystytty suoriutllOlalan lain niille asetta- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,.
21380: niis~ · velvoitteista. Erityisen polttavaksi on-
21381: gelmilksi on muodostunut mm. pitkäaikaisesti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21382: safraiden ja vanhusten hoito. Tämän ongelman 1979 tulo- ja menot~rvioon lisäyksenä
21383: ratkaiseminen edellyttäisi ripeää terveyskeskus- 45 m.ilioonaa markkaa terveyskeskusten
21384: ten ja niiden sairaansijojen rakentamista. ja kunnallisten työterveysasemien ra~
21385: Myös työterveydenhuoltoon tarvittaisiin pi- kentamiseen.
21386: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
21387:
21388: Ensio Laine OiliSuomi E.-J. Ten,nilii
21389: 1978 vp.
21390:
21391: Raha-asia-aloite n:o 531.
21392:
21393:
21394:
21395:
21396: 'E. Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun yliopistollisen
21397: · keskussairaalan A-sairaalan saneeraustöiden aloittamista var-
21398: ten.
21399:
21400:
21401: E d u s k u n n a 11 e.
21402: ···:' i
21403:
21404:
21405:
21406: Turun yliopistollisen keskussairaalan A·sai- tarvetta mm. sillä, että näin turvattalsnn livo-
21407: raalan eli vanhan lääninsairaalan laajennusosa hoidon toiminta siihen saakka, kunnes saira'åla
21408: valmistui viime keväänä. Tämä antaa mahdol• on rakennettu perustaruiskirjansa . mukaisesti
21409: lisuuden vanhassa sairaalassa sijaitsevieri osäs- myös Kupittaan Saven alueelle. · ·· · '
21410: tojen siirrolle uusiin valmistuneisiin tiloihin. Töiden pikaista aloittamista puoltåå ~yös
21411: Näin olisi mahdollista aloittaa vanhan sairaa- Turun seudun vaikea työttömyystilannce. · Esirii.
21412: lan saneeraustyöt, joista yliopistollisella keskus- rakennusalan työttömien määrä on kasviuiit~
21413: sairaalalla on valmiit suunnitelmat. Saneeratta- vuoden sisällä kaksinkertaiseksi. ·'·· · · ·
21414: vien tilojen yhteisala on n. · 4 900 mi. Sanee- Edellä esitettyyn viitaten ehdota!llme,. '·
21415: raustyön kustannusarVio on 26 mHj. markkaa.
21416: TYKS:n liittohallitus on sosiaali7 . ja :terveys- että Eduskunta ottaisi valtion vubdett
21417: ministeriölle osoittamassaan kirjeessä ehdotta- 1979 tulo- ja mentJarvioon 6 miljdb'han
21418: nut, että nämä ns. A-sairaalan saneeraustyöt markan määrärahan Turun ylir:ipi!tol-
21419: saataisiin aloittaa jo ensi vuoden alkupuolella. lisen keskussairaalan ns. A-sairaalan
21420: TYKS:n liittohallitus perustelee Saneeraus- saneeraustöiden aloittamista varten.
21421: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
21422:
21423: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen Oili Suomi
21424: 550 1978 vp.
21425:
21426: Raha-asia-aloite n:o 532.
21427:
21428:
21429:
21430:
21431: Lattula: Korotetun määrärahan osoittamisesta rajavartiolaitoksel-
21432: le partioautojen ja moottorikeikkojen hankkimiseksi.
21433:
21434:
21435: E d u s k u n n a 11 e.
21436:
21437: Suorittaessaan rajojen vartiointia ja pelastus- täin soveliaita farmari- tai vastaavat paketti-
21438: paJ.velua joutuvat rajavartijat liikkumaan pitkiä- autot, joihin mahtuisi muutaman miehen partio
21439: k41 .matkoja kesällä jalan ja talvella hiihtäen. ja parti()koira ja joilla partio voisi siirtyä no-
21440: Normaaleissa ja määräajoin tapahtuvissa tarkas- peasti paikasta toiseen. Talvella moottorikelkat
21441: tuksissa tällaiset .liikkumismenetelmät ovat riit- ovat erittäin sopivia rajamiesten liikuntaväli-
21442: tävän nopeita ja jopa fyysisen kunnon ylläpitä- neiksi.
21443: miSeksi erittäin sopivia, Kiireellisissä tapauk- Edellä sanotun perusteella ehdotan kunnioit-
21444: sissa, joita rajojen vartioinoissa ja eritoten pe- taen,.
21445: lastuspalvelussa sattuu entistä enemmän, nämä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21446: liikkumismenetelmät ovat kuitenkin liian hi- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
21447: taita. Tämän vuoksi olisi välttämätöntä paran- 26.90.70 lisäyksenä 800 000 markkaa
21448: taa. rajatniesten ·liikk~misnopeutta käytettävissä .partioautojen ja moottorikeikkojen
21449: olevin. ja .toiminta-alueelle sopivin teknisin kul- hankkimiseksi rajavartiolaitokselle raja-
21450: kuneuyoin. Tällaisiksi · olisivat kesäaikana erit- komppanioiden käyttöön .
21451: . '' , H~l~ingissä 26 ~vijnä syysku~ta 1978.
21452:
21453: Eero LattUla
21454: 1978' :vp. 551
21455:
21456: Raha-asia-aloite n:o 533.
21457:
21458:
21459:
21460:
21461: Lattula: Korotetun määrärahan osoittamisesta kuntien yleisiin
21462: rahoitusavustuksiin.
21463:
21464:
21465: Ed u s kun n a 11 e.
21466:
21467: Vuosi 1979 tulee kunnallistalouksissa ole- Jotta työttömyydestä ja heikosta veriäyriker-
21468: maan erittäin vaikea. Ennakkotietojen mukaan tymästä eniten kärsimään joutuneiden kuntien
21469: vuoden ·1977 verotuloista äyrimäärien kasvu veroäyrin hinnannousua voitaisiin hillitä, olisi
21470: tulee olemaan useimmissa kunnissa 2 % :n ja yleisiä rahoitusavustuksia nostettava budjetissa
21471: 6 %:n välillä. Myös sellaisia kuntia löytyy, esitettyä enemmän. Eihän 4 mmk:n lisäys ole
21472: joissa äyrimäärä alenee edelliseen vuoteen ver" kuin 5,7 %. Vähinimäistarve olisi saada lisää
21473: rattuna. Em. äyrimääräkehitys johtuu voimak- 30 mmk eli rahoitusavustuksia kaikkiaan 100
21474: kaasti lisääntyneestä työttömyydestä. mmk.
21475: Arviot vuoden 1978. verotuloista, jotka ovat Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
21476: pohjana kuntien vuoden 1979 talousarvioissa, taen,
21477: ovat .,vielä synkemmät, Työttömyys on lisään-
21478: tynyt lukuisissa kunnissa useita prosentteja. että Eduskunta ottaisi .valtion vuoden
21479: Palkankorotukset ovat myös jääneet varsin vä- 1979 tulo- ja menoarvioon momentitle
21480: häisiksi. Tästä kaikesta johtuen merkittävää 26.97.30 lisäyksenä . 80 000 000 mark-
21481: äyrimäärien kasvua ei syntyne. kaa kuntien . yleisistä rahoitusavustuk-
21482: Kuntien menoissa kasvuvauhti on kuitenkin sista annetussa laissa tarkoitettua vero-
21483: edellä kuvattua veroäyrikehitystä selvästi suu- tulojen täydennystä ja harkinnanvarais-
21484: rempi. Onhan esim. inflaation arvioitu olevan ta rahoitusavustusta varten.
21485: vuonna 1979 vähintään 8 %.
21486: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
21487:
21488: Eero Lattula
21489: 552
21490:
21491: Raha-asia-aloite n:o 534.
21492:
21493:
21494:
21495:
21496: Lattula: Korotetun määrärahan osoittamisesta puolustusvoimien
21497: perushailkintoihin.
21498:
21499:
21500: E d u s kun n a 11 e.
21501:
21502: Suomi on· sitoutunut puolustamaan kaikin mentaarisen puolustuskomitean suositusta · pe-
21503: käytettävissä ·olevin keinoin alueensa koske- rushMkintamäärärahoiksi on nimittäin nouda-
21504: mattomuutta. Puolustusvoimamme onnistuvat tettu vain markkamääräisesti. Sen sijaan kustan-
21505: tässä tehtävässään, jos kansamme enemmistö nustason· nousua, indeksikorjausta ei ole. otettu
21506: j~tkuvasti tuntee maamme vapauden ja itsenäi- huomioon. Tämä virheellinen menettelytapa on
21507: syyden puolustamisen arvoiseksi omaksi asiak- vastaisuudessa ehdottomasti oikaistava.
21508: seen ja .valmistautuu siihen jo rauhan aikana Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
21509: mahdollisimman tehokkaasti. Suomen puolus• ta en,
21510: tusvoimien tehtävät ovat selvät ja yksikäsittei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21511: set. 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
21512: Valtion viime vuosien tulo- ja menoarvioita 27.20.18 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
21513: hyväksyttäessä ·on. tapahtunut puolustusvoimien käytettäväksi puolustusvoimien perus-
21514: määrärahojen kohdalla '\'Talitettava virhe. Parla- hankintoihin.
21515: }lelsingi$sä 26 päivänä syyskuuta 1978.
21516:
21517: Eero Lattula
21518:
21519:
21520:
21521:
21522: r , .. ~
21523: 1978 Vp. 553
21524:
21525: Raha-asia-aloite n:o 535.
21526:
21527:
21528:
21529:
21530: Lattula: Määrärahan osoittamisesta vapaaehtoisten maanpuolus-
21531: tusjärjestöjen toiminnan ·tukemiseen.
21532:
21533:
21534: Eduskunnalle.
21535:
21536: Maassamme on viime aikoina kiinnitetty va- aikakauslehtiä ja esitelmiä. Joka toinen ' Vuosi
21537: kavaa huomiota siihen, että yhteiskuntamme ta- järjestetään valtakunnalliset Turvallisuuspölitii-
21538: holta ei riittävästi arvosteta sitä työtä, jota kan päivät. Päivien suojelijana on ollut presi-
21539: vapaaehtoiset maanpuolustusjärjestöt tekevät dentti Urho Kekkonen. Vuonna 1972 lähtivät
21540: turvallisuutemme hyväksi. käyntiin eri puolilla maata tUrvallisuuspolitiikan
21541: Suomessa toimii joukko suuria maanpuolus- kurssit. Kyseessä on siten kaikilta osiltaan toi-
21542: tusjärjestöjä, joiden yhteinen jäsenmäärä nousee minta, joka on virallisen turvallisuuspolitiik-
21543: lähelle puolta miljoonaa. Järjestöt ovat vuosi- kamme suuntaista.
21544: kausia uurastaneet jäsentensä sekä suuren ylei- Parin viimeisen vuosikymmenen .aikana tä-
21545: sön keskuudessa tekemällä tunnetuksi maamme mä toiminta on kuitenkin saanut olla ilman
21546: turvallisuuspolitiikkaa sekä maanpuolustuksen valtion taloudellista tukea. Sen sijaan tästä
21547: perusteita. Osalla järjestöistä on .· lisäksi huo- tuesta ovat päässeet osallisiksi lukuisat sitoutu-
21548: mattavia sosiaalisia huoltotehtäviä.. neet järjestöt.
21549: Erityisesti on kiinnitettävä huomiota siihen Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
21550: aktiiviseen toimintaan, jota reserviläisjärjestöt ta en,
21551: Suomen Reserviupseeriliitto ja Reservin Ali- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21552: upseerien Liitto ovat harjoittaneet. Näiden jär- 1979 tulo- ja menoarvioon 700 000
21553: jestöjen työn tuloksena on julkaistu useita markan määrärahan jaettavaksi vapaa-
21554: turvallisuuspolitiikkaamme selventäviä teoksia, ehtoista maanpuolustustyötä tekeville
21555: järjestöille.
21556: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
21557:
21558: Eero Lattula
21559:
21560:
21561:
21562:
21563: 70 0878005881
21564: 1978 vp.
21565:
21566: Raha-asia-aloite n:o 536.
21567:
21568:
21569:
21570:
21571: Lattula: Korotetun määrärahan osoittamisesta Oulun yliopistolle
21572: . tutkimus- ja opetusvälineiden sekä kaluston hankkimiseen.
21573:
21574:
21575: E d u s k u n n a 11 e.
21576:
21577: Oulun yliopisto on viimeaikaisissa budjetti- ten laitosten tarpe1snn jäisi budjettiesityksen
21578: esityksissään erityisesti painottanut sitä, että perusteella n. 4 milj. markkaa. Tämä summa
21579: uusiin ·pysyviin tiloihin siirtyneille laitoksille on riittämätön kattamaan uusissa tiloissa toi-
21580: näiden •tilojen suunnitelmien mukaista varusta- mivien yksiköiden uudis- ja uusintahankintoja.
21581: mista ; sekä merkittävästi laajenevan tutkimus- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
21582: toiminnan tarpeisiin pitäisi voida osoittaa mää· ta en,
21583: rärahat perushankintoihin ja kulutusmenoihin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21584: noudattaen toiminnan laajentumista sekä rahari 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
21585: arvon' muutoksia. 29.10.70 lisäyksenä 1 500 000 markkaa
21586: .Toimintansa alkavan hammaslääketieteen lai- käytettäväksi Oulun yliopiston tutki-
21587: toksen ·vafustamiseksi on laskettu vuonna 1979 mus- ja opetusvälineiden sekä kaluston
21588: tarvittävan n. 3 milj. markkaa. Tämä merkit• hankkimiseen Oulun yliopiston budjetti-
21589: see sitä,, että yliopiston tiedekuntien ja erillis- ehdotuksessaan esittämällä tavalla.
21590: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
21591: ·. ·, (·.··,·..
21592: Eero Lattula
21593: ....,._-~_\; ~:.
21594: .\ ~
21595: 1978. vp. 555
21596:
21597: Raha-asia-aloite n:o 537.
21598:
21599:
21600:
21601:
21602: Lattula: Korotetun määrärahan osoittamisesta peruskoulujen
21603: käyttökustannuksiin.
21604:
21605:
21606: Ed u s kun n a 11 e.
21607:
21608: Maakuntaliitot ovat huolestuneina todenneet jotta reaaliarvo olisi sama. Painotettu keski-
21609: kansa· ja peruskoulun valtionavustusten jatku- arvo koko ajankohdan osalta liikkuisi 60.:.._
21610: van viivästyneisyyden. Kunnille tästä aiheutuu 70 % :n välillä. Vasta tällöin turvattaisiin sama
21611: huomattavia maksuvalmiusvaikeuksia, puhumat· reaaliarvo ilman korkoa.
21612: takaan siitä, että inflaatio alentaa oleellisesti Koska vuodet 1979 ja 1980 tulevat olemaan
21613: useita vliosia myöhässä olevien maksujen reaa- kunnallistalouksissa erittäin vaikeita lisäänty-
21614: liarvoa. neen työttömyyden johdosta, olisi em. opetus-
21615: Valtion vuoden 1979 tulo- ja menoarvioesi- toimen maksamattomat valtionavut suoritettava
21616: tyksessä esitetään, että eduskunnalle annetaan vuosina 1979~80. Näin hillittäisiin painetta
21617: esitys laiksi poikkeusmenettelystä vuosien veroäyrin hinnan korottamiseen. Tällöinkin
21618: 1973-76 kansa- ja peruskoulun valtionavus· kunnat menettäisivät noin puolet viivästymien
21619: tusten suorittamisesta. Valtio suorittaisi edellä reaaliarvosta.
21620: tarkoitetut valtionapuerät, joiden määräksi ar- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
21621: vioidaan 200 milj. mk, kunnille' vuosina 1981- taen,
21622: 82 lunastettavina valtion· velkasitouniuksina. että Eduskunta· ottaisi valtion vuoden
21623: Esitetty maksamisajankohta ·.on maakuntaliit· 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
21624: tojerr käsityksen mukaan · täysin epäoikeuden- 29.46.30 lis/iykseni:i 180 000 000 mark"
21625: mukainen ja epätyydyttävä. Inflaation johdosta kaa peruskoulujen käyttökustannuksiin
21626: vanhimpien maksujen osalta ilman korkoa edel- käytettäväksi kertameitona maakunta-
21627: lytettäisiin tasan kaksinkertaista rahamäärää, liittojen valtiovallalle esittämällä tavalla.
21628: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
21629:
21630: :Eero· Lattula
21631: 556 1978 vp.
21632:
21633: Raha-asia-aloite n:o 538.
21634:
21635:
21636:
21637:
21638: 'i.'' Lattula: Määrärahan osoittamisesta neljän järven vedenpinnan
21639: nostamiseen Vihannissa.
21640:
21641:
21642: E d u s kun n a 11 e.
21643:
21644: Siika-Pyhäjokialue ·kuuluu kahteen suureen dun kasvava asutus kaipaisi kipeästi järveä viih-
21645: jokilaaksoon, jotka niihin virtaavine jokineen tyvyyden lisääjänä. Molemmista vesitysbank-
21646: muodostavat Siikajoen ja ·Pyhäjoen vesistön. keista voitaisiin yhteisesti todeta, että ne muo-
21647: Pyhäjoen vesistöjärjestelyistä on valmistunut dostavat mainion vesivaraston pohjavesivaroja
21648: vesihallituksen toimesta suunnitelma, joka on ajatellen. Vihanoin kunnan poikki kulkevaa
21649: ollut lausuntokierroksella mm. kunnissa. hiekkaharjua tullaan käyttämään yhä laajem-
21650: Pyhäjoen vesistöjärjestelyyn kuuluu mm. kol- massa määrin pohjaveden ottamiseen. Näin ol-
21651: men järven ( Kirkkojärven, Saarelanjärven ja len olisi tiillkeää, että pohjavesien riittävyy-
21652: Rantasenjärven) vesittäminen Vihannissa, jotta destä huolehdittaisiin muodostamaila :uusia jär-
21653: voitaisiin pelastaa nämä järvet rämettymiseltä. viä.
21654: Toteutettuna tämä suunnitelma olisi hyödylli- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
21655: nen ja tarjoaisi viihtyvyyttä. taen,
21656: Järvien vesittämisellii on ratkaiseva merkitys
21657: Vihanoin kunnan tulevalle kehitykselle. Alpuan että Eduskunta· ottaisi valtion, vuode11
21658: järven vesittämisen suunnitelma on ollut Oulun 1979 tul~ ja: menoarvioon 1150 000
21659: vesipiirin tehtävänä. Alpuan järven kohdalla markan m;iäräraban käytettäväksi laa-
21660: on todettava, että sen avulla· voitaisiin: turvata ditun suunnitelman mukaisesti neliiin
21661: myös Outokumpu Oy:n Vihannin kaivoksen järven vedenpi#nan noftamiseksi Vihan-
21662: Usään.tyvä vedentarve. Nykyisin kaivos käyttää .nissa. ·
21663: vettä n. 7 500 m3 vuorokaudessa. Alpuan seu-
21664: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
21665: l978 vp. $57
21666:
21667: Raha-asia-aloite n:o 539.
21668:
21669:
21670:
21671:
21672: Lattula: Korotetun määrärahan osoittamisesta kalansaaliin tal-
21673: teenoton ja käytön edistämiseen.
21674:
21675:
21676: E d u s k u n n a 11 e.
21677:
21678: Vuoden 1979 tulo- ja menoarvioesitykseen tämänkin vuoden osalta katson, että ensi ·vuo-
21679: sisältyy · määräraha kalansaaliin talteenottoa ja delle esitetty määräraha on riittämätön. Sitä on
21680: käyttöä edistäviin ·tarkoituksiin. On aivan .oi- tarpeellista korottaa~
21681: kein ja. välttämätöntä, että tällainen esitys on · Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
21682: tehty . .Asiallista ja oikeudenmukaista on myös taen,
21683: se, että tästä määrärahasta voidaan maksaa ka· . että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21684: lastajille myös hintatukea. 1979 tulo- ia menoarvioon momentille
21685: Tutustuttuani kalastajien ongelmiin Oulun 30.37.42 500 000 markan lisämäärära-
21686: talousalueella eri kohteissa ja tietäessäni toi- han käytettäväksi kalamaaliin talteen,
21687: saalta tämän määrärahan riittämättömyyden jo oton ja käytön edistämiseen.
21688: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
21689:
21690: Eero Lattula
21691: 558 1978 .vp.
21692:
21693: Raha-asia-aloite n:o 540.
21694:
21695:
21696:
21697:
21698: Lattula: Korotetun määrärahan osoittamisesta Kainuun tie- ja
21699: . vesirakennuspiirille uusien teiden tekemiseen.
21700:
21701:
21702: E d u s k u n n a 11 e.
21703:
21704: .Yleisten teiden kunnossapitoon varattuja Kostamus-projekti on omalta osaltaan lisän-
21705: määrärahoja on Kainuun tie- ja vesirakennus- nyt huomattavasti Kainuun piirin tieverkon
21706: piirin osalta vähennetty vuosi vuodelta vuo- käyttöä ja uusien teiden tarvetta. Harvan ja
21707: desta 1967 alkaen. Kustannustason nousua ja heikon tieverkon takia liikenne on suuntautu-
21708: inflaatiota ei määrärahojen jaossa ole lainkaan nut mm. yksityisille teille ja kuluttan~t ·ne
21709: otettu huomioon. Tästä on ollut seurauksena nopeasti heikkoon .kuntoon.
21710: että teiden kunto tiepiirin alueella on jatkuvasti Kainuun alueen tieverkoston pitäminen
21711: heikentynyt. Muun muassa öljysorateitä ei ole yleensä ja erityisesti ·Kostamus-projektista ai-
21712: enää voitu kunnostaa; vaan seurauksena on heutuvan liikenteen lisäyksen edellyttämässä
21713: ollut tiepeitteen loppuunkuluminen ja teiden kunnossa edellyttää, että.alueelle varattuja: mää-
21714: palautuminen jälleeu sorateiksi. rärahoja, niin yleisten teiden kunnossapitoon
21715: Erityisen vaikeaksi tilanne muodostuu Kai- kuin uusien teiden rakentamiseen; korotetaan
21716: nuussa kelirikkojen aikana. Kelirikkoisten tei- huomattavasti siitä, mitä hallituksen tulo- ja
21717: den kuivatus-, kunnostus- ja vahvistustöihin menoarvioesityksessä vuodelle 1979 on esitetty.
21718: määrärahat ovat täysin riittämättömiä. Tilapäi- Edellä sanotun perusteella ehdotan kunnioit-
21719: sillä työllisyysvaroilla on saatu kunnostettua taen,
21720: vain eräitä tärkeimpiä kohteita. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21721: Kunnossapitomäärärahojen ohella on myös 1979 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 3
21722: uusien teiden tekemiseen varattuja määrärahoja milj. markkaa Kainuun tie- ja vesiraken-
21723: Kainuun tie- ja vesirakennuspiirin osalta jatku- nuspiirille käytettäväksi uusien teiden
21724: vasti vähennetty. tekemiseen.
21725: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
21726:
21727: Eero Lattula
21728: 1978 vp.
21729:
21730: Raha-asia-aloite n:o 541.
21731:
21732:
21733:
21734:
21735: Lattula: Määrärahån· osoittamisesta Raaheen johtavan väylän
21736: ruoppaamiseksL
21737:
21738:
21739: E d u s k u 11 n a lJ e.
21740:
21741: Raahen kaupunkiin johtava meriväylä on Bac- Rautaruukin tuotantoa, koska mahdollisessa
21742: hus•matalikon takia suurille ja suurehkoille haaksirikkotapauksessa väylä voi tukkeutua pit-
21743: aluksille vaarallinen. Jo aikoinaan Raahen väy- kiksi ajoiksi eikä sen kiertämiseen ole mahdOl-
21744: lää suunniteltaessa todettiin Bachus-matalikon lisuuksia. Rautaruukin kuljetusten pysähtyessä
21745: olemassaolo ja vaarallisuus. Alunperin oli tar- taloudelliset kustannukset saattavat nousta
21746: koituksena poistaa tämä matalikko tai ainakin ajoissa suoritetun ruoppauksen vaatimia., kus-
21747: tuopata sen kautta kulkeva meriväylä riittävän tannuksia huomattavasti suuremmiksi ..
21748: syväksi, mutta määrärahojen loppumisen vuoksi Laaditun kustannusarvion mukaan .Bachus-
21749: t)rö jäi · suorittamatta. matalikon ruoppaaminen vaatisi 1,1 milj .. mark:
21750: Bachus-matalikon vaarallisuus tulee ajan mit~ kaa. _
21751: taan ·entistä suuremmaksi sitä mukaa kuin Rau- Edellä esitetyn perusteella ehdotan. kunnioit"
21752: taruukin kuljetukset lisääntyvät. Erittäin vai- ta en,
21753: keaksi tilanne kehittyy heti, kun Rautaruukkiin
21754: suunniteltu toinen masuuni valmistuu. Lisään~ että Eduskunta ottaisi valtio~-~u/;Jen
21755: tyviin merikuljetuksiin on silloin käytettävä ny- 1979 tulo~ ja menoarvioon 1 :100·QPD
21756: kyistä ·huomattavasti suurempia aluksia. markan määrärahan Raahen k(Jupu~/eiin
21757: Jo nyt saattaa Bachus-matalikko vaarantaa johtavan meriväylän ruoppaamiselesi: •
21758: Helsingissä 26 päivllnä syyskuuta 1978.
21759: .·!.•
21760: i ..
21761:
21762: Eero Lattula.
21763:
21764:
21765:
21766:
21767: . .·1 : • .• ~.
21768: 1978 vp.
21769:
21770: Raha-asia-aloite n:o 542.
21771:
21772:
21773:
21774:
21775: La~: Määr~ osoittamisesta lääningeologin ylimääräisten
21776: toimien ~tami~i kehitysaluelääneihin.
21777:
21778:
21779: E d u s k u n n a 11 e.
21780:
21781: Eduskunta on vuoden 1971 tulo. ja menoar- sen ohjaaminen, osallistuminen seutusuunnitte-
21782: vion pemsteluissa kiinnittänyt huomiota mm. luun, maaperää ja sen käyttöä koskevien kysy-
21783: Pohjois- ja Itä-Suomen malminetsinnän ja sitä mysten osalta, toiminta arkistoivana viranomai-
21784: palvelevan geologisen tutkimuksen aktivoimi- sena läänissä aluetta koskevan tutkimuksen ja
21785: seen. sitä palvelevien töiden osalta.
21786: Maamme kaikki tärkeimmät kaivokset sijait- Lääningeologit korvaisivat erinomaisesti lää-
21787: sevat kehitysaluelääneissä. On myös perusteltua neihin tarkoitetut ympäristönsuojelutarkastajat
21788: uskoa; että kaivostoimintaa voidaan vielä huo- ammattipätevyydellään. Lääningeologi poistaisi
21789: mattavaSti lisätä geologista tutkimusta edistä- niitä malminetsintään liittyviä puutteita, joita
21790: mällä ja malminetsintää tehostamalla sekä pe- on olemassa paikallisen valistustoiminnan, työl-
21791: rustutkithuksen että sovelletun tutkimuksen lisyysvaroin tehtävän tutkimuksen ja jo suori-
21792: osalta. tettujen tutkimusten tulosten keskitetyn tallen-
21793: Geologista tutkimusta ja malminetsintää teh- tamisen osalta eikä virka-asemaltaan itsenäisenä
21794: dään valtion laitosten tai yhtiöiden sekä yksi- muodostaisi kaksinkertaisorganisaatiota malmin-
21795: tyisten toimesta. Tämä työ vaatisi pitkälle ke- etsinnän piiriin.
21796: hitettyä · yhteistyötä. Varsinaisen eri organisaa- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
21797: tioiden välisen yhteistyön lisäksi olisi .tarpeel- taen,
21798: lista, että lääneissä olisi paikallinen viranomai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21799: nen, lääningeologi, jolle kuuluisi yleinen mal- 1979 tulo- ja menoarvioon 250 000
21800: minetsintävalistus, aloitteiden tekeminen geolo- markan määrärahan lääningeologin yli-
21801: gisista tutkimuskohteista, työllisyysvaroin ta- määräisen toimen perustamiseksi kehi-
21802: pahtuvan malminetsintään liittyvän tutkimuk- tysaluelääneihin.
21803: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
21804:
21805:
21806: Eero Lattula
21807: 1978 vp. 561
21808:
21809: Raha-asia-aloite n:o 543.
21810:
21811:
21812:
21813:
21814: Lattula: Määrärahan osoittamisesta kotimaisten polttoaineiden
21815: laboratorion perustamiseksi Ouluun.
21816:
21817:
21818: E d u s k u n n a II e.
21819:
21820: Valtaosa Suomen turvevaroista sijaitsee Ou- osastojen sekä kasvitieteen, geologian, maan-
21821: lun ja Lapin lääneissä. Oulun ympäristöalueella tieteen, kemian ja biokemian laitosten kanssa.
21822: on kaksi merkittävää turpeen tuottajaa, Vapo Em. laitoksissa harjoitetaan jo nykyisin laaja-
21823: ja Turveruukki Oy. Missään muualla Suomessa mittaista turpeen biologista sekä tuotanto- ja
21824: ei ole vastaavaa tilannetta kahden huomattavan pol ttotekniikkaan liittyvää tutkimusta.
21825: turvetuottajan tarjotessa tutkimuksen kohteeksi Kotimaisten polttoaineiden laboratorion toi-
21826: tuotan toaluei taan. minta voisi käynnistyä Oulussa tilojen puolesta
21827: Alueen turvetuotanto pohjautuu alkuvaihees- välittömästi, sillä toimitilat voidaan järjestää
21828: sa suurelta osin Oulun kaupungin lämpövoima- VTT:n Oulun yksikön yhteyteen.
21829: lan turpeenkulutukseen. Lämpövoimalaan tuleva Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
21830: turve sekä voimalassa tehdyt turveanalyysit tar- taen,
21831: joavat hyvät mahdollisuudet soiden seuranta-
21832: tutkimukseen. Lisäksi itse voimala pohtoteknii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21833: kan ja turpeen käsittelytekniikan puolesta tar- 1979 tulo- ja menoarvioon luvun 32.42
21834: joaa erinomaisen kattila- ja laitetutkimuskoh- uudelle momentille 1 400 000 markkaa
21835: teen yhteistyössä Oulun yliopiston koneteknii- käytettäväksi kotimaisten polttoaineiden
21836: kan, prosessitekniikan ja rakennustekniikan laboratorion perustamiseksi Ouluun.
21837: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
21838:
21839: Eero Lattula
21840:
21841:
21842:
21843:
21844: 71 0878005881
21845: 562 1978 vp.
21846:
21847: Raha-asia-aloite n:o .544.
21848:
21849:
21850:
21851:
21852: Lattula: Määrärahan osoittamisesta pienyrityslainoja varten.
21853:
21854:
21855: Ed us kunnalle.
21856:
21857: Huolimatta pääomahuollon monipuolistumi- sesti ylimitoitetun turvaavan vakuuden puuttu-
21858: sesta ja rahoituslähteiden lukumäärän kasvusta minen. Elinkeinoelämän kehittämisen kannalta
21859: muodostaa pääomansaanti kaikille yrittäjille, olisi tärkeätä, että helpotettaisiin pääoman
21860: mutta varsinkin pienyrittäjille, jatkuvan huo- saantia julkisin varoin ottaen tietty luottoriski.
21861: lenaiheen. Lisäksi on ollut havaittavissa, että Hyvänä esimerkkinä tällaisesta on Kehitysalue-
21862: valtion toimenpiteet yritysten pääoman saan- rahasto Oy:n toiminta, mutta samanlaisia toi-
21863: nin helpottamiseksi ovat liian yksipuolisesti menpiteitä pienyritystoiminnan kehittämiseksi
21864: kohdistuneet teollisiin yrityksiin. Teollisilla yri- tarvitaan myös muualla maassamme.
21865: tyksillä on kieltämättä huomattava merkitys, Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
21866: mutta on muistettava, että palveluelinkeinojen taen,
21867: kuten kaupan suhteellinen osuus on jatkuvassa
21868: kasvussa ja niillä on merkittävä työllisyyttä vä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21869: littömästi tai välillisesti lisäävä vaikutus. 1979 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
21870: Eräs vaikeus, joka pienyrittäjällä on pääoman 30 000 000 markan määrärahan pienyri-
21871: saannissa, on lainanantajan vaatiman, tavalli- tyslainoja varten.
21872: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
21873:
21874: Eero Lattula
21875: 19.78 vp. 563
21876:
21877: Raha-asia-aloite n:o 545.
21878:
21879:
21880:
21881:
21882: Lattula: Korotetun määrärahan osoittamisesta malminetsintään ja
21883: sitä palvelevan geologisen tutkimuksen edistämiseen kehitys-
21884: alueilla.
21885:
21886:
21887: E d u s k u n n a 11 e.
21888:
21889: Pohjois-Suomen malminetsinnän ja sitä palve- kittelemaa näytettä. Näiden näytteiden jatko-
21890: levan geologisen tutkimuksen aktivoimiseksi ja tutkimus koeporauksineen olisi erittäin tär-
21891: tehostamiseksi on vuodesta 1971 lähtien toteu- keää. Varaamalla riittävät tutkimusvarat pys-
21892: tettu useita tutkimusohjelmia geotieteellisten tyttäisiin Pohjois-Suomen piilevät voimavarat
21893: laitosten ja erillisten tutkimusryhmien suorit- saamaan hyödynnetyiksi ja näin tukemaan
21894: tamina. Vuonna 1974 tähän tarkoitukseen käy- alueen kehitystä.
21895: tettiin n. 2,2 mmk, vuonna 1975 2 mmk ja Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
21896: esitys vuodelle 1976 oli 1,7 mmk. taen,
21897: Edellä kuvattu kehitys ei tunnu mielekkääl-
21898: tä. Esim. Oulun läänin tarve ylittäisi ko. mää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21899: rärahan. Oulun läänissähän alueen maakunta- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
21900: liitot yhdessä malminetsintäorganisaatioiden 32.70.21 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
21901: kanssa suorittivat vuosina 1972-73 malminet- käytettäväksi malminetsintään ja sitä
21902: sintäkilpailun, jonka tuloksena kertyi yhteensä palvelevan geologisen tutkimuksen edis-
21903: 1 604 asiantuntijoiden mielenkiintoiseksi Juo- tämiseen kehitysalueilla.
21904: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
21905:
21906:
21907: Eero Lattula
21908: 564
21909:
21910: Raha-asia-aloite n:o 546.
21911:
21912:
21913:
21914:
21915: Lattula: Määrärahan osoittamisesta turvebrikettitehtaan perusta-
21916: miseksi Vaalan kunnan Pe1sonsuolle.
21917:
21918:
21919: E d u s k u n n a 11 e.
21920:
21921: Suoritettujen tutkimusten mukaan Pelson teellisen kaukana suurista käyttöpisteistä, olisi
21922: suoalueen turvevarat ilmakuivaksi polttotur- niiden jalostusasteen nostaminen briketöinnillä
21923: peeksi muutettuina ovat noin 10 milj. tonnia. jyrsinturvetta korkeammaksi hyvin perusteltua.
21924: Pelsonsuon turve on pääosaltaan saravaltaista ja Kun Vaala on lisäksi vaikeaa alityöllisyys- ja
21925: se kuuluu parhaiten maatuneisiin mitä maam- kehitysaluetta, olisi brikettitehtaan perustami-
21926: me laajemmilta suoalueilta tavataan. Lisäksi nen Pelsonsuolle merkittävä kehitysaluepoliitti-
21927: sen lämpöarvo on maamme turpeiden keskimää- nenkin toimenpide.
21928: räistä lämpöarvoa korkeampi ja tuhkapitoisuus Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
21929: kohtuullinen. taen,
21930: Pelson suoalue on saatavissa nopeasti mitta-
21931: vaankin turvetuotantoon, koska se on valtion että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21932: orilistuksessa ja peruskuivatettu. Valtion poltto- 1979 tulo- ja menoarvioon 95 000 mar-
21933: :ainekeskuksella on Pelson suoalueesta noin kan määrärahan Vaalaan perustettavan
21934: 1 000 hehtaaria . turvebrikettitehtaan ja turpeen hyväksi-
21935: .Kun Pelsonsuon turvevarat sijaitsevat suh- käytön tutkimiseksi.
21936: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
21937:
21938: Eero Lattula
21939: 1978 vp. 565
21940:
21941: Raha-asia-aloite n:o 547.
21942:
21943:
21944:
21945:
21946: Lattula: Määriiralum osoittamisesta ylimääräisiin rintamasotilas-
21947: eläkkeisiin.
21948:
21949:
21950: Eduskunnalle.
21951:
21952: Maamme raskaina vuosina sotaveteraanimme 1korjaamisen varaa. Jotta tähän todella käytän-
21953: turvasivat itsenäisen ja vapaan Suomen. Koko nössä päästäisiin, on valtion osuutta lainoituk-
21954: yhteiskuntamme on heille Jmnniavelassa. Sen sessa veteraanien asuntorakennustoiminnassa li-
21955: vuoksi velvollisuutemme on yhteisvoimin tur- sättävä nykyisestä määrästä ja puutteellisissa
21956: vata heille niin taloudellisesti kuin terveydelli- asunnoissa elävät veteraanit asetettava sen saan-
21957: sestikin ahdingoista vapaa elämän lopputaival. nissa etualalle. Samoin on vähävaraisten ja va-
21958: Nykyinen monien kompromissien jälkeen ai- rattomien veteraanien asumistukea nostettava.
21959: kaansaatu rintamamiesten eläkelaki ei ole lähes- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
21960: kään sellainen kuin sen pitäisi olla. Sen vuoksi taen,
21961: on kaikilta tahoilta vaadittava hallitukselta pi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21962: kaisia parannusesityksiä lakiin. Samoin on jo 1979 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
21963: seuraavan vuoden budjettiin varattava sotiem- markkaa ylimääräisten rintamasotilas-
21964: me veteraaneille ylimääräisiä määrärahoja. eläkkeiden maksamiseksi kaikille rinta-
21965: Asunto-olosuhteet ovat monella veteraanilla masotilastunnuksen omaaville kansan-
21966: täysin puutteelliset. Niissä on tunnetusti paljon eläkettä saaville.
21967: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
21968:
21969: Eero Lattula
21970: 566 1978 vp.
21971:
21972: Raha-asia-aloite n:o 548.
21973:
21974:
21975:
21976:
21977: Lattula: Määrärahan osoittamisesta rintamasotilaiden ylimääräi-
21978: seen asumistukeen.
21979:
21980:
21981: E d u s k u n n a 11 e.
21982:
21983: Maamme raskaina vuosina sotaveteraa- Asunto-olosuhteet ovat monella veteraanilla
21984: nimme turvasivat itsenäisen ja vapaan Suomen. täysin puutteelliset. Niissä on tunnetusti paljon
21985: Koko yhteiskuntamme on heille kunniavelassa. korjaamisen varaa. Jotta tähän todella käytän-
21986: Sen vuoksi velvollisuutemme on yhteisvoimin nössä päästäisiin, on valtion osuutta lainoituk-
21987: turvata heille niin taloudellisesti kuin tervey- sessa veteraanien asuntorakennustoiminnassa li-
21988: dellisestikin ahdingoista vapaa elämän lopputai- sättävä nykyisestä määrästä ja puutteellisissa
21989: val. asunnoissa elävät veteraanit asetettava sen saan-
21990: Nykyinen monien kompromissien jälkeen ai- nissa etualalle. Samoin on vähävaraisten ;a va-
21991: kaansaatu rintamamiesten eläkelaki ei ole lähes- rattomien veteraanien asumistukea nostettava.
21992: kään sellainen kuin ~sen pitäisi olla. Sen vuoksi Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
21993: on kaikilta tahoilta vaadittava hallitukselta pi- taen,
21994: kaisia parannusesityksiä lakiin. Samoin on jo että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21995: seuraavan vuoden budjettiin varattava sotiem- 1979 tulo- ;a menoarvioon 2 000 000
21996: me veteraaneille ylimääräisiä määrärahoja. markkaa rintamasotilaiden ylimääräiseen
21997: asumistukeen.
21998: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
21999:
22000: Eero Lattula
22001: 1978 vp. 567
22002:
22003: Raha-asia-aloite n:o 549.
22004:
22005:
22006:
22007:
22008: Lattula: Määrärahan osoittamisesta alkoholijuomien käytön vä-
22009: hentämistä tarkoittavan asennekampanjan toimeenpanemi-
22010: seksi.
22011:
22012:
22013: E d u s k u n n a 11 e.
22014:
22015: Eduskunnan toivomus tehokkaasta alkoholi- Yhteiskunnalliseen tiedotustoimintaan eri-
22016: haittoja koskevasta valistustoiminnasta on to- koistuneiden mainostoimistojen arvioiden mu-
22017: teutettavissa vain puolueettoman elimen, so- kaan pitkän tähtäimen asennekampanjaan tar-
22018: siaali- ja terveysministeriön johdolla. Ministe- vitaan vähintään miljoona markkaa.
22019: riön raittius- ja alkoholiosaston tukena on jo Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
22020: neuvottelukunta, joka voisi toimia myös valis- taen,
22021: tus- ja asennekasvatustoiminnan neuvoa-anta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22022: vana elimenä. Ministeriö voisi luonnollisesti 1979 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
22023: edelleenkin antaa tehtäviä sekä Alkolle että markkaa käytettäväksi sosiaali- ja ter-
22024: raittiusliikkeelle, mutta sen tulisi laatia toimin- veysministeriön johdolla toimeenpantd-
22025: nalle suuntaviivat ja sopia työnjaosta eri eli- vaan alkoholijuomien käytön vähentä-
22026: mien kanssa. mistä tarkoittavaan asennekampanjaan.
22027: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
22028:
22029: Eero Lattula
22030: 568 1978 vp.
22031:
22032: Raha-asia-aloite n:o 550.
22033:
22034:
22035: Lattula: Määrärahan osoittamisesta huumevalistustyön tehosta-
22036: miseen.
22037:
22038: Ed u s kun n a 11 e.
22039:
22040: Hallituksen esitykseen eduskunnalle valtion toon ja huumaavien aineiden maahantuonnin
22041: tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1976 liittyy kat- estämiseen.
22042: saus kansantalouden ja valtiontalouden kehitys- Huumausaineiden käytön vastainen valistus-
22043: näkymiin vuosina 1977-1980. Siinä sanotaan toiminta on meidän maassamme ollut puutteel-
22044: mm., että suunnittelukaudella pyritään tehos- lisesti järjestettyä. Sosiaali- ja terveysministeriö
22045: tamaan toimintaa, joka tähtää päihteiden vää- on muutamana vuonna julkaissut varsin suu-
22046: rinkäytön aiheuttamien haittavaikutusten vä- rina painoksina asiaa käsitteleviä taitelehtisiä.
22047: hentämiseen. Kun kohdan nimiönä on päihdyt- Varsinaisina uranuurtajina ovat toimineet rait-
22048: tävien aineiden väärinkäytön ehkäiseminen ja tiusjärjestöt, jotka jo viime vuosikymmenen lo-
22049: huolto, on ilmeisesti tarkoitus tehostaa myös- pulla julkaisivat useita julisteita ja taitelehtisiä
22050: kin päihteiden käytön ehkäisyä. ja muuta opetus- ja valistusmateriaalia.
22051: Muutama vuosi sitten suoritettujen päihde- Vuoden 1974 tulo- ja menoarvioon eduskun-
22052: tapauslaskelmien mukaan alkoholijuomat ovat ta merkitsi momentille 29.99.54 (huumaus-
22053: jatkuvasti yleisin päihde maassamme. Ainakin aineiden käytön vastustaminen} 200 000 mar-
22054: neljä viidestä päihdetapauksesta, sellaisesta, kan suuruisen määrärahan opetusministeriön
22055: jossa oli joko hakeuduttu hoitoon tai jouduttu käytettäväksi. Ministeriöllä ei kuitenkaan ollut
22056: siihen sosiaaliviranomaisten tai lääkintäviran- tähän asiaan perehtyneitä virkamiehiä ja -eli-
22057: omaisten toimesta, oli alkoholitapauksia. miä. Siksi määrärahan käyttö on jäänyt varsin
22058: Muiden päihdyttävien aineiden väärinkäytön sattumanvaraiseksi.
22059: lisääntyminen on eräiden tietojen mukaan py- Kun sosiaali- ja terveysministeriön raittius-
22060: sähtynyt. Ainakaan hoitoon ei hakeuduta mer- ja alkoholiasiain osasto ohjaa ja johtaa alkoholi-
22061: kittävästi enemmän kuin aikaisemmin. Sen si- juomien käytön ehkäisyä tarkoittavaa valistus-
22062: jaan poliisin tietoon tulleet huumausainerikok- toimintaa, olisi nähdäksemme mielekästä vas-
22063: set ovat jatkuvasti kasvaneet. Kun huumausai- taisuudessa uskoa myös muiden päihteiden käy-
22064: nerikoksia tuli vuonna 1969 ilmi koko maassa tön ehkäisyä tarkoittava valistustoiminta sen
22065: 497, tuli niitä vuonna 1972 jo 10 514 ja vii- hoidettavaksi.
22066: me vuonna 21 298. Käsityksemme mukaan tehokkaaseen muiden
22067: Meillä ei ole suoritettu arvioita huumausai- huumausaineiden kuin alkoholin käytön ehkäi-
22068: neiden käyttäjien nykyisistä määristä, mutta semistä tarkoittavaan valistustoimintaan tarvi-
22069: Ruotsissa on esitetty äskettäin julkisuudessa, taan verraten suuria summia. Kun toiminta
22070: että Tukholmassa on noin 5 000 ja muissa kuitenkin toistaiseksi on yksityiskohtaisemmin
22071: osissa maata noin 5 000 huumausaineiden var- suunnittelematta ja järjestämättä, voitaisiin tar-
22072: sinaista väärinkäyttäjää. Nämä tarvitsevat an- koitukseen ensi vuoden tulo- ja menoarvioon
22073: noksensa päivittäin ja joutuvat maksamaan sii- merkitä lisäyksenä suhteellisen pieni määräraha.
22074: tä 200-300 kruunua. Kun heillä ei yleensä Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
22075: ole vakinaisia tuloja, joutuvat he hankkimaan taen,
22076: nämä rahat rikollisella toiminnalla, joko välit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22077: tämällä huumausaineita toisille käyttäjille tai 1979 tulo- ja menoarvioon 300 000
22078: syyllistymällä omaisuusrikoksiin. markkaa valtionapuna muiden päihtei-
22079: Meillä on huumausainekysymystä käsiteltäes- den kuin alkoholijuomien aiheuttamien
22080: sä kiinnitetty päähuomio väärinkäyttäjien huol- haittojen ehkäisemiseen.
22081: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
22082:
22083: Eero Lattula
22084: 1978 vp. 569
22085:
22086: Raha-asia-aloite n:o .5.51.
22087:
22088:
22089:
22090:
22091: Lattula: Määrärahan osoittamisesta maksuttoman kuntoutushoi-
22092: don järjestämiseksi rintamasotilastunnukseen oikeutetuille.
22093:
22094:
22095: E d u s kun n a 11 e.
22096:
22097: Sodanaikaisten rintamaolosuhteiden vaiku- toon verrattuna. On enemmän kuin kohtuullis-
22098: tuksesta rintamasotilaat sairastavat ja ovat ta, että rintamaolosuhteissa terveytensä vaaran-
22099: yleensä alttiita sairauksille keskimäärää run- taneet saavat yhteiskunnalta tällaisen hoidon
22100: saammin. Jo tästäkin syystä sairauksia ennalta maksutta.
22101: ehkäisevä terveydenhoito on heille erittäin tär- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
22102: keätä. Kuntoutuslaitoksilla, joita maassamme taen,
22103: on jo useita, tapahtuva hoito ja kunnon kohot-
22104: taminen on myös yhteiskunnalle paljon halvem- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22105: paa kuin sairaaloissa tapahtuva sairauden hoi- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
22106: to. Oman lukunsa muodostavat ne sodassa lie- 33.85.56 lisäyksenä 4 000 000 markkaa
22107: vemmin tai vaikeammin haavoittuneet, joille käytettäväksi kuntoutuslaitoksissa tapah-
22108: kuntoutus on aivan välttämätöntä. tuvan maksutloman kuntoutushoidon
22109: Puhumattakaan yhteiskunnan velvollisuudes- järjestämiseksi hoidon tarpeessa oleville
22110: ta rintamamiehiämme kohtaan on myös todet- rintamasotilastunnukseen oikeutetuille
22111: tava kuntoutuksen taloudellisuus saitaanhoi- henkilöille.
22112: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
22113:
22114: Eero Lattula
22115:
22116:
22117:
22118:
22119: 72 0878005881
22120: 570 1978 vp.
22121:
22122: Raha-asia-aloite n:o 552.
22123:
22124:
22125:
22126:
22127: Lehmonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Jyväskylän
22128: yliopistolle tutkimus- ja opetusvälineiden sekä kaluston hank-
22129: kimiseen.
22130:
22131:
22132: E d u s k u n n a 11 e.
22133:
22134: Hallituksen esityksessä vuoden 1979 tulo- ja eri korkeakoulujen väliset rahoitusosuudet tä-
22135: menoarvioksi on momentin 29.10.70 tutkimus- mänkin määrärahan kohdalla.
22136: ja opetusvälineiden hankinnan kohdalla ehdo- Lisäksi yliopiston lähinnä kemian ja bio-
22137: tettu Jyväskylän yliopistolle yhteensä 1 300 000 logian laitoksen 1970-luvulla suorittamissa tut-
22138: markkaa. Yliopiston alunperin tekemä oma eh- kimuksissa on erittäin keskeinen osuus ollut
22139: dotus oli 6,9 milj. markkaa. kemikaalien arviointiin ympäristömyrkkyinä täh-
22140: Koska yliopiston tarkoituksenmukaisen toi- täävä perustutkimustoiminta. Tässä mielessä
22141: minnan muotoottaminen ehdotettujen varojen Jyväskylän yliopistosta on muodostunut valta-
22142: puitteisiin tuottaisi huomattavia vaikeuksia, tu- kunnallinen asiantuntemuksen painopiste, mikä
22143: lisi lisääntyvän jälkeenjääneisyyden estämiseksi edellyttää suunniteltua korkean erotuskyvyn
22144: voida osoittaa yliopistolle lisävaroja. On luon- massaspektrometrin hankintaa. Tämä hanke on
22145: nollista, että tieteellisten tutkimusmenetelmien välttämätön myös Jyväskylään sijoitettavan ko-
22146: kehittäminen ja uudet opetusmenetelmät ai- timaisten polttoaineiden laboratorion toiminnan
22147: heuttavat uusien tutkimus- ja opetusvälineiden tukemiseksi ja yhteistyön tehostamiseksi.
22148: tarvetta. Ennen kaikkea tilanne näyttää erit- Edellä olevan perusteella kunnioittaen ehdo-
22149: täin vakavalta tutkimusvälineistön luonnollisen tamme,
22150: kulumisen ja vanhentumisen kohdalla. Ellei
22151: uudistushankkeisiin päästä todella nopeasti, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22152: saattaa tämä merkitä peruspääomaltaan useita 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
22153: miljoonia markkoja maksavan tutkimuslaitteis- 29.10.70 ehdotetun 1 300 000 markan
22154: ton jäämisen lähes kokonaan käyttämättömäksi sijasta 3 000 000 markkaa tutkimus- ja
22155: siksi kunnes lisäresursseja saadaan. Tehokkaan opetusvälineiden sekä kaluston hankki-
22156: tutkimuksen ja opetuksen hoidon kannalta tä- miseen Jyväskylän yliopistolle, jolloin
22157: mä ei liene ollenkaan tarkoituksenmukaista. määrärahasta voitaisiin käyttää 600 000
22158: Myöskin valtion varojen tarkoituksenmukaisen markkaa massaspektrometrin hankinnan
22159: käytön kannalta tilanne ei liene puolusteltavis- ensimmäisen maksuerän suorittamiseen.
22160: sa. Olisikin syytä selvittää nykyistä tarkemmin
22161: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
22162:
22163: Siiri Lehmonen Sakari Knuuttila Juhani Surakka
22164: Arvo Ahonen Sylvi Saimo
22165: 1978 vp. 571
22166:
22167: Raha-asia-aloite n:o 553.
22168:
22169:
22170:
22171:
22172: Lehmonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän ammatilli-
22173: sen kurssikeskuksen Viitasaaren kurssiosaston oppilasasunto-
22174: lan rakentamiseen.
22175:
22176:
22177: E d u s k u n n a II e.
22178:
22179: Keski-Suomen läänin pohjoisten kuntien am- valle koulutukselle. Suunnitelman mukaan oppi-
22180: matillista koulutustarvetta tyydyttämään perus- laspaikkaluku Viitasaaren väliaikaisessa ammart-
22181: tettiin ammattikasvatushallituksen 19. 12. 1974 tikoulutuksessa on aluksi 36 (helmikuu 1977).
22182: antaman päätöksen mukaisesti Jyväskylän am- Asuntotilanne Viitasaarella on erittäin vaikea,
22183: matillisen kurssikeskuksen Viitasaaren kU11ssi- eikä uusille ku11ssilaisille voida osoittaa riittä-
22184: osasto. västi asuntoja.
22185: Kurssiosastossa annetaan koulutusta raken· Viitasaaren kunta on laatinut suunnitelmat
22186: nus- ja puualalla sekä palvelualoilla ja tarvit- oppilasasuntolan rakentamiseksi, mutta nykyisen
22187: taessa muillakin aloilla. Kurssiosaston oppilas- heikon taloudellisen tilanteen vallitessa se ei
22188: paikkaluku on noin 50. pysty järjestämään tarvittavaa rahoitusta.
22189: Kuitenkin Viitasaaren teollisuuskylän !työvoi- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
22190: man kouluttamiseen •tarvitaan myös mm. metal-
22191: lialan ammattikoulutusta, jota Viitasaaren am- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22192: matillinen kurssiosasto ei anna. Tämän vuoksi 1979 tulo- ja menoarvioon luvun 29.85
22193: on haettu valtioneuvoston kuluvan vuoden hel- uudelle momentille 1 500 000 markan
22194: mikuussa tekemään päätökseen (Keski-Suomeen määrärahan Jyväskylän ammatillisen
22195: perustetaan noin 300 väliaikaista ammattikou- kurssikeskuksen Viitasaaren kurssiosas-
22196: lutuspaikkaa vuoden 1977 syksyyn mennessä) ton oppilaita varten tarkoitetun asunto-
22197: perustuvaa lupaa Äänekosken ammattikoulun lan (Sipilä) rakentamisen loppuunsaat-
22198: alaisuudessa Viitasaarella väliaikaisesti annetta- tamiseksi.
22199: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
22200:
22201: Siiri Lehmonen Sylvi Saimo Sakari Knuuttila
22202: 572 1978 vp.
22203:
22204: Raha-asia-aloite n:o 554.
22205:
22206:
22207:
22208:
22209: Lehmonen ym.: Määrärahan osoittamisesta ns. Sinisen tien
22210: rakentamiseksi osuudella Viitasaari-Yläpää.
22211:
22212:
22213: E d u s kun n a II e.
22214:
22215: Eduskunta on jo v. 1965 lausunut toivo- Keski-Suomen vuoden 1978-90 tie- ja vesi-
22216: muksen, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin rakennuspiirin suunnitelmissa, tämä osoittaa,
22217: Kuopion-Vaasan maantien Vesannon-Viita- että viranomaisilla ei ole valmiutta eduskun-
22218: saaren-Kyyjärven välisen osan rakentamiseksi. nan tahdon toteuttamiseen, vaikka kunnat ja
22219: Eduskunnan lausuma tarkoittaa Norjan ran- tätä tarkoitusta varten perustetut kansainväli-
22220: nikolta Uumajan kautta Vaasaan kulkevan kan- set ja kansalliset järjestötkin sitä puoltavat.
22221: sainvälisen poikittaistien, ns. Sinisen tien ra- Tie on nyt suunniteltu rakennettavaksi vain
22222: kentamista tieyhteydeksi Värtsilän kautta Neu- Hilmonlahdelle saakka. Sieltä se jatkuisi van-
22223: vostoliittoon kulkevaksi matkailun ja tavara- haa Kannonkosken-Kummun maantietä Vii-
22224: liikenteen tieksi. Tarkoitusta varten on perus- tasaaren Hännilänsalmelle. Tältä osin se poik-
22225: tettu sekä kansainvälinen "Sinisen tien toimi- keaa sekä eduskunnan tahdosta että kuntien
22226: kunta" että suomalainen vastaava kansalais- toivomuksista suuresti ja mitätöi tien alkupe-
22227: järjestö, jotka ovat toistuvasti tehneet esityk- räisen tarkoituksen.
22228: siä tien rakentamisesta tähän tarkoitukseen Siksi olisi välttämätöntä, että tie rakennet-
22229: erikseen varatuin määrärahoin. Järvi-Suomen taisiin alkuperäisen tutkitun suunnan mukai-
22230: tien valmistuttua tämä kansainvälinen poikit- sesti Vaasan- Kyyjärven- Kannonkosken-
22231: taisyhteys on ainoa suunnitelmiltaan valmis ja Viitasaaren- Vesannon- Kuopion - Värtsi"
22232: merkityksellinen poikittaistiehanke koko maas- Iän poikittaistienä siihen tarkoitukseen erikseen
22233: sa. Tien liikenneyhteydelliset ja työllisyysvai- varatulla määrärahalla vielä rakentamattomalle
22234: kutukset on todettu hyvin merkittäv1ksi sekä osalle Hilmonkoski-Viitasaari-Hännilänsal-
22235: kansallisesti että matkailun palveluksien vuok- mi-Vesanto.
22236: si myös kansainvälisesti. Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
22237: Tietä on tehty hidastellen työllisyysvaroin,
22238: mikä ei vastaa eduskunnan velvoittavaa lausu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22239: maa eikä ota tien tarpeellisuutta todella vaka- 1979 tulo- ;a menoarvioon 1 500 000
22240: vasti huomioon. Koska viranomaiset eivät ole markkaa ns. Sinisen tien rakentami-
22241: noudattaneet eduskunnan lausumaa myöskään seksi osuudella Viitasaari-Yläpää.
22242: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
22243:
22244: Siiri Lehmonen Sylvi Saimo
22245: Paavo Vesterinen Sakari Knuuttila
22246: 1978 vp. 573
22247:
22248: Raha-asia-aloite n:o 555.
22249:
22250:
22251:
22252:
22253: Lehmonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kemppaalansalmen
22254: siltarakennustöiden aloittamiseksi.
22255:
22256:
22257: E d u s k u n n a 11 e.
22258:
22259: Tie- ja vesirakennushallitus on 4. 2. 1976 taa irrottautunut kovan myrskyn aikana jobto-
22260: esittänyt Itä-Suomen vesioikeudelle, että se sinkeistä ja ajautunut kauas varsinaiselta los-
22261: myöntäisi luvan Kemppaalan-Hanislahden sipaikalta. Lassiliikenteen aikana 1-3 viikon
22262: paikallistiellä olevan Kemppaalansalmen sillan aikaiset Vesannon kautta maaoteitse tapahtuvat
22263: rakentamiseen. Yleisesti on todettu lossiliiken- pakolliset liikennekuljetukset tulevat kalliiksi
22264: ne, joka nyt on salmessa, kannattamattomaksi, mm. koululais- ja sairaskuljetusten osalta.
22265: mikäli mahdollisuuksissa on sillan rakentami- Liikenteelliset ja työllisyysnäkökohdat huo-
22266: nen. Kun Kemppaalansalmen siltaa varten on mioiden Kemppaalansalmen sillan rakentamis-
22267: tehty alustava suunnitelma, jota kunnassa on ta puoltavat Keski-Suomen Maakuntaliitto,
22268: pidetty onnistuneena ja jota suunnitelmaa vas- Vesannon ja Viitasaaren kunnat ja muut eri-
22269: taan ei ole muistutuksia jätetty, olisi sillan laiset etujärjestöt.
22270: rakentaminen tarkoituksenmukaista. Näin sen- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
22271: kin vuoksi, että vain noin 30 % Viitasaaren
22272: kuorma-autokannasta on työllistetty ja loput että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22273: työttömänä. Viitasaaren kunta sitoutuu osallis- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
22274: tumaan lain edellyttämällä osuudella kustan- 31.24.77 1 600 000 markkaa Kemppaa-
22275: nuksiin. lansalmen siltarakennustöiden aloitta-
22276: Liikenteellisesti Kemppaalansalmen lossi on mista varten.
22277: hidas ja vaarallinen. Lossi on mm. kaksi ker-
22278: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
22279:
22280: Siiri Lehmonen Sylvi Saimo Lauha Männistö
22281: Paavo Vesterinen Sakari Knuuttila
22282: 574 1978 vp.
22283:
22284: Raha-asia-aloite n:o 556.
22285:
22286:
22287:
22288:
22289: Lehmonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtionapu-
22290: na matkailun edistämistoimintaan.
22291:
22292:
22293: E d u s k u n n a 11 e.
22294: Nykyisen suhdannetaantuman aikana on ha- ja yritysten alueittaista yhteistyötä ja on val-
22295: vaittu, että eri elinkeinoista matkailu on mel- tiontalouden näkökulmasta edullisempi ratkaisu
22296: keinpä ainoana kyennyt nostamaan merkittä- kuin MEK:n aluetoimistoverkon laajentaminen.
22297: västi liikevaihtoaan ja samalla parantamaan Koska valtion kannalta varsin pienet lisä-
22298: kannattavuuttaan. Esim. OECD-maissa matkai- varat tulevat tehokkaaseen ja tuottavaan käyt-
22299: lijamäärät ovat vuoden 1978 alkupuoliskolla töön ja koska ao. momentti on jo kolme vuotta
22300: lisääntyneet edellisvuodesta keskimäärin n. 20 pysynyt samansuuruisena, ehdotamme,
22301: %. Suomessa kehitys on samansuuntainen, ja
22302: täällä pitää pystyä entistä paremmin ottamaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22303: vastaan paisuvat ulkomaiset matkailijavirrat. 1979 tulo- ia menoarvioon momentille
22304: Tällöin pitää lisätä mm. alueellisten matkailu- 32.80.40 (valtionapu matkailun edistä-
22305: organisaatioiden mahdollisuuksia toiminnan te- mistoimintaan) lisäyksenä 500 000
22306: hostamiseen ja kehittämiseen. Niiden työn edel- markkaa erityisesti matkailun markki-
22307: lytysten parantaminen edistää samalla kuntien nointi- ja tiedotustoimintaa varten.
22308: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
22309:
22310: Siiri Lehmonen Sakari Knuuttila Sylvi Saimo
22311: Arvo Ahonen Matti Jaatinen
22312: 1978 vp. 575
22313:
22314: Raha-asia-aloite n:o 557.
22315:
22316:
22317:
22318:
22319: Lehmonen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustusten myöntä-
22320: miseksi yleisen perhe-eläkelain ulkopuolelle jääneiden nais-
22321: leskien toimeentulon turvaamiseksi.
22322:
22323:
22324: E d u s k u n n a 11 e.
22325:
22326: Yleisen perhe-eläkelain voimaantullessa jäi mattikursseille ja kouluihin vain harvoin ote-
22327: huomattava osa naisleskiä perhe-eläkelain so- taan tämän ikäisiä henkilöitä.
22328: siaalietuuksia vaille siksi, ettei heillä ollut Tällaisissa varsin ankarissa olosuhteissa elä-
22329: vuodenvaihteessa 1969-1970 alaikäisiä lap- vät nyt nämä perhe-eläkelain turvan ulkopuo-
22330: sia. Kansaneläkelaitoksen suorittaman tutki- lelle jääneet naislesket. Sosiaaliturvalainsää-
22331: muksen mukaan olisi yli 20 000 naisleskellä ol- däntöä tulisi täydentää niin, että selvästi ha-
22332: lut oikeus täyteen tai osaeläkkeeseen, jos lain vaitut epäkohdat pyrittäisiin korjaamaan.
22333: voimaantullessa edunsaajiksi olisi määritelty Naisleskien toimeentulossa oleva epäkohta ja
22334: kaikki naislesket. Nyt nämä yli 20 000 hen- epäoikeudenmukaisuus tulisi nyt korjata. Nais-
22335: kilöä ovat vain kansaneläkelain suojan varassa, leskille, jotka ovat jääneet perhe-eläkelain ul-
22336: jonka saanti nimenomaan perheenäitien koh- kopuolelle ja joilla ei myöskään ole kansan-
22337: dalla on ikävuosiin eikä työkykyyn sidottu, eläkettä, tulisi saada valtion varoista tukea
22338: koska perheenäidin ammattiin katsotaan kyke- tarveharkinnan nojalla ja muutoin samojen
22339: neväksi henkilö, joka yleensä aistiensa ja lii- säännösten mukaisesti, jotka nyt ovat voi-
22340: kuntakykynsä mukaan kykenee heikostikin massa yleiseen perhe-eläkkeeseen nähden.
22341: huoltamaan vain itsensä. Työkyvyttömyyselä- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
22342: kehakemuksien suuri hylkäysmäärä osoittaa ti-
22343: lastoitunakin sen, ettei 50-60-vuotiaan nais- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22344: lesken saira:useläkkeelle pääsy ole edes lääkä- 1979 tulo- ;a menoarvioon 10 mili.
22345: rien lausuntojen perusteella turvattu. Käytän- markkaa avustusten myöntämiseksi ylei-
22346: tö on myöskin osoittanut, etteivät 45-60- sen perhe-eläkelain ulkopuolelle iääneille
22347: vuotiaat naiset pääse työelämään ammattikou- naisleskille tarveharkinnan no;alla ;a
22348: lutuksensa puutteen vuoksi, ja toisaalta am- perhe-eläkelain säännöksiä vastaavien pe-
22349: riaatteiden mukaisesti.
22350: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
22351:
22352: Siiri Lehmonen Sylvi Saimo Helvi Niskanen ·
22353: Sakari Knuuttila Niilo Koskenniemi
22354: 576 :i.978 vp.
22355:
22356: Raha-asia-aloite n:o 558.
22357:
22358:
22359:
22360:
22361: Lehmonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtion-
22362: osuutena kunnille kodinhoitajien toiminnasta aiheutuviin
22363: käyttökustannuksiin.
22364:
22365:
22366: E d u s k u n n a 11 e.
22367:
22368: Vanhusten asunro-oloj'en korjaamiseen ja van- iän pidentymisen myötä ja toisaalta velvollisuus
22369: husten asuntojen rakentamiseen myönnetyin va- huolehtia lapsiperheistä edellyttäisi vuosittaista
22370: roin kunnat ovat pyrkineet turvaamaan vanhuk- kotipalveluhenkilökunnan lisäämistä, jotta kun-
22371: sille asumisen heidän omassa elämänpiirissään nalliset ja valtakunnalliset tarpeet tulisivat laa-
22372: mahdollisimman pitkään. Inhimillisesti ja kan- dittujen suunnitelmien mukaisesti ja todellista
22373: santaloudellisesti tällainen vanhusten asunto- tarvetta vastaavasti täytetyiksi. Sitä tilannetta,
22374: olojen järjestäminen on laitoshoitoa edullisem- että maassamme on keskimäärin 14 kotipalvelu-
22375: pi. henkilöstöön kuuluvaa 10 000 asukasta kohti,
22376: Asunto-olot eivät kuitenkaan ratkaise yksin ei ole pidettävä riittävänä. Kunnissa on lisäksi
22377: vanhusten mahdollisuutta asua vuokra- tai ryhdytty järjestelemään kuntien alueilla sosiaali-
22378: omassa asunnossaan, vaan he tarvitsevat lä- ja terveydenhoitopalveluja palvelujen avulla,
22379: hinnä kunnallisen kodinhoitotoimen taholta jär- jolloin yhdistetyllä toiminnalla saadaan jokapäi-
22380: jestettävää hoitoa, jota kunnat ovat eri muo- väinen tehokas huolto järjestetyksi harvaan-
22381: doissa pyrkineet taloudellisten roahdollisuuk· asutuillakin alueilla. Kodinhoitohenkilökunnan
22382: siensa mukaan järjestämään. Kuntien vaikea lisääminen on sekä työllisyyspoliittinen että
22383: taloudellinen tilanne on kuitenkin rajoittanut sosiaali- ja terveyspoliittinen ratkaisu lapsiper-
22384: tämän toiminnan kokonaisvaltaista järjestämis· heiden ja vanhusten huollossa.
22385: tä, koska virkoja kodinhoitotoimeen ei ole Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
22386: saatu perustaa kuntiin riittävästi ja toisaalta
22387: käyttökustannuksiin on osoitettu riittämättö· että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22388: mästi varoja. Tämä on johtanut myös siihen, 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
22389: että · useissa hoitolaitoksissa on hoidettavana 33.56.30 lisäyksenä 1 miljoona markkaa
22390: potilaita, jotka tulisivat toimeen kotioloissaan- valtionosuutena kunnille kodinhoitajien
22391: kin, mikäli heille olisi asunnon lisäksi turvattu toiminnasta aiheutuviin käyttökustan-
22392: myöskin kotiapupalvelut. Väestön ikärakenteen nuksiin.
22393: muuttuminen yhä vanhusvoittoisemmaksi keski-
22394: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
22395:
22396: Siiri Lehmonen Helvi Niskanen Sylvi Saimo
22397: Paavo Vesterinen Niilo Koskenniemi Sakari Knuuttila
22398: 1978 vp. 577
22399:
22400: Raha-asia-aloite n:o 559.
22401:
22402:
22403:
22404:
22405: Lehmonen ym.: Määrärahan· osoittamisesta rintamaveteraanien
22406: hoitopäivämaksujen suorittamiseen Kuntoutumis- ja liikunta-
22407: keskus Peurungassa Laukaassa.
22408:
22409:
22410: E d u s k u n n a II e.
22411:
22412: Virallisten tilastojen perusteella maamme on sin ja kuntoutuksella voidaan säilyttää työ-
22413: maailman yleisimpien sairastavuus- ja kuolin- kyky ja estää sairauden paheneminen ja kun-
22414: syytilastojen kärjessä. Erityisesti 45-.54-vuo- non heikkeneminen. Pelkästään sairaalameno-
22415: tiaat miehet ovat maailman riskiryhmäin ensi jen olennainen väheneminen, työelämässä pysy-
22416: tiloilla. Samat miehet ovat pääasiassa viime minen ja perhekohtaisen elatusmahdollisuuden
22417: sotiemme rintamasotilaita, joiiie valtiovalta on säilyttäminen ovat riittäviä perusteita kuntou·
22418: antanut rintamasotilastunnukset. Tämän jou- tustoiminnalle.
22419: kon pääosa, noin 170 000 miestä, on mukana Varhaiskuntoutuksessa olevien rintamavete-
22420: työelämässä ikänsä ja ammattitaitonsa vuoksi. raanien määrän turvaaminen esim. sadaksi paf·
22421: Rintamaolosuhteiden vai,kutus alkaa nyttem· kaksi maksaisi Kuntoutumis- ja liikuntakeskus
22422: min näkyä runsaana sairastamisena ja kunnon Peurungassa hoitopäivämaksujen perusteella
22423: heikkenemisenä. Sotainvalideiiie ja sotavangeiiie noin ' milj. markkaa.
22424: on myönnetty asianomaisia korvauksia, sen si- Edellä olevan perusteella ehdotamme kutt·
22425: jaan muut rintamatunnuksen haltijat ovat jää- nioittaen,
22426: neet vaille huomiota, vaikka ne olosuhteet,
22427: joissa he joutuivat olemaan, olivat erittäin poik- että Eduskunta ottaisi valtion vuod~n
22428: keukselliset. 1979 tulo- ja menoarvioon 5 miljoonaa
22429: Työikäiset rintamamiesveteraanit tarvitsisivat markkaa hoitopäivämaksuien maksaf1Ji-
22430: riskialttiutensa johdosta muunkin vaihtoehdon seen Laukaassa olevassa Kuntoutumi!•
22431: vaivoihinsa kuin työkyvyttömyyseläkkeen. On ja liikuntakeskus Peurungassa rintama-
22432: osoitettu, että määräaikaisin Iääkärintarkastuk- sotilastunnuksen haltiioiden osalta.
22433: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
22434:
22435: Siiri Lehmonen Sylvi Saimo S~kari Knuuttila
22436:
22437:
22438:
22439:
22440: 73 0878005881
22441: 578 1978 vp.
22442:
22443: Raha-asia-aloite n:o 560.
22444:
22445:
22446:
22447:
22448: Lehmonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Äänekosken-Haapa-
22449: . järven rautatien peruskorjauksen suorittamiseen työllisyys-
22450: työnä; - · -
22451:
22452:
22453:
22454: Ed u ~kun n a 11 e.
22455:
22456: Haapajärven.,-:-Jyväskylän .radalla vihittiin osa Vieraillessaan Haapajärven radalla liikenne-
22457: Suolahti-J~aapajärvi liikenteeseen kesäkuussa valiokunnan ja rautatiehallituksen edustajat oli-
22458: 1960. Välittömästi sen jälkeen alkoi tavara- ja vat sitä mieltä, että erityisesti Jämsänkoskeri-
22459: henkilöliikenne rataosalla Jyväskylä-Haapa- Jyväskylän oikoradari valmistuttua olisi edul-
22460: järvi. : . . . ·- . . - lista ohjata osa liikenteestä Haapajärven kautta
22461: ·. Vuonna 1968 lakkautettiin henkilöliikeinne Pohjanmaan-radan kuormituksen helpottamisek-
22462: v:iilillä Saarijärvi~Haapajärvi. .Tätä ennen, tou- si. Rautatiehallitus tekikin syksyllä 1975 pe-
22463: liokuussa 1967, oli otettu käyttöön uusi supis~ riaatepäätöksen läpikulkuliikenteen vaatiman
22464: tettu aikataulu, jonka vuorot eivät sopineet perusparannuksen ja kiskonvaihdon suorittami-
22465: matkustavan ylei"sön työ-, opiskelu-, koulu- ym. seksi. Lopullista parannustoimenpidettä ei kui-
22466: matkojen suorittamiseen pphumattakaan kauko- tenkaan ole tehty, vaan suoritetut petusparan-
22467: liikenteestä. Tällöin rautatieliikenne Jyväsky- t_lustyöt mahdollistavat ainoastaan radan säily-
22468: län-Haapajärven rataosalla osoittautui talou- misen· nykyisessä kunnossaan.
22469: dellisesti kannattamattomaksi. Taloudellisiin Äänekosken jä Haapajärven välinen kiskotus
22470: perustei~iin ·vedoten. VR lakkautti henkilölii- on tällä hetkellä K-30 ja raiteen tukikerros so-
22471: kenteen. rataosälla Saarijärvi---:-Haapajärvi ja raa, joten radan käyttö laajassa mitassa ei· ole
22472: v~l.~~~ Jyväskylä.,.....,_S~arijärvi jäi supistettu hen- teknisesti mahdollista sen paremmin nopeassa
22473: kiloliikenne.- . henkilöliikenteessä kuin tavaraliikenteessäkään.
22474: .Voimakkaasta vastustuksesta huolimatta to- Liikenteen täydellinen lopettaminen. Haapajär-
22475: teutettiin edelle~n · liikenteen supistus keväällä ven-Äänekosken rataosalta merkitsee kysei-
22476: 1978. Tällä hetkellä koko Jyväskylän-Haapa- seen investointiin uhrattujen varojen hukkaan-
22477: järven rataosalla liikennöi ainoastaan yksi tava- heittämistä. Radasta ei nykyisellään koidu hyö-
22478: rajunapari viikossa Pihtiputaalle saakka ja yksi tyä enempää radan vailkutuspiirissä oleville kun-
22479: tavarajunapari · päivässä . Saarijärvelle saakka. - nille kuin valtakunnallisestikaan.:
22480: Henkilöliikenteessä välillä J yväskylä-Äänekos- Paitsi liikennepoliittinen on Haapajärven-
22481: ki liikennöi yhteensä vain neljä junaparia päi- Jyväskylän rata myös huomattava aluepoliitti-
22482: vittäin. nen kysymys: elinkeino- ja yhdyskunnallinen
22483: Haapajärven-Jyväskylän radan vaikutus- kehityshän riippuu voimakkaasti muun muassa
22484: alueen seutukaavaliitot ja maakuntaliitot, Kala- liikenneyhteyksien kehityksestä. Liikenteen vä-
22485: jokilaakson talousalueen liitto sekä Haapajär- henemisen myötä on Haapajärven-Jyväskylän
22486: ven kauppala esittivät syksyllä 1975 liikenne- radanvarsikuntien kehitys ollut hitaampaa kuin
22487: ministeriölle, työvoimaministeriölle ja rautatie- muuälla kehitysalueilla. Eräin osin se on ollut
22488: hällitukselle, että nämä ryhtyisivät toimiin jopa taantuvaa.
22489: Haapajärven-Jyväskylän rautatien parantami- Haapajärven radan perusparantaminen ja lii-
22490: seksi tavara- ja henkilöliikennettä silmällä pi- kenteen aloittaminen uudelleen rataosalla loisi
22491: täen. Alueen maakuntaliitot ovat tämän jäl- rautatiestä nykyistä käyttökelpoisemman ja kil-
22492: keen kääntyneet liikenneministeriön, eduskun- pailukykyisemmän liikennemuodon maan poh-
22493: nan liikennevaliokunnan ja rautatiehallituksen jois-, keski- sekä itäosien välisessä liikenteessä.
22494: puoleen rataosan parantamiseksi ja liikenteen Liikenteen painopisteen siirtäminen maanteiltä
22495: aloittamiseksi sillä. rautateille keventäisi huomattavasti raskaam-
22496: Raha-asia-aloite n:o 560 579
22497:
22498: man liikenteen korkeasti kuormittaman ja val- syystilannetta huomattavasti vaikeampi,, ehdO.:
22499: takunnallisesti keskeisen valtatie 4:n liiken- tamme kunnoittaen,
22500: nettä. Samalla se helpottaisi maanteiden kun-
22501: nossapitoa ja ennen kaikkea parantaisi liiken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22502: neturvallisuutta. Rauta tieläpikulkuliikenteen 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
22503: aloittaminen merkitsisi myös paikallisliikenteen 34.50.77 (sijoitusmenot työllisyyden
22504: kehittämismahdollisuuksien paranemista.· · turvaamiseksi) 1 000 000 markkaa
22505: Edellä mainittuihin perusteluihin viitaten ja Äänekosken-Haapajärven radan liiken-
22506: koska pohjoisen Keski-Suomen työllisyystilanne . teen tehostamisen kannalta tarpeellisen
22507: on tällä hetkellä maan keskimääräistä työlli- peruskorjauksen suorittamiseen.
22508: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
22509:
22510: Siiri Lehmonen Esko Härkönen Sylvi Saitno
22511: Arvo Ahonen Sakari Knuuttila Juhani Surakka
22512: 580 1978 vp.
22513:
22514: Raha-asia-aloite n:o '61.
22515:
22516:
22517:
22518:
22519: Lehtinen: Määrärahan osoittamisesta valmistelutöitä varten eläin-
22520: lääketieteellisen korkeakoulun siirtämiseksi Kuopion korkea-
22521: koulun yhteyteen.
22522:
22523:
22524: Ed u s kun n a 11 e.
22525:
22526: Vaitioneuvosto on budjettiesityksensä perus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22527: teluissa lausunut: "Korkeakoululaitosta kehite- 1979 tulo- ;a menoarvioon 150 000
22528: tään alueellisesti siten, että opiskelijamäärien markan määrärahan valmistelutöitä var-
22529: kasvu suunnataan Itä-, Keski- ja Pohjois-Suo- ten eläinlääketieteellisen korkeakoulun
22530: men korkeakouluihin." siirtämiseksi Kuopion korkeakoulun yh-
22531: Edellä olevaan viitaten ehdotan, teyteen.
22532: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
22533:
22534: Lasse Lehtinen
22535: 1978 vp. 581
22536:
22537: Raha-asia-aloite n:o 562.
22538:
22539:
22540:
22541:
22542: Liedes ym.: Määrärahan osoittamisesta pieni- ja keskituloisten
22543: valtion työntekijäin ja virkailijain palkkojen korottamiseksi.
22544:
22545:
22546: E d u s kun n a 11 e.
22547:
22548: Hallitus on ensi vuoden tulo- ja menoarvio- Mielestämme valtiovalta ei saa tukea nolla-
22549: esityksessään hyväksynyt ensi vuodelle vain jo linjan toteuttamista, vaan eduskunnan olisi val-
22550: sovitun 1 prosentin suuruisen palkankorotuk- tion työntekijäin ja virkailijain palkankorotus-
22551: sen. Koska tällä hallituksen päätöksellä lyödään toimenpiteillä ohjattava mainitun korotuksen
22552: linja myös kaikkien muiden alojen palkankoro- toteuttamista kaikkia pieni- ja keskituloisia
22553: tuksille ensi vuonna, merkitsee ehdotus yleisen koskevalla tavalla.
22554: nollalinjan käyttöön ottamista kaikissa työehto- Tämän johdosta ehdotamme pieni- ja keski.
22555: sopimuksissa. tuloisten valtion työntekijäin ja virkailijain
22556: Edellisen vuoden aikana työläisten reaalian- pa&koja korotettavaksi 400 marblla kuukau-
22557: siot alentuivat 4 prosentilla ja ensi vuonna dessa ja tarkoitukseen varattavaksi 800 mil-
22558: arvioidaan edelleen reaaliansioiden alentuvan, joonaa markkaa.
22559: mikäli ei ryhdytä toimenpiteisiin työehtosopi- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
22560: muksien niin uusimiseksi, että korotukset tur-
22561: vattaisiin. Kun otetaan huomioon viime vuosina että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22562: tapahtuneet suuret hintojenkorotukset ja sa- 1979 tulo- ja menoarvioon 800 000 000
22563: manaikaisesti vähäiset palkkojen nimelliskoro- markkaa käytettäväksi pieni- ja keski-
22564: tukset, olisi ensi vuoden työehtosopimuksien tuloisten valtion työntekijäin ja virkai-
22565: uusimisen yhteydessä toimeenpantava vähin- lijain palkkojen korottamiseksi 400
22566: tään 15 prosentin suuruiset palkkojen koro- markalla kuukaudessa.
22567: tukset, kuten lukuisat työpaikat ja ammattijär-
22568: jestöt ovat ehdottaneet.
22569: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
22570:
22571: Pentti Liedes Heimo Rekonen Pauli Puhakka
22572: Irma Rosnell Oili Suomi Taisto Sinisalo
22573: M. Kainulainen
22574: 582 1978 vp.
22575:
22576: Raha-asia-aloite n:o 563.
22577:
22578:
22579:
22580:
22581: Liedes ym.: Määrärahan osoittamisesta Siuruan allasalueen tilo-
22582: jen lunastamiseksi: valtiolle.
22583:
22584:
22585: E du sku n n: a 11 e.
22586:
22587: Lähes kahdenkymmenen vuoden ajan on pohjalta on sovitt:u korvauspetusteet, joita käy-
22588: Pudasjärven Siuruan kylän väestöä pidetty epä- tetään tilojen lunastamisessa ja muiden vahin-
22589: tietoisena siitä tullaanko Siuruan allas rakenta- kojen korvaamisessa, mikäli altaan rakentami-
22590: maan. Talouksien normaali elämä on estetty. seen ryhdytään. Korvausperusteet pohjautuvat
22591: Asuntojen rakentamislainofa, tilojen peruspa~ vesilain mukaisiin määräyksiin, jonka johdosta
22592: rannuslainoja ja avustuksia ei ole kylälle an- hiimoittelussa on käytetty puolitoistakertaista
22593: nettu normaaliin tapaan, vaan on vedottu mah- maapohjan hintaa. Valtion tulisi lunastaessaim
22594: dolliseen altaan rakentamiseen. · Altaan·· raken- mainittuja tiloja käyttää samaa hinnoittelupe-
22595: tamisesta edelleenkin väitellään kiihkeästi ja rustetta.
22596: Siuruan kylän asukkaat joutuvat jatkuvasti kär- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
22597: simään epätietoisuudesta. Asioita· ei voida pi~
22598: tempään. näin jatkaa, vaan valtion tulisi lunas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22599: taa kaikki ne kiinteistöt, joiden omistajat ha- 1979 tulo- ja menoarvioon 40 OO{J 000
22600: luavat tiloistaan luopua. · markan arviomäärärahan Siuruan allas-
22601: Siuruari kylän asukkaat oyat käyneet pitkä- alueen tilojen lunastamiseksi välittömäs-
22602: aikaisia· ·neuvotteluja altaan mahdolli~e:n raken- ti .valtiolle vesilain mukaisia puolitoista-
22603: tajan, P~hjolan Voiman kanssa. Neuvottelujen kertaisia hinnoitteluperusteita käyttäen.
22604: Helsingissä .26 päivänä syyskuuta 1978.
22605:
22606: Pentti Liedes Juhani Vähäkangas Pauli Puhakka
22607: 1978 vp. 583
22608:
22609: Raha-asia-aloite n:o .564.
22610:
22611:
22612:
22613:
22614: Liedes ym.: Määrärahan .-osoittamisesta pienille ja keskisuurille
22615: tiloille lannoitteiden ja· rehujen ostamiseen oikeuttaviin osto-
22616: todisteisiin. .. ·
22617:
22618:
22619: E d u s kun n a 11 e.
22620:
22621: Karjataloutta harjoittavien pienten ja keski- maitotilistä rehujen ostamiseen. Kun .vielä. ote-
22622: suurten tilojen kannattavuus on viime aikoina taan. huomioon lannoitteiden , os.tot ja monen-
22623: suuresti huonontunut sen johdosta, että väki- laiset taririkekustannukset; ovat viimeaikais.et
22624: rehujen ja lannoitteiden hinnat ovat niin voi- hintojen nousut saattaneet taloudellisen kannat-
22625: makkaasti nousseet. Ostoväkirehujen kohdalla tavuuden niin kestämättömäksi, että entistä suu~
22626: on muun muassa. tapahtunut viime vuosien -remmassa määrin on luovuttava, karjanpidost~.
22627: aikana hinnannousu 5.5 pennistä yli 1 markan Edellä olevaan viitaten ehdotanune, ..
22628: kilohintaan. Pohjois-, Itä- ja Keski-Suomen
22629: alueilla on paljon sellaisia kuntia,. joissa maan- että Eduskunt~ ott.i:tisi valtton vuoden
22630: viljelystilat eivät ole ·kyenneet siirtymään ym- 1979 .tulo- ja menoarvioon momentille
22631: .pärivuotiseen viherrehuri käyttämiseen eivätkä 30.31.43 30 000 000 markkaa käytettä-
22632: kykene myöskään rehuviljan riittävään viljelyyn. väksi pienille ja keskisuurille tiloille
22633: Täinän johdosta joutuvatkin karjataloudessa toi- lannoitteiden ja rehujen ostamiseen oi-
22634: mivat pientilat käyttämään puolet saamastaan . keuttaviin ostotodisteisiin. .. ·
22635: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
22636:
22637: Pentti Liedes P. Puhakka J. Vähäkangas
22638: Irma Rosnell Heimo ·Rekonen
22639: 584 1978 vp.
22640:
22641: Raha-asia-aloite h:o 565.
22642:
22643:
22644:
22645:
22646: Liedes ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta malminetsinnän
22647: ja sitä palvelevan geologisen tutkimuksen edistämiseen kehi-
22648: tysalueilla.
22649:
22650:
22651: E d u s k u n n a 11 e.
22652:
22653: Pohjois-Suomen malminetsinnän ja sitä pal- asiantuntijoiden mielenkiintoiseksi luokittele-
22654: velevan geologisen tutkimuksen aktivoimiseksi maa näytettä. Näiden näytteiden jatkotutkimus
22655: ja tehostamiseksi on vuodesta 1971 lähtien to- koeporauksineen olisi erittäin tärkeää. Varaa-
22656: teutettu useita tutkimusohjelmia geotieteellisten malla riittävät tutkimusvarat pystyttäisiin Poh·
22657: laitosten ja erillisten tutkimusryhmien suoritta- jois-Suomen piilevät voimavarat saamaan hyö-
22658: mina. Vuonna 1974 tähän tarkoitukseen käy- dynnetyiksi ja näin tukemaan alueen kehitystä.
22659: tettiin n. 2,2 mmk, vuonna 1975 2 mmk ja Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
22660: vuonna 1976 1,7 mmk.
22661: Eclellli kuvattu kehitys ei tunnu mielekkäältä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22662: Esim. Oulun läänin tarve ylittäisi ko. määrä- 1979 tulo. ja menoarvioon momentille
22663: rahan. Oulun läänissähän alueen maakuntaliitot 32.70.21 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
22664: yhdessä malminetsintäorganisaatioiden kanssa malminetsinnän ja sitä palvelevan geolo-
22665: suorittivat vuosina 1972~73 malminetsintäkil- gisen tutkimuksen edistämiseen kehitys-
22666: pailun, jonka tuloksena kertyi yhteensä 1 604 alueilla.
22667: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
22668:
22669: Pentti Liedea P. Puhakka
22670: Irma Rosnell Heimo Rekonen
22671: 1978 vp. 585
22672:
22673: Raha-asia-aloite n:o 566.
22674:
22675:
22676:
22677:
22678: Liedes ym.: Määrärahan osoittamisesta osa-aikatyön muuttami-
22679: seksi kokopäivätoimiseksi eräissä tapauksissa.
22680:
22681:
22682: Ed u s kun n a 11 e.
22683:
22684: Hallitus esittää momentilla 34.50.61 määrä- osa~aikatyö on pelkästään virallisten työttö-
22685: rahaa nuorten henkilöiden ja henkisen alan myyslukujen puhdistamista, jota ei voida hy-
22686: työttömien työllistämiseen osa-aikatyötä käyt- väksyä.
22687: täen. Tähän saakka saadut kokemukset puoli- Osa-aikatyö tulisi mielestämme muuttaa ko-
22688: päivätyöstä ovat erityisen kielteiset. Nuoria kopäivätyöksi ja siitä tulisi maksaa työehto-
22689: työttömiä on osoitettu hyvinkin etäällä oleviin sopimuksien mukainen palkka.
22690: työkohteisiin, jolloin matkakulut ja muut puoli- Momentin perusteluissa olisi lausuttava:
22691: päivätyöstä aiheutuvat kulut ovat muodostu- "Eduskunta edellyttää määrärahaa käytettävän
22692: neet suuriksi eikä puolenpäivän palkka ole kokopäivätöiden järjestämiseen."
22693: riittänyt kohtuulliseen toimeentuloon. Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
22694: Työttömänä oleville henkilöille tulisi nykyi-
22695: sen käytännön mukaisesti maksaa työttömyys- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22696: avustusta tai -korvausta. Päiväkorvaus vastaa 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
22697: puolesta päivästä osa-aikatyössä saatavaa palk- 34.50.61 200 000 000 markkaa osa-
22698: kaa. Työssä olo ei paranna työttömän tuloja, aikatyön muuttamiseksi kokopäivätyöksi.
22699: vaan lisää hänen kulujaan. Tämän johdosta
22700: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
22701:
22702: Pentti Liedes Taisto Sinisalo Irma Rosnell
22703: Pauli Puhakka Oili Suomi M. Kainulainen
22704: Heimo Rekonen
22705:
22706:
22707:
22708:
22709: 74 0878005881
22710: 586 1978 vp.
22711:
22712: Raha-asia-aloite n:o 567.
22713:
22714:
22715:
22716:
22717: Liikanen: Korotetun määrärahan osoittamisesta uusien korkea-
22718: koulujen suunnittelua varten.
22719:
22720:
22721: E d u s k u n n a 11 e.
22722:
22723: Hallitus on esittänyt momentille 49.37.25 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22724: uusien korkeakoulujen suunnittelua varten 1979 tulo- ;a menoarvioon momentille
22725: 200 000 markkaa. Määräraha on riittämätön 29.37.25 lisäyksenä 200 000 markan
22726: uusien hankkeiden suunnitteluun. määrärahan uusien korkeakouluien
22727: Edellä ··olevan perusteell~ ehdotan kunnioit- suunnittelua varten.
22728: tavasti, ·
22729: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
22730:
22731: Erkki Liikanen
22732: 1978 vp. 587
22733:
22734: Raha-asia-aloite n:o 568.
22735:
22736:
22737:
22738:
22739: Liikanen ym.: Määrärahan osoittamisesta maakunnallisten järjes-
22740: töjen organisoimien malminetsintätapahtumien tukemiseen.
22741:
22742:
22743: E d u s k u n n a II e.
22744:
22745: Maakunnallisilla malminetsintäkilpailuilla on erityisesti työttömille nuorille erillisten ohjel-
22746: perinteisesti lisätty kansannäytteiden keruuta mien puitteissa.
22747: ja lisätty yleistä kiinnostusta malminetsintätoi- Näiden tavoitteiden toteuttaminen ed~llyttää
22748: mintaa kohtaan. Sen lisäksi näillä kilpailuilla kuitenkin, että malminetsintäorganisaatioilta
22749: on ollut mm. seuraavia yleisiä tavoitteita: saatavan avun lisäksi tarkoitukseen osoitetaan
22750: - näytteiden tasoa on pyritty kohottamaan enemmän varoja. Jo nyt saadut kokemukset
22751: malminetsintäkoulutusta antamalla ja malmien osoittavat, että maaakunnallisilla kilpailuilla
22752: tuntemusta lisäämällä, voidaan oleellisesti täydentää ja tehostaa am-
22753: mattiorganisaatioiden suorittamaa malmirietsin-
22754: - laajat alueet on pyritty saattamaan yhte· tätyötä. . .
22755: näisen, tehostetun malminetsinnän piiriin, Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
22756: - yleisluonteisen malminetsintää koskevan oittaen,
22757: materiaalin levittämistä on pyritty tehostamaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22758: samoin kuin tuottamaan alueellista aineistoa, 1979 tulo- ja menoarvioon 5 miljoonan
22759: - kuntien kiinnostusta malminetsintätoimin- markan määrärahan maakunnallisten jär-
22760: taan on pyritty lisäämään sekä .jestöjen organisoimieli malminetsintäta-
22761: - on pyritty luomaan· uusia· työtilaisuuksia pahtumien tukemiseen.
22762: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
22763:
22764: Erkki Liikanen Eino Grönholm
22765: Pertti Paasio Peter Muurman
22766: 588 1978 rd.
22767:
22768: Finansmotion nr 569.
22769:
22770:
22771:
22772:
22773: LiUqvist m. fl.: Om anvisande av anslag för undersökning om
22774: behovet av att förädla i Österbotten fångad fisk och om
22775: Långskärs fiskehamns lämplighet för ändamålet.
22776:
22777:
22778: T i 11 R i k s d a g e n.
22779:
22780: Fisket har både som huvud- och bisyssla Fiskaryrket är så osäkert och ger vanligt-
22781: sedan urminnes tider hört till den österbott- vis så litet överskott att yrkesgruppen inte i
22782: niska kustbefolkningens näringsfång. De grun- högre grad kan medverkas tili att strömmingen
22783: da och steniga vattnen i Vasatrakten och längs förädlas och användes i större utsträckning
22784: Bottniska vikens kust tycks utgöra en begär- till människoföda. Men eftersom frågan har na-
22785: lig lekplats för strömmingen. Detta har med tionalekonomisk betydelse bör statsmakten
22786: tiden lett tili att just strömmingsfisket numera komma in i bilden och nu i första hand un-
22787: utgör den viktigaste delen av fisket inom ett dersöka behovet av en fiskförädlingsfabrik i
22788: område från Köklot i norr till Korsnäs i sö- Österbotten. Långskärs nybyggda fiskehamn i
22789: der. Yrkesfiskarenas fångster inom detta om- Sundom borde vara en ganska lämplig plats
22790: råde har uppgått till cirka 4,5 milj. kg per för såväl mottagning av fisk som förädlings-
22791: år. Huvuddelen har fiskats under strömming- verksamhet. I närheten finns det ej heller in-
22792: ens lektid på våren. dustrier som nedsmutsar vattnet och fiske-
22793: På grund av de stora fångsterna av ström- platserna.
22794: ming uppstår avsättningssvårigheter och pri- Hänvisande tili ovanstående motiveringar
22795: set går ned till 40-50 penni/kg. Under den- föreslår undertecknade,
22796: na tid går cirka 85 procent av strömmings-
22797: fångsten till minkfoder. att Riksdagen i 1979 års statsförslag
22798: Pälsdjuren behöver förstås också få mat men måtte intaga 50 000 mark för under-
22799: ur nationalekonomisk synpunkt sett måste det sökning om behovet av den i Öster-
22800: väl vara mera lönande att förädla och använda botten fångade fiskens /örädling samt
22801: högklassig matfisk till människoföda i större om Långskärs fiskehamn är lämplig
22802: utsträckning än som nu sker. Atminstone så plats /ör verksamheten.
22803: länge som vi importerar konserverad fisk från
22804: utlandet, som kanske är av sämre kvalitet än
22805: vår egen strömming.
22806: Helsingfors den 25 september 1978.
22807:
22808: Bror Lillqvist Markus Aaltonen Elly Sigfrids
22809: Jacob Söderman Toivo Jokiniemi Ralf Friberg
22810: Ragnar Granvik
22811: 1978 vp. 589
22812:
22813: Raha-asia-aloite n:o 569. Suomennos.
22814:
22815:
22816:
22817:
22818: Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjanmaan kalanjalos-
22819: tustoiminnan tarvetta ja Långskärin kalasataman soveltuvuut-
22820: ta kalanjalostustoimintaan koskevaan tutkimukseen.
22821:
22822:
22823: E d u s k u n n a 11 e.
22824:
22825: Kalastus on ikimuistoisista aJOista kuulunut Kalastajan ammatti on niin epävarma ja sen
22826: pää- ja sivutoimena Pohjanmaan rannikkoväes- tuottama ylijäämä on tavallisesti niin pieni, että
22827: tön elinkeinon harjoittamiseen. Matalat ja ka- ammattikunta ei sanottavassa määrin voi vai·
22828: rikkoiset vedet Vaasan seudulla ja pitkin Poh- kuttaa silakan jalostamiseen ja sen ihmisra-
22829: janlahden rannikkoa näyttävät muodostavan si- vinnoksi käytön laajenemiseen. Mutta kun ky-
22830: lakalle mieluisat kutupaikat. Tämä on ajan symyksellä on kansantaloudellista merkitystä,
22831: mittaan johtanut siihen, että juuri silakan ka- valtiovallan tulee ryhtyä toimenpiteisiin ja ensi-
22832: lastus nyttemmin muodostaa tärkeimmän osan kädessä tutkia tarve perustaa kalanjalostus-
22833: kalastuksesta Köklotista pohjoisessa Korsnäsiin laitos Pohjanmaalle. Långskärin vasta raken-
22834: asti etelässä. Ammattikalastajien saaliit ovat nettu kalasatama Sundomissa olisi varmaan
22835: tällä alueella nousseet n. 4,5 miljoonaan ki- melko sopiva paikka sekä kalan vastaanottami-
22836: loon vuosittain. Pääosa on kalastettu silakan selle että jalostustoiminnalle. Läheisyydessä ei
22837: kutuaikana keväällä. myöskään ole vettä ja kalavesiä saastuttavia
22838: Suurten silakkasaaliiden johdosta syntyy teollisuuslaitoksia.
22839: markkinoimisvaikeuksia ja hinta putoaa 40-50 Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten eh-
22840: penniin kilolta. Nykyisin n. 85 % silakka- dotamme,
22841: saaliista menee minkinrehuksi.
22842: Turkiseläimet tarvitsevat tietysti myös ruo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22843: kaa, mutta kansantaloudelliselta kannalta kat- 1979 tulo- ja menoarvioon 50 000
22844: sottuna lienee kuitenkin kannattavampaa jalos- markkaa tutkimuksen suorittamiseksi
22845: taa kala ja käyttää korkealuokkaista ruokakalaa Pohjanmaalla pyydetyn kalan jalostami-
22846: ihmisravintona nykyistä suuremmassa määrin, sen tarpeesta sekä Långskärin kalasata-
22847: ainakin niin kauan kuin me tuomme ulko- man soveltuvuudesta kalanjalostustoi-
22848: mailta säilykekalaa, joka on laadultaan ehkä mintaan.
22849: meidän omaa silakkaamme huonompaa.
22850: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
22851:
22852: Bror Lillqvist Markus Aaltonen Elly Sigfrids
22853: Jacob Söderman Toivo Jokiniemi Ralf Friberg
22854: Ragnar Granvik
22855: 590 1978 rd.
22856:
22857: Finansmotion nr 570.
22858:
22859:
22860:
22861:
22862: Lillqvist m. fl.: Om anvisande av anslag för ersättande av ska-
22863: dor som sälar åsamkar yrkesfiskare.
22864:
22865:
22866: T i 11 R i k s d a g e n.
22867:
22868: Sälarna åsamkar yrkesfiskare i Finland avse- Vid fridlysning av sälen bör också olägenhet,
22869: värda skador, Havsfiskesektionen vid Fiskeri- som orsakas av sälar ersättas. Sådan olägenhet
22870: föreningen i Finland har upprepade gånger be- är t.ex. att en säl har för vana att besöka viss
22871: handlat skadorna, som sälar åsamkar yrkesfis- fångstplats, varvid fisket på denna plats helt
22872: kare, och har också sammanställt en promemo- kan förhindras.
22873: ria angående sälskadorna för det yrkesmässiga Handläggandet av ärenden i samband med
22874: fisket. Enligt denna uppgick skadorna för yr- sälskador kan lämpligen ges åt de värderings-
22875: kesfiskare år 1973 tili ca 1 285 000 mark sam- nämnder för fiskeskador och regionala värde-
22876: manlagt, däri inberäknat skador, vilka drabba- ringsnämnder, som avses i lagen om fiskeska-
22877: de lax- och öringsfiske med nät; laxfiske med dor (208/74).
22878: rev, sikfiske med nät och ryssjefiske. Hänvisande tili ovanstående motiveringar fö-
22879: Sälskadorna bör ersättas tili sitt fulla belopp reslår undertecknade vördsamt,
22880: och ske enligt samma principer, som tillämpas
22881: vid ersättning för rovdjursskador åt dem, vilka att Riksdagen i 1979 å.rs stats/örslag
22882: bedriver renskötsel. Det vill säga, skadorna er- måtte intaga 300 000 mark som er-
22883: sättes tili sitt fulla belopp ökat med 50 procent sättning åt yrkesfiskare /ör av sälar för-
22884: emedan alla skador inte upptäcks. orsakade skador och andra olägenheter.
22885: Helsingfors den 25 september 1978.
22886:
22887: Bror Lillqvist Markus Aaltoneh Ralf Friberg
22888: Jacob· Söderman Toivo Jokiniemi Ragnar Granvik
22889: Elly Sigfrids
22890: 1978 vp. 591
22891:
22892: Raha-asia-aloite n:o 570. Suomennos.
22893:
22894:
22895:
22896:
22897: Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta hylkeiden ammatti-
22898: kalastajille aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen.
22899:
22900:
22901: E d u s k u n n a II e.
22902:
22903: Hylkeet aiheuttavat Suomen ammattikalasta- Hylkeen rauhoittamisen yhteydessä tulee
22904: jille huomattavia vahinkoja. Suomen Kalastus, myös hylkeiden aiheuttamat haitflt korvata. Täl-
22905: yhdistyksen merikalastusjaosto on toistuvasti lainen haitta on esim: sellainen, että hylkeellä
22906: käsitellyt hylkeiden ammattikalastajille aiheut- on tapana käydä tietyllä pyyntipaikalla, jolloin
22907: tamia vahinkoja ja myöskin laatinut muistion kalastus tällaisella paikalla saattaa .kokonaan
22908: hyljevahingoista ammattikalastukselle. Tämän estyä.
22909: tiedon mukaan nousivat vahingot ammattikalas- Asioiden käsittely hyljevahinkojen yhteydessä
22910: tajien osalta vuonna 1973 yhteensä n. 1 285 000 voidaan sopivasti antaa niille kalavahinkoien
22911: markkaan mukaanluettuina vahingot, jotka koi- arvioimislautakunnille ja alueellisille arvioimis-
22912: tuivat lohen ja taimenen verkkokalastukselle, lautakunnille, joita tarkoitetaan kalavahinkojen
22913: lohen siimapyynnille, siian verkkokalastukselle korvaamisesta annetussa laissa ( 208/7 4).
22914: ja rysäkalastukselle. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22915: Hyljevahingot tulee korvata täysimääräisinä nioittaen,
22916: ja sen tulee tapahtua samojen periaatteiden mu-
22917: kaan, joita noudatetaan petoeläinvahinkoja kor- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22918: vattaessa poronhoitoa harjoittaville. Tämä mer- 1979 tulo- ja . menoarvioon 300 000
22919: kitsee sitä, · että vahingot korvataan täysimää- markkaa hylkeiden ammattikalastaiille
22920: räisinä lisättynä 50 prosentilla, koska kaikkia aiheuttamien vahinkojen ja muiden hait-
22921: vahinkoja ei todeta. tojen korvaamiseeen.
22922: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
22923:
22924: Bror Lillqvist Markus Aaltonen RaH Friberg
22925: Jacob Söderman Toivo Jokiniemi Ragnar Granvik
22926: Elly Sigfrids
22927: 592 1978 rd.
22928:
22929: Finansmotion nr 571.
22930:
22931:
22932:
22933:
22934: Lillqvist m. fl.: Om anvisande av anslag för påbörjande av grund-
22935: förbättringsarbeten på landsvägen nr 7263 ( Kaitsor-
22936: Österö).
22937:
22938:
22939: T i 11 R i k s d a g e n.
22940:
22941: Landsvägen Kaitsor-Österö nr 7263 är för höjas för att undvika översvämning av vägen
22942: skärgårdsbefolkningen i Maxmo, Oravais och vid högt sjövatten. Under menförestider måste
22943: Vörå kommuner mycket viktig och betydelse- vägen vanligtvis avstängas eller betydande tra-
22944: full. Nämnda väg är den enda allmänna vägen fikbegränsningar införas.
22945: och "pulsådern" genom Maxmo skärgård med Vägens nuvarande skick och kvalite är tili
22946: förgrening till Kvimo by. Vidare går vägen stort förfång för befolkningen och en flaskhals
22947: även till en del genom Oravais och Vörå skär- för näringslivets utveckling. Speciellt blit päls-
22948: gård. djursnäringen lidande. Pälsdjursfarmarna är
22949: Ifrågavarande väg betjänar områdets fasta synnerligen beroende av goda vägar för sina
22950: befolkning på omkring 800 personer. Därav tunga transporter till fryserierna och farmerna.
22951: bor 6.50 personer inom Maxmo kommuns Praktiken har dessutom utvisat att uppfödnin-
22952: skärgårdsdel, vilket utgör över hälften av kom- gen av pälsdjur är ett lämpligt yrke för skär-
22953: munens hela befolkning. Därtill användes vä- gårdsbefolkningen.
22954: gen, speciellt under sommarmånadema, av Av ovannämnda framgår att landsvägen Kait-
22955: ett stort antal villaägare och turister. sor-Österö ej på långt när fyller de krav som
22956: För den bofasta befolkningen är vägen ett trafiken nu fordrar. Den lokala befolkningen
22957: livsvillkor. Den är helt beroende av vägen för bör också ha all rätt att kräva av samhället
22958: sitt dagliga liv och sin utkomst. Till exempel en farbar väg med tillfredsställande kvalite på
22959: från Österö till kommunens centrum och kom- vägbanan under alla årstider.
22960: munalkansliet är vägsträckan 47 km lång. När Med hänvisning tili ovanstående motiverin-
22961: befolkningen måste färdas så långa avstånd gar föreslår undertecknade vördsamt,
22962: bl. a. för att få kommunal service, har vägens
22963: kvalite stor betydelse för trivseln och levnads- att Riksdagen i 1979 års statsförslag
22964: standarden. måtte intaga 1,6 miljoner mark för att
22965: Ovannämnda väg är 30 km lång. Därav är påbörja grundförbättringen av landsväg
22966: visserligen 5,5 km oljegrusbelagd men väg- nr 7263 (Kaitsor-Österö) i Maxmo,
22967: grunden är överallt alldeles för svag för nutida Oravais och V örå kommuner.
22968: trafik. På vissa ställen bör vägbanken även
22969: Helsingfors den 25 september 1979.
22970:
22971: Bror Lillqvist Markus Aaltonen Elly Sigfrids
22972: Jacob Söderman Toivo Jokiniemi Ralf Friberg
22973: 1978 vp. 593
22974:
22975: Raha-asia-aloite n:o 571. Suomennos.
22976:
22977:
22978:
22979:
22980: LiUqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 7263
22981: ( Kaitsor-Österö) perusparannustöiden aloittamiseen.
22982:
22983:
22984: E d u s kun n a 11 e.
22985:
22986: Kaitsorin-Österön maantie n:o 7263 on noustessa korkealle. Kelirikon aikana tie täy·
22987: Maksamaan, Oravaisten ja Vöyrin kuntien saa- tyy tavallisesti sulkea tai sen liikennettä huo-
22988: riston asukkaille hyvin tärkeä ja merkittävä. mattavasti rajoittaa.
22989: Tämä tie on ainoa yleinen tie ja "valtasuoni", Tien nykyinen kunto ja laatu ovat suureksi
22990: joka kulkee Maksamaan saariston halki haarau- haitaksi väestölle ja muodostavat pullonkaulan
22991: tuen Kvimon kylään. Tie kulkee edelleen osaksi elinkeinoelämän kehitykselle. Erityisesti turkis-
22992: Oravaisten ja Vöyrin saariston läpi. tarhaus kärsii. Turkistarhaajat ovat varsin riip-
22993: Kyseessä oleva tie palvelee alueen noin 800 puvia hyvistä teistä jäädyttämöille ja tarhoille
22994: henkilön suuruista vakinaisesti asuvaa väestöä. tapahtuvien raskaitten kuljetusten vuoksi. Käy-
22995: Näistä 650 asuu Maksamaan kunnan saaristo- täntö on lisäksi osoittanut, et:tä turkistarhaus
22996: alueella, mikä on yli puolet kunnan koko väes- on sopiva ammatti saariston väestölle.
22997: töstä. Tämän lisäksi tietä käyttää erityisesti Yllä esitetystä ilmenee, että Kaitsorin-
22998: kesäaikana suuri määrä huvilanomistajia ja tu- Österön maantie ei läheskään täytä nykyisen
22999: risteja. liikenteen asettamia vaatimuksia. Paikallisella
23000: Alueella vakinaisesti asuvalle väestölle tie väestöllä tulee myös olla täysi oikeus vaatili
23001: on elinehto. Se on jokapäiväisessä elämässään yhteiskunnalta kulkukelpoista, ajoradaltaan ja
23002: ja toimeentulonsa hankkimisessa tiestä täysin laadultaan tyydyttävää tietä kaikkina vuoden-
23003: riippuvainen. Esimerkiksi Österöstä on mat- aikoina.
23004: kaa 4 7 km kunnan keskustaan ja kunnankans- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23005: liaan. Kun ihmisten on kuljettava näin pitkiä nioittaen,
23006: matkoja mm. kunnallisten palvelujen saamisek-
23007: si, on tien laadulla suuri merkitys viihtyvyyden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23008: ja elintason kannalta. 1979 tulo- ja menoarvioon 1,6 miljoo-
23009: Yllämainittu tie on 30 km pitkä. Tästä on naa markkaa maantien n:o 7263 (Kait·
23010: tosin 5,5 km öljysorattua, mutta tien pohja sor-Österö) perusparannuksen aloitta-
23011: on kamtaaltaan aivan liian heikko nykyistä lii- miseksi Maksamaan, Oravaisten ja
23012: kennettä ajatellen. TietyHtä kohdin täytyy tien Vöyrin kunnissa.
23013: pengertä nostaa tulvan estämiseksi meriveden
23014: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
23015:
23016: Bror Lillqvist Markus Aaltonen Elly Sigfrids
23017: Jacob Söderman Toivo Jokiniemi Ralf Friberg
23018:
23019:
23020:
23021:
23022: 75 0878005881
23023: 594 1978 rd.
23024:
23025: Finansmotion nr 572.
23026:
23027:
23028:
23029:
23030: LiUqvist m. fl.: Om anvisande av anslag för påbörjande av
23031: grundförbättring av vägen nr 741 i Pedersöre och Kortes-
23032: järvi kommuner.
23033:
23034:
23035: T i 11 R i k s d a g e n.
23036:
23037: Landsvägen nr 741 Jakobstad-Purmo- ligen också för att upprätthålla sysselsätt-
23038: Kortesjärvi är en livligt trafikerad och för be- ningen i trakten.
23039: rörda kommuner betydelsefull väg. Den använ- Hela vägsträckans längd är närmare 46 km,
23040: des dagligen av flera hundra personer från varav 2,8 km i Kortesjärvi kyrkoby med 8,0
23041: Kortesjärvi och Purmo, vilka har sina arbets- meter bred körbana och 1,7 km i Purmo
23042: platser i Pedersöre och Jakobstad ellet vid Ora- kyrkoby med 7,0 meter bred körbana är fär-
23043: vais fabrikens industrihall i Kortesjärvi. digbyggd. Behövliga broar för vägens breddning
23044: Samma väg har också stor betydelse för och uträtning är färdigbyggda.
23045: virkes- och andra transporter till industrier i Den 1 juni 1961 fastställde ministeriet för
23046: Jakobstad och andra orter. Bl. a. finns det ett kommunikationsväsendet och allmänna arbetena
23047: stort potatislager i Kortesjärvi med omfattande vägplan för förbättring av landsvägen Kortes-
23048: transporter till och från lagret. järvi-Purmo-Jakobstad. I statsförslaget för
23049: För de tågresenärer, som vägen betjänar, är år 1979 finns delanslag för vägsträckan Ben-
23050: den även mycket viktig i synnerhet sedan näs-Jakobstad men i övrigt förefaller det
23051: specialsnälltågen stannar endast i Bennäs och som om hela vägprojektet skulle ha glömts av
23052: Seinäjoki. Trots att avståndet från Kortesjärvi någon underlig anledning. Om orsaken därtill
23053: till Seinäjoki är nästan dubbelt längre än till möjligen kan vara beroende av nuvarande tra-
23054: Bennäs, föredrar man den förstnämnda orten fiktäthet, är detta en helt felaktig utgångs-
23055: på grund av att vägen till Bennäs är smal, punkt. När vägen inte fyller fordringarna för
23056: mycket krokig och trafikfarlig. den nutida trafiken kör många därför en längre
23057: Rätt ofta använder resenärer från Kortes- väg för att undvika Purmo-vägen om detta bara
23058: järvi trakten vägen via Evijärvi till Jakobstad är möjligt. Trafikräkningen ger på grund härav
23059: fastän den är cirka 30 km längre än Purmo- en fel bild av trafikbehovet.
23060: vägen men den är i gott skick. Hänvisande till ovanstående motiveringar
23061: . En uträtning och förbättring av landsvägen föreslår undertecknade,
23062: Kortesjärvi-Jakobstad på sträckan Bennäs-
23063: Purmo-Kortesjärvi skulle givetvis få betydelse att Riksdagen i 1979 års statsförslag
23064: för alla som använder densamma. Men väg- måtte intaga 1,5 miljoner mark för
23065: förbättringen skulle i synnerhet gagna företagen att påbörja grundförbättringen av lands-
23066: och industrin i området samt befrämja in- väg nr 741 från Bennäs till Kortesjärvi
23067: dustrietableringen. Vägprojektet behövs tro- i Pedersöre och Kortesjärvi kommuner.
23068: Helsingfors den 25 september 1978.
23069:
23070: Bror Lillqvist Markus Aaltonen Elly Sigfrids
23071: Jacob Söderman Toivo Jokiniemi Ralf Friberg
23072: 1978 vp. 595
23073:
23074: Raha-asia-aloite n:o 572. Suomennos.
23075:
23076:
23077:
23078:
23079: Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 741 pe-
23080: rusparannustöiden aloittamiseen Pietarsaaren maalaiskunnas-
23081: sa ja Kortesjärven kunnassa.
23082:
23083:
23084: E d u s k u n n a II e.
23085:
23086: Maantie n:o 741 Pietarsaari-Purmo-Kor- suunnitelmaa tarvitaan luultavasti myös työlli-
23087: tesjärvi on vilkkaasti liikennöity ja asianomai- syyden säilyttämiseksi seudulla.
23088: sille kunnille tärkeä tie. Sitä käyttävät päivit- Koko tieosuuden pituus on lähes 46 km, jos-
23089: täin Kortesjärven ja Purmon useat sadat hen- ta 2,8 km Kortesjärven kirkonkylässä 8,0 met-
23090: kilöt, joiden työpaikat ovat Pietarsaaren maa- riä levein ajoradoin ja 1,7 km Purmon kirkon-
23091: laiskunnassa ja Pietarsaaressa tai Kortesjärvellä kylässä 7 metrin ajoradoin on valmiiksi raken-
23092: Otavaisten tehtaiden teollisuushallilla. nettu. Tarpeelliset sillat tien leventämiseksi ja
23093: Samalla tiellä on myös suuri merkitys puu- oikaisemiseksi on valmiiksi rakennettu.
23094: tavara- ja muille kuljetuksille muille Pietar- Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö
23095: saaren ja muiden paikkakuntien teollisuuslai- vahvisti 1 päivänä kesäkuuta 1961 tiesuunni-
23096: toksille. Kortesjärvellä on mm. suuri peruna- telman Kortesjärven- Purmon- Pietarsaaren
23097: varasto, jolla ja jolta on huomattava liikenne. maantien parantamiseksi. Tulo- ja menoarvio-
23098: Junamatkustajille, joita tie palvelee, se on esityksessä vuodelle 1979 on osamääräraha
23099: myös hyvin tärkeä etenkin sen jälkeen kun Pännäisten-Pietarsaaren tieosuutta varten,
23100: erikoispikajunat pysähtyvät vain Pännäisissä ja mutta muutoin näyttää siltä kuin koko tie-
23101: Seinäjoella. Huolimatta siitä, että välimatka suunnitelma jostakin ihmeellisestä syystä olisi
23102: Kortesjärveltä Seinäjoelle on lähes kaksi ker- unohdettu. Jos syynä tähän on mahdollisesti
23103: taa pitempi kuin Pännäisiin, pidetään ensin- ollut nykyinen liikennevilkkaus, on tämä täy-
23104: mainittua paikkakuntaa parempana, koska tie sin väärä lähtökohta. Koska tie ei täytä nykyi-
23105: Pännäisiin on kapea, hyvin mutkainen ja lii- sen liikenteen vaatimuksia, moni ajaa tästä
23106: kenteelle vaarallinen. syystä pitempää tietä Purmon tien välttämisek-
23107: Varsin usein Kortesjärven seudulta olevat si, jos se vain on mahdollista. Liikennelaskenta
23108: matkustajat käyttävät Evijärven kautta kulke- antaa tästä syystä väärän kuvan liikennetar-
23109: vaa tietä Pietarsaareen, vaikka se on Purmon peesta.
23110: tietä n. 30 km pitempi, mutta se on hyvässä Edellä olevan perusteella ehdotamme,
23111: kunnossa.
23112: Kortesjärven-Pietarsaaren tien parantaminen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23113: ja oikaiseminen osuudella Pännäinen-Purmo- 1979 tulo- ja menoarvioon 1,5 milj.
23114: Kortesjärvi olisi epäilemättä tärkeä kaikille sitä markkaa maantien n:o 141 perusparan-
23115: käyttäville. Mutta tienparannus hyödyttäisi eri- nustöiden aloittamiseen Pännäisten ja
23116: tyisesti alueen yrityksiä ja teollisuutta sekä Kortesjärven välillä Pietarsaaren maa-
23117: edistäisi teollisuuden sijoittumista sinne. Tie- laiskunnassa ja Kortesjärven kunnassa.
23118: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
23119:
23120: Bror Lillqvist Markus Aaltonen Elly Sigfrids
23121: Jacob Söderman Toivo Jokiniemi Ralf Friberg
23122: 596 1978 rd.
23123:
23124: Finansmotion nr 57 3.
23125:
23126:
23127:
23128:
23129: Lillqvist m. fl.: Om anvisande av anslag för planering av en väg
23130: från Sundom till den s. k. Strandvägen i Yttermalax.
23131:
23132:
23133: T i 11 R i k s d a g e n.
23134:
23135: Sedan vägbanken Vasklot-Myrgrund i Vasa På grund av den betydelse vägen kommer
23136: stad blivit färdig har väg- och vattenbyggnads- att få i framtiden för trafikan:terna tiH de syd-
23137: distriktet fortsatt med planeringen av väg- ligare delarna i Österbotten, borde vägplane-
23138: sträckan från Myrgrund till Sundom bys ringen: från Sundom by fortsätta omedelbart för
23139: centrum. Men medel för att fortsätta med ar- att vägförbättringsarbetet i sin tur så fort
23140: betet till den s.k. Strandvägen i Yttermalax som möjligt skulle kunna vidtaga. Vägen bör
23141: finns inte för närvarande. Nämnda sträcka är fås trafiksäker samt av så hög kvalite att den
23142: cirka 9 km. håller den mycket starkt växande traf.i:ken på
23143: När vägen Vasklot-Myrgrund nu är trafi- avsnittet Myrgrund-Yttermalax.
23144: kabel, får fortsättningen på vägen från Myr- Hänvisande till ovanstående motiveringar
23145: grund genom Sundom by till Strandvägens kors- föreslår undertecknade vördsamt,
23146: ning i Y ttermalax mycket stor betydelse för
23147: trafiken i Y ttermalax-området och för den del att Riksdagen i 1979 års statsförslag
23148: av Syd-Österbotten som använder sig av Strand- måtte intaga 100 000 mark för pla-
23149: vägen. Det blir nämligen fråga om en vägför- nering av vägen från Sundom till den
23150: kortning på 8-10 km för genomgångstrafiken s.k. Strandvägen i Y ttermalax.
23151: tili Malax, Korsnäs och Närpes.
23152: Helsingfors den 25 september 1978.
23153:
23154: Bror Lillqvist Markus Aaltonen Elly Sigfrids
23155: Jacob Söderman Toivo Jokiniemi Ralf Friberg
23156: 1978 vp. 597
23157:
23158: Raha-asia-aloite n:o 573. Suomennos.
23159:
23160:
23161:
23162:
23163: Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Sundomista Yttermalaxin
23164: ns. Rantatielle johtavan tien suunnittelemiseen.
23165:
23166:
23167: E d u s k u n n a II e.
23168:
23169: Sen jälkeen kun Vaasan kaupungissa sijaitse- Tiellä Pohjanmaan eteläisten osien liikennöit-
23170: va Vaskiluodon - M yrgrundin tiepenger on sijöille tulevaisuudessa olevan merkityksen joh-
23171: valmistunut, tie- ja vesirakennuspiiri on jatka- dosta tulisi tien suunnittelun Sundomin kylästä
23172: nut tien suunnittelua Myrgrundista Sundomin jatkua välittömästi, jotta tienparannustyö vuo-
23173: kyJ.än keskustaan, mutta varoja työn jatkami- rostaan voisi alkaa niin pian kuin mahdollista.
23174: seksi ns. Rantatielle Yttermalaxiin ei tällä het- Tie täytyy saada liikenteen kannalta turvalli-
23175: kellä ole. Mainittu osuus on pituudeltaan n. 9 seksi ja niin korkealuokkaiseksi, että se kestää
23176: km. hyvin voimakkaasti kasvavan liikenteen osuu-
23177: Kun Vaskiluodon-Myrgrundin tie nyt on della Myrgrond-Y ttermalax.
23178: liikennöimiskelpoinen, tien jatko-osa Myrgrun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23179: dista Sundomin kylän kautta Yttermalaxiin nioittaen,
23180: Rantatien risteykseen on tullut hyvin tärkeäksi
23181: Yttermalaxin alueen liikenteelle ja sille Etelä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23182: Pohjamaan osalle, joka käyttää Rantatietä. 1979 tulo- ja menoarvioon 100 000
23183: Kysymys on nimittäin tien lyhenemisestä 8-10 markkaa Sundomista Yttermalaxin ns.
23184: km:llä Maalahden, Korsnäsin ja läntisen När- Rantatielle johtavan tien suunnittelemi-
23185: piön kauttakulkuliikenteessä. seen.
23186: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
23187:
23188: Bror Lillqvist Markus Aaltonen Elly Sigfrids
23189: Jacob Söderman Toivo Jokiniemi Ralf Friberg
23190: 598 1978 rd.
23191:
23192: Finansmotion nr 574.
23193:
23194:
23195:
23196:
23197: Lillqvist m. fl.: Om anvisande av anslag för förbättring av vägen
23198: Träskvik-Sideby i Kristinestad.
23199:
23200:
23201: T i 11 R i k s d a g e n.
23202:
23203: Landsvägen Träskvik-Sideby i Kristinestad ningen att detta vägarbete skulle utföras åren
23204: är den kortaste vägen från stadens centrum till 1980-81. Men med beaktande av vägens
23205: Sideby. Vägen är 23 km lång. Den är mycket urusla skick och det dåliga sysselsättningsläget
23206: krokig samt backig. På våren förekommer samt brist på arbetsprojekt i området, borde
23207: svåra tjälskott, vilka i hög grad stör och för- vägarbetet fås i gång redan i nästa år.
23208: svårar trafiken. Nämnda väg är synnerligen vik- Hänvisade till ovanstående motiveringar fö-
23209: tig såväl för befolkningen som för närings- reslår undertecknade,
23210: livet i trakten. Den har förstås också sin givna
23211: betydelse för nya industrietableringar. att Riksdagen i 1979 års statsförslag
23212: Planeringen för förbättringen av vägsträckan måtte intaga 1 miljon mark för att på-
23213: är slutförd. Enligt väg- och vattenbyggnads- börja förbättringsarbetet på vägen
23214: distriktets verkställighetsprogram är det me- Träskvik-Sideby i Kristinestad.
23215: Helsingfors den 25 september 1978.
23216:
23217: Bror Lillqvist Markus Aaltonen Toivo Jokiniemi
23218: Jacob Söderman Ralf Friberg Elly Sigfrids
23219: 1978 vp. 599
23220:
23221: Raha-asia-aloite n:o 574. Suomennos.
23222:
23223:
23224:
23225:
23226: Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta parannustöiden aloitta-
23227: miseen Träskvikin-Sidebyn tiellä Kristiinankaupungissa.
23228:
23229:
23230: E d u s k u n n a 11 e.
23231:
23232: Träskvikin-Sidebyn maantie Kristiinankau- tietyö vuosina 1980-81. Mutta ottaen huo-
23233: pungissa on lyhin tie kaupungin keskustasta mioon tien kehnon kunnon ja huonon työlli-
23234: Sidebyhyn. Matka on 23 km pitkä. Tie on syystilanteen sekä työkohteiden puuttumisen
23235: hyvin mukainen ja mäkinen. Keväällä esiintyy alueelta tulisi tietyö saada käyntiin jo ensi
23236: vaikeata routimista, mikä huomattavassa mää- vuonna.
23237: rin häiritsee ja vaikeuttaa liikennettä. Mainittu Edellä olevan perusteella ehdotamme,
23238: tie on varsin tärkeä sekä seudun väestölle että
23239: sen elinkeinoelämälle. Sillä on luonnollisesti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23240: oma merkityksensä uusien teollisuuslaitosten 1979 tulo- ja menoarvioon 1 milj. mark-
23241: perustamisen kannalta. kaa parannustöiden aloittamiseen Träsk-
23242: Tieosuuden parantamisen suunnittelu on vie- vikin-Sidebyn tiellä Kristiinankaupun-
23243: ty loppuun. Tie- ja vesirakennuspiirin toteutta- gissa.
23244: misohjelman mukaan on tarkoitus tehdä tämä
23245: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
23246:
23247: Bror Lillqvist Markus Aaltonen Toivo Jokiniemi
23248: Jacob Söderman Ralf Friberg Elly Sigfrids
23249: 600 1978 rd.
23250:
23251: Finimsniotion nr 57 5.
23252:
23253:
23254:
23255:
23256: Lillqvist m. fl.: Om anvisande av anslag för arbeten på Åmossa
23257: bygdeväg i Petalax i Malax kommun.
23258:
23259:
23260: T ill R i k s d a g e n.
23261:
23262: Behovet av ett bättre utbyggt vägnät i Peta- Åmossa bygdeväg är nu färdigt planerad.
23263: lax by i Malax kommun är påfallande stort. En Byggnadsplanen för vägen godkändes redan i
23264: väg som aktualiserats från kommunens sida maj 1971. Platsen för väghållningsämne är
23265: med tanke på näringslivets utveckling och den även fastställd av trafikministeriet. Vägens
23266: kommunala servicen, är Åmossa bygdeväg. längd är cirka 5 km och kostnadsförslaget
23267: Denna väg skulle förstås speciellt betjäna män- slutar på 650 000 mark. Vägbygget kan alltså
23268: niskorna som bor i området men också under- sättas igång omedelbart som behövligt anslag
23269: lätta transporter av minkmat för många mink- för ändamålet står tili förfogande.
23270: farmare. För virkestransporternas vidkomman- Med ovanstående motiveringar föreslår un-
23271: de skulle vägen vara tili stor nytta då det finns dertecknade vördsamt,
23272: stora skogar i närheten. Skolväsendet inom
23273: kommunen är nästan i sin helhet centraliserat, att Riksdagen i 1979 års statsförslag
23274: varför vägen även skulle underlätta elevtrans- måtte intaga 300 000 mark för på-
23275: porter. börjande av arbetet på Åmossa bygde-
23276: väg i Petalax by i Malax kommun.
23277: Helsingfors den 25 september 1978.
23278:
23279: Bror Lillqvist Markus Aaltonen Elly Sigfrids
23280: Jacob Söderman Toivo Jokiniemi Ralf Friberg
23281: 1978 vp. 601
23282:
23283: Raha-asia-aloite n:o 575. Suomennos.
23284:
23285:
23286:
23287:
23288: LiUqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta töiden aloittamiseen
23289: Amossan paikallistiellä Maalahden kunnan Petalaxin kylässä.
23290:
23291:
23292: Ed u s k u n n a 11e.
23293:
23294: Laajennetun tieverkon tarve Petalaxin ky- toukokuussa 1971. Liikenneministeriö on myös
23295: lässä Maalahden kunnassa on silmiinpistävän vahvistanut tientekoainesten ottopaikan. Tien
23296: suuri. Kunnan ajankohtaistama tie elinkeinoelä- pituus on noin 5 km ja sen kustannusarvio
23297: män kehitystä ja kunnan palveluja ajatellen on 650 000 markkaa. Tien rakentaminen voidaan
23298: Amossan kylätie. Tämä tie tulisi tietysti eri- siis aloittaa heti kun tarkoitusta varten tarpeel-
23299: tyisesti palvelemaan alueella asuvia ihmisiä, linen määräraha on käytettävissä.
23300: mutta myös helpottamaan minkinruoan kulje- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23301: tusta useille minkintarhaajille. Mitä tulee puu- nioittaen,
23302: tavaran kuljetuksiin, tie olisi suureksi hyödyksi,
23303: sillä lähistöllä on suuria metsiä. Koululaitos on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23304: kunnan alueella miltei kokonaisuudessaan kes- 1979 tulo- ja menoarvioon 300 000
23305: kitetty, minkä johdosta tie myös helpottaisi op- markkaa töiden aloittamiseen Amossan
23306: pilaiden kuljetuksia. paikallistiellä Maalahden kunnan Peta-
23307: Amossan kylätie on nyt valmiiksi suunnitel- laxin kylässä.
23308: tu. Tien rakennussuunnitelma hyväksyttiin jo
23309: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
23310:
23311: Bror Lillqvist Markus Aaltonen Elly Sigfrids
23312: Jacob Söderman Toivo Jokiniemi Ralf Friberg
23313:
23314:
23315:
23316:
23317: 76 0878005881
23318: 602 1978 rd.
23319:
23320: Finansmotion nr 576.
23321:
23322:
23323:
23324:
23325: Lillqvist m. fl.: Om anvisande av anslag för muddringsarbeten
23326: inseglingsrännan till Alholmens hamn i Jakobstad.
23327:
23328:
23329: T i 11 R i k s d a g e n.
23330:
23331: Staden Jakobstads hamn Alholmen har ut- in till hamnen i Jakobstad. Också ur sjöfar-
23332: vecklats tili en betydande exporthamn för tens synpunkt sett är en fördjupning av far-
23333: speciellt sågat virke och träförädlingsproduk- leden högst nödvändig. Förutom att land-
23334: ter. höjningen hela tiden påverkar vattendjupet
23335: Sommaren 1974 invigdes en ny 160 meter ökar även fartygens storlek kontinuerligt. På
23336: lång kaj med ro-ro ramp. Den nya kajen grund av ovannämnda orsaker borde upp-
23337: grundades så djupt, att det finns möjlighet muddringsarbetet påbörjas med det snaraste.
23338: att fördjupa hamnbassängen från nuvarande Undersökningarna för farledens fördjupning
23339: 8,05 meters trallningsdjup till 8,85 meter. har utförts av Vasa väg- och vattenbyggnads-
23340: Men för att staden skall kunna draga nytta distrikt. Enligt 197 4 års prisnivå stiger kost-
23341: av hamnbassängens fördjupning måste inseg- naderna till 6 milj. mark.
23342: lingsrännan uppmuddras till 9 meter. Hänvisande tili ovanstående motiveringar
23343: Det föreligger ett mycket stort och akut föreslår undertecknade vördsamt,
23344: behov för nyss nämnda farledsuppmuddring.
23345: Sjöfartsstyrelsen har som känt beställt isbry- att Riksdagen i 1979 års stats/örslag
23346: tare av den s.k. Urho-klassen och de fordrar måtte intaga 1 miljon mark _för att
23347: minst ett seglingsdjup på 8,0 meter. Det här påbörja uppmuddringen av inseglings-
23348: betyder, att utan en fördjupning av farleden rännan till Alholmens hamn i Jakob-
23349: kan de nya isbrytarna inte assistera fartygen stad.
23350: Helsingfors den 25 september 1978.
23351:
23352: Bror Lillqvist Markus Aaltonen Elly Sigfrids
23353: Jacob Söderman Toivo Jokiniemi Ralf Friberg
23354: Ragnar Granvik
23355: 1978 vp. 603
23356:
23357: Raha-asia-aloite n:o 576. Suomennos.
23358:
23359:
23360:
23361:
23362: Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Alholmenin satamaan
23363: johtavan väylän ruoppauksen aloittamiseen Pietarsaaressa.
23364:
23365:
23366: E d u s k u n n a 11 e.
23367:
23368: Pietarsaaren kaupungin Alholmenin satamas- Myös merenkulun kannalta katsoen on väylän
23369: ta on kehittynyt huomattava erityisesti saha- syventäminen mitä välttämättömintä. Paitsi
23370: tavaran puunjalostustuotteiden vientisatama. sitä, että maan kohoaminen koko ajan vaikut-
23371: Kesällä 197 4 vihittiin uusi r~r~partaalla taa veden syvyyteen, laivojen koko kasvaa jat-
23372: varustettu 160 metriä pitkä laituri. Uusi laituri kuvasti. Yllä mainituista syistä tulisi ruop-
23373: pohjattiin niin syvältä, että on mahdollista paustyö aloittaa mitä pikimmin.
23374: syventää satama-allasta nykyisestä 8,05 metrin Tutkimukset väylän syventämiseksi on suo-
23375: väyläsyvyydestä 8,85 metriin. Mutta jotta kau- ritettu Vaasan tie- ja vesirakennuspiirin toimes-
23376: punki voisi käyttää hyväkseen satama-altaan ta. Vuoden 197 4 hintatason mukaan kustan-
23377: syventämistä, tuloväylä täytyy ruopata 9 met- nukset nousevat 6 milj. markkaan.
23378: riin. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23379: Askenmainitun väylän ruoppaamisen tarve nioittaen,
23380: on hyvin suuri ja pikainen. Kuten tunnettua,
23381: merenkulkuhallitus on tilannut nk. Urho-luokan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23382: jäänmurtajia ja ne tarvitsevat vähintään 8,0 1979 tulo- ja menoarvioon 1 milj. mark-
23383: metrin syvyisen väylän. Tämä merkitsee, että kaa Alholmetzin satamaan johtavan
23384: väylää syventämättä uudet jäänmurtajat eivät väylän ruoppauksen aloittamiseen Pie-
23385: voi avustaa aluksia Pietarsaaren satamaan. tarsaaressa.
23386: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
23387:
23388: Bror Lillqvist Markus Aaltonen Elly Sigfrids
23389: Jacob Söderman Toivo Jokiniemi Ralf Friberg
23390: Ragnar Granvik
23391: 604 1978 rd.
23392:
23393: Finansmotion nr 577.
23394:
23395:
23396:
23397:
23398: Lillqvist m. fl.: Om anvisande av anslag för understöd åt änkor
23399: som ej berörs av familjepensionslagen.
23400:
23401:
23402: T i 11 R i k s d a g e n.
23403:
23404: Fastän riksdagen under de senaste åren stif- va försöka skaffa sig sitt uppehälle. I glest
23405: tat många olika slag av pensionslagar och änd- befolkade områden är möjlighetema tili arbete
23406: rat förefintliga, finns det allt fortfarande per- nästan obefintliga. I tätortema torde läget
23407: soner som saknar annat pensionsskydd än folk- vara något bättre.
23408: pension. Till denna kategori hör bl.a. de änkor För att råda bot på detta förhållande, borde
23409: som vid årsskiftet 1969-70, då allmänna de änkor, som ännu står utanför vår familje-
23410: familjepensionslagen trädde i kraft i sin helhet, pensionslagstiftning och ej heller åtnjuter folk-
23411: ej hade minderåriga bam. En undersökning ut- pension, inrymmas i den allmänna familjepen-
23412: visar nämligen utförd av Folkpensionsanstalten sionslagen eller beviljas understöd av statliga
23413: år 1970, att ifall lagen skulle ha berört alla medel enligt behovsprövning och samma be-
23414: dåvarande änkor i vårt land, skulle omkring stämmelser som nu är gällande för allmän
23415: 20 000 av desamma varit berättigade att er- familjepension.
23416: hålla antingen hela eller en del av familje- Hänvisande till ovanstående motiveringar
23417: pensionen. föreslår undertecknade,
23418: Den allmänna familjepensionslagen borde
23419: också nödvändigt ha berört alla dåvarande att Riksdagen i 1979 års statsförslag
23420: änkor. Det har nämligen visat sig, att en per- måtte intaga 11,8 miljoner mark för
23421: son som är i 45-5 5 års åldern och saknar understöd åt änkor som står utanför
23422: yrkesutbildning, har synnerligen svårt att få familjepensionslagen enligt behovspröv-
23423: arbete. Denna omständighet drabbar de mindre ning och familjepensionslagens bestäm-
23424: inkomsttagarnas änkor synnerligen hårt, då de melser.
23425: vid mannens frånfälle kan bli tvungna att själ-
23426: Helsingfors den 25 september 1978.
23427:
23428: Bror Lillqvist Jacob Söderman Ralf Friberg
23429: Riitta Järvisalo-Kanerva Markus Aaltonen Ragnar Granvik
23430: Salme Myyryläinen
23431: 1978 vp. 605
23432:
23433: Raha-asia-aloite n:o 577. Suomennos.
23434:
23435:
23436:
23437:
23438: Lillqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta perhe-eläkelain piiriin
23439: kuulumattomien leskien avustuksiin.
23440:
23441:
23442: E d u s k u n n a II e.
23443:
23444: Vaikka eduskunta on viime vuosina säätänyt elantonsa itse. Harvaan asutuilla alueilla ovat
23445: monenlaisia eläkelakeja ja muuttanut olemassa- työnsaannin mahdollisuudet lähes olemattomat.
23446: olevia, yhä vielä on henkilöitä, joilla ei ole Tiheästi asutuilla alueilla lienee tilanne jonkin
23447: muuta eläkesuojaa kuin kansaneläke. Tähän verran parempi.
23448: ryhmään kuuluvat mm. ne naislesket, joilla ei Tämän asiantilan parantamiseksi tulisi nais-
23449: ollut alaikäisiä lapsia vuodenvaihteessa 1969 leskien, jotka ovat jääneet perhe-eläkelain ulko-
23450: -70 yleisen perhe-eläkelain tullessa voimaan puolelle ja joilla ei myöskään ole kansanelä-
23451: kokonaisuudessaan. Kansaneläkelaitoksen vuon- kettä, saada tukea valtion varoista tarveharkin-
23452: na 1970 suorittama tutkimus nimittäin osoittaa, nan nojalla ja samojen säännösten mukaan, jot-
23453: että jos laki olisi koskenut kaikkia maamme sil- ka nyt ovat voimassa yleiseen perhe-eläkkee-
23454: loisia naisleskiä, olisi suunnilleen 20 000 heistä seen nähden.
23455: ollut oikeutettuja saamaan joko täyden tai osit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23456: taisen perhe-eläkkeen. nioittaen,
23457: Yleisen perhe-eläkelain olisi välttämättä tul-
23458: lut koskea kail<'kia silloisia naisleskiä. On nimit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23459: täin osoittautunut, että henkilö, joka on 45- 1979 tulo- ja menoarvioon 11,8 milj.
23460: 55 vuoden iässä ja vailla ammattikoulutusta, markkaa avustusten myöntämiseksi ylei-
23461: on työnsaannin suhteen varsin vaikeassa ase- sen perhe-eläkelain ulkopuolelle jääneille
23462: massa. Tällaiset olosuhteet kohtaavat pienitu- naisleskille tarveharkinnan ja perhe-elä-
23463: loisten naisleskiä varsin ankarina, kun he mie- kelain säännösten mukaan.
23464: hen kuoltua voivat joutua yrittämään hankkia
23465: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
23466:
23467: Bror Lillqvist Jacob Söderman Ralf Friberg
23468: Riitta Järvisalo-Kanerva Markus Aaltonen Ragnar Granvik
23469: Salme Myyryläinen
23470: 606 1978 vp.
23471:
23472: Raha-asia-aloite n:o 578.
23473:
23474:
23475:
23476:
23477: LiUqvist ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta alkoholiva-
23478: roista kuntien yleisiin tarpeisiin tulevan valtionosuuden ja
23479: -avustuksen korottamiseksi.
23480:
23481:
23482: E d u s k u n n a 11 e.
23483:
23484: Vuoden 1979 tulo- ja menoarvioon on mo- mansa selvityksen perusteella eduskunta edel-
23485: mentille 33.29.30 (valtionosuus ja -avustus lyttää valtionosuuksien ja -avustusten korotta-
23486: kunnille alkoholivaroista kuntien yleisiin tar- mista tulevaisuudessa."
23487: peisiin) merkitty 2 markkaa 50 penniä asu- Alkoholilain voimassaoloaikana rahanarvo on
23488: kasta kohti eli 11 857 900 markkaa. laskenut merkittävästi, alkoholijuomien myynti
23489: Alkoholilain 98 §:n mukaan on valtion tulo- on kasvanut voimakkaasti ja alkoholijuomien
23490: ja menoarvioon vuosittain otettava määräraha, hintoja on korotettu huomattavasti. Kahdesta
23491: josta jokaiselle kunnalle suoritetaan vähintään viime mainitusta syystä ovat valtion alkoholista
23492: 3 markkaa kutakin kunnassa edellisenä vuon- saatavat bruttotulot jyrkästi nousseet. Näin ol-
23493: na henkikirjoitettua asukasta kohti käytettäväk- len on kohtuullista, että kuntien osuutta jälleen
23494: si puoleksi kunnan yleisiin tarpeisiin ja puo- korotetaan, tällä kertaa 8 markkaan, josta siis
23495: leksi raittiustyöhön ja päihdyttävien aineiden puolet eli 4 markkaa asukasta kohti tulisi
23496: väärinkäyttäjien huoltoon. Määräraha oli lain käyttää kuntien yleisiin tarpeisiin.
23497: määräämänä vähimmäismääränä vuoteen 197 3 Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
23498: asti ja vuonna 1975 5 markkaa, joten siis kun-
23499: tien osuus alkoholivaroista käytettäväksi kun- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
23500: tien yleisiin tarpeisiin on ensi vuoden budjetti- den 1979 tulo- ;a menoarvioon momen-
23501: esityksessä yhtä suuri kuin kolmen viime vuo- tille 33.29.30 lisäyksenä 7 114 740
23502: den tulo- ja menoarviossa. markkaa valtionosuuksiin ;a -avustuksiin
23503: Hyväksyessään hallituksen esityksen valtion kunnille alkoholivaroista käytettäväksi
23504: tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1978 eduskun- kuntien yleisiin tarpeisiin.
23505: ta lausui momentin 33.29.30 kohdalla: "Saa-
23506: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
23507:
23508: Bror LiUqvist Riitta Järvisalo-Kanerva Salme Myyryläinen
23509: Antero Juntumaa Jacob Söderman Elly Sigfrids
23510: Matti Järvenpää Markus Aaltonen Ragnar Granvik
23511: Lea Sutinen Toivo Jokiniemi Ralf Friberg
23512: 1978 vp. 607
23513:
23514: Raha-asia-aloite n:o 579.
23515:
23516:
23517:
23518:
23519: Lillqvist ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnille rait-
23520: tiustyöhön ja päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien huol-
23521: toon.
23522:
23523:
23524: E d u s k u n n a 11 e.
23525:
23526: Vuoden 1979 tulo- ja menoarvioon on mo- On huomattava, että kuntien tehtävät ovat
23527: mentti 33.51.30, kuntien osuus alkoholivaroista raittiustyön alalla lisääntyneet raittiuslautakun-
23528: käytettäväksi raittiustyöhön ja päihdyttävien tien muututtua alkoholilain perusteella pakol-
23529: aineiden väärinkäyttäjien huoltoon, merkitty lisiksi ja erityisesti sosiaalitoimen alalla kuntien
23530: 2 markan 50 pennin suuruisena asukasta kohti tehtävät ovat laajentuneet alkoholin kulutuk-
23531: eli 11 857 900 markkana. sen kasvun myötä. Eduskunta on useana vuon-
23532: Alkoholilain 98 §:n mukaan on valtion tulo- na Oy Alko Ab:n hallintoneuvoston kerto-
23533: ja menoarvioon vuosittain otettava määräraha, mukseen alkoholiolojen kehityksestä antamas-
23534: josta jokaiselle kunnalle suoritetaan vähintään saan vastauksessa todennut tämän.
23535: 3 markkaa kutakin kunnassa edellisenä vuon- Elokuun 23 päivänä 197 3 annetulla lailla
23536: na henkikirjoitettua asukasta kohti käytettä- alkoholilain muuttamisesta on määrätty, että
23537: väksi puoleksi kunnan yleisiin tarpeisiin ja puo- raittiuslautakunnille kuuluvia tehtäviä varten
23538: leksi raittiustyöhön ja päihdyttävien aineiden tulee kunnassa olla yksi tai useampia viranhal-
23539: väärinkäyttäjien huoltoon. Määräraha oli lain tijoita.
23540: määräämänä vähimmäismääränä vuoteen 1973 Tämä määräys tulee huomattavasti tehosta-
23541: asti, jonka jälkeen 1974 se nostettiin 4 mark- maan kunnallista raittiustyötä, mutta se edel-
23542: kaan ja vuonna 1975 5 markkaan, joten siis lyttää myös, että valtionapu kunnille kunnassa
23543: kuntien osuus alkoholivaroista käytettäväksi suoritettavaan raittiustyöhön, alkoholista aiheu-
23544: raittiustyöhön ja päihdyttävien aineiden vää- tuvien haittojen ehkäisemistä tarkoittavaan toi-
23545: rinkäyttäjien huoltoon on ensi vuoden budjetti- mintaan sekä päihdyttävien aineiden väärinkäyt-
23546: esityksessä yhtä suuri kuin kolmen viime vuo- täjien ja heidän perheittensä huoltoon nostetaan
23547: den tulo- ja menoarviossa. Käsityksemme mu- tarvetta vastaavaksi. Hyväksyessään hallituksen
23548: kaan kuntien osuus olisi nostettava 8 mark- esityksen valtion tulo- ja menoarvioksi vuodelle
23549: kaan, josta puolet, 4 markkaa asukasta kohti, 1978 eduskunta lausui momentin 33.51.30 koh-
23550: olisi käytettävä raittiustyöhön ja päihdyttävien dalla: "Saamansa selvityksen perusteella edus-
23551: aineiden väärinkäyttäjien huoltoon. kunta edellyttää valtionosuuksien ja -avustusten
23552: Alkoholilain voimassaoloaikana rahanarvo on korottamista tulevaisuudessa."
23553: laskenut merkittävästi, alkoholijuomien myynti Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
23554: on kasvanut voimakkaasti ja alkoholijuomien
23555: hintoja on korotettu huomattavasti. Kahdesta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23556: viime mainitusta syystä ovat valtion alkoho- 19 79 tulo- ja menoarvioon momentille
23557: lista saatavat bruttotulot jyrkästi nousseet. Näin 33.51.30 lisäyksenä 7 114 740 markkaa
23558: ollen olisi kohtuullista, että kuntien osuutta kunnille raittiustyöhön ja päihdyttävien
23559: jälleen korotettaisiin. aineiden väärinkäyttäjien huoltoon.
23560: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
23561:
23562: Bror Lillqvist Riitta Järvisalo-Kanerva Salme Myyryläinen
23563: Antero Juntumaa Jacob Söderman Elly Sigfrids
23564: Matti Järvenpää Markus Aaltonen Ralf Friberg
23565: Lea Sutinen Toivo Jokiniemi Ragnar Granvik
23566: 608 197& vp.
23567:
23568: Raha-asia-aloite n:o 580.
23569:
23570:
23571:
23572:
23573: Linna: Määrärahan osoittamisesta Kannuksen turkiskoeaseman
23574: suunnittelemiseen ja rakennustöiden aloittamiseen.
23575:
23576:
23577: E d u s k u n n a 11 e.
23578:
23579: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen teh- Kun turkistalous kiistattomasti on merkityk-
23580: täväkenttään kuuluvista elinkeinoista turkista- sellisin elinkeino, joka kuuluu riista- ja kalata-
23581: loutemme edustaa taloudelliselta merkityksel- louden tutkimuslaitoksen tehtäväkenttään, on
23582: tään ylivoimaisesti suurinta tuotantoa. Maam- välttämättömänä pidettävä, että turkistutkimus-
23583: me turkistuotanto, joka lähes kokonaisuudes- ta varten perustetaan laitokseen oma osasto ja
23584: saan markkinoidaan ulkomaille, on arvoltaan n. se hajasijoituspäätöksessä sijoitetaan Kannuk-
23585: 530 milj. mk vuodessa. seen, johon tähänastisetkin turkistutkimusta
23586: Valtion toimesta turkistaloustutkimuksen hy- edistävät valtion varat on sijoitettu. Luvun
23587: väksi ei ole vielä merkittäviä ratkaisuja tehty. 30.38 perusteluissa olisikin lausuttava: "Edus-
23588: Kannuksen kuntaan on valtion toimesta kui- kunta katsoo tarkoituksenmukaiseksi, että riis-
23589: tenkin varattu maa-ala koetarhaa varten ja koe- ta- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen hajasijoi-
23590: tarhan rakennus- ym. tarvikkeisiin sijoitettu tuspäätöksessä siirretään turkistalouden tutki-
23591: valtion lisätalousarviossa osoitettu 200 000 mustoiminta Kannukseen."
23592: markan määräraha. Valtion vuoden 1977 tulo- Edellä olevaan viitaten ehdotan,
23593: ja menoarviossa perustettiin riista- ja kalatalou-
23594: den tutkimuslaitokseen turkistutkijan virka, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23595: joka tehtävä on sijoitettu Kannukseen. 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
23596: Hallituksen esityksessä valtion vuoden 1979 30.38.75 lisäyksenä 100 000 markkaa
23597: tulo- ja menoarvioksi ei riista- ja kalatalouden- Kannuksen turkiskoeaseman suunnitte-
23598: tutkimuslaitoksen hajasijoituspäätöksen yhtey- lua ja rakennustöiden aloittamista var-
23599: dessä mainita mitään turkistutkimuksen ase- ten.
23600: masta uusissa järjestelyissä.
23601: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
23602:
23603: Heimo Linna
23604: 1978 vp. 609
23605:
23606: Raha-asia-aloite n:o 581.
23607:
23608:
23609:
23610:
23611: Louekoski ym:: Määrärahan osoittamisesta tilapäisen lisähenki-
23612: löstön palkkaamiseksi valtiokonttoriin eläkehakemusruuhkan
23613: purkamiseksi.
23614:
23615:
23616: E d u s k u n n a 11 e.
23617:
23618: Valtion virkamiesten ja työntekijäin eläke- kaudet. Lupauksia tilanteen korjaamiseksi on
23619: ratkaisut viipyvät valtiokonttorissa nykyisellään niin ikään annettu toistuvasti. Asiaan ei kui-
23620: luvattoman kauan. Tavan takaa ilmaantuu ta- tenkaan ole saatu parannusta. Kun kyseessä on
23621: pauksia, että eläkkeelle jäänyt virkamies tai mitä tärkein valtion laitoksen palvelutoiminta,
23622: työntekijä on odottanut eläkepäätöstään yli on hakemusruuhka purettava ja valtiokontto-
23623: puoli vuotta. Jos tällainen eläkkeen hakija ei riin palkattava sitä varten tarpeellinen lisähen-
23624: ole hyvin varakas tai ei ole osannut panna ha- kilökunta. Samalla on huolehdittava, että val-
23625: kemustaan vireille hyvissä ajoin ennen eläk- tiokonttorin toimintaa kehitetään vastaavan ti-
23626: keelle siirtymistään eikä halua käyttää mahdol- lanteen toistumisen estämiseksi.
23627: lisuutta erityistoimin painostaa valtiokonttoria Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
23628: ratkaisun nopeuttamiseen, hän voi joutua pää- tavasti,
23629: töstä odottaessaan suoranaiseen puutteeseen.
23630: Harvinaisia eivät ole tapaukset, että eläkeläiset että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23631: joutuvat ottamaan lainaa elatuksekseen eläke- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
23632: päätöksen viipymisen takia. Mahdollisuutta saa- 28.05.01 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
23633: da eläke-ennakkoa ennen lopullisen ratkaisun tilapäisen lisähenkilöstön ptzlkkaamisek-
23634: tekemistä ei tunneta riittävästi. si valtiokonttoriin eläkehakemusruuh-
23635: Tilanne on ollut hallituksen tiedossa vuosi- kan purkamiseksi.
23636: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
23637:
23638: Matti Louekoski Tellervo Koivisto
23639:
23640:
23641:
23642:
23643: 77 0878005881
23644: 610 1978 vp.
23645:
23646: Raha-asia-aloite n:o 582.
23647:
23648:
23649:
23650:
23651: Louekoski ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtionrau-
23652: tateiden työ- ja sosiaalitilaohjelman toteuttamiseen.
23653:
23654:
23655: E d u s k u n n a 11 e.
23656:
23657: Vaidonrautateiden osuus maamme henkilö- minnan vaatimukset mm. rautatiepalvelusten
23658: ja tavaraliikenteessä on ratkaiseva. Rautatie- osalta kohoavat. Jollei palvelukysyntään silloin
23659: laitoksen palvelutasosta riippuu näin ollen voida antaa riittävää vastiketta, rautateiden
23660: keskeisesti, kuinka joukkoliikennettä meillä hoi- toiminnan kehittämisen mahdollisuudet edelleen
23661: detaan. Palvelutasoon heijastuvat suoraan mm. heikkenevät.
23662: ne olosuhteet, joissa rautatiehenkilöstö työsken- Rautatiehallituksen työ- ja sosiaalitilaohjel-
23663: telee. Rautatiehallituksella onkin tämän perus- man valmiiksi suunniteltujen kohteiden raken-
23664: teella laadittuna työ- ja sosiaalitilaohjelma, tamisen aloittaminen vaatisi hallituksen tulo-
23665: jonka toteuttaminen etenee varsin verkkai- ja menoarvioesitykseen ottamaa suuremman
23666: sesti. Samalla kun tiedossa olevia palvelu- määrärahan.
23667: tason· puutteita korostetaan, valitetaan sitä, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23668: että palvelusten kysyntä laskee ja yleisön luot- nioittavasti, ·
23669: tamus rautateiden suorituskykyyn vähenee.
23670: Vallitsevan tilanteen korjaaminen edellyttää ti- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23671: laohjelman jöuduttamista ja ohjelmaan hyväk- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
23672: syttyjen kohteiden rakentamisen kiirehtimistä. 31.90.74 lisäyksenä 3 miljoonan mar-
23673: Etenkin nykyisenä työttömyysaikana tällaisten kan määrärahan hyväksytyn valtion-
23674: rakennusohjelmien toteuttaminen olisi edullis- rautateiden· työ- ja sosiaalitilaohjelman
23675: ta. Noususuhdanteen aikana tuotannollisen toi- toteutuksen kiirehtimiseksi.
23676: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
23677:
23678: Matti Louekoski Tellervo Koivisto
23679: 1978 vp. 611
23680:
23681: Raha-asia-aloite n:o .583.
23682:
23683:
23684:
23685:
23686: , Louekoski: Määrärahan osoittamisesta yhtiörekisterin asiaruuh-
23687: kan purkamiseksi patentti- ja rekisterihallitukseen tarvittavan
23688: henkilökunnan palkkaamiseen.
23689:
23690:
23691: Ed u s kun n a 11 e.
23692:
23693: Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja me- vaa harmia ja hankaluutta on jatkuvasti koros-
23694: noarvioksi vuodelle 1979 on ehdotettu lisä- tettu, mutta tilanne ei ole korjautunut. Eten-
23695: varoja uuden henkilöstön palkkaamiseksi pa- kin pienyrittäjän toiminnan muutenkin hanka-
23696: tentti- ja rekisterihallitukseen osakeyhtiölain lassa alkuvaiheessa rekisteröinnistä aiheutuva
23697: muuttumisen johdosta aiheutuviin lisääntyviin viivytys tuntuu täysin käsittämättömältä.
23698: tehtäviin. Esitys ei kuitenkaan sisällä kannan- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit-
23699: ottoa siihen, kuinka hallitus aikoo purkaa sen tavasti,
23700: ruuhkan, joka vallitsee rekisteriviranomaises-
23701: sa nykyisellään. Yhtiön perustaja joutuu nimit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23702: täin odottamaan rekisteröintipäätöstä kuukau- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
23703: sikaupalla selvissäkin tapauksissa. Vaikka ha- 32.32.01 sen lisäksi, mitä hallitus on
23704: kemus rekisteröitävästä yhtiöstä olisi aivan sa- esittänyt, 500 000 markan lisämäärära-
23705: mankaltainen kuin juuri ennen hakemuksen han yhtiörekisterin asiaruuhkan purka-
23706: jättämistä tehty aikaisempi päätös, saattaa ha- miseen tarvittavan lisähenkilöstön palk-
23707: kemuksen käsittely kestää kuukausia. Yhtiön kaamiseen patentti- ja rekisterihallituk-
23708: perostajalle tällaisesta viivästyksestä aiheutu- seen.
23709: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
23710:
23711: Matti Louekoski
23712: 612 1978 vp.
23713:
23714: Raha-asia-aloite n:o 584.
23715:
23716:
23717:
23718:
23719: Luttinen ym.: Määrärahan osoittamisesta valmistelutehtäviä var-
23720: ( (·
23721: ten vakuutusoikeuden siirtämiseksi Lahteen.
23722:
23723:
23724: Ed u s kun n a 11 e.
23725:
23726: Hajasijoituskomitea eslttl vakuutusoikeuden tulisi Lahden kaupungin käsityksen mukaan
23727: siirtämistä Lahteen. Valtioneuvosto on sittem- vakuutusoikeuden siirto ottaa ensimmäiseksi
23728: min tehnyt tästä periaatepäätöksen. Vuoden käsiteltävien, siirrettävien virastojen ja laitos-
23729: 1979 tulo- ja menoarvioesitykseen ei sisälly ten joukkoon.
23730: vakuutusoikeuden siirtämisen edellyttämiä toi- Vakuutusoikeuden tarvitsemat tilat eivät tule
23731: menpiteitä. aiheuttamaan ongelmia, koska kaupungissa on
23732: Ottaen huomioon vakuutusoikeuden yhteyk- vapaana toimistotiloja ja suunnitteilla on 2-3
23733: sien määrä sekä oikeudenkäyntimenettelyn kir- liike- ja asuintalon rakentaminen aivan kaupun-
23734: jallinen luonne vakuutusoikeus voisi toimia gin keskustaan.
23735: 1-Ielsingin ulkopuolella. Perusteluina vakuutus- Siirtotoimenpiteet tulisi ajoittaa siten, että
23736: oikeuden siirtämiseksi Lahteen ovat Lahden oikeusyksikkö voisi aloittaa toimintansa Lah-
23737: hyvät liikenneyhteydet mm. Helsinkiin. Niin- dessa 1980-luvun alussa. Valmistelutehtäviä
23738: ikään Päijät-Hämeen keskussairaalalla on mah- varten olisi budjettiin sisällytettävä 100 000
23739: dollisuuksia tarjota lääketieteellistä asiantunte- markan erillinen määräraha lukuun 25.39 (va-
23740: musta. kuutusoikeus).
23741: Vakuutusoikeuden siirtäminen Lahteen on Edellä olevan perusteella ehdotamme,
23742: kaupungin kannalta tärkeä toimenpide. Toi-
23743: menpiteellä olisi merkitystä piristysruiskeena että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23744: kaupungin pysähtyneelle työpaikkakehitykselle 1979 tulo- ia menoarvioon 100 000 mar-
23745: ja se osaltaan tasoittaisi kaupungin yksipuolista kan määrärahan valmistelutehtäviä var-
23746: elinkeinorakennetta. ten vakuutusoikeuden siirtämiseksi Lah-
23747: Siinä vaiheessa, kun valtioneuvostossa jälleen teen.
23748: ryhdytään käsittelemään hajasijoitusratkaisuja,
23749: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
23750:
23751: Matti Luttinen Salme Myyryläinen
23752: 1978 vp. 613,
23753:
23754: Raha-asia-aloite n:o 585.
23755:
23756:
23757:
23758:
23759: Luttinen: Määrärahan osoittamisesta valtion Nastolan virastota-
23760: lon rakennussuunnitteluun.
23761:
23762:
23763: Ed u s kun n a II e.
23764:
23765: Nastolan keskustapalveluja käyttää tällä het- Nastola teollisuusvaltaisena kuntana tarvitsee
23766: kellä n. 13 000 asukasta. Vuonna 1980 heitä myös oman työvoimatoimiston toimipisteen.
23767: arvioidaan olevan jo n. 15 500. Nykyisin asuk- Etenkin ammattikurssikeskustoiminnan aloitta-
23768: kaat joutuvat noutamaan valtion palvelut pää- minen aiheuttaa em. toimipisteen tarvetta.
23769: asiassa Lahdesta, johon Nastolasta keskimäärin Lisäksi kansaneläkelaitoksen ja verotoimiston
23770: tulee matkaa n. 20 km. palvelupisteet tulee sijoittaa Nastolan keskus-
23771: Suuren kaupungin läheisyydessä olevana teol- taan.
23772: listuneena kuntana tarvitsee Nastola välttämättä Edellä mainitut tarpeet huomioiden kunta
23773: omat toimitilat poliisille. Tästä kuntien yhtei- voi osoittaa virastotaloa varten rakennuspaikan
23774: senä esityksenä on Hollolan nimismiespiirin ja- keskusta-alueelta. Julkisten palvelusten puuttu-
23775: kaminen Hollolan ja Nastolan nimismiespii- minen kunnan keskustasta jarruttaa seurannais-
23776: reiksi. vaikutuksineen myös Nastolan kehittymistä suu-
23777: Posti toimii jo nykyisellään suhteettoman ah- ruusluokkansa edellyttämään palvelutasoon. ·
23778: taissa tiloissa ja vuoteen 1980 mennessä sen Edellä olevan perusteella ehdotan,
23779: tilantarve kasvaa kaksinkertaiseksi nykytiloihin
23780: verrattuna. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23781: Sairausvakuutuspalvelujen jakelu on välttä- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
23782: mätöntä saada oman kunnan keskustaan. Uuden 28.64.76 (valtion talonrakennussuunc
23783: terveyskeskuksen valmistuminen on lisännyt nittelu) 200 000 markkaa valtion Nas-
23784: sairausvakuutustoimiston palvelujen käyttöä tolan virastotalon rakennussuunnittelun
23785: yhä enenevässä määrin. Varsinkin vanhuksille käynnistämiseksi.
23786: ja työssäkäyville erityistä hankaluutta aiheutuu
23787: sairausvakuutustoimiston nykyisestä sijainnista.
23788: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
23789:
23790: Matti Luttinen
23791: 614 1978 vp.
23792:
23793: Raha-asia-aloite n:o 586.
23794:
23795:
23796:
23797:
23798: Luttinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lahden taidekoulun
23799: siirtämiseksi valtion haltuun.
23800:
23801:
23802: E d u s k u n n a 11 e.
23803:
23804: Hallituksen tulo- ja menoarvioesitys vuodelle kohtaiset kustannukset ovat huomattavat ja
23805: 1979 lähtee siitä, että Lahden kaupungin omis- valtion avustusosuus harkinnanvarainen.
23806: tamat Lahden taideteollinen oppilaitos ja Lah- Taideteollinen oppilaitos tarvitsisi uusia ope-
23807: den kultaseppäkoulu siirretään valtion omistuk- tusaloja, lähinnä tuotesuunnitteluun ja ammatti-
23808: seen 1. 8. 1979. Koska oppilaitokset ovat lajis- maalaukseen liittyen. Nykyinen tilanahtaus ja
23809: saan ainoita ja palvelevat koko valtakuntaa, rat- uudet opetusosastot vaativat oppilaitol~sen seu-
23810: kaisuehdotus on koulutuspoliittisesti perusteltu raavan rakennusvaiheen suunnittelun käynnistä-
23811: ja kustannusrakenteeltaan oikeudenmukainen. mistä ja toteuttamista lähivuosien aikana.
23812: Oppilaitokset ehdotetaan siirrettäviksi erillisinä Olisikin paikallaan, että luvun 29.62 perus-
23813: ja yhdistettäviksi vuonna 1980. Taideteollinen teluissa lausuttaisiin: "Eduskunta edellyttää,
23814: oppilaitos ehdotetaan yhdistettäväksi Lahdessa että hallitus selvittää mahdollisuudet yhdistää
23815: toimivan valtion kotiteollisuusopettajaopiston Lahden taideteollisen oppilaitoksen hallinto kul-
23816: kanssa. Toimintamalli olisi parempi, jos kulta- taseppäkoulun kanssa jo 1. 8. 1979 alkaen ja
23817: seppäkoulu liitettäisiin heti valtiollistamisajan- että myös taidekoulu siirretään valtiolle. Li-
23818: kohtana 1. 8. 1979 muuhun kokonaisuuteen, säksi jatkorakentamiselle on luotava suunnit-
23819: varsinkin kun kultaseppäkoululla ja ·taideteolli- telu- ja rahoitusedellytykset. Niinikään uudet
23820: sella oppilaitoksella jo tällä hetkellä on yhtei- opetusosastot, ainaldn tuotesuunnittelukoulu-
23821: nen hallinto. tus, tulee käynnistää lähivuosina."
23822: Lahdessa toimii kaupungin omistuksessa suo- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
23823: raan opetusministeriön alainen taidekoulu. Sillä
23824: on yhteinen hallinto ja luottamushenkilöjohto että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23825: taideteollisen oppilaitoksen ja kultaseppäkoulun 1979 tulo-. ;a menoarvioon 580 000
23826: kanssa. Tarkoituksenmukaista olisi, jos tämä markkaa Lahden taidekoulun siirtämi-
23827: vapaita taiteilijoita kouluttava oppilaitos siirret- seksi valtion haltuun.
23828: täisiin myös valtion omistukseen. Sen Oppilas-
23829: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
23830:
23831: Matti Luttinen Salme Myyryläinen Helge Talvitie
23832: 1978 vp. 615
23833:
23834: Raha-asia-aloite n:o 587.
23835:
23836:
23837:
23838:
23839: Luttinen· ym.: Määrärahan osoittamisesta Lahden teknillisen op-
23840: pilaitoksen laajennuksen suunnitteluun.
23841:
23842:
23843: E d u s k u n n a 11 e.
23844:
23845: Lahden teknillisen oppilaitoksen laajentami- vähemmän. Paikkakunnalla on lisätty yleisten
23846: nen on ollut esillä valtion KTS-suunnitelmissa. ammattikoulujen oppilaspaikkoja ja linjavalikoi-
23847: N. 10 miljoonan markan investoinnin aloitta- maa. Koulutuspoliittisesti olisi järkevää, jos
23848: misvuosiksi on merkitty 1980 tai 1981 riip- samalla pa1kkakunnahla tarjoutuisi jatkokoulu-
23849: puen siitä, saadaanko hankkeeseen työllisyysva- tusmahdollisuuksia teknillisessä opetuksessa.
23850: roja. Lahden teknillisen oppilaitoksen antama ope-
23851: Päijät-Hämeessä vuoden 1977 aikana suori- tus keskittyy lähes täysin puu- ja rakennus-
23852: tettu työvoimatutkimus ja vuoden 1978 syksyl- alaan. Elinkeinoelämän koulutustarpeeseen pe-
23853: lä valmistuva koulutustarvetutkimus osoittavat, rustuvien sdvitysten pohjalta tulisi Lahden tek-
23854: että alueella kaivattaisiin kipeimmin lisää tek- nillisessä oppilaitoksessa koulutusta laajentaa
23855: nillisen alan oppilaspaildwja. Ottaen huomioon konealalla seikä aloittaa sähköalan koulutus. Ny-
23856: Lahden talousalueen teollisuuspainotteinen elin- kyisissä tiloissa koulutusta ei voida lisätä. Laa-
23857: keinorakenne tulisi teknillisessä koulussa ja jennus on välttämätön. Oppilaitoksen alustavien
23858: opistossa lisätä aloitus- ja oppilaspaikkojen arvioiden mukaan lisätilan tanpeet ovat neliö-
23859: määrää. Verrattaessa teknillisen alan koulutuk- määrältään n. 3 500 m 2 •
23860: sen ,aloituspaikkoja sekä teollisuuden ja raken- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
23861: nustoiminnan työpaikkojen suhdetta huoma-
23862: taan Lahden talousalueella selvä vinoutuma. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23863: Kun Lahden teknillisessä oppilaitoksessa tarve 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
23864: huomioon ottaen tulisi olla enemmän teknilli- 29.76.74 500 000 markan määrärahan
23865: sen alan koulutuspaikkoja kuin suhteellisesti Lahden teknillisen oppilaitoksen laajen-
23866: keskimäärin koko maassa, on Lahdessa niitä nuksen suunnittelua varten.
23867: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
23868:
23869: Matti Luttinen Salme Myyryläinen Helge Talvitie
23870: 616 1978 vp.
23871:
23872: Raha-asia-aloite n:o 588.
23873:
23874:
23875:
23876:
23877: Luttinen: Määrärahan osoittamisesta Tolkkoon rautatien alikul-
23878: kusillan rakentamisen käynnistämiseksi työllisyystyönä Järve-
23879: lässä.
23880:
23881:
23882: Ed u s kun n a 11 e.
23883:
23884: Riihimäen-'-Lahden-Kouvolan radan säh- sähköistyksen yhteydessä oli tarkoituksena ra-
23885: köistys keväå1lä 1977 aiheutti liikenteen nopeu- kentaa tarvittavat alikulkusillat järjestyksessä,
23886: tuessa huomattavaa liikenneturvallisuuden heik- mutta Järvelä jäi väliin. Tästä syystä siltatyöt
23887: kenemistä radan monien ylityspaikkojen kohdal- tulisi kiireellisesti saada käyntiin.
23888: la. Erääksi vaarallisimmista tasoylikäytävistä jäi Alikulkusillan ja tiejärjestelyjen kokonaiskus-
23889: Koskisen. sahan käyttämä ns. Tolkkoon alikul- tannukset on arvioitu n. 2,4 mmk:ksi, josta
23890: kusillan paikka Järvelässä, jossa radan poikki sillan osuus on n. 1,7 mmk.
23891: päivittäin kulkee n. 450 henkilön työmatka ja Edellä olevan perusteella ehdotan,
23892: n. 100 raskaassa lastissa olevaa kuorma-autoa.
23893: Näkyvyysalue paikalla on varsin rajoitettu eikä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23894: raskas liikenne pysty kulkemaan radan poikki 1979 tulo- ;a menoarvioon momentil-
23895: riittävällä nopeudella. Toisaalta työmatkalii- le 31.90.79 (valtioneuvoston käytettä-
23896: kenne vaatisi oman kevyen liikenteen ylikulku- väksi työllisyyden turvaamiseksi)
23897: siltansa. 600 000 markan määrärahan Tolkkoon
23898: Alikulkusillan. suunnitelmat siihen liittyvine rautatien alikulkusillan rakentamisen
23899: liikennejärjestelyineen on tehty kunnan toimes- käynnistämiseksi vuoden 1979 aikana
23900: ta ja VR:n osuutena siltapiirustukset. Radan Järvelässä.
23901: Hel~i~gissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
23902: Matti Luttinen
23903: 1978 vp. 617
23904:
23905: Raha-asia-aloite n:o 589.
23906:
23907:
23908:
23909:
23910: Maijala ym.: Määrärahan osoittamisesta Kurun-Virtain maan-
23911: tien peruskorjauksen käynnistämiseksi.
23912:
23913:
23914: E d u s kun n a 11 e.
23915:
23916: Näsijärven länsipuolinen maantie on Kurun varten olisi katsottu toistaiseksi tarpeelliseksi
23917: kirkonkylän ja Virtain Koronkylän väliseltä laatia suunnitelmia tien suuntauksen ja raken-
23918: osalta heikkokuntoista ja kelirikoille hyvin al- teen parantamiseksi. Tämähän on tienkäyttäjien
23919: tista soratietä. Kallion tienhaaran ja Vaskive- ja tienrakentajien ainainen noidankehä: koska
23920: den välillä on vuosittain ollut voimassa 6 ton- tie on heikko, käyttävät autoilijat· mahdolli-
23921: nin kelirikkorajoitus. Välille on myös jouduttu suuksien mukaan parempia ja pitempiä yhteyk-
23922: asettamaan heikosta liikennöitävyydestä johtuen siä, ja koska liikennettä ei näin ollen ole toi-
23923: nopeusrajoituksia. Suoritettujen liikennelasken- siin teihin verrattuna riittävästi, ei korjaustoi-
23924: tojen mukaan sekä tien varressa havaintoja menpiteisiin ryhdytä määrärahojen ollessa ra-
23925: tehneiden henkilöiden laskelmien mukaan tiel- jalliset.
23926: lä liikkuu vuodenajasta ja viikonpäivästä riip- Tienkäyttäjien ja ennen muuta raskaan lii-
23927: puen 400-800 autoa vuorokaudessa. Kesäisin kenteen kannalta tämä yhteys olisi näiltä seu-
23928: ja viikonloppuisin liikenne on vilkkaimmillaan. duilta ja pohjoisempaakin etelään suuntautuvan
23929: Tien kapeus, tienreunojen pehmeys, tien mut- liikenteen parhaita suuntavaihtoehtoja, sillä jat-
23930: kaisuus ja mäkisyys aiheuttavat matkustajille koyhteys Ylöjärveltä Rajasalmen sillalle on ra-
23931: ja autoilijoille huomattavia onnettomuusriske- kennettu, ja siitä Helsinkiin menevälle valta-
23932: jä. Aivan hiljattainkin on tapahtunut usean tielle rakennetaan lähiaikoina suora yhteys
23933: henkilön kuolemaan johtanut liikenneonnetto- TVL:n suunnitelmien mukaan. ·
23934: muus erään tälle tielle tyypillisen pienen mäen- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
23935: nyppylän laella. taen,
23936: TVL:n Hämeen piirin laatimassa tieverkon
23937: runko- ja kehittämissuunnitelmassa tämä tie on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23938: luokiteltu kokoojatieksi. Liikennöitävyyspää- 1979 tulo- ja menoarvioon 700 000
23939: määrän toteutuneisuus nykytilanteessa on ar- markan määrärahan Kurun-Virtain
23940: vioitu vain luokkaan 60-79. Välillä on yksi maantien suuntauksen ja rakenteen pa-
23941: painorajoitteinen silta. Koska tie on heikko- rantamista varten sekä työn aloittami-
23942: kuntoinen, ei sille ole ohjautunut TVL:n mie- seksi.
23943: lestä riittävästi liikennettä, jotta tätä tieväliä
23944: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
23945:
23946: Matti Maijala Hannu Tenhiälä
23947:
23948:
23949:
23950:
23951: 78 0878005881
23952: 618 1978 vp.
23953:
23954: Raha-asia-aloite n:o 590.
23955:
23956:
23957:
23958:
23959: Maijala ym.: Määrärahan osoittamisesta Virtain-Peräseinäjoen
23960: maantien tieosien 05-06 tehostettua kunnossapitoa varten.
23961:
23962:
23963: Eduskunnalle.
23964:
23965: Maantie n:o 694 Virrat-Peräseinäjoki, tie- koko pituudeltaan, koska Seinäjoen suuntaan
23966: osat 05-06 Virtain kaupungin alueella, vaa- ja Seinäjoen suunnasta käsin pidetään maan-
23967: tisi tässä vaiheessa kiireellisesti tehostettua tietä 694 sopivana kokoojatienä. Se lyhentää
23968: kunnossapitoa. matkaa itään ja etelään suuntautuvissa kulje-
23969: Tehostettu kunnossapito on kyseisellä maan- tuksissa, samoinkuin idästä ja etelästä Seinä-
23970: tiellä toteutettu ensimmäisen kerran v. 1966, joelle.
23971: jolloin tie on päällystetty öljysoralla. Routimi- Vuoden 1975 aikana on TVL:n Hämeen
23972: sesta ja tienrungon heikosta kantavuudesta piirin toimesta aloitettu Peräseinäjoen rajalta
23973: johtuen on öljysorapäällyste tuhoutunut, minkä Virroille päin pienellä matkalla kyseisten tie-
23974: johdosta ko. tieosat jouduttaneen lähiaikoina osien tehostetun kunnossapidon työt, jotka on
23975: muuttamaan savisorapintaisiksi, ellei nopeasti toistaiseksi määrärahojen puuttuessa keskey-
23976: toteuteta tehostettua kunnossapitoa. Kyseessä tetty. Ne olisi saatava päätökseen. Suunnitel-
23977: oleva noin 13 kilometrin pituinen osuus Vir- mat ovat valmiina. Tämä työkohde soveltuu
23978: tain Kurjenkylästä lähelle Peräseinäjoen rajaa myös työllisyystyönä toteutettavaksi.
23979: on todella kurjassa kunnossa. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
23980: Raskaat kuljetukset ovat lisääntyneet tällä nioittaen,
23981: tieosalla lähinnä siksi, että Vapon toimesta on
23982: aloitettu polttoturpeen kuljetukset tien var- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23983: ressa sijaitseviha turvesoilta Virtain ja Perä- 1979 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
23984: seinäjoen rajamailla. Liikennettä on huomatta- markan määrärahan Virtain-Peräsei-
23985: vasti lisännyt myös uuden valtakunnallisen näjoen maantien tieosien 05-06 tehos-
23986: poikittaistien kantatie 65:n valmistuminen tettua kunnossapitoa varten.
23987: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
23988:
23989: Matti Maijala Hannu Tenhiälä
23990: 1978 vp. 619
23991:
23992: Raha-asia-aloite n:o 591.
23993:
23994:
23995:
23996:
23997: Majlander ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen ja Yhdysval-
23998: tojen kulttuurivaihtotoimintaa varten.
23999:
24000:
24001: E d u s k u n n a 11 e.
24002:
24003: Viime vuosikymmeninä on Suomen ja mui- rahasäätiö perustaneet Suomi-Amerikka Kult-
24004: den maiden kesken tapahtuva kulttuurivaihto tuuri-instituutin ja panneet sen toiminnan käyn-
24005: kehittynyt monipuoliseksi, mutta siinä on vielä tiin. Suomi-Amerikka Kulttuuri-instituutin toi-
24006: monia puutteitakin. Huomio kiinnittyy erityi- mintaa ohjaa ja valvoo hallitus, jossa ovat edus-
24007: sesti niihin maihin, joiden kanssa Suomella ei tettuina maamme yliopistot ja muut USA:n
24008: ole vielä bilateraalisia kulttuurisopimuksia, vaik- kulttuurivaihtoa hoitavat järjestöt sekä viran-
24009: ka niiden kanssa tapahtuvaa kulttuurivaihtoa omaiset. Instituutin toimintaan on budjettiesi-
24010: kohtaan tunnetaan runsaasti mielenkiintoa. tyksessä varattu 100 000 markan määräraha,
24011: Suomen ja Yhdysvaltojen välinen kulttuuri- mutta se on täysin riittämätön. Instituutti on-
24012: vaihto on eräs sellainen alue, jolla kysyntä ylit- kin yhdessä em. liiton ja apurahasäätiön kanssa
24013: tää käytettävissä olevat mahdollisuudet. Tämä joutunut turvautumaan keräystoimintaan. -
24014: koskee kulttuurinäyttelyitä ja erityisesti jatko- Suomi-Amerikka Yhdistysten Liitto on saa-
24015: opiskelu- ja tutkimusrahoja. Suomen osalta ovat nut opetusministeriön kautta vähäistä avus-
24016: Asia- ja Fulbright-ohjelmat olleet tähän saakka tusta budjettivaroista. - Suomen ja Yhdys-
24017: merkittäviä tekijöitä apurahojen jakajina. Vuo- valtojen kesken tapahtuvan kulttuurivaihdon
24018: sien kuluessa on niiden jakamien apurahojen kehittämiseen tähtäävää Suomi-Amerikka Kult-
24019: määrä kuitenkin supistunut kymmenistä noin tuuri-instituutin toimintamäärärahaa olisi näin
24020: kymmeneen kumpaakin maata kohden, mikä on ollen korotettava.
24021: alle 10 % pätevien hakijoiden määrästä. Haki- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
24022: joiden määrä on lisääntynyt yliopistojen ja taen,
24023: korkeakoulujen lukumäärän lisääntyessä. Huo-
24024: mioon ottaen USA:n tieteellisen koulutuksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24025: ja tutkimuksen korkean tason olisi apurahajär- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
24026: jestelmää kehitettävä. 29.98.23 lisäyksenä 100 000 markkaa
24027: Edellä mainitun epäkohdan korjaamiseksi ja Suomi-Amerikka Kulttuuri-instituutille
24028: muun kulttuurivaihdon tehostamiseksi ovat käytettäväksi Suomen ja Yhdysvaltojen
24029: Suomi-Amerikka Yhdistysten Liitto ja sen apu- kulttuurivaihtotoimintaa varten.
24030: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
24031:
24032: Olavi Majlander Antero Juntumaa Ulla Järvilehto
24033: Veikko J. Matikkala Erkki Korhonen Raino Westerholm ·.
24034: Impi Muroma
24035: 620 1978 vp.
24036:
24037: Raha-asia-aloite n:o 592.
24038:
24039:
24040:
24041:
24042: Majlander ym.: Määrärahan osoittamisesta aiennuslippujen järjes-
24043: tämiseksi eläkeläisille linja-autoissa.
24044:
24045:
24046: E d u s k u n n a II e.
24047:
24048: Henkilöliikenteen matkalippujen hinnat ovat sosiaalipalveluja. Tämän vuoksi eläkeläisten
24049: maassamme useastakin syystä tavanomaista kal- matkakustannukset saattavat kohota hyvinkin
24050: liimmat. Yksi syy on se, että maamme on har- korkeiksi. Verrattuna työikäiseen väestöön elä-
24051: vaan asuttu ja välimatkat ovat pitkiä. Valtio keläiset ovat siinäkin suhteessa huonommassa
24052: perii ajoneuvoliikenteestä huomattavia määriä asemassa, että he eivät voi vähentää matkakulu-
24053: erilaisina veroina ja maksuina. Maamme ilmas- ja verotettavasta tulostaan. Näin ollen olisi pai-
24054: tollisten olojen vuoksi ajoneuvokaluston on ol- kallaan, että yhteiskunta tukisi sopivalla tavalla
24055: tava ensiluokkaista. Korkeista matkalippujen eläkeläisten mahdollisuuksia käyttää hyväkseen
24056: hinnoista joutuvat kuitenkin kärsimään erityi- yleisiä kulkuneuvoja. Tästä aiheutuvat netto-
24057: sesti vähävaraiset ja ne, joiden liikkuminen menot saattaisivat jäädä alhaisiksikin, sillä elä-
24058: muuten kuin kulkuneuvoja käyttäen on vai- keläiset voivat ajoittaa liikkumisensa sellaiseen
24059: keaa. Tällainen ryhmä on erityisesti eläkeläiset. vuorokauden aikaan, jolloin kalusto on muuten
24060: Eläkeläisten liikkumisen helpottamiseksi val- vajaakäytössä. Koska ei voida olettaa, että vai-
24061: tionrautatiet myöntää kansaneläkeläisille 50 keassa kustannuskriisissä kamppaileva yksityi-
24062: %: n alennuksen kotimaan liikenteessä. Sama nen linja-autoliikenne myöntäisi vapaaehtoisesti
24063: alennus on voimassa myös Pohjolan Liiken- alennuksia eläkeläisille, olisi valtion tulo- ja
24064: teen linja-autoissa, joissa muutenkin voidaan menoarvioon otettava määräraha alennuslippu-
24065: käyttää valtionrautateiden matkalippuja. Myös jen järjestämiseksi eläkeläisille linja-autoliikene
24066: eräät kunnalliset liikennelaitokset myöntävät teessä.
24067: eläkeläisille ja invalideille alennuksia normaa- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
24068: lista lipun hinnasta. Sen sijaan yksityinen linja- nioittaen,
24069: autoliikenne perii eläkeläisiltä normaalin kulje-
24070: tusmaksun. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24071: Toisaalta eläkeläiset joutuvat turvautumaan 1979 tulo- ja menoarvioon 15 milj. mar-
24072: julkisiin liikennepalveluihin muuta väestöä huo- kan määrärahan käytettäväksi alennus-
24073: mattavasti useammin. Hehän joutuvat asioi- lippujen järjestämiseen eläkeläisille linja-
24074: maan mm. lääkäreissä ja noutamaan erilaisia autoissa.
24075: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
24076:
24077: Olavi Majlander Impi Muroma Antero Juntumaa
24078: Veikko J. Matikkala Sauli Hautala Erkki Korhonen
24079: Raino Westerholm Jorma Fred Ulla Järvilehto
24080: 1978 vp. 621
24081:
24082: Raha-asia-aloite n:o 593.
24083:
24084:
24085:
24086:
24087: Majlander ym.: Määrärahan osoittamisesta vapaaehtoisesti ennen-
24088: aikaiselle eläkkeelle siirtyvien rintamaveteraanien ylimääräi-
24089: siin eläkkeisiin.
24090:
24091:
24092: E d u s k u n n a 11 e.
24093:
24094: Sotiemme veteraaneista monet ovat edelleen seksi. Tässä tapauksessa suoritetta1s11n valtion
24095: työelämän palveluksessa, vaikka sotavuodet varoista eläkkeen myöntävälle eläkelaitokselle
24096: ovat ratkaisevasti heikentäneet heidän terveyt- ne kulut, jotka aiheutuvat vapaaehtoisen eläk-
24097: tään ja alentaneet heidän työkykyään. Veteraa- keen myöntämisestä. Eläkkeen saamisen ehtona
24098: nien pitäminen työelämässä tuntuu kohtuutto- tulisi lisäksi olla se, että työnantaja palkkaa
24099: malta ottaen huomioon sen, että samanaikaisesti eläkkeelle siirtyvän työntekijän tilalle työttö-
24100: maassa on kymmeniä tuhansia nuoria vailla työ~ mänä olevan nuoren.
24101: paikkaa. Kansantaloudellisesti ajatellen olisi Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
24102: edullisempaa päästää veteraanit vapaaehtoisesti nioittaen,
24103: ennenaikaiselle osaeläkkeelle ja palkata heidän
24104: tilalleen nuoria työntekijöitä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24105: Veteraanien eläkkeelle siirtyminen tulisi jär- 1979 tulo- ja menoarvioon 50 milj. mar-
24106: jestaa vapaaehtoisuuden pohjalle. Eläkkeen kan määrärahan käytettäväksi vapaa-
24107: määrä olisi riippuvainen siitä, miten monta ehtoisesti ennenaikaiselle eläkkeelle siir-
24108: vuotta eläkkeensaajalla on vielä aikaa normaa- tyvien rintamaveteraanien ylimääräisiin
24109: liin eläkeikään, jolloin eläke nousee täysimääräi- eläkkeisiin.
24110: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
24111:
24112: Olavi Majlander Impi Muroma Antero Juntumaa
24113: Veikko J. Matikkala Sauli Hautala Erkki Korhonen
24114: Raino Westerholm Jorma Fred Ulla Järvilehto
24115: 622 1978 vp.
24116:
24117: Raha-asia-aloite n:o 594.
24118:
24119:
24120:
24121:
24122: Majlander ym;: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtionapu-
24123: na raittiustyöhön ja alkoholijuomista aiheutuvien haittojen
24124: ehkäisemiseen.
24125:
24126:
24127: E d u s k u n n a 11 e.
24128:
24129: Valtion raittius- ja alkoholiasiain neuvottelu- Alkoholin kulutus on viime vuosina yhä
24130: kunta esitti 18. 3. 1977 päivätyssä kirjeessään, noussut, joten sen hillitsemiseksi olisi tehtävä
24131: että raittiustyöhön tarkoitettu määräraha olisi kaikki mahdollinen. Tällöin ei voida pitää rait-
24132: korotettava niin, että se vastaa 1 markkaa 50 tiustyön merkitystä vähäisenä, vaan sitä olisi
24133: penniä asukasta kohden. Palkkatason nousu ja tehostettava. Ellei ehdotettua korotusta valtion
24134: muiden kustannuksien kallistuminen edellyttä- tulo- ja menoarvioon saada, raittiusjärjestöjen
24135: vät neuvottelukunnan mukaan, että raittius- toiminta heikkenee aikana, jolloin sen pitäisi
24136: järjestöjen valtionapu pysyy vähintään rahanr olla erityisen voimakasta.
24137: arvon alenemista vastaavana. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24138: Hallitus esittää vuoden 1979 tulo- ja meno- nioittaen,
24139: arvioon raittiustyöhön käytettäväksi valtion-
24140: apuna 5,9 miljoonaa markkaa, joka vastaa 1,25 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24141: markkaa asukasta kohti. 1979 tulo- ;a menoarvioon momentille
24142: Kun määräraha on ollut useita vuosia muut- 3 3 .51.50 (valtionapu raittiustyöhön se-
24143: tamattomana ja jatkuvasti on tapahtunut kus- kä alkoholijuomista aiheutuvien haitto-
24144: tannusten nousua, on esitetty määräraha riit- ;en ehkäisemiseen) lisäyksenä 1 200 000
24145: tämätön. markkaa.
24146: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
24147:
24148: Olavi Majlander Erkki Korhonen
24149: Veikko J. Matikkala Impi Muroma
24150: Sauli Hautala Ulla Järvilehto
24151: Antero Juntumaa Raino Westerholm
24152: 1978 vp. 623
24153:
24154: Raha-asia-aloite n:o 595.
24155:
24156:
24157:
24158:
24159: Majlander ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta asunnotto-
24160: mien alkoholistien hoito- ja huoltokotien, ensisuojien ja mui-
24161: den vastaavien toimintayksikköjen perustamiskustannuksiin.
24162:
24163:
24164: Ed u s kun n a II e.
24165:
24166: Eräs väestöryhmä, joka jatkuvasti on jäänyt myksenä. Tämä on periaatteessa hyväksyttävä
24167: maamme asunto-oloja kehitettäessä muista jäl- lähtökohta, mutta jättää valitettavasti nykyisten
24168: keen, on rappioalkoholistit. Heitä majailee run- hoitoresurssien riittämättömyyden vuoksi liian
24169: saasti varsinkin pääkaupunkiseudulla, mutta monet avun ja hoidon sekä asunnon tarpeessa
24170: heidän lukumääränsä on vapaamielisen alkoholi- olevat järjestelmän ulkopuolelle. Sen vuoksi
24171: politiikan tuloksena lisääntynyt myös muilla tulisi nopeasti pyrkiä rakentamaan riittävä mää-
24172: suuremmilla paikkakunnilla. rä hoito- ja huoltokoteja sekä ensisuojia, jotka
24173: Rappioalkoholistien ongelmana ovat ensi- tarjoaisivat suoja..'1 sadetta ja pa~kkasta vastaan
24174: sijaisesti kehnot asumiso1osuhteet. Tämän kor- sekä myös tarvittavan hoidon. Kun valtio saa
24175: jaamiseksi muutettiin joitakin vuosia sitten ns. suurimman hyödyn alkoholin myyntituloista, tu-
24176: PAV-lakia siten, että sen perusteella voidaan lisi sen osallistua nykyistä suuremmalla panok-
24177: kunnille myöntää avustusta alkoholisteille tar- sella hoito- ja huoltokotien sekä ensisuojien ra-
24178: koitettujen hoito- ja huoltokotien sekä ensisuo- kentamiseen alkoholin uhreille.
24179: jien rakentamiseen. Kunnilla ei kuitenkaan ole Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24180: ollut riittävää kiinnosbusta rakentaa näitä lai- nioittaen,
24181: tOksia tarvetta vastaavasti. Sen seurauksena
24182: monet asunnottomat a1koholistit joutuvat yöpy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24183: mään talvisaikanakin lautahökkeleissä, roska- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
24184: laatikoissa, porraskäytävissä tai muissa vastaa- 33.54.32 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
24185: vissa paikoissa. Useat menehtyvät pakkasessa, käytettäväksi päihdyttävien aineiden
24186: kun .. heillä ei ole mitään yösijaa. Rappioalko- väärinkäyttäjien huollosta annetun lain
24187: holistien asunt<rongelma on kansallinen häpeä- (96/61, muut. 1108/74) 11 a §:ssä
24188: tahra, joka valtiovallan tulisi kiireesti ratkaista. tarkoitettujen toimintayksiköiden perus-
24189: Asunnottomien alkoholistien ongelmaa on tamiskustannuksiin.
24190: tarkasteltu tähän mennessä hoitoonohjauskysy-
24191: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
24192:
24193: Olavi Majlander Erkki Korhonen
24194: Veikko J. Matikkala Impi Muroma
24195: Sauli Hautala Ulla Järvilehto
24196: Antero Juntumaa Raino Westerholm
24197:
24198:
24199:
24200:
24201: .
24202: 624 1978 vp.
24203:
24204: Raha-asia-aloite n:o 596.
24205:
24206:
24207:
24208:
24209: Majlander ym.: Määrärahan osoittamisesta Tähkäpäät r.y:n alko-
24210: holistien ja narkomaanien hoitokodin perustamiskustannuk-
24211: siin.
24212:
24213:
24214: Eduskunnalle.
24215:
24216: Vuonna 1976 on perustettu Tähkäpäät ry. Huomioon ottaen yhdistyksen toiminnan laa-
24217: -niminen yhdistys, jonka kotipaikka on Helsin- dun ja merkityksen alkoholistien ja narkomaa-
24218: gin kaupunki. Yhdistyksen tarkoituksena on nien auttamiseksi ihmisarvoiseen elämään sekä
24219: toimia kristillisellä pohjalla alkoholistien ja nar- heidän patauttamisekseen normaaliin työelä-
24220: komaanien keskuudessa. Tarkoituksensa toteut- mään, tämä toiminta on kiireellisen tuen tar-
24221: tamiseksi yhdistys perustaa ja ylläpitää voittoa peessa.
24222: tavoittelematta hoitokoteja sekä hankkii niitä Päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien
24223: varten tarvittavia huoneistoja ja kiinteistöjä. huollosta annettua lakia ( 96/ 61) muutettiin 31.
24224: Yhdistyksen toiminta tapahtuu vapaaehtoisin 12. 1974 annetulla lailla ( 1108/74) siten, että
24225: ystäväpalveluin ja uhrauksin. Yhdistyksellä on mm. yhdistysten ylläpitämiin päihdyttävien ai-
24226: viisi vapaaehtoista työntekijää, joista kahdella neiden väärinkäyttäjien hoitolaitoksiin voidaan
24227: on vankilatyölupa. He ulottavat matkojaan myöntää avustusta perustamis- ja käyttökustan-
24228: alkoholistisairaaloihin ja vankiloihin Etelä-Suo- nuksiin valtion tulo- ja menoarvion rajoissa.
24229: messa. Tästä toiminnasta jo yksistään aiheutuu Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
24230: toiminnallisia kustannuksia, jotka yhdistys on
24231: suorittanut omista varoistaan. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24232: Yhdistyksen toiminnasta johtuen ovat muo- 1979 tulo- ja menoarvioon luvun 33.55
24233: dostuneet erittäin engelmallisiksi vankiloista uudelle momentille 100 000 markkaa
24234: vapautuvien alkoholistien ja narkomaanien Helsingissä toimivalle Tähkäpäät r.y.
24235: asunto- ja hoitokysymykset. Yhdistyksen hank- -nimiselle yhdistykselle käytettäväksi al-
24236: kima alkupääoma ei ole yltänyt tarvittavan koholistien ja narkomaanien hoitokodin
24237: hoitokodin perustamiseen. perustamiskustannuksiin.
24238: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
24239:
24240: Olavi Majlander Sauli Hautala Impi Muroma
24241: Veikko J. Matikkala Erkki Korhonen Ulla Järvilehto
24242: Raino Westerholm
24243: 1978 vp. 625
24244:
24245: Raha-asia-aloite n:o 597.
24246:
24247:
24248:
24249:
24250: Majlander ym.: Määrärahan osoittamisesta Vihreä Keidas r.y:n
24251: toiminnan tukemiseen.
24252:
24253:
24254: E d u s k u n n a 11e.
24255:
24256: Huumausaineiden käyttö on saavuttanut minnanohjaaja, jotka suorittavat ennaltaehkäi-
24257: maassamme huolestuttavat mittasuhteet. Huu- sevää huumeinformaatiotyötä mm. kouluissa ja
24258: meiden käyttö on epäsuorasti vaikuttanut myös eri laitoksissa. Kenttätyöhön ei ole voitu pal-
24259: väkivaltarikollisuuden kasvuun. Ei ole harvi- kata omaa työntekijää, vaan sitä suoritetaan
24260: naista, että huumeaineiden käyttäjät, tarvites- n. 30 vapaaehtoisen työntekijän voimin. Kai-
24261: saan rahaa huumeiden ostoon, syyllistyvät vä- ken kaikkiaan vapaaehtoisia työntekijöitä on
24262: kivaltarikoksiin, ryöstöihin ja muihin omai- n. 80, jotka osallistuvat mahdollisuuksiensa
24263: suusrikoksiin. mukaan etsintä- ja puhutteluryhmien toimin-
24264: Huumausaineiden käyttäjien auttaminen irti taan. Mm. Helsingin rautatieaseman tunnelis-
24265: huumeiden käytöstä on osoittautunut erittäin sa käy 2-3 ryhmää viikottain. Mainitun etsin-
24266: vaikeaksi. Pääpainon huumeiden vastustamis- tä- ja puhuttelutoiminnan kautta on tavoitettu
24267: työssä tulisikin olla ennalta ehkäisevissä toi- n. 6-8 000 päihdeongelmaista henkilöä vuo-
24268: menpiteissä. Samalla on kuitenkin pyrittävä sittain.
24269: myös auttamaan huumausaineiden käyttäjiä Yhdistyksen järjestämiin seminaareihin ja
24270: pääsemään eroon aineiden käytöstä. Tämän kesäleireihin on osallistunut keskimäärin n.
24271: työn tulee pakostakin olla yksilöllistä ja riit- 50 henkilöä tapahtumaa kohti. Yhdistyksen
24272: tävän pitkäaikaista sekä tavallisia arkiyhteyk- tärkeä työmuoto on narkomaanien kuntoutus
24273: siä luovaa. työterapian avulla. Yhdistys pyrkii hankkimaan
24274: Parhaita tuloksia tässä suhteessa on saavu- suojatyöpaikkoja narkomaaneille.
24275: tettu kristillisellä vapaaehtoisella pohjalla toi- Saadut kokemukset ovat osoittaneet, että
24276: mivissa järjestöissä, jotka pyrkivät erityisesti monet huumenuoret on tämän toiminnan
24277: huumenuorten kaikinpuoliseen auttamiseen. avulla voitu ohjata hoitoon ja kuntouttaa yh-
24278: Eräs vanhimmista yhdistyksistä on Vihreä teiskuntakelpoisiksi. Yhteiskunnalle on siis
24279: Keidas ry., joka on jengi- ja Darkomaanityö- edullisempaa sijoittaa varoja narkomaanien
24280: keskus ja joka pyrkii eri työmuotojen avulla hoitoon ja kuntouttamiseen kuin myöntää työ-
24281: auttamaan nuoria huumausaineiden käyttäjiä kykynsä menettäneille pelkästään eläke.
24282: vapautumaan aineista ja ohjaamaan heidät ta- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
24283: kaisin normaaliin yhteiskuntaelämään. nioittaen,
24284: Yhdistyksellä on keskuspaikka Helsingissä
24285: Kampinkatu 8 C. Rahojen puutteessa yhdistyk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24286: sen on pitänyt viime vuosina luopua Kalevan- 1979 tulo- ja menoarvioon luvun 33.55
24287: kadulla ja Mikonkadulla vuokrattuna olleista uudelle momentille 100 000 markan
24288: kenttätyöpisteistä. määrärahan käytettäväksi Vihreä Kei-
24289: Yhdistyksellä on tällä hetkellä kaksi osa- das r.y:n toiminnan tukemiseen.
24290: päiväistä työntekijää, toiminnanjohtaja ja toi-
24291: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
24292:
24293: Olavi Majlander Erkki Korhonen
24294: Veikko J. Matikkala Impi Muroma
24295: Sauli Hautala Ulla Järvilehto
24296: Antero Juntumaa Raino Westerholm
24297: 79 0878005881
24298: 626 1978 rd.
24299:
24300: Finansmotion nr 598.
24301:
24302:
24303:
24304:
24305: Malm m. fl.: Om anvisande av anslag för Martens Trädgårds-
24306: stiftelse.
24307:
24308:
24309: T i 11 R i k s d a g e n.
24310:
24311: Den strukturrationalisering som under senare försöksverksamhet och de resultat och rön man
24312: år pågått inom jord- och skogsbruket har bidra-. fått genom försöksverksamheten har därför
24313: git tili att minska antalet sysselsatta inom mycket snabbt kunnat omsättas i praktisk od~
24314: denna u-områdenas traditionella basnäring. I ling ute hos odlarna.
24315: den mån de människor som frigjorts från jord- Så har försök med olika uppbindningsmeto,
24316: och skogsbruk inte fått sysselsättning inom der, gödslingsförsök, planttäthetsförsök. och kli,
24317: industri ellet handel har en avfolkning av matregleringsförsök gjorts och nu planeras jämi
24318: bygdema skett. förande försök mellan olika tomat- och gurk-
24319: Inom Vasa län har den negativa .trend som sorter.
24320: bortflyttning innebär kunnat bromsas. genom Försöksstationens styrka är dess unika läge
24321: ett antallivskraftiga specialnäringar, varav växt- mitt i landets största växthusområde och dess
24322: husodling blivit .den kapske viktigaste special- informationsdagar då praktikens odlare får bet
24323: näringen. kanta sig med försöken och resultaten.. Dessa
24324: Inoni V asa län finns · ca 100 ha växthus- s.k. "öppet-husdagar" har möjliggjort en ome-;
24325: odlingyta vilket är . 33 %, av landets totala delbar feed-back mellan praktik och försök. Det
24326: växthusyta och 50 % av landets grönsaksod- som oftast brukar utgöra problem vid forsk,
24327: lingar under glas ellet plast. .. . nings- och försöksverksamhet inom de flest~;t
24328: Växthusodlingen som näring betraktat är områden - att snabbt få ut kunskapen till de
24329: relativt ny och expansiv och den internatio- som berörs och på ett sätt de förstår - det
24330: nella utvecklingen på området är snabb. För- har i stället blivit Martens styrka. Martens
24331: söks- och forskningsverksamhet inom. området Trädgårdsstiftelse har i budgeten för år 1978
24332: är även av största vikt för att näringens livs· beviljats ett anslag om 50 000 mark, vilket
24333: kraft skall· kunna bibehållas. kommer att användas för forskningsändamål.
24334: Martens Trädgårdsstiftelse har alltsedan 1969 Med hänvisning tili ovanstående motive~
24335: bedrivit tillämpad försöksverksamhet vid för- ringar föreslås vördsamt,
24336: söksanstalten i Övermark. Försöksstationens
24337: gynnsamma läge i odlingens. kärna har gett ena- att Riksdagen i statsförslaget för .år
24338: stående möjligheter till en impulsgivande sti- 1979 på mom. 30.30.47 måtte upptaga
24339: mulans inför konkreta och angelägna forsk- 50 000 mark för Martens Trädgårds-
24340: nirigsuppgifter. Den försöksverksamhet som be- stiftelse.
24341: drivits kan beskrivas som praktisk tillämpad
24342: Helsingfors den 22 september 1978.
24343:
24344: Håkan Malm Christoffer Taxell Ragnar Granvik
24345: Elly Sigfrids Henrik Westerlund Kristian Gestrin
24346: Jutta Zilliacus
24347: 1978 vp. 627
24348:
24349: Raha-asia-aloite n:o 598. · Suomennos.
24350:
24351:
24352:
24353:
24354: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta Martensin Puutarhasäätiön
24355: toiminnan tukemiseen.
24356:
24357:
24358: E d u s k u n n a II e.
24359:
24360: Viime vuosina jatkunut maa- ja metsätalou- vuoksi voitu hopeasti toteuttaa käydinnön vilje-
24361: den rakennerationalisointi on ollut vaikutta" lyksessä eri viljelijöiden parissa. .;
24362: massa työllistettyjen määrän vähenemiseen täl- Täten on kokeita suoritettu erilaisin kytk~·
24363: lä kehitysalueiden perinteisellä peruselinkeinon~ mismehetelmin, lannoitus-, taimitiheys- sekä
24364: alalla. Sikäli kuin maa- ja metsätaloudesta va- ilmastorisäätelykokein ja nyt suunnitellaan saL
24365: pautuneet ihmiset eivät ole saaneet työtä teol- maokaltaisia kokeita tomaatti- ja kurkkulajik~
24366: lisi.mden tai kaupan palveluksessa, on tapah- keilla.
24367: tunut seutujen autioitumista: Koeaseman voimana on sen ainutlaatuinen
24368: Vaasan läänissä on tätä kielteistä poismuu- sijainti maan suurimman kasvihoonealueen kes::-
24369: ton suuntaa voitu jarruttaa eräillä elinvoimai- kellä ja sen tiedotuspäivät, joiden aikana vilje~
24370: silla erityiselinkeinoilla, joista kasvihuonevil- lijät voivat tutustua . kokeisiin ja tuloksiin.
24371: jelystä on ehkä tullut kaikkein tärkein. Nämä ns. "avoimien ovien päivät" ovat teh-
24372: Vaasan läänissä on n. 100 ha kasvihuone- neet mahdolliseksi välittömän. palautteen käy-
24373: pinta-alaa, mikä on 33 % maan koko kasvihuo- tännön ja kokeilun välille. Seikka, joka useim-
24374: nealasta ja 50 % maan lasin tai muovin alla min pyrkii luomaan pulman tutkimus- ja koe-
24375: tapahtuvasta vihannesviljelystä. toiminnassa useimmilla aloilla - nimittäin no-
24376: Kasvihuoneviljely on elinkeinona tarkastellen pea tiedon saattaminen asianasaisille ymmär-
24377: suhteellisen uusi ja laajeneva ja alan kansain- rettävällä tavalla - on päinvastoin muodos-
24378: välinen kehitys on nopeaa. Alan koe- ja tutki- tunut Martensin voimaksi. Martensin Puutarha-
24379: mustoiminta on mitä tärkein, jotta elinkeinon säätiölle on valtion vuoden 1978 tulo- ja meno-
24380: elinvoimaisuus voitaisiin säilyttää. arviossa myönnetty 50 000 markan määräraha,
24381: Martensin Puutarhasäätiö on jo vuodesta joka tullaan käyttämään tutkimustarkoituksiin.
24382: 1969 lähtien harjoittanut sovellettua kokeilu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24383: toimintaa koelaitoksessaan Övermarkissa. Koe- nioittaen,
24384: laitoksen suotuisa sijainti viljelyn ytimessä on
24385: suonut ainutlaatuiset mahdollisuudet rohkaise- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24386: ville virikkeille käytännön tärkeissä tutkimus- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
24387: tehtävissä. Harjoitettua koetoimintaa voidaan 30.30.47 50 000 markkaa Martensin
24388: kuvailla käytäntöön sovelletuksi koetoiminnaksi Puutarhasäätiön toiminnan tukemiseen.
24389: ja siitä saadut tulokset ja huomiot on sen
24390: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
24391:
24392: Håkan Malm Christoffer Taxell Ragnar Granvik
24393: Elly Sigfrids Henrik Westerlund Kristian Gestrin
24394: Jutta Zilliacus
24395: 628 1978 rd.
24396:
24397: Fitutnsmotion nr 599.
24398:
24399:
24400:
24401:
24402: Malm m. fl.: Om anvisande av anslag för utlokalisering av lant-
24403: mäteristyrelsens kartverksenhet i Vasa.
24404:
24405:
24406: T i 11 R i k s d a g e n.
24407:
24408: J augusti 1978 beslöt lantmäteristyrelsen enheten finns också reserverade i ett nybygge
24409: placera kartverksenheten i Vasa i enlighet med i centrum av Vasa.
24410: den s.k. utlokaliseringskommittt!ns enhälliga Med hänvisning till det ovan anförda föreslår
24411: förslag. Alla officiella instanser har uttalat sig undertecknade,
24412: för Vasa som placeringsort. Regionplaneför-
24413: bundet, länsstyrelsen och lantmäterikontoret i att Riksdagen i statsförslaget för år
24414: Uleåborg och Tavastehus har rekommenderat 1979 på moment 30.60.21 måtte uppta
24415: lokaliseringen. Enheten skulle placeras i anslut- ett tillägg om 210 000 mk för en ut-
24416: ning till länslantmäterikontoret vars arkiv en- lokalisering av lantmäteristyrelsens kart-
24417: heten är beroende av. Utrymmen för den nya verksenhet till V asa.
24418: Helsingfors den 26 september 1978.
24419:
24420: Håkan Malm Ragnar Granvik
24421: Elly Sigfrids Bror LiUqvist
24422: 1978 vp. 629
24423:
24424: Raha-asia-aloite n:o 599. Suomennos.
24425:
24426:
24427:
24428:
24429: Malm ytn.: Määrärahan osoittamisesta maanmittaushallituksen
24430: kartastoyksikön sijoittamiseksi Vaasaan.
24431:
24432:
24433: E d u s k u n n a II e.
24434:
24435: Elokuussa vuonna 1978 maanmittaushallitus varattu tiloja myös eräästä uudesta rakennuk-
24436: päätti sijoittaa kartastoyksikkönsä Vaasaan nk. sesta Vaasan keskustassa.
24437: hajasijoituskomitean yksimielisen ehdotuksen Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
24438: mukaisesti. Kaikki viralliset elimet ovat puol- taen,
24439: taneet Vaasaa sijoituspaikkakuntana. Seutukaa-
24440: valiitto, lääninhallitus ja Oulun sekä Hämeen- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24441: linnan maanmittauskonttorit ovat suositelleet 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
24442: tätä sijoittamista. Yksikkö oli tarkoitus sijoittaa 30.60.21 lisäyksenä 210 000 markkaa
24443: maanmittauskonttorin yhteyteen, jonka arkis- maanmittaushallituksen kartastoyksikön
24444: tosta yksikkö on riippuvainen. Yksikölle on sijoittamiseksi Vaasaan.
24445: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
24446:
24447: Håkan Malm Ragnar Granvik
24448: Elly Sigfrids Bror Lillqvist
24449: 630 1978 rd.
24450:
24451: Finansmotion nr 600.
24452:
24453:
24454:
24455:
24456: Malm m. fl.: Om anvisande av anslag för planering av ett regio-
24457: nalt veterinärmedicinskt laboratorium i Vasa.
24458:
24459:
24460: Till Riksdagen.
24461:
24462: · Pälsdjursodlingen har blivit en nanngsgren het för landsdelens pälsdjursodlare. En tili la-
24463: av betydelse för hela landets ekonomi. Den är boratoriet knuten veterinär skulle i Österbot-
24464: en sysselsättningsfaktor att räkna med och den ten ha ett rikt · fält för forskning angående
24465: tillför landet utländsk valuta. pälsdjurssjukdomar, avel m.m.
24466: De fles·va och de störs.ta pälsdjursf.armerna Hänvisande till det ovan anförda föreslår
24467: finns i Österbotten, När epidemier och förgift- undertecknade vördsamt,
24468: ningar hotar farmerna där, måste prover sändas
24469: ända tili Helsingfors för diagnos och · bestäm- att Riksdagen i statsförslaget för år
24470: mande av åtgärder. Det innebär en tidsförlust, 1979 på mom. 30.84.29 måtte upptaga
24471: som avsevärt kan öka skadans omfattning. ett anslag om 100 000 mark /ör plane-
24472: Hall statens veterinärmedicinska anstalt kunde ring av ett regionalt veterinärmedicinskt
24473: förlägga ett laboratorium till Österbotten, skul- laboratorium i V asa.
24474: le det betyda snabbare hjälp och större trygg-
24475: Helsingfors den 22 september 1978.
24476:
24477: Håkan Malm Jutta Zilliacus
24478: Elly Sigfrids Kristian Gestrin
24479: Christoffer Taxell Ragnar Granvik
24480: Henrik Westerlund Bror Lillqvist
24481: 1978 vp. 631
24482:
24483: Raha-asia-aloite n:o 600. Suomennos.
24484:
24485:
24486:
24487:
24488: Malm- ym.: Määrärahan osoittamisesta Vaasaan SIJOitettavan
24489: alueellisen eläinlääketieteellisen laboratorion suunnitteluun.
24490:
24491:
24492: Ed u s kun n a 11 e.
24493:
24494: Turkiseläintarhauksesta on tullut koko maan kiseläintarhaajille nopeampaa apua ja parempaa
24495: talouden kannalta merkittävä elinkeino. Se on turvallisuutta. Laboratorion eläinlääkärillä olisi
24496: merkittävä työllisyystekijä, joka tuo maahan turkiseläinten sairauksien, jalostuksen, siitok-
24497: ulkomaanvaluuttaa. sen ym. tutkimisessa Pohjanmaalla runsas työ-
24498: Useimmat ja suurimmat turkiseläintarhat kenttä.
24499: ovat -Pohjanmaalla. Kulkutautien ja myrkytys- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
24500: ten uhatessa tarhojen näytteet on lähetettävä nioittaen, -
24501: aina -Helsinkiin saakka taudin määritystä ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24502: toimenpiteitä varten. Tämä merkitsee ajanhuk- 1979 tulo- ia menoarvioon momentille
24503: kaa, 1rikä seikka voi huomattavasti lisätä va- 30.84.29 100 000 markan määrärahan
24504: hingon laajuutta. Jos valtion eläinlääketieteel- Vaasaan sijoitettavan alueellisen eläin-
24505: linen laitos voisi perustaa laboratorion Pohjan- lääketieteelliseTt laboratorion suunnitte-
24506: maalle, se merkitsisi maamme tämän osan tur- luun,
24507: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
24508:
24509: Håkan Malm Jotta Zilliacus
24510: Elly Sigfrids Kristian Gestrin
24511: Christoffer Taxell Ragnar Granvik
24512: Henrik Westerlund Bror Lillqvist
24513: 632 1978 rd.
24514:
24515: Finansmotion nr 601.
24516:
24517:
24518:
24519:
24520: Malm m. fl.: Om anvisande av anslag för föthättrande av
24521: landsvägen nt 7 30 i Otavais kommun.
24522:
24523:
24524: T i 11 R i k s d a g e n.
24525:
24526: Landsväg nt 730 mellan Kimo by och Ora- betraktas allmänt som en av de sämsta inom
24527: vais kby i Oravais utgör en viktig trafikled i Vasa väg- och vattenbyggnadsdistrikts omtåde.
24528: kommunen. Kimo by är en jordbruksdominerad Hänvisande tili det ovan anförda föreslås
24529: by, som tar sina förnödenheter från kommu- vördsamt,
24530: nens centrum. Det sker med tunga transporter
24531: och vägens nuvarande skick försvårar denna att Riksdagen i statsförslaget för år
24532: trafik. Dess.utom får byn i lag en stor del av 1979 på mom. 31.24.77 måtte upptaga
24533: sin service från kommunens centrum, vilket ett anslag om 300 000 mark för för-
24534: förutsätter daglig trafik längs landsväg nt 730. bättrande av landsväg nr 730 i Oravais
24535: Vägen är smal och kurvig och är inte heller kommun.
24536: byggd så att den håller nutida trafik. Vägen
24537: Helsingfors den 22 september 1978.
24538:
24539: Håkan Malm Ragnar Granvik
24540: Elly Sigfrids Christoffer Taxell
24541: 1978 vp. 633
24542:
24543: Raha-asia-aloite n:o 601. Suomennos.
24544:
24545:
24546:
24547:
24548: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 730 paran-
24549: tamiseksi Otavaisten kunnassa.
24550:
24551:
24552: E d u s k u n n a 11 e.
24553:
24554: Kimon kylän ja Otavaisten kirkonkylän väli- nettä. Tietä pidetään yleisesti eräänä heikoim-
24555: nen maantie n:o 730 Oravaisissa on tärkeä mista Vaasan tie- ja vesirakennuspiirin alueen
24556: kunnan liikenneväylä. Kimo on maanviljelys- teistä.
24557: valtainen kylä, joka hankkii tarvikkeensa kun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24558: nan keskustasta. Tämä tapahtuu raskaina kul- nioittaen,
24559: jetuksina ja tien nykyinen kunto vaikeuttaa
24560: tätä liikennettä. Sitäpaitsi kylä saa nykyisin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24561: suuren osan palveluistaan kunnan keskustasta, 1979 tulo- ia menoarvioon momentille
24562: mikä edellyttää päivittäistä liikennettä maan- 31.24.77 300 000 markan määrärahan
24563: tiellä n:o 730. Tie on kapea ja mutkainen, eikä maantien n:o 730 parantamiseksi Ora-
24564: sitä ole rakennettu kestämään nykyistä liiken- vaisien kunnassa.
24565: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
24566:
24567: Håkan Malm Ragnar Granvik
24568: Elly Sigfrids Christoffer Taxell
24569:
24570:
24571:
24572:
24573: 80 0878005881
24574: 634 1978 vp.
24575:
24576: Raha-asia-aloite n:o 602.
24577:
24578:
24579:
24580:
24581: Manninen .ym.: Määrärahan osoittamisesta lijokialueen neuvot-
24582: telukunnan perustamiseksi.
24583:
24584:
24585: E d u s k u n n a 11 e.
24586:
24587: Oulun lääniin kuuluva Iijokilaakson alue, on johtanut Mustavaaran kaivoksesta vanadii-
24588: Lapin läänin ja Kainuun välissä olevana aluee- nin louhintaan.
24589: na, on samanlaisine kehitysalueongelminee11. . Vaikka pääosa Iijokilaakson kunnista kuuluu
24590: vaikeana työttömyysalueena jäänyt valtion eri- kehitysalueen I vyöhykkeeseen, on alueen elin-
24591: tyiskehittämistoimenpiteiden osalta vaille riitc keino- ja yhdyskuntakehitys jäänyt jälkeen Ou-
24592: tävää huomiota. · lun läänin, puhumattakaan koko maan keski-
24593: Iijokilaakson kuntien elinkeinorakenne on arvokehitykSesta.
24594: liian yksipuolinen. Kuluvan vuoden elokuussa Koska viime aikoina on perustettu erillisiä
24595: työttömyys oli Iijokilaakson kunnissa 12,2- projekteja vaikeimpien kehitysalueiden kehityk-
24596: 18,3 %, kun se samaan aikaan oli Oulun työ- sen vauhdittamiseksi, kuten Lappi-, Kainuu- ja
24597: voimapiirissä 10,4% ja koko maassa n. 7 %. Suomenselkä-projektit, tulisi valtion yhdessä
24598: Iijokilaakson alueella on n. 64 000 asukasta, maakunnan ja alueen kuntien kanssa ryhtyä eri-
24599: joista ammatissa toimivia on n. 25 000 hen- tyistoimenpiteisiin. myös Oulun läänin koillis-
24600: kilöä. osan, Iijokilaakson alueen kuntien elinkeino- ja
24601: Iijokialueen luonnonvaroista ovat tärkeim- yhdyskuntakehityksen edistämiseksi.
24602: mät laajat metsä~, suo- ja järvialueet, lähes Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24603: 20 000 km2 , mikä on noin kaksi kertaa Uuden- nioittaen,
24604: maan läänin kokoinen alue. Se mahdollistaa
24605: maa- ja metsätalouden ja sen sivuelinkeinojen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24606: ja turvetuotannon sekä niihin perustuvan 1979 tulo- ;a menoarvioon 200 000
24607: jalostusteollisuuden kehittämismahdollisuudet. markkaa Iiiokialueen neuvottelukunnan
24608: Vaara- ja järvialueet tarjoavat mahdollisuuksia perustamiseksi ia toiminnan rahoittami-
24609: myös matkailun kehittämiseen. Toisaalta myös seksi.
24610: maaperästä on löytynyt malmiesiintymiä, mikä
24611: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
24612:
24613: Mauno Manninen Pekka Vilmi
24614: 1978 vp. 635
24615:
24616: Raha-asia-aloite n:o 603.
24617:
24618:
24619:
24620:
24621: Manninen: Määrärahan osoittamisesta viime sotien jälkeen rajan
24622: taakse jääneestä omaisuudesta suoritettavaa ylimääräistä kor-
24623: vausta varten.
24624:
24625:
24626: Ed u s kun n a 11 e.
24627:
24628: Toukokuun 5 päivänä 1945 annetun toisen seen säädetyn lain perusteella. Tällöin korvaus-
24629: korvauslain ( 3 90/45) mukaan sodan jälkeen summia jonkin verran korotettiin.
24630: rauhansopimuksella luovutetuista alueista mak- Toisen korvauslain mukainen asteikkoalennus
24631: settiin niiden omistajille korvaus. Korvauksen herätti paljon katkeruutta ja on yhä edelleen
24632: perustana· oli hinta, joka omaisuudella katsot- monen sellaisen mielessä, jonka omaisuudesta
24633: tiin tarkoitukseen käytettynä olleen vuoden ei maksettu täyttä korvausta.
24634: 1944 lopussa. Korvaus maksettiin tämän peri- · Edellä olevan perusteella· ehdotan kunnioit-
24635: aatteen mukaisena yleensä täysimääräisenä. taen,
24636: Kuitenkin omaisuuksista, jotka ylittivät hin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24637: naltaan 500 000 vmk, maksettiin korvaus alen- 1979 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
24638: netun taulukon mukaisesti. Esimerkiksi miljoo- markkaa ylimääräisen korvauksen suo-
24639: nan markan omaisuudesta maksettiin korvausta rittamiseksi niille, jotka toisen korvaus-
24640: 750 000 vmk. lain (390/45) mukaan eivät saaneet
24641: Korvausten maksamisessa oli monenlaista rajan taakse jääneestä omaisuudestaan
24642: hankaluutta ja esimerkiksi Kuusamossa suori- täyttä korvausta.
24643: tettiin korvausasiain uudelleenkäsittely erik-
24644: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
24645:
24646: Mauno Manninen
24647: 636 1978 vp.
24648:
24649: Raha-asia-aloite n:o 604.
24650:
24651:
24652:
24653:
24654: Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta kalatalouden opetuk-
24655: sen ylitarkastajan viran perustamiseksi ammattikasvatushalli-
24656: tukseen.
24657:
24658:
24659: Ed u s k u n n a 11 e.
24660:
24661: Maamme kalatalouden edistäminen edellyt- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
24662: tää myös kalatalousopetuksen tehokasta järjes- nioittaen,
24663: tämistä. Nyt esitetäänkin perustettavaksi val-
24664: tion kalatalousoppilaitos. Ratkaisevana puuttee- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24665: na on kuitenkin pidettävä sitä, että ammatti- 1979 tulo- ia menoarvioon momentille
24666: kasvatushallituksessa ei ole kalatalouden ope- 29.59.01 55 000 markan määrärahan
24667: tukseen erikoistunutta asiantuntijaa. Sitä teh- kalatalouden opetuksen ylitarkasta;an
24668: tävää varten olisikin perustettava ylitarkastajan viran perustamiseksi ammattikasvatus-
24669: virka. hallitukseen.
24670: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
24671:
24672: Mauno Manninen Pekka Vilmi
24673: 1978 vp. 637
24674:
24675: Raha-asia-aloite n:o 605.
24676:
24677:
24678:
24679:
24680: Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta viljelijäin oikeuttami-
24681: seen saamaan maatilan käyttöönotto- ja peruskunnostuspalk-
24682: kio maatilatalouden kehittämisrahastosta.
24683:
24684:
24685: E d u s k u n n a 11 e.
24686:
24687: MaaQlllle luonnonvarojen järkevä käyttö ja sosiaaliset ongelmat. Edellä olevaan perustuen
24688: hoito edellyttävät, että myös maaseudun perus- olisi tärkeää, että maatiloille löytyisi riittävästi
24689: asutus. säilyy riittävän elinvoimaisena. Varsin- nuoria viljelijöitä jatkajiksi. Koska nuorten vil-
24690: kin kehitysalueella maa- ja metsätaloudessa ole- jelijöiden jatkamishalukkuus on selvityksiin pe-
24691: vien ·työpaikkojen· säilyttäminen on kehitysalue- rustuen vähäinen, olisi maatalouden kannatta-
24692: ja. työllisyyspolitiikan kannalta ratkaisevan tär- vaisuuden parantamisen ja maanviljelijöiden so-
24693: keää. siaalisen aseman parantamisen lisäksi syytä ryh-
24694: Maataloudessa työskentelevien ikärakenne on tyä erikoistoimenpiteisiin, jotka lisäisivät nuor-
24695: tilastojen mukaan sellainen, että ·lähiaikoina ta- ten kiinnostusta maatalouteen.
24696: pahtuu todennäköisesti huomattavaa maatalous- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24697: tuotannon supistumista, joka voi vaarantaa nioittaen,
24698: elintarviketuotannon omavaraisuuden. Samalla
24699: sillä olisi supistava vaikutus alan jalostusteolli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24700: suuteen ja lisäksi se heikentäisi jo muutoinkin 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
24701: vaikeaa valuuttatilannetta. 30.32.60 lisäyksenä 50 000 000 markkaa
24702: Kansantaloudellisesti ja yhteiskuntapoliitti- siirtona maatilatalouden kehittämisrahas-
24703: sesti suurin merkitys maaseudun perusasutuksen toon käytettäväksi sukupolvenvaihdos-
24704: säilyttämisellä ja kehittämisellä on siinä, että eläkkeelle siirtymisen, pellonvarausjärjes-
24705: vältytään näiden ihmisten osalta uuden infra- telmän purkamisen tai maatilan perin-
24706: struktuurin luomiselta ruuhka-alueille ja kau- nönjaon yhteydessä viljelijälle maksetta-
24707: punkeihin sekä estetään edellä mainittujen yh- viin tilan käyttöönotto- ja peruskunnos-
24708: dyskuntien vaikeutuvat saastumis-, liikenne- ja tuspalkkioihin.
24709: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
24710:
24711: Mauno Manninen Väinö Raudaskoski
24712: 638 1978 vp.
24713:
24714: Raha-asia-aloite n:o 606.
24715:
24716:
24717:
24718:
24719: Manninen: Määrärahan osoittamisesta Käyiän kalanviljelylaitok-
24720: sen peruskorjauksen ja laajennuksen toteuttamisen aloitta-
24721: . miseen.
24722:
24723:
24724: E d u s k u n n a 11 e.
24725:
24726: Kalataloutemme edistäminen edellyttää, että peruskorjauksen ja laajennuksen ·myötä mahdol-
24727: jo toiminnassa olevat kalanviljelylaitokset saa- lisimman tehokkaaseen toimintaan.
24728: tetaan mahdollisimman tehokkaaseen toiminta~ Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittaen,
24729: kuntoon. Kuusamossa . toimiva Käyiän kalanvil~
24730: jelylaitos kaipaa peruskorjausta ja uusien altai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24731: den rakentamisesta: 1979 tulo-oja menoarvioon luvun 30.38
24732: ·Viime aikoina on Kuusamoon rakennettu uudelle momentille 2 000 000 markkaa
24733: useita luonnonravintolammikoita, joten kalan~ ·Käytän kalanviljelylaitoksen peruskor-
24734: poikasten jatkoviljelylle on edellytyksiä. Se; että . jauksen ja laajennuksen suunnitteluun ja
24735: Kuusamossa on lähes 100 000 ha järviä, edellyt- rakentamisen aloittamiseen.
24736: tää, että Käyiän kalanviljelylaitos saatetaan
24737: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
24738:
24739: Mauno Manninen
24740: 1978 vp. 639
24741:
24742: Raha-asia-aloite n:o 607.
24743:
24744:
24745:
24746:
24747: Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta Taivalkosken Ohta-
24748: ojan kalanviljelylaitoksen lisätilojen rakentamisen aloittami-
24749: seksi.
24750:
24751:
24752: E d u s k u n n a 11 e.
24753:
24754: Taivalkoskella sijaitseva Pohjois-Suomen kes- koko Pohjois-Suomen kalataloudellisen koulu-
24755: kuskalanviljelylaitos on lähes valmiiksi raken- tuksen tarpeita.
24756: nettu. Tämän jälkeen tulisi rakentaa Ohtaojalle Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
24757: myös kokous-, kurssi- ja majoitustilat. Näissä nioittaen,
24758: tiloissa voitaisiin antaa kalatalouden jatko- ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24759: täydennyskoulutusta alan ammattimiehille sekä 1979 tulo- ja menoarvioon luvun 30.38
24760: perusopetusta ja kurssitusta yksityisille kalan- uudelle momentille 1 000 000 markkaa
24761: viljelijöille, kotitarve- ja ammattikalastajille Taivalkosken Ohtaojan kalanviljelylaitok-
24762: sekä kalastuskuntien luottamushenkilöille. Ky- . sen kokous-, kurssi- ja majoitustilojen
24763: seiset koulutustilat tulisi mitoittaa palvelemaan · rakentamisen aloittamiseen.
24764: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
24765:
24766: Mauno Manninen Väinö Raudaskoski
24767: 640 1978 vp.
24768:
24769: Raha-asia-aloite n:o 608.
24770:
24771:
24772:
24773:
24774: Manninen: Määrärahan osoittamisesta Jurvakaisen paikallistien
24775: peruskorjauksen suorittamiseen.
24776:
24777:
24778: E d u s k u n n a 11 e.
24779:
24780: Yli-Iin ja Iin kunnissa sijaitseva Jurvakaisen Edellä olevan perusteella ehdotan,
24781: paikallistie on erittäin heikkokuntoinen eikä
24782: vastaa nykyaikaiselle liikenteelle asetettavia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24783: vaatimuksia. Esim. koko viime kesän ko. tie 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
24784: oli liikennerajoitusten alaisena. Jurvakaisen tien 31.24.77 1 000 000 markkaa Yli-Iin ja
24785: varrella on runsaasti asutusta ja tiellä liiken- Iin kunnassa olevan Jurvakaisen paikal-
24786: nöidään mm. linja-autoilla. listien peruskorjauksen suorittamiseen~
24787: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
24788:
24789: Mauno Manninen
24790: 1978 vp. 641
24791:
24792: Raha-asia-aloite n:o 609.
24793:
24794:
24795:
24796:
24797: Manninen: Määrärahan osoittamisesta Marttilanharjun-Pilton-
24798: kankaan maantien perusparantamisen suorittamiseen.
24799:
24800:
24801: Ed u s kun n a 11 e.
24802:
24803: Ylikiimingin kunnassa on jo pitkään ollut Edellä olevan perusteella ehdotan,
24804: vireillä Marttilanharjun-Piltonkankaan maan-
24805: tien perusparantamishanke. Nykyisellään tie on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24806: heikkokuntoinen ja vaatii kiireellistä perus- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
24807: parantamista, jotta se täyttäisi Ylikiimingin- 31.24.77 1 000 000 markkaa Marttilan-
24808: Puolangan tieyhteydelle asetettavat vaatimukset. harjun-Piltonkankaan maantien perus~
24809: Tavanomaisen liikenteen lisäksi tullaan ko. tiel- parantamisen suorittamiseen.
24810: lä tulevaisuudessa kuljettamaan mm. turvetta.
24811: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
24812:
24813: Mauno Manninen
24814:
24815:
24816:
24817:
24818: 81 0878005881
24819: 642 1978 vp.
24820:
24821: Raha-asia-aloite n:o 610.
24822:
24823:
24824:
24825:
24826: Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta kotimaisten poltto-
24827: aineiden käyttöä koskevan tutkimuksen tehostamiseksi.
24828:
24829:
24830: E d u s k u n n a II e.
24831:
24832: Valtaosa Suomen turvevaroista SlJaltsee maantieteen, kemian ja biokemian laitosten
24833: Oulun ja Lapin lääneissä. Oulun ympäristö- kanssa. Em. laitoksissa harjoitetaan jo nykyisin
24834: alueella on kaksi merkittävää turpeen tuotta- laajamittaista turpeen biologista sekä tuotanto-
24835: jaa, Vapo ja Turveruukki Oy. Missään muuall<:~ ja pohtotekniikkaan liittyvää tutkimusta.
24836: Suomessa ei ole vastaavaa tilannetta kahden Kotimaisten polttoaineiden laboratorion toi-
24837: huom,attavan turpeentuottajan tarjotessa tutki- minta voisi käynnistyä Oulussa tilojen puolesta
24838: muksen kohteeksi tuotantoalueitaan. välittömästi, sillä toimitilat voidaan järjestää
24839: Alueen turvetuotanto pohjautuu alkuvaihees- VTT:n Oulun yksikön yhteyteen.
24840: sa suurelta osin Oulun kaupungin lämpövoima- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
24841: lan turpeenkulutukseen. Lämpövoimalaan tule-
24842: va turve sekä voimalassa tehdyt turveanalyysit että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24843: tarjoavat hyvät mahdollisuudet soiden seuranta- 1979 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
24844: tutkimukseen. Lisäksi itse voimala pohtotek- markan määrärahan kotimaisten poltto-
24845: niikan ja turpeen käsittelytekniikan puolesta aineiden käyttöä koskevan tutkimuksen
24846: tarjoaa erinomaisen kattila- ja laitetutkimus- tehostamiseksi perustamalla valtion tek-
24847: kohteen yhteistyössä Oulun yliopiston kone- nilliseen tutkimuskeskukseen kotimais-
24848: tekniikan, prosessitekniikan ja rakennusteknii- ten polttoaineiden laboratorio, jonka
24849: kan osastojen sekä kasvitieteen, geologian, sijaintipaikka olisi Oulu.
24850: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
24851:
24852: Mauno Manninen Alvar Saukko Pekka Vilmi
24853: Kerttu Hemmi Aino Karjalainen Pentti Liedes
24854: Väinö Raudaskoski Mikko Jokela Jorma Fred
24855: J. Juhani Kortesalmi Veikko Pihlajamäki Håkan Malm
24856: Helvi Niskanen Einari Nieminen Ragnar Granvik
24857: Kalevi Mattila Veikko Hanhirova Elly Sigfrids
24858: Veikko J. Matikkala Heikki Mustonen Lea Sutinen
24859: Juhani Vähäkangas Niilo Koskenniemi Katri-Helena Eskelinen
24860: Jouko Mäkelä Aimo Ajo Juhani Tuomaala
24861: 1978 vp. 643
24862:
24863: Raha-asia-aloite n:o 611.
24864:
24865:
24866:
24867:
24868: Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta turveteollisuuden aloit-
24869: tamiseksi Pudasjärven seudulla.
24870:
24871:
24872: E d u s k u n n a 11 e.
24873: Pohjois-Pohjanmaan Seutukaavaliiton suorit- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
24874: tamien tutkimusten mukaan on mm. Oulun nioittaen,
24875: pohjoispuolella Pudasjärvellä, Ylikiimingissä,
24876: Kiimingissä ja Yli-Iissä runsaasti turveteolli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24877: suuden käyttöön soveltuvaa turvetta. Ottaen 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
24878: huomioon tämän alueen alityöllisyyden ja ko- 32.92.75 6 000 000 markkaa turveteol-
24879: timaisen energian tuottamisen tarpeen, tulisi lisuuden aloittamiseksi Pudasjärven seu-
24880: valtion rakentaa Pudasjärven seudulle turve- dulla.
24881: teollisuutta.
24882: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
24883:
24884: Mauno Manninen Pekka Vilmi
24885: 644 1978 vp.
24886:
24887: Raha-asia-aloite n:o 612.
24888:
24889:
24890:
24891:
24892: Matikkala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kuntien
24893: yleisiin rahoitusavustuksiin.
24894:
24895:
24896: E d u s k u n n a 11 e.
24897:
24898: Vuosi 1979 tulee kunnallistalouksissa ole- Jotta työttömyydestä ja heikosta veroäyri
24899: maan erittäin vaikea. Ennakkotietojen mukaan kerty:mästä eniten kärsimään joutuneiden kun-
24900: vuoden 1977 verotuloista äyrimäärien kasvu tien veroäyrin hinnannousua voitaisiin hillitä,
24901: tulee olemaan useimmissa kunnissa 2 % :n ja olisi yleisiä rahoitusavustuksia nostettava bud-
24902: ·6 %:n välillä. Myös sellaisia kuntia löytyy, jetissa esitettyä enemmän. Eihän 4 mmk:n
24903: joissa äyrimäärä alenee edelliseen vuoteen ver- lisäys ole kuin 5,7 %. Vähimmäistarve olisi
24904: rattuna. Em. äyrimääräkehitys johtuu voimak- saada lisää 30 mmk eli rahoitusavustuksia
24905: kaasti lisääntyneestä työttömyydestä. kaikkiaan 100 mmk.
24906: Arviot vuoden 1978 verotuloista, jotka ovat Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
24907: pohjana kuntien vuoden 1979 talousarvioissa,
24908: ovat vielä synkemmät. Työttömyys on lisään- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24909: tynyt lukuisissa kunnissa useita prosentteja. 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
24910: Palkankorotukset ovat myös jääneet varsin vä- 26.97.30 lisäyksenä 100 000 000 mark-
24911: häisiksi. Tästä kaikesta johtuen merkittävää kaa kuntien yleisistä rahoitusavustuk-
24912: äyrimäärien kasvua ei syntyne. sista annetussa laissa tarkoitettua vero-
24913: Kuntien menoissa kasvuvauhti on kuitenkin tulojen täydennystä ja harkinnanvaraista
24914: edellä kuvattua verotulokehitystä selvästi suu- rahoitusavustusta varten.
24915: rempi. Onhan esim. inflaation arvioitu olevaa
24916: vuonna 1979 vähintään 8 %.
24917: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
24918:
24919: Veikko J. Matikkala Kalevi Mattila Antero Juntumaa
24920: Kerttu Hemmi Helvi Niskanen Alvar Saukko
24921: Mauno Manninen Raino Westerholm Heikki Mustonen
24922: J. Juhani Kortesalmi Jouko Mäkelä Pentti Liedes
24923: Väinö Raudaskoski Erkki Korhonen Pauli Räsänen
24924: Juhani Vähäkangas Aino Karjalainen Jouko Tuovinen
24925: Pentti Poutanen Heikki J artti
24926: 1978 vp. 645,
24927:
24928: Raha-asia-aloite n:o 613.
24929:
24930:
24931:
24932:
24933: Matikkala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta uskonnol-
24934: listen lehtien tukemiseen.
24935:
24936:
24937: E d u s k u n n a 11 e.
24938:
24939: Hallitus esittää vuoden 1979 tulo- ja meno- tukitarve olisi ollut yli kaksinkertainen jaet-.
24940: arvioesityksessä 500 000 markan määrärahan tavaan määrärahaan verrattuna.
24941: ottamista uskonnollisten lehtien tukemista var- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun~
24942: ten. Tätä määrärahaa on pidettävä täysin riit- nioittaen,
24943: tämättömänä. Tämän vuoden tulo- ja meno-
24944: arviossa tarkoitukseen on myönnetty määrä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoderl.
24945: raha, joka myös oli suuruudeltaan 500 000 1979 tulo- ja menoarvioon momentill~
24946: mk. Määrärahaa sai tänä vuonna 28 lehteä, 31.55.45 lisäyksenä 500 000 markkaa
24947: joiden avustussummat vaihtelivat 3 000 mar- käytettäväksi uskonnollisten lehtien tu-
24948: kasta 67 500 markkaan. Lehtien välttämätön kemiseen.
24949: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
24950:
24951: Veikko J. Matikkala Erkki Korhonen Olavi Majlander
24952: Raino Westerholm Impi Muroma Jorma Fred
24953: Sauli Hautala Ulla Järvilehto Antero Juntumaa
24954: 646 1978 vp.
24955:
24956: Raha-asia-aloite n:o 614.
24957:
24958:
24959:
24960:
24961: Matikkala ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi pien- ja
24962: keskisuurelle teollisuudelle nuorten työllistämiseksi.
24963:
24964:
24965: E d u s k u n n a 11 e.
24966: Vaikea nuorisotyöttömyys on yksi tämän jentaa tuotantoaan, perustaa ja ylläpitää työ-
24967: hetken kipeimmistä yhteiskunnallisista ongel- paikkoja.
24968: mista. Nuorisotyöttömyys ei ole ainoastaan ohi- Ensisijaisen tärkeää on oikean yritysmyön-
24969: menevä ilmiö, vaan sillä on pitkään jatkues- teisen ilmapiirin luominen maahamme. Tärkeää
24970: saan haitallisia seurausvaikutuksia pitkälle tu- on myös se, että kansalaisten yritteliäisyys- ja
24971: levaisuuteen. Työttömiksi jäävät nuoret tur- työhaluja ei tukahduteta liian kovalla verotuk-
24972: hautuvat helposti ja heissä herää katkeruus sella, vaan yritteliäille kansalaisille annetaan
24973: koko yhteiskuntaa kohtaan. He vieraantuvat mahdollisuus päästä yritystoiminnan alkuun
24974: työelämästä ja heidän on entistä vaikeampi riittävän omarahoituksen avulla, joka on huo-
24975: myöhemminkään sopeutua kurinalaiseen työ- mattavasti merkittävämpi yritteliäisyyttä kan-
24976: elämään. Helppo rahantulo on omiaan johta- nustava tekijä kuin valtiovallan toimesta jär-
24977: maan muutenkin väärille elämänraiteille. Työt- jestetty pääomatuki.
24978: tömät nuoret ovat useassa tapauksessa myös Tässä tilanteessa yritteliäisyyden kannusta-
24979: vanhempiensa taloudellisena rasituksena, sillä miseksi on käytettävä myös erityistoimia. Kos-
24980: työttömyysavustukset ovat perheettömien osal- ka yhteiskunnan tuellakin työllistetty nuori on
24981: ta varsin pienet. Yhteiskunnan olisi siis kaikin parempi kuin työtön nuori, kannattaisi valtion
24982: keinoin pyrittävä toimimaan nuorisotyöttömyy- varoista maksaa vähintään työttömyyskorvauk-
24983: den vähentämiseksi. sen suuruinen avustus niille yrityksille, jotka
24984: Hallituksen toimet tämän vaikean kysymyk- ovat halukkaita perustamaan uuden työpaikan
24985: sen ratkaisemiseksi ovat olleet tähän mennessä ja palkkaamaan yhden työttömän nuoren palve-
24986: hapuilevia. Lähinnä on pyritty järjestämään lukseensa. Tällaisen avustuksen suuruus voisi
24987: nuorille lisäkoulutusta, joka tietysti on parem- olla esimerkiksi 10 000 markkaa vuodessa yh-
24988: pi kuin pelkkä joutenolo. Lisäksi on pyritty tä työllistettyä työntekijää kohden. Tähän tar-
24989: työllistämään nuoria virastoissa ja valtion lai- koitukseen tulisi ensi vuoden tulo- ja meno-
24990: toksissa. Myös kunnille on annettu työllistä- arvioon varata 50 milj. mk:n määräraha. Tar-
24991: mistukea, mutta sitä on käytetty toistaiseksi koitukseen varatut varat saataisiin varmasti
24992: varsin vähän hyväksi. Syynä on sopivien työ- yhteiskunnalle takaisin lisääntyvinä vero- ym.
24993: kohteiden puuttuminen kunnissa. tuloina ja työttömyysmenojen vähennyksenä.
24994: Nuorisotyöttömyys johtuu suurelta osin sii- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
24995: tä, että yritystoiminta ei ole voinut laajentua nioittaen,
24996: siinä määrin kuin olisi toivottavaa. Kun uusia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24997: työpaikkoja ei ole syntynyt, tästä ovat joutu- 1979 tulo- ja menoarvioon luvun 32.50
24998: neet kärsimään vailla työkokemusta olevat nuo- uudelle momentille 50 miljoonan mar-
24999: ret. Tämän vuoksi nuorisotyöttömyyttä olisi kan määrärahan käytettäväksi avustuk-
25000: pyrittävä vähentämään ensisijaisesti huolehti- sena pienille ja keskisuurille yrityksille
25001: malla yritystoiminnan edellytyksistä ja yritys- uusien työpaikkojen luomiseksi työttö-
25002: ten kannattavuudesta siten, että ne voivat Jaa- myydestä kärsiville nuorille.
25003: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
25004:
25005: Veikko J. Matikkala Erkki Korhonen Raino Westerholm
25006: Sauli Hautala Impi Muroma Jorma Fred
25007: Antero Juntumaa Ulla Järvilehto Olavi Majlander
25008: 1978 vp. 647
25009:
25010: Raha-asia-aloite n:o 615.
25011:
25012:
25013:
25014:
25015: Mattila: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Suomen opistotasoi-
25016: sen maatalousoppilaitoksen perustamiseksi Ylivieskaan.
25017:
25018:
25019: E d u s k u n n a 11 e.
25020:
25021: Pohjois-Suomessa on ollut runsaan kolmen- Eduskunta hyväksyi oston eli ostettavaksi Suo-
25022: kymmenen ( 30) vuoden ajan vireillä opisto- men valtiolle Ylivieskan maatalousopistoa
25023: tasoisen maatalousoppilaitoksen perustaminen varten kauppakirjassa erikseen mainitut tilat.
25024: Ylivieskaan. Kauppakirja allekirjoitettiin 18. 12. 1962.
25025: Ensimmäisen esityksen maatalousopiston pe- Näin oli vapaaehtoisella kansalaisten yhteis-
25026: rustamisesta Ylivieskaan teki jo vuonna 1945 toiminnalla monien vaikeuksien kautta saatu
25027: maatalousneuvos Lehtosen puheenjohdolla toi- täytetyksi valtiovallan asettamat ehdot. Huo-
25028: minut maatalousopistotoimikunta. Mietinnön mattavaa on, että vapaaehtoisella kansalaistoi-
25029: tultua julkisuuteen perustettiin Ylivieskassa minnalla on kautta aikojen ollut suuriarvoinen
25030: Pohjois-Suomen Maamiesopiston Kannatusyh- merkitys maamme koulutoimen kehittämistyös-
25031: distys, joka saatettiin rekisteriin 12. 11. 1948. sä ja niin olisi uskonut olevan tässäkin tapauk-
25032: Toimintaa oli alulle panemassa sekä Oulun lää- sessa. Paikallisintresseistä johtuen otettiin edus-
25033: nin talousseura että Keski-Pohjanmaan maanvil- kuntatasolla sittemmin esille useita muita paik-
25034: jelysseura. Kannatusyhdistyksen maksaviksi jä- kakuntia ja näin eduskunnan päätöksen mu-
25035: seniksi liittyi kuntia, yhteisöjä, taloudellisia kainen toteutus on siirtynyt vuodesta toiseen.
25036: yrityksiä ja yksityisiä henkilöitä. Vuonna 1949 Valtion vuoden 1975 tulo- ja menoarviossa
25037: kannatusyhdistys osti ensimmäiset maa-alueet oli siirtomäärärahamomentilla osoitettu 100 000
25038: Ylivieskasta ja niitä tarjottiin valtiolle. Valtion mk Pohjois-Suomen opistotasoisen maatalous-
25039: viranomaisten taholta todettiin ne tarkoituk- oppilaitoksen suunnitteluun. 30. 5. 1975 ope-
25040: seen sopiviksi, mutta alaltaan vielä riittämättö- tusministeriö antoi ammattikasvatushallituksen
25041: miksi ja edellytykseksi asetettiin yhtenäisen ja tehtäväksi laatia perustamissuunnitelma Pohjois-
25042: tarkoituksenmukaisen tilakokonaisuuden muo- Suomen opistotasoisen maatalousoppilaitoksen
25043: dostaminen maatalousopistoa varten. Tällaiset rakentamista varten. Tässä päätöksessä opetus-
25044: maakaupat olivat mahdollisia vain opiston tar- ministeriö edellyttää, että oppilaitos sijoitetaan
25045: peisiin. Tämän jälkeen valtion taholta esitettiin Ylivieskan kaupunkiin täältä kyseistä tarkoi-
25046: vielä 100 hehtaarin lisämetsämaan saaminen. tusta varten ostetulle alueelle.
25047: Voidakseen täyttää tämän vaatimuksen sai Ammattikasvatushallitus laatikin perustamis-
25048: kannatusyhdistys silloiselta Ylivieskan kunnalta suunnitelman Ylivieskan lisäksi myös Muhok-
25049: valtuuston yksimielisellä päätöksellä lahjoituk- sen Koivikon koulutilalle ja esitti samalla muu-
25050: sen, mihin sisältyi metsämaata 136,30 ha. tettavaksi opetusministeriön päätöstä Muhoksen.
25051: Näin syntyi tilakokonaisuus, jonka kannatus- eduksi. Tämän jälkeen Ylivieskan kaupungin
25052: yhdistys tarjosi valtiolle Ylivieskan maatalous· taholta esitettiin sopivat vuokratilat niin ope-
25053: opistoa varten. Hallituksen esityksessä edus- tustoimen käynnistämistä kuin oppilaiden ma-
25054: kunnalle valtion tulo- ja menoarvioksi vuodelle joitusta ja opettajien asuntojakin varten. Näissä
25055: 1962 on 19 pääluokan 21 momentin peruste- tiloissa olisi ja on edelleen opetustoimen käyn-
25056: luissa mm. todettu: " - - - Kun tarjotut nistäminen mahdollista taloudellisesti edullisin
25057: alueet sopivat hyvin ja ovat riittävät maatalous- kustannuksin. Syksyllä 1976 opetusministeriö
25058: opistolle, ehdotetaan kyseessä olevat kiinteistöt, kuitenkin muutti aikaisemmin tekemäänsä pää-
25059: mitkä on erotettu useista eri tiloista, mutta töstä ja päätti po. opiston sijoittaa Muhoksen
25060: muodostavat sopivan suuruiset alueet, ostetta- Koivikon koulutilalle. Tämä päätös on ilmeises-
25061: vaksi valtiolle mainittua tarkoitusta varten ..." sä ristiriidassa eduskunnan aikaisemmin otta-
25062: 648 Raha-asia-aloite n:o 615
25063:
25064:
25065: man kannan kanssa, mi:kä sisälsi velvoitteen monien vai:keuksienkin keskellä aina niin kuin
25066: maakaupan yhteydessä sovitun ja hyväksytyn valtion taholta on toivottu.
25067: kauppakirjan perusteella sijoittaa opisto Yli- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
25068: vieskaan. Maa-alueet on ostettu valtiolle juuri taen,
25069: maatalousopistoa varten. Maakunnan väestö on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25070: luottanut siihen, että tehdyt päätökset ovat 1979 tulo- ja menoarvioon 500 000
25071: molempia osapuolia sitovia, eikä jaksa ym- markkaa Pohjois-Suomen opistotasoisen
25072: märtää; että toinen osapuoli voisi tilanteen maatalousoppilaitoksen perustamiseksi
25073: tässä vaiheessa enää vetäytyä vastuusta, olleti- Ylivieskaan ja opetustoimen käynnistä-
25074: kin kun se on kaikissa vaiheissa toiminut miseksi.
25075: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
25076:
25077: Kalevi Mattila
25078: 1978 vp. 649
25079:
25080: Raha-asia-aloite n:o 616.
25081:
25082:
25083:
25084:
25085: Mattila: Määrärahan osoittamisesta TVL:n Keski-Pohjanmaan
25086: piirin piirikorjaamon rakentamiseen Ylivieskaan.
25087:
25088:
25089: E d u s k u n n a 11 e.
25090:
25091: Keski-Pohjanmaan tie- ja vesirakennuspiiri Puutteellisten korjaamotilojen parantamiseksi
25092: on v. 1966 hankkinut piirikorjaamoaan varten on piirin taholta tehty useita esityksiä korjaa-
25093: noin 4 ha:n tontin. Tontille on rakennettu mon rakentamiseksi alkuperäisten suunnitelmien
25094: v. 1967 keskusvarasto ja maalaboratorio. Tont- mukaan Ylivieskaan, lähtien siitä, että Yli-
25095: tia hankittaessa on ajateltu sille myös raken- vieskassa tulisi rakentaa piirin nykyisen kor-
25096: nettavaksi korjaamo. Korjaamotoimintaa varten jaustoiminnan laajuutta ja nykyisen henkilö-
25097: on tilapäisratkaisuna hankittu alueelle kaksi kunnan tarpeita vastaava korjaamo, joka täyt-
25098: Romney-halli.a, joiden kummankin pinta-ala on tää nykyiselle korjaamotoiminnalle asetettavat
25099: noin 300m2 • Korjaamohallit on alunperin suun- vaatimukset sekä korjaamotekniikan että työ-
25100: niteltu vain tilapäisiksi ja pienkaluston huolto- suojdun kannalta.
25101: korjaamista varten. Ralleihin hankittuja lait- Piirin tienhoitotoimintojen rahoituskehykset
25102: teita ei voida tilojen puutteellisuuksien vuoksi ovat viime vuosina pienentyneet siinä määrin,
25103: käyttää täysin tehokkaasti, puhumattakaan suo- että korjaamon rakentamisen vaatiman rahoituk-
25104: jelunäkökohtien riittävästä huomioimisesta sekä sen mahduttaminen kehyksiin ei voi tapahtua
25105: henkilökunnan puutteellisista sosiaalisista ti- vaikeuttamatta vakavasti piirin muuta toimin-
25106: loista. Piirin korjaamon palveluksessa on noin taa. Näin ollen rahoitus tulisi saada lisäyksenä
25107: 40 henkilöä. Piirin ns. konepankkiin kuuluvat piirin rahoitukseen. Alueella on myös julkinen
25108: laitteet ja koneet ovat arvoltaan noin 35 milj. rakentamistoiminta pienentynyt siinä määrin,
25109: mk. Näiden laitteiden ja koneiden korjaustoi- että rakennustyöväen piirissä on todettavissa
25110: mintaa suoritetaan tiemestaripiireissä ja työ- merkittävää työttömyyttä erikoisesti v. 1977-
25111: mailla, piirien omassa korjaamossa ja erikois- 78 kuluessa.
25112: töiden osalta muiden piirien (Keski-Suomi, Edellä esitettyyn viitaten ehdotan,
25113: Oulu ja Vaasa) korjaamoissa ja yksityisissä
25114: korjaamoissa sekä piirin alueella että muualla. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25115: Tällainen korjaustoiminnan järjestely johtuu 1979 tulo- ;a menoarvioon momentille
25116: oman korjaamon puutteellisuuksista ja aiheut- 31.24.74 500 000 markkaa TVL:n
25117: taa näin korjaamotöiden viivästymisestä johtu- Keski-Pohjanmaan piirin piirikorjaamon
25118: via kustannusten lisäyksiä. Piirin korjaamon rakennustöiden aloittamiseksi Ylivies-
25119: liikevaihto oli v. 1975 n. 2,0 milj. mk. kassa.
25120: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
25121:
25122: Kalevi Mattila
25123:
25124:
25125:
25126:
25127: 82 0878005881
25128: 650 1978 vp.
25129:
25130: Raha-asia-aloite n:o 617.
25131:
25132:
25133:
25134:
25135: Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta kahdenväliseen vastik-
25136: keettomaan kehitysapuun Angolassa ja Mosambikissa.
25137:
25138:
25139: E d u s k u n n a 11 e.
25140:
25141: Suomen kehitysyhteistyön eräinä keskeisimpi- Nyt nämä alueet ovat itsenäiset, pitkän ja
25142: nä periaatteina on ollut sellaisten yhteistyö- vaikean vapautustaistelun jälkeen. Edessä on
25143: kumppanien valitseminen, jotka ensinnäkin tu- vielä vaikeampia ja vaativampia tehtäviä: maan
25144: kea tarvitsevat ja ansaitsevat ja joilla myös on talouden elvyttäminen ja uudelleenrakentami-
25145: sekä tahtoa että edellytyksiä käyttää yhteistyö nen. Pitkäaikainen kolonialismi sekä sodat, var-
25146: kansansa hyväksi. Tässä suhteessa onkin kohde- sinkin Angolassa, ovat merkinneet talouselä-
25147: maiden valinta useimmissa tapauksissa ollut mälle suuria ongelmia. Lisäksi sekä Angola että
25148: erittäin hyvä. Kohdetnaiden valitsemisessa on Mosambik, myös itsenäisinä valtioina, ovat jou-
25149: johtotähtenä oltava sekä pitkäjänteisyys että tuneet hävitystä tuottavien hyökkäysten koh-
25150: tilanteen tarkka seuraaminen ja reagoiminen teiksi.
25151: mahdollisten uusien tilanteiden mukaan. Vaikeuksista huolimatta on kuitenkin selvää,
25152: Varsinkin Afrikka on jo kauan ollut kehitys- että molemmissa maissa tänään on johto, jolla
25153: yhteistyömme eräs pääkohde. Monella tavalla on sekä edellytyksiä että rehellistä tahtoa teh-
25154: on erityisesti kiinnitetty huomiota eteläiseen dä työtä koko kansan hyväksi, alikehittyneisyy-
25155: Afrikkaan, niinkuin myös niihin maihin, jotka den poistamiseksi. Nyt kun edellytyksiä kehi-
25156: muodostavat raja-alueen muun Afrikan ja ete- tykseen on - mutta samalla suuri tuen tarve
25157: läisen Afrikan välillä. Juuri nämä maat ovat - olisi tukea jatkettava.
25158: myöskin maantieteellisen asemansa vuoksi ta- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
25159: loudellisesti erityisen vaikeassa asemassa. Sam-
25160: bia ja Tansania, jotka molemmat ovat pääkoh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25161: demaita, kuuluvat tähän ryhmään. Kehitys- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
25162: yhteistyökumppanina on myös ollut Mosambik. 24.30.67 lisäyksenä 4 miljoonaa mark-
25163: Lisäksi on Suomi aikaisemmin, ennen kuin Por- kaa · kahdenväliseen vastikkeettomaan
25164: tugalin siirtomaat itsenäistyivät, tukenut näi- kehitysapuun käytettäväksi kehitysyh-
25165: den maiden vapautusliikkeitä, Frelimoa ja teistyöhön Angolan ja Mosambikin
25166: MPLA:ta. kanssa.
25167: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
25168:
25169: Marjatta Mattsson E.-J. Tennilä Oili Suomi
25170: P. Puhakka Irma Rosnell Ensio Laine
25171: Mirjam Tuominen M. Kainulainen Ralf Friberg
25172: 1978 vp. 651
25173:
25174: Raha-asia-aloite n:o 618.
25175:
25176:
25177:
25178:
25179: Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta Kangasalan kunnan
25180: radanvarsitaajamien vesihuoltotöiden avustamiseen.
25181:
25182:
25183:
25184: E d u s k u n n a 11 e.
25185:
25186: Kangasala sijaitsee Tampereen naapurikunta- taajamien kehitykselle ja vaikuttaisi välillisesti
25187: na kaupungista itään. Kangasalan asutus on koko radanvarsialueen voimistumiseen.
25188: keskittynyt toisaalta keskusnauhataajamana Ruutanan-Jussilan vesihuollon turvaaminen
25189: Tampereen-Lahden tien varrelle, toisaalta edellyttää toisaalta siirtoviemärin jatkamista pa-
25190: ns. radanvarsitaajamina Tampereen-Jyväsky- rilla kilometrillä taajamaan asti sekä toisaalta
25191: län rautatien liikennepaikkojen yhteyteen. sisäisen vesihuoltoverkoston rakentamista. Vie-
25192: Radanvarsialueen muodostavat Aseman, Jus- märöinnin puuttuminen on jo tutkimusten mu-
25193: silan, Ruutanan, Suinulan ja Havisevan taaja- kaan johtanut alueen pohjaveden saastumiseen
25194: mat. Aseman seutu on vanha työläisvaltainen käyttökelvottomaksi. Siirtoviemärin jatkaminen
25195: asutusalue, jonka yhteyteen Kangasalan yleis- Havisevaan viimeistään 80-luvun ensimmäisenä
25196: kaavassa on suunniteltu kunnan uutta teolli- vuotena on välttämätöntä hotellihankkeen to-
25197: suusaluetta. Ruutana ja Jussila ovat ketjun kes- teuttamisen mahdollistamiseksi. Samalla siirto-
25198: kimmäiset osat. Ne ovat syntyneet viime vuo- viemäri ratkaisee Suinulan ja Havisevan sisäi-
25199: sisadalla rakennetun rautatien yhteydessä. Pää- sen vesihuollon ongelmia. Radanvarsialueen jä-
25200: osa on peräisin 40- ja 50-luvuilla tapahtuneesta tevedet menevät kokonaisuudessaan Vesijär-
25201: rakentamisesta. Tämä asutus on muodostunut veen, mistä vesistöstä Ruutanan lisäksi myös
25202: siten, että mm. Lokomo ja Tampella ovat hank- Tampere ottaa raakavetensä. Siirtoviemärin
25203: kineet alueet työläistensä omakotialueeksi. Ha- avulla saadaan kaikki johdettua puhdistamaan
25204: visevassa on varattu laajempi niemialue Vesi- Tampereelle.
25205: järven rannalla hotellihanketta varten. Längelmäveden vesistö, johon Vesijärvi kuu-
25206: Radanvarsialueiden kehitys on pysähtynyt luu, on Etelä-Suomen suurin vesialue, joka on
25207: 70-luvulla. Rakentaminen on ollut heikkoa, vielä pysynyt puhtaana. Tällä vesialueella on
25208: mikä juontaa juurensa vesihuollon puuttumi- vesivarastona valtakunnallista merkitystä. Si-
25209: sesta. Vesihuollon puuttuminen alkoi jarruttaa säisen vesihuollon ja siirtoviemäröinnin raken-
25210: kehitystä 60-luvulla ja on kääntänyt alueen taminen turvaa omalta osaltaan Längelmäveden
25211: asukasluvun kehityksen jopa negatiiviseksi 70- säilymistä korkealuokkaisena vedenhakinta- ja
25212: luvulla. virkistysalueena.
25213: Radanvarsialueen merkitys asutustaajamineen
25214: tulee korostumaan 80-luvun ensimmäisinä vuo- Siirtoviemärin rakentaminen työllistäisi vä-
25215: sina, kun rautatieliikenne sähköistetään ja Ase- hintään 25 työntekijää sekä sisäisen vesihuol-
25216: manseudun teollisuusaluetta ruvetaan rakenta- toverkoston rakentaminen kaksi kuuden hen-
25217: maan. 70-luvun puolella tulisi luoda edelly- gen ryhmää, yhteensä lähes 40 työntekijää.
25218: tykset alueen edelleen rakentamiselle. Kuntien vaikean taloudellisen tilan johdosta
25219: Radanvarsitaajamien edelleen rakentamisen kaikki suuremmat hankkeet on jouduttu lyk-
25220: kannalta siirtoviemärin rakentaminen on tällä käämään. Avustuksen ja korkotukilainan myön-
25221: hetkellä avainasemassa. Alueiden sisäisen vesi- täminen mahdollistaisi yllä mainitut hankkeet
25222: huollon järjestäminen antaisi uuden sysäyksen patantaen työllisyystilannetta ja edesauttaen
25223: 652 Raha-asia-aloite n:o 618
25224:
25225:
25226: Kangasalan radanvarsitaajamien kehitystä kaik- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25227: kine välillisine myötävaikutuksineen. 1979 tulo- ;a menoarvioon 500 000
25228: Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh- markkaa Kangasalan kunnan radanvarsi-
25229: dotamme, taa;amien vesihuoltotöiden avustami-
25230: seen.
25231: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
25232:
25233: Marjatta Mattsson P. Puhakka
25234: Heimo Rekonen R. Järvisalo-Kanerva
25235: 1978 vp. 653
25236:
25237: Raha-asia-aloite n:o 619.
25238:
25239:
25240:
25241:
25242: MattSson ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opiskelijoi-
25243: den kesätyöpaikkojen lisäämiseen.
25244:
25245:
25246: E d u s k u n n a 11 e.
25247:
25248: Aivan ·viime vuosina opiskelijoiden kesätyöl- kelijan työllistäminen kesällä 1979. Opiskelijoi-
25249: lisyys on heikentynyt ratkaisevasti yleisen työl- den työllisyystilanteen heikkenemisen vuoksi
25250: lisyystilanteen heikkenemisen myötä. Erityi- tällä määrärahalla kyetään työllistämään kui-
25251: sesti ongelmia on esiintynyt koulutusta tuke- tenkin ainoastaan murto-osa työttömiksi jää-
25252: van kesätyöpaikan saamisessa. Valtiovarainmi- vistä opiskelijoista.
25253: nisteriö osoitti kuluvan vuoden I lisäbudje- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
25254: tissa 1,5 mi1j. markan määrärahan opiskelijoi-
25255: den kesätyöllisyyden parantamiseen. Määrära- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25256: halla kyettiin tiettävästi työllistämään noin 200 1979 tulo- ja menoarvioon momentin
25257: opiskelijaa. Hallituksen budjettiesitys vuodelle 28.80.02 alamomentille 5 lisäyksenä 2
25258: 1979 sisältää ehdotuksen 1,6 milj. markan mää- milj. markkaa opiskelijoiden kesätyö-
25259: rärahan ottamisesta mainittuun tarkoitukseen. paikkojen lisäämiseen valtion virastoissa
25260: Tavoitteeksi on jälleen asetettu noin 200 opis- ja laitoksissa.
25261: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
25262:
25263: Marjatta Mattsson M. Kainulainen Ensio Laine
25264: E.-J. Tennilä ·Oili Suomi
25265: 654 1978 vp.
25266:
25267: Raha-asia-aloite n:o 620.
25268:
25269:
25270:
25271:
25272: Mattsson ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta työturvalli-
25273: suuslain vaatimusten toteuttamiseen valtion työpaikoilla.
25274:
25275:
25276: E d u s k u n n a 11 e.
25277:
25278: Valtion työpaikoilla suoritetuissa tarkastuk- Vaikka valtion työpaikkojen työolosuhteita
25279: sissa työsuojelutarkastajat ovat havainneet run- ei ole vielä kokonaisuudessaan kartoitettu, on
25280: saasti epäkohtia valtion palveluksessa olevien jo nyt tiedossa olevat pahimmat epäkohdat
25281: työntekijöiden työoloissa. Useilla työpaikoilla poistettava. Koska määrärahoja ei ole varattu
25282: ei työympäristö täytä työturvallisuuslain (299 / näiden epäkohtien poistamiseksi riittävästi vi-
25283: 58) vaatimuksia. Määräyksiä epäkohtien pois- rasto- ja laitoskohtaisesti, tulisi varata yleinen
25284: tamisesta on usein laiminlyöty vetoamalla mää- kaikkia virastoja koskeva määräraha, joka käy-
25285: rärahojen puutteeseen. Myös valtion työnteki- tettäisiin ohjeiden ja määräysten vastaisten pa-
25286: jöitä edustavat järjestöt ovat toistuvasti joutu- himpien epäkohtien poistamiseen.
25287: neet kiinnittämään huomiota valtion työpaik- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
25288: kojen epäkohtiin, kuten heikkoon turvallisuus- nioittaen,
25289: tasoon ja työterveyshuollon sekä henkilöstö-
25290: tilojen puutteisiin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25291: Valtion tulisi työnantajana olla myönteisenä 1979 tulo- ;a menoarvioon momentille
25292: esimerkkinä muille työnantajille. Tämä edellyt- 28.80.22 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
25293: tää riittävien määrärahojen myöntämistä val- työturvallisuuslain vaatimusten toteut-
25294: tion virastojen ja muiden laitosten työolojen tamiseen valtion työpaikoilla.
25295: parantamiseen.
25296: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
25297:
25298: Marjatta Mattsson Irma Rosnell
25299: Mirjam Tuominen M. Kainulainen
25300: P. Puhakka Olli Suomi
25301: E.-J. Tennilä Ensio Laine
25302: 1978 vp. 655
25303:
25304: Raha-asia-aloite n:o 621.
25305:
25306:
25307:
25308:
25309: Mattsson: Määrärahan osoittamisesta kansainvälisen politiikan
25310: apulaisprofessorin viran perustamiseen Tampereen yliopis-
25311: toon.
25312:
25313:
25314: E d u s k u n n a II e.
25315:
25316: Kansainvälisen politiikan opetuksen yleinen resurssien sijoittelua ajatellen siksi, että poli-
25317: tarpeellisuus on mitä ilmeisintä Suomen lisään- tiikan tutkimuksen laitos yhdessä rauhan- ja
25318: tyvien kansainvälisten yhteyksien ja maan har- konfliktintutkimuslaitoksen kanssa selvästi kat-
25319: joittaman laaja-alaisen ja aloitteellisen ulko- taa pääosan kansainvälisen politiikan ja erityi-
25320: politiikan synnyttämien tutkimus- ja koulutm- sesti Suomen ulkopolitiikan tutkimuskapasitee-
25321: tarpeiden vuoksi. Opetustoimessa yhdeksi kes- tista koko maassa. Pätevän henkilön löytämi-
25322: keiseksi tavoitteeksi on asetettu kansainväli- nen virkaan ei tuota vaikeuksia.
25323: syyskasvatus, jota kansainvälisen politiikan Edellä olevan perusteella ehdotan,
25324: opetus nimenomaan palvelee. Tiedotusalan kou-
25325: lutuksessa oppiaine on yhtä lailla tärkeä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25326: Koko maan opettajavoimat kansainvälisessä 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
25327: politiikassa ovat erittäin puutteelliset. Profes- 29.10.01 90 000 markkaa kansainväli-
25328: sorin virkoja on kaikkiaan vain kaksi, apulais- sen politiikan apulaisprofessorin viran
25329: professoreja ei ole yhtään. Tampereen yliopis- (B 3) perustamiseen Tampereen yliopis-
25330: ton kehittäminen opetuskapasiteetiltaan vähim- toon.
25331: mäisvaatimukset täyttäväksi on perusteltua
25332: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
25333:
25334: Marjatta Mattsson
25335: 656 1978 vp.
25336:
25337: Raha-asia-aloite n:o 622.
25338:
25339:
25340:
25341:
25342: Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta kirjastotieteen ja infor-
25343: matiikan apulaisprofessorin viran perustamiseen Tampereen
25344: yliopistoon.
25345:
25346:
25347: E d u s k u n n a 11 e.
25348:
25349: Kirjastotieteen henkilöresurssitilanne on erit- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
25350: täin heikko, vaikka kyseessä on maan ainoa alan
25351: vakinainen jatkokoulutuspaikka. Opettajavoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25352: mien puuttuminen on aiheuttanut mm. tilan- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
25353: teen, jossa opiskelijoiden opinnäytetöiden tar- 29.10.01 90 000 markkaa kirjastotie-
25354: kastaminen saattaa viipyä kuukausia. Kirjasto- teen ja informatiikan apulaisprofessorin
25355: ja informaatiopalvelualan tutkija- ja jatkokoulu- viran (B 3) perustamiseen Tampereen
25356: tuksen edellytysten parantamiseksi olisi tärkeää, yliopistoon.
25357: että laitoksen opettajavoimia lisätään tuntuvasti
25358: nykyisestään.
25359: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
25360:
25361: Marjatta Mattsson Tellervo Koivisto
25362: 1978 vp. 657
25363:
25364: Raha-asia-aloite n:o 623.
25365:
25366:
25367:
25368:
25369: Mattsson: Määrärahan osoittamisesta sovelletun matematiikan
25370: apulaisprofessorin viran perustamiseen Tampereen yliopis-
25371: toon.
25372:
25373:
25374: E d u s k u n n a 11 e.
25375:
25376: Sovelletun matematiikan apulaisprofessuuri - atk-systeemien suunnittelussa ja
25377: on ollut Tampereen yliopiston taloudellis-hal- - tilastomatemaatikon työssä.
25378: linnollisen tiedekunnan osalta tarpeellinen jo Viran perustaminen poistaa eri oppiaineiden
25379: pitkään. Taloudellis-hallinnollisen tiedekunnan nyt järjestämien erilliskurssien tarpeen. Apu•
25380: kaikki opintosuunnat tarvitsevat kvantitatiivis- laisprofessori on yliopiston käsityksen mukaan
25381: ten menetelmien opetusta mm. seuraavissa teh- taloudellisin virka antamaan luento-opetusta.
25382: tävissä: Eri sovellutusalojen harjoitukset järjestetään
25383: a) taloustieteiden opintosuunnalla sitten asianomaisten alojen assistenttien toimes-
25384: ta. - Todettakoon vielä, että opetusministe-
25385: - yrityksen tmmtntojen suunnittelussa riön viimeisimmän mitoitussuunnitelman mu-
25386: (huom. Tampereen yliopistossa ei ole oppiai- kaan tulisi matemaattis-filosofisen opintosuun-
25387: netta liiketaloustiede, systeemit) nan opettajavoimat kaksinkertaistaa KT-kauden
25388: - kokonaistaloudellisten mallien rakentami- loppuun mennessä.
25389: sessa Edellä olevan perusteella ehdotan,
25390: b) hallintotieteiden opintosuunnalla
25391: - aluesuunnittelussa mm. palvelujen sijoit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25392: teluongelmissa 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
25393: - kunnallis- ja julkisen sektorin suunnitte- 29.10.01 90 000 markkaa sovelletun
25394: lussa, mm. investointien ajoitus- ja vaikutus- matematiikan apulaisprofessorin viran
25395: analyysit (B 3) perustamiseen Tampereen yli-
25396: c) matemaattis-filosofisella opintosuunnalla opistoon.
25397: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
25398:
25399: Marjatta Mattsson
25400:
25401:
25402:
25403:
25404: 83 0878005881
25405: 658 1978 vp.
25406:
25407: Raha-asia-aloite n:o 624.
25408:
25409:
25410:
25411:
25412: Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen yliopiston
25413: kirjastopalvelujen kehittämiseksi.
25414:
25415:
25416: E d u s kun n a 11 e.
25417:
25418: Tampereen yliopiston kirjaston resurssitilan- puuttuvan organisaation vuoksi hyödyntää lä-
25419: ne on tilojen osalta tänä vuonna parantunut heskään täydellisesti. Kirjastoon on saatava täs-
25420: Attilan kiinteistön vuokraamisen myötä. Hen- tä vastaava amanuenssi.
25421: kilökuntaa kirjastossa on kuitenkin edelleen - Tampereen yliopiston kirjastossa ei ai-
25422: liian vähän. Sekä uuteen kirjastoon muutto noana suurena korkeakoulukirjasrona ole erilo-
25423: että toiminnan ylläpitäminen ja kehittäminen listä informaatikon virkaa. Keskeisessä yhteis-
25424: laajentuneiden tilojen mahdollistamissa mitois- kunnallisen alan tieteellisessä kirjastossa ei täl-
25425: sa vaatii lisähenkilökuntaa. Tampereen yliopis- lainen tilanne voi jatkua.
25426: ton kirjastossa on yksi virkailija palvelemassa - Kirjaston muutto Attilan kiinteistöön
25427: 200 opiskelijaa, kun esim. Helsingin ja Oulun vaatii runsaasti työvoimaa, jotta muuton aiheut-
25428: yliopistojen kirjastoissa on tilanne 1:95 ja Tu- tama pakollinen kirjaston sulkeminen ei veny
25429: russa 1:115. Lisäksi on TaYK:ssa voimakas tarpeettomasti. Kesäksi suunniteltu muutto tar-
25430: virkavääristymä, jonka seurauksena virkailijat joaa myös kesätöitä nuorille.
25431: joutuvat tekemään koulutuksensa ja palkkauk- Edellä olevien epäkohtien korjaaminen edel-
25432: sensa ylittäviä tehtäviä. Tutkintojen uudistami- lyttää:
25433: nen lisää esim. Jyväskylän kokemuksiin nojaten - V 11 palkkaluokan kirjastoapulaisen vi-
25434: painetta kirjastoja kohtaan, mitä ei tulo- ja ran perustamista Hämeenlinnan opettajankoulu-
25435: menoarvioesityksessä ole huomioitu. tuslaitoksen osastokirjastoon
25436: Myös Tampereen yliopiston opiskelijat ovat - V 18 palkkaluokan kirjastoamanuenssin
25437: adressillaan viime keväänä kiinnittäneet opetus- viran perustamista pääkirjastoon vastaamaan
25438: ministeri ltälän huomiota kirjastonsa valtakun- ainelaitosten kirjastojen käytöstä
25439: nallisesti ottaen huonoimpiin resursseihin kor- - V 25 palkkaluokan informaatikon vitan
25440: keakoulukirjastoista. perustamista __
25441: Erityisesti seuraavat seikat vaativat korjausta: - 45 000 mk väliaikaisen työvoiman palk-
25442: - Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitoksen kaamiseen kirjaston muuttoa varten.
25443: osastokirjasto palvelee kaupungin ainoana tie- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
25444: teellisenä kirjastona sekä opettajankoulutuslai-
25445: tosta että Hämeenlinnan normaalikoulua toi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25446: mien kahdessa pisteessä. Näitä pisteitä hoitaa 1979 tulo- ja menoarvioon .momentille
25447: tällä hetkellä yksi virkailija. Lainaus on lähes 29.10.01 lisäyksenä 100 000 markkaa
25448: 20 000 vuodessa. käytettäväksi Tampereen yliopiston kir-
25449: - Yliopiston ainelaitosten kirjastoja ei voida jastopalvelujen kehittämiseksi.
25450: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
25451:
25452: Marjatta Mattsson Kuuno Honkonen Tellervo Koivisto
25453: 1978 vp. 659
25454:
25455: Raha-asia-aloite n:o 625.
25456:
25457:
25458:
25459:
25460: Mattsson ym.: Kotootetun määrärahan osoittamisesta Jyväskylän
25461: yliopiston luento- ja tuntiopetuspalkkioihin.
25462:
25463:
25464: E d u s k u n n a II e.
25465:
25466: Hallituksen budjettiesityksessä vuodelle 1979 sumiselle vieraileviksi luennoitsijoiksi, mikä on
25467: ei ole lainkaan esitetty lisäystä Jyväskylän yli- vastoin tutkinnonuudistuksen periaatteita.
25468: opiston luento- ja tuntiopetusmäärärahoihin. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
25469: Tämä merkitsee mm. sitä, että Jyväskylän yli-
25470: opistossa ei ole mahdollisuutta toteuttaa tut- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25471: kintoihin liittyviä yleisluentoja suunnitellussa 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
25472: laajuudessa. Toisaalta luento- ja tuntiopetus- 29.10.01 lisäyksenä 693 000 markkaa
25473: määrärahojen reaalinen supistuminen merkitsee Jyväskylän yliopiston luento- ja tunti~
25474: vaikeuksia ulkopuolisten asiantuntijoiden kut- opetuspalkkioihin.
25475: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
25476:
25477: Marjatta Mattsson Oili Suomi
25478: M. Kainulainen Ensio Laine
25479: 660 1978 vp.
25480:
25481: Raha-asia-aloite n:o 626.
25482:
25483:
25484:
25485:
25486: Mattsson ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Tampereen
25487: yliopiston luento- ja tuntiopetuspalkkioihin.
25488:
25489:
25490: E d u s k u n n a 11 e.
25491:
25492: Tampereen yliopiston osalta budjettiesityk- jen toteuttamiseen, mikä kuitenkin on halli-
25493: sessä esitetään muihin palkkoihin ja palkkioihin tuksen budjettiesityksen perusteluissa mainittu
25494: yhteensä lisäystä luento- ja tuntiopetuksen laa- erääksi tärkeimmäksi perusteeksi kyseisen mää-
25495: jentamiseen 190 000 markkaa. Lisäyksestä on rärahan lisäämiseen.
25496: kuitenkin tarkoitettu käytettäväksi 70 000 Edellä olevan perusteella ehdotamme,
25497: markkaa sosiaalihuoltajatutkinnon rinnakkais-
25498: kurssin järjestämiseen. Muuhun tuntiopetukseen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25499: jää siten ainoastaan 120 000 markan lisäys. 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
25500: Viimeksi mainittu summa sisältää myös kesä- 29.10.01 lisäyksenä 100 000 markkaa
25501: opetukseen tarkoitetun lisäyksen. Näin ollen Tampereen yliopiston luento- ja tunti-
25502: yliopistolle ei jää juuri lainkaan varoja tut- opetuksen järjestämiseen.
25503: _kinnonuudistukseen liittyvien opetusjärjestely-
25504: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
25505:
25506: Marjatta Mattsson Tellervo Koivisto
25507: 1978 vp. 661
25508:
25509: Raha-asia-aloite n:o 627.
25510:
25511:
25512:
25513:
25514: Mattsson: Korotetun määrärahan osoittamisesta Tampereen yli-
25515: opiston laitosmäärärahojen korottamiseen ja kirjallisuushan-
25516: kintoihin.
25517:
25518:
25519: E d u s k u n n a II e.
25520:
25521: Voimakas kustannustason nousu on syönyt kohden. Tilannetta heikentää tuntuvasti myös
25522: pahasti myös Tampereen yliopiston muutenkin se, että Tampereen yliopiston kirjaston lainaus-
25523: perin vähäisiä laitosmäärärahoja. Useimmilla luvut ovat puolta suuremmat kuin esim. Jyväs-
25524: humanistisen, yhteiskuntatieteellisen ja talou- kylässä tai Oulussa.
25525: dellishallinnollisen tiedekunnan laitoksilla on Yliopiston kirjaston huonot palvelumahdolli-
25526: laitosmäärärahoja pääaineenopiskelijaa kohti suudet ovat syystäkin johtaneet laajaan tyyty-
25527: vain pari markkaa, huonoimmilla laitoksilla mättömyyteen niin opiskelijoiden kuin opetta-
25528: jopa alle markan opiskelijaa kohti vuodessa. jien ja tutkijoidenkin piirissä. Erityisen hanka-
25529: Lisääntyvä sivuaineopiskelu on edelleen huo- laksi tilanteen tekee se, että Tampereen yliopis-
25530: nontanut tilannetta, määrärahoja ovat jakamas- ton kirjasto on ainoa tämän alan tieteellinen
25531: sa yhä useammat opiskelijat. kirjasto kaupungissa ja yliopiston henkilökunta-
25532: Tämä on johtanut siihen, ettei laitoksilla ole pula vaikeuttaa osaltaan myös kaukolainaustoi-
25533: useinkaan mahdollisuutta monistaa tarvittavaa mintaa.
25534: opetusmateriaalia, kuten esim. luentorunkoja. Tampereen yliopistossa toiminut tutkimus-
25535: Opetusmonisteiden puutteen seurauksena ope- työn suunnitteluryhmä totesi vuonna 1971, että
25536: tuksen teho ja tuloksellisuus kärsivät ja aiheut- kirjatilanteen saattaminen siedettävälle tasolle
25537: tavat osaltaan opiskeluvaikeuksia ja opiskelu- edellyttäisi 3,6 miljoonan markan kertainves-
25538: ajan venymistä. Lisäksi opiskelijat joutuvat lä- tointia. Kuitenkin valtion budjeteissa on pysy-
25539: hes poikkeuksetta kustantamaan seminaariesi- tetty kirjallisuuden hankintaan osoitetut mää-
25540: teimien ja muiden opinnäytteiden monistami- rärahat reaaliarvoltaan lähes saman suuruisina
25541: sen vähäisillä lainavaroillaan. ja lisäyksiä on tullut ainoastaan uusille koulu-
25542: Laitosmäärärahojen puute haittaa myös tie- tusyksiköille. Jälkeenjääneisyys on näin ollen
25543: teellistä työtä. Varsin usein tapahtuu, ettei vain vuosien kuluessa lisääntynyt, nyt edelly-
25544: määräraha riitä laitoksella tuotetun tutkimus- tettäisiin jo noin 4,5 miljoonan markan kirjalli-
25545: tiedon monistamiseen, vaikka laitosten omien suuteen kohdistuvia investointeja.
25546: julkaisusarjojen kehittäminen on tieteellisen toi- Kirjallisuusmäärärahoissa säästäminen ei ole
25547: minnan ja laitosten välisen yhteistyön kannalta mitään todellista säästämistä, koska se hidas-
25548: varsin tärkeä seikka. taa huomattavasti opiskelua. Nykyisin joutuvat
25549: Kurssikirjojen ja tieteellisessä työssä tarvitta- opiskelijat usein jonottamaan tenttikirjallisuut-
25550: vien kirjojen puute on Tampereen yliopistos- ta jopa kahdesta kolmeen kuukautta, ja tuskin-
25551: sa huutava. Humanistis-yhteiskuntatieteellisillä pa lienee ajateltavissa, että opiskelijat 600 mar-
25552: aloilla on kirjallisuus erittäin tärkeä tekijä, siitä kan kuukausilainallaan ostaisivat usein jopa yli
25553: riippuu ratkaisevasti opiskelijoiden opintojen 100 markkaa maksavia kirjoja.
25554: eteneminen ja tutkimusten mielekkyys ja te- Tampereen yliopiston kirjatilanteen paranta-
25555: hokkuus. Tampereen yliopisto on kirjallisuuden minen on mahdollista vain siten, että jälkeen-
25556: määrässä huomattavasti jäljessä muista vastaa- jääneisyys korvataan ottamalla peräkkäisinä
25557: van tyyppisistä yliopistoista. Esimerkiksi Jy- vuosina valtion tulo- ja menoarvioon nykyistä
25558: väskylän yliopistoon verrattuna on Tampereella huomattavasti suuremmat määrärahat.
25559: opiskelijaa kohden ainoastaan kolmannes siitä Edellä olevan perusteella ehdotan kunni-
25560: kirjamäärästä, joka Jyväskylässä on opiskelijaa oittaen,
25561: 662 Raha-asia-aloite n:o 627
25562:
25563:
25564: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden käytettäväksi Tampereen yliopiston lai-
25565: 1979 tulo- ja menoarvioon momentille tosmäärärahojen korottamiseen ja kir-
25566: 29.10.21 lisäyksenä 750 000 markkaa jallisuushankintoihin.
25567: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
25568:
25569: Marjatta Mattsson
25570: 1978 vp. 663
25571:
25572:
25573: Raha-asia-aloite n:o 628.
25574:
25575:
25576:
25577:
25578: Mattsson ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta korkeakou-
25579: lujen talonrakennustöiden suunnittelua ja rakennustöiden
25580: aloittamista varten.
25581:
25582:
25583: Eduskunnalle.
25584:
25585: Korkeakoulujen kehittämislainsäädännön mu- jäädään siten selvästi jälkeen kehittämislainsää-
25586: kainen korkeakoulujen kokonaistilatavoite vuo- dännön asettamista tavoitteista, mikäli budjetti-
25587: den 1986 lopussa on noin 1 024 000 m2 • Jotta esityksen mukainen linja toteutuu. Tätä ei voi-
25588: lainsäädännön mukaiset vähimmäistavoitteet voi- da pitää perusteltuna sen enempää korkeakou-
25589: taisiin saavuttaa pääpiirteissään myös korkea- lulaitoksen kehittämisen kuin työllisyyden hoi-
25590: koulukohtaisesti, tiloja tulisi vuosina 1979-86 don kannaltakaan. Nykyisessä tilanteessa ei ole
25591: lisätä kaikkiaan noin 165 000 m2 :1lä edellyt- mitään syytä supistaa valtion rahoittamia ra-
25592: täen, että vuokratilat säilyvät nykyisen suurui- kennustyökohteita.
25593: sina. Hallituksen budjettiesityksen toteutumi- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
25594: nen merkitsisi sitä, että vaikka kaikki nyt ra-
25595: kenteilla olevat tilat valmistoisivat vuoden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25596: 1979 aikana, mikä sinänsä ei ole mahdollista, 1979 tulo- ja menoarvioon momentin
25597: uusia tiloja saataisiin ainoastaan 73 600 m2 • 29.10.74 alamomentille 2 lisäyksenä 10
25598: Kokonaan uusia rakennustöitä käynnistetään milj. markkaa käytettäväksi korkeokou-
25599: budjettiesityksen mukaan vain 12 100 m2 :n lujen talonrakennustöiden suunnitteluun
25600: edestä. Korkeakoululaitoksen rakentamisessa ja rakennustöiden aloittamiseen.
25601: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
25602:
25603: Marjatta Mattsson M. Kainulainen
25604: E.-J. Tennilä Oili Suomi
25605: Ensio Laine
25606: 664 1978 vp.
25607:
25608: Raha-asia-aloite n:o 629.
25609:
25610:
25611:
25612:
25613: Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta opiskelu-, varusmies-
25614: ja äitiysloma-aikaisten opintolainojen korkojen maksamiseksi
25615: valtion varoista.
25616:
25617:
25618: E d u s kun n a 11 e.
25619:
25620: Opintolainojen korot muodostavat opiskeli- perusteetonta ja epätarkoituksenmukaista on
25621: joille kohtuuttoman suuren menoerän opintojen se, että suuri osa valtion maksamasta opinto-
25622: aikana. Sama koskee varusmies- ja äitiysloma- tuesta kuluu rahalaitoksille maksettaviin kor-
25623: aikaa. Tällä hetkellä valtion varoista luottolai- koihin. Valtion korkotuki tulisikin korottaa
25624: toksille maksettava korkohyvityksen määrä kor- 100 % :iin opiskelu-, varusmies- ja äitiysloma-
25625: kotuen alaisissa opintotainoissa on siten lasket- aikana.
25626: tava, että lainan saajan maksama korko on Edellä olevan perusteella ehdotamme,
25627: 3,75 prosenttia. Useilla opiskelijoilla korkome-
25628: not muodostavat opiskeluaikana jopa yli 1 500 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25629: markan menoerän. Useat opiskelijat eivät pysty 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
25630: muutenkin pienestä opintotuestaan maksamaan 29.39.52 lisäyksenä 70 milj. markkaa
25631: lainakorkoja, mikä johtaa lainojen lankeami- opiskelu-, varusmies- ja äitiysloma-
25632: seen takaisinmaksettavaksi ja mahdottomuuteen aikaisten opintolainojen korkojen mak-
25633: saada opintotukea enää tulevaisuudessa. Täysin samiseksi kokonaan valtion varoista.
25634: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
25635:
25636: Marjatta Mattsson Oili Suomi
25637: M. Kainulainen Ensio Laine
25638: 1978 vp. 665
25639:
25640: Raha-asia-aloite n:o 6.30.
25641:
25642:
25643:
25644:
25645: Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta Mäntän koulukeskuk-
25646: sen laajennustöihin.
25647:
25648:
25649: E d u s k u n n a II e.
25650:
25651: Peruskoulun yläasteen ja lukion käsittävän Suunnitelman toteuttamisella olisi Mäntän
25652: Mäntän koulukeskuksen laajentamista koskevan kannalta merkittävä työllistävä vaikutus.
25653: huonetilaohjelman on opetusministeriö hyväksy- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25654: nyt. Suunnitelma sisältää keskuskeittiön, ruo- nioittaen,
25655: kailutilojen sekä liikuntatilojen rakentamisen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25656: Nykyisin keittiö puuttuu kokonaan ja liikuntati- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
25657: lat sijaitsevat vanhassa lahossa puutalossa, joka 29.46.34 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
25658: ei vastaa asettuja vaatimuksia. Mäntän koulukeskuksen laajennustöihin.
25659: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
25660:
25661: Marjatta Mattsson R. Järvisalo-Kanerva
25662: Heimo Rekonen U.-L. Alppi
25663:
25664:
25665:
25666:
25667: 84 0878005881
25668: 666 1978 vp.
25669:
25670: Raha-asia-aloite n:o 631.
25671:
25672:
25673:
25674:
25675: Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta Pirkkalan kunnan van-
25676: hojen koulurakennusten laajentamiseen.
25677:
25678:
25679: E d u s k u n n a 11 e.
25680:
25681: Hämeen läänissä siirryttiin peruskouluun kylän koulun saattaminen vastaamaan asetettu-
25682: vuonna 1976. Pirkkalan kunnan koulukanta ei ja vaatimuksia edellyttää 800 000 markan ko-
25683: kuitenkaan vastaa tämän asettamia vaatimuksia. konaisinvestointia.
25684: Sen lisäksi, että Nuolialan koulun rakennukset Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25685: ovat huonokuntoisia, ne ovat myös peruskou- nioittaen,
25686: lukäyttöön sopimattomia. Koulutilojen saatta-
25687: minen asianmukaiseen kuntoon vaatii 500 000 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25688: markan investointia. 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
25689: Kirkonkylän koululta puuttuu kokonaan lii- 29.46.34 lisäyksenä 400 000 markkaa
25690: kuntahalli, jonka on katsottava kuuluvan kou- Pirkkalan kunnan vanhojen kouluraken-
25691: lutiloihin välttämättömänä osana. Koulun hal- nusten saneeraukseen ja laajentamiseen.
25692: lintotilat vaatisivat myös uudistamista. Kirkon-
25693: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
25694:
25695: Marjatta Mattsson Heimo Rekonen R. Järvisalo-Kanerva
25696: 1978 vp. 667
25697:
25698: Raha-asia-aloite n:o 632.
25699:
25700:
25701:
25702:
25703: Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta Kurun normaalimetsä-
25704: opiston peruskorjaustöiden aloittamiseen.
25705:
25706:
25707: E d u s k u n n a II e.
25708:
25709: Kurun normaalimetsäopiston peruskorjaus on Välitöntä toteuttamista opistolla vaatii läm-
25710: ollut jo pitkään valtion suunnitelmissa. Kuiten- pökeskuksen uusiminen sekä opettajarakennuk-
25711: kin opiston peruskorjaus on pudotettu pois sen peruskorjaus. Vuonna 1938 valmistuneessa
25712: suunnitelmista. talossa ei ole vielä suoritettu lainkaan perus-
25713: Kurun normaalimetsäopiston kehittämisen korjausta. Normaalimetsäopiston laajentamisen
25714: edellyttämä rakennussuunnittelu olisi saatava ja opettajien lisärakennuksen suunnittelutyöt
25715: alkuun mahdollisimman pian siten, että oppi- vaativat myös pikaista käynnistämistä.
25716: laitos voisi toimia jo vuonna 1980 metsä- ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25717: puutalouden koulutuskomitean mietinnön mu- nioittaen,
25718: kaisesti 144-paikkaisena metsä- ja puutalouden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25719: oppilaitoksena. Metsäopiston tiloja voitaisiin 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
25720: tulevaisuudessa suunnitella käytettäväksi myös 29.72.74 lisäyksenä 800 000 markkaa
25721: yhä tärkeämmäksi muodostuvan turve- ja suo- Kurun normaalimetsäopiston peruskor-
25722: alan opetukseen. jaustöiden aloittamiseen.
25723:
25724: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
25725:
25726: Marjatta Mattsson Heimo Rekonen R. Järvisalo-Kanerva
25727: 668 1978 vp.
25728:
25729: Raha-asia-aloite n:o 633.
25730:
25731:
25732:
25733:
25734: Mattsson ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta uusien vir-
25735: kojen ja toimien perustamiseksi valtion teknillisiin oppilai-
25736: toksiin.
25737:
25738:
25739: E d u s k u n n a 11 e.
25740:
25741: Valtion teknillisissä oppilaitaksissa tulee valtion teknillisiin oppilaitoksiin aiotaan perus-
25742: vuonna 1979 opiskelemaan yhteensä noin taa ainoastaan 17 uutta virkaa tai tointa. Osa
25743: 15 500 opiskelijaa. Opiskelijamäärät ovat kas- näistä on erilaisia avustavan henkilökunnan toi-
25744: vaneet vuosi vuodelta, mutta opetushenkilö- mia. Tätä ei teknillisten oppilaitosten äärim-
25745: kunnan kehitys pysähtynyt lähes paikalleen. mäisen kriisiytyneen tilanteen vuoksi voi pitää
25746: Suomen Tekniikan Opiskelijoiden Liiton riittävänä.
25747: (STOL) vuonna 1973 tekemän laajan selvi- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
25748: tyksen mukaan vakinaisten opettajien laskettu
25749: lisätarve oli jo tuolloin 600 uutta opettajan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25750: virkaa. Vuonna 1973 teknillisissä oppilaitoksis- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
25751: sa oli noin 75 % opettajista tuntiopettajia. 29.76.01 lisäyksenä 2 milj. markkaa
25752: Samaan aikaan opettajilla oli ja on edelleen uusien virkojen ja toimien perustami-
25753: kohtuuton määrä opetustunteja. Tämän seu- seksi valtion teknillisiin oppilaitoksiin.
25754: rauksena mm. koulupäivät ovat venyneet yli-
25755: pitkiksi. Hallituksen budjettiesityksen mukaan
25756: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
25757:
25758: Marjatta Mattsson Oili Suomi
25759: M. Kainulainen Ensio Laine
25760: 1978 vp. 669
25761:
25762: Raha-asia-aloite n:o 634.
25763:
25764:
25765:
25766:
25767: Mattsson ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Suomen elo-
25768: kuva-arkiston konservointimenoihin ja materiaalihankintoihin.
25769:
25770:
25771: E d u s k u n n a 11 e.
25772:
25773: Hallitus on esityksessään vuoden 1979 tulo- tärkeitä elokuvakirjallisuus- ja muita vastaavia
25774: ja menoarvioksi ehdottanut valtion elokuva- hankintoja varten.
25775: arkiston perustamista. Asia on tärkeä ja ehdo- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
25776: tusta on jo odotettu pitkään. Hallituksen esi-
25777: tyksessä on kuitenkin eräitä puutteita, jotka että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25778: tulisi korjata eduskuntakäsittelyn aikana. Esite- 1979 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
25779: tyn suuruisten määrärahojen myöntäminen mer- 350 000 markkaa Suomen elokuva-
25780: kitsisi vanhojen kotimaisten elokuvien entisöin- arkistolle siten, että lisäyksestä käyte-
25781: tiin tarkoitettujen varojen vähenemistä. Esite- tään 250 000 markkaa vanhojen koti-
25782: tyn valtiollistamisen yhteydessä tulisi kuitenkin maisten elokuvien konservointi-, restau-
25783: turvata heti sellainen toimintataso, jolta on rointi- ja kopiointimenoihin ja 100 000
25784: hyvä kehittää sitä eteenpäin. markkaa elokuvakirjallisuuden ja muun
25785: Hallituksen määrärahaesityksestä puuttuu elokuvaan liittyvän materiaalin hankin-
25786: myös momentti, jossa olisi osoitettu varoja taan.
25787: elokuva-arkiston toiminnan kannalta erittäin
25788: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
25789:
25790: Marjatta Mattsson Irma Rosnell
25791: Ensio Laine M. Kainulainen
25792: E.-J. Tennilä Oili Suomi
25793: 670 1978 vp.
25794:
25795: Raha-asia-aloite n:o 635.
25796:
25797:
25798:
25799:
25800: Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta Kurun- Parkanon
25801: maantien perusparannustyön käynnistämiseen Kurun puolei-
25802: sella osalla.
25803:
25804:
25805: E d u s k u n n a 11 e.
25806:
25807: Kurun-Parkanon maantiestä korjataan Viime talvina työttömyysprosentti Kurun
25808: Parkanon puoleinen osuus, joka kuuluu TVL:n kunnassa on ollut suurimpia koko Pohjois-
25809: Turun piiriin. Sensijaan tien Kurun puoleiseen Hämeessä. Tämän korjaustyön aloittamista
25810: osaan Länsi-Aure-Kuru ei ole myönnetty va- puoltaa kuorma-autoilijoiden erittäin heikko
25811: roja peruskorjausta varten. Siis korjattu tie- työllisyystilanne.
25812: osuus tulee päättymään Kurun rajaan. Tietä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25813: rasittavat raskaat puutavara- ja kivikuljetukset. nioittaen,
25814: Myös matkailulle ja lomailulle tiellä on huo-
25815: mattava merkitys. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25816: Peruskorjattavaksi esitetyn maantien pituus 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
25817: on noin 20 km, josta peruskorjausta on suori- 31.24.77 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
25818: tettu jo noin kolmen kilometrin matkalla Ku- Kurun-Parkanon maantien peruspa-
25819: run keskustasta lähtien. Kyseisen tieosuuden rannustyön käynnistämiseeen Kurun
25820: peruskorjaus voidaan suorittaa tavallista edulli- puoleisella osalla.
25821: semmin, koska tarvittavat soravarat ovat maan-
25822: tien välittömässä läheisyydessä ja tiepohja on
25823: suhteellisen hyvä.
25824: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
25825:
25826: Marjatta Mattsson Heimo Rekonen R. Järvisalo-Kanerva
25827: 1978 vp. 671
25828:
25829: Raha-asia-aloite n:o 636.
25830:
25831:
25832:
25833:
25834: Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta Oriveden ja Eräjärven
25835: välisellä maantiellä olevan Rönnin sillan uudelleen rakenta-
25836: miseen.
25837:
25838:
25839: E d u s k u n n a 11 e.
25840:
25841: Oriveden kunnassa Oriveden-Eräjärven Edellä olevan perusteella ehdotamme,
25842: maantiellä oleva Rönnin silta tulisi rakentaa
25843: uudelleen. Nykyinen silta on kapea ja matala että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25844: aiheuttaen liikenteellisen pullonkaulan. Hanke 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
25845: on perusteltavissa myös kunnan työllisyyden 31.24.77 1,5 miljoonaa markkaa Ori-
25846: kannalta tärkeäksi. veden-Eräjärven maantiellä olevan
25847: Rännin sillan uudelleen rakentamiseen.
25848: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
25849:
25850: Marjatta Mattsson R. Järvisalo-Kanerva
25851: Heimo Rekonen U.-L. Alppi
25852: 672 1978 vp.
25853:
25854: Raha-asia-aloite n:o 637.
25855:
25856:
25857:
25858:
25859: Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta Vilppulan-Ruhalan
25860: maantien perusparantamiseen.
25861:
25862:
25863: E d u s k u n n a 11 e.
25864:
25865: Vilppulan ja Ruoveden kunnissa oleva talvikautena nousemaan korkeiksi. Vilppulan-
25866: Vilppulan-Ruhalan maantie on erittäin heik- Ruhalan tien perusparannustyöt voitaisiin saat-
25867: kokuntoinen ja mutkainen, mistä johtuen tie- taa nopeasti käyntiin, koska kaikki tarvittavat
25868: osuudella sattuu runsaasti kolareita. Kyseisen suunnitelmat ovat valmiina.
25869: tieosuuden perusparannustyön pikaisella käyn- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
25870: tiinsaattamisella olisi myös ratkaiseva merkitys
25871: alueen työllisyystilanteeseen. Vilppulan kunnas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25872: sa meneillään olevat rakennustyöt ovat päätös- 1979 tulo- ;a menoarvioon momentille
25873: vaiheessa, joten ellei mitään uusia työkohteita 31.24.77 5 milj. markkaa Vilppulan-
25874: saada käyntiin, tulevat työttömyysluvut ensi Ruhalan maantien perusparantamiseen.
25875: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
25876:
25877: Marjatta Mattsson R. Järvisalo-Kanerva
25878: Heimo Rekonen U.-L. Alppi
25879: 1978 vp. 673
25880:
25881: Raha-asia-aloite n:o 638.
25882:
25883:
25884:
25885:
25886: Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta viiden työsuojeluinsi-
25887: nöörin palkkaamiseen työsuojeluhallitukseen.
25888:
25889:
25890: E d u s k u n n a 11e.
25891:
25892: Työsuojeluhallituksen päätehtävät ovat työ- misteluun. Niitä suunnitelmia, joita työsuojelu-
25893: suojelua koskevan normituksen valmistelu ja hallituksen perustamisen yhteydessä esitettiin
25894: normien valvonta. Normitus on kuitenkin vie- työvoimatarpeeksi, ei ole toteutettu.
25895: lä hyvin puutteellista ja hajanaista. Samoin Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
25896: keskitettyyn työsuojeluvalvontaan kuuluu vain
25897: pieni osa vaarallisista koneista ja laitteista. On että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25898: syntynyt tilanne, jossa yksityiskohtaisten tur- 19 79 tulo- ja menoarvioon momentille
25899: vallisuusmääräysten puuttuminen vaikeuttaa ja 33.03.01 400 000 markkaa viiden työ-
25900: jopa estää työsuojelun edistämistä työpaikoilla. suojeluinsinöörin pallekaamiseen työsuo-
25901: Työsuojeluhallituksella ei ole riittävästi työ- jeluhallitukseen.
25902: voimaa turvallisuusmääräysten ja -ohjeiden val-
25903: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
25904:
25905: Marjatta Mattsson P. Puhakka
25906: Mirjam Tuominen E.-J. Tennilä
25907: Ensio Laine M. Kainulainen
25908: Oili Suomi
25909:
25910:
25911:
25912:
25913: 85 0878005881
25914: 674 1978 vp.
25915:
25916: Raha-asia-aloite n:o 639.
25917:
25918:
25919:
25920:
25921: Mattsson ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta työsuojelu-
25922: tarkastustoiminnan aiheuttamiin matkakuluihin.
25923:
25924:
25925: E d u s k u n n a 11 e.
25926:
25927: Valtion työsuojelupiirien t01mmta on jo menoista alle 6 % ja TMAE:ssa kaikista työ-
25928: useampana vuotena vaikeutunut loppuvuoden suojeluun suunnatuista varoista noin 2 %.
25929: aikana, koska tarkastusmatkoihin osoitetut Eräiden selvitysten mukaan työsuojelun lai-
25930: määrärahat ovat loppuneet. Koska työsuojelu- minlyönnit aiheuttavat miljardien markkojen
25931: valvonta perustuu ennen kaikkea työpaikkatar- tappiot yhteiskunnalle. Ennaltaehkäisevällä työ-
25932: kastuksiin, merkitsee määrärahojen loppuminen suojelulla voitaisiin pienentää näitä tappioita
25933: sitä, että työsuojeluhallinto on osan vuotta toi- puhumattakaan inhimillisen kärsimyksen vähen-
25934: mintakyvytön. tämisestä. Tämä edellyttää työsuojelupiirien
25935: Kun kysymys on työsuojeluhallinnon muihin toimintakyvyn turvaamista.
25936: menoihin nähden vaatimattomista kustannuk- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
25937: sista, on syytä epäillä, että matkarahojen pie- nioittaen,
25938: nentymiseen ei ole pelkästään vaikuttanut pyr-
25939: kimys säästäväisyyteen valtion menojen suh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25940: teen, vaan myös pyrkimys haitata työsuojelun 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
25941: valvontatoimintaa. Vuoden 1979 TMAE:ssa 33.03.29 lisäyksenä 500 000 markkaa
25942: matkakustannukset ovat työsuojeluhallinnon valtion työsuojelutarkastustoiminnan ai-
25943: heuttamiin matkakuluihin.
25944: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
25945:
25946: Marjatta Mattsson Ensia Laine Mirjam Tuominen
25947: Oili Suomi E.-J. Tennilä M. Kainulainen
25948: P. Puhakka
25949: 1978 vp.
25950:
25951: Raha-asia-aloite n:o 640.
25952:
25953:
25954:
25955:
25956: Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta ammatin aiheuttaman
25957: syövän torjumiseen ja valvomiseen työterveyslaitoksen toi-
25958: mesta.
25959:
25960:
25961: Eduskunnalle.
25962:
25963: Kansainvälisen työjärjestön yleissopimuksen Erityisesti pienyrityksille ja niiden työnteki-
25964: n:o 139, joka koskee työnteon yhteydessä syö- jöille tulee tuottaa ja välittää tietoa syöpävaac
25965: pää synnyttävistä aineista ja tekijöistä aiheutu- rallisten aineiden ja menetelmien vaarpista,
25966: vien vaarojen torjuntaa ja valvontaa, on Suomi näitä aineita sisältävien tuotteiden koostumuk-
25967: ratifioinut. Valtioneuvosto teki päätöksen työ- sesta, vaarallisuudesta, korvaamisesta sekä työn-
25968: turvallisuuslain soveltamisesta syöpää aiheutta- tekijöiden suojauksesta. Valtiovallan osalta
25969: viin aineisiin ja menetelmiin v. 1975. Tämän nämä tehtävät kuuluvat työsuojeluhallitukselle
25970: päätöksen pohjalta sosiaali- ja terveysministeriö ja työterveyslaitokselle.
25971: teki v. 1977 päätöksen niistä aineista, jotka Työterveyslaitoksen osalta näiden tehtävien
25972: aiheuttavat syöpäsairauden vaaraa ja edellyttä- hoitaminen edellyttää seuraavien uusien virko-
25973: vät tiettyjä toimenpiteitä. Aineluettelosta · kar- jen perustamista:
25974: sittiin pois kaksi kolmasosaa niistä syöpää ai- 1 systeeminsuunnittelijan t01m1 S 11
25975: heuttavista aineista, jotka tieteelliseen tutki- 1 kemistin toimi . . . . . . . . . . . . . . . . . . V 25
25976: mukseen perustuen työsuojeluhallitus oli esit- 1 tutkimusinsinöörin (Dl) toimi . . . . S 10
25977: tänyt vahvistettaviksi.
25978: Muita valtioneuvoston päätöksen edellytta- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
25979: miä päätöksiä ei ole tehty. Syöpävaarallisia ai-
25980: neita sisältavien tuotteiden sekä niitä käyttä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25981: vien työpaikkojen ja niille altistuvien työnteki- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
25982: jöiden · rekisteröinti tulee saada ~iipymättä 33.07.50 lisäyksenä 407 819 mark!iPa
25983: käyntiin ja rekisterin jatkuvuus tulee saada käytettäväksi ammattisyövän torjtJ!i#-
25984: taloudellisesti turvatuksi. Altistettujen henkilöi- seen ja valvomiseen työterveyslaito~~Y!
25985: den lääketieteellinen tarkkailu tulee aloittaa. toimesta. ·· ' ·
25986:
25987: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
25988:
25989: Marjatta Mattsson Oili Suomi
25990: M. Kainulainen Ensio Laine
25991: 1978 vp.
25992:
25993: Raha-asia-aloite n:o 641.
25994:
25995:
25996:
25997:
25998: Mattsson ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtionosuu-
25999: tena päivähoidon käyttökustannuksiin päivähoitomaksujen
26000: ennallaan pitämiseksi.
26001:
26002:
26003: Ed u s kun n a 11 e.
26004:
26005: Hallitus esittää päivähoitomaksuja korotet- on taannoin yleiskirjeessään kunnille korosta-
26006: tavaksi 1. 1. 1979 lukien siten, että päivähoi- nut, että kuntien tulisi vaikkapa vapaapaikkoja
26007: dosta perittävien maksujen kertymä kasvaa noin tarjoamalla yrittää saada työttömä~ vanhemmat
26008: 8 prosenttia. Korotusta tultanee.n perustelemaan pitämään lapsensa päivähoidossa.
26009: pelkkänä inflaatiotarkistuksena. Nyt on kui- Jos nyt kaavailtu päivähoitomaksujen korotus
26010: tenkin otettava huomioon, että kansalaisten toteutetaan, se merkitsee, että monet vanhem-
26011: taloudellinen tilanne on nyt täysin toinen kuin mat joutuvat harkitsemaan lapsensa ottamista
26012: päivähpitomaksuja viimeksi tarkistettaessa. pois päivähoidosta, jolloin korotuksella ei edes
26013: Työttömyys on huippulukemissa. Useimmilla toteudu hallituksen valtiontaloudellinen tavoite.
26014: työaJoilla reaaliansiot ovat todellisuudessa las- Kun ensi vuosi vielä on kansainvälinen lapsen
26015: keneet. Nuorten parien ja yksinhuoltajien, jol- vuosi, voisi eduskunta toimia suomalaislasten
26016: laisia päivähoitolasten huoltajat pääasiassa ovat, parhaaksi luopumalla hallituksen esittämästä
26017: mahdollisuudet maksaa päivähoidosta ovat ka- päivähoitomaksujen korotuksesta.
26018: ventuneet. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26019: Päivähoitoa on tarkasteltava ennen kaikkea nioittaen,
26020: varhaiskasvatusjärjestelmänä; jolla suurelta osin
26021: lu<;>daan lapselle edellytyksiä menestyä koulussa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26022: ja muussakin elämässään. Täysin väärin - ja 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
26023: päivähoitohenkilöstöä halveksivaa - on tar- 33.38.30 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
26024: kastella päivähoitoa työvoimapolitiikkaan kuu- päivähoidon käyttökustannusten valtion-
26025: luvarta lasten säilytysjärjestelmänä huoltajan osuutena.
26026: työssäoloaikana. Muun muassa sosiaalihallitus
26027: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
26028:
26029: Marjatta Mattsson Oili Suomi Irma Rosnell
26030: Ensio Laine P. Puhakka M. Kainulainen
26031: E.-J. Tennilä
26032: 1978 vp. .677
26033:
26034: Raha-asia-aloite n:o 642. ' ~ . ;:
26035:
26036:
26037:
26038:
26039: Mattsson ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtionavus-
26040: tuksiksi kunnille lasten päiväkotien perustamiskustannuksiin.
26041:
26042:
26043: E d u s k u n n a 11 e.
26044:
26045: Päivähoitopaikkojen määrällisissä tavoitteissa 1978 lisättäväksi esitettyjen 4 500 päiväkoti-
26046: on jääty huomattavasti jälkeen alkuperäisistä paikan lisäksi on suunnitelmista poistetut, aikai-
26047: suunnitelmista. }o hyväksyttyjä suunnitelmia on semmin hyväksytyt 15 000 päiväkotipaikkaa
26048: kerta toisensa jälkeen supistettu. Päivähoito· otettava käyttöön. Kuntien halukkuus päivähoi-
26049: paikkojen kokonaistarpeeksi on arvioitu tällä don lisäämiseksi on ylittänyt sosiaali- ja terveys-
26050: hetkellä 240 000 paikkaa. Vuoden 1979 lo- ministeriön supistaman suunnitelman.
26051: pussa arvioidaan päivähoitopa1kkoja olevan toi- Ilman valtion tuntuvaa tukea kunnat eivät
26052: minnassa vasta 117 700, joista päiväkodeissa pysty tyydyttämään päivähoidon tarvetta riittä-
26053: 89 000. vällä nopeudella. Alla oleva lisäesitys tähtää
26054: Budjettiesityksessä on voimakkaasti karsittu 10 000 uuden päiväkotipaikan rakentamiseen
26055: päiväkotien perustamiskustannuksiin tarkoitet- vuoden 1978 aikana.
26056: tuja määrärahoja. Todellisen tarpeen sijasta hal- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26057: litus esittää vain 10 miljoonaa markkaa. Nykyi- nioittaen,
26058: sin päiväkotien perustamiskustannuksiin myön-
26059: netyt valtionavustukset eivät ole riittävät, vaan että Eduskunta ottaisi valtion vuodett
26060: niitä on lisättävä ja luotava järjestelmä, joka 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
26061: vastaa esimerkiksi terveydenhuollon menoihin 33.38.35 lisäyksenä 85 000 000 markkaa
26062: saatavia valtionavustuksia. valtionavustuksiksi kunnille lasten päivä-
26063: Valtakunnallisessa suunnitelmassa vuonna kotien perustamiskustannuksiin.
26064: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
26065:
26066:
26067: Marjatta Mattsson Irma Rosnell
26068: Mirjam Tuominen M. Kainulainen
26069: P. Puhakka Oili Suomi
26070: E.-J. Tennilä Ensio Laine
26071: 678 1978 vp.
26072:
26073: Raha-asia-aloite n:o 643.
26074:
26075:
26076:
26077:
26078: Mattsson ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtionosuu-
26079: ;;" . .:: ; . , ,
26080: tena kunnille kodinhoitajien toiminnasta aiheutuviin käyttö-
26081: kustannuksiin.
26082:
26083:
26084: E d u s k u n n a 11 e.
26085:
26086: ··Kodinhoitotoiminnan riittämättömyyden Kunnat olisivat halunneet perustaa tänäkin
26087: vuoksi mm. lapsiperheet ovat suuressa osassa vuonna enemmän virkoja kuin kuluvan vuoden
26088: maata' jääneet ilman kodinhoitopalveluita. Vä- budjetti edellyttää. Kodinhoitotoiminnan kehit-
26089: häiset voimavarat kodinhoidossa eivät ole riittä- täminen vaatii, että ensi vuonna kuntiin saa-
26090: neet tyydyttämään vanhusten, invalidien eikä daan perustaa vähintään 150 uutta kodin-
26091: pitkäa!kaisesti sairaiden tarvitsemien palvelujen hoitajan virkaa. Hallitus esittää n. 2 miljoonaa
26092: kysyntäii. Tämän vuoksi eräille paikkakunnille markkaa 100 uuden viran perustamiseen.
26093: on· perustettu yksityisiä kotiaputoimistoja, jotka Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
26094: mYjvät palveluita noin 15 markan tuntipalk-
26095: kiolla. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26096: •Useat erilaisissa laitoksissa nyt hoidettavat 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
26097: potilaat tulisivat toimeen kotonaan, mikäli heilc 33.56.30 lisäyksenä 1,1 milj. mark-
26098: le. olisi turvattu asunnon lisäksi myös toimivat kaa valtionosuutena kunnille kodinhoi-
26099: kötfapupalvelut. Tällä hetkellä maamme lääneis- . tajien toiminnasta aiheutuviin käyttö-
26100: sä: .oii keskimäärin 14 kotipalveluhenkilöstöön kustannuksiin.
26101: kuti1iiväa 10 000 asukasta kohti. Uudenmaan
26102: 11i1iril:~s'fftämä luku on vain 9. Henkilöstön tarve
26103: on huomattavasti suurempi.
26104: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
26105:
26106:
26107: Marjatta Mattsson Irma Rosnell
26108: Mirjam· Tuominen M. ·Kainulainen
26109: P. Puhaili Oili Suotrii ·_
26110: E.-J. Tennilä Ensio Laine · ·
26111: 1978 vp. 679
26112:
26113: Raha-asia-aloite n:o 644.
26114:
26115:
26116: Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen keskussai-
26117: raalan laajennushankkeen aloittamiseksi.
26118:
26119: E d u s k u n n a 11 e.
26120:
26121: Tampereen keskussairaalapiirin väestöpohja gian palvelut ovat olleet erittäin epätyydyttä-
26122: on tällä hetkellä n. 410 000. Sen lisäksi Tam- vät eikä keskussairaalapiirin patologisten tutki-
26123: pereen keskussairaalan vastuualueeseen kuulu- musten tarvetta ole voitu tyydyttää. Suunnit-
26124: vat Lahden, Seinäjoen, Vaasan ja Hämeenlin- teilla on myös laboratorio- ja röntgentoiminnan
26125: nan keskussairaalapiirit, joiden vastuualueen laajentaminen, kuntoutustoiminnan kehittämi-
26126: väestöpohja on hieman yli 1 milj. asukasta. nen sekä korva- ja silmätautien polikliinisen
26127: Vuosien mittaan Tampereen keskussairaalan toiminnan tehostaminen. Valtakunnallisten
26128: tehtävät ovat jatkuvasti laajentuneet sekä yleis- suunnitelmien mukaan myös polikliinistä toi-
26129: sairaanhöidon osalta että vuodesta 1973 myös mintaa aiotaan laajentaa siten, että poliklinikat
26130: yliopistollisen opetuksen osalta Tampereen yli- toimisivat 12 h/vrk., mikä myös edellyttää
26131: opiston lääketieteellisen tiedekunnan aloitettua laajempia tiloja. Nykyisen polikliinisen toimin-
26132: toimintansa vuonna 1972. Valtakunnallisissa nan asianmukaisen hoitamisen suurimpana es-
26133: terveydenhuollon 5-vuotissuunnitelmissa edelly- teenä ovat juuri ahtaat työskentelytilat.
26134: tetään monien uusien toimintojen aloittamista, Yliopistollinen kliinfnen. opetus on myös
26135: vanhojen toimintojen laajentamista sekä kiin- selvästi kärsinyt Tampereen keskussairaalan
26136: teämpää yhteistyötä keskussairaalapiirin alueen tilanahtaudesta. Tilanahtaus on myös vaikeut-
26137: terveyskeskusten kanssa .. Samoin valtakunnalli- tanut joidenkin alojen ( esim. korvataudit)
26138: sessa suunnitelmassa kansanterveystyön ja sai- leikkaustoiminnan suorittamista.
26139: raanhoitolaitosten toiminnan järjestämiseksi Tampereen keskussairaalan laajennushanke
26140: vuosina 1978-82 korostetaan avohoidon ja on ollut vireillä yli 10 vuotta, ja suunnitelmat
26141: sairaalan kohdalla polikliinisen hoidon tehosta- rakennustöiden aloittamiseksi ovat olemassa.
26142: mista. Rakennustöiden kiireellistä aloittamista voi-
26143: Tampereen keskussairaalan toimintojen laa- daan perustella myös alueen työllisyysnäkö-
26144: jentuminen on johtanut siihen, että myös tilan- kohdilla, sillä Tampereella työttömyysaste oli
26145: ahtaus on lisääntynyt. Monet sairaalan tehtävät heinäkuun 1978 puolivälissä n. 15,3 %, ja
26146: joudutaan suorittamaan nykyään varsin ahtaissa rakennusalalla työttömiä oli peräti 2 132.
26147: ja toiminnallisesti hankalissa tiloissa. Tilan- Tampereen keskussairaalan laajennushank-
26148: puutetta on edelleen lisännyt se, että yliopisto- keen kustannusarvio on Tampereen keskussai-
26149: opetuksen laajentuessa ja sosiaalitilojen uudel- raalapiirin sairaanhoitolaitosten toiminnan jär-
26150: leen järjestelyjen johdosta on jouduttu vähen- jestämistä koskevassa suunnitelmassa vuosille
26151: tämään sairaansijamääriä. Tilaongelmien vuoksi 1978-82 esitetty olevan 106,5 mmk, josta
26152: yhteistyö aluesairaaloiden kanssa on saanut valtionapuosuus olisi 44,5 mmk. Kun laajen-
26153: ajoittain epätarkoituksenmukaisia piirteitä eri- nushankkeen valmistumisen on arvioitu kestä-
26154: koislääkäreiden joutuessa menemään aluesairaa- vän noin 3 vuotta, on perusteltua esittää ensi
26155: loihin antamaan palveluksiaan, vaikka olisi toi- vuodelle 18 mmk:n suuruinen määräraha
26156: minnallisesti ja lääketieteellisesti perusteltua rakennustöiden aloittamiselle.
26157: suorittaa tehtävät keskussairaalassa. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
26158: Erityistason palvelusten kohdalla paine on
26159: lisääntynyt useilla eri sairaanhoitoaloilla, ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26160: lähitulevaisuudessa paine edelleen kasvaa. Suun- 1979 tulo- ja menoarvioon momen-
26161: nitteilla on mm. työlääketieteellisen ja lasten- tille 33.72.74 18 milj. markkaa käytet-
26162: psykiatrisen sekä mahdollisesti myös eräiden täväksi Tampereen keskussairaalan laa-
26163: muiden uusien polikliinisten toimien aloittami- jennushankkeen aloittamiseen.
26164: nen suunnitelmakaudella 1978-82. Patola-
26165: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
26166:
26167: Marjatta Mattsson Heimo Rekonen U.-L. Alppi Kuuno Honkonen
26168: 680 1978 vp.
26169:
26170: Raha-asia-aloite n:o 645.
26171:
26172:
26173:
26174:
26175: Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta Oriveden terveyskes-
26176: kuksen laajentamiseen.
26177:
26178:
26179: E d u s k u n n a 11 e.
26180:
26181: Oriveden seudun kansanterveystyön kuntain- hankkeella olisi myös kunnan työllisyyden
26182: liiton Oriveden terveyskeskuksesta puuttuvat kannalta tärkeä merkitys.
26183: kokonaan pitkäaikaissairaanhoitoon tarkoitetut Edellä olevan perusteella ehdotamme,
26184: sairaspaikat. Näin ollen terveyskeskuksen vuo-
26185: deosastolla joudutaan hoitamaan pitkäaikais- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26186: sairaat eikä äkillisesti sairastuneiden hoitoon 1979 tulo- ja menoarvioon momentil!e
26187: jää tilaa. Epäkohdan poistamiseksi tulisi ter- 33.75.31 3 milj. markkaa Oriveden
26188: veyskeskusta välittömästi laajentaa. Laajennus- terveyskeskuksen laajentamiseen.
26189: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
26190:
26191: Marjatta Mattsson R. Järvisalo-Kanerva
26192: Heimo Rekonen U.-L. Alppi
26193: 1978 vp. 681
26194:
26195: Raha-asia-aloite n:o 646.
26196:
26197:
26198:
26199:
26200: Mattsson ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionosuutena Pirk-
26201: kalan kunnan terveyskeskuksen rakentamiseen.
26202:
26203:
26204: E d u s k u n n a 11 e.
26205:
26206: Pirkkalan kunnan terveyskeskuksen vastaan- massa sairaanhoidon järjestelyissään. Terveys-
26207: ottotoiminta on sijoitettu vanhaan kunnanlää- keskuksen rakennushanke on tarkoitettu toteu-
26208: kärintaloon. Asianmukaista terveyskeskusta ei tettavaksi kahdessa osassa, ensin terveysase-
26209: siis ole, vaan terveyskeskuksen eri toiminta- ma ja sitten vuodeosasto. Töiden aloittaminen
26210: muodot on sullottu kunnanlääkärintalon van- tulisi kuitenkin saada pikaisesti alkuun.
26211: hoihin ja ahtaisiin tiloihin. Toimintaa näissä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26212: pienissä tiloissa on mahdotonta hoitaa tarkoi- nioittaen,
26213: tuksenmukaisesti.
26214: Terveyskeskuksessa ei ole lainkaan vuode- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26215: osastoa, joskin kunnalliskodin sairasosasto kor- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
26216: vaa osittain vuodeosaston. Sairasosaston toi- 33.75.31 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
26217: mintaan ei kuitenkaan saada valtionapua, jo- valtionosuutena Pirkkalan kunnan ter-
26218: ten kunta on muita kuntia huonommassa ase- veyskeskuksen rakentamiseen.
26219: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
26220:
26221: Marjatta Mattsson R. Järvisalo-Kanerva Ulla-Leena Alppi
26222:
26223:
26224:
26225:
26226: 86 0878005881
26227: 682 1978 vp.
26228:
26229: Raha-asia-aloite n:o 647.
26230:
26231:
26232:
26233:
26234: Miettinen: Määrärahan osoittamisesta Karkialammen varuskun-
26235: nan ampumaradan siirtoa varten.
26236:
26237:
26238: Ed u s kun n a 11 e.
26239:
26240: Karkialammen varuskunnan nykyinen am- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioi~
26241: pumarata sijaitsee Siekkilän asuntoalueen vie- taen,
26242: ressä ja siitä aiheutuu meluhaittoja asukkaille.
26243: Lisäksi onnettomuusvaara on suuri, koska asun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26244: toalueen läheisyydestä johtuen siellä liikkuu 1979 tulo- ja menoarvioon 300 000 mar-
26245: asiattornia henkilöitä. Varuskunnan ampumara- kan määrärahan Karkialammen varus-
26246: dan siirrosta on tehty pääesikunnalle esitys. kunnan ampumaradan siirtotöiden aloite
26247: Ampumaradan siirto kauemmaksi asutuksesta tamista varten.
26248: edistäisi myös osaltaan varuskunnan omien
26249: asuntotuotantosuunnitelmien toteuttamista.
26250: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
26251:
26252: Mauri Miettinen
26253: 1978 vp. 683
26254:
26255: Raha-asia-aloite n:o 648.
26256:
26257:
26258:
26259:
26260: Miettinen: Korotetun määrärahan osoittamisesta Mikkelin ohi-
26261: tustien rakentamista varten.
26262:
26263:
26264: E d.u s kun n a 11 e.
26265:
26266: Mikkelin läpi kulkevien valtateiden kaut- ohitustiehankkeen kiirehtimistä. Ohitustien lii-
26267: takulkuliikenne rasittaa kaupungin katuverk- kenteellisen tarpeellisuuden lisäksi erityisesti
26268: koa kohtuuttomasti. Katupäällysteet kuluvat vaikea työllisyystilanne Mikkelin seudulla puol-
26269: nopeasti ja kauttakulkuliikenne lisää onnetto- taa ohitustien rakentamisen kiirehtimistä. Mik-
26270: muusriskiä kaupungin keskustassa. kelin alueella on työttömyysaste jatkuvasti ol-
26271: Mikkelin ohitustien rakentamiseen liittyvä lut 1-1,5 prosenttiyksikköä yli maan keski-
26272: rautatiesiirto on jo suoritettu. ·Määrärahat työn arvon. Työttömiä on eniten teollisuudessa ja
26273: ensimmäisen rakennusvaiheen toteuttamiseksi rakennusalalla. Koko Mikkelin seudulla on
26274: ovat kuitenkin pienet. Valtion vuoden 1978 varsin vähän maa- ja vesjrakennusalan rakell>-
26275: budjetissa on tarkoitukseen varattu 2 000 000 nuskohteita.
26276: markan suuruinen määräraha. Valtioneuvosto Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioitta-
26277: on eduskunnalle esittänyt, että vuoden 1979 vasti,
26278: tulo- ja menoarvion momentilla 31.24.77 Mik-
26279: kelin ohikulkutien rakennustöihin välillä Ase- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26280: ma-Kinnari myönnettäisiin 3,1 miljoonan mar- 1979 tulo- ia menoarvioon .momentille
26281: kan määräraha. Tien kokonaiskustannukset ovat 31.24.77 lisåyksenä 2 000 000 markkaa
26282: yli 40 milj. markkaa. Mikkelin ohitustien rakentamista var-
26283: Ohitustien rakentaminen on lykkääntynyt ten.
26284: usealla vuodella. Monet seikat puoltavatkin
26285: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
26286:
26287: Mauri Miettinen
26288: 684 1978 vp.
26289:
26290: Raha-asia-aloite n:o 649.
26291:
26292:
26293:
26294:
26295: Miettinen: Määrärahan osoittamisesta maantien n: o 314 suun-
26296: nittelua varten välillä Asikkalan raja - Sysmä.
26297:
26298:
26299: E d u s k u n n a 11 e.
26300:
26301: Sysmän sekä raskas että kevyt liikenne suun- 40 000 henkilöä, jotka paaas1assa käyttivät
26302: tautuu etelään pääasiassa Pulkkilanharjua pit- juuri Pulkkilanharjun tietä. Tielinja on kevääl-
26303: kin. Tien liikennemäärät ovat vuosi vuodelta lä 1972 ilmavalokuvattu.
26304: kasvaneet lähinnä matkailun ansiosta, sillä on- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
26305: han tiekokonaisuus Vääksystä Sysmän ja Lu- taen,
26306: hangan kautta Korpilahdelle ja edelleen Jyväs- että Eduskunta ottaisi valtiott vuoden
26307: kylään luonnonkaunista seutua. 1979 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar-
26308: Todettakoon lisäksi, että kuluneen kesän kan määrärahan maantien n:o 314 suun-
26309: aikana yksistään Suvi-Pinxin ja Tallioviotin tai- nittelua ja rakennustöiden aloittamista
26310: denäyttelyihin Sysmässä kävi tutustumassa yli varten välillä Asikkalan raja - Sysmä.
26311: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
26312:
26313: Mauri Miettinen
26314: 1978 vp. 685
26315:
26316: Raha-asia-aloite n:o 650.
26317:
26318:
26319:
26320:
26321: Miettinen: Määrärahan osoittamisesta Heinolan kansanterveys-
26322: työn kuntainliiton avohoitotilojen rakentamista varten.
26323:
26324:
26325: Ed u s kun n a 11 e.
26326:
26327: Heinolan seudun terveyspalveluiden kehittä- Heinolan kansanterveystyön kuntainliiton
26328: minen edellyttää avohoitotilojen rakentamista. avohoitotiloja päästäisiin rakentamaan vuoden
26329: Avohoitotilat on tarkoitus rakentaa välittömään 1979 alussa, mikäli valtiovalta antaa tähän lu-
26330: yhteyteen Heinolan kaupunginsairaalan kanssa. van ja ohjaa tarkoitukseen työllisyysvaroja.
26331: Rakennukseen sisältyy äitiys- ja lastenneuvola, Heinolan alueen rakennusalan heikohko työlli-
26332: lääkäreiden vastaanottotilat, röntgen, labora- syystilanne omalta osaltaan puoltaa hankkeen
26333: torio, kuntoutustilat sekä tilat työterveyden- mahdollisimman pikaista aloittamista. Avohoi-
26334: huoltoa ja kotisairaanhoitoa varten. Perustamis- totilat työllistäisivät rakennushankkeen kesto-
26335: suunnitelma on hyväksytty sosiaali- ja terveys- aikana keskimäärin 30 rakennustyöntekijää noin
26336: ministeriössä tämän vuoden kesäkuussa. Lää- 13 kuukauden ajaksi.
26337: kintöhallitus on hyväksynyt terveysaseman ra- Edellä olevan perusteella ehdotan kw1nioit-
26338: kennuspaikan 25. 7. 1978 annetulla päätöksel- taen,
26339: lä. Avohoitotilojen toteuttamisohjelma-asiakir-
26340: jat ovat tällä hetkellä lääkintöhallituksen käsi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26341: teltävänä. 1979 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
26342: Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 7.4 markan määrärahan Heinolan kansan-
26343: milj. markkaa, josta valtiovallan rahoitusosuus terveystyön kuntainliiton avohoitotilo-
26344: on 3.8 milj. markkaa. Valtion rahoituksen toi- jen rakennustöiden aloittamista varten.
26345: votaan järjestyvän siten, että osa rahoituksesta
26346: saataisiin työllisyysvaroista.
26347: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
26348:
26349: Mauri Miettinen
26350: 686 1978 vp.
26351:
26352: Raha-asia-aloite n:o 651.
26353:
26354:
26355:
26356:
26357: Miettinen: Määrärahan osoittamisesta hammaslääkärikeskuksen
26358: rakentamista varten l'ankalammen pääterveysaseman yhtey-
26359: teen Mikkelissä.
26360:
26361:
26362: E d u s k u n n a 11 e.
26363:
26364: Mikkelin seudun kansanterveystyön kuntain- nushankkeen kokonaiskustannusarvio on 4 milj.
26365: liiton tarkoituksena on rakentaa Pankalammen markkaa, josta hammaslääkärikeskuksen osuus
26366: pääterveysaseman tontille hammaslääkärikeskus- edellä mainittu 1.6 milj. markkaa.
26367: elintarvikelaboratorio, johon tulevat mm. vas- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
26368: taanottotilat kuudelle hammaslääkärille ja ham- taen,
26369: masteknikon työtilat. Hankkeen hyötyala on
26370: 390 m 2 • Hammaslääkärikeskuksen kustannus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26371: arvio on 1.6 milj. markkaa ja sen rakennus- 1979 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
26372: työt on tarkoitus aloittaa tämän syksyn aikana. markan määrärahan hammaslääkärikes-
26373: Hanke sisältyy vahvistettuun kansanterveystyön kuksen rakentamista varten Pankalam-
26374: toimintasuunnitelmaan, mutta valtion rahoitus men pääterveysaseman yhteyteen Mik-
26375: saataneen vuoden 1979 määrärahoista. Ham- kelissä.
26376: maslääkärikeskus-elintarvikelaboratorion raken-
26377: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
26378:
26379: Mauri Miettinen
26380: 1978 vp. 687
26381:
26382: Raha-asia-aloite n:o 652.
26383:
26384:
26385:
26386:
26387: Miettinen: Määrärahan osoittamisesta Ristiinan sivuterveysase-
26388: man rakentamista varten.
26389:
26390:
26391: Ed u s k u n n a 11 e.
26392:
26393: Terveyskeskuksen tarjoamat terveyspalvelut Hankkeen toteuttaminen on suunniteltu aloi-
26394: - sairaala, hammashoito, lääkärit - sijaitsevat tettavaksi vuonna 1979.
26395: Ristiinassa useassa eri paikassa hajallaan toi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
26396: sistaan ja varsin ahtaissa toimitiloissa. Val- taen,
26397: miiksi suunnitellun Ristiinan sivuterveysaseman
26398: hyötypinta-ala on 560 m2 , kerrosala 900 m2 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26399: ja tilavuus 3200 m3 • Alustava kustannusarvio 1979 tulo- ja menoarvioon 500 000
26400: on 2.6 milj. markkaa. Esisopimus sivuterveys- markkaa Ristiinan sivuterveysaseman ra-
26401: aseman tontista on allekirjoitettu 15. 6. 1978. kentamista varten.
26402: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
26403:
26404: Mauri Miettinen
26405: 688 1978 vp.
26406:
26407: Raha-asia-aloite n:o 653.
26408:
26409:
26410:
26411:
26412: Mikkola ym.: Määrärahan osoittamisesta maakunnallisen oppi-
26413: materiaalin laatimiseen.
26414:
26415:
26416: E d u s k u n n a 11 e.
26417:
26418: Peruskoulun opetus etenee pääosin valtakun- toteutettaisiin koko maassa, se edellyttäisi
26419: nallisesti Peruskoulun opetussuunnitelman ja 30 000-100 000 markan määrärahan varaa-
26420: sen perusteella laadittujen oppikirjojen mu- mista kuhunkin lääniin.
26421: kaan. Opetuksen konkretisoimiseksi opettajia Koska kysymys on yleisestä peruskoulun hen-
26422: ohjataan ottamaan esimerkkejä lähipiirin asiois- gen mukaisesta maakunnallisesta oppimateriaa-
26423: ta, tapahtumista ja toiminnoista. Näistä ainek- lista, olisi toivottavaa, että valtio osallistuisi
26424: sista olisi koottavissa maakunnallista oppima- myöskin tämäntyyppisen oppimateriaalin kus-
26425: teriaalia. tannuksiin.
26426: Maakunnallisen oppimateriaalin laatimista on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26427: pohdittu Hämeessä lääninhallituksen, maakun- nioittaen,
26428: taliittojen, seutukaavaliittojen ja Hämeen hei-
26429: moliiton sekä lääninkouluttajien yhteisvoimin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26430: Käytettävissä olisi päteviä opettajia, jotka oli- 1979 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar-
26431: sivat valmiit tekemään tätä työtä. Rahoitus on kan määrärahan maakunnallisen oppi-
26432: kuitenkin esteenä, sillä maakuntaliittojen talou- materiaalin valmistamiseen.
26433: delliset mahdollisuudet ovat rajatut. Jos hanke
26434: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
26435:
26436: Saara Mikkola Kauko Tamminen
26437: Hannu Tenhiälä Lyyli Aalto
26438: Ilkka Kanerva Helge Siren
26439: 1978 vp. 689
26440:
26441: Raha-asia-aloite n:o 654.
26442:
26443:
26444:
26445:
26446: Mikkola ym.: Määrärahan osoittamisesta Hämeenlinnan sairaan-
26447: hoito-oppilaitoksen rakentamisen suunnitteluun.
26448:
26449:
26450: E d u s k u n n a 11 e.
26451:
26452: Sairaanhoitajakoulutus Hämeenlinnassa alkoi tamista. Hämeenlinnassa valmistuu keskussai-
26453: apuhoitajien kurssimuotoisena koulutuksena raalan uudisrakennus 1979 ja samoihin aikoihin
26454: vuonna 1946. Nykyisessä muodossaan Hämeen- voidaan laajentaa terveyskeskuksen vuodeosas-
26455: linnan sairaanhoito-oppilaitos on toiminut vuo- ton toimintaa huomattavasti. Nämä laajennukset
26456: desta 1965. Nykyinen opiskelijamäärä on 280. vaativat henkilökuntaa nykyistä sairaanhoito-
26457: Vuosittain otetaan sairaanhoitajakoulutukseen oppilaitoksen tuottamaa huomattavasti run-
26458: 2 kertaa 24 oppilasta, apuhoitajakoulutukseen saammin.
26459: 2 kertaa 72 oppilasta ja vajaamielishoitajakoulu- Lisäperusteluna mainittakoon, että nuoriso
26460: tukseen 16 oppilasta yhdessä erässä. Lisäksi on tuntee tällä hetkellä kiinnostusta sairaanhoito-
26461: ehdotettu uudeksi koulutusmuodoksi vastaan- alalle, mikä koulutusnäkökohtana on huomioon
26462: otto-osastoavustajien koulutusta. otettava seikka.
26463: Oppilaitos toimii Hämeenlinnan kaupungilta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26464: vuokratuissa kahdessa vanhassa kiinteistössä, nioittaen,
26465: jotka tarjoavat nykyaikaiseen opetustoimintaan
26466: huonosti soveltuvat ja puutteelliset opetustilat. että Eduskunta ottaisi valtion vuode!t
26467: Hämeenlinnan kaupunki on varannut riittävän 19 79 tulo- ja menoarvioon 200 000 mar-
26468: tontin sairaanhoito-oppilaitoksen uudisrakennus- kan määrärahan Hämeenlinnan sairaan-
26469: ta varten. hoito-oppilaitoksen rakentamisen suun-
26470: Sairaanhoidon ja terveydenhuollon kehittämi- nitteluun.
26471: nen vaatii riittävän hoitohenkilökunnan koulut-
26472: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978
26473:
26474: Saara Mikkola Kauko Tamminen
26475: Hannu Tenhiälä Lyyli Aalto
26476: Ulla Järvilehto Helge Siren
26477:
26478:
26479:
26480:
26481: 87 0878005881
26482: 690 1978 vp.
26483:
26484: Raha-asia-aloite n:o 655.
26485:
26486:
26487:
26488:
26489: .Muroma ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuksena
26490: kunnille lasten kotihoidon tukijärjestelmän kokeilutoimin-
26491: taan.
26492:
26493:
26494: E d u s k u n n a 11 e.
26495:
26496: Voimistunut keskustelu perhepolitiikasta, järjestäminen edellyttää. On mahdollistettava
26497: lapsiperheiden asemasta, sosiaalipoliittisten tu- äideille jäädä kotiin lapsiaan hoitamaan, jos
26498: lonsiirtojemme tarkoituksenmukaisuudesta, syn- he niin haluavat.
26499: tyvyyden jyrkästä alenemisesta ja väestöpolitii- Aloitettua kotihoidon tuen kokeilutoimintaa
26500: kasta osoittaa, että lapsiperheiden toimeentu- tuleekin tuntuvasti laajentaa ja pyrkiä nopeasti
26501: loturva on maassamme heikko. Vaikka tätä valtakunnan kattavaan kotihoidon tukeen. Val-
26502: epäkohtaa onkin pyritty korjaamaan, eivät tion tulo- ja menoarvioesityksessä olevaa tu-
26503: tehdyt ratkaisut kykene läheskään turvaamaan keen tarkoitettua 3 milj. mk:n määrärahaa on
26504: yksityisen lapsiperheen asemaa. pidettävä täysin riittämättömänä ja jyrkästi
26505: Yhteiskunnan toimenpitein on lapsille luo- epäsuhteisena kodin ulkopuolisen päivähoidon
26506: tava hyviä päivähoito-olosuhteita, mutta sa- määrärahojen kanssa.
26507: malla on myös lasten vanhemmille ja huolta- Kotihoidon tuen avulla helpotettaisiin osal-
26508: jille suotava mahdollisuudet hoitaa itse lapsen- taan vaikeaa työllisyystilannetta erityisesti nuor-
26509: sa. Lasten päivähoidosta annetun lain ( 36/73) ten osalta. Onhan tutkimuksen mukaan 70%
26510: 1 §:n 2 momentin mukaan lasten päivähoidolla äideistä halukkaita jäämään kotiin työstä hoita-
26511: tarkoitetaan mm. lapsen hoitoa yksityiskodissa. maan omia lapsiaan, mikäli he saisivat yhteis-
26512: Omien lasten hoitamista ei lasten päivähoidosta kunnan tukea.
26513: annetussa laissa ole suljettu pois perhepäivä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26514: hoidon käsitteestä. Perhepäivähoidoksi ei kui- nioittaen,
26515: tenkaan katsota oman lapsen hoitoa eikä ko-
26516: dissa työskentelevän kotiapulaisen tai hoitajan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26517: suorittamaa lapsen hoitoa. 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
26518: Lasten päivähoitokysymystä ei voida ratkais- 33.15.30 lisäyksenä 10 000 000 mark-
26519: ta vain yhden tai kahden vaihtoehdon varassa. kaa käytettäväksi avustuksena kunnille
26520: Olisi lisättävä sellaisia toimenpiteitä, joita ko- lasten kotihoidon tukijärjestelmän ko-
26521: konaisvaltainen lasten päivähoitokysymyksen keilun laajentamiseen.
26522: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
26523:
26524: Impi .Muroma Ulla Järvilehto
26525: Raino Westerholm Antero Juntumaa
26526: Veikko J. .Matikkala Sauli Hautala
26527: 1978 vp. 691
26528:
26529: Raha-asia-aloite n:o 656.
26530:
26531:
26532:
26533:
26534: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta asuntojen rakentami-
26535: seen kehitysvammaisille.
26536:
26537:
26538: E d u s k u n n a 11 e.
26539:
26540: Maamme kehitysvammaisista suurin osa on jotka selviytyisivät omin avuin mikäli heillä
26541: sellaisia, että he pystyisivät selviytymään avo- olisi sopiva asunto. Tällaisia henkilöitä on sekä
26542: palveluihin tukeutuen itsenäisesti. Ongelmana kehitysvammaisten omissa laitoksissa että var-
26543: on kuitenkin kehitysvammaisille sopivien asun- sinkin kunnalliskodeissa ja mielisairaaloissa.
26544: tojen puute ja ns. päivähoitopalvelujen järjes- Kehitysvammaisten laitoshoidosta yhteiskunnal-
26545: täminen. Invaliidihuoltolain mukaan kunnat le aiheutuvat kustannukset ovat moninkertai-
26546: voivat saada valtionavustusta vammaisille so- set verrattuna avopalvelujen ja sopivien asun-
26547: veltuvien asuntojen rakentamiseen, mutta tar- tojen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin.
26548: koitukseen varatut määrärahat ovat olleet täy- Tämän vuoksi olisi tärkeää, että valtion tulo-
26549: sin riittämättömät. Maassamme arvioidaan ole- ja menoarvioon varattaisiin riittävän suuri mää-
26550: van yli 5 000 asunnon tarpeessa olevaa kehi- räraha, jonka turvin kehitysvammaisten asunto-
26551: tysvammaista, mutta heille soveltuvia asuntola- pulaa voitaisiin helpottaa.
26552: ja tukiasuntopaikkoja on vain murto-osa tästä. Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
26553: Kehitysvammaisten sijoittaminen muun yh- nioittaen,
26554: teiskunnan yhteyteen heille soveltuviin asun-
26555: toihin on tärkeää sekä kehitysvammaisten it- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26556: sensä mielenterveyden kannalta että myös kus- 1979 tulo- ja menoarvioon 20 milj.
26557: tannussäästöjen vuoksi. Tällä hetkellä hoide- markan määrärahan käytettäväksi asun-
26558: taan laitoksissa suuri määrä kehitysvammaisia, tojen rakentamiseen kehitysvammaisille.
26559: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
26560:
26561: Impi Muroma Olavi Majlander Veikko J. Matikkala
26562: Sauli Hautala Antero Juntumaa Ulla Järvilehto
26563: Raino Westerholm
26564: Erkki Korhonen
26565: 692 1978 vp.
26566:
26567: Raha-asia-aloite n:o 657.
26568:
26569:
26570:
26571:
26572: Muroma ym.: Määrärahan osoittamisesta maksuttoman kuntou-
26573: tuksen ja lääkinnällisen hoidon turvaamiseksi rintamaveteraa-
26574: neille.
26575:
26576:
26577: E d u s k u n n a 11 e.
26578:
26579: Tutkimusten mukaan suurin osa sotiimme että veteraanien tarvitsema kuntoutus ja muu
26580: osallistuneista rintamaveteraaneista on tervey- hoito kustannettaisiin kokonaan valtion va-
26581: dentilaltaan muihin. ikätovereihinsa nähden huo- roista.
26582: nokuntoisia ja erityisen kuntoutuksen tai hoi- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
26583: don tarpeessa. Rintamaveteraanien kuntoutusta nioittaen,
26584: varten maassamme toimii useita kuntoutuslai-
26585: toksia. Ongelmana on kuitenkin se, että nämä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26586: kuntoutuslaitokset joutuvat perimään potilail- 1979 tulo- j4 menoarvioon 10 milj.
26587: taan varsin huomattavia maksuja. Monessa ta- markan määrärahan käytettäväksi mak-
26588: pauksessa kuntoutuksen tarpeessa oleva vete- sutloman kuntoutuksen ja muun tarvit-
26589: raani jää ilman tarvittavaa hoitoa varojen puut- tavan lääkinnällisen hoidon turvaamisek-
26590: teen vuoksi. si sotiemme veteraaneille.
26591: Kun veteraanien eläkkeet monessa tapauk-
26592: sessa ovat vielä varsin alhaisia, olisi paikallaan,
26593: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
26594:
26595: Impi Muroma Olavi Majlander Veikko J. Matikkala
26596: Sauli Hautala Antero Juntumaa Ulla Järvilehto
26597: Raino Westerholm
26598: 1978 vp. 693
26599:
26600: Raha-asia-aloite n:o 658.
26601:
26602:
26603:
26604:
26605: Muurman ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsinki-Vantaan
26606: lentoaseman matkustaja-asemarakennuksen laajentamiseen.
26607:
26608:
26609: Ed u s kun n a 11 e.
26610:
26611: Pääkaupunkiseudun työttömyys on pysytellyt Toiminnan lisävaikeutena on myöhemmin tar-
26612: huolestuttavan suurena. Vuoden 1978 alussa peelliseksi tullut matkustajien turvatarkastus ja
26613: oli Helsingin, Vantaan ja Espoon työvoimapii- turvatarkastukseen vaadittavat tilat.
26614: reissä yhteensä noin 15 000 työtöntä eli lähes Lentoasemarakennuksen laajentamiseen tar-
26615: 10 % kaikista Suomen työttömistä. Työttö- vittavalla määrärahalla luotaisiin pääkaupunki-
26616: myyden ennustetaan jatkuvan huomattavana seudulle uusia työpaikkoja talvikaudelle 1978/
26617: myös talvikaudella 1979/80, joten valtion työt- 80 sekä kiirehdittäisiin matkustaja-asemaraken-
26618: tömyyttä lieventävä! toimenpiteet ovat tarpeen. nuksen laajennustöiden aloittamista.
26619: Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustaja- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittavasti eh-
26620: asemarakennuksessa toistuvat ruuhkat säännöl- dotamme,
26621: lisesti ja niistä aiheutuu huomattavaa ajanhuk-
26622: kaa sekä matkustajille että lentokoneille. Mat- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26623: kustajaliikenne on lentoasemalla nykyisin lähes 1979 tulo- ja menoarvioon 5 milj. mar-
26624: kaksinkertainen verrattuna 1960-luvulla tapah- kan määrärahan Helsinki-Vantaan len-
26625: tuneen suunnittelun ja rakentamisen perustana toaseman matkustaja-asemarakennuksen
26626: olleeseen tavoitteelliseen matkustajamäärään. laajennustöiden aloittamiseen.
26627: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1978.
26628:
26629: Peter Muurman Ralf Friberg
26630: Kaisa Raatikainen Anna-Liisa Hyvönen
26631: Seppo Westerlund
26632: 694 1978 vp.
26633:
26634: Raha-asia-aloite n:o 659.
26635:
26636:
26637:
26638:
26639: Muurman ym.: Määrärahan osoittamisesta Ilmailumuseoyhdistys
26640: r.y:lle valtakunnallisen ilmailumuseon ensimmäisen rakennus-
26641: vaiheen toteuttamiseksi.
26642:
26643:
26644: Ed u s kun n a 11 e.
26645:
26646: Liikenneministeriö asetti tammikuussa 1975 kun maassamme oleva ilmailuun liittyvä ka-
26647: työryhmän laatimaan ehdotusta valtakunnalli- lusto ja esineistö on yleismaailmallisestikin ai-
26648: sen ilmailumuseon perustamisesta. Tässä työ- nutlaatuisen harvinaista ja arvokasta, mutta
26649: ryhmässä olivat edustettuina ilmailuhallitus, Il- alttiina lopulliselle tuholle ilman viipymätöntä
26650: mailumuseosäätiö, Ilmailumuseoyhdistys ry., apua,
26651: ilmavoimat, museovirasto, opetusministeriö ja kun museoon tulisi sijoitettavaksi, paitsi yh-
26652: puolustusministeriö. distyksen omistamaa menneitten aikojen lento-
26653: Työryhmän mietinnön, eri viranomaisten ja kone- ja muuta ilmailumme historiaan liittyvää
26654: yhteisöjen lausuntojen sekä Ilmailumuseoyhdis- kalustoa ja esineistöä, myös valtion omistamaa
26655: tys ry:n esitysten perusteella liikenneministeriö aineistoa,
26656: kuluvan vuoden tammikuun 5 päivänä päivä- ja kun Ilmailumus·eoyhdistys ry. on omalta
26657: tyssä kirjeessään ilmailuhallitukselle katsoi, että osaltaan vapaaehtoisin voimin pyrkinyt toteut-
26658: museo tulee sijoittaa Helsinki-Vantaan lento- tamaan valtakunnallista museohanketta, kat-
26659: aseman alueelle ja kehotti ilmailuhallitusta yh- somme, että sen tukeminen on myös yhteiskun-
26660: dessä Ilmailumuseoyhdistys ry:n kanssa huo- nan asia, minkä vuoksi kunnioittavasti ehdo-
26661: lehtimaan hankkeen jatkokehittelystä. tamme,
26662: Viime elokuun 1 päivänä onkin ilmailuhalli-
26663: tuksen ja Ilmailumuseoyhdistys ry:n kesken että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26664: allekirjoitettu sopimus maa-alueesta Helsinki- 1979 tulo- ja menoarvioon, lähinnä mo-
26665: Vantaan lentoaseman alueella valtakunnallista mentille 31.99.61, yhteensä 880 000
26666: ilmailumuseoa varten. markan määrärahan valtionapuna Ilmai-
26667: Kun sanottu museohanke on eri tahoilla ol- lumuseoyhdistys r.y:lle valtakunnallisen
26668: lut vireillä jo runsaat 50 vuotta, ilmailumuseon, Suomen ilmailumuseon,
26669: kun Ilmailumuseoyhdistys ry:n mahdollisuu- ensimmäisen rakennusvaiheen toteutta-
26670: det ilman julkisten viranomaisten ja yhteiskun- miseksi Helsinki-Vantaan lentoase-
26671: nan tukea valtakunnallisen museohankkeen to- malla. ·
26672: teuttamiseen ovat rajoitetut,
26673: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1978.
26674:
26675: Peter Muurman Sinikka Luja-Penttilä Risto Tuominen
26676: 1978 vp. 695
26677:
26678: Raha-asia-aloite n:o 660.
26679:
26680:
26681:
26682:
26683: Muurman ym.: Määrärahan osoittamisesta kehitysalueiden ulko-
26684: puolisille alueille perustettavien teollisuuskylien aikaansaa-
26685: miseksi.
26686:
26687:
26688: E d u s k u n n a II e.
26689:
26690: Teollisuuskyliä on maahamme rakennettu kehitysalueiden I ja II vyöhykkeisiin kuulumat-
26691: mm. Lieksaan, Kajaaniin ja Rovaniemelle. Ko- tomassa Etelä-Suomessa. Mm. Länsi-Uuden-
26692: kemukset em. teollisuuskylien toiminnasta ovat maan ja Itä-Uudenmaan eräät teollisesti heikot,
26693: olleet erittäin myönteiset. jopa taantuvat alueet olisivat mitä sopivimmat
26694: Lähtökohtana teollisuuskylien perustamiselle teollisuuskylien sijaintipaikkoja.
26695: olivat aluepoliittiset tavoitteet. Tästä johtuen Kehitysalueiden ulkopuolisille alueille perus-
26696: kaikki teollisuuskylät sijaitsevat ns. kehitys- tettavia teollisuuskyliä ja pienteollisuustilojen
26697: alueiden I ja II vyöhykkeillä. Valtiovallan teol- rakentamista tulee pyrkiä valtion toimenpitein
26698: lisuuskylille antama aluepoliittinen tuki on to- edistämään. Koska kehitysalueilla sijaitsevien
26699: teutettu välillisesti siten, että pääasiassa Kehi- teollisuuskylien rahoitusmenetelmät eivät liene
26700: tysaluerahaston myöntämin varoin on teolli- sovellettavissa kehitysalueiden ulkopuolisille
26701: suuskylien perustaminen rahoitettu. alueille perustettavien teollisuuskylien rakenta-
26702: Koska maamme taloudellinen ja teollinen ke- miseen, tulisi tarkoitusta varten varata määrä-
26703: hitys on tuntuvasti muuttunut viime vuosien raha valtion tulo- ja menoarvioon.
26704: aikana, ei teollisuuskylien perustaminen pelkäs- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
26705: tään aluepoliittisista syistä ja vain kehitys- nioittavasti,
26706: alueille ole tarkoituksenmukaista. Ensinnäkin
26707: Etelä-Suomessa on runsaasti kehitysalueisiin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26708: verrattavia kuntia ja aluekokonaisuuksia, joita 1979 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
26709: tulisi ottaa valtiovallan aktiivisen teollistamis- markan määrärahan kehitysalueiden ul-
26710: politiikan kohteiksi. Toiseksi Etelä-Suomesta kopuolisille alueille perustettavien teol-
26711: kehitysaluetuen turvin kehitysalueille siirtyneet lisuuskylien suunnitteluun ja perusta-
26712: tuotantolaitokset ovat entiselle sijaintipaikka- mistoimenpiteiden käyntiinsaattamise.ksi
26713: kuunalleen jättäneet jälkeensä työttömiä ja hei- ottaen huomioon sijaintipaikkakunnista
26714: kentyneet kunnallistaloudelliset näkymät. päätettäessä myös Uudenmaan läänin
26715: Teollisuuskylätoiminta tulisi aloittaa myös teollistamistarpeet.
26716: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
26717:
26718: Peter Muurman Eino Grönholm Kaarina Suonio
26719: Riitta Järvisalo-Kanerva Kaisa Raatikainen Ilkka Kanerva
26720: Seppo Tikka Pertti Paasio Lasse Äikäs
26721: Pauli Uitto Seppo Westerlund Mauri Miettinen
26722: 696 1978 vp.
26723:
26724: Raha-asia-aloite n:o 661.
26725:
26726:
26727:
26728:
26729: Myyryläinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kulutta-
26730: janeuvoston toiminnan turvaamiseksi.
26731:
26732:
26733: E d u s k u n n a 11 e.
26734:
26735: Kuluttajaneuvostosta annetun asetuksen mu- Kuluttajaneuvoston tarkoituksena on huo-
26736: kaan kuluttajaneuvoston pääsihteeri on kauppa- mattavasti tehostaa toimintaansa mm. järjestä-
26737: ja teollisuusministeriön tilapäinen toimihenkilö. mällä seminaareja, laatimalla erilaisia selvityk-
26738: Valtioneuvosto on nimittänyt kuluttajaneuvos- siä ja luomalla kansainvälisiä yhteyksiä. Myös
26739: tolle pääsihteerin 1. 7. 197 8 lukien. Pääsihtee- kuluttajaneuvoston lisääntyneet tehtävät edel-
26740: rin palkkaluokaksi kauppa- ja teollisuusminis- lyttävät aikaisempaa enemmän konekirjoitus- ja
26741: teriö on vahvistanut B 2 valtioneuvoston raha- sihteeriapua. Mikäli kuluttajaneuvostolle asete-
26742: asiainvaliokunnan lausunnon mukaisesti. tut tehtävät halutaan toteuttaa, se vaatii myös
26743: Valtion vuoden 1979 tulo- ja menoarvio- vastaavien määrärahojen asettamista neuvoston
26744: esityksen mukaan kuluttajaneuvoston pääsih- käyttöön. Määräraha käytettäisiin kuluttaja-
26745: teerin palkka maksettaisiin kuluttajaneuvostolle neuvoston pääsihteerin palkkaan ja kuluttaja-
26746: osoitetusta 100 000 markan määrärahasta. Mi- neuvoston toiminnan laajentumisesta ja tehos-
26747: käli näin tapahtuisi, mainittu kuluttajaneuvos- tamisesta aiheutuviin menoihin.
26748: ton toimintaan tarkoitettu määräraha lähes Edellä olevan peruste.ella ehdotamme kun-
26749: kokonaisuudessaan menisi pääsihteerin palk- nioittavasti,
26750: kaan. Tämän seurauksena kuluttajaneuvoston
26751: toiminta tyrehtyisi määrärahojen puutteessa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26752: Tämä ei kuitenkaan voi olla tarkoitus, sillä 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
26753: päinvastoin kuluttajaneuvoston toimintaedelly- 32.99.09 lisäyksenä 105 000 markkaa
26754: tyksiä on pyritty parantamaan mm. laajenta- kuluttajaneuvoston toiminnan turvaami-
26755: malla sen tehtäväkenttää ja asettamalla kulut- seksi.
26756: tajaneuvosto parlamentaaristen voimasuhteiden
26757: mukaisesti.
26758: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
26759:
26760: Salme Myyryläinen Lea Sutinen Mikko Pesälä
26761: 1978 vp. 697
26762:
26763: Raha-asia-aloite n:o 662.
26764:
26765:
26766:
26767:
26768: Myyryläinen ytn.: Korotetun määrärahan osoittamisesta yksityis-
26769: , ten lastenkotien käyttökustannusten valtionavustuksia varten.
26770:
26771:
26772: E d u s k u n n a II e.
26773:
26774: Lastenkotien valtionavusta annetun lain kuntaa on palkkauksen jälkeenjääneisyyden
26775: ( 852/49) mukaan voidaan · tavallisten lasten- vuoksi siirtynyt lastenkodeista korkeammin
26776: kotien vuosimenoihin myöntää valtionavustusta palkattuun . työhön, ja henkilökuntavajaus. on
26777: kolmannes ja erityislastenkoddlle puolet hyväk- jouduttu täyttämään kouluttamattomilla henki-
26778: sytyistä nettokustannuksista. Kustannusten löillä. Sosiaalihallituksen ohjeet ja vaatimukset
26779: noustessa ja hoitovaatimusten kasvaessa on hoidon tehostamiseksi ja henkilökunnan palve-
26780: valtion osallistuminen kustannuksiin supistunut, lussuhteen ehtojen ja aseman parantamiseksi
26781: Kun valtionavustus vuonna 1956 oli sekä on otettu lastenkotien ylläpitäjien taholta pen-
26782: kuunailisille että yksityisille lastenkodeille noin seästi vastaan, koska valtio on jatkuvasti pie-
26783: 11 %, voitiin sitä vuonna 1975 myöntää enää nentänyt valtionosuuttaan.
26784: vain runsaat 3 % lastenkotien menoista. Edellä esitetyistä syistä ehdotamme,
26785: Valtionavustuksen vähäisyyden vuoksi lasten-
26786: kotien ylläpitäjät eivät ole kyenneet kehittä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26787: mään lastenkotejaan, vaan erityisesti maaseu- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
26788: dulla ja kehitysalueilla lakkautetaan lasten- 33.41.51 lisäyksenä 3 soq 000 markaa
26789: koteja taloudellisten syiden vuoksi. Toisaalta määrärahan yksityisten lqstenkotien
26790: lastensuojelun avohuolto ei ole kyennyt vastaa- käyttökustannusten valtionavustuksen
26791: maan alaikäisten tarpeista. Koulutettua henkilö- korottamiseksi.
26792: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
26793:
26794: Salme Myyryläinen Jouko Mäkelä Eino Grönholm
26795: Helge Siren Jouko Tuovinen Bror Lillqvist
26796: R. Järvisalo-Kanerva Elly Sigfrids Väinö Turunen
26797: Lyyli Aalto
26798:
26799:
26800:
26801:
26802: 88 0878005881
26803: 698 1978 vp.
26804:
26805: Raha-asia-aloite n:o 663.
26806:
26807:
26808:
26809:
26810: Myyryläinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnal-
26811: listen lastenkotien käyttökustannusten valtionavustuksia var-
26812: ten.
26813:
26814:
26815: E d u s k u n n a II e.
26816:
26817: Lastenkotien valtionavusta annetun lain kuntaa on palkkauksen jälkeenjääneisyyden
26818: ( 852/49) mukaan voidaan tavallisten lasten- vuoksi siirtynyt lastenkodeista korkeammin pal-
26819: kotien vuosimenoihin myöntää valtionavustusta kattuun työhön, ja henkilökuntavajaus on jou-
26820: kolmannes ja erityislastenkodeille puolet hyväk- duttu täyttämään kouluttamattomilla henkilöil-
26821: sytyistä nettokustannuksista. Kustannusten lä. Sosiaalihallituksen ohjeet ja vaatimukset
26822: noustessa ja hoitovaatimusten kasvaessa on val- hoidon tehostamiseksi ja henkilökunnan palve-
26823: tion osallistuminen kustannuksiin supistunut. lussuhteen ehtojen ja aseman parantamiseksi
26824: Kun valtionavustus vuonna 1956 oli sekä kun- on otettu lastenkotien ylläpitäjien taholta pen-
26825: nallisille että yksityisille lastenkodeille noin seästi vastaan, koska valtio on jatkuvasti pie-
26826: 11 %, voitiin sitä vuonna 1975 myöntää enää nentänyt valtionosuuttaan.
26827: vain runsaat 3 % lastenkotien menoista. Edellä esitetyistä syistä ehdotamme,
26828: V aidonavustuksen vähäisyyden vuoksi lasten-
26829: kotien ylläpitäjät eivät ole kyenneet kehittä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26830: mään lastenkotejaan, vaan erityisesti maaseu- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
26831: dulla ja kehitysalueilla lakkautetaan lastenko- 33.41.30 lisäyksenä 5 500 000 markan
26832: teja taloudellisten syiden vuoksi. Toisaalta las- määrärahan kunnallisten lastenkotien
26833: tensuojelun avohuolto ei ole kyennyt vastaa- käyttökustannusten valtionavustuksen
26834: maan alaikäisten tarpeista. Koulutettua henkilö- korottamiseksi.
26835: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
26836:
26837: Salme Myyryläinen Jouko Mäkelä Eino Grönholm
26838: Helge Siren Jouko Tuovinen Bror Lillqvist
26839: R. Järvisalo-Kanerva Elly Sigfrids Väinö Turunen
26840: Lyyli Aalto
26841: 1978 vp. 699
26842:
26843: Raha-asia-aloite n:o 664.
26844:
26845:
26846:
26847:
26848: J. Mäkelä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Kriminaali-
26849: huoltoyhdistykselle kahden asuntoyksikön toiminnan aloitta-
26850: miseksi.
26851:
26852:
26853: E d u s k u n n a 11 e.
26854:
26855: Järkevän kriminaalipolitiikan toteutumisen kaan arvioiden tarvittaisiin vielä yli 10 paikka-
26856: eräänä esteenä on maassamme yksimielisesti to- kunnalle 6-10-paikkainen vankilasta vapautu-
26857: dettu olevan tehottoman jälkihuollon. Vanki- neille järjestetty asuntokotiyksikkö. Mm. Es-
26858: lasta vapautuvan mahdollisuudet suoriutua jou- poon-Vantaan seutu ja Oulua lukuunottamat~
26859: tumatta vaikeuksiin ja uuteen vankilakiertee- ta koko Pohjois-Suomi ovat vailla asuntoyksik-
26860: seen ovat huonot. Rangaistusaikana ehkä al- köä. Mikäli kehitys jää viime vuosien tasolle,
26861: kanut pyrkimys selviytyä vapaudessa yhteis- ei järjestelmä ole kunnossa vielä 1980-luvulla-
26862: kuntaa hyödyttävänä kansalaisena sortuu niihin kaan. Vaikka asuntoyksikköjen rakentaminen
26863: ylivoitnaisiin vaikeuksiin, joita esim. asunto- ja olisikin toiminnallisesti paras ratkaisu, voidaan
26864: työmahdollisuuksien puuttuminen aiheuttaa. Va- investointimenojen välttämiseksi toiminta aloit-
26865: pautuvan saama tuki jää jälkihuolto-organisaa- taa vuokratiloissa, jolloin kustannukset saavu-
26866: tion, lähinnä julkisoikeudellisen Kriminaalihuol- tettuun hyötyyn nähden ovat vähäiset. Koska
26867: toyhdistyksen puutteellisen toimintavalmiuden vankilasta vapautuneiden asunto-olosuhteet
26868: takia hyvin vähäiseksi. ovat keskeisiä edellytyksiä heidän suoriutumis-
26869: Keskeistä vapautuneen mahdollisuuksien pa- taan vapaudessa ajatellen, on tarkoitukseen va-
26870: rantamisessa on tyydyttävien asuntomahdolli- rattava tulevina vuosina enemmän varoja.
26871: suuksien järjestyminell. Kriminaalihuoltoyhdis- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
26872: tys on pyrkinyt luomaan lähinnä vankilasta va-
26873: pautuvia varten asuntokotiverkoston suurimpiin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26874: asutuskeskuksiin. Tällä hetkellä on toiminnassa 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
26875: asuntoyksiköt 10 paikkakunnalla. Suoritettu 25.50.52 lisäyksenä 300 000 markkaa
26876: selvitys osoittaa kuitenkin, että näiden erityis- Kriminaalihuoltoyhdistykselle kahden
26877: yksiköiden tarve on hyvin suuri vielä useilla uuden asuntoyksikön toiminnan aloit-
26878: muilla alueilla. Tämänhetkisen tilanteen mu- tamiseksi.
26879: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
26880:
26881: Jouko Mäkelä Tellervo Koivisto Helge Siren
26882: Sakari Knuuttila Helvi Niskanen Jouko Tuovinen
26883: Kaarina Suonio Lyyli Aalto R. Järvisalo-Kanerva
26884: Sinikka Luja-Penttilä Aimo Ajo Salme Myyryläinen
26885: Uljas Mäkelä Kyllikki Stenros Peter Muurman
26886: Matti Luttinen
26887: 700 1978 vp.
26888:
26889: Raha-asia-aloite n:o 665.
26890:
26891:
26892: J. Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta työterveyshenkilöstön
26893: koulutukseen sekä Turun aluelaitoksen merenkulun tutkimus-
26894: yksikön ja keskuslaitoksen työturvallisuusosaston perustami-
26895: seen.
26896:
26897:
26898: E d u s k u n n a 11 e.
26899: Eduskunnan säätämä työterveyshuoltoa kos- merenkulun työolosuhteiden sovellettu tutki-
26900: keva lainsäädäntö tulee voimaan vuoden 1979 mus. Yksikölle tulisi merenkulkijain työterveys-
26901: alusta lukien. Tämän vuoksi joudutaan terveys- huollon kehittämiseen liittyviä tehtäviä, jotka
26902: keskushenkilöstöä kiireesti kouluttamaan työ- palvelisivut tehokkaasti merenkulkijoiden työ-
26903: terveyshuoltolain laajentaessa työterveyshuoltoa terveyshuoltokäytäntöä.
26904: erityisesti pientyöpaikoille, rakennusalalle, har- Työterveyslaitoksella on toiminut vuosikym-
26905: vaan asuttujen seutujen työpaikoille, maatalous- menen alusta lähtien työturvallisuusjaos, jonka
26906: väestön ja pienyrittäjien keskuuteen. Kun tulo- tehtävät ovat muuttuneet työsuojelun kehitty-
26907: ja menoarviossa ei kyseiseen tarkoitukseen ole misen myötä yhä keskeisemmiksi käytännön
26908: varattu määrärahaa, esitetään, että sitä varten työsuojelutoimintaa tukeviksi tehtäviksi. Työ-
26909: otettaisiin työterveyslaitoksen lisätyn valtion- turvallisuusjacksen tutkimustoiminnan tehosta-
26910: aVun momentille 1 000 000 markkaa. Tarkoi~ miseksi ja kehittämiseksi esitetään ko. momen-
26911: tuksena on palkata työterveyslaitokseen viisi tilta varattavaksi varoja viiden henkilön palk-
26912: uutta korkeatasoista kouluttajaa, joiden tehtä- kaamiseksi seuraavasti: osastosihteeri, kolme
26913: väksi tulisi huolehtia työterveyshenkilöstön työturvallisuusinsinööriä, yksi tutkimusinsinöö-
26914: jatko- ja täydennyskoulutuksesta. Tätä tarkoi- ri. Tarkoituksena on muodostaa ko. jaoksesta
26915: tusta varten esitetään työterveyslaitokselle pal- vuoden 1979 alusta työturvallisuustutkimus-
26916: kattavaksi yksi apulaisylilääkäri, yksi työhygiee- osasto.
26917: nikko, yksi apulaislääkäri, yksi työterveyshoita- Edellä esitetyt lisäykset työterveyslaitoksen
26918: ja ja yksi psykologi. Tavoitteena on saada työ- lisätyn valtionavun momentille edellyttävät
26919: terveyshenkilöstön koulutus käyntiin niin no- myös, että työterveyslaitoksen henkilökunta-
26920: peasti, että työterveyshuoltolain täytäntöönpa- määrä kohotettaisiin 15 hengellä, käsittämään
26921: no ei vaikeudu henkilöstövoimavarojen puut- vuoden 1979 alusta 544 henkilöä. Lisäystarve
26922: teeseen. tältä osin on 500 000 markkaa.
26923: Suunnitelman toteuttaminen edellyttäisi Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
26924: 1 000 000 markan lisärahoitusta työterveyslai-
26925: toksen lisätyn valtionavun momentille. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26926: Lisäksi esitetään momentille 500 000 mark- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
26927: kaa käytettäväksi Turun aluetyöterveyslaitok- 33.07.50 2 000 000 markkaa käytettä-
26928: sen merenkulun työsuojelututkimusyksikön pe- väksi työterveyshenkilöstön koulutuk-
26929: rustamiseen. Tarkoituksena on palkata ko. yk- seen sekä Turun aluelaitoksen meren-
26930: sikköön viisi henkilöä, lääkäri, työterveyshoi- kulun tutkimusyksikön ja keskuslaitok-
26931: taja, psykologi, insinööri ja työhygieenikko, sen työturvallisuusosaston perustami-
26932: joiden tehtävänä olisi käynnistää tehostettu seen.
26933: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
26934:
26935: Jouko Mäkelä Tellervo Koivisto Jouko Tuovinen
26936: Sakari Knuuttila Matti Luttinen Riitta Järvisalo-Kanerva
26937: Matti Kuusio Reino Breilin Uljas Mäkelä
26938: Salme Myyryläinen Helvi Niskanen Sinikka Luja-Penttilä
26939: Peter Muurman Helge Talvitie Kaarina Suonio
26940: Lyyli Aalto Aimo Ajo Helge Siren
26941: Kyllikki Stenros
26942: 1978 vp. 701
26943:
26944: Raha-asia-aloite n:o 666.
26945:
26946:
26947:
26948:
26949: J. Mäkelä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtionavus-
26950: tuksella suojatyötoiminnan perustamiskustannuksiin ennen
26951: vuotta 1979 hankittujen koneiden ja kaluston poistamiseksi.
26952:
26953:
26954: Ed u s kun n a 11 e.
26955:
26956: Hyväksyessään lain invaliidihuoltolain muut- määrä vuoden 1978 loppuun ja lasketaan siitä
26957: tamisesta eduskunta on tehnyt suojatyön val- hyväksyttyjen poistoperiaatteiden mukainen
26958: tionosuusjärjestelmään mm. sen muutoksen, et- valtionosuus, ei tulo- ja menoarvioesityksen
26959: teivät poistoja vastaavat kustannukset enää oli- 1 200 000 markkaa ole riittävä. Koska kysy-
26960: si valtionosuuteen oikeuttavia menoja. Tästedes myksessä on uuteen järjestelmään siirtymisen
26961: koneiden hankintaa tuetaan joko käyttökustan- aiheuttama kertakustannus, ei siitä saisi aiheu-
26962: nusten valtionosuuksina taikka perustamiskus- tua kielteisiä vaikutuksia työkeskusten toiminc
26963: tannuksiin myönnettävinä avustuksina tai halpa- nalle, koska niiden korjaaminen olisi uusien
26964: korkoisina lainoina. Työkeskuksiin on kuiten- valtionosuusperusteiden aikana vaikeaa.
26965: kin hankittu vuosittain koneita, joista osa on Näistä syistä ehdotamme kunnioittaen,
26966: vielä poistamatta.
26967: Hallituksen esityksen n:o 104/1978 vp. yk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
26968: sityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että tar- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
26969: vittava määräraha tullaan esittämään otettavaksi 33.44.56 lisäyksenä 1 500000 markkaa
26970: vuoden 1979 tulo- ja menoarvioon. Vuonna valtionavustuksena suojatyötoiminnan
26971: 1976 oli valtionosuus poistoja vastaaviin kus- perustamiskustannuksista aihetttuneisiin
26972: tannuksiin yhteensä noin 800 000 markkaa. poistoihin.
26973: Kun arvioidaan kohtuullisten konehankintojen
26974: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
26975:
26976: Jouko Mäkelä Jouko Tuovinen Mikko Jokela
26977: Sakari Knuuttila Uljas Mäkelä Peter Muurman
26978: Helvi Niskanen Matti Luttinen Lyyli Aalto
26979: P. Puhakka Helge Siren Tellervo Koivisto
26980: Aimo Ajo Riitta Järvisalo-Kanerva Sinikka Luja-Penttilä
26981: Kyllikki Stenros Salme Myyryläinen Kaarina Suonio
26982: 702 1978 vp.
26983:
26984: Raha-asia-aloite n:o 667.
26985:
26986:
26987:
26988:
26989: J. Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta korvauksen suorittami-
26990: seksi työttömille ja koulutukseen pyrkiville työ- tai koulupai-
26991: kan hakemisesta aiheutuviin kustannuksiin.
26992:
26993:
26994: E d u s k u n n a 11 e.
26995:
26996: Viimeaikaisessa keskustelussa on usein vali- omaisten työvoimapalveluja olisi kiireellisesti
26997: tettu sitä, että työttömät vähitellen vieraan- siten kehitettävä, että työttömät työnhakijat
26998: tuvat työmarkkinoilta sitenkin, etteivät edes saisivat julkisista varoista korvauksen työpai-
26999: hae avoimia työpaikkoja. Tällainen valitettava kan hakemisesta aiheutuvista kustannuksista,
27000: vieraantuminen on varsin ymmärrettävää, kun kuten lääkärinlausunnoista ja muista lausun-
27001: on turhaan hakenut jopa kymmeniä avoimia toi- noista, hakemusliitteiden jäljentämisestä ja ha-
27002: mia. Vakavassa tarkoituksessa jätettyihin hake- kemusten valmistamisesta ja toimittamisesta se-
27003: muksiin on usein jopa työnantajan vaatimuk- kä työnantajan edellyttämien työnhakijahaastat-
27004: sesta liitettävä koulu- ja työtodistusjäljennös- telujen jne. aiheuttamista menoista. Tällaisia
27005: ten lisäksi myös muita todistuksia, selvi- kustannuksia voitaisiin huomattavasti vähen-
27006: tyksiä ja lausuntoja. Tällaisten lausuntojen, tää, jos erityisesti julkishallinnon työnantajat
27007: selvitysten ja todistusten hankkimisesta ja jäl- voitaisiin velvoittaa palauttamaan hakijoiden
27008: jentämisestä ,sekä ha~kemusten valmistamisesta hakemusasiakirjojen liitteet, jos hakemus ei ole
27009: ja lähettämisestä aiheutuvat kustannukset voi- johtanut työsuhteen syntymiseen.
27010: vat nousta helposti jopa yli 100 mal.irokaan. Samat säännöt olisi ulotettava myös koulu-
27011: Työpaikkaa aktiivisesti hakeville, ansiotuloja tuksen hakemisesta aiheutuviin vastaaviin kus-
27012: vailla oleville nämä kustannukset ovat kohtuu- tannuksiin.
27013: ton rasitus. Edellä sanotun perusteella kunnioittavasti
27014: Korkean työllisyyden vallitessa, työvoiman ehdotamme,
27015: tarkoituksenmukaisen sijainninohjauksen edis-
27016: tämiseksi luotiin 70-luvun alussa säännöstöä, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27017: jolla julkisin varoin tuettiin työntekijöitä hei- 1979 tulo- ja menoarvioon luvun 34.20
27018: dän harkitessaan sijoittumista työhön toiselle uudelle momentille 500 000 markan
27019: paikkakunnalle. Tämä säännöstö ei kaikilta osil- määrärahan käytettäväksi työttömien
27020: taosa ole käyttökelpoinen nyt vallitsevassa ti- työnhakijoiden ja koulutusta hakevien
27021: lanteessa, kun työvoimaviranomaisilla ei ole työpaikan ja koulupaikan hakemisesta
27022: osoitettavana sijoituskohteita. Työvoimaviran- aiheutuviin hakukustannuksiin.
27023: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
27024:
27025: Jouko Mäkelä Aimo Ajo Peter Muurman
27026: Sakari Knuuttila Jouko Tuovinen Tellervo Koivisto
27027: Helvi Niskanen Riitta Järvisalo-Kanerva Uljas Mäkelä
27028: Helge Talvitie Salme Myyryläinen Sinikka Luja-Penttilä
27029: Matti Luttinen Helge Siren
27030: 1978 vp. 703
27031:
27032: Raha-asia-aloite n:o 668.
27033:
27034:
27035:
27036:
27037: Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoittamisesta sotaveteraanien
27038: asuntojen ·rakentamiseen.
27039:
27040:
27041: E d u s k u n n a 11 e.
27042:
27043: Sotaveteraanien asuntorakennustoiminta on Momentin 26.12.83 perusteluissa olisi siten
27044: viime vuosina saanut yhä vähemmän osuutta mielestämme lausuttava: "Eduskunta edellyt-
27045: asuntotuotantomäärärahasta. Korkeimmillaan se tää, että momentin määrärahasta käytetään 15
27046: oli v. 1971, jolloin tulo- ja menoarvion asun- milj. markkaa sotaveteraanien asuntojen raken-
27047: tomäärärahasta irroitettiin 15 milj. mk sota- tamiseen."
27048: veteraanien asuntotuotantoon. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
27049: Kuitenkin tarvetta edelleen ilmenee. Olisi-
27050: kin syytä hoitaa sotaveteraanien asuntoasia lo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27051: pullisesti kuntoon myöntämällä tarkoitukseen 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
27052: vielä parin kolmen vuoden aikana erillinen 26.12.83· lisäyksenä 15 milj. markkaa
27053: määräraha. sotaveteraaneille tarkoitettujen asunto-
27054: jen tuottamiseen.
27055: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
27056:
27057: Pentti Mäki-Hakola Jorma Fred Juhani Orrenmaa
27058: 704 1978: vp.
27059:
27060: Raha-asia-aloite n:o 669.
27061:
27062:
27063:
27064:
27065: Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoittamisesta eläinlääketieteelli-
27066: sen korkeakoulun Seinäjoelle siirtämisen selvittämiseen.
27067:
27068:
27069: E d u s k u n n a 11 e.
27070:
27071: Hajasijoituskomitea on mietinnössään esittä- Etelä-Pohjanmaan tilastoalue on maan voi-
27072: nyt eläinlääketieteellisen korkeakoulun siirtä- makkainta hyötyeläinaluetta. Yli 10 % koti-
27073: mistä Helsingistä. Keskeisenä perusteluna on eläinkannasta on täällä 'eli 40 km:n säteellä
27074: se, että eläinlääketieteellistä korkeakoulutusta ja Seinäjoelta olevan alueen sisällä. Lisäksi alueel-
27075: alan tutkimustoimintaa voidaan täysitehoisesti la on useita uudenaikaisia ja suuria kotieläin-
27076: ja luontevasti harjoittaa vain alueella, jossa tuotteiden jalostusyksikköjä, laboratorioita sekä
27077: korkeakoulun välittömässä läheisyydessä on lääketehdas, joka valmistaa kotieläinsairauksiin
27078: riittävän laaja, monipuolinen ja pitkälle jalos- tarkoitettuja lääkeaineita.
27079: tettu hyötyeläinkanta. Lukuisten asiantuntijain Edellä olevan perusteella ehdotamme,
27080: käsityksen mukaan valtakunnan elintarviketuo-
27081: tannon turvaamiseksi tärkeä eläinlääketieteelli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27082: nen korkeakouluopetus voi vain tällaisissa olo- 1979 tulo- ja menoarvioon 200 000
27083: suhteissa vastata siitä kansantaloudellisesti mer- markan määrärahan käytettäväksi eläin-
27084: kittävästä tehtävästä, joka korkeakoululla kiel- lääketieteellisen korkeakoulun Seinä-
27085: tämättä on. joelle tapahtuvan mahdollisen siirtämi-
27086: sen selvitystyöhön.
27087: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
27088:
27089: Pentti Mäki-Hakola Jorma Fred Juhani Orrenmaa
27090: 19'78' vp. 705
27091:
27092: Raha-asia-aloite n:o 670.
27093:
27094:
27095:
27096:
27097: Mäki:..HakoJa ym.: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Pohjanmaan
27098: .··Opiston rakennusavustukseen.
27099:
27100:
27101: E d u s k u n n a 11 e.
27102:
27103: Etelä-Pohjanmaan Opisto Ilmajoella kamp- On .vaikeasti ·ymmärrettävissä; että timänlaa-
27104: pailee suurten taloudellisten vaikeuksien kans- tuinen kanSanopisto· ja kansankorkeakoulutoi·
27105: sa. ·Velkojen hoitokulut rasittavat taloutta. minta jätetään jatkuvasti ulkoisten puitteitten
27106: Opiston toiminnalle olisi rakentaminen välttä- osalta lapsipuolen asemaan, vaikka otaksuisi yh.
27107: mätöntä. Itse päärakennus olisi .suuren perus- teiskunilan kannalta olevan viisasta ja tarkoi·
27108: korjauksen tarpeessa. Oppilasasuntojen raken- tuksenmukaistii tukea tämäntapaista opiskelua
27109: taminen olisi myös kiireellistä. Puutteellisissa kaikin .keinoin.
27110: tiloissa opiskelu tulee kohtuuttoman raskaaksi. ·Edellä. olevan perusteella· ehdotamme,
27111: Kuitenkin oppilaita opistossa on ollut aina täy-
27112: si määrä. Viime vuosina hakijoita on ollut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27113: enemmän kuin on voitu ottaa. Myöskin kesä- 1979 tulo- ja · menoarvioon ·:JOO 000
27114: aikana opiston tilat ovat käytössä. Siellä on markkaa rakennusavustukseksi Etelä-
27115: järjestetty tällöin mm. eläkeläisille tarkoitettuja , Pohjanmaan Opistolle Ilmajoella.
27116: kursseja.
27117: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
27118:
27119: Pentti Mäki-Hakola Jorma Fred Juhani Orrenmaa
27120:
27121:
27122:
27123:
27124: 89 0878005881
27125: 706 l978.:vp.
27126:
27127: Raha-asia-aloite n:o 671.
27128:
27129:
27130:
27131:
27132: Mäki·Hakola: Määrärahan <>.SOittamisesta yhdyskuntien vesiensuo-
27133: .: •. · jelutoimenpiteiden avustuksiin.
27134:
27135:
27136: E d u s k u n n a 11 e.
27137:
27138: ·. Hallitus on vuoden 1979 tulo~ ja menoarvio- -Edellä olevan· perusteella ehdotan, ·
27139: esityksessään esittänyt poistettavaksi~momentin
27140: "Avustuk~et yhdyskuntien vesiensuojelutoimen- että Eduskunta ottäisi valtion vuoden
27141: piteisiin'' ja sillä olevan määrärahan. Vesien- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
27142: suojelutoimenpiteiden tarve on kuitenkin edel- 30.19.31 8 milj. markkaa avustuksina
27143: leen kipeä. 'Pullonkaulana ovat juuri rahoitus- yhdyskuntien vesiensuojelutoimenpitei-
27144: kysymykset. Määrärahan poistaminen merkit- siin.
27145: see selvää .taantumaa ympäristönsuojelun käy-
27146: tännön toimenpiteissä.
27147: Helsingissä 2{ päivänä syyskuuta 1978.
27148:
27149: ·Pentti Mäki-Hakola
27150: 1978 vp. 707
27151:
27152: Raha-asia-aloite n:o 672.
27153:
27154:
27155:
27156:
27157: Mäki-Hakola ym,: Korotetun määrärahan osoittamisesta Lapuan-
27158: joen järjestelyn III ja IV vaiheen loppuunsaattamiseen.
27159:
27160:
27161: E d u s k u n n a II e.
27162:
27163: Valtion tulo- ja menoarvioesityksen momen- 30.19.77 perusteluissa olisi lausuttava: "Edus-
27164: tin 30.19.77 (vesistötyöt) lisäperusteluissa si- kunta edellyttää, että Lapuanjoen järjestelyn
27165: vulla 372 todetaan Lapuanjoen järjestelyn III III ja IV vaiheet toteutetaan kaikilta osin
27166: ja IV vaiheiden osalta Lapualla ja Nurmossa, vireillä olevien suunnitelmien edellyttämällä
27167: että "hanke on tarkoitus saattaa päätökseen tavalla."
27168: vuodelle 1979 ehdotetulla määrärahalla." Edellä olevan perusteella ehdotamme,
27169: Koska kyseiselle hankkeelle ovat vielä eräät
27170: osasuunnitelmat vahvistamatta ja niihin työ- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27171: luvat saamatta, on olemassa ilmeinen vaara, 1979 tulo- ja menoarvioon momentin
27172: ettei hanketta saada päätökseen vuoden 1979 30.19.77 alamomentille 1 lisäyksenä
27173: aikana eikä määrärahakaan näin ollen tulisi tar- 300 000 markkaa Lapuanjoen järjestelyn
27174: koitukseen riittämään. III ja IV vaiheen loppuunsaattamiseen.
27175: Hankkeet on kuitenkin välttämätöntä saada
27176: lopulliseen· kuntoon, minkä vuoksi momentin
27177: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
27178:
27179: Pentti Mäki~Hakola Jorma Fred Juhani Orrenmaa
27180: 708 1978.vp.
27181:
27182: Raha-asia-aloite n:o 673.
27183:
27184:
27185:
27186:
27187: Mäki~Hakola ym.: Määrärahan osoittamisesta siirtona maatilata-
27188: .. louden kehlttiimisnihast6Ön · viljan tasausvarastojärjestelmän
27189: toteuttamisekSi. · · ·
27190:
27191:
27192: E d u s k u n n a 11 e.
27193:
27194: Jo toisena perättäisen~ vuonna joudutaan Edellä esitetty tilanne merkitsee itse asi~ssa
27195: maahamme tuomaan osittaisen kadon .johdosta tietoista maamme .köyhdyttämistä, ·eikä se ole
27196: leipäviljaa; Kuitenkin. yleensä meillä viime· vuo- millään puolustettavissa. Kuitenkin aivan· päin-
27197: sina on ollut leipäviljasta· ylijäämää. Tämä on vastoin kuin nykyisessä. tilanteessa olisi odot~
27198: sitten valtion tuen turvin jouduttu viemään tanut, hallitus op poistanut ensi: vuoden tulo-
27199: ulkomaille hintaan, joka on ollut alle tuotanto- ja n1enoarviosta kaikki varat siirtona valtion vil-
27200: kustann~sten!.. Tämä. on johtunut yksinomaan javarastorahastoon. Tämän seurauksena on ko-
27201: siitä, .ettei m~assamme. ole leipäviljan tasaus- ko valtion viljavarastaa koskeva luku poistettu
27202: varastoja. Näistä syistä johtuen· katovuosina on valtion. tulo- . ja menoarviosta .. Toimenpide on
27203: joudutt1J. kiiyttämään myöskin. leipäviljan var- aiva~ uskomaton .. Samaan aikaan maatalousmi-
27204: m~usya~;astoja, lmlu~ukseen, huolimatta siitä, nisteri 23. 9. 1978 vaati viljan tuonnin aloitta•
27205: että kansalliset turvallisuusnäkökohdat edellyt- mista viipymättä ja arvioi. tuontitarpeeksi veh-
27206: täisivät riittävien varmuusvarastojen pitämistä. nää 200 milj. kiloa ja ruista 50 milj. kiloa. ,
27207: Mitä edellä on sanottu leipäviljasta, koskee Edellä olevan perusteella ehdotamme,
27208: myös rehuviljaa. Eräinä vuosina ulkomaisen
27209: rehuviljan tuonti on ollut satoja miljoonia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27210: kiloja. Tämä on luonnollis~sti merkinnyt rasi- 1979 tulo- ia menoarvioon momentille
27211: tusta valuuttavarantoammekin kohtaan. Lisäksi 30.29.60 50 miljoonan markan mää-
27212: viljelijöiden rehuviljan tarpeen tyydyttäminen rärahan siirtona valtion viljavarastora-
27213: on monesti aiheuttanut tuontihankaluuksien ta- hastoon rakennustöitä varten viljan ta-
27214: kia vaikeuksia. sausvarastoinnin toteuttamiseksi.
27215: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
27216:
27217: Pentti Mäki-Hakola Jorma Fred
27218: 1978 vp. 709
27219:
27220: Raha-asia-aloite n:o 674.
27221:
27222:
27223:
27224:
27225: Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoittamisesta Vaasan-Seinä-
27226: joen-Jyväskylän 'maantien yleissuunnitelman laatimiseen.
27227:
27228:
27229: E d u s kun n a l1 e.
27230:
27231: Kuhnolliset kulkuyhteydet keskisen Suomen ta osaltaan vaikeuttamassa myös kuntien ~se
27232: ja Pohjanlahden rannikon välillä ovat aluei- makaava~ ja rakennussuunnitelmien pohjana
27233: den kehittymisen kannalta ensiarvoiset. ~Nykyi olevien liikenrieverkkosuunnitelinien · laatimista.
27234: sellään kuitenkin liikenneyhteydet ovat erit- Myös kulkuyhteydet Ähtäri~ suunnalta maa-
27235: tam huonot · Vaasan~Seinäjoen-Jyväskylän kunnan 'keskukseen Seinäjoelle ovat erittäin
27236: suunnalla. Maantieverkostosta on osa kyllä heikot, tni!cä on osaltaan Ähtärin kunnan ke-
27237: kunnollista,. mutta Seinäjoen ja Jyväskylän vä- hittymisen esteenä. .
27238: .lillä ·ei ole muuta · kunnollista yhteyttä kuin Jotta asiassa saatl'lisiin ·ratkaisu aikaan, eh-
27239: Kyy[årven •kautta, ·joka on . niin pitkä, että se dotamme edellä olevan perusteella~ ·
27240: vaikeuttaa mni. ·taloudellisia ,toini.intoja kustan-
27241: nusten lisaärityessä. · että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27242: Seinäjoen-Jyväskylän tiesuunnasta on pal- 1979 tulo- ja menoarvioon 100 000
27243: jon puhuttu. Valtion taholta ei ole kuitenkaan markan määrärahan Vaasan-Seinäjoen
27244: ratkaisua tehty eikä varsinaisia laskelmia ja -Jyväskylän maantien yleissuunnittelua
27245: yleissuunnitelmia ole laadittu. Tämä on omal- varten.
27246: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
27247:
27248: Pentti Mäki-Hakola Jorma Fred Juhani Orrenmaa
27249: 710 1978 vp.
27250:
27251: Raha-asia-aloite n:o 675.
27252:
27253:
27254:
27255:
27256: Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoittamisesta Lehmäjoen maan-
27257: tien parantamiseen.
27258:
27259:
27260: E d u s k u n n a 11 e.
27261:
27262: Tieyhteys Isonkyrön kirkolta naapurikun- Näitä tienrakennusmäärärahoja ei kuitenkaan
27263: tiin Ylihärmään, Vöyrille ja Oravaisiin on var- tähän mennessä ole myönp.etty. . .
27264: sin heikko. Tie kulkee mutkitellen ja heikko- Tien. parannussuunnitelma on .valmis, joten
27265: kuntoisena pitkin Lehmäjoen vartta. Tiellä on työt olisi mahdollista aloittaa. .
27266: tärkeä merkitys varsinkin paikalliskäytössä. Sen Edellä olevan · perusteella ehdotamme kun-
27267: .varrella asuu nimittäin n. 1 500 asukasta. nioittaen,
27268: Lehmäjoen perkaustyö on käynnissä. On il-
27269: meinen vaara, että tie saattaa osin sortua per- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27270: kauksen jälke~ jokeen. Tienparannus pyrittiin 1979 tulo- ;a menoarvioon 300 000
27271: saamaan samanaikaiseksi perkauksen kanssa. markan määrärahan Leh.mäioen maan-
27272: tien parantamiseen Isonkyrön kunnassa.
27273: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
27274:
27275: Pentti Mäki-Hakola Jorma Fred Juhani Orrenmaa
27276: 1978 vp. 711
27277:
27278: Raha-asia-aloite n:o 676.
27279:
27280:
27281:
27282:
27283: Mäki-Hakola ym.: Määrärahan, osoittamisesta Nikkolan-Neiron
27284: maantien parantamiseen ..
27285:
27286:
27287: E d u s k u n n a 11 e.
27288:
27289: Nikkolan-Neiron maantie Ilmajoen kunnas- Näin ollen olisi välttämätöntä tien paranta-
27290: sa oq hyvin heikkokun toinen;· sorapäällysteiDen minen sen rakennetta vahvistamalla ja~ päällys-
27291: tie:.Tien merkitys on lisäksi aivan viime aikoi- tämällä. -·
27292: ~asvamit,. koska ·se· johta·a liikennettä uudel- Edellä olevan perusteella ehdotamme;
27293: , le Seinäjoen-Jalasjärven tielle, Kun sen var-
27294: rella on lisäkSi runsåasti asutusta ja mm. Etelä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27295: Pohjanmaan keinosiemennysyhdistyksen laitok- 1979 tulo- ja menoarvioon 500 000
27296: set, on tien rasitus tullut niin suureksi, ettei markan määrärahan ·Nikkolan:.· Neiron
27297: se kunnolla kestä tätä liikennettä. Erityisesti maantien parantamista varten.
27298: keväällä tie on vaik~sti liikennöitävissä. .. ,,".
27299: _
27300:
27301:
27302:
27303:
27304: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
27305:
27306: Pentti Mäki-Hakola Jorma Fred Juhani Orrenmaa
27307: 712 1978 vp.
27308:
27309: Raha-asia-aloite n:o 677.
27310:
27311:
27312:
27313:
27314: _Mäki-Hakola ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtion-
27315: apuna. rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan tehostamista
27316: koskevaan kokeilutoimintaan.
27317:
27318:
27319: E d u s k u n n a 11 e.
27320:
27321: Rintamaveteraanien kuntoutustarve on ki- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27322: peä. Hallituksen siihen esittämä 6 milj. markan 1979 tulo- ja. menoarvioon momentille
27323: määräraha on riittämätön. · 33.8J;J6 lisäyksenä 2 mili. markkaa
27324: Edellä olevan perusteella ehdotamme, valtionapuna rintamaveteraanien kun-
27325: toutustoiminnan tehostamista koskevaan
27326: kokeilutoimintaan. .
27327: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
27328:
27329: Pentti Mäki-Hakola Jorma Fred -Juhani- ·Orrenmaa
27330: 1978 ·vp. 713
27331:
27332: Raha-asia-aloite n: o 678.
27333:
27334:
27335:
27336:
27337: . Männistö ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuopion korkeakoulun
27338: Ill rakennusvaiheen suunnitteluun.
27339:
27340:
27341: E d u s kun n a 11 e.
27342:
27343: Valtion korkeakoulujen jo käytössä olevien Edellä olevan perusteella ehdotamme,
27344: tilojen kunnostamisella sekä uusien tilojen ra-
27345: kentamisella on useilla korkeakoulupaikkakun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27346: nilla ·kiire. Erityinen merkitys korkeakoulujen 1979 tulo- ja menoarvioon momentin
27347: lisätilojen hankkimisella on uusimmilla korkea- 29.10.74 alamomentille 3 200 000 mar-
27348: koulupaikkakunnilla, joiden. opetuksen kehittä- kan siirtomäärärahan Kuopion korkea-
27349: mistä ovat merkittävästi haitanneet korkeakou- koulun III rakemzusvaiheen suunnitte-
27350: lujen resurssimäärärahojen niukkuus viime vuo- lua varten, jolloin myös on otettava
27351: sina. Korkea-asteen koulutuksenkin talonraken- huomioon eläinlääketieteellisen koulu-
27352: nuksilla' on lisäksi huomattava työllistävä vai- tuksen Kuopioon siirtämisen edellyttä-
27353: kutus. mät tilavaraukset.
27354: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
27355:
27356: ·Lauha Männistö Mikko Ekorre V. J. Rytkönen
27357: ·P. Puhakka Juuso Häikiö Toivo Yläjärvi
27358: L. Lehtinen Veikko Vennamo Petter Savola
27359: Niilo Koskenniemi
27360:
27361:
27362:
27363:
27364: 90 0878005881
27365: 714 1978 vp.
27366:
27367: Raha-asia-aloite n:o 679.
27368:
27369:
27370:
27371:
27372: E. Nieminen: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisiin avustuksiin
27373: ja 1ainoihin satovahinkojen johdosta.
27374:
27375:
27376: Ed u s kun n a 11 e.
27377:
27378: Kulumassa oleva kasvukausi on sääolosuhteil- satovahinkolain mukaan valtion 1979 tulo- ja
27379: taan ollut erittäin poikkeuksellinen. Ensinnä menoarviossa satovahinkojen korvaamiseen· on
27380: runsaan roudan vuoksi- kevätkylvöt ·. viivästyivät ainoastaan 12 milj. markkaa, on summa täysin
27381: ja orastuminen oli· kuivan kevään johdosta epä- riittämätön. Tämän vuoksi jo tuh ja meno-
27382: tasaista. arviota käsiteltäessä olisi huomattavasti lisät-
27383: Juhannuksen edellä esiintyneet pakkaset vi- tävä varojen määrää, josta voitaisiin osa käyttää
27384: kuuttivat etenkin Etelä-Suomessa viljakasveja suoranaisiin avustuksiin .ja osa halpakorkoisiin
27385: ja perunaa. Myös elokuun pakkaset heikensi- lainoihin seuraavan kasvukauden _lannoitteiden
27386: vät viljan laatua ja koko sadonkorjuuajan jat- ja siemenen ostoon. ,
27387: kuneiden sateiden vuoksi kevätvehnästä saa- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
27388: daan vain rehuviljaa ja huomattava osa vilja- taen,
27389: sadosta jää korjaamatta. Sama tilanne saattaa
27390: olla myös juurikasvien kohdalla, jos säätilassa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27391: ei tapahdu muutoksia. 1979 tulo- ja menoarvioon 200 000 000
27392: Edellä mainituista. syistä johtuen viljelijä" markkaa käytettäväksi ylimääräisinä
27393: väestölle koituu .suuria ·taloudellisia vahinkoja, avustuksina ja lainoina satovahingoista
27394: jotka horjuttavat heidän· toimeentuloaan. Kun kärsineille viljelijöille. ·
27395: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
27396:
27397: Einari Nieminen
27398: 1978 vp. 715
27399:
27400: Raha-asia-aloite n:o 680.
27401:
27402:
27403:
27404:
27405: E. Nieniinen: . Määrärahan osoittamisesta Huittisten kaupungin
27406: Lauttakylän ja· Punkalaitumen kunnan välisen maantien
27407: parantamiseen.
27408:
27409:
27410: E d u s k u n n a 11 e.
27411:
27412: Huittisten ja Punkalaitu.men kuntien välillä ·· TVL:n Turun piiri pitää myös rakentamisen
27413: on monenlaista yhteistoimintaa. Kunnat kuulu- jatkamista tärkeänä~ Siksi varoja olisi saatava
27414: vat mm. samaan 1ter\reyskeskuskuntainliittoon, tätä tarkoitusta varten vuoden 1979. tulo- .ja
27415: niillä on yhteinen .·poliisipäivystys ja . niiden menoarvioon lisää.
27416: alueiden välillä on kaupallista yhteistoimintaa. Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
27417: Tätä yhteistoimintaa ovat kuitenkin vaikeut- taen,
27418: tamassa kuntien väliset heikot tieyhteydet, sillä
27419: Hu1ttisten""'-Punkalaitumen tie on erittäin mut- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27420: kainen ja mäkineo sekä myös heikkopäällystei- 1979 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
27421: nen. TVL:n Turun piirillä on tien parantamista markkaa Huittisten kaupungin Lautta-
27422: varten suunnitelmat valmiina ja. myös kunnos- kylän ja Punkalaitumen kumtan välis.en
27423: tustyöt on aloitettu. Töitä on kuitenkin välillä 'maantien parantamiseen.
27424: jouduttu keskeyttämään varojen puutteen
27425: vuoksi.
27426: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978:
27427:
27428: Einari Nieminen
27429: 716 1978 vp.
27430:
27431: Raha-11sia-aloite n:o 681.
27432:
27433:
27434:
27435:
27436: E; Nieminen:· Määrärahan 'osoittamisesta Lauttakylän-Säkylän
27437: · tien.raken~amiseen. ·
27438:
27439:
27440: E d u s k u n n a 11 e.
27441:
27442: Lauttakylän ja Säkylän välisestä maantiestä Mainitulla tieosuudella on TVL:n Turun pii-
27443: noin 14 kilometrin osuus on vielä erittäin hei- rin toimesta tiesuunnitelmien oteko käynnissä,
27444: kossa kunnossa. Kapeutensa ja nnttkaisuutensa ja' niiden on ·tarkoitUs ~valmistua täniiin vuoden
27445: vuoksi se on erittäin vaaraliinen: Tietä joutu- aikana. Näin· ollen tievirahomaisten puolesta
27446: vat käyttämään runsaasti vieraspaikkakuntalai- luodaan edellytykset tien peruskunnostamiseen.
27447: set Huovinrinteen varuskunna·ssa palvelevat. va- Edeliä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioitta-
27448: rusmiehet. Heille sattuu muiden muassa paljon vasti,· · ·
27449: liikennevahinkoja. Huittisten ja Säkylän kun-
27450: talaisten ja yrittäjien yhteistoiminta on vuosit- että Eduskunta ottaisi valtiön vuoden
27451: tain voimakkaasti lisääntynyt. Tätä toimintaa 1979 tulo- ;a menoarvio'on. 1 000 000
27452: haittaa kuitenkin .huomattavasti ko. tien heikko markkaa · Lauttakylän~Sakylän tien ra-
27453: kunto. kentamiseen. ·
27454: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
27455:
27456: Einari Nieminen
27457: 1978 vp; 717
27458:
27459: Raha-asia-aloite n:o 682.
27460:
27461:
27462:
27463:
27464: E. Nie®A$: Määrär.!Jha.K o.soittamisesta Parkanon-Karvian
27465: • m~ntien mentamiseen·, -
27466:
27467:
27468: Ed u s k u n n a 11 e.
27469:
27470: Kotimaisen. polttoaineen käytön lisääntyessä tai~ myönteisesti· myös::Pohjois-Satakunnan kul-
27471: polttot!lrpeen ·otto Pohjois-Satak.un~an suo. jetuskaluston työllisyyteen.
27472: altiei1ta on vfune vuosina tu.nsaasti lisäi41tynyt. Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
27473: Turpeen käyttöä ovat vaikeuttaneet kuitenkin taen,'.
27474: huömattavas.ti alueen heikot ·tiet, Suurimman
27475: esteen on aiheuttanut Parkanon-Karvian tien että ·Eduskunta ottflisi Paftion vuoden
27476: heikko kunto. 1979 tulo-, 14 menoqrpioon l QQO 000
27477: Kyseessii ..olevalle· tielle. takentamissuunni tel- markkaa Parkanon--:-:J(ar_vian .tien raken-
27478: ma~ ovat jo valmiina ja niitä pitäisi .päästä no- tanJiseen . .
27479: peasti tote!lttamaal'\ ... Tien rakentaminen aut-
27480: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
27481:
27482: Einari Nieminen
27483: 718 1978 vp.
27484:
27485: Raha-asia-aloite n:o 683.
27486:
27487:
27488:
27489:
27490: . E. Nieminen: Määrärahan osoittamisesta Vammalan-Punkalai-
27491: tumen maantien ·parantamiseen.
27492:
27493:
27494: Ed u s kun n a 11 e.
27495:
27496: Vammalasta Punkalaitumelle johtava maan- sen nopeuttamiseksi olisi ko. tarkoitukseen va-
27497: tie on erittäin tärkeä Itä-Satakunnan liiken- rattava erillinen määräraha, jotta tie saataisiin
27498: teelle, sillä se pystyy lyhentämään Pohjois- nopeammin sekä paikallisen väestön että koko
27499: Satakunnasta suuntautuvaa ajomatkaa Porin vaikutusalueen käyttöön.
27500: kautta johtavaan reittiin verrattuna noin 50 Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
27501: kilometrillä. Nykyisin sen kunto on kuitenkin taen,
27502: niin heikko, ettei sitä tällaiseen läpikulkuliiken-
27503: teeseen voida käyttää. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27504: Tietä on alustavasti jo alettu kunnostaa kun- 1979 tulo- ja menoarvioon J 000 000
27505: nossapitomäärärahojen turvin. Näin kunnosta- markkaa V ammalan-Punkalaitumen
27506: minen kestää varsin pitkän aikaa. Rakentami- maantien parantamiseen.
27507: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
27508:
27509: Einari Nieminen
27510: 1978. vp. 719
27511:
27512: Raha-asia-aloite n:o 684.
27513:
27514:
27515:
27516:
27517: E. Nieminen: Korotetun määrärahan osoittamisesta Pilkkatie-
27518: nirniseh kaivostien rakentamiseen Siikaisissa ja Merikarvialla.
27519:
27520:
27521: E d u s k u n n a 11 e.
27522:
27523: Paraisten Kalkki on aloittamassa kalkki- män, koska tien rakentaminen on. kiireellinen.
27524: kaivostoiminnan Siikaisissa. Kaivostoiminnan Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
27525: alkaessa kaivokselta maakuntaan johtava tie taen,
27526: joutuu heti alusta alkaen koville rasitukselle.
27527: Nykyinen kaivokselle johtava Pilkkatien nimellä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27528: mainittu tie on tarkoitukseen liian heikko. 1979 tulo- ja menoarvioon momentin
27529: Tämän tien rakentamiseen on vuoden 1979 31.24.77 alamomentille 2, kohtaan 24
27530: tulo- ja menoarvioon varattu rahaa 500 000 (Pt 13175. Pilkkatie, Siikainen, Meri-
27531: markkaa. Tämä summa ei kuitenkaan riitä, karvia) 3 000 000 markkaa kaivostien
27532: vaan varoja olisi varattava huomattavasti enem- rakentamiseen.
27533: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
27534:
27535: Einari ·Nieminen
27536: 720 1978 vp.
27537:
27538: Raha-asia-aloite n:o 685.
27539:
27540:
27541:
27542:
27543: T. Nieminen ytn.: Määrärahan osoittamisesta Kanneljärven kan-
27544: sanopiston tilojen laajentamiseen.
27545:
27546:
27547: E d u s k u n n a 11 e.
27548:
27549: Kanneljärven kansanopisto on nimensä mu- ole vielä kaikissa kunnan valtuustoryhmissä hy-
27550: kaan lähtöisin Kannakselta, josta se vuonna väksytty, ja asian käsittely jatkuu edelleen,
27551: 1940 siirtyi Vihtiin toimien siellä vuokrahuo- mutta periaatepäätös ryhmillä on tilojen luo-
27552: neistossa vuoteen 1953, jolloin se rakennutti vuttamisesta opistolle ensi kesänä.
27553: yhdessä Lohjan kunnan kanssa uuden koulu- Tilojen kunnostus opiston käyttöön · tulisi
27554: rakennuksen Paloniemen kylään 5 km Lohjan maksamaan tarvittavine kalustoineen noin
27555: keskustasta. Rakennuksen koko on n. l 600 m3 400 000 mk, joten opiston ensi vuoden rahoi-
27556: ja opiston osuus siitä on 2/3 ja kunnan osuus tustarve on rakennusten kunnostamiseen ja laa-
27557: 1/3. jentamiseen, johon budjettivaroja voidaan
27558: Kunnalla on ollut alunperin jatkokoululuok- myöntää noin 800 000 mk. Opistolla on van-
27559: kia ja myöhemmin kansalaiskoulun luok- haa rakennuslainaa jäljellä n. 500 000 mk,
27560: kia. Kunnan siirtyessä nyt peruskouluun se ra- josta valtion korkotukilainaa n. 80 000 mk.
27561: kentaa uusia koulutiloja suurempina kokonai- Opiston taloudenpidon ja toiminnan kehittä-
27562: suuksina ja voisi luopua opistolla olevista ti- misen. kannalta olisi tarpeen saada budjettivaro-
27563: loistaan. Kansanopisto voisi ottaa kunnan kou- ja 600 000 mk.
27564: lutilat käyttöönsä, mutta niiden käyttötarkoi- Lisäperusteluina asialle voidaan mainita mm.,
27565: tusta jouduttaisiin muuttamaan osittain mm. että varoilla saadaan paikkakunnalle rakennus-
27566: rakentamalla käsityötiloista opiskelija-asuntoja. työtä ensi kesäksi. Laajennus tuo mukanaan
27567: Laajennettuja tiloja voitaisiin lähinnä käyttää noin 5 uutta työpaikkaa. Rakennusosuudesta
27568: lyhytkurssitoimintaan. Opistossa on nyt 56- maksettu hinta ei mene yksityisille vaan kun-
27569: 60 opiskelijapaikkaa. Laajennus toisi 25-30 nalle, joka ohjaa sen edelleen koulurakentami-
27570: paikkaa lisää. Kurssipaikoista on tällä etäisyy- seen. Uudellamaalla on kohtuuhintaisista kurs-
27571: dellä Helsingistä sekä maakunnallisestikin tar- sitiloista puutetta, mm. valtion omaa koulutus-
27572: vetta. Ne myös patantaisivat opiston toiminta- toimintaa varten on tiedusteltu mahdollisuuk-
27573: mahdollisuuksia. Tänä syksynä ovat opiston sia. Eniten käyttävät opiston kurssitiloja erilai-
27574: petosoppijakson aloituspaikat olleet täynnä set järjestöt, opiston oman kurssitoiminnan li-
27575: (56) ja opiston toiminta näyttää tarkoituksen- säksi.
27576: mukaiselta. Nykyisin opistossa toimivat seuraa- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
27577: vat linjat: järjestötoiminnan linja, hoitoalan lin-
27578: ja, kotitalouslinja ja yleislinja (=peruskoulu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27579: linja). Loma-aikoina on lyhytkurssitoimintaa. 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
27580: Lohjan kunnan kanssa on nyt käyty neuvot- 29.57.60 600 000 markan määrärahan
27581: teluja osuuden kaupasta ja on alustavasti pääs- Kanneljärven kansanopiston tilojen laa-
27582: ty sopimukseen 400 000-600 000 mk:n kaup- jentamiseen.
27583: pahinnasta maksutavasta riippuen. Kauppaa ei
27584: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
27585:
27586: Terhi Nieminen Anneli Kivitie
27587: 1978 vp. 721
27588:
27589: Raha-asia-aloite n:o 686.
27590:
27591:
27592:
27593:
27594: T. Nieminen: Määrärahan osoittamisesta ammattikoulujen oppi-
27595: lasmäärän lisäämiseksi.
27596:
27597:
27598: E d u s k u n n a 11 e.
27599:
27600: Hallituksen tähänastiset elvytysohjelmat ei- Ammattikoulujen oppilasmäärää tulisi lisätä
27601: vät riittävästi ole parantaneet työllisyystilan- vuonna 1979 11 500:sta 16 OOO:een. Tällöin
27602: netta. Ratkaisut ovat tosin jossain määrin vil- ammattikoulutuksen saisi 4 500 lisäoppilasta.
27603: kastuttaneet yritysten toimintaa, mutta ei vielä Näiden ammattiinkouluttamisesta aiheutuisi
27604: riittävästi. Tämän vuoksi nyt vaaditaan valtion noin 50 miljoonan markan kustannukset. Tä-
27605: ja kuntien erityistoimenpiteitä, jotka nopeasti hän päästään lisäämällä vuorolukua ja palkkaa-
27606: purevat nuorisotyöttömyyteen. Suurin osa nuo- malla lisää opettajia, mikä vähentäisi myös am-
27607: rista työttömistä on ilman ammattikoulutusta. mattiopettajien työttömyyttä.
27608: Nuorista työttömistä noin 15 000 on käynyt Edellä olevan perusteella ehdotan,
27609: vain kansa- tai kansalaiskoulun. Koska myös
27610: vanhemmissa ikäluokissa ammattitaidottomat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27611: ovat kaikkein alttiimpia työttömyydelle, on 1979 tulo- ja menoarvioon 50 miljoo-
27612: nuorten koulutus keskeinen keino parantaa nan markan määrärahan ammattikoulu-
27613: nuorten työttömyystilannetta. jen oppilasmäärän lisäämiseksi 4 500
27614: oppilaalla.
27615: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
27616:
27617: Terhi Nieminen
27618:
27619:
27620:
27621:
27622: 91 0878005881
27623: 722 1978 vp.
27624:
27625: Raha-asia-aloite n:o 687.
27626:
27627:
27628:
27629:
27630: T. Nieminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjola-Norden
27631: r.y:n toiminnan tukemiseen.
27632:
27633:
27634: E d u s k u n n a 11 e.
27635:
27636: Pohjola-Norden -liitto perustettiin Suomeen maisesta yhteistyöstä. Pohjola-Nordenin Jase-
27637: vuonna 1924 Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa nistö koostuu tällä hetkellä lähes 10 000 hen-
27638: jo viisi vuotta aikaisemmin aloittaneiden vas- kilöjäsenestä ja 158 järjestöjäsenestä.
27639: taavien Norden-liittojen suomalaiseksi si:sarjär- Toimintaansa liitto on rahoittanut anomalla
27640: jestöksi. Perustamisestaan lähtien liitto on toi- avustuksia opetusministeriöltä ja eri rahas-
27641: minut erittäin aktiivisesti pohjoismaisen tie- toi:lta sekä jäsenmaksuista saamaliaan tulolla.
27642: touden levittämiseksi laajoihin kansalaispiirei- Pohjola-Nordenilla ei kuitenkaan, päinvastoin
27643: hin. Sen päätehtävänä on edistää Pohjolan kan- kuin joi:llakin toisilla kansainvälistä työtä teke-
27644: sojen kultturellista ja taloudellista yhteistyötä, villä järjestöillä, ole omaa määrärahaa valtion
27645: välittää informaatiota pohjoismaisesta yhteis- tulo- ja menoarviossa. Tämä on omiaan saatta-
27646: työstä ja lisätä naapurikansojen tietoutta toisis- maan liiton eriarvoiseen ja ennen kaikkea talou-
27647: taan. Toimintaansa Hitto harjoittaa järjestä- delli:sesti vaikeaan asemaan.
27648: mällä yhteispohjoismaisia konferensseja, kurs- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
27649: seja ja seminaareja, jotka ovat luonteeltaan joko
27650: yleisiä tai tietylle erityisryhmälle tarkoitettuja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27651: teematapahtumia. Hyvin usein toiminta tapah- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
27652: tuu ns. ystäväkuntayhteistyön puitteissa. Liitto 29.99.50 700 000 markan määrärahan
27653: julkaisee myös monenlaista materiaalia pohjois- Pohjola-Norden r.y:,n valtionapuun.
27654: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
27655:
27656: Terhi Nieminen Kerttu Hemmi
27657: Anneli Kivitie Juhani Sipiläinen
27658: Juhani Orrenmaa
27659: 1978 vp. 723
27660:
27661:
27662: Raha-asia-aloite n:o 688.
27663:
27664:
27665:
27666:
27667: T. Nieminen ym.: Määrärahan osoittamisesta kotona tai valvo-
27668: tussa perhepäivähoidossa hoidettujen lasten ylimääräiseen
27669: hoitotukeen.
27670:
27671:
27672: E d u s k u n n a 11 e.
27673:
27674: Uuden kotitaloustyöntekijöitä koskevan lain matta verottajalle, koska vähennysoikeutta ei
27675: tullessa voimaan olisi ehdottomasti pitänyt ole ja kustannukset muutoinkin ovat jo perhei-
27676: päättää verolainsäädännön muuttamisesta siten, den taloudellisen kestokyvyn rajo1lla.
27677: että kotiapulaisen palkka ja lasten hoitokustan- Jotta näiden lapsiperheiden asemaa voitaisiin
27678: mlkset valvotussa perhepäivähoidossa olisi voi- vielä helpottaa ja arvonanto lainsäädäntöä koh-
27679: tu vähentää verotuksessa. Nykyisessä muodos- taan palauttaa, tulisi vuoden 1979 budjettiin
27680: saan lailla ei ole ollut toivottuja vaikutuksia. liittää 102,6 miljoonan markan Hsämääräraha
27681: Työntekijän asema ja kotitaloustyön arvo eivät lasten hoitotukeen, silloin kun heidät hoidetaan
27682: ole odotuksista huolimatta parantuneet, sillä joko valvotussa päivähoidossa tai kotona. Tästä
27683: perheet ovat joko luopuneet :kotiapulaisesta summasta palautuisi lähinnä kunnille noin kol-
27684: kokonaan tai maksavat palkan verottomana. mannes, joten kustannukset jäisivät noin 70
27685: Vähennysoikeuden puuttuminen heikentää sel- miljoonaan markkaan.
27686: västi oikeusmoraalia. Lainsäädännöllä ei saa Edellä olevan perusteella ehdotamme,
27687: enää lisätä kansalaisten halua verenkiertoon.
27688: Useat kymmenettuhannet vahävaraiset per- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27689: heet joutuvat kunnallisten hoitopaikkojen puut- 1979 tulo- ja menoarvioon luvun 33.15
27690: tuessa itse hankkimaan lapsilleen hoidon, sillä uudelle momentille 102,6 milj. markan
27691: vain vajaat 30 % alle kouluikäisistä on päässyt määrärahan alle kouluikäisten lasten
27692: päivähoitojärjestelmän pi1riin. Omatoimisesti ylimääräiseen hoitotukeen, silloin kun
27693: järjestetty kotiapu tai lastenhoito perhepäivä- heidät hoidetaan joko kotona tai valvo-
27694: hoidossa ovat yleisimmät tavat huolehtia lap- tussa perhepäivähoidossa.
27695: sista. Näistä palkoista suurin osa jää ilmoitta-
27696: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
27697:
27698: Terhi Nieminen Kerttu Hemmi
27699: Anneli Kivitie Juhani Sipiläinen
27700: 724 1978 vp.
27701:
27702: Raha-asia-aloite n:o 689.
27703:
27704:
27705:
27706: -· ~-.,·~
27707:
27708:
27709: Orrenmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta ulkomaisten kuorovie-
27710: railujen aiheuttamien kustannusten korvaamiseksi.
27711:
27712:
27713: Ed u s kun n a 11 e.
27714:
27715: Kansainvälinen kuorovierailutoiminta on vil- kelma 7 x 40 x 60 mk antaa tulokseksi 16 800
27716: kastunut ilahduttavassa määrin viime vuosina. mk. Koska maassamme vierailee vuosittain
27717: Tämä sinänsä arvokas ja kannatettava toiminta- kymmeniä ulkomaisia kuoroja, ja vierailujen
27718: muoto, jonka välityksellä kuoroväki on oppinut määrä näyttää olevan lisääntymässä, olisi val-
27719: tuntemaan muiden maiden musiikkia ja solmi- tion osallistuttava niistä aiheutuviin kustan-
27720: nut ystävyyssuhteita, on muodostumassa huo- nuksiin nykyistä enemmän, jotta tämä arvokas
27721: mattavaksi taloudelliseksi rasitukseksi maaham- kansojen välistä ystävyyttä konkreettisesti lisää-
27722: me saapuvien kuorojen isäntäkuoroille. Varsin- vä toimintamuoto voisi jatkua ja kehittyä.
27723: kin sosialistisissa maissa vastaa valtio siellä 500 000 markan määräraha, joka jaettaisiin
27724: vierailevien kuorojen aiheuttamista kustannuk- joko OM:n tai läänien taidetoimikuntien väli-
27725: sista lähes kokonaan. Vierailu edellyttää useim- tyksellä, tekisi mahdolliseksi kuorovierailujen
27726: miten vastavierailua, joka merkitsee sitä, että isännyyden hoitamisen ilman kohtuuttomia ta-
27727: suomalaisen isäntäkuoron on vastattava suu- loudellisia uhrauksia.
27728: resta osasta, sosialistisista maista saapuvien Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
27729: kuorojen osalta kokonaan, majoituksesta, ruo-
27730: kailusta ja kuljetuksista johtuvista kustannuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27731: sista sekä päivärahoista. Näiden kulujen voi- 1979 tulo- ja menoarvioon 500 000
27732: daan laskea varovaisestikin arvioiden nousevan markan määrärahan ulkomaisten kuoro-
27733: 50-60 markkaan kuorolaista kohti päivässä. vierailujen aiheuttamien kustannusten
27734: Kuorot viipyvät maassa useimmiten viikon ja korvaamiseksi suomalaisille järjestäjille.
27735: kuoron keskivahvuus on n. 40 laulajaa. Las-
27736: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
27737:
27738: Juhani Orrenmaa Terhi Nieminen
27739: Anneli Kivitie Kerttu Hemmi
27740: 1978 vp. 725
27741:
27742: Raha-asia-aloite n:o 690.
27743:
27744:
27745:
27746:
27747: Orrenmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta pienyrityslainoja var-
27748: ten.
27749:
27750:
27751: E d u s k u n n a II e.
27752:
27753: Pääoman saanti kaikille pienyrittäjille on jat- tettaisiin pääoman saantia julkisin varoin otta-
27754: kuvana huolen aiheena tänä taloudellisesti vai- malla tietty luottoriski. Hyvänä esimerkkinä
27755: keana aikana. Teollisilla yrityksillä on kieltä- tällaisesta on Kehitysaluerahasto Oy:n toimin-
27756: mättä huomattava merkitys, mutta on muis- ta, mutta samanlaisia toimenpiteitä pienyritys-
27757: tettava, että palveluelinkeinojen suhteellinen toiminnan kehittämiseksi on myös muualla
27758: osuus on jat:kuvassa kasvussa ja niillä on nykyi- maassamme.
27759: sin teollisuutta suurempi työllisyyttä välittö- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
27760: mästi tai välillisesti lisäävä vaikutus.
27761: Eräs vaikeus, joka pienyrittäjällä on pää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27762: oman saannissa, on lainanantajan vaatiman, ta- 1979 tulo- ja menoarvioon luvun 32.50
27763: vallisesti ylimitoitetun turvaavan vakuuden uudelle momentille 35 milj. markan
27764: puuttuminen. Elinkeinoelämän kehittämisen ja määrärahan pienyrityslainoja varten.
27765: työllisyyden kannalta olisi tärkeätä, että helpo-
27766: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
27767:
27768: Juhani Orrenmaa Irma Toivanen Anneli Kivitie
27769: Juhani Sipiläinen Terhi Nieminen Kerttu Hemmi
27770: 726 1978 vp.
27771:
27772: Raha-asia-aloite n:o 691.
27773:
27774:
27775:
27776:
27777: Pekonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta yleisten ra-
27778: hoitusavustusten myöntämiseksi vaikeassa asemassa oleville
27779: kunnille.
27780:
27781:
27782: E d u s kun n a 11 e.
27783:
27784: Valtion vuoden 1979 tulo- ja menoarvioesi- markkaa. Lisäksi olisi varauduttava myöntä-
27785: tyksessä on momentilla 26.97.30 ehdotettu mään tähänastista enemmän harkinnanvaraista
27786: myönnettäväksi yleisiä rahoitusavustuksia vai- rahoitusavustusta poikkeuksellisiin vaikeuksiin
27787: keassa asemassa oleville kunnille kaikkiaan 74 joutuneille kunnille. Tällaisen lisätuen vähim-
27788: miljoonaa markkaa. Kuntien valtionosuusjärjes- mäistarve lienee noin 6 miljoonaa markkaa pää-
27789: telmän kehittämistarve ja kunnallistalouden li- tellen kuntien tämänvuotisissa hakemuksissa
27790: sääntyneet vaikeudet huomioon ottaen mainittu esittämistä välttämättämistä rahoitustarpeista.
27791: määräraha on riittämätön. Määräraha olisi näin ollen lisättävä 85 miljoo-
27792: Hyväksyessään lain kuntien yleisistä rahoi- naksi markaksi. Tämäkin olisi ainoastaan yksi
27793: tusavustuksista ( 1077/77) eduskunta itse asi- prosentti kuntien ja kuntainliittojen valtion-
27794: assa on ottanut myönteisen kannan sen suh- osuuksien ja -avustusten kokonaismäärästä.
27795: teen, että valtionosuusjärjestelmää kehitettäessä Valtionosuusjärjestelmän tähänastisissa uudis-
27796: tulee painopistettä siirtää yleisten rahoitusavus- tussuunnitelmissa on lähdetty siitä, että vähin-
27797: tustJen suuntaan ja samalla vähentää tehtävä- tään 10 prosenttia valtionosuuksista tulisi voi-
27798: kohtaisten, käyttötarkoitukseltaan sidottujen dan myöntää yleisinä rahoitusavustuksina.
27799: valtionosuuksien suhteellista osuutta. Näin voi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27800: daankin kunnille turvata nykyistä tasasuhtai- nioittavasti,
27801: semmat mahdollisuudet selviytyä tehtävistään.
27802: Valmisteltaessa rahoitusavustusten kuntakoh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27803: taista jakoa koskevaa päätöstä vuonna 1978 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
27804: on ilmennyt tarpeelliseksi laajentaa laissa tar- 26.97.30 lisäyksenä 11 miljoonan mar-
27805: koitettua tasoitusrajojen porrastusta, jotta kus- kan määrärahan yleisten rahoitusavus-
27806: tannustason erot erilaisissa kunnissa tulisivat tusten myöntämiseksi vaikeassa asemas-
27807: riittävästi huomioon otetuiksi. Tästä johtunee sa oleville kunnille.
27808: määrärahan lisätarvetta ainakin 5 miljoonaa
27809: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
27810:
27811: Esko Pekonen Väinö Raudaskoski Saimi Ääri
27812: Lea Sutinen Matti Asunmaa Heimo Linna
27813: Alvar Saukko Juhani Saukkonen Katri-Helena Eskelinen
27814: 1978 vp. 727
27815:
27816: Raha-asia-aloite n:o 692.
27817:
27818:
27819:
27820:
27821: Pekonen: Määrärahan osoittamisesta Tuliniemen paikallistien
27822: rakentamiseen Haukivuoren kunnassa.
27823:
27824:
27825: E d u s k u n n a II e.
27826:
27827: Tuliniemen paikallistien rakentaminen Hau- Tiehoitokunta ei pysty pitämään pitkää ja
27828: kivuoren kunnassa on ollut vireillä vuodesta heikkopohjaista tietä kunnossa, vaikka kunta
27829: 1962. Tienrakennussuunnitelma on vahvistettu avustaakio tietä huomattavasti.
27830: 25. 4. 1972, mutta töitä ei ole aloitettu. Tie, Työllisyyden turvaamisen kannalta olisi
27831: jonka pituus on 18 km, on huonokuntoinen myöskin tärkeää, että työt Tuliniemen tiellä
27832: eikä vastaa nykyisen raskaan liikenteen vaati- aloitettaisiin mahdollisimman pian.
27833: muksia. Tien vaikutuspiirissä on tällä hetkellä Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittaen,
27834: 80 taloutta ja runsaasti loma-asutusta. Välittö-
27835: mästi tien eteläpuolelta valtion polttoainekes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27836: kus on vuokrannut n. 700 ha:n suoalueen polt- 1979 tulo- ja menoarvioon 600 000
27837: toturpeen nostamista varten, jossa työt on markan määrärahan Tuliniemen paikal-
27838: aloitettu. Tämä tulee lisäämään Tuliniemen tien listien rakennustöiden aloittamiseksi
27839: käyttöä. Haukivuoren kunnassa.
27840: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
27841:
27842: Esko Pekonen
27843: 728 1978 vp.
27844:
27845: Raha-asia-aloite n:o 693.
27846:
27847:
27848:
27849:
27850: Peltola ym.: Korotettujen määrärahojen osoittamisesta lasten päi-
27851: vähoitomaksujen tason pitämiseksi nykyisellään.
27852:
27853:
27854: E d u s k u n n a 11 e.
27855:
27856: Lasten päivähoitomaksuja ehdotetaan koro- Jos maksuperusteet jätetään muuttamatta,
27857: tettavaksi ja maksujärjestelmää muutettavaksi maksutulot lisääntyvät edelliseen vuoteen ver-
27858: siten, että maksutulot lisääntyvät 8 %. Tällä rattuna suhteessa perheen tulojen lisäykseen.
27859: arvioidaan saatavan lisätuloja 2 miljoonaa mk Hallituksen ehdotuksessa lähdetään siitä, että
27860: kunnallisessa päiväkotihoidossa, 960 000 mk maksuja on nostettava siitä riippumatta, onko
27861: kuntien perhepäivähoidossa ja 240 000 mk yk- lapsiperheiden tulotaso noussut vai ei. Kun
27862: sityisissä päiväkodeissa. Ehdotus ja sen peruste- koko järjestelmä on äärimmäisen sekava ja epä-
27863: lut ovat merkilliset. Nykyisin jokainen kunta oikeudenmukainen, hallituksen tulisi kantaa
27864: saa itse määrätä maksujen perusteet, joiden huolta sen selvittämisestä, että maksujärjestel-
27865: mukaan nimellistulojen noustessa myös päivä- mä saadaan koko maassa yhtenäiseksi ja sellai-
27866: hoitomaksut perheessä nousevat. seksi, että lapsiperheiden toimeentulo ei vaa-
27867: Valtion budjetissa olleet lausumat maksu- rannu päivähoidon maksujen takia. Kun tällä
27868: järjestelmästä ovat tuottaneet kunnille sosiaali- hetkellä varsinkin kokopäivähoidossa on lähin-
27869: hallituksen ohjeita, joissa on sanottu monenko nä vain pieni~ ja keskituloisten perheiden lap-
27870: markan hintaisia maksuja voi olla, mutta ei sia, korotukset eivät ole paikallaan. Näiden
27871: lainkaan sitä, millä tulotasolla mitäkin maksua perheiden reaaliansiot eivät suinkaan ole nous-
27872: on perittävä. Seurauksena on ollut kirjavuus seet viime aikoina ja vaikka joissakin perheissä
27873: ja se, että monissa kunnissa hyvinkin pienitu- nousua tapahtuisikin, sitä ei ole tarkoituksen-
27874: loinen joutuu maksamaan päivähoidon korkei- mukaista periä pois päivähoidon maksuja ko-
27875: ta maksuja samaan aikaan kun naapurikunnassa rottamalla.
27876: sama perhe pääsisi ilmaiseksi. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
27877: Maksujen muuttaminen kesken toimintavuot-
27878: ta aiheuttaa kunnille paljon lisätyötä. Kunnat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27879: selvittävät hoitolasten perheiden tulot syksyisin 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
27880: ja määräävät maksut niiden perusteella. Bud- 33.38.30 lisäyksenä 2 milj. markkaa,
27881: jettiehdotuksen mukaan sama työ jouduttaisiin momentille 33.38.31 lisäyksenä 960 000
27882: jälleen tekemään ensi vuoden alussa. Jos mak- markkaa sekä momentille 33.38.50 li-
27883: sujen nostaminen nähdään välttämättömäksi, se säyksenä 240 000 markkaa päivähoito-
27884: pitäisi tehdä vain toimintakauden vaihtuessa eli maksujen tason pitämiseksi nykyisel-
27885: syksyllä. lään.
27886: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
27887:
27888: Kati Peltola Niilo Koskenniemi Helvi Niskanen
27889: 1978 vp. 729
27890:
27891: Raha-asia-aloite n:o 694.
27892:
27893:
27894:
27895:
27896: Peltola ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustukseksi
27897: kunnille lasten päiväkotien perustamiskustannuksiin.
27898:
27899:
27900: E d u s kun n a 11 e.
27901:
27902: Tämän vuoden tulo- ja menoarviossa on va- kentamiseen pitäisikin varata valtionavustusta
27903: rattu kunnille valtionavustusta lasten päiväko- siten, että kunnat etukäteen tietäisivät, mikä on
27904: tien perustamiskustannuksiin yhteensä 14 mil- avustuksen suuruus ja että valtion tuella pys..
27905: joonaa markkaa. Vuoden 1979 ehdotuksessa va- tyttäisiin myös rakentamaan nykyistä enem-
27906: raus on vain 10 miljoonaa. Päivähoitolain voi- män päiväkoteja.
27907: massaoloaikana on havaittu, että eräs päiväko- Tällä hetkellä avustus on parin tuhannen
27908: tien suunnittelua hidastava tekijä on epätietoi- markan luokkaa paikkaa kohti, mikä on riit-
27909: suus määrärahoista. Kunta ei voi seuraavaa päi- tämätöntä eikä lisäksi tule kaikille kunnille
27910: vähoitosuunnitelmaa tehdessään tietää, saako se eikä kaikille hankkeille. Vaitioneuvoston tulisi
27911: päiväkotien perustamiskustannuksiin valtion- hyväksyä perusteet, joiden mukaan jokaista
27912: avustusta ja miten rahoitus kaiken kaikkiaan rakennettavaa päiväkotipaikkaa kohti myönnet-
27913: tulee järjestymään. täisiin etukäteen vahvistettu määrä valtion-
27914: Päiväkotien rakentamista pitäisi nopeuttaa apua. Avun pitäisi kuntien tämän hetken talou-
27915: kaikin keinoin. Päivähoitohenkilöstön koulu- dellisessa tilanteessa olla vä.~intään viiden tu-
27916: tus on jo niin pitkällä, että lastentarhanopet- hannen markan luokkaa paikkaa kohti.
27917: tajia voidaan kouluttaa riittävästi. Koulutusta Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
27918: on jopa supistettu tuntuvasti. Kymmenet tuhan-
27919: net nuoret jäävät ilman ammattikoulutusta ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27920: työpaikkaa, vaikka samaan aikaan meillä on 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
27921: tuntuva pula päivähoitopaikoista ja yleensä 33.38.35 lisäyksenä 10 miljoonaa mark-
27922: lasten hoitoon ja kasvatukseen perheiden apu- kaa avustukseksi kunnille lasten päivä-
27923: na osallistuvasta henkilöstöstä. Päiväkotien ra- kotien perustamiskustannuksiin.
27924: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
27925:
27926: Kati Peltola Osmo Vepsäläinen Helvi Niskanen
27927:
27928:
27929:
27930:
27931: 92 0878005881
27932: 730 1978 vp.
27933:
27934: Raha-asia-aloite n:o 695.
27935:
27936:
27937:
27938:
27939: Perho: Määrärahan osoittamisesta suunnitelmien laatiiDiseksi val-
27940: tion viljavaraston varastokapasiteetin lisäämiseksi sekä raken-
27941: nustöiden aloittamiseksi.
27942:
27943:
27944: E d u s k u n n a 11 e.
27945:
27946: Maamme leipäviljan päätuotantoalueilla jo töön. Rakentamisen aloittamista aivan lähi-
27947: kahtena vuonna peräkkäin sattunut kato on tulevaisuudessa puoltaa myös vallitseva korkea
27948: saattanut leipäviljan omavaraisuuden lähes poh- työttömyys. Lisäksi kokemukset tuontiviljan
27949: jalukemiin sotien jälkeiset vuodetkin huomioon leivontaominaisuuksista suomalaisten kulutus-
27950: ottaen. Tämä vuoksi maassamme on jouduttu tottumuksiin nähden sekä tuontiviljan aiheut-
27951: leipäviljan tuontiin, vaikka kokemuksesta tie- tama tautivaara puoltaa varastojen rakenta-
27952: detään meillä pystyttävän keskimäärin tuotta- mista.
27953: maan niin leipä- kuin rehuviljaakin yli oman Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
27954: maamme tarpeen. taen,
27955: Mikäli viljavarastoja maassamme olisi men- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27956: neinä vuosina ollut enemmän, ei nykyiseen 1979 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
27957: tilanteeseen olisi jouduttu. Viljan varastointi- markan määrärahan suunnitelmien laa-
27958: kapasiteetin lisäämiseen tulevina vuosina olisi- timiseksi valtion viljavaraston varasto-
27959: kin nyt varauduttava ja rakennettava lisää kapasiteetin lisäämiseksi sekä rakennus-
27960: varastotilaa lähinnä valtion viljavaraston käyt- töiden aloittamiseksi.
27961: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
27962:
27963: Heikki Perho
27964: 1978 vp. 731
27965:
27966: Raha-asia-aloite n:o 696.
27967:
27968:
27969:
27970:
27971: Perho: Määrärahan osoittamisesta suunnitelman laatimiseen
27972: Loimaan-Säkylän tien suuntauksen parantamiseksi välillä
27973: Loimaa-Alastaro-Vampula.
27974:
27975:
27976: E d u s k u n n a 11 e.
27977:
27978: Maantieyhteys Loimaalta Alastaron ja Vam- ruskunta sijaitsee myös tien välittömässä yhtey-
27979: pulan kuntien kautta Säkylään on eräs lounai- dessä. Vaikutusalueen kunnat ovat kaikki jä-
27980: sen Suomen poikittaisista tieyhteyksistä, joka seninä Loimaan aluesairaalassa. Kesäliikennettä
27981: edelleen pääosiltaan on suuntaukseltaan paran· lisäävät Loimaan suunnalta tapahtuvat käynnit
27982: tamatta ja tästä syystä erittäin mutkainen ja kesäpaikoilla Säkylän Pyhäjärvellä.
27983: huonokuntoinen. Tämä aiheuttaa liikennetur- Varsinais-Suomen Seutukaavaliitto pitää tie-
27984: vallisuuden kannalta vaaratilanteita etenkin hanketta alueellisen yhdyskuntarakenteen kehit-
27985: talviaikaan ja rajoittaa raskaan liikenteen mah- tämisen kannalta katsoen tärkeänä. Koko yhteys
27986: dollisuuksia tieyhteyden käyttöön. Tästä huoli- Loimaalta Säkylään on 49 km. Kuluneena kesä-
27987: matta tiellä jo nykyiselläänkin on liikennetutki- nä tästä matkasta on saatu kunnostetuksi väli
27988: musten perusteella todettu vHkas sekä kautta- Vampula-Säkylä. Pääosa tiestä, n. 33 km, on
27989: kulku- että paikallisliikenne. vielä vailla suunnitelmiakin suuntauksen paran-
27990: Maantien vaikutuspiirissä on kuusi kuntaa: tamiseksi.
27991: Loimaan kaupunki, Loimaan, Alastaron, Vam- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
27992: pulan, Köyliön ja Säkylän kunnat. Asutus on taen,
27993: vanhaa ja haja-asutusalueellakin suhteellisen ti-
27994: heätä ja keskittymässä tien varrella sijaitseviin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
27995: kuntakeskuksiin. Kaksi tien vaikutusalueen 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
27996: kunnista, Alastaro ja Vampula, ovat nykyään 31.24.77 100 000 markkaa suunnitel-
27997: kehitysalueiden ulkopuolella olevia tukialueita. man laatimiseksi Loimaan-Säkylän tien
27998: Alueelle on nykyisten tieyhteyksien heikkou- suuntauksen parantamiseksi tieosuudella
27999: desta huolimatta sijoittunut melkoisesti keski- Loimaa-Alastaro-Yampula.
28000: suurta ja pienteollisuutta. Porin Prikaatin va·
28001: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
28002:
28003: Heikki Perho
28004: 732 1978 vp.
28005:
28006: Raha-asia-aloite n:o 697.
28007:
28008:
28009:
28010:
28011: Perho: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtionapuna rinta-
28012: maveteraanien kuntoutustoiminnan tehostamista koskevaan
28013: kokeilu toimintaan.
28014:
28015:
28016: E d u s k u n n a 11 e.
28017:
28018: Sotiemme veteraanien keski-ikä lähentelee kuntoutustoimintaan. Se on kuitenkin osoit-
28019: normaalia eläkeikää. Nuorimmatkin ovat jo ylit- tautunut riittämättömäksi kasvavan tarpeen
28020: täneet 50 ikävuoden. Luonnollisena seuraukse- myötä.
28021: na tästä on veteraanien fyysisen kunnon heikke- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
28022: neminen. Sodan aiheuttamat rasitukset ja vam- taen,
28023: mat vauhdittavat kunnon heikkenemistä. Monet
28024: voisivat kuitenkin vielä säilyttää työkykynsä ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28025: eläkkeelläkin ollen elää paremmin ihmisarvoista 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
28026: elämää, mikäli kuntoutusmahdollisuudet olisi- 33.85.56 lisäyksenä 4 milj. markkaa
28027: vat riittävät. valtionapuna rintamaveteraanien kun·
28028: Valtion tulo- ja menoarviossa on jo joitakin toutustoiminnan tehostamista koskevaan
28029: vuosia ollut vähäinen määräraha veteraanien kokeilutoimintaan.
28030: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
28031:
28032: Heikki Perho
28033: 1978 vp. 733
28034:
28035: Raha-asia-aloite n:o 698.
28036:
28037:
28038:
28039:
28040: Pesälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Kymenlaakson Maatalous-
28041: keskuksen perustamiseksi.
28042:
28043:
28044: Ed u s kun n a 11 e.
28045:
28046: Kun maatalousneuvonta keskitettiin v. 1970, minen Kymenlaaksoon olisi siten käytännölli-
28047: Kymenlaakson Maanviljelysseura, myöhemmin sesti helppo ratkaisu, koska kenttähenkilökun-
28048: Kaakkois-Suomen Maatalouskeskus (rekisteröi- taa ei tarvittaisi uutta. Kouvolaan tarvittaisiin
28049: ty 22. 12. 1969), ilmoitti kantanaan maatalous- todennäköisesti 1 karjatalousagronomin ja 1
28050: ministeriölle, että se ei voi hyväksyä väkisin ja rahastonhoitajan toimi lisää, joten pääasiassa
28051: epädemokraattisesti tapahtuvaa liittämistä, joka olisi kysymyksessä valtion avustuksena Kymen
28052: oli myös yleisen kokouksen päätöksen vastai- läänin Maatalouskeskukselle antamien määrä-
28053: nen. Tähän yhtyivät myös paikalliset pienvilje- rahojen jako, koska molempia alueita varten
28054: lijäyhdistykset. Seurahan oli perustettu jo v. tarvittavat yhdistykset ovat olemassa, mahdolli-
28055: 1894 syystä, että Viipurissa toimiva maaanvil- nen nimenmuutos on ehkä tarpeen. Nimenä
28056: jelysseura ei silloin pystynyt hoitamaan lää- voisi olla Kymenlaakson Maatalouskeskus ja
28057: ninsä läntistä osaa. alueena seuraavat kunnat: Anjalankoski, Elimä-
28058: Maatalouskeskusten Liiton johtokunta antoi ki, Hamina, Iitti, Jaala, Karhula, Kotka, Kymi,
28059: tosin jo 10. 12. 1969 lausunnon, jonka mu- Kouvola, Kuusankoski, Miehikkälä, Pyhtää,
28060: kaan lääniin perustettava ja toimiva yksi maa- Valkeala, Vehkalahti ja Virolahti. Loput kun-
28061: talouskeskus siirrettäisiin 5-7 vuoden kulut- nat jäisivät edelleen Etelä-Karjalan Lappeen-
28062: tua läänin pääkaupunkiin Kouvolaan. Näin ei rannan toimiston maatalouskeskukseen.
28063: ole tapahtunut, ja Kouvola on ainoa läänin On todennäköistä, että tällä järjestelyllä saa-
28064: keskus, jossa ei ole omaa maatalouskeskusta, daan maatalousneuvonnan työ Kymen läänissä
28065: mikä tietenkin on haitallista läänin maatalou- tehostumaan, koska yhteys läänin keskukseen
28066: den kannalta. parantuisi ja matka- ym. kulut vähenisivät kum-
28067: Kun Kymenlaakso pyrki tähän, niin Lappeen- mankin keskuksen toimialueen pienetessä. To-
28068: rannassa toimivan Kymen läänin Maatalouskes- dettakoon vielä, että Kaakkois-Suomen Maata-
28069: kuksen johtokunta totesi lausunnossaan 23. 11. louskeskus totesi yleisessä kokouksessaan syk-
28070: 197 4, että paras ratkaisu olisi 2 eri maatalous- syllä 1976 uudestaan, että uuden neuvontajär-
28071: keskuksen toimiminen Kymen läänissä. Tämä jestelyn takia maatalouden neuvonta oli alueella
28072: ratkaisu olisikin ilmeisesti sopivin monesta eri kovasti heikentynyt ja maatalouskeskus katsoo
28073: syystä. Kymenlaakso on maantieteellisesti sekä tarpeelliseksi keskuspaikan siirron tai itsenäisen
28074: taloudellisesti täysin erilainen alue kuin Etelä- maatalouskeskuksen perustamisen Kouvolaan
28075: Karjala, joka tässä mielessä muistuttaa vahvas- olevan tarpeen.
28076: ti Mikkelin lääniä. Kumpikin muodostaa oman Edellä olevan johdosta ehdotamme kunnioit-
28077: erillisen ja toimivan talousalueen. Kymen lää- tavasti,
28078: nissä on tälläkin hetkellä 2 eri maatalouskes-
28079: kusta, joiden viljelmien määrä on suunnilleen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28080: yhtä suuri, mutta Kymenlaakson peltoala on 1979 tulo- ;a menoarvioon momentille
28081: suurempi kuin Etelä-Karjalan. 30.30.40 50 000 markkaa Kymen-
28082: Kouvolassa toimii keskuksen sivutoimisto laakson Maatalouskeskuksen perustami-
28083: Kaakkois-Suomen maatalouskeskuksen omista- sesta aiheutuvien kustannusten suorit-
28084: massa huoneistossa. Uuden keskuksen perusta- tamiseen.
28085: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
28086:
28087: Mikko Pesälä Marjatta Väänänen
28088: 734 1978 vp.
28089:
28090: Raha-asia-aloite n:o 699.
28091:
28092:
28093:
28094:
28095: Pesälä ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen korotetun
28096: korkohyvityksen maJksamiseksi luottolaitoksille maatalouden
28097: korkotukilainoista.
28098:
28099:
28100: E d u s k u n n a II e.
28101:
28102: Hallituksen esityksessä valtion vuoden 1979 mätön. Hyvitystä tulisikin nostaa 0,4 prosent-
28103: tulo- ja menoarvioksi esitetään, että luottolai- tia.
28104: tokset saisivat vuonna 1979 myöntää poik- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28105: keuksellisen vaikean työllisyystilanteen johdos- nioittavasti,
28106: ta tilapäisesti lisättyinä ja lähinnä rakennus- ja
28107: perusparannustoimintaan käytettäväksi maatila- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28108: laissa tarkoitettuja korkotukilainoja enintään 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
28109: 300 000 mk. Luottolaitoksille suoritettavia kor- 30.32.42 1 500 000 markkaa ylimääräi-
28110: kohyvityksiä varten esitetään 17 500 000 mk. sen korotetun korkohyvityksen maksa-
28111: Rahalaitokset ovat kuitenkin haluttomia kor- miseksi luottolaitoksille maatalouden
28112: kotukilainojen myöntämiseen, koska niiden val- korkotukilainoista.
28113: tiolta saamien korkohyvitysten määrä on riittä-
28114: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
28115:
28116: Mikko Pesälä Marjatta Väänänen Petter Savola
28117: 1978 vp. 735
28118:
28119: Raha-asia-aloite n:o 700.
28120:
28121:
28122:
28123:
28124: Pesälä: Määrärahan osoittamisesta keskuskalanviljelylaitoksen pe-
28125: rustamiseksi Jaalan kunnan Myllylle.
28126:
28127:
28128: E d u s k u n n a II e.
28129:
28130: Jaalan kunnan Myllylle on suunniteltu Son- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28131: nanjärven rannalle Itä-Suomen keskuskalanvil- 1979 tulo- ja menoarvioon 500 000
28132: jelylaitosta. Maastoselvitykset alueella on tehty markkaa keskuskalanviljelylaitoksen pe-
28133: ja ne osoittavat, että paikka on edullinen rustamiseksi Jaalan kunnan Myllylle.
28134: kalanviljelylaitokselle.
28135: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
28136: tavasti,
28137: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
28138:
28139: Mikko Pesälä
28140: 736 1978 vp.
28141:
28142: Raha-asia-aloite n:o 701.
28143:
28144:
28145:
28146:
28147: Pesälä: Määrärahan osoittamisesta maanmittaushallinnon kartasto-
28148: yksikön perustamiseksi Kouvolaan.
28149:
28150:
28151: E d u s k u n n a II e.
28152:
28153: Maanmittaushallinnon kartastotehtävien osal- nykyisessä maanmittaushallinnossa huomioiden.
28154: ta aloitettiin vuonna 197 4 hajasijoittaminen. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
28155: Valtion vuoden 1979 tulo- ja menoarviossa eh- taen,
28156: dotetaan hajasijoitusta jatkettavan perustamalla
28157: Seinäjoen kartastoyksikkö. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28158: Maanmittaushallinnon hajasijoitusta tulisi 1979 tulo- ja menoarvioon 200 000
28159: kuitenkin kiirehtiä ja perustaa vuoden 1979 ai- markkaa Kouvolan kartastoyksikön toi-
28160: kana myös Kouvolan kartastoyksikkö. Tämä minnan aloittamisesta aiheutuvia muut-
28161: olisi perusteltua myös Kymenlaakson tilanteen tokustannuksia varten.
28162: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
28163:
28164: Mikko Pesälä
28165: 1978 vp. 737
28166:
28167: Raha-asia-aloite n:o 702.
28168:
28169:
28170:
28171:
28172: Pesälä: Määrärahan osoittamisesta Iitin kk:n - Kuusankosken
28173: maantien perusparannukseen.
28174:
28175:
28176: E d u s k u n n a 11 e.
28177:
28178: Iitti kk-Kuusankoski maantie n:o 3622 on Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
28179: erittäin mutkainen ja huonokuntoinen. Tien tavasti,
28180: perusparantaminen olisi välttämätön, koska että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28181: tien liikenne on hyvin vilkasta. Tien paranta- 1979 tulo- ja menoarvioon .500 000
28182: miseksi olisi pahimpia mutkia oikaistava ja tie markkaa Iitin kk:n - Kuusankosken
28183: päällystettävä. maantien perusparannukseen.
28184: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
28185:
28186: Mikko Pesälä
28187:
28188:
28189:
28190:
28191: 93 0878005881
28192: 738 1978 vp.
28193:
28194: Raha-asia-aloite n:o 703.
28195:
28196:
28197:
28198:
28199: Pihlajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion lainoituksen
28200: ulkopuolelle jäävien asuntojen rakentamisen lainoittamiseen.
28201:
28202:
28203: E d u s k u n n a 11 e.
28204:
28205: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuo- ansionsa sekä sosiaalinen asemansa edellyttävät
28206: delle 1979 on asuntohallituksen lainoittamien aivan muuta. Nämä ns. "väliinputoajat" ovat
28207: asuntojen määrälliseksi tavoitteeksi asetettu tietyllä tavalla yhteiskunnan laatimien jäykkien
28208: 28 000 uutta asuntoa ja 5 500 asunnon perus- ja kaavamaisten säännöksien uhreja, jotka eivät
28209: korjaaminen. Tätä varten on momentille voi saada lainaa useimmiten juuri siksi, että he
28210: 26.12.83 (asuntolainat) ehdotettu 2 100 000 ovat liian vara:ttomia. He omistavat liian pienen
28211: markan määräraha. Lisäksi maatilat·alouden tilan tai pyrkivät kenties rakentamaan "väärään
28212: kehittämisrahaston varoista ( 30.32.60) on paikkaan". Säännöksiltä puuttuu elävän elämän
28213: arvioitu voitavan rahoittaa noin 1 000 uuden vaatima joustavuus.
28214: asuinrakennuksen tuotanto ja noin 1 500 asuin- Kyseinen epäkohta onkin laajasti tiedostettu,
28215: rakennuksen peruskorjaaminen. mutta sen korjaaminen näyttää olevan mahdo-
28216: Vaikka vuodelle 1979 tavoitteeksi asetettu tonta. Tämän vuoksi olisikin välttämätöntä
28217: valtion varoista lainoitettavien uusien ja perus- saada valtion tulo- ja menoarvioon määräraha,
28218: korjattavien asuntojen määrä onkin huomatta- josta voitaisiin myöntää asuntolainoja kohtuus-
28219: van suuri, se ei kuitenkaan kata kokonaistar- syistä lähinnä sosiaalisin perustein, vaikkakaan
28220: vetta. Osa asuntojen rakentajista ja hankki- ei niin pitkälle mennen kuin mustalaisväestön
28221: joista, jotka varallisuusasemansa ja vuotuisten osalta.
28222: tulojensa perusteella kuuluisivat valtion lainoi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
28223: tuksen saajien piiriin, jää valtion lainoituksesta nioittavasti,
28224: osattomaksti.
28225: Usein karsinta kohdistuu henkilöihin, joiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28226: varallisuus ja vuotuistulo ovat lähellä asetettuja 1979 tulo- ja menoarvioon erillisen
28227: ylärajoja. Tällöin valtion lainoituksen ulkopuo- 5 000 000 markan määrärahan jaetta-
28228: lelle jääminen määrärahojen niukkuuden vuoksi vaksi kohtuussyistä lähinnä sosiaalisin
28229: onkin jotenkin perusteltua. Valitettavasti on perustein muutoin valtion lainoituksen
28230: kuitenkin merkittävä joukko henkilöitä, jotka ulkopuolelle jäävien asuntojen rakenta-
28231: jäävät valtion lainoitustuesta osattomiksi, vaik- misen lainoittamista varten.
28232: ka heidän varallisuutensa, vuotuinen tulonsa ja
28233: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
28234:
28235: Veikko Pihlajamäki Pentti Mäki-Hakola
28236: Orvokki Kangas Antero Juntumaa
28237: 1978 vP· 739
28238:
28239: Raha-asia-aloite n:o 704.
28240:
28241:
28242:
28243:
28244: Pihlajamäki ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Alajärven
28245: säännöstelytyötä varten.
28246:
28247:
28248: E d u s k u n n a 11 e.
28249:
28250: Ähtävänjoen vesistöön kuuluvan Alajärven ke on ollut vireillä kaiken kaikkiaan jo tavatto-
28251: säännöstelytyötä varten on merkitty valtion man pitkään ja järven välittömässä vaikutuspii-
28252: tulo- ja menoarvioesitykseen vuodelle 1979 rissä oleva väestö on vuodesta toiseen joutunut
28253: momentin 30.19.77 alamomentille 1 kohtaan elämään eräänlaisessa välitilassa, olisi syytä saat-
28254: 08.16 1 500 000 markkaa. Säännöstelytyön ko- taa hanke päätökseen jo ensi vuonna. Tämän
28255: konaiskustannusarvio on lähinnä kustannusten vuoksi valtion tulo- ja menoarvioon vuodelle
28256: noususta aiheutuneen tarkistuksen jälkeen 1979 olisikin otettava 300 000 markkaa ehdo-
28257: 4 000 000 markkaa, josta aikaisemmin on jo tettua suurempi markkamäärä, jolloin Alajärven
28258: myönnetty 2 200 000 markkaa. Työ on aloi- säännöstelytyö voitaisiin saada päätökseen jo
28259: tettu vuonna 1976. ensi vuoden kuluessa. Tällaista lisäystä puoltaa
28260: Säännöstelyhankkeesta saatava hyöty vastaa myös Alajärven seudun erittäin vaikea työlli-
28261: kustannuksia ja jakaantuu siten, että hyödystä syystilanne.
28262: voimatalous saa 60 %, maatalous 30 % ja Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
28263: järven virkistyskäyttö 10 %. nioittavasti,
28264: Alajärven Sähkö Oy on sitoutunut uusi-
28265: maan kustannuksellaan järven säännöstelypadon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28266: ja vastaamaan pengerryspumppaamon käytöstä. 1979 tulo- ;a menoarvioon momentin
28267: Yhtiö tulee rakentamaan voimalaitokseensa toi- 30.19.77 alamomentille 1 kohtaan 08.16
28268: sen koneiston. lisäyksenä 300 000 markkaa Alaiärven
28269: Ottaen huomioon sen, että kyseinen han- säännöstelytyötä varten.
28270: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
28271:
28272: Veikko Pihlajamäki ()rvokki Kangas
28273: 740 1978 vp.
28274:
28275: Raha-asia-aloite n:o 705.
28276:
28277:
28278:
28279:
28280: Pihlajamäki ym.: Korotettujen määrärahojen osoittamisesta avus-
28281: tuksina ja lainoina maankuivatustöihin.
28282:
28283:
28284: Eduskunnalle.
28285:
28286: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuo- lyjen, luonnollisen painumisen ja salaojitus-
28287: delle 1979 on momentilla 30.32.40 (valtion- edellytysten luomisen aiheuttamaan ojitustar-
28288: apu :kuiv,atustöihin) 1,0 milj. mk. Kun lainoja peeseen. Salaojitus, joka on maatalouden tär-
28289: kuivatustöihin on käytettävissä momentilla kein rationalisointitoimenpide, ei ole ilman
28290: 30.32.83 2,0 milj. mk, on täten kuivatustöihin, peruskuivatusta toteutettavissa.
28291: ts. valtaojituksiin, purojen perkauksiin ja pie- Kuivatukseen käytettyjen määrärahojen tarve
28292: nehköihin vesistönjärjestelyihin, käytettävissä on tulevaisuudessa riippuvainen lähinnä vuotui-
28293: yhteensä 3,0 milj. mk. Määrä on avustuksen sesta salaojituksesta, koska pysyvään maatalous-
28294: osalta 1,5 milj. mk pienempi kuin kuluvana tuotantoon jäävien peltojen tulisi olla salaoji-
28295: vuonna. Perustelujen mukaan avustusta saadaan tettuja. Lisäksi aiheuttavat toteutetut laajat
28296: käyttää vain keskeneräisten hankkeiden lop- metsäojitustyöt alapuolisissa vesistöissä niiden
28297: puunsaattamista varten. rannoilla oleville peltoalueille sellaisia haittoja,
28298: Maankuivatusvaroja on tulo- ja menoarviossa jotka on mahdollista poistaa vain em. momen-
28299: ollut vuosittain koko 1970-luvun noin 4,0-4,5 teille osoitetuilla määrärahoilla.
28300: milj. markkaa. Niiden reaaliarvo on Iwko ajan Vaikka hallitus on luvannut mm. viimeksi
28301: laskenut kustannusten voimakkaan nousun kuluvan vuoden kesäkuussa vastatessaan edus-
28302: vuoksi. Niinpä kuluvan vuoden määräraha taja Paavo Vesterisen ym. tekemään kirjalliseen
28303: ( 4,5 milj. mk) on reaaliarvoltaan enää noin kysymykseen pyrkivänsä lisäämään jo vuoden
28304: neljännes vuoden 1970 ja noin kymmenesosa 1979 tulo- ja menoarviossa kuivatusmäärära-
28305: vuoden 1968 määrärahoista. Tämä näkyy sekä hoja, se onkin menetellyt aivan päinvastoin
28306: vrulmistuneiden peruskuivatusten että rahoitet- vähentämällä niitä vielä kolmanneksella kulu-
28307: tujen uusien hankkeiden määrissä. Uusia hank- vasta vuodesta. Vuodelle 1979 esitetyt määrä-
28308: keita rahoitti maatilahallitus vuosina 1970- rahat ovat niin pienet, että ne eivät riitä edes
28309: 1975 keskimäärin noin 6 000 ha/v (85 kpl), keskeneräisten töiden käynnissä pitämiseen, ja
28310: vuonna 1976 3 600 ha (50 kpl) ja vuonna kuitenkin olisi voitava aloittaa jossain määrin
28311: 1977 2 400 ha (31 kpl). myös uusia peruskuivatustöitä, varsinkin sel-
28312: Kuluvan vuoden alussa oli vesipiireissä kes- laisia, jotka liittyvät metsänparannustöihin, sekä
28313: keneräisenä 253 peruskuivatushanketta. Näiden pienehköjä vesistönjärjestelyjä etenkin kehitys-
28314: loppuunsaattamiseen tarvitaan kuivatusvaroja alueilla. Avustusmomentin perusteluista olisikin
28315: noin 8,0 milj. mk. Suunnitelmia oli valmiina poistettava rajoitus käyttää avustusta vain kes-
28316: vuoden 1978 alussa yhteensä 288. Näiden kus- keneräisten hankkeiden loprpuunsaattamiseen.
28317: tannusarvio on noin 21 milj. mk. Tämän lisäksi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28318: oli vesipiireissä samaan aikaan eri käsittely- nioittaen,
28319: vaiheissa 426 suunnitelmaa, joiden kustannus-
28320: arvio on noin 30 milj. mk. Kaikkiaan tämän- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28321: hetkinen kuivatusvarojen arvioitu tarve lähi- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
28322: vuosina on siis noin 60 milj. mk. 30.32.40 lisäyksenä 2,5 milj. markkaa
28323: Vireillä olevien hankkeiden puitteissakin vuo- käytettäväksi kuivatustöiden avustami-
28324: tuinen määrärahan vähimmäistarve on suuruus- seen sekä momentille 30.32.83 lisäyk-
28325: luokkaa 10 milj. mk vuoden 1978 kustannus- senä 1,0 milj. markkaa käytettäväksi
28326: tasossa. Tämä määrä tarvitaan jo tilusjärjeste- /ainoiksi kuivatustöihin.
28327: Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1978.
28328:
28329: Veikko Pihlajamäki Orvokki Kangas
28330: 1978 vp. 741
28331:
28332: Raha-asia-aloite n:o 706.
28333:
28334:
28335:
28336:
28337: Pihlajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Pohjanmaalle
28338: perustettavan rehuviljan tasausvaraston suunnittelemiseen ja
28339: rakennustöiden aloittamiseen.
28340:
28341:
28342: E d u s k u n n a 11 e.
28343:
28344: Etelä-Pohjanmaan suomen- ja ruotsinkielinen Toisaalta on todettava, että Etelä-Pohjanmaa
28345: alue tuotti vuonna 1970 rehuviljaa 377,4 milj. on rehuviljan ylituotantoaluetta, toisaalta on
28346: kiloa, vuonna 1975 502,2 milj. kiloa, vuon- vuosia, jolloin esim. vakaa karjatalous edel-
28347: na 1976 571,8 milj. kiloa ja vuonna 1977 lyttää viljan tuontia maakuntaan. Näin ollen
28348: 428,6 milj. kiloa. Vuonna 1982 arvioidaan re- nykyisellään joudutaan viemään ja tuomaan te·
28349: huviljan tuotannon nousevan 570,3 milj. ki- huviljaa epätarkoituksenmukaisella, kustannuk-
28350: loon. Näin ollen rehuviljamäärät näyttävät sia vaativalla tavalla, mikä luonnollisestikaan ei
28351: yleensä ottaen jatkuvasti kohoavan, mikä onkin ole mielekästä. Tämän vuoksi olisikin välttä-
28352: luonnollinen seuraus Etelä-Pohjanmaan maata- mätöntä rakentaa mahdollisimman pian rehu-
28353: louden kehityksen luonteesta. Etelä-Pohjanmaan viljan tasausvarasto Etelä-Pohjanmaalle lähelle
28354: maatalouskeskuksen tekemien arvioiden mu- siellä olevia tuotanto- ja kulutuskohteita. Täl-
28355: kaan vuonna 1980 tulee rehuviljaa jäämään laisella rehuviljavarastolla tulisi maakunnalli-
28356: myyntiin Etelä-Pohjanmaalla noin 100 milj. ki- sen merkityksen ohella olemaan myös huo-
28357: loa. Toisaalta on kuitenkin myös todettava, että mattava valtakunnallinen merkitys.
28358: vuotuinen kokonaistiiotanta voi vaihdella eri Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
28359: vuosina suurestikin, mikä ilmenee edellä mai- nioittavasti,
28360: nituista vuosituotantoluvuistakin. Katovuonna
28361: 1974 sato jäi Etelä-Pohjanmaan suomen- ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28362: ruotsinkielisellä alueella vain 284,3 milj. kiloon 1979 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
28363: ja vaati kyseisen Etelä-Pohjanmaan alueen ulko- markan määrärahan rehuviljan tasausva-
28364: puolelta tulevaa täydennystä. Rehuvilja~ viljely- raston suunnitelmien laatimista ja ra.-
28365: ala oli ··vuonna 1978 Etelä-Pohjanmaalla kennustöiden aloittamista varten Etelä-
28366: 147 400 ha ja tulisi ennusteiden mukaan ole- Pohjanmaalle.
28367: maan vuonna 1982 161 700 ha.
28368: H;elsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
28369:
28370: Veikko Pihlajamäki Orvokki Kangas
28371: 742 1978 vp.
28372:
28373: Raha-asia-aloite n:o 707.
28374:
28375:
28376:
28377:
28378: Pihlajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Kristillisen Raittius-
28379: työn Edustajiston sihteerin paikkaamista varten.
28380:
28381:
28382: Ed u s kun n a 11 e.
28383:
28384: Vuodesta 1964 alkaen on Raittiuden Ystä~ siitä, onko käytettävissä riittävästi työvoimaa.
28385: vät ry:n sisällä toiminut Kristillisen Raittius- Päivien aikana pyritään saavuttamaan erityi-
28386: työn Edustajisto (KRE). Sen jäseninä on tällä sesti nuoria 3-4 eri tavoin toimivien kana-
28387: hetkellä kolmekymmentäkolme (33) kristillistä vien kautta.
28388: kirkkokuntaa ja järjestöä sisältäen myös kir- Vuoden 1977 alusta lähtien on KRE:llä ja
28389: kolliset toimikunnat ja seurakuntatyön edus- Sininauhaliitto ry:llä ollut yhteinen sihteeri.
28390: tuksen. KRE palvelee kuitenkin kaikkia kris- Tähän saakka KRE:n menot on suoritettu
28391: tillisiä järjestöjä jäsenyydestä riippumatta. Kos- Raittiuden Ystävät ry:n saamasta avustuksesta.
28392: ka useimmat järjestöt toimivat vapaaehtoisten Taloudellisten syiden vuoksi Raittiuden Ystä-
28393: uhrien varassa, ei jäsenmaksuja ole voitu periä. vät ry pakko1omautti KRE:n ainoan työnteki-
28394: KRE:n tehtävät voidaan ryhmitellä seuraa- jän elokuusta 1978 alkaen toistaiseksi.
28395: vasti: Raittiuden Ystävät ry ja KRE ovat peri-
28396: - aktivoida järjestöt ottamaan raittiuskysy- aatteessa sopineet siitä, että KRE rekisteröi-
28397: mykset esille toiminnassaan. Tehtävä on laaja- dään itsenäisenä yhdistyksenä, mutta käytän-
28398: töinen, mutta samalla tuloksia tuottava, sillä nössä päätöstä ei ole vielä toteutettu.
28399: jäsenjärjestöt ovat periaatteessa ehdottoman Sininauhaliitto ry on kristillistä päihdehuolto-
28400: raittiuden kannalla, työtä edustava liitto. Sen kolmella paikallis-
28401: - kouluttaa luottamus- ja toimihenkilöitä yhdistyksellä on veljeskodit. Liitto kouluttaa
28402: sekä järjestöjen jäseniä ja vapaaehtoisia työn- sekä vapaaehtoisessa päihdetyössä että veljes-
28403: tekijöitä, joita on runsaasti, kotien palveluksessa olevia henkilöitä. Koulu-
28404: - toimittaa ja kustantaa järjestöjen raittius- tukseen on kutsuttu ja myös osallistunut liiton
28405: työssä tarvitsemaa materiaalia. Mainittakoon, ulkopuolisia henkilöitä. Liitto suorittaa .monia
28406: että KRE:llä on lupa kääntää ja muokata suo- palvelutehtäviä eri järjestöille. Liitto rakentaa
28407: malaiseen asuun vastaavien pohjoismaisten jär- parhaillaan yhteyshenkilöverkostoa maamme
28408: jestöjen laaja ja hyvä materiaali, mutta se ky- kaikkiin seurakuntiin. Liitto on jäsenenä poh-
28409: syy työvoimaa ja varoja, joismaisessa ja kansainvälisessä Siniristi- ja Sini-
28410: - hankkia ja levittää ajankohtaista tietoa nauhaliittojen neuvostossa.
28411: jäsenjärjestöjen käyttöön. Sekä KRE että Sininauhaliitto ovat kansain-
28412: KRE järjestää joka vuosi raittiussunnun- välisten neuvostojen välityksellä yhteydessä lä-
28413: tain ja sen yhteydessä valtakunnalliset kris- hetystyöhön ja kehitysyhtdstyöhön, erityisesti
28414: tilliset raittiuspäivät. Tämän vuoden valta- Afrikassa. Toiminnan jatkamisen ja laajenta-
28415: kunnalliset kristilliset raittiuspäivät pidettiin misen kannalta on tärkeätä, että KRE ja Sini-
28416: maaaliskuussa Länsi-Lapissa alueella Kemi- nauhaliitto ry voisivat pitää yhteisen sihteerin
28417: Muonio. Päivillä saavutettiin lähes 8 000 ja KRE voitaisiin rekisteröidä itsenäisenä jär-
28418: nuorta. Jos varoja olisi enemmän käytettä- jestönä. Toistaiseksi voi kristilliselle raittius-
28419: vissä, olisi mahdollista organisoida samanlaista työlle (KRE) tulevan avustuksen antaa Rait-
28420: toimintaa raittiussunnuntain tienoilla kymme- tiuden Ystävät ry:lle sillä velvoituksella, että
28421: nillä eri paikkakunnilla. RY huolehtii myös KRE:n toiminnasta. Tämä
28422: Vuoden 1979 valtakunnalliset päivät pide- luonnollisesti vain siihen asti, kunnes KRE
28423: tään Helsingissä, ja on luonnollista, että nii- on rekisteröity itsenäisenä järjestönä.
28424: den vaikutus ulottuu paljon Helsingin ulko- Viitaten edellä olevaan ehdotamme kunnioit-
28425: puolelle. Vaikutuksen laajuus jää riippumaan tavasti,
28426: Raha-asia-aloite n:o 707 743
28427:
28428: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden Edustajiston sihteerin paikkaamista var-
28429: 1979 tulo- ja menoarvioon 40 000 mar- ten.
28430: kan määrärahan Kristillisen Raittiustyön
28431: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
28432:
28433: Veikko Pihlajamäki Antero Juntumaa
28434: 744 1978 vp. '
28435:
28436: Raha-asia-aloite n:o 708.
28437:
28438:
28439:
28440:
28441: Pihlajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta sotavammaisten huol-
28442: to- ja järjestötoiminnan tukemiseen.
28443:
28444:
28445: E d u s k u n n a 11 e.
28446:
28447: Sotainvalidiasiain hoito on alusta alkaen pe- kottavien tarpeiden vaatimien laitospalvelujen
28448: rustunut pääasiassa sotavammaisten oman jär- aikaansaamiseksi.
28449: jestön, Sotainvalidien Veljesliiton, sen perusta- Sotavammaisten ikääntyessä on keräystoimin-
28450: mien ja ylläpitämien laitosten sekä liiton valta- nan hoitaminen kuitenkin jo käymässä ylivoi-
28451: kunnallisen järjestöorganisaation toteuttaman maiseksi liitolle ja sen jäsenkunnalle ja varojen
28452: huoltotoiminnan varaan. saanti palveluihin ja täydentävään huoltoon on
28453: Valtio tukee tätä toimintaa korvaamalla lii- tyrehtymässä. Liiton piiriyhdistysten ja osasto-
28454: ton laitosten käyttötalousmenoja sekä myöntä- jen toiminta on sen takia jo monella taholla
28455: mällä Raha-automaattiyhdistyksen varoista lii- joutunut suuriin vaikeuksiin, lähinnä juuri siel-
28456: tolle toiminta-avustusta. lä, missä apua kipeimmin tarvittaisiin. Tämän
28457: Toimintojaan varten liiton jäsenyhdistyksi- vuoksi olisikin jo tulevasta vuodesta alkaen
28458: neen on kuitenkin jo yli kolmen vuosikymme- liiton järjestöorganisaation ylläpitämiä palvelu-
28459: nen ajan ollut itse kerättävä varoja jokavuoti- ja huoltotoimintoja tuettava valtion varoin.
28460: sin syyskeräyksin. Keräyksen tuotolla onkin Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
28461: voitu erittäin merkittävästi auttaa kaikkein tavasti,
28462: vaikeimmassa asemassa olevia sotavammaisia että Eduskunta ottaisi valtion vuode11
28463: sekä jossakin määrin tukea järjestön kenttä- 1979 tulo- ja menoarvioon 500 000
28464: organisaation toimintaa, samalla kun liitto on markan määrärahan käytettäväksi sota-
28465: saattanut edelleen ponnistella lisääntyvien pa- vammaisten huolto- ja järjestötoiminnan
28466: tukemiseen.
28467: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
28468:
28469: Veikko Pihlajamäki Veikko Hanhirova Sven-Erik Järvinen
28470: Matti Asunmaa Uki Voutilainen Eino Loikkanen
28471: Pekka Vilmi
28472: 1978 vp. 745
28473:
28474: Raha-asia-aloite n :o 709.
28475:
28476:
28477:
28478:
28479: Poutanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtionapuna
28480: maankuivatustöihin.
28481:
28482:
28483: E d u s k u n n a II e.
28484:
28485: Valtion vuoden 1979 tulo- ja menoarvio- tanut suuresti keskeneräisten hankkeiden .lop-
28486: esityksessä on momentilla 30.32.40 esitetty puunsaattamista ja uusien aloittamista.
28487: 1 000 000 mk valtionapuna kuivatustöihin. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28488: Maankuivatustöiden suorittamiseen myönnettä- nioittaen,
28489: vien avustusten samoin kuin lainojenkin mark-
28490: kamäärä on jatkuvasti supistunut. Tapahtunut ~ttä Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28491: kehitys on suurelta osin pysähdyttänyt maan- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
28492: kuivatustyöt. 30.32.40 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
28493: Kuivatusvarojen romahtaminen on vaikeut- valtionapuna kuivatustöihin.
28494: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
28495:
28496: Pentti Poutanen Esko Härkönen
28497:
28498:
28499:
28500:
28501: 94 0878005881
28502: 746 1978 vp.
28503:
28504: Raha-asia-aloite n:o 710.
28505:
28506:
28507:
28508:
28509: Poutaneo ym.: Määrärahan osoittamisesta Kerimäen-Enonkos-
28510: ken maantien kunnostamiseksi välillä Kinnaraho-Simanala.
28511:
28512:
28513: Ed u s kun n a 11 e.
28514:
28515: Enonkosken ja Kerimäen kuntien välillä on tehostetulla kunnossapidolla suhteellisen pienin
28516: monenlaista yhteistoimintaa, mm. yhteinen ter- kustannuksin tyydyttävään kuntoon.
28517: veyskeskus. Kerimäelle on valmistunut uusi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28518: terveyskeskus ja tämän vuoksi Enonkosken nioittaen,
28519: kunnan asukkaat joutuvat hakemaan suurelta
28520: osin terveyspalvelunsa Kerimäeltä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28521: Pahaksi esteeksi tähän ovat muodostuneet 1979 tulo- ;a menoarvioon 300 000
28522: kuntien väliset liikenneyhteydet, koska Siman- markkaa Kerimäen ;a Enonkosken väli-
28523: alan-Kinnarahon maantieyhteys on erittäin sen maantien kunnostamiseksi välillä
28524: mutkainen ja kapea soratie. Tie saataisiin ns. Kinnaraho-Simanala.
28525: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
28526:
28527: Pentti Poutaneo Esko Härkönen
28528: 1978 .vp. 747
28529:
28530: Raha-asia-aloite n:o 711.
28531:
28532:
28533:
28534:
28535: Poutanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Laasalan-Juvolan pai-
28536: kallistien rakentamiseen Enonkaskeila ja Savonlinnassa.
28537:
28538:
28539: Ed u s kun n a 11 e.
28540:
28541: Laasalan-Juvolan tie Enonkoskella ja Sa- linnan kaupungin alueilla. Lisäksi tietä tultai-
28542: vonlinnassa on nykyään lähinnä tilustien tasoi, siin käyttämään läpikulkuliikenteessä. Tien pi-
28543: nen, minkä vuoksi se on alueen talouselämälle tuus on noin 11 kilometriä.
28544: ja muulle liikenteelle suureksi haitaksi. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28545: Liikenneministeriön päätöksellä n:o 594/43/ nioittaen,
28546: 75/9. 4. 1975 tielle on vahvistettu rakennus-
28547: suunnitelma, mutta Mikkelin piirin rakennus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28548: ohjelmaan se on merkitty rakennettavaksi vasta 1979 tulo- ja menoarvioon 500 000
28549: vuonna 1981. Tie on kuitenkin tärkeä paikallis- markkaa Laasalan-Juvolan paikallistien
28550: liikennettä ajatellen, koska sen varrella asuu rakentamiseksi Enonkosken kunnassa ja
28551: noin 90 taloutta Enonkosken kunnan ja Savon- Savonlinnan kaupungissa.
28552: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
28553:
28554: Pentti Poutanen Esko Härkönen
28555: 748 1978 vp.
28556:
28557: Raha-asia-aloite n:o 712.
28558:
28559:
28560:
28561:
28562: Poutanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Savonrannan kk:n-
28563: Vihtarin maantien peruskorjauksen suorittamiseen.
28564:
28565:
28566: Edu sku nn alle.
28567:
28568: Peruskouluun siirtyminen on aiheuttanut tavarakuljetuksista vastaaville, sillä tieosuus ei
28569: useissa haja-asutusalueiden kunnissa vaikeuksia heikkokuntoisuuden vuoksi sovellu raskaalle
28570: varsinkin niissä tapauksissa, joissa peruskoulun puutavarakuljetukselle. Puutavarakuljetusten
28571: yläaste qn yhteinen usean kunnan koululaisille. tarve Savonrannasta pohjoiseen on kuitenkin
28572: Savonrannassa suurimmat vaikeudet ovat aiheu- suuri, sillä Savonrannan kunta on varsin metsä-
28573: tuneet siitä, että lasten kuljetus on heikkoj~n valtainen.
28574: ja mutkaisten teiden vuoksi trionut huomatta- Kyseisen tieosuuden parantaminen ja oikaise-
28575: via lisärasituksia. minen helpottaisi myös oleellisesti Kerimäen ja
28576: Savonrannan kunta Mikkelin läänissä on pe- Savonrannan kuntien välisen kasvaneen liiken-
28577: ruskoulun yläasteen osalta jaettu Kerimäen, teen tarpeita.
28578: Heinäveden ja Liperin kuntien kesken. Suurin Edellä olevan perusteella ehdotamme,
28579: osa Savonrannan koululaisista kuljetetaan Ke-
28580: rimäen yläasteelle ja nämä kuljetukset ovat vai- että Eduskunta· ottaisi valtion vuoden
28581: keuksissa Savonrannasta pohjoiseen suuntautu- 1979 tulo- ;a menoarvioon 250 000
28582: van Savonranta kk-Vihtari tien mutaisuuden markkaa Savonrannan kk:n - Vihtarin
28583: ja mutkaisuuden vuoksi. maantien peruskorjauksen suorittamisek-
28584: Lisäksi kyseinen tie aiheuttaa ongelmia puu- si.
28585: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
28586:
28587: Pentti Poutanen Esko Härkönen
28588: 1978 vp. 749
28589:
28590: Raha-asia-aloite n:o 713.
28591:
28592:
28593:
28594:
28595: Poutanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Sulkavan-Kolkon-
28596: pään maantien kunnostamiseksi.
28597:
28598:
28599: E d u s k u n n a 11 e.
28600:
28601: Rantasalmen ja Sulkavan välinen liikenne Sulkavan ja Rantasalmen työllisyystilanne on
28602: kulkee pääasiassa ·Sulkavan-Kolkonpään maan- viime aikoina ollut melko vaikea. Tästäkin
28603: tien kautta. Tämä maantie n:o 437 on varsin syystä olisi paikallaan suorittaa Sulltavan-Kol-
28604: heikkokuntoinen ja mutkainen. konpään maantien perusparannus.
28605: Imatran ja Varkauden välisen maantien, jo- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
28606: hon myös Sulkavan-Kolkonpään-Rantasal-
28607: men maantie sisältyy, parantamista ja päällys- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28608: tämistä on tien vaikutuspiirissä olevien kuntien 1979 tulo- ja menoarvioon 250 000
28609: toimesta esitetty jo vuodesta 1966 lähtien. markkaa Sulkavan-Kolkonpään maan-
28610: Mikäli tien parannustyöt nopeasti suoritet- tien kunnostamiseksi.
28611: taisiin, kasvaisi tien merkitys läpikulkuväylä-
28612: nä huomattavasti ja sillä olisi merkitystä alueen
28613: kunnille, elinkeinoelämälle ja matkailulle.
28614: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
28615:
28616: Pentti Poutanen Esko Härkönen
28617: 750 1978vp.
28618:
28619: Raha-asia-aloite n:o 714.
28620:
28621:
28622:
28623:
28624: Poutanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtionavuk-
28625: si maatalous- ja pienyrittäjäväestön lomajärjestöjen lomatoi-
28626: mintaa varten.
28627:
28628:
28629: E d u s kun n a 11 e.
28630:
28631: Valtion vuoden 1979 tulo- ja menoarvio- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28632: esityksessä on momentilla 33.57.58 esitetty nioittaen,
28633: 740 000 mk käytettäväksi valtionapuna maa-
28634: talous- ja pienyrittäjäväestön lomajärjestöjen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28635: lomatoimintaa varten. Määräraha esitetään pi- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
28636: dettäväksi vuoden 1978 tasolla. 33.57.58 lisäyksenä 600 000 markkaa
28637: Samalla hallitus kuitenkin esittää ammatti- valtionapuna maatalous- ja pienyrittäjä-
28638: yhdistysliikkeen lomajärjestöjen lomatoimin- väestön lomajärjestöjen lomatoimintaa
28639: taan 12 000 000 mk, kun määräraha kuluvana varten.
28640: vuonna on 7 000 000 mk.
28641: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
28642:
28643: Pentti Poutanen Esko Härkönen
28644: 1978 vp. 751
28645:
28646: Raha-asia-aloite n:o 715.
28647:
28648:
28649:
28650:
28651: M.. Puhakka ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta työväen-
28652: talojen kunnostamiseksi.
28653:
28654:
28655: E d u s kun n a II e.
28656:
28657: Suomen itsenäistymisvaiheisiin sekä itsenäi- talot tulisi pian korjata yhteiskunnan toimesta.
28658: syysajan historiaan kuuluvat kiinteänä ja kan- Talojen kunnostaminen useissa tapauksissa on
28659: salle läheisenä osana maamme työväestön tal- myös kansantaloudellisesti perusteltua. Käyte-
28660: koilla rakentamat työväentalot. Työväentalojen täänhän useita työväentalojamme vielä tänään-
28661: ympärille on rakennettu merkittävä osa suo- kin kokous-, opinto- sekä kulttuuririentojemme
28662: malaista kulttuuriamme. Työväentalot ovat tar- tyyssijana. Heikkokuntoisina talojen lämmitys-
28663: jonneet monelle ainoan yhteisen kokoontumis- ja ylläpitokustannukset ovat muodostuneet koh-
28664: ia harrastustilan paikkakunnalla. Talojen yllä- tuuttoman suuriksi aiheuttaen energian huk-
28665: pito- ja korjauskustannukset on hoidettu tal- kaantumista. Aloittamalla työväentalojen järjes-
28666: kootyönä. telmällisen kunnostamisen voimme myös osoit-
28667: Tällä hetkellä työväentalojen yleiskunto on taa tällä tavoin järkeviä työllisyyskohteita am-
28668: hälyyttävässä määrin heikkenemässä. Tarvitaan mattitaitoiselle rakennushenkilökunnallemme.
28669: pikainen korjaus tilanteen parantamiseksi. Esi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
28670: merkiksi Pohjois-Karjalassa on käytössä vielä nioittavasti,
28671: noin kymmenkunta korjauskelpoista työväen-
28672: taloa. Kuitenkin taloja ylläpitävien yhdistysten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28673: talous on sikäli heikko, ettei niiden toimin 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
28674: talojen kunnostamiseen ole edellytyksiä. Tästä 29.99.51 lisäyksenä 10 milj. markkaa
28675: syystä kansakuntamme historiaan ja kulttuuri- siirtomäärärahana työväentalojen kun-
28676: arvoihin kuuluvat kunnostuskelpoiset työväen- nostamiseksi maassamme.
28677: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
28678:
28679: Matti Puhakka Matti Kuusio Juhani Vähäkangas
28680: Jouko Tuovinen Sakari Knuuttila Toivo Jokiniemi
28681: 752 1978 vp.
28682:
28683: Raha-asia-aloite n:o 716.
28684:
28685:
28686:
28687:
28688: M. Puhakka ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kulut-
28689: tajaneuvonnan järjestämiseksi kunnissa.
28690:
28691:
28692: Ed u s kun n a 11 e.
28693:
28694: Eduskunta hyväksyi vuoden 1977 valtiopäi- mätöntä turvata kuluttajien oikeudellinen ase-
28695: Villä hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdo- ma tämän päivän markkinaviidakossa.
28696: tuksen kuluttajansuojalainsäädännöstä. Lakieh- Hallitus esittää valtion vuoden 1979 tulo-
28697: dotuksen mukaan kunta voi järjestää kuluttaja- ja menoarvioesityksessä momentille 32.31.31
28698: neuvontaa. Kunta voisi myös sopia kuluttaja- valtionosuudeksi kuluttajaneuvonnan järjestämi-
28699: neuvontaan kuuluvien tehtävien antamisesta seen kunnissa arviomäärärahana 600 000 mark-
28700: kuluttaja- tai kotitalousneuvontaa harjoittavalle kaa. 600 000 markkaa merkitsee sitä, että ai-
28701: yhdistykselle. Lakiehdotuksen käsittelyn yhtey- kaisemmin hyväksytyn 15 pää- tai sivutoimisen
28702: dessä valiokunta kiinnitti huomiota mm. kulut- kuluttajaneuvontaa suorittavan henkilön val-
28703: tajansuojalain tarkoituksen toteutumiseen, jol- tionosuuden lisäksi pystyttäisiin vuonna 1979
28704: loin todettiin lain toteutumisen edellyttävän maahamme valtionosuuksien puitteissa perusta-
28705: muun ohella paikallisen kuluttajaneuvonnan maan 2 uuden päätoimisen ja kolmen uuden
28706: järjestämistä. Kuluttajaneuvonnassa annettaisiin sivutoimisen henkilön virat kuntiin. Tämä to-
28707: tietoa kulutushyödykkeistä ja kuluttajan oikeus- teuttamisnopeus merkitsee sitä, että kuluttaja-
28708: suojakeinoista sekä avustettaisiin kuluttajia yk- neuvonta maassamme pystytään koko maata
28709: sittäisissä ristiriitatilanteissa. Kuluttajaneuvon- kattavana toteuttamaan korkeintaan 10 vuoden
28710: nan tulisi mahdollisuuksien mukaan olla sa- aikana. Näinkin suuri aikaviive merkitsee maan
28711: mantasoista maan eri osissa. Edelleen valiokun- eri osa-alueiden joutumista kuluttajaneuvonnan
28712: ta kiinnitti huomiota siihen, että kuluttajaneu- toteuttamisessa eriarvoiseen asemaan. Tästä
28713: vonnan järjestäminen olisi näiden tavoitteiden syystä tulisi valtion vuoden 1979 tulo- ja meno-
28714: saavuttamiseksi säädettävä kunnan velvollisuu- arvioon ko. pääluokan momentille ottaa lisää
28715: deksi. Hyväksyessään lain eduskunta päätti ku- määrärahaa.
28716: luttajaneuvonnan järjestämisestä siten, että teh- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
28717: tävä kuuluu kunnalle lakisääteisesti, mistä ai- nioittavasti,
28718: heutuviin kustannuksiin valtio osallistuu. Lakia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28719: säädettäessä tiedettiin myös se, ettei lakia pys- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
28720: tytä saattamaan voimaan kertaheitolla, vaan 32.31.31 lisäyksenä 1 miljoona markkaa
28721: toteuttaminen tapahtuisi asteittain. Lain toteut- valtionosuudeksi kuluttajaneuvonnan jär-
28722: taminen on lähtenyt liikkeelle. Onkin välttä- jestämiseen kunnissa.
28723: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
28724:
28725: Matti Puhakka Matti Kuusio Toivo Jokiniemi
28726: Jouko Tuovinen Sakari Knuuttila Juhani Vähäkangas
28727: 1978 vp. 753
28728:
28729: Raha-asia-aloite n:o 717.
28730:
28731:
28732:
28733:
28734: P. Puhakka ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen ja Neuvos-
28735: toliiton välisen kaupan sekä teollisen ja tieteellisen yhteistyön
28736: kehittämiseen.
28737:
28738:
28739: E d u s k u n n a II e.
28740:
28741: Viime vuonna vahvistettiin Suomen ja Neu- ajanjakson ohjelman toteuttaminen, sillä ohjel-
28742: vostoliiton välinen pitkän ajanjakson ohjelma ma on valtioiden välinen. Jos yksityiset yrit-
28743: kaupallis-taloudellisen, teollisen ja tieteellisen täjät eivät ole valmiita käyttämään ohjelman
28744: yhteistyön kehittämisestä. Ohjelman menestyk- kaikkia mahdollisuuksia maamme hyväksi, on
28745: sellinen toteuttaminen edellyttää maassamme se valtion tehtävä. Tällöin voi tulla kyseeseen
28746: aktiivisia ponnisteluja. Tarvitaan tutkimuksia valtion ulkomaankauppaa harjoittavan yrityk-
28747: ja suunnitelmia. Tällöin on seurattava sosialis- sen perustaminen.
28748: tisten maiden talouden kehitystä ja tutkittava Niillä työkohteilla, jotka on toteutettu suo-
28749: idänkaupan kannalta tärkeitä tavaramarkkinoi- malaisen työvoiman turvin Neuvostoliiton puo-
28750: ta. On oltava yhteistyössä Neuvostoliiton ja lella, on ollut erittäin suuri merkitys Itä-Suo-
28751: muiden sosialististen maiden taloustieteellisten men mutta myös koko maan työllisyydelle.
28752: ja erityisesti ulkomaankauppaa tutkivien laitos- Käyttämällä hyväksi kaikki Suomen ja Neu-
28753: ten kanssa, tehtävä tunnetuksi kirjallisuuden ja vostoliiton välisen pitkän ajanjakson kaupallis-
28754: muun juLkaisutoiminnan avulla Suomen ja so- taloudellisen, teollisen ja tieteellisen yhteistyön
28755: sialististen maiden väliseen kauppaan ja talou- ohjelman mahdollisuudet voidaan merkittävästi
28756: delliseen yhteistyöhön liittyviä kysymyksiä sekä vähentää työttömyyttä maassamme. Valtion
28757: suoritettava kaikkia sellaisia tutkimus-, suunnit- tulo- ja menoarvioon tarvitaan enemmän varoja
28758: telu- ja koordinaatiotehtäviä, jotka edistävät ohjelman mukaisen yhteistyön kehittämistä var-
28759: vuoteen 1990 ulottuvan ohjelman käytännössä ten.
28760: toteutumista. Edellä lausuttuun perustuen ehdotamme,
28761: Ohjelma käsittää myös rajakaupan ja sen
28762: kehittämisen. Edellisenä ja kuluvana vuonna että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28763: rajakauppa on taantunut. Tarvitaan siis erikois- 1979 tulo- ja menoarvioon 500 000
28764: toim€;!npiteitä rajakaupan kääntämiseksi nou- markkaa tutkimuksien suorittamiseksi ja
28765: suun. Tällä kaupalla on erityisen suuri merki- suunnitelmien laatimiseksi Suomen ja
28766: tys Itä-Suomen työllisyydelle ja siksi vaaditaan Neuvostoliiton välisen kaupan sekä teol-
28767: määrätietoista työtä rajakaupan vilkastuttami- lisen ja tieteellisen yhteistyön kehittä-
28768: seksi. miseksi, jolloin otetaan huomioon myös
28769: Nimenomaan hallituksen tehtävänä on pitkän rajakaupan edistäminen.
28770: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
28771:
28772: Pauli Puhakka M. Kainulainen Irma Rosnell
28773: Pentti Liedes Marjatta Mattsson Taisto Sinisalo
28774:
28775:
28776:
28777:
28778: 95 0878005881
28779: 754 1978 vp.
28780:
28781: Raha-asia-aloite n:o 718.
28782:
28783:
28784:
28785: P. Puhakka ym.: Määrärahan osoittamisesta kansaneläkkeen tuki-
28786: osaa saavien eläkeläisten asuntojen peruskorjausavustuksiin.
28787:
28788:
28789: E d u s k u n n a 11 e.
28790:
28791: Vuoden 1973 toisessa lisäbudjetissa hallitus nokuntoisissa asunnoissa. Vanhuksista 37 %
28792: myönsi kehitysalueiden eläkeläisten asunto-olo- asuu asunnossa, jossa ei ole perusvarusteita, ei
28793: jen parantamiseksi 18.5 miljoonan markan mää- vesijohtoa, viemäriä, WC:tä eikä kylpyhuo-
28794: rärahan, josta 3.5 miljoonaa markkaa osoitettiin netta. Samoin noin kolmannes vanhuksista asuu
28795: eläkeläisten omien asuntojen korjauksen avusta- asunnoissa, jotka ovat lisäksi huonokuntoisia,
28796: miseen, mikä oli alku oikealle toiminnalle. kosteita, kylmiä ja vetoisia. Vain kolmannes
28797: Vanhusten asunto-olojen parantamisavustuksia vanhuksista asuu kohtuulliset laatu- ja varuste-
28798: myönnettiin kuluvana vuonna lähinnä työttö- tasovaatimukset täyttävissä asunnoissa. Viran-
28799: myyden torjumisen tarkoituksessa. Tällöin omaistenkin arvion mukaan kiireellisen avun
28800: avustuksen suuruus rajattiin koskemaan vain tarpeessa olevia huonosti asuvia vanhuksia on
28801: työpaikkoja. Rakennusmateriaali on ollut han- 120 000.
28802: kittava eläkeläisten itse. Tämä on merkinnyt V. 197 3 määrärahasta voivat päästä osalli-
28803: sitä, että kaikkein vaikeimmassa taloudellisessa siksi vain kehitysalueilla asuvat kansaneläkkeen
28804: asemassa olevat vanhukset, joilla ei ole ollut tukiosaa saavat vanhukset. Kuitenkin 580 000
28805: omia varoja materiaalihankintoihin, ovat jääneet tukiosaa saavasta vanhuksesta vain puolet asuu
28806: ilman avustusvaroja. kehitysalueilla. On totta, että vanhusten asun-
28807: Vanhusten asuntojen peruskorjauksen avusta- to-olot ovat kurjat kehitysalueilla. Mutta niin
28808: minen on oikeaan osunut toimenpide. Vanhus- ne ovat myös muualla maassamme. Peruskor-
28809: ten asuntojen tarvetta ei pystytä eikä sitä ole jausavustusta olisikin saatava kaikkialla maas-
28810: tarkoituksenmukaista tyydyttää vain uusia asun- samme.
28811: toja rakentamalla. Useimmiten eläkeläiset viih- Avustuksia myönnettäessä on lähdettävä siitä,
28812: tyisivät asuntonsa puutteellisuudesta huolimatta että avustusvarat riittävät sekä työpalkkoihin
28813: hyvin nykyisessä asunnossaan ja tutussa ympä- että materiaalihankintoihin. Näin myös kaik-
28814: ristössään eivätkä halua muuttaa, mikäli asunto kein vähävaraisimmat vanhukset pääsevät osal-
28815: korjaamalla saadaan vastaamaan kohtuullisia lisiksi asunto-olojen parantamisesta.
28816: vaatimuksia. Pelkän kansaneläkkeen varassa Kaikkein kurjimmin asuvien 120 000 van-
28817: elävien tulot eivät kuitenkaan riitä korjausten huksen asuntojen peruskorjaukseen tarvittava
28818: maksamiseen. Peruskorjausavustus on tarkoi- määräraha on pieni summa siihen verrattuna,
28819: tuksenmukainen keino turvata pienituloisille mitä hallitus esittää annettavaksi suurpääomalle.
28820: vanhuksille oikeus pysyä vanhassa, tutuksi käy- Edellä lausutun perusteella ehdotamme,
28821: neessä elinympäristössä. Samalla nostetaan ni-
28822: menomaan heikoimmin asuvan kansanosan asu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28823: mistasoa melko vähäisin kustannuksin. 1979 tulo- ja menoarvioon 50 000 000
28824: Suoritettujen tutkimusten mukaan vanhukset markkaa kansaneläkkeen tukiosaa saa-
28825: ja työkyvyttömät asuvat selvästi muuta väestöä vien eläkeläisten asuntojen peruskor-
28826: huonommin, puutteellisesti varustetuissa ja huo- jausavustuksia varten.
28827: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
28828:
28829: Pauli Puhakka E.-J. Tennilä
28830: Irma Rosnell P. Liedes
28831: M. Kainulainen Marjatta Mattsson
28832: Aarne Koskinen Taisto Sinisalo
28833: 1978 vp. 755
28834:
28835: Raha-asia-aloite n:o 719.
28836:
28837:
28838:
28839:
28840: P. Puhakka ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta rahoitus-
28841: avustuksiksi vaikeassa asemassa oleville kunnille.
28842:
28843:
28844: E d u s k u n n a 11 e.
28845:
28846: Kuntien veroayrm hinnat ovat jatkuvassa verorasitus siirtyy entistä enemmän pienitulois-
28847: nousussa. Erityisen korkeiksi ne ovat nousseet ten maksettavaksi.
28848: vähävaraisissa kunnissa. Niiden veroäyrin hinta Valtion tulo- ja menoarviossa on ollut vähäi-
28849: on niin korkea, että uudet korotukset tulevat nen määräraha taloudellisissa vaikeuksissa
28850: lisäämään monia ennestään olevia ongelmia. kamppaileville kunnille. Se on ollut täysin riit-
28851: Korkea veroäyrin hinta voimistaa mainituista tämätön. Niin se on myös tulevan vuoden val-
28852: kunnista muuttoliikettä. Näillä kunnilla ei ole tion tulo- ja menoarviossa. Määräraha tulisi
28853: juuri mahdollisuuksia teollisten työpaikkojen korottaa ainakin 150 miljoonaan markkaan, jot-
28854: saamiseen, sillä yrittäjät etsivät kuntia, joissa ta se riittäisi kipeimpään tarpeeseen vähävarai-
28855: veroäyrin hinta on alhainen. Korkean veroäyrin sille kunnille ja estäisi niissä veroäyrin hinnan
28856: hinnan kunnissa myös kunnalliset palvelut jää- nousun.
28857: vät jälkeen muissa kunnissa tapahtuvasta kehi- Olemme sitä mieltä, että vähävaraisten kun-
28858: tyksestä. tien avustusmäärärahaa tulee lisätä, jotta siitä
28859: Kuntien veroäyrin hinnan kohoamisella siir- riittäisi useammalle kunnalle avustusta ja että
28860: retään myös verorasitusta pienituloisten kan- vähävaraisissa kunnissa voidaan estää veroäyrin
28861: nettavaksi. Kunnallinen vero on jakovero, jon- hinnan nousu, joka jo nykyiselläänkin on koh-
28862: ka mukaan tulon suuruudesta riippumatta esim. tuuttoman korkea.
28863: sataa markkaa kohden tulee veroa saman Edellä olevan perusteella ehdotamme,
28864: verran niin pieni- kuin suurituloisellekin. Kun
28865: perusvähennyksen määrä on alhainen, pienitu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28866: loisetkin joutuvat kunnallisen verotuksen pii- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
28867: riin. Kunnallinen vero on todella välittömistä 26.97.30 lisäyksenä 30 miljoonaa mark-
28868: veroista se, joka koskee myös pienituloisia ja kaa rahoitusavustuksiksi vaikeassa talou-
28869: tästä johtuu, että veroäyrin hinnan noustessa dellisessa asemassa oleville kunnille.
28870: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
28871:
28872: Pauli Puhakka E.-J. Tennilä
28873: Irma Rosnell P. Liedes
28874: M. Kainulainen Marjatta Mattsson
28875: Aarne Koskinen Taisto Sinisalo
28876: 75(j 197~ vp.
28877:
28878:
28879: Raha-asia-aloite n:o 720.
28880:
28881:
28882:
28883:
28884: P. Puhakka ym.: Määrärahan osoittamisesta varusmiesten ilmai-
28885: sun loroamatkoihin.
28886:
28887:
28888: Eduskunnalle.
28889:
28890: Elinkustannusten jyrkkä nousu· on vaikeutta- on pidettävä käsittämättömänä. Varoista ei
28891: nut varusmiesten ja heidän omaistensa talou- näytä olevan puute, sillä hallitus lisää runsaasti
28892: dellista asemaa. Varusmiesten päiväraha on vä- tukea suurpääomalle, mutta kohtelee kaltoin
28893: häisestä noususta huolimatta elinkustannusten vähävaraisia varusmiehiä, samoin kuin koko
28894: noustessa tullut entistä riittämättömämmäksi. työtätekevää kansaa.
28895: Samoin on asia sotilasavustuksen ja kotiuttamis- Edellä lausutun perusteella ehdotamme,
28896: rahan suhteen. Toteutumatta on varusmiesten
28897: vaatimus siitä, että kaikki viikonloppu- ja loma- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28898: matkat tulisivat ilmaisiksi. Näin siitä huoli- 1979 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
28899: matta, että eduskunta on asiasta yksimielisesti markkaa varusmiesten ilmaisten viikon.
28900: lausunut periaatteellisen tahtonsa. Eduskunnan loppu- ja lomamatkojen toteuttamiseksi.
28901: tahtoa ei hallitus toteuta talousarviossaan. Tätä
28902: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
28903:
28904: Pauli Puhakka E.-J. Tennilä
28905: Irma Rosnell P. Liedes
28906: M. Kainulainen Marjatta Mattsson
28907: Aarne Koskinen Taisto Sinisalo
28908: 1978 vp. 757
28909:
28910: Raha-asia-aloite n:o 721.
28911:
28912:
28913:
28914:
28915: P. Puhakka yth.: Määrärahan osoittamisesta lisähenkilökunnan
28916: palkkaamiseksi Joensuun korkeakouluun.
28917:
28918:
28919: Ed us kun n a II e.
28920:
28921: Joensuun · korkeakoulun henkilökunta on Edellä olevan perusteella ehdotamme,
28922: riittämätön. Kovkeakouluun olisi välttämätöntä
28923: nykyisen henkilökunnan lisäksi saada ainakin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28924: kirjastoamanuenssi, vahtimestari, atk-kirjoittaja, 1979 tulo~ ja menoarvioon momentille
28925: ylipuutarhuri ja preparaattori. Vain näihin teh- 29.10.01 150 000 markkaa lisähenkilö-
28926: täviin lisähenkilökuntaa palkkaamalla voidaan kunnan palkkaamiseen Joensuun korkea~
28927: selviytyä vaikeasta työvoimatilanteesta. kouluun.
28928: Hdsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
28929:
28930: Pauli Puhakka Matti Puhakka Aili Vaittinen-Kuikka
28931: Lea Sutinen Jouko Tuovinen Uki Voutilainen
28932: Erkki Korhonen
28933: 758 1978 vp.
28934:
28935: Raha-asia-aloite n:o 722.
28936:
28937:
28938:
28939:
28940: P. Puhakka ym.: Määrärahan osoittamisesta Paakkilan kaivok-
28941: sen toiminnan uudelleen käynnistämiseksi.
28942:
28943:
28944: Ed u s kun n a 11 e.
28945:
28946: Paakkilan asbestikaivoksen sulkemisesta il- Tuusniemen kunnan työttömyysaste on kai-
28947: moitettiin syksyllä 1974. Vielä v. 1971 oli voksen sulkemisen vuoksi Kuopion työvoima-
28948: Paraisten Kalkki Oy ilmoittanut Tuusniemen piirin korkeimpia, eräinä kuukausina jopa kor~
28949: kunnalle seuraavaa: kein. Kunta on menettänyt runsaasti verotuloja,
28950: "Paakkilan louhoksen henkilöstön kokonais- mikä vaikeuttaa kunnallistalouden hoitoa.
28951: vahvuus on tällä hetkellä n. 140 henkeä. Tämä Työttömyyden torjumiseksi on Tuusniemelle
28952: luku tulee jonkin verran kasvamaan, kun suun- saatava pysyviä työpaikkoja. Paakkilan kaivok-
28953: nitellut laajennukset ovat aikanaan toteutuneet. sen uudelleen avaaminen on tässä tarkoituk-
28954: Toiminta tulee jatkumaan vähintään seuraavat sessa välttämätön.
28955: 20 vuotta, todennäköisesti huomattavasti kau- Mikäli sitä ei tee Paraisten Kalkki Oy, on
28956: emminkin." kaivos otettava valtiolle. Oikeiden kauppapo-
28957: Tähän ilmoitukseen perustuen oli kunta teh- liittisten toimenpiteiden avulla on mahdolli-
28958: nyt omat suunnitelmansa. Kaivoksen sulkemis- suus löytää asbestille markkinat.
28959: ilmoitus tuli kunnalle ja kaivoksen työnteki- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
28960: jöille yllätyksenä. Kaivoksen työntekijöistä vä-
28961: häinen osa sijoitettiin metallityöpajaan. Parais- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
28962: ten Kalkki Oy on metallityöpajan myynyt 1979 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
28963: eräälle yrittäjälle. Tämä on täysin vastoin niitä markan määrärahan kaivostoiminnan uu-
28964: lupauksia, joita yhtiö oli 1970~luvun alussa an- delleen käynnistämiseksi Paakkilan kai-
28965: tanut. Metallityöpajan uusi omistaja ei ilmei- voksessa.
28966: sesti kykene jatkamaan toimintaa pajassa, mikä
28967: merkitsee työpaikkojen vähenemistä paikka-
28968: kunnalla.
28969: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
28970:
28971: Pauli Puhakka Jouko Tuovinen
28972: Matti Puhakka Marjatta Mattsson
28973: 1978 vp. 759
28974:
28975: Raha-asia-aloite n:o 723.
28976:
28977:
28978:
28979:
28980: P. Puhakka ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta työttö-
28981: myyskorvauksen korottamiseksi.
28982:
28983:
28984: E d u s k u n n a II e.
28985:
28986: Työttömien maaran arvioidaan tulevana tal- päättäneinä työelämään, joutuvat karenssiin ja
28987: vena muodos-tuvan suuremmaksi kuin edelli- huomattavan pitkäksi ajaksi vaille kaikkea toi-
28988: senä. Se merkitsee, että myös työttömyystur- meentuloturvaa. Suuri määrä pienviljelijöitä,
28989: van piiriin tulee aikaisempaa enemmän ihmisiä. jotka ovat työntarpeessa eivätkä ole sitä
28990: Heidän joukossaan on varmasti sellaisia, jotka saaneet, ovat syrjivien säännösten vuoksi jää-
28991: jo aikaisemmin ovat joutuneet elämään työttö- neet vaille työttömyyskorvausta. Sitäkään ei
28992: myyskorvauksen varassa. Työttömyyskorvaus on voida pitää oikeana, että jos perheen jonkun
28993: niin pieni, ettei se riitä välttämättömään toi- jäsenen tulot ylittävät määrätyn rajan, ei toisilla
28994: meentuloon. Varsinkin ne, jotka ovat useam- työttömiksi jouduttuaan ole oikeutta saada
28995: pana vuotena olleet työttöminä, ovat suurissa työttömyyskorvausta. Kaikkien tällaisten syrji-
28996: taloudellisissa vaikeuksissa. Työttömyyskorvauk- vien säännösten muuttaminen ja työttömyyskor-
28997: sen korottaminen vastaamaan vähimmäistoi- vauksen korottaminen tulee toteuttaa välittö-
28998: meentu1ovaatimuksia on kiireellinen tehtävä. mästi.
28999: Hallituksen ehdottama työttömyyskorvauksen Edellä lausutun perusteella ehdotamme,
29000: korottaminen perheellisille kolmella ja yksinäi-
29001: sille kahdella markalla päivää kohden on täysin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29002: riittämätön. Se tulee nostaa ainakin 70 mark- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
29003: ka~ päivässä. Samalla tulee muuttaa työttö- 34.60.50 lisäyksenä 50 000 000 mark-
29004: myyskorvauksen saannin syrjiviä määräyksiä. Ei kaa työttömyyskorvauksen korottami-
29005: ole oikein, että nuoret, jotka ensimmäisen ker- seksi 70 markkaan päivässä.
29006: ran hakeutuvat mahdollisesti juuri koulunsa
29007: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
29008:
29009: Pauli Puhakka E.-J. Tennilä
29010: Irma Rosnell P. Liedes
29011: M. Kainulainen Marjatta Mattsson
29012: Aarne Koskinen Taisto Sinisalo
29013: 760 ·1978 vp'.
29014:
29015: Raha-asia-aloite n:o 724.
29016:
29017:
29018:
29019:
29020: Pystynen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Tampe-
29021: reella pidettävää valtakunnallista kevytmusiikkitapahtumaa
29022: varten.
29023:
29024:
29025: E d u s kun n a 11 e.
29026:
29027: Valtakunnallisten musiikkitapahtumien jou- mien käsittely, millä tavalla omaperäistä suoma-
29028: kossa on maassamme viime vuosikymmenten ja laista kevytmusiikkia voitaisiin vastaisuudessa
29029: vuosien aikana jätetty kansankulttuurin kan- entistä enemmän säveltää muun muassa kau-
29030: nalta keskeinen alue, kevytmusiikki, ulkopuo- pallisen ulkomailta tuodw1 musiikin vierelle ja
29031: lelle kaiken kehittämisen. lisäksi. Erityistä huomiota on haluttu kiinnittää
29032: Vaitio on monin määrärahoin tukenut useita myös sanoitukseen, jolla pyritään elävöittämään
29033: vanhaan kansanmusiikkiin pitäytyviä musiikki- niitä päivittäisiä askareita, joita kansalaiset te-
29034: tapahtumia samoin kuin taiteelliselta tasoltaan kevät kuunnellessaan kevytmusiikin sanomaa.
29035: korkeakulttuuriin kuuluvia, kapealle joukolle Vuoden säveltäjä- ja Vuoden sanoittaja -kilpai~
29036: tarkoitettuja musiikkitapahtumia, mutta sen si- lut ovatkin vastaisuudessa osa valtakunnallista
29037: jaan kansan· valtaenemmistön suosimaa kevyt- Tampereen kevytmusiikkitapahtumaa. ·Niiden
29038: musiikkia ei ole voitu eikä jostakin syystä ole tehtävänä on nimenomaan edistää musiikin sä-
29039: haluttu arvostaa. veltämiseen ja sanoitukseen liittyvien ongel~
29040: · Kesällä 1978 Tampereella pidetyt valtakun- mien käsittelyä ja ratkaisemista.
29041: nalliset kevytmusiikkipäivät- KEMUT 78 - Olisi välttämätöntä, että edistäessään moni-
29042: on halunnut asettaa tavoitteekseen kevyen mu- puolisesti kansallisen kulttuurimme kehittymis-
29043: siikin ja viihdemusiikin yleisen arvostuksen tä ja olemassaoloa Suomen valtion näkökul-
29044: korostamisen ja sen osoittamisen, että kevyt- masta nähtäisiin kevytmusiikin tukeminen tär-
29045: musiikin eri lajit ovat oleellinen osa-alue Suo- keänä toimenpiteenä.
29046: men kansan kulttuurin parhaimmistoa. Vuonna Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit~
29047: 1978 ensimmäisen kerran pidetty kevtymusiik- taen,
29048: kitapahtuma on halunnut tarjota tilaisuuden
29049: kevyen musiikin ammattilaisten ja harrastajien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29050: kokoontumiselle yhteen keskustelemaan ja poh- 1979 tulo~ ja menoarvioon momentille
29051: timaan sitä, millä tavalla kansalaisten valta- 29.90.52 60 000 markan määrärahan
29052: enemmistön suosimaa musiikkia vottatslln avustuksena vuonna 1979 Tampe-
29053: uudistaa ja kehittää. Samalla on haluttu luoda reella pidettävää valtakunnallista ke-
29054: tilaisuus uusien kykyjen esiintuomiselle kevyt- vytmusiikkitapahtumaa varten kevytmu-
29055: musiikin alalla. siikin sanoituksen ja säveltämisen edis-
29056: Keskeisiksi tavoitteiksi on asetettu musiikin tämiseksi sekä mainitun musiikin arvos-
29057: säveltäjien esiintuominen sekä niitten ongel- tuksen kohottamiseksi maassamme.
29058: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
29059:
29060: Erkki Pystynen Matti Hokkanen
29061: 761
29062:
29063: Raha-asia-aloite n:o 725.
29064:
29065:
29066:
29067:
29068: Raatikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta ympäristönsuojelun
29069: tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
29070:
29071:
29072: E d u s kun n a 11 e.
29073:
29074: . Yhteiskunnan teollistuminen, luonnonvatojen Valtion tiedeneuvoston·· samoin· kuin Suomen
29075: hyväksikäyttö ja kulutuksen kasvu sekä ennen Akatemian edellyttämät toimenpiteet tällä
29076: kaikkea erilaisten ympäristöön joutuvien jät- alalla rtäyttävät kuitenkin jäävän toteutWiiatta.
29077: teiden määrä asettavat suuria vaatimuksia ym- Tärkeimmälle ympäristönsuojeluviranomaiselle,
29078: päristönsuojelulle. · Nykyaikå,inen ympäristön- sisäasiainministeriört ympäristönsuojeluosastolle,
29079: suojelu ei kuitenkaan ole mahdollista ilman ei ole myönnetty määrärahoja tutkimus-. ja ke~
29080: monipuolista tutkimusta. Valtion tiedeneuvos- hittämistyöhön.
29081: ton laatimassa ja valtioneuvoston hyväksymäs- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme· kun-
29082: sä tiedepoliittisessa ohjelmassa onkin erityistä nioittavasti,
29083: tUkea tarvitseviin tutkimuskohteisiin luettu
29084: "ympäristönsuojelua sekä ympäristöä säästä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29085: vien meaetelmien ja tuotteiden kehittämistä 1979 tulo- ja menoarvioon 500 000
29086: koskeva tUtkimus". Suomen Akatemiassa on markan mljärärahan käytettäväksi ym-
29087: puolestaan valmistettu erityinen "Ympäristön- päristönsuojelult tutkimus- '·;a kehittä-
29088: tutkimuksen toimintaohjelma", joka suunnitel- mistoimintaan.
29089: tiin toteutettavaksi ·vuosina 1975-80. Tuo-
29090: na ajanjaksona art7ioitiiil. tutkimukseen tarvit-
29091: tavan uutta rahoitusta yhteensä 46.5 milj. mk.
29092: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
29093:
29094: Kaisa Raatikainen Kaarina Suonio Seppo Tikka
29095: Jacob Söderman Pertti Paasio Olli Helminen
29096: Sven-Erik Järvinen
29097:
29098:
29099:
29100:
29101: 96 0878005881
29102: 762 1978·vp.
29103:
29104: Raha-asia-aloite n:o 726.
29105:
29106:
29107:
29108:
29109: Raatikainen ym.: · Korotetun määrärahan osoittamisesta maan
29110: hankkimiseksi luQnf1Qp,suojelutarkoituksiin.
29111:
29112:
29113: E d u s k u n n a 11 e.
29114:
29115: Luonnonsqojelu.alueiden pe~staminen ·on toteututnin~n on . erittäin uhanalai~ta. Tämän
29116: maassamme kiireellinen tehtävä ja ratkaiseva johdosta olisi välttämätöntä, että käytettävissä
29117: merkitys! on tällöin ·sillä, miten pian luonnon- olisi varoja maan hankkimiseen luonnonsuo-
29118: suojelualueita koskeviin suunnitelmiin kuulu- jelutarkoituksiin. .
29119: via yksityisiä maa-alueita saadaan hankituksi Edellä esitettyyn ·viitaten ehdotamme kun-
29120: valtiolle. SQpiv.ia maa7alueita, jotka olisivat nioit!avasti,
29121: välttämättömiä maan eteläisetkin osat tyydyt-
29122: tävästi kattavan kans~spuistoverkon luomi- ·että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29123: seen, ei enää kohta ole saatavissa :sellaisessa 1979 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
29124: tilassa, että niiden liittäminen luonnonsuoje- 6 000 000 markkaa käytettäväksi maan
29125: lualueisiin olisi tarkoituksenmukaista. Siten hankkimiseen luonnonsuojelutarkoituk~
29126: koko valtakunnallisen luonnonpuistQ-ohjelman siin.
29127: Helsingissä 26 päivänä· syyskuuta 1978.
29128:
29129: Kaisa Raatikainen Kaarina Suonio Sven-Erik Järvinen
29130: Jacob Söderman Pertti Paasio Seppo Tikka.
29131: 1978 vp. 763
29132:
29133: Raha-asia-aloite n:o 727.
29134:
29135:
29136:
29137:
29138: Raatikainen ym.: MäärärahaQ .osoittamisesta uhanalaisten harju-
29139: alueiden hankkimiseksi valtion haltuun.
29140:
29141:
29142: E d u s k u n n a 11 e.
29143:
29144: Rakennustoiminta ja erityisesti tienteko ovat luonnon- ja ympäristönsuojeluviranomaisten
29145: lisänneet suuresti soran kulutusta. Soranotto käytettäväksi määräraha harjujen lunasta~piseksi,
29146: on muuttanut maisemaa monissa paikoin Suo- jotta edes arvokkaimmat kohteet voitaisiin suo-
29147: mea tuhoten kokonaisia harjuja ja jättäen jäl- jata. Kun kysymys on kansallisesti merkittä-
29148: keensä kunnostamattomia sorakuoppia, joiden västä luonnonsuojelutoimenpiteestä, harjujen
29149: maisemaa pilaava vaikutus kestää vuosikymme- suojelu pitäisi toteuttaa ensi sijassa valtioQ
29150: niä. Erästä Suomen luonnon .ominaisin ta piir- varoin. .
29151: rettä, maisemallisesti vaikuttavia harjuja, uh- Edellä olevaQ perusteella ehdotamme kun~
29152: kaa soranoton vuoksi tuhoutuminen. Luonnon- nioittavasti,
29153: tieteellisen ainutlaatuisuutensa lisäksi harjuilla
29154: on suuri merkitys ulkoilun ja muun luonnossa että Edusk.unta ottaisi valtion vuodet:t
29155: tapahtuvan virkistäytymisen kannalta. 19}9 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
29156: Lakisääteiset toimenpiteet Suomen harjujen markan määrärahan käytettäväksi uhan.·
29157: suojelemiseksi viipyvät yhä. Nykyisen lainsää- alaisten ja suojelun tarpeessa . olevien
29158: dännön suoja harjuille on mitätön, ellei käytet- harjualueiden hankkimiseksi valtion hal-
29159: tävissä ole varoja uhanalaisten harjujen lunas- tuun.
29160: tamiseksi. Sen vuoksi olisi välttämätöntä saada
29161: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
29162:
29163: Kaisa Raatikainen Olli Helminen Seppo Tikka
29164: Riitta Järvisalo-Kanerva Veikko Pajunen Kaarina Suonio
29165: Lyyli Aalto Jacob Söderman Sven-Erik Järvinen
29166: Pertti Paasio
29167: 764 1978 vp.
29168:
29169: Raha-asia-aloite n:o 728.
29170:
29171:
29172:
29173:
29174: Raatikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta käytettäväksi mekaa-
29175: niseen vesakontorjuntaan Uudenmaan tie- ja vesirakennus-
29176: piirin alueella.
29177:
29178:
29179: E d u s k u n n a 11 e.
29180:
29181: Tienvarsivesakkojen kemiallinen hävittäminen Nykyinen työllisyystilanne huomioonottaen
29182: on saanut ankaraa vastustusta paikallisilta olisi mekaaninen tienvarsien vesakontorjunta
29183: asukkailta ·sekä varsinkin ympäristönsuojelun kuitenkin moninkertaisesti edullisempaa, koska
29184: asiantuntijoiden taholta. 1orjunta-aineiden hait- tällöin saataisiin runsaasti työtilaisuuksia myös
29185: tavaikutukset ja vaarat luonnolle ja eläimistölle ammattitaidottomalle nuorisolle eikä myrkky-
29186: ovat tunnetut. Jatkuvasti tulee julkisuuteen jen vaaraa ilmenisi.
29187: uusia tutkimustuloksia vesakkomyrkkyjen vaa- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
29188: rallisuudesta. Viime aikoina on jopa paljastu- tavasti,
29189: nut näiden tutkimustulosten salailua. Myös että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29190: esiintyy jopa viranomaistenkin taholla vähek- 1979 tulo~ ja menoarvioon momentille
29191: syntää vesakkomyrkkyjen vaarallisuutta koh- 31.24.14 lisäyksenä 1 milj. markkaa
29192: taan. Tie~ ja vesirakennushallitus on kuitenkin käytettävaksi mekaaniseen vesakontor-
29193: suorittanut vuosittain tienvarsimyrkytyksiä juntaan Uudenmaan tie- ja vesiraken-
29194: yleisön ankarasta vastustuksesta huolimatta. nuspiirin alueella.
29195: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
29196:
29197: Kaisa Raatikainen Peter Muurman
29198: Jacob Söderman Sven-Erik Järvinen
29199: Kaarina Suonio Seppo Tikka
29200: Pertti Paasio Veikko Pajunen
29201: 1978 vp. 765
29202:
29203: Raha-asia-aloite n:o 729.
29204:
29205:
29206:
29207:
29208: · Raatikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Espoon vanhan rau-
29209: tatieasemarakennuksen. suojelu toimiin.
29210:
29211:
29212: Ed u s kun n a 11 e.
29213:
29214: V annat historialliset rautatieasemarakennuk- rakentamisesta. Espoon vanhan aseman· kohtalo
29215: set ns. rantaradalla ovat jäämässä ·kehityksen on kuitenkin vielä epäselvä, ja olisi suoranainen
29216: jalkoihin. Tämä on valitettava seuraus ratojen kulttuurinen tuho työ, jos se purettaisiin ia hävi~
29217: uusimisesta ja samalla asemarakennusten nyky- tettäisiin jälkipolvilta.
29218: aikaistamisesta. Varsinkin pääkaupunkiseuduUa Valtionrautatiet voisi säästää tämän keskei~
29219: on jo useita vanhoja asema·rakennuksia purettu sellä paikalla olevan . vanhan· rautatieasemalil-
29220: ja uudet nykyaikaiset palvelutilat ovat käytössä. kennuksen museokäyttöön. KustannukSet eivät
29221: Vanhoihin rautatieasemarakennuksiin liittyy tule kohoamaan korkeiksi. Kysymys on enem-
29222: kuitenkin paljon rautatielaitoksen alkuajan his- mänkin rautatielaitokSen historian kunnioitta~
29223: toriaa sekä kulttuuri- ja tunnearvoja. Kun nyt misesta kuin huomattavasta . varojen käytöstä:
29224: viimeisetkin vanhat asemarakennukset ovat Hanke olisi sopiva myös lama'kauden lyhyt·
29225: uudistussuunnittelun kohteena, olisi välttämä- aikaisena työllisyyskohteena. , ·
29226: töntä huomata, kuinka tärkeää on säilyttää pe- Edellä olevaan vHtaten ehdotamme kunnioit-
29227: rinteistä palvelurakennustyyliä tuleville suku- tavasti,
29228: polville. ·
29229: Eräs säilytettävä kohde olisi Espoon vanha että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29230: asemarakennus. Espoon keskustan kaava on 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
29231: hyväksytty ja neuvottelut valtionrautateiden se- 31.90.74 200 000 markan määrärahan
29232: kä Espoon kaupungin kesken ovat käynnissä tu- käytettäväksi Espoon vanhan rautatie~
29233: levan Espoon rautatieaseman suunnittelusta ja asemarakennuksen suojelutoimiin.
29234: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
29235:
29236: Kaisa·· Raatikainen Pertti Paasio Sven-Erik Järvinen
29237: Kaarina Suonio Peter Muurman Veikko Pajunen
29238: 766 1978 vp.
29239:
29240: Raha-asia-aloite n:o 730.
29241:
29242:
29243:
29244:
29245: Raatikainen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen äitiys-
29246: , rahan maksamiseen•
29247:
29248:
29249: E d u s k u n n a 11 e.
29250:
29251: Äitiyssuojelu ja siihen liittyvä äitiysloma vaa- tomalle lomalle siihen asti, kun lapsi täyttää
29252: tivat edelleen kehittämistä. Yhteiskunnan toi- yhden vuoden. Tällainen järjestelmä saattaa
29253: menpitein on turvattava äidin ja .lapsen luon- pienipaikkaiset ja heikossa taloudellisessa ase-
29254: nollinen läheisyys riittävan pitkäksi ajaksi. massa olevat perheet kuitenkin yhä vaikeam-
29255: Myös lapsen isälle on annettava mahdollisuus paan asemaan tulotason laskiessa.
29256: osallistualapsensa hoitoon sen jälkeen kun syn- Luomalla paikallinen 12 kuukauden vanhem-
29257: nytyksestä toipumiseen ja ··lapsen imettämiseen painlomajärjestelmä sekä turvaamalla tämän jäl-
29258: tarpeellinen aika äidiltä on kulunut. Äitiyslo- keen työhönpaluu vanhana työntekijänä paran-
29259: maa tulee jatkaa vanhempainlomalla, jolloin nettaisiin · ratkaisevasti lapsiperheiden asemaa
29260: lapsen äiti tai isä voi jäädä kotiin hoitamaan yhteiskunnassamme ja samalla edistettäisiin syn-
29261: lastaan, kunnes lapsi täyttää yhden vuoden. tyvyyden nousua.
29262: Äitiysloman jatkamista vanhempainlomana Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
29263: puoltaa myös se, että lapsen hoitoloma ei saa nioittavasti,
29264: muodostua työelämässä eriarvoisuuteen johta-
29265: vaksi tekijäksi naiselle. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29266: Monet seikat puoltavat äitiysloman pidentä- 1979 tulo- ja menoarvioon 12 000 000
29267: mistä vanhempainlomalla 12 kuukauteen asti. markkaa ylimääräisen äitiysrahan mak-
29268: Nykyisin on mahdollista eräissä tapauksissa samiseksi äitiysloman pidentämiseksi 12
29269: työehtosopimuksissa sopia varsinaisen lakisää- kuukautta kestäväksi vanhempainlomak-
29270: teisen äitiysloman päätyttyä jäämisestä palkat- si.
29271: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
29272:
29273: Kaisa Raatikainen Pertti Paasio Tellervo Koivisto
29274: Sakari Knuuttila Sven-Erik Järvinen Veikko Pajunen
29275: Kaarina Suonio Lyyli Aalto Olli Helminen
29276: Seppo Tikka
29277: 1978 vp. 767
29278:
29279: Raha-asia-aloite n:o 731.
29280:
29281:
29282:
29283:
29284: Rajala: Määrärahan osoittamisesta rehuviljavaraston rakentami-
29285: ···· seksi Parkanoon ..
29286:
29287:
29288: Ed u s kun n a 11e.
29289:
29290: ' Riittävien · rehuviljan varmuusvarastojen karja- että sikataloutta. Rehuviljavataston ·ra-
29291: puuttuminen viime vuosina on koskenut kipe- kentaminen tälle alueelle olisi aloitettava.
29292: ästi niin yksityiseen viljelijään -kuin kansanta- Parkano:n risteysasema on sopiva ·viljavaraston
29293: louteemmekin. Hyvinä vuosina on viety hal- paikaksi. Sieltä löytyy myös· tähän tarkoituk-
29294: valla ja huonoina vuosina tuotu kalliilla hin- seen soveltuva maa-alue.
29295: nalla takaisin. Tämä ei ole kunniaksi talou- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
29296: temme. hoidolle. Huonoimmassa asemassa ovat tavasti,
29297: olleet ne pienviljelijät, jotka heikoimmissa
29298: luonnonolosuhteissa lypsykarjataloutta harjoit- että Eduskunta ottaisi valtion .vuoden
29299: tavat. 1979 tulo- ja menoarvioon 3 milj. mar-
29300: Pohjois-Satakunta on tyypillistä rehuviljan kan määrärahan rehuviljavaraston raken-
29301: viljelyaluetta, missä harjoitetaan sekä lypsy- tamiseksi Parkanoon.
29302: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
29303:
29304: Pentti Rajala
29305: 768 1978 vp.
29306:
29307: Raha-asia-aloite n:o 732.
29308:
29309:
29310:
29311:
29312: Rajala: Mäiirärahan osoittamisesta Noormarkun-Lassilan maan-
29313: tien uudelleen r~tk~nta1lliseksi.
29314:
29315:
29316: Ed us kun na 11 e.
29317: Noormarkun-Lassilan · maantie · on heikko- metriä.· Tien rakentaminen on ollut jo monia
29318: kuntoinen soratie, jonka uudelleen rakentami- vuosia suunnitteilla.
29319: nen olisi aloitettava viipymättä. Routavauriot Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
29320: kestävät tiellä keväisin pitkään. Se on myös tavasti,
29321: erittäin mutkainen ja ahteinen ja näin liiken- että Ed~~kunta ottaisi valtion vuoden
29322: teelle vaarallinen. Tien heikon kunnon vuoksi 1979 tulo- ja menoarvioon 2 milj.
29323: liikenne · Lavian suuntaan · kiertää . Pomarkun markan määrärahan Noormarkun-Las-
29324: kautta, jolloin matka pitenee lähes 20 kilo- silan maantien uudelleen rakentamiseksi.
29325: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
29326:
29327: Pentti Rajala
29328: 1978. -vp. 769
29329:
29330: Raha-asia-aloite n:o 733.
29331:
29332:
29333:
29334:
29335: Rajala: Määrärahan osoittamise$ta maantien rakentamiseksi Lu-
29336: halahdesta Viljakkalaan.
29337:
29338:
29339: E d u s k u n n a 11 e.
29340:
29341: Heittolan-Viljakkalan maantie on valtatie tiekuljetusvälinein on mahdotonta. Tieosan ra-
29342: 3:lta rakennettu Luhalahteen asti. Loppuosa, kentaminen lyhentäisi matkaa useita kymmeniä
29343: noin 9 kilometriä, on rakentamatta välillä Lu· kilometrejä. Luhalahteen on perustettu myös
29344: halaht:i-Viljakkala. Rakentamaton osuus, jolla uutta, merkittävää teollisuutta, josta yhteydet
29345: sijaitsee myös Ingulan silta, on erittäin mutkai· Tampereen suuntaan ovat heikot.
29346: nen, jyrkkäahteinen ja liikenteelle vaarallinen. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit·
29347: Rakentaminen parantaisi huomattavasti monien tavasti,
29348: tien vaikutuspiiriin kuuluvien kylien kulkuyh· että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29349: teyksiä Tampereen suuntaan. Alueella sijaitsee 1979 tulo- ;a menoarvioon 1,.5 mil;.
29350: huomattavia metsävaroja, joiden kuljetus esim. markatt. määrärahan maantien rakenta.
29351: Kyröskosken Kyrön tehtaille nykyaikaillin maan- miseksi Luhalahdesta Viliakkalaan.
29352: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
29353:
29354: Pentti Rajala
29355:
29356:
29357:
29358:
29359: 97 0878005881
29360: 770 1978 vp.
29361:
29362: Raha-asia-aloite n:o 734.
29363:
29364:
29365:
29366:
29367: . Rantala· ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Varkauden
29368: läntisen sisääntulotien 1 vaiheen rakentamiseksi välillä Käpy-
29369: kangas-Pirtinvirta.
29370:
29371:
29372: E d u s k u n n a 11 e.
29373:
29374: Liikenneministeriö on päätöksellään n:o vuodelle ulottuvan työohjelman jakautumisen
29375: 234/41/78 17.2.1978 vahvistanut suunnitel- kannalta riittävän suuri. Ensi vuoden tulo- ja
29376: man Varkauden läntisen sisääntulotien raken- menoarvioon olisikin otettava ko. tiehankkeen
29377: tamiseksi osana kantatietä n:o 70. Tie- ja vesi- toteuttamiseksi 4,5 milj. markkaa eli 1,5 milj.
29378: rakennushallitus on päätöksellään 28. 8. 1978 markkaa enemmän kuin hallitus on esittänyt.
29379: päättänyt ryhtyä toimenpiteisiin suunnitelman Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29380: mukaisesti: Hanke ·sisältyy Kuopion piirin syk- nioittavasti,
29381: syn 1978 lisätyöohjelmaan ja on tarkoitus
29382: aloittaa marraskuussa 1978. Valtion tulo- ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29383: menoarviOehdotuksessa on esitetty rahoitusta 1979 tulo- ja menoarvioon 4,5 miljoo-
29384: 3 miljoonaa markkaa. Vaikka otetaankin huo- naa markkaa kantatien n:o 70 raken-
29385: mioon kaupungin maksuosuus, ei rahoitusmää- tamiseen Varkaudessa välillä Käpykan-
29386: rä ole työllisyyden kannalta eikä noin kolmelle gas-Pirtinvirta.
29387: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
29388:
29389: Jorma Rantala Osmo Vepsäläinen
29390: 1978 vp. 771
29391:
29392: Raha-asia-aloite n:o 735.
29393:
29394:
29395:
29396:
29397: Rantala ym.: Määrärahan osoittamisesta vierasvenelaitureiden
29398: rakentamiseksi Varkauteen Taipaleen syväväyläsulun lähei-
29399: syyteen.
29400:
29401:
29402: E d u s k u n n a II e.
29403:
29404: Varkauden kaupunki muodostaa Itä-Suomes- kanavan ja sulun välittömään tuntumaan. Asias-
29405: sa keskeisen liikenteellisen solmukohdan. Tär- ta on myös pidetty neuvottelu tie- ja vesiraken-
29406: keimpinä liikennetekijöinä ovat valtatie n:o 5, nushallituksen vesitieosaston kanssa. Laitur:t
29407: kantatie n:o 70 eli ns. Järvi-Suomen tie, Var- muodostavat sopivia työllisyyskohteita.
29408: kauden lentoasema ja rautatie sekä Saimaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29409: syvä väylä. nioittavasti,
29410: Matkailuelinkeinon kannalta on vä~ttämätön
29411: tä saada syväväylän niveltämiseksi muihin lii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29412: kennemuotoihin tulevia matkailualuksia ja ve- 1979 tulo- ja menoarvioon 200 000
29413: neitä varten laiturit. Tällaisille laitureille on markkaa Varkauteen Taipaleen syvä-
29414: Varkauden kaupungin ja TVL:n Kuopion piirin väyläsulun läheisyyteen suunniteltujen
29415: yhteistyönä laadittu suunnitelmat Taipaleen vierasvenelaitureiden rakentamiseksi.
29416: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
29417:
29418: Jorma Rantala Osmo Vepsäläinen
29419: 772 1978 vp.
29420:
29421: Raha-asia-aloite n:o 736.
29422:
29423:
29424:
29425:
29426: Rantala yro.: Määrärahan osoittamisesta Varkauden lentoaseman
29427: siirtämiseksi valtion haltuun.
29428:
29429:
29430: E d u s k u n n a 11 e.
29431:
29432: Varkauden lentoasemalla on Finnair harjoit- miseksi syksyllä 1979 korvaamaan nykyisen
29433: tanut säännöllistä reittiliikennettä vuoden 197 4 Convair-liikenteen.
29434: huhtikuusta alkaen. Lentoaseman rakennutta· Kustannusvastuusta pääosa on ollut Varkau-
29435: mis· ja käyttötehtäviä hoitaa Joroisten lento- den kaupungilla, eikä tällaisen menettelyn jat-
29436: kentän kannatusyhdistys, jonka päärahoittajana kamista voida pitää kohtuullisena verrattuna
29437: on Varkauden kaupunki sekä osarahoittajana maamme useimpien kaupunkien lentoliikenteen
29438: Joroisten kunta. Valtio antaa avustusta ilmailu- hoitamiseen.
29439: hallituksen kautta sekä käyttö- että investointi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29440: kustannuksiin vuosittain erikseen tehtävien pää- nioittavasti,
29441: töksien mukaan.
29442: Kenttäalueen maapohja kuuluu valtiolle ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29443: on ill:nailuhallituksen hallinnassa. Kentällä ovat 1979 tulo- ja menoarvioon 1 milioonatt
29444: parhaillaan menossa rakennustyöt sekä muut markan määrärahan Varkauden ·lentoase-
29445: tarpeelliset järjestelyt suihkuliikenteen aloitta- man siirtämiseksi valtion kentäksi.
29446: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
29447:
29448: Jorma Rantala Osmo Vepsäläinen
29449: 1978 vp. 773
29450:
29451: Raha-asia-aloite n:o 737.
29452:
29453:
29454: Rantala ym.: Määrärahan osoittamisesta Lentotekniikan Kilta
29455: r.y:lle Kuoreveden Halliin perostettavaa alueellista ilmailu-
29456: näyttelyä varten.
29457:
29458:
29459: E d u s k u n n a 11 e.
29460:
29461: Monista yrityksistä huolimatta Suomessa ei Näytteille asetetaan paitsi killan entisöimä
29462: ole toistaiseksi kyetty rakentamaan valtion ra- Gloster Gauntlet -lentokone - johon on tehty
29463: hoituksen turvin valtakunnallista ilmailumuseo- jo harrasteena n. 2 900 miestyötuntia - myös
29464: ta. Hankkeen johdosta on työryhmän tekemänä mm. suomalaisvalmisteisia kone:ta. Muista
29465: muistio, jossa esitetään, että aikanaan Suomeen näyttelyssä pysyvästi olevista kohteista mainit-
29466: rakennettaisiin valtakunnallinen ilmailumuseo takoon n. 800 kortistaitua esinettä, yli 5 000
29467: ja että sen kustannusarvio olisi noin 7 miljoo- valokuvaa, laaja ilmavoimien pukukokoelma
29468: naa markkaa. sekä lentokone- ja lentoalan kirjallisuuskokoel-
29469: Kun monista yrityksistä huolimatta hanketta ma.
29470: ei toistaiseksi ole voitu käynnistää, mutta maas- Jotta yhdistys voisi suorittaa arvokasta teh-
29471: sa on samanaikaisesti useita entistettyjä lento- täväänsä, olisi välttämätöntä, että valtio näkisi
29472: koneita, jotka välttämättä kaipaisivat jonkin- asian myös museoviraston näkökulmasta myön-
29473: laista suojakatosta sijoituspaikakseen, olisi näitä teisenä, yhtenä välietappina valtakunnallista
29474: kulttuurihistoriallisesti arvokkaita esineitä voi- ilmailumuseota rakennettaessa ja siksi myös
29475: tava suojella myös niinä vuosina, jolloin ilmailu- taloudellisesti myötävaikuttaisi hankkeen onnis-
29476: museota odotellaan, ja jotta vanhat koneet tumiseen. Viidenkymmenentuhannen m::1rkan
29477: eivät häviäisi pois olemasta, olisi niiden hyväksi suuruinen valtion avustus vuonna 1979 Lento-
29478: tehtävä jotain. tekniikan Kilta r.y:lle Kuoreveden Halliin jär-
29479: Kuoreveden Hallissa on talkoovoimin aloi- jestettävää pysyvää Hallinportti-nimistä ilmailu-
29480: tettu sellainen alueellisen pienen ilmailumuseon näyttelyä varten olisi ratkaiseva askel kohti
29481: kokoaminen, jonka avulla on mahdollista tal- valoisampaa tulevaisuutta ilmailumuseohank-
29482: lentaa kaikkein arvokkaimmat osat ilmailumme keessa, joka tänä päivänä näyttää jääneen kauas
29483: historiaa ja kaiken lisäksi sellaisen henkilöstön tuleviin vuosiin.
29484: ja ihmisten toimesta, jotka ovat aikanaan ol- Jotta entisaikojen lentokoneet voitaisiin tal-
29485: leet mukana elämässä niitä aikoja, jolloin nyt tioida tuleville sukupolville ja jotta ilmailumme
29486: museoinnin alaisena olevat esineet olivat käy- historiaa tekemässä olleitten vielä elossa ole-
29487: tössä. Lentotekniikan Kilta r.y. on suorittanut vien asiaan innostuneiden henkilöiden taikoo-
29488: vuodesta 1967 alkaen ilmailuperinteiden tal- henkisyys voitaisiin käyttää hyväksi, olisi Hal-
29489: tioimista nauhoitushaastatteluin sekä aineistoa linportti-ilmailunäyttelyn tukeminen valtakun-
29490: keräten ja taltioiden. "Hallinportti"-niminen nallisesti ja kulttuurihistoriallisesti tärkeää.
29491: näyttely avattiin Kuoreveden Hallissa 1971. Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme kun-
29492: Lisäksi kilta on osallistunut mm. moniin mes- nioittaen,
29493: suihin ja näyttelyihin omalla osastolla.
29494: Kilta sai 1977 puolustusministeriöitä hyvältä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29495: paikalta Hallista tontin, jolla on pienehkö ra- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
29496: kennus, käytettäväksi Hallinportti-ilmailunäyt- 31.99.61 50 000 markan määrärahan
29497: telyn tarpeisiin. Tälle kilta on pystyttänyt teräs- avustuksena Lentotekniikan Kilta r.y:lle
29498: kaarihallin 6-7 lentokoneen näytteille aset- Kuoreveden Halliin perustettavaa Hal-
29499: tamiseksi ja entisöimispaikaksi sekä toisen ke- linportti-nimistä pysyvää alueellista il-
29500: vytrakenteisen näyttelytilan. Kaikkiaan on mailunäyttelyä varten.
29501: lattiapinta-alaa 756 m2 ja tilavuutta 3 230 m3 •
29502: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
29503:
29504: Jorma Rantala Juhani Sipiläinen Matti Hokkanen
29505: 774 1978 vp.
29506:
29507: Raha-asia-aloite n:o 738.
29508:
29509:
29510:
29511:
29512: Raudaskoski ym.: Korotettujen määrärahojen osoittamisesta
29513: avustuksina ja lainoina maankuivatustöihin.
29514:
29515:
29516: Ed u s kun n a 11 e.
29517:
29518: Maankuivatustöiden suorittamiseen myönnet- kavaksi tuhoiskuksi tuotannollisen toiminnan
29519: tävien avustusten ja lainojen markkamäärä on kehityksessä.
29520: viimeisten kymmenen vuoden aikana supistu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29521: nut yhteen kymmenesosaan viime vuosikym- nioittaen,
29522: menen · lopulla olleeseen . tasoon verrattuna.
29523: Tämä on käytännössä halvaannuttanut maan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29524: kuivatustyöt Pohjois-Suomessa. Kuivatustöiden 1979 tulo- ia menoarvioon momenteille
29525: romahtaminen on lisännyt myös suuresti työt- 30.32.40 ia 30.32.83 lisäyksenä
29526: tömyyttä kehitysalueilla ja pysähdyttänyt tUo- 2 000 000 markkaa maankuivatustöiden
29527: tannollisen toiminnan kehityksen maa- ja met- avustuksiin ia lainoihin siten, että kum-
29528: sätalouden alalla. Erityisesti Pohjois-Suomen mallekin momentille osoitettaisiin li-
29529: suurilla haja-asutusalueilla kyseisten määräraho- säyksestä 1 000 000 markkaa.
29530: jen lähes täydellinen loppuminen koituu va-
29531: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
29532:
29533: Väinö Raudaskoski Marjatta Väänänen
29534: Mauno Manninen Hannu Tenhiälä
29535: 1978 vp. 775
29536:
29537: Raha-asia-aloite n:o 739.
29538:
29539:
29540:
29541:
29542: Raudaskoski ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta siirtona
29543: · maatilatalouden kehittämisrahastoon.
29544:
29545:
29546: E d u s k u n n a 11 e.
29547:
29548: Rakennusalan työttömyyden torjumiseksi taloudesta · lähimmän viiden vuoden kulues.>a
29549: maaseudulla olisi entistä enemmän käytettävä jäljelle jää valtava määrä nykyaikaistettavaa
29550: hyväksi maatalouden tarjoamia rakennusmah- tuotantorakennuspainetta. Tätä välttämätöntä
29551: dollisuuksia. Tämä ei kuitenkaan riittävässä rakennustarvetta purkamalla voitaisiin torjua
29552: määrin onnistu ilman maatalouden pääomahuol- sekä rakennusalan työttömyyttä että turvata
29553: lon parempaa .turvaamista. Kun maatalouden nuorten viljelijäin ammattiin jäämisen mahdol-
29554: tuotantorakennuksista esim. navetoista on vain lisuus.
29555: noin 40 % lainsäädännönkin vaatimuksia vas- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
29556: taavalla käyttökelpoisella tasolla, olisi tätä ti- taen,
29557: lannetta käytettävä hyväksi rakennusalan työt- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29558: tömyyden torjumiseksi maaseudulla. Tämä olisi 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
29559: välttämätöntä myös maatilojen elinkelpoisuuden 30.32.60 lisäyksenä 55 000 000 mark-
29560: parantamista silmällä pitäen. Korkean ikära- kaa siirtona maatilatalouden kehittämis-
29561: kenteen luonnollisen poistumisen myötä maa- rahastoon.
29562: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
29563:
29564: Väinö Raudaskoski Veikko Hanhirova
29565: Alvar Saukko Mauno Manninen
29566: Heimo Linna
29567: 776 1978 vp.
29568:
29569: Raha-asia-aloite n:o 740.
29570:
29571:
29572:
29573:
29574: Raudaskoski ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maata-
29575: louden tuotannonmuutoskorvauksiin.
29576:
29577:
29578: E d u s k u n n a 11 e.
29579:
29580: Maataloustulolakia koskeneiden neuvottelu· kaan tuotannonmuutoskorvauksesta vähenne-
29581: jen yhteydessä asetettiin tuotannonmuutossopi- tään vielä aivan ajattelemattomasti pieni
29582: musten pinta-alatavoitteeksi vuonna 1979 MYEL.eläkekin pois, niin on selvää, ettei mai·
29583: 30 000 hehtaaria. Hallitus on esittänyt tätä nittu tuotannonmuutossopimustoiminta voi ke·
29584: tarkoitusta varten varoja vain 15 milj. mark- hittyä hallituksen toivomalla tavalla.
29585: kaa. Esitetyllä rahamäärällä asetettu tavoite ei Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29586: tule toteutumaan. Tämä johtuu siitä, että tuo- nioittaen,
29587: tannonmuutosta ajattelevat viljelijät ovat tun-
29588: netuista syistä sikäli heikon eläketurvan pii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29589: rissä, että murtuneella terveydelläkin harjoi- 1979 tulo- ia menoarvioon momentille
29590: tettu entinen tUotantosuunta antaa paremman 30.33.42 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
29591: toimeentuloturvan kuin vähäinen tuotannon- maatalouden tuotannonmuutoskorvauk-
29592: muutoskorvaus. Kun nykyisten säännösten mu- siin.
29593: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
29594:
29595: Väinö Raudaskoski Marjatta Väänänen
29596: Mauno Manninen Hannu Tenhiälä
29597: 1978 vp. 777
29598:
29599: Raha-asia-aloite n:o 741.
29600:
29601:
29602:
29603:
29604: Raudaskoski ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ansiok-
29605: kaasta malminetsintätoiminnasta myönnettäviä tunnustuspalk-
29606: kioita varten.
29607:
29608:
29609: E d u s k u n n a 11 e.
29610:
29611: Maamme useiden kaivosten tunnettujen mal- den löytämiseksi, tämä toiminta on uskomatto-
29612: mivarojen arvioidaan loppuvan 1990-luvun al- man halpaa palkattuun tekniseen tutkimustoi-
29613: kuun mennessä. Tästä syystä erilaista malmi- mintaan verrattuna.
29614: tutkimustoimintaa olisi kaikin tavoin tehostet- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
29615: tava. Niin sanotulla kansannäytetoiminnalla on taen,
29616: aina ollut hyvin keskeinen merkitys maamme että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29617: malmivarojen tunnetuksi tekemisessä. Jopa mo- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
29618: net tunnetut kaivostoiminnat ovat saaneet al- 32 ..50.41 lisäyksenä 60 000 markkaa
29619: kunsakin yksinomaan kansannäytetoiminnan tu- ansiokkaasta malminetsintätoiminnasta
29620: loksena. Sen lisäksi, että kansa asuu kaikkialla myönnettäviä tunnustuspalkkioita var-
29621: ja on aina valmis pitämään silmällä omissa toi- ten.
29622: missaan kaikkea mielenkiintoista malminäyttei-
29623: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
29624:
29625: Väinö Raudaskoski Veikko Hanhirova Mauno Manninen
29626: Alvar Saukko Heimo Linna
29627:
29628:
29629:
29630:
29631: 9S 0878005881
29632: 778 1978 vp.
29633:
29634: Raha-asia-aloite n:o 742.
29635:
29636:
29637:
29638:
29639: Raudaskoski ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maata-
29640: lousyrittäjien sijaisaputoiminnan kustannuksia varten.
29641:
29642:
29643: Ed u s kun n a 11 e.
29644:
29645: Maatalousyrittäjien vuosilomajärjestelmään lisäksi maatalousyrittäjien ikärakenne on kovin
29646: liittyvän sijaisaputoiminnan kustannuksiin käy- korkea, varojen vähentymisestä joutuvat epä-
29647: tettiin hinnoitteluvuonna 1976/1977 17,5 milj. inhimillisesti kärsimään eniten juuri ne kansa-
29648: markkaa. Vuoden 1979 tulo- ja menoarviossa laiset, joiden sosiaaliturva on kaikkein heikoin
29649: on kuitenkin mainittuun tarkoitukseen varattu ja terveydentila epävakaisin.
29650: varoja vain 14 milj. markkaa. Vähennys on Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
29651: siis 3 milj. markkaa. Kahden vuoden aikana taen,
29652: ovat kustannukset voimakkaasti nousseet, josta
29653: syystä mainittu sijaisaputoiminta tulee voimak- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29654: kaasti kärsimään, ellei määrärahaa palauteta 1979 tulo- ja menoarvioon momentille.
29655: ennalleen. On myös syytä .eduskunnalle huo- 33.57.41 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
29656: mauttaa, että maatalousyrittäjäin sijaisaputoi- maatalousyrittäjien vuosilomajärjestel~
29657: minta on hädänarvoiseen kodinhoitoapuun ver- mään liittyvän sijaisaputoiminnan kus,
29658: rattavaa toimintaa eikä lomatoimintaa. Kun tannuksia varten.
29659: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
29660:
29661: Väinö Raudaskoski Veikko Hanhirova
29662: Alvar Saukko Mauno Manninen
29663: Heimo Linna
29664: 1978 vp. 779
29665:
29666: Raha-asia-aloite n:o 743.
29667:
29668:
29669:
29670:
29671: Raudaskoski ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta pienyrit-
29672: täjien vuosilomajärjestelmän kustannuksia varten.
29673:
29674:
29675: Ed u s k u 11 11 a II e .
29676:
29677: . Pienyrittäjien vuosilomakorvauksiin loma- vuositulon alarajaakio ilmeisesti joudutaan nos-
29678: vuonna 1977/1978 oli käytettävissä varoja 6,7 tamaan yleistä ansiotason kehitystä vastaavasti,
29679: milj. mk. Tällä rahalla voitiin järjestää 6 päivän on todennäköistä, että lomavuonna 1979/
29680: loma noin 15 000 pienyrittäjälle. Vuositulojensa 1980 edelleen jää noin toinen puoli pienyrit-
29681: perusteella lomaan oikeutettuja on ollut kui- täjistä ilman vuosilomaa.
29682: tenkin noin 30 000. Näin ollen puolet lain Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29683: mukaiseen lomaan oikeutetuista pienyrittäjistä nioittaen,
29684: jäi osattomaksi lain tarkoittamasta vuosilomas-
29685: ta. Vuoden 1979 talousarviossa on tarkoituk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29686: seen varattu 7,7 milj. mk. Tapahtunut kustan- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
29687: nusten kasvu nielee kuitenkin suurimman osan 33.57.42 lisäyksenä 2 300 000 markkaa
29688: budjettiin otetusta 1 milj. markan lisäyksestä. pienyrittäjien vuosilomajärjestelmän kus-
29689: Kun vielä . vuosilomakorvaukseen oikeuttava11 tannuksia varten.
29690: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
29691:
29692: Väinö Raudaskoski Veikko Hanhirova
29693: Alvar Saukko ~auno ~anninen
29694: Heimo Linna
29695: 780 1978 vp.
29696:
29697: Raha-asia-aloite n:o 744.
29698:
29699:
29700:
29701:
29702: Rekonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Mänttään suunnitellun
29703: vanhustentalon rakennustöiden avustamiseksi.
29704:
29705:
29706: Ed u s kun n a 11 e.
29707:
29708: Mäntän kaupungin Isoniemen vanhainkoti toteuttaa jo lähitulevaisuudessa, siihen tarvit-
29709: toimii lähes viisikymmentä vuotta sitten raken- taisiin myös valtion tukea. Mäntän veroäyri-
29710: netuissa tiloissa. Tästä johtuen ei suinkaan ole määrän kasvu on hidastunut ja kaupungin ta-
29711: ihmettelemistä, että tuolloin rakennettu talo loudelliset mahdollisuudet ilman luottojen ja
29712: on erittäin epäkäytännöllinen eikä vastaa niitä valtionavustuksen saantia kyseisen vanhainko-
29713: vaatimuksia, joita vanhusten huoliolle tänä päi- din-palvelutalon rakentamiseksi ovat rajoitetut.
29714: vänä tulee asettaa. Huoneet ovat pieniä, käy- Vanhusten huollon saattaminen ajan tasalle on
29715: tävät ovat kapeita ja yleistilat vanhainkodin kuitenkin mitä kiiteellisin. Myös Mäntän työl-
29716: tarpeita varten erittäin puutteelliset. Rakennus lisyystilanne on erittäin heikko työttömien mää-
29717: on uudistamisen tarpeessa. Lisäksi on todet- rän kasvaessa.
29718: tava, että vanhainkoti on aivan liian ahdas ja Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
29719: etenkin sairasosastolle on jatkuvasti kova paine.
29720: Mäntässä on asetettu toimikunta ·kartoitta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29721: maan vanhustenhuollon kokonaistilannetta. Toi- 1979 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
29722: mikunnassa on noussut esille vanhainkotipalve- markan määrärahan käytettäväksi Mänt-
29723: lukeskus-tyyppisen vanhainkodin rakentaminen. tään suunnitellun vanhainkoti-palvelu-
29724: Kaupungin sosiaalilautakunta on kiirehtinyt keskus-tyyppisen vanhustentalon raken-
29725: hankkeen toteuttamista. Jotta hanke voitaisiin nustöiden avustamiseksi.
29726: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
29727:
29728: Heimo Rekonen Marjatta Mattsson
29729: 1978 vp. 781
29730:
29731: Raha-asia-aloite n:o 745.
29732:
29733:
29734:
29735:
29736: Rekonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kangasalan kunnan
29737: Liuksialan ja Vatialan peruskoulujen ala-asteiden laajennustöi-
29738: hin.
29739:
29740:
29741: Ed u s k u n n a 11 e.
29742:
29743: Perwkoulun ala-asteen opetustilojen puute se, että uusia luokkahuoneita tarvitaan vähin-
29744: on Kangasalan kunnan Liuksialan ja Vatialan tään 6, jotka on tarkoitus saneerata opettaja-
29745: kouluissa erittäin suuri. Molempien koulujen asuntolasta. Myös rakennustyöläisiä on kun-
29746: oppilasmäärät ovat lisääntyneet siinä määrin, nassa työttömänä huomattava määrä, joten
29747: että uusien opetustilojen saaminen on aivan mainittujen koulujen saneeraus- ja laajennus-
29748: välttämätöntä. töiden suorittaminen kiireellisesti on tästäkin
29749: Liuksialan ala-asteen käsityötilat sijaitsevat syystä tarpeen sanelema.
29750: kellarikerroksessa ja ovat suorastaan ala-arvoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
29751: sessa ja käyttökelvottomassa kunnossa. Myös
29752: oppilasmäärä on kasvanut siinä määrin, että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29753: uusia luokkahuoneita tarvitaan, jotta vältyttäi- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
29754: siin vuoroluvulta, mihin ilman lisätilojen saa- 29.46.34 lisäyksenä 600 000 markkaa
29755: mista ollaan ajautumassa. käytettäväksi Kangasalan kunnan Liuk-
29756: Vatialan ala·asteen tilat ovat vieläkin ah- sialan ja V atialan peruskoulujen ala-
29757: taammat ja puutteellisemmat, mitä osoittaa mm. asteiden saneeraus- ja laajennustöihin.
29758: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
29759:
29760: Heimo Rekonen Ulla-Leena Alppi
29761: 782 1978 vp.
29762:
29763: Raha-asia-aloite n:o 746.
29764:
29765:
29766:
29767:
29768: Rekonen: Määrärahan osoittamisesta Nokian ammattikoulun ra-
29769: kentamista varten.
29770:
29771:
29772: Ed u s kun n a 11 e.
29773:
29774: Nokia on voimakkaasti kehittyvä ja laajeneva Nokialla on tällä hetkellä lähes 1 100 työ-
29775: kaupunki. Tästä seuraa, että erilaisten yhteis- töntä, joista yli 100 rakennustyöläisiä. Am-
29776: kunnallisten palvelujen tarve kasvaa nopeasti. mattikoulun rakennustöiden alulle saattaminen
29777: Nokian kaupunki on kehittänyt viime vuosina vielä kuluvan syksyn aikana on myös työlli-
29778: mm. terveydenhoitopalveluja. Parhaillaan on ra- syyden kannalta välttämätön. Nokian kaupun-
29779: kenteilla terveyskeskus, joka valmistuu kesällä. gissa ei ole näköpiirissä muita suurempia raken-
29780: Nyt on vuorossa ammattikoulun rakentami- nuskohteita kuin suunnitteilla oleva ammatti-
29781: nen, jota koskevat suunnitelmat on hyväksytty koulu.
29782: kaupungin toimesta, ja suunnitelmien vahvistus- Nokian kaupungin rahoitustilanne on ky-
29783: vaihe on parhaillaan menossa. seessä olevan ammattikoulun töiden rahoittami-
29784: Tarve uuden n. 250-paikkaisen ammattikou- seksi varsin heikko. Äyrimäärän kasvu on hi-
29785: lun rakentamiseksi Nokialle on suorastaan huu- dastunut ja lainansaantimahdollisuudet ovat ne-
29786: tava. Nykyinen ammattikoulu toimii erittäin kin varsin rajoitetut. Tämän vuoksi valtiovallan
29787: ahtaissa ja epäkäytännöllisissä tiloissa, sosiaali- toimenpiteet luottojen saamiseksi ja valtion
29788: tilojen puuttuessa lähes kokonaan. Uuden am- avustusten lisäämiseksi ovat välttämättömiä.
29789: mattikoulun rakentaminen on ollut suunnitel- Edellä olevan perusteella ehdotan,
29790: missa lähes kaksikymmentä vuotta, joten kou-
29791: lun rakentamiseen on välttämätön tarve olemas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29792: sa. Kouluun on muiden varsinaisten opetustilo- 1979 tulo- ja menoarvioon 6 miljoonan
29793: jen ohella tarkoitus rakentaa myös kansainväli- markan määrärahan Nokian ammatti-
29794: set mitat täyttävä palloiluhalli, joka valmistut- koulun rakentamista varten.
29795: tuaan palvelisi laajasti myös nuorison urheilu-
29796: ja muita vapaa-ajan tarpeita.
29797: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
29798:
29799: Heimo Rekonen
29800: 1978 vp. 783
29801:
29802: Raha-asia-aloite n:o 747.
29803:
29804:
29805:
29806:
29807: Rekonen: Määrärahan osoittamisesta Mäntän vanhan virastotalon
29808: kunnostamiseksi nuorten järjestöjä varten.
29809:
29810:
29811: Eduskunnalle.
29812:
29813: Mäntässä on puute nuorison toimitiloista. työttömyyden seurauksena hidastunut, joten
29814: Nuorisolautakunta on saanut alustavan lupauk- valtionavun saaminen mainittujen töiden suo-
29815: sen Mäntän vanhan virastotalon siirtymisestä rittamiseksi on välttämätön. Kyseisen kiinteis~
29816: nuorisotyölautakunnan käyttöön vuoden 1979 tön kunnostustyöt antaisivat myös työtä työt-
29817: lopulla. Vanha virastotalo on tilava ja se sopii tömille, joten töiden käyntiinsaattaminen on
29818: hyvin nuorten ja heidän järjestöjensä käyttöön. tästäkin syystä perusteltua.
29819: Vanha virastotalo, joka vapautuu uuden val- Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
29820: mistuttua, on kuitenkin erittäin huonossa
29821: ja ala-arvoisessa kunnossa. Rakennus vaatii että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
29822: saneeraustöitä, jotta se voisi palvella nuorten den 1979 tulo- ja menoarvioon 300 000
29823: tarpeita. Mäntän kaupungin taloudellinen ti- markkaa käytettäväksi Mäntän vanhan
29824: lanne on kuitenkin varsin heikko, sillä vero- virastotalon kunnostamiseksi nuorten ja
29825: äyrimäärän kasvu on taloudellisen laman ja heidän järjestöjensä käyttöön.
29826: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
29827:
29828: Heimo Rekonen
29829: 784 1978 vp.
29830:
29831: Raha-asia-aloite n:o 748.
29832:
29833:
29834:
29835:
29836: Rekonen: Määrärahan osoittamisesta Tampereelle pystytettävän
29837: punakaartilaisen muistomerkin suunnittelua varten.
29838:
29839:
29840: Ed u s kun n a 11 e.
29841:
29842: Vuonna 1918 Suomen työväenluokka ja maa· rohkeutta ja alttiutta puolustaessaan oikeaksi
29843: seudun sorretut joutuivat käymään taistelun toteamaansa aatetta.
29844: puolustaessaan oikeuttaan ja vapauttaan. Tällä Nyt on luokkasodasta kulunut jo enemmän
29845: luokkasotana tunnetulla taistelulla oli suuri kuin 60 vuotta. On perusteltua, että työväen-
29846: merkitys koko maan tulevaisuuden kannalta, luokan ja torppareiden muodostamalle punai-
29847: koska työväenluokan taistelu muun muassa esti selle kaartille pystytetään muistomerkki Tam·
29848: niin sanotun Vaasan senaatin nimellä tunnetun pereelle, missä käytiin sodan laajin taistelu.
29849: hallitusvallan toteuttamasta olemassa olleita Tällaisen muistomerkin paikka on Pispalan
29850: suunnitelmia Suomen kohtaloiden pysyvästä harju, missä työväen joukot Tampereella vii-
29851: kytkennästä keisarillisen Saksan kohtaloihin meksi seisoivat ase kädessä asiaansa puolus·
29852: alkuvuonna 1918. taen.
29853: Luokkasodan kuluessa käytiin Tampereella Edellä olevan perusteella ehdotan,
29854: suuri taistelu, jossa työläiset ja torpparit kär-
29855: sivät tappion Saksassa koulutettujen jääkärien että Eduskunta ottaisi valtion .vuoden
29856: johtamalle Vaasan senaatin armeijalle, jota tuki 1979 tulo- ja menoarvioon 200 000
29857: Saksan sotavoima maihinnousuin Etelä-Suo- markan määrärahan Tampereelle pysty-
29858: meen ja Ahvenanmaalle. Kuten kaikkialla tettävän punakaartilaisen muistomerkin
29859: muuallakin osoittivat työväenluokan taistelijat suunnittelua ja valmistelua varten.
29860: myös Tampereella suurta henkilökohtaista
29861: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
29862:
29863: Heimo Rekonen
29864: 1978 vp. 785
29865:
29866: Raha-asia-aloite n:o 749.
29867:
29868:
29869:
29870:
29871: Rekonen ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien vesiensuojelu-
29872: toimenpiteiden avustamiseen.
29873:
29874:
29875: E d u s k u n n a 11 e.
29876:
29877: Vuonna 1976 mietintönsä jättänyt vuoden tamoiden ja suurten runkoviemäreiden inves-
29878: 1975 vesiensuojelutoimikunta esitti vesiensuo· toinnit ovat heikentyneet entisestään. Tällä
29879: jelun tavoitteiden supistamista sekä yhdyskun- hetkellä, jolloin kuntien ja valtion toimenpi-
29880: tien että teollisuuden osalta. Nämä suunnitel- teitä tarvitaan työllisyyden ylläpitämiseksi ai-
29881: mat merkitsivät vesihallituksessa laaditun ve- kaisempaa enemmän, kuntien vesiensuojeluin-
29882: siensuojeluohjelman aikataulun romuttamista ja vestointien avustamiseksi myönnettyjen määrä-
29883: ympäristömme tilan kannalta keskeisten vesien- rahojen poistaminen vaikeuttaa kuntien mah-
29884: suojelutoimenpiteiden lykkäämistä usealla vuo- dollisuuksia selvitä vesiensuojelu- ja muista
29885: della. Tämän jälkeen on valtion tulo- ja meno- työllisyyttä lisäävistä tehtävistään. Kuntien ve-
29886: arviossa vähennetty avustuksia mm. yhdyskun- siensuojeluavustusten poistaminen lisää vain
29887: tien vesiensuojelutoimenpiteisiin vuosi vuodel- painetta jätevesimaksun korottamisen suuntaan,
29888: ta. Hämmästyttävää on, että valtion tulo- ja kun pyrkimyksenä tulisi olla jätevesimaksun
29889: menoarviossa vuodelle 1979 esitetään kokonaan kannosta luopuminen asuinkiinteistöiltä.
29890: kyseisen momentin ja sille varatun määrärahan Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
29891: poistamista. Sen sijaan teollisuuden vesiensuo-
29892: jeluinvestointien korkotukeen myönnetyt mää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29893: rärahat ovat säilyneet entisen suuruisena. 19 79 tulo- ;a menoarvioon momentille
29894: Kuntien ja kuntainliittojen vesiensuojeluin- 30.19.31 12 000 000 markkaa käytettä-
29895: vestointien avustamiseen varattujen määräraho- väksi kuntien suorittamien vesiensuoie-
29896: jen poistaminen ei voi olla oikein. Taloudelli- lutoimenpiteiden avustamiseen, iotta
29897: sesta lamasta ja työttömyydestä johtuen kunnat kunnille luodaan edellytykset iätevesi-
29898: ovat joutuneet erittäin suuriin vaikeuksiin ja maksun kannosta luopumiselle asuin-
29899: niiden mahdollisuudet hoitaa jätevedenpuhdis- kiinteistöiltä.
29900: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
29901:
29902: Heimo Rekonen Ensio Laine
29903:
29904:
29905:
29906:
29907: 99 0878005881
29908: 786 1978 vp.
29909:
29910: Raha-asia-aloite n:o 750.
29911:
29912:
29913:
29914:
29915: Rekonen ym.: Määrärahan osoittamisesta 40 metsätyömiehen
29916: palkkaamiseksi Kurun kunnassa sijaitsevien valtion metsien
29917: parannus töihin.
29918:
29919:
29920: E d u s k u n n a 11 e.
29921:
29922: Kurun kunta on eräs Pirkanmaan pahimpia nykyisten lisäksi kymmenille metsätyömiehille
29923: työttömyysalueita. Työttömyys on lisääntynyt työtä ympäri vuoden.
29924: syksyn kuluessa ja uhkaa muodostua talvikau- Mainitut työt valtion metsissä olisivat tar-
29925: tena jopa aikaisempaa pahemmaksi. Tilannetta peellisia ja jopa itsensä kannattavia. Pienpuun
29926: vaikeuttaa Kurussa myös erään yrityksen toi- käyttömahdollisuudet ovat lämpötaloudessa li-
29927: minnan loppuminen, joka on lisännyt työttö- sääntyneet ja mm. hakkeen käyttö tullee lähi-
29928: myyttä entistä enemmän. Vaikean työttömyy- vuosina voimakkaasti lisääntymään, joten met-
29929: den lievittämiseksi tarvitaan kiireellisiä toimen- sien tuoton lisäämiselle ja hoidon tehostami-
29930: piteitä. selle on riittäviä perusteita olemassa.
29931: Kurussa on erittäin suuri määrä valtion met- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
29932: siä. Metsätyöt työllistävät kuitenkin aikaisem-
29933: paa vähemmän työntekijöitä, koska ne ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29934: varsin pitkälle koneellistuneet. Kuitenkin on 1979 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
29935: todettavissa, että huolimatta valtion omistuk- markan määrärahan ·käytettäväksi 40
29936: sessa olevista valtavista metsäalueista niillä el metsätyömiehen sijoittamiseksi Kurun
29937: suoriteta läheskään tarpeellisessa ja riittävässä kunnassa sijaitsevien valtion metsien
29938: määrin erilaisia harvennus- ja pienpuun talteen- kunnossapito- ja parannustöihin mm.
29939: otto-, ojitus- ja lannoitustöitä metsän tuoton pienpuun talteenoton tehostamiseksi,
29940: lisäämiseksi, mihin olisi hyvät mahdollisuudet. jotta alueen vaikeaa työttömyyttä voi-
29941: Kyseisten töiden suorittaminen riittävässä laa- daan lievittää.
29942: juudessa, mm .. pienpuun talteenotto, tarjoai~i
29943: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
29944:
29945: Heimo Rekonen Ulla-Leena Alppi
29946: 1978 vp. 787
29947:
29948: Raha-asia-aloite n:o 751.
29949:
29950:
29951:
29952:
29953: Rekonen ym.: Määrärahan osoittamisesta TVL:n Ruoveden tie-
29954: mestaripiirin tukikohdan suunnitteluun ja rakentamiseen.
29955:
29956:
29957: E d u s k u n n a II e.
29958:
29959: TVL:n Hämeen pnrm eräs keskeinen tuki- delle on välttämätön. Ruovesi on eräs Pirkan-
29960: kohta sijaitsee Ruovedellä. Kyseinen tukikohta maan pohjoisosien pahimpia työttömyysalueita,
29961: toimii puutteellisissa ja ahtaissa tiloissa. Tämä joten tukikohdan rakennustöiden aloittaminen
29962: vaikeuttaa ennen muuta tukikohdan tehokasta ja tukikohdan säilyttäminen Ruovedellä on pe-
29963: työskentelyä ja toimintaa. Myös henkilökunnan rusteltua. Myös Ruoveden kunta on varannut
29964: sosiaali- ja huoltotilat puuttuvat lähes koko- alueen uuden tukikohdan rakentamista varten.
29965: naan, mikä ei voi olla oikein ja hyväksyttävää. Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
29966: Kyseisen tukikohdan tilat ovat joka tapauk-
29967: sessa nykyisellään siinä määrin puutteelliset ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
29968: epäkäytännölliset, että niiden uusiminen ajan 1979 tulo- ;a menoarvioon momentille
29969: vaatimusten tasolle on suoranainen välttämättä· 31.24.74 500 000 markan määrärahan
29970: myys. TVL:n Ruoveden tiemestaripiirin tuki-
29971: Ruoveden sijainti alueellisena TVL:n tuki- kohdan suunnittelua ja rakennustöiden
29972: kohtana on keskeinen, joten tukikohdan säi· aloittamista varten.
29973: lyttäminen ja uudelleen rakentaminen Ruove-
29974: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
29975:
29976: Heimo Rekonen Ulla-Leena Alppi
29977: 788 1978 ~·
29978:
29979: Raha-asia-aloite n:o 752.
29980:
29981:
29982:
29983:
29984: Rekonen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 3 Tampe-
29985: reen ohitusosuuden rakentamiseen välillä Lempäälän Kulju-
29986: Pirkkala.
29987:
29988:
29989: E d u s k u n n a 11 e.
29990:
29991: Tampereen seudun liikenneoloissa on tapah- Rajasalmen sillan kautta Nokian ja Yläjärven
29992: tunut viime vuosina myönteistä kehitystä. Erää- suuntiin sekä edelleen Poriin ja Vaasaan. Tien
29993: nä vaikeana pullonkaulana on kuitenkin yhä rakentaminen helpottaisi erittäin tuntuvasti
29994: edelleen Tampereen kaupungin läpikulkulii- Tampereen sisäistä liikennettä ja sillä olisi huo-
29995: kenne. mattava valtakunnallinen ja paikallinen merki-
29996: Näin on asianlaita erityisesti valtatie 3:n tys. Ihmetystä herättää, ettei ensi vuoden tulo-
29997: läpikulkuliikenteen suhteen. Tällä hetkellä on ja menoarviossa ole tien rakentamisen aloitta-
29998: tilanne se, että Tampereen ohittavasta kolmes- miseen tarvittavaa määrärahaa esitetty.
29999: tiestä on rakennettu Yläjärven kirkonkylästä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
30000: Nokialle Pitkäänniemeen ja edelleen Pyhäjärven
30001: yli johtava osuus päättyen Pirkkalaan, eikä tien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30002: jatkamisesta Pirkkalasta Lempäälän Kuljuun ole 1979 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
30003: tietoakaan. markkaa Lempäälän Kuljusta Pirkka-
30004: Lempäälän Kuljusta olisi kuitenkin suora ja laan johtavan, Tampereen ohittavan kol·
30005: joustava liikenneyhteys Pirkkalaan ja siitä mostien rakennustöiden aloittamiseen.
30006: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
30007:
30008: Heimo Rekonen Ulla-Leena Alppi
30009: 1978 vp. 789
30010:
30011: Raha-asia-aloite n:o 753.
30012:
30013:
30014:
30015:
30016: Rekonen: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 3 parantamis-
30017: töiden aloittamiseen välillä Pispala-Metsäkylä.
30018:
30019:
30020: E d u s kun n a 11 e.
30021:
30022: Tampereen kaupungin läpikulkuliikenteen ke- Tien parannustoimen aloittamista puoltaa
30023: hittämistä koskevat suunnitelmat ovat valmiina. erittäin suuri joukkotyöttömyys sekä Tampe-
30024: Suunnitelmiin, jotka on laadittu TVL:n, Tam- reella että Ylöjärvellä. Kun työttömyys Tampe-
30025: pereen kaupungin ja ympäristökuntien yhteis- reen työvoimapiirin alueella on jopa pahempi
30026: työnä, sisältyy mm. valtatien n:o 3 parantami- kuin muualla maassamme, niin tämäkin näkö-
30027: nen Pispalasta Ylöjärven Metsäkylään. kohta antaa perusteltua aihetta odottaa edus-
30028: Mainitun tien parantaminen on ollut jo pit- kunnan ja hallituksen myönteistä suhtautumista
30029: kään vireillä. Liikenneongelmat ovat kaiken ai- mainitun tien parannustöiden alulle saamiseen
30030: kaa mainitulla tiellä kasvaneet, ja nyt ollaan ti- mahdollisimman pian.
30031: lanteessa, että on suoranainen välttämättömyys Edellä sanotun perusteella ehdotan,
30032: ryhtyä toimenpiteisiin mainitun tien leventämi-
30033: seksi nelikaistaiseksi. Erityisesti ruuhka-aikoina, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30034: varsinkin kesällä, liikennöiminen kyseisellä tiellä 1979 tulo- ja menoarvioon 5 miljoonan
30035: saattaa puuroutua ja kulku muodostuu erittäin markan määrärahan valtatien n:o 3 pa-
30036: hankalaksi ja aikaa vieväksi. rannustöiden aloittamiseksi välillä Pis-
30037: pala-Metsäkylä.
30038: Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1978.
30039:
30040: Heimo Rekonen
30041: 790 1978 vp.
30042:
30043: Raha-asia-aloite n:o 754.
30044:
30045:
30046:
30047:
30048: Rekonen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 12 raken-
30049: tamiseksi välillä Suorama-Alasenjärvi.
30050:
30051:
30052: E d u s k u n n a 11 e.
30053:
30054: Kangasalan läpi kulkeva ja Tampereelle jat- telua. Edelleen tien rakentamisella olisi erit-
30055: kuva valtatie n:o 12 on maamme vilkasliiken- täin suuri merkitys Tampereen kaupungin lii-
30056: telSlmpla telta liikennemäärän noustessa kenneongelmien ratkaisun kannalta, koska se
30057: 12 000-14 000 autoon vuorokaudessa. Maini- nopeuttaisi ja parantaisi liikenneyhteyksiä Paa-
30058: tun valtatien kunto on nykyisellään varsin heik- sikiventieltä Kangasalan ja Lahden suuntaan.
30059: ko ja ennen muuta tie on aivan liian kapea Kangasalan ja koko Tampereen seutu on maam-
30060: kyetäkseen täyttämään niin vilkasliikenteisen me vaikeinta työttömyysaluetta, joten töiden
30061: valtatien vaatimuksia kuin mistä on kysymys. käyntiinsaattaminen on tästäkin syystä perus-
30062: Erityisen pullonkaulan muodostaa Suoraman ja teltua.
30063: Alasenjärven välinen tieosuus, jolla myös lii- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
30064: kenne on vilkkainta.
30065: Kyseisen Suoraman ja Alasenjärven välisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30066: tieosuuden rakentaminen on kuitenkin mitä kii- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
30067: reellisin ja monista eri syistä mitä ajankohtai- 31.24.77 lisäyksenä 5 miljoonaa mark-
30068: sin. Valtatie 12:n rakentaminen Suoramalta kaa käytettäväksi valtatien n:o 12 ra-
30069: Tampereen kaupungin rajalle helpottaisi ruuh- kentamiseksi välillä Suorama-Alasen-
30070: kautumista mainitulla tieosuudella sekä mah- järvi.
30071: dollistaisi kyseisen alueen maankäytön suunnit-
30072: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
30073:
30074: Heimo Rekonen Ulla-Leena Alppi
30075: 1978 vp. 791
30076:
30077: Raha-asia-aloite n:o 755.
30078:
30079:
30080:
30081:
30082: Rekonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kurun-Vaskiveden--
30083: Virtain maantien parantamiseen.
30084:
30085:
30086: E d u s k u n n a 11 e.
30087:
30088: Tien parantaminen Kurusta Vaskiveden kaut- ja Lounais-Suomeen johtaville liikenneväylille.
30089: ta Virroille johtavalla tieosuudella on mitä kii- Kurun ja Virtain kunnissa on ollut viime
30090: reellisin. Nykyisellään ajoneuvoliikenne osalla vuosina varsin vaikea työllisyystilanne. Myös
30091: ko. tietä on routimisen aikana miltei mahdo- tämän vaikean työllisyystilanteen helpottami-
30092: tonta ja muinakin aikoina varsinkin raskas lii- sen kannalta olisi tiehanke tarpeellinen.
30093: kenne tuottaa vaikeuksia tiepohjan heikon kun- Virtain kunnan alueella on ollut monien
30094: non vuoksi. vuosien ajan valtion tietöitä huomattavassa
30095: Kunnollisilla maantieyhteyksillä etelään Pir- määrin, mutta nyt ne ovat vähentyneet. Tästä-
30096: kanmaan keskukseen Tampereelle olisi alueen kin syystä tarpeellisen määrärahan varaaminen
30097: kuntien ja niiden asukkaiden kannalta suuri mainitun heikkokuntoisen tien parannustöihin
30098: merkitys. Tien parantamisella olisi merkitystä on sitäkin tärkeämpää, jotta alueen vaikeaa
30099: Kurun ja Virtain kuntien elinkeinoelämän vil- työttömyyttä voidaan lievittää.
30100: kastuttamisen ja monipuolistumisen kannalta. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
30101: Sen lisäksi sillä olisi laajempaakin yleistä mer-
30102: kitystä, koska näin muodostuisi Alavuden suun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30103: nalta aina Pietarsaaresta ja jopa Kokkolasta 1979 tulo- ja menoarvioon 1 200 000
30104: saakka suorat ja hyvät liikenneyhteydet Pirkan- markkaa Kurun-Vaskiveden-Virtain
30105: maan keskukseen Tampereelle ja siitä Etelä- maantien parantamiseksi.
30106: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
30107:
30108: Heimo Rekonen Marjatta Mattsson Ulla-Leena Alppi
30109: 79.2 1978 vp.
30110:
30111: Raha-asia-aloite n:o 756.
30112:
30113:
30114:
30115:
30116: Rekonen: Määrärahan osoittamisesta Kangasalan ja Oriveden
30117: kunnissa olevien eräiden liikennepaikkojen liikenneturvalli-
30118: suuden parantamiseksi.
30119:
30120:
30121: E d u s k u n n a 11 e.
30122:
30123: Tampereen-Oriveden radan varrella Kan- vallisuuden parantaminen on tarkoituksenmu-
30124: gasalan kunnassa sijaitsevat Suinulan, Ruuta- kaista toteuttaa radan sähköistämistöiden yhtey-
30125: nan, Hoivastintien (Vatialan) ja Kangasalan dessä.
30126: aseman sekä Oriveden kunnassa Karpin aseman Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
30127: vilkasliikenteiset ja vaaralliset tasoristeykset. tavasti,
30128: Alueen asukkaat ovat jo pitkään toivoneet, että
30129: kyseisten tasoristeysten liikenneturvallisuutta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30130: patannettaisiin eritasoristeykset rakentamalla. 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
30131: Erittäinkin lasten ja vanhusten turvallisuuden 31.90.78 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
30132: kannalta on perusteltua kyseisten eritasoris- käytettäväksi Kangasalan ja Oriveden
30133: teysten rakentaminen. kunnissa olevien Suinulan, Ruutanan,
30134: Mainituilla liikennepaikoilla on vilkas koulu- Hoivastintien (Vatialan) ja Kangasalan
30135: lais- ja muu yleinen liikenne, joten mainittujen aseman sekä Oriveden Karpin asemien
30136: liikennepaikkojen liikenneturvallisuuden paran- ja liikennepaikkojen liikenneturvallisuu-
30137: taminen on tarpeellinen ja ajan vaatimusten den parantamiseksi ja niillä olevien vaa-
30138: mukainen. Kun ko. radan sähköistämistyöt rallisten tasoristeysten poistamiseksi ja
30139: aloitetaan lähiaikoina, niin myös liikennetvr- eritasoristeysten rakentamiseksi.
30140: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
30141:
30142: Heimo Rekonen
30143: 1978 vp. 793
30144:
30145: Raha-asia-aloite n: o 757.
30146:
30147:
30148:
30149:
30150: Rekonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen Viinikan
30151: ratapihan laajennustöihin.
30152:
30153:
30154: E d u s k u n n a 11 e.
30155:
30156: Tampereen-Parkanon-Seinäjoen ja nyt vii- sandemaksi tehtäväksi. Suunnitelmat ratapihan
30157: meksi Tampereen-Oriveden-Jyväskylän rata- laajentamiseksi ja töiden aloittamiseksi ovat
30158: osuuden tullessa käyttöön Tampereesta on muo- valmiina.
30159: dostunut erittäin vilkasliikenteinen ja keskeinen Tampereella on n. 7 500 työtöntä ja työttö-
30160: rautatieasema maassamme. Tampereen aseman mien määrä on edelleenkin kasvussa. Mainitun
30161: liikennemäärät tulevat yhä kasvamaan Jyväs- ratapihan laajennus- ja saneeraustöihin voitai-
30162: kylän suunnalta tapahtuvan liikenteen päästes- siin sijoittaa huomattava määrä työttömiä, jo-
30163: sä käyntiin. Porin radan perusparannus- ja säh- ten myös tarvittavan määrärahan myöntäminen
30164: köistämistöiden tultua suoritetuiksi liikenne- tamperelaisten työttömien työhön sijoittamisek-
30165: määrät tulevat vastaisuudessakin kasvamaan. si on enemmän kuin perusteltua.
30166: Tampereen ratapihan kapasiteetti on jo ny- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
30167: kyiselläänkin riittämätön ja ennen muuta se on
30168: vanhanaikainen eikä vastaa nykyisen kasva- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30169: neen liikenteen tarpeita. Viinikan ratapiha on 1979 tulo- ja menoarvioon 10 miljoo-
30170: kuten tunnettua kokonaan automatisoimatta, nan markan määrärahan käytettäväksi
30171: joten ratapihan laajennus ja automatisointi on Tampereella Viinikan järjestelyratapihan
30172: muodostunut kiireelliseksi ja suorastaan pakon laajennus- ja automatisointitöihin.
30173: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
30174:
30175: Heimo Rekonen Marjatta Mattsson
30176:
30177:
30178:
30179:
30180: 100 0878005881
30181: 794 1978 vp.
30182:
30183: Raha-asia-aloite n:o 758.
30184:
30185:
30186:
30187:
30188: Rekonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereelle rakennet-
30189: tavan posti- ja lennätinlaitoksen autovarikon rakennustöiden
30190: aloittamiseksi.
30191:
30192:
30193: E d u s k u n n a II e.
30194:
30195: Posti- ja lennätinlaitoksen toimesta on suun- Alustavien suunnitelmien mukaan rakennus-
30196: niteltu postiautovarikon rakentamista Tampe- kustannukset nousevat yli 10 miljoonaan mark-
30197: reelle. Tämä varikko palvelisi Tampereen posti- kaan. Rakentaminen tulisi tarjoamaan huomat-
30198: piirin kaluston korjauksia ja huoltoa. tavan maaran rakennusaikaisia työpaikkoja
30199: Toisaalta suunnitelmiin sisältyy muodostaa rakennustyöläisille ja pysyviä työpaikkoja sen
30200: Tampereelle valtakunnallisia posti- ja lennätin- jälkeen yli 100 työntekijälle.
30201: laitoksen tarpeita palveleva keskuskorjaamo, Työn kiireellisen aloittamisen puolesta puhu-
30202: jossa suoritettaisiin kaikki vaativammat ja suu- vat paitsi nykyisten tilojen ahtaus ja puutteelli-
30203: remmat posti- ja lennätinlaitoksen kaluston kor- suus myös Tampereen suunnattoman vaikea
30204: jaukset. Lisäksi on käyty neuvotteluja, jotka työttömyys.
30205: kuitenkin ovat vielä keskeneräisiä, tilojen va- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
30206: raamisesta tästä keskuskorjaamosta myös
30207: TVL:lle. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30208: Tampereen kaupungin kanssa on myös neu- 1979 tulo- ja menoarvioon 5 miljoonaa
30209: voteltu mainitun autovarikon ja keskuskorjaa- markkaa käytettäväksi Tampereelle ra-
30210: mon sijoittamisesta Multisiltaan, mitä varten kennettavan posti- ja lennätinlaitoksen
30211: tarvittavan tontin tulee olla noin 6 hehtaarin autovarikon ja keskuskorjaamoraken-
30212: suuruinen. Töiden aloittamisella on varsin kii- nu.ksen rakennustöiden aloittamiseksi.
30213: reinen aikataulu, mikäli vain rahoitus hank-
30214: keelle järjestyy.
30215: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
30216:
30217: Heimo Rekonen Marjatta Mattsson
30218: 1978 vp. 795
30219:
30220: Raha-asia-aloite n:o 759.
30221:
30222:
30223:
30224:
30225: Rekonen ym.: Määrärahan osoittamisesta maakaasujohdon run-
30226: kolinjan jatkamiseksi Kymenlaaksosta Pirkanmaalle.
30227:
30228:
30229: E d u s k u n n a 11 e.
30230:
30231: Maakaasun merkitys energian lähteenä tulee ryhtyä kiireellisiin toimenpiteisiin hankkeen
30232: muodostumaan lähitulevaisuudessa aikaisempaa toteuttamiseksi.
30233: keskeisemmäksi. Tämä johtuu öljyn, kivihiilen On luonnollista, että maamme pyrkii saatta-
30234: ja muiden polttoaineiden ehtymisestä ja hinto- maan energiataloutensa kestävälle ja pitkäjän-
30235: jen kallistumisesta. Useissa maissa etsitään kuu- teiselle pohjalle. Tällöin tulee ensisijaisena kysy-
30236: meisesti ratkaisuja energiatalouden perustan tur- mykseen maakaasun hyväksikäyttö niin suuressa
30237: vaamiseksi pitkälle tulevaisuuteen. määrin kuin mahdollista, mihin maallemme tar-
30238: Maapallon maakaasuvarat ovat runsaat. Erään joutuu nyt erinomainen mahdollisuus.
30239: viime vuonna esitetyn arvion mukaan 64 000 Tarkasteltaessa sitä mihin suuntaan maa-
30240: miljardin kuutiometrin maakaasuvaroista Neu- kaasuputken nmkolinjaa tulee jatkaa, niin kan-
30241: vostoliiton alueella lasketaan olevan 36 %, santaloudellisesti ehdottomasti edullisin suunta
30242: Lähi-Idässä 24 %, Pohjois-Amerikassa 14 % ja maakaasun tuontia Neuvostoliitosta lisätessäm-
30243: muualla 26 %. Vaikka Suomella ei ole omia me on runkolinjan johtaminen Kymijoen länsi-
30244: maakaasuvaroja, niin maapallon maakaasuva- rannalta Lahteen ja Hämeenlinnaan ja sieltä
30245: roista huomattava osa sijaitsee kuitenkin meille edelleen Tampereelle.
30246: edullisesti. Neuvostoliiton mittavat maakaasu- Maakaasu on erittäin käyttökelpoinen ja
30247: varat sijaitsevat varsin lähellä meidän maa- ympäristöystävällinen energia, jonka käyttö sisä-
30248: tamme. maassa niin lämpötalouden kuin teollisuudenkin
30249: Kuten tunnettua maakaasua on tuotu maa- tarpeisiin soveltuu paremmin kuin mikään muu
30250: hamme Neuvostoliitosta vuodesta 197 4 lähtien. polttoaine. Koko Hämeen läänin ja Pirkanmaan
30251: Suomi ei ole kuitenkaan ostanut vielä tähän alueen energian tarve voidaan turvata vuosi-
30252: mennessä sitä määrää kaasua mikä meillä olisi kymmenien ajaksi maakaasun tuonnilla Neu-
30253: saatavissa. Maakaasun tuonnista Neuvostoliitos- vostoliitosta.
30254: ta on sovittu vuonna 1973 niin, että vuoden Milloin runkolinjan jatkamiseen päästään,
30255: 1974 0,5 miljardista kuutiometristä kaasutoimi- riippuu Neste Oy:n ja valtiovallan ratkaisuista.
30256: tukset enenevät vuosi vuodelta asteittain niin, Eduskunnalla on asian nopeuttamiseksi valta
30257: että vuoden 1979 jälkeen saavutetaan 1,4 mil- käsissään.
30258: jardin taso. Sopimuksessa on asetettu lopulli- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
30259: seksi tavoitteeksi 3 mrd. kuutiometrin kaasu-
30260: toimitukset vuodessa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30261: Suomen ja Neuvostoliiton kesken solmitussa 1979 tulo- ja menoarvioon 20 miljoonan
30262: 15-vuotissopimuksessa todetaan maakaasuput- markan määrärahan suunnitelmien laa-
30263: ken runkolinjan jatkaminen erääksi tutkimisen timiseksi ja raleennustöiden aloittami-
30264: arvoiseksi asiaksi. Asia oli viimeksi esillä Tasa- seksi maakaasujohdon runkolinjan jat-
30265: vallan Presidentin äskeisen Neuvostoliittoon te- kamiseksi Kymenlaaksosta Lahden, Hä-
30266: kemän vierailun aikana. Kun näin on, niin meenlinnan ja Toijalan kautta T ampe-
30267: Suomen taholta ei tule viivytellä, vaan tulee reelle ja muille Pirkanmaan teollistu-
30268: neille paikkakunnille.
30269: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
30270:
30271: Heimo Rekonen Ensio Laine
30272: Pentti Liedes Ulla-Leena Alppi
30273: 796 1978 vp.
30274:
30275: Raha-asia-aloite n:o 760.
30276:
30277:
30278:
30279:
30280: Rekonen: Määrärahan osoittamisesta työntekijäitään pakkolo-
30281: mauttavien suuryhtiöiden osakkeiden ostamiseen valtiolle.
30282:
30283:
30284: E d u s k u n n a 11 e.
30285:
30286: Taloudellinen lama ja suurtyöttömyys jatkuu verovaroin tapahtuvasta suuryhtiöiden tukemi-
30287: maassamme. Työllisyyden turvaamiseksi ja työ- sesta on luovuttava. Varat, jotka on suunnattu
30288: tätekevien etujen mukaisen käänteen aikaan- valtion budjetissa suurpääomalle, tulee käyttää
30289: saamiseksi maamme talous- ja sisäpolitiikassa sellaisten yritysten valtion haltuun ottamiseen,
30290: tarvitaan tähänastista tehokkaampia toimenpi- jotka irtisanovat työntekijöitään. Näin ainakin
30291: teitä. vastaisuudessa estetään työläisten ja toimihen·
30292: Kuten tunnettua lähes kaikki suuryhtiöt ovat kilöiden irtisanomiset ja aikaansaadaan työn-
30293: irtisanoneet ja vähentäneet työvoimaansa viime tekijöille nykyistä turvatummat työolosuhteet
30294: vuosina. Näin ovat myös tehneet sellaisetkin ja työn saanti.
30295: yritykset, jotka ovat saaneet viime vuosina Edellä sanotun perusteella ehdotan,
30296: valtion tukea kymmeniä ja jopa satoja miljoo-
30297: nia markkoja vuosittain. Ei kuitenkaan voi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30298: olla oikein, että yhteiskunnan verovaroin tue- 1979 tulo- ja menoarvioon 800 miljoo-
30299: taan vuodesta toiseen yksityisiä suuryhtiöitä, nan markan arviomäärärahan sellaisten
30300: jotka eivät tästä huolimatta tunne vastuuta suuryhtiöiden osakkeiden ostamiseen
30301: työntekijöistään. valtiolle, jotlea irtisanovat tai pakkoto-
30302: Nykyiseen tilanteeseen on aikaansaatava mauttavat työntekijöitään.
30303: muutos. Työläisten ja muiden palkansaajien
30304: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
30305:
30306: Heimo Rekonen
30307: 1978 vp. 797
30308:
30309: Raha-asia-aloite n:o 761.
30310:
30311:
30312:
30313:
30314: Rekonen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen sairaus-
30315: päivärahan suorittamiseen alimman päivärahan saajille.
30316:
30317:
30318: E d u s k u n n a 11 e.
30319:
30320: Eduskunta hyväksyi joulukuun 21 päivänä korotettava 30 markkaan vastatakseen sitä ta-
30321: 1971 lausuman, jonka mukaan sairauspäivära- soa, joka sillä oli aiemmin.
30322: han tulisi turvata vähimmäistoimeentulo sairau- Sairauspäivärahan jälkeenjääneisyys koskee
30323: den aikana ja totesi sairauspäivärahan liian pie- kipeästi kaikkia, jotka sairastuvat ja erityisesti
30324: neksi ja piti sen korottamista välttämättömänä. niitä, joilla ei ole mitään muuta tuloa sairauden
30325: Hallitukset ovat tuon jälkeen vaihtuneet aikana. Kaikkein vähävaraisin ja pienituloisin
30326: useitakin kertoja, mutta yksikään hallitus ei ole väestö on sairauden sattuessa pakotettu turvau-
30327: tehnyt esitystä alimman sairauspäivärahan ko- tumaan huoltoavun saantiin. Sairaus on yhä
30328: rottamisesta. Asia on ollut esillä eduskunnassa edelleenkin yleisin huoltoavun tarpeen aiheutta-
30329: useitakin kertoja viime vuosien aikana, mm. ja maassamme. Sairauspäivärahan riittämättö-
30330: valtion tulo- ja menoarvion käsittelyn yhtey- myys vähimmäistoimeentulon turvaamiseksi on
30331: dessä, mutta tehdyt esitykset sairauspäivärahan tällä hetkellä täysin kiistämätön.
30332: korottamiseksi ovat tulleet hylätyiksi. Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
30333: Alin sairauspäiväraha on tällä hetkellä 15
30334: markkaa päivältä, joka se on ollut aina vuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30335: desta 1971 lähtien. Yksistään inflaatiosta joh- 1979 tulo- ja menoarvioon 25 milj.
30336: tuen sairauspäiväraha on jäänyt suuresti jälkeen markan arviomäärärahan ylimääräisen
30337: yleisestä hintatasosta hintojen ja maksujen nou- sairauspäivärahan myöntämiseksi, niin
30338: sun seurauksena. Alin sairauspäiväraha olisi että alin sairauspäiväraha voidaan ko-
30339: rottaa 30 markkaan päivältä.
30340: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
30341:
30342: Heimo Rekonen Pentti Liedes
30343: Ensio Laine Ulla-Leena Alppi
30344:
30345:
30346:
30347:
30348: V/"'L 'r.~~-',
30349: 798 1978 vp.
30350:
30351: Raha-asia-aloite n:o 762.
30352:
30353:
30354:
30355:
30356: Rekonen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräiseen tukeen
30357: vähävaraisille ja pienten eläkkeiden varassa eläville sairaus-
30358: ja tutkimusmaksujen korvaamiseksi kokonaisuudessaan.
30359:
30360:
30361: Ed u s kun n a 11 e.
30362:
30363: Huolimatta sairausvakuutuslain olemassaolos- varaisia ja pienituloisia kansalaisia, joilla ei ole
30364: ta ja siitä, että maamme terveyden- ja sairaan- mahdollisuutta turvautua lääkärin apuun, vaik-
30365: hoidon palvelumahdollisuudet ovat varsin kor- ka tarvetta sellaiseen olisikin. Kun tulot hädin
30366: keata luokkaa, ei läheskään kaikilla kansalai- tuskin riittävät niukkaan jokapäiväiseen elä-
30367: silla ole mahdollisuutta käyttää näitä palveluja mään, kuinka niistä sitten liikenisi lääkäreille,
30368: hyväkseen. Nykyisinkin on riittävän ja tehok- lääkkeisiin ja kalliisiin laboratorio- ja muihin
30369: kaan sairaanhoidon saaminen mahdollista vain tutkimusmaksuihin. Siksi käy niin, että lääkärin
30370: suhteellisen varakkaille ja suurituloisille kansd- puoleen kääntyminen tapahtuu viime hetkellä,
30371: laisille. jolloin se usein saattaa olla myöhäistä.
30372: Maassamme on suuri joukko eläkeläisiä ja Sairauden sattuessa on vähävaraisten ja pie-
30373: muita vähävaraisia ja pienituloisia kansalaisia, nituloisten turvauduttava sosiaalihuollon varaan
30374: kuten erilaisissa palveluammateissa, jalkine- ja ja jäätävä vaille hoitoa. Tietäen ja tuntien yhä
30375: tekstiilialalla, metsä-, maatalous- ja erilaisissa vieläkin sen tilanteen miten kylmäkiskoisesti
30376: aputöissä työskenteleviä sekä suurissa vaikeuk- useimmat sosiaalilautakunnat suhtautuvat avun
30377: sissa kamppailevia pienviljelijöitä, joiden mah- pyytäjään, sekä miten vaikeata ja vastenmielistä
30378: dollisuudet saada terveyden- ja sairaanhoidon useimmille ihmisille on sosiaalihuollon puoleen
30379: palveluksia puuttuvat, koska heillä ei ole ta- kääntyminen, monet eivät edes uskalla avun-
30380: loudellisia mahdollisuuksia siihen. Toisin sa- pyyntöä esittää.
30381: noen varakas ihminen saa turvatuksi itselleen Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
30382: pa1ts1 ennalta ehkäisevän terveydenhoidon, tavasti,
30383: myöskin sairauden sattuessa tehokkaamman
30384: hoidon kuin vähävarainen ja pienituloinen ihmi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30385: nen. Kun sairausvakuutuslaki tuli voimaan, elä- 1979 tulo- ja menoarvioon luvun 33.19
30386: tettiin toiveita, että se alentaisi lääkäri-, lääke- uudelle momentille 30 miljoonan mar-
30387: ja laboratoriokustannuksia potilailta, mutta tiet- kan arviomäärärahan ylimääräiseksi
30388: tävästi niin kuitenkaan ei ole tapahtunut. Poti- tueksi vähävaraisille ja pienen eläkkeen
30389: laat saavat maksaa mm. erilaisista laboratorio- varassa eläville lääkäri-, lääke-, labo-
30390: ym. tutkimuksista tällä hetkellä jopa enem- ratorio- ja erilaisten tutkimusmaksujen
30391: män kuin ennen sairausvakuutuslain voimaan- sekä sairaanhoidon korvaamiseksi koko-
30392: tuloa maksujen noustessa varsin huimaavasti. naisuudessaan sairausvakuutuslain mu-
30393: Myös lääkkeiden hinnat ovat nousseet jyrkästi. kaisella järjestelmällä.
30394: Tosiasiallinen tilanne tällä hetkellä on sellai-
30395: nen, että maassamme on suuri määrä vähä-
30396: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
30397:
30398: Heimo Rekonen Ensio Laine Pentti Liedes
30399: 1978 vp. 799
30400:
30401: Raha-asia-aloite n:o 763.
30402:
30403:
30404:
30405:
30406: Rekonen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen avustuk-
30407: sen suorittamiseksi alimpien eläkkeiden saajille.
30408:
30409:
30410: Ed u s k u n n a 11 e.
30411:
30412: Hintojen ja maksujen korotusten seurauk- suuryrityksiä, joiden käytössä varat paaas1assa
30413: sena vähävaraiset eläkeläiset ovat joutuneet ovat, ilman että työntekijöillä ja eläkeläisillä
30414: entistäkin suurempiin taloudellisiin vaikeuksiin. olisi edes valvontamahdollisuutta niiden käytön
30415: Vaikka kansaneläkkeet ovatkin sidotut elin- suhteen.
30416: kustannusindeksin kehitykseen, eivät indeksi- Eläkeläisten eläketurvan kehittämisen erääksi
30417: tarkistukset kansaneläkkeissä anna läheskään tavoitteeksi on eläkeläisjärjestöjen keskuudessa
30418: täyttä korvausta elintarvikkeiden hintojen j'l asetettu vähimmäiseläketurvan saattaminen vä-
30419: muiden välttämättömien kustannusten nousus- himmäispalkan tasolle. Maassamme on lähes
30420: ta. Elinkustannusindeksi mittaa ennen kaikkea puoli miljoonaa eläkeläistä, joiden eläketaso jää
30421: puutteellisesti ravintokustannusten nousua, sillä alle vähimmäispalkkaa saavan työntekijän netto-
30422: näiden menojen osuudeksi elinkustannusindek- tulon.
30423: sissä on laskettu vain 24,1 prosenttia, kun Viime vuosien aikana tapahtunut voimakas
30424: ruokamenot todellisuudessa vievät suurimman yleisen hintatason ja asumiskustannusten nousu
30425: osan pienituloisen eläkeläisen tuloista. on aiheuttanut sen, että huolimatta eläkkeiden
30426: Tapahtuneessa hintojen ja maksujen korotus- indeksisidonnaisuudesta kansaneläkeläisten toi-
30427: vyöryssä ovat jälkeen jääneet etenkin kansan- meentulon turva on heikentynyt. Lainsäädän-
30428: eläkkeet mutta myös pienet työeläkkeet. Onkin nön muutoksilla ei ole kansaneläkkeiden taso-
30429: välttämätöntä korjata eläkkeiden jälkeenjäänei- korotuksia viime vuosina suoritettu.
30430: syys, joka on vuosi vuodelta syventynyt. Eläke- Tämän vuoksi tulisi ryhtyä kiireellisiin toi-
30431: läisille tulee hyvittää ensinnäkin jälkeenjäänei- menpiteisiin eläkeläisten toimeentulon turvan
30432: syys, jota on tapahtunut eläkkeiden ostovoiman parantamiseksi ja inflaation aiheuttamien mene-
30433: suhteen, sekä myös vielä suurempi jälkeenjää- tysten korvaamiseksi eläkeläisille korottamalla
30434: neisyys yleisen ansiotason kehityksestä. Perus- eläkkeitä niin, että vähimmäiseläketurva saatet-
30435: eläkkeenä tulisi kaikille eläkeläisille turvata vä- taisiin vähimmäispalkkaa vastaavalle tasolle.
30436: himmäispalkan nettomäärää vastaava eläke, jol- Tämä edellyttää 250-300 markan korotusta
30437: laiseksi kansaneläkettä pitäisi kehittää. alimpiin eläkkeisiin kuukaudessa.
30438: KansaneläkeparannusteD rahoittamiseksi työn- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
30439: antajien suorittamien eläkemaksujen painopis-
30440: tettä voitaisiin muuttaa siten, että enemmän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30441: varoja suuntautuisi kansaneläkkeisiin. Vastaa- 1979 tulo- ja menoarvioon luvun 33.20
30442: vasti tapahtuisi työeläkerahastoissa kaventumis- uudelle momentille 600 miljoonan mar-
30443: ta. Suurten eläkevakuutusyhtiöiden ja muiden kan määrärahan ylimääräisen avustuk-
30444: työeläkelaitosten käsissä olevien työeläkerahas- sen maksamiseksi eläkkeensaajille, joi-
30445: tojen määrä nousee tällä hetkellä jo noin 15 den eläketurva on pienempi kuin vä-
30446: miljardiin markkaan. himmäispalkkaa saavan työntekijän kes-
30447: Näiden valtaisien rahastojen olemassaolo ei kimääräinen nettotulo.
30448: hyödytä työntekijöitä eikä eläkeläisiä, vaan
30449: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
30450:
30451: Heimo Rekonen Ensio Laine P. Liedes
30452: 800 1978 vp.
30453:
30454: Raha-asia-aloite n:o 764.
30455:
30456:
30457:
30458:
30459: Rekonen: Määrärahan osoittamisesta lisätilojen rakentamiseksi
30460: Ylisen keskuslaitokselle.
30461:
30462:
30463: E d u s k u n n a 11 e.
30464:
30465: Ylisen keskuslaitoksessa on ankara puute kustannukset kohoaisivat lähes 5 miljoonåan
30466: asianmukaisista varasto- ja korjaustiloista. Sa- markkaan.
30467: moin on puute ja tilanahtaus klinikka- ja hal- Kuten edellä olevasta ilmenee, kyseiset ra-
30468: lintotilojen osalta. Tämän vuoksi Ylisen keskus- kennussuunnitelmat ovat valmiit. Kun työttö-
30469: laitos on ryhtynyt toimenpiteisiin mainitun ti- myys Yläjärvellä ja koko Pirkanmaalla näyt-
30470: lanpuutteen poistamiseksi. tää vain pahenevan, niin ko. rakennustöiden
30471: Suunnitelmat sisältävät 4 318 m3 :n suuruisen aloittaminen on työllisyydenkin kannalta erit-
30472: keskusvaraston ja korjauspajan rakentamisen. täin tarpeellinen.
30473: Mainittujen tilojen rakentamisella olisi erittäin Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
30474: kiire, sillä laitoksella ei ole asiallisesti ottaen
30475: lainkaan keskusvarastaa olemassa. Myös kor- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
30476: jauspajan tarve on ollut jo pitkään olemassa. den 1979 tulo- ja menoarvioon mo-
30477: Mainittujen tilojen rakennuskustannukset tuli- mentille 33.46.32 2,5 miljoonaa mark-
30478: sivat kustannusarvion mukaan nousemaan kaa käytettäväksi korjauspaja- ja va-
30479: 2 700 000 markkaan. rastotilojen sekä klinikka- ja hallintoti-
30480: Suunniteltujen klinikka- ja hallintotilojen ti- lojen rakentamiseksi Ylisen keskuslai-
30481: lavuus on 5 296 m3 ja rakennuskustannukset tokselle Yläjärven kunnassa.
30482: 2 200 000 markkaa, joten kaikkiaan rakennus-
30483: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
30484:
30485: Heimo Rekonen
30486: 1978 vp. 801
30487:
30488: Raha-asia-aloite n:o 765.
30489:
30490:
30491:
30492:
30493: Rekonen: Määrärahan osoittamisesta Kangasalan seudun ter-
30494: veyskeskuksen sairaalahankkeen toteuttamiseen.
30495:
30496:
30497: Eduskunnalle.
30498:
30499: Kangasalan seudun kansanterveystyön kun- raansijaa käsittävän terveyskeskuksen aikaansaa-
30500: tainliittoon kuuluvat Kangasalan, Pälkäneen, minen. Kuntien terveydenhoitopalvelujen paran-
30501: Luopioisten, Kuhmalahden ja Sahalahden kun- tamiseksi on välttämätöntä paikallissairaalahank-
30502: nat. Terveyspalvelujen saanti mainitun kuntain- keen toteuttaminen mahdollisimman pian.
30503: liiton alueella on puutteellista. Tämä johtuu pai- Edellä olevan perusteella ehdotan,
30504: kallissairaalan puuttumisesta mainitulta alueelta.
30505: Väestöpohja, joka lähentelee 29 000 asukasta, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30506: edellyttäisi 120-140 paikallissairaalatasoista 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
30507: sairaansijaa. 33.75.31 2 miljoonaa markkaa Kangas-
30508: Kangasalan seudun kansanterveystyön kun_.. alan seudun kansanterveystyön kuntain-
30509: tainliiton toimesta on terveyskeskuksen raken- liiton terveyskeskuksen sairaalahank-
30510: tamissuunnitelma ollut vireillä jo pitkään. Ta- keen toteuttamista varten.
30511: voitteena on ensimmäisessä vaiheessa 80 sai-
30512: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
30513:
30514: Heimo Rekonen
30515:
30516:
30517:
30518:
30519: 101 0878005881
30520: 802 1978 vp.
30521:
30522: Raha-asia-aloite n:o 766.
30523:
30524:
30525:
30526:
30527: Rekonen: Määrärahan osoittamisesta Pirkkalan kunnan terveys-
30528: keskuksen rakennustöiden aloittamiseen.
30529:
30530:
30531: E d u s k u n n a 11 e.
30532:
30533: Pirkkalan kunnan terveyskeskus toimii tällä keen vuodeosasto. Tällä hetkellä terveyskes-
30534: hetkellä erittäin ahtaissa ja puutteellisissa toi- kuksessa ei ole lainkaan vuodeosastoa. Kunc
30535: mitiloissa. Terveyskeskuksen vastaanotto ja nalliskodin sairasosasto toimii jonkinlaisena
30536: muu toiminta on sijoitettu vanhaan kunnan- terveyskeskuksen vuodeosastona.
30537: lääkärin taloon. On sanomattakin selvää, ettei Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
30538: terveyskeskuksen normaali toiminta voi olla
30539: mahdollista niin puutteellisissa ja ahtaissa ti- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30540: loissa kuin se nykyisellään tapahtuu. 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
30541: Pirkkalan kunnan suunnitelmissa on terveys- 33.75.31 1 500 000 markkaa käytettä-
30542: keskuksen rakentaminen mahdollisimman pian. väksi Pirkkalan kunnan terveyskeskuk-
30543: Suunnitelmassa lähdetään siitä, että ensin ra- sen rakennustöiden alulle saattamiseksi.
30544: kennetaan varsinainen terveysasema ja sen jäl-
30545: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
30546:
30547: Heimo Rekonen
30548: 1978 vp. 803
30549:
30550: Raha-asia-aloite n:o 767.
30551:
30552:
30553:
30554:
30555: Rosnell ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta korkeakoulu-
30556: jen talonrakennustöiden suunnitteluun.
30557:
30558:
30559: E d u s k u n n a 11 e.
30560:
30561: Korkeakoulujen kehittämislainsäädännön mu- säädännön asettamista tavoitteista, mikäli bud-
30562: kainen korkeakoulujen kokonaistilatavoite vuo- jettiesityksen mukainen linja toteutuu. Tätä ei
30563: den 1986 lopussa on noin 1 024 000 m2 • Jotta voida pitää perustelttma sen enempää korkea-
30564: lainsäädännön mukaiset vähimmäistavoitteet koululaitoksen kehittämisen kuin työllisyyden
30565: voitaisiin saavuttaa pääpiirteissään myös kor- hoidon kannaltakaan. Nykyisessä tilanteessa ei
30566: keakoulukohtaisesti, tiloja tulisi vuosina 1979- ole mitään syytä supistaa valtion rahoittamia
30567: 86 lisätä kaikkiaan noin 165 000 m2 :llä edel- rakennustyökohteita.
30568: lyttäen, . että vuokratilat säilyvät nykyisen suu- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
30569: ruisina. Hallituksen budjettiesityksen toteutu-
30570: minen merkitsisi sitä, että vaikka kaikki nyt että Edus.kunta ottaisi valtion vuoden
30571: rakenteilla olevat tilat valmistuisivat vuoden 1979 tulo- ja menoarvioon momentin
30572: 1979 aikana, mikä sinänsä ei ole mahdollista, 29.10.74 alamomenteille 2 ja 3 lisäyk-
30573: uusia tiloja saataisiin ainoastaan 7 3 600 m2 • senä 10 milj. markkaa käytettäväksi
30574: Kokonaan uusia rakennustöitä käynnistetään korkeakoulujen talonrakennustöiden
30575: budjettiesityksen mukaan vain 12 100 m2 :n suunnitteluun ja rakennustöiden aloitta-
30576: edestä. Korkeakoululaitoksen rakentamisessa miseen.
30577: jäädään siten selvästi jälkeen kehittämislain-
30578: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
30579:
30580: Irma Rosnell Ensio Laine
30581: E.-J. Tennilä Mirjam Tuominen
30582: 804 1978 vp.
30583:
30584: Raha-asia-aloite n:o 768.
30585:
30586:
30587:
30588:
30589: Rosnell ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden virkojen ja toi-
30590: mien perustamista varten teatterikorkeakouluun.
30591:
30592:
30593: E d u s k u n n a 11 e.
30594:
30595:
30596: Hallitus esittää teatterikorkeakoulun perus- Tanssitaiteen korkeakoulutasoista koulutusta
30597: tamista siten, että Suomen Teatterikoulun ja ei ole maassamme järjestetty. Teatteriteknisen
30598: Svenska Teaterskolan -nimisen oppilaitoksen henkilökunnan koulutus on kokonaan järjes-
30599: toimintaa jatkaisi 1. 8. 1979 lukien valtion tämättä. Teatterikorkeakoulun tarkoituksena on
30600: ylläpitämä teatterikorkeakoulu. Lakiesityksen ja koulutuksen järjestäminen kaikkiin teatterin ja
30601: ao. laitosten sekä Suomen valtion välillä teh- tanssitaiteen taiteellisiin ammatteihin sekä nii-
30602: dyn esisopimuksen nojalla on hallituksen bud- hin alan teknisiin ja hallinnollisiin ammattei-
30603: jettiesitykseen otettu määräraha teatterikorkea- hin, joissa taiteellisen ja suunnittelevan työn
30604: koulun toimintaan ajalle 1. 8.-31. 12. 1979. osuus on ratkaiseva. Uusien koulutusalojen
30605: Määrärahan suuruus on yhteensä 2 088 100 suunnittelua ja asteittaista käynnistämistä var-
30606: markkaa. Kyseinen määräraha on laskettu si- ten tulisi teatterikorkeakouluun perustaa V 26
30607: ten, ettei teatterikouluista siirtyvän henkilö- palkkausluokan mukaiset tanssin lehtorin ja
30608: kunnan lisäksi teatterikorkeakouluun perusteta teatteritekniikan lehtorin toimet sekä V 22
30609: uusia toimia eikä osoiteta resursseja uusien palkkausluokan mukaiset tanssin assistentin ja
30610: koulutustehtävien hoitamiseksi. skenografian assistentin toimet. Tämä edellyt-
30611: Perusteluina teatterikorkeakoulun perustami- täisi 78 000 markan suuruisen määrärahan
30612: selle on esitetty koulutuksen saattamista kor- osoittamista mainittujen tointen palkkaukseen.
30613: keakoulutasoiseksi sekä edellytysten luomista Edellä olevan perusteella ehdotamme,
30614: teatterialan koulutuksen kehittymiselle ja moni-
30615: puolistamiselle. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30616: Korkeakoulutasoinen koulutus edellyttää pro- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
30617: fessuureja, joiden haltijat toimivat oman kou- 29.34.01 lisäyksenä 183 000 markkaa
30618: lutusalansa kehittämisestä vastuullisina. Teatte- 1 suomenkielisen teatterityön professo-
30619: rikorkeakouluun tulisi 1. 8. 1979 lukien perus- rin ( S 16), 1 ruotsinkielisen teatteri-
30620: taa seuraavat professorin S 16 palkkausluokan työn professorin ( S 16), 1 dramaturgin-
30621: mukaiset virat: 1 suomenkielinen teatterityön työn professorin (S 16) virkojen sekä
30622: professorin, 1 ruotsinkielinen teatterityön pro- tanssin lehtorin (V 26), teatteriteknii-
30623: fessorin ja 1 dramaturgintyön professorin virka. kan lehtorin (V 26), tanssin assistentin
30624: Tämä edellyttäisi 105 000 marka.11 suuruisen (V 22) ja skenografian assistentin
30625: määrärahan osoittamista professorien palkkauk- (V 22) toimien perustamiseksi teatteri-
30626: seen. korkeakouluun.
30627: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
30628:
30629: Irma Rosnell Pirkko Aro Mirjam Tuominen
30630: 1978 vp. 805
30631:
30632: Raha-asia-aloite n:o 769.
30633:
30634:
30635:
30636:
30637: Rosnell ym.: Korotettujen määrärahojen osoittamisesta tutkijan
30638: ja tutkimusassistentin toimien perustamiseksi Suomen Aka-
30639: temiaan ja Suomen Akatemian tutkimushankkeita varten.
30640:
30641:
30642: E d u s k u n n a 11 e.
30643:
30644: Suomen Akatemian määrärahat ovat laske- den tieteenharjoittajien apurahoja on lain muu-
30645: neet reaalisesti vuodesta 1975 lähtien. Varo- toksella vähennetty vuonna 1978 normaalista
30646: jen nimellisarvo on pysynyt vuodesta 1977 70:stä 40:een ja vuonna 1979 35:een. Tutki-
30647: lähtien suurin piirtein ennallaan ja se tulisi jan toimien kasvun pysähtyminen hidastaa tut-
30648: hallituksen budjettiesityksen mukaan edelleen- kijoiden kiertoa ja vaikeuttaa etenkin nuorten
30649: kin pysymään ennaUaan vuonna 1979, ellei tutkijoiden jatkokoulutusmahdollisuuksia ja ete-
30650: valtioneuvoston käyttöön osoitettuja elvytys- nemistä tutkijanurarlla. Tutkijan toimien määrä
30651: politiikkaan liittyvän tutkimuksen määrärahoja ei nykyisellään vastaa useissa selvityksissä to-
30652: oteta lukuun. Suomen Akatemian määrärahojen dettua tutkijankoulutustarvetta.
30653: reaalinen vähentyminen viime vuosina vaikeut- Jotta Suomen Akatemia voisi täyttää tehtä-
30654: taa suuresti korkeakoulujen opettajien tutki- vänsä tieteellisen tutkimuksen ja tutkijankoulu-
30655: mustyötä, sillä suurin osa näiden saamasta kor- tuksen edistäjänä, olisi akatemiaan perustettava
30656: keakoulujen budjetin ulkopuolisista tutkimus- vuonna 1979 22 uutta tutkimusassistentin ja
30657: varoista on peräisin Suomen Akatemiasta. Va- 10 uutta nuoremman tutkijan tointa. Tutkijan-
30658: rojen vähentyessä vaikeutuvat etenkin uusien kierron helpottamiseksi olisi perustettava myös
30659: tutkimushankkeiden aloittaminen ja nuorten 5 uutta vanhemman tutkijan tointa. Akate-
30660: tutkijoiden mahdollisuudet hakeutua tutkimus- mian tutkimusmäärärahat olisi nostettava vähin-
30661: tehtäviin. Perustutkimuksen ja pitkäjänteisen tään vuoden 1975 tasolle ottaen huomioon
30662: soveltavan tutkimuksen resurssien turvaaminen myös uusien tutkijan toimien edellyttämä mää-
30663: on ehdoton edellytys tietedliselle kehitykselle. rärahojen lisäys. Yhteensä lisäystarve on 6.41
30664: Tutlkimusvarojen supistaminen taloudellisten milj. mk.
30665: suhdanteiden mukaan on varsin lyhytnäköistä EdeNä olevan perusteella ehdotamme kun-
30666: politiikkaa. nioittavasti,
30667: Suomen Akatemialla on käytettävissään tut-
30668: kimuksen ja tutkijankoulutuksen edistämiseksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30669: myös tutkijan virkoja ja toimia sekä varttu- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
30670: neiden tieteenharjoittajien apurahoja. Toimien 29.88.01 lisäyksenä 2 112 000 markkaa
30671: määrää ei ole lisätty vuoden 197 4 jälke.en, jol- 5 vanhemman ja 10 nuoremman tutki-
30672: loin päättyi tieteellisen tutkimuksen järjeste- jan sekä 22 tutkimusassistentin toimen
30673: lystä annettuun Iarkiin perustuva toimien kas- perustamiseksi Suomen Akatemiaan sekä
30674: vuohjelma. Vuoden 1977 tulo- ja menoarviossa momentin 29.88.50 alamomentille 1
30675: perustettiin 20 uutta tutkimusassistentin toin- lisäyksenä 4 300 000 markkaa Suomen
30676: ta niillä varoilla, jotka säästyivät tutkimussti- Akatemian tutkimushankkeiden rahoi-
30677: pendien lakkauttamisen johdosta. Varttunei- tukseen.
30678: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
30679:
30680: Irma Rosnell E.-J. Tennilä
30681: Ensio Laine Mirjam Tuominen
30682: 806 1978 vp.
30683:
30684: Raha-asia-aloite n:o 770.
30685:
30686:
30687:
30688:
30689: Rosnell ym.: Määrärahan osoittamisesta musiikkioppilaitosten val-
30690: tionapuun.
30691:
30692:
30693: E d u s k u n n a 11 e.
30694:
30695: Taiteen tukeminen on vuodesta toiseen ollut mentin sekä momentin, jolta parina vuonna
30696: riippuvainen epävarmoista pelituloista. Tämä on maksettu Kansallisoopperan eläkekustannuk-
30697: on aiheuttanut sen, että tuki on ollut epävar- sia. Hallituksen omaksuma linja merkitsee sitä,
30698: maa ja ett<i uusien kohteiden saaminen tuen että taiteen tukeminen ahdistetaan jälleen peli-
30699: piiriin erittäin vaikeata. Eduskunnassa on mo- markkojen varaan ja viedään pohja uusilta jo
30700: nien vuosien keskustelujen tuloksena päädytty kauan odotetuilta tukimuodoilta, kuten esimer-
30701: siihen, että erityisesti lakisääteiset taiteen tuki- ldksi taiteilijapalkkasysteemin aloittamiselta.
30702: muodot on rahoitettava budjetissa omilta mo- Edellä olevan perusteella ehdotamme .
30703: menteiltaan, jolloin näihin ei vaikuttaisi peli-
30704: toiminnan epävakaisuus ja arpajais- ja muut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30705: pelitulot voitaisiin käyttää joustavammin. 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
30706: Hallitus on kuitenkin budjettiesityksessään 29.90.54 4 000 000 markkaa musiikki-
30707: poikennut eduskunnan omaksumasta linjasta ja oppilaitosten valtionapuun.
30708: poistanut musiikkioppilaitosten valtionapumo-
30709: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
30710:
30711: Irma Rosnell E.-J. Tennilä
30712: Ensio Laine Mirjam Tuominen
30713:
30714:
30715:
30716:
30717: : ; ~
30718: 1978''vp. 807
30719:
30720: Raha-asia-aloite n:o 771.
30721:
30722:
30723:
30724:
30725: Rosnell ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionavun suorittami-
30726: seksi Suomen Kansallisoopperan Säätiölle eräisiin eläkekus-
30727: tannuksiin.
30728:
30729:
30730: E d u s k u n n a II e.
30731:
30732:
30733: Suomen Kansallisoopperassa eläkekustannuk- perusteluja, joten momentti olisi palautettava
30734: set näyttelevät poikkeuksellisen suurta osaa. budjettiin.
30735: Tämän vuoksi eduskunta on katsonut tarkoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
30736: tuksenmukaiseksi esittää jo kahtena vuonna
30737: eläkekustannusten maksamista valtion budjetin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30738: erilliseltä momentilta. Ensi vuoden budjettiesi- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
30739: tyksessä hallitus esittää luovuttavaksi tästä 29.90.56 1 000 000 markkaa valtion-
30740: käytännöstä. apuna Suomen Kansallisoopperan Sää-
30741: Mielestämme hallituksen esitykselle ei ole tiölle eräisiin eläkekustannuksiin.
30742: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
30743:
30744: Irma Rosnell E.-J. Tennilä
30745: Ensio Laine Mirjam Tuominen
30746: 808 1978 vp.
30747:
30748: Raha-asia-aloite n:o 772.
30749:
30750:
30751:
30752:
30753: Rosnell ym.: Määrärahan osoittamisesta taiteilijapalkkajärjestel-
30754: män aikaansaamiseksi.
30755:
30756:
30757: E d u s k u n n a 11 e.
30758:
30759: Taiteen keskustoimikunnan teettämät tutki- olisi ensi vuoden tulo- ja menoarvioon otettava
30760: mukset osoittavat selvästi, että huomattava osa 5 miljoonan markan määräraha, jolla turvattai-
30761: taiteenharjoittajista elää alle minimipalkan ole- siin taiteilijapalkkajärjestelmän aloittaminen ko-
30762: villa tuloilla. Suomen Taitelijaseura on omalta keiluluontoisena n. 100 taiteenharjoittajan osal-
30763: osaltaan esittänyt taiteilijapalkkajärjestelmän ta. Samalla syntyisi helpotusta apurahojen tar-
30764: luomista maahamme tarkoituksena turvata sään- peessa ja parannusta yksivuotisten apurahojen
30765: nöllistä taiteellista työtä tekevien ja muuta va- kohdalla nuorten taiteilijoiden tuessa. Kokeilu-
30766: kinaista palkkaa nauttimattomien taiteilijoiden luontoisen taiteilijapalkan saajista voisi valmis-
30767: säännöllinen toimeentulo. Vaikka eduskunnan taa esityksen taiteen keskustoimikunta sille
30768: enemmistöä edustavat puolueet ja ryhmät ovat tehtyjen anomusten perusteella.
30769: jo pitkään oman ilmoituksensa mukaan kan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30770: nattaneet tätä esitystä, ei sitä ole toteutettu. nioittavasti,
30771: Taiteilijapalkkajärjestelmän luominen on tä-
30772: män hetken tärkeimpiä taidepoliittisia tehtäviä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30773: Koska nykyinen apurahajärjestelmä ei ole riit- 1979 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
30774: tävän kattava ja monivuotisia, pitkäjännitteisen 5 000 000 markkaa taiteilijapalkkajärjes-
30775: työn mahdollistavia apurahoja on liian vähän, telmän aikaansaamiseksi.
30776: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 197 8.
30777:
30778: Irma Rosnell Ensio Laine
30779: Mirjam Tuominen E.- J. Tennilä
30780: 1978 vp. 809
30781:
30782: Raha-asia-aloite n:o 773.
30783:
30784:
30785:
30786:
30787: Rosnell ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lapsilisien
30788: korottamiseen.
30789:
30790:
30791: E d u s k u n n a 11 e.
30792:
30793: Hintatason nousu kohdistuu erittäin ankarana markkaa. Samaan aikaan hallitus kuitenkin
30794: vähävaraiseen väestöön, erityisesti lapsia huol- esittää työnantajien lapsilisämaksun alenta-
30795: taviin perheisiin, sillä nopeinta hintojen nousu mista 170 000 000 markalla eli roimaa lahjoi-
30796: on ollut elintarvikkeiden ja asuntokustannusten tusta lapsilta työnantajille. Lisäksi hallitus esit-
30797: kohdalla, mitkä menot lapsiperheissä ovat kes- tää, että työnantajilta perittävistä lapsilisämak-
30798: keisiä. Kun myös työttömyys usein osuu hei- suista 100 000 000 markkaa käytettäisiin val-
30799: koimmassa taloudellisessa asemassa olevien koh- tion muiden menojen rahoittamiseen.
30800: dalle, elävät kymmenet tuhannet lapsiperheet Mielestämme lapsilisien esitystä huomatta-
30801: todella puutteellisissa ja ahdinkoa täynnä ole- vampi korottaminen on perheiden ja lasten
30802: vissa oloissa. kannalta perusteltua. Rahoituksen järjestäminen
30803: Lapsilisäjärjestelmä on hyvä menetelmä lap- on mahdollista luopumalla työnantajien lapsi-
30804: sista aiheutuvien kulujen tasaamiseen ja turvaa- lisämaksujen alentamisesta ja lapsilisiin kerät-
30805: maan lapsille ruokaa ja elämisen mahdollisuu- tyjen rahojen käyttämisestä muihin tarkoituk-
30806: det. Lapsilisien vaikutus on kuitenkin suoraan siin.
30807: sidottu niiden suuruuteen ja on todettava, että Edellä olevan perusteella ehdotamme,
30808: ne eivät ole seuranneet edes hintatason nousua,
30809: puhumattakaan siitä että lapsilisälain kehittä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30810: misen kautta olisi perheiden ostovoimaa lisätty. 1979 tulo- ja menoarvioon motnentille
30811: Ensi vuoden tulo- ja menoarvioon esitetään 33.15.52 270 000 000 markkaa lapsili-
30812: lapsilisien korottamista huhtikuun alusta 10 sien korottamiseksi elinkustannusten
30813: % :lla. Tähän tarvitaan lisää rahaa 71 670 000 nousua vastaaviksi.
30814: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
30815:
30816: Irma Rosnell E.-J. Tennilä
30817: Ensio Laine Mirjam Tuominen
30818:
30819:
30820:
30821:
30822: 102 0878005881
30823: 810 1978 vp.
30824:
30825: Raha-asia-aloite n:o 774.
30826:
30827:
30828:
30829:
30830: Rosnell ym.: Määrärahan osoittamisesta piema Ja keskisuuria
30831: eläkkeitä saavien sairaalamaksujen korvaamiseen.
30832:
30833:
30834: E d u s k u n n a 11 e.
30835:
30836: Kansalaisten terveyden- ja sairaanhoidossa on maksettavaksi. Jokainen kunnallisveroa maksa-
30837: viime aikoina tapahtunut selvää taantumista. va kansaneläkkeen saaja joutuu nykyään mak-
30838: Sairausvakuutuksen ja kansanterveyslain suomia samaan myös sairausvakuutusmaksua. He ei-
30839: etuisuuksia on kavennettu. Tämä on tapahtunut vät kuitenkaan ole oikeutettuja sairauspäivä-
30840: mm. sairausvakuutuksen ns. omavastuuosuuk- rahan saamiseen. Eläkeläisten kohdalla toisaalta
30841: sia lisäämällä, eli sairaat· maksavat nyt lääk- uusi maksu, toisaalta sairausvakuutuskorvaus-
30842: keistä, tutkimuksista ja sairauden johdosta teh- ten aleneminen tuntuu kipeänä. Erityisesti sai-
30843: dyistä matkoista suuremman summan. Myös raalahoitoa tarvitsevat eläkeläiset ovat vaikeas-
30844: sairaalamaksuja on korotettu useita kertoja. sa asemassa, sillä pienistä eläkkeistä ei alati
30845: Sama linja jatkuu vuoden 1979 budjettiesityk- nouseviin sairaalamaksuihin rahaa riitä, joten
30846: sessä. sairaalamaksusta muodostuu kynnys, joka estää
30847: Jos halutaan todella huolehtia kansalaisten hakeutumasta sairaalahoitoon. Olisikin välttä-
30848: terveydestä, tulisi terveyden- ja sairaanhoitoa mätöntä, että ensi vuoden budjettiin varattai-
30849: saada ilmaiseksi. Mitä korkeammiksi sairaan- siin erillinen määräraha pieniä ja keskisuuria
30850: hoidon omavastuuosuudet asetetaan, sitä useam- eläkkeitä saavien sairaalamaksujen korvaami-
30851: pi sairas jää saitastuessaan vaille hoitoa. seen.
30852: Terveyden- ja sairaanhoidon heikentyminen Edellä olevan perusteella ehdotamme,
30853: on tuntunut erittäin selvänä eläkeläisten kes-
30854: kuudessa, jotka ikänsä puolesta paljon sairas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30855: televat. Eläkeläisten keskuudessa koettiin erit- 1979 tulo- ja menoarvioon 500 000
30856: täin epäoikeudenmukaiseksi myös päätös, jolla markkaa pieniä ja keskisuuria eläkkeitä
30857: sairausvakuutusmaksu on määrätty eläkeläisten saavien sairaalamaksujen korvaamiseen.
30858: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
30859:
30860: Irma Rosnell E.-J. Tennilä
30861: Ensio Laine Mirjam Tuominen
30862: 1978 vp. 811
30863:
30864: Raha-asia-aloite n:o 775.
30865:
30866:
30867:
30868:
30869: Ruotsalainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Enonkosken kalan-
30870: viljelylaitoksen kehittämiseen.
30871:
30872:
30873: E d u s k u n n a II e.
30874:
30875: Itä-Suomen kalanviljelylaitoksen kehittämi- Laitoksen edelleen kehittäminen yllä malm-
30876: nen on ollut pitkään vireillä. Kalanviljelyn ke- tuista syistä sekä myös tämän erittäin alityölli-
30877: hittämistarpeen on nostanut esille ravintokysy- sen alueen työllisyyden parantamisen kannalta
30878: myksen ratkaiseminen nykyaikaisella tavalla, olisi välttämätöntä.
30879: siirtyminen kalataloudessa entistä voimakkaam- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
30880: min kotimaiseen tuotantoon ja kulutukseen se-
30881: kä kalastuselinkeinon tehokas tukeminen ja sitä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30882: kautta kalastajien toimeentulon turvaaminen. 1979 tulo- ja menoarvioon luvun 30.38
30883: Mikkelin läänissä sijaitseva Enonkoski, joka uudelle momentille 100 000 markkaa
30884: tutkituista paikoista on osoittautunut parhaaksi .käytettäväksi Enonkosken kalanviljely-
30885: Itä-Suomen kalanviljelylaitoksen paikaksi, sai laitoksen kehittämiseen.
30886: kuluvana vuonna myös määrärahan laitoksen
30887: kehi ttämistu tkimuksia varten.
30888: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
30889:
30890: Unto Ruotsalainen Pentti Poutaneo
30891: Väinö Turunen Heikki Jartti
30892: Mauri Miettinen Maija Rajantie
30893: Esko Pekonen Erkki Liikanen
30894: 812 1978 vp.
30895:
30896: Raha-asia-aloite n:o 776.
30897:
30898:
30899:
30900:
30901: Rytkönen ym.: Määrärahan osoittamisesta Säviän malmiesiinty-
30902: män loppututkimuksia varten.
30903:
30904:
30905: E d u s k u n n a 11 e.
30906:
30907: Käytössä olevat ja tu~kitut malmivarat ovat esiintymä on luokiteltu ns. vara-alueeksi, eikä
30908: maassamme ehtymässä. Julikisuuteen on saatettu kaivoksen avaaminen ilman loppututkimuksia
30909: arvovaltaiselta taholta tietoja, että jo 1990- ole näin ollen mahdollista.
30910: luvuLla joutuisimme tilanteeseen, jossa olisim- Yhtiön malmivarojen ja Pohjois-Savon talous-
30911: me ratkaisevasti riippuvaisia ulkoa tapahtuvasta elämän kehittämisen kannalta on välttämätöntä,
30912: tuonnista, ellei jo lähitulevaisuudessa ratkaise- että tutkimuksia ja~ketaan päämääränä kaivos-
30913: vasti tehosteta malminetsintää nykyaikaisin tie- toiminnan aloittaminen Säviällä.
30914: teellisin ja teknillisin menetelmin. Momentin perusteluissa olisi mielestämme
30915: Hallitus on vuoden 1979 tulo- ja menoarvio- laUJsuttav,a, että eduskunta edellyttää Outo-
30916: esityksessä kiinnittänyt malmintutkimustoimin- kumpu Oy:n jatkavan Säviän malmiesiintymän
30917: nan tehostamiseen vakavaa huomiota ja ehdot- loppututkimuksia ja tuvkimusten valmistuttua
30918: taa geologiselle tutkimustoimistolle 3,1 milj. ryhtyvän toimenpiteisiin kaivosroiminnan alo1t-
30919: markkaa lisävstä vuoteen 1978 verrattuna. Näin tamiseksi Pielaveden Säviällä.
30920: ollen geologisen tutkimustoimiston suorittamat Edellä olevan perusteella ehdotamme.
30921: tutkimukset tehostuvat huomattavasti.
30922: Pielaveden kunnan Säviän malmiesiintymän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30923: tutkimukset ovat siirtyneet geologiselta tutki- 1979 tulo- ;a menoarvioon 500 000
30924: mustoimistolta Outokumpu Oy:lle yhtiön pe- markan määrärahan Säviän malmiesiin-
30925: rustettua mainitulle alueelle kaivauspiirin. Tä- tymän loppututkimuksia varten.
30926: hänastisten tutkimustulosten perusteella Säviän
30927: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
30928:
30929: V. J. Rytkönen Petter Savola Juuso Häikiö
30930: Lauha Männistö Osmo Vepsäläinen Jorma Rantala
30931: Katri-Helena Eskelinen
30932: 1978 vp. 813
30933:
30934: Raha-asia-aloite n:o 777.
30935:
30936:
30937:
30938:
30939: Saimo ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen lääniin si-
30940: joitettavan metsä- ja puutaloudellisen oppilaitoksen suunnit-
30941: telua varten.
30942:
30943:
30944: E d u s k u n n a 11 e.
30945:
30946: Metsä- ja puutalouden koulutuskomitea on mukainen. Toisen asteen koulutuspaikkojen lu-
30947: esittänyt osamietinnöissään ( Komiteanmietinnöt kumäärä on Keski-Suomessa alhaisimpia koko
30948: 1974: 68 ja 1975: 106), että yksi valtakunnan valtakunnassa koulutusta tarvitsevien ikäluok-
30949: alueelle perustettavaksi ehdotetuista metsä- ja kien suuruuteen verrattuna. Lisäksi alueen
30950: puutaloudellisista oppilaitoksista perustettaisiin tuotantorakenne painottuu selvästi metsäteolli-
30951: Jyväskylän lähiseudulle. Oppilaitoksen päätoi- suuden suuntaan, joten samalla kun laitos olisi
30952: minnoiksi on esitetty: ammatillinen perusope- valtakunnallisesti katsoen oikeassa ympäristös-
30953: tusjakso (pääpaino puutaloudessa), metsätalou- sä, se vastaisi hyvin alueen omaa koulutustar-
30954: den alempaan ja ylempään opistotutkintoon vetta. Sijoituspaikan valinta on myös kehitys-
30955: johtava koulutus, puutalouden alempaan ja aluepoliittisesti oikeaan osunut.
30956: ylempään opistotutkintoon johtava koulutus, Keski-Suomeen suunnitellulla metsä- ja puu-
30957: alan täydennys- ja jatkokoulutus sekä kurssi- taloudellisella oppilaitoksella tulisi olemaan
30958: toiminta sekä opettajainvalmistus. mitä suurimmassa määrin yleistä valtakunnal-
30959: Komitean esitys vastaa niitä näkemyksiä, lista merkitystä, sillä laitos tulisi vastaamaan
30960: joita Keski-Suomessa on laitoksen sijoituspai- suuresta osasta kaakkoisen, eteläisen, lounaisen,
30961: kasta esitetty. Sijoituksen perusteluiksi on esi- läntisen ja keskisen Suomen metsä- ja puu-
30962: tetty mm.: Jyväskylän yliopisto on riittävän taloudellisesta koulutuksesta. Tästä syystä sekä
30963: monipuolinen oppilaitoksen tarvitsemaa koulu- myöskin sen johdosta, että valtakunnan tuo-
30964: tusyhteistyötä silmälläpitäen, Jyväskylän ympä- tantoelämän kannalta tärkeimmän alan koulu-
30965: ristö tarjoaa tiettävästi maailman monipuoli- tuksen kehittämisen tarve on suuri, on suun-
30966: siroman metsäteollisuuden tuotantoalueen, J y- niteltujen oppilaitosten suunnittelu saatettava
30967: väskylässä sijaitsevat tekninen oppilaitos, kaup- mitä kiireellisimmin alulle.
30968: paoppilaitos ym. oppilaitokset sekä ammatti- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
30969: koulujen opettajainvalmistus antavat hyvät taen,
30970: yhteistoimintamahdollisuudet muun opetustoi-
30971: minnan kanssa. Lisäksi Keski-Suomi on kes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
30972: keisen sijaintinsa ja hyvien liikenneyhteyksien 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
30973: puolesta joka suunnalta hyvin tavoitettavissa. 29.72.74 200 000 markan määrärahan
30974: Oppilaitoksen sijoittaminen Keski-Suomeen metsä- ja puutaloudellisen oppilaitoksen
30975: on talousalueen kannalta tärkeä ratkaisu sa- suunnittelua varten Keski-Suomen lää-
30976: malla kun se on valtakunnallisesti tarkoitukse11- niin.
30977: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
30978:
30979: Sylvi Saimo Matti Jaatinen Juhani Surakka
30980: Esko Härkönen Sakari Knuuttila Paavo Vesterinen
30981: Siiri Lehmonen
30982: 814 1978 vp.
30983:
30984: Raha-asia-aloite n:o 778.
30985:
30986:
30987:
30988:
30989: Saimo ym.: Määrärahan osoittamisesta viljavaraston rakentami-
30990: seksi Keski-Suomeen.
30991:
30992:
30993: E d u s k u n n a 11 e.
30994:
30995: Keski-Suomessa on laajoja alueita, joilla har- misen, voisi se toimia merkittävänä eri vuosien
30996: joitetaan voimaperäistä viljan viljelyä ja joilla satomääriä tasaavana varmuusvarastona. Varsin-
30997: on tähän hyvät edellytykset. Tällaisia alueita kin rehuviljan kohdalla tapahtuu usein, että hy-
30998: ovat esimerkiksi Jämsänjokilaakso ja Laukaa vinä satovuosina syntyy ylitarjontaa, mutta huo-
30999: ympäristöineen. Näillä seuduilla on keskitetysti nompina taas rehuviljaa joudutaan tuomaan
31000: siirrytty voimaperäiseen leipä- ja rehuviljan vil- jopa ulkomailta.
31001: jelyyn. Viljavaraston rakentaminen Keski-Suomeen
31002: Varastotilojen riittämättömyys asettaa kui- on myös työllisyyssyistä erittäin perusteltua.
31003: tenkin esteen viljelyn laajentamiselle. Keski- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
31004: Suomen alueella ei ole valtion viljavarastaa ja
31005: kauppaliikkeiden ja yksityisten viljelijöiden va- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31006: rastot ovat varsin rajoitetut. 1979 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
31007: Valtion viljavaraston rakentaminen Keski- markkaa viljavaraston rakentamiseksi
31008: Suomeen, Jyväskylän läheisyyteen tai Jämsän Keski-Suomeen Jyväskylän läheisyyteen
31009: seudulle, olisi välttämätöntä. Paitsi että se tur- tai ]ämsän seudulle.
31010: vaisi viljan markkinoinnin ja viljelyn laajenta-
31011: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
31012:
31013: Sylvi Saimo Väinö Raudaskoski Siiri Lehmonen
31014: Esko Härkönen Mauno Manninen Katri-Helena Eskelinen
31015: Pekka Vilmi Pentti Poutanen Paavo Vesterinen
31016: Matti Jaatinen Sakari Knuuttila
31017: 1978 vp. 815
31018:
31019: Raha-asia-aloite n:o 779.
31020:
31021:
31022:
31023:
31024: Saimo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtionapuna
31025: kuivatustöihin Keski-Suomen läänin alueella.
31026:
31027:
31028: E d u s k u n n a 11 e.
31029:
31030: Hallituksen esityksessä valtion ensi vuoden käyntiin saattaminen olisi välttämätöntä myös
31031: tulo- ja menoarvioksi on momentilla 30.32.40 työllisyyssyistä. Nyt käytettävissä olevien mää-
31032: 1 000 000 mk valtionapuna kuivatustöihin. rärahojen puitteissa se ei kuitenkaan ole mah-
31033: Määräraha on tarkoitettu käytettäväksi avus- dollista ja siksi Keski-Suomea varten olisi saa-
31034: tuksina keskeneräisiin maankuivatushankkeisiin. tava erillinen määräraha.
31035: Valtionapu kuivatustöihin on erittäin tarpeel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31036: linen, koska monin paikoin maata on valmiita nioittavasti,
31037: suunnitelmia ja työkohteita hyvin runsaasti.
31038: Tarkoitukseen osoitettu määräraha on kuiten- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31039: kin aivan liian pieni, onhan se esimerkiksi kulu- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
31040: vana vuonna 2 500 000 mk. 30.32.40 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
31041: Keski-Suomen alueella on runsaasti valtion- käytettäväksi valtionapuna kuivatustöi-
31042: avustusta odottavia kuivatushankkeita. Näiden hin Keski-Suomen läänin alueella.
31043: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
31044:
31045: Sylvi Saimo Väinö Raudaskoski Paavo Vesterinen
31046: Esko Härkönen Pentti Poutanen Sakari Knuuttila
31047: Pekka Vilmi Matti Jaatinen Siiri Lehmonen
31048: 816 1978 vp.
31049:
31050: Raha-asia-aloite n:o 780.
31051:
31052:
31053:
31054:
31055: Saimo ym.: Määrärahan osoittamisesta Joutsan-Kangasniemen
31056: tien kuntoon saattamiseksi Keski-Suomen läänin alueella.
31057:
31058:
31059: E d u s kun n a 11 e.
31060:
31061: Joutsan ja Kangasniemen väliset tieyhteydet ottaen tien rakentamisen loppuunsaattaminen
31062: ovat pitkään olleet varsin huonot. Uuden tien olisi kiireellisesti toteutettava.
31063: rakentaminen tälle välille onkin käynyt välttä- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
31064: mättömäksi ja Mikkelin tie- ja vesirakennuspii-
31065: rin alueella Keski-Suomen rajalle asti työt että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31066: onkin jo tehty. 1979 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
31067: Keski-Suomen läänin rajalta Joutsaan työt markkaa Joutsan-Kangasniemen tien
31068: on jo aloitettu. Nykyiset yhteydet huomioon lopulliseen kuntoon saattamiseksi Keski-
31069: Suomen läänin alueella.
31070: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
31071:
31072: Sylvi Saimo Väinö Raudaskoski Matti Jaatinen
31073: Esko Härkönen Pentti Poutanen Aino Karjalainen
31074: Pekka Vilmi Siiri Lehmonen Sakari Knuuttila
31075: Paavo Vesterinen
31076: 1978 vp. 817
31077:
31078: Raha-asia-aloite n:o 781.
31079:
31080:
31081:
31082:
31083: Saimo ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 644 petos-
31084: parannustöiden loppuunsaattamiseksi välillä Silmutjoki-Ki-
31085: visalmi.
31086:
31087:
31088: E d u s k u n n a II e.
31089:
31090: Huolimatta valtatien n:o 9 valmistumisesta Kuopion läänin puolella on parannussuunni-
31091: välittää entinen Kuopion-Jyväskylän kantatie telma valmis välillä Koskelo-Rautalammin kir-
31092: edelleen huomattavassa määrin liikennettä poh- konkylä ja työn alla suunnitelma tien paranta-
31093: joisen Keski-Suomen ja Pohjois-Savon välillä. misesta Keski-Suomen läänin rajalle, Kivisal-
31094: Entinen Kuopion-Jyväskylän kantatie eli melle asti.
31095: nykyisin maantie n:o 644 on uusimattomilta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31096: osiltaan erittäin mäkinen ja mutikainen ja tien nioittaen,
31097: päällyste on huonossa kunnossa.
31098: Maantien n:o 644 parannustyöt välillä Hir- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31099: vaskangas-Koskelo on TVL:n Keski"Suomen 1979 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
31100: piirin alueella toteutettu välillä Hirvaskangas- markkaa maantien n:o 644 papannus-
31101: Sunttila. Suunnitelmat tien parantamiseksi edel- töiden loppuunsaattamiseksi välillä Sil-
31102: leen Konneveden kirkonkylän läpi Silmutjoelle mutjoki-Kivisalmi Konneveden kun-
31103: ja edelleen Kivisalmen sillalle saakka ovat nassa.
31104: valmiina ja työtkin on saatu käyntiin.
31105: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
31106:
31107: Sylvi Saimo Sakari Knuuttila Esko Härkönen
31108:
31109:
31110:
31111:
31112: 103 0878005881
31113: 818 1978 vp.
31114:
31115: Raha-asia-aloite n:o 782.
31116:
31117:
31118:
31119:
31120: Saimo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtionavustuk-
31121: sena kunnille lasten kotihoidon tukijärjestelmän kokeilutoi-
31122: mintaan.
31123:
31124:
31125: Ed u s kun n a 11 e.
31126:
31127: Hallitus on useaan otteeseen ilmoittanut, mitassa toteutettua ja päästäisiin nam lakisää-
31128: että sen tarkoituksena on kehittää lasten päivä- teisen tuen maksatuksen aloittamiseen, olisi
31129: hoitojärjestelmää siten, että myös muut hoito- määrärahaa lisättävä.
31130: muodot kuin laitoksissa pääsisivät valtion tues- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31131: ta osallisiksi. Kuitenkaan tässä suhteessa ei ole nioittaen,
31132: tapahtunut mitään muuta kuin että keskustan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31133: vähemmistöhallituksen alullepanemaa lasten ko- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
31134: tihoidon tukijärjestelmän kokeilutoimintaa esi- 33.15.30 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
31135: tetään jatkettavaksi. valtionavustuksena kunnille lasten
31136: Hallitus esittää tarkoitukseen 3 000 000 mk. kotihoidon tukijärjestelmän kokeilutoi-
31137: Jotta kokeilu saataisiin kuitenkin laajemmassa mintaan.
31138: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
31139:
31140: Sylvi Saimo Mauno Manninen Katri-Helena Eskelinen
31141: Esko Härkönen Orvokki Kangas Paavo Vesterinen
31142: Pekka Vilmi Lea Sutinen M. Jaatinen
31143: Väinö Raudaskoski Pentti Poutanen Aino Karjalainen
31144: Veikko Pihlajamäki
31145: 1978 vp. 819
31146:
31147: Raha-asia-aloite n:o 783.
31148:
31149:
31150:
31151:
31152: Saimo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta raittiustyöhön
31153: ja alkoholijuomista aiheutuvien haittojen ehkäisemiseen.
31154:
31155:
31156: E d u s k u n n a 11 e.
31157:
31158: Valtioneuvoston 14. 4. 1978 asettaman al- 2,7 miljoonaa markkaa eli 500 000 markkaa
31159: koholikomitean 27. 6. 1978 jätetyssä mietin- enemmän kuin vuonna 1975, ja kun määrä-
31160: nössä todetaan, että tiedotus-, kasvatus- ja jär- raha ei ole noussut, toimintamenojen osuus
31161: j{.stötoiminta ovat merkityksellisiä alkoholipo- on vähentynyt vastaavasti.
31162: litiikan täydentäjinä. Komitean mielestä alko- Kustannustaso on vuodesta 1975 merkit-
31163: holihaittojen ehkäisyyn ja alkoholin kulutuk- sevästi noussut matka-, kurssi-, tarvike- ym.
31164: sen vähentämiseen pyrkivän tiedotus-, kasva- menojen osalta, joihin raittiuskeskusjärjestöt
31165: tus- ja järjestötoiminnan voimavaroja on li- käyttävät toiminta-avustuksiaan. Kun raittius-
31166: sättävä ( s. 165). järjestöjen valtionapu ei ole noussut, seitsemän
31167: Komitea ehdottaa raittiusmäärärahojen pa- suurinta järjestöä on viime vuonna joutunut
31168: lauttamista aikaisemmalle tasolle ja niiden li- ottamaan uutta velkaa yhteensä 282 000 mark-
31169: säämistä. Vuoden 1975 tulo- ja menoarviossa kaa ja niiden velkataakka on kaikkiaan
31170: oli momentille .3.3.24.50 (valtionapu raittius- 1 563 000 markkaa
31171: työhön sekä alkoholijuomista aiheutuvien Näissä oloissa järjestöt ovat joutuneet irti-
31172: haittojen ehkäisemiseen) merkitty 4 7.34 700 sanomaan tai lomauttamaan parikymmentä
31173: markkaa. Vuodesta 1975 lähtien on elinkustan- työntekijää. Nämä henkilöt ovat saaneet vai-
31174: nusindeksi noussut 50 %, joten raittiusmää- keaan tehtäväänsä monivuotisen koulutuksen
31175: rärahan palauttamiseksi entiselle tasolle sen ja kokemuksen, joten heidän irtisanomisensa
31176: tulisi nyt olla 7 114 500 markkaa. Ensi vuo- merkitsee suurta tappiota päihdehaittoja vä-
31177: den tulo- ja menoarviossa on momentille hentävälle, ennaltaestävälle työlle.
31178: .33.51.50 (valtionapu raittiustyöhön sekä alko- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
31179: holijuomista aiheutuvien haittojen ehkäisemi-
31180: seen) kuitenkin otettu vain 5 929 000 mark- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
31181: kaa. den 19 79 tulo- ja menoarvioon mo-
31182: Vuonna 1975 käytettiin runsaat 2 miljoonaa mentille 33.51.50 lisäyksenä 1185 500
31183: markkaa raittiusjärjestöjen työntekijöiden palk- markkaa raittiustyöhön sekä alkoholi-
31184: kausmenoihin ja loput noin 2,5 miljoonaa mark- juomista aiheutuvien haittojen ehkäise-
31185: kaa toimintamenoihin. Viime vuonna on miseen.
31186: palkkatason nousun takia palkkoihin käytetty
31187: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
31188:
31189: Sylvi Saimo Väinö Raudaskoski Pentti Poutanen
31190: Sakari Knuuttila Mauno Manninen Katri-Helena Eskelinen
31191: Esko Härkönen Antero Juntumaa Matti Jaatinen
31192: Ensio Laine Kerttu Hemmi Aino Karjalainen
31193: Pekka Vilmi Lea Sutinen Veikko Pihlajamäki
31194: Eeva Kauppi
31195: 820 1978 vp.
31196:
31197: Raha-asia-aloite n:o 784.
31198:
31199:
31200:
31201:
31202: Saimo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtion kor-
31203: vauksena maatalousyrittäjien sijaisavun kustannuksiin.
31204:
31205:
31206: E d u s k u n n a 11 e.
31207:
31208: Maatalousyrittäjien St)atsavun kustannuksiin heikosta kannattavuudesta johtuen sijaisavun
31209: ehdotetaan valtion vuoden 1979 tulo- ja meno- paikkaaminen omin varoin on useassa tapauk-
31210: arvioesityksessä valtion korvauksena 14 000 000 sessa mahdotonta. Siksi tässä tarvittaisiin lisää
31211: mk. Määräraha on sama kuin kuluvana vuonna yhteiskunnan tukea.
31212: ja 3,5 miljoonaa markkaa pienempi kuin tähän Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31213: tarkoitukseen vuonna 1977 käytettiin. nioittavasti,
31214: Huolimatta siitä, että sijaisavun tarve on
31215: suuresti lisääntynyt, ei tarkoitukseen siis ole että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31216: osoitettu lisävaroja. Tämä olisi kuitenkin erit- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
31217: täin tärkeää, sillä maatalousyrittäjien keski-iän 33.57.41 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
31218: kasvaessa ja sairauksien lisääntyessä on sijais- valtion korvauksena maatalousyrittäjien
31219: _avun merkitys lisääntynyt. Maatalouselinkeinon sijaisavun kustannuksiin.
31220: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
31221:
31222: Sylvi Saimo Juhani Saukkonen Kyllikki Stenros
31223: Saimi Ääri Orvokki Kangas Esko Härkönen
31224: Mikko Pesälä
31225: 1978 vp. 821
31226:
31227: Raha-asia-aloite n:o 785.
31228:
31229:
31230:
31231:
31232: Saukko ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi yhdyskun-
31233: tien vesiensuojelutoimenpiteisiin.
31234:
31235:
31236: E d u s k u n n a 11 e.
31237:
31238: Vuoden 1979 tulo- ja menoarvioesityksen menpiteiden toteuttamisesta. Toisaalta vesien-
31239: momentin 30.19.31 kohdalla ehdotetaan, että suojelu- ja vesihuoltotyöt ovat erittäin hyviä
31240: menoarviosta kokonaan poistettaisiin avustuk- työllisyyskohteita, minkä vuoksi budjettiesi-
31241: set yhdyskuntien vesiensuojelutoimenpiteisiin. tyksessä ehdotetaan vesihuoltolaitteiden raken-
31242: Vuonna 1973 säädetyn ja voimaan tulleen yh- tamiseen tarkoitettujen korkotukilainojen huo-
31243: dyskuntien vesiensuojelutoimenpiteiden avusta- mattavaa lisäämistä. Korkotukilainojen katto-
31244: misesta annetun lain (608/73) 2 ja 3 §:n pe- määrän lisääminen on sinänsä onnistunut toi-
31245: rusteella vesiensuojeluavustusta on voitu myön- menpide, mutta ilman avustusmäärärahaa on
31246: tää kunnalle, kuntainliitolle tai suurehkon ku- mahdotonta suunnata vesiensuojeluinvestointe-
31247: luttajajoukon tarvetta palvelevalle yhteisölle ja siten, että kokonaistaloudelliset ja vesiensuo-
31248: sellaisen jätevedenpuhdistamon rakentamiseen, jelulliset näkökohdat tulisivat parhaimmalla
31249: jonka puhdistustaso täyttää valtioneuvoston mahdollisella tavalla huomioon otetuiksi. Lain-
31250: päätöksellä määrätyn puhdistustason taikka sel- säädännöllisin keinoin ei näet kuntia voida pa-
31251: laisen purku- tai siirtoviemärin ja niihin liit- kottaa jätevesiasioissa yhteistoimintaan eikä
31252: tyvän pumppaamon rakentamiseen, joka vaa- vesiensuojelullisesti ja taloudellisesti ole tar-
31253: tii vesiensuojelun vuoksi huomattavan suuria koituksenmukaista, että jätevedenpuhdistamoja
31254: lisäkustannuksia. Vuoden 1975 menoarviossa rakennettaessa tyydyttäisiin aina vesioikeuden
31255: kyseiseen tarkoitukseen varattu määräraha oli määräämän mlnimitason toteuttamiseen. Lisäk-
31256: 12 miljoonaa markkaa ja vuonna 1976 9 mil- si on otettava huomioon, että tänä taloudelli-
31257: joonaa markkaa sekä vuosina 1977 ja 1978 sesti vaikeana aikana valtiovallan tulisi muu-
31258: vain 8 miljoonaa markkaa. Kyseisellä määrä- toinkin pyrkiä kannustamaan työllisyyden yl-
31259: rahalla on lain voimassaoloaikana sen niukkuu- läpitämiseksi kuntien, kuntainliittojen ja yksi-
31260: desta huolimatta kyetty kannustamaan kuntia, tyisoikeudellisten yhteisöjen vesiensuojeluin-
31261: kuntainliittoja ja yksityisoikeudellisia vesihuol- vestointien toteuttamista. Menoarvioesityksessä
31262: toyhtiöitä suorittamaan tarvittavat puhdistamo- korkotukilainojen korkohyvitykseen varattu
31263: investoinnit tehokkaalla ja ympäristönsuojelun 3,4 miljoonan markan lisäys ei siten millään
31264: vaatimukset pitkälläkin tähtäimellä tyydyttä- tavoin poista tarvetta varata edelleen vähintään
31265: vällä tavalla. Lisäksi kyseisellä määrärahalla on aikaisempien tulo- ja menoarvioiden tapaan ai-
31266: voitu siirtoviemäreiden ral{entamista avusta- nakin 8 miljoonaa markkaa yhdyskuntien ve-
31267: maila kannustaa sellaiseen yhteistyöhön, että siensuojelutoimenpiteiden avustamiseen.
31268: jätevedet siirretään toisen kunnan alueella si- Kaiken edellä olevan perusteella ehdotamme
31269: k- . • .
31270: ___unlllolttavastl,
31271: jaitsevaan puhdistamoon käsiteltäväksi. Mo-
31272: nessa tapauksessa tällainen pitkällä tähtäimellä
31273: taloudellisesti ja vesiensuojelullisesti edullinen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31274: kokonaisratkaisu olisi ilman avustusta jäänyt 1979 tulo- ja menoarvioon vähintään
31275: toteutumatta. 8 miljoonan markan siirtomäärärahan
31276: Taloudellisista vaikeuksista huolimatta ei avustukseksi yhdyskuntien vesiensuoje-
31277: maallamme ole varaa tinkiä vesiensuojelutoi- lutoimenpiteisiin.
31278: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
31279:
31280: Alvar Saukko Jouko Mäkelä Osmo Vepsäläinen
31281: Mikko Jokela Hannu Tenhiälä Risto Tuominen
31282: Terhi Nieminen
31283: 822 1978 vp.
31284:
31285: Raha-asia-aloite n:o 786.
31286:
31287:
31288:
31289:
31290: Saukkonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta oppimate-
31291: riaalituotannon edistämiseen.
31292:
31293:
31294: E d u s kun n a 11 e.
31295:
31296: Kurssikirjojen ja muun oppimateriaalin saa- korkealle. Erityisen vaikea tilanne on ruotsin-
31297: tavuus on opiskelun perusedellytys. Tällä het- kielisen oppimateriaalin osalta.
31298: kellä alkaa kurssikirjojen joustava saanti olla Edellä esitetyn johdosta ehdotamme,
31299: mahdotonta kurssikirjastojen määrärahojen jäl-
31300: keenjääneisyyden vuoksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31301: Oppimateriaalituotannon, kurssi- ja luento- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
31302: monisteiden tuottamiseen ei tähän mennessä 29.37.50 (eräät valtionavut) lisäyksenä
31303: ole kiinnitetty riittävästi huomiota. Niinpä 400 000 markkaa oppimateriaalituotan-
31304: tämän oppimateriaalin hinnat, sikäli kuin oppi- non edistämiseen.
31305: materiaalia on saatavilla, ovat nousseet varsin
31306: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
31307:
31308: Juhani Saukkonen Toivo Yläjärvi Hannu Tenhiälä
31309: 1978 vp. 823
31310:
31311: Raha-asia-aloite n:o 787.
31312:
31313:
31314:
31315:
31316: Saukkonen: Määrärahan osoittamisesta Parikkalan maatalous-
31317: oppilaitoksen kotieläinrakennuksen rakentamisen aloittami-
31318: seen.
31319:
31320:
31321: E d u s k u n n a 11 e.
31322:
31323: Useiden vuosien ajan on yritetty saada to- reellisenä. Koska Parikkalan alueen työllisyys-
31324: teutetuksi uuden kotieläinrakennuksen raken- tilanne on pysynyt jatkuvasti vaikeana, olisi
31325: nuksen rakentaminen Parikkalan maatalousop- tällä rakennuskohteella suuri merkitys myös
31326: pilaitokselle, jotta oppilaitosta voitaisiin ke- työllisyyden kannalta tälle kehitysaluekunnalle.
31327: hl•tää karjatalousvaltaisen toiminta-alueensa Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
31328: maatalouselinkeinoa palvelevaksi koulutuspai-
31329: kalcsi. Suunnitelmat hankkeen toteuttamiseksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31330: ovat olleet vuosikausia valmiina, mutta valtion 1979 tulo- ia menoarvioon 1 000 000
31331: rahoitusta ei tähän mennessä ole järjestynyt. markan määrärahan Parikkalan maata-
31332: Ammattikasvatushallitus on omasta puolestaan lousoppilaitoksen kotieläinrakennuksen
31333: myöskin pitänyt hankkeen toteuttamista kii- rakennustöiden aloittamiseen.
31334: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
31335:
31336: Juhani Saukkonen
31337: 824 1978 vp.
31338:
31339: Raha-asia-aloite n:o 788.
31340:
31341:
31342:
31343:
31344: Saukkonen: Määrärahan osoittamisesta maantien parantamiseen
31345: välillä Melkoniemi-'-Särkisalmi.
31346:
31347:
31348: Ed u s kun n a 11 e.
31349:
31350: Niukat tieverkon kunnossapitomäärärahat Punkaharjun kunnan alueille, joista suuntautuu
31351: ovat johtaneet tiestön kunnon huolestuttavaan liikennettä Parikkalan kuntakeskukseen tämän
31352: heikkenemiseen ja jopa rappeutumiseen maas- tien kautta. Me1koniemen-Särkisalmen, valta-
31353: samme erityisesti varsinaisten pääteiden ulko- tien n:o 6 ja vahatien n:o 14 risteys, välinen
31354: puolella. Tämä ön tunnettu vuosi vuodelta pa- tieosuus on 20 km, ja tie on suurimman osan
31355: henevana ongelmana varsinkin Kymen läänin vuotta erittäin huonokuntoinen ja vaikeasti
31356: ja sen kuntien alueilla. Eräs tällainen pahasti liikennöitävä sekä liikenneturva1lisuudelle vaa-
31357: rappeutumaan päässyt maantie on tie n:o 405 raLlinen.
31358: Sär:kisalmi-Melkoniemi-Peruspohja Parikka- Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
31359: lan kunnassa, nimenomaan tieosuudella Melko-
31360: niemi-Särkisalmi. Tämä tieosuus on erittäin että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
31361: vilkkaasti Hikennöity paitsi Peruspohjan ja den 1979 tulo- ;a menoarvioon 500 000
31362: Melkoniemen kyläläisten toimesta, myöskin markan määrärahan Melkoniemen ;a
31363: sentähden, että Melkoniemen Lahdenpohjasta Särkisalmen välisen maantien peruspa-
31364: erkanee maantie Savonlinnan kaupungin ja rannustöiden aloittamista varten.
31365: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
31366:
31367: Juhani Saukkonen
31368: 1978 vp. 825
31369:
31370: Raha-asia-aloite n:o 789.
31371:
31372:
31373:
31374:
31375: Saukkonen: Määrärahan osoittamisesta maantien parantamiseen
31376: välillä Pitkäpohja---Intsilä-Tiviä-valtatie n:o 6.
31377:
31378:
31379: Ed u s kun n a II e.
31380:
31381: Tieverkon kunnossapitomäärärahojen niuk- jossa raskaat kiviautot liikkuvat. Tie on mo-
31382: kuus Kymen läänin osalta on aiheuttanut mo- nin paikoin suurimman osan vuotta sellaisessa
31383: nin paikoin tiestön kunnon huolestut:tavaa huo- kunnossa, ettei siitä tahdo henkilöautolla pääs-
31384: nonemista erityisesti varsinaisten pääteiden ul- tä lainkaan lävitse, ja sen liikenneturvallisuus
31385: kopuolella. Eräs tällainen pahasti rappeutu- on ,sentähden lähes olematon. Tie on kuiten-
31386: maan päässyt maantie on tie n:o 401, Pitkä- kin jatkuvasti erittäin vilkkaas,ti liikennöity,
31387: pohjan tie Par,ikka,lan kunnassa, joka johtaa joten sen kunnostaminen on aivan välttämä-
31388: valtakunnan rajalta Intsilän ja Tiviän kautta töntä.
31389: valtatielle n:o 6 ja edelleen Parikkalan kunta- Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
31390: keskukseen. Tie on läpikulkutie myös Saaren
31391: kunnan puolelle ja sitä pitkin ajetaan Intsilän että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
31392: avolouhoksen tuottama vuorivillan valmistuk- den 1979 tulo- ja menoarvioon 500 000
31393: seen käytettävä kiviraaka-aine Paraisten Kalkki markan määrärahan Pitkäpohja-Intsilä
31394: Oy:lle Lappeenrantaan. Tien kokonaispituus ~Tiviä-valtatie n:o 6 välisen maan-
31395: on 18 km, mutta sen heikkokuntoisin osuus tien perusparannustöiden aloittamista
31396: sijoittuu juuri välille Intsilä-valtatie n:o 6, varten.
31397: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
31398:
31399: Juhani Saukkonen
31400:
31401:
31402:
31403:
31404: 104 0878005881
31405: 826 1978 vp.
31406:
31407: Raha-asia-aloite n:o 790.
31408:
31409:
31410:
31411:
31412: Saukkonen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien parantami-
31413: seen välillä Miettilä-Rautjärvi-valtatie n:o 6.
31414:
31415:
31416: E d u s k u n n a 11 e.
31417:
31418: Imatran-Laikon vanhan valtatien ja valtatie nen, erityisesti raskaalle kuljetuskalustolle. Sen
31419: n:o 6:n välinen maantie Miettilä-Rautjärvi tähden Rautjärven kunta on TVL:n piirille esit-
31420: kk-valtatie n:o 6, jonka pituus on n. 8 km, tänyt useita kertoja tien peruskorjaustoimen-
31421: on erittäin vaikeakulkuinen, liikenteelle vaaral- piteitä ja pitänyt asiaa jatkuvasti esillä.
31422: linen ja alueen kehityksen haittana. Miettiiän Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
31423: kylässä sijaitsee entisen Rautjärven kunnan kun-
31424: nallinen keskus erilaisine palveluineen ja sitä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31425: kautta kulkee nyt suurelta osin koko pitäjän 1979 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
31426: liikenne uuden Rautjärven kunnan kuntakes- markkaa Imatran-Laikon vanhan val-
31427: kukseen Simpeleelle. Myös toiseen suuntaan tatien ja valtatien n:o 6 välisen maan.
31428: Miettilä-Rautjärvi kk-Rautjärven asema on tien Miettilä-Rautjärvi kk- valtatie
31429: tämä tieosuus erittäin vilkkaasti liikennöity. n:o 6 perusparannustöiden aloittamista
31430: Jyrkkien mäkien ja lukuisten mutkien vuoksi varten Kymen läänissä.
31431: tie on kuitenkin liikenteelle vaikea ja vaaralli-
31432: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
31433:
31434: J~ Saukkonen Mikko Kaarna
31435: 1978 vp. 827
31436:
31437: Raha-asia-aloite n:o 791.
31438:
31439:
31440:
31441:
31442: Saukkonen: Määrärahan osoittamisesta Ukonsalmen sillan suun-
31443: nittelun ja rakennustöiden aloittamiseen Ruokolahden kun-
31444: nassa.
31445:
31446:
31447: E d u s k u n n a 11 e.
31448:
31449: Ruokolahden kunnan keskustaajama sijaitsee Lossin vuotuiset ylläpitokustannukset ovat
31450: Ukonsalmen kummallakin puolella, ja liikenne noin 400 000 markkaa, ja sillan kustannukset
31451: salmen yli tapahtuu lossilla. Kiinteän silta- penkereineen ovat noin 4,5 miljoonaa markkaa.
31452: yhteyden puuttuminen aiheuttaa kuitenkin mo- Kun lossin kustannuksiin lisätään hankintakulut
31453: nenlaista haittaa, sillä nykyisen lassiyhteyden sekä liikenteelle lossista aiheutuneet aikamene-
31454: takana asuu noin 1 500 henkeä ja kesäisin tykset, on siltahanke taloudellisesti hyvin pe-
31455: tämän lisäksi vähintään samansuuruinen kesä- rusteltu.
31456: asujaimisto. Valtaosa palveluksista sijoittuu Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
31457: mantereen puolelle, mutta eräitä palveluita on
31458: taas haettava lassiyhteyden toiselta puolelta, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31459: joten liikennettä tapahtuu varsin paljon kum- 1979 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
31460: paankin suuntaan. Siltayhteyden puuttumisesta markan määrärahan Ukonsalmen sillan
31461: on huomattava haitta myös julkisille liikenne- suunnittelun ja rakennustöiden aloitta-
31462: yhteyksille, sillä lossin takia vain harvat linja- miseen Ruokolahden kunnassa.
31463: autot kulkevat välillä Imatra-Rasila Salosaa·
31464: ren kautta.
31465: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
31466:
31467: Juhani Saukkonen
31468: 828 1978 vp.
31469:
31470: Raha-asia-aloite n:o 792.
31471:
31472:
31473:
31474:
31475: Savola: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 534 rakennus-
31476: töiden käynnistämiseksi välillä Tahvolanmäki-Vuorinen.
31477:
31478:
31479: E d u s k u n n a 11 e.
31480:
31481: Leppävirralla SlJaltseva tieosuus Tahvolan- tulo- ja menoarvioesityksessä ei ole varattu
31482: mäki-Vuorinen n:o 534 on tärkeä yhteys määrärahaa tien jatkamiseksi Vuoriselle saakka.
31483: kunnan asukkaille ja Soisalon vaikeissa saaris- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
31484: tolaisolosuhteissa asuville ihmisille. Nykyisel- taen,
31485: lään se on jyrkästi mäkinen, mutkainen ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31486: huonokuntoinen, ja siinä on useita vaikeita 1979 tulo- ja menoarvioon 1 {)00 000
31487: liikenneturvallisuuden kannalta vaarallisia paik- markkaa maantien n:o 534 rakennus-
31488: koja ja mut:kia. TVL:n Kuopion piiri on ra- töiden käynnistämiseksi välillä T ahvo-
31489: kentanut tietä Leppävirran kirkonkylästä Tah- lanmäki-Vuorinen Leppävirran kun·
31490: volanmäelle asti hyväkuntoiseksi. Vuoden 1979 nassa.
31491: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
31492:
31493: Petter Savola
31494: 1978 vp. 829
31495:
31496: Raha-asia-aloite n:o 793.
31497:
31498:
31499:
31500:
31501: Savola ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 554 (Kart-
31502: tula-Kissakuusi-Säviä) perusparannukseen.
31503:
31504:
31505: E d u s k u n n a 11 e.
31506:
31507: Maantie n:o 554 Karttula-Kissakuusi- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
31508: Säviä on tärkeäksi luonnehdittava seudullinen taen,
31509: tie, joka yhdistää Ylä-Savon talousalueen Sisä- että Eduskunta ottaisi ualtion vuoden
31510: Savon talousalueeseen. Suunnitelmat tiestä ovat 1979 tulo- ja menoarvioon 500 000
31511: valmiit. Nykyinen tie on sorapäällysteinen ja markkaa maantien n:o 554 (Karttula~
31512: keväisin kelirikon pahasti vaivaama. Kissakuusi-Säviä) perusparannukseen.
31513: Helsingissä 22 päivänä syyskuu ta 197 8.
31514:
31515: Petter Savola V. J. Rytkönen
31516: 830 1978 vp.
31517:
31518: Raha-asia-aloite n:o 794.
31519:
31520:
31521:
31522:
31523: Savola: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 555 rakentami-
31524: seksi välillä Lamperla-Pajuskylä.
31525:
31526:
31527: E d u s kun n a 11 e.
31528:
31529: Tie n:o 555 välillä Haminalahti-Pajuskylä joiseen, jos KaUan silloilla tieliikenne häiriy-
31530: on jo perusparannettu Lamper1an kylään saak- tyisi.
31531: ka. Kuitenkin välillä Lamperla-Pajusky1ä tie Edellä olevan perusteella ehdotan,
31532: on vielä heikkokuntoinen, mutkainen ja kapea,
31533: ja sen varrella asuu suuria kyläkuntia, joissa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31534: on paljon asukkaita, jotka tätä tietä jatkuvas~i 1979 tulo- ja menoarvioon 800 000
31535: käyttävät. Tie on lisäksi liikenteellisesti mer- markkaa tien n:o 555 rakentamista var-
31536: kittävä, koska se on ainoa ulosmenotie poh- ten välillä Lamperla-Pajuskylä.
31537: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
31538:
31539: Petter Savola
31540: 1978 vp. 831
31541:
31542: Raha-asia-aloite n:o 795.
31543:
31544:
31545:
31546:
31547: Savola ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 567 perus-
31548: korjausta varten.
31549:
31550:
31551: E d u s kun n a 11 e.
31552:
31553: Maantie n:o 567 yhdistää Juankosken kes- nen tie ja sen korjaaminen vaikuttaisi ratkai-
31554: kustaajaman ja Muutuveden taajaman suorim- sevasti Juankosken ja Koillis-Savon liikenne-
31555: malla tavalla Kuopioon vievään Kaavin- olojen kohentumiseen.
31556: Melalahden maantiehen. Parhaillaan ollaan ra- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31557: kentamassa suoraa yhteyttä Juankosken ja nioittaen,
31558: Muutuveden taajamien välille. Västiniemestä
31559: Melalahden tielle tuleva tieosuus on erittäin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31560: mäkinen, mutkainen ja liikenneturvallisuuden 1979 tulo- ia menoarvioon 600 000
31561: kannalta vaarallinen. markkaa maantien n:o 567 peruskor-
31562: Maantie n:o 567 on luonteeltaan seudulli- jausta varten.
31563: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
31564:
31565: Petter Savola V. J. Rytkönen
31566: 832 1978 vp.
31567:
31568: Raha-asia-aloite n:o 796.
31569:
31570:
31571:
31572:
31573: Savola: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Kallaveden itäpuolisen
31574: tien perusparantamis.eksi välillä Toivala-Kehvo-Väänälän-
31575: ranta-Käärmelahti.
31576:
31577:
31578: E d u s k u n n a 11 e.
31579:
31580: Pohjois-Kallaveden itäpuolisen tiejakson Toi- Edellä olevan perusteella ehdotan,
31581: vala - Kehvo - Väänälänranta - Käärmelahti
31582: kunto on äärimmäisen heikko. Tie on mutkai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31583: nen, liikenteellisesti vaarallinen ja erittäin voi- 1979 tulo- ja menoarviaan 1 000 000
31584: makkaasti liikennöity. Tie kulkee alueella, joka markkaa Pohjois-Kallaveden itäpuolisen
31585: kuului aikaisemmin Kuopion maalaiskuntaan ja tien perusparantamiseen ja rakentami-
31586: sitten liitettiin Siilinjärven kuntaan. Sisäasiain- seen välillä Toivala-Kehvo-Väänälän-
31587: ministeriö on suositellut liikennemlnisteriölle, ranta-Käärmelahti.
31588: että kuntaliitoskunnissa parannettaisiin liikenne-
31589: yhteyksiä liitosalueilta uuteen taajamaan.
31590: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
31591:
31592: Petter Savola
31593: 1978• vp. 833
31594:
31595: Raha-asia-aloite n:o 797.
31596:
31597:
31598:
31599:
31600: Savola ym.; Määrärahan osoittamisesta eläinlääketieteellisen kor-
31601: keakoulun Kuopioon siirron suunnittelun jatkamiseen.
31602:
31603:
31604: Ed u s kun n a II e.
31605:
31606: Vaitioneuvosto on tehnyt keväällä 1977 pää- jatkaminen on tarpeen. valtion muiden inves-
31607: töksen eläinlääketieteellisen korkeakoulun siir- tointihankkeiden kannalta .. Se liittyy myös sau-
31608: tämisestä Kuopioon opetusministeriön valmis- mattomasti opetusministeriön suunnitelmiin
31609: telun pohjalta. Jotta parlamentaarisen hajasi- korkeakoululaitoksemme kehittämiseksi.
31610: joituskomitean, valtiovarainministeriön hajasi- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
31611: joitustoimiston ja ao. korkeakoulujen valmis- taen,
31612: telutyö ei menisi hukkaan, opetusministeriön että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31613: yksityiskohtaista selvitystyötä olisi voitava jat- 1979 tulo- ja menoarvioon 100 000
31614: kaa edelleen. Näin eduskunnalla olisi käytet- markkaa eläinlääketieteellisen korkea-
31615: tävissään mahdollisimman perusteellinen selvi- koulun Kuopioon siirron suunnittelun
31616: tysaineisto siirtopäätöstä varten. Selvitystyön jatkamiseen.
31617: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
31618:
31619: Petter Savola Matti Maijala Juhani Saukkonen
31620: Mikko Pesälä V. J. Rytkönen L. Lehtinen
31621: Paavo Vesterinen
31622:
31623:
31624:
31625:
31626: 105 0878005881
31627: 834 1978 vp.
31628:
31629: Raha-asia-aloite n:o 798.
31630:
31631:
31632:
31633:
31634: Savola ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta eräiden ylioppi-
31635: laskuntien kirjastojen valtionapuun.
31636:
31637:
31638: Ed u s kun n a 11 e.
31639:
31640: Kurssikirjojen saatavuus on eräs opiskelun Edellä esitetyn johdosta ehdotamme,
31641: perusedellytys. Tällä hetkellä kurssikirjojen
31642: joustava saanti alkaa olla mahdotonta kurssi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31643: kirjahankintoihin varattujen määrärahojen jäl- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
31644: keenjääneisyyden takia. 29.37.50 (eräät valtionavut) lisäyksenä
31645: Ylioppilaskuntien kirjastojen keskeisenä pal- 50 000 markkaa eräiden ylioppilaskun-
31646: velutehtävänä on kurssikirjojen saatavuuden tien kirjastojen valtionapua varten.
31647: turvaaminen.
31648: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
31649:
31650: P. Savola Juhani Tuomaala
31651: 1978 vp. 8;35
31652:
31653: Raha-asia-aloite n:o 799.
31654:
31655:
31656:
31657:
31658: Savola ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille lakkautettujen
31659: koulujen ylläpi~o- ja kunnossapitokustannuksiin.
31660:
31661:
31662: E d u s k u n n a 11 e.
31663:
31664: Viime vuosina ovat kunnat joutuneet lak- söjen ihmisille. Koulun menettäminen kyläyh-
31665: kauttamaan kyläkouluja oppilaspuutteen vuoksi teisölle on jo sellaisenaan vaikea asia. Koulun
31666: hyvin runsaasti. Hyvin monet näistä kouluista menettämistä voitaisiin lievittää antamalla se
31667: voisivat toimia kyläyhteisöjen käytössä. Kansa- kyläläisten käyttöön erilaisia harrastustoimin-
31668: laisopistot, aikuiskasvatus-, kerho- ja harrastus- toja varten.
31669: toiminta voisivat löytää näistä kouluista hyvät Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
31670: toimipisteensä. Kuitenkin kun koulu oppilaiden
31671: puutteen vuoksi joudutaan lakkauttamaan, me- että Eduskunta ottaist valtion vuoden
31672: nettävät kunnat koulun ylläpito- ja kunnossa- 1979 tulo-. ja menoarvioon 2 000000
31673: pitokustannuksistaan valtionavun. Tämä estää markkaa kunnille jo lakkautettujen kou-
31674: varsinkin köyhempiä kuntia kunnossapitämästä lujen ylläpito- ja kunnossapitokuHannuk-
31675: koulujaan aikuiskasvatustyötä varten kyläyhtei- siin.
31676: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
31677: Petter Savola Juhani Tuomaala
31678: 1978 vp.
31679:
31680: Raha-asia-aloite n:o 800.
31681:
31682:
31683:
31684:
31685: ·: :i!::··l' .·
31686: Savola ym.: Määrärahan osoittamisesta Maaseudun Sivistysliiton
31687: ahieellista toimintaa vlltten.
31688:
31689:
31690: Ed u s k ti n 11 a 11 e.
31691:
31692: ·• '\. Ma~seiiduri: ·Sivistysliitto on vuosikymmenet Maaseudun' Sivistysliitto saakin valtiolta avus-
31693: tehnyt arvokasta työtä maaseutuväestön kult- tuSta töimintaatisa, ovat uudet perustetut alue-
31694: tuuriharrastusten ylläpitämiseksi. Maaseudun toimistot vielä taloudellisissa vaikeuksissa.
31695: Shiistysliitto ·ylläpitää laajaa seminaari- ja opin- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
31696: tokerhotoimintaa ja osallistuu arvokkaalla ta-
31697: valla kartsålaiskasvatukseen ja aikuiskasvatuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31698: seen. Maaseudun Sivistysliitto on perustanut 1979 tulo- ia menoarvioon 10 000
31699: ri'lJÖS''älueellisia toimistoja, joista käsin tätä markkaa Maaseudun Sivistysliiton
31700: åtvpkasta kansalaistoimintaa johdetaan. Vaikka alueellista toimintaa varten.
31701: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 197 8.
31702:
31703: Petter Savola . Juhani Tuomaala
31704: 1978 vp~
31705:
31706: Raha-asia-aloite n:o 801. .::;:::::: " •
31707:
31708:
31709:
31710:
31711: Sav~la, ylll.:Määrärahan ose>ittamisesta kuntoutuslaitoshoidon
31712: matkakustannusten korvaamiseksi rintamasotilaille.
31713:
31714:
31715: E d u s k u n n a II e.
31716:
31717: Rintamasotilaiden kuntoutustoimintaa harjoi- taloudellisesti tuettuun kuntoutustoimintaan
31718: tetaan nyt toista vuotta valtiovallan taloudelli- liittää myös valtiovallan antama matkakorvaus.
31719: sen tuen avulla. Kahtena vuotena peräkkäin on Edellä olevan perusteella ehdotamme,
31720: budjettiin varattu 5 milj. markan määräraha .. • 1 :··-
31721: tätä varten. Kuntoutus suoritetaan ja f!nnetaan että Eduskunta ottaisi valtion vu()den
31722: maassamme sijaitsevissa eri kuntoutuslaitoksis- 1979 tulo- ja menoarvioon 100.,000
31723: sa, joihin rintamasotilailla on eripituinen matka markkaa kuntoutuslaitoshoidon matka·
31724: kotipaikkakunnasta riippuen. Useille rintama- kustannusten korvaamiseksi rintafi'Jasoti
31725: sotilaille matkakustannukset ovat nou.sseet ta- laille.
31726: loudelliseksi ongelmaksi. Sen vuoksi olisi syytä
31727: Helsingissn 22 päivänä syyskuuta 1978.
31728:
31729: Petter Savola .Mikko Pesälä L. Lehtinen·
31730: Marjatta Väänänen · Matti Maijala Juhani Tuomaala
31731: V. J. Rytkönen
31732:
31733:
31734:
31735:
31736: ; .. . .
31737: 83& 1978 rd.
31738:
31739: Finansmotion nr 802.
31740:
31741:
31742:
31743:
31744: Sigfrids m.fl.: Om anvisande av förhöjda anslag för rrusslons-
31745: organisationemas utvecklingssarnarbete och medborgarorgani-
31746: sationemas information om utvecklingssamarbetet.
31747:
31748:
31749: T i 11 R i k s d a g e n.
31750:
31751: ·Trots de utfästelser Finland gjort om ökning och långvarig erfarenhet av utvecklingssamarbe-
31752: av bidi:aget till utvecklingssamarbetet är an- tet och som förfogar över en välutbildad och
31753: slagen i statsförslaget för år 1979 fortfarande språkkunnig personal, har visat sig kunna an·
31754: mycket blygsamma och ger anledning till far- vända anslag för u-samarbete så, att de blir tili
31755: hågor, att inte ens det anspråkslösa etappmål, verklig och långsiktig nytta. Det är därför be-
31756: som utvecklingssamarbetskommiw!n i sitt be- fogat att öka anslaget för missionsorganisa·
31757: tänkande anger, kotnmer att uppnås. En tionernas u-samarbete.
31758: grundlig förändring av vårt folks inställning till Hänvisande tili ovan stående föreslås vörd-
31759: utvecklingssamarbetet är av nöden. Men förut- samt,
31760: sättningen för den är en intensiv information
31761: om utvecklingsländernas problem. Trots detta att ·Riksdagen i statsförslaget för år
31762: har anslaget för medborgarorganisationernas 1979 på mom. 24.30.67 måtte upp-
31763: information om utvecklingssamarbetet strukits taga ett tilläggsanslag om 700 000
31764: ur budgetförslaget för år 1979. Det bör åter- mark, av vilket 500 000 mark anvisas
31765: införas. för stödjande av missionsorganisationer·
31766: Då anslagen är små, är det synnerligen viktigt nas utvecklingssamarbete och 200 000
31767: att de används så effektivt som möjligt. Vårt mark för medborgarorganisationernas in-
31768: lands missionsorganisationer, som har grundlig formation om utvecklingssamarbetet.
31769: Helsingfors den 22 september 1978.
31770:
31771: Elly Sigfrids Pär Stenbäck Seppo Tikka
31772: Henrik Westerlund Kristian Gestrin Håkan Malm
31773: Terhi Nieminen Marjatta Väänänen
31774: 1978 vp. 839
31775:
31776: Raha-asia-aloite n:o 802. Suomennos.
31777:
31778:
31779:
31780:
31781: Sigfrids ym.: Korotettujen määrärahojen osoittamisesta lähetys-
31782: järjestöjen kehitysyhteistyön ja kansalaisjärjestöjen kehitys-
31783: yhteistyötä koskevan tiedotustoiminnan tukemiseen.
31784:
31785:
31786: E d u s k u n n a 11 e.
31787:
31788: Huolimatta Suomen antamista lupauksista tysyhteistyöstä ja joilla on käytössään hyvin
31789: lisätä kehitysyhteistyön apua ovat valtion vuo- koulutettu ja kielitaitoinen henkilökunta, .ovat
31790: den 1979 tulo- ja menoarvioesityksessä olevat osoittaneet kykenevänsä käyttämään kehitysyh-
31791: määrärahat edelleen erittäin vaatimattomat ja teistyöhön tarkoitettuja määrärahoja siten, että
31792: antavat aiheen pelätä, ettei tulla saavuttamaan niistä syntyy todellista ja pitkäaikaista hyötyä.
31793: edes niitä vaatimattomia välitavoitteita, jotka On tämän vuoksi perustelt:ua lisätä lähetysjär-
31794: kehitysyhteistyökomitea on mietinnössään aset- jestöjen kehitysyhteistyöhön tarkoitettua määrä-
31795: tanut. Tarvitaan kansamme kehitysyhteistyöhön rahaa.
31796: suhtautumisen perusteellista muuttamista. Mut- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
31797: ta edellytyksenä tälle on intensiivinen kehitys- taen,
31798: maiden ongelmia koskeva informaatio. Tästä
31799: huolimatta valtion vuoden 1979 tulo- ja meno- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31800: arvioesityksestä on jätetty pois kansalaisjärjes- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
31801: töjen kehitysyhteistyötä koskevan tiedotustoi- 24.30.67 lisäyksenä 700 000 markan
31802: minnan tukemiseen tarkoitettu määräraha. määrärahan, josta 500 000 markkaa
31803: Kun määrärahat ovat pienet, on erittäin tär- osoitettaisiin lähetysjärjestöjen kehitys-
31804: keätä, että ne käytetään mahdollisimman te- yhteistyön tukemiseen ja 200 000 mark-
31805: hokkaasti. Maamme lähetysjärjestöt, joilla on kaa kansalaisjärjestöjen kehitysyhteis-
31806: perusteellinen ja pitkäaikainen kokemus kehi- työtä koskevaan tiedotustoimintaan.
31807: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
31808:
31809: Elly Sigfrids Pär Stenbäck Seppo Tikka
31810: Henrik Westerlund Kristian Gestrin Håkan Malm
31811: Terhi Nieminen Marjatta Väänänen
31812: 840 1978 rd.
31813:
31814: FitMmsmodon nr 80 3.
31815:
31816:
31817:
31818:
31819: Sigfrids m.fl.: 0m anvisande av ans1ag för byggnadsunderstöd
31820: för Vörå · fö1khögskola.
31821:
31822:
31823: T i 11 R i k s d a ge n.
31824:
31825: Vörå folkhögskola har som specialitet idrot- att skolan belastas av stora byggnadsskulder.
31826: ten. Skolans elever har till sitt förfogande bl.a. Ett stöd H:ån statens sida vore därför motive-
31827: konditionshall, simhall, konditionsbana m.m. rat. Dock har det för innevarande år beviljade
31828: Dessa anläggningar utnyttjas även av andra vid anslaget strukits ur statsförslaget för år 1979.
31829: ta1rika idrottskurser. Även kostkurser för hälso- Hänvisimde tili ovanstående föreslås vörd-
31830: fostran och rehabilitering ingår i skolans · pro- samt,
31831: gram. Så har t.ex. rehabiliteringskurser för
31832: svenska synskadade hållits vid sko1an. att Riksdagen i stats/örslaget för år
31833: En sådan verksamhet förutsätter anlägg- 1979 på mom. 29.57.60 måtte upp-
31834: ningar och arrangemang, som går utöver en taga ett tilläggsanslag om 500 000 mark
31835: vanlig folkhögskolas behov. Det har medfört, för Vörå folkhögskola.
31836: Helsingfors den 22 september 1978.
31837:
31838: Elly Sigfrids Pär Stenbäck Henrik Westerlund
31839: Gunnar Häggblom Kristian Gestrin Håkan Malm
31840: 1978 vp; 841
31841:
31842: Raha-asia-aloite n:o 803.
31843:
31844:
31845:
31846:
31847: Sigfrids ym.: Määrärahan osoittamisesta Vörå folkhögskola -nimi-
31848: sen oppilaitoksen tukemiseen.
31849:
31850:
31851: E d u s k u n n a 11 e.
31852:
31853: Vöyrin kansankorkeakoulun erikoisalana on Valtiolta tuleva tuki olisi tämän vuoksi' perus-
31854: urheilu. Koulun oppilailla on käytössään mm. teltu. Kuitenkin on tätä vuotta varten myön-
31855: kuntosali, uimahalli, kuntorata ym, Näitä käyt- netty määräraha poistettu valtion vuoden 1979
31856: tävät myös muut lukuisten urheilukurssien yh- tulo- ja menoarvioesityksestä.
31857: teydessä. Myös lyhyet terveyskasvatuskurssit ja Edellä olevaan ~iitaten ehdotamme kun-
31858: kuntoutus sisältyvät koulun ohjelmaan. Siten nioittaen,
31859: koulussa on pidetty esim. ruotsinkielisille nä-
31860: kövammaisille tarkoitettuja kuntoutuskursseja. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
31861: Tällainen .toiminta edellyttää toimitiloja ja 1979 tulo- ia menoarvioon mamentille
31862: järjestelyjä, jotka ovat tavallisen kansankorkea- 29.57.60 500 000 markan . maärärahan
31863: koulun tarpeita laajemmat. Tästä on johtunut V örå folkhögskola -nimisen oppilaitok·
31864: se, että koulua rasittavat suuret rakennusvelat. sen tukemiseen.
31865: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
31866:
31867: Elly .Sigfrids Pär Stenbäck Henrik Westerlund
31868: Gunnar Häggblom Kristian Gestrin Håkan Malm
31869:
31870:
31871:
31872:
31873: 106 0878005881
31874: 842 1978 rd.
31875:
31876: Finansmotion nr 804.
31877:
31878:
31879:
31880:
31881: Sigfrids m.fl.: Om anvisande av anslag för folkmusikinstitutet
31882: i Lappfjärd.
31883:
31884:
31885: T i 11 R i k s d a g e n.
31886:
31887: Folkmusiken är en viktig del av vår nationel- verksamhet den 1 juli 1978. Det bistår spe1-
31888: la ku1tur. Under det senaste årtiondet har man mans1agen på olika sätt, insamlar, bearbetar och
31889: på olika håll i världen börjat inse dess betydel- förmedlar noter, anordnar kurser och spelmans-
31890: se. Olika åtgärder har vidtagits för att trygga träffar, sysslar med forskning och undervisning
31891: dess fortbestånd. m.m. Det är en motsvarighet till det finska folk-
31892: Också hos oss är folkmusiken i dag föremål musikinstitutet i Kaustby.
31893: för s.tort intresse. Utövarnas skara växer och För. att institutets verksamhet ekonomiskt
31894: folkmus1kitillställningar av olika slag samlar ta1- skall kunna tryggas behöver det i likhet med
31895: rika åhörare. Även den finlandssvenska folk- folkmusikins.titutet i Kaustby anslag av statsme-
31896: musiken har traditioner att vårda och viktiga del. ·
31897: forskningsuppgifter att erbjuda. Hänvisande tili ovanstående föreslås vörd-
31898: För att tillvarataga och stimulera intresset för samt,
31899: finlandssvensk folkmusik och ge folkmusik- att Riksdagen i stats/örslaget för år
31900: ver:ksamheten en fastare organisatorisk för- 1979 på 1110111. 29.90.53 111åtte upptaga
31901: ankring har ett finlandssvenskt fo1kmusikinsti- ett tilläggsanslag 0111 90 000 111ark för
31902: tut grundats i Lappfjärd. lnstitutet inledde sin folk111usikinstitutet i Lappfjärd.
31903: Helsingfol's den 21 september 1978.
31904:
31905: Elly Sigfrids Ragnar Granvik Pär Stenbäck
31906: Kristian Gestrin Bror Lillqvist Henrik Westerlund
31907: Håkan Malm Jacob Söderman 1.-C. Björklund
31908: Gunnar Häggblom Christoffer Taxell RaH Friberg
31909: Ingvar S. Melin
31910:
31911:
31912:
31913:
31914: '> ,'.r', ·_ .-;•
31915: 1978 vp. 843
31916:
31917: Raha-asia-aloite n:o 804. Suomennos.
31918:
31919:
31920:
31921:
31922: Sigfrids ym.: Määrärahan osoittamisesta Lapväärtin kansanmu-
31923: siikki-instituutin toiminnan tukemiseen.
31924:
31925:
31926: E d u s k u n n a 11 e.
31927:
31928: Kansanmusiikki on tärkeä osa kansallista totmmtansa heinäkuun 1 päivänä 1978. Se
31929: kulttuuriamme. Viime vuosikymmeninä on eri avustaa pelimanniryhmiä eri tavoin, kerää,
31930: puolilla maailmaa alettu ymmärtää sen merki- muokkaa ja välittää nuotteja, järjestää kursseja
31931: tystä. Erilaisiin toimenpiteisiin on ryhdytty sen ja pelimannitapaamisia, harjoittaa tutkimusta ja
31932: säilymisen turvaamiseksi. · opetusta ym. Se vastaa Kaustisissa toimivaa
31933: Myös meillä kansanmusiikki on nykyisin suomalaista kansanmusiikki-instituuttia.
31934: suuren mielenkiinnon kohteena. Harrastajien Jotta instituutin toiminta voitaisiin taloudel-
31935: määrä kasvaa ja erilaiset kansanmusiikkitilai- lisesti turvata, se tarvitsee valtion varoista
31936: suudet keräävät runsaasti kuulijoita. Myös suo- maksettavaa määrärahaa samalla tavalla kuin
31937: menruotsalaisella kansanmusiikilla on perintei- Kaustisten kansanmusiikki-instituutti.
31938: tä vaalittavana ja tärkeitä tutkimustehtäviä tar- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
31939: jottavanaan. taen,
31940: Suomenruotsalaiseen kansanmusiikkiin koh- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
31941: distuvan mielenkiinnon säilyttämiseksi ja piris- den 1979 tulo- ja menoarvioon momen-
31942: tämiseksi ·sekä tukevamman organisatorisen tille 29.90.53 90 000 markkaa Lap:
31943: pohjan antamiseksi kansanmusiikkitoiminnalle väärtin kansanmusiikki-instituutin toi-
31944: Lapväärttiin on perustettu suomenruotsalainen minnan tukemiseen.
31945: kansanmusiikki-instituutti. Instituutti aloitti
31946: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978:
31947:
31948: Elly Sigfrids Ragnar Granvik Pär Stenbäck
31949: Kristian Gestrin Bror Lillqvist Henrik Westerlund
31950: Håkan Malm Jacob·· Söderman VC. Björklund
31951: Gunnar Häggblom Christoffer Taxell Ralf ·Friberg
31952: Ingvar 8. Melin
31953: 844 1978 v)>.
31954:
31955: Raha"asia-aloite n:o 805. ···'
31956:
31957:
31958:
31959:
31960: Sinisalo: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi ja halpakatkoi-
31961: siksi !ainoiksi kunnille asuntorakennustarkoituksiin käytettä-
31962: vien maa-alueiden hankintaa varten.
31963:
31964:
31965: E d u s k u n n a 11 e.
31966:
31967: Rakennusmaan hinnan kohtuuton nousu muo- tamisen ohella päähuomio rahoitusvaikeuksiin.
31968: dostaa tällä hetkellä erään keskeisimmistä yh- Taloudelliset ongelmat suurenevat vielä suu-
31969: teiskunnallisista ongelmista. Se asettaa esteitä remmiksi siksi, että kuntien olisi voitava suo-
31970: yhteiskuntasuunnittelun toteuttamiselle ja ra- rittaa huomattavan suuria maa-aluehankintoja.
31971: kennustoiminnan kehittämiselle. Se ylläpitää Jos yhteiskunnan taholta halutaan tukea halpaa
31972: asuntopulaa sekä johtaa asumiskustannusten asumista, asumistarkoitukseen varattava maa
31973: kohtuuttamaan nousuun. olisi pyrittävä hankkimaan kunnan haltuun
31974: Tonttikeinottelun tehokas estäminen ja ra- ennen kaavoitusta niin, että kaavat voitaisiin
31975: kennusmaan kä)"tön tarkoituksenmukainen jär- laatia yhteiskunnan käytössä olevalle maalle.
31976: jestäminen edellyttää huomattavan laajakantoi- Nykyisin lähdetään siitä, että kuntien asunto-
31977: sia lainsäädännöllisiä toimenpiteitä, kuten tuotanto on ohjelmoitava pitempää ajanjaksoa
31978: SKDL:n eduskuntaryhmän taholta es1tetyissä silmälläpitäen ja että asuntorakentamiseen · ja
31979: tät.ä koskevissa aloitJteissa onkin esitetty. Näitä siihen liittyviin tarkoituksiin tarvittavat alueet
31980: toimenpiteitä valmisteltaessa olisi ryhdyttävä olisi pyrittävä hankkimaan hyvissä ajoin enne.n
31981: välittömästi sellaisiin toimenpiteisiin, joilla edes kuin niiden rakentaminen alkaa. Eräät alan
31982: jossain määrin voitaisiin heti helpottaa vaikeaa asiantuntijat .ovat korostaneet kuntien jatku·
31983: tilannetta. van maanhankinnan välttämättömyyttä esittä:
31984: Keskeisimpien tehtävien tontdpolitiikan jär- mällä, että pitäisi senkin jälkeen kun kuntien
31985: jestämisessä katsotaan yleisesti kuuluvan kun- maanomistusta on huomattavasti lisätty; saa-
31986: nille. da aikaan kunnallisen maaomaisuuden vähentä-
31987: Maassamme on jo vanhastaan katsottu, että miskielto. Kuntien etuosto-oikeusjärjestelmän
31988: kaupunkien tulee saada omistukseensa tarpeel- toteuttaminen vaatii myös lisää varoja.
31989: liset maa-alueet, jotta yhdyskunnan rakentami- Vaikka yksityiskohtaisia selvityksiä kuntien
31990: nen ja kehitys voitaisiin a!)ianmukaisesti ,tur" maanhankintaan tarvittavien varojen määrästä
31991: vata. Tähän niikemykseen nojautuen kaupun- ei olekaan käytettävissä, voidaan helposti tode-
31992: geille aikaisemmin annettiinkin perustamisen ta, että kunnat eivät selviydy yksin maanhan-
31993: yhteydessä ns. lahjoitusmaata. Myöhemmin kinnan rahoituksesta.
31994: kuitenkin uudet kaupungit ja kauppalat ovat Kaiken edellä sanotun vuoksi olisi välttämä-
31995: joutuneet aloittamaan toimintansa usein hyvin- töntä, että valtiovalta välittömästi ryhtyisi toi-
31996: kin vähäisten maareservien varassa. Maalais- menpiteisiin tukeakseen kuntien maanhankinto-
31997: kunnille ei maanomistuS/ta ole myöskään riittä- ja taloudellisesti.
31998: vässä määrin turvattu yleisin toimenp1tein. Eräisiin viime vuosien tulo- ja menoarvioi-
31999: Kuntien maanomistus on tällä hetkellä hyvin hin on otettu määräraha kuntien maanostolai-
32000: vähäistä ja rakennusmaan käytön vastaista jär- nojen korkotukea varten. Vaikka tämä on-
32001: jestelyä ajatellen täysin riittämätöntä. Pulmalii- kin edistysaskel, ei sitä voi pitää riittävänä.
32002: siota on, että kuntien omistuksessa on raken- Vaikka inflaatio on suuresti mitätöinyt rahan
32003: nusmaata vähiten siellä, missä sen tarve esim. arvoa, on tarkoitukseen varattu määräraha säi-
32004: väestömuuttojen ja taajamakasvun vuoksi on lynyt vuosikaudet samansuuruisena, kuten halli-
32005: suurin. tuksen esityksessä vuoden 1979 tulo- ja meno-
32006: Pyrittäessä kuntien maanomistuksen lisäämi- arvioksikin.
32007: seen kohdistuu lunastusmahdollisuuden laajen- V altakunnallisessa asunto·ohjelmassa vuosille
32008: Raha-asia-aloite h:o 805 845
32009:
32010: 1976-1985 (Komiteanmietintö 1976: 36) on seen käytettävien alueiden lunastusoikeuden
32011: todettu, että yhdyskuntarakentamista palvele- pehtämiseen, milloin se kustannusten suuruu-
32012: vien kiinteistöhankintojen korkotukijärjestelmä den ja kunnan vaikean taloudellisen aseman
32013: ei riitä, vaan että tukea olisi mm. lainojen vuoksi katsotaan tarpeelliseksi. Erityisen tär-
32014: muodossa nykyisestä laajennettava. keää olisi, että tällaista tukea annetJtaisiin kun-
32015: Kaih:n . edellä sanotun. perusteella on helppo nille asuntorakennusmaan hankkimiseen.
32016: tock~hf miten vähtämätöntä olisi, että valtion Kaikkeen edellä sanottuun viitaten ehdotan,
32017: vuoden· 1979 tulo- ja menoarvioon varattaisiin·
32018: määräraha, josta luovutettaisiin varoja avus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
32019: tuksina ja halpakorkoisina lainoina kunnille 1979 tulo- ja menoarvioon 10 milj.
32020: asuntotarkoitukseen käytettävien maa-alueiden markkaa käytettäväksi kunnille myönnet-
32021: hankintakustannusten pei ttämiseen. tävinä avustuksinaja halpakorkoisina lai-
32022: Rakennuslain mukaan vaLtion varoista voi- noina asuntorakennustarkoituksiin käy-
32023: da,an suorittaa avustuksia yleiseen tarkoituk- tettävien maa-alueideTZ hankintaan.
32024: :Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
32025:
32026: Taisto Sinisalo
32027: 846 1978 vp.
32028:
32029: Raha-asia-aloite n:o 806.
32030:
32031:
32032:
32033:
32034: Sinisalo: Määrärahan osoittamisesta palkan maksamiseksi ammat-
32035: tikoululaisille heidän harjoitustyönä tekemästään työstä.
32036:
32037:
32038: E d u s k u n n a 11 e.
32039:
32040: Ammattikoululaiset ovat koulunkäynnin aika- peittävän opintorahan pohjalle. Välittömästi
32041: na varsin yleisesti suurissa taloudellisissa vai- tulisi ryhtyä maksamaan ammattikoululaisille
32042: keuksissa. Kuitenkaan tätä ei ole otettu huo- käypä korvaus ainakin heidän tekemästään har-
32043: mioon opintotukea järjestettäessä, vieläpä on joitustyöstä. Myös töiden hintoja tulisi tarkis-
32044: opintotukijärjestelmää aivan erityisesti ammat- taa niin, ettei töitä tehtäisi kohtuuttoman hal-
32045: tikoululaisten osalta huononnettu. valla.
32046: Ammattikoululaiset tekevät koulutuntien ai- Jos ammattikouluissa tehtävästä työstä mak-
32047: kana harjoitustyötä. He rakentavat taloja, kor- settaisiin täysi korvaus, se voisi merkitä usei-
32048: jaavat autoja, leikkaavat hiuksia, tekevät lei- den nuorten kohdalla parempia mahdollisuuk-
32049: vonnaisia jne. Usein töitä tehdään koulun sia hankkia laaja-alainen ja perusteellinen am-
32050: ulkopuoliseen käyttöön. Lukuunottamatta joi- mattikoulutus.
32051: takin erikoisalojen ammattikouluja, työstä ei Edellä sanotun perusteella ehdotan,
32052: kuitenkaan makseta koululaisille mitään kor-
32053: vausta. Asiakkaan maksu tulee koululle. Kou- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
32054: lut saavat myydyistä oppilastöistä huomattavas- 1979 tulo- ja menoarvioon 3 milj. mar-
32055: ti varoja oppilasta kohti enemmän kuin am- kan määrärahan palkan maksamiseksi
32056: mattikoululaisille myönnettävä opintoraha. ammattikoululaisille heidän harjoitus-
32057: Ammattikoululaisten opintotuki olisi koko- työnä tekemästään työstä.
32058: naisuudessaan järjestettävä elinkustannukset
32059: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
32060:
32061: Taisto Sinisalo
32062: 1978 vp. '847
32063:
32064: Raha-asia-aloite n:o 807.
32065:
32066:
32067:
32068:
32069: Sinisalo: Määrärahan osoittamisesta Kotkan - Haminan - Luu-
32070: .mäen rautatien rakennussuunnitelmiin liittyvän Tavastilan-
32071: Salmenkylän radan rakennustöiden aloittamiseksi.
32072:
32073:
32074: E d u s k u n n a 11 e.
32075:
32076: Helsingin-Kotkan-Haminan rantaradan ra- minen vain tilapäisluontoisen parannuksen tuo-
32077: kentamisesta on tiettävästi tehty ensimmäiset vaan, mutta muuten välttämättömään Inkerois-
32078: rautatierakennussuunnitelmat maassamme. Rata- ten-Haminan rataosan kunnostukseen.
32079: yhteyttä ei ole kuitenkaan vieläkään rakennettu. Tämän vuoksi Kotkan-Luumäen rautatien
32080: Eduskunnassa odottavat käsittelyään perus- rakentaminen olisi aloitettava Kotkan.,-Hami-
32081: tellut esitykset rantaratasuunnittelun joudutta- nan ratayhteyden eli Tavastilan-Salmenkylän
32082: misesta ja suunnitelmien kiireellisestä toteutta- rataosan rakentamisella. Rautatiehallitus on
32083: misesta. tästä hankkeesta jo laatinut suunnitelmia.
32084: Nyt onkin käynyt ilmeiseksi, että ratahanke Kotkan ja Haminan seudun vaikea työttö-
32085: saa lähivuosien aikana toteutuksensa. Yleisesti myystilanne osaltaan kiirehtää ratahankkeen to-
32086: on myös katsottu, että rataa olisi syytä ·jatkaa teuttamisen ajankohtaisuutta. ·
32087: Haminasta Luumäelle. Talouselämän ja erityi- Edellä sanottuun viitaten ehdotan,
32088: sesti Haminan ja Kotkan satamaliikenteen kas-
32089: vaneet tarpeet ovat nostaneet Kotkan-Hami- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
32090: nan-Luumäen rataosan jopa ensimmäiselle si- 1979 tulo- ja menoarvioon l,J milj.
32091: jalle. markkaa Kotkan-Haminan-Luumäen
32092: Kotkan-Haminan-Luumäen ratayhteyden rautatien rakennussuunnitelmiin liitty-
32093: rakentaminen ratkaisisi Haminan nykyiset rau- vän T avastilan-Salmenkylän radan ra-
32094: tatieliikenneongelmat. Jos työt tehtäisiin vii- kennustöiden aloittamiseksi. ·
32095: vyttelemättä, voitaisiin välttää varojen käyttä-
32096: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
32097:
32098: Taisto Sinisalo
32099: 848 1978 vp.
32100:
32101: Raha-asia-aloite n:o 808.
32102:
32103:
32104:
32105:
32106: Sinisalo: Määrärahan osoittamisesta maakaasua käyttävän voima-
32107: i.--···
32108: laitoksen suunnittelemiseksi Kotkaan.
32109:
32110:
32111: E d u s k u n n a 11 e.
32112:
32113: Maamme energiapolitiikassa on tärkeä osa Kun maakaasun käyttöön ja enty1sesti slta
32114: Neuvostoli1ton kanssa tapahtuvalla energiayh- energianlähteenä käyttävän voimalan rakenta-
32115: teistyöllä. Tämän yhteistyön eräänä muoton-a miseen olisi ryhdyttävä viivyttelemätntä, tulee ky-
32116: ovat muutaman vuoden ajan olleet maakaasutoi- symykseen uudenkin voimalaitoksen tai uusien
32117: mitukset maahal.llllle. Maittemme keskeisissä so- voimalaitosten rakentaminen Kymen läänin
32118: pimuksissa on sovittu näitä toimituksia ja~tket alueelle.
32119: tavan j.a laajennettavan tulevina vuosina. Tällainen voimalaitos voi toimia tehokkaalla
32120: Maakaasun· yhä laajempaan ja tehokkaampaah tavalla laajan yhdyskunnan kaukolämmityskes-
32121: kä)"ttöön tunnetaan kasvavaa mielenkiintoa eri kuksena. Kaukolämmityssuunnitelmat ovat
32122: puolilla maapalloa, Myös meidän maamme kan- muodostumisvaiheessaan Kotkan kaupungissa,
32123: santalouden edut' ja järkevän energiapolitiikan ja kun tämä alue muodostaa myös riittävän
32124: toteuttaminen. edellyttävät käytännön toimia suuren asutuskeskuksen suuremmankin lämpö-
32125: maakaasun la~jemmim käytön turvaamiseksi. voimalaitoksen toimintaa ajatellen, olisi viivyt-
32126: Viime vtwsina Suomi, on käyttänyt vain osan telemättä ryhdyttävä toimiin maakaasua raaka-
32127: tarjolla olleesta maakaasusta. Vuonna 1977 jäi- aineena käyttävän voimalaitoksen rakentamisek-
32128: vät Su.()men ostot noin kolmanneksen vuosisopi- si yhteistyössä Neuvostoliiton kanssa Kotkaan
32129: mukSessa edellytettyä määrää vähäisemmiksi. siten, että voimalaitos samalla turvaisi kauko-
32130: Tänä . vuonna Suomeri ostot rajoittuvat myös lämmityksen energian tälle alueelle.
32131: vain osaan sopimu'smäärästä, . ... .. . Tällainen voimalaitoshanke tulisi toteuttaa
32132: valtiojohtoisen voimayhtiön toimeSJta yhteistyös-
32133: Suomen ja Neuvostoliiton kesken solmitun sä Kotkan kaupungin kanssa.
32134: pitkän ajanjakson ohjelmassa on mainittu, että Neste Oy on ilmaissut julkisuuteen antamis-
32135: maakaasun kä)"tön laajentamises1sa pyritään saan selvityksissä suotittavansa t~llaisen voima-
32136: luonnonkaasua käyttävän lämpövo:i:mala1toksen lan rakentamisen suunnittelua ja esittänyt ar-
32137: rakentamiseen. Sopimus viitoittaa perusteet yh- vion, että suunnitelma olisi mahdollista viedä
32138: teistyöhön myös voimalan rakentamisessa ja ko- päätökseen vuoteen 1985 mennessä. Kotkan
32139: neis tohankinnoissa. kaupunki on ilmoittanut valmiutensa ja kiinnos-
32140: Maakaasukä)"ttöisen voimalan rakentaminen tuksensa yhteistyöhön hankkeen toteuttami-
32141: olisi tehokkain toimi käyttää maallemme edul- seksi.
32142: linen energianlähde tasaisesti ja mahdollisuuksia Edellä sanotun perusteella ehdotan,
32143: vastaavasti.
32144: Neuvostoliitosta maahamme tuleva kaasujoh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
32145: to rajoittuu nykyisellään Kymen lääniin. Tällä 1979 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar-
32146: alueella Lappeenrannassa toimiikin maakaasua kan määrärahan maakaasua käyttävän
32147: käyttävä voimalaitos. Sen kokemukSet ovat ol- voimalaitoksen suunnittelemiseksi Kot-
32148: leet myönteiset. kaan.
32149: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
32150:
32151: Taisto Sinisalo
32152: 1978 vp. 849
32153:
32154: Raha-asia-aloite n:o 809.
32155:
32156:
32157:
32158:
32159: Sinisalo: Määrärahan osoittamisesta maakaasua raaka-aineena
32160: käyttävän valtiojohtoisen lannoitetehtaan suunnittelemiseksi
32161: Lappeenrantaan.
32162:
32163:
32164: E d u s k u n n a 11 e.
32165:
32166: Maahamme on tuotettu maakaasua Neuvosto- Kannattavuuslukuja maakaasun käytöstä am-
32167: liitosta vuodesta 1974 alkaen. Jo kaasutoimitus- moniakin tuotannossa
32168: ten alkamista koskevissa valmisteluissa viivy-
32169: Yhden ammoniakki-m':n
32170: teltiin Suomen taholta kohtuuttomasti. Maal- suhteellinen oma- Pääomasijoi-
32171: lamme olisi ollut mahdollisuus saada kaasua Raaka-ainelähde kustannushinta tukset
32172: käyttöönsä jo vuosia, ehkä vuosikymmentäkin Koksi ............ . 100 100
32173: aikaisemmin. Ruskohiili . . . . . . . . . 93 117
32174: Sama välinpitämättömyys asiaan on ilmennyt Vesi ( elektrolyysi) .. 124 162
32175: kaasutoimitusten alettuakin. Suomi on ostanut Kaksikaasu ....... . 57 88
32176: vain osan kauppasopimuksessa sovituista mää-
32177: ristä. Vaikka on tiedossa, että Neuvostoliitto Maakaasu
32178: olisi valmis lisäämään kaasutoimituksia solmit- paineessa 1,7 atm 51 80
32179: tujen sopimusten määristäkin, ei näköpiirissä paineessa 17 atm 45 68
32180: ole konkreettisia toimia, joilla turvattaisiin edes
32181: jo sovittuja toimitusmääriä koskevat ostot. Neuvostoliitossa ja Yhdysvalloissa käytetään
32182: Kaikkialla muualla kiinnitetään vakavaa huo- maakaasua suuria määriä ammoniakin valmis-
32183: miota energiapoliittisista ja muista syistä mah- tuksessa. Suomessa Kemira Oy käyttää ammo-
32184: dollisuuksiin käyttää luonnonkaasua. Niinpä niakin valmistuksessa öljyä. Ulkomaiseen koke-
32185: Euroopassakin rakennetaan pitkiä maakaasu- mukseen viitaten maakaasun käyttö olisi talou-
32186: johtoja, johon kaikkeen nähden Suomen ja dellisesti edullista.
32187: Neuvostoliiton välisen maakaasujohdon vajaa- Jo vuonna 1970 julkaistussa suomalais-neu-
32188: käyttö, täysin meidän suomalaisten tahdosta vostoliittolaisen taloudellisen yhteistyön komis-
32189: johtuen, on aiheellisesti herättänyt laajaa kum- siouin luonnonkaasutyöryhmän mietinnössä
32190: meksuntaa. kiinnitettiinkin huomiota myös tähän seikkaan
32191: Maakaasu ei ole vain edullinen energianlähde, ja ennakoitiin, että maakaasutoimitukset saattai-
32192: vaan mitä moninaisimpia mahdollisuuksia ke- sivat edistää kemian teollisuuden kehittymistä
32193: mialliselle teollisuudelle tarjoava raaka-aine. maakaasujohdon vaikutuspiirissä.
32194: Maakaasu on erittäin sopiva monien tärkeiden Maakaasumahdollisuuksien hyväksikäytön
32195: synteesien lähdeaineeksi. Niistä on erityisesti laiminlyöntejä kuvastaa kuitenkin myös se, että
32196: mainittava ammoniakkisynteesi, johon mm. mihinkään vakavampiin toimiin kemian teolli-
32197: typpilannoitteiden valmistus perustuu. suuden kehittämiseksi maakaasutoimitusten vai-
32198: Ulkomaiset kokemukset osoittavat, että maa- kutusalueella Kymen läänissä ei ole ryhdytty.
32199: kaasun käyttö ammoniakin tuotannossa on ta- Kauppapoliittiset syytkin korostavat maa-
32200: loudellisesti kannattavaa, kuten oheinen las- kaasuostojen lisäämisen tärkeyttä. Näin voitai-
32201: kelma osoittaa: siin edistää Suomen viennin lisäämistä Neu-
32202:
32203:
32204:
32205:
32206: 107 0878005881
32207: 850 Raha-asia-aloite n:o 809
32208:
32209:
32210: vostoliittoon ja hyväksikäyttää suomalais-neu- Lappeenranta muodostaisi söpivan alueen lai-
32211: vostoliittolaista taloudellista yhteistyötä nykyis- toksen sijainnille ja toimintaa tulisi edistää val-
32212: tä tehokkaammin työttömyyden lieventämiseen tiojohtoisen teollisuustoiminnan puitteissa. Lap-
32213: maassamme. peenrannan kaupungin taholta on ilmaistu val-
32214: Kaiken edellä sanotun vuoksi olisi kiireelli- mius osaltaan edistää hankkeen toteuttamista.
32215: sesti ryhdyttävä toimenpiteisiin maakaasun käy- Kaikkeen edellä sanottuun viitaten ehdotan,
32216: tön monipuolistamiseksi ja tehostamiseksi.
32217: Lannoitteiden käyttö maataloudessa lisääntyy että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
32218: jatkuvasti ja tämän tuotantoalan tuotteille avau- 1979 tulo- ja menoarvioon 500 000
32219: tunevat myös hyvät vientimahdollisuudet. Tä- markan määrärahan maakaasua raaka-
32220: män vuoksi olisi viipymättä ryhdyttävä valmis- aineena käyttävän valtiojohtoisen lan-
32221: telemaan maakaasua raaka-aineena kehittävän noitetehtaan suunnittelemiseksi Lap-
32222: lannoitetehtaan rakentamista Kymen lääniin. peenrantaan.
32223: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
32224:
32225: Taisto Sinisalo
32226: 1978 vp. 851
32227:
32228: Raha-asia-aloite n:o 810.
32229:
32230:
32231:
32232:
32233: Sipiläinen ym.: Määrärahan· osoittamisesta asuntojen vähittäis-
32234: maksukaupan järjestämiseksi.
32235:
32236:
32237: Ed u s k u n n a II e.
32238:
32239: Tutkimukset osoittavat, että oma asunto ase- jäljellä olevat vuodet olisivat annuiteettilainan
32240: tetaan kiistattomasti etusijalle asuntohankin- maksuaikaa. Kahden ensimmäisen vuoden aika-
32241: noissa. Tämän toivotun tavoitteen toteuttamis- na säästetään tarvittava alkupääoma, joka olisi
32242: ta tulisi kaikin tavoin helpottaa. 5 % vuodessa eli yhteensä 10 % asunnon oma-
32243: Eduskunta kiinnitti vuoden 1973 budjetin rahoitushinnasta. Loppuosa tarvittavasta omas-
32244: hyväksymisen yhteydessä huomiota siihen, että ta pääomasta saadaan lainaksi ja maksetaan
32245: asuntotuotannon edistämiseksi olisi pyrittävä takaisin tasaisin kuukausierin yhtiövastikkeen
32246: kehittämään uusia asunnonhankintamuotoja. yhteydessä.
32247: Käsityksemme mukaan asuntojen tasamaksujär- Vähi ttäisinaksuj ärjestelmän käynnistämistä
32248: jestelmä loisi eddlytykset toimia eduskunnan varten tarvitaan erillinen rahoitusyhtiö. Tämän
32249: esittämällä tavalla. erikoisyhtiön pääoman merkitsisivät asuntotuo-
32250: Järjestelmän avulla mahdollistetaan nykyisin tantoa rahoittavat rahalaitokset, vakuutusyhtiöt
32251: käytännössä oleva asuntosäästäntä realistiseksi ja valtio.
32252: etukäteissäästännäksi ja taloudelliseksi jälkikä- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
32253: teissäästännäksi mm. siten, että ne maksut,
32254: joihin perhe on sitoutunut esim. 12-15 vuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
32255: den ajalle, voitaisiin suorittaa seuraavasti: den 1979 tulo- ja menoarvioon luvu11
32256: Etukäteissäästännän ensimmäinen vuosi päät- 26.12 uudelle momentille 10 milj. mar-
32257: tyisi silloin, kun rakentaminen alkaa ja toinen kan määrärahan asuntojen vähittäismakr
32258: vuosi silloin, kun talo on valmistunut. Muut sukaupan järjestämiseksi.
32259: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
32260:
32261: Juhani Sipiläinen Juhani Orrenmaa Anneli Kivitie
32262: Terhi Nieminen Irma Toivanen · Kerttu Hemmi
32263: 852 1978 vp.
32264:
32265: Raha-asia-aloite n:o 811.
32266:
32267:
32268:
32269:
32270: Sipiläinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta varusmies-
32271: ten päivärahojen korottamiseen.
32272:
32273:
32274: E d u s k u n n a 11 e.
32275:
32276: Hallitus eshtää varusmiesten päivärahan ko- kemyksen mukaan ainakin osa tästä summasta
32277: rottamista vuonna 1979 50 penn.Hlä (1. 7. 78 tulisi käyttää päivärahan tasokorotukseen.
32278: lähtien 5 mk). Samalila hallitus kuitenkin eh- Useat viimeaikaiset tutkimukset kertovat va-
32279: dottaa, että korotuksen ajankohtaa lykättäisiin rusmiesten taloudellisen toimeentulon kie1tei-
32280: perinteisestä heinäkuun alusta lokakuun alkuun. sestä kehityksestä. Etelä-Suomen sotilasläänissä
32281: Korotuksen- kustannukset tulisivat olemaan (ESSI 1978) tehty tutkimus kertoo, että joka
32282: 1427 000 mk. viides varusmies on suurissa taloudellisissa vai-
32283: Kun samanaikaisesti ikäluokat pienenevät, keuksissa. Edelleen on huomattava, ettei 5
32284: hallituksen esitys sisältää sen, että huolimatta markan summassa normaalihintaindeksillä ole
32285: reserviläispalkkojen korotuksesta tulevat päivä- juuri merkitystä, kun 50 pennin korotus saat-
32286: rahojen kokonaismenot vähentymään vuonna taa mennä yksin kahvin tai tupakan tai mat-
32287: 1979. kalippujen korotuksiin. Tavoitteena tulisi olla
32288: Ikäluokkien supistumisesta johtuva säästö on päivärahan saaminen· vastaamaan minimipalk-
32289: pääesikunnan laskujen mukaan vuonna 1979 kaa. Päiväraha tulisi korottaa vuonna 1979
32290: 26 milj. mk. Ensi vuonna otetaan kuitenkin heinäkuun alusta lähtien kahdella mar-
32291: edelleen huomattava määrä vapaaehtoisia: kalla, jolloin kustannukset tulisivat olemaan
32292: 9 500 henkeä. 11 416 000 markkaa.
32293: Ikäluokkien pienenemisestä johtuva säästö Edellä olevan perusteella ehdotamme,
32294: tulee vuosi vuodelta lisääntymään. Varusmies-
32295: liiton tutkimusjaosto on arvioinut tämän mer- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
32296: kitsevän 1980-luvulla keskimäärin 60 miljoo- den 1979 tulo- ja menoarvioon mo-
32297: nan markan vuosittaista säästöä pelkästään mentille 27;14.02 lisäyksenä 10 944 000
32298: miesten ylläpitomenoissa. Varusmiesliiton nä- markkaa varusmiesten päivärahojen ko-
32299: rottamiseen. .
32300: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
32301:
32302: Juhani Sipiläinen Terhi Nieminen Kerttu Hemmi
32303: 1978 vp. 853
32304:
32305: Raha-asia-aloite n:o 812.
32306:
32307:
32308:
32309: Sipiläinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opiskeli-
32310: joiden aterioiden hintatukeen ja opiskelijaravintoloiden
32311: investointi- ja käyttökustannuksiin.
32312:
32313:
32314: E d u s k u n n a 11 e.
32315:
32316: Korkeakoulun yhteydessä järjestettyä ruokai- ruokailupalveluita säännöllisesti käyttävälle
32317: lumahdollisuutta käyttää säännöllisesti n. 37 % opiskelijalle perhe- ja asumisolosuhteis1:a joh-
32318: opiskelijoista, noin puolet heistä ruokailee kak- tuen laajempi merkitys kuin vastaavasti esim.
32319: si tai kolme kertaa viikossa. työpa1kkaruokailulla.
32320: Opiskelijaruokailua käyttävät enhen naimat- Tämän vuoksi opiskelijaruokailutoiminnan
32321: tomat ja yksin asuvat miespuoliset opiskelijat. kehittämistavoitteita ei voitane asettaa yksin-
32322: Myös opintoala ja korkeakoululla oleskelu vai- omaan työpaikkaruokailutoiminnalle asetettujen
32323: kuttavat ruokailumahdollisuuden käyttöön. Lää- tavoitteiden mukaisiksi.
32324: ketieteen ja teknisen alan opiskelijat käyttävät Opiskelijaruokailutoimintaa kehitettäessä oli-
32325: ruokailupalveluita suhteellisesti eniten. Tämä si selvitettävä, millä hinnalla asetettujen tavoit-
32326: johtuu todennäköisesti siitä, että opintojen teiden mukaiset ateriat (koostumus, ravinto-
32327: ~uonne edellyttää korkeakoululla oleskelua mui- arvo, maul~kaus jne.) ja palvelut pystytään
32328: ta aioja enemmän. tuottamaan kussakin korkeakouluyhteisössä ny-
32329: Ruokailupalvelujen käyttöön vaikuttaa myös kyisten resurssien mukaisesti ja missä määrin
32330: opintojen rahoitusmuoto. Opiskelijat, jotka ra- näin muodostuvat ateriahinnat vastaavat opis-
32331: hoittavat opintonsa pääasiassa tai osittain opin- kelijoiden toiminnalle asettamia tavoitteita.
32332: tolainalla, käyttävät ruokailupalveluita suhteel- Tältä pohjalta tulisi yhteistyössä valtiovallan
32333: Hsesti muita opiskelijoita enemmän. ja ruokailutoimintaa harjoittavien yhteisöjen
32334: Opiskeluvaihe heijastuu opiskelijaruokaloiden kanssa pyrkiä löytämään ratkaisuja, jotka tur-
32335: käyttöön siten, että ruokailupalveluiden sään- vaisivat opiskelijoille toivotun hintatason mu-
32336: nöllinen käyttö vähenee opiskeluvuosien lisään- kaiset ateriat ja vastaavasti antaisivat toimintaa
32337: tyessä. Eniten ruokailupalveluja käyttävät en- harjoittaville yhteisöille nykyistä enemmän
32338: simmäisen vuoden opiskelijat ja vastaavasti vä- mahdollisuuksia aterioiden laadullisen tason ko-
32339: hiten viidettä, kuudetta jne. opintovuotta opis- hentamiseen.
32340: kelevat. Näkemyksemme mukaan opiskelijaruokailu-
32341: Saatujen tulosten perusteella voidaan olettaa, toiminnan kehittämisessä on nähtävä kaksi kes-
32342: että ruoan hintatason alentaminen lisäisi opis- keis>tä kysymystä: ruokailutoiminnan teknisten
32343: kelijaruokaloiden säännöllistä käyttöä n. 6-8 edellytysten turvaaminen ja tuokailuun suunnat-
32344: prosentilla ja laadullisen tason kohentaminen n. tavan hintatuen kehittäminen.
32345: 10-12 prosentilla.
32346: Opiskelijoiden joukossa on saatujen tulosten Ruokailutoiminnan teknisten edellytysten ke-
32347: perusteella myös joukko erikoisruokavaliota tar- hittämisessä tulee näkemyksemme mukaan kiin-
32348: vitsevia opiskelijoita. Myös tämän ryhmän yk- nittää huomiota mm. seuraaviin seikkoihin:
32349: silöllisten tarpeiden huomioon ottaminen tulisi - Kunkin korkeakouluyhteisön puitteissa
32350: sisällyttää opiskelijaruokailutoiminnan kehittä- tulisi olla ainoastaan yksi ruokailutoiminnan
32351: miselle asetettaviin tavoitteisiin. harjoittaja, joka vastaa koko korkeakouluyhtei-
32352: Tutkimustuloksia edelleen verrattaessa voi- !SÖn työpaikkaruokailusta. Ruokailutoiminnan
32353: daan toisaalta todeta, että opiskelijat kiinnittä- toteuttamisessa tulisi käyttää hyväksi jo ole-
32354: vät toiminnan laadullisiin tekijöihin enemmän massa olevia resursseja ja ruokailutmmintaa
32355: huomiota kuin työntekijät. harjoittavia yhteisöjä.
32356: Tutkimuksen voidaan katsoa tukevan niitä - Huomattavana lisätkustannuksia aiheutta-
32357: arvioita, joiden mukaan opiskelijaruokailulla on vana tekijänä täytyy opiskelijaruokaJoiden osal-
32358: 854 Raha-asia-aloite n:o 812
32359:
32360:
32361: ta ottaa huomioon 1:uokailutoiminnan kausi- aterioihin viimeistään lukuvuoden 1979--'-"r-1980
32362: luonteisuus, jolloin ainoastaan eräillä paikka- alusta. Lisäksi tulee toteuttaa tuki investointi-
32363: kunnilla on kesäaikana täysitehoista rnokailutoi- ja käyttökustannuksiin korkeakoulujen tilojen
32364: mintaa. ulkopuolella toimiville opiskelijaruokaloille.
32365: - :Pääasiallisen ruuhkautumisen opiskelija" Nämä toimenpiteet vaatisivat 6 milj. markan
32366: ruokalaissa aiheuttavat tällä hetkellä ns. suu- määrärahan vuoden 1979 tasolla.
32367: ret massaluennot. Sekä opetusministeriön että Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
32368: korkeakoulujen toimesta tulisi harkita näiden
32369: uudelleen ajoittamista tasaisemmin koko työ- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
32370: päivän osalle. 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
32371: - Ruokailutoiminnan suunnitte1u- ja kehit- 29.37.50 lisäyksenä 6 miljoonaa mark-
32372: tämistyössä tulisi kiinnittää erityistä huomiota kaa opiskelijoiden aterioiden hintatu-
32373: kasvavien ruokailijamäärien vaatimaan ruokaloi- keen ja investointi- ja käyttökustannuk-
32374: den kapasiteetin lisäykseen. siin korkeakoulujen tilojen ulkopuolella
32375: Valtion vuoden 1979 tulo- ja menoarviossa toimiville opiskelijaruokaloille.
32376: tulee toteuttaa 2 markan hintatuki opiskelija-
32377: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
32378:
32379: Juhani Sipiläinen Terhi Nieminet1 Kerttu Hemmi
32380: 1978 'Vp. 855
32381:
32382: Raha-asia-aloite n:o 813.
32383:
32384:
32385:
32386:
32387: Sipiläinen: Määrärahan osoittamisesta yleisten teiden tekemiseen
32388: ja kunnossapitoon Kymen läänissä.
32389:
32390:
32391: E d u s kun n a 11 e.
32392:
32393: Teiden rakentamiseen ja kunnossapitoon tar- tynyt ja uhkaamassa on laajamittainen työttö-
32394: koitetut määrärahat Kymen läänissä ovat vii- myys. Vajaalla kapasiteetilla lyhennetyin työvii-
32395: me vuosina pysyneet entisellään tai suorastaan koin työskentelevä teollisuus alentaa lisäksi ih-
32396: vähentyneet. Kun kustannustaso samanaikaises- misten ja sen kautta kuntien tuloja ja vaikeut-
32397: ti on voimakkaasti kohonnut, on tie- ja vesira- taa näiden mahdollisuuksia työllisyyden ylläpi-
32398: kennuslaitoksen Kymen piirikonttori joutunut tämiseksi.
32399: jättämään suunnitelmistaan pois useita sellaisia Kymen läänissä vallitseva ja edelleen heikke-
32400: teitä, jotka aikaisemmin ovat sisältyneet raken- nevä työllisyystilanne edellyttää nyt työllisyys-
32401: tamissuunnitelmiin. Samoin seurauksena on ol- määrärahojen voimakasta suuntaamista Kymen-
32402: lut rakentamisen aloittamisen viivästyminen lääniin. Tänne liikenneinvestointeihin sijoitetut
32403: monissa tapauksissa, joissa työn jatkorahoituk- varat palvelevat myös erittäin hyvin tuotannol-
32404: seen ei ole ollut käytettävissä tarpeeksi määrä- lisia tarpeita ja parantavat vientiteollisuutem-
32405: rahoja. me ja ulkomaankauppamme toimintaedellytyk-
32406: Tiemäärärahoissa tapahtuneet supistukset siä aikanaan noususuhdanteen jälleen tullessa.
32407: ovat kohdistuneet erityisen voimakkaasti Ky- Näin ollen sekä työllisyystilanne että varautu-
32408: men lääniin myös siitä syystä, ettei tänne ole minen siihen aikaan, jolloin teollisuuden tu-
32409: aikaisempina vuosina vallinneen suhteellisen hy- lisi jälleen pystyä käyttämään koko tuotanto-
32410: vän työllisyystilanteen aikana saatu käytännöl- kapasiteettinsa, perustelee liikenteeseen käytet-
32411: lisesti katsoen lainkaan työllisyystarkoituksiin tävien työllisyysvarojen voimakasta suuntaa-
32412: varattuja tienrakennusmäärärahoja. Monissa mista Kymen lääniin.
32413: muissa lääneissä näiden määrärahojen osuus tie- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
32414: verkoston kehittämisessä on ollut olennainen. tavasti,
32415: Vallitseva maailmantalouden lama ja vien- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
32416: timme vaikeutuminen koettelee erikoisen pa- 1979 tulo- ja menoarvioon J miljoonan
32417: hoin Kymen lääniä, jossa sijaitsee tärkein osa markan määrärahan käytettäväksi työ-
32418: maamme puunjalostusteollisuudesta ja suurim- voimapoliittisin perustein yleisten tei-
32419: mat vientisatamat. Tämän seurauksena työlli- den tekemiseen ja kunnossapitoon Ky-
32420: syystilanne Kymen läänissä on nopeasti heiken- men läänissä.
32421: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
32422:
32423: Juhani Sipiläinen
32424: 856 1978 vp.
32425:
32426: Raha-asia-aloite n:o 814.
32427:
32428:
32429:
32430:
32431: Sipiläinen: Määrärahan osoittamisesta Huttulan paikallistien pa-
32432: rantamiseen välillä Lemin kirkonkylä-valtatie n:o 13.
32433:
32434:
32435: E d u s k u n n a 11 e.
32436:
32437: Lemin kunnan kirkonkylästä valtatielle n:o santerveyslain ja peruskoululain mukaiset jär-
32438: U johtava ns. Huttulan tie, jonka pituus on jestelyt ja kehittänyt keskinäistä yhteistyötään
32439: noin kahdeksan kilometriä, on valtion toimesta myös monilla muilla aloilla.
32440: kunnossa pidettävä paikallistie. Kyseinen tie Lemin ja Savitaipaleen välisten yhteyksien
32441: on hyväksytty paikallistieksi vuonna 1962. Tie parantamisen tarve edellyttäisi, että Huttulan
32442: oli silloin hyväkuntoinen. Kun tie on edelleen- tie muutettaisiin mahdollisimman pian maan-
32443: kin päällystämättä, on sen kunto vuosien aika- tieksi ja että se ensi tilassa kestopäällystet-
32444: na heikentynyt. täisiin.
32445: Kyseinen tie on Savitaipaleen ja Lemin kun- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan,
32446: takeskusten välinen suorin yhteystie. Tämän
32447: tieyhteyden parantamistarve on tullut entistä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
32448: ajankohtaisemmaksi sen johdosta, että Lemin, 1979 tulo- ;a menoarvioon 500 000
32449: Savitaipaleen ja Suomenniemen kunnat muo- markan määrärahan Huttulan paikallis-
32450: dostavat keskenään yhteistoiminta-alueen, joka tien parantamiseen välillä Lemin kirkon-
32451: on järjestänyt yhteistyössä muun muassa kan- kylä-valtatie n:o 13.
32452: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
32453:
32454: Juhani Sipiläinen
32455: 1978 vp. 8:57
32456:
32457: Raha-asia-aloite n:o 815.
32458:
32459:
32460:
32461:
32462: Sipiläinen: Määrärahan osoittamisesta Miehikkälästä Onkamaan
32463: kautta Haminaan johtavan paikallistien tiesuunnitelman laati-
32464: miseksi ja rakennustöihin ryhtymiseksi.
32465:
32466:
32467: E d u s k u n n a 11 e.
32468:
32469: Miehikkälästä Onkamaan kautta Haminaan dä tarvittavat parannukset. Alueen kunnat ovat
32470: johtava paikallistie, jonka pituus on n. 31,5 neuvotelleet tienparannustöitten tarvitsemista
32471: km, ei nykyisessä muodossaan täytä kasvaneen maa-alueista, joten ne eivät ole esteenä tienra-
32472: liikenteen aiheuttamia vaatimuksia. kennustöille.
32473: Tietä käyttää päivittäin: Edellä esitettyyn viitaten ehdotan,
32474: 15 vakinaista linja-autovuoroa
32475: - tilausliikennettä n. 6 vuoroa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
32476: - 3 myymäläautoa 1979 tulo- ja menoarvioon 2 miljoonan
32477: - 4-5 maitoautoa markan määrärahan tiesuunnitelman laa-
32478: - runsas määrä raskasta puutavaraa kuljetta- timiseksi ja rakennustöihin ryhtymiseksi
32479: via autoja Miehikkälästä Onkamaan kautta Hami-
32480: - sekä runsas yksityisliikenne. naan johtavan paikallistien kuntoon
32481: Koska tie ei nykyisellään kykene palvele- saattamiseksi.
32482: maan alueen liikennetarpeita, tulisi siihen teh-
32483: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
32484:
32485: Juhani Sipiläinen
32486:
32487:
32488:
32489:
32490: 108 0878005881
32491: 858 1978 vp.
32492:
32493: Raha-asia-aloite n:o 816.
32494:
32495:
32496:
32497:
32498: Sipiläinen: Määrärahan osoittamisesta eräiden teiden kestopääl-
32499: lystystöiden aloittamiseen Virolahden kunnassa.
32500:
32501:
32502: E d u s k u n n a 11 e.
32503:
32504: Virolahti on rannikkopitäjä, jossa kanta- muodostuvat kuluttavan liikenteen vuoksi suu-
32505: asujamiston lisäksi asuu suuri määrä kesäasuk- riksi.
32506: kaita. He kaksinkertaistavat pitäjän asukasmää- Edellä esitetyn perusteella ehdotan;
32507: rän. Kun tiestöä ei ole suunniteltu tällaisia olo-
32508: suhteita varten, joutuu vanha kestopäällystä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
32509: mätön tiestö kovalle koetukselle. Tällaisia teitä 1979 tulo- ;a menoarvioon 350 000
32510: ovat: Ylä-Pihlaja-Ala-Pihlaja, n. 5 km, Ala- markan määrärahan eräiden teiden kes-
32511: Pihlaja-Hiukka, n. 5 km, Härmä-Virolahti, topäällystystöiden aloittamiseen Virolah-
32512: n. 5 km. Teitä on pidetty kunnossa kahdella den kunnassa.
32513: saveamisella ja· lanauksilla. Hoitokustannukset
32514: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
32515:
32516: Juhani Sipiläinen
32517: 1978 vp. 859
32518:
32519: Raha-asia-aloite n:o 817.
32520:
32521:
32522:
32523:
32524: Sipiläinen: Määrärahan osoittamisesta Saimaan kanavalla ja Sai-
32525: maan liikenteessä käytettävän kaluston kehittämiseen.
32526:
32527:
32528: E d u s ku n n a 11 e.
32529:
32530: Saimaan kanavan kautta tapahtuva liikenne Tällaisia kuljetuksia ovat mm. metsäteOllisuu-
32531: ei ole kehittynyt sen ensimmäisten käyttövuo- den, metalliteollisuuden ja kaivannaisteollisuu-
32532: sien aikana odotetulla tavalla. Syitä hitaaseen den tuotteet.
32533: kehitykseen on ollut monia, mutta eräs oleel~ Todettakoon vielä, että Saimaan kanavan
32534: lisimmista on ollut käytettävän kaluston van• kautta v~ 1973 tapahtuneesta liikenteestä oli
32535: hanaikaisuus ja huono sopivuus Saimaan liiken- tuontia Saimaan alueelle 402 477 tonnia ja
32536: teeseen. Vesikuljetusten kilpailukykyisyys mi vientiä 136 394 tonnia, Liikenne on siis voi-
32537: jäänyt useitten tuotteitten kuljetusketjun osalta makkaa&ti tuontivoittoista. Laivat palasivat
32538: huonoksi verrattuna maakuljetuksiin. . usein tyhjinä merelle.
32539: Saimaan alueen vesikuljetuksilla on kuitenkin Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
32540: kehittymismahdollisuuksia, mutta eteenpäin
32541: pääseminen edellyttäisi tukitoimenpiteitä val- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
32542: tion taholta; tosin määrältään erittäin vähäisiä 1979 tulo- ;a menoarvioon 40 000 mar-
32543: tehtyihin. perusinvestointeihin verrattuna. kan määrärahan Saimaan kanavalla ;a
32544: Saimaan vesiliikenteellä on alkuhankaluuk- Saimaan liikenteessä käytettävån kalus-
32545: sien selvittyä kaikki mahdollisuudet kehittyä. ton kehittämisen selvittämiseksi.·
32546: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
32547:
32548: Juhani Sipiläinen
32549: 860 1ns vp.
32550: Raha-asia-aloite n:o 818.
32551:
32552:
32553:
32554:
32555: Sipiläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kuluttajaneuvojien ope-
32556: tuksen suunnitteluun.
32557:
32558:
32559: E d u s k u n n a II e.
32560:
32561: Syyskuun 1 päivänä 1978 voimaan tulleissa Kuluttajakysymykset koskevat jokaista kan-
32562: kuluttajansuojalaeissa edellytetään kuluttajaneu- salaista. Siksi myös jokaisella tulisi olla oikeus
32563: vonnan järjestämistä kunnissa. Vaikka kunnalli• saada kuluttajaopetusta. Valistunut kuluttaja-
32564: nen kuluttajaneuvonta onkin tarkoitus toteut- polvi voidaan parhaiten kasvattaa antamalla
32565: taa vähitellen, suurimmat kunnat pyrkivät aloit- kuluttajakasvatusta kaikenasteisessa opetuksessa
32566: tamaan toiminnan vielä vuoden 1978 aikana. jo peruskoulun varhaisesta vaiheesta alkaen.
32567: Neuvontatyötä tekevien toimihenkilöiden kou- Opetusta ei ole välttämätöntä antaa erillisenä
32568: luttamista ei kuitenkaan ole vielä aloitettu~ oppiaineena, vaan se olisi sisällytettävä kaik-
32569: Vuoden 1978 budjetissa ei myöskään ole osoi- kiin sopiviin aineisiin.
32570: tettu määrärahoja kuluttajaneuvojien koulutta- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
32571: miseen.
32572: Kunnallisen kuluttajaneuvonnan päästessä että· Eduskunta ottaisi valtion vuode.'1
32573: aikanaan täyteen laajuuteensa olisi kunnissa 1979 tulo- ja menoarvioon 100 000
32574: oltava pätevää henkilökuntaa tehtävää hoita- markan määrärahan kuluttajansuojalaeis-
32575: maan. Neuvojien koulutuksen laiminlyönti saat- sa edellytettyjen kuluttajaneuvojien ope-
32576: taa tehdä kunnallisesta kuluttajaneuvonnasta tuksen suunnitteluun.
32577: kuluttajaorganisaation heikon kohdan.
32578: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
32579:
32580: Juhani Sipiläinen Terhi Nieminen Kerttu Hemmi
32581: 1978 vp. 861
32582:
32583: Raha-asia-aloite n:o 819.
32584:
32585:
32586:
32587:
32588: Sipiläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta lisätyövoiman palkkaa-
32589: miseen eräille pien- ja käsiteollisuusyrityk,sille.
32590:
32591:
32592: E d u s k u n n a 11 e.
32593:
32594: Pien- ja käsiteollisuusaloilla, joilla yrityksessä Kun tässä yhteydessä ei ole mahdollisuuksia
32595: on 1~5 henkilöä töissä, rasittaa kohtuutto- ehdottaa liikevaihtoverolain muuttamista edellä
32596: masti yrityksen toiminta- ja työllisyystilannetta sanotulla tavalla, asiaa voitaisiin kokeilla siten,
32597: tuotteessa oleva kertaantuva liikevaihtovero. että valtioneuvoston asettamin ehdoin myön-
32598: Eräs keino tilanteen korjaamiseksi olisi liike- nettäisiin eräille pien- ja käsiteollisuusyrityksille
32599: vaihtoveron poistaminen tuotteesta lukuunotta- avustusta lisähenkilökunnan palkkaamiseen.
32600: matta raa~ka-aineissa olevaa liikevaihtoveroa. Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
32601: Mikäli näin meneteltäisiin, olisivat pien- ja kä-
32602: siteollisuusalojen yrittäjät halukkaita palkkaa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
32603: maan uutta työvoimaa, joka osaltaan helpottaisi 1979 tulo- ja menoarvioon 6 miljoonan
32604: maamme va1keaa työttömyystilannetta. Jotta markan määrärahan lisätyövoiman palk-
32605: menetelmä toimisi varmasti, on luonnollista kaamiseksi 1-5 henkilön pien- ja käsi-
32606: yrittäjältä edellyttää, että hän palkkaa uutta teollisuusyrityksiin määräajaksi.
32607: työvoin1aa määräajaksi.
32608: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
32609:
32610: Juhani Sipiläinen Terhi Nieminen Kerttu Hemmi
32611: 862 1978 <vp.
32612:
32613: Raha-asia-aloite n:o 820.
32614:
32615:
32616:
32617:
32618: Sipiläinen: Määrärahan osoittamisesta järvilaivakaluston hankin-
32619: taan ja kunnostukseen.
32620:
32621:
32622: E d u s k u n n a II e.
32623:
32624: Järvimatkailu on Suomessa noussut huomat- osaltaan mahdollista tasapainottaa maksutaset-
32625: tavia matkailijamääriä kiinnostavaksi matkailu- tamme, on järvimatkailun kehittämiseen kiin-
32626: muodoksi, ·niin koti- kuin ulkomaistenkin mat- nitettävä tarpeellinen huomio.
32627: kailijoitten keskuudessa. Edellä olevan perusteella ehdotan,
32628: Vaikka järvimatkailulla on erinomaiset ke-
32629: hittymisen mahdollisuudet, rajoittaa kehitystä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
32630: kaluston vähyys ja vanhuus. Koska uusi kalusto 1979 tulo- ja menoarvioon 1,5 mili.
32631: on kallista, joudutaan vanhaa jatkuvasti käyttä- markan määrärahan järvilaivakaluston
32632: mään. Tällöin korjaus- ja kunnostuskustannuk- hankintaan ja kunnostukseen.
32633: set nousevat korkeiksi. Koska matkailulla on
32634: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
32635:
32636: Juhani Sipiläinen
32637: 1978 vp. 863
32638:
32639: Raha-asia-aloite n:o 821.
32640:
32641:
32642:
32643:
32644: :Siren ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 289 raken-
32645: tamisen aloittamiseksi Ryttylän taajaman kohdalla.
32646:
32647:
32648: Ed u s kun n a 11 e.
32649:
32650: Tervakosken-Turkhaudan maantie (mt työttömyysasteen ollessa 15.9.1978 n, 7,6:%.
32651: 289) yhdistää valtatie J:n ja entisen kantatie Erityisen vaikea on tilanne Hausjärven kun-
32652: 55:n toisiinsa. Maantiellä on Hausjärven kun- nassa, jossa kunnan suurimman tekstiiliyritykM
32653: nan Ryttylän taajamassa vaarallinen tasoristeys sen konkurssi on nostanut työttömyysasteen
32654: Helsingin-Hämeenlinnan rautatien· kanssa. n. 9 % :iin työttömien määrän ollessa 15. 9.
32655: Mainitulla rataosalla se on ainoa maantieluok- 1978 282 työntekijää.
32656: kaa oleva tasoristeys. Tie on vllkasliikenteinen Vaikka työttömyys on kohdannut etupäässä
32657: ja ylittää rautatien ratapihan ·kohdalla. Taso- teollisuuden työntekijöitä, on myös rakennus-
32658: risteyksessä on viisi raideparia. alalla työttömiä runsaasti. Työvoimatoimiston
32659: Kohde sisältyy TVH:n Hämeen piirin toi- alueella on 147 rakennusalan työtöntä. Haus~
32660: menpideohjelmaan. Kanta-Hämeen Seutukaava- järven kuorma-autoilijoiden ja maanrakennus-
32661: liitto on. esittänyt rakentamisen suoritettavaksi alan työkoneiden työtilanne on. huono. Raken-
32662: vuonna 1979. Myös Hämeen Maakuntaliitto nustyöt puuttuvat kunnan alueelta lähes koko-
32663: pitää alikulkusillan ja siihen liittyvän tien ra- naan.
32664: kentamista kiireellisenä. Ryttylän eritasoristeyksen, Tervakosken-
32665: Alikulkusillan, vesistösillan ja n. kahden ki- Turkhaudan maantien ja Punkanojan vesistö-
32666: lometrin pituisen tien kustannukset on arvioitu sillan rakentamisella Ryttylän taajaman koh-
32667: 5 Mmk:ksi. Vesistösilta tulee korvaamaan ny- dalla on paikallisen ja seudullisen merkityksen
32668: kyisen uusimisen tarpeessa olevan Punkanojan lisäksi myös valtakunnallista merkitystä. Suo-
32669: sillan, jolla on 8 tonnin akselipainorajoitus ja men Pankin omistuksessa olevan Tervakoski
32670: 13 tonnin kokonaispainorajoitus. Oy:n mukaan uusi yhteys parantaa merkittä-
32671: Hausjärven kunta on saanut suunnitteluluvan västi yhtiön kuljetusyhteyksiä. Alikulkusilta
32672: mainitun tien ja tiellä olevien siltojen suunnit- mahdollistaa myöskin nykyistä turvallisemman
32673: teluun. Tieviranomaisten kanssa on sovittu, kuljetusreitin SAKO Oy:n ruutivarastolle Ryt-
32674: että Hausjärven kunta vastaa tien ja vesistö- tylässä.
32675: sillan suunnittelusta ja suunnittelun kustannuk- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
32676: sista. Rautatien eritasoristeyksen suunnittelusta
32677: vastaa VR. Tien ja vesistösillan osalta suunni- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
32678: telmat valmistuvat marraskuussa 1978. Edellä 1979 tulo- ;a menoarvioon 3 000 000
32679: mainituin toimenpitein on pyritty nopeutta- markan määrärahan maantien n:o 289
32680: maan tien ja siltojen rakentamista. rakentamisen aloittamista varten Rytty-
32681: Riihimäen työvoimatoimiston alueen työttö- län taa;aman kohdalla.
32682: myys on pahin koko Helsingin työvoimapiirissä
32683: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
32684:
32685: Helge Siren Saara Mikkola Hannu Tenhiälä
32686: Lyyli Aalto Kauko Tamminen Eino Grönholm
32687: Matti Luttinen
32688: 864 1978 vp.
32689:
32690: Raha-asia-aloite n:o 822.
32691:
32692:
32693:
32694:
32695: Siren: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtionavustuksiksi
32696: kunnille lasten päiväkotien perustamiskustannuksiin.
32697:
32698:
32699: Ed u s kunnalle.
32700:
32701: Lasten päiväkotipaikkojen kokonaistarve on nustotmtnnan järjestämiseen olisi tarkoituksen-
32702: arvioitu 260 000 hoitopaikaksi. Tästä tarpees- mukaista lisätä vuonna 1979 aloitettavien päi-
32703: ta on toistaiseksi tyydytetty runsaat 40 %. väkotien rakennushankkeiden valtionavustusta
32704: Kunnilla onkin vireillä runsaasti sellaisia päi- siitä, mitä hallitus tulo- ja menoarvioesitykses-
32705: väkotien rakentamissuunnitelmia, jotka voitai- sään on ehdottanut.
32706: siin nopeasti toteuttaa, mikäli siihen olisi ta- Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
32707: loudellisia mahdollisuuksia. Nämä hankkeet si-
32708: joittuvat eri osiin maata, joten niiden toteutta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
32709: misella olisi työllisyyspoliittisestikin merkitys- 1979 tulo- ia menoarvioon momentille
32710: tä. Ottaen huomioon nykyinen työllisyystilan- 33.38.35 lisäyksenä 10 000 000 mark-
32711: ne ja edellä mainittu päiväkotipaikkojen perus- kaa valtionavustuksiksi kunnille lasten
32712: tamistarve sekä kuntien mahdollisuudet raken- päiväkotien perustamiskustannuksiin.
32713: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
32714:
32715: Helge Siren
32716: 1978 rd. 865
32717:
32718: Finansmotion nr 823.
32719:
32720:
32721:
32722:
32723: Stenbäck m.fl.: Om anvisande av anslag för inrättande av en
32724: socialkuratonstjänst vid Nylands brigad.
32725:
32726:
32727: T i 11 R i k s d a g e n.
32728:
32729: Utredningar har visat att besväringstiden kraftsdistri[<;t och försvarsmakten genom olika
32730: för beväringarna kan medföra nya sociala och tillfälliga arrangemang. Socia'lkuratorstjänsten
32731: ekonomiska problem. För att ge beväringarna har kunnat förlängas endast med några måna-
32732: möjligheter att tala med någon om sina per- de:r i gången. Senast förlängdes tjänsten från
32733: sonliga problem har man vid Nylands brigad början av juni tili slutet av innevarande år.
32734: en socialkurato:r. Socialkuratorn har tili upp- För att möjliggöra en mera långsiktig pla-
32735: gift att bistå beväringarna i sociala frågor, klar- nering av socialkuratorsverksamheten bör tjäns-
32736: lägga deras rättigheter och utreda möj'ligheter- ten vid Nylands brigad inrättas permanent och
32737: na att eliminera eller minska deras problem anslag härför upptas i budgeten.
32738: i frågor som t.ex. yrkesvägledning och arbets- Med hänvisning till ovanstående föreslår un-
32739: plats efter beväringstiden. dertecknade,
32740: Nylands brigad är f.n. det enda truppförban-
32741: det, som har en socialkurator. Erfarenheterna att Riksdagen i statsförslaget för år
32742: av socialkuratorns verksamhet har varit syn- 1979 måtte upptaga ett anslag om
32743: rterligen positiva. Hittills har socialkurators- 80 000 mark /ör inrättande av en
32744: tjänsten finansierats av Helsingfors arbets- socialkuratorstjänst vid Nylands brigad.
32745: Helsingfors den 22 september 1978.
32746:
32747: Pär Stenbäck Ingvar S. Melin Ragnar Granvik
32748: Henrik Westerlund Kristian Gestrin Håkan Malm
32749: Elly Sigfrids
32750:
32751:
32752:
32753:
32754: 109 0878005881
32755: 866 1978 vp.
32756:
32757: Raha-asia-aloite n:o 823. Suomennos.
32758:
32759:
32760:
32761:
32762: Stenbäck ym.: Määrärahan osoittamisesta sosiaalikuraattorin toi-
32763: men perustamiseksi Uudenmaan prikaatiin.
32764:
32765:
32766: Ed u s kun n a 11 e.
32767:
32768: Tutkimukset ovat osoittaneet, että varus- päisillä järjestelyillä. Sosiaalikuraattorin tointa
32769: miesaika voi tuoda mukanaan varusmiehille on voitu pidentää kerrallaan vain muutamalla
32770: uusia sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia. Jotta kuukaudella. Viimeksi tointa pidennettiin heinä-
32771: varusmiehet saisivat mahdollisuuden keskustella kuun alusta kuluvan vuoden loppuun.
32772: jonkun kanssa henkilökohtaisista ongelmistaan, Jotta sosiaalikuraattoritoiminnan pitemmällä
32773: Uudenmaan prikaatissa on sosiaalikuraattori. tähtäyksellä tapahtuva suunnittelu kävisi mah-
32774: Sosiaalikuraattorin tehtävänä on auttaa varus- dolliseksi, Uudenmaan prikaatissa oleva toimi
32775: miehiä sosiaalisissa kysymyksissä, selvittää hei- on tehtävä pysyväksi ja sitä varten on otettava
32776: dän oikeuksiaan ja tutkia mahdollisuudet elimi- määräraha budjettiin.
32777: noida tai vähentää heidän ongelmiansa sellaisis- Edellä olevaan viitaten allekirjoittaneet eh-
32778: sa kysymyksissä kuin esim. ammatinvalinta ja dottavat kunnioittaen,
32779: työpaikka varusmiesajan jälkeen.
32780: Uudenmaan prikaati on tällä hetkellä ainoa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
32781: joukko-osasto, jolla on sosiaalikuraattori. Koke- 1979 tulo- ;a menoarvioon 80 000 mar-
32782: mukset sosiaalikuraattorin toiminnasta ovat ol- kan määrärahan sosiaalikuraattorin toi-
32783: leet erittäin positiivisia. Tähän saakka sosiaali- men perustamiseksi Uudenmaan prikaa-
32784: kuraattorin toimen ovat rahoittaneet Helsingin tiin.
32785: työvoimapiiri ja puolustusvoimat erilaisilla tila-
32786: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
32787:
32788: Pär Stenbäck Ingvar S. Melin Ragnar Granvik
32789: Henrik Westerlund Kristian Gestrin Håkan Malm
32790: Elly Sigfrids
32791: 1978 rd. 867
32792:
32793: Finansmotion nr 824.
32794:
32795:
32796:
32797:
32798: Stenbäck m.fl.: Om anvisande av anslag för utvidgning och
32799: modemisering av idrottshallen vid Nylands brigad i Dragsvik.
32800:
32801:
32802: T i 11 R i k s d a g e n.
32803:
32804: Den nuvarande idrottshallen vid Nylands En tillbyggnad och en modernisering vore
32805: brigad på Dragsviks garnisonsområde togs i lösningen för de problem brigaden kämpar med.
32806: bruk 1959. Själva hallens bruksutrymmen om- I en tillbyggnad om förslagsvis 200 m2 kunde
32807: fattar 600 m2• Hallen måste betecknas som inrymmas ett testrum, ett rum för konditions-
32808: omodern med tanke på det dagliga behovet redskap, ett kansli samt ett förråd för olika
32809: vid garnisonen. Den används inte bara för redskap. En dylik tillbyggnad i kombination
32810: idrottsändamål utan också som biograf två med en ändamålsenlig modernisering av idrotts-
32811: gånger i veckan och för olika festliga ändamål. hallen skulle leda tili önskat resultat.
32812: På grund av bristfälliga förvaringsutrymmen är Med hänvisning tili ovanstående föreslår un-
32813: en effektiv användning av salen synnerligen dertecknade,
32814: svår. Redskapsgymnastik kan inte bedrivas i
32815: större utsträckning på grund av att förvarings- att Riksdagen i statsförslaget för år
32816: utrymmen saknas för redskapen. Stolarna för 1979 måtte upptaga ett anslag om
32817: biografföreställningarna blockerar nödutgången. 200 000 mark för en tillbyggnad till
32818: Den scen som används för fester och dylikt och en modernisering av idrottshallen
32819: förvaras i ett separat förråd. Också idrotts- vid Nylands brigad i Dragsvik.
32820: hallens golv är oändamålsenligt och alltför hait
32821: varför det borde förnyas.
32822: Helsingfors den 25 september 1978.
32823:
32824: Pär Stenbäck Ingvar S. Melin Ragnar Granvik
32825: Henrik Westerlund Kristian Gestrin Håkan Malm
32826: Elly Sigfrids
32827: 868 1978 vp.
32828:
32829: Raha-asia-aloite n:o 824. Suomennos.
32830: _...,.
32831:
32832:
32833: ,,._.
32834: Stenbäck ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenmaan prikaatin
32835: Dragsvikissa sijaitsevan urheiluhallin laajentamiseen ja nyky-
32836: aikaistamiseen.
32837:
32838:
32839: E d u s k u n n a 11 e.
32840:
32841: Uudenmaan prikaatin nykyinen Dragsvikin Lisärakennus ja modernisointi olisivat rat-
32842: varuskunta-alueella sijaitseva urheiluhalli otet- kaisu niihin ongelmiin, joiden kanssa prikaati
32843: tiin käyttöön vuonna 1959. Itse hallin käyttö- kamppailee. Esimerkiksi 200 m2 :n lisäraken-
32844: tilat käsittävät 600 m 2 • Halli on luonnehdit- nukseen mahtuisi yksi testihuone, yksi kunto-
32845: tava vanhanaikaiseksi ajatellen varuskunnan välineitä varten tarkoitettu huone, kanslia sekä
32846: jokapäiväisiä tarpeita. Sitä ei käytetä ainoastaan varasto erilaisia välineitä varten. Tällainen laa-
32847: urheilutarkoituksiin, vaan myös elokuvateatte- jennus yhdessä urheiluhallin tarkoituksenmukai-
32848: rina kaksi kertaa viikossa sekä lisäksi erilaisiin sen modernisoinnin kanssa johtaisi toivottuun
32849: juhlatilaisuuksiin. Säilytystilojen puutteellisuu- tulokseen.
32850: den vuoksi salin tehokas käyttö on erittäin Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
32851: vaikeata. Telinevoimistelua ei· voi harjoittaa taen,
32852: laajemmassa mittakaavassa sen johdosta, että
32853: välincille ei ole säilytystiloja. Elokuvanäytäntö- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
32854: jen tuolit sulkevat hätäuloskäytävän. Juhlissa 1979 tulo- ja menoarvioon 200 000
32855: ja muissa samantapaisissa tilaisuuksissa käytet- markan määrärahan Uudenmaan prikaa-
32856: tävää näyttämöä säilytetään erillisessä varastos- tin Dragsvikissa sijaitsevan urheiluhallin
32857: sa. Myös urheiluhallin lattia on epätarkoituk- laajentamiseen ja nykyaikaistamiseen.
32858: senmukainen ja liian liukas, minkä vuoksi se
32859: olisi uudistettava.
32860: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
32861:
32862: Pär Stenbäck Ingvar S. Melin Ragnar Granvik
32863: Henrik Westerlund Kristian Gestrin Håkan Malm
32864: Elly Sigfrids
32865: 1978 rd. 869
32866:
32867: Finansmotion nr 825.
32868:
32869:
32870:
32871:
32872: Stenbäck m.fl.: Om anvisande av anslag för grundrenovering av
32873: Dövskolan i Borgå.
32874:
32875:
32876: T i 11 R i k s d a g e n.
32877:
32878: Dövskolan i Borgå grundades på privat lans ledning. Elevantalet kommer under de
32879: initiativ år 1846 och förstatligades redan år närmaste åren sannolikt att ytterligare öka.
32880: 1863. Dövskolan i Borgå är landets första döv- Skolbyggnaden från år 1898 bör med det
32881: skola och den enda svenska i Finland. snaraste grundrenoveras. Den svarar varken
32882: Läroplikten för ett dövt barn börjar det mot akustiska ellet hygieniska krav. Mera
32883: kalenderår barnet fyller 6 år och varat i elva tekniska hjälpmedel i undervisningen behövs.
32884: år. Då ingen svensk yrkesskola för döva Också skolgården borde iordningställas.
32885: finns i Finland, har eleveroa åtminstone För tre år sedan renoverades elevhemmet
32886: hittills fått sin yrkesutbildning i Sverige vid och endel förbättringar åstadkoms, men ingen-
32887: Gymnasieskolan för gravt hörselskadade i Öre- ting gjordes för att förbättra akustiken. Ett
32888: bro. starkt eko tär på elevernas dyrbara hörselrester
32889: Dövskolan i Borgå har i dag elva elever och även på den hörande personalens öron.
32890: fördelade på två basgrupper: förskolan och den Elevhemmets kök är inte dimensionerat för
32891: egentliga grundskolan. Av eleverna kommer 7 der. grupp som dagligen intar sina måltider
32892: från Nyland, 2 från Österbotten, 1 från Abo- där. Förvaringsutrymmen för mat saknas, lika-
32893: land och 1 från Aland. så ändamålsenliga spisar och arbetsbord.
32894: I förskolan finns 4 elever ( två årskurser) Atgärder för att inrätta en klasslärartjänst
32895: och i grundskolan 7, vilka alla undervisas i vid Dövskolan i Borgå borde vidtas så att den
32896: samma grupp, trots att de fördelar sig på kunde besättas så fort som möjligt. Grund-
32897: klasserna I, II, III och VII. Bland eleverna renoveringen av skolhuset och förbättring av
32898: finns även sådana med multihandikapp. akustiken i elevhemmet är åtgärder som kunde
32899: Senaste läsår var elevantalet endast 8 och vidtas redan under vintern 1979 om medel
32900: då indrogs en lärartjänst. Härigenom försvåra- kan anslås.
32901: des undervisningen i basgrupp II och svarar Med hänvisning tili ovanstående föreslår
32902: inte, trots lärarens ansträngningar, mot de krav undertecknade vördsamt,
32903: man bör ställa. Genom att även övertims-
32904: antalet nedskars blev i synnerhet artikulationen att Riksdagen i 1979 års statsförslag
32905: lidande, förutom att kunskapsnivån sjönk. Med måtte upptaga 600 000 mk för inledan-
32906: beaktande av barnets rätt i samhället och med det av grundrenovering och förbätt-
32907: hänsyn tili den fortsatta utbildningen i Sverige ringsarbeten vid Dövskolan i Borgå
32908: är detta läge synnerligen allvarligt. En klass- som handhar undervisningen av barn
32909: lärare borde ytterligare anställas, anser sko- från hela Svenskfinland.
32910: Helsingfors den 26 september 1978.
32911:
32912: Pär Stenbäck Ingvar S. Melin Ragnar Granvik
32913: Henrik Westerlund Kristian Gestrin Håkan Malm
32914: Elly Sig&ids Christoffer Taxell
32915: 870 1978 vp.
32916:
32917: Raha-asia-aloite n:o 825. Suomennos.
32918:
32919:
32920:
32921:
32922: Stenbäck ym.: Määrärahan osoittamisesta Porvoon kuurojenkou-
32923: lun koulurakennuksen peruskorjaukseen.
32924:
32925:
32926: E d u s k u n n a 11 e.
32927:
32928: Porvoon kuurojenkoulu perustettiin yksityi- Koulun johto on sitä mieltä, että lisäksi tulisi
32929: sestä aloitteesta vuonna 1846 ja valtiollistet- ottaa palvelukseen yksi luokanopettaja. Oppi-
32930: tiin jo 1863. Porvoon kuurojenkoulu on laiden 'lukumäärä tulee lähivuosina todennäköi-
32931: maamme ensimmäinen kuurojen koulu ja ruot- sesti yhä kasvamaan.
32932: sinkielisen Suomen ainoa. Koulurakennus, joka on vuodelta 1898, tu-
32933: Kuuton lapsen oppivelvollisuus alkaa sinä lisi mitä pikimmin peruskorjata. Se ei vastaa
32934: kalenterivuonna, jona lapsi täyttää 6 vuotta, ja akustisia eikä terveydellisiä vaatimuksia. Ope-
32935: kestää yksitoista vuotta. Koska Suomessa ei tusta varten tarvitaan enemmän teknisiä apu-
32936: ole yhtään kuurojen ruotsinkielistä ammattikou- välineitä. Koulun piha pitäisi kunnostaa.
32937: lua, oppilaat ovat ainakin tähän saakka saaneet Kolme vuotta sitten uusittiin oppilaskoti ja
32938: ammattikoulutuksensa Ruotsissa Gymnasie- eräitä parannuksia saatiin aikaan, mutta mitään
32939: skolan för gravt hörselskadade -nimisessä kou- ei tehty akustiikan parantamiseksi. Voimakas
32940: lussa Örebrossa. kailm kuluttaa oppilaiden kallisarvoisen kuulon
32941: Porvoon kuurojenkoulussa on tällä hetkellä tähteitä ja myös kuulevan henkHökunnan kor-
32942: yksitoista oppilasta jakautuneena kahteen pe- via. Oppilaskodin keittiö on mitoitettu ryhmäl-
32943: rusryhmään: esikouluun ja varsinaiseen perus- le, joka päivittäin nauttii ateriansa siinä. Ruuan
32944: kouluun. Oppilaista on 7 Uudeltamaalta, 2 säilytystilat puuttuvat, samoin tarkoituksenmu-
32945: Pohjanmaalta, 1 Turunmaa1ta ja yksi Ahvenan- kaiset liedet ja työpöydät.
32946: maaita. Olisi ryhdyttävä toimenpiteisiin Porvoon
32947: Es~koulussa on 4 oppilasta (kaksi vuosHcurs- kuurojenkoulun luokanopettajan toimen pe-
32948: sia) ja peruskoulussa 7, joita kaikkia opete- rustamiseksi, jotta se voitaisiin täyttää niin
32949: taan samassa ryhmässä, vaikka he ovat I, II, pian kuin mahdollista. Kouiutalon peruskorjaus
32950: III ja VII luokalla. Oppilaiden joukossa on ja oppilaskodin akustiikan parantaminen ovat
32951: myös monivammaisia. toimenpiteitä, joihin voidaan ryhtyä jo talven
32952: Viime lukuvuonna oli oppilaiden lukumäärä 1979 a1kana, jos varoja voidaan myöntää.
32953: ainoastaan 8 ja tällöin lakkautettiin yksi opet- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
32954: tajan toimi. Tällä toimenpiteellä vaikeutettiin nioittaen,
32955: perusryhmä II:n opetusta, eikä se, opettajan
32956: ponnistuksista huolimatta, vastaa siile asetet- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
32957: tavia vaatimuksia. Ylityötuntien vähentämisen den 1979 tulo- ja menoarvioon 600 000
32958: johdosta kärsi etenkin ääntäminen, sen lisäksi markkaa peruskorjauksen ja parannus-
32959: että tiedollinen taso laski. Ottaen huomioon töiden aloittamiseksi Porvoon kuurojen-
32960: lapsen oikeuden yhteiskunnassa ja ottaen huo- koulussa, joka hoitaa koko Suomen
32961: mioon Ruotsissa tapahtuvan jatkokoulutuksen ruotsinkielisten alueiden kuurojen las-
32962: on nykyistä tilaa pidettävä hyvin vakavana. ten opetustointa.
32963: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
32964:
32965: Pär Stenbäck Ingvar S. Melin Ragnar Granvik
32966: Henrik Westerlund Kristian Gestrin Håkan Malm
32967: Elly Sigfrids Christoffer Taxell
32968: 1978 vp. 871
32969:
32970:
32971: Raha-asia-aloite n:o 826.
32972:
32973:
32974:
32975:
32976: Stenbäck ym.: Määrärahan osoittamisesta Vanhan Porvoon kau-
32977: punginosan korjaustöiden jatkamiseen.
32978:
32979:
32980: E d u s k u n n a 11 e.
32981:
32982: Säätiö nimeltään Stiftelsen Gamla Staden i herkkä, ja että paloturvallisuutta voidaan ko-
32983: Borgå - Porvoon Vanhan Kaupungin Säätiö hentaa ainoastaan peruskorjaamalla kaupungin-
32984: on opetusministeriöltä vuosina 197 5-1977 osaa sekä saamalla rakennusten osalta esimer-
32985: saatujen 250 000 markan turvin voinut käyn- kiksi suurelta osin käytössä oleva puulämmi-
32986: nistää korjaustöitä Vanhan Porvoon kulttuuri- tys korvatuksi turvallisemmalla sähkölämmi-
32987: historia!Hsesti ainutlaatuisen rakennuskannan tyksellä tai vastaavalla. On nimittäin hyvin
32988: restauroimiseksi. Töitä on toistaiseksi suoritet- todennäköistä, että Vanha Porvoo menetetään
32989: tu tai suoritetaan par'aikaa 26:ssa kiinteistössä kerralla, jos suurempi tulipalo epäedullisissa
32990: yhteensä 30:ssä rakennuksessa käsittäen 1 600 tuuliolosuhteissa pääsee leviämään tiheästi ra-
32991: m2 asuinpinta-alaa, joka tulee jossakin muodos- kennettuun korttelikantaan. Säätiö toteaa edel-
32992: sa korjattua. Koko rakennuskanta käsittää asuin- leen, että Vanhan Porvoon omaleimaisuus säi-
32993: rakennuksia yhteensä 16 000 m 2 , josta noin lytetään parhaiten siten, että nykyiset tontin-
32994: 75 % on yksityisessä omistuksessa. Säätiön omistajat voivat saada halpakonkoista lainaa tai
32995: lainoitusten tai avustusten turvin on tontin- osittain suoranaista avustusta korjaustöiden suo-
32996: omistajille voitu myöntää rahaa 10-30 % iko- rittamiseksi. Jos nykyinen asujamisto joutuu
32997: konaisrakennuskustannuksista ja täten saatu myymään kiinteistönsä tai muuttamaan kau-
32998: korjaus·töiden alaiseksi vain 1/10 arvokkaasta punginosasta muualle, kun edullisia rahavaroja
32999: kaupunkirakennuskannasta ulkorakennuksista ei ole käytettävissä, rappeutuu myös kaupun-
33000: puhumattakaan. Tämän lisäksi on arviolta noin ginosan henkinen olemus.
33001: 1 000 m2 asuin- ja liikepinta-alaa korjattu vuo- Säätiö anoo valtion vavoja 500 000 markkaa
33002: den 1975 jä1keen nk. kovalla rahalla täysin vuodeksi 1979. Jos tämä määräraha saataisiin
33003: säätiön korjausohjelman ulkopuolella. Näin ol- säännöllisesti 10 vuoden ajaksi, voitaisiin Van-
33004: len korjattavaa, erittäin huonossa kunnossa ole- han Porvoon peruskorjaustyöt saattaa täydelli-
33005: vaa rakennuskantaa on noin 13 500 m2 • seen loppuun saakka vuosina 1979-1988.
33006: Säätiö on kirjelmässään valtiovarainministe- Edellä olevan johdosta ehdotamme kunnioit-
33007: riölle todennut, että tällä vauhdilla menetetään taen,
33008: yksi maamme arvokkaimmista ja vanhimmista
33009: yhtenäisistä elävistä kaupunkikeskuksista, jolla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
33010: juuri elävänä ja toimivana kaupunginosana on 1979 tulo- ja menoarvioon yhteensä
33011: tunnetusti laajalti arvoa myös maamme rajojen 500 000 markkaa Vanhan Porvoon kor-
33012: ulkopuolella. Sen lisäksi on todettava, että jaustöiden jatkamiseksi.
33013: Vanha Porvoo puukaupunkina on erittäin palo-
33014: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1978.
33015:
33016: Pär Stenbäck Elsi Hetemäki-Olander
33017: 872 1978 rd.
33018:
33019: Finansmotion nr 827.
33020:
33021:
33022:
33023:
33024: Stenbäck m.fl.: Om anvisande av anslag för arbetena på fast
33025: vägförbindelse mellan Tirmo och Pellinge skärgård.
33026:
33027:
33028: T i 11 R i k s d a g e n.
33029:
33030: Lösningen på Pellinge skärgårds vägproblem stånd från Stor-Pellinge-landet, varvid under-
33031: har länge låtit vänta på sig, trots att frågan hållet av den där befintliga sjöbevakningssta-
33032: togs upp redan under 60-talet. Riksdagen har tionen med dess fasta personai ookså avsevärt
33033: ett flertal gånger förkastat finansmotioner med skulle underlättas.
33034: yrkande om anslag för ändamålet. Som ett resultat av att Pellinge skärgård
33035: Skärgårdsborna i området har nu blivit trötta numera är ett stödområde inom ramen för u-
33036: på dröjsmålen, då förverkligandet av de redan områdeslagstiftningen finns det hopp om en
33037: långt framskridna planerna låter vänta på sig. industrialisering. Dylika planer kan lätt skrin-
33038: År 1974 fattade nämligen vägmyndigheterna läggas om inte vägprojektet förverkligas snabbt
33039: ett principbeslut om denna fasta vägförbindelse av vägmyndigheterna.
33040: och utarbetandet av vägplanen påbörjades 1976. Också statens skärgårdsdelegation har besökt
33041: Men vägmyndigheterna hänvisar tili alltför Pellinge och ger projektet sitt fulla stöd. -
33042: knappa anslag och därför står projektet utan- Den fasta vägförbindelsen förefaller under nu-
33043: för femårsplanen 1978-82. Man hänvisar tili varande förhållanden vara ett projekt, som inte
33044: att omfartsvägen runt Borgå slukar alla medel kan finansieras under ett och samma budgetår,
33045: under de närmaste åren. -En dylik förklaring men ett påbörjande av detsamma borde under
33046: förefaller både oriktig och skrämmande ur gles- alla förhållanden inledas under nästa år.
33047: bygdssynpunkt. Pellinge-bornas lokala och livs- Med hänvisning tili ovanstående föreslås
33048: viktiga vägbehov kan och får inte ställas i mot- vördsamt,
33049: satsförhållande tili ett i och för sig rikspoli-
33050: tiskt viktigt vägprojekt. att Riksdagen i 1979 års statsförslag
33051: Dessutom tillkommer också många andra måtte upptaga ett anslag om 950 000
33052: fördelar för den omgivande skärgårdens vid- mk för igångsättandet av arbetena på
33053: kommande om ovannämnda vägförbindelse för- en fast vägförbindelse mellan Tirmo och
33054: verkligas. Bl.a. Glosholmen, som äges av finska Pellinge skärgård.
33055: staten, ligger på knappt en kilometers av-
33056: Helsingfors den 22 september 1978.
33057:
33058: Pär Stenbäck Ingvar S. Melin Ragnar Granvik
33059: Henrik Westerlund Kristian Gestrin Håkan Malm
33060: Elly Sigfrids Christoffer Taxell
33061: 1978 vp. 873
33062:
33063: Raha-asia-aloite n:o 827. Suomennos.
33064:
33065:
33066:
33067:
33068: Stenbäck ym.: Määrärahan osoittamisesta kiinteän tieyhteyden
33069: rakentamiseksi Tirmon ja Peliingin saariston välille.
33070:
33071:
33072: Ed u s kun n a II e.
33073:
33074: Peliingin saariston tiepulman ratkaisua on Glosholm on vajaan kilometrin päässä Suur-
33075: saatu kauan odottaa, vaikka kysymys otettiin Peliingin mantereesta, jolloin saarella olevan
33076: käsiteltäväksi jo 60-luvulla. Eduskunta on lu- merivartioaseman ja sen kiinteän henkilökun-
33077: kuisia kertoja hylännyt raha-asia-aloitteita, jois- nan huolto paranisi tuntuvasti.
33078: sa on vaadittu määrärahaa tätä tarkoitusta var- Seurauksena siitä, että Peliingin saaristo nyt-
33079: ten. temmin on ns. tukialue kehitysaluelainsäädän-
33080: Alueen Saaristolaiset ovat nyt väsyneet viiväs- nön edellyttämällä tavalla, on toivoa teollistu-
33081: tyksiin, kun näiden jo pitkälle ehtineiden suun- misesta. Tällaiset suunnitelmat voidaan helposti
33082: nitelmien toteutumista joudutaan odottamaan. panna lepäämään, jolleivät tieviranomaiset no-
33083: Vuonna 1974 tekivät tieviranomaiset nimit- peasti toteuta tiesuunnitelmaa.
33084: täin periaatepäätöksen tästä kiinteästä tieyhtey- Myös valtion saaristoasiain neuvottelukunta
33085: destä ja tiensuunnittelutyöt aloitettiin 1976. on käynyt Peliingissä ja antaa suunnitelmalle
33086: Mutta tieviranomaiset viittaavat aivan liian täyden tukensa. - Kiinteä tieyhteys näyttää
33087: niukkoihin määrärahoihin ja tästä syystä suun- nyt vallitsevissa olosuhteissa olevan suunnitel-
33088: nitelma on jäänyt viisivuotissuunnitelman 1978 ma, jota ei voida rahoittaa yhden budjettivuo-
33089: -82 ulkopuolelle. Viitataan siihen, että Por- den aikana, mutta sen aloittamisen tulisi joka
33090: voon ohitustie nielee kaikki varat lähivuosina. tapauksessa tapahtua ensi vuoden aikana.
33091: - Tämänlaatuinen selitys vaikuttaa sekä vää- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
33092: rältä että peloittavalta harvaan asutun seudun nioittaen,
33093: kannalta katsoen. Peliingin asukkaiden paikal-
33094: lista ja elintärkeää tien tarvetta ei voi eikä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
33095: saa asettaa vastakkain sinänsä valtakuntapoliit- 1979 tulo- ja menoarvioon 950 000
33096: tisesti tärkeän tiesuunnitelman kanssa. markkaa töiden aloittamiseksi kiinteän
33097: Lisäksi tulee ympärillä olevalle saaristolle tieyhteyden rakentamiseksi Tirmon ja
33098: koitumaan monia muita etuja, kun yllämainittu Pellingin saariston välille.
33099: tieyhteys toteutetaan. Mm. valtion omistama
33100: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
33101:
33102: Pär Stenbäck Ingvar S. Melin Ragnar Granvik
33103: Henrik Westerlund Kristian Gestrin Håkan Malm
33104: Elly Sigfrids Christoffer Taxell
33105:
33106:
33107:
33108:
33109: 110 0878005881
33110: 874 1978 vp.
33111:
33112: Raha-asia-aloite n:o 828.
33113:
33114:
33115:
33116:
33117: Stenros ym.: Määrärahan osoittamisesta yksinhuoltajien täyden-
33118: tävän ammatillisen opiskelun tukemiseen.
33119:
33120:
33121: E d u s k u n n a 11 e.
33122:
33123: Suuri kansallinen ongelma Suomessa on vii- kykene turvaamaan lasten huoltoa yhtä hyvin
33124: me vuosina tapahtunut avioerojen nopea li- kuin hyvin koulutettu ja ammattiinsa pätevöi-
33125: sääntyminen. Vuosittain solmittujen avioliitto- tynyt.
33126: jen määrästä avioerojen määrä on kolmannes. Sellaisia palveluja, joiden avulla yksinhuol-
33127: Au-lasten määrä on samoin viime vuosina nous- tajat voisivat irrottautua perheestään lisätäk-
33128: sut. Viidessä vuodessa eli vuodesta 1971 vuo- seen ammattitaitoaan tai jatkaakseen kesken
33129: teen 1976 se kaksinkertaistui. Yhteiskunnas- jääneitä ammattiopintojaan, ei yksinhuoltajien
33130: samme yhä useammat lasten vanhemmat - taloudellisten mahdollisuuksien rajoissa ole saa-
33131: tavallisimmin naiset - joutuvat ainakin jos- tavilla.
33132: sain elämänsä vaiheessa olemaan yksinhuolta- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
33133: jina. taen,
33134: Perheitä, joissa yksinhuoltajana on äiti, on
33135: maassamme tällä hetkellä 137 000 ja perheitä, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
33136: joiden ainoa huoltaja on isä, on 21 700. Nai- 1979 tulo- ja menoarvioon luvun 29.86
33137: mattomien ja avioerohuoltajien taloudellinen uudelle momentille 1 000 000 markkaa
33138: asema on usein heikko. Suurelta osalta tähän käytettäväksi palveluihin, joiden avulla
33139: vaikuttaa se, että naisten ammattiopinnot las- yksinhuoltajat voivat irrottaa aikaansa
33140: ten syntyessä ovat jääneet suorittamatta tai kes- ammattiopintojensa ja ammattikoulutuk-
33141: ken. Vailla ammattipätevyyttä oleva tai hei- sensa täydentämiseen ja lisäämiseen.
33142: kosti koulutettu yksinhuoltaja ei luonnollisesti
33143: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
33144:
33145: Kyllikki Stenros Jouko Mäkelä Pekka Vilmi
33146: Sylvi Saimo Anna-Liisa Jokinen Antero Juntumaa
33147: Veikko Pihlajamäki Lea Sutinen Tellervo Koivisto
33148: Pirkko Aro Aimo Ajo Irma Rosnell
33149: Ilkka Kanerva R. Järvisalo-Kanerva Reino Karpola
33150: Helvi Niskanen Marjatta Väänänen
33151: 1978 vp. 875
33152:
33153: Raha-asia-aloite n:o 829.
33154:
33155:
33156:
33157:
33158: Stenros ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta teatteriryh-
33159: mien sekä musiikki-, tanssi- ja lapsiteatteritoiminnan tuke-
33160: miseen.
33161:
33162:
33163: E d u s k u n n a 11 e.
33164:
33165: Vuosi 1979 on YK:n julistama Kansainväli- avustus niille kattaa vain noin kolmanneksen
33166: nen Lapsen Vuosi. Sen päätehtäviin kuuluu menoista, mikä merkitsee että esitystuloilla on
33167: lapsen fyysisen ja henkisen ympäristön kehit- katettava loput. Teatteri on hyvin työvoima-
33168: täminen siten, että hänelle taataan suotuisat valtainen taideala, eikä kustannuksista niin ol-
33169: edellytykset kasvaa elämänmyönteiseksi per- len voi tinkiä nykyistä enempää, päinvastoin.
33170: soonallisuudeksi. Henkisen ympäristön kehittä- Paine kohdistuu siis tilaajiin - teatterin ylei-
33171: misessä taidekasvatuksella on keskeinen osa. söön, ja mitä syrjäisemmällä seudulla sen kal-
33172: Lasten- ja nuortenteatteri muodostaa tärkeän liimmaksi teatterivierailu tulee. Tunnetusti on
33173: kentän kulttuuritarjonnassa, ja sen edellytyksiä myös lasten ja nuorten taidetilaisuuksiin yli-
33174: tulisi merkittävästi kehittää. päätään saatavissa niukemmin varoja.
33175: Liikkuvat ammattiteatterit ovat toimintansa Teatteriryhmille jaettavaksi määrärahaksi on
33176: alkuajoista lähtien suunnanneet suuren osan valtion vuoden 1979 tulo- ja menoarvioesityk-
33177: ohjelmistoaan lapsille ja nuorille, pyrkien siten seen merkitty 2 050 000,-, mikä merkitsee
33178: poistamaan tähän yleisöryhmään kohdistuvaa 15,8 %:n nousua vuodesta 1978. Nousu teat-
33179: aliarvostusta. Tässä työssä ne ovat saavuttaneet terimäärärahoissa kokonaisuudessaan on 30,7
33180: merkittäviä tuloksia, vuonna 1977 puolet Teat- % (Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton
33181: terikeskuksen teattereiden toiminnasta katsoja- laskelma). Teatteriryhmät ovat edelleen jääneet
33182: ja esitysmäärältään kohdistui lapsiin ja nuoriin avustuskuoppaan, vähempiosaisiksi muihin am-
33183: vastaten lähes 40 %:a maamme ammattimai- mattiteattereihin verrattuna, joilla yhteiskun-
33184: sesta lasten- ja nuortenteatterista. nan tuki kattaa keskimäärin kolme neljännes-
33185: Useat liikkuvat ammattiteatterit ovat erikois- osaa menoista.
33186: tuneet lasten- ja nuortenteatterin tekemiseen. Kun vuotta 1979 vietetään Kansainvälisenä
33187: Erikoistuminen merkitsee taiteellisen kunnian- Lapsen Vuotena ja tahdotaan erityisesti kiin-
33188: himon lisäksi mm. ohjelmistosuunnittelua yh- nittää huomiota tulevien sukupolvien mahdol-
33189: dessä alan asiantuntijoiden kanssa, ohjelmiston lisuuksiin, ehdotamme edellä olevaan viitaten,
33190: eriytynyttä ikäryhmäsuuntausta, pedagogista
33191: otetta ja nivoutumista pyrkimyksiin lähetä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
33192: esim. koulua ja yhteiskuntaa. Tärkeätä on 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
33193: myös, että nämä teatterit vievät esityksensä 29.90.53 kaikkiaan 4 milj. markkaa
33194: yleisön luokse, lapsille tuttuun ympäristöön, teatteriryhmien sekä musiikki-, tanssi-
33195: ja saavuttavat siten sellaistakin yleisöä, joka ja lapsiteatterin tukemiseen.
33196: muuten kokonaan jäisi vaille teatterielämyksiä.
33197: Teatteriryhmät toimivat varsin niukkojen ta-
33198: loudellisten resurssien varassa. Yhteiskunnan
33199: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
33200:
33201: Kyllikki Stenros Pirkko Aro Aimo Ajo
33202: Kalevi Mattila Ilkka Kanerva Riitta Järvisalo-Kanerva
33203: Kerttu Hemmi Helvi Niskanen Antero Juntumaa
33204: Katri-Helena Eskelinen Jouko Mäkelä Tellervo Koivisto
33205: Veikko Hanhirova Anna-Liisa Jokinen Reino Karpola
33206: Sylvi Saimo Lea Sutinen
33207: 876 1978 vp.
33208:
33209: Raha-asia-aloite n:o 830.
33210:
33211:
33212:
33213:
33214: Sundqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Porvoon Vanhan Kau-
33215: pungin Säätiön tukemiseen.
33216:
33217:
33218: E d u s k u n n a 11 e.
33219:
33220: Porvoon vanha kaupunki on maamme mer- teistönsä. Anomukset eivät kuitenkaan ole joh-
33221: kittävimpiä muistomerkkejä, jonka säilyttämi- taneet tulokseen.
33222: seksi olisi tehtävä kaikki voitava. Porvoon Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
33223: Vanhan Kaupungin Säätiö on jo useita vuosia tavasti,
33224: anonut määrärahaa toimintansa tukemiseksi.
33225: Säätiö myöntää lainoja kiinteistönomistajille pe- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
33226: rusparannustyön suorittamiseen. Säätiön pyrki- 1979 tulo- ja menoarvioon pääluokan
33227: myksenä on, että nykyiset, usein vähävaraiset 29 uudelle momentille 500 000 markan
33228: kiinteistönomistajat voisivat kunnostaa useim- määrärahan Porvoon Vanhan Kaupun-
33229: miten erittäin huonossa kunnossa olevat kiin- gin Säätiön tukemiseen.
33230: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
33231: Ulf Sundqvist Pär Stenbäck
33232: 1978 vp. 877
33233:
33234: Raha-asia-aloite n:o 831.
33235:
33236:
33237:
33238:
33239: Sundqvist: Määrärahan osoittamisesta Nikkilän-Söderkullan tie-
33240: osuuden perusparannustöiden aloittamista varten.
33241:
33242:
33243: E d u s k u n n a 11 e.
33244:
33245: Sipoon kunnan tieolosuhteet ovat monessa Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioitta-
33246: suhteessa jääneet varsin kehittymättömiksi. vasti,
33247: Suurista valtatiehankkeista johtuen kunnan si- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
33248: säinen tiestö on jäänyt korjaamatta. Niinpä 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
33249: Sipoon kunnan valtaväylä, Nikkilän-Söderkul- 31.24.77 1 miljoonan markan määrä-
33250: lan tieosuus, on täysin ala-arvoisessa kunnossa. rahan Nikkilän-Söderkullan tieosuuden
33251: perusparannustöiden aloittamista varten.
33252: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
33253:
33254: Ulf Sundqvist
33255: 878 1978 vp.
33256:
33257: Raha-asia-aloite n:o 832.
33258:
33259:
33260:
33261:
33262: Suomi: Määrärahan osoittamisesta Palestiinan vapautusjärjestö
33263: PLO:lle annettavaa humanitääristä apua varten.
33264:
33265:
33266: E d u s k u n n a 11 e.
33267:
33268: Palestiinan arabikansa on jo yli kahden vuo- PLO:n Palestiinan arabikansan ainoaksi lailli-
33269: sikymmenen ajan kamppaillut kansallisen itse- seksi edustajaksi.
33270: määräämisoikeutensa puolesta. Palestiinalaisten Lähi-Idän kriisin pysyvän ja rauhanomaisen
33271: oikeus itse määrätä omista asioistaan on kan- ratkaisun mahdollisuudet olennaisesti riippuvat
33272: sainvälisesti tunnustettu mm. useissa YK:n siitä, että Palestiinan arabikansan lailliset ja
33273: yleisistuntojen ja turvallisuusneuvoston päätös- kansalliset oikeudet tunnustetaan. Presidentti
33274: lauselmissa. Kekkonen totesi 19. 12. 73: "Mitään pysyvää
33275: Palestiinalaisten todellinen edustaja on Pa- rauhanomaista ratkaisua Palestiinassa ei ole-
33276: lestiinan vapautusjärjestö PLO, joka 70-luvun kaan saavutettavissa ilman että Palestiinassa
33277: alussa on organisoinut kaikki merkittävät pa- alunperin asuville arabeille tehdään oikeutta."
33278: lestiinalaiset vastarintajärjestöt yhteisen lipun Palestiinan arabiväestö elää suurissa vaikeuk-
33279: alle taisteluun Israelin sionistista miehitys- ja sissa. Se joutuu kärsimään Israelin aseellisten
33280: terrorivaltaa vastaan. hyökkäysten ja terroritoimien johdosta. Koko-
33281: Arabimaissa PLO on yleisesti tunnustettu nainen sukupolvi on saanut varttua pakolaislei-
33282: Palestiinan arabikansan ainoaksi lailliseksi edus- rien ankarissa oloissa. Palestiinan arabiväestö
33283: tajaksi. PLO on Palestiinan Kansallisneuvoston tarvitsee kaikkea mahdollista humanitääristä
33284: kautta arabimaiden välisen parlamenttiliiton jä- apua. Siihen voisi käyttää varoja, joita Suomi
33285: sen, se on tunnustettu palestiinalaisten ainoaksi myöntää IDA:lle ja joita käytetään usein kan-
33286: lailliseksi edustajaksi arabimaiden huippuko- sojen itsemääräämisoikeutta vastaan.
33287: kouksissa. PLO:n toimintaohjelman mukaan Edellä olevaan viitaten ehdotan,
33288: järjestö pyrkii päämääräänsä aseellisen vasta-
33289: rinnan lisäksi poliittisin ja diplomaattisin kei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
33290: noin. 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
33291: PLO:n nauttimaa kansainvälistä arvonantoa 24.30.67 3 000 000 markkaa humani-
33292: kuvaa myös se, että järjestö osallistuu huomat- tääristä apua varten Palestiinan vapau-
33293: taviin kansainvälisiin konferensseihin. tusjärjestölle PLO:lle.
33294: Uusi merkittävä vaihe palestiinalaisten asias-
33295: sa alkoi kun YK 29. yleisistunnossaan tunnusti
33296: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
33297:
33298: Oili Suomi
33299: 1978 vp. 879
33300:
33301: Raha-asia-aloite n:o 833.
33302:
33303:
33304:
33305:
33306: Suomi: Määrärahan osoittamisesta Afrikan kansallisille vapautus-
33307: liikkeille annettavaa tukea varten.
33308:
33309:
33310: E d u s k u n n a 11 e.
33311:
33312: YK on useaan otteeseen jyrkästi tuominnut kaan voinut estää kansojen vapautuspyrkimyk-
33313: siirtomaasodat. 14. 12. 1960 YK hyväksyi ju- siä, kuten Portugalin siirtomaiden itsenäistymi-
33314: listuksen itsenäisyyden myöntämisestä siirto- nen osoittaa. Joukkoteloituksia ja joukkomur-
33315: maille ja niiden kansoille (A/1514). Myös hia käytetään edelleen keinona kansojen oikeu-
33316: Suomi äänesti tämän julistuksen puolesta. tettujen vapautuspyrkimysten tukahduttamisek-
33317: YK:n yleiskokouksen päätöslauselma, joka hy- si Etelä-Afrikassa, Namibiassa ja Rhodesiassa.
33318: väksyttiin 12. 10. 1970 (2621XXV) toiminta- Tällaisessa tilanteessa on sitäkin suurempi syy
33319: ohjelmaksi siirtomaiden ja niiden kansojen it- edellyttää, että rauhan turvaamiseen pyrkivä
33320: senäisyyden myöntämisjulistuksen täydelliseksi politiikka johdonmukaisesti ja voimakkaasti tu-
33321: toteuttamiseksi, "vahvistaa siirtomaakansojen kee kansallisten vapautusliikkeiden oikeutet-
33322: oikeuden kaikin käytettävissä olevin keinoin tuja vaatimuksia.
33323: taistella siirtomaavaltoja vastaan". Toiminta- Varat, jotka Suomi osoittaa IDA:lle ja
33324: ohjelmassa sanotaan: "Jäsenvaltioiden on an- Aasian kehityspankille, tulisi käyttää kansallis-
33325: nettava kaikki tarvittava moraalinen ja aineel- ten vapautusliikkeiden tukemiseen ja riippu-
33326: linen tuki siirtomaissa asuville kansoille niiden mattomuutensa saavuttaneiden kehitysmaiden
33327: taistelussa vapauden ja itsenäisyyden puolesta. itsenäisen kansallisen talouselämän rakentami-
33328: Jäsenvaltioiden on aloitettava voimakas ja pit- seen niille suoraan osoitetulla avulla. OAU:n
33329: käaikainen kamppailu niitä ulkomaisia talou- tunnustamille Afrikan kansallisille vapautusliik-
33330: dellisia, finanssi- ja muita etupyrkimyksiä vas- keille tulo- ja menoarviossa olevaa määrärahaa
33331: taan, jotka siirtomaissa toimivat siirtomaaval- olisi korotettava varoilla, jotka olisi poistetta-
33332: tojen ja niiden liittolaisten hyväksi, koska nämä va IDA:n, Aasian ja Latinalaisen Amerikan ke-
33333: ovat suurin este päätöslauselmissa 15 ja 14 hityspankin momentilta.
33334: mainittujen päämäärien saavuttamiselle." Edellä olevan perusteella ehdotan,
33335: Kansojen oikeutettujen vapautuspyrkimysten
33336: väkivaltainen tukahduttaminen kolonialistisissa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
33337: ja uuskolonialistisissa maissa on johtanut aseel- 1979 tulo- ja menoarvioon 3,5 miljoo-
33338: listen selkkausten jatkuvaan laajenemiseen ja naa markkaa Afrikan kansallisille vapau-
33339: suoranaiseen kansanmurhaan. Se ei ole kuiten- tusliikkeille anneftavaan tukeen.
33340:
33341: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
33342:
33343: Oili Suomi
33344: 880 1978 vp.
33345:
33346: Raha-asia-aloite n:o 834.
33347:
33348:
33349:
33350:
33351: Suomi ym.: Määrärahan osoittamisesta kehitysvammaisille tarkoi-
33352: tettua kunnallista asuntotuotantoa varten.
33353:
33354:
33355: E d u s k u n n a 11 e.
33356:
33357: Kehitysvammaisten erityishuoltoa koskevassa tenkin asunnot. Kehitysvammaisten suoriutu-
33358: laissa määritellään erityishuoltopiirin kuntain- miselle on välttämätöntä, että heillä on yksi-
33359: liiton tehtäväksi järjestää palveluksia kehitys- tyinen tila, oma huone, mihin voi tarpeen
33360: vammaisille useampimuotoisina kuin aikaisem- tullen vetäytyä.
33361: min. Toimintamuotoina kuntainliitolla edelly- Kehitysvammaisten asumisolojen parantami-
33362: tetään olevan keskuslaitos, neuvola ja harjaan- nen tulisi ottaa huomioon kunnallisissa asunto-
33363: tumiskouluja sekä lisäksi suojatyöpaikkoja, tuotanto-ohjelmissa. Kuntien mahdollisuuksia
33364: päiväkoteja, asuntoloita ja asuntoja. edistäisi määrärahakiintiön varaaminen erilt:yi!s-
33365: Kehitysvammaisten asumisesta kodin ja lai- ryhmien asuntojen tuottamiseksi. Kehitysvam-
33366: toksen ulkopuolella on puhuttu vasta muuta- maisten asumismahdolHsuurosien parantamiseksi
33367: man vuoden ajan. Entisessä vajaamielislaissa pitäisi valtion asuntolainoitukseen liittyviä tulo-
33368: ei tunnettu kehitysvammaisten asumisen mah- rajoja väljentää. Kuntien ja valtion varoilla
33369: dollisuuksia normaalissa elinympäristössä ja sa- olisi tuetltava vanhojen talojen ja asuntojen
33370: manlaisissa asunnoissa kuin muutkin ihmiset. muutostöitä, mikä parantaisi niiden asumis-
33371: Uudessa kehitysvammaisten erityishuoltoa kos- kelpoisuutta kehitysvammaisille, jotka asuvat
33372: kevassa laissa eduskunnan talousvaliokunta huomattavasti ahtaammin kuin keskimäärin
33373: kiinnitti huomiota asumisen tärkeyteen sisällyt- väestö yleensä. Mukavuuksien suhteen asunnot
33374: täen mietintöönsä mm. seuraavan kohdan: poikkeavat huonompaan suuntaan koko väestön
33375: "Asuntotuotannossamille olisi otettava jo suun- asunnoista. Kehitysvammaisten asuntojen tulee
33376: nitteluvaiheessa huomioon myös kehitysvam- olla normaalissa ympäristössä, jossa vammaiset
33377: maisten tarpeet varaamaila heille mahdollisuus voivat ottaa osaa normaaleihin toimintoihin ja
33378: itsenäiseen asumiseen. Tässä tarkoituksessa saada normaaleja palveluja.
33379: asuntotoimintaa on kehitettävä ja luotava sille Edellä olevan perusteella ehdotamme,
33380: edellytykset."
33381: Paimion keskuslaitoksessa on ryhdytty toi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
33382: menpiteisiin asumisen järjestämisestsä ja lähtö- 1979 tulo- ja menoarvioon 5 miljoonaa
33383: kohtana siellä on se, että asunnon tulee sijaita markkaa osoitettavaksi kunnille kehitys-
33384: yleisellä asuma-alueella ja että asunnon tulee vammaisille tarkoitettua asuntotuotantoa
33385: olla samanmuotoinen ja -laatuinen kuin muit- varten.
33386: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
33387:
33388: Oili Suomi Ensio Laine
33389: 1978 vp. 881
33390:
33391: Raha-asia-aloite n:o 835.
33392:
33393:
33394:
33395:
33396: Suomi ym.: Määrärahan osoittamisesta hydrobiologian tutkimus-
33397: aseman perustamiseen Jyväskylän yliopistoon.
33398:
33399:
33400: Ed u s kun n a 11 e.
33401:
33402: Jyväiskylän yliopistossa on jo kauan ollut Edellä olevan perusteella ehdotamme,
33403: tarvetta hydrobiologian tutkimuksen kehittämi-
33404: seen. Parhaat puitteet tällaiselle tutkimukselle että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
33405: tarjoaisi erityisen hydrobiologian tutkimusase. 1979 tulo- ia menoarvioon momentille
33406: man perustaminen. Tämä loisi myös edellytyk. 29.10.74 4 000 000 markkaa hydrobio-
33407: set poistaa ympäristönsuojeluun perehtyneistä logian tutkimusaseman perustamiseksi
33408: asiantuntijoista vallitsevaa puutetta. Jyväskylän yliopiston yhteyteen.
33409: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
33410:
33411: Oili Suomi Ensio Laine
33412:
33413:
33414:
33415:
33416: 111 0878005881
33417: 882 1978 vp.
33418:
33419: Raha-asia-aloite n:o 836.
33420:
33421:
33422:
33423:
33424: Suomi ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden virkojen perusta-
33425: mista varten Turun yliopistoon.
33426:
33427:
33428: E d u s kun n a 11 e.
33429:
33430: Turun yliopistossa on opetusvoimien vähyys kohdistuvan tutkimuksen ja opetuksen tarve
33431: pitkittänyt tutkintojen suorittamista, mm. cum tulee lähivuosina voimakkaasti kasvamaan py-
33432: laude appi:obatur ~opetuksessa kielitieteen ja rittäessä suunnitelmallisesti ohjaamaan koko
33433: filologian opetus on yhden henkilön varassa, koulutusjärjestelmää, ·sen eri sektoreilla ja kou~
33434: minkä vuoksi luentokierto on 2-3 vuotta. lutusasteilla tapahtuvia muutoksia .. Siksi perus•
33435: Laudatur-asteella ei oppiaineen professori ehdi paikkaisen apulaisprofessorin viran perustami-
33436: antaa lainkaan .luento-opetusta. Laudatursemi- nen kasvatustieteelliseen tiedekuntaan olisi
33437: naariryhmässä on vuosittain yli 20 opiskelijaa, mitä kiireimmiten toteutettava. Lisäksi kasva-
33438: minkä vuoksi tämä olisi voitava jakaa kahteen tusalan hallinto- ja muun asiantuntijahenkilös-
33439: ryhmään. Humanistiseen tiedekuntaan tarvittai- tön koulutusohjelmien hoitaminen - jos olete-
33440: siin peruspalkkaisen apulaisprofessorin virka taan että laitos huolehtii. 3/4 ohjelman ope-
33441: romaanisen filologian opetusta varten. tuksesta - edellyttää mimmivaatimuksena ko.
33442: Akateemikko Väisälän kuoltua v. 1971 ei viran perustamista.
33443: Turun yliopiston tähtitieteen optisella tutki- Myös peruspalkkaisen lehtorin viran perus-
33444: musasemalla ole ollut yhtään henkilöä, joka taminen humanistiseen tiedekuntaan kansatie-
33445: olisi hoitanut arvokkaita metronomisiin ja teen, yleisen kielitieteen ja puheopin opetusta
33446: geodeettisiin tutkimuksiin soveltuvia laitteita. varten olisi toteutettava.
33447: Tutkimusasemalla on valmistettu mm. 80 pää- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
33448: metriä sekä laitteistoja, joilla kansainvälisten
33449: suositusten mukaisesti mitataan valon inter- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
33450: ferenssiin perustuen standardiperusviivoja eri 1979 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
33451: puolilla maapalloa. Matemaattis-luonnontieteel- 120 000 markkaa seuraavien virkojen
33452: lisen tiedekunnan fysikaalisten tieteiden laitok- perustamiseksi Turun yliopistoon 1. 9.
33453: selle tarvitaankin tähtitieteen opetusta ja tut- 1979 alkaen, nimittäin peruspalkkaisen
33454: kimusta varten peruspalkkainen fysikaalisten apulaisprofessorin viran perustamiseksi
33455: tieteiden laboraattorin virka. humanistiseen tiedekuntaan romaanisen
33456: Myös kasvatustieteelliseen tiedekuntaan tar- filologian opetusta varten, peruspalkkai-
33457: vitaan peruspalkkainen matematiikan, kemian sen fysikaalisten tieteiden laboraattorin
33458: ja fysiikan didaktiikan lehtorin virka. Viran viran perustamiseksi matemaattis-luon-
33459: tarpeellisuutta kuvaavat seuraavat tuntiopetuk- nontieteellisen tiedekunnan fysikaalisten
33460: sena toteutettavat kokonaisuudet: ainemetodi- tieteiden laitokselle tähtitieteen opetus-
33461: sia luentoja 180 h, ainedidaktinen seminaari ta ja tutkimusta varten sekä peruspalk-
33462: 28 h ja matematiikan ohjausta n. 300 h. kaisen matematiikan, kemian ja fysiikan
33463: Lisäksi tulisi ottaa huomioon, että koulu- didaktiikan lehtorin viran perustami-
33464: järjestelmän hallintoon ja koulusuunnitteluun seksi kasvatustieteelliseen tiedekuntaan.
33465: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
33466:
33467: Oili Suomi Ensio Laine
33468: 1978 vp. 883
33469:
33470: Raha-asia-aloite n:o 837.
33471:
33472:
33473:
33474:
33475: Suomi ym.: Korotetiln määrärahan osoittamisesta korkeakoulu-
33476: jen uuteen tutkintojärjestelmään siirtymisestä aiheutuvien
33477: luento- ym. palkkioiden kattamiseen.
33478:
33479:
33480: E d u s k u n n a II e.
33481:
33482: Korkeakouluissa· siirrytään useimmilla aloilla peittämiseen. Tähän tarkoitukseen korkeakou-
33483: uuteen tutkintojärjestelmään viimeistään · 1 lut voivat käyttää ainoastaan osan luento~ ja
33484: päivänä elokuuta 1979. Asia ei ole lopullisesti tuntiopetuspalkkioihin varatusta 1,2 milj. mar-
33485: ratkennut vielä yhteiskuntatieteellisen; huma- kan lisäyksestä. Sitä voidaan käyttää mm.· kieli~
33486: nistisen ja luonnontieteellisen alan osalta. Uu- opetuksen antamiseen, pienryhmäopetukseen
33487: teen tutkintojärjestelmään siirtytniilen merkit- ja opettajien pedagogiseen koulutukseen. Bad~
33488: see sitä, että korkeakoulut joutuvat siirtymä• jettiesityksessä ei kuitenkaan ole otettu· huo.:
33489: kautena ylläpitämään kahta rinnakkaista tut- rriioon esim. yleisopintojen järjestämisestä ai.
33490: kintojärjestelmää. Siirtymäkauden pituudeksi heutuvia menoja. Esitetty lisäys ei siten kata
33491: on tutkintoasetuksissa määrätty yleensä 7 vuot~ aiheutuvaa menojen kasvua:
33492: ta. Rinnakkaisten tutkintojärjestelmien vuoksi Edellä olevan perusteella ehdotamme,
33493: korkeakoulujen resurssitarve kasvaa voimak-
33494: kaasti siirtymäkautena. Hallituksen budjetti- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
33495: esitykseen :;isältyy noin 1,75 milj. markan 1979 tulo~ ja menoarvioon momenit1le
33496: määräraha uuden tutkintojärjestelmän suunnit- 29.10.01 lisäyksenä 1,5 milj. markkaa
33497: telutyön saattamiseksi loppuun, mutta korkea- korkeakoulujen uUteen tutkintojärjeste't
33498: koulut eivät voi käyttää tätä määrärahaa uuden mään siirtymistä varten.
33499: tutkintojärjestelmän aiheuttamien menojen
33500: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
33501:
33502: Oili Suomi Ensio Laine
33503: 884 1978 vp.
33504:
33505: Raha-asia-aloite n:o 838.
33506:
33507:
33508:
33509:
33510: Suomi ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen ja Neuvostoliiton
33511: korkeakoulujen yhteistyön edistämiseen.
33512:
33513:
33514: E d u s kun n a 11 e.
33515:
33516: Suomen ja Neuvostoliiton välillä solmittujen huolestuttavaa se, että maamme korkeakoulu-
33517: rauhansopimusten sekä YYA-sopimuksen lujal- opetuksessa edelleen esiintyy Neuvostoliittoa ja
33518: ta perustalta on solmittu nopeassa ajassa kym- sen yhteiskunnallista rakennustyötä parjaavaa
33519: meniä yhteistyösopimuksia eri alojen konkreet- ainesta. Tutkintovaatimuksissa Neuvostoliitosta
33520: tisesta yhteistyöstä. Korkeakoulujen osalta tär- ja muista sosialistisista maista peräisin olevien
33521: keässä asemassa on maittemme välillä solmittu teosten osuus on häviävän pieni verrattuna
33522: ns. korkeakoulupöytäkirja, jonka voimassa ole- länsimaiseen tuotantoon. Ystävyyssuhteidemme
33523: va muoto suuntautuu voimistamaan yhteistyötä henki ja sisältö tulisikin saattaa voimaan myös
33524: ja tieteellistä vaihtoa maittemme korkeakoulu- opetustoimen ja tieteen alalla, siinä ensiaske-
33525: jen ja niiden laitosten välillä. leena on Neuvostoliiton tieteen ja tutkimuksen
33526: Sopimuksessa pyritään edistämään mm. kor- osuuden voimakas kasvattaminen korkeakoulu-
33527: keakoulujen ja niiden laitosten yhteistyötä ope- opetuksessa ja kaiken siihen kohdistuvan syr-
33528: tuksen, tutkimuksen ja muun ystävyystoimin- jinnän lakkauttaminen.
33529: nan alalla. Eri korkeakoulujen välillä solmitut Edellä olevan perusteella ehdotamme,
33530: ystävyysyliopistosuhteet ovat tärkeänä etappina
33531: tällaisen yhteistyön kehittämisessä. Vaikeutena että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
33532: omien yliopistojemme suhteitten kehittämises- 1979 tulo- ja menoarvioon .500 000
33533: sä on kuitenkin ollut tällaiseen toimintaan osoi- markkaa käytettäväksi maamme kor-
33534: tettujen varojen puute. Onkin pelättävissä, että keakoulujen ja yliopistojen Neuvostolii-
33535: tämä jarruttaa vakavalla tavalla yhteistyön edis- ton vastaavien laitosten kanssa harjoit-
33536: tämistä voimassa olevien sopimusten hengessä. taman yhteistyön edistämiseksi ja neu-
33537: Toisaalta, ottaen huomioon maidemme vä- vostoliittolaisen tieteellisen oppimate-
33538: lille kehittyneet syvälliset ystävyyssuhteet ja riaalin tuottamiseksi ja käännättämiseksi
33539: maidemme yhteiset ponnistukset maailmanrau- suomen kielelle.
33540: han ja kansojen välisen ystävyyden puolesta, on
33541: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
33542:
33543: Oili Suomi Ensio Laine
33544: 1978 vp. 885
33545:
33546: Raha-asia-aloite n:o 839.
33547:
33548:
33549:
33550:
33551: Suomi ym.: Määrärahan osoittamisesta kirjastoille annettavaa kir-
33552: jallisuuden ostotukea varten.
33553:
33554:
33555: E d u s k u n n a 11 e.
33556:
33557: Eriarvoisuuden poistaminen kirjallisuushar- sen alhaisena sekä vähentäisi kustannusriskiä.
33558: rastuksen ja lukemisen suhteen merkitsee ensi Järjestelmän tarkoituksena olisi kattaa kauno-,
33559: sijassa kirjaston toiminnan kehittämistä ja siitä dokumentaari- ja lastenkirjallisuus. Mietinnön
33560: tiedottamista sekä toisaalta toimenpiteitä kirjan mukaan varat käyttäisivät läänin taidetoimi~
33561: hinnan pitämiseksi alhaisena ja kolmanneksi toi- kunnat, 4/5 summasta olisi käytettävä laaditun
33562: menpiteitä kirjailijoiden toimeentuloturvan pa- luettelon mukaisiin ostoihin ja 1/5 läänitason
33563: rantamiseksi. lautakuntien harkinnan mukaisiin ostoihin.
33564: Valtion Kirjallisuuden tukitoimikunnan mie- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
33565: tinnössä vuodelta 197 3 esitetään erityisen osto-
33566: tuen kehittämistä vähälevikkisen ja kotimaisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
33567: kaunokirjallisuuden tukemista varten. Järjestel- 1979 tulo- ;a menoarvioon 1 500 000
33568: män perustana olisi se, että valtio tämän mää- markan määrärahan osoitettavaksi kir-
33569: rärahan turvin ostaisi vuosittain erityisen suo- jastoille kirialtisuuden valikoivaksi osto,
33570: situsluettelon mukaisesti teoksia kirjastoihin. tueksi ;a ostosluettelon laativaa valtion
33571: Tämä parantaisi kirjastojen palveluita ja sa- elimen muodostamista varten.
33572: malla mahdollistaisi kirjojen hinnan säilyttämi-
33573: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
33574:
33575: Oili Suomi Ensio Laine
33576: 1978 vp.
33577:
33578: Raha-asia-aloite n:o 840.
33579:
33580:
33581:
33582:
33583: Suomi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta teatteriryhmien
33584: sekä musiikki-, tanssi- ja lapsiteattereiden toiminnan tukemi-
33585: seen.
33586:
33587:
33588: E d u s k u n n a 11 e.
33589: Liikkuvat ammattiteatterit, jotka .ovat järjes" mattiteattereiden osalta 34,23 mk ja Kansallis,
33590: täytyneet Teatterikeskukseen, ovat jo vuosi- oopperan osalta peräti 175 mk.
33591: kausia tehneet uraauurtavaa työtä kulttuuripal" Liikkuvien ammattiteattereiden toiminnan
33592: velujen demokratisoimiseksi. Ne ovat vieneet valtakunnallisesta luonteesta johtuen valtion
33593: teatterin sellaistenkin katsojien saataville, jotka avustus on niille tukimuotona ensisijainen, kun
33594: alueellisista tai sosiaalisista syistä ovat yleensä taas kiinteiden ammattiteattereiden tuki pai-
33595: olleet teatteripalvelujen ulottumattomissa. Kor- nottuu kuntien puolelle. Silti valtion avus.tus
33596: keatasoisesta taiteestaan liikkuvat ammattiteat- kiinteille ammattiteattereille ylittää monella
33597: terit ovat saaneet tunnustusta paitsi yleisön markalla katsojaa kohden liikkuville ammatti"
33598: myös teatteri- .ja muiden kulttuurialojen kes- teattereille myönnetyn tuen.
33599: keisten järjestöjen sekä laajojen kansalaisjärjes- Liikkuvat ammattiteatterit ovat teatterimuo-
33600: töjen taholta. Ne ovat myös vaikuttaneet virik- tona edullisia niin taiteellisen toimintansa,
33601: keitä antavasti yleensä suomalaiseen teatteriin jakelumuotonsa kuin taloutensa suhteen. Vuo-
33602: luomalla uutta kotimaista puhe-, tanssi- ja den 1976 tilastojen mukaan TeatterikeskukseJ;l
33603: musiikkiteatteria, joka on vienyt ·suomalaisen teattereiden näytöskohtaiset kulut olivat ~ 873
33604: teatterin mainetta myös ulkomaille. Teatteri- mk/näytäntö, nk. kiinteillä ammattiteattereilla
33605: keskuksen teatterit ovat tuottaneet monipuolis- ne olivat 12 049 mk/näytäntö. Toisin sanoen
33606: ta teatteria lasten, nuorten ja aikuisten käyt- samalla rahalla millä kiinteä ammattiteatteri
33607: töön; suomeksi, ruotsiksi, jopa viittomakielellä- esitti yhden näytännön, saatiin aikaiseksi neljä
33608: kin; tanssin, laulun ja musiikin keinoin. liikkuvan ammattiteatterin esitystä.
33609: Teatteritarjonnan tasa-arvoistajina liikkuvat Yhteiskunta (valtio/kunta) tuki v. 1976
33610: ammattiteatterit ovat saavuttaneet yleisönsä, jokaista liikkuvan ammattiteatterin näytäntöä
33611: sillä opetusministeriön asettaman työryhmän keskimäärin 958 markalla, kiinteän ammatti-
33612: huhtikuussa 1978 valmistuneen selvityksen mu- teatterin näytäntöä keskimäärin 9 398 markalla.
33613: kaan niillä vuosina 1973-77 oli yhteensä n. Toisien sanoen samansuuruisella tuella tuotti-
33614: 7 000 esitystä, joissa katsojia yli 1,6 miljoonaa. vat liikkuvat ammattiteatterit kymmenen näy-
33615: Vuonna 1977 kaksi kolmasosaa teattereiden toi- täntöä siinä missä kiinteät ammattiteatterit
33616: minnasta sijoittui kotipaikkakunnan ulkopuo- keskimäärin yhden.
33617: lelle ja vuoden aikana teatterit vierailivat kai- Liikkuvien ammattiteattereiden tarpeellisuus
33618: kissa maamme lääneissä, Ahvenanmaa mukaan- ei poistu kasvavan alueteatteritoiminnan myötä.
33619: lukien. Näytäntökautena 197 6-77 liikkuvat Päinvastoin ne voivat merkittävästi auttaa sen
33620: ammattiteatterit vastasivat yhteensä 13 % :sta toteutumista, monipuolistaa ja laajentaa teatteri-
33621: maamme ammattimaisesta teatteritoiminnasta. tarjontaa.
33622: Silti yhteiskunnan teatterilaitokselle anta- Opetusministeriön asettama selvitystyöryhmä
33623: masta tuesta ne saavat vain 2 %. Julkiset avus- toteaa, että on olemassa kulttuuripoliittisesti
33624: tukset liikkuville ammattiteattereille kattavat vahvoja perusteita ammattimaisesti toimivien
33625: vajaan kolmanneksen niiden menoista, kun kiin- teatteriryhmien toiminnalle ja niiden tukemi-
33626: teillä ammattiteattereilla vastaava luku on kol- seen julkisin varoin. Samoin ovat koko 1970-
33627: me neljännestä. Pääsylippua eli katsojaa koh- luvun aikana eri komiteat, teatteri- ja yleisö-
33628: den se merkitsi vuonna 1977 liikkuvien am- järjestöt, Teatterikomitea vuonna 1972, valtion
33629: mattiteattereiden osalta 5,85 mk, kiinteiden am- näyttiimötaidetoimikunta, lukuisat vuosittain
33630: Raha-asia-aloite n:o 840 887
33631:
33632: tehdyt raha-asia-aloitteet eduskunnassa sekä mahdollisuudet konkreettisiin parannustoimen-
33633: tukivetoomus liikkuvan ammattiteatterin puo- piteisiin eli liikkuvien ammattiteattereiden saat-
33634: lesta lähes kolmemiljoonaisin allekirjoituksin tamiseen yhteiskunnan tuen suhteen tasavertai-
33635: esittäneet riittävien toimintaedellytysten takaa- seen asemaan muiden ammattiteattereiden
33636: mista liikkuville ammattiteattereille. kanssa.
33637: . Myös eduskUllll.assa toukokuun alussa 1978 Edellä olevan perusteella ehdotamme,
33638: käydyssä taidepoliittisessa · keskustelussa, niin
33639: hallituksen selonteossa kuin eri ryhmäpuheen- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
33640: vuoroissa ja yksityisten kansanedustajien pu- 1979 tulo- ja menoarvioon kaikkiaan
33641: heenvuoroissa tuotiin julki tahto turvata näi- 4 000 000 markan määrärahan teatteri-
33642: den teattereiden toiminta. ryhmien sekä musiikki-, tanssi- ja lapsi-
33643: Näin laajasti manifestoitu kannatus antaa teattereiden toiminnan tukemiseen.
33644: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
33645:
33646: Oili Suomi Ensio Laine
33647: 888 1978 "P·
33648:
33649:
33650:
33651:
33652: Suomi ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun kaupungin alueella
33653: sijaitsevien rautateiden tasoristeysten turvalaitteiden rakenta-
33654: miseen.
33655:
33656:
33657: E d u s k u n n a 11 e.
33658:
33659: Rautateiden vaaralliset tasoristeykset Turussa tuva liikenne tehnyt usean taideparin risteyk-
33660: ovat vailla turvalaitteita. Pelkkien risreysmerk- sestä erittäin vaarallisen. Pikaista ratkaisua vaa-
33661: kien varassa tai kokonaan merkitsemättä on tii myös Pansiantien eli Saukonojan tasoris-
33662: kaikkiaan 18 rautateiden tasoristeystä. Puo- teys ja myös Pahaniemen risteys Turun-Ihalan
33663: mien, valo- ja äänivaroituslaitteiden tai taso- rataosuudella.
33664: risteyksien asentaminen ja rakentaminen voi- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
33665: daan toteuttaa yhdessä Turun kaupungin kans-
33666: sa, joka on sitoutunut maksamaan huomattavan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
33667: osuuden aiheutuvista kustannuksista. 1979 tulo- ja menoarvioon 500 000
33668: Ruissalontien turvalaitteiden rakentaminen markkaa Turun kaupungin alueella si-
33669: on ensisijainen tehtävä, onhan henkilöauto- ja jaitsevien rautateiden tasoristeyksien tur-
33670: bussiliikenne samoin kuin satamaan suuntau- valaitteiden rakentamiseen.
33671: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
33672:
33673: Oili Suomi Ensio Laine
33674: 1978 vp. 889
33675:
33676: Raha-asia-aloite n:o 842.
33677:
33678:
33679:
33680:
33681: Suomi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta tupakoinnin
33682: vähentämiseen.
33683:
33684:
33685: E d u s kun n a II e.
33686:
33687: Tupakoinnnin ehkäisytyöhön päätettiin tu- Tutkimus-, valistus- ja seurantatOimintaan
33688: pakkalain valmistumisen yhteydessä ottaa vuo- tupakoinnin vaarojen tiedostamiseksi ja tupa-
33689: sittain 0,5 % tupakkavalmisteveron vuosittain koinnin vähentämiseksi tarvitaan lakiin kirjoi-
33690: arvioidusta tuotosta. Hallitus on kuitenkin tettu määrä tupakkavalmisteveron vuosittain
33691: määrärahaa supistanut 0,2 prosentiksi tupakka- arvioidusta tuotosta, joka v. 1979 on varmas-
33692: valmisteveron vuotuisesta tuotosta, mikä kah- tikin ylittävä 4 miljoonan markan rajan.
33693: tena vuotena on merkinnyt terveystavoitteisen Edellä olevan perusteella ehdotamme,
33694: tupakkapolitiikan olennaista huononemista.
33695: Samanaikaisesti tupakkateollisuus on saanut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
33696: verohelpotuksia, joiden kautta valtio on me- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
33697: nettänyt verotuloja useita miljoonia markkoja. 33.99.22 lisäyksenä 2. miljoonaa mark-
33698: kaa tupakoinnin vähentämiseksi.
33699: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
33700:
33701: Oili Suomi Ensio Laine
33702:
33703:
33704:
33705:
33706: 112 0878005881
33707: 890 1978 vp.
33708:
33709: Raha-asia-aloite n:o 843.
33710:
33711:
33712:
33713:
33714: Suonio: Määrärahan osoittamisesta notaarien palkkaamiseen
33715: raastuvanoikeuksiin.
33716:
33717:
33718: E d u s k li n ri a 11 e.
33719:
33720: Raastuvanoikeuksista annetUn lain mukaan taa tuomioistuinharjoitteluun jonottavien oi-
33721: raastuvanoikeudeSsa ·voi olla notaarin virkoja. keustieteen kandidaattien ruuhkaa.
33722: Tarkoituksenmukaista olisi, että notaarin virko- Edellä sanottuun vihaten ehdotan,
33723: jen perustamisen sijasta raastuvanoikeuksiin
33724: voitaisiin ottaa määräajaksi tuomarin apulaisina että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
33725: toimivia lakimiehiä. Raastuvanoikeuksiissa ei ole 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
33726: nyt lainkaan tuomiokuntien notaareja vastaavaa 25.31.01 lisäyksenä JJO 000 markkaa
33727: henkilökuntaa .. Tämä vaikeuttaa tarkoituksen- käytettäväksi tuomarin apulaisina toimi-
33728: mukaista työnjakoa raastuvanoikeuksissa sekä vien, määräajaksi raastuvanoikeuksiin
33729: pakottaa käyttämään tilapäistä työvoiinaa, ns. otettavien notaarien palkkaamiseen vuo~
33730: apujäseniä. Näin voitaisiin myös hieman helpot- den 1979 aikana.
33731: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
33732:
33733: Kaarina Suonio
33734: 1978 vp. 891
33735:
33736: Raha-asia-aloite n:o 844.
33737:
33738:
33739:
33740:
33741: Suonio ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtionavus-
33742: tukseen yleisen oikeusaputoiminnan palkkausmenoja varten.
33743:
33744:
33745: E d u s k u n n a 11 e.
33746:
33747: Kansalaisten tasavertaisuus lain edessä myös sen purun ei budjettivuonna hyväksytä uutta
33748: varallisuudesta riippumatta on pyritty turvaa- henkilöstöä. Kun tiedetään, että kunnallinen oi-
33749: maan toisaalta lailla maksuttomasta oikeuden- keusaputoiminta ei vielä ole alueellisesti kattava
33750: käynnistä ja toisaalta yleisellä oi!keusaputoimin- eikä voimavaroiltaan läheskään riittävä niissä-
33751: nalla. Kunnallisella pohjalla toimiva yleinen oi- kään kunnissa, joissa toimistot on perustettu,
33752: keusapu on valvotumpaa ja kustannuksiltaan ei oikeusaputoiminnan kehittämistä saisi edes
33753: edullisempaa kuin maksuttoman oikeudenkäyn- väliaikaisesti jäädyttää.
33754: nin käyttö. Yleisen oikeusavun palvelujen riit- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
33755: tämättömyys on kuitenkin pakottanut liialli-
33756: sesti turvautumaan maksuttomaan oikeuden- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
33757: käyntiin. Lisäksi jälkimmäisessä on esiintynyt 1979 tulo- ja menoarvioon momentin
33758: valitettavaa hyödyntavoittelua ja keinottelua. 25.45.30 alamomentille 1 lisäyksenä
33759: Yleisen oikeusaputoiminnan kehittäminen oli- 3 000 000 markkaa valtionavustukseen
33760: si tåJJkeää kansalaisten oikeusfurvan ja kohtuul- yleisen oikeusaputoiminnan palkkausme-
33761: listen oikeudenhoitokustannusten kannalta. noihin uuden henkilöstön saattamiseksi
33762: Tästä huolimatta valtion tulo- ja menoarviossa valtionavustuksen piiriin.
33763: vuodelle 1979 ehdotetaan, että valtionavustuk-
33764: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
33765:
33766: Kaarina Suonio Kaisa Raatikainen Riitta Järvisalo-Kanerva
33767: 892 1978 vp.
33768:
33769: Raha-asia-aloite n:o 845.
33770:
33771:
33772:
33773:
33774: Suonio ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta työsuojelun
33775: edistämiseen.
33776:
33777:
33778: E d u s k u n n a 11 e.
33779:
33780: Työsuojelutoiminta on valtionhallinnossa miseen varattavan määrärahan markkamääräis-
33781: edennyt valitettavan hitaasti. Osaltaan tähän on täkin supistumista, koska "Työ, terveys, tur-
33782: ollut syynä pyrkimys supistaa valtionhallinnon vallisuus" -lehden tilauskustannukset nousevat.
33783: menoja. On kuitenkin vääri!n alistaa valtion Tällaista kehitystä on vaikea ymmärtää ja mah-
33784: työntekijät säästöpyrkimysten vuoksi tervey- doton hyväksyä. Osoituksena työsuojelutoimin-
33785: delle vaarallisiin ja epäviihtyisiin työoloihin. nan merkityksestä on mm. eduskunnan perus-
33786: Työsuojelutarpeiden esilletuonti ja koko työ- tuslakivaliokunnan mietinnössään ( n: o 19/ 1975
33787: suojelutoiminnan onnistuminen riippuu ensi- vp.) esittämä tieto, jonka mukaan valtion pal-
33788: sijaisesti työpaikoilla lakisääteisesti toimivien veluksessa olevien sairastamisesta johtuvat kus-
33789: tyÖsuojeluorganisaatioiden tiedon tasosta ja ak- tannukset ovat vuositasolla yli 250 milj. mark-
33790: tiivisuudesta. Myös valtion sektorilla työsuojelu- kaa.
33791: organisaatiot ovat verrattain uusia, joten tie- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
33792: dotuksen ja koulutuksen merkitys on suuri.
33793: Määräraha työsuojelutoiminnan edistämiseen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
33794: on tätä taustaa vasten ollut viime vuosilla var- 1979 tulo- ;a menoarvioon momentille
33795: sin vaatimaton. Erityisen tyrmistyttävää on, 28.80.22 lisäyksenä kaikkiaan 120 000
33796: että vuoden 1979 tulo- ja menoarvioesityksessä markkaa, mistä 50 000 markkaa työ-
33797: tämä määräraha ehdotetaan säilytettäväksi en- suojelukoulutukseen, 40 000 markkaa
33798: tisen suuruilsena. Kuten budjettiesityksestä käy työsuojelutiedotukseen ja 30 000 mark-
33799: ilmi, merkitsee se työsuojelukoulutukseen ja kaa muuhun työsuojelun edistämiseen.
33800: ~tiedotukseen ,sekä muuhun työsuojelun edistä-
33801:
33802: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
33803:
33804: Kaarina Suonio Peter Muurman
33805: Kaisa Raatikainen Pertti Paasio
33806: 1978 vp. 893
33807:
33808: Raha-asia-aloite n:o 846.
33809:
33810:
33811:
33812:
33813: Suonio ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtionhallin-
33814: non työterveyshuollon kehittämiseen.
33815:
33816:
33817: Ed u s kun n a II e.
33818:
33819: Työterveyshuollon kehittäminen valtionhal- tarkoitus ostaa ulkopuolisia työterveyshuollon
33820: linnossa samoin kuin yksityisellä sektorilla edel- palveluksia. Pitkällä tähtäimellä taloudellisinta
33821: lyttää lähivuosina huomattavia perusinvestoin- ja myös asiantuntemuksen kehittämisen kan-
33822: teja siirryttäessä suunnittelusta toteutukseen ja nalta tarkoituksenmukaisinta on kehittää valtion
33823: lakisääteisen työterveyshuollon velvoitusten omia työterveyshuollon palveluja, joten jo alku-
33824: täyttämiseen. Vakiun vuoden 1979 tulo- ja vaiheessa painopisteen tulisi olla näiden nopeas-
33825: menoarvioesitys ei kuitenkaan anna toiveita sa lilsäämisessä. Työterveyshuollon järjestämisen
33826: siitä, että valtiotyönantaja suhtautuisi vastuul- suotuisia kustannusvaikutuksia osoittanee mm.
33827: lisesti velvoitusten täyvtämiseen omalta osal- eduskunnan perustuslakivaliokunnan mietinnös-
33828: taan. Työterveyshuollon kehittämismäärärahaa sään ( n:o 19/1975 vp.) esittämä tieto, jonka
33829: momentilla 28.80.23 esitetään lisättäväksi mukaan valtion palveluksessa olevien sairasta-
33830: 1 250 000 markasta 1 500 000 markkaan ja misesta johtuvat kustannukset ovat vuositasolla
33831: kuitenkin tältä momentilta tulisi liietä rahat yli 250 milj. markkaa. Hyvin järjestetyllä työ-
33832: paitsi tutkimus- ja suunnittelukustannuksiin terveyshuoliolla voitaisiin säästää melkoinen
33833: myös työterveyshuollossa tarvittavien tilojen, osa em. kustannuksista.
33834: laitteistojen ja palvelujen hankkimiseen sekä Edellä sanotun nojalla ehdotamme,
33835: vaLtion omien alueellisten työterveysasemien
33836: palkkaus- ja muihin kulutusmenoihin. Esitetty- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
33837: jen menokohteiden ja määrärahan ristiriita on 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
33838: huutava. Tilannetta ei paljoakaan auta se, että 28.80.23 lisäyksenä 4 000 000 markkaa
33839: momentille 28.80.25 esitetään uutta 700 000 valtionhallinnon työterveyshuollon ke-
33840: markan määräistä summaa eräisiin työterveys- hittämiseen.
33841: huollon menoihin. Tällä määrällä on ilmeisesti
33842: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
33843:
33844: Kaarina Suonio Peter Muurman
33845: Kaisa Raatikainen Pertti Paasio
33846: 894 1978 vp.
33847:
33848: Raha-asia-aloite n:o 847.
33849:
33850:
33851:
33852:
33853: Suonio ym.: Korotetun .määrärahan osoittamisesta valtionapuun
33854: .ammattiyhdistysliikkeelle sekä omaa työtään tekevien ja pien-
33855: yrittäjien järjestöjen työsuojelukoulutukseen.
33856:
33857:
33858: E d u s k u n n a 11 e.
33859:
33860: Tehokkaan työsuojelun perusedellytyksiä. on ta. Täten kmrlutukseen käytetyt varat maksavat
33861: riittävä koulutus, joka antaa tarvittavat valmiu- itsensä moninkertaisesti takaisin säästämällä
33862: det työsuojelua työpaikoilla toteuttaville työn- työtapaturmien, ammattitautien ja muiden työ-
33863: tekijöiden ja työnantajien edustajille sekä yrit- peräisien sairauksien aiheuttamia kuS>tannuksia
33864: täjille. Valtionapu ammattiyhdistysliikkeelle se- yritystaloudelle ja yhteiskunnalle.
33865: kä omaa työtään tekevien ja pienyrittäjien jär- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme, ·
33866: jestöjen työsuojelukoulutukseen ( 33.07.56) on
33867: määrältään erittäin pieni ja nousisi hallituksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
33868: esityksen mukaan vuodesta 1978 vuoteen 1979 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
33869: vain 4.1 %. HallitJuksen esitys merkitsee tänä- 33.07.56 lisäyksenä kaikkiaan 400 000
33870: kin vuonna samoin kuin edellisenä määrärahan markkaa, mistä valtionapuun ammatti-
33871: reaaliarvon laskua. yhdistysliikkeelle työsuojelukoulfttuk-
33872: Valtionavulla kannustetaan ammattiyhdistys- seen 250 000 markkaa ja 'valtionapuun
33873: liikettä samoin kuin omaa työtään ,tekevien ja omaa työtään tekevien ja pienyrittä-
33874: pienyrittäjien järjestöjä lisäämään työsuojelu- ;ien järjestöjen työsuojelukoulutukseen
33875: koulutustaan. Työsuojelun onnistumisen kannal- 150 000 markkaa.
33876: ta mikään· ei ko.rVaa työpaikkatasoista valmiut-
33877: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
33878:
33879: Kaarina Suonio Kaisa Raatikainen Pertti Paasio
33880: 197~ vp. 895
33881:
33882: Raha-asia-aloite n:o 848. ,, 1 •
33883:
33884:
33885:
33886:
33887: Suonio ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kodinhoitajien
33888: pal]fkauksesta kunnille annettavaa valtionosuutta varten.
33889:
33890:
33891: E d u s k u n n a 11 e.
33892: '-
33893:
33894:
33895:
33896: Kodinhoitopalve1ujen lisätarve kunnissa sekä dinhoitopalvelujen lisääminen ava1s1 verrattain
33897: vanhusten huollossa että lapsiperheiden tukena vähäisin valtiontaloudellisin ·kustannuksin mie-
33898: on suuri. Kodinhoitopalvelut lisäävät mahdolli- lekkäitä, pysyviä ja yhteiskunnan palvelutasoa
33899: suuksia vastuulliseen avohoitoon vanhusten ja kohottavia. työpaikkoja.
33900: pitkäaikaissairaiden hoidossa ja säästävät täten Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
33901: laitoshoitokustannuksia:. Perheet, joissa on vam-
33902: mainen lapsi tai useita pieniä lapsia, tarvitsevat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
33903: ajoittain kipeästi ulkopuolista ja asiantuntevaa 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
33904: apua. Palvelujen tarve olisi sinänsä riittävä pe- 33.56.30 lisäyksenä kodinhoitajien palk-
33905: ruste kodinhoitotoiminnan ripeälle määrälliselle kausmenojen valtionosuuteen 4 532 000
33906: kehittämiselle. Vahvana lisäperusteena on kui- markkaa, jonka turvin voitaisiin palkata
33907: tenkin pidettävä myös työllisyystilannetta. Ko- 200 uutta kodinhoitajaa kuntiin.
33908: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
33909:
33910: Kaarina Suonio Kaisa Raatikainen Salme Myyryläinen
33911: 896 1978 vp.
33912:
33913: Raha-asia-aloite n:o 849.
33914:
33915:
33916:
33917:
33918: Suonio ynt.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kotiavustajatoi-
33919: minnasta aiheutuvista käyttökustannuksista kunnille annet-
33920: tavaa valtionavustusta varten.
33921:
33922:
33923: E d u s k u n n a 11 e.
33924:
33925: Kodinhoitopalvelujen lisätarve ·kunnissa sekä kea työllisyystilanne puoltaisi kotiavustajien
33926: vanhusten ja pitkäaikaissairaiden huollossa että määrän pikaista lisäämistä tuntuvalla valtion
33927: lapsiperheiden tukena on suuri. Harkinnanva- tuella.
33928: raisen valtionavun alhaisuuden vuoksi kotiavus- Edellä sanotun nojalla ehdotamme,
33929: tajatyövoiman käyttö on jäänyt valitettavan vä-
33930: häiseksi ajatellen palvelujen tarvetta sekä ko- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
33931: dinhoitajien ja kotiavustajien tarkoituksenmu- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
33932: kaista työnjakoa. Kotiavustajatoiminnan val- 33.56.31 lisäyksenä 15 000 000 mark-
33933: tionapua, joka on nykyisin keskimäärin 4 % kaa kotiavustustoiminnan valtionavus-
33934: kustannuksista, tulisi pikaisesti korottaa ja luo- tuksen nostamiseksi keskimäärin 1.5
33935: da samalla reaaliset mahdollisuudet myös koti- % :iin ja 500 uuden kotiavustajan palk-
33936: avustajien lukumäärän lisäämiseen. Myös vai· kakustannuksiin.
33937: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
33938:
33939: Kaarina Suonio Kaisa Raatikainen Sa!me Myyryläinen
33940: 1978 vp. 897
33941:
33942: Raha-asia-aloite n:o 850.
33943:
33944:
33945:
33946:
33947: Surakka ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän yliopiston
33948: tietokoneen saamiseksi ympärivuotiseen käyttöön.
33949:
33950:
33951: E d u s k u n n a 11 e.
33952:
33953: Esityksessä valtion vuoden 1979 tulo- ja me- netta tultaisiin tehokkaasti käyttämään koko
33954: noarvioksi on momentin 29.10.21 (muut ope- vuosi, merkitsisi se samalla huomattavaa reaa-
33955: tus- ja tutkimusmenot) kohdalla ehdotettu Jy- lista määrärahan alentomista muiden tämän
33956: väskylän yliopistolle yhteensä 5 250 000 mark- määrärahan käyttöön osallistujien kohdalla. Tä-
33957: kaa. Yliopiston alun perin tekemä oma ehdo- mä ei liene ollut eduskunnankaan tarkoitus
33958: tu oli 6 100 000 markkaa. sen edellyttäessä ( 1977 vp., esitys n:o 108, s.
33959: Yliopiston käsityksen mukaan ehdotetussa 20), että laitteiden tarkoituksenmukaisen käy-
33960: määrärahassa ei ole otettu huomioon 1. 5. 1978 tön ja yliopistojen tarpeiden kannalta välttä-
33961: käyttöön otetun uuden UNIVAC-tietokoneen mättömien lisälaitteiden ja lisähenkilöstön edel-
33962: aiheuttamia lisääntyneitä automaattisen tieto- lyttämä rahoitus turvataan.
33963: jenkäsittelyn menoja. Vuonna 1979, jolloin Edellä olevan perusteella kunnioittaen ehdo-
33964: tietokone on käytössä koko vuoden, on lisäys- tamme,
33965: tarve jo yksinomaan tästä syystä 600 000 mark- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
33966: kaa. Mikäli hallituksen esittämään määrärahaan 1979 tulo- ;a menoarvioon momentille
33967: ei voida osoittaa lisäystä, uutta tietokonetta ei 29.10.21 600 000 markkaa Jyväskylän
33968: todellakaan voida käyttää tarkoituksenmukai- yliopiston uuden tietokoneen kokovuoti-
33969: sessa laajuudessa koko vuotta. Mikäli tietoko- seksi käyttöön saamiseksi.
33970: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
33971:
33972: Juhani Surakka Arvo Ahonen Paavo Vesterinen
33973: Sakari Knuuttila Sylvi Saimo Siiri Lehmonen
33974: M. Jaatinen
33975:
33976:
33977:
33978:
33979: 113 0878005881
33980: 1978 vp.
33981:
33982: Raha-asia-aloite n:o 851.
33983:
33984:
33985: Surakka ym.: Määrärahan osoittamisesta maantieajoneuvonkul-
33986: jettajakoulutuksen järjestämiseen.
33987:
33988:
33989: E d u s k u n n a 11 e.
33990:
33991: Maantiekuljetusten voimakas lisääntyminen Vaitioneuvoston viime vuoden helmikuussa
33992: kotimaan ja ulkomaan liikenteessä sekä kulje- tekemäri · päätöksen mukaan lisätään Keski-Suo-
33993: tuskaluston koon suureneminen ja teknisten men vakinaisia ammattikoulutuspaikkoja . vuo-
33994: laitteiden nopea kehitys ovat tehneet välttä- teen 1980 mennessä noin 700:lla paikalla.
33995: mättömäksi nostaa tieliikennealan ammatillinen Keski-Suomen lääninhallituksen vuonna 197 4
33996: koulutus työn vaativuuden edellyttämälle ta- laatiman ammatillisen· koulutuksen kehittämi-
33997: solle. Tieliikennealan kuljettajakoulutus on vain sen toimenpideohjelman mukaan tulisi vuoteen
33998: poikkeuksellisesti osa ammatillista koulutusta. 1980 mennessä perustaa Keski-Suomen keskus-
33999: Samoin valtion osuus koulutuksen järjestämi- ammattikouluun 18 ja Jämsänjokilaakson am-
34000: sessä on· vähäinen verrattuna meri-, ilma-, kis- mattikouluun 16 maantieajoneuvonkuljettaja-
34001: ko- ja tietoliikenteen ammatillisen koulutuksen koulutuksen aloituspaikkaa.
34002: järjestämiseen, jotka ovat valtion ylläpitämiä. 2. · Keski-Suomessa toimivissa ammattioppi-
34003: Tieliikennealan ammattien koulutustoimikun~ laitoksissa annetaan jo nykyisin monipuolista
34004: ta on esittänyt (komiteanmietintö 1975: 22) moottorialan ammattikoulutusta yleisissä ja
34005: kuljettajakoulutuksen toteuttamista 2-3-vuo- teollisuuden ammattikouluissa, teknillisessä op-
34006: tisena ammatillisena koulutuksena. Toimikun- pilaitoksessa sekä kurssikeskuksissa. Sitä tuke-
34007: han selvityksen mukaan vuotuinen uusien kul- vat myös maa- ja metsätalousalojen sekä turve-
34008: jettajien tarve on noin 10 000. Tähän asti kul- tuotannon ammattikoulutukset.
34009: jettajista vain murto-osa on saanut erikoiskou- Kuljettajakoulutus voi saada tarvitsemansa
34010: lutusta kurssikeskuksissa ja erilliskursseilla, psykologiset ja pedagogiset erikoispalvelut Jy-
34011: joita on järjestetty mm. Jyväskylässä. väskylän yliopistolta ja muilta Keski-Suomessa
34012: Suunnitelmien mukaan kuljettajakoulutuksen toimiviita opistotason oppilaitoksilta. Kysee-
34013: ensimmäinen vuosi on peruskoulutusta, joka on seen tulevien ammattikoulujen valmius kuljet-
34014: yhteistä kuljettajille ja autonasentajille. Seuraa- tajakoulutuksen aloittamiseen on riittävä.
34015: vana vuonna erikoistutaan kuljettajan ammat- 3. Vaikean työllisyystilan vallitessa ammatti-
34016: tiin ja oppilas voi suorittaa ABC-ajokortin. Kol- koulutuksesta nykyisin valmistuu työttömäksi
34017: mas vuosi on jatkokoulutusta ja erikoiskoulu- varsin suuri osa koulutetuista. Kuitenkin kulje-
34018: tusta linja- ja rekka-auton kuljettajaksi. Am- tusalan työllisyystilanne on tällä hetkellä melko
34019: mattikoulutuksen rinnalla jäisi voimaan pitkä hyvä ja sen ennakoidaan paranevan entisestään.
34020: linja sekä oppisopimuskoulutus ja kurssimuo- Koska nuorisotyöttömyys tällä hetkellä on
34021: toinen työllisyyskoulutus. varsin suuri ja kiinnostus tavanomaiseen am-
34022: Myös autoalan työntekijä- ja työnantajajär- mattikoulutukseen on vähenemässä, ehdotam-
34023: jestöt ovat erityisesti esittäneet kuljettajakou- me,
34024: lutuksen järjestämistä ammattikoulutuksena. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
34025: Kuljettajakoulutuksen aloittamista Keski- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
34026: Suomessa puoltavat mm. seuraavat seikat: 29.86.21 (ammatillisen koulutuksen vä-
34027: 1. Keski-Suomessa ammattikoulutuspaikko- liaikainen laajentaminen) 500 000 mark-
34028: jen osuus on alhaisimpia ollen vain 45 %, kun kaa maantieajoneuvonkuljettajakoulu-
34029: koko maassa ammatillisen koulutuksen koulu- tuksen suunnitteluun ja väliaikaiseen
34030: tuspaikkoja on kahdelle kolmasosalle koulutus- koulutukseen esim. Keski-Suomen am-
34031: ikäisestä väestöstä. mattioppilaitoksissa.
34032: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
34033:
34034: Juhani Surakka Matti Jaatinen Siiri Lehmonen
34035: Arvo Ahonen Sakari Knuuttila Sylvi Saimo
34036: Paavo Vesterinen
34037: 1978 vp. 899
34038:
34039: Raha-asia-aloite n:o 852.
34040:
34041:
34042:
34043:
34044: Surakka ym.: Määtärahan osoittamisesta valtionavustukseen työ-
34045: väenkulttuuritapahtuma Jyväskylän Talven järjestämiseksi.
34046:
34047:
34048: E d u s:k u n n a 11 e.
34049:
34050: Jyväskylän Talvi on yli kymmenvuotisen toi- mutta hitaasti ja epätasaisesti. Joinakin vuosina
34051: mintansa aikana vakiinnuttanut asemansa työ- niissä on esiintynyt selvää taantumista. Epävar-
34052: väenliikkeen yhteisenä ja maan suurimpana työ- muutta lisää se, että valtion myöntämistä avus-
34053: väenkulttuuritapahtumana. Tapahtuman järjes- tuksista saadaan päätökset yleensä tapahtuman
34054: tämisessä on ajankohtaisena kysymyksenä jälkeen.
34055: uusien toimintamuotojen kehittäminen perintei- Kulttuuritapahtuman suunnittelua pyritään
34056: sen vuosittaisen tapahtuman rinnalle. Kysymyk- kehittämään. Erityisesti kansainvälinen, mutta
34057: seen tulevat tilaisuuksien järjestäminen syys- ja monelta osin myös kotimainen ohjelmisto pyri-
34058: koko talvikauden aikana, alueellinen laajentumi- tään pääpiirteissään suunnittelemaan vähintääil
34059: nen sekä tutkimus- ja julkaisutoiminnan lisää- kahden, osin 3-5 vuoden tähtäyksellä. Suun>-
34060: minen. nittelun pitävyys ja ennakkoon sovitun ohjel-
34061: Uudistamis- ja kehittämistyön suurimpana miston toteuttaminen käytännössä kärsii talou-
34062: esteenä on tapahtuman valmistelun taloudelli- dellisen pohjan epävarmuudesta.
34063: nen epävarmuus. Rahoituspohjasta kolmannek- Edellä mainittuihin perusteluihin viitaten eh~
34064: sen muodostavat valtionavustukset tieteellisiin dotamme,
34065: ja taiteellisiin tarkoituksiin, 40 % muodostuu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
34066: Jyväskylän ja Jyväskylän maalaiskunnan myön- 1979 tulo- ja menoarvioon 300 00(')
34067: tämistä avustuksista ja loput noin 25 % lippu- markkaa työväenkulttuuritapahtuma Jy-
34068: ja julkaisutuloista. väskylän T alvelle myönnettäväksi val-
34069: Koko toimintakautta tarkastellen kunnallis- tionavustukseksi siten, että momentille
34070: ten avustusten osuus on kehittynyt vakaasti. 29.88 ..53 (tieteen tukeminen) merkit-
34071: Lippu- ja julkaisutulojen osuus kokonaisuudes- täisiin 100 000 markkaa ja momentille
34072: ta on kasvanut muita tuloja nopeammin. Val- 29.90.52 (taiteen tukeminen) 200 000
34073: 1
34074: tion avustukset ovat myös yleensä kasvaneet, markkaa.
34075: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
34076:
34077: Juhani Surakka Jacob Söderman Risto Tuominen
34078: Sakari Knuuttila Bror Lillqvist Matti Kuusio
34079: Sylvi Saimo Siiri Lehmonen Erkki Liikanen
34080: Paavo Vesterinen Arvo Ahonen Jouko Tuovinen
34081: R. Järvisalo-Kanerva Helge Siren
34082: 900 1978 vp.
34083:
34084: Raha-asia-aloite n:o 853.
34085:
34086:
34087:
34088:
34089: Surakka ym.: Määrärahan osoittamisesta aluetyöterveyslaitoksen
34090: perustamiseen Jyväskylään.
34091:
34092:
34093: E d u s k u n n a 11 e.
34094:
34095: Maahamme on perustettu aluetyöterveyslai- työsuojelun erityisongelmia. Tutkimustoiminta
34096: tosten verkosto. Näiden laitosten tehtävänä on toteutetaan itsenäisinä projekteina tai yhteis-
34097: antaa palveluksia, jotka pääasiassa keskittyvät työssä keskusterveyslaitoksen ja toiminta-alueen
34098: työhygienisiin mittauksiin ja selvityksiin. Mit- tutkimuslaitosten kanssa.
34099: tauksin selvitetään mm. työilman epäpuhtauk- Saadut kokemukset aluetyöterveyslaitosten
34100: sia, työssä esiintyvien haittojen vaarallisuutta, toiminnasta ovat olleet varsin hyvät lukuun-
34101: melua, vetoa ja valaistusoloja. Näytteet analy- ottamatta sitä, että nyt olemassa olevien lai-
34102: soidaan laboratoriossa, jossa suoritetaan ana- tosten toimintaverkko on liian harva.
34103: lyysejä myös työpaikkojen itsensä ottamista Kuopiossa toimiva laitos ei kykene riittävästi
34104: näytteistä. palvelemaan Keski-Suomessa sijaitsevia työpaik-
34105: Mainittujen palvelujen antaminen ei keskity koja, vaikka niin on Kuopion aluetyöterveys-
34106: ainoastaan näytteiden ottamiseen, vaan tulosten laitosta perustettaessa edellytetty.
34107: perusteella annetaan suosituksia ja ohjeita epä- Tämän vuoksi Keski-Suomessa sijaitsevat
34108: kohtien korjaamiseksi ja poistamiseksi. suuret metalli-, rakennus-, paperi-, puu-, teks-
34109: Työterveyshuoltoon liittyvät palvelut keskit- tiili-, elintarvike-, palvelu- ja metsäalan työ-
34110: tyvät neuvontaan. Aluelaitokset antavat tarvit- paikat jäävät vaille aluetyöterveyslaitosten pal-
34111: taessa ohjeita ja neuvoja työpaikoille työter- veluksia.
34112: veyshuollon järjestämiseen. Kun mainituilla aloilla työsuojeluun liittyvät
34113: Koulutuksen osalta aluelaitoksia voidaan riskitekijät ovat erityisen suuret, niin Keski-
34114: käyttää hyväksi, jolloin sieltä annetaan työ- Suomeen tarvitaan oma aluetyöterveyslaitos.
34115: suojeluhenkilöstölle työpaikkojen työsuojelussa Edellä olevan perusteella kunnioittaen ehdo-
34116: tarvittavia tietoja. tamme,
34117: Erityisesti työpaikkakohtaisessa työsuojelu-
34118: koulutuksessa voidaan käyttää hyväksi alue- että Eduskunta ottaisi valtion vuodett
34119: työterveyslaitosten asiantuntemusta. 1979 tulo- ja menoarvioon 1 milj. mar-
34120: Tutkimustoiminnassaan aluetyöterveyslai tok- kan määrärahan aluetyöterveyslaitoksen
34121: set suuntaavat tutkimustoimintansa koskemaan perustamireksi Jyväskylään.
34122: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
34123:
34124: Juhani Surakka Jacob Söderman Matti Kuusio
34125: Sakari Knuuttila Siiri Lehmonen Jouko Tuovinen
34126: Sylvi Saimo Arvo Ahonen Erkki Liikanen
34127: Paavo Vesterinen Risto Tuominen M. Jaatinen
34128: 1978 vp. 901
34129:
34130: Raha-asia-aloite n:o 854.
34131:
34132:
34133:
34134:
34135: Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon laa-
34136: jennuksen suunnitteluun ja rakennustöiden aloittamiseen
34137: Nurmeksessa.
34138:
34139:
34140: E d u s k u n n a II e.
34141:
34142: Nurmeksen kaupungin toimesta on vuoden lennätinkonttori, puhelinpiiri ja verovirasto se-
34143: 1976 aikana selvitetty Nurmeksessa toimivien kä metsähallinto. Uuteen virastotaloon sijoittui-
34144: ja toimintansa mahdollisesti aloittavien valtion sivat poliisi, tuomiokunta, työvoimapiiri sekä
34145: eri piiri- ja paikallishallintoviranomaisten tilan- maanmittaustoimisto.
34146: tarvetta. Viranomaisilta saatujen tietojen mukaan alus-
34147: Jo nykyisellään monien viranomaisten toimin- tava tilantarve on varsinaiset toimitilat, opetus-
34148: taa rajoittavat puutteelliset toimitilat. Tilojen ja kokoustilat sekä sosiaali- ja varastotilat yh-
34149: riittämättömyys ja epätarkoituksenmukaisuus on teenlaskettuna n. 3 000 m2, mikä jakautuu seu-
34150: toiminnan ja palvelusten kehittämisen ja laajen- raavasti:
34151: tamisen esteenä.
34152: Erityisesti tuomiokunnan siirtyessä kokonais- - maanmittaustoimisto 300 m2
34153: palkkausjärjestelmään välitön lisähenkilökunnan - posti- ja lennätinkonttori 360 m2
34154: tarve on 5-6 uutta virkailijaa. Tämän joh- - metsähallinto 63 m2
34155: dosta tuomiokunnan nykyiset tilat käyvät ah- - Pielisjärven tuomiokunta 580 m2
34156: taiksi ja riittämättömiksi. Lisäksi käräjätilat - poliisi 500 m2
34157: ovat nykyisin epätarkoituksenmukaiset ja pie- - puhelinpiiri 500 m2
34158: net. - Joensuun työvoimapiiri 343 m2
34159: Nykyisestä virastotalosta puuttuvat lainmu- - verovirasto 142 m2 •
34160: kaiset sosiaalitilat, tarpeelliset työsuojelu- ja
34161: väestönsuojelutilat ja työpaikkaruokailon tarvit- Nykyisin vallitsevan tilanteen parantamiseksi
34162: semat tilat. Edelleen keskitetylle siivoustoimelle ja palvelusten turvaamiseksi on valtion virasto-
34163: ei ole tiloja tällä hetkellä. talon laajentaminen ensisijainen ja kiireellinen
34164: Puhelinpiirin suunnitelmissa on rakentaa ny- tehtävä.
34165: kyiseen virastotaloon laitesuoja ( 600 m2 ). Tä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun~
34166: män johdosta pidetään ensiarvoisen tärkeänä, nioittaen,
34167: että muut tarpeelliset toiminnat yhdistetään
34168: ko. hankkeeseen ja toisaalta esitetään kokonaan että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
34169: uuden virastotalon rakentamista tilantarpeen den 1979 tulo- ja menoarvioon
34170: tyydyttämiseksi. 1 000 000 markkaa valtion virastotalon
34171: Alustavasti on suunniteltu, että nykyisen laajennuksen suunnitteluun ja rakennus-
34172: virastotalon laajennukseen tulisivat posti- ja töiden aloittamiseen Nurmeksessa.
34173: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
34174:
34175: Lea Sutinen Jouko Tuovinen Uki Voutilainen
34176: Erkki Korhonen P. Puhakka Reino Karpola
34177: ~02 197a vp~
34178:
34179: Raha-asia-aloite n:o 855.
34180:
34181:
34182:
34183:
34184: Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta metsäalan koulutuksen
34185: aloittamiseksi Joensuun korkeakoulussa.
34186:
34187:
34188: E d u s kun n a 11 e.
34189:
34190: Metsäntutkimuksen ja korkeimman metsä- Lisäksi on huomattava, että korkeakoulutuksen
34191: opetuksen sijoittamista Joensuun korkeakouluun saaneen väestön osuus kokonaisväestöstä on
34192: puoltavat sekä yhteiskunta- ja aluepoliittiset Pohjois-Karjalassa alhaisin koko maassa, ja
34193: että korkeakoulupoliittiset näkökohdat. Lisäksi mikäli aluepoliittiset toimenpiteet kykenevät
34194: Joensuun korkeakoulu on sdvityksissään haja- luomaan uutta elinkeinotoimintaa, on korkea-
34195: sijoituskomitealle ja korkeakouluneuvostolle koulutuksen saaneen työvoiman tarve ilmei-
34196: osoittanut korkeakoulun tarjoavan toiminta- nen.
34197: edellytykset metsäopetukselle niin opetustilo- Yhteiskunta- ja aluepoliittisesti on luontais-
34198: jen ja opetusmaastojen kuin perus- ja apuainei- ta ja johdonmukaista vaatia korkean asteen
34199: den opetuksenkin suhteen. metsäopetuksen ja metsäntutkimuksen sijoitta-
34200: Hajasijoituskomitea toteaa I osamietinnös- mista Joensuuhun. Kun Joensuun korkeakou-
34201: sään, että metsäntutkimuslaitoksen sijoittamista lun vaikutusalue - samoin kuin muiden Itä-
34202: Joensuuhun puoltavat alueelliseen kehityk- Suomen korkeakoulujen - käsittää kaikki Itä-
34203: seen liittyvät syyt. Edelleen komitea katsoo Suomen läänit, merkitsisi korkeimman metsä-
34204: yhteyksien metsäopetukseen olevan laitoksen opetuksen ja metsäntutkimuksen sijoittaminen
34205: toiminnalle tärkeitä, minkä vuoksi Joensuun Joensuuhun kehitysruisketta koko Itä-Suomelle.
34206: korkeakouluun tulisi saada myös metsäope- Korkeakoulupoliittisesti metsäntutkimuksen
34207: tusta. ja metsäopetuksen sijoittamista Joensuuhun tu-
34208: Pohjois-Karjala on vaikeinta muuttotappio- lee tarkastella paitsi alueellisesta myös korkea-
34209: ~luetta, jonka kehitys olennaisesti riippuu har- koulujen työnjaon näkökulmasta.
34210: joitettavan aluepolitiikan voimaperäisyydestä. Suppeiden spesiaalikorkeakoulujen alueelli-
34211: Samalla Pohjois-Karjala on maan alkutuotan~ nen vaikutus voi olla vain suhteellisen vähäi-
34212: tovaltaisin lääni, jossa erityisesti metsätyöt ja nen. Kun esimerKiksi useat tutkimukset ja sel-
34213: maidontuotanto muodostavat väestön tärkeän vitykset osoittavat yhtäpitävästi opiskelijain
34214: toimeentulolähteen. Vaikka teollistaminen ja hakeutuvan opiskelemaan lähimpään korkea-
34215: muut elinkeinolliseen monipuolistamiseen täh- kouluun, merkitsee opintoalan valinnan sup-
34216: täävät toimenpiteet ovat siten alueelle ensijai- peus samalla nuorison ammatinvalinnan ja tut-
34217: sen tärkeitä, tulee väestön toimeentulo tulevai- kinnon suorittaneiden ammattirakenteen yksi-
34218: ~uudessakin olennaisesti .riippumaan metsä- puolisuutta ja alueellistenkin työhönsijoittumis-
34219: )!\ maatalouden kehityksestä. Metsä- ja puuta- mahdollisuuksien rajoittamista. Joensuun kor-
34220: louden merkitys on erityisen suuri koko Itä- keakoulu on painoalan määrittelyssään omak·
34221: Suomelle. Pohjois-Karjalan läänissä tuotetusta sunut korkeakoulun tehtäviksi koulutus- ja
34222: bruttokansantuotteesta noin 30% muodostuu kasvattaja-ammatteihin sekä alueellisiin kysy-
34223: metsä- ja puutaloudessa, kun vastaava metsä- myksiin liittyvän koulutuksen ja tutkimuksen.
34224: sektorin kansantuoteosuus koko maassa on Pääosa pohjoiskarjalaisista opiskelijoista hakeu-
34225: noin 14 %. tuu tätä nykyä Joensuun korkeakouluun val-
34226: Metsäalan koulutus on laajenemassa ja mistuen yleensä pelkästään opettaja-ammattei-
34227: uudistumassa kaikilla koulutusasteilla. Metsä- hin. Itä-Suomi muodostaa suurimman korkea-
34228: ja puutalouden koulutuskomitean mietintöjen koulutuksen vajaa-alueen, koska Itä-Suomen
34229: mukaan alan ammattikoulutuksessa tarvitaan korkeakoulujen osuus on noin 5 % koko maan
34230: nykyisen 1 300 sijaan 3 600 oppilaspaikkaa. opiskelijapaikoista väestön määrän edellyttäessä
34231: Raha-asia-aloite n:o 855 903
34232:
34233: 20 prosentin opiskelijapaikkaosuutta. Metsä- Joensuun korkeakoulun hajasijoituskomi-
34234: opetuksen ja tutkimuksen sijoittaminen Joenr- tealle ja korkeakouluneuvostolle esittämien
34235: suuhun merkitsisi siten alueellisiin kysymyksiin selvitysten mukaan kykenee korkeakoulu tar-
34236: liittyvän koulutuksen ja tutkimuksen laajene- joamaan metsäopetukselle toimintaedellytykset
34237: mista ja konkretisoitumista myös alueen tär- niin opetustilojen ja -maastojen kuin perus- ja
34238: keimmän luonnonvaran, metsien, käyttöön ja apuaineiden opetuksen suhteen. Kun sekä ha-
34239: hoitoon kohdistuvaksi opetukseksi ja tutkimuk- jasijoituskomitea että korkeakouluneuvosto
34240: seksi. ovat niille esitettyjen tietojen pohjalta pääty-
34241: Korkean asteen metsäopetuksen sijoittaminen neet myönteiseen ratkaisuun, on näitä selvityk-
34242: Joensuuhun olisi sopusoinnussa tämän alan siä pidettävä riittävinä.
34243: keskiasteen ja alemman korkean asteen kou· · ·Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
34244: lutuksen kehittämisen kanssa, sillä Joensuun nioittaen,
34245: metsä- ja puutalousopisto on aloittanut toi-
34246: mintansa kuluvana syksynä. Näin korkeimman että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
34247: metsäopetuksen sijoittaminen Joensuun korkea- 1979 tulo- ja menoarvioon 200 000
34248: kouluun tukisi keskiasteen ja korkean asteen markkaa metsäalan koulutuksen aloit-
34249: koulutuksen niveltämistä toisiinsa vuoden 1971 tamiseksi Joensuun korkeakoulussa.
34250: koulutuskomitean esittämien suuntaviivojen
34251: mukaisesti.
34252: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
34253:
34254: Lea Sutinen Jouko Tuovinen Uki Voutilainen
34255: Erkki Korhonen P. Puhakka Reino Karpola
34256: 904 1978 vp.
34257:
34258: Raha-asia-aloite n:o 856.
34259:
34260:
34261:
34262:
34263: Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta maanmittaustoimiston
34264: perustamiseksi Nurmekseen.
34265:
34266:
34267: E d u s k u n n a 11 e.
34268:
34269: Pohjois-Karjalassa on vain yksi maanmittaus- ylisuuren maanmittauspiirin jakamista ja oman
34270: piiri, mikä koetaan maakunnassa puutteena. maanmittaustoimiston saamista Ylä-Karjalaan.
34271: Etäisyydet Joensuusta vaikeuttavat erityisesti Myös eduskunta on tämän periaatteen hyväksy-
34272: läänin pohjoisosissa asiakaspalvelua ja aiheutta- nyt, mutta hanke on kaatunut valtiontaloudelli-
34273: vat ajanhukkaa. Pohjois-Karjala on ainut maam- siin syihin. Alueellisesti Nurmeksen ja Lieksan
34274: me lääneistä, jota ei ole jaettu useampiin pii- kaupungit sekä Valtimon ja Juuan kunnat muo-
34275: reihin. dostaisivat sopivan maanmittauspiirin, jonka
34276: Erilaisia maanmittaustoimituksia suoritetaan toimiston keskeinen sijoituspaikka on kiistatta
34277: Pohjois-Karjalassa vuosittain noin tuhat, minkä Nurmes.
34278: lisäksi läänin virastotalolle arkistoitua tietoa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
34279: joudutaan antamaan yleisölle jatkuvasti. On nioittaen,
34280: myös todettu, että tietoimitusten ja teiden alle
34281: jääneiden alueiden korvaaminen maanomistajille että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
34282: saattaa viivästyä useita vuosia. 1979 tulo- ja menoarvioon 150 000
34283: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja pohjoisim- markkaa maanmittaustoimiston perusta-
34284: man Karjalan kunnat ovat esittäneet nykyisen miseksi Nurmekseen.
34285: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
34286:
34287: Lea Sutinen Jouko Tuovinen
34288: Erkki Korhonen P. Puhakka
34289: Reino Karpola
34290: 1978 vp. 905
34291:
34292: Raha-asia-aloite n:o 857.
34293:
34294:
34295:
34296:
34297: Sutinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtionapuun
34298: kunnan- ja kaupungineläinlääkärien matkakulujen korvaami-
34299: seen.
34300:
34301:
34302: E d u s kun n a 11 e.
34303:
34304: Eläinlääkäripalvelusten saamisessa ovat ta- Valtionapuun oikeuttaviin kustannuksiin pe-
34305: pahtuneesta myönteisestä kehityksestä huoli- rustuvia kuntien tekemiä anomuksia on vuosit-
34306: matta maamme syrjäisten ja harvaanasuttujen tain noin 2,5 milj. markan edestä, kun taas
34307: alueiden kunnat ja näissä asuvat karjanomista- jaettava raha on ollut noin 250 000 mk.
34308: jat edelleen vauraampia alueita heikommassa Kun matkakustannusten korvauksiin valtion-
34309: asemassa. apua hakeneille on voitu avustusta myöntää
34310: Kunnilla on ollut halukkuutta auttaa talou- vain 7 %, on liian moni taloudellisissa vaikeuk-
34311: dellisesti kunnan keskustasta kauempana asuvia sissa oleva kunta jäänyt ilman lain suomaa
34312: karjataloudesta toimeentulonsa saavia, suoritta- valtionapua.
34313: malla osan eläinlääkäreiden matkoista aiheutu- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
34314: vista kustannuksista, joihin vuonna 1973 eläin- taen,
34315: lääkintöhuoltolakiin tehdyn muutoksen jälkeen
34316: on ollut mahdollisuus saada valtionapua. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
34317: Kuitenkin moni taloudellisissa vaikeuksissa 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
34318: oleva kunta on jäänyt ilman valtionapua syystä, 30.80.31 lisäyksenä 100 000 markkaa
34319: että valtion tulo- ja menoarvioon varattu määrä- valtionapuna kunnan- ja kaupungin-
34320: raha valtionapuun kunnan- ja 'kaupungineläin- eläinlääkärien matkakulujen korvaami-
34321: lääkärien matkakulujen korvaamiseen on ollut seen.
34322: riittämätön.
34323: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
34324:
34325: Lea Sutinen Erkki Korhonen P. Puhakka
34326: Pentti Poutanen Jouko Tuovinen Mauno Manninen
34327: Reino Karpola
34328:
34329:
34330:
34331:
34332: 114 0878005881
34333: 906 1978 vp.
34334:
34335: Raha-asia-aloite n:o 858.
34336:
34337:
34338:
34339:
34340: Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Nurmeksen-lisalmen
34341: maantien petusparantamiseen.
34342:
34343:
34344: E d u s k u n n a 11 e.
34345:
34346: Nurmeksen-Iisalmen-Kalajoen maantie, Nurmeksen-Iisalmen-Kalajoen poikittais-
34347: joka Iisalmesta länteen on kantatie, muodostaa tien osa Nurmes-Iisalmi olisi korotettava
34348: yhden tärkeimmistä maamme poikittaistie- parantamisen jälkeen kantatieluokkaan, sillä
34349: yhteyksistä. Esim. Ylä-Karjalan (Nurmeksen) tämän kuljetusväylän merkitys 'myös Kuhmon
34350: alueelta se on suorin maantieyhteys meren- ja Lieksan suunnista Nurmeksen kautta lisal-
34351: rantasatamaan. Sitä myöten tapahtuu huomat- meen sekä edelleen merenrannikolle on sangen
34352: tava määrä sahatavaran ja erilaisten kulutus- huomattava. Tämä poikittaistie, jonka vaikutus-
34353: tavaroiden kuljetusta. Jo 1950-luvulla todettiin alueen kunnissa on asukkaita lähes 150 000,
34354: kaupunkien kauppakamarien ja maakuntaliitto- muodostaa myös tärkeän matkailureitin nimen-
34355: jen yhteisneuvotteluissa, että tämä poikittais- omaan Pohjanlahden rannikolta erinomaisille
34356: tieyhteys kuuluu kolmen tärkeimmän joukkoon Ylä-Savon, Ylä-Karjalan, Pielisen-Karjalan ja
34357: maassamme. Kuhmon matkailualueille.
34358: Koko poikittaistiestä väli Iisalmi-Kalajoki Ylä-Karjalan talousalueen kehittäminen vaatii
34359: on jo suurin piirtein peri.Isparannettu, mutta tehokka1ta toimenpiteitä, joista tieyhteyksien
34360: Nurmeksen-Iisalmen erittäin mutkikas ja parantaminen on eräs tärkeimpiä. Tästäkin
34361: huonokuntoinen osuus on edelleen suurelta syystä on kiirehdittävä Nurmeksen-Iisalmen
34362: osin parantamatta. Pohjois-Karjalan ja erityises- tieosuuden perusparantamista.
34363: ti Ylä-Karjalan kannalta olisi erittäin tärkeätä, Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
34364: että Nurmeksen-Iisalmen tien parannussuun- taen,
34365: nitelma nopeasti valmistettaisiin ja parannustyö
34366: toteutettaisiin välittömästi suunnittelun jälkeen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
34367: Myös työllisyyden kannalta tämän rakennuskoh- 1979 tulo- ja menoarvioon 500 000
34368: teen toteuttaminen on hyvin huomionarvoinen, markkaa Nurmeksen-Iisalmen maan-
34369: sillä alueelta loppuvat valtion tilapäiset työkoh- tien parannussuunnitelmien valmistami-
34370: teet heti Nurmeksen-Kuhmon maantietyön seksi ja perusparannuksen toteuttami-
34371: valmistuttua vuonna 1977. seksi.
34372: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
34373:
34374: Lea Sutinen Jouko Tuovinen Uki Voutilainen
34375: Erkki Korhonen P. Puhakka Reino Karpola
34376: 1978 vp. 907
34377:
34378: Raha-asia-aloite n:o 859.
34379:
34380:
34381:
34382:
34383: Sutinen ym.: Määrärahan osoittamisesta yli- tai alikulkusillan
34384: rakennustöiden aloittamiseen Niiralan rautatien ja maantien
34385: risteyksessä.
34386:
34387:
34388: E d u s k u n n a 11 e.
34389:
34390: Niiralan raja-asema Värtsilän kunnassa on ovat matkailuliikennereitteinä tunnetut Sininen
34391: osoittautunut erittäin vaaralliseksi rautatien ja tie sekä Runon ja rajan tie. Turvallisuustoimen-
34392: maantien yhtymäkohdaksi, jossa maantie ylittää piteiden parantaminen pikaisesti on välttämä-
34393: kuusi kiskoparia. Koska Niirala on raja-asema, töntä.
34394: joudutaan siinä moniin junien kääntämisiin Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
34395: päivittäin, jolloin jokaisella junan kääntökerralla nioittaen,
34396: joudutaan ylikäytävä ylittämään kuusi kertaa.
34397: Rautatieliikenne on Niiralassa moninkertais- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
34398: tunut voimakkaasti kasvaneen ja yhä kasvavan 1979 tulo- ja menoarvioon 300 000
34399: Suomen ja Neuvostoliiton välisen tavaraliiken- markkaa yli- tai alikulkusillan raken-
34400: teen ansiosta. Samanaikaisesti myös maantie- tamistöiden aloittamiseen Niiralan rauta-
34401: liikenne lisääntyy jatkuvasti, sillä kysymyksessä tien ja maantien risteyksessä.
34402: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
34403:
34404: Lea Sutinen Jouko Tuovinen Uki Voutilainen
34405: Erkki Korhonen P. Puhakka Reino Karpola
34406: 908 1978 vp.
34407:
34408: Raha-asia-aloite n:o 860.
34409:
34410:
34411:
34412:
34413: Söderman: Määrärahan osoittamisesta merenkulun korkeakoulun
34414: perustamiseksi Turkuun.
34415:
34416:
34417: E d u s k u n n a 11 e.
34418:
34419: Opetusministeriö asetti huhtikuussa 1971 tavaksi asiantilaksi, joka jarruttaa merenkulku-
34420: toimikunnan tutkimaan merenkulkuopistojen ja opetuksen kehittymistä maassamme ja vahin-
34421: merimiesammattikoulujen organisaatiota sekä goittaa koko merenkulkuelinkeinoa. Tästä syys-
34422: kysymystä siitä, vastaako merenkulkualan ope- tä ovat mainitut järjestöt ja Turun kaupunki
34423: tus ajan vaatimuksia. Toimeksiantoon kuului perustaneet Turkuun merenkulkualan opetuk-
34424: myös mahdollisia puutteita koskevan korjaus- sen ja tutkimuksen kannatusyhdistyksen, jonka
34425: esityksen tekeminen. Toimjikunta antoi vuonna jäseninä ovat myös Turun molemmat kauppa-
34426: 197 3 toisen osamietintönsä, jossa ehdotetaan korkeakoulut, Turun yliopisto ja Abo Akademi.
34427: mm. kaksikielisen merenkulkukorkeakoulun pe- Järjestöjen aktiivisuus on osoituksena asian
34428: rustamista. Toimikunnan ehdotuksen mukaan tärkeydestä ja kiireellisyydestä. Korkeakoulupii-
34429: tämä korkeakoulu sijoitettaisiin Turkuun. reissä on todettu uudistuksen tarpeellisuus ja
34430: Mietinnön jättämisen jälkeen on eduskunnas- Turun kaupunki on omalta osaltaan tarjonnut
34431: sa tehty sekä toivomus- että raha-asia-aloitteita yhteistyötä, joka hyvin sopii kaupungin sata-
34432: merenkulun korkeakoulun saamiseksi maaham- man, telakoiden ja varustamoiden jo luomiin
34433: me. Ne eivät ole johtaneet toivottuun tulok- merenkulkuperinteisiin.
34434: seen johtuen ehkä sijoituspaikkalruntaa koske- Edellä olevan perusteella ehdotan,
34435: vista erimielisyyksistä.
34436: Edellä mainittu toimikunnan ehdotus ja mo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
34437: net muut näkökohdat puhuvat Turun puolesta, 1979 tulo- ja menoarvioon 800 000
34438: jolla on jo entuudestaan riittävät intellektuaali- markan määrärahan Turun yliopistojen
34439: set ja aineelliset resurssit uuden korkeakoulu- ja korkeakoulujen kanssa yhteistyössä
34440: tasoisen opetuksen käynnistämiseksi. toimivan merenkulun korkeakoulun pe-
34441: Hankkeen kadutuminen vuodesta toiseen on rustamiseksi Turkuun.
34442: alan järjestöjen taholta todettu erittäin valitet-
34443: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
34444:
34445: Jacob Söderman
34446: 1978 rd. 909
34447:
34448: Finansmotion nr 861.
34449:
34450:
34451:
34452:
34453: Söderman: Om anvisande av anslag för planering av ett högsta-
34454: dium i den väståboländska skärgården.
34455:
34456:
34457: T i 11 R i k s d a g e n.
34458:
34459: I de nOI'diska ländema har man under den även tänka sig att en dylik förbättring av skol-
34460: senaste tiden inom pedagogiska och kommu- förhållandena för bamfamiljer även betydde att
34461: nala kretsar ändrat sin inställning tili stora en bortflyttning från skärgården icke mera
34462: högstadieskolor och deras överlägsenhet som skulle vara så aktuell.
34463: undervisningsforum. Speciellt i svagare regioner Rapporten v~sade vidare att högstadiet skulle
34464: har man förordat högstadier med mindre be- innebära - givetvis nya samhällsutgifter -
34465: folkningsunderlag för att ge eleveroa möjlig- men även besparingar i form av uteblivna
34466: heter tili en kortare skolresa och en trivsam- transportkostnader och inkvarteringskostnader.
34467: mare skolmiljö. Därtill skulle bamen i stÖllSta utsträckning kun-
34468: På Alam:l har man med gott resultat bildat na bo hemma, vilket bör ses som en väsentlig
34469: ett högstadium med ett elevunderlag på endast fördel. Då saken har en stor principiell bety-
34470: 40 elever. Det har visat sig att bristen av hög delse borde statsmyndighetema på allt sätt un-
34471: teknisk utrustning och flera ~peciallärare har derlätta grundandet av ett dylikt högstadie.
34472: uppvägts av mindre klasser, trivsammare skol- Med stöd av ovanstående föreslås,
34473: miljö, kortare resor och bättre kontakter med
34474: föräldrama. att Riksdagen i statsförslaget för år
34475: En rapport om skärgårdens högstadium för 1979 måtte upptaga ett anslag om
34476: Houtskär, Iniö, Korpo och Nagu har visat att 500 000 mark för planering av ett eget
34477: detta skulle ha ett elevunderlag på cirka 80 högstadium i den väståboländska skär-
34478: elever ända in tili medlet av 80-talet. Man kan gården.
34479: Helsingfors den 26 september 1978.
34480:
34481: Jacob Söderman
34482: 910 1978 vp.
34483:
34484: Raha-asia-aloite n:o 861. · Sub11/ennos.
34485:
34486:
34487:
34488:
34489: Söderman: Määrärahan osoittamisesta Länsi-Turunmaan saariston
34490: yläasteen koulun suunnitteluun.
34491:
34492:
34493: E d u s ku n n a 11 e.
34494:
34495: Pohjoismaissa on viime aikoina opetustoimen jen parannus merkitsisi Slta, ettei saaristosta
34496: alalla ja kunnallisissa piireissä muutettu asen- pois muuttaminen enää olisi niinkään ajankoh-
34497: netta suuriin yläasteen kouluihin nähden ja nii- taista.
34498: den ylivoimaisuuteen opetlispaikkana. Etenkin Selvitys osoitti edelleen, että yläaste mer-
34499: heikommilla alueilla on suositeltu vähemmän kitsisi - luonnollisesti uusia kuluja yhteis-
34500: oppilaita käsittävää yläa~stetta, jotta oppilaiden kunnalle - mutta myös säästöä kuljetuskus-
34501: koulumatka lyhenisi ja kouluympäristö tulisi tannusten ja majoituskustannusten jäädessä
34502: viihtyisämmäksi. pois. Tämän lisäksi lapset voisivat enimmäk-
34503: Ahvenanmaalla on hyvällä menestyksellä seen asua kotona, mitä on pidettävä olennai-
34504: muodostettu ainoastaan 40 oppilasta käsittävä sena etuna. Koska asialla on tärkeä periaatteel-
34505: yläaste. On osoittautunut, että parempi kuin linen merkitys, tulisi valtion viranomaisten kai-
34506: korkea tekninen varustetaso ja useammat eri- kin tavoin helpottaa tämän laatuisen yläasteen
34507: tyisopettajat on ollut luokkien pienempi koko, perustamista.
34508: viihtyisämpi kouluympäristö, lyhyemmät mat- Edellä olevan perusteella ehdotan,
34509: kat ja paremmat yhteydet vanhempiin.
34510: Selvitys saariston yläasteesta, joka käsittäisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
34511: Houtskarin, Iniön, Korppoon ja Nauvon, on 1979 tulo- ja menoarvioon 500 000
34512: osoittanut, että sillä olisi oppilasainesta aina markan määrärahan Länsi-Turunmaan
34513: 1980-luvun puoliväliin saakka. Voidaan myös saariston oman yläasteen koulun suun-
34514: ajatella, että tällainen lapsiperheiden kouluolo- nittelua varten.
34515: Helsingilssä 26 päivänä 'Syyskuuta 1978.
34516:
34517: Jacob Söderman
34518: 1978 rd. 911
34519:
34520: Finansmotion nr 862.
34521:
34522:
34523:
34524:
34525: Söderman m.fl.: Om anvisande. av förhöjt anslag för främjande
34526: av den finlands·svenska litteraturen.
34527:
34528:
34529: Till Riksdagen.
34530:
34531: Delegationen för den svenska litteraturens t.ex. bildningsorganisationer som Arbetarnas
34532: främjande har till uppgift att fördela de medel bildningsförbund och Folkets bildningsförbund
34533: som riksdagen beviljar för utgivning av inte alls är representerade.
34534: svensksprålcig skönlitteratur och vetenskaplig Denna sammansättning har också lett tili
34535: litteratur i Finland. att Delegationen i väl stor utsträckning stött
34536: De penningmedel som riksdagen hittills etablerad traditionell utgivningsverksamhet,
34537: ställt till förfogande för denna viktiga uppgift medan nyskapande och samhällskritiska arbeten
34538: har emellertid varit mycket begränsade och ofta lämnats obeaktade. Om man önskar att
34539: därför vore en förstärkning av Delegationens den finlandssvenska kulturen skall vara vital
34540: ekonomiska resurser synnerligen påkallad. och nyskapande är en sådan beviljningspolitik
34541: Samtidigt är en granskning av principerna inte att rekommendera.
34542: för Delegationens sammansättning påkallad. De Med hänvisning till det ovan anförda
34543: organisationer, som hittills haft rätt att utse föreslås,
34544: representanter tili Delegationen, representerar
34545: inte på ett rättvist sätt vare sig de parlamen- att Riksdagen i statsförslaget för år
34546: tariska styrkeförhållandena i riksdagen eller 1979 måtte upptaga ett anslag för den
34547: olika bildningssträvanden bland den svenska finlandssvenska litteraturens främjande
34548: befolkningen i Finland. Organisationer som på 300 000 mark> att utdelas enligt
34549: själva förfogar över betydande privata kultur- ovannämnda principer.
34550: anslag har en stor överrepresentation, medan
34551: Helsingfors den 26 september 1978.
34552:
34553: Jacob Söderman Bror Lillqvist
34554: 912 1978 vp.
34555:
34556: Raha-asia-aloite n:o 862. Suomennos.
34557:
34558:
34559:
34560:
34561: Söderman ym.: ·Korotetun määrärahan osoittamisesta suomen-
34562: ruotsalaisen kirjallisuuden edistämiseen.
34563:
34564:
34565: E d u s k u n n a 11 e.
34566:
34567: Ruotsalaisen kirjallisuuden edistämisrahaston yliedustus, kun taas sellaiset sivistysjärjestöt
34568: valtuuskunnan tehtävänä on jakaa eduskunnan kuten Työväen SivistyiSliitto ja Kansan Sivistys-
34569: myöntämät varat ruotsinkielisen kaunokirjalli- työn liitto eivät ole lainkaan edustettuina.
34570: suuden ja tieteellisen kirjallisuuden julkaisemis- Kokoonpanosta on myös ollut seurauksena,
34571: ta varten Suomessa. että valtuuskunta on liiallisessa määrin tuke-
34572: Eduskunnan tähän asti tähän tärkeään tehtä- nut vakiintunutta kustannustoimintaa samalla
34573: vään käytettäväksi asettamat varat ovat kuiten- kun uutta luovat ja yhteiskuntakriittiset teokset
34574: kin olleet hyvin rajoitetut ja tästä syystä olisi on usein jätetty huomiotta. Jos halutaan Suo-
34575: valtuuskunnan taloudellisten resurssien vahvis- men ruotsinkielisen kulttuurin olevan elinvoi-
34576: taminen peräti tarpeellista. mainen ja uutta luova, ei tällai:sta myöntämis-
34577: Samalla on valtuuskunnan kokoonpanon pe- politiikkaa voi suositella.
34578: rusteiden tarkastelu paikallaan. Järjestöt, joilla Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
34579: tähän mennessä on ollut oikeus valita valtuus-
34580: kunnan jäsenet, eivät oikeudenmukaisella ta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
34581: valla edusta eduskunnan parlamentaarisia voi- 1979 tulo- ja menoarvioon 300 000
34582: masuhteita tai erilaisia sivistyspyrkimyksiä Suo- markan määrärahan suomenruotsalaisen
34583: men ruotsinkielisen väestön parissa. Järjestöillä, kirjallisuuden edistämiseen jaettavaksi
34584: joilla itsellään on käytettävänään huomattavia edellä esitettyjen periaat!leiden mukai-
34585: yksityisiä kulttuurimäärärahoja, on huomattava sesti.
34586: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
34587:
34588: Jacob Söderman Bror Lillqvist
34589: 1978 rd. 913
34590:
34591: Finansinotion nr 863.
34592:
34593:
34594:
34595:
34596: Söderman m.fl.: Om anvisande av förhöjt anslag för tryggande
34597: av Abo svenska teaters verksamhet.
34598:
34599:
34600: T i 11 R i k s d a g e n.
34601:
34602: .Åbo svenska teaters ekonomiska situation har bära allvarliga svårigheter för teatern att alls
34603: ytterligare förvärrats detta år. Såval den stat- fullfölja sin konstnärliga uppgift i regionen.
34604: liga som den kommunala andelen i •teatems Den omfattande regionala verksamhet, som
34605: finansiering har minskat och detta har medfört Aho svenska teater utfört i Aboland, pll Aland
34606: allvarliga ekonomiska problem. Teatern har just och i Västra Nyland, har i de finlandssvenska
34607: nu ett underskott på ca 200 000 mark, vilket förhallandena varit banbrytande. Det har även
34608: i verlcligheten innebär allvavliga likviditets- betytt att människorna ute i regionerna haft
34609: probJem. möjlighet att tili ett skäligt pris, nära sitt hem,
34610: Under de senaste åren har Åbo svenska tea- kunna se teater. Denna verksamhet är nu
34611: ter kunnat tryg~ arbetet på en personai upp- starkt hotad.
34612: gående tili 26-27 personer. I år ställs teatern Med stöd av ovanstående föreslås,
34613: inför den situationen att man t.o.m. kan bli
34614: tvingad att överv·äga permittering ellet friställ- att Riksdagen i statsförslaget /ör år
34615: ning av en del av personalen, ifall en ljusning 1979 måtte upptaga ett anslag om
34616: i den e!konomiska situationen ej kan skönjas. 500 000 mark för att trygga Abo
34617: Detta är eme1lertid en utväg som skulle inne- svenska teaters verksamhet.
34618: Helsingfors den 26 september 1978.
34619:
34620: Jacob Söderman Christoffer Taxell
34621: Gunnar Häggblom Pertti Paasio
34622:
34623:
34624:
34625:
34626: 115 0878005881
34627: 914 1978 vp.
34628:
34629: Raha-asia-aloite n:o 863. Suomennos.
34630:
34631:
34632:
34633:
34634: Söderman ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Turun
34635: ruotsalaisen teatterin toiminnan turvaamiseksi.
34636:
34637:
34638: E d u s k u n n a 11 e.
34639:
34640: · Turun ruotsalaisen teatterin taloudellinen Turun ruotsalaisen teatterin suorittama laaja
34641: asema on yhä huonontunut tänä vuonna. Sekä alueellinen toiminta Turunmaalla, Ahvenan-
34642: valtion että kunnan osuus teatterin rahoituk- maalla ja Länsi-Uudellamaalla on suomenruot-
34643: sesta on pienentynyt ja tämä on aiheuttanut sinkielisissä oloissa ollut uraauurtava. Tämä on
34644: vakavia taloudellisia pulcia. Teatterin alijäämä myös merkinnyt sitä, että ihmisillä omilla
34645: on juuri nyt n. 200 000 markkaa, mikä käy- alueillaan on ollut mahdollisuus nähdä teatteria
34646: tännössä merkitsee vakavia maksuvaikeuksia. kohtuulliseen hintaan, lähellä kotiaan. Tämä
34647: . Viime vuosina Turun ruotsalainen teatteri toiminta on nyt vakavasti uhanalainen .
34648: on voinut taata työtä 26-27 henkilön suu- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
34649: ruiselle henkilökunnalle. Tänä vuonna teatteri
34650: on sen tilanteen edessä, että sen lienee pakko että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
34651: jopa harkita henkilökunnan osan 1omauttamista 1979 tulo- ja menoarvioon JOO 000
34652: täi iitisanomista, ellei taloudellisen tilanteen markan määrärahan Turun ruotsalaisen
34653: vaikenemista ole nähtävissä. Tämä ratkaisu teatterin toiminnan turvaamiseksi.
34654: merkitsisi kuitenkin teatterille vakavia vai-
34655: keuksia sen pyrkiessä täyttämään taiteellista
34656: tehtäväänsä alueella.
34657: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
34658:
34659: Jacob Söderman Christoffer Taxell
34660: Gunnar Häggblom Pertti Paasio
34661: 1978 rd. 915
34662:
34663: Finansmotion nr 864.
34664:
34665:
34666:
34667:
34668: Söderman m.ft: .Om anvisande av anslag för tryggande av upp-
34669: sökande och regional teaterverksamhet.
34670:
34671:
34672: Tili R i k s d a g e n.
34673:
34674: Ett av de centrala målen i statens konstpoli- - de direkta turnekostnaderna, som nämn-
34675: tik under de kommande åren bör vara förverk- des ovan, samt
34676: ligandet av jämlikhet i kulturutbudet tili alla - de problem som ur det ständiga turne~
34677: medborgare oberoende av sociala, geografiska randet uppstår för den konstnärliga personalen
34678: och andra skäl. (barntillsyn oa extra kostnader)
34679: Teatervevksamheten i vårt land har under Dessutom bör beaktas att turneverksamheten
34680: 1970-talet utökats med en helt ny arbetsform i hög grad utsträcks till avsides belägna kom-
34681: - föra teatern tili sin publik, finna nya pub- muner, med små resurser för kulturverksamhet
34682: likgrupper utanför de fasta teatrarna, öka tea- - de medellösaste skolorna, daghemmen, orga-
34683: terutbudet för tidigare åsidosatta åskådar- nisationerna och samfunden får alltså betala
34684: grupper. det högsta priset. ·
34685: Huvudsakligen har denna uppgift handhafts Under hela 1970-talet har olika kommitteer,
34686: av de ambulerande teatergrupperna, av vilkas teaterorganisationer och publikorganisationer,
34687: verksamhet under 1977 två tredjedelar förlades från Teaterkommitten 1972, statens dramatiska
34688: utanför den egna hemkommunen. Teatrarna kommission 1974, stödadressen för turnerande
34689: turnerar årligen i landets alla Iän, Aland inbe- teaterverksamhet hösten 1976 med närmare 3
34690: gripet. Hälften av deras verksamhet riktas tili miljoner underteckningar och därtili årligen
34691: barn och ungdom. olika propositioner i riksdagen föreslagit ett
34692: Denna pionjärverksamhet för att bredda särskilt moment för turnebidrag tili teatrarna.
34693: teaterutbudet har dessvärre inte tiliräckligt Det vore i detta läge ytterst angeläget att un-
34694: uppskattats av samhället, vars stöd tili de am- .dervisningsministeriet grundligt undersöker de
34695: bulerande teatrarna utgör endast en tredjedel specialproblem som uppkommer vid turnerande
34696: av deras utgifter medan de fasta institutions- teaterverksamhet samt omedelbart skrider tili
34697: teatrarna har ett stöd motsvarande tre fjärde- åtgärder för att på vederbörligt sätt stödja
34698: delar. Turneverksamheten medför extra ut- denna verksamhet, som på ett konkret sätt
34699: gifter som rör både teatern och turnepubliken. fyller uppgiften att främja jämlikheten i kultur,
34700: På det gängse föreställningspriset kommer kost- utbudet i vårt land. Ett synligt bevis för denba
34701: nader för transport, logi och uppehälle, vilket vilja vore att redan i 1979 års budget ge ett
34702: gör att längre bort belägna teaterbeställare får anslag för stödjande av turneverksamhet.
34703: betala mest - helt oproportionerligt när man Med stöd av ovanstående föreslås,
34704: ser tili tiligången på teater och annan kultur.
34705: Problemen vid teatrarnas turnevetksamhet visar att Riksdagen i statsförslaget för år
34706: sig huvudsakligen som följande: 1979 måtte upptaga ett anslag olit
34707: - brist på adekvat och mångsidig teater- 2 000 000 mark för tryggandet av upp-
34708: teknisk utrustning sökande och regional teaterverksamhet
34709: - brist. på ändamålsenliga fortskaffnings- genom beviljande av turnebidrag.
34710: medel, turnebilar
34711: Helsingfors den 26 september 1978.
34712:
34713: Jacob Söderman Christoffer Taxell
34714: Bror Liliqvist Gunnar Häggblom
34715: 916 1978 vp.
34716:
34717: Raha-asia-aloite n:o 864. Suomennos.
34718:
34719:
34720:
34721:
34722: Söderman ym.: Määrärahan osoittamisesta kiertävän ja alueellisen
34723: teatteritoiminnan tukemiseen.
34724:
34725:
34726: E d u s kun n a 11 e.
34727:
34728: Valtion taidepolitiikan eräänä lähivuosien ta- - tarkoituksenmukaisten liikennevälineiden,
34729: voitteena tulee olla tasa-arvoisuuden toteutta- kiertueautojen puute
34730: minen kulttuurin tarjonnassa kaikille kansalai- - yllämainitut suorat kiertuekustannukset,
34731: sille riippumatta sosiaalisista, maantieteellisistä sekä
34732: tai muista syistä. - pulmat, joita jatkuva kiertäminen aiheut-
34733: Maamme teatteritoimintaan on 1970-luvulla taa taiteelliselle henkilökunnalle (lastenhoito-
34734: tullut lisäksi aivan uusi työmuoto - teatterin ym. ylimääräiset kulut).
34735: vieminen sen yleisön luokse, uusien yleisöryh- Tämän lisäksi on otettava huomioon, että
34736: mien löytäminen kiinteiden teattereiden ulko- kiertuetoiminta ulottuu suureksi osaksi syrjäi-
34737: puolelta, teatterin tarjonnan lisääminen aiem- siin kuntiin, joilla on vähäiset varat kulttuuri-
34738: min syrjityille katsojaryhmille. toimintaa varten - varattomimmat koulut, päi-
34739: Tätä tehtävää ovat pääasiassa hoitaneet kier- väkodit, järjestöt ja yhteisöt saavat siis maksaa
34740: tävät teatteriryhmät, joiden toiminnasta vuonna korkeimman hinnan.
34741: 1977 kaksi kolmasosaa tapahtui oman kotikun- Koko 1970-luvun aikana ovat eri komiteat,
34742: nan ulkopuolella. Teatterit kiertävät vuosittain teatterijärjestöt ja yleisöjärjestöt, Teatterikomi-
34743: maamme kaikissa lääneissä, Ahvenanmaa mu- tea 1972, valtion teatteritaiteen toimikunta
34744: kaanluettuna. Puolet niiden toiminnasta on 1974, kiertävän teatteritoiminnan tukiadressin
34745: kohdistettu lapsille ja nuorisolle. lähes 3 miljoonaa allekirjoittajaa syksyllä 1976
34746: Tätä teatterin tarjonnan laajentamisen pio- ja tämän lisäksi vuosittain eri eduskunta-aloit-
34747: neeritoimintaa yhteiskunta ei valitettavasti ole teiden allekirjoittajat ehdottaneet erityistä mo-
34748: riitävästi arvostanut, vaikka sen kiertäville teat- menttia teattereiden kiertueavustusta varten.
34749: tereille antama tuki on ainoastaan kolmannes Tässä tilanteessa olisi mitä tärkeintä, että ope-
34750: niiden kuluista, kun taas kiinteiden laitosteat- tusministeriö tutkisi perusteellisesti kiertävän
34751: tereiden saama tuki on vastaavasti kolme nel- teatteritoiminnan aiheuttamia erityispulmia se-
34752: jäsosaa. Kiertuetoiminnasta aiheutuu ylimääräi- kä ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin tukeak-
34753: siä kuluja, jotka johtuvat sekä teatterista että seen asianmukaisesti tätä toimintaa, joka
34754: kiertueyleisöstä. Varsinaisten näytäutökustan- konkreettisella tavalla suorittaa tasa-arvoisuutta
34755: nusten lisäksi tulevat kuljetuskustannukset, kulttuurin tarjonnassa edistävää tehtävää maas-
34756: asunto- ja ylläpitokustannukset, mistä johtuu, samme.
34757: että kauimpana asuvat teatterin tilaajat saavat Edellä olevan perusteella ehdotamme,
34758: maksaa eniten - täysin kohtuutonta teatterin
34759: ja muun kulttuurin tarjonnan huomioonottaen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
34760: Teattereiden kiertuetoiminnan pulmat ovat 1979 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
34761: pääasiassa seuraavat: markan määrärahan kiertävän ja alueel-
34762: - riittävien ja monipuolisten teatteriteknis- lisen teatteritoiminnan turvaamiseksi
34763: ten varusteiden puute kiertueavustuksia myöntämällä.
34764: Helsingissä syyskuun 26 päivänä 1978.
34765:
34766: Jacob Söderman Christoffer Taxell
34767: Bror Lillqvist Gunnar Häggblom
34768: 1978 rd. 917
34769:
34770: Finansmotion nr 865.
34771:
34772:
34773:
34774:
34775: Söderman: Om anvisande av anslag för planering och byggande
34776: av gång- och cykelbanor på avsnittet Kirjala bro-Ersby.
34777:
34778:
34779: T i 11 R i k s d a g e n.
34780:
34781: Trafiktätheten på Skärgårdsvägen Houtskär ligen tunga och stundvis täta trafiken - an-
34782: -Korpo-Nagu-Pargas-riksväg 1 har ökat vända sig av thuvudvägen.
34783: betydligt under de senaste åren. Trafiksäkenhe- Därför vore det av synnerlig vikt att man
34784: ten för den lätta trafiiken har tyvärr icke i sna:bbt byggde speciella banor för den lätta
34785: samma utsträckning ihågkommits. Samtidigt trafiken på detta avsnitt och gärna fottsatte
34786: har man dock. alldeles riktigt betonat vikten av med bygget ända ned till centrum.
34787: att folk i motioneringssyfte promenerar och Med stöd av ovanstående föreslås,
34788: cyklar.
34789: På vägen mellan Kirjala bro-Ersby har det att Riksdagen i statsförslaget för
34790: visat sig att trafiksäkerheten för den lätta tra- år 1979 måtte intaga ett anslag om
34791: Hken är verkligt alarmerande. Särskilt perso- 750 000 mark för planerandet och
34792: nalen och deras barn samt patienter och deras byggandet av gång- och cykelbanor på
34793: besökare från Kårkulla centralanstalt anlitar sig avsnittet Kirjata bro-Ersby av den
34794: härvid av vägen. Dessutom ligger en skola i s.k. Skärgårdsvägen i Pargas stad.
34795: närheten och barnen måste - trots den synner-
34796: Helsingfors den 26 septembet 1978.
34797:
34798: Jacob Söderman
34799: 918 1978 vp.
34800:
34801: Raha-asia-aloite n:o 865. Suomennos.
34802:
34803:
34804:
34805:
34806: Söderman: Määrärahan osoittamisesta jalankulku- ja polkupyörä-
34807: kaistojen suunnitteluun ja rakentamiseen tieosuudella Kirja-
34808: lan silta-Ersby.
34809:
34810:
34811: E d u s k u n n a 11 e.
34812:
34813: Saaristotien Houtskari-Ko11ppoo-Nauvo- aJolttain tiheästä liikenteestä huolimatta -
34814: Parainen-va1tatie 1 liikennetiheys on lisäänty- käyttää päätietä.
34815: nyt huomattavasti viime vuosina. Kevyen lii- Tästä syystä olisi erityisen tärkeätä rakentaa
34816: kenteen liikenneturvaa ei valitettavasti ole muis- pikaisesti tälle osuudelle erityiset kevyen liiken-
34817: tettu vastaavassa määrin. Samanaikaisesti on teen kaistat ja mieluimmin jatkaa rakennustyötä
34818: kuitenkin aivan oikein korostettu sen seikan aina keskustaan saakka.
34819: tärkeyttä, että ihmiset liikuntamielessä kävele- Edellä olevan perusteella ehdotan,
34820: vät ja ajavat polkupyörällä.
34821: On osoittautunut, että kevyen liikenteen tur- että Eduskunta ottaisi valtiott vuoden
34822: vallisuus Kirjalan sillan ja Ersbyn välisellä tiellä 1979 tulo- ja menoarvioon 750 000
34823: on tosiaan hälyttävä. Erityisesti Kårkullan kes- markan määrärahan jalankulku- ja pol-
34824: kuslaitoksen henkilökunta lapsineen sekä poti- kupyöräkaistojen suunnitteluun ja raken-
34825: laat ja heitä tapaamassa käyvät henkilöt käyttä- tamiseen tieosuudella Kirjalan silta-
34826: vät tien tätä osaa. Tämän lisäksi lähistöllä on Ersby ns. Saaristotiellä Paraisten kau-
34827: koulu ja lasten täytyy - melko raskaasta ja pungissa.
34828: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
34829:
34830: Jacob Söderman
34831: 1978 rd. 919
34832:
34833: Finansmotion nr 866.
34834:
34835:
34836:
34837:
34838: Söderman: Om anvisande av anslag för byggande av färjfästen
34839: för färjtrafiken mellan Kasnäs och Rosala.
34840:
34841:
34842: T i 11 R i k s d a g e n.
34843:
34844: För något år sedan övertogs vägen mellan En sådan reform skulle innebära att den gamla
34845: Rosala by och Hitis kyrkoby att underhållas av skärgårdsbefolkningen på Hitis-landet skulle
34846: staten. För vägförhållandena på Hitis-ön var komma i samma ställning som skärgårdsbe-
34847: detta en stor förbättring. Likaså har det nya folkningen i motsvarande förhållanden och av
34848: förbindelsefartyget Rosala samt det faktum att motsvarande storlek i den övriga skärgården.
34849: skärgårdsbor kan åka avgiftsfritt betytt en för- Med stöd av ovanstående föreslås,
34850: bättring i kommunikationsförhållandena.
34851: En ytterligare förbättring kunde ske så att att Riksdagen i stats/örslaget /ör år
34852: man satte in en färja att gå mellan Kasnäs 1979 måtte upptaga ett anslag om
34853: och Rosala exempelvis så att den skulle starta 800 000 mark för planering och byggan-
34854: med daglig trafik. Brobyggena och en moderni- de av färifästen för färitrafiken mellan
34855: sering av färjparken i det övriga riket gör Kasnäs och Rosala i Dragsfiärd kom-
34856: att dylik färjkapacitet säkert finns tillgänglig. mun.
34857: Helsingfors den 26 september 1978.
34858:
34859: Jacob Söderman
34860: 920 1978 vp.
34861:
34862: Raha-asia-aloite n:o 866. Suomennos.
34863:
34864:
34865:
34866:
34867: Söderman: Määrärahan osoittamisesta lauttalaitureiden rakenta-
34868: miseksi Kasnäsin ja Rosalan välistä lauttaliikennettä varten.
34869:
34870:
34871: E d u s k u n n a II e.
34872:
34873: Muutamia vuosia sitten otettiin Rosalan ky- ten pääsaaren vanha kalastajaväestö tulisi sa-
34874: län ja Riittisten kirkonkylän välinen tie valtion maan asemaan kuin vastaavanlaisissa olosuhteis-
34875: hoitoon. Tämä oli Riittisten saaren tieolosuh- sa oleva vastaavan suuruinen saaristoväestö
34876: teiden kannalta suuri parannus. Samoin ovat muualla saaristossa.
34877: uusi yhteysalus Rosala sekä se seikka, että Edellä olevan perusteella ehdotan,
34878: saaristolaiset saavat matkustaa maksutta, mer-
34879: kinneet liikenneolosuhteiden parantumista. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
34880: Lisäparannus voitaisiin saada aikaan siten, 1979 tulo- ja menoarvioon 800 000
34881: että Kasnäsin ja RosaJan välille asetettaisiin markan määrärahan lauttalaitureiden
34882: lautta esimerkiksi siten, että se alkaisi kulkea suunnittelemiseksi ja rakentamiseksi
34883: päivittäin. Kun muualla maassa rakennetaan Dragsfjärdin kunnan Kasnäsin ja Rosa-
34884: siltoja ja uudenaikaistetaan lauttakalustoa, niin lan välillä tapahtuvaa lauttaliikennettä
34885: tällaista lauttakalustoa varmaan on saatavissa. varten.
34886: Tällainen uudistus merkitsisi sitä, että Riittis-
34887: Relsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
34888:
34889: Jacob Söderman
34890: 1978 vp. 921
34891:
34892: Raha-asia-aloite n:o 867.
34893:
34894:
34895:
34896:
34897: Söderman ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun tavara-aseman
34898: toisen vaiheen rakentamiseen.
34899:
34900:
34901: Ed u s kun n a 11 e.
34902:
34903: Turun tavara-aseman eli tavaraterminaalin Lisäksi terminaalin laiturit ovat aivan liian
34904: sosiaalitilat ovat uudistuksen alaisina ja työ val- kapeat, mikä merkitsee että työskentely on
34905: mistuu tänä syksynä. Tämä merkitsee sitä, että hankalaa ja ajoittain vaarallista. Terminaalin
34906: henkilökunnan olosuhteissa tapahtuu tältä osin katto on paikoitellen huonossa kunnossa, mikä
34907: huomattava parannus. Samalla se merkitsee on aiheuttanut tavaroille vesivaurioita ja yli-
34908: tämän tavaraterminaalin ensimmäisen saneeraa- määräisiä kustannuksia VR:lle.
34909: misvaiheen päättymistä. Rakennustyömiesten heikko työtilanne Turun
34910: Turun tavaraterminaalin saneeraamisen toi- seudulla puoltaa myös osaltaan tämän raken-
34911: nen vaihe koskee nykyisten työskentelytilojen nustyömaan jatkamista.
34912: ja varastoimistilojen uudistamista ja uudenai- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
34913: kaistamista. Vanhat tilat on rakennettu vuosina
34914: 1937~38, jolloin sekä tavaran määrä oli että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
34915: huomattavasti pienempi että sen käsittely aivan 1979 tulo- ja menoarvioon 500 000
34916: toisenlaista. Nykyään tavaran käsittely tapahtuu markkaa Turun tavaraterminaalin sanee-
34917: lähes yksinomaan trukeilla, joiden liikkuminen raamisen toisen vaiheen suunnitteluun
34918: ja aiheuttama ilman saastuminen on huomatta- ja rakentamiseen.
34919: va työsuojelupulma vanhoissa tiloissa.
34920: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
34921:
34922: Jacob Söderman Ensio Laine
34923:
34924:
34925:
34926:
34927: 116 0878005881
34928: 922 1978 vp.
34929:
34930: Raha-asia aloite n:o 868.
34931:
34932:
34933:
34934:
34935: Söderman ym.: Määrärahan osoittamisesta rautatien perusparan-
34936: tamiseen välillä Turku--:Salo.
34937:
34938:
34939: E d u s k u n n a 11 e.
34940:
34941: Turun ja Salon välisen rautatien perusparan- Lisäksi ratatyömaa työllisti noin 20-40
34942: nustyöt aloitettiin muutamia vuosia sitten ja miestä keskimäärin vuosittain ja suurimmat
34943: niitä jatkettiin lähes kolme vuotta. Tänä vuon- leikkaukset olisivat työllistäneet lisää väkeä ja
34944: na työt ovat yllättäen olleet keskeytyksissä eikä seudun urakoitsijoita. Pidämme erittäin tärkeä-
34945: ensi vuoden tulo- ja menoarvioehdotuksessa nä, että tarkoitukseen varataan määräraha enai
34946: ole varattu varoja tähän tarkoitukseen. vuoden tulo- ja menoarvioon.
34947: Turun seudulla tämä ratahanke on hyvin Edellä olevan perusteella ehdotamme,
34948: tärkeä, mikäli ollenkaan VR:llä enää on tar-
34949: koitus ylläpitää rautatieliikennettä näillä seu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
34950: duilla. Sen keskeyttäminen on käsittämätöntä 1979 tulo- ja menoarvioon 2 miljoonan
34951: kun otetaan huomioon, ettei Turun seudulle markan määrärahan Turun ja Salon
34952: ole osoitettu muitakaan olennaisia määrärahoja välisen rautatien perusparannustyöhön.
34953: rautatien kehittämiseen siitä huolimatta, että
34954: hyvin tärkeä länteen suuntautuva turistiliikenne
34955: kulkee tätä reittiä.
34956: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
34957:
34958: Jacob Söderman Ensio Laine Pertti Paasio
34959: 1978 vp. 923
34960:
34961: Raha-asia-aloite n:o 869.
34962:
34963:
34964:
34965:
34966: Söderman: Määrärahan osoittamisesta valtion työsuojelupalkintoa
34967: varten.
34968:
34969:
34970: E d u s k u n n a 11 e.
34971:
34972: Huolimatta siitä, että työsuojeluinvestoin- asennoitumista. Koulutustoiminnan ohella voi-
34973: tien kansantaloudellinen ja yritystaloudellinen daan tähän suuntaan pyrkiä vaikuttamaan sel-
34974: merkittävyys on yleisesti tiedossa, on työsuo- laisilla valtiovallan toimenpiteillä, jotka olisivat
34975: jelun edistämispyrkimys joutumassa lisääntyvän omiaan lisäämään työsuojelun osakseen saamaa
34976: vastustuksen kohteeksi. Taloudellisen laman ai- myönteistä julkisuutta. Tällaista julkisuutta voi-
34977: kana on monia työsuojelu-uudistuksia siirretty taisiin hankkia valtion työsuojelupalkinnolla,
34978: ja luokiteltu toissijaisiksi. Vaikka tällaiset rat- joka vuosittain jaettaisiin työsuojelussa ansioi-
34979: kaisut monessa tapauksessa ovatkin olleet pakon tuneelle yritykselle tai yhteisölle sosiaali- ja
34980: sanelemia, on kielteistä kehitystä aivan ilmei- terveysministeriön harkinnan mukaan.
34981: sesti lisännyt työsuojelun merkitystä väheksyvä Yllä olevaan viitaten ehdotan,
34982: asenne, joka viime aikoina elinkeinoelämän pii-
34983: rissä julkisuudesssa on saanut lähes vakiintu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
34984: neen sijan. 1979 tulo- ja menoarvioon 300 000
34985: Yhteiskunnan tasa-arvoisen ja tasapainoisen markkaa jaettavaksi valtion työsuojelu-
34986: kehittämisen kannalta työsuojelun merkityksen palkintona työsuojelussa ansioituneelle
34987: aliarvioiminen on kohtalokasta. Tässä tilantees- yritykselle tai yhteisölle sosiaali- ja ter-
34988: sa olisi kaikin käytettävissä olevin keinoin veysministeriön harkinnan mukaan.
34989: pyrittävä elvyttämään työsuojeluystävällistä
34990: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
34991:
34992: Jacob Söderman
34993: 924 1978 vp.
34994:
34995: Raha-asia-aloite n:o 870.
34996:
34997:
34998:
34999:
35000: Söderman ym.: Määrärahan osoittamisesta Loimaan seudun pää-
35001: terveysaseman rakentamiseen.
35002:
35003:
35004: E d u s k u n n a 11 e.
35005:
35006: Loimaan seudun v. 197 4 perustettuun kan- Loimaan seudun kansanterveystyön kuntab-
35007: santerveystyön kuntainliittoon kuuluvat Loi- liiton rakennushankkeen aiempien suunnitel-
35008: maan kaupunki sekä Alastaron, Loimaan, Mel- mien mukainen käynnistäminen syksyllä 1979
35009: lilän ja Oripään kunnat. Näiden kuntien alueel- olisi erittäin tärkeää myös Loimaan seudun
35010: la ei ollut paikallissairaalaa, joka kuntainliittoa rakennusalan työllisyyden kannalta. Tällä het~
35011: perustettaessa olisi voitu siirtää terveyskeskuk- kellä ainoa valtion rahoittama rakennusalan
35012: sen vuodeosastoksi. Loimaan seudun kansan- työkohde Loimaan seudulla on valtion vilja-
35013: terveystyön kuntainliitto onkin alusta alkaen varaston jo valmistumassa oleva uudisrakennus.
35014: pitänyt tehtävänsä hoitamisen kannalta välttä- Kun myöskään hallituksen esitys vuoden 1979
35015: mättömänä pääterveysaseman rakentamista Loi- tulo- ja menoarvioksi ei sisällä rakennusinves-
35016: maan kaupunkiin. Suunniteltuun pääterveysase- tointeja Loimaan seudulle, on työllisyyden hoi-
35017: marakennukseen on tarkoitus sijoittaa 40- to alueella muodostumassa tulevina talvikausina
35018: paikkainen vuodeosasto sekä kaikki Loimaan entistä vaikeammaksi.
35019: kaupungissa olevat terveyskeskuspalvelut, jotka Edellä olevan perusteella ehdotamme,
35020: nykyisin sijaitsevat kuudessa eri pisteessä. Ter-
35021: veyskeskusasema rakennettaisiin Loimaan alue- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
35022: sairaalan välittömään läheisyyteen, mikä mah- 1979 tulo- ja menoarvioon 2 miljoonan
35023: dollistaa kiinteän yhteistoiminnan sairaalan markan määrärahan Loimaan· seudun
35024: kanssa. Hankkeen kustannusarvio on 12,5 milj. kansanterveystyön kuntainliiton pääter-
35025: mk, josta valtion osuus suunnilleen puolet, ja veysaseman rakennustöiden aloittamista
35026: terveyskeskusten rakentamisen viisivuotissuun- varten.
35027: nitelmissa sen toteuttaminen on ollut sijoitet-
35028: tuna vuosiin 1979-81.
35029: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
35030:
35031: Jacob Söderman Sauli Hautala
35032: Ensio Laine Pertti Paasio
35033: 1978 vp. 925
35034:
35035: Raha-asia-aloite n:o 871.
35036:
35037:
35038:
35039:
35040: Tanuninen ym.: Määrärahan osoittamisesta pienteollisuuslainoi-
35041: hin.
35042:
35043:
35044: E d u s k u n n a 11 e.
35045:
35046: Viime vuosina eduskunta on tulo- ja meno- rahaston kautta. Pitkäaikaisen käytännön koke-
35047: arvion käsittelyn yhteydessä useaan otteeseen muksen perusteella voidaan todeta, että tehok-
35048: lausunut hallitukselle kehoituksen palauttaa tu- kaammin pienteollisuuden lainansaantia ja ke-
35049: lo- ja menoarvioon momentti ja määräraha hitystä voidaan turvata ottamalla tätä tarkoi-
35050: pienteollisuuden lainoja varten. Tähän kantaan tusta varten tulo- ja menoarvioon riittävä mää-
35051: ovat yhtyneet mm. kauppa- ja teollisuusminis- räraha, josta kauppa- ja teollisuusministeriön
35052: teriön asiantuntijat, kehitysalueiden neuvottelu- ja sen piiriorganisaation asiantuntemusta käyt-
35053: kunta ja Pienteollisuuden keskusliitto. täen myönnetään lainoja kehitys- ja toiminta-
35054: Eduskunnan toistuvien kannanottojen kehoit- kykyiselle pienteollisuudelle.
35055: tamana hallitus vihdoinkin otti vuoden 1974 Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
35056: toiseen lisätalousarvioon 15 miljoonan markan nioittaen,
35057: määrärahan käytettäväksi lainoina pienteolli-
35058: suudelle. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
35059: Vuoden 1979 tulo- ja menoarvioesityksestä 1979 tulo- ja menoarvioon luvun 32.50
35060: kuitenkin puuttuu pienteollisuuslainamomentti uudelle momentille 40 milj. markan
35061: ja määräraha. Sen sijaan hallitus aikoo hoitaa määrärahan käytettäväksi lainoina pien-
35062: pienteollisuuden lainoitusta valtion investointi- teollisuudelle.
35063: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
35064:
35065: Kauko Tamminen V. J. Rytkönen
35066: 926 1978 rd.
35067:
35068: Finansmotion nr 872.
35069:
35070:
35071:
35072:
35073: Taxell m. fl.: Om anvisande av anslag för inrättande av en pro-
35074: fessur i informationsbehandling vid Åbo Akademi.
35075:
35076:
35077: Ti 11 R i k sd a g e n.
35078:
35079: För undervisningen inom den viktiga och allvarlig lucka. Det kan för jämförelsens skull
35080: växande ADB-sektorn har Åbo Akademi endast nämnas att undervisning och examination på
35081: en överassistent och en assistent. Undervisning alla nivåer ges inom alla de finskspråkiga
35082: på laudatursnivå som skulle ge de studerande universiteten.
35083: möjlighet att avlägga examen med informa- Med hänvisning till ovanstående föreslås,
35084: tionsbehandling som huvudämne saknas däri-
35085: genom. lnte heller inom övriga svenskspråkiga att Riksdagen i statsförslaget för år
35086: högskolor eller bland de svenskspråkiga tjäns- 1979 måtte upptaga ett anslag om
35087: terna vid Helsingfors universitet finns någon 50 000 mark på momentet 29.15.50 för
35088: professur i informationsbehandling. Inträttan- inrättande av en professur i informa-
35089: det av en professur i informationsbehandling tionsbehandling vid Abo Akademi.
35090: vid Åbo Akademi skulle därigenom fylla en
35091: Helsingfors den 26 september 1978.
35092:
35093: Christoffer Taxell Pär Stenbäck
35094: 1978 vp. 927
35095:
35096: Raha-asia-aloite n:o 872. Suomennos.
35097:
35098:
35099:
35100:
35101: Taxell ym.: Määrärahan osoittamisesta tietojenkäsittelyopin pro-
35102: fessorin viran perustamiseksi Aho Akademihin.
35103:
35104:
35105: Ed u s kun n a 11 e.
35106:
35107: Tärkeän ja kasvavan ATK-sektorin opetusta vuoksi voi mam1ta, että opetusta ja tenttien
35108: varten Aho Akademilla on vain yksi yliassis- vastaanottamista kaikilla tasoilla on kaikissa
35109: tentti ja yksi assistentti. Siten puuttuu laudatur- suomenkielisissä yliopistoissa.
35110: tason opetus, joka antaisi opiskelijoille mah- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
35111: dollisuuden suorittaa tutkintoja pääaineenaan
35112: tietojenkäsittely. Myöskään muissa ruotsinkieli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
35113: sissä korkeakouluissa ja Helsingin yliopiston 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
35114: ruotsinkielisten virkojen joukossa ei ole tieto- 29.15.50 50 000 markan määrärahan
35115: jenkäsittelyopin professuuria. Tietojenkäsittely- tietojenkäsittelyopin professorin viran
35116: opin professuurin perustaminen Aho Akademi- perustamiseksi Aho Akademihin.
35117: hin täyttäisi siten vakavan aukon. Vertailun
35118: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
35119:
35120: Christoffer Taxell Pär Stenbäck
35121: 928 1978 rd.
35122:
35123: Finansmotion nr 873.
35124:
35125:
35126:
35127:
35128: Taxell m. fl.: Om anvisande av anslag för inrättande av vissa
35129: professurer vid teaterhögskolan.
35130:
35131:
35132: T i 11 R i k s d a g e n.
35133:
35134: Regeringen föreslår grundande av teaterhög- inom teatersektorn och göra utbildningen inom
35135: skolan sålunda, att de båda teaterskolornas, området mera mångsidig, vilket ses som en nöd-
35136: Suomen Teatterikoulu och Svenska Teater- vändighet.
35137: skolan, verksamhet från och med den 1. 8. En utbildning på högskolenivå förutsätter
35138: 79 fortsätter i form av statlig teaterhögskola. professurer, vars innehavare är ansvariga för
35139: I enlighet med lagförslaget samt med nämnda utvecklingen av sitt utbildningsområde. Inom
35140: inrättningar och finska staten uppgjort för- teaterhögskolan bör från och med den 1. 8.
35141: avtal har regeringen i budgetförslaget upptagit 79 inrättas följande professorstjänster i löne-
35142: ett anslag för teaterhögskolan för tiden klass S 16: 1 professor ( finskspråkig) i teater-
35143: 1. 8.-31. 12. 1979. Anslagets storlek är mk arbete, 1 professor ( svenskspråkig} i teater-
35144: 2 088 100,-. Ifrågavarande anslag är uträknat arbete samt en professor i dramaturgiarbete.
35145: sålunda att inga nya tjänster utom den per- Detta skulle förutsätta ett anslag om mk
35146: sonai som överflyttas från STK och SvTs 105 000,- för avlöning av professorerna.
35147: grundas inom teaterhögskolan och inga resurser Hänvisande tili ovanstående föreslås vörd-
35148: avseende nya skolningsuppgifter har inberäk- samt,
35149: nats. att Riksdagen i statsförslaget för år
35150: Som motivering för grundande av teater- 1979 måtte upptaga ett anslag om
35151: högskolan har framförts att utbildningen sker 105 000 mark för en svenskspråkig och
35152: på högskolenivå ( även offidellt) samt att skapa två finskspråkiga professurer vid teater-
35153: förutsättningar för utvecklande av utbildningen högskolan.
35154: Helsingfors den 26 september 1978.
35155:
35156: Christoffer Taxell Pär Stenbäck
35157: 1978 vp. 929
35158:
35159: Raha-asia-aloite n:o 87.3. Suomennos.
35160:
35161:
35162:
35163:
35164: Taxell ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden professorin vir-
35165: kojen perustamiseksi teatterikorkeakouluun.
35166:
35167:
35168: Ed u s kun n a 11 e.
35169:
35170: Hallitus esittää teatterikorkeakoulun perusta- tuksen kehittämiseksi ja tehdään tällä alalla an-
35171: mista siten, että nykyisten teatterikoulujen, nettava koulutus monipuolisemmaksi, mikä
35172: Suomen Teatterikoulun ja Svenska Teaterskolan nähdään välttämättömäksi.
35173: -nimisen oppilaitoksen toiminta 1. 8. 1979 lu- Korkeakoulutasolla tapahtuva koulutus edel-
35174: kien jatkuu valtion teatterikorkeakoulun muo- lyttää professorin virkoja, joiden haltijat ovat
35175: dossa. Lakiesityksen sekä mainittujen laitosten vastuussa koulutusalansa kehittämisestä. Teat-
35176: ja Suomen valtion välillä tehdyn esisopimuksen terikorkeakouluun on perustettava 1. 8. 1979
35177: mukaisesti hallitus on ottanut budjettiesityk- lukien seuraavat palkkausluokkaan S 16 kuulu-
35178: seen teatterikorkeakoulua varten tarkoitetun vat professorin virat: 1 teatterityön professori
35179: määrärahan ajaksi 1. 8.-31. 12. 1979. Määrä- (suomenkielinen), 1 teatterityön professori
35180: rahan suuruus on 2 088 100 markkaa. Kysy- (ruotsinkielinen) sekä 1 dramaturgiatyön pro-
35181: myksessä oleva määräraha on laskettu siten, fessori. Tämä edellyttäisi 105 000 markan mää-
35182: että teatterikorkeakouluun ei perusteta lainkaan rärahaa professoreiden palkkaamiseen.
35183: uusia toimia lukuun ottamatta sitä henkilökun- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
35184: taa, joka siirretään STK:sta ja SvT:sta, ja että taen,
35185: mitään uusia koulutustehtäviin tarkoitettuja re- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
35186: sursseja ei ole huomioitu laskelmissa. 1979 tulo- ja menoarvioon 105 000
35187: Perusteluna teatterikorkeakoulun perustami- markan määrärahan yhden ruotsinkieli-
35188: selle on esitetty, että koulutus tapahtuu korkea- sen ja kahden suomenkielisen professo-
35189: koulutasolla (myös virallisesti) sekä luodaan rin viran perustamiseksi teatterikorkea-
35190: edellytykset teatterisektorilla tapahtuvan koulu- kouluun.
35191: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
35192:
35193: ·Christoffer Taxell Pär Stenbäck
35194:
35195:
35196:
35197:
35198: 117 0878005881
35199: 930 19.78 rd.-
35200:
35201: Finansn;tQtion nr 874.
35202:
35203:
35204:
35205:
35206: Taxell m. fl.: Om anvisande av anslag för subventionering av
35207: studerandenas. bespisning.
35208:
35209:
35210: Till Riksdagen.
35211:
35212: De senaste åren. har det framstått som klart, ningsområde har kunnat garantera de studeran-
35213: att det lånebaserade studiestödssystemet inte de skäliga levnadsförhållanden. Enligt en ar-
35214: på ett ändamålsenligt sätt kan garantera den betsgrupp, som tilisattes hösten 1977 av då-
35215: studerande ungdomen i vårt land skäliga lev- varande undervisningsministern Kristian Gest-
35216: nadsvillkor under studietiden samt att samma rin med uppdrag att utreda och lägga fram
35217: system medför betydande ekonomiska svårig- förslag rörande de studerandes bespisning, vore
35218: heter för de utdimitterade. De privata bankerna det ändamålsenligt att utvidga det s.k. studie-
35219: har inte mäktat finansiera det ökade lånebe- stödet tili att omfatta även subventionering
35220: hovet samtidigt som de studerandes skuldbörda av de studerandes bespisning. Arbetsgruppen
35221: har vuxit på ett oroväckande sätt. De stu- har utgått från att kostnaderna för en fullgod
35222: derande, som utdimitterades under år 1976 lunch enligt dagens kostnadsnivå uppgår tili
35223: hade en skuldbörda på i medeltal 20 000 mk. ca 6,50 mk. Arbetsgruppen föreslår, att statens
35224: Då läget på arbetsmarknaden för den akade- stöd skulle vara 2 mk per måltid. Den stu-
35225: miska arbetskraften samtidigt utvecklas i allt derande skulle då i medeltal per år göra en
35226: svårare riktning, är situationen ohållbar. inbesparing på 320-360 mk beroende på
35227: Genom den ändring av lagen om studiestöd, läsårets längd. Statens utgifter för detta skulle
35228: som trädde i kraft från hösten 1977 och genom stiga till 10-12 milj. mk årligen. Om systemet
35229: viiken infördes ett system för beviljande av skulle införas från hösten 1979 skulle kostna-
35230: bostadsstöd för de studerande, förbättrades den således bli ca 6 milj. mk.
35231: studiestödssystemet avsevärt. De medel riks- Med hänvisning tili ovanstående föreslås
35232: dagen i stöd av denna förändring av lagen vördsamt,
35233: om studiestöd beviljat för studenternas bostads- att Riksdagen i statsförslaget /ör år
35234: stöd uppgår i innevarande års budget tili 1979 under kapitel 29.37 på ett nytt
35235: 57,3 milj. mk. moment måtte upptaga 6 milj. mk för
35236: Det har emellertid visat sig, att inte ens subventionering av studerandenas be-
35237: denna utvidgning av studiestödslagens tiliämp- spisning.
35238: Helsingfors den 26 september 1978.
35239:
35240: Christoffer Taxell Jutta Zilliacus Kristian Gestrin
35241: Håkan Malm Gunnar Häggblom Elly Sigfrids
35242: Henrik Westerlund Ragnar Granvik Pär Stenbäck
35243: 1978 vp. 9311•
35244:
35245: Raha-asia-aloite n:o 874. Suamennoi)
35246:
35247:
35248:
35249:
35250: Taxell ym.: Määrärahan osoittamisesta opiskelijoiden ruokailun
35251: hinta tukeen.
35252:
35253:
35254: E d u s kun n a 11 e.
35255:
35256: Viime vuosina on käynyt selväksi, että lai- nut taata opiskelijoille kohtuullisia elinehtoja.
35257: noihin perustuva opintotukijärjestelmä ei voi Syksyllä 1977 silloisen opetusministeri Kristian
35258: tarkoituksenmukaisella tavalla taata maamme Gestrinin asettaman työryhmän mukaan, jonka'
35259: opiskelevalle nuorisolle kohtuullisia elinehtoja tehtävänä oli selvittää ja tehdä ehdotuksia opis-
35260: opiskeluaikana sekä että tämä järjestelmä ai- kelijoiden ruokailusta, olisi tarkoituksenmukais-
35261: heuttaa huomattavia taloudellisia vaikeuksia ta laajentaa ns. opintotukea koskemaan myös:
35262: tutkintonsa suorittaneille. Yksityiset pankit ei- opiskelijoiden ruokailua. Työryhmä on lähtenyt
35263: vät ole kyenneet rahoittamaan kasvavaa lainoi- siitä, että kunnollisen lounaan kustannus nykyi-
35264: tuksen tarvetta, samalla kun opiskelijoiden vel- sen kustannustason mukaan on n. 6,50 mk.
35265: kataakka on kasvanut levottomuutta herättäväl- Työryhmä ehdottaa, että valtion tuki olisi 2
35266: lä tavalla. Vuoden 1976 aikana loppututkinton- mk ateriaa kohti. Opiskelija säästäisi täten vuo-
35267: sa suorittaneiden opiskelijoiden velkataakka oli dessa keskimäärin 320-360 mk riippuen luku-
35268: keskimäärin 20 000 markkaa. Kun akateemisen vuoden pituudesta. Valtion kulut tämän joh-
35269: työvoiman asema työmarkkinoilla samanaikai- dosta nousisivat vuosittain 10-12 milj.
35270: sesti yhä vain vaikeutuu, tilanne on kestämä- mk:aan. Jos järjestelmä otettaisiin käytäntöön
35271: tön. syksystä 1979, kustannuksen määrä olisi n. 6
35272: Opintotukilain muutoksella, joka tuli voi- milj. mk.
35273: maan syksystä 1977 ja jolla luotiin järjestelmä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
35274: asuntotuen myöntämiseksi opiskelijoille, paran- nioittaen,
35275: nettiin opintotuki järjestelmää huomattavasti.
35276: Eduskunnan tällä opintotukilain muutoksella että Eduskunta ottaisi valtion vuoden.
35277: ylioppilaiden asuntotukea varten myöntämät 1979 tulo- ja menoarvioon luvun 29.37
35278: varat nousevat kuluvan vuoden tulo- ja meno- uudelle momentille 6 milj. markkaa
35279: arviossa 57,3 milj. mk:aan. opiskelijoiden ruokailun hintatukeen.
35280: On kuitenkin osoittautunut, ettei edes tämä
35281: opintotukilain soveltamisalan laajennus ole Voi-
35282: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
35283:
35284: Christoffer Taxell Jutta Zilliacus Kristian Gestrin
35285: Håkan Malm Gunnar Häggblom Elly Sigfrids
35286: Henrik Westerlund Ragnar Granvik Pär Stenbäck
35287: 932 1978 rd.
35288:
35289: Finansmotion nr 875.
35290:
35291:
35292:
35293:
35294: Taxell m. fl.: Om anvisande av förhöjt anslag för reparation
35295: av ungdomsföreningshus.
35296:
35297:
35298: T i 11 R i k s d a g e n.
35299:
35300: En stor del av de verksamhetsutrymmen för ungdomsföreningslokalerna. Inte minst för
35301: ungdomsverksamhet, som i dag existerar i kommunerna är det sist och slutligen en för-
35302: kommunerna, har tillkommit genom stora en- månlig affär att hålla ungdomsföreningsloka-
35303: skilda satsningar. Ungdomsföreningar har byggt lerna i skick, eftersom man kan räkna med
35304: upp föreningshus, som på ett naturligt sätt att lokalen samtidigt som den kan användas
35305: tillfredsställer varierande behov av utrymmen som ett samlingsutrymme för hela byn eller
35306: för kultur-, fritids- och ungdomsverksamhet. kommunen också, och framförallt, möjliggör
35307: Dessa föreningshus är fortfarande centra för ungdomsverksamhet av de mest varierande for-
35308: lokala aktiviteter för olika åldrar också i kom- mer. Den utgör yttre ram för det ungdomsar-
35309: mundelar, där kommunen inte har skapat någ- bete av vilket den överlägset största delen
35310: ra som helst alternativa verksamhetsutrymmen. görs gratis. Som det ofta har konstaterats vore
35311: Trots att många föreningars verksamhet till utgifterna av helt andra dimensioner om arbe-
35312: stor del går åt till att upprätthålla föreningens tet skulle utföras av kommunalt anställt och
35313: verksamhetsutrymmen, så att liten tid blir avlönat folk.
35314: över för andra aktiviteter, har underhållet av Det föreslagna anslaget om 100 000 mk är
35315: ungdomslokaler för många föreningar inte emellertid helt otillräckligt för att tillfredsställa
35316: minst till följd av avfolkningen blivit övermäk- behovet. Ungdomsföreningslokalernas antal i
35317: tigt. vårt land är mycket stort.
35318: Det är därför glädjande att i förslaget till Med hänvisning till ovanstående föreslås
35319: nästa års statsbudget föreslås 100 000 mk i vördsamt,
35320: understöd för reparationsarbeten på ungdoms-
35321: föreningshus. Trots att frivilliga insatser fort- att Riksdagen i statsförslaget för år
35322: farande utgör och bör utgöra grunden för ung- 1979 på momentet 29.99.51 måtte upp-
35323: domsarbete är det nämligen för många ung· taga ett tillägg om 400 000 mk för re-
35324: domsföreningar inte möjligt att utan ekono- paration av ungdomsföreningshus.
35325: miskt stöd från samhällets sida underhålla
35326: Helsingfors den 26 september 1978.
35327:
35328: Christoffer Taxell Ragnar Granvik
35329: Håkan Malm Elly Sigfrids
35330: Jutta Zilliacus Kristian Gestrin
35331: Henrik Westerlund Pär Stenbäck
35332: 1978 vp.
35333:
35334: Raha-asia-aloite n:o 875. Suomennöi
35335:
35336:
35337:
35338:
35339: Taxell ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta nuorisoseuran-
35340: talojen korjaustöihin.
35341:
35342:
35343: E d u s k u n n a 11 e.
35344:
35345: Suuri osa kunnissa tällä hetkellä sijaitsevista taholta tulevaa tukea pysty ylläpitämään nuo-
35346: nuorisotoiminnan toimintatiloista on syntynyt risoseurantaloja. Varsinkin kunnille on loppu-
35347: suurten yksityisten työpanosten kautta. Nuori- jen lopuksi edullista pitää nuorisoseurojen tilat
35348: soseurat ovat rakentaneet seurantaloja, jotka kunnossa, koska voidaan lähteä siitä, että huo-
35349: luonnollisella tavalla tyydyttävät vaihtelevat netilat samalla kun niitä voidaan käyttää koko
35350: kulttuuri-, vapaa-ajan ja nuorisotoiminnan tilan- kylän tai koko kunnan kokoontumistiloina te-
35351: tarpeet. kevät ennen kaikkea mahdolliseksi mitä erilai-
35352: Nämä seurantalot ovat jatkuvasti eri-ikäisten simmat nuorisotyön muodot. Ne muodostavat
35353: paikallisten toimintojen keskuksia myös niissä ulkoiset puitteet nuorisotyölle, josta ylivoimai-
35354: kunnan osissa, joissa kunta ei ole saanut aikaan sesti suurin osa tehdään ilmaiseksi. Kuten
35355: mitään vaihtoehtoisia toimintatiloja. usein on todettu, kustannukset olisivat aivan
35356: Vaikka monien yhdistysten toiminta kohdis- toista luokkaa, jos työn tekisivät kunnan pal-
35357: tuu suureksi osaksi toimintatilojen ylläpitämi- velukseen otetut ja palkatut henkilöt.
35358: seen, niin että aikaa jää vähän muihin toimin- Ehdotettu 100 000 mk:n määräraha on kui-
35359: toihin, monille yhdistyksille on nuorisotilojen tenkin aivan riittämätön tyydyttämään tarvet-
35360: ylläpito etenkin väestökadon vuoksi tullut yli- ta. Nuorisoseurojen tilojen lukumäärä maassam-
35361: voimaiseksi. me on hyvin suuri.
35362: Tästä syystä on ilahduttavaa, että ensi vuo- .Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
35363: den tulo- ja menoarvioesityksessä on ehdotettu nioittaen,
35364: 100 000 mk nuorisoseurantalojen korjaustöiden
35365: tukemiseksi. Huolimatta siitä, että vapaaehtoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
35366: set ponnistukset muodostavat, ja niiden tulee 1979 tulo- ;a menoarvioon momentille
35367: muodostaa, nuorisotyön perustan, eivät nimit- 29.99.51 lisäyksenä 400 000 markkaa
35368: täin monet nuorisoseurat ilman yhteiskunnan nuorisoseurantaloien korjauksia varten.
35369: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
35370:
35371: Christoffer Taxell Ragnar Granvik
35372: Håkan Malm Elly Sigfrids
35373: Jutta Zilliacus Kristian Gestrin
35374: Henrik Westerlund Pär Stenbäck
35375: 934 1978 rd.
35376:
35377: .Finansmotion nr 876.
35378:
35379:
35380:
35381:
35382: Taxell m. fl.: Om anvisande av anslag för inrättande av en över-
35383: inspektörstjänst vid jord- och skogsbruksministeriet för
35384: fiskerihushållningsärenden.
35385:
35386:
35387: T i 11 R i k s d a g e n.
35388:
35389: I förslaget till nästa års statsbudget föreslår tjänst samtidigt som man inrättar en ny. An-
35390: regeringen att en biträdande avdelningschefs- talet tjänstemän som handlägger fiskerifrågor
35391: tjänst med avtalslön inrättas vid jord- och förblir konstant. Hall man inräHar en ny bi-
35392: skogsbruksministeriets avdelning för fiske och trädande avdelningschefstjänst botde man alltså
35393: jakt. Samtidigt föreslås en överinspektörstjänst inte indra någon annan tjänst.
35394: med avtalslön indragen. Med hänvisning tili ovanstående föreslås,
35395: Regeringen motiverar sitt förslag med att
35396: skötseln av fiskerihushållningsärenden genom att Riksdagen i statsförslaget /ör år
35397: den nya tjänsten skulle effektiveras. Om man 1979 måtte upptaga ett anslag om
35398: går in för att effektivera skötseln av fiskeären- 80 000 mark för en överinspektörstjänst
35399: dena är det svårt att se hur detta i någon för fiskerihushållningsärenden vid jord-
35400: avgörande grad kunde ske om man indrar en och skogsbruksministeriet.
35401: Helsingfors den 26 september 1978.
35402:
35403: Christoffer Taxell Kristian Gestrin Pär Stenbäck
35404: 1978 vp. '935
35405:
35406: Raha-asia-aloite n:o 876. Suomennos.
35407:
35408:
35409:
35410:
35411: Taxell ym.: Määrärahan osoittamisesta kalatalousasioiden ylitar-
35412: kastajan viran perustamiseksi maa- ja metsätaiousministe-
35413: riöön.
35414:
35415:
35416: Ed u s k u n n a II e.
35417:
35418: Hallitus ehdottaa ensi vuoden valtion tulo- ja perustetaan yksi uusi virka. Kalastuskysymyk-
35419: menoarvioesityksessä perustettavaksi sopimus- siä käsittelevien virkamiesten lukumäärä pysyy
35420: paikkaisen apulaisosastopäällikön viran maa- ja vakiona. Jos perustetaan uusi apulaisosastopääl-
35421: metsätalousministeriön kalastus- ja metsästys- likön vi11ka, ei siis pitäisi lakkauttaa mitään
35422: osastolle. Samanaikaisesti esitetään, että lakkau- muuta virkaa.
35423: tettaisiin yksi sopimuspaikkainen ylitarkastajan Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
35424: virka.
35425: Hallitus perustelee esitystään sillä, että kala- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
35426: talousasioiden hoito tehostuisi uuden viran an- 1979 tulo- ja menoarvioon 80 000 mar-
35427: siosta. Mikäli pyritään tehostamaan kalastus- kan määrärahan kalatalousasioiden yli-
35428: asioiden hoitoa, on vaikeata nähdä, miten tämä tarkastajan viran perustamiseksi maa- ja
35429: missään ratkaisevassa määrin voisi tapahtua lak- metsätalousministeriöön.
35430: kauttamaila jokin virka samanaikaisesti kun
35431: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
35432:
35433:
35434: Christoffer Taxell Kristian Gestrin Pär Stenbäck
35435: 936 1978 rd.
35436:
35437: Finansmotion nr 877.
35438:
35439:
35440:
35441:
35442: Taxell m. fl.: Om anvisande av anslag för avlöning av en
35443: svenskspråkig specialodlingskonsulent för Aboland.
35444:
35445:
35446: T i 11 R i k s d a g e n.
35447:
35448: Abolands svensk- och tvåspråkiga landskom- gårdskommunerna igångsatta Sitra projektet
35449: muner utgör ett av landets av folkavtappning som visserligen endast är av kortvarig karaktär
35450: hårdast drabbade områden. Under perioden har tydligt utvisat att såvida odlarna bibringas
35451: 1960-1976 minskade sålunda antalet mantals- yrkeskunskaper och produkthandeln samtidigt
35452: skrivna personer med 20 %. Särskilt svårt har ordnas sporras särskilt den yngre generationen
35453: minskningen träffat de väståboländska tili lan- att sätta i gång med odling av specialgrödor.
35454: dets utvecklingsområden hänförda skärgårds- Sitra projektet är emellertid endast en temporär
35455: kommunerna vilkas mantalsskrivna befolkning företeelse och avslutas inom kort samt omfattar
35456: under nämnda tid decimerades med inte mindre dessutom endast en del av Aboland.
35457: än 35 % främst beroende på en omfattande I flera officiella utredningar bl. a. i kom-
35458: emigration tili Sverige. Såvida inte motåtgärder missionens för skärgårdshavets nationalpark be-
35459: snabbt vidtages kommer det sviktande befolk- tänkande, kommissionens för jordbrukets pro-
35460: ningsunderlaget att få synnerligen allvarliga duktionspolitik delbetänkande I samt i den
35461: följder för hela bosättningen och näringslivet. av jordbruksstyrelsen till statsrevisorerna se-
35462: En uppbromsande åtgärd vore att skapa livs- naste år inlämnade framställningen framhålles
35463: dugliga på specialodlingar främst trädgårds- Abolands gynnsamma naturliga betingelser för
35464: produktion av olika slag inriktade jordbruks- intensiva specialodlingar enkannerligen träd-
35465: företag. gårdsproduktion. I sistnämnda aktstycke fram-
35466: Tackvare en lång växtperiod med ringa fara hålles uttryckligen vikten av att en svensk-
35467: för frost besitter Aboland utmärkta naturliga språkig trädgårdskonsulentbefattning inrättas
35468: betingelser för produktion av flera special- för Aboland som helt saknar en dylik befatt-
35469: grödor. De gynnsamma förutsättningarna har ning.
35470: emellertid inte hittills i tiliräcldig grad ut- Jord- och skogsbruksministeriet torde för
35471: nyttjats. De främsta orsakerna härtill är dels sin del ha föreslagit att i regeringens propo-
35472: de besvärliga transportförhållandena som för- sition tili budget för 1979 medel skulle ingå
35473: svårar produkternas marknadsföring dels det för en trädgårdskonsulenttjänst för Aboland.
35474: beklagliga faktum att Finska hushållningssäll- Med hänvisning till ovanstående föreslås
35475: skapet som svarar för den yrkesmässiga råd- vördsamt,
35476: givningen inom jordbruk med binäringar i brist
35477: på medel ej kunnat i sin tjänst anställa en att Riksdagen i statsförslaget för år
35478: konsulent för på specialodlingar inriktad träd- 1979 på mom. 30.30.47 måtte upptaga
35479: gårdsproduktion. 50 000 mk för avlöning av en svensk-
35480: Särskilt gynnsamma är de klimatiska be- språkig specialodlingskonsulent /ör Abo-
35481: tingelserna för odling av frostömma grönsaker, land.
35482: bär och fruktträd. Det i de väståboländska skär-
35483: Helsingfors den 25 september 1978.
35484:
35485: Christoffer Taxell Jacob Söderman
35486: 1978 vp. 937
35487:
35488: Raha-asia-aloite n:o 877. Suomennos.
35489:
35490:
35491:
35492:
35493: Taxell ym.: Määrärahan osoittamisesta ruotsinkielisen erityis-
35494: viljelyneuvojan palkkaamiseksi Turunmaata varten.
35495:
35496:
35497: E d u s k u n n a 11 e.
35498:
35499: Turunmaan ruotsinkieliset ja kaksikieliset delmäpuiden viljelyyn. Länsi-Turunmaan saaris-
35500: maalaiskunnat kuuluvat väestökadon ankarim- tokunnissa aloitettu Sitra-projekti, joka tosin
35501: min koettelemiin alueisiin maassamme. Niinpä on luonteeltaan vain väliaikainen, on selvästi
35502: ajanjaksona 1960-1976 väheni henkikirjoitet- osoittanut, että jos viljelijöille annetaan ammat-
35503: tujen henkilöiden määrä 20 %. Erityisen ko- titietoa ja tuotekauppa samanaikaisesti järjes-
35504: vana on väheneminen kohdannut niitä Turun- tetään, kannustetaan tällä etenkin nuorta pol-
35505: maan läntisen osan maamme kehitysalueisiin lu- vea ryhtymään erityisviljelyn harjoittamiseen.
35506: keutuvia saaristokuntia, joiden henkikirjoissa Sitra-projekti on kuitenkin ainoastaan tilapäi-
35507: oleva väestö on edellä mainittuna aikana vä- nen ilmiö ja päättyy lähiaikoina käsitettyään
35508: hentynyt peräti .35 % lähinnä laajan Ruotsiin sitäpaitsi vain osan Turunmaata.
35509: suuntautuneen muuttoliikkeen johdosta. Ellei Monissa virallisissa selvityksissä, mm. Saa-
35510: vastatoimenpiteisiin pian ryhdytä, väestöpohjan ristomeren kansallispuiston valtuuskunnan mie-
35511: horjuvuus tulee aiheuttamaan vakavia seurauk- tinnössä, maatalouden tuotantopolitiikan osa-
35512: sia koko asutukselle ja elinkeinoelämälle. Hil- mietinnössä sekä maataloushallituksen valtion-
35513: litsevänä toimenpiteenä voitaisiin ajatella sel- tilintarkastajille viime vuonna jättämässä selos-
35514: laisten elinkelvollisten maanviljely-yritysten luo- tuksessa tuodaan esiin Turunmaan luontaiset ja
35515: mista, jotka erikoistuisivat erityisviljelyyn, lä- suotuisat edellytykset voimaperäisten erityisvil-
35516: hinnä puutarhatuotteisiin. jelmien ja etenkin puutarhatuotannon kannalta.
35517: Pitkän ja lähes hallavaarattoman kasvukau- Viimeksi mainitussa asiakirjassa korostetaan ni-
35518: tensa ansiosta Turunmaalla on erinomaiset menomaan Turunmaata varten perustettavan
35519: luontaiset edellytykset useanlaatuisten erityis- puutarhaneuvojan toimen tärkeyttä, koska siltä
35520: kasvisten tuottamiseksi. Suotuisia olosuhteita ei kokonaan puuttuu tällainen toimi.
35521: kuitenkaan tähän mennessä ole riittävässä mää- Maa- ja metsätalousministeriö lienee osal-
35522: rin käytetty hyväksi. Ensisijaisia syitä tähän taan ehdottanut, että valtion vuoden 1979 tulo-
35523: ovat toisaalta vaikeat kuljetusolosuhteet, jotka ja menoarvioon sisältyisi puutarhaneuvojan toi-
35524: vaikeuttavat tuotteiden markkinointia, toisaal- mi Turunmaata varten.
35525: ta taas se valitettava seikka, että Suomen ta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
35526: lousseuralla, joka vastaa maatalouden ja sen nioittaen,
35527: sivuelinkeinojen ammattimaisesta neuvonnasta,
35528: ei ole ollut varaa ottaa palvelukseensa erityis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
35529: viljelyyn keskittynyttä neuvojaa puutarhatuo- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
35530: tantoa varten. 30.30.47 50 000 markkaa ruotsinkieli-
35531: Ilmastolliset olosuhteet ovat erityisen edulli- sen erityisviljelyneuvojan palkkaamisek-
35532: set hallanarkojen vihannesten, marjojen ja he- si Turunmaata varten.
35533: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
35534:
35535: Christoffer Taxell Jacob Söderman
35536:
35537:
35538:
35539:
35540: 118 0878005881
35541: 938 1978 rd.
35542:
35543: Finansmotion nr 878.
35544:
35545:
35546:
35547:
35548: Taxell m. fl.: Om anvisande av anslag för pris- och transport-
35549: stöd för fjällfisk.
35550:
35551:
35552: T i 11 R i k s d a g e n.
35553:
35554: De medel riksdagen i stöd av lagen om pris- följd har situationen utvecklats så att fisket
35555: stöd för fiskfångst beviljat, innevarande år på flera håll i den yttre skärgården är all-
35556: nio miljoner mark, har av jord- och skogs- varligt hotat och därigenom också förutsätt-
35557: bruksministeriet på förslag av delegationen ningarna för den ännu fast bofasta befolkning-
35558: för fiskets prisstöd använts som prisstöd och en att bo kvar. Situationen i dag är helt
35559: transportbidrag för strömming. enkelt den att transporteroa av fisk i skär-
35560: I samband med behandlingen av 1977 års gården inte kan ske så att de är lönsamma om
35561: statsbudget förutsatte riksdagen att på ifrå- inte för dem erläggs tillräckligt statsbidrag.
35562: gavarande moment anslagna medel även kun- Det vore därför nu ytterst angeläget och
35563: de användas för stöd av transporter av fisk synnerligen brådskande att utsträcka fiskpris-
35564: fångad i den yttre skärgården. I praktiken lagens tillämpning att gälla såväl prisstöd som
35565: gällde uttalandet stöd för transport av fjäll- transportstöd för fjällfisk. Det syns inte omöj-
35566: fisk. Trots riksdagens klart uttalade vilja och ligt att redan inom ramen för nu föreslagna
35567: välmotiverade ansökningar har för detta ända- budgetanslag stöda transporter av fjällfisk. Där-
35568: mål av jord- och skogsbruksministeriet dock emot torde det vara klart att prisstöd för fjäll-
35569: beviljats endast alldeles obetydliga bidrag. fisk kräver tilläggsanslag om man inte avvi-
35570: I det riksdagen godkände fiskprislagen an- ker från hittills gällande principer för använd-
35571: tog den även en kläm om att lagen bör kunna ningen av anslaget för detta ändamål.
35572: tillämpas så att den gäller även andra fisk- Med hänvisning tili ovanstående föreslås
35573: arter än strömming. Prisstöd har dock inte vördsamt,
35574: hittills beviljats för fjällfisk.
35575: I stora delar i synnerhet av den yttre skär· att Riksdagen i statsförslaget för år
35576: gården är emellertid fjällfisket av central be- 1979 på momentet 30.37.42 måtte upp-
35577: tydelse. Då prisutvecklingen varit negativ och taga ett tillägg om 2 miljoner mark för
35578: då avfolkningen inneburit allt färre fiskare med prisstöd och transportstöd för fjällfisk.
35579: mindre fångster och dyrare transporter som
35580: Helsingfors den 21 september 1978.
35581:
35582: Christoffer Taxell Ragnar Granvik Kristian Gestrin
35583: Håkan Malm Pär Stenbäck Ingvar S. Melin
35584: . . Elly Sigfrids Gunnar Häggblom
35585: 1978 vp. 939
35586:
35587: Raha-asia-aloite n:o 878. Suolf!ennos.
35588:
35589:
35590:
35591:
35592: Taxell ym.: Määrärahan osoittamisesta suomukalan hintatukeen
35593: ja kuljetusavustuksiin.
35594:
35595:
35596: E d u s k u n n a U e.
35597:
35598: Eduskunnan kalansaaliin hintatuesta annetun pia kuljetuksia, tilanne on kehittynyt siten,
35599: lain nojalla myöntämät varat, jotka tänä vuon- että ulkosaariston kalastus on monin paikoin
35600: na ovat 9 miljoonaa markkaa, maa- ja metsä- vakavasti uhattuna ja siten ovat uhattuja myös
35601: talousministeriö on kalanhintatukineuvottelu- edellytykset sille, että nykyinen vielä pysyvä
35602: kunnan esityksestä käyttänyt silakan hintatu- väestö jäisi asumasijoilleen. Tilanne on tänään
35603: keen ja kuljetusavustuksiin. yksinkertaisesti se, että kalan saaristossa tapah-
35604: Valtion vuoden 1977 tulo- ja menoarvion tuvat kuljetukset eivät voi tapahtua kannatta-
35605: käsittelyn yhteydessä eduskunta edellytti, että vasti, mikäli niihin ei myönnetä riittävästi val-
35606: kysymyksessä olevalla momentilla olevia määrä- tion avustusta.
35607: rahoja voitaisiin käyttää myös ulkosaaristossa Olisi tämän vuoksi nyt erittäin tärkeätä ja
35608: pyydystetyn kalan kuljetusten tukemiseen. kiireellistä, että kalansaaliin hintatuesta anne-
35609: Käytännössä lausuma tarkoitti suomukalan Iml- tun lain soveltamista laajennettaisiin siten, että
35610: jetusten tukemista. Huolimatta eduskunnan sel- se koskisi myös suomukalojen hintatukea ja
35611: västi osoittamasta tahdosta ja hyvin perustel- kuljetusavustusta. Ei vaikuta olevan mahdoton-
35612: luista hakemuksista maa- ja metsätalousminis- ta jo nyt esitettyjen budjettimäärärahojen puit-
35613: teriö on tähän tarkoitukseen myöntänyt vain teissa tukea suomukalojen kuljetuksia. Sitä vas-
35614: aivan merkityksettömiä avustuksia. toin lienee selvää, että suomukalojen hintatuki
35615: Hyväksyessään kalansaaliin hintatukea kos- vaatii lisämäärärahoja, mikäli ei poiketa tähän
35616: kevan lain eduskunta hyväksyi perustelulausu- saakka voimassa olleista tähän tarkoitukseen
35617: man, jonka mukaan lakia on voitava soveltaa myönnettyjen määrärahojen käytön periaattees-
35618: siten, että se koskee myös muita kalalajeja kuin ta.
35619: silakkaa. Hintatukea ei kuitenkaan tähän men- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
35620: nessä ole myönnetty suomukalojen osalta. taen,
35621: Erityisesti ulkosaaristossa sijaitsevilla suuril- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
35622: la alueilla suomukalojen kalastuksella on kes- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
35623: keinen merkitys. Kun hintakehitys on ollut ne- 30.37.42 lisäyksenä 2 milj. markkaa
35624: gatiivista ja väestökato on samanaikaisesti mer- suomukalan hintatukeen ja kuljetus-
35625: kinnyt yhä harvempia kalastajia ja pienempiä avustuksiin.
35626: pyyntimääriä sekä tämän seurauksena kalliim-
35627: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
35628:
35629: Christoffer Taxell Ragnar Granvik Kristian Gestrin
35630: Håkan Malm Pär Stenbäck Ingvar S. Melin
35631: Elly Sigfrids Gunnar Häggblom
35632: 940 1978 rd.
35633:
35634: Finansmotion nr 879.
35635:
35636:
35637:
35638:
35639: Taxell m. fl.: Om anvisande av anslag för byggande av en ny
35640: väg mellan Kimito och Ylönkylä i Bjärnå kommun.
35641:
35642:
35643: T i 11 R i k s d a g e n.
35644:
35645: I statsbudgeten har åren 1974-78 anvisats har man emellertid nu i sitt utkast tili åtgärds-
35646: medel för landsväg 183 på sträckan Dragsfjärd program för 1979-1984 intagit en förbättring
35647: -Kimito. Avsikten var ursprungligen att man av ifrågavarande vägsträcka år 1984. Då de
35648: skulle bygga den nya vägen vidare från Kimito ekonomiska ramarna inte är klara har emeller-
35649: tili Ylönkylä by i Bjärnå kommun. Den nya tid inte ens en sådan tidtabell ansetts säker
35650: vägen har emellertid byggts endast tili en inom VoV. En inledning av planeringen kom-
35651: bit efter Kimito centrum i riktning mot Bjärnå. mer enligt verket att övervägas då man uppgör
35652: En förlängning av den nya vägen ända tili planeringsprogrammet för år 1979.
35653: Ylönkylä skulle dock på ett avgörande sätt Det vore emellertid även ur sysselsättnings-
35654: underlätta trafiken från Kimito-ön i riktning synpunkt viktigt att dels få själva arbetet på
35655: mot västra Nyland, av vikt inte minst för den den nya vägsträckan tidigarelagt, dels få igång
35656: tunga trafiken från Dalsbruk. planeringen omedelbart.
35657: Trots upprepade framställningar från bl.a. Med hänvisning tili ovanstående föreslås,
35658: de berörda kommunernas sida har emellertid
35659: väg- och vattenverket inte intagit avsnittet att Riksdagen i statsförs!aget för år
35660: Kimito-Ylönkylä i sitt åtgärdsprogram eller 1979 måtte upptaga ett anslag om 2
35661: ens planerat vägen på denna sträckning. Endast milj. mk för planering och byggande av
35662: vägens ytbeläggning har förbättrats. en ny väg mellan Kimito och Ylönkylä
35663: Enligt uppgift från väg- och vattenverket i Bjärnå kommun.
35664: Helsingfors den 26 september 1978.
35665:
35666: Christoffer Taxell Jacob Söderman
35667: 1978 vp. 941
35668:
35669: Raha-asia-aloite n:o 879. Suomennos.
35670:
35671:
35672:
35673:
35674: Taxell ym.: Määrärahan osoittamisesta uuden tien rakentami-
35675: seksi Kemiön ja Perniön kunnan Ylönkylän välille.
35676:
35677:
35678: E d u s k u n n a 11 e.
35679:
35680: Valtion vuosien 1974-78 tulo- ja meno- -1984 toimenpideohjelman luonnokseen otet-
35681: arvioissa on osoitettu varoja maantietä n:o tu kyseisen tieosuuden parannustyö vuodelle
35682: 183 varten osuudelle Dragsfjärd-Kemiö. Alun- 1984. Kun taloudelliset puitteet eivät ole sel-
35683: perin oli tarkoituksena rakentaa tie edelleen villä, ei kuitenkaan tämänlaatuista aikataulua-
35684: Kemiöstä Perniön kunnan Ylönkylän kylään. kaan ole pidetty TVL:n taholla varmana. Suun-
35685: Uutta tietä on kuitenkin rakennettu vain pätkä nittelun alkamista tullaan laitoksen mukaan
35686: Kemiön keskuksesta Perniön suuntaan. Uuden harkitsemaan vuoden 1979 suunnitteluohjelmaa
35687: tien jatkaminen Ylönkylään helpottaisi kuiten- laadittaessa.
35688: kin ratkaisevasti liikennettä Kemiön saarelta Myös työllisyyden kannalta olisi kuitenkin
35689: Länsi-Uudenmaan suuntaan, eikä vähiten Dals- tärkeätä saada toisaalta uuden tieosuuden var-
35690: brukista tulevaa raskasta liikennettä. sinaiset työt aikaisemmin käyntiin, toisaalta
35691: Toistuneista mm. asianomaisten kuntien ta- suunnittelu heti alkuun.
35692: holta tehdyistä esityksistä huolimatta tie- ja Edellä olevan perusteella ehdotamme,
35693: vesirakennuslaitos ei ole ottanut Kemiön-
35694: Ylönkylän tieosuutta toimenpideohjelmaansct että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
35695: eikä edes suunnitellut tietä tälle osuudelle. 1979 tulo- ja menoarvioon 2 milj. mark-
35696: Ainoastaan tien päällystystä on parannettu. kaa uuden tien suunnitlelemiseksi ja
35697: Tie- ja vesirakennuslaitokselta saatujen tie- rakentamiseksi Kemiön ja Perniön kun-
35698: tojen mukaan on nyt kuitenkin vuosien 1979 nan Ylönkylän välille.
35699: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
35700:
35701: Christoffer Taxell Jacob Söderman
35702: 942 1978 Vp.
35703:
35704: :Raha-asia-aloite n:o 880.
35705:
35706:
35707:
35708:
35709: Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittamisesta maatilatalouden asun-
35710: totuotantoon.
35711:
35712:
35713: E d u s k u n n a 11 e.
35714:
35715: Valtion lainoittamaa asuntotuotannon rahoi- on lisäksi otettava huomioon nuorten viljeli-
35716: tus tapahtuu nykyisin kahden eri viraston, jöiden asunto-olojen pikainen parantamistar-
35717: asuntohallituksen ja maatilahallituksen kautta. ve. Maatilatalouden kehittämisrahastosta myön-
35718: Ensinmainitun viraston kautta myönnetyt lai- nettyjen asuntolainojen osuus on noussut run-
35719: nat otetaan huomioon yleisen asuntolainamo- saaseen kolmannekseen tästä rahastosta myön-
35720: mentin 26.12.83 ( asuntolainat) rasitukses- netyistä lainoista. Koska maatalouden asunto-
35721: sa, kun taas maatilalain nojalla maatilahalli- rakentamiseen myönnetyt lainat on perustellusti
35722: tuksen kautta myönnettävät asuntolainat rahoi- laskettava kuuluviksi yleiseen asuntopoliitti-
35723: tetaan maatilatalouden kehittämisrahaston va- seen tukeen, tulisi vuoden 1979 tulo- ja meno-
35724: roista. Näiden kahden viraston kautta myön- arvion momentin 26.12.83 (asuntolainat) pe-
35725: nettävien määrärahojen suuruuden määrittely rusteluja muuttaa siten, että valtioneuvosto voi-
35726: on tapahtunut ilman kokonaisvaltaista tarkas- si, samalla kun se vahvistaa yleisen asuntolaina-
35727: telua. Myös lainoitusperiaatteissa, joiden yh- määrärahan käyttösuunnitelman, määrätä osan
35728: teensovittamista parhaillaan selvitellään sisä- tämän momentin myöntämisvaltuudesta käytet-
35729: asiainministeriön asettamassa työryhmässä, on täväksi maatilahallituksen kautta myönnettäviä
35730: ollut eroavuuksia. asuntolainoja varten.
35731: Maatilatalouden asuntoinvestointien osuuden Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
35732: koko maan asuntoinvestoinneista on laskettu nioittaen,
35733: lähivuosina olevan 6-7 %. Kuitenkin maatila-
35734: talouden kehittämisrahastosta myönnetyt asun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
35735: tolainat ovat olleet vain n. 4 % kaikista 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
35736: valtion asuntolainoista. Epäsuhta on siis ollut 26.12.83 lisäyksenä 55 000 000 mark-
35737: olemassa, vaikka asumistaso maaseudulla on kaa käytettäväksi maatilatalouden asun-
35738: yleisesti ottaen maan keskimääräistä asumista- totuotantoon.
35739: soa alempi. Vastaisia toimenpiteitä ajatellen
35740: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
35741:
35742: Hannu Tenhiälä P. Savola Reino Karpola
35743: Kalevi Mattila Juhani Tuomaala Pekka Vilmi
35744: 1978 vp. 943
35745:
35746: Raha-asia-aloite n:o 881.
35747:
35748:
35749:
35750:
35751: .Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Hattulan Pyhän Ristin
35752: kirkon peruskorjaustöihin.
35753:
35754:
35755: E d u s k u n n a 11 e.
35756:
35757: Viime aikoina on ryhdytty kiitettävällä ta- kirkkotaiteen alkuperäisimpänä kokonaisuutena
35758: valla ·entisöimään ja peruskorjaamaan historial- Suomessa ja Pohjolassakin.
35759: lisesti arvokkaita kohteita. Eräs tällainen arvo- Jo pitempään on todettu kirkon ja tapulira-
35760: kas peruskorjattava kohde on Hattulan Pyhän kennuksen paanukaton olevan niin huonossa
35761: Ristin kirkko eli Hattulan vanha kirkko, joka kunnossa, että se olisi perusteellisesti uusittava,
35762: on Hämeen linnan ohella Hämeen j.a Suomen jotta vältyttäisiin rakenteiden ja maalausten pi-
35763: vanhimpia säilyneitä keskiaikaisia rakennuksia. kaiselta rappeutumiselta ja tuhoutumiselta.
35764: Kirkko on rakennettu 1300-luvun ensimmäisel- Niinikään kirkon sisällä on todettu rakenteelli-
35765: lä neljänneksellä. Rakennusmateriaalina on käy- sia heikkouksia kirkon iästä johtuen, jotka vaa-
35766: tetty tiiltä ja puuta. · tivat kiireellistä korjausta. Muutoin saattaa tul-
35767: Kirkko, joka tyyliltään edustaa saksalaista go· la kyseenalaiseksi kirkon avoinnapitäminen mat-
35768: tiikkaa, on alunperin rakennettu Hämeen kes- kailijoille, joilla on yleensä ollut mahdollisuus
35769: kuskirkoksi sekä Pyhän Ristin kultin palvonta- tutustua kirkkoon toukokuun alusta syyskuun
35770: paikaksi Suomessa. Käytöstään varsinaisena loppuun saakka päivittäin.
35771: kirkkona se on ollut poissa vuodesta 1857 Hattulan Pyhän Ristin kirkon säilyttäminen
35772: lähtien. Kirkon omistaa Hattulan ja Tyrvännön kokonaisuutena tuleville polville on erittäin täh-
35773: yhteistalousseurakunta. dellistä ja historiallisesti arvokasta. Tarpeelli-
35774: Kirkon rakennushistoriallista arvoa lisäävät sella peruskorjauksella tämä voidaan aikaan-
35775: katto- ja seinämaalaukset noin vuoden 1510 saada.
35776: paikkeilta. Maalaukset kuvaavat sarjoina noin Edellä olevan perusteella ehdotamme,
35777: 200 kuvakertomuksena Raamatun ja roomalais-
35778: katolisten kulttien tapahtumia. Rakennus ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
35779: maalaukset yhdessä muodostavat sellaisen kult- 1979 tulo- ja menoarvioon luvun 29.02
35780: tuuriperinnön, jonka arvo museoviraston ja lu- uudelle momentille 250 000 markkaa
35781: kuisten ulkomaalaisten asiantuntijoiden käsityk- Hattulan Pyhän Ristin kirkon peruskor-
35782: sen mukaan on ainutlaatuinen ja korvaamaton. jaamiseksi.
35783: Kirkkoa pidetään keskiailcaisen rakennus- ja
35784: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
35785:
35786: Hannu Tenhiälä Saara Mikkola Lasse Äikäs
35787: 944 1978 vp.
35788:
35789: Raha-asia-aloite n:o 882.
35790:
35791:
35792:
35793:
35794: Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittamisesta opiskelijaruokailutoi-
35795: minnan kehittämiseen.
35796:
35797:
35798: E d u s k u n n a 11 e.
35799:
35800: Viime keväänä opintotuen enimmalsmaara- män selvityksessä viime keväältä, johon valtio-
35801: päätösten yhteydessä on valtioneuvosto lau- neuvoston lausumassa viitataan, on esitetty 6
35802: sunut, että miljoonan markan suuruisen määrärahan va-
35803: - opintotukijärjestelmän kehittämisessä ase- raamista opiskelijaruokailun tuen aloittamiseksi
35804: tetaan painopiste entistä voimakkaammin opin- lukuvuoden 1979-80 alusta.
35805: totuen opintorahaosuuden lisäämiseen sekä Edellä esitetyn johdosta ehdotamme,
35806: opiskeluaikaisia toimeentulokustannuksia alen-
35807: tavan niin sanotun välillisen opintotuen laajen- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
35808: tamiseen 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
35809: - opiskelijaruokailutoimintaa pyritään vii- 29.37.50 6 000 000 markkaa opiskeli-
35810: pymättä kehittämään asiasta laadittujen selvi- jaruokailutoiminnan kehittämiseen ja
35811: tysten pohjalta. opiskelija-aterioiden hintojen alentami-
35812: Opetusministeriön opiskelijaruokailutyöryh- seen.
35813: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
35814:
35815: Hannu Tenhiälä Kalevi Mattila Juhani Tuomaala
35816: P. Savola Reino Karpola
35817: 1978 vp. 945
35818:
35819: Raha-asia-aloite n:o 883.
35820:
35821:
35822:
35823:
35824: Tenhiälä ym:: -Määrärahan osoittamisesta .Mustialan maatalous-
35825: oppilaitoksen ·sian- ja karjanhoitokoulun oppilasasuntolan ja
35826: lisäluokkatilojen suunnittelua varten.
35827:
35828:
35829: Ed u s kun n a 11 e.
35830:
35831: Mustialan maatalousoppilaitoksen sian- ja my{iskään luokkatilat riitä, koska ne jo nyt
35832: karjanhoitokoulut toimivat varsin vanhoissa ja ovat ahtaita ja epäkäytännöllisiä. Nykyisten
35833: osin epäajanmukaisissa suojissa. Useissa oppilas- asuntola- ja luokkahuonetilojen täydennykseksi
35834: huoneissa on kolme oppilasta, mitä ei voi pi- pitää saada uusia asuntola- ja luokkahuone-
35835: tää tarkoituksenmukaisena ratkaisuna luku- ja tiloja.
35836: yörauhaa ajatellen. Liioin eivät seurustelu-, Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
35837: oleskelu- ja sosiaalitilat ole enää ajanmukaiset taen,
35838: eivätkä riittävät. On lisäksi mahdollista, että
35839: aikaa myöten uuden maatilateknillisen koulu- ·että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
35840: muodon päästyä täyteen vauhtiin oppilaita ha- 19 79 tulo- ja menoarvioon 200 000
35841: keutuu em. kahteen koulumuotoon enemmän markkaa Mustialan maatalousoppilaitok-
35842: kuin nyt on arvioitu. Tähän antaa selviä viit- sen sian- ja karjanhoitokoulun oppilas-
35843: teitä mennyt hakukausi. Aikanaan karjan- ja asuntolan ja lisäluokkatilojen suunnit-
35844: sianhoitokoulut muodostavat kaksi maatilatek- telua ja aloittamista va,rten. ·
35845: nisen koulun erikoistumisjaksoa. Tällöin eivät
35846: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
35847:
35848: Hannu Tenhiälä Sylvi Saimo Eino Grönholm
35849: Saara Mikkola Helge Talvitie Helge Siren
35850: Paavo Vesterinen Lyyli Aalto Lasse Äikäs
35851: Väinö Raudaskoski Kauko Tamminen Mikko Pesälä
35852: Aino Karjalainen
35853:
35854:
35855:
35856:
35857: 119 9878005881
35858: 946 1978 vp.
35859:
35860: Raha-asia-aloite n:o 884.
35861:
35862:
35863:
35864:
35865: Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Lammin Porraskosken
35866: keskuskalanviljelylaitoksen suunnittelua varten.
35867:
35868:
35869: E d u s k u n n a 11 e.
35870:
35871: Kalataloutemme edistäminen edellyttää, että rakentamaan kalanviljelylaitosta Lammin Por-
35872: kalanviljelylaitokset saatetaan sekä määrällisesti raskoskelle.
35873: että toiminnallisesti mahdollisimman tehok- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
35874: kaalle tasolle. Lammin Porraskoskella on suo- taen,
35875: ritettu perusteellisia tutkimuksia lohenkasva-
35876: tuksesta sekä yleensä keskuskalanviljelylaitok- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
35877: sen toimintaedellytyksistä. Lammin Porraskos- 1979 tulo- ;a menoarvioon momentille
35878: ki on eteläisen Suomen viimeisiä kalanviljelyyn 30.38.74 500 000 markkaa Lammin
35879: sopivia ja käyviä paikkoja. Koska maallamme Porraskosken keskuskalanviljelylaitoksen
35880: on myös velvoitteita Itämeren lohenistutuksista, suunnittelua ja rakentamista varten.
35881: on tähdellisti;i mahdollisimman pikaisesti ryhtyä
35882: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
35883:
35884: Hannu Tenhiälä Helge Siren Reino Karpola
35885: Kauko Tamminen Saara Mikkola Lasse Äikäs
35886: 1978 vp. 947
35887:
35888: Raha-asia-aloite n:o 885.
35889:
35890:
35891:
35892:
35893: Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Lopen Läyliäisten ja
35894: Hyvinkään vilisen tieosuuden Eakentamista ~· J..oren .·
35895: kunnassa.
35896:
35897:
35898: E d u s k u n n a 11 e.
35899:
35900: Lopen Läyliäisistä· on. suuntauduttu~ Edelli olevaan viitaten ehdotamme Jwmrioit. . ·
35901: ten suhteen sekä Riihimäelle että Hyvin:käälle. taen,
35902: Heikohkot tieolosuhteet ovat vaikeutwnassa
35903: palveluiden hakua. Tieosuudella Lopen Läyliäi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
35904: nen-Hyvinkää Hyvinkääitä Uudenmaan läänin 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
35905: rajalle on suoritettu tienparannuksia, mutta toi- 31.24.77 500 000 markkaa Lopen Läy-
35906: nen osuus Läyliäisiin on rakentamista ja pe- liäisten ja Hyvinkään välisen tieosuu-
35907: rusparantamista vailla. den rakentamista ja perusparantamista
35908: varten Lopen kunnassa.
35909: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
35910:
35911: Hannu Tenhiälä Marjatta Väänänen Helge Siren
35912: 948' 1978 vp.
35913:
35914: Raha-asia-aloite n:o 886.
35915:
35916:
35917:
35918:
35919: Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittamisesta säteilyturvallisuuslai-
35920: toksen Hämeenlinnaan siirtämisen valmistelua varten.
35921:
35922:
35923: Ed u s kun n a 11 e.
35924:
35925: Valtion vuoden 1977 tulo- ja menoarviossa siirtäminen Hämeenlinnaan vuoteen 1981 men-
35926: osoi>tettiin säteilyturvallisuuslaitoksen Hämeen~ nessä. Tämä edellyttäli kuitenkin valmistelun ja
35927: linnaan siirron valmistelua ja alustavaa suun- suunnittelutöiden suorittamista vuonna 1979.
35928: nittelua varten 200 000 markan määräraha. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
35929: HuÖlimatta eduskunnan päätöksestä säteilytur- taen,
35930: vallisuuslaitoksen siirtämiseksi Hämeenlinnaan
35931: ei valtidn vuoden 1979 tulo- ja menoarvioesi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
35932: tyksessä ole laitoksen siirron edel1yttämää 1979 tulo- ja menoarvioon 200 000
35933: määrärahaa. markkaa säteilyturvallisuuslaitoksen Hä-
35934: Vuoden 1977 tulo- ja menoarviossa oli läh- meenlinnaan siirtämisen valmistelua ;a
35935: tökohdaksi otettu säteilyturvallisuuslaitoksen suunnittelua varten.
35936: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
35937:
35938: Hannu Tenhiälä Saara Mikkola Lasse Äikäs
35939: 1978 vp. ·.949
35940:
35941: Raha-asia-aloite n:o 887.
35942:
35943:
35944:
35945:
35946: Tennilä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta varusmiesten
35947: · päivärahojen korottamiseen.
35948:
35949:
35950: E d u s k u n n a 11 e.
35951:
35952: Varusmiesten päivärahan pienuus on aiheut- Tätä ei voida pitää hyväksyttävänä, ja siksi
35953: tanut sen, että varusmiehet ovat joutuneet ehdotammekin,
35954: käyttämään armeija-aikanaan omia, lainaa-
35955: rniaan tai perheensä varoja keskimäärin yli että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
35956: 3 000 markkaa. 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
35957: Huolimatta hintojen ja maksujen korotusten 27.14.02 lisäyksenä 80 000 000 mark-
35958: jatkamisesta hallitus esittää varusmiesten päi- kaa käytettäväksi varusmiesten päivära-
35959: vätahoihin vain 50 pennin korotusta, joka hojen korottamiseen 12 markkaan vuo-
35960: sekin tulisi vasta 1. 10. 1979. Esitys merkit- den 1979 alusta lähtien.
35961: see varusmiehen päivärahan reaaliarvon alen-
35962: tamista vielä entisestäänkin.
35963: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
35964:
35965: Esko-Juhani Tennilä Taisto Sinisalo Aarne Koskinen
35966: Irma Rosnell P. Puhakka M. Kainulainen
35967: 1978 vp.
35968:
35969: Raha-asia-aloite n:o 888.
35970:
35971:
35972:
35973:
35974: Tennilä ym.: Määrärahan osoittamisesta vaikeassa taloudellisessa
35975: asemassa olevien opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden opin-
35976: tolainojen maksamiseen.
35977:
35978:
35979: Ed u s kun n a 11 e.
35980:
35981: Viime vuosien aikana on opiskelijoiden vel- mistuneen taloudellista tilannetta, vaan yleensä
35982: kaantuminen jatkunut edelleen voimakkaana. vaativat lainan takaisinmaksua säädetyssä ajas-
35983: Keskeinen syy tähän on ollut hallitusten halut- sa. Lisäksi mm. Suomen ylioppilaskuntien lii-
35984: tomuUS; kehittää opintorahamuotoista tukea. ton ( SYL) keräämien tietojen mukaan useat
35985: Useille opiskelijoille opintolainojen takaisin- rahalaitokset ovat vaatineet opiskelijoilta opin-
35986: maksu opintotukiasetuksen edellyttämässä ajas- tolainan saannin ehtona sopimuksia, joilla ki-
35987: sa on. vaikeaa tai jopa mahdotonta. Kun val- ristetään takaisinmaksua jopa puoleen opinto-
35988: tion takausvastuusuoritusten (valtio maksaa tukiasetuksen edellyttämästä.
35989: lainan pankille ja perii sen opiskelijalta) määrä Edellä olevan perusteella ehdotamme,
35990: oli vuonna 197 3 290 kpl, oli se vuonna 1977
35991: jo 1 530 kpl. Voimakasta kasvua ennustetaan että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
35992: edelleen, valtion opintotukikeskuksen mukaan den 1979 tulo- ja menoarvioon luvun
35993: työttömyys on takausvastuun toteutumisen yh- 29.39 uudelle momentille 20 miljoonan
35994: tenä syynä lähes joka toisessa takausvastuusuo- . markan määrärahan erityisen vaikeassa
35995: rituksessa. Opintolainojen lyhennykset ja korot taloudellisessa asemassa olevien opiskeli-
35996: saattavat muodostaa jopa 30 % :n menoerän joiden ja valmistuneiden opintolainojen
35997: vuodessa valmistumisen jälkeisestä nettopalkas- takaisin maksamiseksi valtion varoista.
35998: ta. Rahalaitokset eivät kuitenkaan huomioi val-
35999: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
36000:
36001: Esko-Juhani Tennilä Aarne Koskinen
36002: P. Puhakka M. Kainulainen
36003: 1978 vp. 951
36004:
36005: Raha-asia-aloite n:o 889.
36006:
36007:
36008:
36009:
36010: Tennilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Kemin teknillisen opis-
36011: ton toiminnan aloittamiseksi.
36012:
36013:
36014: E d u s k u n n a II e.
36015:
36016: Lapin nuorten koulutusmahdollisuuksien pa- jaitsee kaivos ja lyhyen etäisyyden päässä Tor-
36017: rantaminen, mutta myös maakunnan· kehittämi- niossa on puolestaan mm. terästehdas sekä
36018: nen edellyttävät teknillisen koulutuksen laa- tekstiiliteollisuutta.
36019: jentamista alueella. Lapissa toimivat kaksi tek- Lappiin perustettavasta teknillisestä oppilai-
36020: nillistä koulua eivät pysty turvaamaan alueen toksesta on olemassa myös valtioneuvoston pää-
36021: tuotantolaitosten teknisen henkilökunnan tar- tös vuodelta 1975. Tämän vuoksi on asiassa
36022: vetta lähivuosina, vaan maakuntaan tarvitaan edettävä nyt viivyttelemättä niin, että Kemin
36023: välttämättä myös opistotasoista teknistä kou- teknillisen opiston toiminta käynnistetään jo
36024: lutusta. syksyllä 1979.
36025: Teknisen opistotasoisen koulutuksen välttä- Edellä ölevan perusteella ehdotamme,
36026: mättömyydestä ollaan Lapissa yksimielisiä. Sa-
36027: moin vallitsee laaja yhteisymmärrys siitä, että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
36028: teknillisen opiston sijoituspaikaksi sopisi hyvin 1979 tulo- ja menoarvioon 2 miljoonaa
36029: Kemi, joka on voimakkaan teollisuusalueen kes- markkaa Kemin teknillisen opiston toi-
36030: kus. Kemin kaupungissahan toimii kaksi suurta minnan aloittamiseksi syksyllä 1979.
36031: puunjalostuslaitosta, Kemin maalaiskunnassa si-
36032: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
36033:
36034: Esko-Juhani Tennilä Aarne Koskinen
36035: P. Puhakka M. Kainulainen
36036: 952 1978 vp.
36037:
36038: Raha-asia-aloite n:o 890.
36039:
36040:
36041:
36042:
36043: Tennilä ym.: . Määrärahan osoittamisesta saamenkielisen kauno-
36044: kirjallisuuden julkaisemiseen ja levittämiseen.
36045:
36046:
36047: Ed u s kun n a II e.
36048:
36049: Maassamme on toistaiseksi ilmestynyt hyvin jallisuuden elvyttäminen vahvistaisi samalla saa-
36050: vähän saamenkielistä kaunokirjallisuutta. Jotta menkielen asemaa.
36051: saamenkielellä kirjoittavat saisivat julkaistuksi Edellä olevan perusteella ehdotamme,
36052: ja levitetyksl teoksiaan, on valtiovallan ryh-
36053: dyttävä toimenpiteisiin ja myönnettävä tarkoi- että Eduskunta ottaisi t:altion t:twden
36054: tukseen varoja. 1979 tulo- ja menoart:ioon 200 000
36055: Saamenkielisten romaanien, novellien, kerto- markkaa käytettäväksi saamenkielisen
36056: musten ja runojen julkaiseminen ja levittämi- kaunokirjallisuuden julkaisemiseen ja le-
36057: nen laajentaisi saamelaisten mahdollisuuksia vittämiseen.
36058: harrastaa kulttuuria. Saamenkielisen kaunokir-
36059: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
36060:
36061: Esko-Juhani Tennilä Marjatta Mattsson
36062: 1978 vp. 953
36063:
36064: Raha-asia-aloite n:o 891.
36065:
36066:
36067:
36068:
36069: Tennilä ym.: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 926 pe-
36070: ruskorjaukseen.
36071:
36072:
36073: E d u s k u n n a II e.
36074:
36075: Kantatie n:o 926 (Vastakka-Vähäjoki- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
36076: Suolijoki-Narkaus) on erittäin huonossa kun-
36077: nossa, vaikka sitä joutuu käyttämään jatkuvasti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
36078: varsin suuri määrä ihmisiä ja vaikka myös puu- 1979 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
36079: tavaraliikenne tiellä on hyvin laajaa. Tien kun- markkaa kantatien n:o 926 peruskor-
36080: non sekä paikallisten työläisten ja autoilijoiden iaukseen.
36081: laajan työttömyyden vuoksi tien peruskorjaus
36082: olisikin käynnistettävä välittömästi.
36083: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
36084:
36085: Esko-Juhani Tennilä Aarne Koskinen
36086: P. Puhakka M. Kainulainen
36087:
36088:
36089:
36090:
36091: 120 0878005881
36092: 954 1978 vp.
36093:
36094: Raha-asia-aloite n:o 892.
36095:
36096:
36097:
36098:
36099: Tennilä ym.: Määrärahan osoittamisesta alikulkutunnelin raken-
36100: tamiseksi valtatien n:o 4 alitse Maksniemessä.
36101:
36102:
36103: Ed u s kun n a 11 e.
36104:
36105: Maksniemessä Simon kunnassa ovat asukkaat Edellä olevan perusteella ehdotamme,
36106: jo pitkään vaatineet alikulkutunnelin rakenta-
36107: mista valtatie 4:n alitse. Tämä asukkaiden vaa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
36108: timus on täysin perusteltu ja se tulee kiireelli- 1979 tulo- ;a menoarvioon 300 000
36109: sesti toteuttaa, sillä asukkaat ja aivan erityisesti markkaa alikulkutunnelin rakentamiseksi
36110: koululapset joutuvat päivittäin onnettomuusvaa- valtatien n:o 4 alitse Maksniemessä.
36111: raan joutuessaan kulkemaan vilkkaasti liikennöi-
36112: dyn nelostien yli.
36113: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
36114:
36115: Esko-Juhan~ Tennilä Aarne .Koskinen
36116: P. Puhakka M. Kainulainen
36117: 1978 vp. 955
36118:
36119: Raha-asia-aloite n:o 893.
36120:
36121:
36122:
36123:
36124: Tennilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Rajajoosepin tien kor-
36125: jauksen aloittamiseksi.
36126:
36127:
36128: E d u s k u n n a 11 e.
36129:
36130: Ivalosta Rajajooseppiin johtava tie on erittäin Oy tuo Neuvostoliitosta puuta tietä pitkin 10
36131: heikkokuntoinen eikä vastaa alkuunkaan tiellä -12 täysperävaunullista päivittäin tuonnin jat-
36132: tapahtuvan liikenteen määrää. Tietä nimittäin kuessa ainakin seuraavat yksitoista vuotta.
36133: joutuvat käyttämään sekä Murmanskiin matkaa- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
36134: vat turistit että puutavara-autot. Turistibussien taen,
36135: määrä on viikonloppuisin 3-4, minkä lisäksi
36136: on jonkin verran yksityisautolla liikkuvia turis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
36137: teja. On arvioitavissa että tien kunto joutuu 1979 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
36138: ylivoimaiselle koetukselle, kun tähän lisätään markkaa Rajajoosepin tien korjauksen
36139: hyvin laaja puutavaran kuljetus. Yksistään Kemi aloittamiseksi.
36140: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
36141:
36142: Esko-Juhani Teunilä Aarne Koskinen
36143: P. Puhakka M. Kainulainen
36144: 956 1978 vp.
36145:
36146: Raha-asia-aloite n:o 894.
36147:
36148:
36149:
36150:
36151: Tennilä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta puhelinvir-
36152: kailijai11 ylimääräisiin eläkkeisii11.
36153:
36154:
36155: E d u s k u 1111 a 11 e.
36156:
36157: Puhelinliikenteen automatisoi11nin yhteydessä rassa. Puhelinvirkailijaliitto neuvotteli tilan·
36158: arvioidaan kaiken kaikkiaan 2 500-3 000 puhe- teesta · posti- ja lennätinhallituksen kanssa ja
36159: linvirkailijan menettävän nykyisen työnsä. Työl- saavutti yksimielisyyden siit.ä, että ylimääräis-
36160: lisyysongelmaa on pyritty ratkaisemaan sijoit- eläkemääräyksiä olisi ajanmukaistetta,va. Neuvot-
36161: tamalla ja kouluttamalla puhelinvirkailijoita telun tuloksena posti- ja lennätinhallitus esitti
36162: uudelleen sekä suorittamalla eläkejärjestelyjä. budjettiehdotuksessaan ylimääräiseen eläkkee-
36163: Eräänä työllisyyden kannalta tarkoituksenmukai- seen oikeuttavan ikärajan alentamista 52 vuo-
36164: sena ratkaisuna on ollut ns. puhelinvirkailijoiden teen. Hallituksen antamassa budjettiesityksessä
36165: ylimääräinen eläke, joka on tehnyt mahdolli- ovat ylimääräistä eläkettä koskevat määräykset
36166: seksi 58 vuotta täyttäneiden työntekijöiden pää- kuitenkin ennallaan.
36167: syn eläkkeelle automatisoiduista tai automati- Ylimääräiseläkeikärajan alentaminen on tar-
36168: soitavista puhelinkeskuksista. Tätä tarkoitusta koitettu pelkästään väliaikaisjärjestelyksi, jonka
36169: varten on budjetissa ollut määräraha vuodesta käyttö lopetettaisiin, kun automa,tisointi jälki-
36170: 1967 lähtien. Automatisoinnin ja irtisanomisten hoitoineen on saatu päätökseen.
36171: noustua lakipisteeseensä yleisen työllisyystilan- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
36172: teen heikennyttyä samanaikaisesti ratkaisevasti
36173: ei näiden toimenpiteiden kymmenen vuoden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
36174: takainen mitoitus ole riittävä. Vuosina 1976- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
36175: 80 irtisanotaan vuosittain 500-600 puhelinvir- 31.94.05 lisäyksenä 12 750 000 mark-
36176: kailijaa. Nyt kun runsaat puolitoista vuotta on kaa 52 vuotta täyttäneiden puhelinvir-
36177: kulunut, on jo 350 puhelinvirkailijaa Puhelin- kailijoiden ylimääräisiin eläkkeisiin käy-
36178: virkailijaliiton työttömyyskassa-avustuksen va- tettäväksi.
36179: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
36180:
36181: Esko-Juhani Tennilä Aarne Koskinen M. Kainulainen
36182: 1978 vp, 957
36183:
36184: Raha-asia-aloite n:o 895.
36185:
36186:
36187:
36188:
36189: Tennilä ym.: _Määrärahan osoittamisesta TV 2: n näkyvyysalueen
36190: laajentamiseksi Lapissa.
36191:
36192:
36193: Eduskunnalle.
36194:
36195: TV 2:n näkyvyysalue raJOittuu Lapissa Ke- myönnetaan riittävästi varoja, koko ,Lappi voi-
36196: min ja· Rovaniemen kaupunkeihin ja niiden daankin lyhyessä ajassa saattaa TV 2:n näky-
36197: lähiympäristöön. Suurin osa maakuntaa on TV vyysalueen piiriin.
36198: 2:n näkyvyysalueen ulkopuolella. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
36199: Tällaista tilannetta ei voi pitää hyväksyttä-
36200: vänä, sillä Etelä-Suomessa TV 2 on näkynyt jo. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
36201: pitkään. Tasavertaisten valintamahdollisuuksien 1979 tulo- ja menoarvioon 10 miljoo-
36202: turvaaminen myös Lapin ihmisille edellyttääkin, naa markkaa käytettäväksi TV 2:n nä-
36203: että TV 2:n näkyvyysaluetta ryhdytään laajen- kyvyysalueen kiireelliseksi laajentamisek-
36204: tamaan kiireellisesti. Mikäli tähän tarkoitukseen si Lapissa.
36205: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
36206:
36207: Esko-Juhani Tennilä - Marjatta Mattsson
36208: 958 1978 vp.
36209:
36210: Raha-asia-aloite n:o 896.
36211:
36212:
36213:
36214:
36215: Tennilä ym.: Määrärahan osoittamisesta kaivoksen rakennustöi-
36216: den käynnistämiseksi Pabtavuomassa.
36217:
36218:
36219: E d u s k u n n a 11 e.
36220:
36221: Outokumpu Oy on suorittanut Kittilän ja päätöstä tehtäessä on otettava huomioon kan-
36222: Muonion rajan lähellä sijaitsrtalla Pahtavuoman santalOudelliset ja aluepoliittiset: niköikolidat.
36223: alueella malmitutkimuksia. Tutkimukset osoitta- Työttömien ylläpito aiheuttaa joka tapauksessa
36224: vat alueelta löytyvän kuparia. kustannuksia, olkoonkin että työttömyysturva
36225: Lapin asukkaat ovat asettaneet Sokiin ohella on erittäin heikko. Työvoiman maassamuutto
36226: suuria toiveita myös Pahtavuomaan, sillä näiden aiheuttaa sekin monia kustannuksia, jotka eivålt
36227: kaivosten avaaminen loisi kestävää perustaa näy yritysten tilinpäätöksissä, mutta ovat silti
36228: Lapin kehittämiselle. Pahtavuoman kaivos työl- todellisia kustannuksia. Tällaisia kustannuksia
36229: listäisi keskisuurena kaivoksena välittömästi ovat mm. uusien asuntojen rakeOJtaminen muut-
36230: noin 60-70 työntekijää, minkä lisäksi tulisivat toalueille samaan aikaan kun tyhjentyville
36231: kaivoksen välilliset työllisyysvaikutukset, jotka alueille jää asuntoja tyhjilleen. Jokainen ymmär-
36232: ovat varsin huomat·tavat. Pahtavuoman kaivok- tää ne menetykset, joita maastamuutto aiheuttaa
36233: sella olisi siis tuntuvat väliutömät vaikutuk- maallemme. Maastamuu~to Lapista Ruotsiin tu-
36234: set Kittilän ja Muonion kuntien työllisyyteen, lee kasvamaan jälleen erittäin laajaksi, ellei välit-
36235: minkä lisäksi kaivoksen avaaminen olisi lisää- tömästi ryhdytä toimenpiteisiin Lapin kehittä-
36236: mässä koko Lapin työläisten tulevaisuudenuskoa miseksi.
36237: maakunnan kehi:utämisen suhteen. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
36238: Lapin kommunistit ja kansandemokraatit yh-
36239: tyvät alueen asukkaiden yksimieliseen kantaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
36240: Pahtavuoman kaivoksen avaamisen välttämättö- 1979 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
36241: myydestä. Kommunistit ja kansandemokraatit markkaa kaivoksen rakennustöiden käyn-
36242: korostavat, eutei päätös saa perustua kuparin nistämiseksi Pahtavuomassa.
36243: tämänhetkiseen maailmanmarkkinahintaan, vaan
36244: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
36245:
36246: Esko-Juhani Tennilä Aarne Koskinen
36247: P. Puhakka M. Kainulainen
36248: 1978 vp. 959
36249:
36250: Raha-asia-aloite n:o 897.
36251:
36252:
36253:
36254:
36255: Tennilä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta sijoitusmenoi-
36256: hin työllisyyden turvaamiseksi.
36257:
36258:
36259: Ed u s k u n n a ll e.
36260:
36261: Työttömyys on paisunut maassamme hir- On hämmästyttävää, ettei hallitus aio tässä-
36262: vittävän laajaksi. Viime talvikautena oli virat- kään suhteessa kurssiaan muuttaa, vaan suo-
36263: lisenkin tilaston mukaan peräti 197 000 ih- rastaan supistaa työllisyyden turvaamiseen
36264: mistä vailla työtä tilanteen ollessa pahimmil- osoitettavia sijoitusmenoja. Momentille 34.50.77
36265: laan. on tälle vuodelle merkitty varoja yhteensä
36266: Suurtyöttömyyden perusta on kapitalistises- 327 miljoonaa markkaa, mikä sekin on ollut
36267: sa järjestelmässä ja tämän järjestelmän kriisissä, riittämätön summa, mutta ensi vuodeksi esite-
36268: mutta tilannetta on pahentanut edelleen vir- tään vain 250 miljoonaa markkaa.
36269: heellinen talouspolitiikka. Elvytyspolitiikan si- Emme voi hyväksyä suurtyöttömyyden jat-
36270: sältönä on ollut erilaisten etujen antaminen kamista ja ehdotammekin,
36271: suuryrityksille. Saamiaan rahoja ovat yritykset
36272: käyttäneet ennen muuta rationalisointi-inves- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
36273: tointien kiihdyttämiseen. Työttömyyttä ovat den 1979 tulo- ja menoarvioon momen-
36274: kasvattaneet myös elvytyspolitiikkaan liittyvät tille 34.50.77 lisäyksenä 700 miljoonaa
36275: ostovoimaa supistavat toimet (kuten palkka- markkaa sijoitusmenoihin työllisyyden
36276: sulun julistaminen) sekä valtion suotien työl- turvaamiseksi.
36277: lisyystoimien vähäisyys. Valtion ja kuntien työl-
36278: listämien määrä on pienentynyt entisestään.
36279: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
36280:
36281: Esko-Juhani Tennilä Taisto Sinisalo Aarne Koskinen
36282: Irma Rosnell Pauli Puhakka M. Kainulainen
36283: 960· 1978 vp.
36284:
36285: Raha-asia-aloite n:o 898.
36286:
36287:
36288:
36289:
36290: Tikka: Mää1ärahan osoittamisesta Kymen lääninvankilan suunnit-
36291: teluun.
36292:
36293:
36294: Ed u s kunnalle.
36295:
36296: Lä.äninvankiloiden rakentamista on viime ai- Äskettäin on lääninvankiloitten sijoittamista
36297: koina merkittävästi yritetty kiirehtiä oikeusmi- ja rakentamista pohtinut työryhmä jättänyt mie-
36298: nisteriön toimesta. Yksi rakentamista odottava tintönsä. Valitettavasti tämä työryhmä näkee
36299: lääninvankila tulisi suunnitelmie~ mukaan Kou- muutamien muitten lääninvankiloitten rakenta-
36300: volaan tai sen välittömään ympäristöön. misen vielä kiireellisempänä kuin Kymen lää-
36301: Oikeusministeriön tärkeysjärjestyksessä Ky- ninvankilan. Kun kaikki ovat kuitenkin yksi-
36302: men lääninvankila on toistaiseksi valitettavan mielisiä siitä, että Kymen lääninvankila tarvit-.
36303: alhaisella sijalla. Yksi tärkeimpiä syitä Kymen taisiin, tulisi sen rakentamista kiirehtiä niin
36304: lääninvankilan rakentamiseksi on siinä, että paljon kuin mahdollista.
36305: esimerkiksi Mikkelin lääninvankila on huomat- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
36306: tavan ylimitoitettu. Oikeusministeriön suunni- tavasti,
36307: telmien ·.mukaan Kouvolan lähistölle tulisi ra-
36308: kentaa · vähintään 80~paikkainen lääninvankila että Eduskunta ottaisi valtion vuoden.
36309: ja tutkinJ;:tvankien säilyttämisen vuoksi tämän 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
36310: vankilan· :tulisi sijaita -mahdollisimman keskellä 25.50.74 500 000 markan määrärahan·
36311: toiminta-aluetta, jotta yhteydet tuomioistuimiin Kymen lääninvankilan suunnittelutyön
36312: ja muihin viranomaisiin voidaan hoitaa mah- aloittamiseksi.
36313: dollisimman taloudellisesti.
36314: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
36315:
36316: Seppo Tikka
36317: 1978 vp. 961.
36318:
36319: Raha-asia-aloite n:o 899.
36320:
36321:
36322:
36323:
36324: Tikka ym.:, Määrärahan osoittamisesta kunnallistekniikan tutki-
36325: ·muk~en.
36326:
36327:
36328:
36329: E.duskunnalle.
36330:
36331: Kunnallistekniikan tutkimuksen määrä suh- maan vuosittain 750-900 mmk. .Mainitun
36332: teutettuna toiminnan volyymiin on ollut melko summan lisäksi tulevat ne k1,1stanpukset, jotka
36333: vähäistä, jos vertailua tehdään muihin toimi- syntyvät teknisen huollon uusimisesta ja .raken-
36334: aloihin. Esimerkiksi kunnallistekniikan tutki- tamisesta vanhoille pientaloalueill~.
36335: muksen suhteellinen taso on vain noin kuudes- Nykyisen taloudellisen tilanteen . vaUitessa
36336: osa teollisuuden toimesta tehtävän tutkimuk- näyttää teknisen huollon toteuttamisen kalleus
36337: sen suhteellisesta tasosta. Sama suhdeluku val- tulevan suurimmaksi esteeksi pientalötuotannon
36338: takunnalliseen keskiarvoon on· 1; 3. lisäämisessä· ja edistämisessä. Kuitenkin suori-
36339: Kunnallistekniikan tutkimus ei myöskään ny- tetun esitutkimuksen mukaan on m~c~hdollisuuk
36340: kyisellään ota huomioon riittävästi kuntien tut- sia tasovaatimusten tarkistamisen, huolellisen
36341: kimustarpeita. Lisäksi kunnallistekniikan tutki- suunnittelun ja toteutuksen sekä nykyistä hal-
36342: muksen koot'dirta~tio on hajanaista ja puutteel- vempien menetelmien ja tuotteiden kehittämi-
36343: lista. sen avulla saavuttaa siinä määrin investointi-
36344: KunnalHstekniikan merkitys säästämistä ja säästöjä, että pientalotuotannon määrällisiin ta-
36345: verovarojen tarkoituksenmukaista käyttöä aja- voitteisiin voitaisiin päästä: Tämä vaatii kui-
36346: teltaessa on suuri. Kunnallistekniikan menot tenkin laajan tutkimus- ja tuotekehittelypro-
36347: ovat kaikkien kuntien osalta keskimäärin noin jektin, jollaiseksi projekti "Pientaloalueiden
36348: 30 % kuntien menoista. Markkamääräisesti tä- teknisen huollon järjestäminen" on tarkoitettu.
36349: mä merkitsee yhteensä 7 miljardia markkaa. Pientaloalueiden teknistä huoltoa koskevan
36350: Teknisistä palveluista koottavat maksut muo- projektin käynnistyminen on tällä hetkellä riip-
36351: dostavat lisäksi 15-30 % kuntien kaikista tu- puvainen pääasiassa siitä, voidaanko sitä ra-
36352: loista. Näin ollen tutkimuksen merkitys kun- hoittaa kunnallistekniikan tutkimukseen osoite-
36353: nallistekniikassa on huomattava sekä verovaro- tulla määrärahalla, koska muusta rahoituksesta
36354: jen käytön että asumiskustannusten kannalta. (8-9 mmk) on jo olemassa periaatepäätökset.
36355: Mainittuihin näkökohtiin perustuen esitti si- Kunnallistekniikan tutkimuksen määrärahasta
36356: säasiainministeriö määrärahan ottamista sen ja tulisi voida v. 1979 rahoittaa tutkimusta 0,5
36357: kuntien keskusjärjestöjen yhteistyönä laatiman mmk:lla ja kahtena seuraavana vuotena yh-
36358: kunnallistekniikan tutkimusohjelman rahoitta- teensä 1,5 mmk:lla. Todettakoon, että tutki-
36359: miseksi. muksen käynnistämisellä olisi myös myöntei-
36360: Yhdeksi kunnallistekniikan tutkimusohjelman nen työvoimapoliittinen vaikutus, koska projek-
36361: kaikkein kiireellisimmistä tutkimuksista nimet- tilla voitaisiin työllistää vuosittain mm. 15-
36362: tiin tutkimus ja kehitysprojekti "pientaloaluei- 20 akateemisesti koulutettua henkilöä.
36363: den teknisen huollon järjestäminen". Mainitusta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
36364: projektista valmistui SITRA:n toimesta laa- nioittaen,
36365: dittu esiselvitys.
36366: Vuosina 1976-1985 hieman yli puolet asun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
36367: totuotannosta pyritään toteuttamaan pientaloi- 1979 tulo- ja menoarvioon 500 000
36368: na. Tämä merkitsee sitä, että pientaloalueiden markkaa kunnallistekniikan tutkimuk-
36369: teknisen huollon järjestäminen tulee maksa- seen.
36370: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
36371:
36372: Seppo Tikka Peter Muurman
36373: 962 197tf vp.
36374:
36375: Raha-asia-aloite n:o 900.
36376:
36377:
36378:
36379:
36380: Tikka: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon suunnit-
36381: telutöiden aloittamiseksi Kuusankoskelle.
36382:
36383:
36384: E d u s k u n n a II e.
36385:
36386: Valtion virastotalon aikaansaaminen Kuusan- että alueen työllisyystilanne nimenomaan ra-
36387: koskelle on ollut esillä parinkymmenen vuoden kennusalalla tulee lähiaikoina huomattavasti
36388: ajan. ·Kaupungin nykyinen kehitys on tuonut huononemaan, kun lähes kaikki talousalueen
36389: hankkeen entistä ajankohtaisemmaksi, samoin suuret rakennushankkeet valmistuvat.
36390: sitä tuo ajankohtaisemmaksi se, että valtion Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
36391: vuokraamien tilojen määrä koko ajan kasvaa tavasti,
36392: Kuusankosken alueella.
36393: Tätä nykyä toimivat kaikki valtion virastot että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
36394: poliisilaitosta lukuunottamatta vuokratiloissa ja 1979 tulo- ;a menoarvioon momentille
36395: näiden tilojen kunto on hyvin monessa tapauk- 28.64.76 200 000 markan määrärahan
36396: sessa epätyydyttävä. valtion virastotalon suunnittelun aloitta-
36397: Virastotalon suunnittelutöiden aloittaminen mista varten Kuusankoskelle.
36398: on tarpeellista kiireellisesti jo senkin vuoksi,
36399: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
36400:
36401: Seppo Tikka
36402: 1978 vp. 963'
36403:
36404: Raha-asia-aloite n:o 901.
36405:
36406:
36407:
36408:
36409: Tikka: Määrärahan osoittamisesta Joutsenon opiston ruokalan ja
36410: keittiötilojen laajentamista varten.
36411:
36412:
36413: E d u s k u n n a II e.
36414:
36415: Joutsenossa toimii Raittiuden Ystäväin Kan- Sekä opisto että Joutsenon kunta toivovat,
36416: natusyhdistys ry:n ylläpitämä Joutsenon opisto. että erillinen rakennusavustus voitaisiin saada
36417: Opiston asema keskiasteen koulu-uudistuksen •raition tulo- ja menoarvioon.
36418: ollessa kesken on vielä epäselvä, mutta opisto Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
36419: yhdessä Joutsenon kunnan kanssa toivoo, että vasti,
36420: opistoon saataisiin perustetuksi erillinen kaksi-
36421: vuotinen raittiussihteerikoulutuslinja tai vapaa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
36422: aikaohjaajalinja. 1979 tulo- ja menoarvioon 300 000 mar•
36423: Opiston ruokalan ja keittiön tilat ovat käy- kan määrärahan Joutsenon opiston ruo-
36424: neet epäkäytännöllisiksi ja opisto on suunni- kalan ja keittiön tilojen laajentamista
36425: tellut niiden laajentamista. Laajentaminen mak- varten.
36426: saisi noin 300 000 markkaa.
36427: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
36428:
36429: Seppo Tikka
36430: 964' 1978 vp.
36431:
36432: Raha-asia-aloite n:o 902.
36433:
36434:
36435:
36436:
36437: ·Tikka: Määrärahan osoittamisesta teknillisen oppilaitoksen Kou-
36438: volaan sijoittamisen suunnittelua varten.
36439:
36440:
36441: Eduskunnalle.
36442:
36443: Kouvolan talousalue käsittää huomattavasti tyystin teknillinen opetus; Alue tarvitsee jo
36444: yli 100 000 asukkaan alueen, jonka teollistu- sinänsä teknillistä opetusta ja Kouvolan kau-
36445: minen on melko voimakasta. Tälle talousalueel- punki on omasta puolestaan valmis tarjoamaan
36446: le on sijoittunut useita yrityksiä ja teolli- teknilliselle oppilaitokselle kunnolliset toimin-
36447: suuslaitoksia, jotka tarvitsevat tällä hetkellä ja tamahdollisuudet.
36448: tulevaisuudessakin entistä enemmän teknillisen . Edellä olevan • perusteella ehdotan,
36449: koulutuksen saanutta henkilökuntaa. Erityisen
36450: suuri on teknillisen henkilökunnan tarve itse että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
36451: Kouvolan kaupungissa, joka on hyvin no- den 1979 tulo- ja menoarvioon 100 000
36452: peasti kasvava pienteollisuus- ja yritysmaailman markan määrärahan teknillisen oppilai-
36453: kehityspiste. toksen Kouvolaan sijoittamisen suunnit-
36454: Kouvolan talousalueelta puuttuu tätä nykyä telua varten.
36455: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
36456:
36457: Seppo Tikka
36458: 1978 vp.
36459:
36460: Raha-asia-aloite n:o 903.
36461:
36462:
36463:
36464:
36465: Tikka: Määrärahan osoittamisesta Imatran alueellisen kuvataide-
36466: laitoksen perustamisen suunnittelutöitä varten.
36467:
36468:
36469: Ed u s kun n a 11 e.
36470:
36471: Imatran Taideyhdistyksen toimesta on Imat- vakinaistaa; Kuvataiteen koulutus- ja museo-
36472: ralla järjestetty kuvataidekoulutusta vuodesta toimikunnan mietinnössä todetaan, että kuva-
36473: 1946 alkaen. Imatran taidemuseo perustettiin taidekoulutuksen osalta ltä-Suonii on tyhjiö,
36474: vuonna 1951. Vuöden 1977 alusta taidemuseo eikä myöskään taidemuseopalvelujen tarjonnas-
36475: ja· kuvataidekoulu kunnallistettiin. Taiderrni- sa Kymen lääni ole tasavertainen muiden lää~
36476: seon kokoelmat käsittävät tällä hetkellä noin nien kanssa.
36477: 420 teosta ja koulun oppilasmäärä on nykyi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
36478: sin 40-45 opiskelijaa. vasti,
36479: Imatran kaupungin mielestä näistä laitok- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
36480: sista tulisi kehittää alueellinen Imatran kuva- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
36481: t:~delaitos. Myös Kymen läänih taidetoimikunta 29.90.52 200 000 markan määrärahan
36482: esittää, että Imatran kuvataidekoulu tulisi saa- Imätran · alueellisen kuvataidelaitoksen
36483: da valtionavun piiriin ja sen toiminta tulisi perustamisen suunnittelutöitä varten.
36484: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
36485:
36486: Seppo Tikka
36487: 966 1978 vp.
36488:
36489: Raha-asia-aloite n:o 904.
36490:
36491:
36492:
36493:
36494: Tikka: Määrärahan osoittamisesta Haminan vallien entistämis-
36495: suunnitelmien tekemiseen ja rakennustöihin.
36496:
36497:
36498: Ed u sku nn alle.
36499:
36500: Haminan vallit kuuluvat yhtenä osana 1700- ole valmistuneet. Haminan kaupunki on ollut
36501: luvulla rakennettuun Kaakkois-Suomen linnoi- jo kauan sitä mieltä, että kaupunkiin tulisi
36502: tusketjuun. Osa linnoituksen päävalleista ja lä- saada työsiirtola mm. vallien korjausta var-
36503: hes kaikki etuvarustukset on kaupungin laajen- ten, mutta mm. ammattityövoiman toimesta
36504: tuessa purettu, vain lipputorni ja kaupungin van- tällaista suunnitelmaa on melko ankarasti vas-
36505: hin, 1760-luvulta peräisin oleva rakennus ovat tustettu.
36506: säilyrieet. Haminan linnoitus on täysin ainut- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
36507: laatuinen Suomessa. Sen merkitystä korostaa vasti,
36508: linnoituksen sisään pyöreään asemakaavaan ra-
36509: kennettu kaupunki. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
36510: Vailien korjaus- ja entistämistöihin käytetään 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
36511: vuosittain pieniä summia varoja. Tähänastiset 29.94.13 700 000 markan määrärahan
36512: määrärahat ovat riittämättömät eikä vallien Haminan vallien entistämistöiden jat-
36513: entistämisen tarkka kustannusarvio ole selvillä, kamista varten.
36514: koska lopulliset suunnitelmat eivät vieläkään
36515: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
36516:
36517: Seppo Tikka
36518: 1978 vp. 967
36519:
36520: Raha-aaia-aloite n:o 905.
36521:
36522:
36523:
36524:
36525: Tikka: Määrärahan osoittamisesta Simpeleen~ärkilahden tien
36526: rakennustöitä varten.
36527:
36528:
36529: Ed u s kun n a 11 e.
36530:
36531: Vuoden 1979 tulo- ja menoarvioesityksessä ja samoin paikallinen väestö käyttää tätä .tietä
36532: on Kymen läänin osuus tiemäärärahoista jää- hyvinkin paljon. .
36533: nyt melko pieneksi. Erityistä huomiota kiinnit- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
36534: tää se, että läänin itäosat ovat jääneet muuta tavasti,
36535: lääniä huonompaan asemaan, vaikka merkittä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
36536: viä kohteita olisi täälläkin olemassa. 1979 tulo- ;a menoarvioon momentille
36537: Mm. Simpeleeltä Särkilahteen vievä tieyh- 31.24.77 200 000 markkaa Simpe-
36538: teys Rautjärven kunnassa on erittäin huono. leen-Särkilahden tien rakennustöitä
36539: Teollisuuden kuljetukset tarvitsisivat tätä tietä varten.
36540: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
36541:
36542: Seppo Tikka
36543: 968 1978 ·vp.
36544:
36545: ltaha-asia-aloite n:o 906.
36546:
36547:
36548:
36549:
36550: Tikka ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtionrautatei-
36551: den työkoneiden, autojen yms. kaluston hankkimiseen.
36552:
36553:
36554: ·E d u s k u n n a 11 e.
36555:
36556: Valtionrautatiet joutuu jatkuvasti uudista- jotka on suunniteltu. käytettäväksi rautateiden
36557: maan ja täydentämään työkonekantaansa. Eri- · etikoistyössä, on · taattava riittävä käyttöaika
36558: koistyökoneet, joita rautatiet tarvitsevat, mak- valtionrauta teillä,. ja tällä tavoin VR suorittaa
36559: savat useita satojatuhansia markkoja kappaleei- investoinnista aiheutuvat kustannukset ulko-
36560: ta ja tästä· seuraa; että ao: tulo- ja menoarvion puolisille urakoitsijoille. Työkoneiden ja kalus-
36561: ·: kohtiin tulisi varata entistä enemmän määrä- ton hankinnassa tulisi kuitenkin lähteä siitä,
36562: . tahoja. l(un rp.äärärahoja ei ole ollut riittävästi että rautateiden erikoiskalusto ja sen käyttäjä-
36563: {uudi&tustahasto ja työkonehankintarahat) on kunta on valtionrautateiden hankkimaa ja palk-
36564: tarvittavien työkoneiden hankinnoissa rautatei- kaamaa,
36565: den johto joutunut varsin omalaatuiseen tilan- Jotta valtionrautateiden työkonekanta tulisi
36566: teeseen. teknisesti ja laadullisesti nykyaikaa vastaa-
36567: Valtionrautatiet on nyt ryhtynyt aikaisempaa valle tasolle ja jotta tältäkin osin voitaisiin
36568: laajemmassa määrin käyttämään eri tehtävien kustannustasoa alentaa ja liikenneturvallisuutta
36569: hoidossa yksityistä kalustoa ja ulkopuolis- lisätä, ehdotamme kunnioittavasti,
36570: ta henkilökuntaa. Kalusto, joka liikkuu eräil-
36571: tä osin kiskoilla ja on yksityisen urakoitsijan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
36572: omistama, aiheuttaa aina liikkuessaan yleisesti 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
36573: käytössä olevalla rataosalla ilmeisen turvalli- 31.90.70 lisäyksenä 10 000 000 mark-
36574: suusriskin. Palkatessaan ulkopuolisia urakoitsi- kaa työkoneiden, autojen yms. kalus-
36575: joita valtionrautatiet maksaa myös aina nämä ton hankkimiseen valtionrautateille.
36576: yksityisten suorittamat investoinnit. Koneille,
36577: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
36578:
36579: Seppo Tikka Eino Grönholm
36580: 1978 vp.
36581:
36582: Raha-asia-aloite n:o 907.
36583:
36584:
36585:
36586:
36587: Tikka:. Korotetun määrärahan osoittamisesta tupakoinnin vähen-
36588: tämiseen.
36589:
36590:
36591: Ed u s k unn alle.
36592:
36593: Tupakkalain voimaantulon myötä 1 päivästä vaikeuksiin, ellei siihen käytettäviä maatara-
36594: maaliskuuta 1977 lähtien Suomessa on terveys- hoja toiminnan luonnollisen laajenentisen · tah-
36595: tavoitteisen tupakkapolitiikan toteuttamiselle dissa lisätä. Hyväksyessään tupakkalain 16. 6.
36596: suotuisammat edellytykset kuin missään muual- 1976 eduskunta määräsi, että valtion vuot.ui-
36597: la koko maailmassa. Viimeaikaiset tutkimustu- seen tulo- ja menoarvioon otetaan määräraha,
36598: lokset ovat osoittaneet, että suomalaisten tupa- joka vastaa vähintään 0,5 % tupakkavalmiste-
36599: kointitottumuksissa on oireita ilahduttavasta ke- veron vuotuisesta tuotosta.
36600: hiyssuunnasta. Oma osansa tässä .kehityksessä Koska tutkimustyö on vakuuttavasti ·osoit-
36601: on ollut maassamme suoritetulla korkeatasoi- tanut, että tupakoinnin vähentämiseen käytetyt
36602: sella tutkimustyöllä, joka on luonut pcihjaa laa- kustannukset tulevat eri tavoin moninkertai-
36603: jamittaiselle tiedottamiselle ja valistustoimin- sina takaisin, ei ole mitään syytä jatkaa tu-
36604: nalle. pakkalakiin tehtyjä muutoksia, joilla tutkimus-
36605: Lääkintöhallituksen johtama tiedotuskampan- ja valistustoiminnan määrärahaosuus on alku-
36606: ja ja vieroitusryhmätoiminta on vasta alullaan. peräisessä laissa esitettyä pienempi.
36607: Määrärahojen puutteessa valtiovalta on lakisää- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
36608: teistä velvollisuuttaan täyttäessään joutunut taen,
36609: olennaisesti turvautumaan vapaan järjestötoi-
36610: minnan ja kuntien terveyspalvelujen apuun oh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
36611: jelmaa läpi viedessään. · 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
36612: On perusteltua odottaa, että hyvin käyntiin 33.99.22 kaikkiaan 5 250 000 markan
36613: lähtenyt valistus- ja vieroitustoiminta joutuu määrärahan tupakoinnin vähentämiseen.
36614: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
36615:
36616: Seppo Tikka
36617:
36618:
36619:
36620:
36621: 122 0878005881
36622: 970 1978 vp.
36623:
36624: Raha-asia-aloite n:o 908.
36625:
36626:
36627:
36628:
36629: Toivanen ym.: Määrärahan osoittamisesta terveyskasvatuksen yli-
36630: tarkastajan viran perustamiseksi ammattikasvatushallitukseen.
36631:
36632:
36633:
36634: E d u s k u n n a 11 e.
36635:
36636: Tilastokeskuksen tiedotteen mukaan oli ka- Terveyskasvatustoimikunta ehdottaa em. mie-
36637: lenterivuonna 1976 oppilaita ammatillisissa op- tinnössä mm.:
36638: pilaitoksissa yhteensä 130 387. Samana vuonna - koulutusjärjestelmän entistä laaja-alaisem-
36639: oli vähintään 400 tuntia käsittävässä työllisyys- paa ja suunnitelmallisempaa osallistumista ter-
36640: koulutuksessa 135 950 henkilöä. Ennakkotie- veyskasvatukseen.
36641: don mukaan vuonna 1977 aloituspaikkojen li- Terveyskasvatuksen kehittämisen edellytyk-
36642: säystä on noin 3 % edelliseen vuoteen ver- senä toimikunt~ pitää mm.:
36643: rattuna ja oppilasmäärän lisäys olisi samana - kasvatus- ja opetusalan terveyskasvatuk-
36644: aikana noin 4 %. sen tehostamista selkiinnyttämällä ikäkausittai-
36645: Ammattikasvatushallituksen alaisissa 572 am- set perustavoitteet terveyskasvatuksen keskei-
36646: matillisessa oppilaitoksessa terveyskasvatus liit- sillä sisältöalueilla sekä järjestämällä kaikille
36647: tyy läpäisyperiaatteena ammattioppiin yleensä koulutusjärjestelmässä terveyskasvatukseen osal-
36648: ja erikseen kansalaistietoon, terveysoppiin sekä listuville alueellisesti ja paikallisesti jatkuvaa
36649: liikuntaan. Lisäksi ammattikasvatushallitus on koulutusta ja ohjausta.
36650: kehottanut alaisiaan oppilaitoksia järjestämään Kouluhallituksen terveyskasvatuksen työryh-
36651: mm. päihde- ja vaikuteaineisiin liittyviä teema- män muistiossa (annettu 31. 3. 1977) pohdi-
36652: viikkoja tai -päiviä. Kuitenkin voidaan todeta, taan osittain myös ammatillisissa oppilaitoksissa
36653: että terveyskasvatusta ei ole ammatillisissa op- annettavaa terveyskasvatusta sekä esitetään ter-
36654: pilaitoksissa järjestetty järjestelmällisellä ja te- veyskasvatuksen osa-alueittaiset tavoitteet eri
36655: hokkaalla tavalla, koska maailman terveimmäs- ikäkausina, mm. keskiasteikä on esityksessä.
36656: tä lapsiväestöstä koulutuksen ja aikuistumisen
36657: myötä tulee maailman ehkä sairain ammatti- Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat
36658: väestö. näyttävät tutkimusten mukaan käyttävän
36659: päihde- ja vaikuteaineita muita ikätovereitaan
36660: Terveyskasvatustoimikunnan mietinnössä runsaammin. Esimerkiksi Kaarina Kiesiläisen ja
36661: 1976/94 todetaan mm.: "Ammattikasvatushal- Raija Mansikkamäen Järvenpään kaupungissa
36662: lituksessa terveyskasvatuksen opetuksen sisältöä 1976 suorittaman tutkimuksen mukaan alko-
36663: koskevat asiat kuuluvat asianomaista koulutus- holin, huumeiden ja tupakan käyttö oli eri kou-
36664: alaa ohjaavan ja valvovan kuuden opetus- lumuodoissa seuraavanlaista:
36665: osaston ja kahden erillisen toimiston viranhal-
36666: tijoiden tehtäviin. Kyseisen organisaatioraken- Keskustan Kartanon ammatti-
36667: teen vuoksi ei kenenkään viranhaltijan nimen- yläaste yläaste lukio koulu
36668: omaisiin tehtäviin kuulu terveyskasvatuksen Alkoholi 29% 28% 58% 67%
36669: opetuksen koordinoiminen eri osastojen kes- Tupakka 25% 36% 21% 49%
36670: ken." Huumeet 8% 12% 9% 14%
36671: Samassa mietinnössä todetaan lisäksi: "Kai-
36672: kille ammatillisille oppilaitoksille yhteisiä ter- Samansuuntaisia tutkimustuloksia on saatu
36673: veyskasvatuksen yleistavoitteita ei ole toistai- muuallakin. Niiden mukaan ammattikoululaiset
36674: seksi määritelty. Eri ammattialojen opetussuun- käyttävät muita runsaammin alkoholia, tupakoi-
36675: nitelmiin sisältyy tervt:yskasvatuksen osa-aluei- vat varsinkin lukiolaisia runsaammin ja ova~
36676: ta koskevia tavoitteiu. " useimmin tutustuneet erilaisiin huumeisiin.
36677: Raha-asia-aloite n:o 908 971
36678:
36679: Terveyskasvatukseen on yhteiskunnassamme Edellä olevan perusteella ehdotamme,.·.
36680: kiinnitetty eri hallinnonaloilla lisääntyvää huo-
36681: miota. Lääkintöhallitukseen on perustettu ter- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
36682: veyskasvatustoimisto, kouluhallitukseen on saa- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
36683: tu terveyskasvatuksen ylitarkastaja, järjestöt 29.59.01 55 000 markan määrärahan
36684: ovat tehostaneet terveyskasvatustyötään. Am- terveyskasvatuksen ylitarkastajan viran
36685: mattikasvat\lshallituksen alaisissa oppilaitoksis- perustamiseksi ammattikasvatushallituk-
36686: sa odotetaan toimenpiteitä terveyskasvatuksen seen.
36687: tehostamiseksi. Siksi olisi ammattikasvatushalli-
36688: tukseen perustettava terveyskasvatuksen ylitar-
36689: kastajan virka.
36690: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
36691:
36692: Irma Toivanen Terhi Nieminen
36693: Kerttu Hemmi Juhani Sipiläinen
36694: Juhani Orrenmaa
36695: 972 1978 vp.
36696:
36697: Raha-asia"aloite n:o 909.
36698:
36699:
36700:
36701:
36702: Toivanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun hotelli- ja ra-
36703: vintolakoulun toiminnan aloittamiseksi.
36704:
36705:
36706: E d u s k u n n a II e.
36707:
36708: Varsinais-Suomessa ja enty1sesti Turussa on san ja Jyväskylän koulut. Nämä kaikki ovat
36709: hotelli- ja ravintola-alalla eräitä erityispiirteitä, valtion täysin rahoittamia oppilaitoksia. Ainoa
36710: joita maamme muissa osissa ei .yhtä selvästi Etelä-Suomessa toimiva oppilaitos on Helsin-
36711: havaitse. Turussa ja sen ympäristössä toimii gissä toimiva hotelli- ja ravintolakoulu, johon
36712: runsaasti hotelleja ja ravintoloita, joille antavat liittyy opisto. Helsingin oppilaitos on säätiö-
36713: leimaa toisaalta Turun asema Suomen läntisenä pohjainen ja 40 vuotta vanha. Nämä koulut
36714: maahantuloväylänä ja toisaalta voimakkaasti kouluttavat ammattitaitoista henkilökuntaa siis
36715: kasvava neuvottelu- ja kongressitilojen tarve. myös Turkuun ja Varsinais-Suomeen ja lisäksi
36716: Useat näistä hotelleista ja ravintoloista ovat- on ollut vähäistä koulutustoimintaa myös Tu-
36717: kin hiljattain joko laajentaneet toimitilojaosa run ja Raision ammattikurssikeskuksissa.
36718: tai ovat laajennustyötään vasta aloittamassa. Turussa on hotelli- ja ravintolakouluhanketta
36719: Erityisesti henkilökunnan tarvetta lisää uusi pidetty vireillä vuodesta 1971 lähtien, jolloin
36720: matkustajalaivaliikenne Turusta ja Naantalista Turun kaupungin matkailulautakunta teki aloit-
36721: Ruotsiin. Rasittavammasta työstä laivoilla mak- teen Turun kaupunginhallitukselle koulun saa-
36722: settava korkeampi palkkaus on puolestaan ai- misesta Turkuun. Turun kaupunki kääntyi sen
36723: heuttanut sen, että henkilökuntaa on yhä ene- jälkeen ammattikasvatushallituksen puoleen sa-
36724: nevässä määrässä alkanut siirtyä maista meri- moin kuin pyrki muillakin tavoilla saamaan
36725: palvelukseen. valtiovaltaa mukaan hankkeeseen. Tukea toi-
36726: Kun hotelli- ja ravintola-alan yrittäjien puo- minnalle antoivat Turun Kauppakamari ja Var-
36727: lelta on jo muutaman vuoden ajan tehty se sinais-Suomen Maakuntaliitto.
36728: toteamus, että ala on kasvanut esitettyjä en- Hanke ei kuitenkaan tuottanut tulosta, vaan
36729: nusteita merkittävästi nopeammin, koskee tämä valtiovallan taholta suoraan ilmoitettiin hotelli-
36730: erityisesti juuri Varsinais-Suomea. Ja kun yrit- ja ravintolakoulutoiminnan olevan kehitysalue-
36731: täjät edelleen toteavat, että kehitystä haittaa politiikkaa ja Turun kaupungin jäävän näin
36732: vakava työvoimakriisi, koskee tämä ammatti- ollen sen ulkopuolelle.
36733: taitoisen henkilökunnankin puute ehkä vaka- Nyttemmin tiedetään, että valtiovarainminis-
36734: vammin juuri Varsinais-Suomea. Asiassa on teriön 5-vuotissuunnitelmassa vuosille 1976-
36735: jopa suoritettu tutkimuskin: vuonna 1971 to- 1980 on Turun hotelli- ja ravintolakoulu otettu
36736: tesi silloinen Matkailun Kehitysrahasto, että mukaan siten, että hanketta varten on näille
36737: työvoimapula kohdentuu lähinnä maamme kehi- vuosille merkitty 9 700 000 markkaa, josta en-
36738: tysalueille sekä toisaalta niille Etelä-Suomen simmäinen erä 300 000 markkaa oli merkitty
36739: voimakkaimmin kehittyville seuduille, joissa tä- vuoden 1977 kohdalle.
36740: män alan tarjonnan kysyntä on suurin: koros- Turussa tällä hetkellä toimivat korkeakoulut
36741: tetusti Varsinais-Suomeen. ja opistot voisivat tukea uutta oppilaitosta mo-
36742: V aitiovalta on vastannut Matkailun Kehitys- nin tavoin. Useimpien yleissivistävien aineiden
36743: rahaston tutkimustuloksiin perustamalla jo ai- opetus olisi järjestettävissä muiden oppilaitosten
36744: emmin kehitysaluelääneissä toimineiden kah- opettajatyövoimaa käyttäen. Lisäksi hotelli- ja
36745: den hotelli- ja ravintolakoulun lisäksi samalle ravintolakoulun oppilailla olisi mahdollisuus
36746: alueelle vielä kaksi koulua, niin että tällä het- laajentaa opiskeluaan oman alansa lisäksi mui-
36747: kellä toiminnassa olevien Kuopion ja Rovanie- hin turkulaisiin oppilaitoksiin.
36748: men koulujen lisäksi ovat käynnistyneet Vaa- On todettava, että hotelli- ja ravintola-alan
36749: Raha-asia-aloite n:o 909 973
36750:
36751: koulutetun henkilökunnan puute on jo asetta- toimintaa ja palvelemaan tälle alalle pyrkiviä
36752: nut rajoituksia tämän alan investoinneille Tu- opiskelijoita. Koulu olisi väliaikaistiloissa saa-
36753: run seudulla. Nykyisen toiminnan ylläpitämi- tava toimintaan mahdollisimman pikaisesti ja
36754: seksi ja uusien hankkeiden toteuttamiseksi olisi koulun rakennussuunnittelu lopullisten huone-
36755: erittäin välttämätöntä, että Turkuun saataisiin tilojen osalta olisi saatava käyntiin vuoden
36756: riittävät;l suuri hotelli- ja ravintola-alan oppilai- 1979 aikana.
36757: tos, jotta a1alle pyrkivät voitaisiin kouluttaa Eqellä olevan perusteella ehdotamme,
36758: ja· jotta' merenkulku, matkailu sekä majoitus-
36759: ja ravitsemusliiketoiminta elinkeinoina voisivat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
36760: Varsinais-Suomessa kehittyä muuten suotuisten 1979 tulo- ja menoarvioon luvun
36761: olojen edellyttämällä tavalla. 29.61 ao. momenteille yhteensä 300 000
36762: Turun kaupunki kiirehtii valtion toimenpi- · markan määrärahan Turun hotelli- ja
36763: teitä hotelli- ja ravintola-alan oppilaitoksen pe- ravintolakoulun toiminnan käynnistämi-
36764: rustamiseksi Turkuun tukemaan alan elinkeino- seksi.
36765: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
36766:
36767: Irma Toivanen Terhi Nieminen
36768: 974 1978 vp.
36769:
36770: Raha-asia-aloite n:o 910.
36771:
36772:
36773:
36774:
36775: Toivanen ym.: Määrärahan osoittamisesta opiskelijoiden koti- ja
36776: opiskelupaikkakunnan välisistä matkoista saamien alennus-
36777: ten korvaamiseen liikennöitsijöille.
36778:
36779:
36780: E d u s k u n n a 11 e.
36781:
36782: Vuonna 1973 linja-autoli1kenteen harjoitta- maksuhelpotusten toteuttaminen, julkisista va-
36783: jien tekemä päätös poistaa opiskelija-alennus roista myönnettävät korvausmäärärahat, joiHa
36784: matkoista opiskelu- ja kotipaikkakunnan välillä mahdollistettaisiin erityisalennus eräille kansa-
36785: merkitsi huomattavaa matkakustannusten nou- laisryhmille. Maaliskuussa 197 4 liikenneminis-
36786: sua opiskelijoille. Tämä on tapahtunut saman- teriö ilmoitti harkivsevansa mahdollisuutta to-
36787: a1kaisesti kai!kkien muiden välttämättömyys- teuttaa opiskelija-alennukset linja-autoliiken-
36788: kustannusten noustessa opintotuen määrällistä teessä julkisilla varoilla. Tällöin tavoitteeksi
36789: kehitystä huomattavasti nopeammin. Matka- esitettiin mahdollisuutta päästä valtion rauta-
36790: kustannukset rasittavat erityisesti kotipa1kka- teillä noudatettavaan !käytäntöön.
36791: kuntansa ulkopuolella opiskelevia, joita maam- Edellä olevan mahdoLlisuuden toteutuminen
36792: me peruskoulun jälkeisistä on yli puolet eli aiheuttaisi n. 1 450 000 mk:n menoerän,
36793: noin 85 000. jolla korvattaisiin 17 mk noin 85 000 opiskeli-
36794: Tosin opiskelijoille myönnetään alennus jalle.
36795: valtionrautateillä, mutta se auttaa ainoastaan Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
36796: osaa opiskelijoista. Etenkin Pohjois-Suomessa
36797: muodostuu linja-autoyhteyksistä ainoa mahdol- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
36798: lisuus liikkua joukkokuljetusvälineitä käyttäen. 1979 tulo- ;a menoarvioon momentille
36799: Vuonna 1973 jätetyssä linja-auto1iikenteen 31.99.61 1 450 000 markan määrärahan
36800: kustannuskomitean mietinnössä on päädytty valtionapuna opiskelijoiden koti- ;a
36801: lopputoteamukseen, ettei kustannuksia voida opiskelupaikkakunnan välisistä mat-
36802: suoranaisilla toimenpiteillä alentaa olennaisesti. koista saamien alennusten korvaamiseen
36803: Toimikunta esitti kuitenkin harkittavaksi mm. liikennöitsijöille.
36804: seuraavia alennuskeinoja: erilaisten vero- ja
36805: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
36806:
36807: Irma Toivanen Anneli Kivitie
36808: Juhani Orrenmaa Terhi Nieminen
36809: Kerttu Hemmi
36810: 1978 vp~ 975
36811:
36812: Raha-asia-aloite n:o 911.
36813:
36814:
36815:
36816:
36817: Toivanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Ilmailumuseoyhdistys
36818: r.y:lle valtakunnallisen ilmailumuseon ensimmäisen rakennus-
36819: vaiheen toteuttamiseksi.
36820:
36821:
36822: E d u s k u n n a 11 e.
36823:
36824: Liikenneministeriö asetti tammikuussa 1975 kun maassamme oleva ilmailuun liittyvä ka-
36825: työryhmän laatimaan ehdotusta valtakunnalli- lusto ja esineistö on yleismaailmallisestikin ai-
36826: sen ilmailumuseon perustamisesta. Tässä työ- nutlaatuisen harvinaista ja arvokasta, mutta
36827: ryhmässä olivat edustettaina ilmailuhallitus, alttiina lopulliselle tuholle ilman viipymätöntä
36828: Ilmailumuseosäätiö, Ilmailumuseoyhdistys r.y., apua,
36829: ilmavoimat, museovirasto, ·opetusministeriö ja kun museoon tulisi sijoitettavaksi, paitsi yh-
36830: puolustusministeriö. distyksen omistamaa menneitten aikojen lento-
36831: Työryhmän mietinnön, eri viranomaisten ja kone- ja muuta ilmailumme historiaan liittyvää
36832: yhteisöjen lausuntojen sekä Ilmailumuseoyhdis- kalustoa ja esineistöä, myös valtion omistamaa
36833: tys r.y:n esitysten perusteella liikenneministe- aineistoa,
36834: riö kuluvan vuoden tammikuun 5 päivänä päi- ja kun Ilmailumuseoyhdistys r.y. on omal-
36835: vätyssä kirjeessään ilmailuhallitukselle katsoi, ta osaltaan vapaaehtoisin voimin pyrkinyt to-
36836: että museo tulee sijoittaa Helsinki-Vantaan teuttamaan valtakunnallista museohanketta, kat-
36837: lentoaseman alueelle ja kehotti ilmailuhallitus-- somme, että sen tukeminen on myös yhteiskun-
36838: ta yhdessä Ilmailumuseoyhdistys r.y:n kanssa nan asia, minkä vuoksi kunnioittavasti ehdo-
36839: huolehtimaan hankkeen jatkokehittelystä. tamme,
36840: Viime elokuun 1 päivänä onkin ilmailuhalli-
36841: tuksen ja Ilmailumuseoyhdistys r.y:n kesken että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
36842: a'llekirjoitettu sopimus maa-alueesta Helsinki- den 1979 tulo- ja menoarvioon mo-
36843: Vantaan lentoaseman alueella valtakunnallista mentille 31.99.61 yhteensä 880 000
36844: ilmailumuseota varten. markkaa valtionapuna Ilmailumuseoyh-
36845: Kun sanottu museohanke on eri tahoilla ol- distys r.y:lle valtakunnallisen ilmailumu-
36846: lut vireillä jo runsaat 50 vuotta, seon, Suomen ilmailumuseon, ensimmäi-
36847: kun Ilmailumuseoyhdistys r.y:n mahdollisuu- sen rakennusvaiheen toteuttamiseksi
36848: det ilman julkisten viranomaisten ja yhteiskun- Helsinki-Vantaan lentoasemalla.
36849: nan tukea valtakunnallisen museohankkeen to-
36850: teuttamiseen ovat rajoitetut,
36851: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1978.
36852:
36853: Irma Toivanen Juhani Sipiläinen Anna-Liisa Jokinen
36854: Kerttu Hemmi Peter Muurman Esko J. Koppanen
36855: Terhi Nieminen Heimo Rekonen Pär Stenbäck
36856: Juhani Orrenmaa Georg C. Ehrnrooth Kyllikki Stenros
36857: Antero Juntumaa Ilkka Kanerva J. Juhani Kortesalmi
36858: Anneli Kivitie Seppo Westerlund Impi Muroma
36859: Marjatta Väänänen
36860: 976 1978 vp;
36861:
36862: Raha-asia-aloite n:o 912.
36863:
36864:
36865:
36866:
36867: Toivanen ym.: Määrärahan osoittamisesta sotaveteraanien
36868: ennenaikaisen eläkkeelle siirtymisen mahdollistavaa yli-
36869: määräistä eläkettä varten.
36870:
36871:
36872: Ed u s kun n a 11 e.
36873:
36874: Noin 35 000 sotaveteraanin on arvioitu ha- markkaa vuodessa, joten 15 000 veteraanin
36875: luavan ennenaikaiselle eläkkeelle. Mikäli ennen- eläkkeelle siirtyminen aiheuttaisi valtiolle noin
36876: aikaiselle eläkkeelle siirtymisoikeus rajoitetaan 150 miljoonan markan kustannukset.
36877: kahteen vanhimpaan ikäluokkaan, vapaaehtoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
36878: sia siirtyjiä olisi noin 15 000. Työpaikkoja
36879: avautuisi lähes sama ·määrä, koska työnantajilla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
36880: ei enää kysynnän lisäännyttyä ole tarvetta vä- 1979 tulo- ja menoarvioon luvun 33.21
36881: hentää työntekijöitä. Valtiovallan ja työmark- uudelle momentille 150 miljoonan mar-
36882: kinajärjestöjen tulisikin tehdä sopimus, jolla kan määrärahan 15 000 sotaveteraanin
36883: pyritään täyttämään veteraanien vapauttamat ennenaikaisen eläkkeelle siirtymisen
36884: työpaikat suoraan tai välillisesti nuorilla työn- mahdollistavan ylimääräisen eläkkeen
36885: tekijöillä. Yhden sotaveteraanieläkeläisen aihe- myöntämiseksi.
36886: uttamat kustannukset, olisivat noin 10 000
36887: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
36888:
36889: Irma Toivanen Terhi Nieminen Kerttu Hemmi
36890: 1978 vp. 977
36891:
36892: Raha-asia-aloite n:o 913.
36893:
36894:
36895:
36896:
36897: Toivanen ym.: Määrärahan osoittamisesta rintamaveteraanien
36898: kuntoutukseen.
36899:
36900:
36901: E d u s k u n n a 11 e.
36902:
36903: Valtaosa veteraaneista on edelleen työ.ikäisiä, myös niille, jotka ulkonaisesti selvisivät sodasta
36904: ja siksi veteraanien työkyvyn säilyttämiseen ja vammoitta, aiheutui sellaisia terveydellisiä hait-
36905: elvyttämiseen on kiinnitettävä entistä suurem- toja, jotka ovat vaikuttaneet ennenaikaiseen
36906: paa huomiota. Veteraanien kuntoottaminen on vanhenemiseen ja sitä kautta alentuneeseen
36907: taloudellisestikin edullista yhteiskunnalle, mutta työkykyyn muihin samanikäisiin verrattuna.
36908: ennen kaikkea se on yleisten humaanisuusperi- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
36909: aatteiden mukaista.
36910: Ny:kyistä kuntoutusta laajentamalla pääsisivät että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
36911: siitä osallisiksi yhä useammat. Tutkimuksissa 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
36912: on todettu, että vain yksi prosentti sotiemme 33.85.56 lisäyksenä 4 miljoonaa mark-
36913: veteraaneista on enää täysin terveitä. Kuitenkin kaa rintamaveteraanien kuntoutukseen.
36914: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
36915:
36916: Irma Toivanen Anneli Kivitie
36917: Kerttu Hemmi Terhi Nieminen
36918: Juhani Sipiläinen
36919:
36920:
36921:
36922:
36923: 123 0878005881
36924: 978 1978 vp.
36925:
36926: Raha-asia-aloite n:o 914.
36927:
36928:
36929:
36930:
36931: Toivanen ym.: Määrärahan osoittamisesta kaikkien Sokeain
36932: Keskusliiton kuntoutusohjaajien ja opinto-ohjaajien palk-
36933: kauksen saamiseksi valtionavun piiriin.
36934:
36935:
36936: E d u s k u n n a II e.
36937:
36938: Sokeat ja muut näkövammaiset muodosta- eellisten kuntoutusohjaajien ja edellä mainittu-
36939: vat eraan vaikeimmista vammaisryhmistä. jen erityistyöntekijöiden toiminta on katsottu
36940: Näön menettäminen saattaa yksilön ja hänen invaliidihuoltolain tarkoittamaksi sopeutumis-
36941: perheensä täysin uuteen tilanteeseen, josta sel- valmennustoiminnaksi, millä perusteella sosiaa-
36942: viytyäkseen he tarvitsevat ulkopuolista tukea lihallitus on hyväksynyt valtionavun piiriin
36943: ja erityispalveluja. Näkönsä menettänyt hen- neljä kuntoutusohjaajaa, kuulo-näkövammaisten
36944: kilö tarvitsee kuntoutusta oppiakseen selviyty- kuntoutusohjaajan ja kaksi lasten kuntoutus-
36945: mään päivittäisistä toiminnoista, liikkumaan, ohjaajaa.
36946: lukemaan pistekirjoitusta ja käyttämään erilai- Valtionavun ulkopuolella on edelleen neljä
36947: sia apuvälineitä. alueellista kuntoutusohjaajaa ja opinto-ohjaaja.
36948: Sokeain Keskusliitto ry. vastaa maassamme Heidän toiminnastaan aiheutuu liitolle v. 1979
36949: keskeisimmistä näkövammaisten palveluista. kustannuksia palkkojen osalta n. 270 000 mark-
36950: Liiton toiminnan rahoitus perustuu eräiden pal- kaa ja toimisto-, matka- ja muiden kulujen
36951: velujen osalta invaliidihuoltolakiin ja osa toi- osalta n. 130 000 markkaa eli yhteensä 400 000
36952: minnoista rahoitetaan raha-automaattiavustuk- markkaa.
36953: silla ja keräysvaroilla. Keräysten osuus toimin- Kuntoutusohjaajien ja opinto-ohjaajien toi-
36954: nan rahoituksesta on jatkuvasti kasvanut ja minnassa on kysymys eräästä näkövammaisten
36955: muodostunut kohtuuttoman suureksi. Kuntou- peruspalvelutoiminnasta, joka on verrattavissa
36956: tuspalveluja, jotka ovat luonteeltaan verratta- yhteiskunnan itsensä harjoittamaan lakisäätei-
36957: vissa yhteiskunnan rahoittamiin sosiaali- ja ter- seen palvelutoimintaan. Tämän vuoksi on koh-
36958: veyspalveluihin, liitto joutuu vuosittain ra- tuutonta ja yhteiskunnallisesti epäoikeudenmu-
36959: hoittamaan keräyksillä n. 700 000 markkaa. kaista tätä ryhmää kohtaan, että toiminnan ra-
36960: Näkövammaisten kuntoutus- ja palvelujärjes- hoitus on näin suurelta osin erittäin epävar-
36961: tön keskeisessä asemassa ovat kahdeksan alueel- malla pohjalla.
36962: lista kuntoutusohjaajaa ja heihin verrattavat Edellä olevan perusteella ehdotamme,
36963: erityistyöntekijät, kuulo-näkövammaisten kun-
36964: toutusohjaaja, kaksi lasten kuntoutusohjaajaa ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
36965: opinto-ohjaaja. Heidän tehtävänään on tukea 1979 tulo- ja menoarvioon 200 000
36966: näkövammaisia ja heidän perheitään heti vam- markan määrärahan käytettäväksi niiden
36967: mautumisen jälkeen, auttaa heitä kuntoutuksen Sokeain Keskusliiton kuntoutusohjaajien
36968: piiriin sekä opastaa saamaan muita näkövam- ja opinto-ohjaajan palkkaukseen, joita
36969: maisille tarkoitettuja palveluja. Kuntoutusoh- ei ole tähän mennessä hyväksytty val-
36970: jaajaverkosto on tällä hetkellä vielä harva eikä tionavun piiriin.
36971: riitä kattamaan esiintyvää palvelutarvetta. Alu-
36972: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
36973:
36974: Irma Toivanen Terhi Nieminen Kerttu Hemmi
36975: 1978 vp. 979
36976:
36977: Raha-asia-aloite n:o 915.
36978:
36979:
36980:
36981:
36982: Torikka: Määrärahan osoittamisesta lehtimiesten lepovuosik~r
36983: vauksiin.
36984:
36985:
36986: E d u s kun n a 11 e.
36987:
36988: Maamme suhteellisen pieni lehtimiesten am- tuvasti työkapasiteettia ja mahdollisuutta pysyä
36989: mattikunta toimii tehtävissä, jotka kansanval- ammatissa. Ammattitoimittajan työ on kuiten-
36990: lan toimivuuden kannalta ovat ensiarvoisia. kin senkaltaista, ettei useimmilla ole muuta
36991: Heidän ammatillisista eduistaan huolehtivat mahdollisuutta kuin tehdä omaa erikoistyötä,
36992: heidän omat ammattijärjestönsä, mutta ammatti- joten siirtyminen esim. väliaikaisesti toiseen
36993: kunnan poikkeavan merkittävyyden takia myös ammattiin ei käy päinsä.
36994: yhteiskunnan tulisi kiinnittää huomiota asiaan Sellaisia toimittajia, jotka ovat olleet yhtä-
36995: ja ryhtyä tarvittaessa erityistoimenpiteisiin mah- jaksoisesti lehti- tai vastaavassa ammattityössä
36996: dollisten epäkohtien korjaamiseksi ja vanhem- yli 25 vuotta, on lukumääräisesti vähän. Juuri
36997: pien toimittajien ammatillisen taidon ja virey- näiden keskuudessa on tarve ns. sapattivuoteen
36998: den säilyttämiseksi. suurin.
36999: Työn henkinen rasittavuus ja siitä aiheutu- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
37000: vat, usein huomiotta jäävät haitat ovat seik- taen,
37001: koja, joita ei esimerkiksi työehtosopimuksissa
37002: tahi normaalissa työlainsäädännössä voida kyl- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
37003: liksi ottaa huomioon. Vaativaa henkistä työtä 1979 tulo- ja menoarvioon 400 000
37004: tekevien keskuudessa on havaittu, että pitkän markkaa käytettäväksi yhtäjaksoisesti
37005: työjakson jälkeen pidettävä lepokausi tahi mah- lehtimiestyössä 25 vuotta olleiden toi-
37006: dollisuus välillä tehdä muuta työtä nostaa tun- mittajien lepovuosikorvauksiin.
37007: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
37008:
37009: Jalmari Torikka
37010: 980 1978 vp.
37011:
37012: Raha-asia-aloite n:o 916.
37013:
37014:
37015:
37016:
37017: Torikka: Määrärahan osoittamisesta Helsingin metroliikenteen
37018: suunnitteluun ja rakentamiseen.
37019:
37020:
37021: Ed u s kun n a 11 e.
37022:
37023: Helsingin seudun talousalueen liikenteellinen vitsee nykyisen miniohjelmankin läpiviemiseksi
37024: toimivuus vaikuttaa koko valtakunnan työ- ja vuoteen 1983 mennessä vielä yli 600 milj. mk.
37025: elinkeinoelämään. Vastuun ja kustannusten kan- Vuotuinen rasitus veroäyriä kohden on runsas
37026: tamisen siitä tulisi näin kuulua riittävässä suh- penni. Tämän lisäksi tulevat pääoma- ja hoito-
37027: teessa muillekin kuin tällä alueella ja erityi- kulut.
37028: sesti Helsingissä asuville veronmaksajille ja yri- Muut Helsingin seudun kunnat eivät ole
37029: tyksille. lähteneet mukaan metrosuunnitelmiin, sillä
37030: Tulevaisuuden liikenteellisen ratkaisun pe- myös ne pelkäävät jäävänsä ilman valtion tar-
37031: rusrungon muodostaa rakenteilla oleva Helsin- peellisia tukitoimia.
37032: gin kaupungin metroliikenne. Ainoana pääkau- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
37033: punkina koko maailmassa Helsinki on kuiten- tavasti,
37034: kin joutunut yksin vastaamaan metron raken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
37035: tamisen kustannuksista. Näistä syistä aloitta- 1979 tulo- ja menoarvioon 15 mili.
37036: mista ja rakentamista on jouduttu viivästyttä- markkaa pääkaupunkiseudun liikenteen
37037: mään. suunnitteluun ja rakentamiseen, ensisi-
37038: Helsinki on käyttänyt tähän mennessä pelk- jaisesti metroliikenteen tarpeisiin.
37039: kiin investointeihin noin 4 30 milj. mk ja tar-
37040: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
37041:
37042: Jalmari Torikka
37043: 1978 vp. 981
37044:
37045: Raha-asia-aloite n:o 917.
37046:
37047:
37048:
37049:
37050: Tuomaala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta tutkimus-
37051: ja opetusvälineiden sekä kaluston hankkimiseksi korkeakou-
37052: luille.
37053:
37054:
37055: E d u s k u n n a II e.
37056:
37057: Tehokas opetus korkeakouluissa taataan va- Edellä esitetyn johdosta ehdotamme,
37058: rustamalla tutkimus- ja opetustilat ajanmukaisin
37059: varustein. Korkeakoulujen tutkimus- ja opetus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
37060: välineiden sekä kaluston hankintaan on valtion 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
37061: tulo- ja menoarvioesityksessä varattu määrä- 29.10.70 lisäyksenä 4 miljoonaa mark-
37062: raha, jossa on tuntuvaa vähennystä kuluvaan kaa tutkimus- ja opetusvälineiden sekä
37063: vuoteen. Mikäli tulo- ja menoarvio toteutuu kaluston hankkimiseksi, jolla pystytään
37064: näiltä osin esityksen mukaisena, ei valmistuvia turvaamaan myös valmistuvien opetus-
37065: tutkimus- ja opetustiloja pystytä ottamaan käyt- ja tutkimustilojen tehokas käyttö.
37066: töön puutteellisen varustuksen takia.
37067: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
37068:
37069: Juhani Tuomaala Hannu Tenhiälä Petter Savola
37070: 982 1978 vp.
37071:
37072: Raha-asia-aloite n:o 918.
37073:
37074:
37075:
37076:
37077: Tuomaala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opintora-
37078: han asumislisäosan tarkistamiseen.
37079:
37080:
37081: Ed u s k u n n a 11 e.
37082:
37083: Hallitus on eduskunnalle antamassaan valtion rä ollut 600 mk. Tulo- ja menoarvioesityksessä
37084: vuoden 1979 tulo- ja menoarvioesityksessä va- on kesäajan asumislisiin varattu kuluvaa vuotta
37085: rannut opintorahojen asumislisiä varten yhteen- vastaava määräraha. On odotettavissa, että ke-
37086: sä 66.5 miljoonan markan määrärahan, jossa on sällä 1979 kesäaikaisia opintoja harjoitetaan
37087: lisäystä vuoteen 1978 4 milj. markkaa, josta huomattavasti laajemmassa määrin mm. sen ta-
37088: 2 milj. mk on tarkoitettu suunnattavaksi asu- kia, että kesäopintotuen mahdollisuus on tie-
37089: miskustannusten nousun mukaiseen asumisli- dossa huomattavasti aikaisemmin kuin kesällä
37090: sien korottamiseen ja asumislisään oikeutettu- 1978, jolloin tieto kesäopintotuen toteuttami-
37091: jen opiskelijoiden lisäyksen aiheuttaman asu- sesta saatiin vasta toukokuun puolessa välissä.
37092: mislisämenojen kasvun kattamiseen sekä 2 mil- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
37093: joonaa markkaa korkeakouluopiskelijoiden ke-
37094: säajan asumislisää varten. että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
37095: Asumislisää on lukuvuonna 1978-79 saanut den 1979 tulo- ja menoarvioon momen-
37096: yli 41 000 opiskelijaa ja on odotettavissa, että tille 29.39.55 opintorahan lisäyksenä
37097: tulo- ja menoarvioesityksessä oleva määrärahan· 2 000 000 markkaa) josta 1 miljoona
37098: korotus tulisi kattamaan vain pieneltä osalta markkaa käytettäisiin asumiskustannus-
37099: opiskelijoiden asumiskustannuksissa tapahtu- ten nousun mukaiseen asumislisän ko-
37100: vat huomattavat nousut. rottamiseen ja asumislisään oikeutettu-
37101: Kesäopintotukea on kesällä 1978 hakenut ja jen määrän kasvun johdosta sekä 1 mil-
37102: saanut n. 3 200 korkeakouluopiskelijaa. Kesä- joona markkaa korkeakouluopiskelijoi-
37103: ajan opintotuessa on asumislisän enimmäismää- den kesäajan asumislisiä varten.
37104: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
37105:
37106: Juhani Tuomaala Hannu Tenhiälä Petter Savola
37107: 1978 vp. 963
37108:
37109: Raha-asia-aloite n:o 919.
37110:
37111:
37112:
37113:
37114: Tuomaala ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 743
37115: suunnitteluun ja rakennustöiden aloittamiseen Evijärvellä.
37116:
37117:
37118: E d u s k u n n a 11 e.
37119:
37120: Evijärven kunnassa Kaustisen suuntaan ja Vaasan tiepiiri on aloittanut ko. tien suun-
37121: päinvastoin kulkeva liikenne on evijärveläisten nittelun ja toteuttanut mm. monikolmiomit-
37122: kannalta välttämätöntä. Kun liikennöinti ta- tauksen viime vuoden tammikuun aikana.
37123: pahtuu suureksi osaksi Sillanpään-Högnabban Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
37124: -Kaustisen Viiperin tietä pitkin, on tilanne taen,
37125: juuri Evijärven-Kaustisen yrityksien kannalta että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
37126: huono sanotun tien kehnon kunnon vuoksi. Tie den 1979 tulo- ja menoarvioon 500 000
37127: on erittäin mutkainen, ja tielle aikoinaan las- markkaa maantien n:o 743 (Sillanpää-
37128: kettu öljysora on monin paikoin rikkoutunut. Högnabba-Kaustisen Viiperi) suunnit-
37129: Näin ollen tie on myös liikenneturvallisuuden teluun ja töiden aloittamiseen Evijär-
37130: kannalta puutteellisessa kunnossa. vellä.
37131: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
37132:
37133: Juhani Tuomaala Eeva Kauppi
37134: 984 1978 vp.
37135:
37136: Raha-asia-aloite n:o 920.
37137:
37138:
37139:
37140:
37141: Tuomaala ym.: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 6981
37142: peruskorjaamiseen Keski-Nurmossa.
37143:
37144:
37145: Ed u s k u n n a 11 e.
37146:
37147: Nurmon kunnassa ( Keski-Nurmossa) olevan Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
37148: kantatien n:o 6981 kunto on erittäin heikko. taen,
37149: Kyseisen kantatien merkitys on kuitenkin Nur-
37150: mon kunnan asukkaille ja sen muille käyttä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
37151: jille suuri. Erityisesti nurmolaisille tien huono 1979 tulo- ja menoarvioon 500 000
37152: kunto tuottaa jatkuvaa haittaa. markkaa Vaasan läänin Keski-Nurmossa
37153: Tien käyttö on laajaa, sillä tehtyjen arvioi- olevan kantatien n:o 6981 korjaamiseen
37154: den mukaan tiellä kulkee 400-500 ajoneuvoa ja päällystämiseen.
37155: vuorokaudessa. Näin ollen tie pitäisi kiireelli-
37156: sesti korjata ja päällystää.
37157: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
37158:
37159: Juhani Tuomaala Eeva Kauppi
37160: 1978 vp. 985
37161:
37162: Raha-asia-aloite n:o 921.
37163:
37164:
37165:
37166:
37167: Tuomaala ym.: Määrärahan osoittamisesta Hulkon-Karvian
37168: maantien parannustöiden aloittamiseksi Jalasjärvellä.
37169:
37170:
37171: E d u s k u n n a 11 e.
37172:
37173: Jalasjärven seudun tiet ovat ainakin pääväy- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
37174: lien osalta kohtalaisessa kunnossa. Tähän asti taen,
37175: on kuitenkin yhteys Jalasjärveltä Karvian suun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
37176: taan jäänyt liian vähälle huomiolle, vaikka se 1979 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
37177: parantaisi oleellisesti jalasjärveläisten ja muiden markkaa Hulkon-Karvian tien ( mt
37178: tiellä liikkuvien yhteyksiä lounaissuuntaan ja 273) parannustöiden aloittamiseen Ja-
37179: Etelä-Pohjanmaan ja Satakunnan välisiä liiken- lasjärvellä Vaasan läänissä jo vuoden
37180: nöimismahdollisuuksia. 1979 kuluessa.
37181: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
37182:
37183: Juhani Tuomaala Eeva Kauppi
37184:
37185:
37186:
37187:
37188: 124 0878005881
37189: 986 1978 vp.
37190:
37191: Raha-asia-aloite n:o 922.
37192:
37193:
37194:
37195:
37196: Tuomaala ym.: Määrärahan osoittamisesta Jurvan-Teuvan
37197: maantien parantamiseen.
37198:
37199:
37200: E d u s kun n a 11 e.
37201:
37202: Jurvan-Teuvan seudulla on eräitä tiehank- mittäin Jurvan-Teuvan maantie (mt 684.3),
37203: keita saatu aivan viime aikoina alulle. Sanotut jonka parantaminen vaikuttaisi ratkaisevasti
37204: tiet tulevat ·valmistuttuaan ratkaisevasti paran- alueen yhteyksien kohentumiseen.
37205: tamaan jurvalaisten ja teuvalaisten samoin kuin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
37206: yleensä kyseisten teiden käyttäjien asemaa aja- nioittaen,
37207: tellen liikkumismahdollisuuksia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
37208: Jurvan~Teuvan seudulla on kuitenkin aina- 1979 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
37209: kin yksi tieyhteys, jonka parantaminen on tä- markkaa Jurvan-Teuvan maantien pa-
37210: hän saakka jäänyt liian vähälle huomiolle, ni- rantamiseen.
37211: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
37212:
37213: Juhani Tuomaala Eeva Kauppi
37214: 1978 vp. 987
37215:
37216: Raha-asia-aloite n:o 923.
37217:
37218:
37219:
37220:
37221: Tuomaala ym.: Määrärahan osoittamisesta ns. Kuvaskankaan
37222: tien parantamiseen Isojoen kunnassa.
37223:
37224:
37225: E d u s k u n n a 11 e.
37226:
37227: Isojoen liikenneyhteydet Porin suuntaan lella 19 km ja Merikarvian kunnan puolella
37228: ovat erittäin puutteelliset lähinnä sen vuoksi, 11 km, joten asialla on oleellista merkitystä
37229: että ns. Kuvaskankaan tie (maantie n:o 661, myös Merikarvialle. Tietä pitkin tapahtuvat
37230: lsojoki-Kuvaskangas) on edelleen uudelleen- lisäksi maataloudenkin tarvitsemat kuljetukset,
37231: rakentamatta. Erityisesti keväisin kelirikkakau- ja sen merkitys on ratkaisevasti lisääntynyt
37232: den alkaessa sanotut yhteydet huonontuvat tun- Isojoen sahan toiminnan vilkastuttua. Samoin
37233: tuvasti. Otamon kalkkikaivoksen avaaminen ja turve-
37234: Kuvaskankaan tie on ollut jo monien vuo- teollisuuden käynnistyminen lisäävät huomatta-
37235: sien ajan pullonkaula Isojoen liikenteelle aja- vasti tien merkitystä. Edelleen on muistettava,
37236: tellen Isojoen elinkeinotoimintoja ja kuljetuk- että Kuvaskankaan tiellä on myös laajempaa
37237: sia. Tien parantamisella olisi myös huomatta- merkitystä Seinäjoen ja Porin välisissä liikenne-
37238: va työllistävä vaikutus Isojoelle, jossa työttö- yhteyksissä.
37239: myys on viime aikoina hälyttävästi noussut. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
37240: Isojoen kunnan taholta on oma-aloitteisesti
37241: hoidettu sitoumukset tarvittavien maa-aluei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
37242: den luovuttamiseksi ilmaiseksi kuntoon, joten 1979 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
37243: maa-alueiden saanoinkaan ei enää pitäisi olh markkaa maantien n:o 661 eli Vaasan
37244: tiehankkeen toteuttamisen esteenä. läänissä Isojoen kunnassa olevan ns.
37245: Kuvaskankaan tiestä on Isojoen kunnan puo- Kuvaskankaan tien parantamiseen.
37246: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
37247:
37248: Juhani Tuomaala Eeva Kauppi
37249: 988 1978 vp.
37250:
37251: Raha-asia-aloite n:o 924.
37252:
37253:
37254:
37255:
37256: Tuomaala ym.: Määrärahan osoittamisesta Lapväättin-Kari-
37257: joen-Kauhajoen maantien perusparantamiseen.
37258:
37259:
37260: E d u s kun n a 11 e.
37261:
37262: Lapväärtin-Karijoen-Kauhajoen maantie Myös peruna-autojen raskas liikenne tällä
37263: olisi saatava perusparannetuksi tai rakennetuk- tiellä lisääntyy jatkuvasti siitä, mikä se jo tällä
37264: si loppuun ennemmin kuin on tähänastisissa hetkellä on. Karijoen kunnanhallitus on myös
37265: valtion investointiohjelmissa edellytetty. päättänyt, että Kaukalon kylässä olevia tiloja
37266: Karijoen kunnan alueen pääasialliset talou- tullaan käyttämään metalliteollisuuden tolmiti-
37267: delliset ja henkiset kulttuuriyhteydet suuntau- loihin. Sekin aiheuttaa tällä tiellä raskasta lii-
37268: tuvat Kristiinankaupunkiin, mikä osaltaan edel- kennettä.
37269: lyttäisi tiestön parempaa kuntoa kuin tähän Tien rakentaminen Kauhajoen puoleisesta
37270: asti. Sivistystoimen alalta voidaan mainita, et- päästä on aloitettu, mutta ilman nopeita toi-
37271: tä Kristiinankaupungilla ja Karijoen kunnalla menpiteitä ei työ näytä jatkuvan Karijoen ja
37272: on peruskoulun yhteinen yläaste ja yhteiset Lapväärtin eikä Karijoen-Päntäneen välillä.
37273: apukoulupiirit. Tämän lisäksi huomattava osa Karijoen kunnan alueella on tien osalla tehty
37274: Kristiinan suomalaisen lukion oppilaista on kaksi uutta siltaa, joiden kohdalla on tietä
37275: karijokisia. jo oikaistu, mutta kokonaisuudessaan välipai-
37276: Karijoen, Isojoen ja Kristiinankaupungin yh- koilla olevat mutkat ja huono geometria sekä
37277: teinen kansanterveystyön kuntainliitto aloitti tällä hetkellä oleva nopeusrajoitus hidastavat
37278: toimintansa vuoden 1975 alusta ja terveyskes- liikenteen ala-arvoiseksi.
37279: kuksen päätoimipaikka on Kristiinankaupun- Erityisesti on vielä syytä todeta, että vielä-
37280: gissa. Lisäksi Kristiinankaupungissa sijaitsee kään ei Karijoen keskustaan pääse mistään ul-
37281: alueen lääkärilceskus, jonka palveluksia karijoki- kokunnista kunnollista tietä pitkin. Näiden
37282: set käyttävät. Edelleen karijokisia käy työssä edellä selostettujen seikkojen lisäksi erittäin
37283: Kristiinanseudun rannikolla yli 200 henkeä. runsaasti ko. tietä rasittaa myös Oy Metsä-
37284: Heikko tieyhteys estää pahasti teollisuuden Botnia Ab:n raskas liilcenne.
37285: ja yritystoiminnan edellytyksiä Karijoella, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
37286: vaikka myös kaupallinen ja yleensä elinkeino- nioittaen,
37287: elämän luonnollinen yhteys suuntautuu Kristii-
37288: nankaupunkiin. Tämä tie on lisäksi läpikulku- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
37289: tie, jolle nyt on kauttaaltaan määrätty nopeus- den 1979 tulo- ja menoarvioon
37290: rajoitus 60 km/h. 3 000 000 markkaa Lapväärtin-Kari-
37291: Karijoelta ei pääse päällystettyä tietä vielä joen-Kauhajoen maantien rakenteen
37292: mihinkään suuntaan, koska sellaisia teitä ei ole, parantamiseen.
37293: mikä osaltaan huomattavasti korostaa ko. tie-
37294: yhteyden tarvetta.
37295: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
37296:
37297: Juhani Tuomaala Eeva Kauppi
37298: 1978 vp. 989
37299:
37300: Raha-asia-aloite n:o 925.
37301:
37302:
37303:
37304:
37305: Tuomaala ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionrautateiden
37306: myöntämien opiskelija-alennusten kehittämiseen pitkämatkai-
37307: sia suosivalla tavalla.
37308:
37309:
37310: E d u s k u n n a 11 e.
37311:
37312: Matkakustannukset lisäävät varsinkin pitkä- Edellä esitetyn johdosta ehdotamme,
37313: matkaisten opiskelijoiden opiskeluaikaisia kus-
37314: tannuksia tuntuvasti. Tällä hetkellä sekä val- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
37315: tionrautatiet, Linja-autoliitto että Finnair myön- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
37316: tävät opiskelijoille alennuksia. Pitkämatkaisten 31.45.40 (korvaus valtionrautateille
37317: opiskelijoiden kannalta olisi kuitenkin välttä- matkalipuista myönnettävien alennusten
37318: mätöntä luoda heitä suosiva alennusjärjestelmä. aiheuttamasta tulojen menetyksestä) li-
37319: Yksi mahdollisuus olisi hintakaton ( esim. 40 säyksenä 1 500 000 markan arviomäärä-
37320: mk) aikaansaaminen opiskelijoiden matkoihin rahan valtionrautateiden opiskelija-alen-
37321: rautateillä. nusten kehittämiseen pitkämatkaisia
37322: suosivalta tavalla.
37323: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
37324:
37325: Juhani Tuomaala P. Savola
37326: 990 1978 vp.
37327:
37328: Raha-asia-aloite n:o 926.
37329:
37330:
37331:
37332:
37333: M. Tuominen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Hel-
37334: singin kaupungille vanhusten asuin- ja palvelutalojen raken-
37335: tamista varten.
37336:
37337:
37338: E d u s kun n a 11 e.
37339:
37340: Helsingin kaupungissa on huutava puute van- huoltoviraston tilastojen mukaan tällä hetkellä
37341: huksille tarkoitetuista asunnoista ja palveluista. noin 1 500 henkeä. Tämä luku ei kuitenkaan
37342: Kaupungin väestöstä 13 % eli noin 64 000 anna täyttä kuvaa tilanteesta, sillä osa van-
37343: henkilöä on yli 65-vuotiaita. Vanhusten asuin- huksista hakee asuntoa asunnonjakotoimiston
37344: taloissa ja vanhustenhuoltolaitoksissa on yksi- kautta, osa ei heikkokuntoisuudestaan johtuen
37345: tyisetkin laitokset mukaanlukien paikkoja vain pysty lainkaan hakeutumaan jonoon.
37346: 8 300 vanhukselle. Kotonaan asuvia yli 50 000 Vanhusten vaikean asuntotilanteen ja palve-
37347: eläkeläistä palvelevat ainoastaan Kontulan ja lujen puutteen johdosta sekä Helsingissä raken-
37348: Töölön vanhustenhuoltokeskukset sekä Riista- nusalalla vallitsevan suuren työttömyyden hel-
37349: vuoren ja Suursuon vanhainkotien yhteydessä pottamiseksi tarvitaan erityisiä toimenpiteitä.
37350: olevat palvelupisteet. Kun myös kotiavustajien Edellä olevan perusteella ehdotamme,
37351: määrä on täysin riittämätön, joutuvat kotona
37352: asuvat vanhukset pääasiassa itse huolehtimaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
37353: ruoastaan, siivouksesta, terveydestään, virkis- 1979 tulo- ja menoarvioon 5 miljoonan
37354: täytymisestä jne. Monien kohdalla tilannetta markan määrärahan avustuksena Helsin-
37355: vaikeuttavat vielä huonot asunto-olot. gin kaupungille vanhusten asubz- ja pal-
37356: Suoranaisesti jonossa vanhusten asuintaloihin velutalojen rakentamista varten.
37357: ja vanhustenhuoltolaitoksiin on Helsingissä
37358: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
37359:
37360: Mirjam Tuominen P. Puhakka M. Kainulainen
37361: 1978 vp. 991
37362:
37363: Raha-asia-aloite n:o 927.
37364:
37365:
37366:
37367:
37368: M. Tuominen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virasto-
37369: talojen peruskorjaustöiden suorittamiseen Helsingin kaupun-
37370: gissa.
37371:
37372:
37373: E d u s kun n a 11 e.
37374:
37375: Helsingin kaupungin alueella on useita val- - virastotalo Pohjois-Esplanadi 3,
37376: tion virastotalojen uudisrakennus- ja peruspa- peruskorjaus 1 milj. mk
37377: rannushankkeita, jotka vuosikausia ovat olleet - virastotalo Etelä-Esplanadi 4,
37378: valtion 5-vuotisinvestointisuunnitelmissa, mut- peruskorjaus 2 milj. mk
37379: ta joiden aloittamista on vuodesta toiseen ly- - virastotalo Etelä-Esplanadi 10,
37380: kätty. Näiden hankkeiden pikaista käynnistä- peruskorjaus 1 milj. mk
37381: mistä puoltaa nykyoloissa ei ainoastaan virasto- - virastotalo Kirkkokatu 3,
37382: jen tilantarve, vaan myös rakennusalan kasvava peruskorjaus 3 milj. mk
37383: työttömyys. Talvikaudella 1977-78 Helsin- - virastotalo Fredrikinkatu 21,
37384: gissä oli työttömiä rakennustyöläisiä keski- uudisrakennus ja peruskorjaus 3 milj. mk
37385: määrin 2 500 henkeä ja tulevasta talvikaudesta - virastotalo Unioninkatu 43,
37386: on ennakoitu tulevan tätäkin vaikeampi. Kun- uudisrakennus 4 milj. mk
37387: nallisten rakennushankkeiden ohella valtion yht. '14 milj. mk
37388: omat rakennuskohteet ovat varmin keino hel-
37389: pottaa työttömyyttä rakennusalalla. Edellä esi- Näiden hankkeiden yhteinen työllistävä vai-
37390: tetyn perusteella esitämme yhteensä 14 mil- kutus voidaan arvioida noin 200 työntekijäksi.
37391: joonan markan määrärahan varaamista vuo- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
37392: den 1979 talousarvioon seuraavien valtion vi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
37393: rastotalojen rakennus- ja peruskorjaustöiden 1979 tulo- ja menoarvioon 14 miljoonaa
37394: suunnittelua ja rakentamisen aloittamista var- markkaa valtion virastotalojen raken-
37395: ten: nus- ja peruskorjaustöiden suunnittelua
37396: ja rakentamisen aloittamista varten Hel-
37397: singin kaupungissa.
37398: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
37399:
37400: Mirjam Tuominen P. Puhakka
37401: M. Kainulainen Irma Rosnell
37402:
37403:
37404:
37405:
37406: VAL TIC~; ::_~·;':' :::-~-u~
37407: Kfi.!\!::LlA
37408: 992 1978 vp.
37409:
37410: Raha-asia-aloite n:o 928.
37411:
37412:
37413:
37414:
37415: M. Tuominen: Määrärahan osoittamisesta graduohjaukseen Hel-
37416: singin yliopistossa.
37417:
37418:
37419: E d u s k u n n a II e.
37420:
37421: Helsingin yliopiston eräissä tiedekunnissa on Korkeakoulujen opinneoohjauksessa on tällä
37422: vuosien 1977 ja 1978 aikana annettu opinnois- hetkellä monia puutteita, jotka luonnollisesti
37423: saan viivästyneille erityisohjausta mm. pro korostuvat yliopistojen ja korkeakoulujen yleis-
37424: gradu -töiden tekemisessä. ten toimintaedellytysten heiketessä. Korkeakou-
37425: Vuoden 1978 tulo- ja menoarviossa tähän lujen omassa piirissä syntyviä aloitteita ja ke-
37426: tarkoitukseen Helsingin yliopistolle osoitettu hittämispyrkimyksiä tulisi nykyoloissa kuiten-
37427: määräraha poistettiin, vaikka graduohjauksesta kin kaikin puolin tukea. Sen vuoksi määrärahan
37428: saadut kokemukset mm. Helsingin yliopiston osoittaminen graduohjaukseen on paikallaan.
37429: valtiotieteellisessä tiedekunnassa olivat sangen Edellä sanotun perusteella ehdotan,
37430: myönteiset. Tähän mennessä on tämän tiede-
37431: kunnan piirissä graduohjausta saanut lähes 800 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
37432: opiskelijaa, jotka edustavat huomattavaa osaa 1979 tulo- ;a menoarvioon 60 000
37433: tiedekunnan pitemmälle opinnoissaan ehtineistä markkaa graduohiaukseen Helsingin yli-
37434: opiskelijoista. opistossa.
37435: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
37436:
37437: Mirjam Tuominen
37438: 1978 vp. 993
37439:
37440: Raha-asia-aloite n:o 929.
37441:
37442:
37443:
37444:
37445: M. Tuominen: Korotetun määrärahan osoittamisesta Helsingin
37446: yliopiston kirjaston kirjahankintoja varten.
37447:
37448:
37449: E d u s k u n n a II e.
37450:
37451: Helsingin yliopiston ylioppilaskunta teki jahankintamäärärahat ovat täysin riittämättö-
37452: vuonna 1973 sopimuksen valtion kanssa. siitä, mät - esim. vuoden 1978 määrärahat loppu-
37453: että. ylioppilaskunnan hallussa oleva kirjasto vat paljon ennen kalenterivuoden päättymistä
37454: siirtyy valtiolle. Samalla sovittiin siitä, että val- ja uusista hankinnoista joudutaan tinkimään.
37455: tio näin sitoutuu kehittämään kirjaston palve- Kun korkeakoulujen perustutkintojen uudistus
37456: luita edelleen. merkitsee kurssimaisen opetuksen lisäämistä,
37457: Vuosien 1974-77 aikana ei valtio kuiten- tenttien samanaikaista ajoittumista ja näin op-
37458: kaan ole reaalisesti lisännyt kirjaston käytössä pikirjatarpeen ja kirjastojen hankintamäärära-
37459: olevia kirjahankinta- ja työsuhdemäärärahoja. hojen reilua lisäämisen tarvetta, ovat hallituk-
37460: Kirjojen kustannusalan voimakas hintakehitys sen vuoden 1979 budjettiesityksessään Helsin-
37461: yhdessä muiden maksujen ja hintojen nousun gin yliopistolle osoittamat, muihin opetus- ja
37462: kanssa on aiheuttanut tilanteen, jossa opiskelu- tutkimusmenoihin varatut määrärahat (yhteen·
37463: osaston saarnat määrärahat ovat kääntymässä sä 16 750 000 mk) täysin riittämättömät.
37464: reaaliseen laskuun. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
37465: Vuoden 1977 syksyllä yliopiston kirjaston taen, ·
37466: opiskeluosaston kurssikirjalainaamo joutui että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
37467: ajoittain jopa sulkemaan ovensa, jotta työvoi- 1979 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
37468: man riittämättömyydestä aiheutuvat kirjaruuh- 200 000 markkaa Helsingin yliopiston
37469: kat olisi saatu purettua. Kirjaston saarnat kir- kirjaston kirjahankintamäärärahoihin.
37470: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
37471:
37472: Mirjam Tuominen
37473:
37474:
37475:
37476:
37477: 125 0878005881
37478: 994 1978 vp.
37479:
37480: Raha-asia-aloite n:o 930.
37481:
37482:
37483:
37484:
37485: M. Tuominen ym.: Määrärahan osoittamisesta Neuvostoliiton ja
37486: muiden SEV~maiden kauppaan erikoistuneen vienti- ja tuonti-
37487: kauppayrityksen perustamiseen.
37488:
37489:
37490: Ed u s k u n n a 11 e.
37491:
37492: Suomen ja Neuvostoliiton välinen 15-vuotis- sikin entistä enemmän omalta osaltaan lisätä
37493: sopimus kaupallis-taloudellisen, teollisen ja tie- ponnistuksia tuonnin lisäämiseksi ja monipuo-
37494: teellis-teknisen yhteistyön kehittämisestä avaa listamiseksi Neuvostoliitosta sekä myös entistä
37495: Suomelle merkittäviä näkymiä kaupan ja tuo- enemmän auttaa pientä ja keskisuurta teolli-
37496: tannollisen yhteistyön lisäämisestä. Kaupan ja suutta viennin ja tuonnin kehittämisessä Neu-
37497: taloudellisen yhteistyön laajenemisella Suomen vostoliiton kanssa.
37498: ja Neuvostoliiton välillä on tärkeä merkitys Edellisen johdosta ehdotamme,
37499: työllisyyden lisäämiselle ja maamme talouselä-
37500: män ja tuotantorakenteen monipuolistamiselle. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
37501: 15-vuotissopimuksen toteuttaminen on kuiten- 1979 tulo- ja menoarvioon 200 000
37502: kin Suomen puolelta kiinni yksityisten yritys- markan määrärahan kiireellisen selvityk-
37503: ten toiminnasta, jotka ainakaan toistaiseksi ei- sen tekemiseksi Neuvostoliiton ja mui-
37504: vät ole olleet asian edellyttämällä tavalla kiin- den SEV-maiden kauppaan erikoistu-
37505: nostuneita tuonnin lisäämisestä Neuvostoliitos- neen valtion vienti- ja tuontikauppayri-
37506: ta· vientiä vastaavalla tavalla. Valtiovallan tuli- tyksen perustamisesta.
37507: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
37508:
37509: Mirjam Tuominen P. Puhakka
37510: M. Kainulainen Irma Rosnell
37511: 1978 vp. 995
37512:
37513: Raha-asia-aloite n:o 931.
37514:
37515:
37516:
37517:
37518: M. Tuominen ym.: Määrärahan osoittamisesta korvausten suorit-
37519: tamiseksi sodan- ja fasisminvastaisesta toiminnasta kärsimään
37520: joutuneille.
37521:
37522:
37523: E d u s k u n n a 11 e.
37524:
37525: Vaitiovalta on unohtanut ihmiset, jotka Olisi vihdoinkin aika, että hallitus muistatst
37526: viime sotien aikana isänmaallisista syistä vas- näitä suomalaisia, jotka mitä vaikeimmissa
37527: tustivat Hider-Saksan rinnalla käytyä sotaa ja oloissa kamppailivat niiden päämäärien puo-
37528: joutuivat vainon kohteeksi, keskitysleireihin ja lesta, jotka on tunnustettu YK:n johtaviksi pe-
37529: vankiloihin, vammautuivat ja joutuivat jopa me- riaatteiksi ja joille maamme sodanjälkeinen vi-
37530: nettämään henkensä myötätunnon takia, jota rallinen ulkopolitiikka on rakentunut. Ei ole
37531: he osoittivat fasisminvastaiselle kamppailulle. käsitettävissä, että on menetelty täysin eri lailla
37532: Unohduksiin ovat jääneet myös Natsi-Saksan Neuvostoliitossa vangittujen tai sotasyyllisinä
37533: keskitysleireihin ja työleireihin väkivalloin kul- tuomittujen suhteen, joille on maksettu täydet
37534: jetetut suomalaiset. Nämä kansalaiset ja heidän korvaukset. Sodan päättymisestä on jo kulunut
37535: kovia kokeneet omaisensa on jätetty kaikkien 31 vuotta ja sodan- ja fasisminvastaisesta toi-
37536: korvauslakien ulkopuolelle. Tässä suhteessa val- minnasta tai Natsi-Saksan keskitysleireistä kärsi-
37537: tiomme lienee ainutlaatuinen Euroopassa, sillä mään joutuneet suomalaiset ja heidän omai-
37538: eri maissa on laadittu lakeja korvaoksista so- sensa ovat tulleet vanhoiksi ja vankiloissa saa-
37539: dan- ja fasisminvastaisen toiminnan johdosta dut vammat vaikuttavat yhä vakavammin ter-
37540: vainoa kärsineille ja heidän omaisilleen ja mak- veyteen.
37541: settu korvauksia heidän kärsimystensä hyvittä- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
37542: miseksi edes jollakin tavoin. Vuonna 1945 suo-
37543: ritettua erittäin vaatimatonta korvausta poliitti- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
37544: sista syistä tuomituille, syytteessä olleille tai 1979 tulo- ja menoarvioon 600 000
37545: turvasäilössä pidetyille, samoin kuin 50-luvulla markkaa korvausten suorittamiseksi so-
37546: maksettua hyvin pientä korvausta osalle Natsi- dan- ja fasisminvastaisesta toiminnasta
37547: Saksan vangitsemista merimiehistä, ei voi kat- tai Hitler-Saksan keskitysleireistä kärsi-
37548: soa riittäväksi. Korvauksetta ovat jääneet teloi- mään joutuneille suomalaisille ja heidän
37549: tettujen tai vammautuneiden sodanvastustajain omaisilleen.
37550: sekä Natsi-Saksan keskitysleireihin raahattujen
37551: suomalaisten omaiset, jotka ovat joutuneet pal-
37552: jon kärsimään sekä taloudelliseen ahdinkoon.
37553: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
37554:
37555: Mirjam Tuominen P. Puhakka
37556: M. Kainulainen Irma Rosnell
37557: 996 1978 vp.
37558:
37559: Raha-asia-aloite n:o 932.
37560:
37561:
37562:
37563:
37564: M, Tuominen ytn.: Määrär'ahan osoittamisesta avustuksiksi las-
37565: . ·· teriseimllle ·ja· p~iväk:odeille yö- ja vuorotyöntekijäin lasten
37566: hoidon järjestämi8eksL ·
37567:
37568:
37569: Ed u s k u h 11· a 11 e.
37570:
37571: : YÖ· tai :vuorotyöntekijöillä· on erityis~11 suu- Edellisen johdosta ehdotamme,
37572: Ha vaikeuksia lastenhoidon järjestämisessä. Ny~
37573: kyisissii lasten päivähoitolaitoksissa ei. ole lain: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
37574: kaan. otettu .huomioon tällaisten työntekijöiden 1979 tulo- ja menoarvioon 1 miljoona
37575: l4ste11hoitotarvetta. Yö: ja vuorotyö on muu:~ markkaa valtionapuun lastenseimille ja
37576: tenkjf!· t.av:allista :rasittavampaa, ·joten sekä. äi~ päiväkodeille yö- ja vuorotyöntekijöiden
37577: tien ~ttä last'{!n terveyden kannalta olisi tähän · lasten hoidon järjestämiseksi.
37578: epäkohtaan
37579: . saatava
37580: .
37581: korjausta.
37582: Helsingissä 25: päivänä syyskuuta 1978.
37583:
37584: :Mi~jam Tuominen P. Puhakka
37585: M .. Kainulainen Irma Rosnell
37586: 1978 vp. 997
37587:
37588: Raha-asia-aloite n:o 933.
37589:
37590:
37591:
37592:
37593: M. Tuominen ym.: .Määrärahan osoittamisesta viiden työnvälit-
37594: täjän viran perl1stamiseksi Helsingin työvoimatoimistoon.
37595:
37596:
37597: E d u s k u n n a U !:!.
37598:
37599: Helsingin työvoimatoimistossa työskentelee kannalta välttämätöntä. Nykyinen :käyt~!ltÖ,
37600: 122 vakinaista virkailijaa. Määrä on py~ynyt j()ssa virastotyöntekijöid(:n, ruqhka.anulaisJen
37601: samana vuodesta 1975 lähtien. Virkailijoiden jne. turvin pyritään, selviytymään- tilanteesta; o.n,
37602: työmäärä on tänä aikana kuitenkin moninker- erittäin .epätyydyttävä .. Tilapäisten työntekiji;ii-
37603: taistunut. Työttömiä työnhakijoita on kuluvan den työhöp.p~rehdyttämiseen kuluu virkailijail-
37604: vuoden tammi-syyskuussa ollut Helsingin työ- ta ylimääräistä_ aikaa ja työ loppuu usein juuri
37605: voimatoimistossa keskimäärin 10232, kurt mää- kun uusi .virkailija on. alkanut siitä itsenäisesti
37606: rä vuonna 1974 oli 1 205. Työttömyyskorvauk- selviytyä. Puolipäivätyön laajet1tuva käyttö vai-
37607: sen saajia on kuluvana vuonna ollut keskimää- keuttaa entisestään työn mielekästä järjestä-
37608: rin 3 194, vuonna 1975 korvauksensaajien mistä. . . . .
37609: määrä oli 112. Työttömyyskassatodistuksen saa- Edellisen perusteella ehdotamme,
37610: jien määrä on samoina vuosina kasvanut
37611: 427:stä 3 239:ään. Keskimäärin Helsingin työ- . että Edttskunta Qttaisi valtion vqoc{ep
37612: voimatoimistossa asioi päivittäin 2 800-4 500 1979 tulo- ja menoarvioon 150 000
37613: henkilöä, ruuhkapäivinä jopa 6 000 henkilöä. markkaa viiden uuden työnpälittäjän vi-
37614: Virkojen lisääminen on sekä asiakaspalvelun ran perustamista varten Helsingin työ-
37615: että työntekijöiden kuormituksen helpotta1nisen voimatoimistoon.
37616: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
37617:
37618: Mirjam Tuominen M. Kainulainen P. Puhakka
37619: 998 1978 vp.
37620:
37621: Raha-asia-aloite n:o 934.
37622:
37623:
37624:
37625:
37626: R. Tuominen: Määrärahan osoittamisesta Kotkaan rakennet-
37627: tavan valtion virastotalon suunnittelutyötä varten.
37628:
37629:
37630: E d u s k u n n a 11 e.
37631:
37632: Kotkassa suoritettiin 1. 1. 1977 kuntaliitok- tetysti olisi tehokkaampaa. Hanke antaisi myös
37633: sen ja 1. 4. 1978 vanhojen kaupunkien erityis- työtilaisuuksia rakennusalan työttömille, joita
37634: rasitusten poistamisen yhteydessä huomattavia Kotkassa on keskimääräistä selvästi runsaam-
37635: valtion ja kaupungin virastojen uudelleen si- min.
37636: joitteluja. Kuitenkin näiden muutosten jälkeen Kotkan kaupunki on valmis osoittamaan
37637: jäi useita suuria valtion virastoja ja laitOksia tarvittavan tontin.
37638: vielä vuokratiloihin. Tällaisia ovat mm. vero- Edellä olevaan viitaten ehdotan,
37639: toimisto, qlosottolaitos, kansaneläkelaitos, työ-
37640: voimatoimisto, piirimetsälautakunta, liikevaih- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
37641: toverotoimisto, tullipiiri ja henkikirjoittaja. 1979 tulo- ja menoarvioon 1 miljoonan
37642: Pitkällä aikavälillä on taloudellisesti perus- markan määrärahan Kotkaan rakennet-
37643: teltua hankkia omat tilat edellämainituille vi- tavan valtion virastotalon suunnittelu-
37644: rastoille. Lisäksi toimintojen hoitaminen keski- työtä varten.
37645: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
37646:
37647: Risto Tuominen
37648: 1978 vp. 999
37649:
37650: Raha-asia-aloite n:o 935.
37651:
37652:
37653:
37654:
37655: R. Tuominen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantiesillan ra-
37656: kentamiseksi Kymijoen yli Vastilan-Siltakylän tiellä.
37657:
37658:
37659: E d u s k u n n a II e.
37660:
37661: Hirvikosken sillan rakentaminen Kymijoen että lossi korvattaisiin sillalla. Pxhtää on jopa
37662: yli Pyhtään ja Ruotsinpyhtään ja samalla Ky- asettanut hankkeen ensimmäiselle sijalle niistä,
37663: men ja Uudenmaan läänien tajalle on ollut joita se toivoo valtiovallan alueellaan toteutta-
37664: näiden kuntien toivomuksena jo varsin pitkään. van. Myös TVL:n Kymen piirl pitää hanketta
37665: Mainitun Siltakylän ja Vastilan välisen maan- tarpeellisena toteuttaa mahdollisimman pian,
37666: tien osalta palvelee joen ylitystä Hirvikaskeila mikäli määrärahat sen sallisivat.
37667: lossi. Sillan rakentaminen helpottaisi huomatta- Todettakoon, että paikalla on joskus ollut
37668: vasti joen kummallakin puolella olevien kylien silta, mutta se hävitettiin ns. pikkuvihan ai-
37669: välistä kanssakäymistä ja muuta liikennettä kana.
37670: etenkin leudon talven aikana, jolloin talvikau- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
37671: deksi keskeytyvää lassiliikennettä ei voida kor-
37672: vata jäätieliikenteellä. Sitä paitsi lossin ylläpi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
37673: täminen on todettu hankalaksi ja epätaloudelli- 1979 tulo- ja menoarvioon osarahoituk-
37674: seksi. sena 2 miljoonaa markkaa maantiesillan
37675: Molemmat kunnat, Pyhtää ja Ruotsinpyhtää, rakentamiseksi Kymijoen yli V asti/an-
37676: ovat vuodesta toiseen esittäneet valtiovallalle, Siltakylän tiellä.
37677: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
37678:
37679: Risto Tuominen Seppo Tikka
37680: Peter Muurman Olli Helminen
37681: 1000 1978 vp.
37682:
37683: Raha-asia-aloite n:o 936.
37684:
37685:
37686:
37687:
37688: R. Tuominen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta neljän
37689: eteläisen tie- ja vesirakennuspiirin työkohteita varten työttö-
37690: . myyden helpottamiseksi.
37691:
37692:
37693: E d u s k u n n a 11 e.
37694:
37695: Hallituksen tulo- ja menoarvioesityksessä läkään syillä tai tiestön nykykunnolla, sillä
37696: vuodelle 1979 on merkitty motnentille 31.24.79 myös lii:kenteelliset syyt ja teitten kunto puol-
37697: valtioneuvoston käytettäväksi 150 000 000 taisivat toisenlaista jakosuhdetta.
37698: markkaa työllisyysluentoisiin tietöi:hin. Kysei- Myös eduskunta on aiemmin ottanut kantaa
37699: nen arviomääräraha on perustelujen mukaan tähän vääristyneeseen jakosuhteese.en. Tämä ta-
37700: tarkoitettu työttömyyden torjumiseksi ja työlli- pahtui keväällä 1977 lisäbudjetin yhteydessä,
37701: syyden alueellisten erojen pienentämiseksi tie- jolloin eduskunta muutti samansuuntaista jako-
37702: ja vesirakennuspiirien tie-, silta- ja talonraken- suhdetta neljälle eteläiselle piirille oikeuden-
37703: nushankkeiden avulla. mukaisemmaksi.
37704: Tulo- ja menoarvioesityksessä oh ·niukana Mikäli tulo- ja menoarviossa olevaa
37705: myös käyttösuunnitelma, jossa edellisiin budjet- 1.50 000 000 markan määrärahaa ei voida jakaa
37706: teihin verrattuna on tapahtunut myönteistä ehdotetusta poikkeavalla tavalla niin, että myös
37707: kehitystä sikäli, että käyttösuunnitelmassa ei eteläisten piirien tarpeet tulisivat paremmin
37708: enää määrärahan osalta käsitellä neljää eteläistä huomioitua, on välttämätöntä korottaa kyseistä
37709: piiriä - Uudenmaan, Kymen, Hämeen ja määrärahaa. Tämä on erittäin tarpeellista ni-
37710: Turun tie- ja vesirakennuspiirejä - yhtenä menomaan eteläisten alueiden työllisyyden
37711: kokonaisuutena, vaan jokaisella on erikseen vuoksi, mutta myös teiden kunnon takia, sillä
37712: mainittu osuus. Myönteisyyttä ei sitävastoin eteläisiUä alueilla on selvästi enemmän heikko-
37713: mainittuja piirejä kohtaan osoita se, että edel- kuntoisia teitä kuin pohjoisempana.
37714: leenkin näitten piirien osuus määrärahasta on Edellä olevan perusteella ehdotamme,
37715: kohtuuttoman pieni, vain vajaat 10% koko-
37716: naissummasta, ja kuitenkin työttömyyden mää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
37717: rällinen osuus näillä alueilla on yli puolet koko 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
37718: maan luvuista. Es~merkkinä mainittakoon, että 31.24.79 lisäyksenä 12 000 000 mark-
37719: Kuopion tie- ja vesirakennuspiirille on yksi- kaa käytettäväksi tasan neljän eteläisen
37720: nään merkitty enemmän kuin mainituille nel- tie- ja vesirakennuspiirin alueella tie-,
37721: jälle piirille yhteensä. silta- ja talonrakennushankkeisiin vai-
37722: Samalla tavoin kuin työttömyyslukujen osalta kean työttömyyden helpottamiseksi.
37723: ei jakosuhdetta voitane perustella liikenteellisil-
37724: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
37725:
37726: Risto Tuominen Juhani Sipiläinen Tellervo Koivisto
37727: Helge Siren Eino Loikkanen Pentti Rajala
37728: Sven-Erik Järvinen Ralf Friberg Peter Muurman
37729: Kaisa Raatikainen Matti Kuusio Matti Louekoski
37730: Mikko Kaarna Taisto Sinisalo Anneli Kivitie
37731: Seppo Tikka Hannu Tenhiälä Salme Myyryläinen
37732: Olli Helminen Mauno Forsman Juhani Saukkonen
37733: Pekka Jokinen Raino Westerholm Erkki Häkämies
37734: Eino Grönholm
37735: 1978' vp. 1001
37736:
37737: Raha-asia-aloite n: o 9 3 7.
37738:
37739:
37740:
37741:
37742: R Tuominen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotkaan rakennet-
37743: tavan huolto- ja kalasatamalaiturin rakentamiseen.
37744:
37745:
37746: Edus.kunn.alle.
37747:
37748: Kotkassa sijaitsevan varuskunnan toiminta on Kotkan kaupunginvaltuusto on päättänytluo-
37749: sijoitettu osin Kotkan mantereelle, osin mm. vuttaa satamaa varten alueen Kuusisensaaiesta,
37750: Rankin ja Kirkonmaan saatiin. Huolto saaris- johon mantereelta on valmis .pengei:yhteys.
37751: toon tapahtuu meritse Kotkan satamasta. Nämä Kuusisen satamasuunnitelmat ovat jo valmiina.
37752: huoltokuljetukset on hoidettu Kotkan ranta- Kotkassa vallitsee erittäin vaikea työllisyys-
37753: laiturista, joka nyt satatnasaneerausten .johdosta tilanne, kuluvan syyskuun tilastojen mukaan
37754: ei enää ole käytettävissä. Puolustusministeriön työttömänä on 10,4. prosenttia työvoimasta.
37755: ja Kotkan kaupungin välillä on sovittu uuden Kuusisen satamahankkeen pikaista toteuttamis-
37756: paikan luovuttamisesta puolustusvoimille ·laituc ta puoltavat näin ollen sataman.tarpeen ohella
37757: rin rakentamista varten. myös työllisyysnäkökohdat.
37758: Liikenneministeriön. asettama työryhmä · on Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
37759: esittänyt Kotkaa yhdeksi keskuskalastussata-
37760: maksi. Neuvotteluissa on pidetty mahdollisena, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
37761: että kalastussatama rakennettaisiin puolustus- 19 79 tulo- ja menoarvioon 2 miljooiJaa
37762: voimien laiturin kanssa samanaikaisesti samaan markkaa osarahoituksena Kotkaan ra-
37763: paikkaan. Uuteen satamaan sopisi laituripaikka kennettavan huolto- ja kalasatamalaitu-
37764: myös luotsipiirin tarkastusaluksell~. rin toteuttamista varten.
37765: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
37766:
37767: Risto T.uominen Seppo Tikka Olli· Helminen
37768:
37769:
37770:
37771:
37772: 126 0878005881
37773: 1002 1978 vp.
37774:
37775: Ram.-asia-aloite n:o 938.
37776:
37777:
37778:
37779:
37780: R. Tuominen ym.: Määrärahan osoittamisesta Luumäen-Hami-
37781: nan-Kotkan ratahankkeen suunnittelun aloittamiseksi.
37782:
37783:
37784: E d u s k u n n a 11 e.
37785:
37786: Maamme vientiteollisuuden itäryhmä, Kymen uudesta ratahankkeesta. Haminan sataman rau-
37787: läänin molemmat maakuntaliitot, seutukaava- tatieyhteyksien laadullinen taso ei saa jäädä
37788: liitot, kauppakamarit sekä useat muut tahot läänin muita ratayhteyksiä heikommaksi, koska
37789: ovat korostaneet jo pitkään Etelä·Karjalan näin mitätöitäisiin ko. sataman kehittämiseen
37790: ydinalueella ja sen pohjoispuolella sijaitsevien tähtäävien toimenpiteiden vaikutus.
37791: vientiteollisuuslaitosten nopeiden rautatieyhte- Kun on käynyt ilmi, että Helsingistä itään
37792: yksien tarvetta Kotkan ja Haminan satamiin. suuntautuvan radan suunnittelu on tarkoitus
37793: Myös neuvostoliittolaisen tavaran kauttakulku- aloittaa Helsingin puolelta ja että suunnittelu-
37794: liikenne näiden satamien kautta kasvaa ja tämä- määräraha ei riittäisi enää tavaraliikenneyhteyk-
37795: kin seikka puoltaa entistä suorempia rautatie- sien kannalta ensiarvoisen tärkeälle osuudelle
37796: yhteyksiä. Tästä syystä onkin päädytty esittä- Kotka-Luumäki, on perusteltua syytä koros-
37797: mään uuden rataosan rakentamista Luumäeltä taa määrärahan lisäämisen välttämättömyyttä.
37798: Haminan kautta Kotkaan. Kysymys on elinkeinoelämän ja erityisen tär-
37799: 1tä-Suomen teollisuuden tavaraliikenneyhteyk- keän vientiteollisuuden kannalta merkittäväs-
37800: sien nopeutumista ja halpenemista koskevan tä ratahankkeesta, joka ei saisi jäädä mui-
37801: Luumäen-Haminan-Kotkan ratahankkeen to- den, esimerkiksi pääasiassa henkilöliikennettä
37802: teuttamista koskevaa ratkaisua kiirehtii myös palvelevien yhteyksien jalkoihin suunnittelussa.
37803: se, että aivan lähitulevaisuudessa on joka Edellä olevan perusteella ehdotamme,
37804: tapauksessa ratkaistava, rakennetaanko sähkö-
37805: ratayhteys Haminaan nykyistä ratalinjaa nou- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
37806: dattaen Inkeroisista vaiko em. ratahankkeen 1979 tulo- ja menoarvioon 2 miljoonan
37807: linjausta noudattaen Kotkan Tavastilasta, jol- markan määrärahan Luumäen-Hami-
37808: loin samalla tulisi rakennettua jo Kotkan ja nan-Kotkan ratahankkeen suunnitte-
37809: Haminan välinen osuus nyt puheena olevasta lun aloittamiseksi mahdollisimman pian.
37810: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
37811:
37812: Risto Tuominen Raino Westerholm Olli Helminen
37813: Mauno Forsman Seppo Tikka Erkki Häkämies
37814: 1978 vp. 1003
37815:
37816: Raha-asia-aloite n:o 939.
37817:
37818:
37819:
37820:
37821: Tuomioja ym.: Korotettujen määrärahojen osoittamisesta kan-
37822: sainvälistä kehitysyhteistyötä varten.
37823:
37824:
37825: E d u s kun n a 11 e.
37826:
37827: Huhtikuussa tänä vuonna luovutti mietin- gollisen kehitysyhteistyöbudjettien ad hoc -kä-
37828: tönsä ulkoministerille edellisenä vuonna asetet- sittelyn.
37829: tu kehitysyhteistyökomitea. Runsaan vuoden Samalla kun eduskunnan on syytä lausua
37830: istunut parlamentaarisesti edustava komitea val- yhtyvänsä em. tavoitteeseen kehitysyhteistyö-
37831: misti kaikilta osilta yksimielisesti hyväksytyn varojen kasvulle, on tämän toteutumiselle luo-
37832: mtetmnön Suomen kehitysyhteistyöpolitiikan tava myös riittävät edellytykset tulo- ja meno-
37833: tulevista suuntaviivoista. Komitean yksimieli- arvion yhteydessä. Tämä edellyttää, paitsi mää-
37834: syys ei edes perustunut niinkään sinänsä myön- rärahojen lisäämistä, myös kahdenvälisen avun
37835: teiseen kompromissihalukkuuteen, vaan todella sitomisvaltuuksien lisäämistä seuraaville suun-
37836: vallitsevaan laajaan yksimielisyyteen kehitysyh- nitteluvuosille avun pitkäjänteisyyden turvaa-
37837: teistyön pääperiaatteista. miseksi maaohjelmoinnin puitteissa.
37838: Komitean mietinnön käsittely on vielä kes- Myös eräiltä muilta osin kehitysyhteistyö-
37839: ken ja siitä annettuja lausuntoja tarkastellaan budjetti sisältää yksityiskohtia, jotka ovat risti-
37840: parhaillaan. Hallitus on kuitenkin joutunut ot- riidassa komitean suositusten kanssa. Näitä
37841: tamaan käytännössä kantaa komitean käsittele- ovat UNDP:n väheksyminen kehitysrahoitus-
37842: miin asioihin jo tätä ennen hyväksyessään esi- laitoksiin verrattuna, Tansanian ja Sambian
37843: tyksensä vuoden 1979 tulo- ja menoarvioksi. kahdenvälisen yhteistyön suoranainen markka-
37844: Valitettavasti näyttää siltä, että useissa koh- määräinen supistaminen, vapautusliikkeiden
37845: din budjettiesitys sisältää sellaisia kannanottoja kautta annettavan tuen jatkuva vähäisyys sekä
37846: kehitysyhteistyökysymyksiin, jotka ovat pitkälti kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyötiedotusmää-
37847: päinvastaisia kuin komitean yksimieliset suosi- rärahan puuttuminen esityksestä siitäkin huoli-
37848: tukset. matta, että eduskunta on jo kolmasti aikaisem-
37849: Tapahtuneen inflaatiokehityksen huomioon min budjettikäsittelyssä tämän määrärahan
37850: ottaen jää budjettiesityksessä oleva varsinaisten tulo- ja menoarvioon lisännyt.
37851: kehitysyhteistyömäärärahojen nousu jonkin ver- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
37852: ran jälkeen siitä, mitä komitean esittämän ja
37853: myös hallituksen hyväksymän avun määrällisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
37854: kasvutavoitteen eli nykyisen BKT-osuuden kak- 1979 tulo- ja menoarvioon luvun 24.30
37855: sinkertaistaminen vuoteen 1982 mennessä edel- eri momenteille määrärahaa lisää seu-
37856: lyttäisi ilman määrärahalisäyksien huomattavaa raavasti:
37857: takapainottamista suunnittelukauden loppuun. momentille 66 lisäyksenä 5 000 000
37858: Samalla kun budjetin liitteessä on toistettu hal- markkaa YK:n kehitysohjelman tuke-
37859: lituksen päätös em. kasvutavoitteesta, on sen miseen;
37860: saavuttaminen tehty kuitenkin siinä määrin momentille 67 lisäyksenä 12 200 000
37861: ehdolliseksi ja varaukselliseksi, että yksi ko- markkaa, josta 3 000 000 markkaa
37862: miteatyöskentelyn päätarkoitus, kehitysyhteis- kahdenkeskiseen kehitysyhteistyöhön
37863: työtavoitteiden nostaminen osana Suomen ul- Sambian kanssa, 9 000 000 markkaa
37864: kopolitiikkaa kestävälle päätöspohjalle ohi vuo- kahdenkeskiseen kehitysyhteistyöhön
37865: sittain vaihtelevien valtiontalouden näkymien, Tansanian kanssa sekä 200 000 mark-
37866: uhkaa jälleen jäädä toteutumatta mahdollistaen kaa kehitysyhteistyön suunnitteluun,
37867: ulkopolitiikan uskottavuuden kannalta vahin- valmisteluun ja arviointiin;
37868: 1004 Raha-asia-aloite n:o 939
37869:
37870:
37871: momentille 69 lisäyksenä 4 450 000 keen ja 750 000 markkaa muille huma-
37872: markkaa, josta 500 000 markkaa varat- nitäärisille järjestöille ja rahastoille; sekä
37873: tavaksi kiireellisiin avustuksiin, uudelle mom:entille 500 000 markkaa
37874: 3 200 000 markkaa kansallisten vapau- kansalaisjärjestöjen tiedotustoiminnan
37875: tusliikkeiden kautta anneftavaan tu- tukemiseen.
37876: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
37877:
37878: Erkki Tuomioja · Tellervo Koivisto Helvi Niskanen
37879: Kaisa Raatikainen Ralf Friberg
37880: 1978 vp. 1005
37881:
37882: Raha-asia-aloite n:o 940.
37883:
37884:
37885:
37886:
37887: Tuomioja ym.: Määrärahan osoittamisesta mielipidelehtien tuke-
37888: miseen.
37889:
37890:
37891: E d u s k u n n a 11 e.
37892:
37893: Useiden vuosien ajan on ollut vireillä suun- ovat kuitenkin tärkeä kulttuuri- ja poliittisen
37894: nitelmia mielipidelehtien tuen toteuttamiseksi. elämämme rikastus, ja niiden ei saisi antaa sor-
37895: Asiasta on ollut yksimielinen toimikunnan esi- tua taloudellisiin vaikeuksiin.
37896: tyskin, joka ei kuitenkaan ole johtanut tulok- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
37897: seen. Samanaikaisesti on tulo- ja menoarvioesi-
37898: tyksessä vuodelle 1979 sen sija·an korotettu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
37899: aikakauslehtien postimaksuja, mikä osaltaan . 1979 tulo- ja menoarvioon luvun 29.99
37900: saattaa myös mielipidelehdet entistä suurem- uudelle momentille 600 000 markkaa
37901: piin taloudellisiin vaikeuksiin. Mielipidelehdet mielipidelehtien tukemiseen.
37902: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
37903:
37904: Erkki Tuomioja Anna-Liisa Hyvönen Seppo Westerh.md
37905: 1006 1978 vp.
37906:
37907: Raha-asia-aloite n:o 941.
37908:
37909:
37910:
37911:
37912: Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Joensuun poliisiase-
37913: man rakentamisen aloittamiseksi.
37914:
37915:
37916: E d u s k u n n a 11 e.
37917:
37918: Joensuun poliisi on joutunut työskentelemään nussuunnitelmat ovat valmiit, joten rakentami-
37919: jo vuosi!kymmeniä erittäin puutteellisissa ja .toi- nen voitaisiin aloittaa jo vuonna 1979. Samalla
37920: mintaan soveltl.lllllattomissa huonetiloissa. Li- helpotettaisiin rakennusalan vaikeaa työllisyys-
37921: säksi osoitetoimisto ja poliisilaitoksen kanslia tilannetta.
37922: sijaitsevat erillään varsinaisesta poliisiasemasta, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
37923: mikä vaikeuHaa laitoksen toimintaa ja yleisön nioittaen,
37924: asioimista. Myös poliisilaitoksen henJdlokunnan
37925: sosiaa'litilat on sijoitettu väliaikaiseen parakki- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
37926: rakennukseen. 1979 tulo- ja menoarvioon 3 milj. mar-
37927: Joensuun kaupunki on varannut tontin uu- kan määrärahan Joensuun poliisiaseman
37928: delle poliisiasemalle ja tiettävästi myös raken- rakentamisen aloittamiseksi.
37929: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
37930:
37931: Jouko Tuovinen P. Puhakka Reino Karpola
37932: Matti Puhakka Lea Sutinen E. Korhonen
37933: 1978 vp. 1007
37934:
37935: Raha-asia-aloite n:o 942.
37936:
37937:
37938:
37939:
37940: Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon
37941: rakentamiseksi Tuupovaaraan.
37942:
37943:
37944: E d u s k u n n a II e.
37945:
37946: Valtion virastot totmlVat Tuupovaaran kun- on sekä varsinaisten virastotarpeiden että työl-
37947: nassa hajallaan ja puutteellisissa huonetiloissa. lisyyden kannalta erittäin tätkeä toimenpide.
37948: Tämä vaikeuttaa virastojen toimintaa ja yleisön Edellä olevan perusteella ehdotamme lmn-
37949: asioimista näissä virastoissa. Virastotaloon tulisi nioittavasti,
37950: sijoittumaan mm. nimismiehen kanslia ja po-
37951: Hisiasema, työvoimatoimisto, kansaneläke- ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
37952: sairausvakuutustoimisto ja teletilat. 1979 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
37953: Näin ollen valtion virastotalon rakentaminen markan määrärahan valtion virastotalon
37954: rakentamiseksi T uupovaaraan.
37955: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
37956:
37957: Jouko Tuovinen P. Puhakka Reino Karpola
37958: Matti Puhakka Lea Sutinen E. Korhonen
37959: 1008 1978 vp.
37960:
37961: Raha-asia-aloite n:o 943.
37962:
37963:
37964:
37965:
37966: Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Aittalahden ja Vää-
37967: ränmäen välisen maantien n:o 480 parantamiseksi.
37968:
37969:
37970: E d u s k u n n a 11 e.
37971:
37972: Kesälahden kunnan yksi keskeisimpiä liiken· teita TVL:n Pohjois-Karjalan piirille tämän
37973: teellis'iä ongelmia on kunnan pohjoisosan ja tien perusparantamiseksi, . mutta aloitteet eivät
37974: kuntakeskuksen välisen tieyhteyden parantami- ole johtaneet tulokseen. Mainittakoon, että
37975: nen. Tämä Aittalahden-Vääränmäen maantie edellä mainittu tieosuus oli .muutamia vuosia
37976: n:o 480 on sorapintainen, mutkainen, mäkinen sitten TVL:n Pohjois-Karjalan piirin tienpidon
37977: ja tästä johtuen erittäin hidaskulkuinen. Tie toimenpideohjelmassa mukana, mutta sen jäl·
37978: on pituudeltaan · 26 kilometriä ja se johtaa keen se on sieltä jätetty pois.
37979: valtatieltä n:o 6 kantatielle n:o 71. Keväisin Kesälahden kunnan työllisyyden, matkailun
37980: ja syksyisin kelirikka tällä tiellä muodostuu kehittämisen ja kuntakokonaisuuden säilyttämi
37981: niin pahaksi, että kunnan pohjoisosan asukkaat sen kannalta ko. tien rakenteen perusparanta-
37982: Vilialan ja Hummovaaran kylistä joutuvat mat- minen tulisi aloittaa mahdollisimman pikaisesti.
37983: kustamaan Kesälahden kirkonkylälle Puhoksen Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
37984: kautta, mikä luonnollisesti aiheuttaa lisäkus- nioittavasti,
37985: tannuksia matkan pidetessä. Tästä on myöskin
37986: seurauksena se, että Vilialan ja Hummovaaran että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
37987: kylien asukkaat joutuvat asioimaan melko pal- 1979 tulo- ja menoarvioon 500 000
37988: jon Kerimäellä taikka Kiteellä ja tämä hajoit- markan suunnittelumäärärahan Aittalah-
37989: taa pahasti kuntakokonaisuutta. den ja Vääränmäen välisen maantien n:o
37990: Kesälahden kunta on tehnyt useita aloit- 480 parantamiseksi.
37991: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
37992:
37993: Jouko Tuovinen P. Puhakka Lea Sutinen
37994: Matti Puhakka Reino Karpola
37995: 1978 vp. 1009
37996:
37997: Raha-asia-aloite n:o 944.
37998:
37999:
38000:
38001:
38002: Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta tien rakentamisen
38003: suunnittelemiseksi välille Koli-Herajoki.
38004:
38005:
38006: Ed u s kun n a II e.
38007:
38008: Kolin-Herajoen tiehanke liittyy koko Kolin muuta myös paranevia liikenneyhteyksiä, joista
38009: alueen matkailun kehittämiseen. Tämä tieyhteys vasta Ahmoavaaran-Loma-Kolin tieyhteys
38010: luo kokonaan uuden väylän Kolille Enon suun- on parannettu.
38011: nasta ja tiereitin luonnonkauneus tulee var- Kolin alueen matkailun kehittämisen kan-
38012: masti jo sinänsä lisäämään sen käyttöä. Tie- nalta olisi tärkeää, että tieyhteys Koli-Hera-
38013: verkkosuunnitelman yhteydessä suoritetut mää- joki rakennettaisiin mahdollisimman pikaisesti.
38014: räpaikkatutkimukset eivät selvitä kokonaisuu- Samalla se helpottaisi alueen huonoa työllisyys-
38015: dessaan Kolin-Herajoen tien tarvetta, sillä tilannetta. Matkailun lisäksi tiellä olisi suuri
38016: varmasti Ahvenisen kautta kulkeminen Kolille merkitys myös puutavarakuljetusten ja paikal-
38017: lisääntyy huomattavasti ko. tieyhteyden valmis- lisen liikenteen kannalta.
38018: tuttua. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
38019: Suunniteltu Kolin matkailukaupunki koko- nioittaen,
38020: naisuudessaan tulee valmistumaan vasta vähi-
38021: tellen vuosikymmenien mittaan, mutta nähtä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
38022: vyyksiltään ainoalaatuisen Kolin matkailu vää- 1979 tulo- ja menoarvioon 500 000
38023: jäämättömästi kasvaa noin 10-20 prosentin markan määrärahan tien rakentamisen
38024: vuosivauhdilla, ja tämä tietää sitä, että mat- suunnittelemiseksi välille Koli-"-Hera-
38025: kailijoiden majoitus- ja palvelupisteet lisäänty- joki.
38026: vät samaa vauhtia. Tällöin tarvitaan ilman
38027: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
38028:
38029: Jouko Tuovinen P. Puhakka Reino Karpola
38030: Matti Puhakka Lea Sutinen Erkki Korhonen
38031:
38032:
38033:
38034:
38035: 127 0878005881
38036: 1010 1978 vp.
38037:
38038: Raha-asia-aloite n:o 945.
38039:
38040:
38041:
38042:
38043: Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Outokummun ja Pöy-
38044: tälahden välisen maantien n:o 4825 rakenteen parantami-
38045: seen.
38046:
38047:
38048: E d u s k u n n a 11 e.
38049:
38050: Maantie n:o 4825 välillä Outokumpu- Tiellä on myös runsas yksityisliikenne. Koska
38051: Pöytälahti ei nykyisessä muodossaan eikä kun- tie ei nykyisellään kykene palvelemaan alueen
38052: nossaan täytä kasvavan liikenteen asettamia liikennetarpeita, tulisi siihen tehdä tarvittavat
38053: vaatimuksia. Tie on erittäin mutkainen, mäki- parannukset.
38054: neo ja kapea, joten se on liikenteelle erittäin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
38055: vaarallinen, kun otetaan huomioon runsas ke- nioittavasti,
38056: vyen liikenteen käyttö. Outokummun kauppa-
38057: lan kannalta tien parannustyöt tulisi aloittaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
38058: mahdollisimman pikaisesti, sillä kulkeehan tien 1979 tulo- ja menoarvioon 500 000
38059: kautta kaikki Varkaudesta Outokumpuun ja markan määrärahan Outokummun ja
38060: edelleen Polvijärvelle ja Kolille sekä päinvas- Pöytälahden välisen maantien n:o 4825
38061: toin suuntautuva liikenne. Myös turistit käyt- rakenteen parantamiseen.
38062: tävät tätä tietä erittäin paljon matkustaessaan
38063: Etelä-Suomesta Kolille.
38064: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
38065:
38066: Jouko Tuovinen P. Puhakka Reino Karpola
38067: Matti Puhakka Lea Sutinen E. Korhonen
38068: 1978 vp. 1011
38069:
38070: Raha-asia-aloite n:o 946.
38071:
38072:
38073:
38074:
38075: Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Polvijärven ja Mar-
38076: tonvaaran välisen maantien n:o 504 rakenteen parantami-
38077: seen.
38078:
38079:
38080: E d u s k u n n a 11 e.
38081:
38082: Polvijärven ja Martonvaaran välinen maan- telmat tien rakentamiseksi ovat valmiit ja mää-
38083: tie n:o 504 on kunnoltaan erittäin huono, mut- räraha TVL:n Pohjois-Karjalan piirin taholta
38084: kainen, mäkinen ja kapea. Kuitenkin tie on lii- lienee esitetty. Ottaen kuitenkin huomioon tien
38085: kenteellisesti melko vilkas. Kulkeehan tämän huonon kunnon ja Polvijärven vaikean työlli-
38086: tien kautta mm. Varkauden ja Kuopion suun- syystilanteen tulisi rakennustyöt aloittaa ensi
38087: nasta tuleva turistiliikenne Kolille. Tietä käyte- vuoden aikana.
38088: tään runsaasti myöskin raskaan puutavaran kul- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
38089: jetukseen sekä muuhun paikalliseen liikentee- nioittaen,
38090: seen. TVL:n Pohjois-Karjalan piirin tienpidon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
38091: toimenpideohjelman mukaan em. tien rakenteen 1979 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
38092: parantaminen aloitettaisiin vuonna 1979. Tätä markan määrärahan Polvijärven ja Mar-
38093: tarkoittavaa määrärahaa ei kuitenkaan ole esi- tonvaaran välisen maantien n:o 504 ra-
38094: tetty ensi vuoden budjettiin, vaikka suunni- kenteen parantamiseen.
38095: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
38096:
38097: Jouko Tuovinen P. Puhakka Reino Karpola
38098: Matti Puhakka Lea Sutinen Erkki Korhonen
38099: 1012 1978 vp.
38100:
38101: Raha-asia-aloite n:o 947.
38102:
38103:
38104:
38105:
38106: Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionrautateiden
38107: omistamien asuinhuoneistojen peruskorjaukseen.
38108:
38109:
38110: E d u s k u n n a 11 e.
38111:
38112: Valtionrautateillä on useita satoja huoneisto- vat edellä ma1mtut huoneistokorjaukset työtä
38113: ja virka- ja työsuhdeasuntoina. Valtion säästö- kymmenille rakennusalan työntekijöille.
38114: toimenpiteiden seurauksena on satojen huoneis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
38115: tojen kunto kmjauksien ja uudistustöiden suo- nioittaen,
38116: rittamattomuuden vuoksi mennyt aivan ala-ar-
38117: voiselle tasolle. Siitä huolimauta näistä asun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
38118: noista peritään henkilökunnalta vaLtioneuvoston 1979 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
38119: vahvistama ns. käypä vuokra. markan määrärahan valtionrautateiden
38120: Kun nykyisenä työttömyyskautena on erikoi- omistamien asuinhuoneistojen peruskor-
38121: sesti rakennusalan työkohteista puutetta, antaisi- jaukseen.
38122: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
38123:
38124: Jouko Tuovinen Helge Siren Seppo Tikka
38125: Markus Aaltonen Matti Luttinen Sakari Knuuttila
38126: Sven-Erik Järvinen Olli Helminen
38127: 1978 vp. 1013
38128:
38129: Raha-asia-aloite n:o 948.
38130:
38131:
38132:
38133:
38134: Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Joensuun rautatiease-
38135: man tavaraterminaalin rakentamiseksi.
38136:
38137:
38138: E d u s k u n n a 11 e.
38139:
38140: Joensuun rautatieaseman tavaraterminaali on jatkuvasti lisääntyvät kappaletavaravaunut sitä
38141: useita kymmeniä vuosia vanha, joten se ei ehdottomasti vaatisivat. Myös asiakassuhteet
38142: täytä lisääntyvän kappaletavaraliikenteen aset- terminaalin epäkäytännöllisyydestä johtuen saat-
38143: tamia vaatimuksia. Terminaalin pienuudes- tavat vaarantua.
38144: ta ja epäkäytännöllisyydestä on monenlaista Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
38145: haittaa, mm. tavaroita rikkoontuu luvattoman nioittavasti,
38146: paljon koneellisesti tapahtuvassa purkauksessa,
38147: kuormauksessa ja siirroissa. Myös työturvalli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
38148: suus on vaarassa trukkien liikkuessa edestakai- 1979 tulo- ja menoarvioon 500 000
38149: sin kapeilla laitureilla ja käytävissä. markan suunnittelumäärärahan Joensuun
38150: Ratapihahenkilökunnalle ·aiheutuu myös yli- rautatieaseman tavaraterminaalin raken-
38151: määräistä vaihtotyötä, koska nykyiselle termi- tamiseksi.
38152: naalille ei voida lisätä purkausraiteita, vaikka
38153: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
38154:
38155: Jouko Tuovinen P. Puhakka Reino Karpola
38156: Matti Puhakka Lea Sutinen Erkki Korhonen
38157: 1014 1978 vp.
38158:
38159: Raha-asia-aloite n:o 949.
38160:
38161:
38162:
38163:
38164: Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionrautateiden
38165: Joensuun liikennepiirin alueella olevien työ- ja sosiaalitilojen
38166: korjaamiseen.
38167:
38168:
38169: E d u s k u n n a 11 e.
38170:
38171: Noudattaakseen työsuojelulainsäädäntöä ja Valtionrautateiden toimesta laadittu työ- ja
38172: työturvallisuuslakeja joutuvat valtionrautatiet sosiaalitilojen saneerausohjelma vuodelta 1977
38173: korjaamaan vanhoja ja rakentamaan henkilökuu- pit.ää sisällään mm. VR:n Joensuun liikennepii-
38174: nalleen uusia sosiaalitiloja varsin paljon. Valtion rin alueella Joensuun varikon, Joensuun juna-
38175: työvirastojen niukas:ta määrärahatilanteesta joh- toimiston ja Joensuun aseman työ- ja sosiaaliti-
38176: tuen mainittujen sosiaalitilojen rakentaminen ja lojen saneeraamiset.
38177: uudistaminen on takavuosina ollut lähes koko- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
38178: naan keskeytyksissä. Mm. tästä johtuen joudu- nioittavasti,
38179: •taan nyt näihin rakennuskohteisiin sijoittamaan
38180: melko paljon määrärahoja. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
38181: Työsuojelun piirihallinnon viranomaiset ovat 1979 tulo- ja menoarvioon 3 500 000
38182: joutuneet antamaan lukuisia huomautuksia ja markan määrärahan VR:n Joensuun lii-
38183: korjausmääräyksiä VR:lle. Valtionrautateiden kennepiirin alueella olevien työ- ja so-
38184: suunnktelukapasiteetista ja rahoitusmahdolli- siaalitilojen korjaamiseen.
38185: suuksista johtuen sosiaali- ja työtiloissa on edel-
38186: leenkin suuria epäkohtia.
38187: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
38188:
38189: Jouko Tuovinen Helge Siren Seppo Tikka
38190: Markus Aaltonen Matti Luttinen Sakari Knuuttila
38191: Sven-Erik Järvinen Olli Helminen
38192: 1978 vp. 1015
38193:
38194: Raha-asia-aloite n:o 950.
38195:
38196:
38197:
38198:
38199: Tuovinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta työllisyyden
38200: turvaamiseksi valtionrautateillä.
38201:
38202:
38203: Ed u s kun n a 11 e.
38204:
38205: Valtion vuoden 1979 tulo- ja menoarviossa Valtionrautateillä on valmiina lukuisia työ-
38206: esitettyjen määrärahojen niukkuus tulee keskei- suunnitelmia käytettävissään, joten rahojen
38207: sellä tavalla vaikuttamaan valtion palveluksessa käyttö olisi heti turvaamassa työllisyyttä.
38208: olevan henkilöstön työhön ja työolosuhteisiin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
38209: sekä etuihin ja oikeuksiin. nioittaen,
38210: Ensi vuoden budjettia laadittaessa hallitus
38211: on karsinut julkisten virastojen ja laitosten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
38212: esittämät työllisyysmäärärahat lähes olematto- 1979 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
38213: miin. Etenkin valtionrautateiden työntekijöiden 10 000 000 markan määrärahan työlli-
38214: työllisyyttä ei pystytä turvaamaan ensi vuoden syyden turvaamiseksi valtionrautateiltä.
38215: aikana, mikäli budjettiin ei eduskunnan toi-
38216: mesta lisätä tuntuvasti määrärahoja työllisyy-
38217: den turvaamiseksi.
38218: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
38219:
38220: Jouko Tuovinen Sven-Erik Järvinen Matti Luttinen
38221: Markus Aaltonen Helge Siren Olli Helminen
38222: Seppo Tikka Sakari Knuuttila
38223: 1016 1978 vp.
38224:
38225: Raha-asia-aloite n:o 951.
38226:
38227:
38228:
38229:
38230: Tuovinen ym.: Määrärahan osoittamisesta suojavaatetuksen
38231: hankkimiseksi posti- ja lennätinlaitoksen henkilökunnalle.
38232:
38233:
38234: E d u s k u n n a 11 e.
38235:
38236: Posti- ja lennätinhallitus on esittänyt valtion ryhmille. Tätä vaatii mainittujen tehtävien kit-
38237: vuoden 1979 tulo- ja menoarvioon varattavak- katon, turvallinen ja kaikinpuolin asianmukai-
38238: si 1,2 miljoonan markan määrärahan suojavaa- nen hoitaminen.
38239: tetuksen hankkimiseksi tietyissä tehtävissä toi- Posti- ja lennätinlaitos on jatkuvasti ollut
38240: miville virkamiehille. Tätä määrärahaa tai edes paljon jäljessä eräitä muita valtion virastoja ja
38241: osaa siitä ei ole hallituksen budjettiesityksessä laitoksia henkilökuntansa suojavaatetuskysy-
38242: ensi vuodelle. myksen hoitamisessa ja näin erityisesti posti-
38243: Kuitenkin on virkamiesten keskusjärjestöjen toimen alueella.
38244: ja valtion työmarkkinalaitoksen kesken sovittu Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
38245: tietystä ohjelmasta ja aikataulusta, jonka puit- nioittavasti,
38246: teissa tulisi suojavaatetusta hankkia tietyissä
38247: olosuhteissa ja tehtävissä toimiville virkamie- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
38248: hille. den 1979 tulo- ja menoarvioon
38249: Postia jaetaan, käsitellään ja kuljetetaan suu- 1 200 000 markan määrärahan suojavaa-
38250: ren osan vuotta sellaisissa ilmasto- ja muissa tetuksen hankkimiseksi posti- ja lennä-
38251: olosuhteissa, jotka ehdottomasti edellyttävät tinlaitoksen henkilökunnalle.
38252: suojavaatetuksen järjestämistä näille henkilöstö-
38253: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
38254:
38255: Jouko Tuovinen Sven-Erik Järvinen Seppo Tikka
38256: Olli Helminen Helge Siren Sakari Knuuttila
38257: Markus Aaltonen Matti Luttinen
38258: 1978 vp. 1017
38259:
38260: Raha-asia-aloite n:o 952.
38261:
38262:
38263:
38264:
38265: Tuovinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta malmitut-
38266: kimuksiin.
38267:
38268:
38269: E d u s k u n n a 11 e.
38270:
38271: Maamme maaperätutkimuksia ja malmin et- Geologisia vyöhykkeitämme, joista on jo löy-
38272: sintää on viime vuosina huomattavasti tehos· tynyt malmeja, ei ole läheskään tarpeeksi tut-
38273: tettu, ei kuitenkaan riittävästi. Useammassa ta- kittu. Niinrkään ovat tutkimatta suurelta osin
38274: pam.~sessa löydetyt malmit tarkemmassa tutki- tunnettujen malmioiden jatkeet. Nimenomaan
38275: muksessa osoittautuvat joko heikoiksi taikka näiden alueiden, jotka sijoittuvat pääosiltaan
38276: muutoin vaikeusasteeltaan sellaisiksi, että ne Itä-Suomeen ja Lappiin, tutkimista olisi tuntu-
38277: heikon kannattavaisuutensa vuoksi eivät johda vasti tehostettava.
38278: kaivostoiminnan aloittamiseen. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
38279: Pidemmälle meneviä maaperätutkimuksia ei nioittaen,
38280: voida tehdä umpimähkäisesti. Tarvitaan toiveita
38281: herättävä löydös taik!ka muutoin perustellut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
38282: johtopäätökset, ennen kuin edes porauksiin voi- 1979 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
38283: daan ryhtyä. Selvää kuitenkin on, että malmeja 5 000 000 markan määrärahan malmi-
38284: on etsittävä aktiivisesti koko ajan. Sattuman tutkimuksiin.
38285: varaan emme voi asiaa jättää.
38286: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
38287:
38288: Jouko Tuovinen Jouko Mäkelä Reino Karpola
38289: Matti Puhakka Lea Sutinen Erkki Korhonen
38290: P. Puhakka Aimo Ajo
38291:
38292:
38293:
38294:
38295: 128 0878005881
38296: 1018 1978 vp.
38297:
38298: Raha-asia-aloite n:o 953.
38299:
38300:
38301:
38302:
38303: Tuovinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta vähittäis-
38304: kaupan investointien tukemiseen haja-asutusalueilla.
38305:
38306:
38307: Ed u s kun n a 11 e.
38308:
38309: Haja-asutusalueiden vähittäiskauppojen toi- vioon 700 000 markkaa vähittäiskaupan inves-
38310: minnan loppuminen on viime vuosina ollut tomtlen tukemiseen haja-asutusalueilla, kun
38311: varsin yleistä johtuen ylläpitokustannusten jat- tarve on huomattavasti suuremepi.
38312: kuvasta noususta ja ostokykyisen väestön muut- Mikäli vähittäiskaupan investointien tukemi-
38313: tamisesta pois paikkakunnalta. Kaupan lisärasit- seen ei saada riittävästi valtion varoja, tulevat
38314: teena ovat olleet myös työsuojelu- ja terveys- kauppakuolemat edelleen jatkumaan.
38315: viranomaisten antamat velvoitteet, jotka osal- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
38316: taan ovat vaikuttaneet kaupan lopettamiseen. nioittaen,
38317: Kaupan palvelujen loppuminen varsinkin
38318: maaseudulla merkitsee ainakin vanhuksille pak- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
38319: komuuttoa asutustaajamiin. Myös muille ihmi- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
38320: sille se merkitsee lisääntyviä kuluja, koska kau- 32.61.41 lisäyksenä 2 000 000 markan
38321: pan palvelut on haettava asutuskeskuksista. määrärahan vähittäiskaupan investoin-
38322: Hallitus esittää ensi vuoden tulo- ja menoar- tien tukemiseen haja-asutusalueilla.
38323: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
38324:
38325: Jouko Tuovinen Lea Sutinen
38326: Pentti Rajala Sakari Knuuttila
38327: 1978 vp. 1019
38328:
38329: Raha-asia-aloite n:o 954.
38330:
38331:
38332:
38333:
38334: Turunen: Korotetun määrärahan osoittamisesta Mikkelin tie- ja
38335: vesirakennuspiirin rakennushankkeita varten.
38336:
38337:
38338: E d u s k u n n a 11 e.
38339:
38340: Rahanarvon voimakkaan heikentymisen joh- Kun monien kuntien, erityisesti työllisyy-
38341: dosta eivät valtion teiden kunnossapitoon ja destä pahimmin kärsivien Mikkelin läänin kun-
38342: rakentamiseen osoittamat määrärahat nimelli- tien kohdalla lienee niin, että on olemassa val-
38343: sestä kasvustaan huolimatta ole aina edes säi- miita suunnitelmia tie-, silta- ja talonrakennus-
38344: lyttäneet reaaliarvoaan. Tämän vuoksi Mikkelin hankkeita varten, olisi kohtuullista aloittaa ne
38345: tie- ja vesirakennuspiiri on joutunut lykkää- työllisyyden turvaamiseksi tarkoitetuilla määrä-
38346: mään tuleviin vuosiin hankkeita, joiden toteut- rahoilla. Kuitenkin Mikkelin tie- ja vesiraken-
38347: tamiseen alunperin pyrittiin vuoteen 1980 men- nuspiirin käyttöön varatut varat ovat vahvasti
38348: nessä. Heikkoina työllisyysvuosina, kuten nyt, alimitoitettuja, mistä johtuen töiden aloittami-
38349: on valtion tieinvestoinneilla ollut ja tulee ole- seen ei ole reaalisia edellytyksiä, ilman että
38350: maan suuri merkitys työllisyyden hoidossa. määrärahaa korotetaan.
38351: Mikkelin läänin työttömyysluvut ovat monen Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittaen,
38352: kunnan kohdalla kohonneet maan korkeimmik-
38353: si. On kuntia, joiden työttömyysaste kohon- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
38354: nee tulevana työllisyyskautena 30 prosenttia. 1979 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
38355: Tämä johtuu siitä, ettei läänissä ole riittävästi 5 000 000 markkaa Mikkelin tie- ja
38356: valtion muita työkohteita. Samoin on asianlaita vesirakennuspiirin rakennushankkeita
38357: yksityisten investointien suhteen. varten.
38358: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
38359:
38360: Väinö Turunen
38361: 1020 1978 vp.
38362:
38363: Raha-asia-aloite n:o 955.
38364:
38365:
38366:
38367:
38368: Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Savonrannan kk:n ja
38369: Vihtarin välisen maantien parantamiseen.
38370:
38371:
38372: E d u s k u n n a 11 e.
38373:
38374: Savonrannan kunnan tiestö on yleisesti ot- Työllisyyden kannalta edellä ma1mtun tien
38375: taen heikompaa kuin monilla muilla alueilla. perusparantaminen ja töiden saattaminen täy-
38376: Vuodesta toiseen on Savonrannan kunta kään- teen laajuuteen olisi ensiarvoisen tärkeätä. Kun-
38377: tynyt valtiovallan puoleen toivomuksella tie- nan työttömyysaste oli talvella 197 8 korkeim-
38378: osan Savonrannan kk- Vihtari parantamisek- millaan yli 30 % ollen Mikkelin läänin suurin,
38379: si. Kyseisellä tieosuudella on TVL:n toimesta mikä osoittaa tämänkin työkohteen tarpeelli-
38380: suoritettu kaksi oikaisua, yhden oikaisun osalta suuden. Kunnan omat toimenpiteet eivät riitä
38381: suunnitelmien ollessa valmiina mutta toteutta- kuin osittaiseen työttömyyden lieventämiseen.
38382: matta. Tiettävästi suunnitelmia laaditaan par- Kaikkeen edellä olevaan viitaten ehdotamme
38383: haillaan tieosalle Savonranta kk - Rönkävaa- kunnioittaen,
38384: ran tienhaara. Kuitenkin tien parannustyö tulisi
38385: tehdä koko 28 kilometrin pituudelta eli osuu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
38386: della Savonranta kk- Vihtari. Tällöin siitä 1979 tulo- ja menoarvioon 650 000
38387: saataisiin paras mahdollinen liikenteellinen hyö- markan määrärahan Savonrannan kk:n
38388: ty kunnalle ja lähiseudulle sekä tärkeälle kaut- ja Vihtarin välisen maantieosuuden pa-
38389: takulkuliikenteelle Savonlinna - Savonranta - rantamiseen.
38390: Joensuu.
38391: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
38392:
38393: Väinö Turunen Pentti Poutanen Unto Ruotsalainen
38394: 1978 vp. 1021
38395:
38396: Raha-asia-aloite n:o 956.
38397:
38398:
38399:
38400:
38401: Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Sapun-Latvalammen
38402: maantien kunnostamiseksi Heinäveden kunnan alueella.
38403:
38404:
38405: E d u s k u n n a 11 e.
38406:
38407: Heinäveden kunnan alueella tieosa Sappu- länsipään parantamista. Tien parantamissuun-
38408: Latvalampi muodostaa ns. Kermajärven etelä- nitelmat ovat valmiit, joten tässäkään suhtees-
38409: puoleisen tien itäosan ja liittyy Sapussa jo pa- sa tvön aloittamiselle ei ole estettä.
38410: rannustyön alaisena olevaan Heinäveden kk:n Tien rakentamistyö muodostaisi merkittävän
38411: -Sapun maantiehen, joka valmistui syyskuus- työllisyyskohteen kunnan alueella, sillä Heinä-
38412: sa 1977. Heinäveden kirkolta tie jatkuu län- vesi on Mikkelin läänin vaikeimpia alityölli-
38413: teen: Rumukkala-kantatie 70. Tälle tieosalle syysalueita. Elokuussa v. 1978 kunnassa oli
38414: valmistui uusi maantie 1974. Sapun-Latva- työttömiä 288 henkeä eli 12,2 % työvoimasta.
38415: lammen tie muodostaa osan Savonlinnan- Kaikkeen edellä olevaan viitaten ehdotamme
38416: Enonkosken- Sapun- Liperin- Joensuun kunnioittaen,
38417: vesistön länsipuolella kulkevasta yhdystiestä.
38418: Nykyisellään ei edellä mainittu tie mäkisyy- että Eduskunta ottaisi valtion vuodett
38419: tensä ja mutkaisuutensa vuoksi vastaa liiken- 1979 tulo- ja menoarvioon 500 000
38420: teen vaatimuksia. Mainittakoon, että tieosan markkaa Heinäveden kunnan alueella
38421: itäpäässä, Liperin Onkisalmessa, valmistui v. olevan Sapun-Latvalammen ma,mtien
38422: 1976 silta 400 metriä leveän salmen yli, joten rakentamis- ja kunnostamistäitä varten.
38423: tieosan tehokas käyttö ehdottomasti vaatii
38424: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
38425:
38426: Väinö Turunen Unto Ruotsalainen Pentti Poutaneo
38427: 1022 1978 vp.
38428:
38429: Raha-asia-aloite n:o 957.
38430:
38431:
38432:
38433:
38434: Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Sulkavan kunnan Ui-
38435: tonvirran sillan rakentamiseen.
38436:
38437:
38438: E d u s k u n n a 11 e.
38439:
38440: Sulkavan kunnan kirkonkylän taajaman Liikenteellisesti, sillan leveyden ollessa 6
38441: ohittaa Uitonvirta. Tämän virran ylitse johtaa metriä, johtuu, että kahden auton tullessa sa-
38442: silta, joka on useita vuosikymmeniä vanha ja manaikaisesti sillalle ei kevyelle liikenteelle ja
38443: rakennettu aikoinaan silloisia liikenneolosuh- jalankulkijoille jää mitään mahdollisuutta käyt-
38444: teita ja kuormitusta varten. Liikennetiheyden tää siltaa turvalliseen liikennöintiin.
38445: kasvaessa ja ajoneuvojen akselipainojen lisään- Sulkavan kunnan työllisyystilanne näyttää
38446: tyessä on tämä vanha silta joutunut erittäin tulevana talvikautena muodostuvan entises-
38447: uhanalaiseen asemaan kestokykynsä ja kapeu- täänkin huonommaksi, joten myöskin työlli-
38448: tensa johdosta. Sillan perustukset ovat joutu- syysnäkökohdat puoltavat siltatyömaan pikaista
38449: neet yhä suuremmalle rasitukselle, ja on vain aloittamista. Varsinaiseen siltasuunnitteluun
38450: ajan kysymys milloin ne pettävät. Sillan koh- tuskin tarvitaan erillistä määrärahaa.
38451: dalla on veden syvyys 14 metriä, joten tämä- Kaikkeen edellä olevaan viitaten ehdotamme
38452: kin muodostaa oman vaikeutensa ja rasittaa kunnioittaen,
38453: siltaa etenkin korkean veden aikana. Niinikään
38454: keväällä jäiden lähdön aikana silta-aukon ka- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
38455: peus aiheuttaa rasitustekijän, joka koettelee 1979 tulo- ja menoarvioon 200 000
38456: siltarakenteita hyvinkin suuresti. markkaa Sulkavan. kunnan Uitonvirran
38457: sillan rakentamista varten.
38458: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
38459:
38460: Väinö Turunen Pentti Poutanen Unto Ruotsalainen
38461: 1978 vp. 1023
38462:
38463: Raha-asia-aloite n:o 958.
38464:
38465:
38466:
38467:
38468: Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta monikäyttösataman
38469: aikaansaamiseksi Punkaharjun kuntaan.
38470:
38471:
38472: Ed u s kun n a 11 e.
38473:
38474: Punkaharjun kunta sijaitsee eräällä maamme ta harjoittaville kunnan asukkaille, samoin s1ta
38475: kauneimmista alueista kirkasvetisen Purujärven voidaan käyttää koululaiskuljetuksissa ja saaris-
38476: tuntumassa. Matkailu ja kalastus kuuluvat tun- ton asukkaiden tarpeisiin heidän asioidessaan
38477: nusomaisesti kunnan elinkeinotoimintaan. Kun- Punkasalmella. Oman keskeisen merkityksen
38478: ta on tehnyt oma-aloitteista työtä mainittujen satama muodostaa kaikille niille, jotka kesäisin
38479: elinkeinojen hyväksi vuosikymmenestä toiseen, liikkuvat matkailullisessa mielessä Saimaan ve-
38480: saavuttaen myöskin merkittäviä tuloksia. sireittejä hyväksi käyttäen.
38481: Punkaharjun kunnan päätaajamaan Punka- Kaikkeen edellä olevaan viitaten ehdotamme
38482: salmelle on suunniteltu matkailua, kalastusta kunnioittaen,
38483: ja veneilyä palvelevaa monikäyttösatamaa. Tar-
38484: koitusta varten on vuokrattu maa- ja ranta-alue että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
38485: Punkasalmelta. Sataman rakentamisesta on teh- 1979 tulo- ja menoarvioon 50 000 mar-
38486: ty esitys tie- ja vesirakennushallitukselle, jonka kan määrärahan monikäyttösataman ra·
38487: toimesta on laadittu suunnitelmat sataman to- kentamisen aloittamista varten Punka-
38488: teuttamiseksi ja anottu työllisyysmäärärahoja harjun kuntaan.
38489: rakentamiseen. ·Satama on välttämätön kalastus·
38490: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
38491:
38492: Väinö Turunen Unto Ruotsalainen Pentti Poutanen
38493: 1024 1978 vp.
38494:
38495: Raha-asia-aloite n:o 959.
38496:
38497:
38498:
38499:
38500: Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta kiskotuksen parantami-
38501: seen rataosuudella Huutokoski-Savonlinna-Parikkala.
38502:
38503:
38504: E d u s k u n n a II e.
38505:
38506: Kun Huutokosken-Savonlinnan-Parikka- la rengastavalla liikenneyhteydellä kyseisistä
38507: lan rautatien kiskotus on aikoinaan rakennettu, kaupungeista maan pääkaupunkiin ja takaisin
38508: se on tarkoitettu nykyistä keveämpää liikennet- saavutettaisiin myös poikittaisliikenteen muka-
38509: tä varten. naan tuomat etuisuudet. Kiskotuksen paranta-
38510: Savonlinnan kaupungissa ja radan varrella si- minen nimittäin tekisi mahdolliseksi nostaa ny-
38511: jaitsevissa kunnissa on jo entuudestaan teolli- kyisestään matkustajajunien nopeudet normaa-
38512: suutta, joka olisi tarvinnut raskaammalle liiken- lille pikajunien tasolle kyseisellä rataosuudella.
38513: teelle tarkoitetun kiskotuksen. Viime vuosina Liikennepoliittisesti olisi niinikään paikallaan
38514: on erityisesti tullut lisää raskasta metallialan- ja tarkoituksenmukaista saada maanteiltä yliras-
38515: ja puunjalostusteollisuutta, joka nimenomaan kaat kuljetukset rautatiekuljetuksen piiriin.
38516: tarvitsisi kuljetuksilleen rautatietä. Kuitenkaan Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
38517: tämä ei ole mahdollista tarkoitukseen soveltu- tavasti,
38518: van kiskotuksen puuttuessa sanotulta rataosuu-
38519: delta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
38520: Jämsän radan valmistuttua olisi myös mah- 1979 tulo- ja menoarvioon 1 500 000
38521: dollista parantaa matkustajaliikenteen palveluk- markan määrärahan rautatiekiskotuksen
38522: sia reitillä Helsinki-Jyväskylä-Pieksämäki- parantamiseksi rataosuudella Huutokos-
38523: Savonlinna-Lappeenranta-Helsinki. Tällaisel- ki-Savonlinna-Parikkala.
38524: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
38525:
38526: Väinö Turunen Pentti Poutanen Unto Ruotsalainen
38527: 1978 Vp. 1025
38528:
38529: Raha-asia-aloite n:o 960.
38530:
38531:
38532:
38533:
38534: Uitto: Määrärahan osoittamisesta Vuokralaisten Keskusliiton
38535: toiminnan tukemiseen.
38536:
38537:
38538: Ed u s kun n a 11 e.
38539:
38540: Vuokralaisten Keskusliiton työ kohdistuu eri- Tästä lähtökohdasta ovat lähteneet myös Vuok-
38541: tyisesti vuokralaisten aseman parantamiseen. ralaisten Keskusliiton perustajayhteisöt, kuten
38542: Asuntopolitiikkaa voidaan hoitaa eri tavoin, SAK, KK ja TVK sekä asukkaiden perustamat
38543: jolloin, kuten meillä Suomessa on yleistä, vuokralaisyhdistykset.
38544: vuokralla asuminen keskeisesti kuuluu tähän Liiton työtä rajoittaa liian paljon taloudel-
38545: ryhmään. Tärkeätä on huomata, että vuokralla- listen mahdollisuuksien puuttuminen, joten
38546: asujat monestikin ovat vähävaraisia ja siten edellä olevaan perusteluun viitaten ehdotan,
38547: heidän tuloistaan raskas osa kuluu asumiskus-
38548: tannusten peittämiseen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
38549: Liiton keskeisin työpanos kohdistuukin pait- 1979 tulo- ;a menoarvioon 35 000 mark-
38550: si yleisen asuntopolitiikan seuraamiseen ja esi- kaa Vuokralaisten Keskusliiton toimin-
38551: tysten tekemiseen ennen kaikkea kuitenkin sen nan tukemiseen.
38552: jäsenten, vuokralla-asujien asioiden hoitamiseen.
38553: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
38554:
38555: Pauli Uitto
38556:
38557:
38558:
38559:
38560: 129 0878005881
38561: 1026 1978 vp.
38562:
38563: Raha-asia-aloite n:o 961.
38564:
38565:
38566:
38567:
38568: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta alkoholin käytön val-
38569: vomiseksi eduskuntatalossa.
38570:
38571:
38572: E d u s kun n a 11 e.
38573:
38574: Alkoholin erilainen väärinkäyttö on jatku- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
38575: vasti pahentunut maassamme. Siksi olisi välttä- taen,
38576: mätöntä, että eduskunta näyttäisi alkoholiasiois-
38577: sa hyvää esimerkkiä Suomen kansalle. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
38578: Ei voida pitää hyväksyttävänä, että edus- 1979 tulo- ;a menoarvioon 10 000 mar-
38579: kuntatalossa kansanedustajilla on käytettävis- kan arviomäärärahan alkoholin käytön
38580: sään vapaasti alkoholia ja olutta. Vaikutuksia valvomiseksi eduskuntatalossa sekä kii-
38581: tästä on havaittavissa jopa eduskunnan istun- reellisten lakisäännösten laatimiseksi
38582: noissa. kaikenlaisen alkoholin tarioilun kieltä-
38583: Myös oluen tarjoilu eduskunnan kahvilassa miseksi eduskuntatalossa.
38584: ja ravintolassa erityisesti istunnon aikana olisi
38585: lopetettava.
38586: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
38587:
38588: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
38589: 1978 vp. 1027
38590:
38591: Raha-asia-aloite n:o 962.
38592:
38593:
38594:
38595:
38596: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta hissien rakentamiseksi
38597: yleisön pääsyn helpottamiseksi eduskunnan täysistuntosalin
38598: lehtereille.
38599:
38600:
38601: E d u s k u n n a II e.
38602:
38603: Eduskuntataloa on laajennettu niin, että siitä olemassa vaara, että nämä hissit unohtuvat,
38604: on tullut eräässä midessä kansanedustajille lo- koska K-linjalle tavalliset kansalaiset ja äänes-
38605: mahotelliin verrattava. Mutta sitävastoin edus- täjät ovat vain käyttöhiivaa.
38606: kunnan lehterillä käyviä tavallisia kansalaisia Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
38607: varten ei ole järjestetty hissejä, vaikka nousu taen,
38608: rappusia myöten on monelle varsin hankala.
38609: Kun julkisuudessa on ilmoitettu, että edus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
38610: kuntatalon laajentamisen jälkeen on tarkoitus 1979 tulo- ja menoarvioon 20 000 mar-
38611: perustedlisesti korjata vanhaa eduskuntataloa, kan arviomäärärahan tarpeellisten his-
38612: niin on välttämätöntä, että eduskunnan lehte- sien rakentamiseksi yleisön pääsyn hel-
38613: reiden yleisön hissejä varten myönnetään tar- pottamiseksi edus~unnan lehtereille.
38614: peellinen määräraha. Jos näin ei tapahdu, on
38615: Hdsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
38616:
38617: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
38618: '1028 1978 vp.
38619:
38620: Raha-asia-aloite n:o 963.
38621:
38622:
38623:
38624:
38625: j,- Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta vapaan tiedotustoimin-
38626: nan sensuuritoimenpiteiden selvittämiseen.
38627:
38628:
38629: E d u s k u n n a 11 e.
38630:
38631: Jopa Yhdistyneissä Kansakunnissa on todet- ja todellisen tiedon avulla. Tällöin kansalaiset
38632: tu, että tiedotustoiminta ei ole Suomessa vapaa. äänestävät ja suorittavat vaaleissa valintansa
38633: YK:n arvovaltainen elin on havainnut, että tosiasioiden pohjalta eivätkä ha.rbautettuna tai
38634: sellainen maa, jossa radio ja televisio ovat väärän uskon perusteella.
38635: .hallituksen määräysvallan alaisina, ei ole to· Maassamme on siis kiireellisesti selvitettävä
38636: dellisuudessa vapaan ja sensuroimattoman tie- tiedon pimentämisen keinot ja sensuurin ta-
38637: dotustoiminnan maa. Näin on asianlaita Suo- paukset, jotta ne saataisiin poistetuiksi. Tätä
38638: ·messa. voi vastustaa vain se, joka todellisuudessa: ei
38639: ... Lisäksi maassamme julkista sanaa kahlehdi- ole kansanvaltaisen järjestelmän kannalla, vaan
38640: -taan monella tavoin, ei vähiten erilaisilla huo- kannattaa poliittista peliä pimennetyn ja har-
38641: blattavilla lehdistötukiaisilla ja K-linjan keksi- hautetun kansan avulla.
38642: mällä itsesensuurilla. Jopa eduskunnan johtokin Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit·
38643: on ryhtynyt sensuroimaan eduskunnasta jaetta- taen, ' .•
38644: vaa tietoa, jotta kansa kulkisi pimeydessä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
38645: Mutta tähänkin kansanvaltamme häpäisemiseen 1979 tulo- ia menoarvioon 20 000 mar-
38646: on alistuttu. kan arviomäärärahan käytettäväksi va-
38647: Jos kuitenkin·. haluamme pelastaa kansanval- paan tiedotustöiminnan sensuuritoimen-
38648: taisen järjestelmämme ja todellisen demokra- piteiden selvittämiseksi ja ehdotusten
38649: tian, niin meidän on ryhdyttävä kiireellisiin tekemiseksi niiden kiireelliseksi poista-
38650: toimenpiteisiin sensuuriajattelun ja sensuuri- miseksi, jotta sakeneva pimeyden verho
38651: toimenpiteiden murtamiseksi. Terve kansanval- kansanvallalle vaarallisena saataisiitz
38652: ta säilyy ja toimii vain vapaan tiedotustoiminnan poistetuksi kansamme yltä.
38653: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
38654:
38655: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
38656: 1978 vp. 1029
38657:
38658: Raha-asia-aloite n:o 964.
38659:
38660:
38661:
38662:
38663: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta asiattomien rakennus-
38664: kieltojen selvittämiseen ja kumoamiseen.
38665:
38666:
38667: E d u s k u n n a ll e.
38668:
38669: Maassamme on edelleen tarpeettomasti laa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
38670: joja alueita rakennuskiellossa. Tämä vaikeuttaa 1979 tulo- ja menoarvioon 10 000 mar•
38671: asuntopulan poistamista sekä syrjii asiattomasti kan arviomäärärahan asiatlomien rakeit~
38672: omistetun tontin omistajia. Sitä paitsi perustus- nuskieltojen kiireellisesti selvittämiseksi
38673: lakiemme mukaan jokaisella Suomen kansalai- ja näiden kieltojen kumoamiseksi kan~
38674: sella tulee olla oikeus vapaasti valita asuin- salaistemme ja kansamme etujen mukai-
38675: paikkansa. sesti.
38676: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
38677: taen,
38678: Helsingissä 25 ,päivänä syyskuuta 1978.
38679:
38680: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
38681: 1030 1978 vp.
38682:
38683: Raha-asia-aloite n:o 965.
38684:
38685:
38686:
38687:
38688: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta sotaveteraanien ja in-
38689: validien asuntojen korjaamiseen ja hankkimiseen.
38690:
38691:
38692: E d u s k u n n a 11 e.
38693:
38694: Sotiemme veteraanien ja invalidien asunto- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
38695: asioissa on paljon korjattavaa. Jo alkeellisinkin 1979 tulo- ia menoarvioon 3 milioonan
38696: kiitollisuus sotiemme veteraaneja kohtaan edel- markan arviomäärärahan sotiemme ve-
38697: lyttäisi näiden asioiden kiireellistä kuntoon teraanien ;a invalidien asuntoien kor-
38698: saattamista. ;aamisen avustamiseksi ia heille asunto-
38699: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- ien hankkimisen toteuttamiseksi.
38700: taen,
38701: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
38702:
38703: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
38704: 1978 vp. 1031
38705:
38706: Raha-asia-aloite n:o 966.
38707:
38708:
38709:
38710:
38711: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen asumis-
38712: tuen myöntämiseksi omistusasunnoissa asuville.
38713:
38714:
38715: Ed u s k u n n a 11 e.
38716:
38717: Valtaenemmistö Suomen kansasta haluaa it- myönnettävä ylimä!iräistä asumistukea niin,
38718: sellensä omistetun asunnon turvallisuuden. että he asumistuen saannissa ovat joka suh-
38719: Mutta K-linja haluaisi ohjata kansalaiset aina teessa samassa asemassa vuokra-asunnoissa asu-
38720: vain enemmän vuokra-asuntojen orjuuteen. vien kanssa.
38721: Siksi voimassaolevien säännösten mukaan Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
38722: omistusasunnoissa asuville myönnetään vain taen,
38723: hyvin rajoitetusti ja poikkeustapauksissa asu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
38724: mistukea. Kuitenkin perustuslakiemme mukaan 1979 tulo- ;a menoarvioon 1 milioonan
38725: kaikkien kansalaisten tulisi lain edessä olla sa- markan arviomäärärahan ylimääräisen
38726: manarvoisia, eikä perustuslakimme missään ta- asumistuen myöntämiseksi omistusasun-
38727: pauksessa edellytä, että omistusasunnon omis- noissa asuville niin, että he ovat ;oka
38728: tajia syrjitään tai sorretaan. suhteessa samassa asemassa vuokra-
38729: Näistä syistä olisi omistusasunnoissa asuville asunnoissa asuviin verrattuna.
38730: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
38731:
38732: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
38733: 1032 1978 vp.
38734:
38735: Raha-asia-aloite n:o 967.
38736:
38737:
38738:
38739:
38740: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien keskeisen ve-
38741: rotulojen tasauksen toteuttamiseksi.
38742:
38743:
38744: E d u s k u n n a 11 e.
38745:
38746: Yhä selvemmäksi on käynyt, että kuntien että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
38747: kesken on maassamme kiireellisesti toteutetta- den 1979 tulo- ;a menoarvioon 1 mil-
38748: va oikeudenmukainen verotulojen tasaus. Halli- ioonan markan. arviomäärärahan käytet-
38749: tukset ovat kuitenkin laiminlyöneet tämän kii- täväksi oikeudenmukaisen ;a sopivan
38750: teellisen ja välttämättömän korjauksen toteut- verotuloien tasauksen mukaisen kor-
38751: tamisen. vauksen maksamiseksi eri kunnille sekä
38752: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- hallituksen tätä tarkoittavan .lakiesityk-
38753: taen, sen kiireelliseksi laatimiseksi eduskun-
38754: nalle.
38755: Helsingissä .21 päivänä syyskuuta .1978.
38756:
38757: Veikko VetllUlmo J. Juhani Kortesalmi
38758: 1978 vp. 1033
38759:
38760: Raha-asia-aloite n:o 968.
38761:
38762:
38763:
38764:
38765: Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kuntien
38766: yleisiä rahoitusavustuksia varten.
38767:
38768:
38769: E d u s k u n n a 11 e.
38770:
38771: Kehitysalueiden kunnat ovat ajautumassa Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
38772: aina vain suurempiin taloudellisiin vaikeuksiin. taen,
38773: Tämä merkitsee väistämättä veroäyrin hinnan
38774: nousua, joka on kohtuutonta taloudellisissa vai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
38775: keuksissa olevia kuntalaisia ajatellen. Lisäksi 1979 tulo- ;a menoarvioon momentille
38776: tällainen tilanne vain kiihdyttää autioitumista 26.97.30 lisäyksenä JJ mil;oonaa mark-
38777: ja myös työttömyys väestön vähenemisestä huo- kaa kuntien yleisiä rahoitusavustuksia
38778: limatta kasvaa. varten.
38779: Kuitenkaan hallitus 'ei ole esityksessään val-
38780: tion budjetiksi vuodelle 1979 varsinaisesti ko-
38781: rottanut kuntien yleistä rahoitusavustusta.
38782: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
38783:
38784: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
38785:
38786:
38787:
38788:
38789: 130 087800.5881
38790: 1034 1978 vp.
38791:
38792: Raha-asia-aloite n:o 969.
38793:
38794:
38795:
38796:
38797: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisiä korvauk-
38798: sia varten Kaavin kunnan väestölle aluelakien aiheuttamista
38799: menetyksistä.
38800:
38801:
38802: Ed u s kun n a 11 e.
38803:
38804: Aluelaeissa Kaavin kunta luetaan toiseen että Eduskuizta ottaisi valtion vuoden
38805: vyöhykkeeseen, vaikka kunta on tämän vyö- 1979 tulo- ;a menoarvioon 300 000
38806: hykkeen kunnista neljänneksi alikehittynein. markan arviomäärärahan aluelakien vyö·
38807: Sorsan hallitus ei ole halunnut kuitenkaan kor- hykevääryyden ylimääräiseksi korvaami-
38808: jata budjetissa millään tavoin tätä vääryyttä. seksi Kaavin kunnan väestölle niin, että
38809: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- he ;outuvat vastaavaan asemaan ensim-
38810: taen, mäisen vyöhykkeen väestön kanssa.
38811: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
38812:
38813: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
38814: 1978 vp. 1035
38815:
38816: Raha-asia-aloite n:o 970.
38817:
38818:
38819:
38820:
38821: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisiksi kor-
38822: vauksiksi Tuusniemen kunnan väestölle kuntaluokituksen
38823: aiheuttamista menetyksistä.
38824:
38825:
38826: E d u s k u n n a II e.
38827:
38828: Tuusniemen kunta Kuopion läänissä on koko että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
38829: maamme toisen vyöhykkeen kunnista taloudel- 1979 tulo- ja menoarvioon 200 000
38830: lisesti kaikkein heikoin. Kuitenkaan Sorsan markan arviomäärärahan käytettäväksi
38831: hallitus ei ole valtion budjettiesityksessään ensi ylimääräisiin korvauksiin Tuusniemen
38832: vuodelle halunnut korjata tätä vääryyttä. kunnassa niin, että kunnan väestölle
38833: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- aiheutetut toisen vyöhykkeen vahingot
38834: taen, ja menetykset tulevat täysin korvatuiksi.
38835: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
38836:
38837: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
38838: 1036 1978 vp.
38839:
38840: Raha-asia-aloite n:o 971.
38841:
38842:
38843:
38844:
38845: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion palveluksessa
38846: olevien pieni- ja keskituloisten ansioiden parantamiseksi.
38847:
38848:
38849: E d u s kun n a 11 e.
38850:
38851: Sorsan hallitus on lähtenyt valtion vuoden maassamme kansalaisten ansioita, niin on tällä
38852: 1979 tulo- ja menoarviossa siitä, että kaikki hetkellä mahdotonta arvioida, kuinka paljon
38853: ansiot jäädytetään. Tätä ei voi pitää hyväksyt- varoja tarvitaan budjetissa ensi vuonna julki-
38854: tävänä erityisesti julkisessa tehtävässä olevien sissa tehtävissä olevien ansioiden korjaamiseen.
38855: pienituloisten ja keskituloisten kohdalla. Siksi olisi tarkoitukseen varattava 100 miljoo-
38856: Jotta valtion ensi vuoden menoarvio ei poik- nan markan arviomääräraha.
38857: keaisi todellisuudesta, on siis varattava riittävä Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
38858: määräraha julkisessa tehtävässä olevien pienitu- taen,
38859: loisten ja keskituloisten ansioiden parantamista
38860: varten. Eduskunta ei saa hyväksyä kansalaisia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
38861: köyhdyttävää ja ostokykyä heikentävää ansio- 1979 tulo- ja menoarvioon 100 miljoo-
38862: tulojen jäädyttämistä ensi vuonna. nan markan arviomäärärahan valtion
38863: Kun viime kädessä riippuu työmarkkinajär- palveluksessa olevien pieni- ja keskitu-
38864: jestöistä, miten paljon ensi vuonna parannetaan loisten ansioiden parantamiseen.
38865: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
38866:
38867: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
38868: 1978 vp. 1037
38869:
38870: Raha-asia-aloite n:o 972.
38871:
38872:
38873:
38874:
38875: Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ortodoksi-
38876: sen kirkon kulutusmenoja varten.
38877:
38878:
38879: E d u s k u n n a 11 e.
38880:
38881: Ortodoksinen kirkko on maamme toinen Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
38882: valtiokirkko. Tästä huolimatta valtion ensi vuo- taen,
38883: den budjettiesityksessä on esitetty ortodoksi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
38884: selle kirkolle hyvin niukasti varoja. 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
38885: Näistä syistä katsomme asialliseksi, että 29.05.29 lisäyksenä 100 000 markkaa
38886: ortodoksisen kirkon kulutusmenoja varten hal- ortc-doksisen kirkon kulutusmenoja var-
38887: lituksen .esittämää määrärahaa korotettaisiin. ten.
38888: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
38889:
38890: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
38891: 1038 1978 vp.
38892:
38893: Raha-asia-aloite n:o 97.3.
38894:
38895:
38896:
38897:
38898: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta eläinlääketieteellisen
38899: korkeakoulun Kuopioon siirtämisen aloittamiseksi.
38900:
38901:
38902: E d u s ku n n a II e.
38903:
38904: Hallitus on tehnyt 28. 4. 1977 periaatepää- kun eläinlääketieteellinen koulutus sopii Kuo-
38905: töksen eläinlääketieteellisen korkeakoulun siir- pioon erinomaisesti, ehdotamme kunnioittaen,
38906: tämisestä Kuopioon. Valtion vuoden 1978 tulo-
38907: ja menoarviossa on tämä päätös kuitenkin unoh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
38908: dettu. Sekään ei ole auttanut, että Kuopion 1979 tulo- ia menoarvioon 1 milioonan
38909: korkeakoulu ja Kuopion kauppakamari ovat markan arviomäärärahan eläinlääketie-
38910: kääntyneet pääministeri Sorsan puoleen teellisen korkeakoulun Kuopioon siir-
38911: asiassa. tämisen aloittamiseksi hallituksen teke-
38912: Jotta Kuopion korkeakoulua voitaisiin to- män periaatepäätöksen mukaisesti.
38913: della kehittää suunnitelmien mukaisesti sekä
38914: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
38915:
38916: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
38917: 1978 vp. 1039
38918:
38919: Raha-asia-aloite n:o 974.
38920:
38921:
38922:
38923:
38924: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta opiskelijaruokailon
38925: tukemiseen.
38926:
38927:
38928: Ed u s kun n a 11 e.
38929:
38930: Vastoin lupauksia hallituksen budjettiesityk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
38931: sessä ei ole määrärahaa opiskelijaruokailon tu- 1979 tulo- ja menoarvioon 3 miljoonan
38932: kemiseksi. Tämä on hämmästyttävää. markan arviomäärärahan käytettäväksi
38933: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- tehtyjen suunnitelmien mukaisesti opis-
38934: taen, kelijaruokailun tukemiseen.
38935: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
38936:
38937: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
38938: 1040 1978 vp.
38939:
38940: Raha-asia-aloite n:o 975.
38941:
38942:
38943:
38944:
38945: Vennamo ym.: Määrärahan osOittamisesta kehitysalueiden kun-
38946: tien kansa- ja peruskoulun suorittamatta olevien valtion-
38947: avustusten maiksamiseen.
38948:
38949:
38950: E d u s k u n n a 11 e.
38951:
38952: Kehitysalueiden kunnilla on taloudellisista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
38953: vaikeuksistaan huolimatta rästissä paljon kansa- 1979 tulo- ja menoarvioon 200 miljoo-
38954: ja peruskoulun valtionavustuksia. Nämä rästi- naa markkaa käytettäväksi kehitysaluei-
38955: avustukset lienevät yhteensä suuruudeltaan den kuntien kansa- ja peruskoulun
38956: noin 200 miljoonaa markkaa. Kuitenkin kehi- suorittamatta olevien valtionavustusten
38957: tysalueiden kunnat tarvitsevat kipeästi niille maksamiseen.
38958: kuuluvat valtion avustusrahat.
38959: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
38960: taen,
38961: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
38962:
38963: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
38964: 1-9:78 iVJ). 1041
38965:
38966: Raha-asia-aloite n:o 976.
38967:
38968:
38969:
38970:
38971: Vennamo ym.: .·.Määrärahan osoittamisesta sisävesikalatalouden
38972: opetuksen aikaansaamiseksi.
38973:
38974:
38975: Ed u s kun n a 11 e.
38976:
38977: Vaikka Suomi cm kymmenientuhansien jär· Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
38978: vien maa, niin valtaosa käyttämästämme kalasta taen,
38979: tuodaan ulkomailta. Kalastusasioittemme hoito että Eduskunta ottaisi valtion vtJUJden
38980: on siis pahasti laiminlyöty. Tämä johtuu siitä, 1979 tulo- ja menoarvioon 500 000
38981: että maassamme ei ole huolehdittu sisävesikala- markkaa sisävesikalatalouden opetuksen
38982: ta1ouden opetuksesta. Tämä olisi kuitenkin kiireellisesti aikaansaamiseksi maassafn:
38983: välttämätöntä. me.
38984: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
38985:
38986: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
38987:
38988:
38989:
38990:
38991: 131 0878005881
38992: 1042 1978 vp.
38993:
38994: Raha-asia-aloite n:o 977.
38995:
38996:
38997:
38998:
38999: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ammattikoulun raken-
39000: tamiseksi Kiuruvedelle.
39001:
39002:
39003: E d u s k u n n a 11 e.
39004:
39005: Kiuruveden kuntaan olisi välttämättä raken- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
39006: nettava ammattikoulu. Ammattikasvatushallitus taen,
39007: onkin kuluvan vuoden alussa päättänyt viiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
39008: ammattiopetuslinjan siirtämisestä Iisalmesta 1979 tulo- ;a menoarvioon 500 000
39009: Kiuruvedelle. Ammattikoulun rakennuspiirus- markan arviomäärärahan ammattikoulun
39010: tukset on myös hyväksytty. rakentamisen edistämiseksi Kiuruvedelle.
39011: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
39012:
39013: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
39014: 1978 vp. 1043
39015:
39016: Raha-asia-aloite n:o 978.
39017:
39018:
39019:
39020:
39021: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta pohjavesivarojen kar-
39022: toittamiseen Kiuruveden kunnan alueella.
39023:
39024:
39025: E d u s k u n n a 11 e.
39026:
39027: Kiuruveden kunnassa on pohjavesivarojen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
39028: kartoittaminen välttämätöntä, vaikka keskusta 1979 tulo- ja menoarvioon 5 000 mar-
39029: varten hankitaankin vettä Vieremältä. On ni- kan arviomäärärahan pohjavesivarojen
39030: mittäin turvattava kunnan alueella myös maa- kartoittamiseen koko Kiuruveden kun-
39031: tilatalouksien veden saanti. Näin säilyvät kun- nan alueella maatilatalouksien veden
39032: nalle välttämättömät maatalouden työpaikat. saannin turvaamiseksi.
39033: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
39034: taen,
39035: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
39036:
39037: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
39038: 1978 vp.
39039:
39040: Raha-asia-aloite n:o 979.
39041:
39042:
39043:
39044:
39045: V®natno ym.: Määtäuhan osoittamisesta Itä-Suomen väestön
39046: sairastavuutta koskevien seikkojen selvittämiseen.
39047:
39048:
39049: E d ·u s k u n n a ll e.
39050:
39051: Vuoona 1975 paljastettiin ulkomailla, että symyksessä tapaus, jota länsimaissa kutsutaan
39052: I.täcSuornessa vaikuttaa maamme rajojen ulko- maamme suomettumiseksi ja kansan selkä kyy-
39053: puolelta tuleva terveydelle vaarallinen säteily. ryssä kulkemiseksi.
39054: Vaikka SMP puuttui tähän asiaan eduskunnasta Joka tapauksessa totuus on kiireellisesti sel-
39055: k-ä11in. niin se ·K-linjan tahdosta pimennettiin vitettävä, ettei heitetä epäilyksen varjoja ehkä
39056: Suomen kansalta. Itä-Suorrren väestön laajasta syytöntä suurta naapuriamme vastaan. Pimen-
39057: sairastavuudesta ei välitetty mitään. täminen ei ole luottamuksellisten suhteiden
39058: Nyt on taas neljän vuoden tutkimusten jäl- rakentamista. Se voi rakentua vain totuuden
39059: keen vesiviranomaisten taholta paljastettu, että ja rehellisyyden perustalle. .
39060: Itä-Suomessa voi pohjavesien elohopeapitoisuus Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
39061: olla jopa yli 100-kertainen lääkintöhallituksen taen,
39062: vahvistamiin norrneihin verrattuna. Tämä on että Eduskunta ottaisi valtion vuode11
39063: varmasti terveydelle hyvin vaarallista. 1979 tulo- ja menoarvioon 10 000 mar-
39064: Kun tämäkin vakava asia tuli julkisuuteen, kan arviomäärärahan sen seikan kiireel-
39065: niin kohta lääkintöhallituksen yhden päivän lisesti ja totuudenmukaisesti selvittämi-
39066: tutkimusten perusteella väitettiin, että pohja- seksi, johtuuko Itä-Suomen väestömme
39067: vesien elohopeapitoisuuden vaarallinen suuruus sairastavuus maahamme ulkoapäin tule-
39068: ei ole totta. vasta vaarallisesta säteilystä, pohjavesien
39069: Herää kysymys, miksi maamme valtaklikki elohopeapitoisuudesta tai jostain muusta
39070: on välinpitämätön Itä-Suomen väestön terveys- tällaisesta syystä, vai ovatko nämä io
39071: vaarojen suhteen ja johtuuko tämä maatamme vuosia K-linjan pimentämät ikävät asiat
39072: hallitsevan K-linjan tahdosta. Onko jälleen ky- kotitekoisia.
39073: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
39074:
39075: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
39076: 1978 vp.
39077:
39078: Raha-asia-aloite n:o 980.
39079:
39080:
39081:
39082:
39083: Vamamo ytt~n.~ Mää'l!ärahfln omrttamisesta korkotukena postipan-
39084: kille \leMlmol'totöihin. m.yönnettäviä lainoja varten.
39085:
39086:
39087: Ecil Ui s.k unnad l e.
39088:
39089: Vesihuolt0'~öissii tarvitaan kipeästi postipan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
39090: kin lainoitusta. Tätä varten postipankki tatvit- 1979 ttJlo- ja metPaartJioon 1 mujoona
39091: see korkotukirahaa. markkaa atviomääräl'abtma post.ipan:kil:le
39092: Mainituilla perusteillla efldotamme kunnioit- käytettäväksi korkotukena t!imiin pomldn
39093: taen, vesihudtotöihm myöntiimiii lain6!ja vil·
39094: ten. ·
39095: Hels~ngissä 25 piii'VMn syyskuuta. 197 8.
39096:
39097:
39098: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
39099: 1046 1978 vp.
39100:
39101: Raha-asia-aloite n:o 981.
39102:
39103:
39104:
39105:
39106: Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta pinta-ala-
39107: lisien maksamiseksi.
39108:
39109:
39110: Ed u s kun i1 a 11 e.
39111:
39112: Sorsan hallitus on esittänyt budjetissaan vuo- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
39113: delle 1979, että perhe- ja pienviljelmille myön- taen,
39114: nettävistä pinta-alalisistä maksettaisiin vasta
39115: vuonna 1980 78,5 miljoonaa markkaa. Huo- että Eduskunta ottaisi .valtion vuoden
39116: mioon ottaen perhe- ja pienviljelmien taloudel- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
39117: liset vaikeudet ja laajalti tapahtuneet satomene- 30.31.42 lisäyksenä 78,5 miljoonaa
39118: tykset tällaista maksujen lykkäämistä ei voida markkaa vuonna 1979 maksettavia
39119: pitää hyväksyttävänä. pinta-alalisiä varten.
39120: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
39121:
39122: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
39123: 1978 vp. 1047
39124:
39125: Raha-asia-aloite n:o 982.
39126:
39127:
39128:
39129:
39130: Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maatalou-
39131: den alueittaista hintapoliittista tukea varten.
39132:
39133:
39134: Ed u s kun n a II e.
39135:
39136: Sorsan hallitus on esittänyt valtion budje että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
39137: tissa vuodelle 1979 maksettavaksi alueittaisesta 1979 tulo- ja menoarvioon momentin
39138: hintapoliittisesta tuesta vasta vuonna 1980 30.31.43 alamomentille 1 lisäyksenä 8,5
39139: noin 8,5 miljoonaa markkaa. Nykyisessä talou- miljoonaa markkaa maatalouden alueit-
39140: dellisessa tilanteessa ei tätä voi pitää hyväk- taista hintapoliittista tukea varten tä-
39141: syttävänä. män tuen kokonaisuudessaan maksami-
39142: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- seksi vuoden 1979 aikana.
39143: taen,
39144: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
39145:
39146: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
39147: 1048 1:978c vp.
39148:
39149: Raha-asia-aloite n:o 983.
39150:
39151:
39152:
39153:
39154: Vennamo ym.: Mäiirärahan os:ohtamisesta ylimääräisten korvaus-
39155: tem: maksamiseksi sa:tovahinkoja kärsineille.
39156:
39157:
39158: Edusb1<nnal1e.
39159:
39160: Kultmren kesän ja syksyn sat'Ov.ahingot ovat että Edus·kunta ottaisi valtion vnoden
39161: erityisesti Etelä.-Suomessa, varsin, huomattavat. 1979 tulo· ja menoarvi'oon satovabin-
39162: T~rä, syystä tarvitaan Sorsan, haUituksen esit- koja varten budjetissa olevien määrä-
39163: tärnä'än ensi vuoden valtion budjetin satovahin- rahojen lisäksi 20 miljoonaa, markk<tg
39164: kojen korvauksen mäiirärah'alltltl hu~Dmattavaa arvimnäiirärahana &ikeudenmukaisten
39165: lisäyst!ä·. Muwoin tii11t'N!.te vei ry.östäytyä hallin- ylimääräisten korvausten maksamiseksi
39166: nasta. Silf ov-ahinkoja ktw sm-eit/e.
39167: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
39168: taen,
39169: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
39170:
39171: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
39172: 1978 vp.
39173:
39174: Raha-asia-aloite n:o 984.
39175:
39176:
39177:
39178:
39179: Vennamo- ym:.: Määrärahan osoi4:tamisesta !ainoiksi satovahinkoja
39180: kärsineille viljelijöille.
39181:
39182:
39183: Eduskunnalle.
39184:
39185: Satomenetykset ovat kuluvana syksynä ni- kapa vain 1 000 mattkkaa peltohehtaaria k0hti,
39186: menomaan Etdä"Suomessa olleet varsin laajat. niin tänrii auttaisi: kipeimpään tarpeeseen ja
39187: Viljelijät wvitsevat kiireellisesti rakloitustukea. edistäisi myös työtä antavaa rahan liikkumista
39188: Hallitus on kuitenkin. va-ltion ensi vuoden kansantalotldessamme.
39189: budjetissa unohtanut katokorvaukset ja maata- Mainituilla perus~eiHa ehdotamme kunni&i·~
39190: lousministeri on saattanut julkisuuteen, että täl- taen,
39191: laisia ei ole syksyn vahingoista lähiaikoina odo-
39192: tettavissakaan. että Eduskunta ottaisi valtion tmtt--
39193: Kun kylvökustannukset laajalti menetetystä den 1979 tulo- ja menoarvioon 20 mil-
39194: sadosta ovat olleet 1 000 markkaa hehtaarilta, jovntt~~t m:ar!im fii!'Viomäfirär.alklw !täytet-
39195: niin on selviö, että vahinkoa kärsineet viljelijät täväksi halpakorkoisina ja vakautettui-
39196: kipeästi tarvitsevat affiJ:a.ltitai kohtuullista lainaa. na lainaim~ tt»peeSSd' oteville kuluvana
39197: Jos viljelijöille myönnettäisiin kolmella pro- syksynä satomenetyksiä kärsineille vil-
39198: sentilla viiden vuoden maksuajalla lainaa vaik- jelijöille.
39199: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
39200:
39201: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
39202:
39203:
39204:
39205:
39206: 132 0878005881
39207: 1050 1978 vp.
39208:
39209: Raha-asia-aloite n:o 985.
39210:
39211:
39212:
39213:
39214: Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maidon
39215: kuljetusavustuksia varten.
39216:
39217:
39218: E d u s k u n n a 11 e.
39219:
39220: Hallitus on esittänyt budjetissaan ensi vuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
39221: delle, että maidon kuljetusavustuksista makset- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
39222: taisiin vasta vuonna 1980 4,5 miljoonaa mark- 30.31.47 lisäyksenä 4,5 miljoonaa mark-
39223: kaa. Kuitenkin jo kohonneiden kustannusten kaa maidon kuljetusavustuksia varte!l.
39224: vuoksi maidon kuljetusavustukset tältäkin osin
39225: tarvittaisiin välttämättä jo vuonna 1979.
39226: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
39227: taen, .:
39228: .Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
39229:
39230: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
39231: 1978 vp. 1051
39232:
39233: Raha-asia-aloite n:o 986.
39234:
39235:
39236:
39237:
39238: Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk-
39239: sina maankuivatustöihin.
39240:
39241:
39242: E d u s k u n n a 11 e.
39243:
39244: Sorsan hallitus on vähentänyt valtion ensi Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
39245: vuoden budjetista kuivatustöiden valtionavun taen,
39246: määrärahaa, vaikka työllisyys ja kansantalou- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
39247: temme etu edellyttäisi kuivatustöiden lisäämis- 19 79 tulo- ja menoarvioon momentille
39248: tä. Tätä ei voida pitää hyväksyttävänä. 30.32.40 lisäyksenä 1 miljoona mark-
39249: kaa valtionapuna kuivatustöihin.
39250: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
39251:
39252: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
39253: 1052 1978 vp.
39254:
39255: Raha-asia-aloite n:o 987.
39256:
39257:
39258:
39259:
39260: Vennamo ym.: Kototetun. määrärahan osoittamisesta maatalou-
39261: den kotkotukilainoj.en menoja varten.
39262:
39263:
39264: Eduskunnalle.
39265:
39266: P€rhe- }a. pien'tliijeltnic:n tahoitustilanne. on tää.t;J. 5 milioonaa markkaa.
39267: vaikea. Tämä johtuu paitsi kohonneista kus- Mainituilla perusteilla, ehdotamme kunmioit-
39268: tannuksista my&: siitä.,. että. metsäkaupat ovat taen,
39269: O'lt.eet melko kauat). jumissa ia. u:ttä laajalti j0
39270: kahtena. vuotena on ollut huomattavia sato- että Edusku.nJa ottaisi valtion uu6Xien
39271: menetyksiä. Raskaat verot näyttelevät tässä 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
39272: suhteessa myös tärkeätä osaa. 30.32.42 lisäyksenä 5 miljocm~~.a mark
39273: Näistä syistä on välttämätöntä huolehtia kaa maatalouden korkotukilaina/en me-
39274: perhe- ja pienvilielmiea tahoituksen hoidosta. noja varten perhe- ja pienviljelmien
39275: Siksi hallituksen esittämää mäiträrahaa maata- rahoitustilanteen helpottamiseksi tar-
39276: louden korkotukilainoja varten ei voida pitää peellisilla lainoilla.
39277: riittävänä, vaan siihen tarvitaan lisäystä vähin-
39278: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
39279:
39280: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
39281: 1978 vp. 1053
39282:
39283: Raha-asia-aloite n:o 988.
39284:
39285:
39286:
39287:
39288: Vennamo: Korotetun määrärahan osoittamisesta siirtona maa-
39289: tilatalouden kehittämisrahastoon.
39290:
39291:
39292: Ed u s kunnai 1 e.
39293:
39294: Maatilatalouden kehittämisrahastosta ovat män lisää varoja kuiri mitä Sorsan hallitus on
39295: rahat viimeisinä vuosina loppuneet käytännölli- niukasti ja näennäisesti esittänyt.
39296: sesti katsoen jo kunkin vuoden ensimmäisellä Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioittaen,
39297: neljänneksellä. Tällainen tilanne. on kestämätön
39298: ja paljastaa K-linjan suunnitelmallisen talonpo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
39299: jan tappolinjan maaseudun autioittamiseksi se- 19 79 tulo- ja menoarvioon momentille
39300: kä perhe- ja pienviljelmien vähentämiseksi li- 30.32.60 lisäyksenä hallituksen esittä-
39301: sääntyvästä työttömyydestä välittämättä. miin varoihin 50 miljoonaa markkaa
39302: On kiistatonta, että koko kansamme ja kan- siirtona maatilatalouden kehittämisra-
39303: santaloutemme etujen mukaisesti maatilatalou- hastoon.
39304: den kehittämisrahastoon tarvitaan paljon enem-
39305: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
39306:
39307: Veikko Vennamo
39308: 1054 1978 vp.
39309:
39310: Raha-asia-aloite n:o 989.
39311:
39312:
39313:
39314:
39315: Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lainoina
39316: maankuivatustöihin.
39317:
39318:
39319: Ed u s kun n a II e.
39320:
39321: Hallitus on vähentänyt kuivatustöiden avus- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
39322: tusmäärärahan lisäksi myös kuivatustöiden lai- taen,
39323: navaroja valtion ensi vuoden budjetissa, vaikka että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
39324: niitä terveen järjen mukaan olisi nykyisessä ti- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
39325: lanteessa lisättävä. 30.32.83 lisäyksenä 1 miljoona mark-
39326: kaa lainoina kuivatustöihin.
39327: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
39328:
39329: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
39330: 1978 vp. 1055
39331:
39332: Raha-asia-aloite n:o 990.
39333:
39334:
39335:
39336:
39337: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta kalanviljelyn ja kala-
39338: talouden kehittämiseksi.
39339:
39340:
39341: E d u s k u n n a II e.
39342:
39343: Suomi on kymmenientuhansien järvien maa. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
39344: Meri on laajalti valtakuntamme rajana. Kuiten- taen,
39345: kin on kalanviljely ja kalatalouden hyväksi-
39346: käyttö maassamme laajalti laiminlyöty. On kä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
39347: sittämätöntä, että vuodesta vuoteen on keskus- 1979 tulo- ja menoarvioon 100 000
39348: tapuolueen johdolla näin voinut tapahtua. markan arviomäärärahan kalanviljelyn ja
39349: Asiantilaan on siis saatava kiireellinen korjaus, kalatalouden maassamme todella kiireel-
39350: sillä tuodaanhan ulkomailta suurin osa ravin- lisesti kehittämiseksi koko kansamme
39351: noksi käyttämästämme kalasta. Tämä on luon- etujen mukaisesti ja myös työllisyyttä
39352: notonta. silmälläpitäen.
39353: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
39354:
39355: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
39356: 1978 vp.
39357:
39358: Raha-asia-aloite n:o 991.
39359:
39360:
39361:
39362:
39363: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion kalanviljelylai-
39364: toksen aikaansaamiseksi Kuopion lääniin.
39365:
39366:
39367: Ed u s kunnalle.
39368:
39369: Kuopion lääni ja siihen liittyvät alueet ovat että EduskunlL1 ottaisi valtion vuoden
39370: Suomen vesirikkainta aluetta. Tästä syystä olisi 1979 tuloc ja menoarvioon 1 miljoonan
39371: Kuopion lääniin saatava kiireellisesti valtion markan arviomäärärahan valtion kalan-
39372: kalanvHjelylaitos. Tällainen sijoitus on valta- viljelylaitoksen kiireellisesti aikaansaa-
39373: kurina'tlisesti edullisinta. miseksi Kuopion .läänin alueelle.
39374: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
39375: tiiten,
39376: Helsingissä 26 päiv.änä syyskuuta 1978.
39377:
39378: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
39379: 1978 vp. 1057
39380:
39381: Raha-asia-aloite n:o 992.
39382:
39383:
39384:
39385:
39386: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Iisalmen-Nurmeksen
39387: maantien parantamiseen.
39388:
39389:
39390: Eduskunnalle.
39391:
39392: Iisalmen-Nurmeksen maantien parantamista että Edufkunta ottaisi valtion vuoden
39393: on kiirehdittävä. Työ olisi saatava toteutetuksi 1979 tulo- ja menoarvioon 500 000
39394: loppuun, ja samalla tämä työ edistäi:si työlli- markan määrärahan Iisalmen-Nurmek-
39395: syyttä. Erityisesti tulisi käynnistää työt välillä sen maantien parantamisen edistämi-
39396: Koirakoski-Tiilikanjoki-Rautavm~ra. seen.
39397: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
39398: taen,
39399: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
39400:
39401: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
39402:
39403:
39404:
39405:
39406: 133 0878005881
39407: 1058 1978 vp.
39408:
39409: Raha-asia-aloite n:o 993.
39410:
39411:
39412:
39413:
39414: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Iisalmen-Sonkajär-
39415: ven maantien perusparannustöiden suorittamiseksi.
39416:
39417:
39418: E d u s k u n n a 11 e.
39419:
39420: Iisalmen-Sonkajärven maantien parannus- · että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
39421: työt olisi saatettava päätökseen. Tämä olisi 1979 tulo- ja menoarvioon 500 000
39422: tarpeellista myös Sonkajärvellä sijaitsevan puu- markkaa Iisalmen-Sonkajärven maan-
39423: elementtitehtaan tuotteiden kuljettamisen takia. tien perusparannustöiden eteenpäin vie-
39424: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- miseksi.
39425: taen,
39426: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
39427:
39428: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
39429: 1978 vp. 1059
39430:
39431: Raha-asia-aloite n:o 994.
39432:
39433:
39434:
39435:
39436: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Keiteleen-Pyhäjärven
39437: maantien perusparantamiseen.
39438:
39439:
39440: E d u s k u n n a 11 e.
39441:
39442: Keiteleen-Pyhäjärven enttam heikkopohjai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
39443: nen ja sorapäällysteinen tie palvelee teollisuu- 1979 tulo- ja menoarvioon 100 000
39444: den raaka-aine- ja työvoimakuljetuksia ja kou- markan arviomäärärahan käytettäväksi
39445: lulaiskuljetuksia sekä toimii yhdyssiteenä Kei- yhdessä muiden tarkoitukseen irroitetta-
39446: teleeltä Pohjois-Suomeen suuntautuvalle liiken- vien määrärahojen kanssa Keiteleen-
39447: teelle. Tien perusparantaminen on siis kiireel- Pyhäjärven maantien kiireelliseen pe-
39448: linen ja välttämätön. rusparantamiseen.
39449: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
39450: taen,
39451: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
39452:
39453: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
39454: 1060 1978 vp.
39455:
39456: Raha-asia-aloite n:o 995.
39457:
39458:
39459:
39460:
39461: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Kissakuusen-Säviän
39462: maantien parantamiseen Pielaveden kunnassa.
39463:
39464:
39465: E d u s k u n n a 11 e.
39466:
39467: Kissalruusen-Säviiin ja turvetien parantami- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
39468: nen Pielaveden kunnassa on kiireellinen ja vält- 1979 tulo- ;a menoarvioon 100 000
39469: tiimitön. Sisii-Savon kunnat ovat nimenneet tä- markan arviomäärärahan Kissakuusen-
39470: män hankkeen kiireellisyysjärjestyksessä ensim- Siiviän maantien parantamisen toteutta-
39471: mäiselle sijalle. miseen Pielaveden kunnassa.
39472: MainituillA perusteilla ehdotamme kunnioit-
39473: taen,
39474: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
39475:
39476: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
39477: 1978 vp. 1061
39478:
39479: Raha-asia-aloite n:o 996.
39480:
39481:
39482:
39483:
39484: Vennamo ym.; Määrärahan osoittamisesta Pielaveden-Kiuruve-
39485: den maantien perusparannustyön jatkamiseen.
39486:
39487:
39488: E d u s k u n n a 11 e.
39489:
39490: Pielaveden-Kiuruveden maantietä on perus- että Eduskunta ottaisi Hltion ttJuoden
39491: parannettu vuosikausia. Kuitenkin on jäänyt pe- 1979 tulo- ja menouvioon 100 aoo
39492: rusparantamatta noin 14 kilometriä, siitä noin markkaa käytettäväksi yhdessii muiden
39493: 8 kilometriä Kiuruveden puolella. varojen kanssa Pielttveden-KilmuJetlen
39494: Tämä yhdystie on ahkerasti liikennöity, joka maantien kesken jääneen perusparanmu·
39495: samoin kuin Sulkavan kylä joutuu kärsimään työn suorittamiseen mainittujen pitäjien
39496: keskenjääneestä perusparannustyöstä. ra;a-alueilla.
39497: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
39498: taen,
39499: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
39500:
39501: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
39502: 106:2 1978 vp.
39503:
39504: Raha-asia-aloite n:o 997.
39505:
39506:
39507:
39508:
39509: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Rautavaaran-Ranka-
39510: mäen maantien perusparantamiseen.
39511:
39512:
39513: E d u s k u n n a II e.
39514:
39515: Rautavaaran~Hankamäen maantie tarvitsee että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
39516: edelleen .perusparantamista. Samalla tämä työ 1979 tulo- ja menoarvioon 100 000
39517: turvaisi työllisyyttä. markan arviomäärärahan Rautavaaran-
39518: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- Hankamäen maantien perusparantami-
39519: taen,·~ sen toteuttamiseen.
39520: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
39521:
39522: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
39523: 1978 vp. 1063
39524:
39525: Raha-asia-aloite n:o 998.
39526:
39527:
39528:
39529:
39530: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Varpaisjärven kirkon-
39531: kylän-Jumisen maantien parannustyön suorittamiseen.
39532:
39533:
39534: E d u s k u n n a 11 e.
39535:
39536: Varpaisjärven kunnassa maarttie kirkonkylä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
39537: - J uminen . on vilkkaassa käytössä ja onnetto- 1979 tulo- ja menoarvioon 100 000
39538: muuksia sattuu. Tie on osittain perusparannet- markan arviomäärärahan kirkonkylän-
39539: tava ja osittain kunnostettava. Näin saataisiin lumisen maantien parannustyön toteut-
39540: myös työntarvitsijoille työtä. tamiseen Varpaisjärven kunnassa.
39541: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
39542: taen,
39543: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
39544:
39545: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
39546: 1064 1978: vp.
39547:
39548: Raha-asia-aloite n:o 999.
39549:
39550:
39551:
39552:
39553: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Vieremän-Vuori-
39554: sen-Kauppilanmäen l'.DaMtien perusparantamiseen.
39555:
39556:
39557: E d u s k u n n a 11 e.
39558:
39559: Vieremän-Vuorisen-Kauppilanmäen maan- ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden
39560: tie olisi perusparannettava. Tieyhteys on tärkeä 1979 tulo- ja menoarvioon JO() 000
39561: kunnan etäisten osien liikenteen kannalta ja tie marklua V ieremän-V uorise~K.tlllppi
39562: on myös tärkeä yhteys valtatie 5:lle. lttnmiien maantien perusparantamisen
39563: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- edistämiseen.
39564: taen,
39565: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
39566:
39567: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
39568: 1978> vp. 1065
39569:
39570: Raha-asia-aloite n:o 1000.
39571:
39572:
39573:
39574:
39575: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi paikallis-
39576: lehtien toiminnan turvaamiseen.
39577:
39578:
39579: E d u s k u n n a 11 e.
39580:
39581: Hallitus ja K-linja ovat nostaneet jatkuvasti Mainituilla perusteilla ehOOtamme kunnioit-
39582: paikallislehtien kuljetuskustannuksia. Tämä vaa- taen,
39583: rantaa maassamme vapaan paikallisen tiedotus-
39584: toiminnan. SMP ei voi hyväksyä sitä, että että Eduskunta attllisi va!Jion vuoden
39585: raskailla rasituksilla puolueeton tiedotustoimin- 1979 tulo- ja menoarvioon 500 000
39586: ta nujerretaan ja Suomen kansa saatetaan K- markan arviomäärärahan avustuksiksi
39587: linjan yksisilmäisen ja pimentävän tiedotustoi- paikallislehtien toiminnan turvaamiseer1
39588: minnan aivopesun alaiseksi. maassamme.
39589: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
39590:
39591: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
39592:
39593:
39594:
39595:
39596: 134 0878005881
39597: 1066 1978 vp.
39598:
39599: Raha-asia-aloite n:o 1001.
39600:
39601:
39602:
39603:
39604: Vennamo ym.: ·Määrärahan osoittamisesta Lehtoniemen teolli-
39605: suusraiteen rakentamiseksi Varkauden kaupungissa.
39606:
39607:
39608: E d u s k u n n a 11 e.
39609:
39610: Työllisyyden- parantamiseksi olisi rakennetta- -Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
39611: va Varkauden kaupungissa teollisuusraide Leh- ta en,
39612: toniemeen. Tämä teollisuusraide palvelisi myös että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
39613: käynnistyvän Varkauden teollisuuskylän tar- 1979 tulo- ;a menoarvioon 500 000
39614: peita. markan arviomäärärahan Lehtoniemen
39615: teollisuusraiteen toteuttamiseksi V arkau-
39616: den kaupungissa.
39617: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
39618:
39619: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
39620: 1978 vp. 1067
39621:
39622: Raha-asia-aloite n:o 1002.
39623:
39624:
39625:
39626:
39627: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta teletalon rakentami-
39628: seksi Lapinlahden kuntaan.
39629:
39630:
39631: E d u s k u n n a II e.
39632:
39633: Lapinlahden kuntaan tarvittaisiin teletalo. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
39634: Samalla voitaisiin hoitaa työllisyyttä. 1979 tulo- ja menoarvioon 100 000
39635: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- markan arviomäärärahan teletalon ra-
39636: taen, kentamisen toteuttamista varten Lapin-
39637: lahden kunnassa.
39638: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
39639:
39640: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
39641: 1068 1978 vp.
39642:
39643: Raha-asia-aloite n:o 1003.
39644:
39645:
39646:
39647:
39648: Vennamo ym.: Määrärahan ClSOittamisesta postin jakelutilojen ra-
39649: kentamiseksi Kuopion Särkiniemeen.
39650:
39651:
39652: E d u s k u n n a 11 e.
39653:
39654: Posti työskentelee Kuopion kaupungissa eri- että Eduskunta ottaisi valtion vtKJden
39655: tyisesti jakelutilojen osalta erittäin ahtaissa ti- 1979 tulo- ja menoarvioon 300 000
39656: loissa keskikaupungilla. Työskentely tapahtuu markan arviomäärärahan postin jakelu-
39657: nykyoloissa jopa osittain katualueella. tilojen aikaansaamiseksi Kuopion Särki-
39658: Näistä syistä olisi postin jakelutilat raken- niemeen.
39659: nettava kiireellisesti Kuopion Särkiniemeen.
39660: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
39661: taen,
39662: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
39663:
39664: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
39665: 1978 vp. 1069
39666:
39667: Raha-asia-aloite n:o 1004.
39668:
39669:
39670:
39671:
39672: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Oy Yleisradio Ab:n
39673: talouden saneeraamiseksi.
39674:
39675:
39676: E d u s k u n n a 11 e.
39677:
39678: Julkinen salaisuus on, että yleisradio aikoo ajettu taloudellisesti yleisradiossa niin vaikeaan
39679: korottaa edUskuntavaalien jälkeen K-linjan tilanteeseen.
39680: suunnitelmien mukaan radion j.a television lupa- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
39681: maksuja huomattavasti. Tätä ei voida hyväksyä. taen,
39682: Siksi on välttämätöntä, että yleisradion työs- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
39683: kentelyä tehostetaan ja tuhlailu lopetetaan sekä 1979 tu!o- j.a menoarvioon 1 miljoona
39684: yleisradion nykyinen johto uudistetaan, jotta markkaa avustukseksi yleisradiolle yleis-
39685: lupamaksujen jatkuvasta korotuspaineesta pääs- radion talow:len saneeraamiseksi samalla
39686: täisiin irti. huolebtien oälttämättömistä taloudelli-
39687: Lisäksi luonnollisesti ylimenokautena tarvi- sista säästökorjauksista.
39688: taan tilapäistä valtion tukea, koska asiat on
39689: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
39690:
39691: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
39692: 1070 1978 vp.
39693:
39694: Raha-asia-aloite n:o 1005.
39695:
39696:
39697:
39698:
39699: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta maakunnallisten elin-
39700: keinoasiamiesten palkkaamiseen ja kunnallisten elinkeinoasia-
39701: miesten tehtävien laajentamiseen kehitysalueilla.
39702:
39703:
39704: E d u s k u n n a 11 e.
39705:
39706: Byrokraattinen lainsäädäntö on vaikeuttanut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
39707: kuntien elinkeinoasiamiesten verkoston laajen- 1979 tulo- ja menoarvioon 1 miljoonan
39708: tamista ja kehittämistä. Tämän ovat todenneet markan arviomäärärahan maakunnallis-
39709: kehitysalueiden maakuntaliitot yksimielisesti. ten elinkeinoasiamiesten palkkaamiseen
39710: Nämä maakuntaliitot ovat myös esittäneet, että kehitysalueilla maakuntaliittojen yhtey-
39711: valtion olisi tuettava samoin maakunnallisten teen sekä kunnallisten elinkeinoasiamies-
39712: elinkeinoasiamiesten paikkaamista. ten tehtävien laajentamiseen samoilla
39713: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- alueilla.
39714: taen,
39715: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
39716:
39717: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
39718: 1978 vp. 1071
39719:
39720: Raha-asia-aloite n:o 1006.
39721:
39722:
39723:
39724:
39725: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ns. mustan kiven laa-
39726: dun ja sijainnin selvittämiseksi Varpaisjärven kunnassa.
39727:
39728:
39729: E d u s k u n n a 11 e.
39730:
39731: Varpaisjärven kunnassa on taloudellisesti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
39732: hyödyllistä ns. mustaa kiveä. Tämän kiven laa- 1979 tulo- ja menoarvioon 50 000 mar-
39733: tu ja sijainti olisi tutkimuksilla riittävästi sel- kan määrärahan ns. mustan kiven laa-
39734: vitettävä. Kiven lisääntyvällä jalostamisella ja dun ja sijainnin selvittämiseksi V arpais-
39735: käytöllä voitaisiin korvata ulkomailta tuotavaa järven kunnassa ja sanotun .kiven käy-
39736: kiviraaka -ainetta. tön lisäämiseksi maamme tarpeen tyy-
39737: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- dyttämiseksi niin, että ulkomailta tuonti
39738: taen, vähenisi.
39739: Helsingissä 21 päivänä fyyskuuta 1978.
39740:
39741: Veikko Vennamo ]. Juhani Kortesalmi
39742: 1072 1973 vp.
39743:
39744: Raha-asia-aloite n:o 1007.
39745:
39746:
39747:
39748:
39749: Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kotimaisten
39750: polttoaineiden käytön edistämiseen.
39751:
39752:
39753: E d u s kun n a ll e.
39754:
39755: K-linjan aikana ovat energia-asiamme joutu- tämättömät ja samoin on myös riittämätön Sor-
39756: neet hunningolle. Olemme ajautuneet ulkolai- san hallituksen valtion vuoden 1979 budjettiin
39757: sesta energiasta pahasti riippuvaisiksi, minkä esittämä määräraha. Sitä on siis lisättävä.
39758: seurauksena kuluvanakin vuonna joudutaan Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
39759: tällaisesta energiasta maksamaan ulkomaille yli taen,
39760: 8 000 miljoonaa markkaa. Se on raskasta sekä
39761: tarpeetonta ja kansaamme köyhdyttävää. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
39762: Siksi on lopulta ryhdyttävä todella tehokkai- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
39763: siin toimenpiteisiin kotimaisten energiamahdol- 32.44.40 lisäyksenä 5 miljoonaa mark-
39764: lisuuksien hyväksikäyttämiseksi. Tässä suhtees- kaa kotimaisten polttoaineiden käytön
39765: sa kuitenkin hallituksen toimenpiteet ovat riit- edistämiseen.
39766: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
39767:
39768: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
39769: 1978 vp. 1073
39770:
39771: Raha-asia-aloite n:o 1008.
39772:
39773:
39774:
39775:
39776: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta pienpuun hyväksikäy-
39777: tön tehostamiseen.
39778:
39779:
39780: E d u s k u n n a 11 e.
39781:
39782: Meillä on maassamme valtavasti pienpuuta, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
39783: joka jää käyttämättä. Tämä on suurta tuhlausta. 1979 tulo- ja menoarvioon 1 miljoonan
39784: Terveen järjen mukaan pienpuu olisi käytet- markan arviomäärärahan pienpuun hy-
39785: tävä yleisesti hyväksi. On jo korkea aika tehos- väksikäytön todella tehostamiseksi ja
39786: taa pienpuun käyttöä. Tällä tavoin säästettäi- monipuolistamiseksi kansantaloutemme
39787: siin paljon varoja ja ulkomaan valuuttaa. etujen muleaisesti.
39788: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
39789: taen,
39790: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
39791:
39792: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
39793:
39794:
39795:
39796:
39797: 135 0878005881
39798: 1074 1978 vp.
39799:
39800: Raha-asia-aloite n:o 1009.
39801:
39802:
39803:
39804:
39805: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi Kuopion
39806: läänin sähköistystä varten.
39807:
39808:
39809: E d u s k u n n a 11 e.
39810:
39811: Kuopion läänin maaseudun sähköistys on talouksien sähköistäminen maksaa keskimäärin
39812: edelleen kesken. Sähköistettäviksi kelpaavia ta- 30 000 markkaa taloudelta, ehdotamme kun-
39813: louksia on vielä yhteensä noin 900 kappaletta. nioittaen,
39814: Lisäksi Kuopion läänin alueella toimivalla Sa-
39815: von Voima Oy:llä on saamatta valtion avus- · että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
39816: tuksia vuosina 1976-1977 suoritetuista säh- 1979 tulo- ja menoarvioon 20 miljoo-
39817: köistyksistä 7,6 miljoonaa markkaa. naa markkaa käytettäväksi avustuksina
39818: Mainituilla perusteilla ja kun jäljellä olevien Kuopion läänin sähköistystä varten.
39819: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
39820:
39821: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
39822: 1978 vp. 1075
39823:
39824: Raha·asia·aloite n:o 1010.
39825:
39826:
39827:
39828:
39829: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisiksi kor-
39830: vauksiksi yrityksille sosiaaliturvamaksujen aiheuttaman rasi-
39831: tuksen tasaamiseksi.
39832:
39833:
39834: E d u s k u n n a 11 e.
39835:
39836: Kauniista puheista ja lupauksista huolimatta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
39837: Sorsan-Virolaisen-Aallon kansanrintamahalli- 1979 tulo- ja menoarvioon 3 miljoonan
39838: tus ei ole esittänyt helpotusta sosiaaliturvamak- markan arviomäärärahan käytettäväksi
39839: sujen perimiseksi yrityksiltä liikevaihdon perus- ylimääräisenä korvauksena niin, että
39840: teella. Kuitenkin sosiaaliturvamaksujen pitäisi sosiaaliturvamaksujen rasitus yritysten
39841: olla oikeudenmukaisia ja kohtuullisia kunkin kesken tasaanluu liikevaihdon perus-
39842: yrityksen kohdalla. talle.
39843: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit·
39844: ta en,
39845: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
39846:
39847: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
39848: 1076 1978 vp.
39849:
39850: Raha-asia-aloite n:o 1011.
39851:
39852:
39853:
39854:
39855: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta vähittäiskauppajärjes-
39856: töjen tukitoimenpiteisiin kauppojen toiminnan turvaamiseksi
39857: kehitysalueilla.
39858:
39859:
39860: E d u s k u n n a 11 e.
39861:
39862: Vähittäiskaupan vaikeudet ennen kaikkea Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioi<-
39863: hajasijoitusalueilla ja kehitysalueilla ovat suu- taen,
39864: ret. Ne ovat kasvamaan päin ja kauppakuole- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
39865: mat jatkuvat. Näin palvelu heikkenee. 1979 tulo- ja menoarvioon 1 miljoonan
39866: On selviö, että asiantilaan on kiireellisesti markan arviomäärärahan vähittäiskaup-
39867: saatava todellinen korjaus puheitten ja halli- pajärjestöjen sopiviksi ja tehokkaiksi
39868: tuksen budjetissa esittämän näennäisen avun katsomiksi tukitoimenpiteiksi tällaisille
39869: sijasta. kaupoille ennen kaikkea hajasijoitus-
39870: alueilla, sivualueilla ja kehitysalueilla.
39871: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
39872:
39873: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
39874: 1978 vp. 1077
39875:
39876: Raha-asia-aloite n:o 1012.
39877:
39878:
39879:
39880:
39881: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräiseksi kulje-
39882: tustueksi kehitysalueilla.
39883:
39884:
39885: E d u s k u n n a 11 e.
39886:
39887: Kehitysalueiden alueellinen kuljetustuki on kehitysalueilla, tarvitaan siis kiireellisesti nal-
39888: ollut niukka. Sen merkitys on entisestään vä- den alueiden yritystoimintaa varten ylimääräistä
39889: hentynyt, kun valtionrautatiet ovat muuttaneet kuljetustukea. Tällä kannalla ovat myös kehi-
39890: rautatietariffejaan, ja sama koskee muutakin tysalueiden maakuntaliitot.
39891: kustannusten nousua. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
39892: Kuitenkin nimenomaan kehitysalueilla mat- taen,
39893: kat ovat pitkät ja yliraskas kuljetustoimen alan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
39894: verotus riistää siis erityisesti kehitysalueiden 1979 tulo- ja menoarvioon 1 miljoonan
39895: väestöä ja vaikeuttaa näiden alueiden elinkeino- markan arviomäärärahan ylimääräiseksz
39896: toimintaa. kuljetustueksi ennen kaikkea kehitys-
39897: Jotta työllisyys ei täydellisesti romahtaisi alueilla.
39898: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
39899:
39900: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
39901: 1078 1978 vp.
39902:
39903: Raha-asia-aloite n:o 1013.
39904:
39905:
39906:
39907:
39908: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Iisalmen teollisuusky-
39909: län toisen vaiheen rakentamiseksi.
39910:
39911:
39912: E d u s k u n n a 11 e.
39913:
39914: Iisalmen teollisuuskylän rakentaminen on Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
39915: edennyt vasta puolitiehen, eikä teollisuuskylä taen,
39916: nykyisellään ole täyttänyt niitä aluepoliittisia
39917: odotuksia, jotka sille on asetettu. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
39918: Ylä-Savon aluepolitiikka edellyttää todelli- 1979 tulo- ja menoarvioon 3 miljoonan
39919: sia tekoja. Tämä taas merkitsee teollisuuskylän markan arviomäärärahan Iisalmen teol-
39920: toisen vaiheen rakentamisen aloittamista. Täl- lisuuskylän rakentamisen toisen vaiheen
39921: löin Iisalmen kaupunginhallitus edellyttää eri- eteenpäin viemiseksi.
39922: tyisesti myös valtiojohtoisen teollisuuden si-
39923: joittamista teollisuuskylään.
39924: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
39925:
39926: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
39927: 1978 vp. 1079
39928:
39929: Raha-asia-aloite n:o 1014.
39930:
39931:
39932:
39933:
39934: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Suonen-
39935: joen pienteollisuustalon rakentamiseen.
39936:
39937:
39938: E d u s k u n n a II e.
39939:
39940: Välttämätön pienteollisuustalo Suonenjoen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
39941: kaupungissa voitaisiin heti rakentaa ja tarjota 1979 tulo- ja menoarvioon 300 000
39942: työttömille työtä, kun vain valtio antaisi ta- markan määrärahan avustukseksi Suo-
39943: lon rakentamiseen avustusta, koska talosta nenjoen pienteollisuustalon rakentami-
39944: vuokrattaisiin tarpeelliset tilat autorekisteri- seen.
39945: keskukselle.
39946: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
39947: taen,
39948: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
39949:
39950: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
39951: 1080 1978 vp.
39952:
39953: Raha-asia-aloite n:o 1015.
39954:
39955:
39956:
39957:
39958: Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta matkailun
39959: edistämistoimintaan.
39960:
39961:
39962: Ed u s k u n n a II e.
39963:
39964: Matkailu on selvästi laajeneva elinkeino Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioir.
39965: maassamme. Tämä koskee myös ulkomaan tu- ta en,
39966: risteja. Matkailuelinkeinojen kehittämisellä voi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
39967: daan siis lisätä kansamme tuloja ja parantaa 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
39968: työllisyyttä. 32.80.40 lisäyksenä 1 miljoona markka.1
39969: matkailun edistämiseen. ·
39970: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
39971:
39972: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
39973: 1978 vp. 1081
39974:
39975: Raha-asia-aloite n:o 1016.
39976:
39977:
39978:
39979:
39980: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta työsuojelutoiminnan
39981: tehostamiseksi.
39982:
39983:
39984: E d u s k u n n a 11 e.
39985:
39986: Työsuojelun edistäminen terveyden säilyttä- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
39987: miseksi ja tapaturmien välttämiseksi on koko taen,
39988: kansamme etujen mukaista. Nämä asiat on kui-
39989: tenkin hoidettava käytännöllisesti ja joustavas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
39990: ti niin, ettei yritystoiminnalle aiheudu tarpeet- 1979 tulo- ja menoarvioon 500 000
39991: tomia kustannuksia, mutta kuitenkin työturval- markan arviomäärärahan käytäntöön so-
39992: lisuus on riittävä. Missään tapauksessa poliitti- veltuvan tehokkaan työsuojelun eteen-
39993: sia ympyröitä ei saa sekoittaa näihin tärkeisiin päin viemiseksi maassamme.
39994: asioihin, niinkuin valitettavasti maassamme on
39995: tapahtunut.
39996: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
39997:
39998: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
39999:
40000:
40001:
40002:
40003: 136 0878005881
40004: 1082 1978 vp.
40005:
40006: Raha-asia-aloite n:o 1017.
40007:
40008:
40009:
40010:
40011: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen lapsilisän
40012: maksamiseen.
40013:
40014:
40015: Ed u s kun n a 11 e.
40016:
40017: Hallitus esittää budjetissaan lapsilisiä koro- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
40018: tettavaksi huhtikuun alusta 8 prosentilla. Tämä taen,
40019: ei ole riittävä, koska inflaatio on edistynyt ja
40020: lapsilisien reaaliarvo jää edelleen alkuperäistä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
40021: reaaliarvoaan alhaisemmalle tasolle. 1979 tulo- ja menoarvioon 10 miljoo-
40022: SMP katsoo, että lapsilisien tulisi kattaa nan markan arviomäärärahan ylimääräi-
40023: vähintään kaksi kolmasosaa lasten aiheuttamista sen lapsilisän maksamiseksi niin, että
40024: lisäkustannuksista. Tätä vaatii kansamme tule- lapsilisät saavuttavat edes alkuperäisen
40025: vaisuus. reaaliarvonsa.
40026: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
40027:
40028: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
40029: 1978 vp. 1083
40030:
40031: Raha-asia-aloite n:o 1018.
40032:
40033:
40034:
40035:
40036: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta sairaiden ja vammais-
40037: ten lasten ylimääräiseksi hoitotueksi.
40038:
40039:
40040: E d u s k u n n a II e.
40041:
40042: Sairaiden ja vammaisten erityisesti lasten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
40043: hoito on edelleen maassamme varsin puutteel- 1979 tulo- ja menoarvioon 100 000
40044: linen. Tässä jos missä paljastuu vallitseva in- markan arviomäärärahan erityisesti sai-
40045: himillinen kylmyys kauniista puheista huoli- raiden ja vammaisten lasten ylimääräi-
40046: matta. seksi hoitotueksi.
40047: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
40048: taen,
40049: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
40050:
40051: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
40052: 1084 1978 vp.
40053:
40054: Raha-asia-aloite n:o 1019.
40055:
40056:
40057:
40058:
40059: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisiä vähim-
40060: mäiseläkkeitä. varten.
40061:
40062:
40063: Ed u s ku n·n alle.
40064:
40065: Eläkkeiden puutteet ja niiden epäkohdat vaa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
40066: tivat kiireellisiä korjaustoimenpiteitä. Tässä yh- 1979 tulo- ja menoarvioon 1 miljoona
40067: teydessä olisi ehdottomasti huolehdittava, että markkaa arviomäärärahaksi ylimääräisiä
40068: liian suurille eläkkeiile määrättäisiin katto, jotta vähimmäiseläkkeitä varten sekä laki-
40069: nämä varat voitaisiin käyttää liian pienten eläk- säännösten valmistelemiseksi kokemuk-
40070: keiden ja eläkkeentarvitsijoiden hyväksi. sen perusteella kunnollisiksi vähimmäis-
40071: Kiireellinen ja tärkeä tehtävä on, että jokai- eläkkeiksi ja ylisuurten eläkkeiden ka-
40072: selle eläkkeen tarvitsijalle turvataan vähintään toksi niin, että eläke-erot todella maas-
40073: eläke, joka olisi suurin piirtein vähimmäispal- samme pienenevät ja jokaiselle tarvitse-
40074: kan suuruinen. valle turvataan ihmisarvoinen eläke.
40075: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
40076: taen,
40077: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
40078:
40079: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
40080: 1978 vp. 1085
40081:
40082: Raha-asia-aloite n:o 1020.
40083:
40084:
40085:
40086:
40087: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta lääke- ja sairaanhoidon
40088: korvaamiseksi rintamatunnuksen omaaville henkilöille.
40089:
40090:
40091: Ed u s k u n n a 11 e.
40092:
40093: Suoritettujen tutkimusten mukaan rintama- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
40094: miesten terveydentila on huono. Tämä alentaa taen,
40095: ansioita ja lisää terveyskustannuksia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
40096: Sotiemme veteraanien järjestöt ovat esittä- 1979 tulo- ja menoarvioon 1 miljoonan
40097: neet, että rintamasotilastunnuksen omaaville markan arviomäärärahan) jotta rintama-
40098: henkilöille korvattaisiin valtion varoista sai- sotilastunnuksen omaaville henkilöille
40099: raanhoito, lääkkeet ja kuntoutus täysimääräisi- korvattaisiin valtion varoista sairaanhoi-
40100: nä. Tämä on täysin oikein. Ovathan sotiemme to) lääkkeet ja kuntoutus täysimääräi-
40101: veteraanit pelastaneet maamme itsenäisyyden ja sinä maksamalla tarpeen vaatiessa yli-
40102: vapauden. määräinen avustus.
40103: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
40104:
40105: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
40106: 1086 1978 vp.
40107:
40108: Raha-asia-aloite n:o 1021.
40109:
40110:
40111:
40112:
40113: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen eläkkeen
40114: järjestämiseksi sotaveteraaneille.
40115:
40116:
40117: E d u s k u n n a 11 e.
40118:
40119: Moni sotiemme veteraani on kipeästä tar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
40120: peesta huolimatta vailla eläkettä tai eläke on 1979 tulo- ja menoarvioon 8 miljoonan
40121: liian pieni. Tämä on kiitos maamme itsenäisyy- markan arviomäärärahan kunnollisen
40122: den ja vapauden pelastajille. Sitä ei voida hy- ylimääräisen eläkkeen järjestämiseksi
40123: väksyä. sairauden tai muun syyn vuoksi sitä tar-
40124: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- vitseville sotiemme veteraaneille.
40125: taen,
40126: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
40127:
40128: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
40129: 1978 vp. 1087
40130:
40131: Raha-asia-aloite n:o 1022.
40132:
40133:
40134:
40135:
40136: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisiksi eläk-
40137: keiksi kotirintamalla työskennelleiden toimeentulon turvaa-
40138: miseksi.
40139:
40140:
40141: E d u s k u n n a 11 e.
40142:
40143: Sotiemme aikana monet joutuivat raata- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
40144: maan kotirintamalla ylettömästi. Tämän seu- taen,
40145: rauksena on terveys ja työkyky menetetty en- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
40146: nenaikaisesti. 1979 tulo- ja menoarvioon 10 miljoo-
40147: SMP katsoo, että tällaisille henkilöille olisi nan markan arviomäärärahan ennen-
40148: myönnettävä ylimääräinen eläke aikaisemmin. aikaisiksi ja ylimääräisiksi eläkkeiksi
40149: Paitsi, että tämä on inhimillisesti oikein, se sotiemme aikana kotirintamalla anka-
40150: myös edistäisi maassamme oikeudenmukaisesti rasti työskennelleiden toimeentulon tur-
40151: välttämätöntä ostokykyä. vaamiseksi.
40152: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
40153:
40154: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
40155: 1088 1978 vp.
40156:
40157: Raha-asia-aloite n:o 1023.
40158:
40159:
40160:
40161:
40162: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta sotaveteraanien ilmai-
40163: sen terveyden- ja sairaanhoidon järjestämiseksi.
40164:
40165:
40166: E d u s k u n n a 11 e.
40167:
40168: Suoritettujen tutkimusten mukaan sotiemme että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
40169: veteraanit ovat melkeinpä laidasta laitaan 1979 tulo- ja menoarvioon 5 miljoonan
40170: enemmän tai vähemmän sairaita sotien aiheut- markan arviomäärärahan käytettäväksi
40171: tamien rasitusten vuoksi. Tästä syystä on inhi- sotiemme veteraaneille ilmaiseksi ter-
40172: millistä ja oikein, että heille järjestetään ilmai- veydenhoidoksi ja sairaanhoidoksi.
40173: nen terveyden- ja sairaanhoito.
40174: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
40175: taen,
40176: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
40177:
40178: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
40179: .19.78 vp. 1089
40180:
40181: Raha-asia-aloite n:o 1024.
40182:
40183:
40184:
40185:
40186: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta epäsäännölliseen ai-
40187: kaan työskentelevien vanhempien lasten hoidon parantami-
40188: seksi.
40189:
40190:
40191: E d u s kun n a 11 e.
40192:
40193: Vuorotyötä tekevien tai muuten epäsäännöl- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
40194: liseen aikaan työskentelevien vanhempien las- 1979 tulo- ja menoarvioon 100 000
40195: ten hoitomahdollisuuksien järjestämisessä on markan arviomäärärahan vuorotyötä te-
40196: edelleen kohtuuttoman suuria puutteita. Niiden kevien tai muuten epäsäännölliseen ai-
40197: korjaaminen ei ole rahakysymys, vaan poliit- kaan työskentelevien vanhempien lasten
40198: tisten päättäjien tahdon kysymys. hoidon parantamiseksi.
40199: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
40200: taen,
40201: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
40202:
40203: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
40204:
40205:
40206:
40207:
40208: 137 0878005881
40209: 1090 1978 vp.
40210:
40211: Raha-asia-aloite n:o 1025.
40212:
40213:
40214:
40215:
40216: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen invalidi-
40217: rahan maksamiseen.
40218:
40219:
40220: E d u s k u n n a 11 e.
40221:
40222: Invalidiraha tulisi maksaa jokaiselle vam- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
40223: maiselle ilman nykyistä työvelvoitetta. Tällöin 1979 tulo- ja menoarvioon 1 miljoo-
40224: invalidiraha olisi haittakorvaus, joka on täysin nan markan arviomäärärahan ylimääräi-
40225: oikeudenmukaista ja inhimillistä. sen invalidirahan maksamiseksi vammai-
40226: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- sille ilman työvelvoitetta.
40227: taen,
40228: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
40229:
40230: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
40231: 1978 vp. 1091
40232:
40233: Raha-asia-aloite n:o 1026.
40234:
40235:
40236:
40237:
40238: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta terveyskeskuksen ra-
40239: kentamiseksi Sonkajärven kuntaan.
40240:
40241:
40242: E d u s kun n a 11 e.
40243:
40244: Sonkajärvelle olisi rakennettava terveyskes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
40245: kus. Hallitus on jo hyväksynyt perustamissuun- 1979 tulo- ja menoarvioon 100 000
40246: nitelmat. Samalla voitaisiin parantaa työllisyyt- markan arviomäärärahan terveyskeskuk-
40247: tä. sen rakentamisen toteuttamista varten
40248: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- Sonkajärven kunnassa.
40249: taen,
40250: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
40251:
40252: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
40253: 1092 1978 vp.
40254:
40255: Raha-asia-aloite n:o 1027.
40256:
40257:
40258:
40259:
40260: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuopion yliopistolli-
40261: sen keskussairaalan Lastenlinnan laajentamiseksi.
40262:
40263:
40264: E d u s k u n 'n a 11 e.
40265:
40266: Kuopion yliopistollista keskussairaalaa olisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
40267: laajennettava. Kiireellisimpiin kuuluu lasten- 1979 tulo- ja menoarvioon 1 miljoonan
40268: osaston laajennus ja saneeraus. Työt voitaisiin markan arviomäärärahan Kuopion yli-
40269: aloittaa käytännöllisesti katsoen välittömästi, opistollisen keskussairaalan Lastenlin-
40270: kun vain olisi rahaa. nan laajennuksen ja saneerauksen töi-
40271: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- den aloittamiseen.
40272: taen,
40273: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
40274:
40275: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
40276: 1?78 vp. 1093
40277:
40278: Raha-asia-aloite n:o 1028.
40279:
40280:
40281:
40282:
40283: Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta rintamave-
40284: teraanien kuntouttamiseen.
40285:
40286:
40287: E d u s kun n a II e.
40288:
40289: Sorsan hallitus on jälleen esittänyt valtion maton osa tarvitsijoista. Tämä ei ole arvokasta
40290: vuoden 1979 tulo- ja menoarvioon sotiemme menettelyä. Rahasta ei tämän asian korjaami-
40291: veteraanien kuntoutustoimintaa varten vain nen voi olla kiinni.
40292: vaivaiset 6 miljoonaa markkaa. Kuitenkin so- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
40293: tiemme veteraaneja on elossa yli 300 000 ja taen,
40294: he ovat rasitusten vuoksi melkeinpä poikkeuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
40295: setta enemmän tai vähemmän sairaita. 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
40296: SMP ei voi hyväksyä sotiemme veteraanien 33.85.56 lisäyksenä 10 miljoonaa mark-
40297: ja invalidien syrjintää. Hallituksen esittämällä kaa rintamaveteraanien kuntouttami-
40298: kuntoutustahalla ei voida kuntouttaa kuin ole- seen.
40299: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
40300:
40301: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
40302: 1094 1978 vp.
40303:
40304: Raha-asia-aloite n:o 1029.
40305:
40306:
40307:
40308:
40309: Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta myrkkyjen
40310: käytön valvontaan.
40311:
40312:
40313: E d u s k u n n a 11 e.
40314:
40315: Ihmis·en ja luonnon suojeleminen myrkyiltä Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
40316: on välttämätöntä ja kiireellistä. Sorsan hallitus taen,
40317: on kuitenkin ollut varsin välinpitämätön myrk-
40318: kyjen käytön valvonnassa ja päinvastoin halli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
40319: tus on sallinut jopa myrkkyjen levittämisen len- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
40320: tokoneesta ja vesakkojen hävittämisen yhtey- 33.99.23 lisäyksenä 50 000 markkaa
40321: dessä. Tätä ei voida pitää hyväksyttävänä. myrkkyjen käytön valvonnan tehostami-
40322: Näistä syistä on myrkkyjen käytön valvontaa seksi.
40323: tehostettava ja tarkoitukseen myönnettävä riit-
40324: tävästi rahaa.
40325: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
40326:
40327: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
40328: 1978 vp. 1095
40329:
40330: Raha-asia-aloite n:o 1030.
40331:
40332:
40333:
40334:
40335: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta työllisyyden toteutta-
40336: miseksi Kuopion läänissä.
40337:
40338:
40339: Ed u s kun n a II e.
40340:
40341: Työttömyys on saavuttamassa Kuopion lää- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
40342: nin alueella katastrofaalisen laajuuden. Tästä taen,
40343: huolimatta työvoimaa valtion töissä vähenne-
40344: tään. Tällainen asioiden hoito on käsittämä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
40345: töntä. 1979 tulo- ja menoarvioon 50 miljoo-
40346: SMP katsoo, että myös Kuopion läänissä on nan markan erityisarviomäärärahan työl-
40347: ryhdyttävä todella tehokkaisiin erityistoimenpi- lisyyden tehokkaaksi ja joustavaksi to-
40348: teisiin työllisyyden palauttamiseksi. Tämä vaatii teuttamiseksi Kuopion läänissä.
40349: varoja ja jäykän byrokratian joustavuutta.
40350: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978
40351:
40352: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
40353: 1096 1978 vP·
40354:
40355: Raha-asia-aloite n:o 1031.
40356:
40357:
40358:
40359:
40360: Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta työttömyys-
40361: korvauksia varten.
40362:
40363:
40364: E d u s k u n n a 11 e.
40365:
40366: Vaikka keinottelu työttömyydellä ei ole hy- vuodelle 1979 näennäisestä pienestä korjaukses-
40367: väksyttävää, niin kun maamme talousasioita on ta huolimatta.
40368: Sorsan hallituksen toimesta hoidettu niin huo- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
40369: nosti, että meillä on laajaa työttömyyttä, johon taen,
40370: kansalaiset ovat syyttömiä, niin on välttämätön-
40371: tä, että työttömyyskorvaukset säilytetään reaali- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
40372: arvoltaan edes entisen suuruisina. Näin ei ole 1979 tulo- ;a menoarvioon momentille
40373: tapahtunut Sorsan-Virolaisen-Aallon kansan- 34.60.50 lisäyksenä 30 milioonaa mark-
40374: rintamahallituksen valtion budjettiesityksessä kaa työttömyyskorvauksia varten.
40375: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
40376:
40377: Veikko Vennamo J. Juhani Kortesalmi
40378: 1978 vp. 1097
40379:
40380: Raha-asia-aloite n:o 1032.
40381:
40382:
40383:
40384:
40385: Vepsäläinen: Määrärahan osoittamisesta TVL:n Sorsasalon tuki-
40386: kohdan jatkotöitä varten.
40387:
40388:
40389: E d u s k u n n a 11 e.
40390:
40391: TVL:n tukikohdan rakentaminen Kuopion Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
40392: Sorsasaloon on ollut jo pidemmän aikaa käyn- taen,
40393: nissä. Nyt töitä uhkaa keskeytyminen, ellei työ-
40394: kohteen loppurahoitusta turvata. Tukikohdan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
40395: käyttöön saamiseksi ja myös alueen heikon 1979 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
40396: työllisyystilanteen vuoksi töitä pitää saada jat- markan määrärahan TVL:n Sorsasalon
40397: kaa keskeytymättä. tukikohdan jatkotöiden rahoittamiseksi.
40398: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978 .
40399:
40400: Osmo Vepsäläinen
40401:
40402:
40403:
40404:
40405: 138 0878005881
40406: 1098 1978 vp.
40407:
40408: Raha-asia-aloite n:o 1033.
40409:
40410:
40411:
40412:
40413: Vepsäläinen: Määrärahan osoittamisesta Kortejoen-V ehmersal-
40414: men-Kuopion tien peruskorjaustyön jatkamiseksi.
40415:
40416:
40417: E d u s k u n n a 11 e.
40418:
40419: Kortejoen- Vehmersalmen - Kuopion tien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
40420: peruskorjaustyön jatkaminen on välttämätöntä 1979 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
40421: kokonaisuudessaan, sillä nykyinen tie on mut- markan määrärahan Kortejoen-Veh-
40422: kikas ja mäkinen eikä enää vastaa nykyaikaisel- mersalmen-Kuopion tien peruskorjaus-
40423: le tienpidolle asetettavia vaatimuksia. työn jatkamiseksi.
40424: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
40425: taen,
40426: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
40427:
40428: Osmo Vepsäläinen
40429: 1978 vp. 1099
40430:
40431: Raha-asia-aloite n:o 1034.
40432:
40433:
40434:
40435:
40436: Vepsäläinen: Määrärahan osoittamisesta Lastukosken-Ranka-
40437: mäen tien peruskorjaamiseksi.
40438:
40439:
40440: E d u s k u n n a 11 e.
40441:
40442: Lastukosken-Hankamäen tie on liikenteelli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
40443: sesti tärkeä. Tien päällyste on pahoin rikkoutu- 1979 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
40444: nut ja routavaurioita on runsaasti, minkä vuok- markan määrärahan Lastukosken-Han-
40445: si tien peruskorjaus on välttämätöntä. kamäen tien peruskorjaamiseksi.
40446: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
40447: taen,
40448: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
40449:
40450: Osmo Vepsäläinen
40451: 1100 1978 vp.
40452:
40453: Raha-asia-aloite n:o 1035.
40454:
40455:
40456:
40457:
40458: Vepsäläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
40459: miseksi välillä Tahvolanmäki-Vuorinen.
40460:
40461:
40462: E d u s k u n n a 11 e.
40463:
40464: Kyseinen tieyhteys on tärkeimpiä Leppävir- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
40465: ran kunnan sisäisten tieyhteyksien parantamis- 1979 tulo- ;a menoarvioon 12 000 000
40466: hankkeista ja jatkoa Saviputaan-Tahvolanmäen markan määrärahan käytettäväksi maan-
40467: tielle, jota on perusparannettu. Tieosan pituus tien rakentamiseksi välillä Tahvolan-
40468: on 21,1 km ja kustannusarvio 12 000 000 mäki-Vuorinen.
40469: markkaa.
40470: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
40471: nioittaen,
40472: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
40473:
40474: Osmo Vepsäläinen Jorma Rantala
40475: 1978 vp. 1101
40476:
40477: Raha-asia-aloite n:o 1036.
40478:
40479:
40480:
40481:
40482: Vepsäläinen: Määrärahan osoittamisesta valtionrautateiden Kuo-
40483: pion konepajan toisen laajentamisvaiheen rakentamiseksi.
40484:
40485:
40486: Ed u s kunnalle.
40487:
40488: Valtionrautateiden Kuopion konepajan laa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
40489: jennusvaihe II on sijoitettu suunnitelmissa 1979 tulo- ja menoarvioon 500 000
40490: vuosille 1979::._80, mutta sitä pitäisi nopeut- markkaa valtionrautateiden Kuopion ko-
40491: taa kuljetuskaluston uusimisen ja työntekijäin nepajan toisen laajennusvaiheen raken-
40492: ruokailumahdollisuuksien hoitamiseksi. tamiseksi.
40493: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
40494: taen,
40495: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
40496:
40497: Osmo Vepsäläinen
40498: 1102 1978 vp.
40499:
40500: Raha-asia-aloite n:o 1037.
40501:
40502:
40503:
40504:
40505: Vepsäläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Varkauden pääter-
40506: veysaseman rakentamisen aloittamiseen.
40507:
40508:
40509: Ed u s ku nn alle.
40510:
40511: Varkauden seudun kuntainliiton pääterveys- tulisi rakennustyöt aloittaa jo vuoden 1979 ai-
40512: aseman rakentaminen on ollut jo kauan suun- kana.
40513: nitteilla ja se on pakottavan tarpeen vaatima. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
40514: Nyt sen suunnitelmat ovat jo varsin pitkällä. nioittaen,
40515: Pääterveysasema on suunniteltu rakennettavaksi
40516: Varkauden aluesairaalan välittömään yhteyteen, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
40517: jolloin muun muassa poliklinikka-, röntgen- ja 1979 tulo- ja menoarvioon 6 000 000
40518: laboratoriopalvelut voidaan keskittää yhteen. markan määrärahan Varkauden pääter-
40519: Kustannusarvio on 12 153 000 markkaa. Kun veysaseman rakentamisen aloittamiseksi.
40520: tarve on ilmeinen ja työllisyystilanne heikko,
40521: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
40522:
40523: Osmo Vepsäläinen Jorma Rantala
40524: 1978 vp. 1103
40525:
40526: Raha-asia-aloite n:o 10.38.
40527:
40528:
40529:
40530:
40531: Vepsäläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Varkauden aluesai-
40532: raalan laajennustöiden aloittamiseen. '
40533:
40534:
40535: E d u s k u n n a II e.
40536:
40537: Varkauden aluesairaala rakennettiin aikanaan tannusarvio on yhteensä 16 900 000 markkaa.
40538: 90 sairaansijan sairaalaksi, mutta myöhemmin Kun tarve on huutava ja Varkauden työttömyys-
40539: sairaansijojen määrä on lisätty 142:ksi ilman aste kuluvan vuoden syyskuun tilaston mukaan
40540: laajennustöitä. Tämän ja lisääntyneen käytön 14,8 %, tulisi laajennustyöt aloittaa jo vuoden
40541: vuoksi aluesairaalan tilat ovat käyneet erittäin 1979 alkupuolella.
40542: ahtaiksi, minkä vuoksi sairaalan laajennuksen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
40543: suunnittelu on parhaillaan käynnissä ja eden- nioittaen,
40544: nyt jo varsin pitkälle käsittäen poliklinikan,
40545: röntgenosaston, laboratorion sekä kirurgian ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
40546: sisätautien osastojen väljennyksen, yhteensä 1979 tulo- ja menoarvioon 8 000 000
40547: .3 006 m2 • Poliklinikka, röntgenosasto ja labo- markan määrärahan Varkauden aluesai-
40548: ratorio tulevat palvelemaan myös Varkauden raalan laajennustöiden aloittamiseksi.
40549: seudun kansanterveystyön kuntainliittoa. Kus-
40550: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
40551:
40552: Osmo Vepsäläinen Jorma Rantala
40553: 1104 1978 vp.
40554:
40555: Raha-asia-aloite n:o 1039.
40556:
40557:
40558:
40559:
40560: Westerholm ym.: Määrärahan osoittamisesta Jad Hashmonan
40561: asutuksen rakennustöiden tukemiseen.
40562:
40563:
40564: E d u s kun n a 11 e.
40565:
40566: Maamme rajojen ulkopuolella toimii monissa dellisesti ja yhteiskunnallisesti omaan ja keski-
40567: maissa suomalaisia yhdyskuntia, jotka ovat kat- näiseen apuun perustuen
40568: soneet tehtäväkseen toisaalta antaa tukensa sil- - järjestää ja kehittää yhteistaloutta loma-
40569: le valtakunnalle, jonka alueella ne toimivat ja kylän ja palvelusten pohjalta siten, että siitä tu-
40570: toisaalta eri tavoin auttaa ja tukea niitä suoma- lee Suomesta Israeliin suuntautuvan matkailun
40571: laisia, jotka joko vierailevat maassa tai jäävät kohde, joka toimii myös muiden Israelissa ole-
40572: pysyväisesti maahan asumaan. vien suomalaisten kotina ja keskuksena, ja
40573: Valtiovalta on tukenut mm. niitä kristillisiä - perustaa sekä ylläpitää kurssikeskus eri-
40574: järjestöjä, jotka suorittavat arvokasta sosiaalista laisia Raamattua ja Israelia koskevia kursseja
40575: ym. työtä vieraissa maissa. Tästä ovat myöntei- varten sekä antaa suomalaisille Israelia koske-
40576: sinä esimerkkeinä mm. kehitysyhteistyön nimis- via ja israelilaisille Suomea koskevia tietoja.
40577: sä l'åhetysjärjestöille annettu tuki sekä Meri- Moshavin alueelle on sen rekisteröinnin jäl-
40578: mieslähetysseuralle annettu vuosittainen tuki. keen noussut useita parakkeja ja rakentaminen
40579: Eräs järjestö, joka on vielä kokonaan vailla jatkuu. Suunnitelmissa mm. on lomakylän ra-
40580: valtion tukea, on moshavi Jad Hashmona, joka kentaminen Suomesta Israeliin suuntautuvaa
40581: toimii Israelin valtiossa Jerusalemin kaupungin matkailua varten sekä kurssikeskuksen pystyt-
40582: lähituntumassa. Israelin valtio on osoittanut täminen suomalaisille Israelia koskevien ja is-
40583: ainutlaatuista myönteisyyttä Suomea kohtaan raelilaisille Suomea koskevien tietojen antami-
40584: sallimalla perustaa alueelleen moshavin, jonka seksi.
40585: hallinnassa on yli kymmenen hehtaaria maata. Edellä sanottuihin tarkoituksiin tarvitaan
40586: J ad Hashmonan moshavi on rekisteröity Israe- kuitenkin muitakin kuin rakentajien omasta
40587: lissa 15. 3. 1971. keskuudestaan keräämiä ja lahjoituksena saatu-
40588: Moshavin tarkoituksena on ja varoja.
40589: - pystyttää asutus nimeltä Jad Hashmona, Sanotun johdosta kunnioittaen ehdotamme,
40590: jonka jäsenet pyhittävät ruumiilliset ja henki-
40591: set kykynsä sekä omaisuutensa auttaakseen Is- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
40592: raelin maan rakentamista ja tunnustaakseen 1979 tulo- ja menoarvioon luvun 24.30
40593: kahdeksan juutalaisen luovuttamisen sota-aika- uudelle momentille 100 000 markan
40594: na Suomesta saksalaisten käsiin määrärahan moshavi ]ad Hashmonassa
40595: - järjestää jäsentensä asuttaminen tarkoi- suoritettavien rakennustöiden tukemi-
40596: tuksenmukaisin ehdoin sivistyksellisesti, talou- seen.
40597: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
40598:
40599: Raino Westerholm Impi Muroma Ulla Järvilehto
40600: Olavi Majlander Veikko J. Matikkala Jorma Fred
40601: Antero Juntumaa Sauli Hautala Erkki Korhonen
40602: 1978 vp. 1105
40603:
40604: Raha-asia-aloite n:o 1040.
40605:
40606:
40607:
40608:
40609: Westerholm ym.: Määrärahan osoittamisesta teollisen kehitys-
40610: yhteistyörahaston perustamiseen.
40611:
40612:
40613: E d u s k u n n a 11 e.
40614:
40615: Läntistä teollistunutta maailmaa koettelee ja laitetoimitusten osalta. Kehitysmaat maksai-
40616: edelleen syvä ja pitkäaikaiseksi osoittautunut sivat viennin omilla tuotteillaan.
40617: talouslama, joka on tuonut mukanaan meidän- Kehitysmaakaupan edistämistä on tutkinut
40618: kin maahamme ennätyksellisen työttömyyden. toimikunta, joka jätti mietintönsä kesällä vuon-
40619: Kansainvälisen laman syvenemistä ruokkii pula na 1977. Siinä esitetään Suomeen perustetta-
40620: ostokykyisistä markkinoista. Alikehittyneissä vaksi teollisen kehitysyhteistyön rahasto. Ra-
40621: maissa olisi kyllä puutetta käytännöllisesti kat- haston päämäärinä tulisi olla yhteistyössä kehi-
40622: soen kaikista teollisuustuotteista, erityisesti tysmaiden kanssa
40623: investointitavaroista, mutta niiltä puuttuu mak- - edesauttaa kehitysmaiden taloudellista
40624: sukykyä. kasvua ja hyvinvointia suuntaamaila know
40625: Kehitysmaiden taloudellisen perustakenteen how'ta ja pääomaa näiden maiden teollisen
40626: puutteellisuuden vuoksi monet maailmantalou- yritystoiminnan kehittämiseen,
40627: den resurssit jäävät saamatta ihmiskunnan käyt- - edistää suomalaisten yritysten mahdolli-
40628: töön, millä voi olla kielteisiä seurauksia koko suuksia kansainvälistää toimintaansa ulottu-
40629: ihmiskunnan tulevaisuutta ajatellen tunnettujen maan myös kehitysmaihin.
40630: luonnonvarojen ehtyessä. Rahasto toimisi siten, että se valtion bud-
40631: Kehitysmaiden talouden ja yhdyskuntaraken- jettivaroista irroitettujen pääomien turvin voisi
40632: teen kehittäminen on koko yhteiskunnan etu- myöntää varoja ainakin seuraavanlaisiin tarkoi-
40633: jen mukaista. Tämän periaatteen kaikki YK:n tuksiin:
40634: jäsenvaltiot, Suomi mukaanluettuna, ovat hy- - osallistumisen sellaisten kehitysmaissa
40635: väksyneet antaessaan julistuksen Uudesta Kan- toteutettavien teollisten yhteistyöhankkeiden
40636: sainvälisestä Taloudellisesta Järjestyksestä. osakepääomaan, joissa on mukana suomalainen
40637: Maassamme ei kuitenkaan käytännössä ole ryh- yritys,
40638: dytty juuri mihinkään toimenpiteisiin UKTJ:n - luotonantoon kyseisentaisille yhteistyö-
40639: velvoitteiden täyttämiseksi. hankkeille,
40640: Suomella on hyviä kokemuksia kahdenväli- - etilaisten esitutkimusten rahoittamiseen.
40641: sistä pitkäaikaisista taloudellisista yhteistyöso- Rahaston pääomaksi mietinnössä esitetään 80
40642: pimuksista sosialististen maiden, erityisesti milj. markkaa.
40643: Neuvostoliiton kanssa. Ne ovat tehneet mah- Mietinnön pohjalta on todettavissa, että suo-
40644: dolliseksi kaupallisen yhteistyön vakaan kehit- malaisten yritysten keskuudessa tunnetaan il-
40645: tämisen suhdanteista riippumatta. Samalla ne meistä tarvetta rahaston perustamiseen. Myös
40646: ovat merkinneet pysyviä tilauksia suomalaisille kehitysmaissa näytetään toivottavaa suomalais-
40647: yrityksille ja siten työtä ja toimeentuloa kan- ten yritysten mukaantuloa, edustavathan ne pit-
40648: salaisillemme. Tämä kauppavaihto on ollut källe kehittynyttä teknologista osaamista.
40649: myös vaihtotasekehityksen kannalta edullista, Suomalaisesta näkökulmasta rahaston avulla
40650: koska kauppavaihto on aina tasapainotettu so- aivan oleellisesti parannettaisiin suomalaisten
40651: pimuskauden aikana. yritysten osallistumismahdollisuuksia kehitys-
40652: Sosialististen maiden kanssa käydyn kaupan maaprojekteihin. Tällä seikalla on pitemmällä
40653: kokemuksia tulisi soveltaa myös Suomen kehi- aikavälillä merkitystä myös omalle kansantalou-
40654: tysmaakauppaan. Tällä tavoin turvattaisiin denemme markkina-alueiden laajenemisen muo-
40655: vientiä suomalaisille yrityksille erityisesti kone- dossa. Kehitysmaiden näkökulmasta hankkeen
40656: 139 0878005881
40657: 1106 Raha-asia-aloite n:o 1040
40658:
40659:
40660: toteuttamisella voidaan puolestaan myötävai- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
40661: kuttaa kipeästi tarvittavan know how'n ja pää- nioittaen,
40662: oman saantiin. Rahastoon liittyy luonnollisesti
40663: myös monia epävarmuustekijöitä, kuten omis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
40664: tus- ja valvontasuhteet. Näistä on tarkoitus 1979 tulo- ja menoarvioon luvun 24.30
40665: neuvotella kussakin tapauksessa erikseen ylei- uudelle momentille 80 miljoonan mar-
40666: sen periaatteen ollessa kuitenkin se, että kehi- kan määrärahan teollisen kehitysyhteis-
40667: tysmaa omistaisi itse samoin kuin valvoisi yri- työrahaston perustamiseksi.
40668: tystä osakepääomaenemmistön turvin.
40669: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
40670:
40671: Raino Westerholm E. Korhonen Veikko J. Matikkala
40672: Sauli Hautala Antero Juntumaa Ulla Järvilehto
40673: Olavi Majlander Impi Muroma Jorma Fred
40674: 1978 vp. 1107
40675:
40676: Raha-asia-aloite n:o 1041.
40677:
40678:
40679:
40680:
40681: :, l''
40682: ··Westerholm ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta siirtona
40683: maatilatalouden kehittämisrahastoon.
40684:
40685:
40686: Ed u s kun n a 11 e.
40687:
40688: Maatiiataiouden kehittämisrahastoon on vuo- Hallitus valittelee ·kyllä tältäkin osin varo-
40689: sittain· siirretty varoja ulkonaisesti ·katsoen mel- jen puutetta, mutta rahaa tuntuu kyllä edel-
40690: ko huomattavia summia, vuonna 1976 215 leenkin riittävän muihin projekteihin, ·kuten
40691: milj., 1977 210 milj. ja vuonna 1978 210 milj. koululaitoksen, sosiaalialan ja terveydenhuollon
40692: markkaa. Vuoden 1979 tulo- ja menoarviossa kehittämiseen, jotka sinänsä kyllä palvelevat
40693: summa on nostettu 255 milj. markaksi. Vaikka koko kansakuntaa, mutta eivät kuitenkaan ole
40694: nousu onkin 45 miljoonaa markkaa, on otet- aivan välttämättömiä kansalaisten toimeentulon
40695: tava huomioon, että summa ei edellisinä vuo~ välitöntä turvaamista ajatellen. Maatilatalouden
40696: sina ole noussut lainkaan. Viime vuosina on kehittämisrahaston varoilla olisi huomattava
40697: osoittautunut, että määräraha on aivan liian työllistävä vaikutus myös kehitysalueita ajatel-
40698: pieni, koska on otettava huomioon ne moninai- len.
40699: set kohteet, joihin mainitusta kehittämisrahas- Hallituksen esittämä määräraha vuodeksi
40700: tosta varoja myönnetään. Kohteitahan ovat 1979 vastaa kenties puolta siitä, mitä kehittä-
40701: mm. maanostot, pakkolunastukset, parannus- misrahaston lakisääteiset menot edellyttävät,
40702: korvaukset, asutusalueiden sähköistyskustan- ja tähän tulisi saada korjaus.
40703: nukset; luopumiskorvaukset, kulutusinenot, lmi- Edellä sanotun johdosta ehdotamme kunnioit-
40704: vatus-, tienteko-, metsänparannus- sekä vesi- taen,
40705: ja viemäritöistä aiheutuvat kustannukset, uu-
40706: distilan perustamispalkkiot jne. että Edusleunta ottaisi valtion vuoden
40707: Kohteita on siis varsin runsaasti ja on todet- 1979 tulo- ja menoarvioon momentil!e
40708: tava, että lakisääteisiä menoja ei kehittämis- 30.32.60 lisäyksenä 145 miljoonaa mark-
40709: rahastosta ole voitu viime vuosina hoitaa, kos- kaa siirtona maatilatalouden kehittämis~
40710: ka varat ovat aina loppuneet kesken vähintään rahastoon.
40711: muutamaa kuukautta ennen budjettikauden
40712: päättymistä.
40713: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
40714:
40715: Raino Westerholm Erkki Korhonen Impi Muroma
40716: Sauli Hautala Antero Juntumaa Veikko J. Matikkala
40717: Olavi Majlander Jorma Fred Ulla Järvilehto
40718: 1108 1978 vp.
40719:
40720: Raha-asia-aloite n:o 1042.
40721:
40722:
40723:
40724:
40725: Westerholm ym.: Määrärahan osoittamisesta porojen talviruokin-
40726: nan kokeilutoimintaan.
40727:
40728:
40729: Ed u s kun n a 11 e.
40730:
40731: Lapin elinkeinoista tärkeällä sijalla on poro- kälän ja lupon tärkeys porojen elimistötie ja
40732: talous. Sen, että tämä elinkeinohaara rinnaste- lisäksi selvitetty keinot näiden tärkeiden ainei-
40733: taan täysin luonnonvaraiseen talouteen, ei tar- den antamiseksi muun rehun yhteydessä, sil-
40734: vitse merkitä sitä, että kehittymistä ja kehittä- loin on mahdollista käynnistää talviruokinta
40735: mistä ei porotaloudessa tarvita. Päinvastoin käsittämään porojen pääasiallisen ravinnon tal-
40736: näyttää siltä, että juuri porotaloudella on La- viaikana.
40737: pin elinkeinoista parhaimpiin kuuluvat kehitys- Samalla avautuvat mahdollisuudet rehujen
40738: mahdollisuudet. laajamittaiseen viljelyyn ja ruokinnan tekniseen
40739: Porotalouden kehittämisessä keskeisellä pai- kehittämiseen. Tämä tekninen ja koneellinen
40740: kalla on kysymys ympärivuotisen ravinnonsaan- kehittämistyö on kuitenkin mahdollista vain
40741: nin turvaamisesta. Kesällä ravintoa riittäisi ny- valtion taloudellisen tuen turvin. Käytännössä
40742: kyistä poromäärää runsaastikin suuremmalle asia voitaisiin hoitaa melko vähäisin kustan-
40743: määrälle. Pullonkaulana on lähinnä pidettävä nuksin käynnistämätiä rehnviljelyn ja talviruo-
40744: talven ruokintamahdollisuuksia. Juuri tämän kinnan kehittämis- ja kokeilutoiminta yhden tai
40745: seikan parantamiseen on tiede tullut porotalou- kahden paliskunnan alueelta valituilla kohteilla.
40746: delle avuksi. Oulun yliopiston porotalouden Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
40747: tutkimusryhmä on yhteistyössä Apukan tutki- nioittaen,
40748: musaseman kanssa tutkinut porojen käyttämää
40749: ravintoa, niiden ruuankäyttökykyä sekä mah- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
40750: dollisuuksia ravinnon keinolliseksi lisäämiseksi. 1979 tulo- ja menoarvioon luvun 30.35
40751: Näkyvänä tuloksena mainituista tutkimuk- uudelle momentille 200 000 markan
40752: sista on osittain talviruokinnan yleistyminen määrärahan porojen talviruokintaan liit-
40753: varsinkin metsäseutujen paliskunnissa. Kun on tyvän kokeilutoiminnan jatkamiseen.
40754: lopullisesti saatu selvitettyä jäkälän hivenainei-
40755: den merkitys ravinnon osana sekä yleensä jä-
40756: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
40757:
40758: Raino Westerholm Erkki Korhonen Impi Muroma
40759: Sauli Hautala Jorma Fred Veikko J. Matikkala
40760: Olavi Majlander Antero Juntumaa Ulla Järvilehto
40761: 1978 vp. 1109
40762:
40763: Raha-asia-aloite n:o 1043.
40764:
40765:
40766:
40767:
40768: Westerholm ym.: Määrärahan osoittamisesta kalanviljelylaitok-
40769: sen rakentamiseksi Luumäen kunnan Urpalanjokeen.
40770:
40771:
40772: Ed u s kun n a 11 e.
40773:
40774: Maassamme on kalatalouden kehittämiseen suuntalSlm, järjestelmällisiin toimenp1te1s11n ei
40775: laajoista vesistöistämme huolimatta kiinnitetty toistaiseksi ole ryhdytty. Maassamme tulisikin
40776: toistaiseksi luvattoman vähän huomiota. Vesis- alueellisesti kiinnittää tähän kasvavaa huomio-
40777: tömme olivat vielä ennen vuotta 1940 huomat- ta.
40778: tavasti kalarikkaampia kuin nykyisin. Kalastus- Luumäen kunnan alueella sijaitseva Urpalan7
40779: laki, joka säädettiin 28. 8. 1951, ei myöskään joki olisi eräs tällainen kohde. Alueella on ollut
40780: tuonut mitään ratkaisevaa muutosta tullessaan perkaustyö, joka omalta osaltaan on voinut
40781: kalataloutemme kehittämistä ajatellen, vaikka myötävaikuttaa siihen, että kalanviljelyä joessa
40782: laissa määrättiinkin kalastuskunnille eräitä vel- voidaan hyvällä syyllä harjoittaa.
40783: voitteita, joiden perusteella olisi odottanut ka- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun~
40784: lakannan kohentamiseksi ryhdyttävän toimenpi- nioittaen, .
40785: teisiin. Vesien likaantumisen estämiseksi olisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
40786: toimenpiteitä myös tehostettava. Eräs keino on 1979 tulo- ja menoarvioon luvun 30.38
40787: kalatalouden ja kalanviljelyn edistäminen siellä, uudelle momentille 300 000 markan
40788: missä sillä on luontaiset edellytykset. määrärahan kalanviljelylaitoksen raketi~
40789: Viime vuosina on kalanviljelyä harrastettu tamiseksi Luumäen kunnan Urpalanjo-
40790: paljon yksityisestikin, mutta varsinaisiin Suuri- keen.
40791: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
40792:
40793: Raino Westerholm Impi Muroma Veikko J. Matikkala
40794: H10 1978 vp.
40795:
40796: Raha-asia-aloite n:o 1044.
40797:
40798:
40799:
40800:
40801: ~ ; ; '
40802: Westerholm ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta metsän-
40803: parannustöiden valtionapuun.
40804:
40805:
40806: E d u s k u n n a 11 e.
40807:
40808: Vuonna 1978 on budjetissa ollut varsinainen
40809: ja lisämenoarvio huomioonottaen yhteensä 134
40810: milj. markkaa varattuna valtionapuun metsän-
40811: parannustöitä varten. Vuodelle 1979 on bud-
40812: jetissa merkitty määräraha pudonnut siitä 130
40813: miljoonaksi markaksi.
40814: Metsänparannustyöt ovat taloudellisessa mie-
40815: lessä aina edullisia. sijoituksia. Vaikkeivät tu-
40816: lokset näykään välittömästi, pitkällä tähtäyk-
40817: sellä metsänparannustöihin sijoitetut varat ei-
40818: vä~ mene ainakaan hukkaan. Sitä paitsi met-
40819: ~änparannustyöt soveltuvat juuri meidän ajas-
40820: samme hyvin työllisyyden ylläpitämiseen pal-
40821: veleviksi töiksi.
40822: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
40823:
40824: Raino Westerholm Antero Juntumaa Ulla Järvilehto
40825: Veikko J. Matikkala Erkki Korhonen Olavi Majlander
40826: Sauli Hautala Impi Muroma Jorma Fred
40827: 197'8 vp. 1111
40828:
40829: Raha-asia-aloite n:o 1045.
40830:
40831:
40832:
40833:
40834: Westerhohn ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta metsän-
40835: parannuslainoihin.
40836:
40837:
40838: E d u s k u n n a 11 e.
40839:
40840: Vuodelle 1978 on metsänparannuslainoihin metsätalouden neuvottelukunta on puuntuotan-
40841: valtion budjetissa myönnetty 101 miljoonaa to-ohjelmissaan vuosille 1979--.:.83 asettanut
40842: markkaa. Vuodelle 1979 tämä määrä on vastaa- määrätyt tavoitteet. Jotta nämä tavoitteet saa-
40843: vasti vain 100 miljoonaa markkaa. vutettaisiin, tulisi metsänparannuslain mukaista
40844: Metsänparannustöiden taloudellista merkitys- lainoitusta korottaa 25 miljoonalla markalla
40845: tä kansantaloudellemme ei voi asettaa · kyseen- budjetissa ehdotetusta määrästä~ Lisämäärära-
40846: alaiseksi huomioonottaen metsätaloustuotteit- haa kyseiseen tarkoitukseen voidaan puolustaa
40847: temme keskeisen sijan teollisuudessamme ja myös yleisellä kustannustason nousulla.
40848: viennissämme. Nykyisenä vaikeana työttömyys- Edellä sanotun johdosta ehdotamme kun-
40849: aikana olisi varsin outoa, ellei metsänparannus- nioittaen,
40850: töille varattaisi riittäviä määrärahoja, koska nii-
40851: den avulla juuri maaseudun väestö voisi saada että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
40852: lisäansioita. Erityisesti katoalueilla lisäansiot 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
40853: olisivat meidän aikanamme erittäin tarpeen. 30.58.83 lisäyksenä 25 miljoonaa mark-
40854: Maa- ja metsätalousministeriön asettama kaa metsänparannuslainoihin.
40855: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
40856:
40857: Raino Westerholm Sauli Hautala Erkki Korhonen
40858: Veikko J. Matikkala Jorma Fred Impi Muroma
40859: Olavi Majlander Antero Juntumaa Ulla Järvilehto
40860: 1112 1978 vp.
40861:
40862: Raha-asia-aloite n:o 1046.
40863:
40864:
40865:
40866:
40867: Westerholm ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuusanniemen-
40868: Saarennon tien korjaamiseen ja Lappakosken sillan rakenta-
40869: miseen.
40870:
40871:
40872: E d u s k u n n a 11 e.
40873:
40874: Kymi-Kymm~ne Oy on viime vuosina ra- suuden takia tietä olisi kuitenkin korjattava ja
40875: kentanut· huomattavan suuren tehdaskomplek- samalla olisi Lappakosken kohdalle rakennet-
40876: sin Kuusankoskella sijaitsevalle ns. Kuusannie- tava silta.
40877: men alueelle. Sinne johtava liikenne kulkee täl- Edellä sanotun johdosta ehdotamme kun-
40878: lä hetkellä huomattavalta osin Kuusankosken nioittaen,
40879: kaupungin keskustan kautta. Tämä merkitsee
40880: mm. sitä, että raskas puutavarakuljetus rasittaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
40881: myös kaupungin keskustaa ja vaikeuttaa liiken- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
40882: nettä erityisesti ruuhka-aikoina. 31.24.77 1 miljoonan markan määrära-
40883: Nykyinen vähemmän toivottava tilanne kor- han Kuusanniemen - Saarennon tien
40884: jaantuisi suhteellisen vähäisin kustannuksin korjaamiseksi ja Lappakosken sillan ra-
40885: suuntaamaila Kuusanniemen tehtailta lähtevä ja kentamisen suunnitteluun ja töiden
40886: sinne tuleva liikenne itään päin pitkin Kuusan- aloittamiseen.
40887: niemen-Saarennort tietä. Tien huonokuntoi-
40888: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
40889:
40890: Raino Westerholm Veikko J. Matikkala
40891: 1978 Vp. H13
40892:
40893: Raha-asia-aloite n:o 1047.
40894:
40895:
40896:
40897:
40898: Westerholm ym.: Määrärahan osoittamisesta Pitkäkosken-Sa-
40899: lomiehikkälän-Onkamaan-Paijärven paikallistien paranta-
40900: miseksi.
40901:
40902:
40903: Ed u s k u n n a 11 e.
40904:
40905: Kaakkois-Suomen tieolosuhteet ovat mones- Valtion tienparannuskustannukset alenisivat
40906: sa suhteessa vielä alkeellisessa kunnossa. Näin siitä johtuen, että Miehikkälän kunta pitää
40907: on mm. Haminan-Taavetin-Lappeenrannan tien rakentamista niin tärkeänä, .että se on
40908: -Ylämaan-Virolahden välisellä alueella. Jo päättänyt osallistua tien parantamisesta aiheu-
40909: olemassa olevat tiet ovat mäkisiä ja mutkaisia tuviin kustannuksiin.
40910: sekä kapeita, mistä johtuen niiden käyttö esi- Edellä sanotun johdosta ehdotamme kun-
40911: merkiksi puutavarankuljetukseen on sangen nioittaen,
40912: hankalaa.
40913: Eräs tällainen keskeinen liikenneyhteys on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
40914: Paijärveltä Pitkäkoskelie johtava yhteys. Tällä 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
40915: tieosalla on Miehikkälän kunnan puolella suo- 31.24.77 500 000 markan määrärahan
40916: ritettu korjaustoimenpiteitä jo kolmen vuoden Pitkäkosken - Salomiehikkälän
40917: aikana. Nyt tulisi parantaminen saada käyntiin Onkamaan - Paijärven paikallistien
40918: myös Vehkalahden kunnan puoleisella tieosuu- parantamiseen.
40919: della.
40920: He1singissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
40921:
40922: Raino Westerholm Veikko J. Matikkala
40923:
40924:
40925:
40926:
40927: 140 0878005881
40928: 1978 Vp.
40929:
40930: Raha-asia-aloite n:o 1048.
40931:
40932:
40933:
40934:
40935: Westerholm ym.: Määrärahan· osoittamisesta maantien n:o .386
40936: '.\: .. peruskorjausta varten välillä Vaalimaa-Husu.
40937:
40938:
40939: E d u s k u n n a 11 e.
40940:
40941: Kymen läänin tieolosuhteet ovat jääneet kes- tä valtatietä n:o 6 välillä Taavetti- Lappeen-
40942: kimäärin heikomman kehityksen varaan kuin ranta.
40943: yleensä maassamme tiestöt. Jotkut Kymen lää- Maantien n~o 386 peruskorjausta lähinnä vä-
40944: nin tiet olisivat erityisen tähdellisiä yleiseltäkin lillä Husu - Vaalimaa puoltaa lisäksi se, että
40945: kannalta katsoen. Eräs näistä on maantie n:o valtatien n:o 7 parantaminen on paraikaa te-
40946: 386, joka kuitenkin kunnoltaan on varsin heik- keillä ja valmistunee vuoteen 1981 mennessä.
40947: ko. Sanottuun viitaten kunnioittaen ehdotamme,
40948: Jos maantie n:o 386 peruskorjattaisiin, siir-
40949: tyisi ilmeisesti koko Itä-Suomen raskas maan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
40950: tieliikenne kulkemaan Vaalimaan kautta. Täl- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
40951: löin säästyttäisiin kantatien n:o 61 peruskor- 31.24.77 500 000 markan määrärahan
40952: jaukselta välillä Taavetti- Hamina. Lisäksi maantien n:o 386 peruskorjausta varten
40953: Kymenlaaksosta itään päin ja päinvastoin ta- välillä Vaalimaa - H usu. ,
40954: pahtuva liikenne ei . kuormittaisi vilkasliikenteis-
40955: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
40956:
40957: Raino Westerholm Veikko J. Matikkala
40958: 1978· Vp. 1115
40959:
40960: Raha-asia-aloite n:o 1049.
40961:
40962:
40963:
40964:
40965: Westerholm ym.:, Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
40966: miseen välillä Virojoki-Miehikkälä-Pyhältö-Sippola-
40967: Kouvola.
40968:
40969:
40970: E d u s k u n n a 11 e.
40971:
40972: Suorilla tieyhteyksillä on nykypäivinä suuri jetukset vaan myös matkustajaliikenne sekä
40973: merkitys monessa suhteessa. Kaakkois-Suomen ,a.sioiminen saisivat suurta hyötyä kyseisestä
40974: tiestöjä on viime vuosina korjattu, mutta eräs tiestä.
40975: m,erkittävä suora yhteys kuitenkin vielä puut- Edellä sanotun johdosta ehdotamme kun-
40976: tuu. Virojoen ja Kouvolan välillä kulkeminen nioittaen,
40977: merkitsee käytännössä suurta mutkaa Haminan
40978: kautta. Suorat kulkuyhteydethän rakentuvat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
40979: lähinnä Lappeenrannan-Kouvolan välille ja 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
40980: Virojoen:-Haminan välille. 31.24.77 500 000 markan määrärahan
40981: Kaakkois-Suomen elinkeinoelämää ja toimin- uuden maantien suunnittelemiseksi ja
40982: toja olisi omiaan voimakkaasti kohentamaan se, alkuunsaattamiseksi välillä Virojoki-
40983: jos Virojoen ja Kouvolan välille luotaisiin suora Miehikkälä-Pyhältö-Kouvola.
40984: maantieyhteys. Eivät ainoastaan puutavarakul-
40985: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
40986:
40987: Raino Westerholm Veikko J. Matikkala
40988: 1116 1978 vp.
40989:
40990: Raha-asia-aloite n:o 1050.
40991:
40992:
40993:
40994:
40995: Westerholm ym.:. Määrärahan osoittamisesta paikallislehdistön
40996: toiminnan tukemiseen.
40997:
40998:
40999: E d u s k u n n a 11 e.
41000:
41001: Maassamme toimii lukuisasti paikallislehtiä, sut ovat tällä vuosikymmenellä kohonneet jo
41002: joilla on tärkeä merkitys paikallisen tiedonväli- peräti 676 %. On selvää, että näin voimakas
41003: tyksen hoitajana. Paikallislehtien merkitys on kustannusten nousu on vaikeuttanut huomatta-
41004: erittäin suuri erityisesti haja-asutusalueilla ja vasti paikallislehtien toimintaa ja heikentänyt
41005: yleensä maaseudulla, jossa ne kuljetetaan vas- niiden kilpailuasemaa suhteessa ainoastaan taa-
41006: taanottajille pääasiallisesti postin välityksellä. jama-alueella jaettaviin ilmaisjakelulehtiin.
41007: Kaupunkialueellahan paikallislehtien aseman Koska paikallislehdet suorittavat yhteiskun-
41008: ovat syrjäyttäneet ilmaisjakelulehdet, jotka ra- nan kannalta merkityksellistä tiedonvälitystä,
41009: hoitetaan alueen kauppaliikkeiden mainostu- olisi paikallaan, että ne saatettaisiin postimak-
41010: loilla. sujen osalta samaan hintaluokkaan varsinaisten
41011: Paikallislehdet ovat viime vuosina joutuneet sanomalehtien kanssa. Tämän lisäksi on huo-
41012: vaikeaan kustannuskriisiin. Sanomalehtipaperi mattava, että sanomalehdistö saa valtion tulo-
41013: ja muut painatuskustannukset ovat kallistuneet ja menoarvion rajoissa ns. valikoivaa lehdistö-
41014: hyvin jyrkästi. Vieläkin voimakkaampaa on kui- tukea. Koska paikallislehtien talous olosuhtei-
41015: tenkin ollut postimaksujen kohoaminen. Paikal- den takia on hyvin erilainen, on perusteltua,
41016: lislehdet kuuluvat postimaksujen osalta samaan että myös paikallislehdistöä varten varataan val-
41017: hintaryhmään kaupallisten aikakauslehtien kans- tion tulo- ja menoarvioon määräraha, jota voi-
41018: sa, vaikka niiden asema tiedonvälityksessä on- taisiin käyttää niiden taloudelliseen tukemiseen.
41019: kin verrattavissa lähinnä sanomalehdistön ase- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
41020: maan. Lehdistön kuljetusmaksuja viime vuosina nioittaen,
41021: korotettaessa pääpaino on kohdistettu harvem-
41022: min kuin kolme kertaa viikossa ilmestyviin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
41023: julkaisuihin, jolloin myös paikallislehdet ovat 1979 tulo- ja menoarvioon 5 miljoonan
41024: joutuneet korotettujen kuljetusmaksujen koh- markan määrärahan käytettäväksi pai-
41025: teeksi. Tämän vuoksi paikallislehtien postimak- kallislehdistön toiminnan tukemiseen.
41026: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
41027:
41028: Raino Westerholm Jorma Fred Veikko J. Matikkala
41029: Erkki Korhonen Ulla Järvilehto Olavi Majlander
41030: Antero Juntumaa Sauli Hautala Impi Muroma
41031: 1978 vp. 1117
41032:
41033: Raha-asia-aloite n:o 1051.
41034:
41035:
41036:
41037:
41038: Westerholm ym.: Määrärahan osoittamisesta pienteollisuuslaino-
41039: jen korkotukea varten.
41040:
41041:
41042: Ed u s kun n a II e.
41043:
41044: Huolimatta pääomahuollon monipuolistumi- soen olisi tärkeätä, että paaomien saantia hel-
41045: sesta ja rahoituslähteiden lukumäärän kasvami- potettaisiin julkisin varoin. Hyvänä myönteise-
41046: sesta muodostaa pääoman hankkiminen erityi- nä esimerkkinä oli aikanaan Kehitysaluerahas-
41047: sesti pienyrittäjille jatkuvan huolen aiheen. ton perustaminen, jonka tuli ensisijaisena teh-
41048: Tähänastiset valtiovallan toimenpiteet yritysten tävänään tukea pienen ja keskisuuren teollisuu-
41049: pääoman saannin helpottamiseksi eivät ole ol- den syntymistä ja kehittämistä. Kuitenkin mai-
41050: leet riittäviä. nitut teollisuusyritykset ovat käytännössä saa-
41051: Pienteollisuuslainat ovat, siirryttyään aina- neet verrattain vähän tukea mainitulta rahas-
41052: kin osaksi investointirahaston alaisuuteen, tolta. Kun näin on ja kun palveluelinkeinot ei-
41053: saaneet aikaisempaa epäedullisemman luonteen. vät lainkaan kuulu Kehitysaluerahaston piiriin,
41054: Palveluelinkeinot ovat jääneet melkein koko- tulisi pieniä yrityksiä ryhtyä tukemaan muilla
41055: naan vaille valtion tukea, vaikka kaupan ja lii- keinoin. Eräs mahdollisuus helpottaa pienyri-
41056: kenteen suhteellinen osuus bruttokansantuot- tyksiä niiden rahoitusongelmissa olisi se, että
41057: teesta on jatkuvasti nousussa ja niilläkin on valtio tukisi fJienyrityksiä korkotuen muodossa.
41058: merkittävä työllisyyttä välittömästi ja välilli- Sanotun perusteella ehdotamme kunnioit-
41059: sesti lisäävä vaikutus. Pääomien tarve koetaan taen,
41060: siis erittäin kipeästi niin pienen teollisuuden
41061: kuin kaupankin alalla. että 1Jduskunta ottaisi valtion vuoden
41062: Eräs vaikeus, joka pienyrittäjillä on pääoman 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
41063: saannissa, on lainanantajien vaatimien, taval- 32.50.45 10 miljoonan markan määrä-
41064: lisesti ylimitoitettujen vakuuksien järjestämises- rahan pienteollisuuslainojen korkotukea
41065: sä. Elinkeinoelämän kehittämisen kannalta kat- varten.
41066: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 197 8.
41067:
41068: Raino Westerholm Erkki Korhonen Veikko J. Matikkala
41069: Sauli Hautala Antero Juntumaa Ulla Järvilehto
41070: Olavi Majlander Impi Muroma Jorma Fred
41071: 1118 1978 vp.
41072:
41073: Raha-asia-aloite n:o 1052.
41074:
41075:
41076: Vesterinen ym.: Määrärahan osoittamisesta sisävesikalatalousope-
41077: tuksen suunnitteluun.
41078:
41079: Ed u s kun n a 11 e.
41080:
41081: Opetusministeriön 3. 4. 1974 asettama ka- rikalastuksen saalismääriä ei tosin nykyisestään
41082: latalousalan opetustoimikunta jätti mietintönsä voida kovin paljon lisätä, mutta sisävesien
41083: (Komiteanmietintö 1975: 36) vuonna 1975 saaliit ovat asiantuntijoiden mukaan kalastusta
41084: ja esitti, että alan koulutusta kehitettäisiin si- tehostamalla helposti kaksin- jopa kolminker-
41085: ten, että ammatillinen molemmilla kotimaisilla taistettavissa. Nykyisellään voidaan ainoastaan
41086: kielillä mmettava peruskoulutus kestäisi yhden muutaman suurehkon järvialtaan osalta puhua
41087: kalenterivuoden. Opistoasteen opetuksen aloite edes jossakin määrin tehokkaasta kalastuksesta.
41088: tamiseksi . toimikunta ehdotti perustettavaksi Nykyinen maatalousväestön tila- ja tuotanto-
41089: kolmevuotisen kalatalousopiston, jossa niin rakenne sekä sen jatkuva muuttuminen ja tu-
41090: ikään olisi mahdollisuus saada opetusta myös lotason alhaisuus lisäävät Suomessa tarvetta
41091: ruotsin kielellä. kehittää kalataloutta merkittäväksi maatilata-
41092: Kalatalousalan koulutusta uudelleen organi~ louden sivuelinkeinoksi. Tämä on todettu mm.
41093: soitaessa tuli toimikunnan käsityksea mukaan Maatalouden erikoisalojen ja sivuelinkeinojen
41094: erityisesti kiinnittää huomiota alueellisten tar- työryhmän mietinnössä (VNK:n julkaisu 1977:
41095: peiden erilaisuuteen. Uudistuksena kalatalou- 3), jossa esitetään, että "etenkin sisävesillä
41096: den opetustoimikunta esittikin sekä erityisen voidaan katsoa olevan vielä huomattavia mah-
41097: sisävesien tarpeita palvelevan kalatalouskoulu- dollisuuksia kalansaaliin taloudellisen hyväksi-
41098: tuslaitoksen että merikalastusoppilaitoksen pe- käytön lisäämiseen". Lisäksi kalavesien tutki-
41099: rustamista. mus, suunnittelu, hoito ja kalanviljely edel-
41100: Alan työntekijä- sekä opistoasteisen koulu- lyttävät, että Suomessa on saatavissa alan
41101: tuksen sijoittuminen ja keskittäminen sekä eri- koulutettua työvoimaa neuvonta-, työnjohto-,
41102: tyisesti opetuksen vaatimat työnharjoitustilat tutkimus- ja suoritustason tehtäviin.
41103: ja -välineet edellyttävät kalatalousalan koulu- Huolimatta siitä, että maamme mm. sisä-
41104: tuksen järjestämistä omalla peruslinjallaan. osien suuret järvialtaat tarjoavat hyvät mah-
41105: Esityksen mukaan kalatalouden peruslinjan dollisuudet kalastuksen kehittämiselle ja näi-
41106: yleisjakson jälkeen opetus eriytyy neljäksi vuo- den rantamat erinomaisen sijainnin kalanjalos-
41107: den pituiseksi työntekijäasteiseksi erikoistumis- tusteollisuudelle, on tämä toiminta kuitenkin
41108: linjaksi ja opistoasteen opetukseksi. Opistoas- yhä koko Suomessa varsin kehittymätöntä.
41109: teen opetus kestää yleisjakson lisäksi kolme Olennaisimpia syitä tähän on kalatalouden ope-
41110: vuotta ja siinä ei ole linjajakoa vaan opiston tuksen vähäisyys maamme eriasteisissa oppilai-
41111: viimeisen lukuvuoden harjoittelu voidaan suo- toksissa.
41112: rittaa erikoistumisharjoitteluna. Koska kalastuksen ja kalanjalostuksen kan-
41113: Kalatalousalan koulutusta uudistettaessa tu- santaloudellinen merkitys erityisesti kehitys-
41114: lee ottaa huomioon, että vuonna 1977 tuo- alueiden väestöä työllistävänä ja tuontia kor-
41115: tettiin maassamme kalavalmisteita ja -säilyk- vaavana elinkeinona on jatkuvasti kasvamassa,
41116: keitä n. 3 miljoonaa kiloa ja pakasteita 1.1 mil- ehdotamme,
41117: joonaa kiloa. Samanaikaisesti tuotiin ulkomail-
41118: ta kuitenkin valmisteita 4.9 miljoonaa kiloa ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
41119: kalapakasteita jopa 8.4 miljoonaa kiloa. Tämä 1979 tulo- ja menoarvioon 400 000
41120: epätasapaino on käsittämättömän suuri, kun markkaa sisävesikalatalousopetuksen
41121: ottaa huomioon maamme omat kalavarat. Me- suunnitteluun.
41122: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
41123:
41124: Paavo Vesterinen Juhani Surakka Sakari Knuuttila
41125: Matti Jaatinen Arvo Ahonen Sylvi Saimo
41126: Esko Härkönen Siiri Lehmonen
41127: 1978 vp. 1:1t9
41128:
41129: Raha-asia.,aloite n:o 1053.
41130: ; ,,,
41131:
41132:
41133:
41134:
41135: Vesterinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Laukaan kalatalous-
41136: alan koulutuskeskuksen suunnitteluun.
41137:
41138:
41139: E d u s k u n n a 11 e.
41140:
41141: Maamme luonnonvarojen käyttöä on viime vana kalanviljelylaitoksena hyvin myös opetus-
41142: aikoina pyritty kaikin keinoin tehostamaan. tarkoituksiin. Lähietäisyydellä Laukaasta toimi-
41143: Yksi tällainen luonnonvara on laajat vesialueet, vat samoin Suomen laajimmat kaupalliset ka-
41144: etenkin puhtaat järvet kaloineen. lanviljely-yritykset. Tarvittava määrä erityis- ja
41145: Maa- ja metsätalousministeriön työryh~ä tuntiopettajia saadaan Laukaan keskuskalanvil-
41146: esittääkin, että kalataloudellisia resursseJa jelylaitokselta ja Jyväskylän yliopiston mate-
41147: tulee hyödyntää alueellisten kalataloussuunni- maattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta.
41148: telmien avulla. Suunnittelua varten tulee maa- Kalatalousalan koulutusta ja suunnittelua nyt
41149: ja metsätalousministeriön kalastus- ja metsäs- uudistettaessa ja tehostettaessa tulee ottaa huo-
41150: tysosaston yhteyteen muodostaa suunnittelu- mioon Sisä-Suomen koulutustarpeen voimakas
41151: ryhmä. Erityisen vaikeaksi tällaisen suunnitel- lisääntyminen. Suuret järviaineet muodostavat
41152: man laatimisen tekevät paikallinen intressien luonnonvarojen kannalta resurssit, joita yhä
41153: ristiriita, asennekysymykset sekä ennen kaikkea enemmän pyritään hyödyntämään harjoitta-
41154: koulutuksen ja informaation vähäisyys. malla mm. laajassa mitassa kalanviljelytoimin-
41155: Kalatalouskoulutusta ja kurssitoimintaa on taa luonnonvesissä ja altaissa sekä järvikalas-
41156: huomattavasti laajennettava käsittämään sekä tusta pää- ja sivuelinkeinona.
41157: kalastajien että eri kalastusalan järjestöjen Nykyisen maatalousväestön tila- ja tuotanto-
41158: edustajien ohjauksen. Kurssin käyneet henkilöt rakenne sekä tulotaso aiheuttaa nimenomaan
41159: vievät tietoa eteenpäin paikkakunnillaan esimer- Järvi-Suomen pienviljelysvaltaisella alueella
41160: kiksi kalastuskunnissa ja näin varsinaisten kala- voimakkaan tarpeen kehittää kalataloutta mer-
41161: talousneuvojien ja suunnittelijoiden työpaine kittävänä maatilatalouden sivuelinkeinona.
41162: helpottuu. Kalatalousalan, erityisesti kalastuskuntien edus-
41163: Kalatalouden peruskoulutus maassamme on tajien, kurssimainen koulutustoiminta saattaa
41164: ollut vaatimatonta ja vailla tarpeellisia resurs- edesauttaa paikkakuntakohtaisten resurssien
41165: seja sekä palvellut pääasiassa avomerikalastuk- hyödyntämisessä.
41166: sen tarpeita. Tämä koulutuksen suuntaus on Koulutustarpeen tyydyttämiseksi tarvitaan
41167: hidastanut alan kehitystä varsinkin Sisä-Suo- Sisä-Suomessa perus-, jatko- ja täydennyskoulu-
41168: messa. Kalatalousalan koulutusta uudelleen or- tettua työvoimaa etenkin seuraavilla aloilla:
41169: ganisoitaessa tulee opetusministeriön alaisuu- 1) kalanviljely ja kalakantojen hoito
41170: dessa toimineen kalatalousalan opetustoimikun- 2) kalastus
41171: nan mukaan (Komiteanmietintö 1975: 36) 3) vesien hyväksikäyttö ja suojelu
41172: kuitenkin erityistä huomiota kiinnittää alueel- 4) kalataloustoimihenkilöiden koulutus
41173: listen tarpeiden erilaisuuteen. Jyväskylän yliopisto, sen hydrobiologinen
41174: Kalatalouden koulutustarpeen tyydyttämi- tutkimuskeskus, Laukaan keskuskalanviljelylai-
41175: seksi kalatalousopetustoimikunta ehdottaa pe- tos ja Tarvaalan maatalousoppilaitos ovat jär-
41176: rustettavaksi kalatalousalalle kaksi koulutus- jestäneet mainittuihin aloihin liittyvää koulu-
41177: keskusta. Toisen koulutuskeskuksen sijoitus- tusta. Sisävesien kalatalouden kansantaloudelli-
41178: paikaksi esitetään Laukaan kuntaa ja keskuk- sen hyväksikäytön sekä koulutuksen monipuo-
41179: sen yhteyteen kalatalousalan kurssikeskusta. listamisen ja laajentamisen kannalta on välttä-
41180: Kunta on tehnyt tarjouksen sijoituspaikasta. mätöntä, että Sisä-Suomeen saadaan kalatalous-
41181: Laukaassa toimii valtion Laukaan keskuskalan- alan koulutuskeskus, joka palvelee niin opetus-
41182: viljelylaitos, joka soveltuu tutkimusta harjoitta- ta kuin suunnitteluakin.
41183: 1120 Raha-asia-aloite n:o 1053
41184:
41185:
41186: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
41187: taen, den 1979 tulo- ja menoarvioon
41188: 100 000 markan määrärahan Laukaan
41189: kalatalousalan koulutuskeskuksen suun-
41190: nittelutyön aloittamiseksi.
41191: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1978.
41192:
41193: Paavo Vesterinen Matti Jaatinen Sylvi Saimo
41194: Esko Härkönen Sakari Knuuttila Juhani Surakka
41195: 1978 vp. 1121
41196:
41197: Raha-asia-aloite n:o 1054.
41198:
41199:
41200:
41201:
41202: Vesterinen ym.: Korotettujen määrärahojen osoittamisesta val-
41203: tionapuina ja lainoina kuivatustöihin.
41204:
41205:
41206: E d u s k u n n a 11 e.
41207:
41208: Viljelysmaiden peruskuivatusmäärärahat ensi tarve on vuoden 1978 kustannustasossa 10
41209: vuoden valtion tulo- ja menoarviossa ovat täy- milj. markkaa vuodessa. Salaojitus, joka on
41210: sin riittämättömät. Määrärahaa esitetään pie- maatalouden tärkein rationaalinen toimenpide,
41211: nennettäväksi tämänkin vuoden määrärahoista, ei ole ilman peruskuivatusta toteutettavissa.
41212: vaikka ne ovat olleet reaaliarvoltaan enää kym- Hallitus on vähentänyt kuivatusmäärärahoja
41213: menesosa siitä, mitä kymmenen vuotta sitten. ensi vuoden budjettiesityksessään vielä tämän-
41214: Valtionavut kuivatustöihin ja lainat kuiva- kin vuoden määrästä huomattavasti. Tälle vuo-
41215: tustöihin ovat maatilahallituksen määrärahoja. delle kuivatusavustuksia oli 2,5 milj. markkaa,
41216: Koko 1970-luvun ne ovat olleet vuosittain 4- nyt esitetään vuodelle 1979 vain 1 miljoonan
41217: 4,5 milj. markkaa. Reaaliarvoltaan määräraha markan avustusta. Lainaa esitetään 2,5 milj.
41218: on laskenut. Kuluvan vuoden määräraha, 4,5 markkaa, samaa summaa kuin tälle vuodelle, ei
41219: milj. markkaa, on reaaliarvoltaan enää % vuo- edes siinäkään inflaatiokorjausta.
41220: den 1970 määrärahasta ja vain noin 1/10 sii- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
41221: tä, mitä määräraha oli vuonna 1968. Tämä ke- taen,
41222: hitys näkyy myös uusien hankkeiden määrässä.
41223: Vuosina 1970-1975 maatilahallitus rahoitti että Eduskunta ottaisi valti01t vuo-
41224: uusia hankkeita keskimäärin 6 000 ha vuodes- den 1979 tulo- ja menoarvioon momen-
41225: sa. Vuonna 1977 näitä hankkeita oli enää tille 30.32.40 lisäyksenä 5 milj. mark-
41226: 2 400 ha. kaa valtionapuna kuivatustöihin sekä
41227: Kaikkiaan tämän hetken kuivatusrahojen tar- momentille 30.32.83 lisäyksenä 7 milj.
41228: ve olisi noin 60 milj. markkaa. Vireillä olevien markkaa lainoina kuivatustöihin.
41229: hankkeiden puitteissa määrärahan vähimmäis-
41230: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
41231:
41232: Paavo Vesterinen Pekka Vilmi Lea Sutinen
41233: Heimo Linna Sylvi Saimo Heikki Perho
41234: Mikko Kaarna Veikko Pihlajamäki Ragnar Granvik
41235: Matti Asunmaa Esko Härkönen
41236:
41237:
41238:
41239:
41240: 141 0878005881
41241: 1122 1978 vp.
41242:
41243: Raha-asia-aloite n:o 1055.
41244:
41245:
41246:
41247:
41248: Vesterinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta sonnin-
41249: pitoyhtymien valtionapuun.
41250:
41251:
41252: E d u s k u n n a 11 e.
41253:
41254: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuo- syn enttaln heikkojen satonäkymien valossa ei
41255: delle 1979 on momentilla 30.32.44 pienvilje- 1,5 milj. markan avustusmäärärahan poista-
41256: lijäin karjantarkkailuyhdistysten ja sonninpi- mista maataloudelta voida pitää oikeudenmu-
41257: toyhtymien lainmukaiseksi avustamiseksi eh- kaisena edes Etelä-Suomen katoalueidenkaan
41258: dotettu 7,8 milj. markkaa, missä on vähen- osalta.
41259: nystä edelliseen vuoteen verrattuna 1,1 milj. On syytä muistaa, että tämä määräraha koh-
41260: markkaa. Karjantarkkailuyhdistysten osuudes- distuu pitkän tähtäimen toimintaa.'1 arvokkai-
41261: sa on tosin lisäystä 0,4 milj. mk, mikä onkin den elintarvikkeiden kotimaisen tmtannon tur-
41262: varsin oikein ja kohtuullista juuri uusiutuvan vaamiseksi koko kansalle. Samalla se koituu
41263: karjantarkkailutoiminnan kehittämistäkin sil- yli 100 000 pienviljelijäperheen toimeentulon
41264: mällä pitäen, mutta sonninpitoyhtymien mää- helpottamiseksi ja edesauttaa tämän väestön-
41265: rärahaosuus on supistettu edellisen vuoden osan pysyttämistä nykyisillä työpaikoillaan kar-
41266: 2,5 milj. markasta 1 milj. markkaan. 1,5 milj. jataloudessa sekä helpottaa siten omalta osal-
41267: markan eli 60 prosentin yhtäkkinen vähennys taan myös maamme nykyisin niin valkeata työt-
41268: vuodessa yhden maataloudellisen edistämisorga- tömyystilannetta.
41269: nisaation, keinosiemennysjärjestöjen, määrära- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
41270: hoissa on erittäin epäoikeudenmukaista. nioittaen,
41271: Supistus tuntuu suorastaan käsittämättömäl-
41272: tä, kun otetaan huomioon, että kyseessä on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
41273: osittain nimenomaan pienviljelijöiden keino- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
41274: siemennysmaksujen alentamiseen käytet~ävä 30.32.44 (valtionapu pienviljelijäin
41275: määräraha, joka on sitä paitsi voittopuolisesti karjantarkkailuyhdistyksille ja sonnin-
41276: painotettu erityisesti Pohjois-Suomen sekä Itä- pitoyhtymille) lisäyksenä 1 500 000
41277: ja Keski-Suomen alueella toimivien keinosie- markkaa käytettäväksi sonninpitoyhty-
41278: mennysyhdistysten tukemiseksi. Kuluneen syk- mien valtionapuun.
41279: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
41280:
41281: Paavo Vesterinen Sylvi Saimo Marjatta Väänänen
41282: Orvokki Kangas Mikko Pesälä Mikko Kaarna
41283: Esko Härkönen
41284: 1978 vp. 1123
41285:
41286:
41287: Raha-asia-aloite n:o 1056.
41288:
41289:
41290:
41291:
41292: Vesterinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta rintama-
41293: veteraanien kuntoutukseen.
41294:
41295:
41296: Ed u s kun n a II e.
41297:
41298: Valtionapu rintamamiesveteraanien kuntou- voidaan rintamaveteraaneja kuntouttaa, paasee
41299: tukseen on ollut erittäin merkityksellinen ja kuntoutuksesta osalliseksi elinikänään vain
41300: varmasti myöskin kansantaloudellisesti kannat- murto-osa rintamaveteraaneista. Vuosittain voi-
41301: tava. Nyt on jo selvästi nähtävissä, että sellai- daan kuntouttaa ja on kuntoutettu n. 2 200 ve-
41302: sille veteraaneille, jotka jo olivat pois työelä- teraania, mikä merkitsee sitä, että viimeiset ve-
41303: mästä, tällainen kuntoutus on antanut myöskin teraanit tulisivat kuntoutukseen 150 vuoden
41304: sysäyksen jatkuvalle omaehtoiselle kuntoutuk- päästä, jos budjettiin merkityllä summalla jou-
41305: selle, mikä taas on saattanut heitä takaisin työ- dutaan kuntoutus hoitamaan.
41306: t·· ....
41307: e1amaan. Budjettiin otettu 1 milj. markan lisäys on
41308: On kuitenkin todettu, että kahden viikon vain kustannusten noususta johtuvaa, joten ensi
41309: kuntoutus on osoittautunut aivan liian lyhyek- vuoden kuntoutettavien määrä pysyy noin
41310: si. Tämän vuoden kokeiluluontoisella 5 milj. 2 200 veteraanina.
41311: markan määrärahalla ei ollut pitempään kun- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
41312: toutukseen mahdollisuutta. Asiantuntijoiden
41313: mukaan olisi yhtäjaksoisen kuntoutuksen jat- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
41314: kuttava kolme viikkoa, silloin se vasta vastaisi 19 79 tulo- ja menoarvioon momentille
41315: tarkoitustaan, ja se pitäisi saada uudestaan aina 33.85.56 lisäyksenä 4 000 000 markkaa
41316: kolmen vuoden kuluttua. käytettäväksi rintamaveteraanien kun-
41317: On todettu, että tällä vauhdilla, millä nyt toutukseen.
41318: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
41319:
41320: Paavo Vesterinen Juhani Tuomaala
41321: Pentti Poutanen Esko Härkönen
41322: 1124 1978 rd.
41323:
41324: Finansmotion nr 1057.
41325:
41326:
41327:
41328:
41329: H. Westerlund m. fl.: Om anvisande av anslag för påbörjande
41330: av vattenregleringsprojektet för Forsby å.
41331:
41332:
41333: T i 11 R i k s d a g e n.
41334:
41335: Vattenstyrelsen har uppgjort projekt för För att eliminera olägenheterna av Forsby
41336: reglering av Forsby å. Kostnaderna för för- å's översvämningar har markägarna gjort upp-
41337: verkligandet av projektet har uppskattats till repade framställningar under senaste decen-
41338: 2,5 milj. mk samt de uppnådda fördelarnas nierna. Eliminerandet av översvämningsolägen-
41339: sammanlagda belopp till 3,2 milj. mk. Genom heterna i skyndsam ordning är av största vikt,
41340: förverkligandet av vattenregleringsföretaget isynnerhet för dem som är beroende av för-
41341: kunde man eliminera översvämningsolägen- utsättningarna för utövandet av lantbruk.
41342: heterna för ett område om ca 1 100 ha i Hänvisande till ovanstående föreslår vi,
41343: Pernå, Liljendal och Lappträsk kommuner.
41344: De områden som hemsöks av översvämningarna att Riksdagen i stats/örslaget för år
41345: är nästan i sin helhet odlade åkrar. 1979 på moment 30.19.77 ( vatte;z-
41346: Enligt beslut av statsrådet har vattensty- dragsarbeten) måtte upptaga ett anslag
41347: relsen ansökt om tillstånd för förverkligandet om 200 000 mk för påbörjandet av vat-
41348: av projektet från vattenrätten, vilket torde tenregleringsprojektet för Forsby å.
41349: erhållas ännu under detta år.
41350: Helsingfors den 26 september 1978.
41351:
41352: Henrik Westerlund Pär Stenbäck
41353: Håkan Malm Jutta Zilliacus
41354: Christoffer Taxell Ragnar Granvik
41355: Ingvar S. Melin
41356: 1 978 vp. 1125
41357:
41358: Raha-asia-aloite n:o 1057. Suomennos.
41359:
41360:
41361:
41362:
41363: H. Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Koskenkylänjoen
41364: säännöstelysuunnitelman toteuttamisen aloittamiseksi.
41365:
41366:
41367: E d u s k u n n a 11 e.
41368:
41369: Vesihallitus on tehnyt suunnitelman Kosken- Maanomistajat ovat tehneet lukuisia esityksiä
41370: kylänjoen säännöstelemiseksi. Suunnitelman to- viime vuosikymmenien aikana Koskenkylänjoen
41371: teuttamisen kustannukset arvioidaan 2,5 milj. tulvahaittojen poistamiseksi. Tulvahaittojen · pi-
41372: mk:ksi sekä saavutetun edun yhteismäärä kainen poistaminen on mitä tärkeintä etenkin
41373: 3,2 milj. mk:ksi. Veden säännöstelytoimien to- niille, jotka ovat riippuvia maatalouden har-
41374: teuttamisella voitaisiin poistaa tulvahaitat n. joittamisen edellytyksistä.
41375: 1 000 ha:n suuruiselta alueelta Pernajan, Lil- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
41376: jendalin ja Lapinjärven kunnissa. Tulvien vai-
41377: vaamat alueet ovat lähes yksinomaan viljeltyjä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
41378: peltoja. 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
41379: Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti vesi- 30.19.77 (vesistötyöt) 200 000 mark-
41380: hallitus on hakenut suunnitelman toteuttami- kaa Koskenkylänjoen säännöstelysuunni-
41381: seksi vesioikeudelta lupaa, joka saataneen vielä telman toteuttamisen aloittamiseksi.
41382: kuluvan vuoden aikana.
41383: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
41384:
41385: Henrik Westerlund Pär Stenbäck
41386: Håkan Malm Jutta Zilliacus
41387: Christoffer Taxell Ragnar Granvik
41388: Ingvar S. Melin
41389: 1978 rd.
41390:
41391: Finansmotion nr 1058.
41392:
41393:
41394:
41395:
41396: H. Westerlund m. fl.: Om anvisande av anslag för slutplanering
41397: av Tessjö å's vattenreg1eringsprojekt samt för påbörjande av
41398: vattenregleringsarbetet.
41399:
41400:
41401: T i 11 R i k s d a g e n.
41402:
41403: Vattenstyrelsen har uppgjort projekt för störst i vårt land, såväl med tanke på om-
41404: Tessjö å's vattenreglering. Kostnaderna för för- fattning som karaktär. I medeltal under åren
41405: verkligandet av projektet har uppskattats tili täcker översvämningarna ca 10 % av odlingar-
41406: 8,5 milj. mk och de uppnådda fördelarna har na, men under svåra år som exempelvis detta,
41407: uppskattats tili 10,6 milj. mk. Förverkligandet är översvämningseffekten flerfaldigad. Även
41408: av vattenregleringsföretaget skulle eliminera under denna höst gick skörden på grund av
41409: översvämningsolägenheterna för ett område cm översvämningarna helt eller delvis förlorad på
41410: c:a 2 700 ha enbart i Strömfors, Lappträsk ett område som betydligt överstiger 1 000 ha.
41411: och Elimäki kommuner. Översvämningsområ- Hänvisande tili ovanstående föreslår vi,
41412: dena är nästan i sin helhet odlade åkrar. Där-
41413: tili kunde Tessjö å's avrinning ökas c:a 8-10 att Riksdagen i statsförslaget för år
41414: gånger från den nuvarande samt förutsättningar 1979 på moment 30.19.77 ( vatten-
41415: skapas för vattenområdets användning för rek- dragsarbeten) måtte upptaga ett anslag
41416: reationsändamål i nuvarande vattendrag utan om 200 000 mark för slutplanering av
41417: sjöar. Tessjö å's vattenregleringsprojekt samt
41418: Den relativa andel av odlingar som besväras för påbörjandet av vattenreglerings-
41419: av översvämningar är i Tessjö å's vattendrag arbetet.
41420: Helsingfors den 26 september 1978.
41421:
41422: Henrik Westerlund Ragnar Granvik
41423: Håkan Malm Christoffer Taxell
41424: Pär Stenbäck Ingvar S. Melin
41425: Jutta Zilliacus
41426: 1978 vp. 1127
41427:
41428: Raha-asia-aloite n:o 1058. Suomennos.
41429:
41430:
41431:
41432:
41433: H. Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Tesjoen säännös-
41434: telysuunnitelman viimeistelemiseksi ja säännöstelytöiden
41435: aloittamiseksi.
41436:
41437:
41438: E d u s k u n n a II e.
41439:
41440: Vesihallitus on tehnyt suunnitelman Tesjoen laajuutta että laatua ajatellen. Tulvat peittävät
41441: veden säännöstelyksi. Suunnitelman toteuttami- vuosittain keskimäärin 10 % viljelyksistä, mut-
41442: sen kustannukset arvioidaan 8,5 milj. mk:ksi ta vaikeina vuosina, kuten esimerkiksi kuluva-
41443: ja saavutetut edut 10,6 milj. mk:ksi. Veden na vuonna, tulvimisen vaikutus on moninker-
41444: säännöstelytoimet poistaisivat tulvahaitat n. tainen. Myös tänä syksynä menetettiin sato tul-
41445: 2 700 ha:n suuruiselta alueelta pelkästään vien vuoksi kokonaan tai osittain huomatta-
41446: Ruotsinpyhtään, Lapinjärven ja Elimäen kun- vasti yli 1 000 ha:n suuruisella alueella.
41447: nissa. Tulva-alueet ovat lähes kokonaisuudes- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
41448: saan viljeltyjä peltoja. Tämän lisäksi Tesjoen
41449: virtaamaa voitaisiin lisätä 8-10-kertaiseksi ny- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
41450: kyisestä ja luoda mahdollisuudet vesialueen 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
41451: käyttiimiseksi virkistykseen tällä hetkellä jär- 30.19.77 (vesistötyöt) 200 000 markan
41452: vettömässä vesistössä. määrärahan Tesjoen säämtöstelysuunni-
41453: Tesjoen vesistön tulvien vaivaamien viljelys- telman viimeistelemiseksi ja säännöste-
41454: ten suhteellinen osuus on maamme suurin sekä lytöiden aloittamiseksi.
41455: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
41456:
41457: Henrik Westerlund Ragnar Granvik
41458: Håkan Malm Christoffer Taxell
41459: Pär Stenbäck Ingvar S. Melin
41460: Jutta Zilliacus
41461: 1128 1978 rd.
41462:
41463: Finansmotion nr 1059.
41464:
41465:
41466:
41467:
41468: H. Westerlund m. fl.: Om anvisande av anslag för påbörjande
41469: av vägförbättringsarbetena på landsvägen Pojo-Tenala.
41470:
41471:
41472: T i 11 R i k s d a g e n.
41473:
41474: Landsvägen Björsby Pojo - Lillvik Tenala snitten s.s. bl.a. Billnäs-Skuru-Björsvik ut-
41475: har redan i många år varit i behov av grund- nyttjas på ett mera trafikekonomiskt sätt.
41476: förbättringar. Enligt väg- och vattenstyrelsens Den berörda vägen har under de senaste
41477: planering skall detta arbete påbörjas först år åren även i hemställningsmotioner under tidi-
41478: 1983. gare riksdagar aktualiserats. I detta skede
41479: En förbättrad vägförbindelse T enala kyrko- skulle även sysselsättningsläget i Väst-Nyland
41480: by - Pojo, Björsby skulle på ett avgörande avsevärt förbättras, om detta arbete med det
41481: sätt förbättra möjligheterna att trafiksäkert snaraste skulle påbörjas.
41482: och ändamålsenligt komma till Pojo-Karis Hänvisande tili ovan anförda föreslås vörd-
41483: regionen och vidare exempelvis till Helsing- samt,
41484: fors. En grundförbättrad väg Tenala-Pojo att Riksdagen i statsförslaget för år
41485: skulle också vara av synnerligen stor betydelse 1979 måtte upptaga ett tillägg om
41486: för den tunga trafiken inom denna region. 100 000 mark för påbörjande av väg-
41487: Sålunda skulle även de tidigare byggda vägav- förbättringsarbetena på landsvägen
41488: Pojo-Tenala.
41489:
41490: Helsingfors den 22 september 1978.
41491:
41492: Henrik Westerlund Pär Stenbäck
41493: 1978 vp. 1129
41494:
41495: Raha-asia-aloite n:o 1059. Suomennos.
41496:
41497:
41498:
41499:
41500: H. Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjan-Tenho-
41501: lan maantien parannustöiden aloittamiseksi.
41502:
41503:
41504: E d u s k u n n a 11 e.
41505:
41506: Pohjan Björsbyn ja Tenholan Lillvikin väli- Björsvikin osuutta, käyttämään liikenteen kan-
41507: nen maantie on usean vuoden ajan ollut perus- nalta taloudellisemmalla tavalla.
41508: parannuksen tarpeessa. Tie- ja vesihallituksen Kyseinen tie on viime vuosina ollut ajankoh-
41509: suunnitelmien mukaan tämä työ aloitetaan vas- tainen siitä aikaisempien valtiopäivien aikana
41510: ta vuonna 1983. tehtyjen toivomusaloitteiden muodossa. Tässä
41511: Tenholan kirkonkylän ja Pohjan Björsbyn vaiheessa paranisi Länsi-Uudenmaan työllisyys-
41512: välisen tieyhteyden parantaminen edistäisi rat- tilanne huomattavasti, jos tämä työ aloitettai-
41513: kaisevasti mahdollisuutta liikenteen kannalta siin mitä pikimmin.
41514: turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti päästä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
41515: Pohjan-Karjaan alueelle ja edelleen esimerkik- nioittaen,
41516: si Helsinkiin. Tenholan-Pohjan tien peruspa-
41517: rannuksella olisi varsin suuri merkitys alueen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
41518: raskaan liikenteen kannalta. Tällä tavoin tultai- 1979 tulo- ja menoarvioon 100 000
41519: siin myös aikaisemmin rakennettuja tieosuuk- markkaa tienparannustöiden aloittami-
41520: sia, kuten mm. Pinjaisten-Pohjankurun- seksi Pohjan-Tenholan maantiellä.
41521: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
41522:
41523: Henrik Westerlund Pär Stenbäck
41524:
41525:
41526:
41527:
41528: 142 0878005881
41529: 1130 1978 rd.
41530:
41531: Finansmotion nr 1060.
41532:
41533:
41534:
41535:
41536: H. Westerlund m. fl.: Om anvisande av anslag för räntestöds-
41537: krediter för småindustrin.
41538:
41539:
41540: T i 11 R i k s d a g e n.
41541:
41542: De. yttre verksamhetsbetingelserna för de vecklingsområdena. Företagen kan få räntestöJ
41543: mindre och medelstora företagen i vårt land för att inleda nyverksamhet eller för att ut-
41544: är inte de bästa möjliga. vidga eller utveckla sin produktion. En förut-
41545: En avgörande förbättring av klimatet är där- sättning för att få lån är att företagen bedöms
41546: för nödvändig om en positiv utveckling skall ha möjligheter att bedriva en lönsam verksam-
41547: kunna äga rum. Det är ett samhällsintresse att het. I statsförslaget fastställs årligen maximi-
41548: företag får möjligheter att utvecklas och ex- beloppet för räntestödslånen. I budgeten för år
41549: pandera och därmed bereda sysselsättning för 1979 föreslås emellertid inga nya bevilj-
41550: flera personer. Småföretagen är i genomsnitt ningskvoter för räntestöd tili småindustrin.
41551: arbetsintensivare än storföretagen, varför deras Med hänvisning till ovanstående föreslås
41552: betydelse som sysselsättande faktor är större vördsamt,
41553: än detas andel av totalproduktionen. För att
41554: främja småindustrins ställning krävs olika åt- att Riksdagen i statsförslaget för år
41555: gärder, som syftar tili att förbättra företagens 1979 måtte upptaga ett tillägg om 1
41556: finansieringsmöjligheter. miljon mark på moment 32.50.45 för
41557: Enligt lagen om räntestödskrediter till små- att användas i enlighet med lagen om
41558: industrin ( 878/69) kan från statliga medel räntestödskrediter för småindustrin.
41559: erläggas räntestöd till småindustrin utanför ut-
41560: Helsingfors den 26 september 1978.
41561:
41562: Henrik Westerlund Jutta Zilliacus Ragnar Granvik
41563: Elly Sigfrids Gunnar Häggblom Pär Stenbäck
41564: Håkan Malm Ingvar S. Melin
41565: 1978 vp. 1131
41566:
41567: Raha-asia-aloite n:o 1060. Suomennos.
41568:
41569:
41570:
41571:
41572: H. Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta pienteollisuuden
41573: korkotukiluottoihin.
41574:
41575:
41576: Ed u s kun n a 11 e.
41577:
41578: Pienten ja keskisuurten yritysten ulkoiset da korkotukea uustuotannon aloittamiseen tai
41579: toimintaedellytykset eivät maassamme ole par- tuotantonsa laajentamiseen ja kehittämiseen.
41580: haat mahdolliset. Edellytyksenä sille, että lainaa voitaisiin myön-
41581: Ratkaiseva ilmaston parannus on taman tää, on, että yrityksillä arvioidaan olevan mah-
41582: vuoksi välttämätön, jotta myönteinen kehitys dollisuuksia harjoittaa kannattavaa toimintaa.
41583: vo1s1 tapahtua. On yhteiskunnallisen edun Valtion tulo- ja menoarviossa asetetaan vuosit-
41584: mukaista, että yritykset saavat mahdollisuuden tain korkotukilainojen maksimiraja. Vuoden
41585: kehittyä sekä laajentua ja siten työllistää yhä 1979 budjetissa ei kuitenkaan ehdoteta lain-
41586: useampia henkilöitä. Pienet yritykset ovat kes- kaan uusia pienteollisuuden korkotukeen tar-
41587: kimäärin työvaltaisempia kuin suuryritykset, koitettuja myöntämiskiintiöitä.
41588: minkä vuoksi niiden merkitys työllistävänä Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
41589: tekijänä on suurempi kuin niiden osuus koko- taen,
41590: naistuotannosta. Pienteollisuuden aseman edis-
41591: tämiseksi tarvitaan erilaisia toimenpiteitä, jot- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
41592: ka tähtäävät yritysten rahoitusmahdollisuuk- den 1979 tulo- ja menoarvioon momen-
41593: sien parantamiseen. tille 32.50.45 1 000 000 markkaa käy-
41594: Pienteollisuuden korkotukiluottolain ( 878/ tettäväksi pienteollisuuden korkotuki-
41595: 69) mukaan voidaan valtion varoista maksaa luottolain mukaisiin korkotukiluottoi-
41596: korkotukea kehitysalueiden ulkopuolella sijait- hin.
41597: sevalle pienteollisuudelle. Yritykset voivat saa-
41598: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
41599:
41600: Henrik Westerlund Jutta Zilliacus Ragnar Granvik
41601: Elly Sigfrids Gunnar Häggbolm Pär Stenbäck
41602: Håkan Malm Ingvar S. Melin
41603: 1132 1978 rd.
41604:
41605: Finansmotion nr 1061.
41606:
41607:
41608:
41609:
41610: H. Westerlund m. fl.: Om anvisande av anslag för krigsveteran-
41611: vård som veteranförbunden påtagit sig.
41612:
41613:
41614: T i 11 R i k s d a g e n.
41615:
41616: Finlands Krigsveteranförbund utför ett vär- genomförts, behäftad med så stora brister att
41617: defullt arbete, bLa. har förbundets egen orga- frontmännens egna sammanslutningar får lov
41618: nisation under de senaste åren anskaffat och att i mån av möjlighet fylla de förefintliga
41619: utdelat brödrahjälp för flere miljoner mark. luckorna.
41620: Till förbundets uppgifter hör rådgivnings- Med beaktande av ovanstående föreslås vörd-
41621: verksamhet, som innefattar rådgivning beträf- samt,
41622: fande frontmannapensionslagen, den sociala
41623: byggnadsverksamheten samt hälso- och reha- att Riksdagen i statsförslaget för år
41624: biliteringsverksamheten. 1979 måtte upptaga ett särskilt anslag
41625: Det arbete, som krigsveteranernas och front- om 100 000 mark för att bestrida ut-
41626: männens centralorganisationer utför, är sådant gifter, som Finlands Krigsveteranför-
41627: att det borde kunna påläggas statsmaktens bund ocb Frontmannaveteranernas för-
41628: stöd. Lagstiftningen om frontmannapension bund bar påtagit sig /ör krigsveteran-
41629: 294/71 är, trots de förbättringar, som senare vården.
41630: Helsingfors den 22 september 1978.
41631:
41632: Henrik Westerlund Jutta Zilliacus
41633: Håkan Malm Ragnar Granvik
41634: Christoffer Taxell Pär Stenbäck
41635: Ingvar S. Melin
41636: 1978 vp. 1133
41637:
41638: Raha-asia-aloite n:o 1061. Suomennos.
41639:
41640:
41641:
41642:
41643: H. Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta sotaveteraanijär-
41644: jestöille sotaveteraanien huoltoon.
41645:
41646:
41647: E d u s k u n n a II e.
41648:
41649: Suomen Sotaveteraanien liitto suorittaa arvo- miesten omat järjestöt joutuvat mahdollisuuk-
41650: kasta työtä; liiton oma organisaatio on viime siensa mukaan täyttämään olemassaolevat
41651: vuosina mm. kerännyt ja jakanut veijesapua aukot.
41652: monen miljoonan markan edestä. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
41653: Liiton tehtäviin kuuluu neuvontatyö, joka nioittaen,
41654: käsittää rintamamieseläkelakia, sosiaalista ra-
41655: kennustoimintaa sekä terveys- ja kuntoutustoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
41656: mintaa koskevaa neuvontaa. 1979 tulo- ja menoarvioon erityisen
41657: Työ, jota sotaveteraanien ja rintamamiesten 100 000 markan määrärahan niiden kus-
41658: keskusjärjestöt tekevät, on sellaista, että sen tannusten peittämiseksi, joista Suomen
41659: tulisi voida saada valtiovallalta tukea. Rintama- Sotaveteraanien liitto ja Rintamamies-
41660: mieseläkettä koskevassa lainsäädännössä 294/71 veteraanien Liitto ovat ottaneet vasta--
41661: on, huolimatta myöhemmin tehdyistä paran- takseen sotaveteraanien huoltoa koske-
41662: nuksista, niin suuria puutteita, että rintama- vassa toiminnassaan.
41663: Heisingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
41664:
41665: Henrik Westerlund Jutta Zilliacus
41666: Håkan Malm Ragnar Granvik
41667: Christoffer Taxell Pär Stenbäck
41668: Ingvar S. Melin
41669: 1134 1978 rd.
41670:
41671: Finansmotion nr 1062.
41672:
41673:
41674:
41675:
41676: H. Westerlund m. fl.: Om anvisande av ans1ag för främjande av
41677: sysse1sättningen i emigrationsdrabbade svenska och två-
41678: språkiga kommuner.
41679:
41680:
41681: T i 11 R i k s d a g e n.
41682:
41683: I förs1aget till budget för år 1979 har in- medlingen. När svenska och tvåspråkiga om-
41684: tagits ett anslag om 260 miljoner mark att an- råden har beviljats sysselsättningsmedel har
41685: vändas för sysselsättningsstöd till kommuner kommunernas utvandringstal hittills inte till-
41686: och kommunalförbund samt andra offentlig- mätts någon avgörande betydelse. På basen av
41687: rättsliga samfund, huvudsak1igen för sysselsätt- den statistiska utredning, som arbetskraftsmi-
41688: ning av unga i deltidsarbete. Med ans1aget be- nisteriet har utlovat över andelen arbetslösa
41689: räknas 18 000 personer kunna sysse1sättas för och undersysselsatta b1and de finlandssvenska
41690: hela året samt därtill ca 24 000 personer för 5 emigranter, som under åren 1976-1977 ut-
41691: månader. · vandrat via arbetsförmedlingen, bör det vara
41692: För att förbättra sysselsättnings1äget i Svensk- möjligt att bedöma i vilken utsträckning kom-
41693: Finland och motverka emigrationen har upp- muners och kommuna1a delområdens utvand-
41694: repade framställningar gjorts om att kommu- ringstal bör beaktas vid beviljandet av syssel-
41695: nens utvandringstal borde utgöra en grund när sättningsmedel och sysse1sättningsstöd till kmn-
41696: statliga sysselsättningsmedel beviljas. muner och företag inom de finlandssvenska
41697: Arbetskraftsservicen för den finlandssvenska områdena.
41698: befolkningen bör ha som huvudmål att trygga Hänvisande tili det ovan anförda föreslås
41699: til,lgången till arbetsp1atser på hemorten. Då vördsamt,
41700: man bedömer sysselsättningen i svenskbygder-
41701: na bör man beakta att det ofta finns en do1d att Rilesdagen i statsförslaget för år
41702: arbetslöshet i och med att svenskspråkiga ar- 1979 måtte upptaga ett tillägg om 10
41703: betslösa emigrerar utan att registrera sig som miljoner mark för främjande av syssel-
41704: arbets1ösa. Enligt de utredningar som har gjorts sättningen i speciellt emigrationsdrabba-
41705: har endast ca 1/4 först kontakt med arbetsför- de svenska och tvåspråkiga kommuner.
41706:
41707: Helsingfors den 22 september 1978.
41708:
41709: Henrik Westerlund Ingvar S. Melin
41710: Elly Sigfrids Gunnar Häggblom
41711: Håkan Malm Ragnar Granvik
41712: Jutta Zilliacus Pär Stenbäck
41713: 1978 vp. 1135
41714:
41715: Raha-asia-aloite n:o 1062. Suomennos.
41716:
41717:
41718:
41719:
41720: H. Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta työllistämistu-
41721: kena maastamuutosta kärsiville ruotsinkielisille ja kaksikieli-
41722: sille kunnille.
41723:
41724:
41725: E d u s k u n n a 11 e.
41726:
41727: Vuoden 1979 tulo- ja menoarvioesitykse;;n sille alueille työllistämisvaroja myönnettäessä ei
41728: on otettu 260 miljoonan markan määräraha kuntien maastamuuttolukuihin ole tähän men-
41729: tvölllstämistueksi kunnille ja kuntainliitoille se- nessä kiinnitetty ratkaisevaa huomiota. Työvoi-
41730: 1~ä muille julkisoikeudellisille yhteisöille pää- maministeriön lupaaman tilastollisen selvityk-
41731: asiallisesti nuorten osatyöllisyyttä varten. Mää- sen nojalla, joka koskee työttömien ja alityöl-
41732: rärahan turvin arvioidaan voitavan työllistää listettyjen osuutta Suomen ruotsinkielisistä
41733: 18 000 henkilöä koko vuodeksi sekä lisäksi n. työnvälityksen kautta vuosina 1976-1977
41734: 24 000 henkilöä 5 kuukaudeksi. maasta muuttaneista siirtolaisista, täytyy olla
41735: Suomen ruotsinkielisten alueiden työllisyys- mahdollista päätellä missä määrin kuntien ja
41736: tilanteen parantamiseksi ja maastamuuton eh- kunnallisten osa-alueiden muuttoluvut tulisi ot-
41737: käisemiseksi on tehty lukuisia esityksiä siitä, taa huomioon työllistämisvaroja ja kuntien ja
41738: että kuntien muuttolukujen tulisi olla petustee- yritysten työllistämistukea maamme ruotsin-
41739: na valtion työllisyysvaroja myönnettäessä. kielisille alueille myönnettäessä.
41740: Suomen ruotsinkieliselle väestölle tarkoitetun Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
41741: työnvälityspalvelun tulisi paaasmssa tähdätä nioittaen,
41742: työpaikkojen saatavuuden turvaamiseen koti-
41743: paikkakunnalla. Ruotsinkielisten seutujen työl- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
41744: lisyyttä arvioitaessa tulee ottaa huomioon piilo- 1979 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
41745: työttömyyden esiintyminen siinä muodossa, et- 10 miljoonaa markkaa työllisyyden edis-
41746: tä ruotsinkieliset työttömät muuttavat ma::1sta tämiseksi erityisesti maastamuutosta
41747: kirjaamatta itseään työttömiksi. Tehtyjen selvi- kärsiville ruotsinkielisille ja kaksikieli-
41748: tysten mukaan vain n. 1,4 on ensin yhteydessä sille kunnille.
41749: työnvälitykseen. Ruotsinkielisille ja kaksikieli-
41750: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
41751:
41752: Henrik Westerlund Ingvar S. Melin
41753: Elly Sigfrids Gunnar Häggblom
41754: Håkan Malm Ragnar Granvik
41755: Jutta Zilliacus Pär Stenbäck
41756: 1136 1978 vp.
41757:
41758: Raha-asia-aloite n:o 1063.
41759:
41760:
41761:
41762:
41763: S. Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Uusimaa-projek-
41764: tin käynnistämiseksi.
41765:
41766:
41767: Ed u s kun n a 11 e.
41768:
41769: Valtakuntamme alueellisesti tasa-arvoinen Uusimaa tarvitsee yhteisesti sovittuja tavoit-
41770: kehittäminen on yleisesti hyväksytty tavoite. teita myös siksi, että maassamme vihdoin pääs-
41771: Tähän tavoitteeseen tulisi pyrkiä kaikin käytet- täisiin kehitysaluepolitiikasta aluepolitiikkaan
41772: tävissä olevin keinoin. ja tätä kautta myös Uudenmaan erityisongel-
41773: Kehitysalueiden oloihin onkin viime vuosina mien huomioon ottamiseen. Läänin alueen tasa-
41774: kohdistettu suurta huomiota ja valtion voima- puolinen ja tasapainoinen kehittäminen tarvit-
41775: varoista on osoitettu huomattavia määrärahoja see tuekseen selkeätä ja yksiselitteistä Uusi-
41776: valtakunnan reuna-alueiden olojen parantami- maa-politiikkaa. Sen tulee olla lähtökohdiltaan
41777: seen. laajempi kuin läänin alueellinen kehittämis-
41778: Puhuttaessa Uudestamaasta käsitetään se suunnitelma ja perusteiltaan mahdollisimman
41779: usein alueeksi, jossa nähdään pääkaupunkiseu- monien tahojen hyväksymä.
41780: dun ominaisuuksia, vähäinen maatalouden Uudet kaupungit, joita nopean kasvun ai-
41781: osuus, suuri asukastiheys ja korkea väestönkas- kana rakennettiin, ovat monin osin vajavaisia.
41782: vu. Läänin sisällä on kuitenkin hyvin eritasai- Niihin on kyetty rakentamaan vain asunnot
41783: sesti kehittyneitä alueita. Pääkaupunkiseudun sekä välttämättömät jokapäiväiset palvelut.
41784: ohella on muun Helsingin seudun sekä läänin Uudet yhdyskunnat sen sijaan ovat jääneet
41785: muiden kaupunkiseutujen kehitys ollut suhteel- usein kylmiksi, persoonattomiksi ja virikkeet-
41786: lisen ripeää. tömiksi asuinympäristöiksi. Tästä aiheutuu
41787: huomattavia sosiaalisia ongelmia, jotka heijas-
41788: Sen sijaan Itä- ja Länsi-Uudellamaalla on tuvat erityisen voimakkaina nuorisossa. Kun
41789: yhteensä toistakymmentä kuntaa, jotka ovat kyse on suurista ihmismääristä, niin Uuden-
41790: ominaisuuksiltaan pitkälti samankaltaisia kuin maan ongelmat ovat valtakunnallisesti varsin
41791: kehitysalueiden toisen vyöhykkeen kunnat. suurimerkityksellisiä.
41792: Läänin reuna-alueet ovat jääneet Helsingin V aitiovallan on tunnettava vastuunsa koko
41793: seudun kehityksen ja varsinaisten kehitysaluei- Suomesta. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi
41794: den tukitoimien suhteen väliinputoajiksi. Li- olisi myös Uusimaa otettava erityisen tarkas-
41795: säksi eräät saaristoalueet ovat joutuneet väes- telun ja huomion kohteeksi. Niiden hyvien ko-
41796: tön säilymisen ja toimeentulon kannalta epä- kemusten perusteella, joita on olemassa Lappi-
41797: varmaan asemaan. Uudenmaan väestön toi- projektista, esitämmekin me allekirjoittaneet,
41798: meentulo- ja elinolosuhteissa onkin kaiken että eduskunta päättäisi kehottaa hallitusta
41799: kaikkiaan varsin huomattavia eroja. Kokonai- käynnistämään Projekti Uusimaan vastaavalta
41800: suutena Uusimaa ongelmineen edustaa pienois- pohjalta kuin Lappi-projekti on kehitteillä.
41801: koossa koko valtakuntaa. Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
41802: Jakautunut Uusimaa tarvitsee suunnittelu-
41803: pohjaksi ja yhteisesiintymisen välineeksi sel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
41804: keän tavoiteohjelman. Maakuntaliitot ja seu- 1979 tulo- ;a menoarvioon 150 000
41805: tukaavaliitot ovatkin ryhtyneet yhdessä valmis- markan määrärahan Uusimaa-pmjektin
41806: telemaan näitä uusmaalaisia tavoitteita. käynnistämistä varten.
41807: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
41808:
41809: Seppo Westerlund Terhi Nieminen Peter Muurman
41810: 1978 vp.
41811:
41812: Raha-asia-aloite n:o 1064.
41813:
41814:
41815:
41816:
41817: S. Wes.~erl\Uld )"'I\,; Määrärahan osoittamisesta parlamentaarisen
41818: varullmiel!la!!iain n.euvottelukunnan perustamiseksi.
41819:
41820:
41821: E d u s k u n n a 11e.
41822:
41823: Puolustusvoimissa asevelvollisuuttaan suorit- Varusmiesasioiden hitaan edistymisen voi-
41824: tavien varqsmiesten asemassa ei viime vuosina daan katsoa johtuvan os\n siit&, että puolustus-
41825: ole tapahtunut riittävästi paran.nuksia, vaikka hallinnossa ei ole vielä erityistä varusmies-
41826: muun yhteiskuntakehityksen seuraaminen sitä asioihin jo valmisteluvaiheessa pane1,1tuva!l vas·
41827: edellyttäisikin. Puolustuslaitoskomitean ehdo- ta,avaa neuvottelevaa elintä.
41828: tukset päivärahan korottamisesta, ilmaismatko- Jotta varusmiesasioissa otettaisiin huomioon
41829: jen lisäämisestä, sotilasavustusten kehittämi- yhteiskuntakehitys sekä varusmiesten oikeute,
41830: sestä sekä kotiuttamisrahan nostamisesta ovat tut taloudelliset ja sosiaaliset tarpeet, on tar-
41831: jääneet toteuttamatta. Samoin liittyy kotiutu- peen sell?isen parlamentaarisesti kootun elimen.
41832: viet1 varusmiesten työllistämiseen, useiden muodostaminen, joka voisi jo asioiden valmis-
41833: joukko-osastojen · siirtämiseen Pohjois-Suomeen teluvaiheessa tuoda esille varusmiesten asemaan
41834: ja varusmiestoimikuntajärjestelmän kehittärni, liittyviä näkökohtia sekä laatia suunn.itelmifl
41835: seen monta tiedossa olevaa, mutta rl'!tkaisema• varusmiesten aseman kehittämiseksi.
41836: tonta ongelmaa. Edellä olevaan viitaten ehdotamPJ.e kunnioit-
41837: Eräillä ·muilla yhteiskuntaelämän kannalta taen,
41838: tärkeillä osa-alueilla on erityinen parlamentaa-
41839: risesti koottu elin huolehtimassa ·ja vauhditta- että Ed.uskunta ottaisi valtion vuoden
41840: massa alaan liittyvien asioiden kehittämistä. 1979 tulo- ja menoarvioon 120 OOQ
41841: Tällaisia ovat esim. asuntoneuvosto. tai kehitys- markkaa' parlamentaarisen var~smies
41842: alueiden ' neuvottelukunta. Puolustushallinnon a~iain neuvotteluku~nan perustamiseksi.
41843: alueella toimii· mm; · maanpuolustustiedotuksell
41844: suunhittelukunta. -
41845: Helsingissä 26 pä!v'änä syyskuuta 1978.
41846:
41847: Seppo Westerlund ·. Arineli :Kivitie
41848: Juhani Orrenmaa Terhi Nieminen
41849:
41850:
41851:
41852:
41853: 143 0878005881
41854: 1138 1978 vp.
41855:
41856: Raha-asia-aloite n:o 1065.
41857:
41858:
41859:
41860:
41861: S. Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta komitean asetta-
41862: miseksi selvittämään puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen
41863: virkamiesten työaikasäännöksiä.
41864:
41865:
41866: E d u s k u n n a 11 e.
41867:
41868: ·Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen vir- Hallitus ei ole tiettävästi tähän mennessä
41869: kamiesten työaikasäännökset poikkeavat eräiltä ryhtynyt asian johdosta määrätietoisiin toimen-
41870: oleellisilta osiltaan työaikalain alaisten säännök- piteisiin.
41871: sistä. Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen On pidettävä monista syistä erittäin tärkeänä,
41872: virkamiesten työaikasäännösten suurimmat epä- että maan puolustamisesta ja miespuolisten kan-
41873: kohdat ovat työajaksi luettavan ajan määritte- salaisten maanpuolustuskoulutuksesta vastaava
41874: lyssä sota- ja leiriharjoituksissa, eriasteisissa henkilöstö saatetaan tasavertaiseen asemaan
41875: päivystystehtävissä, varallaelossa ja meripalve- myös työaikasäännösten osalta valtion muun
41876: lussa. Korvaus harjoituspäivältä on alle virka- virkamieskunnan kanssa. Tästä aiheutuvat kus-
41877: miehelle maksettavan päivärahan. Virastovirka- tannukset ovat saatavissa helposti, koska piene-
41878: miesten työaikasäännöksiä ei noudateta puolus- nevistä varusmiesikäluokista aiheutuu kustan-
41879: tusvoimien esikunnissa. nussäästöä. Asiaa valmistelemaan olisi asetetta-
41880: Eduskunta lausui 1. 6. 1976 toivomuksen. va kiireellisesti komitea tai toimikunta.
41881: että hallitus pyrkisi kehittämään puolustusvoi~ Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
41882: mia ja rajavartiolaitosta koskevia työaikasään·
41883: nöksiä niin, että ne paremmin vastaisivat ylei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
41884: sen työaikalain säännöksiä. 1979 tulo- ja menoarvioon 100 000
41885: Tasavallan Presidentti päätti esittelyssä 10. markan määrärahan toimikunnan tai
41886: 9. 1976 määrätä eduskunnan toivomuksen mer- komitean asettamiseksi tarkistamaan
41887: kittäväksi valtioneuvoston pöytäkirjaan hal!i- puolustusvoimien ja rajavartiolaitokse1r
41888: tuksen tietoon saatetuksi sekä antaa valtioneu- virkamiesten työaikasäännökset yleisiä
41889: vostolle tehtäväksi ryhtyä toivomuksesta aiheu- työaikasäännöksiä vastaaviksi.
41890: tuviin toimenpiteisiin.
41891: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
41892:
41893: Seppo Westerlund Juhani Orrenmaa Terhi Nieminen
41894: 1978 vp. 1139
41895:
41896: Raha-asia-aloite n:o 1066.
41897:
41898:
41899:
41900:
41901: S. Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta julkisten raken-
41902: nusten korjauksien suunnitteluun liikuntavammaisten kulke-
41903: misen helpottamiseksi.
41904:
41905:
41906: E d u s k u n n a 11e.
41907:
41908: Maassamme on viime vuosikymmenien ai~ väestösuhdettaan vastaavassa maartn sellaisia
41909: kana pyritty useilla eri tavoilla tukemaan ja asuntoja, joihin pääsy ja joissa liikkuminen in-
41910: helpottamaan niin sota- kuin siviili-invalidien- validiajoneuvoilla on mahdollista, helpottaisi
41911: kin asemaa. Kuitenkaan eivät taloudelliset tu- tämä suuresti heidän mahdollisuuksiaan tasave•
41912: kitoimenpiteet ja lääkinnällisen huollon sekä roisemmin osallistua työhön ja muuhun toi~
41913: kuntoutustoiminnan edistäminen ole yksin- mintaan. Paitsi varsinaiset vammaiset hyötyisi~
41914: omaan riittäviä. Eräänä vaikeana epäkohtana vät näistä parannuksista myös vanhukset.
41915: kaikkien liikuntaesteisten vammaisten osalta Edellä olevan perusteella ehdotamme,
41916: on, ettei yhteiskunta ole huolehtinut siitä, että
41917: vammaisten erityistarpeet otettaisiin riittävästi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
41918: huomioon esim. apulaitteiden ja uusissa raken- 1979 tulo- ja menoarvioon 500 000
41919: nuksissa myös kokonaissuunnittelun muodossa markan määrärahan julkisten rakennus.
41920: asunnoissa, erilaisissa julkisissa rakennuksissa, ten rakenteellisten korjauksien suunnit"
41921: joita vammaiset joutuvat käyttämään, kuten vi- teluun liikuntavammaisten kulkemisen
41922: rastotaloissa, kouluissa jne. Mikäli osittain lli- helpottamiseksi.
41923: kuntakyvyttömien käytettävissä olisi heidän
41924: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
41925:
41926: Seppo Westerlund Juhani Orrenmaa Terhi Nieminen
41927: l97s· vp.
41928: Raha-asia-aloite n:o 1067 .
41929:
41930:
41931:
41932:
41933: • ~· .<.. • • •• i ..
41934: S~ We~tetll:lnd ym.; J{QrQt~tun määrärahan osoittamisesta suun-
41935: nishisurheilun tukemiseen.
41936:
41937:
41938:
41939: ',.,
41940: ,..,_,-
41941: Ed u ~ k u n n a 11 e.
41942:
41943: " Sll..unnistu~ on vl;ljaas~a neljits&~ vuosil<.ymme- __,_ että nam synty~elta suuJmlstukse::n eri-
41944: 'pe~Sft kehittynyt pienestii pohjoi&maise~ta urhei- kpiskarttojf!. ygidaan käyttää apuna peruskf!.r~
41945: »..muodosta kansainvälisesti arvostetuksi Uikun- toja aikanaan täydennett~essä sekä
41946: ~muodoksi, . jota harrastetaan sekä huippu-, ,...,..,.. että suunnistajien näin suorittamfln tai-
41947: kilpa- et~ä kuntourheiluna. S,uomep. aloitt~esta kootyön arvo~ v .. 1974 583 000 markkaa-
41948: v. 1961 perustettuun ;Kansainväliseen SuuJUlis- on noin 50 % suunnistuskamojen kokonais·
41949: tusliittoon ( IOF) kuuluu jo 24 jäsenmaata, kustannuksista.
41950: J5wkJJisilll111at Japani, A11stralia, USi\. ja Kana- Perinteisesti suunnistuskarttaa on pidetty
41951: ~!\; ~yös Net.wost0 liitossa suunnistetaan pal- urheiluvälineenä, Suunnistuskartta on itse asias-
41952: JQfi1. vaikkakaan mal!. ei vielä ole IOF:n jäsen. ~>a myös urheill!paikk,a, sillä kartta ja maasto
41953: Suomi järjesti v_. 1~66 suunnistuksen ja v. yhdessä muodo11tavat SQunnistuksen urheilupai~
41954: .l~n. hiihtosuunnistuksen ensimmäiset MM- k~n~ Pelkkä m~tsä ef täten ole suunni~tajien
41955: kilpailut ja on· saanut järjestettäväkseen v. 1979 urheilupa.ikka, vaan lajin täysipainoiseen parras-
41956: suunnistuksen 8. MM-kilpailut. · tam~s~en. tarvitaan )i~~ksi ajantasainen suunni~
41957: Suunnistuksen saavuttamaan suosioon vaikut- tuksen erikoiskartta.
41958: taa ennen muuta sen soveltuvuus molempien .Liikuntalakikomitean esittämän·.työnjaon mu-
41959: sukupuolten ja kaikenikäisten kuntoliikunnaksi. kaan yhteiskunta luo liikuntatoiminnalle toi-
41960: Lajin harrastajista . yaltaosa on kuntourheilijoi. rpiptae~ellytykset ja vapaaehtqiset järjestöt huo-
41961: ta. Suunnistuskilpailuissa on sarjoja 10-vuotiais· lehtivat ·varsinaisen toiminnan järjestämisestä.
41962: ta tytöistä ja pojista alkaen aina 50-vuotiaisiin Suunnistusurheilun tärkeimmän toimintaedelly-
41963: naisiin ja 67-vuotiaisiin miehiin. tyksen, suunnistuskartan, valmistuksen rahoitus
41964: Suunnistusta harrastavien liittojen - FSO, ei ole kuitenkaan noudattanut monien muiden
41965: SSL, TUL ja TUK - yhteisen karttavaliokun- lajien tapaan esitettyä työnjakoa, sillä suun-
41966: nan asettama työryhmä suoritti v. 1973-74 nistusurheilu on saanut karttamäärärahaa vain
41967: opetusministeriön rahoittaman "Suunnistuskart- veikkausvoittovarojen välinemäärärahasta ( vii-
41968: tojen tarvetutkimuksen", joka luovutettiin ope- me vuosina 90 000 markkaa), mutta on jäänyt
41969: tusministeriölle ja myös valtion urheiluneuvos- kokonaan osattomaksi monikymmenkertaisina
41970: ton jäsenille. jaettavista rakennusmäärärahoista, urheilupaik-
41971: Tutkimuksesta ilmenee mm., karahoista.
41972: - että suunnistajien määrä ja myös suun- Nykyisellään kartanvalmistus muodostaa run-
41973: nistuskarttojen tarve on kaksinkertaistunut vuo- saasta vapaaehtoisesta työstä ( n. 1 milj. mk/
41974: sina 1968-7 3 ja edelleen kaksinkertaistuu vuosi) huolimatta seuroille kohtuuttomia talou-
41975: vuoteen 1978 mennessä, dellisia rasituksia. Merkittävimmät rahalliset
41976: - että suunnistusseurat täydensivät suunnis- kustannukset syntyvät ilmakuvauksesta, pohja-
41977: tustarkoituksia varten .peruskarttoja v. 1969- kartan laadinnasta, puhtaaksipiirustuksesta ja
41978: 73 6 455 km2 ja aikovat edelleen vuosittain painatuksesta (n. 0,8 milj. mk/vuosi).
41979: täydentää yli 2 000 km2, mikä on yli 10 % On välttämätöntä, että seurojen kartanval-
41980: maanmittaushallituksen vuotuisesta peruskartoi- mistuskustannukset rinnastetaan valtion avus-
41981: tuksen täydennyksestä, tuksia jaettaessa muiden urheilupaikkojen ja
41982: Raha-asia•aloite tt:o 1067 1141
41983:
41984: laitosten investointeihin ja että suunnistajien Edellä olevaan vii utl~fi ::elidmartime kttnftltJ1t l
41985: omatoimisen kartoituksen tukemiseen tarkoitet- taen,
41986: tua valtion määrärahaa korotetaan huomattavas-
41987: ti. Tähän tarpeeseen pitäisi osoittaa vähintään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
41988: kolmannes suunnistajien suorittaman ilmaisen 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
41989: ja myös hyödyllisen taikootyön määrästi\ eli 29.91.50 lisäyksenä 350 000 markkaa
41990: 3.50 000 ·markkaa vuösittaih. suunnistusurheilun tukemiseen.
41991: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
41992:
41993: Seppo Westerlund Kaisa Raatikainen
41994: Eero Lattula P. Jokinen
41995:
41996: :-i=
41997: 1142 1978 vp.
41998:
41999: Raha-asia-aloite n:o 1068.
42000:
42001:
42002:
42003:
42004: S. Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta parlamentaarisen
42005: vammaisasiain neuvottelukunnan perustamiseksi.
42006:
42007:
42008: E d u s k u n n a 11 e.
42009:
42010: Maassamme on useilla eri tavoilla pyritty alalla ei ole vielä erityistä vammaisten asioihin
42011: tukemaan vammaisten asemaa. Kuitenkaan ei- perehtynyttä neuvottelevaa elintä.
42012: vät taloudelliset tukitoimenpiteet ja lääkinnäl- Jotta vammaisten asioiden hoidossa otettai-
42013: lisen huollon sekä kuntootustoiminnan edistä- siin riittävästi huomioon yhteiskuntakehitys
42014: minen ole yksinomaan riittäviä. sekä vammaisten oikeutetut taloudelliset ja so-
42015: Eräillä muilla yhteiskuntaelämän kannalta siaaliset tarpeet, on tarpeen sellaisen parlamen-
42016: tärkeillä osa-alueilla on erityinen parlamentaa- taarisesti kootun elimen muodostaminen, joka
42017: risesti koottu elin huolehtimassa ja vauhditta- voisi jo asioiden valmisteluvaiheessa tuoda esiin
42018: massa alaan liittyvien asioiden kehittämistä. vammaisten kannalta tärkeitä näkökohtia sekä
42019: Tällaisia ovat esim. asuntoneuvosto tai kehitys- laatia suunnitelmia vammaisten aseman kehit-
42020: alueiden neuvottelukunta. Vammaisten asioi- tämiseksi.
42021: den hoitamista on mm. suorittanut eräs työ- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
42022: ryhmä, joka on esittänyt liikuntavammaisten
42023: kulkemisen helpottamista rakennuksia suunni- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
42024: teltaessa sekä julkisissa laitoksissa että viras- 1979 tulo- ja menoarvioon 100 000
42025: toissa. markan määrärahan parlamentaarisesti
42026: Vammaisten asioiden hitaan edistymisen voi- kootun vammaisasiain neuvottelukun-
42027: daan kuitenkin katsoa johtuvan osin siitä, että nan perustamiseksi.
42028: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
42029:
42030: Seppo Westerlund Terhi Nieminen Juhani Orrenmaa
42031: 1978 vp. '1143
42032:
42033: Raha-asia-aloite n:o 1069.
42034:
42035:
42036:
42037:
42038: Vilmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Isohaaran voimalaitoksen
42039: rakentamisen yhteydessä suoritetusta Kemijoen vesistön pa-
42040: toamisesta aiheutuneiden menetysten korvaamiseen.
42041:
42042:
42043: Ed u s kun n a II e.
42044:
42045: Kemijokisuulle rakennettu ensimmamen voi- neuvoston jäsenille ja eduskuntaryhmille Lapin
42046: malaitos, Isohaara, sulki Kemijoen v. 1947 ja kuntien ja niiden asukkaiden syvän huolestu-
42047: kytkettiin valtakunnan verkkoon joulukuun 20 misen ja ihmettelyn siitä leväperäisyydestä, jota
42048: päivänä 1948. Tämä voimalaitos oli rakennettu valtiovallan taholta on Kemijoen ensimmäisen
42049: yleisen edun vuoksi säädettyjen poikkeuslakien voimalaitoksen valmistumisen jälkeen kolmen-
42050: ja asetusten turvin. Tällöin luvattiin, että va- kymmenen vuoden ajan osoitettu vahinkoa kär-
42051: hinkoja kärsineet tulisivat saamaan korvauksen sineitä kohtaan. Lähetystön taholta esitettiin,
42052: vahingoistaan ja menetyksistään välittömästi. että valtiovallan toimesta ryhdyttäisiin kiireel-
42053: Nyt on kulunut jo kolmekymmentä vuotta lisesti maksamaan vesilain edellyttämiä ennak-
42054: eikä minkäänlaisia näkymiä siitä, että vahingon- kokorvauksia. Samoin edellytettiin, että valtio-
42055: korvaukset voitaisiin suorittaa tämän sukupol- neuvosto varaisi vuoden 1979 tulo- ja meno-
42056: ven aikana, ole todettavissa. Lain sallimat arvioon arviomäärärahan ennakkokorvausten
42057: ennakkokorvaukset olisi voitu suorittaa jo vuo- maksamista varten. Valtio voisi hakea korvauk-
42058: sikymmenet sitten. Ensimmäiset toimitsijamies- sensa takaisin voimalaitosyhtiöiltä. - Lähetys-
42059: ten arviot vahinkoalueella suoritettiin kuiten- tälle annetuissa valtioneuvoston jäsenten vasta-
42060: kin vasta vajaa viisi vuotta sitten. Toimitsija- uksissa luvattiin asia hoitaa lähetystön toivo-
42061: miehet päätyivät lähes kymmenentuhannen malla tavalla sekä muutenkin kiirehtiä korvaus-
42062: vahingonkärsiiän osalta noin 100 miljoonan kysymyksen lopulliseen ratkaisuun saattamista.
42063: markan vahinkoarvioon. Vuosikymmenien var- Annetuista lupauksista huolimatta ei hallitus
42064: rella on rahan arvo ennättänyt muuttua moneen ole esittänyt vuoden 1979 tulo- ja menoarvios-
42065: kertaan. Joulukuun 9 päivänä 1977 antoi Poh- sa määrärahaa ennakkokorvausten suorittamista
42066: jois-Suomen vesioikeus päätöksensä korvausasi- varten. Tämän johdosta ehdotamme kunnioit-
42067: assa. Päätöksestä valitettiin, joten Kemijoen ta en,
42068: kalastuskorvausasia on siirtynyt vesiylioikeu- että Eduskunta ottaisi valtion vttoden
42069: den käsiteltäväksi. Mutta kun edellä on yli 1979 tulo- ja menoarvioon 100 miljoo-
42070: tuhannen asian jutturuuhka, niin on täysi syy naa markkaa Isohaaran voimalaitoksen
42071: odottaa, että vuosikymmenet vierähtävät en- rakentamisen yhteydessä suoritetun Ke-
42072: nen kuin päätöksiä sieltä voidaan odottaa. mijoen vesistön patoamisen johdosta
42073: Toukokuun 23 päivänä 1978 kävivät Kemi- tapahtuneiden menetysten ja vahinko-
42074: joen vesistön vaikutusalueen kuntien edustajat jen korvaamiseksi ennakon luonteisina
42075: jälleen suurena lähetystönä esittämässä valtio- valtion varoista.
42076: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
42077:
42078: Pekka Vilmi Aimo Ajo Lasse Äikäs
42079: Lauri lmpiö Niilo Koskenniemi Mikko Jokela
42080: Mauno Manninen Kalevi Mattila Paavo Vesterinen
42081: Sylvi Saimo Einari Nieminen Lea Sutinen
42082: Hannu Tenhiälä Mikko Pesälä Kyllikki Stenros
42083: 1144 1978 vp.
42084:
42085: Raha-asia-aloite n:o 1070.
42086:
42087:
42088: Vilmi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta siirtona maa-
42089: tilatalouden kehittämisrahastoon.
42090:
42091: E d u s k u n n a 11 e.
42092: Hallitus on esittänyt valtion vuoden 1979 tuuden nimessä valtion maksamia luopumiskor-
42093: tulo- ja menoarvioon siirtona maatilatalou- vauksia, metsittämispalkkioita ja metsien osto-
42094: den kehittämisrahastoon 255 miljoonaa mark- ja varten tulisi budjetissa olla oma erillinen
42095: kaa. Maatilataloudessa ja sen kehittämisessä määrärahavaraus. Eihän näillä tehtävillä ole mi-
42096: vuosia jatkuneen ja lisääntyneen rahoitustar- tään tekemistä varsinaisen maatilatalouden ke-
42097: peen huomioonottaen ehdotettua määrärahaa ei hittämistoiminnan kanssa.
42098: ·voida pitää alkuunkaan riittävänä, sillä laskettu Maatilatalouden kehittämlsrahaston varojen
42099: vähimmäistarve on vuosittain vähintalin .500 Hsäämiseh tarve on ollut kiistaton jö useåfl vuo-
42100: miljoonaa markkaa. dert ajan. Kun maatilahållitus on ajoittain ki~l
42101: Maatilatalouden kehittärhisrahaston metkitys tänyt lainahakemusten vastaaMttamisen ja kes-
42102: alkoi heikentyä jo vuonna 1967, jolloin voi- kusrahalaitoksille on annettu kieltoja lainahake-
42103: makkaasta inflaatiosta huolimatta rahastoon ta- musten käsittelyynl on tästä ollut seurauksena
42104: .pahtunutta budjettisiirtoa pienennettiin kolman- lainojen tarpeen valtava ruuhkautuminen. Kun
42105: neksella. Sen jälkeen on myös maatilatalouden vielä myönnettyjen lainojert maksatustakin
42106: kehittämiseen varatut erillismäärärahat lähes ofl varojen vähäisyyden johdosta jouduttu lyk-
42107: ·kokonaism1dessaan poistettu tulo- ja menoar- käämään, on syntynyt sellainen epänormaali ti-
42108: viosta ja siirretty kehittämisrahastosta makset- lanne, jota mikään toinen kansalaisryhmä ei ole
42109: taviksi. Maatilataloutta syrjivää kehityksen joutunut kokemaan. Tälläkin hetkellä oti kes-
42110: suuntaa osoittaa lyhyesti fiumeroiden valossa kusrahalaitoksissa ja maatilahallituksessa run-
42111: mm. sekin, että kun kymmenen vuotta sitten saasti lainahakemuksia rahoittamatta.
42112: ns. aravamäärärahat ja maatilatalouden kehittä- Maatilojen elinkelpoistaminen ja tuottavam-
42113: mismäärärahat olivat yhtä suuret, niin nyt esi- maksi tekeminefi on kaikkien kansalaispiirien
42114: tetään aravalainoihin 2 100 miljoonaa: markkaa, etujen mukaista. Se on suorastaan välttämätön-
42115: mutta maatilatalouden kehittämiseen vain 255 tä, sillä elintarviketuotannon omavaraisuutta ei
42116: miljoonaa eli 1/10 asuntolainoihin varatusta voida missään tilanteessa vaarantaa. Tämän
42117: määrärahasta. Ja kuitenkin maatilatalouden ke- vuoksi olisi valtiovallan viimeistään jo nyt lo-
42118: hittämisrahaston varoilla joudutaan hoitamaafi petettava nurjamielinen suhtautuminen maata-
42119: lähes koko maaseudun eli yli kahden miljoonan louselinkeinoja kohtaan ja ryhdyttävä huolehti-
42120: asukkaan elinkeinon ja lainoitustoiminnan tar- maan maatilojen kehittämistoiminnan kaikin-
42121: ve. puolisesta tehostamisesta. Näin toteutettaisiin
42122: Epäsuhde on suorastaan hirvittävä. Ja sitä li- myös kehitysaluepolitiikkaa halvemmin kustan·-
42123: sää vielä erittäin paljon se, että huomattava nuksin ja helpotettaisiin vaikeaa työttömyyttä
42124: osa .näistä kehittämisrahastolle tulevista varois- nopeimmin vaikuttavana tavalla.
42125: ta kå'ytetään kokonaan muuhun 'kuin maatila- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
42126: talouttå edistävään toimintaan. Rahaston va- nioittaen,
42127: roistahan suoritetaan mm. luopumiskorvauspalk- että Eduskunta. ottaisi· valtion vuoden
42128: kiot, peltojen metsittämispalkkiot sekä maatila- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
42129: hallituksen suorittamat metsämaiden ostot, joi- 30.32.60 lisäyksinä 200 milioonaa mark-
42130: hin käytetyt varat vähentävät varsinaisen vilje- kaa siirtona maatilatalouden kehittämis-
42131: lijäperheen saamia lainaosuuksia. Kaiken koh- rahastoon.
42132: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
42133:
42134: Pekka Vilmi Paavo Vesterinen Hannu Tenhiälä
42135: Kalevi Mattila Lea Sutinen Niilo Koskenniemi
42136: Einari Nieminen Sylvi Saimo Lasse Äikäs
42137: Mikko Pesälä Kyllikki Stenros Mauno ~anninen
42138: Mikko Jokela Lauri lmpiö
42139: 1978 "P· 1145
42140:
42141: Raha-asia-aloite n:o 1071.
42142:
42143:
42144:
42145:
42146: Vilmi ym.:. Määrärahan osoittamisesta kalankasvatusaltaiden ra-
42147: kentamisen avustamiseen Lapissa.
42148:
42149:
42150: E d u s k u n n a 11 e.
42151:
42152: Aikanaan jättämäni lakialoitteen perusteella tusta. Suurin puute on sellaisista· kalankasvåtus-
42153: eduskunta hyväksyi v. 1966 toivomuksen, että altaista; joissa kuoriutuneet .kalanpoikaset voi-
42154: hallitus antaisi ensi tilassa eduskunnalle esityk- daan kasvattaa 2-3-vuotisiksi, jolloin hukka-
42155: sen kalakannan ja kalastuksen turvaamista tar- prosentti jaä mahdollisimman vähäiseksi. Koska
42156: koittaviksi toimenpiteiksi. Tästä eduskunnan kalastuskuntien tulot muodostuvat vähäisistä
42157: hmsllinasta selvästä toivomuksesta huolimatta kalastuslupamaksuista; ei kalastt,tskunnilla 'Ole
42158: lakiesitystä ei ole vieläkään annettu, ja kalakM- mahdollisuuksia laajamittais~n kalankasvatustoi-
42159: nan turvaamiseksi tulo- ja menoarviossa esite- ll,1itman harjoittamiseen, ellei valtiolta saada
42160: tään varoja erittäin niukasti. riittävästi avustuksia ja lainoja ..kalankasvatus-
42161: Asian hoitaminen kokonaisuudessaan kuuluu altaiden rakentamiseen ja kalavesien hoitoon.
42162: ensisijaisesti valtiolle, sillä voimalaitosten raken- Näitä avustuksia ja lainoja olisi annettava myös
42163: taminen on aiheuttanut kalakannan huomatta- yksityisille yrittäjille ja kalavesien omistajille.
42164: van supistumisen ja lohen sukuisten kalojen Vähäisellä valtion tuella voitaisiin tällä menet-
42165: osalta täydellisen häviämisen padotuissa Lapin telyllä turvata uusi tuottava elinkeino nimen-
42166: vesistöissä. Tämän vuoksi kalanviljelyyn ja -kas- omaan kehitysalueille, Tuhatjärvien maassa pi-
42167: vatukseen juuri tällä alueella olisi kiinnitettävä täisi suuremman huomion kiinnittiimisen asiaan
42168: aivan erityinen huomio. Lohensukuisia kaloja olla täysin luonnollista.
42169: olisi istutettava alueen vesistöihin niin paljon, Edellä esittämäätnme viitaten ehdotamme
42170: että tuloksellista ammatti- ja urheilukalastusta kunnioittaen,
42171: voitaisiin harjoittaa lähes kaikissa vesistöissä.
42172: Enontekiön, Inarin ja Posion järvet, Kemijqen, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
42173: Simojoen ja Tornionjoen vesistö ovat kuin luo- 1979 tulo- ja menoarvioon 2 miljoonan
42174: dut tällaiseen tarkoitukseen. markan määrärahan kalankasvatusaltrti-
42175: Tavoitteen saavuttaminen edellyttää erittäin den rakentamisen avustamiseen Lapin
42176: laajamittaista kalanpoikastuotalltoa ja -kasva- vesistöissä.
42177: Belsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
42178:
42179: Pekka Vilmi Sylvi Saimo Matti Asunmaa
42180: Veikko Hanhirova . Veikko Pihlajamäki
42181:
42182:
42183:
42184:
42185: 144 0878005881
42186: 1146 1978 vp.
42187:
42188: Raha-asia-aloite n:o 1072.
42189:
42190:
42191:
42192:
42193: Vilmi ym.: Määrärahan osoittamisesta kalankasvatustoimenpitei-
42194: den aloittamiseen Ranuan kunnan Simojärven vesistössä.
42195:
42196:
42197: E d u s k u n n a 11 e.
42198:
42199: Eduskunta hyväksyi 16. 5. 1969 toivomuksen, Pottimojärven ja Simojä1·ven välillä. Samoin
42200: että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toimenpitei- kalojen nousumahdollisuuksien parantamiseksi
42201: siin Simojokisuun ruoppaamiseksi ja Simojoen olisi heti ensimmäisenä toimenpiteenä tullut
42202: vesistön kalakantojen lisäämiseksi. suorittaa Simojokisuulla olevan ns. Onkalon
42203: Lausutun toivomuksen johdosta aloitettiin haaran ruoppaaminen, koska tämä eteläinen
42204: syksyllä 1969 tutkimukset Simojoen vesistön haara on luontainen väylä kalojen nousulle Si-
42205: kalakantojen selvittämiseksi sekä vesistön kun- mojokeen. Lisäksi koko vesistön kalantuoton
42206: nostamiseksi lohi- ja muiden arvokalojen kas- tehostamiseksi tulisi Ranuan Simojärvelle ra-
42207: vatukselle kelvolliseksi. kentaa kalanviljelylaitos tai aloittaa voimaperäi-
42208: Kuuden vuoden aikana. eli vuosina 1970- nen lammikkokasvatus. Kalatalousviranomaisten
42209: 7 5 suoritetuissa tutkimuksissa ja selvityksissä ja ammattihenkilöiden suorittamissa tutkimuk-
42210: onkin voitu varmuudella todeta, että Simojoen sissa onkin todettu Simojärven alajuoksun ja
42211: vesistö on koko maan puhdasvetisin vesistö, Auralammen välin olevan erinomainen ja luon-
42212: jossa jo nykyisin on erittäin runsas lohenpoi- nollinen paikka kalankasvatustoimenpiteiden
42213: kaskanta. Lisäksi on todettu, että koko vesistö suorittamiselle. Tämän vuoksi, jotta Simojoen
42214: Simojärvi mukaanluettuna on jo nykyisin arvo- vesistössä parhaillaan suoritettavista entistä-
42215: kalojen kutu- ja kasvatusvesistönä korvaamaton, mistöistä saataisiin täysitehoinen hyöty, tulee
42216: ja että vesistön merkitystä tältä osaa voidaan entistämistyöt ulottaa Simojärvelle saakka ja
42217: pienin kustannuksin huomattavasti lisätä. Tä- samalla jo nyt kiireellisesti aloittaa kalankas-
42218: hän perustuen aikanaan uittoa varten raivatun vatuslammikoiden rakentaminen Simojärven ve-
42219: Simojoen entisöimistyöt aloitettiin syksyllä sistössä.
42220: 1976 ja töitä on jatkettu myös kuluvan vuo- Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
42221: den aikana. kunnioittaen,
42222: Kun suunnitelmien mukaan näitä Simojoen
42223: vesistön entistämistäitä tultaisiin suorittamaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
42224: vain Simojokisuun ja Ranuan Pottimojärven vä- 1979 tulo- ja menoarvioon 300 000
42225: lisellä alueella, ei toimenpiteitä voida pitää al- markan määrärahan kalankasvatustoi-
42226: kuunkaan riittävinä. Simon ja Ranuan kunnat menpiteiden aloittamiseksi ja kalalam-
42227: sekä paikalliset asukkaat ovat yhtä mieltä sii- mikoiden rakentamiseksi Simojärven ve-
42228: tä, että entisöimistyöt on suoritettava myös sistöön Ranuan kunnassa.
42229: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
42230:
42231: Pekka Vilmi Sylvi Saimo Matti Asunmaa
42232: Veikko Hanhirova Veikko Pihlajamäki
42233: 1978 vp. 1147
42234:
42235: Raha-asia-aloite n:o 1073.
42236:
42237:
42238:
42239:
42240: Vilmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Hetan-Peltovuoman-
42241: Nunnasen maantien peruskorjaamiseen Enontekiön kunnassa.
42242:
42243:
42244: E d u s kun n a 11 e.
42245:
42246: Tie- ja vesirakennushallituksen toimesta on Tieverkoston kiireellistä parantamista nimen-
42247: muutamia vuosia sitten suoritettu maantien pe- omaan Enontekiön kunnan alueella puolustaa
42248: rusparantaminen Palojoensuun ja Hetan välisel- myös se, että siellä on jo vuosikausia vallinnut
42249: lä tieosalla. Samoin Hetan ja Peltovuoman koko valtakunnan heikoin työllisyystilanne. Pi-
42250: välisellä tieosalla on rakennettu kaksi uutta sil- täjän alueen työvoimasta on ollut lähes jatku-
42251: taa, mutta muuten tämäkin erittäin heikkokun- vasti työttömänä 25-30 prosenttia. Tästä syys-
42252: toinen tieosuus on kokonaan peruskorjaamatta. tä tuntuukin kohtuuttomalta, ettei näitä so-
42253: Kaikkein vaikein on tilanne Peltovuoman ja pivia ja välttämättömän tarpeen sanelemia työ-
42254: Nunnasen välisellä 13 km:n pituisella tieosalla, kohteita ole avattu, vaikka Enontekiön kunta,
42255: missä tie on päästetty lähes liikennekelvotto- Lapin maakuntaliitto ja läänin kansanedustajat
42256: maksi. Kun tällä tieosalla on hoitotoimenpi- ovat niitä toistuvasti esittäneet.
42257: teet jätetty jo vuosikausia lähes kokonaan suo- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
42258: rittamatta, on mainittu tieosuus todellinen pul- nioittaen,
42259: lonkaula tällä Enontekiön kunnan itälaidan läpi-
42260: kulkutiellä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
42261: On selvää, että tien heiklw kunto aiheuttaa 1979 tulo- ja menoarvioon 1 miljoonan
42262: paikalliselle väestölle monenlaista haittaa. On- markan määrärahan Hetan-Peltovuo-
42263: han tie keväisin useiden kuukausien ajan lii- man-Nunnasen maantien peruskorjaa-
42264: kennerajoitusten ja kieltojen alaisena. Tästä miseksi Enontekiön kunnassa.
42265: syystä tien perusparannustyöt tulisi aloittaa vii-
42266: meistään jo vuoden 1979 aikana.
42267: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
42268:
42269: Pekka Vilmi Sylvi Saimo Mikko Pesälä
42270: Lauri Impiö Kalevi Mattila Mikko Jokela
42271: Aimo Ajo Einari Nieminen Paavo Vesterinen
42272: 1148 1978 yt>.
42273:
42274: Raha-asia-aloite n:o 1074.
42275:
42276:
42277:
42278:
42279: Vilmi ym.: Määrätahan osoittamisesta Kelan tienhaaran ja Rytin-
42280: ginsalmea välisen maantien peruskorjaamiseksi.
42281:
42282:
42283: Ed u s kunnalle.
42284:
42285: Ranuan . kunnan alueen . maantieyhteydet maan myös paikallisen ja lähitienoon väestö11
42286: Oulun suuntaan ovat erittäin heikot. Erityisesti työllisyystilannetta, joka näillä alueil.lä ~n jat-
42287: tieosa Kelankylän tienhaarasta Rytinginsalmeen, kunut erittäin vaikeana.
42288: joka väli on noin 31 km, on mutkainen ja Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
42289: kovin heikkokuntoinen. Tämä tie on liiken- nioittaen,
42290: teellisesti erittäin merkittävä, sillä sitä kautta
42291: on lyhin tie Ouluun. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
42292: Tien suuresta liikenteellisestä vaikutuksesta 1979 tulo- ja menoarvibon 1 miljoonan
42293: huolimatta ei tiettävästi· ole vieläkään tämän markan määrärahan Kelati tienhaaran ja
42294: tieosan peruskorjaamiseksi suunnitelmia olemas- Rytinginsalmen välisen maantien perus-
42295: sa. Suunnitelmat pitäisi suorittaa kiireellisesti, korjaamiseksi Ra1tuan ja Pudasjärven
42296: jotta tien parannustyöt voitaisiin suorittaa kuntien alueella.
42297: lähivuosien aikana. Maantietyö tulisi helpotta-
42298: Helsirtgissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
42299:
42300: Pekka Viltni Mikko Jokela Lauri Impiö
42301: Einari Nieminen Aimo Ajo Niilo Koskenniemi
42302: Mikko Pesälä Sylvi Saimo
42303: 1978 vp. 1149
42304:
42305: Raha-asia-aloite n:o 1075.
42306:
42307:
42308:
42309:
42310: Vilmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Konttajärven-Meltauk-
42311: sen maantien ·peruskorjaamiseksi Rattostunturin kohdalla
42312: Pellon kunnassa.
42313:
42314:
42315: Eduskunnalle.
42316:
42317: Pellon kunta on tehnyt jo useita vuosia sit- Työkohteen lå.ireellistä avaamista edellyttää
42318: ten ·•· aloitteen Pellos ta itään, Rovaniemelle ja myös Pellon kunnan erittäin vaikea työttömyys-
42319: Sodankylään suuntautuvan maantien n:o 935 tilanne, joka on koko läänin ja koko valtakun.
42320: peruskorjaamiseksi. Kyseinen tie on kokonai- nan pahimpia. Onhan Lapin maakuntaliiton ja
42321: suudessaan liikenteellisesti erittäin vaarallinen työvoimapiirin laatiman tilaston mukaan Pellon
42322: ja kelirikkoaltis. kunnan työvoimasta työttömänä 15. 9. 1978
42323: Tähän mennessä on tien perusparantaminen kaikkiaan 22,2 prosenttia. Tästä huolimatta
42324: suoritettu Saukkoriipin ja Kanttajärven väli- valtion työkohteita ei ole ollut Pellon kunnan
42325: sellä tienosalla, mutta kaikkein vaikein ja pahin alueella riittävästi moniin vuosiin. Pitemmän
42326: tienosa Konttajärveltä Meltaukseen on edel- päälle tilanteen jatkumista nykyisellään ei Pel-
42327: leenkin kokonaisuudessaan korjaamatta. TVL:n lon kunta tule kestämään.
42328: La.pin piirin toimesta esitettiinkin kyseisen tieri Edeilä esitetyn. perusteella ehdotamme kun-
42329: perusparannustöiden jatkamista: syksyllä 1978 nioittaen, · ·
42330: Rattostunturin kohdalla suoritettavalla tienoi-
42331: ka:isulla, jota koskevat suunnitelmat ovat olleet että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
42332: valmiina, mutta jostain syystä tämä työkohde 1979 tu(o- ja menoarvioon 2 miljo.onan
42333: on edelleenkin· avaamatta: Kun tien korkeus- markan määrärahan Konttajärvcn:_Mel-
42334: erot ja mutkaisuus ovat jtiuri Rattostunturin tauksen maarttien peruskorja(lmista var-
42335: kohdalla· kaikkein vaikeimmat, tulisi parannus- ten Rattostunturin ·kohdalla Pf?l{on kun=
42336: työ aloittaa ensi tilassa. nassa.
42337: Helsingissä 26 päivänä ·syyskuuta 1978.
42338:
42339: • Pekka Vllmi Mikko Jokelå Lauri Impiö
42340: c. • • . · · Elnarf Niemitien Aimo Ajo Niilo. Koskenniemi
42341: n ,.: · Mikko 1~esälä ·. Sylvi Saimo
42342:
42343:
42344:
42345:
42346: '.· i' ."' ' ~··
42347:
42348:
42349:
42350:
42351: . \"
42352: 1150 1978 vp.
42353:
42354: Raha-asia-aloite n:o 1076.
42355:
42356:
42357:
42358:
42359: Vilmi ym.: Määrärahan osoittamisesta paikallistien rakentamisek-
42360: si Kanttajärven itäpuolitse Metelivaaran kautta Rovanpään
42361: tiehen Pellon kunnassa.
42362:
42363:
42364: E d u s k u n n a 11 e.
42365:
42366: Pellon kunnassa on ollut vireillä pitkän joen yli rakennettavaa siltaa varten. Hankittu
42367: aikaa maantien rakentaminen Kanttajärven itä- puutavara on nyt lahoamassa, kun tien raken-
42368: puolelle Metelivaaran kautta Pellon ja Mel- nustyöt ovat olleet vuodesta 1972 lähtien täy-
42369: tauksen väliselle maantielle. Tämä tietön väli, sin pysähdyksissä.
42370: lähtien ns. Rovanpään paikallistiestä, on kaik- Koska keskeneräiseksi jääneen tiehankkeen
42371: kiaan 6,2 km:n pituinen. toteuttaminen on alueella olevan asutuksen
42372: Kun tämän tievälin rakentaminen yleisenä kannalta suorastaan elinkysymys, ja tiellä tulee
42373: tienä kohtasi vaikeuksia, ryhdyttiin paikallisten olemaan yhteiseltäkin kannalta huomattava
42374: asukkaiden toimesta tiehanketta ajamaan yksi- merkitys, olisi tien rakentaminen toteutettava
42375: tyistienä, jota varten perustettiin tietoimikunta. joko paikallistienä tai moottoriajoneuvoilla lii-
42376: Tien rakentamista lupautuivat avustamaan myös kennekelpoisena polkutienä rakentaen. Yksityis-
42377: metsähallitus, Kemi Oy ja Pellon kunta. TVL:n tienä rakentaen muodostuvat kustannukset tie-
42378: Lapin piirin toimesta laadittiin yksityistien ra- osakasta kohden kohtuuttoman suuriksi, ellei
42379: kentamista koskeva suunnitelma vuonna 1967. valtion avustusosuutta tuntuvasti koroteta. Tä-
42380: Liikenneministeriö hyväksyi suunnitelman ja mänhetkisen kustannustason mukaan yhden
42381: kustannusarvion, määrältään 257 000 mk, ja tieosakkaan kustannukset voivat kohota jopa
42382: vahvisti avustusprosentiksi 67 %. Vuoden 20 000 markkaan, mikä on ylivoimainen kus-
42383: 1969 III:ssa lisämenoarviossa myönnettiin tien tannuserä vähävaraiselle asujamistolle.
42384: rakennustöiden rahoittamiseen ensimmäinen Edellä esittämämme perusteella ehdotamme
42385: avustuserä 87 190 mk. Samalla määrättiin, että kunnioittaen,
42386: työt tulee aloittaa aikaisintaan 1. 8. 1969.
42387: Tien rakennustöiden aloittaminen lykkääntyi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
42388: Aalisjoen siltaa koskevien vesioikeuden päätös- 1979 tulo- ja menoarvioon 500 000
42389: ten johdosta vuoteen 1972 saakka, jolloin tien markan määrärahan paikallistien raken-
42390: hoitokunnan toimesta aloitettiin hyväksytyn tamiseksi Kanttajärven itäpuolitse Me-
42391: suunnitelman toteuttaminen. Mainittuna vuo- telivaaran kautta Rovanpään tiehen
42392: tena hakattiin tielinja koko leveydeltään lähes Pellon kunnassa.
42393: valmiiksi. Samoin hankittiin siltatarpeet Aalis-
42394: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
42395:
42396: Pekka Vilmi Mikko Pesälä Sylvi Saimo
42397: Einari Nieminen Mikko Jokela Lauri lmpiö
42398: Aimo Ajo
42399: 1978 vp. 1151
42400:
42401: Raha-asia-aloite n:o 1077.
42402:
42403:
42404:
42405:
42406: Vilmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Pellon ja Kolarin välisen
42407: Väylänvarren maantien peruskorjaamiseksi.
42408:
42409:
42410: Ed u s kunnalle.
42411:
42412: Pellon Havelasta Kolarin kirkonkylään johta- vat huomattavasti lisäämään erityisesti tämän
42413: van 72 km:n pituisen Väylänvarren maantien tien käyttöä. Kuitenkin tie on tällä hetkellä
42414: rakentaminen suoritettiin noin 40 vuotta sit7 liikenneturvallisuuden kannalta kovin vaaralli-
42415: ten, eikä sitä ole rakentamisen jälkeen sanotta- nen ja heikkorakenteisena joka kevät monia
42416: vammin peruskorjattu. Vasta muutamien vii- kuukausia lähes liikennekelvoton. Väylänvarren
42417: meisten vuosien aikana on tiellä olevat Naami- maantien kunnostustöiden suorittaminen myös
42418: joen, Lompolojoen ja Ääverjoen sillat raken- sopivana työkohteena tällä jatkuvasti vaikealla
42419: nettu uudelleen, mutta varsinaisen tien kunto työttömyysalueella on erittäin perusteltua.
42420: on erittäin heikko ja kokonaisuudessaan pikai- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
42421: sen korjauksen tarpeessa. nioittaen,
42422: Tien pikainen peruskorjaaminen on välttä-
42423: mätöntä senkin vuoksi, että tällä Väylänvarren että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
42424: tiellä tulee aina olemaan myös yleisen liiken- 1979 tulo- ja menoarvioon 1 miljoonan
42425: teen kannalta yhä kasvava merkitys. Kaivostoi- markan määrärahan Pellon ja Kolarin
42426: minnan alkaminen Kolarissa, lisääntyvä mat- välisen ns. Väylänvarren maantien pe-
42427: kailu ja uiton loppuminen Tornionjoesta tule- ruskorjaamista ja päällystämistä varten.
42428: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
42429:
42430: Pekka Vilmi Mikko Pesälä Sylvi Saimo
42431: Kalevi Mattila Mikko Jokela Lauri Impiö
42432: Einari Nieminen Aimo Ajo
42433: 1152
42434:
42435: Raha-asia-aloite n:o 1078.
42436:
42437:
42438:
42439:
42440: Vilmi ym.! Määrärahan osoittamisesta paikallistien rakentami-
42441: seksi Ranuan kunnan Toijan kylästä Nurkkalan ja Tarha-
42442: ahon kautta Sääskijärven tielle.
42443:
42444:
42445: E d u s k u n n a 11 e.
42446:
42447: R.anuan kunnan alueella on vielä monia ky- . Tämän tieyhteyden välittömään vaikutuspii-
42448: liä ja taloryhmiä heikkojen tieyhteyksien varas- riin kuuluu jo tällä hetkellä 12 perhettä ja
42449: sa. Monilta sellaisilta alueilta, joissa on asu- 16 tilan metsä- ja lisämetsäalueet. Nyt t!imän
42450: tusta ollut jo yli sadan vuoden ajan, puuttuvat a1ueen asukkaiden hankaluutena on se, että
42451: kupnolliset tieyhteydet kokonaan. Eräs tällai~ mm. metsälisäalueille täytyy suoran kulkuyhtey-
42452: nen tietä vailla oleva alue on Toljan kylän den puuttumisen vuoksi kulkea 35 km:n lisä-
42453: Nurkkalasta Tarha-ahoon ja siitä edelleen Sää5- matka Ranuan kirkonkylästä lähtevän Pohjas-
42454: kijärven .ja Kelukkajoen väliselle yksityistielle lahde_n maantien kautta. Kun alueen asukkaille
42455: liittyvä alue. Kun Toijan paikallistien jatkona suoran tieyhteyden saaminen on elämisen pe-
42456: oleva 1,5 kilometrin pituinen yksityistiekin on rusedellytyksiä, eivätkä he omin varoin pysty
42457: heikkokuntoinen, tulisi myös tämä väli raken- tieyhteyttä rakentamaan, tulisi tie rakentaa pai-
42458: taa paikallistieluokkaa olevaksi maantieksi. Sa- kallistieluokk!la olevana maantienä valtion toi-
42459: moin tästä edelleen Simojoen poikki Tarha- mesta.
42460: ahoon, joka on vain 1 kffi:n pituinen, ja siitä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme · kun-
42461: edelleen 1,5 km:n ·.pitui!ita. viljely:stietä suoraan nioittaen,
42462: metsänparannusvaroilla rakennettuun yksityi >-
42463: tiehen. Näin paikallistieksi rakennettavan tien · · · että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
42464: pituus tulisi kokonaisuudessaan olemaan noin 1979 tulo- ja menoarvioon 300 000
42465: 4 kilometriä, josta jo olevaa yksityistietä ja ·markan määrärahan paikallistien raken-
42466: viljelystietä on 3. km. Ilman tietä oleva väli tamiseksi Ranuan kunnan Toljan kylästä
42467: Nurkkalasta Tarha-ahoon on vain 1 km, jolle Nurkkalan ja Tarha-ahon kautta Sääski-
42468: välille tulisi rakennettavaksi silta noin 35 met- järven yksityistielle.
42469: riä leveän Simojoen ylitse.
42470: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
42471:
42472: Pekka Vilmi Mikko Jokela Lauri lmpiö
42473: Einari Nieminen Aimo Ajo Niilo Koskenniemi
42474: Mikko Pesälä Sylvi Saimo
42475: 1978 vp. 1153
42476:
42477: Raha-asia-aloite n:o 1079.
42478:
42479:
42480:
42481:
42482: Vilmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Ruottalan-Kalkkimaan
42483: paikallistien peruskorjaatnista varten.
42484:
42485:
42486: Ed u s k u n n a 11 e.
42487:
42488: Tornion kaupunkiin kuuluvan Ruottalan- ko tien kantavuus tekee sen kuljettamisen lähes
42489: Kalkkimaan paikallistien perusparannussuunni- mahdottomaksi. Kun Kalkkimaan louhos O.i1
42490: telmat ovat olleet valmiina jo usean vuoden juuri äskettäin laajentanut toimintaansa, tulee
42491: ajan. Kuitenkaan suunnitelmia ei ole päästy kuljetustarve entisestäänkin lisääntymään. Tällä
42492: toteuttamaan, vaikka tie nykyisellään on erit- tiellä on myös huomattava läpikulkutien luon-
42493: täin kapea ja mutkainen sekä keväisin ja syk- ne, koska tie on suora yhdystie Kemijokivar-
42494: syisin erittäin huonossa kunnossa. Liikennetur- resta suoraan Tornion kaupunkiin.
42495: vallisuutta ajatellen mainittu tie on erittäin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
42496: vaarallinen. nioittaen,
42497: Tien perusparantaminen olisi erityisen tär-
42498: keää sen johdosta, että tien varrella sijaitsee että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
42499: Rauma-Repolan omistama Kalkkimaan louhos, 1979 tulo- ja menoarvioon 300 000
42500: josta erityisesti keväisin pitäisi kuljettaa suuria markkaa Ruottalan-Kalkkimaan paikal-
42501: kalkkimääriä pelloille, ja tällöin nykyinen heik- listien peruskorjaamista varten.
42502: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
42503:
42504: Pekka Vilmi Mikko Jokela Lauri Impiö
42505: Einari Nieminen Aimo Ajo Niilo Koskenniemi
42506: Mikko Pesälä Sylvi Saimo
42507:
42508:
42509:
42510:
42511: 145 0878005881
42512: 1154 .1978 vp.
42513:
42514: Raha-asia-aloite n:o 1080.
42515:
42516:
42517:
42518:
42519: Vilmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Asemakylän ja Alaniemen
42520: välisen vanhan maantien peruskorjaamiseen Simon kunnassa.
42521:
42522:
42523: E d u s k u n n a 11 e.
42524:
42525: Vuosisadan vaihteessa rakennettiin maantie- jon. Näin siitä huolimatta, vaikka tie on liiken-
42526: yhteys Simosta Ranualle. Simojoen etelärannan teelle erittäin vaarallinen. Mainittakoon, että
42527: maantien valmistuttua kaksikymmentä vuotta mm. yhtenä ainoana kesäkautena tuli ns. Kal-
42528: sitten on sen jälkeen rakennettu silta entiselle liokosken mutkassa kaikkiaan 19 tiedossa ole-
42529: Alaniemen lossin paikalle ja vanha maantie on vaa autokolaria. Lisäksi tiellä oleva Simon ase-
42530: Alaniemen ja Ranuan välillä kokonaisuudessaan man tasoristeys on jatkuvasti aiheuttanut mo-
42531: peruskorjattu ja kunnostettu. Vanhasta maan- nia ihmishenkiä vaatineita liikenneonnetto-
42532: tiestä ainoastaan Simojoen pohjoispuolen tie muuksia. Tästä syystä Simon Asemakylän ja
42533: Asemakylältä Alaniemelle on edelleenkin lähes Alaniemen välinen Simojoen pohjoispuolella
42534: samassa kunnossa, mihin se vuosikymmeniä oleva tieosa tulisi kokonaisuudessaan peruskor-
42535: sitten suoritettujen vähäisten korjausten jälkeen jata tai suorittaa tieosan tehostettu kuntoon-
42536: jätettiin. pane. Ainakin tiellä olevat Hekkasen, Rannilan,
42537: Tämän Simojoen pohjoispuolella olevan Matalan ja Kalliokosken vaaralliset tienmutkat
42538: maantien pituus Asemakylältä Alaniemen sil- tulisi oikaista ja tie tulisi pääHystää öljysoralla.
42539: lalle on 25 km, ja koko väli on erittäin hei- Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
42540: kosti rakennettu. Tie ei täytä alkuunkaan ny- kunnioittaen,
42541: kyajan liikenteen vaatimuksia, kun otetaan huo-
42542: mioon se, että tätä kautta tapahtuu erittäin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
42543: suuri osa Oulun ja Rovaniemen välisestä lii- 1979 tulo- ;a menoarvioon 500 000
42544: kenteestä. Onhan matka tätä kautta ajaen yli markan määrärahan Simon kunnassa
42545: 40 kilometriä lyhyempi kuin Kemin kautta olevan Asemakylän ;a Alaniemen väli-
42546: suuntautuvaa nelostietä ajaen. Tämä matkan sen vanhan maantien peuskor;aamista
42547: lyhyys onkin lisännyt Simojoen pohjoispuolen varten.
42548: maantien liikennettä viime vuosina erittäin pal-
42549: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
42550:
42551: Pekka Vilmi Matti Asunmaa Veikko Pihlajamäki
42552: Sylvi Saimo Veikko Hanhirova
42553: 1978 vp. 1155
42554:
42555: Raha-asia-aloite n:o 1081.
42556:
42557:
42558:
42559:
42560: Vilmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Sodankylän-Vaalajär-
42561: ven-Meltauksen maantien peruskorjaamista varten.
42562:
42563:
42564: E d u s k u n n a 11 e.
42565:
42566: Maantieyhteys Sodankylä-Vaalajärvi-Mel- kuljetuksina Meltauksentien suunnasta kunta-
42567: taus muodostaa Lapin päätieverkoston välisen keskukseen noin 400 oppilasta. Samoin väestön
42568: poikittaisen yhdystien, jolla on huomattava elinkeinojen harjoittaminen, kuten maidon- ja
42569: kauttakulkuliikennettä palveleva merkitys. Kui- puutavarankuljetukset sekä päivittäiset työ-
42570: tenkin tämä tieyhteys on erittäin heikko. Se on matkat edellyttävät nykyajan liikenteen mu-
42571: koko pituudeltaan sorapintainen ja kovin heik- kaista tieverkostoa. Sodankylän kunta on teh-
42572: korakenteinen, joten se vaatii ehdottomasti tien nyt aloitteen tämän tien täydellisen peruspa-
42573: rungon vahvistamista, kerrosmateriaalien ajoa rannussuunnitelman tekemisestä ja sen toteut-
42574: ja öljysorastusta. tamisesta kiireellisesti.
42575: Kuten edellä jo todettiin, tällä poikittais- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
42576: suuntaisella yhdystiellä on erittäin suuri ylei- nioittaen,
42577: nen merkitys. Myös Sodankylän kunnan sisäi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
42578: sen liikenteen kannalta on tällä tieyhteydellä 1979 tulo- ja menoarvioon 2 miljoonaa
42579: suuri merkitys, sillä tien vaikutuspiirissä asuu markkaa Sodankylän- Vaalajärven .:..-
42580: 1/3 Sodankylän kunnan väestöstä, eli noin Meltauksen maantien peruskorjaamista
42581: 3 500 henkeä. Päivittäin kuljetetaan maantie- varten.
42582: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
42583:
42584: Pekka Vilmi Mikko Jokela Lauri Impiö
42585: Einari Nieminen Aimo Ajo Niilo Koskenniemi
42586: Mikko Pesälä Sylvi Saimo
42587: 1156 1978·vp.
42588:
42589: Raha-asia-aloite n:o 1082.
42590:
42591:
42592:
42593:
42594: Vilmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Raanujärven-Kantomaan-
42595: pään maantien peruskorjaamiseksi Ylitornion kunnassa.
42596:
42597:
42598: E d u s k u n n a 11 e.
42599:
42600: Ylitorniolta suoraan järvikylien kautta Rova- ja Raanujärvi, JOissa on noin 3 500 asukasta.
42601: niemelle · suuntautuvan maantien kunto on Aavasaksan siltayhteys Ruotsiin lisäsi tämän
42602: erittäin huono Kantomaanpään ja Raanujärven tien liikennettä aivan ratkaisevasti. Tie on koko
42603: välisellä osalla. Kun Aavasaksan sillan ja Kan- valtakunnan käytetyimpiä matkailureittejä.
42604: tomaanpään välinen osa on kunnostettu ja öl- Kun tien kuntoonpanoa koskevat suunnitel-
42605: jysorattu ja Raanujärven ja Rovaniemen väli mat myös Raanujärven-Kantomaanpään välillä
42606: tulee lähiaikoina lopulliseen kuntoon, olisi ovat valmiina, olisi työt aloitettava jo ensi vuo-
42607: myös tämä Raanujärven-Kantomaanpään väli den aikana. Näiden alueiden heikko työllisyysti-
42608: kiireesti peruskorjattava. Muuten tämä noin lanne vaatii myös lisätyökohteita.
42609: 40 km:n pituinen huonokuntoinen tienosa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
42610: muodostuu pullonkaulaksi tällä vilkkaasti lii- nioittaen,
42611: kennöidyllä tiellä.
42612: On syytä ottaa huomioon, että tämä Ylitor- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
42613: 'niolta suoraan Rovaniemelle suuntautuva tie- 1979 tulo- ja menoarvioon 1 miljoonan
42614: yhteys on poikittaistieyhteyksistä tärkein. Sen markan määrärahan Ylitornion kunnassa
42615: vaikutuspiirissä ovat Ylitornion suurimmat jär- olevan Raanujärven-Kantomaanpään
42616: vikylät, Lohijärvi, Pessalompolo, Meltosjärvi maantien peruskorjaamista varten.
42617: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
42618:
42619: Pekka Vilmi Mikko Pesälä Sylvi Saimo
42620: Einari Nieminen Mikko Jokela Lauri Impiö
42621: Aimo Ajo
42622: 1978 vp; 1157
42623:
42624: Raha-asia-aloite n:o 1083.
42625:
42626:
42627:
42628:
42629: Vilmi ym.: Määrärahan osoittamisesta alikulkutunnelin rakenta-
42630: miseksi valtatien n:o 4 alitse Simon kunnan Maksniemen taa-
42631: jamassa.
42632:
42633:
42634: E d u s k u n n a 11 e.
42635:
42636: Simon kunnan alueella sijaitsevan Maksnie- Simon kunta on tehnyt TVL:n Lapin piirille
42637: men taajaman sisäisen liikennetarpeen vuoksi jo useita vuosia sitten aloitteen mainitun alikul-
42638: olisi ryhdyttävä kiireellisesti toimenpiteisiin ali- kutunnelin rakentamiseksi. Alikulkutunnelin
42639: kulkutunnelin rakentamiseksi valtatien n:o 4 paikka on merkitty myös taajaman rakennus-
42640: alitse. kaavaan. Samoin tieviranomaiset ovat pitäneet
42641: Alikulkutunneli on tarpeen, paitsi taajaman alikulkutunnelin rakentamista erittäin kiireelli-
42642: sisäisen liikennetarpeen joustavuuden vuoksi, senä. Myös alueen jatkuvasti vaikeutuva työlli-
42643: myöskin liikenneturvallisuussyistä. Kun Maks- syystilanne edellyttäisi alikulkutunnelin raken-
42644: niemen taajaman väestöstä huomattavin osa nustöiden suorittamista jo alkaneen talvikau-
42645: asuu valtatie 4:n ja merenrannikon välisellä den aikana.
42646: alueella, ja kaikki palvelut, kuten koulu, kaupat Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
42647: ja posti sijaitsevat valtatien pohjoispuolella, jou- nioittaen,
42648: tuvat peruskoulun oppilaat ja paikalliset asuk-
42649: kaat ylittämään vilkkaasti liikennöidyn nelos- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
42650: tien useita kertoja päivittäin. Liikenneturvalli- 1979 tulo- ja menoarvioon 200 000
42651: suuden kannalta katsoen Maksniemen taajama markan määrärahan alikulkutunnelin ra-
42652: on vaara-alttiimpia alueita koko valtakunnan kentamiseksi valtatien n:o 4 alitse
42653: alueella. Maksniemen taajamaan Simon kunnassa.
42654: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
42655:
42656: Pekka Vilmi Mikko Pesälä Sylvi Saimo
42657: Kalevi Mattila Mikko Jokela Lauri lmpiö
42658: Einari Nieminen Aimo Ajo
42659: 1158 1978 vp.
42660:
42661: Raha-asia-aloite n:o 1084.
42662:
42663:
42664:
42665:
42666: Vilmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Katesuvannon sillan ra-
42667: kentamiseksi Enontekiön kunnassa.
42668:
42669:
42670: Ed u s kun n a 11 e.
42671:
42672: Enontekiön kunnan alueella Länsi-Lapissa Ylitornion ja Pellon siltojen rakentamisen jäl-
42673: olevan Katesuvannon siltakysymys on ollut jo keen. Kun mainitut sillat ovat olleet jo pitkään
42674: pitkään vireillä. Rajan ylittäminen Luoteis-La- liikenteellä, tulisi Katesuvannon sillan rakenta-
42675: pin keskuspaikan Katesuvannon kylän kohdalla minen aloittaa ensi tilassa ja jo vuoden 1979
42676: Muonionjoen yli tapahtuu edelleenkin lossilla, aikana. Tätä tukevat jatkuvasti lisääntyvä mat~
42677: mikä hankaloittaa suuresti tämän keskeisen kailuliikenne ja koko Luoteis-Lapin elinkeino-
42678: alueen jatkuvasti lisääntyvää liikennettä. On- toiminnan kehittäminen. Samoin Enontekiön
42679: han Katesuvannon liikennepaikka koko Luoteis- kunnan vaikea työttömyys vaatii lisätyökohtei-
42680: Lapin liikenteen solmukohta, jossa Suomen ja ta, joista Katesuvannon siltatyö on asetettava
42681: Ruotsin tieverkosto on liitetty toisiinsa los- kiireellisyysjärjestyksessä ensimmäiselle sijalle.
42682: silla. Viime vuosina räjähdysmäisesti lisäänty- Edellä esitetyn perusteella kunnioittavasti
42683: nyt matkailu ja Suomeen suuntautuva ostos- ehdotamme,
42684: matkailu ovat suuresti lisääntyneet ja tehneet
42685: sillan tarpeen entistäkin tärkeämmäksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
42686: Molempien valtioiden viranomaisten hyväk- 1979 tulo- ja menoarvioon 1 miljoonan
42687: symän alkuperäisen suunnitelman mukaan piti markan määrärahan Karesuvannon sillan
42688: Katesuvannon sillan rakentamisen tapahtua heti rakentamiseksi Enontekiön kunnassa.
42689: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
42690:
42691: Pekka Vilmi Sylvi Saimo Matti Asunmaa
42692: Veikko Hanhirova Veikko Pihlajamäki
42693: 1978 vp. HS9
42694:
42695: Raha-asia-aloite n:o 1085.
42696:
42697:
42698:
42699:
42700: Vilmi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta polkuteiden ra-
42701: kentamiseen ja parantamiseen Lapin läänin alueella.
42702:
42703:
42704: E d u s k u n n a 11 e.
42705:
42706: Hallituksen esityksessä vuoden 1979 tulo- ja ainakin 200 km polkuteitä. Sama on tilanne
42707: menoarvioksi on Lapin polkuteiden rakentami- monin paikoin muuallakin Lapin läänin alueella.
42708: seen ja parantamiseen ehdotettu 1 600 000 Kun tilanne on tällainen, olisi Lapin läänin
42709: markan suuruinen määräraha. Kun Lapin läänin liian harvaa tieverkostoa ryhdyttävä kehittä-
42710: alueella on parhaillaankin rakenteilla olevia ja mään tällaista halvempaa ratkaisua käyttäen,
42711: kunnostusta vaativia polkuteitä jouduttu jo rakentamalla tieyhteydet polkutieluokkaa olevi-
42712: usean vuoden ajan pitämään varojen puutteen na tieyhteyksinä. Näin vähemmällä rahamäärällä
42713: vuoksi keskentekoisina ja heikkokuntoisina, on saataisiin nopeammin rakennetuksi ·edes polku-
42714: hallituksen ehdottama määräraha täysin riittä- tieyhteydet. Näilläkin tieyhteyksillä on huo-
42715: mätön. mattava merkitys myös puutavaran kuljetuk-
42716: Lisäksi polkuteiden rakentamiseen varatun sissa, metsien hoidossa, metsäpalojen sammu-
42717: määrärahan tuntuvaa lisäämistä tukee myös se, tuksissa sekä matkailijoiden ja paikallisten asuk-
42718: että uusien polkuteiden ja pienteiden suunnit- kaiden kulkureitteinä.
42719: telu ja rakentaminen on ollut monia vuosia Edellä esittämäämme viitaten kunnioittaen
42720: lähes kokonaan pysähdyksissä. Kuitenkin täl- ehdotamme,
42721: laisten kulkuväylien tarve harvaan asutussa La-
42722: pissa on erittäin suuri. Mainittakoon tässäkin, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
42723: että jokaisen perä-Lapin kunnan alueella on 1979 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 2
42724: useita sellaisia kyliä, joissa on asuttu yli sata- miljoonaa markkaa polkuteiden rakenta-
42725: kin vuotta ilman minkäänlaista tieyhteyttä. Eri- miseen ja parantamiseen Lapin läänin
42726: tyisesti Enontekiön, Inarin, Utsjoen ja Sodan- alueella.
42727: kylän kuntien alueilla tarvittaisiin yhteensä
42728: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
42729:
42730: Pekka Vilmi Mikko Jokela Sylvi Saimo
42731: Einari Nieminen Paavo Vesterinen Lauri Impiö
42732: Mikko Pesälä Aimo Ajo
42733: 11-60 1978 vp.
42734:
42735: Raha-asia-aloite n:o 1086.
42736:
42737:
42738:
42739:
42740: Vilmi ym.: Määrärahan osoittamisesta polkutien rakentamiseksi
42741: Utsjo~n kirkonkylän ja Rovisuvannon välille.
42742:
42743:
42744:
42745: Ed us kunnalle.
42746:
42747: Hallitus on vuoden 1979 tulo- ja menoar- leisella rannalla ja tämän tien vaikutuspiirissä
42748: viossa esittänyt Lapin polkuteiden ja pienteiden on monia kyliä käsittävä asutus. Tien valtakun-
42749: parantamiseen 1 600 000 markan suuruisen nallinen merkitys on myös erittäin suuri, sillä
42750: määrärahan. Tällaisten teiden rakentamisen tar- tämä tie tulee yhdistämään Kangasniemen ja
42751: peen ja kustannustason nousun huomioon ot- Utsjoen kirkonkylän kautta Norjaan tapahtuvan
42752: taen on esitettyä määrärahaa pidettävä kerras- liikenteen.
42753: saan riittämättömänä, sillä jo vuosikausia kes- Myös Utsjoen kunnan jatkuvasti paheneva
42754: keneräisinä olleiden polkuteiden rakennustöiden työttömyys vaatisi tällaisen suuremman työkoh-
42755: loppuun saattamiset vaatisivat huomattavasti teen kiireellistä käynnistämistä.
42756: suuremman määrärahan. Edellä esittämämme perusteella kunnioittaen
42757: Lapin yksi tärkeimmistä ja pitkään raken- ehdotamme,
42758: nuskeskissä ollut polkutien rakentaminen vä-
42759: lille Utsjoen kirkonkylä-Rovisuvanto tulisi ra- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
42760: kentaa valmiiksi ensi tilassa. Tämä ns. Suomen 1979 tulo- ja menoarvioon 2 milioonan
42761: puoleinen Tenonrannan tie, jonka pituus on 96 markan määrärahan polkutien rakenta-
42762: km, on täysin liikennekelvottomassa kunnossa. miseksi Utsjoen kirkonkylän ja Rovisu-
42763: Vain 16 kilometrin matkalla on tien pintaus vannon välille.
42764: valmiina. Ja kuitenkin Tenojoen Suomen puo-
42765: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
42766:
42767: Pekka Vilmi Matti Asunmaa Veikko Pihlajamäki
42768: Sylvi Saimo Veikko Hanhirova
42769: 1978 vp. 1161
42770:
42771: Raha-asia-aloite n:o 1087.
42772:
42773:
42774:
42775:
42776: Vilmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kaakamonniemen kala-
42777: sataman rakentamiseksi Tornion kaupungin alueella.
42778:
42779:
42780: E d u s k u n n a 11e.
42781:
42782: Tornion kaupungin alueella olevaan Kaaka- siksi, sillä yleinen tie on jo valmiina rantaan
42783: monniemeen suunnitellun kalasataman rakenta- saakka ja jakokunnat ovat ilmoittaneet luovut-
42784: mista koskeva hanke on ollut jo erittäin kauan tavansa ilmaiseksi tarvittavan maa- ja vesialueen
42785: vireillä. Mm. kalasatamien tarvetta tutkinut ja kalasatamaa varten.
42786: selvittänyt Saaristoasiain neuvottelukunta tu- Kun Kaakamonniemi sijaitsee keskeisellä pai-
42787: tustui Lappiin vuonna 1970 suuntautuneena kalla Kemin ja Tornion välisellä Perämeren ran-
42788: matkallaan myös Kaakamonniemen kalasataman nikkoalueella, jossa kalastusta harjoittavien käy-
42789: rakentamismahdollisuuksiin. Tähän paikan pääl- tössä ei ole ainoatakaan kunnollista kalasata-
42790: lä tapahtuneeseen asian selvittelyyn osallistuivat maa, olisi Kaakamonniemen kalasataman raken-
42791: silloin myös TVL:n Lapin ja Oulun piirien taminen aloitettava ensi tilassa.
42792: edustajat sekä huomattava joukko alueen kan- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
42793: sanedustajia. nioittaen,
42794: Mainitussa tilaisuudessa todettiin yksimieli-
42795: sesti kalasataman kiireellinen tarve samoin kuin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
42796: myös se, että Kaakamonniemeen saataisiin vä- 1979 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar-
42797: häisellä ruoppauksella ja pengerryksellä kalasta· kan määrärahan Tornion kaupungin
42798: jia ja laajaa aluetta palveleva yleinen satama- alueelle suunnitellun Kaakamonniemen
42799: paikka. Rakentamiskustannukset jäisivät vähäi- kalasataman rakentamiseksi.
42800: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
42801:
42802: Pekka Vilmi Mikko Pesälä Sylvi Saimo
42803: Kalevi Mattila Mikko Jokela Lauri Impiö
42804: Einari Nieminen Aimo Ajo Hannu Tenhiälä
42805:
42806:
42807:
42808:
42809: 146 0878005881
42810: 1162 1978 vp.
42811:
42812: Raha-asia-aloite n:o 1088.
42813:
42814:
42815:
42816:
42817: Vilmi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maaseudun säh-
42818: köistämisen tukemiseen.
42819:
42820:
42821: E d u s k u n n a 11 e.
42822:
42823: Hallitus on vuoden 1979 tulo- ja meno- alueella olevien Enontekiön, Muonion, Inarin,
42824: arviossa esittänyt maaseudun sähköistämisen Utsjoen, Sallan ja Posion syrjäkylien sähköistä-
42825: tukemiseen 18 miljoonan markan määrärahan, misen toteuttamiseen suunnitelmien mukaisesti
42826: mistä enintään 1 miljoona markkaa esitetään tarvittaisiin varoja lähes 10 miljoonaa markkaa.
42827: käytettäväksi yksinäistalouksien sähköaggre- Kun hallitus antoi esityksen sähköverolaiksi,
42828: gaattien hankkimisen tukemiseen. Esitetty mää- joka hyväksyttiin eduskunnassa, luvattiin siinä
42829: räraha on 2 miljoonaa markkaa pienempi kuin yhteydessä antaa sähköveron tuotosta vuosittain
42830: kuluvalle vuodelle varattu määräraha. Ja kun 15 miljoonaa markkaa maaseudun sähköistämi-
42831: kuluvan vuoden määrärahakin oli 5 miljoonaa sen tukemiseen. Näin ei kuitenkaan ole tapah-
42832: vähemmän kuin vuodelle 1977 varattu määrä- tunut, vaan nyt tarkoitukseen vuosittain varat-
42833: raha, niin kahden vuoden aikana on tätä syrjä- tua varsinaistakin määrärahaa supistetaan. Kui-
42834: alueiden erästä tärkeintä määrärahaa supistettu tenkin valtionavustuksella on uudissähköistyk-
42835: yhteensä 7 miljoonalla markalla. Tällaista sen toteuttamisen kannalta täysin ratkaiseva
42836: suuntausta ei voida millään muotoa hyväksyä merkitys. Tästä syystä on kohtuutonta, että
42837: eikä pitää perusteltuna, koska sähköistämättö- tätä työllisyydenkin hoitamisen kannalta ja
42838: minä ovat edelleenkin maamme syrjäisimmät syrjäalueiden ihmisten elämän kannalta tärkeää
42839: alueet, joissa sähköistämiskustannukse.t ovat määrärahaa jatkuvasti supistetaan.
42840: huomattavasti korkeammat· kuin rintamailla. Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
42841: Kauppa- ja teollisuusministeriön energia- kunnioittaen,
42842: osaston alustavan ilmoituksen mukaan määrä-
42843: rahan tarve olisi vielä useana vuotena huomat- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
42844: tavasti hallituksen esittämää määrärahaa suu- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
42845: rempi, mm. vuodelle 1979 tarvittaisiin suunni- 32.44.41 kaikkiaan 25 miljoonan mar-
42846: teltujen uudissähköistysten toteuttamiseen noin kan määrärahan maaseudun sähköistyk-
42847: 35 :nilljoonaa markkaa. Yksin Lapin läänin sen tukemiseen.
42848: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
42849:
42850: Pekka Vilmi Matti Asunmaa Veikko Hanhirova
42851: Sylvi Saimo Pentti Poutaneo Veikko Pihlajamäki
42852: Paavo Vesterinen
42853: 1978 vp. 1163
42854:
42855: Raha-asia-aloite n:o 1089.
42856:
42857:
42858:
42859:
42860: Vilmi ym.: Määrärahan osoittamisesta äitiysloman järjestämiseksi
42861: maatilataloudessa rtyöskenteleville perheenäideille.
42862:
42863:
42864: Ed u s k u n n a 11 e.
42865:
42866: Maatilataloudessa työskentelevät perheenäi- apua ei ole saatavissa alkuunkaan riittävästi.
42867: dit ovat jääneet yhteiskunnan sosiaalietuja kos- Epäsuhde on tällä kohtaa täysin kohtuuton. Se
42868: kevassa lainsäädännössä monelta osin lapsipuo- on osaltaan lisäämässä maatilataloudesta luopu-
42869: len asemaan. Heidän työaikansa on muissa am- mista. Ja se näkyy tälläkin hetkellä maaseudun
42870: mateissa työskentelevien työaikaa huomattavas- väestörakenteen rajuna ikääntymisenä, mistä
42871: ti pitempi. Se on seitsemän työpäivää viikossa. on seurauksena mm. se, että lapsista syntyy
42872: Heidän kesälomansa, mikäli sitä saa lainkaan, maatilatalouksissa enää vain noin 3 prosenttia.
42873: on vain vajaa kolmannes yleisestä muiden kan- Jokaiselle lienee jo tässä tilanteessa selvää, että
42874: salaisryhmien täysipaikkaisesta kesäloma-ajasta. nykyinen kehitys johtaa varsin nopeasti laajan
42875: Suurin epäsuhde on kuitenkin synnyttävien maaseudun lopulliseen tyhjenemiseen. Tällainen
42876: äitien kohdalla. Ansiotyössä käyvät äidit saavat kehitys ei ole varmaan kansamme kokonais-
42877: yleensä 7 kuukauden pituisen synnytysloman etujen mukaista.
42878: täysin palkkaeduin, mutta maataloudessa työs- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
42879: kentelevät äidit saavat vain sairausvakuutuslain nioittaen,
42880: mukaisen äitiysrahan 186 arkipäivältä. Tämä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
42881: on käytännössä vienyt siihen, että vielä tällä- 1979 tulo- ja menoarvioon 10 miljoo-
42882: kään hetkellä maatilataloudessa työskentelevillä nan markan määrärahan äitiysloman jär-
42883: äideillä ei ole varsinaista synnytyslomaa lain- jestämiseksi maatilataloudessa työsken-
42884: kaan. He joutuvat osallistumaan navetta- ja televille perheenäideille siten, että heil-
42885: karjanhoitotöihin välittömästi heti synnyttämi- le korvataan sijaisavun käytöstä aiheutu-
42886: sen jälkeen, koska kunnallista kotiapua ja sijais- neet kustannukset.
42887: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
42888:
42889: Pekka Vilmi Mikko Pesälä Sylvi Saimo
42890: Kalevi Mattila Mikko Jokela Lauri Impiö
42891: Einari Nieminen Paavo Vesterinen Hannu Tenhiälä
42892: 1164 1978 vp.
42893:
42894: Raha-asia-aloite n:o 1090.
42895:
42896:
42897:
42898:
42899: Vilmi ym.: Määrärahan osoittamisesta terveyskeskuksen avohoi-
42900: totilojen ja vuodeosaston rakentamiseksi Tervolan kuntaan.
42901:
42902:
42903: E d u s k u n n a 11 e.
42904:
42905: Tervolan kunta kuuluu Kemin maalaiskun- kustannussäästöjä sekä suunnittelussa että ra-
42906: nan kanssa samaan terveyskeskuksen kuntain- kentamisessa. Vuodeosaston saneerausta ja kii-
42907: liittoon. Mainitun kuntainliiton kansanterveys- reellistä toteuttamista puoltaa Tervolassa oleva
42908: työn toimintasuunnitelmassa vuosille 1977- sairaansijojen tuntuva lisätarve, sillä nykyisin
42909: 1981 on avohoitotilojen laajentaminen Tervo- joudutaan hoitamaan vanhainkodissa runsaasti
42910: lassa esitetty toteutettavaksi vuonna 1977. Laa- sellaisiakin vanhuksia, jotka kuntonsa puolesta
42911: jennuksen pinta-ala tulisi olemaan 600 m2 ja kuuluisivat terveyskeskuksen vuodeosastolla
42912: kustannusarvio 1 513 000 markkaa. Lääkintö- hoidettaviksi. Tilanne Tervolan kunnan kan-
42913: hallitus on vahvistanut hankkeen vuoden santerveystyön toteuttamisen osalta on siksi
42914: 1976-1980 toimintasuunnitelmassa, mutta vaikea, että avohoitotilojen ja vuodeosaston
42915: tästä huolimatta ei Tervolan osalta ole vielä- rakentamiseen pitäisi päästä ensi tilassa j1:1 aina-
42916: kään päästy avohoitotilojen laajennuksen to- kin hyväksytyn toimintasuunnitelman mukai-
42917: teuttamiseen. sesti.
42918: Kun hyväksytyn kansanterveystyön toiminta- Edellä esitetyn perusteella kunnioittavasti
42919: suunnitelman mukaan myös Tervolan vuode- ehdotamme,
42920: osaston saneeraus alkaisi vuonna 1980, tulisi
42921: avohoitotilojen laajennus ja vuodeosaston S!l- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
42922: neeraus yhdistää ja ajoittaa siten, että myös 1979 tulo- ja menoarvioon 1 milioonan
42923: vuodeosaston saneeraus päästäisiin Tervolassa markan määrärahan terveyskeskuksen
42924: aloittamaan välittömästi avohoitotilojen val- avohoitotilojen ja vuodeosaston rakenta-
42925: mistuttua. Näin saavutettaisiin huomattavia miseksi Tervolan kuntaan.
42926: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
42927:
42928: Pekka Vilmi Sylvi Saimo Matti Asunmaa
42929: Veikko Hanhirova Veikko Pihlajamäki
42930: 1978 vp. 1165
42931:
42932: Raha-asia-aloite n:o 1091.
42933:
42934:
42935:
42936:
42937: Vilmi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta uusien työkoh-
42938: .teiden avaamiseksi vaikeimmilla työttömyysalueilla.
42939:
42940:
42941: Ed u s k u n n a II e.
42942:
42943: Jokainen Suomen kansalainen tietää, että verrattuna edelleenkin vähentämään. Kuiten-
42944: työttömyys on erityisesti kehitysalueilla voi- kaan kysymys ei ole suunnitelmien eikä työ-
42945: makkaasti lisääntymässä. Työvoimaministeriön kohteiden puuttumisesta. Voidaan jopa sanoa
42946: julkisuudessa esittämien arvioiden mukaan työt- ja osoittaa, että Lappi on tekemätöntä työtä
42947: tömien määrä tulee ensi talvikauden aikana ko- täynnään. Pahimpien työttömyysalueiden ja
42948: hoamaan ennätyslukemiin, eli reippaasti yli kuntien tiestö on määrärahojen vähäisyydestä
42949: 200 000 työttömän määrään. Vaikeimmaksi ti- johtuen suuresti rappeutunut. Kuitenkin mm.
42950: lanne muodostuu kehitysalueilla ja erityisesti TVL:n Lapin piitiliä olisi kaikki mahdollisuu-
42951: Lapissa, missä Rovaniemen työvoimapiirin laa- det ennakoidun työntekijämäärän tuntuvaan li-
42952: timan syyskuun tilannekatsauksen mukaan työ- säämiseen. Samoin valtakunnallisessakin mieles-
42953: voimasta oli työttömänä Enontekiöllä 22.5 %, sä välttämättömiin metsänparannus- ja taimi-
42954: Pellossa 22.2 %, Kittilässä 19.8 %, Pelkosen- konhoitotöihin voitaisiin sijoittaa työttömiä
42955: niemellä 18.6 %, Ylitorniolla 18.2% jne. kymmenen kertaa ·enemmän kuin mitä määrä-
42956: Kaikkien Lapin läänin maalaiskuntien keski- rahavaraukset edellyttävät. Myös maatilatalous
42957: määräinen työttömyysaste oli syyskuussa 14 .5 työllistäisi puolet Lapin työttömistä, kun maa-
42958: prosenttia, eli yli kolme kertaa pahempi kuin tilatalouksien rakennus- ja kehittämistoimintaan
42959: valtakunnan eteläosissa, jonne pääosa työlli- annettaisiin kohtuullisessa määrin varoja.
42960: syysvaroista ohjataan. Tämä Lapin jatkuva Lapin työllisyystilanteen helpottamiseksi ja
42961: suurtyöttömyys on aiheuttamassa yhdessä pak- muuttoliikkeen vähentämiseksi tulisi vihdoin-
42962: kolomautusten ja monien yritysten lopetta- kin ryhtyä tehokkaampiin toimenpiteisiin ja
42963: misen seurauksena paniikinomaisen tilanteen, osoittaa nopeasti varoja suunniteltujen ja ra-
42964: mistä on seurauksena muuttoliikkeen ja maas- kennuskeskissä olevien työkohteiden käynnistä-
42965: tamuuton jatkuva lisääntyminen. miseen.
42966: Jatkuvasta ja edelleenkin näköpiirissä ole- Edellä esitetyn perusteella kunnioittavasti eh-
42967: vasta suurtyöttömyydestä huolimatta ei vuoden dotamme,
42968: 1979 tulo- ja menoarviossa ole esitetty alkuun-
42969: kaan riittävästi varoja Lapin ja muiden kehi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
42970: tysalueiden työttömyyden helpottamiseksi. Lah- 1979 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
42971: jomattomien numeroiden valossa on kehitys- 200 miljoonan markan määrärahan
42972: alueet jätetty lapsipuolen asemaan eräitä kes- uusien työkohteiden avaamiseksi maam-
42973: kuspaikkoja lukuunottamatta. Monien valtion me vaikeimmilla työttömyysalueilla.
42974: työvirastojen työkohteita tullaan aikaisempaan
42975: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
42976:
42977: Pekka Vilmi Matti Asunmaa Veikko Hnnhirova
42978: Sylvi Saimo Pentti Poutanen Veikko Pihlajamäki
42979: Paavo Vesterinen
42980: 1166 1978 vp.
42981:
42982: Raha-asia-aloite n:o 1092.
42983:
42984:
42985:
42986:
42987: Voutilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta sotainvalidien van-
42988: huudenhuollon tarpeisiin.
42989:
42990:
42991: E d u s k u n n a 11 e.
42992:
42993: Sotilasvammalainsäädännön mukaiset sairaan- toimintakyvyn häiriöt vahvasti lisääntyä ja pa-
42994: hoitoetuudet käsittävät korvattavien vammojen hentua enentäen hoitotoimenpiteiden, huolen-
42995: ja sairauksien vaatiman sairaanhoidon ja apu- pidon ja hoivan tarpeita sekä rajoittaen j<1
42996: välinehuollon, harjoituksena ja hoitona tapah- huonontaen heidän jokapäiväisen elämänsä edel-
42997: tuvan kuntoutuksen ynnä tarpeellisen laitos- lytyksiä, aikaansaaden toimeentulovaikeuksia ja
42998: huollon, näistä kuntoutuksen ja laitoshoidon turvattomuutta sekä lisäten suuresti laitostu-
42999: vaikeavammaisille myös silloin, kun ne ovat misalttiutta.
43000: tarpeen muutoinkin kuin korvattavan vamman Tästä täysin varmalta näyttävästä kehityk-
43001: tai sairauden vuoksi. Lisäksi kuuluu korvatta- sestä seuraavien vaikeuksien voittamiseksi olisi
43002: van vahingoittumisen tai sairastumisen johdosta ilmeisen tarpeellista ja tarkoituksenmukaista
43003: päivärahaan tai elinkorkoon oikeutetuille kor- täydentää sotilasvammalailla järjestettyjä, hoi-
43004: vausetuutena oikeus terveydentilansa selvityttä- toa ja kuntoutusta sekä toimeentulon tukea
43005: miseen määräaikaisin yleistarkastuksin sekä tar- turvaavia etuuksia siten, että myös vanhuuden-
43006: vittaessa myös ·erikoistutkimuksin. huollon erityistarpeiden tyydyttäminen voitai-
43007: Invalidia, jonka korvatun työkyvyttömyyden siin korvata ja siihen myöntää taloudellista
43008: aste on vähintään 20 prosenttia, voidaan tukea tukea tarpeen mukaan.
43009: erityisiil sairausapulisäksi kutsutuin elinkoron Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
43010: lisäysosin lääkärin hänelle tai hänen eräille nioittavasti,
43011: huollettavilleen määräämän sairaanhoidon hank-
43012: kimisessa, milloin tästä aiheutuvat kustannuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
43013: set vaikeuttavat hänen toimeentuloaan. 1979 tulo- ja menoarvioon 500 000
43014: Vammaisen ikääntyessä alkavat heillä vam- markan määrärahan sotainvalidien van-
43015: mojen yhteydessä niihin liittyvinä ja rinnan huudenhuollon tarpeisiin käytettäväksi.
43016: niiden· kanssa esiintyvät erilaiset terveyden ja
43017: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
43018:
43019: Uki Voutilainen Sven-Erik Järvinen Matti Asunmaa
43020: Eino Loikkanen Pekka Vilmi Veikko Pihlajamäki
43021: Veikko Hanhirova
43022: 1978 vp. 1167
43023:
43024: Raha-asia-aloite n:o 1093.
43025:
43026:
43027:
43028:
43029: Voutilainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Maa-
43030: kuntaliittojen Keskusliiton toiminnan tukemiseen.
43031:
43032:
43033: E d u s k u n n a 11 e.
43034:
43035: Maakuntaliittojen Keskusliitto on saanut Näin ollen maakuntalHttojen tomunnan ko-
43036: muutaman vuoden pienen valtionavun. Tänä rostuessa tulee entistä välttämättömämmäksi
43037: vuonna se on ollut 30 000 markkaa. Myös maakuntaliittojen toiminnan merkitys ja toi-
43038: hallitus esityksessään ensi vuoden tulo- ja mintaedellytysten turvaaminen.
43039: menoarvioksi esittää valtionavun samansuurui- Nykyisin maakuntaliittojen keskusliittojen
43040: seksi, vaikka keskusliiton taholta on esitetty toimintaa on hoidettu o.t.o. -voimin, mutta jo
43041: jo pitemmän aikaa sanotun valtionavun tarkis- nyt on välttämätöntä tehtävien lisääntyessä saa-
43042: tamista edes osittain jo kustannustason nousun da nykyistä paremmat toimintaedellytykset sekä
43043: johdosta puhumattakaan niistä lisääntyneistä toimihenkilöiden että muiden toimintojen
43044: tehtävistä, joita keskusliitolle maakuntien yh- osalta.
43045: teisjärjestönä on tullut. Koska maakuntaliittojen taloudelliset toimin-
43046: Keskusliiton tarkoituksenahan sääntöjensä taedellytykset ovat keskeisesti kuntien vastuul-
43047: mukaan on toimia maakuntaliittojen yhteistoi- la, on tästä johtuen varsin rajoitetut mahdolli-
43048: mintaelimenä, tehostaa niiden keskinäistä toi· suudet lisätä maakuntaliittojen kustannusosuut-
43049: mintaa ja yhteisten asioiden hoitamista. ta keskusliiton toimintaan.
43050: Keskusliitto käytännön toiminnassaan antaa Toisaalta kun keskusliitto suorittaa palvele-
43051: suosituksia maakuntaliitoille yhdenmukaisista vaa tehtävää paitsi maakuntaliittojen .ja kuntien
43052: suuntaviivoista yhteisten tehtävien hoitamises- tarpeita varten, suorittaa se myös varsin yleistä
43053: sa, pitää yhteyttä valtion viranomaisiin, kun- tehtävää valtionhallintoa ajatellen, joten näin
43054: tien keskusjärjestöihin ja muihin valtakunnalli- ollen on perusteltua odottaa valtiovallan te-
43055: siin järjestöihin. hokkaampaa tukea keskusliiton toimintaan.
43056: Väliportaanhallinnon uudistamisen yhteydes- Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
43057: sä syntyvä hallintojärjestelmä ei suinkaan poista tamme,
43058: eikä tee tyhjäksi maakuntaliittojen ja sen myötä
43059: myös keskusliiton toimintaa, vaan maakunta- että Eduskunta ottaisi valtion· vuoden
43060: liittojen asema korostuu kuntien yhteistyö-, 1979 tulo- ia menoarvioon momentille
43061: etu- ja tiedotusjärjestönä. 26.97.33 lisäyksenä 30 000 markkaa
43062: Maakuntaliitot ovat yli puoli vuosisataa jat- Maakuntaliittoien Keskusliiton toimin-
43063: kuneen toimintansa aikana huolehtineet myös nan tukemiseen.
43064: alueensa ja oman maakuntansa kulttuuritoimin-
43065: nan järjestämisestä.
43066: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
43067:
43068: Uki Voutilainen Mikko Kaarna Pekka Jokinen
43069: Kuuno Honkonen Kerttu Hemmi Elly Sigfrids
43070: 1168 1978 Vp.
43071:
43072: Raha-asia-aloite n:o 1094.
43073:
43074:
43075:
43076:
43077: Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta peruskoulun valtion-
43078: avustusten maksatuksen viivästymisen vuoksi kunnille suo-
43079: ritettaviksi ylimääräisiksi avustuksiksi.
43080:
43081:
43082: E d u s k u n n a 11 e.
43083:
43084: Kansa- ja peruskoulun valtionavustuksissa on Vasta tällöin turvattaisiin sama reaaliarvo ilman
43085: jatkuvasti tapahtunut jälkeenjääneisyyttä. Kun- korkoa.
43086: nille tästä aiheutuu huomattavia maksuvalmius- Koska vuodet 1979 ja 1980 tulevat olemaan
43087: vaikeuksia, puhumattakaan siitä, että inflaatio kunnallistalouksissa erittäin vaikeita lisäänty-
43088: alentaa oleellisesti useita vuosia myöhässä ole- neen työttömyyden johdosta, olisi em. opetus-
43089: vien maksujen reaaliarvoa. toimen maksamattomat valtionavut suoritettava
43090: Valtion vuoden 1979 tulo- ja menoarvioesi- vuosina 1979-80. Näin hillittäisiin painetta
43091: tyksessä mainitaan, että eduskunnalle annetaan veroäyrin hinnan korottamiseen. Tällöinkin
43092: esitys laiksi poikkeusmenettelystä vuosien kunnat menettäisivät noin puolet viivästymien
43093: 1973-76 kansa- ja peruskoulun valtionavus- reaaliarvosta.
43094: tusten suorittamisessa. Valtio suorittaisi edellä Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
43095: tarkoitetut valtionapuerät, joiden määräksi ar-
43096: vioidaan 200 milj. mk, kunnille vuosina että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
43097: 1981-82 lunastettavina valtion velkasitou- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
43098: muksina. 29.46.30 200 000 000 markkaa suo-
43099: Esitetty maksamisajankohta on kuntien ta- ritettavaksi valtioneuvoston maaraa-
43100: louden kannalta täysin epäoikeudenmukainen min perustein ennakonluontoisena yli-
43101: ja epätyydyttävä. Inflaation johdosta vanhim- määräisenä avustuksena sellaisille kun-
43102: pien maksujen osalta ilman korkoa edellytettäi- nille, joiden kansa- ja peruskoulun val-
43103: siin tasan kaksinkertaista rahamäärää, jotta re- tionavustusten maksatus on viivästy-
43104: aaliarvo olisi sama. Painotettu keskiarvo koko nyt.
43105: ajankohdan osalta liikkuisi 60-70 % :n välillä.
43106: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
43107:
43108: Juhani Vähäkangas Helvi Niskanen Väinö Raudaskoski
43109: Kalevi Mattila Mauno Manninen Pentti Liedes
43110: Kerttu Hemmi Aino Karjalainen Pauli Räsänen
43111: Veikko J. Matikkala Jouko Mäkelä V. J. Rytkönen
43112: J. Juhani Kortesalmi
43113: l978 vp. :1169
43114:
43115: Raha-asia-aloite n:o 1095.
43116:
43117:
43118:
43119:
43120: Vähäkangas ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta läänien
43121: taidetoimikuntien. käyttöön.
43122:
43123:
43124: Ed u s kun n a 11 e.
43125:
43126: Eduskunnan viime keväänä käymä taidepo- roista yli 2 000 000 markkaa. Tätä epäsuhtaa
43127: liittinen keskustelu osoitti, että eduskuntapuo- tulisi vuoden 1979 tulo- .ja menoarviossa. muut-
43128: lueet lähes yksimielisesti pitivät tärkeänä taide- taa. Tämän vuoksi olisikin momentilta 29,90.52
43129: hudjetin rahoituspohjan muuttamista veikkauk- lisämäärärahasta taiteen keskustoimikunnan,
43130: sen ,ja, raha-arpajaisten tuotoista 'Q'arsinaisen valtion taidetoimikuntien ja läänien taidetoimi-
43131: budjettirahoituksen ·piiriin. Lisäksi oq. periaat- kuntien hallintomenoihin siirrettävä 500 000
43132: teessa välttämätöntä, että lakisääteiset valtion mk momentille 29.90.09 (valtion taidetoimi-
43133: tuld,toimen;pit~et ohjataan varsinaisen hudjetti- kunnat}. ,
43134: rahoituksen puolelle . Edellä olevan perusteella ehdotanwie 1
43135: . .Taiteen edistämisen järjestelystä. annetun lain
43136: (328/67) 5 §:ssä tarkoitettuihin valtion taide- että Eduskunta ottaisi valtion vuodetz
43137: toimikuntien, taiteen keskustoimikunnan ja 1979 tulo- ja menoarvioon mQmentil!e
43138: läänien .. taidetoimikuntien hallintomenoihin on 29.90.52 lisäyksenä 500 000 markkaa
43139: osoi.tett~ .h~djettivaroista viime . vuosina vain läänien taidetoimikuntien käyt~iHin~
43140: 200 000: markkaa .ja raha-arpajaisten .voittova-
43141: . . . .
43142: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
43143:
43144: Juhani Vähäkangas V. J. Rytkönen Anna-Liisa Jokinen
43145:
43146:
43147:
43148:
43149: 147 0878005881
43150: 1170 1978 vp.
43151:
43152: Raha-asia-aloite n:o 1096.
43153:
43154:
43155:
43156:
43157: Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuntokallio-Opisten
43158: toiminnan tukemiseksi.
43159:
43160:
43161: Ed u s k u n n a 11 e.
43162:
43163: Kuntokallio-Säätiön ylläpitämä Kuntokallio- ratkaisua, on seurauksena opiston tormmnan
43164: Opisto Sipoossa on vanhustyöhön erikoistunut lamautuminen. Toisena vaihtoehtona olisi opis-
43165: ·kansanopisto ja kansankorkeakoulu. Opistolle ton käyttötarkoituksen muuttaminen lomakes-
43166: on kesällä 1976 valmistunut uusi lisärakennus, kukseksi tai vastaavaksi. Nämä molemmat
43167: ·jonka kokonaistilavuus on noin 3 500 m3 ja vaihtoehdot merkitsisivät viiden vuoden ajan
43168: kokonaiskustannukset noin 3,5 miljoonaa mark- suoritetun työn menemistä hukkaan, vanhm-
43169: kaa. työn koulutuksen tyrehtymistä ja eläkeläisten
43170: Kuntokallio-Opisten lisärakennuksen raken- opistotoiminnan taantumista. Lisäksi useita
43171: nustyöt jouduttiin suorittamaan taloudellisesti työntekijöitä jäisi työttömiksi. ·
43172: hyvin vaikeaan aikaan. Rahoitussuunnitelma ei Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
43173: pitänyt paikkaansa ja opisto joutui turvautu- taen,
43174: maan lyhytaikaiseen rahoitukseen ja käyttä-
43175: mään osan käyttövaroistaan laajennustyöhön. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
43176: Vaikeimpana ongelmana opistolla on tällä het- 1979 tulo- ja menoarvioon 500 000
43177: kellä rakennuslainoista selviäminen. markkaa Kuntokallio-Opistan toiminnan
43178: Mikäli opiston rahoitusongelmiin ei löydy tukemiseksi.
43179: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
43180:
43181: Marjatta Väänänen Sinikka Luja-Penttilä
43182: Kyllikki Stenros Irma Koski
43183: Raha-asia-aloite n:o 1097.
43184:
43185:
43186:
43187:
43188: V~ ym.~ Korotetun miiirärahan osoittamisesta näyttämö-
43189: , •. taiteellisen harrastustoiminnan tukemiseen.
43190:
43191:
43192: Kd u s k u n n a 11 e.
43193:
43194: Maamme harrastajateatterityö on 1970-luvul- kuin mihin järjestöjen talous on antanut myö-
43195: la voimakkaasti laajentunut. Tällä hetkellä har- ten.
43196: rastajateatterityötä tekevät kaikki ikäryhmät. Paitsi ohjausta ja koulutusta harrastajateat-
43197: Erityisesti kuitenkin nukketeatterit ja lasten terijärjestöt vastaavat luovasta harrastajateatte-
43198: harrastajateatterit ovat määrällisesti moninker- rityöstä ja monipuolistavat alueellista teatteri-
43199: taistuneet. tarjontaa.
43200: Harrastajateatterityön vaatimustaso on jat- Momentilla olevan määrärahan jakavat tällä
43201: kuvasti kohonnut. Työhön tarvitaan päteviä hetkellä sekä suomenkieliset että ruotsinkieliset
43202: ohjaajia ja ammattitaitoisia kouluttajia. Harras- harrastajateatterijärjestöt.
43203: tajateattereiden ohjaajien, lavastajien, kirjoitta- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
43204: jien ja nuorisotyöntekijöiden koulutuksesta vas-
43205: taavat valtakunnalliset harrastajatea tterij ärjes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
43206: töt. Paine keskittyy kurssimuotoisiin alueelli- 1979 tulo- ja menoarvioon momentzUe
43207: siin ja paikallisiin koulutustilaism.iksiin. Tarve 29.90.53 lisäyksenä 600 000 markkaa
43208: on osoittautunut huomattavasti suuremmaksi näyttämötaiteellisen harrastustoiminnan
43209: tukemiseen.
43210: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
43211:
43212: Marjatta Väänänen Kalevi Mattila Juhani Saukkonen
43213: Mikko Pesälä Ilkka Kanerva Terhi Nieminen
43214: Petter Savola Elly Sigfrids Esko J. Koppanen
43215: Hannu Tenhiälä Meeri Kalavaineo Sinikka Luja-Penttilä
43216: Matti Maijala Siiri Lehmonen Christoffer Taxell
43217: 1172
43218:
43219: !. :
43220: Raha-asia-aloite n:o 1098.
43221:
43222:
43223:
43224:
43225: Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Maakuntakirjailijat
43226: r.y:n toiminnan tukemiseen.
43227:
43228:
43229: Ed u s kun n a 11 e.
43230:
43231: Useiden viimeksi kuluneiden vuosien aikana rikastuttaneet suomalaisen nykykirjallisuuden
43232: on Maakuntakirjailijat-järjestö saanut tukea val- aihe- ja kuvauspiiriä.
43233: tion taiteenedistämisvaroista. Määrärahan tur- Vuoden 1977 tulo- ja menoarviossa oli Maa-
43234: vin yhdistys on järjestänyt kehitysalueitten ja kuntakirjailijat r.y:lle varattu momentilla
43235: yleensä maaseudun kirjallisesti lahjakkaalle nuo- 29.90.53 80 000 markan määräraha tätä toi-
43236: risolle arvostelupalvelun sekä tässä toiminnassa mintaa varten ja vuonna 1978 35 000 markan
43237: menestyksellisiksi osoittautuneille nuorille kir- määräraha. Kun vuoden 1979 tuh ja meno-
43238: jailijoille kirjoittajaseminaareja. Tulokset ovat arvioesityksestä kyseinen määräraha nyt on jä-
43239: olleet erittäin rohkaisevia. Yhdistyksen koulu- tetty pois, ehdotamme kunnioittaen,
43240: tustoiminnan ja henkisen tuen antamisen seu-
43241: rauksena on, nuorison keskuudesta noussut mo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
43242: nia kirjoittajia, jotka ovat pystyneet huomion- 1979 tulo- ja menoarvioon momentille
43243: arvoisiin kirjallisiin suorituksiin. Samalla on 29.90.53 80 000 markkaa Maakunta-
43244: nykykirjallisuus saanut uutta voimanlisää kir- kirjailijat r.y:n toiminnan tukemiseen.
43245: joittajista, jotka tuotteillaan ja teoksillaan ovat
43246: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
43247:
43248: Marjatta Väänänen Lea Sutinen Pentti Poutanen
43249: Sylvi Saimo Kerttu Hemmi Alvar Saukko
43250: Ilkka Kanerva Aino Karjalainen Petter Savola
43251: Juhani Sipiläinen Veikko Hanhirova Väinö Raudaskoski
43252: Siiri Lehmonen Ragnar Granvik Orvokki Kangas
43253: Juhani Saukkonen Paavo Vesterinen Mauno Manninen
43254: Sakari Knuuttila Pekka Vilmi Irma Toivanen
43255: Terhi Nieminen Anneli Kivitie Juhani Tuomaala
43256: Hannu Tenhiälä Matti Asunmaa Elly Sigfrids
43257: Mikko Pesälä Mikko Kaarna Einari Nieminen
43258: Reino Karpola
43259: 1173
43260:
43261: Raha-asia-aloite n:o 1099.
43262:
43263:
43264:
43265:
43266: Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Artjärven-Myrsky-
43267: . Iän maantien perusparantamiseen.
43268:
43269:
43270: E d u s k u n n a 11 e.
43271:
43272: Mt 17 3. Artjärvi-.-Myrskylä on lyhin reitti tää Vt 4:n, 5:n ja 6:n ja on .tärkeä mm.
43273: Artjärveltä esim. Helsinkiin. Tämän tien perus- rannikolla toimivalle puunjalostusteollisuudelle~
43274: parantaminen ja päällystäminen olisi kiireelli- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
43275: nen .tehtävä·. Työllisyyssyiden. ohella tien kunto
43276: edellyttäisi perusparannuksen suorittamista. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
43277: Hankkeen ·kustannusarvio on ·6 000 000 mk. 1979 tulo- ja menoarvioon 6 000 000
43278: Mt 17.3 Artjärvi-Myrskylä on osa suunni- markkaa Artjärven-Myrskylän: maan.
43279: tellusta seudullisesta tiestä Mäntsälä-Pukkila tien perusparantamiseen.
43280: -Myrskylä-Artjärvi-Kimonkylä, joka yhdis-
43281: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
43282:
43283: Marjatta Väänänen Mikko Pesälä Matti Louekoski
43284: -1174
43285:
43286: Raha-asia-aloite n:o 1100.
43287:
43288:
43289:
43290:
43291: Väänänen ,m.: Miiii.tärahan osoittamisesta Mäntsälän kirkonky-
43292: -.. Iän qa~alueen tieostiuden parannustöihin.
43293:
43294:
43295: Ed:uskunnaBe:
43296:
43297: <·Mäatsilän kirkonkylän. taajama-alueen tie> ·'Edd:ta· olevaan ·.viitaten ehdotamme kunnioi t-
43298: osulis. on seudun runsaan liikenteen huomioon taen,
43299: ottaen kovassa kulutuksessa ja sen kunto· huo-
43300: nontunut. Suunnitelmat tieosuuden parantami- -etia EdusktmUt ottaisi valtion tn~oieJ!l
43301: seksi- _ovat valmistuneet· ja kaavat kunnossa. '1979.' tulo. ja menotm}joon 600 000
43302: Mintöliin seudun .vaikean työllisyystilanteen mukJula Mäntsälän kirkonkylän tllllja-
43303: hUQI.Uioon ottaen paranm.tstyöt voitaisiin aloit- mtNZlueen · tieosuuden {ktra_nnustöibin.
43304: taa mahdollisimman .pian.
43305: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
43306:
43307: Marjatta Väänänen Hannu Tenhiälä
43308: :..:Kaisa ,Raatikainen Seppo Westerlund
43309: Raha-asia-aloite n:o 1101.
43310:
43311:
43312:
43313:
43314: l '~ \-; -~·i: :. .....•. ,- :. Viäniraen ym;~; Miätiirahafi ~ost'Jlttamisesta Ratulan:._Pyörähtälän
43315: tieosu'ttdeHa o1evm .Isosilta-sillan rakentamiseen.
43316:
43317:
43318: E du skunna }:} e.
43319:
43320: Al'tjii~ kunnan elinkeinoelämän. kannalta Orimattila·. on .Artjätven päiiasiallinen yhteis-
43321: on seudun nykyisten maantieyhteyksien · paran- työkunta ja tärkeä työssä~yntipaik-kakunta; •jo-
43322: taminen' 'välttämätöntä. TVT:n työohjelinassa ten tämä tieyhteys on elintirlcd :Artjiirwlle.. :
43323: vuosille 1982-83 .on nlt 170;n peru&pitranta- Edellä . . ole-van perust~lla ·.·ehdotamme kun-
43324: tninen väljUä .Ratula-Pyörähtälä. Hankkeen nioittavasti, ·· ' , ' · ;
43325: kustannUJ?atvio. on 5 000 000 tnk·
43326: Tällä tieosalla oleva Isosilta-Qi'tnipen silta pi- että 1idmUIU4 o.tt4ishialtitm vitoden
43327: täisi pyrki~ .. :rakentamaan kuitenkin io ennen 1979 tulo.: }a ·· mBtZa~ 600000
43328: tätä. Tämä olisi perusteltua myös ·työllisyyssyis- markkt:~a Ratulan-Pyör#htäliin, tieosuu-
43329: tä, koska tällä alueella on Uudenmaan läänin dellti olevan 1sosiltil~mmisen sllfan ra·
43330: pahin työttömyys. kentamiseen.
43331: .. ': ..
43332: , .
43333: ····:··
43334: Helsingissä 26 piUv~- syySkuuta 1978.
43335:
43336: Marjatta. V~ Terhi Nieminen
43337: Juhani Saukkonen Mikko Pesälä
43338: 1176 ~978 vp.
43339:
43340:
43341: Raha-asia-aloite n:o 1102. l ·:
43342:
43343:
43344:
43345:
43346: '
43347: . ·;;,·l't\;:
43348: Väänänen. ym.: Määrärahan osoittamisesta Kaunismäen opetus-
43349: ja työkeskuksen .rakentamiseen.
43350:
43351:
43352: E d u s k u n n aJl e;
43353:
43354: Mäntsäläsali ·toimii kehitysvammaisille tarkoi- Kun läänin.kehitysvammaisilta p,uut.tuu tar-
43355: tettu· KaUrii.Smäen opetus- ja työkeskus puu.t- vittavia koulutus- ja työtiloja ja kun tyÖttö-
43356: teellisissa. ja\ rilttämättömissä tiloissa. myyden vuoksi paikkakunnalle tarvitaan työl~
43357: . Jo usean; :Vubderi ajan <On ·ollut valmisteilla listämiskoht~ita, ehdotamme,
43358: tarkoituksenmukaisten tilojen aikallllsaaminen.
43359: Läänin kunnat ovat sopineet yhteistyöstä asias- että Eduskunta ottaisi valtion v~iode;~
43360: sa. Perustamissuunnitelma ·on; hyväksytty, kun- 1979 tulQ~ ia menoarvioon 4 000 000
43361: nallistekniikka, on jo ~'vahniina. markka.a käytettäväksi Kaunismäen ope~
43362: \, '\ . tus~ · få työkeskuksen rakentamiseen.
43363: .· .H.el~il;~f~sä 2~ päivänä.syyslmuta 1978. '' > ·'. !t\!
43364:
43365:
43366: Marjatta Väänänen Matti Maijala
43367: Petter Savola Matti Louekoski
43368: Mikko Pesälä Esko J. Koppanen
43369: Hdnnu Tenhiälä Sinikka. Luja-Penttilä·.
43370: 1978 rd. 1177
43371:
43372: Finansmotfun nr 1103.
43373:
43374:
43375:
43376:
43377: Zilliacus in. fl.: · Om anvisllnde av anslag för transportstöd åt
43378: koinmuner för · ordnande av barndagvård på barnens mo-
43379: dersmål.
43380:
43381:
43382: T i 11 R i k s d a g e n.
43383:
43384: En av barndagvårdens centtala målsättningar städerna befinner sig ofta i språkligt .avseende
43385: är att främja barnets språkliga utveckling. i samma situation som batnen i glesbygden.
43386: Barnets möjligheter att fungera i olika situa- Det är nästan omöjligt att inom dessa områ-
43387: tioner underlättas av att barnet har ett språk, den placera ett svenskt daghem så .att det
43388: som det kan identifiera sig med. Man har i finns ett tillräckligt svenskt · underlag inom
43389: undersökningar kunnat konstatera att inlär- rimliga avstånd. För att möjliggöra dagvård
43390: ningen av främmande språk underlättas om på modersmålet borde därför kommunal trans-
43391: ett barn kan sitt modersmål bra. port av barnen tili daghemmen' ordnas. För
43392: Särskilt betydelsefullt är det att kommuner- att kommunerna skall ordna dessa transporter
43393: na vid sin planering av barndagvården utreder bör de i sin tur få statsbidrag.
43394: språkfördelningen inom kommunen och be- Med hänvisning rill ovanstående foreslås
43395: aktar den. Om det inom en kommun finns vördsamt,
43396: underlag för upprätthållande av dagvård för
43397: den språkliga minoritetens barn, hör sådan att Riksdagen i statsförslaget för år
43398: dagvård arrangeras. Kommunerna kan genom 1979 måtte upptaga ett anslag om
43399: samarbete över kommungränserna gemensamt 500 000 mark att användas till stats-
43400: försöka ordna dagvården för den språkliga bidrag åt kommunerna för iransporter
43401: rnihoriteten inom ett större ornråde. av barn till daghem för ·att möjliggöra
43402: De svenska barnen i speciellt de stora barndagvård på modersmålet.
43403: Helsingfors den 22 september 1978.
43404:
43405: Jutta Zilliacus Christoffer Taxell Ragnar Granvik
43406: Håkan Malm Elly Sigfrids Kristian Gestrin
43407: Henrik Westerlund Gunnar Häggblom
43408:
43409:
43410:
43411:
43412: 148 0878005881
43413: Raha-asia-aloite n:o 1103.
43414:
43415:
43416:
43417:
43418: · ZillMais ,ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille kuljetustukena
43419: '• i-. la$ten päiviilioidon järjestämiseksi heidän äidinkielellään.
43420:
43421:
43422:
43423: Ed us kunnalle.
43424:
43425: Eräs lasten· päivähoidon tärkeimpiä päämää- lapset~ Näillä alueilla on lähes mahdotonta
43426: riä on lapsen kielellisen kehityksen edistäminen. sijoittaa ruotsinkielinen päiväkoti siten, että
43427: Se, että lapsella on kieli, johon hän voi sa- kohtuullisten etäisyyksien puitteiSsa olisi ole-
43428: maistua, helpott~ lapsen mahdollisuuksia toi- massa riittävä ruotsinkielinen pohja. Jotta
43429: mia eri tilanteissa. Tutkimuksissa on voitu äidinkielellä annettava päivähoito olisi mahdol-
43430: todeta, että vieraiden kielien oppiminen hel- linen, olisi järjestettävä ·lasten kunnallinen kul-
43431: pottuu, mikäli lapsi ·osaa hyvin äidinkieltään. jetus päiväkoteihin. Jotta kunnat vuorostaan
43432: Erityisen tärkeätä on, että kunnat suunni- voisivat järjestää tällaisia kuljetuksia, niiden
43433: tellessaan lasten päivähoitoa selvittävät kunnan on saatava valtionapua.
43434: kielijakauman sekä ottavat sen huomioon. Mi- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
43435: käli kunnassa on pohjaa kielellisen vähemmis- taen,
43436: tön lasten päivähoidon ylläpitämiseen, sellaista
43437: päivähoitoa on järjestettävä. Kunnat voivat yli että Eduskunta ottaisi valtion vuodeu
43438: kunnan rajojen ulottuvan yhteistyön avulla 1979 tulo- ja menoarvioon 500 000
43439: yhdessä yrittää järjestää päivähoitoa kielelliselle markan määrärahan käytettäväksi kun-
43440: vähemmistölle suuretnman alueen puitteissa. nille anneftavaan valtionapuun lasten
43441: Ruotsinkieliset lapset erityisesti suurissa päiväkoteihin kuljettamisen iärjestämi-
43442: kaupungeiss11 ova~ usein kielellisessä suhteessa seksi, jotta lasten äidinkielellä rmnetta-
43443: samassa tilanteessll .kuin haja-asutusalueiden va päivähoito tulisi mahdolliseksi.
43444: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
43445:
43446: Jutta Zilliacus Christoffer Taxell Ragnar Granvik
43447: Håkan Mahn Elly Sigfrids Kristian Gestrin
43448: Henrik Westerlund Gunnar Häggblom
43449: